Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. Sähköinen LTS-infokirje. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Tuoreinta tutkimusta. TEEMA: Tiedolla johtaminen 60 (1 ) 1/ 23 • 10 eu ro a Jyrki Katainen: Johtaminen vaatii tietoa ja arvoja Ulkoilun suosio kasvanut Suomessa Toimintakyky korostuu turvallisuusaloilla Jäsenmaksu 40 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi. Punnittuja puheenvuoroja. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Vuosikerta 45 euroa, kestotilaus 42 euroa/vuosi. Tilaa Liikunta & Tiede Arkkipiispa TAPIO LUOMA: Liikunnan hengellinen ulottuvuus vahva KIINAN VAIHTUVAT LIIKUNTAIDEOLOGIAT Urheilijat tilittävät, painokoneet laulavat T E E M A : Usko & liikuntakulttuuri 59 (1 ) 1/ 22 • 10 eu ro a TEEM A: Miehet ja liikkuminen 59 (4 ) 4/ 22 • 10 eu ro a Olympiavuoden 1952 syvempi merkitys Läksyksi liikuntaa Jutta Urpilainen: EU liikunnassa vasta alkutaipaleella Urheilijan terveet päivät Liikuntaa Kolumbiassa KUNNAT JA SOVELTAVA LIIKUNTA T E E M A : Liikuntalääketiede 58 (5 ) 5/ 21 • 10 eu ro a Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi Liikuntakasvatus ja ilmastonmuutos 60 (3 ) 3/ 23 • 10 eu ro a Intiassa liikkuva läkähtyy Seela Sella: Liike lähtee tunteesta TEEM A: Kestävä kehitys & ilmastonmuutos KE ST ÄV Ä KE H IT YS & IL M AS TO N M U U TO S Liik un ta & Tie de 3/2 3
Sundarbans on mangrovemetsäalue, jonne Himalajalta lähtöisin olevat suuret joet laskevat. ?. On levitettävä hyvinvointia laajempiin kansankerroksiin ja saatava liikkumattomat liikkeelle. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. Siksi kaikkien tahojen, jotka kokevat olevansa yhteiskunnan palveluksessa, olisi säädettävä toimintojaan tuota tavoitetta palvelevaksi. Nyt ei ole aika pyytää lisärahoitusta millään perusteella. K un mikä tahansa taho alkaa perustella omia tarpeitaan yhteiskunnalle tarpeellisuudellaan, olisi hyvä hahmottaa, mitä yhteiskunta todella tarvitsee. Ainakin kaikkien niiden tahojen, jotka millään tavalla perustelevat olemassaoloaan yhteiskunnallisella tarpeellisuudellaan. Alue on yksi maailman haavoittuvimpia ilmastonmuutoksen vaikutusten, kuten meren pinnan ja lämpötilan nousun sekä hirmumyrskyjen yleistymisen suhteen. Viimeinen ilmoittautumispäivä tapahtumaan on 16.8.2023. Ikään kuin itsestään selvänä todetaan, että tämä meidän touhu se vähentää liikkumattomuutta – ja täysin sivuutetaan se tosiasia, miten vähän mikään ihmisiä liikuttava taho aidosti ymmärtää sitä, miksi niin moni suomalainen ei liiku. Tervetuloa juhlimaan kanssamme! 6.–7.9.2023 | Jyväskylän yliopisto, Agora Planetaarinen terveys osaksi jokaisen hyvinvointia Johtava asiantuntija Liisa Pietola, Sitra Asiantuntija Elina Drakvik, Sitra Hyvinvoinnin teoriasta mittaamiseen – kiinnekohtia liikuntatietelijöille Dosentti, yliopistonlehtori Frank Martela, Aalto-yliopisto Tule viettämään kanssamme LTS:n juhlavuotta! Tavataan Jyväskylässä! 2 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Tuttuun tapaan esitellään myös uutta tutkimusta ja käydään tutkimuskilpailu. Liikuntatieteen päivillä tapahtuu myös paljon muuta! Esiseminaarissa keskustellaan liikunnasta varhaiskasvatuksessa. On silti eri asia, mikä lopulta on se yhteiskunnan kannalta fiksuin ja sotesäästöjä tuottavin tapa sijoittaa liikuntaeuro. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Liikunta pesuvetenä T ahko Pihkala kirjoitti aikoinaan legendaarisen teoksensa Nykyhetki ja urheilijan velvollisuudet, joka ohjasi urheilijat siirtymään urheilupuuhista suojeluskuntahommiin. Sanoitukseen on tullut lobbaamisen maku, jossa liikunta ja liikkumattomuus ovat pesuvetenä, jolla omaa varsinaista toimintaa pestään yhteiskuntakelpoisemmaksi. Tule antidopingseminaariin ja opi tiedeviestinnästä Liikunta & Tiede -lehden juhlasessiossa. Aihe kuuluu puheissa ja ympäristöissä, joissa sitä ei ole juuri totuttu kuulemaan. Urheiluseurat ja liikuntayritykset voivat toki olla asiassa osaratkaisu, mutta on toinen asia, onko se peruste yhteiskunnan lisäsatsauksille. Liikuntaan sijoitettu euro on mahdollista saada sotesäästöinä takaisin. www.lts.fi/tapahtumat/ltp23 Liikuntatieteet hyvinvoinnin lähteellä Tutustu ohjelmaan ja valitse itsellesi mieluisin osallistumispolku tapahtuman teemoista: hyvinvoinnin mittaaminen ja edistäminen, lasten ja nuorten liikkuminen ja opetus, sosiaalinen vastuullisuus urheilussa sekä liikuntatiedepolitiikka. Meidän ajassamme olisi vastaavan operaation paikka. Liikkumattomuuden poistajia ei niinkään. Elämme ajassa, joka kärsii monen tason kestävyysvajeesta. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Kuva: Juha Laitalainen Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Eivät Olympiakomitea, liikuntayrittäjät, liikuntavälinebisnes, ravintobisnes ja monet muut tahot sinänsä väärässä ole. Erilaiset eturyhmät ovat nähneet liikkumattomuuden torjunnassa uuden perusteen oman julkisen rahoituksensa kasvattamiseen. Effects of exercise on physical and mental/brain health in humans Professori Francisco Ortega, University of Granada Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan early bird -hinnalla viimeistään 18.6.2023. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 € / Vuositilaus: 45 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Tässä puheessa on kuitenkin alkanut kuulua sävy, joka särähtää. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Pelitilanne on se, että oikeastaan mihinkään ei ole enempää rahaa. Julkinen velkaantuminen on saatava haltuun. En nyt sano, että näin pitäisi tehdä. En tarkoita, että pitäisi perustaa suojeluskuntia, vaan urheiluja liikuntaporukka voisi antaa ohjelmajulistuksen, jossa se tekisi tahkomaisesti selväksi, miten se oikein osallistuu tämän ajan yhteiskunnan kipukysymysten ratkaisuun. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Sen sijaan pitää esitttää tarjouksia, joissa säädetään vanha budjetti tuottamaan asioita, joita yhteiskunta nykytoimintaa kipeämmin tarvitsee. Talous on vain yksi asia, mutta siihen kaikki tiivistyy. Se on hyvä asia. Liikunnan tarjontaa Suomessa on jo tarjolla tarpeeksi. Rahat otetaan nykytoimintoja muuttamalla. Jotakin tarttis tehdä. Voi urheilu keskittyä pelkkään urheiluunkin, niihin, jotka tykkäävät liikkua hulluna. Ensimmäinen tapahtumapäivä huipentuu Liikuntatieteellisen Seuran 90-vuotisjuhlaillalliseen. Se olkoon tavoite – ei voitto, ei tulos, mitalimäärä, ei jo liikkuvien lisäliikuttaminen! Ja entisellä rahoituksella. Se voi olla hyväkin valinta, mutta silloin ei kannata kovin isoon ääneen ottaa roolia liikkumattomuutta käsittelevässä keskustelussa ja vaatia lisäresursseja perusteluilla, jossa liikkumattomien asia on pelkkä pesuvesi. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Kansi: Veneilijä saa elantonsa kuljettamalla turisteja Sundarbansin rannikkoalueella. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että vaikkapa Olympiakomitea voisi todeta, että Suomi on nyt tilanteessa, jossa se tarvitsee urheiluaan toisenlaisiin talkoisiin. 60. Elämme kestämätöntä epärealistisella pohjalla kelluvaa, elämää. Talouden, luonnon sekä fyysisen ja henkisen kestokyvyn rajat on ylitetty. E lämme myös aikaa, jolloin liikunta ja liikkumattomuus ovat nousseet kansakunnan agendalle
L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 3 3/2023 10 Jo uk o Ko kk on en 34 10 Seela Sella: "Anna tunteiden viedä" Jouko Kokkonen 13 Kestämätön kehityspolku Jari Kupila 16 LTS 90: osa 3 Jouko Kokkonen 18 Ylikunnallinen yhteistyö vielä vähäistä liikuntapalveluissa Ari Karimäki, Ilarai Leskelä & Jan Norra 21 Omaleimainen paraurheilu Johanna Saarni 23 Kaikille avoin liikunta murroksessa kunnissa Riikka Roitto TEEMA: Kestävä kehitys & ilmastonmuutos 30 Kuumuus kuihduttaa liikettä Intiassa Jouko Kokkonen 34 Ilmastonmuutos vaikuttaa liikuntaan Suomessa kaksijakoisesti Heini Wennmann 38 Ekososiaalista liikuntakasvatusta kuvittelemassa Annu Kaivosaari & Anna Kristiina Kokko 41 Golf tuottaa itselle iloa ja yhteistä hyvää Timo Ala-Vähälä 44 Liikuntapaikkojen ympäristöjohtaminen kehittynyt myönteisesti Päivi Pelkonen & Timo Stähl 48 Liikkumisen esteiden poistaminen vie kohti yhdenvertaisuutta Mikko Simula, Elina Hasanen & Petteri Muukkonen 51 Lauri Tarasti: Liikkumisen lisäämiseen tarvitaan uutta otetta Jouko Kokkonen 58 Liikunta & Tiede 60 – Uutta ilmettä laman keskellä Jouko Kokkonen VERTAISARVIOIDUT TUTKIMUSARTIKKELIT 63 Urheilijoiden siirtymä varhaisaikuisuuteen Elina Joronen, Kaisa Aunola, Aku Nikander, Matilda Sorkkila & Tatiana V. Ryba 2 PÄÄKIRJOITUS Liikunta pesuvetenä Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA Ei niin kestävää kehitystä Jouko Kokkonen 5 AJASSA 8 VÄITÖSUUTISET 9 POLTTOPISTEESSÄ Arjen pieniä tekoja Arto Hautala 25 TUTKIMUSUUTISIA Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Pedagogiikka: Kasper Salin Lääketiede: Eero Haapala Yhteiskuntatieteet: Jouko Kokkonen 53 EMERITA IHMETTELEE Miten kuntokäyrä saadaan nousuun. Maija Innanen 54 ARVIOITUA 60 STADION 50 VUOTTA SITTEN An te ro Aa lto ne n Ju ha La ita la in en 30
Kestävä kehitys onkin yhteiskunnallinen ilmiö, johon vaikuttavat myös sosiologiset ja taloudelliset tekijät. Jäi se tunne, että tiimin kokoaminen on meneillään. Ja oma unelmamme karkaa hetken hurman jälkeen usein kauas. Tyytymättöminä lähdemme jahtaamaan kaupan kautta uutta. Liikuntatuotteiden myynnissä on pitkälti kyse unelmataloudesta. Unelmilla on hintansa. Liikunta ja urheilu muuttuvat koko yhteiskunnan tahdissa. Paikalla oli myös Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, jonka silmiin syttyi innostunut tuike, kun lausuin sanan jalkapallo. Ja loppu on historiaa – ainakin siltä osin, että olen suoltanut aika monta liikuntaja urheiluaiheista tekstiä. Suurtapahtumat eivät näytä muuttuvan juuri mitenkään, vaikka pientä viherpesua on tehty. Silti nimenomaan kerskasta on kyse, kun suurtapahtumia järjestetään. Mikkelin Palloilijat oli tosin hävinnyt Käpylän Pallolle, mutta se ei miestä pahasti synkistänyt. Eikä tavararunsaus koske pelkästään ruokaa, vaan myös liikuntaa. Erehdyin kun luulin, että samaan ei Suomessa päästä. Yhtä lailla kyse lisävauhdin antamisesta oravanpyörälle. Aasian hikipajoilla ahertavat työläiset tekevät meille tossuja, jotta voimme hikoilla. L oppukevennys. Kierrätyksen järjestäminen urheilutapahtumassa ei ole kovin vaikeaa, mutta se ei poista suurinta ympäristörasitusta – tulemista autolla paikalle. S uomessa on loikattu vuoden 2000 jälkeen kulutuksen ihmemaahan. Kontulassa ostoskeskuksessa sijaitseva uimahalli on harvinaisuus Suomessa. Heidän unelmanaan ovat siedettävät työolot ja palkka. Ikuisena lupauksena loistaa parempi kunto. Tai onko ilmastonmuutokseen järkevää yrittää mukautua tykittämällä tekolunta. Huippu-urheilussa kierrokset ovat pikemminkin nousseet kuin laskeneet. Pääsin mukaan LTS:n puheenjohtajana 1990-luvun alussa toimineen Raimo Väyrysen 50-vuotisväitöskaronkkaan. Itse olemme tämän järjestelmän rakentaneet. Ja eiköhän osa meidän liikkujienkin harrastamasta kulutuksesta ole 1980luvun termein ”brassailua”. Eikä siinä mitään. Ehkä käänne yksinkertaisempaan liikuntaan tapahtuu pakon edessä, jos tapahtuu. L iikuntaja urheilupuistot sijaitsevat kaupunkien laitamilla, eikä niitä pääse käyttämään helposti julkisella liikenteellä. Muutokset vaativat kompromisseja, joita ei välttämättä ole helppo saavuttaa. Asiaa voi ajatella niinkin, että veronmaksajat saavat vastinetta euroilleen. Sivumennen sanoen tämä on yksi harrastamista rajoittava tekijä: jos perheellä ei ole mahdollista kuljettaa jälkikasvuaan autolla, niin aikaa palaa paljon liikuntapaikalle pääsemiseen. Voi tietysti sanoa, että kysyntä luo tarjontaa. Ja politiikka. Kerskakulutuksesta puhuttiin paljon takavuosina. Määrä on kolminkertaistunut puolessatoista vuosikymmenessä. Ja Ramin ansiosta olen päätynyt liikuntatutkimuksen pariin. Ja oli illan mittaan esillä mahdollinen presidenttiehdokkuuskin. M aailmanlaajuisesti kehitys kulkee samaan suuntaan kuin Suomessa. Pyöräilyn edistäminen tai hiihto-olosuhteista huolehtiminen palvelevat pitkälti samaa hyvin toimeentulevaa keskiluokkaa, joka on hyötynyt liikuntapaikkarakentamisesta. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Valikoimien kasvua perustellaan yksilöllisten toiveiden täyttämisellä. Ja muroja sekä jogurtteja. Hypermarketeista löytyy 30 000 tuotetta. Vaatteita ja jalkineita pitää olla käytössä monenlaiseen liikuntaan ihan meillä tavallisilla hientavoittelijoilla. 4 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 Ei niin kestävää kehitystä KONTULASTA Jouko Kontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Olemme molemmat lähtöisin Kiuruvedeltä. Rehn puntaroi tarkasti mahdollista avauspotkuaan. Tarjolle tulee yhä uusia liikuntamuotoja, joiden perään ihmiset säntäävät. Jouko Kokkonen. Liikkumisen määrä ei kuitenkaan ihmeemmin muutu. Osittain näinkin, vaan ei ihan kokonaan. . Liikuntaa myydään ihmisille unelmilla. Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA joutuu hiukan enemmän kuulostelemaan eurooppalaisia toimijoita, mutta sitäkin houkuttelevat maksukykyiset öljymiehet, jotka ovat tottuneet pröystäilemään. Aikoinaan pällistelin 1990-luvun alussa Amerikassa, miten monenlaisia maitoja ja leikkeleitä oli tarjolle pantu. Voi silti kysyä, onko pyöräilyn edistäminen luonut kovinkaan paljon kestävää kehitystä. Ne tekevät liikunnasta mukavampaa, mutta eivät ole liikkumisen edellytys. Thorstein Veblenin vuonna 1899 luoma käsite on sittemmin kadonnut julkisuudesta. Valtavirran kuluttaja on tekevinään omia valintoja, vaikka lopulta kyse on näennäisistä eroista. Kestävä kehitys on ymmärretty liikunnassa ja urheilussa paljolti ympäristön kestävyytenä ja luonnonsuojeluna. Hän kirjoitti suosituskirjeen, jonka perusteella Teijo Pyykkönen otti yhteyttä. Kansainvälinen olympiakomitea taitaa olla kääntämässä selkänsä länsimaille ja hakeutua Aasian markkinoille. Ja pieni ei ole kaunista, kun stadioneja tehdään ja isoja kisoja järjestetään
Vuosikokous oli 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tavallista juhlavampi. Liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaari jakoi kunniamerkit LTS:n vuosikokouksen jälkeen. Osallistujat pääsivät myös äänestämään omaa suosikkiaan. Lisäksi hallituksen kokouksiin osallistuvat ilman äänivaltaa opiskelijajäsenet Hanna Hammar Jyväskylän yliopistosta ja Emma Koivuranta Yrkeshögskolan Arcadasta. Seminaarissa oli aistittavissa innokas ilmapiiri. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 5 ajassa Juntunen ja Hautala jatkavat LTS:n johdossa Liikuntatieteellisen Seuran puheenjohtajana jatkaa Suomen Paralympiakomitean pääsihteeri Riikka Juntunen ja varapuheenjohtajana apulaisprofessori Arto Hautala Jyväskylän yliopistosta. Erilaisilla hankerahoituksilla toimivista Huippu Malleista palkinnon sai Helsingin kaupungin KouluPT-toiminta. Seminaarissa kentän toimijoiden ääni pääsi voimakkaasti kuuluviin. Liikunnallista viestiä olisi tulevaisuudessa saatava muiden alojen ammattilaisten tilaisuuksiin, jotta tieto tavoittaisi välillisesti omalla työllään kuntien ja hyvinvointialueiden liikkumismahdollisuuksiin vaikuttavat ihmiset. Eri teemoja käsitelleet puhujat saivat poikkeuksetta hyvän vastaanoton. Liikuntaneuvonnan valtakunnalliseen seminaarin järjestivät Liikkuva aikuinen -ohjelma, Hämeen Liikunta ja Urheilu yhdessä opetusja kulttuuriministeriön sekä sosiaalija terveysministeriön kanssa. Tiivis ohjelma välitti tietoa kuntien ja hyvinvointialueiden välisestä yhteistyöstä ja eri toimijoiden rooleista liikuntaneuvonnan palveluketjussa. Tarjolla oli myös laaja kattaus kuntaesimerkkejä ja hyviä käytäntöjä kentältä. Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristin sai professori Mikael Fogelholm. Tapahtumaa oli jouduttu siirtämään koronapandemian takia useita kertoja. Näin suuressa tapahtumassa koko yleisö seuraa harvoin pitkän päivän esityksiä yhtä intensiivisesti. Kaksipäiväinen seminaari oli kohdennettu neuvonnan ja elintapaohjauksen toteuttajille sekä palveluiden kehittäjille. LTS:n hallitukseen kuuluvat 1.9.2023–31.8.2024 tutkimuspäällikkö Marko Kananen, Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry, toiminnanjohtaja Eki Karlsson, Suomen Latu, kehittämisasiantuntija Emmi Kivistö, Suomen Fysioterapeutit ry, yliopistotutkija Antti Laine, Jyväskylän yliopisto, toiminnanjohtaja Johanna Manninen, Suomen Liikunnan Ammattilaiset, liikuntalääketieteen ja yleislääketieteen erikoislääkäri Tiina Nylander, Oulun Diakonissalaitos, lektor i idrottsvetenskaper Katri Ruutu, Yrkeshögskolan Arcada, moninaisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö, Eläkeläiset ry, yliopiston lehtori Kasper Salin, Jyväskylän yliopisto ja toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio, Selkäliitto ry. Elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan Huippu Malleja haettiin kunnista. Ansioristien saajat Kari Keskinen (vas.), Mikael Fogelholm ja Teijo Pyykkönen. Kuva: Salla Karjalainen Kuva: Miia Malvela/Liikkuva aikuinen -ohjelma Tampereella tarjolla eväitä liikuntaneuvontaan Liikuntaneuvonnan tekijät ja asiantuntijat olivat koolla ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti Tampereella maaliskuun lopussa. Seminaariin osallistui yli 300 kuntien ja hyvinvointialueiden liikunta-alan ammattilaista. Opetusja kulttuuriministeriö on myöntänyt LTS:n esityksestä Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristin kultaisena pääsihteeri Kari Keskiselle, toimitusjohtaja Lasse Mikkelssonille sekä tutkimusja julkaisupäällikkö Teijo Pyykköselle. Riikka Roitto
Ylipäätään painon optimoinnille tulisi olla painavat syyt ja sen tulisi liittyä vain aikuisvaiheen huippu-urheiluun. Kun kehon massaa liikutetaan pitkään, kiihdytetään nopeasti, jarrutetaan tai vaihdetaan suuntaa, niin liikapaino on useimmiten hidastava tekijä. Interventiot järjestetään laaja-alaisesti lähialueen eri toimijoille. Urheiluravitsemuksen asiantuntijatiimi viimeistelee Painon optimointi huippu-urheilussa -materiaalipakettia ja Painopuhe urheilussa -opasta. Kesäkuun alussa 2023 käynnistyneen YLLI 2.0:n tavoitteena on levittää ja vakiinnuttaa kuntien ja muiden toimijoiden käyttöön tutkittuun tietoon perustuvat, aiemmassa YLLI-tutkimushankkeessa luodut konkreettiset työkalut ja toiminnot. Urheilufysiologian, -psykologian ja urheiluravitsemuksen asiantuntijoiden yhteinen viesti oli selvä: painon optimointi ei kuulu lasten ja nuorten urheiluun eikä harrasteliikuntaan. YLLI 2.0 internetsivut: https://blogs.helsinki.fi/ yhdenvertainen-liikunnallinen-lahio. Harkitsemattomat sanat voivat kuitenkin satuttaa ja johtaa mm. Keväällä 2023 päättynyt YLLI-tutkimushanke toteutettiin Lähiöohjelman 2020–2022 tuella. . Aikuisillakin se olisi toteuttava turvallisessa ympäristössä moniammatillisten asiantuntijoiden tukemana. Jonne Kamsula Kuva: Esko Heikkinen YLLI-hanke jatkuu maanlaajuisena Jyväskylän yliopiston liikunnan yhteiskuntatieteilijöiden ja Helsingin yliopiston maantieteilijöiden yhteinen YLLI-tutkimus jatkuu YLLI 2.0 -kehityshankkeena. Opetusja kulttuuriministeriö rahoittaa YLLI 2.0 -kehittämishanketta liikunnallisen elämäntavan valtakunnallisista kehittämisavustuksista, mikä turvaa kolmivuotiseksi suunnitellun hankkeen ensimmäisen vuoden rahoituksen. Hyppylajeissa kehonkoostumuksella on paino-tehontuotto-suhteen kautta iso merkitys. Urhean vastaava urheilupsykologi Tatja Holm haastoi kuulijoita miettimään, kenen vastuulla painoja kehopuhe on. Kestävyysjuoksijat ovat usein kevyitä ja pienikokokoisia. YLLI 2.0 hyödyntää myös kuntien ja kaupunkien epävirallisia verkostoja kuten seitsemän suurimman kaupungin yhteistyöverkostoa. Huippu-urheilun instituutti KIHU:n urheilufysiologian asiantuntija Jussi Mikkola muistutti, ettei fysiikan lakeja pääse karkuun. Ensimmäisessä vaiheessa tutkijat työskentelivät runsaat kaksi vuotta tutkiakseen ja kehittääkseen lähiöiden asukkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikunnalliseen ja terveeseen elämään. Työvälineitä valmentajille on tekeillä. Vastaus: kaikkien vastuulla. Aihepiirin äärellä itsensä epävarmaksi tuntevan valmentajan on parasta pysähtyä, harkita ja kysyä apua asiantuntijalta. YLLI 2.0:n jalkautustyö tehdään uusien yhteiskehittämiskierrosten avulla, jolloin aiemmin lähiötutkimuksen pohjalta kehitettyjä toimintoja muokataan vastaamaan erilaisten kuntien ja alueiden tarpeita. Aiempi YLLI-tutkimushanke keskittyi lähiöiden olosuhteisiin ja asukkaisiin. Kuntia ja asuinalueita on kuitenkin Suomessa hyvin erilaisia. Kehitystyö toteutetaan tiedeneuvonnan työpajamuotoisten interventioiden tulosten avulla. Ylipaino on ylivoimaa harvassa urheilulajissa. Urheilijat toivovat puolestaan kunnioittavaa ja herkkätuntoista painopuhetta. Useissa lajeissa paino ja kehonkoostumus vaikuttavat suorituskykyyn. Kohderyhmänä ovat kansalaisia liikuttavat paikalliset toimijat: kuntaorganisaatiot ja niiden eri toimialat, seurat ja yhdistykset sekä vapaa sivistystyö. Hanke kattaa koko Suomen. 6 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 ajassa Painosta puhetta Urhean verkostopäivillä Moderni urheilulääketiede ja valmennus -asiantuntijaverkostopäivät pidettiin huhtikuussa 2023 Urhean kampuksella Helsingissä. vääristyneeseen kehonkuvaan sekä ruokasuhteen ja syömiskäyttäytymisen häiriöihin. Holm toi esille, että valmentajat kaipaavat keinoja painon puheeksi ottamiseen urheilijaa arvostavalla tavalla. Tutkimuskohteina olivat Jyväskylän Huhtasuo ja Helsingin Kontula. Verkostopäivien yhtenä aiheena oli urheilijan paino, kehonkoostumus ja vastuullinen painopuhe. Yli 300 osallistujaa koonneiden päivien punaisena lankana oli urheilijan terveyden edistäminen ja suorituskyvyn optimointi eri asiantuntijoiden moniammatillisena yhteistyönä. Urheilijalle on joskus puhuttava painosta ja kehonkoostumuksesta. Painosta on kuitenkin osattava puhua vastuullisesti
Jonne Kamsula Muualla sanottua "Kaaduin pyörällä kuusi vuotta sitten ja ranteeni meni poikki. Ravitsemus vaikuttaa liikkujan ja urheilijan unen laatuun. Kun käsi oli kipsissä, olin jotenkin epätasapainossa ja se keikautti maailmaani. Ranteeseeni jäi muistoksi pullottava ja punainen vuorijono arpikudoksesta." Muotitoimittaja Sami Sykkö, Hyvä terveys 5/2023 "Olen sen verran levoton ihminen, että kutominen rauhoittaa. Määrän lisäksi unen säännöllisyys ja laatu vaikuttavat oleellisesti palautumiseen. Yleiset terveyttä edistävät ruokavalinnat, sopivat annoskoot ja säännöllinen ateriarytmi ovat myös hyvän unen perusta. Mittarien lukemista riippumatta omia tuntemuksia kannattaa aistia. Toisaalta univaikeudet voivat olla ensimmäinen merkki liiallisesta kokonaiskuormituksesta ja palautumisvajeesta. ODL Liikuntaklinikka järjesti päivät 40:nnen kerran. Biologi ja ilmastotieteilijä puolestaan saattaisivat kiinnittää huomionsa kuormituksen ruotimiseen ja juontaa vastauksensa käsityksestä ihmiskunnan jo aiheuttamien globaalien ekologisten vaurioiden mittasuhteista. Hän toteaisi, että eri väestöryhmissä, yhteiskunnissa ja kulttuureissa ympäristö määritellään eri tavoin ja sen johdosta myös ihmistoiminnan aiheuttamien ympäristöriskien määritelmät vaihtelevat yhteisöjen välillä. Vastaajan koulutustausta luonnollisesti vaikuttaa määrittelyongelmien käsittelyyn ja vastauksen muotoiluun. Niistä on hyötyä, jos ne lisäävät kiinnostusta parantaa omaa nukkumista. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 7 Unten maita kartoitettiin Oulussa Oulun Liikuntalääketieteen päivillä huhtikuun lopussa 2023 oli tarjolla tietoa unesta ja sen mittaamisesta sekä harjoittelun, ravinnon ja psyyken vaikutuksesta uneen ja palautumiseen. Ei ole kuitenkaan varmaa, kantaako epäterveellisiin elämäntapoihin rohkaiseva elämäntapa myös pidemmälle tulevaisuuteen." Tiede 5/2023 Tyhmä tiedekysymys Voiko ihminen liikkua kuormittamatta ympäristöä. Ensimmäisenä seminaaripäivänä korostui tuttu viesti: uni on merkittävin tekijä harjoituskuormituksesta palautumisessa. Riittävä ja hyvin ajoitettu syöminen illalla voi parantaa nukahtamista ja unta, vaikka tutkimusnäyttö unta parantavista ruoka-aineista tai ajoituksista on vähäistä. Aloin tuntea pohjatonta kiitollisuutta siitä, että olen olin saanut syntyä neljän toimivan raajan kanssa. Kysymys vaikuttaa päällisin puolin yksiselitteiseltä, mutta jo lyhyt pohdiskelu paljastaa sen sisältämät määrittelyongelmat. Moni liikkuja ja urheilija ei kuitenkaan nuku riittävästi. Ympäristösosiologin mukaan vastaus siis riippuisi tarkastelun yhteiskunnallisesta kontekstista. Subjektiivinen arvio unen riittävyydestä kertoo usein oleellisen. Toisen päivän webinaari välitti uusinta liikuntalääketieteellistä tutkimustietoa ODL Liikuntaklinikan tutkijoilta ja yhteistyökumppaneilta. Vaikka olenkin yhteiskuntatieteilijä, niin tukeudun myönteisessä vastauksessani tähän kannanottoon. Käyn edelleen jäällä höntsäämässä kerran viikossa, että pysyy tuntuma pelaamiseen." HIFK:n naisten jääkiekkojoukkueen päävalmentaja Saara Niemi, Valmentaja 2/2023 "Yhteiset lankeemukset voivat lisätä parisuhdetyytyväisyyttä lyhyellä aikavälillä. Kuluttajalaitteiden mittaustulokset ovat parhaimmillaankin suuntaa antavia. Tunnen valtavaa onnellisuutta, kun näen kätteni töitä." Farmaseutti Helena Berg, Diabetes 2/2023 "Vaikka valmentaminen on erilaista kuin pelaaminen, silti on tosi iso asia, että valmentajalla on oma pelaajatausta. Ympäristösosiologi saattaisi tarttua ympäristön käsitteeseen ja kulttuurirelativistiseen lähestymistapaan. Ihmiskunnan tulevaisuuden hyvinvoinnin varmistaminen edellyttää maapallon ekologisen tilan kohentamista ja pyrkimystä positiivisiin ympäristöja luontovaikutuksiin kaikessa toiminnassa. Liikkujan ja urheilijan unen määrää ja laatua heikentävät useimmiten tutut asia, kuten esimerkiksi liian myöhäiset harjoitusajat ja älylaitteiden käyttö illalla. Tarvitsin ensimmäistä kertaa leikkausta. Unen laadun arviointi jää vielä nykyisellä teknologialla hieman arvailun asteelle. Myönteisessä vastauksessaan he luettelisivat kompensaatioja elvytystoimenpiteitä, joilla yhteiskunnat ja yksilöt voivat tehdä harrastamiskäytännöistä ympäristöpositiivisia. Jos aamuisin väsyttää, niin uni ei ole riittävää. Unen ja palautumisen seurantaan on tarjolla runsaasti erilaisia laitteita ja sovelluksia. He voisivat todeta, että keskittyminen pelkästään liikuntaharrastusten aiheuttamien ympäristökuormitusten ja luontohaittojen vähentämiseen ei enää riitä. MIKKO SIMULA yliopistonlehtori liikunnan yhteiskuntatieteet liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto mikko.simula@jyu.fi. Mittarit näyttäisivät toimivan parhaiten palautumistrendien ja nukkumaanmenoaikojen sekä unimäärän seurannassa
Janhunen havaitsi, että kävely ja liikkumiskyky paranevat tekonivelleikkauksen jälkeisessä kuntouksessa, jossa harjoittelu toteutetaan pelejä käyttäen. Tutkimuksen perusteella motoriset taidot ja fyysinen aktiivisuus ovat hyödyllisiä lasten oppimisen tukemisessa. Tuloksena tunnistettiin neljä digikäyttäjäprofiilia: pelokas tarkkailija, innoton osallistuja, harkitseva toteuttaja ja aktiivinen käyttäjä. Pään ulkopuolelta mitattavalle biomarkkerille on tarve esimerkiksi neurologisten liikejärjestelmän sairauksien, kuten aivoinfarktin, aivomekanismien tutkimuksessa, sekä niistä toipumisen ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. TtM Kristiina Juntunen havaitsi, että monimuotoisella kuntoutuksella voidaan lisätä omaishoitajan fyysistä elämänlaatua ja estää omaishoidon kielteisten vaikutusten kasvua. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9547-8 Italiassa jalkapallo on politiikan kieli Jalkapallosta lainatut käsitteet, sanastot, kielikuvat ja puhetavat ovat Italiassa oleellinen osa poliittista retoriikkaa. Kielteiset vaikutukset voivat näkyä masennusoireina. Kristiina Juntusen gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja ”Omaishoitajien jaksamisen arviointi ja kuntoutuksen vaikutukset jaksamiseen ja elämänlaatuun” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 3.3.2023. Pinja Jylängin kasvatustieteen väitöskirja ”Active Early Interventions: Supporting Preschoolers’ Cognitive and Academic Skills with Fundamental Motor Skill and Physical Activity Interventions” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 5.5.2023. Mia Ilmanin liikuntalääketieteen väitöskirja ”Beta rhythm modulation in evaluation of cortical sensorimotor function” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 21.4.2023. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9525-6 Biomarkkeri liikeja tuntoaivokuoren häiriöiden kartoittamiseen Bioanalyytikko (YAMK) Mia Illman tutki aivojen tuntoja liikeaivokuoren eli sensomotoristen alueiden rytmistä toimintaa ja sen soveltuvuutta kyseisten aivoalueiden toimintaa kuvaavaksi biomarkkeriksi. Väitöskirjaan sisältyvien systemaattisten kirjallisuuskatsausten perusteella yhdistetyt motoristen tai fyysisen aktiivisuuden sekä kognitiivisten tai varhaisten tiedollisten taitojen interventiot ovat kaikkein tehokkaimpia kognitiivisten ja varhaisten tiedollisten taitojen kannalta. TM Mira Södermanin väitöstutkimuksen mukaan Italiassa poliitikot käyttävät jalkapallon puhetapoja oman analyysinsä ja tulkintansa välineinä. Maarit Janhusen fysioterapian väitöskirja ”Exergame-Based Rehabilitation in Older Adults Specifically after Total Knee Replacement” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 5.5.2023. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-4794-9 Omaishoitajien kuntoutus lisää elämänlaatua Omaishoito vaikuttaa omaishoitajan jaksamiseen. Mira Söremanin politiikan väitöskirja “’Calcisticamente parlando’: Football language in Matteo Renzi’s political rhetoric” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 21.4.2023. Tutkimuksessa seurattiin puolentoista vuoden ajan 15 henkilöä, jotka kärsivät muutaman viikon kestäneestä toispuoleisesta, välilevytyrän aiheuttamasta iskiasoireesta. Omaishoitajan saama hyvä sosiaalinen tuki kuitenkin suojaa kielteisiltä vaikutuksilta. Tulosten perusteella muokatulla SLR-testillä voidaan tunnistaa potilaat, joilla alaraajaan säteilevä selkäkipuoire johtuu hermoärsytyksestä eikä muista tukija liikuntaelinvaivoista. Marjo-Riitta Anttilan fysioterapian väitöskirja ”Trust-Building and Personalized Life Changes Among Digital Cardiac Rehabilitation Process” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 31.3.2023. Earric Leen liikuntalääketieteen väitöskirja ”Alterations to Cardiovascular Function from Sauna Bathing, and Exercise and Sauna in Populations with Cardiovascular Risk Factors” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 12.5.2023. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-9153-3 Pelillistetty harjoittelu toimii ikääntyneiden kuntoutuksessa TtM Maarit Janhunen tutki pelillistetyn harjoittelun eli liiketunnistukseen perustuvien videopelien käytettävyyttä sekä vaikuttavuutta fyysiseen toimintakykyyn ja kivun kokemiseen ikääntyneiden aikuisten kuntoutusprosesseissa. Janne Pesosen fysiatrian väitöskirja “Extending the straight leg raise test for improved clinical evaluation of sciatica. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9301-6 Uusi testi erottaa iskiasoireet muista alaselkävaivoista LL Janne Pesonen selvitti iskiaspotilaiden hermokudoksen liikkumista suoran jalan nostokokeen eli SLR-testin aikana oireiston eri vaiheissa. Tutkimuksessa vuoden kestänyt sydänkuntoutus toteutettiin kasvokkaisen ja verkkokuntoutuksen yhdistelmänä. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9522-5 Teknologia mahdollistaa yksilöllisen sydänkuntoutuksen TtM Marjo-Riitta Anttila tutki digitaalista sydänkuntoutusprosessia. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9291-0 Vä itö su ut ise t. 8 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 ajassa Sauna tekee hyvää sydämelle ja verenkierrolle liikunnan päälle LitM Earric Lee osoitti väitöskirjassaan, että saunominen voi vaikuttaa myönteisesti sydänja verenkiertoelimistöön. Vaikutus jatkui pitempään, kun saunomista edelsi lyhyt aerobinen liikuntasuoritus. Tulosten mukaan kuntoutuksessa tulee huomioida yksilölliset tavoitteet ja omanlainen kuntoutuspolku sekä teknologiaan liittyvä osaaminen, motivaatio ja sen käytön halukkuus. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9555-3 Liikkuminen tukee päiväkotilasten tiedollisten taitojen kehitystä LitM Pinja Jylänki havaitsi tutkimuksessaan, että päiväkoti-ikäisten lasten kognitiivisia ja varhaisia tiedollisia taitoja on mahdollista tukea motoristen taitojen ja fyysisen aktiivisuuden harjoittelulla. Pelejä mukauttamalla voidaan luoda sopivat liikeharjoitteluominaisuudet tekonivelleikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen. Etenkin johtavien poliitikkojen odotetaan osoittavan perehtyneisyyttä ja kiinnostusta peliin. Vaikutusta tehostaa, jos saunassa käydään liikuntasuorituksen jälkeen. Kaksi viidentoista minuutin saunakertaa, joiden välissä on lyhyt jäähdyttelytauko, alensi verenpainetta ja verisuonten jäykkyysindeksejä. From neuromechanical studies to clinical practice” tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 10.3.2023
Vahva tuki on olemassa sille, että yliopistot ja korkeakoulut voivat edistää merkittävästi koulutuksen, tutkimuksen ja asiantuntijatehtäviensä kautta kestävää kehitystä koko yhteiskunnassa. Vaikka tahti on hiljentynyt, polkupyörä on edelleen aktiivikäytössä. Jos jokin saa säännöllisesti jalkaa liikkeelle esimerkiksi auton käytön sijaan, voitto on sekä henkilökohtainen terveysteko että globaali kestävä ilmastoteko. Opetushenkilöstön pitää olla tietoinen näistä asioista ja niitä on osattava opettaa. . Ympäristöongelmia voidaan ratkaista ihmisten omilla päätöksillä ja oikeaa resurssiviisautta käyttämällä, mikä edistää ihmisen ja luonnon ystävyyssuhdetta. Viisaus arjen pienissä teoissa, puhutaanpa kulutustottumuksista tai liikunnasta, on meidän jokaisen vastuulla. Oleellista lieneekin se, miten tavoitteellinen liikunta ja arjen fyysisen aktiivisuus yhdistetään terveystavoitteiden lisäksi kestävään kehitykseen ja ilmastotavoitteisiin. Eikä sovi unohtaa myöskään sitä, että jos opettajilla ei ole tarvittavaa ymmärrystä ja osaamista, niin se vaikeuttaa näiden näkökulmien integroimista opetukseen. Kuvitus: Antero Airos. Ympäristönäkökulman huomioiminen esimerkiksi vähentämällä jätteen määrää liikuntatapahtumissa ja kilpailuissa ovat askeleita oikeaan suuntaan. Liikuin nuorempana äärimmäisen aktiivisesti pyörällä kesät talvet isommin miettimättä sitä, miten se liittyy kestävään kehitykseen tai ilmastotalkoisiin. Suomen korkeakoulut ovat sitoutuneet edistämään kestävää kehitystä ja vastuullisuutta. Esimerkiksi opetuksessa laajasti käytössä oleva hybridimalli eli etäosallistuminen vähentää matkustamista ja pienentää hiilijalanjälkeä. Lisäksi liikuntaja terveystieteiden opetuksessa keskitytään usein biologisiin ja fysiologisiin näkökulmiin. Oleellista on kysyä, miten edistää tietoisuutta kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutoksesta liikunnan yhteydessä. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 9 polttopisteessä ARTO HAUTALA fysioterapian ja kuntoutuksen apulaisprofessori liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto LTS:n varapuheenjohtaja arto.j.hautala@jyu.fi Arjen pieniä tekoja K estävän kehityksen toimintaperiaatteiden huomioiminen ja huoli ilmaston muuttumisesta koskettavat meistä jokaista. Kestävään kehitykseen ja tielle kohti koko planeetan hyvinvointia päästään monenlaisilla arjen teoilla. Viisaus arjen pienistä teoista on jokaisen vastuulla. Haasteitakin toki riittää. Mutta mitä minä voin asian eteen tehdä. P ohdiskelen itse fysioterapian opintosuunnan pääedustajana, miten voimme vielä paremmin huomioida kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen tavoitteita liikuntaja terveystieteiden opiskelijoiden ja ammattilaisten opetuksessa ja koulutuksessa. Matka jatkuu päivä kerrallaan. Paljonkin. Opiskelijaryhmien jäsenten taustat, koulutustason ja kiinnostuksen kohteet saattavat vaihdella suuresti. Myös jalkaisin liikkuminen tuottaa hyvän mielen ja terveyden edistämisen lisäksi pieniä ilmastotekoja vähentäen liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Ratkaisuja on etsitty ja löydettykin muun muassa hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseen, luontokadon huomioimiseen toiminnassa ja kestävän kehityksen teemojen sisällyttämiseen opetuksessa. On erittäin tärkeää, että tulevat sukupolvet ovat valmistautuneita vastaamaan ympäristöhaasteisiin. Tämä voi vaikeuttaa kestävän kehityksen ja ilmastotavoitteiden integroimisesta opetukseen. Pienistä puroista kasvaa iso virta. Lisäksi on tietysti tärkeää, että oppilaitokset huomioivat ympäristönäkökulmat omassa toiminnassaan ja edistävät kestäviä käytäntöjä myös koko organisaation tasolla. Siksi voi olla vaikeaa löytää kestävän kehityksen ja ilmastotavoitteiden huomioimiseen yhtenäistä lähestymistapaa, jonka avulla viestiä viedään eteenpäin kaikille opiskelijoille. Näin jo tapahtuukin, mutta parannettavaakin on. Niin myös Jyväskylän yliopisto. Ainakin osaratkaisu voi olla se, että ympäristöasiat ja kestävä kehitys integroidaan opetussuunnitelmiin, jolloin opiskelijoita kannustetaan pohtimaan ympäristönäkökulmia omassa opiskelussaan
