Resursseihin liittyvät kysymykset ovat suhteellisia, mutta sportissa on ennen kaikkea kyse ihmisistä ja heidän intohimostaan ja innostuksestaan. Liikuntajärjestöväen olisikin pikapuoliin saatava peli merkkinsä järjestykseen Ja keskinäisestä suhteellisten osuuksien reviirikamppailusta olisi palattava oleellisen ääreen. Seurat tarjoavat etenkin lapsille ja nuorille yhteisön ihmisenä kasvamiselle ja urheilijana kehit~ -.._ ~ ~~ll~ u'!flDID!FB nlll3!ti't!:Ht:U:t41Jlit#J•l@?mrm ~~ ~ S,!ID'iO W':t:ffl•t•l moacmim ~fl•11 . KASVUYHTEISOJA MAAILMAN LIIKKUVIMMALLE URHEILU KANSALLE PASI KOSKI oin kuukausi sitten julkistettiin 28 maan vertailun sisältävä liikunnan Eurobarometri. 11to . Viime vuosien siirrot eivät tämän varaan ole paljoa rakentaneet. Jos mennään vahvuuksien kautta niin, Suomessa kannattaisi nojata siihen, että meillä on vuosien varrella osattu nivoa yhteen kaksi suuna ajatuksellista päämäärää "terve sielu, ierveessä ruumiissa" J3 "nopeammin, voimakkaammin ja korkeammalle" Lisäksi meillä on runsaasti korkeatasoista osaamista ja meillä on olemassa koko maan kattava verkosto. Ellei sitten kyse ole siitä, että vuotta 2020 silmällä pitäen otetaan taka-askel kunnon ponnistusta varten. Kasvuyhteisö luottaa ihmiseen J3 nimittäin jäsenyys ja liikkuminen seuroissa antaa tilaa hänen innolleen ja draivilleen. .'®1D3ffl llilJ:Jlll=IWtAw4tmffi kea muuta kuin rohkaisevia. Kesolisivat vähentyneet Lisäksi liikunnan vapaakusjohtoisesti tämän päivän paikalliset tekijät ehtoistoiminnassa tuntuu Jatkuvan kehitys, tuskin toimivat. ·r.1= ~ ~1;11tlt)ffilm ~ ~ ffl•t•1 -mm ~m n,-11 ... .. Liikuntajärjestöjen tavoittelema "Maailman liikkuvimman urheilukansan" -ritteli tuntuu karkaavan kauemmas. Viisari oli värähtänyt ylöspäin vain työpaikkaja työrnatkaliikunnassa. Esimerkiksi Alankomaiden, Tanskan J3 Ruotsin kulkua joudutaan nyt seuraamaan selkäpuolelta. .. Liikuntajärjestörnaailrnassa pitäisi fokus palauttaa ruohonjuuritasolle: ihmiseen, paikallisiin seuroihin J3 niissä toimiviin ihmisiin. ii'"" 1miJi '""' •rE @Jl :l'lmi .. ffi 11sMm1ir.1,1--1~ ~~m!Jml. Barometrin tarjoamat signaalit myös maamme seuratoirnintaa koskien ovat kaikkevyellä panoksella mukana olevien määrä lisääntyy, mutta toiminnan toteuttamisen kannalta oleellisen keskiryhmän (noin 5-40 tuntia kuukaudessa tekevien) koko pienenee. jossa paljon tekevien taakka kasvaa ja hyvin pasi.koski@utu.fi Ruusl<anen-Himma l:!ihht:.J,I~ ~ mT!vmve~ ~til#Ji]~ l.:lllloloi:II~ • • •• t;lil~ ~. Mikä liikunnassa Ja varsinkin sporussa on ydintä ja miksi ollaan olemassa. Jokin lajin edunajamiseksiko, vai jonkin muun yksittäisen intressin. Lisäksi kaupalliset kuntokeskukset olivat kohentaneet markkina-asemaansa. Sen aikaväliä 20092013 koskevat havainnot kertovat, eua Suomen sijoitus liikunnan kärkimaiden Joukossa on ollut laskemaan päin J3 että näissä maisemissa on melkein kaikilla mittareilla menty huonompaan suuntaan kyseisellä aikavälillä. Syitä kehityskululle ei barornetri paljasta, mutta ainakin ounastella voi, ettei viimeaikainen liikuntaja urheilujärjestöjen myllerrys ole ollut kohentamassa liikunnan tunnuslukuja. Niiden mukaan tymiselle. Yleiskuva kertoo kuitenkin pikemminkin liikunnan hiipumisesta kuin vilkastumisesta
Valmentajan rooli muuttuu perinteisestä päsmäristä oikeiden kysymysten kysyjäksi, urheilijan oman ajatusprosessin aktivoijaksi. Ari Nummela 67 Nopeusvoimaharjoittelu erilaiset vastukset, erilaiset vasteet. Jussi Mikkola ·s55 ~-,~ Kuva: PETTERI KIVIMÄKI 60 Hiihtotestaus nykyaikaan suoran testin hiihtosovellukset. Antti Mero 75 Vuoristoharjoittelun hyvät käytänteet. Kari Savolainen 18 Urheilijan polun malleja on monenlaisia millainen valmennusote tuo tulosta. .. Johtajien sukupuolijakauma, sen muutos tai muuttumattomuus pitää yllä niitä asetelmia, joita urheilujärjestöjen toiminnassa on. Kasvuyhteisöjä maailman liikkuvimmalle urheilukansalle. Ari Nummela 55 Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia. Ville Vesterinen 70 Nopeuskestävyyden harjoittelu johdetaan lajianalyysistä. Erja Portegijs 35 Erityisliikkujan ulottuvilla aiempaa enemmän palveluja pienissäkin kunnissa. Heikki Peltonen 68 Testauksesta harjoittelun seurantaan. ., . Anitta Pälvimäki TEEMANA URHEILIJAN KUNTOTESTAUS 47 Anaerobinen kapasiteetti ja sen testaaminen. Testaamisella voidaan suunnata harjoittelua, lisätä harjoittelun tuottavuutta ja parantaa suorituskykyä. Pasi Koski 4 "Yleensä tykkään koululiikunnasta, mutta ... Pertti Helin 86 Urheilun ja sukupuolen tutkimuksessa tavoitteena kokonaisvaltainen kuva. Mika Vähälummukka, Markus Arvaja 22 POLTTOPISTEESSÄ: Tieteellä menestystä huippu-urheiluun. Sanna Ojajärvi, Sanna Valtonen 84 Suomalaiset edistämässä terveyttä Karjalan tasavallassa. Ari Nummela 78 EMERITUS IHMETTELEE: Hyvä ja huono fyysinen aktiivisuus. Tutkittua tietoa liikunnasta löytyy monilta rasteilta. Juha Ahtiainen 66 Urheilijatestaus verkostoituu testitulokset yhteiseen tietokantaan. Anu Vaittinen LUETTUA 87 Kuntalaisilla on mielipiteitä liikuntapalveluista entä sitten. Matti Hakamäki 31 Käsitys omista kyvyistä ja ympäristön mahdollisuuksista määrittää ikäihmisen liikkumista ja elinpiiriä. Kari Keskinen 23 Ne kiintiöt, ne kiintiöt. Mirja Hirvensalo, Maarit Marttila 82 Liikkuvan tiedon ongelma. Varpu Mäkelä, Tomi Mäki-Opas, Ritva Prättälä, Heli Valkeinen, Katja Borodulin 15 Ajatteleva pelaaja uudistuva valmentaja. ._ .:-~. Juha Ah tiainen 50 Nopeuskestävyys: MAAT-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä. : . Esa Hynynen 61 Maksimija nopeusvoiman kehittäminen tukee tehokasta ja taloudellista lajisuoritusta. .. 2 PÄÄKIRJOITUS. Teijo Pyykkönen TUTKITTUA 89 Tutkimusuutiset 94 Väitösuutiset. TASSA N_UMEROSSA ''Jfu:. " Koululiikunta herättää voimakkaita tunteita, joita puretaan muun muassa internetin keskustelupalstoilla. Timo Ala-Vähälä 38 Liikuntapaikkojen esteettömyys: saneerauksiin kaivataan tietoa ja käytännön työkaluja. Matti Hakamäki 27 Liikuntaa kaikille. Kati Karinharju, Sirpa Jaakkola-Hesso, Hanna Tommila, Riikka Tupala, Reetta-Kaisa Vento 44 Kun googlettaminen ei riitä. Nopeuskestävyyslajeissa tärkein kehitettävä ominaisuus on nopeus. Osa maksavista asiakkaista käyttää harrastukseen enemmän rahaa kuin muut kykenevät, haluavat tai suostuvat käyttämään. Kirsti Lauritsalo 9 Missä väki liikkuu liikuttaako liikuntapaikka. Jarkko Aho AJASSA 80 Häviääkö liikunta ja terveystieto ammattiaineiden sisään. Juhani Ilmarinen 79 OPISKELIJA OUNASTELEE: Miksi annamme tasoitusta. Kävijämäärien lisäksi on hyödyllistä havainnollistaa, millä tavalla liikuntapaikkojen tarjonta ja väestön liikunta-aktiivisuus kohtaavat
Kuva: LEHTIKUVA/MARKKU ULANOER LIIKUNTA & TIEDE 51 • 2"'1/2014 5. Se on myös aihealue, joka herättää tunteita. Myönteisen liikuntasuhteen syntymisessä oppilaan kokemusten merkitys on huomattava. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että oppilaan käsitys itsestään liikkujana on yhteydessä hänen fyysiseen aktiivisuuteensa ja liikuntaan asennoitumiseensa. Koululiikuntaa on tutkittu paljon erilaisilla tutkimusmenetelmillä ja nykyään uuden lähestymistavan aiheeseen tuovat internetin keskustelupalstat sekä niiden kautta sanotut viestit ja mielipiteet, kannanotot. Koululiikunta herättää voimakkaita tunteita, joita puretaan muun muassa internetin keskustelupalstoilla. Koulun liikuntakasvatuksen tavoitteena on liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan omaksuminen, mikä edellyttää myönteistä liikuntasuhdetta. Opettaja on paljon vartija. Nettikeskusteluissa arvostetaan mielekästä ja motivoivaa, ei kilpailullista, nöyryyttävää tai pakottavaa liikuntaa. Ohjatessani opetusharjoittelua ja varsinkin antaessani palautetta opiskelijalle mietin usein, mitähän joku oppilas myöhemmin illalla kertoo kotonaan tästä liikuntatunnista. Se, miten hän ehtii ja jaksaa kohdata oppilaansa aidon kiinnostuneesti, on merkityksellistä jatkon, erityisesti liikunnallisen elämäntavan omaksumisen kannalta. Sen lisäksi jokaisen eri oppilaan kokemukset ja kertomukset voivat olla hyvin erilaisia siitä huolimatta, että he kaikki olivat samalla liikunta tunnilla. Oppilaan kokemusmaailma on aikuisen näkökulmasta tarkasteltuna mielenkiintoinen, jopa ihmeellinen. Mikä koululiikunnassa viehättää, mikä siitä vieroittaa. K oululiikunta koskettaa lähes jokaista oppilasta tämän kouluelämän varrella. Miten erilaisia nämä ohjaavan opettajan, opiskelijan ja oppilaan kokemukset voivatkaan olla
Seuraavassa vaiheessajaottelin mainittujen kolmen ryhmän viestit (Data l) pienempiin osiin: mielipiteisiin/kannanottoihin. Nämä viestit ryhmiuelin uudelleen kolmen kriteerin mukaisesti: pääosin myönteiset, sekä myönteiset että kielteiset, pääosin kielteiset viestit. Ensimmäisen aineiston keräsin satunnaisesti valitulla viikolla 15 vuonna 2007 (Data I) Google™hakukoneen avulla hakusanalla "koululiikunta". Sisäisiä tekijöitä kuvaavat luokat muodostuivat lopulta seuraaviksi: kirjoittajan käsitys omista kyvyistään, tunteiden kirjo, uskomukset koululiikunnasta, väittelyt ja selittelyt. Aikaisemmissa tutkim uksissa on todettu, että oppilaat suhtautuvat koululiikuntaan pääosin myönteisesti, vaikka myös kielteisistä kokemuksista on raportoitu . Ulkoisten tekijöiden luokiksi jäsentyivät vastaavasti opettajan persoonallisuus ja käyttäytyminen, opetussuunnitelma, luokan ilmapiiri, koulun ulkopuoliset tekijät, arviointi, tilat ja välineet. Jokainen viesti sisälsi yhden tai useamman mielipiteen. Tutkimuksen aineisto koostui kahdesta osasta. Koin tämän aiheen tärkeäksi, koska koululiikunnasta saatujen kokemusten tiedetään vaikuttavan omalta osaltaan henkilön myöhempään liikunta-aktiivisuuteen. Yhteensä aineistoni käsitti 1661 viestiä. Pääosin myönteinen viesti sisälsi jonkin kielteisen lausuman, jonka tarkensin aikaisemmin mainittujen sisäisten ja ulkoisten tekijöiden perusteella. Analysoin keskustelupalstat laadullisen aineiston sisällönanalyysin (Patton 2002) avulla. Haun ensimmäiset 200 osumaa käsitti yhteensä yhdeksän keskustelupalstaa. Nykynuoren elämässä intern etillä on keskeinen asema, ja siksi se tarjoaa uuden kiinnostavan kanavan kuulla oppilaan äänt ä. Mie inhosin koululiikunnassa sitä että kaikki aina kyttäs et miten sie teet ja tuntu että nauro jos meni joku väärin. M iten kirjoittajat kuvaavat intern etin keskustelupalstoilla koululiikuntakokemuksiaan. Muun muassa näitä kysymyksiä pohdin liikuntapedagogiikan väitöstutkim uksessani " Usually l like school PE, but.. Toisen aineiston (Data ll) keräsin vastaavasti viisi vuotta myöhemmin, vuonna 2012. Miten koululiikunnasta sitten kirjoitettiin. Nämä viestit olivat selvästi keskenään vastakkaisia ja kuvasivat usein yksittäisiä vahvoja tunnekokemuksia. se oli tosi inhottavaa ja en yhtään tykänny olla liikuntatunneilla. En manipuloinut enkä vaikuttanut keskusteluihin, eli koululiikunnasta kirjoitettiin näillä keskustelupalstoilla tästä tutkimuksesta riippumatta. Mielipiteitä luokitellessani kohdistin huomioni sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Samoin tein pääosin kielteisen viestin myönteiselle ilmaisulle sekä niille viesteille, jotka sisälsivät useampia sekä myönteisiä että kielteisiä lausumia. Lisäksi pohdin sitä, miten nämä asiat voitaisiin ottaa paremmin huomioon opettajankoulutuksessa. Keräsin aineistot kaikille avoimilta keskustelupalstoilta. Asia tai sisältö, josta toinen kirjoittaja piti, olikin vastaavasti Opettajankoulutuksessa olisi entistäkin enemmän kiinnitettävä huomiota opettajiksi opiskelevien herkkyyteen tunnistaa oppilaiden erilaisuus ja ottaa oppilaiden sensitiivisyys huomioon. 6 LIIKUNTA & T!EDE 51 • 2-3/2014. Mitkä viesteissä mainitut tekijät voivat joko lisätä koululiikuntaan sitoutu mista tai vastaavasti viera annuttaa koululiikunnasta. Sen 200 ensimmäistä osumaa käsitti yhteensä 26 keskustelupalstaa. M inkälaisia tekijöitä viestien sisältämissä mielipiteissä on ero tettavissa. Tutkimuksessa selvitin, miten ja mitä internetin kaikille avoimille keskusielupalstoille kirjoitetaan koululiikunnasta silloin, kun oman itsensä voi täysin piilottaa näytön taakse ja sanoa anonyymisti juuri sen, mitä itse haluaa. (5,10,78)1 Sekä myönteisiä että kielteisiä mielipiteitä edustavia viestejä oli noin neljännes. Palstoilla olleet viestit luokittelin aluksi myönteisiin, sekä myönteisiin että kielteisiin, ja kielteisiin viesteihin. Tässä vaiheessa analyysin pohjana käyttämääni Carlssonin (1995) alkuperäisen mallin mukaiseen luokitteluun tarvitsin aineiston käsittelemiseksi lisää luokkia. Tutkimuksen taustalla olikin huoli siitä, miten myönteisen tai kielteisen kuvan oppilas saa koululiikunnasta. School physical education described in Internet discussion Iorurns''. Ensimmäisen aineiston tulokset osoittivat selvästi, että koululiikunnasta kirjoitettiin vahvoin, kielteisin (64 %) viestein ja että kirjoittajat esittivät mielipiteitään voimakkaan rajusti. Toisessa aineistossa (Data ll) suurimpana ryhmänä olivat alun perin viestit, joiden sisältö oli sekä myönteinen että kielteinen. Oppilaan ulkopuoleltaan saam ansa kokemukset sekä useat sisäiset tekijät vaikuttavat siihen, millaisen merkityksen hän antaa koululiikunnalle. Kielteisissä viesteissä keskeisinä kannanoton kohteina olivat usein opettaja, muut oppilaat, opetussuunnitelma, olosuhteet ja välineet tai kokemukset peseytymistilanteista
(5,10,71) Sisäisiin tekijöihin (38 %) luokittelemistani mielipiteistä lähes puolet kuvasi erilaisia tunteita liikuntaa kohtaan ja neljännes käsitteli sitä, millaisiksi kirjoittajat kokivat itsensä liikkujina. Kun analysoin mielipiteitä edellistä vaihetta tarkemmin, kannanotoissa korostuivat eniten ulkoiset tekijät (62 %). "Sellaista pakolla vääntämistähän se oli, eikä yhtään mukavaa. Opettajat olivat oikeastaan kaikki ihan mukavia ja reiluja. Epäilen. Mitään uutta ja hienoa ei koskaan koheiltu. Niiden pääpaino oli yleisesti koululiikunnan piirteissä, ja kokemukset olivat yhteydessä lähinnä kirjoittajan omakohtaisiin myönteisiin tunteisiin. Kehityinköhän edes piirun vertaa motorisilta taidoiltani koululi.ikunnan parissa. Tiedän todellahin tapauksia, että ei hyllä enää harrasteta jotain lajia, kun opettaja 011 täysin murentanut viimeisetkin rippeet omasta uslwsta onnistumiskykyihinsä. En minä osannut mitään liikheitä tehdä ja siinä sitten vieressä vaan käsketään tekemään jotain fyysisesti mahdotonta ... Pesistä, sählyä, koripalloa, lentopalloa. Olin niin lwulun pesäja lwripallojoukkueissa ja edustamassa yleisurheiluja hiihtokisoissa. Viesteissä selkeästi todettiin sisällön yksipuolisuus tai vastaavasti toisinpäin, kerrottiin myönteisesti, kuinka monipuolista koululiikunta oli tai ei ollut. Pelkoa ilmeni varsinkin silloin, kun käsitys omasta liikunnallisuudesta oli heikko. Meidän opettaja kuunteli toiveitamme ja saatiin hokeilla kaikhea kivaa. Opettajaa enemmän siihen vaihutti luokkakaverit. Niitä hun ei muuteta pelkällä joukkueiden valintatavanvaihdolla. Voimistelu oli kaikkein hirveintä, kun olen niin epätaipuisa ihminen. vastenmielistä toiselle kirjoittajalle. (7,8,16) Viisi vuotta myöhemmin kerätyssä aineistossa voimakkaat ilmaisut eivät olleet enää niin yleisiä, vaan viestit painottuivat selvästi aikaisempaa aineistoa enemmän kuvaamaan sekä myönteisiä että kielteisiä ( 49 %) lausumia. Kaikissa viesteissä, jotka sisälsivät sekä myönteisiä että kielteisiä ajatuksia, opetussuunnitelma mainittiin yleisimmin (35 %) mielipidettä jakavana tekijänä. Ja sitten vielä ihmetellään miksei nuoret liiku?! Jos saa sen verran traumoja jo koululiikunnasta, niin kaipa monet sitten ei älyy, että se vois olla ihan mukavaa .. Minkälaisia tekijöitä viestien sisältämissä mielipiteissä oli erotettavissa. Opettaja kyllä vaikuttaa hyvinkin paljon siihen, miten sitten jatlwssa suhtaudutaan liikuntaan. Opettaja taitaa lopulta olla aika voimaton sen suhteen, että mitkä ovat luokan sisäiset hierarkiat. Opettajista kirjoitettiin hyvin lämpimin ja myönteisin sanoin, mutta heistä käytettiin myös varsin voimakkaita kielteisiä ilmaisuja. Kaihki eivät voi osata haikkea! (7,6,8) Lisäksi viesteissä kirjoitettiin usein opettajan oppilaille antamasta vastuusta tai sen puuttumisesta. (7,8,20) Kolmanneksi eniten ulkoisiin tekijöihin luokitellut mielipiteet liittyivät opetussuunnitelmaan (16 %), jossa eri lajit herättivät paljon keskustelua. Samalla, kun keskustelupalstojen määrä lisääntyi yhdeksästä 26:een, myös nimettömänä kirjoitetun vihapuheen rajoittamiseksi on tarvittu nettietikettiä kontrolloimaan kirjoitusten sisältöä. (10,9,8) aiheena viesteissä kirjoitettiin joukkuejaoista ja niiden herättämistä tunteista. Näissä mielipiteissä yleisin oli jokin kielteiseksi koettu tunne, jota kirjoittajat kuvasivat ärsyttäväksi, hävettäväksi tai pelottavaksi. Täysin kielteisiä tai täysin myönteisiä viestejä oli tasaisemmin, noin neljännes kumpaakin. Täysin myönteisiä viestejä oli ensimmäisessä aineistossa vähiten (12 %). Liikunta oli kamalan yksipuolista. Tässä tutkimuksessa olleiden kahden aineiston välisenä aikana oli selvästi havaittavissa muutoksia internetin käytössä. Niistä koostuvat mielipiteet kohdistuivat useimmin ( 40%) opettajan persoonaan ja hänen käyttäytymiseensä. Mä pidin koululiikunnasta, eikä se koskaan ollut pakkopullaa! Etenliin yleisurheilu ja hiihto olivat omien harrastusten takia lähellä. " (5,10,9) Koululiikuntaan voi sitoutua tai siitä voi vieraantua Vuonna 2012 kerätysså aineistossa sellaisessa viestissä, joka oli pääosin myönteinen mutta sisälsi jonkin kielteisen tekijän tai päinvastoin eli oli pääosin kielteinen, mutta sisälsi jonkin myönteisen tekijän, mielipiteet jakautuivat eniten juuri ulkoisen tekijän (68 %) osalta. "Meillä on houluliikunta viime aikoina kohtuullisen monipuolista, mutta touahai on lajejakin, mistä en henkilölwhtaisesti oikein pidä." (10, 4,22) Toiseksi eniten ulkoisista tekijöistä mainittiin luokan ilmapiiri (24 %) , josta selvimpänä yksittäisenä UIKLNTA& TIEDE51 •2-3/2014 7
Kokemusten syntyminen on todennäköisesti myös hyvin tilannesidonnaista. Koska internetillä on tärkeä asema nykynuoren elämässä, internetin keskustelupalstoilta välittyvän oppilaan äänen kuunteleminen avaa uudenlaisen näkökulman siihen, millaisen merkityksen oppilas antaa koululiikunnalle. KIRSTI LAURITSALO, LitM Lehtori Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: kirsti.lauritsalo@jyu.fi LÄHTEET Carlson, T. Oppilaiden näkemyksen mukaan koululiikunnan pitäisi olla mielekästä ja motivoivaa, ei kilpailullista, nöyryyttävää ja pakottavaa. Nämä seikat vaikuttavat siihen, millaisia päätöksiä yksilö jatkossa tekee suhteessa liikuntaan. Kuinka opettaja voisi kääntää tällaisten viestien taustalla olevat negatiiviset kokemukset positiivisiksi. Opettajan olisi saatava luotua erilaisuuden ja erilaiset arvot hyväksyvä turvallinen ilmapiiri. Ja sain yläasteella ihanan liikunnanopettajan, joka osasi kannustaa. Thousand Oaks, CA: Sage. Kielteisyyden painottuminen voi selittyä menetelmän valinnasta. Jokaisella oppilaalla on oikeus omiin tunteisiinsa. Kun uuden valtakunnallisen opetussuunnitelman tavoitteita muokataan, on tärkeää muistaa, että ne vaikuttavat ratkaisevasti myös tulevien oppilaiden koululiikuntakokemuksiin. Tämän tutkimuksen kohteena olleissa viesteissä vastenmielisyys koululiikuntaa kohtaan näytti syntyvän voimakkaista kielteisiä tunteita herättävistä kokemuksista. Myös opettaja, luokan ilmapiiri ja erilaiset tunteet liikuntaa kohtaan olivat niitä tekijöitä, joita kirjoittajat kuvasivat muuten myönteisessä viestissä kielteisinä tai vastaavasti muuten kielteisessä viestissä myönteisinä tekijöinä. 1995. Oppilaan luottamus itseensä ja luokkakavereihin luo ryhmään myönteisen ilmapiirin, jossa on tilaa erilaisille tunteille. Muuten voi olla vaarana, että liikuntakasvatuksessa välittyy sellainen ihmiskuva, jossa ihmisarvo perustuu vain fyysisiin suorituksiin. We hate gym: Student alienation from physical education. Minut valittiin aina viimeisenä joukkueeseen, vihasin pesistä ja sitähän pelattiin aina. lisäksi on muistettava, että tässä tutkimuksessa pääpaino oli koululiikuntaan liittyvien viestien analysoinnissa, ei yksittäisten henkilöiden tasolle menevässä tulkinnassa. Se, miten opettaja ehtii ja jaksaa kohdata oppilaansa aidon kiinnostuneesti, on merkityksellistä jatkon, erityisesti liikunnallisen elämäntavan omaksumisen, kannalta. Tutkimukseni tulosten perusteella totean, että koulujen liikuntakasvatuksessa on tärkeää kiinnittää entistä enemmän huomiota emotionaalisiin tilanteisiin ja pedagogisiin ratkaisuihin. Aloin ratsastaa ja tanssia. 2002. Journal ofTeaching in Physical Education 14 (41, 467-477. On mielenkiintoista seurata, kuinka uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma tulee vastaamaan tähän haasteeseen. Sekä myönteisiä että kielteisiä mielipiteitä sisältävien viestien kuvaamista kokemuksista muodostuu opettajille vaativa tehtävä. Tämä osoittaa, että opettajat tekevät arvokasta ja vaativaa työtä sensitiivisten nuorten kanssa. Näyttää siltä, että opettajankoulutuksessa olisi entistäkin enemmän kiinnitettävä huomiota opettajiksi opiskelevien herkkyyteen tunnistaa oppilaiden erilaisuus ja ottaa oppilaiden sensitiivisyys huomioon. Vahvat tunteet, pettymykset ja kokemukset synnyttävät suuren tarpeen kirjoittaa ja jakaa tuntemuksia muiden kanssa. Mutta sitten ... Siksi näitä tuloksia voidaan peilata ja yleistää vain tutkimusaineistona olleeseen kohdejoukkoon ei siis kattamaan kaikkien ihmisten käsityksiä ja kokemuksia koululiikunnasta. Oualitative research & evaluation methods. Olin säälittävä, rimppakinttuinen rääpäle ja kankea kuin sahapukki. Kun kirjoittajan henkilöyden voi verkossa "piilottaa" täysin näytön taakse, sensitiivisissä asioissa voi helposti reagoida kokemuksiin pikaisesti ja käyttää voimakkaitakin ilmaisuja. ' Lainausten jälkeen suluissa olevat numerot kuvaavat keskustelupalstoja ja viestin paikkaa niiden sisällä 8 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 2-3/2014. Tässä tutkimuksessa ilmennyt kielteisten viestien painottuminen poikkeaa aikaisempien koululiikuntatutkimusten tuloksista. Myös opetussuunnitelma ja opetettavat lajit sekä niiden yksija/tai monipuolisuus vaikuttavat siihen, miten oppilas sitoutuu koululiikuntaan tai mahdollisesti vieraantuu siitä. Tuloksia käsiteltäessä on muistettava, että internetin keskustelupalstoilla käytävä keskustelu antaa mahdollisuuden anonyymiyteen. Patton, M. (3,18,3) Mitä näiden tulosten valossa olisi tehtävä. Kuuntelemalla oppilaiden mielipiteitä sekä antamalla heille vastuuta ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työskentelyynsä voidaan luoda tältä osin parempia edellytyksiä heidän sitoutumiselleen liikuntaan. Ylipäänsä pallopelit ei oikein olleet minun juttuni, jos pallo tulee kohti minä nostan kädet kasvoille ja väistän. Tämä on tulevaisuudessa haasteena sekä opettajankoulutuksessa että jo koulutukseen hakevia valittaessa
!.,., / '. lisäksi aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että liikuntaa harrastavat ihmiset valikoituvat asumaan hyvien liikuntamahdollisuuksien ääreen (McCormack & Shiell 2011). (/( 1_,'/'',.',1_',( Paikkatietoanalyysi tarjoaa tärkeää ja havainnollista tietoa liikuntapaikkojen ja väestön liikuntaaktiivisuuden yhteyksistä suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. \•,'.';\. Tel<sti:VARPU M ÄKELÄ,TOM I M ÄKI-OPAS, RITV A PRÄTT ÄLÄ, HELI VALKEINEN, KATJA BORODULI N Missä väki liikkuu liikuttaako liikuntapaikka. L iikunta-aktiivisuus on yhteydessä lähiympäristön tarjoamiin liikuntamahdollisuuksiin (Trost ym. Joidenkin tutkimusten mukaan uusia liikuntapaikkoja käyttävät henkilöt ovat jo aiemminkin olleet liikunnan harrastajia. Uusi liikuntapaikka ei välttämättä tuo uusia liikunnanharrastajia. 2002). liikuntapaikkarakentamisella ei kuitenkaan ole voitu osoittaa olevan selkeää syy-seuraussuhdetta väestön liikunta-aktiivisuuteen. On myös arveltu, että liikunLIIKUNTA & TIEDE 51 • 1--1/2014 9. Liikuntapaikkojen kävijämäärien lisäksi on hyödyllistä havainnollistaa, millä tavalla liikuntapaikkojen tarjonta ja väestön liikunta-aktiivisuus kohtaavat. Helsinkiä koskeva paikkatietoanalyysi kertoo, miten liikuntapaikat ja väestön liikunta-aktiivisuus sijoittuvat kartalle. 2002; Panter & Jones 2010; Humpel ym
Sijaintitiedon säilyttävä tiedonhallinta (haku, kysely, luokittelu, yleistys, mittaus). 2013) ja valtakunnallinen avoin Lipas-liikun tapai kkatietokanta. Myös isot liikuntakeskukset erottuvat keskittyminä. Yhdistävyysanalyysit Varsinainen paikkatietoanalyysi perustuu HSY:n väestöruu tu pohjalle lasketuille liikunta-aktiivisuutta ja liikuntapaikkoja koskeville tunnusluvuille.Kun samalla karttapinnalla yhdistetään liikunta-aktiivisuutta ja sitä mahdollisesti selittäviä tekijöitä tutkimuskysymys hahmottuu uudella tavalla. Liikuntapaikkatietojärjestelmän sisällöstä vastaavat pääasiallisesti liikuntatoimen asiantuntijat kunnissa. Päätöksentekoa ja suunnittelua varten on tärkeä tietää edistävätkö liikuntapaikat väestön liikunta-aktiivisuutta. Aineistoina ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus (Borodulin ym. Suomessa liikuntapaikkojen ja liikunnan välisiä yhteyksiä on tutkittu vain vähän (Valkeinen ym. Paikkatietoanalyysillä aineistosta uutta tietoa Paikkatietoanalyyseissä käytetään kyselyiden lisäksi matemaattisia ja visuaalisia apukeinoja. Siksi paikkatiedon aineiston kattavuus ja laatu vaihtelevat kunnittain. Jyväskylän yliopiston hallinnoima Lipas on valtakunnallinen ja julkinen liikuntapaikkojen paikkatietojärjestelmä. Liikuntapaikkojen luokittelun osalta uusia tietotyyppejä tuli mukaan ja liikuntapaikoista kerättävää tietoa yhdenmukaistettiin. Naapuruusanalyysi (lähekkäisyysja vaikutusalueanalyysi) 4. Tässä artikkelissa kuvailemme yhdenlaista tapaa tutkia väestön liikuntaa. Suomalaisessa väestöaineistossa löydettiin yhteyksiä joidenkin suorituspaikkojen ja ko. nallisesti aktiivit kokevat oman naapurustonsa liikkumismahdollisuudet paremmiksi kuin liikkumattomat, joten itsearviointiin perustuvat kyselyt eivät anna objektiivista kuvaa liikuntaan kannustavista ympäristöistä (Kamphuis ym. 10 UIKOOA& TIEDE51 •2-l'2014. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa paikkatietoaineistosta. 2. paikkaa edellyttävien lajien harrastamisen välillä, mutta yhteydet vaihtelivat epäsystemaattisesti sukupuolen ja taajama-asteen mukaan (Valkeinen ym. 2012). Tavoitteena on hyödyntää ja havainnollistaa tutkimusaineistoja uudella tavalla yhdistämällä avointa paikkatietoaineistoa laajaan väestöaineistoon. Päällekkäisanalyysit (leikkausja overlayanalyysi) 3. Paikkatietoanalyysit toteutettiin Mapinfo-ohjelmistolla (Mapinfo 11.5, Pitney Bowes). Liikunta-aktiivisuuden mittariksi valittiin vapaaajan kokonaisliikunta (Borodulin ym. Aihealueen tutkimusta tarvittaisiinkin lisää. Kilpaliikuntaa raportoivan vastausvaihtoehtona oli: harjoittelen vapaa-aikanani kilpailumielessä säännöllisesti useita kertoja viikossa juoksua, suunnistusta, hiihtoa, uintia, pallopelejä tai muita rasittavia urheilumuotoja. 2014). Keskitason liikuntaaktiivisuutta mittaava vaihtoehto oli: vapaa-aikanani kävelen, pyöräilen tai liikun muulla tavalla vähintään neljä tuntia viikossa. FINRISKI 2012 -tutkimukseen osallistuneet raportoivat oman vapaa-ajan liikuntatottumuksensa vastaamalla kysymykseen: "Kuinka paljon liikutte ja rasitatte itseänne ruumiillisesti vapaa-aikana?" Vähäistä liikuntaa tai liikkumattomuutta mittaava vaihtoehto oli: vapaa-aikanani luen, katselen televisiota ja suoritan askareita, joissa en paljonkaan liiku ja jotka eivät rasita minua ruumiillisesti. Aronoffin (1991) mukaan paikkatietoanalyysit voidaan jakaa neljään luokkaan: 1. Tutkimusaineistosta muodostettujen ruututasoisten tunnuslukujen pohjalta aineistoa on mahdollista analysoida monipuolisemmin. Lipas on uudistettu vuonna 2013. Lipas sisältää tietoa Suomen liikuntapaikoista, virkistysalueista ja ulkoilureiteistä. Keskustan alueet ja toisaalta Helsingin pohjoiset ja koilliset alueet erottuvat runsaalla liikuntapaikkatarjonnallaan. 2014). Tutkimme Helsingin kaupungin liikuntapaikkojen ja väestön liikuntaaktiivisuuden sijoittumista kartalle paikkatietoanalyysin menetelmin. Tähän lasketaan kävely, kalastus ja metsästys, kevyt puutarha työ yms., mutta ei työmatkoja. Kuntoliikuntaa harrastavan vastausvaihtoehto oli: harrastan vapaa-aikanani varsinaista kuntoliikuntaa, kuten juoksemista, lenkkeilyä, hiihtoa, kuntovoimistelua, uintia, pallopelejä tai teen rasittavia puutarhatöitä tai muuta vastaavaa keskimäärin vähintään kolme tuntia viikossa. Aineistossa on ruutukohtaista tietoa väestön lukumäärästä, ikäjakaumasta ja asumisväljyydestä. Aineistot olivat mitattavissa väestötietoruudukon ruutu tasolla ja ruudut oli mahdollista erotella Mapinfo-ohjelmistolla luokkiin liikunta-aktiivisuuden ja liikuntapaikkojen määrän mukaan. Alueen tarjoamia liikuntamahdollisuuksia tarkasteltiin liikuntapaikkojen tarjonnan pohjalta. 2010). Paikkatietoaineiston ruutukoko on 500 x 500 metriä. Laajoja vähäisen liikuntapaikkatarjonnan alueita ei ole. Liikuntapaikkojen kävijämäärien lisäksi on hyödyllistä havainnollistaa, millä tavalla liikuntapaikkojen tarjonta ja väestön liikunta-aktiivisuus todellisuudessa alueellisesti kohtaavat. Tutkimuksen analyysien pohjana on käytetty Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY 2014) avointa ruutupohjaista pääkaupunkiseudun väestötietoa sisältävää paikkatietoaineistoa
Liikunta-aktiivisuuden ja liikuntapaikkojen määrän mukaan väestöruututasolle luodut teemakartat havainnollistavat, onko Helsingissä liikunta-aktiivisuuden ja liikuntapaikkojen osalta yhteneväisiä alueita. Liikunnallisesti passiivisten väestöruutujen muodostama laajempi yhtenäinen alue sijoittuu Itä-Helsinkiin. Tämä siis kuvaa, että näissä väestöruuduissa ei olla täysin passiivisia, mutta ei harrasteta myöskään kuntoliikunta. .5 §~~ · tt;~•• "" Nybond 1 'i,.~-<t. 1 11 • e.fHer~i.,ml • • l flo 3 Uulela r•~• • un. Q.V"'.':~oo_. ~e10 ~ o ppl '\e HEL§JNl(follas • HELSINGrn1'~ • -KUVIO 1. • åvååM -~~ .,) •:nit. Edelleen väestöruututasoa hienojakoisemmin aluo~Ofll<i~e ,.GJ)1;.r1 , IIM§ab~ ~,• ~;·,: l., ~J~JJ~ä~-" • •~kil : " l.,klra,a • l;:., tii~j~ rilB i / kkylå~ o• • -$>~~ ;z I~ ,:;;.,-~ 1lk1Cl«,.,<>ll • e K • l4e e i>••o r,~~ilk .. LIIKUNTA& TIEDE 51 • 2-J/2014 11. Selkeitä eroja ei esimerkiksi Helsingin itäja länsiosien tai pohjoisja eteläosien välillä ole havaittavissa. Yksi piste kartalla kuvaa yhtä tutkittavaa hänen kotiosoitteensa koordinaattien mukaan. Päällekkäisyysanalyyseissa voidaan tarkastella, millä tavalla liikunta-aktiivisuus ja liikuntapaikat ovat paikallisesti suhteessa toisiinsa. Tummanvihreät väestöruudut, joissa tutkittavat ovat raportoineet kilpaja kuntoliikuntaa, ovat jakautuneet ympäri kaupunkia. oba,.J ~M ~ 1. Keskuspuiston reunamilla erottuu kuitenkin vähintään keskitasoa olevaa liikunta-aktiivisuuden aluetta, jossa huomionarvoisena Pirkkolan ja Paloheinän erityisen korkean liikunta-aktiivisuuden alueet. Väestön liikunta-aktiivisuuden ja liikuntapaikkojen määrän havainnollistamisessa on mahdollista käyttää interpolointimenetelmää ilmiön spatiaalisen (sen avaruudellista tilaa) koskevan keskiarvon laskemiseksi. Vaaleanvihreät väestöruudut muodostavat yhtenäisempiä alueita, joissa väestö raportoi keskitasoa olevaa liikunta-aktiivisuutta. Yhtenäisiä korkean liikunta-aktiivisuuden alueita ei ole hahmotettavissa. Yhden väestöruudun alueelle on laskettu kyseisen väestöruudun vapaa-ajan liikunnan keskiarvo. Korkean liikuntaaktiivisuuden alueita voidaan havaita muun muassa ege ""'Ko rr . Maplnfo-ohjelmistolla toteutettu interpolointi tuottaa liikunta-aktiivisuutta ja liikuntapaikkoja koskevien ruutukohtaisten tunnuslukutietojen perusteella niin sanotun TIN-tiheyspinnan. Se havainnollistaa liikunta-aktiivisuuden ja liikuntapaikkojen keskiarvon vaihtelua tutkimusalueella. lnterpolointimenetelmän kuvaajana TIN-tiheyspinta visualisoi liikunta-aktiivisuuden liukuvan keskiarvon alueellista vaihtelua väestön liikunta-aktiivisuuden osalta. Havaintoja väestöruututasoisten tarkastelujen avulla hahmottunut käsitys liikunta-aktiivisuuden alueellisista eroista täsmentyy. ~,r..-~ ~'r'iifåc= 1-1 VuoSB,j/i 9 a ockeilb, '"iJ; ;~~~1:_'ii eo • ~• ,o• --~"{~JO ~ • ;_ ~ ~~ o .-;~ o ~~~~~um ~1&i. Kuvan väreistä syvän punaiset erottuvat korkean kuntoja kilpaliikunnan alueina ja syvän siniset inaktiivisuuden alueina. Ilmiöiden alueellinen mallintaminen on mahdollista väestöruutupohjalle laskettujen tunnuslukujen pohjalta. Liikunta-aktiivisuudessa ilmenevät alueelliset erot heijastelevat luonnollisesti myös muiden väestöön liittyvien sosioekonomisten tekijöiden, kuten ikärakenteen ja koulutustason vaihtelua alueittain. 1 ko Myyr 1 makl Ö Myrt>P.cka KUVIO 2. • Kallahtl 'ra oolo Brandff O 6 Kallvlk rl Bo T'iiftt., t.!.i!a{1&_!0lo l... eelliset erot väestön liikunta-aktiivisuudessa tulevat esille väestöruutupohjaisten keskiarvotietojen pohjalta laaditussa TIN-tiheyspintaa kuvaavassa esityksessä (kuvio 3). Helsinkiläisten liikunta-aktiivisuus FINRISKI 2012 otoksen mukaan. Kuvan perusteella ei vielä voi tehdä tarkkaa arviota liikunta-aktiivisuuden ryhmittymisestä, sillä kartalla on esimerkiksi päällekkäisiä pisteitä, joita ei silmällä pysty erottelemaan. Kuvasta erottuu myös asukastiheys, kantakaupungin alueelle sijoittuu tiiviimmin havaintopisteitä kuin muualle. Se on kuvattu kartalla harmaina väestöruutuina. Liikunta-aktiivisuudessa alueellisia eroja Liikunta-aktiivisuuden havaintokohtaisessa tarkastelussa näkyy erityisesti kuntoliikuntaa tai kilpaurheilua raportoineiden tai vastaavasti vähäistä liikuntaa tai liikkumattomuutta raportoineiden ryhmittyminen samalle alueelle (kuvio 1.). Paljon liikuntaa harrastavien tai liikkumattomien ryhmittyminen omiksi ryhmikseen pienen alueen sisällä tulee paremmin esille havainnollisemmin tarkasteltaessa väestön liikunta-aktiivisuutta väestöruututasolla keskiarvotietojen perusteella (kuvio 2). Liikunta-aktiivisuus Helsingissä väestöruuduittain FINRISKI 2012 otoksen mukaan
-... Päällekkäisyysanalyyseissä voidaan rakentaa ryhmittelyanalyysejä, joissa jokaiselle väestöruudulle voidaan antaa oma luokkansa esimerkiksi liikunta-aktiivisuuden ja liikuntapaikan määrän suhteen (kuvio 5). Liikunta-aktiivisuutta kuvaavaan tiheyspintaan yhdistettiin niin sanotussa päällekkäisyysanalyysissa Helsingin alueen tarjoamat liikuntapaikat Lipas-liikuntapaikkatietojärjestelmää hyödyntäen. Aktiivisuuden ja liikuntapaikkojen päällekkäisyysanalyysit kertovat kehittämiskohteista KUVIO 4. 12 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 2-J/2014. Helsingin liikuntapaikkojen suhteellinen osuus pääkaupunkiseudun liikuntapaikoista Lipasliikuntapaikkajärjestelmän mukaan TIN-tiheyspinnalle kuvattuna. Kuvassa syvän punainen sävy kuvaa runsasta liikuntapaikkojen määrää kyseisellä alueella ja sininen sävy vähäistä liikuntapaikkatarjontaa. Myös isot liikuntakeskukset erottuvat keskittyminä. Ryhmittelyanalyyseissä punaiset ruudut ovat kehittämiskohteita, joissa ei ole liikunta-aktiivisuutta eikä tiheää liikuntapaikkaverkostoa (kuvio 5). Paloheinässä, Haagassa, Pirkkolassa ja Laajasalossa. Joissakin paikoissa, kuten Paloheinässä, tiheyspinnan sinisyys kuvaa yhden ulkoilualueen keskittymistä kyseiseen väestöruutuun. Punainen sävy kuvaa usein kuntoja kilpaurheilua harrastavien ryhmittymää ja syvä sininen sävy puolestaan inaktiivisuuden kasautumista samalle alueelle. Helsinkiläisten liikunta-aktiivisuutta kuvaava TINtiheyspinta FINRISKI 2012 tutkimuksen pohjalta. Jaoimme väestöruudut neljään luokkaan, jotka kuvaavat liikunta-aktiivisuuden ja liikuntapaikkojen tiheyden keskinäistä suhdetta (taulukko 1) . " ,n "' .. Keskustan alueet ja toisaalta Helsingin pohjoiset ja koilliset alueet erottuvat runsaalla liikuntapaikkatarjonnallaan. Vastaavasti sinisiä väestöruutuja, joissa liikutaan Luoteis-Helsingissä kartalla on ruutuja, joissa on erittäin korkea liikunta-aktiivisuustaso liikuntapaikkojen vähäisyydestä huolimatta. KUVIO 3. Näitä alueita on keskittynyt eniten Itä-Helsingin alueelle. Keskustassa ja kaupungin pohjoisosassa runsaasti liikuntapaikkoja Liikunta-aktiivisuutta kuvaavan TIN-tiheyspinnan lisäksi laadittiin myös väestöruutukohtaisten liikuntapaikkojen prosentuaalista osuutta pääkaupunkiseudulla kuvaava TIN-tiheyspinta (kuvio 4). Huomionarvoista on, että laajoja sinisiä, vähäisen liikuntapaikkatarjonnan alueita ei löydy. Vastaavasti itäisen Helsingin alueella erottuvat Itäkeskus, Myllypuro, Jakomäki ja Puistola lähes yhtenäisenä matalan liikunta-aktiivisuuden alueena
Näiden paikkatietomallinnusten perusteella voidaan todeta, että joitakin itälänsi-suuntaisia alue-eroja lukuun ottamatta liikkuminen ja liikunta paikat ovat jakautuneet kohtalaisen tasaisesti Helsingin alueella. Koska tavoitteena oli havainnollistaa menetelmiä visuaalisten karttapintojen avulla, emme kokeneet tarpeellisina rakentaa varsinaisia spatiaalisia tilastomallinnuksia. kojen läheisyydessä ja työmatkojen varrella. Ryhmittelyanalyysien pohjalta kartalta erottuu itäisen Helsingin alue, jossa ei raportoida mitään liikuntaa eikä alueella myöskään ole tiheää liikuntapaikkatarjontaa. On tärkeää huomioida, ettei tietokanta ole täydellisen luotettava. Matala liikunta-aktiivisuus Korkea liikunta-aktiivisuus Lilkuntapaikkoja vähän Punainen Sininen Liikuntapaikkoja paljon Keltainen Vihreä paljon vaikka siellä on vähän liikuntapaikkoja, on sijoittunut merenranta-alueille sekä Helsingin luoteisosiin. Parhaiten tietokantaan on listattu rakennetut liikuntapaikat, mutta tiedot ulkoliikuntapaikoista ja erilaisista reiteistä eivät ole kattavia. Helsingin liikuntapaikkojen suhteellinen osuus pääkaupunkiseudun liikuntapaikoista Lipasliikuntapaikkajärjestelmän mukaan ja FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan erityisen aktiiviset ja passiiviset liikunnan harrastajat. On todennäköistä, että esimerkiksi yhden ulkoilukerran aikana ihmiset liikkuvat useissa väestöruuduissa. Matka lähimpään naapuriruutuun, 500 metriä, on kovin lyhyt. TAULUKKO 1. Viherja puistoalueiden paikkatietoja on saatavilla muista tietokannoista. Tällöin mallinnus ottaisi huomioon esimerkiksi oman väestöruudun naapuriruuduissa sijaitsevat liikuntapaikat. Ryhmittelyanalyysien jaottelut neljään luokkaan ja värikoodiin. Nyt esitetyt analyysimallit koskevat liikuntapaikkatietokannassa mukana olevia liikuntapaikkoja. Karttasovelluksia tulkittaessa on myös hyvä muistaa, että ihmiset harrastavat liikuntaa paljon naapurustonsa ulkopuolella, esimerkiksi työpaikKUVIO 5. Joissakin våestöruudussa saattaa sijaita paljonkin liikuntapaikkoja, jotka on mahdollisesti varattu esimerkiksi vain seurojen käyttöön, eivätkä näin ole kaikkien asukkaiden käytettävissä. Rakennettu ryhmittelyanalyysillä. Nyt esitetyt tiheyspintoihin ja päällekkäisyysanalyyseihin perustuvat paikkatietoanalyysit ovat yksi tapa käsitellä liikuntapaikkojen sijaintia ja liikuntaaktiivisuutta samoissa väestöruuduissa. Alueilla raportoitiin korkeaa liikuntaaktiivisuutta ja vähäistä liikuntapaikkojen määrää. Jatkoanalyyseissä tuleekin ottaa huomioon se, että liikuntapaikkoja on rakennettu tiheämmin niille alueille, joissa väestöntiheys on suuri. Helsingin alueella voidaan todeta olevan alueita, erityisesti itälänsi-suunnassa, jotka erottuvat erityisen liikuntaaktiivisina tai passiivisina. Siten päällekkäisyysanalyysien tavoitteena ei ole päätellä motivoiko kodin lähellä oleva liikuntapaikka ihmisiä liikkumaan, vaan pikemminkin mallintaa liikuntapaikkoja ja käyttäytymistä samanaikaisesti yhdyskuntasuunnittelun tueksi. Analyysit ovat rajoittuneet niihin väestöruutuihin, UIKUNTA & TIEDE 51 • 2..J/2014 13. LuoteisHelsingissä taas kartalla on ruutuja, joissa on erittäin korkea liikunta-aktiivisuustaso liikuntapaikkojen vähäisyydestä huolimatta. Myös puistojen ja kevyen liikenteen väylien puuttuminen liikuntapaikkatiedoista on rajoittanut analyysien tekemistä. On huomionarvoista, että laajoja yhden värin keskittymiä ei kartalla ole havaittavissa. Tilastomallinnuksen avulla pystyisimme ottamaan huomioon laajempia maantieteellisiä alueita yhden väestöruudun ulkopuolella. Siten esimerkiksi keskuspuiston ja Paloheinän alueiden vähäinen liikuntapaikkojen määrä ei välttämättä ole todellinen. Sitä ei näissä esimerkeissä pystytty ottamaan huomioon. Havainnollista tietoa päätöksentekoon, uusia mahdollisuuksia tutkimukselle FINRISKI 2012 tutkimuksen aineiston analysointi paikkatietoja hyväksikäyttäen on havainnollistanut uudella tavalla väestön liikunta-aktiivisuuden ja liikuntapaikkojen alueellisia eroavaisuuksia. Siksi tulevissa vastaavissa analyyseissä onkin huolehdittava monipuolisesta tietokantojen käytöstä. Lisäksi väestöntiheys vaihtelee suuresti väestöruutujen välillä. Nämä puutteet havainnollistuivat hyvin keskuspuiston ja meren rantojen lähialueiden analyyseissa. Aineiston rajoituksena on myös liikuntapaikkojen laatu
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. & Vartiainen, E. FINRISKI 2012 -aineiston koordinaatista on KKJ-koordinaatistossa ja sen muuntaminen ETRS-TM35FIN yhtenäiskoordinaatistoon tapahtuu Eure!Muunnosohjelmistolla. f i/sport/ laitokset/liikunta/liikuntapaikat. The role of objective neighbourhood features and psychososial factors. 2010. Attitudes and the environment as determinants of active travel in adults: what do and don't we know. & Borodulin, K. Erittäin liikunta-aktiivisena tai passiivisina erottuvien alueiden tarkempi analysointi tuottaisi myös hyödyllistä tietoa. 2002. Trost, S.G., Owen, N., Bauman, A.E., Sallis, J.F. & Leslie, E. Päivitetttv 30.72013. Sellaista ei ole mahdollista saada käyttöön muualta maasta. 2011. 14 LIIKUNTA & TIEDE 51 , 2-3/2014. Environmental factors associated with adults' participation in physical activity: A review. Kansallinen FIN RISKI 2012 -terveystutkimus. Health & Place 16, 744-754. http://urn.fi/U RN: 1 S B N :978-952-302-053-5 Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Väestöruutuaineisto. & van Lenthe, F.J. Tutkimuksesta tiiviisti 4/2014. lipas-tietokannan ja HSY:n väestöruutuaineiston koordinaatistoihin koordinaatistomuunnoksia ei tarvitse tehdä. 2013. Journal of Physical Activity and Health 7 (4), 551-61. Valkeinen, H., Mäki-Opas, T., Prättälä, R. 2012. Borodulin, K. & Jones, A. joissa asui FINRISKl-tu tkim ukseen osallistuneita. & Shiell, A. 1998. Aineistojen laatuun liittyvistä asioista havaintojen sijairuitarkkuus on hyvä samoin kuin havaintojen kattavuus tutkimusalueilla. Panter, J.R. VARPU MÄKELÄ, FM Tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOMI MÄKI-OPAS, FT Erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos RITVA PRÄTTÄLÄ. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-245-793-6 Borodulin, K., Saarikoski, L., Lund, Juolevi, A., Grönholm, M., Helldån, A., Peltonen, M., Laatikainen, T. Kamphuis, C., Mackenbach, J.P., Giskes, K., Huisman, M, Brug, J. Correlates of adults' participation in physical activitv: review and update. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 8 (125) Lipasliiku ntapaikkatietojärjestelmä. & Brown, W. Viitattu 13.2.2014. Siksi emme voi ottaa kantaa liikunta-aktiivisuden ja liikuntapaikkojen alueellisiin eroihin muualla paitsi FINRISKl-otoksen väestoruuduilla. 2002. 2014. Vaattovaara, M. Käytettävät aineistot ovat ajallisesti verrattavissa FINRISKI 2012 -aineistoon. Why do poor people perceive poor neighbourhoods. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. http://wwwhsy.fi/seututieto/kaupunki/paikkatiedot/Sivut/Avoindata.aspx). Paikkatietoanalyyseissa hyödynnetään myös Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) avointa väesiöruutupohjaista paikkatietoaineistoa analyyseja varten tarvittavien tunnuslukujen laskemiseksi. Helsingin kaupungin alueella oli huomattava määrä väestöruutuja, jotka käsiteltiin puuttuvina tietoina. ln search of causality: s systematic review of the relationship between the built environment and physical activitv among adults. 2010. Pääkaupunkiseudun sosiaalinen erilaistuminen. työssä ja työmatkalla 1972-2012. dosentti Johtava tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos HELI VALKEINEN, TtT Erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos KATJA BORODULIN, dosentti Erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimusaineistot T utkimuksen aineistoina on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansallisen FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen otos ja lipasliikuntapaikkatietojärjestelrnä. American Journal of Preventive Medicine 22 (3). http://urn.fi/URN: ISBN:978-952-302-165-5. Helsingin alueelta on saatavissa myös HSY:n avointa väestöruutupohjaista paikkatietoaineistoa aineistojen syvempää analysointia ajatellen. Käytössä FINRISKI 2012 -aineiston Helsingin alueen tutkittavat (n=920). Tutkimuksesta tiiviisti 5, marraskuu 2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 22/2013. Viitattu 13.2.2014. Humpel, N., Owen, N. Paikallisen liikuntasuunnittelun näkökulmasta olisi toki tarpeellista mallintaa paikkatiedoilla muitakin alueita, esimerkiksi pelkästään TIN-Liheyspintaa hyödyntäen. Päivitetty 23.1.2014. Paikkalietoanalyysi tarjoaa paljon tärkeää ja havainnollista tietoa liikuntapaikkojen ja väestön liikunta-aktiivisuuden yhteydestä päätöksenteon pohjaksi. & Jousilahti, P. Liikunta vapaa-ajalla. Liikuntapaikkojen läheisyyden yhteys liikuntalajien harrastamiseen. Geographic lnformation Systems: A Management Perspective. Helsingin kaupungin Tietokeskuksen tutkimuksia 1998:7 Helsinki. Medicine and Science in Sports and Exercise 34 (12), 1996-2001. https:/ /wwwjyu. Osa 1 · Tutkimuksen toteutus ja menetelmät. Ottawa: WDL. McCormack, G.R. 1991. LÄHTEET Aronoff, S. Paikkatietoanalyysi herättää mielenkiintoisia kysymyksiä muun muassa väestön sosio-ekonomisten erojen ja liikuntapalveluiden laadun vaikutuksista tuloksiin sekä siitä, mitä erot liikunta-aktiivisuudessa kertovat muusta alueellisesta erilaistuneisuudesta. Tutkimusalueeksi on valittu Helsinki, koska sen tiivis asuminen mahdollistaa toimivan paikkatietoanalyysin kuvantamisen erityisesti haja-asutusalueisiin verrattuna, eivätkä väestötiheyden muutokset aiheuta vinoumia analyyseihin. 188-99
Uskaltaisiko uusi valmentajasukupolvi jo pikku hiljaa uskoa maailmalta tihkuvia tutkimustuloksia ja kokemuksia ja ottaa rohkeasti käyttöön myös jääkiekossa uusia käytänteitä. E n ole oikea henkilö heittämään ensimmäistä kiveä, sillä olen itsekin valmennusurallani toiminut samoin. Monet asiat ovat muuttuneet ja kehitystä on tapahtunut, mutta kun suomalainen jääkiekkojoukkue menee tänään U!KUNTA& TIECf51 •2-3/2014 15. Näinkö vähään on rohkeuteni riittänyt ja näinkö helpolla olen itseni päästänyt. Näinkö vähän olen pystynyt uudistumaan tai uudistamaan. Vai mikä on syy siihen, että käytetään yhä tutuksi tulleita ja turvalliseksi koettuja menetelmiä. TEKSTI JA KUVA: KARI SAVOLAINEN ~ Ajatteleva pelaaja uudistuva valmentaja. Tämän artikkelin keskeiset pohdinnat liittyvät pelaajan ratkaisunteon kehittämiseen ja autonomiaan, harjoituksen rakenteeseen ja pelaamisen taidon parantamiseen urheilijakeskeisessä valmenn uskul ttuurissa, Kohti uusia seikkailuja Peilatessani taaksepäin omaa yli 30 vuotta kestänyttä valmennusuraani huomaan kuinka vähän harjoitusmenetelmät ovat muuttuneet. Valmentajan rooli tulee muuttumaan perinteisestä päsmäristä oikeiden kysymysten kysyjäksi, urheilijan oman ajatusprosessin aktivoijaksi. Olen pettynyt itseeni. Valmennuksessa puhaltavat uudet tuulet, mutta samalla oudoksi koetut harjoitusmenetelmät pelottavat valmentajia
