LIITU 2021: Lukiolaisten 6 178 askelta Liikuntapolitiikan vaihtoehdot Terve elämä alkaa jo kohdusta 58 (3 ) 3/ 21 • 10 eu ro a T E E M A : Liikunta, politiikka & talous
Selvitystyö vaatii hallinnon ja edunsaajien tiivistä yhteistyötä. Leikkausten tarkempi kohdennus ei vielä ole tiedossa, ja vuodesta 2024 eteenpäin tilanne on kokonaan auki. Tulevien ratkaisujen tarkastelupisteenä kannattaa muistaa vuosi 2019. Käynnistyvässä uudistuksessa keskeistä on turvata liikuntarahoituksen taso, vakaus, ennakoitavuus sekä järjestöautonomia. Vaikka järjestökenttä haluaa sujuvan ja nopean ratkaisun, niin keskustelua herättävät poliittiset intohimot, uudistuksen vaikutusten arvioinnit, valtionavustustoiminnan kehittämisja digitalisointihankkeen tarpeet ja EU-oikeudelliset reunaehToimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Sanna Palomäki (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Päivi Berg Arto Hautala Ilkka Heinonen Terhi Huovinen Mikko Julin Markku Ojanen Eila Ruuskanen-Himma Timo Ståhl Kannen kuva: Juha Laitalainen Kannen malli: Hanna Antti-Poika Ulkoasu: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Opetusja kulttuuriministeriön (OKM) eri toimijoille jakamien liikunta-avustusten vahva kytkös ulottuu rahapelijärjestelmän pitkään historiaan. Näillä päätöksillä vuosi 2019 lukittiin vertailuvuodeksi, kun tulevaisuudessa keskustellaan liikunnan euroista. Tämä vaatisi yhteen hiileen puhaltavaa urheiluliikettä, jonka valtaja muotivirtojen lisäksi pitäisi huolehtia kaikista liikkujista yhdenvertaisesti. Järjestöjen kannalta kaikkein oleellisinta ei ole malli, vaan se, että toiminta ei notkahda rahoituksen puutteeseen. Uudistus toisi onnistuessaan mukanaan paljon hyvää. Eduskunta päätti vuonna 2020, että rahapelituottojen edunsaajille taattiin vuonna 2021 edellisvuoden tuloutustasoa vastaava rahoitus, koska Veik kauksen tuotot ovat laskeneet koronaviruspandemian sekä pelihaittojen vähentämiseksi tehtyjen toimien vuoksi vuositasolla noin 400 miljoonalla eurolla. Niiden toteutus on omanlaisensa kansalaistoiminnan kuntomittari.. Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että rahapelituotoilla tai kompensaatiolla ei enää tulevaisuudessa rahoiteta täysimääräisesti valtion kulttuuri-, liikuntaja nuorisotyömenoja vaan edessä on sopeutustoimia järjestökentällä. 2 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 Aikalisä liikunnan valtionavustuksissa P Ä Ä K I R J O I T U S Valtion jakaman liikuntarahoituksen kivijalkaa ravistellaan perusteellisesti. Liikunta näyttäytyisi toivottavasti selvemmin julkisena peruspalveluna, jolle kuuluu paikka budjettikehyksen sisällä. Liikuntaväen olisi tässä tapauksessa oltava valmiita puolustamaan rahoituspohjaa vaihtelevissa poliittisissa suhdanteissa. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 JARI KANERVA pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura dot. OKM viestitti tiedotteessaan 30.4.2021, että Marinin hallitus päätti puoliväliriihessään kompensoida rahapelitoiminnan edunsaajille vähentyneitä tuottojen tuloutuksia ensi vuonna 330 miljoonaa ja 305 miljoonaa euroa vuonna 2023. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 euroa / Vuositilaus: 45 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Jakosuhdelakia tulkiten valtion liikuntabudjetissa on ensi vuonna 11,4 miljoonan euron aukko, joka vastannee 5–10 prosentin leikkausta järjestöjen yleisavustuksiin. 58. Tulevien vuosien linjaukset antavat pienen aikalisän liikuntarahoituksesta riippuvaisille toimijoille. Rahapelitoiminnan tuottojen vähenemisen vaikutuksia selvittänyt Erkki Liikasen johtama työryhmä esittää päävaihtoehtonaan, että rahapelituotot ohjattaisiin valtion budjettiin. Tämä tie on nykyisessä muodossaan nousemassa pystyyn. Tästä huolimatta rahoitus taiteelle, liikunnalle, nuorisotoiminnalle ja tieteelle vähenee 41 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja 54 miljoonalla eurolla vuonna 2023 kuluvaan vuoteen verrattuna. OKM:n mukaan valtiovalta tekee päätökset uudesta mallista vuoden loppuun mennessä. Työskentelyn pohjana on Liikasen ryhmän luoma malli. Kevään kehysneuvotteluissa päätettiin, että rahoitusmallisuudistus toteutetaan vuodesta 2024 alkaen eli seuraavan vaalikauden käynnistyessä. OKM:n hallinnonalan kompensaatio on vuonna 2022 yhteensä noin 174 miljoonaa ja vuonna 2023 noin 161 miljoonaa euroa. Kompensaatio rahoitetaan alentamalla arpajaisveroa (vaikutus 80 M€ vuositasolla), valtion lainarahalla (200 M€ vuonna 2022 ja 175 M€ vuonna 2023) ja käyttämällä jakamattomia veikkausvoittovaroja noin 50 M€ vuodessa. Samalla nykyiset edunsaajat siirtyisivät budjetin menokehysmenettelyn piiriin
Teemanumeromme artikkelit tuovat esille rahan ja vallan sidoksia liikuntakulttuurin sisällä. Tämän päivän lapset ja nuoret ovat huomisen aikuisia. 50 Etninen moninaistuminen haastaa liikuntatutkimusta ja -politiikkaa 53 Liikuntapolitiikka uutta kohtaamassa 56 Liikunta ja urheilu saamelaiskulttuurissa 59 Olympiakisojen avajaisissa väreilee politiikka 62 Liikunnallisuus ja hyvä kunto ehkäisevät tyypin 2 diabetesta ja valtimotautien riskitekijöitä lapsuudesta lähtien 65 Tieto kannattelee osaltaan Huuhkajien liitoa 67 Kuntotestauksen hyvät käytännöt päivittymässä 70 Kunniapuheenjohtaja Lauri Tarasti 80-vuotias: Urheiluoikeuden viestinviejä on kiitänyt monilla kentillä 72 POHDITTUA: Oikeaa tietoa oikeaan aikaan oikeille henkilöille. 26 NÄIN MAAILMALLA: Väitöskirjaa Kanadan malliin 28 TUTKIMUSUUTISIA TEEMA: Liikunta, politiikka & talous 36 Mitkä ovat liikuntapolitiikan vaihtoehdot. Kuluttajina päätösvaltaisimpia ovat ne, joilla on yllin kyllin kulttuurista ja taloudellista pääomaa. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Tuore LIITU-tutkimus kertoo, että lukiolainen ottaa päivässä keskimäärin hiukan yli 6 000 askelta. Liikuntakulttuurissa raha ja valta löytävät herkästi toistensa luo, elleivät jo asu keskenään. Liikuntaväki jää helposti yksin, jos se yrittää viedä pelkästään omin voimin tavoitteitaan eteenpäin. Yhteiskunnan tehtävä onkin huolehtia, että eri syistä niukemmin voimavaroja saaneet pääsevät liikkumisen poluille. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. On helppo sanoa, että polvi ei näytä paranevan pojista ja tytöistä. Liikunnan, politiikan ja talouden kytkösten moninaisuus osoittaa, että liikkumisen määrään eniten vaikuttavat päätökset tehdään muissa kuin liikuntapolitiikan pöydissä. Tärkeimmät kytkökset löytyvät kuitenkin liikunnan ja yhteiskunnan muiden osien väliltä. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsen maksuista www.lts.fi. Ja se on politiikkaa ja taloutta se. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 3 Liikuntatieteellinen Seura – Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Seuroista ja lajeista menestyvät varmimmin suurimmat ja varakkaimmat. Päivittäiseen liikkumissuositukseen, tuntiin reipasta liikuntaa yltää 14 prosenttia lukio-opiskelijoista. Kaavoituksella, liikennejärjestelyillä ja rakentamisella voidaan voittaa monta kansanterveyden kannalta kullanarvoista askelta tai rajoittaa tehokkaasti omatoimista kulkua. @LTSfi @LTSfi Raha, valta sekä liikunta Liikunta, politiikka ja talous kietoutuvat toisiinsa monin tavoin. Liikunnalla ja urheilulla on omat pelisääntönsä, mutta kukoistaakseen ne tarvitsevat toimivaa yhteiskuntaa. 41 Liikunnan ja urheilun talouden kokonaisvolyymi yli kolme miljardia euroa 44 Kunnat ja liikunta 2021 47 Toiminta ammattimaistuu – miten se muuttaa seuraa. 74 POHDITTUA: Mitä pitää tehdä liikuntapoliittisen keskustelun herättämiseksi horroksestaan. Sen on kyettävä tarjoamaan vähän liikkuville muutakin kuin toistuvia moitteita liikkumattomuudesta. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumismaksuista. 76 EMERITUS IHMETTELEE: Urheilu rahan ja politiikan paineessa 77 ARVIOITUA 82 Stadion 50 vuotta sitten JOUKO KOKKONEN LTS viestii:. Tänä päivänä tätä on välillä vaikea uskoa, mutta yhteistyötä asioista päättäminen edelleen vaatii. Koulussa opin, että politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Tässä numerossa: 2 PÄÄKIRJOITUS: Aikalisä liikunnan valtionavustuksissa 3 TOIMITTAJALTA : Raha, valta sekä liikunta 4 AJASSA 6 VÄITÖSUUTISET 7 POLTTOPISTEESSÄ: Korona, liikunta ja politiikka 8 Liikuntakulttuurin kuviot hallussa LTS:n uudella puheenjohtajalla 11 Varapuheenjohtaja Arto Hautala: Tiedeviestintää rakentava pakki 13 Uusi suositus lapsille ja nuorille: Tunti päivässä liikkumista 17 LIITU 2020: Liikkuminen vähenee siirryttäessä perusopetuksesta toiselle asteelle 23 Tuleeko hyvinvoinnista osa miehistä työn sankaruutta. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Tässä palataan kuitenkin yhteiskunnan rakenteisiin: miten niitä on muutettava, jotta entistä useampi yltäisi suosituksiin
Mitä annettavaa liikunnalla on tulevaisuudessa. kaikille mahdollisuus osallisuuteen, 2. Kuva: Jouko Kokkonen Liikuntatieteen päivät 2021: vastuullinen tulevaisuus Liikuntatieteen päivät 2021 järjestetään 8.–9. Teemana on vastuullinen tulevaisuus. Pääpuhujina ovat professori Tuuli Toivonen (Helsingin yliopisto), emeritusprofessori Wladimir Andreff (Université de Paris) ja professori Mike McNamee (Swansea University). Päivillä pohditaan myös liikunta-alan yhteiskuntavastuuta. Hallituksessa jatkavat kehittämisasiantuntija Hanna Häkkinen (Suomen Fysioterapeutit), liikuntalääketieteen ja yleislääketieteen erikoislääkäri Tiina Nylander (ODL Liikuntaklinikka), tutkija Maria Rantala (LIKES-tutkimuskeskus) ja lehtori Kasper Salin (Jyväskylän yliopisto). hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta ja palvelut ja 4. Liikuntatieteen päivien 2021 ohjelma: www.lts.fi/tapahtumat/ltp21/ohjelma.html Päätöksen toimeenpanosuunnitelmaan sisältyvät toimet, vastuut, seuranta ja työn etenemisaikataulu. Seminaari pidetään englanniksi. Valituiksi tulivat toimitusjohtaja Jan Erola, (Kravat Oy), toiminnanjohtaja Eki Karlsson (Suomen Latu), työhyvinvointiasiantuntija Oili Kettunen (Suomen Urheiluopisto), toiminnanjohtaja Petteri Piirainen (NUOLI -Nuoriso -ja Liikunta-alan asiantuntijat ry.), lektor i idrottsvetenskaper Katri Ruutu (Yrkeshögskolan Arcada) ja toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio (Selkäliitto). Esitelmät voivat käsitellä aihepiiriä esimerkiksi historian, etnologian, liikuntakasvatuksen, sosiologian, viestinnän tai museologian näkökulmista. Arkiympäristö on suunnitelman mukaan hyvä, kun ”se kannustaa fyysiseen aktiivisuuteen ja antaa yhdenvertaiset mahdollisuudet liikkumiseen ja lähiluonnosta sekä kulttuuriympäristöstä nauttimiseen”. Seminaari urheilun etiikasta ja moraalista Jyväskylässä järjestetään 25.?26.11.2021 seminaari The Ethics and Morals of Sports, the Legitimacy of Sport Congress 2021. Urheilun etiikkaan ja moraaliin paneutuneet tutkijat voivat lähettää esitelmäehdotuksia seminaarin sihteeri Hanna Jakosuolle (hanna.k.jakosuo(at)jyu.fi) tai dosentti Heikki Roiko-Jokelalle (heikki.roiko-jokela(at)jyu.fi) 31.8.2021 mennessä. Päätös on osa YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelman (Agenda 2030) toimeenpanoa Suomessa. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Suomen urheiluhistoriallinen seura, Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta. syyskuuta 2021 verkkotapahtumana. Suomen urheiluhistoriallinen seura: www.suhs.fi/etusivu/. Periaatepäätöksen neljä painopistealuetta ovat: 1. 4 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 A J A S S A Periaatepäätös suuntaa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä valtionhallinnossa Valtioneuvoston huhtikuussa 2021 hyväksymä Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 -periaatepäätös linjaa toimia, joilla suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuutta on määrä pienentää vuoteen 2030 mennessä. hyvät arkiympäristöt, 3. huhtikuuta 2021. Periaatepäätös tähtää suomalaisten kestävän hyvinvoinnin turvaamiseen kaikissa väestöja ikäryhmissä. Puheenjohtajien lisäksi kokous valitsi uusia jäseniä hallitukseen kaudelle 1.9.2021–31.8.2023. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030: valtioneuvoston periaatepäätös. Periaatepäätös toimeenpanosuunnitelmineen on jatkumoa Terveys 2015 -ohjelmalle. Kokouksessa LTS:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Suomen Paralympiakomitean pääsihteeri Riikka Juntunen ja varapuheenjohtajaksi Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Arto Hautala. Miten yhteiskunnallinen muutos vaikuttaa liikuntakulttuurin. https:// julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/ handle/10024/162913/VN_2021_14.pdf Riikka Juntunen ja Arto Hautala LTS:n johtokaksikoksi Liikuntatieteellinen Seura piti vuosikokouksensa 21. päätöksenteolla vaikuttavuutta. Toimeenpanoa ohjaa ja seuraa poikkihallinnollinen Kansanterveyden neuvottelukunta. Seminaarin lähestymistapa on monitieteinen
Talouskysymykset ovat ylipäätään liittojen toiminnassa keskeisiä. Vastaajista 41 prosenttia käyttää hallitustyöskentelyyn aikaa 4–8 tuntia kuukaudessa, joka viides 9–13 tuntia ja joka kolmas yli 13 tuntia. Tulosten perusteella suomalaisten urheilun lajiliittojen hallitustyöskentely on pääosin organisoitunutta ja järjestäytynyttä. Kolmanneksella hallituksista arviointi kuuluu osaksi toimintaa. Liittojen koko vaikuttaa merkittävästi niiden toimintaedellytyksiin. Professori Jari Stenvall näkee kokonaiskuvan lajiliittojen hallitustyöskentelystä olevan myönteinen. Likesin huhtikuussa julkaistussa tutkimuksessa kartoitettiin hallitustyöskentelyn strategisuutta, hallituksen roolia ja tulevaisuuden osaamistarpeita kyselyn lisäksi haastatteluilla. Jalkapallo on mukana nimessä 46 seuralla. Perustietoa suomalaisista urheiluseuroista KIHU on julkaissut tietokannan, johon on kerätty yhteen lajiliittojen jäsenseurat. Seuroja toimii 301 kunnassa. Hallitustyöskentely urheilun lajiliitoissa. Kyselytutkimukseen vastanneista luottamushenkilöistä 89 prosenttia ei saa korvausta tehtävästään. Hallitusten jäsenet ovat kokeneita toimijoita. Niistä osan laji on amerikkalainen jalkapallo. Haulla selviää esimerkiksi, että Suomen Palloliitossa on 117 seuraa, joiden nimeen sisältyy FC. Selvitystyötä rahoitti opetusja kulttuuriministeriö. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 5 A J A S S A Talousasiat korostuvat lajiliittojen hallitustyöskentelyssä Urheilun lajiliittojen hallitusten jäsenet ovat Likesin tekemän tutkimuksen mukaan pääosin vapaaehtoisia. Lajiliittojen hallitusten tulevaisuuden osaamistarpeet suuntautuvat useimmiten talouteen. Tietokannasta löytyvät tässä vaiheessa seuran nimi, kotipaikka ja y-tunnus. www.lts.fi/tutkittua-sovellettua/tutkittua/ liikunnan-talous Timo Ala-Vähälä, Jari Lämsä, Jarmo Mäkinen & Sanna Pusa Liikunnan talous Suomessa vuonna 2018. Vuosina 2020–2021 toteutetun tutkimushankkeen aineistona on käytetty teemahaastatteluja (n = 17) ja lajiliittojen hallitusten jäsenille suunnattua kyselyä (n = 197). www.seuratietokanta.fi Tutkimuksen perusteella liitoilla on eniten kehitettävää järjestön sisäisten palautekyselyjen ja arviointien käytössä. www.likes.fi/ wp-content/uploads/2021/04/Lajiliittojen-hallinto_raportti_FINAL.pdf Lajiliiton jäsenseurojen lukumäärä Lähde: Seuratietokanta, Kilpaja huippuurheilun tutkimuskeskus 2021 Liikunnan rahavirrat Suomessa 2018 Suomalaisen liikunnan taloudesta vuonna 2018 on ilmestynyt Timo Ala-Vähälän, Jari Lämsän, Jarmo Mäkisen ja Sanna Pusan tekemä selvitys. Liikuntatieteellinen Seura on tehnyt selvityksen yhteistyössä Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) kanssa. Luottamustyön ja erityisesti hallitusten rooli onkin näissä pienissä liitoissa keskeinen, arvioi professori Stenvall. – Isoimmilla liitoilla on mahdollista panostaa niin operatiivisen kuin luottamushenkilöstön osaamiseen talouskysymyksissä, mutta on myös liittoja, joissa ei ole lainkaan palkattuja työntekijöitä. Lehtonen, Kati & Stenvall, Jari 2021. Liikunnan talous Suomessa vuonna 2018. Tulevaisuuden hahmottaminen on siis varsin lajiperustaista, mutta näin toisaalta pitääkin olla. – Lisäksi tulevaisuuden toimintaa määrittävät keskeisimmin lajin olosuhteiden ja seuratoiminnan kehityssuunnat. Tietokannassa on 7 795 seuraa 68 lajiliitosta. Raportti käsittelee aihepiiriä rahoituksen, tavaraja palvelutuotannon ja kulutuksen näkökulmista. Puolet vastanneista kertoi, ettei liiton hallitus arvioi säännöllisesti toimintaansa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 390. He ovat sitoutuneita tehtäväänsä, sillä 97 prosenttia oli osallistunut kaikkiin tai lähes kaikkiin hallituksen kokouksiin viimeisen vuoden aikana. Suurimmalla osalla on yli kymmenen vuoden kokemus joko urheilun tai muun toimialan luottamustoimista. Liittojen toiminnan tarkoitus sääntöperustaisesti katsottuna on oman lajikulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen, sanoo erikoistutkija Kati Lehtonen. Kyselyyn vastanneista 87 prosenttia oli sitä mieltä, että hallituksiin tarvitaan lisää myyntija markkinointiosaamista
Lasten omat musiikkiharrastukset eivät vaikuttaneet liikemittarilla mitattuun paikallaanoloon tai liikkumiseen. Uutta tietoa WHO:n toimintakykymittarin pistemäärän suhteesta todellisen toimintakyvyn muutokseen TtM Niina Katajapuun väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin World Health Organization Disability Assesment Schedule (WHODAS) 2.0 -toimintakykymittarin lyhyen version toimivuutta kroonista tukija liikuntaelinkipua sairastavilla ihmisillä. Väitöskirjan verkkoversio: https://www.utupub.fi/handle/10024/151506. Anu Kinnusen erityispedagogiikan väitöskirja ”Löytöretkellä osallisuuteen Substantiivinen teoria kouluikäisen erityistä tukea tarvitsevan lapsen osallisuuden mahdollistavasta yhteistoiminnasta” tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 30.4.2021. Niina Katajapuun fysioterapian väitöskirja ”Evaluating the Measurement Properties of 12-item World Health Organization Disability Assessments Schedule 2.0 (WHODAS 2.0) Amongst People With Chronic Musculoskeletal Pain” tarkastettiin 16.4.2021 Jyväskylän yliopistossa. Istumapainotteisista töistä eläköityvien paikallaanolon määrä ei sen sijaan muutu, mutta paikallaanolojaksot pitenevät. Rannekkeen käyttö ei kuitenkaan vähentänyt eläkeläisten paikallaanoloa pysyvästi. Tutkimuksen tuloksena syntyi uusi lapsen osallisuutta edistävä monitieteinen yhteistoimintamalli. Tuloksena saatiin tieto mittarin pienimmästä havaittavasta muutoksesta: yhdeksän pisteen muutos kokonaispistemäärässä kertoo todellisesta toimintakyvyn muutoksesta. 6 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 V ä i t ö s u u t i s e t Liikunnan ja musiikin yhdistäminen tuo lapsille terveyshyötyjä FM, TtM Pipsa Tuomisen väitöstutkimuksessa selvitettiin musiikkiliikuntavideoiden ja musiikkimatolla tapahtuvan liikkumisen vaikutuksia alle kouluikäisten lasten paikallaanoloon ja fyysiseen aktiivisuuteen. Kristin Suorsan kansanterveystieteen väitöskirja ”Sedentary time across the transition to retirement and after an activity tracker intervention” tarkastettiin Turun yliopistossa 14.5.2021. Eläköityminen lisää paikallaanoloa TtM Kristin Suorsan väitöstutkimuksen mukaan eläkkeelle siirtyminen lisää ruumiillisista ja palveluammateista eläköityvien naisten päiviin noin tunnin paikallaanoloa. Pipsa Tuomisen liikuntalääketieteen väitöskirja ”Music-based Exercise Activities for Children, Effects on Sedentary Behavior, Physical Activity, Intervention Implementation, and Enjoyment” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 21.5.2021. Tutkimuksessa annettuja harjoitteluohjeita noudattaneiden lasten paikallaanolo väheni ja reipas ja rasittava liikkuminen lisääntyi lähtötilanteeseen verrattuna. Tutkimuksessa selvitettiin myös, voidaanko juuri eläköityneiden paikallaanoloon vaikuttaa aktiivisuusrannekkeella. Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/ handle/123456789/75314. Väitöskirjan verkkoversio: http://jultika.oulu.fi/ Record/isbn978-952-62-2887-7. Väitöskirjan verkkoversio: https://erepo.uef.fi/ bitstream/handle/123456789/24872/ 1618897272756967245.pdf. Tieto auttaa päättämään esimerkiksi fysioterapiassa, onko kuntoutusinterventiota syytä muuttaa tai jatkaa valitulla tavalla. Aktiivisuusmittari ja pelinkaltainen mobiilipalvelu aktivoivat vähän liikkuvia nuoria miehiä Vaikka liikunta-aktiivisuuden terveysvaikutukset ovat hyvin tiedossa, valtaosa nuorista ei liiku riittävästi. Tuloksia voidaan hyödyntää teknologiapohjaisten terveyspalveluiden kehittämisessä nuorten aktivointiin. Aktiivisuusranneke kannusti saavuttamaan päivän toimeliaisuustavoitteen ja muistutti pitkän paikallaanolo tauottamisesta. A J A S S A. TtM, toimintaterapeutti Anna-Maiju Leinosen väitöstutkimus osoitti, että ranteessa pidettävä aktiivisuusmittari ja pelinkaltainen mobiilipalvelu aktivoivat vähän liikkuvia nuoria miehiä. Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/ handle/123456789/74976. Anna-Maiju Leinosen lääketieteen tekniikan ja kansanterveystieteen väitöskirja ”Technology for promoting physical activity in young men” tarkastettiin 16.4.2021 Oulun yliopistossa. Ranteessaan aktiivisuusmittaria pitäneet ja palautetta liikkumisestaan saaneet miehet liikkuivat hieman enemmän ja istuivat vähemmän kuin vertailuryhmä. Tutkimukseen osallistui 280 kutsuntaikäistä miestä. TtM Anu Kinnunen tarkasteli väitöstutkimuksessaan kouluikäisen erityistä tukea tarvitsevan lapsen osallisuuden rakentumista. Sen sijaan äitien musiikkitausta vaikutti positiivisesti lasten kevyen fyysisen aktiivisuuden määrään. Nuorten vähän liikkuvien miesten motivointi liikkumaan on erityisen vaikeaa. Aikuisten yhteistoiminta vahvistaa erityistä tukea tarvitsevien lasten osallisuutta Jotta erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla olisi mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä liittyviin asioihin ja olla niistä osallisena, on lapsen elämään kuuluvien aikuisten kotona, koulussa ja terapiassa tai kuntoutuksessa toimittava yhteistyössä
Sitkeimmät nikotinistit ovat kuitenkin valmiit menemään keskellä talveakin ulos tupakoimaan, huolimatta ylimääräisistä askeleista ja palelemisesta. Nämä piti vaihtaa viime talvena sisäpyöräilyyn kotona ja jumppamaton ja kahvakuulien avulla toteutettuun kuntopiiriin. Minulle ja muille kaltaisilleni sisäliikunnan rajoitukset eivät ole iso asia. Näitäkin ihmisiä on paljon. Toiseksi Suomessa vanhat tavat ja sosiaalinen ympäristö eli muiden esimerkki kannustavat olemaan ulkona. Toivottavasti opimme kuluneesta vuodesta jotain, joka auttaa jatkossa tekemään liikuntamyönteisempiä ratkaisuja sekä koko valtakunnassa että kunnissa. Osalla ihmisistä liikunta näytti muuttuneen sisältä ulos tosi paljon. Tällöin liikunnalle on pitänyt löytää motiivi ilosta, rasituksen nautinnosta, ulkona olemisesta, kunnon kehittymisestä tai terveyden paranemisesta – liikkuminen ei enää tulekaan välttämättömän tekemisen sivutuotteena. Ensiksikin meillä on ulkoliikuntaan aivan erinomainen infrastruktuuri. Mutta tietenkin on tärkeää, että pitää edes yhdestä liikuntamuodosta niin paljon, että saa sen avulla riittävästi fyysistä aktiivisuutta. Erityisen haastavaa tämä on ollut niille, joille työmatka ja työpäivä ovat arkiliikunnan kautta muodostaneet pääosan fyysisestä aktiivisuudesta. Suurimman osan vuodesta liikun ulkona pyörällä, juosten tai hiihtäen. Tietenkin pohdinta on takaperoista, koska vuoden aikana liikuntaa on enemmän tai vähemmän rajoitettu, ei edistetty. Polkupyörät, sukset ja monot loppuivat kaupoista. Koronan merkitys vapaa-ajan liikunnalle riippuu ainakin kahdesta asiasta: omista mieltymyksistä ja halusta ylläpitää fyysistä aktiivisuutta. Monipuolinen liikuntavalikoima auttaa myös tulevien pandemioiden aikana. Polut, ulkoilutiet ja ladut ovat olemassa kaikille myös koronan aikana. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 7 P O L T T O P I S T E E S S Ä Korona, liikunta ja politiikka Kulunut vuosi on opettavainen liikunnan ja sen edistämisen näkökulmasta. Tämä on hyvä muistaa myös kunnanvaltuustoissa: parasta liikunnan edistämistä on liikunnan monimuotoisuuden edistäminen ja tukeminen. Liikuntaan kohdistuneet rajoitukset muistuttavat 1990-luvulla aloitettuja tupakointirajoituksia. Kaikki eivät pelaa jääkiekkoa, eivätkä kävele. Ajatus oli, että kun tupakointi on useimmissa paikoissa kielletty, monet kokevat tupakoinnin hankalaksi ja lopettavat. Viime syksyltä hieno esimerkki oli Salossa järjestetty sprinttisuunnistuksen SM-kilpailu, jossa oli mukana reippaasti yli 1 500 kisaajaa. Olisi tietenkin hyvä, että ihmisillä olisi monipuolinen liikuntavalikoima. Myös joukkueurheilu ja isommat massatapahtumat ulkona kiellettiin. Ja kuten monessa keskustelussa on todettu, maamme hallitus rajoitti sisäliikuntaa paljon aikaisemmin ja tiukemmin kuin pubissa ryyppäämistä. Olen varma, että liikuntapaikkojen ylläpitäjät – olivatpa ne sitten yrittäjiä, kuntia tai seuroja – ovat valmiit tekemään isojakin muutoksia toimintaansa, jotta paikat voidaan pitää auki ja myös suuria tapahtumia voidaan järjestää. Kolmanneksi latujen ja ulkoiluväylien ruuhkautuminen kertoo siitä, että monilla mieli on riittävän joustava. Koronarajoitukset ovat myös ongelma niille, joiden fyysinen mahdollisuus liikkua rajoittuu esimerkiksi uintiin, sekä niille, jotka nauttivat vain tietystä sisälajista, kuten sählystä tai lentopallosta. Ei ihan sama kuin ennen, mutta kelpasi. MIKAEL FOGELHOLM ravitsemustieteen professori Helsingin yliopisto LTS:n puheenjohtaja mikael.fogelholm@helsinki.fi Kunnanvaltuustoissa on hyvä muistaa: parasta liikunnan edistämistä on liikunnan monimuotoisuuden edistäminen.. Aluksi rajoitukset koskivat joukkuelajeja sisällä ja vähitellen myös sisätiloissa tapahtuvaa yksilöliikuntaa, kuten kuntosaliharjoittelua. Muutos kertoo monista asioista. Monet liikuntapaikat ovat julkisia, ja siksi ne on ollut aivan liian helppo sulkea koronan aikana. Jos vain hiihtää, kesä on ongelma ja jos vain pelaa golfia, ei talvi ole kovin ihanteellinen oman lajin harrastamiselle. Usein tällaiseen harrastamiseen voi liittyä sosiaalinen motiivi, eikä liikkuminen ilman kivaa, tuttua porukkaa ole enää samanlaista kuin ennen. Koko kilpailuohjelma oli muutettu ja sovitettu niin, että voitiin taata turvallinen tapahtuma. Aivan kuten kapakasta mennään ulos tupakalle, voi kuntosalin tai sählypelinkin vaihtaa hölkkään tai sauvakävelyyn, jos tekee mieli liikkua. On myös kiva, jos huonolla ilmalla voi mennä sisälle ja hyvällä ilmalla nauttia auringosta tai narskuvasta lumesta. Talvella tosin olen yliopiston työntekijänä hyödyntänyt Unisportin loistavia tiloja lihaskuntoharjoitteluun ja wattbikella tapahtuvaan tehoharjoitteluun tai spinningiin. Kaikki eivät tietenkään onnistuneet säilyttämään koronan aikana fyysisen aktiivisuuden tasoa entisellään
LTS:n toiminnassa soveltavalla liikunnalla on ollut suuri osa 1970-luvulta lähtien. On tärkeää, että LTS menee niin reaalikuin virtuaalimaailmassa sinne, missä ihmiset ovat. Oman taustansa Juntunen arvioi antavan hyvän pohjan toimia puheenjohtajana. . On helppo sanoa, että suunta on hyvä, mutta matkalla edessä on monta kysymysmerkkiä. . Seuran on Juntusen mukaan osattava varautua tähän. Siirtyminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista, sillä Veikkauksen edunsaajat ovat hyvin erilaisia jo liikunnan kentällä. Tiedän, millaista on olla töissä liikuntajärjestössä, miten suomalainen liikuntahallinto toimii ja millainen suomalainen liikunnan kenttä on . Muutoksia on edessä, muita vaihtoehtoja ei ole. Rahapuhe ei yksin riitä Liikunnan ja urheilun valtionrahoitus on tullut 1940-luvulta saakka veikkausvoittovaroista. Juntusen mukaan yhdenvertaisuuden eteen on tehtävä vielä nykyistä enemmän töitä. Tietoa sinänsä on 2020-luvulla usein olemassa runsain mitoin, mutta sitä ei ole välttämättä saatavissa ainakaan helposti ymmärrettävässä muodossa. Silti hän sanoo uuden pestin hiukan mietityttäneen, sillä LTS:n puheenjohtajuus mielletään helposti tieteellisesti ansioituneen ihmisen paikaksi. LTS:n osaamista ovat tutkimus ja kehittäminen, ja Paralympiakomitea keskittyy kansalaistoimintaan. Myös liikkumisen määrän polarisoituminen ja sosioekonomisen taustan vaikutus harrastamiseen on otettava tosissaan. Etenkin teoksestaan Bowling Alone (2000) tunnetuksi tullut Putnam puhui amerikkalaisen yhteisöllisyyden rapautumisen aiheuttamista kielteisistä seurauksista. Ja että LTS:n viesteihin voi luottaa. Liikuntatieteellisen Seuran uusi puheenjohtaja Riikka Juntunen on liikunnan ja urheilun monitoiminainen. Erkki Liikasen johtaman työryhmän esitystä siirtymisestä liikunnan ja urheilunkin osalta budjettirahoitukseen hän pitää sinänsä hyvänä ehdotuksena. Ensimmäisenä tehtävää hoiti Taru Lintunen vuosina 2014?2017. niin hyvässä kuin huonossa. Järjestöjen toiminta voi kuitenkin täydentää toisiaan, kuten LTS:n soveltavan liikunnan kuntahankkeessa ja Paralympiakomitean seuratoimintahankkeessa on tapahtunut. Rahoitusjärjestelmä on murroksessa Veikkauk sen alentuneiden tuottojen vuoksi. Putnamin esiintymisen vuoden 2015 Kansallisessa liikuntafoorumissa olleen havahduttava. . Rahasta ja rahoituksesta riittää liikuntakulttuurissa aina puhetta, mikä hautaa osittain alleen oikeasti isot asiat. Myös LTS saa valtaosan rahoituksestaan valtion liikuntabudjetista, jonka kokonaissumma on kääntynyt laskuun. Jotain järjestöstä kertoo se, että Juntunen on vasta toinen nainen LTS:n puheenjohtajana. Juntunen sanoo Harvardin yliopiston professori Robert D. Juntusen mukaan hän ei ole tekemässä seurasta Paralympiakomitean jatketta, vaan järjestöillä on soveltavassa liikunnassa omat roolinsa. Juntunen edistää soveltavaa liikuntaa Paralympiakomitean pääsihteerinä, toimii koripallon parissa Salon Vilppaassa ja on soutanut tosissaan. LTS:n toiminnassa on Juntusen mielestä keskeistä aktiivisuus tiedeviestinnässä eri kanavia hyödyntäen. ”Näen LTS:n järjestönä, joka tuntee historiansa ja on siitä ylpeä, mutta tunnistaa myös tämän päivän haasteet.”. Seuran johdossa onkin toiminut pääasiassa tutkijoita, mutta puheenjohtajaluettelosta löytyvät myös muun muassa tasavallan presidentin kansliapäällikkö Juhani Perttunen ja ympäristöministeriön kansliapäällikkö Lauri Tarasti. 8 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 Liikuntakulttuurin kuviot hallussa LTS:n uudella puheenjohtajalla LTS on talona tuttu, sillä syyskuun alussa puheenjohtajana aloittava Juntunen on kuulunut järjestön hallitukseen vuodesta 2018 ja toiminut aiemmin sen varajäsenenä. Juntunen uskoo, että eteneminen paikallisesti rinta rinnan tuo lisää tehoa käytännön tekemiseen. Painetulla lehdellä on edelleen tärkeä asema, mutta LTS:n on näyttävä myös sosiaalisessa mediassa, jotta tutkittua ja valmiiksi jäsenneltyä tietoa liikunnasta ja urheilusta on tarjolla. Näen LTS:n järjestönä, joka tuntee historiansa ja on siitä ylpeä, mutta tunnistaa myös tämän päivän haasteet ja uskaltaa mennä eteenpäin
Liikuntatieteen maisteri 1999 Artikkeleita, postereita ja esityksiä vammaisurheilusta ja soveltavasta liikunnasta vuodesta 1997 lähtien Salon Vilpas koripallo ry:n puheenjohtaja 2018–2021 Alle 23-vuotiaiden EM-pronssi pariairokaksikossa Pirita Luolamaan kanssa vuonna 1993 Seurat: Turun Naisvoimistelijat, Turun Riento, Turun Soutajat, Nesteen Soutajat, Salon Vilpas. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 9 Kuva: Lauri Jaakkola Riikka Juntunen (s. 1974) Pääsihteeri, Suomen Paralympiakomitea 1/2020. Toiminnanjohtaja, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU 2010?2019 National Director, Special Olympics Finland 1/2010
Kun liikuntakulttuuria tarkastellaan analyyttisesti ja kriittisesti, niin esille nousee asioita, joiden esille nostamisesta kaikki eivät pidä. Urheilusta kumpuava yhteisöllisyys on Juntusen mukaan merkittävä paikallinen voimavara. . Huomasin olevani palloilukoulussa valmentajana, tulin valituksi junnujaoston puheenjohtajaksi, seuran hallitukseen ja puheenjohtajaksi. Vilpas valikoitui seuraksi viisivuotiaan pojan kautta. Sen toimisto oli kuitenkin pitkään työväentalon yläkerrassa. Muuttaessaan Saloon Juntunen loikkasi seuraan, jonne ei ollut kuvitellut liittyvänsä. Aina voi sanoa, että Suomi on erilainen kuin Amerikka, mutta kyllä meidän tiemme näyttää samanlaiselta. mistolaista. Urheilu on osa yhteiskuntaa ja Salossa eletään nyt mestaruusvuotta 2021. Muistot Vilppaasta tai toisestakaan salolaisseurasta Salon Pallosta eivät olleet lämpimiä: Vilpas pelasi kovaa ja SalPa rumasti. Seurojen voimavaroja ei Juntusen mielestä ole vielä saatu täydessä mitassa lisäämään liikkumista. Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen KIHUn perustamisvaiheissa Liikunta & Tiede antoi palstatilaa myös ajatusta kritisoineille, mikä ei kaikkia huippu-urheilutoimijoita miellyttänyt. Uutta harrastajaa ei paiskata suoraan salille, vaan ensin käydään läpi lajin historia, kulttuuri ja toimintatavat. Seurassa toimivia yhdistää ennen kaikkea yhteinen tekeminen. Katseet on suunnattu eteenpäin. Juntunen sanookin joskus törmänneensä ajatukseen seurasta huippuurheilukielteisenä. Vilppaan koripallo on irrotettu omaksi seurakseen vuonna 1996. . Hän ottaa esimerkiksi Voimisteluliiton seurat, joiden järjestämässä ryhmäliikunnassa käy kerran tai kaksi viikossa tuhansittain naisia. Kehitys etenee toki hitaammin, mutta suunta ei muutu, jos sitä ei muuteta. Asialähtöinen kriittisyys kuuluu hänen mielestään LTS:n luonteeseen. Kriittiselle sanalle on paikkansa Liikuntatieteellinen Seura oli etenkin 1970?1990-luvuilla huippu-urheiluväen silmissä ja korvissa ärsyttävä rakkikoira. Rehellisesti kerrotut huonot muistot naurattivat vilpaslaisia. Kriittiset havainnot tarjoavat Juntusen mukaan mahdollisuuden toiminnan kehittämiseen ja muutokseen. Vilppaassa on kuitenkin 2020-luvulla mukana väkeä, joka ei varmasti ole vasemKuva: Lauri Jaakkola. Ei katsottu kieroon, vaikka en ollut Vilpas-kasvatti. . – Myös itselläni on taustaa vain entisistä SVUL:n seuroista. Hän oli pelannut koripalloa Turun Riennossa. Kuva: Anne Nenonen. Ottelutapahtumissa on mukana normaalioloissa 200 talkoolaista, ja seuran junioreille mestarijoukkue tarjoaa innostavia esikuvia. Joku saattaakin Juntusen mukaan vielä kysyä kuinka tullilainen vuonna 1908 toimintansa aloittanut ja TUL:n perustajaseuroihin kuuluva Vilpas on. Se voi olla kriittinen ääni, mutta tämä ei tarkoita sitä, että LTS olisi huippu-urheiluvastainen. Seuroilla on Juntusen mukaan iso mahdollisuus liikuttaa myös aikuisia, mutta siinä tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Vilpasta menoa Juntunen sai juhlia huhtikuussa Salon Vilppaan puheenjohtajana koripallokultaa. Talkoolaisissa on edelleen paljon Vilpas-veteraaneja, jotka ovat kasvaneet TUL-hengessä. Suunnistus saa kuntorasteille liikkeelle väkeä, mikä on korostunut korona-aikana. Vilppaassa meidät otettiin avosylin vastaan. Vilpas Vikingsin saavuttama mestaruus oli salolaisille suuri asia. Kamppailulajien tapaa toimia aikuisten kanssa hän pitää hyvänä. Pitäisi ottaa kokonaiskuva haltuun ja toimia ennen kuin on liian myöhäistä. En sanoisi, että nykypäivän LTS on huippu-urheilun vihollinen. Olympiakomitean valmennuspäällikkö Kalevi Tuominen nimesi 1970-luvulla seuran urheilun ykkösviholliseksi. 1 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 Riikka Juntunen koripallon mestaruustunnelmissa finaalisarjan arvokkaimmaksi pelaajaksi valitun Jeremiah Woodin ja toiminnanjohtaja Marko Vihiniemen kanssa
Vain muutama opisto otti saamansa tiedon aktiiviseen käyttöön. Viesti saattaa muuttua matkan varrella ja samalla lähde voi hämärtyä. Opistokohtaiset perusteelliset raportit sisälsivät selviä kehittämisehdotuksia. HauKuva: Arto Hautalan kotialbumi talan mukaan tähän sisältyy vaaroja ja mahdollisuuksia. . Hiukan myöhemmin hänelle soitti yhdysvaltalaisen Women’s Health -lehden toimittaja, joka pyysi haastattelua. Hän osallistui Ihmisoikeusliiton juhliin, joissa vieraat kertasivat muistojaan erilaisilla barrikadeilla. Sama haaste koskee kaikkea tiedontulvaa. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 1 1 Varapuheenjohtaja Arto Hautala: Tiedeviestintää rakentava pakki LTS:n uusi varapuheenjohtaja Arto Hautala on pelannut jalkapalloa oikeana pakkina A-juniorien SM-sarjassa Oulun Työväen Palloilijoissa. . Sillä tiellä Juntunen on edelleen. Tiedeviestintä on viimeisimmän vuosikymmenen aikana harpannut uusille ja osin tuntemattomille alueille, kun käyttöön ovat tulleet sosiaalisen median eri kanavat. Tiedeviestintä on lähellä hänen sydäntään. . Hän ottaa esimerkiksi VAU ry:n tekemän kartoituksen urheiluopistojen esteettömyydestä. Juntunen hoksasi, ettei ollut koskaan käynyt mielenosoituksessa. JOUKO KOKKONEN Fysioterapian ja kuntoutuksen apulaisprofessorina Jyväskylän yliopistossa työskentelevä Hautala on toiminut Liikuntatieteellisessä Seurassa erilaisissa liikuntalääketieteeseen liittyvissä asiantuntijaryhmissä. Juttutuokion pohjalta ilmestyikin pieni juttu. Olen ollut ihan putkiaivo. Toiminnan kehittäminen vie myös eteenpäin. Vuonna 2006 Hautalalta ilmestyi European Journal of Applied Physiology -lehdessä artikkeli, joka käsitteli terveiden ihmisten kestävyysja voimaharjoittelun vasteita. Tulvaa ei voi padota, mutta osaava toimija pystyy kalastamaan siitä oleellista tietoa.. Omalla tutkijan urallani olen nähnyt tärkeäksi sen, että tutkimusta saadaan vietyä käytäntöön. Liikuntakulttuurin ja yhteiskunnallisen toimintaympäristön kokonaiskuvan hahmottamisessa on Juntusen mukaan lajiliitoissa toivomisen varaa. Hän kuuluu myös Liikunta & Tiede -lehden toimituskuntaan. Silloin aukesi, mitä liikunta ja urheilu voivat oikeasti tarjota. Onneksi höyrähdin valmennukseen ja vammaisurheiluun mukaan. Polku molekyylitasolta tiedeviestintään ja käytännön sovelluksiin voi olla pitkä, mutta antoisa ja yllättäväkin. Laajempi ymmärrys liikunnan ja urheilun yhteiskunnallisesta merkityksestä hyödyttäisi kaikkia liikunnan kentällä toimivia. Tiedossa oli, että pala palalta vuosikymmenien aikana rakennetut opistot ovat vaikeasti saavutettavia, sokkeloisia ja hankalakulkuisia kenelle tahansa. Juntunen ottaa esimerkiksi omat elämänvaiheensa. 1990-luvulla olin soutumaajoukkueessa ja halusin soutaa kaksi kilometriä mahdollisimman nopeasti. Toimittajaa kiinnostivat harjoittelun yksilölliset vasteet. Asioita tarkastellaan usein suppeasti oman lajin tirkistysreiästä. Muutoksia tehneet opistot ovat saaneet uusia käyttäjäryhmiä asiakkaikseen. Modernin puolustuspelaajan tavoin Hautala on valmis puolustamaan tiedeviestintää ja avaamaan keskustelua. Kriittinen palaute tarjoaa paikan ymmärtää, että korjaamisen varaa on, mutta asialle voidaan tehdä jotain. Hautala naurahtaa olleensa tieteellisen uransa huipulla, mutta vakavoituu ja toteaa tiedeviestinnän olevan myös tätä: median palvelemista sen tarpeita ymmärtäen
Vaikka en ole käyttäytymistieteilijä, niin ymmärrän, ettemme ratkaise kaikkea numeroita katselemalla. Kolmen vuoden kuluessa niihin osallistuneilla on ollut sydänja verenkiertoelimistöön kohdistuvia vakavia tapahtumia vähemmän kuin verrokeilla. Hautala ottaa esimerkin liikuntamotivaation kehittymisestä ruotsalaisista terveysliikuntasuosituksista. Kriteerit täyttäviä suosituksia löytyi kymmeniä. Liikkumisen aloittaminen on vaikeaa ihmiselle, joka ei ole lainkaan harrastanut liikuntaa. Suomalaiset ovat Hautalan mukaan hyvin sitoutuneita tutkimuksen liikuntainterventioihin. Lenkki muodossa missä hyvänsä tuntuu pikemminkin pahalta kuin hyvältä. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tehtävänä on saamansa strategisen rahoituksen turvin rakentaa kuntoutuksen parissa toimivien suomalaisten yliopistojen verkosto. Seura voi tarjota tilaisuuden puheenvuoroille ja toimia linkkinä päätöksentekijöiden ja tutkijoiden välillä. Vuosina 2013?2015 Hautala toimi muiden toimiensa ohella Päiväkoti Touhulan liikunta-asiantuntijana.. Jotakuta tämä puhuttelee, useimpia ei. Sen jälkeen on tehostettava harjoittelua, jos haluaa kohottaa suorituskykyään tosissaan. 1966) Fysioterapian ja kuntoutuksen apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto 11/2020 Vanhempi tutkija (10 %), Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala Filosofian tohtori, 2004, Oulun yliopisto Terveystieteiden maisteri, 1996, Jyväskylän yliopisto Fysioterapeutti, 1989, Oulun ammattikorkeakoulu 85 vertaisarvioitua artikkelia kansainvälisissä julkaisuissa Opetustyötä Itä-Suomen, Jyväskylän ja Oulun yliopistoissa vuodesta 1997 lähtien. . Keskustelun avaaminen havaituista epäkohdista on tärkeää. Pysyvän käyttäytymisen muutoksen saavuttaminen vaatii puolestaan vuoden säännöllisen liikunnan. Ilmiöitä havainnoidessaan seuran on rohjettavaa tarttua myös ikäviin asioihin, kuten dopingiin tai liikuntamahdollisuuksien eriarvoistumiseen. . . Antti Malmivaaran johtama työryhmä selvitti 2012?2015, milloin kuntoutus kuuluu tieteellisesti perustellusti osaksi käypää hoitoa. Onneksi olen saanut tutkijana työskennellä porukassa, jossa on opittu ymmärtämään yksilöllisyyttä ja yksilöllisiä vasteita. Hän ottaa esimerkiksi Käypä hoito -suositukset, joita on yhteensä 104. Osallistujien kunto paranee yleensä, vaikka yksilöllisiä eroja on. Tulee hiki ja muutenkin epämiellyttävä olo. Intervention päätyttyä useimpien kunto laskee nopeasti. Näkemykset ja tutkittu tieto on kuitenkin pystyttävä erottamaan toisistaan. . Ymmärrys kuntoutuksen arvosta nousussa Kuntoutuksen merkitys ymmärretään Hautalan mukaan vähitellen yhä paremmin. LTS:lla on Hautalan mukaan rooli liikuntaa käsittelevän yhteiskunnallinen keskustelun edistäjänä. Pidän tätä merkittävänä virstanpylväänä. Yhtä liikuttamisreseptiä ei ole Hautala on pohtinut paljon ”Nobelin tason kysymystä” siitä, miten yksittäiselle ihmiselle rakentuu sisäinen motivaatio lähteä liikkeelle. Saman ruotsalaissuosituksen mukaan ihminen tavoittaa itselleen ihanteellisen kuntotason noin puolessa vuodessa. Merkittävä kehitysaskel on myös opetusja kulttuurija sosiaalija terveysministeriöiden perustama Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumi. Liikunnassakin on varjopuolia, jotka pitää uskaltaa tuoda keskusteluun. Periaatteessahan kyse on yksinkertaisesta asiasta: ”ylös, ulos ja lenkille.” Tutkitusti tehokas tapa on hankkia koira, mutta sekään ei sovi kaikille. On järkevää kysyä ihmiseltä, miltä tämä sinusta itsestäsi tuntuu. 1 2 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 Vuoropuhelua tarvitaan Hautala sanoo arvostavansa myös keskustelua ja mielipiteitä. Hautalan mukaan ihmiselle onkin turha sanoa, että liiku tämän suosituksen mukaan. JOUKO KOKKONEN Arto Hautala (s. Kuntoutuksen ja terapeuttisen harjoittelun merkitys nostettiin näin esille sairauksiin tai moniin terveyden riskitekijöihin liittyen. Jossain vaiheessa liikunnasta alkaa tulla hyvä olo. Interventioiden ongelmana onkin niiden yleensä liian lyhyt kesto. Juuri työnsä aloittaneen foorumin tavoitteena on laatia alan kehittämissuunnitelma vuosille 2024?2030. Hautala näkee, että LTS:n on kyettävä aistimaan ajan henkeä ja trendejä. Jos asioista ei puhuta, silloin ne eivät ainakaan etene. Esimerkiksi sydänpotilaiden liikunnallisen kuntoutuksen kustannusvaikuttavuudesta viestiminen julkaistun tutkimustiedon perusteella avasi keskustelua päätöksentekijöiden kanssa. Aina asia ei ole mukava. Kun on tutkittu, mitä sydänkuntoutukseen osallistuneille kuuluu myöhemmin, niin tulokset kertovat, ettei interventio ole mennyt kokonaan hukkaan
Runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulee välttää. Aiempi suomalainen fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille lapsille ja nuorille oli vuodelta 2008. Niiden laatimista varten perustettu kansainvälinen työKuva: Antero Aaltonen. Tiivistys ei kerro kaikkea. Termillä liikkuminen halutaan korostaa arkiliikkumisen merkitystä. Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi syksyllä 2020 kansainväliset liikkumisen suositukset eri ikäryhmille. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 1 3 Uusi suositus lapsille ja nuorille: Tunti päivässä liikkumista Uudistunut liikkumissuositus lapsille ja nuorille suosittaa kaikille 7?17-vuotiaille monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden. Ydin ei juuri ole muuttunut, mutta suosituksen sisältöä muokattiin vastaamaan paremmin tutkimusnäyttöä, jota on kertynyt muun muassa lasten ja nuorten liikkumisen terveysvaikutuksista. Suosituksen perusteluksi on liitetty koonti kansainvälisestä tutkimusnäytöstä liikkumisen ja paikallaanolon vaikutuksista terveyteen sekä lisäksi tutkimustietoa suomalaisten lasten ja nuorten liikkumisesta, fyysisestä kunnosta ja toimintakyvystä. Suositusten saavuttamisen helpottamiseksi tarjotaan myös ideoita sen toteuttamiseen eri toimintaympäristöissä