Hän kehottaa suorittamisen sijaan kuuntelemaan tunteita ja kehoa.. 1 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 ”Anna tunteiden viedä” Näyttelijä Seela Sella kokee saaneensa koulusta hyvän pohjan elämänikäiseen liikuntaan
Tuntia ennen näytöstä ei kannata aterioida. Kuvitellaan, että taiteilijat ovat vähän sinne päin. Kissanhännät! Jos meinaa jaksaa tänne saakka, niin kuin tämä mummu, niin se on monesta asiasta kieltäytymistä. Sella muistuttaa, että näyttelijän ammatti on koko keholla tekemistä. Se heijastuu ihmisille, tulee ulos. Potkukelkkakilpailun hän voitti ja sai palkinnoksi puisen rasian, joka on edelleen tallessa rakkaana muistona. Hänestä 2020-luvun opettajat ovat lujilla erilaisen paperisodan vuoksi, eikä heille jää aina aikaa nähdä oppilaiden vahvuuksia, joita kannattaa tukea. Neljä vuotta myöhemmin hän siirtyi oppikouluun. Iso rooli näyttämöllä vaatii myös palautumisaikaa. Saimme luoda ja toteuttaa liikuntaa, juuri sitä, mitä näyttelijän työ on. Sitä ei siedä kukaan. On mietittävä, milloin ja miten syödä, paljonko unta tarvitaan. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 1 1 TEKSTI JA KUVAT: JOUKO KOKKONEN S eela sella meni kansakouluun lokakuussa 1944 jatkosodan jälkeen. En osunut palloon, mutta juoksin kyllä lujaa. Vuosien mittaan valmistautumisesta esitykseen tulee rutiini. Suoritukseen ei voi lähteä ajatellen, että on huippu, jolta asia hoituu helposti. Nestettä on nautittava sopivasti, mutta ei liikaa, sillä näyttämöltä ei pääse vessaan isossa roolissa tuosta vain. Kysymys huippusuoritukseen valmistautumisesta saa kokeneen näyttelijän mietteliääksi. Ei ollut sitä vaihtoaskel, hyppy, vaihtoaskel, hyppy -opetusta. – Meillä liikunta oli jo puolitanssillista, ilmaisullista. Kissanhännät!. Sella kuului Työväen Urheiluliiton Tampereen Kullervoon ja harrasti yleisurheilua. Näyttelijälle mittari on yleisön palaute, jota on koko ajan aistittava. – Se on sitä oikeaa nöyryyttä, ei nöyristelyä. Sella ottaa esimerkiksi ruokailun. Minulle ei ole jäänyt traumaa siitä, että olin pesäpallossa se, joka valittiin viimeisenä. Ja jos olet maalivahti, niin siinäkin täytyy olla koko ajan valmiina, vertaa Sella. Urheilussa kilpailutulokset ja ennätykset ovat konkreettisia. Teatterissa ja huippu-urheilussa paljon samaa Esiintyvillä ihmisillä ja huippu-urheilijoilla on Sellan mielestä paljon yhteistä. Jo pääsykokeissa testattiin muun muassa rytmiikkaa. – Tykkään olla kavereiden kanssa. Jos näytös alkaa seitsemältä, niin neljältä on hyvä syödä. Pallopelit eivät hänelle sopineet huonon pallosilmän takia, vaikka rytmitaju on hyvä. – Elämä on hyvin kontrolloitua. – Pidän ihmisistä. Koulujen välisissä kilpailuissa Sella juoksi 60 metriä. Vaikka siellä olisi tuhat ihmistä, niin paikalla voi olla yksi ihminen, jolle esitys voi olla erityisen merkityksellinen. Lavalle on lähdettävä nollasta ja heitettävä itsensä likoon. Hän osallistui mielellään harjoituksiin ja kilpailuihin, vaikka mainittavaa menestystä ei tullut. Kuvitellaan, että taiteilijat ovat vähän sinne päin. Teatterikoulussa liikuntaa opetti Elsa Sara. Sella muistuttaa, että taide ja urheilu eroavat huipun määrittelyn suhteen. – Vaikka seisoisi tunnin paikallaan, niin jokainen lihas tekee jotakin. Sella kokee, että hänen kouluvuosinaan opettajilla oli aikaa keskittyä oppilaisiin ja nähdä heidän vahvuutensa. Yhtä lailla tärkeää on ajatus on työn merkityksellisyydestä. Voimistelua opetti Bertta Reiho, joka oli vapaan tanssin Suomeen tuoneen Maggie Gripenbergin oppilas. Nöyristely on samaa kuin mielistely. Ja suurin motiivi on se, että uskon vakaasti tällä työllä olevan merkitystä ihmisille
Talvella keikkamatkat taittuvat useimmiten julkisilla kulkuneuvoilla. Tai jos sinulla on surua, niin voit itkeä. Ajokortin hän sai vuonna 1962. Paljon puhuttua liikuntapommia Sella purkaisi tukemalla lasten ja nuorten liikkumista. Kun sen toiminta loppui, niin varsinainen liikunnanharrastaminen jäi. – Erityisesti yksinäiselle vanhalle ihmiselle on tärkeää, että hän saa kokea kaikki tunteensa ja myös rähistä. Vaikka matka koirapuistoon taittuu autolla, niin emännällekin tulee liikettä. Kun kielteiset tunteet laukeavat, niin ne johtavat usein kyyneliin, nauruun ja halauksiin. Sella tuli haastatteluun omalla autolla. Ylhäältä päin tehtävään valistukseen Sella suhtautuu epäilevästi. Tunteille on oltava tilaa. Miten se vaikuttaa kroppaan. En halua loukata ihmistä, mutta haluan saada hänet tajuamaan, mitä ihmettä varten sää kitiset. Vuosi sitten oli selkäleikkaus. Kuuntele itseäsi Sella sanoo, ettei hän ei ehdi harrastaa liikuntaa. – Haluan korostaa sitä, että pohja annetaan nuorena. Mutta en rupea miettimään näitä. 1 2 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 Seela Sella (s. Sella korostaa myönteisen elämänasenteen merkitystä. – Jos näen siellä kärttyisiä ukkoja tai akkoja, niin sanon niille, että mitä sää siinä murjotat ja pilaat lopun elämääsi tommosella asenteella. Kyllä ikä merkitsee. Liikunta iso mahdollisuus lapselle Liikunta voi Sellan mukaan antaa lapselle mahdollisuuden tehdä asioita leikin ja liikkumisen varjolla, mikä rohkaisee häntä. Penkkiurheiluakaan ei sovi unohtaa. Kaikki luulee, että olen hirveän terve. Sellan päällimmäinen liikuntavinkki lähteekin itsensä kuulemisesta. – Valistus täytyy tehdä salaa. 1936) Valmistui näyttelijäksi vuonna 1959 Suomen Teatterikoulusta Näytellyt muun muassa Turun ja Hämeenlinnan kaupunginteatterissa, Kansallisteatterissa, Intimiteatterissa, Tampereen Työväenteatterissa, Tampereen Komediateatterissa ja Teatteri Jurkassa Lukuisia elokuvaja tv-rooleja Kiertää aktiivisesti esiintymässä eri puolilla Suomea Näyttämötaiteen valtionpalkinto 2009 Alfred Kordelinin säätiön tunnustuspalkinto 2000 Pro Finlandia -mitali 1993 Ikä on numero Nuoruutta ihannoivassa yhteiskunnassamme väitetään usein, että ikä on vain numero. Erityisen tärkeää tämä ujoille lapsille. Ei mikään mene nuorille perille niin, että sanotaan ”sun pitää tehdä näin”. – Se on sitä pientä liikuntaa. Kun saat kroppasi liikkeelle ja tunteet liikkeelle, niin sinussa tapahtuu jotakin. Suuntana ovat olleet muun muassa Kajaani, Kangasniemi ja Kuusamo. Koiran kanssa on kuitenkin mentävä kolmesti päivässä ulos. Jos alan miettiä, niin en uskalla lähteä ulos ollenkaan. Oleellista on päästä tekemään sitä mistä pitää. Taksinkuljettaja neuvoi ottamaan sen pois ennen esiintymispaikkaan saapumista. Hän esiintyy paljon palvelutaloissa ja tarttuu asiaan, jos huomaa jonkun narisevan turhan päiten. – Ei se ihan niin ole. Joku rakastaa vettä, toinen pelkää sitä. Kaikki eivät kuitenkaan voi ottaa koiraa. Hän ajaa edelleen esiintymismatkat kesällä pääosin itse. Lapsia pitäisi Sellan mielestä kuunnella enemmän liikunnassa. Autoilu on kiistatta vähentänyt fyysistä aktiivisuutta. Huomaat, mitä tarkoittaa, kun olet surullinen tai iloinen. Ikäihmisten elinpiiriä kyky liikkua autolla laajentaa kuitenkin merkittävästi. Tilanne saattaa saada toisen kiukustumaan, mutta sekin kuuluu Sellan mukaan elämään. – Anna tunteiden viedä. Kaikille lapsille ja nuorille pitäisi antaa mahdollisuus liikuntaharrastukseen. Sellan mielestä ikääntyminen on tosiasia, joka tapahtuu. Pillereitä on hirveä määrä. Toiset haluavat liikkua ryhmässä, toiset yksinään. ?. Harrastusten pitäisi olla edullisempia. Ikätoveruus antaa mahdollisuuden sanoa asioita suoraan. Sella näkee, että liikunnan avulla voi kasvattaa itsetuntoa ja -luottamusta. Kerran Porissa hänellä oli Tapparan huivi kaulassa. Saat jonkin idean. Joskus vain istumaan, mutta siinäkin tapahtuu jotain. Samalla kertyy myös yllättävän paljon askelia. Joskus tunteet pakottavat juoksemaan tai kävelemään. Raija Riikkala veti aikoinaan Kansallisteatterissa liikuntaryhmää ”Iltaruskon voimailijat”. Se auttaa kokonaisilmaisuun, siihen miten kohtaat ihmisiä. Tampereen likka on vankkumaton Tapparan kannattaja. Kilpailullisuus ei saa olla päällimmäisenä, vaan tekemisen ilo. Liikuntavalistus-sanaa hän pitää kauheana. Jos liikunta on kulkenut mukana koko elämän, niin mitään erityiskiemuroita ei ikääntyessäkään tarvita
Mutta mistä me oikeastaan puhumme, kun kestävästä kehityksestä puhumme – tai vaadimme elämäntapamme muuttamista kestävän kehityksen suuntaan. Jo pelkkä ”kestävyys” on sana, joka näyttää merkitsevän eri puhujille eri asioita. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 1 3 JARI KUPILA K estävä kehitys” on sanapari, joka tulee aikanamme vastaan kaikkialla. Hiihtovalmentajan, siltainsinöörin ja ympäristötutkijan mielikuvat ovat kovin erilaisia. Ihmislaji elää yli resurssiensa monin tavoin – pysähtymättä miettimään miksi oikeastaan niin tekee. Tietysti sanalla onkin monenlaisia merkityksiä. Kuva: Juha Laitalainen. Kestävyys on meille kaikille eräänlainen peruskivi, jotakin mihin nojata ja jonka varaan Kestämätön kehityspolku Kestävä kehitys on tavoite, jota ei koskaan saavuteta, jos keskustelu juuttuu pelkkään ilmastopuheeseen. Päivälämpötilat ovat korkeita viileimpäänkin vuodenaikaan Intian itärannikolla Sundarbansin suistoalueella, joten lentopalloa pelataan illansuussa
Miljardi oli kasassa 1800-luvun alussa. Toki jääkaudet ja meteoriitit ovat saaneet aikaan rajumpiakin muutoksia, mutta eivät ihmisten toimesta. 200 helpompaa vuotta Tämä kaikki toi paljon hyvää. Millä kaikella tavalla aikamme kehittyy kestämättömästi?. Kehitys alkoi ruokkia itseään. Kun loputtoman kehitysuskoiset modernit suurvallat päätyivät vielä tappamaan toisiaan kahdessa maailmansodassa, vei populaation nousu kolmeen miljardiin 1960-luvun alkuun asti. Kestämätön monin tavoin Erittäin nopea väestönkasvu, johon on liittynyt modernisaation tuomien elämää helpottavien kivojen hyödykkeiden valuminen globaalista eliitistä yhä laajempiin kerroksiin ihmiskunnassa, on tuottanut rakennelman, joka on johtanut ihmiskunnan erittäin vaikeiden peruskysymysten äärelle. Kun modernisaatio päästi uudenlaisen ajattelun vauhtiin, alkoivat erilaiset innovaatiot synnyttää uusia innovaatioita ja samalla uudenlaisia tarpeita uusille innovaatioille. Ihminen tarvitsee yksilönä, arjessaan toimivana yhteisönsä jäsenenä ja ihmiskuntana monenlaisia rakenteita, joissa kaikissa kysytään perustaksi ja toiminnan taustavoimaksi kestävyyttä. Sanapari on syntynyt ilmastonmuutoksen oivaltamisen ja sitä seuranneen ilmastokeskustelun yhteydessä. Luonto alistettiin ihmisen valtaan – sitä merkittävämpää vallankumousta ei historiassa ole tehty. Syntyi tarve palveluelinkeinoille, koululaitokselle, tietoliikenteelle, yhä laajemmalle leviävälle tieja ratatieverkostolle, valtamerilaivoille, polttomoottorille, liukuhihnaprosesseille, antibiooteille, jääkaapeille, sisävessoille, sanomalehdille, globaalille yhteistyölle… Paikallaan pysynyt ihmiskunta lähti liikkeelle. Ja samalla olemme näkemättä. Ihmisen oli monin tavoin helpompi elää maapallon pinnalla kuin aiemmin. 1970-luvulla ylittyi 4 miljardia ja sen jälkeen onkin edetty miljardi per vuosikymmen tahtia. Ihminen otti vallan ja vastuun itsestään ja maapallostaan. 1000-luvun alussa maapallolla eli noin 300 miljoonaa ihmistä. Kun ihmiskunta oli koko siihenastisen historiansa elänyt lähinnä maataloudesta, muutti teollinen vallankumous koko ihmispopulaation olemuksen. 1900-luvun alussa, kun modernisaatio oli saatu vauhtiin, oli väkeä jo 2 miljardia. Mutta sitten alkoi tapahtua. Ihmiskunta on pyöreästi pari sataa vuotta elänyt modernisaation aikakautta, joka on muuttanut ihmisen ja sitä ympäröivän luonnon suhdetta dramaattisemmin kuin mikään aikaisempi historian vaihe. Alkoi kaupungistuminen. Tietoon ja tieteelliseen tutkimukseen alettiin satsata aiempaa enemmän. 1 4 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 voimme rakentaa toimintaa ja rakenteita, mutta näemme sellaisten rakenteiden tarpeita kovin eri paikoissa. Tämä tulee haastavasti esiin, kun liitämme ”kestävyyteen” sanan ”kehitys”. Siksi ”kestävä kehitys” vie helposti meidän kaikkien ajatukset teollisuuden, maatalouden ja liikenteen päästöihin, hiilinieluihin, mikro muoviin, raskasmetalleihin, kierrätykseen ja niin edelleen. Toinen tunnistaa toisen, kolmas kolmannen, mutta harva näkee kokonaiskuvan siitä, missä kaikessa ihmisen tulisi yksilönä ja ihmiskunnan kokonaisuutena muistaa rakentaa kestävyyspohjaansa, kun se itselleen hyvinvointia tuottaa. Kun aiempaa maailmaa ohjasi ajatus siitä, että siellä elät elämäsi, mihin olet syntynyt – nyt päästiin eteenpäin. Eikä ajatus silloin harhaan menekään, mutta jos ”kestävä kehitys” määrittyy pelkäksi taisteluksi ekologisen katastrofin uhkakuvaa vastaan, näkökentästä hukkuu jotakin hyvin olennaista. Monta tapaa kestää Monen asian kokonaisuudesta saa paremman otteen, kun kääntää koko asian päälaelleen. Samalla kun arkemme on helpottunut, on keski-ikämme alkanut kasvaa ja syntyvyyskuolleisuus pienentyä. Tietenkään kaikki eivät näin tehneet, mutta se osa ihmiskuntaa, josta dynamiikka syntyi, toimi näin. Vielä tässä vaiheessa modernisaatio oli kuitenkin pitkälti läntisen maailman asia. Ainakin jos etenemistä on se, että ollaan yhä vähemmän luonnonvoimien armoilla ja arkeemme on tullut monia teknologisia apuvälineitä, jotka vapauttavat meidät kaikki keskittymään siihen omaan erityishommaamme mitä maailmassa teemme – sen sijaan että merkittävä osa päivästä menisi veden kantamiseen, puiden pilkkomiseen, lehmien lypsämiseen, petoeläinten hätistelyyn, jätteiden kuskaamiseen tunkiolle, vaatteiden ompeluun ja sen sellaiseen. 500 miljoonan raja ylittyi keskiajan loppuvaiheissa 1500-luvun taitteessa. Ihmiskunta teki vallankumouksen, jossa se alkoi repiä itseään irti luonnonvoimien konkreettisesta ja kirkon henkisestä otteesta. Vuorokauden ja vuodenaikojen rytmissä itseään toistaneen ja samalla paikalla pysyneen kiertävän elämänmenon tilalle alkoi syntyä lineaarinen meininki, jossa ihminen alkoi edetä lähtökohdistaan kohti jotakin ihan uutta. Lääketieteen kehitys yhdessä arkisen elämän helpottumisen kanssa on pitänyt syntyvän ihmisen aiempaa todennäköisemmin hengissä kriittisten lapsuusvuosien ajan – ja auttanut myös elämän loppupään haastavuutta niin paljon, että maapallon väkiluku alkoi äkkiä jyrkästi kasvaa. Modernisaation ytimessä oli teollinen vallankumous, joka mullisti tavat tuottaa teollisuushyödykkeitä, mutta siihen liittyi laajempikin murros. Vaikka kehityksen hedelmät eivät jakautuneet tasan, eivät globaalisti eivätkä yhteiskuntien sisällä, silti kokonaisuuden tasolla ihmiskunnan elämä on ollut viimeisen 200 vuotta jatkuvaa etenemistä. Ei kierretty ympyrää, edettiin aikajanalla. Millä kaikella tavalla aikamme kehittyy kestämättömästi. Osan näistä kestävyystarpeista tunnistamme, osan emme. Myös ”kestävä kehitys” hahmottuu paljaammin, kun pohtii kestävyyden sijasta kestämättömyyttä
Modernisaation idea siitä, että elämässä pitää koko ajan edetä, tavoitella jotakin parempaa kuin olemme nyt, tulla joksikin muuksi, on tehnyt meistä tyytymättömiä. Jokin vie meiltä enemmän kuin antaa. Vihreä siirtymä on tärkeä ja tarpeellinen, mutta sittenkin vain yksi käytännön yksityiskohta, jonka insinöörit tulevat hoitamaan, kun paine tarpeeksi kovaksi kasvaa. Toki on niin, että 1700-luvun ihminen ei oikein ymmärtäisi mistä me oikein ruikutamme, kun meillä on niin helppoa ja kivaa, mutta nyt eletäänkin tässä ajassa. Se varsinainen siirtymä, jota modernisaation myötä itsensä eri tavoin hapoille juossut ihmiskunta kaipaa, liittyy ihmiseen itseensä ja peruskysymyksiin siitä, mitä varten me tällä maapallolla oikeastaan olemme ja mikä saa elämän tuntumaan elämisen arvoiselta. Vihreä siirtymä on vain alku Pohjimmiltaan kestävä kehitys on hyvinvointikysymys, yksilön ja yhteisön tasolla. Ilmastonmuutos on ongelman yksi seuraus, ei syy. Kun olemme päätyneet ikään kuin lainaamaan tulevaisuuden resurssejamme, olemme päätyneet elämään, jossa velkaannumme monin tavoin, on pankkivelkaa ja univelkaa. Muuten ei hyvä seuraa. Lenkille ja kuntosalillekin mennään yhä useammin pohjimmiltaan siksi, että jaksaisimme arkeamme, ei siksi, että voisimme hyvin. Emme voi hyvin. Kuten sanottu, aikamme on täynnä muodikkaita ilmaisuja, joita pudottelemme puheeseen silloin, kun olemme olevinamme ajassa kiinni ja keskustelun ytimissä. Kun ihminen on koko ajan liikkeessä, missä se oikeastaan on. Kestämätön kehitys ei voi loputtomiin jatkua. Kiehtovalla tavalla nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa. Sama koskee ylivelkaantumista ja sitä, että ihmislajin psyyke ei näytä enää kestävän sitä kuormitusta, mitä arki sille yhä enemmän tuottaa. Tässä ei kuitenkaan pidä pysähtyä tuijottamaan vain valtiontaloutta, vaan nähdä se kokonaisuus, että koko keskinäisriippuvainen maailmamme perustuu talousjärjestelyyn, jossa kaikki ovat velkaantuneet eikä globaalin velkasumman vastineeksi ole enää aikoihin ollut olemassa vastaavan arvoista kiinteää omaisuutta. Hyvinvointikysymysten kohdalla taas ytimessä on kysymys siitä, mikä saa itse kunkin meistä voimaan hyvin ja sen seurauksena on kysymys siitä, mitä me oikeasti tarvitsemme – yksilöinä ja yhteisöinä. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että elämäntapamme on monen muunkin kuin luonnonvarojen suhteen rakentunut siten, että kulutamme resurssejamme enemmän kuin meillä on. Kestämätön elämäntapamme ei ole pohjimmiltaan ongelma siksi, että ilmasto muuttuu sietämättömäksi. Tässä tullaankin koko kestävyysja kestämättömyysasian ytimeen, jota harvoin näkee keskustelussa. Olemme niin monenlaisten ristivetoisten henkisten kuormitusten kohteena koko ajan, että ihmislaji on alkanut oireilla. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 1 5 Ilmastonmuutos on tosiasia, jota yhä harvempi jaksaa enää edes periaatteellisista syistä kiistää. Ei ihme, että koko ajan stressaa ja on niin hektistä. Sama näkyy yksilöiden tasoilla. Elämme elämää, jossa tämän päivän leipää ja asumista maksetaan sillä velalla, joka ”maksetaan joskus”. Modernisaation jälkeen olemme juosseet loputonta juoksua aikajanalla paikkaan, jota ei oikeasti olekaan. Pitäisi vain pysähtyä miettimän hyvinvoinnin peruskysymystä – mitä oikeasti tarvitsemme voidaksemme hyvin. ”Kestävä kehitys” on yksi sellainen sanapari, mutta tämä ”hyvinvointi” on toinen vastaava. Kestävän kehityksen tavoittelun ytimessä on peruskysymys siitä, miten ja mihin ihmislaji tästä olemassaolon ideasta siirtyy – vai siirtyy mihinkään. Kestämätön kehitys on sitä, että ihminen itse ei enää kestä elämäänsä – ja sitä kautta kysymys kääntyy hyvinvointikysymykseksi. Modernisaatiota ennen ihminen oli paikallaan, kiersi vuodenaikojen rytmittämää kehää. Ilmastokriisille – ja siihen liittyville kaikille muillekin maapallon ekologista tasapainoa horjuttaville kehityskuluille on tehtävä jotakin. Yhä yleistyvä tunne on se, että mikään ei riitä. Aikamme perustuu kestämättömille rakenteille monin tavoin muutenkin. Oikeastaan ihmislaji ei kaipaa nyt sen kummempaa siirtymää mihinkään, ei mitään uutta. Keskustelu valtion velkaantumisesta ja julkisen vallan rahoituskriisistä on oire kestämättömästä kehityksestä, joka on päässyt laukkaamaan liian pitkälle. Tässä kohdin olisi kuitenkin tärkeä hahmottaa se, että puhe kestävästä kehityksestä ei saisi unohtua pelkkään ilmastohuoleen ja ekologiaan. Elämme elämää, jota emme kestä. Se taas on kysymys, joka ei pohjimmiltaan ratkea sillä, että opettelemme ylläpitämään nykyistä elämäntapaamme astetta vihreämmällä teknologialla ja tuotantokoneistolle. ?. Ostamme jäsenyyden hyvinvointia myyvälle kuntosalille, mutta pohjimmiltaan vain sietääksemme pahoinvointia, emme muuttaaksemme vointiamme hyväksi. Siihen samaan ”sitten joskus” paikkaan mihin laitamme omasta hyvinvoinnistamme huolehtimisen. Kaikki huomio menee siihen, että koitamme keskittyä edistämään jaksamista, yhä sietämättömän elämän sietokykyä, vauhdin ylläpitämistä. Sitten joskus Tuo ”koko ajan stressaa” onkin sitten ihan oma kokonaisuutensa tässä kestämättömässä elämäntavassamme. Se on vain alkusiirto kohti todellisen siirtymän tarvetta. Suurin osa yrityselämäämme pyörii samalla idealla. Se varsinainen ongelma on siinä, että olemme ihmiskuntana oppineet käyttämään modernisaation meille tuottamaa elinvoimaa siten, että emme voi enää hyvin. On erilaista sosiaalista velkaa, kun unohdumme puurtamaan arkikiireissämme ja pukkaamme ihmissuhteiden hoitamisen osastolle ”sitten joskus”. Kun koko ajan pitää edetä elämän lineaarisella janalla, emme voi pysähtyä missään. Edelleenkin puhumme hämmentävän vähän siitä, miten monin tavoin ajassamme voidaan pahoin
Heinäkuussa 1982 LTS järjesti urheilun ETYK-kokoukseksi sanotun Sport and International Understanding -konferenssin Finlandia-talolla. Liikuntatieteen päivät tulivat LTS:n ohjelmaan huhtikuussa 1981. Ensimmäiset erityisliikunnan neuvottelupäivät toteutuivat vuonna 1986 Hyvinkäällä. 1 6 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 JOUKO KOKKONEN Liikuntatieteellinen Seura näkyi 1980-luvulla yhä vahvemmin kongressija seminaarijärjestäjänä. Kirjurina toimineella Jupilla uhkasivat mennä Aamulehden mukaan paperit sekaisin muutosja täydennysehdotusten tulvassa. Vuosikertomuksen mukaan tapahtuma keräsi 198 osallistujaa. Liikuntalaki oli saatu, urheilu keskusjärjestöt elivät sovussa veikkausrahoilla ja liikuntatieteellinen tutkimus oli päässyt vauhtiin. Vaikka liennytys oli kansainvälisessä politiikassa joutunut ahtaalle Neuvostoliiton hyökättyä Afganistaniin vuoden 1979 lopussa, niin urheilusuhteita tarkasteltiin mahdollisen yhteistyön hengessä. Etenkin Suomessa konferenssi saavutti paljon julkisuutta. Vuosittain järjestetty tapahtuma kasvoi pian yhdeksi LTS:n päätapahtumaksi. Tiedonvälitystä monin tavoin Julkaisutoiminta laajeni projektien seurauksena ja 1980-luvulla ilmestyi yli 40 LTS:n kustantamaa julkaisua. LTS perusti vuonna 1988 informaatikon toimen tehostamaan tietopalvelua. Pääsihteeri Joel Jupin laatima julkilausumaehdotus joutui yleiskeskustelussa tiukkaan tarkasteluun. Liikuntakulttuurin lajikirjo kaksinkertaistui 1980-luvun kuluessa. Jyväskylän yliopistolla yksipäiväisenä järjestetty tapahtuma oli pienimuotoinen tutkijatapaaminen. Vuonna 1986 teemana oli Nainen ja liikunta, jonka alustukset Liikkuva nainen – tieteen näkemyksiä naisten liikuntaharrastuksista -teoksena. Itäblokin ja länsimaiden kannat saivat tasapuolisesti tilaa. Liikunnasta alkoi tulla kulutushyödyke. Kansan talous kasvoi ja Suomen sanottiin olevan Pohjolan Japani. Liikuntahistoriahanke tuotti liki kymmenen julkaisua ja huipentui vuonna 1992 Suomi uskoi urheiluun -yleisesitykseen liikuntakulttuurista. Taloushankkeessa LTS kartoitti liikunnan ja urheilun rahavirtoja. LTS 90 osa 3 L iikuntakulttuurin tila oli 1980-luvulla monessa mielessä seesteinen. Kokoukseen osallistui 280 liikunnan ja urheilun asiantuntijaa 27 maasta. Kuvat: LTS:n arkisto. Urheilumuseon asettama raati valitsi Erityisliikunta -teoksen vuoden urheilukirjaksi 1984. Uusia työUrheilun Etyk järjestettiin heinäkuussa 1982. Vanhaan nimeen seura palasi 1990-luvulla. LTS:n seminaaritoiminnassa 1980-luku oli vilkkain vuosikymmen. Välineitä ja palveluita tuli maksukykyisille tarjolle yhä enemmän. Tapahtumia oli riittänyt 1960-luvun lopulta lähtien, mutta seuran lähestyessä 50-vuotisjuhliaan tahti vain kiihtyi. Liikunta ja tiede -lehti julkaisi vuosittain liikunnan koulutuskalenterin, johon oli koottu myös muiden toimijoiden tilaisuudet. Tiedonvälitys toistui tiheään LTS:n asiakirjoissa. Vuonna 1988 Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät loiventuivat Liikuntakulttuurin päiviksi. Kalenteri palveli ennen internet-aikaa hyvin liikuntaväkeä. ”Päivillä esiteltiin ajankohtaista liikuntatiedeja tasa-arvopolitiikkaa, naisnäkökulmaa liikuntaan lääketieteellistä näkökulmaa naisten ja tyttöjen liikuntaan, liikunnan merkitystä naisten elämässä sekä naisliikunnan merkitystä liikuntakulttuurille.” LTS järjesti 1980-luvulla muun muassa Joutsassa viisi lapsiurheiluseminaaria, kuntoliikuntaseminaarin Seinäjoella ja lukuisia erityisliikunnan tapahtumia. Liikunnan tulevaisuutta seura hahmotteli etsimällä liikuntakulttuurin vaihtoehtoisia kehityskulkuja 2020-luvulle. Liikuntapoliittisilla neuvottelupäivillä 1983 keskustelu leiskui kiivaana. Radio, televisio ja yli sata lehteä kertoivat sen teemoista. Hankkeen pohjalta ponnisti toimintaan myös Suomen urheiluhistoriallinen seura. Kohteina olivat muun muassa liikuntakulttuuri menneisyys, talous ja tulevaisuus. Erityisliikuntaa LTS edisti muutenkin entistä pontevammin. Toisaalta yhteiskunta muuttui vauhdilla
Vuonna 1983 jäseniä oli jo 1 076. LTS vastasi vuosina 1979–1996 yhteispohjoismaisen Scandinavian Journal of Sport Sciences -lehden toimittamisesta. Uusiakin avauksia tuli laman keskellä. Juuri valmistuneella Tampere-talolla 1980-luvun kasinovuosien jälkilämmössä järjestettyyn tapahtumaan tuli 500 osanottajaa 54 maasta. Hienon kongressivuoden jälkeen myös LTS joutui laskeutumaan lamavuosien arkeen. Lehti oli suomalaisen liikuntakulttuurin kansainvälinen käyntikortti, joka esitteli aiheitaan myönteisessä hengessä. Vuonna 1990 LTS alkoi julkaista opetusministeriön aloitteesta ja rahoittamana Motion – Sport of Finland -lehteä, joka ilmestyi kahden vuosittaisen numeron tiheydellä vuoteen 2011. Vuonna 1991 ilmestyi Liikuntatieto napin alle -julkaisu, joka opasti mm. käyttämään luovuutta sekä multija hypermediaa. Seura onnistui vakuuttamaan arvion tekijät siitä, että sen tekemä tiedonvälitysja vaikuttamistyö on toisenlaista kuin Urheilumuseon. Henkilöstöä oli karsittava ja toiminta sopeutettava, kun rahaa oli käytössä vähemmän. Hyvä tapahtuma tarvitsee osaavia tekijöitä. Kaavailut eivät kuitenkaan toteutuneet. Monistesarjan korvannut Impulssi oli edeltäjäänsä näyttävämpi ja räväkämpi. Jäsenmäärä oli 1980-luvun alussa hiukan yli 700, minkä jälkeen alkoivat nopean kasvun vuodet. LTS:n väkeä Sport and International Understanding -konferenssissa. Impulssi-sarja alkoi ilmestyä vuonna 1994. Kuva: LTS:n arkisto kalujakin tuli vuoden 1985 vuosikertomuksen mukaan käyttöön: ”Merkittävänä askeleen kohti tulevaisuuden informaatioyhteiskuntaa voidaan pitää myös sitä, että seura sai loppuvuodesta toimistoonsa ensimmäisen pienoistietokoneen, jonka käyttömahdollisuudet näyttävät muodostuvan varsin moninaisiksi.” Vuonna 1988 valmistui yhteistyössä Delta-videon kanssa tuotettu 16-minuuttinen Kevyesti keski-iässä -video. Jäsenmäärä pysytteli tämän jälkeen keskimäärin tuhannen yläpuolella. Seuran henkilöstö kasvoi ja vuosikymmenen lopussa oli tusina täynnä. Opetusministeriön toteuttaman liikunnan tiedonvälitysyksiköiden arvioinnin alkutuumailuissa oli 1990-luvulla esillä Urheilumuseon ja erityisesti Urheilukirjaston ja -arkiston yhdistäminen LTS:n kanssa Liikunnan tietokeskukseksi. Suomalaiset huippu-urheilijat olivat usein esillä Motionissa. Talouskurimus vaikutti väistämättä LTS:n toimintaan. . Vuonna 1994 toimisto siirtyi eteläkaarteeseen. Lamastakin selvittiin Kesällä 1990 LTS järjesti Tampereella Kuntoliikuntatutkimuksen maailmankongressin, joka oli tapahtumana suurempi kuin ”urheilun Etyk”. Julkaisun nimeksi vaihtui 1990-luvun alussa Scandinavian Journal of Medicine and Sport Sciences. Sen tavoitteena oli saa. LTS muutti vuonna 1986 Annankadulta Olympiastadionin torniportaaseen. Pienilevikkinen lehti oli tärkeä julkaisukanava pohjoismaisille tutkijoille. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 1 7 da passiiviset ihmiset pohtimaan omaa suhdettaan liikuntaan. Liikunnan ja mielenterveyden yhteyksistä valmistui Markku Ojasen tutkimus. Neuvostoliiton romahdus synnytti lähialueprojektin, joka suuntautui Venäjän Karjalaan ja Viroon. Teijo Pyykkösen toimittamassa sarjassa ilmestyi yhteensä 30 julkaisua vuosina 1994–2019
Tämä ilmeni 2000-luvulle siirryttäessä kuntayhteistyönä ja johti monissa tapauksissa kuntaliitoksiin. Yhteiselin voi tuottaa palvelut itse tai sopimuksellisesti järjestötai yrityssektorin kanssa. Käytännössä liudentuminen on tarkoittanut tiivistyvää kuntarajat ylittävää vuorovaikutusta ja kuntien kasvavaa riippuvuutta toisistaan. Toteutusmalleja on monia, mutta yhteistä on se, että järjestelyillä on haluttu varmistaa julkisen palvelutehtävän kontrollin jääminen kokonaan kunnille tai niiden valitsemille edustajille. Vaasan ja Mustasaaren yhdessä toteuttava halli on harvoja esimerkkejä toteutuneesta ylikunnallisesta liikuntapaikkahankkeesta. Varsin tyypillisiä ovat kun tien yhdessä omistamat yhtiöt ja yhteiset hallinnolliset järjestelyt. 2013, 37). Botniahalli ympäristöineen. (Jäntti ym. Yksi keino vastata näihin haasteisiin on ylikunnallinen yhteistyö. Ylikunnallisuus on näyttäytynyt kuntarajojen liudentumisena sekä kuntaja palvelurakenteen uudelleenskaalaamisena (Haveri ym. Sen sijaan varsinainen kuntien välinen suora sopimuksellisuus on ollut harvinaista. ARI KARIMÄKI, LitT johtava asiantuntija North Sport Consulting oy ari.karimaki@nsconsulting.fi ILARI LESKELÄ, LitM asiantuntija North Sport Consulting oy JAN NORRA, LitM johtava asiantuntija, toimitusjohtaja North Sport Consulting oy K unnat kehittävät ja sopeuttavat palvelutuotantoaan asukkaidensa jatkuvasti kasvavien tarpeiden sekä markkinoiden aiheuttamien paineiden mukaisesti. Yhteistyön mahdollisuudet tunnistetaan kunnissa, mutta ajan ja hyvien esimerkkien puute sekä kuntien erilaisuus koetaan esteiksi. Kuva: Vaasanseudun Areenat kuntayhtymä. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 Ylikunnallinen yhteistyö vielä vähäistä liikuntapalveluissa Kuntien liikuntapalvelut tekevät ylikunnallista yhteistyötä varsin vähän, pienimuotoisesti ja enimmäkseen epävirallisesti. Valtionhallinnon alapuolella on ollut ennen hyvinvointialueuudistusta yksi itsehallinnollinen taso, jolla on ollut erittäin laaja palvelutuotantotehtävä. (Hulst & Montfort 2007, 6-7; Bel & Warner 2015, 54) Suomen paikallisten palvelujen tuottamisen malli on erilainen kuin monessa muussa Euroopan maassa. 2018, 250) Laajempien hartioiden etsiminen palvelutuotannon tueksi käynnistyi 1990-luvulla
Nämä yhteistyön muodot ovat yleensä organisoituneet kuntayhtymiksi (entiset kuntainliitot), kuntien yhteisesti omistamiksi osakeyhtiöiksi, liikelaitoksiksi tai isäntäkuntamalleiksi. Kuntien yhteistyö tunnetaan nimellä Kaakon kaksikko. Hyvinä keinoina pidettiin myös toimivista yhteistyömalleista ja palveluratkaisuista viestimistä, aiheeseen liittyviä koulutustilaisuuksia sekä ulkopuolisten tahojen toteuttamia paikallisia ke hittämisprosesseja. Myös Valtion liikuntaneuvosto on ohjeistanut kuntia tarkastelemaan liikuntapaikkarakentamista ja liikuntapalveluja laajemmissa kokonaisuuksissa ja kuntarajat ylittäen (Valtion liikuntaneuvosto 2014, 60). Jonkin verran yhteistyötä tehdään urheiluakatemiatoiminnassa (isot kaupungit), osaamisen kehittämisessä sekä liikuntaneuvonnassa. Yleisintä virallinen sopimuksellinen yhteistyö on koululaisten uimaopetuksessa, jota toteutetaan yhdessä noin kolmasosassa kuntia. Yhteistyöhön hakeutuvat pienet kunnat, joissa ei ole omaa uimahallia. Ylikunnallista yhteistyötä ei ole käsitteenä tarkkarajaisesti määritelty, vaan sillä tarkoitetaan selvityksessä väljästi kaikkea kuntarajat ylittävää kuntien yhteistyötä, joka on liittynyt liikuntapalveluiden tuottamiseen tai kehittämiseen. Selvitys on kaksiosainen. Pääaineisto koostuu kuntien liikuntatoimen vastuuviranhaltijoille suunnatusta valtakunnallisesta kyselystä. Kuntakyselyn avovastausten perusteella liikunnan vastuuviranhaltijat näkivät erityisesti liikuntaolosuhteiden luomisen hedelmällisenä yhteistyökohteena. Näyttää siltä, että esimerkkien lisäksi tarvitaan ulkopuolista vauhditusapua. Yli 60 prosenttia kunnista ilmoitti olevansa tyytyväisiä tekemäänsä ylikunnalliseen yhteistyöhön. Toisaalta yli 80 prosenttia vastasi, että yhteistyötä tulisi tulevaisuudessa lisätä. Osaamisen kehittäminen tarkoitti useimmissa kunnissa jonkinasteista alueellista liikuntajohdon verkostoitumista, jossa pääasiallisena pontimena oli juuri osaamisen ja tiedon jakaminen. Hanke on saanut rahoitusta OKM:n tutkimusja kehittämismäärärahoista. Toiseksi yleisimmin viralliseksi luokiteltavaa yhteistyötä tehdään liikuntaja ulkoilureittien ylläpidossa ja kehittämisessä. Liikunnan palvelut järjestetään mallissa kunnallisesti sovitulla työnjaolla. Vastauksia saatiin 164:stä kunnasta (53 % Manner-Suomen kunnista). Ero voi johtua siitä, että nykytilanteeseen oltiin varsin tyytyväisiä ottaen huomioon rajoittavat tekijät, erityisesti ajanpuute. Uimaopetus ja ulkoilureitit tuovat yhteen Ylikunnallinen yhteistyö liikuntapalveluissa on pääasiassa pienimuotoista ja epävirallista. Lisäksi tarkasteltiin tapaustutkimuksen menetelmin kahta ylikunnallista liikuntahallihanketta: Vaasaan vuonna 1997 valmistunutta Botniahallia sekä Keravan ja Sipoon monitoimihallihanketta, jonka toteuttamiseksi on vuonna 2022 perustettu kuntien yhteinen halliyhtiö. Lähes 80 prosenttia vastaajista näki liikunnan viranhaltijoiden ajanpuutteen keskeiseksi yhteistyön jarruksi. Noin puolet vastaajista mainitsi merkittäväksi esteiksi erilaiset toimintakulttuurit ja ohjausjärjestelmät, hyvien esimerkkien puuttumisen, kuntien erilaisuuden ja kokoeron sekä syvemmästä yhteistyöstä mahdollisesti aiheutuvien päällekkäisten rakenteiden ongelmat. Peräti 94 prosenttia vastaajista piti tätä erittäin hyvänä tai melko hyvänä edistämiskeinona. Selvityksen toteutus North Sport Consulting oy:n tekemässä selvityshankkeessa (Leskelä ym., 2023) on tarkasteltu ylikunnallista yhteistyötä kuntien liikuntapalveluissa. Yhteistyö liittyy ennen kaikkea reitistöihin, jotka kulkevat kuntarajojen yli ja edellyttävät ylläpidon sekä kehittämisen yhteistä koordinointia. Reittiyhteistyön on virallistanut noin 30 prosenttia vastanneista kunnista ja kun huomioidaan myös epävirallisempi yhteistyö – yli 70 prosenttia kunnista. Kuntien liikuntapalveluissa yhteistyö ja sen konkreettiset esimerkit ovat olleet vähäisiä. Tässä mallissa Virolahti vastaa sivistyspalveluista, jotka sisältävät myös liikuntapalvelut. Yli viidesosa kunnista ilmoitti tekevänsä näihin liittyvää virallista yhteistyötä. Varsin pitkällä yhteisen palvelutuotannon integroimisessa ovat Miehikkälä ja Virolahti, jotka ovat vuodesta 2007 alkaen järjestäneet palveluja vastuukuntamallilla. Ylikunnallisen yhteistyön mahdollisuudet tunnistetaan, mutta ajan ja hyvien esimerkkien puute sekä kuntien erilaisuus koettiin ongelmaksi. Selvityksen tarkoituksena on luoda tilannekuva yhteistyöstä, jota tehdään sekä virallisesti sopimusperustaisesti että epävirallisemmin ilman sopimuskäytäntöjä. Esimerkkejä isomman mittakaavan ylikunnallisesta yhteistyöstä kuntien liikuntapalveluissa on erittäin vähän, vaikka valtio on liikuntapoliittisissa linjauksissaan nostanut esiin kuntien välisen yhteistyön yhtenä keinona vastata kuntalaisten kasvaviin liikuntapalvelujen tarpeisiin. Sen sijaan tulevaisuuden suhteen oltiin avoimia ja jopa valmiita nykyistä suurempiin panostuksiin ylikunnallisessa yhteistyössä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla (13 kpl) sekä hankkeiden päätöksentekoasiakirjoista. Parhaaksi keinoksi vastaajat nimesivät valtion taloudelliset kannustimet, kuten korotetun valtionavustuksen. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 1 9 Itsenäisten kuntien ylikunnallisia ratkaisuja on luotu muun muassa vesihuollon, pelastustoimen ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi sekä maakuntien ja alueiden strategiseen ja alueelliseen työhön. Liikuntalakiin on kirjattu kuntien tehtäväksi luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle eri toimialojen yhteistyönä sekä kehittämällä paikallista, kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä (Liikuntalaki 390/2015, 5§). Ylikunnallinen yhteistyö liikuntapalveluissa on pienimuotoista.