Olisi aika loogista, että pelaajalle annettaisiin m ahdolli suus oppia näitä taitoja jo harjoituksissa. Kiekoton on lähinnä kiekollisen auttaja ja tilan tekijä. Koutsi sitä ja koutsi tätä. Pelaajaa ei hirveästi auta valmentajan erätauolla piirtämät kuviot, ratkaisu pitää tehdä selkäytimestä, nopeasti ja oikein. Mitäpä jos jätämmekin sen heidän jutukseen ja kehitämme tähän uuteen roolitukseen paremmin kuvaavan sanan. Valmentaja kiekottomassa roolissa Pelitilanneroolit kuuluvat jääkiekkovalmennuksen terminologiaan. Kiekollinen on nimensä mukaisesti se pelaaja, joka kuljettaa kiekkoa, harhauttaa ja laukoo, johon katseet ja huomio kohdistuvat. Valmennuksen ja urheilun kannalta tuhannen taalan kysymyksiä ovat lasten ja nuorten innostuminen ja innostaminen, oma-aloitteisuuden säilyttäminen, liikunnallisten perustaitojen kehittäminen ja yleisten liikunnallisten arvojen ylläpitäminen. Voisi taas kuvitella, että parhaan palvelun valmentaja tekee pelaajalle antamalla hänelle mahdollisuuden harjoituksissa kokeilla eri ratkaisumalleja ja kannustamalla häntä rohkeuteen ja luovuuteen. Bisnesmaailma on varastanut meiltä urheiluväeltä valmentaja-termin omiin tarkoituksiinsa. Julistan uuden nimikilpailun avatuksi! Lääke drop outiin. Huippu-ur heilun muutostyöryhmä on linjannut tulevaisuuden valm entam ista keskeisenä viestinään urheilijakeskeisyy s (Häm äläinen, 2013 ). jäälle harjoittelem aan, pitäydytään m elko perint eisessä harjoitu skaavassa. Kun urheilija nostetaan keskiöön, ei se suinkaan tarkoita sitä, että valmentaja poistuu takavasemmalle ja jättää urheilijan yksin ratkomaan asioita. Englanninkielisessä Degree Pro gra m m e koulutusohjelm assa olem m e opiskel ijoiden kanssa viikoittain jäällä valm entam assa teem alla "try som ething new ". Kyse oli siitä, että pelaaja laitettiin tekem ään ratkaisuja valm entajan sijasta. Tällä hetkellä valmentaja on helposti se, joka määrittelee suunnan, päsmäröi toimintoja ja ottaa ison roolin. Siihen kaavaan kuuluu, että koutsi suunnittelee, koutsi piirtää ja opastaa, koutsi kom entaa, koutsi kontro lloi ja koutsi arvioi, m enikö hyv in vai huonosti. Nämä hyväksi havaitut periaatteet ovat juuri sitä pelin pelaamisen taitoa. Halutessaan olla jossain vaiheessa uraansa "extraordinary", jotain enemmän kuin muut pelaajat, hänen tulee pystyä ratkaisuihin, jotka yllättävät vastustajan. Pelissähän valm ent aja seisoo penkin takana ja pelaaja on kentällä viim e kädessä yksin vastuussa tekem isistään. Harrastajamäärien lasku ja ikäluokkien pieneneminen asettavat omat haasteensa lajiliitoille ja seuroille. Maailma muuttuu kiihtyvää vauhtia. Kanadassa kehiteltiin jo 1960-luvulla m uun m uassa jääkiekon parissa (Vickers 1966) m enetelm iä helpottam aan yksittäisen pelaajan ratkaisujen tekoa pelin aikana. Hyökkäyspelissä tunnetaan kiekollisen ja kiekottoman pelaajan rooli tehtävineen. Ei tule olemaan helppo homma. Tulevaisuus näyttää, toimivatko uudet valmennuksen toimintatavat kilpailuvalttina ja osana ratkaisua edellä esitettyihin kysymyksiin. Monesti arvioidaan, että pelaaja on teknisesti taitava, vahva ja nopea mutta ei osaa pelata peliä. Se tulee vaatimaan uutta osaamista ja uusia valmiuksia, kokonaisvaltaista ihmisen kasvuprosessin ymmärtämistä ja välittämista, hienotunteisuuttakin. Pelissä ratkaisut selkäytimestä Olen ollut mukana monissa keskusteluissa, joissa on arvioitu pelaajan osaamista. Haastajaksi, auttajaksi, rohkaisijaksi ja tukijaksi, ilmapiirin ja olosuhteiden turvaajaksi. Jääkiekko ei viime kädessä ole mitään rakettitiedettä. Vertauskuvallisesti tulevaisuuden valmennussuhdetta voitaisiin kuvata niin, että urheilijan tulisi toimia kiekollisessa ja valmentaja kiekottomassa roolissa. A-juniorijoukkueen (viim e kaudella Bjuniorit) valm ennuksesta vastaavat opiskelijat osana opintojaan. Olem m e HAAGA-H ELI A am m attikorkeakoulun opiskelijoiden ja opettajien kanssa ottaneet härkää sarvista ja pyrkineet kehittelem ään uusia m alleja jääkiekon harjoitusten toteuttam iseen. Se tarkoittanee m yös joukkuelajeissa sitä, että joukkueen tuloksen parantam iseksi tulisi huom ioida en tistä enem m än yksittäisen pel aajan tekem iset ja tarpeet. Tämän päivän nuorison kiinnostuksen kohteet, toimintatavat ja arvomaailma ovat jotain aivan muuta, kuin mihin tällä hetkellä valmennustyötä tekevät ikäluokat ovat omassa nuoruudessaan tottuneet. Ratkaisuihin, joita puolustavan tai hyökkäävän vastustajan selkäydinvarastosta ei löydy. Li säksi Vieru m äen Cam pusalueelle viisi vu otta sitten peru stettu juniorijoukkue toim ii yhä enenevässä m äärin koulutusohjelm am m e uusien viritysten to im int aalustana. Rooli sisältää toki edelleen tarvittaessa myös kovaa vaatimista, urheilijan rajojen haastamista ja kiputilanteiden ratkaisemista yhdessä urheilijan kanssa. Toiminnan laatua tulee siis pystyä nostamaan taisteltaessa sieluista. Niin pelaat kuin harjoittelet Varsinkin lasten ja nuorten harjoituksiin tulisi pystyä luomaan ilmapiiri, joka rohkaisee omatoimisuuteen. Kokemukseni mukaan pelaajat ovat luovimmillaan ja hyvin aktiivisia niinä hetkinä, kun valmentaja ei vielä ole tullut jäälle ("oma lämpö") tai kun hän on 16 UI KUNTA & TIEDE 51 • 2-3/2014. Ottelun aikana pelaajat tekevät havaintoja omien ja vastustajajoukkueen pelaajien tekemisistä ja reagoivat sen mukaan. Valmentajan rooli vain tulee muuttumaan perinteisestä påsmäristå oikeiden kysymysten kysyjäksi, urheilijan oman ajatusprosessin aktivoijaksi. Kaikill a m eillä on taakkana ollut valm ennustapa, jota itse olem m e aiem m in käyttäneet tai jolla m eitä on valm ennettu. He valitsevat parhaalta vaikuttavan toimintavaihtoehdon ihan yksin omassa päässään, pyrkien noudattamaan hyviksi havaitsemiaan periaatteita. Totutuista valm ennusm enetel m istä pois oppim inen ei ole ollut hel ppoa m eill e opettajille eikä m yöskään opiskelijoille
PÅÅTÖKSENTEKOMALLI Tavoite: Pelaaja pystyy tunnistamaan pelin eri tilanteita ja tekemään ratkaisuja tilanteen vaatimalla tavalla. Kidman,L. Kirjoittaja on toiminut päävalmentajana esimerkiksi JYPHT:n SM-liigajoukkueessa, naisten maajoukkueessa ja Slovenian A-maajoukkueessa. Malleja jääharjoitusten käytännön toteuttamisesta AUTONOMIAMALLI Tavoitteet: Pelaaja pystyy kehittämään ominaisuuksiaan. Christchurch, New Zealand: lnnovative. Sheridan, M.P. Valmennusosaamisen käsikirja 2013. Using an "Athlete-Centered" Approach. Hämäläinen, K. 4th edition. Organisointi: Toteutetaan 75 minuuttia kestävä jääharjoitus, josta 30 minuuttia käytetään pelaajien yksilötaitojen kehittämiseen. Toimintapisteistä voidaan hioa yksilötaitoja tai pelata pienpelejä. 2013. 1993. USA. Vickers, J.1966. ,Tesch-Romer, C. sieltä lähtenyt ("jippii -omaa aikaa"). Organisointi: Simuloidaan pelitilanne ja toteutetaan niin sanottu avoin harjoite, jossa pelaaja ei ole sidottu ennalta määrättyyn ratkaisuun (esim. Pedagogy for performance, participation and enjoyment. Suomen Olympiakomitea. KARI SAVOLAINEN, LitM Lehtori HAAGA-HELIA AMK Sähköposti: kari.savolainen@haaga-helia.fi Kirjoittaja toimii lehtorina HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Degree Programme koulutusohjelmassa. Näin varmistetaan ominaisuuksien kehittämisen kannalta riittävä taistojen määrä ja laatu. syöttö toiselle hyökkääjälle). Näin yhden harjoituskerran sisään saadaan 4-5 pelijaksoa perinteisen yhden sijaan. Decision training in Ice Hockey. No. 2012. Se, mikä on oleellisinta, sitä kaiketi kannattaa harjoitella eniten. Houkutus pyörittää perinteisiä drillejä voi johtua myös valmentajien puutteellisesta kyvystä itse ymmärtää peliä ja täten pelosta palautteen antamisesta. Pelaajan oma päätöksenteko ja autonomia kehittyvät. Pelaaja itse päättää kenelle syöttää, mukana vastustaja, joka toiminnallaan vaikuttaa päätöksentekoon. UIK\MA & TIEDE 51 • 2-3/2014 17. The Role of Deliberate Practice in the Acquisition of Expert Performance. 100. 2005 Athlete centered coaching. 2014. Meillä palloiluvalmentajilla on tapana kehitellä mitä erilaisimpia peliä simuloivia harjoitteita, drillejä, joita meillä on metrikaupalla mapeissamme. Pelin pelaamisen taito on oleellista joukkuepallopeleissä. Sen sijaan, että antaisimme pelaajiemme harjoituksissa pelata, tarjoammekin heille perä perää drillejä, joiden yhteys peliin on varsinkin nuorille pelaajille haasteellista ymmärtää. Pelaaminen paitsi innostaa, myös takaa suuren määrän toistoja parhaassa mahdollisessa simulaattorissa pelissä itsessään. Kuulostaa vähän kuin 50-luvun seuraintalolla; kaksi tuntia lausuntaa ja laulua, lopuksi tunti tanssia. Coaches Empowering Athlete. Developing inspired and inspiring people. PELIMALLI Tavoite: Pelaaja pääsee mahdollisimman paljon tekemään peliomaisia ratkaisuja. Pelaaja voi valita yksin tai valmentajan kanssa itselleen sillä hetkellä tarpeellisimmiksi kokemansa harjoitteet ja keskittyä niiden toteuttamiseen. Successful coaching. Great Britain. University of Calgary. Loput jääajasta voidaan käyttää esimerkiksi joukkuetaktisiin harjoitteisiin, pelin pelaamiseen tms. Pelin pelaamisen taito kehittyy. Martens, R. Human Kinetics. LÄHTEET Ericsson, K.A., Krampe, R. Organisointi: Harjoitus jaetaan osiin, jossa toistuvat vuorotellen lyhyt peliä simuloiva harjoite ja siihen liittyvä normaali pelijakso, jossa harjoite "ajetaan sisään': Näin varmistetaan välittömästi pelaajan ymmärrys siitä mihin harjoite liittyy varsinaisessa pelissä oppimisessa edetään osista kokonaisuuteen, Sen jälkeen lyhyt palaute ja siirtyminen seuraavaan harjoite-/pelijakso osuuteen. On hyvin tyypillistä, että yksittäinen jääharjoitus sisältää neljästä viiteen 10-15 minuuttia kestävää drilliä, jonka jälkeen valmentaja antaa "armosta" pelaajien pelata kymmenen minuuttia. Routledge. URL:http://www.podiumsportsjournal.com/2009/06/13/coaches-empowering-athletes/. Varsinkin lasten ja nuorten tulisi antaa pelata mahdollisimman paljon ja valmentajan rooli tulisi olla enemmän palautteen antaja. 3, 363-406. Psychological Review, Voi. Game Sense. Innostuneimmillaan olen myös havainnut pelaajien olevan pelatessaan pien pelejä tai "oikeaa peliä". Jäälle rakennettu 5-6 toimintapistettä, joista pelaaja valitsee 2-3 (a'10 min). Light, R. 2009
Niissä on useita samoja yleisiä piirteitä ja ne sisältävät samoja olettamuksia. Teksti: MIKA VÄHÄLUMMUKKA, MARKUS ARVAJA Urheilijan polun malleja on monenlaisia Millainen valmennusote tuo tulosta. Urheilijan polun malleja on maailmalla monia. Siksi niitä on syytä tarkastella lähemmin.. Mallit vaikuttavat vahvasti urheilijoiden, valmentajien, seurojen ja lajiliittojen jokapäiväiseen toimintaan
Kuva: ANTE RO AA LTONEN ~OlF . Suuri osa pelaajista putoaa systeemin ulkopuolelle (mahdollisesti myös lajin ulkopuolelle) kun siirrytään seuraavalta tasolta toiselle (esim, siirtyminen Cjunioreista 8junioreihin). M onet maailmalla käytetyistä urheilijan poluista ovat niin sanottuja pyramidimalleja, joissa pyramidin alaosassa on suuri määrä ruohonjuuritason harrastajia ja yläpäässä pieni määrä eliittitason urheilijoita. Kaikkiaan 1200 amerikkalaista 8-18-vuotiasta nuorta käsiuäneessä tutkimuksessa huomattiin, että loukkaantumisriski oli suurempi niillä nuorilla, jotka käyttivät kaksi kertaa enemmän aikaa järjestettyyn, erityisesti yhteen lajiin keskittyvään urheiluun, kuin muuhun vapaa-ajalla tapahtuvaan urheiluun. Toisaalta, vakavan harjoittelun myöhemmällä iällä aloittanut urheilija ei pysty saavuttamaan aiemmin harjoittelun aloittaneita (Bailey & Collins, 2013). Erikoistumista vai erilaistamista. Urheilussa on ollut esillä pääasiassa kaksi polkua, joiden tulisi johtaa lapsen ja nuoren huipputaitotason kehittymistä. Oletetaan, että aikaiset lajitaidot, jotka mahdollistavat etenemisen pyramidissa, viittaavat myöhempään menestymiseen lajissa. (Brenner 2007; Dalton 1992.) Yksi suurimmista varhaiseen erikoistumiseen ja pitkäkestoiseen harjoitteluun liittyvästä vaikuttimista on Ericssonin ym. Pyramidimalleissa on kuitenkin monia seikkoja, jotka tulisi arvioida uudelleen. Olisikin tärkeää miettiä kuinka pyrarnidimallia voitaisiin muuttaa enemmän "pitkiuäismallin" eli pitkäaikaisen kehittymisen LTAD-mallin suuntaiseksi, jotta vältyttäisiin urheilijoiden ja mahdollisten lahjakkuuksien hukkaamiselta ja nuorten jäämiseltä harrastuksen ulkopuolelle. / ~KCIL'I 1 Varhainen erikoistuminen yhteen tai muutamaan aktiviteettiin on nähty välttämättömäksi, jotta pystytään saavuttamaan huipputuloksia. Mitä aikaisemmin lapsi sitoutuu tiukkaan harjoitteluun, sitä nopeammin hän saavuttaa halutun taitotason. Harjoittelu on keskittynyttä ja korkealla intensiteetillä tapahtuvaa toimintaa, joka on suunniteltu kehittämään suoritusta päälajissa (deliberate practice). Varhaisen erikoistumisen polussa (early specialization pathway) lapsi sitoutuu päålajiinsa varhaisessa vaiheessa (5-12v). Yksi varhaisen erikoistumisen ongelmista on loukkaantumisriski ja ylirasitus. Intensiivinen harjoittelu lapsuusiässä voi myös lisätä herkkyyttä saada erilaisia ylirasituksesta johtuvia vammoja, kuten esimerkiksi Osgood-Schlatterin tauti. Varhaisen erilaislamisen polussa (early diversification pathway) lapsi (5-12v) osallistuu monipuolisesti useihin eri liikunta-aktiviteetteihin, joissa korostetaan urheilusta nauttimista ja hauskanpitoa (deliberate play). Myös kilpaileminen omassa lajissa alkaa varhaisessa vaiheessa (Bailey & Collins, 2013). Laajempi harrastajaryhmä voi jäädä kehittämisen ulkopuolelle, vaikka moni voi täyttää lahjakkuuden kriteerit myöhemmin. 2007). Tutkimustulokset suuntaamassa yksilöllistä polkua Monet tutkimukset ovat tukeneet tarkoituksenmukaisen harjoittelun (deliberate practice) tärkeyttä LIIKUNTA& TIEDE51 •2-3l2014 19. Heidän mukaansa varhainen erikoistuminen on tärkeää myöhemmän menestyksen kannalta. Vasta myöhemmin 13-15 vuoden iässä erikoistutaan påälajiin, jossa harjoitusmääriä ja lajille tarkoituksenmukaisia (deliberate practice) harjoitteita lisätään (Cote ym. Kun urheilijaa ei ole valittu tai hän on pudonnut lahjakkuuksien ryhmästä, paluu ryhmään on vaikeaa tai jopa mahdotonta. teoria tarkoituksenmukaisesta harjoittelusta (deliberate practice) (Ericsson & Charness, 1994; Ericsson ym.1993). Ohessa on listattu muutamia piirteitä ja seikkoja, jotka olisi hyvä ottaa huomioon (Bailey & Collins 2013.) Mallissa keskitytään kehittämään pelkästään niitä urheilijoita, jotka on määritelty lahjakkuuksiksi
2010). 2010). (Ericsson ym , 2006; Starkes & Er ic sson 2006). Tuloksena havaittiin, että voima kasvoi keskimäärin 54 prosenttia. Tästä on esim erkki paljon puheena ollut sääntö, jonka m ukaan huipputaitotason saavuttam iseksi tarvitaan 10 000 tu ntia tarkoitu ksenm ukaista harjoittelua. Lihaksen poikkipinta-ala kasvoi tutkimukseen osallistuneilla 2-59 prosenttia. (Bailey ym. Sen lisäksi monet Balyin käyttämistä lähteistä ovat vaikeasti saatavissa tai luettavissa, koska ne ovat peräisin entisestä Neuvostoliitosta. (2005) havaitsivat saman tyyppisiä tuloksia omassa voimaharjoittelututkimuksessaan. Tutkim ukset ovat kuitenkin herättäneet kysym yksiä teorian yksityi skohdista ja erityisesti sen yleism aailm allisesta soveltuvuudesta. Kävi ilm i, että "drop oui" pel aajat olivat aloittaneet lajinom aisen oheisharjoittelun nuorem m alla iällä kuin pel aam ista jatkaneet ja käyttäneet huom attavasti enem m än tunteja vuodessa oheisharjoitteluun ikävuosina 12-13 . LTAD malli hyödyntää biologisen kypsyysasteen arvioinnissa pituuskasvun kiihtymisikää (PHV) ja kasvunopeuden huippuvaihetta. Herkkyyskaudet enemmän tuloksia oikealla ajoituksella. Esim erkiksi Soberlakin ja Coten (2003) amrnattilaisjääkiekkoilijoille tehdyssä tu tkim uksessa kävi ilm i, että vaikkakin tutkim ukseen osallistuneet jääkiekkoilijat olivat käyttäneet yli 10 000 tuntia ur heilem iseen ja fyy siseen aktiivisuuteen ikävuosina 6-20 vuotta, noin 3 500 tuntia tästä ajasta oli käytetty leikinom aisiin aktiviteetteihin (delibera te play) ja keskim äärin vain 310 tuntia organisoituihin jääkiekkoharjoituksiin. Herkkyyskausien olemassaoloa pidetään teoreettisena eikä sitä tukevia pitkittäistutkimuksia ja kokeellisia tutkimuksia ole (Ford ym. Skinner ym . Suur in osa ajasta, jonka pel aajat olivat viettäneet leikinom aisten aktiviteettien parissa ja muiden lajien harra stam iseen, sijoittui ikävuosiin 6-12 (sam pling years). Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että mallin sisältö olisi virheellinen vaan sitä, että akateemiselle työlle normaaleja laadunvarmistusprosesseja ei ole käytelty. Kaikkien vasteet olivat yksilöllisiä lähtökohdista riippumatta. Hubal ym. Erityisesti lajeissa, joissa huippu saavutetaan yleisesti 20-ikävu oden jälkeen, on huipulle päästy paljon pienem m ällä laji-spesifisellä harjoittelulla (Bailey & Collins, 2013 ). Suur in osa leikinom aisista aktiviteeteista oli siis tapahtunut ennen 15 ikävu otta ja suurin osa tarkoituksenm ukaisesta lajiharjoittelusta 15 ikävuoden jälkeen. Pitkäaikaisen kehittymisen LTAD (long-term athlete development model) urheilijan polku -malli ottaa kantaa herkkyyskausiin seuraavasti: Jos herkkyyskausia ei hyödynnetä, urheilijan potentiaali jää saavuttamatta tai vaikeutuu huomattavasti (Balyi & Hamilton 2004). huipputaitotason saavuttam isessa. Hyv in suunniteltu, laadukas ja keskittyneesti to teutettu harjoittelu on kiistatta edellytys huipulle pääsylle. (2008a) osoittivat tutkimuksissaan, että rugbyn ammattilaispelaajat reagoivat hormonaalisesti samaan voimaharjoitteluprotokollaan hyvin yksilöllisesti, vaikka olivatkin lähtöisin hyvin homogeenisestä ryhmästä. Perustavanlaatuinen kysymys on, auttavatko mahdolliset herkkyyskaudet urheilijaa saavuttamaan geneettistä potentiaalia suuremman tason vai saavutetaanko oma geneettinen potentiaali vain aikaisemmin 7 Herkkyyskausiin liittyen olisi tärkeää voida mää20 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 2-3/2014. Beaven ym. Urheilijan polkua suunniteltaessa tulisikin pystyä toteuttam aan sopivassa suhteessa sekä tarkoituksenm ukaista harjoittel ua että leikinom aista pelaam ista ja liikkum ista. Näm ä pelaajat käyttivät m yös noin 2 300 tuntia pelaam alla m uita lajeja ja noin 2 400 tuntia organisoituja pel ejä. Samanlaisia tuloksia on saatu myös huippu-urheilijoilla. Tutkittavat voitiin jakaa vähän, keskimäärin ja voimakkaasti harjoitteluun reagoivien ryhmiin. Mallin mukaan nämä herkkyyskaudet tarjoavat lisääntyneen harjoitusvasteen eri ominaisuuksien harjoittelulle. Tutkittujen maksimaalinen hapenottokyky kasvoi keskimäärin 19 prosenttia. Balyin mallia on tuotu esille muun muassa valmentajakoulutuksissa, mutta sitä tukevia tutkimuksia ei ole julkaistu vertaisarviointeja vaativissa akateemisissa julkaisuissa. Malli ehdottaa muun muassa, että pituuskasvun kiihtymisikää seuraamalla sen ympärille sijoittuvat 'herkkyysikkunat' voidaan tunnistaa. Muutamat viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin haastaneet nämä yleiset olettamukset herkkyyskausien olemassaolosta ja merkityksestä (Ford ym. 2011 ). Yksilöllisen urheilijan polun m erkitys tulee m yös hyv in esille useissa fysiologisissa harjoittelututkim uksissa. Valtaosa pel aajien organisoitu un harjoittelem iseen käyttäm ästä ajasta (2 200 tu ntia) tapahtui panostam isvaiheen aikana (investm ent years), jolloin pelaaja keskittyi päälajiinsa. Tutkim ukset osoittavat, että ihm iset reagoivat kuorm itukseen hyv in yksillöllisesti. 2010.) Myös Balyi & Hamilton (2004) itse korostavat, että malli perustuu 'empiirisille havainnoille'. Tiettyjen ominaisuuksien normaalia kasvun yhteydessä tapahtuvaa kehittymistä voidaan siis tämän mallin mukaan kiihdyttää oikeanlaisella ja oikein ajoitetulla harjoittelulla (enemmän tuloksia samalla työrnäärällä, jos se on oikein ajoitettu). 2011; Bailey ym. (2001) selvittivät om assa tutkim uksessaan 12 viikon aero bisen (3 x viikko, 30-50 mini krt) harjoittelun tuloksia eri ikäisillä, eri sukupuolta, rotua ja eri kuntotasoilla olevilla henkilöillä (n= 742). Viisi prosenttia osallistujista ei reagoinut harjoitteluun millään tavalla, toinen viisi prosenttia taas kasvatti hapenouoaan yli 40-50 prosentilla. Yksilölliset vasteet voimankasvun suhteen vaihtelivat kuitenkin 0-250 prosenttiin. 2011; Bailey ym. W all ja Cote (2007) tekivät m yös tutkim uksen kahdelle jääkiekon eliittitason ryhm älle: jääkiekkoharrasiustaan jatkaville eliittipel aajille ja juur i peliura nsa lopettaneille. 585 nuorta miestä ja naista osallistui 12 viikon voimaharjoittelujaksoon. M onipuoliseen liikkum isen puole sta puhuvat m yös tutkim ukset, joissa to detaan, että useiden eri ur heilulajien eliitti tasolle päässeet urheilijat ovat lapsuudessaan harra staneet liikuntaa m onipuolisesti (M acNam ara ym
The long-term athlete development model: Physiological evidence and application. Participant development in sport: An academic review. Overuse injuries in adolescent athletes. Kiely, J. Lasten ja nuorten osallistuminen monipuolisesti eri lajeihin saattaa joidenkin valmentajien mielestä vaarantaa herkkyyskausien hyödyntämisen. 2005. Jokaisella urheilijalla yksilöllinen polku Tutkimukset, jotka osoittaisivat, että herkkyyskausien hyödyntämättä jättäminen johtaisi kehityksen heikentymiseen ja parhaan mahdollisen suorituskyvyn saavuttamatta jäämiseen, puuttuvat kokonaan (Bailey ym. The Standard Model of Talent Development and lts Discontents. Malli on myös yksilöllinen, urheilijakeskeinen ja edistää lapsen ja nuoren kehitystä ennen tuloksia. Siksi on erityisen tärkeää, että jokaisen urheilijan tarpeet ja yksilölliset erityispiirteet otetaan huomioon. Campridge handbook of expertise and expert performance. 2006. Urheilijakeskeinen lähestymistapa ja yksilön tarpeiden huomioiminen on keskeistä, kun haluamme auttaa urheilijaa saavuttamaan oman potentiaalinsa. Wall, M., & Cöte, J. Med Sci Sports. 2013. 2007 Practice and play in the development of sport expertise. 2008b. Mallissa todetaan, että ennen puberteettia muutokset fyysisissä suorituskyvyssä johtuvat todennäköisesti pääasiassa herrnostollista syistä ja puberteetin jälkeen hormonaalisista ja hermostollisista syistä. Journal of Strength and Conditioning Research, 22(21: 419-425. Campridge: Campridge University Press. 2007 Overuse injuries, overtraining, and burnout in child and adolescent athletes. MIKA VÄHÄLUMMUKKA, LiTM Lehtori HAAGA-HELIA AMK Sähköposti: mika.vahalummukka@haaga-helia.fi MARKUS ARVAJA, LitM Lehtori HAAGA-HELIA AMK Sähköposti: markus.arvaja@haaga-helia.fi LÄHTEET: Bailey, R., & Collins, D. Ford, P.A., De Ste Croix, M.B.A., Lloyd, R.S., Meyers, R., Moosavi, M., Oliver, J., Tili, K. 2012. Psychological Review, 100, 363-406. Jos oletetaan, että herkkyyskaudet puuttuvat kokonaan tai ovat ainakin hyvin yksilöllisiä, voidaan valmennuksessa päästä "Iixed mindset" ajattelutavasta "growth mindset" ajattelutapaan. Sport Coach UK, 4: 1-134. & Pearce, G. 2011. Expert performance in sports. The role of deliberate practice in the acquisition of expert performance. Keskeinen viesti uudessa mallissa on, että kaikkia fyysisiä ominaisuuksia voi ja tulee harjoittaa biologisen kypsymisen yhteydessä läpi lapsuuden ja nuoruuden. Ericsson, K.A., & Chamess, N. Expert performance: lts structure and acquisition. & Clarkson, P.M. Biologinen ja psykososiaalinen kehittyminen vaihtelee merkittävästi yksilöiden välillä. Starkes, J.L., & Ericsson, K.A. Herkkyyskaudet vaikuttavat myös osittain käsitykseemme varhaisesta erikoistumisesta ja sen hyödyntämisestä. Victoria, Canada: National Coaching Institute Brittish Columbia & Advanced Training and Performance LtD. 2012. Cote, J., Baker, J., & Abemethy, B. International Journal of Sports Physiology and Performance, 7: 242-250. Journal of Applied Sport Psychology, 15, 41-49. 1992. Handbook of Sport Psuchology. Beavan, C.M., Gill, N.D. Skinner, J.S., Jaskolski, A. On tärkeää tiedostaa, että jokaisella urheilijalla on yksilöllinen polku erityispiirteineen oman potentiaalinsa saavuttamiseen. Pediatrics, 199(61, 1242-1245. Tieto siitä, milloin mahdolliset 'ikkunat' avautuvat ja sulkeutuvat vai ovatko ne itse asiassa auki koko lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden puuttuvat. 2008a. 2010. Valmis viittaa kypsymiseen, kokemuksiin ja harjoittelu historiaan. Salivary testosterone and cortisol responses in professional rugby players after four resistance exercise protocols. (Ford ym. Physical Education and Sport Pedagogy, 16, 265-278. & Gill, N.D. 2011, Lloyd & Oliver 2012.) Vaihtoehtona fysiologisesti orientoituneelle ja herkkyyskausiin pohjaavalle Balyin malille (LTAD), on esitetty tutkimustietoon perustuva uusi fyysisten ominaisuuksien pitkäaikaisen kehittämisen malli (Lloyd & Oliver 2012). Seip, R.L. 2007 Developmental activities thai lead to drop out and investment in sport. Harjoitettavia fyysisiä ominaisuuksia ovat motoriset perustaidot, lajitaidot, liikkuvuus, ketteryys, nopeus, teho (power), voima, hypertrofia ja kestävyys/nopeuskestävyys. 13, 58-70. 2010). Long-term athlete development:Trainability in childhood and adolescence-windows of oppoturnity-optimal trainability. & Williams, C.A. Peridization paradigms in the 21 st century: Evidence-led or tradition-driven. Ericsson, K.A., Krampe, R.T.,&Tesch-Römer, C.1993. The Youth Physical Development Model: A new approach to long-term athletic development. Journal of Applied Physiology, 9015) 1770-1776. The developmental activities of professional ice hockey players. Hubal, M.J., Gordish-Dressman, H.,, Thompson, P.D., Price, T.B., Hoffman, E.P., Angelopoulos, T.J., Gordon, P.M., Moyna, N.M., Pescatello, L.S., Visich, P.S., Zoeller, R.F., Richard L. & Krasnoff, J. ritellä ajankohta, jolloin nuori urheilija on valmis ja kykenevä harjoittelemaan kaikkein tehokkaimmin. Jokaisella yksilöllä on oma ainutlaatuinen taustansa. Balyi, 1. Beavan, C.M., Cook, C.J. 2011. The American Psychologist, 49, 725-747 Ericsson, K.A., & Chamess, N.,Feltovich,P.J., & Hoffman, R.R. Bailey, R., Collins, D., Ford, P., MacNamara, M., Toms, M. Strength and Conditioning Journal, 34(21: 61-72. Parhaaseen tulokseen harjoittelussa päästään ihmisen kokonaisuutena huomioivalla yksilöllisellä harjoittelulla. Brenner, J.S. Significant strength gains observed in rugby players after specific resistance exercise protocols based on individual salivary testosterone responses. 2003. Sports Medicine. MacNamara, A., Collins, D., Bailey, R.P., Ford, P., Toms, M., & Pearce,G. Physical Education and Sport Pedagogy, 12, 77-87 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 2-3/2014 21. 37:964-972. initial fitness and response to training: the HERITAGE family study. & Hamilton,A. 1994. Promoting lifelong physical activity and high level performance: Realising an achievable aim for physical education. Yhtälöstä puuttuu vielä motivaatio. Human Kinetics. & Cook, C.J. Hoboken, NJ: Wiley Dalton, S.E. Mikä on se ajankohta lapsuudessa ja nuoruudessa, jolloin kaikki nämä tekijät ovat optimissaan 7 Se on todennäköisesti hyvin yksilöllistä ja eikä sitä varmastikaan voida tunnistaa millään menetelmällä. Kinesiology Review. Lloyd, R.S. 248-259. Champaign, IL: Human Kinetics. 2001. Journal of strength and conditioning research, 22(21: 426-431. Siinä ominaisuudet ovat muokattavissa oli lähtöasetelma mikä tahansa. 2004. & Oliver, J.L. Journal of Sport Sciences, 29: 329-402. Soberlak, P., & Cote,J. Urheilijakeskeisen valmennuksen kehittäminen voi olla hyvä vastaus tähän tarpeeseen. Age, sex, race. On kuitenkin tutkimuksia, jotka viittaavat siihen, että suurin osa ominaisuuksista on harjoitettavissa läpi lapsuuden ja nuoruuden eikä ominaisuuksien harjoittamista näin ollen tulisi rajoittaa 'herkkyysikkunoihin'. 2006. Variability in Muscle Size and Strength Gain after Unilateral Resistance Training
On mielenkiintoista seurata, miten Ranska tulee saavuttamaan omat tavoitteensa vuonna 2016. Vaikka Suomen tavoitteet ovat Ranskaa vaatimattomampia, vaatii Pohjoismaiden parhaan maan tittelin saavuttaminen kovia ponnisteluja urheilijoiden valmennuksen ohella taloudellisesti ja tieteellis-teknisessä osaamisessa. Huippu-uimareille laaditaan yksilölliset valmennusohjelmat, joiden toteutumista tuetaan uintitutkijoista ja asiantuntijoista koostuvien nimien avulla. Tilanne Ranskassa vuonna 1998 vaikuttaa analogisella Suomen tilanteelle vuonna 2014. Helardin mukaan Ranska aloitti systemaattisen tutkimusja asiantuntijajärjestelmän kehittämisen jo vuonna 1998 heti sen jälkeen kun he havaitsivat heikkouden merkkejä Ranskan OK ja MM kilpailumenestyksessä. Tavoitteeseen Ranska pyrkii soveltavan uintitutkirnuksen avulla sekä kasvattamalla huippu-uimareiden lukumäärää huipputilmeissä ja eri puolilla maata sijaitsevissa huippuvalmennuskeskuksissa. Viimeisin oli huhti-toukokuun vaihteessa Australian Canberrassa järjestetty 12th International Symposium on Biomechanics and Medicine in Swimming (BMS2014). Ja kuinka kauan Suomelta kestää omansa saavuttaminen. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi 22 LIIKUNTA& TIE~Sl •2-3/2014. Perinteisen urheiludiagnostiikkaa hyödyntävän teknologian rinnalla esiteltiin mittava määrä tarkkaan kuvantarniseen, simulointiin, anturointiin ja robotiikkaan perustuvia menetelmiä, joiden avulla sekä ihmisen että vedessä liikkuvien eläinten suorituskykyä voitiin yksityiskohtaisesti kuvata. Sen tapahtumapaikkana oli Australian Institute of Sports (AIS), joka on Australian urheiluministeriön alainen kilpaja huippu-urheilun tutkimusja kehittämiskeskus. Toiminnassa painottuvat määräajoin järjestettävät tieteelliset kongressit eri puolilla maailmaa. Eri urheilulajien piirissä kongresseja on järjestetty vuodesta 1970 lähtien nyt jo satoja. menestyneiden urheilumaiden tutkijoiden erityisen mielenkiinnon kohteena. Ranskan tavoin myös Suomi on ottamassa aikaisempaa systemaattisemman otteen kehittääkseen maahan tutkijoista ja asiantuntijoista koostuvan tiimin auttamaan Suomen huippu-urheilijoita nykyisestä tasosta uusien tavoitteiden mukaiselle tasolle. 2020 luku on nopeasti käsillä. Myös Suomi on menettänyt asemiaan kansainvälisessä huippu-urheilussa ja käynnistää parhaillaan omaa huippu-urheilua tukevaa ohjelmaansa kansainvälisten esikuviensa perässä. Hellard esitti suorasukaisen haasteen Australian uinnille ilmoittamalla, että Ranska on Australiaa parempi uinumaa vuosien 2016 ja 2020 Olympialaisissa. AIS:ia voidaan aiheellisesti kiiltää Australian saavuttamasta menestyksestä viimeaikaisissa olympiaja maailmanmestaruuskilpailuissa. KARI L. POLTTOPISTEESSÄ Teksti: KARI KESKINEN Tieteen avulla menestystä huippu-urheiluun W orld Commission of Science and Sports (WCSS) on organisaatio, jonka tehtävänä on tuoda sekä tieteellistä ajattelua että käytäntöön sovelleuavaa tietoa urheiluun. Veden virtausmekaniikka ja ihmisen liikkeiden vaikutukset veden virtaukseen olivat ns. Erityisesti uinnissa Australia on tasavertainen haastaja maailman mahti maille USA:lle ja Kiinalle. Poliittista sähinää kongressiin toi Ranskan urheiluministeriötä edustava tohtori Philip Hellard, joka toimii ministeriön virkamiestehtävän ohella Ranskan uimaliiton tutkimusjohtajana ja tutkijana Pariisin INSEP -keskuksessa (National Institute of Sports ane! Physical Education). BMS2014 tarjosi 210 tieteellisen esitelmän myötä huikean näköalan eri maissa toteutettuun uintiin ja vesiliikuntaan liittyvään tutkimukseen. Varsinkin Australian ja USA:n tutkijat esittelivät päivittäiseen valmennuskäyttöön valmiita menetelmiä, joiden avulla uimari voi vähentää veden vastusta ja saavuttaa parempaa uintivauhtia ja kilpailumenestystä
T asa-arvoa liikuntakulttuurissa on käsitelty keväällä opetus-ja kulttuuriministeriön julkaisemassa raportissa Miesten ja naisten tasa-arvon edistämi.nen liikuntapolitiikassa. Kokemus on ollut, että mitä korkeammasta tehtäLIIKUNTA & TIEDE 51 • 2-3/2014 23. Norjan urheiluliitto ja olympiakomitea NIF:ssä kiintiösääntö on yksinkertainen. Raportin kirjoittaja, suunnittelija Laura Hokka vastaa kysymykseen käytännöllisesti selvittämällä, miten kiintiöt on toteutettu Norjassa, miten se on ollut mahdollista ja mitä se on edellyttänyt. Johtajien sukupuolijakauma, sen muutos tai muuttumattomuus kuvaa, selittää ja pitää yllä niitä asetelmia, joita urheilujärjestöjen toiminnassa on. Myös urheiluneuvostoissa organisaatioiden äänioikeus on sidottu ehdon täyttämiseen. Raportti on kirjoitettu ja ajateltu siten kuin valmentaja sen tekisi: Katse on eteenpäin. Kuva: ANTE RO AA LTO NEN Teksti: MATTI HAKAMÄKI Ne kiintiöt, ne kiintiöt Peruskysymys liikunnan tasa-arvosta puhuvalle henkilölle on, pitäisikö liikuntajärjestöjen hallituksiin olla kiintiöt, jotta naisten osuus nousisi. Kokemuksista analysoidaan onnistumista selittävät tekijät, ja arvioija etsii, mitä voisi omaksua, mitä voisi soveltaa ja onko jokin toteutettavissa heti tai näkyvissä olevassa tulevaisuudessa. Malleja on haettu sieltä, missä menestystä on saatu tai olisi voitu saada aikaan. Jäsenjärjestön, esimerkiksi lajiliiton, hallituksessa täytyy olla kummankin sukupuolen edustajia siinä suhteessa kuin jäsenistössäkin kuitenkin vähintään kaksi, jos valittavia on enemmän kuin kolme. Koska uusi järjestö ei voi päästä keskusjärjestön jäseneksi, mikäli ehto ei täyty, on sääntö ollut hyvin motivoiva. Hyviä käytäntöjä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa
Oman hankkeen yli kantavia hyötyjä oli, että nuorille urheilijoille kynnys ottaa yhteyttä Olympiatoppeniin madaltui. Ajatuksena on, että keskusjärjestö näyttää mallia ja johtaa edestä. Suvauksesta on opittu, että arvioinnin pitää alkaa ajoissa. Tilaisuuksia piti alkaa järjestää. Ilmeisesti markkinatilannearvio oli oikea ja keinoilla onnistuttiin vastaamaan kysyntään tai luomaan sellaista. Seuranta antaa lisäksi mahdollisuuden tarkistaa valittuja linjoja, kohdistaa markkinointia ja ottaa käyttöön kannusteita. Oppina on ollut, että sukupuolivaikutusten arviointia ei saa hankkeistaa, vaan sen pitää olla osa liikuntatoimen perusrutiineja. Siihen riittivät ihan pinkit pallot. Suosituspolitiikan keinona on ollut muun muassa sukupuolittain eritellyn tiedon tuottaminen. Futista prinsessoille Suomen Palloliiton prinsessafutislinjavalinnan tausta on käytännöllinen. Tyttöjen tiedettiin olevan kiinnostuneita jalkapallosta, mutta harva ehti koskaan aloittaa lajia. Toisaalta elämäntilanteita pidetään omina valintoina, jolloin Jalkapallo on ollut nopeimmin sukupuolijakaumaa muuttamaan pystyneitä lajeja. Tapaamisissa oli omat teemansa, mutta keskeisiksi käsiteltäviksi asioiksi nousivat itsetuntoon liittyvät kysymykset. Suomalaisessa liikuntahallinnossa tätä on tehty pitkään esimerkiksi Oulussa. Hankkeen avulla järjestettiin osanottajille tapaamisia ja mahdollisuuksia kohtaamisiin sekä kokemusten vaihtoon. Oikeasti kyse on vain miesten ja naisten tai tyttöjen ja poikien laskemisesta sekä sen arvioimisesta, miten omat toimintakäytännöt vaikuttavat tai koskevat kumpiakin. Jalkapallo on ollut nopeimmin sukupuolijakaumaa muuttamaan pystyneitä lajeja. Kvinneleftet-nirnellä kulkeneen projektin perusajatus oli, että ihminen ja myös huippu-urheilija hyötyy toisen oppimiskokemuksesta. Ajatus siitä, että huippu-urheilutapahtumilla voi olla merkitystä myös harrastajamääriin, ei ole mitenkään ainutkertainen. Onnistuminen on dokumentoitu hyvin ja siitä saatiin Suomeenkin sopivat esimerkit pätevistä toimintamalleista. 24 LIIKUNTA& TIEDE 51 • 2-3/2014. Norjalainen kattava norm i on m ahdollista luoda silloin, kun järjestörakenne on selkeä ja hierarkkinen ja keskusjärjestön ylipäätään on mahdollista sanella jäsenilleen ehtoja. Tasa-arvotyön integrointi eli laske miehet ja naiset Sukupuolivaikutusten arviointi eli suvaus on käsite, joka tuntuisi huutavan ulkopuolista konsulttia. Soveltamisessa paikallisia kokemuksia voitiin verrata ja myös oppimista tapahtui. västä on ollut kyse, sitä useam pi m ies on ollut tehtävästä kiinnostu nut. Liitto tajusi myös käyttää naisten EM-turnausta ja sen saamaa julkisuutta tyttöjen jalkapallon edistämiseen. Kiintiön idea on ollut koulia etenkin nuoria naisia johtotehtäviin. Raportit ja selvitykset toimivat tsekkauspisteinä. Se tarkoittaa, että toiminnassa miehet ja naiset on laskettu erikseen. Aloita kotoa ja tue muita Ruotsalaisessa urheiluliikkeessä kiintiö koskee keskusjärjestöä. Tie on hitaampi. Jäsenjärjestöille esitetään suosituksia. Tyttöjä saatiin pelaajiksi ja naisia seuratoimijoiksi. Useinkaan arvokisoja järjestävällä liitolla ei ole joko aikaa, resursseja tai kiinnostusta suunnitella ja toteuttaa ideaa loppuun asti. Osa koki sen kuuluvan normaaliksi osaksi valmennusta. Pitää myös seurata, että suunnitelmat toteutetaan. Tarpeet pystyttiin muuttamaan sanoiksi ja hakemaan niihin tukea. Arvio oli, että jalkapalloa pitää tarjota tytöille ja tehdä se varhemmin kuin ennen. Siten harvoilla naisurheilijoilla ei ollut samalla tavalla vertaistukea eli mahdollisuuksia keskustella samassa tilanteessa olevan kanssa. Uskoa valintaan vahvisti se, että sama oli tehty jo Tanskassa ja siinä oli onnistuttu. Ne, jotka aloittivat, tekivät sen myöhemmin kuin pojat. Valmennusta ja vertaistukea Norjan huippu-urheiluelin Olympiatoppen havahtui 1990-luvulla siihen, että mieshuippu-urheilijoita oli paljon mutta naishuippu-urheilijoita vähän. Jotkut osallistujista pitivät hyödyllisenä erillistä henkistä valmennusta. Ruotsissa miesten ja naisten tasaarvoa on Norjaa enemmän edistetty keskustelun kautta ja tasa-arvosuunnitelmi\la. Ei riitä, että jotain suunnitellaan. Jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa tehdään valintoja, jotka ohjaavat, ketkä liikuntapaikkoja tulevat käyttämään. SuomiMiehen näköistä kansanterveyspolitiikkaa Ihmisten elämää, käyttäytymistä ja valintoja koskevaa keskustelua käydään kahdella tasolla. Prinsessafutis-konseptilla oli tarkoitus myös osua lajikulttuurin asenteisiin
Raportin peru steella konseptia alettiin tuottaa sellaisella kohderyhm äajattelulla, että tarjotaan houkutteeksi tai sisäänheittotuotteeksi m iehiä kiinnostavia asioita. Rekkakiertueen nero kkuus piilee osittain siinä, että alueellisissa tapahtum issa laaja joukko liikunnan tai terveyden nykyisiä ja tulevia am m attilaisia tulee toistaneeksi konsepto itua tapaa kohdata terveyttään ja liikuntaans a pohtivia m iehiä. Aina välillä joku onnistuu ja suuruuden idea imaisee osapuolia mukaan. Menettely on tehokas, jos käyttökohde on riittävän tunnistettava ja usein toistuva. Pel kät yhdenvertaiset edellytykset eivät riitä, jos välittävät m ekanism it tuottavat epätasa-arvoista tu losta. Tässä valitsijan katse on osunut mahdollisuuksiin, siihen että uskalletaan hakea kunnianhimoista lopputulosta, yhdistellä tutkimuksen ja liiketoiminnan menettelytapoja, kertoa kunnollinen tarina ja vetää siihen ihmisiä mukaan. Hyvien käytäntöjen mahdollisuudet ja rajat Raportti Miesten ja naisten tasa-arvon edistäminen liikuntapolitiikassa. Jos ajattelisi, että tasa-arvo on itsestä kiinni ja jokainen on vastuussa itsestään, tilanne olisi helppo nähdä m iesten ihan om ana syyn ä ja pitkälti om ien eläm äntapa valintojen aiheuttam ana, valittuna kohtalona. Se olisi edistyksel lisen politiikan (m yös tasa-arvopolitiikan) tekem isen kannalta kuitenkin hankalasti puolustettava asem a. Valinnan tekee erikoiseksi se, että suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut. Hokan raportissa näkökulm a asiaan on käytännöllinen. Tällaiseksi hyv äksi käytännöksi ra portissa nostetaan Suom iM ies-konsepti. Tasa-arvon eli m iesten ja naisten tasa-arvon säätelyn logiikka ero aa yhdenvertaisuuden periaatteesta m uun m uassa siinä, että tasa-arvo osalta lopputu los on tärkeäm pi. Toisin sanoen jotain on mahdollista tehdä, koska jotain on ollut jo aiemmin. Tämäkin olisi paljon vaadittu, koska pitäisi pystyä dokumentoimaan menettelytavat, määritellä kriteerit, asettaa soveltuvuuden rajat ja reunaehdot, päättää mitä on oikeastaan yritetty ja LIIKUNTA & TIEDE 51 • 1-312014 25. Tästä on helppo johtaa sellainen eiväistäm ätön m utta ilm einen ajatus, että m yös vastuu tilanteen m uuttam isesta on yksilöllä itsellään. Eli epätasa-arvoa tu ottaviin m ekanism eihin halutaan m uutoksia. Kirjoittajalla on herkkyyttä tajuta esimerkkitapausten taustoja, toimintaympäristöjä ja polkuriippuvuutta. ajautum inen epäsuotuisaan tilant eeseen nähdään itse aiheutettuna: Et ponnistellut tarpeeksi, et yrittänyt, et halunnut. lkoninen rakennusprojekti Raportin yllättävin valinta on Malmön World Village of Women Sport -keskuksen rakennussuunnitelma. Hyvien käytäntöjen kartoittaminen ja lupaus niiden pilotoinnista ja jalkauttamisesta ovat paitsi ihan järkeviä menettelytapoja myös projektimaailman puheavaruutta, johon mukaan menemisellä synnytetään vaikutelmaa, että jotain on tekeillä. Hyviä käytäntöjä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ei lähde enää laajasti kertaamaan liikunnan tasa-arvopolitiikan historiaa, saavutuksia, vaiheita ja käsitteitä. Kuntotestaam inen tapahtu i osittain sen varjolla. Käytännössä edellinen tarkoittaa, että eri ihm iset hahm ottavat eri tavalla, kuka tai m ikä on vastuussa epätasa-arvosta, kenen siihen pitäisi puuttua, kuinka paljon ja m illä välineillä, vai riittääkö, että asian annetaan olla ja huonom m assa asem assa olevia kannustetaan ja tsem pataan para ntam aan asem aansa tai todetaan vain, että olet om illasi. Hyvät käytännöt ovat määritelmänsä mukaan yhdenmukaisia standardoituja toimintatapoja, joilla on tarkoitus tuottaa toistuviin tilanteisiin ja käyttötarkoituksiin tasalaatuisuutta ja ennakoitavuutta. Ympäristö ja edeltävät valinnat avaavat mahdollisuuksia ja sulkevat toisia. Toinen ja etenkin yhteiskuntatieteilijöille tyy pill inen lähestym istapa on koro staa yksilöllisten valintojen sijaan niitä yleisem m än tason ra kenteita ja norm eja, jotka tuottavat eri ryhm ille erilaisia asem ia. Vastaavia yrityksiä on kuitenkin ollut urheilu-, kulttuurija tutkimushankkeissa. Erilaisista ideologista ja poliittisista lähtötilanteista riippuu, kuinka pitkälle ohjaam inen katsotaan m ielekkääksi, oikeutetu ksi tai tehokkaaksi. Tällä kertaa sijoittajat tosin menettivät uskonsa tutkimusorganisaatioiden kykyyn tai haluun sitoa omia resurssejaan hankkeeseen. Tästä ei suoraan seura a, m utta on ym m ärr ettävää ajatella, että ra tkaisuissakin koro stuvat ryhm ätason tai jopa yhteiskunnan tason toim et. Se työ on jo tehty ja voidaan olettaa tunnetuksi. Ideana on samassa tilanteessa toimia samojen kaavojen ja rutiinien mukaan ja parantaa sillä tuloksellisuutta. Kun terveysliikuntapolitiikan sukupuolivaikutusten yksinkertainenkin arviointi eli toim enpiteiden kohteena olevien m iesten ja naisten laskem inen tuottaa tulokseksi, että terveysliikuntapolitiikka on voim akkaasti kohdistunut naisiin tai siitä ovat lähinnä tulleet osalliseksi naiset, on ollut peru stel tu a, että m iehille suunnataan ihan om a kokonaisuutensa. Jos asian ajattelisi niin, että syyllisyys on henkilökohtaista ja om a osa on ansaittu, olisi helpom pi peru stella, m iksi yhteisötason interventioon ei ole syy tä tai m ora alista vel voitetta. Hyvän käytännön vaatimukseen tulisi lisäksi kuulua, että se on oikeasti hyvä, eli että on määritelty joku käyttötarkoitus, Johon tietyissä olosuhteissa kyseinen toimintatapa on jollain järkevällä kriteerillä riittävän toimiva. M iesten kuolem inen naisia nuorem pana on m erkittävää, koska elinajanodotteen ero on poikkeuksellisen suur i. On suunniteltu taidemuseoita, jää halleja, keskuksia ja laitoksia. Oikeastaan täm ä sääntel y ja ohjaam inen on koko yhteiskuntapolitiikan peru sidea. Se koskettaa liikunt asektoria sikäli, että liikunt apolitiikka lim ittyy Suom essa terveyspolitiikkaan. Tarkoitus oli toteuttaa naisten huippu-urheilua ja tasa-arvoa globaalisti edistävä hanke, johon kuuluisi iso tutkimuskeskus ja erittäin huomattava sijoittajavetoinen rakennusprojekti. Palautteen peru steella täm ä osa voitiin jättää poiskin ja keskittyä suora viivaisem m in kunto testaam iseen ja palautteen antam iseen. To siasialliset m ahdollisuudet nähdään rajoittuneem pina. Selkeästi m itattavissa ole va m ittari heikom m assa osassa olem iselle on varhainen kuole m inen
26 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 2--3/2014. Englannissa käytetään myös termiä best practice. Toiminnan tasolla pitää katsoa eteenpäin ja olla kehittämässä uutta. Rahoittajan täytyy edellyttää, että oleelliset tiedot kirjataan sukupuolittain eli miehet ja naiset lasketaan. Eräs pysähtymisen paikka oli viime lokakuussa Helsingin Sanomien artikkelissa esitetty kysymys tyttöjen ja poikien liikunnan opetuksen suku puolittamisen tasa-arvoisuudesta (Koivusaari). Uusiin OPS-luonnoksiinkin keskustelussa viitattiin. Päämäärään pitää sitoutua pitkäjänteisesti. Näiden löytämistä ei kannata jättää sattuman varaan vaan alkaa kammata systemaattisesti kaikkia teemaan liittyviä avauksia. MATTI HAKAMÄKI, YTM Erikoissuunnittelija Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Sähköposti: matti.hakamaki@likes.fi Artikkeli perustuu raporttiin Hohka L. Raportti 011 luettavissa osoitteessa http://www.minedu. Sillä tarkoitettiin yksittäisiä outoja juttuja, jotka olisi pitänyt hoksata mutta jotka kuitenkin menivät ohi. luokka) korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet. Vastaavia tilanteita tulee eteen niin huippuvalmennuksessa kuin maailman muuttamisessa tasa-arvoisemmaksi. Oletettavasti pätevä valmentaja tai opettaja pystyy valitsemaan, missä tilanteissa yhteisestä toiminnasta saadaan hyötyä ja milloin eriyttäminen on tehokkaampi valinta. Opetusja liulttuuriministetiön julkaisuja 2014:9. Suomen, Ruotsin ja Norjan ohella sopivia malleja olisi jatkossa luontevinta etsiä muista maista, jotka ovat aidosti sitoutuneet tasa-arvoajatteluun. Kouluja ja opettajia ei ole lähdetty neuvomaan, mitkä ovat didaktisesti parhaat tavat tavoitteisiin pääsemiseksi. Raportin tulokset on kiteytetty selkeään rnu isti listaan , josta voi tarkistaa, mitä ainakin kannattaa tai pitää olla tehtynä: Ratkaisujen tulee alkaa kotoa eli siitä ympäristöstä, johon voi heti vaikuttaa. Tasa-arvo tulee kirjauttaa organisaatioiden strategioihin ja sen toteuttamista tulee säännöllisesti ja näkyvästi seurata. Hyvistä käytännöistä puhutaan usein silloinkin, kun mainitut ehdot eivät täyty. Toisena argumenttina eriyttämiselle esitettiin turvallisuus: poikien jalkapallo-ottelu voi olla raisu harjaantumattornille tytöille. fi!OPM!Jul kaisut/2014/ LÄHDE: Satu Koivusaari: Tytöille ja pojille yhteiset liikuntatunnit. Isoja ratkaisuja kaivataan tilanteisiin, joissa ei ole ennen oltu, joihin liittyy arvaamattomia tai vaikeasti hahmotettavia seurauksia, joissa ongelma ei ole selvärajainen, joissa ratkaisuyritykset muuttavat toimintaympäristöä, joissa osalliset eivät näe tilannetta samalla tavalla, joissa reagoinnilla on kiire, joissa osapuolet ovat itse aiheuttamassa ongelmaa ja joissa uutta mahdollisuutta ei välttämättä tule. Sukupuolivaikutusten arviointi eli suvaus on käsite, joka tuntuisi huutavan ulkopuolista konsulttia. Silloin käytännön pitäisi olla myös parempi kuin mikään muu mahdollinen valittavissa oleva menettelytapa. vielä arvioida tuloksia. 1.10.2013. Isojen ja näyttävien projektien lisäksi kehityksen instrumentteja voisi perata pienistä muutoksista, joilla voi olla suuria merkityksiä. HS. Muutama vuosi sitten näitä oli muodikasta kutsua heikoiksi signaaleiksi. Organisaatiotasolla lupaavia ovat sellaiset järjestöt, seurat tai yritykset, jotka ovat avoimia kehitykselle ja muutokselle. Asian pohdinta meni aika pian siihen, että muistettiin OPSiin kirjatun, että tässä vaiheessa (5.-9. Paljon auttaa, jos taustatyö on tehty kunnolla, muilta on opittu ja työtä ei tee ihan yksinään vaan verkostossa muiden kanssa. Ainutkertaisissa valinnan paikoissa voidaan onnistumisen mahdollisuuksia parantaa listaamalla yleisiä järkeviä toimintaperiaatteita. Miten tästä eteenpäin. Norminäkökulmasta sekä yhteiset että eriytetyt tunnit ovat mahdollisia. Ujo tyttö ei reipastu sillä, että pelaa jalkapalloa tai jääkiekkoa poikien kanssa. Yhteistä vai eriytettyä. Miesten ja naisten tasa-arvon edistäminen liiliuntapolitiikassa; Hyviä käytäntöjä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Jos aihetta koskeva sorne-keskustelu yhtään heijastelee todellisuutta, niin tyttöjen erilaisiin tarpeisiin on muistelujen mukaan liikunnan opetuksessa vastattu taitoluistelulla, ringetellä, jumpalla ja jollain, mihin liittyy tamburiini. Tällöin joudutaan toimimaan puutteellisen tiedon varassa, hakemaan analogisia malleja muilta sektoreilta tai elämänaloilta ja arvioimaan, mihin oma tai hankittavissa oleva ohjaustieto ja sen sovellettavuus riittävät. Omissa koulumuistoissani liikunnanopettajat olivat päätyneet siihen, että paritanssi oli parempi opettaa tytöille ja pojille yhteisesti. Oikeasti kyse on vain miesten ja naisten tai tyttöjen ja poikien laskemisesta sekä sen arvioimisesta, miten omat toimintakäytännöt vaikuttavat tai koskevat kumpiakin. Asioita on kokeiltava. Niissä oppiaineen tavoitteiksi on monen muun lisäksi kirjattu esimerkiksi tasaarvoa, yhteisöllisyyttä, toisten huomioon ottamista ja tunteiden säätelyä liikuntatilanteissa