Yhteenveto kootusta kirjallisuudesta on saatavana verkosta (WHO 2020; Physical Activity Guidelines Advisory Committee 2018). 2019). Liikkumisen tulisi olla monipuolista, jolloin erilaiset liikuntataidot kehittyvät. Turvallinen ja yhdenvertaisesti saavutettava päivittäinen liikkuminen kuuluu kaikille lapsille ja nuorille. Kun 7-vuotiaat tytöt ja pojat kerryttivät 13 600 ja 11 700 askelta päivässä, keräsivät 15-vuotiaat vastaavasti enää 8 400 ja 7 600 askelta päivässä LIITU 2018 -tutkimuksessa (Husu ym. Liikkumisen ilo auttaa pysyvien liikkumistottumusten ja harrastusten löytämisessä. Vähäisempikin liikkuminen on hyödyllistä, vaikka suositus ei täyttyisikään joka päivä. 2019). Suosituksiin ylsi 15-vuotiaista tytöistä 16 prosenttia ja pojista 6 prosenttia. (Kokko ym. 1 4 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 ryhmä koosti tutkimusnäytön liikkumisen ja paikallaanolon vaikutuksista lasten ja nuorten terveyden eri osaalueisiin, joita ovat fyysinen terveys, sydänterveys, luuston terveys, kehon rasvan määrä, mielenterveys, kognitiiviset toiminnot, prososiaalinen käyttäytyminen sekä unen määrä ja laatu. Näin lasten ja nuorten olisi hyvä liikkua Suomalaisen suosituksen laatinut Liikuntapolitiikan koordinaatioelimen (LIPOKO) tehtävään kutsuma asiantuntijaryhmä hyödynsi WHO:n aineistoa valmistellessaan suomalaisen suosituksen päivitystä ja sovelsi sitä suomalaiseen kulttuuriin ja toimintaympäristöön sopivaksi. Move! -mittaukset kertovat 5.ja 8.luokkalaisten osalta fyysisistä ominaisuuksista (voimasta, nopeudesta, kestävyydestä ja liikkuvuudesta) ja motorisista taidoista (tasapainosta, liikkumisesta ja välineen käsit. Kiihtyvyysmittarilla mitaten liikkumisen määrässä tapahtuu oppivelvollisuusiän aikana vielä suurempia muutoksia. (Liikkumissuositus 7–17-vuotialle lapsille 2021, 11) Miksi suosituksia on päivitettävä. Liikkumisen suosituksen täyttymisen osalta tämä tarkoittaa, että 7-vuotiaista tytöistä 79 prosenttia ja pojista 62 prosenttia saavutti liikkumisen suosituksen. Fyysinen toimintakyky ja kunto muodostavat toisen keskeisen lasten ja nuorten liikkumisen riittävyyttä arvioivan kokonaisuuden. Suosituksen mukainen määrä liikkumista voi kertyä useista liikkumisen hetkistä päivän aikana. Lasten ja nuorten liikkumisen ja fyysisen kunnon nykytilaa on kartoitettu Suomessa useilla kansallisilla tutkimuksilla viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. WHO:n vuosien 2010 ja 2014 -koululaistutkimuksen sekä LIITU 2016 ja 2018 -tutkimusten kyselyjen mukaan vähintään 60 minuuttia päivittäin liikkuvien lasten ja nuorten määrä on hienoisesti kasvanut kahdeksan vuoden aikana, muutamia prosentteja sekä tytöillä että pojilla. Tietoa liikkumisesta ovat tuottaneet monet kyselyt ja niiden rinnalla myös kiihtyvyysmittareita käyttävät tutkimukset. Tutkimustieto kertoo myös, että suosituksen täyttävien lasten osuus laskee iän mukana: 9-vuotiaista tytöistä 40 prosenttia ja pojista 52 prosenttia liikkuu vähintään tunnin jokaisena päivänä, 15-vuotiaista vastaavat luvut ovat enää 15 prosenttia ja 23 prosenttia. Täsmennetyn suosituksen mukaan 7–17-vuotiaiden olisi hyvä liikkua päivittäin pääosin kestävyystyyppisesti. Teholtaan rasittavaa kestävyystyyppistä liikkumista sekä lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikkumista tulisi tehdä vähintään kolmesti viikossa. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset (2016) ovat edelleen voimassa alle kouluikäisille lapsille. Myös liikkuvuuteen on hyvä kiinnittää huomiota
Varusmiespalveluksen aloittaneiden nuorten miesten kuntomittaukset osoittavat kestävyyskunnon heikentyneen jo neljän vuosikymmenen ajan (Santtila ym. Reipas liikunta ja hyvät motoriset taidot ovat yhteydessä myös oppimiseen (Syväoja 2015). Opetustoimen ja terveydenhuollon yhteistyöllä onkin mahdollista lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia. Valtionhallinto voi tukea lasten ja nuorten liikkumista suuntaamalla voimavaroja ennaltaehkäisevään toimintaan. 3,44). Eri ympäristöt voivat tukea suositusten saavuttamista Jotta lapset ja nuoret voisivat liikkua joka päivä keskimäärin tunnin, tarvitaan monenlaisia toimia. Suomessa lapsilla ja nuorilla on vahva harrastamisen kulttuuri, sillä selvästi yli 80 prosenttia kouluikäisistä kertoo osallistuneensa jossain vaiheessa ohjattuihin liikuntaharrastuksiin (Blomqvist ym. 2019). 2019). 4,19). Kouluvuosien alussa lasten liikkumisen kokonaismäärä on korkeimmillaan, josta se alkaa vähitellen laskea (Husu ym. Uusia suuntia myös liikuntapolitiikkaan Liikkumisen merkitys lasten ja nuorten kehitykselle, terveydelle ja hyvinvoinnille on laajasti tunnistettu. Muissa Move! -mittauksissa ei ole havaittu vastaavanlaisia ominaisuuksien muutoksia. 2019), mutta lasten ja nuorten liikkuminen ei ole pelkästään perheiden vastuulla. Lisäksi liikkuvat ja hyvinvoinnistaan huolehtivat nuoret menestyvät yleensä muita paremmin opinnoissaan, he kouluttautuvat pidemmälle ja myöhemmin aikuisuudessa ansaitsevat muita paremmin (Kari 2018). Lisäksi kunnat voivat pyrkiä välttämään ratkaisuja, jotka pakottavat koululaiset istumaan pitkiä aikoja koulumatkoillaan. Jotain kuitenkin tapahtuu 11?13-vuotiaana, sillä tuossa iässä harrastamisen määrä laskee Suomessa poikkeuksellisen nopeasti (Blomqvist ym. Lapset omaksuvat liikkumistavat ja -tottumukset kotona (Lounassalo ym. Näitä ei päätöksenteoissa pidä sivuuttaa. Muutokset kuvaavat lasten kestävyyskunnon heikentymistä viimeisten neljän vuoden aikana. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden vastuunkantajia. Heillä on oikeus kasvaa ja kehittyä täyteen potentiaaliinsa sekä elää mahdollisimman terveenä (Lapsen oikeuksien sopimus 1989 artiklat 6 ja 24, yleiskommentti 7). Pojilla pudotus on ollut 31 sekuntia (4,50 . Näiden osin hieman ristiriitaisten trendien taustalla voi olla kysymys keskipainon noususta sekä liikkumisen kokonaismäärän asteittaisesta vähentymisestä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja liikunnan edistäminen vaatiikin kunnissa eri hallintokuntien yhteistyötä, jotta riittävän päivittäisen liikkumisen edellytykset toteutuvat. Hyväkuntoisilla nuorilla on alhaisemmat riskit sairastua myöhemmin erilaisiin elintasosairauksiin. Kouluissa toteutetuista liikkumista lisäävistä käytänteistä on kertynyt runsaasti hyviä esimerkkejä valtakunnallisissa Liikkuva kouluja Liikkuva opiskelu -ohjelmissa. On laskettu, että vähäisestä liikkumisesta ja heikosta fyysisestä kunnosta johtuvat yhteiskunnalliset kulut ovat yli kolme miljardia euroa vuodessa (Vasankari & Kolu 2018). Kyselyihin perustuen perusopetusikäisillä liikkumissuosituksen saavuttavien määrä on hieman kasvanut 2010-luvulla, kun taas fyysisen kunnon ja toimintakyvyn mittaukset osoittavat kestävyyskunnon heikentyneen. Suomalaiset lapset ja nuoret ovat aktiivisia liikunnan harrastajia (Blomqvist ym. Toisaalta liikkuvuusmittauksissa havaitaan vuosittain haasteita merkittävällä osalla 5.ja 8.-luokkalaisia alaselän ojennuksessa, kyykistyksessä ja olkanivelen liikkuvuudessa. Viidesluokkalaisten 20 metrin viivajuoksutestituloksen mediaaniaika on heikentynyt tytöillä 28 sekuntia vuodesta 2016 vuoteen 2020 (4,12 . Liikuntaja urheiluseuroilla sekä kaikilla muilla lasten ja nuorten liikuntaa järjestävillä tahoilla on lähtökohtaisesti erinomaiset edellytykset kasvattaa liikunnalliseen elämäntapaan. Kunnissa on tarpeen arvioida suunniteltujen toimenpiteiden ja päätösten liikkumisvaikutukset myös 7?17-vuotiaiden lasten ja nuorten liikkumisen kannalta. Keskeisenä tulevaisuuden haasteena voidaan pitää lasten ja nuorten kestävyyskunnon heikentymistä sekä haasteita liikkuvuudessa. Panostuksilla liikuntaan osana ennaltaehkäisevää terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä voidaan parantaa merkittävästi elämänlaatua. Lasten ja nuorten liikkumisessa ja fyysisessä kunnossa näkyy selviä muutostrendejä. Koulujen ja eri oppilaitosten toimet vaikuttavat siten lapsen mahdollisuuksiin liikkua. Kunnat vaikuttavat esimerkiksi lasten ja nuorten harrastuspaikkojen määrään, laatuun ja käyttökustannuksiin. 2019), mutta siitä huolimatta suositellun liikkumisen määrän Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja liikunnan edistäminen vaatii kunnissa eri hallintokuntien yhteistyötä, jotta riittävän päivittäisen liikkumisen edellytykset toteutuvat.. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 1 5 telystä) (www.oph.fi/fi/move). 2019). 2018)
Valtioneuvoton selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31, 2018. Se ei kuitenkaan itsessään riitä, vaan keskeistä ovat eri hallinnonalojen lasten ja nuorten liikkumista lisäävät toimet. 2018. ym. Syväoja, H. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:21. 2019. & Mehtälä, A. Teoksessa Kokko, S. (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Liikkumissuositus 7–17-vuotialle lapsille ja nuorille 2021. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:19. Uusi lasten ja nuorten liikkumissuositus valmisteltiin LIPOKOn nimittämässä tutkijaja asiantuntijatyöryhmässä, joten liikkumissuosituksen valmistelua ohjasivat kaikki valtionhallinnon toimialat. ARJA SÄÄKSLAHTI, LitT Jyväskylän yliopisto arja.saakslahti@jyu.fi TUIJA TAMMELIN, FT Likes tuija.tammelin@likes.fi TOMMI VASANKARI, LT UKK-instituutti ja Tampereen yliopisto tommi.vasankari@ukkinstituutti.fi MINTTU KORSBERG, LitM Valtion liikuntaneuvosto suositustyöryhmän puheenjohtaja minttu.korsberg@minedu.fi Kirjoittajat ovat toimineet LIPOKOn nimittämän lasten ja nuorten liikkumissuositus -työryhmän valmistelijoina ja puheenjohtajana. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162984/ OKM_2021_19.pdf?sequence=4&isAllowed=y LÄHTEET Blomqvist, M., Mononen, K., Koski, P. Teoksessa Kokko, S. 2019. 2019. & Kokko, S. International Journal of Environmental Research and Public Health, 16 (22), 4437. Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille. (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Kaikille lapsille ja nuorille, mutta erityisesti kaikkein vähiten liikkuville muiden hallinnonalojen liikkumista lisääväät teot ovat tehokkaampia kuin liikuntatoimen. Teoksessa Kokko, S. Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry. Kokko, S., Martin, L., Villberg, J., Ng, K. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. https://www.oph.fi/fi/move Viitattu 2.5.2021. 2015. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. & Martin, L. 2008. WHO 2020. Tavoite vaatii valtionhallinnossa jokaisen ministeriön toimia. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. 2018. Department of Health and Human Services, 2018. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. 2019. Saatavilla: https://health.gov/our-work/physical-activity/current-guidelines/ scientific-report Santtila, M., Pihlainen, K., Koski, H., Vasankari, T. & Kyröläinen, H. Likes-tutkimuskeskus. Lounassalo, I., Hirvensalo, M., Kankaanpää, A., Tolvanen, A., Palomäki, S., Salin, K., Fogelholm, M., Yang, X., Pahkala, K., Rovio, S., Hutri-Kähönen, N. Lapsen oikeuksien sopimus, 24 artikla, Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti 7. 1 6 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 täyttää vain noin puolet 7?12-vuotiaista ja alle viidesosa 13?17-vuotiaista (Kokko ym. 6 artikla, Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti 7. Objektiivisesti mitatun paikallaanolon, liikkumisen ja unen määrä. Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, ruutuaika ja sosiaalinen media sekä liikkumisen seurantalaiteet ja -sovellukset. Käsitevalinnalla on myös yhteiskuntapoliittista merkitystä. Liikunnan harrastamisen lisäksi fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärään vaikuttaa keskeisesti arjen aktiivisuus. 2019). Tästä syystä uudessa liikkumissuosituksessa valittiin käyttöön käsite liikkuminen, liikunta-käsitteen sijaan. Vasankari, T. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisusarja 2021:19. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Lifelong physical activity and long-term labor market outcomes. Liikuntaharrastusten lisäksi varhaiskasvatus-, kouluja opiskelupäivien sisällöllä, hyvillä ja turvallisilla kävelyja pyöräteillä, liikkumisen tuella sosiaalija terveyspalveluissa, lähiliikuntapaikoilla ja fyysiseen aktiivisuuteen kannustavalla elinympäristöllä voidaan vaikuttaa oleellisesti lasten ja nuorten päivittäisen liikkumisen kokonaismäärään. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. WHO Guidelines on Physical Activity and Sedentary Behaviour: Web Annex Evidence Profiles. Associations of leisure-time physical activity trajectories with fruit and vegetable consumption from childhood to adulthood: The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Washington, DC: U.S. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7?18-vuotiaille. Husu, P., Jussila, A-M., Tokola, K., Vähä-Ypyä, H. Liikunnan merkitys oppimiselle. Saatavilla: https://www.who.int/publications/i/item/9789240015111. DOI: 10.3390/ijerph16224437 Move! – Fyysisen toimintakyvyn mittausjärjestelmä. Urheilu ja seuraharrastaminen. Lapsen oikeuksien sopimus. (toim.). & Vasankari, T. Eri toimialojen liikuntaan ja liikkumiseen liittyviä toimenpiteitä koordinoi virkahenkilötasoinen liikuntapolitiikan koordinaatioelin, LIPOKO. Medicine & Science in Sports & Exercise 50, 292–298. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. Physical Activity Guidelines Advisory Committee 2018. & Kolu, P. & Martin, L. & Martin, L. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Jyväskylä Studies in Business and Economics 184. Kari, J. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on liikunnallisen kokonaisaktiivisuuden nostaminen kaikissa ikäryhmissä. Physical fitness in young men between 1975-2015 with a focus on the years 2005-2015. Uusi lasten ja nuorten liikkumissuositus on tärkeä ohjaustyökalu. Sillä nostetaan esiin, että riittämättömän fyysisen aktiivisuuden haastetta eivät ratkaise ainoastaan varsinaisen liikuntatoimialan toimet. 2018. Opetushallitus
LIITU 2020 -tutkimuksessa 16–20-vuotiaiden tuloksia peilataan lasten ja nuorten liikkumissuositukseen, jonka mukaan 7–17-vuotiaiden lasten ja nuorten tulisi liikkua monipuolisesti, reippaasti ja rasittavasti vähintään tunti päivässä (Opetusja kulttuuriministeriö 2021). 2019). Raportissa on kuvattu monipuolisesti muitakin kuin tässä artikkelissa esiteltyjä aihe alueita nuorten liikuntakäyttäytymisestä. Heidän vanhemmilta ja kavereilta saamansa liikunnallinen tuki oli vähäisempi kuin nuoremmilla ikäluokilla ja vaihteli suuresti nuorten välillä. Tässä artikkelissa tarkastellaan tiivistetysti vuoden 2020 LIITU -raportista (Kokko, Hämylä & Martin 2021) valittuja aihealueita: nuorten itsearvioitua liikunta-aktiivisuutta, vapaa-ajan liikuntamuotoja ja -tilaisuuksia, liikemittareilla mitatun liikkumisen, paikallaanolon ja unen määrää, nuorten käsityksiä liikunnanopetuksesta, nuorten arvioita vanhemmilta ja kavereilta saadusta liikunnallisesta tuesta sekä nuorten liikunnassa ja urheilussa kokemaa syrjintää ja kiusaamista. Lukiolaisille kertyy keskimäärin 6 178 askelta päivässä. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 1 7 LIITU 2020: Liikkuminen vähenee siirryttäessä perusopetuksesta toiselle asteelle Vain joka seitsemäs lukiolainen liikkuu reippaasti päivittäin vähintään tunnin. Oppilaitosten ja internetin jälkeen liikuntaja urheiluharrastuksissa koettiin kolmanneksi eniten syrjintää ja kiusaamista. Varsinaisesti kaikki 18-vuotiaat ja sitä vanhemmat kuuluvat 18–64-vuoKuva: Antero Aaltonen. Kuinka paljon, miten ja missä nuoret kertovat liikkuvansa. Täten LIITU 2020 -tutkimuksessa pystytään tarkastelemaan iänmukaista liikunta-aktiivisuuden muutosta koko kohderyhmässä ja vertaamaan tuloksia vuoden 2018 LIITU -aineiston 15-vuotiaisiin (Kokko ym. Yksityiskohtaisemmat ja kattavammat tutkimustulokset löytyvät LIITU 2020 -raportista, joka on ladattavissa valtion liikuntaneuvoston internetsivuilta (https://www.liikuntaneuvosto.fi/ lausunnot-ja-julkaisut/). Lukiolaiset pitivät liikuntaa tärkeänä ja opiskelukykyä edistävänä oppiaineena
2021). Tämä kuvaa karkealla tasolla nukkumista, mutta todellisuudessa siihen sisältyy myös valveaikaa ennen nukahtamista, yöunen keskellä ja heräämisen jälkeen. Liikemittaria käytti 1 045 suomenkielistä lukiolaista, mutta vuorokauden tarkastelu on rajattu niihin nuoriin, jotka käyttivät mittaria ainakin neljä kokonaista vuorokautta viikon aikana ja joiden aineistosta pystyttiin tunnistamaan, milloin mittari oli siirretty lantiovyöstä rannekkeeseen ja takaisin (n = 750). Nuorten valveillaoloaikaista liikkumista tarkasteltiin myös tunneittain. Lukiolaiset viettivät istuen tai makuulla hieman yli kymmenen tuntia vuorokaudessa. Naiset (36 %) taas liikkuvat yleisemmin kuin miehet (19 %) liikunta-alan yritysten järjestämissä tilaisuuksissa. Hiukan yli puolet (54 %) lukiolaisista liikkui rasittavasti vähintään kolmena päivänä viikossa. 48 %). Rasittavassa liikkumisessa sukupuolten välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Valtaosa lukiolaisista (93 %) liikkui omatoimisesti viikoittain ja noin kolmasosa urheiluseurojen (37 %) ja liikunta-alan yritysten (30 %) järjestämässä toiminnassa. Lisäksi tarkasteltiin, miten liikkuminen jakautui valveillaoloaikana. Lukiolaiset käyttivät kevyeen liikkumiseen keskimäärin lähes 3 tuntia päivässä, reippaaseen liikkumiseen noin 45 minuuttia ja rasittavaan liikkumiseen noin 5 minuuttia päivässä. 7 t 7 min). 6,0 MET) (Vähä-Ypyä ym. Miehet (45 %) osallistuivat urheiluseurojen toimintaan yleisemmin kuin naiset (32 %). Lisäksi tarkasteltiin nuorten askeleita ja niiden jakautumista päivän ajalle. Paikallaanolo (istuminen, makaaminen ja seisominen) tunnistettiin huomioimalla sekä liikkeen matala teho että mittarin asento suhteessa tunnistettuun pystyasentoon (Vähä-Ypyä ym. 16–17-vuotiaat nuoret liikkuivat suositusten mukaisesti (14 %) yleisemmin kuin 18–20-vuotiaat (9 %). Suurin osa heistä liikkui vähintään tunnin päivässä 3–4 tai 5–6 päivänä viikossa (33 %; 31 %) ja 0–2 päivänä viikossa liikkuvia oli reilu viidennes (22 %). 2018). Vastaavasti kesällä yleisimmin harrastettiin juoksulenkkeilyä, kävelylenkkeilyä, pyöräilyä, kuntosaliharjoittelua sekä uintia. Mittarin rannekeajasta lukiolaisten tulkittiin nukkuneen keskimäärin hieman yli 7 tuntia vuorokaudessa. Lukiossa opiskelevien nuorten osallistujajoukko oli kattava, mutta ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten osallistujamäärä jäi pieneksi. Aineiston keruun aikana eri puolilla Suomea oli voimassa erilaisia koronaepidemian aiheuttamia sulkutoimia, jotka ovat voineet vaikuttaa osallistujien liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen ja siten myös tämän tutkimuksen tuloksiin.. Nuoremmat lukiolaiset liikkuivat rasittavasti vähintään kolmesti viikossa yleisemmin kuin vanhempaan ikäryhmään kuuluvat (16–17-v. Liikkumista ja paikallaanoloa kuvaavat muuttujat laskettiin kiihtyvyyssignaalin raakatietoihin perustuvien menetelmien avulla käyttäen kuuden sekunnin analyysijaksoa. Mittarin ollessa rannekkeessa eli nukkumisen aikana liikkeen ja paikallaanolon tunnistaminen perustui ranteen liikkeeseen. Analyysijaksoista laskettiin yhden minuutin liukuva eksponentiaalinen keskiarvo ja liikkuminen luokiteltiin tehon mukaan kolmeen luokkaan: kevyt (1,5–2,9 MET), reipas (3,0–5,9 MET) ja rasittava (. Tutkimukseen osallistuneet lukiolaiset pitivät mittaria lantiovyössä keskimäärin 63 prosenttia (reilut 15 tuntia) ja rannekkeessa 37 prosenttia (vajaat 9 tuntia) vuorokaudesta (kuvio 1). Aiemmat LIITU-tutkimukset (2014, 2016, 2018) on toteutettu peruskouluikäisillä lapsilla ja nuorilla. Lukiolaismiehille (61 %) kertyi myös rasittavaa liikuntaa vähintään kolmena päivänä yleisemmin kuin lukiolaisnaisille (50 %). Siksi tässä artikkelissa esitetään vain lukiolaisten tuloksia. Liikemittarilla mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja uni Syksyn 2020 LIITU -tutkimuksessa mitattiin ensimmäistä kertaa toisella asteella opiskelevien nuorten liikkumista, paikallaanoloa ja unta 24/7 eli koko vuorokauden ajalta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 5 333 16–20-vuotiasta nuorta, joista 4 958 opiskeli lukiossa ja 375 ammatillisessa oppilaitoksessa. 2015). 1 8 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 tiaiden aikuisten liikkumisen suosituksen piirin, joka eroaa lasten ja nuorten liikkumissuosituksesta (UKK-instituutti 2019). Yleisimmät liikuntamuodot lukiolaisilla olivat talvella kävelylenkkeily, kuntosaliharjoittelu, juoksulenkkeily tai hölkkä, jääpelit sekä laskettelu tai lumilautailu. Peseytymisen ja vesiliikunnan ajaksi mittari riisuttiin pois. Vuoden 2020 aineisto kerättiin syys-joulukuussa sähköisillä kyselyillä ja liikemittareilla. Miehet liikkuivat kevyesti hieman vähemmän kuin naiset, mutta reipasta liikkumista heillä oli hieman naisia enemmän. Valveilla ollessa mittaria pidettiin kuminauhavyössä lantiolla ja nukkumaan mennessä mittari siirrettiin ei-dominoivan käden ranteeseen. Noin kolmasosa molemmista sukupuolista liikkui 3–4 ja 5–6 päivänä (M:32 %; N:34 % ja M:32 %; N:31 %). Miehet nukkuivat keskimäärin hieman vähemmän kuin naiset (6 t 51 min vs. Paikallaan seisomiseen käytettiin keskimäärin tunti 20 minuuttia vuorokaudessa, ja miehet seisoivat paikallaan vähemmän kuin naiset. Vuorokauden jakautumista eri tehoiseen liikkumiseen, paikallaanoloon ja uneen tarkasteltiin keskimääräisinä aikoina. Tässä artikkelissa yöunen pituutta kuvaa kohtalaista tai vähäistä ranteen liikettä sisältävä aika (Husu ym. Tässä tarkastelussa olivat mukana ne luNäin tutkittiin Nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITUtutkimus kohdennettiin vuonna 2020 ensimmäistä kertaa toisen asteen opiskelijoille. Miehet istuivat tai olivat makuulla hieman naisia enemmän. Miehet (18 %) liikkuivat päivittäin naisia (11 %) yleisemmin, kun taas naisten (24 %) joukossa oli miehiä (19 %) enemmän 0–2 päivänä liikkuvia. Kyselyn mukaan vain harva (14 %) 16–20-vuotias lukiolainen liikkui reippaasti yli tunnin päivittäin. 55 %; 18–20-v. Mittaus toteutettiin liikemittarilla, jota nuoret käyttivät viikon ajan
Monet lukiolaiset suorittavat liikuntakurssit siis jo opiskelujensa ensimmäisinä lukukausina. Lisäksi lukiot tarjoa vat liikunnan valinnaiskursseja, joita opiskelijat voivat ottaa opinto-ohjelmaansa. Paljon liikkuvilla nuorilla oli enemmän liikuntatunteja ja he arvioivat liikunnanopetuksen tavoiteosa-alueet tärkeämmiksi kuin vähemmän liikkuvat. Vanhempien ja kavereiden koettu liikunnallinen tuki jakaa nuoria Vanhempien ja kavereiden liikunnallisen tuen on todettu selittävän johdonmukaisesti eroja lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuudessa (Prochnow ym. 2020). Vähiten liikkuva viidennes nuorista osallistuu selvästi muita vähemmän liikunnanopetukseen ja he arvioivat liikunnanopetuksen tavoitteet vähemmän tärkeiksi. Miesja naisopiskelijoiden liikunnanopetuksen määrä ei keskiarvoja verrattaessa eronnut toisistaan, mutta alle 18-vuotiallla lukiolaisilla oli liikuntatunteja selvästi enemmän kuin yli 18-vuotialla. Kavereiden liikunnallinen tuki muodostuu muun muassa kavereiden kanssa jaetuista ja yhteisistä liikuntaa koskevista asenteista ja käyttäytymisestä (Prochnow ym. Lukiolaiset ottivat keskimäärin 6178 askelta päivässä, eikä sukupuolten välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Kavereiden liiAika, tuntia mittari lantiovyössä 10 5 5 10 15 20 Miehet Naiset Yhteensä Paikallaanolo istuen/makuulla Paikallaan seisominen Kevyt liikkuminen Reipas liikkuminen Rasittava liikkuminen Uniaika, mittari rannekkeessa 10,5 10,0 10,1 1,1 1,4 2,8 2,9 2,8 0,8 0,7 0,7 0,1 0,1 0,1 8,8 8,9 1,5 8,6 Kuvio 1. Viikonloppuna miesten askeleet lisääntyivät aamusta iltapäivää kohden saavuttaen huipun noin kello 17. Kolmanneksella lukiolaisista oli liikuntaa yli kaksi tuntia viikossa. Tärkeimpänä liikunnanopetuksen tavoiteosa-alueena nuoret pitivät psyykkisen toimintakyvyn edistämistä (80 %) ja toiseksi tärkeimpänä sosiaalisen toimintakyvyn edistämistä (78 %). Lukion liikunnanopetus tukee nuorten hyvinvointia ja opiskelukykyä Nuorten lukiokoulutukseen sisältyy kaksi kaikille yhteistä liikuntakurssia: L1 Energiaa liikunnasta ja L2 Aktiivinen elämäntapa, joiden molempien laajuus on noin 38 oppituntia. Tavoitteena on tukea opiskelijan hyvinvointia ja toimintakykyä sekä kannustaa liikunnallisesti aktiiviseen elämäntapaan (LOPS 2015, 209). 2020, Yao&Rhodes 2015). 2018) ja myöhemmin lapsuudessa näkyvä laskusuhdanne (Palomäki ym. Selvästi yli puolet lukiolaisista (60 %) piti liikunnanopetusta tärkeänä. Tuntikohtaisten askelten mukaan tarkasteltuna lukiolaisten liikkumisessa oli arkisin havaittavissa neljä runsaamman liikkumisen hetkeä: ensimmäinen ajoittui noin kello 9, toinen noin kello 11, kolmas kello 15 ja neljäs noin kello 19 illalla. Liikunnallinen tuki ilmenee aineettomana tukena, esimerkiksi liikkumiseen kannustamisena, ja toisaalta aineellisena tukena, kuten liikuntaharrastamisesta koituvien kulujen kustantamisena (Beets, Cardinal & Alderman 2010). Naisilla viikonlopun korkeimmat askelmäärät saavutettiin iltapäivällä noin kello 14 ja 18. Lukioissa opiskelevista nuorista 60 prosenttia kertoi osallistuvansa kyselyn ajankohtana liikunnanopetukseen vähintään yhden 75–90 minuutin oppitunnin verran viikossa. Nuorten liikunta-aktiivisuus oli yhteydessä sekä liikuntatuntien määrään että kokemuksiin liikunnanopetuksen tärkeydestä. 2016) näyttää LIITU 2020 –tutkimuksen tulosten perusteella jatkuvan lukiolaisten ikäluokkaan asti. Lukiolaisten unen, paikallaanolon ja liikkumisen keskimääräiset kokonaisajat vuorokaudessa tunteina (n = 750).. Hyvinvoinnin edistäminen oli kolmanneksi tärkein tavoiteosa-alue. Sekä miesten että naisten tuntikohtaisissa askeleissa oli havaittavissa nämä neljä runsaamman liikkumisen hetkeä, mutta miehillä askelmäärien tuntikohtaiset vaihtelut olivat selkeämpiä kuin naisilla. Naisopiskelijat arvioivat miesopiskelijoita yleisemmin hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät tavoitteet tärkeiksi. LIITU 2020 -kyselyssä nuoret vastasivat kysymykseen: ”Montako minuuttia sinulla on tällä hetkellä liikunnanopetusta viikossa?” Koska liikunnanopetus järjestetään lukiossa kurssimuotoisena, opiskelijoilla on myös jaksoja, jotka eivät sisällä liikunnanopetusta. Yli kaksikolmasosaa lukiolaisista piti liikunnanopetusta tärkeänä siksi, että sen nähtiin tukevan opiskelukykyä ja auttavan keskittymisessä (naiset 72 %, miehet 66 %). L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 1 9 kiolaiset, jotka käyttivät liikemittaria ainakin neljänä päivänä viikon aikana, valveilla ollessaan vähintään 10 tuntia päivässä (n = 936). Vanhempien liikunnallisen tuen jo varhaislapsuudesta käynnistyvä (Laukkanen ym. Lisäksi lukio-opiskelijoita pyydettiin arvioimaan, kuinka tärkeää liikunnanopetus on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä terveyden edistämisen näkökulmasta (Lyyra, Leskinen & Heikinaro-Johansson, 2015)
2016). Lukiolaisilla viisi yleisintä syytä olivat ulkonäkö (46 %), pukeutumistyyli (30 %), ikä (27 %), vähäiset liikunnalliset taidot (22 %) ja terveydentila (22 %). miehet 29 %) ja sukupuoleen (naiset 26 % vs. Kuten aiemmassa aihetta koskevassa tutkimuksessa, miehet raportoivat naisia useammin liikunnassa ja urheilussa kokemastaan syrjinnästä tai kiusaamisesta (esim. Odotetusti vanhempien ja kavereiden liikunnallisen tuen havaittiin olevan yhteydessä lukiolaisten itseraportoituun liikunta-aktiivisuuteen. Liikkumissuosituksen mukaan liikkuvista lukiolaisista selvästi harvempi (25 %) oli kokenut kiusaamista ja syrjintää kuin ne, jotka eivät liiku suosituksen mukaisesti (37 %). Tulosten mukaan liikunnan määrä oli yhteydessä kiusaamisen ja syrjinnän kokemiseen. Noin kolmannes nuorista koki, etteivät he saa keskimäärin koskaan tai saavat vain harvoin liikunnallista tukea vanhemmiltaan ja kavereiltaan. Liikunta9 15 19 10 17 3 12 7 34 16 2 5 1 21 18 18 16 21 21 6 16 13 30 14 16 6 36 28 35 31 32 36 16 30 17 33 29 28 24 25 26 18 29 22 33 25 28 17 16 33 28 40 9 14 10 14 8 7 36 18 11 5 20 22 26 20 40 60 80 100 Tuki keskimäärin Harrastavat liikuntaa tai urheilua kanssasi Kysyvät/pyytävät sinua mukaan liikkumaan tai urheilemaan Keskustelevat kanssasi liikunnasta tai urheilusta Kannustavat sinua liikkumaan tai kehuvat urheilusuorituksiasi Tuki keskimäärin Kannustavat sinua liikkumaan tai urheilemaan Kyyditsevät sinua liikuntapaikalle tai urheiluharrastukseen Harrastavat itse liikuntaa tai urheilua Harrastavat kanssasi liikuntaa tai urheilua Käyvät seuraamassa harjoituksiasi, pelejäsi tai kilpailujasi Keskustelevat kanssasi liikunnasta tai urheilusta Maksavat liikuntatai urheiluharrastukseesi liittyviä kuluja Kaverit Vanhemmat Ei koskaan Harvoin Joskus Usein Hyvin usein Kuvio 2. Kyseisessä tarkastelussa on huomioitu kaikki nuorten elinympäristöt, ei ainoastaan liikuntaja urheiluharrastuksia. 2021.) LIITU-tutkimuksessa syrjintäja kiusaamiskokemuksia jäljitettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2016, jolloin tutkimuskohteena olivat 11-, 13ja 15-vuotiaat lapset ja nuoret (ks. Nyt samoja asioita selvitettiin toisen asteen opiskelijoilta ja tulokset ovat monilta osin yhteneviä. LIITU 2020 -tutkimuksen tulokset toisen asteen opiskelijoiden syrjintäja kiusaamiskokemuksista ovat monilta osin yhteneviä peruskoululaisilta vuonna 2016 kerättyjen vastausten kanssa. Lukiolaisten kokemus vanhempien ja kavereiden liikunnallisesta tuesta keskimäärin (n=3663 -4008) (%).. Heistä yli kolmannes (37 %) koki joutuneensa syrjityksi tai kiusatuksi. Valtaosalla syrjinnän tai kiusaamisen kohteeksi joutuneista kokemukset paikantuivat oppilaitoksiin (kuvio 3). Erityisesti vähemmistöihin kuuluvat nuoret kohtaavat liikuntaja urheiluharrastuksissa syrjintää ja kiusaamista. (Esim. Naiset kertovat selvästi miehiä useammin ulkonäköön (naiset 54 % vs. Vähiten liikunnallista tukea saavat nuoret ilmoittivat liikkuvansa keskimäärin selvästi vähemmän verrattuna enemmän tukea saaviin nuoriin. miehet 3 %) liittyvästä syrjinnästä tai kiusaamisesta. Liikuntaja urheiluharrastuksissa syrjintää tai kiusaamista kokeneilta kysyttiin tarkemmin, mistä syystä he ovat kokeneet syrjintää tai kiusaamista. Muilla kysytyillä elämänalueilla syrjinnän ja kiusaamisen kokemukset olivat selvästi harvinaisempia. 2016). Hakanen ym. Syrjintä ja kiusaaminen yleistä liikuntaja urheiluharrastuksissa Kun nuorten vapaa-ajan harrastuksissa kokemaa syrjintää ja kiusaamista ryhdyttiin 2010-luvulla systemaattisemmin tutkimaan, kävi ilmi, että näitä ilmiöitä esiintyy liikunnassa ja urheilussa yleisemmin kuin muissa harrastuksissa. 2019). Toisaalta noin kolmannes nuorista tunsi, että he saavat liikunnallista tukea vanhemmiltaan ja kavereitaan keskimäärin joskus ja noin kolmannes usein tai hyvin usein. Hakanen ym. Internet sekä liikuntaja urheiluharrastukset olivat seuraavaksi yleisimpiä paikkoja, joissa syrjintää ja kiusaamista oli koettu. Liikuntaja urheiluharrastukset olivat koulun ja internetin jälkeen kolmanneksi yleisin paikka, jossa syrjintää ja kiusaamista koettiin. Lukiolaisista (n = 929) syrjintää tai kiusaamista kertoi kokeneensa joskus noin kolmannes (32 %) ja usein kolme prosenttia. Laine ym. 2 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 kunnallinen tuki oli sen sijaan samalla tasolla kuin mitä 15-vuotiailla yläkoululaisilla on havaittu olevan (Palomäki ym. 2019; Salasuo ym. Toinen merkittävä havainto oli, että toisen asteen opiskelijat jakautuvat huomattavan paljon käsityksissään vanhempien ja kavereiden liikunnallisesta tuesta (Kuvio 2). Syrjintäja kiusaamiskokemukset olivat selvästi yleisimpiä oppilaitoksissa
(Ks. Myös muissa tutkimuksissa nuorten vapaa-ajalla kokema kiusaaminen tai syrjintä on yhdistetty nimenomaan liikuntaan ja urheiluun. Liikunta-alan yritysten rooli kasvaa, erityisesti naisilla, kun noin kolmasosa liikkuu niiden järjestämässä toiminnassa. 2019). 2021.) Toisen asteen opiskelijoilla syrjintätai kiusaamiskokemuksia liikuntaja urheiluharrastuksissa oli suhteessa enemmän kuin peruskoululaisilla. 2013). L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 2 1 ja urheilu harrastukset olivat netin ohella seuraavaksi yleisimmät paikat, joissa syrjintää tai kiusaamista koettiin. Seuratoimintaan osallistumisen vähentyessä myös aikuisten valvonnassa tapahtuvan liikkumisen määrä vähenee. Aiempien LIITU-tutkimusten mukaan 15-vuotiaista peruskoululaisista suositusten mukaan raportoi vuonna 2016 liikkuvansa 17 prosenttia (Kokko ym. 2016) ja vuonna 2018 19 prosenttia (Kokko ym. Lukiolaisten kokemat syrjimistai kiusaamistilanteet sukupuolen mukaan (n = 319, %).. Aira ym. Lukiolaisten päivittäisten askelten lukumäärä on pienin suomalaisissa alle 70-vuotiaiden kansallisissa väestötutkimuksissa mitattu tulos. Toki tämän tutkimuksen vanhempi ikäluokka eli 18–20-vuotiaat kuuluvat jo aikuisten liikkumisen suosituksen piiriin ja heille suositellaan reipasta liikkumista vähintään 2 tuntia 30 minuuttia viikossa (UKK-instituutti 2019). Lähes kaikki lukiolaiset liikkuivat omatoimisesti, mutta organisoidun liikunnan rooli näyttää tässä ikäluokassa pienentyvän. Muun muassa seuratoimintaan osallistuvien osuus laskee edelleen verrattuna 15-vuotiaisiin. Tarjoamalla laadukasta liikunnanopetusta koko lukio-opintojen ajalle voidaan tukea lukiolaisten liikunta-aktiivisuutta arjessa ja edistää heidän opiskelukykyään, joka on yhteydessä opintojen sujumiseen, hyvinvointiin ja tulevaan työkykyyn (Lyyra, Pienisaari & Heikinaro-Johansson 2021). Liikemittaritulokset osoittivat, että lukiolaiset liikkuivat keskimäärin vähemmän ja olivat paikallaan enemmän kuin perusopetuksen 15-vuotiaat. Hakanen ym. Myös mitatun liikkeen osalta iän myötä vähenevä suuntaus jatkuu perusopetuksen jälkeen. liikunta oppiaineena kiinnostaa Aiempien tutkimusten perusteella on ollut tiedossa, että liikunta-aktiivisuus vähenee iän myötä perusopetusikäisillä lapsilla ja nuorilla (mm. 2019). Osin kyse saattaa olla myös siitä, etteivät peruskoululaiset vielä tunnista esimerkiksi syrjintää lukiolaisten tavoin ja varhaisemmista syrjintäkokemuksista raportoidaan vasta lukioiässä. LIITU 2020 -tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa kattavilla aineistoilla lukion liikunnanopetuksen määriä ja lukiolaisten käsityksiä liikunnanopetuksesta. 3 7 8 5 14 35 28 72 4 10 14 15 18 32 36 76 4 10 12 13 17 33 33 75 20 40 60 80 100 Nuorisopalveluissa Kadulla kulkiessa Muissa harrastuksissa Kodissa Muissa nuorten suosimissa hengailuympäristöissä Liikuntaja urheiluharrastuksissa Internetissä Oppilaitoksessa Yhteensä Naiset Miehet Kuvio 3. Nuoret ovat kertoneet kohtaavansa epäasiallista kohtelua liikunnassa ja urheilussa selvästi useammin kuin esimerkiksi taide-, kulttuuri-, mediaja peliharrastuksissa tai internetissä. Keskimäärin lukiolaisilla on liikuntatunteja selvästi vähemmän kuin perusopetuksen yhdeksäsluokkalaisilla LIITU 2018 -tutkimuksen mukaan (Kokko ym. Tätä iän mukaista muutosta saattavat osaltaan selittää peruskoululaisten ja lukiolaisten erilaiset liikuntatavat ja -ympäristöt. (Salasuo ym. 2019.) Liikkuminen vähenee lukioiässä . Tämän tutkimuksen tulosten perusteella liikunta-aktiivisuus näyttää vähenevän iän myötä edelleen myös 16–20-vuotiailla nuorilla ja vain harva (14 %) raportoi liikkuvansa päivittäin reippaasti vähintään tunnin
Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 28(3), 1092-1102. & Sääkslahti, A. Vähä-Ypyä, H., Vasankari, T., Husu, P., Mänttäri, A., Vuorimaa, T., Suni, J., Sievänen, H. Arvot, syrjintä ja kiusaaminen. Helsinki, 31–136. doi: 10.1371/ journal.pone.0134813 Vähä-Ypyä, H., Husu, P., Suni, J., Vasankari, T., Sievänen, H. 2018. Opetusja kulttuuriministeriö 2021. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – LIITU-tutkimuksen tuloksia 2020. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, ruutuaika ja sosiaalinen media sekä liikkumisen seurantalaitteet ja -sovellukset. Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, julkaisuja 5. & Salasuo, M. Husu, P., Tokola K., Vähä-Ypyä, H., Sievänen, H., Suni, J., Heinonen, O., Heiskanen, J., Kaikkonen, K., Savonen, K., Kokko, S., Vasankari, T. & Kokko, S. Opetusja kulttuuri ministeriö, Valtion liikuntaneuvosto, Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. & Mehtälä, A. Tukija liikuntaelimistön toimintakyvyn edistäminen lukion liikuntatunneilla. Beets, M. Hakanen, T., Myllyniemi, S. 2019. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. Teoksessa Kokko, S. (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille. LIITU 2020 -tutkimustulosten tulkinnassa on tärkeää huomioida, että mittaukset tehtiin syksyllä 2020 koronapandemian aikaan. Oikeus liikkua. 2 2 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 Liikkuminen versoo myönteisestä sosiaalisesta verkostosta Tulokset vanhempien ja kavereiden liikunnallisesta tuesta viittaavat siihen, että kolmasosalla lukiolaisista puuttuu liikuntaa ja liikunnan harrastamista tukeva sosiaalinen verkosto. Laukkanen, A., Niemistö, D., Finni, T., Cantell, M., Korhonen, E. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2021:1. Opetushallitus. Hiipuva liikunta nuoruusiässä. & Myllyniemi S. R. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4. 2018. Parental correlates in child and adolescent physical activity: a meta-analysis. W., Cardinal, B. 2010. Palomäki, S., Mehtälä, A., Huotari, P. Määräykset ja ohjeet 2015: 48. Validation of Cut-Points for Evaluating the Intensity of Physical Activity with Accelerometry-Based Mean Amplitude Deviation (MAD). E. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4. 2019. (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa, LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. A. Opetusja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. & Rhodes, R. 2016. Jatkossa nuorten liikkumista, paikallaanoloa ja unta on tärkeää seurata säännöllisin välein vertailukelpoisilla mittausja analysointimenetelmillä, jotta vähitellen muodostuvien tutkimustulosten aika sarjojen avulla olisi mahdollista seurata nuorten liikuntakäyttäytymisessä tapahtuvia muutoksia. Teoksessa Kokko S. doi: 10.1111/sms.13017 Yao, C. 2021. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, istuminen ja ruutuaika sekä liikkumisen seurantalaitteet ja -sovellukset. L. Teoksessa Sami Kokko & Anette Mehtälä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Tämä voi osaltaan selittää näiden nuorten matalampaa liikunta-aktiivisuutta. Measurement in Physical Education and Exercise Science, 19(2), 69-79. 2020). & Heikinaro-Johansson, P. Liikkumalla terveyttä – askel kerrallaan. & Kokko, S. Kokko, S., Martin, L., Villberg, J., Ng, K., Mehtälä, A. Lukion opetussuunnitelman perusteet. & Martin, L. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:19. Helsinki, 57–61. (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Parental social support and the physical activity-related behaviors of Youth: a review. Correlates of physical activity parenting: The Skilled Kids study. Salasuo (toim.) Harrastamisen äärellä. 2016. Nuoriso harrastamassa kulttuuria, taidetta ja mediaa: Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen tilasto-osa. Helsinki. & Hämylä, R. Salasuo, M., Tarvainen, K. https://doi.org/10.1123/jmpb.2020-0056. & Martin L. Viikoittainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille. Osa nuorista elää sosiaalisissa suhteissa, joissa liikuntaa kohtaan ei jaeta yhteisiä arvostuksia ja liikkuminen ei näin kuulu näiden verkostojen käyttäytymiseen (Prochnow ym. Social Network Analysis in Child and Adolescent Physical Activity Research: A Systematic Literature Review. 2021. https:// ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/ aikuisten-liikkumisen-suositus/. & Mehtälä, A. 2015. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 28 (12), 2691–2701 LOPS 2015. Teoksessa Kokko, S. 2021. 2015. Liikuntaa edistäviä toimia suunniteltaessa olisikin tärkeää, että tuettaisiin liikunnallista tukea tarjoavien sosiaalisten verkostojen ylläpitämistä ja syntymistä toisen asteen opiskelijoilla niin opinnoissa kuin myös vapaa-ajalla. Toisaalta sosiaalisen verkoston jäsenten liikkumattomuus voi vahvistaa muiden siihen kuuluvien jäsenten liikkumattomuutta. 2020. Kokonaiskuvan saamiseksi mittaukset on tärkeää toistaa muutaman vuoden kuluttua. (toim.) 2021. Fysioterapia-lehti, 68(1), 40?44. & Matilainen, P. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018. 2015. Vanhempien ja kavereiden tuki lasten ja nuorten liikunnalle. Lyyra, N., Pienisaari, L., & Heikinaro-Johansson, P. SAMI KOKKO, TtT apulaisprofessori liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto sami.p.kokko@jyu.fi Kirjoittajaryhmä: Leena Martin, Riikka Hämylä, Jari Villberg, Pauliina Husu, Anne-Mari Jussila, Kari Tokola, Henri Vähä-Ypyä, Tommi Vasankari, Sanna Palomäki, Nelli Lyyra, Pilvikki HeikinaroJohansson, Arto Laukkanen, Elina Meklin, Pertti Huotari, Antti Laine, Mikko Salasuo, Pertti Matilainen https://www.liikuntaneuvosto.fi/lausunnot-ja-julkaisut/ LÄHTEET Aira, T., Kannas, L., Tynjälä, J., Villberg, J. Drop-off -ilmiön aikatrendejä ja kansainvälistä vertailua WHO-koululaistutkimuksen (HBSC-Study) aineistoilla 1986– 2010. Kokko, S., Hämylä, R. Kokko, S., Mehtälä, A., Villberg, J., Ng, K. L aine, A., Salasuo, M. UKK-instituutti 2019. Factorial validity and reliability of the curricular goals in physical education questionnaire. J. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 12:10.. 2016. Health Education & Behavior 37 (5), 621–644. Journal of Physical Activity and Health 17 (2), 250–260. Physical activity, sedentary behavior and time in bed among Finnish adults measured 24/7 by triaxial accelerometry. Reliable recognition of lying, sitting and standing with a waist-worn accelerometer. S., Umstattd Meyer, M. PloS One, 10(8), e0134813. Tähän liittyvät rajoitustoimet vaikuttivat nuorten elämään monella tapaa, joten esitetyt tulokset eivät ole yleistettävissä lukiolaisten liikkumiseen yleensä. Lyyra, N., Leskinen, E. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. 2013. Teoksessa M. Prochnow, T., Delgado, H., Patterson, M. & Alderman, B. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2021. Journal for the Measurement of Physical Behavior; Advance online publication. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4
Lisääntynyt terveyspuhe tuot. Itsehoiva ja itsestä välittäminen ovat tuotteistuneet, ja itseen kohdistuva huolenpito merkitsee entistä useammin kulutusvalintojen tekemistä (Davies 2015). Samanaikaisesti itsestä huolehtimista koskevia normeja tuotetaan esimerkiksi julkisessa keskustelussa, jossa yksilöitä motivoidaan ottamaan aiempaa enemmän vastuuta itsestään. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 2 3 Tuleeko hyvinvoinnista osa miehistä työn sankaruutta. Työntekijöiden terveyden edistäminen on tuotteistettu koulutuksiksi ja valmennuksiksi, jotka työnantaja ostaa työpaikalle avaimet käteen -periaatteella. PyrkimykKuva: Antero Aaltonen sen taustalla vaikuttaa oletus heikentyvästä hyvinvointivaltiosta, joka ei enää jatkossa kykene kannattelemaan jokaista kansalaista vaikeiden aikojen yli. Työelämä ymmärretään 2020-luvun alussa sekä suorituskykyja ulkonäkövaatimusten että epämiellyttävien tunteiden ja tyytymättömyyden lähteenä. Oikeus, velvollisuus ja paineet huolehtia itsestä työelämässä kohdistuvat myös miehiin. Myös työnantajat ovat siirtyneet hyvinvointivaltion ohjaaman terveysvalistuksen ja kansanterveystyön toteuttajista markkinoilla toimiviksi kuluttajiksi. Terveyteen liittyvä tietotaito on monipuolistunut ja kaupallistunut, minkä seurauksena yksilöstä itsestään on tullut keskeinen elämäntapavalintojen tekijä. Ruumiillinen ja henkinen suorituskyky nähdään kilpailuetuina, joihin miesten menestys työelämässä toistuvasti liitetään
Suomalaisten miesten käsitys itsestään kunniallisina kansalaisina rakentui pitkään sisäsyntyisen voiman ja uutteruuden osoituksista. Syömishäiriöön liittynyttä ruumiin muokkaamista tarkasteltiin väitöstutkimuksessa itsestä huolehtimisena, joka vastaa työelämän ruumiillista toimintakykyä ja stressinsietokykyä koskeviin vaatimuksiin. Terveys ja hyvinvointi ovat miehiä kiinnostavia puheenaiheita ja määrittyvät myönteisiksi suhteessa käsityksiin ja muistoihin, joissa menneisyyden työelämä näyttäytyy nykyistä pakkotahtisempana ja kuluttavampana. Tähtäsin aineistonhankinnassa edustavuuteen rajaamalla aineistonhankintani kolmeen alaan, joissa vaadittu koulutustaso ja työn tuottama rasitus poikkeavat toisistaan. Miesten toimijuus: valintoja ja vastarintaa Miestutkimus on tähän saakka ollut kiinnostunut erityisesti miesten välisestä kilpailusta ja miesten välisistä hierarkioista heidän toimintansa selittäjinä (esim. Artikkelien I ja II konteksti on jälkiteollistunut suomalainen työelämä, jossa miesten työmahdollisuudet sijaitsevat entistä enemmän tieto-, hoivaja palvelutyössä. Miehille mahdollistuu kokemus perinteisestä maskuliinisuudesta parantumisesta. Itsestä huolehtimista, joka tähtää suorituskyvyn ylläpitämiseen tai kasvattamiseen, arvioidaan myönteisesti. Sodasta ja maanpuolustuksesta ammentavat miessankareiden kuvat ovat osin korvautuneet palkkatyössä menestyvien miessankareiden kuvilla (Whitehead 2002). Tarkastelin väitöstutkimuksessani yhtäältä sitä, kuinka miehet suhtautuvat ympäristönsä itsestä huolehtimista koskeviin normeihin ja toiseksi sitä, millaisia mieheyden ja itsestä huolehtimisen välisiä yhteyksiä esiintyy suomalaisissa mediassa. Aineisto koostuu 18 teemahaastattelusta, jotka kokosin pääkaupunkiseudulla vuosina 2017–2018 media-alalta (n = 7), sosiaalija terveysalalta (n = 7) sekä logistiikasta (n = 4). Median muuttuva mieskuva Media käsittelee työhön liittyvää itsestä huolehtimista tavalla, joka uusintaa miesten ja palkkatyön välistä pitkäkestoista diskursiivista yhteyttä. Artikkelissa III tarkastelen syömishäiriöön sairastuneiden miesten elämänkerrallista puhetta. Työelämän tutkimuksessa on esitetty, että terveyspuhe ja terveyteen kohdistuva hienovaraisen vallankäyttö läpäisee nykyiset työorganisaatiot (Amsterdam & Eck 2019). Kolmessa ensimmäisessä artikkelissa haastatteluaineistoa on analysoitu temaattisesti. Hyödynsin media-aineiston tarkastelussa diskurssianalyysiä.. (Karjalainen 2018.) Mieheys ja itsestä huolehtiminen eivät aina ole ongelmattomasti yhteensovitettavissa (Pietilä 2008). Teollistumisesta johtuneen miesten ja naisten elinpiirien eriytymisen sekä erityisesti lisääntyneen yritystoiminnan myötä miehiä koskevien kertomusten ja myyttien sisältö alkoi muuttua 1900-luvun alussa. Lisäksi pyrin moninaisuuteen haastateltavien iän, etnisen taustan ja esimerkiksi seksuaalisen identiteetin osalta. Tutkimuksessani osallistuin miesten terveyskäyttäytymistä koskevaan keskusteluun tarkastelemalla miehiä vallankäytön kohteina sekä kokevina olentoina, joilla on tunteita ja jotka harjoittavat aktiivista toimijuutta suhteessa heihin kohdistuvaan viestintään ja normatiiviseen puheeseen. Ruumiin vahingoittuminen työsuorituksissa on nähty myönteisessä valossa osoituksena siitä, että mies on priorisoinut työn itsensä edelle ja suorittanut käsillä olevat työtehtävät sulkien kivun ja kärsimyksen kokemukset työelämän ulkopuolelle (Kortteinen 1992). Tällainen miehenä olemisen tapa on kuitenkin joutunut kriisiin terveyden ja hyvinvoinnin astuessa osaksi palkkatyötä ja ammattilaisuutta, jotka ovat edelleen tärkeä osa monien miesten myönteistä itseymmärrystä. Samalla työelämän lisääntyneeseen terveyspuheeseen liitettiin kielteinen mahdollisuus työnantajien pinnalliseen yhteiskuntavastuuseen, joka peittää alleen työyhteisössä piileviä rakenteellisia ongelmia. Siinä miehille ominaiseksi katsottu tapa laiminlyödä omaa terveyttä ja uhrata itsensä työlle ymmärretään Suomen kansallisesta historiasta kumpuaviksi hyödyttömiksi jäänteiksi. Artikkelissa V tarkastelen 25 tekstiä, esimerkiksi uutisia, mielipidekirjoituksia, henkilöhaastatteluja ja kolumneja, jotka käsittelevät sitä, kuinka pojat ja nuoret miehet huolehtivat itsestään ja kuinka heidän tulisi huolehtia itsestään voidakseen paremmin menestyä opinnoissa ja työelämässä. Vaikka haastatellut miehet kokivatkin, että miehinä heille sallitaan aiempaa enemmän ennen feminiinisiksi miellettyjä tunteita, ajatuksia ja tekoja, he eivät silti kokeneet työelämää normeista ja paineista vapaaksi toimintaympäristöksi. Aineisto koostuu kuudesta teemahaastattelusta, jotka tein keväällä 2015. Artikkeleissa IV ja V tarkastelen media-aineistoa, joka koottiin 1.1.2016–30.4.2016 työelämän tasa-arvoa tarkastelleessa WeAll-hankkeessa (Suomen Akatemian Strategisen rahoitusohjelma 2015–2020, hankenumero 292883). Henkilökohtainen hyvinvointi on teksteissä alisteista työn tuottavuudelle. 2 4 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 taa hyvinvointia koskevia toiveita ja normeja: hyvinvointi ja onnellisuus korkeaan samaistuvat suorituskykyyn, ja niiden ylläpitämisestä on tullut osa ammattilaisuutta. Haastateltavien mediaani-ikä oli 40 vuotta ja he olivat valkoisia, syntyperäisiä suomalaisia. Tämä muutos on tapahtunut myös Suomessa erityisesti 1960-luvun jälkeen Miten tein tutkimuksen. Väitöskirja koostuu viidestä artikkelista ja yhteenveto-osasta. Hyvinvoinnin kokemisen ja ilmaisemisen sekä esimerkiksi työpaikalla tapahtuvan liikunnan koettiin toisinaan muodostuvan mahdollisuuden sijaan pakoksi. Miesten haastattelupuhe, joka koski työpaikkojen terveyttä edistäviä hankkeita ja koko kaupallistuneiden terveystuotteiden tarjontaa, sisälsi sekä itseä hyödyttävien valintojen mahdollisuuden tunnistamista että kriittistä vastarintaa. Connell 2012; Courtenay 2000). Artikkelin IV aineisto koostuu 30 henkilöhaastattelusta, joiden päähenkilö on mies, joka huolehtii itsestään, hyvinvoinnistaan ja terveydestään työelämässä