Teemahaastattelujen ja päätöksentekoaineiston perusteella ylikunnalliseen isoon olosuhdehankkeeseen näyttää liittyvän enemmän vaikeusasteita kuin kunnan itse toteuttamaan hankkeeseen. Kumpikin hanke lisäsi muutakin yhteistyötä alueella ja kuntien välillä sekä viranhaltijatasolla että seurojen välillä. Onnistuneiden hankkeiden laajempia taustatekijöitä ovat sijainti, kuntatyyppi sekä väestömuutokset. s. Kuntaliitto. & Montfort, A. 2013. Kuntajohtajat muutoksen tulkkeina – tarinoita kuntajohtamisesta. Naapurikuntaan sijoittuvan hankkeen puolustaminen on iso periaatteellinen päätös, mikä vaatii erityisen tarkkaa ja huolellista perustelua. 93, No.1, s. 52–67. Kuntien sijainti, kasvu ja sen myötä kasvavat tarpeet näyttävät olevan keskeisiä virallista ylikunnallista hankeyhteistyötä vauhdittavia tekijöitä. Netherlands. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:4.. Institutional participation as a question of legitimacy in structural reforms. 2, s. 2015. & Haveri, A. Jäntti, A., Airaksinen, J. Ylikunnallisessa hankkeessa on varsin hankalaa päättää liikuntapaikan sijainnista. Toisaalta sekä Botniahallin että Keravan ja Sipoon hankkeessa ylikunnalliseen yhteistyöhön on oltu tyytyväisiä: hyödyt ovat selvästi suurempia kuin haitat. Springer. Acta 250. Ylikunnallinen hanke tarvitsee toteutuakseen perinpohjaisen kahden kunnan yhteisen tarpeen määrittämisen avoimesti. Public Administration, Vol. 10.4.2015/390. Helsinki. Haveri, A., Airaksinen, J. 1–21. Yli neljännesvuosisadan käytössä olleen Botniahallin osalta saaduiksi hyödyiksi arvioitiin myös säästöt liikuntapaikan käyttötaloudessa, ei pelkästään rakentamisinvestoinneissa. Leskelä, I., Norra, J. Ilman ylikunnallisuutta hankkeet olisivat jääneet toteutumatta – ainakin nykyisessä laajuudessa ja laatutasossa. & Montfort, A. Tutkimustietoa tarvitaan muun muassa ylikunnallisen hankkeen organisoitumisesta, hallinnollisista järjestelyistä sekä ylikunnallisen hankkeen taloudellisista perusteista. Liikuntapaikkarakentamisen suunta. Millaiset ovat taantuvien kuntien resurssit ja mahdollisuudet merkittävään yhteistyöhön. Lex Localis – Journal of Local Self-Government, Vol. (2023). Kerava ja Sipoo sijaitsevat pienten etäisyyksien Uudellamaalla ja ovat molemmat kasvavia kuntia. Kohti ylikunnallista ajattelua Näyttää siltä, että kuntien liikuntapalveluissa löytyy tahtoa ja valmiuksiakin hyödyntää ylikunnallista yhteistyötä aiempaa laajemmin. 2018. & Paananen, H. Teoksessa Hulst, R. Kunnissa on selvästi helpompaa sijoittaa verorahoja hankkeeseen, joka sijaitsee oman kunnan rajojen sisäpuolella. LÄHTEET Bel, G. Inter-municipal cooperation: a widespread phenomenon. 249–269. 2007. 2 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 Liikuntapaikkoja voi rakentaa yhdessä Liikuntapaikkarakentamisessa ylikunnallisen yhteistyön esimerkkejä ovat Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan yhdessä toteuttama Botniahalli sekä Keravan kaupungin ja Sipoon kunnan työn alla oleva monitoimihallihanke. Liikunnan alueelliseen kehittämiseen vaikuttavat maakuntarajat voivat myös osaltaan hidastaa ylikunnallisen liikuntayhteistyön syntymistä joissakin tapauksissa. Mikäli yhteiselle keskustelulle ei ole alustaa, ei hanke etene samaan tahtiin. Valtion liikuntaneuvosto 2014. North Sport Consulting julkaisu 1/2023. Liikuntalaki 2015. Erityisen hankalaa näyttää olevan kahden kunnan yhteisen liikunnan olosuhdeinvestoinnin käynnistäminen. Tulevien tutkailujen kohteena voisikin olla se, miten pitkien välimatkojen harvaan asutut alueet ja väestöään menettävät kunnat voisivat hyödyntää ylikunnallista yhteistyötä. Ylikunnallinen näkökulma tulisi sisällyttää erilaisiin valtakunnallisiin ja alueellisiin liikunnan avustusjärjestelmiin, koulutuksiin sekä valtion informaatio-ohjauksen teemavalikkoon. Molempien kuntien tulee olla jatkuvasti ajan tasalla valmistelusta ja hanketta edistävistä toimista. Säästöjä on kertynyt mm. Tällaisia ovat muun muassa ylikunnallisen yhteistyön kirjaaminen erilaisiin strategioihin ja palveluverkkoselvityksiin. Ylikunnallinen yhteistyö kuntien liikuntapalveluissa. . Tämä ei yksin riitä, vaan esimerkiksi hankesuunnitteluprosesseissa tulisi alusta lähtien ottaa huomioon myös naapurikunnan tarpeet. & Warner, M. Asioiden valmistelu kahden kunnan päätöksentekoprosesseja silmällä pitäen kysyy ylimääräistä aikaa erityisesti hankkeen alkuvaiheissa. 16, No. Myös Vaasa ja Mustasaari ovat kasvavia kuntia, Vaasa tyypillisenä keskuskaupunkina ja Mustasaari sen ympärillä taajaan asuttuna kuntana. (toim.) Inter-municipal cooperation in Europe. Inter-municipal cooperation and costs: Expectations and evidence. yhteisiä kunnossapitoresursseja luomalla. Valtakunnallinen selvitys nykytilanteesta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Jotta asiassa edetään, tarvitaan kuitenkin monia erilaisia toimenpiteitä. Aihepiiriä pitäisi myös tutkia enemmän. & Karimäki, A. Hulst, R. Myös seuraratkaisut sekä liikuntayritysten toiminnan laajentaminen ylikunnalliseksi voisivat viedä asiaa eteenpäin
Paraurheilulajeja on 2020-luvulla useita kymmeniä. Paraurheilijan polku alkaa monilla vasta aikuisena. Vammaisurheilun yksi erityispiirteistä on se, että polulle voi tulla paitsi lapsuusja nuoruusvuosien harrastamisen kautta myös aikuisiällä tapahtuneen vammautumisen jälkeen. Toiminnassa on mukana 12 urheilijaa, Kuva: Antero Aaltonen. Paralympiakomitean tarjoamat tukitoimet pyritään rakentamaan vammaisurheilijan polun vaiheita myötäillen (Paralympiakomitea 2023a). kattojärjestönä. Ensimmäiset paralympialaiset järjestettiin vuonna 1960 Roomassa, jonne tuli 400 urheilijaa 23 maasta. Paralympialaisissa kilpaillaan kuudessa talvilajissa ja 22 kesälajissa (IPC 2022). (IPC 2022) Suomessa paraurheilua vei osaltaan eteenpäin sotainvalidien urheilutoiminta. 2018). Kansainvälisiksi kilpailut muuttuivat vuonna 1952, kun mukaan tuli osallistujia Alankomaista. Paraurheilijalla on paraurheiluun ja kyseiseen lajiin soveltuva vamma ja hänet on luokiteltu lajin ja soveltuvan vamman mukaan (Saarinen ym. Turun seudun urheiluakatemia on käynnistänyt syksyllä 2021 Paraurheilun valmennuskeskuksen. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 2 1 K ansainvälisen paraurheilun juuret ulottuvat vuonna 1948 Stoke Mandevillessä pyörätuolia käyttäneille sotaveteraaneille järjestettyihin kilpailuihin. Paralympiakomitea on ollut mukana muodostamassa suomalaista vammaisurheilijan polkua, joka kuvaa vammaisurheilijoiden mukaantuloa ja kasvamista urheilijaksi. Suomen Paralympiakomitea toimii paraurheilun kansallisena JOHANNA SAARNI akatemiakoordinaattori Satakunnan urheiluakatemia johanna.saarni@pori.fi Omaleimainen paraurheilu Paraurheilun kokonaisuus eroaa vammattomien urheilusta. Tärkeä osa tätä ovat urheiluakatemiat. Komitea tekee asiantuntijatyötä verkostoissa urheiluja vammaisjärjestöjen kanssa. Tietoisuutta vammaisurheilijan polusta tulisi lisätä. Siihen liittyy luokittelusta alkaen erityiskysymyksiä, jotka tulee huomioida
Terveysongelmat aiheuttivat yhteensä 86 poissaolopäivää harjoittelusta. https://www.paralympic.org/ paralympic-games. & Vanlandewijck, Y.C. Kilpailuun liittyvä luokittelu tapahtuu näiden kolmen vammaryhmän sisällä lajin mukaan. Monet maailman kärkeen nousseet paraurheilijat ovat suomalaisia. Turun Seudun Urheiluakatemia 2021. Tästä huolimatta paraurheilun erityiskysymyksiä ei osata Suomessa huomioida useinkaan riittävästi, tutkimustietoa on vain vähän saatavilla ja urheilijapolut keskittyvät vammattomien urheilijoiden urapoluiksi. Yhteistyössä ovat mukana Ammattiopisto Spesia, Paralympiakomitea, Turun seudun kenttäurheilijat ja Turun Seudun Urheiluakatemia. Turun lisäksi vastaavaa toimintaa on myös Helsingissä (Turun Seudun Urheiluakatemia 2021). Lajista ja lajin vaatimuksista riippuen eri lajeissa on eri määrä luokkia. Osana kyseistä tutkimusta on valmistunut Sanna Weurlanderin pro gradu -työ Vammojen ja sairauksien ilmaantuvuus suomalaisilla maajoukkuetason paraurheilijoilla. Vammojen ja sairauksien ilmaantuvuus suomalaisilla maajoukkuetason paraurheilijoilla. All Edition. Pyörätuolia käyttävät paraurheilijoille tuli yläraajavammoja, käveleville alaraajavammoja. Helsinki 21.4.2023. Teksti pohjautuu Moderni urheilulääketiede ja valmennus -asiantuntijaverkostopäivien sisältöön, erityisesti lääkäri Maria Grannaksen esitykseen. Luokittelu paraurheilun ydintä Paraurheilun tutkimukseen ja päivittäiseen toimintaan liittyy oleellisesti myös luokittelu. Paralympiakomitea 2023a. On aika pohtia paraurheilua ja tehdä paraurheilijan urheilijapolku näkyväksi.. Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Biolääketiede. Paralympiaurheilijoita koskevaa tutkimusta ei juuri ole tehty. Hän korosti, että on korkea aika pohtia paraurheilua tarkemmin ja tehdä myös paraurheilijan urheilijapolku näkyväksi ja toimivaksi. 2018). https://www.urheiluakatemia.fi/uutinen/2021-12-09_ paraurheilun-valmennuskeskus-turkuun Tweedy, S.M. Jotta paralympia urheilijoiden vammojen ja sairauksien ilmaantumista pystytään pienentämään, tarvitaan kuitenkin tietoa näiden taustalla olevista tekijöistä. Kohteena ovat olleet akuutit vammat tai tapaturmat. Pro gradu -tutkielma. Luokittelun suorittavat terveydenhuollon ammattilaiset ja lajiasiantuntijat, jotka ovat kouluttautuneet lajin kansainvälisiksi luokittelijoiksi.” Paraurheilun suosio on kasvanut ja taso koventunut jatkuvasti. 2023. Näitä ovat muun muassa terminologia, luokitteluhenkilöstö, protestien kulku ja urheilijan vamman soveltuvuus tiettyyn lajiin (eligibility). Paralympic Games. Yleisin sairausoire ilmeni ylähengitysteissä (44 %). Urheilusta johtuvia sairauksia tai kroonisia vammoja (rasitusperäisiä vammoja) ei ole juurikaan tutkittu esimerkiksi eri lajien tai toimintakykyrajoitustyyppien näkökulmista. Mitä jo tiedetään. Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia Urhean huhtikuussa 2023 järjestämillä Moderni urheilulääketiede ja valmennus -asiantuntijaverkostopäivillä kuultiin yli 20 esitystä, joista vain Maria Grannaksen esitys käsitteli suoraan paraurheilua. Paralympiakomitea 2023b. . 2 2 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 jotka harjoittelevat valmentaja Janne Keräsen johdolla kohti Pariisin paralympialaisia 2024. 2018. Urheilijan polku. Iällä, harjoitusmäärällä, aikaisemmilla vammoilla, sukupuolella, soveltuvalla vammalla tai pyörätuolin käytöllä ei ollut tilastollista merkitsevyyttä terveysongelmien ilmaantuvuuteen (Weurlander 2023). Soveltuva vamma voi olla fyysinen liikuntavamma (8 kategoriaa), näkövamma tai kehitysvamma. Näissä kaikissa on omat alaluokkansa ja lisäksi jokaisella lajilla on oma luokittelujärjestelmänsä (Saarinen ym. Tutkimukseen osallistuneista paraurheilijoista 59 prosenttia kertoi yhteensä 29 urheiluun liittyvästä vammasta tai sairaudesta. Paralympiakomitea (2023b) kertoo luokittelusta: ”Lajien luokittelujärjestelmät pohjautuvat yhteiseen luokittelusäännöstöön (Classification Code), jossa määritellään peruslähtökohdat luokittelulle. https://www.paralympia.fi/ urheilu/urheilijan-polku. & Mononen, K. LÄHTEET Grannas, M. Grannaksen mukaan asiantuntijaverkostoon tarvitaan paraurheilun erityiskysymyksiä ymmärtäjiä lääketieteen, fysioterapian, ravitsemuksen, psyykkisen valmennuksen ja muiden asiantuntija-alojen parista. British Journal of Sports Medicine 2011; 45: 259–269. Eri lajeissa ja vammaryhmissä käytetään omia lääketieteellisiä luokittelukriteereitä ja -menetelmiä. Itä-Suomen yliopisto. International Paralympic Committee position stand – background and scientific principles of classification in Paralympic sport. Paraurheilun valmennuskeskus –uutinen. 2023. Tarkoituksena on testata ja arvioida vamman aiheuttama toiminnallinen haitta kyseisessä lajissa. Lisää tutkimusta tarvitaan Tietoisuuden lisääminen on tarpeen myös tutkimusmaailmassa. Paraurheilijoiden vammojen ja sairastuvuuden monitorointitutkimuksessa on pyritty selvittämään suomalaisten paraurheilijoiden vammoja ja sairastavuutta vuoden pituisessa seurannassa. Terveysongelmien kokonaisilmaantuvuus oli 9,4 per 1000 urheilijapäivää, josta vammojen ilmaantuvuus oli 4,2 per 1000 urheilijapäivää ja sairauksien ilmaantuvuus oli 5,2 per 1000 urheilijapäivää. 2011. Suomen Paralympiakomitea. IPC 2022. Weurlander, S. Kansallinen luokittelukäsikirja. https://www.paralympia.fi/ urheilu/luokittelu Saarinen, K., Kauhanen, K. Paraurheilun erityiskysymyksiä. Poissaolopäivistä sairaudet aiheuttivat 64 (77 %) ja vammat 19 (23 %). Tutkimusjaksot ovat olleet lyhyitä ja käsitelleet usein vain tiettyä tapahtumaa, kuten paralympialaisia. Mahdollisia paraurheilijan vammaja sairastumisriskiä suurentavia ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä on tutkittu vain vähän. Paraurheilussa kilpaileminen edellyttää, että urheilijalla on paraurheiluun ja kyseiseen lajiin soveltuva vamma. Alaraajavammoja oli eniten (54 %) ja yleisimmin yksittäinen vamma kohdistui olkapäähän (38 %). Luokittelu
(Saari & Ala-Vähälä 2021.) Väestön ikääntyessä soveltavan liikunnan palveluiden tarve kasvaa. Soveltava liikunta kunnissa Soveltavan liikunnan palveluja on tarjottu 1980-luvulta lähtien kunnissa. Alle 20 000 asukkaan kunnissa on keskimäärin tarjolla 15–20 ryhmää kymmentä tuhatta asukasta kohden (Ala-Vähälä ym. Vuonna 1983 liikuntalakiin tehdyllä muutoksella valtio sitoutui tukemaan kuntia erityisliikunnanohjaajien palkkaamisessa (1146/1983) ja kunnissa työskentelee nykyisin arvioilta satakunta erityisliikunnanohjaajaa. Viranomaisen, kuten kuntien liikunnan viranhaltijoiden, on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Soveltavan liikunnan piiriin kuuluu noin 15 prosenttia Suomen väestöstä, eli 700 000– 800 000 henkilöä. 2021), ja isommissa kunnissa tarjonta on keskimäärin kymmenen ryhmää kymmenentä tuhatta asukasta kohden. Monissa kunnissa on tarjolla ohjattuja liikuntaryhmiä, joihin ovat tervetulleita sekä soveltavan liikunnan että terveysliikunnan asiakkaat. Tilastointia vaikeuttaa liukuva tai sumea rajanveto soveltavan liikunnan ja yleisen terveysliikunnan välillä. liikkumisen alennuskorteilla). Jopa 70 prosenttia ei näytä yltävän terveysliikuntasuosituksiin. Kirjavaan ja laajaan joukkoon kuuluu monenlaisia liikkujia, joilla osalla liikunnan harrastaminen vaatii soveltamista tai erityistä tukea. Roiton ja Saaren (2023) toimittama artikkelikokoelma kaikille avoimesta liikunnasta kunnissa tarjoaa käytännönläheisiä esimerkkejä yhteistyön kehittämiseksi niin kunnille kuin hyvinvointialueille. Kunnissa tiukentuvan taloustilanteen myötä liikuntapalveluiden resursseja olisi syytä ohjata sinne, missä niistä on suurin hyöty. Soveltavan liikunnan RIIKKA ROITTO, KM hankekoordinaattori Liikuntatieteellinen Seura riikka.roitto@lts.fi Kaikille avoin liikunta murroksessa kunnissa Hyvinvointialueiden toiminnan aloittaminen on muuttanut soveltavan liikunnan toimintaympäristöä. Lainsäädäntö velvoittaa yhteistyöhön Yhdenvertaiset liikkumisja harrastusmahdollisuudet edellyttävät liikkumista edistäviä tekoja myös muilta kuin liikuntapalveluiden työntekijöiltä. Soveltavan liikunnan palveluiksi määritellään soveltavan liikunnan liikuntaryhmät, vertaisohjaajien johdolla toimivat ryhmät, soveltava liikuntaneuvonta sekä omatoiminen liikkuminen siten, että kunnat lainaavat liikunnan apuvälineitä tai muuten tukevat liikunnan harrastamista (esim. Toimintarajoitteiset henkilöt harrastavat liikuntaa kaikissa ikäluokissa vähemmän kuin muu väestö. Myös soveltavan liikunnan toteuttamisen tavoitteet muuttuvat tai kehittyvät: ne nähdään yhä enemmän osana kaikille yhteistä liikunnan harrastamista. Sama todetaan myös yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014). Noin puolet kuntien soveltavan liikunnan ryhmistä on tarkoitettu ikääntyneille. Kuva: Antero Aaltonen. Liikuntatieteellisen Seuran Erityisliikunnanohjaaja – kohti soveltavan liikunnan kehityskumppanuutta -hankkeessa (2020–2023) huomattiin, että kunnissa soveltavaa liikuntaa edistetään monella tasolla eri toimijoiden kanssa. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 2 3 L iikuntalain (390/2015) mukaan kunnan tulee järjestää liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioiden, jolloin liikuntapalveluiden tulee palvella kaikkia kuntalaisia, eli myös toimintarajoitteisia ihmisiä. Inkluusion edetessä entistä useampi toimintarajoitteinen henkilö voi liikkua ja harrastaa siellä missä muutkin. Soveltavan liikunnan palvelujen tarjoamisen periaatteet muuttuvat hyvinvointialueiden perustamisen ja vammaispalvelulain voimaantulon myötä. Kunnilla on kuitenkin edelleen päävastuu asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Tuloksena syntyi kaikille avoimen liikunnan toimintaympäristön kuvaus (kuvio 1)
Liikkujakysely. Yhteistyön jatkuvuudeksi tarvitaan myös kirjaamista ja käytännön tehtävistä sopimista. Teoksessa A. & Ala-Vähälä, T. 2023. Malliksi strategisen tason suunnitteluun kunnissa. Saari (toim.) Liikuttaako. & Saari, A. Jatkossa verkostoissa toimiminen ja yhteistyön rakentaminen ovat uusia soveltavan liikunnan ja liikkumisen edistämisen työtapoja. Kaikille avoin liikunta kunnissa Ohjattu liikunta Omatoiminen liikkuminen Yhteistyö hyvinvointialue Muu yhteistyö Soveltavan liikunnan ryhmät Liikuntatapahtumat Liikuntaneuvonta Sosiaalija terveyspalvelut Vammaispalvelut Hyvinvointipalvelut Esteettömät liikuntatilat Ulkoliikuntapaikat Lähiliikuntapaikat Yhteistyö kunnan sisällä Kulttuuripalvelut Liikuntaviestintä Arviointi Erityisliikunnanohjaaja Liikuntaetuudet Virkistysalueet Kunnan liikkumisohjelma Yksityiset liikuntatilat Kevyen liikenteen väylät Puistot Sivistyspalvelut Tilapalvelut Rakennettu ympäristö Vammaisneuvosto Vanhusneuvosto Kuntoutuspalvelut Kotihoito Erikoissairaanhoito Urheiluseurat Paikalliset järjestöt Vammaisja eläkeläisjärjestöt Naapurikunnat Liikunnan aluejärjestöt Urheilujärjestöt Muut oppilaitokset Liikuntaalan yritykset Liikuntalaki Hankkeet, avustukset Seurafoorumi Sovelityöryhmä Saavutettavuus Kohderyhmän tunnistaminen Palveluihin ohjaaminen Resurssit, strategiset valinnat Tuloksellisuus Liikuntasuositukset Kaikille avoimet ryhmät Suunnitelmallisuus. 2 4 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 palveluiden kehittäminen on ollut kunnissa pitkään yksittäisten erityisliikunnanohjaajien harteilla. Tiedolla johtamisen paradoksi julkisessa liikuntahallinnossa. Suomessa eri hallinnonalojen väliset yhteistyökäytännöt vaihtelevat erikokoisissa kunnissa. 2021. Yhteistyöllä ehkäistään päällekkäiset toiminnot ja parannetaan asiakkaiden ohjautumista palveluista toiseen. . Palveluiden kehittämiseksi yhteistyötä tulee tehdä niin kunnan sisällä kuin uusien hyvinvointialueiden kanssa. Lounais-Suomen aluehallintoviraston julkaisema soveltavan liikunnan strategisen suunnittelun työkirja (2023) auttaa kuntia luomaan poikkihallinnollisen, kaikille avointa liikuntaa edistävän suunnitelman. Soveltavan liikunnan poikkihallinnollisuus edistää kokonaisvaltaisesti kaikkien kuntalaisten terveyttä, joka on osa liikkumisen yhteiskunnallista päämäärää. (Käsikirjoitus) Roitto, R. Sosiaalija terveyspalveluiden siirtyminen hyvinvointialueille muuttaa kuntien työnteon kulttuuria. Opetusja kulttuuriministeriön rahoituksella Liikuntatieteellisen Seuran SOPIVA-hanke (2023–2026) tukee kuntia maksuttoman työkirjan käytössä ja soveltavan liikunnan suunnittelutyön jalkauttamisessa. Kaikille avoimen liikunnan toimintaympäristö kunnissa. Lisäksi kunnissa tarvitaan ohjausta tiedolla johtamiseen (Korsberg 2023) ja strategiseen suunnitteluun liikuntapalveluiden kehittämiseksi. Korsberg, M. https://www.lts.fi/media/lts_julkaisut/lts_selvityksia/kaikille-avoinliikunta-kunnissa.pdf LÄHTEET Ala-Vähälä, T., Farin, V., Karinharju, K., Kuusiluoma, R-K., Peltonen, N., Piittisjärvi, T., Roitto, R., Saarela, T., Saari, A., Samstén, R. Kuntien niukentuvat resurssit, koronapandemiasta toipuminen sekä soten uusi organisaatiomalli haastavat liikuntapalveluita pohtimaan uudestaan palveluiden järjestämistä. & Sipilä, V. Liikuntatieteellisen Seuran Tutkimuksia ja selvityksiä nro 24. Laissa sosiaalija terveyspalveluiden järjestämiseksi (612/2021) todetaan että kunnalla on yhä ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin kuin tämä kytkeytyy muihin kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Poikkihallinnollisuuden toteutumiseksi tarvitaan eri toimijoiden välisiä työryhmiä, jotka kehittävät kuntalaisten liikkumismahdollisuuksia. Lain mukaan kuntien tulee yhdessä hyvinvointialueen kanssa laatia hyvinvointikertomus ja -suunnitelma. 2023. Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2019. Kaikille avoin liikunta kunnissa. Suomen Paralympiakomitea 2021:1. Toimintarajoitteisille henkilöille suunnatun Liikkujakyselyn ja Seurakyselyn raportti. Soveltavan liikunnan tulisi olla osa kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä. Saari, A. Lisäksi laki velvoittaa kuntia toimimaan edistämistyössä yhteistyössä hyvinvointialueen sekä muiden hyvinvointia ja terveyttä edistävien julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yhdistysten kanssa. Liikunta & Tiede 1/2023. 2021. Riikka Roitto & Aija Saari (toim.): Kaikille avoin liikunta kunnissa. Soveltavan liikunnan strategisen suunnittelun työkirja. . Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2021:3. (toim.). Näihin suunnitelmiin olisi olennaista kirjata soveltavan liikunnan palveluiden kehittämistoimenpiteet. 2023. Kuvio 1. Lounais-Suomen aluehallintovirasto, opetusja kulttuuritoimi
2023. Korkea minäpystyvyys ja itseluottamus puolestaan auttavat urheilijaa selviämään kilpailutilanteissa paineista ja stressistä. mental toughness) vaikuttaa myönteisesti urheilusuoritukseen. Liikuntapaikalle siirtymistapa heijastuu hiilidioksidipäästöihin. Sen periaatteiden noudattaminen mahdollistaa terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaisen kehittämisen niin arjessa kuin huippu-urheilussa. Keinoja parantaa tilannetta ovat urheilijoiden kuunteleminen, toimiva dialogi urheilijoiden ja valmentajien välillä sekä kehityksen ja suorituksen säännöllinen reflektointi. Tunneälyä tarvitaan tunteiden tunnistamiseen, ymmärtämiseen, ilmaisuun ja säätelyyn kilpailukontekstissa, koska koetut tunteet vaikuttavat esimerkiksi urheilijan hienomotorisiin taitoihin. Koko systeemi kaipaisi radikaalia muutosta tullakseen kestäväksi. Klaperski-van der Walin mukaan kestävällä kehityksellä saavutetaan oikeudenmukaisuus sukupolvien sisällä ja välillä sekä tasapaino sosiokulttuuristen, ympäristöllisten ja taloudellisten intressien välillä. Yksilölajeissa urheilijat joutuvat suorituksen aikana tukeutumaan vain itseensä, mikä vaatii henkistä vahvuutta eri tavalla kuin joukkuelajit, joissa urheilijat saavat vastoinkäymisen hetkellä tukea myös muulta joukkueelta. LÄHDE: Klaperski-van der Wal, S. L., Hsu, Y-W., Wong, T-L & Kuan, G. Vahva motivaatio auttaa urheilijaa suuntaamaan energian kilpailutavoitteisiin ja ylläpitämään motivaatiota vastoinkäymisiäkin kohdatessa. J. Henkisesti vahva urheilija pystyy olemaan johdonmukainen ja suoriutumaan paineen alla. International Journal of Sport and Exercise Psychology. Henkisesti vahvat urheilijat menestyvät myös paremmin. Sport and exercise psychology and the UN’s sustainable development goals: Reflections and suggestions. Vanhemmilla urheilijoilla on enemmän kokemusta jokapäiväisten stressitekijöiden ja haasteiden käsittelystä kuin nuorilla urheilijoilla, joten he ovat yleensä henkisesti vahvempia. 2022. Myös kokonaisvaltainen pitkän ajan tavoitteenasettelu sekä terveyden ja hyvinvoinnin priorisointi lisäävät huippu-urheilun kestävyyttä. Henkisen vahvuuden ja suorituksen välistä suhdetta selittivät monet tekijät, kuten motivaatio, minäpystyvyys, itseluottamus, harvinaisen hyvät selviytymistaidot ja psykologiset taidot sekä tunneäly. Hsieh tutkimusryhmineen teki systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin henkisen vahvuuden vaikutuksesta urheilusuoritukseen. Mitä vahvempi urheilija on henkisesti, sitä onnistuneempi on hänen urheilusuorituksensa. Henkinen vahvuus voidaan määritellä taidoksi tai psykologiseksi ominaisuudeksi, joka mahdollistaa elämän ja urheilun tuomista vastoinkäymisistä ja vaikeuksista selviytymisen. Luonnossa juokseminen saattaa lisätä tietoisuutta ympäristöasioista. Kestävyys huippu-urheilussa viittaa urheilijoiden pitkänaikavälin terveyteen ja hyvinvointiin. Toisaalta ryhmän ulkopuolelle jääminen heikentää terveyttä ja hyvinvointia. Hän toimii päättäväisesti, keskittyneesti, itsevarmasti ja hallitusti. Hän havainnollistaa kestävää fyysistä aktiivisuutta juoksuesimerkillä. (Ahead of Print) https://doi. Effects of mental toughness on athletic performance: A systematic review and meta-analysis. Klaperski-van der Walin mukaan on tärkeää tiedostaa kestävän kehityksen yhteys omaan työhön ja tehdä sen pohjalta kestäviä eettisiä ratkaisuja. org/10.1080/1612197X.2023.2204312 tutkimusuutisia. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 2 5 Kuva: Antero Aaltonen Psykologia HANNA-MARI TOIVONEN hanna-mari.h-m.toivonen@jyu.fi Kestävä kehitys tulisi huomioida myös liikuntaja urheilupsykologiassa Klaperski-van der Walin mukaan liikuntaja urheilupsykologian ammattilaisten eettiseen vastuuseen kuuluu kestävä kehitys. Huippu-urheilu on hyvin markkinavetoista ja luonteeltaan melko kestämätöntä. Harjoittelun aloittamiseen saattaa myös johtaa terveellisemmän ruokavalion omaksumiseen. Asian Journal of Sport and Exercise Psychology, 2, 175-181. Katsaus sisälsi 16 tutkimusta kahdeksasta eri maasta. Lisäksi huippu-urheilun vaikutus tämän päivän ja tulevien sukupolvien sosiaalisiin, ympäristöllisiin ja taloudellisiin tarpeisiin tulisi huomioida. Hsiehin ja tutkimusryhmän mukaan eroja henkisessä vahvuudessa esiintyi ikäryhmien (nuoret tai aikuiset), lajikategorioiden (taistelulajit, pallopelit tai kestävyysurheilu) ja lajityyppien (yksilö tai joukkue) sisällä. LÄHDE: Hsieh, Y-C., Lu, F. Säännöllisen juoksuharjoittelun aloittamisella on taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia, joita ei välttämättä tiedosteta. Kamppailulajeissa pienikin keskittymisen herpaantuminen saattaa johtaa tyrmäykseen tai jopa kuolemaan. https://doi.org/10.1016/j.ajsep.2022.06.004 Henkinen vahvuus parantaa urheilusuoritusta Henkinen vahvuus (engl. Yksilön terveyden lisäksi tulisi huomioida myös planetaarinen terveys ja kannustaa kestävään fyysiseen aktiivisuuteen. H., Gill, D. Niihin sisältyykin enemmän epävarmuutta ja riskejä, joten ne vaativat siten enemmän henkistä vahvuutta kuin palloilulajit tai kestävyysurheilu. Kenkien kuljetus kauppaan tai postitse rasittaa ympäristöä. Ryhmässä juokseminen voi tukea keskinäistä kunnioitusta ja yhteistyötä. Juoksukenkien tuotannossa käytetään enemmän tai vähemmän uusiutuvia materiaaleja ja niiden valmistukseen liittyy eettisiä näkökohtia
Fröberg ja Sundvall (2022) halusivat selvittää, miten ruotsalaisten liikunnanopettajakoulutusten opetussuunnitelmien tutkimusuutisia. Haastattelun teemana oli ”kenen pitäisi opettaa liikuntaa koulussa?” Tietoja analysoitiin jatkuvan vertailevan menetelmän avulla osallisuuden ja syrjäytymisen käsitteiden avulla kriittisen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Älypuhelimet voivat toimia itsesäätelyn ja suorituksen tukena. Deng kollegoineen (2022) halusi selvittää uusiseelantilaisen 9–11-vuotiaiden alakoululaisten (n = 24) näkemyksiä siitä, kenen pitäisi opettaa alakoulun liikuntaa. Tutkimuksessa löytyi 12 eri itsesäätelyprosessia: sopeutuminen, myötämielisyys, valmistautuminen, itsensä havainnointi, itsearviointi, palautuminen ja organisointi sekä vireystilan, huomion, tunteiden, kuvien ja sisäinen säätely. Curriculum Studies in Health and Physical Education, 1–18. Muuttuva maailma edellyttää jatkuvaa muutosta myös opettajankoulutuksessa. The self-regulation and smartphone usage model: A framework to help athletes manage smartphone usage. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että ajoittain liikuntatunneilla voisi vierailla joku liikunta-alan ammattilainen opastamassa eri liikuntamuotojen pariin. Näin ollen Uudessa-Seelannissa onkin melko yleistä, että alakoulun liikuntatunnit pitää joku ulkopuolinen. Monien asioiden samanaikainen suorittaminen heikensi todennäköisemmin itsesäätelyä kuin yksittäisen asian tekeminen. Itsesäätelysyklin tulos (onnistunut tai epäonnistunut itsesäätely) vaikutti itsesäätelyosaamiseen ja edelleen seuraavan syklin itsesäätelykapasiteettiin. DesClouds ja Durand-Bush kehittivät itsesäätelyn ja älypuhelinten käytön syklisen mallin (engl. LÄHDE: Deng, C., Philpot, R. The Sport Psychologist. Hyödyllinen, tarkoituksenmukainen, kiinnostava, tietoinen ja autonominen älypuhelimen käyttö johti parempaan itsesäätelyyn sekä myönteisempiin kokemuksiin ja tuloksiin urheilussa kuin hyödytön, ei-tarkoituksenmukainen, tylsä, tiedostamaton ja kontrolloitu käyttö, joka voi tapahtua valmentajan, johtoportaan tai sponsoreiden vaatimuksesta. Tämä voi johtaa tilanteisiin, jossa opettajat eivät koe olevansa riittävän päteviä opettamaan joitakin koulun oppiaineista. LÄHDE: DesClouds, P. Kestävän kehityksen näkökulmiin on silti kohdistettu varsin vähän huomiota liikunnanopettajakoulutuksessa. 2 6 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 Älypuhelimista on hyötyä ja haittaa urheilijoiden itsesäätelylle Optimaalinen kehitys, suoritus ja hyvinvointi urheilussa edellyttää onnistunutta itsesäätelyä. Tutkimusaineisto koostui puolistrukturoiduista ryhmähaastatteluista. Analyysi oli sekä induktiivinen että refleksiivinen, jotta teemoista saataisiin yhtenäinen kertomus. Tutkimuksessa haastateltiin 24:ää 13–39-vuotiasta kymmenen eri lajin kilpatai huippu-urheilijaa eri puolilta Kanadaa. Tämä korostaa myös pedagogian tärkeyttä: oppiminen ei ole vain tiedonsiirtämistä yksilöltä toiselle. Itsesäätelykapasiteetin ollessa heikko urheilija tunsi itsensä väsyneeksi, hajamieliseksi, stressaantuneeksi, jumittuneeksi tai vetäytyneeksi. 2022. An analysis of students’ perspectives. & Durand-Bush, N. Should primary school PE be outsourced. Kun osaamispohja laajentuu, on vaarana, että opettajien sisältötieto kaventuu. Kun urheilijan itsesäätelykapasiteetti oli hyvä, hän tunsi itsensä valmiiksi, valppaaksi, keskittyneeksi, energiseksi tai motivoituneeksi. Toisaalta muun muassa puhelimen selailu sängyssä juuri ennen nukkumaanmenoa on haitaksi. Tämä johtaa myös vaatimukseen kasvavasta osaamispohjasta. Osaaminen alkaa kehittyä usein itsesäätelyprosesseina, mutta harjoittelun myötä prosessit automatisoituivat. Opettajakoulutuksessa kestävä kehitys ei näy kovin paljon Koulun oppiaineilla, liikunnanopetus mukaan lukien, on iso potentiaali Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden opettamisessa. DesCloudsin ja Durand-Bushin tulosten pohjalta kehittämä malli auttaa selittämään miksi ja miten älypuhelimen käyttö helpottaa tai vaikeuttaa urheilijan itsesäätelyä. Tästä on esimerkki halutun soittolistan käyttö ennen suoritusta. A., Legge, M., Ovens, A., & Smith, W. Tutkimus tuotti kolme erilaista teemaa, jotka olivat 1) luokanopettajat ovat parempia, koska he tuntevat meidät, 2) ulkopuoliset toimijat ovat parempia, koska he tuntevat urheilun, 3) luokanopettajien tulisi opettaa liikuntaa, ulkopuolisten tulisi opettaa urheilua. Suomessakin herää ajoittain keskustelua siitä, että alakoulun liikuntaa pitäisi opettaa luokanopettajan sijaan liikunta-alan ammattilaisen. (Ahead of Print) https://doi.org/10.1123/tsp.2022-0091 Pedagogiikka KASPER SALIN kasper.salin@jyu.fi Kenen pitäisi opettaa alakoulun liikuntaa. Erityisesti keskittymistä vaativissa kilpailutilanteissa puhelinten käytön koettiin haittaavan suoritusta. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa luokanopettajat kokevat, että heidän yliopistosta saamansa valmiudet liikunnan opettamiseen eivät ole riittäviä. Näin ollen luokanopettajan tulisi jatkossakin opettaa liikuntaa. self-regulation and smartphone usage model), joka sisältää viisi osatekijää: itsesäätelyosaaminen, itsesäätelykapasiteetti, itsesäätelyprosessi, älypuhelimen käytön ehdot ja näiden seuraukset. 2023. Keskeisenä tuloksena oli, että oppilaat kokivat, että luokanopettajan tulee olla joka tapauksessa tunneilla läsnä, koska hän tuntee oppilaat ja näin ollen kykenee paremmin kannustamaan, tukemaan ja auttamaan oppilaita, joilla on motorisia haasteita. Itsesäätelyosaaminen koostuu yksilön ominaisuuksista, tiedosta, taidoista, kyvyistä, käyttäytymisestä ja asenteista, jotka urheilija on oppinut ja kehittänyt itsesäätelykapasiteetin säilyttämiseksi tai edistämiseksi. Kuten kokemukset Uudesta-Seelannista osoittavat, luokanopettajan oppilaantuntemus on kuitenkin keskeinen osa opetusta
L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 2 7 oppimisja osaamistavoitteissa huomioidaan kestävä kehitys. Viheralueilla oli voimakkaampi yhteys syntymäpainoon matalammin koulutetuilla äideillä. Aineistoa tarkasteltiin kuusivaiheisessa temaattisessa analyysissa. Opettajat kaipasivat myös koulutukseen kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvää harjoittelua. Kestävä kehitys laittaa opettajan lujille Maailma, yhteiskunta ja koulutus elävät jatkuvassa muutoksessa. Nämä tavoitteet käsittelivät ulkoliikuntaa, liikunnan ja terveyden didaktiikkaa sekä työympäristöä ja ergonomiaa. Nämä laitokset kouluttavat opettajia yläkouluun ja sitä ylemmille koulutusasteille. Runsaampi luontoaltistus saattaa pienentää muun muassa mielenterveyshäiriöitä ja sydänja verisuonisairauksien riskiä. Agenda 2030 tavoitteista opetussuunnitelmien oppimistavoitteissa tunnistettiin terveys ja hyvinvointi, hyvä koulutus, sukupuolten tasa-arvo, eriarvoisuuden vähentäminen sekä rauha ja yhdenmukaisuus. He toivoivatkin, että opettajankoulutukseen sisältyisi enemmän kestävän kehityksen tavoitteiden käsittelyä ja ylipäätään aihepiirin koulutusta. Tutkimus toteutettiin laadullisesti puolistrukturoituja haastatteluita hyödyntämällä. Ne löytyivät myös osaamistavoitteista, pois lukien rauha ja yhdenmukaisuus. Yhteydet säilyivät myös silloin, kun muita tekijöitä, kuten äidin ikä, koulutustaso ja tupakointi, huomioitiin anaKuva: Antero Aaltonen. LÄHDE: Fröberg, A., & Sundvall S. Satelliittikuvien avulla mitattu viheralueiden ja vesistöjen etäisyys raskausajan osoitteesta yhdistettiin sairaalarekisteritietoihin syntymäpainosta. Opettajat kokivat, että liikunnanopetuksella on hyvä mahdollisuus lisätä oppilaiden tietoisuutta kestävän kehityksen tavoitteista, mutta totesivat myös, että heillä on pedagogisia rajoitteita. Baena-Morales kollegoineen halusi selvittää kestävän kehityksen tavoitteiden ilmentymistä liikunnanopetuksessa. Muutoksiin vastaaminen edellyttää yhteisiä tavoitteita. Tulokset osoittivat, että yhteensä kahdeksan oppimistavoitetta (<2 %) liittyi selkeästi kestävän kehityksen näkökulmiin. Samalla olisi tunnistettava ne pedagogiset ja rakenteelliset haasteet, jotka voivat olla esteenä kestävän kehityksen sisällyttämisessä liikuntatunneille. Tarkempi analyysi tunnisti lisäksi 37 oppimisja 31 osaamistavoitetta, jotka voitiin linkittää kestävän kehityksen näkökulmiin. Tutkimusaineisto koostui kahdeksan opettajankoulutuslaitoksen oppimistavoitteista, joita tunnistettiin yhteensä 496. Sustainable Development Perspectives in Physical Education Teacher Education Course Syllabi: An Analysis of Learning Outcomes. Siihen osallistui yhteensä 41 espanjalaista liikunnanopettajaa. Tutkimuksen mukaan liikunnanopettajakoulutuksessa tulisi tulevaisuudessa kriittisesti arvioida, miten kestävän kehityksen tavoitteita olisi mahdollista sisällyttää entistä laajemmin liikunnanopettajakoulutukseen. Nämä vaiheet olivat: i) aineistoon tutustuminen, ii) koodien tuottaminen, iii) teemojen tuottaminen, iv) teemojen tarkistaminen, v) teemojen määrittely ja merkitseminen ja vi) artikkelin kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksiksi he ottivat 1) millainen ymmärrys liikunnanopettajilla oli kestävästä kehityksestä, 2) millaiset mahdollisuudet liikunnanopetuksella on keskittyä kestävän kehityksen tavoitteisiin, 3) millaisia epäselvyyksiä on kestävän kehityksen soveltamisessa liikuntatunneille ja 4) miten tunnistaa haasteita ja rajoitteita opetuksen toteutuksessa kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyen. Sustainability, 14(10), 5955. Luontoaltistuksen vaikutukset saattavat siirtyä myös seuraavalle sukupolvelle jo äidin raskauden aikana, mutta tutkimusnäyttö tästä on hajanaista. Torres Todan ja kumppaneiden tutkimuksessa tarkasteltiin viheralueiden ja vesistöjen läheisyyden yhteyttä syntymäpainoon lähes 70 000 äiti-lapsi-parin aineistossa. 2022. Exploring physical education teachers’ perceptions of sustainable development goals and education for sustainable development, Sport, Education, & Society, 1-18. 2022. Lääketiede EERO HAAPALA eero.a.haapala@jyu.fi Viheralueet tukevat vastasyntyneen terveyttä Ympäröivä luonto muovaa terveyttä ja hyvinvointia lapsuudesta saakka. Tulevaisuudessa liikunnanopettajakoulutuksessa tulisi aiempaa enemmän keskittyä kestävän kehityksen tavoitteisiin. & González-Víllora, S. LÄHDE: Baena-Morales, S., Prieto-Ayoso, A., Merma-Molina, G. Liikunnanopettajat korostivat vastauksissaan hyvin ympäristöllisiä näkökulmia, mutta vähemmässä määrin sosiaalisia ja taloudellisia suhteita. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, etteikö kestävän kehityksen näkökulmia käsiteltäisi liikuntakasvatuksen kursseilla. Tuoreen tutkimuksen mukaan kaukana viheralueista asuvien äitien lapset syntyivät todennäköisemmin pienipainoisina. YK on asettanut omat kestävän kehityksen tavoitteensa ja indikaattorinsa, jotka voisivat auttaa minimoimaan kokemamme ympäristöllisen, taloudellisen ja sosiaalisen epävakauden. Alhainen syntymäpaino kasvattaa esimerkiksi lihavuuden, sydänja verisuonisairauksien ja diabeteksen riskiä aikuisuudessa. Sanat kuin "kestävä", "kestävyys", "kestävyysnäkökulmat" ja "kestävä kehitys" esiintyvät harvoin selväsanaisesti oppimistuloksissa. Tulokset osoittivat, että raskauden aikana lähempänä viheralueita asuneilla äideillä oli suurempi todennäköisyys synnyttää normaalipainoinen vauva