Kirjaimellisesti riippumattomuus tarkoittaisi, että tulotaso ei saa vaikuttaa siihen, missä Kuva: ANTERO AALTONEN LIIKUNTA & TIEDE 51 • 2-3/201' 27. Oletuksena on, että pitäisi olla mahdollista ostaa etenkin lapsille melko suuri määrä ammattimaisia valrnennuspalveluja, mutta se ei kuitenkaan saisi rajoittaa kohtuuttomasti muita kulutustarpeita tai -haluja. Teksti: MATT I HAKAMÄKI Liikuntaa kaikille. Tämä on helppo nähdä keskiluokkaisena pettymyksenä sille, että tulotaso ei todellisuudessa mahdollista tai tekee tuskalliseksi kulutustyylin, joka mielletään luokkaasemaan kuuluvaksi. Keskittyminen harrastamisen hintaan on osanottajien kannalta ymmärrettävää. Valo ry on Urheiluyhteisön reilun pelin ihanteet ja tavoitteet -asiakirjassaan määritellyt, että "liikuntaa ja urheilua on voitava harrastaa tulotasosta riippumatta" (s. 37). F yysistä aktiivisuutta koskevan keskustelun perushuoli liian vähäisestä liikkumisesta on jalostunut 2000-luvulla sen verran yhteiskunnalliseen suuntaan, että on voitu kysyä, ketkä tai mitkä ryhmät erityisesti liikkuvat liian vähän ja mitkä tekijät syrjäyttävälle kehälle ajavat. 2). Asian selvittämisen tarve kirjattiin myös hallitusohjelmaan (s. Lasten urheiluja liikuntaharrastamisen kehittyminen osaksi kulutusvalintoja on aiheuttanut sen, että etenkin joukkuelajeissa osa maksavista asiakkaista haluaa käyttää harrastukseen enemmän rahaa kuin muut kykenevät, haluavat tai suostuvat. Varsinainen populaarijulkisuus aiheesta on voimakkaasti keskittynyt siihen, että kalleimpien lajien, erityisesti varhaisen erikoistumisen kulttuurin lajien harrastamisen hintaa päivitellään. Jos taas tavoitellaan ratkaisua fyysiseen passiivisuuteen, keinojen tulisi olla yhteiskunnan tasoisia. Jos näin ei ole, vaaditaan muilta vastaantuloa, jotta kuluttamista voisi pitää yllä
Tavoiteasiakirja ei sisällä suoraan vaatimuksia urheiluyhteisön ulkopuolisille esimerkiksi rahoittajille siirtää resur sseja tulotasosta riippumattomien mahdollisuuksien luomiseen. Liikunnan harrastaminen osa kulutusvalintoja Monessa lajissa eniten aikaansa ovat valmiita käyttämään ne, jotka tavoittelevat omaa tai lapsensa tai valmennettavansa menestymistä ja siksi suhtautuvat kustannuksiin eri tavalla. Erilaisten seuratoiminnan kannalta irrallisten tulonhankkimismenetelmien heikkoutena on se, että ne eivät ole kovin tehokkaita. Huokeita ja hinnakkaita lajeissa on eroja Korkeiden maksujen taivastelua ohuempi linja keskustelussa on, että edelleen on olemassa myös edullisia harrastamisen tapoja tai huokeita lajeja. Oletuksesta seuraa, että vähävaraisten ajatellaan olevan passiivisempia siksi ja vain siksi, että harrastaminen maksaa. Niin sanottujen vapaapaikkojen ja rahastojen ongelma on, että ne ovat pitkälti nollasummapeliä. Seuratuen yhtenä rahoituskriteerinä oli, että tuetaan vain sellaista harrastamista, jossa kustannukset ovat alle 50 euroa kuukaudessa. Resurssien yleinen vähyys voi kuitenkin kaventaa valintoja enemmän, mikä johtuu siitä, että ongelmat kasautuvat. Jälkimmäisessä tapauksessa olisi käytännöllistä täsmentää, mikä katsotaan riittäväksi. Mikäli nämä edellytykset eivät täyty, edullisuus vaatii, että joku muu eli valtio, kunta tai toinen käyttäjä maksaa osan kustannuksista. Kriteeri on selkeä poliittinen viesti, että harrastaminen saa olla kallista mutta sellaista ei valtion tarvitse ainakaan tällä välineellä subventoida. Eli toteutuuko vaatimus silloin, kun on mahdollisuus harrastaa jotain urheilua tai liikuntaa jonkin verran. Valintoja eivät ohjaa vain kustannukset Organisoidun urheilun parissa toimivilla ihmisillä on usein sellainen puhetapa, että lasten ja nuorten oletetaan jotenkin luonnostaan haluavan liikkua ja harrastaa. Ilmoitus fundamentaalisesta oikeudesta johtaa loogisesti siihen, että joku velvoitetaan tuottamaan ne konkreettiset edellytykset, joita oikeutettu toiminta vaatii. Osittain seurat ja lajit voivat vaikuttaa asiaan ja edullista lajia voidaan kehittää siihen suuntaan, että sen harrastaminen tulee kalliiksi. Voi olla turha ehdottaa vaatimustason laskemista, jos sekä palkattujen että vapaaehtoisten toimijoiden tärkeysjärjestyksessä menestyminen on ensisijaista ja jos nykyisilläkin ehdoilla maksavia kuluttajia on tulossa lajin pariin niin paljon, että lahjakkuuspotentiaalista on mahdollista seuloa riittävän hyvää materiaalia. Lisäksi kyseeseen tulevat lajit, joissa ei tarvitse lämmitettyä tilaa talvella tai jäädytettyä tilaa etenkään sisällä. Julistus onkin pikemminkin omalle yhteisölle esitetty toivomus tai vetoomus siitä, mitä olisi reilua tai moraalisesti hyvä saada aikaan. Urheilun, ja myös lasten harrastamisen, kehittyminen kuluttamisen segmenttinä ja vanhemmillekin elämyksiä tarjoavana alana on lisäksi aiheuttanut sen, että etenkin joukkuelajeissa osa maksavista asiakkaista haluaa käyttää urheiluharrastukseen enemmän rahaa kuin muut kykenevät, haluavat tai suostuvat. Jos paikat eivät tuo skaalaetua, eli samoina pysyvät kulut vain jaetaan harvempien maksajien kesken, kustannustaso muiden kannalta nousee. Toista suuntaa edustavat lajit, joissa hinta ei kasva samassa suhteessa harrastamisen volyymin kasvaessa eli samalla tai vain vähän korkeammalla maksulla saa niin paljon käyttökertoja kuin haluaa tai pystyy ottamaan vastaan. Aikaa muutetaan rahaksi huonolla hyötysuhteella tai harrastajat myyvät palveluja tai tuotteita toisilleen, jolloin kokonaisvaikutus talouteen on negatiivinen. Vapaan kansalaistoiminnan piirissä pakottamisen mahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset. Keskusjärjestötasolla ja useissa laji liitoissa olisi kuitenkin taktisesti järkevää hakea ja edistää sellaisia vaihtoehtoja, joissa harrastajamäärä olisi laaja ja kustannukset kohtuulliset. Yhtenä ratkaisuna on ehdotettu, että liikuntaseurapalvelujen tuottajat hinnoittelisivat tuotteet pienemmiksi yksiköiksi eli kuluttajalle olisi olemassa mahdollisuus hankkia tuotteita sitoutumatta. lajissa tai millä inten siteetillä harrastamisen tulee olla pienituloisellekin mahdollista. Suoraviivaisten syy-seuraussuhteiden sijaan on kyse ilmiökimpuista. Kertaluokka on eri. Tällaisten lajien etu vähävaraiselle harrastajalle on, että on mahdollista yrittää rakentaa kilpailu-uraa huokeammin. Tausta ohjaa myös sitä, millaisia elämäntapatai terveyskäyttäy28 U1KUNTA & TIEDE 51 • 2-3/2014. Perheenjäsenten yhteinen kuluttaminen ja identiteetin määritteleminen kulutuksen kautta ovat sinänsä tavanomaisia modernin yhteiskunnan ilmiöitä. Samoin kamppailulajit Ja muut sellaiset lajit, joissa ohjaaminen perustuu osittain harrastajien vapaaehtoisuuteen tai vertaisuuteen tai siihen, että hierarkiassa ylempi johtaa harrastamista eikä saa siitä korvausta. Kun asia on riittävän tärkeä, kustannukset ovat hyväksyttävä investointi. Syyt eivät ole pelkästään taloudellisia. Oletan kuitenkin Valon olevan asiassa maltillisempi, ja tekstiä on tulkittava niin, että liikuntaa ja urheilua ylipäätään tulee olla mahdollista harrastaa, vaikka tulotaso olisi alhainen. Puuhaamisella voi olla positiivinen sosiaalinen vaikutus,jos sellaisen arvottaa korkealle ja jos ylimääräistä vapaa-aikaa on niin paljon, että sitä ei laske resurssiksi. Puhe saattaa johtua siitä, että näin myös jossain määrin uskotaan asioiden olevan. Puhtaimmaksi viljeltynä periaate toimii suunnistuksen iltarasteilla, joilla yksittäisen tapahtumatuotteen ostopäätös ei edellytä seurajäsenyyttä, ohjauksen vastaanottamista, kurssin suorittamista, ennakkoilmoittautumista tai aina edes kommunikaatiota. Tyypillisesti edullisia lajeja ovat olleet ulkolajit, joissa ei tarvita erikoisvarusteita tai eläimiä. Alimmille sosiaaliluokille ei ole oleellista, kuinka monta tuhatta euroa jonkun harrastuksen kausikustannukset ovat. Voimakkaasti jakautuneissa luokkayhteiskunnissa ryhmät eriytyvät niin, että eri kerrokset omaksuvat erilaisen elämäntyylin. Tälläkin hintakatolla seuratukihakemuksia on riittänyt
Hallitusohjelmassa veropoliittisena peruslinjauksena on ollut veropohjan ja myös arvonlisäveropohjan laajentaminen (s. Sosioekonomista taustaa, statusta tai asemaa kuvaavat muuttujat sekä niiden luokitukset ovat eri liikuntatutkimuksissa erilaisia. Kyselytutkimusten ongelma on, että tausta vaikuttaa siihen, mitä katsotaan tarpeelliseksi uskotella ja mitä vastataan. Kansainvälisissä julkaisuissa esitetyt tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä maasta toiseen. kysyvät, "olisiko urheiluseurojen jäsenmaksun ulottaminen verovähennysoikeuden piiriin mahdollista", ja toteavat, että Kanadassa tätä on kokeiltu (s. 2013 s. 82.) Puronahon mukaan "arvonlisäveron alentaminen tai jopa verovähennysoikeus voisivat pienentää kokonaiskuluja ja edistää uusien harrastajien aloittamista" (s. Vastaus ei aina ole kyllä. Tarvitaan melko iso, kallis ja osaava organisaatio sekä sitä tukeva verkosto, jotta dataa olisi tarpeeksi ja se olisi laadultaan kelvollista. Vähävaraisten ajatellaan olevan passiivisempia vain siksi, että harrastaminen maksaa. Menettely olisi myös kallis. Organisoidun urheilun parissa toimivilla ihmisillä on usein sellainen puhetapa, että lasten ja nuorten oletetaan luonnostaan haluavan liikkua ja harrastaa. 2014). Kaikesta tästä seuraa, että mahdolliset olemassa olevat sosioekonomisen taustan ja liikunnan yhteydet jäävät tutkimuksissa piiloon ja toisaalta saadaan niin sanottuja vääriä positiivisia. Aiemmin köyhyydestä on voinut seurata pakko olla fyysisesti aktiivinen. Keskittyminen harrastamisen hintaan on osanottajien kannalta ymmärrettävää. Usein tietoja ei ole kerätty ollenkaan, koska sitä ei ole katsottu teknisesti mahdolliseksi tai edes tärkeäksi. Tilastokeskuksen kulutustutkirnuksen mukaan vuonna 2012 luistinten, muiden jääurheiluvälineiden, suksien, siteiden, sauvojen, lasketteluvälineiden, palloiluvälineiden, muiden urheiluvälineiden ja -tarvikkeiden sekä niiden korjaamisen, urheilujalkineiden, lenkkitossujen , voirnistelu-, uimaja urheiluasujen, kuntopyörien, soutulaitteiden, uimahallilippujen, hissilippujen, pelivuorojen sekä liikunta-, ratsastusja tanssituntien kokonaiskulutus oli vuoden 2014 rahanarvolla noin 775 miljoonaa euroa. Niiden huonona puolena on, että testaaminen ei ole ihan triviaalia. Yhteydet ovat siis erilaisia myös eri ikäryhmissä. Etenkin tuloeroja tasaavissa Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa rahan rinnalle elämäntapavalintoja ja terveyskäyttäytymistä selittävänä muuttujana nousee vanhempien koulutus. Organisoitu urheiluharrastus on kysymyksen osavastaus sille melko pienelle ryhmälle, joka haluaa ja kykenee rakentamaan harrastuksen ympärille liikunnallisen elämäntavan. Kun vastaamattomien osuudet ovat toistuvissa kyselyissä kasvaneet moninkertaisiksi, ei ole syytä uskotella, että edustavuus on sama. 75). Tilanteet myös muuttuvat. Liikuntaihmisten keskittyminen pienen ryhmän näkökulmaan vaikuttaa siihen, millaisia ratkaisuehdotuksia pystytään näkemään ja yritetään tarjota. (esim. Myöskään tulkinta ei saa olla kovin kaukana itse mittaamisesta. Hossain ym. LIIKUNTA & TIEDE 51 , 2-3/2014 29. 12). Veroalesta ei ole vetoavuksi Kuluneen vuoden aikana on kolmessa eri julkaistussa dokumentissa ehdotettu joko että arvonlisäveron alennus tai verovähennykset voisivat olla ratkaisu harrastamisen edistämiseen tai että ne ainakin tulisi nostaa liikuntapoliittiseen keskusteluun. Liikuntapolitiikkaa on pakko tehdä saatavissa olevan tiedon varassa, mutta minimivaatimus on, että tietämisen rajoista, pätevyydestä ja käyttöalueesta on realistinen kuva. Myös aikasarjojen tulkinnassa on sama vaikeus. Eli kysymys kuuluu: ohjaisinko lapseni liikuntaharrastukseen siinäkään tapauksessa, että se olisi halpaa tai ei maksaisi mitään. Resurssien yleinen vähyys voi kuitenkin kaventaa valintoja enemmän. Nyt istumiseen ja passiivisuuteen innostavat kulutusvalinnat ovat mahdollisia halvemmalla. 47-48). tymisvalintoja tehdään. Aira ym. Liikuntaneuvoston sarjassa julkaistussa raportissa on aiheesta yksityiskohtaisempi kuvaus (Hakamäki ym. Tästä arvonlisäveron tuotto nykyisellä verokannalla olisi noin 150 miljoona euroa. Tausta tuottaa systemaattista virhettä. Jos taas tavoitellaan ratkaisua fyysiseen passiivisuuteen, keinojen tulisi olla yhteiskunnan tasoisia. Jälkimmäiseen viittaa se, että useissa isoissa tutkimuksissa sopivat muuttujat ovat olemassa, mutta niitä ei ole julkaistuissa tutkimuksissa käytetty. Tietoa jää piiloon Kansainvälisten fyysistä aktiivisuutta ja niiden eroja mittaavien tutkimusten yleistettävyyttä heikentää se, että niiden pätevyysalue on rajallinen. esittävät: "Ehdotus verovähennyksistä ja arvonlisäveron alentamisesta tarvitsevat tuekseen huolellisen analyysin niiden hyödyistä ja mahdollisista kielteisistä seurausvaikutuksista." (s. Arvonlisäveron osalta ehdotuksen läpimeno ei ole todennäköistä. 11.) Objektiivisia menetelmiä eli lähinnä kiihtyvyysantureita käyttämällä saadaan erilaisia vastauksia. Helldan ym. Nuorten valinnoissa puolestaan näkyy, että henkilön oma sosiaalinen status jossain määrin irtaantuu vanhemmista
Niiden tulisi hyödyttää mahdollisimman tarkasti niitä henkilöitä, joiden terveystai kulutuskäyttäytymistä halutaan muuttaa. Tilastokeskus http:/1193166.171. 75/database/StatFin/tul/ktutk/ ktutk_fi.asp Puronaho, K. Tehokkaat ratkaisut rakenteellisia Organisoidun liikuntaharrastamisen konseptille rakentuvassa ajattelussa on taipumus nähdä, että fyysinen aktiivisuus toteutuu siten, että vanhemmat kuljettavat iltaisin säännöllisesti lapsia asumiseen varatuilta alueilta yksityisautoilla harrastamiseen erikseen suunniteltuihin ja rakennettuihin tiloihin. Sosioekonomisen aseman yhteys lasten ja nuorten liikuntaan. Liikunnan Ia urheilun rahoituksen painopisteeksi perustaso lapset ja nuoret. Luvut on laskettu tuoteryhmittäin yhteen kotitaloutta kohti ja kertomalla summa kotitalouksien määrällä. Jos siirryttäisiin alennettuun arvonlisäverokantaan, kulutuksen tulisi kasvaa, jotta tuottovaikutus olisi neutraali. Sellaiset yhteiskuntapoliittiset ratkaisut, joissa isturnisajan lisääntymiseen tehokkaasti puututtaisiin yhdyskuntarakennetta ohjaavilla keinoilla, ovat kaikki valtioneuvostotasoisia. Raportti 21/2013 Hossain, T., Suortti, K. Hyötyjinä olisivat suurimpia ansiotuloja saavat henkilöt. Hakamäki, M., Jaako, J., Kankaanpää, A., Kantomaa, M., Kämppi, K., Rajala, K., Tammelin, T. http://valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/pdf/fi.pdf Spence, N., Holt, N., Dutove, J.K. Lisäksi niiden tulisi olla optimaalisia: mahdollisimman pienellä panostuksella pitäisi saada aikaan mahdollisimman suuri muutos. Uptake and effectiveness of the Children's Fitness Tax Credit in Canada: the rich get richer. Verovähennysoikeutta vastaan ovat osittain vastaavat perusteet. (2013) kuvaamalla tavalla vähentämällä urheiluseurojen jäsenmaksut verotettavista tuloista, vähennysprosentti olisi suurin niille, joiden rajavero on suurin. & Carson, V. Mikäli arvovalintana on terveyden edistäminen, kyseessä on optimointi tehtävä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Urheiluseurat kunniaan. Drop off -ilmiön aikatrendejä ja kansainvälistä vertailua WHO-Koululaistutkimuksen IHBSCStudy) aineistoilla 1986-2010. Hiipuva liikunta nuoruusiässä. ja Uutela, A. Luvusta puuttuvat vielä ainakin polkupyörät (koska niistä vain osa on ur heiluvälineitä), jäsenm aksut, leirit, kurssit, isot vapaa-ajanvälineet sekä kaikki muut kuin nimetyt liikuntavaatteet sekä aseet ja elektroniset tai muut oheislaitteet. Drop-out vai throw-out. Valon syyskokous 30.11.2013 30 LIIKUNTA& TIEDE51 •2-3/201'. MATTI HAKAMÄKI, YTM Erikoissuunnittelija Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Sähköposti: matti.hakamaki@likes.fi LÄHTEET: Aira, T., Kannas, L., Tynjälä, J., Villberg, J. Mikäli vähennys toteutettaisiin Hossainin ym. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma. BMC Public Health 2010, 10 356. Jos taas valittuna linjana on terveyserojen kaventaminen, laskentaan tulee lisäelementti ja tuottovaatimus on erilainen. 2010) Esitettyjen menettelytapojen ominaisuuksia ovat, että ne tekevät verotuksesta monimutkaisempaa, kaventavat veropohjaa ja ovat heikosti kustannustehokkaita. Samassa raportissa viitatussa Kanadan tapauksessa vähennys tehtiin verosta eikä verotettavasta tulosta. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:7 Kulutustutkimus 2012. Mutta sellaisia merkittävien poliittisten kysymysten ratkaisut ovat. Ne parantavat jopa samalla kulutustasolla progressiivisesti enemmän suurituloisten kulutusmahdollisuuksia, eivät ole kovin yhteensopivia hallitusohjelman kanssa eivätkä välttämättä ohjaa terveyskäyttäytymistä tai liikuntaan ja urheiluun osallistumista. Tämä olisi kuitenkin pois muusta kulutuksesta, ellei säästämisastetta vastaavasti laskettaisi. Kokonaan uuden verovähennysjärjestelmän rakentaminen heikentäisi verotuksen tuottoa. Tutkimus lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannuksista. Valo. Terveyden edistämisen tutkimuskeskus. Subventioluontoisten ratkaisujen taas tulisi olla täsmällisiä. Urheiluyhteisön reilun pelin ihanteet ja tavoitteet. Veropoliittisena linjana on ollut, että verovähennyksiä pikemminkin kavennetaan. (Spence ym. ja Kokko, S. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2013. Silti hyotyjinä olivat suurituloiset ja korkeasti koulutetut. Täsmällisempiä ja kustannustehokkaampia yleisiä veropoliittisia ohjauskeinoja olisivat pikemminkin fyysistä passiivisuutta edistävien kannusteiden poistaminen tai vähentäminen. Jyväskylän yliopisto. 22.6.2011. Julkaisuja 5 2013. Järjestely mahdollistaa lapsille ja vanhemmille niin sanottua yhteistä aikaa autossa istumisen verran ja toisaalta lisää viikottaista istumisaikaa. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:5. ja Kallio, M. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:2 Helldan, A., Helakorpi, S., Virtanen, S. (Kulutusiutkimus 2012.) Urheiluvälineiden arvon lisäveron poistaminen merkitsisi talousarvioon suuruusluokaltaan valtion kaikkiin liikuntamäärärahoihin verrattavaa aukkoa
Kuva: LEH TI KU VAN ESA M O ILA N EN Teksti: ERJA PORTEGIJS Käsitys omista kyvyistä ja ympäristön mahdollisuuksista määrittää ikäihmisen liikkumista ja elinpiiriä Mielikuva omista kyvyistä ja mahdollisuuksista liikkua ulkona määrittää iäkkäiden henkilöiden elinpiiriä. UIKUNTA&TlEDESl •2-3/2014 31. Psykososiaaliset tekijät on syytä ottaa huomioon nykyistä laajemmin, kun etsitään keinoja tukea ikääntyneiden liikkumista ja hyvinvointia. Kokemus oman arkielämänsä hallinnasta kasvaa, kun ikäihminen tuntee voivansa itse valita milloin, minne ja miten lähtee itsenäisesti liikkumaan
Ulkona käveleminen taas on yleisin ikäihmisten liikuntamuoto ja se muodostaa pääosan heidän fyysisestä aktiivisuudestaan (Laitalainen ym 2010). Liikkumiskykyyn vaikuttavat fyysiset tekijät, kuten lihasvoima, tasapainonhallinta ja kivut (Rantakokko ym 2013). 32 LIIKUNTA& TIEDE51, 2-3/2014. Onkin tärkeää tutkia, miten sekä fyysiset että henkiset tekijät vaikuttavat liikkumiskäyttäymiseen, jotta saamme lisätietoa aktiivisen elämäntavan taustalla vaikuttavista mekanismeista iäkkäillä. Kodista ei enää lähdetä yhtä etäälle kuin aiemmin, matkoja tehdään harvemmin tai liikkumiseen tarvitaan apuvälineitä tai avustaja. Pienimmillään se saattaa muodostua yhdestä huoneesta. Myös enemmistö ikääntyvistä haluaa sitä ja pitää hyvän elämänlaadun varmistamista tärkeänä. L iikkumista on yleensä tarkasteltu fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta. Se, millaisiksi koemme mahdollisuutemme lähteä ulos, Kyky ja mahdollisuus liikkua ulkona omin voimin antaa mahdollisuuden ottaa osaa mieluisiin fyysisiin ja sosiaalisiin toimintoihin ja elää täysipainoista elämää. Suomen väestö ikääntyy nopeasti ja kasvavat terveydenhoitokulut ovat paljon esillä oleva aihe mediassa. 2003). Elinpiiriliikkumisella on yhteyksiä myös terveyteen ja kognitiivisiin toimintoihin, mutta psykososiaalisia tekijöitä ei ole tutkittu yhtä laajasti. Fyysinen aktiivisuus on eräs tärkeimmistä toimintakyvyn ja terveyden heikentymistä ehkäisevä tekijä. Henkilö, jonka fyysinen toimintakyky on huonompi, kokee todennäköisesti mahdollisuutensa lähteä ulkoilemaan huonommiksi kuin henkilö, jonka toimintakyky on kunnossa. Liikkumisen esteet mielessä tai ympäristössä rajoittavat elinpiiriä Elinpiiriliikkuminen on verrattain uusi käsite. Esimerkiksi kaatumisen pelko voi vähentää kävelyille lähtemistä, erityisesti mikäli kadut kävelyreitillä ovat huonokuntoisia. Elinpiiriliikkumisessa huomioidaan lisäksi myös se, kuinka toistuvaa liikkuminen on ja tarvitaanko liikkumisessa apuvälineitä tai avustavaa henkilöä. Liikuntakykyisenä ja fyysisesti aktiivisena pysyminen on olennaista terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi iäkkäänä. Mieluisiin aktiviteetteihin osallistuminen edellyttää usein myös omaa lähiseutua etäämmälle matkaamista. Niinpä kävelyitten välttäminen vähentää fyysistä aktiivisuutta, mikä puolestaan heikentää toimintakykyä. Sillä tarkoitetaan henkilön kaikkea liikkumista, myös kulkuvälineitä käyttäen (Baker ym. Elinpiirin laajuutta ja liikkumisen useutta voidaan pitää yllä, mikäli henkilö voi kompensoida haittojen asettamia rajoituksia esimerkiksi apuvälineiden tai avustavan henkilön avulla. Auton käyttö vähentää fyysistä aktiivisuutta nuorilla aikuisilla. Poliitiikkaohjelmissa tavoitteena on yhteiskunta, jossa jokainen voisi elää itsenäisesti omassa kodissaan mahdollisimman pitkään (STM 2011). Sen sijaan sellaisilla ikääntyneillä henkilöillä, jotka pystyvät ajamaan autoa ja käyttämään julkisia kulkuneuvoja, myös fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärät ovat korkeammalla tasolla (Davis ym. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kävelyn heikkeneminen rajoittaa elinpiiriliikkumista. Elinpiiri on myös uusi tapa kuvata henkilön osallistumismahdollisuuksia. Hyvä liikkumiskyky antaa myös mahdollisuuden suoriutua itsenäisesti monista päivittäisistä toimista, kuten esimerkiksi ostoksilla käymisestä. Sillä tarkoitetaan aluetta, jolla henkilö päivittäin liikkuu, ilman kulkuvälinettä tai sen avulla. liikkumiskykyyn vaikuttavat myös monet psykososiaaliset tekijät, kuten pelko tai esteiksi koetut tekijät ympäristössä. Hankaliksi koettuja toimia ja liikkumista vältetään. He ajavat autoa ja käyttävät julkisia kulkuneuvoja. liikkumistottumukset muuttuvat, kun eteen tulee vaikeuksia, esimerkiksi fyysisiä haittoja. liikkumisen, fyysisen aktiivisuuden ja terveyden heikentymisen haitallinen kierre on valmis. 2011). Ikääntyvä kävelee, autoilee ja osallistuu Ikääntyneiden liikkumista on tutkittu paljon. liikkumiseen sisältyy ikäihmisilläkin toki muutakin kuin kävelyä. Liikkuminen on useimmiten nähty kykynä kävellä tai liikkua paikasta toiseen. Tällaisella tutkimuksella on mahdollista löytää uusia tapoja estää liikkumisen ja fyysisen aktiivisuuden vähenemistä iän karttuessa. Kyky ja mahdollisuus liikkua ulkona omin voimin antaa mahdollisuuden ottaa osaa mieluisiin fyysisiin ja sosiaalisiin toimintoihin ja elää täysipainoista elämää. liikkuminen ulkona ja oman kaupunginosan tai kaupungin ulkopuolella kasvattaa elinpiiriä ja vaikuttaa siten myös henkilön elämänlaatuun
Pääpaino on fyysisessä kuntoutumisessa. Teksti: ERJA PORTEGIJS Oma mielikuva voimavaroista heijastuu kuntoutumiseen K uruoutuksessa tavoitteena on liikkumisen ja fyysisen toimintakyvyn palauttaminen. Iältään he olivat 75-90 -vuotiaita. vaikuttaa intuitiivisesti liikkum iskäyttäytymiseemme. Aiem missa tutkimuksissa on osoueuu, että masennusoireista kärsivillä myös elinpiiriliikkuminen on suppeam paa kuin muilla. Tasapaino hallussa mieluusti liikkeelle Kaatuminen ja sen aiheuttama vamma heikentää tasapainovarmuutta ja lisää kaatumisen pelkoa. Autonomia näkyy laajana elinpiirinä Kun henkilö kokee voivansa päättää muista riippumatta milloin, minne ja miten hän lähtee ulos, hän tuntee olevansa autonominen ( Cardol ym 1999). Emme siis voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että rajoittunut elinpiiri heijastuu henkilön kokemukseen omista mahdollisuuksistaan lähteä ulkoilemaan ja siten heidän kokemaansa autonomisuuteen. Tästä seuraavassa esimerkkejä kahdesta tuoreesta tutkimuksesta. Mielikuvien aiheuttamien liikkumisen esteiden tunnistaminen voi olla erityisen tärkeää terveydenhuollossa. Tutkim ustietoa siitä, vaikuttaako käsitys omista mahdollisuuksista lähteä ulos vastaavasti elinpiiriliikkum iseen ei ole. Autonomian tunne osoittautui tärkeämmäksi elinpiiriliikkumiseen vaikuttavaksi tekijäksi naisille ja vanhimmille ikäryhmille. Etenkin hyvin iäkkäiden ja naisten osalta mielikuva omista kyvyistä ja mahdollisuuksista voi siis olla liikuntakäyttäytymistä rajoittava tai mahdollistava tekijä. 2014). Heikko fyysinen toimintakyky rajoittaa autonomian tunnetta, mutta myös monet muut tekijät vaikuttavat siihen, millaisiksi omat mahdollisuutensa kokee. Havaitsimme, että lonkkamurtuman kokeneilla henkilöillä, joilla oli heikentynyt tasapainon varmuus, kokivat vaikeuksia ulkona liikkumisessa ja porraskävelyssä (Portegijs ym 2012). Ulkona liikkumista koskeva heikko autonomian tunne oli myös itsenäisesti vaikuttamassa elinpiiriliikkumisen rajoittumiseen. Niinpä potilas voidaan kotiuttaa kun fyysinen toimintakyky on palautunut ja kävely omin voimin onnistuu. He liikkuivat suppeammalla alueella, harvemmin tai tarvitsivat enemmän apua, mikä vahvistaa aiemmista tutkimuksista saatuja tuloksia. Jotta voitaisiin varmistaa, että autonomian tunne ja fyysinen toiminta vaikuttavat molemmat itsenäisesti elinpiiriliikkumiseen tutkimme niiden yhteisvaikutusta (Portegijs, Rantakokko ym 2014). Mielen kynnysten tunnistamisella mahdollisen tunnistamiseen Elinpiiriliikkumisesta, fyysisestä aktiivisuudesta ja niitä määriuåvistå tekijöistä kerättävä uusi tieto voi avata uusia mahdollisuuksia aktiivisen elämäntavan ylläpitämiseen myös ikääntyessä. Seuraavanaja sitä seuraavana vuonna heitä haastatteltiin uudelleen puhelimitse. LIIKUNTA& TIEDE51, 2-3/2014 33. Tutkimuksemme antaa viitteitå siitä, että fyysisen toimintakyvyn ohella myös omat mielikuvat kyvystä liikkua ulkona ovat tärkeä liikuntakäyttäytymistä ja elinpiirissä tapahtuvaa liikkumista määriuävä tekijä. Iän karttuessa vaivat ja sairaudet lisääntyvät. Vahvalla autonomian tunteella on todennäköisesti yhteys laajempaan elinpiiriliikkumiseen, mutta tätä ei aiemmin ole tutkittu. Heikentynyt liikkumiskyky lisää terveydenhuollon palvelujen tarvetta. Sairaalaan joutuminen, sairaus tai vamma altistaa ikääntyneen henkilön liikkumiskyvyn alenemiselle. Fyysisen kuntoutuksen ohella tapahtuva omia mahdollisuuksia koskevien käsitysten ja henkisten esteiden tunnistaminen voirnaannuttaa ja auttaa potilaita tunnistamaan mahdollisuuksiaan ja voi siten ehkäistä aktiivisuuden vähenemistä. He myös selviytyivät huonommin kävelyja tasapainotesteistå verrattuna niihin, joilla tasapainon varmuus oli parempi. Emme kuitenkaan voi olla varmoja siitä, voiko heikko autonomian tunne tai heikko fyysinen toimintakyky aiheuttaa elinpiiriliikkumisen supistumista, sillä tutkimuksen tiedot koottiin samanaikaisesti. Este voi olla esimerkiksi se, että on vastuussa toisen samassa taloudessa asuvan hoidosta tai että kodin lähiympäristössä on jyrkkiä mäkiä tai muuten vaikeakulkuisia kävelyreittejä. Tutkimuksemme tulokset osoittivat, että heikomman fyysisen toimintakyvyn omaavilla on rajoittuneempi elinpiiriliikkuminen kuin paremman fyysisen toimintakyvyn omaavilla ikääntyneillä (Portegijs, Rantakokko ym. Analysoimamme tiedot ovat osa Iäkkäiden ihmisten liikkumiskyky ja elinpiiri (LISPE) tutkimusta. Muut kuin fyysiset tekijät voivat siis heikentää autonomian tunnetta ja määrittää sitä, kuinka usein ja minne ikäihmiset kulkevat jokapäiväisessä elämässään. Tutkimukset osoittavat, että mielikuva omista voimavaroista voi vaikuttaa kuntoutumisprosessiin. Kun nämä tiedot saadaan analysoitua, voimme tarkastella myös ennustavatko koettu autonomia ja fyysinen toimintakyky elinpiiriliikkumisen kehittymistä. Fyysinen kuntoutus voi jatkua, mutta riittääkö se. Naisille ikääntyminen tuo yleensä mukanaan enemmän fyysisiä rajoitteita ja kroonisia sairauksia kuin miehille. Kaikkiaan 848 Jyväskylässä ja Muuramessa itsenäisesti asuvaa henkilöä haastateltiin heidän kotonaan keväällä 2012. Tarkastelimme autonomian kokemisen vaikutussuhdetta liikkumiseen myös eri sukupuolten ja ikäryhmien osalta
Association Between Physical Performance and Sense of Autonomy in Outdoor Activities and Life-Space Mobility in CommunityDwelling Older People. Davis MG, Fox KR, Hillsdon M, et al. Portegijs E, Edgren J, Salpakoski A, Kallinen M, Rantanen T, Alen M, Kiviranta 1, Sihvonen S, Sipilä S. The development of a handicap assessment questionnaire: The impact on participation and autonomy IIPA). Lonkkamurtumasta toipuvat ikääntyneet, joilla koherenssin tunne oli heikompi, eivät hyötyneet yhtä paljon fyysisistä harjoiueista kuin korkeamman koherenssin tunteen omaavat koehenkilöt (Portegijs, Read ym 2014). Journal of the American Geriatrics Society 2014;62:615-621. Harjoitteluryhmä teki lihaskuntoharjoiu eua 12 viikon ajan, kontrolliryhmää taas kannustettiin elämään normaalia arkielämäänsä. BMC Public Health 2012;12:1018. LÄHTEET: Baker PS, Bodner EV, Allman RM. On mahdollista, että nämä henkilöt eivät olleet tietoisia mahdollisuuksistaan parantaa toimintakykyään, mikä heikensi heidän motivaatiotaan. Sosiaalija terveysministeriö (STM). Koherenssin tunne paineissakin pärjää Koherenssin tunne liittyy vahvasti terveyteen ja toimintakykyyn. Mielen esteet näkyviin Nämä tutkimukset viittaavat siihen, että lonkkamurtumasta toipumista voi nopeuttaa se, että potilaan mielikuva omista voimavaroista tunnistetaan. Mobility decline in old age. Tunnistamalla potilaan kokemus heikosta tasapainovarmuudesta tai muu mielessä oleva este on mahdollista suunnitella tehostettuja kuntoutustoimenpiteitä liikkumiskyvyn ongelmien ehkäisemiseksi. Cardol M, de Haan RJ, van den Bos GA, de Jong BA, de Groot IJ. Exercise and Sport Science Reviews 2013;41: 19-25. Balance confidence was associated with mobility and balance performance in older people with fall-related hip fracture: A cross-sectional study. Clinical Rehabilitation 1999;13:411-419. RantanenT, Portegijs E, Viljanen A, Eronen J, Saajanaho M, Tsai L-T, Kauppinen M, Palonen, E-M, Sipilä S, lwarsson S, Rantakokko M. Eläkeikäisen väestön terveyskäynäytyminen ja terveys keväällä 2009 Ia niiden muutokset 1993-2009. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja Helsinki. Tutkimus oli osa "Liikkumiskyky lonkkamurtuman jälkeen: tehostettu, yksilöllinen avokuruoutusohjelma liikkumiskyvyn palauttamiseksi (ProMo)" -hanketta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos iTHL) Raportti 30/2010. Rantakokko M, Manty M, Rantanen T. Laitalainen E, Helakorpi S, Uutela A. 2011 ;8:116-5868-8-116. Sense of coherence: effect on adherence and response to resistance train,ng in older people with hip fracture historv. Tutkittavat haastateltiin ennen ja jälkeen koejakson ja heidän liikkumiskykynsä testattiin. Tämä on tärkeä havainto, sillä jokapäiväiset arkitoimet koostuvat pitkälti monimutkaisista tehtävistä. Gening out and about in older adults: The nature of daily trips and their association with objectively assessed phvsical activitv lnt J Behav Nutr Phys Act. Sosiaalija terveyspolitiikan strategia. Journal of Aging and Physical Activitv 2014;22:138-45. Portegijs E, Read S, Pakkala 1, Kallinen M, Heinonen A, Rantanen T, Alen M, Kiviranta 1, Sihvonen S, Sipilä S. Tähän satunnaistettuun kokeeseen osallistui 45 iältään yli 60-vuotiasta naista ja miestä, joilla oli ollut lonkkamurtuma edellisen puolesta seitsemään vuoden aikana. Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sama koskee myös vammasta toipumista. Journal of the American Geriatrics Society 2003;51 :1610-1614. Siihen osallistui 130 yli 60-vuotiaita itsenäisesti asuvaa ikääntynyttä, jotka olivat saanet lonkkamurtuman kaatumisen seurauksena. Archives of Physical Medicine and Rehabilitation 2012;93:2340-2346. Measuring life-space mobility in community-dwelling older adults. Koherenssin tunteen ollessa vahva henkilö kokee omaavansa resursseja, joilla hän voi kohdata stressiä aiheuttavia tekijöitä ja edistää aktiivisesti hyvinvointiaan. Portegijs E, Rantakokko M, Mikkola TM, Viljanen A, Rantanen T. lndividual and environmental factors underlying life space of older people study protocol and design of a cohort study on lifespace mobility in old age ILISPE). 2011 l ERJA PORTEGIJS, FT Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) ja terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: erja.portegijs@jyu.fi 34 UlKUNTA&TlEDE51 •2-3/2014. Lihasvoima lisääntyi koherenssin tunteen tasosta riippumatta, mutta monimutkaisempien liikkumisja tasapainotehtävien suorittaminen ei kehittynyt yhtä hyvin
Uusi termi korostaa enemmän liikunnan harjoittamiseen ja liikuntapalvelujen tuottamiseen liittyvää erityisosaamista aiemman sairaus ja vammaperusteisen määritelmän sijaan. lisäksi tulosten luotettavuutta voi arvioida vertaamalla taloutta, palvelujen määrää ja henkilöstön määrää koskevia tietoja keskenään. Tarkastelujaksolla palvelujen määrä on LIIKUNTA& TIEDE:51 •2-3/2014 35. Se voi viitata toimintatapojen muutokseen: kunnat antavat tiloja harrastusryhmien käyttöön ja tukevat vertaisohjaajien toimintaa. Eritysliikuntaa koskevat tiedot perustuvat paljolti niihin noin 90:een kuntaan, joissa on erityisliikunnan ohjaaja, tai vastaava järjestely, ja jotka osallistuvat Valtion liikuntaneuvoston koordinoiman erityisliikunnan verkoston toimintaan. Erityisliikuntaa kuntiin -projektin tekemän verkoston ulkopuolisiin, alle 10 000 asukkaan kuntiin tehdyn suppeamman kyselyn myötä nyt voidaan myös verrata kaikkien kuntien tilannetta vuoden 2000 tilanteeseen. Nyt tehtyyn kyselyyn tuli 61 vastausta erityisliikunnan verkoston osalta, eli vastausprosentti on 67. Uusi piirre on itsenäisesti toimivat ryhmät ja vertaisohjaajien määrän kasvu. Taulukoissa 1 ja 2 verrataan liikuntatoimien tai muiden päävastuullisten järjestäjien tarjoamien ryhmien määrää sekä kaikkien kuntien osalta (taulukko 1) että erityisliikunnan verkostoon kuuluvien kuntien osalta (taulukko 2). E rityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joiden on vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan sairauden tai vamman vuoksi. Aiemmissa arvioinneissa tehtyjen laskelmien perusteella voi arvioida, että väestöstä vähintään noin 20-25 prosenttia kuuluu tavalla tai toisella erityisryhmien liikunnan kohderyhmien piiriin, eli toimintakykyä todennäköisesti haittaa ikääntyminen, jokin sairaus tai vamma. Verkosto kattaa lähes kaikki yli 20 000 asukkaan kunnat, enemmistön 10 000-19 999 asukkaan kunnista, ja joitakin pienempiä kuntia. Vuotta 2000 koskevan arvion perusteella tiedämme, että myös verkoston ulkopuolisissa kunnissa tarjotaan erityisliikunnan palveluja esimerkiksi liikuntatoimen, järjestöjen sekä kansalaisja työväenopistojen kautta. Toimintaa on tehostettu: rahoituksen ja työtuntien määrä on pysynyt ennallaan, mutta palvelujen määrä on kasvanut. Kuten hyvin voi kuvitella, erityisliikunnan verkostossa toimivissa kunnissa tarjontaa on hieman enemmän. Tosiasiallinen kohdejoukko lienee pienempi, sillä osa ihmisistä voi vammastaan tai sairaudestaan huolimatta harrastaa liikuntaa ilman erityisliikunnan palveluita. Nämä kunnat kattavat noin kolme neljännestä Suomen väestöstä. Teksti: TIMO ALA-VÄHÄLÄ ERITYISLIIKUNTA 2000-LUVULLA: Erityisliikkuj an ulottuvilla aiempaa enemmän palveluja pienissäkin kunnissa Kunnat ovat viime vuosien aikana laajentaneet erityisliikunnan palveluja ja kehittäneet yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Yhteensä selvitykseen tuli tietoa 195 kunnasta, eli 61 prosentista Suomen kuntia. lisäksi tähän ryhmään kuuluvien ihmisten liikunnan ohjaaminen vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Erityisliikunnan palveluista on kerätty suhteellisen vertailukelpoista tietoa vuosilta 2000, 2005, 2009 ja nyt vuodelta 2013. Viime vuosien aikana on alettu puhua tässä yhteydessä myös soveltavasta liikunnasta. Erityisliikunnan palvelujen määrä nousussa Erityisliikunnan palvelujen kokonaismäärän arviointiin liittyy useita epävarmuustekijöitä: suurissa kaupungeissa liikuntatoimi ei voi olla ajan tasalla kaikista palvelujen tarjoajista, koska järjestäjiä riittää yksityisistä tahoista järjestöihin ja sosiaalija terveyssektorin palveluihin. Erityisliikuntaa kuntiin -projektissa muihin kuntiin lähetettyyn suppeampaan kyselyyn tuli 134 vastausta. Todennäköisesti määräajoin toistetut kyselyt ovat harjaannuttaneet vastaajia keräämään näitä tietoja; lisäksi nyt olemassa olevien aikasarjojen avulla voidaan arvioida trendejä ja yksittäisten tulosten luottavuutta
Arviointien välillä on toteutettu kaksi Erityisliikuntaa kuntiin -hanketta, joissa on tuettu erityisliikunnan palvelujen kehittämistä. Otos erityisliikunnan verkoston kunnista Suuruusluokka 50000 as.......... Liikuntatoimen järjestämät erityisliikunnan ryhmien määrät vuosina 2000, 2005, 2009 ja 2013, erottelu kuntien suuruusluokan mukaan. • 5,4 € 3,4 € 2,3 € 2,0 € 1,JS, , ., : Vuosi2009 3,9 € 3, 1 € 1,8 € 1,2 € 1 1, 1 € :_d 1: •. '_,_, 1 6f ' ,.1 ,:·•l1.':, pienemmissä kunnissa kasvanut. 99999 as. '·' l :'j'. Otoskeski-hajonta, n alle 10000 as 100002000050000 1100000 as.kaikki 19999 as. .&le ·:'} " :: > ""1,t.,e :: 1 • . Tämän lisäksi toiminnan volyymi näyttää kasvaneen myös kaikkein suurimmissa ja pienimmissä kunnissa, jotka ovat olleen hankkeen ulkopuolella, suurimmat ovat tosin mukana erityisliikunnan verkostossa. 2,8 62 Vuosi2009 17,2 15,6 9,2 6,7 T 8,4 --· 11.a 6,7 66 Vuosi2013 16,8 14,2 10,3 8,7 1 8,6 ';' 11,1 6,7 61 TAULUKKO 3. TAULUKKO 1. _,· -::~ ;i'J ;;: rt 1D ,.;; /\-~ ao Vuosi 2013 3,5 € 2,8 € 1,6 € 1, 1 € 1 1,0 € 'f" _.,. alle 10000 as. Luvut ovat kuitenkin epätarkkoja, koska budjetoinnin ja seurannan käytännöt vaihtelevat. Erityisliikunnan käyttömenot/as vuosina 2000, 2005, 2009 ja 2013 erottelu kuntien suuruusluokan mukaan (Vuoden 2013 hintatason mukaan, indeksi: kuntamenojen kehitys). 99999 as. Kun tarkastellaan erityisliikunnan verkostoon kuuluvia kuntia, muutos näyttää tasaisemmalta (taulukko 2), mutta tämänkin perusteella palvelujen määrä on tasaisesti kasvanut. Liikuntatoimen järjestämät erityisliikunnan ryhmien määrät vuosina 2000, 2005, 2009 ja 2013 erottelu kuntien suuruusluokan mukaan. Otos erityisliikunnan verkostosta Suuruusluokka 50000 as...._,.. _, ·• Vuosi 2005 t \ :.) Hi f ,\'<.~ -~: :. Muutos johtunee osin pienten, palveluja tuottamattomien kuntien määrän vähenemisestä, mutta todennäköisesti myös palvelujen määrä on kasvanut. • N --'. -; .'I ' . Yksikkö: ryhmiä/ 10.000 asukasta. Lukujen perusteella voi kuitenkin arvioida, että kunnat ovat tarkastelujaksolla sijoittaneet erityisliikuntaan noin 2 euroa asukasta kohden. \,;_'.j,, vuosi2000 4,9 12,2 7,8 5,8 ,:t) ,i~l 6, 1 72 Vuosi2005 12,8 13, 1 9,0 5,6 .. Näyttäisi siltä, että kunnat ovat viime vuosien aikana tehostaneet toimintaansa: rahoituksen ja työtuntien määrä on pysynyt ennallaan, mutta pal36 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 2--312014. Vuonna 2013 erityisliikunnan verkostoon kuuluvat kunnat käyttivät erityisliikunnan palveluihin noin 1,8 euroa asukasta kohden. Näitä havaintoja voi verrata erityisliikunnan käyttömenoja koskeviin tietoihin. ·1 '. 49999 as. Luku on hieman vuoden 2009 tilannetta pienempi, mutta se johtunee laskentatavan muutoksesta, sillä nyt vastaajia pyydettiin erittelemään aiempaa tarkemmin sekä arvioidut menot, että tulot, joten nyt tulos osoittaa aiempaa tarkemmin erityisliikunnan nettomenoja. Tuntimäärä sinänsä ei kerro meille paljoa, mutta se tukee tarjonnan määrää koskevia havaintoja. 49999 as. "''" .· ' •• C vuosi 2000 2,8 € 2,9 € 1,8 € 1,3 € .. Otos kaikista kunnista Suuruusluokka 50.000 asOtoskeski-hajonta, alle 10000 as 100002000050000100000 as.kaikki 19999 as 49999 as 99999 as vuosi 2000 3,6 7,9 6,7 5,7 7, 1 Vuosi 2013 9,6 9,6 10,3 8,7 8,6 9,7 n 449 195 TAULUKKO 2. Huomio kannattaa kiinnittää 10000-19999 asukkaan kuntiin, jossa erityisliikuntaan sijoitetun rahan määrä näyttää pienentyneen ja viimeisellä tarkastelujaksolla myös ryhmien määrä on ehkä laskenut (muutos on sen verran pieni, että kyse voi toki olla satunnaisesta vaihtelusta.) Samat seikat tulevat esiin, kun vedetään yhteen erityisliikunnan työntekijöiden tuntimääriä koskevat tiedot. ~L I:~ >•1.iif'. ·,.,,. 1000020000500001100000 as.} 19999 as
Muiden työntekijöiden osalta noin puolet arvioi tilanteen säilyvän ennallaan (28/59), kahdeksan vastaajaa arveli heidän tekemänsä työn määrän vähenevän ja viisi arvioi heidän työnsä määrän kasvavan. 100002000050000 1100000 as.r, kaikki 19999 as. Erityisliikunnan palveluja tarjoavat myös muut hallinnonalat, järjestöt, seurakunnat, kansalaisja työväenopistot, koulut ja yksityiset palvelujen tarjoajat. Henkilöstön osalta uutena piirteenä tuli esiin se, että vastaajat ilmoittivat muutaman ryhmän olevan itseohjautuvia ja lisäksi kunnissa toimi kymmenittäin vertaisohjaajia. Suuruusluokka 50000 as............ Määrä on vielä pieni, mutta se voi kertoa jotain toimintatapojen muutoksesta esimerkiksi siihen suuntaan, että kunnat antavat tilojaan erilaisten itsenäisten harrastusryhmien käyttöön ja tukevat vertaisohjaajien toimintaa joko siten että he voivat toimia itsenäisesti tai jonkin järjestön tuella. Otos erityisliikunnan verkoston kunnista. Otos kaikista kunnista. 99999 as. Pieneltä osin tämä voi selittyä vertaisohjaajien enenevällä käytöllä, mutta niiden määrä on sen verran vähäinen, että se tuskin selittää edellä havaittua kehitystä. TAULUKKO 4. Jo aiemmissa kyselyissä on tullut esiin, että erilaiset määräaikaiset ja tuntiperusteiset työntekijät ovat eräänlaisen puskurin tai joustajan roolissa: talouden tiuketessa heidän työtään vähennetään ja vastaavasti tilanteen parantuessa heidän määränsä kasvaa, Vakituisten työntekijöiden määrä muuttuu hitaammin. 99999 as -~,' .:o· :,; ,: vuosi 2000 16,7 30,1 16,2 14,6 r,:;· ·· 11,6 71 Vuosi2005 26,2 29, 1 19,2 15, 1 ;; "'.'. Kunnan kaikkien hallinnonalojen sekä järjestöjen tarjoamien erityisliikunnan ryhmien määrät (ryhmiä/10.000 as) vuosina 2000, 2005, 2009 ja 2013 erottelu kuntien suuruusluokan mukaan. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 2-312014 3 7. Suuruusluokka 50000 as.Otoskeski-hajonta, alle 10 000 as. 49999 as. 99999 as. 100002000050000100000 as.19999 as. Kunnan kaikkien hallinnonalojen sekä järjestöjen tarjoamien erityisliikunnan ryhmien määrät (ryhmiä/10.000 as) vuosina 2000, 2005, 2009 ja 2013 erottelu kuntien suuruusluokan mukaan, Otos erityisliikunnan verkostosta. Valtaosa erityisliikunnan verkostolle kohdistetun kyselyn vastaajista arvioi päätoimisten työntekijöiden määrän pysyvän ennallaan (51/59), yksi arvioi resurssien lisääntyvän, yksi vähenevän ja muut eivät ottaneet kantaa. Erityisliikunnan työntekijöiden työn kokonaistuntimäärä/10000 as vuosina 2000, 2005 ja 2009, erottelu kuntien suuruusluokan mukaan. 49999 as. ~15,9 60 Vuosi2009 35,8 29,3 19, 1 11,3 1 24,2 ,.ii:>1;: 12,6 67 Vuosi 2013 38, 1 28, 1 18,4 13,8 1 12,6 -;,,, 'ffl 11,6 54 TAULUKKO 5. vuosi 2000 9,3 11,3 10,6 5,9 13,5 Vuosi 2013 32,7 20,2 27,6 17,6 14,9 21.2 21, 1 n 428 192 TAULUKKO 5. Vastaajien tiedon näistä voivat olla aukollisia tämä koskee etenkin vuoden 2000 tilannetta mutta vastausten peruslinja on ollut kaikissa kyselyissä ollut se, että muut tahot tarjoavat suurin piirtein puolet erityisliikunnan palveluista, Taulukko 5. 49999 as. vuosi2000 25,8 27,8 19,7 16,7 22.6 Vuosi2005 25,8 27,8 19,7 16,7 21,8 Vuosi2009 25,8 27,9 24,8 17,8 24.0 Vuosi 2013 38,5 26,8 27,6 17,6 14,9 28,1 s 9,2 8,0 11,7 14,9 N 66 60 60 58 velujen määrä on kasvanut. Otos kaikista kunnista. 100002000050000100000 as.kaikki 19999 as. alle 10 000 as. Kunnan kaikkien hallinnonalojen sekä järjestöjen tarjoamien erityisliikunnan ryhmien määrät (ryhmiä/10.000 as) vuosina 2000, 2005, 2009 ja 2013 erottelu kuntien suuruusluokan mukaan. Suuruusluokka 50000 as.~-Otoskeski-hajonta, n alle 10 000 as
Helsinki 1996. Tiihonen, A., Ala-Vähälä, T. Edellisissä arvioissa on yllä esiteltyjen suhdelukujen perusteella tehty arvio erityisliikunnan ryhmien kokonaismäärästä. Opetusministeriö. Alustavasti tiedot viittaavat siihen, että kokonaismäärä vastaa vähintään vuoden 2009 tasoa, eli ryhmiä on noin 3 500, todennäköisesti hieman enemmän. Valtionhallinnon toimenpiteiden arviointia erityisliikunnan alueella. LIIKUNTAPAIKKOJEN ESTEETTÖMYYS: Saneera uksiin ja suunnitteluun kaivataan tietoa ja käytännön työkaluja 38 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 2-3/2014. Kulttuuri-, liikuntaja nuorisopolitiikan osaston julkaisusarja. Ala-Vähälä T. Komiteanmietintö 1996:15. Raportti kuntien erityisliikunnan tilanteesta vuonna 2009. Erityisryhmien liikunta 2000 -toimikunnan mietintö. Sen vuoksi tässä ryhmässä myös palvelujen määrän hajonta on muita ryhmiä suurempi. Taulukoissa 4 ja 5 huomio kiinnittyy pienten, alle 10 000 asukkaan kuntien suuriin ryhmämääriin. Nro 6/2002. Raportti kuntien erityisliikunnan tilanteesta vuonna 2005. KIRJALLISUUS Ala-Vähälä T. TIMO ALA-VÄHÄLÄ, FM Tutkija Juritele Oy Sähköposti: timo.ala-vahala@juritele.fi Artikkeli esittelee havainlOja erityisliikunnan arvioinnin yhteydessä kerätyistä tiedoista. Erityisliikunnan arviointiraportti. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:17. Raportti ilmestyy elohuussa 2014. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että kunnat ovat laajentaneet erityisliikunnan palveluja, kehittäneet yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja muutenkin kehittäneet työtään, mutta samaan aikaan resurssien taso on pysynyt samana tai niitä on kiristetty. Opetusministeriön julkaisuja 2006:21. Vastaava laskelma on tarkoitus tehdä myös tähän arvioon. Osin kyseessä on tilastollinen harja. Kunnissa on vähän asukkaita, ja jos pieni kunta järjestää muutamankin ryhmän, suhdeluku nousee automaattisesti suureksi