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6939-6 LÄHTEET Amsterdam, N. Whitehead, S. Median puheenvuoroissa esitetään toive siitä, että itsestä huolehtimista voisi opettaa: kaikenkattavan valvonnan ja kurin sijaan yksilöt tulisi kasvattaa itse huolehtimaan omasta ruumiillisesta terveydestään, tarkastelemaan omia tottumuksiaan kriittisesti ja korjaamaan itseään työelämän vaatimustason muuttuessa. Scandinavian Journal of Management 35 (1), 46–55. Median ja työpaikkojen hyvinvointija terveyspuheen ihannekansalainen huoltaa mieltään, hyvinvointiaan, terveyttään ja itseään työtehon ja työn tuottavuuden lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi.. 2019. Tutkimukseni osallistuu myös keskusteluun terveyttä koskevan yksilön vastuun kasvun kouriintuntuvista, ruumiillisista seurauksista. Gender, Health and Theory: Conceptualizing the Issue, in Local and World Perspective. 2000. Miesten sankaruutta työelämässä rakentavia henkilökohtaisia ominaisuuksia ovat perinteisesti olleet ammattilaisuus, luovuus, ahkeruus ja sitkeys. Men and Masculinities: Key Themes and New Directions. Terve sotilas! Etnografinen tutkimus varusmiesten terveystajusta sosiaalisena ilmiönä. Jokinen, A. Isänmaan miehet: Maskuliinisuus, kansakunta ja väkivalta suomalaisessa sotakirjallisuudessa. Media näkee näitä ominaisuuksia myös siinä, että miehet ovat valmiita uhraamaan vapaa-aikaansa ja henkilökohtaisia resurssejaan oman terveytensä vaalimiseen. Tämä liittää itsestä huolehtimisen luontevaksi osaksi miehiin liittyvää työn sankaruutta: työelämän vaatimustason nousu pakottaa yksilöt huoltamaan terveyttään ja siksi itsehoiva kuuluu myös uskottavan miesammattilaisen työkalupakkiin. Kortteinen, M. Social Science & Medicine 74 (11), 1675–1683. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. Esitän, että itsestä huolehtiminen on liittynyt osaksi miehiin liitettyä sankaruutta työelämässä. Lisäksi pojille ominaisten mielenkiinnon kohteiden, kuten tietokonepelien, on katsottu passivoivan poikia ja heikentävän heidän ruumiillista kuntoaan: varusmiesten on katsottu jatkuvasti pehmentyvän (Ojajärvi 2015). Sankarimyyttien ohella toinen keskeinen poikia ja miehiä koskeva puhetapa on 1980-luvulta asti ollut huoli poikien huonosta koulumenestyksestä ja miesten vaarasta syrjäytyä (Lahelma 2014). Educational Research 56 (2), 171–183. & Eck, D. 2012. Tällöin hyvinvoinnin edistämistä koskevat projektit näyttäytyvät uusina velvollisuuksina ja uudenlaisena mahdollisuutena ohittaa työntekijöiden kokemukset työyhteisön epäkohdista. The Happiness Industry: How Government and Big Business Sold Us Well-Being. Connell, R. 2002. Hyvinvointi, terveys ja suorituskyky toimintaa ohjaavina ihanteina voivat myös johtaa itsen hellimiseen tavoilla, jotka kuluttavat ruumista. Uushenkinen työ: Mindfulness jälkimaallistumisen, uusliberalismin ja työn hämärtyvien rajojen risteyksessä. Elore 25 (1), 107–129. Median ja työpaikkojen hyvinvointija terveyspuheessa ilmenevä ihannekansalainen huoltaa mieltään, hyvinvointiaan, terveyttään ja itseään työtehon ja työn tuottavuuden lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi. “I Have to Go the Extra Mile”: How Fat Female Employees Manage Their Stigmatized Identity at Work. Erityisesti freelance-työlle tyypillinen vastuu itsestä ja omasta toimintakyvystä vailla ulkoista apua ja ohjausta saattaa johtaa terapeuttisen itsetutkiskelun, oivallusten ja uusien elämäntapavalintojen sijaan päihteiden ja ruuan käyttöön täsmälääkkeenä ahdistukseen. Kun työn sisältö koetaan kuluttavana tai työorganisaatio byrokraattisena ja hierarkkisena, hyvinvointia koskeva puhe hahmottuu käskynä voida hyvin. Tämä myönteinen itseymmärrys ei kuitenkaan ole mahdollista kaikille miehille. Troubling Discourses on Gender and Education. Kunnian kenttä: Suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona. Karjalainen, M. Uusi uljas mies. Courtenay, W. HENRI HYVÖNEN, FT postdoc-tutkija (Työsuojelurahasto 200493) Sukupuolentutkimus Helsingin yliopisto Artikkeli perustuu Henri Hyvösen väitöskirjaan Men, Work, and Care of the Self: Hybrid Masculinities in Finnish Working Life, joka tarkastettiin Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 19.3.2021. Tampere: Tampere University Press. London: Verso. 1992. 2018. Miesten välinen eriarvoisuus työelämässä ilmenee myös terveyttä ja hyvinvointia koskevassa puheessa. Davies, W. Constructions of Masculinity and Their Infuence on Men’s Well-being: A Theory of Gender and Health. Helsinki: Hanki ja jää. Lahelma, E. 2019. Pietilä, I. Ojajärvi, A. Between Rocks and Hard Places: Ideological Dilemmas in Men’s Talk About Health and Gender. Henkilökohtainen terveys ja erityisesti sekä ruumiillinen että henkinen suorituskyky nähdään kilpailuetuina, joihin miesten menestys työelämässä toistuvasti liitetään. Tampere: Vastapaino. Joillekin haastattelemilleni miehille tämä näyttäytyy mielekkäänä mahdollisuutena sekä osallistua sisällöllisesti aiempaa mielekkäämpään ja rationaalisemmin organisoituun työelämään. 2015. Cambridge: Polity Press. Social Science & Medicine 50 (10), 1385–1401. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 2 5 (Jokinen 2019). 2014. 2015. 2008
Tämän suullisen ja kirjallisen osuuden sisältävän kokeen voi suorittaa reilun vuoden opintojen jälkeen, kuten itse tein: taloudelliset houkuttimet auttavat kiirehtimään opinnoissa! Normaalin laitoksen tarjoaman stipendin ohella lisärahoitusta voi ja pitää hakea vuosittain erilaisista valtakunnallisista ja provinssin sisäisistä apurahasäätiöistä. Sekä maisterinettä tohtorintutkintoon kuuluu yliopistossamme vain opintopisteen verran teoriaopintoja, ja ohjelmat ovat muuten hyvin tutkimuspainotteisia. Olen saanut tarkastella kolmen maan käytäntöjä opiskelijan ja tutkimusassistentin näkökulmasta. Olisiko yliopistomaailma perusytimeltään melko samanlainen ympäristö kaikkialla. Kanadassa väitöskirjaopiskelija sen sijaan saa apurahaa, joka on niukka mutta verovapaa, suuruusluokaltaan 25 000 Kanadan dollaria vuodessa. Lukukausimaksuista osan voi lisäksi anoa takaisin veronpalautuksina, mutta verot täytyy täällä raportoida itse. Sen ohella opetuksesta maksetaan erikseen normaalia palkkaa, joten bruttotuloja on mahdollista kasvattaa opettamalla perustutkintolaisia. Eräs ero tohtorikoulutuksen osalta Kanadan ja Suomen välillä on sen rahoitusmalli. Suoritin kaksi maisterintutkintoani Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa, jonka jälkeen muutin Irlantiin ja työskentelin 2,5 vuotta tutkimusassistenttina liikuntafysiologian parissa Limerickin yliopistossa. Stereotypia kanadalaisten ystävällisyydestä ja tuttavallisesta kohteliaisuudesta kyllä pitää paikkansa, joten small talkia on harrastettava hississä ja luontopolulla. Esimeriksi erot eri tutkimusryhmien henkilöstön ja resurssien välillä tuntuisivat olevan suurempia yliopistojen sisällä kuin niiden välillä. Suomessa rahoitus on yleensä yksinkertaisempi, eli väitöskirjatutkija on yliopiston palkkalistalla ja nauttii normaaleista työntekijän eduista ja velvollisuuksista. Suomessa esseemuotoisen tentin arvosteluperusteet ovat usein hämärän peitossa opiskelijalle, ja siltä vältytään Kanadan systeemissä. Pakollisen kandidaattikokeen läpäisyn jälkeen maksut putoavat neljännekseen. Tämä tuntuu pätevän ainakin, kun vertaillaan maita, joissa yhteiskuntarakenne ja koulutusjärjestelmä on samankaltainen. 2 6 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 N Ä I N M A A I L M A L L A Väitöskirjaa Kanadan malliin Opiskelen tohtorikoulutettavana toista vuottani Calgaryn yliopiston kinesiologian laitoksella Kanadassa. Kalliovuoret siintävät kivenheiton päässä, joten talviurheilulajit, hiihto ja vaellus ovat myös melkeinpä jokaisen harrastuslistalla. Tämä aiheuttaa opettajalle lisätyötä kurssin suunnittelussa mutta toisaalta helpottaa arviointia. Calgaryn yliopistolla on tunnetusti pitkät perinteet liikuntatieteissä. Kinesiologian laitoksen yhteydessä on muun muassa uimahalli, pikaluistelurata, kaksi sisäjuoksurataa, kuntosali, kiipeilyseinä, koripalloareena ja monia muita tiloja pienemmille lajeille. Yliopistolla akateeminen vapaus näkyy siinä missä Suomessakin, eli työaikoja ei juuri seurata ja jokainen tekee. Pitkän haun jälkeen omalta tuntuva väitöskirjapaikka löytyi kuitenkin Calgarysta, ja on vaikea kuvitella paremmin sopivaa paikkaa omien tutkimusintressieni osalta. Kansainväliseltä opiskelijalta lukukausimaksut nielaisevat apurahasta puolet, mikä tuntuu suomalaisesta paljolta, mutta opiskelu on Yhdysvaltoihin verrattuna halpaa. Liikuntaa ja urheilua myös arvostetaan korkealle ja yliopistourheilu on suuressa roolissa kampuksella. Joitakin eroja toki on, joten tässä muutama poiminta. Jääkiekko ja kanadalainen jalkapallo ovat suosittuja joukkuelajeja ja suurta viihdettä paikallisille, vaikka jälkimmäisen viehätys ei allekirjoittaneelle oikein aukea! NHL-jääkiekko onkin sitten parempaa viihdettä ja Calgary Flames tietysti vetää kaupungin areenan täyteen. Yritin pitkään miettiä, mitä olennaisia eroja Suomen, Irlannin ja Kanadan välillä akateemiselta puolelta voisi löytää, mutta totta puhuen se on vaikea tehtävä. Opettaminen kuuluu osana työnkuvaan ja lukukausimaksuja ei käytännössä ole. Vaikka olenkin tutkijaurani alkutaipaleella, olen ehtinyt opiskella ja työskennellä useammassa yliopistossa ennen tänne tuloani. Opetuksen sisältö ja opiskelijoiden arviointi on täällä varsin tarkoin säädelty, joten kurssiarvosanan määräytyminen ja kokeiden vaatimukset ovat selkeästi eritelty jo ennen kurssin alkua reilun kohtelun takaamiseksi. Väitöskirjani käsittelee hapenkuljetuksen ja erityisesti hemoglobiinimassan adaptaatiomekanismeja sekä sen merkitystä submaksimaalisessa kestävyyssuorituskyvyssä. Titteleitä käytetään harvoin edes virallisemmissa sähköposteissa, toisin kuin etelänaapurissa, jossa akateeminen etiketti vaatii jäykempää kielenkäyttöä. Kanadalaisten kanssa työskentely on mutkatonta ja pohjoiseurooppalaiseen täsmällisyyteen tottuneelle luontevaa – asiat hoituvat sovittuun kellonaikaan eivätkä kokoukset veny ylipitkiksi. Myös maisterintutkintoa suorittavat voivat toimia täällä opetusapulaisina, sillä he ovat jatko-opiskelijoita, toisin kuin Suomessa. Villin luonnon ja uusien vapaa-ajan aktiviteettien sijaan tutkimusja opetuspuoli onkin tutumpi maailma
Vaikka kuntotestauslabrassa on tiukat ohjeet testattavien ja tutkijoiden suojaamiseksi, on koko henkilöstön altistumisriski melko suuri, jos virus pääsee tiloihin. Ehkä seuraavat viimeiset kaksi vuotta opinnoistani sujuvat hieman normaalimmissa merkeissä ja pääsen puolustamaan tuloksiani livenä Zoomin sijasta – perinteisiä väitöstilaisuuksia ei ole vuoteen järjestetty. Kanadan ilmainen terveydenhuolto kattaa onneksi ulkomaiset opiskelijat. Kandidaattikoe on formaatiltaan samanlainen ja onkin hyvää harjoitusta väitöskoitokseen. Ketään ei pakoteta töihin, mutta melkein kaikki opiskelijat haluavat jatkaa datankeruutaan riskistä huolimatta. Painetta toisaalta aiheuttaa yhden vastaväittäjän sijaan kokonainen paneeli kuulustelijoita, joista jokainen haastaa tohtorikokelaan omalla vuorollaan. Koronaviruspandemia sulki yliopiston ovet moneksi kuukaudeksi vuoden 2020 aikana, mutta Albertan provinssi on ottanut rajoitusten suhteen kevyemmän linjan kuin moni muu, hyvässä ja pahassa. Kuva: Hilkka Kontron kotialbumi. Viikonloppuisin kampuksella on mukavan hiljaista, ja vain jatko-opiskelijat valuvat toimistoihinsa kirjoittamaan. Väitöstilaisuudet täkäläisittäin ovat varsin arkisia Suomen juhlaviin tilaisuuksiin verrattuna. Mutta epidemia aiheuttaa joka tapauksessa stressiä, joten puremme hammasta ja odotamme rokotuksia, joita henkilöstö on nyt alkanut saada. Me jatko-opiskelijat olemme päässeet takaisin laboratorioihimme keräämään aineistoa jo viime syyskuusta lähtien, mikä on ollut siunaus tutkimuksen etenemisen kannalta. Sitä odotellessa on hyvä käydä viikonloppuisin hengittämässä vuoristoilmaa 2000?3000 metrin korkeudessa! HILKKA KONTRO PhD Researcher University of Calgary hilkka.kontro@ucalgary.ca Painetta aiheuttaa yhden vastaväittäjän sijaan kokonainen paneeli kuulustelijoita, joista jokainen haastaa tohtorikokelaan omalla vuorollaan. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 2 7 työtään oman rytminsä mukaan – mutta amerikkalaista kellon ympäri työskentelyä ei juuri ihannoida, vaan kahdeksasta neljään on tyypillinen työpäivä perheellisille professoreille. Toisaalta koronaa on ollut yliopistolla runsaasti; useamman kerran viikossa saamme tilannetiedotteen uusista tapauksista kampuksella ja mahdollisista altistustilanteista. Rajoitusten noudattaminen ja laboratorioiden auditointi aiheuttavat lisästressiä sekä opiskelijoille että ohjaajille. Albertan konservatiivihallitus on koko epidemian aikana rajoittanut yksilönvapauksia niin vähän kuin mahdollista. Ainostaan kaksi liikuntafysiologian laboratoriota pysyi auki syksyn 2020 aikana koko Kanadassa
(2021, verkossa). Journal of Sport and Social Issues. The extractives industry, sport, and sustainable development. C. LÄHDE Millington, Rob; Giles, Audrey R.: Luijk, Nicolien van ja Hayhurst, Lyndsay M. Urheilun ja vapaa-ajan sponsoroinnista tulee keino, jolla yritys saa kirjoittamattoman oikeuden toimia yhteisössä ja alueella, vaikka sen ohjelmat eivät välttämättä edistä aitoa kestävyyttä. Rob Millington tutkimusryhmineen tarkasteli urheilun hyödyntämistä Rio Tinton ympäristöja kestävyysohjelmissa Kanadan pohjoisen alueen alkuperäisväestön keskuudessa. Kanadassa kaivosyhtiö Rio Tinto on käyttänyt urheilupalveluiden sponsorointia viherpesunsa välineenä maan alkuperäisväestön asuinalueella. Aineistona olivat Kanadan suurimman kaivosyrityksen kestävän kehityksen julkiset asiakirjat ja julistukset vuosilta 2012?2017. Kun huomiota suunnataan yhteisön kestävään kehittämiseen, niin yrityksen varsinainen toiminta jää sivuun valokeilasta. Rio Tinto on kansainvälinen kaivosyritys, joka toimii hyvin aktiivisesti Kanadan alkuperäisväestön alueella. Yritykset myös olettavat kestävyysohjelmissaan automaattisesti yhteisöjen kaipaavan ulkopuolista kehitystyötä. DOI 10.1177/0193723521991413 Kuvakaappaus Rio Tinton Diavikin timanttikaivosalueen sosiaalista työtä esittelevältä videolta.. Analysoimalla aineistoa kriittisen diskurssianalyysin välinein Millington ryhmineen tutki, kuinka Rio Tinto käyttää urheilun ja kaupallisen kestävän kehityksen yhdistelmää edistäessään omaa kestävän kehityksen agendaansa Kanadan alkuperäisväestöjen parissa. 2 8 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 T U T K I M U S U U T I S I A Yhteiskuntatieteet ANNA-LIISA OJALA anna-liisa.ojala@jamk.fi Urheilusponsorointi ei välttämättä muuta yrityksen toimintaa kestäväksi Urheilu on yleensä yhteiskunnissa suosittua, joten sen varjolla voidaan toteuttaa toimia, jotka eivät kestä päivänvaloa. Urheilua tukemalla yritys viestii valmiudestaan korvata aiheuttamiaan haittoja paikallisille yhteisöille. Sport for sustainability. Yritys on julistanut olevansa kaupallisen kestävän kehityksen ykköstoimija sekä alkuperäisväestön oikeuksien että korkealaatuisten ympäristöstandardien näkökulmista. Samalla kun Rio Tinto sponsoroi urheiluseuroja ja -tapahtumia kehittämiensä urheiluja vapaa-aikaohjelmien kautta, se julistaa niiden tarjoavan alustan kestävälle sosiaaliselle muutokselle
DOI 10.1177/1012690218807364 Ongelmapelaamisella yhteys otteluiden reaaliaikaiseen seuraamiseen Intensiivisesti urheilua seuraavilla o n suurempi todennäköisyys kehittyä peliongelmaisiksi kuin sitä vähemmän intohimoisesti seuraavilla. Noin 650 ihmisen vastausten perusteella he tarkastelivat, kuinka reaali aikainen pelien seuraaminen vaikutti vedonlyöntiin sekä muuhun mahdolliseen riskikäyttäytymiseen, kuten alkoholinjuontiin ja liialliseen pikaruoan syöntiin. LÄHDE Lopez-Gonzales, Hibai; Griffiths, Mark D. Choin mukaan eronteoilla muodostettu kansalaisuuskäsitys hankaloittaa uusien korealaisten sisäänpääsyä osaksi kuviteltua yhteisöä huolimatta siitä, että valtio virallisesti hyväksyisi ihmisen kansalaisuuden. Lisäksi kirjoitukset Erupesta ja muista urheilijoista paljastavat, että ulkomaalaistaustaiset urheilijat hyväksytään helpommin korealaisiksi, mikäli he ovat sattuneet syntymään Etelä-Koreassa. ja Estévez, Ana (2020). Ongelmapelaamisella ja sitoutuneella urheilun seuraamisella oli tulosten mukaan vahva yhteys. Nimensä korealaiseksi muuttaneenakin Oh Joohan joutuu yhä monien muiden muuttajien tapaan todistamaan kansalaisuuttaan läpi elämän kelvatakseen uusille maanmiehilleen. Vaikka passin voi saada pikavauhtia, niin tie korealaiseksi on pitkä. Korealaiset kantavat myös miehitetyn maan taakkaa tarinoissaan, ja urheilu on ollut heille keino rakentaa kansallisidentiteettiä ja omia rajoja. Tutkimuksen pohjalta voi myös kysyä, ovatko sekä urheilun intensiivinen seuraaminen että vedonlyönti mekanismeja, joilla ihmiset pyrkivät pakenemaan muita stressitekijöitä elämässään. International Review for the Sociology of Sport 55(3), 361–379. Choin mukaan Erupen jäsenyys kuvitellussa yhteisössä ei ole virallisesta kansalaisuudesta huolimatta vieläkään toteutunut. Erupen kansalaisuus on herättänyt mediakeskustelua ennen muuta kahdesta teemasta. Toiseksi korealaistuneita urheilijoita ei ole koettu aidoiksi korealaisiksi. LÄHDE Choi, Yeomi (2020) Running for Korea: Rethinking of sport migration and in/flexible citizenship. Mittaristoa muodostettaessa hyödynnettiin monia aiemmin kehitettyjä malleja, kuten The motivation scale for sport consumption (MSSC) ja Problem cambling severity index (PGSI). Griffiths ja Ana Estévez tutkivat ongelmapelaamisen ja otteluiden aikaisen vedonlyönnin yhteyttä verkkokyselyllä Espanjassa. Hegemonisesta korealaiskäsityksestä ulkoisesti poikkeavan Erupen tummaihoisuus, heimotausta sekä vaillinainen korean taito on nostettu mediassa esiin seikkoina, jotka estävät alkuperäisten korealaisten samaistumista Erupen menestykseen. Tulosten perusteella voi kuitenkin sanoa, että intensiivisesti urheilua seuraavien todennäköisyys olla myös ongelmapelaaja on kasvanut. Hibai Lopez-Gonzales, Mark D. Tutkijat kuitenkin muistuttivat, ettei tulosten perusteella pystytä nimeämään kausaalisuhdetta. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 2 9 T U T K I M U S U U T I S I A Passi antaa kansalaisuuden, mutta ei tee korealaiseksi Monet valtiot joustavat kansalaisuuskäytännöissään saadakseen kansainvälisille areenoille menestyjiä. Etelä-Korea on vuodesta 2011 myöntänyt kansalaisuuksia talouden, tieteen, taiteen ja urheilun taitajille. Etelä-Korea kuuluu urheilun perusteella kansalaisuuksia nopeutetusti myöntäneisiin maihin. In-play betting, sport broadcasts, and gambling severity: a survey study of Spanish sports bettors on the risk of betting on sport while watching it. Vaikka nykyaikaa on aiemmissa tutkimuksissa nimitetty monikansalliseksi aikakaudeksi, ovat urheilijuuteen liittyvät kansalaisuuskysymykset yhä perin joustamattomia. Prosessia kutsutaan Etelä-Koreassa luonnollistamiseksi [naturalization]. Urheilijoille kansalaisuuksia on myönnetty enemmän kuin muilla aloilla. DOI: 10.1177/2167479518816338. Lisäksi ongelmapelaamisella ja otteluiden reaaliaikaisella katsomisella oli vahva yhteys muihin riskikäyttäytymisen muotoihin. Ensinnäkin urheilijoiden rekrytointia Etelä-Korean menestystä varten ei ole koettu olympiahengen mukaiseksi tai maan omaa urheilujärjestelmää kehittäväksi. Choi on tutkinut media-aineistojen sekä Etelä-Korean valtion asiakirjojen pohjalta kansalaisuuden rakentumista urheilijuuteen tukeutuen. Kiihkeä uppoutuminen otteluihin ja peliongelmaisuus ovat yhteydessä myös muihin riskikäyttäytymisen muotoihin, kuten alkoholin liikakäyttöön ja huonoihin ruokailutottumuksiin. Korealaisuus perustuu yhä myyttiselle ajatukselle, jonka mukaan korealaiset ovat yhtä rotua ja kansaa. Vastaajista 75 prosenttia oli miehiä. Comminication & Sport 8(1), 50–71. Yeomi Choi tarkastelee kansalaisuutta kenialaissyntyisen, sittemmin eteläkorealaistuneen maratoonarin, Wilson Loyanae Erupen elämän ja uran kautta. Vuoden 2018 talviolympialaisissa yli kymmenen prosenttia Etelä-Koreaa edustaneista urheilijoista oli käynyt läpi luonnollistamisprosessin
Yhtä lailla merkittävä oli esimerkiksi perheen ja ystävien antama epävirallinen sosiaalinen tuki. Tutkimukseen osallistui 202 kanadalaista jääkiekkoilijaa 15 eri juniorijoukkueesta. 3 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 T U T K I M U S U U T I S I A Psykologia HANNA-MARI TOIVONEN hanna-mari.h-m.toivonen@jyu.fi Kuva: Tomi Vastamäki Miten tukea valmentajia ja muita toimijoita huippu-urheilussa. Factors perceived to affect the wellbeing and mental health of coaches and practitioners working within elite sport. Haastateltavat kuvailivat esimerkiksi tarkoituksen ja innostuksen puuttuvan arjestaan töihinpaluun jälkeen. Tärkeäksi koettiin lisäksi virallinen sosiaalinen tuki, kuten mentorit, vertaiset ja esimiehet. Lisäksi uudet tai yksinään toimivat työntekijät kokivat vähäisen ammatillisen keskustelun, kollegoiden välisen sosiaalisen kanssakäymisen niukkuuden ja henkilökohtaisista huolista keskustelun puutteen heikentävän hyvinvointiaan ja mielenterveyttään. Hill tutkimusryhmineen haastatteli yksittäin tai ryhmissä 11:tä huippu-urheilun parissa työskentelevää lajivalmentajaa tai muuta toimijaa, kuten fysiikkavalmentajaa, ravintovalmentajaa, fysioterapeuttia, analyytikkoa ja urheilupsykologia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää joukkueiden ryhmäyttämistapojen, pelaajien sosiaalisen identiteetin ja joukkueiden koheesion välisiä suhteita.. Äkillinen työkuorman kasvu, kilpailujen jälkeinen tyhjyyden tunne sekä eristyneisyyden tunne puolestaan ovat riskitekijöitä, jotka heikentävät valmentajien ja muiden toimijoiden hyvinvointia ja mielenterveyttä. Psykologiselle tuelle olisi siis tarvetta kilpailuiden jälkeen. Chamberlain, Hall ja Benson osoittivat, että erityisesti valmentajalähtöisellä ryhmäyttämisellä voitiin vaikuttaa myönteisesti pelaajien sosiaaliseen identiteettiin. Johtajat, jotka loivat hyvän työympäristön yhteisen vision, selkeiden odotusten, helposti lähestyttävän ja joustavan johtajuustyylin sekä työntekijöiden arvostamisen ja osallistamisen kautta, tukivat toimijoiden hyvinvointia ja mielenterveyttä. Tutkimuksessa selvitettiin huippu-urheiluvalmentajien ja muiden huippu-urheilutoimijoiden hyvinvointia ja mielenterveyttä edistäviä ja alentavia tekijöitä. (2021). DOI: 10.1037/spy0000263 Ryhmäyttämiseen kannattaa panostaa Uusien jäsenten integraatioprosessi , jota kutsutaan myös ryhmäyttämiseksi, on keskeinen keino optimaalisen sosiaalisen ympäristön luomisessa nuorten urheilussa. Tehokas organisaatiokulttuuri, työntekijät huomioivat johtajat sekä laadukas sosiaalinen tuki suojelevat ja edistävät huippu-urheiluvalmentajien ja muiden huippu-urheilutoimijoiden hyvinvointia ja mielenterveyttä. LÄHDE Hill, D. Sport, Exercise, and Performance Psychology. Toiminnassa olisi tunnistettava yksilötaso (toimijoiden taitojen kehittäminen), mikrotaso (sosiaaliset verkostot) ja organisaatiotaso (visio ja arvot). M., Brown, G., Lambert, T.-L., Mackintosh, K., Knight, C., & Gorczynski, P. Samalla myös joukkueen sosiaalinenja tehtäväkiinteys kehittyivät. Urheilijoiden kanssa työskentelyä pidettiin työläänä, mutta työtaakkaa odotettuna ja hallittavana. Tehokas organisaatiokulttuuri, joka piti sisällään selkeän vision, yhteenkuuluvuuden tunteen sekä yhtä aikaa haastavan ja kannustavan ympäristön, koettiin hyvinvointia ja mielenterveyttä ylläpitäväksi ja edistäväksi. Etenkin akuutti työtaakan kasvu heikensi hyvinvointia ja mielenterveyttä, jolloin lisäresursseille ja -tuelle olisi ollut tarvetta. Aika ajoin työkuorman nähtiin kuitenkin lisääntyvän merkittävästi akuuttien vaatimusten, resurssien kohdentamisen, uusien kokemattomien työntekijöiden, jatkuvasti tavoitettavissa olemisen sekä isojen tapahtumien ja kilpailuiden johdosta. Tutkijoiden mukaan olisi siis hyvä ottaa systeeminen lähestymistapa huippu-urheiluvalmentajien ja muiden huippu-urheilutoimijoiden hyvinvoinnin ja mielenterveyden tueksi. Myös paluuta arkeen suurkilpailuiden, kuten olympialaisten, jälkeen pidettiin vaikeana ja hyvinvointia ja mielenterveyttä heikentävänä
Päätöksentekokyky kehittyi erityisesti nuorimmalla ikäryhmällä (11?12-vuotiaat). DOI: 10.1080/10413200.2020.1868618 Uuden jäsenen liittyminen joukkueeseen on sopiva hetki muokata ja vahvistaa joukkueen identiteettiä, normeja ja kulttuuria.. LÄHDE Kent, S., Devonport, T. Journal of Applied Sport Psychology. Sport, Exercise, and Performance Psychology. Kentin ja tutkimusryhmän tutkimukseen osallistui 82 Englannin Valioliigajoukkueiden akatemioissa pelaavaa 11?18-vuotiasta jalkapalloilijaa, jotka suorittivat päätöksentekokykyä ja jalkapallotaitoa vaativan tehtävän. Osallistujat jaettiin sen jälkeen satunnaisesti interventioja kontrolliryhmiin. LÄHDE Chamberlain, J. Implementing a pressure training program to improve decisionmaking and execution of skill among premier league academy soccer players. Interventioryhmälle järjestettiin viikon välein kolme 30 minuutin työpajaa, jossa he kehittivät paineensietokykyään. Eri ikäisten pelaajien kehitysvaiheet tulee myös huomioida. Vanhemmissa ikäryhmissä, etenkin 17?18-vuotiaissa, kaikki pelaajat eivät kuitenkaan pitäneet työpajaa kovin hyödyllisenä, eivätkä suorittaneet pyydettyjä reflektointeja. J., Lane, A. Akatemiaympäristössä suoritettava ohjelma on kuitenkin rakennettava organisaation aikataulujen ehdoilla, jotta se voidaan toteuttaa. (2021). Uuden jäsenen liittyminen joukkueeseen on sopiva hetki muokata ja vahvistaa joukkueen identiteettiä, normeja ja kulttuuria. DOI: 10.1037/spy0000262 Paineensietoa kehittämällä voi edistää päätöksentekoa ja suoritusta Paineensietokykyä testaavan tehtävän, sitä käsittelevien työpajojen ja päiväkirjan yhdistelmä voi auttaa jalkapallon akatemiapelaajia suoriutumaan stressaavasta tilanteesta paremmin. & Nicholls, W. Suoritukset mitattiin ja tulokset asetettiin paremmuusjärjestykseen, ja julkaistiin osallistujille ulkoisen paineen luomiseksi. Lisäksi he pitivät päiväkirjaa, jossa reflektoivat taitojaan. Kuusi viikkoa myöhemmin mukana pysyneet 68 pelaajaa tekivät uudelleen saman paineen alla suoritettavan tehtävän, ja 12 viikon seurannassa jäljellä olleet 26 pelaajaa toistivat tehtävän vielä kertaalleen. Paineensietokyvyn kehitysohjelma edisti päätöksentekokykyä ja suoritusta kaikilla ohjelmaan osallistuneilla iästä riippumatta. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 3 1 T U T K I M U S U U T I S I A Ryhmäyttämistapoja tutkittiin tarkoitukseen kehitetyllä mittarilla, joka validoitiin tutkimuksen yhteydessä. J., Hall, C. R., & Benson, A. Ryhmäyttämistavoista pelaajien käsityksiä positiivisesta sosiaalisesta identiteetistä ja joukkueen kiinteydestä tukivat erityisesti kokeneempien ja uusien pelaajien välinen tehtävään liittyvän tiedon jakaminen, vuorovaikutus harjoitusten ja pelien ulkopuolella sekä keskustelu rooleista valmentajien kanssa. Tutkijat uskovat, että osa pelaajista ei halunnut paljastaa omia epäonnistumisiaan, koska he pelkäsivät tuovansa esiin heikkouksia, jotka saattaisivat vaikuttaa heidän uraansa. Lopuksi 16:tta pelaajaa haastateltiin. Tutkijat osoittivat uusien jäsenten integraatiotavan vaikuttavan pelaajien sosiaaliseen identiteettiin ja joukkueen kiinteyteen. Menetelmä auttoi myös ylläpitämään keskittymistä, mikä vahvisti päätöksentekokykyä. Tutkijoiden mukaan etenkin vanhimmilla osallistujilla painetta olisi kuitenkin voinut lisätä esimerkiksi ottamalla valmentaja mukaan palkitsemiseen tai kielteisen palautteen antamiseen. Suorituksen näkökulmasta interventio oli hyödyllisin 13?14 ja 17?18-vuotiaille, jotka pystyivät kehittämään merkittävästi suoritustaan. Osallistujien poisjäännit johtuivat pitkälti loukkaantumista, sairastumisista ja peliaikatauluista. Myös pelaajien sosiaalista identiteettiä ja pelaajien käsityksiä joukkueen kiinteydestä mitattiin itsearviointikyselyillä. Mittaria täyttäessään pelaajat arvioivat esimerkiksi kokeneiden pelaajien tehtävään liittyvän tiedon jakamista uusille jäsenille, uusien jäsenten osallistamista sosiaalisiin aktiviteetteihin joukkuetasolla sekä valmentajien uusille pelaajille tarjoamaa yksilöllistä tietoa heidän roolistaan ja vastuistaan. How team socialization processes relate to youth ice hockey players’ social identity strength and cohesion. (2021). Haastattelujen perusteella paineensietokykyä käsitelleet työpajat ja päiväkirja auttoivat pelaajia ymmärtämään ajatuksiaan ja sopeuttamaan niitä tilanteiden vaatimalla tavalla. M. J
Opiskelijat olivat kotoisin Afganistanista, Syyriasta, Somaliasta, Etiopiasta tai Albaniasta. Vaikka liikuntataitojen oppiminen on välttämätöntä ikäja kehitystasolle tyypillisiin liikuntaleikkeihin, -peleihin ja muihin aktiviteetteihin osallistumisen kannalta, niin luottamus omiin taitoihin voi nousta ratkaisevan tärkeäksi osallistumisehdoksi varsinkin murrosikäisillä. Koettua motorista pätevyyttä selvitettiin oppilaiden itsearviolla siitä, kuinka hyviksi he kokevat itsensä 13:ssa eri liikkumisen perustaidossa. Nuoret kokivat ruotsalaisen liikunnanopetuksen kokonaisuudessaan merkityksellisempänä verrattuna aikaisemman kotimaansa liikunnanopetukseen. Physical Education and Sport Pedagogy. On olennaista tiedostaa, että liikuntataitojen ja koetun pätevyyden keskinäinen suhde tyypillisesti vahvistuu iän myötä. DOI:10.1080/17408989.2021.1911980. Examining early adolescents’ motivation for physical education: associations with actual and perceived motor competence. LÄHDE Cseplö, E., Wagnsson, S., Luguetti, C. Tutkimus tukee käsitystä, että varhaismurrosikäisten nuorten omaehtoista liikuntamotivaatiota liikuntatunneilla voidaan vahvistaa ennen kaikkea tukemalla luottamusta omiin liikuntataitoihin. & Spaaij, R. 3 2 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 T U T K I M U S U U T I S I A Pedagogiikka ARTO LAUKKANEN arto.i.laukkanen@jyu.fi Onko koettu motorinen pätevyys todellisia liikuntataitoja tärkeämpää. DOI: 10.1080/17408989.2020.1806995 ”Opettaja saa meidät tuntemaan kuin olisimme yhtä perhettä” Ruotsissa toteutetun haastattelututkimuksen mukaan pakolaistaustaiset 16-18-vuotiaat nuoret kokevat ruotsalaisen liikunnanopetuksen erittäin myönteisenä ja itselleen merkityksellisenä kasvualustana. Espanjan Valencian alueen alaja yläkouluissa toteutettu tutkimus osoitti, että oppilaiden kokemus motorisesta pätevyydestä selitti merkitsevästi (12 %) heidän liikuntamotivaatiotaan liikuntatunnilla. Oppilaiden (n = 236, ikä 11?14 vuotta) liikuntataitoja mitattiin dynaamista koordinaatiota painottavalla testistöllä. LÄHDE Estevan, I., Bardid, F., Utesch, T., Menescardi, C., Barnett, L.M. Tutkimuksen tekijät ehdottavatkin, että voimavarakeskeisiä lähestymistapoja tulisi hyödyntää liikunnanopetuksessa pakolaistaustaisten nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Puolistrukturoituidut haastattelut perustuivat voimavarakeskeiseen lähestymistapaan ja niihin osallistui kahdessa ruotsalaisessa lukiossa yhteensä 12 pakolaistaustaista opiskelijaa (7 poikaa ja 4 tyttöä). Physical Education and Sport Pedagogy. & Castillo, I. Liikuntataitojen opettaminen sekä liikunnallisen elämäntavan ja myönteisen minäkuvan kehittymisen tukeminen kuuluvat liikunnanopetuksen keskeisiin tavoitteisiin alaja yläkouluissa. Se voi toisaalta vahvistaa pakolaistaustaisten nuorten luottamusta omaan identiteettiinsä ja oikeuksiinsa sekä tuoda heille tunnustusta uuden yhteisön sisällä. Erityisen tärkeää tasapainon löytäminen on liikuntataitonsa heikoksi kokevien oppilaiden kannalta. Samalla niiden suhde yksilön liikuntakäyttäytymiseen myös muuttuu. Liikuntakasvattajan onkin tärkeää pyrkiä löytämään optimaalinen tasapaino esimerkiksi palautteenannossa, jotta hän tukee sekä oppilaan taidon oppimista että luottamusta omiin liikuntataitoihinsa. Tutkimuksen tekijät ehdottavat, että itsemääräämisteoriapohjainen psykologisia perustarpeita tukeva lähestymistapa voi auttaa oppilaita kehittymään taitaviksi, luottavaisiksi ja motivoituneiksi liikkujiksi. Tämä selittyi lyhyen aikavälin (sosiaalinen kanssakäynti, terveyden ja hyvinvoinnin paraneminen) ja pitkän aikavälin (tulevaisuutta varten oppiminen) koetuilla hyödyillä. Liikuntatunnit koetaan myös hyödyllisenä paikkana luoda sosiaalisia suhteita opettajiin ja kanssaopiskelijoihin. 2020. Motivaatiota arvioitiin käyttämällä validoitua kyselyä liikkumisen omaehtoisesta motivaatiosta liikuntatunnilla. Tutkimus herättää lupauksia liikunnanopetuksen mahdollisuuksista tukea integraatiota kaksisuuntaisena prosessina. Liikunnanopetus voi osaltaan auttaa pakolaistaustaisten nuorten pääsemään sisään maan kulttuurisiin rakenteisiin ja käytänteisiin. ‘The teacher makes us feel like we are a family’: students from refugee backgrounds’ perceptions of physical education in Swedish schools. Sen sijaan oppilaiden todelliset mitatut liikuntataidot eivät sitä tehneet. Liikuntataidoiltaan itsensä heikoksi kokevilla koettu motorinen pätevyys selitti liikuntamotivaatiota keskimäärin enemmän kuin oppilailla, jotka kokivat itsensä liikuntataidoiltaan vahvoiksi
Haasteena on kuitenkin se, että liikunnanopetuksessa opitut taidot siirtyvät tutkitusti rajallisesti lasten ja nuorten vapaa-ajan aktiviteetteihin. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 3 3 T U T K I M U S U U T I S I A Pyöräilytaito on perustavanlaatuinen liikkumistaito Irlantilainen tutkimusryhmä osoitti, että potkupyörällä ajo on varhaiskasvatusikäisillä lapsilla itsenäinen taito perinteisesti perustaidoiksi katsottujen tasapaino-, liikkumis(esimerkiksi juokseminen ja hyppääminen) ja välineenkäsittelytaitojen (esimerkiksi pallon heittäminen) ohella. Perustavanlaatuiseksi liikkumistaidoksi on ehdotettu pyöräilyn lisäksi esimerkiksi myös kehonpainoharjoittelua. LÄHDE Kavanagh, J.A., Issartel, J. Kuva: Antero Aaltonen. 2020. & Moran, K. Pyöräilyn osaamisen on ehdotettu olevan yksi näistä taidoista. Taitokategorioiden selvittämiseksi tutkijat käyttivät faktorianalyysiä. Tuore tutkimus tukee ajatusta siitä, että pyöräilytaidon opettaminen voisi kuulua yhdeksi liikuntakasvatuksen tavoitteeksi perinteisesti ajateltujen liikkumisen perustaitojen rinnalla. Journal of Science and Medicine in Sport 23 (2), 171?175. Tutkimus liittyy keskusteluun siitä, kuuluisiko perinteisten liikkumisen perustaitojen lisäksi liikuntakasvatuksessa opettaa liikunnallisen elämäntavan ylläpitämisen kannalta perustavanlaatuisiksi katsottavia liikkumistaitoja. Quantifying cycling as a foundational movement skill in early childhood. Liikunnalliseen elämäntapaan kasvattaminen on yksi liikuntakasvatuksen ydintavoitteista. Tulos perustuu 97:n 4?5-vuotiaan lapsen potkupyöräilytaitojen sekä tasapaino-, liikkumisja välineenkäsittelytaitojen mittaamiseen. Aihepiirin tutkimus on vasta aluillaan
Sekä Jurakin ja työtoverien että Wahl-Alexahnderin ja Camicin tuoreiden tutkimusten perusteella lasten ja nuorten fyysinen kunto oli heikentynyt huomattavasti pandemiarajoitusten aikana. 3 4 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 T U T K I M U S U U T I S I A Lääketiede EERO A. Terveellisten elintapojen jatkaminen syntymän jälkeen vähentää myös elämänaikaista altistumista verenkiertoelimistön sairauksien riskitekijöille, ja voi ehkäistä tai ainakin siirtää kliinisesti merkittävien tautikuvien puhkeamisen. European Journal of Preventive Cardiology 2021;28(4):361?369. Jo lasta odottavien naisten kannustaminen liikuntaan ja muihin terveellisiin elintapoihin muodostaa hyvän pohjan sydänterveyden edistämiselle. Näiden toimien vaikutuksista lasten ja nuorten fyysiseen kuntoon ei kuitenkaan ole ollut kattavaa tietoa. Katsauksen tarkoituksena oli koota synteesi raskaudenaikaisiin ja syntymänjalkeisiin elintapoihin liittyvien riskitekijöiden roolista sydämen ja verenkiertoelimistön terveydessä elämänkaaren aikana. Lisäksi Jurakin ryhmän mukaan fyysisen kunnon lasku oli suurin 30-vuotisen mittaushistorian aikana. Ihanteellinen sydämen ja verenkiertoelimistön terveyden indeksi näyttäisi myös ennustavan pienempää kohonneen verenpaineen, metabolisen oireyhtymän ja veren rasvahappojen epäsuotuisan koostumuksen (dyslipidemia) riskiä sekä vähentävän valtimoiden seinämien paksuuntumista. When should cardiovascular prevention begin. Covid-19-rajoitukset söivät lasten ja nuorten fyysisen kunnon Covid-19-pandemiaan liittyvät rajoitukset ovat keskeyttäneet kokonaan tai muuttaneet lasten ja nuorten liikuntaja urheiluharrastuksia. HAAPALA eero.a.haapala@jyu.fi Kuva: Antero Aaltonen Sydäntautien ehkäisyn aloittamisessa ei alaikärajaa Verenkiertoelimistön sairauksien ennaltaehkäisy on yksi terveydenedistämishankkeiden keskeisimpiä tavoitteita ympäri maailmaa – mutta koska verenkiertoelimistön sairauksien ennaltaehkäisy tulisi aloittaa. Sen kirjallisuushaku ei kuitenkaan ollut systemaattinen, joten tulosten kattavuus ja tutkimusnäytön edustavuus jäävät vajavaisiksi. Pitkän laskevan trendin jälkeen. Jurak työtovereineen raportoi Slovenian kansallisen fyysisen kunnon seurantajärjestelmän trendejä vuodesta 1989 aina kesään 2020. D’Ascenci työtovereineen pitää katsauksessaan tärkeänä ensinnäkin äidin raskaudenaikaista liikuntaa ja tupakoimattomuutta, raskausdiabeteksen ehkäisyä ja vauvaiän imetystä. Näiden lisäksi lapsuuden runsas reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus ja terveellinen ruokavalio muodostavat hyvän pohjan verenkiertoelimistön terveydelle lapsuudesta saakka. Elintapojen kokonaisuus voikin olla tärkein tekijä verenkiertoelimistön terveyden ylläpitämisessä yksittäisten elintapojen sijaan. LÄHDE D’Ascenci F, Sciaccaluga C, Cameli M, Cecere A, Ciccone MM, Di Francesco S, Ganau A, Imbalzano E, Liga R, Palermo P, Palmiero P, Parati G, Pedrinelli R, Scicchitano P, Zito A, Mattioli AV. Indeksin osatekijöitä ovat normaalipainoisuus, fyysisen aktiiviuuden suositusten täyttyminen, terveellinen ruokavalio, tupakoimattomuus sekä normaali verenpaine-, kolesterolija glukoositaso. The importance of antenatal, perinatal and primordial prevention. Sydäntautien ennaltaehkäisyllä ei ole alaikärajaa. Tulokset antavat kuitenkin hyvän yleiskuvan toimista, joilla lasten ja nuorten sydänterveyttä voidaan tukea
Vaikka elintavat ovat kokonaisuus, niin liikkumaan kannustaminen näyttää olevan terveydelle edullista. Mutta miten sairastumisriskiin vaikuttaa näiden tekijöiden suhteiden muuttuminen vuorokausirytmissä. Wahl-Alexahnderin ja Camicin tutkimusjoukkona oli 264 lasta ja nuorta. Unella on havaittu olevan U:n muotoinen yhteys sairastumisriskiin, joten nukkumisen merkitystä diabetesriskin kehittymisessä ei voi täysin sulkea pois toteutettujen analyysien perusteella. Lasten ja nuorten elimistö kohtaa verrattain joustavasti ympäristön haasteet, kuten fyysisen aktiivisuuden vähentymisen. Kansanterveyden kannalta hyvä uutinen on, että jo kevyt tai reipas liikunta vaikuttaa myönteisesti aineenvaihdunnan terveyteen – jokainen askel on hyödyksi. Runsas paikoillaanolo, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja riittämätön tai liian runsas nukkuminen ovat useiden kansansairauksien tunnistettuja vaaratekijöitä. Huono fyysinen kunto on keskeinen kansansairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, vaaratekijä jo lapsuudessa. Jo verrattain lyhyt eristäytyminen ja fyysisen aktiivisuuden väheneminen voi heikentää merkittävästi fyysistä kuntoa ja toimintakykyä. https://doi.org/10.3389/ fpubh.2021.644235 Wahl-Alexander Z & Camic CL. Teoreettisen mallinnuksen avulla saatujen tulosten mukaan 30 minuutin paikoillaanolon vaihtaminen kevyeen/reippaaseen liikuntaan tai rasittavaan liikuntaan pienensi diabeteksen vaaraa 4?18 prosenttia. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 3 5 T U T K I M U S U U T I S I A Jo verrattain lyhyt eristäytyminen ja fyysisen aktiivisuuden väheneminen voi heikentää merkittävästi fyysistä kuntoa ja toimintakykyä. Näyttää siltä, että paikoillaanolon korvaaminen millä tahansa liikunnalla on hyödyllistä, mutta rasittava liikunta tuo suurimmat hyödyt. Yhteiskunnan kaksikuukautisen sulkutilan seurauksena poikien fyysinen kunto romahti matalammaksi kuin kertaakaan mittaushistoriassa, ja tyttöjenkin kunto oli matalin sitten vuoden 1992. Pediatric Exercise Science 2021;33(2):61-64. LÄHDE Aadahl M, Andreasen AH, Petersen CB, Gupta N, Holterman A, Lay CJ. Näiden tulosten perusteella rajoitustoimenpiteiden kohdistamista lapsiin ja nuoriin tulisi harkita huolellisesti. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 2021;31(5):1105?1114.. Analyyseissä otettiin huomioon muun muassa ikä, sukupuoli, painoindeksi, koulutus, tupakointistatus, tulehdukselliset nivelsairaudet ja koettu stressi. Impact of COVID-19 on School-Aged Male and Female Health-Related Fitness Markers. Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 80 000 aikuisen elintapoja ja terveyteen liittyviä tekijöitä. Raportoidut tulokset ovat kuitenkin huolestuttavia. A COVID-19 Crisis in Child Physical Fitness: Creating a Barometric Tool of Public Health Engagement for the Republic of Slovenia. Lisäksi huonokuntoisuus jatkuu usein aikuisikään saakka. Paikoillaanolon korvaaminen nukkumisella ei havaittu suojaavan samalla tavalla diabetekselta. Tutkimuksessa käytettiin unen osalta lineaarista mallinnusta. Should leisure-time sedentary behavior be replaced with sleep or physical activity for prevention of diabetes. Vaikka Jurakin ja työtovereiden tutkimuksen tulokset perustuvat kansallisen seurantajärjestelmän alustaviin tuloksiin, mukana oli jo tässä vaiheessa 20 000 lasta ja nuorta. Frontiers in Public Health 2021. Tutkimuksessa havaittiin myös, että liikunnan vaihtaminen nukkumiseen suurensi diabeteksen vaaraa. Wahl-Alexahnder ja Camic puolestaan havaitsivat, että 11?15 viikon etäopetus kasvatti lasten ja nuorten painoindeksiä ja heikensi kestävyyssuorituskykyä ja yläja keskivartalon lihasvoimaa. Fyysistä aktiivisuutta, paikoillaanoloa ja unta mitattiin kyselylomakkeilla ja diabeteksen ilmaantuvuustiedot kerättiin kansallisista rekistereistä. Sama ilmiö havaittiin myös toisinpäin, eli mikäli rasittava liikunta korvautui kevyellä tai reippaalla liikunnalla, diabetesriski suureni. On kuitenkin hyvä muistaa, että rasittava liikkuminen ylittää terveyshyödyissä kevyemmän liikkumisen, joten sitäkin tulisi sisällyttää arkirutiineihin mahdollisuuksien mukaan. Huomionarvoista tutkimuksessa oli lisäksi se, että mikäli kevyt tai reipas liikunta korvattiin rasittavalla liikunnalla, diabetesriski pieneni entisestään. lasten ja nuorten fyysinen kunto nousi vuodesta 2011 alkaen koronapandemiaan saakka. Keskimääräinen seuranta-aika oli 7,4 vuotta. Liikuntaa vai unta diabeteksen ehkäisyyn. LÄHTEET Jurak G, Morrison SA, Kovac M, Leskosek B, Sember V, Strel J, Starc G
Hyvinvointivaltion tavoitteena on markkinavoimien hyödyntäminen ja rajoittaminen. Suomessa sen sääntely on liikuntaväen omin toimin onnistunut heikommin kuin Ruotsissa tai Norjassa. Tämä toimintalogiikka on Pohjoismaissa ulottunut koko yhteiskuntaan. Se on vaikuttanut myös liikuntaan ja urheiluun, vaikka valtio ei ole palvelutarjoajaksi ryhtynyt. Hyvinvointivaltioajattelun kilpailijaksi on kirinyt liikuntakulttuurin kentilläkin markkina vetoinen toiminta. 3 6 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 T E E M A : L i i k u n t a , p o l i t i i k k a & t a l o u s Kuva: Antero Aaltonen Mitkä ovat liikuntapolitiikan vaihtoehdot. Miksi?