Parempi kestävyyskunto varhaisaikuisuudessa oli yhteydessä vähäisempään plakkien esiintymiseen sekä pienempään intima-median paksuuteen 40 vuotta myöhemmin. LÄHDE: James, S-N., Chiou, Y-J., Fatih, N., Needham, LP, Schott, JM & Richards M. Environmental International 2022;170:107648. Liikunnan lisäämiselle ei näytä olevan yläikärajaa myöskään aivoterveyden hyötyjen näkökulmasta. Paras suorituskyky kuitenkin havaittiin niillä, joiden liikunta-aktiivisuus oli pysynyt korkeana koko seurannan ajan. Timing of physical activity across adulthood on laterlife cognition: 30 years followup in the 1946 British birth cohort. On siis mahdollista, että esimerkiksi geneettiset tekijät selittävät korkean kestävyyskunnon ja valtimoterveyden välisen yhteyden. On kuitenkin syytä huomioida, että lapsuuden kognitio ja koulumenestys selittivät osan aikuisuuden liikunnan ja kognitiivisen suorituskyvyn välisistä yhteyksistä. Sen merkityksestä aivoterveydelle koko elämänkaaren varrella kertyy koko ajan uutta tietoa. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimuksia luontoaltistuksen ja liikunnan vuorovaikutuksesta terveyteen koko elämänkaaren aikana. Tutkimus korostaa eritysesti hyvän kestävyyskunnon merkitystä koko elämänkaaren valtimoterveyden edistämisessä. Pitkän ajan seurantatutkimukset ovat silti harvinaisia ja fyysisen kunnon yhteydet ateroskleroottisiin muutoksiin osin ristiriitaisia. Hyvä varhaisaikuisuuden kestävyyskunto suojaa valtimoita 40 vuotta Kestävyyskunnon ja lihasvoiman sydänja verisuonisairauksilta suojaava vaikutus on tiedetty jo pitkään. Vaikka tutkimuksen tulokset viittaavat viheralueiden hyötyihin raskauden aikana, on tärkeää huomata, että myös monet muut tekijät vaikuttavat raskauden kulkuun ja voivat muovata viheraluealtistuksen ja syntymäpainon välistä yhteyttä. Maksimaalisella polkupyöräergometritestillä mitattu kestävyyskunto ja käden puristusvoimaja polven ojennusja koukistustesteillä arvioitu lihasvoima oli kerätty asevelvollisuuden aikana 18-vuotiaana. Tutkimusnäyttö kannustaa kuitenkin liikunnalliseen elämäntapaan koko elämänkaaren ajan. Ateroskleroottisia muutoksia arvioitiin Carotis-valtimon plakkikuorman ja intima-median paksuuden avulla 60-vuotiaana. Säännöllinen liikunta tehokkainta aivoterveyden ylläpidossa Liikunnalla on keskeinen osa sydänja verisuoni-, aineenvaihduntaja tukija liikuntaelimistön sairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Tuoreessa 40 vuoden seurantatutkimuksessa havaittiin, että hyvä kestävyyskunto varhaisaikuisuudessa oli yhteydessä ateroskleroosin esiasteisiin neljä vuosikymmentä myöhemmin. Mahdollisista herkkyyskausista, jolloin liikunta olisi erityisen hyödyllistä, tai liikunnan vaikutusmekanismeista, tiedetään kuitenkin vielä verrattain vähän. Journal of Neurology, Neurosurgery and Psychiatry 2023. Liikunta edistää sekä äidin että lapsen terveyttä raskauden aikana ja viheralueet mahdollistavat suuremman liikkumisen määrän. James ja kumppanit tarkastelivat yhteyttä noin 1 400 iältään 36–69-vuotiaan aikuisen arvioitujen liikuntatottumusten ja 69 vuoden iässä mitatun kognitiivisen suorituskyvyn välillä. Vesistöjen läheisyydellä ei havaittu vastaavanlaisia yhteyksiä. 2023. Lihasvoima ei ollut yhteydessä ateroskleroottisiin muutoksiin. 2023. Mielenkiintoista oli, että mikään yksittäinen tekijä ei välittänyt kestävyyskunnon ja ateroskleroottisten muutosten välistä yhteyttä. Runsaampi liikunta missä tahansa ikävaiheessa oli yhteydessä parempaan kognitiiviseen suorituskykyyn. tutkimusuutisia. European Journal of Preventive Cardiology 2023. Early adulthood exercise capacity, but not muscle strength, associates with subclinical atherosclerosis 40 years later in Swedish men. LÄHDE: Fortuin-de Smidt, M., Bergman, F., Grönlund, C., Hult, A., Norberg, M., Wennberg, M., Wennberg, P. 2022.Exposure to natural environments during pregnancy and birth outcomes in 11 European birth cohorts. Siksi onkin aiheellista kysyä, voiko yksi liikunnan aivoterveyttä tukevista herkkyyskausista olla lapsuudessa ja nuoruudessa. Fortuin-de Smidt ja työtoverit hyödynsivät 797 ruotsalaismiehen seuranta-aineistoa. LÄHDE: Torres Toda, M., Avraam, D., Cadman, TJ, Fossat,i S., de Castro, M. 2 8 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 Kuva: Antero Aaltonen lyyseissä. &, Dedele, A., ym. Esimerkiksi liikunta voi olla yksi havaittuja yhteyksiä selittävä tekijä. Kolmenkymmenen vuoden seurantatutkimuksen mukaan runsaampi liikunta missä aikuisuuden vaiheessa tahansa on yhteydessä parempaan kognitiiviseen suorituskykyyn myöhemmin elämässä. Aikuisiän liikunnan ja kognitiivisen suorituskyvyn väliset yhteydet kuitenkin heikkenivät, kun lapsuuden kognitio, sosioekonominen asema ja koulumenestys otettiin huomioon analyyseissä. Sen sijaan kohonneen painoindeksin, systolisen verenpaineen, dyslipidemian ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden yhdistelmä 60-vuotiaana välitti kestävyyskunnon ja plakkikuorman välistä yhteyttä. Siinä ei kuitenkaan tarkasteltu kestävyyskunnon muutoksia seurannan aikana eikä myöskään liikunnan vaikutusta havaittuihin tuloksiin
Norjalainen urheilujohtaminen kaipaa uudistamista Norjan urheiluliittojen pääsihteereistä 52 prosenttia jätti tehtävänsä vuosina 2015–2019. Yrittäjät korostivat toisaalta toimintansa olevan laadukkaampaa kuin seurojen tarjoaman. Equal Abilities – The Swedish Parasport Federation and the Inclusion Process. Barnoch ungdomsidrottens entreprenörer på en kommersiell spelplan – en positioneringsanalys. & Hanssen T. Erityisen vaikeaksi tilanne muuttuu, jos välit puheenjohtajan kanssa ovat huonot. E. LÄHDE: Nordlund, M. ‘The only person you can delegate tasks to is yourself’ Leadership challenges and turnover in national federations of sport. & Redelius, K. Næss ja Hanssen tutkivat norjalaisten urheilujohtajien työoloja, joita on aikaisemmin selvitetty vain vähän. RF määritteli vuonna 2016 inkluusion tarkoittavan sitä, että kaikkien olisi voitava osallistua urheiluun ja liikuntaan tervetulleella ja osallistavalla tavalla sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, kyvyistä, kulttuuritaustasta, etnisestä alkuperästä, sijainnista tai elämänvaiheesta riippumatta. Monet vastaajista pohtivat esimerkiksi apuvälineiden saatavuutta ja taloudellisen tuen riittävyyttä. Yrittäjät eivät nähneet omaan toimintaansa uhkana ruotsalaiselle urheiluliikkeelle ja kokevat täydentävänsä liikuntatarjontaa. Norjan olympiaja paralympiakomitean ja urheiluliiton (NIF) alaisuudessa toimiviin liittoihin kuuluu 1,9 miljoonaa jäsentä. Scandinavian Sport Studies Forum, volume thirteen, 111–129. Lapsille ja nuorille suunnattu kaupallinen liikuntatoiminta uhkaa vahvistaa ruotsalaisen liikuntakulttuurin eriytymiskehitystä, jonka seurauksena vain osalla on vara harrastaa liikuntaa. LÄHDE: Næss H. Arjen kiireiden pääsihteerit kokevat haittaavan mahdollisuuksia kehittää itseään johtajana. Nordlund kumppaneineen kartoitti kyselytutkimuksella SPF:n toimintaan eri tavalla osallistuvien odotuksia prosessista. Odotukset saattavat olla kohtuuttomia voimavaroihin nähden. Kokonaisuudessaan inkluusio toimii Nordlundin ja kumppanien mukaan järjestäytyneen urheilun eri tasoilla, mutta sen vaikutuksista ole kuitenkaan vielä riittävästi tietoa. Muutos perustuu molempien liittojen vuonna 2017 hyväksymään vuoteen 2025 ulottuvaan stategiaan. Scandinavian Sport Studies Forum, volume fourteen, 2023, 75–98. Kehityskulku tekee eriarvoisuudesta myös ikään kuin hyväksytympää, kun suhteellisen kallis tarjonta on asettunut osaksi yhteiskuntaa. Liikunnasta on tullut yhä enemmän vaihtoarvoinen hyödyke. Vaihtuvuus urheilun huippupaikoilla on ollut huomattavasti korkeampi kuin Norjan työmarkkinoilla keskimäärin, mikä on vaikeuttanut norjalaisen urheilujärjestelmän toimintaa. 2023. Pääsihteerinä toimineet naiset olivat kokeneet vähättelyä, syrjintää ja seksuaalista häirintää. Pääsihteerin työnkuva voi olla epäselvä. Ruotsalaistutkijoiden käsittelemä ilmiö on näkyvissä myös Suomessa etenkin kasvukeskuksissa. Melko suuri osa vastaajista pelkäsi muutoksen voivan kuitenkin vaikuttaa kielteisesti vammaisurheilun fyysisiin olosuhteisiin ja resurssointiin. LÄHDE: Karlsson, J., Kilger, M., Bäckström, Å. Järjestötoiminnassa on kyse jaetusta johtajuudesta, joka vaatii hyvää yhteistyötä, toistensa osaamisen täydentämistä ja ennen kaikkea hyvää henkilökemiaa. Paraurheilu yhdistymässä valtavirtaan Ruotsissa Ruotsin urheilussa on menossa organisaatiomuutos, jossa vammaisiksi luokitellut henkilöt siirtyvät Ruotsin paraurheiluliitosta (SPF) Riksidrottsförbundetin (RF) alaiseen valtavirtatoimintaan. Scandinavian Sport Studies Forum, volume fourteen, 2023, 1–27. Yritykset pyrkivät myös suuntaamaan palvelujaan maksukykyisille kohderyhmille. Heidän haastattelemansa 16 pääsihteeriä kokivat liikkumavaransa vastanneen harvoin kulttuurisesti tai rakenteellisesti heille annettua tehtävää. Tutkijat päätyivät haastattelemaan pääsihteereitä, koska he ovat puheenjohtajia enemmän kiinnittyneitä liittojen päivittäiseen johtamiseen ja sen muodostaviin ihmissuhdevastuisiin. Kaupallistumiskehitys on tapahtunut tosiasia ja se näyttää jatkuvan. 2023. Tämän vuoksi inkluusio saattaa herättää ristiriitaisia tunteita. 2022. Kuva: Antero Aaltonen. Tutkijat tulkitsivat tämän viittaavan siihen, että tasa-arvo voi toteutua vammaisurheilijoiden ja valtavirran urheilijoiden välillä. Karlsson kumppaneineen tutki kaupallisten liikuntatoimijoiden käsityksiä lasten ja nuorten liikunnasta sekä seuratoiminnasta. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 2 9 Yhteiskuntatieteet JOUKO KOKKONEN Kaupallisuus valtaa alaa lasten ja nuorten liikunnassa Ruotsissa Lasten ja nuorten liikunnan kaupallistuminen vaikuttaa voimakkaasti ruotsalaiseen liikuntakulttuuriin. Kaikki kyselyyn vastanneet 130 henkilöä suhtautuivat optimistisesti sekaharjoitusryhmiin. Kaupallistuminen vaikuttaa myös seuratoimintaan, joka on Ruotsissa vireintä keskisuurissa kaupungeissa ja sosioekonomisesti vauraissa lähiökunnissa. A. Maksukyky voi vaikuttaa seuran sisäiseen ilmapiiriin, jos osalla on varaa ostaa joko seuran tai sen yhteistyökumppanin tarjoamia lisäpalveluja. 2 & Vikström, L. Tämä suuntaa tarjontaa maksukykyisille alueille ja kohderyhmille. Tutkijat haastattelivat seitsemään johtavassa asemassa olevaa henkilöä kuudessa yrityksessä. Tulevaisuudessa onkin tärkeää tutkia, miten eriytyminen vaikuttaa seuratoimintaan. Myös puheenjohtajan ja hallituksen rooli suhteessa pääsihteeriin voi olla epäselvä. Wickman, K., Karp, S
Käynnissä ottelu tiilitehtaan ja riisipellon välissä Länsi-Bengalin osavaltion maaseudulla ilmansaasteiden värittämässä auringonlaskussa.. 3 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 teema Kestävä kehitys & ilmastonmuutos JOUKO KOKKONEN KUVAT: JUHA LAITALAINEN Kuumuus kuihduttaa liikettä Intiassa Maailman väkirikkain valtio Intia on ilmastonmuutoksen kannalta sananmukaisesti kuumimpia paikkoja. Intian suosituinta urheilulajia krikettiä, pelataan kaikkialla missä on tilaa. Lämpötila nousee usein niin korkealle, että liikkuminen on mahdotonta
Vesipullo kulkeekin Intiassa ihmisillä aina mukana. Kotiapulaisena työskentelevä nainen kävelee töihin ja liikkuu koko työpäivänsä ajan. Ihmiset sanovat, että vuodenajat ovat muuttuneet, kertoo Sirpa Tenhunen. Pahinta on kuitenkin paahtava kuumuus, joka tekee elämästä vaikeaa. Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet myös Intiassa. Hirmumyrskyjä on enemmän kuin aiemmin. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 3 1 Suuret elintasoerot näkyvät Intiassa asumisen ja työn lisäksi elämäntavan liikunnallisuudessa. Intia on maapallon kestokyvyn kannalta keskeisiä valtioita. Kuumuus vähentää ratkaisevasti ihmisten mahdollisuuksia liikkua, kun ulkoilu on sietämättömän tukalaa. Uutiset Kaakkois-Aasiasta ovat kertoneet lämpötilan nousseen toukokuussa 2023 korkeammalle kuin koskaan. Viilentäminen kuormittaa sähköverkkoa, jonka kestokyky on kuumuuden vuoksi äärir ajoillaan. Keskiluokan kasvaessa maksukykyisten kuluttajien määrä nousee, mikä lisää sähkönkulutusta. Köyhät kärsivät enemmän kuumuudesta. Sadot jäävät ilmastonmuutoksen takia heikommiksi. K orkeimmillaan lämpötila kohoaa Intiassa viiteenkymmeneen asteeseen. Tenhunen tuntee Intian hyvin. – Kuumuus on todella rankkaa. Korkea lämpötila on kuin keskiajan musta surma: sitä eivät pääse täysin pakoon rikkaimmatkaan intialaiset. Hän on tehnyt tutkimusta Koillis-Intiassa Länsi-Bengalin osavaltiossa 1980-luvulta lähtien. Ilmastointilaitteita ostetaan entistä enemmän, mikä lisää energiankulutusta. Intia on juuri ohittanut Kiinan maailman väkirikkaimpana valtiona. Tavallinen ”kevätkuuma” on muuttunut äärimmäisen polttavaksi. Vanhempana yliopistonlehtorina Jyväskylässä työskentelevä Tenhunen johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia ”Ilmaston muutoksesta aiheutuva pakolaisuus ja kamppailu kestävistä elinkeinoista Etelä-Aasiassa”. Tietoisuus ilmastonmuutoksesta heikko Kun intialaiset vaurastuvat, niin kasvihuonepäästöt lisääntyvät. Peltotöihin mennään maaseudulla auringon laskettua. Päivisin ei voi tehdä ulkona raskaita töitä. Vuonna 2050 intialaisia voi olla jopa kaksi miljardia.. Intialla on mittavat hiilivarannot, joita se käyttää energiantuotantoon. Sää vaikuttaa radikaalisti maatalouteen, josta 40 prosenttia intialaisista saa elantonsa. Maassa asuu noin 1,4 miljardia ihmistä. Kuivuus on lisääntynyt osassa Intiaa ja toisaalla esiintyy tulvia. Intialaisista puolet on alle 25-vuotiaita, minkä vuoksi väkiluvun kasvu jatkuu. Hänen viimeisin kirjansa ”A Village Goes Mobile: Telephony, Mediation and Social Change in Rural India” ilmestyi Oxford University Pressin kustantamana vuonna 2018. Työläisetkään eivät tee niitä mielellään. – Viileä aika on lyhentynyt. – Varakkaammat voivat käyttää ilmastointilaitteita. Köyhempien intialaisten on tyydyttävä nestehukan torjumiseen. Tenhunen toteaa, että siirtyminen uusiutuvan energian käyttöön ei ole helppoa tiheästi asutussa maassa: aurinkopaneeleille ja tuulimyllyille on vaikea löytää maata. Hirmumyrskyjen alta ihmisiä osataan jo evakuoida, mutta luonnonvoimat vievät kuitenkin heiltä elämisen edellytykset. Kaupungeissa esimerkiksi rakennustyöläiset joutuvat tekemään töitä äärimmäisessä kuumuudessa
– He vaikuttavat hyvin terveiltä ja hyvinvoivilta verrattuna työnantajiinsa, jotka eivät liiku juuri ollenkaan. Intialainen perinnelaji kabaddi on suosittu osassa maata. – Intiassa on vahva perinne arvostaa fyysistä kuntoa, sanoo Tenhunen. Tosin suurissa kaupungeissa, kuten Kolkatassa, pyöräilyä on rajoitettu keskustassa.. Hän tekee tutkimusta alueella, joka on yksi maailman eniten muutoksesta kärsivistä alueista. Miehet seuraavat Intiassa enemmän urheilua kuin naiset ja heidän on helpompi harrastaa liikuntaa. Intia liikkeelle Moni intialainen joutuu liikkumaan päivittäin paljon. Sen asukkailla ei kuitenkaan ole juurikaan tietoa asiasta. Ero Bangladeshiin on suuri: Intian itänaapurissa on toteutettu paljon erilaisia ympäristöohjelmia, jotka ovat parantaneet ihmisten ilmastotietoisuutta. Vaikka Intia ei ole jalkapallomaa, niin laji on iso monissa kaupungeissa, kuten yli 13 miljoonan asukkaan Kolkatassa. Vuosituhantiset liikuntaperinteet Intiaa ei mielletä urheilumaaksi etenkään olympiakisojen näkökulmassa. Intialaisissa peruskouluissa opetetaan liikuntaa, mutta tunnit eivät ole kovin laadukkaita. Ylipäätään tietoisuus liikunnan merkityksestä on Tenhusen mukaan Intiassa vielä alhainen. Siirtomaaisäntien tuoma kriketti on erittäin suosittu laji, jota pelataan joka puolella. 3 2 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 teema Kestävä kehitys & ilmastonmuutos Valtaosa intialaisista ei ole Tenhusen mukaan kovin tietoisia ilmastonmuutoksesta. Lajia voi kuvata äärimmäisen fyysiseksi hipaksi, jossa kaksi joukkuetta ottaa mittaa toisistaan. Intiaan on perustettu sponsorirahalla naisten krikettiliiga, jossa pelaa myös australialaisia tähtiä. Tilanne onkin pitkälle sama kuin sata vuotta sitten Suomessa. Asetelma on kuitenkin vähitellen muuttumassa. Joogasta on myös tullut yleismaailmallinen liikuntamuoto. Jousiammunta, paini ja jooga ovat olleet korkealle arvostettua urheilua ja liikuntaa. Kaupungeissa kotiapulaisina työskentelevät naiset liikkuvat paljon työssään. Yleisurheilu on sen sijaan ollut marginaalissa Intiassa. Osaltaan asiaan vaikuttaa se, että hyvä ruoka ja yhteiset ateriat liittyvät keskeisesti yhdessäoloon. Intialaiset naiset ovat saavuttaneet urheilumenestystä mm. Olosuhteet jarruttavat osaltaan liikkumista. Maaseudulla kuljetaan edelleen pääosin jalkaisin ja pyörällä. nyrkkeilyssä. Brittiläisen imperiumin urheilukulttuurin vaikutus näkyy yhä vahvana Intiassa. Työväki oli hoikkaa ja johtajat paksuja. Ylipaino on Intiassa hyvin toimeentulevilla suuri ongelma. Tenhusen mukaan maassa ei ole ollut lajin tarvitsemaa seuratoimintaa, liikuntapaikkoja ja valmennusta. Brittien tuoma maahockey on myös suosittua. Missä vain on vapaata aluetta, niin lapsia on pelaamassa krikettiä. Liikuntamuotona kabaddi on tietyssä mielessä ihanteellinen kestävän kehityksen laji, sillä sen harrastaminen ei vaadi mitään välineitä. Kuumuuden vuoksi liikuntaa harrastavat ihPyöräily on Intiassa edelleen suosittu liikkumismuoto. – Kuumuudesta huolimatta krikettiä pelataan kaikkialla. Suuret ja keskikoiset kaupungit ovat niin saastuneita, että moni ei voi liikkua ulkona. Maalla on kuitenkin vuosituhansien taakse ulottuvat liikuntakulttuurin perinteet
Pääministeri Modi haluaa rakentaa Intian kansainvälistä mainetta urheilun avulla. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 3 3 miset lähtevät ulos joko auringon noustessa tai myöhään illalla. Kuntoliikunnan harrastaminen ei ylipäätään ole kovin yleistä Intiassa. Ilmastoiduille kuntosaleille lähtevät vain innokkaimmat. Hän kehottaakin pitämään silmät auki Intian suuntaan. Fit India https://fitindia.gov.in Sirpa Tenhunen.. Intian rajanaapuri Kiina on panostanut urheiluun erittäin paljon. Tavoitteena on samalla tukea myös perinteisiä intialaisia liikuntamuotoja. . Tähän liittyy yleisurheilutason nostaminen. Vauraat intialaiset kuntoilevat jonkin verran, mutta kokonaisuudessaan koulutettu keskiluokkakaan ei liiku paljon. . Vähävaraiset ja työväenluokkaiset ihmiset eivät juurikaan harrasta liikuntaa. Liikunnasta ja urheilusta yhä enemmän kiinnostuvassa Intiassa on Tenhusen mukaan kysyntää liikuntatieteelliselle asiantuntemukselle. Urheilunationalismia viritellään Valtiona Intia on toistaiseksi käyttänyt urheilua vähän sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Erityisen tärkeitä ovat ottelut arkkivihollista Pakistania vastaan. Myös muut urheilusaavutukset tuottavat kuvitteellista yhteisöllisyyttä. Vähäinen liikunta onkin kansanterveydellinen ongelma myös Intiassa. voitti ensimmäisenä intialaisena yleisurheilun olympiakultaa Tokion olympialaisissa 2021. Pääministeri Narendra Modi käynnisti vuonna 2019 Fit India -kampanjan, jonka tarkoituksena on saada intialaiset liikkumaan enemmän. Keihäänheittäjä Neeraj Chopra Kolkata tarjosi uuden kodin naiselle, jonka kodin ja elinmahdollisuudet Sundarbansin alueella tuhosi hirmumyrsky. Kriketti yhdistää kansakuntaa edelleen yli kaiken. – Olympiavoitoista, MM-mitaleista ja menestyksestä Aasian kisoissa ollaan hyvin ylpeitä. Intiaa on johtanut vuodesta 2014 Narendra Modin hindunationalistinen BJP-puolue, joka on alkanut panostaa urheiluun. Tenhunen arvioi tämän johtuvan Intian keskusvaltion heikkoudesta. Intia on aito liittovaltio, jossa keskusvallan ote kansalaisista tai osavaltioista ei ole tiukka. Mittakaavasta kertoo se, että osavaltioista suurin on Uttar Pradesh, jossa asuu liki 200 miljoonaa ihmistä
Muutos uhkaa väestön terveyttä ja hyvinvointia. Toivoa ilmastonmuutoksen hidastamiseksi kuiIlmastonmuutos vaikuttaa liikuntaan Suomessa kaksijakoisesti Liikunta lisääntyy ilmastonmuutoksen seurauksena todennäköisesti kesällä, kun lämpötila nousee. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n uusimman raportin mukaan tällä hetkellä näyttää vääjäämättä siltä, että maapallon keskilämpötilan nousu tulee ylittämään 1,5°C tämän vuosisadan aikana. Siitä johtuvat sään ääri-ilmiöt lisäävät kuolleisuutta ja sairastavuutta eri väestöissä, ja väestön ikääntyminen korostaa entisestään tätä yhteyttä. 3 4 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 teema Kestävä kehitys & ilmastonmuutos HEINI WENNMAN vieraileva tutkija Yhdenvertaisuusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos heini.wennman@thl.fi I lmastonmuutos on tällä hetkellä yksi merkittävimmistä maailmanlaajuisista ongelmista, joka koskettaa meitä kaikkia. Kuva: Antero Aaltonen. Talvisin liikkumista uhkaavat leikata pimeys ja kosteus
Kaikissa katsauksissa viitattiin lähinnä ulkoliikuntaan. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 3 5 tenkin vielä on, mikäli toimia kasvatetaan ja niihin tartutaan heti. Työssä liikkumisen ja lämpötilan nousun välillä näyttäisi olevan lähinnä negatiivinen yhteys. Näistä kolme oli systemaattisia katsauksia ja yksi systemaattisten katsausten katsaus (umbrella review). Kattavasta raportoinnista huolimatta tulokset olivat osittain heikkoja ja hajautuneita ja esimerkiksi liikuntaa oli tutkittu hyvin vaihtelevin mittarein, mikä teki löydösten vertailun ja yhteenvedon vaikeaksi. Heini Wennman. Suomalaiset ovat kuitenkin ulkoliikuntakansaa. Liikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat terveyden ja hyvinvoinnin kannalta keskeinen elintapa, johon vaikuttanevat ilmaston ja sään muutokset. Yhtenevänä tuloksena erottui kuitenkin lämpötilan ja liikunnan välillä käänteisen U:n muotoinen yhteys. Auringonsäteilyn määrä on tärkeä myös maanpinnan lämpötilaan ja sademääriin liittyvä tekijä (Wild; 2009). Korkeampi lämpötila vähentää työssä liikkumista ja työn tuottavuutta. Myös talven keskilämpötilan ennustetaan nousevan ja vuorokauden lämpötilavaihtelun pienenevän. Tutkittua tietoa auringonsäteilyn tai valoisuuden muutoksista väestön liikuntaan on vähemmän kuin lämpötilan osalta. Kaiken kaikkiaan lämpötilan nousun vaikutus väestön liikuntaan on myös riippuvainen olosuhteiden lähtötilanteesta. Auringonsäteilyn muutoksen tai valoisuuden vaikutuksista liikuntaan löytyi tulos ainoastaan yhdestä katsauksesta. Tutkimusten mukaan lämpötilan nousu lisää vapaa-ajan liikuntaa sekä kävelyä ja pyöräilyä. Vastaavasti talvet muuttuvat pimeämmiksi ja kosteammiksi. Kuva: Pajulahden urheiluopisto. Lämpötila, aurinkosäteily ja liikunta Muuttuva ilmasto ja sää vaikuttavat myös elintapoihimme eri tavoin. Näin ollen tästä aiheesta tarvitaan selvästi enemmän tietoa. Lisääntynyt valoisuus voisi nostaa väestön fyysistä aktiivisuutta ja vastaavasti pimeys vähentää sitä. Yhteys on kuitenkin käänteisen U:n muotoinen niin, että korkeampi lämpötila tiettyyn pisteeseen asti on myönteisesti yhteydessä liikuntaan, mutta sen jälkeen yhteys muuttuu kielteiseksi eli liikunta vähenee. Katsaukseen koottiin yhteen vuosina 2013–2023 julkaistujen, englanninkielisten katsausartikkeleiden tietoa. On ennustettu, että Suomen kesistä tulee lähitulevaisuudessa valoisampia ja lämpimämpiä. Lisääntyvät sademäärät vähentävät todennäköisesti väestön liikuntaa. Tuloksissa korostuivat lämpötilan nousun vaikutukset, joita oli raportoitu kaikissa kymmenessä aiemmassa katsauksessa. Katsausartikkelista on koottu suomenkielinen Tutkimuksesta tiiviisti -raportti (Wennman, Partonen; 2023). Näin tutkittiin Ilmastonmuutoksen vaikutuksia väestön liikuntaan tutkittiin osana systemaattista katsausartikkelia, jossa tavoitteena oli koota yhteen tietoa lämpötilan ja auringonsäteilyn muutoksen vaikutuksista kolmeen keskeiseen elintapaan: liikuntaan, ravitsemukseen ja uneen. Liikuntaa käsitteleviä katsauksia löydettiin yhteensä kymmenen. Ilmastonmuutoksen keskeisimpiä seurauksia Suomessa ovat lämpötilan nousu ja auringonsäteilyn määrän muutokset. Viileämmillä seuduilla, kuten Suomessa, lämpötilan nousu todennäköisimmin lisää väestön liikkumista. Katsausartikkeli rahoitettiin Suomen Akatemian Ilmastonmuutos ja terveys -tutkimusohjelman hankkeesta. (Ruosteenoja, Jylhä; 2021.) Sään ääri-ilmiöt eivät välttämättä vielä uhkaa Suomea samassa mittakaavassa kuin esimerkiksi Etelätai Keski-Euroopan maita, mutta keskilämpötilan on Suomessa ennustettu nousevan enemmän kuin maapallolla keskimäärin. (IPCC; 2023) Ilmastonmuutos johtuu pääosin ihmisten toiminnasta ja elintavoista, ja niitä muuttamalla voimme vaikuttaa muutoksen asteeseen. Ulkoliikunta suomalaisille tärkeää Tämänhetkinen tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista liikuntaan koskee lähinnä ulkona tapahtuvaa liikuntaa, eikä siitä voida tehdä suoria johtopäätöksiä sisäliikuntaan. Siitä, miten tai kuinka paljon ilmastonmuutos vaikuttaa sisäliikuntaan, ei näiden tulosten perusteella voida vetää johtopäätöksiä. Helteet ja hellejaksot siis vähentävät ihmisten liikuntaa. Tämän hetken tiedon valossa näyttää siltä, että lämpötilan nousu voisi Suomessa vaikuttaa myönteisesti väestön liikuntaan, mutta toisaalta muutokset talvella etenkin valoisuudessa ja kosteudessa voivat kumota näitä myönteisiä vaikutuksia (Wennman, Partonen; 2023)
Ennustetun ilmastonmuutoksen toteutuminen Suomessa heikentäisi nukkumista ja lisäisi uniongelmia sekä kaamosoireilua väestössä (Wennman, Partonen; 2023). Talvella vain 6 prosenttia pyöräilee ja 11 prosenttia kävelee työmatkoillaan. Ulkoilukertoja Suomessa kertyy keskimäärin 3,5 viikossa ja keskimääräinen ulkoiluaika on 1,8 tuntia. Vaikka kehitys voi alkuun olla myönteistä, ilmastonmuutoksen vaikutuksena tiedossa on myös monia ongelmia väestön liikunnan osalta. Samalla on pohdittava kaikille suunnattujen liikuntapaikkojen saavutettavuutta etenkin leudompien ja pimeämpien talvien varalta. Raportti valaisee myös, miten ulkoilupaikoissa ja luonnossa liikkuminen on lisääntynyt etenkin 11–15-vuotiailla nuorilla vuodesta 2016 vuoteen 2022. kaamosoireiluun liittyy aktiivisuustason heikkeneminen. Aktiivinen kulkeminen kävellen tai pyörällä vähentää liikenteen päästöjä, mutta se on sääriippuvaista, mikä monimutkaistaa osaltaan tätä yhtälöä. Jos väestön liikuntaa voidaan lisätä ja ylläpitää, niin tämä ennaltaehkäisisi myös ilmastonmuutoksesta johtuvia uniongelmia. Haavoittuvaisimmassa asemassa ovat matalan sosioekonomisen tason väestöryhmät, terveydeltään heikommat ja ikääntyneet. URN_ISBN_978-952-408-054-5.pdf Liikkumiseen kannustaminen hyödyttää myös ilmastoa.. (Rajala, ym; 2023.) Isossa-Britanniassa, jossa sääolot ovat hyvinkin vaihtelevia ja sateet yleisiä, niille 9–10-vuotiaille koululaisille, joilla oli mahdollisuus liikkua sisätiloissa sadesäällä, kertyi enemmän liikuntaa ja vähemmän paikallaanoloa sadepäivän aikana kuin koululaisille, jotka eivät saaneet sadepäivinä liikkua sisällä tai olivat ulkona (Harrison ym.; 2011). Aktiiviset kulkumuodot hyväksi ilmastolle Suuri osa kaikenikäisistä suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Vaikutuksia liikuntaan syytä pohtia Vaikka lämpötilan nousu voisi vaikuttaa myönteisesti suomalaisten liikuntatottumuksiin, muuttuva ilmasto myös edellyttää, että Suomessa mietitään tarkemmin väestön liikuntamahdollisuuksia. On myös syytä huomioida, että eri elintavat, mm. Koulun sisäliikuntatiloja hyödynnetään kuitenkin oppilaiden mukaan vielä suhteellisen vähän välituntiliikkumiseen. (Kalliolahti; 2023.) Lapsissa ja nuorissa alle viiden kilometrin koulumatkat kuljetaan pääosin kävellen tai pyörällä, mutta talvisin osuus pienenee noin 15 prosenttiyksikköä verrattuna syksyyn ja kevääseen (Turunen, ym; 2023). (Martin, ym; 2023.) Ennustettu ilmastonmuutos Suomessa johtaisi ympärivuotisesti lämpötilan nousuun, mutta kesät olisivat entistä helteisempiä ja valoisampia ja talvet kosteampia ja pimeämpiä (Ruosteenoja, Jylhä; 2021). Liikkumiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen kannustaminen ja pyrkiminen hyödyttää terveyden lisäksi myös ilmastoa. 3 6 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 teema Kestävä kehitys & ilmastonmuutos Kävely on aikuisväestön suosituin liikuntamuoto, ja kävely muodostaa monelle meistä tärkeän osan viikoittaista terveysliikuntaa (Wennman, Borodulin; 2020). (Hippi; 2022.) On siis syytä varautua ilmastonmuutoksen mahdollisiin vaikutuksiin väestön liikuntatottumuksiin ja miettiä sopeuttavia toimenpiteitä jo nyt. Ilmastonmuutoksen vaikutukset väestön liikuntaan, ravitsemukseen ja uneen. . Yhtenä tärkeänä ilmastonmuutosta hillitsevänä toimenpiteenä tavoitellaankin aktiivisten kulkumuotojen osuuden lisäämistä. Ovatko lähiliikuntapaikat kuten pyöräja kävelytiet riittävästi valaistuja ja huollettuja, löytyykö ihmisille lähialueilta myös muita valaistuja ulkoliikuntapaikkoja, ja mitkä ovat eri väestöryhmien mahdollisuudet liikkua sisätiloissa. (Neuvonen; 2023). Sisäliikunta vaatii siihen soveltuvat tilat ja mahdollisuuden hyödyntää niitä, eikä tämä edellytys välttämättä toteudu kaikilla yhdenvertaisesti. LIITU-tutkimuksen vuoden 2022 tulokset osoittavat, että lapset ja nuoret liikkuvat yleisimmin ulkona, kevyenliikenteen väylillä, omissa tai kavereidensa pihoissa ja luontoympäristössä. Etenkin vanhemmalle väestölle ulkoilu on tärkeä harrastus. Jos sääolot muuttuvat talvella lämpimämmiksi ja kosteammiksi sekä pimeämmiksi, myös liukastumisriski kasvaa tienpintojen lisääntyneen liukkauden ja huonomman näkyvyyden seurauksena. (Feng, ym; 2023.) Koulujen tilat, niiden käyttömahdollisuus ja koulun toimintatavat voivat lapsilla olla merkittävä päivänaikaista liikkumista mahdollistava tekijä. Suomessa alakoululaiset viettävät lähes kaikki välitunnit ulkona ja yläkoulussakin tämä on yleistä. Kunta10-tutkimuksen mukaan kesäisin kuntatyöntekijöistä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Turussa 19 prosenttia pyöräilee ja 10 prosenttia kävelee lähes päivittäin työmatkallaan. Liukastumiset aiheuttavat merkittäviä kansanterveydellisiä ja taloudellisia haittoja. uni ja liikunta, ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Nämä muutokset saattaisivat edelleen heijastua ihmisten vähäisempään liikkumiseen, sillä mm. Sekä miehillä että naisilla kävely ja pyöräily ovat suositumpia kesäisin kuin talvisin (Wennman, Borodulin; 2019). Yhteys korostui yli 65-vuotiailla, miehillä ja niillä, joilla oli taustalla jokin sydäntai verisuonisairaus. Vuodenaika vaikuttaa jo nyt suomalaisten liikuntatottumuksiin. Kaupungissa asuvat lapset hyödyntävät esimerkiksi kevyenliikenteen väyliä maaseudulla asuvia useammin liikkumiseen. Ulkoliikunnan suosio on Suomessa suuri, ja kymmenen viimeisen vuoden aikana suomalaisten vuosittaiset ulkoilukerrat ovat lisääntyneet. Sisätilojen tarjonnan ja käytön suunnittelussa huomionarvoista on myös, että kansanterveyden kannalta merkittävä hyöty voitaisiin saavuttaa, kun terveyden kannalta riskiryhmiin kuuluvien liikunnan olisi mahdollista ajoittua klo 11 ja 17 välille. Laajassa väestötutkimuksessa havaittiin, että reipas ja rasittava liikunta klo 11–17 liittyi pienimpään kuolleisuuteen. Maaseudulla asuvat 11–15-vuotiaat liikkuvat kaupungissa asuvia ikätovereitaan selvästi useammin luonnossa. . Liikunta ja fyysinen aktiivisuus vaikuttavat suurelta osin myönteisesti myös uneen ja nukkumiseen (Huang ym.; 2023)
https://doi.org/10.35614/ isbn.9789523361614 Huang, HH., Stubbs, B., Chen, LJ., Ku, P-W., Hsu, T-Y., Lin, C-W., Weng, Y-M. & Ng, K. 2023. Harrison, F., Jones, A.P., Bentham, G., van Sluis, E. 2022. Aikuisväestön liikunta Suomessa – FinTerveys 2017 tutkimus. ISSN 2242-4571 (verkkojulkaisu) Martin, L., Kokko, S., Villberg, J., Suomi, K. Associations between commute mode use and self-rated health and work ability among Finnish public sector employees. & Borodulin, K. 2023. ISSN 2242-4571 (verkkojulkaisu) Neuvonen, M. Int J Behav Nutr Phys Act 8, 47. Koulun liikunnallinen toimintakulttuuri. 2023. JGR Athmospheres 114, (D10). Finnish Meteorological Institute Contributions; 183. Aktiivisesti kuljetut koulumatkat. & Oksanen T. Associations of timing of physical activity with all-cause and cause-specific mortality in a prospective cohort study. Ilmatieteen laitos, Helsinki. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 3 7 LÄHTEET Feng, H., Yang, L., Liang, YY, Ai, S., Liu, Y., Liu, Y., Jin, X., Lei, B., Wang, J., Zheng, N., Chen, X,, Chan, JWY, Sum, RKW, Chan, NY, Tan, X, Benedict, C., Wing, YK & Zhang J. Ilmastonmuutoksen vaikutukset väestön liikuntaan, ravitsemukseen ja uneen. Int J Behav Nutr Phys Act 20, 44. doi:10.1177/14034948231159212 Turunen, M., Kulmala, J., Hakonen, H. Teoksessa: Kokko ja Martin (toim.). & Tammelin, T. Tutkimuksesta tiiviisti 13/2023. Headline statements. Weather Related Pedestrians’ Slip Risks and Predicting Sidewalk Slipperiness. Teoksessa: Kokko ja Martin (toim.). Geophysica 56(1):39-69. Näin suomalaiset ulkoilevat. The effect of physical activity on sleep disturbance in various populations: a scoping review of randomized clinical trials. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Teoksessa: Kokko ja Martin (toim.). Wennman, H. Nat Commun Feb 18;14(1):930. 2019. 2023. 2011. J. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. 2023. Liikunta & Tiede 60 (1). ISSN 2242-4571 (verkkojulkaisu) Ruosteenoja, K. Liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1. https://doi.org/10.1186/s12966-023-01449-7 IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change. MF., Cassidy, A. 2023. 2023. (2023). & Griffin, S. doi: 10.1038/s41467-023-36546-5. & Partonen, T. 2021. AR6 Synthesis Report. Rajala, K., Kämppi, K., Hakonen, H. https://doi.org/10.1186/1479-5868-8-47 Hippi, M. Global dimming and brightening: A review. PMID: 36805455; PMCID: PMC9938683. & Jylhä, K. 2009. Scandinavian Journal of Public Health 0,(0). &Wu, S-H. 2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki Wennman, H. Tilastoraportti 48/2019, THL. Liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, liikuntatilanteet, liikuntaympäristöt ja liikkumisen seurantalaitteet. (2023). Liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1. 2023. & Tammelin, T. https://www.ipcc.ch/report/ar6/ syr/resources/spm-headline-statements Kalliolahti, E., Aalto, V., Salo, P., Lanki, T., Ervasti, J. Projected climate change in Finland during the 21st century calculated from CMIP6 model simulations. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121748601 Wild, M. (2023). The impact of rainfall and school break time policies on physical activity in 9-10 year old British children: a repeated measures study. https://doi.org/10.1029/2008JD011470. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa
Suomalaisessa liikuntakasvatuksessa siitä ei ole juuri keskusteltu. Samalla olisi löydettävä väyliä rakentaa kestävämpää ihmisen ja Kasvatus on yksi keskeisimmistä ilmastonmuutoksen torjuntavälineistä. Erilaiset rajoitukset, määräykset ja suunnitelmat ohjaavat niin globaaleja toimijoita kuin yksittäisten ihmisten arkielämää. Kuva: Antero Aaltonen. Eri tieteenaloilla onkin alettu kääntämään katseita siihen, kuinka antroposeeniksi kutsutun aikakautemme ihmiskeskeistä maailmankuvaa tulisi haastaa. Vaikka näiden toimien vaikutukset ovat olleet merkittäviä ja niitä tarvitaan myös jatkossa, on myös esitetty, etteivät ne yksinään riitä. 3 8 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 teema Kestävä kehitys & ilmastonmuutos ANNU KAIVOSAARI, LitT yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto annu.kaivosaari@uef.fi ANNA KRISTIINA KOKKO, KM väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto annakristiina.kokko@uef.fi Ekososiaalista liikuntakasvatusta kuvittelemassa I lmastokriisistä käydään monensuuntaista keskustelua ja poliittista kädenvääntöä