Näistä osaan toteutettiin myös virallisten määräysten mukainen esteettömyyskartoitus. L iikuntapaikkojen rakentamiseen, ylläpitoon ja käyttöön kohdistuvan tutkimuksen ja kehittämisen tavoitteena on lisätä liikuntapaikkarakentamisen laatua kuten turvallisuutta, esteettömyyttä ja monikäyttöisyyttä (Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 2008; 12.) Keväällä 2013 Satakunnan ammattikorkeakoulussa käynnistyi opetusja kulttuuriministeriön alainen "Liikuntapaikkojen esteettömyyskartoitus päätöksenteon tueksi (LIEKA)" -niminen hanke, jonka tavoitteena oli selvittää Suomen pääliikuntapaikkojen esteettömyyden tilaa sähköistä kyselylomaketta käyttäen. Vertailun tavoitteena oli arvioida sähköisen kyselylomakkeen tulosten luotettavuutta suhteessa kartoitustuloksiin. Eniten puutteita oli portaiden ja luiskien käsijohteissa sekä askelmien kontrasteissa. Esteettömyyskartoitu ksella tarkoitetaan lnvalidilii tossa kehitettyä ESKEH-menetelmää (Ruskovaara 2009.) Kyselytutkimuksen ja kartoitusten tuloksia verrattiin keskenään. Tavoitteena on tuottaa arvio Suomen pääliikuntapaikkojen esteettömyyden tilasta ja sitä kautta tukea opetusja kulttuuriministeriön liikuntapaikkarakentamista koskevan pääUIIQNTA& TIEDESl •2-J/2014 39. Ongelmaksi kyselytutkimuksessa osoittautui esteettömyyskäsitteen tulkinnanvaraisuus. Vähiten esteellisiä olivat pääliikuntapaikkojen pukeutumisja peseytymistilat. K uva: A N TE R O M LTO N E N TEKSTI: KATI KARINHARJU, RIIKKA TUPALA, SIRPA JAAKKOLA-HESSO, HANNA TOMMILA, REETTA-KAISA VENTO Kuntien pääliikuntapaikkojen esteettömyyttä on kartoitettu tuoreessa tutkimuksessa. Asiantuntijan tekemä laaja esteettömyyskartoitus koettiin kunnissa tarpeelliseksi niin liikuntapaikkojen saneerausvaiheessa kuin uusien kohteiden suunnittelussa. Lähes kaikissa kunnissa oli suunnitelmissa peruskorjata lähitulevaisuudessa liikuntapaikkoja, kuten uimahallia, jäähallia ja ulkoliikuntapaikkoja
Tasa-arvoiset liikuntapalvelut esteettömyyden perusteena Liikuntapaikkojen esteettömyyttä ja saavutettavuutta on tutkittu valtakunnallisella tasolla jo jonkin verran. Kategoriaan "muut" lukeutuvat esimerkiksi isot monitoimikeskukset, yhdistelrnähallit, ulkoilukeskukset ja muut liikuntapaikat, joita ei voitu sijoittaa muihin edellä mainittuihin neljään pääluokkaan. Esteettömyyttä tarkasteltiin kohteeseen saapuvan sekä kohteessa toimivan asiakkaan näkökulmasta. Esteettömyyden lisäksi kyselylomakkeella tiedusteltiin liikuntapaikan rakennusvuotta sekä kyselylomakkeeseen vastanneen henkilön toimenkuvaa kyseisessä liikuntapaikassa tai kunnassa. Vastauksista nostetaan esille huomioitavat tekijät pääsisäänkäynnin, portaiden, hissien, wc-, pukeutumisja peseytymistilojen sekä kulkuväylien osalta. Kaikki tulokset pääliikuntapaikkojen esteettömyyden tilasta liikuntapaikkatyypeittäin ovat luettavissa kesällä 2014 ilmestyvässä tutkimushankkeen loppuraportissa. Raportti LI EKA -hankkeen tuloksista valmistu u kesällä 2014. (Suomi 2012; Kilpelä 2011.) Liikuntapaikkalain mukaan väestölle pitää turvata tasa-arvoiset liikuntapalvelut eivätkä esimerkiksi harrastusmahdollisuudet saisi vaihdella asuinpaikan mukaan (Suomi 2012, Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 2008, 11.) Erityisliikuntaa kuntiin 2007-2009 -tutkimuksen mukaan joka kolmas liikuntapaikkoja käyttävä henkilö ei ollut tyytyväinen oman kuntansa erityisliikuntapalveluihin (Piispanen 2010.) Ne, jotka harrastavat säännöllisesti liikuntaa kokevat suurimmiksi ongelmiksi puutteet liikuntatilojen esteettörnyydessä. Sen lisäksi, että liikuntapaikkojen tarjonnassa ja saavutettavuudessa on todettu alueellista epätasaarvoa, on liikuntapaikkojen esteettömyyttä koskevan tarkastelun havaittu olevan suppeaa sekä niihin suoritettujen esteettömyyskartoitusten puutteellisia. Liikuntapaikan nimi rakennuksen seinässä katsottiin sisäänkäynnin opasteeksi. Tutkimuksessa käsite "pääliikuntapaikka" määriteltiin sen mukaan, mikä oli kunkin kunnan eniten käytetty liikuntapaikka kävijämäärien mukaan laskettuna. Samalla lomake pyrittiin pitämään mahdollisimman yksinkertaisena ja lyhyenä. Liikuntapaikat eivät ole soveltuvia esteettömään harrastamiseen, etukäteistietoa kohteista ei ole saatavilla ja tilat saattavat sijaita vanhoissa rakennuksissa, joita ei ole alun perin tarkoitettu liikunnan harrastamiseen. Lomakkeella pyrittiin saamaan mahdollisimman luotettavaa tietoa kunkin liikuntapaikan esteettömyyden tilasta. töksen teon valmistelua ja päätöksentekoa. Kysymykset käsittelivät liikuntapaikan pääsisäänkäyntiä, portaita, hissiä, wc-, pukeutumisja peseyrymistiloja sekä kulkuväyliä. (Saari 2012, Kilpelä 2011.) Pääliikuntapaikkoja liikuntaja monitoimisekä uimahallit Tämän tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin Suomen kuntien (N=320) pääliikuntapaikat ja niistä vastaavat henkilöt. Kyselylomakkeella tietoa esteettömyyden tilasta Kuntien pääliikuntapaikkojen esteettömyyden tilan arviointiin laadittiin sähköinen kyselylomake. Kyselylomakkeen luomisessa käytettiin esteetöntä rakentamista koskevia säädöksiä (ESKEH) sekä olemassa olevaa tutkimustietoa ja liikuntapaikkojen esteettömyyskartoituksia koskevaa materiaalia. Pääliikuntapaikat jakaantuivat kuntien kesken seuraavasti: Uimahallit 27 prosenttia, jäähallit kaksi prosenttia, liikuntahallit ja -salit 40 prosenttia, kentät kahdeksan prosenttia, ja muut 23 prosenttia. Täsmätietoa pääliikuntapaikkojen esteettömyydestä Tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen osallistuneista 251 kunnasta, kyselyyn vastasi kaikkiaan 183 kuntaa eli 57 prosenttia Suomen kunnista (kuvio 1.). 40 LIIKUNTA& Tim: 51, 2-3/2014. (Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 2008, 14.) Tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen vastasi kaikkiaan 251 kuntaa (78 %). Päåsisäänkäynneistä lähes kaikki olivat Suureksi ongelmaksi muodostui esteettömyyskäsitteen tulkinnanvaraisuus. "lnva-wc:iksi" merkityt tilat oli tulkittu esteettömiksi, vaikka ne eivät täyttäneet määräyksiä ja suosituksia. Pääsisäänkäyntien osalta kyselyllä kartoitettiin liikkumisesteisten autopaikkoja, sisäänkäyntiä ja opastusta. Pääliikuntapaikat jaoteltiin liikuntapaikkatyypeittäin viiteen kategoriaan: uimahallit, jäähallit, liikuntahallitja salit, kentät sekä muut
Käsijohteiden tulee myös ulottua yli portaan tai luiskan alkarn isja päättym iskohdan, jotta portaan ja luiskan turvalli nen käyttö on mahdollista. Kontrasti raita portaan etureunassa helpottaa askelmien hahmottamista ja lisää turvallisuutta (Ruskovaara 2009, 72.) Lähes kaikissa pääliikuntapaikoissa oli liikkumisesteisille mitoitettu wc ja sinne oli esteetön pääsy (91 %). " . *. Kyselylomakkeesta saadun palautteen sekä aineistonkeruumenetelmien vertailun jälkeen koettiin, että osaa sähköisen kyselylomakkeen kysymyksistä on tarve muokata helpommin tulkittaviksi ja että joihinkin kysymysryhmiin tarvitaan tarkentavia lisäkysymyksiä. Yleensä portaissa oli käsijohteet (74 %) ja portaat olivat pääosin valaistuja. • • ... Yleisesti ottaen nämä tilat olivat vähiten esteellisiä. Poikkeavuudet tuloksissa liittyivät pääasiassa yksittäisten kysymysten väärinymmärryksiin, kysy. . • • • X * • * D Liikuntahallit ja -salit (n=89) X x Uimahallit (n=51) ,.r.x • • 6 Jäähallit (n=8) .. * ...... Myös yhtenäisillä tukikaiteilla voidaan helpottaa liikkumista pitkillä käytävillä (Ruskovaara 2009, 68.) Kyselyn vastauksissa ja kartoituksen tuloksissa eroja Tutkimuksen viimeisen vaiheen tavoitteena oli arvioida sähköisellä kyselylomakkeella saatujen tulosten luotettavuutta vertailemalla niitä koulutettujen esteettömyyskartoittajien tekemien kartoitusten tuloksiin. \i ·,•::::. Tehdyillä muutoksilla . • * . Kulkuväylät olivat myös hyvin valaistuja, valaistus oli tasainen ja häikäisemätön. Myös esimerkiksi liikuntapaikan nimi rakennuksen seinässä tulkittiin monessa tapauksessa sisäänkäynnin opasteeksi. Suomen kuntien pääliikuntapaikkojen (n=183) esteettömyyden tila liikuntapaikkatyypeittäin {pun = paljon puutteita esteettömyyden huomioimisessa, kelt= jonkin verran puutteuta, vihr = vain vähän puutteita) mysasetteluun ja tulkinnanvaraisuuteen, kuten mitä esteettömyys missäkin tapauksessa tarkoittaa ja mitä vaatimuksia esimerkiksi esteettömään wctilaan liittyy. r,/ X XX .. " X X . . Vertailun perusteella kyselyn tuottamat pistemåärät laskivat kaikissa tapauksissa, suurimmillaan jopa 35 prosenttiyksikköä. Lähes kaikissa tapauksissa "inva-wc.ksi" merkitty tila oli tulkittu automaattisesti esteettörnäksi, vaikka se ei kartoituksen perusteella täyttänyt siihen annettuja määräyksiä ja suosituksia mitoitukseen ja varusteluun liittyen. Suositusten mukaan opasteiden tulee olla selkeät ja yhtenäiset ja jatkua katkeamattomana tilaan asti (Ruskovaara 2009, 36.) Kulkuväylien pintamateriaalit olivat pääosin kunnossa (81 %) eli pinta oli kova, tasainen ja märkänäkin luistamaton. •J< X . *" X • .,c • x,* • .. ~ • X X ~ .x-. ,< . ... valaistu ja, sisäänkäynnit olivat katettuja ja niiden edusta oli tasainen. * X ,., . Esimerkkinä kysymys "Onko kohteessa esteetön wc?" vaatii vastaajalta tarkempaa tietoa esteettömyydestä sekä määräyksistä. Lisäksi kyselyyn haluttiin sisällyttää kysymyksiä, joilla saadaan tietoa kohteen kokonaisvaltaisesta esteettömyydestä aina tiedonsaannista kohteessa toimimiseen asti. ... X ". * e X X • X X* • . x . (Ruskovaara 2009, 67.) Useimm issa pääliikuntapaikoissa (78 %) oli portaat. Sisäänkäytm eissä oli yleen sä tuuli kaappi ja tuulikaapit olivat vastanneiden mukaan esteettömiä jopa 80 pro sentissa kohteista. Jos kulkuväylä on esimerkiksi pitkä käytävä, tulee siellä olla levähdyspaikkoja käytävän sivussa. *. ex O Kentät (n=7) • )GJ. Myös pukeutumisja peseytymistiloihin oli pääosin esteetön pääsy ja suurimmassa osassa niistä oli liikkumisesteisille mitoitettu wc. Eniten eroavaisuuksia kyselylomakkeen ja kartoituksen välillä tuli oven avaarnisvoimaa, portaiden käsijohteita, esteetöntä wc-tilaa sekä pukuja pesuhuoneiden esteetöntä wc-tilaa koskevissa kysymyksissä. Suurimmassa osassa ei kuitenkaan ollut tukikaiteita eikä niissä ollut istuimia levähtämiseen. * Muut (n=28) *. ~ . .* J', ., • IRx • X . Ongelmia oli myös portaiden askelmissa ja askelmien kontrasteissa. . Kuitenkin opastuksissa sekä WC-, pukeuturnisettä peseytymistiloihin oli puutteita noin 30 prosentissa kohteita. KUVIO 1. Suurin ongelma oli, että kohteissa ei ollut hissejä (58 %) eikä hissillä päässyt kaikkiin kerroksiin. Puutteita löytyi muun m uassa pääsisäänkäynnin portaiden ja luiskien käsijohteissa. Näiden kahden aineistonkeruumenetelmän vertailu tehtiin 16 kohteessa. LIIKUNTA & TIEDE 51 , 2-3/2014 41. M ääräysten mukaan käsijohteita tulee olla portaiden tai luiskan m olem m illa puolilla ja mieluiten kahdella eri korkeudella. (Ruskovaara 2009, 77.) Lisäksi 73 pro sen tissa kohteista ulkooven yhteydessä ei ollut ovikelloa, sum meria tai ovipuhelinta, joka suositusten mukaan tulee löytyä ulko-oven läheisyy destä kaikkien ulottuvilta
Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa käynnistettiin viralliset esteettömyyskartoitukset, joiden tavoitteena oli arvioida sähköisen kyselylomakkeen tuloksia sekä niiden luotettavuutta suhteessa virallisten esteettömyyskartoitusten tuloksiin. Kyselylomakkeen vastaukset jaoteltiin sekä pääliikuntapaikoittain että maantieteellisesti aluehallintovirastojen (AVI) mukaisesti. Tietoa esteettömyydestä vastaajat kertoivat saaneensa pääosin itseopiskelun kautta. Lähes kaikissa kunnissa oli suunnitelmissa peruskorjata lähitulevaisuudessa liikuntapaikkoja, kuten uimahallia, jäähallia ja ulkoliikuntapaikkoja. Tällaista erityisosaamista on muun muassa liikkumisja toimintaesteisten henkilöiden huomioiminen sekä uudisrakentamisessa että peruskorjausratkaisuissa. Esteettömyyskartoitus rakentamisen ja korjaamisen perustaksi Liikuntalain mukaan liikuntapaikkarakentaminen vaatii erityisosaamista, johon opetusja kulttuuriministeriöllä tulee olla mahdollisuus antaa erillisiä määräyksiä. Vastauksissa toivottiin esimerkiksi tiivistä infopakettia tai lyhyttä listaa, josta selviäisi, minkälainen esteettömän tilan tulee olla. Vastaajat arvioivat oman osaamisensa tai kokemuksensa esteettömyydestä keskinkertaiseksi. Kuntien pääliikuntapaikat luokiteltiin liikuntapaikkojen paikkatietojärjestelmän (LIPAS-rekisteri, http://lipas.cc.jyu. Tämän lisäksi kartoituksissa mukana olleille kuntien liikuntapaikan esteettömyyskyselyyn vastanneille henkilöille tehtiin haastattelu, jossa tiedusteltiin vastaajien ajatuksia esteettörnyydestä sekä sähköisen kyselylomakkeen eri vaiheista ja sen tarpeellisuudesta. Esteettömyys tärkeä arvo tietoa ja käytännön työkaluja kaivataan Osa liikuntapaikkojen vastuuhenkilöistä haastateltiin. Puolet vastaajista oli kiinnostunut osallistumaan alan koulutuksiin. Haastattelun tavoitteena oli arvioida kyselylomakkeen toimivuutta. Hyvinä tietolähteinä mainittiin muun muassa esteettömyyskartoittajat, kuntien vammaisneuvostot, suunnittelijat, arkkitehdit, oppaat ja suositukset sekä kunnan tekninen toimi. Puolessa kunnista oli pohdittu liikuntapaikkojen esteettömyyttä ja tehty pieniä esteettömyysmuutoksia jo ennen sähköiseen kyselyyn vastaamista. Kartoitettavien kohteiden määräksi muodostui 10 ja niiden valinnassa käytettiin Excel-ohjelrniston satunnaisotantatoimintoa. Tällaisen työkalun käyttämistä esitettiin myös kouluissa ja päiväkodeissa. Kaikissa vastauksissa esteettömyyttä pidettiin erittäin tärkeänä, jotta liikuntapalveluja pystyttäisiin tarjoamaan kaikille kuntalaisille tasapuolisesti. Lisää tietoa vastaajat kaipasivat muun muassa siitä, miten huomioida esteettömyys peruskorjausta tehdessä sekä uutta kohdetta suunniteltaessa. Lopuissa kunnissa esteettömyys oli noussut esiin ainoastaan käyttäjäpalautteen myötä. Kartoitukset toteutettiin ESKEH-menetelmällä ja Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n ESKEH-lomakkeiston tueksi laatimilla lajikohtaisilla lomakkeilla. Koulutetut esteettömyyskartoittajat suorittivat kartoitukset joko yksilötai ryhmätöinä, kohteen laajuudesta riippuen. Vastaajat mainitsivat toimenkuvakseen muun muassa liikuntasihteeri, liikunnanohjaaja, liikuntapäällikkö ja hallimestari. Kyselylomakkeen lisäksi asiantuntijan tekemä laaja esteettömyyskartoitus koettiin tarpeelliseksi niin liikuntapaikkojen saneerausvaiheessa kuin uusien kohteiden suunnittelussa. Liikuntapaikkojen koon määrittämisessä hyödynnettiin vuonna 2012 voimassa olleen LIPASrekisterin mukaista jaottelua. fi) mukaisesti suuriin ja keskisuuriin liikuntapaikkoihin myöhempää tarkastelua varten. Kiinnostus liikuntapaikkojen esteettömyyteen ja yhteistyöhalu oli kiitettävää kaikissa kartoitetuissa kohteissa. Tutkimuksen toisessa vaiheessa laadittiin sähköinen kyselylomake, joka lähetettiin tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kunkin kunnan nimeämälle vastuuhenkilölle. Haastateltavat myös pitivät kyselyä silmiä avaavana ja melko yksityiskohtaisena. (Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 2008; 11-12.) Sähköisen kyselylomakkeen tavoitteena on lisätä NÄIN TUTKITTIIN ' ' L iikuntapaikkojen esteettömyyskartoitus päätöksenteon tueksi " -tutkimuksen ensimmäisen vaiheen aineisto kerättiin puhelinhaastatteluna, jossa kartoitettiin Suomen kuntien (N=320) pääliikuntapaikat ja niiden vastuuhenkilöt. Lisäksi osassa kartoituksia oli mukana myös käyttäjäkunnan edustaja. 42 UIKUNTA & TIEDE 51 • 2-3/2014. taataan, ettei kysymyksissä ole liikaa tulkinnanvara a ja että luotettava info rm aatio kohteesta saadaan. Lisäksi kunkin pääliikuntapaikan vastaukset pisteytettiin esteettömyyden mukaan. Lisäksi mukaan valittiin kuusi kartoitettavaa kohdetta opetusja kulttuuriministeriön toiveiden mukaisesti. Kartoitettavaksi valittiin kaksi kohdetta jokaista liikunta paikka tyyppiä kohden, yksi suuri ja yksi keskikokoinen kohde
esteettöm yy den huom ioim ista jo suunniteltaessa liikuntapaikkara kentam iseen liittyv ien avustusten hakua. Raportit, Sarja B, 712014. Saatavissa Theseuhsesta: www.theseus.fi sekä verkkokirjakaupasta: samk.pikakirjakauppa.fi KATI KARINHARJU, LitM Lehtori Satakunnan ammattikorkeakoulu/ Esteettömyys ja saavutettavuus tutkimusryhmä Sähköposti: kati.karinharju@samk.fi RIIKKA TUPALA fysioterapeutti Projektityöntekijä Satakunnan ammattikorkeakoulu/ Esteettömyys ja saavutettavuus tutkimusryhmä Sähköposti: riikka.tupala@samk.fi SIRPA JAAKKOLA-HESSO, TtM, ft Lehtori Satakunnan ammattikorkeakoulu/ Esteettömyys ja saavutettavuus tutkimusryhmä Sähköposti: sirpa.jaakkola-hesso@samk.fi HANNA TOMMILA, FM Lehtori Satakunnan ammattikorkekoulu/ Informaatioteknologia-osaamisalue Sähköposti: hanna.tommila@samk.fi REETTA-KAISA VENTO fysioterapeutti, HuK Projektityöntekijä Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähköposti: reetta-kaisa.2.vento@samk.fi Piispanen, T. LÄHTEET: Kilpelä, N. Aktiiviliikkujien ohella tärkeää on huom ioida m yös aloittelevien liikkujien, liikuntapaikan työntekijöiden sekä liikuntapaikassa viera ilevien katsojien esteetön to im im inen (Kilpel ä 2011 .) Jatkotu tkim uksen tavoitteena on laajentaa kysel ylom aketta koskem aan m yös liikuntapaikkojen oheistiloja kuten katsom oa ja kahviloita. 5/12 LIIKUNTA& TIEDE51 •2..J/2014 43. Tulokset pääliikuntapaikkojen esteettömyyden tilasta liikuntapaikkatyypeittäin sekä liyselylomakkeen tulosten ja kartoitusten vertailu ovat luettavissa kesällä 2014 ilmestyvässä loppuraportissa: Suomen kuntien pääliikuntapaikkojen esteettömyys. Erityisliikunnan kehittäminen kunnissa Erityisliikuntaa kuntiin 2007-09 -kehittämisja konsultointiprojekti. Suomi, K. 2012 49. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2008: 45. 2014. Helsinki. Kyselylom akkeen käyttäm inen ei näin ollen jatkossakaan poista esteettörn yy skartoittajan laatim an kartoituksen tarpeellisuutta. Liikuntapaikan saavutettavuus kertoo alueellisten erojen kasvusta. Kartoittajalta edellytetään kykyä hahm ottaa esteettöm yy s katkeam attom ana ketjuna, jolloin siirtym iset tilasta toiseen tulee m yös huom ioida osana esteettöm yyttä (Kilpelä & Saari 2014.) Li säksi on huom ioitava eri vam m aisur heilulajien erityisvaatim ukset. Liikunnan suorituspaikkojen lajikohtaiset esteettömyyskriteerit. 2011 (toim.) Estehanke 2010Estekyselyn yhteenveto. Liikuntatieteellinen Seura ry. Kyselylom akkeella saatavista tiedoista ei selviä kuinka hyv in jokin ratkaisu on toteutettu, m utta se antaa suuntaa, m illä tasolla esteettöm yy ttä on yleisesti huom ioitu ja m ihin erityisesti pitäisi jatkossa panostaa. Valtion liikuntaneuvosto. & Kilpelä N. Liikuntapaikkojen esteettömyyskartoilus päätöksenteon tueksi -hankkeen loppuraportti. Saari, A, Parviainen, J. 2013. Niistä on laadittu om at lajikohtaiset esteettöm yy skriteerit (Saari, Parviainen & Kilpelä 2013 .) Li ikuntapaikkojen esteettöm yy ttä tule e tarkastella m onitahoisesti liikkum iseen, näkem iseen, kuulem iseen ja ym m ärtäm iseen liittyv änä kokonaisuutena (Kilpelä 2011 .) LI EKA -hankkeessa kehitetyssä kyselylom akkeessa pääliikuntapaikan esteettöm yy ttä tarkasteltiin liikkum aan saapuvan asiakkaan näkökulm asta. Kynnys ry, Suomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry. Ruskovaara, A. LIPAS-rekisteri, http://lipas.cc.jyu.fi, haettu 14.3.2014. Tarkem paa m ittatietoa ja ohjeistuksia saadaan asiantuntijan laatim alla esteettöm yy skartoituksella, joka on tarpeelli nen esim erkiksi peru skorjaushankkeiden tueksi. Helsinki. & Saari, A. Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori 2014. Kyselylom akkeen pohjalta voidaan antaa arvioita siitä, m ihin asioihin kunkin liikuntapaikan suhteen tulisi kiinnittää huom ioita sekä m iten liikuntapaikassa voidaan jo pienilläkin m uutoksill a para ntaa esteettöm yy ttä. Kilpelä, N. lnvalidiliiton julkaisuja 0.38. & Invalidiliitto ry 2009 (toim.) Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus. fi Opas kartoituksen tilaajalle ja toteuttajalle. Saatavilla: http://lipas.cc.jyu. 2010. Saatavilla: http://www.vammaisurheilu.fi/ document.php ?DOC_I D= 1560&SEC= 7754faf5efc53acc09e20d59 6c811911 &SID= 1 #liikunnan_koulutuskeskusten_esteettomyyskartoitukset.pdf Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011. Suomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry. Liikunnan koulutuskeskusten esteettömyyskartoitukset
Käyttäjäystävällinen hakuympäristö, sen monipuoliset hakuominaisuudet ja rajaustyökalut , on helppo omaksua. Teksti: ANITTA PÄLVIMÄKI Kun googlettaminen ei riitä Tarvitsetko tutkimustietoa, mieluiten suomenkielistä tutkimusraporttia tai artikkelia, kun valmistaudut alustamaan vanhempainillassa liikkuvan nuoren ravinnosta. Finna-hakupalvelu on osa opetusja kulttuuriministeriön Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanketta (www.kdk.fi/fi/tietoahan kkeesta). Tutkittua tietoa liikunnasta löytyy monilta rasteilta. Finnasta voit hakea ja paikantaa kirjoja, lehtiä, artikkeleita, asiakirjoja, karttoja, taideteosten ja museoesineiden kuvia ynnä muuta. Jyväskylän yliopiston kirjasto liittyi ensimmäisten joukossa Firma-yhteistyöhön. Tai toimit liikunta-alan tutkijana korkeakouluyhteisöjen ulkopuolella. Toiveesi löytää luotettava tieto helposti, yhdestä paikasta on toteutumassa. Hakupalvelu on ollut käytössä syksystä 2013 lähtien ja tällä hetkellä mukana on muutamia kymmeniä organisaatioita. Myös yliopistoyhteisön ulkopuolisilla selaajilla on käytössään PCI-haku, kuitenkin rajoitetummin kuin yhteisön jäsenillä. Omassa kirjastotietokannassa JYKDOKissa otettiin käyttöön Fi nnahakuliittymä ja tietokannan aineisto sulautettiin kansalliseen hakupalveluun. Avoimet verkkojulkaisut ja digitoidut aineistot ovat selattavissa välittömästi linkin takaa. Suurienkin tulosjoukkojen selailu onnistuu. Kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistot Finna-palvelussa Kansalliseen Finna-palveluun (www.finna.fi) kootaan vaiheittain Suomen kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistot selattavaksi kaikille tiedontarvitsijoille, harrasiajasta tutkijaan. Tiedot kootaan vuosittain Opetusja kulttuuriministeriön toimesta korkeakoulujen tutkimusrekistereistä. Firman kehitys on vasta alussa ja aika näyttää miten hyvin se palvelee käyuäjiään. Aluksi esitellään uusia, kaikille avoimia kirjastojen ja asiantuntijayhteisöjen kehittämiä hakupalveluja ja lopuksi keskeisiä alan tiedonlähteitä. Muun aineiston, kirjalainojen ja artikkeli kopioiden hankinnassa auttaa lähikirjaston kaukopalvelu. T ässä artikkelissa tarkastellaan liikuntatieteellistä tiedonhakua ja aineistojen saatavuutta erityisesti työelämässä toimivan näkökulmasta. julkaisu tiedot ovat selattavissa kaikille avoimessaJUULI-julkaisutietoportaalissa (http://www.juuli. Hakusi voit kohdentaa esimerkiksi joko vertaisarvioituihin tiedelehtitai ammattilehtiartikkeleihin tai suurelle yleisölle suunnattuihin yleistajuisiin artikkeleihin. Yliopistojen julkaisuja yhä enemmän avoimesti verkossa Yliopistojen avoin julkaiseminen (open access) on laajentumassa koskemaan myös tuotettuja artikkeleita. Uuden käyttöliittymän myötä JYKDOKissa ovat nyt selattavissa, yhdellä kertaa, kirjaston sekä painetut että sähköiset aineistot: kirjat, lehdet, artikkelit, tietokannat. JYKDOKin PCI-haulla (Primo Central Index) voi keskitetysti hakea kirjaston sähköisiä aineistoja: viitetietokantoja, verkkolehtipalveluita ja e-kirjoja. Ii). Yliopistoyhteisön jäsenet velvoitetaan tai44 UIKUNTA & TIEOE51, 2--3/2014. Finnan aineisto on ajantasaista ja luotettavaa ja sen määrä kasvaa sitä mukaa kun uusia organisaatiota liittyy mukaan. Portaalissa on monipuoliset hakuja rajausmahdollisuudet sekä linkitykset avoimiin verkkojulkaisuihin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen julkaisutiedot JUU LI-portaalissa Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä myöhemmin myös tutkimuslaitosten tuottamien julkaisujen artikkelien, kongressiesitelmien, kirjojen, ym. Tällä hetkellä selattavissa ovat yliopistojen vuosien 2011-2012 ja ammattikorkeakoulujen vuoden 2012 julkaisut. Päätät pyrkiä yliopistoon jatko-opiskelijaksi ja sinun olisi löydettävä tieteellistä kirjallisuutta tutkimussuunnitelmaasi varten
Monitieteiset: Web of Science (Thomson Scientific). Suluissa on annettu verkkoosoite avoimeen hakupalveluun. Palvelua ylläpitävät Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) ja Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitos. Sociological Abstracts (ProOuest), Business Source Elite (EBSCO) ym. Jyväskylän yliopisPhysical education Index (ProQuest). Tällöin voit parhaiten hyödyntää kullekin tietokannalle tyypillisiä hakuja rajausominaisuuksia ja saat tarkan haku tuloksen. Mistä kannattaa hakea liikuntatieteellisiä julkaisuja. bisp-datenba n ken .de) kirjastossa sekä muutamassa ammattikorkeaPerustieteet: koulu-kirjastossa ERIC (http://eric.ed.gov/). JYKDOKin PCI-haku (https://jyu.finna.fi/) DOAJ Directory of Open Access Journals (http://doaj.org/) ym. rinnakkaistallenteina. Jos aiot kartoittaa perusteellisesti tutkimusaiheestasi julkaistun aineiston, hae keskeiset tietokannat erikseen. nih.gov/pubmed). Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistossa JYXssä (https://jyx.jyu.fi) on luettavissa tällä hetkellä noin 90 liikuntaja terveystieteellistä vuodesta 2010 lähtien ilmestynyttä artikkelia. ton ja UKK-instituutin Spolit ( http://www. urheilututkimukset.fi) kootaan suomalaisia urheilututkimusjulkaisuja valmentajille, urheilijoille ja alan opiskelijoille. Scopus (Elsevier), Academic Search Elite (EBSCO), Springerlink, Taylor & Francis Online ym. väitöskirjat Kotimaisia urheilututkimusKansallinen urheilututkimustietokanta julkaisuja (www.urheilututkimukset.fi) UIKUNTA& TIEDE51 •2-3/2014 45. Jos tarvitset vain muutaman ajankohtaisen lähteen tai haluat kokonaiskuvan mitä kaikkea aiheestasi on julkaistu, aloita kansallisesta Firma-palvelusta tai JUULI-portaalista. Julkaisutyyppi Keskeisiä tietokantoja/portaaleja Lisätietoa Kotimaiset artikkelit ARTO (https://arto.linneanet.fi) ARTOon rekisteröidään Finne-palvelu (https://www.finna.fi) Liikunta & tiede, LIITO, Medic, Helecon HUU, Valmentaja -lehdet Suomalaisten kotija kansainJUULl-julkaisutietoportaali (http://www.juuli.fi) Huom! vain 2011-2012 välisissä lehdissä julkaisemia artikkeleita Kansainväliset artikkelit Liikuntatieteet: SportDiscus on käytössä SportDiscus with FullText (EBSCO). Kotimaiset artikkelit Kotimaisia tiedelehtiartikkeleita löytyy ARTOsta, monitieteisestä kotimaisesta artikkelitietokannasta. Kirjat, tutkimusraportit, kotimaiset Melinda (http://melinda.kansalliskirjasto.fi), gradut, lisensiaatintyöt, väitöskirjat Finne-palvelu (https://www.finna.fi) Ulkomaiset opinnäytteet, ProQuest Dissertations &Theses ym. Finnan laajentuessa myös korkeakoulujen julkaisuarkistojen kattavuus siinä paranee. Suomalaista valmennustietoa avoimessa verkossa Kansalliseen urheilututkimustietokantaan (www. mm. lentamaan, aina kun kustantaja antaa luvan, kansainvälisissä lehdissä julkaisemansa artikkelit myös yliopiston avoimeen digitaaliseen julkaisuarkistoon. Avoimet aineistot on linkitetty. Gradujen ja väitöskirjojen lisäksi arkistoista löytyy jo tällä hetkellä runsaasti verkkoartikkeleita nk. Seuraavaan taulukkoon on koottu liikuntatieteilijälle keskeisiä tiedonlähteitä ryhmiteltynä haettavan julkaisutyypin mukaan. PubMed (http://www.ncbi.nlm. Avoimesta verkkopalvelusta löytyy sekä tieteellisiä että soveltavia tutkimusraportteja, yliopiston ja ammattikorkeakoulun opinnäytteitä sekä vertaisarvioituja kansainvälisiä artikkeleita. PsyclNFO (ProQuest). JYXin aineisto on haettavissa Finna-palvelun kautta
liittyvistä aiheista kannattaa, jos mahdollista, tehdä kotimaisesta lääketieteen Medicja taloustieteen Helecon -tietokannasta. Kirjaston ostamat e-lehdet ja e-kirjat ovat lähiasiakkaan luettavissa ja hän voi tulostaa, tallentaa, ladata tai lähettää verkkoaineistoa sähköpostitse omaan käyttöönsä. SportDiscus with Full Text (EBSCO) -tietokannasta löytyy kattavimmin eri maiden aineistoa sekä tieteellistä, ammatillista että yleistajuista. Directory of Open Access Journals (DOAJ). Koska Jyväskylän yliopiston kirjaston aineistot ovat mukana Firmassa, myös sen kautta löytyy jo nyt runsaasti liikuntatieteellisiä kirjoja, raportteja ja opinnäytteitä. Yli 500 lehden artikkelit vuodesta 1985 lähtien ovat luettavissa tietokannassa. Tärkeimmät liikuntatieteelliset lehdet on rekisteröity myös perustieteensä kansainväliseen tietokantaan, esimerkiksi osa liikuntakasvatuksen lehdistä on haettavissa myös kasvatustieteen ERICtietokannasta. etäkäyuäjinä. Verkossa julkaistuja töitä pääsee selaamaan saman tien. SportDiscus on käytettävissä muutamassa kirjastossa (ks. Kansallinen Finnapalvelu kattaa vielä toistaiseksi vain osan Melindan aineistosta. 12008) Julkaisukäytännöt eri tieteenaloilla. Kansainväliset artikkelit Liikuntatieteellisen tutkimusta julkaistaan eniten kansainvälisissä vertaisarvioiduissa tiedelehdissä (Puuska & Miettinen 2008; OKM & OPH 20102012) Tiedelehtiartikkelien hakuun tarkoitetut kansainväliset viitetietokannat ja verkkolehtipalvelut ovat pääosin maksullisia ja niiden paikallisverkkoja etäkäyttö on rajoitettu maksajayhteisön jäsenille. Täydentäviä hakuja terveysliikuntaan ja urheilun talouteen yms. Suomen kirjastoihin hankittuja ulkomaisia väitöskirjoja löytyy Melindasta ja laajemmin niitä voi hakea maksullisesta ProQuestin Dissertation & Theses -tietokannasta. Tietokannan sisältö on kansainvälinen, mutta sen kautta löytyy erityisesti saksankielisen kielialueen kirjallisuus. Julkaisuarkistojen aineistot löytyvät myös Googlehaulla. 46 LIIKUNTA & TIEDE 51, 2-3/2014. Haku on käytettävissä myös yliopiston verkon ulkopuolelta, mutta rajoitetumpana kuin verkkoon kirjautuneel\e. Ainoastaan korkeakoulujen omilla opiskelijoilla ja henkilökunnalla on mahdollisuus selata ja lukea verkkoaineistoja kotikoneelta nk. Keskeiset liikunt a-alan lehdet on rekisteröity tietokantaan 1980-luvulta alkaen. ERICistä ja lääketieteen Medlinesta (PubMed) on käytettävissä vapaassa hakukäytössä oleva versio. & Miettinen, M. Ulkopuoliset voivat selata niitä vain paikan päällä kirjastossa. • Jyväskylän yliopiston kirjasto (h ttps:/ /kirjasto .jyu. ARTO on avoim esti selattavissa ja sen aineistoa voi hakea m yös Finna-palvelun kautta. Vertaisarvioituja verkkoartikkeleita voi hakea myös kaikille avoimista verkkolehtiarkistoista, kuten esim. Liikuntatieteellisten tietokantojen rinnalla on hyödyllistä hakea aineistoa myös perustieteiden, kuten kasvatusja yhteiskuntatieteen, psykologian ja lääketieteen tietokannoista (ERIC, PsycINFO, Sociological Abtracts, PubMed (Medline), Business Source Elite ym.). Melinda on avoimesti selattava yliopistoja ammattikorkeakoulukirjastojen yhteistietokanta. Liikuntatieteellisiä kansainvälisiä tietokantoja on kolme, joista saksalainen Spolit on vapaasti kaikkien selattavissa. Seuraavien liikunnan tiedonvälitysyksiköiden verkkosivuilta löydät lisävinkkejä tiedonhakuun ja tarvittaessa saat henkilökohtaista opastusta. Tietokannassa on linkit avoimiin verkkojulkaisuihin. JUULln kautta voi hakea korkeakouluissa julkaistuja, uusimpia kotija ulkomaisia artikkeleita. Kansallisesta urheilututkimustietokannasta voi keskitetysti hakea suomalaista valmennustietoa. Monitieteelliset tietokannat (Web of Science, Scopus ym.) ovat hyödyllisiä erityisesti poikkitieteellisten tutkimusaiheiden tiedonhaussa. Kirjat, tutkimusraportit, gradut, väitöskirjat Melinda-haulla saat tällä hetkellä kattavimman kuvan mitä kirjoja, raportteja ja suomalaisia opinnäytteitä aiheestasi on julkaistu. taulukko). Kansainvälisiä maksullisia tietokantoja löytyy yliopistoja ammattikorkeakoulukirjastoista ja niitä voivat ilmaiseksi selata kaikki kirjastossa asioivat. Opetusministeriön julkaisuja, 2008 33. Vipunen-raportointiportaali lwwwvipunen.fi). Jyväskylän yliopiston kirjaston PCI-haulla QYKDOK) voi keskitetysti hakea kirjaston viitetietokantoja ja verkkolehtipalveluja. Erityisesti korkeakoulujen opinnäytteiden ja väitöskirjojen osalta se on tällä hetkellä kattavin lähde. Opetusja kulttuuriministeriö & Opetushallitus: Yliopistojen julkaisut julkaisutyypeistä A-E 2010-2012. Edellistä suppeammasta Physical Education Index (ProQuest) -tietokannasta löytyvät keskeiset ammatilliset ja tieteelliset alan julkaisut. Mistä apua. fil) • Liikuntatieteellinen Seura (http://www.lts.fi/) • Suomen urheilukirjasto (http://www.urheilumuseo.fi/) • Suomen urheiluarkisto (http://www.urheilumuseo.fi/) • UKK-instituutti (http://www.ukkinstituutti.fi/) ANITTA PÄLVIMÄKI lnformaatikko Liikuntaja terveystieteet Jyväskylän yliopiston kirjasto Sähköposti: anitta.palvimaki@jyu.fi LÄHTEET Puuska, H-M. Hki: Opetusministeriö
N opeuskestävyysharjoittelu vaikuttaa pitkällä aikavälillä anaerobiseen energiantuottojärjestelrnåän; energialähdevarastot (ATP, KP, glykogeeni) kasvavat, anaerobisessa glykolyysissä mukana olevien entsyymien määrä ja aktiivisuus kasvaa, erityisesti nopeissa lihassoluissa sekä puskurikapasiteetti kasvaa. 2014) UIKUNTA&TIEDE51•2-3/2014 47. Anaerobisen kapasiteetin harjoittaminen on haastavaa ja vaatii motivaatiota. Osa harjoitteluun mukautumista voikin olla kuormituksen tunteeseen eli kipuun tottumista. KU NTOTESTAUS Teksti: JUHA AHTIAINEN Anaerobinen kapasiteetti ja sen testaaminen Kuva: JARI KANER VA Henkilön anaerobiseen kapasiteettiin vaikuttavat perimä, ikä, sukupuoli ja harjoitustausta. (McArdle ym. Fysiologisia taustatekijöitä ovat muun muassa lihasmassa ja lihassolujakauma, energialähteiden saatavuus, energia-aineenvaihduntareittien tehokkuus, hormonaalinen säätely (erityisesti adrenaliini), glykolyysin entsyymien määrä ja aktiivisuus sekä hapenkuljetuskyky
Yksilöllinen työtä vastaava hapenkulutus voidaan arvioida määrittämällä hapenkulutuksen ja työn suhde portaittain nousevan submaksimaalisen kuormituksen aikana ja ekstrapoloimalla supramaksimaalista työtä vastaava hapenkulutus. Karkein tapa anaerobisen kapasiteetin arvioinnissa tällaisissa testeissä on mitata suoritusnopeutta tai tehoa vakioiduissa olosuhteissa. Anaerobinen energianmuodostus on keskeisessä roolissa noin minuutin kestävissä korkeatehoisissa suorituksissa, kuten esimerkiksi 400 metrin juoksussa tai vastaavan kestoisissa raskaissa kuntosaliharjoitteissa. Kapillaariveren verikaasuanalyysin avulla voidaan myös määrittää verenkierron pH, pCO2 ja vetykarbonaatti pitoisuudet. Korkeatehoisille suorituksille on ominaista pyrkimys maksimaaliseen voimantuottoon ja esimerkkeinä tällaisista suorituksista voisi olla painonnosto, hypyt ja lyhyet juoksumatkat. ATP:n uudelleenmuodostus voi tapahtua anaerobisesti ja aerobisesti eli hapen avulla. 2002) Vastaavasti testi voidaan tehdä käsiergometrillä. (Australian Institute of Sport 2013; di Prampero & Ferretti 1999; Keskinen ym. Siksi yli kymmenen sekuntia kestävissä korkeatehoisissa suorituksissa nimenomaan anaerobinen energianmuodostus on keskeisessä roolissa. KUNTOTESTAUS Kaikkia anaerobiseen kapasiteettiin vaikuttavia fysiologisia taustatekijöitä ei voida urheilijoiden testauksessa suoranaisesti mitata, mutta anaerobista suorituskykyä ja aineenvaihduntaa voidaan epäsuorasti arvioida. Tarkempi ja käyttökelpoinen menetelmä anaerobisen kapasiteetin määrittämiseksi näiden lisäksi on happivajeen (maximal accumulated oxygen deficit, MAOD) mittaaminen kuormituksen aikana hengityskaasuanalysaattorin avulla. Kyetäksemme jatkamaan korkeatehoista suoritusta pidempään (arviolta yli kymmenen sekuntia) tulee ADP/AMP uudelleen muodostaa ATP:ksi. Ali out -testeissä suoritusta kyetään maksimissaan jatkamaan reilun minuutin ajan. Kuorma määritetään kehon painon mukaan ja suorituksesta määritetään keskimääräinen teho koko testin ajalta ja viiden sekunnin aikavälein. Veren maksimilaktaattipitoisuuden mittaaminen antaa siis lisätietoa anaerobisesta aineenvaihdunnasta. MAOD:illa tarkoitetaan eroa työtä vastaavan hapen kulutuksen ja kulutetun hapen välillä. Mittaamalla hapenkulutusta työn ja palautumisen aikana voidaan myös arvioida eri energialähteiden osuus kokonaisenergiankulutuksesta ja mekaaninen hyötysuhde. (Nummela & Rusko 1995) Sitä varten on kehitetty muun muassa MART-testi. Näin saadaan tarkempaa tietoa anaerobisesta aineenvaihdunnasta suorituksen aikana. Suorituksen kestäessä pidempään (yli kolme minuuttia), ja samalla siten myös väistämättä matalatehoisernpana, aerobinen energiantuotto on keskeisemmässä roolissa. Tällöin kuormitus määritetään yleensä siten, että testin kesto on 2-3 minuuttia. (Hirvonen ym. Muuttujista voidaan määrittää väsymisindeksi (korkein/matalin teho). Tällaisia ovat esimerkiksi Quebecin kymmenen sekunnin ergometritesti ja Margarian porrasjuoksutesti, jossa alkukiihdytyksen jälkeen juostaan 12 askelmaa mahdollisimman nopeasti. JUHA AHTIAINEN, LitT Yliopistotutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: juha.ahtiainen@jyu.fi Anaerobinen energiantuotanto polttoainetta korkeatehoisille suorituksille L yhyissä korkeatehoisissa alle kymmenen sekuntia kestävissä suorituksissa pääasiallisena energialähteenä käytetään työskentelevien lihassolujen adenosiinitrifosfaatti (ATP) ja kreatiinifosfaattivarastoja. 2014; Nelson & Cox 2008) Käsitteellä "anaerobinen kapasiteetti" tarkoitetaan maksimaalista energian (ATP) määrä, joka on resyntetisoitu anaerobisen 48 LIIKUNTA & TIEDE 51 , 2-312014. 2014) Aerobinen ATP tuotto (sitruunahappokierto ja oksidatiivinen fosforylaatio mitokondrioissa) ei voi kattaa korkeatehoisen lihastyön vaatimaa ATP tarvetta, koska siinä käytettävien energialähteiden siirto mitokondrioihin vaatii aikaa ja on riippuvainen anaerobisen glykolyysin tehokkuudesta. ATP:tä käytettäessä lihassupistuksen aikaansaamiseksi se pii kotaan ADP:ksi ja AMP:ksi. 1992; McArdle ym. Boscon hyppelytesti), jossa jokaisella hypyllä pyritään ponnistamaan 90 asteen polvikulmasta mahdollisimman korkealle. (Beneke ym. Myös lyhyempiä testirnalleja on sovellettu lähinnä anaerobisen tehon testeihin eli lyhyisiin välittömien energialähteiden avulla tehtäviin suorituksiin. (McArdle ym. Maksimaalinen veren laktaattipitoisuus kuvaa anaerobisen energiantuoton tehokkuutta ja sen on havaittu korreloivan lyhytkestoisen suorituskyvyn kanssa. Vakioteholla tehtävissä testeissä puolestaan suoritusta jatketaan maksimaalista hapenottokykyä korkeammalla teholla niin kauan kuin väsymystä kyetään vastustamaan. Nämä edellä mainitut testit eivät kuitenkaan anna juurikaan eväitä anaerobisen taloudellisuuden arviointiin sekä nopeuskestävyysharjoittelun seurantaan ja ohjelmointiin. Testit voivat olla luonteeltaan vakioteholla tehtäviä testejä tai niin sanottuja ali out -testejä, joissa pyritään maksimaaliseen suoritukseen koko testin ajan. 2007) Tunnetuin anaerobisen kapasiteetin testeistä lienee Wingate-polkupyöräergometritesti, jossa suoritetaan 30 sekunnin all out -testi. Vastaava testi voidaan tehdä myös esimerkiksi 30 tai 60 sekunnin vertikaalihyppelynä (ns
Lepotasolle veren laktaattipitoisuus palaa noin tunnin kuluessa suorituksen jälkeen. Lactate-a signal coordinating cell and systemic function. Lippincott Williams &Wilkins, Baltimore, ML, USA. Lepotasolle veren laktaattipitoisuus palaa noin tunnin kuluessa suorituksen jälkeen. 2010. Human Kinetics, Champaign, IL, USA. Can J Sport Sci. 2008. Eur J Appi Physiol. Laktaatti tuotto mahdollistaa siis glykolyysin ja ATP tuoton jatkumisen työskentelevissä lihassoluissa. 208(Pt 2414561-75. Anaerobisen glykolyysin lopputuotteena syntyvä pyruvaatti voidaan muuntaa laktaatiksi. Skeletal muscle fatigue: cellular mechanisms. Campbell Biology, 10th Edition. 2005) Pitkäkestoisessa korkeatehoisessa lihastyössä ATP:n hydrolyysissä ADP:ksi vapautuu samalla vetyioneja (H+), jotka happamoittavat lihassoluja. 199(4):499-508. Laktaatti ei myöskään keskeisesti vaikuta lihassolujen voimantuoton vähenemiseen eli väsymiseen kuormituksen aikana. 88(1):287-332. (Keskinen ym. Fatigue and changes of ATP, creatine phosphate, and lactate during the 400-m sprint. Anaerobisessa glykolyysissä syntyvä maitohappo esiintyy aina elimistön nesteissä laktaatti-ioniksi ja vetyioniksi jakaantuneena. 2014. 2007 Kuntotestauksen käsikirja. Acta Physiol (Oxf). Benjamin Cummings. Helsinki. 87(4-5) 388-92. J Exp Biol. (Philp ym. Physiological Tests for Elite Athletes-2nd Edition. 2002. Time course of anaerobic and aerobic energy expenditure during short-term exhaustive running in athletes. 2008) McArdle WD, Katch FI, Katch VL. How anaerobic is the Wingate Anaerobic Test for humans. Beneke R, Pollmann C, Bleif 1, Leithäuser RM, Hiitler M. (McArdle ym. Reece JB, Urry LA, Cain ML, Wasserman PV, Minorsky PV, Jackson RB. Freeman and Company. 16(81522-7 Philp A, Macdonald AL, Watt PW. Samalla glykolyysissä NAD+:sta pelkistyvä NADH muunnetaan takaisin NAD+:ksi, jota tarvitaan glykolyysin bioreaktioissa lähtöaineena. 2007) Glykolyysi tapahtuu sytosolissa anaerobisesti ja pidempikestoisessa korkeatehoisessa lihastyössä pääasiallisena energialähteenä ovat lihasten glykogeenivarastot. (Allen ym. 1712):141-4 Keskinen K, Häkkinen K, Kallinen M. The energetics of anaerobic muscle metabolism: a reappraisal of older and recent concepts. Australian Institute of Sport. 2014; van Hall 2010) Laktaattia ei ole syytä pitää kuona-aineena, koska kuormituksen aikana se mahdollisesti vaikuttaa aineenvaihduntaan lisäämällä LÄHTEET Allen DG, Lamb GD, Westerblad H. Merkittävimpänä tekijänä arvellaan olevan ATP:n hydrolyysi ADP:ksi ja samalla vapautuvat epäorgaaniset fosfaatit (Pi), jotka heikentävät lihasten supistumiskykyä laskemalla supistuvien filamenttien Ca2+ sensitiivisyyttä, poikkisiltojen muodostumista ja Ca2+ vapautumista ja takaisinottoa sarkoplasmisessa retikkelissä. Hirvonen J, Nummela A, Rusko H, Rehunen S, Härkönen M. 2013. Physiol Rev. Liikuntatieteellinen seura. 2008. Myös pH:n laskulla on aiempaa oletettua pienempi merkitys väsymisessä lihassolutasolla. Elimistö pyrkii hillitsemään pH-muutoksia puskurimekanismien avulla, joista yksi keskeinen on natriumbikarbonaattijärjestelmä. energia-aineenvaihdunnan (glykolyysin) avulla lyhytkestoisen maksimaalisen työn aikana. (McArdle ym. 2014; Nelson & Cox 2008; Reece ym. lnt J Sports Med. (McArdle ym. van Hall G. 2005. New York. 2014) Laktaatti on siis osa elimistön puskurijärjestelmiä eikä itsessään merkittävä elimistöä happamoittava tekijä. vasodilataatiota, ventilaatiota ja katekoliaminiinien eritystä sekä säätelemällä rasvojen ja hiilihydraattien käyttöä energiaksi. Hapenkulutus ja samalla myös ventilaatio ovat välittömästi korkeatehoisen kuormituksen jälkeen kohonneet muun muassa koska laktaattia hapetetaan energiaksi. 2014) Työskentelevissä lihaksissa muodostuva laktaatti siirretään verenkiertoon, josta se poistetaan maksassa glukoosin uudelleenmuodostuksessa ( Corin sykli) sekä käyttämällä energiaksi erityisesti sydämessä, lihaksissa, keskushermostossa ja munuaisissa. 1992. Exercise Physiology, Energy, Nutrition and Human Performance. Nummela A, Rusko H. Korkeatehoisessa suorituksessa sormenpääverinäytteestä määritettävä laktaatti kuvastaa siten anaerobisen glykolyysin tehokkuutta. LIIKUNTA& TIEDESl •2--3/2014 49. Nelson DL, Cox MM. 8th Edition. di Prampero PE, Ferretti G. Lehninger Principles of Biochemistry. p. Laktaatti reagoi natriumin kanssa muodostaen natriumlaktaattia ja bikarbonaatti vetyionien kanssa muodostaen hiilihappoa, joka taas keuhkoissa jakautuu hiilidioksidiksi ja vedeksi. NY USA. W.H. Lactate kinetics in human tissues at rest and during exercise. 2014. 1 ;118(2-3):103-15. Respir Physiol. 1995. 1999. 2
Heidän mukaansa aerobisen aineenvaihdunnan lisäksi kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat hermo-lihasjärjestelmän voimaja nopeusominaisuudet, joiden mittaamiseen pitää kehittää oma testi. Suositeltava testimäärä on 3-4 kertaa vuodessa yhdessä 30 metrin nopeustestin kanssa. Urheilijat ja valmentajat eri lajeissa luottivat enemmän omiin lajikohtaisiin kenttätesteihinsä, joiden etuna on lajispesifisyys mutta ongelmana testien vakioitavuus ja tulosten toistettavuus. MART-testin maksiminopeuden 95 prosentin vaihteluväli on 0,02-0,16 m/s eli mittaustarkkuus on ±1 %. KUNTOTESTAUS Teksti: ARI NUMMELA NOPEUSKEST ÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä MART-testi soveltuu etenkin juoksijoiden nopeuskestävyysominaisuuksien ja suorituskykyisyyden testaamiseen. Näiden testien tulokset eivät kuitenkaan anna urheilijoille ja valmentajille käytännön ohjeita harjoitusvauhdeista eivätkä kuvanneet intervalliharjoittelun onnistumista. MART-testin tulosten toistettavuuskertoimet ovat urheilijoille 0,80-0,95 ja harjoittelemattomille 0,60-0,95 lukuun ottamatta väsymisindeksiä, jonka toistettavuuskerroin on vaihdellut 0,30-0,80. Yleensä myös yrittäminen testissä lisääntyy toisella testikerralla, kun testattava tietää ensimmäisen testikerran tulokset. Testi sai nimeksi Maximal Anaerobic Running Test (MART), jossa maksimaalisen tehon tai nopeuden lisäksi määritettiin myös muita maksimaaliseen anaerobiseen suorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä. MART-testin maksiminopeus paranee toisella testikerralla noin kolme prosenttia harjoittelemattomilla ja noin prosentin urheilijoilla oppimisen ja testin tutuksi tulemisen kautta. Nopeuskestävyyslajien urheilijoiden testaamiseen oli 1980-luvun lopussa käytössä anaerobista tehoa ja kapasiteettia mittaavia testejä, kuten Wingaten polkupyöräergometritesti, Margarian porrasjuoksutesti ja Boscon hyppelytesti. MART-testin maksiminopeutta voidaan näin 50 UIKUNTA& TIEDE 51, 2-3/2014. MART-testi soveltuu kuitenkin kaikkiin lajeihin, joissa nopeuskestävyysharjoittelu tapahtuu pääasiassa juosten, kuten palloilulajeihin. Nopeuskestävyyslajeissa sitä kannattaa käyttää pääasiallisena testimenetelmänä ympäri vuoden. Suurimman hyödyn saavat 400-800 metrin juoksijat, joille testi varsinaisesti on kehitetty. Juoksumatolla tehtyjen tutkimusten ja mittausten kautta päädyttiin kuormitusmalliin, jossa juostiin kolmen asteen kulmalla ja nousevalla nopeudella 8-12 x 20 s palautuksen ollessa 100 s. Näistä hyvin erilaisista ongelmista syntyi idea kehittää testi, jossa toistetaan lyhyitä intervalleja nousevalla kuormituksella. Myöhemmin testimallia on sovellettu muun muassa polkupyöräilyyn, rullaluisteluun ja maastohiihtoon sekä testistä on tehty ratajuoksuun soveltuva testimalli: 10 x 150 m / 100 s (taulukko 1). MART-tulosten toistettavuus Anaerobisen tehon ja kapasiteetin testien toistettavuuskertoimet vaihtelevat 0,70-0,95 välillä. M aximal Anaerobic Running Test (MART)testin kehittäminen alkoi 1980-luvun lopussa, kun hiihdon päävalmentajana työskennellyt Pekka Vähäsöyrinki yhdessä professori Heikki Ruskon ja muiden valmentajien kanssa olivat tulleet siihen tulokseen, että pitkän juoksumattotestin tulokset (V02max sekä aerobinen ja anaerobinen kynnys) eivät ole riittäviä kuvaamaan hiihtäjän suorituskykyä. Toistettavuus on hyvä lyhytkestoisissa maksimaalisen anaerobisen tehon testeissä
