1 . j • ' '1· f ........ ' !..J J • r. -r r:J lr l 'I .J::
Tuoreen eurooppalaisen selvityksen perusteella näyttää siltä, että eri maiden asukkaiden liikuntamäärissä on eroja. Tässä ovat menneet erilaiset terveysja kuntoliikuntamääritelmät osin sekaisinkin. USA:ssa. Paino: Vammalan Kirjapaino Oy Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 32 euroa Vuositilaus: 36 euroa 43. Merkkipäivän aiTampereella pidettiin kesäkuussa Euroopheena oli USA:n korkeimpalaisen terveysliikunnan verkoston kokous, man lääkintäviranomaisen jossa pohdittiin, tarvitseeko Eurooppa omat antama maailman ensimmäinen terveysliikuntasuositus vuonna 1996. katriina.kukkonen-harjula@uta.fi Liikunta &Tiede 3/2006 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi /. Edellä mainitussa yhdysvaltalaisessa kokouksessa tuli myös esiin, että päivitetty terveysliikuntasuositus on valmisteilla. Myös liikunnan toteutuminen näyttää olevan erilaista eri maissa. Tämän ovat osoittaneet lukuisat yritykset luoda yhtenäinen ja kattava fyysisen aktiivisuuden kyselyja seurantamenetelmä, jossa kyselyjen avulla voitaisiin verrata eri maita. Toisaalta on todettu, että vaikka lapsia neuvoloissa ja koulussa seurataan kansainvälisesti ainutlaatuisella tavalla, tietyt yksinkertaisetkaan mittaustulokset kuten paino ja pituus eivät ole automaattisesti edes saman kunnan terveyspäättäjien käytössä, puhumattakaan että voisi käyttää vertailuun toisten alueiden tietoja. Tämä johtuu liiallisesta syömisestä eli energiansaannista energiankulutukseen nähden. Niinpä kotimaassa on alkukesästä jatkunut tuoreen liikuntalajigallupin innoittamana keskustelu siitä, mikä osa väestöstä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Kolikon toinen puoli on kuitenkin se, että väestömme niin lapset kuin aikuisetkin lihovat. Suositusten tieteellinen perustahan ei sinänsä muutu, vaikka siirrytään eri mantereelle, mutta liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden käsittäminen ja myös päättäjien toimeenpano voivat olla erilaisia eri kulttuureissa. Tämäkin puoltaisi erilaisten suositusten laatimista erilaisille ryhmille eri tavoittein ja eri keinoin. Itse asiassa kuntoliikunta on helpompi ihmisiltä kyselylomakkeella lyhyesti kysellä kuin selvittää monimuotoisen kevyempikuormitteisen terveysliikunnan määrää. Asian kunniaksi oli järjestetty arvovaltainen kansainvälinen tieteellinen seminaari liikunnasta ja kansanterveydestä, mutta valitettavasti harvoja suomalaisia osallistui kokoukseen lukuun ottamatta muutamaa kansallista pioneeriamme. Päätoimittajat: Katriina Kukkonen-Harjula (vast.) Kari L. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Pilvikki Heikinaro-Johansson Alexander Holthoer Terhi Huovinen Kirsi Hämäläinen Pasi Koski Raija Laukkanen Markku Ojanen Susanna Rahkamo Eila Ruuskanen-Himma Kuvat: Antero Aaltonen Kansi: Gorilla/ Mikael Andersson Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Terveysliikuntaan kuuluu myös erilaisia ruumiillisia ponnistuksia ja muuta arkiliikuntaa, joita voi olla vaikea omasta arjesta arvioida, koska ne usein tapahtuvat lyhytkestoisina pätkinä. Jo sinänsä termit liikunta, liikkuminen ja urheilu saavat erilaisia merkityssisältöjä ja osin tiedostamattomia painotuksia eri kielissä. vuosikerta ISSN 0358-7010. Ilmiö on samantyyppinen kuin keskustelu siitä, onko koululaistemme kunto huonontunut, koska käytössä ei ole kuntotestausjärjestelmää, terveysliikuntasuosituksensa alkuperäisten yhdysvaltalaisten sijaan. TERVEYSLIIKUNNAN ENSIMMÄINEN VUOSIKYMMEN KATRIINA KUKKONEN-HARJULA erveysliikunta vietti 10-vuojoka olisi pysynyt samanlaisena useita vuositisjuhlaansa tänä keväänä kymmeniä. Yksityiset ja maksulliset liikuntaseurat, 'klubit', näyttävät ainakin toistaiseksi olevan tärkeämpiä liikuttajia muualla kuin Suomessa, jossa harvaan asuttu maa edelleenkin mahdollistaa yksin tai pienessä perhetai ystäväpiirissä tapahtuvan luontoliikkumisen tai työmatkaliikunnan
Terveydenhoitohenkilökunnalta saatu tieto ja opastus on merkittävä keino saada iäkkäät kiinnostumaan liikunnasta. Uusimpien väestötutkimuksten mukaan sosiaalinen pääoma edistää hengissä säilymistä melkein yhtä tehokkaasti kuin tupakoinnista luopuminen ja selvästi tehokkaammin kuin laihduttaminen tai liikunta. Pauli Vuolle, Tiinu Wuolio 26 Hyvä aerobinen kunto vähentää stressiä opettajan työssä. Anna Rantanen 31 Yleisurheilun MM-kisat 2005 Helsingissä mihin rahat päätyivät. Mikko Salasuo TUTKITTUA 57 Väitösuutiset. Helena Viholainen 21 POLTTOPISTEESSÄ:Tutkittu tieto nopeasti kotimaiseen käyttöön. Laaja-alaisuus on haaste koulutukselle. Jukka Karvinen 47 Tarvitseeko Eurooppa omat terveysliikuntasuosituksensa. Mikael Fogelholm 45 Koululaiset liikkeelle: Liikunta luomaan kouluyhteisön hyvinvointia. Jari Eskola 56 Enemmän kuin osiensa summa. Markku T Hyyppä 10 Sosiaalinen tuki, itsearvostus ja pätevyyden kokemukset heijastuvat nuoruusiän liikunnassa. Jaana Salmela 16 Tallaako lapsi kielensä päälle. Liikuntatieteellisille tutkimusprojekteille myönnetään valtionavustusta jatkossa pääsääntöisesti kolmeksi vuodeksi. Ammattikorkeakoulusta valmistuva liikunnanohjaaja voi toimia mm. Seppo Laakso, Päivi Kilpeläinen 34 Kuntotestauksen ammattitaito rakentuu teorian ja käytännön vuoropuheluna. Kari Keskinen 22 Liikuntatieteellinen Seura Höyrypäisyydestä asialinjalle, liikaakin. Hyvä stressi edesauttaa jaksamista. Nuoruusiässä sekä tyttöjen että poikien elämässä tärkeimpiä ihmisiä ovat vanhemmat, sisarukset, ystävät ja seurustelukumppani . Tyttöjen ja poikien välillä on kuitenkin tärkeitä sosiaalisiin suhteisiin ja minäkokemukseen liittyviä eroja . Tiina Ritvanen 28 Motivointi on haaste viestinnälle. matkailun, kilpaurheilun, kuntoja terveysliikunnan, lasten liikunnan, kuntotestauksen ja soveltavan liikunnan parissa . Kisojen taloudelliset riskit olivat täysimääräisesti kisaorganisaation sekä Suomen valtion kannettavana. Eeva Kaunismaa POHDITTUA 53 Onko kilpaurheilussa tilaa itsensä kehittämiselle. Kirsi Hämäläinen, Ulla Härkönen, Paula Harmokivi, Kalle Tiihonen, Timo Vuorimaa, Reino Kärkkäinen, Pekka Pitkälä, Mika Vähälummukka 39 Tutkimusuutisia TAPAHTUNUTTA 43 Nuoret lihovat muuttuuko koululiikunta. Kunto ja ikä vaikuttavat opettajien jaksamiseen. Stafettkarnevalen -yhteisöhengen lujittaja. Tero Viljanen LUETTUA 54 Litet bättre. 2 Pääkirjoitus. Pekka Oja 50 Luuja murtumatutkimuksen huippukokous UKK-instituutissa: Liikunta turvaa luun terveyttä Pekka Kannus 52 Kolmivuotiseen tutkimusrahoitukseen. Kun liikuntasosiologian emeritusprofessori Pauli Vuolle haastatteli kahta liikuntatutkimuksen ja -politiikan vaikuttajaa emeritusprofessori Risto Te lamaa ja liikuntaneuvos Joel Juppia, oli pinnalla odotetusti liikuntakasvatuksen ja -suunnittelun tutkimus, tiedottaminen ja vaikuttaminen. Katriina Kukkonen-Harjula 4 Talkoohengestä koituu hyvinvointia. Varhainen liikuntataitojen oppiminen edistää myös kielellisten taitojen oppimista.Liikuntataitojen oppimisen ongelmat ja kielellisten taitojen oppimisen ongelmat ilmenevät usein samoilla lapsilla. MM2005-kisat tuottivat IAAF:lle noin 20 miljoonaa euroa
Staf ettkarnevalen 4 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /&x;
HYYPPÄ Uusimpien väestötutkimusten mukaan sosiaalinen pääoma edistää hengissä säilymistä melkein yhtä tehokkaasti kuin tupakoinnista luopuminen ja selvästi tehokkaammin kuin laihduttaminen tai liikunta. yhteisöhengen lujittaja LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2000 5. Teksti: MARKKUT
Sosiaalinen pääoma tuottaa hyvinvointia ja terveyttä. Kevättalven aurinko lämmitti kyläkoulun ohi kiemurtelevaa asfalttitietä. Juohsuhuivan asfaltin pätkä löytyi kylästämme, jonne kolmen naapurinhylän koululaiset olivat tulleet harjoittelemaan liihunnanopettajan ohjauksessa. Muutamia ennakkoluulottomia työtovereitani olen pyytänyt katsomaan FST:n Stafettkarneval-lähetystä. Kuvassa päävaikutussuunta (paksut nuolet) ja väistyvä vaikutussuunta (ohuet nuolet) on varmistettu väestötutkimuksin.. Siitä on paisunut mahtava liikuntaja showtapahtuma, joka kokoaa toukokuun toiseksi viimeiseksi perjantaiksi ja lauantaiksi joukkueita kaikista suomenruotsalaisista kouluista (Åström ym. Tuomelan kehittämä sosiaalisten toimintojen (social practices) teoria kuvaa "erilaisia sosiaalisen tekemisen ja toiminnan käsitteitä, erityisesti usean agentin (toimijan) yhdessä intentionaalisesti suorit6 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /2006 tamia tekoja sekä näitä tekoja käytännöllisen päättelyn kautta perustelevia nk. Lumipälvet surhastuivat vauhdilla. Se höyrysi lämpöä. Tajusin, että kyse oli koululaisten viestiharjoittelusta, sillä Staf etthamevalen oli runsaan kuukauden kuluttua Helsingin Olympiastadionilla. Esimerkiksi suomenruotsalainen elämäntapa ja pohjalainen liikuntakulttuuri ovat me-hengen läpäisemiä peruskulttuureita. Me-intention vallassa yhteisössä tai ryhmässä jokainen uskoo , että ryhmän jokainen toimija aikoo tehdä tavoitteena olevan teon. "Me yhdessä aioimme tehdä sen" ja yhteiset uskomukset muodostavat measenteen (Tuomela 2002), jota tarvitaan yhteisöllisyyden muodostumiseksi (kuva 1) (Hyyppä 2002, 2005). ". Kaikille yhteisön toimijoille yhteinen intentio ei vielä riitä, vaan luottamusta toisten tavoitteisiin tarvitaan me-hengen luomiseksi. luottamuksellisesta vuorovaikutusverkostosta, osallistumisesta ja harrastustoiminnasta koostuvan sosiaalisen pääoman edellytys. Me-intentiot, so. Kannustuskuoroon kuuluminen on yhtä tärkeää kuin viestijoukkueisiin osallistuminen. Nuoren kansakunnan yhdistysinto teki niin suuren vaikutukseen ranskalaiseen, että hän kirjoitti "mikään ei ansaitse suurempaa huomiota kuin Amerikan henkiset ja moraaliset yhdistykset" Vieläkin amerikkalaiset ovat yhdistysten lukumäärässä kansojen kärkisijoilla heti Pohjoismaiden jälkeen (Putnam 2000). Yksi juoksi hapula kädessä minua hohti ja pysähtyi hengästyneenä. Kyse ei ole tiukkailmeisestä urheilukilpailusta, vaan hauskasta yhdessäolosta. Jokaista erillistä sosiaalista tekoa tehdessään kullakin toimijalla täytyy olla käsitys ryhmätavoitteesta (Tuomela 1983, 2002). Me-henki on sosiaalisen pääoman "pullon henki': so. Kysyin kapulan kuljettajalta, löytyykö pienestä hylähoulustamme viestijouhhueellinen. He ovat ilahtuneina ihmetelleet, miten liikuntatilaisuus voi olla näin monipuolinen ja hyvää oloa tihkuva. TVkatsojakin aistii Stafettkarnevalenin yhteisöllisyyttä ja tulevaisuuden uskoa pursuvan tunnelman. me-intentioita (me-tavoitteita) ja yhteisiä uskomuksia" (Tuomela 1983). Joka puolelta Suomea saapuneet joukkueet kisailevat omissa sarjoissaan, koululaisten suosikkimusiikki raikaa Stadionilla, ja etukäteen hyvin harjoitelleet kannustuskuorot kajauttelevat riimejään. istähän tässä on kysymys. Tilaisuus televisioidaan ruotsinkielisellä kanavalla suorana lähetyksenä, mutta vain harva suomenkielinen on tämän havainnut. Nykyisin järjestöelämä tuntuu luonnolliselta tavalta toimia kansalaisyhteiKuva 1. 2001, Stafettkarnevalen 2006) . Varmaankin se, ettei Ranskassa tunnettu kansalaisten vapaaehtoista toimintaa, eikä Euroopassa demokratia tarkoittanut samaa kuin Yhdysvalloissa. Tyttö vastasi, ettei tietenkään, mutta naapurinhylien koululaisten kanssa yhdessä saadaan joukkue kasaan. Stafettkarnevalenin "isä" Carl-Olaf Homen toi idean Yhdysvalloista. Peruskulttuurista me-henkeen Filosofi Raimo Tuomelan tutkimukset ovat teoreettiseksi avuksi pohdittaessa ihmisyyteen kuuluvan sosiaalisen toiminnan, myös yhteisöllisyyden, luonnetta. Koululta metsään suheltava pururata oli vielä hiihdettävissä. Suomenruotsalaiset koululaiset, opettajat ja vapaaehtoiset toimitsijat ovat vuodesta 1961 lähtien vuosittain kokoontuneet viestikarnevaaliin Helsingin Olympiastadionille. Talkoot sosiaalisen pääoman metaforana Satakahdeksankymmentä vuotta sitten ranskalainen Alexis de Tocqueville kierteli Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa (Tocqueville 2006). Mikä vapaaehtoisissa järjestöissä ja yhdistyksissä saattoi innostaa ranskalaisvierasta. Tuo yhteisöllisyys näyttää perustuvan vanhan kulttuurin sisältämään me-henkeen. Hämmästyin nähdessäni kourallisen lenhhivarusteisia lapsia asfaltilla. Sosiaalisella toiminnalla Tuomela tarkoittaa usean henkilön yhdessä suorittamaa toimintaa,jossa henkilöt "sopivalla tavalla suhteuttavat toimintansa toisten toimintaan tavoitellessaan jotain yhteistä päämäärää tai noudattaessaan jotain yhteistä sääntöä, käytäntöä tms
Sosiologi Pierre Bourdieu käytti sosiaalisen pääoman käsitettä ennen Putnamia, ja hänen määritelmänsä sisälsi keskenään verkostuneiden yksilöiden vallankäyttöä yhdistyksissään (Bourdieu 1977, 1980, 1986) . Näin tulkittuna yhteisöllisyys sopii myös Tuomelan (2002) sosiaaToistaiseksi ei tiedetä, miten sosiaalisen pääoman vaikutus välittyy kansanterveydeksi. Putnam teki italialaisten kumppaniensa kanssa 1980-luvulla laajan selvityksen italialaisten vaurauden ja demokratian alue-eroista. Valtiotieteilijä Robert D. Muualla lähes tuntematon ilmiö on suomalaiskansallista henkistä pääomaa. Varhaislapsuuden kaltoinkohtelusta seuraa pysyviä psykofysiologisia muutoksia, jotka heikentävät aikuisiän rasitustilanteista selviämistä. Tutkimus julkaistiin vuonna 1993 nimellä Making democracy work (Putnam 1993). Bouedieuta mukaillen korostan sosiaalisen pääoman yksilötason vaikutuksia. Talkoot tarkoittaa vastikkeetonta naapurija tuttavaapua, jota tarvitaan jonkin hankkeen toteuttamiseksi. Määrittelen sosiaalisen pääoman myönteiseksi ryhmäintentioon perustuvaksi kansalaisaktiivisuudeksi, joka emegoituu (ilmaantuu) kansalaisten keskinäisissä vuorovaikutusverkostoissa tiettyjen ehtojen vallitessa. Kutsun sitä tieteellisellä nimellä sosiaaliseksi pääomaksi. Bourdieu ei pidä yhdistystoimintaa välttämättä myönteisenä kansalaistoimintana. Tulosten kannalta on samantekevää, onko yhteistoiminnan me-henki seurausta suomalaisten talvisodan hengestä, tai perustuuko se haluun rakentaa yhdessä liikuntapaikka. sössä myös EU:ssa. Hyyppä 2002, Ruuskanen 2002, Forsman 2005, Iisakka 2006). Suomessa sosiaalista pääomaan on esitetty paikkaamaan surkastuvaa hyvinvointivaltiotamme (esim. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/20Cf3 7. Ennen pitkää yhdistykset toimivat kuten mikä tahansa valtapeli, jossa yhdistys kamppailee elintilasta toisten yhdistysten kanssa. Sosiaalisen pääoman toinenkin tuleminen tapahtui Yhdysvalloissa, mutta lähtöaskel otettiin Italiassa. Vaikka talkoohenki kansallisena hyveenä on hiipunut 1950-luvun kultaajoistaan, vielä sitä löytyy kansalaisyhteisöissä, kuten liikuntaja urheiluseuroissa. Kiinnostavimmat teoriat nojautuvat stressin käsitteeseen ja· psykofysiologisen säätelyn pysyvään muutokseen. Pyyteetön naapuriapu, jota tutut ja tuntemattomat avittavat, kertoi 1800-luvun Yhdysvaltojen yhteisöllisyydestä, siitä samasta, jota Suomessa kutsutaan talkoiksi. Määritelmäni mukaan sosiaalinen pääoma tarkoittaa kansanryhmälle tai väestölle ominaista yhteenkuuluvuutta, joka näkyy lukuisina vapaaehtoisina kansalaisjärjestöinä ja keskinäinen luottamuksen pönkittäminä toimintaverkostoina (Hyyppä 2002)
1,6 1,4 1,,2 1 0,8 0,6 0,4 G,l AttllvlDN Kuva 3. Joka kymmenes miespuolinen toimi urheilujärjestöissä tai liikuntakerhoissa, mikä oli suosituin vapaaehtoistyön muoto. Hän perustaa näkemyksensä tarkkoihin ja ajankohtaisiin lukuihin, jollaisia Yhdysvalloista on vaikea saada. 2006). 8 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /20CJ3 rannikkoseutu) suomenja ruotsinkielisten sosiaalista pääomaa, selvitimme muuttoliikkeen, tuttavaverkoston, keskinäisen luottamuksen, vapaa-ajalla tapahtuvan sosiaalisen osallistuminen, kulttuuriharrastustoiminnan ja yhdistyksiin kuulumisen laadullisia ja määrällisiä eroja kieliryhmien välillä (Hyyppä ja Mäki 2001, 2003). Karkeasti arvioiden puoli miljoonaa suomalaista toimii liikunta-alan vapaaehtoisissa tehtävissä. Hyyppä 2002, 2004, Ruuskanen 2002, Iisakka 2006). Pohjanmaan väestöstä 27 prosenttia oli osallistunut liikuntatai urheilujärjestön toimintaan kysymystä edeltäneen vuoden aikana. Suomessa etenkin harrastusyhdistysten luku on kasvanut 1990-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Sosiaalisen pääoman operationalisointi mittaamista varten ei ole helppo tehtävä. Toisaalta osallistuvat miehet ja naiset olivat merkitsevästi lisänneet liikuntaja ulkoiluharrastustensa määrää, mikä kertoo liikuntasuositusten tehokkuudesta (kuva 2) (Hyyppä ym. Se on asetettu 1,0:ksi kuvaamaan vapaa-aikanaan kohtuullisesti (keskimmäiset neljännekset) kansalaisja harrastustoimintaan osallistuvia. Poliittisiin ja ammattiyhdistysten järjestötoimintaan osallistuvien määrä on kyllä laskenut 1980-luvulta lähtien. Liikuntaja urheilujärjestöihin osallistuneiden prosenttiosuudet ovat kasvaneet vuodesta 1981 vuoteen 2002 (lisakka 2006). Hyvinvointija terveystutkimuksissa sosiaalinen pääoma tavoitetaan kuitenkin yksilötasolla likimääreinä (lähisuhteet, luottamus ja vastavuoroisuus, sosiaalinen osallistuminen ja harrastaminen, luottamus viranomaisiin, kansalaisosallistuminen ja yhteisön ominaisuudet) (ks. Vertaillessamme Pohjanmaan rannikon (Vaasan Uikuntajlirjest6toimintaao o alliltumioen, % 1 llthd Naiset YlllttllJi 1 30 ...------l==============-~ 2S i 20 15 10 5 1981 1991 2002 Kuva 2. Sekaannusta ssuraa jo määritelmästä, joka viittaa yhteisön ominaisuuteen. julkaisematon). Aktiivisesti (ylin neljännes) osallistuvien kuolemanvaara on 14 % pienempi ja passiivisten (alin neljännes) 44 % suurempi kuuin kohtuullisesti osallistuvien. Vaikka Pohjanmaan suomenkielinen väestö edustaa käyttäytymiseltään ja hyvinvoinniltaan "prikulleen" keskivertosuomalaisia, urheiluja liikuntajärjestöaktiivien väestöosuus (miehistä 32 %. Talkoot, kuoro tai muu vapaaehtoinen yhdessä toimimiseen perustuva kansalaisaktiivisuus täyttää määritelmän ehdot. Esimerkiksi liikuntaja urheilujärjestöissä toimiminen sisältyi tutkimuksemme sosiaalisen pääoman operationalisointiin ja mittaamiseen. Tilastokeskuksen viimeisen ajankäyttötutkimuksen mukaan kyselyä edeltäneen neljän viikon aikana 29 prosenttia yli 10-vuotiaista suomalaisista oli tehnyt vapaaehtoistyötä. Pystyakselilla esitetään kuolleisuuden vaarasuhde. Seuraavassa Mini-Suomi Terveystutkimuksen 24 vuoden seuruututkimuksessa käytimme vapaaajan sosiaalista osallistumista ja luottamusverkostoa sosiaalisen pääoman mittaamiseen. Valmistumassa olevan jatkotutkimuksemme (Terveys 2000:n kaupunkilaisotos) ennakkotiedot osoittavat, että samat vapaa-ajan yhdistystoimintaan osallistumattomat miehet (46 %) ja naiset (60 %) ovat pysyneet 20 vuoden ajan "sohvaperunoina". Vastapainoksi taide-, kulttuuri-, liikunta-, ympäristö-, museo-, perinne-, opintoja sivistysyhdistykset, sukuseurat sekä moottorija autokerhot ovat kasvattaneet osuuttaan. Kriittisimmät epäilevät väitettä, sillä vapaaehtoisen yhdistysja harrastustoiminnan muodot muuttuvat nopeasti. lisen toiminnan määritelmään. Urheilutai liikunta järjestöissä toimiminen oli naistenkin vapaaehtoistyön suosikki (kuva 2) (lisakka 2006) . Muut terveyden vaaraja suojatekijät (ikä, lihavuus, koettu terveys, lääkärin toteamat taudit, sosiaalinen asema, koulutus, terveyskäyttäytyminen jne.) on huomioitu (eli vakioitu) (Hyyppä ym. Yhdistystoiminnan asiantuntija Matti Siisiäinen esittää, että Suomessa yhdistystoiminta ei ole kriisissä, vaan päinvastoin voimistuu. 2006) . Liikuntaja urheilujärjestöaktiivit Putnam väittää, että Yhdysvalloissa yhdistystoiminta on vähenetynyt viimeisten vuosikymmenten aikana (Putnam 2000) . Suomessa kansalaisjärjestöjen, yhdistysten ja seurojen kokonaismäärä ei ole pienentynyt, ja vuositasolla eniten yhdistyksiä rekisteröitiin vuonna 1997. Perusteellisesti tutkitut 8000 henkilöä edustavat koko Suomen 30vuotta täyttänyttä väestöä (Hyyppä ym
En anna tieteellistä vastausta toistuvasti esitettyyn kysymykseen siitä, miten voimme kerätä sosiaalista pääomaa. 2006). Åström A-M.Stafettkarnevalen som evenemang ungdomen som aktör. Hyyppä MT. Helsinki: Tilastokeskus, 2006. The forms of capital. Selkokielellä tuloksemme tarkoittavat, että jos haluaa elää pitkään, kannattaa osallistua talkoisiin ja liittyä kuoroon mieluiten seurakuntakuoroon. (Hyyppä ja Mäki 2001). LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 9. toim. Kertyykö sosiaalisesta pääomasta kansanterveyttä. Tocqueville de A. ja naisista 25 %) on suurempi kuin muualla Suomessa. Paris: Les Editions de Minuit, 1980 (Sosiologian kysymyksiä. Critique sociale du jugement. Sosiaalinen pääoma ja terveys . Hengissä säilymisen taito Osoitimme väestötutkimuksin, kuinka vapaa-ajan yhdistystoiminta, ystävyysverkosto, uskonnollinen aktiivisuus ja aktiivinen harrastustoiminta liittyvät hyvään terveyteen itsellisinä, kun useat terveyden riskitekijät on huomioitu (analyyseissä vakioitu). Jos haluaa elää pitkään, kannattaa osallistua talkoisiin ja liittyä kuoroon mieluiten seurakuntakuoroon. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2001 · 323-351. Helsinki: Gaudeamus, 1983. Suojavaikutus ei selity muilla terveyteen vaikuttavilla tekijöillä, jotka kuitenkin voivat osallistua "sosiaalisen tekijän" välittymiseen yksilöiden terveydeksi. Ruuskanen P. Princeton NJ: Princeton University Press, 2003. La distinction. Elinvoimaa yhteisöstä . Yhteiskuntapolitiikka 2004; 69: 380-386. Lauluääntä ei tarvita. Hyyppä MT, Liikanen H-L. Tlastokatsaus . Helsinki: Gaudeamus, 2006. Civic Tradition in Modern ltaly. Health Promotion International 2006; 21: 5-12. Me-hengen mahti. Lauluääntä ei tarvita. (Hyyppä ja Mäki 2001, 2003). Leisure participation predicts survival: A population-based study in Finland . ln: Richardson JG, ed. Lopuksi korostan, että uusimpien väestötutkimuksten mukaan sosiaalinen pääoma edistää hengissä säilymistä melkein yhtä tehokkaasti kuin tupakoinnista luopuminen ja selvästi tehokkaammin kuin laihduttaminen tai liikunta. Yksityiskohtana mainitsen, että Pohjanmaan ruotsinkieliset harrastavat kansantanssia erityisen lukuisasti suomenkielisiin verrattuna. The Philosphy of Social Practices. Selvitämme parhaillaan tätä mahdollisuutta. Frankfurt: Surhkamp, 1983). Putnam RD. Tampere: Vastapaino, 1985 (suomennos ja esipuhe Roos JP)). Helsinki: Edita, 2005. Jyväskylä PS-kustannus, 2002. Syy-vaikutussuunta on vapaa-ajan osallistuvasta harrastamisesta eloonjäämiseen (eikä päinvastoin) (kuva 3) (Hyyppä ym. New York, Greenwood Press, 1986: 241-258. Toistaiseksi ei tiedetä, mistä sosiaalinen pääoma syntyy ja miten sen vaikutus välittyy yhteisöstä kansanterveydeksi. Handbook of Theo ry and Research for the Sociology of Education. lisakka L, toim. Bourdieu P. Hyyppä MT, Mäki J. Hyyppä MT, Mäki J, lmpivaara 0, Mäki J. A Collective Acceptance View. Hyypä MT. (Die feinen Unterscheide. Health Education Research 2003; 18: 770-779. Making Democracy Work . MARKKUT. Mini-Suomi Terveystutkimuksen seuruututkimuksessamme vapaa-ajan osallistuvan harrastamisen annosvaikutus osoitti, että aktiivisimmat säilyivät pisimpään hengissä ja kohtuullisesti aktiivisetkin kuolevat myöhemmin kuin passiiviset. Hyyppä MT, Mäki J. Bourdieu P. Demokratia Amerikassa . Tuomela R. Hyyppä MT. Sosiaalinen pääoma Suomessa. Tuomela R. Social participation and health in a community rich in stock of social capital. Sosiaalinen pääoma ja hyvinvointi. Uusimmat kokeelliset tutkimukset osoittavat, että varhaislapsuuden kaltoinkohtelusta seuraa epigeneettisiä, pysyviä psykofysiologisia elintoimintojen muutoksia, jotka heikentävät aikuisiän rasitustilanteista ("pahasta stressistä") selviämistä (Hyyppä ja Liikanen 2005). Kulttuuri ja terveys. Paris: Les Editions de Minuit, 1977. Teoksessa: Åström A-M, Lönnqvist B, LindqvistY Gränsfolkets barn. Cambridge: Cambridge University Press, 2002. Preventive Medicine 2001; 32: 148-155. HYYPPÄ, LKT, dosentti Kansanterveyslaitos Turku Sähköposti: markku.hyyppa@ktl.fi KIRJALLISUUS Bourdieu P. Ouestions de sociologie. Viittaan alussa esittämääni Stafettkarnevalen -ilmiöön, josta lukija vetäköön johtopäätöksensä. Vaikutusmekanismista on esitetty useita teorioita, joista kiinnostavimmat nojautuvat stressin käsitteeseen, vaikutuksen epigeneettiseen (sukupolvelta toiselle ilman genomin muutosta) siirtymiseen ja psykofysiologisen säätelyn pysyvään muutokseen. Vapaaehtoisessa liikuntajärjestöaktiivisuudessa ei esiintynyt eroja kieliryhmien välillä, vaikka suomenruotsalaiset osallistuvat moniin muihin harrastusryhmiin lukuisammin kuin samalla seudulla asuvat suomenkieliset. lndividual-level relationships between social capital and self-rated health in a bilingual community. Tiede, toiminta ja todellisuus . Jyväskylä: PS-kustannus, 2002. Jyväskylä: PS-kustannus, 2005
Sosiaalinen tuki, itsearvostus ja pätevyyden kokemukset heijastuvat nuoruusiän liikunnassa 10 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006
Lapsuusiän sosiaalisilla suhteilla näyttäisikin olevan tärkeä merkitys nuoruusiän sosiaalisten kehityssiirtojen suuntaajana. Sosiaalisessa tuessa tapahtuneet muutokset vahvistivat aiempia tutkimustuloksia (Helsen, Vollebergh &: Meeus 2000) tuen eri lähteiden merkityksestä. Tytöillä oli käytettävissä sekä lapsuusettä nuoruusiässä merkitsevästi poikia enemmän tärkeitä ihmisiä, joilta he saivat hyväksyntää ja kannustusta. Siirryttäessä lapsuusiästä nuoruusikään tytöt kokevat vanhempien tuen vähenemisen v·oimakkaampana kuin pojat. N uorten kokeman sosiaalisen tuen, pätevyyden ja itsearvostuksen kokemuksilla sekä liikunta-aktiivisuudella on yhteys nuoruusiässä. Tytöillä oli myös poikia laajempi sosiaalisen tuen verkosto ja tytöt pitivät vertaissuhteita tärkeämpinä kuin pojat. Vanhemmat ja vertaissuhteet tärkeitä Nuoruusiässä tyttöjen ja poikien elämässä tärkeimpiä ihmisiä olivat vanhemmat, sisarukset, ystävät ja seurustelukumppani. Nuoruusiässä tytöt kertoivat saavansa ystäviltään enemmän sosiaalista tukea kuin vanhemmiltaan. Tyttöjen ja poikien välinen ero koetussa ystävien hyväksynnässä oli tilastollisesti merkitsevä sekä lapsuusettä nuoruusiässä. Pojat pitävät itseään tyttöjä pätevämpinä ulkonäköön, työhön, kouluun ja liikuntaan liittyvissä asioissa. Se voidaan nähdä myös iälle tyypillisenä itsenäistymiseen tähtäävänä normatiivisen kehitysvaiheen toteutumisena. Sosiaalinen verkosto näyttikin vakiintuneen nuoruusiässä lapsuusiän tasolle sekä tytöillä että pojilla. Tässä artikkelisssa kysymystä tarkastellaan kirjoittajan väitöstutkimuksen tulosten valossa. Tämä sukupuolten ero voi johtua tyttöjen ja poikien välisistä kehityseroista nuoruusLIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 11. Tyttöjen ja poikien välillä on kuitenkin tärkeitä sosiaalisiin suhteisiin ja minäkokemukseen liittyviä eroja. Teksti: JAANA SALMELA Nuoruusiässä sekä tyttöjen että poikien elämässä tärkeimpiä ihmisiä ovat vanhemmat, sisarukset, ystävät ja seurustelukumppani. Kognitiivisen teorian mukaisesti vanhempien tuen määrän vähenemisen ei tarvitse olla pelkästään kielteinen ilmiö. Pojat kokivat puolestaan saavansa nuoruusiässä vanhemmiltaan enemmän tukea kuin ystäviltään. Sekä tytöt että pojat kokivat vanhempien tuen vähenevän ja ystävien tuen hiukan lisääntyvän siirryttäessä lapsuusiästä nuoruusikään. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että vanhempien ja ystävien tuki koettiin pääosin myönteisesti sekä lapsuusettä nuoruusiässä. Tutkimuksen teoreettisena ja empiirisenä lähtökohtana toimi amerikkalaisen kehityspsykologi ja tutkija Harterin kognitiiviseen kehitysteoriaan pohjautuvat sosiaalisen tuen (1985) ja moniulotteista minäkäsitystä (1988) selvittävät mallit. Näissä malleissa huomioidaan yksilön psyykkisten tekijöiden lisäksi myös muiden ihmisten ja liikunnan merkitys yksilön kehityksessä. Ystävien hyväksyntä tärkeää tytöille Sukupuolet erosivat toisistaan ystävien sosiaalisen tuen, pätevyyden ja itsearvostuksen kokemusten suhteen. Tutkimus oli kuusivuotinen kasvatuksen, psykologian ja liikunnan alueita koskeva pitkittäistutkimus (Salmela 2000; 2006) . Myös Colarossi ja Eccles (2003) havaitsivat samansuuntaisen eron ystävien tuen kokemisessa tyttöjen ja poikien välillä. Tyttöjen kokema vanhempien tuen väheneminen nuoruusiässä oli voimakkaampaa kuin pojilla. Vaikka vanhempien tuen koettiin vähenevän siirryttäessä nuoruusikään, nuorten kokemukset tuesta olivat edelleen myönteisiä. Tärkeiden ihmisten määrässä ei tapahtunut muutoksia lapsuudesta nuoruuteen siirryttäessä. On mahdollista, että vanhemmat pitävät tyttöjä henkisesti kypsempinä ja aikuisempina kuin he todellisuudessa ovat, koska tytöt kehittyvät ja kasvavat fyysisesti poikia aikaisemmin. Millaisia muutoksia tapahtuu sosiaalisen tuen kokemisessa sekä liikunta-aktiivisuudessa siirryttäessä myöhäislapsuudesta (10 12 -vuotiaat ) myöhäisnuoruusikään (16 18 -vuotiaat). Ystävien hyväksyntä ja tuki oli tärkeämpää tytöille kuin pojille. Nuoret kokivat saavansa vanhemmiltaan vähemmän tukea kuin lapsuusiässä. Lisäksi poikien itsearvostus on parempi kuin tyttöjen. Tytöillä on poikia laajempi sosiaalisen tuen verkosto ja he pitävät vertaissuhteita tärkeämpinä kuin pojat. Myös Hay ja Ashman (2003) havaitsivat, että tytöt ovat poikia kiinnostuneempia vertaissuhteista