Mahdollisuudet paikantuvat paitsi oppiaineen keholliseen luonteeseen myös sen ainutlaatuisiin toimintaympäristöihin kuten luontoon ja muihin lähiympäristöihin (Riley & Proctor 2022; Taylor ym. Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että pelkkä lähiympäristöissä tai luonnossa liikkuminen eivät automaattisesti tarjoa mahdollisuutta ympäristökasvatukselliselle otteelle (Rodrigues & Payne 2017). Kasvatus on keskeisessä roolissa uudelleenrakennettaessa ymmärrystä ihmisyydestä ja ihmisenä olemisesta. Mitä on ekososiaalinen kasvatus. Ympäristöteemat ovat kuitenkin yhä enemmän esillä kansainvälisessä liikuntakasvatuksen tutkimuskirjallisuudessa. On myös vaarana, ettei yhteyttä todellisiin kasvatuksen käytänteisiin välttämättä synny (Hohti & Tammi 2019). Lähestymme ilmastonmuutoksen torjumista kasvatuksen kontekstissa. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 3 9 ympäristön tasavertaista maailmassa olemisen ja elämisen tapaa. Ihminen ja luonto nähdään monilajisena ja erottamattomasti yhteen kietoutuneena. Lisäksi liikuntakasvatuksen voi nähdä myös uudenlaisena ympäristönäkökulmaisten ja ihmiskeskeisyyttä haastavien kasvatusteorioiden liikkeeseen sysääjänä. Esimerkiksi Keto ja kollegat (2022) pohtivat ekososiaalisen kasvatuksen mahdollisuuksia konkreettisten kasvatuskäytänteiden luomisessa. Värri 2018). Vaikka ekososiaalisen sivistyksen mukaantulo opetussuunnitelmien perusteisiin on merkittävä, niin tulkinnanvaraa jää myös paljon. Liikuntakasvatuksen kansallisessa arvopohjassa korostuvat tänä päivänä fyysisen ja motorisen kehityksen ohella yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja yhteisöllisyys (Opetushallitus 2014). Samalla kun liikuntakasvatus on nostettu tutkimuksissa ympäristönäkökulmaisen kasvatuksen varovaisen suunnannäyttäjän asemaan, on sen taustalla tunnistettu myös vaikeuksia. Ympäristökasvatus on monissa muodoissaan ollut eri aikoina esillä perusopetuksen opetussuunnitelmissa. Suomalainen liikuntakasvatuksen tutkimus ei ole toistaiseksi suuntautunut juurikaan ympäristönäkökulmien äärelle. Heidän mukaansa ekososiaalisen kasvatuksen filosofisena lähtökohtana on ihmisen ja muun luonnon välisen suhteen tarkastelu ja eritoten ihmiskeskeisen kasvatusajattelun haastaminen. Vuonna 2014 voimaan tullut perusopetuksen opetussuunnitelma otti käyttöön kestävän kehityksen teemoihin kiinnittyvän ekososiaalisen sivistyksen käsitteen. Suomalainen liikuntakasvatus, jonka piirissä ympäristöja ilmastokysymysten tarkastelu on tutkimuksellisesti vielä vähäistä, tarjoaa otollisen ja ainutlaatuisen kasvualustan ekologisesti kestävään elämäntapaan kasvamiselle. esim. Ihmisen ja luonnon tasa-arvoisen olemassaolon rakentuminen voi käynnistyä esimerkiksi tilanteissa, joissa luonnonilmiöiden väistämättömyys ja toisaalta voimaannuttava ainutlaatuisuus tulee kohdatuksi (Lyngstad & Sæther 2021). Ekososiaalinen sivistys ymmärretään laajana ekologisuuden ja sosiaalisen yhdistävänä viitekehyksenä ihmisen vapauden ja vastuun ymmärtämisestä – sellaisena, jonka yksi maapallo voi kestää (Salonen & Bardy 2015). Mitä voisi olla ekososiaalinen liikuntakasvatus. Ekososiaalisen kasvatuksen peräänkuuluttamat keholliset, aistilliset ja vuorovaikutteiset ympäristösuhteen viriämisen mahdollisuudet todellistuvatkin otollisesti liikuntakasvatuksen käytänteissä, joissa yksilön ja ympäristön välinen vuorovaikutteinen suhde on osa arkipäiväistä toimintaa (Lyngstad & Sæther 2021; Riley & Proctor 2022). Luonnon näkeminen pelkästään ihmisen terveyden edistämistä mahdollistavana resurssina rakentaa suhdetta ympäristöön lähtökohdiltaan varsin ihmiskeskeiseksi jättäen ympäristöulottuvuuden varjoonsa (Taylor ym. Monista muista maista poiketen suomalainen elinympäristö ja yhdyskuntasuunnittelu tarjoavat luontevia ja turvallisia tapoja toteuttaa liikuntakasvatusta niin lähiympäristöissä kuin luonnossa. Vaikka liikuntakasvatuksen opetussuunnitelma ei kiinnity suoranaisesti ympäristöulottuvuuteen, ohjaavat tekstit sen äärelle korostaessaan luonnon tarjoamia mahdollisuuksia liikuntakasvatuksen toteuttamisessa sekä turvalliseen ja eettisesSuomessa liikuntakasvatus on pitkälti vapautunut ympäristökasvatusta jarruttavasta perinteestä.. Joukko suomalaisia tutkijoita on lähtenyt ansiokkaasti kehittämään käytännönläheisiä tarkastelutapoja ekososiaalisesti orientoituneeseen kasvatukseen. Erityisesti kehollisuuden ja aistillisuuden näkökulmat, tunnekokemukset sekä moneen suuntaan avautuva vastavuoroinen vuorovaikutteisuus avaavat tutkijoiden mukaan uusia mahdollisuuksia tarkastella kriittisesti ihmiskeskeisiä kasvatuskäytäntöjä ja rakentaa sitä kautta uudenlaisia luontosuhteita. Liikuntakasvatusta ohjaavien opetussuunnitelmien on muun muassa todettu kytkeytyvän edelleen kilpaurheilua, sukupuolittuneisuutta sekä pelkästään fyysistä kyvykkyyttä korostavien tavoitteenasettelujen varaan (Rodrigues & Payne 2017; Riley & Proctor 2022.). Tutkimus on tuonut esiin mahdollisuuksia ja ongelmia, joita ympäristönäkökulmaiseen liikuntakasvatukseen liittyy. 2016). Kohdennamme tarkastelumme liikuntakasvatukseen, erityisesti suomalaisen perusopetuksen mahdollisuuksia kirkastaen. Kasvatus on yksi keskeisimmistä elämänalueista ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisen näkökulmasta (ks. 2016). Liikuntakasvatuksen historiallinen traditio on nähty lähtökohdiltaan niin ristiriitaiseksi ympäristöeettisen kasvatuksen arvopohjaan nähden, että niiden aitoa toisiinsa limittymistä on pidetty vähintäänkin ongelmallisena. Myös suomalaisen liikuntakasvatuksen perinteessä suoritusja sukupuolikeskeiset tavoitteet ovat tunnistettavissa, mutta 2020-luvun liikuntakasvatuksessa ne ovat vähintäänkin hiipuneet kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kasvatuksellisuutta korostavien ihanteiden varjoon
Journal of Adventure Education & Outdoor Learning 17 (1), 18–37. Riley, K. Environmentalization of the physical education curriculum in Brazilian universities: Culturally comparative lessons from critical outdoor education in Australia. The greenhouse effect: Multispecies childhood andnon-innocent relations of care. Kasvatus ekokriisin aikakaudella. HPE teachers’ negotiation of environmental health spaces: discursive positions, embodiment and materialism. Yhteiskunnallinen asenneilmapiiri, turvallinen ja rikas elinympäristö sekä opetussuunnitelman yleinen ja oppiainekohtainen kestävä arvopohja tarjoavat otolliset olosuhteet ekososiaalisen liikuntakasvatuksen kuvittelulle. & Värri, V.M. A physical education/environmental education nexus: Transdisciplinary approaches to curriculum for a sense of belonging. Kutsummekin paitsi alan tutkijoita ja asiantuntijoita, myös liikuntakasvatuksen käytänteiden keskeisimpiä toimijoita – lapsia ja nuoria – mukaan uusien teorioiden ja arjen tekemisen tapojen luomiseen. 2022. Australian Journal of Environmental Education 38 (3–4), 267–278. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Opetushallitus 2014. & Sæther, E. M. Kasvatus & Aika 16 (3), 49–69. The concept of ‘friluftsliv literacy’ in relation to physical literacy in physical education pedagogies. Tampere: Vastapaino.. 4 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 teema Kestävä kehitys & ilmastonmuutos ti kestävään toimintaan kasvamista (Opetushallitus 2014). 2018. & Bardy, M. 2016. Taylor, N., Wright, J. Liikuntakasvatuksen mahdollisuudet ovat tässä nähdäksemme rajattomat. Aikuiskasvatus 35 (1), 4–15. Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. G. LÄHTEET Hohti, R. Keto, S., Foster, R., Pulkki, J., Salonen, A. Suomalaista mittavaa ekososiaaliseen sivistykseen tähtäävää kasvatusajattelua tulisikin jatkossa viedä yhä enemmän myös kohti arjen konkretiaa esimerkiksi oppiainekohtaisten käytänteiden rakentamisen muodoissa. Kutsu muutokseen Kestävään elämäntapaan kasvaminen tulee olemaan kiistatta yksi tärkeimmistä ihmiskunnan tehtävistä tulevaisuudessa. 2017. Childhood 26 (2), 169–185. Värri, V. & Tammi, T. Antroposeenin aikaa leimaavasta ihmiskeskeisestä maailmankuvasta siirtyminen kohti monilajista ja vuorovaikutteista maailmassa olemista vaatii onnistuakseen sekä teoreettisia että mielikuvituksellisia uusia avauksia. Ekososiaalinen kasvatus –Viisi teesiä ratkaisuehdotuksena antroposeeninajan haasteeseen. Lyngstad, I. & Proctor, L. Rodrigues, C. Sport, Education and Society 26 (5), 514–526. Salonen, A. . Helsinki: Opetushallitus. 2021. Suomalaisen liikuntakasvatuksen voidaankin sanoa pitkälti vapautuneen ympäristönäkökulmaista kasvatustodellisuutta jarruttavan perinteen painolastista. 2015. & Payne, P. The Australian Educational Researcher 43 (3), 361–376. 2019. & O’Flynn, G. 2022
Golfaajilla oli yleensä yksi tai kaksi muuta liikuntaharrastusta, jotka mahdollistavat ympärivuotisen liikunnan harrastamisen. Nuorempiin ikäluokkiin kuuluvat harrastivat etenkin mailaja pallopelejä ja kuntosaliharjoittelua. suus säilyi selvästi korkeammalla tasolla kuin samanikäisellä väestöllä keskimäärin. Tämä koski etenkin naisia. Golfharrastukseen motivoi ensisijaisesti lajin tuoma hyvinvointi sekä mahdollisuus yhdessäoloon perheen ja ystävien kanssa. Golfaajista noin 90 prosenttia harrasti kohtuurasitteista liikuntaa vähintään noin neljä tuntia viikossa, mikä ylitti selvästi liikkumissuositusten alarajan. Välineelliset arvot, kuten uran edistäminen, eivät ole yhtä tärkeitä. Harrastajissa nousi esiin kaksi suurempaa ikäryhmää: hieman alle 30-vuotiaat ja toisaalta hiukan alle tai yli 60-vuotiaat. Pelaajien määrä alkoi vähentyä 60 ikävuoden jälkeen ja kääntyi voimakkaaseen laskuun yli 70-vuotiaissa. Pelaajien määrä ja peliaktiivisuus notkahtivat hieman 30–39-vuotiaissa. Ero korostui vanhemmissa ikäluokissa. Harrastus jatkuu koko elämänkaaren ajan, mikä todennäköisesti erottaa golfin monista muista liikunnan lajeista. Vanhemmat golfaajat suosivat etenkin kävelyä. Golfin pelaajien harrastusurat olivat pitkiä; moni oli pelannut yli kymmenen vuotta. Yli 70 prosenttia golfaajista oli miehiä. Vaikka golf ei ole harrastajiensa ainoa liikunnan muoto, se auttaa ihmisiä jatkamaan liikunnallisesti aktiivista elämää korkeaan ikään. Harrastuksestaan nauttivat pelaajat maksavat kustannuksensa itse. Tästä huolimatta myös vanhemmissa ikäluokissa oli edelleen aktiivipelaajia, joiden liikunta-aktiiviTIMO ALA-VÄHÄLÄ, FT tutkija timo.ala-vahala@juritele.fi Golf tuottaa itselle iloa ja yhteistä hyvää SROI-laskelman perusteella golf on yhteiskunnalle hyödyksi. Etenkin vanhemmat golfharrastajat olivat olennaisesti aktiivisempia kuin ikätoverinsa. Kuva: Pixabay. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 4 1 K aikenikäiset golfin harrastajat olivat aktiivisempia liikkujia kuin väestö keskimäärin. Yhteiskunta hyötyy liikunnan tuottamista terveyshyödyistä
Laskelman perusideana on selvittää, miten paljon johonkin yhteiskunnallisesti merkittävään toimintaan panostetaan rahaa, ja mitä hyötyjä tai mahdollisia haittoja se tuottaa yhteiskunnan eri osa-alueille. 2019a) ja 3,28 (Davies et al. Ilomäki & Salakka 2020, 29.) SROI-laskelman perusteella golfiin panostettu kokonaisrahamäärä on Suomessa vuodessa arviolta 300–320 miljoonaa euroa. Näin voi käydä, jos tuotetaan palvelu, jota kukaan ei käytä. Lisäksi tutkimuskirjallisuuden avulla arvioitiin golfin ympäristövaikutuksia sekä hiilijalanjälkeä. Käytännössä rahoittaja on tuhlannut rahojaan. Toisaalta, jos kenttä perustetaan harvinaisen luontotyypin alueelle, se voi hävittää arvokkaita luontokohteita, vaikka luonnon monimuotoisuuden aste sinänsä säilyisikin. Golfin pelaamisen määrää, siihen liittyvää liikunnallista aktiivisuutta, harrastuksen taustalla vaikuttavia motiiveja sekä pelaamiseen liittyvää kulutusta selvitettiin Golfliiton jäsenistöstä poimitulle otokselle lähetetyllä kyselyllä. 2. Harrastuksen tuomia terveyshyötyjä ja niiden välillisiä vaikutuksia arvioitiin suhteuttamalla kyselyn tuottamaa tietoa golfin pelaajien liikunnallisesta aktiivisuudesta aiempaan tutkimustietoon liikunnan terveyshyödyistä ja muista yhteiskunnallisista vaikutuksista. Jos tuotettu palvelu tuottaa tällöin käyttäjilleen subjektiivisen hyödyn, joka vastaa arvoltaan suurin piirtein investoinnin kustannuksia, niin SROI-suhdeluku on suunnilleen kaksi. Päihteeseen käytetty rahamäärä ei enää vastaa sitä iloa tai hyötyä, mitä – rationaalisesti toimiva addiktiosta vapaa – ihminen olisi Näin tutkittiin Liikuntatieteellinen Seura (LTS) toteutti vuonna 2022 Suomen Golfliiton toimeksiannosta selvityksen golfin yhteiskunnallisesta merkityksestä. Vastaavan tyyppisissä Englannissa tehdyissä laskelmissa kaiken urheilun ja liikunnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta suhdeluvuksi on saatu 1,92 (Davies et al. Tutkimuksen suunnitteluun osallistui Timo Ala-Vähälän ja Raija Laukkasen lisäksi Golfliiton edustajia. Ne jakautuvat seuraavasti: • Golfin pelaajilleen tuottama subjektiivinen ilo ja hyvinvointi, joka on sama kuin pelaajien lajiin kohdistama = 300 M€ • Peliväline ja -varusteostot Suomesta = 46 M€ • Kenttien maksamat palkat, palkkiot, muut kulutus ja investoinnit = 127 M€ • Kotimaisen golfmatkailun tuoma rahavirta matkailuun liittyville palveluille = 50 M€ • Golfin yhteiskunnalle tuottamat säästöt ja lisätulot = 80 M€. Golf ei voikaan ”omia” kaikkia harrastajalleen liikunnallisesta elämäntavasta koituvia hyötyjä. Jos tehty investointi ei hyödytä ketään, mutta ei aiheuta suoraa vahinkoa, SROI-suhdeluku on yksi, koska silloin raha vain vaihtaa omistajaa. (Ks. Termi ”golfin yhteiskunnallinen merkitys” tarkoitti selvityksessä (1) golfin harrastajien liikunnallisen elämäntavan tuottamaa hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä ja niiden kerrannaisvaikutuksia yhteiskunnan eri sektoreille; (2) golfiin liittyviä rahavirtoja sekä (3) golfin harrastamisen ympäristövaikutuksia. Niiden avulla pysytään kuitenkin arvioimaan ja viestimään, millainen on investoinnin tai muun panostuksen yhteiskunnallinen merkitys. 2019b). Suurimman ympäristörasituksen (hiilijalanjälki) tuottaa pelaajien matkustaminen kentille yksityisautoilla. SROI-suhdeluku laskee alle yhden, jos investoinnista tai toimintamallista on olennaisia haittoja. Sen tuloksia arvioitiin sidosryhmätapaamisessa, johon osallistuivat Golfliiton lisäksi edustajat Suomen Golfjohtajien yhdistyksestä ja LTS:sta. Golf ei voi ”omia” kaikkia liikunnallisesta elämäntavasta koituvia hyötyjä.. Tämäkin työllistää ihmisiä ja kansantalouteen lähtee kiertämään tavaran tai palvelun valmistuksesta tai toteutuksesta maksettu raha. Käyttämässäni laskutavassa investoinnin/panoksen tuottamat hyödyt lasketaan tietyssä mielessä kahdesti: kansantalouteen suoraan virtaavana rahana ja toisaalta investoinnista (infrastruktuuri, tavara, palvelu yms.) sen käyttäjille koituvan arvon mukaan. Golfin harrastajilla on myös oletettavasti muitakin liikuntaharrastuksia. SROI-laskelmat eivät välttämättä olekaan vertailukelpoisia keskenään. Tästä esimerkki on päihde, jonka käyttöön ihminen addiktoituu. Kentän rakentaminen ei siis välttämättä vähennä luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi Suomessa voi golfata vain osan vuodesta. (Tämän laskelman perusteena oli Kolun ja kumppanien (2022) arvio vähäisen liikunnan kustannuksista suhteutettuna säästöön, jonka golfaajien suurempi liikunnallinen aktiivisuus tuottaa.) Näin laskien investointien suhdeluku (arvioidut hyödyt/ panokset) on noin 600 M€ / 300 M€ . Hyödyt ovat noin 600 miljoonaa euroa. Golfin hyödyt SROI-analyysin perusteella Tavoitteenani oli tehdä SROI-analyysi golfiin panostetun rahamäärän ja sen tuottamien hyötyjen (rahallisen arvon) suhteesta. SROI-suhdelukua tarkasteltaessa on syytä muistaa käytetyn laskutavan vaikutukset. Käytännössä todellinen suhdeluku on pienempi, koska osaa rahavirroista ei voi paikantaa ja osa virtaa ulkomaille. SROI-laskelma ei ole standardisoitu laskukaava vaan metodi, jonka avulla voidaan punnita jotakin hanketta tai toimintatapaa. 4 2 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 teema Kestävä kehitys & ilmastonmuutos Tutkimuskirjallisuuden perusteella golfkentän rakentamisen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen riippuu siitä, minne kenttä rakennetaan. Selvitin siksi, miten paljon golfin harrastajat liikkuvat kokonaisuudessaan, ja pohdin golfaamisen merkitystä osana liikunnallista elämäntapaa. Selvitykseni ja Daviesin ryhmän laskelmat eivät ole täysin yhteismitallisia, joten lukuja ei voi suoraan verrata keskenään
1–2, 93–115. 2014. 2022. Sheffield Hallam University, Sport Industry Research Centre. Measuring the Social Return on Investment of community sport and leisure facilities. & Taylor, P. Pelaajat maksavat harrastuksensa pääosin itse, mutta hyödyt säteilevät yhteiskuntaan suorina rahavirtoina sekä välillisemmin liikunnan harrastamisen tuottamina terveysja hyvinvointivaikutuksina. & Waller, K. & Dolan, P. Golfin harrastaminen kasvatti elinaikaodotetta noin viidellä vuodella. T. Global recommendations on physical activity for health. British Journal of Sports Medicine 2022;56:701–709. & Christy, E. & Laukkanen, R. Ympäristön kannalta ongelmana on erityisesti pelimatkojen tuottama hiilijalanjälki. Quantifying and Valuing the Wellbeing Impacts of Culture and Sport. 2022. Vastaavasti liikunnallisen elämäntavan tämänhetkiset hyödyt perustuvat pääosin aiempien vuosien liikuntaharrastukseen. Quantifying the Social Impacts of Culture and Sport. Ilomäki, T. SOSTEn julkaisuja 1/2016. S. (2019a). (Julkaisematon käsikirjoitus) Davies, L., Taylor, P., Ramchandani, G. 2009 Jun;19(3):419-24. British Journal of Sports Medicine, 2016; 50: 647–650. LÄHTEET Ala-Vähälä, T. Social return on investment (SROI) in sport: a model for measuring the value of participation in England. BMJ Open Sport & Exercise Medicine 2023;9. Kari, J. Physical activity as a protective factor for dementia and Alzheimer’s disease: systematic review, meta-analysis and quality assessment of cohort and case-control studies. WHO 2010. International journal of sport policy and politics. Golfin yhteiskunnallisen merkityksen arviointi. Kari, J. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 4 3 valmis tuotteesta maksamaan. (2019b). Davies, L., Taylor, P., Ramchandani, G. & Christy, E. & Sawada, S. 2020. J., Pahkala, K., Hutri-Kähönen, N., Raitakari, O. Iso-Markku, P., Kujala, U.M., Knittle, K., Polet, J., Vuoksimaa, E. & Dolan, P. Doctoral dissertation, University of Edinburgh, 2020. Suomessa Kari on tutkimuksissaan osoittanut liikunnan positiiviset vaikutuksiset koulutusja työuriin (ks. Hyödynsin tuloksia arvioidessani golfaamisen talousvaikutuksia yhteiskunnan eri sektoreilla. Liikunnan harrastaminen parantaa koettua terveyttä, mutta vaikuttaa myös monipuolisesti yleiseen kansalaisaktiivisuuteen (Fujiwara et al. 2014b. Golf: a game of life and death – reduced mortality in Swedish golf players. Liikunta & Tiede 52, 6/2015. SROI – investoinnin sosiaalinen tuotto, kuntoutuksen kontekstissa. SROI-suhdeluku ei suoraan kerro investoinnin hyödyllisyydestä. 2019, vol 11, no 4, 585–605. Emme myöskään voi tietää tulevien vuosien rahavirtoja tai takavuosien tarkkoja liikunnan harrastuskuluja. Nos. 2014a. Murray, A. 2022. Murrayn (2020) golfin terveysvaikutuksia käsittelevän meta-analyysin perusteella lajin terveyshyödyt liittyvät metaboliseen ja hengitysja verenkiertoelimistön terveyteen. Musclestrengthening activities are associated with lower risk and mortality in major non-communicable diseases: a systematic review and metaanalysis of cohort studies. & Vasankari, T. 2016. 2009. 2014a, 2014b). & Mutrie, N. 2009.) . 2023. 2023.) Ruotsalaisiin väestötilastoihin perustuvan tutkimuksen mukaan golfharrastus pienensi olennaisesti kuolleisuutta kaikissa ikäryhmissä sukupuolesta ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Golfharrastus näyttäisi olevan yhteiskunnan, etenkin julkisen sektorin kannalta hyödyllistä toimintaa. The relationship and effects of golf on physical and mental health: a scoping review protocol. World Health Organization 2010.. 2018. Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. Department for Culture, Media & Sport. Golfaaminen voi tukea myös mielenterveyttä ja vähentää ennenaikaista kuolleisuutta mutta näiden osalta näyttö oli pienempi. Urheiluvammojen riski on golfissa pienempi kuin muissa suosituissa liikuntamuodoissa (Murray 2020; Murray et al. Tämän päivän liikunnan tuottamat hyödyt tulevat kuitenkin esiin vasta tulevaisuudessa. 2014. Assessing golf and health, and investigating how the evidence base can impact policy and practice. Mitä tiedämme liikunnan ja työurien välisistä yhteyksistä. Davies, L., Christy, E., Ramchandani, G. Järjestöt, vaikuttavuus & raha, SROI-arviointimenetelmä. Comparative effectiveness of playing golf to Nordic walking and walking on acute physiological effects on cardiometabolic markers in healthy older adults: a raondomised cross-over study. 2016). Farahmand, B., Broman, G., de Faire, U., Vågerö, D. Kolu, P., Kari, J. Tuotteen aiheuttamat haitat tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. 2020. 2015. T., Raitanen, J., Sievänen, H., Tokola, K., Havas, E., Pehkonen, J., Tammelin, T. & Venojärvi, M. (Kettinen & al. Social Return on Investment of Sport and Physical Activity in England. Kolu tutkimusryhmineen (2022) on analysoinut eri tietokantojen avulla, millaisia kustannuksia vähäinen liikunta aiheutti vuonna 2017 yhteiskunnan eri tahoille. Kuntoutussäätiön työselosteita, working papers 64/2020. Golfin terveysvaikutuksista WHO:n vuonna 2010 julkaisemassa dokumentissa Global recommendations on physical activity for health todetaan tutkimukseen ja asiantuntija-arvioihin perustuen, että liian vähäinen liikunta on neljänneksi yleisin kuolinsyy maailmassa (WHO 2010, 10). Kari 2015 ja Kari 2018). 2022. Managing Sport and Leisure 2021, Vol 26. Suomessa Kettinen ja kumppanit havaitsivat, että yli 65-vuotiailla golfin pelaaminen edistää sydämen ja verenkiertoelimistön terveyttä paremmin kuin kävely ja sauvakävely. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports. Liikunta & Tiede 55, 1/2018. & Salakka, I. Department for Culture, Media & Sport. Kettinen, J., Tikkanen, H. Liikunta elämänkulussa ja työurat. Onkin erikseen arvioitava, keiden näkökulmasta investointi tai rahankäyttö on kannattavaa. Momma, H., Kawakami, R., Honda, T. (Farahmand et al. Fujiwara, D., Kudrna, L. British Journal of Sports Medicine 2022;56:755–763. 2016. Journal of Epidemiology & Community Health. 2022. Measuring the Social and Economic Impact of Sport in England, Report 1. Liikunnan yhteiskunnalle tuottaman taloudellisen merkityksen arviointia vaikeuttaa se, että voimme verrata liikunnallisen elämäntavan hyötyjä vain nykyhetken kustannuksiin. Murray, A., Daines, L., Archibald, D., Hawkes, R., Grant, L. Klemelä, J. Fujiwara, D., Kudrna, L. 2021
Parannettavaa löytyy erityisesti tiedonkeruussa, tavoitteiden asettamisessa ja henkilöstön ohjeistuksessa. Tietoa ympäristöjohtamisesta on kerätty osana tiedonkeruuta vuodesta 2020 alkaen (kuvio 2). Niin myös liikuntatoimien. Puolet kunnista (50 %) ei kerää tietoa, eikä sitä ole saatavilla liikuntapaikkojen ympäristökuormituksista. Ilmastonmuutoksella on laaja-alaisia vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen. Lähtökohtana on keväällä 2022 toteutettu TEAviisari tiedonkeruu ”Liikunta kunnan toiminnassa”. Toiminnassaan niiden tulee ottaa huomioon ympäristön moninaisuus ja kestävä kehitys. Vain joka viides (20 %) kunta ilmoitti, että liikuntapaikkojen materiaalivirroista, kuten sähkön ja veden kulutuksesta sekä jätemääristä, kerätään tai on saatavilla järjestelmällisesti monipuolista tietoa. 4 4 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 teema Kestävä kehitys & ilmastonmuutos K untien liikuntatoimet ovat keskeisessä asemassa eri väestöryhmien liikuntamahdollisuuksien, liikunnan harrastamisen ja väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Suomi on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi jokaisen toimijan tulee kantaa kortensa kekoon ja ottaa vastuuta tavoitteen toteuttamisesta. Tarkastelemme tässä artikkelissa liikuntapaikkojen ympäristöjohtamisen nykytilaa TEAviisarin tiedonkeruun kuuden indikaattorin avulla (kuvio 1). Kuva: Jenni Koponen. Vajaa kolmannes (30 %) kunnista ilmoittaa, että kerää tai niillä on saatavilla joitain tietoja ympäristökuormituksista. Erityisesti ilmastonmuutoksesta kärsivät ne, jotka ovat jo ennestään heikommassa asemassa, sillä heidän kykynsä sopeutua muutoksiin on heikompi. PÄIVI PELKONEN asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos paivi.pelkonen@thl.fi TIMO STÅHL, TtT johtava asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos timo.stahl@thl.fi Liikuntapaikkojen ympäristöjohtaminen kehittynyt myönteisesti Parhaalla tolalla liikuntapaikkojen ympäristöjohtaminen on kunnissa kemikaalihankinnoissa. Oriveden jäähalli. Isommissa kunnissa tietopohja on parempi kuin pienissä kunnissa (kuvio 3)
Ympäristöjohtamisen tila Suomessa 2020–2022 Liikuntapaikkojen ympäristökuormituksista kerätään tietoja Materiaalivirtojen ja ympäristökuormituksen vähentämiselle asetetaan vuosittain tavoitteita Kemikaalihankinnoissa huomioitu ympäristöystävällisyys Polttoainehankinnoissa suosittu ympäristöystävällisiä aineita Liikuntapaikkojen kunnossapitoon tarvittavien koneiden ja laitteiden hankinnoissa painotettu elinkaariajattelua ja uusiutuvia energianlähteitä käyttäviä vaihtoehtoja Henkilöstöä ohjeistettu energian-, vedenja materiaalikulutuksen sekä jätteenmuodostuksen ja haitallisten päästöjen vähentämiseksi Huono tulos Parannettavaa Hyvä tulos 25 75 100 59 45 56 35 86 85 70 66 73 69 63 59 2022 2020 Kuvio 3. Kuvio 1. Vuonna 2020 toteutetussa tiedonkeruussa vain 14 prosenttia kunnista keräsi järjestelmällisesti monipuolista tietoa liikuntapaikkojen ympäristökuormituksista. Kuvaus liikuntapaikkojen materiaalivirtojen ja ympäristökuormituksen vähentämiselle asetetuista tavoitteista 75 50 25 alle 5 000 5 000–9 999 10 000–19 999 20 000–49 999 yli 50 000 75 50 25 100 alle 5 000 5 000–9 999 10 000–19 999 20 000–49 999 yli 50 000 Ei Kyllä Ei Joistakin Kyllä % % Hyvä tulos Parannettavaa Huono tulos Ei tietoa. Joka neljäs (25 %) kunta asettaa liikuntapaikkojen materiaalivirtojen ja ympäristökuormituksen vähentämistavoitteita vuosittain. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 4 5 Vaikka monipuolista tietoa tarvitaan lisää, tilanne on jo hieman parantunut edelliseen tiedonkeruuseen verrattuna. Pienistä alle 10 000 asukkaan kunnista noin joka viides asettaa tavoitteita, keskisuurista kunnista hieman useampi (kuvio 4). Suurin osa (75 %) ei aseta tavoitteita. Kuvaus tietojen keräämisestä liikuntapaikkojen ympäristökuormituksista Kuvio 4. Vastaajista 21 prosenttia kertoi keräävänsä joitakin tietoja liikuntapaikkojen ympäristökuormituksista. Suurista yli 50 000 asukkaan kunnista yli puolet (62 %) määrittelee tavoitteet vuosittain. Liikuntapaikkojen ympäristöjohtamisen tila kunnittain Suomessa 2022 Kuvio 2. Tuolloin 65 prosenttia kunnista ilmoitti, ettei kerää lainkaan tietoa asiasta
Kuvaus henkilöstön ohjeistuksesta jätteenmuodostuksen ja haitallisten päästöjen vähentämisestä. Kahden vuoden takaiseen verrattuna tilanne on parantunut jonkin verran juuri isoissa kunnissa. Tuolloin 46 prosenttia kunnista ilmoitti painottavansa elinkaariajattelua ja uusiutuvien energianlähteiden käyttöä hankinnoissa. 4 6 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 teema Kestävä kehitys & ilmastonmuutos 75 50 25 alle 5 000 5 000–9 999 10 000–19 999 20 000–49 999 yli 50 000 Henkilöstöä ei ohjeistettu Osa henkilöstöstä ohjeistettu Koko henkilöstö ohjeistettu Kaksi vuotta aiemmin vain 16 prosenttia ilmoitti määrittelevänsä materiaalivirtojen ja ympäristökuormituksen vähentämistavoitteet vuosittain. Vain joka viides (27 %) kunta ilmoitti, ettei kemikaalihankinnoissa ollut asiaan kiinnitetty huomiota (kuvio 4). Tilanne on pysynyt melko samanlaisena edelliseen vuonna 2020 tehtyyn tiedonkeruuseen verrattuna. Suurin muutos kahden vuoden aikana on tapahtunut isoissa yli 50 000 asukkaan kunnissa. Kuntakoko vaikuttaa ratkaisuihin paljon. Myös pienissä kunnissa oli otettu kohtalaisen hyvin huomioon kemikaalihankintojen ympäristöystävällisyys. Elinkaari ja uusiutuvat energianlähteet painottuvat vaihtelevasti Liikuntapaikkojen kunnossapitoon tarvittavien koneiden ja laitteiden hankinnoissa noin puolet (48 %) kunnista painottaa elinkaariajattelua ja uusiutuvia energianlähteitä käyttäviä vaihtoehtoja. Kuvio 6. Kuvio 7. Tilanne on pysynyt melko samankaltaisena edelliseen tiedonkeruuseen verrattuna. 75 50 25 100 alle 5 000 5 000–9 999 10 000–19 999 20 000–49 999 yli 50 000 Ei Kyllä % % Liikuntatoimissa on kiinnitetty melko hyvin huomiota aineiden ympäristöystävällisyyteen. Kuntien liikuntatoimista 73 prosenttia ilmoitti kiinnittäneensä huomiota siistintään, kunnossapitoon, laitteisiin ja muihin toimintoihin liittyviin kemikaalihankintoihin huomioimalla aineiden ympäristöystävällisyyden tai suosimalla joutsenmerkittyjä tuotteita. Hyvä tulos Huono tulos Ei tietoa. Tuolloin isoista kunnista kaksi kolmasosaa (71 %) painotti näitä kriteerejä Kuvio 5. Yleisimmin kemikaalihankintojen ympäristöystävällisyyteen olivat kiinnittäneet huomiota isot kunnat. Vuonna 2020 niistä vain 29 prosenttia ilmoitti asettavansa vuosittain materiaalivirtojen ja ympäristökuormituksen vähentämistavoitteita. Isot yli 50 000 asukkaan kunnat (81 %) huomioivat polttoainehankinnoissa pieniä ja keskisuuria kuntia yleisemmin ympäristöystävällisyyden. Neljä viidestä kunnasta ilmoitti vuonna 2020 ettei aseta tavoitteita näille asioille. Tilanne on pysynyt jokseenkin samanlaisena edelliseen tiedonkeruuseen verrattuna. Liikuntapaikkojen kunnossapitoon tarvittavien koneiden ja laitteiden hankinnoissa painotettu elinkaariajattelua ja uusiutuvia energianlähteitä käyttäviä vaihtoehtoja. Kemikaalien ympäristöystävällisyys huomioitu hyvin Liikuntatoimissa on kiinnitetty melko hyvin huomiota aineiden ympäristöystävällisyyteen tai suosittu joutsenmerkittyjä tuotteita. Kuvaus polttoainehankinnoissa suosituista ympäristöystävällisistä aineista. Isoissa kunnissa hankintojen elinkaariajattelua ja uusiutuvia energialähteitä painotetaan huomattavasti yleisemmin kuin pienissä kunnissa (kuvio 6). Liikuntapaikkojen kunnossapitoon, laitteisiin ja koneisiin liittyvissä polttoainehankinnoissa puolet kunnista (52 %) ilmoitti suosivansa ympäristöystävällisiä aineita (kuvio 5)
Kestävien materiaalien valinta on taloudellisesti järkevää Liikuntapaikkojen materiaalivirtojen ja ympäristökuormituksen vähentämiseksi Nurmijärven kunnan liikuntapaikoilla käytetään mahdollisuuksien mukaan kestäviä materiaaleja ja vähennetään turhaa kulutusta. Yli 50 000 asukkaan kunnista noin joka kolmas (38 %) oli ohjeistanut koko henkilöstöä kaikissa työtehtävissä ja lähes kaksi kolmesta (62 %) osaa henkilöstöä tietyissä työtehtävissä (kuvio 7). Myös laitteistoissa painottuu energiatehokkuus. Vuonna 2023 uusitaan Nurmijärven jäähallin kilpapuolen kylmälaitteisto. Tilanne on parantunut etenkin isoissa ja keskisuurissa kunnissa. ?. Hyviä esimerkkejä ovat tekojään ja lämmitettävän tekonurmen lämmönsäätelyn optimointi, vedenkäytön minimoiminen jäähallilla jäädytyksessä ja tankkauksissa sekä valojen sammuttaminen, kun valaistusta ei tarvita. Tähän asti huono akkujen kesto ei ole mahdollistanut niiden hankkimista. Uusittava ilmanvaihto hyödyntää lauhdelämpöä. Mahdollisuuksien mukaan koneet ja laitteet korvataan sähkökäyttöisillä, kuten jäähallin jäänhoitokoneen hankinnassa tapahtui. Kahden vuoden aikana oli tapahtunut jonkin verran positiivista kehitystä niissä kunnissa, jotka eivät olleet ohjeistaneet lainkaan henkilöstöä ympäristökuormitusten vähentämiseksi vuonna 2020. Kunnossapitoon tarvittavien fossiilisia polttoaineita käyttävien koneiden ja laitteiden hankinnoissa otetaan huomioon hiilidioksidipäästöt. Nurmijärvellä kalustoa uudistetaan koko ajan, mikä tarkoittaa puhtaampia ja vähemmän kuluttavia koneita. Liikuntapaikkojen ylläpidon hankinnoissa Orivesi suosii mahdollisuuksien mukaan paikallisia tuottajia. Liikuntapaikkojen kunnossapitolaitteita ja -koneita on myös tarjolla yhä enemmän sähkökäyttöisinä. Hieman yli puolet (56 %) kunnista oli antanut ohjeita osalle henkilöstöstä joidenkin edellä mainittujen ympäristökuormitusten vähentämiseksi tietyissä tehtävissä. Liikuntapaikkojen lämpötiloja, ilmastointia ja valaistusta ohjataan seuraamalla kävijämääriä sekä sähkön-, vedenja lämmönkulutusta. Kylmälaitteistohankinnoissa otettiin huomioon kokonaisenergiatehokkuus sekä hukkaenergian maksimaalinen hyötykäyttö. Pienissä alle 10 000 asukkaan kunnissa tilanne oli jokseenkin sama. Oriveden jäähallissa pari vuotta sitten tehty kattava peruskorjaus tuotti yli 30 prosentin energiansäästöt. Vain yksi indikaattori hyvällä tasolla Kaikki TEAviisarin tiedonkeruussa mukana olleet kuusi liikuntapaikkojen ympäristöjohtamista kuvaavat indikaattorit ovat kohentuneet kahden vuoden aikana. Jäähallin peruskorjaus toi mittavat energiansäästöt Oriveden liikuntapalvelut huomioi investoinneissaan ja liikuntapaikkojen kunnossapidossa laajasti elinkaariajattelun ja ympäristövaikutukset. Investoinneissa kiinnitetään myös huomiota elinkaarikustannuksiin sekä toimijoiden ympäristötoimiin. Kunniamaininnan perusteina käytettiin TEAviisarin Liikunta kunnan toiminnassa 2022 ja kuntajohdon 2021-tiedonkeruiden tuloksia. Suuret kunnat olivat antaneet ohjeistusta henkilöstölle useammin kuin pienet kunnat. Suurimmassa osassa kuntia huomioidaan liikuntapaikkojen hankinnoissa aineiden, kuten siistintään ja kunnossapitoon tarvittavien aineiden, ympäristöystävällisyys ja suositaan joutsenmerkittyjä tuotteita. Tilanne on pysynyt jokseenkin samana kuin edellisessä tiedonkeruussa. Vuonna 2020 joka kolmas kunta (33 %) ei ohjeistanut henkilöstöään lainkaan. Erot kuntien välillä ovat kuitenkin suuria. Tasaisempaa kehitys on ollut ympäristöystävällisten polttoaineiden suosimisessa, elinkaariajattelun ja uusiutuvien energianlähteiden painottamisessa koneja laitehankinnoissa ja henkilöstön ohjeistuksessa päästöjen vähentämiseksi. Vuoden 2022 lopussa kymmenettä kertaa myönnetyt kunniamaininnat saivat Nurmijärvi ja Orivesi ansiokkaasta työstä ympäristön ja sosiaalisesti kestävän kehityksen hyväksi. Liikuntapäällikkö Roope Marski kertoo, että isojen hankintojen kilpailutuksessa yhtenä kriteerinä käytetään ympäristöystävällisyyttä ja energiatehokkuutta. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 4 7 Kunniamaininnat hyvästä työstä Nurmijärvelle ja Orivedelle THL antaa vuosittain kunnille kunniamainintoja erityisen ansiokkaasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä. Eniten myönteistä kehitystä on tapahtunut ympäristökuormitusten tietojen keräämisessä ja materiaalivirtojen ja ympäristökuormitusten vähentämistavoitteiden asettamisessa. Työryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa seuraamaan yksikkökohtaista kulutusta ja asetettujen säästötavoitteiden toteutumista. Noin joka viides (18 %) kunta ei ollut ohjeistanut henkilöstöä lainkaan. Energiansäästötoimia toteutetaan systemaattisesti muun muassa led-tekniikan avulla ja hyödyntämällä eri kohteiden maamassoja kaupungin sisällä. Nämä kaksi osa-aluetta kaipaavat kuitenkin eniten parantamista kokonaisuudessaan. Joka neljäs (25 %) kunta oli ohjeistanut koko henkilöstöä energian-, vedenja materiaalikulutuksen sekä jätteenmuodostuksen ja haitallisten päästöjen vähentämiseksi kaikissa työtehtävissä. hankinnoissaan. Energianja vedenkulutusta pyritään koko ajan optimoimaan ja vähentämään yhdessä liikuntapaikanhoitajien kanssa. Nurmijärven kunnan liikuntaja viheraluepäällikkö Ville Ruokoja ja liikuntapaikkapäällikkö Kalle Koski kertovat, että kestävien materiaalien valinta on niin taloudellisesti kuin ympäristön näkökulmasta paras vaihtoehto. Silti vain yksi indikaattori on hyvällä tasolla. Esimerkki Nurmijärvellä tehdystä vihreämmästä valinnasta on kumirouheen korvaaminen Rajamäen tekonurmella biofill-täytteellä. Samalla käytettävät kemikaalit, kuten kylmäaineet, vaihtuvat ympäristöystävällisempiin. Orivedellä energiaja ilmastotyöryhmää vetää EnerKey