Sen vuoksi pikajuoksijoille on MART-testin yhteydessä tehty maksimaalinen juoksunopeustesti 30 metrin matkalla. Toisaalta voimantuotto-ominaisuuksien mittaaminen suoraan lajisuorituksesta antaisi lajin valmennuksen kannalta hyödyllisempää tietoa. Nämä tulokset osoittavat, että MART-testin aikana energiaa tuotetaan pääasiassa anaerobisesti ja anaerobinen kapasiteetti on yksi testin maksiminopeuteen vaikuttavista tekijöistä. Kun kevennyshypyt tehdään ennen ja jälkeen MART-testin, niin samalla saadaan kuva urheilijan irtiottokyvystä, väsymisestä ja palautumisesta. MART-testin maksiminopeus (Vmax) on suoraan yhteydessä 400 metrin kilpailu tulokseen. Testin aloitusnopeus valitaan urheilijan suorituskyvyn mukaan. Periaatteena on, että mitä suurempi juoksunopeus on tietyllä laktaattitasolla sitä parempi on anaerobinen taloudellisuus. Tutkimuksissa on myös osoitettu, että anaerobinen kapasiteetti (happivaje) ja MART-testin maksimiteho ovat yhteydessä toisiinsa (r = 0,83). Maajoukkueen 400 metrin ryhmän maksiminopeus kasvoi lokakuusta maaliskuuhun 0,2 rn/s niillä juoksijoilla, jotka pystyivät parantamaan myös kilpailutulostaan 400 metrillä seuraavan kesän aikana keskimäärin 0,6 sekuntia. MART-testin validiteettiä on tutkittu: mittaamalla energiankulutusta testin aikana, vertaamalla testituloksia anaerobisen kapasiteetin mittauksiin (happivaje), ja vertaamalla testituloksia nopeuskestävyysja kestävyyssuori tuskykyyn. Alaktista kapasiteettia ei MART-testissä edes pyritä arvioimaan, koska aikaisempien tutkimusten mukaan ihmisten välinen ero alaktisessa kapasiteetissa on hyvin pieni eikä tähän ominaisuuteen voida juurikaan harjoittelulla vaikuttaa. Anaerobista taloudellisuutta MART-testissä arvioidaan määrittämällä juoksunopeudet submaksimaalisilla laktaattitasoilla. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmoinnissa pyritään siihen, että MART-testin maksiminopeus parantuu kilpailukautta lähestyttäessä. MAAT-tulosten luotettavuus Anaerobinen suorituskykytesti on luotettava, jos se mittaa anaerobiseen suorituskykyyn vaikuttavia ominaisuuksia. Hermo-lihasjärjestelmän voimantuotto-ominaisuuksia mitataan MART-testissä kevennyshypyn avulla. ollen pitää toistettavana maksimaalisen anaero bisen suorituskyvy n m ittarina. Suurimmat veren laktaattipitoisuudet MART-testin jälkeen ovat olleet yli 20 mmol/1 pikajuoksijoilla, mikä vastaa myös noin minuutin maksimaalisen suorituksen jälkeen mitattuja laktaattipitoisuuksia. MART-testitulosten avulla voidaan selittää suorituskykyä 5 000 metrin juoksussa. Anaerobiseen suorituskykyyn vaikuttaa pääasiassa anaerobisen energiantuottosysteemien kapasiteetti ja teho, taloudellisuus tai hyötysuhde sekä hermo-lihasjärjestelmän voimantuottoominaisuudet. Edellä mainitut tulokset kestävyysja pikajuoksijoilla osoittavat, että MART-testi kuvaa anaerobista suorituskykyä ja kestävyysjuoksijan suorituskykyi.syyttä. Anaerobista aineenvaihduntaa täytyy lajisuorituksissa mitata tai arvioida aina epäsuorasti, koska lajisuorituksen aikana ei voida mitata mitä lihaksen sisällä tapahtuu. MART rata: 10 x 150 m 1 12,7 3,54 42,4 2 14,2 3,94 38,1 3 15,6 4,35 34,5 4 17, 1 4,75 31,6 5 18,6 5, 16 29, 1 6 20,0 5,56 27,0 7 21,5 5,97 25, 1 8 22,9 6,37 23,5 9 24,4 6,78 22, 1 10 25,8 7, 18 20,9 11 27,3 7,59 19,8 12 28,8 7,99 18,8 13 30,2 8,40 17,9 14 31,7 8,80 17,0 15 33, 1 9,21 16,3 metrin suorituksesta 73 prosenttia (VSK = 0,066 VO2max + 0,048 MART VO2gain-0,549, missä VO2max = maksimaalinen hapenottokyky ml/kg/rnin ja MART VO2gain = MART-testin maksimaalisen hapentarpeen ja maksimaalisen hapenottokyvyn välinen ero). Maksiminopeuden kasvu lokakuusta maaliskuuLIIKUNTA& TIEDESl •2-3/2014 51. MAAT-tulosten tulkinta Maksiminopeus. Tutkimuksen mukaan maksimaalinen hapenottokyky ja MARTtestissä mitattu suorituskykyisyys selittävät 5 000 TAULUKKO 1. MAAT-testin kuormitusmalli radalla: 10 x 150 m/100 s. MART-testin maksiminopeus kuvaa hyvin suorituskykyä 400 metrillä, sillä näiden muuttujien välillä on merkittävä positiivinen korrelaatio (kuvio 1). Energiantuottomittausten mukaan 64-68 prosenttia kokonaisenergiantuotosta tuotetaan anaerobisesti MART-testin vetojen aikana, mikä on yhtä suuri kuin yhden minuutin yhtäjaksoisessa maksimisuorituksessa oleva anaerobisen energiantuoton osuus. Sen vuoksi veren laktaattipitoisuuden maksimiarvoa käytetään MART-testissä taktisen kapasiteetin mittarina
MART-testin yhteydessä tehtävillä kevennyshypyillä mitataan reiden ojentajalihaksiston räjähtävää voimantuottokykyä ja harjoituksellista tilaa. Lihasten palautumiskyky on hyvä, jos lepokevennyshypyn ja viiden minuutin palautushypyn välinen ero on alle viisi prosenttia. Selvät kestävyysharjoittelun ylimenot näkyvät myös maksimilaktaatin, maksiminopeuden ja lepokevennyshypyn heikkenemisenä. hun on suurempaa (2,3%) kuin 400 metrin kilpailutuloksen parannus (1,2%), koska juoksijoiden suorituskyky ehtii laskea kesän kilpailukaudesta lokakuuhun. muutokset maksimilaktaatissa tai -nopeudessa). Käytännössä yli 0,1 m/s tulosparannukset yhden vuoden aikana (keväästä kevääseen) ovat merkittäviä ja osoittavat kehittymistä tapahtuneen. Nopeustyypillä ja nopeustyyppisesti harjoitelleella urheilijalla kevennyshyppy heikkenee yleensä testin aikana 15-25 prosenttia. Maajoukkueen 400 metrin ryhmällä lokakuun ja maaliskuun testien välinen ero on ollut keskimäärin 1 mmol/1, mutta aikuisilla nopeuskestävyyslajin urheilijoilla maksimilaktaatin muutokset vuosien välillä ovat hyvin pieniä. Suurimmat muutokset veren maksimilaktaattipitoisuudessa tapahtuvat alle 18 vuotiaina, jolloin se on 1-2 mmol/1 vuodessa. Päinvastaiset muutokset eli yli kolmen väsymisprosentin heikkenemiset ovat yleensä merkki liian kuormittavasta harjoittelusta. Näin ollen suorituskyvyn vaihtelu yhden vuoden aikana on suurempaa kuin urheilijoiden todellinen kehittyminen. Vastaavasti maksimilaktaattipitoisuuden suuri lasku (yli 2 mmol/1) johtuu useimmiten määräpainotteisesta harjoittelusta. Samanaikaisesti lepokevennyshyppy paranee yleensä vähintään yhden sentin. Käytännössä väsymisprosentti toimii karkeana irtiottokyvyn ja urheilijatyypin kuvaajana, jolloin 2-3 prosentin muutokset eivät anna aihetta johtopäätöksiin, elleivät muut tulokset tue näitä tuloksia (esim. Kevennyshypyn suhteellinen heikkeneminen testin aikana kertoo urheilijan irtiottokyvystä, harjoitustaustasta sekä lihassolurakenteesta. Maksimaalinen laktaattipitoisuus nousee yleensä samanaikaisesti maksiminopeuden kanssa, joten harjoittelun keventäminen ja maksimaaliseen nopeusja nopeuskestävyysharjoitteluun panostaminen nostavat myös maksimilaktaattipitoisuutta. Kevennyshyppy viiden minuutin palautumisen jälkeen kuvaa karkeasti lihasten palautumiskykyä. 52 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 2-3/2014. Maksimilaktaatti. Maksimilaktaatti kasvaa kilpailukautta lähestyttäessä, jos nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi on ollut onnistunutta. Maajoukkueen 400 metrin juoksijoilla on havaittu, että siirryttäessä peruskuntokaudelta kilpailuun valmistavalle kaudelle väsymisprosentti kasvaa 2-4 prosenttia, mikä johtuu irtiottokyvyn paranemisesta. Jos se johtuu nopeuskestävyysharjoittelun liiallisesta määrästä, se voi johtaa ylikuntoon, josta palautuminen saattaa kestää jopa kuukausia. Kestävyystyypillä tai kestävyystyyppisesti harjoitelleella urheilijalla lepohyppy jää yleensä matalaksi eikä kevennyshyppy heikkene testin aikana yli kymmentä prosenttia, vaan saattaa jopa parantua heti testin jälkeen. KUNTOTESTAUS 62 60 IR 2 = 0,8521 58 56 ~ 54 E • 52 • <J • 50 48 • 46 ,:4 6,6 7,0 /,4 1,8 8,2 8,6 9,0 9,4 9,8 Vm (r-i/s] KUVIO 1. Kevennyshypyt. MART -testin maksiminopeuden (Vmax) ja 400 m:n tuloksen välinen suhde nais(punainen) ja miesjuoksijoilla (sininen) (400 m = -5,751 x Vmax + 99,610, r = -0,923, p < 0,001). MART-testin maksimilaktaatti kuvaa anaerobista kapasitettia ja yritystä testissä. Tosin joillakin kestävyysurheilijoilla, joilla kevennyshyppy ei muutu lainkaan testin jälkeen tai jopa paranee, kevennyshyppy saattaa jopa heiketä viiden minuutin palautuksen aikana eikä siitä huolimatta ole kyse heikosta palautumiskyvystä
Ideana on, että mitä suurempi nopeus tietyllä laktaattitasolla, sitä parempi on urheilijan anaerobinen taloudellisuus kyseisellä tehoalueella. Määräintervalleissa veren laktaattipitoisuus jää alle 7 mmol/1, tehointervalleissa 7-12 mmol/1 ja submaksimaalisessa nopeuskestävyysharjoituksessa yli 12 mmol/1. Nämä arvot kaikki yhdessä kertovat kuinka hyvin lihakset pystyvät poistamaan ja eliminoimaan tuotettua laktaattia verestä ja lihaksista ja kuinka tehokkaasti urheilija kykenee käyttämään hyväksi kreatiinifosfaattivarastoja ja happea energiantuottoon. Nopeuksien romahtaminen 10 ja 13 mmol/1 laktaattitasoilla (yli 0,3 m/s) kertoo liian vähäisestä tai liian kuormittavasta harjoittelusta tai jostain vakavasta stressitekijästä elimistössä (esim. Peruskestävyyden arvioimiseen voidaan käyttää nopeuksia 3, 5 ja 7 mmol/1 laktaattitasoilla. Jos syke ei laske alle tuon tason, 200 M 20.0 18.0 16.0 14.0 12.0 10.0 8.0 6.0 4.0 2.0 0.0 37 36 35 34 33 32 3130 29 28 27 26 25 24 23 22 2120 Aika (s) 300 M 20.0 18.0 16.0 14.0 12.0 10.0 8.0 6.0 4.0 2.0 0.0 60 58 56 54 52 50 48 46 44 42 40 38 36 Aika (s) KUVIO 2. Nopeudet 10 ja 13 mmol/1 laktaattitasoilla kuvaavat juoksun taloudellisuutta suurilla nopeuksilla, sillä samanlaisilla laktaattipitoisuuksilla tehdään töitä ja samanlaisia nopeuksia käytetään nopeuskestävyysharjoittelussa. Varsin usein määräintervalliharjoitukset tehdään muillakin vetomatkoilla tai maastossa, jolloin edellä mainittuja vetoaikoja ei voida käyttää hyväksi. Submaksimaaliset nopeudet. Yhden minuutin palautumissyke on hyvä harjoitustehon kontrolli määräintervalliharjoituksessa tarkoittaen, että minuutissa syke pitäisi palautua tietyn tason alle, jotta harjoitusvauhti on ollut oikea määräintervalliharjoitukseen. Mainittujen nopeuksien paraneminen yli 0,1 m/s tarkoittaa, että nopeuskestävyysharjoittelu on ollut kehittävää ja anaerobinen taloudellisuus on kehittynyt. Harjoittelusta 10 ja 13 mmol/l nopeudet kertovat, kuinka hyvin nopeuskestävyysharjoittelu on onnistunut. Näin ollen MART-testin tuloksissa onnistunut harjoittelu pitäisi näkyä harjoittelukauden alussa 3-7 mmol/1 nopeuksien paranemisena ja myöhemmin lähellä kilpailukautta 10-13 mmol/1 nopeuksien kehittymisenä. MAAT-testin tulosten perusteella lasketut 200 ja 300 metrin vetoajat määräintervalli-, tehointervallija submaksimaalisiin nopeuskestävyysharjoituksiin. Ottaen huomioon mittaustarkkuudet käytännössä yli 0,1 m/s muutokset 3-7 mmol/1 nopeuksissa merkitsevät kestävyysja määräintervalliharjoittelun onnistumista. Nopeuskestävyysurheilijan harjoittelu etenee määräintervallipainotteisesta harjoittelusta kovatehoiseen nopeuskestävyysharjoitteluun harjoittelukauden aikana. MART -testin avulla voidaan 400 metrin juoksijalle laskea 200 ja 300 metrin vetoihin yksilölliset tavoiteajat, jotta tiedetään harjoituksen olevan määräintervalli-, tehointervallitai submaksimaalisella nopeuskestävyysalueella (kuvio 2). Harjoitusvauhtien määrittäminen Submaksimaalinen nopeuskestävyysharjoittelu jaetaan määräintervalleihin, tehointervalleihin ja submaksimaaliseen nopeuskestävyysharjoitteluun harjoitusvauhtien sekä harjoituksessa mitattuihin laktaattipitoisuuksien perusteella. Submaksimaalisia nopeuksia MART-testissä voidaan käyttää peruskestävyyden ja taloudellisuuden arvioimiseen. sairaus). LIIKUNTA& TIEDE51 •2-3I2014 53
Veren laktaattipitoisuus määritetään 1, 2,5, 5 ja 10 minuuttia palautuksen jälkeen. Yksilöllinen minuutin palautumissyke voidaan määritellä määräintervalliharjoituksiin urheilijalle MART testin tulosten perusteella. Aloitusnopeuden valinta siten, että ensimmäisen vedon jälkeen laktaattipitoisuus ei nouse yli 3 mmol/1 ja kymmenes veto on maksimaalinen. MART-testiin on liitetty sykkeen mittaus, jotta kunkin vedon jälkeisistä palautumissykkeistä voitaisiin määritellä yksilölliset palautumissykerajat määräintervalliharjoituksiin (kuvio 3). Testin kulku: Ennen testiä sykemittarin ja vyön pukeminen, vähintään kolme kevennyshyppyä ja laktaattipitoisuuden määritys levossa. Urheilija 1 :llä syke palautuu hitaammin kuin Urheilija 2:lla. Sopivimmat testiajankohdat juoksijoilla ja muissa vastaavissa lajeissa, joissa kilpailukausi ajoittuu kesä-elokuulle, ovat peruskuntokauden alku (loka-marraskuu), ennen hallikautta (joulu-tammikuu), hallikauden jälkeen (maalis-huhtikuu) sekä ennen kesän kilpailukautta (toukokuu). MAAT-testin käyttö MART-testi soveltuu erinomaisesti juoksijoiden nopeuskestävyysominaisuuksien ja suorituskykyisyyden testaamiseen. Molemmilla urheilijoilla palautumisyke nousee vetovauhdin kasvaessa. palloilulajit). Viimeisen vedon jälkeen tehdään kolme kevennyshyppyä 510 sekunnin välein 40 sekunnin kuluessa testin loppumisesta. Vedot tehdään kymmenen metrin lentävällä lähdöllä. Suositeltava testimäärä on 3-4 kertaa vuodessa yhdessä 30 metrin nopeustestin kanssa. MART-testi soveltuu kuitenkin lajeihin, joissa tarvitaan nopeuskestävyysominaisuuksia, ja joissa nopeuskestävyysharjoittelu tapahtuu pääasiassa juosten (esim. 54 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 2-312014. Tulokset: Nopein 150 m, laktaatti-nopeus -käyrä, syke-aika -käyrä, nopeudet 3, 5, 7, 10 ja 13 mmol/1 laktaattipitoisuuksilla, kevennyshypyn nousukorkeus levossa, heti testin jälkeen sekä viiden minuutin palautuksen jälkeen sekä kevennyshypyn heikkenemisestä laskettu väsymisindeksi. Nopeuskestävyyslajeissa MART-testiä kannattaa käyttää pääasiallisena testimenetelmänä ympäri vuoden. Kevennyshypyt tehdään vielä viisi minuuttia palautuksen jälkeen. Jokaisen vedon jälkeen määritetään veren laktaattipitoisuus 40 sekuntia vedon päättymisestä. niin harjoitus on ollut liian kova määräintervalliharjoitukseksi ja harjoituksesta on tullut tehointervalliharjoitus. Mikäli vetoaika ei enää parane tai jäädään selvästi tavoitenopeudesta, niin testi lopetetaan ennen kymmenettä vetoa. Kello käynnistetään 150 metriä lähtöviivan ja pysäytetään maaliviivan ylityksestä. ARI NUMMELA, LitT Johtava asiantuntija KIHU Sähköposti: ari.nummela@kihu.fi MART-testin toteutus radalla Testivälineet: Sisähalli, jossa kiertävä juoksurata, valojänis nopeuden säätelyyn, ajanottokello vetoaikojen ja palautusaikojen mittaamiseen, veren laktaattipitoisuuden mittaamiseen tarvittava välineistö, hyppyrnauo tai valomatto kevennyshyppyjen mittaamiseen sekä tallentava sykemittari. Sydämen syke MART -testissä kahdella eri urheilijalla. Tällöin saadaan mahdollisimman hyvä nopeuskestävyysominaisuuksien seuranta koko vuoden ajalle. KUNTOTESTAUS lh heilija 1 --U,heilija;: l2(• 1,,,_1 -t,t, 12,(• 1':·,0 AIKA(MIN) KUVIO 3. MART-testin tuloksista suurimman hyödyn saavat 400-800 metrin juoksijat, joille testi varsinaisesti on kehitetty
LI IK UNT A & T IE DE 55 51 •2--3/2014
Lisäksi testissä mitataan kapillaariveren laktaattipitoisuutta anaerobisen (hapettoman) energiantuotannon arvioimiseksi. Erityisesti kestävyysurheilijoilla maksimaalista hapenottokykyä on mitattu Suomessakin jo 1970-luvulta lähtien. Eri harjoituskausilla painotettujen ominaisuuksien kehittymistä/ kehittymättömyyttä olisi hyvä kontrolloida testeillä ja tätä kautta voidaan arvioida harjoittelun tuottavuutta. Pitkäkestoisessa kestävyyssuorituksessa energiaa tuotetaan pääasiassa aerobisten hapetusreaktioiden kautta. Vaikka perimällä on suuri vaikutus maksimaaliseen hapenottokykyyn ja sen harjoitusvasteisiin, hapenottokykyä kuitenkin pääsääntöisesti pystytään oikeinsuunnitellulla harjoittelulla kehittämään. Nousevatehoinen suora testi onkin hyvä työkalu kestävyyden eri osa-alueiden kehityksen seuraamisessa. 56 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 2--3/2014. Jokapäiväisen valmentajan seurannan lisäksi urheilijan ominaisuuksien kehittymisen ja harjoitustilan seurannassa on hyvä käyttää mahdollisimman objektiivisia testausmenetelmiä. Mitä ja miten testataan. Testaamisella voidaan suunnata harjoittelua kunkin yksilön kannalta olennaisiin asioihin, lisätä harjoittelun tuottavuutta ja parantaa suorituskykyä. M aksimaalista hapenottokykyä on perinteisesti pidetty tärkeimpänä yksittäisenä kestävyyskunnon indikaattorina. Maksimaalisessa hapenkulutustestissä perusideana on arvioida tätä aerobista energiantuottokapasiteettia mittaamalla sisäänja uloshengitysilman kaasupitoisuuksia (happi ja hiilidioksidi) ja hengitettävää ilma määrää ( ventilaatio eli keuhkotuuletus) nousevatehoisessa kuormituksessa. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä. Testin kesto on tyypillisesti 20-30 minuuttia. Maksimaalisen hapenottokyvyn testaamisessa, kuten muussakin testaamisessa, on suositeltava noudattaa koko testausprosessin kattavia hyviä käytäntöjä (Kuntotesiaulisen hyväi käytännöt, LTS, 2010). Urheilijoilla testaus pyritään tekemään mahdollisimman lajinomaisesti koska maksimaalinen hapenottokyky on lajispesili. KUNTOTESTAUS Teksti: JUSSI MIKKOLA Laadukkaan kuntotestauksen avulla voidaan löytää selityksiä tuloksen taustalle. Usein kuormitus tapahtuu juoksumatolla tai erilaisilla ergometreillä ja kuormitusta nostetaan kevyestä lihastyöstä portaittain 2-4 minuutin välein urheilijan subjektiiviseen maksimiin asti. Kestavyyssuorituskyky Maksimaalinen hapenottokyky Pitkäaikainen kestävyys Suorituksen taloudellisuus Herrnolihasjärjestelmän voimantuottoominaisuudet Anaerobinen kynnysteho anaerobinen kapasiteetti (erityisesti kilpailujen loppuratkaisut) Aerobinen kynnysteho 1 KUVIO 1. Toisin sanoen urheilijat pääsevät korkeimpaan hapenottoon sillä testaustavalla, jolla he harjoittelevatkin eniten. Joskus suoralla testillä haetaan vastauksia erilaisiin urheilijan ongelmantilanteisiin suorituskyvyssä. Urheilijoiden testauksen erityispiirteitä miksi "suoraan" testiin. Tässä artikkelissa käydään läpi testausprosessia urheilijatestauksen näkökulmasta, mutta toki pääperiaatteet pätevät muunkin väestön testaamiseen. Nykyisellä niin sanotulla pitkällä suoralla testillä, jossa kuormitustasoa nostetaan tyypillisesti 2-4 minuutin välein, voidaan määrittää myös muita kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä, lukuun ottamatta anaerobisia ja voimantuotto-ominaisuuksia (kuvio 1)
Aerobisen kynnystehon jälkeen hiilihydraattien suhteellinen osuus energianlähteenä kasvaa vähitellen muun muassa hormonaalisen säätelyn ja lisääntyneen nopeiden lihassolujen rekrytoinnin takia. Peruskestävyysalueella kestävyysurheilija käyttää energiantuotannossa suhteellisesti enemmän rasvoja kuin hiilihydraatteja. Testausprosessin kulku Ennen suoraa testiä testattavalle valitaan tarkoituksenmukainen testi, tehdään riskikartoitus (esitietolomake terveyskyselyineen), ja arvioidaan tarvitaanko paikalle testaajan lisäksi asiantuntijalääkäri. Mitä elimistössä tapahtuu nousevatehoisessa testissä ja mihin kynnysmääritykset perustuvat. Elimistö pyrkii mukautumaan nousevatehoisen testin aikana lisääntyneisiin energiantuottovaatimuksiin lisäämällä sekä aerobista ja anaerobista energiantuotantoa, AerK Ani( 1 vo:IMAX 1 -Työteho/ nopeus/ syke---. Laktaatti on substraatti, jota tuotetaan ja eliminoidaan koko ajan eli sitä voidaan käyttää uudestaan energianlähteenä lihaksissa, sydämessä ja munuaisissa oksidaation avulla. Kestävyysominaisuuksien jaottelu suomalaisessa kestävyysvalmennuksessa (AerK = aerobinen kynnys, AnK = anaerobinen kynnys, V02MAX = maksimaalinen hapenottokyky). Testattavalle selvitetään testin kulku ja turvallisuusohjeet seikkaperäisesti. Usein näihin ongel m atilant eisiin liittyy lääketieteellisiä seikkoja (esim erkiksi hengitykseen liittyv ät ongelm at, m uun m uassa rasitusastrn a), jolloin testauksessa ja konsultoinnissa pitää olla m ukana asiantuntijalääkäri. Vetyioni sen sijaan lisää elimistön happamuutta ja häiritsee omalta osaltaan lihasten suorituskykyä ja aiheuttaa väsymystä. Testin alussa, niin sanotulla peruskestävyysalueella maitohapon tuottoja eliminaatio ovat tasapainossa, happamuus ei kasva ja ventilaatio nousee lineaarisesti kuormitustehon noustessa. Testin loputtua testaajan olisi hyvä antaa nopea palaute, jos se on mahdollista. Tyypillisesti urheilu-ura n vaihe ohjaa testausta eli nuorem pana testataan enem m än peru som inaisuuksia ja huippuvaihetta lähestyttäessä testaus siirtyy lajinorn aisem paan suuntaan. Nuorta urheilijaa testattaessa sekä urheilija että hänen valm entajansa voivat testien avulla oppia ur heilijan vahvuuksia ja to isaalta kartoittaa m yös heikom m at om inaisuudet. Testattavalle on myös annettava testiin valmistautumisohjeet päiviä ennen testin tekemistä. Lisäksi ennen testiä olisi varmistettava että testattava on nukkunut, syönyt ja juonut asianmukaisesti ennen testiä sekä ottanut tarvittavat lääkitykset. Suomalaisessa kestävyysvalmennuksessa harjoittelun tehon kontrolloinnissa käytetään elimistön energia-aineenvaihdunnan muutoksiin perustuvia aerobista ja anaerobista kynnystä (kuvio 2). Testin edetessä suoritustehon noustessa maitohapon tuotto ja eliminaatio kasvavat ja veren laktaattipitoisuus nousee perustasosta. Testin aikana testaaja usein antaa palautetta urheilijalle testin etenemisestä siinä määrin kuin urheilija sitä haluaa. Tätä siirtymävaihetta kutsutaan ensimmäiseksi laktaattikynnykseksi. Toisaalta epäselvissä tilanteissa on parempi analysoida tulokset kunnolla kuin antaa epämääräistä palautetta. Suoritustehon lisääntyessä anaerobinen energiantuotto lisääntyy ja siinä syntynyt maitohappo hajoaa laktaattija vetyioneiksi lihassolussa, josta ne diffusoituvat vereen. Testattava myös antaa kirjallisen suostumuksensa testaamisella suostumuslornakkeella, jossa on selitetty muun muassa testin riskit ja hyödyt. Perinteisesti suomalaisessa kestävyysvalmennuksessa käytetty aerobinen kynnys on laktaattikynnyksen ja ensimmäisen ventilaatiokynnyksen yhdistelmä. KUVIO 2. Usein samaan aikaan tapahtuu myös ventilaation epälineaarinen nousu suhteessa hapenkulutukseen (ensimmäinen ventilaatiokynnys), joka johtunee maitohapon puskuroinnin aiheuttamasta veren hiilidioksidipitoisuuden noususta. Tämä taas johtaa ventilaation kasvuun, jolla pyritään pienentämään lisääntynyttä veren hiilidioksidipitoisuutta. Huippu-ur heilijoiden testaus onkin usein yksilöllisesti räätälöityä m uun m uassa lajinom aisuusvaatim usten takia, jolloin testauksen tu lkint a on haasteellista ja viitearvoja on niukasti jos ollenkaan. Yleisterveys muun muassa Ilunssien suhteen on myös varmistettava ennen testiä. Erityisesti testin aloitus täytyy tehdä riittävän matalalta teholta, jotta testitulosten tulkinta voidaan tehdä luotettavasti. Elimistö pyrkii puskuroimaan vetyioneja muun muassa veren bikarbonaattien avulla, jolloin veren hiilidioksidipitoisuus lisääntyy. Testiprotokollaa valittaessa (aloituskuorma, kuormien kesto ja nostot) on otettava huomioon testattavan kuntotaso ja tausta (ikä, sukupuoli, harjoitustausta, mahdolliset aikaisemmat testit). Elimistön happamuus ei vielä tällä niin sanotulla LIIKUNTA& TIEOE51 • 2-3/2014 57. Urheilijoilla on oleellista, että he tulevat testiin aina samanlaisessa kuormitus/harjoitustilassa eli tyypillisesti parin kevyemmän harjoituspäivän jälkeen. Muokattu Kuntotestauksen käsikirjasta. Lisäksi maksa pystyy muodostamaan laktaatista glukoosia. mutta pääosa kestävyyssuorituksen energiasta tuotetaan hapetusreaktioiden avulla aerobisesti. Tällöin harjoittelua voidaan suunnata yksilön tarpeiden m ukaan
Osittain näiden tekijöiden takia Suomessakin pyritään urheilijatestausverkoston toimesta päivittämään kynnysmäärityksiä ja testiprotokollia. KUNTOTESTAUS vauhtikestävyysalueella vielä juurikaan nouse. Puskurointivaatimusten lisäksi ventilaation muutoksiin tässä vaiheessa vaikuttavat myös useat muut tekijät. Maantiepyöräilyssä ja hiihdossa matkat ja rataprofiilit vaikuttavat oleellisesti absoluuttisen ja kehonpainoon suhteutetun hapenoton painoarvoon. Jos taas kynnykset ovat korkealla suhteessa maksimiin, on urheilijan kehitettävä Huippu-urheilijoiden testaus on usein yksilöllisesti räätälöityä muun muassa lajinomaisuusvaatimusten takia, jolloin testauksen tulkinta on haasteellista ja viitearvoja on niukasti jos ollenkaan. Jos kynnystyöt ovat alhaisia suhteessa maksimiin pitää harjoittelua suunnata perusja/tai vauhtikestävyysalueelle. Hapenottokyky voidaan ilmoittaa sekä absoluuttisena arvona (1/min) että painoon suhteutettuna (ml/kg/min). Suomessa perinteisesti käytetty anaerobinen kynnys on toisen laktaattikynnyksen ja toisen ventilaatiokynnyksen yhdistelmä. Testin maksimityö (esitetään yleensä nopeutena, tehona tai teoreettisena hapenkulutuksena) kuvaa kestävyyssuorituskykyä. Kasvanut vetyionipitoisuus ja sen puskurointi kasvattaa voimakkaasti myös ventilaatiota (sekä suhteessa hapenkulutukseen että hiilidioksidintuottoon). Kestävyyssuorituskyvyn pitäisi urheilijoilla parantua kohti kilpailukautta harjoitustehojen noustessa ja toisaalta kokonaisharjoittelumäärän vähentyessä. Aerobisen ja anaerobisen kynnyksen määrittäminen siis perustuu elimistön energia-aineenvaihdunnassa tapahtuviin muutoksiin suoritustehon lisääntyessä. Lisäksi joissain suorien testin protokollissa on suhteellisen isot kuormannostot mikä lisää kynnysanalyysin sensitiivisyysongelmaa, koska kynnyksiä joudutaan määrittämään kuormien väleihin. Maksimaaliseen hapenottokykyyn ja sen harjoitettavuuteen vaikuttaa vahvasti perimä. Hyvin harjoitelleella aikuiskestävyysurheilijoilla muutokset hapenottokyvyssä ovat suhteellisen pieniä ja hapenottokyky usein paranee kohti kilpailukautta samoin kuin kestävyyssuorituskykykin. On kuitenkin huomattava, että maailmalla kuormitusfysiologiassa käytetään useita erilaisia ventilaatioja laktaattikynnyksiä. Lisäksi testattavan ikä, sukupuoli, työskentelevän lihasmassan määrä, testaustapa, kuormituksen kesto ja kuormitusmalli vaikuttavat mitattuun hapenottokykyyn. Kirjallisuuteen tutustuessa on syytä olla tarkkana mistä "kynnyksestä" on kulloinkin kysymys, jotta vältytään sekaannuksilta. Anaerobisen kynnyksen jälkeistä aluetta maksimaaliseen aerobiseen tehoon asti kutsutaan maksikestävyysalueeksi ja tällöin elimistön happamuus nousee selvästi. Tämä johtaa usein siihen, että ventilaatiokynnykset "osuvat" nopeudenlisäyksiin, koska työfrekvenssi (askeltiheys) vaikuttaa ventilaatioon. Kynnystöiden suhteita maksimityöhön voidaan käyttää apuna harjoittelun painopistealueiden suuntaamisessa. Näissä kynnysmäärityksissä otetaan huomioon sekä hengityskaasuissa että laktaatissa tapahtuvat muutokset. Suomessa kynnysmääritykset ovat yli kaksikymmentä vuotta perustuneet Aunolan ja Ruskon tekemiin tutkimuksiin, joista Aunola julkaisi vuonna 1991 väitöskirjansa. Yksittäisistä protokollista erityisesti sauvakävelyn perinteinen protokolla on ongelmallinen, koska siinä käytetään isoja kuormitusportaita ja välillä tehoa nostetaan sekä nopeuden että kulman ja välillä pelkästään kulman avulla. 58 LIIKUNTA & TIEDE 51 , 2-J/2014. Nämä muutokset osuvat kuitenkin harvoin juuri samoille ajankohdille testin edetessä, jolloin kynnysmääritykset ovat kompromisseja ja pohjautuvat pitkälle testaajan subjektiiviseen tulkintaan. Absoluuttinen arvo on merkityksellinen erityisesti "välinelajeissa", joissa kehonpaino ei tarvitse nostaa/kannatella (esim. Testin jatkuessa ja suoritustehon noustessa elimistön maitohapon (ja laktaatin) tuotto kasvaa niin suureksi, että laktaatin eliminaationopeus ei enää riitä ja laktaattipitoisuus nousee jyrkästi (toinen laktaattikynnys). Maksimaalinen hapenottokyky kuvaa elimistön hapellista energiantuottokapasiteettia. soutu, melonta, ratapyöräily) kun taas painoon suhteutettu hapenottokyky on oleellinen muun muassa kestävyysjuoksussa. Mitä testistä analysoidaan. Maksimaalinen hapenkulutus määritetään usein testin suurimman hapenkulutusminuutin keskiarvona. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat maksimaalinen hapenottokyky, suorituksen taloudellisuus, pitkäaikainen kestävyys (kynnystasot) ja hermolihasjärjestelrnån voimantuotto-ominaisuudet (kuvio 1). Tätä kutsutaan respiratoriseksi kompensaatiokynnykseksi (RCP) tai kuormitusperäiseksi hyperventilaatioksi. Tämä kapasiteetti muodostuu hengitysja verenkiertoelimistön kyvystä kuljettaa happea lihaksille sekä lihasten kyvystä käyttää happea energiantuotantoon. Harjoitteluohjeita antaessa on kuitenkin muistettava, että kynnykset eivät ole yksittäisiä syketai tehoarvoja vaan pikemminkin siirtymävaiheita, joiden aikana elimistössä tapahtuu fysiologisia muutoksia
Esimerkiksi ylikuntotilaan ajautuneella urheilijalla heikentyneen suorituskyvyn lisäksi sekä submaksimaaliset että maksimilaktaatit voivat olla alhaiset ja maksimisykekin jää alhaiseksi. Kilpailutulos on se keskeisin tulos, mitä pyritään parantamaan, mutta laadukkaan kuntotestauksen kautta voidaan löytää selityksiä tuloksen taustalle. Lactate threshold con156, 51-78. Liikuntatieteellinen Seuran julkaisu nro Faude 0, Kindermann W, MeyerT. 2004. framework for performance diagnosis and training prescription from submaximal gas exchange parameters-theory and application. Isoilla muutoksilla kehonpainossa on kohtuuttoman suuri merkitys suoran testin tuloksiin etenkin jos testiprotokolla on ns. Liikuntatieteellinen power as determinants of running performance in endurance athSeura ry. Teokestimating submaximal endurance capacity. tämän lauseen voisi poistaa! Huomion arvoinen seikka suoran testin tuloksia analysoidessa on tarkistaa muutokset kehonpainossa. University MeyerT, Lucia A, Eamest CP. Helsinki. 2009. 1991. rnåkimalli, jolloin kuormitusta lisätään pääsääntöisesti kulman, ei niinkään vauhdin avulla. Testaustuloksia tulkittaessa on kuitenkin muistettava että testit ovat testejä viimekädessä kilpailutulokset ratkaisevat. Suorituksen taloudellisuutta voidaan arvioida mitatun hapenkulutuksen avulla alle anaerobisen kynnyksen työtehoilla, koska tällöin pääosa suoritukseen tarvittavasta energiasta tuotetaan hapen avulla. Studies in sport, physical education and health 63. cepts: how valid are they. Testitulosten tulkinnassa ei pidä sortua näpertelyyn. Sports Medicine 39 (61, 469-90. maksimikestävyysaluetta ja/tai voimasekä nopeusominaisuuksia kestävyyssuorituskyvyn optimoimiseksi. Suorituksen taloudellisuudessa on huomioitava, että se on sekä lajiettä nopeusspesifi. Käytännössä mitä pienempi hapenkulutus on tietyllä vauhdilla, sitä parempi on suorituksen taloudellisuus. Neuromuscular characteristics and muscle Kuntotestauksen hyvät käytännöt. Kestävyysominaisuuksien mittaaminen. Usein palautteenanto saattaa olla haasteellista viitearvojen puuttumisen tai niiden vanhentumisen takia (laji on muuttunut). Tarkastelussa on huomattava myös mittaustarkkuudet, mahdolliset virhelähteet sekä mietittävä mikä on lajisuorituskyvyn kannalta oleellista mahdollisten virhetulkintojen välttämiseksi. Paavolainen L. Yksittäisten muuttujien tarkastelussa ja niiden perusteella tehtävien johtopäätösten tekemisessä on kuitenkin oltava kriittinen. Kestävyysurheilijat parantavat kestävyyssuorituskykyään aikuisiällä usein juuri suorituksen taloudellisuuden kehittymisen kautta ei niinkään maksimaalisen hapenoton kehittymisen kautta. Kindermann W. letes. Aerobic and anaerobic thresholds as tools for Nummela, A. Kuntotestathe social insurance institution 109. 2005. Tällöin on oleellista että valmentaja osallistuu aktiivisesti testitulosten tulkintaan ja johtopäätösten tekemiseen. UIKUNTA&TIEDE51 •2-3/2014 59. A conceptual of Jyväskylä. Erityisesti pitkäkestoisissa kilpailuissa suorituksen taloudellisuudella on suuri merkitys lopputulokseen. 1999. Häkkinen K., Kallinen M (toimi. uksen käsikirja. International Journal of Sports Medicine 26 Suppl 1, S38-48. 2010. Jos testattavalta on vanhoja testejä, testissä mitattavia muuttujia (laktaatti, syke, hapenkulutus, ventilaatio, hengitysfrekvenssi, hengitysosamäärä jne.) on hedelmällistä vertailla samoilla työkuormilla esimerkiksi graafisesti, jolloin voidaan seurata tarkemmin kestävyyden eri alueiden kehittymistä tai arvioida urheilijan kuormitustilaa. Publications of sessa: Keskinen KL. Kilpaurheilun kannalta tämä tarkoittaa sitä, että olennaisinta on urheilijan lajinomainen taloudellisuus kilpailuvauhdeilla. Turku. Testaaja ei (välttämättä) ole valmentaja Yleisesti testipalautetta antaessa urheilijalle korostuu testaajan, valmentajan ja urheilijan yhteistyö, koska usein testaaja ei ole urheilijan edustaman lajin asiantuntija eikä tunne lajin harjoituskulttuuria riittävän hyvin. Joillakin kestävyysurheilijoilla nimenomaan puutteelliset hermolihasjärjestelmän voimantuottoominaisuudet voivat rajoittaa kestävyyssuorituskykyä. JUSSI MIKKOLA, LitM Urheilufysiologian asiantuntija Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus sähköposti: jussi.mikkola@kihu.fi KIRJALLISUUS: Aunola, S. Ja luonnollisesti painonvaihtelut vaikuttavat merkittävästi myös hapenkulutukseen ja suorituksen taloudellisuuteen esimerkiksi juoksutestissä, jossa arvot pääsääntöisesti ilmoitetaan painoon suhteutettuna. Oikein toteutettuna testaamisella osana harjoittelun seurantaa voidaan välttää turhia virheitä ja suunnata harjoittelua kunkin yksilön kannalta olennaisiin asioihin ja tätä kautta lisätä harjoittelun tuottavuutta ja parantaa suorituskykyä. Ylipäätään testaajan olisi hyvä olla tietoinen urheilijan harjoittelusta ja yleistilanteesta ennen testiä, jotta testaa ja pystyy antamaan laadukkaan palautteen
Sauvakävelyssä ja vuorohiihdossa yhteys on huomattavasti heikompi, mutta antaa aiheen muuttaa perinteikkään sauvakävelytestin kuormitusmalliakin siten, että vauhtia nostetaan joka kuormalla. KUNTOTESTAUS Teksti: ESA HYNYNEN Hiihtotestaus nykyaikaan suoran testin hiihtosovellukset Maastohiihtäjien kuntotestaus on tapahtunut pääasiassa juoksumatolla sauvakävelynä ja -loikkana. Vaikuttaa siltä, että miehet, jotka ovat hyviä työntäjiä, pääsevät tasatyöntöä käyttävissä tekniikoissa korkeammalle hapenotolle kuin sauvakävelyssä. Tasatyönnöllä kynnysten syke ja hapen kulutus näytti jäävän keskimäärin matalammaksi kuin muilla kuormitustavoilla sekä miehillä että naisilla. Testauksen kannalta merkittävänä yksityiskohtana tulee hengityksen synkronointi sauvatyöntöön: mitä selkeämpi tasatyöntö ja siten ylävartalon taitto, sitä selvemmin hengitys synkronoidaan sauvomisen kanssa. Hiihtäjät voivat käyttää omia sauvojaan, mutta mikäli testikäyttöön hankitaan sauvasarja, tulee huolehtia, että sauvat vastaavat kilpahiihdon vaatimustasoa muun muassa jäykkyydeltään. V iisi miestä ja viisi naista hiihtivät sauvakävelyn lisäksi rullilla perinteisen ( vuorohiihto ja tasatyöntö) ja vapaan (kuokka ja wassu) hiihtotavan testit, joista määritettiin maksimaalinen hapenottokyky sekä aerobinen ja anaerobinen kynnys Kuntotestauksen käsikirjan suositusten mukaisesti. Hiihtotesteille rakennettiin samalla omat protokollat, joiden käytettävyyttä tässä projektissa pilotoitiin. Vastaavasti hyvät juoksijat ovat vahvimpia sauvakävelyssä ja vuorohiihdossa. Kuormitustapojen välillä vaihtelua oli enemmän kynnysten osalta kuin maksimissa. Sauvakävelyssä ja -loikassa tekniikka on periaatteessa sama tasamaalta jyrkempään nousuun, mutta hiihtäen tekniikkaerot ovat huomattavat. Keväällä 2013 Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus yhdessä Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen kanssa toteutti tutkimuksen, missä hyvätasoisilla kilpahiihtäjillä selvitettiin eri hiihtotekniikoiden fysiologisia vasteita portaittain nousevassa kuormituksessa. Niinpä selkeintä oli laatia ylämäkitekniikoita varten oma TAULUKKO 1 Suositeltavat kuormitusmallit hiihtotestaukseen juoksu matolla 1,0/1,7 9,5 2,0 / 3,5 11,0 11,0 3,0 / 5,2 12,5 12,5 4,0 17,0 14,0 14,0 5,0 / 8,7 15,5 15,5 6,0 / 10,5 17,0 17,0 7,0 / 12,3 18,5 18,5 8,0 / 14, 1 20,0 20,0 9,0 / 15,8 21,5 21,5 10,0/17,6 23,0 23,0 11,0 / 19,4 kuormitusmalli ja tasaisella sekä loivissa nousuissa käytettäviä tekniikoita varten omansa. Testattavan on syytä verrytellä ennen varsinaisen testin alkua vähintään kymmenen minuuttia testirullilla, jotta rullasuksien laakerit lämpenevät (=vierintäkitka laskee vakiotasolle) ja toisaalta myös testattava tottuu matolla hiihtämiseen. Tällä pyritään välttämään hengityskynnysten ajautuminen isompiin vauhdinmuutoskohtiin. Tutkittavien pienen määrän vuoksi tulokset ovat suuntaa-antavia, mutta keskeisimmät havainnot olivat jokseenkin systemaattisia (ei kuitenkaan aina tilastollisesti merkitseviä). Vuorohiihtoja kuokkatesteissä käytettiin vakiovauhtia ja kuormitusta nostettiin nousukulmaa jyrken tärnällä. Pyrkimyksenä on ollut aktivoida jalkojen lisäksi myös ylävartaloa, sillä varsinaisessa hiihdossa testaamista ei ole pystytty vielä toteuttamaan. Sinänsä rullahiihto juoksumatolla on jopa helpompaa kuin tiellä, sillä alusta on tasaisen hyvä koko ajan eikä yllätyksiä tule eteen. Kuormitusmallien käyttöönoton ohella rullahiihtotestauksessa testausvälineistöä joudutaan hankkimaan lisää, sillä tarvitaan vähintäänkin testirullasukset molemmille sidejärjestelmille sekä testikäyttöön soveltuvat "tassut" sauvoihin. ESA HYNYNEN, LitT Urheilufysiologian asiantuntija KIHU Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus Sähköposti: esa.hynynen@kihu 60 LIIKUNTA & TIEDE 51 , 2-3/2014. Vastaavasti tasatyöntöja wassutesteissä vakioitiin nousu kulma loivaksi ja kuormitusta nostettiin vauhtia kiihdyttämällä. Keskimääräisesti miesten maksimaalinen hapenottokyky oli samaa luokkaa kaikilla kuormitustavoilla, mutta naisilla tasatyönnöstä mitattu maksimi jäi muita tapoja 10-13 prosenttia matalammaksi
Kuntosalilla kehitetty lihasvoima siirtyy itse lajisuoritukseen, kun harjoitusohjelmassa on lajinomaista voimaharjoittelua kentällä tai vastaavissa lajiolosuhteissa, esimerkiksi käyttämällä lisäpainoja lajinomaisissa harjoitteissa.. Teksti: JUHA AHTIAINEN Maksimi• • • Ja nopeusvo1man kehittäminen tukee tehokasta ja taloudellista lajisuoritusta Lihasvoima on keskeinen osa motorista kyvykkyyttä. Taitavan suorituksen taustalla on usein kyky tuottaa voimaa niin nopeasti kuin mahdollista. Nopeusvoimaominaisuuksien kehittäminen on optimaalisinta kun harjoittelu sisältää harjoitteita kaikilla kolmella kuorma-liikenopeus alueella; pieni kuorma-suuri liikenopeus, optimitehoalue sekä suuri kuorma-pieni liikenopeus
Siksi useimpien urheilulajien harrastajien kannattaa suosia pääasiallisena voimaharjoittelumuotona hermostollista makJotta voidaan kehittää tehokkaasti nopeaa voimantuottoa, tulee kehittää myös maksimaalista voimantuottoa. (Cormie ym. Nopea voimantuotto on oleellista kun tarvitsee nopeasti liikuttaa omaa kehoa (esim. Hypertrofinen harjoittelu kehittää sekä lihasvoimaa että lihasmassaa, kun taas hermostollinen maksimivoimaharjoittelu kehittää lihasvoimaa, mutta lihasmassa kehittyy hypertrofista harjoittelua vähemmän. (Zatsiorsky & Kraemer2006) Hypertrofinen voimaharjoitus kasvattaa tehokkaasti maksimaalista lihasvoimaa, mutta nopeusvoimaominaisuuksien kehittyminen on vähäistä. Nopeusvoimaharjoittelussa kuormat ovat selvästi submaksimaalisia, esimerkiksi 30-60 prosenttia yhden toiston maksimista ja sarjoissa tehdään yleensä 3-10 toistoa per sarja. Kun sarja etenee, otetaan yhä enemmän motorisia yksiköitä käyttöön, myös tyypin 11 nopeita motorisia yksiköitä. Tyypin II nopeat motoriset yksiköt taas tuottavat paljon voimaa, mutta myös väsyvät nopeasti. Tämä on oleellista, koska maksimaalisen voiman tuottaminen voi viedä aikaa lihasryhmästä ja liikkeestä riippuen 0.5-2.5 sekuntia. Teoriassa hypertrofisessa harjoittelussa sarjan alussa aktivoidaan lähinnä tyypin I hitaita motorisia yksiköitä. Taitoon yhteydessä olevia motorisia kykyjä ovat muun muassa liikenopeus, ketteryys ja tasapainon ylläpito, jotka kaikki edellyttävät äärimmäisissä suorituksissa myös optimaalista nopeaa voimantuottoa. 62 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 2--3/2014. Lihasvoima on keskeinen osa motorista kyvykkyyttä. 2000; Vierck ym. Maksimivoirnaharjoittelu voidaan jakaa hypertrofiseen ja herrnostolliseen maksimivoimaharjoitteluun. Usein ainakin osa sarjoista tehdään uupumukseen saakka ja sarjojen välissä pidetään suhteellisen lyhyt palautus. Kun harjoitussarja suoritetaan hetkelliseen uupumukseen saakka, on kaikki ne motoriset yksiköt aktivoitu, mitkä sillä hetkellä on mahdollista saada käyttöön. Voimaharjoittelun toteutus on usein kuntopiirimäistä ja kehittää paikallista lihaskestävyyttä. Hermostollisessa maksimi voima ja nopeusvoirnaharjoituksessa harjoitusvaikutus kohdistuu lähinnä vain tyypin 11 nopeisiin motorisiin yksiköihin. Sarjan yhä edetessä osa motorisista yksiköistä väsyy ja yhä uusia motorisia yksiköitä aktivoidaan. Kriittistä nopeusvoiman maksimaalisessa kehittämisessä on lihaksen nopeiden motoristen yksiköiden aktivointi. Usein myös laji tekninen suoritus vaatii riittävää nopeaa voimantuottoa. Hypertrofisessa harjoittelussa kuormat ovat 60-80 prosenttia yhden toiston maksimista ja sarjoissa tehdään 6-12 toistoa. Hermostollisessa maksimivoimaharjoittelussa kuormat ovat 90-100 prosenttia yhden toiston maksimista ja sarjoissa tehdään 1-3 toistoa. Yleensä nopeusvoimaharjoittelussa väsymystä pyritään välttämään ja siksi sarjapalautukset ovat pitkiä. Hermostollinen maksimivoimaja nopeusvoimaharjoittelu sopii useimmissa lajeissa Tyypin I hitaat motoriset yksiköt tuottavat alhaisen voimatason, mutta ovat kestäviä. Nopeusvoimaharjoittelussa pyritään aina maksimaaliseen suoritusnopeuteen. Kestovoimaharjoittelussa kuormat ovat esimerkiksi 30-50 prosenttia yhden toiston maksimista ja sarjoissa tehdään tyypillisesti yli 15 toistoa. 2011; Haff & Nimphius 2012; Newton & Kraemer 1994) Nopeusvoima on siis lajikohtaista eli opittu ominaisuus ja osa motorisia kykyjä, joita käytetään tietyssä toiminnassa. Lisäksi raskas hypertrofinen voimaharjoitus tyhjentää lihasten glykogeenivarastoja ja saa aikaan mikroskooppisia lihaskudosvaurioita, joista palautuminen saattaa kestää useita päiviä (Roth ym. (Häkkinen 1990; Kraemer & Häkkinen 2002) Lähes lajista riippumatta urheilussa korostuu nopean voimantuoton tärkeys. 2000). Sarjojen välinen palautus on yleensä suhteellisen pitkä. juoksupyrähdykset, hypyt, loikat, suunnanvaihdot) tai kun tarvitsee liikuttaa nopeasti vastustajaa tai pelivälinettä. Lihaksen motoristen yksiköiden aktivointi alkaa hitaista ja etenee nopeisiin vain, kun tarvitaan suurta voimaa tai kun voimaa tarvitaan nopeasti. Taitavan suorituksen taustalla on usein kyky tuottaa voimaa niin nopeasti kuin mahdollista. Hypertrofinen voirnaharjoittelu voi myös lisätä muita voimaharjoittelumuotoja enemmän lihasmassaa haitaten suorituskykyä joissakin lajeissa, vaikkakin muun urheiluharjoittelun lomassa lihasten koon kasvu voi jäädä hyvin vähäiseksi (Aagaard & Andersen 2010; Ronnestad & Mujika 2013). Monissa urheilusuorituksissa ei ole riittävästi aikaa tuottaa maksimivoimaa vaan voimaa tulee kyetä tuottamaan nopeasti, joissakin sadoissa millisekunneissa. Lihasmassan ja voiman kasvu nopeusvoimaharjoittelun myötä on vähäistä, mutta toisin kuin muussa voimaharjoittelussa, voimaa opitaan tuottamaan nimenomaan suorituksen alussa maksimaalisesti. KUNTOTESTAUS V oimaharjoittelu voidaan jakaa toteutustavan mukaan eri tyyppeihin, joiden harjoitteluvasteet eroavat toisistaan
-· .... (Haff & Nimphius 2012; Newton & Kraemer 1994) Suorituksen tehoa voidaan tarkastella kuorrna-liikenopeus -riippuvuuden avulla (kuvio 2). / ,' . Suorituksen teho on voiman ja nopeuden tulo eli voiman ja matkan tulo jaettuna ajalla. .-_,. ,'. Teoreettinen voima-nopeus -käyrä (mukailtu Newton & Kraemer 1994) 2 LIIKUNTA& TIEDE 51, 2-3/2014 63. Voimakäyrän analyysi ensimmäisten satojen millisekuntien aikana kertoo nopeusvoirnaominaisuuksista. , .. Liikenopeus-kuorma -jatkumon toisessa päässä nopea liike voidaan suorittaa, Poree (NJ KUVIO 1. 2011) Monia näistä yksilöllisistä fysiologisista taustatekijöistä on haastavaa selvittää tyypillisessä testaustilanteessa, mutta tahdonalaisen lihastyön lopputuotosta, voimantuotto-ominaisuuksia, voidaan mitata muun muassa voima-aika -analyysin avulla isometrisessä maksimivoimatestissä. Lisäksi liikenopeuteen voivat vaikuttaa muun muassa kudosten viskositeetti, notkeus ja antropometriset tekijät. Lihas-jänne -kompleksin toimintaan puolestaan liittyy elastisen energian vapautuminen suorituksessa ja lihassolujen tyyppijakauma, josta riippuu lihassupistuksen nopeus (kyky muodostaa ja irrottaa poikkisiltoja) ja lihasten aineenvaihdunnan tehokkuus ( välittömät energialähteet, entsyymipitoisuudet, kalsiumin vapautuminen). 2014; Haff & Nimphius 2012) Nopean voimantuoton kehittyminen edellyttää myös maksimaalisen voimantuoton kehittymistä Henkilön kykyyn tuouaa suuria liikenopeuksia vaikuttavat useat eri tekijät. /. Suoritusnopeuden kasvattaminen pitkällä aikavälillä on melko rajallista, multa maksimaalista voimantuottoa kehittämällä voidaan suoritustehoa kasvattaa paljonkin. Nopeusvoimaharjoittelu puolestaan kehittää nopeaa voimantuottoa, mutta maksimivoiman kehittyminen jää alhaiseksi. Tällöin myös teho jää alhaiseksi. Harjoitteluadaptaatiot ovat siis spesifejä maksimija nopeusvoimaharjoittelussa; maksimivoimaharjoittelussa kasvaa maksimaalinen voimaruuouo, mutta ei voimantuotto suurella liikenopeudella ja nopeusvoimaharjoittelussa, jossa käytetään pienempiä kuormia ja suurempia liikenopeuksia, voimaruuouo suurella liikenopeudella kasvaa. I • I " '""'t' '/. Hermestollisessa maksimivoimaharjoittelussa kuorma on hyvin suuri, joten liikenopeus jää alhaiseksi. (Connie ym. : I , . (Beattie ym. Koska voimaharjoiueissa "matka" on suhteellisen vakio, tehoa voidaan kasvattaa joko lisäämällä liikenopeutta tai lisäämällä voimantuouoa. : I 1 Peak Force Heavy Resistance Training __________ 1 Explosive or Balhstlc Strength Traming __ ••• --Untrained 1.-' _,,_ . Siksi maksimivoiman harjoittaminen on keskiössä erityisesti harjoittelun alkuvaiheessa, kun nopeusvoimaa halutaan kehittää. Näitä ovat muun muassa lihasaktivaatio (motorinen oppiminen), johon liittyy valikoiva lihasten ja motoristen yksiköiden aktivointi eli koordinaatio, lihasaktivaation tuouonopeus ja lihasten esiaktiivisuus. (Häkkinen & Keskinen 1989; Häkkinen ym. 1985a,b; Sale 1992) Kehittääkseen maksimaalisesti nopeaa voirnantuottoa, tulee koko voirnaruuouokäyrän siirtyä ylöspäin eli myös maksimaalisen voiman tuoton tulee kehittyä (kuvio 1). Hypertrofinen ja hermostollinen maksimivoimaharjoittelu kasvattaa erityisesti maksimaalista voimantuottoa, mutta nopea voimantuotto ei juuri kehity. ....... i/ , . 200 t1ulpputoho '' -------~---,, ' ' ' , __ 01------,.---+---=--..----+--------, 0:'3fma.x Time(ms) 500 Teho (P/Pmax) Optimikuorma Voima (N/Nmax) ' ' \ KUVIO 2. simivoimaharjoittelua ja nopeusvoimaharjoittelua. Voima-aika käyrä maksimaalisen isometrisen voimantuoton aikana ja erityyppisen voimaharjoittelun vaikutukset käyrän profiiliin (Haff & Nimphius 2012) 0.3vmu Rateofforce Dev elopment ........