Selkeitä linjanvetoja kansalaisyhteiskunnan, valtion ja markkinoiden tehtävistä ja sallituista toimintatavoista ei ole tehty. Urheilujärjestöjen autonomia ja vahva asema säilyi liikuntalain (1980/2015) tultua voimaan, mutta kasvavan rahoituksen turvin liikuntapolitiikan kenttä laajeni ja institutionalisoitui. (Polanyi 1985; Esping-Andersen 1990). Valtion liikuntahallinto tutkineen Erkki Vasaran mukaan ”liikuntalaki ilmensi omalla tavallaan hyvinvointivaltion ideaa” (Vasara 2004, 283). Sen sijaan valtio ja kunnat rahoittavat sitä merkittävästi. Peterson ja Nord berg (2008) kuvaavat tätä valtion ja urheiluliikkeen luottamuksellista suhdetta Ruotsin kohdalla implisiittiseksi sopimukseksi (Det implicita kontraktet). Tarkastelemme pohjoismaisen hyvinvointivaltion kansalaisia markkinoilta suojaavan politiikan taustoja liikunnassa ja urheilussa. Liikkeen autonomia on ollut periaate, jota valtio on arvostanut ja kunnioittanut (emt., 15; 127). Kattojärjestöt ylläpitävät urheiluliikkeen toimintaa linjaavia demokraattisia ja toiminnallisia hallintoelimiä sekä jakavat valtion tukea jäsenorganisaatioilleen. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 3 7 T E E M A : L i i k u n t a , p o l i t i i k k a & t a l o u s Liikunnan ja urheilun tavaramuotoistuminen, vaihtoarvoistuminen ja markkinoituminen etenee Suomessa ja lukuisissa monissa muissa maissa vääjäämättä ilman vastavoimia. Urheilun yh. Näistä periaatteista ei ole missään vaiheessa kokonaan luovuttu, vaikka suhtautuminen onkin niihin vaihdellut. Millään muulla sektorilla järjestöjen toiminta-alue ja autonomia ei kuitenkaan ole yhtä kattavaa kuin liikunnassa ja urheilussa. Valtio rahoittaa käytännössä kokonaan liikunnan ja urheilun katto-organisaatioiden toiminnan kaikissa Pohjoismaissa. Itsemääräytyvä urheiluliike hyvinvointiajattelun toteuttajana Liikunnan ja urheilun palvelutuotantoa ei ole valtiollistettu suuressa mittakaavassa yhdessäkään Pohjoismaassa. Edustuksellisen pyramidirakenteen hajoaminen ja sisäisen toimintalogiikan erilaistuminen johti uuteen monikeskuksiseen toimintamalliin (Koski & Heikkala 1998, 222). Samalla keskusjärjestöiltä ja niiden toimintaa jatkavalta urheiluyhteisöltä on odotettu hyvinvointivaltiollisten ja liikuntapoliittisten teemojen, kuten tasa-arvon (1980), suvaitsevaisuuden, kulttuurien moninaisuuden ja kestävän kehityksen (1998) sekä rehellisyyden, yhteisöllisyyden, yhdenvertaisuuden ja eettisyyden (2015) edistämistä koko urheiluyhteisössä kuten muuallakin Pohjoismaissa. Tämä dekommodofikaatio ja väestönryhmien kerrostumien välisten kuilujen (stratifikaatio) pienentäminen on ollut pohjoismaisten valtioiden periaatteellisena politiikkalinjana. Hyvinvointivaltion kaikkia koskevat etuudet, kuten sosiaaliturva ja terveydenhuolto, ovat taanneet kansalaisille aseman, jossa elämisen ehdot eivät riipu heidän työvoimansa arvosta markkinoilla. Kentän kyky tuottaa yhteisiä tavoitteita ja toimintatapoja heikkeni oleellisesti. Markkinavoimien hyödyntäminen ja niiden samanaikainen rajoittaminen on ollut yksi pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden poliittisen ja taloudellisen menestyksen kulmakivistä. Valtio on tukenut urheiluliikettä 1900-luvun alusta lähtien, eikä sen tavoitteena ole koskaan ollut hallita, muuttaa tai ”kansallistaa” vapaaehtoisesti järjestettyä urheilutoimintaa. Liikuntalakiin kirjattu työnjako, jossa julkinen sektori luo edellytykset ja järjestöt vastaavat toiminnasta, sopi molemmille osapuolille. Urheiluliikkeen romahdus heikensi itsesäätelykykyä Suomessa Suomalaisen urheilun itsesäätelykyky sai yllättävän iskun, kun porvarillisen urheiluliikkeen keskusjärjestö Suomen Valtakunnan Urheiluliitto (SVUL) romahti vuonna 1992. Valtion rahoitusta ohjattiin porvarilliselle, työväenliikkeen ja ruotsinkielisille urheiluliikkeille niiden keskusjärjestöjen kautta. Ylipäätään suomalaista kansalaisyhteiskuntaa ja sen organisoitunutta liikuntaa ja urheilua koskevaa liikuntapoliittista linjaa on tällä hetkellä vaikea jäsentää. Sääntelemättömässä tilanteessa markkinajohteisen toiminnan pelitila pääsääntöisesti kasvaa, mikä voi ajan kuluessa haastaa liikunnan ja urheilun yhteiskunnallisen erityisaseman sekä valtion tuen oikeutuksen ja tarpeellisuuden. Liikunta ja urheilu eivät tee sinänsä radikaalia poikkeusta suhteessa muuhun järjestötoimintaan. Se sisälsi ajatuksen tasa-arvoisesta hyvinvointiyhteiskunnasta (Juppi 1995, 235). Myös Suomessa valtion liikuntaa ja urheilua koskevien hyvinvointitavoitteisiin on pyritty muiden Pohjoismaiden tavoin urheiluliikkeen itsemääräämisen ja -säätelyn avulla. Tästä alkanut demokraattisten urheiluliikkeiden hiipuminen ja organisoituneen urheilun muuttuminen löyhäksi liikuntaja urheiluyhteisöksi etäännytti Suomen liikunnan ja urheilun Pohjoismaisesta perinteestä. Väitämme, että organisoituneen urheilun nykyiset itsesäätelyyn liittyvät rakenteelliset lähtökohdat ja uudet toimintatavat eivät tue markkinoilta suojaavan politiikan toteuttamista Suomessa yhtä voimakkaasti kuin naapurimaissa. Pohjoismaiset kansalaisjärjestöt ovat yleisesti toimineet linkkinä kansalaisten ja hallitusten välillä, ja maiden hallitukset ovat suhtautuneet avoimemmin kansalaisten intresseihin kuin poliittinen johto muualla Euroopassa (Alapuro 2010, 13, 17–18). Toimijoiden itsenäistyminen johti niiden omien strategioiden laatimisen ja tavoitteiden ajamiseen. Päämäärä on Ruotsissa ollut pikemminkin päinvastainen: varmistaa urheiluliikkeen edellytykset toimia vapaaehtoisesti järjestäytyneenä voittoa tavoittelemattomana liikkeenä. Markkinatalouden tuotantologiikka jauhaa yhteiskunnan ensisijaisena prosessina sen monimuotoista ja vastavuoroisuuteen perustuvaa sosiaalista rakennetta pala palalta ja muuntaa sen hyödykkeiksi. Tavoitteet liittyvät hyvinvointivaltion laajenemisen vaiheeseen (1950–1990), jolloin valtion rooli palveluiden tuottajana kasvoi lähes kaikilla kansalaisten hyvinvointiin, terveyteen, koulutukseen ja kulttuurin liittyvillä sektoreilla liikunta ja urheilu pois lukien
Paikallisesti Ruotsissa toimintaa säätelee kansalaistoiminnan eduksi 50+1 sääntö. Ruotsissa seurojen saama julkinen tuki on noin 25 prosenttia niiden kokonaistuloista (Riksidrottsförbundet 2021b). Suomessa seurojen ja lajiliittojen talouden painopiste on siirtynyt liikunnan julkishyödykkeellisyydestä kohti yksityishyödykettä. RF-Stämman käsittelee kesällä 2021 muun muassa parlamentaarisen liikuntakomitean perustamiseksi tehdyn aloitteen sekä järjestön vuoteen 2030 ulottuvan huippu-urheilustrategian. Valtion ja kun tien tuki seuroille ei ole myöskään riittävä kompensoidakseen hintojen nostopainetta. Ruotsissa lisenssijärjestelmää ei ole otettu käyttöön yhtä laajasti. RF:n hallitus puoltaa vain kahden uuden jäsenjärjestön (padelsekä islanninhevosjärjestö) hyväksymistä (Riksidrottsförbund 2021). Osa ammattimaisempaan toimintamalliin pyrkivistä lajeista ja seuroista on tuotteistanut toimintaansa ja nostanut jäsenyyden rinnalle asiakkuuden. Toimijoiden siirtyessä yhä voimakkaammin ammattimaiseen, ympärivuotiseen toimintatapaan, johon kuuluu yhä useammin toimitilojen omistus, siirtyvät kasvavat kustannukset suoraan liikunnan hintaan loppukäyttäjän maksettavaksi. Koski ja Mäenpää 2018). Suomessa seurajäsenyyden rinnalle on kehitelty varsin kattavaa harrastajaja kilpailijalisenssijärjestelmää, jolla harrastajista tulee suoraan lajiliiton asiakkaita ilman alaikärajaa. Jos tähän oravapyörään vaikuttaminen ei kuulu liikuntapolitiikan ytimeen, on vaikea kuvitella, mikä ylipäätään on liikuntapoliittisesti tärkeää. Mutta mitä syvemmälle markkinalogiikkaan urheilu siirtyy, sitä useammin se nähdään ”voitontavoittelijana”. Tämä hankaloittaa muiden rahoitusmuotojen ja vapaaehtoistyön hyödyntämistä. Vuonna 2012 Ruotsissa toimi yhteensä 22 osakeyhtiömuotoista seuraa, joista kymmenen moottoriurheilussa, viisi jääkiekossa ja neljä jalkapallossa. Itsesäätelyn kannalta on keskeisintä se, että näiden elinten päätökset osallistavat ja sitovat kaikkia urheiluliikkeiden toimijoita. Esimerkiksi jalkapallossa lisenssi myydään vasta 15 vuotta ja jääkiekossa 10 vuotta täyttäneille pelaajille. Markkinoitumisen merkkejä näkyy Suomessa myös muissa urheilutoimijoissa. Erot Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä näkyvät niin rakenteissa kuin liikuntapoliittisessa päätöksenteossa. Miksi näin. Urheiluyhteisön kasvava talous nojaa Suomessa markkina-ajatteluun Organisoituneen urheilun pääasiallinen kohderyhmä muodostuu lapsista ja nuorista sekä heidän vanhemmistaan. Käytännössä toiminnan kulut katetaan varsinaisesta toiminnasta eli liikunnasta tulevilla tuloilla sen sijaan, että pyrittäisiin julkisella tai yksityisellä ulkopuolisella rahoituksella turvaamaan liikunnan markkinatasoa alhaisempi hinta ja laajempi saavutettavuus. Ylimmät päätöksentekoelimet ovat Norjassa (Idretsstinget) ja Ruotsissa (RF-stämman) laajoja jäsenkokouksia, joissa keskustellaan periaatteista ja päätetään toimintapolitiikasta. Kun yksityistä rahoitustakaan ei ole saatavilla naapurimaan mittakaavassa, on kasvava toiminta rahoitettava yhä enemmän varsinaisesta urheilutoiminnasta. Sama siirtymä on havaittavissa myös lajiliittojen rahoituspohjassa, joskaan ei yhtä voimakkaana (Ala-Vähälä et al. Tänä vuonna RF:n jäsenyyttä hakee yhteensä yhdeksän valtakunnallista järjestöä, joiden joukossa on kaksi e-urheilujärjestöä, bridgesekä shakkijärjestöt. Perinteisissä yksilölajeissa, kuten yleisurheilussa ja hiihdossa, ei alueellisissa ja kansallisissa kilpailussa tarvita lisenssejä. 3 8 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 T E E M A : L i i k u n t a , p o l i t i i k k a & t a l o u s teinen päätöksenteko heikkeni. Samalla neuvottelut valtion kanssa vaikeutuivat, kun korporatiivisesta mallista siirryttiin asetelmaan, jossa jokainen organisaatio saattoi rakentaa omia neuvotteluasetelmia ohi yhteisten pöytien. Itsenäiset järjestöt eivät kuitenkaan halua päästää kokoavaa toimijaa liian vahvaksi, varsinkaan niitä itseään säätelevään asemaan. Monilajisuuden sijaan kukin laji lähestyy lasta omasta näkökulmastaan, koska urheilun ylärakenne koostuu itsenäisistä lajiliitoista. (Riksidottsförbund 2012, 19). Suomen markkinaperustainen hinnanmuodostus on nostanut liikunnan harrastamisen hinnan Ruotsiin ja todennäköisesti useimpiin muihinkin maihin verrattuna katastrofaalisen korkeaksi. Yleisesti hyväksytyistä ajatuksista huolimatta emme ole tehneet riittävästi poistaaksemme rakenteelliset esteet, jotka estävät ihanteiden saavuttamisen. Liitot hallinnoivat omia lajejaan ja toimivat lajien sekä jäsenseurojensa edunvalvojina. 2021). Urheiluopistot olivat kouluSuomen markkina perustainen hinnanmuodostus on nostanut liikunnan harrastamisen hinnan Ruotsiin verrattuna katastrofaalisen korkeaksi. Julkinen tuki muodostaa karkeasti arvioiden 5–10 prosenttia seurojen kokonaistuloista Suomessa (ks. Suomalaisessa hajautuneessa urheilukulttuurissa tiedostetaan yhteisen edunajajan tarve, etenkin kriisin hetkellä. Esimerkiksi seuroissa varainhankinnan osuus on laskenut 40 prosentista (1996) reiluun 20 prosenttiin (2016) (Koski & Mäenpää 2018). Sen mukaan lajiliiton alaiseen kilpailutoimintaan osallistuvan seuran tulee olla joko rekisteröity jäsenyhdistys tai osakeyhtiö, josta jäsenyhdistys omistaa vähintään 51 prosenttia. Kotiinviemiset järjestöjen ja seurojen toimintaan ovat Suomessa ohuet. Suomalaisen katto-organisaation, Suomen Olympiakomitean, kevätja syyskokousten asialistat ja keskustelut rajoittuvat yhdistyslainsäädännön rutiineihin sekä muutaman ajankohtaisen teeman ympärille. esim. Pidämme lasten urheilun ihanteena monilajisuutta, monipuolisia liikuntataitoja, turvallista toimintaympäristöä ja sitä, että tämä kaikki olisi mahdollisimman monen suomalaislapsen saavutettavissa. Merkittäviä päätöksiä ovat myös uusien jäsenjärjestöjen hyväksyminen, sillä jäsenyys merkitsee pääsyä osaksi urheiluliikettä ja valtionavustusta
Vaihtoehtoja toiminnan päämäärille ja sen rahoittamiselle kuitenkin aina on. ’Kansalaisyhteiskunta”. Hyväntekijät voivat rinnastaa liikunnan edistämisen rinnastamista muuhun hyväntekeväisyystoimintaan (charity). ”Lahjoittajat, isännät, sponsorit ja hyväntekijät”. Niiltä puuttuu silloin kyky toimia liikuntalain hyvinvointivaltiollisessa hengessä.. Valtio ja kunnat rahoittavat tässä vaihtoehdossa liikuntaja urheilusektorin ammattimaistumisen hyvinvointipalveluna, kuten tapahtui suurelta osin kulttuurin kohdalla. Liikunta on tarjolla kaikille kansalaisille julkisesti subventoituna tuotteena. Liikunta ja urheilu muodostavat laajan yhteisön, joka pystyy säätelemään omaa toimintaansa ja ottamaan tässä huomioon sekä jäsenistönsä että laajemman yhteiskunnan normit ja tarpeet. Urheiluliikesidosten höllentyessä opistoista on 2000-luvun aikana muodostunut ”moninainen joukko liikunnan ja urheilun koulutusja valmennuskeskuksia sekä erilaisia matkailuja vapaa-ajan palveluita myyviä toimijoita kaikkialla Suomessa” (Urheiluopistojen yhdistys 2019, 9). Hahmottelemme tässä neljä mahdollista liikunnan ja urheilun rahoitusmallia. Yhteiskunnan tarjoaman perustason lisäksi rahalla saa maksukyvyn mukaan räätälöityjä palveluita. Mallin toteutuminen on epätodennäköistä hyvinvointivaltion jälkiekspansiivisella kaudella. Talouden runko muodostuu erilaisista toimintamaksuista. Mikäli toiminnassa vahvistuu entisestään markkinavetoisuus, niin Olympiakomitean ja koko järjestäytyneen liikunnan ja urheilun oikeutus toimia kaikkien liikkujien ja jopa kansalaisten nimissä rapautuu. Hoivatyön, koulutuksen, kulttuurin, kuten myös oletettavasti liikunnankaan kaltaisilla toimialueilla puhtaat markkinaratkaisut eivät kuitenkaan tuota yhteiskunnan kokonaisedun kannalta parasta lopputulosta. Perustuu edellisen vaihtoehdon tavoin kansalaisyhteiskuntaan mutta ei välttämättä yhtenäiseen urheiluyhteisöön/-liikkeeseen. Käytännössä rahoituskohteet vaihtelevat voimakkaasti rahoittajien arvostuksen tai heidän saaman hyödyn pohjalta. Painotetaan jäsenyyteen perustuvaa kansalaistoimintaa ja talouden runko muodostuu jäsenmaksuista ja kohtuullisista toimintamaksuista. Opistot tuottivat 767 000 opiskelijavuorokautta vuonna 2019, mistä kertyy lähes 70 M€:n suuruinen liikevaihto koulutusja leiritystoimintaan (Liikuntatoimi tilastojen valossa 2019, 41–47). Liikuntaan voi syntyä myös kahdet ”markkinat”: vahvojen lajien tai seurojen rahavetoinen eliittitalous ja vapaaehtoisten varassa kitkutteleva toiminta tai julkisen tukema matalan kynnyksen toiminta urheiluyhteisöstä ulosjääville 2. Loput opistot keräsivät koulutuksiin ja leirityksiin osallistuvilta. Lapsia ja nuoria suojataan markkinoistumiselta, ”bisnestä” tehdään vain sallituilla alueilla. Varsinainen toiminta eli liikunta ja urheilu pysyy lähtökohtaisesti kaikille edullisena, jos sen arvostus on laajaa. Variaatioita on useita. Urheiluyhteisön suvereniteetti on suuri ja valtio puuttuu peliin vain tarvittaessa. Suomessa on painottunut järjestäytyneessä liikunnassa ensimmäinen vaihtoehto, joka näyttää edelleen vahvistuvan, ellei mitään tehdä. Ne toteuttivat keskusjärjestöjen ja lajiliittojen koulutusohjelmia ja kokosivat urheilijat säännöllisesti leireille. Jotain muuta, kuin taloudellista voittoa tavoitteleva toiminta voi olla tehokkaampaa. Meillä on myös piirteitä kolmannesta mallista. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 3 9 T E E M A : L i i k u n t a , p o l i t i i k k a & t a l o u s tusja leirityskeskuksina keskusjärjestöajan ytimessä. Tällä puheella on oikeutettu myös vaatimuksia karsia hyvinvointivaltion toimintoja. Vaihtoehtoon sisältyy myös kaksien markkinoiden synnyn mahdollisuus. Yhteiskunta reagoi todennäköisesti jossain vaiheessa markkinoiden vallan ja hintojen kasvuun, mutta silloin kehitys on voinut edetä niin pitkälle, että siihen puuttuminen on vaikeaa. Kansantalouden tasolla liikunnan hinta nousee ja sen sosiaalisen rakenteiden eroosio ja harrastamisen polarisoituminen jatkuvat. ”Markkinat”. Sponsorit voivat hakea kumppaneita markkinointiyhteistyöhön. Riskinä on urheilun laitostuminen ja etääntyminen kansalaisista. Hyvässä tai monopolistisessa markkina-asemassa olevat toimijat voivat nostaa edelleen maksuja ja palkata ammattilaisia. Verkostostrategiassa urheiluopistot haluavat profiloitua lasten ja nuorten liikunnan, urheilun ja hyvinvoinnin asiantuntijoiksi, joiden työn tuloksena seuratoiminnassa on vuoteen 2023 mennessä 5 000 uutta päätoimista ammattilaista. Liikuntapolitiikan vaihtoehdot Uusliberalistisessa ajattelussa markkinavoimien toiminta esitetään vääjäämättömänä ja tehokkaimpana tapana toimia. 1. Urheiluorganisaatioiden ’brändin’ vaalimisesta ja uskottavasta toiminnasta tulee erityisen tärkeää, jotta varainhankinta halutuilta tahoilta onnistuu. Järjestöt myös rahoittivat leiritystä suurelta osin. Päämäärän on myös kaksinkertaistaa liikkuvien yläkoululaisten määrä verrattuna vuoteen 2019 (Urheiluopistojen yhdistys 2019, 4). Valtio rahoitti summasta 17 M€ vapaan sivistystyön rahoituksella. Tavoitteiden saavuttamiseksi verkosto pyrkii vahvistamaan opistojen välisiä yhteyksiä sekä avautumaan vahvemmin ulkopuoliseen yhteiskuntaan. Toiminnan rahoitus pohjautuu enemmän ulkopuolisten varojen hankintaan kuin jäseniltä tai palveluiden käyttäjiltä kerättyihin maksuihin. ”Julkinen”. Ammattimaisuutta vahvistetaan ensisijaisesti kouluttamalla vapaaehtoistoimijoita. Nykyinen sääntelemätön toiminta jatkuu liikunnassa ja urheilussa. Opistot toimivat sisäoppilaitosperiaatteella, jolloin niiden yksi keskeinen tuote on majoitusja leiritysvuorokaudet. Mesenaatit voivat kaivata ammattiurheilun tuomaa suurta näkyvyyttä ja symbolista arvostusta (patronage). 4. 3. Liitot ja yhä useammat seurat saavat rahoituksensa varsinaisesta toiminnasta ja tuotteistuminen jatkuu
https://www.rf.se/ Arbetsrum/riksidrottsmotet/moteshandlingar/ (Luettu 23.4.2021) Riksidrottsförbund 2021b. Föreningsfostran och tävlingsfostran. Liikunnan ja urheilun on osattava silloin perustella olemassaolon oikeutensa jämäkämmin kuin väljillä hyvinvoinnin ja terveyden lisäämislupauksilla. Pienenevistä ikäluokista kilpailevat lajiliitot ja niiden markkinavetoisesti toimivat seurat eivät halua lisää sääntelyä, vaan hyödyntää markkinavoimia. Ala-Vähälä T., Lämsä J., Mäkinen J., Pusa S. The Political and Economical Origins of Our Time. 2010. 1995. Vika näyttäisi olevan itsesäätelyn puutteessa, koska nämä piirteet eivät ole päässeet hallitseviksi yhtenäisemmän urheiluliikkeen omaavissa naapurimaissa. Opetusja kulttuuriministeriö 2020. Liikuntatoimi tilastojen valossa 2019. Syyllisten etsinnän sijaan meidän tulisi tunnistaa tähän toimintatapaan ajaneet tekijät ja muuttaa niitä, jos mahdollista. & Mäenpää P. 19. Liikunnan sosiaalitieteiden laitoksen tutkimuksia no 63, Jyväskylän yliopisto. R. Nykyisen, aiempaa hajaantuneemman urheiluyhteisön on kuitenkin huomattavasti vaikeampi ohjata itseään kohti lain tavoitteita. Remiss// dnr RF 2028/12-02. Idrotten i siffror 2020. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro. Studies in sport, physical education and health 36. 4 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 T E E M A : L i i k u n t a , p o l i t i i k k a & t a l o u s Onko pakko tuotteistaa ja toimia markkinoiden ehdoilla. Suomalaisessa liikuntakulttuurissa on korostunut sitä vastoin lajija asiakaskeskeisyys, lapsilisenssit sekä korkea harrastamisen hinta. Riksidrottsförbund 2012. & Stenius, H. https://www.rf.se/ globalassets/riksidrottsforbundet/nya-dokument/nyadokumentbanken/idrottsrorelsen-i-siffror/2020-idrotten-i-siffror---rf. pdf?w=900&h=900 Urheiluopistojen yhdistys 2019. 2021. SOU 2008: 59. & Nordberg J. In: Alapuro, R. https://www.urheiluopistot.fi/strategia (Luettu 12.5.2021) Vasara E. (eds). 1998. Työpaikkojen syntyminen ja korkeampi laatu voivat johtaa hyötyjä suurempiin yhteiskunnallisiin kustannuksiin, jos ammattimaistuminen rahoitetaan nykyiseltä pohjalta, jossa painottuvat harrastajilta perittävät maksut. Suomen julkinen liikuntapolitiikka valtionhallinnon näkökulmasta vuosina 1917?1994. Jyväskylän yliopisto. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 25. JARMO MÄKINEN, YTT erikoistutkija KIHU jarmo.makinen@kihu.fi JARI LÄMSÄ, LitM johtava asiantuntija KIHU jari.lamsa@kihu.fi LÄHTEET Alapuro R. Suomessa markkinoilta ja usein siihen liittyvältä lajien väliseltä kilpailulta ei suojata riittävästi edes lapsia. Suomalaiset liikuntaja urheiluseurat muutoksessa 1986–2016. 2008. Samalla on hyvä tiedostaa, että itsesäätelyn vahvistamisen tiellä on esteitä. Helsinki. Liikunnan talous Suomessa vuonna 2018. Polanyi K. 1990. Nordic Associations in a European Perspective. Juppi J. Beacon Press. Urheiluopistojen yhdistys ry:n strategia 2019–2023. Vuosina 1998 ja 2015 uudistettu liikuntalaki voidaan nähdä valtion ja urheiluyhteisön välisenä paitsi säädöksenä myös sopimuksena, jossa kumpikin taho sitoutuu ja hoitaa oman osansa lain hyvinvointi-, tasa-arvoja yhdenvertaisuustavoitteista. Esping-Andersen G. Peterson T. (Luettu 11.5.2021) Riksidrottsförbund 2021. & Heikkala J. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 157. The Three Worlds of Welfare Capitalism. Lopuksi on vaikeuskertoimen lisäämiseksi paikallaan todeta, että liikunnan ja urheilun siirtäminen budjetin rahoituskehysten sisälle tuo politiikan pelikentälle uudella tavalla. Introduction: Comparative Approaches to Associations and Civil Society in Nordic Countries. Boston. Markkinamalli ei todennäköisesti tarjoa tehokkainta ratkaisua, jos valitsemme jälkimmäisen vaihtoehdon. Puitelain päivittämistä ei ole haitannut se, että alkuperäisen lain aikaista urheiluyhteisöä ei ole enää edes olemassa. The Great Transformation. Cambridge. Polity Press. Möteshandlingar. Koski P. 1985. En utvärdering av statens stöd till idrotten. Koski P. Suomalaisten urheiluorganisaatioiden muutos. Valtion liikuntahallinnon historia. https://www.rf.se/ globalassets/riksidrottsforbundet-rim/dokument/2013/rfstamman-2013/remiss_om_idrotts_ab.pdf?w=900&h=900. IdrottsAB-utredningen. Meidän pitäisi päättää, pidämmekö liikunnan ja urheilun korkeaa omarahoitteisuutta lupaavana mahdollisuutena luoda uusia markkinoita, kasvattaa taloutta ja luoda työpaikkoja. Vai näemmekö liikunnan ja urheilun kustannusedullisena tilaisuutena tuottaa terveyttä, hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa mahdollisimman laajalti ja yhdenvertaisuutta tavoitellen. Kyse ei ole enää yksin liikuntapolitiikasta, vaan myös päivänpolitiikasta. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:32. Utredningen om ägandet i IdrottsAB. 2018. 2004. Itsesäätelyn puutteen ja siitä johtuvan lajien välisen kilpailun ohella toinen merkittävä tekijä on liikunnan ja urheilun ammattimaistamisesta syntyvä taloudellinen paine
Luku on 4,5–4,6 miljardia, kun tarkastelussa on tavaroiden ja palvelujen tarjonta. Niistä on. Kuluttaja saattaa ostaa kuntosalilta personal trainer -palveluita, jotka kuntosali tilaa alihankkijanaan toimivalta PT-ohjaajalta. Liikunnan rahavirrat: liikuntavälineiden, -tarvikkeiden ja palvelujen tuotannon näkökulma. Luku on indeksikorjattu vuoden 2018 rahanarvoon. Myös tuotteiden ja palveluiden ostajat ovat rahoittajia. 160M€ 670 Kunnat, koulujen liikunnanopetuksen järjestäminen 90 Yritykset, vähittäiskaupan arvo, vaatteet, jalkineet 710 Yritykset, vähittäiskaupan arvo, liikuntavälineet, 420 Liikunnan lajiliitot, menot 160 Seurat, arvio menoista 800 Liigat ja sarjat, liikevaihto, tulojen perusteella tehty arvio 200 Yritykset, liikunnan palvelujen liikevaihto 1 180 Liikunnan investointien toteutus 2 300 Yhteensä 4 530 1 Palvelujen volyymista vähennetty liikunta-avustukset järjestöille. Palvelujen ja tavaroiden tuotantoa tarkasteltaessa talouden volyymi on noin 4,54 miljardia euroa. Rahoittaja voi ensinnäkin olla joko liikuntaa eri syistä tukeva toimija, kuten valtio, kunta tai yritys. Käsiteltäessä taTaulukko 1. Vuotta 2005 koskevassa selvityksessä liikunnan talouden volyymiksi saatiin sekä kulutuksen ja rahoituksen että tuotannon näkökulmasta laskien noin 3,2–3,4 miljardia euroa. Liikunnan talouden volyymi oli rahoittajan näkökulmasta laskien yhteensä noin 3,05 miljardia euroa. Lisäksi tuotannon arvon määrittämiseen sisältyy metodinen ongelma. Käyttäjä Palvelujen ja tavaroiden tuotanto, M€ Kunnat, palvelujen volyymi 1 , josta tulorahoituksella n. Suurin selittäjä ovat kuitenkin liikunta-alan sisäiset rahavirrat: sama euro kirjautuu tilastoihin usein moneen kertaan. Edellisessä selvityksessä liikunta rajattiin kuitenkin laajemmin kuin uudessa raportissa. Miksi näin ei käy. Perhe voi esimerkiksi maksaa seuralle lapsen harjoittelukuluja, joista osan seura tilittää liikuntapaikan ylläpitäjälle. Liikunnan talouden volyymi näyttäisi siten jopa supistuneen. Liikunnan rahavirrat: rahoituksen näkökulma (M€, luvut pyöristetty lähimpään kymmeneen miljoonaan euroon). Rahoituksen rakenne selviää taulukosta 1 ja tarjonnan taulukosta 2. Samaan lopputulokseen ei päästä, koska tilastot ovat vajavaisia ja erimitallisia. Laskelmien pitäisi periaatteessa antaa sama tulos. Liikunnan talouden rahoituksen ja tuotannon välinen erotus kertoo suuruusluokkana, paljonko rahaa kiertää liikuntasektorin sisällä. Liikunnan talouden piiriin sisältyivät kulutuksen ja tuotannon osalta veneily, metsästys ja kalastus sekä urheiluveikkaus. varoiden tai palvelujen tuotantoa, osa rahavirroista lasketaan kahteen tai useampaan kertaan. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 4 1 T E E M A : L i i k u n t a , p o l i t i i k k a & t a l o u s Liikunnan ja urheilun talouden kokonaisvolyymi yli kolme miljardia euroa Liikunnan talouden volyymi oli vuonna 2018 vähintään kolme miljardia euroa tarkasteltaessa alan rahoitusta. Miten liikunnan talouden volyymi on kehittynyt. Liikunta-alalla toimivien yritysten, järjestöjen ja seurojen liikevaihtoihin sisältyy lukuisa määrä liikuntasektorin sisäisiä liiketoimia. 2 Investointien rahoitukseen perustuva arvio. Rahoittaja Rahoitus M€ OKM, tuki liikunnan kansalaistoimintaan, huippu-urheiluun, liikunnallisen elämäntavan edistämiseen sekä liikunnan ja urheilun suurtapahtumiin 70 OKM, liikunnan valtionosuudet kunnille 20 Kunnat, oman toiminnan nettorahoitus (550,6 M€), josta vähennetty seura-avustukset (53,9 M€) 500 Kuntien liikunta-avustukset seuroille ja muille toimijoille 50 Valtio, koulujen liikunnanopetus 30 Kunnat, koulujen liikunnanopetus 60 Kotitalouksien kulutus: liikuntavaatteet ja -välineet, palvelut 1 240 Yritykset, työpaikkaliikunnan tuki 440 Yritykset, urheilun sponsorointi 160 TV-yhtiöt, televisiointioikeudet 20 Liikunnan investointien rahoitus (sisältää valtion investointituen) 300 Liikuntavälineiden ja tarvikkeiden vienti 160 Yhteensä 3 050 Taulukko 2. Ensinnäkin liikunnan talousluvut on koottava eri lähteistä, jotka eivät ole yhteismitallisia
Liikunnan talouden volyymi oli siis liki puolet pienempi kuin kulttuurin. Summasta suurin osa päätyi kunnille. Lisäksi kotitaloudet tukevat liikuntaa ja urheilua epäsuorasti maksamalla veroja, pelaamalla Veikkauksen rahapelejä ja tilaamalla maksullisia urheilukanavia. Kotitalouksien liikunnan kulutusmenot selviävät täsmällisimmin Tilastokeskuksen toteuttamista kotitalouksien kulutustutkimuksista, joista viimeisin koskee vuotta 2016. Liikunnan yhdenvertaisen saavutettavuuden määräraha suuntautui suurimmaksi osaksi liikuntapaikkarakentamiseen. Kuntien osalta laskelmista puuttuvat muun muassa yhteisöja kiinteistöverot, mutta ne eivät juurikaan muuttaisi laskelman lopputulosta. Tarkkaa lukua ei löydy tilastoista, mutta Valtion liikuntaneuvoston kokoamien tietojen perusteella tukitaso oli vähintään noin 160 miljoonaa euroa vuodessa. Sen mukaan liikunnan palvelujen kulutus oli yhteensä 360 miljoonaa euroa. Kunnat järjestävät liikunnan palveluja noin 670 miljoonalla eurolla ja maksavat itse niistä noin 500 miljoonaa. Loppuosan kuluista kattavat valtionavustukset ja käyttäjiltä perittävät maksut. Liikunnan ja urheilun maksajat I: valtio ja kunnat Valtio tuki vuonna 2018 liikuntaa ja urheilua opetusja kulttuuriministeriön (OKM) kautta noin 170 miljoonalla eurolla. T E E M A : L i i k u n t a , p o l i t i i k k a & t a l o u s Kuvat: Antero Aaltonen, Jouko Kokkonen (oik.ylh.). Valtio keräsi urheiluun ja hevosurheilun veikkaustuottoja yhteensä noin 170 miljoonan euroa. Liikunnan ja urheilun maksajat II: kotitaloudet ja yritykset Kotitaloudet rahoittavat liikuntaa suoraan ostamalla liikuntavälineitä ja tarvikkeita sekä liikuntapalveluita. Arpajaisveroa sen kassaan tuli urheiluveikkauksesta ja totosta noin 50 miljoonaa euroa. Kolikon toinen puoli on se, että valtio sai takaisin yhteensä noin 500 miljoonaa euroa veikkaustuottoina ja verotuloina. Liikunnan kansalaistoiminnassa OKM avusti pääosin liikunnan valtakunnallisia järjestöjä, minkä lisäksi se jakoi noin neljä miljoonaa euroa seuratukena. Kuntien tehtävänä on liikuntalain perusteella liikunnan yleisten edellytysten takaaminen kuntalaisille, mikä tekee niistä palvelujen tuottajia. Lisäksi ne tukevat seurojen ja joukkueiden toimintaa tekemällä vapaaehtoistyötä, mutta sen arvoa ei tässä selvityksessä ollut mahdollista laskea. Liikunnan ja urheilun piiri on tuoreessa selvityksessä rajattu tiukemmin liikunnan palvelujen sekä liikuntavälineiden ja tarvikkeiden tuotantoon, kauppaan ja kulutukseen. Kunnat ovatkin selvästi liikunnan talouden nettomaksajia. Kotitalouksien liikunnan kokonaiskulutus oli siten vuonna 2016 (vuoden 2018 hintatasoon muutettuna) yhteensä 890?910 miljoonaa euroa. Käytännössä kunnat rakentavat ja ylläpitävät liikunnan infrastruktuuria . Polkupyöriä ja liikuntavälineitä ostettiin yhteensä 530?560 miljoonaa eurolla. Tavoitteena on vain selvittää liikunnan talouden rahavirtojen juoksua, ja kartoittaa valtion ja kuntien eurokulkujen eroja. Vuonna 2018 kulttuurin talouden volyymi oli noin 6,7 miljardia euroa. Liikuntaan liittyvä ammatillinen koulutus on rajattu varsinaisesta laskelmasta pois, mutta mukana on koulujen liikunnanopetus. Valtio käytti liikunnan ja urheilun rahoittamiseen yhteensä 330 miljoonaa euroa. lähinnä liikuntapaikkoja. Liikunnan talouteen liittyvänä valtio ja kunnat perivät tuloja kunnallisveroina hyvin karkeasti arvioiden noin 70 miljoonaa euroa. Lisäksi ne tarjoavat liikuntaryhmiä ja tukevat paikallisia liikuntajärjestöjä. 4 2 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 vuotta 2018 käsittelevässä selvityksessä lyhyt yleiskatsaus, mutta näitä liikunnan taloutta sivuavia alueita ei ole otettu mukaan varsinaisiin laskelmiin. Eri ministeriöt rahoittivat lisäksi liikuntaa tukevia hankkeita tai toimijoita. OKM tuki myös kuntien liikuntatoimintaa, liikunnan koulutuskeskuksia, huippu-urheilua ja liikuntatutkimusta. Liikunnan palvelujen ja välineiden myynnistä kertyi arvonlisäveroa vähintään noin 330 miljoonaa euroa. Tätä laskelmaa ei ole esitetty sen tueksi, että liikuntaa pitäisi rahoittaa julkisista varoista yhtä paljon, kuin mitä se tuottaa valtiolle ja kunnille tuloja. Tulos vaihtelee hieman käytetyn indeksin mukaan. Liikunnan talouden volyymia voi verrata kulttuurin talouteen, jota tilastokeskus on seurannut satelliittikirjanpidon avulla
5 600 htv). Toisaalta liikunta-alan tilastoissa on yrityksiä, jotka tuottavat muitakin kuin liikuntaan liittyviä tavaroita tai palveluja. Luku perustuu yritysten ilmoittamiin muistinvaraisiin arvioihin. Vuonna 2013 liikunnan palvelut työllistivät yksityisellä sektorilla noin 7 100 henkilötyövuoden edestä, ja vuonna 2019 määrä oli noussut 7 700 henkilötyövuoteen. Yritystilastoista selviää myös tukkuja vähittäiskaupan yritysten toiminnan volyymi. Muotija urheilukauppa ry:n keräämien tietojen mukaan vähittäiskaupan arvonlisäverollinen myynti oli vuonna 2018 noin 1,1 miljardia euroa. Liikunnan talous Suomessa vuonna 2018. Liikuntatai kulttuuriseteleitä työnantajien käyttöön tarjoavien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2018 hieman alle 80 miljoonaa euroa. Valtakunnallisista järjestöistä keskeisen ryhmän muodostivat 56 lajiliittoa, joilla talouden volyymi oli tarkasteluvuonna lähes 160 miljoonaa euroa, ja ne työllistävät yli 500 kokoaikaista työntekijää. Rahataloudesta valtaosa keskittyy suurimmille seuroille. Tilastokeskuksen yritystilastojen mukaan niitä oli vuonna 2018 yhteensä 5 000. Liikuntaetuuksien lisäksi yritykset sponsoroivat urheilua vuonna 2018 yhteensä 155 miljoonalla eurolla. Olympiakomitean henkilöstöliikuntabarometrin mukaan yritykset tukivat vuonna 2017 henkilöstön liikuntaa keskimäärin 266 eurolla työntekijää kohden. Jos vuonna 2017 kaikki noin 2,2 miljoonaa työssä käyvää saattoivat nauttia 200 euron tuesta, henkilöstön työnantajalta saaman liikuntatuen arvo oli yhteensä noin 440 miljoonaa euroa. Timo Ala-Vähälä, Jari Lämsä, Jarmo Mäkinen, Sanna Pusa. Tilastojen perusteella liikuntavälineiden ja polkupyörien tuotannon ja kaupan merkitys työllistäjinä heikkeni hieman vuosina 2013–2019. Raportin kirjoittamiseen osallistuivat KIHUsta tukijat Jari Lämsä, Jarmo Mäkinen ja Sanna Pusa ja LTS:sta projektitutkija Timo Ala-Vähälä. Samaan aikaan liikunnan palvelujen henkilötyövuosien määrä kasvoi. Lukuun sisältyy myös ulkomailta tuleva postimyynti. www.lts.fi/tutkittuasovellettua/tutkittua/liikunnan-talous T E E M A : L i i k u n t a , p o l i t i i k k a & t a l o u s Liikunta ja urheilu työllistivät suomalaisia vuonna 2018 noin 25 000 henkilötyövuoden verran.. Vuonna 2015 markkinoiden volyymi oli 134 miljoonaa euroa, ja se on vuoteen 2019 mennessä noussut 160 miljoonan euroon. Summa oli huomattavasti pienempi kuin Olympiakomitean kyselytutkimukseen perustuva arvio työnantajien tuesta henkilöstönsä liikunnalle. Eurostat-tilastojen mukaan liikunta-alalla oli samaan aikaan yli 30 000 työntekijää. Liikunta-ala työllistäjänä Liikunta ja urheilu työllistivät suomalaisia vuonna 2018 noin 25 000 henkilötyövuoden edestä. Luku on vähimmäisarvio, sillä siitä puuttuu liikunnan järjestöjen osa-aikaisten työntekijöiden työpanos. TIMO ALA-VÄHÄLÄ, FT projektitutkija Liikuntatieteellinen Seura timo.ala-vahala@lts.fi Liikuntatieteellinen Seura ja Kilpaja huippu-urheilun tutkimuslaitos KIHU toteuttivat vuosina 2020?2021 hankkeen, jossa selvitettiin liikunnan talouden volyymia vuonna 2018. Kulutuksen kokonaismäärä nousee 1 240–1 280 miljoonaan euroon, kun siihen lisätään arvio urheiluvaatteiden ja jalkineiden kulutuksesta vuoden 2012 tietojen pohjalta. Luku lienee hieman liian alhainen, koska se ei tavoita kulutuksen volyymin todennäköistä kasvua vuosina 2017–2018. Vähittäiskaupan luvut eivät kuitenkaan ilmaise sen kokonaislaajuutta, koska liikuntaja urheiluvälineitä myydään myös muissa liikkeissä. Huomattavasti Tilastokeskuksen ilmoittamia henkilötyövuosia suurempi luku kertoo alan työllistävän paljon osa-aikaisia työntekijöitä. Yrityspohjaisen toiminnan kerryttämä liikunnan talouden kokonaisvolyymi oli vuonna 2018 noin 2,8 miljardia euroa. Sponsorimarkkinat ovat viime vuosina kasvaneet tasaisesti. Selvityksessä tuki on pyöristetty alaspäin 200 euroon, koska arvion on oletettu koskevan kokoaikaisia työntekijöitä. Niiden toiminta perustuu vahvemmin palkattujen työntekijöiden panokseen kuin pienempien toimijoiden. Tarjontapuolella keskeisen toimijajoukon muodostavat liikuntavälineitä ja -tarvikkeita sekä liikunnan palveluja tarjoavat yritykset. Tavaroiden ja palvelujen tuottajat Urheiluja liikuntaseurojen talouden volyymi arvioitiin selvityksessä noin 800 miljoonaksi euroksi. Lukuun sisältyvät seuroissa ja järjestöissä toimivat, liikunta-alan yritysten työntekijät, kuntien liikuntatoimissa työskentelevät sekä koulujen liikunnanopettajat. Luku on hieman epätarkka, koska osa alalla toimivista yrityksistä on ilmoittanut toimialakseen jonkin muun kuin liikuntaan liittyvän toiminnan. Myös lajiliitot ovat taloutensa ja toimintansa suhteen hyvin heterogeeninen ryhmä: muutama suuri lajiliitto vastaa suurimmasta osasta alan talouden volyymia. Niin liikunnan ja urheilun valtakunnalliset järjestöt kuin suurimmat urheiluseurat pyrkivät toimimaan ammattimaisesti. Liikunnan palveluja tuottavien yritysten osuus oli tästä noin 1,2 miljardia euroa. Noin 70 prosenttia seuroista on pieniä, alle 150 jäsenen yhdistyksiä, joiden toiminta perustuu pääasiassa vapaaehtoistyöhön. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 4 3 Luvusta puuttuvat urheiluvaatteet ja osa jalkineostoista, joita vuotta 2016 koskevassa tutkimuksessa ei ole ilmoitettu. Työllistävä vaikutus laski noin 300 henkilötyövuotta (5 900 . Juuri valmistuneessa selvityksessä ei ollut mahdollista selvittää, mitä muita reittejä työnantajat työntekijöitään mahdollisesti tukivat
Liikunnan edistämistä ohjaava sääntely rakentuu kunnissa kolmelle keskeiselle laille. Kunnalla julkisena toimijana on erityinen velvollisuus tavoitella aliedustettuja ryhmiä ja lisätä kuntalaisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Kuntalaissa (410/2015) kuntien tehtäväksi säädetään kuntalaisten hyvinvoinnin ja alueen elinvoiman edistäminen. Kunnallisen päätöksenteon rakenteet ja tavat sekä taloudellinen liikkumavara vaihtelevat, samoin suhde kuntalaisiin ja heidän kuulemiseensa. Näiden lisäksi vaihtelua on kuntien väestörakenteessa ja -kehityksessä, elinkeinoja palvelurakenteessa sekä työpaikkaomavaraisuudessa. Liikuntalaki antaa kunnille verrattain joustavan kehyksen liikunnan edistämiselle. Kuntalaisten kuulemisessa, toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa on mahdollista huomioida paikalliset erityispiirteet sekä kuntien ja niiden asukkaiden monimuotoisuus.. Se ohjaa kuntia laajempaan keskinäiseen ja hallinnonalojen väliseen yhteistyöhön sekä paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivien toimintamuotojen käyttöön. Kuntien vastuuta liikunnan edistämisessä tarkentaa liikuntalaki (390/2015). Lain esitöissä (HE 190/2014) todetaan kaikkien kuntalaisten olevan liikunnan edistämisen kohderyhmää. Kuntien keskinäisistä eroista puhuttaessa huomio kiinnittyy usein asukaslukuun tai sijaintiin. Palveluiden suuntaamisessa tulee huomioi da eri-ikäiset ja ne kuntalaiset, jotka ovat riskissä jäädä liikuntapalveluiden ulkopuolelle. On hyvä muistaa, että kunnat ovat erilaisia, mutta ne kaikki hoitavat samoja lakisääteisiä tehtäviä. Liikuntalaissa kuntien tehtäväksi määritellään liikunnan yleisten edellytysten luominen. Se linjaa myös palveluiden järjestämisen ja tuottamisen periaatteet. Perustuslailla (731/1999) turvataan ihmisten sivistykselliset perusoikeudet ja kuntien itsehallinto. 4 4 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 T E E M A : L i i k u n t a , p o l i t i i k k a & t a l o u s Kuva: Juha Laitalainen Kunnat ja liikunta 2021 Kunnissa liikunnan edistäminen riippuu paitsi olosuhteista, myös paikallisista käytännöistä. Samaan aikaan kuntiin vaikuttaa erilaisia kansallisia ja globaaleja kehityskulkuja, jotka eivät kohtele kaikkia kuntia samoin. Tämä viittaa liikuntapalveluiden ja terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan järjestämiseen, kansalaistoiminnan tukemiseen sekä liikuntapaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon
On nähty, että osana laaja-alaista lautakuntaa liikunnan edistäminen integroituu helpommin osaksi muuta kunnan toimintaa ja eri toimialojen yhteistyö helpottuu. Toisaalta riskiksi on arvioitu se, että kuntataloudesta muutaman prosentin muodostavien liikuntapalveluiden käsittelylle ei jää riittävästi tilaa tai että päättäjien asiaosaaminen ohenee, kun liikunnan teemat nousevat asialistoille aiempaa harvemmin. Ilmastonmuutokseen vastaaminen ja kestävän kehityksen turvaaminen ovat aikamme suurimpia haasteita. Suurimmasta huolenaiheesta eli peruskorjaustarpeiden korjausvelasta ei löydy selvää tilastotietoa. Niistä huolimatta on nähtävissä, että summa on merkittävä ja kuntien huoli ymmärrettävä. Kunnan sisällä liikuntatoimen työ kytkeytyy hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja sosiaalija terveystoimen ohella useimmiten sivistyksen, elinvoiman sekä teknisen toimen ja kaavoituksen alueille. kaavoituspolitiikalla, rakentamisella ja hankinnoilla. Siirto koostuu kunnille suunnattujen valtionosuuksien vähenemisestä sekä kunnallisveroja yhteisöverotuottojen pienenemisestä (Malmila 2020, 8). 2020, 5). Liikunnan edistäminen on sidoksissa yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin Liikunnan edistämiseen vaikuttavat myös monet laajemmat yhteiskunnalliset kehityskulut. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 4 5 T E E M A : L i i k u n t a , p o l i t i i k k a & t a l o u s Liikunnan edistämisen laajentunut tehtäväkenttä Viime vuosikymmenten aikana liikunnan tehtäväkenttä on laajentunut urheilun ja kuntoliikunnan lisäksi harrasteliikuntaan, liikkumiseen sekä fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen (Pyykkönen 2019, 9). Näkökulmien monimuotoistuminen on synnyttänyt erilaisia odotuksia, jotka liittyvät niin työn tavoitteisiin, kohderyhmiin kuin olosuhteisiin. Nykyisin liikunnan edistämiseen liittyvä päätöksenteko on yleisimmin joko sivistys-, hyvinvointitai vapaa-aikalautakunnan tehtävä. 2020). Hallintoa on virtaviivaistettu, ja esimerkiksi substanssilautakunnista on siirrytty laajempiin hallinnollisiin kokonaisuuksiin. Kun tutkii selvityksiä kuntien tulevaisuuteen liittyvistä tekijöistä, törmää väistämättä esimerkiksi ilmastonmuutokseen, väestökehitykseen, polarisaatioon, kaupungistumiseen tai digitalisaatioon (kts. Liikunnan valtionosuuksien määrä oli samaan aikaan noin 19,5 miljoonaa euroa (Valtion budjetti 2019). esim. Peruskorjausrahoitus nähdään puutteellisena kaiken kokoisissa kunnissa. Liikunnan ymparistökuormiin voidaan vaikuttaa kaavoituspolitiikalla, rakentamisella ja hankinnoilla.. Vireillä oleva sote-uudistus voi toteutuessaan lisätä kuntien vastuulle jäävien palveluiden järjestämisen vaikeuskerrointa, sillä uudistukseen liittyy merkittäviä talousvaikutuksia. Enemmistö kokee ongelman joko merkittävänä tai erittäin merkittävänä tulevaisuuden haasteena. Aktiivisen ilmastotyön rinnalla joudutaan myös miettimään miten syntyvät vaikutukset muokkaavat toimintaa. Osaa muutostekijöiden vaikutuksista voidaan liikunnan avulla hidastaa tai hillitä, kun taas osaan joudutaan toimialalla lähinnä varautumaan ja sopeutumaan. Kokonaisuudessaan kolmannes arvioi liikunnan investointimäärärahatilanteen heikoksi tai huonoksi. Järjestämisvastuun muutos siirtää yli 20,6 miljardin euroa rahoitusvirran kunnilta hyvinvointialueille (Sote-uudistus 2021). Erillisiä liikuntalautakuntia on enää neljässä prosentissa kuntia ja ne keskittyvät lähinnä suuriin kaupunkeihin. Kenttä on laajentunut liikuntatoimesta sektorija organisaatiorajoja ylittäväksi työksi. (Norra ym. Liikunnan edistämiseen vaikuttaa väistämättä myös kunnallishallinnon uudistuminen. (Norra ym. Liikuntatoimen vastuuhenkilöistä puolet pitää ilmastonmuutoksen vaikutuksia merkittävinä tai erittäin merkittävinä haasteena palveluiden tuottamiselle tulevaisuudessa (Norra ym. Kuntien kaikilla toimialoilla tehdään päätöksiä, joilla on joko suoria tai epäsuoria ilmastovaikutuksia. Taloudelliset haasteet huolena Arvioidessaan nykytilannetta kuntien liikuntatoimen vastuuhenkilöt ja kuntajohto nimeävät liikuntapalveluiden tämän hetken haasteiksi henkilöstöresurssien sekä investointimäärärahojen tason. Kunnat ovatkin lähteneet laajasti varautumaan muutoksen vaikutuksiin ja rakentamaan toimenpiteitä sen hillitsemiseksi (Jalonen 2020). On epäselvää, millaisia vaikutuksia tällä on kuntien kykyyn investoida ja ylläpitää erilaisia palveluita tulevaisuudessa. Kuntaliitto 2018; Nikander ym. 2020) Liikunnan edistäminen kunnissa nojaa erittäin vahvasti niiden omaan panostukseen. Liikunnan ympäristökuormiin voidaan vaikuttaa mm. Samaan tapaan kuntien olosuhdetyössä katse on kääntynyt erityisistä liikunta-, uimaja urheiluhalleista ja -kentistä myös kohti lähiliikuntaja virkistyspaikkoja, ulkoilua ja luontoa sekä liikkumista tukevaa yhdyskuntarakennetta. Näiden lisäksi kunnat käyttävät vuositasolla liikuntapaikkainvestointeihin hieman yli 260 miljoonaa euroa, joista nettokustannukset ovat 233 miljoonan luokkaa (Ala-Vähälä 2021). Tuoreen selvityksen mukaan liikuntapaikkoihin liittyvää korjausvelkaa olisi eri tavoitetasoin arvioituna 680?1 335 miljoonaa euroa, mutta arvioon liittyy monia epävarmuustekijöitä (Isoniemi & Isoniemi 2020). Lautakuntien tehtävien laajuus on omiaan lisäämään suunnitelmallisuutta ja strategista painottumista. (THL 2020.) Hallinnon muutokset vaikuttavat liikunnan asemaan kunnissa. 2020) Lähitulevaisuuden ongelmina he nostavat esiin liikuntapaikkojen peruskorjaustarpeet, taloudellisten resurssien yleisen riittävyyden sekä väestön ikääntymiseen vaikutukset palveluiden tuottamiselle. Kuntien liikunnan käyttötalous oli vuonna 2019 yhteensä 776 miljoonaa euroa, josta oma rahoitusosuus oli 625 miljoonaa (Tilastokeskus 2020)
Opetushallitus, raportit ja selvitykset 2020:27. 2020. Digitalisaatio puolestaan on lisännyt myös liikunnan mahdollisuuksia toimia paikasta ja ajasta riippumatta, joskin myös liikunta kilpailee entistä enemmän ihmisten ajasta erilaisten digitaalisten alustojen kanssa. 4 6 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 T E E M A : L i i k u n t a , p o l i t i i k k a & t a l o u s Kuntien kannalta kriittinen tekijä liittyy väestön ikärakenteeseen. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä iäkkäiden määrän noususta, vaan samaan aikaan työikäisten ja erityisesti lasten määrä laskee (MDI 2021, 7). 2021. https://www.oph.fi/sites/default/files/ documents/Vieriva_kivi_ei_sammaloidu_liikunta-ala_murroksessa. 2020, 8). 410/2015 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150410?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D (3.5.2021) Kuntaliitto 2018. & Pusa, S. Erilaiset etäja hybridiratkaisut haastavat nykyisen palvelutarjonnan ja -rakenteen. & Tuominen-Thuesen, M. Liikunnan TEA-viisarin kysymyskohtaiset perustaulukot 2020. Suomen kuntien ja kuntayhtymien rakennusten reaaliarvojen, korjausvelan ja perusparannustarpeen määritys ja laskenta v. 2020. Tällä on monia suoria ja epäsuoria vaikutuksia sekä liikunnan palveluihin että olosuhteisiin. Liikunnan talous Suomessa vuonna 2018, s. Kuntien liikunta palveluiden tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet -selvitys. 11?19. Trellum. Vierivä kivi ei sammaloidu liikunta-ala murroksessa. Maailmanpyörä kuntien ja alueiden muutosajurit 2018?2030. Suuriin kaupunkeihin on jo muodostunut hyvinvoivien asuinalueiden rinnalle naapurustoja, jotka kantavat laajasti mukanaan periytyvää huono-osaisuutta. pdf (30.4.2021) Norra, J., Karimäki, P. Puolet kunnista on vahvistanut toiminnan strategisuutta ja niillä on käytössään monialainen liikkumisohjelma joko osana laajempaa kokonaisuutta (41 %) tai omana suunnitelmaan (9 %). https:// www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/ he_190+2014.pdf (3.5.2021) Malmila, M. 2020. Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta, yksityiskohtaiset perustelut. https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Kuntien_talous_ ja_toiminta/ (3.5.2021) Valtion budjetti 2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ alkup/2015/20150390 (3.5.2021) HE 190/2014 Hallituksen esitys eduskunnalle liikuntalaiksi. Suomen Kuntaliitto: Helsinki. Valtion talousarvioesitys 2019. Maailman istuvin urheilukansa – ihmettelyjä liikuntapolitiikan labyrinteissa. Isoniemi, H. Määrärahat 29.90. Liikunta kuntien toiminnassa. Laajaa ja monimuotoista yhteistyötä tehdään paikallisten yritysten, seurojen ja järjestöjen kanssa, mutta tämä yhteistyö vaatii kokonaan oman, laajemman tarkastelunsa. Sekä maan sisäinen että kansainvälinen muuttoliike suuntautuu erityisesti suurempiin kaupunkeihin ja kaupunkiseuduille. & Pekkala, J. https://www.kuntaliitto.fi/osallistuminen-javuorovaikutus/johtaminen-ja-kehittaminen/kuntien-toiminnanuudistaminen/ennakointi/kuntien-ja-alueidenmuutosajurit-2018-2030 (1.5.2012) Liikuntalaki 2015. https://www.smartsport.fi/uploads/1/2/1/5/121595256/kuntien_ liikuntapalveluiden_haasteet_ja_mahdollisuudet_ kysely__2020__-_p%C3%A4%C3%A4tulokset.pdf (29.4.2021) Perustuslaki 1999. Kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat. 2020, 5). Kuntien ja kuntayhtymien raportoimat taloustiedot. (THL 2020.) Kuntien liikuntatoimien vastaavat ja kuntajohto arvioivat, että kuntien liikunnan edistämistä voidaan vahvistaa parantamalla kunnan poikkihallinnollista yhteistyötä sekä lisäämällä työn suunnitelmallisuutta ja strategisuutta. Ikärakenteen muutosten ohella valikoiva, keskittyvä ja polarisoiva muuttoliike lisää kuntien keskinäisiä eroja. MDI Public Oy. Kaupunkipolitiikan koronalääkkeet. 2019. jsp?year=2019&lang=fi&maindoc=/2019/aky/aky. Sosiaalija terveystoimen rahoitus 2021. 731/1999. Kaupunkipolitiikan tiekartta V. 2020, 6.) Kunnissa tehtävä liikunnan edistäminen ei rajoitukaan kunnan omaan toimintaan. Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi NRO 30. xml&opennode=0:1:11:265:699:831: (3.5.2021). (MDI 2021, 7-8.) Lisäksi on ilmeistä, että erilaiset jakolinjat eivät kulje vain kuntien välillä, vaan myös niiden sisällä. Kuntalaki 2015. Liikunta-alan osaamisen ennakointityön loppuraportti. & Isoniemi, T. https://soteuudistus.fi/rahoituslaskelmat 4.5.2021 THL 2020. Lisäksi he arvioivat, että alueen eri toimijoiden hankeyhteistyötä tulee edelleen laajentaa (Norra ym. https://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/1999/19990731 (3.5.2021) Pyykkönen, T. (toim.) 2020. 390/2015. Sote-uudistus 2021. Teknologisista ratkaisuista huolimatta liikunnan edistämisen arvioidaan pysyvän edelleen ennen kaikkea vuorovaikutustyönä, johon erilaiset digitaaliset ratkaisut tuovat tukea (Nikander ym. Tulevaisuudessa kaupunkien täytyy löytää uusia keinoja eriarvoisuuden vähentämiseen. MARI AHONEN-WALKER, KM erityisasiantuntija Hyvinvointi ja sivistys -yksikkö Kuntaliitto Mari.Ahonen-Walker@kuntaliitto.fi LÄHTEET Ala-Vähälä, T. Teoksessa Ala-Vähälä, T., Lämsä, J., Mäkinen, J. 2019. Kuntajohdon mukaan se on merkittävin liikuntatoimen tulevaisuuden haasteista (Norra ym. https://minedu.fi/documents/1410845/46074517/Trellum+OKM+Liikuntarakennusten+korjausvelka+ja+perusparannustarve+raportti.pdf/9e70c588-dcde-f82607c0-3cf17eb74a2b/Trellum+OKM+Liikuntarakennusten+korjaus velka +ja+perusparannustarve+raportti.pdf?t=1605703014644 (3.5.2021) Jalonen, P. Poikkihallinnollisia, hyvinvointia ja terveyttä edistäviä liikuntaa koordinoivia ryhmiä on yli 80 prosentissa kuntia ja liikunnan edistämiseen liittyvästä työnjaosta on sovittu niissä vielä tätä useammin. Esitys Kuntamarkkinoilla 9.–10.9.2020. Sektorirajat ylittävän työn merkitys kasvaa Vaikka tulevaisuus näyttää monin tavoin haasteelliselta, ei kunnissa ole jääty odottamaan, vaan liikunnan edistämistä kehitetään ja suunnataan määrätietoisesti. Opas kuntien ilmastotyön tueksi: Ilmastonmuutos ja kunnat. Julkisessa keskustelussa tällä viitataan useimmiten erityisesti ikääntyvien määrän kasvuun. https://www.kuntaliitto.fi/sites/ default/files/media/file/Sosiaali-ja-terveystoimen-rahoitus-2021.pdf (29.4.2021) MDI 2021. https://teaviisari.fi/teaviisari/ content/file/304/Liikunnan_perustaulukot_2020 (3.5.2021) Tilastokeskus 2020. liikuntatoimi https://budjetti.vm.fi/indox/sisalto. Valtion ja kuntien tuki liikunnalle. https://www.mdi.fi/content/uploads/ kaupunkipolitiikan-tiekartta5-mdi-digi-210326.pdf (1.5.2012) Nikander, J., Haapamäki, J. 2020
(Koski & Mäenpää 2018, 77.) Työnantajana toimimisen sietämätön vaikeus Seurojen toimintaa ohjaavat isossa kuvassa liikuntapoliittiset linjaukset, joissa valtionhallinto määrittelee hyviksi ja tavoiteltaviksi katsomansa suuntaukset seuratoiminnalle. Vuonna 2006 seurojen keskimääräiset kokonaistulot olivat 66 000 euroa, kun ne kymmenen seuraavan vuoden aikana liki kaksinkertaistuivat 126 000 euroon. Yksi Olympiakomitean painopistealue seuratoiminnan kehittämisessä koskeekin seurojen työnantajuutta, jonka kasvulle komitea pyrkii toimenpiteiden tasolla luomaan parempia edellytyksiä. Seura muuttuu siirryttäessä vapaaehtoisorganisaatiosta työnantajaksi. Tavoitteiksi Olympiakomitea nimeää muun muassa seurojen työnantajakuvan parantamisen ja työntekijämäärien kasvattamisen. (Suomen Olympiakomitea 2020.) Työntekijöiden palkkaaminen onkin ollut suomalaisissa liikuntaja urheiluseuroissa kasvussa jo pitkään. Seurojen maksamat palkkasummat ovat kasvaneet vuosien 2013–2018 välisenä aikana 31 prosenttia, ja vuonna 2018 seurat maksoivat palkkoja yhteensä noin 104 miljoonaa euroa. Työntekijöiden kokonaismäärällä mitattuna liikuntaja urheiluseuroissa työskentelee päätoimisena työntekijänä yli 5 000 henkilöä. (Turunen, Turpeinen, Inkinen & Lehtonen 2020, 15.) Ammattimaistumisen voimistuminen näkyy myös seurojen kasvaneena talousvolyyminä etenkin viimeisten 15 vuoden aikana. Yksi merkittävimpiä ohjausja tukikeinoja on opetusja kulttuuriministeriön liikuntaja urheiluseuroille ”Me pyritään vahvistamaan seurojen työnantajaroolia ja osaamista työnantajana”, totesi Olympiakomitean seuraja jäsentoimintayksikön johtaja Jaana Laurila (2021) komitean omassa OlympiaCast-podcastissa maaliskuun puolivälissä. Muutoksessa on kyse ammattimaisten toimintatapojen ja prosessien yleistymisen lisäksi etenkin seurojen kyvystä hankkia palkattuja työntekijöitä. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 4 7 T E E M A : L i i k u n t a , p o l i t i i k k a & t a l o u s Toiminta ammattimaistuu – miten se muuttaa seuraa. Seurojen ammattimaistumisesta ja muuttumisesta vapaaehtoisyhteisöistä kohti yritysmäisesti operoivia organisaatioita on puhuttu seuratutkimuksessa pitkään. Nykyään päätoiminen työntekijä löytyy yli joka viidennestä seurasta. (Koski & Mäenpää 2018, 67.)