4 8 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 K unnallisten liikuntapalveluiden ja muiden liikkumisolosuhteiden suunnittelijoilla on harvoin mahdollista tarkastella saavutettavuutta laaja-alaisesti. Yhteiskehittämisen johtoajatuksena oli luoda puitteet teoreettista kehystämistä, empiirisiä tutkimushavaintoja ja käytännön asiantuntemusta yhdistelevälle ja tiettyihin konteksteihin rajautuvalle dialogille. Monipuolisen liikkumisympäristötarjonnan ja väestön liikkumiskäytäntöjen välillä ei ole kausaalisuhdetMIKKO SIMULA yliopistonlehtori liikunnan yhteiskuntatieteet liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto mikko.simula@jyu.fi ELINA HASANEN tutkijatohtori liikunnan yhteiskuntatieteet liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto elina.hasanen@jyu.fi PETTERI MUUKKONEN yliopistonlehtori geotieteiden ja maantieteen osasto Helsingin yliopisto petteri.muukkonen@helsinki.fi Liikkumisen esteiden poistaminen vie kohti yhdenvertaisuutta Väestön liikkumisen lisäämiseksi on keskityttävä esteiden poistamiseen. ta. Lähielinpiirin monipuolinen liikkumisolosuhteiden tarjonta on ilman muuta olennainen, usein jopa välttämätön edellytys lihasvoimin liikkumiselle ja liikunnan harrastamiselle. Kurkimäen kenttä Kontulan kupeessa on suosittu liikuntapaikka. Hankkeeseen sisältyi yhteiskehittämisprosessi, jossa syvennettiin ymmärrystä yhdenvertaisesti saavutettavien liikuntapalveluiden suunnittelua tukevista menetelmistä ja välineistä. Tämä näkyy esimerkiksi asuinalueilla, joissa tarjonta on monipuolista, mutta väestö harrastaa silti keskimääräistä vähemmän liikuntaa. Se ei kuitenkaan takaa, että eri väestöryhmiin kuuluvat ihmiset omaksuisivat lihaksistoa ja verenkiertoelimistöä säännöllisesti kuormittavien arkija harrastuskäytännöt. Niin kuntien asiantuntijoiden kuin monesti tutkijoidenkin tarkastelu rajautuu usein liikkumisympäristöjen tarjonnan puutteisiin ja palveluverkon kattavuuteen – toisin sanoen sijainteihin, lukumääriin ja etäisyyksiin. Liikuntamahdollisuuksien saavutettavuudessa ei ole kyse yksinomaan liikuntapaikkojen tarjonnasta. Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI)-hanke kohdistui kahteen tällaiseen alueeseen. Keväällä 2023 päättyneessä hankkeessa tutkittiin Helsingin Kontulan ja Jyväskylän Huhtasuon lähiöiden asukkaiden liikuntakäyttäytymistä, liikkumisen saavutettavuutta ja sen esteitä. Kuva: Jouko Kokkonen
Saavutettavuuden ulottuvuuksien viitekehystä hyödynnettiin esimerkiksi yhdenvertaisuustyöpajoissa, joihin kutsuttiin osallistujia eri sektoreilta ja ammattiryhmistä. Myös resurssit on mitoitettu tähän. Epäkohtaan vastattiin esimerkiksi käyttömaksujen porrastamisella ja liikuntarajoitteisten palveluiden kehittämisellä. Perinteisen, liikuntapaikkatarjontaan keskittyvän linjan taustalla on liikuntalakiin kirjattu työnjako. Kuvio 1. Kuva: Ilkka Virmasalo. Osallistujat pystyivät kehyksen avulla hahmottamaan eri ammattialojen tarjoaman tiedon ja toimien merkityksen yhdenvertaisuudelle. Tuloksena syntyi asetelma, jossa paikkatietoanalytiikkaan, puhelinkyselyihin, havainnointeihin ja asiantuntijahaastatteluihin pohjautuvan tutkimustyön käytettävyyttä sekä tiedolla johtamisen kehittämistoimenpiteitä tarkasteltiin liikkumisen paikkojen saavutettavuuden ulottuvuuksia jäsentävässä viitekehyksessä (kuvio 1.). Ensi vaiheissa tutkijat tunnistivat tarpeen laatia teoreettinen kehys ja määritellä keskeiset käsitteet, jotta työskentelyyn voitaisiin osallistaa taustoiltaan ja ammattialoiltaan erilaisia toimijoita. Ymmärryksemme liikkumiseen vaikuttavien taustatekijöiden ja esteiden kirjosta laajeni. Painotus on oletettavasti parantanut liikuntaa harrastavien kansalaisten sekä liikuntaseurojen toimintamahdollisuuksia. Etenkin niukasti liikkuvat ovat jääneet tämän linjan ulottumattomiin. Tämä johti käsitteelliseen ajatukseen liikuntapalvelutuotannon kahdesta linjasta: liikuntapaikkatarjontaan keskittyvästä linjasta ja esteiden poistamiseen tähtäävästä linjasta. Jo vuosikymmeniä sitten havaittiin, että liikuntapalvelut eivät ole kaikille väestöryhmille yhdenvertaisesti saavutettavissa. LIIKKUMISMAHDOLLISUUKSIEN SAAVUTETTAVUUS Maantieteellinen Etäisyys, matka-aika Käytettävissä olevat kulkumuodot, kävelynopeus Fyysinen ja tekninen Puitteet, ylläpito, turvallisuus Liikkumisrajoitteet, muut henkilökohtaiset tarpeet Ajallinen Aukiolo Omat aikataulut Tiedon Tiedotus, varausjärjestelmien helppokäyttöisyys, mainonta, eri kieliversiot Taloudellinen – Pääsymaksut, välineiden hinta, lainausmahdollisuus – Harrastamiseen käytössä oleva budjetti Taidollinen Vaadittavat taidot Kokemus riittävästä osaamisesta, kyky oppia, tiedonetsintäkyvyt kielitaito Mentaalinen – Motivaatio, arvostukset, jaksaminen, pelot Sosiaalinen – Vuorovaikutus, yksinäisyys, sosiaaliset pelot Hallinnollinen – Kiellot, rajoitukset: kuka saa käyttää, miten ja milloin Kulttuurisasenteellinen Ilmapiiri Esteiden poistamisen palvelulinja ensisijaiseksi YLLI-hankkeen edetessä saavutettavuuden ulottuvuuksien viitekehys ohjasi hankkeen jäseniä pohtimaan ja arvioimaan sitä, missä määrin nykyiset kunnalliset liikuntapalvelut soveltuvat liikkumisen esteiden poistamiseen. Toimenpiteiden taustalla voidaan nähdä uudenlainen ajattelutapa: liikuntapaikkaverkoston tihentämisen ja ylläpitämisen sijaan väestön liikunnan harrastamisen edellytyksiä tarkasteltiin liikkumisen esteiden poistamiLiikuntapalvelut eivät ole kaikille väestöryhmille yhdenvertaisesti saavutettavissa.. Sen mukaan julkisen sektorin keskeisenä tehtävänä on rakentaa ja ylläpitää liikuntapaikkoja ja kansalaisyhteiskunnan vastaa puolestaan harrastustoiminnan järjestämisestä. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 4 9 Saavuttavuuden monialainen kehys Yhteiskehittämisprosessissa paneuduttiin yhdenvertaisten liikuntapalveluiden suunnittelua tukevaan tiedeneuvontaan ja tiedolla johtamiseen. Prosessissa käsiteltiin tutkimuslöydöksiä ja niiden merkitystä käytännössä sekä kehitettiin ja kokeiltiin työkaluja liikuntasuunnittelun tueksi. Liikkumismahdollisuuksien saavutettavuuden ulottuvuudet. Poikkihallinnollisen yhteistyön puutteen koettiin rajoittavan tiedon käyttöä omassa työssä, ja työpajat nähtiin keinona lisätä yhteistyötä. Se ei ole kuitenkaan tuottanut toivottuja vaikutuksia väestötasolla. Kunnissa väestön fyysisen aktiivisuuden lisäämistä on siten tavoiteltu liikuntapalvelutarjontaa ja erityisesti liikuntapaikkaverkostoa kehittämällä. Tämän myötä oivallettiin, että pohdittaessa toimenpiteitä liikuntapalveluiden yhdenvertaisen saavutettavuuden parantamiseksi on olennaista ymmärtää liikkumisen esteitä
YLLI lyhyesti Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI) oli Helsingin yliopiston maantieteilijöiden ja Jyväskylän yliopiston liikunnan yhteiskuntatieteilijöiden tutkimushanke, joka oli osa ympäristöministeriön koordinoimaa Lähiöohjelmaa 2020–2022. . muukkonen@helsinki.fi. Tässä tarvitaan tiivistä vuoropuhelua tutkimuksen sekä hyvinvointipoliittisten päättäjien ja liikuntapalveluiden suunnittelijoiden välillä. Hankkeessa tuotettiin tutkimustietoa liikkumisesta ja sen esteistä Huhtasuolla ja Kontulassa sekä toteutettiin yhteis kehittämisprosessi Helsingin ja Jyväskylän kaupunkien kanssa. Kesällä 2023 alkaa YLLI 2.0 -kehittämishanke, joka tähtää YLLI-hankkeessa kehitettyjen toimien jalkauttamiseen ja vakiinnuttamiseen kunnissa ja kaupungeissa. YLLI-hankkeen havainnot vahvistavat ymmärrystä siitä, että liikuntapalveluiden toimintamallit ovat vaikuttaneet konkreettisiin fyysisiin ja taloudellisiin esteisiin. Jyväskylä rakentaa liikkumisohjelmaansa esteiden poistamisen näkökulman pohjalle. Yhteiskehittämisprosessin kaupunkikumppanit ovat omaksuneet esteiden poistamisen ja saavutettavuuden ulottuvuudet osaksi ajatteluaan. Lisätietoja antaa hankkeen johtaja Petteri Muukkonen, +358 50 448 9195, petteri. YLLIja YLLI 2.0 -hankkeista voi lukea lisää blogista osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/yhdenvertainen-liikunnallinen-lahio. Kuva: Elli Virmasalo. 5 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 sen näkö kulmasta. Sen sijaan on vähän esimerkkejä poikkihallinnollisista hyvistä käytännöistä, joilla vaikutetaan asukkaiden useimmin ilmoittamiin esteisiin kuten ajan, jaksamisen ja sosiaalisten suhteiden puutteeseen. Esteiden poistamiseen tähtäävä palvelulinja. Väestön liikkumisen lisäämistä sekä liikuntapalveluiden yhdenvertaista saavutettavuutta tavoiteltaessa esteitä poistavien toimenpiteiden kehittämistä voidaan pitää jopa ensisijaisena liikuntapalvelutuotannon linjana. Liikuntasuunnittelun tueksi kehitettyjä työkaluja ovat saavutettavuuden ulottuvuuksien malli, yhdenvertaisuustyöpajat, LIPAS-järjestelmän saavutettavuusja monipuolisuusanalyysityökalut, interaktiiviset saavutettavuuskartat, ohjausja tukitoimien itsearviointilomake sekä listatyökalu datan hallintaan. Tämä ajattelutapa ja siihen pohjautuvat julkisen liikuntasektorin toimenpiteet voidaan nimetä esteiden poistamiseen tähtääväksi linjaksi. YLLI-hankkeen tuottamien havaintojen ja kokemusten pohjalta voidaan suositella huomion kiinnittämistä esteiden poistamisen toimenpiteisiin liikuntahallinnon johtamisja suunnittelukäytännöissä. Keskeiset tutkimushavainnot, suositukset sekä työkalut on esitelty tarkemmin julkaisussa Matkalla kohti liikunnan yhdenvertaisuutta: työkaluja monialaiseen liikuntasuunnitteluun, joka on luettavissa sivulla http://hdl.handle.net/10138/356119. Myös Helsingissä saavutettavuuskehikkoa hyödynnetään liikuntasuunnittelua ja palvelutuotannon kehittämistä suuntaavissa keskusteluissa. Asukkaiden liikuntabarometriin on lisätty saavutettavuuden ulottuvuuksiin pohjautuva osio liikkumisen esteistä, ja tuoreimmat kyselytulokset havainnollistavat vähän liikkuvien asukkaiden esteiden kirjon. Vuosikymmenten varrella muodostuneessa siiloutuneessa julkishallinnon toimintakulttuurissa laaja-alainen, poikkihallinnollisia esteiden poistamisen toimenpiteitä hahmottava tarkastelu ei ehkä ole ollut luontevaa. Tämä saattaa osaltaan selittää sen, että liikkumisen esteisiin liittyvät toimenpiteet ovat jääneet jälkeen perinteisen palveluntuotannon kehittämisen rinnalla. Tieto ja vuoropuhelu vaikuttavien toimien perustana YLLI-hankkeen tulokset ovat avanneet mahdollisuuksia liikuntapalvelutuotannon kehittämiselle ja sen tehokkuuden arvioinnille uudesta näkökulmasta
JOUKO KOKKONEN Lauri Tarasti. Näköaloja kansainväliseen huippu-urheiluun avasi toimiminen Helsingissä vuonna 1983 järjestettyjen yleisurheilun MM-kisojen pääsihteerinä. tiedottaa tarpeellisissa määrin liikuntaa koskevista ajankohtaisista kysymyksistä foorumin osapuolille ja ulospäin yhteiskuntaan 6. edistää liikunta-alan yhteisiä etuja ja niiden valvontaa, etenkin valtioon nähden (OKM, VM, STM, puolueet, kansanedustajat, työmarkkinajärjestöt) 2. Foorumi ei puuttuisi opetusja kulttuuriministeriön rahoittamiin valtakunnallisiin liikunnan edistämisohjelmiin (Liikkuvat-kokonaisuus), mutta terävöittäisi Olympiakomitean liikuntaa koskevan äänen kuulumista yhteiskunnassa. Sen tavoitteena olisi ensinnäkin vahvistaa yksityisten liikuntajärjestöjen toimintaa liikunnan yhteisten etujen valvomiseksi. osallistua valittuihin tutkimuksiin 5. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 5 1 L iikuntatieteellinen Seuran toimintaan Lauri Tarasti tuli mukaan vuonna 1987 suoraan puheenjohtajaksi. Se kokoontuisi vähintään kerran vuodessa Olympiakomitean kutsusta ja valmistelusta. osallistua suunnitteluun liikunnallisuuden lisäämiseksi ja liikkumattomuuden vähentämiseksi 4. Tapahtuma oli ensimmäinen Tampere-talolla järjestetty suuLauri Tarasti: Liikkumisen lisäämiseen tarvitaan uutta otetta Suomeen liikunnan yhteistyöfoorumi. Kuva: Salla Karjalainen. Aivan oudolle kentälle Tarasti ei astunut. Tehtävään häntä pyysi Urheilumuseon silloinen johtaja Risto Nieminen, joka oli LTS:n hallituksen jäsen. käsitellä muita liikunnan eri tahojen yhteisiä asioita Olympiakomitea nimeäisi puheenjohtajan ja sihteerin sekä kutsuisi foorumiin edustajat esimerkiksi seuraavista järjestöistä: Suomen Latu, Sydänliitto, Hengitysliitto, Lääkäriliitto, Liikuntatieteellinen Seura, UKK-instituutti, Suomen Paralympiakomitea, Finlands Svenska Idrott, TUL, Opiskelijain Liikuntaliitto, Koululiikuntaliitto, Suomen Luontokeskus Haltia, Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuurija urheiluliitto SAKU, Kuntaliitto, liikunnan aluejärjestöt, Liikunnan ja terveystiedon opettajat Liito ry, Suomen kuntoja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ja Suomen Palloliitto. Ympäristöministeriön ensimmäisenä kansliapäällikkönä Tarasti osallistui usein luontoliikuntaa käsitteleviin kongresseihin, joissa hänellä oli usein puheenvuoro. Toiseksi foorumin tehtävänä olisi kehittää Olympiakomitean toimintaa liikunnan keskusjärjestönä luomalla järjestäytynyttä ja pysyvää yhteistoimintaa liikunnasta käytännössä vastaavien yksityisten ja kolmannen sektorin tahojen kanssa. Liian vähäisen liikunnan ongelma ei ratkea Lauri Tarastin mielestä liikuntaväen voimin. toimia liikunnan käytännön tahojen yhteisenä keskusteluja tietojen vaihtofoorumina 3. Foorumi olisi yksityinen taho, minkä vuoksi valtion edustajia ei kuuluisi siihen. – Olen urheilujohtajista ainoita, joka on ollut mukana sekä huippu-urheilussa että liikunnassa. Tarastin puheenjohtajavuosiin 1987–1991 osui myös World Congress Sport of All Tampereella kesällä 1990. Lauri Tarasti ehdottaa, että Suomeen perustettaisiin Olympiakomitean yhteyteen liikunnan yhteistyöfoorumi. Sen tehtävänä olisi: 1
Liikuntaa on oltava Tarastin mielestä tarjolla somen ja fyysistä aktiivisuutta vähentävän teknologian kyllästämässä maailmassa tarjolla mahdollisimman monissa paikoissa. Tarasti pitää huonona sitä, että valtakunnalliset järjestötason liikunnan edistämisresurssit ovat supistuneet erittäin pieniksi. – Ei ihmisiä voi pakottaa liikkeelle. Kansainvälisen liikuntatutkimuksen ja -kasvatuksen kattojärjestön ICSSPE:n hallitukseen Tarasti kuului kahdeksan vuotta. Jos he eivät liiku, niin he eivät liiku.". Yhtenä päämääränä on oltava ihmisten ajatusmaailman muuttaminen. – Liikuntapolitiikassa pitäisi keskittyä niihin kohtiin, joissa liikkumattomuuteen voidaan todella puuttua. Voimavarat ovat painottuneet kilpaja huippu-urheiluun. Keskusjärjestönä toimivassa olympiakomiteassa vain muutama henkilö hoitaa liikunta-asioita. Jos he eivät liiku, niin he eivät liiku, linjaa Tarasti. Vähän liikkuvien tavoittaminen ja aktivointi on tunnetusti vaikeaa. Kouluissa, armeijassa ja työpaikoilla voidaan koskettaa lähes koko kansaa. Lajiliitot tekevät hyvää nuorisotyötä, mutta ne tavoittavat parhaiten liikunnasta kiinnostuneet. LTS:n kunniapuheenjohtaja Tarasti korostaa, että liikkumattomuuden poistamiseen eivät riitä pelkät urheilujärjestöt, vaan siihen tarvitaan myös muita tahoja. Tarasti ajoi asiaa Suomessa ja se muuntui Liiku terveemmäksi -hankkeeksi. Luontoliikunta on erinomainen tapa tavoittaa osa väestöstä, joka ei harrasta kuntoliikuntaa perinteisessä mielessä. 5 2 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 ri kansainvälinen kokous ja LTS sai 50 prosenttia alennusta ”sisäänajotilaisuudesta”. Kongressi onnistui kokonaisuudessaan hyvin. Brasilialainen professori Victor Matsudo esitteli kokouksissa johdollaan vuonna 1996 virinnyttä Agita São Paolo -kampanjaa, josta jalostui vuonna 2003 kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n Move for Healht Move fo Health -aloite ja nimikkopäivä. . "Ei ihmisiä voi pakottaa liikkeelle. Jokaista suomalaista ei silti saa liikkeelle. Hänen mukaansa kyse oli pyrkimyksestä viedä liikunta ulos lokerostaan. – Liikunta ei saa olla mikään keskitetty juttu, vaan meidän pitää pyrkiä pääsemään mukaan muihin järjestöihin, esimerkiksi terveyspuolelle
Hallitusneuvotteluissa perustettiin oma pöytä myös liikunnan, kulttuurin ja nuorisotyön tarpeisiin. Eri puolilla valmistellaan ”lisää liikettä” -ohjelmia, joiden tarkoituksena olisi saada kaikissa ikäluokissa liikettä aikaan. Julkisuuden merkitystä ei myöskään kannata aliarvioida; hyviä esimerkkejä kannattaa kerätä ja jakaa suunnitelmallisesti. Ja liikunnanopetus pitäisi saada kunniaan; opetus ja liikuntaan tutustuminen ovat eri asioita. Isomummu unohtaa kipeät polvensa. Miten ikäihmisten selviytyminen kotona arkiaskareissa mahdollistetaan. Välineetkin saa kirjastoista ilmaiseksi ja luonto kiittää. Joelilla on sponsori. Jouluna sain todistuksen. Näin toimitaankin jo, mutta ei riittävästi. Bongasin jokin aika sitten Vantaan Sanomista aukeaman jutun, jossa tyttären ja isän yhteinen liikunnallinen harrastus on roskien kerääminen. Opettaja totesi ”kuules Maija sinä olet rytmitajuinen tyttö ja innokas oppimaan. C HA CHA CHA. Neuvolat ja päiväkodit ovat myös tärkeässä tukiroolissa. Kunnat ovat keskiössä suorituspaikkojen, seuratuen ja liikuntaan innostavan kulttuurin osalta. Tämä oli ratkaisevaa; jumppasin, uin, taitoluistelin, pelasin mimmiliigassa, ohjasin, kokeilin, näyttelin, tanssin, opiskelin ja siirryin työelämään. Tutkimustulokset koululaisten, varusmiesten ja työikäisten osalta ovat hälyttäviä. Voi tuota elämän ja liikkumisen riemua. Iso osa suomalaisista ei usko jaksavansa työssä eläkeikään asti. Kaveripiiri ohjasi minut voimistelusalille. Suomalaisten kunto laskee pelottavaa vauhtia. Kansalaistoiminta kaipaa huomiota. Siellähän se perustyö tehdään ja esimerkin voima on valtava. Muutimme, kun olin yhdeksän. Aurinkoisena kevätviikonloppuna rantatiellä tulee koko ajan vastaan monenlaisia kanssakulkijoita: koiran ulkoiluttajia, kaveriporukoita hikilenkillä, ikäihmisiä keppien ja rollaattorien kanssa, pyöräilyä opettelevia tenavia vanhempineen ja myös ohi kiitäviä himoliikkujia. Urheilujärjestöjen 2010-luvun rakenneuudistuksissa menetettiin paljon motivoituneita asiantuntijoita ja taloudellisia resursseja – erityisesti lasten ja nuorten liikunnasta ja aikuisten kuntoliikunnasta. Pitkäjänteisyyttä ja kannustusta tarvitaan Tiivistäen – pikavoitot eivät nyt auta! Toivon laajaa, pitkäjänteistä, pohdittua ja tutkimukseen nivottua ohjelmaa, jonka tavoitteena olisi lisätä liikettä pitkällä aikavälillä suomalaisten elintapojen parantamiseen keskittyneen Pohjois-Karjala-projektin tapaan. Tämä vaatii osaamista, vahvaa sitoutumista ja laajojen toimijajoukkojen mukaan saamista, julkisuutta ja riittävää resurssointia. Isomummu halusi sijoittaa Joelin hyvinvointiin ja harrastuksiin, joista yksi merkittävä kohde on liikunnanharrastus. Nyt Helsinkiin on perustettu myös erillinen liikkumisen edistämisen yksikkö. Kun jatkat samaan tapaan, se on kohta kymppi”. Liikkumiskyky on ensimmäinen toimintakyvyn osa-alue, jossa ilmenee ongelmia, ja siinä kehitys näyttää todella huonolta. Haltialan tilan pihapiiri on tupaten täynnä lapsiperheitä sekä ulkona leikkitilassa että rannan lähellä. Yksivuotias Joel saa meidät sekaisin. JK. Koululaistutkimusten tulokset ovat huolestuttavia. Menin opettajan luo ja kysyin ”onko opettajalle tapahtunut virhe, kun numero on vaihtunut kuutosesta yhdeksään”. Jatkan Kartanonkosken urheilupuiston ohi: kaikki kentät ovat täynnä lapsia futaamassa, lentispeli on menossa, koripallokentällä isoja ja pieniä Lauri Markkasia ja liitokiekkokentillä nuorisoa ja perheitä. Myös varusmiesten Cooper-tulokset heikkenevät. Entä miten otetaan huomioon kaikkein heikoimmassa tilanteessa olevat. Ensimmäiset melojatkin ovat saapuneet joelle. Ja tietysti skeittiramppi on ahkerassa käytössä, samoin ulkokuntosali. On hyvä, että asia on nostettu esiin hallitusneuvotteluissa. Pienenpienessä maalaiskoulussa luokanopettaja otti sekuntikellolla aikaa. Kannustavan ihmisen sanat voivat johtaa koko elämää rikastuttavaan harrastukseen. . L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 5 3 emerita ihmettelee Miten kuntokäyrä saadaan nousuun. Sain pikajuoksukokeen perusteella urheilusta kutosen. Joel hihkuu, tanssii, kellahtaa välillä ja jatkaa suu hymyssä. Koulun merkitys oli vaalikeskustelussakin esillä: lisää viikkotunteja ja kerhotunteja, välituntien hyödyntämistä ja liikuntaan kannustavia piha-alueita. Moniääninen pohdinta, hallinnonalat ylittävä yhteistyö ja harrastamisen Suomen malli ovat tärkeitä, mutta ne eivät riitä. Syitä on varmasti paljon. Liikkuva elämäntapa kaipaa tukea Toivottavasti hallitusneuvottelujen työryhmät pohtivat, miten perheet saadaan mukaan rakentamaan elämäntapaa. MAIJA INNANEN Maija Innanen toimi Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n yhteyspäällikkönä 1994–2000, Suomen Voimisteluja Liikuntaseurat SVoLi ry:n pääsihteerinä 2000–2008 ja Stadionsäätiön toimitusjohtajana 2008–2018.. Hyvänä esimerkkinä voi nostaa esiin esimerkiksi Helsingin kaupungin palkitun liikuntaohjelman. Olisiko parempaa kohdetta. Hyviksi koetut toimintatavat kannattaisi tutkia ja muokata tähän aikaan sopiviksi. Miten seuroja esimerkiksi kannustetaan ja tuetaan järjestämään höntsäryhmiä, jotka ovat avoimia kaikille. Miten tässä näin on käynyt
Oma paha olo ja pettymys purkautuu helposti lähimpiin ihmissuhteisiin. Ymmärrys omasta kehosta ja sen toiminnasta on koetuksella. Urheilu on kamppailua kilpakumppaneita, omaa kehittymistä ja epävarmuutta vastaan. 237 s. 5 4 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 K i r j a Kun sairaus muuttaa elämää Hannele Cantell: Sekunnit ennen kaatumista. Joillekin kevyt, parin kerran sparraus voi johtaa mielen rauhoittumiseen, mutta tositoimissa kilpailevalle urheilijalle soisi avuksi tutkimustietoon ja ammatilliseen osaamiseen perustuvaa pitkäjänteistä psyykkistä valmennusta. Matka tilanteen hyväksymiseen ei ole suoraviivainen. Tästä kaikesta Cantell kertoo kiertelemättä ja sydämeenkäyvästi. Lihasten krampit ja heikko tasapaino aiheuttavat kaatumisia, joita seuraa voimakas kaatumisen pelko. Se sisältää mutkia, kaatumisia ja myrskyjä. Taistelua tikarimiestä vastaan ei voi voittaa vaan siinä väsyttää itsensä. Tulevaisuuden ennustamattomuus ja kausittain vaihteleva toimintakyky tuovat elämään paljon epävarmuutta. Cantell kertoo rehellisesti oman elämänhallinnan tunteen katoamisesta, itsenäisyydestä luopumisesta sekä avun vastaanottamisen ongelmallisuudesta. Samaan aikaan Rouva Hoo rakastaa ja arvostaa puolisoaan. Psykologi, kouluttajapsykoterapeutti Arto Pietikäisen ja sertifioidun urheilupsykologin ja psyykkistä valmennusta tarjoavan Riikka Pasasen teoksessa keskiöön nousee hyväksymisja omistautumispohjainen toimintamalli. Syvä yksinäisyyden kokemus tulee tekstistä läpi. Sairastumisen myötä osallistuminen kulkueeseen päättyy livahtamiseen pois kesken kaiken kipujen vuoksi ja pettymyksen kyyneliin. Joustava mieli urheilussa -kirjan tekijöiltä löytyy koulutusta, ammattitaitoa ja käytännön kokemusta. Alalla työskentelee psykologisen koulutuksen saaneita ja urheilumaailmasta kokemusta hankkineita, mutta myös runsas joukko kevyesti aihepiiriä lukaisseita ”valmentajia”. Rouva Hoon vuoropuhelu itsensä kanssa tuo kirjaan syvyyttä ja auttaa pääsemään hänen päänsä sisälle kipuiluun toimimattoman kehon ja sen tuomien tunteiden kanssa. Tilanteen ja sairauden tuomien muutoksien hyväksyminen on kuitenkin vaikeaa. Rouva Hoo kuvaa sairautta osuvasti olkapäällä istuvana tikarimiehenä, joka pistää syvälle sisimpään onkaloon ja ilkkuu kykenemättömyyttä. VENLA VÄYRYNEN, TtM koordinaattori Liikuntatieteellinen Seura venla.vayrynen@lts.fi K i r j a Kohti onnistumisia hyvinvoivalla mielellä Arto Pietikäinen & Riikka Pasanen: Joustava mieli urheilussa. On virkistävää lukea aidoista, inhimillisistä tunteista. Tunteiden ja niistä kumpuavan oman käytöksen hyväksyminen on vaikeaa ja aiheuttaa syyllisyyttä. Sairastuminen muuttaa ihmissuhteita. Kirjoittajat ottavat käsittelyyn urheilun kaaren alkaen kilpailuun valmistautumisesta, jännitarvioitua. Kropan lisäksi pää käy äärirajoilla, mutta kuinka moni urheilija treenaa mieltään ja toisaalta voiko mieltä treenata. Kokemus omasta pystymättömyydestä vaimona ja naisena on pysäyttävä. Urheilun fyysisen valmennuksen vastinparina tarjotaan henkisten voimavarojen sparrausta pitkällä kaavalla ja muutaman tapaamisen lyhytsessioina sekä omatoimisesti lukemalla. Sairastuminen saa aikaan syvän ulkopuolisuuden tunteen. Lukuisista asioista pitää luopua, mutta silti löytyy paljon iloittavaa. Sairauden muuttama keho vaikuttaa fyysisten oireiden lisäksi valtavasti myös ihmisen mieleen. Psyykkinen valmennus, mentaalivalmennus, henkinen hyvinvointi ja mind fullnesscoaching – nykyajan trendi-ilmiöllä on monta nimeä. Parisuhteen dynamiikka muuttuu pakostikin, kun kevyt kosketus voi satuttaa ja arjen pyörittäminen jää suurelta osin toisen vastuulle. Vahvista mielen taitoja urheilun tueksi Duodecim, 346 s. Pelko tuo lisää epävarmuutta liikkumiseen ja kykyyn suoriutua päivittäisistä askareista. Kilpailusuoritusta ennen moni hokee mielessään ”Mitä jos mä mokaan?” ja vieressä valmentaja ohjeistaa kevyesti ”Keskity suoritukseen”. Teoksessa päästään syvälle sairastumisesta kumpuaviin vaikeisiin tunteisiin ja arjen haasteisiin. Elämän muuttumisesta lyhyessä ajassa kertoo se, että reissu lähikauppaan saa aikaan huumaavan vapauden tunteen ja valtavan itsenäisyyden kokemuksen. Harmillisen villi on mentaalivalmennuksen kentän toimijataso, joten tarkkana saa ostava asiakas. Ajattelu kiertää helposti kehää riittämättömyyden ja itsesyytösten välillä, jos tavoittelemaansa tulosta ei synny. Cantell kertoo ihailtavan rohkeasti parisuhteeseen vaikuttavista vaikeista tunteista sekä kiukuttelusta, vahingollisesta puheesta ja marttyyriasenteesta. Sairastuminen keski-ikäisenä kipuja aiheuttaviin ja liikkumista voimakkaasti rajoittaviin sairauksiin muuttaa omaa identiteettiä ja vaikeuttaa toimimista yhteiskunnassa. Cantell kuvailee rohkeasti traumaattisen elämänmuutoksen aiheuttamaa surua, häpeää ja katkeruutta. Kirjan 21 lukua tarjoavat tietoa psykologisesta joustavuudesta, psyykkisen valmennuksen merkityksestä, ihmisenä ja urheilijana olemisesta sekä arvojen, tavoitteiden, motivaation ja itsetunnon määrittelyistä. Elämää sävyttää kovat tavoitteet ja vertailu muihin. Muiden elämä jatkuu normaalina, kun itse joutuu jäämään monesta pois. Ystävien iloiset kuvat poimituista mustikoista ja suppilovahveroista vain vahvistavat sitä, ettei itse pysty keräämään metsän antimia. Oma keho ei tunnu tutulta, eikä siihen voi luottaa. Vammautuminen on iso henkilökohtainen tragedia. Riemukas Pride-kulkue on ollut Rouva Hoolle ja hänen rakkaalle kuoroporukallensa voimaannuttava ja yhdenvertaisuutta juhlistava tapahtuma. Helsingin yliopiston opettajankouluttaja, KT Hannele Cantell kertoo teoksessaan Sekunnit ennen kaatumista omasta sairastumisestaan kahteen harvinaiseen neurologiseen sairauteen, fyysisen toimintakyvyn laskusta sekä vammautumisesta. Tuuma 2022
Hän tunnusti syyllisyytensä ja päätti lopettaa kävelyn siihen paikkaan. Monenkirjavaa, ei-niin-tieteellistä kirjallisuutta kyllä henkisestä valmennuksesta löytyy. Kirjan julkistamistilaisuudessa maaliskuussa 2023 Pietikäinen korosti, että omien ajatusten ylikontrolloimisen sijaan kirja auttaa urheilijaa ottamaan tunteet ja ajatukset vastaan sellaisinaan. Netflix 2023. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 5 5 tämisen kohtaamisesta kilpailutilanteessa, huippusuoritukseen latautumisesta aina pettymysten käsittelyyn. RIITTA-ILONA PUMMI-KUUSELA, FM väitöskirjatutkija pummi.kuusela@gmail.com T e l e v i s i o Kävelijän harha-askeleet Running for the Truth: Alex Schwazer. Donati (ja Schwazer ) ovat varmoja että näytettä manipuloitiin. Pietikäisen ja Pasasen teos tarjoaa selkeästi kirjoitettuja näkemyksiä ja konkreettisia harjoitteita mielen taitojen vahvistamiseksi. Pietikäisen ja Pasasen kirja keskittyy psykologisen joustavuuden harjoitteluun, jossa tavoitteena on reflektoinnin kautta tapahtuva itsetuntemuksen kasvu ja kokemuksellinen oppiminen. Psyykkisen vahvuuden kehittämisen peruspilareita ovat hyväksyntä, avoimuus ja merkityksellinen toiminta. Kokonaiskesto 3 h 10 min. Donati on toiminut pitkään pikajuoksuvalmentajana sekä Italian urheilun korruption ja dopingin kriitikkona. On pii. Harmillista, jos näin on. Asia yllätti, koska aihepiiri on ollut tapetilla Suomenkin urheilupiireissä jo vuosikymmenten ajan. Schwazerissa on paljon samaa ehdottomuutta kuin Mika Myllylässä. Itse jäin pohtimaan, että jos säännöllinen henkisen vahvuuden harjoittaminen on urheilijalle lopputuloksen kannalta erittäin olennainen asia, niin miksi hän jättää sen tekemättä. Donati empi, mutta otti haasteen vastaan katsoakseen mihin päästään puhtain eväin. Dokumentin pääosa pyörii tämän näytteen ympärillä. Harva kilpaurheilija laiskottelee lajiharjoitteistaan ja muusta fyysisestä treenistään. Nyt julkaistu Joustava mieli urheilussa onkin tervetullut laadukas lisä valmennuskirjallisuuteen. Schwazer voitti Pekingin kisojen 50 kilometrin kävelyn ja oli maailman ykköskategorian kävelijä, kunnes hän kärysi epon käytöstä Lontoon 2012 kisojen alla. Suomessa vähälle huomiolle jääneen italialaisen kävelijän Alex Schwazerin monimutkaisesta dopingvyyhdistä on tehty Netflixille dokumentti. Kirjoittajat myöntävät ongelmalliseksi sen, että mielenharjoittelu jää helposti tekemättä. Mukaan nostetut urheilijatarinat muistuttavat lukijaa siitä, ettei hän painiskele haasteidensa kanssa yksin. Toivottavasti kirja kulkee mukana tukemassa urheilu-uria ja kuluu aktiivisessa käytössä. Opiskelin hiljattain liikuntapsykologian perusja aineopintoja Jyväskylän yliopistossa. Mutta Lauri Tarasti ei sentään alkanut valmentaa Myllylää tämän käryn jälkeen. Merkillistä on, että testitulos julkistettiin vasta kesäkuun alussa ja Schwazer jatkaa valmentautumista löyhässä hirressä Rion kisoihin. Havaitsin, että vähissä on aihepiirin laadukas Suomessa tehty tutkimuskirjallisuus. Koetaanko psyykkinen valmentautuminen sittenkin edelleen jollain tapaa epämääräiseksi huuhaaksi, kun sen tuloksia ei voi mekaanisin menetelmin mitata. Schwazer alkaa pärjätä entiseen tapaan, mutta kaikki romahtaa, kun 1.1.2016 otetussa yllätystestissä hänestä löytyy mikroannos testosteronia. Eriskummalliseksi tarina muuttui, kun Schwazer muutti mielensä ja päätti pyytää valmentajakseen Sandro Donatin, miehen joka oli häntä aivan oikein epäillyt douppaamisesta. Hänen mukaansa urheilijan on mahdollista oppia tulemaan sinuiksi negatiivisten ajatusten kanssa. Oma tilansa saa urheilu-uran lopettamisvaiheen tunteiden käsittely. Isona teemana kirjan sivuilla kulkeekin näkemys armollisuudesta epäonnistumisen jälkeisten vaikeiden tunteiden keskellä. Jokaiseen lukuun on ujutettu mukaan harjoitteita ja työkaluja mielen joustavuuden kehittämiseen
Schwazerin kilpailukielto päättyy juuri ennen Pariisin olympiakisoja heinäkuun alussa 2024. Näytteen epäselvyyksiä vatvotaan dokumentissa liiaksi, mutta kaksi päätelmää ovat merkittäviä. Ohjaaja: Ville Lipiäinen. Kun oikeus esimerkiksi vaati saada B-näytteen DNA:n varmistetuksi, siinä oli ”liikaa” Schwazerin DNA:ta. Kummola. Se onnistuu tässäkin. On lehtijuttua, tv-pätkää, radiohaastattelua, nettisisältöä. 5 6 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 nallista katsoa, miten parivaljakko matkustaa Rioon, ja saa pari päivää ennen kisaa tietää kahdeksan vuoden kilpailukiellosta. Italialainen tuomioistuin totesi vuonna 2021 Schwazerin rangaistuksen perusteettomaksi näytteen käsittelyprosessin epäselvyyksien vuoksi. Hän näyttää olevan henkisesti uskomattoman vastustuskykyinen, eikä ole upottanut itseään viinaan. Valitettavasti dokumentti ei kerro miten Schwazer on kyennyt rahoittamaan elämäänsä, oikeudenkäyntejä ja harjoitteluaan. Kerrontaa ryyditetään erittäin rikkaalla ja kiehtovalla kuvamateriaalilla. Etenkin ne nuoruuskuvat ovat sellaisia, että jos oltaisiin sukujuhlilla, olisin kyllä pysäyttänyt kertojan ja kysynyt vähän enemmän siitä mitä siellä Australiassa oikein tulikaan teinipoikana touhuttua. YLE, 55 min. Juuri siksi, että tämä puoli rullaa niin hyvin, olisi ollut hyvä hieman laajentaa välillä vähän enemmänkin kuvaa Kummolasta taustalla olleeseen ajankuvaan. Vaikea on ymmärtää miksi Schwazer olisi dopannut Donatin koekaniinina. Tunnelma on kuin sukujuhlilla, jossa suvun päämies täyttää vuosia, ja kertoilee elämästään – samalla kun katsellaan diakuvia hänen elämänsä erivaiheista. En hankalasti, vaan ihan vaan sukujuhlatunnelmaan kuuluvalla innolla. Tämä näyttää epätodennäköiseltä. Kalervo Kummolasta on tehty melkoinen määrä erilaisia mediatekoja. Kyllä tätä ennemmin katsoo kuin suurinta osaa muuta tv-viihdettä. Kiistatta. Toinen tulema on se, että WADA ja IAAF, (sittemmin WA), eivät ole lotkauttaneet korvaansa italialaiselle tuomioistuimelle, vaan pitävät Schwazerin kilpailukiellon voimassa. Hän on jakanut mielipiteitä, mutta yhtä kaikki on omalla tavallaan pitkän urheilujohtajamaratoninsa voittaja. Tämä tarina on nimenomaan Kummolan oma tarina. Kädenjälki näkyy monessa asiassa. Sekin kummastuttaa, ettei WA suostunut osallistumaan dokumentin tekoon. Mitään hankalia ei päivänsankarin elämänvaiheista ole silloin tapa kysyä. HANNU PELTTARI tietokirjailija hannuspurs@icloud.com T e l e v i s i o Miten niinku omasta mielestä. Miehestä on tullut jonkinlainen legenda jo eläessään, vähän myytinenkin hahmo, josta on sanottu monenlaista. Aikansa merkittävin yksittäinen urheilujohtaja Suomessa, ilman muuta. Jouko Vuolle on omalla osaamisalueellaan rakentaessaan urheiluaiheidensa yhteyteen ajankuvaa. Kummolasta tehdyn tuoreen tv-dokumentin olennainen tulee kuitenkin esille jo parin ensimmäisen minuutin jälkeen, kun toimittaja Jouko Vuolle toteaa, että: ”…Harvoin on Kummolalta kysytty, millainen mies hän omasta mielestään on – me kysyimme”. Kuvitus, kerronta, musiikki ja kokonaisuuden editointi ja Lipiäisen ohjaus toimivat. Onko saagan loppu jo nähty. Käsikirjoitus: Jouko Vuolle & Ville Lipiäinen. Donati on myös ollut väsymätön italialaisten dopinglääkäreiden vainoaja. Pystyykö hän lunastamaan paikan kisoihin. Sellaiset tilanteet ovat joskus vähän puisevia, mutta tämän jutustelun kohdalla pelastaa se, että Kummolalla on aidosti kiehtova ja vaiherikas elämäntarina ja varsinkin ne jääkiekon ulkopuolelta pilkahtaneet elämänvaiheet herättävät kyllä katsojan huomion. Hän on tuolloin ”vain” 39-vuotias. Donati on vakuuttunut, että tekaistun käryn takana ovat hänen vihamiehensä Italian urheilussa. Viihdyttävä paketti, saa kiinnostumaan sellaisenkin, joka ei perheen jääkiekkohullu olisi. Kamera pyörii ja Kummola kertoilee elämänsä eri vaiheista. arvioitua. Toimitsijat mittasivat Evangelistin hypyn väärin ja yrittivät siten järjestää hänelle pronssimitalin. Myllylään verrattuna jää ihmetyttämään, miten Schwazer on kestänyt kaiken kokemansa. Mitään varsinaista uutta tämä tarina tuskin kenellekään Kummolan toimintaa seuranneelle tuo tullessaan, sensaatiopaljastuksia ei ole, mutta onhan sinänsä hupaisaa kuultavaa, miten Kummola kuvaa omasta näkökulmastaan erilaisia lätkäjoukkueiden paluulentojen ja rallionnettomuden kaltaisia yksityiskohtia. Dokumentti kuvaa italialaiseen tyyliin mafiamaista labyrinttia, johon ei urheilun kyllä tulisi sotkeentua, mutta doping ja sen valvonta ovat johtaneet urheilua huumekaupan pikkuserkuksi. Hän paljasti jo vuoden 1987 Rooman MM-kisojen Giovanni Evangelistin pituushyppyskandaalin. Schwazerin totuus dokumentista selviää, mutta ei koko totuus
Dokumentin lajikirjo on laaja: mukana ovat mm. Toinen toimittajista on hiihtoasiantuntijana toimiva Johanna Ojala. Hoikistuminen herätti somessa aluksi myönteistä huomiota. Eriksson pohtii toipumistaan syömishäiriöstä, ja sen vaikutusta koko perheeseen ja kaksoissisareen Eliniin. Maahanmuuttajaperheiden lapset joutuvat hakeutumaan itse harrastuksiin. golf, hiihto, jalkapallo, käsipallo, padel, paratennis, jääkiekko, ratsastus, rytminen kilpavoimistelu, taitoluistelu ja tanssi. Höglundin kertomus muistuttaa, että suhde syömiseen voi muuttua epäterveeksi myös hyvin miehisessä ympäristössä. Asiat tuntuvat tutuilta ja kuitenkin hiukan erilaisilta. Tämän suhteen kannattaa pitää Suomessakin silmät auki. Ongelmat muistuttavat elämässä muuallakin eteen tulevia, mutta ne tulevat ilmi urheilun kautta. Kummolan aikaansaannoksissa ei ole mitään vähättelemistä, mutta silti olisi hyvä laittaa joskus tämäkin suurmiestarina oman aikansa historialliseen kontekstiin ja kuvata sitä dynamiikkaa, joka tuossa aikakaudessa synnytti tilauksen juuri Kummolan kaltaiselle miehelle. Vaikutelmaksi jää ruotsalainen ehkä hiukan rennompi suhtautuminen urheiluun. Jäin ihmettelemään eniten sarjan nimen suomalaista muotoa. Erilaisen tarinan voi tehdä joku toinen. Anderson sai pojan vakuutettua, että pyörätuolia käyttävä voi liikkua monipuolisesti. Oscar löysi tenniksestä lajinsa. Lapsia ja nuoria on oltava valmis oikeasti kuuntelemaan. Jaksoissa kohdataan monenlaisia nuoria ja paljon valmentajia. JOUKO KOKKONEN. Ruotsi 2022.) Tuotanto: Sveriges Utbildningsradio Ab. Göteborgin maahanmuuttajavaltaisessa Hammarkullenissa on erilaista harrastaa liikuntaa kuin Tukholman kupeen keskiluokkaisessa Ormingessa. Siis tarinan, jossa kuvattaisiin aiempaa kokonaisvaltaisemmin koko tuo aikakausi, jossa Kummola tärkeänä tekijänä oli. Tekijät kysyvät, onko sukupuolittunut jako ainakaan aina tarpeen urheilussa. Vetävästi toteutetun kymmenosaisen sarjan pääjuontaja on tunnettu tv-kasvo Niklas Hyland. Ruotsissakin lapset lopettavat liikuntaharrastuksensa nuorina. Paino putosi rajusti ja toimintakyky romahti lopulta täysin. (Idrottens himmel och helvete, S2. Ormingessa padelseuran järjestämät kyydit helpottavat lasten pääsyä harjoituksiin heti koulun jälkeen. Myös maahanmuuttajanäkökulma tulee esille. Höglund harjoitteli yhä enemmän ja söi vähemmän. Syömishäiriöstään puhuvat sekä hiihtäjä Ida Andersson että jääkiekkoilija Mattias Höglund. Ja kyllä, eihän tässä minkäänlaista kriittistä sävyä ollut oikein mihinkään. Vaikka tarinat ovat rankkoja, niin perussanomana välittyy liikunnan ja urheilun riemu sekä aidon läsnäolon merkitys. Dokumentti käsittelee Suomessakin liian tuttuja liikuntaan ja urheiluun liittyviä ongelmia, kuten kiusaamista, masennusta, syömishäiriöitä, rasismia, seksuaalista hyväksikäyttöä ja harrastamisen kalleutta. Toiminta on yhteydessä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Tämän tarinan idea ei kuitenkaan ollut se. Kokonaiskesto 280 min. Yllättävin näkökulma on junioriurheiluun ja erityisesti jalkapalloon liittyvä tuomarien painostus ja lahjonta. Hänen kierteensä alkoi, kun valmentaja kehotti pudottamaan painoa. Sellaisen dokumentin paikka jää siis edelleen auki. Idrottsens himmel och helvete (Urheilun taivas ja helvetti) kuvaa sisältöä paremmin kuin kesy Nuorisourheilu puntarissa. Käsittelyyn nousevat myös lasten oikeudet ja vaikutusvalta. Esillä on myös yhdenvertaisuus. JARI KUPILA T e l e v i s i o Läpileikkaus Ruotsin junioriurheilusta Nuorisourheilu puntarissa. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 5 7 Se on tietysti toinen asia, olisiko Kummolassa ollut ainesta aivan toisenlaiseen tarinaan. Harjoitukset eivät saa olla pelkkää suorittamista. Paraurheilussa on esillä seikkailija Aron Anderson, joka harrastaa muun muassa laskuvarjohyppyä. Sarjaa voi suositella kaikille valmentajille ja seuratoimijoille. Tämän tarinan ideana oli antaa tämän miehen, josta niin moni on sanonut niin monenlaista, puhua elämästään aivan itse. Siksi sitä on turha kritisoida siitä, mitä se ei yritä olla. Anderson on toiminut vertaistukena 15-vuotiaalle Oscar Tarantinolle, joka vammautui luusyövän vuoksi vaikeasti teini-ikäisenä. Ja tämän tavoitteensa tämä tv-dokumentti täyttää hyvin – ei vähiten siksi, että Kummola osaa olla aika lailla oma itsensä kameran edessä, ei varsinaisesti kiillota omaa kuvaansa, kunhan kertoilee rauhallisen toteavaan tyyliinsä. Siis sellaiseen, jossa toimittaja olisi haastanut aihettaan, jossa olisi menty syvemmälle Kummolan nostamiin mielenkiintoisiin yksityiskohtiin. Hän olisi kuollut, ellei keskustelu syömishäiriöstä kärsineen NHL-tähti Jonathan Hedströmin olisi saanut suuntaa muuttumaan