Tällöin edellisellä jaksolla kasvanut maksimivoima pyritään siirtämään nopeusvoimaominaisuuksiksi. Tällaisen voimaharjoittelun avulla kestävyysurheilija voi mahdollisesti parantaa taloudellisuutta, viivästyttää väsymystä, kehittää anaerobista kapasiteettia, parantaa maksimaalista suoritusnopeutta, parantaa suoritustekniikkaa ja ehkäistä vammoja. (Haff & Nimphius 2012; Newton & Kraemer 1994) Niin sanotussa blokkiharjoittelumenetelmässä nopeusvoimaharjoittelu jaetaan kolmeen peräkkäiseen jaksoon, joissa keskitytään vain muutaman ominaisuuden harjoittamiseen kerrallaan samalla kun muita ominaisuuksia ylläpidetään. Voimaharjoittelun myötä myös tyypin I lihassolujen voimantuottokyky paranee ja tyypin II lihassolujen käyttöönotto kestävyyssuorituksessa alenee. (McArdle ym. lihasten aineenvaihdunta paranee ja suorituksesta tulee taloudellisempi. Huomioitavaa on myös, että tutkimuksissa voimaharjoittelun ei ole havaittu heikentävän kestävyysominaisuuksia. (Häkkinen 1990) lisäksi harjoitteet voivat sisältää heittoja ja hyppyjä lisäkuorman kanssa, jolloin liike on ballistinen eli jatkuvasti kiihtyvä koko voimantuottoajan. (Haff 2012) Nopeusvoimaharjoittelua voidaan suorittaa myös niin sanotulla kontrasti periaatteella, jolloin suurella kuormalla tehtävää maksimivoimaharjoitetta seuraa lyhyen ajan sisällä pienellä kuormalla suoritettava nopeusvoimaharjoite. Tällainen harjoittelu mahdollistaa useita suorituskyvyn huippujaksoja vuodessa. Ajatuksena on, että maksimivoimaharjoitteen jälkeen kyetään tuottamaan suurempi teho nopeusvoimaharjoitteessa. (Komi 1986) Tätä ominaisuutta voidaan harjoittaa suorittamalla liikkeitä sellaisilla venyttävillä kuormituksilla, joihin ei ole totuttu. (lzquierdo ym. (Haff & Nimphius 2012; Kraemer & Häkkinen 2002; McArdle ym. 2014) Kaikessa normaalissa liikkumisessa on mukana vastaliike ( venymis-lyhenemissyklus), joka parantaa tehontuotto arviolta 15-20 prosenttia. Kehittyneet nopeusvoimaominaisuudet pyritään siirtämään lajisuoritusnopeuteen. Esimerkkinä tällaisesta niin sanotusta plyometrisestä harjoittelusta voisi olla pudottautuminen jakkaralla alas lattialle ja välittömästi hyppy toiselle jakkaralle. KUNTOTESTAUS kun kuorma on alhainen. Toisella jaksolla (2-4 viikkoa) pääpaino on nopeusvoiman harjoittamisessa ja harjoittelun määrä normaali. 64 LIIKUNTA & TIEDE 51 , 2-3/201'. Tämän seurauksena relaksaatioaika lihassupistusten välillä voi kasvaa ja verenkierto tehostua työskentelevissä lihaksissa. Ensimmäinen jakso (2-4 viikkoa) on tehostettu harjoitusjakso, jossa harjoitusmäärä on normaalia suurempi ja pääpaino on maksimivoiman harjoittamisessa. Parantuneen lihasaktivaation ja lihasjännekompleksin elastisuuden myötä maksimaalinen voimantuotto ja voimantuottonopeus paranevat. 2002) Nopeusvoimaominaisuuksien kehittäminen on optimaalisinta kun harjoittelu sisältää harjoitteita kaikilla kolmella kuorma-liikenopeus alueella; pieni kuorma-suuri liikenopeus, optimitehoalue sekä suuri kuorma-pieni liikenopeus. Suurin mekaaninen teho voidaankin suorittaa arviolta 30-60 prosentin kuormilla maksimaalisesta voimantuotosta. Tämän johdosta voimantuoton suhteellinen tarve suorituksessa alenee sekä suorituksessa tarvittava submaksimaalinen voima kyetään tuottamaan nopeammin. (Haff & Nimphius 2012) Harjoittelua jaksottamalla useita suorituskyvyn huippujaksoja Urheilijan harjoittelussa voi kuitenkin olla haasteita harjoittaa näitä kaikkia yhtäaikaisesti, joten usein harjoittelua jaksotetaan keskittymään kuormaliikenopeus jatkumon jompaankumpaan päähän muutamiksi viikoiksi kerrallaan, samalla kuin muita ominaisuuksia jatkumalla ylläpidetään. Hermostollinen maksimivoimaharjoittelu ja nopeusvoimaharjoittelu ilman tällaista iskutusharjoittelua eivät kehitä venymis-lyhenemissykluksen toimintaa, joten plyometrinen harjoittelu on avainasemassa monissa esimerkiksi hyppyjä ja loikkia sisältävissä urheilulajeissa. Tällöinkin suorituksen teho jää alaiseksi. Voimaharjoittelun positiivisen vaikutuksen kestävyyssuorituskykyyn arvellaan johtuvan herrnostollisista, rakenteellisista ja aineenvaihdunnallisista tekijöistä. Tätä voidaan kutsua optimitehoalueeksi. 2014) Kestävyysurheilijakin hyötyy voimaharjoittelusta Myös kestävyysurheilijoiden optimaalisen voimaharjoittelun tulisi sisältää hermostollista maksimivoimaja nopeusvoimaharjoittelua, lisättynä mahdollisesti venymis-lyhenemissyklus harjoittelulla. Tämä voi olla edullista esimerkiksi heittojen harjoittamisessa. Vaikutusmekanismeina ovat lihasten esiaktiivisuus, elastisuus ja refleksitoiminta. Kolmas jakso 0-2 viikkoa) on herkistelyjakso, jolloin harjoittelumäärä on alhainen ja pääpaino nopeus ja taitoharjoitteissa. (Newton & Kraemer 1994) Suurimman tehontuoton alue vaihtelee kuitenkin suuresti riippuen harjoitusliikkeestä ja henkilön harjoittelu taustasta, joten se on testattava yksilöllisesti jokaiselle urheilijalle erikseen. lisäksi Voimaharjoittelun ei ole havaittu heikentävän kestävyysominaisuuksia. Nopeusvoimaharjoittelussa tuleekin huomioida, että harjoittelu sisältää sekä suurella että pienellä kuormalla ja vastaavasti pienellä ja suurella nopeudella tehtäviä harjoitteita
(Lloyd ym. 2006. Komi, 249-65. 1990. Training Principles for Power. Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä. Science and Practice of Strength Training-2nd Edition. Muscle cross-sectional area and voluntary force production characteristics in elite strengthand endurance-trained athletes and sprinters. (Aagaard & Andersen 2010; Haff & Nimphius 2012; Newton & Kraerner WJ 1994) Voimaharjoitteluun tulee totuttautua lisäämällä vähitellen kuormituksen määrää ja tehoa. Jotta raskasta voimaharjoittelua voidaan toteuttaa turvallisesti, tulee harjoitusohjelmaan sisällyttää kuntosalilla tapahtuvaa voimaharjoittelua tukevaa harjoittelua. Eur J Appi Physiol. Dec;125(4):573-85. Developing Maximal Neuromuscular Power Part 1 Biological Basis of Maximal Power Production Sports Med 41 (1): 17-38. Effect of explosive type strength training on isometric forceand relaxation-time, electromyographic and muscle fibre characteristics of leg extensor muscles. 1986. Zatsiorsky & Kraemer. 2002. 1985a. 2014. Häkkinen K, Alen M, Komi PV. Lippincott Williams and Wilkins. doi: 10.1111/sms.12104. Cell Biol lnt.;24(51:26372. Neural adaptations to strength training. J Appi Physiol (1985). Mar;88(31:1112-8. Rennestad BR, Mujika 1. Apr;48(7):498-505. 2000. Lisäksi harjoittelun tulee sisältää plyometristä harjoittelua, kuten niin sanottuja box-hyppyjä tai loikkaharjoituksia, erityisesti jos laji vaatii iskutuksia. Scand J Med Sci Sports 20 (Suppl. Training of muscle strength and power: lnteraction of neuromotoric, hypertrophic and mechanical factors. Tällainen voimaharjoittelu sopii niin nopeuskuin kestävyyslajien urheilijoillekin. Lisäksi lajitaitoja tekniikkaharjoitteita tulee tehdä jatkuvasti. The Effect of Strength Training on Performance in Endurance Athletes. 1989. Kuntosalilla kehitetty lihasvoima siirtyy itse lajisuoritukseen, kun harjoitusohjelmassa on lajinomaista voimaharjoittel ua kentällä tai vastaavissa lajiolosuhteissa, esimerkiksi käyttämällä lisäpainoja lajinomaisissa harjoiuetssa, yli/alipainoisia välineitä jne. 2012. Häkkinen K, Keskinen KL. 1994. 2002. Sale, D.G. 2104) JUHA AHTIAINEN, LitT Yliopistotutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: juha.ahtiainen@jyu.fi LÄHTEET: Aagaard P, Andersen JL. Human Kinetics, Champaign, 1 L., USA. Strength and Conditioning Journal. LIIKUNTA & TIEDE 51 , 2--3/2014 65. Optimizing strength training for running and cycling endurance performance: A review. McArdle WD, Katch FI, Katch VL. Parhain tulos saavutetaan, kun aikuisiän voimaharjoittelun vaatimukset huomioidaan tarkoituksenmukaisella tavalla jo lasten ja nuorten harjoittelussa. Conn ie P, McGuigan MR, Newt on RU. 2000. lzquierdo M, Häkkinen K, Gonzalez-Badillo JJ, lbåliez J, Gorostiaga EM. Haff GG, Nimphius S. Newt on RU, KraemerWJ. Komi PV. Dec;125(4):587-600. Strength Training for Sport. Lippincott Williams & Wilkins, Baltimore, ML, USA. Voimaharjoittelun perusteet: vaikutusmekanismit, harjoitusmenetelmät ja ohjelmointi. Effects of long-term training specificity on maximal strength and power of the upper and lower extremities in athletes from different sports. Lopputu loksena glykogeenivara stot säästyvät kestävyyssuorituksen aikana, väsym inen hidastuu ja loppukiri kyky para nee. 2010. glykogeenivara stot kasvavat ja anaero binen ja aero binen energiantuotto para nee. Häkkinen K. Acta Physiol Scand. Roth SM, Martel GF, lvey FM, Lemmer JT, Metter EJ, Hurtey BF, Rogers MA. OOI10.1007/s40279-014-0157-y. 8th Edition. Myös hypertrofista voimaharjoittelua tulee olla mukana harjoittelussa ainakin vähäisessä määrässä, koska se kehittää lihasten anaerobista aineenvaihduntaa ja kehittää lihas-jänne -rakenteita kestämään suuri tehoista harjoittelua. Highvolume, heavy-resistance strength training and muscle damage in young and older women. Effects of strength training on endurance capacity in toplevel endurance athletes. Br J Sports Med. Satellite cell regulation following myotrauma caused by resistance exercise. Sports Med. Periodization of Training. 2014; Ronnestad & M ujika 2013 ) Lajinomainen voimaharjoittelu siirtää lihasvoimaa suoritukseen Maksimoidakseen nopeusvoimaominaisuuksien kehittymisen urheilijan tulee tehdä hermostollista maksimivoimaharjoittelua, nopeusvoimaharjoittelua optimitehoalueella sekä räjähtävää voimaharjoittelua pienellä kuormalla kuntosalilla levytangolla, käsipainoilla ja painopakkalaitteilla. 326-343). 87(3):264-71. 34: 6. Scand J Med Sci Sports. Siinä tulee huomioida esimerkiksi lihastasapaino, ryhtiä ylläpitävät lihakset, notkeus ja mahdollisten lajivammojen ennaltaehkäisy. 2): 39-47 Beattie K, Kenny IC, Lyons M, Carson BP. 1985b. 1992. Eur J Appi Physiol Occup Physiol. Oxford: Blackwell Scientific Vierck J, O'Reilly B, Hossner K, Antonio J, Byrne K, Bucci L, Dodson M. 2014. Teoksessa Chandler JT and Brown LE (toim.) Conditioning for Strength and Human Performance (pp. Strength Cond J. Teoksessa Strength and power in sport, (toim.) PV. 16 (5): 20-31. 2011. Position statement on youth resistance training: the 2014 International Consensus. 59(3):215-20 Häkkinen K, Komi PV, Alen M. Exercise Physiology, Energy, Nutrition and Human Performance. Acta Physiol Scand. 2013. Lloyd RS, Faigenbaum AO, Stone MH, Oliver JL, Jeffreys 1, Moody JA, Brewer C, Pierce KC, McCambridge TM, Howard R, Herrington L, Hainline B, Micheli LJ, Jaques R, Kraemer WJ, McBride MG, Best TM, Chu DA, Alvar BA, Myer GD. Blackwell Science Ltd. (Aagaard & Andersen 2010 ; Beattie ym . 2012. Developing explosive muscular power: implications for a mixed method training strategy. Changes in isometric forceand relaxation-time, electromyographic and muscle fibre characteristics of human skeletal muscle during strength training and detraining. International Journal of Sport Medicine 7:10 Kraemer & Häkkinen. Haff GG. 2014
Valtakunnallisen järjestelmän tavoitteena on tietojen keskitetty ja tietoturvallinen tallennus, testitietojen tarkastelu ja käyttömahdollisuus eri urheilijatestiasemien välillä, testitietojen laaja hyödyntäminen huippu-urheilun seurannassa ja kehittämisessä sekä mahdollistaa testattavalle tietojen tarkasteluoikeuksien määrittelyn. • Polkupyöräergometritestiprotokollan uudistaminen siten, että vakioidaan tehon nousun sijaan suhteellinen rasitustason nousu tekemällä 4, 5 ja 6 rnl/kg/min kuormitusmallit myös polkupyörätestiin. Järjestelmän tavoitteena on mahdollistaa testattavan mittaustulosten tarkastelu. Yksilön testitietojen lukuja muokkausoikeuksien hallinta eri testiasernien ja testaajien kesken on siksi tärkeä toimintaominaisuus. Ventilaatiokynnykset määritetään myös automaattisesti ja ne ilmoitetaan erikseen tuloksissa. Valtuutustoiminto tehdään yhteiseen testaustietokannan palvelimeen ja se mahdollistaa, että urheilijan käydessä testiasernalla myös hänen aikaisemmat, muualla tehtyjen testien tulokset saadaan käyttöön. Näin urheilijalla ja testaajilla on käytettävissään myös aiemmat muualla tehtyjen testien tulokset, Kuntotestauspäivien yhteydessä maaliskuussa 2014 Jyväskylässä käytiin läpi työryhmän esitys suoran testin ohjeiden nykyaikaistamisesta. Tavoitteena on ollut luoda valtakunnallinen tietokanta eri urheilijatestiasemilla käytettävien K-Lab-ohjelmien mittaustuloksille. Lisätietoja: Johtava asiantuntija Ari Nummela, KIHU, Sähhöposti: ari.nummela@hihu.fi Kuva: LTS 66 LIIKUNTA& TIEDE 51 •2-3/2014. K-Lab palvelinratkaisussa testaustiedot tallentuvat palvelimelle reaaliaikaisesti, jos testaajalla on internetyhteys käytössä tai tiedot tallennetaan ensin paikalliseen tietokantaan, josta ne siirretään myöhemmin palvelintietokantaan. Testattavalla on valta päättää ja seurata, ketkä hänen testaustietojaan tarkastelevat. Suoran maksimitestin merkittävimmät uudistukset • Sauvakävelytestiprotokollan uudistaminen siten, että sekä nopeus että kulma lisääntyvät jokaisella kuormaportaalla. • Hengitys-hengitykseltä mitatun datan hyödyntäminen testi tuloksissa ja -palautteissa. Tämä nostaa hieman esimerkiksi hapenkulutusarvoja aikaisempaan käytäntöön nähden, mutta kuvaa paremmin kunkin kuorman vaatimusta. Yhteistoiminnan lisääminen palvelee urheilijatestauksen ammattilaisia tiedon välittämisessä, oppimisessa, laitehankinnoissa, testien yhtenäistämisessä sekä yhteisten hankkeiden käynnistämisessä. • Kuormakeskiarvojen laskentatavan muuttaminen viimeisen 60 s keskiarvosta 30 s keskiarvoon (35 s ennen kuorman loppua -5 s ennen kuorman loppua). Samalla kynnysten määritys automatisoidaan, mutta säilytetään testaajan mahdollisuus subjektiiviseen tulkintaan. KUNTOTESTAUS Teksti: ARI NUMMELA 1 Uritieilijatestaus verkostoituu 'testitulokset yhteiseen tietokantaan Urheilijatestauksen toimijat ovat verkostoitumassa. Oheisessa taulukossa on esitetty keskeiset muutokset suoran maksimitestin toteutukseen. Tämä poistaa nopeuden noston vaikutuksen muun muassa hengitykseen ja kynnysmäärityksiin. • Kaikkien käyttökelpoisten muuttujien saaminen tuloksiin ja niiden hyödyntäminen palautteenannossa. KlHUn vetämän "Huipputestausyksikkö kilpaurheilun, liikunnan ja hyvinvoinnin kasvu ympäristönä" -hanke (EAKR) tarkoituksena valtakunnallise~ urheilijatestaustietokannan perustamisen lisäksi on: lisätä K-lab -ohjelmistoon siitä puuttuvat kolme testiosiota: suora maksimitesti, MART -testi ja kestävyyssukkulajuoksutesti. K -Lab on Kuortaneen urheiluopiston ja Aino Health Management Oy:n kehittämä Windows käyttöjärjestelmåssä toimiva tietokantapohjainen ohjelma urheilijoiden testaustulosten analysointiin ja tallentamiseen. Suoran hapenoton testaus on muuttunut esimerkiksi siten, että nykyisin lähes kaikki mittaukset tapahtuvat joka hengityksestä eikä sekoituskammiolla, kuten 1980-luvulla. Tämä poistaa suhteellisen suuret kuormaportaat pienikokoisille henkilöille suuri kokoisiin verrattuna. Aerobisen ja anaerobisen kynnyksen termit säilyvät, mutta ne määritetään pelkästään laktaatin perusteella. Kesäkuussa valmistuu urheilijatestaustietokanta. Laktaauija ventilaatiokynnykset erotetaan toisistaan, koska ne poikkeavat fysiologisesti hieman toisistaan. • Rullahiihtotestiprotokollat on luotu eri hiihtotekniikoille (tasatyöntö-, vuorohiihtoja wassberg -tekniikka). • Aerobisen ja anaerobisen kynnysmääritysten perusteet muuttuvat
Nopea voimantuotto voi pitää sisällään eri painoisten massojen maksimaalista kiihdyttämistä staattisesta tilanteesta tai eri liikenopeuksista, jolloin ne luovat hermolihasjärjestelmälle erilaiset haasteet jo pelkästään inertian eli massan hitauden ja siten sen liiketilan muutosta vastustavan ominaisuuden vuoksi. 2014 ), että kun painopakkavastuksen nivelkulmakohtaista vastusta muutetaan raskaammaksi liikkeen lopun osalta vastuskumin avulla, se johtaa luonnollisesti suurempaan voirnantuottoon liikkeen aikana ja hidastuneeseen liikenopeuteen. Aiemmat poikkileikkausja pitkittäistutkimukset ovat osoittaneet, että hermostolla ja sen myötä nopeasta voimantuotosta vastaavilla motorisilla yksiköillä lihaksessa on suuri merkitys nopeusvoimaharjoittelussa. Newtonin toista teoreemaa mukaillen nopeaan voimantuottoon voidaan vaikuttaa massan lisäksi kiihtyvyydellä ja suhteellisesti suurella liikenopeudella, jolloin inertian merkitys vastustavassa voi jäädä vähäiseksi. Samoin, että se säilyttää nivelkulmakohtaiset erot vastuksen muutoksessa koko liikealueella riippumatta käytetystä liikenopeudesta, sillä nämä nivelkulmakohtaiset erot perustuvat vastuslaitteen mekaanisiin ratkaisuihin eivät itse ilmanpaineeseen vastuksena. Toisaalta erityisesti voimailupiirit ovat edelleen muokanneet näin muodostunutta vastusta vielä laajemmille liikeradoille esimerkiksi vastuskumien avulla. Sähköstimulaation avulla ja lihasakuivisuuksia seuraamalla voitiin määrittää, että tämä nopean voimantuoton akuutti heikkeneminen johtui merkittävästä neuraalisesta väsymyksestä painopakkavastusta käytettäessä. Tällainen vastustapa voidaan saavuttaa esimerkiksi paineilmaan perustuvilla harjoituslaitteilla. Tosin tämä heikentyminen lihasten tahdonalaisessa käskytyksessä voi olla seurausta UIKLt.ffA& Tl8l;51 • 2-312014 67. 2013) osoiui odotetusti, että paineilmavastuksella maksimaalisen liikenopeuden taso voidaan saavuttaa jo liikkeen alkuvaiheessa. Pelkällä painopakkavastuksella saavutettava suurempi liikenopeus selittäneekin korkeamman liikkeen aikaisen lihasaktiivisuuden verrattuna vastuskumilla kasvatettuun vastukseen, mikä näkyi edelleen myös lihasaktiivisuuden akuutissa laskussa (-31±22%; p<0,01) suorituksen jälkeisen nopean voiman tuoton aikana. Sen sijaan inertian johdosta painopakkavastuksen kuormitus kohdistuu yhä pienemmille nivelkulmille silloin kun kuorman keveys mahdollistaa korkeammat liikenopeudet. Teksti: HEIKKI PELTONEN Nopeusvoimaharjoittelu Erilaiset vastukset, erilaiset vasteet Voimaharjoittelussa käytettävät vastukset, painopakat tai paineilmavastukset vaativat lihaksilta erilaista aktivointia ja johtavat siten erilaiseen akuutin väsymyksen jakautumiseen hermostolihasjärjestelmän sisällä. Painopakkaja painopakkavastus vastuskumeilla Vastaava nopeusvoimaharjoite samanlaisen taustan omaavilla koehenkilöillä osoitti (Peltonen ym. Toisaalta painopakkaan yhdistelty vastuskumi aiheuttaa suuremman heikentymisen (-5,5±5,3%; p<0,05) osaltaan neuraalista väsymystä kuvaavassa aktiivisuustasossa, joka määritetään sähköstirnulaation avulla. Millainen vastustapa nopeusvoimaharjoittelussa auttaisi tuomaan toivottua nopeaa harjoitusvastetta ja mahdollisia pitkäaikaisia harjoitusvaikutuksia. Aiempien tutkimusten perusteella ei kuitenkaan ole pystytty vastaamaan harjoittelun suunnitteluun olennaisesti liittyvään kysymykseen millainen vastus tapa nopeusvoimaharjoittelussa auttaisi tuomaan toivottua nopeaa harjoitusvastetta ja mahdollisia pitkäaikaisia harjoitusvaikutuksia. Usein nopeusvoimaharjoittelu suunnitellaan toteutettavaksi massaan perustuvan vastuksen kiihdyttämiseen, kuten voimantuoton tarve on monissa urheilulajeissa. Samoilla vastustavoilla tehdyt viisi kertaa viiden räjähtävän toiston nopeusvoimaharjoitteet kolmen minuutin sarjapalautuksilla, jossa koehenkilöt käyttivät 40 prosentin kuormaa heidän yhden toiston maksimaalisesta kuormastaan, johti paineilmavastuksella akuutin väsymyksen kohdistumisen sekä nopeaan (-13±11 %; p<0,05) että maksimaaliseen (-13±9%; p<0,05) voimantuottoon, mutta painopakkavastuksella väsymys kohdistui vain spesifisti nopeusvoimaominaisuuksiin (-22±13%; p<0,01). Näin ollen paineilmavastuksella voidaankin saavuttaa suurempi keskimääräinen tehon tuotto kevyillä kuormilla kuin vastuksen massaan perustuvalla painopakkavastuksella. Paineilmaja painopakkavastus Fyysisesti aktiivisilla, mutta ilman systemaattista voimaharjoittelutaustaa omaavilla miehillä tehty tutkimus (Peltonen ym. L ähes joka urheilulajissa voimantuottonopeuden lisäämisellä voidaan parantaa suoritusta enemmän kuin pelkän maksimivoiman kasvattamisella
Peltonen, H., Häkkinen, K. & Komi, PV. Suuri osa vaikutuksista kohdistuu hengitysja verenkiertoelimistöön. J Strength Cond Res 23:1181-1186, 2009. Neuromuscular fatigue after maximal stretch-shortening cycle exercise. Peltonen, H., Walker, S., Häkkinen, K. J Appi Physiol 84:344-350, 1998. Harjoittelun aikaansaama vaikutus hengitysja verenkiertoelimistön toimintaan ja kestävyyssuorituskykyyn on hyvin yksilöllinen, vaikka harjoittelua olisi ohjelmoitu yksilöllisesti ottaen huomioon harjoittelutausta ja kuntotaso. S äännöllisellä kestävyysharjoittelulla tiedetään olevan monia positiivisia vaikutuksia muun muassa terveyteen ja elimistön toimintakykyyn. Painopakkavastus aiheuttaa yleisesti merkittävämpää akuuttia hermostollista väsymystä, mutta vain pelkän painopakkavastuksen aiheuttama väsymys on samankaltaista räjähtävien suuri lukumääräisten hyppysuoritusten kanssa (Drinkwater ym. Säännöllisen seurannan ja kontrolliharjoitusten avulla saatu tieto antaa mahdollisuuden ohjata harjoittelua haluttuun suuntaan ja saada parempia ha rjoittel uvasteita. & Ruiter, CJ. Submaksimaalisia testejä tai vakioharjoituksia on mahdollista toteuttaa useammin kuin maksimitestejä, koska ne ovat edullisempia ja vaivattomampia toteuttaa sekä soveltuvat helpommin harjoitusohjelmaan. Drinkwater, EJ., Lane, T. Teksti: VILLE VESTERINEN Testauksesta harjoittelun seurantaan Sykkeen ja juoksuvauhdin perusteella voidaan seurata kestävyyskunnossa tapahtuvia muutoksia. Vastuskumin hyödyntäminen kyseisellä tutkimusasetelmalla saattaa täten mahdollistaa voimantuottoominaisuuksien laaja-alaisemman kehittämisen spesifisten harjoittelujaksojen aikana. & Avela, J. 68 LIIKUNTA& TIEDE 51 • 2-3/2014. Väitöstutkimukseni (lndividual training adaptation to endurance training program) tavoitteena on tutkia ja kehittää menetelmiä, joilla harjoittelua voidaan ohjata entistä yksilöllisemmin ja saada näin parempi harjoitteluvaste niin terveyden kuin kestävyyssuorituskyvyn kannalta. Kestävyysharjoittelun aikaansaamaa kehitystä voidaan mitata erilaisin mittauksin ja testein. Harjoittelun seurannan näkökulmasta haasteena on se, että tietoa saadaan harvoin, kilpaurheilijoiltakin yleensä vain 2-4 kertaa vuodessa. 2009, Strojnik & Komi 1998). Silti toiset hyötyvät harjoittelusta enemmän kuin toiset. Viime vuonna Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa toteutetussa kestävyysharjoittelututkimuksessa tähän haettiin vastauksia. J Electromyogr Kinesiol 23:118-124. Laboratoriotestien lisäksi harjoitteluvaikutusta tulisi seurata useammin, jotta tietoa harjoitustilasta saisi tiiviimmin ja testauksesta saisi enemmän hyötyä harjoittelun viikoittaiseen ohjelmointiin. Tutkimuksen yhtenä osa-alueena ovat harjoittelun seurantamenetelmät. Testilaboratoriossa suoritettava suora rnaksimihapenoton testi antaa kattavimmin tietoa kestävyyskuntoa määrittävistä fysiologisista muuttujista. 2013. Nämä erot vaativat lihasten erilaista aktivointia ja johtavat siten erilaiseen akuutin väsymyksen jakautumiseen herrnostolihasjärjestelmån sisällä. Fatigue and recovery of voluntary and electrically elicited dynamic force in humans. J Strength Cond Res Published Ahead-of-Print, doi: 10.1519/ JSC.0000000000000346. 2013, 2014) osoittivat selkeät erot vastuksen jakautumisessa liikealueen eri nivelkulmille käytettyjen vastustapojen välillä räjähtävissä nopeusvoimasuorituksissa. KUNTOTESTAUS enemmän suuremmasta voimantuotosta hitaammilla liikenopeuksilla kuin toistetuista nopeista suorituksista (Beelen ym. J Physiol 484:227-235, 1995. Yhteenveto Tekemämme tutkimukset (Peltonen ym. Tosin painopakkaan liitetty vastuskumi lisää tehon tuottoa liikkeen lopun suurentuneen vastuksen ansiosta. Siten se on mahdollisesti soveltuvampi ballistisiin nopeusvoimaharjoituksiin kun taas paineilmavastuksen edut suosivat voimantuoton kehittämistä suuremmilla liikenopeuksilla. Harjoittelun seurannan kannalta keskeinen kysymys on, kuvaavatko submaksimaaliset testit ja kontrolliharjoitukset riittävän luotettavasti kestävyysominaisuuksia ja niiden muutoksia. & Avela, J. Neuromuscular fatigue to power loading using a weight-stack device fitted with or without additional rubber band resistance. Neuromuscular responses to different resistance loading protocols using pneumatic and weight stack devices. 1995). 2014. Effect of an acute bout of plyometric exercise on neuromuscular fatigue and recovery in recreational athletes. Vähäisen inertiavaikutuksen omaava paineilrnavastus mahdollistaa suuremmat liikenopeudet ja tehon tuoton kuin pelkkä painopakkavastus. HEIKKI PELTONEN Liikuntabiologian laitos Jyväskylä yliopisto Sähköposti: heikki.peltonen@jyu.fi LÄHTEET: Beelen, A., Sargeant, AJ., Jones, DA. Strojnik, V. & Cannon, J
VILLE VESTERINEN, LitM Tutkija Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus Sähköposti: ville. Sykemittari mittasi GPS:n avulla myös juoksunopeutta. Testi suoritettiin sykeohjatusti, nopeutta muutettiin halutun syketason saavuttamiseksi. Olennaista on sisällyttää seurantamenetelmä luontevasti normaaliin harjoitteluun, vakioida käytetty menetelmä ja toteuttaa sitä säännöllisesti. Oleellista harjoittelun seurantamenetelmien käytössä on sisällyttää ne luontevasti normaaliin harjoitteluun, vakioida käytetty menetelmä ja toteuttaa sitä säännöllisesti. vesterinen@kihu.fi Lisätietoja tutkimuksista osoitteesta: http://www.sport.fi/hihuljulkaisut LÄHTEET: Lamberts ym. A novel submaximal cycle test to monitor fatigue and predict cycling performance. Harjoituksessa tutkittavat säätelivät juoksuvauhtia sykkeen perusteella. Näin harjoittelua on mahdollisuus ohjata haluttuun suuntaan ja saada parempia harjoitteluvasteita niin kuntoilijoilla kuin huippu-urheilijoillakin. Eteläafrikkalaiset tutkijat (Lamberts ym. Kyseisen testin pohjalta kehitettiin juoksuun soveltuva submaksimaalinen testi, joka sisälsi kolme kuormitustasoa (kuusi minuuttia 70 prosentin tasolla maksimisykkeestä (HRmax), kuusi minuuttia 80 prosentin HRmax, kolme minuuttia 90 prosentin HRmax ja kaksi minuuttia palautuksen seurantaa). Br J Sports Med. Kestävyyskuntoilijat (n=40) suorittivat neljän kuukauden harjoittelujakson aikana suoran maksimi-hapenoton juoksutestin ja submaksimaalisen juoksutestin juoksumatolla kolme kertaa (harjoitusjakson alussa, puolivälissä ja lopussa). Lisäksi tutkittavat suorittivat viikoittain kontrolliharjoituksen omatoimisesti osana muuta harjoittelua submaksimaalisen testiprotokollan mukaisesti. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sykkeen ja juoksuvauhdin perusteella voidaan seurata kestä vyyskunnossa tapahtuvia muutoksia. Testitulosten perusteella 80-90 prosentin taso riittää kuvaamaan sekä kynnystasoissa että maksimisuorituskyvyssä tapahtuvia muutoksia. Tulosten perusteella submaksimaalisen testin/ korurolhharjoituksen 90 prosentin HRmax kuormitustaso kuvastaa parhaiten maksimikestävyyssuorituskykyä ja 80 prosentin taso kynnystasoja. Tällöin testi ei aiheuta merkittävää lisäkuormitusta vaan se voidaan toteuttaa luontevasti osana muuta harjoittelua, esimerkiksi harjoituksen alkuverryttelynä. Lisäksi viikoittaisen kontrolliharjoituksen perusteella voitiin erotella parhaiten kehittyvät heikoimmin kehittyvistä jo harjoitusjakson aikana. Testin ei tarvitse olla maksimaalinen. 2009. 2009.) kehittivät pyöräilyyn testiprotokollan, joka on helposti toteutettavissa esimerkiksi alkuverryttelynä varsinaiselle harjoitukselle ja jonka avulla pystytään seuraamaan kestävyyskunnossa tapahtuvia muutoksia harjoittelun aikana. 2011, 45(10) 797-804. Harjoittelujakson aikaansaamat muutokset maksimitestissä olivat myös yhteydessä submaksimaalisen testin ja kontrolliharjoituksen nopeuden muutoksiin (R= 0,59-0,74, p<0.05). Tietoa on siis saatavilla helposti, mutta harjoittelun seurantaa on tehtävä testien/kontrolliharjoitusten avulla säännöllisesti. Tulokset osoittivat sekä submaksimaalisen testin että kontrolliharjoituksen eri kuormien nopeuksien olleen merkitsevästi yhteydessä (R=0,82-0,90, p < 0,001) maksimitestin suoritukseen sekä anaerobiseen ja aerobiseen kynnystasoon. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 2-3/2014 69. Nykyteknologia sykemittareineen ja älypuhelinten mobiilisovelluksineen tarjoaa mahdollisuuksia luotettavaan sykkeen ja nopeuden mittaamiseen ilman laboratorio-olosuhteita. Näin saadun tiedon perusteella harjoittelua on mahdollista muuttaa riittävän nopeasti
Esimerkiksi 400 metrin juoksussa hyvä kokonaissuoritus rakentuu voimakkaasti hyvän nopeustason pohjalle. N opeuskestävyyttä tarvitaan myös joukkuelajeissa, mutta lajien luonne on erilainen. Michael Johnson 2,2 x 19,32s = 42,50s vs 43.18s (2,23) ME Thomas Schönlebe 2,2 x 20,48s = 45,06s vs 44.33s (2,16) EE Johan Wissman 2,2 x 20,30s = 44,66s vs 44,56s (2,20) RE Markku Kukkoaho 2,2 x 20,73s = 45,61s vs 45,49s (2,19) SE Energiantuotto 400 metrin juoksussa Nopeuskestävyyssuorituksen energiatuoton harjoittamisessa kaikki kolme välittömän energialähteen adenosiintrifosfaatin (ATP) tuottovåylää fosfokreatiini, hapen avulla tapahtuva aerobinen energiantuotto lihasten glykogeenistä ja anaerobinen ilman 70 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 2-,3/2014. Yksilölajeissa kyse on yleensä yhdestä maksimaalisesta suorituksesta. Jääkiekossa ottelu kestää 60 minuuttia ja pelaaja on jäällä useita noin 40 sekunnin jaksoja. Laajojen kokemuksien perusteella kertomalla kertoimella 2,2 x 200 metrin ennätysaika = mahdollinen 400 metrin aika. Jokaisen urheilijan 200 metrin ennätysaika vaikuttaa ratkaisevasti loppuaikaan. Suomessa lajianalyyttinen osaaminen on hyvällä tasolla monissa lajeissa. Nopeuskestävyyslajeissa tärkein kehitettävä ominaisuus on nopeus. Seuraavassa kuvataan, miten yksilölajissa (400 metrin juoksu) nopeuskestävyysharjoittelu johdetaan lajianalyysistä ja mitkä ovat nopeuskestävyysharjoittelun tutkimukselliset lähtökohdat. Kestävyyslajeissa nopeuskestävyysharjoittelulla terävöitetään suorituskykyä sekä harjoitteluettä kilpailukaudella. Erityisen keskeistä se on yksilölajeissa, kuten juoksu, uinti ja pikaluistelu. Tällä tarkastelulla voidaan arvioida kahden tärkeän ominaisuuden nopeuden ja nopeuskestävyyden osuutta ja painotusta suorituskyvyssä. Lajianalyysi 400 metrin juoksu: nopeus ja nopeuskestävyys Lajianalyysi on lähtökohta harjoitteluun ja sen pohjalta rakentuu myös nopeuskestävyyden harjoittelu. Siten myös tarvittavan nopeuskestävyyden luonne on erilainen. KUNTOTESTAUS Teksti: ANTTI MERO N opeuskestävyyden harjoittelu johdetaan lajianalyysistä Nopeuskestävyyttä vaaditaan monissa urheilulajeissa. Seuraavassa on esitetty muutamia esimerkkejä (ME = maailmanennätys, EE = Euroopan ennätys, RE= Ruotsin ennätys, SE= Suomen ennätys): kerroin 2,2 kertaa 200 metrin ennätysaika verrattuna 400 metrin juoksijan ennätysaikaan (suluissa tarkka todellinen kerroin)
1987, 1992). Kaikki energiantuottomekanismit käynnistyvät heti juoksun alusta lähtien, mutta painopisteet ovat erilaiset. JuokUIKUNTA&TIEDE51•2-3/2014 71. Alkumatkasta käytetään runsaasti Iosfokreatiinia ja se hupenee melko vähiin jo 200 250 metrin juoksun jälkeen (Hirvonen ym. Kuva: ANTE RO AA LTO NEN happea tapahtuva glykolyysi pitää huomioida. Vetyionit eli happamuus (pH-arvo lihaksissa 6,4 -6,5 juoksun lopussa; levossa 7,0-7,1) on lihasväsymyksen pääaiheuttaja 400 metrin juoksussa. Suomalaisilla mieshuippujuoksijoilla suoralla menetelmällä mitattu todellinen maksYO2 juoksurnatolla oli 64 ± 4 rnl/kg/min (Mero ym. Aerobinen energiantuotto eli hapen avulla tapahtuva energian tuotto käynnistyy myös heti alussa ja saavuttaa korkeimman arvonsa noin 80-90 prosenttia urheilijan todellisesta maksVO2:sta 200-250 metrin kohdalla ja vähenee sitten kohti maalia. Puolan olympiajoukkueella 4 x 400m (vuonna 2000) oli vastaava arvo 61,9 ± 3,7 ml/kg/rnin (Slowinska and Majda 2002). Lihaksissa muodostuu hapen puutteessa maitohappoa ja siitä dissosioituu laktaattia ja vetyioneja, jotka siirtyvät vereen. Euroopan ennätysmiehellä Thomas Schönlebellä oli hyvin korkea maksimaalinen hapenottokyky 73 ml/kg/min (Schäfer 1989). 1993). Anaerobinen glykolyysi käynnistyy myös juoksun alusta alkaen käytössä olevien lihasten glykogeenista ja maksimoituu juoksun lopussa. Yksittäisessä maksimaalisessa huipputason 400 metrin juoksusuorituksessa välittömän energialähteen ATP:n tuottamisessa fosfokreatiinin osuus on 12,5 prosenttia, aerobisen hapen avulla tapahtuvan energiantuoton osuus on 25 prosenttia ja anaerobisen glykolyysin osuus on 62,5 prosenttia (Newsholme ym. 1992)
Nopeuskestävyyden lajit Nopeuskestävyyden harjoittamisen ryhmittely on esitetty taulukossa 1 (muokattu Mero ym. Nopeuskestävyyden harjoittelumuotojen ryhmittely Määräintervallit Tehointervallit Submaks.nopeusMaksimaalinen Submaks. Hän ja hänen valmentajansa yrittävät kehittää maksimaalisesti ja samanaikaisesti sekä nopeutta että nopeuskestävyyttä jo nuoresta lähtien saavuttaakseen kehitystä nopeudessa (tavoite 20,59 s) ja nopeuskestävyyttä (75-95 % nopeuskestävyysvedot) päästäkseen uralla tavoitteeseen 45,30 s. Huippuarvot veren laktaatissa ja pH:ssa korreloivat erittäin voimakkaasti keskenään eli mitä korkeammat laktaatit sitä matalampi pH. Nopeuskestävyyden (yli 75 % nopeuksilla tehdyt vetosarjat; katso taulukko 1) osuutta lisätään vähitellen ja elimistön reaktioita seurataan tarkkaan. Lajin valinnassa seuraavia alla olevia uravaihtoehtoja on olemassa: vaihtoehdot 1 ja 2 ajatellen aikuishuippuvaihetta ja vaihtoehto 3 "vain nopeasti juniorihuipulle". Lisäksi valmentajan pitää arvioida mahdollista erityislahjakkuutta 400 metrille seuraavilla kriteereillä: juoksutekniikka, nopeus, juoksuaskeleen taloudellisuus, voimantuotto-ominaisuudet, maksimaalinen hapenottokyky ja liikkumisen ja harjoittelun määrä lapsuudessa ja nuoruudessa. Urheilijan oma innostuneisuus ja kiinnostus lajia kohtaan ovat "oma maailmansa". Pahinta myrkkyä innostuneisuudelle on iskeä nuorelle pikajuoksijalle "tappamisen meininkiä" nopeuskestävyysharjoittelussa jo nuorten sarjoissa. • Tämä malli on käytännössä eniten käytetty ja on taitavastikin jaksoteltuna hyvin haastava/vaikea/riskialtis ja onnistuu harvoin ja lähinnä perimältään poikkeuksellisen vahvoilla ja perimältään korkean maksimaalisen hapenoton omaavilla juoksijoilla. VO2,hermohermo-lihasjärjeslaktaatin poisto pusku roi nti kyky, lihasjärjestelmän telmän suoritusväsymyksen sieto suorituskyky kyky ja väsyneessä tilassa taloudellisuus 72 UIKI.MA & TIEDE 51 • 2-3/2014. Valmennetaan nuoria (14 22 25-vuotiaat) 100-200 metrin ohjelmoinnilla (tekniikkaa, voimaa ja nopeutta) ja siten kehitetään nopeus tarvittavalle tasolle tavoitteellisen 400 metrin ajan suhteen. Aerobista kestävyysharjoittelua (ensisijaisesti määräintervallit) on harjoittelussa sopiva määrä, mikä ei estä nopeuden kehittämistä. KUNTOTESTAUS sun lopussa siis fosfokreatiini on lopussa, loppulaktaatit ovat mieshuippujuoksijoilla 23-25 mmol/1 ja naisilla ovat vastaavat arvot 2-3 mmol/1 pienemmät. Käytäntö ympäri maailmaa osoittaa, että kehittämällä ensin voimakkaasti nopeutta, myös innostuneisuus lajiin säilyy hyvin. • kehitetään nopeutta päämatkojen ollessa 100-200 metriä kunnes vaadittava taso aika 20,59 s saavutetaan esimerkiksi ikävaiheessa 22-25vuotta. Huippuarvot saavutetaan 5-15 minuuttia juoksun jälkeisen palautumisen kohdalla. TAULUKKO 1. 2007). Vaihtoehto 1. Vaihtoehto 2. nopeus kestävyys nopeus kestävyys Suorituksen kesto 15-180 s 15-120 s 10-90 s 10-30 s 6-10 s Toistopalautus 0,5-3 min 2-5 min 2-8 min 6-60 min 2-8 min (lähes täydellinen) Sarjapalautus 3-6 min 4-10 min 8-20 min 6-10 min Tehoalue 50-75 % 75-85 % 85-95 % 95-100 % 85-95 % (% vetomatkan maksimista) Määrä / harjoitus 5-30 kpl 5-20 kpl 3-10 kpl 2-6 kpl 5-20 kpl Laktaattipitoisus 4-9 mrnol-l" 7-12 rnrnol-F! 12-20 mmol-F" 20-27 rnrnol-F" 7-10 rnrnol-F" Pääasiallinen aerobinen anaerobinen anaerobinen anaerobinen teho nopeus, fosfoharjoitusvaikutus taloudellisuus, taloudellisuus, kapasiteetti, ja kapasiteetti, kreatiinin käyttö, laktaaatin poisto maks.VO2, maks.VO2, maks. • tämän jälkeen valmentautuminen on edelleen haastavaa, koska nopeustaso ei saa heikentyä. Vaatii korkeaa elimistön palautumisen tasoa. Edelleen on esimerkkinä kyseinen urheilija. • jos nuoren miehen tavoite on juosta joskus 45,30s, se vaatii 200 metrin ennätykseksi 20,59 s eli 2,2 x 20,59 s =45,30 s. Mukana on myös submaksimaalisen nopeuden (käytetään myös nimitystä maitohapoton nopeuskestävyys) harjoittelun kuvaus, sillä se on hyvin keskeinen harjoittelukauden harjoitusmuoto. Nopeuskestävyyden harjoittelu 400 metrin juoksijan ura Pikajuoksijoita arvioidaan lahjakkuuden suhteen kilpailutulosten perusteella
Kilpailut 400 metrin juoksija. Meillä on Suomessa jatkuvasti lahjakkaita 400 metrin juoksijoita, mutta he harvoin valitsevat sen päälajikseen. • Nopeuskestävyysharjoittelussa ja nopeuskestävyyslajin kilpailusuorituksessa anaerobisen glykolyysin tuottamat veryionit (korkea happamuus) ovat suurin väsymisen aiheuttaja lihastasolla. Lisänä on sitten testiaikojen seuranta 60-500 metrin juoksuissa, maksimaalisen hapenoton testaus suoralla menetelmällä, sykeseuranta kuormitusja palauturnistilanteissa ja laktaattimittaukset. Keskeistä seurannassa on nopeustasosta huolehtiminen se ei saa pudota "romahtamalla" kovienkaan harjoittelujaksojen vaikutuksesta. • Kestävyyslajeissa kestävyyden harjoittelu on tärkeintä ja nopeuskestävyysharjoittelulla "terävöitetään" suorituskykyä sekä harjoitteluettä kilpailukaudella. • Nopeuskestävyyden harjoittamisessa nopeuskestävyyslajeissa (esim. Pikaja aitajuoksijaksi kehittyvän lapsen ja nuoren pitää harjoitella ja kokeilla lapsena ja nuorena useita yleisurheilulajeja. • Nopeuden tekijöistä tärkeitä harjoitettavia osaalueita ovat tekniikka, submaksimaalinen ja maksimaalinen nopeus, rentous ja voiman tuoton teho. Ikävaiheissa 12-19 vuotta maksimoidaan koko ajan ensisijaisesti nopeuskestävyyttä ja luotetaan, että "perimän antama" nopeus kehittyy. Valmennuksellinen tie 400 metrille on pitempi kuin lyhyille pikamatkoille ja se tie pitää osata kulkea oikein ja nousujohteisesti. ANTTI MERO, LitT Liikuntafysiologian professori, valmennusopin dosentti Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: antti.a.mero@jyu.fi Valmentamisen ja valmentautumisen periaatteet Käytännön valmentamisessa ja valmentautumisessa keskeisiä periaatteita ja asioita ovat: • Nopeuskestävyyslajeissa tärkein kehitettävä ominaisuus on nopeus. • Nopeuskestävyyden painottaminen urheilu-uralla alkaa nopeuskestävyyslajeissa sitten, kun lopulliseen tavoitteeseen tarvittava nopeustaso on saavutettu. Vaihtoehto 3. Jälkimmäinen saavutetaan maksimija nopeusvoiman yhteisharjoittelulla. Nopeuden kehittäminen jää kuitenkin uralla vaillinaiseksi, jos käytetään tätä vaihtoehtoa. Sykeja laktaattimittaukset ovat tärkeitä, kun valmentaja alkaa lisätä vähitellen 75-100 prosentin nopeuskestävyysalueiden juoksumääriä. Kovilla jaksoilla 75-100 prosentin nopeuksilla tehtyä määrällistä nopeuskestävyysharjoittelua voi olla korkeintaan kaksi kertaa viikossa tai kymmenessä vuorokaudessa, koska palautuminen maitohapollisista suorituksista kestää kauan. LIIKUNTA & TIECl: 51 , 2--3/2014 73. syke, laktaatti, rautavarastot) ja vammojen ja sairauksien ennaltaehkäisy. Nuorten sarjoissa (1722v) on uskallettava kilpailla myös 300-400 metrin matkoilla, vaikka harjoittelussa nopeuskestävyyden harjoittelu ei olekaan painottuneena. Kun pikaja aitajuoksut muodostuvat päälajiksi, on tärkeää kilpailla paljon kaikilla pikaja aitajuoksumatkoilla, vain siten tarvittava monipuolisuus ja lahjakkuus kehittyvät ja tulevat esille. 400 metrin juoksijan harjoittelun seurannassa (testauksessa) keskeisiä ovat samat testit kuin 100-200 metrin juoksijallakin: 30 metriä telineistä, 20-30 metriä lentävällä lähdöllä, normaalit tutut maksimivoimaja nopeusvoimatestit. Toki 100200 metrin juoksijallakin on noita 75-100 prosentin nopeuskestävyysalueen juoksuja, mutta määrät ovat pieniä/kohtuullisia. Lisäksi on tärkeää elimistön fysiologisen palautumisen varmistaminen (esim. 400 metrin juoksu, 500-1000 metrin pikaluistelu, 50-100 metrin uinti) jaksottelu vuoden aikana on tärkeää ja kovin noin kahden kuukauden jakso pitää loppua noin kuukautta ennen kilpailukauden alkua. Hermoston väsyminen on vähäistä. Suomen kilpailujärjestelmän puutteena on edelleen 200 ja 300 metrin kilpailujen vähäisyys sekä junioreilla että aikuisilla. Valmentajien ja seuraihmisten on poistettava tämä puute. • Lasten ja nuorten harjoittelussa monipuolinen liikuntataitojen opettelu ja nopeuden harjoittelu ovat tärkeitä. Usein tässä "hämää" se, että luonnollinen kasvu tuo (varsinkin ikävuodet l 4-l 7v) voimaa ja nopeutta ja elimistö kestää nousevia nopeuskestävyyden määriä. Tällä ohjelmointimallilla saadaan niin sanottuja juniorihuippuja, jotka harvoin menestyvät aikuisena. Nuoruusvaiheessa on tärkeää harjoittaa aerobista peruskestävyyttä määräintervalleilla ja muulla urheiluharjoittelulla. Valmentajan ja urheilijan yhteistyön pitää olla kiinteää ja urheilijan elimistön seurantaa ja reaktioita on valmentajan koko ajan tarkkailtava olemalla paikan päällä vaativissa harjoituksissa ja luonnollisesti urheilijan pitämien harjoituspäiväkirjamerkintöjen avulla
Breakdown of high-energy phophate compounds and lactate accumulation during short supramaximal exercise. Euroopan Yleisurheiluvalmentajien Seminaari Bad Blankenburgissa Itä-Saksassa. Väliaika 21, 17 huomioitava sisäradan edun saaminen 200metrin kohdalla, toinen 200m 24,07) Mero, A., Nummela, A., Keskinen, K., Häkkinen, K. 2007. Newsholme, E. Hirvonen, J., Nummela, A., Rusko, H., Rehunen, S. & Ekblom, B. 130-136. 1987. 1993. • Kotipaikkakunnalla (asuinpaikkakunnalla) on pyrittävä ryhmäharjoitteluun (yhteiset kovat voimaharjoitukset ja maksimaaliset vedot), koska kova kilpailu kehittää parhaiten. Nopeuskestävyyssuorituksen maksimoimiseksi lisäravinteiden käytöstä on hyötyä. T., Nummela, A., Hirvonen, J. ISBN 978-952-3045-7. Physical and mental fatigue: metabolic mechanisms and importance of plasma amino acids. Canadian Journal of Sport Sciences, 17 12), 141-144. Hänen tehtävänään on myös koota toimiva käytännön asiantuntijaryhmä urheilijan ympärille (apuvalmentaja, ravintovalmentaja, urheilufysiologi, hieroja, fysioterapeutti, lääkäri, psyykkisen valmennuksen asiantuntija ja manageri). 2007. Aerobic characteristics, oxygen debt and blood lactate in speed endurance athletes during training. nopeuskestävyysharjoittelu pyrkii heikentämään nopeusominaisuutta. Hormone plasma levels from pituitary-gonadal axis in performance athletes alter the 400 m run. & Majda, J. British Medical Bulletin, 48 (3), 477-495. ISBN 978-951-9147-44-4. Journal of Sports Medicine and Physical Fitness, 33 12). Hänen kilpailuohjelmansa oli viimeisen kuuden viikon aikana ennen pääkilpailua erittäin onnistunut, kuten oheisesta kilpailuyhteenvedosta (tiedot poimittu Tilastopaja Oy:stä) huomataan. Lääkkeet ja lisäravinteet urheilussa. Mero, A., Rusko, H., Peltola, E., Pullinen. • Ravintovalmennus perustuu lapsilla ja nuorilla yleisiin ravintosuosituksiin, joista sitten siirrytään urheilijan ravintosuosituksiin (esim. & Härkönen, M. 74 LIIKUNTA & TIEDE 51 , 2-3/2014. Fatigue and changes of ATP, creatine phosphate, and lactate during the 400 m sprint. A., Blomstrand, E. Suorituskykyyn ja kehon koostumukseen vaikuttavat aineet NutriMed Oy. Urheiluvalmennus. • Valmentajan rooli on tärkeä valmennuksen kokonaisuuden johtamisessa ja harjoitusten valvomisessa. 360 s. (1989) Zu leistungsstrukturellen Elementen der 400 m Wettkampfleistung und ihrer komplexen trainingsmethodischen Realisierung. Keskeistä on sekä erittäin kova nopeuden hallitaso (60 metrin ja 200 metrin kilpailuennätyksiinsä 6,65s ja 20,52s) että nopeuskestävyyden taso (500 metrin kilpailuennätykseensä 61,15s). LÄHTEET: Alaranta, A., Hulmi, J., Mikkonen, J., Rossi, J., Mero, A. 503 s. • Ulkomailla tapahtuvaa harjoittelua (lämpö, pikaluistelussa hallit) on pidettävä mahdollisimman paljon ohjelmassa ja leireiltävä ryhmässä. Toinen painos. Hirvonen, J., Rehunen,S., Rusko, H., Härkönen, M. Slowinska-Lisowska, M. 24.1 30.1 6,2 9.2 15.2 16.2 7.3 Sopot 8.3 Sopot 300m 32,71 ja 500m 61, 15 (samana päivänä) 400m 45,81 400m 45,66 300m 32,15 (Euroopan ennätys) 60m: 6,74, 6,65, 6,67 200m 20,71, 20,52 46,01, 45,79 45,24 (maailmanmestari) jäi vain vähän Thomas Schönleben EE:stä 45,05. European Journal of Applied Occupational Physiology, 56. VK-Kustannus Oy. 2002. KUNTOTESTAUS • Palautumisen seuranta on tärkeää, koska kova määrällinen. Alaranta ym 2007, Mero ym 2007) uran edetessä. Kuormitusfysiologiset, ravintofysiologiset, biomekaaniset ja valmennusopilliset perusteet. (3), 253-259. 1992. 1992. Niistä keskeisiä energiantuoton ja väsymisen puskuroinnin kannalta ovat kreatiini, natriumbikarbonaatti ja beeta-alaniini. Mahdollisimman korkea veren hemoglobiinitaso on eduksi nopeuskestävyysharjoittelussa ja kilpailuissa hapen käytön tehostamisessa. Schäfer, J. Journal of Sports Medicine and Physical Fitness, 42 (2), 243-249. Esimerkki huippu-urheilusta nopeutta ja nopeuskestävyyttä Pavel Maslak (23-vuotias tsekki) voitti 400 metrin (200 metrin rata) hallimaailmanmestaruuden Sopotissa Puolassa 8.3.2014
Ero asiassa huonoja hyväkuntoisten välillä saattaa olla jopa yli viiden prosentin. Alle 1800 metrin korkeudella ei näytä olevan merkittävää vaikutusta Hb-rnassaan, joten hyöty jää saavuttamatta, mutta kilpailtaessa 1200-1800 metrin korkeudessa 1800 metrin korkeus riittää hyvin olosuhteisiin LIIKUNTA & TIEDE 51 • 2-3/2014 7 5. Yhden gramman Hb-rnassan kasvu lisää 4 ml hapenottokykyä. Heikkeneminen on pienempää keskimatkoilla (800-1 500 m) kuin yli 5 000 metrin juoksumatkoilla, joissa energiaa tuotetaan lähes pelkästään hapen avulla. Missä korkeudessa kannattaa asua. Mitä sitten varmasti tiedetään vuoristoharjoittelusta: onko siitä kestävyysurheilijalle hyötyä. Yli 800 metrinjuoksumatkoilla tulos heikkenee vuoristossa. Kuten harjoittelun vasteet yleensäkin, niin myös vuoristoharjoittelun vasteet ovat yksilöllisiä ja niihin vaikuttavat myös elimistön tila vuoristoon lähdettäessä. Toinen merkittävä syy lähteä vuoristoon harjoittelemaan on, jos edessä oleva tärkeä kisa käydään vuoristossa yli tuhannen metrin korkeudessa. Hapenottokyky kasvaa suhteessa punasolumassaan, sillä veren hapenkuljetuskapasiteetti on suorassa suhteessa veren punasolujen ja siihen sitoutuneen hemoglobiinin (Hb) kokonaismassaan. Maksimaalisen hapenottokyvyn heikkeneminen vaikuttaa suoraan myös kestävyyssuorituskykyyn vuoristossa. Sekä kansainvälisten että KIHU:n ja Helsingin liikuntalääketieteen keskuksen tekemien tutkimusten perusteella optimaalisin asumiskorkeus Hb-rnassan kasvua ajatellen on 2 000-2 500 metriä. Parhaimmillaan tämä tarkoittaa jopa 2-4 prosentin suorituskyvyn lisäystä, mikä esimerkiksi 5 000 metrin juoksussa tarkoittaa 15-45 sekunnin tulosparannusta. Kolmas tekijä, jonka vuoksi erityisesti lumilajien urheilijat lähtevät vuoristoon harjoittelemaan, on vuoristossa oleva lumi. Hb-rnassalla ja maksimaalisella hapenottokyvyllä on suora lineaarinen suhde. V aikka vuoristoharjoittelun vasteissa on yksilöllistä vaihtelua, niin tutkimusten perusteella voidaan antaa joitakin yleisiä ohjeita, jotka on syytä ottaa huomioon, kun vuoristoon mennään hakemaan potkua kestävyyssuorituskyvyn kehittämiseen. Muutokseen vaikuttaa henkilön maksimaalinen hapenottokyky siten, että hyväkuntoisilla hypoksian vaikutus kyseiseen kykyyn on suurempi kuin huonokuntoisilla. Veren Hb-rnassa vaihtelee harjoittelemattomien naisten 300 grammasta mieskestävyysurheilijoiden 1 500 grammaan. Kun urheilija on päättänyt lähteä vuoristoon hakemaan lisäystä Hb-rnassaan ja kestävyyssuorituskykyyn, niin hänen pitäisi suunnitella harjoittelu ottaen huomioon tietyt perusasiat. Pienentynyt hapen osapaine vaikuttaa luonnollisesti suoraan hapen siirtymiseen keuhkoista verenkiertoon ja lihaksiin, jolloin maksimaalinen hapenottokyky laskee suhteessa hapen osapaineen laskuun. Maksimaalinen hapenottokyky (YO2max) laskee noin viisi prosenttia jokaista kilometriä kohti, kun noustaan merenpinnan tasolta 3 000 metrin korkeuteen. Seuraavassa käsitellään tekijöitä, jotka pitää ottaa huomioon ja ratkaista vuoristoharjoittelua suunniteltaessa. Teksti: ARI NUMMELA Vuoristoharjoittelun hyvät käytänteet Vuoristoharjoitteluun liittyy ennakkoluuloja, uskomuksia, yksilöllisiä kokemuksia sekä tutkittua tietoa aina 1960-luvulta lähtien. Yuoristoharjoittelu on mahdollisuus, jos olet hyväkuntoinen aikuisurheilija, haluat lisätä veren hapenkuljetuskapasiteettia ja sitä kautta parantaa kestävyyssuorituskykyä. Silloin on selkeää hyötyä siitä, että sopeudutaan kyseisiin olosuhteisiin hyvissä ajoissa ennen kilpailua. Vuoristoharjoittelu ja alppirnaja ovat yleinen ja eettisesti hyväksyttävä keino lisätä veren hapenkuljetuskykyä luonnollisin menetelmin. Koska ilman happipitoisuus on vakio, niin hapen osapaine laskee vastaavasti 15-18 mmHg/1000 m. Kolmen viikon vuoristoharjoittelulla voidaan lisätä Hb-rnassaa 4-5 prosenttia. Ensiksi pitää olla tieto siitä, miksi vuoristoon kannattaa lähteä harjoittelemaan. Korkeuden vaikutus suorituskykyyn Noustaessa vuoristoon hengitettävä ilma muuttuu, sillä ilmanpaine laskee 70-86 mmHg/1 000 m noustaessa merenpinnan tasolta 3 000 metrin korkeuteen. Vuoristoharjoittelun vaikutus suorituskykyyn Matala happiosapaine vuoristossa lisää erytropoietiini-horrnonin tuotantoa, mikä puolestaan kiihdyttää punasolutuotantoa