(ks. esim. Eetoksen käsitteen normatiivisuutta voidaan soveltaa myös liikuntaan ja urheiluun (vrt. Työntekijöitä pystyvät palkkaamaan enimmäkseen seurat, joiden kotipaikka on suurten kuntien alueella, ja joilla on jo aikaisempaa kokemusta työntekijän palkkaamisesta. Työntekijän palkkaamiseen tähtääviin hankkeisiin on viimeisten viiden vuoden aikana myönnetty tukea hieman alle kymmenen miljoonaa euroa (Seuratuki-Virveli 2020). Liikuntaja urheiluseuran jäsentä luonnehditaan monesti asiakkaaksi, jonka rahoille seuran tulee tarjota vastinetta laadukkaan toiminnan muodossa. Työsuhteet jatkuvat todennäköisemmin seuroissa, joissa seuran harrastajapohja ja talousvolyymi ovat riittävän suuria. Seurojen hankaluudet työnantajana toimimisessa ilmentävät tuskailua kahden vastakkaisen eetoksen välissä olemisesta. Ammattimaistuminen ei ole itseisarvo Valtion liikuntapolitiikkaan peilaten tuntuu varsin luontevalta, että myös muut valtakunnalliset ja paikalliset järjestötoimijat ovat omaksuneet vahvasti seuratoiminnan ammattimaistumisen eetoksen. Helén 2005; Kupiainen 2005, 16). Seuratoiminnassa tämä ilmenee muun muassa ammattimaistumisena ja yritysmäistymisenä, joita kohti pyritään toimintoja ja prosesseja kehittämällä ja työntekijöitä palkkaamalla. Seurat joutuvatkin hankalasti tasapainoilemaan työnantajina: toisaalta niiden tulisi pyrkiä kohti rationalisoitua ja taloudellista kasvua tavoittelevaa yritysmallia, mutta toisaalta ne eivät voi eivätkä haluakaan irtautua juuristaan vapaaehtoistoimintaan perustuvana yhteisönä. Perinteisesti suomalaisen liikuntaja urheiluseuratoiminnan voidaan katsoa perustuvan vahvalle vapaaehtoistoiminnan eetokselle, jossa yhteisöön kuuluvat jäsenet toimivat yhteisen hyvän eteen ilman rahallista korvausta. Tässä kohdin ollaan jo vahvasti flirttailemassa yritysmäiseen toimintaan ja eetok seen siirtymisen kanssa. (Riekki & Hentunen 2016, 21–23). Likes-tutkimuskeskus on tehnyt seuratukeen liittyvää seurantaa ja arviointia vuodesta 2005 asti. Koski & Mäenpää 2018, 36.) Usein eetoksen käsitteeseen kuuluu myös käsitykset oikeista ja tavoittelemisen arvoisista asioista, jolloin eetoksen voidaan katsoa olevan jollain tietyllä arvoperustalla tai motiiveilla varustettu kehys (ks. esim. Täten eetokseen sisältyisi aina jonkinlainen normatiivinen luonne. 2020; Turunen ym. Jo mainitSeurat kipuilevat harrastuskustannusten nousun ja vapaaehtoisuuden vähenemisen kanssa.. Vuosittain jaettava seuratuki on yksi esimerkki siitä, miten valtion liikuntapolitiikalla halutaan suunnata seuroja kohti ammattimaisuutta ja työnantajuutta. Myös seuratasolla ammattimaistuminen nähdään etenkin suurten seurojen toimesta tavoiteltavana ja haluttuna päämääränä (Mäenpää & Koski 2019, 33–35). Seurat tuntuvat kelluvan jonkinlaisessa välitilassa, jossa kumpaankaan ääripäähän ei haluta eikä voida jämähtää. Seurat eivät kuitenkaan työnantajaksi siirtymisestä huolimatta täysin osta yritysmäisen eetoksen ideaa. Samaan aikaan seuratuen myöntökriteeristössä asetetaan vaatimuksia seuratoiminnan avoimuudelle ja edullisuudelle. Vuodesta 2013 seuratukihankkeet on jaettu palkkaushankkeisiin ja toiminnallisiin hankkeisiin, joita voidaan molempia pitää hyvinä esimerkkeinä pyrkimyksistä ohjata seuratoimintaa kohti kehittämisen, eteenpäin pyrkimisen ja ammattimaistumisen ajattelutapaa. Jäsenmäärältään ja taloudeltaan pienempien seurojen on hankalampaa toteuttaa ja vakiinnuttaa työntekijän palkkaaminen. Mäenpää & Koski 2019). Seurojen tilannetta eivät helpota valtion liikuntapoliittiset linjaukset seuratoiminnalle. Seuranta on tuonut esiin työnantajana toimimisen vaikeudet tukea saaneissa seuroissa. Työntekijän palkkaaminen nähdään usein keinoksi vastata koventuneisiin vaatimuksiin. Työnantajan näkökulmasta vaikeuksia on ollut niin työnantajavelvoitteiden (työntekijän ohjaus ja perehdyttäminen) täyttämisessä, työntekijän rekrytoinnissa kuin taloudellisten kustannusten kattamisessakin. Seuratutkimuksessa on tuotu hyvin esille, kuinka seurat kipuilevat harrastuskustannusten nousun ja vapaaehtoisuuden vähenemisen kanssa (ks. esim. Seurojen työnantajuutta voidaan pitää jokseenkin polarisoituneena. Urheiluun kuitenkin liitetään alan tutkimuksessa ja kirjallisuudessa usein itsestään selvästi jonkinlainen eteenpäin pyrkimisen ja kehittymisen eetos. Liikuntaja urheiluseurojen ammattimaistuminen nähdään usein itsestään selvästi hyvänä ja oikeana suuntauksena, jota kohti seurojen on syytä pyrkiä. 2019; Riekki & Hentunen 2016.) Ristiriitaista kamppailua kahden eetoksen välimaastossa Eetoksen käsitteellä voidaan tarkoittaa johonkin ilmiöön liittyviä arvoja, tapoja, tottumuksia ja uskomuksia. Ristiriitaiset tavoitteet vaikeuttavat etenkin pienemmin taloudellisin edellytyksin toimivien seurojen asemaa, kun niiden resurssit eivät samalla tavalla riitä toiminnan ammattimaistamiseen ja työntekijöiden palkkaamiseen. Toisaalta seuroilla on kova halu ja paine muuttua muun yhteiskunnan vanavedessä entistä ammattimaisemmiksi. (Turunen ym. esim. 4 8 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 T E E M A : L i i k u n t a , p o l i t i i k k a & t a l o u s vuodesta 1999 lähtien jakama seuratoiminnan kehittämistuki (”seuratuki”). Millaiset arvot ja käsitykset katsotaan seuratoiminnan kehityksessä oikeiksi ja sellaisiksi, joita tulee tavoitella. Oja 2019)
esim. Turunen, M., Turpeinen, S., Inkinen, V. Koronapandemian akuutit vaikutukset liikuntatoimialaan. 2019. Kupiainen, R. Mediakasvatuksen eetos – fenomenologinen tutkimus mediakasvatuksen etiikasta. 2019. Seuratuki-Virveli. Turunen, M., Turpeinen, S., Lehtonen, K., Inkinen, V., Hakonen, H. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 322. 2005. & Mäenpää, P. Avustusta haki yhteensä 1 008 seuraa eli noin joka kymmenes suomalainen liikuntaja urheiluseura. Se tarkoittaa ajattelutapaa, jossa näemme ilmiöistä vain niiden ääripäät. & Hentunen, J. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. 2016. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 4 9 T E E M A : L i i k u n t a , p o l i t i i k k a & t a l o u s tu urheilun sisäiseen logiikkaan sisältyvä kehityksen ja eteenpäin menemisen ajatus liitetään yhteen ammattimaistumisen kanssa: ikään kuin urheiluun kuuluisi itseisarvoisesti myös pyrkimys kohti ammattimaisuutta. 2020. Suomalaiset liikuntaja urheiluseurat muutoksessa 1986–2016. Ensimmäiset avustuspäätökset tehtiin vuoden 2020 kesäkuussa, jolloin tukea myönnettiin seuroille koronasta aiheutuvien haittojen lieventämiseen ja erilaisten kulujen kattamiseen. Eetokset eivät myöskään ole selvärajaisia omia kokonaisuuksiaan vaan ne ovat olemassa limittäin ja osin sekoittuneinakin. Lopulta kyse on jokaisen seuran omasta valinnasta ja siitä, mihin toimintansa halua perustaa. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:25. Laurila, J. Kyselyn tuloksia työntekijän rekrytoimisesta urheiluseuraan vuosilta 2013–2016. & Koski, P. Seuratoiminnan kehittämistuen seuranta 2012–2020. 2020. OlympiaCast-podcast 17.3.2021. & Lehtonen, K. Työntekijän palkkaaminen seuratuen avulla. Acta Universitatis Lappoensis 86. 2021. Riekki, M. Koronakriisi on koetellut yhteiskuntaa ja samalla myös liikuntaja urheiluseuroja. OKM:n toista seuroille suunnattua erityisavustusta haki noin 700 seuraa. Palkkatyö urheiluseuroissa: Urheiluseurat työnantajina 2013–2020. Yhtä hyvää mallia ei ole Suomalaisten liikuntaja urheiluseurojen työnantajuus on ollut usealla mittarilla mitattuna jo hyvän aikaa kasvussa, eikä suuntaukselle ole odotettavissa täyskäännöstä. Likes. 2005. Tai jotain siltä väliltä. Koski, P. Rosling, H. Toimintaja taloussuunnitelma 2021. Kovimmin kriisin vaikutukset ovat osuneet juuri yritysmäistyneisiin ja ammattimaistuneisiin seuroihin, kun taas vapaaehtoisvoimin toimivat seurat ovat päässeet vähemmällä (Valtion liikuntaneuvosto 2020, 24–33). likes.fi/tutkimus/seuratuki/ Suomen Olympiakomitea. 2018. Professori Hans Rosling (2018) on puhunut niin sanotusta ihmismielen kuiluvaistosta. Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei siis voida tehdä, mutta vaikuttaisi siltä, ettei korona ole saanut suomalaista liikuntaja urheiluseurakenttää taloudellisesti kokonaisuudessaan polvilleen. Eetoksen käsite on oiva väline seuratoiminnan muutosten hahmottamiseen. On yhtä oikein pysytellä vapaaehtoisvoimin toimivana yhteisönä kuin tavoitella taloudellista ja toiminnallista kehitystä ja kasvua. Kahtiajakautunut käsitys kärjistää ajatteluamme, jolloin vastakkaisten ääripäiden välissä oleva suuri enemmistö jää huomioimatta. Niin on myös seuratoiminnassa: ensimmäisen työntekijän palkkaaminen ei automaattisesti tarkoita täysimääräistä siirtymistä vapaaehtoistoiminnan eetoksesta yritysmäiseen eetokseen. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Genealogia kritiikkinä. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:1.. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:20. Valtion liikuntaneuvosto. Avustuksia hakeneiden seurojen maltillinen määrä voi taloudellisen vakauden lisäksi johtua esimerkiksi hakemusosaamisen puutteesta tai siitä, ettei tällaisten avustusten olemassaolosta ylipäänsä tiedetty. Sosiologia 42 (2), 93–109. Jatkossa erilaiset toimintaa ohjaavat eetokset tulisi tunnistaa nykyistä selvemmin. Suuret seurat suurennuslasin alla. Mäenpää & Koski 2019, 56). Sama pätee myös suomalaiseen liikuntaja urheiluseurakenttään: suurin osa seuroista sijaitsee jossain ammattimaisen huippu-urheiluorganisaation ja lasten harrastustoimintaa vapaaehtoisvoimin tarjoavan seuran välillä. Palkkatyösuhteiden vakiintuminen suomalaisissa urheiluseuroissa. 2018. Suomalainen dopingin moraalisäätelyverkosto – verkoston muotoutuminen, rakenne ja moraalisäätelypuhe asiakirjaja media-aineistossa. Tutkimustiivistelmä. SAMULI OJA, LitM Tutkija Likes samuli.oja@likes.fi LÄHTEET Helén, I. Likes. Samoin vapaaehtoistoimintaa ei pitäisi ajatella vain välttämättömänä ”ilmaistyönä”, vaan eetok sellisena perustana toiminnalle (ks. Faktojen maailma. Opetusja kulttuuriministeriö on koronapandemian eri vaiheissa jakanut liikunnalle avustuksia. On tyypillistä, että asioita arvioidaan kulloinkin vallalla olevan eetoksen näkökulmasta käsin. Helsinki: Otava. & Laine, K. 2019. 2020. Mäenpää, P. Lapin yliopisto. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 385. Työntekijän palkkaaminen ei ole pelkästään seuran kehittämistoimenpide, vaan se on myös valinta siirtyä kohti ammattimaisen ja yritysmäisen toiminnan eetosta. Oja, S. 2020. Jyväskylä: Likes-tutkimuskeskus. OlympiaCastin vieraana Jaana Laurila: Mikä on seuranne seuraava edistysaskel. Suomalaisten seurojen monimuotoisuus uhkaa kuitenkin jäädä huomioimatta, jos tarkastelemme asioita vain autuaaksi tekevän ammattimaistumisen silmälasien läpi
Etnisiä vähemmistöjä Suomessa on toki ollut jo ennen ulkomailta muuttaneitakin. Suomen kotouttamista ja vähemmistöjä koskeva lainsäädäntö on yksi Euroopan parhaita, joten poliittinen tahtotila muuttajien yhteiskunnallisen osallisuuden tukemiselle ja institutionaalisten muutosten tekemiselle on hyvä. (Rönkkö 2020.) Lukuisissa muissa tutkimuksissa on osoitettu, miten liikuntakentällä on eriarvoistavia ja ulossulkevia käytäntöjä valtanormista poikkeavia liikkujia kohtaan (Berg & Kokkonen 2016; Kokkonen & Kauravaara 2020).. (Saukkonen 2013). Tämä vaikuttaa väistämättä liikuntaan ja liikuntapolitiikkaan. Liikuntapoliittisten diskurssien tarkastelu osoitti, miten liikuntapolitiikalla tuotetaan tahattomasti kuiluja muuttajien ja valtaväestön välille: Suomeen muuttaneita ihmisiä kohdellaan eri tavoittein kuin valtaväestöä. 5 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 T E E M A : L i i k u n t a , p o l i t i i k k a & t a l o u s Kuva: Antero Aaltonen Etninen moninaistuminen haastaa liikuntatutkimusta ja -politiikkaa Kansainvälinen muuttoliike on aikamme mega trendi. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2019 lopussa 423 494 ulkomaalaistaustaista henkilöä ja muuttotahti ei näy hiipuvaan lähiaikana. Monikulttuurisuus ja liikunnallinen tasa-arvo ovat liikuntalainkin lähtökohtia (Liikuntalaki 2015/390). Globaali työvoiman liikkuvuus, taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden kasvu, konfliktit sekä ilmastonmuutos saavat ihmisiä liikkeelle. Väestön moninaisuuden kasvaessa esille nousee kysymys tulijoiden asettumisesta suomalaiseen liikuntakenttään. Vuosittain Suomeen muuttaa noin 20 000 ulkomaista syntyperää olevaa ihmistä. Tahtotila suotuisalle muutokselle on olemassa, mutta käytännön toteutus ontuu. Kun liikunnan edistämisen tavoitteet ovat yleisesti terveyden edistämisessä, niin ulkomaalaistaustaisten ihmisten kohdalla poliittiset tavoitteet ovat sidoksissa kotouttamiseen. Kyse ei ole pelkästään liikunnan harrastamisesta vaan toimijuudesta liikuntakentän kaikilla tasoilla
Liikuntakentän toimijoilla on valta määrittää, miten etninen asema ja kulttuurisen monimuotoisuus määritellään ja otetaan huomioon. Samalla pimentoon jäävät erilaiset syrjintää aiheuttavat rakenteet, jotka koskevat myös muita vähemmistöihin kuuluvia iäkkäitä. Liikunnassa se tarkoittaisi etnisyyden mukaan rajattujen ryhmien toiminnan tutkimista. Mallia voisi hakea kulttuurin puolelta, jossa opetusja kulttuuriministeriö perusti työryhmän Suomen taideja kulttuuripolitiikan muuttamista varten. Maahanmuuttajuus ei ole jotain, minkä voisi määritellä erilliseksi suomalaisuudesta. Ulkomaalaistaustaisilla ihmisillä tulisi olla liikuntakentällä muitakin kuin hyvän kotiutujan rooli. Työryhmän puheenjohtaja Pasi Saukkonen painotti muutoksen edellytykseksi luotettavaa, laaja-alaista ja järjestelmällistä tietopohjaa. Väärintunnistamisella Skeggs selitti työväenluokkaisten naisten sosiaalisen aseman syntymistä, kun naisia määriteltiin työväenluokalle ”ominaisten” olemuksellisten piirteiden perusteella (Skeggs 2014, 33). Liikuntatutkimuksen sokeat pisteet Maahanmuuttotutkimuksen vinoumiksi on nähty etninen katse, metodologinen hallinnallisuus ja metodologinen nationalismi (Näre 2018). Etnisellä katsella tarkoitetaan ihmisten tutkimista kulttuurinsa edustajina. Metodologinen hallinnallisuus tarkoittaa sitä, että muuttoliikkeiden tutkimuksessa käytetään kritiikittömästi hallinnollisia kategorioita, kuten ”maahanmuuttaja” tai ”kotoutuminen”. Kulttuurialan tavoin liikuntakentällekin tarvitaan uusi, päivitetty toimenpideohjelma. ”Maahanmuuttajat” ovat siten kansallisuutensa edustajia, joita tutkijat lähestyvät kansallisten diskurssien käsitteistöllä (Könönen 2014, 18). Monet väestömuutokseen liittyvät yhteiskunnalliset ilmiöt ovat jääneet pimentoon. Paradigman muuttuessa aikaisemmasta kotoutumisen tutkimisesta ollaan siirtymässä transnationaaliseen lähestymiseen (Könönen 2014; Edelman & Tervonen 2020, 37). Tutkimusasetelma sisältää ”me” ja ”he” vastakkainasettelun ja kansallisuuteen perustuvan eronteon. Eettisten periaatteiden selkeyttäminen ja tarkempien ohjeiden laatiminen on käynnistynyt alkuperäiskansoihin eli saamelaistutkimuksiin liittyen.. Liikuntapolitiikan alalla on olemassa vuonna 2010 julkaistu Kehittämisohjelma maahanmuuttajien kotouttamiseksi liikunnan avulla. 2020). Ihmisten liikkuvuus ei määrity enää muutoksi kansallisvaltioon ja sitä seuraavaan kotoutumiseen. Ulkomaalaistaustaisten ihmisten luokittelu maahanmuuttajiksi ja sen perusteella liikuntapoliittisten toimien tekemisessä on kyse väärintunnistamisesta. Työryhmän tavoitteena oli kehittää toimintaohjelma, joka edistäisi maahanmuuttoon perustuvan moninaisuuden huomioimista taideja kulttuuripolitiikassa. Ohjelma sisältää kymmenen kehittämistoimenpidettä liittyen resurssiohjaukseen, koulutuksiin, tutkimukseen sekä kehityksen seurantaan. Perinteisesti toimiessaan tutkijat eivät tunnista yhteiskuntasuhteissa vallitsevia hierarkioita (Leinonen ym. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 5 1 T E E M A : L i i k u n t a , p o l i t i i k k a & t a l o u s Poliittista ohjausta Miten liikuntaelämän rakenteita tulisi uudistaa väestön moninaistuessa. Globaali talous ja digitalisaatio liittävät ihmiset useampaan maahan samanaikaisesti (Alho & Kumer-Haukanõmm 2020). Tutkimuksen näkökulmiksi rakentuukin usein se, miten ”maahanmuuttajat” saadaan mukaan kantaväestön liikuntatoimintaan. Pasanen & Laine 2017). Muutokset eivät tosin ole yltäneet liikuntaorganisaatioiden rakenteisiin (ks. Transnationaalinen eli ylirajallisuuteen perustuva lähestyminen selvittää, miten ihmiset elävät ja toimivat monipaikkaisessa maailmassa. Muutokset voivat tapahtua kamppailuna asemasta ja toimintatilasta tai vaihtoehtoisesti liikuntakentän yhteisenä ymmärryksenä toimien tarpeellisuudesta. Kysymyksessä on tutkimuksellisesti tuotettu sosiaalinen näkymättömyys. Metodologisella nationalismilla tarkoitetaan muuttoliikkeiden tutkimista kansallisvaltion viitekehyksessä tulkiten, että maailma on jakautunut kansoihin ja kansallisvaltioihin. Millainen kuvaus syntyisi esimerkiksi ”suomalaisen” urheilijan ominaisuuksista ja pystyisikö sitä edes tekemään. Wrede 2010; Berdai Chaouni ym. Väärintunnistaminen ja eettisyys Tutkimuksen keskittyessä pelkästään etnisiin ryhmiin tai ulkoisilta tunnusmerkeiltä maahanmuuttajiksi luokitteluihin vahvistamme stereotypioita. Muuttoliikkeiden ja liikunnan kohtaamispinnoilta on niukasti tutkittua tietoa, ja tutkimus on keskittynyt lähinnä kotoutumisilmiön ja liikkumistapojen tarkasteluun (Rönkkö 2020, 136). Etnisyys on kuitenkin ihmisten näkökulma maailmaan, ei sellainen haltuun otettava ”olio”, jota voi tutkimuksellisesti kuvata. Kannanottoja näkökulmien laajentamiseksi on tullut monilta tieteenaloilta (ks. Ruotsalainen eriarvoisuustutkija Thernborn (2014, 71) kutsuu tekemättä (tutkimatta) jättämistä etäännyttämiseksi, jolla aiheutetaan muista ryhmistä taakse jäämistä. Esimerkiksi liikuntatutkimus ei tunnista vieraskielisten iäkkäiden näkökulmaa. Tilannetta voi katsoa Beverly Skeggsin väärintunnistamisen käsitteen kautta. Ihmisten elämää tulisi tutkia laajemmin kuin pelkästään kotoutumisen prisman kautta katsoen. Raportin 40 toimenpide-ehdotusta koskivat alan julkista rahoitusta, osaamisen kehittämistä, työllistymisja urakehitysmahdollisuuksia sekä taiteen ja kulttuurin sisältöjen monipuolistamista. Väestön moninaistumiseen liittyy erilaisuuden kohtaaminen, josta seuraa väistämättä tulijoiden luokitteleminen sekä rajojen vetäminen meihin ja heihin (Bauman 1997, 53). 2021; Martikainen 2009). Tiedolla johtaminen on hyvän liikuntapolitiikan lähtökohta. Tutkimuskentän muutos Vapaa liikkuvuus Euroopan unionissa sekä poliittiset kriisit muualla lisäävät muuttoliikettä. Sen mukaisesti resursseja on kohdennettu kotouttamishankkeisiin, joiden ansiosta Suomeen muuttaneiden liikkumismahdollisuudet ovat lisääntyneet. Myös Etnisten suhteiden tutkijaverkostossa (ETMU) on keskusteltu siitä, miten eri tieteenalojen tulkinnat eivät kohtaa
Martikainen, T. Vuosien 2015–2016 hankeseurannan tuloksia. & Kumer-Haukanõmm, K. Teoksessa: J. & Laine, K. Kumer-Haukanõmm (toim.) Liikkuvuus, muuttoliike ja ylirajaiset suhteet Suomen ja Viron välillä. Wrede & C. Henttonen. 175, s. Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto. Kauravaara (toim.) Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa. Volume 56. 29–43. 5 2 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 Muuttoliikkeisiin, etnisyyteen ja kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvä liikuntapoliittinen ja tutkimuskeskustelu ammentavat kulloisestakin yhteiskunnallisesta kontekstista. 2017. & Kokkonen, M. Rönkkö, E. Lahikainen ja M. Saatavilla verkossa: https://raster.fi/2020/05/22/rakenteellisesta-rasismista-pitaa-puhuamyos-suomessa/ Luettu: 27.4.2021. Elävä luokka. Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura. Opetusministeriö 2010. & Tervonen, M. 2010. Helsinki: Liikuntatieteellinen seura. Kokkonen & K. L. Pasanen, S. 2020. Teoksessa: S. Berg, P. Eriarvoisuus tappaa. Siirtolaisinstituutin julkaisuja 28. Wrede, S. 2014. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010: 16. 2014. Yhteiskunnallista peliä liikuntakentällä– liikuntapoliittiset asiakirjat ja Liikunta & Tiede –lehti ulkomaalaistaustaisuutta määrittelemässä vuosina 1990–2018. Teoksessa: R. Edelman, K. J. (toim.) 2016. EVA RÖNKKÖ väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopisto eva.ronkko@elakelaiset.fi LÄHTEET Alho, R. Alho ja K. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa. Alho ja K. Rajat, siirtolaisuus ja epävirallinen muuttoliike. Jakonen. Skeggs, B. Rasisminvastainen tutkijaverkosto/ anti-racist research network. Tampere: Vastapaino. Monikulttuuriset liikuntahankkeet. Maailman muuttuessa nopealla tempolla olisi aika päivittää liikuntapolitiikan lähtökohdat vastaamaan väestön moninaisuutta. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 326. 55 (4), 327–333. Doing research on the intersection of ethnicity and old age: Key insights from decolonial frameworks. Erilaisuuksien Suomi. 2014. Siirtolaisinstituutin julkaisuja 28. Vainionen. & Keskinen, S. Verkkojulkaisua 135. Berdai Chaouni, S., Claeys, A., van den Broeke, J. Urheilun takapuoli. T. Bauman, Z. Sosiologia. Suom. Kumer-Haukanõmm (toim.) Liikkuvuus, muuttoliike ja ylirajaiset suhteet Suomen ja Viron välillä. Viron ja Suomen välinen muuttoliike: katsaus aiempiin tutkimuksiin. Turku: Siirtolaisinstituutti, s. Teoksessa: R. Könönen, J. Kehittämisohjelma maahanmuuttajien kotouttamiseksi liikunnan avulla. Tampere: Vastapaino. Liikuntalaki 10.4.2015/390. & De Donder, L. Johdanto. Suom. Eettisiä kysymyksiä maahanmuuttotutkimuksessa. 1997. Journal of Aging Studies. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro. 2020. Leinonen, J., Seikkula, M. Näre, L. 2018. Tilapäinen elämä, joustava työ: Rajat maahanmuuton ja työvoiman prekarisaation mekanismina. 2020. Yhteiskuntatieteiden laitos, n.93. 2021. Saukkonen, P. 2020. 2009. Suom. Helsinki: Gaudeamus. 13–28. T E E M A : L i i k u n t a , p o l i t i i k k a & t a l o u s. Tampere: Vastapaino. Rakenteellisesta rasismista pitää puhua myös Suomessa. Turku: Siirtolaisinstituutti, s. Nordberg (toim.) Vieraita työssä. Elore, 16(2). Suomalainen työelämä, globalisaatio ja vieraat työssä. Sosiologinen ajattelu. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press. 2013. 114–140. Thernborn, G
Paavi Benedictus XVI:n neuvonantaja Gianfranco Girotti määritteli kymmenisen vuotta sitten nykyajan kuolemansynneiksi ylettömän omaisuuden haalimisen, ympäristön saastuttamisen, huumeiden kauppaamisen, abortin, köyhyyden aiheuttamisen, perusoikeuksien rikkomisen ja geenimanipulaation. Syntien määrittelyt ovat muuttuneet kirkon tulkinnoissa. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 5 3 T E E M A : L i i k u n t a , p o l i t i i k k a & t a l o u s Kuva: Antero Aaltonen Liikuntapolitiikka uutta kohtaamassa Suomessa piti viime vuonna juhlia valtion liikuntahallinnon satavuotista taivalta. Syytä juhlaan on, sillä julkinen liikuntahallinto osana hyvinvointiyhteiskuntaamme on osoittanut toimivuutensa. Aristoteles alleviivasi, että valtio ei koostu vain ihmisistä, vaan myös erilaisista ihmistyypeistä. Moraalifilosofisia kysymyksiä pohtinut Dante Alighieri omistautui vuosiksi 1308–1321 kirjoittamaan Jumalaista näytelmäänsä, jossa hän nimesi seitsemäksi kuolemansynniksi ylpeyden, kateuden, vihan, laiskuuden, ahneuden, ylensyönnin ja himon. (Aristoteles 1991, 9; 30.) Poliittisen historian kysymyksiä aprikoinut Thomas Hobbes (1588–1679) piirteli Leviathan-teoksessaan yhteiskunnan olemusta seuraavasti: ”Sanotaan, että silloin. Kautta historian on pohdittu myös hyvän yhteiskunnan olemusta. Koronapandemia siirsi juhlat. Filosofisia pohdintoja hyödyntäen suuntaan tekstissäni katseet siihen, millaisia haasteita liikuntapoliittiseen päätöksentekoon sisältyy sen kohdatessa identiteettipolitiikan ilmentymät ja jälkimodernin yhteiskunnan refleksiiviset toimijat. Kuolemansyntejä ei nähty pelkästään yksilöiden ominaisuuksiksi. Eri synnit olivat luonteenomaisia tietyille ihmisryhmille. Antiikin filosofi Aristoteles näki useiden kylien muodostaman kaupunkivaltion täydelliseksi yhteisöksi ja ihmisen luonnostaan kaupunkivaltiossa eläväksi olennoksi. Aikansa tuotteina kuolemansynnit soveltuivat osaksi katolisen kirkon moraaliopetusta. Aatelistoon liitettiin ylpeys, ruhtinaat vihasivat, talonpoikaisto kadehti, papisto oli hengellisesti laiska, porvaristo ahnehti ja ylioppilaat irstailivat. Tuumailen myös, miten liikuntapolitiikka säilyttää uskottavuutensa liikkumisen edistäjänä. Kuolemansyntien pelotevaikutuksella ehkäistiin epätoivottua käytöstä. Edistäessään kansalaisten tasa-arvoa, lisätessään yleistä hyvinvointia ja luodessaan perustaa myös huippu-urheilulle vahva liikunnan julkishallinto on menestystarina
Suurien lukujen politiikkaan liittyykin usein ”hyvin abstrakteja ja kieliopillisesti metaforisia valintoja, joiden kriittinen tarkastelu ei tunnu kuuluvan kenenkään toimenkuvaan: ei tutkijoiden, ei toimittajien, ei edes suuren mahtavan somen”. (Hobbes 1999, 167.) Identiteettejä ja refleksiivisyyttä Klassikkofilosofien teksteihin palataan, sillä ne antavat ajattelemisen aiheita nykytoimijoille. 1960-luvun yhteiskunnan rakennemuutokset pakottivat pohtimaan kansalaisten kuntoliikunnan lisäämistä. Hall alleviivaa, että täysin yhtenäiset, varmat ja johdonmukaiset identiteetit ovat fantasiaa. Valtiollisia liikuntapolitiikan linjauksia on tehty lainsäädännön uudistuksilla. Liikuntapolitiikan haasteellisuus Suomessa julkisen liikuntahallinnon alkuaskeleet otettiin urheilua tukemalla. Jälkimodernin yhteiskunnan oloissa muodostuu ryhmiä, joilla on tarve saada tunnustusta. Urheilijatkin tekevät identiteettitulkintoja. Erityisen merkittävässä asemassa ovat kunnat, joiden toimet ihmisten liikunnan mahdollistajina ovat aivan keskeisiä. Toisaalta toisten arvostus ei ole ehdotonta, mikä synnyttääkin kilvoittelua, riitoja, ryhmäkuntalaisuutta ja pahimmillaan sotaa. Moraalinen aate voi vihjata, että koko ulkoinen yhteiskunta saattaa olla väärässä ja alistava. Kuntiin perustettujen urheilulautakuntien jäsenet ajoivat ”kaksoisrooleissa” urheilun etua ja etenkin olosuhteiden kohentamista. (Heikkinen 2020, 119-120.) Heikkisen mukaan jotkut itsestään selvinä esitettävät asiat voivat velvoittavuudessaan tuntua suorastaan musertavilta: ”Kun univaikeuksista kärsivää kehotetaan pelottaviin tieteellisiin tuloksiin, myös numeroihin, vedoten nukkumaan. Ihmiset ottavat eri aikoina erilaisia identiteettejä, jotka eivät ryhmity yhtenäiseksi kokonaisuudeksi minkään eheän minän ympärille. Globalisaation oloissa perinteiset sosiaaliset järjestelmät irtaantuvat entisistä kehyksistään, jolloin myös ihmisten toiminnat ja valinnat kirjavoituvat. Esimerkiksi puhe ”liikkumattomuuden” kustannuksista saa tuskin ketään lisäämään omaa liikkumistaan. Traditionaalisissa yhteiskunnissa menneisyyttä kunnioitettiin ja symboleja arvostettiin. Politiikan tutkija Francis Fukuyaman mukaan meidän on mahdotonta välttyä identiteettikäsityksiltä ja -politiikalta. 1980-luvulla käynnistynyt ja edelleen jatkuva liikuntakulttuurin eriytyminen tekeekin liikuntapolitiikan harjoittamisesta entistä haasteellisempaa. Identiteetti on se voimakas moraalinen aate, josta olemme riippuvaisia. Jo vuoden 1968 Meksikon olympialaisten 200 metrin juoksun palkintojenjaon Black Power -mielenilmaisua on jälkikäteen luettu ”identiteettipoliittisin silmälasein” (Wibben 2014, 102.) Identiteettityöstä viestivät jatkuvasti uudet liikkumismuodot ja urheilulajit, joihin ihmiset kiinnittyvät mieltymystensä ja mahdollisuuksiensa rajoissa. Syynä muutoksiin on yleisempi luokan, sukupuolen, seksuaalisuuden, etnisyyden, rodun ja kansallisuuden kulttuuristen maisemien pirstoutuminen. Koronaepidemia on polarisoinut identiteettitulkintoja muun muassa rokotusten, liikkumisrajoitusten ja liikkumisen suhteen. Kansallisen liikuntahallinnon menestys edellyttää toimia kaikilla tasoilla. (Fukuyama 2020, 195.) Identiteettiteoreetikko Stuart Hall on tulkinnut jälkimodernien identiteettien muuttuneen paikaltaan siirtyneiksi ja pirstoutuneiksi. Moraalinen aate kertoo, että meillä on sisäinen minuutemme, joka ei välttämättä tule tunnustetuksi. Syntyy uudenlainen käsitys yksilöllisestä subjektista ja tämän identiteetistä. Kielitieteilijä Vesa Heikkinen kirjoittaakin ”liikkumattomuuden” aiheuttamista kustannuksista miljardien leikinlyöntinä leivosten keväthangilla livertelyn tapaan. Lisäksi yritykset vastaavat aiempaa enemmän etenkin aikuisväestön liikuttamisesta (Laine 2015). Voimassa oleva liikuntalaki onkin tavoitteellisuudeltaan laaja-alainen. Perusteltu kysymys kuuluukin, miten lakiin kirjattu tavoitteellisuus toteutuu käytännön toimissa. Identiteetistä tulee eräällä tavoin ”liikkuva juhla”. (Hall 2019, 52.) Identiteettityötä tehdään myös liikunnan ja urheilun sosiaalisilla kentillä. Brittisosiologi Anthony Giddens tunnetaan rakenteistumisen teoreetikkona. (Hall 2019, 49–50.) Jälkimodernin ihmisen identiteetti muokkautuu jatkuvasti. Sen sijaan modernit yhteiskunnat ovat nopeiden ja pysyvien muutosten yhteiskuntia. Painija Petra Ollin, yleisurheilija Ada Koistisen ja taitoluistelija Viveca Lindforsin osin yllättävien lopettamispäätösten perusteluista oli luettavissa identiteettipohdintoja. Näin ollen identifioitumisemme on jatkuvassa muutoksessa. Vuoden 1980 liikuntalaki sinetöi toimijoiden työnjaon, jossa julkisen vallan tehtäväksi määrittyi olosuhteista huolehtiminen toimintojen organisoinnin jäädessä kansalaistoimijoille. 5 4 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 T E E M A : L i i k u n t a , p o l i t i i k k a & t a l o u s perustetaan yhteiskunta, kun suuri joukko ihmisiä sopii ja sitoutuu, jokainen jokaisen kanssa, siihen, että jos enemmistö antaa jollekin ihmiselle tai kokoukselle oikeuden esittää heidän kaikkien persoonaa, niin jokainen, äänestipä sen puolesta tai sitä vastaan, auktorisoi tuon ihmisen tai kokouksen kaikki teot ja arvostelmat samalla tavalla kuin jos ne olisivat hänen omiaan, jotta ne voisivat elää rauhassa keskenään ja olla turvassa toisia vastaan.” (Hobbes 1999, 162.) Hobbesin mukaan ihmiset ovat luonnostaan taipuvaisia arvostamaan itseään odottaen kunnioitusta toisilta ihmisiltä. Normittamisen kontekstuaalisuus, erilaiset ihmisryhmät ja niiden kokema arvostus ovat nousseet keskusteluihin pohdittaessa identiteettipolitiikan kysymyksiä. Henkilökohtaisella tasolla identiteettimme ovat jatkuvassa liikkeessä ja horjuttavat käsityksiä itsestämme yksittäisinä subjekteina. Näin ollen on välttämätöntä, että yhteiskunnassa on lakeja ja julkista arvonantoa saavia ihmisiä. Hänen mukaansa ihmiset tekevät arvioita yhteiskunnasta ja saavuttamaansa ymmärrykseen perustuen toimivat toisin muuttaen näin yhteiskuntaa. Kansallisen liikuntakulttuurimme toimijakenttä on muuttunut olennaisesti. Ulkopuolisin silmin katsottuna liikuntapolitiikan perustelut saattavat näyttää ontuvilta. Vaarana on, että valtakunnalliset linjaukset eivät puhuttele liikuntapäättäjiä puhumattakaan siitä, että kansalaiset sitoutuisivat asetettuihin tavoitteisiin. Sisällämme on ristiriitaisia ja eri suuntiin tempoilevia identiteettejä
Hall, Stuart. 77–98. Mitä jos välillä löisimme miljardeilla päähän muitakin! Joskus olisi mukava lukea otsikoita tällaisista aiheista: Paljonko Suomi maksaa empatiavajeesta. Wibben, Annick T. 2015. Liikkumisen sosiologia. Yhteiskunnan liikunnallistaminen ei olekaan pelkästään liikuntapoliittinen haaste. Jumalainen näytelmä. Vastapaino. A New Introduction. Liikuntakasvatuksen laitos. & Laine. Fukuyama, Francis. Dante. Who do we think we are. (Itkonen 2021, 103.) Identiteettipolitiikan ja jälkimodernin refleksiivisyyden oloissa yksilöiden ja ryhmien mieltymysten ja odotusten tunnistaminen on aiempaa tärkeämpää. s. 1651. Tampere. 49–105. Identiteetti – Arvostuksen vaatimus ja kaunan politiikka. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 5 5 T E E M A : L i i k u n t a , p o l i t i i k k a & t a l o u s enemmän, olemme väkivaltaisen kielenkäytön äärellä. Politiikka. Helsinki. Gaudeamus. Teoksessa Hall, S. 1999; alkup. Liikuntaja urhielualan yrityskenttä. Itkonen, Hannu. s. Selvää on, että julkisvallan liikkumisen normitus on hyödyllistä sen kytkeytyessä yleisempään hyvinvointipolitiikkaan. Docendo. Tekstianalyysi. s. 2020. Tampere. 2019. 85–107. Miksi kielellisillä valinnoilla on merkitystä. Laine, Antti. 2014. Paljonko kritiikittömyydestä. Liikkumista lisätään parantamalla etenkin heikko-osaisten yhteiskunnallista asemaa. KÄY SISÄÄN TIETEEN OMAAN VERKKOKAUPPAAN WWW.TIEDEKIRJA.FI T u t k i m u s t a j a t i e t o a T i e d e k i r j a s t a ! L ö y d ä t m y ö s L i i k u n t a t i e t e e l l i s e n s e u r a n j u l k a i s u t m e i l t ä .. Tällöin julkissektorin vastuulla on etenkin fyysiseen aktiivisuuteen kannustavista liikkumisympäristöistä huolehtiminen. Kulttuurisen identiteetin kysymyksiä. 1991. Teoksessa Itkonen, H. 2021. Leviathan eli kirkollisen ja valtiollisen yhteiskunnan aines, muoto ja valta. 1999; alkup. (toim.) Liikunta yhteiskunnallisena ilmiönä. 2020. Esseitä vallasta, uusliberalismista ja monikulttuurisuudesta. Entä löperöstä ajattelusta. Teoksessa Edkins, J. Tampere. Helsinki. Heikkinen, Vesa. A. Tilanne on sama, kun ihmistä syyllistetään liikkumattomuudesta ja pannaan valtiontalouden heikko tila hänen kontolleen. Jyväskylä. Vastapaino. HANNU ITKONEN, YTT liikuntasosiologian professori liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Hannu.itkonen@jyu.fi LÄHTEET Aristoteles. Hobbes, Thomas. Tutkimuksia 1/2015. Vastapaino. Porvoo. Jyväskylän yliopisto. WSOY. Gaudeamus. (toim.) Global Politics. Aristoteles VIII. Jyväskylä. R. 1308–1321. Mitä on tekeillä. Miljardimaalailusta?” (Heikkinen 2020, 119–120.) Mitä liikuntapolitiikan päättäjien sitten tulisi ottaa huomioon tekemisissään. & Zehfuss, M
Naapurimaissa Saamenmaa ulottuu Norjan ja Ruotsin alueelle sekä Venäjältä Kuolan niemimaalle. Näkyvimmin tämä tulee esille kansallisvaatteiden eli saamenpukujen myötä sekä joikuperinteessä. Se on keino pitää yllä omaa kulttuuriperintöä, mutta samalla saamelaiset osallistuvat valtavirtalajeihin kiinteänä osana kansallista liikuntakulttuuria. (Saamelaiskäräjät 2021.) Saamelaisten asema on vahvistettu Suomen perustuslaissa (17§). Perinteiset elinkeinot ja niiden harjoittaminen pitävät yllä kieltä, kulttuuriympäristöä ja näiden myötä kansaa. Valtavirtaväestölle pimentoon ovat jääneet. Eniten saamelaisia asuu Norjassa. 5 6 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 T E E M A : L i i k u n t a , p o l i t i i k k a & t a l o u s Kuva: FA Sápmi Liikunta ja urheilu saamelaiskulttuurissa Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa. Saamelaiskulttuurille on myös ominaista vahva suhde luontoon. Liikunta saamelaiskulttuurissa Saamelaiskulttuurille on leimallista käsitöiden lisäksi musiikki ja tanssi. Saamelaisilla on ollut vuodesta 1996 lähtien kotiseutualueen kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto, joka nojautuu perustuslakiin. Suomessa voimassa oleva virallinen saamelaisen määritelmä on kirjattu lakiin saamelaiskäräjistä (17.7.1995/974). Heillä on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään sekä kulttuuriaan niihin kuuluvine perinteisine elinkeinoineen, joita ovat poronhoito, kalastus, metsästys, luonnontuotteiden keräily, pienimuotoinen maatalous sekä käsityöt. Itsehallintoon kuuluvia tehtäviä hoitaa Saamelaiskäräjät, johon saamelaiset valitsevat edustajat vaaleilla. Saamelaisten kokonaismääräksi on arvioitu 75 000–100 000. Noin 50 prosenttia asuu kuitenkin Lapin maakunnassa. Liikunnan asema saamelaiskulttuurissa on vähintäänkin kaksitasoinen. Lain 3 §:n määritelmä painottaa yhteyttä saamen kieleen ja lisäksi samaistumista saamelaisuuteen. Saamelaisia on Suomessa noin 10 000 ja heistä 65 prosenttia asuu Saamenmaan ulkopuolella. Suomessa Saamenmaa kattaa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Lapin paliskunnan alueen Sodankylän kunnassa
Barents Urheilu ry:n toiminnassa on myös tapahtumassa muutoksia. Skille kollegoineen on (2012; 2021) on tarkastellut saamelaisurheilua kansallista liikuntahallintoa ja -politiikkaa horjuttavana kysymyksenä. Lisäksi Skogvang (2020) on tarkastellut urheiluja ulkoilmatapahtumia osana saamelaisten kulttuurifestivaaleja ja Skille (2014) perinteisten saamelaislajien merkitystä etnisen identifikaation perustana. Barentsin alue on kuitenkin Saamenmaata huomattavasti laajempi. Käytännössä Saamenmaa jää siis Barentsin alueen sisään. Kohteena ovat olleet esimerkiksi alkuperäiskansojen kisojen (Arctic Winter Games) merkitys kulttuurin, kuulumisen tunteen ja erontekojen näkökulmista katsottuna ja valtaväestöön suhteutettuna (Pedersen 2011) sekä saamelaisurheiluseurat paikallisen identiteetin ja yhteisöllisyyden vahvistajina (Skille & Fahlén 2019). Barentsin alue otettiin käsitteellisesti käyttöön poliittisista syistä kansainvälisen yhteistyön vakiinnuttamiseksi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuonna 1993. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 5 7 T E E M A : L i i k u n t a , p o l i t i i k k a & t a l o u s saamelaiskulttuuriin oleellisesti kuuluvat suopunginheittoja poroajokilpailut, jotka samalla sekä ylläpitävät kulttuurisia käytänteitä että näyttäytyvät kilpailuina ja liikuntatapahtumina. Turnaukseen osallistuvat joukkueet edustavat erilaisia itsehallintoalueita tai vähemmistökansoja. Vahvimmin naapurimaiden tutkimusnäkökulmat ovat painottaneet organisaatioja rakennetutkimuksia, mutta myös poliittiset kysymykset ovat olleet esillä. Monissa edellä mainituissa tutkimuksissa konteksti on rakentunut Norjan saamelaisten ja norjalaisen liikuntajärjestelmän ympärille tai vastaavasti vertailunäkökulmaksi suhteessa Ruotsiin. Työ aiheen parissa jatkuu, ja tarkastelun kohteeksi on siirtynyt saamelaisurheilun poliittinen ja hallinnollinen legitimaatio Suomen kontekstissa. Saamenmaalta lähetetään kisoihin yksi yhteinen joukkue, johon kuuluu urheilijoita Norjasta, Suomesta, Ruotsista ja Venäjältä. (Saamelaiskäräjät 2020a;b). Barentsin alueen urheilun koordinointi tapahtuu jatkossa osana Lapin Liikunta ry:n toimintaa. (Lapin Liikunta 2020a) Merkittävin kansainvälinen tapahtuma saamelaisille on alkuperäiskansojen yhteinen Arctic Winter Games -kilpailutapahtuma (AWG). Sen sijaan se ollut mukana välillisesti valtakunnallisten liikuntajärjestöjen avustamisen myötä Barents Urheilu ry:n yleisavustuksessa. Fahlén ja Skille (2016) ovat tutkineet saamelaisten oman hallinnon ja organisoitumisen merkitystä suhteessa politiikkatoimien etenemiseen ja Lidström (2019) saamelaisten yhteisen urheiluorganisaation vaiheita vuosina 1970–1990. Saamelaiset suomalaisessa ja pohjoismaisessa liikuntatutkimuksessa Saamelaisten liikunta ja urheilu on ollut toistaiseksi katvealueella suomalaisessa liikuntatutkimuksessa. Agenda vahvistettiin Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston Nuorisopoliittisessa toimintaja kehittämisohjelmassa. Myös identiteettiin ja yhteisöllisyyteen liittyviä teemoja on tutkittu. Uudelleenorganisoitumisella halutaan ylläpitää ja vahvistaa Barentsin alueen urheilutoimintaa (Lapin Liikunta 2020b). Tämän tekstin pohjana olevan artikkelin kohteena ovat saamelaisten yhteisen urheiluorganisaation rakenteelliset muutokset Saamenmaan alueella (Skille, Lehtonen & Fahlén 2021). Tutkimusta on kaivattu Suomesta. Kisoissa on alkuperäiskansojen omia lajikokonaisuuksia sekä tunnetumpia talvija kesälajeja yhteensä 21 eri lajivaihtoehdon verran. Arkipäivän liikuntalajeiksi ovat nousseet Saamenmaalla yhä useammin suomalaiset valtavirtalajit. Saamelaisilla on ollut yhteinen saamelaisurheiluorganisaatio, joka on jakaantunut alueellisiin jaoksiin. Se ulottuu etelässä Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaahan sekä vastaavasti pohjoisessa ylirajaisesti Pohjois-Ruotsiin, -Norjaan ja Luoteis-Venäjälle. Saamelaisten omissa linjauksissa liikunta on noussut viime aikoina esille erityisesti lasten ja nuorten osallistumiskysymyksenä sekä mahdollisuutena ylläpitää saamelaiskulttuurin perinteitä. Lisää lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä teemoja on esillä tulevaisuudessa myös Nuorisotutkimusverkoston vuoden 2022 lasten ja nuorten vapaaSaamenmaalta lähetetään Arctic Winter Games -tapahtumaan yhteinen joukkue, johon kuuluu urheilijoita Norjasta, Suomesta, Ruotsista ja Venäjältä.. Suomessa asuvia saamelaisia on osallistunut myös valtiottomien kansojen epävirallisiin jalkapallon MM-kisoihin norjalaisen urheiluseura FA Sápmin joukkueessa. Näkymä on varsin erilainen, kun katsomme Norjaan ja Ruotsiin. Suomen saamelaisnuoret ry (SSN) järjestää vuosittain salibandyn saamenmestaruuskisat. Valtavirtalajeista esimerkiksi salibandy tai jalkapallo ovat saamelaisille keino olla yhteydessä toisiinsa Saamenmaan alueella. Saamelaiset ja liikuntapolitiikka Strategisesti ja poliittisesti saamelaisten liikunta ei ole sisältynyt yksittäisenä kohteena suomalaiseen liikuntapolitiikan tavoitteistoon. Saamelaisten perinteisiä liikuntamuotoja toteutetaankin osana kulttuuritapahtumia. Koska Suomessa on vain yksi Inarissa toimiva saamelaisten urheiluseura, on Suomessa saamelaisurheilun organisoituminen huomattavasti heikompaa kuin Norjassa ja Ruotsissa (Skille, Lehtonen & Fahlén 2021). Selvityksessä liikuntakulttuuria tarkasteltiin erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta. Akateemisen tutkimuksen lisäksi Likes-tutkimuskeskus on osallistunut saamelaisalueen liikuntaa ja liikunnan harrastamista käsitelleeseen selvitystyöhön (Lapin Liikunta 2020a), joka toteutettiin yhteistyössä Saamelaiskäräjien, opetusja kulttuuriministeriön, Lapin aluehallintoviraston ja Lapin Liikunnan kanssa. Peleihin osallistutaan naisten ja miesten joukkuein ja kilpailuisännyyttä hoitavat vuorotellen Norja, Ruotsi ja Suomi