Pojat pitivät itseään tyttöjä pätevämpinä ulkonäköön, työhön, kouluun ja liikuntaan liittyvissä asioissa. 12 iässä. Pojat pitivät itseään tyttöjä älykkäämpinä ja he kokivat. Toisaalta myös liikuntaan ja urheiluun liittyvät uskomukset voivat olla edelleen sukupuolisidonnaisia, jonka vuoksi tytöt eivät pidä liikuntapätevyyttä naisellisen identiteetin rakentumisvaiheessa tavoiteltavana asiana. Poikien kokemukset kouluja työpätevyydestä olivat tyttöjen vastaavien alueiden kokemuksia tilastollisesti merkitsevästi parempia. Ilmeisesti pojat kokevat itsensä liikunnan alueella tyttöjä kyvykkäämmiksi. Kunkel & Burleson 1999; Helsen, Vollebergh & Meeus 2000; Colarossi & Eccles 2003) mukaisesti tytöt kokevat saavansa lapsuusiästä aikuisuuteen saakka ystäviltään sosiaalista tukea enemmän kuin pojat. Sukupuolittain tarkasteltuna ulkonäön ja liikunnan alueita koskevat tutkimustulokset olivat LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /2006 samansuuntaisia Harterin (1999) tulosten kanssa. Aiempien tutkimusten (mm. Lisäksi poikien itsearvostus oli parempi kuin tytöillä. Lisäksi feminiiniseen sukupuoleen on perinteisesti yhdistetty enemmän sosiaalisia taipumuksia kuin maskuliiniseen sukupuoleen. On mahdollista, että tytöt ovat poikia edellä autonomisuuden kehityksessään, jolloin ystävien tuen merkitys korostuu nuoruusiässä vanhempien tuen merkityksen vähentyessä. Ilmeisesti myös sosiaaliset paineet ja median luoma mielikuva naisihanteesta vahvistavat tyttöjen vääränlaista minäkuvaa omasta ulkonäöstä. Harterin (2000) mukaan tyttöjen omaan ulkonäköön yhdistyvät kielteiset kokemukset liittyvät yhteiskunnan asettamiin kauneusnormeihin
Tällöin vanhempi vahvistaa nuoren minäkäsityksen, sosiaalisten taitojen, sosiaalisen vastuuntunnon, pätevyyden ja itsenäistymisen kehittymistä. Seurantatutkimukseen osallistuneitten tyttöjen liikunnan määrä myöhäislapsuudessa ja nuoruusiässä Pojat (n=77), myöhäislapsuus _._ Pojat (n=68), nuoruusikä 60-r--------------------------, 50+----------------,,,-.e----------1 40 +--------__,==:;::.~~..,....::::...., ____ ---l 20 -t--------,,---".:9'...._ _________ _,.::------; 10 +---~~::=-'""""------------------, 0+--------.--------,-------,--------1 2 3 4 Lii kunnan osuus % (1 =al le 1 krt./vko, 2=1-2 krt./vko, 3=3-6 krt./vko ja 4=joka päivä) Kuvio 2. Tulokset todensivat Harterin (1985; 1987; 1988; 1990: 2003) mallin, jonka mukaan vähäinen sosiaalinen tuki ja riittämättömyyden tunne tärkeillä pätevyyden alueilla, kuten koulussa, työssä, ystävyyssuhteissa tai liikunnassa ovat yhteydessä alhaiseen itsearvostukseen. Vanhemmat, ystävät, opettajat ja muut läheiset ihmiset voisivat tukea nuorta hänelle tärkeillä alueilla. Olisikin tärkeää oppia arvioimaan realistisesti omia kykyjä ja taitoja sekä vähentämään niiden alueiden tärkeyttä, joilla ei koe olevansa hyvä. Toisaalta vanhempien tulee kunnioittaa myös nuoren psykologista autonomiaa. Tytöt eivät siksi pidä liikuntapätevyyttä naisellisen identiteetin rakentumisvaiheessa tavoiteltavana asiana. Liikuntaan ja urheiluun liittyvät uskomukset voivat olla edelleen sukupuolisidonnaisia. Seurantatutkimukseen osallistuneitten poikien liikunnan määrä myöhäislapsuudessa ja nuoruusiässä LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 13. Nuoret, joiden itsearvostus oli hyvä, osasivat vähentää selvästi niiden alueiden tärkeyttä, joilla he eivät tunteneet itseään päteviksi. Erityisesti tytöt tarvitsevat nuoruusiässä runsaasti itsearvostusta vahvistavia pätevyyden kokemuksia. Sosiaalisen tuen merkitys korostui erityisesti niillä nuorilla joiden pätevyyden kokemusten ja pätevyyden tärkeänä pitämisen välinen ero oli suuri. Myös ysTytöt (n=89), myöhäislapsuus -.Tytöt (n=72), nuoruusikä 50 40 30 ';/t 20 10 2 3 4 Liikunnan osuus % (1 =alle 1 krt./vko, 2=1-2 krt./vko, 3=3-6 krt./vko ja 4=joka pä ivä) Kuvio 1. Eniten itseään arvostivat ne nuoret, jotka kokivat olevansa hyviä tärkeinä pitämillään pätevyyden alueilla. Lisäksi vanhempien tuki vaikutti välillisesti fyysiseen pätevyyteen, läheisiin ystävyyssuhteisiin ja itsearvostukseen. Sukupuolten välisiin eroihin voi vaikuttaa lisäksi se, että tyttöjen itselleen asettamat vaatimukset koulun ja työn alueilla ovat liian korkeita. Epärealistiset ja suuret odotukset omiin taitoihin ja pätevyyteen nähden voivat aiheuttaa kielteisiä minäkokemuksia. pystyvänsä tekemään heille annetut työt. Vanhempien tuella oli merkitystä nuoren sosiaalisen hyväksynnän, ystävien tuen ja koulumenestyksen kokemuksille. Tässä ryhmässä vanhempien ja ystävien tuella tai sen puutteella oli voimakkain yhteys itsearvostuksen kokemuksiin. Poikien tyttöjä positiivisemmat kyvykkyyden kokemukset koulun ja työn alueilla voivat johtua todellisesta pätevyydestä näillä alueilla. ltsearvostus rakentuu tuen ja pätevyyden kokemuksista Sosiaalisen tuen ja pätevyyden kokemuksilla oli yhteyttä itsearvostukseen. Vanhempien tulee osoittaa nuorelle rakkautta ja rajoja. Vaikka nuoren normatiiviseen kehitykseen liittyy vanhemmista irtautuminen, on vanhempien sosiaalisella tuella nuoruusiässä edelleen tärkeä merkitys nuoren minän kehitykselle ja sosioemotionaaliselle hyvinvoinnille
Vaikka suomalaisten liikunta-aktiivisuus on keskimäärin lisääntynyt viimeisten vuosikymmenien aikana (Niemi&: Pääkkönen 2001), niin näyttäisi, että nuoruusikä on kriittinen ja poikkeuksellinen ajanjakso. Liikunnallisesti aktiivisin ryhmä oli pienentynyt ja 12 %:a pojista ei harrastanut nuoruudessa lainkaan liikuntaa. Liikunta-aktiivisuus ja järjestettyyn liikuntaan osallistuminen väheni nuoruusiässä. Vähän liikuntaa harrastavien tyttöjen määrä oli säiltsearvostus Liiku nta-a ktiivisu us lynyt lähes samana siirryttäessä lapsuudesta nuoruusikään (kuvio 1) . Liikunnan merkityksellisyydestä saadut tulokset osoittivat, että nuoruusiässä liikuntaa ei pidetä kovin tärkeänä asiana. Pojilla nuoruusiän kasvuvuosina tapahtunut liikunta-aktiivisuuden muutos oli tilastollisesti merkitsevä. Telama &: Yang 2000) liikunta-aktiivisuuden on todettu vähenevän siirryttäessä lapsuudesta nuoruuteen. Poikien liikunnallisessa aktiivisuudessa (kuvio 2) oli havaittavissa samankaltainen suuntaus kuin tytöillä. Käytännössä tämä merkitsee passiivisten tyttöjen määrän kasvua, sillä lähes viidennes (18 %) tytöistä ilmoitti nuoruusiässä lopettaneensa liikuntaharrastuksen kokonaan. Liikunta-aktiivisuudella tarkoitetaan vapaa-ajalla harrastettua päivittäistä tai harvemmin tapahtuvaa ja vähintään 30 minuuttia kerrallaan kestävää liikuntasuoritusta. Liikunnan harrastamattomuudella tarkoitetaan sitä, että lapsi tai nuori ilmoitti, ettei harrasta liikuntaa lainkaan. Perusopetuksen alaluokilla kaikki lapset ilmoittivat harrastavansa liikuntaa. Tytöillä oli poikia enemmän sekä lapsuusettä nuoruusiässä tärkeitä ihmisiä, joilta he saivat hyväksyntää ja kannustusta. Tytöt puolestaan osallistuivat poikia Kuvio 3. Nuoruusiässä riittämättömästi liikkui tyttöjen tavoin yli puolet pojista, kun mukaan huomioidaan liikunnan harrastamisen lopettaneet pojat. Liikuntaa runsaasti harrastavien tyttöjen määrässä oli tapahtunut selvää vähenemistä nuoruusiässä. Ystävien tuki välitti edelleen kokemuksia fyysisestä pätevyydestä ja itsearvostuksesta. Tutkimustulokset osoittivat, että tuki, hyvät sosiaaliset suhteet ja koulussa menestyminen ovat parhaita itsearvostuksen ennustajia nuoruusiässä Liikunta-aktiivisuus vähenee nuoruusiässä Lasten ja nuorten liikunnan vähenemisestä tulee olla huolissaan. Lapsena tytöistä yli kolmannes ja nuoruusiässä yli puolet liikkui liikuntasuositusten (Sallis &: Patrick 1994; Department of Health, Physical Activity, Health lmprovement and Prevention 2004) mukaan riittämättömästi, kun mukaan huomioidaan myös liikuntaa harrastamattomat tytöt. Minäkäsityksen rakenne näyttäisi muuttuvan siten, että mielenkiinto suuntautuu liikuntaa enemmän työhön, seurusteluun ja ystävyssuhteisiin liittyviin asioihin. Yhteenveto nuoruusiän (N=160) sosiaalisen tuen, pätevyyden, itsearvostuksen ja liikunta-aktiivisuuden polkumalleihin pohjautuen 14 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /2006. Nuorista liikuntaa harrastavista tytöistä oli kilpaurheilijoita 6 prosenttia ja pojista 18 prosenttia. Myös aiemmissa suomalaisissa tutkimuksissa (mm. Tässä vaiheessa liikunnan harrastamiseen tulisi tarjota mahdollisuuksia ja tukea nuorten opiskeluja työpaikoilla. Koettu sosiaalinen tuki Koettu pätevyys tävien tuen merkitys on tärkeä sosiaalista pätevyyttä koskevilla alueilla. Lapsuusiässä liikuntasuositusten (Sallis &: Patrick 1994; Deparment ofHealth, Physical Activity, Health Improvement and Prevention 2004) mukaan liian vähän liikuntaa harrasti joka viides poika. Nuoruusiässä kilpaurheilun harrastaminen oli yleisempää poikien kuin tyttöjen keskuudessa. Tytöillä lapsuudesta nuoruusikään tapahtunut liikunta-aktiivisuuden muutos oli tilastollisesti erittäin merkitsevä. Nuoruusikään siirryttäessä liikunta-aktiivisuus oli laskenut tytöillä 82 prosenttiin ja pojilla 88 prosenttiin
Osallistuessaan urheiluseuratoimintaan nuori voi tavata muita liikuntaa harrastavia ystäviään. Social support scale for children. 2004. Toth (toim.) Disorders and dysfunctions of the self. Pediatric Exercise Science 6, 302-314. Lääkintöhallituksen julkaisuja. Väitöskirja on julkaistu sarjassa Chydenius-instituutin tutkimuksia 1/2006, 184 s., Gummerus Kirjapaino Oy Saarijärvi 2006. Sitä voi tilata Chydenius-instituutin kirjastosta, puh. 2004. Harter, S. & Whitesell N .R. Vaikka vanhempien sosiaalisen tuen merkitys väheneekin nuoruusiässä, vanhempien tuella on edelleen tärkeä merkitys nuoren emotionaaliselle hyvinvoinnille. Poikien organisoituun liikuntaan osallistumisen voimakkaaseen vähenemiseen taas vaikuttaa se, että uusien elämyksellisten liikuntalajien lisääntyessä harrastusvalikoimassa pojat siirtyvät kilpaurheilullisesti suuntautuneesta seuratoiminnasta harrastamaan liikuntaa omissa porukoissaan tai yksin. Rochester Symposium on Developmental Psychopathology, voi. Eisenberg (toim.) Contemporary topics in developmental psychology. R. At least five a week: Evidence on the impact of physical activity and its relationships to health. PTangney (toim.) Handbook of self and identity. & Pääkkönen, H. JAANA SALMELA, KT Luokanopettaja Sähköposti: jaana.salmela@kalvia.fi KL Jaana Salmelan kasvatustieteen väitöskirja "Koetun sosiaalisen tuen, pätevyyden, itsearvostuksen ja liikunnan yhteyksiä nuoruusiän kasvuvuosina" tarkastettiin 19.5. 1992. Teoksessa J. A developmental perspective. & Eccles, J. Decline of physical activity from youth to young adulthood in Finland. Physical activity guidelines for adolescents: Consensus statement. Tämä attraktiivisuus vaikuttaa siihen, kuinka tyytyväinen nuori on itseensä ja kuinka paljon hän harrastaa liikuntaa. Http://dg.gov.uk/PublicationsAndStatistics/Publications Tulostettu 23.12. International Journal of Disability, Development and Education 50, 1, 77-91. Harter, S. Leary & J. Hay, 1. R. Kulttuuri ja viestintä, 6. professori Raine Valli (Chydenius-Instituutti Kokkolan yliopistokeskus). Teoksessa M. LIIKUNTA & TIEDE 43, 3/2006 15. Lisäksi liikuntapätevyys vaikutti epäsuorasti liikunta-aktiivisuuteen. Sosiaalisen tuen ja liikunnan merkityksen kokeminen myöhäislapsuudessa: Neljännestä kuudenteen luokkalaisten lasten kokemuksia oman elämän tärkeistä ihmisistä, koululiikunnasta ja vapaa-ajan liikunnasta. Harter, S. 2003. Vertaissuhteilla on olennainen merkitys nuoren sosiaalisessa kasvussa. enemmän organisoituun liikuntaan nuoruusiässä. The construction of the self. 1985. 1999. Telama, R. The inextricable link between physical appearance and self-esteem. ls self-esteem only skin-deep. Differential effects of support providers on adolescents' mental health. Helsinki: Hakapaino Oy. Nuoret tarvitsevat aikuisia, välittämistä ja liikuntaa Koetulla sosiaalisella tuella, pätevyydellä, itsearvostuksella ja liikunnalla todettiin tässä tutkimuksessa olevan yhteyksiä nuoruusiässä (kuvio 3). W. Salmela, J. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää niiden nuorten tukemiseen, joilla on vaikeuksia koulussa, työssä ja sosiaalisissa suhteissa. University of Denver. Harter, S. 1991. Harter, S. Vanhempien ja muiden aikuisten tukea ja neuvoa tarvitaan tärkeissä tulevaisuutta koskevissa koulutukseen, ammatinvalintaan, ihmissuhteisiin ja elämäntapaan, kuten liikuntaan liittyvissä ratkaisuissa. Teoksessa N. The development of adolescents· emotional stability and general self-concept: The interplay of parents, peers and gender. Tilastokeskus. 2001. , Marold, D .B. Itsensä päteväksi kokeminen liikunnan ja seurustelun alueilla sekä hyvä itsearvostus ennustivat parhaiten nuorten liikunta-aktiivisuutta. ISSN 0789-0710, ISBN 951-39-2489-0 /nid.J, ISBN 951-39-2490-4 /pdf). Harter, S. G. New Haven, Ct: Yale University Press, 67-100. Koettu fyysinen pätevyys oli yhteydessä siihen, kokiko nuori itsensä attraktiiviseksi seurustelun alueella. Tämä selittynee osittain tyttöjen raportoimalla sosiaalisten suhteiden merkityksellisyydellä. Rochester: University of Rochester Press, 333-369. Beyond adolescence. & Costa, F. 1994. Niemi, 1. & Meeus, W. The directionality of the link between self-esteem and affect: Beyond causal modeling. A test of the different cultures and skill specialization accounts. Reclaiming Children andYouth 9, 3, 133-138. Harter, S. 2003. & Yang, X. The self-perception profile for adolescence. & Marold, D.B. M. 1987. New York: John Wiley & Sons, 219-242. New York: The Guilford Press. Problem behaviour and young adult development. Medicine & Science in Sports & Exercise 32, 9, 1617-1622. Helsen, M ., Vollebergh, W. Kasvatustieteen lisensiaatin tutkimus. 2000. 2000. /06) 8294 202, kirjasto@chydenius.fi LÄHTEITÄ Colarossi, L. Kunkel, A. Sekä perheellä että ystävillä onkin nuoren elämässä tärkeä tehtävä terveen itseluottamuksen, terveiden elämäntapojen ja sosiaalisten suhteiden rakentumisessa. University of Denver. Causes, correlates and the functional role of global self-worth: A lifespan perspective. Teoksessa: D. Lisäksi urheiluseurat tarjoavat todennäköisesti tytöille enemmän ei-kilpailullista toimintaa, kuten aerobic-tyyppistä liikuntaa. Cambridge: Cambridge University Press. Jessor, R., Donovan, J.E. Journal of Youth and Adolescence 29, 3, 319-335. 1990. S. Yleensä ongelmat nuoren kehitykseen liittyvillä keskeisillä alueilla kertovat myös heikosta itsearvostuksesta. Harter, S. F. Human Communication Research 25, 3, 307-340. Sternberg (toim.) Perceptions of competence and incompetence across the life-span. Näyttäisikin siltä, että mikäli nuori kokee itsensä urheilullisesti päteväksi, hän kokee myös olevansa puoleensavetävä vastakkaisen sukupuolen silmissä. Jyväskylän yliopisto. 2000. 1988. 2003. /06) 8294 270 tai /06) 8294 271, fax. New York: The Guilford Press, 610-642. Social Works Research 27, 1, 19-30. Sallis, J. The determinants and mediational role of global self-worth in children. Model of psychosocial risk factors leading to suicidal ideation in young adolescents. Social support from parents and friends and emotional problems in adolescence. Assessing explanations for sex differences in emotional support. 5. The development of self-representations during childhood to adolescence. & Patrick, K. Ajankäytön muutokset 1990-luvulla. Department of Health, Physical Activity, Health lmprovement and Prevention. Sosiaaliset suhteet, itsensä päteväksi kokeminen jollakin elämän alueella, tyytyväisyys itseensä ja liikunta vaikuttavat nuoren kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kolligan & R. Development and Psychopathology 4, 167-188. 2006 Jyväskylän yliopistossa. 1994. Itsensä väheksymisen on todettu olevan useissa tutkimuksissa ( Cornwell 2003; Harter & Marold 1994; Harter, Marold & Whitesell 1992; Jessor, Donovan & Costa 1991) yhteydessä masentuneisuuteen, häpeän tunteisiin, yleiseen toivottomuuteen, päihteiden väärinkäyttöön, itsemurha-ajatuksiin ja muihin syrjäytymistä edistäviin tekijöihin. 1999. F. Vastaväittäjänä toimi professori Taru Lintunen (Jyväskylän yliopisto), ja kustoksena ma. 2000. Cicchetti & S L. & Burleson, B. & Ashman, A. Harter, S
1998;Johansson ym. Motorisia vaikeuksia on viime aikoina tutkittu lukemisen yhteydessä varsin vähän. 1995). LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /2r»l M otoriset vaikeudet esiintyvät usein yhdessä lukemisvaikeuksien kanssa. Se, miten motorinen kehitys on yhteydessä lukemisvaikeutta ennakoiviin tekijöihin, on kuitenkin varsin huonosti tutkittu alue. Liikunnan ongelmat yhdistyvät usein myös lukemisvaikeuksien kanssa. 16 2 Varhainen liikuntataitojen oppiminen edistää myös kielellisten taitojen oppimista. Tallaako lapsi kielensä päälle. Eurooppalaisen lukemisen ja lukemisvaikeuden pitkittäistutkimuksia käsitelleen selvityksen mukaan motoriikka on ollut 1. > ei: Liikuntataitojen oppimisen ongelmat 2 ja kielellisten taitojen oppimisen w ::c ongelmat ilmenevät usein samoilla lapsilla. On arvioitu, että noin 60 prosenttia lapsista, joilla on lukemisvaikeus on myös ongelmia motoristen taitoJen opp1m1sessa (Kaplan ym. Emme esimerkiksi tiedä, näkyvätkö motorisen oppimisen pulmat lapsen varhaisten motoristen taitojen kehityksessä jo ennen lukemaanoppimisikää
Ensimmäisen elinvuoden aikana vanhemmat täyttivät kyselylomaketta (Lyytinen P., Ahonen, Eklund & Lyytinen H. Tilastollisen testauksen jälkeen leikki-ikään jäi vain yksi karkeamotoriikkaa kuvaava latenttimuuttuja. Tämä artikkeli perustuu erityispedagogiikan väitöskirjatutkimukseen, joka oli osa laajaa lukemisvaikeutta käsittelevää pitkittäistutkimusta. Vain 20 eurooppalaisessa lukemista käsitelleessä pitkittäistutkimuksessa 144:stä selvityksessä mukana olleesta tutkimuksesta oli motorisia mittareita sisällytetty tutkimusasetelmaan (Schneider & Strengard, n.d.). Vaikka motoriikkatestiin sisältyi hienomotoriikkaa LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 17. Toteutunut malli varhaisen motorisen kehityksen ja myöhempien motoristen taitojen yhteyksistä varsin huonosti tutkittu alue. Menetelmällä etsitään havaittujen muuttujien taustalla olevia ilmiöitä, joita kuvataan latenteilla muuttujilla. (0.82 PäänhaUinta 0, 18 0.65 Kääntyminen Istuminen 0.11 Seisominen asapainotaido ....,_ 0.60 0.22 Kävely -O,n 0.96 Nyrkki Pallotaidot -+0.89 Tavoittelu Varhainen käsien hallinta 1.00 Tarttuminen Käsittely Kuvio 1. Vertailuryhmän lapsilla tällaista suvuittain esiintyvää lukemisvaikeusriskiä ei ollut. Noin puolella lapsista ( =riskiryhmä) esiintyi suvussa lukemisvaikeutta. Väitöskirja koostui kolmesta artikkelista, joista ensimmäinen käsitteli varhaisten motoristen virstanpylväiden kehittymisen yhteyttä leikki-ikäisen perusliikuntataitoihin. Rakenneyhtälömallin avulla voidaan tarkastella useiden muuttujien välisiä suhteita samanaikaisesti. Tämän vuoksi ryhmät yhdistettiin tilastollisia analyysejä varten. Vanhemmat merkitsivät kysytyn taidon kohdalle sen elinviikon, jolloin lapsi oli oppinut taidon. 2000) lapsensa karkeaja hienomotoristen taitojen kehittymisestä. Seurattavia taitoja olivat esimerkiksi pään kohottaminen, kääntyminen vatsalle, ryömiminen, istuminen ja kävely sekä tavoittelu , tarttuminen ja erilaiset esineiden käsittelyyn liittyvät taidot. Tutkimusjoukon muodostivat 200 lasta, jotka oli valikoitu tutkimukseen entisen Keski-Suomen läänin alueelta äitiysneuvoloiden kautta vuosina 19931996 vanhempien ja suvun lukemisvaikeustaustojen perusteella. Varhainen motorinen kehitys ennustaa myöhempiä taitoja Riskija vertailuryhmän välillä ei ollut eroa motoristen taitojen kehittymisessä. Oletuksena oli, että asentokontrollin kehittyminen on kaiken motorisen toiminnan perusta. Se toteutettiin Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella (Jyväskylä Longitudinal Study of Dyslexia, JLD) . Analyyseissä varhaista motorista kehitystä kuvaamaan saatiin kaksi latenttia muuttuja: kehon hallintaa kuvaava muuttuja ja käden hallintaa kuvaava muuttuja (kuvio 1). Leikki-iässä eli 3.5vuotiaana lasten motoriset taidot testattiin motoriikkatestillä (Henderson & Sugden 1992). Myöskään imeväisiässä alkavia pitkittäistutkimuksia lukemisvaikeuteen liittyen on hyvin vähän. Rakenneyhtälömallin rakentaminen lähtee teoreettisesta mallista, joka rakennetaan olemassa olevan aikaisemman tiedon perusteella. Tällainen tilastollinen lähestymistapa näyttää olevan melko harvinainen liikuntataitojen yhteyksiä selvittelevissä tutkimuksessa. Niinpä tässä tutkimuksessa on keskitytty tutkimaan varhaista motoriikkaa ja sen yhteyttä myöhempiin motorisiin taitoihin, kielelliseen kehitykseen ja lukemiseen. Tässä tutkimuksessa ajateltiin varhaisten motoristen virstanpylväiden kuvaavan asentokontrollin kehittymistä. Koska tutkimusjoukon koko oli melko suuri (N=130) , voitiin taitojen välisten yhteyksien ennustamisessa käyttää rakenneyhtälömallia
Tällainen ennakointitaitojen kehittymisen keskeneräisyys 3vuotiailla on havaittu aikaisemmissakin tutkimuksissa (Assaiante, Woollacott & Amblard 2000). Koska kehon kontrollia kuvaavaan faktoriin sisältyi juuri asentokontrollin kuvaajiksi luonnehdittuja taitoja kuten ryömiminen, istuminen, seisoma-asento ja kävely, voidaan etenkin asentokontrollia pitää karkeamotoristen taitojen ennustajana. Käteen nojaaminen saattoi olla osoituksena myös tasapainon uhkien ennakointitaitojen puutteellisesta kehityksestä. Alle neljävuotiaat lapset painavat usein nostettavaa esinettä alustaa vasten ennen ylöspäin suuntautuvaa liikettä (Forssberg ym. Tällaiseen kehitykseen viittaisi myös Sääkslahden (2005) tekemä tutkimus, jossa leikin luonne oli yhteydessä motoristen taitojen kehittymiseen erityisesti tytöillä. Motorisen kehityksen väliset yhteydet eivät olleet kaikilta osin tutkimuksessa asetettujen ennakkooletusten mukaisia. Saadut tulokset osoittivat, että varhaiset kehonhallintaa kuvaavat muuttujat ennustavat melko hyvin leikki-ikäisten karkeamotorisia taitoja (selitysaste 38 %). Hienomotorisen kehityksen välisistä yhteyksistä eri ikävaiheissa tarvitaankin lisää tutkimuksia. Hienomotoriikan kehityksen yhteydet myöhempiin taitoihin olivat odotettua heikompia. Osa tutkimukseen osallistuneista lapsista seurasi tiiviisti katseellaan kätensä liikerataa kohti kolikkoa ja tarttumisen jälkeen kohti pankkia. Tulos haastaa tutkijat selvittämään tarkemmin syytä tähän ilmiöön. 18 mittaavia tehtäviä, ei niillä ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä muihin muuttujiin, jonka vuoksi ne jätettiin pois lopullisesta mallista. 1998). Runsas riehakkaiden leikki1 1. Tätä tulkintaa vahvistaa se, että erityisesti ne motoriset taidot, jotka ovat asentokontrollin hallinnan kannalta tässä iässä vaativimpia (seisoma-asento ja kävely), olivat voimakkaimmin yhteydessä kehon hallintaa kuvaavaan faktoriin. Esimerkiksi pallon vieritystehtävässä lasten oli vaikea sopeuttaa omaa toimintaansa tehtävän asennon hallinnalle asettamiin vaatimuksiin, jonka on todettu olevan yksi asentokontrollin kehittymiseen liittyvä taito (Reed 1990). Näin lapset toimivat myös tässä tutkimuksessa tehtävässä, jossa lasten tuli pujottaa pöydällä olevia kolikoita mahdollisimman nopeasti kolikkolippaaseen. Onnistuneeseen suoritukseen tarvittiin siis näön antamaa tietoa sekä kädestä että kohteesta (Rosblad 1997). Aikaisempien tutkimusten mukaan tarttumisotteessa tapahtuu kehitystä aina 10-ikävuoteen saakka (Kuhtz-Buschbeck, Stolze, Jönk, Boczek-Funcke & Illert 1998). Näin ollen lapsen kiinnostuksen kohteet vaikuttavat siihen, mihin lapsi suuntaa tarkkaavaisuutensa, ja mitä taitoja hän alkaa harjoitella. Ymmärtääksemme, miksi asentokontrolli oli niin merkityksellinen tutkimusiässä eli 3.5-vuotiaana, voidaan selitys löytää vertaamalla tutkimustilanteessa tehtyjä käyttäytymishavaintoja aikaisempaan tutkimustietoon asentokontrollin kehittymisestä. Oletuksena voidaan esittää, että lasten kiinnostuksen kohteet ympäristössä valikoituvat jo hyvin varhain. Vielä 4-vuotiaana lapset avaavat sormensa enemmän auki kuin tartuttavana olevan esineen koko vaatisi. Kun näön avulla ei pystytä ohjaamaan suoritusta, lapset pyrkivät korvaamaan aukinaisemmalla otteella sitä epätarkkuutta, joka liittyy käden liikerataan kohteen luo tultaessa (Kuhtz-Buschbeck ym. Näin epätasapainon uhkaa vähennettiin lisäämällä tukipintaa. Tämä saattoi johtua siitä, että lapset turvautuvat näön käyttöön tarttumisen ohjaamisessa aina 12-ikävuoteen saakka aikuisia enemmän (Kuhtz-Buschbeck ym. Tasapainon säilyttämisen kannalta tärkeät ennakoivat reaktiot puuttuivat, olivat voimallisesti väärin mitoitettuja tai olivat väärin ajoitettuja. Niinpä toiset lapset alkavat kerätä tietoa ympäröivästä maailmasta liikkumalla ja toiset esineitä paikallaan tutkien.Jos lapsi on erityisen kiinnostunut käsien käyttöä kehittävästä toiminnasta, voi karkeamotorisia taitoja kehittävä toiminta jäädä vähäisemmäksi. 1998; Rosblad 1997). Kolmas yllättävä seikka oli 3.5-vuoden hienomotoristen taitojen jääminen koLIIKUNTA & TIEDE 43 , 3 /2006 konaan pois mallista. Varhain opitut kehonhallinnan taidot ilmenevät leikki-iässä vertaisia parempina motorisina taitoina. Aikaisemmissa tutkimuksissa on myös havaittu, että kuusivuotiaana tarttumiseen käytettävän voiman hallinta alkaa muistuttaa aikuisten voimankäyttötapaa (Forssberg, Eliasson, Kinoshita, Johansson & Westling 1991). Tulkinta onkin sopusoinnussa aikaisempien tietojen kanssa, joiden mukaan asentokontrolli on kaiken motorisen toiminnan perusta (Reed 1990; von Hofsten 1993; Wann, Mon-Williams & Rushton 1998). Tulos yllätti myös yhteyden suunnalla, jonka mukaan nopea hienomotorinen kehitys ennusti huonompia karkeamotorisia taitoja 3.5-vuoden iässä. Vain 9 prosenttia karkeamotoristen taitojen vaihtelusta kyettiin selittämään varhaista kädenhallintaa kuvaavalla faktorilla. Varhain opitut kehonhallinnan taidot ilmenevät leikki-iässä vertaisia parempina motorisina taitoina. Varhaisten hienomotoristen taitojen yhteys myöhempiin karkeamotorisiin taitoihin ei ollut myöskään asettamiemme odotusten suuntainen. 1991). Ensimmäisessä osatutkimuksessa havaittiin, että nopeampi kädentaitojen kehittyminen ensimmäisenä elinvuotena ennakoi huonompia karkeamotorisia taitoja 3.5-vuotiaana. On siis mahdollista, että käyttämämme tieto hienomotorisista taidoista ei kyennyt riittävän tarkasti kuvaamaan niitä ilmiöitä, jotka tutkimuksen ikävaiheissa olisivat olleet juuri kehittymässä. Edellä kuvattua selkeämmin ennakoinnin puutteellisuus tuli esille yhden jalan seisonnassa, viivalla kävelyssä ja hernepussin kiinniottamisessa. Lapset eivät kyenneet istumaan puolipolviseisonnassa, vaan istuivat joko molempien polvien päällä tai jalkojen välissä nojaten vielä heilautusvaiheessa toiseen käteensä. Tällainen ilmiö oli havaittavissa myös tähän tutkimukseen osallistuneilla lapsilla: kolikkoa painettiin alustaa vasten ennen nostamista