Jos vuoristoleirillä tavoitellaan Hb-massan kasvua, on minimiaika vuoristoharjoittelulle kolme viikkoa. Mikäli vuoristoharjoittelun aikana ei tarvitse tinkiä harjoittelun tehosta, niin hermo-lihasjärjestelmän voimantuoton puolesta ei ole ongelmaa kilpailla vaikka heti vuoristoleirin jälkeen. Vaikutus hengityksen taloudellisuuteen näyttää kuitenkin häviävän jo ensimmäisen kuuden päivän aikana ja heikentyy edelleen toisella viikolla vuoristosta paluun jälkeen. Kova harjoittelu puolestaan väsyttää elimistöä, minkä vuoksi paras aika kilpailemiseen tulee vasta noin 3-4 viikkoa merenpinnan tasolle paluun jälkeen. Tällöin tarvitaan pari viikkoa harjoittelua, jonka aikana voidaan hyödyntää parantunut hapenkuljetuskapasiteetti ja hakea kovavauhtisia harjoituksia hermolihasjärjestelmän sopeuttamiseen. Suorituskyvyn kannalta merkittävimmät muutokset sopeutumisen aikana tapahtuvat veressä, herrno-lihasjärjestelrnän toiminnassa ja hengityksessä. Kuinka pitkään pitää asua korkealla. Alle kolmen viikon jakson aikana Hb-massa ehtii kasvaa vain 0-2 prosenttia. Varsin yleinen vuoristoharjoittelujakso kestävyysurheilijoille onkin 3-4 viikkoa, mutta esimerkiksi maastohiihdossa on yleistä leireillä kahden viikon jaksoissa. Tosin riittävän tiheään tehdyillä lyhyemmillä leireillä on myös vaikutusta punasolumassan lisääntymiseen. Mikä on optimiaika kilpailemiseen leirin jälkeen. Sen vuoksi vuoristoharjoittelujakson pituudeksi suositellaan vähintään kolmea, mutta mieluummin neljää viikkoa tai enemmän. Jos kaikki harjoitukset on toteutettu korkealla, niin hitaat harjoitusvauhdit näkyvät myös hermo-lihasjärjestelmän toiminnassa heikentyneenä suorituskykynä. Vuoristoharjoittelun jälkeen suorituskyky on parhaimmillaan ensimmäisen viikon aikana edellyttäen kuitenkin, että vuoristoharjoittelun aikana kovat harjoitukset on pystytty tekemään kovalla teholla eikä leirin loHyvä seuranta on erityisen tärkeää. Vuoristossa harjoitteluvirheillä on suurempi vaikutus suorituskykyyn kuin merenpinnan tasolla. 76 LIIKUNTA& TIEDE SI• 2-3/2014. Kuitenkin valmistauduttaessa korkealla pidettäviin arvokilpailuihin pidempi oleskelu hypoksiassa on useimmille eduksi. Muutokset veressä, hermo-lihasjärjestelmässä ja hengityksessä eivät tapahdu samanaikaisesti, minkä vuoksi laskeutuminen merenpinnan tasolle täytyy suunnitella ottaen huomioon kaikkien näiden tekijöiden muutosaikataulut. Suorituskyvyn kannalta tärkein verimuuttuja on Hb-massa, joka on suurimmillaan heti vuoristosta paluun jälkeen. Jos tavoitteena on sopeutuminen vuoristo-olosuhteisiin ennen korkealla käytävää kilpailua, riittävää on 1-2 viikon sopeutumisaika ennen kilpailua. Seurannan avulla voidaan selvittää yksilölliset syyt harjoittelun epäonnistumiseen, mutta myös onnistumiseen. Toisaalta jatkuvasti vuoristossa asuvat urheilijat näyttävät hyötyvän myös siirtymällä asumaan jaksoittain yli 2 500 metrin korkeuteen. KUNTOTESTAUS sopeutumiseen. Suorituskyvyn parantuminen ja huippukunnon ajoittuminen vuoristoleirin jälkeen ovat tärkeitä kysymyksiä silloin, kun kauden pääkilpailuun valmistautuminen tehdään vuoristossa. Huippukunnon ajoituksesta on paljon erilaisia näkemyksiä, mikä kuvastaa ajoituksen yksilöllisyyttä ja erilaisten harjoitustilanteiden tuomaa vaihtelua. Hb-massa pienenee varsin hitaasti merenpinnan tasolle paluun jälkeen ensimmäisen kahden viikon aikana, mutta sen jälkeen pienenerninen nopeutuu niin, että noin neljässä viikossa Hbmassa on palautunut ennen vuoristoleiriä olleelle tasolle. Vuoristoleirin jälkeen sopeutuminen merenpinnan tasolle Paluu vuoristosta merenpinnan tasolle on elimistölle uusi tilanne, johon pitää sopeutua. Kolmantena tekijänä on hengityksen mukautuminen merenpinnan tasolle. Näin ollen vuoristojakson jälkeen lisääntynyt Hb-massa ja maksimaalinen hapenottokyky antavat mahdollisuuden kahden viikon ajan hyödyntää parantunut hapenottoja suorituskyky tekemällä kovempitehoista harjoittelua tai kilpailemalla menestyksekkäästi. Verimuutosten, hermo-lihasjärjestelmän sopeutumisen ja hengityksen mukautumisen summana suorituskyky noudattaa merenpinnan tasolle paluun jälkeen muotoa "hyvä-huonompi-hyvä". Hb-massan kasvu näyttää kaksinkertaistuvan lisättäessä oleskeluaikaa kahdesta kolmeen viikkoon ( 4-5 prosentin kasvu) ja edelleen kaksinkertaistuvan oleskeluajan pidentyessä neljään viikkoon (7-8 prosentin kasvu). Tutkimukset vahvistavat myös, että pääsääntöisesti yli 2 500 metrin korkeudet eivät saa aikaan lisähyötyä punasolumassan kehittämiseen. Hengityksessä tapahtuvien muutosten vuoksi paras aika kilpailemiseen on ensimmäisen viikon aikana tai yli kaksi viikkoa merenpinnan tasolle paluun jälkeen. Hypoksia parantaa maksimaalista hengityskapasiteettia ja pienentää hengityksen energiankulutusta, mikä näkyy suorituskyvyn paranemisena heti merenpinnan tasolle palaamisen jälkeen. Tämä johtuu siitä, että hiihtäjien tavoitteena on useimmiten lajiharjoitteluolosuhteiden hakeminen, ei niinkään veren hapenkuljetuskyvyn lisääminen
Hyvin toteutetun harjoittelun seurannan avulla saadaan selvitettyä yksilölliset syyt harjoittelun epäonnistumiseen, mutta myös onnistumiseen. Muita käyttökelpoisia menetelmiä elimistön sopeutumisen ja kunnon kehittymisen seurantaan on vakioharjoitus (esim. Yleensä toisen viikon aikana suoritu skyky heikkenee, mutta voi siitä huolimatta olla parem pi kuin vuoristoharjoittelun edeltävä taso. ortostaattinen koe tai yösykevaihteluanalyysi). Seurannan merkitys on vuoristossa erityisen tärkeää, koska harjoitteluvirheillä on suurempi vaikutus suorituskykyyn kuin merenpinnan tasolla harjoiteltaessa. Kontrolliharjoi tus on hyvä seurannan väline, sillä se ei kuormita urheilijaa, mutta antaa valmentajalle arvokasta tietoa urheilijan sopeutumisesta ja harjoittelun etenemisestä.Koska merenpinnan tasolle paluu sisältää myös paljon yksilöllistä vaihtelua, on tärkeää jatkaa harjoittelun ja palautumisen seurantaa tehostetusti vähintään ensimmäisen kahden viikon, mutta mielellään kuukauden ajan. Ehdottoman tärkeä työkalu sopeutumisen ja harjoittelun seurantaan on harjoiruspåiväkirja, johon urheilijat merkitsevät harjoitusten lisäksi aarnupainon, palautuneisuustuntemukset ja harjoitusten kuormittavuustuntemukset. • Kehittymisen kannalta optimaalisinta olisi toteuttaa LHTL(Living High Training Low) tai LHTLH-mallia (Living High Training Low and High), jossa asuminen ja peruskestävyysharjoitukset toteutetaan korkealla ja kovatehoiset harjoitukset laskeudutaan tekemään alle 1 200 metrin korkeuteen. Nuorten ja aloittelevien urheilijoiden kannattaa keskittyä laadukkaaseen merenpinnan tason harjoitteluun. Koska merenpinnan tasolle paluu sisältää myös paljon yksilöllistä vaihtelua, on tärkeää jatkaa harjoittelun ja palautumisen seurantaa tehostetusti vähintään ensimmäisen kahden viikon, mutta mielellään kuukauden ajan. ARI NUMMELA, LitT Johtava asiantuntija KIHU Sähköposti: ari.nummela@kihu.fi Muistilista vuoristoharjoittelun suunnitteluun • Vuoristoharjoittelusta hyötyvät eniten huippukestävyysurheilijat. Elimistön kuormittumista kannattaa seurata leirin aikana. • Yksilöllisten vasteiden selvittämiseksi ja optimaalisen harjoi ttelumallin rakentamiseksi harjoittelua ja omaa kehoa kannattaa seurata huolellisesti. Ortostaattisessa kokeessa mitataan sykettä ensin makuuasennossa noin viisi minuuttia ja sen jälkeen seisten kolme minuuttia. • Kokemuksen myötä sopeutuminen vuoristoon helpottuu. • Vuoristoharjoittelujakson alussa ja lopussa pitäisi välttää kuormittavaa harjoittelua. Nämä sen vuoksi, että vuoristoon ei kannata mennä harjoittelemaan, jos urheilijan rautavarastot eivät ole kunnossa, urheilija on kipeä tai hänellä on tulehdus, urheilija on stressaantunut harjoittelun tai muun syyn takia tai on huonossa kunnossa. Toisen viikon jälkeen aina 28 vuoro kauteen asti suorituskyky para nee uudelleen ja m onill e ur heilijoille para s suoritu skyky ajoittuu tälle ajanjaksolle. pulla ole tehty erityisen kuorm ittavaa harjoittelua. • Varaa 7-10 päivää aikaa olosuhteisiin sopeutumiseen vähintään kilpailukorkeudella ennen vuoristossa tapahtuvaa kilpailua. Tällöin pitää ottaa huom ioon paljon asioita hyp oksiavaikutusten ja harjoittelun lisäksi kuten matkustam inen aikaja lämpötilaero ineen . • Älä mene harjoittelemaan vuoristoon sairaana, tulehdustilassa, kuormittuneena, huonokuntoisena tai jos rautavarastot ovat pienet. 3 x 1000 m vakiovauhdilla), josta mitataan ajat, syke ja veren laktaatti. • Nopeusharjoittelussa päästään suurempiin tehoihin, mutta kestävyysharjoittelun tehot on oltava matalammat vuoristossa. • Kisojen aikana älä asu korkeammalla kuin missä kilpailet. KIHU:n ja Helsingin liikuntalääketieteen keskuksen vuoristoharjoitteluprojektissa on mitattu eri lajien huippukestävyysurheilijoilta ennen ja jälkeen vuoristoharjoittelua urheilijan Hb-massa, rautavarastot (Hb, Hkr, S-Ferrit, fS-TfR), tulehdusarvot (S-hs-CRP) ja elimistön stressi (esim. Miten seurata vuoristoon sopeutumista. Ortostaattisen kokeen sykkeet ja yösykkeen sykevälianalyysi kertovat hypoksian aiheuttamasta stressistä ja siihen sopeutumisesta ensimmäisen viikon aikana. Tärkeä osa vuoristoharjoittelua varsinkin ensikertalaisella on seurata yksilöllisesti urheilijoiden sopeutumista ja kunnon kehittymistä. Urheilijan ja valmentajan pitäisi testata yksilöllisesti korkeanpaikan harjoiuelumalli, joka toisi parhaan lopputu loksen kilpailuissa. Yksilöllisten vasteiden selvittämiseksi urheilijoiden ja valmentajien pitäisi vuoristoharjoittelun aikana seurata elimistön palautumista ja kunnon kehittymistä. LIIKUNTA & TIEDE 51 , 2-3/2014 77. • Hb-massan kasvun aikaansaamiseksi optimaalinen asumisja harjoittelu korkeus on 2 000-2 500 metriä ja vuoristoharjoiuelujakson pituus 3-4 viikkoa. Kuten harjoittelussa yleensä myös vuoristoharjoittelussa yksilölliset vasteet voivat vaihdella suurestikin,joka tarkoittaa myös sitä, että kaikki eivät hyödy vuoristoharjoittelusta yhtä paljon
Selän lihasten dynaamiselle ja staattiselle lihasvoimalle käy samoin. Prosessia täytyy nopeuttaa ja tehostaa, mutta miten 7 Liikuntatieteet, liikuntalääketiede ja kliininen fysiologia ovat kouluttaneet perinteisesti työelämän tutkimuksiin asiantuntijoita ja menetelmiä. Aikoinaan työfysiologian tehtävänä oli tutkia ja kehittää muun muassa ruumiillista työtä. Fyysinen työkuorma jää aina jonkun kannettavaksi, vaikka valtaosa valkokauluksisista ja valtaväestöstä niitä pystyy välttämään. Monella huonot yhdistelmät rasittavat ja kuluttavat kroppaa ja myös sielua. Pelkkä tutkimustyö ei kuitenkaan riitä käytännön ongelmien ratkaisuissa. Tutkimustyön tulokset pitää pystyä paremmin hyödyntämään ja soveltamaan arjen haasteisiin työpaikoilla. Valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistus uhkaa myös tämän tärkeän tutkimusja kehittämislinjan jatkuvuutta. Tämän yhteistyön soisi vahvistuvan kun strategisen tutkimuksen rahoitusvälinettä kehitellään. Metsurin käden puristusvoima heikkenee iän myötä nopeammin kuin toimistotyötä tekevän, vaikka lähtötasoon korkeampi. Terveellinen ruumiillinen työ olisi hieno asia ja tarjoaisi monelle mielekästä ja konkreettista työtä kaipaavalle uuden työuran. Mikä tässä mättää. Tieto siirtyy uusiksi käytännöiksi tuskallisen hitaasti. Omasta kokemuksesta moni meistä on joutunut toteamaan, että tarkkana saa olla, jottei selkä kipeydy vaikka mukavissa hommissa vapaaehtoisesti touhuaa. Käsi kaipaa dynaamista kuormitusta ja oikeaa tauotusta. Joku voi protestoida ja pitää puiden hakkaamista mökillä, ojan kaivamista tai kasvimaalla kuokkimista tai lehtien haravointia hyvänä liikuntana se voi sitä ollakin, koska sitä ei tehdä tuntikausia, joka päivä ja vuodesta toiseen annetun aikataulun puitteissa. Harva ruumiillisen työn tekijä pääsee eläkkeelle terveenä ja toimintakykyisenä. Ratkaisuja odotellessa kannattaa harrastaa hyvää ja terveellistä liikuntaa. Claes Andersonin sanoin: ruumista ei voi huijata, eikä myöskään sielua. EMERITUS IHMETTELEE Teksti: JUHANI ILMARINEN Hyvä ja huono fyysinen aktiivisuus F yysisesti aktiivista elämää pidetään tavoittelemisen arvoisena. Kummajaisena näissä valikoimissa voidaan kuitenkin pitää ammatillisesti tehtävää ruumiillista työtä. Näin ei valitettavasti kuitenkaan ole. Knowing-Doing gap kertoo koruttomasti, miten heiveröistä käytännön ratkaisujen tuottaminen edelleen on aiheesta ja tieteenalasta riippumatta. Vaikka ruumiillisen työn määrä on vähentynyt uuden teknologian avulla, Euroopassa edelleen noin 20-25 prosenttia työvoimasta kuormittuu päivittäin fyysisesti: kuka nostelee ja siirtelee taakkoja, toinen on suuren osan työajasta huonoissa työasennoissa ja kolmas tekee toistot yötä ja neljännellä on kädessä raskaita työkaluja. Mikäli se olisi terveellistä, sen pitäisi ylläpitää ja kehittää tekijänsä toimintakykyä ja vahvistaa terveyttä. Se olisi mielestäni strategisesti yhtä tärkeää kuin tiedon tuottaminen. Mikä tässä mättää 7 Helposti tulevat mieleen kaikenlaiset huonot elintavat, jotka matalapalkka-aloilla työskenteleville näyttävät kasaantuvan. 78 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 2-J/201'. Työkalun puristaminen kädessä ei ylläpidä tai lisää puristusvoimaa. Mutta kuka kouluttaa Knowing-Doing gapin kurojia. Sykevälivaihteluun perustuvat pitkäkestoiset kuormittumisen mittausmenetelmät olisivat tässä suureksi avuksi, mutta onko tutkimuslaitoksilla ja tutkijoilla enää riittävästi kiinnostusta asiaa kohtaan. JUHANI ILMARINEN Työterveyslaitoksen emeritusprofessori Sähköposti: juhani.ilmarinen@jic.fi Harva ruumiillisen työn tekijä pääsee eläkkeelle terveenä ja toimintakykyisenä. Perimmäinen syy saattaa kuitenkin olla epäterveellinen fyysinen kuormitus, jonka intensiivisyys, kesto ja toistotiheys eivät anna sopivaa harjoitusvaikutusta. Olemmeko menettäneet kiinnostuksen selvittää, miten ruumiillisesta työstä voisi kehittää terveellisemmän, kun tällaiset hommat eivät näytä loppuvan edes teollistuneissa ja teknologisesti edistyksellisissä OECD-maissa. Muutoksia ja parannuksia muun muassa työn terveellisyyden edistämiseksi voi joutua odottelemaan 5-10 vuotta merkittävän tutkimushavainnon syntymisen jälkeen. Laajasti ottaen fyysisellä aktiivisuudella tarkoitetaan kaikenlaista lihastyötä edellyttävää toimintaa urheilusta liikuntaan, hyötyliikuntaan ja ruumiilliseen työhön menemättä nyt syvällisemmin aktiivisuuden käsitemaailmaan
Lisäksi päivystystä pitivät kerrasta kahteen viikossa ortopedi, urheilulääkäri ja yleislääkäri. Mielestäni Suomessa kuitenkin unohdetaan liian usein muut taustajoukot; huoltajat, hierojat, fysioterapeutit ynnä muut. Se onnistuu harvoin lyhyellä varoitusajalla. OPISKELIJA OUNASTELEE Teksti: JARKKO AHO Miksi annamme tasoitusta. Training roomin kalustukseen kuului kymmenen teippauspöytää, kahdeksan hoitopöytää, kaksi lämpimän veden allasta, kaksi kylmäallasta, jääpalakone, yhdeksän monitoimista sähköhoitolaueua ja lukematon määrä kuntoutuksessa hyödynnettäviä työkaluja. Urheilijoilla on seitsemän päivää viikossa käytössään "Athletic training room", jossa heistä on pitämässä huolta yhteensä seitsemän täysipäiväistä traineria ja heidän lisäkseen avustamassa 1-2 opiskelijaa traineria kohden. Samat taidot vaaditaan Suomessa urheilufysioterapiassa. Tämä kaikki oli siis jatkuvasti urheilijoiden käytettävissä, lähes kellon ympäri. Heidän työnkuvaansa kuuluvat muun muassa teippaus, vammojen tutkiminen, kuntoutus ja urheilijoiden palautumisesta huolehtiminen. Maineen mennessäni osasin jo arvata, että varusteet, välineet ja tilat ovat varmasti erilaiset kuin Suomessa, mutta erojen suuruutta en tiennyt etukäteen. Mainen yliopistolla oli verrattain pieni henkilökunta. Jos hoitoja täytyy saada joukkuetapahtumien ulkopuolella, on varattava aika vastaanotolle. Mainen yliopistossa opiskelijaurheilijoita on noin 300 ja joukkueita yhteensä 15. Harjoitustapahtumissa ja peleissä kaikki samat palvelut olivat luonnollisesti käytettävissä, training room sijaitsee keskeisesti, lähellä kaikkia suorituspaikkoja. Tällöin terapeutin toimintaympäristö ei ole optimaalinen. Suomessa annetaan siis tasoitusta maailman huippuorganisaatioille asioissa, joihin voitaisiin vaikuttaa. Jos ihmetellään, miksi Yhdysvalloista tulee niin suuri määrä huippu-urheilijoita, voidaan ainakin sanoa, että siellä huoltotoirnet ovat huipussaan. Palvelut eivät myöskään ole jatkuvasti ja helposti käytettävissä. Itselläni on kokemusta urheilun parissa toimimisesta sekä Suomesta ja Yhdysvalloista. Näin uskotaan saavutettavan parempia tuloksia. Tasoitettavaa kyllä vielä riittää. Esimerkiksi Pohjois-Carolinan yliopiston urheilulääketieteelliseen henkilökuntaan kuuluu 33 vakituista henkilöä. JARKKO AHO Fysioterapiaopiskelija LaureaAMK Espoo Sähköposti: Jarkko.Aho@student.laurea.fi Yhdysvalloissa urheilijan terveenä pitämiseen panostetaan laajasti. Trainer on USA:ssa urheilijoiden parissa työskentelemään erikoistunut terveydenhuollon työntekijä. Tarkoituksenani onkin tässä verrata hieman huoltotoimenpiteisiin suunnattuja panostuksia ottamatta kantaa budjettieroihin, jotka varmasti ovat valtavat. Suomessa vastaavanlaisia valmiuksia, kaikki lajit huomioiden, on todennäköisesti alle kymmenen. Valmentajien ja pelaajien palkkoihin panostetaan. Kaikki tarvittavat toimenpiteet suoritetaan joko kentän laidalla tai pukuhuoneessa. USA:ssa urheilusysteemi on yhdistetty kouluihin. Suomessa olen toiminut mukana ja seurannut erityisesti koripallon seuraja maajoukkuetoimintaa. Kuntosali sijaitsi erillään. Kehitys on kuitenkin varsinkin koripallopiireissä ollut positiivista ja huoltotoimenpiteisiin on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Niissä ei anneta tasoitusta. Suomessa koripallon ammattitason joukkueissa on päästy tasolle, jossa seuralla on harjoituksissa ja otteluissa käytössään puolipäiväinen fysioterapeutti, matkahoitopöytä ja satunnaiset tarvikkeet, jotka on helppo kuljettaa mukana. U rheilussa painotetaan tuloksia. Olin kolme kuukautta työharjoittelussa Yhdysvalloissa Mainen yliopistossa. Harvalla joukkueella on käytettävissään erillistä hoitohuonetta. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 2-3/2014 79. Kuvaamani varusteet, välineet ja tilat löytyvät kaikista 351:stä yliopistosta.joissa on urheiluohjelma
Kati Kauravaaran ansiokkaassa, viime vuonna valmistuneessa liikuntasosiologia väitöskirjassa ammatillisen koulutuksen miespuolisesta opiskelijasta piirtyy kuva, jonka mukaan hän ei välttämättä ota liikkumiseen myönteistä tai kielteistä kantaa, se on asia muiden joukossa, se ei vaan kiinnosta tai ole merkityksellinen. Koska liikunnan ja terveystiedon pakollisia opintojaksoja on nykyiselläänkin niin vähän, niin liikunnan ja terveyden ammattilaisten opettamat opintojaksot jäävät pääasiassa valinnaisuuden varaan. Teksti: MIRJA HIRVENSALO, MAARIT MARTT ILA AJASSA HÄVIÄÄKÖ LIIKUNTA JA TERVEYSTIETO AMMATTIAINEIDEN SISÄÄN. Mikäli uusi opetussuunnitelma tulee voimaan edellä esitetyssä muodossa, niin liikunta ja terveystieto vähenevät määrällisesti huomattavasti. Liikuntaa ja terveystietoa tarvitaan kaikille yhteisenä oppiaineena monipuolisesti terveyttä, psyykkistä vireystilaa ja jaksamista tukevien opetussisältöjen omaksumiseen. Heidän asenteensa omaan liikkumiseen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen saattaa kuitenkin muuttua entistä myönteisemmäksi, jos mielenkiintoista liikuntaa on koulupäivän rakenteissa riittävästi tarjolla. Liikunnan ja terveystiedon asema itsenäisenä oppiaineena on turvattava Lukion ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmat uudistuvat. Kuulostaa hyvältä, mutta samalla olemme huolestuneita oppiaineen itsenäisyydestä ja kokonaisuuden "työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto, 2 osaamispistettä, (valinnaisia 0-3 osp)" määrällisestä vähenemisestä. Monet jättävät vapaaehtoiset opintojaksot valitsematta muiden kiinnostuksenkohteiden takia. Tavoitteisiin pääseminen on vaikeaa, jos liikuntaa ja terveystietoa vähennetään entisestään. Lukiokoulutuksen uusi tuntijakoesitys on siksi oikean suuntainen, lukioon esitetään yhtä lisäkurssia opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseksi niin, että kaikkina kolmena kouluvuotena olisi yksi yhteinen liikuntakurssi. Tämä linjaus on samansuuntainen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistuksen kanssa; liikunnan määrää lisätään, jotta lapset ja nuoret liikkuisivat liikuntasuositusten mukaisesti. Useammissa maissa kuten Saksassa, Sveitsissä ja Ranskassa liikuntaa opetetaan toisen asteen koulutuksessa kaksi tuntia viikossa. Huoli toimintakyvystä ja terveydestä Monien tutkimustulosten mukaan olemme jo nyt sellaisten kansanterveydellisten haasteiden edessä, 80 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 2-3/2014. Valitettavasti suunnitelmissa on, että pakollisen liikunnan ja terveystiedon määrällisen vähenemisen lisäksi valinnaisten aineiden valinnanvapautta rajoitetaan (tiettyjä yhteisiä aineita on pakko valita ja vapaasti valittavien opintojen määrää supistetaan). Laajuudeltaan 1 osaamispiste tarkoittaa opiskelijalle 16h kontaktituntia eli kaksoistunteina toteutettuna 8 kertaa. Nykyisestään pienentyneen määrän vielä sisältäessä uuden kokonaisuuden: työkyvyn ylläpitäminen. Opintoviikkojen muuttuessa osaamispisteiksi liikunnan ja terveystiedon määrä vähenee noin kolmasosan. Muihin Euroopan maihin verrattuna suomalaisten nuorten oppilaitosten järjestämän liikunnan määrä on erittäin vähäinen. Näkökulma on yhtä hyvin fyysinen, sosiaalinen kuin psyykkinenkin. Jos ei liikuntaa tarjota, ei opiskelija voi myöskään valita sitä oman opiskeluohjelmansa osaksi. Nykyään liikuntaa ja terveystietoa on pakollisina opintoina yksi opintoviikko molempia (2x28 tuntia). Suunniteltu rajoitus heikentää erityisesti mahdollisuutta valita liikuntaa, koska se on ollut yksi suosituimmista valinnaisista ja vapaasti valittavista aineista vuodesta toiseen. Ammatillisessa koulutuksen työ on vielä kesken, mutta koulutukseen suunnitellaan työkyvyn ylläpitämisen nostamista omaksi kokonaisuudekseen liikunnan ja terveystiedon rinnalle ja liikunnan ja terveystiedon opintojen entistä tiiviimpää integrointia ammattiaineisiin, jotta työja toimintakykyyn liittyvä osaaminen paranisi. Tämä vuosi on merkittävä liikunnan ja terveystiedon opetuksen tulevaisuudelle ammatillisissa oppilaitoksissa. L ukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa kaikille opiskelijoille suunnattua yhteistä liikunnanopetusta on tällä hetkellä varsin vähän. (Puhse & Gerber 2005) Suomessa valinnaisten liikunnan opintojaksojen määrä on toistaiseksi melko suuri, mutta tarjonta eri oppilaitoksissa vaihtelee
indikaattoritiedon kerääminen ja uusien indikaattoreiden kehittäminen helpottavat tiedolla johtamista. Tilasto laskee määriä, kun taas indikaattoria seuraamalla voidaan ymmärtää asioiden tilaa laajempaa kehitystä. Tieto, joka jonkun ilmiön näkökulmasta toimii merkittävänä ja tärkeänä indikaattorina on jonkin toisen ilmiön näkökulmasta merkityksetöntä. Mihin indikaattoreiden kehittämisellä ja indikaattoritiedon entistä täsmällisemmällä hyödyntämisellä pyritään 7 Mihin sillä päästään. Kun syntyy uusia tilanteita, tarvitaan uudenlaista ymmärrystä, toisinaan myös uusia indikaattoreita. Toivotaan, että kansalaisten liikkumisesta löytyisi pitkittäistä seurantatietoa, jonka nojalla päätöksiä voisi hyvillä mielin tehdä. Politiikan ja päätöksenteon tulokset olisi toki hienoa saada tiivistetyksi yksiselitteisiksi iunnusluvuiksi. Indikaattoreita tuotetaan ja kehitetään siksi, että luotetaan niiden voimaan kuvata asioiden tilaa ja kehitystä selkeästi ja täsmällisesti. Päätöksenteon ja tiedolla johtamisen näkökulmasta ongelmaksi muodostuu se, että "yleisesti ottaen hyödyllistä", kaikkina aikoina ja kaikenlaisissa olosuhteissa hyödynnettävää tietoa ei voida kerätä. Samalla indikaattori tarjoaa näkökulman ilmiön ymmärtämiseksi. Toiseksi, olemassa oleva liikuntatieto taipuu heikosti politiikan käyttövoimaksi, indikaattoritiedoksi. Tällä logiikalla tiedolla johtaminen on vaikeaa siksi, että tietoa ei ole. Teksti: SANNA OJAJÄRVI, SANNA VALTONEN AJASSA Liikkuvan tiedon ongelma V altionhallinnossa on viime vuosina tehty paljon työtä tietoon perustuvan politiikan johtamisen ja päätöksenteon edistämiseksi. Tarvitaan paljon soveltavaa ja operationalisoivaa työtä, jotta olemassa olevaa tietoa voidaan hyödyntää päätöksenteossa. Taustalla on toive politiikan vaikuttavuuden arvioinnin helpottumisesta. Liikuntatiedon ongelmat voidaankin tiivistää kahteen keskeiseen. Mihin sillä ei päästä. Indikaattorit ovat ongelmallisia. Niinpä on melkeinpä mahdotonta kerätä indikaattoritietoa. Valtionhallinnossa elääkin vahvana ajatus puuttuvasta relevantista tilastotiedosta. Ja historiallisesti. Ja vielä suurempi ongelma on, jos tätä ongelmaa ei ymmärretä. Uskoa tilastotiedon päätöksentekoa helpottavaan voimaan olisi kuitenkin hyvä hiukan horjuttaa. lndikaattoriuskosta indikaattorikritiikkiin Valtionhallinnossa on lähdetty siitä, että ns. Indikaattori sisältää oivalluksen siitä, minkälaiset merkit tarjoavat tietoa käsillä olevasta ilmiöstä. Kaikkea ei millään voida tilastoida eivätkä eri aikoina eri tarkoituksiin tehdyt tilastot ole yhteismi82 LIIKUNTA& TIEDE 51 • 2-3/2014. Hallinnon kysymykset ovat aina spesifejä ja usein myös uusia eikä olemassa olevia indikaattoreita päätöksenteon tueksi yleensä löydy. Siitä, että kysymyksiin hyvin perehtynyt tutkija tai hallintoammattilainen keksii merkittävän yhteyden monimutkaisemman ilmiön ja tilastollisesti mitattavan datan välillä. Indikaattorit eivät myöskään matkusta ajassa ja tilassa ne eivät välttämättä ylitä valtioiden rajoja, sillä ilmiöt ja ongelmat muuttuvat kansallisesti ja paikallisesti. Indikaattorin voima on siinä, että se tiivistää ja kiteyttää ilmiön, jota on tarkoitus ymmärtää. Liikuntaa koskevaa tietoa puuttuu. lndikaattoreillahan pyritään käsillä olevan ilmiön ja sen trendien ymmärtämiseen. lndikaattorikritiikin tarkoitus ei ole sanoa, että uusia indikaattoreita ei tarvitse kehittää. Aivan näin helppoa indikaattoritiedon hyödyntäminen ei kuitenkaan ole. Samoin tarvitaan paljon liikunta-, yhteiskuntaja käyttäytymistieteellistä sekä hallinnollista ajattelua, jotta mikä tahansa tieto saadaan tulevaisuuden päätöksenteon käyttövoimaksi. Jotta näin kustannustehokkaasti voitaisiin toimia, olisi tietenkin hyvä tietää mitä tietoa ylipäätään on käytössä ja missä se sijaitsee. Sen sijaan kaikkea tietoa voidaan mahdollisesti käyttää asiantuntevan operationalisoinnin jälkeen jonkin ilmiön indikaattorina. Liikuntasektorin osalta esimerkeiksi voi nostaa muun muassa vuonna 2009 julkaistun työryhmäraportin "Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit", vuonna 2013 julkaistun "Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi" -raportin ja niin ikään vuonna 2103 ilmestyneen "Kohti liikuntatiedon tehokkaampaa hyödyntämistä" -raporun. Tilastotieto ei ole indikaattori sellaisenaan, vaan indikaattorin edellyttämä oivallus tulee ihmisen harkinnasta, laadullisesta lähestymisestä. Tästä ovat yhtä mieltä niin liikuntahallinnon virkamiehet kuin liikunnan eri ulottuvuuksia tutkivat. Indikaattori on aina tulkinta tilastollisesta datasta, sillä indikaattori on sidoksissa hallinnollisiin tai poliittisiin tarpeisiin. Vaikka maailmaa voi mitata ja tilastoida, oivallusta ei kuitenkaan välttämättä voi. Sanakirjamerkityksen mukaisesti indikaattoreiden toivotaan tiivistävän moninaista tietoa helpommin hallittavaan ja ymmärrettävään muotoon. Indikaattoreissa on nimittäin kysymys myös inhimillisestä oivalluksesta. On kuitenkin hyvä miettiä, tarvitaanko asian ymmärtämiseksi tai päätöksen tekemiseksi uutta tietoa, vai voitaisiinko jo olemassa olevaa dataa hyödyntää räätälöimällä ja tulkitsemalla sitä, siis ajatustyöllä. Ensin pitää tehdä selkeä jako tilastotiedon ja indikaattoritiedon välille. Kaiken tilastointi ei ole mahdollista eikä kaikki tilastornuotoinen tieto suinkaan toimi indikaattorina hallinnon tarpeisiin
Li ikuntapaikkara kentam isen nykytilasta koottu tieto katsoo väistäm ättä taaksepäin. Yhteistä ymmärrystä liikuntapolitiikan suunnista voisi rakentaa yhteiseen harkintaan nojaavan joukkoistamisen keinoin. L7S Ulkuntat~ttlllnffl ~,-a Hinta: 15 € + toim.kulut. Siksi olisikin kehitettävä tiedon hyödyntäm isen laadullista ulottuvuutta. Indikaattori täytyy sitoa aikaan, paikkaan ja päätöksenteon tarpeisiin. Voiko ilm iön tren dejä ym m ärtää ja arvioida ilm an indikaattoreita 7 Liikunnan edistämisen monimuotoinen problematiikka olisi hyvä altistaa erilaisten asiantuntijoiden ajattelulle. On jotakuinkin varm aa, että olem assa oleva tieto ei sellaisenaan sovi hallinnon hyödynnettäväksi. Sääli, sillä ilon mentyä ei terveyskään maistu. _-. Jatkuva uuden tilastotiedon kerääm inen voi osoittautu a m yös resur ssien tuhlaukseksi. Indikaattori tarvitsee aina kontekstualisoim ista ja opera tionalisoim ista. Nykyään pidetään hyvänä myös asianosaisten asiantuntemuksen hyödyntämistä. Kertooko se kuitenkaan tarpeeksi, jotta sen varaan kannattaisi ra kentaa tulevaisuuteen katsovaa päätöksentekoa. Olennaista on ym m ärtää ja huom ioida se, että indikaattorit on m ääritettävä jokaisen tiedon tarpeen suhteen uudestaan. Eteenpäin katsova päätöksenteko tarvitsisi m äärällisten tilastojen lisäksi m yös laadullista tieto a kansalaisten liikkum isen trendien heikoista signaaleista. Kriittinen näkökulm a indikaattoreihin nostaakin esiin vaikean kysym yksen: m iten toim ia m aailm assa, joka ylittää indikaattoreiden rajat. Julkaisussa esitellään Top 40 liikunravaikuttajaa. ii< Liikunnan ja urheilun synnyttämät tunteet ja elämykset ovat jääneet velvoiteliikunnan ja vilppiurheilun varjoon. Tule vaisuutta luotaava heikot signaali, joita poliittinen päätöksent eko voisi käyttää hyödykseen m yös liikuntasektorilla, eivät taivu indikaattoreiksi eivätkä edes tilastoiksi, sill ä tulevaisuutta ei voi tilastoida. Kansakunnan pelastamiseksi määritellyt liikuntatavoitteet saavutetaan paremmin tunteen kuin "pakkoliikunnan" kautta. Tilastollista pitkittäisseura ntaa ei voi tehdä jälkeenpäin, ja on epävarm aa, kannattaako sitä edes aloittaa ainakaan päätöksentekoa tu kem aan. Juuri täm ä indikaattoreiden kontekstuaalisuus tu ottaa ongelm an: ei ole m ielekästä ra kentaa uusia indikaattoreita jokaisen päätöksenteon tueksi. Ihmiset kaipaavat liikunnaltaan elämäniloa ylläpitävää harrastusta, ainutlaatuisia kokemuksia, yhteisiä hetkiä ja huikeita tarinoita. tallisia. Hyvien tarinoiden syntyä voi edistää monesta suunnasta. Julkaisu on Suomen Urheilumuseon ja Liikuntatieteellisen Seuran yhteistuotantoa. Sen sijaan kunkin hallinnollisen ongelm an ja päätöksentekopro sessin kohdalla olisi hyvä pohtia jo olem assa olevan tiedon hyödyntäm isen m ahdollisuuksia. Tilastotieto esim erkiksi kunnan liikuntapaikkojen m äärästä ja niiden käyttöasteesta indikoi kunnan panostu sta liikunnan edistäm iseen ja jossain m äärin m yös kuntalaisten into a edistää om aa liikuntaansa. SANNA OJAJÄRVI, VTM Mediatutkija Helsingin yliopisto SANNA VALTONEN, VTL Mediatutkija Helsingin yliopisto Teijo Pyykkönen Hurmaa, hikeä ja hengailua liikunnan vähän syvempi olemus ~I> -, Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi nro 29, 44 sivua, 2014. "Hurmaa, hikeä ja hengailua" koostuu liikuntaja urheilutarinoista. Tilaukset: www.lts.fi ,, ' , 1 1 : "1 UIKUt-lTA& TIEDESl •2-J/2014 83
Koulut arvioivat terveyttä edistävän koulun hyvinvointia. 6. Niiden tehtävänä on oppilaiden, opettajien ja koulun muun henkilökunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Suomalaisia yhteistyökumppaneita olivat muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Terveyden Edistämisen Keskus (TEKRY), Terveys ry, Väestöliitto, Mielenterveysseura ja liikuntajärjestöjä. Oppikirjat ja opettajan oppaat on käännetty suomalaisista terveystiedon oppikirjoista ja muokattu Venäjälle sopiviksi. Koulutusta on toteutettu sekä Karjalassa että Suomessa. Terveyttä edistävälle liikunnalle kirjataan määräja laatusuositukset. Kouluterveyskysely antaa tietoa oppilaiden terveyden, hyvinvoinnin ja terveyskäyttäytymisen tilasta. Tämä kysely on toteutettu kaksi kertaa kahdeksansilla luokilla vuosina 2010-11. Tällöin koulut esittelevät käyttämiään menetelmiä. Pilottikoulun opettajat ovat tutustuneet terveystiedon opetukseen Suomessa. luokilla toteutettuun opetussuunnitelmaan. Samalla se ohjaa etsimään keinoja ongelmien poistamiseksi. Hanketta Karjalan tasavallassa johtanut Aleksander Voronov on vaikuttanut merkittävästi saavutettuihin tuloksiin. luokille sekä koulutetaan opettajia. Vuonna 2010 Voronov nimitettiin urheilukomitean puheenjohtajaksi ja sittemmin nuoriso-, liikunta-, urheiluja matkailuministeriksi ja Karjalan tasavallan päämiehen sijaiseksi. Itsearviointi perustuu TEKRYN terveyttä edistävien koulujen asiantuntijoiden kehittämään malliin. Lähes kaikissa Karjalan kouluissa oli vuonna 2011 terveystiimit. Yhteistyön tavoitteena oli edistää koulujen terveyttä ja hyvinvointia liikuntaja terveyskasvatuksen avulla. V enäjän johto teki viisaan päätöksen, kun terveyden edistäminen priorisoitiin koko Venäjällä tärkeimmäksi kehityskohteeksi viime vuosikymmenen puolessa välissä: olihan maassa lasten ja nuorten terveys heikentynyt vuodesta 1990 lähtien. Karjalan tasavallan asiantuntijoita osallistui myös THL:n järjestämille Kouluterveyspäiville Tampereella 2010. Nämä edistärnistavoitteet yltävät aina vuoteen 2020. Venäjällä ei voi korostaa liikaa asioihin sitoutuneiden johtajien merkitystä. Tuloksena tusina toimintamalleja Hankkeen tuloksina on luotu kaikkiaan 12 toimintamallia eri tahojen sovellettaviksi. Kysely täydentää koulujen itsearviointia. Tuotetaan oppikirjoja ja opettajien oppaita 7.-9. Voronovista tuli hankkeen johtaja Karjalassa vuonna 2007, jolloin hän toimi dekaanina liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. 2. 4. Oppilaat merkitsevät liikuntapäiväkirjoihin koululiikunnan lisäksi kaiken 84 LIIKUNTA & TIEDE 51 , 2-312014. 3. Kirjan sisältö perustuu suurelta osalta suomalaisiin materiaaleihin, jotka on muokattu Karjalaan sopiviksi. 1. Kouluihin muodostetaan terveystiimejä. Arviointi auttaa kouluja kartoittamaan puutteet ja suunnittelemaan keinoja niitten poistamiseksi. Pilottiopetukseen osallistui kuusi koulua. Vuosittaiset kouluterveyspäivät tukevat koulujen terveystiimejä. Myös yhteistyö paikallisten toimijoiden (30-40 asiantuntijaa) kanssa on tuottanut hyviä tuloksia. Tähän malliin sisältyy myös 300-sivuisen kirjan tuottaminen tiimien työn tueksi ja koulutuksen järjestäminen. Opetus perustuu Suomen peruskoulun 7.-9. Asiantuntijat arvioivat kouluterveyskyselyjen tuloksia alueja koulukohtaisesti ja ryhmissä pohditaan, miten asiat voidaan tehdä vielä paremmin. Teksti: PERTTI HELIN Työkaluja ja toimintamalleja terveyskasvatukselle Karjalan tasavallan kouluissa Suomalaisten ja Karjalan tasavallan asiantuntijoiden ja järjestöjen monipuolisella yhteistyöllä on vuosina 2005-2014 luotu toimintamalleja Karjalan tasavallan koulujen liikuntaja terveyskasvatuksen kehittämiselle. Vakiintuessaan ne voivat antaa perustan lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen muuallakin Venäjällä. Mallin on kehittänyt THL. Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry aloitti vuonna 2005 hankeyhteistyön Karjalan tasavallan opetusja nuoriso-, liikunta-, urheiluja matkailuministeriön, Valtion pedagogisen akatemian, koulujen sekä kansalaisjärjestöjen kanssa. 5. Tavoitteiseen sisältyivät koulujen terveyden ja hyvinvoinnin sekä liikuntaettä terveyskasvatuksen edistäminen, opettajien kouluttaminen, kansalaisjärjestöjen aktivoiminen sekä terveyttä edistävän opetusmateriaalin tuottaminen kouluille
Tilaukset: www.lts.fi • linda.raivio@lts.fi • puh. Johtuneeko tästä yhteistyöstä vai mistä, mutta huumeiden käyttö Karjalan kouluissa on vain vajaa kolmas tai neljäs osa Venäjän muiden alueiden lukemista. 7. Mielen hyvinvoinnin ja seksuaalikasvatuksen koulutusohjelmia on kehitetty Väestöliiton ja Mielenterveysseuran aineiston pohjalta. Vähän liikkuvien aktivointi on enemmän kuin liikuntakysymys. PERTTI HELIN, FT Dosentti Turku Sähköposti: perttihelin@msn.com Kirjoittaja on ollut Karjalan tasavallan koulujen terveyden edistämishankkeen johtaja 2005-2013 Esa Rovio, Teijo Pyykkönen Vähän liikkuvatjuoksuttavat päättäjiä ja tutkijoita Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi nro 26, 54 sivua, 2011. Yhteistyön edistämiseksi on järjestetty ja järjestetään muun muassa Petroskoin Kansainvälisen Terve Koulu Kongressi vuosina 2008, 2010, 2012 ja 2014. Unionin tapaamiset on ajoitettu kongressien, -konferenssien, opintopäivien tai kurssien yhteyteen. Ihmisen liikuntasuhteessa on paradoksaalisesti kyse kaikesta muusta kuin suhteesta pelkästään liikuntaan. Hyvä esimerkki on Karjalan tasavallan Äidit Huumeita vastaan -järjestö, joka on ollut mukana ehkäisytyössä lähes kaikissa Karjalan kouluissa. 10. Tietoa liikunnan ja terveystiedon opettajien järjestötoiminnasta. Kun näemme arjen ison kuvan, ymmärrämme myös sen osien dynamiikkaa ja jotain myös liikunnan lisäämisen mahdollisuuksista. Opettaja arvioi liikunnan m äärän riittävyy ttä ja m onipuolisuutta sekä luo tarvi ttaessa välitavoitteet m ääräja laatusuositusten tasolle pääsem iseksi. Kansalaisjärjestöt pyritään kytkemään koulujen liikunnan ja terveyden edistämiseen. M alli on kehitetty Nuoren Suom en fyy sisen aktiivisuuden suositusten pohjalta. Näiden toimintamallien vakiintuminen Karjan tasavallan kouluihin antaa tulevaisuudessa perustan lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen koko maassa. Olennaista liikuttamisessa on ymmärtää liikuntasuhde laveasti. Samalla se voisi näyttää suuntaa myös koko Venäjän terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Karjalan Tasavallan ja Venäjän Federaation Liikunnanopettajien järjestöt on perustettu Suomen Liikunnan ja Terveystiedon opettajien sääntöja toimintamallien pohjalta. 9. Venäjän muutkin alueet ovat olleet kiinnostuneita näistä Suomen terveyden edistämisen malleista. 12. ja 8. koulun ulkopuolisen liikunnan ja fyy sisen aktiivi suuden. Nämä järjestöt ovat myös kouluttaneet Karjalan tasavallan asiantuntijoita Suomessa. Hinta: d 15 € + toim.kulut. 010 778 6602 " LTS Ulkunrorlrrnllff'IM ~ura LIIKUNTA & TIEDE 51 • 2-,'J/2014 85. Suhde liikuntaan rakentuu osana ihmisen elämän kokonaisuutta. Karjalan tasavallasta ja Suomesta on ollut mukana kuusi kansalaisjärjestöä. Karjalan tasavallasta voisi tulla koulujen terveyden edistämisen mallimaa Venäjällä. ja 11. Karjalan tasavallan liikunnan ja terveystiedon opettajien kansainvälistä yhteistyötä edistetään. ~~~~n, Hikkuvat f"" .u ·'i", i, 11 ~., ,, ,11., Julkaisut ovat Liikuntatieteellisen Seuran Ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteistuotantoa. Esa Rovio, Anita Saaronen-Kauppinen, Teijo Pyykkönen Liikuntakynnyksen yli ohjelmista ihmisen kohtaamiseen Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi nro 28, 48 sivua, 2014. Tutkimuksellisesti on syytä luopua ajatuksesta, että vähän liikkuvien kohdalla kyse on liikunratutkimuksesta siinä mielessä kuin sitä on harjoitettu. Suomen, Viron ja Karjalan Tasavallan liikuntaja terveyskasvatusunionin tavoitteena on edistää yhteistyöllä koulujen liikuntaan ja terveyskasvatusta
Osa niistä keskittyi eri lajien ja sukupuolentutkimuksen välisiin yhteyksiin. Tarkastelun kohteena olivat sekä naisten että miesten kokemukset. Tämä heijasti lajien suosiota ja sukupuoli-rakenteiden ja -valtasuhteiden vaikutusta naisharrastajien motivaatioihin, kipukokemuksiin ja käytäntöihin, valmentajien ja urheilijoiden väliseen vuorovaikutukseen sekä sukupuoli-identiteetin kehitykseen perinteisesti erittäin miesvaltaisessa kontekstissa. He tarkastelivat kuntosalia (sekä varsinaista että virtuaalista) oppimisja pedagogisena tilana, joka on keskeinen myös sukupuoli-identiteettien rakennusprosesseissa. Liikuntakulttuuri on urheilua kattavampi käsite. Esimerkiksi lan Wellard, liikuntatieteiden, turismin ja vapaa-ajan tutkimuksen laitokselta Canterbury Christ Church yliopistosta, puhui ikääntymisen, kehollisuuden ja sukupuoli-identiteetin kehityksestä sekä Astrid Schubringin ja Ansgar Thielin liikutatieteiden instituutista Tubingening yliopistosta pohtivat terveyden merkitystä nuorille huippu-urheilijoille huippu-urheilulle tunnusomaisessa riskikulttuurissa. L iikuntakulttuurin ja sukupuoli tutkimuksen kansainvälisen työryhmän seitsemäs vuositapaaminen ja konferensssi järjestettiin viime joulukuussa Göteborgin yliopistossa. Esitelmät käsittelivät kamppailu-urheilun ja sukupuolen yhteyksien tutkimusta monen eri lajin näkökulmasta: Thai-nyrkkeily, nyrkkeily, vapaapaini, jalkapalloilu ja amerikkalainen jalkapallo. Konferenssin järjestelyistä vastasivat Natalie Barker-Ruchti, Karin Grahn, Eva-Carin Lindgren ancl Emmalee Gisslevik ravintoja liikuntatieteiden tiedekunnasta. Kamppailulajien tutkimus oli erityisen vahvasti esillä. Konferenssin tavoitteena oli havainnollistaa kuinka tällä käsitteellä on edelleen merkitystä teoretisoinni lle ja analyysille paikallisella, globaalilla, historiallisella ja nykypäivän tasolla. Viime vuosina liikunnan ja urheilun yhteiskuntatieteiden tutkijat ovat esittäneet tämän 1800ja 1900-luvulla skandinaavisen voirnisteluliikkeen piirissä syntyneen ja myöhemmin voimisteluliikkeen hiipumisen seurauksena englanninkielisen tutkimuksen käytöstä kadonneen käsitteen elvyttämistä. Tapahtuma kokosi yhteen monitieteellisen joukon urheilun, liikuntakulttuurin ja sukupuolentutkimuksen parissa työskenteleviä akateemikoita, tutkijoita ja alan opiskelijoita. Se auttaa tutkijoita liikuntakulttuuriin kuuluvien uskomusten, tiedon, diskursiivisten rakenteiden ja kullekin aikakaudelle tyypillisten yksilöllisten ja sosiaalisten käytäntöjen tarkastelussa. Se kattaa liikunnan kokonaisvaltaisempana sosiaalisena ilmiönä ja elämäntapana, johon kuuluvat monenlaiset liikuntamuodot, harrastukset ja kilpatason aktiviteetit. Esitelmät lähestyivät aihetta keskustelemalla eri elämänkaaren vaiheista sekä huippuettä harrastuspohjaisten liikunta-aktiviteettien piirissä. Työryhmän tavoitteena on edistää kansainvälistä ja monitieteistä sukupuoli tutkimusta urheilun ja liikuntakulttuurin piirissä. Salit, tilat, kokemukset, käytännöt, rakenteet, identiteetti Konferenssin avauspuheessa: 'The global gyrn: health education and pedagogies' Thomas Jonasson, liikuntakasvatuksen ja sukupuolentutkimukseen erikoistunut kasvatustieteiden professori Göteborgin yliopistosta ja liikunnan, kuntosali kulttuurin ja sukupuolen tutkija, liikuntatieteiden lehtori Jesper Andersson Linnaeus yliopiston liikuntatiedeiden laitokselta, pureutuivat teemaan globaalin Iitness -kulttuurin näkökulmasta. Nyt tapaamisen avainviestinä oli liikuntakulttuurin käsite liikunnan, urheilun ja sukupuolen tutkimuksessa monitieteisestä näkökulmasta tarkasteltuna. Yhteisissä paneeli-istunnoissa tarkasteltiin suku86 Ui<\JNTA& TIEDE 51 • 2--3/2014. AJASS A Teksti: ANU VAITTINEN Urheilun ja sukupuolen tutkimuksessa tavoitteena kokonaisvaltainen kuva Liikuntakulttuurin käsite on holistisen luonteensa vuoksi hyödyllinen analyyttinen viitekehys urheilun ja sukupuolen tutkimuksessa. Suurin osa konferenssista rakentui esitelmäpaneelien ympärille
asia tuntuu "maailman tärkeimmältä" kuka nyt haluaisi vastustaa hyvää asiaa. Kun kysytään kapeasti (sektorikeskeisesti), ko. Siinä kaksi viidestä katsoo, että kunnan pitää olla se, joka järjestää liikuntapalvelut, noin neljännes järjestäisi liikuntapalvelut kuntien yhteistyönä ja yksi kuudesosa sysäisi vastuun yksityiselle sektorille eli siirtäisi liikuntapalvelut kokonaisuudessaan kunnilta karsinavien tehtävien joukkoon. Tutkimuksen liikuntatulokset eivät yllätä, mutta herättävät kysymyksiä. Siis: euroisia ei saisi tinkiä, mutta palveluiden monipuolisuutta tulisi lisätä. Sektorikeskeinen optimointi johtaa helposti vastakkainasetteluun, harvemmin yhteistyöhön. Kuntalaisten mielipiteet (liikunta) palveluista tuntuvat riippuvan siitä, missä kehyksessä asiaa kysytään. Kuntalaiset toivoivat, että liikunnan palvelutarjonnan perusresurssit turvataan, palveluiden tasa-arvoisuutta ja monipuolisuutta lisätään ja palveluita koskevia vaikuttamismahdollisuuksia lisätään. Liikuntakasvatuksen ja liikunnanopettajakoulutuksen professori Kim Oliver, New Mexico State Yliopistosta ja professori David Kirk, joka on liikuntakasvatuksen ja urheilun tutkimuksen laitoksen puheenjohtaja, arnmensivat materiaalia tutkimusprojektistaan, joka käsitteli kouluikäisten tyttöjen kokemuksia koululiikunnasta. Kosketus kansaan tai nykytermein asiakaslähtöisyys koetaan tärkeäksi paitsi politiikassa ja markkinoilla myös julkishallinnossa. Nämä ovat keskeisiä tutkimusaiheita liikunnasta ja sukupuolentutkimuksesta kiinnostuneille tutkijoille nyt ja tulevaisuudessa. Amt.i K.tn>(.t~, l l.11111u ltkoucu . Vaikea tehtävä näinä vaikeina aikoina. comlgroups/649738021735773/ ANU M. VAITTINEN, PhD Tutkija School of Geography, Politics and Sociology University of Newcastle Upon Tyne Sähköposti: a.m.vaittinen@ncl.ac.uk Teksti:TEIJO PYYKKÖNEN KUNTALAISILLA ON MIELIPITEITÄ LIIKUNTAPALVELUISTA ENTÄ SITTEN. Lisäksi se auttaa tutkijoita liikuntakulttuuriin kuuluvien uskomusten, tiedon, diskursiivisten rakenteiden ja tietylle aikakaudelle tyypillisten yksilöllisten ja sosiaalisten käytäntöjen tarkastelussa. Liikunnan lisääminen (erityisesti vähän liikkuvien joukossa) riippuu ensisijaisesti muiden sektoreiden kuin liikuntatoimen ratkaisuista. JY:n tutkimuksessa kuntalaiset vastustavat ankarasti liikuntapalveluiden yksityistämistä. Niinpä asiakastyytyväisyyttä tutkitaan ja mielipiteitä kysytään myös liikuntasektorilla. On luonnollista, että näiden tehtävien hoitamisen tueksi halutaan kuntalaisnäkökulmaa. Jyväskylän yliopistossa UY/ filosofian laitoksen kulttuuripolitiikan yksikössä ja liikuntakasvatuksen laitoksella) tehty tutkimus "Hyvinvointia myös kulttuurija liikuntapalveluista" (2014) täydentää kuntalaismielipiteitä kartoittaneiden tutkimusten joukkoa kulttuurin ja liikunnan osalta. Sakarias Sokka, Anita Kangas, Hannu Itkonen, Petri Matilainen & Petteri Räisänen: Hyvinvointia myös kulttuurija liikuntapalveluista. Sen mukaan kuntalaiset kyllä ymmärtävät, että säästää pitää, mutta juuri mistään ei saisi leikata. Uskomus, tieto, käytänne Konferenssin tarjonta havainnollisti kuinka liikuntakulttuuri on, holistisen luonteensa seurauksena, tärkeä ja hyödyllinen analyyttinen viitekehys. Sakarm, Sokk.i. Aktivisti-perspektiiviä viitekehyksenä käyttävät tutkijat punnitsivat, miten nämä kokemukset ja ruohonjuuritason käsitykset tytölle mielekkäistä liikuntakokemuksista voisivat heijastua koulujen liikuntakasvatuksen suunnittelussa. Ehkä liikuntasektoriin rajoittuvien tutkimusten välttämättömyyttä ja todistusvoimaa tulisi miettiä uudelleen. Samansuuntainen ja yhtä haasteellinen tulos saatiin Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemassa toisessa tutkimuksessa "Kansalaismielipide ja kunnat ilmapuntari 2013", jossa tarkasteltiin kuntien palveluja laajemmin. puolten tasa-arvoa edistävien käytäntöjen integroimista liikuntakasvatuksen rakenteisiin ja käytäntöihin. l'trlll .\IJttlJ.Ull'II & Pcuc n RJbllll"U Hyvinvointia myös kulttuurija liikuntapalveluista J os ennen naurettiinkin vennamolaiselle sloganille "kyllä kansa tietää", niin ei enää. Kunnilla on keskeinen rooli varsinkin liikuntapaikkojen rakentamisessa ja liikuntaja urheiluseurojen tukemisessa, mutta myös liikuntapalveluiden tuottamisessa. "Kansalaismielipide ja kunnat"-tutkimuksessa suhtautuminen on moninaisempaa. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu -sarjan julkaisu nro 77; 100 sivua, 2014. JY:n tutkimus nojaa sosiaalisen median kautta levitettyyn kyselyyn (675 vastaajaa) ja haastatteluihin (167 jämsäläistä). Tätä taustaa vasten ei ole ehkä hedelmällisin ratkaisu rajoittaa LIIKUNTA & TIEDE 51 , 2-;312014 87. Mutta kun kysytään laaja-alaisemmin niin, että eri sektoreiden palveluja joudutaan punnitsemaan yhtäaikaisesti, hyvistäkin asioista joidenkin on jäätävä vähemmän hyviksi. Se on edelleen hyödyllinen työkalu, joka auttaa tukijoita pureutumaan liikunnan ja sukupuolentutkimuksen monimuotoisiin tutkimuskysymyksiin eri liikuntaja urheilumuotojen ja ulottuvuuksien tasolla. Lisätietoja: https:llwww.Jacebook
Kyselyaineistot sisältävät tietoa, uskoa ja toiveita Myös valtiovarainministeriön (VM) julkaisemassa "Peruspalveluiden tila" -raporussa (2014) tarkastelu kohdistetaan muun muassa kuntien liikuntatoimen palveluihin. 10.2014 ·a: www.lts.fi ja www.sports 88 lJKUNTA & TEDE 51 • 2--J/2014. Tilanne on mielenkiintoinen: kun YM surkuuelee arvioinnin edellyuärnän tietopohjan puuueellisuuua, niin kuntalaiset paukuttavat mielipiteitään sujuvasti ilman tietovajetuskaa. alan 11:1n 1n spo Hilton Helsinki Kalastajatorppa 23.-25. VM:n raportissa viitataan Kuntaliiton tekemään postikyselyyn (otos 28000 henkilöä vuonna 2011),jonka mukaan kuntalaiset ovat kohtuullisen tyytyväisiä liikunta-, urheiluja vapaa-aikapalveluiden hoitamiseen (::e 3,7 asteikolla 1-5; 5=eritläin hyvin hoidettu). Kuntalaisilla on jotain mitä ei ole valtiolla; heillä on useista kuntapalveluista omakohtainen kåyuökokernus, mikä tuo varmuutta mielipiteille. Myös sohvaan juuttuneet ja rasvaan rakastuneet tietävät vastata, euä liikunta ja liikuntapalvelut ovat hyväksi. Liikuntapalveluiden tehokkuudesta tai tuottavuudesta ei myöskään ole olemassa yksiselitteisiä mittareita. Liikuntapropagandan ansiota lienee se, että myös ei-liikkujat kykenevät/haluavat vastata liikunlapalveluja koskeviin kysymyksiin. Liikuntaja terveyskyselyihin varsinkin sosiaalisen median kautta osallistuvat ensisijaisesti liikunnastaan ja terveydestään kiinnostuneet ja keskimääräistä koulutetummat kansalaiset. "Kansalaismielipide ja kurmat't-tutkirnuksessa osallistujia oli viisi kertaa enemmän (n. JY:n tutkimus tulkitsee kuntalaisen näkemyksiä, kun taas VM arvioi kuntien peruspalvelujen toimivuutta valtion näkökulmasta. Vastaavia kyselyjä on 101eu1e11u vuodesta 1996, ja muutokset ovat sen jälkeen olleet verraten pieniä. Ja ehkä eniten VM:ää kiusaa se, että "ei voida osoittaa, paljonko liikuniapaikkarakenlamisen valtionavustuspolitiikalla on vaikutettu riittämåttörnåsti liikkuvien liikuntaan". Kuten tutkijat itsekin antavat ymmärtää, aineisto (842 henkilöä) ei edusta erityisen hyvin sen enempää suomalaisia kuin jämsäläisiä. Näin ollen useimmat kuntalaiset eivät todellisuudessa arvioi liikuntapalveluja oman arkensa näkökulmasta. VM:n mielestä sen arviointia vaikeuttaa se, ettei kuntien liikuntapalveluiden laatua ole tutkittu eikä liikuntapalveluille ole asetettu valtakunnallista tuottavuustavoi Leila. Kolmen edellä mainitun tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, elleivät liikuntapalvelut nostata suomalaisissa suuria tunteita eivätkä liikuntapalvelut nouse esimerkiksi asuinaluetta valittaessa kärkikriteeriksi. "Kansalaismielipide ja kunnat't-tutkimus osoittaa, että "suomalaisten mielestä välittömän asuinja elinympäristön tulisi olla rauhallinen, luonnonkaunis ja yhdyskuruarakenteeltaan väljä", minkä voi arvella mahdollistavan hyvin ainakin omatoimisen liikkumisen. JY:n tutkimuksen aineisto on keräily sosiaalisen median kauna levitetyllä sähköisellä kyselyllä ja Jämsän taajamissa toteutetuilla sattumanvaraisilla haastatteluilla. 4000 henkilöä) kuin JY:n tutkimuksessa, ja se toteutettiin Gallup Kanavalla (internetpaneelissa). tyy iyv äisyy skyselyjä liikuntatoim een: liikuntapaikkoihin ja -palveluihin ja urheiluseurojen tukem iseen. Raportin johdannossa toppuutellaan liian pitkälle meneviä tulkintoja toteamalla, että "raportin tehtävänä on lähinnä jäsen• V. Raportti tuo mielenkiintoisen vertailumahdollisuuden JY:n tutkimuksen tuloksiin. Toisaalta on muistettava, ellei valtaosa kuntalaisista käy koskaan varsinaisilla liikuntapaikoilla, liiku kuntien liikuntaryhmissä tai urheiluseuroissa