Ethno-politics and state sport policy. Sport, Ethno-politics and Sámi Identity in Northern Norway. 11.6.1999/731. Nuorisopoliittinen toimintaja kehittämisohjelma 2020–2023. Scandinavian Sport Studies Forum, 2, 45–73. Kansallisen liikuntapolitiikan näkökulmasta kalastus voi olla kuitenkin yksi monista suositeltavista tavoista viettää aktiivista arkea. Sámi sports and outdoor life at the indigenous Riddu Ri??u festival. 2019. 2020a. Laki saamelaiskäräjistä. Saamelaiskäräjät 18.12.2020. International Review for the Sociology of Sport. Saatavilla: https:// minedu.fi/-/liikkuva-opiskelu-avustukset-lukio-ja-ammatillisenkoulutuksen-jarjestajille Luettu 28.4.2021. Opetusja kulttuuriministeriön verkkosivut. Budd Native Games: Indigenous Peoples and Sports in the Post-Colonial World, Vol 7, 21–41. Tai milloin liikunnasta tulee kulttuuria. Liikkuva opiskelu -jatkohankkeiden avustukset lukioja ammatillisen koulutuksen järjestäjille lukuvuodelle 2021–2022. Teoksessa C. Barents Urheilun selvitysja kehitystyö. Eri valtioiden toimintatavoilla voi olla merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi mahdollisuuksiin harjoittaa omaan kulttuuriseen omaleimaisuuteen kuuluvia vapaa-ajan viettotapoja. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto. Skille, E.Å. The International Journal of the History of Sport, 36 (11), 1013–1034. 2019. Lapin Liikunta. Saamelaisten liikunnan kontekstissa konkreettisena esimerkkinä voi pitää liikunnan valtionavustusehtoja, jonka perusteena Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK) ei ole valtion ylläpitämänä oppilaitoksena kelvollinen saamaan kansalliseen Liikkuva opiskelu -ohjelmaan liittyvää valtionavustusta. Saamelaisalueen liikunta ja liikunnan harrastaminen. Toisin sanoen, meille tarjoutuu mahdollisuus halutessamme katsoa itseämme toisin, nähdä uutta ja suhteuttaa uusia liikuntapoliittisia toimia jo tehtyihin – kenties jopa tehdä jotain eri tavoin tulevaisuudessa. Selvitys. Hallinan & J. DOI: 10.1080/14729679.2020.1838934 Suomen perustuslaki. & Strittmatter, A-M. The Development of Sámi Sport, 1970–1990: A Concern for Sweden or for Sápmi. Voimme myös kysyä, mikä on elinkeino tai harrastus. 5 8 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 aikatutkimuksen tiedonkeruussa, jonka yhteydessä tehdään kysely saamelaislapsille ja -nuorille. Saamelaiskulttuuriin liittyvät liikuntaan ja urheiluun kiinnittyvät tavat, rakenteet ja sisällöt ovat siis keino ymmärtää lisää kansallisesta liikuntakulttuurista ja myös liikuntapolitiikasta sekä toiminnan tasolla että käsitteellisesti. Lassoing and Reindeer Racing Versus ‘Universal’ Sports: Various Routes to Sámi Identity Through Sports. T E E M A : L i i k u n t a , p o l i t i i k k a & t a l o u s. European Sport Management Quarterly, DOI: 10.1080/16184742.2021.1892161. 2012. 2020b. DOI: 10.1177/1012690220988650 Skogvang, B.O. Skille, E.Å., Fahlén, J., Stenling, C. KATI LEHTONEN, LitT erikoistutkija Likes, Strateginen tietotuotanto kati.lehtonen@likes.fi KAARLO LAINE, YTT tutkimusjohtaja Likes, Strateginen tietotuotanto kaarlo.laine@likes.fi LÄHTEET Fahlén, J. 2020. 2020a. Skille, E.Å. Selvitystyö. Scandinavian Sport Studies Forum, 3, 143–165. Esimerkiksi kalastus on yksi saamelaiskulttuuria ylläpitävistä perinteisistä elinkeinoista, joka samalla sitoo yhteen saamelaisille tärkeät elementit luonnon ja kulttuurin. Yhtä lailla voi pohtia, näyttäytyykö liikunta ja urheilu saamelaiskulttuurissa alkuperäiskansan kulttuuriperintöä ylläpitäen vai muovautuuko saamelaiskulttuuri valtavirran liikuntakulttuurin käytänteisiin. Saamelaiskäräjät 2021. & Fahlén, J. (Lack of) government policy for indigenous (Sámi) sport: A chain of legitimating and de-legitimating acts. 2014. OKM 2021. 17.7.1995/974. Saamelaiskäräjät 18.12.2020. The organizing of the Sámi Sports Movement. Yhtä lailla suosiossa ovat luontoliikuntahankkeet ja marjanpoiminta on jo pitkään nähty arjen hyötyliikuntana. Journal of Adventure Education and Outdoor Learning. Saamelaiskäräjät. Vaikka päätös on selkeä ja kriteeriperustainen, lopputulos sulkee koulutuskeskuksessa opiskelevat ulos kansallisesta liikunnan edistämistoimenpiteestä. Toisin sanoen: kansa, jolla ei ole ”valtiota” kohtaa liikunnan ja urheilun kontekstissa ennen pitkää tunnustetun valtion hallinnolliset ja poliittiset käytänteet. Lisäksi valtavirtapolitiikalla voidaan myös edistää tai hidastaa osallistumista valtaväestön määrittelemiin harrastuksiin tai politiikkatoimiin. Miten ”maattomuus” vaikuttaa liikuntakulttuuriin. Saamelaiskäräjien verkkosivut. Pedersen, H.C. International Journal of Sport Policy and Politics, 9 (1), 173–187. Skille, E.Å & Fahlén, J. Saamenmaata ajatellaan harvoin arkikeskustelussa ”maana” tai alueena, jolla on rajat ja jossa asuvien ihmisten mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja urheilua säädellään eri tavoin poliittisesti ja hallinnollisesti. & Skille, E.Å. Lidström, Isak. 2021. 2011. 2020b. Lapin Liikunta, Lapin AVI, Saamelaiskäräjät, opetusja kulttuuriministeriö & Likes. Luettavissa: Suomen perustuslaki 731/1999 Ajantasainen lainsäädäntö FINLEX ®, Luettu 26.4.2021. Päätös perustuu valtionavustuskriteereihin, joiden mukaan avustusta voidaan myöntää kunnille, kuntayhtymille ja yksityisille koulutuksen järjestäjille lukioihin ja toisen asteen ammatilliseen koulutukseen kohdistuvaan toimintaan (OKM 2021). Saatavilla: Laki saamelaiskäräjistä 974/1995 Ajantasainen lainsäädäntö FINLEX ® Luettu 26.4.2021 Lapin Liikunta. The politics of organizing indigenous sport – cross-border and cross-sectoral complexity. 2016. 2021. The role of sport organizations for local and national community – the case of Sámi sport organizations, European Sport Management Quarterly, DOI: 10.1080/16184742.2019.1610784 Skille, E.Å, Lehtonen, K. Saamelaiskäräjät. Saamelaisten kulttuuripoliittinen toimintaja kehittämisohjelma. State sport policy for indigenous sport: inclusive ambitions and exclusive coalitions. Lapin Liikunta, Barentsin Urheilu & opetusja kulttuuri ministeriö. Saatavilla: https://www.samediggi.fi/saamelaiset-info/ Luettu 28.4.2021
Lippu poistettiin venäläisten vaatimuksesta, mikä herätti enemmän huomiota kuin lipun käyttö. Adolf Hitler ja kuningatar Elisabet II ovat ainoat valtionjohtajat, jotka ovat julistaneet kahdet kisat avatuiksi. Olympialiikkeen historian aikana muovautuneet rituaalit yhdistyvät avajaisissa järjestäjien lavastamaan showmaailmaan. Ateenassa vuonna 1896 järjestettyjen nykyajan ensimmäisten olympiakisojen avajaiset pidettiin Kreikan itsenäisyyspäivänä. Marssin päätyttyä seuraa rauhankyyhkyjen vertauskuvallinen vapauttaminen. Hetken päästä Elisabet II ilmestyi aitioon. Olympiastadionin yläpuolella kuningatarta esittävä sijaisnäyttelijä hyppäsi Bondin seuraamana stadionin viereen. Avajaisista on kehittynyt näytös, joka ilmentää postmodernia olympiahenkeä: isommin, rahakkaammin, viihteellisemmin. Tuolloin areenalle marssivat 20 valtion joukkueet. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 5 9 T E E M A : L i i k u n t a , p o l i t i i k k a & t a l o u s Olympiakisojen avajaiset ovat poliittisesti latautunut tapahtuma. Tämän jälkeen järjestäjämaan valtionjohtaja avaa kisat. Vakavasti sairaan Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Leonid Brežnevin tuloa ei sen sijaan näytetty. Hitler oli alun perin suhtautunut epäillen olympiakisojen järjestämiseen. Valtionjohtajan saapuminen on osa virallista ohjelmaa. Rio de Janeiron avajaisissa oli edustettuna 206 kansakuntaa. Hän sai juoksuradalla pikkutytön ojentamat tervetuliaiskukkaset ennen kuin nousi aitioonsa seuraamaan avajaisia. Valtakunnankansleri Adolf Hitlerin tulo Berliinin olympiastadionille on avajaishistorian näyttävin. Avajaismarssin vertauskuvallinen merkitys on suuri. Joukkue jättäytyi kauaksi Venäjän joukkueesta, jonka perässä sen oli määrä marssia. Lisäksi suomalaisessa muisteluperinteessä annettiin ymmärtää, että areenalta olisi viety valtiolippu, jota Suomella ei edes virallisesti vielä ollut. Kansakuntien marssi on ollut avajaisten ohjelmassa Ateenan vuoden 1906 kisoista lähtien. Richard Wagnerin Huldigungsmarch soi täpötäyden katsomon tervehtiessä Johtajaa käsi ojennettuna natsitervehdykseen. Huonokuntoinen Brežnev tervehti yleisöä aitiosta ja näkyi tuon tuosta televisiokuvissa osoittamassa suosiota avajaisohjelmalle. Propagandaministeri Joseph Goebbels vakuutti kuitenkin hänet hankkeen näytösarvosta, jonka kansallissosialistinen Saksa ulosmittasi täysimääräisesti. Lisäksi joukkue käytti helsinkiläisen ruotsinkielisen naisvoimisteluseuran lippua vastoin järjestäjiltä saamiaan ohjeita. Tilaisuuteen osallistui Kreikan kuningas Yrjö I, joka julisti kisat avatuiksi. Tukholmassa 1912 Suomen saapumisesta stadionille tuli poliittinen manifesti. Hitler käveli areenalle maratonportista. Kuva: Wikipedia. Kuningatar Elisabet II:n saapumista Lontoon vuoden 2012 olympiakisoihin pohjusti video, jolla James Bond (Daniel Craig) saattoi hänen majesteettinsa Buckinghamin palatsista helikopteriin. Oikeita kyyhkysiä käytettiin viimeisen kerran Barcelonassa vuonna 1992. Suomen joukkue pääsi vuoden 1908 olympiakisoihin ”urheilukansakuntana” yhdessä Australaasian (Australia ja Uusi-Seelanti), Böömin, Etelä-Afrikan ja Kanadan kanssa. Hitler avasi Olympiakisojen avajaisissa väreilee politiikka Rion vuoden 2016 olympiakisojen avajaiset pidettiin Maracana-stadionilla
Kukaan muu johtaja ei ole avannut sekä talviettä kesäkisoja. Aboriginaali Freeman oli saavuttanut alkuperäiskansojen roolimallin aseman. Avajaisten yhtenä tarkoituksena olikin korostaa Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan yhtenäisyyttä. Elisabet II toimi Lontoon lisäksi Montrealin vuoden 1976 kesäkisojen avaajana. Hän hyppeli stadionilla riemusta soihtua kuljettaessaan. Soulissa vuonna 1988 soihdun toi stadionille Berliinin vuoden 1936 olympiamaratonin voittaja Sohn Kee-chung, joka oli joutunut japanilaismiehityksen vuoksi kilpailemaan nimellä Kitei Son. Saksan pääkaupungin katujen vierustat pursuivat väkeä, joka seurasi olympiasoihdun matkaa. Erityisen voimakkaasti politiikka kytkeytyi Pekingin olympiakisoja edeltäneeseen soihtuviestiin. Avajaisjuhlalla sosialistinen suurvalta halusi korostaa voimaansa. Show saapuu Moskovaan Moskovan olympiakisojen avajaiset olivat ensimmäinen suurimittainen show. elokuuta . Sigfrid Edströmille. Olympiatulen sytytti stadionilla maileri Fritz Schilgen. Olympiastadionilla nähtiin myös paljon lapsia. Idean oli kehitellyt juutalainen arkeologi Alfred Schiff, joka kuului olympiakisojen järjestelykomitean pääsihteerin Carl Diemin lähipiiriin. Barcelonassa liekit leimahtivat jousiampujan ampumasta tulinuolesta. Avaussanoja seuraa olympialiikkeen perustajan Pierre de Coubertinin suunnitteleman olympialipun juhlava nosto. Olympiatuli paloi myös Berliinin keskustassa hakaristilippurivistöjen keskellä. Sydneyssä malja nousi veden alta Freemanin sytytettyä tulen. Sydneyssä 2000 soihdun toi pyörätuolissa Melbournen olympiakisoissa 1956 kolme kultamitalia voittanut pikajuoksija Bethy Cutbert, jota saattoi pikajuoksija Raelene Boyle. Avajaisohjelmaan kuului avaruudesta saatu tervehdys kosmonauteilta. Talvikisoissa suurelliset avajaiset nähtiin ensimmäisen kerran Sarajevossa. Soihtu kulki stadionilla neljän olympialaisissa menestyneen australialaisnaisen kuljettamana ennen kuin se päätyi Cathy Freemanille. Hänet oli valittu tehtävään arjalaisen rodun valioyksilönä. Olympiatuli saapui Berliiniin Lustgartenissa ennen avajaisia pidettyyn Hitler-Jugendin juhlaan, johon osallistui 30 000 nuorta. Vuosina 1900?1956 oli käytössä kisoihin erikseen sävelletty hymni. Hänen valitsemisensa olympiatulen sytyttäjäksi symbolisoi sovintoa alkuperäisasukkaiden ja Australian myöhemmin muuttaneiden välillä. Viesti vesittyi laajamittaisen boikotin vuoksi, kun Yhdysvallat ja monet sen liittolaiset jäivät pois kisoista Neuvostoliiton suorittaman Afganistanin miehityksen vuoksi. Parhaiten mieleen jäi avajaisissa ylenpalttisesti ruutuaikaa saanut kisamaskotti Mišha-karhu. Hymni oli kuultu Ateenan vuoden 1896 olympiakisoissa. Yhdysvaltalaiset selostajat Jim McKay ja Peter Jennings mainitsivat erikseen, että kisoja boikotoiva Neuvostoliitto ei lähettänyt ohjelmaa avajaisista. Freeman voitti kisoissa 400 metrin juoksun. Kahdeksan vuotta myöhemmin valtio oli hajonnut ja Sarajevo muuttunut sotatantereeksi. Soulissa kolme tulen sytyttänyttä nuorta nousi tulimaljan äärelle hissillä. Hän on ainoa olympiatulen sytyttäjä, joka on samoissa kisoissa voittanut kultamitalin. Katsomossa näkyi filmija tv-tähtiä, kuten Brooke Shields, Kirk Douglas ja Linda Evans. Tuli paloi kuitenkin ilmeisesti jo Tukholman olympiastadionin tornissa vuoden 1912 kisojen aikana. He jatkoivat saaneensa tietää, että paljon väkeä oli suunnannut Tallinnaan katsomaan avajaisia Suomen televisiosta.. samana päivänä, jolloin yhdysvaltalaiset pudottivat kaupunkiin maailman ensimmäisen atomipommin. Tukholmassa oli tosin nähty voimisteluesityksiä ja Berliinissä oli järjestetty varsinaisten avajaisten jälkeen näytös. Kaupunkiin oli koottu 20 000 nuorta eri puolilta Jugoslaviaa. Paavo Nurmen juoksun Helsingin olympiastadionille soihtu kädessä on tulkittu olleen suomalaisten piikki suurjuoksijan ammattilaiseksi julistamisessa keskeisesti toimineelle KOK:n puheenjohtajalle J. Olympian lehdosta Kreikasta alkava soihtuviesti edelsi ensimmäisen kerran Berliinin vuoden 1936 olympiakisoja. Ohjelmaan kuuluu myös olympiahymni. Los Angelesissa tulen sytytti Roomassa vuonna 1960 kymmenottelun olympiakultaa voittanut Rafer Johnson, joka oli tehtävässä ensimmäinen juuriltaan afrikkalainen. Reaalisosialismin aikaa kuvasi hyvin Neuvostoliiton kansojen ystävyyden tanssi. Olympiatulen kuljettaminen Kreikasta Suomeen Neuvostoliiton ja sen valtapiiriinsä liittämän Itä-Euroopan kautta ei onnistunut Josif Stalinin aikakauden loppuvuosien epäluuloisissa tunnelmissa. Kiina halusi järjestää suurimman ja mahtavimman viestin, ja soihtu matkasikin maapallolla yli 137 000 kilometrin matkan. Kisajärjestäjät ovat halunneet jättää jäljen olympiahistoriaan myös tulen sytyttämistavalla. Olympiatulen sytyttäjän valinnalla järjestäjämaa on halunnut välittää poliittisen tai kulttuurisen viestin. Populaarikulttuurin voimasta kertoi se, että Tähtien sota -elokuvien musiikin säveltänyt John Williams loihti avajaisiin olympiateeman, joka on jäänyt elämään. Kansainvälinen olympiakomitea nimesi vuonna 1958 kreikkalaisten Spyrídon Samáraksen säveltämän ja Kostís Palamáksen sanoittaman hymnin olympiakisojen viralliseksi sävelmäksi. Soihtuviesti voi syttyä poliittiseksi Olympiatuli on KOK:n virallisen tulkinnan mukaan sytytetty ensimmäisen kerran Amsterdamissa vuonna 1928. Paljon syvällisempi merkitys oli Tokiossa kunnian saaneen Yoshinori Sakain valinnassa viimeiseksi soihdunkantajaksi. 6 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 T E E M A : L i i k u n t a , p o l i t i i k k a & t a l o u s Garmisch-Partenkirchenin talvikisat ja Berliinin kesäkisat. Soihdun kulku Helsinkiin oli suuren kansallinen juhlan aikaa. Ajatus toteutui Diemin johdolla. Tulen kuljettaminen Kreikasta Bulgarian, Jugoslavian, Unkarin, Itävallan ja Tšekkoslovakian kautta Saksaan sopi erinomaisesti kansallissosialistisen propagandan välineeksi. Hiihtäen olympiatuli on tuotu areenalle Oslon 1952 ja Sarajevon 1984 talvikisoissa. Amerikan innovaatiovoimaa alleviivasi stadionille lentänyt rakettimies. Hän oli syntynyt Hiroshimassa 6. Tulen kulkua leimasivat lukuisat Tiibetin miehitystä vastustavat mielenosoitukset länsimaissa. Los Angelesin oli vastattava Moskovan heittämään avajaishaasteeseen. Tuli matkasi ensimmäisen kerran lentokoneessa Kööpenhaminaan, josta soihtuviesti kulki Tanskan ja Ruotsin kautta Suomeen
Digiajan leirinuotio Maailmanlaajuisena tapahtumana avajaisten merkitys korostui 1980-luvulla kuvaus-, lähetysja televisiotekniikan kehityksen ansiosta. Georgiaa hän oli jo ojentanut vuonna 2008 Pekingin olympiakisojen tarjoaman suojaverhon alla. Oikeiden olympiakisojen maa. Bibliotheca Historica 119. 1993. Avajaisten merkitystä on korostanut olympialiikkeeseen kohdistunut kasvava arvostelu, jonka pontimena ovat olleet niin kalliit kisajärjestelyt kuin myös KOK:n korruptoineet toimintatavat. Urheilu nationalismin kanavana ja lähteenä. Tikander & O. Ammattimaiseen olympiaurheiluun. Kalleimmat avajaiset on nähty Sotšin talviolympiakisoissa vuonna 2014, etenkin jos laskelmaan otetaan mukaan tapahtuman vaatima rakentaminen. Soulissa vuonna 1988 nähtiin laaja kirjo korealaista kulttuuria ja muun muassa stadionin nurmen laajuinen taekwondonäytös. Avajaiset tempaisevat yleisön mukaansa ja pyyhkivät tehokkaasti pois olympialaisia edeltäneet kielteiset ajatukset. Venäjän historiaa laveasti kuvannut show nähtiin avajaisia varten rakennetulla stadionilla. 22. Olympiakisojen avajaiset ovat olleet 1980-luvulta lähtien tapahtuma, joka on koonnut maapallon asukkaat digitaalisen leirinuotion äärelle. Kokkonen, J. JOUKO KOKKONEN LÄHTEET Alkemeyer, T. 2007. Yksityisen rahoituksen turvin toimineet Los Angelesin kisajärjestäjät olivat tässä mielessä erinomainen yhteistyökumppani. https://bryanpinkall.blogspot.com/2012/06/olympic-ceremonydatabase-every-summer.html Olympiakisojen avajaisten runko Olympiakisojen avajaisten ohjelmarungon määrittelee Kansainvälinen Olympiakomitea. The Olympic Games. 1906 kansakuntien sisäänmarssi stadionille 1920 olympialippu; urheilijoiden vala; kyyhkyjen laskeminen lentoon (muuttuu symboliseksi vuoden 1992 jälkeen) 1928 olympiatuli 1936 soihtuviesti 1960 alkuperäinen olympiahymni pysyvästi avajaisten osaksi 1972 toimitsijoiden vala 2012 valmentajien vala 2016 Olympiaseppele tunnustuksena merkittävästä toiminnasta olympialiikkeen hyväksi.. Ohjelma teki myös selväksi, kuka Kiinaa johtaa. From Ceremony to Show. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 6 1 T E E M A : L i i k u n t a , p o l i t i i k k a & t a l o u s Los Angelesin Yhdysvaltojen historiasta ammentanut show ylitti Moskovassa nähdyn ja antoi virikkeitä tuleville kisajärjestäjille. Esillä oli muun muassa kansallinen terveydenhoitojärjestelmä (National Health Service). Teoksessa V. Ohjelman aloittaa tervetulotoivotus, jonka jälkeen järjestäjämaan valtionjohtaja saapuu. 2008. Kokkonen, J. The International Journal of Olympic Studies. Bryan Pinkall’s World of Opera, Olympics, and More. Kansakunnat kultajahdissa. Lontoossa esillä oli Britannian moniarvoisuus ja elinvoima. Näytöksen ja olympiahuuman nostattamasta venäläisestä nationalismista Vladimir Putin haki vauhtia pian kisojen jälkeen toteutetulle Krimin valtaukselle. Factsheet opening ceremony of the games of the olympiad. Sydneyssä show alkoi esihistoriallisesta ajasta ja alkuperäiskansat saivat paljon näkyvyyttä. Kustannukset olivat jopa noin miljardia dollaria. & Richartz, A. Viralliset osat on liitetty ohjelmaan yli vuosisadan kuluessa. Meriveden likaisuus Rion rannoilla kertoi konkreettisesti ympäristöongelmista. Ohjelman vakio-osat on otettu avajaisten osaksi vähitellen. 2007. Avajaiset esittelivät popkulttuuria ja toisaalta yhteiskuntaa. Miljardiyleisö sulautuu muutaman tunnin ajaksi kuvitelluksi maailmalaajuiseksi yhteisöksi. 2018. Update january 2018. Show virittää ihmismielet olympiataajuudelle seuraamaan kilpailuja. Rio de Janeiron kisoissa esillä olivat Brasilian alkuperäiskansat ja ympäristöteema. Järjestäjät sovittelevat avajaisiin välttämättä sisältyvät osiot osaksi seremoniaa. Los Angelesissa toteutetun seurauksena avajaisiin kohdistuvat odotukset kasvoivat entisestään, mikä on osaltaan kasvattanut olympiakisojen kustannuksia. Olympika. Tikander & O. Teoksessa V. Pinkall, B. Viita, (toim.), Sadan vuoden olympiadi ?Suomalaisen olympialiikkeen historia. SKS. Avajaiset oli mahdollista lähettää jo maailmanlaajuisesti suhteellisen korkealaatuisesti. 2003. Avajaiset eivät pyrkineet ylittämään Pekingissä nähdyn suurnäytöksen mittasuhteita, mikä oli linjassa Lontoon kestävää kehitystä korostaneiden järjestelyperiaatteiden kanssa. Valtionpää avaa kisat kaikkien joukkueiden tultua stadionille. WSOY. Viita, (toim.), Sadan vuoden olympiadi ?Suomalaisen olympialiikkeen historia. Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi nro. Kriitikot muistuttivat, että avajaiset esittivät Amazonin alueen jättivaltion suhtautumisen ympäristöön kaunistelevasti. Brändiään taloudellisesti voimallisesti hyödyntämään ryhtynyt olympialiike halusi saada lisää näkyvyyttä. Rahaa ja vaivaa säästämättä toteutettujen Pekingin avajaisten yksi pääjuonteista oli kiinalaisen kulttuurin pitkä historia. Maailman väkirikkaimman valtion eri kansojen edustajat kantoivat Kiinan lipun Kansanarmeijan sotilaille, jotka nostivat sen salkoon. Kalifornian auringon alla nähtiin myös 92 000 katsojan paikkansa alle sijoitetuilla kartonginpaloilla muodostamat kaikkien osanottajamaiden liput, mikä löi kirkkaasti Moskovassa samalla menetelmällä toteutetut kuviot. Myös purettujen köyhien ihmisten asuin alueiden, faveloiden, kohtalo oli monen mielessä. Muuntautumiskykyinen maailman suurin rituaali palvelee tehokkaasti olympialiikettä. Kokkonen, J. Valtiolippu nostetaan salkoon kansallislaulun soidessa. Kansakunta kilpasilla. WSOY. https://bryanpinkall.blogspot.com/2012/06/olympicceremony-database-every-summer.html Itkonen, H
Pohjimmiltaan ylipainoepidemiassa on kyse huomattavasti monisyisemästä ongelmasta, jonka keskiössä ovat elintavat, kuten liikunta, ravitsemus ja uni. 6 2 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 Liikunnallisuus ja hyvä kunto ehkäisevät tyypin 2 diabetesta ja valtimotautien riskitekijöitä lapsuudesta lähtien Lasten ylipaino on saavuttanut epidemian mittasuhteet maailmanlaajuisesti. Ylipaino nostaa jatkuessaan lapsuudesta riskiä sairastua useisiin aineenvaihduntaja valtimosairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, metaboliseen oireyhtymään, rasvamaksaan ja sepelvaltimotautiin. Kyseisten sairauksien ilmaantuminen lapsuudessa on harvinaista, mutta kardiometabolisten riskitekijöiden, kuten insuliiniresistenssin, glukoosija rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden sekä kohonneen verenpaineen ilmaantuminen on huolestuttavan yleistä varsinkin lihavilla lapsilla. Riskitekijöiden kasautumisen ehkäisy ja hoito tulisi aloittaa mahdollisimman varhain: mielellään jo sikiöaikana tai viimeistään varhaislapsuudessa. Suomessakin joka viides lapsi on ylipainoinen tai lihava, ja pojilla ylipaino on hieman yleisempää kuin tytöillä (Lakka ym. Ylipaino johtuu yksinkertaisesti energiatasapainon horjumisesta. Näiden riskitekijöiden kasautumisen ehkäisy ja hoito tulisi aloittaa mahdollisimman varhain eli mielellään jo sikiöaikana tai viimeistään varhaislapsuudessa. 2019). Vaikka viime vuosina tilanne on hiukan parantunut, ylipaino on edelleen yksi merkittävimmistä kansanterveydellisistä ongelmista. Ihminen saa ravinnostaan enemmän energiaa kuin kuluttaa sitä päivittäisissä toiminnoissaan. Kuitenkin myös kehitykseen liittyvät ja biologiset tekijät sekä sosioekonomiset ja ympäristöön liittyvät tekijät vaikuttavat vahvasti ylipainon ja siihen liittyvien kardiometabolisten riskitekijöiden kehittymiseen. Ylipainon ja lihavuuden katsotaankin olevan merkittävin kardiometabolisten riskitekijöiden kasautumisen ja niistä johtuvien sairauksien yleistymisen taustalla oleva tekijä. Runsas ja monipuolinen liikunta, säännöllinen ja terveellinen syöminen sekä riittävä uni ja muu Kuva: Antero Aaltonen
Tämä tarkoittaa sitä, että hengitysja verenkiertoelimistön sekä hermolihasjärjestelmän toiminta on samankaltaista riippumatta kehon rasvakudoksen määrästä ainakin lapsuudesta. 2019). Mikäli paikoillaanolo korvataan rasittavalla liikkumisella, kehon rasvapitoisuuden väheneminen on moninkertainen kevyeen ja reippaaseen liikuntaan verrattuna (Collings ym. Asia ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen, sillä useimmissa aikaisemmissa tutkimuksissa normaalipainoisten ja ylipainoisten lasten kuntoeron selittää pääasiassa ylipainoisten lasten suurempi rasvakudoksen määrä eikä esimerkiksi hengitysja verenkiertoelimistön kapasiteetti tai luurankolihasten voimantuottokyky. 2019). Parhaaseen tarjolla olevaan tieteelliseen näyttöön perustuvat suomalaiset liikuntaja ravitsemussuositukset toimivatkin erinomaisena ohjenuorana lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä ylipainon ja muiden kardiometabolisten riskitekijöiden ehkäisyssä. Liikunta nostaa energiankulutusta suhteessa ravinnosta saatavaan energiaan, jolloin elimistö joutuu käyttämään rasvakudokseen varastoitunutta rasvaa energialähteenä. 2019). Nämä suomalaislapsilla saadut tulokset ovat samansuuntaisia muualla tehtyjen tutkimusten kanssa (Lakka ym. multiomiikalla ja kuvantamistutkimuksilla.. 2011). Vähäisempi paikoillaanolo ja runsaampi kevyt, reipas ja rasittava liikunta on yhteydessä suotuisampiin kardiometabolisten riskitekijöiden tasoihin, kuten vähäisempään insuliiniresistenssiin, korkeampaan HDL-kolesterolin pitoisuuteen ja matalampaan triglyseridipitoisuuteen. Toisaalta useat liikunnan ja kardiometabolisten riskitekijöiden väliset yhteydet selittyvät osittain kehon rasvapitoisuuden kautta. Päivittäisen toimintakyvyn kannalta merkittävää on kuitenkin, että huolimatta hengitysja verenkiertoelimistön kapasiteetin tai lihaksen voimantuottokyvyn samankaltaisuudesta normaalipainoisiin verrattuna ne voivat ylipainoisilla olla riittämättömiä suhteessa kehon rasvaPANIC-tutkimus Juuso Väistön väitöskirja on osa vuonna 2007 alkanutta pitkäkestoista kuopiolaisten lasten edustavaan väestöotokseen perustuvaa liikuntaja ravitsemusinterventiollista PANIC-tutkimusta, Tutkittaville on tehty perusteellisia elintapoihin, terveysteen ja hyvinvointiin liittyviä mittauksia heidän ollessaan 7?9-vuotiaita, 9?11-vuotiaita ja 15?17-vuotiaita. Pitkittäisasetelmassa tulokset eivät ole olleet yhtä selviä, sillä vain kuormittavamman liikunnan kasvu oli käänteisesti yhteydessä insuliiniresistenssiin ja triglyseridipitoisuuden muutoksiin sekä positiivisesti yhteydessä HDL-kolesterolin pitoisuuden muutokseen kahden vuoden seurannan aikana (Väistö ym. Todennäköisesti tämä yhteys on selitettävissä elimistön energiatasapainon kautta. Vuonna 2021 päivitettyjen suomalaisten lasten ja nuoren liikkumissuositusten mukaan kaikille 7–17-vuotiaille suositellaan reipasta ja rasittavaa liikuntaa vähintään 60 minuuttia päivässä. 2019). Lisäksi rasittavaa liikkumista pitäisi tulla vähintään kolmena päivänä viikossa, mikäli muu liikkuminen on reipasta. Omassa tutkimuksessamme olemme mallintamalla osoittaneet, että paikoillaanolon korvaaminen kevyelläkin liikunnalla voi auttaa vähentämään kehon rasvapitoisuutta. Vuodesta 2017 tutkimus on jatkunut seurantatutkimuksena. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 6 3 lepo ovat lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä lihavuuden ja muiden kardiometabolisten sairauksien ehkäisyn kulmakivet. 2016). Lisäksi vähintään reippaan liikunnan lisääntyminen näyttää hillitsevän kardiometabolisten riskitekijöiden epäsuotuisia muutoksia keskilapsuudessa (Väistö ym. Poikkileikkausasetelmassa havaitsimme vähäisemmän paikoillaanolon ja runsaamman kevyen, reippaan ja rasittavan liikunnan olevan yhteydessä matalampiin kardiometabolisten riskitekijöiden tasoihin riippumatta kehon rasvakudoksen määrästä. Näin ollen liikunta voi auttaa ennaltaehkäisemään insuliiniresistenssin ja mahdollisesti myös tyypin 2 diabeteksen kehittymistä lapsuudesta alkaen. Lisäksi runsaampi paikoillaanolo on yhdistetty suurempan kehon rasvapitoisuuteen lapsilla (Carson ym. Olemme havainneet, että jo runsaampi kevyt liikkuminen on yhteydessä matalampaan kehon rasvapitoisuuteen, mutta yhteyden voimakkuus kasvoi liikunnan intensiteetin kasvaessa. 2017). Liikunta, paikallaanolo ja kardiometaboliset riskitekijät lapsilla Runsaasti liikkuvilla lapsilla ja nuorilla kardiometabolisten riskitekijöiden tasot ovat alhaisemmat kuin vähän liikkuvilla ikätovereillaan (Guinhouya ym. Lisäksi havaitsimme pitkittäisasetelmassa, että vähintään reippaan liikunnan lisääntyminen oli yhteydessä pienempään kehon rasvapitoisuuden kasvuun kahden vuoden seurannan aikana (Väistö ym. Myös interventiotutkimusten tulosten perusteella liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia kehonkoostumukseen lapsilla (Kriemler ym. 2010). Fyysinen kunto ja kardiometaboliset riskitekijät lapsilla Yleisen käsityksen mukaan ylipainoiset ja lihavat lapset ovat huonokuntoisempia kuin normaalipainoiset lapset. Tästä huolimatta liikunnalla on kehon rasvapitoisuudesta riippumaton kardiometabolisia riskitekijöitä ehkäisevä vaikutus jo lapsilla ja nuorilla. Tämän lisäksi lasten ja nuorten tulisi pyrkiä välttämään tarpeetonta pitkäkestoista paikallaanoloa. 2020). Seuraavassa vaiheessa tutkittavien ollessa 21?23-vuotiaita kohteena ovat tyypin 2 diabeteksen, maksan rasvoittumisen ja valtimotautien patogeneesin selvittäminen mm. Lisäksi havaitsimme kahden vuoden liikuntaja ravitsemusintervention aikana lisääntyneen reippaan ja rasittavan liikunnan hidastaneen insuliiniresistenssin kehittymistä kehon rasvapitoisuuden muutoksesta huolimatta (Lakka ym
2021. ym. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 29, 113–23.. Haapala EA, Wiklund P., Lintu N., Tompuri T., Väistö J., Finni T. Näin ollen saavuttaakseen samanlaisen toiminnallisen kyvykkyyden ylipainoisten ja lihavien lasten tulisi olla ”paremmassa kunnossa” kuin normaalipainoisten lasten. Toisaalta, olemme myös havainneet, että runsaampi liikunta voi edesauttaa fyysisen kunnon kehittymistä myös ylipainoisilla ja lihavilla lapsilla, mikä voi selittyä joko parantuneella kehon koostumuksella tai kehittyneemmillä elinjärjestelmien toiminnoilla (Collings ym. 2010. 2020). International Journal of Pediatric Obesity 6, 361–88. Sports Medicine 47, 769–80. Physical activity, sedentary behavior, physical fitness and cardiometabolic risk in a population sample of primary school-aged children – the Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) study. LAKKA, LT, kansanterveystieteen dosentti, lääketieteellisen fysiologian professori, sisätautien erikoislääkäri Biolääketieteen yksikkö, Lääketieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto, Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen yksikkö, Kuopion yliopistollinen sairaala, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Juuso Väistö. Kriemler S., Zahner L., Schindler C., Meyer U,, Hartmann T., Hebestreit H. Kun kehon koostumus otetaan asianmukaisesti huomioon analyyseissä, niin kestävyyskunto ei enää ollut yhteydessä insuliiniresistenssiin (Haapala ym. Toisaalta elintapatoimenpiteet voivat olla samoja riippumatta kestävyyskunnon mittaustavasta, koska tutkimustemme perusteella huonokuntoisilla lapsilla liikunnan määrä on vähäisempää ja paikoillaan olon määrä suurempaa kuin hyväkuntoisilla. Nämä yhteydet näyttäisivät selittyvän hyvin pitkälti kehon rasvapitoisuuden eroilla hyväja huonokuntoisten välillä tutkimuksissa, joissa kestävyyskuntoa ei ole pystytty suhteuttamaan kehon kokoon rasvakudoksesta riippumatta. Teoksessa: Pietilä A-M, Terkamo-Moisio A (toim.). Kehon rasvapitoisuus on siten merkittävä tekijä myös fyysisen kunnon selittäjänä. Publications of the University of Eastern Finland.133–166. 2016. ym. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kestävyyskunto itsessään ei välttämättä ole vahva terveyden indikaattori lapsuudessa, vaan kehon rasvamassa sekä se yhdistettynä kehon kokonaispainoon suhteutettuun fyysiseen suorituskykyyn voi olla hyvä kardiometabolisen riskin mittari. Olemme havainneet, että runsaampi kehon rasvapitoisuus on yhteydessä heikompaan nopeuteen, huonompaan ketteryyteen ja kiihdytyskykyyn sekä heikompaan vauhdittoman pituushypyn tulokseen ja keskivartalon lihasten voimaan lapsilla (Haapala ym. 2019. Effect of school based physical activity programme (KISS) on fitness and adiposity in primary schoolchildren: cluster randomised controlled trial. 2011. Longitudinal associations of physical activity and sedentary time with cardiometabolic risk factors in children. Cardiorespiratory Fitness, Physical Activity, and Insulin Resistance in Children. 6 4 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 kudoksen määrään arjen toiminnoissa. Kuopio: General series. 2017). https://erepo.uef.fi/handle/123456789/24556 PANIC study. Applied Physiology, Nutrition, and Metabolism 41, 240-265. www.panicstudy.fi LÄHTEET Carson V., Hunter S.., Kuzik N., Gray CE, Poitras VJ, Chaput J-P. ym. ym. Lakka TA, Talvia S., Sääkslahti A., Haapala EA. Collings PJ, Westgate K., Väistö J., Wijndaele K., Atkin AJ, Haapala EA ym. Fyysinen aktiivisuus ja ravitsemus lasten terveyden edistämisessä – tavoitteena lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien ehkäisy. Näkökulmia terveyteen ja sen edistämiseen. Kehon koostumuksen epäonnistunut huomioonottaminen selittää matalamman insuliiniresistenssin ylipainoisilla ja hyväkuntoisilla lapsilla verrattuna ylipainoisiin ja huonokuntoisiin lapsiin. 2019. 2020. 2016). Haapala EA, Väistö J., Lintu N., Tompuri T., Brage S., Westgate K. Medicine and Science in Sports and Exercise 52, 1144–52. JUUSO VÄISTÖ, FT biolääketieteen yksikkö, lääketieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto DigiCenter Pohjois-Savo (DigiCenter NS) EERO HAAPALA, FT liikuntafysiologian dosentti, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto TIMO A. Journal of Sports Sciences 34, 1699–706. Evidence of the influence of physical activity on the metabolic syndrome and/or on insulin resistance in pediatric populations: a systematic review. 2016. Cross-Sectional Associations of Objectively-Measured Physical Activity and Sedentary Time with Body Composition and Cardiorespiratory Fitness in Mid-Childhood: The PANIC Study. Adiposity, physical activity and neuromuscular performance in children. Väistö J., Haapala EA, Viitasalo A., Schnurr TM, Kilpeläinen TO, Karjalainen P. 2017. Fyysisen kunnon ja varsinkin kestävyyskunnon on ajateltu myös suojaavan kardiometabolisten riskitekijöiden nousulta. BMJ 340, c785. Guinhouya BC, Samouda H., Zitouni D., Vilhelm C., Hubert H. Systematic review of sedentary behaviour and health indicators in school-aged children and youth: an update. ym. Lisäksi on ajateltu, että hyvä kunto voi suojata ylipainon ja lihavuuden aiheuttamilta epäedullisilta kardiometabolisten riskitekijöiden tasojen muutoksilta
Puolitosissaan voi sanoa, että jalkapallon EM-kisoissa on mukana kaikista osallistujamaista kaksi joukkuetta: pelaajat ja valmennusryhmät. Myös kehittyneen valmentajakoulutusjärjestelmän ansiosta valmentajilla on parempi tietoisuus näistä asioista ja niiden merkityksestä. Valmennusryhmä saa esimerkiksi käyttöönsä puoliajalla videoleikkeitä pelistä. On se muuttunut paljonkin. . Hyvässä tiimissä osa-alueista vastaavat eivät tuputa liikaa omaa asiaansa, vaan kaikki asiat nivoutuvat yhteen.. Maajoukkueella on käytössään erilaisia analyysiohjelmistoja, joilla kootaan määrällisiä ja laadullisia aineistoja joukkueesta ja pelaajista. Lehto toimii myös A-maajoukkueen videoanalyytikkona. Näin Kanerva vastasi: Mikä on tieteellisen tiedon merkitys tämän päivän jalkapallovalmennuksessa. Tämän päivän huippuvalmentaja ei ole yksinään kentän laidalla pelaajille ja huoltajille ärjähtelevä äijä. Nykyään huippujoukkueissa on valmennustiimeissä henkilöitä, joilla on kyky tulkita ja soveltaa mitattua toimintaa ja tutkimustietoa joukkueen arkeen. Aineisto kertoo, miten kuormittuneina pelaajat tulevat leirille. Videokirjastoista löytyy puolestaan vastustajan pelin analysointia varten aineistoa. Kun taustaryhmä on kasvanut, niin päävalmentajan toimenkuva on muuttunut. Oleellinen osa valmistautumista on omasta joukkueesta ja vastustajasta kerätty data. Käyttämillämme analyysimenetelmillä kerätty tieto on usein vahvistanut näkemyksiämme. Itse johdan paljon tiedolla ja etenkin pelaajaja joukkuekohtaisten analyysien pohjalta teemme valmennustiimissämme päätöksiä ja toimenpiteitä. keskustelujen ja kyselyiden kautta kerätty) kokemustieto ovat ainakin meidän toiminnassamme isossa roolissa. Käytössä on lisäksi erilaisia palautumisen apuvälineitä. otteluun valmistavien harjoitusten optimaalisesta kuormittavuudesta ja intensiivisten juoksujen määrästä olemme hyödyntäneet Huuhkajissa. Seurajoukkueet toimittavat Huuhkajille dataa pelaajista maajoukkueleiritystä edeltävältä kahdelta viikolta. pelaajien juoksuMarkku Kanerva: ”Käsitykseni tutkimustiedosta on muuttunut” Liikunta & Tiede kysyi päävalmentaja Markku Kanervalta, mikä on tutkitun tiedon ja toisaalta kokemuksen merkitys valmennuksessa. Data on juuri niin hyvää kuin sitä tulkitseva henkilö. . Erilaisten mittausja analyysivälineiden ja tutkimustiedon lisääntymisten kautta sekä pienten yksityiskohtien merkityksen korostuminen menestymisessä ovat muuttaneet käsitystäni tutkimustietoon. Seurat saavat puolestaan maajoukkueen keräämän datan, mikä takaa tietojenvaihdon molempiin suuntiin. Kuormitusta seurataan myös kyselymenetelmin. Huuhkajien valmennusryhmälläkin on käytössään runsaasti erilaista tietoa. Miten suhtautuminen tutkimustietoon on muuttunut jalkapallourasi aikana. Tutkimustietoon ja analyyseihin on hyvä myös suhtautua kriittisesti. Data ja sen analyysi ovat kuin treeneissä tötsät ja liivit, joita käytetään harjoituksen organisoinnissa. Tiedosta ei voi kuitenkaan johtaa suoraan ottelun lopputulosta. Työkaluja, joilla edesautetaan valmennusprosessia ja saadaan tietoa päävalmentajan päätöksenteon tueksi, sanoo Suomen Palloliitossa pelianalyysipäällikkönä työskentelevä Henri Lehto. Huuhkajien kuormitusta mitataan Polarin Team Pro -järjestelmällä, joka kerää tietoa mm. Miten sitä voisi sanallisesti kuvata. Suomen joukkueessa on 23 pelaajaa ja 18 valmennustiimiin sekä muihin taustavoimiin kuuluvaa. Pelaaja-aikanani asioita ei mitattu tai tutkittu niin paljon ja perusteellisesti, joten tutkimustietoa ei voinutkaan hyödyntää niin paljon kuin nykyään. Nykyään huippu-urheilussa, myös jalkapallossa eri osa-alueita tutkitaan laajasti. Vai onko se muuttunut. Kerätty data antaa Lehdon mukaan tukea esimerkiksi tehtäessä taktisia valintoja tai arvioitaessa ottelusuoritusta pelin jalkeen. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 6 5 Tieto kannattelee osaltaan Huuhkajien liitoa Huippujalkapallossa hyvä valmistautuminen on menestyksen perusta. Tutkittua tietoa ja malleja esim. Valmentajien ja pelaajien kartuttama (mm. (JK) matkasta, spurteista ja keskisykkeestä. Tärkeää on saada tutkittu tieto välitettyä valmennustoimintaan ymmärrettävässä muodossa ja jalkautettua seuraja joukkuetoimintaan. Mikä on tutkimustiedon, erilaisilla analyyseilla kootun ja kokemustiedon suhde valmennuksessa
6 6 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 Kokemustieto auttaa jäsentämään dataa Datan käyttö ja analysointi on kehittynyt Lehdon mukaan oleellisesti Markku Kanervan päävalmentajakaudella. Hän muistuttaa, että pelissä on paljon asioita, jotka eivät näy numeroina. Jalkapallotutkimuksen Huuhkajailmiö Halu ja valmius käyttää tutkimustietoa ovat Lehdon mukaan kasvaneet jalkapallon parissa. JOUKO KOKKONEN Kuva: Antero Aaltonen. Jonkun on kuitenkin jalostettava tutkittua tietoa ennen kuin se otetaan kentällä käyttöön. Tulkitsijoina toimivat usein Palloliitossa koulutusta kehittävät henkilöt. Juoksu on kuitenkin voinut avata tilaa toiselle pelaajalle maalintekoon. Kokemustiedon merkitys on silti edelleen tärkeä jalkapallovalmennuksessa. Ei vain heitetä tutkimusartikkelia tai 50 sivua numeroita valmentajalle. Tekoäly helpottaa kuitenkin paisuvien datamassojen analysointia. Jyväskylän yliopiston ja Palloliiton yhteisenä jalkapallon työelämäprofessorina aloittaneen Mihály Szeróvayn yhtenä tehtävänä onkin kartoittaa tiedontarpeita ja koordinoida tutkimusta. . Edellisellä vuosikymmenellä määrä oli 65. Pelin alkaessa tilanne on 0?0, eikä lopputulosta voi varmuudella ennustaa, jos joukkueet ovat suhteellisen tasavahvat. Numerot eivät kokonaan selitä jalkapalloa, joka on pelinä monimutkainen. Kaikkea tietoa ei löydy maailmalta, vaan sitä on tuotettava Suomessa. Entiset pelaajat pystyvät aistimaan pelaajien tuntemuksia otteluissa tai ennen otteluita. Tulokset eivät myöskään ole aina sovellettavissa Suomeen. Monimutkaisen pelin perusasetelma on kuitenkin sama kuin kautta jalkapallon historian. . . Toiminta on Lehdon mukaan ollut heidän tarpeistaan lähtevää, eikä kovin koordinoitua. . Koko jalkapallon kehittämistä palvelee esimerkiksi yhteiskuntatieteellinen tutkimus drop out -ilmiöstä, pelaajapoluista ja liikuntapaikkarakentamisesta. Jalkapallotutkimuksessakin voi siten puhua Huuhkaja-ilmiöstä. Valmentajaa aina tarvitaan Vaikka analyysimenetelmät ja käytettävissä oleva teknologia ovat kehittyneet, Lehto ei usko tekoälyn korvaavan ihmistä valmentajana. Suomalainen jalkapallotutkimus on lisääntynyt merkittävästi viimeisimmän vuosikymmenen aikana. Pelaaja saattaa tehdä hyvän juoksun koskematta palloon, jolloin hänelle ei merkitä pelianalyysissä suoritusta. Videoaineiston tulkinnassa kokemustieto on arvossaan. Ihannetilanteessa asiantuntijat pukevat tiedon ymmärrettävään muotoon päävalmentajalle ja koko valmennustiimille. Siihen liittyy ihmisten johtamista, kommunikointia ja motivointia. Asioita pitääkin edelleen tarkastella myös laadullisesti esimerkiksi videoleikkeiltä. Vuonna 2020 tehtiin jo 61 jalkapalloa käsittelevää gradua tai diplomityötä. Videot voivat nostaa esiin joukkuekohtaisia teemoja ja myös yksittäisille pelaajille voidaan tehdä omia leikkeitä. Niin sanottu valmentajan silmä on edelleen tärkeä. Vuosina 2010?2019 korkeakoulutason ylempiä opinnäytteitä valmistui 254. Merkityksellisen tiedon etsiminen alan tutkimustulvasta kysyy osaamista ja aikaa. Uusi valmentajapolvi on tottunut tiedon käyttöön. On tärkeää, että valmennusryhmä on kokenut ja näkee asioita jo pelin aikana. Tietoa on saatavana ja sen käyttöön on totuttu. Data ei selitä menestystä, mutta sen avulla voidaan tunnistaa menestykseen johtaneet tekijät. Lehto näkee, että valmennuksen tueksi tarvitaan ensinnäkin käytännön tietoa esimerkiksi otteluiden, pienpelien tai ylipäätään harjoittelun kuormittavuudesta. Pelaajat kentällä ja valmennusprosessi ratkaisevat, miten ottelussa käy. Se auttaa löytämään uusia muuttujia, joita voi käyttää pelianalyyseissä ja valmennuksen kehittämisessä. Tiedon soveltaminen käytännön toimintaan ja tutkimustiedon hyödyntäminen vaatii tulkitsijan väliin. Jalkapallo on maailman suurin ja myös ylivoimaisesti eniten tutkittu urheilulaji. Ihmisen pitävät kentän laidalla jalkapallon mutkikkuus ja ihmisten johtamisessa vaadittavat inhimilliset tekijät. Valmentajakoulutusta kehitettäessä onkin Lehdon mukaan mietittävä, saavuttaako uusin ja hyödyllisin tieto esimerkiksi juniorivalmentajat. Käyttöä on myös pelianalyysin tuottamalle datalle peleissä tapahtuvista suorituksista. Kokemustieto auttaa Lehdon mukaan suodattamaan dataa. Valmentaminen on paljon muutakin kuin numeroitten murskaamista tai taktiikan valintaa datan pohjalta. Jalkapallon runsaan 260 päätoimisen valmentajan lisäksi lajissa toimii runsaasti sivutoimisia ja tuhansittain vapaaehtoisia valmentajia