Nopeasti kehittyvien lasten ryhmässä kehitys oli kummallakin motoriikan osa-alueella vertaisiaan nopeampaa. Vertailuryhmän alaryhmiä oli kolme. Tulosten tulkinnassa on tärkeätä muistaa, että kaikki lapset kehittyivät sekä motorisissa että kielellisissä taidoissa samoin kuin lukemisessa normaalin iän mukaisen vaihtelun rajoissa. Motorinen kehitys yhteydessä kielen kehitykseen. Analyysin tuloksena riskiryhmään muodostui kaksi ryhmää: lapset joko kehittyivät hitaasti tai nopeasti sekä karkeaettä hienomotorisissa taidoissa. Kirjallisuudesta on löydettävissä useita lähestymistapoja motorisen ja kielen kehityksen häiriöiden tai lukemisvaikeuden välisen yhteyden selittämiseen. Tässä tutkimuksessa lasten nuoren iän vuoksi johtopäätösten vetäminen yhteydestä lukemisvaikeuteen on ennen aikaista. Perinnöllisyystutkimusten mukaan tiedot lukeLIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 19. Toisessa artikkelissa kielenkehitystä tutkittiin 1.5ja 2.0-vuotiaana ja kolmannessa artikkelissa tutkimusvaiheet ulottuivat kielellisissä taidoissa 3.55.5-vuoteen, kun taas lukemisen nopeutta tutkittiin vain ensimmäisen kouluvuoden toukokuussa. Kielellisten vaikeuksien on näet todettu ennakoivan lukemisvaikeuksia (Catts, Fey, Zhang, Tomblin 1999; Olofsson & Niders0e 1999) varsinkin niillä lapsilla, joilla esiintyy lukemisvaikeutta lähisuvussa (Gallagher, Frith & Snowling 2000; Scarborough 1990). Kielellisissä taidoissa mielenkiinto oli tuottavassa kielitaidossa eli tutkittiin lasten aktiivisen sanavaraston suuruutta ja suomen kielen rakenteiden hallintaa. Aikaisempien tutkimusten valossa näyttäisi kuitenkin etenkin niiden riskilasten, joilla esiintyy myös kielellisen kehityksen vaikeuksia, olevan suuremmassa riskissä myös lukemisvaikeuksiin. Mutta myös normaalia motorista kehitystä tukevia tuloksia on esitetty (Rapin 1996). Vertaisiaan motorisesti hitaammin kehittyvät lapset, jotka kuuluivat riskiryhmään, olivat myös lukemisessa hieman vertaisiaan hitaampia. Samanlainen yhteys löydettiin myös lukemisen nopeuteen. Kaksi muuta ryhmää erosivat toisistaan siten, että vain toinen (joko karkeatai hienomotorinen) osa-alue kehittyi vertaisia hitaammin. Siis tallaako lapsi kielensä päälle. Kummassakin tutkimuksessa käytettiin motoriikan kehityksen mukaan muodostettuja alaryhmiä. en määrä näkyi kehittyneempinä karkeamotorisina taitoina kun taas rauhalliset leikit olivat yhteydessä kehittyneempiin hienomotorisiin taitoihin. Erityisesti kävelemään oppiminen on hidastunut kielihäiriöisillä lapsilla (Haynes & Naydoo 1991; Robinson 1987; Trauner, Wulfeck, Tallal & Hesselink 2000). Aikaisemmissa tutkimuksissa varhaisen motorisen kehityksen hitauden on havaittu liittyvän vahvasti kielellisen kehityksen vaikeuksiin. Alaryhmittely tehtiin erikseen riskija vertailuryhmissä. Vastaavanlaista tietoa lukemisvaikeuksiin liittyen ei ole olemassa. Päinvastoin, jos motorinen kehitys on hitaampaa ja lapset tulevat perheistä, joissa esiintyy suvussa lukemisvaikeutta, myös heidän kielellinen kehityksensä on hitaampaa: pienempi sanavarasto ja heikompi suomen kielen rakenteiden hallinta. Näihin tutkimuksiin noin 160 lapsella oli analyysien tekoa varten riittävä määrä tietoa sekä motoriikan että kielellisten taitojen mittauksista, jotta heidät voitiin ottaa mukaan tutkimuksiin. Tulosten mukaan lapset eivät tallaa kielensä päälle. Toisessa ja kolmannessa artikkelissa keskityttiin motorisen ja kielen kehityksen välisen yhteyden selvittämiseen
1988. Yhteyden motorisen ja kielellisen kehityksen sekä lukemisnopeuden välillä ajatellaan liittyvän nimenomaan varhaisen motoriikan merkitykseen kognitiivisen kehityksen pohjana (Campos ym. Toista lähestymistapaa voidaan kuvailla sanonnalla matkailu avartaa mieltä. 139. Exploratory behavior in the development of perceiving, acting, and the acquiring of knowledge. S. 1999. M. Francks, C., Fisher, S. W. Haynes C, & Naidoo S. Familial and genetic effects on motor coordination, laterality, and reading-related cognition. Tietoa, voidaanko motorista kehitystä tukemalla vaikuttaa lasten myöhempään kielelliseen kehitykseen myönteisesti ja sitä kautta vahvistaa heidän lukemaan oppimisvalmiuksiaan, ei kuitenkaan ole olemassa. E. J., MacPhie, 1. 2000. 2000; Gibson 1988; Iverson & Thelen 1999; Thelen ym. London 1 1 1 1 1. & Niedersoe, J. 2000. M., Hertenstein, M. Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä. & Witherington, D. F. P. 2004. E., Marlow, A. Yhteyden syntymisessä on erityisen merkittävää kognitiivisen tiedon rakentaminen havaintotiedon pohjalta (Bushnell & Boudreau 1993; Gibson 1988; Gibson & Pick 2000) , joka on tärkeää myös asentokontrollin kehittymisessä. Voitaisiin ajatella, että lapsi, jonka niin liikkuminen kuin käsienkin käyttö on rajoittunutta, ei itse hakeudu kielen kehitystä tukeviin vuorovaikutustilanteisiin yhtä usein vertaistensa kanssa. D. Applied Psycholinguistics, 25, 397-411. Olofsson, Å. 1998. C., Kinoshita, H., Johansson, R. Henderson, S. Campos, J. Kuhtz-Buschbeck, J. & Lyytinen, H. New York: Oxford University Press. 119. London: Mac Keith Press. J., Stein, J. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kir/aston julkaisuyksiköstä, puh. Clinics in Developmental Medicine No. m:isvaikeuden ja motoristen vaikeuksien yhteisestä geneettisestä taustasta ovat ristiriitaisia. 1999 Early language development and kindergarten phonological awareness as predictors of reading problems: from 3 to 11 yea rs of age. Tallaako lapsi kielensä päälle?" tarkastettiin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 5. toukokuuta 2006. 1993. lnfancy, 1, 149-219. Experimental Brain Research, 85,451-457. Movement assessment battery for children. 1991. Geneettinen selitys yhteydelle tässä tutkimuksessa olisi perusteltua, koska noin puolella koehenkilöistä oli suvuittain kulkeva riski lukemisvaikeuksiin. Vastaväittäjänä toimi dosentti, Matti Koivikko Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Paula Määttä Jyväskylän yliopistosta. American Journal of Psychiatry, 160, 1970-1977. Tämä riski voisi todentuessaan näkyä kielellisinä vaikeuksina ennen lukemaan oppimista ja hitautena lukemisnopeudessa. Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 282, 50 s., Jyväskylä 2006, ISSN: 0075-4625, ISBN 951-39-2364-9. L., Taylor, K. Motor development and the mind: the potential role of motor abilities as a determinant of aspects of perceptual development. Rapin 1. (toim.) 1996. J., Anderson, D. Forssberg, H., Eliasson, A. J. A., Hubbard, E. Preschool children with inadequate communication. Ilmeisesti taitojen kehittymisen tukemisen tulisi tapahtua nimenomaan varhaisten motoristen virstanpylväiden oppimisen iässä, jolloin oppiminen on vielä varsin yksinkertaista. Development of human precision grip 1: basic coordination of force. Hand, mouth and brain. Developmental language disorder, autism, low 10. 2003). Clinics in Developmental Medicine No. Kent, UK The Psychological Corporation. & Monaco, A. Jyväskylän yliopiston lapsitutkimuskeskus ja Niilo Mäki Instituutti. Journal of Consciouness Studies, 6, 19-40. Annual Review of Psychology, 39, 1-41. Journal of Learning disabilities, 32, 464-472. & lllert, M. Vauvoilla tukitoimet ovat parhaimmillaan lasten jokapäiväisiin hoitorutiineihin helposti liitettäviä toimintoja. Näiden lasten ympäristöön tutustuminen oli vähäisempää kuin muilla tutkimukseen osallistuneilla lapsilla ja täten myös kognitiivisten toimintojen pohja heikompi hitaamman niin hienokuin karkeamotorisen kehityksen vuoksi. 1991. E., Richardson, A. 200Ö; Gibson & Pick 2000). Toisaalta tiedetään, että myös motoriset vaikeudet lukemisvaikeuksiin liittyneinä kulkevat suvuittain (Regehr & Kaplan 1988), mutta toisaalta yhteistä geneettistä tekijää ei ole löydetty selittämään tätä yhteyttä (Francks ym. Lyytinen, P., Ahonen, T., Eklund, K. J. An ecological approach to perceptual learning and development. & Thelen, E. Children with specific speech and language impairment. Bushnell, E. Growth and predictive relations of vocabulary and inflectional morphology in children with and without familial risk for dyslexia. 1992. Kiinnostavaa omassa tutkimuksessani oli kuitenkin kielellisen kehityksen liittyminen motoriikkaan vain lapsilla, joilla oli sekä hitautta molemmilla kehityksen alueilla että lukemisvaikeusriski. Juuri asennon hallinnan taitojen kehittyminen luo mahdollisuuden niin itsenäisen liikkumisen kehittymiselle kuin käsien käytön hallinnalle ja täten siis pohjan myös kognitiivisten toimintojen kehittymiselle. 2000. 2003. The dynamic emergency of speech and gesture. P., Stolze, H., Jönk, K., Boczek-Funcke, A. Kuitenkin näyttää siltä, että juuri ne lapset, joilla on lukemisvaikeusriski, tarvitsisivat alkuvaiheessa kielelliselle kehitykselleen paljon harjoitusta ja tukea. & Lyytinen, H. & Boudreau, J. Child Development, 64, 1005-1021. Jyväskylä: Yliopistopaino. 1., Barbu-Roth, M . Development of postural adjustment during gait initiation: kinematic and EMG analysis. Experimental Brain Research, 122, 424-432. 2001). (014) 260 3487, myynti@library.jyu.fi LÄHTEET Assaiante, C,, Woollacott, M . J. Gibson, E. Journal of Motor Behavior, 32, 211-226. Travel broadens the mind. Niiden tarkoituksena on antaa lapselle vuorovaikutustilan20 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /2006 teissa monipuolisia kokemuksia erilaisista kehon asennoista ja toisaalta luoda lapselle mahdollisuus hankkia erilaisia liikekokemuksia itsenäisesti erilaisilla alustoilla ja erilaisissa ympäristöissä liikkumalla ja toimimalla.Jos lapsen kehitykseen tiedetään liittyvän riskitekijöitä, olisi lapsen omaehtoisten toimintamahdollisuuksien lisäksi varmistuttava, että lapsi myös harjoittaa taitojaan monipuolisesti. Omien liikkumiskokemusten ja käsillä tapahtuvan ympäristön ilmiöiden tutkimisen myötä laajentuu syy-seuraus -suhteiden ymmärtäminen ja sen lisäksi koko vuorovaikutusilmapiiri perheessä muuttuu (Campos ym. P. 2000. & Amblard, B. Gibson, E. Development of prehension movements in children: a kinematic study. lverson, J. HELENA VIHOLAINEN KM (väit.) Erityislastentarhanopettaja Tutkija Niilo Mäki Instituutti Sähköposti: helena.viholainen@nmi.fi Helena Viholaisen väitöskirja "Suvussa esiintyvän lukemisvaikeusriskin yhteys motoriseen ja kielelliseen kehitykseen. Lyytinen, P. Tähän viittaisi toisessa samoilla lapsilla tehdyssä tutkimuksessa (Lyytinen, P & Lyytinen H 2004) saatu tulos, jonka mukaan sanavaraston pienuus kahden vuoden iässä ennusti myöhempää kielen kehityksen hitautta vain lapsilla, joilla oli suvuittain kulkeva lukemisvaikeusriski. & PickA. & Sugden, D.A. & Westling, G
Regehr, S. Mekanismeja pitää kehittää ja opetusministeriökin sitä edellyttää, että tutkittu tieto saadaan entistä nopeammin kotimaiseen käyttöön. J. Suuria yleiskongresseja on tarjolla vähemmän. University of Wurzburg, Department of Psychology. A cost A8-project: Learning disorders as a barrier to human development. Ne antavat mahdollisuuden saada läpileikkaus tieteenalan uusimmasta tutkimuksesta jo ennen kuin tuloksia on julkaistu tieteellisissä lehdissä. Roles of visual information for control of reaching movements in children . KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 21. Rosblad, B. lnventory of European longitudinal studies of reading and spelling. Schneider, W. Suurissa yleiskongresseissa on tuhansittain esitelmiä kaikilta liikuntaja terveystieteiden osa-alueilta. Kun maksavia osallistujia on alle 200 ja kongressimaksu alhainen, on kongressi melkoisella varmuudella tappiollinen. 2001. Human Development, 36, 253-270. Suomi on hankkinut maineen hyvänä kongressien järjestäjänä ja kansainväliset tieteelliset yhdistykset suorastaa n tarjoavat kongressejaan Suomeen. de/cost/i nve ntory. KARI L. H. 1997. J. Woollacott & A. Teoksessa M. Tällaiselle tiedonvälitykselle on valmis väylä olemassa. & Hesselink, J. Valitettavasti laajalle yleisölle tulokset siirtyvät nihkeämmin. Postural control and co-ordination disorders: the swinging room revisited . The causes of language disorder: introduction and overview Teoksessa Proceedings of the first international symposium on specific speech and language disorders in children 29.33.4.1987. 1988. Tutkittu tieto nopeasti kotimaiseen käyttöön L iikuntatieteellinen kongressikesä käy kuumimmillaan niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. B. Niiden taloudessa vallitsee suuruuden ekonomia, jolloin taloudellinen tuloskin on järjestäjälle yleensä suotuisa. M . 1993. Liikunta on lääke moneen vaivaan, mutta tietoa tarvitaan enenevässä määrin. Behavioral and Brain Sciences, 24, 1-86. (toim.). Reed, E. 1987. Vuorovaikutus tutkijakollegojen kanssa avartaa näkemyksiä ja syventää tietämystä. 470-475. & Rushton, K. On paitsi yhteiskunnan myös kunkin tutkijan oma etu huolehtia siitä, että tutkimusten tulokset saadaan viiveettä suomalaisten käyttöön. 2000. Monet tutkijat esiintyvät useammassakin. S. Changing theories of postural development. Pientapahtumia on sen sijaan vaikeaa saada taloudellisesti kannattaviksi. Esimerkiksi suomalaistenkin suosimassa Annual Meeting of the American College of Sports Medicine kongressissa oli toukokuussa 2006 jopa 4.800 osallistuja. Suomen opetusministeriö on suhtautunut erittäin myönteisesti kongressien hakemiseen Suomeen ja kongressin mahdolliset tappiot on voitu katattaa valtionavustuksen turvin. Thelen, E., Schöner, G., Scheier, C. Pediatrics 82, 204-210. P., Mon-Williams, M. Liikunta & Tiede lehti välittää popularisoitua tietoa liikuntatieteellisen tutkimuksen tuloksista sekä liikunnan ammattilaisille että tutkitusta liikuntatiedosta kiinnostuneelle laajalle yleisölle. Studies in Sport, Physical Education and Health 104. htm > 31.8.2004. Neurological and MRI profiles of children with developmental language impairment. Journal of Motor Behavior, 29, 174-182. Tutkittu tieto välittyy nopeasti tutkijantyöhön ja uudet tutkimusideat jalostuvat uusiksi tutkimusasetelmiksi joutuisasti. Human Movement Science, 17, 491-513. Sääkslahti, A. Tutkijoiden ja käytännön soveltajien välillä vallitsee kuilu, jota ei ole helppo ylittää. Kongressitarjonnassa erottuu kaksi päätyyppiä. Robinson, R. Prospective control: a basic aspect of action development. Developmental Medicine & Child Neurology, 42. 1990. 2005. University of South Carolina Press, 3-24. Reading, UK, 1-19. Aktiiviseen tutkijantyöhön katsotaan kuuluvaksi ainakin yhdessä tieteellisessä kongressissa käyminen joka vuosi. Liikuntatieteiden kongresseissa vuosittain esiteltävien tutkimusten määrä on nyt jo kymmenissä tuhansissa. Reading disability with motor problems may be an inherited subtype. Von Hofsten, C. Wann, J. Suomelle on hyödyllistä järjestää kongresseja kotimaassa. Jyväskylän yliopisto. Mac Keith Press. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: http://wwwpsychologie. 1998. Annual Congress of the European College of Sport Sciences kongressi Sveitsissä odottaa heinäkuussa lähes 2.000 osallistujaa. Trauner, D., Wulfeck, B., Tallal, P. Varsinkin pienkongressien järjestämiseksi on jopa ylipainetta. & Sterngard, C. Suomalaiset ovat myös ahkeria kongressijärjestäjiä. Child Development, 61, 1728-1743. Tieteellisiä kongresseja järjestetään maailmalla jopa ruuhkaksi asti. & Smith, L. u n i-wue rzbu rg. Suomalaiset liikuntatutkijat ovat ahkeria kongresseissa kävijöitä. Scrarborough, H. The dynamics of embodiment: a field theory of infant perseverative reaching. 1990. Liikunta tieteellisellä tutkimuksella on yhteiskunnallista tilausta, sillä kansakunnat kautta maailman ovat huolissaan kansalaistensa fyysisestä kunnosta, terveydestä ja hyvinvoinnista. & Kaplan, B. Shumway-Cook (toim.) Development of posture and gait across the life span. Liikuntaintervention vaikutus 3-7-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin sekä fyysisen aktiivisuuden yhteys sydänja verisuonitautien riskitekijöihin. Vastapainona näille on kasvava joukko kapeammille erityisaloille fokusoivia 200 300 hengen pienkongresseja. Very early language deficits in dyslexic children . S
Haastattelu: PAULI VUOLLE Teksti:TIINU WUOLIO Liikuntasosiologian emeritusprofessori Pauli Vuolle haastatteli toukokuun lopulla kahta hyvin tuntemaansa liikuntatutkimuksen ja -politiikan vaikuttajaa, liikuntakasvatuksen emeritusprofessori Risto Telamaa ja Liikuntatieteellisen Seuran entistä pitkäaikaista pääsihteeriä, liikuntaneuvos Joel Juppia. Jos painotus alkuun olikin kilpaja huippu-urheilua palvelevassa tieteessä, 1960-luvulla suuntaa tarkistettiin voimakkaasti kohti yhteiskuntaa. 22 L iikuntatieteellinen Seura perustettiin eräänlaisena vastauksena aikansa haasteille, kun liikunnassa ja urheilussa menestyminen vaati uutta ja entistä pätevämpää tietoa,JoelJuppi hakee lähtöviivaa kauempaa historiasta. Sitä seura pyrki silloisilla, tosin vaatimattomilla resursseillaan hankkimaan. Tämä tuli luonnollisesti näkyviin myös liikuntakulttuurin yhteiskunnallisissa keskusteluissa, Juppi toteaa.. Jupin mukaan se oli selkeä seurannainen demokratisoitumisvaatimusten tulosta liikuntakulttuurin ja urheilun rintamalle. Liikuntatieteellinen Seura Höyrypäisyydestä asialinjalle, liikaakin. Taisi olla liikuntapoliittistakin sanomaa 1930-luvun matkakertomuksissa. Muualla yhteiskunnassa vaadittiin tuolloin 'herravallan' vähentämistä ja ihmisten tasa-arvoisten vaatimusten esiintuomista. Kolmea teemaa oli odotetusti mahdoton välttää: liikuntakasvatuksen ja -suunnittelunn tutkimus, tiedottaminen ja vaikuttaminen. Selvä sekä liikuntaettä tiedepoliittinen toimenpide oli myös olympiastadionin suunnitteluvaiheessa tehty ehdotus urheilulääkäriaseman perustamisesta LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /2006 Stadionille
Kuntoliikunnan ympärille syntyi voimakas 'kansanliike', jossa liikunnan tutkijat erityisesti Jyväskylästä olivat vahvasti mukana. Katsottiin että huippu-urheilu dominoi liikuntakulttuuria jättäen sivuraiteille mm. Joel Juppi kutsuu 1970-lukua LTS:n yhteiskunnallisen toiminnan kultakaudeksi. Hänen mukaansa uran alku olikin 'hyLIIKUNTA & TIEDE 43 • 312006 23. kuntoliikunnan, ja tähän haluttiin muutosta. Seura haisteli tuulia ja toimi vaikuttajien kärkipäässä. Sama henki jatkui pitkälle 1970-luvulle, ja joskus höyrypäinen into tasaantui myöhemmin asialinjalle ehkä vähän liikaakin, Juppi pohtii. Jupin mielestä ajan haasteisiin vastattiin hyvin 1960-luvun Stadion-lehden kirjoituksilla ja tunnetuilla liikuntapoliittisilla neuvottelupäivillä 196 7 ja liikuntasuunnittelun seminaarilla 1969. Liikuntakasvatuksen haasteita teoriassa ja käytännössä Kiihkeän 1960-luvun puolivälissä aloitti Risto Telamakin jo yli 40-vuotisen tutkijanuransa Jyväskylän yliopistossa. Liikuntasuunnittelussa saatiin aikaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa monia uudistuksia, joilla oli suoranainen vaikutus kansalliseen liikuntarakentamiseen
Risto Telama pitää merkittävinä LTS:n aikoinaan järjestämiä tutkimusten raportointiseminaareja, joissa tutkija pääsi kertomaan tutkimuksensa tuloksista ja niiden soveltamisen mahdollisuuksista suoraan soveltajille. Rahoitus tuli opetusministeriöstä ilman jokavuotista yksilöityä tutkimussuunnitelmaa. Tähän seminaarikäytäntöön olisi varmasti aihetta palata, ehkä uudistettuna, hän ehdottaa. Tutkijalle taas oli ensiarvoisen tärkeää kentältä välittömästi tullut palaute. Myöhemmin ministeriö alkoi ohjata tutkimusta viisivuotisohjelmilla ja vaatia myös rahoitusta hakevilta tutkijoilta yksityiskohtaisia tutkimussuunnitelmia. Koulujen liikuntakasvatuksen haasteet hän oli kohdannut jo toimiessaan kentällä liikunnanopettajana ja sittemmin liikuntakasvatuksen professorina. Tutkijana Telama on keskittynyt kolmeen liikuntakasvatuksen teemakokonaisuuteen. 24 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /2006 Telaman mukaan myöhemmin olikin jo ajankäytön kannalta selvästi työläämpää tehdä tutkimusta viranhoitoon liittyvän opetustyön ja hallinnon ohessa. Näitä kahta syvensi liikunnan sosiaalisia kyt. Teimme yhdessä Juhani Kirjasen kanssa päätoimisesti tutkimusta Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun kasvatustieteellisessä tutkimuskeskuksessa, Telama kertoo. -Toinen läheinen tutkimusalue liittyy lasten ja vähän aikuistenkin liikuntaharrastukseen, eli liikunnalliseen elämäntapaan ja sen selitysyhteyksiin, hän mainitsee. Se perustui professori Pentti Pitkäsen laatimaan tutkimusstrategiaan, joka oli hyväksytty valtion urheilulautakunnan liikunta tieteellisessä jaostossa. vin auvoista aikaa'
-1 . JosJoelJuppijotakin olisi vuosien varrella kaivannut lisää, niin nopeutta puuttumisessa kulloisiinkin liikuntapoliittisiin haasteisiin. Myös monet ministerit ovat hänestä olleet tärkeitä, kuten Kalevi Kivistö, Marjatta Väänänen ja Johannes Virolainen, ja virkamiehistä Raija Mattila, Seppo Paavola, Timo Haukilahti ja aikanaan Jorma Sinkkilä. Juppi muistaa hyvällä myös kuntaja maakuntatason suhteita Kainuussa, Keski-Suomessa ja Uudellamaalla. Vihjailusi on oikeansuuntaista, Juppi myöntyy Seuran, opetusministeriön ja Jyväskylän yhopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan käynnistämään suunnittelubuumiin vaikuttivat vahvasti seuransamanaikaiset vaatimukset kansalaisten kuntoliikunnan kehittämisestä ja kansalaisten tasa-arvoisuudesta liikuntapalvelujen käyttäjinä. __.,..,.,. Maailman paras liikuntapalvelujärjestelmä syntyy Joel Juppi kutsuu 1970-lukua seuran yhteiskunnallisen toiminnan kultakaudeksi. Käyttäjien kannalta nämä olivat merkittävämpiä tiedonvälitys tapahtumia kuin tietojen julkistaminen sanomalehdistössä, jossa tiedot tahtovat vääristyä. Seura julkisen liikuntavallan välikappaleena puolin ja toisin Liikuntatieteellisen Seuran toiminnan tuloksellisuus suomalaisen liikuntakulttuurin koordinaattorina on ollut pitkälti kiinni sen suhteista alan muihin kansallisiin toimijoihin. Koululiikunnan ja yleisemmin lasten liikunnan ja urheilun tutkimuksen reurssoinnissa Telama näkee kohentamisen varaa verrattuna huippu-urheilun tutkimukseen, mutta tästä epäsuhdasta huolimatta Suomessa on hänen mielestään tehty kansallisesti ja kansainvälisesti relevanttia liikuntakasvatuksen tutkimusta. Juppi kiittelee myös seuran yhteistyösuhteita liikuntatieteellisen tiedekunnan ja muiden liikuntatutkimusta tekevien yhteisöjen kanssa etenkin tiedonvälityksessä sekä kansallisten ja kansainvälisten kongressien järjestelyissä. . Buumin tuloksena kansanliikunnan peruspalvelujen kehittämisestä uimahalliverkostoineen, pururatoineen ja hiihtolatuineen tuli 1970ja -80-lukujen avainsanoja. Suhteet opetusministeriöön ovat olleet erittäin tärkeitä, Juppi vastaa. Seura on ollut julkisen liikuntavallan eräänlainen kylkiäinen ja vaikuttamisen välikappale puolin ja toisin. Näistä tärkeimpänä hän mainitsee Sport for all -kongressin Tampereella 1990. Pääsimme erilaisille areenoille, olimme näkyvillä koko ajan ja meidän merkityksemme liikuntapolitiikan ja -suunnittelun kysymysten ja keskustelujen avajaana oli merkittävä, hän toteaa. _. Risto Telama kertoo pitäneensä hyvin merkittävinä aikanaan järjestettyjä tutkimusten raportointiseminaareja,joissa tutkija pääsi kertomaan tutkimuksensa tuloksista ja niiden soveltamisen mahdollisuuksista suoraan tietoa käyttäville käytännön ihmisille. -Enkä sano tätä sen vuoksi, että olen ollut sitä itse tekemässä, hän huomauttaa. __ kentöjä käsittelevä tutkimuskenttä, josta olen ollut kiinnostunut sekä koululiikunnan että varsinkin nuorten urheilutoiminnan näkökulmasta. Urheilujärjestöt ovat tietysti olleet tärkeitä yhteistyökumppaneita, vaikka joskus sukset ovat menneet ristiinkin erityisesti vahvojen kilpaurheilujärjestöjen kanssa, hän jatkaa yhteistyökumppaneiden listaa. Tutkijana on ollut mielenkiintoista seurata seuran toimintaa sen keskeisen päätehtävän, tiedonvälittäjän roolissa, hän sanoo. Miten pääsihteerinä vuosina 1967-2001 vaikuttanutJoelJuppi näkee Liikuntatieteellisen Seuran roolin suomalaisen liikuntapolitiikan ja -rakentamisen suunnan etsijänä ja vaikuttajana siihen, että Suomessa oli ennen 1990-luvun lamaa luotu 30000 rakennettua liikunta paikkaa ja yksi kansainvälisesti parhaista liikuntapalvelujärjestelmistä. Viisivuotissuunnitelmien tehtaileminen Neuvostoliiton malliin osin jäykisti ja kaavoitti suunnittelua, mikä vaihe kuitenkin onneksi sivuutettiin ja luovuus tuli kuvaan monellakin tavalla. Myöhemmin aktiivinen tiedottaminen jatkui Liikunta & Tiede -lehdessä, jonka toimituskuntaan Telama kuului ja jossa hän toimi myös päätoimittajana. Tämä vaihe on läheinen myös haastattelijalle, Pauli Vuolteelle. Liikuntasuunnittelussa saatiin aikaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa monia uudistuksia, joilla oli suoranainen vaikutus kansalliseen liikuntarakentamiseen ja liikuntapalvelujärjestelmämme kehittymiseen. Nykyään vain iltalehdet ovat nopeimpia ja vievät huolellisemmin valmistelluilta kannanotoilta ja tilaisuuksilta parhaan terän, hän pahoittelee. Ehkäpä luovuutta olisi tarvittu tuona aikana enemmän. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 25. Raportointiseminaarit tehokasta tiedonvälitystä Liikuntatieteellliseen Seuraan Telama hakeutui niinikään 1960-luvulla, jolloin kirjoitti jo Stadion-lehteen. Tutkijalle taas oli ensiarvoisen tärkeää kentältä välittömästi tullut palaute. Telama muistelee mielellään yhteistyötä Liikuntatieteellisen Seuran kanssa myös kongressien järjestelyissä. Toisaalta Juppi arvioi, että tuolloin uskottiin ehkä liikaakin teknisen ja normatiivisen liikuntasuunnittelun mahdollisuuksiin ratkaista liikkumisympäristön ongelmia. Miten nämä suhteet ovat rakentuneet. Tähän seminaarikäytäntöön olisi varmasti aihetta palata, ehkä uudistettuna, hän ehdottaa. Nimeltä Juppi mainitsee ensimmäisenä Heikki Klemolan, joka hänen mukaansa arvosti kovasti seuran työtä
Kunto ja ikä vaikuttavat opettajien jaksamiseen. Tilastollisissa analyyseissa iän vaikutus vakioitiin, koska aerobinen kunto laskee ikääntymisen myötä. Hyvä aerobinen kunto auttaa stressinhallinnassa Mitä korkeampi aerobinen kunto oli sitä vähäisempi oli koettu subjektiivinen kuormittuminen. Aerobisen kunnon taso kertoo lähinnä sydämen ja verenkiertoelimistön, hengityselimistön sekä sokerija rasva-aineenvaihdunnan tilasta. Tutkimusjoukon muodosti 26 lukion opettajaa (17 naista ja 9 miestä, keski-ikä 50 v.). Kolmannessa osatutkimuksessa selvitettiin aerobisen kunnon yhteyttä elimistön fysiologisiin stressivasteisiin työpäivän aikana. Tutkimus osoitti, että työjaksojen aikana opettajan psykofysiologinen kuormittuminen oli yhtä korkea työpäivän mittauksen aikana lokakuussa, joulukuussa ja maaliskuussa. Työpäivän aikana mitattiin verenpainetta, sydämen syketaajuutta ja lihasjännitystä. Tätä tulosta tuki myös toinen osatutkimus, jossa selvitettiin kevätlukukaudella autonomisen hermoston palautumista mittaamalla sykevälivaihtelua viikonloppulevon jälkeen ja kesäloman aikana. Säännöllinen aerobinen liikunta laskee sydämen sykettä levossa ja rasituksessa johtuen lisääntyneestä parasympaattisen hermoston aktiivisuudesta. Elimistön fysiologinen palautumisprosessi käynnistyi vasta kesälomalla heinäkuussa. Hyvä stressi edesauttaa jaksamista; kuormittava, psykofysiologinen stressi puolestaan voi johtaa elimistön ylirasitustilaan. 26 V äitöskirjatyössä tutkittiin lukion opettajan psykofysiologista kuormittumista vuoden aikana. Katekoliamiinit määritettiin vuorokausivirtsasta ja kortisolin eritys aamun klo 8.00 verinäytteestä. Aerobinen kunto mitattiin laboratoriossa polkupyöräergometritestillä (Ergoline 900) FitWare tietokoneohjelman avulla (FitWare Oy, Vantaa, Suomi). Sovellus analysoi testin loppuosan aikana mitattuja sykkeitä ja polkemistehoa. Tehostunut parasympaattisen hermoston aktiivisuus näkyy myös alentuneena verenpaineena sekä stressihormonitason laskuna. Tavoitteena oli selvittää, onko aerobisella kunnolla mitattuna hapenottokyvyllä yhteyttä koettuun kuormittumiseen, stressihormonien eritykseen, sydämen syketaajuuteen, verenpaineeseen ja hartialihasten staattiseen lihasjännitykseen opettajan työpäivän aikana. Tutkimusjoukolla ei ollut sydänja verisuonisairauksia tai lääkitystä tutkimuksen aikana. Näitä laskelmia sekä maksimisykettä, ikää ja kehon painoa apuna käyttäen arvioitiin maksimaalinen hapenottokyky (VO2max, ml/kg/min). Lisäksi koehenkilöt arvioivat koettua subjektiivista psykofysiologista kuormittumista ja vastasivat kyselyyn psykosomaattisista oireista. Sukupuolella ja työkokemuksella ei ollut vaikutusta koettuun. lskutilavuuden kasvu levossa ja rasituksessa johtuu diastolen pidentymisestä ja siten tehostuneesta kammioiden täyttymisestä sekä mahdollisesti lisääntyneestä sydänlihaksen supistuvuudesta. Olettamuksena oli, että myös henkisesti kuormittavassa työssä hyvällä aerobisella kunnolla LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /2C06 voisi olla positiivisia vaikutuksia työssä jaksamiseen tehostuneen parasympaattisen hermoston aktivaation kautta
Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: yrjo. Lääketiede. Osaksi tämä johtunee huonosta ergonomiasta luokkahuoneissa että opettajain huoneissa, mutta myöskin aikapaine ja henkinen kuormittuminen lisää staattista lihasjännitystä. Tutkimuksen tulos tukee olettamusta, että hyvä aerobinen kunto vähentää lihasjännitystä henkisesti kuormittavassa työssä ja säännöllisellä liikunnalla on hyvä vaikutus stressireaktion vaimentamiseen vähentäen lihasjäykkyyttä ja -väsymistä. Tutkimusten mukaan verenpaineen aleneminen levossa että henkisesti kuormittavissa tehtävissä näyttäisi olevan tehokkainta yhdessä liikuntaohjelman ja painon pudotuksen kanssa. Stressihormonien osalta tarvitaa_n vielä lisää empiiristä tutkimusta sekä menetelmien tarkkuuden ja käytännön kenttätyöhön sopivimpien objektiivisten menetelmien kehittämistä työstressin mittaamiseksi. Ensisijaisesti on kuitenkin aina puututtava stressin syihin. Hartiajännitystä vähemmän hyväkuntoisilla Mielenkiintoinen tulos oli, että staattinen lihasjännitys hartialihaksissa oli vähäisempää hyväkuntoisilla opettajilla. Kun kuormittava tilanne on ohi, elimistöllä tulee olla riittävästi aikaa palautua ennen seuraavaa kuormittavaa työtehtävää. Todennäköisesti fyysisesti aktiiviset henkilöt huolehtivat myös lihashuollosta ja tämä näkyy vähäisempänä staattisen lihasjännityksen syntymisenä pitkään kuormittavissa työtilanteissa. Tutkimuksessa havaittiin, että opettajan työlle on ominaista jatkuva staattinen hartialihasten jännitys ja loppupäivän aikana lihasten sähköinen aktivaatio ei palautunut lepotasolle enää taukojen aikanakaan ja lihakset väsyvät. Sukupuolella tai opettajan työvuosilla ei ollut yhteyttä lihasjännitykseen. Vastaväittäjänä toimi emeritusprofessori Esko Länsimies ja kustoksen professori Veikko Louhevaara. Ikääntyminen ja huono fyysinen kunto lisäävät tätä palautumisaikaa. Tulos tuki olettamusta, että hyvä aerobinen kunto näyttäisi auttavan stressinhallinnassa parantaen mielialaa ja kohottaen itsetuntoa. Näiden tutkimusten perusteella liikunnallisesti aktiiviset henkilöt ovat kokeneet vähäisempää työstressiä. Stressihormonien osalta eri tutkimusten tulokset ovat olleet ristiriitaisia ja ne on tehty laboratorio-olosuhteessa eri provokaatiotestein. Kortisolin erityksen on havaittu olevan vähäisempää fyysisessä rasituksessa hyväkuntoisilla henkilöillä verrattuna huonokuntoi siin henkilöihin. Oleellista on elimistön tehokas sopeutumiskyky vastata haastaviin tilanteisiin eli normaalisti autonominen hermosto, sisäeritysjärjestelmä ja immuunipuolustusjärjestelmä aktivoituvat stressitilanteessa ja tätä kautta elimistö sopeutuu tilanteen vaatimuksiin. Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja D. Osa kortisolin erityksen noususta vähän liikuntaa harrastavilla henkilöillä voi johtua yksinkertaisesti psyykkisestä stressistäkin suorituksen aikana. uku. Pitkittynyt stressi voi johtaa oireyhtymään, jossa esiintyy usein päänsärkyä, unihäiriöitä, sydäntuntemuksia, heikotusta, huimausta; ärtymystä, jatkuvaa väsymystä jne. ISBN 951-27-0399-8. fi/kirjasto/ julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 27. Sellainen urheilija, joka osaa lukea oman elimistönsä antamia merkkejä eli milloin kannattaa harjoitella tai pitää lepopäivä, yleensä menestyy Samaa pätee myös työelämässä. Parhaan tuloksen tuottaa säännöllinen, kohtuukuormitteinen aerobinen kestävyysliikunta, joka lisää hapenottokykyä ja rentouttaa lihaksistoa vähentämällä jännitystiloja. miten aerobinen kunto tai työstressi on määritelty ja mitä menetelmiä ja tutkimusasetelmia on käytetty. Odotettu tulos oli, että sydämen syketaajuus oli alhaisempi hyväkuntoisilla opettajilla levossa että työpäivän aikana. Lisäksi puheentuottamiseen tarvittavat lihakset kuten leuan ja niskanalueen lihasten jännitys lisää myös hartialihasten sähköistä aktivaatiota. kuormittumiseen. Tärkeää on oppia itse tunnistamaan omat stressioireensa ja ottamaan ne vakavasti. Kun taas urheilua harrastavat ovat tottuneita tekemään rankkoja fyysisiä hatjoitteita. Sopiva stressihormonien taso lisää suorituskykyä myös henkisesti kuormiuavis_sa työtehtävissä, mutta alitai ylieritys heikentää keskittymiskykyä ja jaksamista. Oleellista stressinhallinnassa on oman elimistön stressireaktioiden tunnistaminen. valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www. Vertailua vaikeuttaa menetelmälliset että terminologiset erot ts. viitearvojen sisällä ja vaihteluväli pieni, joten tilastollisesti merkittävää yhteyttä ei havaittu hapenottokykyyn. Katekoliamiinien eritys laskee huomattavasti jo muutaman viikon fyysisen harjoituksen aikana. TIINA RITVANEN, FT Tutkija Biolääketieteen laitos Kuopion yliopisto Sähköposti: tiina.ritvanen@uku.fi FM Tiina Ritvasen ergonomian alan väitöstutkimus Seasonal Psychophysiological Stress of Teachers Related to Age and Aerobic Fitness, Opettajan psykofysiologinen kuormittuminen työjaksottain yhteys ikääntymiseen ja aerobiseen kuntoon tarkastettiin Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 17.2.2006. Silloin kun elimistö käy ylikierroksilla, tärkeää on näiden merkkien tunnistaminen ajoissa ja riittävästä palautumisesta huolehtiminen ennen elimistön ha1° tallista 'ylikunto' tilaa. Hartialihakset ovat tyypillisiä stressiin reakoivia lihaksia. Kyselytutkimuksia on tehty verrattain paljon. Verenpaine oli tutkimusjoukolla normaali ts. Ikä lisää palautumisaikaa Stressihormonitasolla tai verenpaineella työpäivän aikana ei ollut yhteyttä aerobisen kuntoon tässä tutkimuksessa. Empiiristä tutkimusta aerobisen kunnon ja työstressin yhteydestä on tehty vähän. Notadrenaliinin on havaittu joissakin tutkimuksissa kohoavan puheenpitämisen aikana, joskin sillä ei ole havaittu olevan yhteyttä aerobiseen kuntoon
Wiion(1979) kehittelemä OCD-menetelmä (Organizational Communication Audit) (Katzoleas ja Wright 2001, 4 77, Juholin 2001, 116) sekä Downsinja Hazenin (1977) kehittelemä CSQ (Communication Satisfaction Questionnaire (Gray ja Laidlaw, 2004, 428). Näitä menetelmiä on käytetty mitattaessa muun muassa organisaation työntekijöiden viestintätyytyväisyyttä ja -preferenssejä, sekä kanavaja tietovajeita. Niitä viestintäkanavia, joilta iäkkäät henkilöt haluaisivat saada liikuntaan liittyvää tietoa, selvitettiin 10 vaihtoehtoa sisältävällä kysymyksellä "Mistä viestintäkanavilta tuleva liikuntaa koskeva tieto saisi Teidät kiinnostumaan liikunnasta. Sellaiset viestit, jotka sisältyvät yhteisön ja kulttuurin eettisesti hyväksymiin normeihin voidaan kuitenkin katsoa hyväksyttäviksi vaikuttamisviestinnän keinoiksi (Kastepohja 2004). Terveydenhoitohenkilökunnalta saatu tieto ja opastus on merkittävä keino saada iäkkäät kiinnostumaan liikunnasta. Tämän tutkimuksen kysy1 .. Heitä haastateltiin omissa kodeissaan käyttäen strukturoitua kvantitatiivista kyselylomaketta. Tutkimus oli osa Jyväskylän yliopistossa, Suomen gerontologian tutkimuskeskuksessa vuonna 2003 alkanutta "Liikkumiskyvyn ongelmien seulonta ja liikuntaneuvonta iäkkäillä henkilöillä" -hanketta (SCAMOB, Leinonen ym. Näihin kahteen kysymykseen vastaajia pyydettiin valitsemaan vaihtoehto kyllä, ehkä tai ei. Motivointi on haaste viestinnälle. Teksti: ANNA RANTANEN IÄKKÄÄNÄ LIIKKEELLE: Motivointi on haaste viestinnälle Henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä iäkkäille henkilöille. Jyväskylässä tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miltä viestintäkanavalta iäkkäät henkilöt olivat saaneet liikuntaan liittyvää tietoa ja miltä 28 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /2006 viestintäkanavalta he haluaisivat sitä saada. Kuinka jakaa tietoa fyysisestä aktiivisuudesta ja sen hyödyistä. 2003, 209) huolimatta liikunnan tuomista merkittävistä hyödyistä, kuten elämän laadun paranemisesta, aktiivisen itsenäisen elämän pidentymisestä tai liikkumiskyvyn säilymisestä (muun muassa Eakin 2001; Atienza 2001; Stewart 2001). Tietoa, joka saisi iäkkäät ihmiset kiinnostumaan liikunnasta, selvitettiin 10 vaihtoehtoa sisältävällä kysymyksellä "Millainen tieto saisi Teidät kiinnostumaan liikunnasta. Tutkimukseen osallistui 578 Jyväskylässä asuvaa77-83 -vuotiasta henkilöä, joille tehtiin vastaanottajalähtöinen viestintätutkimus. Mikä viestintäkanava ja millainen tietosisältö takaisivat viestin vastaanottamisen ja ymmärtämisen, ja vaikuttaisi mahdollisesti käyttäytymisen muutokseen. Käytössä olleita viestintäkanavia selvitettiin 13 vaihtoehtoa sisältämällä kysymyksellä "Minkä viestintäkanavan kautta olette saanut tietoa liikunnasta?". Vastaajia pyydettiin valitsemaan tähän kysymykseen vaihtoehto kyllä tai ei. Vastaanottajalähtöinen viestintätutkimus (Katzoleas ja Wright 2001, 4 73) on työkalu, jolla etsitään parasta tapaa tavoittaa kohdeyleisö, ja joka sallii vastaanottajan osallisuuden, involveutumisen kysymällä esimerkiksi: 1) Tällä hetkellä saan tietoa X:stä kanavan Y kautta ja 2) Haluaisin saada tietoa X:stä kanavan Y kautta (Kazoleas ja Weight 2001, 477). Avoimen vaikuttamisen vastakohtana on manipuloiva suostuttelu, jossa kohderyhmälle ei tehdä selväksi viestinnän tarkoitusta ja metodeita (Conrad, 1994). 2006). Lisäksi selvitettiin, millainen tieto iäkkäiden ihmisten omasta mielestä saisi heidät kiinnostumaan liikunnasta. I äkkäiden henkilöiden motivoinnissa liikkumaan on useinkin onnistuttu huonosti (Sheppard et al. Vastaanottajalähtöinen viestintä on vastakohta lähettäjälähtöiselle viestinnälle, jolle on ominaista tuottaa esimerkiksi julkaisuja, esitteitä tai lehtiä huomioimatta vastaanottajien tarpeita Quholin 2001, 167). Terveydenhuoltohenkilöstöllä on runsaasti kontakteja ikääntyneisiin ja mahdollisuus luoda molemminpuolinen vuorovaikutuksellinen suhde. Esimerkkejä vastaanottajalähtöisistä tutkimusmenetelmistä ovat Osmo A. Monesti vaikuttamiseen tähtäävä viestintä käsitetään arvolataukseltaan negatiiviseksi
Noin puolet vastaajista halusi tiedon siitä, että liikuntapaikalla on mahdollisuus saada tarvittavaa ohjausta, tietoa itselle soveltuvista lajeista sekä tiedon siitä, että liikuntapaikka on turvallinen. Liikkumiseen innostava tieto koskee oman kunnon kohottamista Kuviossa 2 näkyy, millainen tieto sai vastaajat kiinnostumaan liikunnasta. Radion ja TV:n osalta tiedonsaaminen ja haluaminen oli tasapainossa. Tilanne oli päinvastainen esitteiden, ystävien ja Terveydenhuoltohenkilöstö Ystävät ja sukulaiset Radio ja TV Lehdet ja sanomalehdet Liikuntaryhmien ohjaajat Esitteet Tietokone 10 20 30 40 50 60 70 1 1 1 1 51 70 i9 9 1 9 9 Js [43 J3 43 9 34 0,6 12 D Kanava, jota kautta saatu tietoa Kanava, jota kautta haluttaisiin saada tietoa Kuvio 1. Liikuntaryhmien ohjaajilta tietoa halusi 43% vastaajista, kun tietoa tätä kautta oli saanut 37% vastaajista. Suurempi osuus vastaajista sai kuin halusi tietoja näistä kanavista. Iäkkäiden henkilöiden omasta mielestä tiedot, jotka saisivat heidät kiinnostumaan liikunnasta, tulevat terveydenhuoltohenkilöstön kautta ja koskevat siis enimmäkseen kunnon LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 60 29. Merkittävin ero voidaan nähdä terveydenhuoltohenkilöstön kohdalla, jonka kautta puolet vastaajista ilmoitti saaneensa tietoa, kun vastaavasti tätä kautta tietoa haluaisi lähes kolmeneljäsosaa vastaajista. sukulaisten sekä lehtien ja sanomalehtien kohdalla. Terveydenhoitohenkilökunta tärkeä vaikuttaja Henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä iäkkäille henkilöille. mykset muotoiltiin yksinkertaistamalla tunnettuihin auditointimenetelmiin pohjautuvia mittareita. Noin 60 % vastaajista halusi tietoa siitä, miten voi omatoimisesti kohottaa kuntoa. Viestintävajeet eri viestintäkanavissa (prosenttiosuus). Jonkin verran kiinnosti (31 % vastaajista) myös tieto kulkuyhteyksistä liikuntapaikoille. Tämän tutkimuksen mukaan iäkkäät henkilöt ovat kiinnostuneita enemmän kasvokkaisviestinnästä, mutta saavat eniten liikuntaa koskevaa tietoutta median välityksellä. Vajetta viestintäkanavissa Kuvio 1 havainnollistaa miltä viestintäkanavilta liikuntaan liittyvää tietoutta halutaan saada ja on saatu. Tietoa liikuntaryhmistä, liikuntapaikoista sekä harrastusmahdollisuuksista haluttiin myös. Lääkäriltä haluttiin tietoa omasta terveydentilasta, joka mahdollistaa liikkumisen
Hirvensalon ym.(2005) tutkimuksessa, johon osallistui 73-92 -vuotiaita jyväskyläläisiä henkilöitä havaittiin, että 43% tutkituista oli saanut negatiivisia tai ristiriitaisia neuvoja liikunnan suhteen terveydenhuoltohenkilöstöltä. 1994, 172-185. Home-based physical activity programs for middle-aged and older adults: summary of empirical research. Miten viesteillä vaikutetaan. A New look at developing and implementing the communication audit. lmproving Corporate and organizational communications. Viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto 2004, 92. Terveydenhuoltohenkilöstön suuri merkitys perustuu yleisen käsitykseen, että heitä pidetään luotettavina tiedonlähteinä. Kastepohja 1, Mediavaikuttamisen teorioita. Kivikuru & R. Am J Prev Med 2003; 25 /3Sii) 1 1 1 1 . Community-based physical activity programs for adults age 50 and older. Customer-Oriented Counseling for Physical Activity in Older People: Study Protocol and Selected Baseline Results of a Randomized ControlledTrial (ISRCTN 07330512). Leinonen R, Heikkinen E, Hirvensalo M, Lintunen T, Rasinaho M, Sakari-Rantala R, Kallinen M, Koski J, Möttönen S, Kannas S, Huovinen P, Rantanen T. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports (painossa). Kunelius (toim.) Viestinnän jäljillä. Helsinki: WSOY 1998, 162. Juholin E. 1 ' .. Tietosisällöt, jotka herättävät kiinnostuksen liikkumiseen (prosenttiosuus). Tietoa siitä, miten omatoimisesti kohottaisit kuntoa Tieto esim. Management Communication Ouarterly 2004 17,3, 425-448. (2005) tutkimuksen tulokset antavatkin viitteitä siitä, että terveydenhuoltohenkilöstön tulisi kiinnittää enemmän huomiota liikuntaneuvontansa sisältöön. ANNA RANTANEN, FM Tutkimussihteeri Suomen gerontologian tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto Sähköposti: anna.rantanen@sport.jyu.fi Artikkeli perustuu 18. Kazoleas D, Wright A. Tämän tutkimuksen tulokset antavat viitteitä tietosisällöistä ja viestintäkanavista, jotka parhaiten tavoittavat iäkkäät ihmiset ja motivoivat heitä liikunnan pariin. Strategic proprieties for increasing physical activity among adults aged > 50. Harcourt Brace, Fort Worth, Texas. 1998. Lehtonen J. J Aging Phys Activity 2001, 9(suppl): 35-58. Yhteisöviestinnän pro gradu-tutkielma. Organizational politics : overt power in communication process. Jotta tietty viestintäkanava täyttäisi tehtävänsä liikuntaan motivoinnissa, on hyvä muistaa kenelle viestit ovat tarkoitettu, mikä kanava ja mikä tietosisältö ovat kohderyhmän mielestä tehokkaimpia ja miten tavoitteiden toteuttamista seurataan. Eakin E, Promoting physical activity among middle-aged and older adults in health care settings. Communicaire! Viestintä strategiasta käytäntöön. Hirvensalon ym. lääkäriltä, että oma terveydentila mahdollistaa liikkumisen Tieto siitä, että saa tarvittavaa ohjausta liikuntapaikalta Tieto itselle sopivista liikuntaohjeista Tieto liikuntapaikan turvallisuudesta Tieto liikuntaryhmistä Tieto liikuntapaikoista Tieto harrastusmahdollisuuksista Tieto kulkuyhteyksistä liikuntapaikalle Jostain muusta, mistä 10 20 30 5 40 50 60 70 63 47 44 41 35 31 Kuvio 2. Conrad C. Helsinki: lnforviestintä 2001, 167. J Aging Phys Activity 2001; 9(suppl):71-9l Sheppard L, Senior J, Hee park C, Mockenhaupt R, Chodzko-Zajko W, Bazzarre T, The national blueprint consensus conference summary report. Terveydenhuoltohenkilöstön antamia liikuntaneuvoja on tutkittu jonkin verran. ln: Handbook of public relations (Robert L. Recommendations for and warnings against physical activity given to older people by health care professionals. J Aging Phys Activity 2001; 9, 29-27. Näkökulmia uuden ajan ilmiöön. Teoksessa U. Ikuisuuskysymys. Preventive Medicine, 41, 342-34 7, 2005. pohjoismaisessa gerontologian kongressissa Jyväskylässä 30.5.2006 esitettyihin tutkimustuloksiin. Terveydenhuoltohenkilöstöllä on lisäksi kontakteja iäkkäisiin henkilöihin, jolloin on mahdollisuus luoda molemminpuolinen vuorovaikutuksellinen ja luottamuksellinen suhde. ln: Strategic organizational communication. Stewart AL. 30 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /2006 LÄHTEET Atienza AA. kohottamista, terveyttä sekä mahdollisuutta saada tarvittavaa ohjausta liikuntapaikalla. Gray J, Laidlaw H. Hirvensalo M, Heikkinen E, Lintunen T, Rantanen T. Heath eds.) Sage Publications lnd., United Kingdom 2001, 473-477. lmproving the measurement of communication satisfaction
Kisojen järjestämiskustannukset taas olivat noin 27,5 miljoonaa euroa. Teksti: SEPPO LAAKSO ja PÄIVI KILPELÄINEN KAUPUNKITUTKIMUSTA OY YLEISURHEILUN MM-KISAT 2005 HELSINGISSÄ mihin rahat päätyivät. Urheilun suurtapahtumille voidaan hahmotella taloudellisesti kestäviä periaatteita vastaavasti kuin MM2005-kisojen yhteydessä laadittiin periaatteita suurtapahtumien ekologiselle kestävyydelle. Kisojen varten tehtyjen investointien, kisojen järjestämisen ja kisaturistien rahavirtojen aikaansaama arvonlisäys, ottaen huomioon syrjäyttämisvaikutukset ja kerrannaisvaikutukset, olivat koko maan tasolla noin 80 miljoonaa euroa ja Helsingin seudulla noin 60 miljoonaa euroa. Vaikutukset työllisyyteen olivat koko maassa noin 1 400 ja Helsingin seudulla noin 1 100 henkilötyövuotta. Kisat olivat suurin Suomessa koskaan järjestetty urheilutapahtuma. H elsingin olympiastadionilla järjestettiin yleisurheilun MM-kilpailut (MM2005) elokuussa 2005. Kisojen taloudelliset riskit olivat täysimääräisesti kisaorganisaation sekä Suomen valtion kannettavana. Tavoitteena on tuottaa tietoa, joita voidaan hyödyntää tulevien suurtapahtumien järjestämisessä ja rahoittamisessa. Kisat ja siihen eri tavoin kytkeytyvä muu toiminta vaikuttivat monin tavoin, paitsi kisojen järjestämiseen osallistuvien organisaatioiden talouteen, myös Helsingin seudun ja osin myös laajemman alueen talouteen. Tutkimuksessa selvitetään eri lähestymistapoja ja aineistoja käyttäen taloudellisten vaikutusten mekanismeja sekä arvioidaan vaikutusten suuruutta ja kohdentumista. Lisäksi kisoissa oli noin 2 700 median edustajaa. MM2005-kisat tuottivat IAAF:lle noin 20 miljoonaa euroa sponsorija kansainvälisistä televisiointioikeuksista saatuina tuloina. Tapahtumaan osallistui noin 1800 urheilijaa 192 eri maasta. Kisojen vaikutus aluetalouteen positiivinen MM2005-kisojen vaikutus Helsingin seudun yritysten liikevaihtoon, aluetalouden tuotannon arvonlisäykseen sekä työllisyyteen oli kokonaisuudessaan positiivinen. Kuitenkin LIIKUNTA & TIEDE 43, 3/2006 31. Kisatapahtumiin myytiin noin 3 70 000 lippua ja noin 130 000 henkilön arvioitiin seuranneen kisoja olympiastadionilla. Tapahtuma kesti yhdeksän päivää 6.-14.8.2005
Kisojen sateisuus ei heikentänyt asiantuntijoiden ja yritysten mielestä kuvaa kisojen onnistuneesta järjestämisestä, mahdollisesti se jopa vahvisti sitä. Suurtapahtuman toimeksiantajan, kuten kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF, on otettava vastattavakseen kohtuullinen osuus tapahtumajärjestämisen kustannuksista sekä osallistuttava taloudellisen riskin kantamiseen sitoutumalla kattamaan osa mahdollisista taloudellisista tappioista. Tämän johdosta on syytä epäillä, että monissa tutkimuksissa kisaturistien aikaansaama taloudellinen nettovaikutus yliarvioidaan. 1. 32 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /2006 MM2005-kisojen suurin taloudellinen merkitys oli sillä, että onnistuneesti järjestetyt kisat edesauttavat muiden tapahtumien saamista alueelle tulevaisuudessa. Vastaavanlaista tietolähdettä ei tiettävästi ole ollut käytettävissä muissa aihetta käsittelevissä tutkimuksissa Suomessa tai muissa maissa. Tämän tutkimuksen yhtenä ansiona voidaan pitää sitä, että kisojen aikaansaamat syrjäyttämisvaikutukset on pystytty realistisesti arvioimaan. Kisat toivat turisteja mutta samalla syrjäyttivät muut matkailua Syrjäyttämisvaikutuksilla oli erittäin suuri merkitys kisaturistien rahavirtoihin. Niiden nettovaikutus matkailua palveleville yrityksille jäi kokonaisuudessaan vaatimattomaksi. Kokonaisuudessaan matkailijoiden yöpymisiä Uudenmaan majoitusyrityksissä oli elokuussa 2005 vain pari prosenttia enemmän kuin ajankohdan trendin mukainen määrä. Investointeja ei pidä tehdä yhtä tapahtumaa varten, vaan investointien tuloksena rakennetut tai kunnostetut tilat ja rakenteet on saatava tehokkaaseen ja taloudelliseen käyttöön tapahtuman jälkeen. Suurtapahtumat on nähtävä, paitsi yksittäisinä tapahtumina, myös mahdollisuutena ja välineenä luoda, ylläpitää ja kasvattaa tapahtuma järjestämisen osaamispääomaa ja koko alueen "hyvän maineen pääomaa". Niiden perusteella on voitu laskea elokuun toteutuneen liikevaihdon, palkkasumman ja henkilöstömäärän poikkeama ajankohdan normaalitilannetta vastaavasta trendiarvosta. Myös ravintolatoiminta sekä liikennettä palvelevien toimintojen yritystoiminta vilkastui jonkin verran kisojen ansiosta. Tämä perustuu siihen, että tutkimusta varten on voitu teettää Tilastokeskuksella alueella toimivien yritysten todelliseen myyntiin ja palkanmaksuun perustuvat kuukausitasoiset liiketoimintakuvaajat tarkkaan rajatuilta matkailua palvelevilta toimialoilta. Matkailun kannalta kisojen lähtökohtana oli se, että elokuu on joka tapauksessa erittäin hyvä matkailukuukausi pääkaupunkiseudulla ja silloin on myös kaikkina normaalivuosina lukuisia tapahtumia, jotka vetävät matkailijoita. Suurtapahtuman taloudelliset riskit on oltava hallittavat ja julkisen sektorin vastuu niistä on rajattava kohtuulliseksi. Suurtapahtuman järjestäminen ei saa edistää korruptiota tai rikollisuutta. Syrjäyttämisvaikutusta vahvisti kisaviikon sateisuus, joka osaltaan vähensi kisavieraiden määrää ja matkailua palvelevien yritysten myyntiä. Taloudellisesti kestävän tapahtumajärjestämisen periaatteina voidaan nostaa keskusteluun esiin ainakin seuraavia teemoja: Investoinnit tapahtuman edellyttämään infrastruktuuriin Suurtapahtumien järjestämisessä kannattaa ensisijassa käyttää olemassa olevaa infrastruktuuria. ,. Urheilun suurtapahtumat tarvitsevat taloudellisen kestävyyden periaatteita Urheilun suurtapahtumille voidaan hahmotella taloudellisesti kestäviä periaatteita vastaavasti kuin MM2005-kisojen yhteydessä on laadittu periaatteita suurtapahtumien ekologiselle kestävyydelle. Kisajärjestelyt lisäsivät osaltaan suurtapahtumien järjestämisessä tarvittavaa osaamista ja kehittivät siihen liittyviä verkostoja. Kisat paransivat entisestään Helsingin seudun hyvää mainetta tapahtumapaikkana. yksittäisenä tapahtumana MM2005-kisojen vaikutus Helsingin seudun aluetalouteen oli varsin pieni, kun se suhteutetaan aluetalouden koko volyymiin. Suurtapahtuman järjestäminen Suurtapahtuman sijaintikaupungin/-kaupunkien valinnan edellytykset ja varsinaiset valintakriteerit koskien tapahtuman infrastruktuuria, järjestelyjä, rahoitusta ja muita tekijöitä, tulee esittää avoimesti ja julkisesti. Investoinnit on toteutettava ekologisesti kestävästi. Kisojen onnistunut järjestäminen paransi Helsingin vetovoimaa tapahtumapaikkana Kisojen järjestäminen onnistui erittäin hyvin sekä tutkimuksen kuluessa haastateltujen sidosryhmien edustajien, muiden asiantuntijoiden että kisojen kotimaisten yhteistyöyritysten ja matkailua palvelevien yritysten jokseenkin yhteneväisen näkemyksen mukaan. Henkilöliikenteessä, erikoistuneessa vähittäiskaupassa ja muissa palveluissa kisoilla ei ollut havaittavaa positiivista vaikutusta yritysten liiketoimintaan. Investointeja ei tule rahoittaa vaihtoehtoisten, yhteiskunnallisesti vähintään yhtä hyvien hankkeiden kustannuksella. Suurtapahtumien rahoittaminen Julkisen sektorin (valtio, kunnat, maakunnat) panostukset suurtapahtumien järjestämisessä pitää ensisijassa suunnata edellytysten luomiselle tapahtumien järjestämiselle, kuten infrastruktuuriin, liikennejärjestelyihin, julkisen kaupunkitilan kohentamiseen, yleiseen turvallisuuteen jne. Syrjäyttämisvaikutukset syntyivät siitä, että muita turisteja, joita muuten olisi tullut, jäi kisojen vuoksi tulematta pääkaupunkiseudulle. Toimialoittain katsottuna suurin positiivinen vaikutus MM2005-kisoilla oli majoitusalalle, jossa positiivinen vaikutus levisi laajalle alueelle Uudellemaalle ja muualle Etelä-Suomeen
On perusteltua nostaa keskusteluun IAAF:n rooli yleisurheilun MM-kisojen rahoittajana. Kuitenkin kilpailuttaja IAAF:n oma talous on liikesalaisuuden alaista. Hakijat eivät tiedä, kuinka paljon taloudellisia resursseja IAAF:llä on käytettävissä ja kuinka suurella panoksella se on valmis rahoittamaan kisoja. IAAF:n politiikka yleisurheilun MM-kisojen rahoittamisessa muuttui oleellisesti Göteborgin MMkisojen 1995 jälkeen. Sen tulisi ottaa uudelleen vastattavakseen kohtuullinen osuus tapahtumajärjestämisen kustannuksista. Valtio sen sijaan hyötyi kisoista taloudellisesti. Tähän mennessä järjestetyistä kuudesta yleisurheilun MMkisasta viisi on järjestetty EU-maiden kaupungeissa. 2 700 median edustajaa • kisojen tulot n. Miten (ja minkä kustannuksella) kisojen järjestämisen edellyttämät investoinnit niissä rahoitetaan. Mikä vaikutus kisoilla on mm. Tässä tutkimuksessa on arvioitu, että MM2005-kisat tuottivat IAAF:lle suuruusluokka-arviona noin 20 milj.€ pääyhteistyökumppaneilta saatuina sponsorituloina sekä yleisurheilun kansainvälisistä televisiointioikeuksista saatavina tuloina. 28 M€, josta 17 M€ pääsylippujen myynnistä • tilinpäätös: voittoa n. Itä-Euroopan, kehittyvien maiden ja kehitysmaiden kaupunkeja. Kisojen taloudelliset riskit olivat täysimääräisesti kisaorganisaation sekä Suomen valtion kannettavana. On syytä otaksua, että todellisuudessa lopputulos on ollut samansuuntainen myös useimmissa aikaisemmissa MM-kisoissa. urheilijoiden ja akkredoitujen vieraiden (ml. MM2005 numeroina Yleisurheilun MM-kisat Helsingissä 6.-14.8.2005 • Suurin Suomessa järjestetty urheilutapahtuma • 1800 urheilijaa 192 maasta • n. 130 000 kisavierasta • n. Hakijoilta vaaditaan pitkälle meneviä julkista rahoitusta koskevia sitoumuksia kisoja varten. Vertailun vuoksi kisojen järjestämiskustannukset olivat noin 27,5 milj.€. Voidaanko IAAF:n käyttämillä menettelytavoilla ylipäätään järjestää MM-kisoja taloudellisesti kestävältä pohjalta. Kansainvälisen yleisurheiluliitonkin on osallistuttava rahoitukseen Kansainvälinen yleisurheiluliitto (IAAF) valitsi Helsingin kisaisännäksi halukkaiden kaupunkien välillä toteutetun kilpailutuksen tuloksena helmikuussa 2002. FST:n televisio-ohjelmassa (FST:n tv-dokumentti "Vem vann VM?", 30.8.2006) haastatellun IAAF:n edustajan mukaan perusteluna oli se, että MM-kisat ovat niiden järjestäjäkaupungille ja -alueelle niin tuottoisa tapahtuma, että IAAF:n merkittävälle rahalliselle panostukselle ei ole perusteita, vaan nimenomaan kaupunkien ja alueiden tulisi lisätä rahoitusta kisoille. Sen sijaan yleisurheilun MM-kisojen kisapaikan valintaprosessi oli mahdollisimman kaukana julkisuudesta ja avoimuudesta. Valitettavasti näin asia on useiden muidenkin urheilulajien maailmanmestaruuskisoissa. Miten (ja minkä kustannuksella) mahdolliset tappiot katetaan. Kuitenkaan IAAF ei antanut suoraa rahoitusta kisojen järjestämiseen, mutta tarjosi tiettyjä panostuksia, joiden rahalliseksi arvoksi kisaorganisaatio on arvioinut 1,2 milj.€. IAAF:n noudattamaa kilpailuttamisprosessia voidaan pitää monessa suhteessa kyseenalaisena menettelynä. Kisaorganisaatio maksoi pääosan mm. korruptioon ja rikollisuuteen. MM2005-kisojen osalta voidaan todeta, että tapahtuman edellyttämät investoinnit toteutettiin ja tapahtuman rahoitus järjestettiin edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti, lukuun ottamatta IAAF:n roolia kisojen rahoituksessa. IAAF:n tulisi kisojen toimeksiantajana osallistua myös taloudellisen riskin kantamiseen sitoutumalla kattamaan merkittävä osa mahdollisista taloudellisista tappioista. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella edellä referoitu näkemys voidaan kyseenalaistaa. On vaikea ymmärtää, miksi EU-maat hyväksyvät sen, että taloutensa salaiseksi julistanut organisaatio kilpailuttaa niitä epämääräisin ehdoin. Kisojen hakijat ovat pääasiassa kaupunkien, alueiden, valtioiden sekä kansallisten urheilujärjestöjen muodostamia konsortioita. IAAF:n edustajat ja vieraat) kustannuksista. Kun kisojen syrjäyttämisvaikutukset otetaan huomioon, MM2005-kisat yksittäisenä tapahtumana eivät olleet taloudellinen menestys Helsingin seudun matkailua palveleville yrityksille eivätkä pääkaupunkiseudun kaupungeille, joskaan ei tappiollinenkaan. 400 000 € LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 33. Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, KIHU:n julkaisusarja nro 3, Jyväskylä 2006. Kisakaupungin valintaperusteita sekä kisojen järjestämistä ja rahoittamista koskevat kysymykset tulevat entistäkin ajankohtaisemmiksi, kun hakijoiksi väistämättä tulee enemmän mm. Siihen asti IAAF osallistui merkittävällä taloudellisella panostuksella MM-kisojen järjestelyihin. SEPPO LAAKSO Toimitusjohtaja, tutkija KaupunkitutkimusTA Oy Sähköposti: seppo.laakso@kaupunkitutkimusta.fi PÄIVI KILPELÄINEN Tutkija Kaupunkitutkimus TA Oy Sähköposti: paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Lähde: Seppo Laakso, Päivi Kilpeläinen, Eeva Kostiainen ja likka Susiluoto: Yleisurheilun MM2005-kisojen aluetaloudelliset vaikutukset
34 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 312006
Testattavia urheilijoita oli noin 80. Opiskelijat saavat testauksen työharjoittelusta opintopisteitä tekemänsä tuntimäärän perusteella. Valmennuksen opiskelijat olivat jo heti ensimmäisellä testikerralla suorittamassa testejä Lihashallintastudion työntekijän ja valmennuksen harjoittelua ohjaavan opettajan johdolla. Roolin vaihtumisella varmistetaan opiskelijan kokonaisvaltainen oppimisprosessi asiakaspalveluketjussa. Urheilijat kävivät testeissä lajiryhmittäin. Testit on suoritettu Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelman Lihashallintastudiossa, joka tarjoaa erinomaiset puitteet tasapainon, motoriikan, voiman ja kehon koostumuksen mittaamiseen. Aiempina LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 35. Kehitettävää löytyy etenkin yrittäjyyden opintojen markkinointitietojen hyödyntämisessä. Lukuvuonna 2005-2006 urheiluakatemialaiset testattiin kolme kertaa. Ensimmäisellä palautteenantokerralla opiskelijat olivat kuunteluoppilaina Lihashallintastudion työntekijän ja ohjaavan opettajan antaessa palautetta urheilijoille. Urheilijat testauksen kohderyhmänä opinnoissa Rovaniemellä Rovaniemen ammattikorkeakoulun urheiluvalmennukseen syventyneet opiskelijat ovat hankkineet testauksen käytännön kokemusta Lapin urheiluakatemian urheilijoilla. Kuntotestauksessa vaadittava osaaminen rakentuu teoriaopintojen lisäksi käytännön harjoittelusta. matkailun, luontoliikunnan, kilpaurheilun, kuntoja terveysliikunnan, lasten liikunnan, työhyvinvoinnin, kuntotestauksen ja soveltavan liikunnan parissa. Työharjoittelu tapahtuu laitoksen oppimiskeskuksessa, joka tarjoaa asiakkaille testausja ohjauspalveluja. Tämä opintojakso alkaa heti syksyllä ja silloin kerrataan varsinkin urheiluakatemian urheilijoille tehtävät testit. Ensimmäisen vuoden kokemuksista päätellen testauksen työharjoittelu toimii hyvänä oppimistapana opiskelijan ammattitaidon syventämisessä. L ahden ammattikorkeakoulun Liikunnan laitoksen opiskelijat voivat osallistua testauksen työharjoitteluun suoritettuaan ensimmäisen ja toisen vuoden opinnoistaan seuraavat pakolliset opintokokonaisuudet: anatomian, fysiologian ja liikuntafysiologian perusopinnot Sop, kuntoliikunnan perusteet 9op, kuntotestauksen perusteet 3op ja nalmennusopin perusteet 3op. Koko prosessissa pyritään noudattamaan 'Kuntotestauksen laadukas asiakaspalveluketjun' (Keskinen ym. Opintokokonaisuus ei ole jaksosuunnitelmaan sidottu, vaan vaihtelee asiakasryhmästä riippuen tapauskohtaisesti. Perusteet testien suorittamiselle opiskelijat saivat valmennusfysiologia ja testaaminen -opintojaksolla sekä itsenäisesti valmistautumalla. Asiakkaan kanssa sovitaan testauspalveluiden yhteisestä alkukartoituksesta, jossa opiskelijan rooli on seuraava: • palveluiden markkinointi asiakkaalle • testauksen mahdollinen aikataulutus • ennakko-ohjeistus (terveyskysely, valmistautuminen testiin) • sopimuksen tekeminen Tämän prosessin aikana on opettaja opiskelijan mukana apuna, mutta vain ohjaajan ominaisuudessa. Valmennuksen syventävissä opinnoissa teoriaa kerrataan ja käytännön kokemusta lisätään valmennusfysiologia ja testaaminen -opintojaksolla. Lihashallintastudion harjoittelussa opiskelijat pääsivät testaamaan myös terveysliikkujia, kuntoilijoita, lapsia ja senioreita. Tähän harjoitteluun kuuluvat myös urheiluakatemian urheilijoiden valmentaminen kerran viikossa lajiryhmien päävalmentajien johdolla ja kahden viikon harjoittelu Lihashallintastudiossa. Urheiluakatemialaisten testaaminen kuuluu urheiluvalmennuksen syventävään harjoitteluun. Näillä valmennuskerroilla opiskelijat saivat suorittaa kenttätestejä lajiryhmän päävalmentajan toiveiden mukaan. Kun laitos tai opiskelija hankkii asiakkaan, niin laitoksen henkilökunta on alustavasti yhteydessä asiakkaaseen. He saivat henkilökohtaisen testipalautteen suullisesti ja kirjallisesti viikon kuluttua testeistä. Akatemian urheilijoiden valmennuksessa opiskelijat olivat mukana kaksi tuntia joka tiistaiaamu. Ammattikorkeakoulusta valmistuva liikunnanohjaaja voi toimia mm. Opiskelijat vastaavat testauksista kuitenkin niin, että ohjaava opettaja on aina läsnä testitilanteessa. Laaja-alaisuus on koulutuksen suunnittelun suuri haaste. Kokemukset urheiluakatemialaisten testaamisesta ovat olleet lukuvuoden aikana positiivisia. Kun testauskokonaisuudesta on sovittu, itse testaustapahtuma voidaan aloittaa. Ohjaava opettaja havainnoi testitilannetta ja antaa henkilökohtaisen palautteen opiskelijoille testipäivän jälkeen. Heille tehtiin kehonkoostumusanalyysi, erilaisia pystyasennon tasapainotestejä Metiturin Good Balance -laitteella ja isometrinen maksimaalinen jalkojen ojennusvoimatesti. Jatkossa oppilaat saivat kuitenkin antaa testipalautteen aina omalle lajiryhmälleen eli sille, jota myös valmensivat viikoittain. Liikunnanohjaajaopiskelijat saavat perustiedot testauksen teoriasta ja käytännöstä jo toisella vuosikurssilla kuormitusfysiologian opintojaksolla. Opiskelijat toimivat eri rooleissa testaustilanteessa ja ne vaihtuvat päivittäin. 2004, 13) protokollaa. Liikunta-alan erityispiirre on sen laaja-alaisuus
Harjoittelu tapahtuu toisella vuosikurssilla. Useimmiten testit ovat lihaskuntotestejä ja polkupyöräergometritestejä palautteineen 2-3 kertaa kuuden kuukauden aikana. lisäksi näistä tehdään usein myös opinnäytetöitä tilaustöinä, joihin voi sisältyä myös testausta. Heillä on projektin johtaja ja omat vastuualueet ja he ovat yhteydessä palvelun tilaa jaan. Fysioterapiassa tarvitaan monen eri tieteenalan. Ne sisältävät terveyden edistämisen koko paletin testauksesta, liikunnanohjaukseen, erilaiseen kartoitukseen (terveysprofiili laajasti käsitettynä), luentoja, palautteita asiakkaille, puolen vuoden henkilökohtaisen "valmennussuhteen" asiakkaan kanssa ja seurannan seuraavana lukukautena. Testaamisen opetus on haastavaa fysioterapeuttikoulutuksessa Ammattikorkeakouluissa koulutetaan fysioterapeutteja,joilla on valmiudet edistää ja ylläpitää yksilöiden ja ryhmien terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia. Suunnittelu alkaa syksyllä ja toteutus jatkuu keväästä seuraavan syksyyn. Kouluttajan roolia opiskelijat harjoittelivat opettamalla Heinolan koulujen ja päiväkotien henkilökunnalle koululaisten kuntotestistön (Nupposen ym. vuosina todellisten urheilijoiden testaustilanteet ovat olleet harvassa ja oppituntien käytännön demonstraatioissa opiskelijat ovat testanneet usein toisiaan. testistö) ja lasten liikuntavalmiuksien testistön (Nummisen testistö) osia, niin että kouluissa ja 36 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /2fJOO päiväkodeissa voidaan ja osataan käyttää yhtenäistä kunnon ja liikuntavalmiuksien testipatteristoa. Näin opiskelijat perehtyvät tarkasti itse metodiin ohjelmien takana. Opiskelijakohtainen testaustyömäärä riippuu vuosikurssin ja kohderyhmän koosta. Kokonaisuus on laajuudeltaan kolme opintopistettä. Lääkäri on tarvittaessa paikalla testeissä. Opintokokonaisuuteen kuuluu testien opetus, palautekeskustelu yhdessä koulutukseen osallistuneiden kanssa ja myöhemmin palautekeskustelu opiskelijoiden ja vastaavan opettajan kesken. Tavoitteena on, että opiskelijaryhmät toimisivat mahdollisimman pitkälle kuin ko. Koulutusta ja testausta valmennuksen suuntautumisopinnoissa Haagassa, Vierumäellä Valmennuksen että terveysliikunnan suuntautumisvaihtoehdoilla harjoitellaan sekä testaajan että kouluttajan roolia. Ennen harjoittelua opiskelijat ovat suorittaneet testausopetuksen kurssit, valmennusopin, liikuntafysiologian sekä erilaiset terveyteen liittyvät kurssit. ja Nummisen testistöt). Se sisältää pääosin testaustyötä, ohjausta sekä raportointia. Opiskelijat eivät käytä palautteiden tekemiseen valmiita testiohjelmia. Testausta työelämäprojektissä Sydvästissä Ammattikorkeakoulu Sydvästissä Espoossa käytännön testausmääriä on pyritty lisäämään ottamalla testaus osaksi erilaisia projekteja oikeassa ympäristössä oikeiden asiakkaiden kanssa. Fysioterapeutin ammatillista ydinosaamista on selvittää ja analysoida fysioterapeuttisen tutkimisen ja kliinisen päättelyn avulla asiakkaan toimintakyvyn edellytyksiä ja toimintarajoitteita sekä erityisesti liikkumiskykyä asiakkaan omassa toimintaympäristössä. palveluja tuottava yritys. Nyt urheiluakatemian kohdalla testattavia oli paljon ja testejä tehtiin sopivan säännöllisesti. Käytännön testaamista Vierumäen opiskelijat harjoittelevat mm. testaamalla Heinolan kaupungin koululaisia ja päiväkotilapsia näille ikäryhmille suunnatuin testistöin (Nupposen ym. Kilpaurheilijan ja kuntoilijan testausta valmennuksen ja terveysliikunnan suuntautumisopiskelijat harjoittelevat myös toinen toisillaan sekä testaamalla Vierumäellä asiakkaina olevia urheilijoita tai kuntoilijoita. Opiskelijat saivat erityisesti rutiinia testaajina ja testipalautteen antajina
Samalla arvioidaan asiakkaan kokeman yksittäisen ongelman yhteys ja vaikutus toimintakykyyn. Eräs toimiva esimerkki tästä on UKK-instituutin kehittämän Terveyskunto-testikokonaisuuden opiskelu. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 37. Fysioterapiassa fyysisen suorituskyvyn testaaminen ja arviointi ovat osa asiakkaan lähtötilanteen arviointia eli fysioterapeuttista tutkimista ja kliinistä päätöksentekoa. Ensimmäisen puolen vuoden aikana opiskelijat perehtyvät terveyskuntotestien tekniseen suorittamiseen ja paneutuvat testaustoimintaan yleisesti liittyviin turvallisuusja luotettavuuskysymyksiin. Testikokonaisuuden opettamisen periaatteet ja työnjako on neuvoteltu yhteistyössä UKK-instituutin kanssa. Johtopäätökset asiakkaan fyysisen suorituskyvyn tasosta ja riittävyydestä arkiaskareisiin ja työtehtäviin tehdään mittaustulosten perusteella. tutkimusta ja tietoainesta. Useissa ammattikorkeakouluissa oma palvelutoiminta on tässä mielessä merkittä oppimisympäristö. Opiskelijat eivät useinkaan työelämäharjoittelun aikana pääse järjestelmällisesti kehittämään orastavia taitojaan, koska tilanteet ja olosuhteet vaihtelevat niin suuresti. Ne liittyvät kiinteästi fysioterapiatarpeen määrittämiseen ja hoidon tulosten arviointiin ja seurantaan. Stadiassa palveluyksikkö KuntoStadia toimii tärkeänä oppimisfoorumina muun muassa erilaisten fyysisen suorituskyvyn arviointimenetelmien harjoittelussa. Terveyskuntotestit Stadiassa Fysioterapiakoulutussa suuri haaste fyysisen suorituskyvyn ja testaustoiminnan opetuksessa on vaativien tavoineiden ja rajallisten aika ym. resurssien yhteensovittaminen sekä ammattikorkeakoulun ulkopuolella tapahtuvan harjoittelun sattumanvaraisuus. Työelämässä tarvittava osaaminen edellyttää kuitenkin riittävästi asteittain vaativammiksi kasvavia haasteita ja kokemuksia
Kun testausta harjoitellaan aidossa ympäristössä valvotusti, harjoittelutilanteet voidaan suunnitella ennalta opiskelijoiden valmiuksien mukaan. Opiskelijoista koulutetaan urheiluvalmennuksen, fyysisen kunnon ja suorituskyvyn mittaamisen ja harjoittamisen asiantuntijoita valmennuksen, kuntoliikunnan ja kuntoutuksen koulutus-, johto-, kehitysja tutkimustehtäviin. Lisäksi asiakastilanne sisältää sekä suullisen että kirjallisen testipalautteen. Fysioterapeuttija sairaanhoitajaopiskelija kirjoittavat yhdessä testipalautteen, jolloin molempien alojen asiantuntemusta voidaan hyödyntää. Oikeat asiakastilanteet ovat syventäneet teorian ja tunneilla harjoittelun kautta saatua tietoa. Osaamisen lisääntyessä tilanteita voidaan kehittää haastavammiksi. OPK Optiimin ohjaajat tai opettaja lukevat jokaisen palautteen ja ohjaavat opiskelijoita sen laatimisessa. OPK Optiimin asiakkaita on hyödynnetty opintojaksoilla, joilla on harjoiteltu fyysisen suorituskyvyn arviointia ja harjoittelun ohjelmointia. Seuraavassa vaiheessa opiskelijat tekevät testejä ohjatusti asiakkaille KuntoStadiassa. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää liikunnan vaikutukset elimistön toimintaan, ilmiöiden teoreettisen taustan sekä kykenee itsenäisesti tuottamaan tietoa ja soveltamaan sitä käytännössä. Ensimmäinen tohtori valmennusja testausopista valmistui kesäkuussa 2006. Aineopinnoissa opiskelija perehtyy valmennusja testausoppiin tieteenalana ja saa perusvalmiudet tutkimuksen tekoon. Valmennusja testausoppi on monitieteinen koulutus, johon kuuluu liikuntabiologisten opintojen ohella liikuntapsykologian ja liikuntalääketieteen, ravitsemuksen sekä liikunnan didaktiikan ja etiikan opintoja. Koulutusohjelmaan otetaan vuosittain 10 opiskelijaa. OPK Optiimissa tehtävä asiakkaan fyysisen suorituskyvyn arviointi toteutetaan monialaisesti. Syventävien opintojen tavoitteena on antaa valmiudet jatkoopintoihin, tutkimustyöhön sekä alan asiantuntijana toimimiseen.. Testipalaute on tärkeä osa testausja oppimisprosessia. Asiakastilanne sisältää fyysisten suorituskykytestien lisäksi haastattelun, terveysmittaukset ja mahdollisesti fysioterapeuttisen tutkimisen, joiden perusteella opiskelijat päättävät yhdessä ohjaajan kanssa, mitkä fyysisen suorituskyvyn testit toteutetaan. Koulutus antaa valmiudet jatko-opintoihin valmennusja testausopissa. Perusopintojen tavoitteena on, että opiskelija hallitsee alan terminologian, perusteet ja tärkeimmät mittausmenetelmät. Esimerkiksi fysioterapeuttiopiskelijan työparina toimii sairaanhoitajaopiskelija. Valmennusja testausopin professuuri perustettiin vuonna 2001 ja yliassistentuuri vuonna 2004. Maisterin tutkinnossa opintoja täydennetään valmennusja testausopin syventävillä opinnoilla, sivuaineopinnoilla (suosituksena liikuntafysiologia ja/tai biomekaniikka) sekä vapaasti valittavilla opinnoilla. Kandidaatin tutkintoon kuuluu kielija viestintäopintoja, yhteisiä opintoja, valmennusja testausopin perusja aineopinnot, biomekaniikan ja liikuntafysiologian perusopinnot sekä vapaasti valittavia opintoja. Jokaiseen asiakastilanteeseen kuuluu myös opiskelijoiden itseja vertaisarviointi, joiden avulla tuetaan opiskelijoiden oppimisprosessia. Koulutusfilosofiassa on keskeistä kansainvälisyys, vahvojen perustietojen antaminen, valveutuneisuus ja itsenäisten työtaitojen kehittäminen. Opiskelijat ovat kokeneet tilanteet haastaviksi, mutta samalla ne ovat olleet erittäin hyviä oppimiskokemuksia. Lahdessa toimii Oppimiskeskus Optiimi Lahden ammattikorkeakoulun sosiaalija terveysalan laitoksella oppimisympäristönä toimii Oppimiskeskus Optiimi, jossa opiskelijat voivat osallistua ohjatusti erilaisten toimintojen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. KIRSI HÄMÄLÄINEN, LitL Yliopettaja Liikunnan laitos Lahden Ammattikorkeakoulu Sähköposti: kirsi.hamalainen@lamk.fi Lisätiedot muitten oppilaitosten osalta: Ulla Härkönen, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia: ulla.harkonen@stadia.fi, Paula Harmokivi, Lahden ammattikorkeakoulu: paula.harmokivi@lamk.fi, Kalle Tiihonen, Rovaniemen ammattikorkekoulu: kalle.tiihonen@ramk.fi, Timo Vuorimaa, Haaga ammattikorkeakoulu: timo.vuorimaa@vierumaki.fiReino Kärkkäinen, Yrkeshögskolan Sydväst; reino .karkkainen@sydvast.fi, Pekka Pitkälä, Lahden ammattikorkeakoulu: pekka. Opiskelijalle se merkitsee mahdollisuutta tietyn osaamisalueen kehittämiseen jopa opinnäytetyötasolle saakka. pitkala@lamk.fi, Mika Vähälummukka, Lahden ammatti korkeakoulu mika.vahalummukka@lamk.fi 38 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /'2J!JJ6 Teksti:TIINA HEINONEN VALMENNUSJA TESTAUSOPPIA MAISTERISTA TOHTORIIN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA J yväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunnassa liikuntabiologian laitoksella on vuodesta 1997 alkaen voinut opiskella pääaineena valmennusja testausoppia. Koulutuksen saaneet opiskelijat voivat sijoittua mm, tutkimuslaitoksiin, kuntoutuskeskuksiin, urheilulääkärija testiasemille, urheiluopistoille sekä liikuntaja urheilujärjestöihin
Perusterveydenhuollossa pyritäänkin vaikuttamaan yksilön liikuntatottumuksiin ja sitä kautta väestön terveyteen neuvonnan avulla. Pohdi lyhyesti myös tulosten soveltamista käytäntöön. Tutkimukseen osallistui Etelä-Suomesta 24 terveysasemaa ja 67 lääkäriä. Tässä numerossa julkaistaan nyt toista kertaa liikuntafysiologian tutkija Kari Kalliokosken kokoama liikunnan biotieteiden kansainvälisten tutkimusuutisen palsta. Tutkimustulokset osoittivat, että kohtuukuormitteinen vapaa-ajan liikunta lisääntyi Liikkumisresepti-ryhmässä yhdellä viikoittaisella kerralla kontrolliryhmään verrattuna. Tutkimustulosten ensisijainen julkaiseminen arvostetuissa kansainvälisissä tiedejulkaisuissa on yhä yleisempää. Vapaaajan liikuntaa arvioitiin kyselylomakkeella ennen vastaanottoa sekä kaksi ja kuusi kuukautta vastaanoton jälkeen. liikkumisresepti. Lääkäreiltä kului keskimäärin 5-10 minuuttia reseptin laatimiseen potilaan kanssa ja potilaat suhtautuivat reseptin avulla toteutettuun liikuntaneuvontaan myönteisesti. Vastaavia tuloksia on raportoitu ulkomaisissa "reseptitutkimuksissa", jotka kuitenkin samalla osoittavat, että kertaluontoinen lääkärin neuvonta ei riitä muuttamaan potilaan liikuntakäyttäytymistä pysyvästi. Rakenna teksti niin, että esittelet merkittävimmät tulokset, miten tutkimus oli tehty ja lopuksi johtopäätökset. Pelkästään kansainvälisten tiedejulkaisujen sivuilta tutkimus ei kuitenkaan välity riittävän tehokkaasti liikunnan ammattilaisille ja päätöksentekijöille kotimaassa. Toimita tutkimusuutinen julkaisemastasi artikkelista sähköpostilla osoitteeseen leena.nieminen@lts.fi. Muutoksen pysyminen edellyttää suunnitelmallista potilaan tukemista ja seurantaa yhteistyössä terveydenhuollon muun henkilöstön ja liikuntapalveluja tuottavien tahojen kanssa. VIITE: Aittasalo M, Miilunpalo S, Kukkonen-Harjula K, Pasanen M. Selvitimme tutkimuksessamme valtakunnalliseksi lääkäreiden liikuntaneuvonnan työkaluksi kehitetyn Liikkumisreseptin ( www. A randomized intervention of physical activity promotion and patient self-monitoring in primary health care . Preventive Medicine 2006; 42:40-46. Ero oli todettavissa sekä kahden että kuuden kuukauden seurannassa. Viime vuosina lääkäreiden roolia on korostettu, koska he tavoittavat terveydellisiin riskiryhmiin kuuluvan väestön ja toteuttavat vastaanotolla melko vähän liikuntaneuvontaa. Laadi tutkimusuutinen selkeäksi ja tiiviiksi, maksimissaan 2000 merkkiä (välimerkit mukaan lukien). Potilaiden (N=265) tutkimusryhmä määräytyi lääkärin mukaan. Lääkärit satunnaistettiin ryhmään, joka käytti vastaanotolla Liikkumisreseptiä ja ryhmään, jonka luona vastaanotto toteutui tavanomaisesti. Liikkumisresepti siis kannustaa potilaita aloittamaan liikkumisen ja on käyttökelpoinen liikuntaneuvonnan työkalu perusterveydenhuollon lääkäreille. Käyttökelpoisuutta selvitettiin haastattelemalla Liikkumisresepti-ryhmään kuuluneita lääkäreitä (N=l5) ja potilaita (N=15). Lähetä lyhyt tutkimusuutinen julkaisemastasi artikkelista. Lisätietoja: LEENA NIEMINEN Toimituspäällikkö Sähköposti: leena.nieminen@lts.fi LIIKKUMISRESEPTI KANNUSTAA LIIKKUMAAN Liikunnan hyödyt kansantautien ehkäisyssä ja hoidossa on selkeästi osoitettu. Tavoitteena on, että korkeatasoinen suomalainen liikuntatutkimustieto on tuoreeltaan ja nykyistä tehokkaammin mahdollisimman laajan käyttäjäkunnan ulottuvilla. Lehti tarjoaa kaikille liikuntatieteen eri alojen tutkijoille mahdollisuuden uutisoida kansainvälisiä tutkimusraporttejaan keskeiselle lukijakunnalle kotimaassa. Otsikoi se lyhyesti niin, että otsikko kertoo olennaisen tutkimuksen tuloksista. TUTKIMUSUUTISIA TUTKIMUSUUTISILLE UUSI FOORUMI S uomalainen liikuntatieteellinen tutkimus on korkeatasoista ja laaja-alaista. MINNA AITTASALO, THM, ft, Tutkija UKK-instituutti, Tampere Sähköposti: minna.aittasalo@uta.fi LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 39. net) vaikuttavuutta ja käyttökelpoisuutta terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa. Liitä loppuun alkuperäisen tutkimusartikkelin julkaisu tiedot ja omat yhteystietosi
1 Jarvinen TL, Kannus P, Pajamaki 1, et al. Estrogen deposits extra mineral into bones of female rats in puberty, but simultaneously seems to suppress the responsiveness of female skeleton to mechanical loading. Kuormituksella ei puolestaan havaittu olevan vaikutusta luun ominaisuuksiin aikuisikäisillä eläimillä (kuva 1, vasen paneeli). 1. Eläinja solutason tutkimuksissa ikääntymisen epäedullista vaikutusta ei ole pystytty näyttämään toteen. Nyt tehdyn tutkimussarjan tarkoituksena oli selvittää estrogeenin, testosteronin ja ikääntymisen vaikutuksia luun kuormitusvasteen säätelyyn koko rotan elämänkaaren aikana. Pajamäki, 0. Uroksilla odotimme olemassa olevan tutkimustiedon mukaisesti ikääntymisen tasaisesti heikentävän luuston kuormistusvastetta. Leppänen, J. ta munasarjojen estrogeenituotannon loppumisesta menopaussissa (Seeman E. Mekaaninen kuormitus on pääasiallinen luun massaa, geometriaa ja lujuutta säätelevä tekijä. Järvinen tutkittaessa on havaittu naisten luiden ulkomittojen kasvavan paksuutta Tutkimustulokset on esitelty 21. Perifeerisen kvantitatiivisen tietokonetomografian (pQCT) sekä luiden mekaanisen koestuksen avulla osoitimme luuta kuormittavalla liikunnalla olevan luun massaa, pinta-alaa ja lujuutta lisäävä vaikutus sekä nuorilla että vanhoilla naarasja urosrotilla. Leppänen, J Jokihaara, H. Tämä taas johtuu yksilön luontaisen aktiviteetin muuttumisesta eri ikävaiheissa. Ikääntyminen ei näyttäisi heikentävän luuston kuormistusvastetta, mutta vaikuttavan merkittävästi suhteelliseen luun lujuuteen. Aikaisempien tutkimustulosten perusteella hypoteesinamme oli, että naarailla normaalin estrogeeni-erityksen loputtua menopaussissa mekaanisesti "ylimääräinen" luumineraali poistuu luustaja tästä seuraa luun mekaanisen lujuuden väheneminen, joka sitten johtaa luun herkistymiseen kuormitusstimulukselle. Estrogeenia pidetään puolestaan pääasiallisena hormonaalisena luun aineenvaihduntaa säätelevänä tekijänä. Bone. Postmenopausaalisen osteoporoosia Sievänen, P Kannus, TL.N. Tutkimuksen yhteenvetona voidaan todeta, että normaalin estrogeeni-erityksen loppuminen menopaussissa lisää luun vastetta mekaaniselle kuormitukselle. N Engl J Med. Jokihaara, 1. Järvinen Tutkimustulokset on esitelty 21. Estrogeenin on täten oletettu rajoittavan luun ulkomittojen kasvua ja tämän rajoitteen poistuessa luun. Toisaalta ikääntymisen itsessään on esitetty vähentävän vastetta lisääntyneeseen kuormitukseen ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa. Tässäkin naarasja urosrotat käyttäytyivät samalla tavalla. Paulosymposiumissa, Tampereella toukokuussa 2006. Sievänen, P Kannus, TL.N. Pajamäki, H. Täten taustaa vasten onkin esitetty, että menopaussissa tapahtuva nopea luuston menetys eli postmenopausaalinen osteoporoosi olisikin seurausta luuston vähentyneestä herkkyydestä reagoida mekaaniselle kuormitukselle. Tulokset osoittivat myös luun suhteellisen lujuuden (eläimen kokoon suhteutettu) olevan merkitsevästi korkeampi aikuisilla verrattuna nuoriin ja vanhoihin (kuva 1, oikea paneeli). ESTROGEENI El SÄÄTELE LUUKALVON ULKOMITAN KASVUA, VAAN ILMIÖ ON TÄYSIN KUORMITUSRIIPPUVAINEN 40 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /2006 0. Tutkimme luun kuormitusvastetta nuorilla (normaali estrogeeni-eritys) , aikuisilla (normaali estrogeeni-eritys) ja vanhoilla naaraspuoleisilla postmenopausaalisilla rotilla sekä nuorilla, aikuisilla ja vanhoilla urosrotilla. TUTKIMUSUUTISIA ESTROGEENI-ERITYKSEN LOPPUMINEN MENOPAUSSISSA LISÄÄ LUUN VASTETTA MEKAANISELLE KUORMITUKSELLE. Tutkimusryhmämme aiemmassa tutkimuksessa 1 osoitimme naarasrotilla estrogeenin pakkaavan luuhun mekaanisesti "ylimäärin" luumineraalia lisäten luun lujuutta puberteetissa ja samanaikaisesti vähentäen luun kuormitusvastetta. Paulovaihdevuosien jälkeen ja tämän ilmisymposiumissa, Tampereella toukokuussa ön on oletettu olevan suoraa seuraus2006. 2003;349(4):320323). Tämä estrogeenin luun kuormitusvastetta säätelevä vaikutus ei kuitenkaan näyttäisi olevan suora, vaan pikemminkin epäsuora välittyen estrogeenin luunmineraalipitoisuutta, ja tätä kautta lujuutta, säätelevän vaikutuksen kautta. Tämän tutkimuksen johtopäätöksenä esitimme, että estrogeenin luun kuormitusvastetta säätelevä vaikutus on epäsuora ja välittyy estrogeenin luun mineraalipitoisuuden säätelyn kautta. Jun 2003;32(6) 642-651. IKÄÄNTYMINEN El HEIKENNÄ LUUSTON KYKYÄ MUKAUTUA LISÄÄNTYNEESEEN KUORMITUKSEEN. Estrogeenin on myös katsottu osallistuvan luun kuormitusvasteen säätelyyn lisäämällä luuston vastetta mekaaniselle kuormitukselle solutasolla
160 il 30% ,------, 30,c, r-----, 30,C, * i 20% ,---L---, 20% .. 40% .B 40,C, B .CO% r---7 f = ii lf g ,--,........, .. 50% 50% .. Siten selitys naisten luiden postmenopausaaliselle paksuuntumiselle on vallitsevasta käsityksestä poiketen luun mukautuminen siihen kohdistuvaan kuormitukseen, kun estrogeenitason laskun seurauksen luumineraalia menetetään. ·10% Kasvav•t Aikuil!II -10% l<n'18\lat Aikuiset -:, -20% -20% -20% ,,, KaaVBVel All<ui$et 1/anhal 1 Lisätyn kuormltUksen vaikutus luun mineraalimäärään, luun poikkilelkkauspinta-alaan ja luun lujuuteen uroksilla ja naarailla (vasemmalla). il " 20% 20'20% f 100 § 10% .. n •O% ,---!:___, ISO .-----, i-30% !J 30% 30 % .. 10% 'iä' 10% f 60 t, 0% 0% 0% -10 % -10% •10% '3 11 11 11 K.ttvavat Aitwlset \lanha Kasvavat AilWil!el Vanhat KaaVIIVat All<ubel V8Mllf (1) Kasvavat .ZO% . Reisiluun keskikohdan poikkileikkaus, johon on osoitettu kuormituksen ja estrogeenin vaikutukset luun paksuuteen. Suhteellinen luun lujuus eri ikäryhmissä (oikealla) ' p<0.1; • p<0.05; .. Estrogeenitasolla sinällään ei ole mitään suoraa vaikutusta luun paksuuntumiseen. it jl =~ ulkopinnalle (periosteum) alkaa muodostua lisää luuta. .h 20% 100 'i •• 10% "iii\e 10 % 'ii\e 10% j ll iJ i! 60 0% 0% 0% J -10% l<1ISll9llal Aikuiset v.nh.i i ... Tutkimusasetelmassamme pystyimme erittelemään mekaanisen kuormituksen ja estrogeenin vaikutukset luun periosteumiin ja osoitimme, että ainoastaan kuormitus säätelee luun paksuuntumista (periosteaalista kasvua) estrogeenitasosta riippumatta (kuva 2) . ?I\ ... Tutkimusryhmämme on kuitenkin aikaisempia vahvoja viitteitä siitä, että estrogeenilla ei ole suoraa vaikutusta luun poikkipinta-alan kasvuun (periosteumiin), vaan luiden laajeneminen olisi pikemminkin seurausta estrogeeni-tuotannon hiipumisen aiheuttamasta luumassan vähenemisestä ja siitä seuraavasta luun lujuuden laskusta (jota kompensoidakseen luut kasvattavat ulkohalkaisijaansa). .. Tutkimme samalla asetelmalla myös kuormituksen ja testosteronin vaikutuksia,ja osoitimme että kuormituksen vaikutus on riippumaton myös testosteronista (testosteronillakaan ei suoraa vaikutusta luun ulkomittojen kasvuun). Urokset Mineraalimäärå Urokset Poik.leik.pinta-ala Urokset Luun lujuus Suhteellinen lujuus Kaula ... Tämän tulkinnan mukaisesti estrogeenilla olisi suora vaikutus periosteumin luuta muodostaviin soluihin. p<0.01: p<0.001 Kuva 1 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 41. ~ML Naaraat Mineraalimäärä NaaraatPoik.leik,pinta-ala Naaraat Luun lujuus Suhteellinen lujuus Varsi 11 50% 50% 50% .. 50% •• r , ..----, .-0% "** * L 40% .... Estrogeenin vaikutus (musta) luussa jota ei kuormiteta lainkaan (harmaa) Estrogeenin vaikutus (musta) luussa jota kuormitetaan (harmaa) Liikunnan vaikutus (musta) luussa ilman estrogeenia (harmaa) Liikunnan vaikutus (musta) luussa yhdessä estrogeenin kanssa (harmaa_) _ _ ...._ Kuva 2
Fuel-powered artificial muscles. Taas kerran siis uusi mahdollinen vilpillisen suorituskyvyn parantamisen paikka, ainakin teoriassa. Precooling leg muscle improves intermittent sprint exercise performance in hot, humid conditions. physi ol ogy. Testit tehtiin eri päivinä satunnaisessa järjestyksessä ilman jäähdytystä sekä 20 minuuttia kestäneen jääliivillä (vartalon jäähdytys), kylmään veteen upotuksella (koko kehon jäähdytys) tai reisien päälle asetetuilla jääpusseilla (paikallinen lihasten jäähdytys) aiheutetun esijäähdytyksen jälkeen. Koko kehon jäähdyttäminen aiheutti selvästi alhaisemman maksimitehon testin alkuvaiheissa kuin muilla menetelmillä, mutta teho parani loppua kohden, mikä on varmasti monille triathlonisteille tuttu tunne uintiosuuden jälkeen. Resident stem cells are not required for exercise-induced fiber-type switching and angiogenesis but are necessary for activitydependent muscle growth. Science 311 :1580-1583, 2006. http ://ja p. 42 Liikunnan biotieteiden maailmasta LIHASTEN JÄÄHDYTYS PARANTAA NIIDEN SUORITUSKYKYÄ KUUMASSA JA KOSTEASSA ILMANALASSA Kaikkein tehokkain jäähdytyskeino näyttää olevan reisien päälle asetetut jää pussit eli lihasten paikallinen jäähdytys. Tämä ajatus saattaa kuulostaa seuraavalta vuosituhannelta tempaistulta, mutta voi olla totta jo nopeammin kuin kuvittelemmekaan. Am J Physiol Cell Physiol 290:C1461-1468, 2006. Amerikkalais-korealainen tu tkij ary hmä on nimittäin kehitellyt uudentyyppisiä keinolihaksia, jotka tuottavat itse supistumiseen tarvitsemansa energian hiilivety-yhdisteistä hapen avulla. o rg/cg i/conte nt/ abstract/290/6/C1461 KEINOLIHAKSET SUPISTUVAT ITSE TUOTTAMANSA ENERGIAN AVULLA Keinotekoisia lihaksia tarvitaan robolähtöaineista, jotka painavat vain teissa ja periaatteessa niitä voitaisiin käyttää myös proteesien liikutteluun ihmisillä, jolloin kokonaan alaraajaamputoitukin ihminen voisi kävellä lähes normaalisti. Nähtäväksi jää olemmeko joku päivä todistamassa täydellistä robotti-ihmistä. Artificial Muscle Begins to Breathe. sateliittisoluja, mutta lihassolutyypin muuttumiseen kantasoluja ei tarvita. http ://aj pce 11. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan lihasten kasvu vaatii, että lihaksessa on aktivoitumista odottavia kantasoluja, ns. Mittaukset tehtiin sekä normaalitilanteessa kantasolut koskemattomina että kantasolut röntgensäteilyllä tuhottuina. Kantasolut koskemattomina tyypin Ila solujen suhteellinen osuus ja lihasmassa lisääntyivät, mutta ilman kantasoluja lihakset eivät enää kasvaneetkaan, vaikka tyypin Ila solujen suhteellinen osuus lisääntyi. Tämä uusi menetelmä mahdollistaa tarvittavan energian tuottamisen murto-osan akkujen painosta, mutta pystyvät silti tuottamaan huomattavasti enemmän energiaa. Tutkimuksessa vertailtiin kolmen eri jäähdytysmenetelmän vaikutusta polkupyöräergometrillä saavutettuun maksimitehoon ja lihasten lämpötilaan. http ://www.sciencemag .org/content/ vol311 /issue5767 /index dtl. Journal of Applied Physiology 100:13771384, 2006. Ainakin siihen ollaan hyvää vauhtia menossa. Näistä parhaimmaksi osoittautui siis lihasten paikallinen jäähdyttäminen, joka auttoi parhaiten säilyttämään lihakset viileinä ja pitämään maksimitehon korkealla viimeisissä puristuksissa. Castle PC, Macdonald AL, Philp A, Webborn A, Watt PW, Maxwell NS. Science 311: 1559-1560, 2006. Tähän johtopäätökseen tutkijat tulivat mittaamalla lihasten kokoa ja lihassolutyyppien jakaumaa ennen ja jälkeen kahden ja neljän viikon juoksuharjoittelun hiirillä. o rg/cg i/co nte nt/ abstract/100/4/1377 KARI KALLIOKOSKI, FT, LitM, dosentti Erikoistutkija, tutkijatohtori Valtakunnallinen PET-keskus Turun yliopisto, Turku Sähköposti: kari.kalliokoski@tyks.fi LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /2006 HARJOITTELUN AIHEUTTAMA LIHASTEN KASVU VAATII KANTASOLUJA, MUTTA LIHASSOLUTYYPIN MUUTTUMINEN El Lihasharjoittelu aiheuttaa yleensä sekä lihasten kasvua että lihassolutyypin jonkinasteista muuttumista joko "hitaammaksi" tai "nopeammaksi" harjoittelun tehosta ja kestosta riippuen. Aikaisemminhan suurimpana ongelmana on ollut energiavarastoina käytettyjen akkujen tarpeisiin nähden huono kapasiteetti ja painava rakenne. Li P, Akimoto T, Zhang M, Williams RS, Yan Z. Koehenkilöt suorittivat kaksikymmentä viiden sekunnin maksimaalista rutistusta pyöräergometrillä kahden minuutin välein siten, että välissä oli pääosin aktiivista jäähdyttelyä. p hys i o I ogy. Madden JD. Tähän tulokseen tulivat Brightonin yliopiston tutkijat englantilaisilla jalkapallon ja rugbyn pelaajilla tekemissään kokeissa. Lihasmassan tehokasta kasvattamista varten lihaksissa pitäisi siis olla mahdollisimman paljon aktivoitumaan valmiina olevia kantasoluja. Ebron VH, Yang Z, Seyer DJ, Kozlov ME, Oh J, Xie H, Razal J, Hall LJ, Ferraris JP, Macdiarmid AG, Baughman RH