Tutkijaryhmä Elling, Van Hilvoorde ja Van Den Dool selvittivät pitkittäistutkimuksessaan kansainvälisen urheilumenestyksen ja kansallisen ylpeydentunteen välisiä yhteyksiä vuosina 2008-2010, jolloin kansainvälistä urheilumenestystä tavoiteltiin muun muassa jalkapallon Euroopan ja maailmanmestaruuskisoissa sekä kesäja talviolympialaisissa. Tämä johtopäätös sopii myös JY:n tutkimukseen. LIIKUNTA& TI~ 51, 2-3/2014 89. & Van Den Dool, R. Tämän toteutuessa kuruapääuäjät eivät enää voisi olla vain kuulevinaan (jos lakia uskovat). Näiltä osin vien kuntapäåuäjien tuleviin ratkaisuihin. Vaikka kuntalaiset haluavat säilyttää erityisesti lapsia, nuoria ja vanhuksia tukevat palvelut, silti niitä karsitaan. Vai onko niin, että kuntalaiset eivät halua nähdä välttämättömiä kipeitä ratkaisuja ennen konkreettista konkurssia. LÄHDE: Elling, A., Van Hilvoorde, 1. Kaiken kaikkiaan tutkimus kuitenkin osoitti, että urheilumenestyksen kansallista ylpeydentunnetta lisäävä vaikutus oli oletettua vähäisempää, jolloin sen kasvattaminen nimenomaan urheilusaavutuksia parantamalla on vaikeaa. Mielipiteet eivät ole muuttuneet, vaikka palvelujärjestelmää on kunnissa karsittu ja tehtäviä siirretty yksityisille toimijoille", summaa kansalaisten asennoitumisesta paikallisiin hyvinvoiruipalveluihin väitellyt (2010) Johanna Kallio. Lisäksi kysyttiin sitä, minkä eri medioiden välityksellä hollantilaiset aikoivat seurata ja seurasivat urheilutapahtumia tai matkustivat paikan päälle tapahtumiin. Julkisen sektorin taloudellisessa ahdinkotilassa valtiot joutuvat kuitenkin entistä enemmän perustelemaan sitä miksi huippu-urheiluun kannattaa käyttää yhteiskunnan varoja. Toisaalta ilman kotiläksyjä eivät pääsisi kuntalaisetkaan, jotka vuoropuhelussa joutuisivat osoittamaan tietääkö kansa vai vain luulee tietävänsä. Mielenkiintoista on nähdä, mihin johtaa myös liikuntapuolella vallalla oleva prosessi, jossa palvelujärjestelmän kehitys ja kansalaismielipide kulkevat eri suuntiin. tää aineistoa ja johdattaa lukijaa omien havaintojen ja tulkintojen tekoon". Hyödyntämisnäkökulmasta JY:n sektorikeskeinen tutkimus "Hyvinvointia myös kulttuurija liikuntapalveluista" ei liikunnan osalta tuo uutta, mutta vahvistaa aiempia lähestymiskulrnia ja tulkintoja: liikunta lisää hyvinvointia ja kuntalaiset tietävät sen. Valtio vauhdittamaan kuntalaisten kuulemista. Kummat taipuvat, kuntapääuäjät vai kuntalaiset. "Suomalaiset ovat kyselytutkimusien mukaan vahvasti sitoutuneita hyvinvointivaltioon ja julkisesti tuotettuihin hyvinvoiruipalveluihin. International Review for the Sociology of Sport 49 (21. Kuntapääuåjät tutkimus tuskin vaikuttaa kokonaisuuksista vastuussa oleeivät näyttäisi uskovan, että kuntalaiset tietävät mikä on kuntalaisille parasta. Tämä sopii yksiin helmikuussa 2014 valmistuneeseen esitykseen uudesta liikuntalaista. Siinä ehdotetaan säädettäväksi "kunnan velvollisuudesta kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä". TEIJO PYYKKÖNEN Tutkimusja julkaisupäällikkö Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti :teijo. Onko siis niin, että kuntalaiset pitävät asennetasolla kiinni eilisestä (laajasta julkisesta palvelutarjonnasta), ja kuntapääuäjät hamuavat epävarmaan tulevaisuuteen (palvelujen yksityistämiseen, karsimiseen). 129-151. Kyselylomake koostui kansallista ylpeyttä, yhteenkuuluvuutta, liikunnan harrastamista sekä yleistä hyvinvointia käsittelevistä kysymyksistä ja väittämistä. Toisin kuin Alankomaissa voisi olettaa, tutkimus lisäksi osoitti, että kansallinen ylpeyden tunne ei kohentunut ainoastaan jalkapallon myötä, vaan myös muiden lajien. Tutkimuksen mielenkiintoisin viesti on se, että kuntalaiset haluavat lisätä vaikuttamismahclollisuuksiaan liikuntapalveluissa. (20141 Creating or awakening national pride through sporting success: A longitudinal study on macro effects in the Netherlands. Lisäksi pyydettiin arvioimaan eri urheilusuoritusten vaikutusta kansalliseen ylpeydentunteeseen. pyykkonen@lts.fi Liikuntasosiologian maailmasta Teksti: HANNA VEHMAS Kansallisen ylpeydentunteen kasvattaminen urheilumenestyksellä vaikeaa H uippu-urheilua perustellaan usein kansallisella ylpeydentunteella, sosiaalisella yhtenäisyydellä sekä kansainvälisellä arvonannolla. Tutkimustaan varten tutkijat keräsivät kyselyaineistoa reilulta 11000 hollantilaiselta (miehiä 51, 7 %, naisia 48,3 %) ennen ja jälkeen jalkapallon EM-kisojen 2008, kesäolympialaisten 2008, jalkapallon MM-mestaruuskisojen sekä talviolympialaisten 2010. Vuoden 2028 olympialaisten hakuprosessi on lisännyt keskustelua huippu-urheilun yhteiskunnallista merkityksestä Hollannissa. Valtiot sijoittavat julkisia varoja kansainvälisen urheilumenestyksen saavuttamiseksi. Kansainvälisesti näyttävät ja huomiota saaneet hollantilaisten urheilusaavutukset eivät välttämättä lisänneetkään yleistä ylpeydentunnetta, vaikka toisaalta näyttivät vaalivan yleistä hyvinvoinnin ja kansallisen urheiluylpeyden tunteita. Tulokset antoivat jokseenkin ristiriitaisen kuvan urheilumenestyksen ja kansallisen ylpeyden välisistä yhteyksistä. Urheilumenetyksen ja yhteenkuuluvuuden välillä sen sijaan oli selkeä yhteys, sillä urheilun seuraaminen perheen ja ystävien kesken tarjosi miellyttäviä sosiaalisia tilanteita
Monien muiden maiden tavoin myös Saksassa valtio rahoittaa yhä enemmän olympiamenestykseen tähtäävää huippu-urheilua. 2000-luvun alussa tutkijat ymmärsivät, että yksilön sisäinen tai riippumaton motivaatio, itseohjautuvuus, on keskeisessä asemassa koulun liikunnanopetuksessa. Koulutustaso oli myös jossain määrin yhteydessä mitaleiden tärkeyteen: mitä korkeampi koulutus, sitä alhaisempi merkitys. International Review for the Sociology of Sport (49), 1-17. Sisäistä motivaatiota tulee vahvistaa tukemalla oppilaiden itsenäisyyttä, kykyjä ja samaistumiskokemuksia. HANNA VEHMAS, VTM, FT Yliopistonlehtori, Sport Management Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hanna.m.vehmas@jyu.fi Liikuntapedagogiikan maailmasta Teksti: ANNA-MARIA NURMI Motivaatio vahvistuu itsenäisyyttä, kykyjä ja samaistumisen kokemuksia vahvistamalla T ietomme erilaisista motivaatioteorioista on lisääntynyt merkittävästi ja nykypäivänä ymmärrämme paremmin niitä syitä, jotka motivoivat oppilasta liikuntatunneilla. Vuonna 2012 kerättyyn kyselyaineistoon vastasi yhteensä 899 saksalaista (naisia 45,3 %, miehiä 54,7 %). Urheilurahoituksen kohdistuminen pääosin mitalin mahdollistavaiin lajeihin, erikoistuminen nuoriin urheilijoihin sekä urheilupolitiikan autoritääriset piirteet ovat herättäneet myös kriittistä keskustelua. (2014) Nothing but medals. Tutkijat olivat tosin odottaneet jossain määrin voimakkaampaa suhtautumista mitaleiden tärkeyteen. LÄHDE: Haut, J., Prohl, R. Yksi suosituimmista teorioista on itseohjautuvuusteoria (self-determination theory SDT), joka syventää ymmärrystämme ihmisten käyttäytymisestä, motivaatiosta ja tunteista sosiaalisissa konteksteissa. Attitudes towards the imporance of Olympic success. Nämä kolme tarvetta tukevat yksilön kasvua, hyvin90 LIIKUNTA& TIEDE5t, 2-3/2014. Tiedusteltaessa mitä mitalit saksalaisille merkitsevät, tulokset osoittivat, että ensinnäkin, mitalien merkitys koettiin melko neutraaliksi. Sen sijaan sukupuolella, tuloilla, siirtolaistai itätai länsisaksalaistaustalla ei ollut yhteyttä mitalien merkitykseen. Teorian ydin on, että yksilön käyttäytymisen taustalla tulee olla aina oma vapaavalintainen päätös ja oma valinta, jotta motivaatio olisi optimaalista. & Emrich, E. Tutkijat kysyivät, pidetäänkö kansakunnan urheilumenetystä niin tärkeänä asiana, että jopa kyseenalaiset keinot sen saavuttamiseksi ovat hyväksyttäviä. Vastaajien ikä oli selvästi yhteydessä mitalien tärkeyteen: mitalisaldo oli tärkeintä alle 26ja yli 65-vuotiaille vastaajille. Vaikka mitalisaavutusten kautta vaalittiinkin jossain määrin kansallista ylpeydentunnetta ja isänmaallisuutta, tutkimustulokset osoittivat, että huippu-urheilijoiden merkitys kansallisina esikuvina oli pääosin yhteydessä heidän urheilullisiin suorituksiinsa ja måärätietoisuuteensa. Sähköisellä kyselylomakkeella tiedusteltiin muun muassa mitalisaavutusten tärkeyttä ja merkitystä saksalaisille sekä suhtautumista olympialaisiin ylipäätään. Aineistoa analysoitiin monimuuttujamenetelmin. Toiseksi mitalimenetyksen ei nähty olevan yhteydessä huippuurheilun kyseenalaisiin piirteisiin. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että maan menestyminen mitalitilastoissa ei ole hyvä eikä huono asia eikä välttämättä tuota taloudellista hyötyä. Saksalaistutkijat Haut, Prohl ja Emrich selvittivät sitä, heijastavatko Saksan urheilupoliittiset mitaleihin voimakkaasti tähtäävät linjaukset kansalaisten mielipiteitä yleisesti. Lisäksi selvitettiin urheilijoiden saavutuksiin ja käyttäytymiseen liittyviä odotuksia sekä mielipiteitä huippu-urheilun rahoituksesta, organisoitumisesta ja huippu-urheilijoiden tehtävästä roolimalleina. K ansainvälinen urheilumenetys puhuttaa myös Saksassa. Tämä saattoi tutkijoiden mukaan tosin selittyä sillä, että kansalaisten yleinen tietämys kansainvälisen huippu-urheilun käytännöistä ja rakenteista on vähäistä. Vain pieni osa tutkimukseen osallistuneista näki mitalien tuottavan taloudellista hyötyä tai muuta yleistä hyvää maalle, kun taas valtaosa koki että sääntöjen mukainen ja rehellisyyteen nojaava urheilu on mitalisaavutuksia tärkeämpää. Vastaajille oli tärkeää, että Saksa voittaa mahdollisimman paljon mitaleja olympialaisissa. Oppilaiden oma halu oppia on suorassa yhteydessä positiivisiin oppimiskokemuksiin. Tällöin puhutaan sisäisestä motivaatiosta. Onko keskivertosaksalaisella olympiamitalin kiilto silmissä
Physical Education and Sport Pedagogy 19 (1), 97-121. sa. ltseohOmat kokemukset oppilaana heijastuvat opetustyyliin L iikunnanopettaja kohtaa työssään monia haasteita välineiden, ?petussisältöjen_, o_ppirmsympanstöjen seka erilaisten oppilaiden parissa. Opiskelijat käyttivät omassa opetuksessaan enimmäkseen opettajakeskeisiä opetustyylejä ja hyvin harvoin oppilaskeskeisiä. Lisää tutkimuksia, erityisesti pitkäaikaistutkimuksia, itseohjautuvuudesta tarvitaan, jotta sen hyödyt saadaan siirrettyä suoraan käytäntöön ja antamaan käytännön ohjeistuksia oppilaiden motivoimisesta liikun ta tunneilla. Opettajankoulutuksessa olisikin syytä kiinnittää huomiota opetustyyleihin, jotta tulevat opettajat omaksuisivat oppilaskeskeisempiä opetustyylejä, LÄHDE: loannis, S. Näm ä kolm e ulottuvuutta ovat keskeisessä asem assa optim aalisen m otivaation saavuttam isessa. 2014. Käytännössä hoikat ihmiset esimerkiksi pärjäävät paremmin työpaikan hakemisessa ja saavat myönteisempiä kokemuksia erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa. Erityisesti tämän takia liikunnanopettajakoulutuksella on suuri merkitys. Tulos on hyvin päinvastainen vallitsevan konstruktivistisen oppimiskäsityksen kansLiikuntapsykologian Teksti: ANU KANGASNIEMI jautuvuusteorian mukaan opettajat pystyvät kasvattamaan oppilaissaan optimaalisempaa motivaatiota kun heillä on ymmärrys oppilaiden psykologisista tarpeista tulla kuulluksi ja osallistetuksi ja kun oppilaille annetaan itsenäisyyttä liikuntatunnilla. vointia ja optim aalista m otivaatiota. Aikaisempien tutkimusten mukaan opettajaopiskelijoiden käsitykset opettajuudestaan ja oppimisprosesseista perustuvat heidän omiin kokemuksiinsa oppilaana. & Haerens, L. Artikkeleiden m äärä, jossa itseohjautuvuusteoria oli teoreettisesti keskeisessä asem assa, oli näinä vuosina nouseva. D. LÄHDE: Van den Berghe, l., Vansteenkiste, M., Cardon, G., Kirk. Van den Beerghe kollegoineen tarkasteli koulukontekstia käsiteleviä tutkim usjulkaisuja, joissa teoriana oli itseohjautu vuusteoria. lonannisin ja Nikolaoksen tekemään opetustyylejä kartoittavaan tutkimukseen osallistui 288 liikunnanopettajaopiskelijaa, jotka olivat 1-4 vuosikurssin opiskelijoita. & Nikolaos, D. Liikunnanopettajakoulutuksella onkin keskeinen asema, jotta tulevat liikunnanopettajat saavat mahdollisimman laadukkaan koulutuksen, joka valmistaa heitä tuleviin haasteisiin työssään. Teini-ikäinen, joka kokee koulun liikuntatunnilla, että tunti on ra kennettu huom ioiden hänen om at arvonsa, joka kokee onnistu m ista harjoitteita tehdessään ja joka kokee ole vansa yhteydessä sekä luokkakavereihinsa että opettajaan, kokee korkeaa tyy tyv äisyy den tunnetta. Reserch on self-determination in physical education: key findings and proposals for future research. Ylipainoisten ja lihavien hyljeksintä näyttäisi koko ajan lisääntyvän niissäkin kulttuureissa, joissa ylipainoa on aikaisemmin pidetty jopa myönteisenä ominaisuutena. Artikkeleita valikoitu i m ukaan näill ä kriteereillä 74,ja ne olivat ilm estyneet vuosien 2000 ja 2010 välillä. Journal of Physical Education and Sport 14 (1). Physical education student teachers' experiences with and perceptions of teaching styles. ANNA-MARIA NURMI, LitT Liikunnan lehtori Kuhmoisten yhtenäiskoulu Sähköposti: amnurmi@gmail.com maailmasta Ylipainosta kielteinen kokemus lähes päivittäin V aikka ylipainoisten henkilöiden syrjintää erilaisissa virallisissa yhteyksissä pidetään epäeettisenä ja sosiaalisesti tuomittavana, länsimaalainen yhteiskunta arvostaa hoikkia ja urheilullisia vartalon malleja. Siitä huolimatta he suosivat opettajakeskeisiä opetustyylejä. 52-59. Tutkijat selittävät tämän opiskelijoiden omilla koulukokernuksilla, jotka vaikuttavat heidän opettajuuteensa enemmän kuin yliopistossa opiskellut kurssit ja sisällöt. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös muissa tutkimuksissa. 2014. Opiskelijat vastasivat Mosstonin eri opetustyylejä koskevaan kyselyyn. Tämä on hyvinvoinnin ja ylipaino-ongelman voittamisen UIKU'ITA & TIEDE 51 • 2-;J/2014 91. Suurimmalla osalla tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista oli takanaan paljon opintoja oppilaskeskeisistä opetustyyleistä
Tutkimus jätti myös mielenkiintoisen kysymyksen siitä, miksi aktiivisuutta lisääviin suunnitelmiin liittyi kielteisiä tunteita. Relating actions to abstracts goals increases physical activity reported a week later. Tutkim usaineisto koostui kyselykaavakkeista, joita tutkittavat täyttivät kahden viikon aikana aina, kun kokivat ylipainostaan häpeää tai leim aantum ista. Itse jäin lukijana pohtim aan sitä, m iten usein häpeän kokem uksen aiheuttaa ulkopuolinen, joka ei itse ole ylipainoinen. Kriittisesti ajateltuna terveysja liikunt a-asioita jyrisevä poru kka saattaakin olla juur i se pahin ryhm ä, joka sanallisella tai sanattom alla viestinnällään aiheuttaa näitä erittäin negatiivisia kokem uksia. ANU KANGASNIEMI, LitM, Tutkija, liikuntaja urheilupsykologi LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: anu.kangasniemi@likes.fi Miksi voi olla parempi kysymys kuin miten, missä ja milloin, kun suunnitellaan liikunnan lisäämistä. Vartanian, Pinkus ja Sm yth (2014) selvittivät, m illaisissa tilanteissa tutkittavat kokivat häpeää ylipainostaan tai lihavuudestaan. 92 LIIKUNTA& TIEr::{51 •2-3/2014. Niihin olisikin syy tä kiinnittää enem m än huom iota lihavuuden hoidossa ja terveysviestinnässä. Samalla se kyseenalaistaa yksityiskohtaisten ja konkreettisten suunnitelmien hyödyllisyyden. LÄHDE: Sweeney, A.M. Tutkimukset ovat osoittaneet, että myös abstraktit tavoitteet ovat hyödyllisiä. Lisäksi tutkijat havaitsivat, että sekä abstrakteihin että konkreettisiin suunnitelmiin liittyi negatiivisia tunteita. näkökulm asta hankalaa, sillä häpeän kokem ukset lisäävät entisestään pelkoa epäonnistua ja vievät voim avaro ja elämäntapamuutokselta. Osallistujat kokivat keksim äärin 11 häpeän kokem usta kahden viikon aikana. 364-373. 15. Tutkim ukseen osallistui 46 austra lialaista aikuista, joita etsittiin lehti-ilm oituksen avulla. & Smyth, J.M. Voisivatko abstraktit tavoitteet auttaa pääsemään yli liikuntaan liittyvistä negatiivisista tuntemuksista, esimerkiksi ponnisteltaessa ja väsymyksen kanssa kamppailtaessa. Täm än tutkim uksen m ukaan terveysterro rism i on ylipainoisten ja lihavien todellisuutta, m yönsim m e m e sitä tai em m e. Tulokset antavat viitteitä siitä, miten tavoitteita liikunnan lisäämiseksi kannattaisi laatia. Fyysistä aktiivisuutta mitattiin kyselykaavakkeella (International Physical Activity Questionnaire, IPAQ). Muun muassa itsesäätelytaitojen kehittymisessä tällaiset tavoitteet vastaavat kysymykseen miksi haluan lisätä fyysistä aktiivisuutta elämässäni ja korostavat liikunnan harrastamisen tai fyysisen aktiivisuuden merkitystä itselle. The phenomenology of weight stigma in everyday life. Tutkittavat, jotka laativat abstrakteja suunnitelmia fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi, liikkuivat kyseisen viikon aikana merkitsevästi enemmän verrattuna konkreettisia suunnitelmia laatineisiin. Häpeän kokem uksia ilm eni sekä tuntem attom ien ihm isten, että aviopuolisoiden, ystävien, vanhem pien seur assa ja m ediasta johtuen. Jos näin on, niin erityisesti vähän liikkuvat voisivat hyötyä tämän kaltaisesta tavasta asettaa tavoitteita. & Freitas, A.L. 2014. Tutkittavat satunnaistettiin joko laatimaan konkreettisia tai abstrakteja suunnitelmia oman fyysisen aktiivisuutensa lisäämiseksi tulevan viikon aikana. Psychology of Sport and Exercise. Abstraktit tavoitteet ovat hyödyllisiä liikunnan lisäämisessä L iikunnan ja fyysisen aktivisuuden edistämisen yksi tyypillisimmistä käytänteistä liittyy omien tavoitteiden asettamiseen ja suunnitelmien laatimiseen. Tuntem attom ien ihm isten taholta aiheutunut leim aantu m inen koettiin kielteisem pänä kuin jos kokem uksen aiheuttajana oli puoliso, ystävät tai m edia. Journal of Contextual behavioural Science, in press. Niitä koettiin yhtä paljon sekä julkisilla paikoilla että kotona. Tutkittavat olivat yliopisto-opiskelijoita (n=67), joiden ikä vaihteli 18-35 ikävuoden välillä. Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä Sweeney ja Freitas (2014) pyrkivät selvittämään, millainen vaikutus abstrakteilla tavoitteilla ja toisaalta konkreettisilla suunnitelmilla on fyysiseen aktiivisuuteen. 2014. Se tarkoittaa lähes päivittäistä kielteistä kokem usta. LÄHDE: Vartanian, L.R., Pinkus, R.T. Tulosten peru steella ylipainoon liittyvät häpeän ja leim aantu m isen kokem ukset ovat hyvin yleisiä. Kyselyllä pyrittiin kartoittam aan häpeän kokem uksen aiheuttaneita syitä ja tilanteita, joissa näitä kokem uksia syn tyi. Usein suunnitelmat laaditaan konkreettisiksi (miten, missä, milloin) ja pilkotaan käytännön toiminnoiksi, jotta niiden toteutumista olisi myös mahdollisimman helppoa seurata ja arvioida
Journai of Physiology, 592:1771-1783, 2014. Daily marathon running for a week-the biochemical and body compositional effects of participation. Kanadalaistutkijat osoittivat rottatutkimuksilla, että sydämen rakenne ja toiminta häiriintyy vakavasti jo viikon kuluttua vammautumisesta. Näitä muutoksia olivat muun muassa sydänlihaksen huonontunut supistumiskyky ja lisääntynyt sidekudoksen määrä. Tutkijat laittoivat osan rotista neljän viikon treenijaksolle, joka aloitettiin kuudentena päivänä vammautumisesta ja sisälsi 2 x 30 min päivittäisen treenin toistettuna viisi kertaa viikossa. Koska nämä tulokset on saatu koe-eläimillä, tarvitaan lisätutkimuksia selvittämään toimiiko sama myös ihmisillä. LÄHDE Karstoft K, Solomon TP, Laye MJ, Pedersen BK. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23442274 Passiivinenkin liike tekee hyvää selkäydinvammapotilaalle S elkäydinvammapotilasta uhkaavat monet vakavat liikunnan puutteesta johtuvat sairaudet. Tutkijat toteavatkin, että näin kova juoksumäärän lisäys ei näytä aiheuttavan mitään vakavia terveyshaittoja, mutta voi aiheuttaa monia terveyden kannalta hyödyllisiä muutoksia. Treenijakson jälkeen sydämen toiminta ja rakenne olivat terveillä rotilla mitattuja arvoja vastaavat ja myös veren rasva-arvot olivat parantuneet selvästi. Journal of Strength and Conditioning Research, 27 2927-2933, 2013. Viikon ja seitsemän maratonin kuuri aiheutti vain pieniä lihasvaurioon tai tulehdusreaktioon viittaavia muutoksia, eikä mitään viitteitä sydänlihasvauriosta. Treeni koostui passiivisesta pyöräilystä tätä tarkoitusta varten rakennetulla ergometrilla. Näitä olivat muun muassa yli kymmenen prosentin pudotus kokonaiskolesterolissa ja ns. Positiiviset muutokset olivat paljon suurempia ja terveyden kannalla tärkeämpiä. gov/pubmed/24535438 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 2-3/2014 93. Tavoitteellinen harjoittelu näihin suorituksiin vaatii päivittäistä pitkäkestoista treeniä, jonka terveellisyyttä on jopa kyseenalaistettu. Nämä kaikki muutokset tapahtuivat siis yhden viikon juoksumäärän lisäyksellä keskimääräisestä noin 70 km tasosta 295 km:iin viikossa. Liikunnan biotieteiden maailmasta Teksti: KARI KALLIOKOSKI Elimistö kestää hyvin päivittäisenkin maratonjuoksun P itkät kestävyyssuoritukset, kuten maratonjuoksu ja erityisesti triathlon ovat nostaneet suosiotaan kovasti viime vuosina ja harrastajamäärät ovat jatkuvassa kasvussa. hyvässä kolesterolissa eli HDL:ssä. Passive hind-limb cycling improves cardiac function and reduces cardiovascular disease risk in experimental spinal cord injury. huonossa kolesterolissa eli LDL:ssä sekä yli kymmenen prosentin nousu ns. Tutkimukseen rekrytoitiin mukaan yhdeksän kokenutta kuntoilijaa, jotka olivat juosseet viimeisen vuoden aikana keskimäärin 34 maratonia, mutta joilla viikoittainen juoksu kilometrien määrä oli samanaikaisesti alle 70 km. LÄHDE: West CR, Crawford MA, Poormasjedi-Meibod MS, Currie KD, Fallavollita A, Yuen V, McNeill JH, Krassioukov AV. Tanskalaistutkijat osoittavat tutkimuksessaan, että ihmiselimistö kestää hyvin jopa päivittäisen maratonin juoksemisen viikon ajan ja sopeutuu siihen nopeasti. Myös insuliiniherkkyys parani huomattavasti tällä juoksu määrän lisäyksellä, vaikka kyseessä oli aiemmin säännöllisesti treenannut porukka, jolla arvot olivat jo lähtökohtaisesti hyvät. Jo niitä odotellessa on kuitenkin hyvä syy harkita tämän kustannustehokkaan ja toimivan hoitomuodon käyttöönottoa selkäydinvamrnapotilaiden kuntoutuksessa. Terveyden kannalta merkittävää oli myös yli 12 prosentin pudotus rasvaprosenttiin keskimäärin noin 17 prosentin tasolta alle 15 prosentin lukemiin. http://www.ncbi.nlm.nih
Mark E. Heidän mielestään testi myös tuntui kevyemmältä testin puolivälissä jälkimmäisellä kerralla, vaikkakin molemmilla kerroilla lesti tuntui uupumisvaiheessa äärimmäisen raskaalta. Jacquelyn Allen Collinson, Lincolnin yliopistosta ja kustoksena Dr. Kun molemmat ryhmät testattiin kahden viikon jälkeen uudestaan, itsepuhelua harjoitellut ryhmä jaksoi jatkaa noin pari minuuttia pidemmälle kuin ensimmäisessä testissä saavuttamansa noin 10,5 minuuttia. Medicine and Science in Sports Exercise, 46:998-1007, 2014. Tämän etnografisen tutkimuksen kohteena on vapaaottelu. Tutkijat rekrytoivat tutkimukseen mukaan 24 aktiivisesti harjoittelevaa kuntoilijaa ja mittasivat heiltä kestävyyssuorituskykyä uupumukseen päättyvällä submaksimaalisella testillä. Analyysi kiinnittää huomiota erityisesti ruumiillisuuden, aisullisuuden , sosiaalisuuden ja intersubjektiivisuuden väliseen vuorovaikutukseen ruumiillisen tiedon kehitysprosessien keskeisenä osana. eli katsojien kannustuksesta tuttuja huudahduksia. Yleensä onkin ajateltu tällaisen itsensä psyykkaamisen liittyvän tehoja voimalajeihin, mutta myös kestävyyslajeissa tällaisesta voi olla hyötyä, kuten tuore brittitutkimus osoittaa. Casey, Newcastlen yliopistosta. Näistä ehkä tunnetuin esimerkki on seiväshyppääjä Jelena lsinbajeva. Väitöstutkirnus havainnollistaa kuinka kehollinen subjektiivisuus, kokemukset sekä näiden vuorovaikutus ympäröivään maailmaan ja liikuntakulttuuriin ovat monimuotoisen tietämisen lähteitä. Kannustustreeni sisälsi muun muassa sellaisia ilmaisuja kuin "paina menemään", "vielä jaksaa", "hyvin menee" , "tuntuu hyvältä", jne. Itseään kannustamalla pääsee pidemmälle U rheilukisoissa katsojien kannustuksella on usein ratkaiseva ero tiukkojen kamppailujen kääntämisessä voitoksi. Väitöskirjan tavoitteena oli tutkia vapaacuel uharrasta jien, -kil pailijoiden ja -valrneruajien ruumiillisia käytäntöjä ja kokemuksia. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/ pubmed/24121242 KARI KA LLIOKOSKI Akatemiatutkija, dosentti, FT, LitM Verenkiertoja aineenvaihduntasairauksien tutkimuksen huippuyksikkö Valtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto, Turku Sähköposti: Kari.Kalliokoski@tyks.fi Myös kestävyysurheilijoiden kannattaa ottaa treeneihin mukaan itsensä kannustamiseen tähtääviä harjoituksia Väitökset Keho, kokemus ja vuorovaikutus ovat monimuotoisen tietämisen lähteitä LitM Anu M. LÄHDE: Blanchfield AW, Hardy J, DE Morree HM, Staiano W, Marcora SM. Vastaväittäjänä toimi Dr. Talking Yourself Out of Exhaustion: The Effects of Self-talk on Endurance Performance. Näiden tulosten perusteella myös kestävyysurheilijoiden kannattaa ottaa treeneihin mukaan itsensä kannustamiseen tähtääviä harjoituksia ja napata ne viimeiset tärkeät sekunnin omaksi parhaaksi. Lajin kehitys onkin erityispiirre, joka auttaa kiinnittämään huomiota kehollisen tiedon prosessuaaliseen ja jatkuvasti rakentuvaan luonteeseen. Urheilulajina vapaaottelu on suhteellisen nuori. Toisinaan näkee urheilijoiden yrittävän myös puhua itseään parempaan suoritukseen. 94 UIKUNTA& TIEDE51 • 2-3/2014. Tulosten valossa havainnollistetaan kehollisten taitojen ja kykyjen moniulotteisia kehitysprosesseja ja analysoidaan sekä vapaaottelijoiden että valmentajien näkökulmia näihin prosesseihin. . Vaittisen väitöstutkimus "Ways of embodied knowing: an ethnography of Mixed Mania! Arts" (Ruumiillisen tietämisen tavat ja vapaaottelu: etnografinen tutkimus) tarkastettiin 17.2. Kamppailulaji yhdistää taitoja ja tekniikoita useasta lajista ja sen säännöt sallivat monipuolisten pystyja mattotekniikoiden käytön. Tämän jälkeen puolet porukasta satunnaistettiin harjoittelemaan itsensä kannustamista pariksi viikoksi normaalien harjoitusten aikana, kun taas toinen puoli porukasta jatkoi fyysistä harjoittelua ilman motivaatiotreeniä. Analyysi perustuu monitieteelliseen, fenomenologisesti suuntautuneeseen viitekehykseen, joka ammentaa vaikutteita erityisesti Merleau-Pontyn fenomenologiasta, antropologisesta 'tiedon tavat' tutkimus-suuntauksesta, liikuntaja urheilukulttuurin tutkimuksesta sekä ruumiinsosiologiasta. Keskeisin tutkimuskysymys oli miten ruumiilliset, aistilliset, sosiaaliset sekä paikkaan ja aikaan sidotut prosessit muodostavat monimuotoisia ruumiillisen tietämisen tapoja liikuntaja urheilukulttuurin maailmassa. 2014 Newcastlen yliopistossa Isossa-Britanniassa
Publications af the University af Eastern Finland. ac.u/1 Taitolajien harrastaminen muokkaa liikeaivokuoren toimintaa Lääketieteen lisensiaatti Selja Vaalton kliinisen neurofysiologian alan väitöskirja "Functional muscle representations in cerebral cortex and use-dependent plasucity in motor cortices" tarkastettiin 28.2. Dissertations in Healt/1 Sciences., 110 216. ISSN: 17985714, ISBN: 978-952-61-1378-4. Tutkimuksessa tarkastellaan kuinka vapaaottelijat kehittävät taitoja tuottaa kipua ja taitoja sietää kipua. Niiden avulla oli mahdollista tarkkailla sekä selkeitä että hieman hienovaraisempia käytäntöjä ja päivittäistä kanssakäymistä, jolla vapaaottelijat ja valmentajat rakentavat ruumiintietoutta. Aikaisemmista käsityksistä poiketen lihasten edustusalueiden todettiin ulottuvan myös ensisijaisen liikeaivokuoren ulkopuolelle. Taitoluistelu puolestaan vaatii samanaikaista useamman jalkalihaksen käyttöä. Taitojen ja kykyjen lisäksi vapaaottelun ruumiintietoon kuuluvat myös tiedon tavat, jotka liittyvät läheisesti kipuun ja urheiluvammoihin. . Tuloksia voidaan hyödyntää aivovammaja liikehäiriöpotilaiden tutkimuksessa ja kuntoutuksessa. Prosessin seurauksena vapaaottelijat oppivat tulkitsemaan kipukokemuksiaan, käytäntöjään ja antamaan niille merkityksiä. Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Magneettipulssi eli magneettikentän muutos aiheuttaa aivokuorelle sähkövirran, joka aktivoi hermosoluja. Tarkoituksenmukaisen ja hyödyllisen muovautuvuuden tunteminen on tarpeellista tutkittaessa liikehäiriöiden syntymekanismeja. Harrastajat ja valmentajat jatkavat harjoittelua vammoista huolimatta. Kielisoitinten soittajilla ja taitoluistelijoilla oli vuosien harjoi ttelutausta. Se tarjoaa teoreeu.isen lähtökohdan sekä analyyttisiä työkaluja, jotka auttavat ymmärtämään miten urheiluliikuntatieto rakentuu käytännössä, kokemuksen kautta ja miten sillä on aina kehollinen perusta. Fenomenologia on arvokas resurssi tiedon tapojen tutkimuksessa urheilun ja liikuntakulttuurin piirissä. Lihasten edustusalueidcn supistuminen näyttäisi siis liittyvän niihin hienomotorisiin liikesuorituksiin,joissa korostuu lihasten eriytynyt käyttö. Kielisoitinten soittajilla todettiin supistunut aktiivisesti käytetyn kämmenlihaksen edustusalue verrokkeihin verrattuna. Toisin sanoen edustusalueen reunoilla liikehermosolut eivät aktivoidu yhtä herkästi kuin verrokeilla. LL Seljan Vaalton väitöstutkimus osoitti, että vuosia jatkunut liikeharjoittelu saa aikaan pitkäkestoisia muutoksia liikeaivokuorella aktiivisesti käytettyjen lihasten edustusalueilla. Kielisoitinten soittajilla havaittiin myös, että kärnmenlihaksen edustusalueen ääriosien toiminta on voimakkaammin estetty. Tarkastelussa on myös valmentajien rooli. Liikeaivokuoren muovautuvuuden lisäksi 15 terveellä koehenkilöitä tutkittiin lihasten edustusalueiden paikantumista aivokuorelle. Taitoluistelijoilla sen sijaan todettiin laajempi säärilihaksen edustusalue kuin verrokeilla. Kaikissa ryhmissä oli viisi koehenkilöä. Lisätietoja: Anu Vailtinen, sähliöposti: a.m.vaittine11@newcastle. Tutkimus perustuu kahdentoista kuukauden mittaiseen etnografiseen tutkimukseen kahdella vapaa-ottelusalilla Koillis-Englannissa. Tutkimuksessa todettiin myös, että lihasten edustusalueet paikantuvat aivokuorella aiemmin havaittua laajemmalle alueelle. Suoritettavien liikesarjojen vaatimuksista riippuen muovautuvuus näkyy joko laajentuneina tai supistuneina lihasten edustusalueina. Tutkimusmenetelmänä käytettiin navigoitua transkraniaalista magneettistimulaatiota, jolla pystytään aktivoimaan kohdennetusti eri aivokuorialueita magneettipulssin avulla. Nämä käytännöt ja prosessit johtavat usein kulttuuriin, jossa urheiluvammoja vähätellään. Tutkimus tarjoaa myös lisätietoa siihen kuinka vapaaouelijat navigoivat urheiluvammojen vaatiman hoidon ja kuntoutuksen sekä harjoittelukäytäntöjen välillä. Tämä taas viittaa siihen, että ne ovat herkemmin otettavissa käyttöön tilanteissa, joissa lihasten hermotusta täytyy vahvistaa. Väitösl1irjan jullwisutiedot: Vaalto, Seija. Tutkimuksessa käytetty fenomenologinen viitekehys ja etnografinen tutkimusmenetelmä olivat keskeisiä työkaluja. Lisäksi tutkimuksessa perehdytään urheiluvammakokemuksiin, -tarinoihin ja -käytäntöihin,jotka ovat vapaaottelijoiden ja valmentajien jaetun ruumiintietouden lähteenä. Nämä lihasten edustusalueet ovat hieman heikommin esieuyjä kuin ensisijaisella liikeaivokuorella sijaitsevat. Tutkimus on osa kasvavaa fenomenologista suuntausta liikunnan sosiaalitieteissä. Functional muscle representations in cerebral cortex and use-dependent plasticity in motor cortices. Yhden lihaksen hallitun käytön sijaan useat lihakset aktivoituvat samanaikaisesti. Vastaväittäjänä toimi professori Ulf Ziemann Eberhard-Karisi n yliopistosta Tubingenistä ja valvojana professori Esa Mervaala Itä-Suomen yliopistosta. Pitkään jatkunut ammattimainen liikeharjoittelu voi johtaa liikehäiriöihin, joissa liikeaivokuorella tapahtuu epätarkoituksenmukaista, "liiallista" muovautuvuutta. Väitöskirjassa verrattiin kiclisoitinten soittajien, taitoluistelijoiden ja verrokkien käsija jalkalihasten edustusalueiden eli lihasten toiminnasta vastaavien alueiden laajuutta aivokuorella. Lihasten edustusalueiden laajentuminen liittyy taas niihin liikesuorituksiin, joissa useat lihakset aktivoituvat samanaikaisesti. Pysyvä lin'1'1i jullwisuun: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-1378-4 Opettajan tuki motivoi liikkumaan myös koulun ulkopuolella Professori Martin Haggerin liikuntapsykologian väitöskirja "The TransContextual Model of motivation: LIIKUNTA& TIE~ 51 • 2-3/2014 95. Emografista tutkimusmateriaalia täydensivät lisäksi yhdeksäntoista semistrukturoitua vapaaotteluharrastajien, -kilpailijoiden ja valmentajien haastattelua . Kielisoitinten soitossa korostuu eriytynyt yksittäisen kämmen lihaksen käyttö. Menetelmällä pystytään rajaamaan tarkasti lihasten edustusalueet. Lihasten herrnotuksen vahvistuminen on erityisen tärkeää esimerkiksi aivoinfarktipotilaiden ja muiden aivovammapotilaiden kuntoutumisessa. Se tutkii tämän teoreettisen suuntauksen merkitystä ruumiin-sosiologialle sekä ruumiillisuuden tutkimukselle liikuntakulttuurin alueella. Virran osuessa lihasten edustusalueille liikehermosolut aktivoituvat ja lihas supistuu, jolloin nähdään pieni käden tai jalan liike
Tutkimus sisältää kriittisen EU-tason analyysin urheilun liikkuvasta kuvasta uudessa mediaympäristössä ja pyrkii vastaamaan ennen kaikkea siihen, mikä on tai tulisi olla oikeuden rooli median ja urheilusisältöjen muodostamassa kokonaisuudessa. Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health numerolla 203, 84 s,Jyväskylä 2014, ISBN 978-951-39-5681-3, ISSN 0356-1070. Erityisesti tarkasteltiin sitä, siirtyvätkö koululaisten uskomukset siitä, että liikunnanopettaja tukee sisäistä motivaatiota liikkua kouluympäristössä aktiiviseksi liikunnaksi myös koulun ulkopuolella. tuottaja-kulu uaja) suhteell istuminen sekä maantieteellisten rajojen ylittäminen osoittautuvat ongelmallisiksi oikeudellisessa tarkastelussa. Urheilusisällöissä tavoitellaan yhtäältä maksimaalista vetovoimaa ja näkyvyyttä. Lapsilla, jotka raportoivat olevansa sisäisesti motivoituneita liikkumaan vapaa-ajalla, oli myös vahvemmat aikomukset liikkua tulevaisuudessa ja osallistua myös fyysisesti aktiiviseen toimintaan tulevaisuudessa. Väitös avaa tärkeitä sovellusmahdollisuuksia kasvatuskäyiäntöihin, koska työssä korostuu sisäisen liikuntamotivaation edistämisen merkitys koululiikunnassa. Uuden mediaympäristön muutoksista etenkin konvergenssikehitys ja sosiaalinen media haastavat perinteiseen televisioon kytkeytyviä asemia ja oikeuksia sekä taloudellisen hyödyntämisen logiikkaa. Fyysisen aktiivisuuden edistäminen on tärkeä keino, kun halutaan ylläpitää tasapainoa energiankäytössä ja estää liikalihavuuden kehittymistä. An integrated multi-theory m odel to explain th e p rocesses of motivational transfer across coru exts" tarkasteltiin Jyväskylän yliopistossa 16 .5 . Vastaväittäjinä toimivat professori Ahti Saarenpää (Lapin yliopisto) sekä professori Peter Humphreys (University of Manchester) ja kustoksena professori Niklas Bruun. Hagger tutki tässä väitöksessäån sitä, edistääkö opettajien tuki koululiikunnassa oppilaiden motivaatiota liikkua myös koulun ulkopuolella vapaa-aikana. toisaalta suojataan erilaisia yksinoikeuksia ja liikearvoja. Väitöskirja on saatavilla yliopiston julkaisuyksihöstä, myynti®library.jyu. Tarkastelussa ovat etenkin yksinoikeudellisten lähetysoikeuksien käyuöä ja uutisvälähdysoikeutta sääntelevät EU-oikeudelliset instrumentit. Lisätietoja: Martin Hagge1; martin.hagger@curtin.edu.au. Väittelijällä on Bachelor of Arts (1994) ja Doctor of Philosophy (1999) tutkinnot Englannissa Loughborough Universityssä. Lisäksi selviteltiin, johtaako lasten motivaatio vapaa-ajan liikuntaan myös tulevaisuudessa liikuntakäyttäytymiseen. Se saattaa vaikuttaa heidän elinikäiseen liikunta-aktiivisuuteensa ja terveyteensä. Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Lisäksi tutkimus osoittaa, että urheilusisältöihin ja audiovisuaaliseen mediaan kytkeytyvä teollisuus on jatkuvasti teknologisen kehityksen, kilpailun ja yleisön vaatimusten ristipaineissa. Tutkimus osoittaa, että ei ole olemassa mitään yhtenäistä eurooppalaista tai EU-tason konseptia urheilun liikkuvalle kuvalle, vaan kansallisilla erityispiirteillä sekä lainsäädäntöja muilla ratkaisuilla on (edelleen) vahva rooli. Keskiössä on mediaoikeus ja tekijänoikeus, jolloin urheilua käsitellään erityislaatuisena sisältönä, johon liittyy monia oikeudellisesti mielenkiintoisia piirteitä. fi , E-material http://um.fi/ URN:ISBN978-951-39-5681-3 Urheilun audiovisuaalinen esittäminen ja oikeudelliset näkökohdat EU-tasolla OTK Anette Alen-Savikon oikeustieteen alan väitöskirja "Law and Cornmunity in the New Media Landscape Critical Perspectives on Audiovisual Sport Coverage in the European Union" tarkastettiin 16.5. Tähän liiuyen koululiikunta tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa laaja joukko nuoria. Oman aikamme uusmedia asettaa jälleen omat mahdollisuutensa ja haasteensa. Oikeuden roolista voidaan todeta, että muutokset mediaympäristössä merkitsevät osin uusia sääntelyvaatimuksia ja tarvetta uudelleenajattelulle. Lisäksi tutkitt iin aikomuksia ja todellista liikunta-aktiivisuutta. Vastaväi uäjänä toimi professori Jari-Erik Nurmi, (jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Taru lintunen. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-10-9768-3 96 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 2-312014. Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa on havaittu motivaation siirtyminen koulukontekstista koulun ulkopuoliseen kontekstiin. Väitöstutkimuksessa käsitellään audiovisuaalista mediaa ja urheilusisältöjä. Lisätietoja: Anette Alen-Savil1ho, anette.alen@helsinhi.fi. Vain harvat tutkimukset ovat selvittäneet sosiaali psykologisten tekijöiden roolia koululiikuntaan motivoitumisessa ja sitä, kääntyykö motivaatio fyysiseksi aktiivisuudeksi. Hagger on psykologian professori ja johtaa Health Psychology and Behavioural Medicine Research Group -tutkimusryhmää Curtin University -yliopistossa, Perthissä, Australiassa. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään uusmediaan ja internetiin liittyviä mahdollisuuksia ja ongelmatiikkaa. Tulokset osoittivat, euä oppilaiden kokemus opettajan tuesta koululiikunnassa motivoi oppilaita liikkumaan myös koulun ulkopuolella. Tämän mukaan koululaiset todennäköisesti motivoi tuvat olemaan fyysisesti aktiivisia myös koulun ulkopuolella. Ne tarkoittavat myös uudenlaisia toimijoita ja uusia sääntelyvaatimuksia. . Etenkin totuttujen mediaan liittyvien roolien tai jaotteluiden (esim. . Hagger tutki väitöskirjassaan psyykkisiä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä lasten motivaatioon ja aikomuksiin harrastaa liikuntaa. Tutkimuksessa tarkastellaan esimerkiksi urheilun lähetysoikeuksia ja maksutelevisiokehitystä sekä niihin kohdistuvia sääntelyja muita vaatimuksia, jotka nojaavat sananvapauteen, yleisön tiedonsaantioikeuteen tai mediapluralismiin
. sivulla . . . . Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. . . . Postitoimipaikka . aitio ta-. . . . . Myös muu palaute on tervetullut. . . Postitoimipaikka . D Itselleni D Lahjaksi Ovuositilaus 40 euroa/2014 D Kestotilaus 38 euroa/ vuosi D Opiskelijatilaus 25 euroa/2014 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan D Jäseneksi 39 euroa/2014 DYhteisöjäseneksi 180 euroa/2014 (kysy lisää!) D Opiskelijajäseneksi 23 euroa/2014 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni Jatkuvaksi D Muutan osoitteeni. Etunimi Jakeluosoite. . . «o ·en . Puhelin . (l) ~ U) C '~ ca ::::, c ... sivulla. . .. . . Tilaan Liikunta & Tiede -lehden (1.1.-31.12 ) Tilatessasi lehden kesken vuotta ja maksaessasi tilausmaksu n saat jo ilmestyneet lehdet takautuvasti. sivulla. Etunimi . . Lahjatilauksen saaja/ uusi osoite Sukunimi. . «o c:: ~ =; 3::::, +-' ·;:: :=, s .'.n:! (l) (l) >en U) :.::: .~ 8 en «o :_;;; <t: -i.nc:i: .Y ro ~ ~ .l!! 111 > ro i= C ::::,M ro = Cc::::, QJ U) ..:.:: C c::::, ~ :: = c::::, i-= ·;:::; a.. Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kirjapalkintoa. . Postinumero .. Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi ~LTS Liikuntatieteellinen Seura. . Voit osallistua äänestykseen lähettämällä palautetta leena.nieminen@lts.fi. Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2014 • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 40 euroa) • Tuntuva etu seuran järjestämien seminaarien osallistumismaksuista 1 • n. ..... 2 .. Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. . . . . . Sähköposti Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 31.72014 mennessä. . . alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS:n jäsenyydestä Tilauksen maksaja/ vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi. . . . Ilmoita palautekortin kohdassa Muuta palautetta kumman kirjan valitset, mikäli voitat. 3 ... .. . . .....l~C::::, PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 2-3/2014 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: 1 .. Muuta palautetta ..... Sähköposti . . . . ... . Posti numero .. Puhelin. --c . en ca "' c:: :=, = ~ ca ~ ~ a., CI) en ca 8 ~ en !:i ~ .j :::J ei LLI ca (l) w C :::c E (/) ~ U) a., :5 en :.::: c:: ><t: C CI. /. . Jakeluosoite. 10 %:n alennus seuran Julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS:n jäsenille 65 eurolla (normaalihinta noin 84 euroa).
LTS:n opiskelijajäsenet 125 € (koskee perusrurkinroopiskelijoita). Posterinäyttely Päivillä voi esitellä eriryisliikunraan liittyviä tutkimustuloksia sekä hankkeita. Opiskelijahinta 150 € (koskee perusturkinto-opiskelijoita) Kysy edullisia opiskelijahintoja ryhmille. Majoiruskiintiöita on varattu mm. seuraavista hotelleista. Osallistumisen voi siirtää toiselle henkilölle (siirrosta ilmoitus linda.raivio@lts.li). Maksu veloitetaan myös siinä tapauksessa, että peruutusta ei ole tehty eikä osallistuja ole saapunut paikalle. OIO 778 6610 roni.piispanen@lts.li Lisätietoja ilmoittautumisista: Linda Raivio p. Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan koko seminaarimaksu. -27 .8.2014 Jyväskylän Agora Seminaarin hinta Osallisrurnismaksu 225 €. Suomenkieliset abstraktit julkaistaan Eriryisliikunnan päivillä osallistujille jaettavassa ennakkomateriaalissa. 014 330 3000, jyvasky1a@scandichotels.com inva 2 x 2HH, 125 €/huone lHH, 105€/huone 2HH, 125 €/huone Sokos Hotel Alexandra, kiintiö on voimassa 26.7.2014 asti, varaukset tunnuksella: ERLI 14, tel. Laskun maksamatta jättämistä ei tulkita peruutuksena. Hinnat sisälrävät seminaarimateriaalin, ohjelmaan merkityt lounaat ja kahvit sekä iltatilaisuuden aterian. 020 123 4640, sales. 26. Ilmoittaudu osoitteessa www.erityisliikunta.li, puhelimitse 010 778 6602 tai sähköpostilla linda.raivio@lts.li. Hotelli Alba, kiintiö voimassa 10.7.2014 asti, varaukset tunnuksella: ERLl14, tel 014 636 311, info@hotellialba.li inva 2 kpl, 96 € / hlö 1 HH standard 96 €/huone tai superior 108 €/huone 2HH standard 118 € / huone tai superior 126 € / huone Hotelli Scandic, kiintiö on voimassa 26.7.2014 asti, varaukset tunnuksella: 15398101, rel. Osallistumismaksu laskutetaan etukäteen. Majoitus Osanottajat varaavat ja maksavat majoitukset itse. Ii) maanantaina 28.7.2014 klo 16.00 mennessä. Ii inva 2 kpl 1 HH (standard) 98,50 € / huone, 2 HH (standard) 108,50 € / huone Muissa Jyväskylän hotelleissa on varattuna invahuonekiintiöitä seuraavasti: sa1es.jyvasky1a@sokoshotels.li; viimeinen voimassaoloaika 12.08.2014, varaukset tunnuksella: ERLI 14 jyvaskyla.cumulus@restel.li; viimeinen voimassaoloaika 27.7.2014, varaukset tunnuksella: Erityisliikunnan päivät laajavuori.rantasipi@restel.li; viimeinen voimassaoloaika 27.7.2014, Varaukset tunnuksella: Erityisliikunnan päivät Peruutusehdot Viimeinen veloitukseron peruutuspäivä on perjantai 15.8.2014. jyvaskyla@sokoshotels. 010 778 6602 linda.raivio@lrs.li Opetusja kulttuuriministeriö • ~ 1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Jyväskylän kaupunki nim vh Snfwty ,r .por )(/( f. Posterit voivat olla joko tieteellisiä, käytännöllisiä/ammatillisia tai menetelmiä/hankkeita esitteleviä. Lisätietoja ohjelmasta: Toni Piispanen p. Seminaaripaikka ja iltatilaisuus Seminaari järjestetään Jyväskylän yliopiston Agorassa (Mattilanniemi 2, 40100 Jyväskylä). LTS:n henkilöja yhreisöjäsenet 175 € (yhreisöjäsenilrä edellytetään yhreisilrnoirrauturnisra koskee varsinaisia yhteisöjäseniä). Abstraktit tulee jättää sähköpostitse (toni.piispanen@lts. Ilmoittautumin en Viimeinen ilmoittautumispäivä on perjantai 8.8.2014
Erityisliikunnan päivien päätössanat Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Jukka Ukkola 1. Tutkimuksella ja kehittämisellä hieno historia 5. VAMMAINEN NUORI TOIMII, TEKEE, OHJAA JA VAIKUTTAA 2. Professori Hannu Itkonen, Jyväskylän yliopisto Lounastaukoja ulkopelit (Mattilannierni) Teemaseminaarit 1-4 14.30 Kahvitauko, postereihin ja näyttelyihin tutustuminen 15.15-16.45 Teemaseminaarit jatkuvat 17.00-18.30 Työpajat 1-3 20.00-23.00 Eriryisliikunnan ilta, (Ravintola Piato, Agora) 1. entä tulevaisuus. Liikkeen mielekkyyttä ja mielen liikettä 7. Puheenjohtajana Taru Lint unen, Liikuntatieteellinen Seura 8.00 9.30 10.00 11.30 13.00 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttelyt Erityisliikunnan päivien avaus Puheenjohtaja Taru Lintunen, Liikuntatieteellinen Seura Opetusja kulttuuriministeriön tervehdys Adapted Physical Activity in Europe: Comparative views and perspectives in professional education Dr. Tåällä kuntalainen -kuuleeko kunta. Vammaisurheilijan polku on yksilöllinen 3. "Kaikki pelaa" myös varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Psykomotoriikka ja Sherborne avaimet kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen 4. Öljyä palveluketjuun joustavasti kuntoutuksesta liikuntaan 8. 6. VAIKEAVAMMAISET LAPSET JA AIKUISET MUKANA LIIKUNTA PALVELUISSA 3. Liikuntaa ennen ja jälkeen keinutuolin Aamuvirkkujen ulkoilulenkki ]yväsjärven ympäri (lähtö hotelli Alexandra n aulasta klo 7. Arkkitehti Nina Kilpelä, Kynnys ry 14.45 Teemaseminaarien suositukset 15.35-15.45 8. 00) Puheenjohtajana Jukka Ukkola, Valtion liikuncaneuvoston eriryisliikunnan jaosto 8.30 Kuntien erityisliikunnan tilannekatsaus Tutkija Timo Ala-Vähälä, Jyväskylän yliopisto, Projektipäällikkö Saku Rikala, Liikuntatieteellinen Seura "No fear no limits" nuorisonäköaloja liikuntaan Haastattelussa extrernistit Aleksi Kirjonen ja Henry Manni Liikkeellä voimaa vuosiin Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelma Pirjo Kalmari ja Ulla Salminen, Ikäinsti tuurti Kahvitauko ja näynelyihin tutustuminen 9.45 10.15 11.15 12.15 13.45 14.15 Teemasemi n aari t 5-8 Lounastauko (Manilanniemi) Teemaseminaari t jatkuvat Kahvitauko ja näyttelyihin tutustuminen Pääseekö sinne, entä pystyykö toimimaan. SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUSJA KEHITYSHANKKEET TYÖPAJA www.erityisliikunta.fi. 2. Martin Kudlacek, European Federation of Adapted Physical Activiry Jatkuuko liikuntakulttuurin eriytyminen
Postilähetyksiin lisätään toimituskulut. Postilähetyksiin lisätään toimituskulut. Tilaukset: www.lts.fi • linda.raivio@lts.fi • puh. Kari Kauranen . . Tilaa kaikki kolme kirjaa edullisempaan yhteishintaan: 170 € (norm.hinta), 145 € (LTS.n jäsen -hinta), 120 € (opisk.hinta). Hinta: 60 € (norrn.hinra), 50 € (LTS:n jäsen -hinra), 40 € (opisk.hinta). Kari Kauranen, Niina Nurkka Biomekaniikkaa liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 166; 435 sivua, 2010. Kirja kokoaa näkemykset ihmisen motoristisesta suorituskyvystä ja oppimisesta. Hinta: 75 € (norrn.hinta), 65 € (LTS:n jäsen -hinta), 55 € (opisk.hinta). Toistaiseksi alalta on puuttunut ajantasainen suomenkielinen perusteos. Alaan keskittyvää suomenkielistä oppikirjaa ei aiemmin ole julkaistu. Postilähetyksiin lisätään toimituskulut. Kari Kauranen Lihas rakenne, toiminta ja voimaharjoittelu Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 171; 566 sivua, 2014. 010 778 6602. Hermoston tulee olla kunnossa, jotta oppiminen olisi mahdollista, ja pedagogisten menetelmien oikeita, jotta muutokset olisivat optimaalisia. Liikkeiden ja voirnantuoton ymmärtäminen edellyttää lihaksen rakenteen ja toiminnan tuntemista. Opiskelijoiden ryhmätilaukset sovitaan erikseen. Teos perehdyttää lukijan biomekaniikan tieteenalaan sekä esittelee biomekaniikan eri aihepiirejä ja mittausmenetelmiä suomeksi. Finnish Society of Sport Sciences liJJJJM rakenne, toiminta ja voimaharjoittelu J l 1 1 ! www.lts.. Kirjan lopussa nämä näkökulmat yhdistetään käytännön ohjeiksi Hinta: 60 € (norrn.hinta), 50 € (LTS:n jäsen -hinta), 40 € (opisk.hinta). "Lihas rakenne, toiminta ja voirnaharjoittelu" on lihaskudokseen keskittyvä oppikirja, jossa tarkastellaan lihaksen rakennetta ja toimintaa, lihastoiminnan biomekaniikkaa ja mittaamista, lihaskudoksen vaurioita, ikääntymistä ja lihassairauksia sekä lihasvoimaharjoittelua. Fysiologiset ja pedagogiset lähtökohdat ovat toisistaan riippuvaisia ja toisiaan täydentäviä. Biomekaniikkaa tarkastellaan sekä biotieteiden että fysiikan näkökulmista. Postilähetyksiin lisätään toimituskulut. Lopuksi näkökulmat yhdistetään yhtenäiseksi ja saumattomaksi kokonaisuudeksi. Kari Kauranen Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 167; 443 sivua, 2011