Kuva: Shutterstock. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 6 7 Kuntotestauksen hyvät käytännöt päivittymässä Laadukas kuntotestaus on fyysisen kunnon mittaamisen lisäksi kokonaisvaltaista asiakaspalvelua. Uudet suositukset julkaistaan alkusyksystä 2021. Suosituksena on, että testaajalla on kuitenkin joko liikuntatai terveydenhuoltoalan korkeakoulututkinto ja tarvittaessa lisätai täydennyskoulutusta käytössä oleviin kuntotesteihin. Suositusten tavoitteena on tukea myös alan päätöksentekoa, seurantaa ja laadun kehittämistä. Erilaiset toimintaympäristöt ja koulutustaustat näkyvät yhä kirjavina käsitteinä ja käytäntöinä. Terveydenhuollon ulkopuoliseen kuntotestaukseen liittyvää palvelutoimintaa ei ole erikseen lainsäädännöllä säännelty, palvelun tarjoajia ei lainsäädännöllä ole rajattu, eikä heille ole määrätty koulutustai pätevyysvaatimuksia. Terveydenhuollossa fyysisen kunnon mittaamista sääntelee alan lainsäädäntö. Sitä toteutetaan myös kouluissa, puolustusvoimissa sekä paloja pelastustoimessa. Yhteisiä pelisääntöjä ja käytäntöjä on tarve edelleen kirkastaa. Suomessa ei ole kuntotestaajille mitään auktorisoitua koulutusta eikä koulutusvaatimuksia. Kuntotestausta tehdään Suomessa niin liikunta-alan palveluna kuin terveydenhuollossa. Kuntotestauksen hyvät käytännöt on vuonna 2010 julkaistu yleisluontoinen kymmenkohtainen ohje, joka laadittiin kattamaan koko kuntotestausprosessi. Tällöin kuntotestaus on vain yksi osa asiakkaan saamaa kokonaispalvelua. Kuntotestauspalveluja voi periaatteessa tarjota kuka tahansa. Ei yksin mittaamista Nykyaikainen fyysisen kunnon mittaaminen ei ole pelkästään ihmisen fyysisen kunnon perusominaisuuksien mittaamista ja arviointia. Laadukkaan kuntotestauksen kokonaisuuteen (kuvio 1) kuuluu tärkeänä osana myös kokonaisvaltainen asiakaspalveluketju. Kuntotestauksen päivitetyillä hyvillä käytännöillä halutaankin tukea laadukkaan kuntotestaamisen koulutusta, suunnittelua ja toteutusta liikunta-alan, hyvinvointialan tai terveydenhuollon palveluna. Kuntotestausprosessi saatetaan usein liittää osaksi jotain laajempaa palvelukokonaisuutta, kuten kokonaisvaltaisia valmennustai hyvinvointipalveluja, kuntoutusta tai työkyvyn edistämistä. Suositusten päivitys on työn alla Liikuntatieteellisen Seuran kunto testauksen asiantuntijaryhmän johdolla. Testien ohella palvelun ytimessä ovat turvallisuus, palaute, liikuntaohjeet ja seuranta
Suositukset on tarkoitettu hyödynnettäväksi kaikissa testaustoimintaa harjoittavissa yhteisöissä. Suomalaiset suositukset ovat perinteisesti perustuneet Kuntotestauksen hyvät käytännöt 1. 3. Testauspalveluketju. Kuvio 2. Jokaisella testipaikalla pitää olla elvytystaitoinen henkilökunta ja elvytysvälineistö. Alan suomalaisten asiantuntijoiden päivittämät hyvät käytännöt -ohjeisto sisältää kymmenen suositusta, jotka kattavat koko laadukkaan kuntotestauksen kokonaisuuden. Testausmenetelmät, -laitteet ja -tilat: Testausmenetelmät ja -laitteet ovat luotettavia ja asianmukaisia. Hyvin toimiva kuntotestaus on sarja erilaisia palvelutoimintoja, jotka on ketjutettu sujuvasti yhteen (kuvio 2). Eettisyys: Testaus toteutetaan yksilöä kunnioittaen ja testattavien oikeudet turvaten. Henkilökunta ja koulutus: Testauksesta vastaavalla henkilökunnalla on liikuntatai terveysalan koulutus ja tarvittaessa lisätai täydennyskoulutusta käytössä oleviin kuntotesteihin. Testattavalle henkilölle on tehtävä henkilötietolain määräykset huomioiden riskikartoitus, jolla voidaan arvioida kuntotestiin liittyvää terveysriskiä. Suositukset kohdistuvat toiminnan turvallisuuteen, eettisyyteen ja tietosuojaan, henkilökuntaan ja sen koulutukseen, testausmenetelmiin, -laitteisiin ja -tiloihin sekä testauspalveluketjuun. Testeistä käytettävät termit ja testiohjeet: Käytetyistä testeistä on kirjallinen työohje testaajalle sekä selkokielinen kuvaus testattavalle 7. Elvytystaitoja ja toimintatapoja on harjoiteltava säännöllisesti toimintavalmiuden ylläpitämiseksi. Testaamisen turvallisuus liittyy olennaisena osana koko testausprosessin laatutekijöihin. Tarvittaessa testattava ohjataan lääkärintarkastukseen ja mahdolliseen kliiniseen kuormituskokeeseen. Osa suosituksista pohjautuu näyttöön perustuvaan tietoon ja säännöksiin. Li ik un ta ja ha rjo itt el u yl ei se llä ta so lla Ta vo itte elli sta liik un ta a te stit ulo ks ia hy öd yn tä en Testauspalveluketju Käytettävissä olevat testit Käytettävissä olevat testivälineet ja tilat Henkilökunta ja sen koulutus Turvallisuus, eettisyys ja tietosuoja Asiakaspalveluketju. 6 8 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 Testauspalveluketju toteutuu oikealla tavalla, kun kokonaisuutta testeihin valmistautumisesta alkaen liikuntaohjeiden antamiseen asti hoitavat ammattitaitoiset ihmiset. Kuntotestaus on moniulotteinen kokonaisuus. Turvallisuus: Komplikaatioiden ja vammojen riski minimoidaan. 5. Kuvio 1. Toiminta testin jälkeen: Testattava saa testituloksiinsa perustuvan suullisen ja kirjallisen palautteen, joka huomioi hänen taustansa ja tavoitteensa. Tietosuoja: Testattavan henkilötietoja käsitellään tietoturvallisesti voimassa olevan lainsäädännön vaatimalla tavalla siten, ettei tietosuoja vaarannu. Lisäksi tarvitaan selkeät ohjeet, miten menetellä sairaustapausten yhteydessä. 2. Toiminta testin aikana: Testistä pidetään riittävän yksityiskohtaista pöytäkirjaa ja testattavan vointia seurataan testin aikana. Toiminta ennen testiä: Testattavalle valitaan hänen tavoitteisiinsa sopiva turvallinen testi ja hänelle annetaan selkeät ja yksinkertaiset valmistautumisohjeet. 8. 6. Osa perustuu asiantuntijoiden ja toimijoiden käytännön kokemukseen. Paikalliset ohjeet ja suositukset voivat tarkentaa ja täydentää käytäntöjä. Riskikartoituksen ohjeisto suomalaisessa kuntotestauksessa on määritelty vuonna 2018 Fyysisen kunnon mittaaminen – käsija oppikirja kuntotestaajille -teoksessa. 4. Laadukas palvelukokonaisuus alkaa ajanvarauksesta, asiakkaan tarpeiden selvittämisestä ja sisältää palautteen, liikuntaohjeet ja seurannan. Tällainen asiakaspalveluketju vaatii ammattitaitoista henkilökuntaa, johon kuuluu oikealla tavalla koulutettuja ammattilaisia. Testausolosuhteet vakioidaan mahdollisuuksien mukaan. Turvallisuus yli kaiken Komplikaatioiden ja vammojen riski tulee aina pyrkiä minimoimaan kuntotestauksessa. Testien keskeyttämiseen liittyy standardiohjeistoja, jotka voidaan sisällyttää kunkin testipaikan toimintaohjeisiin. Testauspaikan ensiapuvalmius tulee tarkistaa niin, että se on käytettävien testien, testipaikkojen ja asiakaskunnan mukainen. 9
(toim.). JONNE KAMSULA, LitM erityisasiantuntija Liikuntatieteellinen Seura jonne.kamsula@lts.fi JYRKI AHO, LitM liikuntafysiologi Pihlajalinna Dextra Urheiluklinikka LÄHTEET ACSM’s guidelines for exercise testing and prescription, 11th Edition. Roy. ACSM:n päivitetyt ohjeiston mukaan uutta liikuntaharrastusta aloitettaessa, kuten myös kuntotestauksen yhteydessä, tulee liikunta-alan ammattilaisen arvioida henkilön liikuntatai testauskelpoisuus terveyden näkökulmasta. Fyysisen kunnon mittaaminen – käsija oppikirja kuntotestaajille. Helsinki, Liikuntatieteellinen Seura. 2018. Muutos perustuu kokonaistutkimusnäyttöön siitä, että sydänja verisuonisairauksiin, metabolisiin sairauksiin ja munuaissairauksiin viittaavat oireet ja löydökset kasvattavat kuntotestiin liittyvää terveysriskiä paljon enemmän kuin aiemmissa riskikartoitussuosituksissa esiin nostetut sydänsairauksien riskitekijätasot, kuten ylipaino, verenpaineja kolesterolitasot. Suomenkieliset suositukset julkaistaan www.fkm.fi -verkkosivustolla syksyllä 2021. Testattavan tulisi saada vähintäänkin alustava palaute testistä välittömästi sen jälkeen. Tavoitteena on sparrata suomalaisia kuntotestaustoimijoita turvalliseen ja laadukkaaseen toimintaan palveluketjun jokaisessa vaiheessa. 2021. Kuntotestauksen laatujärjestelmä myös uudistuksen alla Liikuntatieteellisen Seuran ylläpitämä kuntotestauksen laatujärjestelmä (KUNNONTesti) on toiminut työkaluna kaikille kuntotestejä tekeville liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille. ACSM:n uudistetun ohjeiston mukaan testattavien ja liikkujien riskitason arvioinnissa pyritään ensisijaisesti: 1) määrittämään henkilön nykyinen liikunta-aktiivisuus, 2) tunnistamaan sydänja verenkiertoelimistön sairauden, munuaissairauden tai aineenvaihduntasairauden merkkejä tai oireita, 3) tunnistamaan diagnosoidut sydänja verenkiertoelimistön sairaudet ja aineenvaihduntasairaudet, 4) arvioimaan lääkärintarkastuksen tarpeen testaustai liikuntakelpoisuuden selvittämiseksi käyttäen hyväksi tietoja nykyisestä liikunta-aktiivisuudesta, sairauksista tai oireista ja halutun liikuntaohjelman intensiteetistä. Testipalaute ei ole pelkkä pinkka papereita Testipalautteen ja liikuntaohjeiden antaminen ovat erittäin tärkeä osa testauspalveluketjua. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 174. Helsinki.. Ohjeissa tulee huomioida testattavan toimintaympäristö, yksilölliset kyvyt ja motivaatio mahdolliseen liikunnan muutokseen. Kuntotestauksen hyvät käytännöt. Sen sijaan kyseessä on parhaimmillaan testattavan ja testaajan välisen keskustelun tuottama näkemys, mikä on testattava tavoitteiden kannalta tarpeellista ja toisaalta hänen elämäntilanteensa kannalta mahdollista. Liikuntaohjeet annetaan yleisesti käytössä oleviin liikkumisja harjoittelusuosituksiin perustuen asiakkaan tarpeisiin soveltaen. Tarkastuksen tavoitteena on ensinnäkin tunnistaa ne, jotka tarvitsevat lääkärintarkastuksen ennen liikunnan aloittamista tai nykyisen liikunnan kuormittavuuden (määrä, teho) lisäämistä. Uudistuksen yhtenä ajatuksena on ollut kiinnittää huomiota siihen, että lääkärintarkastus ja kuntotestiin osallistuminen eivät saisi olla liikunnan harrastamisen edellytys. Palautteen sisällössä ja antamisessa pitää ottaa huomioon myös testattavan mahdollinen valmennussuhde. Päivitykset käydään läpi LTS:n kuntotestauksen asiantuntijaryhmässä ja yhteistyössä liikuntalääketieteen erikoislääkärien kanssa. Testaustoiminnan itsearviointimenetelmäksi tarkoitettu kyselypatteristo on palvellut esimerkiksi liikuntapalveluita tarjoavia yrityksiä, testiasemia, työterveyshuoltoa, fysioterapiayrityksiä ja muita terveydenhuollon yksiköitä. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 6 9 vahvasti American College of Sports Medicine (ACSM) laatimaan ohjeistoon kuntotestien suorittamisesta ja liikunnan annostelusta. Toiseksi päämääränä on löytää ne, joilla on kliinisesti merkittävä sairaus, ja selvittää hyötyvätkö he lääketieteellisen valvonnan alaisesta liikuntaharjoittelusta. 2010. Palautteessa tulokset käydään testattavalle läpi selkeästi ja ymmärrettävässä muodossa huomioiden testattavan yksilölliset taustatekijät, testattavan tavoitteet ja elämäntilanne. & Kallinen, M. Keskinen, K., Häkkinen, K. Henkilökohtainen kirjallinen palaute sekä ryhmäettä yksilötesteistä on suositeltavaa antaa viimeistään viikon sisällä. Senior editor, Gary Liguori; associate editors, Yuri Feito, Charles Fountaine, Brad A. Aho, J., Ahtiainen, J., Heinonen, T., Hynynen, E., Kangas, H., Lusa, S., Mänttäri, A., Rinne, M., työryhmä. Laatujärjestelmällä pyritään osaltaan jalkauttamaan päivitettyjä Kuntotestauksen hyviä käytäntöjä. Kolmanneksi halutaan tunnistaa ne, joiden sairaus rajoittaa liikuntaharjoitteluun osallistumista ennen kuin se on lieventynyt tai paremmin tasapainossa. ACSM:n uusittujen suositusten pohjalta ollaankin laatimassa suomenkielisiä tarkennuksia ja päivityksiä kuntotestausta edeltäviin terveysseulontasuosituksiin. Philadelphia: Wolters Kluwer. ACSM on viime vuosina päivittänyt ohjeistoaan lääkärintarkastuksen tarpeesta ennen liikunnan aloittamista ja kuntotestausta. Laatujärjestelmän palveluita voivat hyödyntää kaikki Liikuntatieteellisen Seuran kuntotestausverkoston jäsenet ilman lisämaksua. Itsearviointityökalua ollaan päivittämässä uuteen sähköiseen ympäristöön ja käyttäjäystävällisempään suuntaan, mikä mahdollistaa vuosittaisen tietojen päivityksen. Testipalautetta voidaan hyödyntää osana liikuntaneuvontaa, jossa testattava saa tukea ja ohjausta harjoitteluunsa. Päivitetyissä kuntotestauksen hyvissä käytännöissä halutaan korostaa entisestään, että onnistunut testipalaute ja liikuntaohjeistus ei ole testaajan tai tietokoneohjelman tuottama yleispätevä pinkka paperia
Molemmat saivat 33 ääntä. Otan edelleen osaa seuran toimintaan sen kunniapuheenjohtajana ja neuvottelukunnan jäsenenä, kertoo Tarasti. Enkä tässä erehtynyt LTS:ssä toimiessani. Kerran Tarasti joutui kuitenkin ottamaan pienen aikalisän. Seurasi arvonta, jonka Vuolle voitti. päivänä 1941 syntynyt Tarasti toimi Liikuntatieteellisen Seuran puheenjohtajana vuosina 1988?1991. Ehdotuksen teki LTS:n hallituksen silloinen jäsen Risto Nieminen, joka tuolloin toimi Urheilumuseon johtajana. Henkilökunta oli. Tarasti kilautti varmuuden vuoksi kaverille ja varmisti, mikä on menettelytapa tasatilanteessa. Tarasti toimi LTS:n puheenjohtajavuosinaan vuonna 1983 perustetun ympäristöministeriön ensimmäisenä kansliapäällikkönä. Tulos oli selvä: erillinen huippu-urheilulaki sotkiessaan liikuntalain sisältöä ei ole tarpeen eikä tarkoituksenmukainen. Sittemmin Niemisestä tuli Veikkauksen toimitusjohtaja ja Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja. Olin kiinnostunut laajentamaan toimintaani urheilun ja liikunnan parissa. Viime vuonna Tarasti selvitti, tarvitaanko Suomessa erillistä huippu-urheilulakia. Tarastin suoraviivaisuudesta LTS:n puheenjohtajana kertoo pikkujoulu 1980-luvun lopulta. . Yhdistysoikeuden tuntija vetää kokoukset rivakasti läpi. Puheenjohtajavaalissa marraskuussa 2002 olivat ehdokkaina Raija Laukkanen ja Pauli Vuolle. Suoraviivainen pikajuoksija on tullut tunnetuksi selvitystehtävistään, joita on kertynyt virkatoimien ohessa ja eläkevuosina yhteensä 20. 7 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 IAAF:n eettisen komitean ja Euroopan vedonlyöntiyhtiöiden yhdistyksen eettisen komitean jäsen Lauri Tarasti puhui ottelutulosten manipulointia käsitelleessä seminaarissa Helsingissä huhtikuussa 2014. Kunniapuheenjohtaja hänestä tuli vuonna 2008. Kesäkuun 11. Nuija kopsahtaa nopeasti, joten puheenvuoropyynnöt on esitettävä ripeästi. Kuva: Vesa Moilanen/Lehtikuva Kunniapuheenjohtaja Lauri Tarasti 80-vuotias: Urheiluoikeuden viestinviejä on kiitänyt monilla kentillä Ministeri Lauri Tarasti on ehtinyt elämänsä kiitää tehtävästä toiseen. Tarasti on säännöllisesti johtanut puhetta seuran kokouksissa
Tappio kirpaisi Tarastia, mutta jälkeenpäin hän näkee tappion olleen itselleen hyväksi. Sanoin, että mitä amerikkalaista höpötystä se on, jolloin hän kertoi pelin olevan englantilaista perua ja veti minut kentälle. Sitä LTS pystyy hankkimaan. En jaksa seurata kuin pientä osaa erilaisista olympiakisoista, maailmanmestaruuskisoista, Euroopan kisoista, World Cupeista, tähtiliigoista ja muista. Mika Myllylä ja Janne Immonen eivät tulleet selvitysryhmän kuultavaksi, mutta Myllylä soitti Tarastille kahdesti. Televisiosta seuraan tennistä, jota itse pelailen edelleen, ja yleisurheilua. Selväsanaisuus jatkui Tarastin kotona: ”No niin, istutte noille tuoleille ja sohvalle, ja minä tarjoan liköörit. Kymmenennen kerran jälkeen olin kiinni tässä fyysisesti rankimmassa mailapelissä. Liikunnan ja urheilun pariin Tarasti päätyi kunnostautumalla Helsingin oppikoulujen yleisurheilumestaruuskisoissa Eläintarhan urheilukentällä syksyllä 1958. Tämän vuoksi tarvitaan muunlaista näkökulmaa liikunnassa kuin huippu-urheilu. On kahta lajia, kukin ottaa jompaa kumpaa. Urheiluoikeuden tuntemus ja tutkimus ovat Tarastin mukaan edenneet Suomessa runsaassa neljännesvuosisadassa merkittävästi. Yhdistyksen vuosikirja Urheilu ja oikeus on urheiluoikeuden vuotuinen merkkiteos. Tarastin paras tulos satasella oli 10,8 ja 200 metrillä 22,4. Elämäni ensimmäisessä kilpailussa sijoituin 100 metrin juoksussa kolmanneksi ajalla 11,5. Pesti kesti liki 40 vuotta, pitempään kuin kellään hänen aikalaisistaan IAAF:n eri tehtävissä. Hän oli 1960-luvulla hyvä kansallisen tason pikajuoksija. On vain kiellettyjä ja sallittuja aineita ja menetelmiä. Olen ylpeä siitä, että hän on käyttänyt työssään kirjoittamaani kirjaa Legal Solutions in International Doping Cases (Milano 2000). Tapasin Olympiastadionilla ainoan kerran elämässäni Ruotsin pääministeri Olof Palmen, joka pohjoismaisten pääministerien kanssa seurasi kisoja yhden illan pääministerikokouksen lomassa. Aika oli 41,8. Liikuntatieteellisen Seuran Tarasti määrittelee olevan opetusja kulttuuriministeriötä avustava tieteellisen tiedon kerääjä ja välittäjä sekä valtionhallinnon tarvitsemien selvitysten laatija. Toisen päälajini squashin aloitin 1983 hyvän ystäväni Heikki Hämmäisen ehdotettua peliä minulle tuikituntemattomassa squashissa. Pääsihteeri kohtasi kisojen aikana kiinnostavia vieraita. Hänen mielestään tämä tehtävä korostuu, kun Olympiakomiteasta on tullut koko liikunnan keskusjärjestö, jolla on kuitenkin selvä huippu-urheilupainotus. Tästä kelpaa esimerkiksi se, että itse LTS:n puheenjohtajana pyrin edistämään liikunnan ja terveydenhoidon yhteistoimintaa muun muassa Liiku terveemmäksi -hankkeella. JOUKO KOKKONEN. Tarasti pyrki Suomen Urheiluliiton puheenjohtajaksi LTS-kaudellaan. . Tarasti toimi Helsingissä pidettyjen yleisurheilun ensimmäisten maailmanmestaruuskilpailuiden pääsihteerinä. Harmaata aluetta ei näissä asioissa ole olemassa. Hän hävisi vaalin vuonna 1990 Ilkka Kanervalle äänin 27–16. Urheiluoikeudessa on Tarastin mukaan kansainvälisesti ongelmana se, että urheilujuristit pitävät urheiluoikeutta vain juridiikkana eivätkä näe sitä liikuntatieteen osana. Sitten minä soitan.” Ja Tarasti soitti forte fortissimo. Suomessa Tarasti on toiminut muun muassa Squashliiton puheenjohtajana. Kun aikaa oli kulunut isännän mielestä sopivasti, hän ilmoitti: ”Ilta loppuu tähän, tilaan teille taksit, huomenna on työpäivä.” Urheilu on ollut yksi Tarastin suurista kiinnostuksen kohteista. Dopingasiantuntijana minulla on sellaista tietoa huippusuorituksista, jota vain harvalla on. Hän myöntää, että huippu-urheilussa tapahtunut inflaatio on vähentänyt mielenkiintoa urheilua kohtaan. Kisoista jäivät hänelle myönteiset muistot. . Tuskin kukaan oli ehtinyt saada takkia niskaansa, kun Tarasti totesi ykskantaan: ”Ja sitten mennään kaikki meille jatkoille.” Toimihenkilöt pääsihteeriä myöten ahtautuivat nöyrinä takseihin. Tapahtumia on yksinkertaisesti liikaa. Suomella on useita edustajia CAS:n tuomaristossa. . . . Hänen laskujensa mukaan urheiluoikeutta opetetaan lähes 30 yliopistossa eri puolilla maailmaa. . Tarasti jäi vuonna 2020 pois kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n (nykyinen WA) kurinpitovaliokunnasta. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 7 1 pääosin nuorta ja jaksavaa, joten ravintolassa nautitun kinkun ja punaviinin jälkeen palkollisten mieli teki baarikierrokselle. Kielteisimpänä kokemuksenaan urheilun parissa Tarasti pitää Lahden MM-hiihtojen dopingskandaalia vuonna 2001. Sittemmin hän on omien sanojensa mukaan osallistunut yleisurheilussa kaikkiin mahdollisiin ja joskus mahdottomiinkin tehtäviin. Tarasti on nähnyt pitkän uransa aikana urheilun valoja varjopuolia. Heistä asianajaja Markus Manninen voitti vuonna 2019 ensimmäisenä yhdistyksen Urheiluoikeuden Lauri Tarasti -palkinnon, jonka itse rahoitan. Noilta ajoilta jäi elämään Tarasti usein toistama kiteytys: . Tarasti saavutti SM-kultaa pikaviestissä Raumalla vuonna 1965. . Tuo viikko 7?14.8.1983 oli elämäni vilkkain. Tunnen hyvin kansainvälisesti tunnetuimman urheilujuristin kanadalaisen Richard McLarenin, joka laati venäläisten dopinghuijausta Sotsin olympiakisoissa koskeneen selvityksen. Tarasti osallistui professori Heikki Halilan ja professori Kari-Pekka Tiitisen kanssa vuonna 1994 Urheiluoikeuden yhdistyksen perustamiseen. Nyt olen Squashliiton kunniapuheenjohtaja. Kukaan kiinnijääneistä suomalaisista hiihtäjistä ei suoraan tunnustanut tienneensä kielletystä Hemohesistä. Hänet kutsuttiin selvitysryhmän puheenjohtajaksi, jonka jäseninä olivat urheilulääkäri Tapio Kallio ja kansainvälisen pyöräilyliiton pääsihteeri belgialainen Philippe Verbiest. Helsingin KisaVeikkojen nuorisovalmentaja Jaska Taipale ryntäsi kentälle nähdessään, ettei minulla ollut minkään seuran urheiluasuja päälläni ja iski käteeni HKV:n jäsenilmoittautumislomakkeen. Turha toive. Siitä se alkoi. Joukkue juoksi järjestyksessä Seppo Kuusio la, Tarasti, Reijo Salonen ja Rainer Stenius. Aktiivivuosiensa jälkeen Tarasti toimi valmentajana
Lehden perustajat kokivat, että olemassa olleet kanavat eivät riittäneet liikuntatieteellisen tutkimuksen tuloksista kertomiseen. käydään dialogia, osallistutaan ja osalliste. Tutkimustiivistelmiä ilmestyi LTS:n julkaisuina vuosittain suomeksi ja englanniksi. Radio ja televisio eivät kuitenkaan heilutelleet tieteen tuloksista kertomista likikään niin paljon kuin Internet. Painatusprosessin korkea hinta varmisti osaltaan, että kansien väliin pääsi vain portinvartijoiden hyväksymää tekstiä. Koskelan ajatuksissa näkyvät 1960?1970-lukujen edistysusko. 7 2 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 P O H D I T T U A Oikeaa tietoa, oikeaan aikaan, oikeille henkilöille. Seura perusti oman Stadion-lehden. Tutkittuun tietoon perustuvat keksinnöt ovat viimeisimmän 200 vuoden aikana muuttaneet arkea kiihtyvällä vauhdilla. (Koskela 1981.) . Lähtökohtia tarjoavat myös ajattelua avartavat tulokset ja tutkimukset, joista on lyhyt matka käytäntöön. Teknologiset järjestelmät palvelevat informaation kokoamista ja varastointia. Tiedeviestintä on kulkenut pitkän tien 1960-luvun yksisuuntaisesta popularisoinnista. Koskela määritteli vaikeammaksi tehtäväksi popularisoinnin. Ihmisten välinen vuorovaikutus puolestaan tuo tiedon lopulta käyttöön. Ala on ammattimaistunut tutkimusorganisaatioiden viestintähenkilöstön kasvettua, koulutuksen lisäännyttyä, osaamisen eriydyttyä ja ammattilaisten järjestäydyttyä. Tiedon tuottamisen harvainvalta on murtunut, ja myös epätiedon levittämismahdollisuudet ovat kasvaneet ennenkokemattomiin mittoihin. Tiedon voimaan on uskottu viimeistään 1700-luvun valistuksen ajasta lähtien. Luonnollisesti viestintään vaikuttavat käytettävissä olevat välineet. Tiedeviestinnän edellytykset Käsitykset tiedeviestinnästä ovat sidoksissa aikaansa ja muuttuvat. Pontimena oli luottamus tiedontarvitsijoiden haluun ja taitoon käyttää tarjottua tietoa. Tämän päivän tiedeviestintä vaatii erityisosaamista. Tieteellisen tiedon tarve lisääntyi modernisaation myötä 1800-luvulla. Siinä kaikui luottamus tiedon ylivertaiseen vaikuttavuuteen. Kansa ei sivistynytkään hetkessä. Käyttöraportteja tehtäessä tulisi ottaa huomioon mm. LTS:n järjestämät seminaarit esimerkiksi soveltavasta liikunnasta, mielenterveydestä ja lasten liikunnasta olivat yhtä aikaa keskustelunavauksia ja tiedontuottajia. käyttäjän käsitteistö, omaksutut ajattelutavat, se tietotaso, jota harkinnan perusteissa käytetään, taloudelliset mahdollisuudet ja sen hyödyn määrä, joka arvioidaan saavutettavaksi. Väistämättä jossakin määrin, mutta yksi osa tiedeviestijän ammattitaitoa on tunnistaa tutkimuskentän erilaisia ärsykkeitä, ja jalostaa niitä populaariin keskusteluun. Tiedeviestinnällä näytti olevan rajana vain taivas. Liikunta ja Tiede julkaisi 3/1981 numerossaan yllä olevan otsikon huutomerkillä. Loppupeleissä liikuntatiedon hyödyntäminen käytännössä on siis enemmän kiinni ihmisten vuorovaikutuksesta kuin viestintäteknologisista ratkaisuista (Ojajärvi ym. Olemmeko joutuneet taivaan sijaan helvettiin. Ymmärrys tiedeviestinnän rajallisuudesta on kasvanut. Maisterien ja ylioppilaiden paperista luetut korkealentoiset esitelmät jäivät etäisiksi. Teesien pohjana on kuitenkin näkemys erilaisten viestien välttämättömyydestä. Disja misinformaatio haastavat tiedon luotettavuuden arviointia ja ruuhkauttavat 2020-luvun kuluttajakansalaisten uutisvirtaa. Hyvä tiedeviestijä etsii tietotulvasta ajankohtaisia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä tuloksia. Painettu sana säilytti valta-asemansa sähköisen median radioja televisioaaltojen aikana. Maailma on 2020-luvulla täynnä tiedeviestejä ja kilpailevia sanomia. Tämä on tietysti osa prosessia. Seura teki liikuntapolitiikkaa sekä aktiivisena toimijana että tiedonvälittäjänä, toisinaan myös tiedon tuottajana. Subjektiivista. Varsinaisen tiedeviestinnän esiymmärryksen aika alkoi 1960-luvulla, jolloin myös Liikuntatieteellisessä Seurassa havahduttiin tieteellisen tiedon välittämisen merkityksen kasvuun. Suomalaisten sivistäminen yleistajuisilla luennoilla alkoi 1800-luvun lopulla. Niiden tulokset olivat kuitenkin toivottua vaatimattomammat. 1960-luvusta on puhuttu tieteen popularisoinnin aikakautena (Väliverronen 2016). Sähköisen viestinnän kalleus ja sääntely takasivat 1980-luvulle saakka, että tiedeviestintää tekivät vain harvat. Tiedon suodattamisen ja viestien muotoilun lisäksi tiedeviestijän osaamisen ydintä on tämän vuorovaikutuksen organisoiminen. Hän hahmotteli 1980-luvun alussa, että eri käyttäjille olisi oltava tarjolla erilaisia tekstejä: tarvetta on sekä tieteen käytännöistä lähteville tutkimusraporteille että erilaisia tiedon tarvitsijoita palveleville käyttöraporteille. Esitelmistä kootut monisteniput ovat 2020-luvun katsannossa perin vaatimattomia. 2013). Internet ja sosiaalinen media ovat muuttaneet rajusti tiedeviestinnän edellytyksiä ja luonnetta. Liike käy myös yleisöltä viestijöille . Tiedeviestintä tulkitaan kuitenkin helposti passiiviseksi toiminnaksi, jossa tutkijan tuottama tieto muokkautuu helpommin omaksuttavaan muotoon. Tulokas nousi siivilleen ja jatkaa lentoaan Liikunta & Tieteenä. Tavoitteena oli rakentaa hyvinvointivaltio, jonka rakentajien kelkkaan LTS hyppäsi. Yksi liikuntatieteiden tiedeviestinnän pioneereista oli Työterveyslaitoksella elämäntyönsä tehnyt Aarni Koskela. Myös tutkijoiden viestintäosaamista on lisätty. Aikanaan ne olivat rautaisannoksia aiheista, joista ei ollut suomeksi tai muillakaan kielillä juuri mitään saatavissa. Järkiperäinen tieto ja suunnittelu olivat kovassa kurssissa yhteiskunnallisessa keskustelussa
L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 7 3 P O H D I T T U A taan. Riittääkö, että pelkästään seuran viestijät kirjoittavat kommentteja tai aloitteita. Järjestöllä on mahdollisuus myös yhdistää yhteiskunnan eri toimijoita verrattain ketterästi. Ihmiset kaipaavat tieteeltä varmuutta, joka on kuitenkin vastoin tieteen toimintaperiaatetta. Olisi tärkeää pohtia, miten saamme sosiaalisessa mediassa organisaatiotilien lisäksi myös tutkijat ja asiantuntijat aktiivisiksi. Simo Salmista mukaillen ruma sana on tarvittaessa sanottava, niin kuin se on. Yksinkertaistamisen lisäksi toinen tiedeviestinnän sudenkuoppa liittyy varmojen totuuksien esittämiseen. Seuran toiminnassa tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi rohkeaa keskustelujen luomista ja ylläpitämistä entistä ennakoivammin julkisilla areenoilla. Tähän on tartuttu verkostotapaamisissa ja vuosittaisissa tieteellisissä tapahtumissa. 2013). Myös Liikuntatieteellinen Seura on tässä toisinaan välikädessä. Vaikka seura viestii aktiivisesti, eivät sanomat useinkaan herätä keskustelua.. Julkaisutoiminta on laventunut digitalisoitumisen myötä myös kantaaottaviksi blogiteksteiksi ja podcasteiksi. Myös paljon puhuttu tiedolla johtaminen on saattanut vaikuttaa samaan suuntaan. Samalla se on lisännyt kriittisiä ääniä. Viestit ovat toisinaan toisenlaisia kuin liikuntakulttuurin ihannekuvaan sopisi. Tieteellisen tiedon aseman näkökulmasta on silti syytä kysyä, lisääkö koulutustason nousu ”liikaa” uskoa omaan arviointikykyyn. Moni tutkija kipuilee, sillä työaikaa tiedeviestintään ei ole varattu, mutta näkyvyyttä edellytetään. Tämä toteutuu tietoa kokoamalla ja analysoimalla, vuorovaikuttamalla verkostoissa ja tuottamalla palveluita, kuten tieteellisiä seminaareja. Jotta tämä toteutuisi, olisi löydettävä toimivat keinot some-keskustelujen nurjien puolien voittamiseksi ja ihmisten innostamiseksi mukaan. LTS:stä on toivottu vuorovaikutuksen organisaattoria (Ojajärvi ym. Yleinen koulutustason nousu on nostanut hyvinvointimme ja vaurautemme tasoa. Tutkimuksen vaikuttavuudelle on asetettu uusia vaatimuksia, kun yhteiskunnallinen vuorovaikutus on nostettu yliopiston kolmanneksi tehtäväksi. Visiona on, että ammattilaisilla ja päätöksentekijöillä on käytössään luotettava ja ajantasainen tieto kansalaisten liikuntaa, terveyttä ja hyvinvointia edistävien valintojen tueksi. Seuraava askel toiminnan kehittämisessä voisi olla nykyistä ponnekkaampi pyrkimys julkisen keskustelun ja vuorovaikutuksen herättämiseen. Vaikka seura viestii aktiivisesti, eivät sanomat useinkaan herätä kommentteja tai julkista keskustelua – ainakaan reaali aikaisesti. Muuttuva julkisuus haastaa LTS:n toimintaa 2020-luvulla. Moniäänisessä julkisuudessa LTS:n on tasapainoiltava tieteen luotettavuuden ja yleisöjen puhuttelemisen välillä. Valmiuksia epäillä ja haastaa on, mutta osaamista tulkita tietoa tai sen lähteitä välttämättä ei. On helppoa sortua parjattuun organisaatioiden faksausmalliin: jaetaan verkossa julkaistua sisältöä somessa paneutumatta perusteellisesti siihen, miten saataisiin yleisö osallistumaan ja aktivoitumaan aiheen ympärillä. Näin toivottavasti entistä useampien ihmisten on mahdollista osallistua toimintaan. Tutkimustulokset eivät ole aina päättäjien toivomia, etenkään yhteiskuntatieteissä. On havaittu, että yksinkertaistettu viestintä voi saada ihmiset luottamaan liikaa omaan kykyynsä arvioida tieteen tuloksia (Scharrer ym. Silloin voimme saada olennaisen liikuntatiedon käyttöön, kun tärkeitä liikuntatekoja ja -päätöksiä tehdään. Miten LTS luovii tiedon ja nykyjulkisuuden valtamerellä. Tiede, viestintä tai tiedeviestintä yksin ei tee autuaaksi Tieteellisten tulosten yksinkertaistaminen ei ole aivan ongelmatonta. Välineet ja verkostot ovat muuttuneet ja laajentuneet. Tiedeyhteisö täydentää ja korjaa tietopohjaamme jatkuvasti. Tämä on periaatteessa hyvä asia, sillä olemme oppineet tunnistamaan epäkohtia ja analysoimaan maailmaa tarkemmin. LTS:n tehtävät ovat pitkälti samat kuin 1960-luvulla. Pitäisikö se luoda itse. Yksittäisen tutkijan on vaikea toteuttaa yliopiston kolmatta tehtävää osaamisen ja kannustimien puuttuessa. Ihmisiä ei pidä aliarvioida: tiede kiinnostaa suomalaisia. 2017). Tiedeviestinnän määrää on kasvattanut tutkitun tiedon määrän lisäksi kilpailu tutkimusrahoituksesta. Mukaantulon kynnyskin saattaa madaltua. Vaikuttavaa tiedeviestintä on, kun voimme osoittaa sen saavan aikaan keskustelua ja laittavan pyöriä pyörimään eri tiedonkäyttäjien ja suuren yleisön näkökulmista (Tirronen 2010). Missä on sosiaalisen median kansalaiskeskustelu, jossa meidän kannattaisi olla mukana. Muuttuva julkisuus haastaa LTS:n toimintaa 2020-luvulla. Toimiva tiedeviestintä edellyttää kuitenkin jatkuvaa toimintatapojen arviointia ja kehittämistä. Toimintaympäristön muutos on siirtänyt verkostot ja tapahtumat verkkovälitteisiksi. Tiede ei kerro kerralla koko totuutta. Lääkkeeksi tähän on tarjottu mediaja tiedekasvatusta sekä tiedepääoman kartuttamista. Tieteellinen seura on ollut ja on yhä mainio organisaatio kokoamaan tieteenalan hajanaisiakin rivejä yhteisen päämärän edistämiseksi
1981. 2010. Liikuntatiede ja tiedepolitiikka. Jos muutosta esimerkiksi väestön vähäiseen/vähenevään liikkumiseen haluttaisiin saada aikaiseksi, pitäisi toimia samoin kuin ilmastonmuutoksen estämisen kanssa on tehty: tutkijoiden, monialaisten asiantuntijoiden, kansalaisjärjestöjen ja poliitikkojen tulisi ryhtyä kestävään ja pitkäjänteiseen työhön asian muuttamiseksi. Yliopistojen kolmas tehtävä jää vaille toteutusta ja tukea. Hiljaisuus liittyy kahteen teemaan, jotka ovat leimallisia poliittiselle keskustelulle. Suomessa ei ole aikuisiälläni käyty koskaan julkista liikuntapoliittista keskustelua. Identiteettipolitiikan ”kuumin” termi lienee kuitenkin intersektionaalisuus. Tajuttiin, että ihmisten henkilökohtaiset kulutusja elämäntapavalinnat ohjaavatkin entistä enemmän politiikkaa, mutta myös tuotantoelämää. Liikuntapolitiikassahan yritetään edelleen naivisti toimia siten, että osoitetaan ”tieteellisesti”, että esimerkiksi vähäinen liikkuminen on vahingollista ja että sille pitäisi tehdä jotain. Toinen politiikassa yleinen lausahdus on, että ”kyse on rakenteellisesta ongelmasta”, oli kyse sitten melkein mistä tahansa. Eivät ainakaan käymässä liikuntapoliittista keskustelua, jolla olisi voitu vaikuttaa merkittävästi liikuntaa edistäviin rakenteisiin esimerkiksi sosiaalija terveyspolitiikan uudistusten ja tuon EU-rahan kautta. Liikkumisella ja liikunnalla olisi voinut olla ohjelmassa merkittävä osuus, koska esimerkiksi ulkona liikkuminen liittyy erittäin läheisesti sekä ihmisten hyvinvointiin että vihreään tulevaisuuteen. Liikunta ja Tiede 3/1981. Julkinen tiede. Veistola, Maarit. Myös ihmisten julkaisuissa myötäeläminen ja harkittu huumori ovat tuoneet lisää seuraajia ja kannustaneet kommentointiin. 1981. 2016. Sen sijaan aletaan puhua siitä, mitä mieltä ihmiset ovat, ja minkälaisia asenteita ihmisillä mihinkin aiheeseen on. Liikuntatieteiden päivän keskeinen vaatimus: Oikeaa tietoa oikeaan aikaan oikeille henkilöille! Liikunta ja Tiede 3/1981. Tänä päivänähän olemme edenneet jo siihen, että henkilökohtainen somessa julkaistu mielipide tuntuu olevan lähes ainut tapa tehdä politiikkaa. Väliverronen, Esa. Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi nro 27. Käsittääkseni usein onkin kysymys siitä, että eri ihmisillä ja eri ”kuplissa” on erilaisia mielipiteitä eri asioista. Ajankohtaishuomio tähän väliin: nämä kummatkaan eivät ole juuri millään tavalla esillä liikuntapolitiikassa, koska julkista liikuntapoliittista keskustelua ei käydä. Tämä tuottaa ärsykkeitä myös tiedeviestinnän käytäntöjen kehittämiseen. Kyse ei oikeastaan olekaan rakenteesta, vaan jopa yksittäisten ihmisten valinnoista – nykyään jopa vain sananvalinnoista, kun niin moni termi on stigmatisoitunut tai ainakin vanhentunut. https:// www.miksiliikun.fi/2019/10/01/liikunnanmuutos1-0/). Public Understanding of Science, 26(8), 1003–1018. Tähän asia sitten jääkin – kukaan merkittävä poliitikko tai mikään poliittinen liike, saati liikuntatieteellinen tai -poliittinen yhteisö ei ”ota koppia” asiasta. Liikuntalaiva tietomerellä ?navigointia politiikan ja julkisuuden tuulissa. Koskela, Aarni. 2013. 2017. When science becomes too easy: Science popularization inclines laypeople to underrate their dependence on experts. No, miten itse olen kokenut identiteettipolitiikan ja rakenteelliset ongelmat liikuntapolitiikan alueella. Palaan aiheeseen henkilökohtaisen esimerkin kautta. Missä olivat olympiakomitea, liikuntahallinto, valtion liikuntaneuvosto ja aktiiviset liikuntatieteen tutkijat. Valtiovarainministeriön laajasta suunnitelmasta ei kuitenkaan löydy minkäänlaista viitettäkään liikuntaa sivuaviin aiheisiin. P O H D I T T U A Kun some-keskustelua LTS:n piirissä on syttynyt, olemme onnistuneet herättämään sen tutkimussisällöllä tai ajankohtaisia liikuntailmiöitä kommentoimalla. Jos käytäisiin, niin nämä termit olisivat varmasti esillä. Mietin, miten ne näkyvät liikuntapolitiikassa. Tieteessä Tapahtuu, 30(5), 3–8. Väite perusteluineen ei siten johda mediassakaan poliittiseen spekulointiin, joka olisi liikuntapoliittisen keskustelun edes jonkinlainen osoitus. (ks. Ymmärrys digitaalisen tiedeviestinnän mahdollisuuksista ja rajoista on kasvanut korona-aikana kohisten. 2012. Tirronen, Riitta. Scharrer, Lisa, Rupieper, Yvonne, Stadtler, Marc, & Bromme, Rainer. 7 4 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 Mitä pitää tehdä liikuntapoliittisen keskustelun herättämiseksi horroksestaan. Vastapaino, Tampere.. Heinonen, Aku & Raevaara, Tiina. Harvoin kuitenkaan kerrotaan, mistä yhteiskunnallisesta rakenteesta oikeastaan on kysymys ja mitä sille voitaisiin tehdä. Kyse on identiteettipolitiikasta, joka alkoi 1980-luvulla, kun oivallettiin, että ”henkilökohtainen on poliittista”. Tiedeviestintä osana tutkimuksen vaikuttavuutta. JOUKO KOKKONEN toimituspäällikkö Liikunta & Tiede -lehti jouko.kokkonen@lts.fi SALLA KARJALAINEN tiedeviestijä Liikuntatieteellinen Seura salla.karjalainen@lts.fi LÄHTEET Ojajärvi, Sanna, Valtonen, Sanna & Pyykkönen, Teijo. Hyvä-huono-esimerkki käyttämättömästä liikuntapoliittisesta mahdollisuudesta on vaikkapa Suomen versio EU:n koronaelvytysohjelmasta. Yhteiskuntapolitiikka, 75(4), 450–455
Se tuo tullessaan hankalat keskustelut rakenteiden uudistamisesta (mm. miksiliikun.fi/2017/12/22/veikkauksen-epaterve-pelimaailma/). Blogi sivulla www.miksiliikun.fi, 22.12.2017. Liikuntapoliittinen päätöksenteko ja vastuu siirrettiin pienelle sisäpiirille, joka on ohjannut liikuntaja urheilupolitiikkaa vuosikymmeniä. Ratkaisu on olympiadin kestävä eli nelivuotinen parlamentaarinen ja intersektionaalinen komiteatyöskentely, jonka tehtävä on ratkaista nuo liikuntapolitiikan isot ongelmat ja luoda liikuntapoliittinen polku-, latuja kenttäverkosto vuoteen 2050 asti. Ja olen tutkinut ihmisten kokemuksia ja niiden merkityksiä. (https://www.miksiliikun. Blogi sivulla www.miksiliikun.fi, 1.10.2019. Ehdotuksessani on siis uutta ja vanhaa . Liikunnanmuutos1.0. Veikkauksen monipuolisesti epäterveestä vaikutuksesta suomalaiseen liikuntaelämään ei liikuntapoliittisissa piireissä puhuttu ennen kuin oltiin tilanteessa, että oli hätä kädessä ja mainehaitta voitettavana. Tiihonen A. Tässä onkin kyse oikeasta rakenteellisesta ongelmasta eikä mielipiteestä. ARTO TIIHONEN LÄHTEET Tiihonen A. yhteiskunnan eri sektoreiden toimintavastuista) ja identiteettipolitiikasta (erilaisten kokemusten ja rooliodotusten yhteensovittamisesta) myös liikuntapolitiikan kentille. Ja kaiketi edelliseen on tehtävä ratkaisuehdotuskin. fi/2017/12/22/veikkauksen-epaterve-pelimaailma/). Se päällä onkin hyvä tehdä ”poliittinen kihlaus” laajemman poliittisen toimijajoukon ja -kulttuurin ja kanssa, joka laajentaisi, syventäisi ja demokratisoisi sitä toivottavasti syntyvää liikuntapoliittista keskusteluakin, jota toivon ehdotukseni nostattavan. Aikuisikäni olen katsonut maailmaa lähinnä tutkijan, kehittäjän ja jonkinlaisen asiantuntijavaikuttajan rooleista, joista olen nähnyt maailmaa yhteiskunnan eri sektoreiden näkökulmista eli olen tehnyt töitä niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorinkin kanssa. Varhaisaikuisuudessani toimin sitoutumattomana kansalaisaktiivina tasa-arvoa, ekologista elämää ja uutta liikuntakulttuuria ajavissa ”liikkeissä”. fi/2019/10/01/liikunnanmuutos1-0/). (https://www.miksiliikun. Valtaapitävät tietysti leimataan samalla ei-intersektionaaliseksi ryhmäksi, jonka tunnuspiirteet ovat usein pinnallisesti samat kuin itselläni on. P O H D I T T U A Tavoitteena tulisi olla mahdollisuuksien tasa-arvopolitiikan Having-Loving-Being muuttaminen jälkiteollisen ajan Experience-Meaning-Doing -liikuntapolitiikaksi.. ja sinistä työryhmässä varmaan nähdäänkin kuin hyvässä morsiuspuvussa. Sen tavoitteena tulisi olla ”allardtilaisen” mahdollisuuksien tasa-arvopolitiikan Having-Loving-Being muuttaminen jälkiteollisen ajan mukaiseksi Experience-Meaning-Doing -liikuntapolitiikaksi, jonka avulla saataisiin loistavat liikuntapaikkamme täytetyiksi aktiivisista toimijoista, joille liikunta antaisi monipuolisesti merkityksellisiä kokemuksia. Olen myös identifioitunut niin yhteiskunnan hyväosaisimpiin kuin maalaisväestöön, työväenluokkaan, vähävaraisiin intellektuelleihin kuin erilaisia etnisiä taustoja omaaviin ihmisiin ja heidän elämäänsä. 2019. Olen toki siihen aika usein tuskastunut varsinkin silloin, kun kuulen jonkun suuriäänisesti ajavan jotakin asiaa selvästi vain omasta ”kuplastaan” ja omista kokemuksistaan käsin edes huomaamatta sitä. Toivon totisesti, että jo lähitulevaisuudessa käydään julkista liikuntapoliittista keskustelua, jonka avulla löydetään ratkaisut vähenevään liikuntaan, ihmisten yleisen aktiivisuuden lisäämiseen, ilmastonmuutokseen liikuntakontekstissa, syrjäytymisen vähentämiseen ja myös koronasta selviytymiseen sekä tietysti myös urheiluseurojen, kansallisen ja kansainvälisen urheilemisen edistämiseen. Jos jotakin kokemusten tutkimuksesta oppimaani haluaisin jakaa olisi lähes päinvastainen opetus: jos minulla kerran on niin ainutkertainen kokemusmaailma, niin sitten on kaikilla muillakin. Oma ”liikuntapoliittinen identiteettini” (otan siis vain esimerkin enkä väitä, että olisin liikuntapoliitikko) perustuu siihen, että nuorena identifioiduin hiihtäjäksi ja jalkapalloilijaksi, vähän myöhemmin valmentajaksi ja opettajaksi. Kun ja jos eduskunta ottaa itselleen takaisin vallan liikuntapolitiikassa, antaa se edes ”rakenteelliset” edellytykset julkiselle ja laajalle liikuntapoliittiselle keskustelulle. Tämän kirjoitettuani tajuan, että minua voidaan nyt syyttää ”uhriutumisesta”, vaikka minulla ei tietenkään voi olla mitään syytä valittaa omasta asemastani tai edes selittää omaa identiteettipoliittista kokemushistoriaani. Mutta palataan henkilökohtaiselle tasolle identiteettipolitiikkaan ja siihen, miten sen itse ymmärrän liikuntapoliittisessa kontekstissa. Meistä valkoihoisista setämiehistähän silloin melkein aina puhutaan tietämättä, minkälaisia intersektionaalisia identiteettejä vaikkapa minun ikäisilläni miehillä on ehtinyt olemaan. Veikkauksen epäterve pelimaailma. Näillä siis mennään. Olisiko liikuntatieteellisellä yhteisöllä ja sen hyvin resurssoidulla lehdelläkin tässä oma roolinsa. Ja siitä syystä minun tulisikin yrittää ymmärtää mahdollisimman hyvin ”niitä erilaisia ihmisiä” ja heidän kokemusmaailmojaan. Tai sitten hän tietoisena ihmisenä lätkäisee päälle sanan ”intersektionaalisuus”, jolla perustelee yleensä vain sen, että on itse eri mieltä kuin olettaa valtaapitävien olevan. Tämähän on identiteettipolitiikan musta puoli, että joidenkin (yleensä vain ”toisten”) kokemukset, tieto ja näkemykset voidaan leimata etukäteen vinoutuneiksi, koska pinnallisesti näyttää siltä, ettei ”tuo nyt vaan voi ymmärtää”. Identiteettipolitiikan merkitystä ei siis kannata väheksyä, eikä se edes ole mahdollistakaan. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 7 5 No, hiljaista oli toisenkin rakennekysymyksen kohdalla. 2017. (https://www. Veikkauksen rahoitusjärjestelyt vaikuttivat myös päätöksentekoon, jossa sivuutettiin eduskunta ja myös hallitus
Niiden valmisteluun liittyy paitsi laajamittaisia ihmisoikeuksien rikkomuksia, niin myös poikkeuksellisen mittavaa korruptiota. Voitaneen olettaa, että urheilulajien välillä on eroja niiden markkinariippuvuuden ja kansallispoliittisen suuntautumisen osalta. Urheilu oli fyysistä suorittamista, jos kohta siinä tarvittiin kohtuullinen määrä myös älykkyyttä. Huoltajilla oli mukanaan suksirekassa tuhat paria suksia ja heidän onnistumisensa voitelussa ja pohjan kuvioinnissa oli ainakin yhtä tärkeää kuin itse kilpailijoiden kunto. Toisessa ääripäässä on sitten moottoriurheilu – vaikka sitä on vaikea pitää urheiluna – sillä sitä seuraavat innokkaasti suuret kansanjoukot ja siinä pyörivät isot rahat. Maaliskuisissa Oberstdorfin maailmanmestaruuskisoissa pisti silmään se, että huoltajien määrä oli Suomen joukkueessa suunnilleen yhtä suuri kuin varsinaisten kilpailijoiden – ja johtajat vielä päälle. Niillä ei yksinkertaisesti ole riittävän laajaa tarttumapintaa kansalliseen tietoisuuteen. Tietysti luopuminen epädemokraattisten valtioiden järjestämistä kisoista merkitsisi niiden rahoituksen ja koon huomattavaa pienemistä, ehkä kokonaan loppumista, ja sponsoreiden mielenkiinnon hupenemista. Ne joutuivat kuitenkin viralliseen ja suurelta osin teeskenneltyyn ristiriitaan puhtaan urheilun periaatteen ja amatöörisääntöjen kanssa. Ainakaan minä en kaipaa kalliita ja suurimittaisia kisoja kuten näinä aikoina on ollut nähtävissä tai tullaan näkemään esimerkiksi Kiinassa, Venäjällä, Brasiliassa tai Qatarissa. NHL:ssä arvioidaan pelaavan lähes 70 suomalaista ja jotkut heistä pääsevät tuntuville ansioille. Suomalaiset ovat hyvin edustettuina sekä Pohjois-Amerikan (NHL) että Venäjän (KHL) liigoissa. Suorituspaikkojen ja välineiden laatu oli toissijainen, vaikka niillä oli tietysti merkitystä. Tämä koskee niin talvikuin kesäurheilua, mutta myös painia, nyrkkeilyä ja voimistelua. Pienen maan, kuten Suomen, kapasiteetti kuitenkin kalpenee talviurheilun suurvaltojen, kuten Norjan, rinnalla. Myös naisten sarjat ovat asteittain kasvattaneet merkitystään ja Suomikin on niissä ajoittain noussut esille, varsinkin jääkiekossa. Vastaava pätee myös jalkapalloon, vaikka siellä suomalaisten osuus on tuntuvasti vaatimattomampi. Järven jäällä hiihtämään tottunut Tapani Niku oli vaikeuksissa Chamonix’issa vuonna 1924 vuoristo-oloissa hiihdetyissä olympiakisoissa, vaikka lopulta voittikin pronssia 18 km hiihdossa kylkiluut katkenneena. Nykyään rahapalkintoja jaetaan jopa maailmanmestaruuskisoissa ja sitä pidetään aivan normaalina menettelytapana. Hannes Kolehmainen, Paavo Nurmi ja Ville Ritola ovat hyviä esimerkkejä huippu-urheilun kansainvälistymisestä, jota radion ja lennättimen nousu edistivät. Kilpaurheilusta ja erityisesti talviurheilusta on tullut yhä selvemmin välineurheilua. Ehkä tämä on yksi syy sille, että järjestäjät pyrkivät vangitsemaan yhä useamman katsojan mielenkiinnon lisäämällä ohjelmaan yhä oudompia lajeja, mukaan lukien e-urheilu ja seinäkiipeily. Altius oli riippuvainen citiuksesta ja fortiuksesta; altius = citius x fortius. Uskoakseni tällaiset kisat saavat osakseen yhä suurempaa kritiikkiä kansalaismielipiteen valveutuessa ja sen mielenkiinnon hajautuessa yhä moninaisemmille aloille. Tähän suuntaan viittasi Urho Kekkosen aikanaan tekemä aloite olympiakisojen siirtämisestä UNESCOlle. Latukierroksen pituus on enintään viisi kilometriä nelikaistaista baanaa ja hiihtäjien vieressä lähietäisyydellä hyrräävät moottorikelkat ja helikopterit. Valtaa pitävät hyötyvät tietysti maailmanlaajuisten kisojen tuomasta näkyvyydestä ja niiden antamasta signaalista suurvalta-asemasta, mutta myös lihottavat johtajien kukkaroita korruptiolla. Sanonta tarpeesta irrottaa terve urheilu epäterveestä politiikasta kuulostaa yhä falskimmalta. Tästä Nurmen 1920-luvun näytösjuoksut Amerikan radoilla ovat näkyviä merkkejä. Vaikka jätämme väkikapulan vedon ja kyykänpeluun vähemmälle huomiolle, niin käytännöllisesti katsoen kaikki urheilulajit vaativat voiman ja nopeuden yhdistelmää. Huippujuoksija ei tietysti juokse ilmaiseksi, vaan vaatii siitä palkkion. Jääkiekon MM-kilpailujen vieminen tänä keväänä pois Valko-Venäjältä vaaliväärinkäytösten ja kansannousun seurauksena on merkki terveemmästä asenteesta, vaikka samalla tulisi vakavaa huomiota kiinnittää urheilupomojen omaan korruptioon kisoja myönnettäessä. 7 6 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 E M E R I T U S I H M E T T E L E E Urheilu rahan ja politiikan paineessa Ennen muinoin urheilun lopputulos riippui voiman ja nopeuden kertolaskusta. Olympialaiset ja maailmanmestaruuskisat jättävät urheilun seuraajalle usein ikävän sivumaun. Moottoriurheilussa kyse on puhtaasti teknokraattisesta ajanvietteestä, joka vain harvoin herättää aitoja kansallistuntoja. Sellaiset lajit kuin käsipallo ja squash eivät ole juuri markkinoiden penetroimia laajemmassa mielessä, eivätkä myöskään toimi menestyessään kansallistunnon pönkittäjinä. Kansainvälisiä kisoja ei voida kuvitella, eivätkä ne edes olisi mahdollisia ilman massiivisia televisiointija sponsorisopimuksia. On vaikea näissä oloissa katsojana syventyä kilpailuun ja vielä vähemmän tuntea kansallis ylpeyttä satunnaisesta menestyksestä, ellei se sitten tule täydellisenä yllätyksenä kuten Suomen saavuttama pronssi naisten viestinhiihdossa Oberstdorfissa. Seuraajien osalta ne ovat todellista kansallisurheilua ja näiden joukkuepelien kannattajat ovat pelaajien ja joukkueiden todellisia faneja. Kansainvälisyys alkoi työntyä kilpailu-urheiluun heti, kun tekniikan kehitys salli järkevän liikkumisen maasta ja maanosasta toiseen. Jääkiekko poikkeaa tässä suhteessa moottoriurheilusta, sillä sen pelaajamarkkinat ovat kansainvälisiä ja rahakkaita, ja niiden taustalla on todellisia kapitalisteja ja oligarkkeja. Ei liene perusteetonta ennakoida, että joukkuepelien taktisesti taitavat kuviot luovat pitemmän päälle vielä enemmän aitoa kannattajakuntaa kuin letkassa ja sileäksi höylätyillä baanoilla etenevät hiihtäjät.. Tämä tietysti näkyy kisojen lopputuloksissa ja mitalien määrissä
Sen sijaan voi kysyä, ovatko kaikki eri puolilta maailmaa tulevat olympiakomiteoiden jäsenet ja dopingia aktiivisesti edistäneet urheilupomot ansainneet tulonsa ja asemansa oikealla tavalla. Tutkimus tuo hyvin esiin sitä, millaisia ajatuksia nuoren mielessä on urheiluun liittyen ja millaisessa kehitysvaiheessa hän elää. Anna-Liisa Ojalan etnografia nuorten jääkiekkoilijamiesten elämästä on reilun kahden vuoden tutkimusmatka. Nuorisotutkimusseura 2021, 181 s. Tuntuu ainakin siltä, että he ansaitsivat menestyksensä jossakin määrin rehellisemmillä keinoilla. RAIMO VÄYRYNEN Kirjoittaja on valtio-opin emeritusprofessori. Tunnustan heti kärkeen, että innostun kovasti etnografioista. Tällaisia hetkiä Kaukaloissa kasvaneet toi useita. Yksi haasteellisimmista vaiheista urheilijan polulla on juuri se siirtymävaihe (18?20-vuotiaat), joita tässä on tutkittu. Edes yleisurheilun norjalaiset menestyjät, kuten Jakob Ingebritsen ja Karsten Warholm, eivät ärsytä samalla tavalla kuin norjalaiset ja venäläiset hiihtäjärobotit. Ei ehkä kilpaja huippu-urheilun tavoiteteiden mukaista toimintaa mutta onko tämä kuitenkin arkiviisautta nuorten kanssa toimiessa. Mielenkiintoista laadullista tutkimustekstiä lukiessa tulee hymähdelleeksi, ”no niinpä, enpä ole tullut ajatelleeksi”. Myönnän huokeasti, että tässä ”emeritus ihmettelee” ja vanhojen kansallisten menestyslajien ihannoiminen saattaa tuntua vanhentuneelta. Itseäni kiinnostaa enemmän yleisurheilu ei ehkä niinkään suomalaisten urheilijoiden valtaisan menestyksen kuin siihen liittyvän aidon nopeuden ja kestävyyden vuoksi. Lopputulos vaikuttaa selvältä, vaikka sitä onkin vaikea myöntää: olen tulossa vanhaksi. Tuolloin urheilijalla on elämässään useita muutoksia ja urheiluuralla siirtyminen junioriurheilusta aikuisten sarjoihin on usein iso hyppäys. K i r j a Oivaltava tutkimus lätkäjätkistä aikuisuuden kynnyksellä Anna-Liisa Ojala: Kaukaloissa kasvaneet Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 230. Hän toimi LTS:n puheenjohtajana vuosina 1990?93. Ensimmäinen lukukertani menikin pitkälle ihmetellessä sitä, mitä kaikkea tutkija teki aineiston keräämiseksi, miten hienosti hän on vaikuttanut saavuttaneen tutkittavien luottamuksen ja miten tutkimusaihe vei sitten tutkimuksen jälkeenkin tutkijan mukaansa jääkiekon maailmaan. Heistä kaikki eivät olleet ehdottomassa kärjessä, mutta verrattuna talvilajeihin nuoret menestyivät kilpailluissa lajeissa hyvin suhteutettuna niihin lukuisiin hukattuihin nuoriin lupauksiin, joita hiihtolajit ja mäenlasku ovat täynnä. En mahda mitään sille, että jotenkin kaipaan Voitto Hellstenin ja Jorma Valkaman tai talviurheilussa Veikko Hakulisen, Kalevi Hämäläisen ja Kalevi Oikarisen aikoja. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 7 7 Huuhkajien ja Helmareiden menestymisen synnyttämä kansallisylpeys vaikuttaa aidolta. Nuoret herääA R V I O I T U A. Se on kiehtova ja suunnattoman vaativa tutkimusmenetelmä, jossa tutkija pyrkii tarkastelemaan, kuvailemaan ja ymmärtämään tutkimaansa kohdetta osallistumalla sen piirissä elävien ihmisten arkeen. He tasapainoilevat erilaisten tavoitteiden kanssa ja yrittävät antaa sopivasti siimaa, että nuoret pääsevät kokemaan ”sitä tavallistakin” nuorten elämää. Maaliskuussa 2021 Puolan Torunissa sisähallissa pidetyt yleisurheilun EM-kisat ilahduttivat aidosti mieltä ehkä siksi, että nuoria kasvoja nousi esiin: Lotta Kemppinen, Ella Junnila, Kristian Pulli, Nooralotta Neziri, Vilma Murto, Elmo Lakka, Sara Kuivisto ja Joonas Rinne. Urheiluharrastuksessa on opittua puhetta tavoitteiden suhteen, mutta aina puheet ja teot eivät kohtaa. Nykyään kaikki huippu-urheilijat ovat ammattilaisia ja parhaat heistä hankkivat loppuelämän toimeentulonsa urheilemalla, ja asuinpaikan Monacossa. Tutkimus tuo myös esiin ne paineet ja odotukset, jotka jääkiekkoharrastukseen liittyvät. Tässä ei ole mitään väärää, sillä huippu-urheilija on palkkansa ansainnut. Yksi laadullisen tutkimuksen vahvuus on, että se tuo esiin hyvinkin arkisia, mutta ääneen sanomattomia tai tunnistamattomia käytänteitä, jotka sitten paljastuttuaan ovat tunnistettavia. Yleisja talviurheilu eivät ole samalla tavalla rahan ja markkinoiden läpitunkemia kuin monet muut lajit. Näin tapahtuu valmentajienkin kohdalla. Siinä on todella laitettu itsensä likoon
Oppi periksiantamattomuuteen on peräisin myös isän riuskoista kasvatusotteista. Onkin helppo ymmärtää Stoorin sinnikkyys ja voitontahto kädenvääntökilpailuissa. KIRSI HÄMÄLÄINEN, LitT/PhD Valmennusosaamisen asiantuntija Huippu-urheiluyksikkö Suomen Olympiakomitea kirsi.hamalainen@olympiakomitea.fi K i r j a Pakko vääntää Jarmo Stoor: Prässi Into 2021. Jääkiekko tarjosi heille ei vain uhrauksia, vaan myös antoisaa elämää, sosiaalisia kontakteja ja tavan viettää vapaa-aikaa. Kädenvääntö näyttäytyy ulkopuolisen silmissä yksinkertaisena voimanmittelönä, mutta Prässi opettaa lukijalleen lajin hienoimmatkin nyanssit. Tutkimus maalaa mielenkiintoisen kuvan lajin kirjoittamattomista käytänteistä kuten siitä, miten jäähallissa katsomoon sijoitutaan. Jostain syystä kirjailija näkee oleelliseksi kuvailla, miten tuhdin naisen takapuoli tulee lähelle häntä lentokoneessa, ja kuinka kisakatsomossa naisella on lanteita hivelevä mekko yllään. Se on hyvin kirjoitettu ja jopa viihdyttävä lukea. Ottelun pituus ei perustu ottelijoiden tasavertaisuuteen, vaan juonittelevaan tuomariin, joka haluaa keinolla millä hyvänsä auttaa maanmiehensä voittoon. Helppolukuisuudesta huolimatta se sisältää niin perustavanlaatuisia asioita, että niiden sisäistäminen, ymmärtäminen ja kenties muuttaminen ei varmasti onnistu yhden lukukerran pohjalta. Stoorin kuvauksiin urheilulavojen tunnelmista voinee samaistua monen yksilölajin urheilija. Kenen on sopiva istua missäkin ja kenen kanssa, miten käyttäydytään ja miten toimintaa kontrolloidaan. Tässä Ojala onnistui ilmeisen mainiosti. ”Jotain samaa meissä on, kun olemme kisaamassa toisiamme vastaan ottelussa, jossa kumpikaan ei suostu antamaan periksi.” Ahdingon hetkellä Stoor käsittelee ohimennen isäsuhdettaan, suomalaisuutta, kauneutta ja surua, elämän merkityksellisyyttä ja ehdottomuutta. Kirjan kieli vaihtelee yleiskielestä Lapin murteeseen, ja välillä kerrontaa tehostavat anglismit ja tankeroenglanti. Urheiluorganisaatioissa onkin paljon potentiaalia siinä, miten seuratoiminnasta tarjotaan mahdollisuuksia vanhemmille. ”Pakko vain taistella. Prässissä sukupuoliroolit näyttäytyvät johdonmukaisesti hyvin stereotyyppisinä. Tällaiset kuvaukset ovat tärkeitä, vaikka asia saattaa tuntua triviaalilta. 7 8 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 A R V I O I T U A vät huomaamaan vanhempien taloudellisen panostuksen ja ajankäytön uhraukset. 220 s. Miehet juovat, tappelevat ja tekevät ruumiillista työtä. Etnografiassa luottamuksen syntyminen on avainasia. Naiset kuvaillaan läpi kirjan lähinnä ulkonäkönsä kautta. Prässi on myös kertomus urheilijan kokemusmaailmasta. Kilpailutilanteessa suorituksesta vastaa vain ja ainoastaan urheilija itse, eikä kukaan voi häntä auttaa. Nyt vanhemmat elävät lasten harrastuksissa. Lähes voitosta on lyhyt matka melkein tappioon. Naiset ovat olemassa vain suhteessa miehiin: poikiensa hoivaajina, miesten seksuaalisten halujen kohteena, kotiruoan laittajina ja juopottelun paheksujina. Itselle tuli kuvauksista mieleen brittiläiset poikakoulut ja niiden perinteiset käytänteet. Kuvaus, kuinka vanhemmat ja sisarukset saattavat elää hyvinkin kiinteästi urheilevan nuoren harrastuksessa mukana oli tärkeä. Asenne is everything!” Romaanien lisäksi Stoorin tuotantoon kuuluu novelleja, näytelmä ja sarjakuvakäsikirjoitus. Ne heijastelevat lajin kulttuuria ja näkyväksi tekeminen on askel siihen, että käytänteitä voidaan muuttaa toimivimmiksi, nykyaikaisemmiksi ja tasa-arvoisemmiksi. Kielivalinnat heijastavat eri tunnelmia ja toimintaympäristöjä. Se vaatii yhteistä pohtimista jääkiekon sisällä ja lajikontekstista riippumatta myös muiden lajien parissa. Jarmo Stoorin yhdeksäs romaani Prässi on omaelämäkerrallinen teos, jossa sukelletaan testosteronin ja tuskanhien hajuiseen maailmaan. Ennen kisoja Stoorin on pudotettava painoa, ja suoritukseen hän valmistautuu mielikuvaharjoituksilla. Press eli prässi tarkoittaa kädenväännössä tekniikkaa, jossa vastustajan kättä väännetään alas painamalla sitä ylhäältäpäin erityisesti ojentajalihasta käyttämällä. Vaikka takaumissa kuvataan epäilemättä realistisesti 1970–80-lukujen sukupuolirooleja Lapin selkosilla, tuntuu Stoorin maailmankuva tänä päivänä tunkkaiselta. Stoor palaa toisinaan takaumissa lapsuutensa ja nuoruutensa Enontekiölle, jossa pojat selvittelivät välinsä nyrkkejä heiluttamalla. Muutos näin ajateltuna on valtavan suuri. Pärssin ydintarina, Sofiassa vuonna 2018 käyty maailman pisin kädenvääntöottelu, kulkee kronologisesti eteenpäin. Siellä fyysisen vahvuuden lisäksi voittajan määrittää henkinen yliote. Syvemmälle tasolle ihmisyyteen Stoor sukeltaa vasta aivan kirjan loppupuolella, jossa kädenvääntökilpailun maaninen venyminen nostattaa lukijassakin epätoivon tunteita. Niin häviö kuin voitto on urheilijan oma, ja sen hän saa kohdata yksin. Hetken herpaantuminen ja osat vaihtuvat. Monella olisi muutakin annettavaa kuin taito paistaa makkaraa. Uskon, että tutkijalle kertyi tutkimustyön aikana paljon sellaista näkemystä ja kokemusta, mitä ei kirjassa ole raportoitu, mutta josta olisi varmasti niin jääkiekon kuin muunkin urheilun kehittämisessä hyötyä. Stoor puhuu myös suorilla sanoilla siitä, kuinka ”urheilun utopiamaassa” naiset ovat naisia ja miehet miehiä. Maatalousyhteiskunnassa (josta ei ole niin kovin kauaa) lapset elivät vanhempien arjessa. Elämä siellä näyttäytyy ainaisena kilpailukenttänä ja selviytymistaisteluina. Kaukaloissa kasvaneet antaa ajattelemisen aihetta. ANNA HOLOPAINEN liikunnanohjaaja (amk) sorvali@msn.com. Sille, että vanhemmat osallistuvat aktiivisesti lasten harrastukseen ei ole pitkiä perinteitä
Teos sai tukea muun muassa Genèven kantonilta ja Sveitsin liittovaltion sisäasiaministeriön kulttuuriosastolta. Valveutuneelle tarkkailijalle pääosin kronologinen kerronta johtopäätöksineen ei tuota isoja yllätyksiä. Freudigerille Nykäsen juopottelu ja muut hairahdukset näyttävät olleen suuri järkytys. Hän selittää, etteivät suomalaiset pidä venäläisistä, mutta ei kerro maiden suhteiden lähihistoriasta. Vuoteen 1809 asti suomalaiset ruumiinkulttuurit olivat osa Ruotsin idrotts historiaa. Eri puolille kirjaa Freudiger on sirotellut muitakin otteita Kalevalasta, mikä osoittaa mielestäni huonoa makua. Mitä urheilu on. Toisen maailmansodan tapahtumat on esitetty heikosti. Kuinka sitä, tai tässä tapauksessa urheiluhistoriaa, tulisi tutkia. Jyväskylää Freudiger kuvaa harmaassa valossa: kaupungissa ei ole paljon asukkaita, ja talvi on liian pimeä. Tämän tekee Jens Ljunggren selväksi kirjansa Den svenska idrottens historia johdantosivuilla, joilla hän esittelee omat valintansa. Kirjan kustantaja kehuu, että Freudiger esittää tarinansa hyvässä geopoliittisessa kontekstissa, mikä ei pidä paikkaansa. Asia nousee esiin liian monista ranskankielisistä julkaisuista, joiden kirjoittajat tuntevat huonosti Suomen historiaa, yhteiskuntaa ja kulttuuria. Lingin perin nationalistisen voimisteluajattelun voittokulkua. une Vie de Matti Nykänen La Baconnière 2020, 132 s. Vaikka Freudiger näyttää tietävän, että Suomi ei ole skandinaavinen maa, hän ei osaa mainita sen olevan Pohjoismaa. SOPHIE ALIX CAPDEVILLE, PhD tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto soalcapd@jyu.fi K i r j a Konflikteja kansankodin kilpakentillä Jens Ljunggren: Den svenska idrottens historia Natur & Kultur 2020. Kirjan nimikin, vapaasti suomennettuna Huono nero . Freudiger on syntynyt 1977 Lausannessa, Kansainvälisen Olympiakomi tean päämajakaupungissa. Tästä näkisin mieluusti lähempiä selvityksiä. Hän innostui nuorena Matti Nykäsestä niin paljon, että lähti vaihto-oppilaaksi Raumalle lukuvuodeksi 1995–1996. Brittein saarilla siinnyt moderni urheilu levisi vähin erin manner-Eurooppaan, viimein Skandinaviaan, jossa se kävi nakertamaan kotoisaksi koetun voimistelun hegemoniaa. Freudigeriltä jää mainitsematta, että Suomen syytettiin hyökänneen Neuvostoliiton ja joutuneen siksi maksamaan erittäin korkeat sotakorvaukset. Kirjan avaa Kalevala-lainaus eepoksen 28:sta runosta: ”Kokkona ylös kohosi, tahtoi nousta taivahalle: päivä poltti poskipäitä, kuuhut kulmia valaisi.” Ylevistä tunnelmista pudottaa seuraavalla sivulla varsinaisen tekstin ensimmäiseltä riviltä löytyvä kirosana. Lingin konseptissa tosin pilkahtaa kristillinen vivahde, Jumalan kuvaksi luodun ihmisen jalostaminen, mikä puuttui käytän. Mäkihypyn tekniikkaa kirjoittaja esittelee sentään tarkasti, mikä lienee positiivisin piirre hänen kirjassaan. Freudiger kertoo Nykäsen taustasta Jyväskylässä lapsuudesta asti, mutta hän ei ole ilmiselvästi tiennyt, että Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta toimii kaupungissa. Kysymykset eivät ole järin omaperäisiä eikä yhteenkään niistä löydy ehdottoman eksaktia vastausta. Hän ei ole siis oleskellut pitkään kaupungissa, jossa talvet ovat usein valoisampia kuin pääkaupungissa. H. Ruotsalainen ruumis oli määrä karaista tulevien taistojen varalle. Freudiger uskoi tämän perusteella hallitsevansa riittävästi sekä suomen kieltä ja maan historiaa, ja ryhtyi perehtymään idoliinsa paremmin. Hän juuttuukin selittämään pienoiselämäkertansa päähenkilön tekemisiä, eikä pääse kertomaan tämän monista myönteisistä ominaisuuksista. Prosessi osoittautui ilmeisen järkyttäväksi ranskankieliselle toimittajalle, joka esittää suomalaisurheilijan teoksessaan erittäin huonossa valossa. 291 s. Ikävä kyllä tämä koskee sekä populaareja että tieteellisiä ranskankielisiä tekstejä. Hän selittää, miten Nykänen innostui nopeasta ajosta, mutta näyttää olevan tietämätön Jyväskylän rallista. Matti Nykäsen elämä, kertoo tästä asetelmasta. Suppea kirja on kuitenkin valitettava todiste siitä, miten huonosti Suomi tunnetaan ulkomailla, ja miten maasta kirjoitetaan pelkkien pinnallisten tietojen pohjalta. Voikin ihmetellä siitä, keneltä ja mistä hän on saanut tietonsa. Tukholman yliopiston urheiluhistorian professorina tekijällä on alan tuorein tietämys hallussaan, samoin kyky ilmaista asiansa tavalla, joka avautuu uskoakseni maallikko lukijallekin. Sekä geopoliittinen että historiallinen taustoitus ovat hyvin puutteellisia. Niin sanottu lingiläinen voimistelu, jota Ljunggren on jo aiemmin tutkinut, oli joka tapauksessa globaali menestystarina – joskaan ei Pohjanlahden tällä puolella. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 7 9 A R V I O I T U A K i r j a Matti Nykänen ranskankielisen sveitsiläisen silmin Alain Freudiger: Le Mauvais génie . Mitä ruumiillisia käytäntöjä urheiluhistoria pitää sisällään. Freudiger sai teoksestaan Grand Prix Sport et Littérature 2020 -palkinnon, jonka jakaa Ranskan urheilukirjailijoiden liitto (L’Association des Écrivains Sportifs). Sveitsiläinen La Baconnière -kustantamo julkaisi vuonna 2020 toimittaja Alain Freudigerin kirjoittaman pienoiselämäkerran Matti Nykäsestä. Tämä ei ole kuitenkaan poikkeuksellista. Tuona vuonna Suomi siirtyi Venäjälle, ja juuri tämä menetys siivitti P. Moniselitteiset idrott ja sport ovat hänelle suurin piirtein synonyymejä erilaatuisille ruumiinharjoituksille, naisten ja kuntoilijoiden osuutta hän vasiten korostaa, samoin ”vastakkainasettelujen ja valtakamppailujen” käänteitä. Edeltävään tutkimukseen nojaavana yleisesityksenä Ljunggrenin teos on, yllättävää kyllä, Ruotsin puitteissa ensimmäinen. Mutta oliko 1800-luvun Ruotsi ”äärimmäisin esimerkki” valtiojohtoisesta voimisteluaatteesta
Erilaisia fitness-kulttuurin aaltoja on noussut 1800-luvun lopulta lähtien. Kompakti kirja päättyy 2000-luvun vaihteeseen. Urheiluun sisältyy osana kilpailu, kun taas fitness-kulttuuri ei yleensä ole kilpailullista, vaan tavoitteena on edistää henkilökohtaista terveyttä ja hyvinvointia. Fitness-kulttuuri puolestaan on alusta lähtien kuulunut kaupallisten palvelujen piiriin. Fitness-teollisuuden kasvu ja kehitys Euroopassa. Mihin ajankohtaan osuisi kilpaurheilun lopullinen läpilyönti. Fitness-teollisuus tarkoittaa fyysiseen harjoitteluun liittyviä palveluita, joita tarjotaan kuntosaleilla, liikuntakeskuksissa ja hyvinvointikeskuksissa. Ljunggren listaa rodunjalostuksen ja maanpuolustuksen lisäksi hygienian, raittiuden, tasa-arvon, suvaitsevaisuuden ja rauhantahdon tapaisia perusteluja eri periodeilta. Urheilun oletetut siunaukset eivät tietenkään kerro yksinomaan mielikuvituksen lennosta; ne kielivät vuosisadasta toiseen jatkuneen vastarinnan sitkeydestä. Tutkimuksen tehtävä ei välttämättä ole tyrmätä urheiluväen ajoittain villiä puhemyllyä vaan asennoitua siihen verbaalisena kisailuna rajallisista resursseista. Fitness-kulttuuri eroaa kirjoittajien mukaan urheilukulttuurista ja siihen liittyvästä harjoittelusta tavoitteiltaan. Fit for the Future. Urheilukulttuurin juuret ovat seuratoiminnassa, kilpailussa ja yhteisessä harrastamisessa, ja siihen on vahvasti liittynyt erilainen vapaaehtoistyö. Tai ehkä tekijä tuolloin vihjaa vaaroihin, joita ruumiinkulttuurien ylettömän kansallismielisestä tulkinnasta vääjäämättä seuraa. Jouko Kokkosen muhkean Suomalaisen liikuntakulttuurin (2015) ansiosta maamme urheiluhistoria ei aivan heti kaivanne yleisesitystä, mutta miten olisi Suomen urheilukritiikin historia, jonka Kokkonen jätti tarkastelun ulkopuolelle. Elli Björksténille suodaan kirjassa ainoana suomalaisena maininta, tarkkaan ottaen kaksi mainintaa kahdella eri sivulla (henkilöhakemistossa osumia on yksi), mutta asiayhteyden perusteella hänen voisi olettaa olleen kuningaskunnan alamainen. 2020, 470 s. Kirjoittajien mukaan menossa on niistä kolmas, joka alkoi kehittyä Yhdysvalloissa toisen maailmansodan jälkeen ja voimistui 1960-luvulta lähtien. Tukholmassa opiskelleen ja lingiläisyyttä vastustaneen Elli Björksténin naisille luodut koreografiat olivat nekin eräänlaisia hybridejä, joten samapa tuo, minkä maan liikuntahistoriaan hänet halutaan niveltää. ”Viimeisten 200 vuoden aikana Ruotsissa on ollut tavallisempaa, että kilpaurheiluun on kohdistettu kattavaa kritiikkiä, kuin että näin ei olisi tehty”, Ljunggren kiteyttää havaintonsa, jota tekisi oitis mieli testata Suomen oloihin. Kun urheilu on tilastojen mukaan enemmän miesten elämänpiiriä, fitness-palveluja käyttävät useimmissa maissa naiset hieman miehiä useammin. 8 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 A R V I O I T U A nössä kaikilta kilpaurheilun pioneereilta. Kirja koostuu 15 eurooppalaisen valtion tapaustutkimuksista Suomi mukaan lukien ja tilastoihin perustuvasta yleiseurooppalaisesta vertailusta. The Rise and Size of Fitness Industry in Europe. Palgrave Macmillan. Tekijät erottavat liikuntakulttuurista kaksi päälinjaa: urheilukulttuuri ja fitness-kulttuuri. ERKKI VETTENNIEMI, YTT tietokirjailija erkki.s.vettenniemi@student.jyu.fi K i r j a Salil eka, salil vika. Siihen vaadittiin sota-ajan urheiluhuuma kuten Gunder Häggin suurjuoksut ja niitä seurannut kultakausi olympiakoitoksissa, joissa sodan kokeneet maat eivät voineet olla täydessä iskussa. Fitness. Jeroen Scheerder, Hanna Vehmas, H. He määrittävät peilaamalla sitä urheilukulttuuriin. Nämä jalostivat ihmisruumista mieluummin eugeniikan kuin kristinuskon tunnusten alla. Tilastollisiin tarkasteluihin on otettu mukaan myös muita maita, kuten alan edelläkävijämaa, Yhdysvallat. Kirjoittajien mukaan fitness tarkoittaa pääosin erilaista fyysistä harjoittelua, jonka tavoitteena on kunnon ylläpito tai kohottaminen, hyvinvointi ja jossain määrin myös ulkonäön parantaminen. Markkinavoimien väkevä mukaantulo valtiovallan jo perinteisesti tukemaan urheiluun on tuottanut ”kansankotihybridin”, tekijä päättelee. Jeroen Scheerderin, Hanna Vehmaan ja Kobe Helsenin toimittava teos fitness-teollisuudesta avaa alan luonnetta ja kehityssuuntia Euroopassa. & Kobe Helsen (eds.). Muitakin tunnuksia toki oli, sillä urheiluriennoille hamuiltiin Ruotsissa hovikelpoisuutta ainakin yhtä kekseliäästi kuin Suomessa. Tässäkin suhteessa Suomen tilanne muistuttaa entistä emämaata: uudella vuosisadalla huippu-urheilun yhteiskunnalliselle oikeutukselle on muotoiltava entistä pätevämpiä perusteluja. Sovinnaisen ajattelun mukaan näin olisi tapahtunut 1920-luvulla, mutta kriteerejä vaihtamalla vuosikymmenkin voisi vaihtua. Tavoitteellisuus tuo kuitenkin hieman paradoksaalisesti kilpailun myös fitness-harrastamiseen, sillä näyttäytyminen nuorekkaana ja hyväkuntoisena on kilpailua tai sisäistä kilvoittelua. Ruotsissa urheilun ”täydellistä hyväksyntää” täytyi odottaa 1940-luvulle asti, Ljunggren arvioi. Muun muassa tuollaiselle hankkeelle Jens Ljunggrenin teos osoittaa suuntaa, teos, jonka nähdäkseni karkein lapsus liittää suomalaisen voimistelupersoonan Ruotsin voimisteluhistoriaan
Yhdysvaltalainen Gabe Polsky avaa dokumenttielokuvassaan näkökulmia urheilun huippulahjakkuuteen. Aikalisät tuntuivat Ricestä turhilta: hän halusi päästä toteuttamaan päässään jo olevan kuvion. Muutoin Robinsonin ja Epsteinin pohdiskelut kuljettavat tarinaa eteenpäin ja tuovat siihen syvyyttä. Vähintään yhtä paljon tarvitaan taitoa käyttää päätään tavoitteidensa saavuttamiseksi niin urheilusuorituksen aikana kuin pitemmän ajan päämääriin pyrittäessä. Pelé ja Gretzky kertovat, ettei liian tiukka valmennusote sopinut heille. Tämänkin ryhmän osuus on kasvussa, etenkin Pohjoisja Länsi-Euroopassa. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 8 1 A R V I O I T U A kulttuurin ja alan palvelujen laajeneminen on merkinnyt myös alan monimuotoistumista. Fitness-kulttuuriin liittyy myös laajempi yhteiskunnallinen ulottuvuus. Asiantuntijoina lahjakkuutta ruotivat urheilutoimittaja David Epstein ja brittiläinen luovuusguru sir Ken Robinson. Ihmiset ovat – ei niin yllättävästi – eriarvoisessa asemassa tässäkin kilpailussa: fitness-kulttuuriin sitoutuneet ovat keskimääräistä nuorempia, hyvätuloisempia ja koulutetumpia. Menestyneitä urheilijoita yhdistäviä tekijöitä ovat dokumentin mukaan halu ja valmius harjoitella paljon, poikkeuksellisen nopea kyky käsitellä eri aistien välittämää informaatiota ja täydellisyyden tavoittelu. Parhaimmillaan fyysinen ja henkinen kyvykkyys sulautuvat saumattomasti yhteen ja auttavat nousemaan huipulle. Toisaalta lahjakkuutta ymmärtävä valmentaja voi auttaa urheilijaa merkittävästi matkalla kohti huippua. Suomea käsittelevä artikkeli on hyvä katsaus liikunnan palvelujen liiketoiminnan tilanteeseen ja kehitykseen. Teknologian kehitys vähentää ihmisen tarvetta ruumiilliseen rasitukseen. Teos on hyvä peruskatsaus liikunnan taloudesta kiinnostuneille. Hän kertoo nähneensä unia pelitilanteista, jotka toteutuivat. JOUKO KOKKONEN. Ehdottomallekin huipulle on monta tietä, ja sattu mallakin on sijansa. Polsky lähestyy aihettaan miesurheilun kautta. Ylipäätään se, missä määrin fitness-kulttuuri on lyönyt itsensä lävitse, vaihtelee maasta toiseen. Polsky ei kykene antamaan tyhjentävää vastausta supertähteyden vaatimuksista. TIMO ALA-VÄHÄLÄ E l o k u v a Tie huipulle kysyy kykyä nähdä asiat toisin Urheilijatähdet – suuruuden salaisuus. Vähän irralliseksi jää Williamsin sisarusten uran kautta tehty kurkistus naisurheilun supertähtiin ja yksilölajeihin. Tämä ei yllätä. Itse asiasta kuultuna ovat 1950?1970-lukujen jalkapallosuuruus Pelé, amerikkalaisen jalkapallon tähtiin 1980?2000-luvuilla kuulunut Jerry Rice ja jääkiekon 1980?1990-lukujen supertähti Wayne Gretzky. 2018. Dokumentin pääsanomaksi pelkistyy se, että huipulle pääseminen vaatii ensinnäkin kovan luokan fyysisiä ominaisuuksia. Search Of Greatness Ohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja Gabe Polsky 1 h 13 min. Kuntosalit ovat muuttuneet suhteellisen yksinkertaisista punttisaleista monipuolisia palveluja tarjoaviksi liikunnan ja hyvinvoinnin tavarataloiksi. Ennen ihmisen piti tehdä ruumiillista työtä ostaakseen ruokaa. Huippua tavoittelevalle on eduksi taito ajatella asioita toisin. Tänä päivänä hänen on ansaittava rahaa maksaakseen kuntosalikäynnistä, jotta voisi rasittaa ruumistaan kuluttaakseen syömällä saamaansa energiaa. Valmentaja jaksoi kuitenkin kannustaa ja odottaa kärsivällisesti, että osaaminen palautui ja alkoi taas kehittyä. Rice heitteli illalla palloa pimeässä ja oppi ottamaan sen kiinni vaistonvaraisesti. Poikkeuslahjakkuuksille ei myöskään välttämättä sovi sinänsä hyvätasoinen ”tavallinen” valmentaminen. Hyvä kunto ja sopusuhtainen laiha vartalo näyttäytyvät onnistuneen itsekilvoittelun tuloksina ja tuovat bourdeulaisittain määritellen sosiaalista pääomaa ja auttavat tekemään eroa niihin, joilta tämä kilvoittelu ei onnistu. Esimerkeiksi Robinson ottaa David Bowien ja Jimi Hendrixin. Se avaa kiinnostavasti fitness-kulttuurin ja talouden tilannetta, ja tuo samalla esiin alan eurooppalaisen moninaisuuden. Väki Euroopassa lihoo ja vanhenee, joten alan liiketoiminnan olisi lyötävä itsensä lävitse kaikissa ikäryhmissä. Ricellä äiti oli tärkein tuki, Gretzkyllä korostui isän rooli. Ammattilaiseksi siirryttyään Rice alkoi pudotella helppojakin syöttöjä. Jos ajatellaan fitness-harrastusta ratkaisuna ylipaino-ongelmiin vaikeus on sama: kuntosaliharjoittelun tai vastaavan liikunnan pitäisi olla koko kansan harrastus, eikä erottautumisen väline. Hintelä Gretzky sanoo hakeneensa kilpailuetua katsomalla pelejä ja perehtymällä vastustajien pelitapaan. Sitkeä työ nosti hänet lopulta vanhemman sisaren ohi. Joukkueen osuus menestyksessä jää sen sijaan dokumentissa taka-alalle. Vaikka tapahtumat etenivät nopeasti, niin aikaa tuntui olevan yllin kyllin. Robinson hakee urheilulahjakkuuden huippuunsa hioutumisesta yhtäläisyyksiä rockja pop-musiikkiin, jossa hän näkee kapinallisuuden ja kontrollin vuorottelun tuottavan uutta. Tämä aiheuttaa kirjoittajien mukaan haasteen sekä fitness-teollisuudelle että yhteiskunnille yleisemmin. Kun heitä yritettiin saada sopeutumaan kovin tiukasti pelitapaan, niin pelistä katosi luovuus. Vertailu tuntuu vähän keinotekoiselta, ja vie dokumentin sivupolulle. Kun Ruotsissa, Norjassa ja Yhdysvalloissa joka viides asukas oli vuonna 2017 jonkin kuntosalin jäsen, Ranskassa, Italiassa ja Puolassa vastaava luku oli 7–9 prosenttia. Menestyjät eivät suostu menemään liian ahtaaseen muottiin. Serena Williams kertoo lyhyesti uransa alkuvaiheista, jolloin hän nuorempana jäi Venuksen varjoon. Kirjoittajien mukaan liikunnan harrastaminen kuntosaleilla on vähäisintä yli 55-vuotiailla. Perheen merkitystä dokumentissa pohtivat Rice ja Gretzky. Rice kuvaa myös ajan ikään kuin pysähtyneen peleissä
Porvaripuoli näki ratkaisuksi toiminnan keskittämisen, mitä Aaltonen piti vääränä ratkaisuna. laitospolitiikassaan, yhdyskuntasuunnittelussa kansalaisten liikkuminen ja sen edellytykset on vain sattumanvaraisesti otettu huomioon.” Kuntoliikunnan psykologiaa käsitteli Anneli Valpola. Kuntoliikuntaa alkoivat 1960-luvulla edistää järjestöt, joita oli yksi porvarillinen, kaksi työväenliikunnassa ja yksi ruotsinkielinen. 8 2 L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 1 Stadion 50 vuotta sitten Kokoomuksen puheenjohtaja Harri Holkeri ja toimittaja Anu Seppälä osallistuivat Kuntoralliin vuonna 1971.. Tältä pohjalta ei ollut kehittynyt koko väestön terveyttä kohentavaa järjestelmää. Aaltosen mukaan kuntoja virkistysliikuntajärjestelmän oli kyettävä tarjoamaan ihmisille liikuntaa heidän omilla ehdoillaan. JOUKO KOKKONEN. Hänen näkemyksensä heijastelivat Työväen Urheiluliiton kannanottoja. Hän näki ”vinosuuntautuneen liikuntapolitiikan” palvelevan ensisijaisesti kilpaurheilijoita. Lisäksi se oli ”hyväksytty tapa purkaa lapsellista leikkimieltä vapaa-aikana”. Sen sijaan liikuntajärjestöt oli hajotettava ”mielekkäästi osaksi vapaa-aika-, sosiaalija terveyssekä koulutuspoliittista hallintoa”. Liikuntaa ja tulevaa kansanterveyslakia lehdessä ruotivat Pekka Saarenmaa ja Markku Lehtola. Siksi Suomeen ei tarvittu ”mammuttimaista urheilun keskusvirastoa”. Toimitussihteeri Kimmo Aaltonen käsitteli Stadion-lehden 3/1971 pääkirjoituksessa kuntoliikuntaa, joka hänen mielestään oli ideologisessa umpikujassa ”koska ei tiedetä mitä tehdä”. ”Terveydenhuolto on ollut sairaanhoitovetoista, liikuntapolitiikka on suhteettomasti suosinut harvojen etua mm. Lisäksi oleellista oli tieto lähiympäristön liikuntamahdollisuuksista. Hänen kaipasi lakiin Maailman terveysjärjestön WHO:n hyväksymää määritelmää terveydestä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilana. Aaltonen viittasi syksyllä 1971 alkaneeseen kansanterveyslain eduskuntakäsittelyyn, jonka hän toivoi ”voivan merkitä askelta kohti monipuolisempaa ja moniarvoisempaa liikuntakulttuuria. Kuva: Markku Lepola / Museovirasto V ä l ä h d y k s i ä v u o s i e n t a k a a Kansanterveyslaki tulee, vaan miksi liikuntaa ei edes mainita. Kuntoliikunnan jatkuvuutta ennustavia tekijöitä Valpola kuvasi yhdysvaltalaisen Jerome Brunerin havaintojen pohjalta: ”Liikuntaan osallistuvat korostivat motiivinaan kunnon kohentumista ja harjoitusten jälkeistä hyvän olon tunnetta, osallistumattomat taas syyttivät ajan puutetta liikuntaharrastuksen jäämiselle.” Valpolan mukaan persoonallisuuden piirteiden sijaan kuntoliikunnan harrastamiseen vaikutti enemmän se, miten paljon ja kuinka sopivaa informaatiota ihmiset olivat saaneet kuntoliikunnan merkityksestä kunnolle ja terveydelle. Hän näki tehokkuusajattelun uhkana, joka ”pelkistää suomalaisen liikuntakulttuurin yhden voimakkaan ja keskitetyn järjestelmän valjaisiin”. Aaltosen mukaan oli kuljettu loppuun tie, jolla oli yritetty saada ohjaajia kouluttamalla, tempauksin ja tiedotustoiminnalla kaikki tai ainakin mahdollisimman moni suomalainen liikkumaan. Lehtola korosti, että ”liikunta olisi nivellettävä kiinteästi lakiin, yhdeksi osaksi ennalta ehkäisevää terveydenhuoltopolitiikkaa”. Saarenmaan mielestä lakiesityksen puutteena oli terveyden määritteleminen kapeasti ”väestön terveydentilan ylläpitämiseksi ja edistämiseksi”. Hän määritteli Abraham Maslowin tarvehierarkian pohjalta kuntoliikunnan olevan ”onnistunut varaventtiili tarpeiden tyydyttämiselle”
Seminaarissa tarkastellaan, miten yhteiskunnan muutokset vaikuttavat liikunta-alaan ja toisaalta, mitä annettavaa liikunta-alalla on muuttuvan maailman haasteisiin. Teemasessioiden aiheina ovat muun muassa: huippu-urheilu, ruoka, tutkimuksen tulevaisuus, talous ja arjen aktiivisuus. emeritus Wladimir Andreff, Université de Paris: The Combat Against the Economic ’Dark Side’ of Sport. 8.–9.9.2021 Katso ohjelma: www.lts. Mike McNamee, Katholieke Universiteit Leuven: Athletes’ Rights and Power. Katse on liikuntaalan tulevaisuudessa ja yhteiskuntavastuussa. Tapahtuman pääpuhujat ja aiheet: Prof. LiikuntaLiikuntatieteen tieteen päivät päivät. /tapahtumat #LTP21 webinaari webinaari Teemana vastuullinen tulevaisuus Liikuntatieteen päivien 2021 teemana on vastuullinen tulevaisuus. Tuuli Toivonen, Helsingin yliopisto: Paikkatietodatan hyödyntäminen kestävän ympäristön suunnittelussa. Prof. Prof. Ilmoittaudu viimeistään 25.8.2021
Artikkelikokoelman kymmenen artikkelia kartoittavat laajan ilmiökokonaisuuden eri ulottuvuuksia. Näin ollen pelkillä liikuntaja urheiluväen toimilla ei eriarvoisuutta kyetä poistamaan.” ” Liikuntapolitiikassa maahanmuuttajaluokittelu synnyttää sosiaalisia kategorioita, poikkeavuutta ja toiseutta.” ” Henkilökohtaisen avun tarvetta liikunnan harrastamisessa ei ole nähty tarpeelliseksi kartoittaa.” Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 175 Hinta 30 euroa (+toimituskulut) Tilaukset: www.tiedekirja.fi Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa tuo näkyväksi liikuntakulttuurissa katveeseen jääneen ilmiökentän. Liikunta kuuluu Suomen perustuslaissa jokaiselle turvattuihin perusoikeuksiin. Tekstit tuovat esiin liikuntakulttuurin karun todellisuuden. Kaikilla ei kuitenkaan ole tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Syrjivät asenteet, valtavirtaistavat käytännöt ja piintyneet ajattelutavat tulevat ilmi, kun liikuntaa katsotaan vähemmistöjen näkökulmasta. Jouko Kokkonen & Kati Kauravaara (toim.) Liikuntatieteellinen Seura ISBN 978-952-5762-15-0 ISSN 0356-746X K ok k on en & K au ra va ar a (to im .) E ria rv ois uu de n k as vo t lii k u n n as sa. ”Eriarvoisuus ei ole marginaali-ilmiö, vaan monia koskettava laaja yhteiskunnallinen ja kulttuurinen ilmiö.” ” Liikunnan eriarvoisuus liittyy usein yhteiskunnan yleisempään eriarvoisuuteen. Teos osoittaa, että liikunnankin kentillä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen on vielä pitkä tie kuljettavana. Monien suomalaisten liikkumista estävät tai haittaavat kulttuuriset käytännöt, sukupuolija ulkonäköstereotypiat ja yhteiskunnalliset rakenteet. Jouko Kokkosen ja Kati Kauravaaran toimittama Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa kertoo tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden esteistä ja haasteista kymmenestä näkökulmasta