Suomalaisen koulujärjestelmän kykyä tuottaa tietäviä ja osaavia lapsia on jo pitkään kehuttu. Tarkkaa liikunnan määrää nimenomaan painon nousun ehkäisyyn on vielä vaikeampi esittää, sillä mm. Tämä, jos mikään, edistää myös terveyden sosiaalista tasa-arvoa. Fyysisellä aktiivisuudella on nuorten lihoessa kaksi tärkeää merkitystä: 1) Liikapainoisten ja lihavien lasten tulisi liikkua niin paljon ja tehokkaasti, että lihavuuteen liittyvät terveysriskit vähenevät. Koulu on tärkeä liikunnan edistämisen areena Fyysisen aktiivisuuden edistämiselle on tärkeää tunnistaa ns. N uorten liikapainoisuus on kuluneen 25 vuoden aikana kolminkertaistunut. Lisäksi lihavia lapsia ja nuoria kiusataan ja he kokeva usein, että heillä on tavallista vähemmän ystäviä. Yleinen kansainvälinen suositus on kuitenkin "yhteensä vähintään tunti päivässä, josta ainakin osa aiheuttaa selvää hengästymistä ja hikoilua". areenoita, joissa ihmisiä voidaan tavoittaa ja joilla on merkitystä terveyskäyttäytymisen kannalta. Lisäksi areenat vaikuttavat ihmisen elintapoihin tarjoamalla mahdollistavia ja kannustavia fyysisiä ja sosiaalisia ympäristöjä. Terveyden kannalta riittävä liikunnan määrä lapsille ja nuorille ei ole tarkasti tiedossa. Kouluissa lapset viettävät paljon aikaa ja koko peruskoulun ajan voidaan tavoittaa käytännössä koko ikäluokka. Teksti: MIKAEL FOGELHOLM TAPAHTUNUTTA Nuoret lihavat muuttuuko koululiikunta. Tämä ei tarkoita sitä, että kou. Liikapainoisella nuorella on normaalipainoiseen ikätoveriinsa verrattuna yleensä huonompi kunto, huonompi fyysinen minäkuva, orastavia sydänja verisuonisairauksien ja kakkostyypin diabeteksen riskitekijöitä sekä lyhyempi yöuni. Areenat voivat tarjota terveysvalistusta, joka vaikuttaa tietoihin, taitoihin ja asenteisiin. ruokailutavat vaikuttavat painon kehitykseen. 2) Kaikkien lasten tulisi liikkua niin paljon, että lihavuuden yleistyminen estyy tai ainakin hidastuu. Kehitys on huolestuttava, sillä lihavista nuorista tulee usein lihavia aikuisia. Nyt rinnalle pitäisi saada kyky tuottaa hyvinvointia ja terveyttä kouluissa. Kokonaiskoulupäivä tarjoaa kaikille sosiaalisesta taustasta ja asuinpaikasta riippumatta mahdollisuuden sekä liikunnan että taiteiden harrastamiseen. Aikuisilla näkemys on kuitenkin se, että painon hallintaan tarvitaan enemmän liikuntaa kuin mitä suositellaan "terveydelle riittäväksi määräksi". Koulu on lasten ja nuorten elintapojen kannalta kodin rinnalla ehkä tärkein terveyden edistämisen areena
Voisivatko samanaikaisesti liikuntatunneilla olevat luokat tarjota yhdessä enemmän valinnanvaraa. Tässä mallissa koulupäivät pitenevät, mutta tämä tapahtuu lisäämällä erilaisia harrasteaineita (mm. Liikapainoiset lapset eivät ole kovin kestäviä, eivätkä he hyppää pitkälle tai korkealle. Sen sijaan etenkin ylä-asteella ja lukiossa pitäisi pohtia vaihtoehtojen lisäämistä. Koulussa on tietysti nykyisin naurettavan vähän liikuntatunteja. Lihavuus ei vaikuta notkeuteen, eikä kovin voimakkaasti esimerkiksi pallonkäsittelytaitoihin. Jospa nuoret voisivat valita jalkapallon, kuntosalin LIIKUNTA & TIEDE 43•312006 tai kävelylenkkeilyn välillä. Pienten koulujen lakkauttaminen pidentää lasten koulumatkoja, jolloin menetetään yksi arkiliikunnan mahdollisuus. Vielä kauheampaa on se, että lukiossa liikunnankurssin suoritettuaan oppilas voi olla kuukausia ilman yhtään pakollista liikuntatuntia. Välituntiliikuntaa edistetään kunnostamalla koulupihoja liikuDtaleik_kejä ja pelejä varte_p.. Nämä mieltymykset pitäisi huomioida liikunnan suunnittelussa. Tässä on eräs syy puhua kyläja kaupunginosakoulujen puolesta. Koululaiset voivat olla fyysisesti aktiivisia muulloinkin kuin liikuntatunneilla. Tämä, jos mikään, edistää terveyden sosiaalista tasaarvoa. Normaalisti liikkuva lapsi passivoituu murrosiässä, jolloin herkkyys lihoa on tavallista suurempi. Tässä on siten yksi (lisä)syy taisteluun erilaisten kyläja kaupunginosakoulujen puolesta. Koulun vieressä oleva lähimetsä voi tarjota kivan mahdollisuuden vapaamuotoisiin liikuntaleikkeihin. MIKAEL FOGELHOLM, dosentti, ETT Johtaja UKK-instituutti Tampere Sähköposti: mikael.fogelholm@utu.fi Kirjoitus perustuu 18.5.06 Rauman opettajankoulutuslaitoksella Liikunnan ja terveystiedon symposiumissa pidettyyn esitelmään.. Liikunnannumerosta keskustelu on aina herkkää. Sama koskee tietysti muitakin fyysisesti passiivisia tai liikunnallisesti vähemmän lahjakkaita lapsia ja nuoria. liikuntaa) ja yleistä, vapaata yhdessä tekemistä. Varsinkin murrosikäisten poikien välillä on joskus huimia tasoeroja. Kouluilla on myös oltava riittävästi välineitä: esimerkiksi kuudesta koripallotelineestä ei ole iloa, jos palloja on vain yksi. Enemmän ja erilaisia liikuntatunteja. Tällä saattaa olla kauaskantoisia seurauksia: aikuisillakin vähäisen liikkumisen yksi syy on se, ettei ole omasta mielestään liikunnallinen. Monipuolinen liikunta ja motoristen perustaitojen kehittyminen ovat tärkeitä tavoitteita ala-asteen ensimmäisinä vuosina. Musiikintunnilla voi tanssia, biologian ja maantieteen tunnilla voi käydä luontoretkellä ja yhteiskuntaopin tunnilla voi tutustua kotikaupunkiin kävellen tai pyöräillen. Lokonaiskoulupäivän toteuttamisen mahdollisuuksia pitäisi vakavasti tutkia. Pitäisikö liikuntatuntien sisältöä muuttaa. Liikapainoiset lapset liikkuvat itse asiassa mielellään ja yhdessä muiden kanssa, mutta he eivät halua niin hartaasti mitata suorituksia tai kilpailla verisesti maalinteosta. Pikemminkin puhuisin kodin rinnalla tapahtuvasta kasvatusmahdollisuudesta. Jo tämä osoittaa sen, että meillä koululiikuntaa pidetään tavallisena oppiaineena, joka suoritetaan, ei osana lapsen terveyttä, hyvinvointia ja jaksamista. Ikävä kyllä koululiikunnan merkittävä lisäämistä nykyisessä opetussuunnitelmassa lienee epärealistista. Jos huonon kunnon ja vajavaisten liikuntataitojen rinnalla vielä nuori saa liikunnasta seiskan, ei ole helppoa pitää itseään mitenkään liikunnallisena henkilönä. Kokonaiskoulupäivä tarjoaa kaikille sosiaalisesta taustasta ja asuinpaikasta riippumatta mahdollisuuden sekä liikunnan että taiteiden harrastamiseen. Mutta miten itse liikuntatuntien pitäisi kehittyä nyt, kun nuorten lihomista ei näytä pysäyttävän mikään. Minusta liikuntanumero voisi olla vapaaehtoinen, siis joko arvostelu tai vain osallistumismerkintä. Nyt tänne rinnalle pitäisi luoda tahto tuottaa hyvinvointia ja terveyttä kouluissa. Pikemminkin asia on päinvastainen: kokonaiskoulupäivä vapauttaa useimmilla nuorilla iltoja yhdessäoloon vanhempien kanssa. Ylimääräistä työtä ei ole ainakaan alkuperäisen mallin mukaan tarkoitus teettää opettajilla. 44 lun pitäisi ottaa kasvatusvastuu pois vanhemmilta. Liikuntanumero nimittäin vaikuttaa lapsen ja nuoren liikunnalliseen minäkuvaan. Voisiko ehkä tehdä tasoryhmiä, jossa urheilijat pelaavat yhdessä ja pelailijat toisessa karsinassa. Koulu voi edistää lapsen ja nuoren fyysistä aktiivisuutta koulupäivän aikana, koulumatkoilla ja vapaa-aikana. Lihavuus on yleisintä huonosti koulutetuilla, ja myös tämän takia kokonaiskoulupäivä on kiinnostava malli lihovassa Suomessa. Koulumatkaliikunta toteutuu parhaiten, jos lapsilla ja nuorilla on turvallinen koulutie ja jos koulu sijaitsee kävelytai pyöräilymatkan päässä kotoa. Pienten koulujen lakkauttaminen pidentää lasten koulumatkoja, jolloin menetetään yksi arkiliikunnan mahdollisuus. Myöskään kasvatusvastuuta ei olla siirtämässä kodeilta kouluilla. Suomalaisen koulujärjestelmän kykyä tuottaa tietäviä ja osaavia lapsia on jo pitkään kehuttu. Haasteena on tietysti yläkouluikäisten pitäminen liikkeellä myös välitunneilla. Näin kodin kasvatusmahdollisuudet jopa kasvavat
: JUKKA KARVINEN Valtionhallinnon ja kuntien päättä"" sekä asiantuntijaorganisaatioiden ja koulun edustajat kokoontuivat tiistaina 25.4. Yhtä ä oltiin siitä, että liikunnan käsi et kaipaavat selkiytystä ja että kouluikäisille lee laatia liikunt8"Wositukset. Säätytalolla pohtimaan, miten koululaisten hyvinvointia voidaan edis · liikunnan avulla. Li luliikunnan yti ovat myös eril liikunta tuokiot päivätoiminta s liikuttavien tahoj Liikunta voi 1 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 45. ja oppiaine. Työseminaarissa dittiin myös, mihin ja miten~ ssä pitäisi tarttua
Liikuntakasvatuksen perusaineistot ja opetusmateriaalit eri lajeista ovat konkreettinen tapa tukea ja auttaa opettajia liikunnan toteutuksessa. Vähän liikkuville 8-luokkalaisille tarjottiin opettajien vetämää personal trainer -palvelua, jolla tavoitellaan arkiliikunnan lisäämistä (puoli tuntia päivässä) ja koululiikunnan lisäksi kahta liikuntakertaa viikossa. Luokan yhteinen liikkumismäärä muuntuu kilometreiksi, jotka vievät lapset mieliku. Kampanjan aikana koululaiset seuraavat päivittäistä liikkumistaan liikuntakortin avulla: jokainen 10 minuuttia kestävä reipas suoritus tuottaa korttiin rastin. Pyrkimyksenä on tavoittaa mahdollisimman hyvin koulun oppilaat erityisesti vähän liikkuvat. 1-2 -luokkalaisten iltapäivätoiminnan lakisääteistäminen mahdollisti sen, että kerhoja harrastustoimintaa on määrätietoisemmin voitu suunnata uusille ikäryhmille. Näkyvin toimintamuoto on alakouluille suunnattu 3-viikkoinen kampanja Liikuntaseikkailu maapallon ympäri. Keskeinen tulos oli, että 9-luokkalaisista viidesosa on liikunnallisesti passiivisia. Opetushallituksen opetuksen virtuaaliympäristön (www.edu.fi) tavoitteena on toimia laadukkaan opetuksen nopeana ja tehokkaana tukimateriaalikirjastona. 7-luokkalaisille vähän liikkuville ,tarjottiin kerhotoimintaa, jonka tavoitteena on löytää jokaiselle mieleinen liikkumistapa ja saada kerholaiset liikkumaan kerran viikossa myös omatoimisesti. Yhteenvetona tuloksista oli, että noin puolet lapsista LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /2006 liikkuu tetveytensä kannalta liian vähän. Liikunnan oppimistulosten arviointi valmistui vuonna 2004. Johtopäätöksenä Laine totesi, että systemaattisella lasten ja nuorten liikunnan seurannalla ja nopeasti reagoivalla tutkimuksellisella palautejärjestelmällä on suuri tarve. Keskeisenä tekijänä onnistumisen taustalla hän piti kaupungin johdon sitoutumista hankkeeseen. Siinä oppilaat vastaavat itse toiminnasta, koulu tarjoaa tilat ja välineet. Siinä missä 3-9-vuotiaat liikkuvat pari tuntia päivässä, on määrä yli 15-vuotiaiden kohdalla enää puoli tuntia. Kokonaisuutta täydentää kaikille suunnattu välituntiliikunta vapaaehtoisten oppilaiden välituntitrainereiden johdolla. Tutkimustieto kehittämistyön perustana Yksikönjohtaja Kaarlo Laineen LINET:stä totesi lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä koskevien tutkimusten yhteenvedon perusteella, että ongelma on tällä hetkellä liikunnan ja liikkumisen käsitteiden epämääräisyys: valitusta määrittelytavasta riippuu, millaisia tutkimustuloksia milloinkin saadaan. Vähän liikkuvien tunnistamiseksi tehtiin koulun alkaessa kysely oppilaille. Liikunnanopetuksen sisällöt tarkentuivat, valinnaiset liikuntakurssit mahdollistavat lisä tarjonnan, aamu-ja iltapäivä toiminta osana koulupäivää antaa mahdollisuuksia liikunnan lisäämiseen, aihekokonaisuudet mahdollistavat hyvinvoivan koulun toimintakulttuurin kehittämisen ja oppiaineiden välisen sekä vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön, jolla voidaan edistää esimerkiksi koulupihan kunnostamista ja koululaisten arkiliikuntaa. Opetussuunnitelman perusteet tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia. Kalliomäki on käynnistänyt valtakunnallisen kouluhyvinvointia edistävän toimenpidekokonaisuuden, jossa liikunnan edistäminen on yhtenä osatekijänä. Nuori Suomi liikuttaa koululaisia Nuoren Suomen uutena palveluna avattiin keväällä Suunnittelen liikuntaa -palvelu lasten liikuntaa opettavien ja ohjaavien avuksi (www.nuorisuomi.fi/ suunnittelenliikuntaa). Opetussuunnitelman perusteet antavat mahdollisuuksia Opetusneuvos Matti Pietilä kuvasi opetushallituksen toimenpiteitä liikuntakasvatuksen kehittämiseksi kouluissa. 9-luokkalaisille tarjottava kaveriporukkaliikunta on käynnistysvaiheessa. Viime vuosina etenkin iltapäivätoimintaan suunnatut toimenpiteet ovat olleet merkittäviä. Liikunnanopettaja Auli Kanerva kuvasi Luostarivuoren yläkoulun esimerkin, jossa toimintamallina on liikuntaan aktivoimisen ketju. Liikunnallinen passiivisuus lisääntyy iän myötä. Trainerit vastaavat porukan kokoamisesta ja välineistä. Syksyllä lanseerataan uusi monipuolinen liikuntakerhomalli 6-12-vuotialle. Syksyllä aloittaa työnsä myös koululiikunnan neuvottelukunta, jonka tavoitteena on edistää vuoropuhelua eri toimijatahojen kanssa. 46 sää integroiva tekijä ja avainasemassa kehitettäessä koulua ympäristönsä toimintakeskukseksi. Koululaisten iltapäivätoiminta on laajentunut kuluvan hallituskauden aikana nopeasti. Oppilaat tosin suhtautuivat koululiikuntaan myönteisesti myös passiiviset oppilaat. Turun kaupungin Koulut liikkeelle -hanke käytännön esimerkkinä Apulaiskaupunginjohtaja Kaija Hartiala esitteli Turun kaupungin Koulut liikkeelle -hankkeen tuotoksia ja tuloksia, jotka todistavat sen, että melko pienilläkin panostuksilla voidaan saada kuntatasolla paljon aikaan. Opettajat voivat laatia antamiensa hakukriteerien avulla liikuntatunnin tai etsiä yksittäisiä liikuntatehtäviä esimerkiksi välituntein virikkeeksi. Löydä liikunta -kerho sopii erinomaisesti koulun kerhon sisällöksi ei-lajisidonnaisena, monipuolisena kokonaisuutena. lltapäivätoiminta on suuri mahdollisuus Opetusministeriön kulttuuri-, liikuntaja nuorisopolitiikan osaston ylijohtaja Riitta Kaivosoja kertoi seminaarissa siitä, miten opetusministeriö on lasten ja nuorten liikuntaohjelman kautta lisännyt lasten ja nuorten hyvinvointia. Lajeina ovat tällä hetkellä koripallo, hyppynaruhyppely, jalkapallo, ultimate ja footbag
Nämä suositukset lanseerasivat ns. Voisiko yhteinen tavoitteemme olla tunti liikettä jokaiselle koululaiselle joka koulupäivä. kohtuuliikuntaidean: terveyden parantamiseksi ja ylläpitämiseksi jokaisen aikuisen tulisi harrastaa kohtuullisesti kuormittavaa fyysistä aktiivisuutta yhteensä vähintään puoli tuntia useimpana päivänä viikossa (USDHHS 1996). Mitä mieltä opettajat . Päivittäisen liikunnan toteuttamisen suurimpia esteitä olivat opettajien mielestä lasten kuljettaminen kouluun autolla, koulun pihan kunto tai virikkeettömyys, koulun tuntijako/lukujärjestys/ opetussuunnitelma, puutteelliset tai huonokuntoiset välineet, huonot sisäliikuntatilat sekä oppilaiden ja vanhempien asenteet. Opettajat toivovat itselleen tukea koululaisten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi erityisesti lisäkoulutuksen (56%) , liikuntasisältöjen niin internetin välityksellä (53%) kuin painettuina oppainakin ( 44%) ja toisilta opettajilta internetin välityksellä saatavien ideoiden (39%)muodossa (Lähde: Kysely Liikuntaseikkailun opettajille 2006, N = 1458) Tunti liikettä jokaiselle koululaiselle joka koulupäivä. Seminaarin keskustelut ja seminaarin jatkona toteutettu työseminaari kannustivat eri toimijoita yhteistyöhön, jotta koululaisten päivittäisen liikunnan edistämisestä päästään sanoista tekoihin. JUKKA KARVINEN Kehitysjohtaja Nuori Suomi Sähköposti: jukka.karvinen@nuorisuomi.fi Teksti: PEKKA OJA Tarvitseeko Eurooppa omat terveysliikunta suosituksensa. Kymmenen vuotta sitten USA:ssa laadittuja ja vahvaan tutkimustietoon perustuvia terveysliikuntasuosituksia sovelletaan myös Euroopassa. Koululaiset liikkeelle -seminaarin jatkona pohdittiin pienemmällä joukolla, mihin yhdessä pitäisi tarttua ja millaisilla käytännön keinoilla niihin voitaisiin päästä. Tämän kevään kyselyn mukaan kampanja lisäsi opettajien mielestä koululaisten liikkumista (98% tätä mieltä) myös vähän liikkuvien lasten osalta (94%:n mielestä) . Uudet LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 47. Toivottavasti koululaisten liikunnan edistäminen saa tulevaisuudessa ansaitsemansa resurssit sekä valtionhallinnon että kuntien toimesta. Miten nämä suositukset soveltuvat Eurooppaan. Olemme tehneet vuosittain Liikuntaseikkailu maapallon ympäri -kampanjassa mukana oleville opettajille palautekyselyn. Viime keväänä 179 260 koululaista liikkui 9186 opettajan kannustamana keskimäärin 2 tuntia 50 minuuttia päivässä. vamatkalle valitsemalleen reitille. Tämän kevään kyselyssä kysyttiin opettajilta myös liikunnan esteistä ja edistämisestä koulussa. Kongressi järjestettiin amerikkalaisten terveysliikuntasuositusten 10-vuotistaipaleen merkeissä. Ne on kuitenkin laadittu sikäläisen väestön tarpeita ajatellen. Yhtä mieltä oltiin siitä, että liikunnan käsitteet kaipaavat selkiytystä ja että kouluikäisten liikuntasuositukset pitää laatia. K eväällä pidettiin Atlantassa Yhdysvalloissa ensimmäinen kansainvälinen liikuntaja kansanterveyskongressi. Mieltä lämmitti erityisesti ministeri Kalliomäen lupaus sitä, että liikunnan edistäminen tulee olemaan osa hänen johtamaansa kouluhyvinvoinnin toimenpidekokonaisuutta. Samoin oltiin yhtä mieltä siitä, että hyvät toimintamallit ja -ideat on syytä koota tietopankiksi kaikkien kouluissa työskentelevien käyttöön
Sama annos-vaste suhde eri väestöissä. Myös kuntoliikunta on terveyttä edistävää, mutta vain osa väestöstä on kykenevä ja halukas omaksumaan sen. Tuoreet tutkimustulokset EU-maiden aikuisväestöjen terveysliikunnasta osoittavatkin huomattavia eroja maiden välillä (Sjöström ym. Tällaisilla eroilla saattaa olla jo merkitystä terveysliikuntasuosituksiin. Ne on kuitenkin laadittu amerikkalaisten asiantuntijoiden toimesta sikäläisen väestön tarpeita ajatellen. Jos väestöjen liikunnan tai kunnon lähtötasoissa on eroja, terveysvasteet voivat olla erilaisia. Luotettavaa vertailukelpoista tietoa ei ole, koska väestöjen terveysliikunnan mittausmenetelmät ovat vasta kehittymässä. 48 TAPAHTU NUTTA suositukset tulivat aikaisempien kuntoliikuntasuositusten rinnalle, joiden mukaan aerobisen kunnon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi tulisi harrastaa kestävyystyyppistä, voimakkaasti kuormittavaa ainakin 20 minuuttia kerralla kestävää liikuntaa 3-5 kertaa viikossa (ACSM 1990). Kiinnostavaa on, että Suomessa esiintyy edelleen erilaisia näkemyksiä terveysja kuntoliikunnan sisällöistä, josta tuoreena esimerkkinä on asiaa koskeva julkinen keskustelu uuden liikuntagallupin jälkeen (Fogelholm 2006). Kohtuullisesti kuormittava päivittäinen fyysinen aktiivisuus soveltuu valtaosalle väestöä ja voi siten edistää merkittävällä tavalla kansanterveyttä. Fysiologiselta kannalta katsoen ei näyttäisi todennäköiseltä, että liikunnan terveysvaikutukset olisivat kovin erilaiset amerikkalaisen ja eurooppalaisen väestön välillä. Entä mahdolliset kulttuurierot. 2006). Väestöjen kovin erilainen suhtautuminen liikuntaan on otettava huomioon, kun suosituksia annetaan. Muutama vuosi vanha tutkimus EU-maista kertoo, että suhtautuminen liikuntaan terveyden edistäjänä vaihtelee huomattavasti EU-maiden välillä (Kafatos et al. Miten nämä suositukset soveltuvat Eurooppaan. Työn tuloksia ei ole vielä julkaistu. Tämä tulisi näkyä ainakin viestien sävyssä, vaikka itse perussisältö olisikin sama. Tältä pohjalta ei näyttäisi olevan selkeitä perusteluja erilaisille eurooppalaisille terveysliikuntasuosituksille. Kun suomalaiset pitävät liikuntaa tärkeimpänä terveyteen vaikuttavana elintapana, kreikkalaisille se on vasta seitsemänneksi tärkein. Kysymyksen pohdinnassa tulee ottaa huomioon sekä fysiologisia että kulttuurisia näkökohtia. Myös äskettäin perustettu Euroopan Terveysliikuntaverkosto (European Network for the Promotion of Health Enhancing Physical Activity) pohtii kysymystä eurooppalaisten terveysliikuntasuositusten laatimisesta. Sama liikunta-annos on LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /2006 tehokkaampi vähän liikkuvilla tai huonompikuntoisilla. Suomessa kohtuullisesti kuormittava liikunta on ollut vahvasti esillä jo 1990-luvun puolesta välistä lähtien ja esimerkiksi Valtioneuvoston Periaatepäätös terveysliikunnan edistämiseksi (VNpp 2002) omaksui samanlaisen periaatteen. Ovatko ne kopioitavissa sellaisinaan tänne, vai tarvitsevatko Euroopan maat omat tai yhteiset terveysliikuntasuositukset. Liikuntaan suhtautumisessa suuria eroja Voi olla myös niin, että liikuntaja kuntoerot eurooppalaisten maiden välillä ovat niin suuria, että niillä voi olla vaikutusta terveysliikuntasuosituksiin. Terveyskunnon osalta vertailevia eurooppalaisia väestötutkimuksia ei ole saatavilla. Amerikkalaisia terveysliikuntasuosituksia on alet tu soveltaa myös Euroopassa. 1999). Näiden mukaan jo suhteellisen pieni liikunnan lisääminen vähän liikkuvilla tai kunnon paraneminen huonokuntoisilla tuottaa merkittäviä terveyshyötyjä. Onko tällaisia eroja amerikkalaisen ja eurooppalaisen väestön välillä. Amerikkalaiset terveysliikuntasuositukset perustuvat erittäin kattavaan ja kriittiseen tutkimusnäytön arviointiin. Tuloksia näistä pohdinnoista on odotettavissa lähiaikoina. Terveysliikuntasuositukset korostavat väestönäkökulmaa. Ihmisten suhtautumisesta terveysliikuntaan ei ole vertailevia tietoja Amerikan ja Euroopan välillä. Muutamia avauksia eurooppalaisten terveysliikuntasuositusten laatimiseksi on tehty. Kun terveyden kannalta riittävän aktiivisia aikuisia oli jäsenmaissa keskimäärin 31 %, sama väestöosuus vaihteli maiden välillä 44 %:sta 23 %:iin. Itse asiassa koko terveyskuntoajatus on vasta tuloillaan EU:n kansanterveysa ja ttelu un. Tähän on vaikuttanut muun muassa se, että Maailman terveysjärjestö sisällytti tämän suosituksen globaaliin ravintoja liikuntastrategiaansa (WHO 2004). Monissa yksittäisissä maissa, muun muassa Englannissa, Hollannissa, Sveitsissä ja Sloveniassa, ne on otettu joko sellaisinaan tai mukailtuina mukaan terveyden edistämisen ohjelmiin ja strategioihin. Aivan ensimmäiset väestötasoiset tulokset eivät viittaa ainakaan merkittäviin eroihin liikunnassa eikä terveyskunnossa. Asiaan vaikuttaa kuitenkin oleellisesti se, että suositukset perustuvat tiettyihin liikunnan ja terveyden annos-vaste suhteisiin. Suositusten mukainen terveysliikunta onkin otettu osaksi väestöjen terveyden edistämistä ei ainoastaan Pohjois-Amerikassa vaan myös muualla maailmassa. Eurooppalaisia terveysliikuntasuosituksia koskeva keskeinen kysymys on tietysti se, antaisivatko omat suositukset lisäarvoa kansanterveyden edistämiseen. Muun muassa Euroopan Liikuntatieteellinen Yhdistys (European College of Sport Sciences) on asettanut tätä selvittävän työryhmän. Voi olettaa, että unionin laajentumisen myötä erot ovat pikemminkin suurentuneet kuin pienentyneet. Asia oli esillä verkoston vuosikokouksessa Tampereella kesäkuussa
Asia on varmasti ainakin perusteellisen pohdinnan arvoinen. Lisäksi toimikunnan tulee esittää kehittämisehdotuksia liikuntatoiminnan ja -palveluiden laadun parantamiseksi sekä eettisten toimintatapojen ja -menetelmien vahvistamiseksi ohjausja valmennustoiminnassa ja tehdä ehdotuksia työnjaon selkiyttämiseksi ja yhteistyön edistämiseksi eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden kesken. KafatosA., ManiosY., Markatji 1., Giachetti 1., Daniel Vaz de Almeida M., Engstrom L.M. kansalaisten liikunnalliseksi aktivoimiseksi, paikallisen liikuntatoiminnan edellytysten parantamiseksi, ja liikuntamahdollisuuksien lisäämiseksi päiväkodeissa, kouluissa ja opiskeluympäristöissä. Atlanta, GA: Department of Health and Human Services, Centers for Disease Control and Prevention, National Center for Chronic Disease Prevention and Health Promotion. Public Health Nutrition, Volume 2, Number 1 a, 87-96. Medicine and Science in Sports and Exercise, 22, 265-274. Regional, demographic and national influences on attitudes and beliefs with regard to physical activity, body weight and health in a nationally representative sample in the European Union. Toimikunnan toimikausi päättyy 29.2.2008. Lisätietoja: raija.matti1a@minedu.fi LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 49. (2006) Health-enhancing physical activity across European Union countries: the Eurobarometer study. Helsingin Sanomat, 1.6. PEKKA OJA Tampere Sähköposti: pekka.oja@uta.fi Kirjoitus perustuu esitykseen, jonka kirjoittaja piti Eurooppalaisen Terveysliikuntaverkoston vuosikokouksessa Tampereella 14. U.S. Sjöström M., Oja P., Hagströmer M., Smith B., Bauman A. World Health Organisation (2004). Fogelholm M. 16.6.2006. (1999). Vähempikin liikunta riittää . Journal of Public Health Iin press). Toimikunnan pääsihteerinä toimii 1.8-31.12.2006 julkaisuja tutkimuspäällikkö Teijo Pyykkönen. Toimikunnan tulee mm. Toimikunnan muita jäseniä ovat ylijohtaja Riitta Kaivosoja (opetusministeriö), johtaja Anneli Kangasvieri (Suomen Kuntaliitto), toiminnanjohtaja Esa Koivisto (KooVee ry), varapuheenjohtaja Tapio Korjus (valtion liikuntaneuvosto), puheenjohtaja Timo Laitinen (Suomen Liikunta ja Urheilu ry), johtaja Raija Mattila (opetusministeriö), johtaja Tapani Melkas (sosiaalija terveysministeriö), budjettineuvos Jouko Narikka (valtiovarainministeriö), kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Keravan kaupunki), johtaja Marita Savola (opetusministeriö), hallitusneuvos Arto Sulanen (sisäasiainministeriö), puheenjohtaja Virpi Virtanen (Olarin Voimistelijat ry) ja ylitarkastaja Marina von Weissenberg (ympäristöministeriö). Valtioneuvoston Periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista (VNpp) . Department of Health and Human Services (USDHHS) (1996) Physical activity and health: A report of the Surgeon General. analysoida suomalaisen liikuntakulttuurin nykytilaa ja haasteita sekä arvioida liikunnan merkitystä. Esitteitä 2002:2. Toimikunnan puheenjohtajana toimii kansanedustaja Mari Kiviniemi ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Kalevi Olin. World Health Assembly Resolution on Global Strategy on Diet and Physical Activity (WHA5717) TAPAHTUNUTTA Kansallinen liikuntaohjelma valmisteille K ulttuuriministeri Tanja Saarela on asettanut toimikunnan laatimaan ehdotuksen kansalliseksi liikuntaohjelmaksi. Lisätietoja: www.euro.who.int/hepa KIRJALLISUUSVIITTEET: American College of Sports Medicine (ACSM) (1990) Position stand: the recommended quantity and quality of exercise for developing and maintaining cardiorespiratory and muscular fitness in healthy adults. Välittyisikö ihmisille sellainen viesti, joka saisi heidät pohtimaan liikunnan merkitystä uudella tavalla ja kenties muuttamaan myös käyttäytymistään. Toimikunnan tulee esittää kehittämisehdotuksia mm. Euroopassa. Sosiaalija terveysministeriö. 2006
Luukato eli osteoporoosi ja toisaalta kuormituksen luuta vahvistava vaikutus näyttäisi olevan hyvin paikallinen ilmiö erilainen jopa saman luukohdan eri pinnoilla ja siksi luun rakenteen kuvaamiseen ja sitä kautta luun lujuuden luotettavaan arviointiin tarvitaan uusia menetelmiä. Opetusministeriön tavoitteena on tehostaa valtionapua nauttivien järjestöjen toimintaa. Liikunta, hormonit ja luun aineenvaihdunta Ensimmäinen päivä oli omistettu luun rakenteelle ja sitä sääteleville tekijöille. Uusi järjestö muodostuu Suomen Liikunnanohjaajat SULI ry:n, Suomen Liikuntatoimenjohtajat ry: n, Suomen Liikuntapaikkojen Hoitajat ry:n ja Suomen Liikuntapaikkamestarit ry:n jäsenistä. Kotimaisten tutkijoitten lisäksi kokouksessa luennoi yli kymmenen alan kansainvälistä huippututkijaa. Järjestön tavoitteena on kasvaa ensimmäisen toimintavuotensa aikana 4 000 liikunnan alan ammattilaisen liitoksi. Lisätietoja: Tuire Autio, neuvottelukunnan sihteeri tuire.autio@spurtti.fi 50 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /2006 terveytta U KK-instituutin tapaturmaja osteoporoosiyksikkö ja luututkimusryhmä järjestivät 12 vuoden tauon jälkeen Tampereen yliopiston ja TAYS:n kirurgian yksikön kanssa ikäihmisten luukadon, kaatumisten ja murtumien ehkäisyä käsittelevän asiantuntijakokouksen XXI Paulo Symposium on Preventing Bone Fragility & Fractures, 7-9.5. Voimien yhdistäminen on järkevää, kun kyse on pienistä ammatillisista järjestöistä, jotka toimivat pääosin kuntasektorilla ja samantyyppisten tehtävien parissa, toteaa kaksi vuotta kestäneiden yhteistyöneuvottelujen selvitysmiehenä toiminut liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti. UKK-instituutin tutkijat pääsivät esittelivät tässä yhteydessä maailman ensimmäiset huippu-urheilijoilta otetut magneettikuvat reisiluun kaulasta. Kävi entistä selvemmäksi, että luun mittaamiseen ja sen lujuuden määrittämiseen ei enää riitä perinteinen "luuntiheysmittaus" DXA-laitteella. Jäseniksi voivat liittyä yksityiset henkilöt, jotka ovat suorittaneet liikunta-alan ammatillisen koulutuksen tai ammattitutkinnon tai muun tutkinnon, joka edellytetään liikunta-alan toimiin tai virkoihin tai toimivat liikunta-alan tehtävissä ja omaavat alan työja ammatillista kokemusta. Liikunta ja hormonit säätelevät voimakkaasti luun rakennetta. Luun rakenteen säätely puhututti. 1 TAPAHTUNUTTA 1 SUOMEN LIIKUNNAN AMMATTILAISET RY Teksti: PEKKA KANNUS LUUJA MURTUMATUTKIMUKSEN HUIPPUKOKOUS UKK-INSTITUUTISSA: ~?di st ää Liikunta l11kunta-alan l ammattilaiset turvaa ~un L iikunnanohjaajat, liikuntapaikkojen hoitajat, liikuntapaikkamestarit ja liikuntatoimenjohtajat ovat perustaneet uuden valtakunnallisen järjestön. Ohjelma painottui selvittämään erityisesti liikunnan ja mekaanisen kuormituksen mahdollisuuksia kaatumisten ja murtumien ehkäisemiseksi. Luun kolmiulotteinen rakenne on saatava kuvatuksi myös eläviltä ihmisiltä. Perustamisasiakirjan allekirjoittivat mukana olevien liittojen nimeämä neuvottelukunta sekä nykyisten liittojen puheenjohtajat: Suomen Liikunnanohjaajat SULI ry:n Leo Silolahti , Suomen Liikuntatoimenjohtajat ry:n Tommi Lanki, Suomen Liikuntapaikkojen Hoitajat ry:n Pauli Salimäki sekä Suomen Liikuntapaikkamestarit ry:n Pentti Naumanen. 2006 Kokouksen tukijana toimi Paulon Säätiö. Vieraat edustivat luuja kaatumistutkimuksen aivan terävintä kärkeä. Suomen Liikunnan Ammattilaiset ry:n tavoitteena on liikunnan harrastamisen ja liikunnan yleisen edunvalvonnan edistäminen sekä ammatillisen ja koulutuksellisen tuen antaminen jäsenistölle
Pari kolme kertaa koulupäivän aikana toteutettu ohjattu lyhyehkö hyppelytuokio soveltuisi suomalaisiinkin kouluihin. Iäkkäiden kaatumisten ja murtumien ehkäisy Monissa länsimaissa, myös Suomessa, ikäihmisten lonkkamurtumien ikävakioitu ilmaantuvuus on 70-90-lukujen rajun nousuvaiheen jälkeen alkanut tasaantua tai jopa laskea. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 51. Tämä jo kymmenen vuotta sitten UKK-instituutissa tehty alkuperäishavainto vahvistui jälleen. Hyppelytyyppinen liikunta ja toisaalta vääntö, joka kohdistuu luuhun epätyypillisistä kuormitussuunnista näyttävät kehittävän luustoa parhaiten. Varsinaiseen konsensukseen asiasta ei päästy tässäkään kokouksessa, mutta uusia ideoita ja mietittävää tuli runsaasti kaikille osapuolille. Luustoa voidaan vahvistaa jonkin verran myös aikuisiän säännöllisen liikuntaharrastuksen myötä, joskin vaikutukset ovat selvästi pienemmät kuin kasvuiässä tapahtuneessa kuormituksessa. Alhainen paino on lonkkamurtumien vahva riskitekijä. Ikäihmisten kaatuminen on heidän luunmurtumiensa tärkein riskitekijä ja siksi luukadon ehkäisyn lisäksi murtumien ehkäisyohjelmien on keskityttävä kaatumisten ehkäisyyn ja murtuma-alttiiden kehonosien suojaukseen (tutkitut lonkkasuojaimet). Muita päteväksi osoitettuja keinoja ovat lääkityksien vähentäminen, kaihileikkaus, systemaattinen kodin riskitekijöiden minimoiminen ja talviliukkailla käytettävät liukuesteet. Kasvuikä on luuston kunnon ja lujuuden parantamisen etsikkoaika, jota ei saa menettää. Kanadan Vancouverissa lasten ja nuorten luuliikunta on viety osaksi koulujen arkipäivää. Jälkimmäisessä ajatusmallissa vasta luun rakenteen ja lujuuden muuttuminen aiheuttaa feedbackmekanismilla muutoksia hormonien ja kuormituksen luustovaikutuksiin. ja aineenvaihduntaa, mutta näiden tekijöiden välisistä yhteyksistä ja riippuvuuksista on ollut vähän tietoa. Kongressissa esitettiin, että iäkkään väestön yleiskunnon ja toimintakyvyn parantuminen ajan myötä ja keskipainon lisääntyminen saattaisivat olla osasyynä murtumariskin pienenemiseen viime vuosina. Ohjelman nimi on "Active Schools!". Pari kolme kertaa koulupäivän aikana toteutettu ohjattu lyhyehkö hyppelytuokio soveltuisi suomalaisiinkin kouluihin. Kasvuikä luun vahvistamisen etsikkoaikaa Kokouksen toinen iltapäivä pohdittiin liikunnan vaikutuksia luustoon kasvuiässä, aikuisena ja vanhuudessa. Näyttäisi siltä, että liikunnan luustohyödyt säilyvät ainakin osittain, jos liikuntaa jatketaan edes jollain tasolla varsinaisen harjoittelun jälkeen. Tuhoisinta luustolle näyttää olevan liikunnan täydellinen lopettaminen, jolloin liikuntahyödyt menetetään. PEKKA KANNUS Ylilääkäri Tapaturmaja osteoporoosiyksikkö UKK-instituutti Tampere Sähköposti: pekka.kannus@uta.fi Kanadan Vancouverissa lasten ja nuorten luuliikunta, "Active Schools!", on viety osaksi koulujen arkipäivää. XXI Paulo Symposium antoi kuulijoille ajantasaisen ja kattavan näkemyksen ikäihmisten luukadon, kaatumisten ja murtumien synnystä ja toi esille varsin selvästi, miten tärkeä rooli liikunnalla on niiden ehkäisyssä. Voimaja tasapainoharjoittelun avulla voidaan kotona asuvien iäkkäiden kaatumisriskiä vähentää merkittävästi, keskimäärin 1560%. Oli ilo huomata, että suomalainen tutkimus on tällä rintamalla aivan kärjessä. Asiasta on tällä hetkellä kaksi koulukuntaa: toinen katsoo, että hormoneita ja niiden reseptoreita, etenkin estrogeenireseptoria, tarvitaan mekaanisen kuormituksen välittämiseen luuhun. Ilmiö saattaa selittyä entisten urheilijoiden vähäisemmän kaatumisriskin kautta. Toisaalta kiintoisa oli havainto, jonka mukaan iäkkäänä murtumariski on entisillä urheilijoilla verrokkeja TAPAHTUNUTTA pienempi vaikka luustoetu oli iän myötä osittain menetetty. Toinen pitää hormonien ja kuormituksen vaikutuksia paljolti erillisinä ja itsenäisinä. Samalla päivitettiin tietämys liikunnan vähentämisen ja lopettamisen vaikutuksista luustoon ja murtumariskiin. Iäkkäillä liikunnan ensisijainen tavoite on puhtaan "luuliikunnan" sijasta toimintakykyä ylläpitävissä ja kaatumisia ehkäisevissä voimaja tasapainoharjoitteissa
• Hakemukset, jotka ovat saaneet valtionavustusta hakuvuonna (tämän vuoden hakukierroksella vuonna 2006) ja joiden tieteellinen taso ja liikuntatieteellinen merkitys on arvioitu aiemmin, muodostavat jatkohakemusten ryhmän. Vuoden 2007 apurahojan hakuaikan päättyy 3lelokuuta 2006. Valtionavustusta myönnetään liikuntatieteellisille tutkimusprojekteille jatkossa pääsääntöisesti kolmeksi vuodeksi edellyttäen, että valtionavustusta saava tutkimus etenee suunnitelmansa mukaisesti ja että eduskunta osoittaa liikuntatieteellisille tutkimusprojekteille riittävät määrärahat. Opas lähetetään yliopistoille, liikuntatieteellisille yhteisöille ja tutkimuslaitoksille. Ohjelma tukee tutkimushankkeita, jotka edesauttavat antidopingtyön keh ittämistä . Tähän ryhmään kuuluvat hakemukset käsitellään keskenään yhdenvertaisella tavalla. Tähän ryhmään kuuluvat hakemukset käsitellään keskenään yhdenvertaisella tavalla. Uuden hakemuksen liitteet: • Tutkimussuunnitelma Koko hankkeen tutkimussuunnitelma Hankkeen jokaisen henkilökohtaista rahoitusta hakevan tutkijan henkilökohtainen tutkimussuunnitelma • Tutkimussuunnitelman tiivistelmät (12 kpl) • Tutkimuksen johtajan ja jokaisen henkilökohtaista rahoitusta hakevan julkaisuluettelo ( viimeisen 5 vuoden ajalta) LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /2006 TAPAHTUNUTTA • Tutkimuksen johtajan ja jokaisen henkilökohtaista rahoitusta hakevan curriculum vitae • Tarvittaessa eettisen tai koe-eläintoimikunnan lausunto • Lisensiaatti tai tohtorintutkintoa suorittavalta todistus jatko-opinto-oikeudesta Lisätietoja: Eeva Kaunismaa puh. Liikuntatieteelliset valtionavustushakemukset jaetaan kahteen ryhmään. • Hakemukset, jotka eivät ole saaneet valtionavustusta hakuvuonna, ovat uusia hakemuksia. Hakemus toimitetaan liitteineen kolmena (3) kappaleena opetusministeriöön 15.9.2006 klo 16.15 mennessä. Jatkohakemuksen liitteet: • Koko hankkeen alkuperäinen tutkimussuunnitelma • Tutkimussuunnitelman alkuperäiset tiivistelmät (12 kpl) • Lyhyt kuvaus (1 liuska) siitä, miten hanke on edennyt suhteessa alkuperäisessä tutkimussuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin (12 kpl). Hakuasiakirjat ja lisätietoja WADAn internetsivuilta osoitteesta http://www.wada-ama.org/en/dynamic. KOLMIVUOTISEEN TUTKIMUSRAHOITUKSEEN Opetusministeriö siirtyy liikuntatieteellisten tutkimusprojektien valtionavustuksissa pidempiaikaisiin rahoituspäätöksiin. (09) 1607 7276 s-posti: eeva.kaunismaa@minedu.fi WADALTA TUTKIMUSRAHOITUSTA ANTIDOPINGTYÖHÖN Maailman Antidoping-järjestö WADA käynnisti toukokuussa kolmannen tutkimusrahoitusohjlemansa . ch27pageCategory.id=320 KOK:LTA TUKEA OLYMPIALIIKKEEN TUTKIMUKSEEN Kansainvälisen olympiakomitean alainen Olympic Study Centre (OSC) myöntää vuosittain apurahoja olympialiikkeen historian ja olympia-aatten sekä olympialaisten yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimukseen. Hakuaika päättyy 26.9.2006. Nuorille tutkijoille tarkoitettu tuki mahdollistaa tutkimustyön Olympic Study Centerissa. Valtionavustusta haetaan molemmissa ryhmissä opetusministeriön hakulomakkeella nro 15. Hakuasikirjat ja lisätietoja IOC:n internetsivuilta osoitteesta http:// www.olympic.org/studies. 52 Tarkat ohjeet sisältävä Liikuntatieteellisen tutkimuksen hakuopas julkaistaan elokuun alussa 2006 osoitteessa www.minedu.fi/opm/avustukset/
Filosofisina teoreettisina apuvälineinä näille voivat toimia esimerkiksi Martin Buberin dialogisuusfilosofia sekä perenniaalinen filosofia. Olisiko uudenlaisella liikuntakulttuurilla annettavaa myös perinteiselle huippuja kilpaurheilulle. Uudessa liikuntakulttuurissa urheilu on arvokasta itsessään eikä pelkästään välineenä voiton tavoittelemiselle. Oikeanlainen kasvatus, valmennus ja leikki toimivat apuvälineinä ja keinoina ihmisen henkilökohtaiselle itsensä kehittämiselle. Entä kun urheilu-ura päättyy. Ihmisen valmennukseen Miten kilpaurheilun kovassa maailmassa olisi tilaa inhimillisemmälle ajattelulle ja näkemyksille, kuten eettisyydelle ja itsensä kehittämisen ajatukselle. Itsensä kehittämistä voidaan edesauttaa tietoisen valmennuksen, urheilukasvatuksen sekä leikin ja pelin avulla. Monet huippu-urheilijat ovat kokeneet suuria vaikeuksia elämässään urheilu-uran jälkeen. Siksi ei ole yhdentekevää minkälaista urheilua me nuorisollemme tarjoamme. z w z < J > a: w 1"i .lO: L änsimaissa on kehittynyt viime vuosien aikana uudenlaista liikuntakulttuuria, jossa kilpaileminen ei ole itsetarkoitus, vaan kehollisuus, elämyksellisyys, liikkumisen mielekkyys ja fyysinen ja henkinen terveys. Voisiko fyysisellä tasolla tapahtuvaa urheilua harrastaessaan kehittää myös henkisyyttä ja kehittyä ihmisenä. Itsensä kehittäminen on jatkuvaa viisauden tavoittelua ja rakastamista. Olisiko itsensä kehittäminen mahdollista myös kilpaurheilussa. Itsensä kehittäminen on itsessään on varsin ongelmallinen käsite. Perinteisen kilpaurheilukulttuurin edustajat voivat pitää ajatusta itsensä kehittämisestä joutavana "huuhaana" , jolle ei löydy tilaa kilpaurheilun maailmassa. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta lapsesta ja nuoresta harrastaa liikuntaa jossain muodossa ja yli kolmannes heistä harrastaa urheilua urheiluseuroissa. Toisena tavoitteena on harmonian löytäminen, tasapaino itsensä kanssa ja onnellisuus. Tämä liikunnan harrastaminen on saanut vaikutteita itämaisesta liikuntakulttuurista. Se on itsensä tutkimista ja löytämistä. Dialogisuusfilosofian päämääränä on aito kohtaaminen. Heistä Puhakainen on keskittynyt eniten tarkastelemaan länsimaista urheilua ja oikeanlaista valmennusta, kun taas Klemolan ja Kosken intressit ovat enemmän itämaisissa liikuntaperinteissä. Jyri Puhakaisen humanistis-dialoginen valmennusfilosofia on yksi tie itsensä kehittämiseen urheilussa. Itsensä kehittäminen on osa urheilun eettisyyttä ja eettisesti kestävää toimintaa. Dialogisuudella on annettavaa urheilulle ja itsensä kehittämiselle nimenomaan oikeanlaisen urheilukasvatuksen ja -valmennuksen muodossa sekä dialogisuuden näkemisessä osana leikkiä ja pelaamista. Esa Sironen käyttää tästä termiä "uusi liikuntakulttuuri". Näin minä sen määrittelisin: Se tapahtuu henkisellä tasolla. Se korostaa kokonaisvaltaisempaa ja inhimillisempää ihmisen valmennusta. Itämaisissa liikuntalajeissa kuten jooga, taiji ja budo-lajit korostetaan kehollisuutta ja henkisyyttä ja itsensä kehittämistä. Eettisesti oikeaan ja myös itsensä kehittämiseen tähtäävään urheilemiseen doping ei kuulu. Myös tähän uudenlainen suhtautuminen urheiluun antaa eväitä ja valmiuksia. Väkivalta vähenee, mikäli urheilija urheillessaan pyrkii kehittämään itseään myös henkisellä tasolla. Puhakainen esittää humanistis-dialogisen valmennuksen 12 teesiä, joiden avulla voidaan kehittää LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 53. Tavoitteena on ykseys ihmisen ja häntä ympäröivän maailman välillä. Itsensä kehittämisen ja liikunnan yhdistämisen ovat tuoneet esille myös tamperelaiset liikunnanfilosofit Timo Klemola, Tapio Koski ja Jyri Puhakainen. Miksi sitten itsensä kehittämisellä olisi annettavaa myös kilpaja huippu-urheilulle. Dialogissa kaksi ihmistä kohtaa toisensa
Liikunnan inhimillisesti arvokkaat kokemukset voivat realisoitua jokapäiväiseen elämään. urheilijan itsetuntemusta ja luovuutta ja sitä, että urheilijan tulisi ottaa enemmän vastuuta valmennuksestaan riittävän tietomäärän ja kokemuksen saavutettuaan ja valmennuksen ja valmentajan tulisi tukea tätä kehitystä. Puhakainen, Jyri (1997). Tampere University Press. Näistä lähtökohdista itsensä kehittäminen urheilun ja liikunnan avulla on mahdollista. Koski, Tapio (2000) Liikunta elämäntapana ja henkisen kasvun välineenä . Puhakainen, Jyri (2001 ). Kohti ihmisen valmentamista. Näkemykseni on, että myös urheilussa on tilaa itsensä kehittämiselle. Oman urheilemisen näkeminen itseisarvona ja elämäntapana on ensiarvoisen tärkeää. Tampereen yliopisto. Puhakainen, Jyri (1995). Tämä koskee myös kilpaja huippu-urheilua. kokonaisvaltaista lähestymistapaa urheilijaan. Vähän samalla tavalla myös minä lähestyn uutta kirjaa, mutta teknisen toteutuksen sijasta minä etsin toisenlaisia merkkejä, vihjeitä kirjan uskottavuudesta ja siitä kannattaako tähän teokseen tutustua lähemmin. Puhakaisen valmennus korostaa mm. Satu Kaski: Valmentautumisen psykologia kilpaja huippu-urheilussa. Henkisen ja kehollisen kasvun tulisi näkyä myös jokapäiväisissä toimissa. LIKE. Mitä on filosofia perennis. Perenniaalisista liikuntamuodoista esimerkkeinä voidaan mainita jooga ja zen-budo. Yksi varteenotettava suuntaus on perenniaalinen filosofia ja perenniaalinen liikunnan harjoittaminen. XXI. Tampereen yliopisto. K olme vuosikymmentä sitten kuollut vaarini oli ikänsä kirjapainossa töissä. Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta Voi. Kokonaisena ihmisenä olemista ja oman itsensä eheyttä on mahdollista tavoitella myös urheilun avulla. Niinpä hänellä oli aivan oma tapansa tutustua kirjoihin. uta. ja vasta sitten tutustui kirjan sisältöön. LIKE LUETTUA LITET BÄ TTRE. Perenniaalisuudessa liikunta ei tähtää pelkästään fyysisen suorituskyvyn parantamiseen vaan ihmisen eheyttämiseen. Perenniaalisissa liikuntaperinteissä liikunta nähdään elämäntapana, tienä, joka ohjaa ihmisen koko elämää. Lapsen aika. Hän katsoi ensimmäiseksi sidonnan, tekstityypin, paino tavan (laakavai kivi paino), paperilajin jne. Harjoituksesta tapa tutkia itseä Yhtenä länsimaisessa kilpaurheilussa vähemmän käytettynä keinona itsensä kehittämiselle, on ottaa mallia itämaisesta liikuntakulttuurista. Perenniaalinen filosofia tarkastelee ihmisen ja elämän ikuisia olemassaoloon liittyviä kysymyksiä kuten; mikä on elämän tarkoitus, mitä on hyvä elämä, mitä on onnellisuus. Tämä on yksi itsensä kehittämisen askel urheilussa. Helsinki: Edita 2006. Mitä siis kirjan otsikko taas lupaakaan (Valmentautumisen psykologia kilpaja huippu-urheilussa mielenkiintoista), kuka onkaan kirjoittaja (tunnettu urheilupsykologi lupaavaa), mikä on kirjan tavoite (käy tässä teoksessa perusteellisesti läpi tekijöitä, jotka vaikuttavat onnistuneeseen valmentautumiseen vaikuttaa hyvältä), millainen on lähdeluettelo (monessakin mielessä vaatimaton, ei hyvä), onko oppikirjamaisuudesta huolimatta teksti dokumentoitu, siis käytetty lähdeviitteitä (ei, ei hyvä, alkaen jo siitä, että kirjoittajan omien osuuksien ja muualta lainattujen erottaminen tulee mahdottomaksi, missä. TERO VILJANEN, FM Tampere Sähköposti: tero.viljanen@uta.fi Kirjoittaja on valmistunut Tampereen vliopistosta joulukuussa 2005 pääaineenaan filosofia ja eritvisalueenaan liikunnanfilosofia. Perenniaalisuus edustaa jatkuvaa pyrkimistä ja kysymistä. Myös perenniaalisissa liikuntamuodoissa hyvä opettaja ja ohjaus ovat kullanarvoisia oikean tiedon saavuttamiseksi ja virheiden välttämiseksi. Ratkaisevinta on se, miten itse koemme urheilemisemme osana elämäämme. Tapio Kosken sanoin "perenniaalisella liikunnalla tarkoitetaan kaikkia niitä kehon harjoittamisen muotoja, joiden päämäärä ei ole pelkän fyysisen kunnon ylläpitäminen ja kohottaminen, vaan joissa harjoitus on tapa tutkia itseä ja maailmaa ja tätä kautta pyrkiä saavuttamaan viisautta, mielenrauhaa, hyvää elämää ja kokonaista ihmistä." Ihmisten liikunnasta saamilla kokemuksilla on merkitystä silloin, kun ne vaikuttavat ihmisen tapaan kokea ja nähdä maailma. Toinen filosofia. fi/pdf/gradu00705.pdf 54 LIIKUNTA & TIEDE 43•312006 LÄHTEET Klemola, Timo (toim.) (1992). Sana perenniaalinen voidaan kääntää merkityksellä jatkuva tai ikuinen. TAJU . Artikkeli perustuu hänen pro gradu tvöhönsä "Itsensä kehittäminen kilpaurheilussa'.' Tutkielma on nähtävissä kokonaisuudessaan Internetissä osoitteessa: http.//tutkielmat. Kesytetyt kehot Tampere University Press. 247 s. Puhakainen, Jyri & Suhonen,Alpo (1999) Valmentaja ja filosofi
Kirja sisältää ilman muuta mielenkiintoisia ajatuksia ja . Valitettavasti tämä kirja korkeintaan vahvistaa näitä stereotypioita, ei avaa niitä. Kaiken kaikkiaan kirjasta tulee kuva projektista, missä tekijällä on ollut idea kirjasta ja hän on miettinyt mitä kaikkea otsikon alla voisi käsitellä. Mitä esimerkiksi virke tasa-arvosta puhuttaessa urheilumaailma voisi esimerkillään toimia tasa-arvon sanansaattajana, jossa molemmat sukupuolet edustaisivat itseään, arvostaen ja kunnioittaen toista (s. lopettamalla tupakointi, nuuskankäyttö ja käyttämällä alkoholia rajoitetusti. Sillä urheilijan ja valmentajan välistä vuorovaikutusta kirjassa tietenkin korostetaan ylitse kaiken. Mikäli valmentajaa mietityttää sukupuolisuuteen tai seksuaalisuuteen liittyvät asiat, voi hän kertoa tunteistaan ja kysyä urheilijoilta (s. Osoittaako urheilun tasa-arvoistumista enemmän se, että puhuttaisiin aina miesten SM-liigasta (niin kuin Kaski kaipaa) vaiko se, että naisten jääkiekkomaajoukkueen pelaaja toteaa pelin jälkeen, että nyt kyllä vituttaa. Stereotypiat auki Kilpaja huippu-urheilu on toki täynnä erilaista kaksinaamaisuutta. Useimmille valmentajille valmennuksen psykologia on yleensä ollut aika vaikea asia. Keskusteluissa ja julkisuudessa urheilijan tulostaso vaihtele vain loukkaantumisten, sattumien ja valmentajavaihdosten myötä. Ja joka tapauksessa doping ei ole niin dikotominen asia kuin tässäkin kirjassa taas kerran toistetaan, vaikka kuinka halutaan harmaan alueen olemassa olo kieltää. Heikoimmillaan teos on silloin kun se rönsyää johonkin aiheeseen kuulumattomuuteen. Monesta aiheesta olisi perin mielellään lukenut paljon enemmän. Periaatteessa aihetta voisi lähestyä kahdesta näkökulmasta, joko keittokirjamaisesti (niin kuin monet perinteiset valmennusoppaat) tai sitten haastamalla lukijat ajattelemaan, pohtimaan ja reflektoimaan näitä kysymyksiä. Sen jälkeen hän on istunut alas ja kirjoittanut, koko homman ikään kuin yhdellä istumalla, sen kummemmin aihetta miettimättä, kirjallisuuden tutustumatta ja tekstiinsä palaamatta. Mutta jos pelaaja vaihtaa joukkuetta kesken sopimuksen avioeron takia tai pelaa huonosti lapsen sairastuttua syöpään, niin voidaan vihjailla tietävänsä, mutta ehdottomasti ei saa kertoa. Toki pelaajien haastattelusta saisi paremmin selvää jos ylähuuli ei pullottaisi niin pahasti nuuskamällin takia. Mutta kirjoittajan omien käsitysten kirjaaminen tuntuu kovin vaatimattomalta tavoitteelta. Olennaista on esittää urheilijaa, ei olla urheilija ja elää kuin urheilija. Tavoitteiden asettaminen valmentautumisessa. Vuorovaikutus valmentautumisessa. 199).Juuri näinköhän toimi oikeudessa 799 seksuaalirikoksesta syytteessä oleva taekwondo-valmentaja. Eli mielenkiintoinen aihe, mutta kaiken olisi voinut tehdä vähintäänkin litet bättre. suhteessa toki sopisi olla hyvinkin tarkka), millainen on kirjan rakenne, kuka on kustantanut jne. Sisältö vaikuttaa siis ensivilkaisulla varsin mielenkiintoiselta ja asialliselta. JARI ESKOLA, YTT dosentti, lehtori Kasvatustieteiden laitos Tampereen yliopisto Päätoimittaja, Aikakauskirja Kasvatus Sähköposti: jari.eskola@uta.fi LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 55. Ensin puhutaan asiaa, sitten lisätään sivumäärää lätisemällä niitä näitä ja sitten voikin lopettaa kun sivumäärä on täynnä. Sitä paitsi taas kerran viitataan tutkimukseen siitä, kuinka monelle olympiavoitto olisi tärkeämpi kuin eläminen eli olisi valmis kuolemaan viiden vuoden sisällä olympiavoitosta, siis myymään sielunsa (tai paremminkin ruumiinsa) menestykselle. Epäselvää kai edelleenkin nimittäin on se, onko tätä usein siteerattua tutkimusta edes koskaan tehty. Mutta pohdintojen vastapainoksi kirjassa on aivan liikaa löysää lätinää ja jorinaa, aiheeseen kuulumattomia teemoja, epäonnistuneita (kun mainostajan eli urheilijan kilpi on puhdas) ja kuluneita (nälkä kasvaa syödessä) kielikuvia, toimimatonta retoriikkaa ( on tunnettu tosiasia), ajattelemattomia ajatuksia ja silkkaa sivujen täytettä. Huippusuoritukseen vaikuttavat tekijät. Arviointi osana valmentautumista. Mikä tavoite. Monet pohdinnat ovat täyttä asiaa, perusteltuja ja antoisia. Ajatuksen, jonka voisi tiivistää suomalaisia urheilusanontoja ja johtamisoppeja mukaillen fraasiin puhukaa, perkele. Motivaatio ja motivointi valmentautumisessa. Urheiluaiheisia nettikeskusteluja lukiessaan huomaa aiheen olevan eräänlaisen tabun. Niinpä kirjasta jää lukemisen jälkeen kovin kaksijakoinen kuva: paljon mielenkiintoista, mutta miksi tämä jää ajatusten heittämisen tasolle. kokemuksia lähes jokaiselle valmentajalle ja urheilijallekin. 197) tekee valmentautumisen psykologiaa käsittelevässä kirjassa ja mitä oikeastaan tuossa virkkeessä oikein yritetään sanoa. Valmentautumisen psykologian erityiskysymyksiä. Joukkueena toimiminen. Toki alojen erityisasiantuntijat löytäisivät useammastakin kohtaa kommentoitavaa, mutta niin on aina. Ajatusten herättelyä Ja juuri tässä on kirjan keskeinen perusongelma. Vaikutelmaa lisää se, että kirjaan ei ole vaivauduttu laatimaan minkäänlaista lopetuslukua. Kuvittelisi urheilijankin kannalta jonkinlaisen ulostulon olevan helpompaa, mutta ilmeisesti tosiurheilijalla ei koskaan petä pää eivätkä urheilun ulkopuoliset asiat vaikuta peliesitykseen. Tosin epäilyksiä herättää jo kirjan ensimmäinen virke: Olen koonnut tähän kirjaan käsityksiäni valmentautumisen psykologiasta kilpaja huippu-urheilussa. Kirja jakautuu kahdeksaan päälukuun: Mitä valmentautumisen psykologialla tarkoitetaan. Tästähän kertoo vaikkapa tuore tutkimus urheilijoiden runsaasta särkylääkkeiden käytöstä. Onko kyseessä siis jonkinlainen löysähkö mielipidekokoelma eikä tiukkatekstinen, kokemukseen, tutkimukseen ja lukeneisuuteen perustuva (oppi)kirja. Otetaan esimerkiksi urheilijan henkinen uupuminen, mikä muuten olisi tärkeä ja mielenkiintoinen tutkimusaihe. Keskeistä näyttäisi siis olevan urheilun julkisuuskuva, ei pyrkiminen kaikin (sallituin) keinoin huippusuoritukseen, mm. Jotkut kirjan ohjeet lievästi sanottuna hämmentävät. Entä ikuisuusaihe doping, joka ansaitsi kunnon pohdinnan psykologiselta kannalta eikä perinteistä jargonia tyylin doping on paha. Esimerkiksi vaatimus siitä, että alkoholi ja nuuska on pidettävä pois näkyvistä urheilusta, on mielenkiintoinen aikana, jolloin kolmasosa miesten SM-liigapelaajista käyttää nuuskaa, myös pelin aikana
MIKKO SALASUO, VTT Nuorisotutkimusverkosto Sähköposti: mikko.salasuo@helsinki.fi Mikko Salasuo tutkii parhaillaan muun muassa pääkaupunkiseudun nuorisokulttuurisia ilmiöitä, huumekulttuureita ja nuorten juomatapoja.. LUETTUA ENEMMÄN KUIN OSIENSA SUMMA Päivi Harinen, Hannu Itkonen, Juhani Rautopuro Asfalttiprinssit tutkimus skeittareista. Tutkimuksen poikkitieteellisyys tuottaa siihen jännitteisen paradoksin. Michel Maffesolia mukaileva tulkinta skeittauksesta jälkimodernin ajan yhteisöllisenä heimottumisena ja löyhtyneenä sosiaalisena kudoksena on tämän tutkimuksen empiirisesti ansiokkain tulos. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 159. Oletusta tukee myös hyvin varovasti esiin nostetut olennaiset tulokset, kuten vastakulttuurisuuden puuttuminen tai kaupunkitilojen vähäinen muutos skeittarien toiminnan laajuudesta huolimatta. Se todentaa nuorisotutkijoiden käsityksiä skeittauksen, hip-hopin, rapin ja monen muun kulttuuri-ilmiön uudesta dynamiikasta. Myös skeittauksen maskuliininen ulottuvuus ja ikäspesifiys ovat tärkeitä juonteita, mutta eivät tuloksina niin kiinnostavia ja uusia. Varsinaisen paradoksin muodostaakin se, että alun pienestä kömpelyydestä huolimatta on liikuntatieteellinen lähestymistapa tehty juuri oikeaan aikaan skeittauksen siirryttyä valtavirtaan. Mieleeni nouseekin ajatus siitä, että tekijät ovat, ehkä osin sattumalta, osuneet ajallisesti oikeaan saumaan. "Asfalttiprinssit tutkimus skeittareista" kuulostaa otsikkona tylsältä, mutta kansien sisällä muodostuu samalla erittäin kiintoisa ja osin kompleksinen poikkitieteellinen paketti. Heterogeeniset skeittiporukat ansaitsevat tulla tutkituiksi erityisesti juuri nyt, koska skeittaaminen on ilmiönä astunut kulttuurisen kehityskaarensa viimeiselle LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /2006 tasanteelle tullen osaksi valtavirtaa. Tätä ei voi kuitenkaan vyöryttää tekijöiden niskaan epäonnistumisena, vaan pikemminkin poikkitieteellisyyden kasvukipuina. ISBN 951-8982-71-6 • ISSN 0356-746X 56 Asfalttiprinssit tutki' us skeittareista M itä jää käteen, kun ansioituneet liikuntasosiologit laajentavat tu tkim ushorisonttiaan nuorisotutkimuksen suuntaan. Se on mainstremeä, tyylitai harrastevalinta, jonka tarkastelu liikuntakulttuurisena ilmiönä loksahtaa tyylikkäästi paikalleen. Tämä tekee varsinaisesta tulososiosta erittäin ajankohtaisen ja rikkaan empiirisen myös nuorisotutkimuksen näkökulmasta. Ikäperspektiiviä olisi ollut kiinnostava avata enemmän niihin skeittaajiin, joilla harrastus on jatkunut nuoreen aikuisuuteen ja sen ylikin. "Antirakenne elää aikansa rakenteen sisällä, ja kapina jää torsoksi" -tulos on nuorisotutkimuksen näkökulmasta huomattavasti hedelmällisempi kuin skeittaamisen kaupunkikeskeisyys tai maskuliinisuus. Tulkinnat olisivat taipuneet kauniisti skeittaukseen 10 vuotta sitten, mutta nyt tuovat siihen hieman jälkijättöisen sävyn. Kuten tutkijat toteavat: "skeittaajien yhteisöllisyyden voi katsoa sisältävän juuri Maffesolin kuvaamia sosiaalisia muotoja. Mikäli tutkimuksen jakaa kahteen osaan, taustaan ja tuloksiin, sen lopputulos on ajankohtaisuudessaan, sattumaa tai ei, enemmän kuin erillisten osiensa summa. Tutkimusta kuvaamaan sopii hyvin lausahdus: "Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa." Mitä ihmettä tällä tarkoitan. Eksistentiaalinen huolettomuus ja tietynasteinen hedonismi elämäniloineen kuuluvat olennaisena osana skeittaajien elämäntyylisiin valintoihin". Alun, sinänsä pätevä, alakulttuuri, vastakulttuuri ja sukupolvikonflikti -pohdiskelu ei linjaudu yhtenäiseksi teoriakehykseksi suhteessa tuloksiin. Pyrinkö kritiikilläni väittämään, että tutkimus ei ole onnistunut 7 En suinkaan. Liikuntasosiologia tuo virkistävän straight-forward empiriasidonnaisen otteen teoreettisemman nuorisotutkimuksen tueksi, ja toivon mukaan liike on jatkossa kiihtyvästi kaksisuuntaista. Skeittaus on ollut jo pitkään muuta kuin alatai vastakulttuuri. Tämä ryhmä olisi tarjonnut oivan sosiaalihistoriallisen näkökulman skeittauksen pidemmistä kaarista Suomessa. Itse törmään Kallion kaduilla lähes päivittäin skeittaajien alkuperäisheimolaisiin, jotka nelikymppisinä lökäpöksyinä lauta kädessään saavat postmodernin nuorisotutkijan aina hyväntahtoisesti hymyilemään. Onnistunut näkökulma sattuma vai tietoinen valinta
helsinki. Iäkkäillä jyväskyläläisillä sosioekonominen tausta vaikuttaa fyysiseen toimintakykyyn enemmän kuin göteborgilaisilla. Nina Rautio selvitti väitöskirjassaan sosioekonomisen aseman yhteyksiä toimintakykyyn ja fyysisen toimintakyvyn muutoksiin viiden ja kymmenen vuoden seuruun aikana. Elintavat selittävät tässä tutkimuksessa sosioekonomisen aseman ja toimintakyvyn välistä yhteyttä vain jossain määrin. Heikkeneminen on pääosin yhdensuuntaista kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Lisäksi Perttunen selvittää eri valtioiden sisäistä tuomioistuinkäytäntöä tavoitteenaan luoda käsitys siitä, kuinka tuomioistuimet suhtautuvat sellaisen yhteisön olemassaoloon, lainsäädäntöön ja oikeuHyvin toimeentulevilla ja koulutetuilla iäkkäillä parempi toimintakyky TtM Nina Raution gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja "Seuruuja vertailututkimus sosioekonomisen aseman yhteydestä toimintakykyyn iäkkäillä henkilöillä" tarkastettiin 5.5.2006 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi FT Paula Vanninen Helsingin yliopistosta, ja kustoksena professori Risto Kostiainen. GC/MS-mittauksia pyrittiin yksinkertaistamaan uuden näytteen puhdistusmenetelmän, nestefaasimikrouuton (LPME) avulla. Vastaväittäjinä toimivat emeritusprofessori Ilkka Vuori (Tampere) ja vanhempi tutkija Pertti Pohjalainen (Ikäinstituutti). Tällöin se olisi yhteisenä toimenpiteenä kansainvälisen valtioyhteisön oikeuspoliittisten tavoitteiden ja myös yksilön oikeuksien turvaamisen kannalta selkeämmin perusteltavissa. Anabolisten steroidien kaasukromatografis/massaspektrometriseen (GC/MS) mittaamiseen liittyen suoritettiin tutkimus, jossa verrattiin tavallisen, yleisesti käytetyn matalan erotuskyvyn massaspektrometrin (LRMS) ja tarkan, korkean erotuskyvyn massaspektrometrin (HRMS) spesifisyyttä ja herkkyyttä toisiinsa. Lisäksi osa haastateltavista osallistui laboratoriotutkimuksiin. Raution tutkimus kuuluu osana Ikivihreät-, NORAja BURDIS -projekteihin. Uusia massaspektrometrisiä analyysimenetelmiä anabolisten steroidien dopingvalvontaan FK Antti Leinosen väitöskirja "Novel Mass Spectrometric Analysis Methods for Anabolic Androgenic Steroids in Sports Drug Testing" (Uusia massaspektrometrisiä analyysimenetelmiä anabolisten steroidien dopingvalvontaan) tarkastettiin 12.5.2006 farmasian tiedekunnassa Helsingin yliopistossa. denkäyntikelpoisuuteen, jota tuomioistuimen kotivaltio ei ole tunnustanut. Väitökset Liikuntatieteellinen Seura onnittelee seuran kunniajäsentä ja entistä puheenjohtajaa Juhani Perttusta väitöksen johdosta. Kustoksena toimi emeritusprofessori Eino Heikkinen. TUNNUSTAMISEN EPÄÄMINEN JA KANSAINVÄLISET SUHTEET VALTIOKÄ YTÄNNÖSSÄ. Iäkkäillä henkilöillä näitä suhteita määrittävät vahvasti elämänkulun aiemmat vaiheet, Rautio huomauttaa. Juhani Perttusen julkisoikeudellisen tutkimuksen keskeisenä teemana on, millaisia kanssakäymisen muotoja tunnustamattoman valtion tai hallituksen kanssa valtiokäytännössä esiintyy ja millä tavoin ne vaikuttavat tällaisen yhteisön kansainvälisoikeudelliseen asemaan. Lisäksi hän vertaili yhteyksiä Jyväskylässä, Göteborgissa ja Isossa-Britanniassa asuvilla iäkkäillä henkilöillä. Vastaväittäjänä toimi professori Kari Hahapää, Lapin yliopisto, ja kustoksena oli professori Martti Koskenniemi. fi/julkaisu t/ oik/julki/ vk/perttunen/ Sosioekonomisen aseman ja toimintakyvyn välinen yhteys muodostuu monien eri tekijöiden syyja seuraussuhteista. Menetelmä osoittautui erittäin toimivaksi, LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 57. Tällaisen ratkaisun valtiot suorittavat itsenäisesti. Korkeampi koulutus, tulot ja ammatillinen status ovat kuitenkin yhteydessä parempaan fyysiseen toimintakykyyn viisivuotisseuruussa. Lisätiedot: http:// ethesis. Yleisesti ottaen korkeampi sosioekonominen asema on yhteydessä parempaan toimintakykyyn iäkkäillä henkilöillä vielä senkin jälkeen, kun kroonisten sairauksien lukumäärä ja elintapa tekijät on otettu huomioon. Tunnustamisen epääminen osoittaa valtiokäytännössä lähinnä sen, ettei sen kohteena oleva valtio tai hallitus täytä tunnustamisen kansainvälisoikeudellisia edellytyksiä tai epäävä valtio ei lähinnä poliittisista syistä halua solmia suhteita uuden valtion tai hallituksen kanssa. Kun tunnustamisen epäämistä on kuitenkin varsin menestyksekkäästi käytetty myös YK:n päätökseen perustuvana kollektiivisena velvoitteena kansainvälisen oikeuden vastaisen tapahtuman tai tilanteen johdosta, tulisi koko tunnustamisen epäämisinstituution perusteita ja käytännön merkitystä arvioida enemmän tästä lähtökohdasta. Tutkimuksessa selvitettiin uudenaikaisten massaspektrometristen mittausmenetelmien soveltuvuutta anabolisten steroidien dopinganalytiikkaan tarkoituksena parantaa nykyisten analyysien tehokkuutta ja luotettavuutta. OTLJuhani Perttusen väitöskirja "Tunnustamisen epääminen ja kansainväliset suhteet valtiokäytännössä tutkimus tunnustamattoman valtion ja hallituksen oikeudellisesta asemasta kansainvälisessä kanssakäymisessä" (Non-recognition and international relations in state practice) tarkastettiin 9.6.2006 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Lisäksi sosioekonomiset erot toiminnanvajauksissa ovat selkeämpiä brittinaisilla verrattuna jyväskyläläisiin naisiin. Tarkastelun kohteeksi on valittu sellaisia kahdenja monenvälisen kanssakäymisen alueita, joiden voidaan arvioida parhaiten kuvaavan vallitsevaa tilannetta. Vielä kymmenvuotisseuruussakin fyysisessä toimintakyvyssä ilmenee sosioekonomisia eroja. Viiden ja kymmenen vuoden seuruun aikana iäkkäiden henkilöiden toimintakyky heikkenee. Haastatteluihin osallistui tutkimuksen alkutilanteessa 1409 jyväskyläläistä 65-84-vuotiasta henkilöä, 368 75-vuotiasta göteborgilaista sekä 4 286 6079-vuotiasta brittiä
Kilpaurheilun kustannukset voivat olla kolmin-, joskus jopa nelinkertaiset keskimääräisiin harrasteliikuntakustannuksiin verrattuna. Tutkimus tehtiin yhteensä 1572 kotitaloudessa, joissa on 6-18-vuotiaita lapsia. Kilpaurheilu on huomattavasti kalliimpaa kuin harrasteliikunta. Vastaväittäjänä toimi professori Per Aagaard (University of Southern Denmark) ja kustoksena professori Keijo Häkkinen. Jyväskylän yliopistosssa. Menetelmä mahdollistaa monen vaikeasti mitattavan yhdisteen analyysin ja korvaa osan aiemmin käytetyistä analyysimenetelmistä. Nuorten kilpaurheilu voi keventää kukkaroa tuhansilla emoilla LitK Kari Puronahon taloustieteiden väitöskirja "Liikuntaseurojen lasten ja nuorten liikunnan markkinointiTutkimus lasten ja nuorten liikunnan tuotantoprosessista, resursseista ja kustannuksista" tarkastettiin 5.6.2006. Tutkitut lajit olivat hiihto, jalkapallo, jääkiekko, koripallo, lentopallo, naisvoimistelu, pesäpallo, ratsastus, salibandy, taitoluistelu, tanssi, uinti ja yleisurheilu. Kustoksena toimi professori Outi Uusitalo. Kyselylomakeaineisto kerättiin eri puolella Suomea. adm.jyu. fi/julkaisu t/far/farma/v k/ leinonen/ Urheilijat käyttävät lääkkeitä ikätovereitaan enemmän Proviisori Antti Alarannan väitöskirja "Medication Use in Elite Athletes" tarkastettiin Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa 24.5.2006. Tulosten perusteella kehitettiin yksinkertainen, nopea ja herkkä LC/ESI-MS/MS menetelmä anabolisten steroidien mittaamiseen. Urheilijan lajilla on merkittävä vaikutus lääkkeiden käytön yleisyyteen. Lisätiedot: http://info.adm.jyu.fi/main/portti/tiedotteet/2006/05/4 299/show _announcement Harjoituksen intensiteetti vaikuttaa lihasten kasvuun LitM Juha Ahtiaisen valmennusja testausopin väitöskirjan "Neuromuscular, hormonal and molecular responses to heavy resistance trainingin strength trained men" (Neuromuskulaariset, hormonaaliset ja molekulaariset vasteet voimaharjoittelussa voimaurheilijoilla) tarkastettiin 21.6. Lisä tiedot: http:/ /info. Urheilijoiden lääkkeiden käytön yleisyyttä on tutkittu vähän. Nopeusja voimalajien urheilijat puolestaan kärsivät muita useammin erilaisista nyrjähdyksistä ja lihasrevähdyksistä. Kustannukset voivat vaihdella lähes ilmaisesta aina 3 7 500 euro on vuodessa. Kalleimmat lajit tutkituista ovat taitoluistelu, ratsastus ja hiihto. Liikuntapalvelujen kysyntää ei nykyisillä resursseilla kyetä tyydyttämään, sillä kysyntä on huomattavasti tarjontaa suurempi. Lisätiedot: http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/far/farma/vk/ alaranta. Kari Puronaho tarkasteli liikunnan tuotantoprosessia markkinoinnin näkökulmasta, harrastamisen kustannustekijöitä, lajikohtaisia kustannuksia sekä harrastuskustannusten muutoksia. Edullisimpia lajeja ovat lentopallo, pesäpallo, yleisurheilu ja uinti. Harrastusten keskimääräiset kustannukset ovat sitä suuremmat mitä suuremmat perheen keskimääräiset tulot ovat. Heillä kuluukin tulehduskipulääkkeitä noin 4 kertaa useammin kuin muiden lajien urheilijoilla ja lähes 10 kertaa useammin kuin samanikäisillä yleensä. Nestekromatografia/tandem-massaspektrometrian (LC/MS/ MS) soveltuvuutta steroidiseulontaan tutkittiin vertailemalla kolmea eri ionisointitapaan sähkösumutusionisaatioon (ESI), normaali-ilmanpaine kemialliseen ionisaatioon (APCI) ja normaali-ilmanpaine fotoionisaatioon (APPI) perustuvaa analyysimenetelmää keskenään. Tämän perusteella näyttää siltä, että ajoittaiset muutokset voimaharjoittelun määrässä sekä tehossa ovat tarpeellisia optimaalisen harjoitusvasteen saavuttamiseksi pitkäaikaisessa voimaharjoittelussa. Vastaväittäjinä toimivat professori Juha Näsi (Tampereen yliopisto) ja YTT Juha Heikkala (Opetusministeriö). 2006 Jyväskylän yliopistossa. Tämä voi olla seurausta hormonijärjestelmän mukautumisesta harjoitteluun. Antti Alarannan väitöskirja työ on ensimmäinen tutkimus, jossa on selvitetty useiden eri lajien urheilijoiden lääkitystä kokonaisuudessaan ja verrattu sitä otokseen samanikäisestä normaaliväestöstä. Lähes mitä tahansa voi harrastaa edullisesti, mutta harrastuksen muuttuminen kilpaurheiluksi lisää kustannuksia huomattavasti. Ahtiainen tutki yksittäisten lihasvoimaa ja -massaa kehittävien voimaharjoitusten sekä pitkäkestoisen voimaharjoittelun aiheuttamia vaikutuksia hormonija hermolihasjärjestelmän toimintaan voimaharjoitelleilla miehillä. Kestävyyslajien urheilijat, jotka altistuvat astmalle ja allergioille hengittäessään kesällä suuria määriä allergeeneja ja ilman epäpuhtauksia sekä talvella kylmää ja kuivaa pakkasilmaa, käyttävät yleisimmin allergialääkkeitä. Astmalääkkeitä käyttävät yleisimmin kestävyyslajien ja joukkuelajien urheilijat. Lasten liikuntaharrastusten kustannukset voivat vaihdella jopa kymmeniä tuhansia euroja. Lisä tiedot: http:// ethesis. fi/main/portti/tiedotteet/2006/06/4 360/show _announcement. Tämä on merkittävää lihaksen kuormituksesta palautumisessa ja sopeutumisessa pitkäkestoiseen voimaharjoitteluun. Vastaväittäjänä toimi professori Tari Haahtela, Iho ja allergiasairaalasta ja kustoksena professori Marja Airaksinen. Proviisori Antti Alarannan Helsingin väitöstutkimuksen mukaan urheilijat käyttävät lääkärin määräämiä astmalääkkeitä, allergialääkkeitä, tulehduskipulääkkeitä sekä antibiootteja 2-4 kertaa useammin kuin ikätoverinsa yleensä. Sadoista 58 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3 /2006 tuhansista seurojen vapaaehtoistyöntekijöistä huolimatta lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen kustannukset kasvoivat 1990-luvun lopulla nopeasti. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat kaikki Suomen Olympiakomitean valmennustukea vuonna 2002 saaneet 494 yksilöja joukkuelajien urheilijaa. Vertailuaineistona käytettiin Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000 -tutkimukseen vastanneita 18-29 -vuotiaita nuoria. helsinki. Voimaharjoitus lisää lihaskasvuun vaikuttavan geenin (IGF1) ilmentymistä harjoitetussa lihaksessa. mutta se sopii vain rasvaliukoisten yhdisteiden analysoimiseen. Keskeisimpiä löytöjä oli havainto voimaharjoituksen aiheuttaman hormonivasteen muuttumisesta pitkäkestoisen voimaharjoittelun myötä. Erilaisten voimaharjoitusten aiheuttamat hormonivasteet ja lihasväsymys sekä palautuminen voimaharjoituksesta vaihtelevat, joten harjoitusohjelmassa tulee suunnitella harjoituksen suoritustapa ja harjoituskertojen määrä viikossa vastaamaan urheilijan tai kuntoilijan yksilöllisiä tarpeita. Harrastuksen kustannuksia pyritään pitämään kurissa talkoiden, kimppakyytien ja välineiden kierrätyksen avulla sekä vaihtamalla urheiluseuraa. Kaikkein suurimmat kustannukset liittyvät kilpaurheiluun, suureen intensiteettiin, laadukkaisiin ja kalliisiin liikuntavälineisiin ja -tekstiileihin sekä hyviin harjoitteluja kilpailuolosuhteisiin. Kehitettyjen analyysimenetelmien avulla pystytään tehostamaan anabolisten steroidien toteamista virtsanäytteistä
010 778 6603 kari.keskinen@lts.fi Jyrki Aho projektisuunnittelija puh. 01 O 778 6603. 010 778 6604 jari.kanerva@lts.fi leena.nieminen@lts.fi Jouko Kokkonen Arto Pohjamo tutkija puh. Hakijoita, jotka eivät halua nimeään julkisuuteen, pyydämme ilmoittamaan siitä hakemuksessaan. Seuran TUTKIMUS-JA JULKAISUPÄÄLLIKÖN siirtyessä määräajaksi toisiin tehtäviin haemme hänelle sijaista elo/syyskuu 2006 ja 29.2.2008 väliselle ajalle. 010 778 6605 eeva.tu lisalo@lts.fi Tuula Valli vastaava toimistosihteeri puh. 010 778 6602 toni.piispanen@lts.fi kylli.marttala@lts.fi Liikuntatieteellinen Seura ry Olympiastadion, eteläkaarre, 00250 Helsinki fax 010 778 6619, toimisto@lts.fi, www.lts.fi Teijo Pyykkönen tutkimusja julkaisupäällikkö puh. 010 778 6609 jyrki.aho@lts.fi Tiina Heinonen koordinaattori puh. Keskinen pääsihteeri puh. 010 778 6608 teijo.pyykkönen@lts.fi Eeva Tulisalo projektipäällikkö puh. 010 778 6601 tuula.valli@lts.fi Liikuntatieteellinen Seura LIIKUNTA & TIEDE 43 • 3/2006 59. www.lts.fi Liikuntatieteellinen Seura Liikuntatieteellinen seuran puhelinnumerot 1.3.2006 alkaen (010 778 6600) HENKILÖKUNTA 2006 Kari L. Lisätietoja antaa pääsihteeri Kari Keskinen, puh. 010 778 6607 puh. Kirjalliset hakemukset palkkatoiveineen pyydämme lähettämään joko osoitteella: Liikuntatieteellinen Seura, Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinki tai sähköpostilla osoitteeseen kari.keskinen@lts.fi. 010 778 6600 puh. 010 778 6610 puh. Liikuntatieteellisen Seuran tarkoituksena on edistää Suomessa asuvien kansalaisten liikuntaa, terveyttä ja hyvinvointia liikuntatieteiden avulla. TEHTÄVIISI KUULUU vastata Seuran tutkimusja kehittämishankkeista vastata Seuran julkaisutoiminnoista osallistua Seuran liikuntatieteellisen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistua Seuran hallintoon ja kehittämistoimintaan ODOTAMME SINULTA ylempää korkeakoulututkintoa toimeen soveltuvalla alalla, mielellään jatkotutkintoa työkokemusta liikuntaja/tai terveystieteiden tutkimus-, kehittämisja julkaisutoiminnoissa hyvää yhteistyöja organisointikykyä sujuvaa ja elävää suomenkielen taitoa sekä suullista ja kirjallista ilmaisua hyvää englannin kielen taitoa, muu kielitaito katsotaan eduksi kiinnostusta tieteellisen tiedon popularisointiin ja liikunnan tiedonvälitystoimintaan TARJOAMME SINULLE mielenkiintoisen ja vaihtelevan tehtävän liikuntaja terveystieteiden alalla hyvän kontaktiverkoston sekä Suomessa että ulkomailla työtilat Helsingin Olympiastadionilla kilpailukykyisen palkan Hakuaika tehtävään on 31.7.2006 mennessä. 010 778 6606 tiina.heinonen@lts.fi Jari Kanerva Leena Nieminen viestintä pää I Ii kkö toimituspäällikkö puh. 040 753 0740 arto.pohtamo@lts.fi jouko.kokkonen@lts.fi Toni Piispanen Kyllikki Marttala projektipäällikkö sihteeri puh
Todella TOSIKULMANOJA telinerata 5. Ikääntyneiden itsepuolustus kaksi samansisältöistä sessiota, a 30 min 4. Yleisurheilija Marjaana Väre, Helsinki 12 .15 Lounastauko ja näyttelyt 13.30 Teemaseminaarit 3½ tuntia sisältäen yhden tauon 1. Vaikeavammaisten istumatasapainotestistö 8. Erityistukea tarvitsevien uimareiden harrasteuinti pulpahtaa pinnalle! Yksi sessio, 1 ½ tuntia 20.00 Iltajuhla ja illallinen Vuotta Erityisliikunnan Päiviä. Kaikille soveltuva lasten ja nuorten liikunta 2. professori Pauli Rintala, Jyväskylän yliopiosto 09.00 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttelyt 10.00 Erityisliikunnan Päivien avaus Professori Pauli Vuolle, LTS Kulttuuriasiainneuvos Raija Mattila, OPM 10.30 lncluding people with disabilities in sport and physical actlvity Real life experiences Manager Peter Downs, Disability Sport Unit, Australian Sports Commission 11.30 Yhteinen ja kaikille avoin liikunta Lehtori Kaisu Laasonen, Etelä-Karjalan Ammattikorkeakoulu Suomalaisen vammaisurheilun näkymiä Pääsihteeri Maria Laakso, Suomen Paralympiakomitea 12.00 Hyvän tahdon viestin alkusanat Toiminnanjohtaja Raija Luona-Helminen, Soveltava Liikunta Soveli ry. SOLIA Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta 3. 1. Sherborne metodin uudet sovellukset kaksi samansisältöistä sessiota, a 40 min 3. Sovellettuja tansseja istuen kaksi samansisältöistä sessiota, a 30 min 2. Tutustu kuntosalilaittesiin ja liikuntavälineisiin Demo-sessiot (1-2/aihe) neuvotteluhuoneissa, sen jälkeen keskustelua ja kysymyksiä. Mielenterveyskuntoutujien liikunnan haasteet 17.30 Oemonstraatiot ja näyttelyt 1 ½ tuntia Nonstop-demonstraatiot isossa näyttelyhallissa, paikalla koko ajan esittelijä 1. HUPSIS sensomotorinen rata lapsen kielenkehityksen tukena 6. Varmuutta arjen askareisiin tasapainoharjoituksia iäkkäille 2. OHJELMA: KESKIVIIKKO 23.8.2006 pj. Kuntien erityisliikunnan kehitysnäkymät 4. Kuntoutujasta aktiiviseksi liikkujaksi 3. Malike Matkalle liikkeelle keskelle elämää 4. Pehmis-pomppis liikunnan riemua kaikille! 9. Kouluja Puistogolf 1 o. Liikuntaa kaikille lapsille 7
LISÄTIETOJA JA OHJELMAN PÄIVITYKSET: Liikuntatieteellisen Seuran Internetsivuilla www.lts.fi. Kongressipaikan valinnassa on huomioitu tilojen esteettömyys. Päivillä esitellään asiantuntijoiden työn tuloksia erityisliikunnan toimijoille ja suurelle yleisölle sekä pohditaan tulosten merkitystä alan kehitykselle. liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti, opetusministeriö 15.00 Kunnat vähenevät, erityisliikunta voimistuu Projektipäällikkö Toni Piispanen, Liikuntatieteellinen Seura 15.15 Kommentti: Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Erityisliikunnanohjaaja Heli Sinisalo, Ilmajoki/Kurikka 15.25 Erityisliikunnan eurooppalainen koulutusyhteistyö Lehtori Jyrki Vilhu, Lahden Ammattikorkeakoulu 15.40 Teemaseminaarien yhteenvedot ja päivien päätössanat Liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti. Päivien tavoitteena on arvioida ja kehittää erityisliikunnan osaamista, edistää erityisliikunnan ja muun liikuntakulttuurin yhteyksiä ja yhteistoimintaa ja luoda pohjaa toiminnan jatkuvuudelle. opetusministeriö 16.00 Hyvää kotimatkaa! KOHDERYHMÄT: Erityisliikunnan Päivät on suunnattu liikunta-, sosiaalija terveyssekä opetustoimen ja vammaisliikunnan edustajille, liikunnan harrastajille, ohjaajille. Osallistumisen voi siirtää toiselle henkilölle (11· moitus tuula.valli@lts.fi). Iäkkäiden erityisliikunta \ 6. vammais-, kansanterveysja omaisjärjestöjen edustajille. kansanedustaja Leena Harkimo, valtion liikuntaneuvosto, erityisliikunnan jaosto 08.30 Sports and physical activities for the elderly: European perspectives Dr. Päivillä esitellään erityisliikunnan uusia käytäntöjä, viimeisintä tutkimustietoa ja kehityshankkeita, luodaan perustaa lähivuosien kehitystavoitteille sekä ideoidaan uusia kehittämishankkeita. TORSTAI 24.8.2006 pj. liikuntatilojen ja -ympäristön esteettömyys 7. suunnittelijoille, tutkijoille ja päättäjille sekä toimittajille ja muille alasta kiinnostuneille, esim. OSALLISTUMISMAKSUT: Kahden päivän osallistuminen: 185 € / '150 € LTS:n jäsenille ja jäsenyhteisöjen edustajille sekä opiskelijoille / 134 € LTS:n opiskelijajäsenille Yhden päivän osallistuminen: 100 € kaikille ILMOITTAUTUMINEN: Ilmoittautumiset viimeistään tiistaina 8.8.2006: • osoitteessa WWw.lts.fi tai • sähköpostilla tuula.valli@lts.fi tai • puhelimitse 010 778 6600 tai • esitteen ilmoittautumiskortilla HUOMIO: 15.6.2006 mennessä ilmoittautuneet saavat erikoisetuna "ADAPT" multimedia CD-ROM koulutusmateriaalin, joka sisältää perustietoja soveltavasta liikunnasta Suomesta ja muualta Euroopasta, yli 200 valokuvaa ja liikkuvaa kuvaa, linkitykset suoraan aihepiiriä syventäville nettisivuille sekä laajat lähdeviitteet. TAVOITTEET: Erityisliikunnan Päivien tavoitteena on toimia kokoavana koulutusja viestintätapahtumana sekä valtakunnallisten linjausten ja kannanottojen foorumina. Soveltavan liikunnan tutkimusja kehityshankkeet pj. Marijke Hopman-Rock, TNO Quality of life, Department of Physical Activity and Health, Leiden, the Netherlands 09.30 Yhdessä vahvan vanhuuden puolesta Toimialapäällikkö Elina Karvinen, lkäinstituutti 10.30 Teemaseminaarit 3½ tuntia sisältäen lounastauon 5. Ilmoittautuminen on sitova. Näköaloja vaikeavammaisten liikuntaan ja vertaistukeen 8. Normaalihinta 15,25 €. tai Eeva Tulisalo, Liikuntatieteellinen Seura, eeva.tulisalo@lts.fi, puh. Osallistumismaksu laskutetaan etukäteen. 010 ns 6605.
. . Voit osallistua äänestykseen myös osoitteessa www.lts.fi tai faxilla 010 778 6619. Puhelin Sähköposti ............ . Myös muu palaute on tervetullut. Muuta palautetta Tilaan Liikunta & Tiede -lehden D Itselleni D Lahjaksi .... Jakeluosoite .. 10 % :n alennus seuran julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS:n jäsenille 44 eurolla (normaalihinta 54 euroa) . Etunimi ........................... 3 ...... > ................... Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2006 • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 36 euroa) • Motion-lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 16 euroa) • Tuntuva etu seuran järjestämien seminaarien osallistumismaksuista ! Esimerkiksi XVI 11 Kuntotestauspäivien osallistumismaksusta jäsenet saavat 35 euron alennuksen. . • n. 2 ......................... . .....1 1CI PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 3/06 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: 1 .... . Lahjatilauksen saaja/ uusi osoite Sukunimi ................ Etunimi ... Postitoimipaikka ................ . ./. sivulla . sivulla Dvuositilaus 36 euroa/2006 D Kestotilaus 32 euroa/ vuosi D Opiskelijatilaus 22 euroa/2006 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan D Jäseneksi 33 euroa/2006 DYhteisöjäseneksi 140 euroa (kysy lisää!) D Opiskelijajäsenyys 22 euroa/2006 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni jatkuvaksi D Muutan osoitteeni ......... Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi liikuntatieteellinen Seura. = ca ::, ... .2006 alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS:n jäsenyydestä Tilauksen maksaja/ vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi. Numeron 2/2006 lukijaäänestyksen kirjapalkinnon voitti Aulikki Kuusela, Tampere . . sivulla ... Jakeluosoite ........ ... Sähköposti. . :.: o::r CI) ··················· 2 ä:i ;:!: ::::, :=, sini=!: en .!E § CI) <( -inc:c 2 ,l!! lll> ==M === en ~§§ C) a.. ... Postitoimipaikka ........ Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. CI) CC 111 :=, = CC -=-= Q) en 111 CC CI) !::::i -=-= E L.1.1 CC UJ = :c E 'i en Q) =::s C> <( = CI. Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan Os;:illistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 4.8.2006 mennessä. Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. . . Posti numero ... . Puhelin ......................... ..................... Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kappaletta Esko Mälkiän ja Pauli Rintalan kirjoittamaa Uusi Erityisliikunta -kirjaa. Postinumero ....................... . ....... .. Tietoja käytetään Seuran jäsen-/ tilaaJarekisterin ylläpitoon .
Physiology of Coming Olympics (Peking 2008 and Vancouver IMPORTANT DATES TO REMEMBER Submission of Abstracts: Notification to Authors: Early Registration: Registration: Final Dates: EXHIBITION September 1 st, 2006 September 15, 2006 September 15, 2006 October 15, 2006 Nov 9-12, 2006 Manufactu rers of sports medicine, sports training, exercise and fitness testing etc equipment may display and present their products in a technica l exhibition at the Congress. The subjects of the Orthopedics/Sport lnjuries session are e.g. For detailed program please visit the website: www.scandinaviansportsmedicine.org. Athlete's heart from textbooks into everyday practice, Energy balance in athletes: who needs more, who less, Antidoping vs. + 358 10 778 6605 fax. Deadline for Submissions is by September 1, 2006. lNT. CONGRESS SECRETARIAT The Finnish Society for Research in Sport and PE Olympic Stadium Fl-00250 HELSINKI, FINLAND e-mail eeva.tulisalo@lts.fi tel. INT. The 9th Scandinavian Congress of Medicine and Science in Sports ln collaboration with the 15 th Finnish Conference of Medicine and Science in Sports November 9-12, 2006 Sports Institute of Finland, Vierumäki, Finland www.scandinaviansportsmedicine.org. The 8th Scandinavian Congress of Medicine and Science in Sports will be organised in the Sports Institute of Finland, Vierumäki November 9 -12, 2006 liikuntalieteellinen Seura it'-Sl:ilflr'-"iflifllll~f91t9 The program of the 8th Scandinavian Congress of Medicine and Science in Sports includes plenary lectures and three parallel sessions for which researchers are encouraged to present their latest studies. Tendinopathy what is it and how to treat it, lnjury prevention but how, Athlete's back, and To operate or not in Sports Traumatology. Registration fees: Congress participant Member participant* Student participant Student member* Accompanying Before Sept 15 300 250 250 200 150 From Sept 16 350 300 300 250 150 * Skandinavian Sports Medicine Associations Registration (www.scandinaviansportsmedicine.org) before October 15, 2006. The aims of the parallel sessions are: 1) Orthopedics/Sport lnjuries, 2) Sports and Exercise Medicine and 3) Sports and Exercise Sciences. 2010), 1s exercise beneficial or harmful, Preventing Bone Fragility & Fractures by Exercise, Biomechanics in sports, Physiology of prolonged endurance exercise. Participants are invited to submit abstract proposals for podium and poster presentations at the Congress. The subjects of the Sports and Exercise Medici ne session are e.g. Accomodation fees: Full board fee 395 € /person Full board fee for students 268 € /person For reservation and more information please visit the website: www.sca ndinaviansportsmedicine.org. doping which is leading, Exercise to treat western diseases update, Professors' Special: Skeletal Muscle The subjects of the Sports and Exercise Sciences session are e.g. The abstracts will be published in the Book of Abstracts at the time of the Conference. + 35810 778 6619 http://www.scandinaviansportsmedicine.org Please visit the Congress website to fill in your request for further Congress information or contact the Congress Secretariat by e-mail. Abstracts must be written in English within the scope of the topics. More information is available in the Final Announcement and Congress website
PERTTU ON SYNTYNYT EDUNSAAJAKSI. V. www.veikkaus.fi/yritys SUOMALAINEN VOITTAA AINA. Opetusministeriö jakaa vuosittain veikkausvoittovaroja tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön hyväksi yli 380 miljoonaa euroa yli miljoona euroa päivässä. Pelasitpa Veikkauksen pelejä tai et Veikkauksen peleihin panostetut eurot koituvat loppujen lopuksi niin sinun, perheenjäseniesi, ystäviesi kuin meidän kaikkien suomalaisten hyväksi. Mutta tiesitkö, että sinäkin olet edunsaaja