Lehdessä ilmestyi usein korkean profiilin henkilöhaastatteluja. Nurmelan haastattelema valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Erkki Virtanen ennusti (L&T 2/1993), että liikuntakulttuuri selviää lamasta muihin elämänalueisiin nähden hyvin. Vuonna 1993 olivat näkyvästi esillä koululiikunnan 150-vuotisjuhlat. Vuonna 1991 tehtävässä aloittanut Eila Ruuskanen kehitti Liikunta & Tiede -lehteä liikuntakulttuurin yleisaikakauslehden suuntaan. Vastaavan toimittajan nimikkeellä työskennellyt Ruuskanen siirtyi tehtävään Fysioterapia-lehdestä. Näyttävät kansikuvat ja nelivärisyys erottivat lehden aiemmista vuosikerroista. 5 8 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 P äätoimittaja Ilkka Vuori linjasi numerossa 3/1991 Liikunta & Tieteen olevan liikuntakulttuurin peili, joka heijastaa, mitä merkittävää liikunnassa, liikuntatutkimuksessa ja -politiikassa on meneillään. Numerosta 4/1992 alkaen lehti ilmestyi uudennäköisenä. ”Jatkossa liikuntapalveluista on kansalaisten maksettava entistä enemmän, eikä liikuntapaikkojen monumentaalirakentaminen ole mahdollista.”. Liikunta & Tiede 60 JOUKO KOKKONEN Uutta ilmettä laman keskellä Liikunta & Tieteen palstoilla näkyi 1990-luvulla liikuntatieteiden ja -kulttuurin laajentuminen. Toisaalta näyttävän lehden tekeminen ja levikkityö maksoivat paljon. Ponnistukset toivat vuonna 1993 yhteensä 400 tilaajaa, mikä oli lama-Suomen oloissa hyvä tulos. Irtonumero maksoi 30 markkaa (8,50 €) ja vuosikerta 140 markkaa (43 €) vuonna 1993.. Hän näki lehden olevan foorumi, jolla voi esitellä liikuntakulttuurin voimavaroja. Liikunta-Suomija Kunnossa kaiken ikää -hankkeet saivat paljon palstatilaa. Tiedettä enemmän painottui liikunta, jonka yhteis kunnallinen merkitys nousi näkyviin lehdessä. Hän pyrki popularisoimaan lehden sisältöä ja lisäämään yhteyksiä käytännön liikuntaelämään. Uudennäköisestä lehdestä otettiin peräti 8 000 kappaleen lisäpainos, jota postitettiin urheilujärjestöille, valmentajille, fysioterapeuteille ja liikunnanopettajille. Kari A. taiteen, talouden ja terveyden näkökulmista.” Liikunta & Tieteen käytännön toimitustyö oli 1980-luvulla siirtynyt vähitellen päätoimisen tekijän hoidettavaksi. Liikunta & Tiede julkaisi teemanumeroita ja yhteistyöjulkaisuja eri toimijoiden kanssa. ”Lehti tunkeutuu pintaa syvemmälle ja tarkastelee liikuntaa laajasti mm
Vuolle muisteli vuonna 2003 pyrkineensä tuomaan esille liikunnan yhteiskunnallista merkitystä. Samalla lehti arvioi vuosisadan urheiluvaikuttajat. Viimeinen 1900-luvulla ilmestynyt numero (6/1999) käsitteli perinpohjaisesti liikunnan ja yhteiskunnan suhdetta. Listalle ylsivät Ivar Wilskman, Elin Kallio, Viktor Damm, Reinhold Felix von Willebrandt, Paavo Nurmi, Tahko Pihkala, Erik von Frenckell, Urho Kekkonen ja Lempi Hartikka. ”Toteuttamiskelpoisin ja taloudellisin tapa olisi siihen olisi sekä yksilöille että yhteiskunnalle liittää liikunta – uudestaan – osaksi päivittäistä elämänmenoa. Vuolteen painotukset näkyivät lehden sisällössä. ?. Yksi ratkaisu olisi niiden urheilulääkäriasemien valtionosuuden poistaminen tai vähentäminen, jotka eivät tee liikuntatieteellistä tutkimusta tai keskittyvät esimerkiksi vain huippu-urheilua palveleviin toimintoihin.” Eila Ruuskanen siirtyi vuonna 1997 Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n viestintäpäälliköksi. Vuodesta 2008 lähtien tutkimusartikkelit on julkaistu osana lehteä. Kansinostoina näkyivät mm. lisää lähellä olevia, helposti saavutettavia, turvallisia liikuntapaikkoja ja liikkumisväyliä.” Liikunta & Tieteen 1990-luvun vuosikertojen selailu kertoo, että esillä olivat monet yhä ajankohtaiset teemat. Häntä seurasi Liikunta & Tieteen käytännön tekijänä Leena Nieminen aluksi vastaavana toimittajana. ”Liikunnan ilo ei tunne yläikärajaa”, Liikunta on superlääke”, ”Nyt on palautettava urheilun uskottavuus”, ”Urheiluviihteen mieli ja mielettömyys”, ”Liikunnasta halutaan elämyksiä”, ”Kuntotestin turvallisuus varmistettava” ja ”Urheilijatytön oikea paino”. Numerossa 4/1995 hän esitteli erilaisia liikuntasuosituksia, joiden perusteella hän toivoi, että päättäjät vakuuttuisivat tarpeesta suunnata liikuntaan ja sen edistämiseen käytettäviä varoja aikaisempaa enemmän terveydelle tarpeellisen liikunnan tukemiseen. Samalla lehti ja LTS loivat vertaisarviointikäytännön. Vuolteen tutkija-apurahoja käsitelleeseen pääkirjoitukseen Liikunta & Tieteessä 3–4 /2000 sisältynyt heitto urheilulääkäriasemien rahoituksesta herätti kipakkaa keskustelua. Tutkimusartikkelien määrä väheni merkittävästi Liikunta & Tieteen palstoilta 1990-luvulla. Käytäntönä oli 1980-luvulta lähtien, että päätoimittajat tulivat vuorotellen liikuntatieteen eri aloilta. Tällä perusmallilla lehteä tehtiin vuoden 2019 loppuun saakka. Päätoimittajana aloitti numerossa 4/1996 liikuntasosiologian prosessori Pauli Vuolle. Nieminen toimitti myös Motion-lehteä ja oli tehnyt Scandinavian Journal of Medicine and Sport Sciences -tiedejulkaisua. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 5 9 Terveyttä edistävä liikunta oli esillä alan huippuasiantuntijana profiloituneen professori Ilkka Vuoren päätoimittajakaudella vuosina 1991–1996 tuon tuosta. Toisaalta etenkin yhteiskuntaja käyttäytymistieteissä kasvoi vertaisarvioitujen artikkelien julkaisutarve. Liikunta & Tiede -lehteen kyljessä alkoi ilmestyä erillinen tutkimusartikkelijulkaisu vuonna 2000. Hänen uransa jatkui toimituspäällikkönä vuoteen 2019. Tähän tarvitaan mm. Vuosina 1996–2001 päätoimittajuutta hoitanut Vuolle oli keskeisesti osallistunut Liikunnan yhteiskunnallista perustelu -teoksen (1994) kokoamiseen. Riitta Brusila suunnitteli 1990-luvun lopulla uuden ulkoasun, joka oli kantta myöten lukijoiden nähtävillä numerossa 1/2000. ”Vaikka tiedän saavani vihat päälleni, sanon sen kuitenkin
Korkea-arvoinen neuvostovaltuuskunta vieraili Suomessa maaliskuussa Neuvostoliiton urheilukomitean puheenjohtajan (=urheiluministeri) Sergei P. Kunnallisia, esimerkiksi terveyskeskusten alaisten terveysja liikuntaneuvojien virkoja tulisi perustaa. Rask arvioi seminaarin edistäneen osaltaan erityisryhmille suunnattua liikuntaa. 2023. Suomen välttämättömyyden pakosta solmima sopimus täytti 25 vuotta keväällä 1973. Suomen historian maisterintutkielma, Jyväskylän yliopisto https://jyx.jyu.fi/bitstream/ handle/123456789/85506/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-202302171778. Ohjaustehtävissä toimi 20 liikunnanopettajaa, 90 liikunnanohjaajaa sekä tuntematon määrä lääkintävoimistelijoita. Hän arveli toisaalta Stadionin tulkinneen ansiokkaasti ”maamme liikuntatieteellisessä maailmassa vallitsevaa hämäryyttä”. Hän määritteli alan tavoitteena olevan ymmärtää niitä vaikutteita, jotka tuottavat säännönmukaisuuksia ja poikkeavuuksia yksilön liikunnallis-sosiaalisessa käyttäytymisessä. Lahtisen mielestä erityisryhmien liikuntakysymystä oli käsiteltävä kokonaisuutena. ”Näyttää siltä, että meillä on Suomessa kilpaurheilun rinnalle kohoamassa joka miehen ja naisen kuntourheilu” Kuntoliikuntaa ja kilpaurheilua koskevat diskurssit Stadion-lehdessä 1963–1980. Suomalaisen erityisliikunnan uranuurtaja Ulla Lahtinen käsitteli artikkelissaan erityisryhmien liikuntaa ohjaavaa henkilöstöä ja sen koulutusta. Kuva: Heikki Halme/Helsingin kaupunginmuseo 6 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3. ”Luulen, että ei ole kovinkaan epärealistista ennustaa erityisryhmien liikunnan kehittyvän lähitulevaisuudessa yleisestikin huomattavasti. Hienoviritteinen säätö puuttunut Liikunnan sosiaalipsykologista tutkimusta esitteli Seppo E. Osapuolet sopivat, että ne allekirjoittavat syksyllä 1973 pöytäkirjan maiden välisestä urheiluyhteistyöstä. Koko toimituskunta vaihtui kerralla lukuun ottamatta Mustosta. Raatikainen näki, että juhlavuoden kunniaksi yhteistyö oli parantumassa: ”Unohtaa ei sovi myöskään sitä, että liikunnallinen yhteistyö on eräs parhaita muotoja ystävyyden ilmapiirin kehittämisessä.” Raatikaisen mielestä siihenastinen yhteistyö oli ollut liian lyhytjänteistä. Pavlovin johdolla. Mikä se innostuneisuus, mikä nähdäkseni Pajulahdessa vallitsi, tulee jatkumaan, näin tapahtuu ainakin psykiatrisen hoitomuodon ja kehitysvammaisten liikunnanohjauksen alueilla.” JOUKO KOKKONEN Lukuvinkki: Eetu Poso. Mustonen kaipasi kuitenkin heiltä selkeyttä ja selväsanaisuutta monimutkaisen ja usein itsetarkoitukselliselta näyttävän tieteellisen sanoilla ilottelun sijaan. Koko liikuntaja terveydenhoitohenkilöstö oli saatava mobiloisoitua toimintaan. Iso-Ahola asettui 1970-luvulla Yhdysvaltoihin ja on toiminut professorina Marylandin yliopistossa. Voitto Raatikainen tarkasteli Suomen ja Neuvostoliiton urheiluyhteistyötä YYA-hengessä otsikolla ”Naapurien yhteistyö kiinteytyy”. Eri vammaisjärjestöjen välistä kilpailuasetelmaa oli vältettävä liikuntaa järjestettäessä. ”On kiinnitettävä entistä suurempi huomio erityisryhmien syntymisen ehkäisyyn, siis objektiivisen terveysja liikuntaneuvonnan antamiseen. Hän tulkitsi tilanteen olevan muuttumassa. Stadionin oli palveltava edelleen myös tutkijoita. Välttämätöntä on puuttua myös yhteiskunnan epäterveisiin rakenteisiin ja sen erityisryhmiä syrjiviin ilmiöihin.” Sauli Rask kertoi LTS:n aloitteesta Pajulahdessa toukokuussa 1973 järjestetystä liikuntaterapiaseminaarista, joka oli tarkoitettu ensi sijassa ”psykiatriaja kehitysvamma-alan liikunnanohjauksesta huolehtiville”. Kokoonpano heijasteli pyrkimystä siirtyä melskeisistä 1970luvun alun tunnelmista kohti journalistista tiedejulkaisua. Mustonen näki, että lehden linjaa oli ollut vaikea erottaa. Mukaan tulivat muuan muassa ekonomi ja lentopallomies Kainu Mikkola, Yleisradion radiourheilun toimituspäällikkö Voitto Raatikainen, liikuntafysiologi Heikki Rusko ja toimittaja Erkki Teikari, joka sittemmin työskenteli Satakunnan Kansan päätoimittajana. Iso-Ahola. pdf?sequence=1 Helsingin uimastadion vuonna 1960. ”Stadion-lehden linjoista on ainakin viime vuosina puuttunut hienoviritteinen säätö, tekstit ovat edustaneet kirjavaa tasoa ja sisältöä; on keskusteltu, onko tiukka pitäytyminen liikuntatieteen sanan julistuksessa vaiko kepeä popularisoiva ote tavoittelun arvoinen suunta, olisiko osattava toimittaa laajapohjaista, mahdollisimman suurta lukijakuntaa tyydyttämää, moni-ilmeistä liikuntapoliittista lehteä.” Mustosen mielestä lehden oli tarjottava tilaa tasapuoliselle keskustelulle. Stadion 50 vuotta sitten välähdyksiä vuosien takaa S tadionin päätoimittajana aloitti Pertti Mustonen numerossa 3/1973
L I I K U N TA & T I E D E 3 2 2 3 6 1
Ryhmä voi hylätä tekstin, pyytää muutoksia ennen sen lähettämistä arvioitavaksi tai aloittaa arviointiprosessin. VERTAISARVIOITUA LIIKUNTA & TIEDE: VERTAISARVIOINTIPROSESSIN PÄÄPIIRTEET Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelien toimitusryhmä tutustuu tarjottuun käsikirjoitukseen. Jos asiantuntijalla on ilmeinen eturistiriita käsikirjoituksen sisällön ja/tai kirjoittajan kanssa tai sidonnaisuuksia kirjoittajaan, hänen tulee kieltäytyä arvioinnista. Käsikirjoitusten arvioinnista vastaa toimitusryhmä, johon kuuluvat Sanna Palomäki (puheenjohtaja), Katja Borodulin, Hannu Itkonen, Jari Kanerva, Kari L. Toimitusryhmä laatii lausuntoyhteenvedon, jossa se ottaa esille tärkeimmät korjaustarpeet. Liikunta & Tiede käyttää kahta arvioitsijaa. Käsikirjoituksia otetaan arviointiprosessiin kaksi kertaa vuodessa. Sähköpostikutsussa määritellään lausunnon luonne ja arviointiaikataulu. Kirjoitusohjeet ja arviointiprosessin kuvaus ovat luettavissa osoitteessa www.lts.fi. Toimitusryhmän sihteeri pehmentää tarvittaessa loukkaavan sävyistä lausuntoa tai poistaa arvioitsijan paljastavia yksityiskohtia. Tehtävään suostuva arvioitsija saa koko artikkelitekstin ja arviointilomakkeet. Niiden odotetaan myös auttavan kirjoittajaa jatkotyöstössä. Jos asiantuntija pitää käsikirjoituksen lähteitä tai niiden käyttöä puutteellisena, hänen odotetaan nimeävän artikkelia oleellisesti täydentävä kirjallisuus ja uudet lähteet. Oleellista on lausua, toimiiko teksti rakenteellisesti, ja täyttyykö johdannossa luvattu. Jos hän tunnistaa kirjoittajan, tästä on kerrottava toimittajalle. Lausunnot antavat toimitusryhmälle asiantuntijanäkemyksen tarjotun käsikirjoituksen julkaisukelpoisuudesta. Arvioitsijan odotetaan kertovan myös, miten metodologiset ratkaisut toimivat. Kaikkia muutoksia ei ole tarpeen tehdä, mutta ratkaisut on perusteltava. Kirjoittajan lausunto ja muokattu käsikirjoitus lähetetään arvioitsijalle, joka ottaa kantaa tekstin julkaisukelpoisuuteen. Kirjoittaja saa lausunnon käyttöönsä. Asiantuntija saa arvioitavakseen nimettömän käsikirjoituksen. Tekstiä voi esittää julkaistavaksi sellaisenaan, pienin muutoksin, huomattavin muutoksin tai hylättäväksi. Hän saa tiedon artikkelin vastaanottamisesta toimitukseen, arvioinnin aloittamisesta, arviointilausunnoista ja julkaisupäätöksestä. 6 2 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 Liikunta & Tiede julkaisee vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita painettuna ja verkkosivuilla, joilla ovat luettavissa kaikki artikkelit vuodesta 2008. Vertaisarviointiprosessi kokonaisuudessaan: www.lts.fi/liikunta-tiede/vertaisarvioidut-tutkimusartikkelit/ vertais arviointiprosessi.html. Kirjoittaja vastaa omassa lausunnossaan, miten hän on reagoinut palautteeseen. Hyvä arvio ottaa kantaa siihen, tuottaako käsikirjoitus uutta tietoa, ja tunteeko kirjoittaja riittävästi aihepiirinsä tutkimusta. Lopullisen julkaisupäätöksen tekee toimitusryhmä. Kirjoittaja saa vedoksen luettavakseen ennen painamista. Keskinen, Jouko Kokkonen (toimittaja), Tiina Kujala ja Kati Lehtonen. Toimittaja lähettää kirjoittajalle taittoa edeltävät viimeistelyohjeet. Liitteenä seuraa käsikirjoituksen tiivistelmä. Seuraavat jättöajat ovat 30.9.2023 ja 31.3.2024. Myös plagiarismiepäily sekä sitaattien tai lähteiden merkinnän puutteet on kerrottava. Valmis artikkeli ilmestyy Liikunta & Tiede -lehdessä ja pdf-muodossa LTS:n verkko sivuilla. Asiantuntijalausunto kirjoitetaan asiallisesti, kannustavasti ja perustellen. Toinen arvioitsija pyydetään yleensä käsikirjoitukseen liittyvältä liikuntatieteen alalta ja toinen emotieteestä. Kirjoittaja pidetään ajan tasalla käsikirjoituksen käsittelystä. Jos käsikirjoitus on vahvasti päällekkäinen aiemmin julkaistun aineiston kanssa, tästä on ilmoitettava toimitusryhmälle
Ryba, FT, Jyväskylän yliopisto. Vahva urheilijaidentiteetti lukion lopussa ennusti tavoitteellisen kilpaurheilun jatkamista, kun taas vahva opiskelijaidentiteetti ennusti tavoitteellisen kilpaurheilun lopettamista. Tatiana V. 040-8053481. & Ryba, T. Kaisa Aunola, PsT, Jyväskylän yliopisto / Psykologian laitos. 2023. Seurantatutkimuksessa oli mukana 238 tutkittavaa (60 % naisia ja 40 % miehiä), jotka olivat iältään keskimäärin 22-vuotiaita. Lisäksi tutkittiin, ennustivatko lukioaikaiset urheilijaja opiskelijaidentiteetit kilpaurheilun ja opintojen jatkamista. Gender and type of sport were not associated with the continuation of competitive sports or studies. The results showed that less than half (45.8%) of the participants continued competitive sports in early adulthood, whereas most of the participants (75.2 %) continued studies. P. The role of athletic and student identity in the continuation of competitive sports and studies was also examined. Liikunta & Tiede 60 (3), 63–70. Keywords: competitive sports, early adulthood, identity, gender, type of sport, studies, dual career, continuation TIIVISTELMÄ Joronen, E., Aunola, K., Nikander, A., Sorkkila, M. V. Vahva opiskelijaidentiteetti ennusti lisäksi opintojen jatkamista. Siirtymä varhaisaikuisuuteen tuo urheilijoiden elämään useita muutoksia, joiden vuoksi todennäköisyys lopettaa tavoitteellinen kilpaurheilu-ura kasvaa. Urheilulukiolaisten siirtymä varhaisaikuisuuteen: identiteetin yhteys urheilun ja opintojen jatkamiseen. The participants were on average 22 years old. Aku Nikander, FT, Jyväskylän yliopisto. The sample of the present study consisted of those 238 participants (60 % female) who had been participants of the longitudinal study also during high school (2015–2018). & Ryba, T. LIIKUNTA & TIEDE 60 / 3-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Urheilijoiden siirtymä varhaisaikuisuuteen 6 3 URHEILULUKIOLAISTEN SIIRTYMÄ VARHAISAIKUISUUTEEN: IDENTITEETIN YHTEYS URHEILUN JA OPINTOJEN JATKAMISEEN Elina Joronen, PsK, Jyväskylän yliopisto. V. Student-athletes’ transition to early adulthood: the role of identity in the continuation of sports and studies. The aim of the present study was to examine how many of the students who started sports high school in 2015 in Finland continued competitive sports and studies in early adulthood, as well as whether gender and type of sport were associated with continuation. Avainsanat: tavoitteellinen kilpaurheilu, varhaisaikuisuus, identiteetti, sukupuoli, lajimuoto, opintojen jatkaminen, kaksoisura. Furthermore, the higher level of athletic identity at the end of high school predicted continuation of competitive sports, whereas the higher level of student identity predicted discontinuation of competitive sports and continuation of studies. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka suuri osa urheilulukion vuonna 2015 aloittaneista nuorista jatkoi yhtäältä tavoitteellista kilpaurheilua ja toisaalta opintoja lukion jälkeen varhaisaikuisuudessa sekä olivatko sukupuoli ja lajimuoto (yksilövai joukkuelaji) yhteydessä jatkamiseen. Overall, the results suggest that many athletes discontinue their athletic careers and continue studying during the transition to early adulthood. Tulokset viittaavat siihen, että tavoitteellinen kilpaurheilu usein lopetetaan ja opintoja puolestaan jatketaan lukion jälkeisessä siirtymävaiheessa ja nuoruuden tärkeällä kehitystehtävällä, identiteetin muodostamisella, on oma roolinsa tässä. Tulokset osoittivat, että alle puolet (45,8 %) urheilulukiolaisista oli jatkanut tavoitteellista kilpaurheilua varhaisaikuisuudessa, kun taas suuri osa (75,2 %) oli urheilulukion jälkeen jatkanut opintoja. Early adulthood brings new demands to athletes’ lives, due to which the probability to discontinue competitive sport increases. 2023. Sähköposti: kaisa.aunola@jyu.fi (yhteyshenkilö). ABSTRACT Joronen, E., Aunola, K., Nikander, A., Sorkkila, M. PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto. Liikunta & Tiede 60 (3), 63–70. Sukupuoli tai lajimuoto eivät olleet yhteydessä tavoitteellisen kilpaurheilun tai opintojen jatkamiseen varhaisaikuisuudessa. The present study is part of the Winning in the long run – longitudinal study, which latest follow-up data collection was carried out in fall 2021. Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston Winning in the long run -pitkittäistutkimusta, jonka seurantavaihe toteutettiin syksyllä 2021 aiemmin lukioaikana (2015–2018) tutkimukseen osallistuneille urheilulukiolaisille. The connection of identity with the continuation of sports and studies suggests that the identity formation in adolescence is a significant developmental stage when moving into early adulthood. Matilda Sorkkila, FT, Jyväskylän yliopisto
Mallissa polku urheilun aloittamisesta urheilun päättämiseen sisältää useita erilaisia siirtymiä urheilun ohella niin psykologisessa kehityksessä, sosiaalisissa suhteissa, koulutuksessa ja työssä, kuin taloudellisessa tuessa ja resursseissa. Tästä esimerkkinä on urheilijoiden kaksoisuran, eli opintojen ja urheilun onnistuneen yhdistämisen, merkityksen tunnistaminen urheilijoiden hyvinvoinnille (Stambulova ym. Varhaisaikuisuudessa nuoret alkavat hakea omaa paikkaansa maailmassa: he itsenäistyvät, pohtivat omaa maailmankatsomustaan, sekä kokeilevat erilaisia vaihtoehtoja esimerkiksi opintojen ja työn osalta (Arnett 2000; Reifman ym. Jos huippu-urheilu lopetetaan ennen aikuisuutta, voi osalla urheilijoista jäädä oma potentiaali urheilijoina (Kearney & Hayes 2018) ja myös kaksoisuran mukaisesti asetetut tavoitteet (Stambulova ym. Kyseisessä vaiheessa urheilijat pääsääntöisesti, joskin jossain määrin urheilulajista riippuen, siirtyvät juniorisarjoista aikuistensarjoihin kohti huippu-urheilu vaihetta. 2015). Urheilu-uran kehityspolun rinnalla myös urheilijan muilla elämän osa-alueilla tapahtuu kehityksen myötä muutoksia. Tulos antaa viitteitä siitä, että lukioaikainen kaksoisura ei vähennä halukkuutta jatkaa opintoja myös korkeakouluasteella. Sukupuolen ja lajimuodon osalta on tunnistettu, että naiset ja yksilöurheilijat lopettavat yleensä urheilu-uransa aiemmin kuin miehet ja joukkueurheilijat (Baron-Thiene & Alfermann 2015). 2004). 2017), (4) opintoihin keskittyminen (Cartigny ym. Tämän vuoksi varhaisaikuisuuteen siirryttäessä useammat saattavat joutua tekemään valinnan urheilun ja opintojen väliltä, mihin puolestaan esimerkiksi nuoruudessa muodostetulla identiteetillä voi olla merkitystä (Molinero ym. 2015). 2018). Tässä tutkimuksessa keskitytään siirtymään nuoruudesta varhaisaikuisuuden kehitysvaiheeseen. Tutkimuksissa onkin havaittu useiden, jopa lahjakkaiden, urheilijoiden lopettavan urheilu-uransa siirryttäessä nuoruuden erikoistumisvaiheesta varhaisaikuisuuden huippuvaiheeseen (Baron-Thiene & Alfermann 2015; Wylleman ym. 2006). Viime vuosien aikana urheilu-uraa on tarkasteltu prosessina, jossa urheilu-uran aloittamisen ja lopettamisen lisäksi on useita muitakin siirtymiä (Wylleman ym. Myös nuoruuden keskeisellä kehitystehtävällä, identiteetin muodostamisella, on tunnistettu olevan merkitystä päätöksenteossa ja esimerkiksi siinä, jatkaako urheilu-uraa vai ei (Molinero ym. Siirtymä erikoistumisvaiheesta huippuvaiheeseen tuo uudenlaisia vaatimuksia urheiluun esimerkiksi harjoittelumäärän kasvamisen, vaativammalla tasolla kilpailemisen, sekä tarvittavien suurempien taloudellisten resurssien myötä (Alfermann & Stambulova 2007). Wylleman ja Lavallee (2004) ovat luoneet mallin, joka huomioi urheilijan kehityksen kokonaisvaltaisesti. 2007). Varhaisaikuisuuteen kuuluvien normatiivisten kehityksellisten muutosten lisäksi nuorilla urheilijoilla tapahtuu usein nuoruuden ja varhaisaikuisuuden kohdalla yksi haastavimmista siirtymistä urheilun osa-alueella (Wylleman & Lavallee 2004). Huippu-urheilussa kansainvälinen kilpailu on koventunut, minkä vuoksi urheilijoiden kehittämiseen tarkoitetut järjestelmät, jotka tukevat urheilijoita myös varhaisaikuisuuden ja aikuisuuden kehitysvaiheissa, ovat välttämättömiä (Michelsen ym. Aiemmissa tutkimuksissa on tunnistettu, että nuoruudessa todennäköisyys lopettaa tavoitteellinen urheilu-ura kasvaa, sillä esimerkiksi urheilun ja opintojen yhteensovittaminen on yhä haasteellisempaa molempien osa-alueiden jatkuvasti kasvavien vaatimusten vuoksi (Baron-Thiene & Alfermann 2015; Linnér ym. Yksi urheilun lopettamista kyseisessä vaiheessa selittävä tekijä on urheilun ja opintojen yhteensovittamisessa kohdatut haasteet (Baron-Thiene & Alfermann 2015; Linnér ym. Suomessa urheilulukion jälkeen tavoitteellisesta kilpaurheilusta ovat vastuussa seurat sekä urheiluakatemiat, eikä näin ollen samanlaista urheilulukioon verrattavissa olevaa joustavaa kaksoisurajärjestelmää ole korkeakouluasteella (Nikander ym. 2007). Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka suuri osa urheilulukion vuonna 2015 aloittaneista nuorista jatkoi yhtäältä tavoitteellista kilpaurheilua ja toisaalta opintoja urheilulukion jälkeen varhaisaikuisuudessa sekä olivatko sukupuoli ja lajimuoto (yksilövai joukkuelaji) yhteydessä jatkamiseen. Wylleman ja Lavallee (2004) ovat jakaneet urheilu-uran kehityspolun neljään vaiheeseen, joita ovat urheilun aloittaminen, erikoistuminen, huippuvaihe sekä huippu-urheilun lopettaminen. Urheilijoiden kehitystä tarkasteltaessa onkin korostettu kokonaisvaltaisen lähestymistavan tärkeyttä (Wylleman & Lavallee 2004). Tutkimuskirjallisuudessa on tunnistettu neljä erilaista polkua, joista urheilijat voivat toisen asteen jälkeen valita: (1) urheiluun keskittyminen, (2) urheiluun keskittyminen ja opintojen ylläpitäminen, (3) yhtäläisesti urheiluun ja opintoihin keskittyminen (Torregrossa ym. 2015) saavuttamatta. Toisaalta Ruotsissa ja Hollannissa tehdyissä tutkimuksissa urheilulukiolaiset aloittivat korkeakouluopinnot epätodennäköisemmin kuin tavallisen lukion käyneet urheilijat (Andersson & Barker-Ruchti 2019; Van Rens ym. Jotta urheilijoiden kokonaisvaltaista kehitystä voitaisiin tukea mahdollisimman hyvin, on oikea-aikainen ja riittävä tuki. 2022). 2016b). 2004). Tarkoituksena on myös tutkia, voidaanko lukioaikaisilla urheilijaja opiskelijaidentiteeteillä ennustaa niin kilpaurheilun kuin opintojen jatkamista varhaisaikuisuudessa. Nuorten urheilijoiden siirtymä varhaisaikuisuuden kehitysvaiheeseen Siirtymää kuvataan kehityksen vaiheeksi, jolloin tietyllä osa-alueella ilmenee uusia haasteita ja vaatimuksia aiempaan nähden (Alfermann & Stambulova 2007). Tämän tutkimuksen kannalta keskeiset kehitykselliset siirtymät varhaisaikuisuudessa liittyvät urheilun osalta siirtymiseen erikoistumisvaiheesta huippuvaiheeseen, psykologisen kehityksen osalta siirtymiseen nuoruudesta varhaisaikuisuuteen, ja koulutuksen osalta siirtymiseen toiselta asteelta joko korkeakouluun tai työelämään (Ryba ym. 2018). Suomalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että suuri osa (65 %) suomalaisista urheilulukiolaisista suunnitteli toisena lukiovuotena urheilulukiossa ollessaan jatko-opintoihin yliopistoon hakeutumista (Aunola ym. 2016a). 2021). Esimerkiksi Yhdysvalloissa kaikki nämä neljä eri polkua ovat toisen asteen jälkeen urheilijoille tarjolla, mikä näkyy vaikkapa siinä, että korkeakouluasteella urheilu-uran yhdistämistä täysipäiväiseen opiskeluun tuetaan monin paikoin tarjoamalla hyvät puitteet opiskelemisen rinnalla myös urheilemiseen ja urheilu-uran edistämiseen. 2021; Ryba ym. 6 4 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 3-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Urheilijoiden siirtymä varhaisaikuisuuteen JOHDANTO Urheilupsykologiassa on tutkittu urheilu-uran kehityskaaria ja siirtymävaiheita useiden vuosikymmenien ajan. Kyseistä psykologista kehitysvaihetta kutsutaan varhaisaikuisuudeksi, jolloin siirrytään pois nuoruuden kehitysvaiheesta, mutta ei olla vielä täysin kehittyneen aikuisen roolissa (Arnett 2000; Reifman ym. 2021), minkä vuoksi nuoret saattavat päätyä valitsemaan koulutuspolun urheilun sijasta (Sorkkila ym. 2006). 2021). Nuorten aikuisten elämässä tapahtuu ikävuosina 18–25 useita muutoksia eri elämän osa-alueilla (Arnett 2000)
Tutkimuksessa havaittiin myös, että opiskelijaidentiteetti ei heikentänyt urheilijaidentiteetin voimakkuutta tai ollut yhteydessä heikompiin urheilusuorituksiin, eikä urheilijaidentiteetti puolestaan ollut yhteydessä heikompiin akateemisiin suorituksiin. Muutoskohdissa oman identiteetin avulla voidaan luoda jatkuvuuden, tarkoituksellisuuden sekä yksilöllisyyden kokemuksia elämään (Erikson 1968; McAdamds 2013). Urheilijaidentiteettiin keskittyvien tutkimusten lisäksi kiinnostuksen kohteena on ollut laaja-alaisen identiteetin yhteys urheilu-uran jatkamiseen. Lukion päättyminen puolestaan on muutoskohta, jolloin edellisiin teorioihin pohjaten identiteetin merkitys päätöksenteossa ja tulevaisuuteen suuntautumisessa saattaa erityisesti korostua. Kuinka suuri osa urheilulukiolaisista jatkaa a) tavoitteellista kilpaurheilua ja b) opintoja varhaisaikuisuudessa. Koska urheilulukio ajoittuu nuoruuden kehitysvaiheeseen, identiteetin muotoutuminen on kehityksellisesti ajankohtaista (Erikson 1968). Identiteetin määrittämistä on jatkettu edelleen urheilupsykologian alalla tutkittaessa esimerkiksi erilaisten identiteettiprofiilien yhteyttä urheilussa menestymiseen sekä urheilun jatkamiseen. Identiteetin merkitys urheilun ja opintojen jatkamiseen varhaisaikuisuudessa Identiteetin muodostaminen nähdään kehityspsykologiassa yhtenä tärkeänä osana ihmisen psykologista kehitystä. 2015). Lisäksi joukkueurheilussa koetun yhteenkuuluvuuden on havaittu vahvistavan urheilijaidentiteettiä (Brewer & Petitpas 2017), minkä vuoksi joukkueurheilijat saattavat jatkaa urheilu-uraansa pidempään verrattuna yksilöurheilijoihin. Vahva urheilijaidentiteetti voi päätöksentekotilanteissa ohjata tekemään ratkaisuja urheilu edellä. 2016). Pohjaten aiemmissa tutkimuksissa tunnistettuun identiteetin rooliin nuoruudessa, sekä huomioiden esimerkiksi identiteetin motivoivan merkityksen, identiteetin tutkiminen urheilun jatkamisen sekä kaksoisuran näkökulmasta on tärkeää. 2018), mikä voi selittää miesten suurempaa todennäköisyyttä jatkaa urheilu-uraa verrattuna naisiin. Toistaiseksi tutkimusta aiheesta on kuitenkin vähän. Ennustavatko lukioaikaiset urheilijaja opiskelijaidentiteetit kilpaurheilun jatkamista varhaisaikuisuudessa. Eriksonin (1968) psykologisen kehitysteorian mukaan identiteetin muodostaminen on erityisesti nuoruudessa keskeinen kehitystehtävä, joskin käsitystä itsestä voidaan pitää läpi elämän jatkuvana prosessina, johon vaikuttavat niin elämänkokemukset, ihmissuhteet kuin omat uskomukset ja arvotkin. Vahvan urheilijaidentiteetin omaavan yksilön minäkäsitys pohjautuu siihen, että hän kokee voimakkaita samaistumisen tunteita urheilijan rooliin (Koivusalo ym. 2016). Esimerkiksi Van Rens ym. (1993) kehittämä urheilijaidentiteettiä mittaava AIMS-mittari. Pitkittäistutkimus alkoi vuonna 2015, jolloin tutkittavat (alkujaan 391 henkilöä; myö. Sosiaalipsykologian näkökulman mukaan ihminen muodostaa käsityksen itsestään useiden eri sosiaalisten roolien kautta, kuten esimerkiksi urheilulukiolainen urheilijaja opiskelijaminän kautta (Moazami-Goodarzi ym. 3. Lisäksi toimivat kaksoisurarakenteet korkeakouluasteella voivat parhaimmillaan tuottaa menestyksekkäitä tuloksia huippu-urheilussa, kuten Tanskassa, jossa lähes jokainen vuoden 2018 olympiamitalisti opiskeli yliopistossa urheilu-uran rinnalla (Storm & Eske 2022). Sukupuolen osalta miesten on havaittu edustavan vahvempaa urheilijaidentiteettiä (Koivusalo ym. Tämä on linjassa myös identiteettipohjaisen motivaatioteorian (Identity-based motivation theory) kanssa, jonka mukaan voimakkaat samaistumisen tunteet tiettyä roolia kohtaan motivoivat yksilöä saavuttamaan tavoitteita kyseisellä osa-alueella (Nurra & Oyserman 2018). Brewer ym. Identiteetti tarkoittaa ihmisen tietoista käsitystä itsestään niin yksilönä, että yhteisön jäsenenä, mikä osaltaan ohjaa yksilöiden toimintaa ja käyttäytymistä maailmassa (Erikson 1968; Ronkainen ym. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimusasetelma ja tutkittavat Tämä tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen Winning in the Long Run -tutkimusprojektia (Ryba ym. Tutkimuskysymykset 1. 2016a), jonka päätavoitteena on tutkia Suomen urheilulukioissa opiskelevien urheilijoiden psykososiaalista kehitystä sekä opintojen ja urheilu-uran menestyksekkääseen yhdistämiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Aiemmissa tutkimuksissa urheilijaidentiteetin on tunnistettu olevan myönteisesti yhteydessä sekä miehillä että naisilla kilpaurheilun jatkamiseen nuoruudessa (Molinero ym. 2016; Moazami-Goodarzi ym. 2020; Ronkainen ym. LIIKUNTA & TIEDE 60 / 3-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Urheilijoiden siirtymä varhaisaikuisuuteen 6 5 tarpeen erityisesti siirtymävaiheissa. 2020). 2018), ja lopulta kokee olevansa urheilija (Brewer & Petitpas 2017). sukupuoli, uskonto), jotka muodostuvat ja muokkaantuvat ympäröivän kontekstin (mukaan lukien esimerkiksi elämänkokemukset, perhetausta sekä tulevaisuuden suunnittelu) avulla. Sosiaalisen kontekstin tärkeys identiteetin kehityksessä painottuu myös McAdamsin (2013) monitasoisessa persoonallisuusteoriassa, jonka mukaan identiteetin merkitys korostuu erityisesti elämän muutoskohdissa. (2019) havaitsivat urheilijoiden kaksoisuraa ja identiteettiä käsittelevässä tutkimuksessa, että urheilijan opiskelijaidentiteetti oli myönteisesti yhteydessä akateemisiin suorituksiin. Urheilijoiden kaksoisurien tukeminen toisen asteen jälkeenkin voidaan nähdä suositeltavana, sillä kirjallisuuden perusteella kaksoisura tukee urheilijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia niin monipuolisen identiteetin kehityksen kuin tasapainoisemman elämän näkökulmista (Stambulova ym. Jones ja McEwen (2000) ovat identiteettiteoriassaan korostaneet, että yksilön syvin minäkäsitys on dynaaminen, ja identiteetti voi käsittää samaan aikaan useita eri minuuden osa-alueita (esim. 2. Teorioihin pohjaten vahvan urheilijaidentiteetin voidaan urheilulukiolaisten kohdalla olettaa suuntaavan valintoja kohti urheilua, kun taas vahva opiskelijaidentiteetti oletettavasti ohjaa opiskeluun liittyviä valintoja. Sosiaalinen konteksti vaikuttaa siihen, mitkä minuuden osa-alueet missäkin tilanteessa nousevat yksilölle tärkeimmiksi (Jones & McEwen 2000). Ovatko sukupuoli ja lajimuoto yhteydessä kilpaurheilun ja opintojen jatkamiseen varhaisaikuisuudessa. Tähän määritelmään pohjautuu myös Brewerin ym. Jotta tukea osataan kohdentaa oikealla tavalla, on tärkeää tunnistaa yksilöiden erilaiset toiveet urheilun ja opintojen ja näiden mahdollisen yhdistämisen osalta (Cartigny ym. 2021). Ennustavatko lukioaikaiset urheilijaja opiskelijaidentiteetit opintojen jatkamista varhaisaikuisuudessa. (1993) ovat määritelleet urheilijaidentiteetin yksilön asettumisena urheilijan rooliin, jolloin urheilukonteksti korostuu minäkäsitystä muodostettaessa. 2006) sekä menestyksekkääseen siirtymään juniorisarjoista aikuistensarjoihin (Franck ym. Tulokset tukevat ajatusta siitä, että monipuolisen identiteetin kehittäminen ei sulkisi pois esimerkiksi urheilussa menestymistä tai urheilun lopettamista
Mittauspisteiden keskiarvosummamuuttujien yhdistelmän Cronbachin alfa kerroin oli 0,80. 2015). Urheilijaidentiteetin voimakkuutta mitattiin AIMS (Athletic Identity Measurement Scale) -kyselyllä (Brewer ym. lopettaminen, sekä toisessa analyysissä opintojen jatkaminen vs. Yksilöurheilijoita oli 120 (50 %) ja joukkueurheilijoita 118 (50 %). Tutkittavista naisia oli 144 (60 %) ja miehiä 94 (40 %). Pidän itseäni opiskelijana; Opiskelu on elämäni osa-alueista tärkein). Molemmissa malleissa selittävinä muuttujina olivat sukupuoli (nainen vs. 2015). Toisessa vaiheessa lisättiin omalla askelmallaan urheilijaidentiteetin ja sukupuolen, urheilijaidentiteetin ja lajimuodon, opiskelijaidentiteetin ja sukupuolen sekä opiskelijaidentiteetin ja lajimuodon yhdysvaikutustermit. 6 6 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 3-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Urheilijoiden siirtymä varhaisaikuisuuteen hemmin lukioaikana otoskoko kasvoi 487:ään) aloittivat urheilulukion. Vastausvaihtoehdot olivat kyllä ja ei (0 = kyllä, 1 = ei). Vastausvaihtoehdot olivat ”en jatka enää opintoja”, ”käyn ammattikoulua”, ”käyn ammattikorkeakoulua”, ”opiskelen yliopistossa”, ”minulla ei ole opiskelupaikkaa, mutta olen hakemassa”, ja ”jokin muu vaihtoehto”. Lukion toisen vuoden kevään mittauspisteen Cronbachin alfa kerroin keskiarvosummamuuttujalle oli 0,79 ja lukion kolmannen vuoden syksyn Cronbachin alfa kerroin 0,81. mies), lajimuoto (yksilölaji vs. Urheilijaidentiteettiä mittaavista väittämistä muodostettiin ensin keskiarvosummamuuttujat erikseen lukioaikaisille mittauspisteille. Muuttujat ja mittarit Tavoitteellinen kilpaurheilu varhaisaikuisuudessa. Opintojen jatkamista selvitettiin kysymyksellä ”Käytkö tällä hetkellä koulua tai opiskeletko”. Tämän jälkeen laskettiin kahden lukioaikaisen mittauspisteen muuttujien keskiarvo (Ka = 5,0; Kh = 0,80; CI 95 % = 4,97–5,11; vaihteluväli 2,0–6,85) kuvaamaan lukioaikaista urheilijaidentiteettiä. Tutkittavat olivat kuudesta urheilulukiosta eri puolilta Suomea, ja heidän kehitystään seurattiin läpi lukion. joukkuelaji) sekä lukioaikainen urheilijaja opiskelijaidentiteetti. Lukion toisen vuoden kevään mittauspisteen Cronbachin alfa kerroin keskiarvosummamuuttujalle oli 0,87 ja kolmannen vuoden syksyn Cronbachin alfa kerroin 0,87. Opintojen jatkaminen varhaisaikuisuudessa. Identiteetti. Opiskelijaidentiteettiä mitattiin SIMS (Student Identity Measurement Scale) -kyselyllä, joka pohjautuu AIMS-kyselyyn, mutta joka on sovitettu opiskeluympäristöön (Stambulova ym. Analysointivaiheessa urheilulajit ryhmiteltiin yksilöja joukkuelajeihin (1 = yksilölaji, 2 = joukkuelaji). Myös tutkittavien lajimuotoa kysyttiin varhaisaikuisuudessa avoimena kysymyksenä. Vastaukset koodattiin logistista regressioanalyysiä varten kyllä ja ei vastauksiksi (0 = kyllä, 1 = ei) niin, että jos tutkittava ei kyseisellä hetkellä opiskellut (vaikka olisi esimerkiksi tulevaisuudessa hakemassa jatko-opintoihin) vastaus koodattiin vaihtoehdoksi ’ei’. Ensimmäisessä vaiheessa regressioanalyysiin laitettiin selittäviksi muuttujiksi sukupuoli, lajimuoto sekä standardoidut urheilijaja opiskelijaidentiteettimuuttujat. Väittämät arvioidaan 7-portaisella Likert-asteikolla (1 = ”ei pidä lainkaan paikkaansa” ja 7 = ”pitää täysin paikkansa”). Tutkimuksessa hyödynnettiin lukioaikaisten identiteettimuuttujien osalta tietoa sekä lukion toisen vuoden kevään että kolmannen vuoden syksyn mittauspisteiltä informaation maksimoimisen vuoksi. Analysointivaiheessa vastaukset jaettiin naisiin ja miehiin (1 = nainen, 2 = mies). Aineiston analyysi aloitettiin tarkastelemalla aineiston muuttujien jakaumia ja kuvailevia tietoja tavoitteellisen urheilu-uran sekä opintojen jatkamisen osalta varhaisaikuisuuden seurantatutkimuksessa. Mittari sisältää samat kymmenen väittämää kuin AIMS mutta opiskelukontekstiin sopiviksi muokattuina (esim. 2018; Stambulova ym. Aineiston analysointi Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 26 -ohjelmistolla. Opiskelijaidentiteettimuuttujista muodostettiin ensin keskiarvosummamuuttujat erikseen lukioaikaisille mittauspisteille. 1993). Little’s MCAR testin mukaan (. lopettaminen. Taustatekijät. Kaikki tutkittavat ilmoittivat sukupuolekseen joko nainen tai mies. Syksyllä 2021 toteutettiin seurantatutkimus, jossa alkuperäiseen lukioaikaiseen tutkimukseen osallistuneita pyydettiin täyttämään netissä kyselylomake. Tutkittavien sukupuoli kysyttiin seurantatutkimuksessa avoimena kysymyksenä. Katoanalyysi osoitti, että verratessa tutkittujen muuttujien suhteen (sukupuoli, lajityyppi, urheilijaidentiteetti ja opiskelijaidentiteetti) niitä, jotka vastasivat sekä seurantatutkimuksessa että lukioaikana (n = 227) niihin, jotka vastasivat lukioaikana, mutta eivät seurantatutkimuksessa (n = 260) ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä eroavaisuuksia ryhmien välillä. Lisäksi tavoitteellisen urheilun jatkamista tarkennettiin kysymyksellä varhaisaikuisuuden sen hetkisestä urheilijastatuksesta, jossa vastausvaihtoehdot olivat ”ammattilainen”, ”puoliammattilainen”, ”amatöörikilpailija”, ”harrastelija” ja ”en urheile enää”. Seurantatutkimuksen kyselyyn vastanneista 238:sta tutkittavasta 227 vastasi kyselyyn myös joko toisen vuoden keväällä tai kolmannen vuoden syksyllä. Pidän itseäni urheilijana; Urheilu on elämäni osaalueis ta tärkein), joita arvioidaan 7-portaisella Likert-asteikolla (1 = ”ei pidä lainkaan paikkaansa” ja 7 = ”pitää täysin paikkansa”). Tavoitteellisen kilpaurheilun jatkamista varhaisaikuisuuden seurantatutkimuksessa kartoitettiin kysymyksellä ”Harrastatko vielä tavoitteellista kilpaurheilua”. Kaikki tutkittavat mainitsivat seurantatutkimuksessa harrastettavan urheilulajinsa. AIMS-kyselyä on käytetty laajasti tutkittaessa urheilijaidentiteettiä ja sen on havaittu aiemmissa tutkimuksissa olevan luotettava urheilijaidentiteetin mittari (Koivusalo ym. Tutkittavat olivat iältään 21–23-vuotiaita (Ka = 22,00; Kh = 0,20). 2 (5) = 10,824, p > 0,05) puuttuva tieto oli täysin satunnaista. Tämän jälkeen laskettiin opiskelijaidentiteetin voimakkuutta kuvaavan lukioaikaisten mittauspisteiden yhdistelmän keskiarvo (Ka = 4,09; Kh = 1,06; CI 95 % = 3,99–4,18; vaihteluväli 1,20–6,70) kuvaamaan lukioaikaista opiskelijaidentiteettiä. Muuttujien välisiä yhteyksiä analysoitiin logistisella regressioanalyysillä, jossa selitettävänä muuttujana oli tavoitteellisen urheilu-uran jatkaminen vs. Mittari sisältää kymmenen väittämää (esim. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin lukioaikaisen identiteetin sekä taustatekijöiden (sukupuoli sekä yksilöja joukkuelaji) yhteyttä yhtäältä tavoitteellisen kilpaurheilun jatkamiseen ja toisaalta opintojen jatkamiseen varhaisaikuisuudessa. Analyysi toteutettiin samalla tavalla sekä urheilun että opintojen jatkamisen osalta.. Tämän tutkimuksen tutkittavat koostuivat seurantatutkimukseen vastanneista henkilöistä, joita oli yhteensä 238. Vastausprosentti seurantatutkimuksessa suhteessa tässä tutkimuksessa käytettyihin lukioaikaisiin mittauspisteisiin oli 95 prosenttia. Lukioaikaisten mittauspisteiden keskiarvosummamuuttujien yhdistelmän Cronbachin alfa -kerroin oli 0,89
Lajimuodoittain tarkasteltuna sekä yksilöurheilijoista että joukkueurheilijoista tavoitteellista kilpaurheilua varhaisaikuisuudessa oli jatkanut 45,8 prosenttia, kun taas lopettaneita oli 54,2 prosenttia. Sukupuolittain tarkasteltuna naisista tavoitteellista kilpaurheilua varhaisaikuisuudessa oli jatkanut 43,8 prosenttia ja lopettanut 56,2 prosenttia. Identiteetin yhteys tavoitteellisen kilpaurheilun sekä opintojen jatkamiseen varhaisaikuisuudessa Toisen ja kolmannen tutkimuskysymyksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko lukioaikaisilla urheilijaja opiskelijaidentiteeteillä ennustaa tavoitteellisen kilpaurheilun sekä opintojen jatkamista varhaisaikuisuudessa. Puolestaan suurin osa eli 75,2 prosenttia (n = 179) tutkittavista opiskeli varhaisaikuisuudessa, kun taas 24,8 prosenttia (n = 59) ei opiskellut. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, ovatko sukupuoli ja lajimuoto yhteydessä tavoitteellisen urheilun ja opintojen jatkamiseen varhaisaikuisuudessa. Miehistä 70,2 prosenttia opiskeli, 29,8 prosenttia ei opiskellut. Logistisen regressioanalyysin tulokset (ks. 2 (4, N = 202) = 0,042; p > 0,10) ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tavoitteellisen kilpaurheilun jatkamiseen varhaisaikuisuudessa. 2 (4, N = 202) = 8,349; p < 0,01) ennusti tilastollisesti merkitTaulukko 1. 2 (4, N = 202) = 0,157; p > 0,10) tai lajimuodolla (. Sukupuoli (. Opintojen jatkamisen osalta logistisen regressioanalyysin tulokset (ks. Puolestaan mitä vahvempi opiskelijaidentiteetti nuorella oli lukion lopussa, sitä todennäköisemmin nuori oli lopettanut tavoitteellisen kilpaurheilun varhaisaikuisuudessa. Joukkueurheilijoista 72,9 prosenttia opiskeli ja 27,1 prosenttia ei opiskellut. Urheilijastatukset sukupuolittain, lajimuodoittain ja opiskeluiden osalta. Tarkasteltaessa logistisella regressioanalyysillä sukupuolen ja lajimuodon sekä näiden yhdysvaikutuksen yhteyttä tavoitteellisen urheilun jatkamiseen varhaisaikuisuudessa havaittiin, että sukupuolella (. Taulukko 3) osoittivat, että opiskelijaidentiteetti (. 2 (4, N = 218) = 8,557; p < 0,01) ennusti tavoitteellisen kilpaurheilun lopettamista. Taulukko 2) osoittivat, että lukioaikainen urheilijaidentiteetti (. LIIKUNTA & TIEDE 60 / 3-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Urheilijoiden siirtymä varhaisaikuisuuteen 6 7 TULOKSET Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka suuri osuus urheilulukion vuonna 2015 aloittaneista nuorista jatkoi tavoitteellista kilpaurheilua sekä opintoja varhaisaikuisuudessa. 2 (4, N = 205) = 18,771; p < 0,001) ennusti tavoitteellisen kilpaurheilun jatkamista, kun taas opiskelijaidentiteetti (. Jakaumatietojen tarkastelu osoitti, että tutkittavista tavoitteellista kilpaurheilua varhaisaikuisuudessa oli jatkanut 45,8 prosenttia (n = 109) eli hieman alle puolet koko otoksesta, kun taas tavoitteellisen kilpaurheilun lopettaneita henkilöitä oli 54,2 prosenttia (n = 129). Ammattilaisurheilijat Puoliammattilaiset Amatöörikilpailijat Harrastelijat Kokonaan urheilun lopettaneet Yhteensä 16 (6,7 %) 61 (25,6 %) 48 (20,2 %) 88 (37,0 %) 25 (10,5 %) Sukupuoli Nainen 9 (6,3 %) 31 (21,5 %) 31 (21,5 %) 55 (38,2 %) 18 (12,5 %) Mies 7 (7,4 %) 30 (31,9 %) 17 (18,1 %) 33 (35,1 %) 7 (7,4 %) Lajimuoto Yksilölaji 8 (6,7 %) 30 (25,0 %) 24 (20,0 %) 43 (35,8 %) 15 (12,5 %) Joukkuelaji 8 (6,7 %) 31 (26,3 %) 24 (20,3 %) 45 (38,1 %) 10 (8,5 %) Opiskelu Opiskelua jatkaneet 5 (2,8 %) 40 (22,3 %) 41 (22,9 %) 75 (41,9 %) 18 (10,1 %) Opiskelun lopettaneet 11 (18,6 %) 21 (35,6 %) 7 (11,9 %) 13 (22,0 %) 7 (11,9 %). Miehistä tavoitteellista kilpaurheilua varhaisaikuisuudessa oli jatkanut 48,9 prosenttia ja lopettanut 51,1 prosenttia. Identiteettimuuttujien yhdysvaikutukset sukupuolen tai lajimuodon kanssa eivät olleet tilastollisesti merkitseviä tässä otoksessa. Tavoitteellista kilpaurheilua jatkaneista (n = 109) tutkittavista 67,9 prosenttia (n = 74) opiskeli varhaisaikuisuudessa ja 32,1 prosenttia (n = 35) ei opiskellut. Yksilöurheilijoista 77,5 prosenttia opiskeli ja 22,5 prosenttia ei opiskellut. 2 (4, N = 202) = 0,317; p > 0,10) tai lajimuoto (. Naisista 78,5 prosenttia opiskeli ja 21,5 prosenttia ei opiskellut. Tutkittavien urheilustatukset sukupuolittain, lajimuodoittain ja opiskeluiden osalta on havainnollistettu Taulukossa 1. 2 (4, N = 202) = 0,529; p > 0,10) eivät myöskään olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä opintojen jatkamiseen varhaisaikuisuudessa. Mitä vahvempi urheilijaidentiteetti nuorella oli lukion loppupuolella, sitä todennäköisemmin hän jatkoi tavoitteellista kilpaurheilua varhaisaikuisuudessa
***p < 0,001, *p < 0,05; B = regressiokerroin; SE = regressiokertoimen keskivirhe; OR = vetosuhde; CI 95 % = vetosuhteen luottamusväli Taulukko 3. 6 8 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 3-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Urheilijoiden siirtymä varhaisaikuisuuteen sevästi opintojen jatkamista varhaisaikuisuudessa. Sen sijaan lukioaikainen urheilijaidentiteetti tai identiteettimuuttujien yhdysvaikutukset sukupuolen tai lajimuodon kanssa eivät olleet tilastollisesti merkitseviä tässä otoksessa. Logistisen regressioanalyysin tulokset, jossa tavoitteellista kilpaurheilun jatkamista (0 = jatkanut, 1 = lopettanut) varhaisaikuisuudessa selitettiin sukupuolella, lajimuodolla sekä lukioaikaisella urheilijaja opiskelijaidentiteetillä. B SE OR CI 95 % Vaihe 1 Sukupuoli 0,32 0,35 1,37 0,69–2,73 Lajimuoto 0,53 0,35 1,70 0,86–3,36 Urheilijaidentiteetti 0,13 0,17 1,14 0,81–1,60 Opiskelijaidentiteetti -0,53** 0,19 0,59 0,40–0,86 Vaihe 2 Sukupuoli 0,18 0,37 1,20 0,58–2,48 Lajimuoto 0,46 0,36 1,58 0,78–3,18 Urheilijaidentiteetti -0,28 0,31 0,75 0,41–1,40 Opiskelijaidentiteetti -0,35 0,33 0,70 0,37–1,33 Sukupuoli x Urheilijaidentiteetti 0,54 0,36 1,71 0,84–3,49 Lajimuoto x Urheilijaidentiteetti 0,32 0,36 1,38 0,68–2,81 Sukupuoli x Opiskelijaidentiteetti -0,39 0,40 0,68 0,31–1,50 Lajimuoto x Opiskelijaidentiteetti -0,10 0,39 0,90 0,42–1,93 Huom. B SE OR CI 95 % Vaihe 1 Sukupuoli 0,16 0,31 0,85 0,46–1,58 Lajimuoto 0,04 0,30 0,96 0,53–1,73 Urheilijaidentiteetti -0,71*** 0,17 0,49 0,35–0,69 Opiskelijaidentiteetti 0,43* 0,17 1,53 1,10–1,14 Vaihe 2 Sukupuoli 0,07 0,33 0,93 0,49–1,76 Lajimuoto 0,09 0,31 0,91 0,50–1,68 Urheilijaidentiteetti -0,49 0,27 0,61 0,36–1,04 Opiskelijaidentiteetti 0,35 0,26 1,42 0,85–2,38 Sukupuoli x Urheilijaidentiteetti -0,64 0,38 0,53 0,25–1,11 Lajimuoto x Urheilijaidentiteetti 0,12 0,36 1,13 0,55–2,30 Sukupuoli x Opiskelijaidentiteetti -0,28 0,36 0,75 0,37–1,53 Lajimuoto x Opiskelijaidentiteetti 0,43 0,35 1,54 0,78–3,05 Huom. **p < 0,01; B = regressiokerroin; SE = regressiokertoimen keskivirhe; OR = vetosuhde; CI 95 % = vetosuhteen luottamusväli. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sukupuolesta ja lajityypistä riippumatta varhaisaikuisuuteen siirryttäessä urheilulukiolaiset usein lopettavat tavoitteellisen kilpaurheilun ja Taulukko 2. Logistisen regressioanalyysin tulokset, jossa opintojen jatkamista (0 = jatkanut, 1 = lopettanut) varhaisaikuisuudessa selitettiin sukupuolella, lajimuodolla, lukioaikaisella opiskelijaja urheilijaidentiteetillä. POHDINTA Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka suuri osuus vuonna 2015 urheilulukion aloittaneista nuorista jatkoi tavoitteellista kilpaurheilua sekä opintoja varhaisaikuisuudessa sekä olivatko sukupuoli ja lajimuoto (yksilöja joukkuelaji) yhteydessä jatkamiseen. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia, voidaanko lukioaikaisilla urheilijaja opiskelijaidentiteeteillä ennustaa tavoitteellisen kilpaurheilun ja opintojen jatkamista varhaisaikuisuudessa. Toisin sanoen mitä vahvempi opiskelijaidentiteetti nuorella oli lukion loppupuolella, sitä todennäköisemmin hän jatkoi opintoja varhaisaikuisuudessa
Eri urheilulajeissa, verrattaessa niin yksilölajeja joukkuelajeihin kuin kutakin lajia omanaan, huippuvaiheeseen siirtyminen saattaa tapahtua eri aikaan. Kolmantena rajoituksena voidaan pitää lajimuodon tarkastelua ainoastaan yksilöja joukkuelajeihin jaottelun kautta. 2016b). Lisäksi tavoitteellinen kilpaurheilu käsitteenä ei ole yksiselitteinen ja tutkittavat ovat saattaneet tulkita käsitteen eri tavoin riippuen vaikkapa urheilutaustastaan. Vahva lukioaikainen urheilijaidentiteetti ennusti tavoitteellisen kilpaurheilun jatkamista varhaisaikuisuudessa ja puolestaan vahva opiskelijaidentiteetti ennusti opintojen jatkamista. Vaikka pitkittäistutkimusasetelmassa tutkittavia yleensä putoaa pois tutkimuksesta vuosien aikana, otoskoko seurantatutkimuksessa oli kuitenkin suhteellisen suuri. Tutkimuksen rajoituksina voidaan pitää ensiksi sitä, että tavoitteellisen kilpaurheilu-uran jatkamista varhaisaikuisuudessa kartoitettiin vain yhdellä itsearviointikysymyksellä. Tutkimuksesta selvisi lisäksi, että vain alle kymmenen prosenttia tutkittavista oli ammattilaisurheilijoina varhaisaikuisuudessa. Suomessa korkeakouluasteelle siirryttäessä urheilun ja opintojen yhdistäminen voi olla haasteellista, sillä koulutuksen ja urheilun joustavaa yhdistämistä tukevat järjestelmät päättyvät toiselle asteelle (Nikander ym. 2006) sekä menestyksekkääseen siirtymään juniorisarjoista aikuistensarjoihin (Franck ym. Tutkittavat edustivat eri urheilulukioita ympäri Suomen, minkä vuoksi tutkimuksen tulokset voidaan ajatella olevan yleistettävissä koskemaan urheilulukion käyneitä nuoria urheilijoita Suomessa. Urheilu-ura on usein verrattain lyhyt ajatellen ihmisen elämänkaarta, ja lisäksi Suomessa koulutusta pidetään yleisesti tärkeänä tulevaisuuden kannalta (Sorkkila ym. Urheilu amatöörija harrastetasolla ei vie läheskään niin paljon aikaa kuin ammattilaistasolla, minkä vuoksi alemmalla tasolla urheilun ja opiskelun yhdistäminen onnistuu. Joissakin maissa, kuten Tanskassa, on kuitenkin onnistuttu luomaan urheilijoille mahdollisuudet yhdistää menestyksekkäästi sekä yliopisto-opinnot että olympiatasolla urheileminen (Storm & Eske 2022). Näin ollen siirtymävaihe toiselta asteelta kolmannelle asteelle ei välttämättä automaattisesti tarkoita valintaa opiskelun ja urheilun väliltä. 2021). Vaikka harvasta urheilulukiolaisesta oli tullut ammattilaisurheilija, ei tutkimuksessa saatu tulos ole hälyttävä peilaten muiden maiden havaintoihin. Tämän tutkimuksen tulokset ovat myös yhdenmukaiset aiempien havaintojen kanssa, joissa urheilijaidentiteetin on havaittu olevan yhteydessä urheilun jatkamiseen nuoruudessa (Molinero ym. Toinen ja kolmas tutkimuskysymys keskittyivät identiteettiin, joka on keskeinen tekijä tutkimuksen kohdejoukon psykologisen kehitysvaiheen kannalta. 2018). Lisäksi koulutusta arvostetaan Suomessa korkealle ja pidetään urheiluun verrattuna turvallisempana vaihtoehtona tulevaisuutta ajatellen (Sorkkila ym. Yhteydet voivat olla erilaisia, jos tarkasteltaisiin esimerkiksi ammattikoulussa opiskelevia nuoria. 2018), minkä vuoksi urheilijat vahvasta urheiluun painottuvasta identiteetistä huolimatta saattavat haluta ajatella tulevaisuuttaan laaja-alaisemmin ja pidemmälle. 2019). 2021; Ryba ym. Lisäksi identiteettipohjaisen motivaatioteorian (Nurra & Oyserman 2018) mukaisesti urheilijaidentiteetti näyttää tukevan nuoria jatkamaan tavoitteellista kilpaurheilemista, kun taas opiskelijaidentiteetti näyttää tukevan nuoria opiskelun jatkamisessa. 2007), jolloin nuoruuden kiinnostuksen kohteet saattavat muuttua. LIIKUNTA & TIEDE 60 / 3-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Urheilijoiden siirtymä varhaisaikuisuuteen 6 9 jatkavat urheilemista amatööritai harrastetasolla. Tavoitteellisesti kilpaurheilevia nuoria on kuitenkin toisella asteella myös muissa oppilaitoksissa, kuten ammatillisissa urheiluoppilaitoksissa (Nikander ym. 2020). 2004). Tämän tutkimuksen tulos tukee havaintoa identiteetin tärkeästä roolista elämän muutoskohdissa (McAdams 2013). Tutkimuksen vahvuutena voidaan pitää pitkittäistutkimusasetelmaa, joka mahdollisti muuttujien tarkastelun samoilla henkilöillä useamassa eri ajankohdassa. Toisin sanoen huippu-urheilun pariin mahtuu vain rajattu määrä urheilijoita, minkä vuoksi urheilu-uran sijasta saatetaan valita toinen ammatti. Sen sijaan suurin osa urheilulukiolaisista jatkoi opiskelua mukaan lukien ne, jotka olivat jatkaneet tavoitteellista kilpaurheilua. Tavoitteellisen kilpaurheilun lopettaneiden määrä on kuitenkin huomattava ajatellen, että osa urheilijoista voi saavuttaa oman potentiaaliansa vasta aikuisuudessa (Kearney & Hayes 2018). Tarkempi lajien määrittäminen saattaisi tuottaa urheilulajin yhteydestä urheilun ja opintojen jatkamiseen jossain määrin erilaisia tuloksia.. Jatkossa urheilu-uran jatkamista olisi hyvä kuvata muuttujalla, joka käsittäisi laajemmin ja objektiivisemmin urheilun roolin tutkittavien elämässä. 2016; Moazami-Goodarzi ym. Toisena rajoituksena voidaan pitää sitä, että tutkimuksessa keskityttiin toisen asteen opiskelijoista ainoastaan urheilulukion käyneisiin nuoriin. 2018). Yleisesti nuoruuden on tunnistettu olevan oman identiteetin rakentamisen aikaa, jolloin pohditaan omia arvoja ja sitä, mitä itse elämältä halutaan (Erikson 1968). Toisin sanoen se, mihin rooliin nuori kokee samaistuvansa eniten, on yhteydessä siihen, minkälaisia valintoja hän nuoruuden jälkeen tekee. Havainnot olivat samansuuntaiset aiempien tutkimusten kanssa, joiden mukaan urheilu-ura usein lopetetaan siirtymävaiheessa nuoruudesta varhaisaikuisuuteen ja erikoistumisvaiheesta huippuvaiheeseen (Baron-Thiene & Alfermann 2015; Wylleman ym. Toisaalta tutkimuksessa urheilijaidentiteetti ei ennustanut opintojen lopettamista, mikä on linjassa vastaavan aiemman tuloksen kanssa (Van Rens ym. Vaikka urheilijaidentiteetin on havaittu kaventavan näkökenttää muista mahdollisista uravalinnoista (Hughes 2011), tämän tutkimuksen perusteella urheilijaidentiteetti ei sulje pois sitä, etteivät urheilijat jatkaisi opintoja. Lisäksi opintoja jatkaneiden määrä tukee aiempaa tutkimustulosta siitä, että suuri osa urheilulukiolaisista suunnittelee jatko-opintoihin hakeutumista (Aunola ym. Tutkimustulosten perusteella voidaan tulkita, että lukiosta pois siirtyminen on kriittinen vaihe urheilun lopettamisen ja jatkamisen kannalta. Esimerkiksi Amerikassa yliopistourheilijoista alle kahdesta prosentista tulee lopulta ammattilaisurheilijoita yliopiston jälkeen (National Collegiate Athletics Association 2021). Eri lajeja edustavien tutkittavien vähäisen määrän vuoksi lajien välisiä eroja ei tässä tutkimuksessa pystytty ottamaan huomioon. Lisäksi varhaisaikuisuuden kehitysvaiheeseen kuuluu oman paikan hakeminen maailmassa (Arnett 2000; Reifman ym. Urheilusta kiinnostuneita nuoria tulisikin kannustaa ja tukea siirtymävaiheessa, jotta voitaisiin mahdollistaa yhä useamman nuoren urheilijan oman todellisen potentiaalin saavuttaminen. Mitä vaativampaa urheilu ja opiskelu ovat, sitä enemmän urheilun ja opintojen yhteensovittamiseen liittyvät haasteet lisääntyvät, minkä vuoksi todennäköisyys lopettaa urheilu-ura kasvaa (Baron-Thiene & Alfermann 2015; Linnér ym. 2021). Näin ollen tämän tutkimuksen tulokset kertovat vain siitä, missä määrin urheilulukiossa olleet nuoret ovat jatkaneet tavoitteellista urheilua ja opiskelua, sekä missä määrin identiteetti ja taustatekijät ovat heidän osaltaan yhteydessä tavoitteellisen kilpaurheilun jatkamiseen. Lisäksi vahva opiskelijaidentiteetti ennusti tavoitteellisen kilpaurheilun lopettamista varhaisaikuisuudessa. Asetelma antoi mahdollisuuden tarkastella tutkittavien elämässä tapahtuneita muutoksia ja näihin mahdollisesti yhteydessä olevia erilaisia tekijöitä
& Colwell, M. C. L., Ramis, Y., Latinjak, A. & Kalaja, S. Urheilijoiden kaksoisuraan liittyvän tutkimuksen tämänhetkinen tilanne Suomessa. The role of resilience in student-athletes’ sport and school burnout and dropout: A longitudinal person-oriented study. & McEwen, M. & Lavallee, D. New York: Norton Company. V. Psychology of Sport and Exercise 5, 7–20. 2018. Nikander, A., Saarinen, M., Aunola, K., Kalaja, S. Syvennettäessä ymmärrystä lopettamiseen johtaneista syistä (esimerkiksi psykologisista, fyysisistä tai ympäristöön liittyvistä) pystyttäisiin tukea kohdentamaan oikein. 2015. & Petitpas, A. 2021. Jones, S. J. V. The influence of self-concept, parenting style and individualism-collectivism on career maturity in Australia and Thailand. En BASES Conference 2017 – Programme and Abstracts, Journal of Sports Sciences 35 (sup. 1968. V., Aunola, K., Kalaja, S., Selänne, H., Ronkainen, N. 2022. Athletic identity: Hercules’ muscles or achilles heel. 2018. 1), 106–107. Excelling at youth level in competitive track and field athletics is not a prerequisite for later success. Van Rens, F. Weiss (toim.) Developmental sport and exercise psychology: A lifespan perspective. Linnér, L., Stambulova, N. A new perspective on adolescent athletes’ transition into upper secondary school: A longitudinal mixed methods study protocol. Dual careers and academic achievements: Does elite sport make a difference. 2021. Lukiossa identiteetin kehittymistä voitaisiin tukea lisäämällä nuorten pohdintaa omista arvoista, tavoitteista sekä tulevaisuuden suunnitelmista. 1993. Journal of Youth Development 2 (1), 37–48. Eklund (toim.) Handbook of sport psychology. 2000. Baron-Thiene, A. & Henriksen, K. Liikunta ja Tiede 55 (2–3), 80–87. Urheilulukiolaisten identiteettiprofiilit. Arnett, J. Personal characteristics as predictors for dual career dropout versus continuation – A prospective study of adolescent athletes from German elite sport schools. 2007. V. A conceptual model of multiple dimensions of identity. 2018. Torregrossa, M., Pallarés, S., Chamorro, J. K., & Eske M. Identiteettiin keskittyminen lukioaikana voisi edistää pitkällä tähtäimellä niin tavoitteellisen kilpaurheilun ja opintojen jatkamista, kuin yleisesti ajankohtaisen kehitystehtävän riittävää huomioimista. Storm R. Lisäksi tavoitteellisen kilpaurheilun sekä opintojen jatkamisen näkökulmasta identiteetin kehittymiseen ja sen muodostumiseen lukioaikana olisi tärkeä kiinnittää huomiota. 2017. 2015. Koivusalo, L., Aunola, K., Bertram, R. The role of adolescent athletes’ task value patterns in their educational and athletic career aspirations. Dropout reasons in young Spanish athletes: Relationship to gender, type of sport and level of competition. Cartigny, E., Fletcher, D., Coupland, C. V., Aunola, K., Ronkainen, N. Liikunta & Tiede 58 (1), 77–85. 2019. & Alfermann, D. Lisäksi olisi tärkeä selvittää, millaisena nuoret ovat kokeneet siirtymän pois urheilulukiosta, ja millaisena he kokevat tämänhetkisen urheilujärjestelmän toimivuuden ajatellen urheilun ja opintojen jatkamista lukion jälkeen. 2007. & Taylor, G. Franck, A., Stambulova, N. National collegiate athletics association. Urheilija vai opiskelija. V. Cogent Psychology 3 (1). 2011. & Ryba, T. 2021. From future self to current action: An identity-based motivation perspective. Sorkkila, M., Tolvanen, A., Aunola, K. Brewer, B. & Mäkinen, J. McAdams, D. & Weibull, F. Well-being and performance in dual careers: The role of academic and athletic identities. Andersson, R. Current Opinion in Psychology 16, 118–122. Profiles of personal characteristics and relevant pathways in the junior-to-senior transition: A longitudinal study of Swedish athletes. Psychology of Sport and Exercise 21, 4–14. Nurra, C. & Nurmi, J. E. J. Reifman A., Arnett, J. Ryba, T. Journal of Sport and Exercise Psychology 42, 132–142. Searching for an optimal balance: Dual career experiences of Swedish adolescent athletes. International Review of Sport and Exercise Psychology 9 (1), 45–64. A., Ashley, R. 2016. 2015. 2016. & Ryba, T. A meta-study of athletic identity research in sport psychology: Current status and future directions. 2019. 2004. 2020. & Linder, D. E. J., Selänne, H. Journal of Sport Sciences 36 (21), 2502–2509. R. Journal of College Student Development 41(4), 405–414. Liikunta & Tiede 53 (2–3), 88–95. & Stambulova, N. & Márquez, S. Topsport Talent Schools in the Netherlands: A retrospective analysis of the effect on performance in sport and education. Ronkainen, N. Journal of Sport Behavior 29 (3), 255–269. Morgantown, WV: Fitness Information Technology, 507–522.. American Psychologist 55 (5), 469–480. J. & Jordana A. The Sport Psychologist 33, 42–51. Emerging adulthood: A theory of development from late teens through the twenties. 2021. 2000. Ryba, T. Perspectives on Psychological Science 8 (3), 272–295. Wylleman, P., Alfermann, D. http://fs.ncaa.org/Docs/ eligibility_center/Student_Resources/CBSA.pdf , 11.7.2021). A. J., Kavoura, A. Career transitions and career termination. 2022. J. Kearney, P. Antecedents and consequences of student-athletes’ identity profiles in upper secondary school. Erikson, E. Molinero, O., Salguero, A., Tuero, C., Alvarez, E. 2004. Psychology of Sport and Exercise 21, 42–49. Tenenbaum & R. Career trajectories: The not always easy path to dual career. V. H. A developmental perspective on transitions faced by athletes. Career paths of Swedish toplevel women soccer players. 2018. The psychological self as actor, agent and author. International Journal of Educational and Vocational Guidance 11 (3), 197–210. R. & Lindahl, K. Urheilu-uran yhdistäminen koulutukseen: Kaksoisuraympäristöt ja urheilulukioiden menestystekijät Suomessa. 2016. John Wiley & Sons, 712–733. Career transitions in sport: European perspectives. 7 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 3-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Urheilijoiden siirtymä varhaisaikuisuuteen Kiinnostavana jatkotutkimusaiheena on tutkia tarkemmin laadullisin menetelmin sitä, minkä vuoksi suuri osa lukiossa urheilevista nuorista on lopettanut tavoitteellisen kilpaurheilu-uransa. International Journal of Sport Psychology 24, 237–254. Tukea olisi hyvä tarjota mahdollisimman kattavasti huomioiden muutokset niin urheilu-uralla, psykologisessa kehitysvaiheessa, kuin koulutuksen osa-alueella. Stambulova, N., Engström, C., Franck, A., Linnér, L. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164264/ OKM_2022_25.pdf?sequence=4&isAllowed=y , 3.9.2022) Moazami-Goodarzi, A., Sorkkila, M., Aunola, K. Teoksessa: M. Alfermann, D. & Reijgersberg, N. Brewer, B., Van Raalte, J. C. Soccer & Society 20, 857–871. 2013. Emerging adulthood: Theory, assessment, and application. K. & Oyserman, D. American Psychological Association 11(2), 107–123. Facilitating studentathletes’ dual career transition: A Scandinavian university case study. & Ryba, T. & Ryba, T. & Lavallee D. Sport, Education and Society 27 (6), 747–760. NCAA guide for the college-bound student-athlete 2021-22. International Journal of Sport Psychology 47 (6), 483–507. E., Elling, A. Tuoreimman raportin mukaan suomalaisen huippu-urheilun tulevaisuus on haasteiden edessä (Michelsen ym. & Barker-Ruchti, N. Van Rens F. Journal of Applied Sport Psychology 33 (3), 280–301. & Ryba, T. 2016. Teoksessa: G. Self and Identity 17 (3), 343–363. Learning and Individual Differences 63, 34–43. 2018. 2022), minkä vuoksi toimivat järjestelmät sekä riittävä tuki olisivat tämän tutkimuksen mukaan kriittisiä siirryttäessä varhaisaikuisuuden kehitysvaiheeseen. & Ryba, T. & Hayes, P. 2006. Michelsen, K-E., Lehtonen, K., Rantala, K., Jokisipilä, M. Hughes, C. Lähteet Aunola, K., Selänne, A., Selänne, H. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 29, 1059–1067. Mind the gap: A grounded theory of dual career pathways in sport. R. Suomalainen huippu-urheilu tarvitsee luottamusta: Huippuurheilun arviointiryhmän loppuraportti. Athletic identity foreclosure. Identity, youth and crisis. 2017. International Review for the Sociology of Sport 50, 64–82. & Steele, A. Opetusja kulttuuriministeriö. Wylleman, P
Voi urheilu keskittyä pelkkään urheiluunkin, niihin, jotka tykkäävät liikkua hulluna. Talouden, luonnon sekä fyysisen ja henkisen kestokyvyn rajat on ylitetty. Effects of exercise on physical and mental/brain health in humans Professori Francisco Ortega, University of Granada Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan early bird -hinnalla viimeistään 18.6.2023. Siksi kaikkien tahojen, jotka kokevat olevansa yhteiskunnan palveluksessa, olisi säädettävä toimintojaan tuota tavoitetta palvelevaksi. Sundarbans on mangrovemetsäalue, jonne Himalajalta lähtöisin olevat suuret joet laskevat. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Liikunta pesuvetenä T ahko Pihkala kirjoitti aikoinaan legendaarisen teoksensa Nykyhetki ja urheilijan velvollisuudet, joka ohjasi urheilijat siirtymään urheilupuuhista suojeluskuntahommiin. Urheiluseurat ja liikuntayritykset voivat toki olla asiassa osaratkaisu, mutta on toinen asia, onko se peruste yhteiskunnan lisäsatsauksille. En tarkoita, että pitäisi perustaa suojeluskuntia, vaan urheiluja liikuntaporukka voisi antaa ohjelmajulistuksen, jossa se tekisi tahkomaisesti selväksi, miten se oikein osallistuu tämän ajan yhteiskunnan kipukysymysten ratkaisuun. 60. Viimeinen ilmoittautumispäivä tapahtumaan on 16.8.2023. Nyt ei ole aika pyytää lisärahoitusta millään perusteella. On levitettävä hyvinvointia laajempiin kansankerroksiin ja saatava liikkumattomat liikkeelle. Liikuntatieteen päivillä tapahtuu myös paljon muuta! Esiseminaarissa keskustellaan liikunnasta varhaiskasvatuksessa. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. En nyt sano, että näin pitäisi tehdä. Talous on vain yksi asia, mutta siihen kaikki tiivistyy. Se on hyvä asia. K un mikä tahansa taho alkaa perustella omia tarpeitaan yhteiskunnalle tarpeellisuudellaan, olisi hyvä hahmottaa, mitä yhteiskunta todella tarvitsee. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 € / Vuositilaus: 45 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Elämme kestämätöntä epärealistisella pohjalla kelluvaa, elämää. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Elämme ajassa, joka kärsii monen tason kestävyysvajeesta. Tässä puheessa on kuitenkin alkanut kuulua sävy, joka särähtää. Ikään kuin itsestään selvänä todetaan, että tämä meidän touhu se vähentää liikkumattomuutta – ja täysin sivuutetaan se tosiasia, miten vähän mikään ihmisiä liikuttava taho aidosti ymmärtää sitä, miksi niin moni suomalainen ei liiku. Kuva: Juha Laitalainen Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Liikkumattomuuden poistajia ei niinkään. Tule antidopingseminaariin ja opi tiedeviestinnästä Liikunta & Tiede -lehden juhlasessiossa. Se olkoon tavoite – ei voitto, ei tulos, mitalimäärä, ei jo liikkuvien lisäliikuttaminen! Ja entisellä rahoituksella. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. E lämme myös aikaa, jolloin liikunta ja liikkumattomuus ovat nousseet kansakunnan agendalle. Eivät Olympiakomitea, liikuntayrittäjät, liikuntavälinebisnes, ravintobisnes ja monet muut tahot sinänsä väärässä ole. On silti eri asia, mikä lopulta on se yhteiskunnan kannalta fiksuin ja sotesäästöjä tuottavin tapa sijoittaa liikuntaeuro. Se voi olla hyväkin valinta, mutta silloin ei kannata kovin isoon ääneen ottaa roolia liikkumattomuutta käsittelevässä keskustelussa ja vaatia lisäresursseja perusteluilla, jossa liikkumattomien asia on pelkkä pesuvesi. Ainakin kaikkien niiden tahojen, jotka millään tavalla perustelevat olemassaoloaan yhteiskunnallisella tarpeellisuudellaan. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Kansi: Veneilijä saa elantonsa kuljettamalla turisteja Sundarbansin rannikkoalueella. Erilaiset eturyhmät ovat nähneet liikkumattomuuden torjunnassa uuden perusteen oman julkisen rahoituksensa kasvattamiseen. Tervetuloa juhlimaan kanssamme! 6.–7.9.2023 | Jyväskylän yliopisto, Agora Planetaarinen terveys osaksi jokaisen hyvinvointia Johtava asiantuntija Liisa Pietola, Sitra Asiantuntija Elina Drakvik, Sitra Hyvinvoinnin teoriasta mittaamiseen – kiinnekohtia liikuntatietelijöille Dosentti, yliopistonlehtori Frank Martela, Aalto-yliopisto Tule viettämään kanssamme LTS:n juhlavuotta! Tavataan Jyväskylässä! 2 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 3 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Pelitilanne on se, että oikeastaan mihinkään ei ole enempää rahaa. Meidän ajassamme olisi vastaavan operaation paikka. www.lts.fi/tapahtumat/ltp23 Liikuntatieteet hyvinvoinnin lähteellä Tutustu ohjelmaan ja valitse itsellesi mieluisin osallistumispolku tapahtuman teemoista: hyvinvoinnin mittaaminen ja edistäminen, lasten ja nuorten liikkuminen ja opetus, sosiaalinen vastuullisuus urheilussa sekä liikuntatiedepolitiikka. Liikunnan tarjontaa Suomessa on jo tarjolla tarpeeksi. Sen sijaan pitää esitttää tarjouksia, joissa säädetään vanha budjetti tuottamaan asioita, joita yhteiskunta nykytoimintaa kipeämmin tarvitsee. Jotakin tarttis tehdä. Tuttuun tapaan esitellään myös uutta tutkimusta ja käydään tutkimuskilpailu. Liikuntaan sijoitettu euro on mahdollista saada sotesäästöinä takaisin. Sanoitukseen on tullut lobbaamisen maku, jossa liikunta ja liikkumattomuus ovat pesuvetenä, jolla omaa varsinaista toimintaa pestään yhteiskuntakelpoisemmaksi. Julkinen velkaantuminen on saatava haltuun. Rahat otetaan nykytoimintoja muuttamalla. Ensimmäinen tapahtumapäivä huipentuu Liikuntatieteellisen Seuran 90-vuotisjuhlaillalliseen. ?. Aihe kuuluu puheissa ja ympäristöissä, joissa sitä ei ole juuri totuttu kuulemaan. Alue on yksi maailman haavoittuvimpia ilmastonmuutoksen vaikutusten, kuten meren pinnan ja lämpötilan nousun sekä hirmumyrskyjen yleistymisen suhteen. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että vaikkapa Olympiakomitea voisi todeta, että Suomi on nyt tilanteessa, jossa se tarvitsee urheiluaan toisenlaisiin talkoisiin
Tilaa Liikunta & Tiede Arkkipiispa TAPIO LUOMA: Liikunnan hengellinen ulottuvuus vahva KIINAN VAIHTUVAT LIIKUNTAIDEOLOGIAT Urheilijat tilittävät, painokoneet laulavat T E E M A : Usko & liikuntakulttuuri 59 (1 ) 1/ 22 • 10 eu ro a TEEM A: Miehet ja liikkuminen 59 (4 ) 4/ 22 • 10 eu ro a Olympiavuoden 1952 syvempi merkitys Läksyksi liikuntaa Jutta Urpilainen: EU liikunnassa vasta alkutaipaleella Urheilijan terveet päivät Liikuntaa Kolumbiassa KUNNAT JA SOVELTAVA LIIKUNTA T E E M A : Liikuntalääketiede 58 (5 ) 5/ 21 • 10 eu ro a Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi Liikuntakasvatus ja ilmastonmuutos 60 (3 ) 3/ 23 • 10 eu ro a Intiassa liikkuva läkähtyy Seela Sella: Liike lähtee tunteesta TEEM A: Kestävä kehitys & ilmastonmuutos KE ST ÄV Ä KE H IT YS & IL M AS TO N M U U TO S Liik un ta & Tie de 3/2 3. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Punnittuja puheenvuoroja. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Vuosikerta 45 euroa, kestotilaus 42 euroa/vuosi. Sähköinen LTS-infokirje. Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Tuoreinta tutkimusta. TEEMA: Tiedolla johtaminen 60 (1 ) 1/ 23 • 10 eu ro a Jyrki Katainen: Johtaminen vaatii tietoa ja arvoja Ulkoilun suosio kasvanut Suomessa Toimintakyky korostuu turvallisuusaloilla Jäsenmaksu 40 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran