Liikunta & Tiede 3/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Vuosikerta 55 euroa, kestotilaus 50 euroa/vuosi. Sähköinen LTS-infokirje. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. teema: Huippu-urheilu Tuoreinta tutkimusta. Tilaa Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi Liik un ta & Tie de 3/2 4 H U IP PU -U RH EIL U 61 (3 ) 3/ 24 • 10 eu ro a. Punnittuja puheenvuoroja. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Kokemuksia urheiluyläkouluista Norjassa ja Suomessa Sisun ja urheilun vahva liitto Onko huippuurheilun fokus hukassa. Jäsenmaksu 45 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi
Asenteita kuvaa se, että vielä 2000luvun järjestömyllerryksissäkin urheilu, ja samalla liikunta, organisoitiin ikään kuin Olympiakomitean johdettavaksi. OK:n johdon ulostulo valtion liikuntabudjetin leikkauksista konkretisoi asetelmaa. Vaikka huippu-urheilumme on tehnyt 2000-luvulla uusia aluevaltauksia, mielikuvissa on mennyt heikosti, koska olympialaisissa on mennyt heikosti. Ne tulevat esiin vain tekojen kautta. Brett Smith, University of Durham, UK Alan huippupuhujia! Nähdään Vantaalla! 2 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 4 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Miksi Olympiakomitea puhuu niistä asioista mistä se puhuu. Tietoa siitä, ettei järjestöavustuksia – siis myös OK:n rahoitusta – leikata, tervehdittiin iloisina. Vaikka valtio on OK:n oman talouden tukipilari, urheilun ja liikunnan arjessa valtion rooli on toissijainen. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Olympiakomitea ja huippu-urheilu. ?. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Urheilun arki on muuttunut, mutta asenteet muuttuvat hitaasti. Olympialaisten erityismerkitys on sittemmin heijastunut myös strategisissa linjauksissa, johtamisessa ja henkilövalinnoissa, talouspainotuksissa, mediakiinnostuksessa, kaikessa. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 9.8.! www.lts.fi/tapahtumat/sls24/ Yhteisymmärrystä yhdyspinnoilla Soveltavan liikunnan päivät 2024 teemana on sektorien välinen yhteistyö sekä yhdyspintatyön vahvistaminen. Samalla se on kuitenkin lisännyt myös hämmennystä, niin urheilun ja liikunnan omissa porukoissa, kuin myös lobbauspuheiden kohteissa. Eri tahojen todellisia motiiveja, arvoja ja tavoitteita on turha määritellä juhlapuheista. Riemua ei rajoittanut se, että tämä arvovalinta tarkoittaa leikkauksia moneen arjen konkreettiseen asiaan. 61. K un OK:n johto puhuu yhteiskunnalle, se puhuu koko urheiluja liikuntakulttuurin edustajana. Edunvalvonnan agendassa tuntuu olevan terästämisen tarpeita. Lisäksi tapahtumassa esitellään tuttuun tapaan uutta tutkimustietoa, hankkeita, alan järjestöjä sekä hyviä käytäntöjä. 29.8.2024 | Laurean Tikkurilan kampus, Vantaa Terveyttä edistävä liikkuminen ja liikunta osana sosiaalija terveydenhuoltoalan koulutussisältöjä Miia Länsitie, FT, AmO, Lapin hyvinvointialue Social workers and health care professional as promoters of physical activity for persons with disabilities Prof. Viime aikoina OK on muuttunut edunvalvontatyössään aktiivisemmaksi, mikä on hyvä asia. Millä mandaatilla se ylipäänsä puhuu. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Jos olympiakomitea on tärkein edunvalvoja ja tärkein puhuja yhteiskunnan suuntaan, olisi puheiden kärki suunnattava siihen, miten julkisen vallan päätöksenteko lisää tai vähentää kuntien, yritysten ja tavallisten kansalaisten kykyä rahoittaa urheilua ja liikettä – ei huokailtava helpotusta itselle tärkeän järjestöavustuspotin säilymisestä. Symposiossa pohditaan uusia ratkaisuja ja mahdollisuuksia soveltavan liikunnan kohderyhmien liikkumisen lisäämiseksi. Katse on erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyössä. Samoin ovat yritykset sekä tavalliset kansalaiset. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Esiintymisiä kehutaan fiksuiksi, mutta mikä varsinainen fokus lopulta on, jää ilmaan. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. U rheilun ja liikunnan yhteiskuntasuhteista käytävää keskustelua hallitsee liian vahvasti se, mitä valtion liikuntabudjetille tapahtuu. OK:n kohdalla näyttää nyt siltä, että järjestöavustusten turvaaminen on nyt keskiössä. Ja toisinpäin, samalla kun huomioidaan maksajien maksukykyyn vaikuttava päätöksenteko, pitää tärkeimmän edunvalvojan koko ajan etsiä uusia tapoja tarjota urheilua ja liikuntaa kansalaisille, yrityksille ja kuntapäättäjille järkevänä ja tuottavana sijoituskohteena – ei tukialmujen kerjäläisenä. Ja miksi se puhuu nykyisin niin vähän huippu-urheilusta. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 50 € / Vuositilaus: 55 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Nyt puhe jättää kuulijansa epätietoiseksi siitä, että mitä komitea haluaa, tarjoaa ja esittää. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Mitä se lopulta tavoittelee. M onet historialliset tekijät opettivat suomalaiset jo vuosisata sitten määrittelemään huippu-urheilunsa tilaa olympialaisten kautta. Kunnat ovat valtiota tärkeämpi resurssi. Olipa kyse huippu-urheilun tai liikuntaharrastusten edistämisestä, edunvalvonnan tärkein kohde tulisikin olla tavallisten liikkujien, kuntien päättäjien sekä yritysten maksuhalukkuuden ja -kyvykkyyden lisääminen, ei valtion liikuntabudjetti. F1tai rallikuskit, daviscupit, NBA-koris, NHL-lätkä tai edes suomalaisen nousu Bundesliigan parhaaksi maalivahdiksi ja mestarijoukkueen kapteeniksi, eivät mielikuviin huippu-urheilun tilasta koko painollaan ole vaikuttaneet
Hän valmistautuu parhaillaan Pariisin olympiakisoihin. Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA Olympialiike – Ranskan vallankumouksen lapsi Jouko Kokkonen 5 AJASSA 8 VÄITÖSUUTISET 9 POLTTOPISTEESSÄ Menestys koostuu monista osatekijöistä Riikka Juntunen 27 NÄIN MAAILMALLA Saksaa ymmärtämässä jalkapallon kautta Markus Pantsar 30 TUTKIMUSUUTISIA Lääketiede: Eero Haapala Yhteiskuntatieteet: Hanna Vehmas Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Pedagogiikka: Annu Kaivosaari Terveystieto: Nelli Lyyra POHDITTUA 73 Isot eettiset kysymykset puhuttavat maailmalla Samuli Oja 74 Kynnystermit kaipaavat päivitystä Suomessa Ilkka Heinonen 76 Sairaan kaunis huippu-urheilu Annu Kaivosaari 77 OPISKELIJA OUNASTELEE Huippu-urheilun julkinen tuki kaipaa vakuuttavampaa perustelua Ella Lintunen 78 ARVIOITUA 82 STADION 50 VUOTTA SITTEN Liikunta kuuluu jokaiselle VERTAISARVIOIDUT TUTKIMUSARTIKKELIT 84 Fyysiset ominaisuudet – tiedollinen hallinta Mari Lehmuskallio, Sofia Helenius & Venla Laiho 10 Sami Itani: Huippu-urheilu tarvitsee uusia lähtöjä Jouko Kokkonen 13 Takaisin Pariisiin – minne seuraavaksi. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 3 2 PÄÄKIRJOITUS Olympiakomitea ja huippu-urheilu. Kuva: Juha Laitalainen TÄSSÄ NUMEROSSA: 10. Kujala & Jaakko Kaprio 21 Systeeminen näkökulma julkiseen liikuntapolitiikkaan Kati Lehtonen, Harri Jalonen, Sari Lappalainen & Petri Uusikylä 25 Monipuolista liikuntapuhetta sosiologipäivillä Marko Kananen TEEMA: Huippu-urheilu 36 Urheilumenestyksen ytimessä Marja Kokkonen 40 Hiipuuko suomalainen huippu-urheilukulttuuri. Susanna Luikku 64 Seurat voivat tukea enemmän nuorten terveyttä edistävää syömistä Laura Heikkilä 67 Sotilas pysyy suorituskykyisenä oikealla ravitsemuksella Tarja Nykänen 70 Tyttöjen jaksaminen koetuksella urheiluyläkouluissa niin Norjassa kuin Suomessa Milla Saarinen, Joni Kuokkanen & Christian Thue Bjørndal 3/2024 Ku va : Jo uk o Ko kk on en Kannen kuva: Jyväskyläläisen Jonni Sarkkisen (22) urheilijan polku on kulkenut Kuortaneen Urheilulukion kautta Helsinkiin, ensin Puolustusvoimien Urheilukouluun ja edelleen Urheaan opiskelemaan liikunnanohjausta. Woimanpesän uudet molskit Sarkkinen vihki käyttöön huhtikuussa 2024, kun seura järjesti juhlan hänen saavuttamansa Pariisin olympiapaikan kunniaksi. Vuonna 2023 Sarkkinen voitti U23-sarjan EM-kultaa. Sarkkinen on koko uransa edustanut Harjun Woimaa. Jari Kupila 16 Kaksostutkimus syventää tietoa liikunnan vaikutuksista terveyteen Elina Sillanpää, Sari Aaltonen, Urho M. Jarmo Mäkinen & Kaisu Mononen 46 Sisulla ja tarmolla: Urheilevat miehet ja naiset suomalaisuutta tekemässä Tanja Helminen 50 Näkymättömät kädet Juha Rosma 53 Politiikka ja urheilu ovat erottamaton pari Jouko Kokkonen 56 Paluu olympiakisojen syntysijoille Jouko Vuolle 60 Aina askelen jäljessä – vai edellä
P ariisin olympiakisojen alla tulee kuluneeksi 235 vuotta Ranskan vallankumouksen alkamisesta. Urheilutapahtumat ovat rituaaleja – kaikkein mahtavimpana olympiakisat. L oppuliudennuksena muisto huippu-urheilun nostattamasta kollektiivisesta riemusta. Kadulle kokoontui ar violta 400 000 ihmistä. Etenkin joukkuelajien merkitys eräänlaisena maallisena uskontona on länsimaissa kasvanut, kun kirkon vaikutusvalta on kaventunut. Teimme jo lähtöä, mutta baarimikko jaksoi pitää toivoa yllä ja esteli lähtemästä. Suuntana oli Champs-Élysées, jonne mekin suuntasimme. Kävimme katsomassa muun muassa Rytkyn puistohiihtoja. Minulla oli aavistus asiasta, mutta paikan päällä koettuna kokemus oli monin verroin väkevämpi kuin olin kuvitellut. Ja ilmapiiri muuttui silmänräpäyksessä, kun Sylvain Wiltord tasoitti pelin lisäajalla. Voittajiksi näyttävät nousevan lajit, joista voi kertoa nopeammin, lyhyemmin, kiivaammin. Varasin lähikuppilasta pöytäpaikan loppuottelun ajaksi. (Lasku oli tämän päivän euroina 42.) Italia meni johtoon Mario Delveccion maalilla ja näytti voittavan. JOUKO KOKKONEN. Tätini miehellä oli iso osuus siihen, että pikkukylälläkin nähtiin kovia hiihtäjiä. Antiikin perinteen elvyttämisen sijaan nykyajan olympiakisojen perustamisessa oli kyse ennen kaikkea nationalismista ja modernisaatiosta kummunneesta hankkeesta. Pysyväksi jäi into liikkua, vaikka välillä liikkumistakin olisi voinut olla enemmän. Matkamme päätepiste oli Pariisi ja Montmartre. Olihan siinä tunnelmaa, kun Mietaa sujahti metrin päästä ohi. Riemu räjähti kattoon, kun David Trezeguet laukoi jatkoajalla kultaisen maalin, johon ottelu silloisten sääntöjen mukaan päättyi. Keväiset puistohiihdot olivat hiihtäjien tilintekoaikaa. ”En olisi uskonut, että jalkapallo on näin iso juttu”, ihmetteli vaimoni. Tiivistetysti voi sanoa lapsenuskon vaihtuneen tiedetoimittajan kriittiseen asenteeseen. Maailmanjärjestys on 2020-luvulla ilmeisessä murroksessa, jonka luonnetta aikalaisen on mahdoton täysin käsittää. Tuloksia, tarinoita, juoruja ja huhuja syntyy jatkuvalla syötöllä. Torvet soivat ja trikolorit liehuivat. Juoksentelun lisäksi hyppelimme ja heittelimme. Huippu-urheilussa tavoitellaan äärimmäisiä suorituksia, mikä vaikuttaa kaikkeen toimintaan. Sittemmin penkkiurheiluinto on laimentunut, monestakin syystä. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Tuolla Kiuruveden sivukylällä hiihtivät 1970-luvun lopulta monet aikansa huiput, kuten Juha Mieto, Hilkka Riihivuori, Matti Pitkänen ja Ivar Formo. Kiertelin ex-vaimoni kanssa Pohjois-Ranskassa jalkapallon vuoden 2000 EM-kisojen aikana. Ranskan vallankumouksesta vauhdittuneen läntisen modernisaation ja globalisaation perustukset järkkyvät. Olympialiike on selvinnyt 130 vuoden ikään mukautumalla kansainvälisen järjestelmän muutoksiin. Hopeaja pronssimitalisteille ei rahaa Pariisissa vielä jaeta. Olympialiike kisoineen on yksi vallankumouksen lapsista. Vuonna 2024 on edetty niin pitkälle, että yleisurheilijat saavat Pariisin kisoissa ensimmäisen kerran rahapalkintoja. Urheilufanius muistuttaa kiihkeimmillään lahkolaisuutta. Myös penkkiurheiluinnostus tarttui. Kaiken voi kertoa lyhyesti videopätkän tai kuvan höystämänä. Minusta urheilu on pikemminkin yhteiskunnan osa-alue, jossa tietyt ilmiöt piirtyvät usein kärjistyneempinä kuin muualla yhteiskunnassa. Vanhan säätyyhteiskunnan kaatanut tapahtumasarja sysäsi yhdessä teknisen kehityksen kanssa liikkeelle kehityskulun, johon olympialiike luontevasti kiinnittyi. Muistan Lasse Virénin olympiavoittojen innostaneen vuonna 1972 kirmaamaan kotitalon ympäri. Tämä vaikuttaa myös olympialiikkeeseen. KOK:n kulmakiviin pitkään kuulunut amatörismi sai mennä 1980-luvulla, kun tie olympia-areenoille avautui julkiammattilaisille. Some-aikakauteen huippu-urheilu sopii loistavasti. Lähinnä omaksi iloksemme urheilimme, eivät riittäneet lahjat pitemmälle. U rheilun on sanottu olevan yhteiskunnan peili. KONTULASTA J ouko k ontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Hetkessä katu täyttyi autoista ja ihmisistä. 4 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 Olympialiike – Ranskan vallankumouksen lapsi O lympiavuonna tulee miettineeksi omaa suhdetta huippu-urheiluun, jonka seuraamishistoriaa on kertynyt jo yli puoli vuosisataa. Tunnelma oli alamaissa tupaten täynnä olleessa kuppilassa. Ei juoksentelu olisi kuitenkaan kovin pysyväksi jäänyt, ellei isä olisi siihen innostanut ja urheillut mukana. Toisaalta kerronnan tahdin kiihtyminen muokkaa urheilua. Pienemmissä urheilumuodoissa rahapalkintoja ei ole luvassa, mikä on herättänyt närää. . Tämä koskee esimerkiksi eettisiä kysymyksiä, julkisuutta ja taloutta. Tai paremminkin huippu-urheilussa ovat alkaneet kiinnostaa tuloksia enemmän sen yhteydet yhteiskuntaan, politiikkaan ja talouteen. ”Aitio paikka” lähellä isoa televisiota maksoi 180 frangia, mutta summalla sai juoman ja pientä purtavaa. Voittajalle on luvassa 50 000 dollaria. Mutta miten on tulevaisuudessa
Ansioksi luettiin myös keskitetty kansallinen tiedonkeruu alueellisen ja kansallisen päätöksenteon tueksi. Aiheena oli näyttöön perustuva kestävyysvalmennus. https://kihuenergia.kihu.fi/ tuotostiedostot/julkinen/2024_man_ painonopti_sel18_33372.pdf. Tutkittua tietoa painon optimointiin Ammattilaisille tarkoitetut Painon optimointi huippu-urheilussa-suositukset on julkaistu. Aikuisurheilijoiden painoa voidaan optimoida huippuvaiheessa, valmennuksen tukena ja tarkoin reunaehdoin ihmisen yksilöllisyyden huomioiden. Kuntotestauspäiviä on järjestetty vuodesta 1990 alkaen. kaikille avoin ja maksuton valmennuksen ekstrapäivä. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehden julkaisemassa katsauk sessa vertailtiin Suomen, Ranskan, Espanjan Galician, Unkarin, Liettuan, Portugalin, Serbian ja Slovenian kansallisia järjestelmiä. Suositukset esittelevät tutkitun tiedon pohjalta näkökulmia, käytäntöjä ja suosituksia. Kyse ei ole Move! Euroopan kärkeä Tutkijaryhmä nosti katsauksessaan Move! -mittausja seurantajärjestelmän yhdeksi Euroopan laadukkaimmaksi ja kattavimmaksi. Painolukema tai kehon koostumus ei määritä yksilön arvoa urheilijana tai ihmisenä. Tutkijatohtori Laura Joensuun mukaan vertailussa Move!-järjestelmän eduiksi nousivat ensinnäkin laaja tavoittavuus väestötasolla, soveltavien mittausten olemassaolo ja yhteys terveydenhuoltoon laajojen terveystarkastusten kautta. Kuva: Jouko Kokkonen Kuntotestauspäivät Jyväskylässä Kuntotestauspäivät pidettiin 18.–19.4.2024 Jyväskylän yliopistossa. Painon optimointiin kuuluu myös vastuullinen painoja kehopuhe urheiluympäristössä. Suomen Olympiakomitean, urheiluakatemioiden ja KIHUn moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän kokoamien suositusten tavoitteena on vahvistaa urheilijoiden parissa toimivien ammattilaisten osaamista. Pääaiheena oli tavoitteellisten kilpakuntoilijoiden ja urheilijoiden kestävyysominaisuuksien testaaminen. Testattavana oli triathlonisti Julia Kekkonen. Suositukset tuovat esiin myös esille sen, milloin painon optimointia pitää välttää urheilijan suorituskyvyn ja terveyden turvaamiseksi. Lähtökohtana on kunnioittaa urheilijan fyysisiä ja psyykkisiä rajoja, terveyttä ja kehollista itsemääräämisoikeutta. yksilöllisestä toimintaohjeesta, mutta sitä voi käyttää urheilijoiden henkilökohtaisia suunnitelmia laadittaessa. Päivien jälkeen järjestettiin 20.4. Joensuu kuului kansainväliseen tutkijaryhmään ja ka tsauksen kirjoittajiin. Tämä heijastuu usein myös suhtautumiseen urheilijan kehon painoon ja koostumukseen, joita saatetaan pyrkiä muokkaamaan. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 5 ajassa Liikuntafysiologi Jyrki Aho kertomassa Kuntotestauspäivillä suoran hapenottokyvyn testin käytännön toteutuksesta. Huippu-urheilussa haetaan usein suorituskyvyn äärirajoja. Päivillä välitetään tieteelliseen näyttöön perustuvaa tietoa, keskustellaan kuntotestauksen laadusta sekä alaa koskevista yhteisistä linjoista
Sivustolla esitellään myös yli 30 verkostotoimijaa. Kokouksessa valittiin uusiksi hallituksen jäseniksi kehittämisasiantuntija Emmi Aalkivi, apulaisprofessori Juha Ahtiainen, yhteiskuntasuhdepäällikkö Toni Ahva, tutkimuspäällikkö Marko Kananen ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Kerttu Toivo. Toiminnan lähtökohtana on edistää tieteen avoimuutta ja tutkitun liikuntatiedon leviämistä. Tutkimuksen kohteina ovat kilpaurheilijat ja kuntoja arkiliikkujat, sikiökaudesta vanhuuteen. Verkkosivut on kehittänyt Huippuurheilun instituutti KIHUn yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Toimijoiden TKI-osaamista, toimintaa ja odotuksia niin verkoston kuin verkkosivujen suhteen kartoitettiin teemahaastatteluiden kautta. Suomen Akatemian liikuntatutkimusrahoitusta viidelle hankkeelle Puheenjohtaja Riikka Juntunen ja varapuheenjohtaja Arto Hautala. Hakemuksia tuli 49 ja niillä haetun rahoituksen yhteissumma oli 23,1 miljoonaa euroa. LTS:n strategia: www.lts.fi/media/lts_asiakirjat-ja-ohjeet/liikuntatieteellisen-seuran-strategia-2024_hallituksen_hyvaksyma_15022024.pdf Urheilun TKI-verkoston verkkosivut valmistuneet Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelman rahoitusta sai vuonna 2024 viisi kolmevuotista hanketta. Verkoston konkreettisen toiminnan edistämiseksi suunnitellaan projektihautomon käynnistämistä. Tietokanta mahdollistaa aineiston tarkastelemisen valtakunnallisesti, maakunnittain, hyvinvointialueittain tai kuntakohtaisesti. LTS:n puheenjohtajana jatkaa Riikka Juntunen ja varapuheenjohtajana Arto Hautala. 6 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 ajassa Liikuntaneuvonnan tietokanta avattu Liikuntaneuvonnan tietokanta on tarkoitettu kuntien, hyvinvointialueiden ja liikkumisen edistämisen organisaatioiden työvälineeksi. Sen kautta urheilun TKI-toimijat kykenisivät jalostamaan kehitteillä olevia ideoita konkreettisiksi yhteisprojekteiksi. Urheilun avoin TKI-verkosto: www.tkiverkosto.fi. syyskuuta 2024. Tietokanta auttaa myös kirjaamisen, tilastoinnin ja arvioinnin käytännöissä sekä edistämistyössä. LTS toimii linkkinä liikunnan tutkijoiden ja liikuntatiedon soveltajien välillä. Liikkuva aikuinen päivittää tietokantaa vuosittain. huhtikuuta 2024. Saatavilla on myös valmiita infograafeja esimerkiksi kunnan hyvinvointikertomukseen. Kaksi niistä on hankekokonaisuuksia. Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelma ACTIVE: https://www.aka.fi/tutkimusrahoitus/ ohjelmat-ja-muut-rahoitusmuodot/ akatemiaohjelmat/liikuntatutkimus/ Huippu-urheilun instituutti KIHUn kokoamat Urheilun TKI-verkoston verkkosivut tarjoavat alustan jakaa tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnan tietoa ja edistää yhteistyötä. Tarjolla on tietoa liikuntaneuvonnan saatavuudesta, palvelun tuottamisesta ja siihen käytetyistä resursseista. Kokouksessa hyväksyttiin myös LTS:n päivitetty strategia. Informaatiota löytyy asiakasmääristä ja kohderyhmistä, palvelun toteutuksesta ja sen ympärille rakentuvasta palveluketjusta. Rahoitusta myönnettiin yhteensä 2,45 miljoonaa euroa. Aineisto kerätään Liikuntaneuvonnan tila -kyselyllä. Sen mukaan seura tuottaa ja välittää tutkittua tietoa, joka edistää ihmisten liikkumista sekä tukee liikuntapoliittista päätöksentekoa ja kansalaistoiminnan kehittämistä. Rahoitettavissa hankkeissa haetaan ratkaisuja fyysiseen aktiivisuuteen sekä liikuntaan ja urheiluun liittyviin yhteiskunnallisiin ja kansanterveydellisiin kysymyksiin. Neuvottelukunnan uusiksi jäseniksi tulivat toiminnanjohtaja Eki Karlsson, erikoistutkija Kati Lehtonen ja vastaava asiantuntija Terhi Liintola. Vuosikokouksessa valitun hallituksen ja neuvottelukunnan toimikausi alkaa 1. Kuva: LTS:n arkisto Viisi uutta jäsentä LTS:n hallitukseen Liikuntatieteellisen Seuran vuosikokous pidettiin tiistaina 16. Sivuston tärkeimmän sisällön muodostaa urheilun TKI-projektien ja hankkeiden tietopankki, joka sisältää jo yli 100 projektin tiedot. – Ohjelman tavoitteena on liikuntatutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen, ja siksi rahoitusta suunnataan ensisijaisesti tutkimushankkeisiin, joiden sovellettavuusarvo on korkea, kertoo ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja, professori Marja Kaunonen. Tiedot kuvaavat liikuntaneuvonnan tilaa Suomessa. Hakemusten tieteellinen taso oli ne arvioineen kansainvälisen paneelin mukaan hyvä
Muinaiset olympialaiset olivat yksi neljästä urheilufestivaalista, panhelleenisistä kilpailuista, jotka pidettiin Olympiassa ja kolmessa muussa paikassa Kreikassa. Valentini (Universidade Federal do Rio Grande do Sul, Brasilia) ja professori David Lubans (University of Newcastle, Australia). Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta toimi kongressin järjestäjänä. ”Yritin syödä täydellisesti, mutta sain aivan liian vähän energiaa. Historioitsijana haluan tarjota historiallisen ratkaisun. Panhelleeniset kisat jatkuivat yli 500 vuotta. Jos mielikuva omasta kehosta on aiemmin ollut kielteinen, käsitys voi itselle mieleisen liikkumisen myötä muuttua tasapainoisemmaksi. Taloustieteilijöiden mukaan olympiaisännyydestä on vain vähän hyötyä. Piilotin asiaa suht hyvin, mikä vaikeutti sitä, että ulkopuoliset olisivat huomanneet mitään.” Alexandra Enlund, Suunnistaja 2/2024 Muualla sanottua AIESEP-yhteisö oli koolla Jyväskylässä Kansainvälinen liikuntapedagogiikan ja -kasvatuksen asiantuntijoiden AIESEP-kongressi järjestettiin Jyväskylän yliopistossa 13.–17.5.2024. Kukin isännöisi kisoja kahdeksan vuoden välein. Järjestäjät halusivat myös tuoda esiin Jyväskylän yliopiston 60-vuotista liikunnanopettajakoulutusta, joka on kansainvälisesti arvostettua. BRUCE BERGLUND Euroopan, Venäjän ja maailman urheiluun erikoistunut historiantutkija bruce.r.berglund@gmail.com. AIESEP-kongressi on kansainvälisesti tärkein vuosittainen liikuntapedagogiikan ja -kasvatuksen tutkijoiden kokoontuminen. Osallistujia oli yli 500 eri puolilta maailmaa. Onnistumisen kokemukset vahvistavat tuntemusta, että osaa ja pystyy.” Vanhempi tutkija Minna Aittasalo, Diabetes 2/2024 ”Kultamitalin kiilto silmissä valmentajalta ja taustajoukoilta saattaa helposti kadota tärkein – urheileva ja kehittyvä nuori!” Lasten ja nuorten valmentaja Kari Hokka, Valmentaja 2/2024 ”Minulle on tullut tarve näyttää ihmisille, että kuulun tähän yhteiskuntaan ja haluan rikkoa rajoja.” Cp-vammainen koiraurheilija Sami Mälkki, Cp-lehti 2/2024. Olen syvästi tietoinen Kansainvälisen olympiakomitean ylimielisyydestä ja tuhlailusta. Jos nykyajan olympiakisat aikovat selviytyä toisesta vuosisadastaan, tämä kreikkalaisilta saatu oppi voisi auttaa. ”Liikkuminen voi opettaa tuntemaan paremmin omaa kehoa. Silti joudun tunnustamaan, että järjestön väite pitää paikkansa: ”Olympialaiset ovat paikka, jonne maailma tulee kilpailemaan, tuntemaan inspiraatiota ja olemaan yhdessä." Harvat asiat herättävät niin monissa ihmisissä tunteita ympäri maailmaa kuin olympialaiset. Järjestön lyhenne tulee sanoista The International Association for Physical Education in Higher Education. Ajatuksena oli kunnioittaa marraskuussa 2023 kuolleen professori Risto Telaman elämäntyötä liikuntapedagogiikan tutkijana ja Kuva: Terhi Huovinen vaikuttajana. Ja KOK voisi kehittää kisoja kestävästi pitkällä aikavälillä. Tavallisin tulos on se, mitä Riossa, Ateenassa tai Pyeongchangissa on nähty – velkaa ja käytöstä pois jääneitä kisapaikkoja. Mutta nämä ovat poikkeuksia. Jyväskylässä tehtävää liikuntatutkimusta esitteli 24 tutkijanuransa eri vaiheissa olevaa tutkijaa. Osallistujamäärältä erityisen suuri, sillä AIESEP-yhteisö kokoontui nyt ensimmäistä kertaa yhteen Euroopassa koronapandemian jälkeen. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 7 Tyhmä tiedekysymys Onko olympialaisten järjestäminen enää järkevää. Järjestelykomiteaa johti apulaisprofessori Arja Sääkslahti ja tieteellistä komiteaa apulaisprofessori Timo Jaakkola. Kongressin pääesitelmät pitivät professori Eeva Anttila (Taideyliopisto), apulaisprofessori Michael Hemphill (University of North Carolina at Greensboro, USA), professori Nadia C. Jos ei liiku ollenkaan, ei ehkä ymmärrä, mihin lihaksia käytetään. Vuoden 1984 Los Angelesin kisat tuottivat voittoa, ja vuoden 1992 kesäolympialaiset tukivat Barcelonan talouskehitystä ja matkailua. Näin vältyttäisiin kisapaikkojen ja infrastruktuurin aiheuttamilta talousongelmilta. Entä jos KOK myöntäisi olympiaisännyyden neljään paikkakunnalle – kahdelle kesäkisoihin, kahdelle talvikisoihin. Mutta olympialaisten on muututtava – kestävämmiksi, edullisemmiksi, avoimemmiksi ja isäntäkaupunkien huolenaiheet paremmin huomioiviksi. Kongressin teemana oli The past meets the future
Tämä voisi auttaa tunnistamaan epätavalliset tai epäsuhtaiset suoritukset ja tarvittaessa aloittamaan antidopingtoimet. Erityisesti mielenkiinnon kohteena olivat elintapojen yhteydet biologiseen vanhenemiseen eri ikävaiheissa. Väitöskirja on luettavissa Itä-Suomen yliopiston sähköisessä arkistossa https://erepo.uef.fi/handle/123456789/31646 Erot biologisessa vanhenemisessa näkyvät jo varhaisaikuisuudessa FM Anna Kankaanpää tutki väitöskirjassaan perintöja ympäristötekijöiden vaikutuksia biologiseen vanhenemiseen kaksosaineistoa hyödyntäen. Iljukovin mukaan on järkevää ottaa käyttöön urheilijoiden yksilöllisten kilpailutulosten järjestelmällinen seuranta. Naisten sisukkuutta käsiteltiin paljon vähemmän. FM Anna Kankaanpään gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja "Genetic and environmental influences on biological ageing across different ages – Epigenetic clocks as markers of biological ageing" tarkastettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa 19. Yksilöiden väliset erot biologisessa vanhenemisessa näkyvät jo varhaisessa aikuisuudessa. Se ei kuitenkaan näytä heijastuvan valmentajien toimintaan nuorten terveyttä edistävän syömisen tukemiseksi. LitM Matti Hyvärisen gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja "Physical Activity, Menopausal Symptoms, and Cardiometabolic Health during the Menopausal Transition" tarkastettiin 28.3.2024 Jyväskylän yliopistossa. huhtikuuta 2024. Fyysisen aktiivisuuden hyödyt vaihdevuosioireiden hoidossa ovat sen sijaan hyvin yksilöllisiä. Iljukov käsitteli myös tutkimustietoa, joka antaa käsityksen tämän lähestymistavan tulevaisuuden potentiaalista ja luo sille evidenssipohjaa. TtM Laura Heikkilän väitöskirja "Terveyden edistäminen liikuntaseurassa: nuorten ruokailutottumukset, urheilun tavoitteellisuus ja kehonkuva" tarkastettiin Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 19. Tutkimus lisää tietämystä vaihdevuosien aikana sydänja verisuoniterveydessä tapahtuvista muutoksista sekä fyysisen aktiivisuuden vaikutuksista sydänja verisuoniterveyteen ja vaihdevuosioireisiin. Heistä esimerkiksi vain noin puolet söi kasviksia ja hedelmiä päivittäin. FM Tanja Helmisen kirjallisuuden alaan kuuluva väitöskirja "Pääja sivurooleissa sisu. Sisusta keskusteltiin ja kiisteltiin 1900-luvulla esimerkiksi lakkoilun, sisällissodan, myöhempien sotien, urheilun ja työn yhteydessä. Kankaanpää havaitsi, että biologista vanhenemista säätelevät läpi elämän perintöja yksilölliset ympäristötekijät. Väitöskirja on luettavissa Helsingin yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa http://hdl.handle.net/10138/574965 Urheilulla ollut merkittävä osuus sisukäsitteen kehityksessä FM Tanja Helminen selvitti sisua ja sisudiskurssia käsittelevässä väitöstutkimuksessaan, miten sisusta kehittyi suomalaisuuteen yhdistetty käsite ja mitkä ovat suomalaisuuden sisutyypit. Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-0097-8 Liikuntaseurojen terveyden edistämisessä parannettavaa TtM Laura Heikkilän mukaan suomalaiset nuorten liikuntaseurat suhtautuvat positiivisesti terveyden edistämiseen. Tulokset viittaavat siihen, että painonhallinta helpottaa vaihdevuosioireita. huhtikuuta 2024. Liikuntaseuratoimintaan osallistuvilla nuorilla oli Heikkilän mukaan useammin terveyttä edistäviä ruokailutottumuksia kuin nuorilla, jotka eivät osallistuneet toimintaan. Väitöskirja?on luettavissa JYXjulkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9953-7. huhtikuuta 2024. https://urn.fi/ URN:NBN:fi:oulu-202403202337 Painonhallinta helpottaa vaihdevuosioireita LitM Matti Hyvärinen selvitti väitöstutkimuksessaan fyysisen aktiivisuuden, vaihdevuosioireiden sekä sydänja verisuoniterveyttä kuvaavien veriarvojen ja kehonkoostumuksen välisiä yhteyksiä vaihdevuosien aikana. Liikuntaseuroissa toimivien nuortenkin ruokailutottumuksissa oli puutteita. Vielä 1900-luvun jälkipuolella sisua ylistettiin muun muassa urheilussa ja suomalaisten sisuun vedottiin niin yrityselämässä kuin hyvinvoinnin lisäämisessä. Sisu ja sisudiskurssi Suomen kirjallisuudessa ja suomalaisuutta koskevassa keskustelussa" tarkastettiin ItäSuomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa 26. Käsite suomalainen sisu syntyi viimeistään 1890-luvulla. Perimä saattaa kuitenkin olla selittävä tekijä yhteyden taustalla. Iljukovin mukaan dopingin arvioidun yleisyyden ja vahvistettujen positiivisten dopingtapauksien määrän välillä on ristiriita. 8 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 ajassa Väitösuutiset Suorituskyvyn profilointi parantaa antidopingtyön tehoa LL Sergei Iljukov tutki väitöskirjassaan suorituskyvyn profiloinnin periaatteita antidopingja muihin tarkoituksiin. Väitöskirja on luettavissa Oulun yliopiston sähköisessä arkistossa. Helmisen mukaan urheilun kultakauden miessankarit ja talvisodan sotilaat ovat yleisesti käytettyjä esimerkkejä suomalaisesta sisusta. Tutkittavat, jotka noudattivat nuoruudessa epäterveellisiä elintapoja ja joiden painoindeksi oli korkea, olivat keskimäärin biologiselta iältään vanhempia kuin terveellisiä elintapoja noudattavat. Arviolta 14–39 prosenttia huippu-urheilijoista käyttää dopingia, mutta vain 2 prosenttia dopingnäytteistä on positiivisia. LL Sergei Iljukovin väitöskirja "Athletes performance profiling – a new approach in the fight against doping" tarkastettiin 3.5.2024
Seuraavat viisi pilaria ovat monille lajiliitoille tuttuja asioita: kansallisen lahjakkuuksien tunnistamisja kehittämisjärjestelmä, kansallinen urheilijauran tukeminen ja uran jälkeinen tuki, harjoitteluolosuhteet, valmentaminen ja sen kehittäminen järjestelmässä sekä urheilijoiden pääsy kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin. Ensimmäiset kaksi pilaria ovat valtion suora rahoitus järjestelmälle ja valtion huippu-urheilupolitiikan organisointi ja rakenne, joista meilläkin on keskustelu paljon. RIIKKA JUNTUNEN, LitM puheenjohtaja Liikuntatieteellinen Seura toimitusjohtaja Urheiluopistosäätiö riikka.juntunen@urheiluopistosaatio.fi Menestys koostuu monista osatekijöistä. Itse asiassa Suomi on muiden pohjoismaiden kanssa yksi vähiten huippu-urheiluun voimavaroja suuntaavista maista. . Haluamme tietää kaiken suomalaisten urheilijoiden onnistumisista ja epäonnistumisista, haluamme tietää menestyksen takana olevista asioista ja erityisesti haluamme tietää sellaista, mitä emme ole ennen tienneet. Kotikisojen lisäksi maat panostavat eri syistä huippu-urheiluun. Ruodinnassa on huomattu, että olympialaiset lisäävät järjestäjämaan panostusta huippu-urheiluun merkittävästi. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 9 T änä kesänä Suomessa puhutaan taas huippu-urheilusta. Mitä enemmän meille kerrotaan, sitä enemmän ymmärrämme muustakin kuin lopputuloksesta. Se on yksi käytetyimmistä viitekehyksistä, kun halutaan ymmärtää, mitkä maat menestyvät ja miksi. Oletko tutustunut SPLISS-viitekehykseen (Sport Policy Factors Leading to International Sporting Success). Oman liikuntakulttuurimme ja siihen kuuluvien taustojen lisäksi SPLISS-viitekehyksestä löytyy yhdeksän pilaria, joilla voidaan selittää menestystä. Tulevan huippu-urheilun kesän kynnyksellä toivon, että urheilijoiden menestyksen lisäksi saamme kuulla entistä enemmän siitä, mistä menestys kumpuaa. polttopisteessä Vaikka raha on tärkeä tekijä, se ei ole ainoa menestyksen selittäjä. Vaikka raha on tärkeä tekijä, se ei ole ainoa menestyksen selittäjä. Hieman mutkia suoriksi vedellen uskon, että yksi syy suomalaisen huippu-urheilun menestyksen takana on tutkittu tieto ja sen hyödyntäminen valmentautumisessa. Olemme innovatiivisia ja osaamme viedä tutkitun tiedon käytäntöön. Viime vuosien osalta tutkitun tiedon kentällä tutuimmaksi lienee Suomessa tullut varusmiesten fyysisestä kunnosta ja painosta kertova käyrä, joka osoittaa kunnon rapistuvan ja painon nousevan. Näiden osalta on sanottava, että lajiliitot ovat erilaisia ja niiden toimintaan vaikuttaa myös oma kansainvälinen lajiliitto ja sen toiminta. Nykypäivän urheilun seuraajat ovat vaativia. Kolmannen pilarin muodostavat koko väestön liikkumisen määrä ja sen luoma perusta, joiden osalta tietopohja on olennaisen tärkeä päätöksenteon suuntaaja. Urheilutoimittajat kertovat menestyksen taustalla olevasta harjoittelusta ja nostavat esille valmentajia ja muita urheilijoiden taustavoimia. Jos aiemmin olimme tyytyväisiä siihen, että kuulimme tulokset, nyt halutaan lisää tietoa. Meillä ei investoida huippu-urheiluun samalla tavalla kuin monessa muussa maassa, sillä se on meillä vain yksi asia muiden joukossa. Enkä pistä pahakseni, vaikka esitellyksi tulisi myös tutkittua tietoa huippu-urheilusta. SPLISS-verkostossa on tarkasteltu maita 2000-luvun alusta alkaen ja huomattu useiden maiden panostavan huippu-urheiluun merkittävästi. Suomessa tehdään kansainvälisestikin vertailtuna merkittävää tutkimusta huippu-urheilun kentällä. Tulevat olympialaiset ja paralympialaiset nostavat huippu-urheilun otsikoihin. Meidän liikunnan ja urheilun mallimme toimii alhaalta ylös, seuratoiminnasta kohti tavoitteellista urheilua. Pohjoismaissa liikuntapoliittisen keskustelun ja päätöksenteon keskiössä ovat lapset ja nuoret. Yhdeksäs pilari koostuu huippu-urheilun tieteellisistä tutkimusohjelmista ja innovoinnista
1 L I I KU N TA & T I E D E 2 2 24 Suomalaisessa huippuurheilussa olisi päästävä Sami Itanin mielestä siniristilippujen heiluttelusta moniarvoisemman yhteisöllisyyden aikaan. Sami Itani: Huippu-urheilu tarvitsee uusia lähtöjä. Olympiakisoja Itani seuraa uteliaana penkki urheilijana
Urheilu puhuttelee yhä suurta osaa suomalaisista. Kuplan ulkopuolella siihen suhtaudutaan usein neutraalisti tai jopa kielteisesti. Hänestä seurat ovat yksi kauneimmista asioista suomalaisessa liikunnassa ja urheilussa. – Niin tämä vuosi kuin tuleva vuosikymmenen tuovat taatusti konfliktitilanteita, jossa vastakkain ovat liberaali länsi ja monet muut maat. Naisia kilpailee olympiakisoissa yhtä paljon kuin miehiä, kisoissa nähdään uusia trendikkäitä lajeja ja hakuprosessin liittyvää korruptiota on pyritty kitkemään. – En usko, että KOK tulee merkittävästi muuttumaan. Eri puolilla maailmaa asuneena Itani on päässyt näkemään, että suomalainen vapaaehtoiskulttuuri on kansainvälisesti poikkeus. Huippu-urheilu perustelu hukassa Suomalaisessa urheilukeskustelussa viitataan usein vuonna 2018 valmistuneeseen KIHUn tutkimukseen, jonka mukaan 70 prosenttia suomalaisista pitää urheilumenestystä tärkeänä. Itanin arvioi, että yksityisen yrityksen tapaan KOK:n johto kuuntelee ”osakkeenomistajien” enemmistöä, eikä äänekästä vähemmistöä, johon Suomikin kuuluu. Itanin mukaan huippu-urheilun tärkein tehtävä ei enää ole Suomen maineen vahvistaminen maailmalla, vaan ihmisten yhdistäminen aikana, jolloin yhteiskunnalliset jakolinjat jyrkkenevät. Itani näkee kuitenkin, että tämän suurempaan muutokseen rakenteellisesti suljettu ja läpinäkymätön järjestö ei kykene. Seuratoiminta tulee muuttumaan Itani pitää seuratoimintaa merkityksellisenä yhteisöllisyyden ja paikallisten toimijoiden näkökulmista. Kehitys voi myös kaventaa lajikirjoa. Maassa lähdetään herkästi osoittamaan mieltä. KOK on mukauttanut toimintatapojaan vastaamaan 2000-luvun vaatimuksia. Samaan suuntaan antaa viitteitä Jarmo Mäkisen ja Kaisu Monosen artikkeli seitsemän Euroopan maan kansalaisten käsityksistä huippu-urheilusta toisaalla tässä lehdessä. Tämä ei tarkoita sitä, että 70 prosenttia suomalaisista pitää huippu-urheilun julkista rahoitusta välttämättömänä, muistuttaa Itani. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 11 TEKSTI JA KUVAT: JOUKO KOKKONEN "Vanhoilla höyryillä mennään varmaan vielä muutamat olympiakisat." A alto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa työelämäprofessorina työskentelevällä Itanilla ei tällä hetkellä ole muodollisia siteitä urheilujärjestöihin. Toiminta saattaa keskittyä suurempiin seuroihin ja pienempiä kuolee. – Urheiluyhteisön sisäisessä kuplassa uskotaan urheilun olevan tärkeämpää isommalle osalle kansaa kuin se onkaan. Suomen Urheiluliittoa (SUL) tuen poistuminen kirpaisisi enemmän, mutta ei lopettaisi toimintaa. Valtion liikuntarahoitusta ja järjestökentän resursseja enemmän Itani huolettaa kuntien tilanne. Ei välttämättä, pohtii Itani. Vanhoilla höyryillä mennään varmaan vielä muutamat muutamat olympiakisat, jos ei mitään suurempaa skandaalia tule. Itani toteaa, että Palloliitto ja Jääkiekkoliitto tulisivat toimeen ilman valtiontukea. Suomen valtakunnan urheiluliittoon kuului 1990-luvun alussa 53 jäsenliittoa. Vielä vähemmän on halukkaita pyörittämään seuraa hallinnollisesti, mikä on kuitenkin koko toiminnan edellytys. Geopolitiikka vaikuttaa myös olympialiikkeeseen. En usko, että KOK pystyy sovittelemaan arvoristiriitoja, jolloin on olemassa jopa olympialiikkeen hajoamisriski. Tämä ei järjestön toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta ole välttämättä väärä valinta. Vuonna 2024 opetusja kulttuuriministeriö myönsi avustusta 73 lajiliitolle ja 25 liikunnan palvelujärjestölle. – Muutos vaatisi myös kollektiivisen periaatepäätöksen suomalaiselta urheiluyhteisöltä ja järjestökentällä. Sen sijaan monien pienten lajiliittojen toiminta kuihtuisi ilman julkista tukea. Viestiä olisi muutettava kansallismielisestä identiteetin rakentamisesta tai liiketaloudellisiin hyötyihin vetoamisesta pehmeämpiä arvoja korostavaan suuntaan. Itanin mielestä Suomessa olisi syytä keskustella, miten monipuolista lajitarjonnan pitäisi olla. Hänen oman sukupolvensa ja sitä nuoremmat aikuiset eivät enää lähde herkästi seuratoimintaan. – Kuinka monipuolista lajipakettia voidaan tarjota. Liikunnan olosuhteet luodaan edelleen pääosin kunnissa, joiden leikkaukset vaikuttavat kaikilla tasoilla huippu-urheilusta harrasteliikuntaan.. – Monesti puhutaan, että seuroissa ei ole riittävästi ohjaajia ja valmentajia. Kolmannen sektorin vapaaehtoistoiminta on edelleen elinvoimaista Suomessa, mutta Itanin mukaan tämä ei välttämättä jatku ikuisesti. Huippu-urheilua tarvitaan Itanin mukaan myös tulevaisuudessa. Urhean hallintoneuvostoon hän kuuluu Aalto-yliopiston edustajana. Itani sanoo olevansa positiivisesti yllättynyt siitä, etteivät Pariisin kisat ole herättäneet juurikaan vastustusta Ranskassa. Itani näkee KOK:n valinneen jo puolensa ja suuntautuvan Euroopan ja Pohjois-Amerikan sijaan muualle maailmaan, josta yleisö ja sitä kautta raha tulee yhä enemmän. Sen merkitys olisi kuitenkin arvioitava uudelleen. Itani arvelee, että urheiluväki saattaisi yllättyä, kuinka vähän urheilulla lopulta on kannatusta Suomessa. Itani kaipaakin parlamentaarista keskustelua siitä, miten laajaa urheilutoimijoiden kenttää Suomessa halutaan pitää yllä. Olympiakisojen alla protesteja ei ole näkynyt, minkä Itani arvioi kertovan hyvää kisoista. Meillä on 1980-lukulainen ajatus, että on tärkeätä ja itsearvoista tukea mahdollisimman montaa lajia. Mutta onko se enää käytännössä mahdollista. Itani arvioi seurakentän voivan muuttua radikaalisti tulevaisuudessa. Itani muistuttaa, että kulttuurisia keinoja taistella polarisaatiota vastaan on rajoitetusti. Olympiakisat ovat hänen mukaansa symbolina paljon urheilua suurempi tapahtuma – ja kasvava riski niin urheiluaatteelle kuin huippu-urheilulle
Johdonmukainen arvojohtaminen on kuitenkin Itanin mukaan vaikeaa, sillä suomalaisilla urheilujärjestöillä ei tähän perinteitä. Suomeen muuttaneiden tilanne on kuitenkin niin liikunnassa kuin laajemminkin ottaen toinen kuin Ranskassa, Saksassa, Hollannissa tai Ruotsissa. Sami Itani (s. Toiseksi hän kannustaa liikkumaan luonnossa mahdollisimman paljon. Järjestötoimijoiden lisäksi puoluepoliitikoilla oli halua vaikuttaa SUL:n toimintaan. Itani toivoo, että laji saisi jalansijaa Suomessa. Itse johtamisessa on Itanin mukaan kyse aina ihmisten johtamisesta. Itani vinkkaa suomalaisia kokeilemaan baseballia, jota hän pelaa ja seuraa innolla. – Jos katsotaan Ruotsia, niin siellä maahanmuuttajataustaisten liikunta ja urheilu on segregoitunut hyvin voimakkaasti. Ottavatko suomalaiset koppia baseballista. Maahanmuuttajat ovat toimineet 1990-luvulta lähtien omissa seuroissaan. Työyhteisöt ovat paljon monimuotoisempia arvojen, sosiaalisen taustan, sukupuolen, etnisyyden ja kulttuurin suhteen kuin 1990-luvulla. Suomessa tilanne on toinen. Monilla suomalaisilla on jo ohut luontosuhde ja Suomeen muuttaneille uuden kotimaan luonto on tuntematon. Sukupolven arvoja ovat muun muassa yksilöllisyys ja tasa-arvo. 1987). – Suomi voi väistämättä olla etnisesti aivan erilainen yhteiskunta 20 vuoden päästä – ottamatta kantaa, onko se hyvä, huono vai erittäin huono asia. Suomalaisuuden laajentuva kirjo Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus suomalaisista on kasvanut Suomessa kolmessa vuosikymmenessä alle prosentista liki kymmeneen prosenttiin. Itanin mukaan onkin hyvä, jos liikkumisseurana on eritaustainen ihminen, jonka kanssa voi jakaa kokemuksia. Aktiivisen liikkujan ei ensinnäkään kannata lopettaa harrastustaan kuin seinään vuosikausiksi. Baseball voisi Itanin mielestä täydentää lajitarjontaa pesäpallon rinnalla. Ei välttämättä tarvitse potkia palloa aamusta iltaan tehdäkseen jotain järkevää tässä maassa, sanoo Itani. 12 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 Vanha johtamiskulttuuri tiensä päässä SUL:n puheenjohtajana vuosina 2019–2022 toiminut Itani sanoo yllättyneensä järjestöstä kiinnostuneiden ulkoisten sidosryhmien määrästä. • Työelämäprofessori Aalto-yliopisto, kauppakorkeakoulun johtamisen laitos 2021– • Adecco Finland -konserni, toimitusjohtaja 2020–2021 • Adecco Finland -konserni, varatoimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja 2016–2020 • Kauppatieteiden tohtori 2016, Aalto-yliopisto • Kauppatieteiden maisteri, 2011, Jyväskylän yliopisto • Suomen Urheiluliiton johtokunnan jäsen 2018 • Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja 2019–2022 • Kymmenottelija, ennätys 7731 pistettä; SM-kultaa 2011 ja 2012 • Väitöskirja: A Critical Theory approach to human resource management – Mapping out the ideological evolution of HRM in the era of multinational corporations. Järjestössä korostuu strategisesti tehtävä normatiivinen johtaminen, jossa pyritään saamaan ihmisiä mukaan ja sitoutumaan toimintaan yhteisten toimintatapojen ja arvojen avulla. – Sinänsä se, että meillä ei ole paljon maahanmuuttajataustaisia huippu-urheilijoita kertoo hyvää maahanmuuttajien integraatiosta. Lajien sisällä voi olla eri tasoilla uudistumisvalmiutta, mutta jarruna saattaa olla liiton johto. Yhdysvaltojen suurkaupunkien stadionit ovat eräänlaisia Amerikan historiasta kertovia maalaiskeitaita. Maahanmuuttajien määrä kasvaa Suomessa tulevaisuudessa mitä todennäköisimmin huomattavasti. Järjestöillä olisikin oltava kykyä ja uskallusta määrittää arvojaan uudelleen, jotta vuosina 1997–2012 syntyneistä koostuvaan Z-sukupolveen kuuluvat kiinnostuivat niiden toiminnasta. Itanin mukaan on mahdollista, että liiton sijaan suunnannäyttäjäksi voi nousta jokin muu toimija. – Jos miettii pesäpallon tulevaisuutta ja pesäpallopaikkakuntien demografisia haasteita, niin toimintaa voisi laajentaa baseballiin ja sitä kautta kaupunkeihin ja maahanmuuttajaväestön pariin. Itanin mielestäni on tärkeää, että urheilu tarjoaa lapsille ja nuorille väylän tulla osaksi yhteiskuntaa. Sami Itani antaa kolme liikuntavinkkiä. Urheilu on tarjonnut heille väylän sosiaaliseen nousuun. – Toki tämä näkyy työpaikoillakin. Lajissa viehättävät häntä pelin ristiriitaiset osatekijät. Niin siitä tulee sekä yleisön että median silmissä kiinnostavampi ja oikeutetumpi taho kommentoimaan koko lajia kuin lajiliitto. En voi välttyä ajattelemasta, että tämä liittyy laajempaan segregaatioon ruotsalaisessa yhteiskunnassa. Työvoimantarve on suuri ja paineita lisää myös ilmastonmuutos, joka yhdessä väestönkasvun kanssa heikentää elinoloja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Perinteillä on baseballissa tärkeä asema, mikä näkyy lajilegendojen kunnioituksessa ja myös peliareenoissa. Itani näkee, ettei järjestöjen nauttima oikeutus toimia säily ilman merkittäviä muutoksia. Monissa maissa maahanmuuttajien suhteellinen osuus huippu-urheilijoista on paljon suurempi kuin kantaväestöön kuuluvien. Vielä enemmän muutosta jarruttavat kansainväliset lajiliitot, joiden toimintakulttuuri periytyy 1900-luvulta. . – Jokin yksittäinen toimija, oli se sitten osakeyhtiö, yhdistys tai seura pystyy tavoittamaan uusia yleisöjä ja kasvattamaan toimintaa paremmin kuin vakiintunut liitto. Käytettävissä olevat keinot ovat järjestössä kuitenkin erilaisia kuin yrityksessä. Peli on joukkuelaji, jonka ytimessä on syöttäjän ja lyöjän välinen kaksinkamppailu
Erilaisia työryhmiä ja selvityshenkilöitä on vilissyt niin että laskuissa sekoaa. Erilaiset muutosprosessit ovat polkeneet paikoillaan, niiden uskottavuus on ollut heikkoa ja käytännön vaikutukset sittenkin varsin vähäisiä. Jokin on koko ajan hiertänyt. Kaikki tämä sekavuus on tuottanut mielikuvaa, jossa suomalainen huippu-urheilu näyttäytyy lähinnä kriisipesäkkeenä. sityiskohtien toteuttamisesta huolimatta, kokonaisuuden tasoilla etäiseksi. Vuosisadan ympyrän sulkeutuessa asetelma huutaa tarvetta määritellä huippu-urheilun sisällöt, olemus, identiteetti, ihmiskäsitys ja merkitys uusiksi 2000-luvun lähtökohdista.. Paperia ja kalvoja on kertynyt, kommenttia on riittänyt. Harrastajamäärät sukeltavat, menestys takkuaa. Näinkö se tosiaankin on. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 13 JARI KUPILA Suomen Jamar Wilson sekä Serbian Nemanja Bjelica ja Miroslav Raduljica koripallon EM-kisojen neljännesvälieräottelussa Serbia–Suomi Ranskan Lillessä 13. Olosuhteet ovat kilpailijamaihin nähden surkeat, rahoitus on kriisissä, yhteiskunta ei ymmärrä. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva S uomalainen huippu-urheilu on kipuillut muutostarpeissaan koko 2000-luvun. Yhteys huippu-urheilun tuottamisen arkeen on jäänyt, muutamien sinänsä hyvien ykTakaisin Pariisiin – minne seuraavaksi. Suomalaiselle huippu-urheilulle konkretisoitui tradition merkitys vuoden 1924 Pariisin olympialaisissa. Kaikki satunnainen hyvä johtuu lähinnä yksittäisten lajien ja yksittäisten yksilöiden omista innovaatioista, ei mistään systemaattisesta huippu-urheilun tuottamisen ideasta. Silti valmista ei ole oikein saatu. syyskuuta 2015
Suomessa erittäin hyvä harjoitusolosuhteiden verkosto. Halutaan huipulle, halutaan laadukkaammaksi. Siitä huolimatta moni asia on kuitenkin varsin hyvin. On harrastajia, on valmentajia, on tutkimustietoa. Hyvä puoli on kuitenkin se, että palat ovat olemassa – nyt pitäisi opetella yhdistämään ne toisiinsa. Ei siksi, että sitä vaivaisi jokin vaikea psyykkinen sairaus. Eksyneen ongelma Suomalainen huippu-urheilu on juuri tuossa tilassa. Ei suomalainen urheilu diagnoosia ole vailla, mutta sitä se kaipaa, että joku auttaisi sitä rauhoittumaan ja huomaamaan oma todellisuutensa nykyistä selkeämmin. On suorituspaikkoja, on valmentajakoulutusta, on koko ajan kehittyvä yhteistyö kouluja opiskelumaailman kanssa. Haaste on kyvyssämme käyttää edellytyksiämme riittävällä tehokkuudella. Vaikka suomalaisen urheilun yksityiskohtia tuijottaessa voi helposti eksyä monien arkiongelmien ahdistavaan viidakkoon, kokonaiskuva ei silti aivan niin huono ole kuin huippu-urheilua käsittelevästä kommentoinnista voisi päätellä. Suomalainen huippu-urheilu onkin nyt tilassa, jossa se olisi syytä pysäyttää hetkeksi. Suurin osa maailman urheilumaista vaihtaisi mielellään ongelmansa suomalaisten kanssa. Suomalainen ongelma ei siksi ole huippu-urheilun konkreettisissa toimintaedellytyksissä. Yhteiskunta tukee urheilemisen edellytyksiä monin tavoin. Menetettyjä sekunteja kun ei takaisin saa. Palat ovat pöydällä sikin sokin sekaisin. Emme saa tästä systeemistä ulos sellaisia tehoja, kuin siitä voisi saada. Se on selvää, että suomalainen huippu-urheilu on kohdannut monenlaisia muutospaineita, mikä on vaikeuttanut menestyksen ja kestävän huippu-urheilukulttuurin tuottamista. Ei se, miksi sitä toimintaa oikeastaan pyöritellään ja mitä sillä tavoitellaan. Samalla on unohtunut perusasia. Ja niin homma on mennyt sekavaksi ryntäilyksi sinne tänne. On ajauduttu tilaan, jossa toimintojen pyörittäminen ja käynnissäpitäminen ovat muuttuneet kaiken toiminnan keskeiseksi sisällöksi. Aika on yksinkertaisesti ajanut ohi 1900-luvun tuottamista tavoista hahmottaa huippu-urheilun sisältöjä, rakenteita, identiteettiä, ihmiskäsitystä, yhteiskunnallista merkitystä ja olemassaolon perusteita. Kaikkea huippu-urheilun muutospuhetta on leimannut, kaikista vilpittömistä tavoitteita huolimatta, tietty epämääräisyys, pinnallisuus ja turhaan mahtipontisuuteen kohoillut mitäänsanomattomuus. On aika jättää 1900-luku museoon. Suomessa on myös poikkeuksellisen laaja seuraverkosto, on paljon sitoutunutta taustaväkeä. Ja mikä olennaisinta, emme osaa muodostaa huippu-urheilun tuottamisesta sellaista kulttuuripiiriä, joka kaikilla tasoillaan toimisi kulttuuripiirinä kuten huippu-urheilua tuottamaan kasvaneen systeemin tulisi toimia. Reittejä sinne on olemassa. On ollut liian kiire edetä organisoimaan, päästä kiinni käytäntöön. Ennen kuin rynnätään suin päin mihinkään uuteen kehitysprojektiin tai mahtipontiseen muutospuheeseen, tarvitaan aikalisä. Moni vaihtaisi ongelmansa Suomen kanssa Katsotaanpa tätäkin asiaa välillä hieman kauempaa ja kokonaisuuden kautta. Erilaisia huippu-urheilun arkisia tukipalveluita on kattavasti saatavilla. Huipulle on mahdollista yhä mennä. Ja niin kuta kuinkin kaikki muutospuhe on jäänyt kellumaan ilmaan, epämääräiseksi ja arkikäytännöille vieraaksi. Lisäksi pitäisi astetta selkeämmin selvittää mitä urheilutoiminnan eri tasoilla oikeasti halutaan tehdä, mihin suuntaan todella halutaan kulkea. Olisi syytä puhaltaa pilliin. Kun eksymme, kyse ei pohjimmiltaan ole siitä, ettemme löydä tietä eteenpäin, vaan siitä ettemme tiedä missä olemme. Kyse on koko toimintakulttuurin syvällisestä tarpeesta kysyä itseltään peruskysymyksiä – ja määritellä sitä kautta itsensä uusiksi 2000-luvun lähtökohdista. Reittejä ei kuitenkaan löydy eikä eteenpäin päästä ennen kuin huippu-urheilun yhteisöissä ymmärretään paremmin urheilemisen lähtökohtia, sitä todellisuutta, jonka osa huippu-urheilu ajassamme on. 14 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 Huippu-urheilun muutospuhetta on leimannut epämääräisyys, pinnallisuus ja turha mahtipontisuus. Tämä peruspohdinta on unohtunut kaikessa 2000-luvun muutostyössä. Kun suunnistaja pummaa, ei hän paikkaa menettämiään sekunteja sillä, että ottaa saman tien hirmuisen spurtin ensimmäistä kohdalle sattuvaa polkua pitkin. Niin tahtoo tapahtua silloin, kun yhteisö kiirehtii johtopäätöksiin ja lopputuloksiin ennen kuin muistettu kysyä ja vastata keskeisiin mitä, miten, miksi, missä ja kenen kanssa kysymyksiin. Ongelmana on se, että reitti huipulle ei löydy. Terapian paikka Ongelma on siis palapelinrakentajan ongelma. Rahaakin meiltä löytyy kaikesta kriisipuheesta huolimatta mukavasti ja urheilun mediaja yleisökiinnostus on ME-luokkaa. Ja kun ei löydy, on päädytty poukkoilemaan eksyneen suunnistajan logiikalla milloin minnekin, yhä syvemmälle eksyen, voimat hiljalleen ehtyen. Huippu-urheilun ongelma ei ole se, ettei tiedettäisi mihin halutaan edetä. Tiivistäen: suomalaisella huippu-urheilulla on käytössään kaikki ne elementit, joista huipputuloksia tuottava ja kokonaisuutena laadukkaasti arjessaan toimiva huippu-urheilukulttuuri voidaan rakentaa myös 2000-luvun todellisuudessa. Tätä uutta vuosisataa on kulunut jo neljännesvuosisata. Lisäksi korkea koulutustaso takaa hyvät perusvalmiudet tehdä yhteistyötä kansainvälisen osaajaverkoston kanssa. Kun haaste on tämä, se on tietysti johtamisen haaste, mutta sellaisenakin paljon syvällisempi kuin pelkkä puuttuvien johtajuustekojen haaste. Jos suomalainen huippu-urheilu olisi ihminen, se pitäisi ohjata terapiaan. Viisaampaa on rauhoittua het
Toki erilaiset mitalitilastot ovat hyviä mittareita, mutta menestystä voi mitata toisinkin. Tuotettiin toisaalta sotakuntoisia kansalaisia, mutta myös maailmalla näkyviä urotekoja, joilla vahvistettiin vasta itsenäistyneen kansan maabrändiä. Suomalaisessa urheilujohtamisessa 1920-luvun tradition syvin jälki on ollut se, että urheilu on hahmotettu yhtenäiseksi ihmismassaksi, tai oikeastaan koneistoksi. Maailma on muuttunut, Suomi on muuttunut – mutta miten suomalaisen huippu-urheilun ymmärrys omasta olemuksestaan, sisällöistään, identiteetistään, ihmiskäsityksestään ja roolistaan osana ympäröivää yhteiskunnallista todellisuutta on muuttunut. Siihen ajanhenkeen sopi myös ajatus yhtenäisenä marssivan kansanliikkeen ideasta. Hieman jos kärjistää, suomalaisen urheilun oma identiteetti ja siihen liittyvä yhteiskunnallinen perustelu määrittyivät suunnilleen vuoden 1924 olympialaisissa ja siihen liittyvässä yhteiskunnallisessa todellisuudessa – eikä tuota määrittelyä ole oikein missään vaiheessa yritettykään haastaa tai päivittää. Suomalaisuus on ylipäänsä tilassa, jossa kansakunnan hyvinvoinnin ja siksi olemassaolon suurimmat haasteet ovat yksilöiden sisällä, lähinnä oman identiteetin ja oman elämän merkityksellisyyden hahmottamisen ongelmia. Jääkiekon SM-liigan kehitys aidoksi elinkeinoympäristöksi on myös huippu-urheilusaavutus, samoin ovat pesäpallon kaltaiset kansallisesti tai paikallisesti merkittävät urheilun ympärille rakentuneet ekosysteemit. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 1 5 ki ja miettiä seuraavien askeleiden suunta niin, että uusia pummeja ei tule. Kun huippu-urheilua on tehty jo vuosisata, on sukupolvien mukana kasvanut tiettyä hiljaista perinnettä, joka ohjaa näkemään urheilun oman olemuksen ja samalla sen roolin osana muuta yhteiskuntaa jumiutuneella tavalla. Vuosisata myöhemmin suomalaisuus ei kuitenkaan enää tarvitse urheilultaan maabrändäystä. Miten sitä tulisi aikamme suomalaisuudessa tuottaa ja toteuttaa. Ja millä tasolla huippu-urheilu toimii. Kaikesta kriisipuheesta huolimatta, suomalainen huippu-urheilu on edelleen myös menestyvää. Pariisin olympialaisten lähestyessä voi miettiä vaikka sitä, olisiko suomalaisuus kehittynyt viimeisen vuosisadan aikana niin, että voisimme jo höllentää puristusotettamme olympialiikkeestä. Iso kysymys on myös se, minkälaisiin kansainvälisiin järjestelmiin suomalaista urheilua halutaan jatkossa osaksi. Juuri nyt huippu-urheilukeskustelu painottuu perinteisten menestyslajien ongelmiin ja väheksyy monessa uudessa lajissa tapahtunutta kehitystä. Kun pohdimme mitä huippu-urheilu 2000-luvun todellisuudessa on, kannattaa käyttää myös apukysymyksiä. Mitä huippu-urheilu oikeastaan suomalaisille on. Menestymättömyys on sittenkin lähinnä suomalaisille niin rakkaiden perinteisten olympialajien ongelma, ei koko huippu-urheilukulttuurin ongelma. Minkälaisella ihmiskäsityksellä ja organisaatiomallilla ajassamme kannatta järjestäytyä. Ja samalla kun pohditaan sitä toimintaympäristöä, tulisi tarkastella myös omaa sisäistä oloja tahtotilaa, niin valtakunnallisen kuin paikallisenkin urheilun tasoilla. Urheilun kulttuuri on pirstaleinen ja moniarvoinen, kuten aikamme kulttuurit muutenkin. Puhe urheilusta Suomen suurimpana kansanliikkeenä on osa tätä samaa harhaa. Tämä lähestymistapa olisi tarpeen niin liikuntaharrastusten lisäämiseksi kuin myös huippu-urheilun edellytysten kasvattamiseksi. Voisimmeko siis vapautua olympiamitalitaulukkojen tuijottelun pakkomielteestä ja hahmottaa ne kentät, joissa huippu-urheilumme tila määritellään, aivan uudella tavalla. Tämän haasteen kanssa urheilu voisi olla isokin apu, kunhan se vain osaisi tehdä omasta pirstaloituvasta perusluonteestaan vahvuuden, ei ongelman – ja antaa yhä enemmän tilaa paikallisesti, toiminnallisesti ja arvopohjaltaan moniarvoisemmalle urheilutoiminnalle. Kuten sitä, mihin huippu-urheilua aikamme suomalaisuudessa oikeastaan tarvitaan. Nyt kun suomalainen huippu-urheilu palaa muinaisten suurtekojensa näyttämölle, asetelma kuitenkin suorastaan huutaa tarvetta herätä todellisuuteen. Siksi sitä pitäisi osata myös johtaa siten, siis moniarvoisuutta ruokkien ja rohkaisten, ei yhteen systeemimalliin pakottaen. 1920-luvun todellisuudessa oli luonnollista, että urheilusta tuli eräänlainen maanpuolustuksen tukijoukko. Mitä on huippu-urheilu. Ei kovin monesta maasta tule bundesliigamestarin kapteenia, F1-kuljettajia, Davis Cup -finalisteja, NBAja NHL-tähtiä. Tästä tullaankin yhteen tärkeään peruskysymykseen, joka olisi hyvä kohdata. Suomessa on kyllä paljon liikkuvaa kansaa, mutta eivät he minkään yhtenäisen komennon johtamana ja yhteisiä tavoitteita kohti ponnistellen liiku. Suomalaisen urheilujohtamisen tärkein työ ei siksi juuri nyt ole mikään näyttävä johtajuusteko, jossa taas kerran julistetaan ulospäin sitä, kuinka viiden tai kymmenen vuoden päästä ollaan huipulla. Sillä eihän urheilu mikään kansanliike ole. Yhä edelleen huippu-urheilua, ja ylipäänsä liikuntakulttuuria, hahmotetaan Suomessa näin. Ei sellaistakaan kokonaisuutta kovin monesta maasta löydy. Lisäksi suomalaisuudessa huippu-urheilukäsityksessä korostuu kansainvälisen menestyksen rooli kaiken mittarina. ?. Ikään kuin se olisi yksi ja yhtenäinen koneisto, joka koostuu yhtenäisin tavoittein, lähtökohdin ja merkityksin toimivasta biomateriasta. Kansainvälisten huippupilkahdusten ohella ei ole vähäistä sekään, miten vahvaa ja seurattua kansallinen huippu-urheilu Suomessa kuitenkin on. Olennaisempaa on saada urheilukulttuurissa, kaikilla sen tasoilla, oma sisäinen keskustelu siitä, minkä todellisuuskuvan osa huippu-urheilu tänä päivänä oikeastaan on – ja mitä sen todellisuuden vallitessa olisi hyvä oivaltaa. Mitä lajeja siihen kuuluu. Maabrändäyksestä itsensä toteuttamiseen Suomalaisen urheilun vahvuus on vahvassa traditiossa ja tietyssä perinnetietoisuudessa, mutta sama asia on kääntynyt myös heikkoudeksi. Se on nähty sotajoukon kaltaisena yhtenäisenä organismina, joka marssii keskusjärjestöjensä johtajiensa perässä kohti uusia urotekoja
16 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 Kaksoset Veera ja Oona Kauppi salibandyn MM-kisojen välierässä Singaporessa 9.12.2023. Kuva: Salibandyliitto ELINA SILLANPÄÄ, LitT apulaisprofessori, akatemiatutkija liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Keski-Suomen hyvinvointialue elina.sillanpaa@jyu.fi SARI AALTONEN, TtT vanhempi tutkija, dosentti Suomen molekyylilääketieteen instituutti Helsingin yliopisto sari.s.aaltonen@helsinki.fi URHO M. KUJALA, LT professori emeritus, liikuntalääketieteen erikoislääkäri urho.m.kujala@fimnet.fi JAAKKO KAPRIO, LKT tutkimusjohtaja, Suomen molekyylilääketieteen instituutti Helsingin yliopisto jaakko.kaprio@helsinki.fi Kaksostutkimus syventää tietoa liikunnan vaikutuksista terveyteen
Se tapahtuu vertailemalla geneettisesti identtisten ja epäidenttisten kaksosparien samankaltaisuutta (Käyttäytymisgenetiikka, 2014). Fyysisen aktiivisuuden kyselyt ovat olleet osa kaksoskohorttien aineiston keruuta alusta lähtien. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 17 K ansainvälisesti suomalainen kaksoskohortti on tunnettu erityisesti kattavista elämäntapa kyselyistä. Näin molempien kaksosten piirteet ja käyttäytyminen ovat yksilöllisiä ja uniikkeja. Suomalainen kaksoskohortti täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Kaksostutkimuksin voidaan tarkentaa periytymistapaa. Kaksostutkimus kertoo sekä perimästä että ympäristöstä. Perheenjäsenet muistuttavat toisiaan liikuntakäyttäytymisen ja fyysisen suorituskyvyn suhteen enemmän kuin kaksi satunnaista suomalaista. Sen jälkeen olemme olleet heihin yhteydessä nuorina aikuisina ja varhaiskeskiässä. Lisätietoa kaksosuudesta löytyy tuoreesta suomalaisesta teoksesta (Kiehtova kaksosuus, 2020).. Tämä piirteiden ja käyttäytymisen periytyminen voi olla joko biologista tai sosiaalista eli yhteisen perheympäristön ja kasvatuksen aiheuttamaa. Se ei kuitenkaan aukottomasti todista genetiikan johtavan samankaltaisuuteen, vaan siihen tarvitaan muita tutkimusasetelmia ja -menetelmiä. Näiden kolmen kohortin perusteella on muodostunut kansainvälisestikin mittava tutkimusresurssi kattaen mittauksia ja tietoja melkein viidenkymmenen vuoden ajalta. Kaksoset ja liikunnan tutkimus Identtisillä kaksospareilla on sama DNA:n emäsparisekvenssi likimain läpi elämän. Alkukyselyt ja haastattelut tapahtuivat kaksosten ollessa 11–12-vuotiaita ja seurantatutkimukset 14-, 17-, 22ja 37-vuotiaina. Identtisillä kaksosilla on sama genominen sekvenssi (ja luonnollisesti sama sukupuoli). Näistä ensimmäinen on Nuorten Kaksosten Terveystutkimus (FinnTwin16), jossa kutsuimme mukaan vuosina 1975–1979 syntyneitä kaksosia sekä heidän sisaruksiaan ja vanhempiaan. Kaikissa aineistoissa on tehty kyselyihin ja haastatteluihin perustuvia toistomittauksia sekä otoksiin kohdistuvia syventäviä tutkimuksia. Heidänkin kasvunsa ja kehityksensä riippuu myös ulkoisista olosuhteista, jotka voivat olla erilaiset. Identtisten kaksosten suurempi samankaltaisuus suhteessa epäidenttisiin kaksosiin viittaa siihen, että geeneillä on merkitystä tutkittavan piirteen synnyssä. Kaksostutkimusta on tehty yli sadan vuoden ajan, siitä lähtien kun ymmärrettiin, että on geneettisesti kahdenlaisia kaksospareja. Biologisen ja sosiaalisen periytymisen erottaminen toisistaan ihmisillä on mahdotonta, jos tutkitaan vain ydinperheitä (vanhempia ja lapsia). 2019). Väestötietojärjestelmästä tunnistettiin samana päivänä syntyneet, samaa sukupuolta olevat ja saman syntymäsukunimen ja -kunnan omaavat henkilöt. Nämä yli 16 000 kaksosparia, jotka olivat syntyneet ennen vuotta 1958, ovat osallistuneet toistuviin kyselyihin sekä moniin syventäviin tutkimuksiin. Olemme tämän perusteella tutkineet pareja, jotka eroavat keskenään mm. Kaksostutkimukset ovat syventäneet ymmärrystä fyysisen aktiivisuuden ja terveyden välisistä kausaaliyhteyksistä ja perimän merkityksestä fyysisessä aktiivisuudessa ja liikunnan harrastamisessa. Viime vuosien molekyyligenetiikan tutkimukset, joissa mitataan vain osa perimästä, ovat antaneet selvästi kaksostutkimusta pienempiä arvioita perimän merkityksestä. Viimeisin kysely toteutettiin vuonna 2022. Näin ollen erot heidän välillään johtuvat muusta kuin geeneistä eli ympäristöstä hyvin laajasti käsitettynä. Toinen kaksostutkimuksen tarjoama mahdollisuus on tarkastella liikunnan geneettistä taustaa. Kaikkien kaksosten terveydentilaa seurataan edelleen rekistereiden avulla (Kaprio ym. Epäidenttiset eli ditsygoottiset kaksosparit kehittyvät kahden munasolun samanaikaisesta hedelmöityksestä. Tutkittavina suuri joukko suomalaisia Helsingin yliopiston Kansanterveystieteen laitoksen laaja Kaksoskohorttitutkimus alkoi vuonna 1974. Kaksi uudempaa kaksosten seurantatutkimusta aloitettiin 1990-luvulla mittavan Yhdysvaltain terveysviraston myöntämän rahoituksen turvin. Suurimmat kyselytutkimukset tehtiin vuosina 1975, 1981, 1990 ja 2011. liikunnan suhteen selvittääksemme ovatko liikuntaan liittyvät terveyserot perimästä riippumattomia. Mitä kattavammin genomia mitataan, sen lähemmäksi molekyyligeneettisten tutkimusten ja kaksostutkimusten arviot perimän selitysosuuksista ovat tulleet toisiaan. Ensimmäinen kysely tehtiin, kun kaksoset täyttivät 16 vuotta ja seurantakyselyt toteutettiin 17 ja 18 vuoden iässä. Toinen aineisto on Kaksosten Kehitys ja Terveys-tutkimus (FinnTwin12), johon kutsuttiin mukaan vuosina 1983–1987 syntyneitä kaksosia ja heidän vanhempiaan. Epäidenttiset kaksoset ovat geneettisesti täyssisaruksia ja voivat olla samaa tai eri sukupuolta. Identtiset eli monotsygoottiset parit syntyvät, kun alkio jakautuu hyvin varhain. Vuonna 1974 aloitettu vanhimman kaksoskohortin seuranta on täydentynyt kahdella uudella syntymäkohorttiseurannalla
Varhaiskeski-ikäisillä kaksossisaruksilla samansuuntainen motivaatioero koski myös ulkonäköä, liikunnasta nauttimista, sosiaalista kanssakäymistä ja kilpailua (Aaltonen ym. Identtisillä diabetekselle alttiilla kaksospareilla puolen tunnin reipas kävelylenkki joka toinen päivä näyttäisi alentavan jo merkittävästi diabeteksen ilmaantumista. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 Terveys ja vapaa-ajan liikunta identtisillä kaksospareilla Tutkittaessa liikunnan vaikutuksia identtisillä kaksospareilla, haasteena on löytää kaksospareja, joiden liikuntaharrastus on pitkään eronnut toisistaan. Vanhemman kaksoskohortin pitkäaikaisseurannoissa näemme yksilöitä analysoitaessa vahvan yhteyden runsaan vapaa-ajan liikunnan ja alentuneen kuolemanriskin välillä, mutta emme ole onnistuneet vahvistamaan tätä löydöstä liikunnanharrastuksen suhteen toisistaan eroavia identtisiä kaksospareja tutkittaessa (Kujala ym. 2022). Matalampi ApoB:ApoA1 –suhde Isommat HDL partikkelien läpimitat Alentunut tyyppi 2 diabeteksen riski Suurempi harmaan aineen pitoisuus motoriikkaa ohjaavilla aivoalueilla Suurempi aortan, lanneja reisivaltimoiden läpimitta Paksumpi sääriluun kuorikerros etu-taka-suunnassa Korkeampi luuntiheys sääriluun alaosassa Identtisistä kaksospareista pitkään enemmän kestävyystyyppistä vapaa-ajan liikuntaa harrastaneen sisaruksen saamat hyödyt. Kuva muokattu lähteestä Kujala ym. 2022). Liikuntaerot koostuivat pääosin kestävyystyyppisestä liikunnasta ja se tuotti useita positiivisia paikallisia rakenteellisia vaikutuksia esimerkiksi kehon rasvavarastoihin, verisuoniin, luustoon ja aivoihin. Siksi olemme alkaneet tutkia myös mm. Parempi kestävyyskunto ja alhaisempi syketaso levossa ja submaksimaalisilla kuormitustasoilla Vähemmän rasvaa maksassa Vähemmän viskeraalista rasvaa ja pienempi vyötärönympärys Voimakkaampi energia-aineenvaihduntaan liittyvien geeniryhmien ilmentyminen reisilihaksessa . Kaikki saamamme tulokset ovat sopusoinnussa aiempien hyvälaatuisten satunnaistettujen kontrolloitujen liikuntainterventiotutkimusten kanssa (Kujala 2021). Olemme tutkineet liikuntamotivaatiota myös laajassa iäkkäiden kaksosten MOBILETWIN-tutkimushankkeessa (Aaltonen ym. Laajempia kaksosaineistoja hyödyntävissä analyyseissä olemme todenneet, että liikunta alentaa erityisesti ei-insuliinista riippuvan (tyyppi 2) diabeteksen ilmaantumisriskiä. 2020). liikuntaharrastuksen ja vähäisemmän sairastavuuden taustalla olevia mahdollisia yhteisiä perintötekijöitä. 2014). 2013; Kujala ym. Liikuntamotivaatio selittyy vain osin perimällä Olemme myös osoittaneet TWINACTIVEja FITFATTWIN-tutkimushankkeissa, että liikuntaan motivoivat tekijät eroavat merkitsevästi kaksossisaruksilla, joiden vapaa-ajan liikuntatasot ovat eronneet pitkään toisistaan. Paljon liikuntaa harrastavat kaksossisarukset kokivat omien taitojen, fyysisen kunnon ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpidon ja kehittämisen merkitsevästi tärkeämmiksi motiiveiksi liikkua kuin heidän vähän liikkuvat kaksossisaruksensa (Aaltonen ym. Selkeästi ne elimistön osat ja mekanismit, joihin liikuntaharjoittelu oli kohdistunut, olivat kehittyneet terveydelle suotuisaan suuntaan enemmän liikuntaa harrastaneella sisaruksella. Lapsuudessa ja nuoruudessa identtiset kaksoset yleensä harrastavat liikuntaa samalla tavalla. Aiemmat satunnaistetut kontrolloidut interventiot yhdessä kaksostutkimustemme kanssa viittaavat siihen, että liikunnanharrastuksen yhteydestä sairauksien ilmaantumiseen ja kuolleisuuteen on syy-seuraus-mielessä tehty liian optimistisia tulkintoja (Kujala 2011 ja 2018). Varhaislapsuuden liikunnan vaikutuksia emme tässä asetelmassa ole pystyneet tutkimaan. 2022. 2012, Aaltonen ym. Myös lihasten ja rasvakudoksen aineenvaihdunnassa ja fyysisessä kestävyyskunnossa nähtiin odotettuja positiivisia vaikutuksia, jotka olivat yhteydessä myös verenkierrossa nähtyihin riskitekijöihin (Kujala ym. 1988 ja 2002; Karvinen ym. Fyysinen kunto, terveys, psyykkiKuvio 1. Kuvassa 1 on kerrottu parittaisessa vertailussa tilastollisesti merkitseviä runsaan liikunnan aiheuttamia terveyden kannalta positiivisia vaikutuksia. TWINACTIVEja FITFATTWIN-tutkimushankkeissa onnistuimme löytämään yhteensä 17 identtistä kaksosparia, joiden vapaa-ajan liikunta oli aikuisiässä eronnut kaksossisarusten välillä pitkään perustuen toistettuihin kyselyihin ja haastatteluihin (Kujala ym. Pitkäkestoisen vapaa-ajan liikunnan vaikutuksia liikunnan suhteen toisistaan eroavien identtisten kaksosten terveyteen liittyvissä tekijöissä. 2014). Näille pareille toteutimme laajat kliiniset tutkimukset. 2015)
2023). 2023). Molekyylitaso syventää ymmärrystä liikunnan ja terveen vanhenemisen yhteyksistä Ihmisen perimän kartoitus tutkimustarkoituksiin on nykyisin nopeaa ja edullista. 2011, Aaltonen ym. 2020). Ainut motiivi, joka oli korkeimpien havaitsemiemme perimän selitysosuuksien joukossa sekä varhaiskeski-ikäisillä että iäkkäillä tutkittavilla oli liikunnasta nauttiminen. Muiden terveyteen liittyvien elintapojen klusteroituminen vapaaja työajan liikunnan kanssa tekee liikunnan ja biologisen vanhenemisen itsenäisten yhteyksien tutkimisesta vaikeaa. Paljon ja vähän liikuntaa harrastavien erot motivaatiokäyttäytymisessä ovat siis hyvin samanlaisia sekä nuorilla että vanhoilla ihmisillä. Suomalaisen kaksoskohortin jäsenistä 15 000 on antanut DNA-näytteen. Biologisen vanhenemisen mittaaminen on kaksoskohorttitutkimuksissa perustunut DNA-metylaatiotasojen analysointiin ja koneoppimismenetelmillä kehitettyihin laskenta-algoritmeihin, jotka tuottavat arvion yksilön biologisesta iästä. Lihasvoiman vaihteluun liittyvät geenivariantit selittävät nykymenetelmillä mitattuna noin puolet kaksosmalleilla arvioiduista perimän selitysosuuksista. Suomalaisilta kaksosilta kerätyt biologiset näytteet ja erilaiset ”omiikat” eli epigenomiikka, transkriptomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka ovat antaneet mahdollisuuksia tutkia sairausmekanismeja ja esimerkiksi biologista vanhenemista sekä sitä, miten pitkäaikaisella liikunnalla voidaan näihin vaikuttaa. Helpompia muuttujia ovat standardoidut yksinkertaiset testit, kuten fyysistä suorituskykyä kuvaava käden puristusvoima, jonka geneettinen riskisumma selittää 5–6 prosenttia erilaisten lihasvoimamittausten tulosten vaihtelusta suomalaisen kaksoskohortin alaotoksessa. Analyysitekniikka on mahdollistanut liikuntaan liittyvien monitekijäisten ilmiasujen, joiden vaihtelua selittää tuhansien geenivarianttien yhteisvaikutus, geneettisen tutkimuksen. Olemme osoittaneet, että perimä, joka ennustaa korkeampaa fyysisen aktiivisuuden määrää, ennustaa myös suurempaa toteutunutta liikunta-aktiivisuutta suomalaisessa kaksoskohortissa ja muissa eurooppalaisissa aineistoissa (Kujala ym. 2020). Erityisesti liikunta-aktiivisuus on ominaisuus, jonka luotettava mittaaminen on hyvin vaikeaa, ja jonka periytyvyysasteet vaihtelevat huomattavasti myös kaksostutkimuksissa. Liikuntasuositusten täyttäminen aikuisuudessa oli yhteydessä seitsemän prosenttia pienempään kuolemanriskiin vanhemmassa kaksoskohortissa, mutta perimän huomioiminen analyysissa heikensi yhteyttä selvästi (Kankaanpää ym. 2021) periytyvyyden kanssa. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 19 nen hyvinvointi ja liikunnasta nauttiminen olivat merkitsevästi tärkeämpiä motiiveja paljon liikkuville kuin vähän liikkuville iäkkäille. Muiden odotusten mukaisesti toimiminen on voimakas ulkoinen motivaatiotekijä, jolloin liikunnan harrastamisen aikaansaavana voimana on halu saada ulkoisia palkintoja ja välttää rangaistuksia. Liikunnan ja kuoleman riskin yhteydet ovat vahvemmat lyhyen aikavälin tarkasteYmpäristöllä vaikuttaa olevan suuri merkitys liikuntamotivaation vaihtelussa.. Olemme havainneet, että suurempi vapaa-ajan liikunnan määrä ja intensiteetti on yhteydessä hitaampaan biologiseen vanhenemiseen, kun taas työajan fyysinen aktiivisuus näyttää kiihdyttävän vanhenemista (Kankaanpää ym. Näin ollen ympäristöllä vaikuttaa olevan suuri merkitys yksilöiden välisessä liikuntamotivaation vaihtelussa. Varhaiskeski-ikäisillä jaottelimme sisäiset ja ulkoiset motivaatiotekijät vielä omiin kokonaisuuksinsa ja huomasimme, että perimä selitti enemmän sisäisen kuin ulkoisen motivaatiotekijäkokonaisuuden kokonaisvaihtelusta. Fyysisen aktiivisuuden genominlaajuiset riskisummat näyttävätkin pystyvän erottelemaan lähinnä geneettisen riskin ääripäitä, kokonaisselitysasteiden jäädessä vaatimattomiksi. Liikuntamotivaation periytyvyys näyttää kaksosmallinnusten mukaan olevan hyvin samansuuruista liikunta-aktiivisuuden (Aaltonen ym. Ero ei ollut kuitenkaan aina tilastollisesti merkitsevä. Suomalaisten kaksoskohorttien pitkäaikaisten elintapaseurantojen yhdistäminen rekisteritietoon syventää ymmärrystä esimerkiksi liikunnan yhteyksistä kansansairauksien syntyyn ja elinaikaan. 2022, 2024). Liikunnasta nauttiminen tai halu omien taitojen kehittämiseen puolestaan ovat esimerkkejä sisäisistä motivaatiotekijöistä, joita ohjaa yksilön sisäisen halun voima. Mitattujen geenivarianttien perusteella lasketut fyysisen aktiivisuuden periytyvyysasteet ovat vain murto-osa kaksosmalleilla arvioidusta aktiivisuuden periytyvyydestä (Kujala ym. 2020, Tynkkynen ym. Liikuntamotivaa tion taustan selvitykseen kaksosaineistot ovat tarjonneet myös oivan mahdollisuuden, sillä kaksosia tutkimalla olemme voineet tutkia perimän ja ympäristön vaikutusta liikuntamotiiveihin. 2013) ja liikunnan monipuolisuuden (harrastettujen liikuntalajien määrä) (Kaartinen ym. Identtisten ja epäidenttisten kaksosten välisiin samankaltaisuuksiin perustuvien kaksosmallinnusmenetelmien avulla olemme osoittaneet, että perimä selittää korkeintaan kohtalaisesti (5–53 %) yksilöiden välisistä eroista liikuntamotivaatiossa (Aaltonen ym. Kaikissa näissä tutkimuksissa muiden ihmisten odotusten mukaisesti toimi minen oli ainut liikuntaan motivoiva tekijä, jonka vähän liikkuvat ilmoittivat systemaattisesti tärkeämmäksi syyksi harrastaa liikuntaa kuin heidän paljon liikkuvat verrokkinsa. 2010, Mustelin ym. 2017, Aaltonen ym. Uusilla analyysimenetelmillä tuhansien geenivarianttien yhteisvaikutus voidaan summata yksilölliseksi riskiluvuksi, joka kuvaa yksilön alttiutta esimerkiksi liikuntakäyttäytymiseen tai lihasvoimaan. 2021). Yllä kuvailemamme erot liikuntamotivaatiossa paljon ja vähän liikkuvien välillä voivat osittain selittää sitä, miksi toiset ihmiset epä onnistuvat säännöllisen liikuntaharrastuksen omaksumisessa. Näitä algoritmeja kutsutaan epigeneettisiksi kelloiksi. Hyvää lihavoimaa ennustava riskisumma oli myös yhteydessä parempaan toimintakykyyn iäkkäillä kaksosnaisilla ja alhaisempaan kansansairauk sien riskiin ja pidempään elinikään suomalaisessa väestössä (Herranen ym
M., Palviainen, T., Pesonen, P., Waller, K., Sillanpää, E., Niemelä, M., Kangas, M., Vähä-Ypyä, H., Sievänen, H., Korpelainen, R., Jämsä, T., Männikkö, M. Long-term leisure-time physical activity and serum metabolome. & Sillanpää E. Chronic diseases and objectively monitored physical activity profile among aged individuals a cross-sectional twin cohort study. Käyttäytymisgenetiikka: Geeneistä yhteiskuntaan. M. 2019. & Waller, K. 2023. M. Herranen, P., Palviainen, T., Rantanen, T., Tiainen, K., Viljanen, A., Kaprio, J. 2021;53(3):487–495. M., Rissanen, A. 2021;53(12):2495–502. Kankaanpää, A., Tolvanen, A., Joensuu, L., Waller, K., Heikkinen, A., Kaprio, J., Ollikainen, M. Modifiable risk factors as predictors of all-cause mortality: The roles of genetics and childhood environment. Scand J Med Sci Sports 2020;doi:10.111/ sms.13673. Genetic Architecture of Motives for LeisureTime Physical Activity: A Study of Twins. 2014. Ann Med 2019;51(1):78-87. R., Kujala, U. Eur J Epidemiol 2023;38, 995–1008.. 2010. M. 2023. & Kaprio J. The associations of long-term physical activity in adulthood with later biological ageing and all-cause mortality – a prospective twin study. Circulation 2013;127:340-8. 2019). Kujala, U. & Kujala U. M., Kaprio, J. M. & Kaprio J. Motives for and Barriers to Physical Activity in Twin Pairs Discordant for Leisure Time Physical Ac-tivity for 30 Years. 2021. doi: https://doi.org/10.1101/2021.02.11.21251608 Kujala, U. The Older Finnish Twin Cohort 45 Years of Follow-up. Polygenic Risk Scores and Physical Activity. Associations of polygenic inheritance of physical activity with aerobic fitness, cardiometabolic risk factors and diseases: the HUNT study. A. & Kujala U. 2021. . Relationship of leisure-time physical activity and mortality. M. Physical activity in adulthood: genes and mortality. BJSM 2018;52:914-8. M., Leskinen, T., Rottensteiner, M., Aaltonen, S., AlaKorpela, M., Waller, K. M., Laakkonen, E.K., Latvala, A., Leskinen, T., Lindgren, N., Ollikainen, M., Piirtola, M., Rantanen, T., Rinne, J., Rose, R.J., Sillanpää, E., Silventoinen, K., Sipilä, S., Viljanen, A., Vuoksimaa, E. Kujala U. Genetic and Environmental Effects on the Individual Variation and Continuity of Participation in Diverse Physical Activities. JAMA 1998;279:440-4. Kujala, U. M., Kaprio, J. 2019;22:240-254. Twin Res Hum Genet. 2023. Tynkkynen, N.P., Törmäkangas, T., Palviainen, T., Hyvärinen, M., Klevjer, M., Joensuu, L., Kujala, U. M. Aaltonen, S., Leskinen, T., Morris, T., Alén, M., Kaprio, J., Liukkonen, J. MedRxiv 2021.02.11.21251608. A Longitudinal Study on Genetic and Environmental Influences on Leisure Time Physical Activity in the Finnish Twin Cohort. Kujala, U. Kaksostutkimushankkeita ovat tukeneet mm. & Silventoinen, K. & Sillanpää, E. & Sillanpää E. 2019. 2 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 lussa, jossa harhaa saattaa aiheuttaa käänteinen kausaatio eli liikkumisen väheneminen diagnosoidun tai piilevän sairauden tai vanhenemisprosessin etenemisen vuoksi. 2023). 2012. M., Kaprio, J., Sarna, S. Scand J Med Sci Sports 2017;27(11):1431-41. Twin Res Hum Genet 2013;16(2):535–43. Motives for Physical Activity among Active and Inactive Persons in Their Mid-Thirties. It’s not as straightforward as some would believe. Karvinen, S., Waller, K., Silvennoinen, M., Koch, LG, Britton, SL, et al. & Kaprio J. 2015. Genetic liability for cardiovascular disease, physical activity, and mortality – findings from The Finnish Twin Cohort, MedRxiv 2023.04.28.23289250; doi: https://doi.org/ 10.1101/2023.04.28.23289250 Kaartinen, S., Silventoinen, K., Korhonen, T., Kujala U. 2002. & Sillanpää E. LÄHTEET Aaltonen, S., Ortega-Alonso, A., Kujala U. M. 2022. 2017. 2014. & Kaprio J. M., Hautasaari, P., Vähä-Ypyä, H., Waller, K., Lindgren, N. M., Mäkinen, V-P, Heinonen, I., Soininen, P., Kangas, AJ ym. M., Ripatti, S., Kaprio J., FinnGen & Sillanpää, E. Scand J Med Sci Sports 2022;32:1316-23. Kaksosilla toteutetussa tutkimuksessa eroja iäkkäiden liikunta-aktiivisuudessa ennusti paremmin sairauksien ilmaantuminen kuin keski-iän vapaa-ajan liikunta (Kujala ym. MedRxiv 2023.06.02.23290916; doi: https://doi.org/10.1101/2023.06.02.23290916 Kaprio, J., Bollepalli, S., Buchwald, J., Iso-Markku, P., Korhonen, T., Kovanen, V., Kujala, U. 2013. A critical analysis. ja Silventoinen K. 2018. & Koskenvuo M. Med Sci Sports Exerc. 2022; 54(11):1889-1896. & Koskenvuo M. M. Gaudeamus, Helsinki 2020. M., Kaprio, J., Ollikainen, M. Kiehtova kaksosuus — Monikkosisarusten elämää. Gaudeamus, Helsinki 2014. Med Sci Sports Exerc 2020;52(7):1518-1524. Polygenic Risk Score for Hand Grip Strength Predicts Muscle Strength and Proximal and Distal Functional Outcomes among Older Women. Aaltonen, S., Waller, K., Vähä-Ypyä, H., Rinne, J., Sievänen, H., Silventoinen, K., Kaprio, J. 2011. Mustelin, L., Latvala, A., Pietiläinen, K. Is physical activity a cause of longevity. Genome-Wide Polygenic Score for Muscle Strength Predicts Risk for Common Diseases and Lifespan: A Prospective Cohort Study, The Journals of Gerontology: Series A 2024; 79(4), glae064, https://doi.org/10.1093/gerona/glae064 Joensuu, L., Waller, K., Kankaanpää, K., Palviainen, T., Kaprio, J. Kujala, U. Kujala, U. H., Piirilä, P., Sovijärvi, A. ym. Opetusja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia, Suomen Kulttuurirahasto, Juho Vainion Säätiö, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö, Yrjö Jahnnssonin Säätiö, Sigrid Juseliuksen Säätiö, Euroopan Unioni ja Yhdysvaltain terveysvirasto. Toimittaneet Latvala A. Associations between sports participation, cardiorespiratory fitness, and adiposity in young adult twins. Toimittaneet Kumpula U, Kaprio J, Lavikainen A & Moilanen I. 2020. Med Sci Sports Exerc. 2020. The Finnish Twin Cohort. Am J Epidemiol 2002;156:985-93. 2024. Kujala, U. Aaltonen, S., Kaprio, J., Vuoksimaa, E., Huppertz, C., Kujala, U. Scientific Reports 2015;5:18259. Herranen, P., Koivunen, K., Palviainen, T., Kujala, U. Twin Res Hum Genet 2010;13(5):475–81. Kujala, U. 2020. M. Vaikka liikuntaharjoittelu ei pidentäisikään elinikää, se tutkitusti vähentää useiden kansansairauksien riskitekijöitä, ja liikunta yhdessä muiden terveydelle edullisten elintapojen kanssa on yhteydessä pienempään kuolemanriskiin geneettisestä sairastumisalttiudesta riippumatta (Joensuu ym. & Kaprio, J. Leisure-Time and Occupational Physical Activity Associates Differently with Epigenetic Aging. & Sillanpää, E. & Kujala U. International Journal of Sports Medicine 2012;33(2):157–63. Physical activity and health: Findings from Finnish monozygotic twin pairs discordant for physical activity. Aaltonen, S., Rottensteiner, M., Kaprio, J. Liikunta myös parantaa sekä terveiden että sairaiden fyysistä toimintakykyä, joka on itsenäisen elämän ja hyvän elämänlaadun edellytys. Genetic and Environmental Influences on Longitudinal Changes in Leisure-Time Physical Activity from Adolescence to Young Adulthood. Summary of the effects of exercise therapy in noncommunicable diseases: Clinically relevant evidence from metaanalyses of randomized controlled trials. Eur Rev Aging Phys Act 2011;8:31-6. & Aaltonen, S. M., Kaprio, J. Kiitokset Kiitokset kaikille tutkimuksiin osallistuneille kaksosille. Med Sci Sports Exerc. Kankaanpää, A., Tolvanen, A., Bollepalli, S., Leskinen, T., Kujala, U. Aaltonen, S., Ortega-Alonso, A., Kujala U. Scand J Med Sci Sports 2014;24(4):727–35. 2021. 2022. 1998. Motives for Physical Activity in Older Men and Women: A Twin Study Using AccelerometerMeasured Physical Activity. J Appl Physiol 2011;110(3):681-6. 2013. 2011. Physical activity, genes, and lifetime predisposition to chronic disease
“Kaikki syyt olla liikkumatta ovat tekosyitä”, opasti Kekkonen.. Merkkejä liikuntamyönteisistä sisällöistä oli havaittavissa jo kevään 2023 hallitusohjelmaneuvottelujen aiPresidentti Urho Kekkonen osallistui vuonna 1964 Paavon polku -kuntotapahtumaan Upinniemessä. Kuva: Kalle Kultala/Suomen valokuvataiteen museo KATI LEHTONEN johtava tutkija, dosentti Likes, hyvinvointiyksikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu kati.lehtonen@jamk.fi HARRI JALONEN professori johtamisen yksikkö sosiaalija terveyshallintotiede Vaasan yliopisto SARI LAPPALAINEN tutkija Likes, hyvinvointiyksikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu PETRI UUSIKYLÄ tutkimusjohtaja johtamisen yksikkö sosiaalija terveyshallintotiede Vaasan yliopisto Systeeminen näkökulma julkiseen liikuntapolitiikkaan Liikuntapolitiikalta kaivataan toistuvasti vaikuttavuutta. Tarvajärven ohella myös Urho Kekkosen presidenttivuosien lukuisat hiihtoja kalastusmatkat sekä omakohtainen urheiluharrastus ovat syöpyneet kansakunnan kollektiiviseen muistiin. Hallituksen tavoite on yksiselitteinen: ”kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä” (emt., 209). L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 21 T arkastelemme julkista liikuntapolitiikkaa systeemisestä näkökulmasta ja systeemiajattelun (systems thinking) soveltamismahdollisuuksia liikuntatieteen tutkimukseen. Pohdimme myös, voisiko systeemisten muutosedellytysten tarkastelu laajentaa käsitystämme keinoista, jotka hidastavat tai edistävät vaikuttavamman liikuntapolitiikan toteuttamista. Neuvotteluita käyneet puoluejohtajat pitivät julkisuutta saaneen kävelykokouksen ja kuvasivat sen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa liikunnan monia terveyshyötyjä sekä kannustivat kansalaisia liikkumaan. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan Vahva ja välittävä Suomi (2023) on kirjattu historiallisen paljon väestön liikunnan lisäämiseen liittyviä politiikkatoimia sekä kokonainen uusi poikkihallinnollisesti toteutettava Suomi liikkeelle -ohjelma. Päämäärä olisi helpompi saavuttaa, jos tietäisimme, mitkä keinot todella tepsivät. kana. Hän päätti jo 1950-luvulla Tervetuloa aamukahville -nimisen radio-ohjelmansa aina kyseiseen kehotukseen. Tiedossa on, että kehotuksen esitti alun perin toimittaja Niilo Tarvajärvi. Iltalehden (2023) uutisessa Petteri Orpo kertoi, että reippailun innoittajana oli toiminut tasavallan presidentti Sauli Niinistön valtionpäivien avajaisissa lausuma kehotus ”ylös, ulos ja lenkille”. Kekkosen kintereillä puolustusministeri, kenraalimajuri Kaarlo Leinonen
Samalla myös odotukset politiikkatoimien vaikuttavuudesta ovat kasvaneet. Jotkut liikuntaan liittyvät ilmiöt ovat luonteeltaan makrotasoisia, kuten sopeutumista sosiaaliseen, poliittiseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen (Henry 2022). 2021). Käsitelaajentuminen mahdollistaa tilannekohtaisen ja subjektiivisen määrittelyn, mutta toisaalta julkisen liikuntapolitiikan näkökulmasta käsitemäärittelyn pitäisi olla selkeä ja yhteisesti ymmärretty. Julkinen liikuntapolitiikka koostuu näihin tavoitteisiin pyrittäessä käytettävistä toimista, lainsäädännöstä, resursseista, strategisista tavoitteista ja vastuista. (Lehtonen & Laine 2020.) Ohjelmaan liittyi myös verkostojen hallinta niin hallinnon eri tasojen kuin eri yhteiskuntasektoreidenkin vä. Arvopohjaisia ovat puolestaan esimerkiksi kansainvälisten urheilutapahtumien yhteydessä tapahtuneet ihmisoikeusloukkaukset (Chappelet 2021). 2022). Ristiriidat liikuntapolitiikan sisällä ovat siis ilmeisiä. Viime vuosikymmenellä on tehty monia uudistuksia, joilla jälkeenpäin katsottuna on jo pyritty systeemisiin muutoksiin. Perinteinen liikunnan kansalaisjärjestötoiminta, joka on ollut nimenomaan pohjoismaisen liikuntapolitiikan ytimessä, ei menettänyt merkitystään, mutta julkiset tilat ja instituutiot tulivat merkittävällä tavalla liikuntapolitiikan uusiksi rakenteiksi. Kokonaan toisenlainen kuva muodostuu, jos niitä tulkitsee merkeiksi systeemisen muutoksen tarpeesta tai systeemin kriittisenä käännekohtana. Toisessa ääripäässä liikuntapolitiikkaan sisältyvät urheilua ja jopa huippu-urheilua edistävät politiikkatoimet. Liikuntapolitiikkaa on kuitenkin hankalaa määritellä täysin tyhjentävästi. Esimerkiksi lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden edistämiseksi pilotoitiin 2010-luvun alussa Liikkuva koulu -ohjelma, joka kiinnitti liikuntapolitiikan koulutusinstituutioiden toimintaan. Liikunnan julkinen rahoitus on kasvanut tasaisesti vuosina 2010–2023 noin 110 miljoonasta 150 miljoonaan euroon. 2021; WHO 2018). Valtionhallinnossa ja julkisessa liikuntapolitiikassa liikunnan ja urheilun asioista vastaa opetusja kulttuuriministeriö (OKM), jonka mukaan kansallisella liikuntapolitiikalla edistetään liikuntaa ja sen kautta väestön hyvinvointia, kilpaja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa (OKM 2023). Liikuntapolitiikka ei siis ole saavuttanut asettamiaan tavoitteita. Samaan aikaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti urheilutapahtumat ovat kuitenkin osa kaupunkiympäristöjen elinvoimaa, viihdettä ja matkailua. Liikuntapolitiikan ”pehmeä” puoli voi tukea vihreää siirtymää ja ilmastotavoitteiden saavuttamista edistämällä kävelyä ja pyöräilyä työja koulumatkoilla. Valtioneuvoston muistiossa myös todetaan, että “malli voi olla jonkin verran nykymallia alttiimpi poliittisille suhdanteille” (Valtioneuvosto 2022, 9). Onkin oletettavaa, että tämä käännekohta liikunnan julkisessa rahoituksessa edellyttää liikunta-alan toimijoilta nykyistä enemmän kyvykkyyttä osoittaa oman toimintansa oikeutus, yhteiskunnallinen merkitys ja arvot. Suomen julkinen liikuntapolitiikka on ollut pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle hyvin perinteistä, ja se on tukeutunut tasapuolisesti ”liikuntaa kaikille” -ajatteluun (sport for all) sekä huippu-urheilun edistämiseen (Mikkonen ym. Ilmastokysymyksiin liittyvät globaalit haasteet ovat herättäneet erityisesti kansainväliset urheilualan toimijat, ja niihin reagoinnin odotetaan nopeutuvan tulevaisuudessa (Bernard ym. Suomi liikkeelle -ohjelmaan osoitettu 20 miljoonan euron rahoituskokonaisuus on merkittävänä signaali siitä, että liikuntaan suhtaudutaan julkisessa politiikassa aiempaa vakavammin. Kaikki globaalit ilmiöt näkyvät myös kansallisessa liikuntapolitiikassa. Huippu-urheiluun kohdistuu yhä enemmän kriittisiä kannanottoja, jotka haastavat huippu-urheilun julkisen rahoituksen oikeutuksen (Sam & Ronglan 2016). Monia liikuntapoliittisia kysymyksiä, kuten väestön vähäistä liikkumista, onkin pidetty tutkijoiden keskuudessa pirullisina, kompleksisina ja lopputuloksiltaan heikosti ennustettavina ilmiöinä (Hoekman ja Schreeder 2021). Liikunnan julkisen rahoituksen käsittely tulee uudessa mallissa olemaan aikaisempaa parlamentaarisempaa. Liikuntapolitiikka pirullisena ongelmana Euroopan unionin (2020) kirjauksissa liikunta on tunnustettu nopeasti kehittyväksi politiikan alueeksi, jonka yhteiskunnallinen merkitys ei ulotu pelkästään yleisesti hyväksyttyihin ja tutkimuksissa havaittuihin terveysja hyvinvointihyötyihin. Hallitusohjelmatavoitteet ovat kunnianhimoisia ja historiallisia huolimatta siitä, tulkitaanko niitä pysyvyytenä, murroksena tai entisen toistamisena. Menossa on myös julkisen rahoituksen näkökulmasta katsottuna uusi aika: rahapelitoiminnan tuloutus valtion budjettiin jakosuhteen mukaisesti yleishyödylliseen toimintaan eli esimerkiksi tieteelle, taiteelle, kulttuurille, liikunnalle ja nuorisotyölle päättyi vuoteen 2023. Liikkumiseen kehottavat kannanotot voidaan nähdä kyynisesti poliittisena retoriikkana tai politiikan itseään toistavana kehänä. Liikuntapolitiikkaan liittyvät uudistukset ja vaatimukset vaikuttavuudesta edellyttävät myös uusia tutkimuksellisia lähtökohtia, koska toistaiseksi tavoitteista huolimatta esimerkiksi suuri osa väestöstä ei liiku riittävästi. Jäsentymätön määrittely ei ole optimaalinen lähtökohta tehokkaille politiikkatoimille tai rahanjaolle vaan tekee kokonaisuudesta jopa entistä kompleksisemman. 2 2 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 Poliittista retoriikkaa – vai jotakin muuta. Kompleksiuus edellyttää nykyistä holistisempaa tutkimusotetta esimerkiksi kansallisista ohjelmista tai politiikkatoimista, jotka tavoittelevat väestön fyysisen aktiivisuuden määrän kasvua (Rigby ym. Systeemiajattelu voi myös helpottaa ymmärrystä siitä, mitä liikuntapolitiikalla tarkoitetaan. Vaikeusastetta nostaa erityisesti liikuntaja terveyspolitiikan liukas rajapinta: käsitteellisesti liikunta etenee ensinnäkin kohti ”liikkumista”, joka tarkoittaa yleistä päivittäistä aktiivisuutta, ei siis pelkästään tietoisesti harrastettua liikuntaa. Tällöin pääasiallinen tavoite on terveyshyötyjen saavuttaminen. Liikuntapolitiikan nykytilanne näyttää ristiriitaiselta ja monimutkaiselta: samalla kun liikunta ja myös kilpaurheilu pyrkivät sopeutumaan yhteiskunnalliseen muutokseen, ne voivat olla myös vähintään osaratkaisuja monien politiikkasektorien toimintaan. Huomioon tulisi ottaa paremmin liikunnan ja organisoidun urheilun hyödyt esimerkiksi sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, innovaatioiden, alueellisen elinvoiman, talouskasvun tai ilmastohyötyjen tuottajana
Esimerkiksi huippu-urheilumenestys on kansainvälisessä vertailussa laskenut, vaikka huippu-urheilun uudistaminen on ollut yksi 2010-luvun keskeisistä liikuntapoliittisista toimista ja huippu-urheilun julkinen tuki on kasvanut. Systeemisen muutoksen edellytykset (Kania ym. (Uusikylä & Jalonen 2023, 5–6.) Systeemisen muutoksen analysoimiseksi Kania, Kramer ja Sengen (2018) ovat luoneet mallin muutoksen mahdollistavista tekijöistä ja olosuhteista (kuvio 1). Relationaalisen tason merkitys systeemimuutoksille on tunnistettu liikuntajärjestelmän näkökulmasta aikaisemmassa tutkimuksessa muutosta ehkäiseväksi silloin, kun tarkastelussa ovat olleet liikunnan kattojärjestöjen hallitusten ja valtion liikuntapoliittisten työryhmien päätöksentekorakenteet (Lehtonen 2017). Jos ristiriitaisuuksiin soveltaa esimerkiksi Margettsin ym. 2018).. Liikuntapolitiikan kontekstissa rakenteellisen tason systeemisiä tekijöitä ovat esimerkiksi liikuntalain muutokset tai politiikkatoimena Suomi liikkeelle -ohjelma, jolla pyritään vastaamaan väestön liian vähäiseen liikkumisen määrään. Suhteiden määrä ja yhteyksien laatu vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaisille vaikutuksille kulloinkin altistumme, kun taas vallan dynamiikka määrittelee sen, kenen ääni kulloinkin kuuluu. Se pakotti uudistamaan politiikkatoimien johtamista. Systeemisen muutoksen rakenteellinen taso koostuu toimintaperiaatteista, politiikan sisällöistä, toimintakäytännöistä ja resursseista. (2018) tunnistavat kuusi systeemistä muutosta ehdollistavaa tekijää, jotka jäsentyvät kolmelle muutoksen tasolle. Eri toimijoiden (yksilöt, organisaatiot, laajemmat yhteisöt) lisäksi merkittäviä ovat toimintaa kehystävät normit, instituutiot ja muut yhteiskunnalliset rakenteet, jotka mahdollistavat tai rajoittavat toimintaa. Toisaalta taas Liikkuva koulu -toiminta lisäsi hallinnan kompleksisuutta ja laajensi liikuntapolitiikkaa kohti koulutuspolitiikkaa (Lehtonen & Uusikylä 2021). Systeemisestä näkökulmasta nykyistä paremmin pitäisi verkostorakenteiden lisäksi myös ymmärtää, estävätkö organisaatiotai yksilökohtaiset intressit laaja-alaiset muutokset ja oikeasuuntaiset väestötason toimenpiteet. Tuloksellisuuden näkökulmasta liikuntapolitiikassa jo tehtyjen muutosten vaikuttavuus on ollut kyseenalainen, jos toimenpiteitä peilaa kansallisen liikuntapolitiikan yleistavoitteisiin. Kohti systeemisen muutoksen analyysia Systeemisellä muutoksella tarkoitetaan yhteiskunnan ja sen instituutioiden, rakenteiden ja toimintakäytäntöjen samanaikaista ja laaja-alaista muutosta, joka ei ole yksittäisten toimijoiden aktiivisuutta vaan eri toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa syntyvää uusiutumista ja muutosta. Transformatiivisessa muutoksessa on Kanian ym. (2018) mukaan kysymys yksilöiden mentaalimalleista eli niistä syvään juurtuneista tavoista, jotka saavat meidät pitämään asioita itsestään selvinä ja jotka ohjaavat ajatteluamme, tekemisiämme ja sanomisiamme. Rakenteellinen taso konkretisoituu yhtäältä yhteiskunnan instituutioina, hallinnan ja johtamisen käytäntöinä ja sääntelyratkaisuna, jotka mahdollistavat ja rajoittavat toimijoiden vuorovaikutusta. (2010, 15) ajattelua ristiriidoista ja jännitteistä, on huomioitava, että niihin liittyy aina myös mahdollisuus ennakoimattomaan mutta samalla myönteiseen kehitykseen. Systeemisessä muutoksessa kysymys on siten pikemminkin asioiden ilmaantumisesta kuin niiden tekemisestä tai synnyttämisestä. Relationaalisen muutoksen tasolla vaikuttavat yhtäältä suhteet ja yhteydet sekä toisaalta vallan dynamiikka ja luottamuksen aste. Rakenteellisen tason systeemiset muutosedellytykset ovat politiikan näkyviä toimenpiteitä, jotka kiinnittyvät hallinnon ohjauskäytänteisiin. Malli tunnistaa myös relationaalisen ja transformatiivisen tason. Ristiriitaisuuksia tai epätoivottuja tuloksia ei kannata sen vuoksi pelätä. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 23 lillä. Yksilön näkökulmasta katsottuna liikuntapolitiikan systeemisen muutoksen lähtökohtien voisi tulkita olevan ainakin osittain tällä tasolla eli vaikkapa motivaatiossa liikkua tai liikuntaan suhtautumisessa. Tyypillisesti tämän tason muutokset ovat esimerkiksi resurssiohjaukseen, lainsäädäntöön ja hallintoon liittyviä. (Storm ja Nielsen 2022.) Systeemisestä näkökulmasta katsoen monia ristiriitaisia tavoitteita tai odottamattomia tuloksia voidaan hyödyntää myös liikuntapolitiikan kehittämisen lähtökohtana. Kania ym. Organisaatioiden tai laajempien yhteisöjen tasolla on kyse myös siitä, minkä arvon liikunnan edistämisen toiLiikuntapolitiikan toimintaperiaatteet Resurssit Liikuntapolitiikan toimintakäytännöt Suhteet ja verkostot Vallan dynamiikka Mentaalimallit Rakenteellinen muutos Relationaalinen muutos Transformatiivinen muutos Kuvio 1. Ristiriidat eivät olekaan mustavalkoisia tai toisiaan poissulkevia asioita vaan enemmänkin jännitteisiä tiloja, joista voi syntyä uutta. Ristiriitojen ja jännitteiden tunnistaminen edellyttää kuitenkin systeemistä analyysiä
Johdanto: Systeemiajattelun alkeet ilmiölähtöistä ymmärrystä varten. P. Share Initiative. J. Health Res Policy Sys. Uusikylä & H. Puheenjohtajat pitivät 3,3 kilometrin mittaisen ”kävelykokouksen” – Saapuivat hymyillen tiedotustilaisuuteen. Oleellista on sekä eri tasojen sisäinen että tasojen välinen yhteen kytkeytyneisyys. Näitä voidaan ottaa haltuun systeemiajatteluun pohjautuvalla lähestymistavalla suomalaiseen liikuntapolitiikkaan ja sen tutkimukseen. Hoekman, R. Teoksessa M.B. 2022. N. Tin, F. 2010. OKM (opetusja kulttuuriministeriö). Kramer, M. Romain, A-J. Margetts, H. Henry, I-P. Koulu vaikuttaa lasten liikuntakäyttäytymiseen, mutta sen on myös sopeuduttava lasten omaksumiin uusiin liikuntamuotoihin. 2023. Kohti laajempaa ymmärrystä Olemme pohtineet systeemiajattelun mahdollisuuksia tuottaa uusia havaintoja liikuntapolitiikasta ja myös sen tutkimuksesta. European Sport Management Quarterly 22 (5), 705-725. 2020. 2023. Lamidi, M-L. Kania, J. Yhteisymmärrysmuistio. & Hood, C. Sam, M. Sport Policy in Finland. Väitöskirja. Valtioneuvosto. BMC Endocr Disord 23 (1), 166. Neuvonnassa tarvitaan myös resursseja sekä yhteistyötä esimerkiksi kunnan ja hyvinvointialueen välillä (relationaalinen taso). Martiskainen ym. Tangen & R. Lehtonen, K. International Review for the Sociology of Sport, Published online 01 October 2016. Teoksessa P. Korsberg, M. European Journal for Sport and Society 18 (2), 103–113. The Case of a Sport Policy Program. External international evaluation. London: Routledge, 21–35. Kingsbury, C. 2023. https://www.fsg.org/publications/water_of_systems_change (luettu 18.8.2023). Chevance, G. LÄHTEET Bernard, P. Jalonen (toim.) Epävarmuuden aika: Kuinka ymmärtää systeemistä muutosta. 2022. Helsinki: Into Kustannus, 4–13. J. 2020. Tärkeää olisikin ymmärtää kokonaisuuksia ja eri ilmiöiden välisiä suhteita. & Dancause, K. Jyväskylä: Likes-tutkimuskeskus. Tikkanen, H. https://okm.fi/liikunta/linjaukset (luettu 12.9.2023). Muuttuvat rakenteet – Staattiset verkostot. Elite sport in Finland. The Water of Systems Change. Kysymys on lisäksi liikuntapolitiikkaa ohjaavista uskomuksista: urheilun esikuvavaikutus tai olympiakisojen järjestäminen ei lisää väestön liikunnan määrää, vaikka näillä argumenteilla päätöksiä on tavattu perustella. Geneva: World Health Organization.. Baillot, A. pdf?sequence=1&isAllowed=y (luettu 11.9.2023). & Stenvall, J. 20 (1), 59. Dodd-Reynolds, C. Liikuntapolitiikan pirulliset ongelmat, sisäiset ristiriidat tai liikkumattomuuden haasteet eivät ratkea pistomaisilla ratkaisuilla. Venojärvi, M. Vahva ja välittävä Suomi. 2022. 2023). Martiskainen, T. Factors affecting the effectiveness of the physical activity counselling intervention implemented in primary health care in adults with type 2 diabetes. & Oliver, E.J. The understanding, application and influence of complexity in national physical activity policy-making. Mikkonen, M. 2022. Suomalaisen liikuntaja urheilujärjestelmän rakenteelliset muutokset 2008–2015. Giulianotti (toim.): The Nordic Model and Physical Culture. Lehtonen, K. Systeemiajattelun hyödyntäminen voi auttaa tunnistamaan keinoja, joilla saadaan aikaan uusia liikuntaa ja urheilua edistäviä toimintamalleja. https://doi.org/10.1007/s40279-021-01439-4 Chappelet, J-L. Opetusja kulttuuriministeriön liikuntapolitiikan linjaukset ja kehittäminen -verkkosivusto. Sport policy practice and outcome: theoretical and empirical approaches. Systeemisen näkökulman soveltaminen edellyttää huomion kiinnittämistä samanaikaisesti kaikille edellä mainituille kolmelle tasolle sekä ennen kaikkea niiden väliseen vuorovaikutukseen. International Journal of Sport Policy and Politics 14 (4), 715–728. 2021. Lehtonen, K. Public Health 18 (14), 7229. 2021. 2017. Systeemisessä lähestymistavassa huomio kohdistuu osatekijöiden väliseen vuorovaikutukseen, joka synnyttää uusia ja ennalta-arvaamattomia ilmiöitä. 2018. Aarhus: Danish Institute for Sport Studies. & Laine, K. Sports Medicine 51, 1041–1059. Climate Change, Physical Activity and Sport: A Systematic Review. Rahapelituotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen uusi rahoitusmalli. Lehtonen, K. Iltalehti. Tällainen voi olla esimerkiksi yksilökohtainen liikuntaneuvonta, joka ei politiikkatoimena kohdistu välttämättä laajoihin väestöryhmiin, mutta perusterveydenhuollon kautta toteutettuna voi olla vaikuttavuudeltaan yksilötasolla tehokasta (vrt. Res. 2022. Building sport policy’s legitimacy in Norway and New Zealand. 2021. Processes of political, cultural, and social fragmentation: changes in the macro-environment of sport policy and management. & Laatikainen, T. Gadais, T. & Jalonen, H. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. WHO (World Health Organization). P. New York, NY: Oxford University Press. Liikuntapolitiikassa voi syntyä uusia trendejä tai liikuntamuotoja, jotka eivät ole seurausta yksittäisistä päätöksistä tai toimenpiteistä vaan eri toimijoiden vuorovaikutuksesta tai pidempiaikaisesta kulttuurisesta kehityksestä kumpuavia. & Scheerder, J. Rahapelituotoilla+rahoitettavien+yleishyödyllisten+toimintojen+uusi+rahoitusmalli_FINAL.pdf (valtioneuvosto.fi) (luettu 9.11.2023). Rigby, B. & Ronglan, L.T. 2023. 2016. Verkkouutinen https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/465ccf2a-f74e-4185-af8a1e5ebf24ce75 12.5.2023 (luettu 7.10.2023). How Do Networks Reflect Collaborative Governance. Creating new sport policy – The Case of Finnish Schools on the Move program. Brussel: Directorate-General for Education, Youth, Sport and Culture European Commission. & Senge, P. Contribution of sport to regional development through Cohesion Policy 2021–2027. Syvälle juurtuneet mentaalimallit voivat siis rajoittaa tai edistää merkittävällä tavalla systeemisiä muutoksia. https://doi.org/10.1177/ 1012690216671515 Storm, R. Environ. Paradoxes of Modernization. https:// julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165042/ Paaministeri-Petteri-Orpon-hallituksen-ohjelma-20062023. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 331. 2022 The Olympics’ evolving relationship with human rights: an ongoing affair, Sport in Society 25 (1), 1–22. Uusikylä, P. Unintended Consequences of Public Policy Reform. Global action plan on physical activity 2018–2030: more active people for a healthier world. Telseth, J.O. 2018. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. . Euroopan Unioni. 24 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 met saavat esimerkiksi työyhteisöissä tai suhteessa muiden hallinnonalojen politiikkatoimiin. Systeemisestä näkökulmasta katsottuna liikuntaneuvonta pyrkii vaikuttamaan yksilön mentaalimalleihin, mutta neuvonnan toteutus edellyttää uusia toimintakäytäntöjä rakenteellisella tasolla. Int. & Uusikylä, P. Molinier, V. & Nielsen, K. Jos esimerkiksi vallan dynamiikka ohjaa toimijoita kamppailemaan ensisijaisesti julkisista varoista ja vasta toissijaisesti pohtimaan tehokkaampia politiikkatoimia, on systeeminen muutos ja tuloksekkaampi liikuntapolitiikka epätodennäköistä
Kahden päivän aikana kuultiin yhteensä kahdeksan urheilun ajankohtaisia ja ajattomiakin kysymyksiä käsitellyttä esitystä. Toivosen vetämässä Urheilijoiden kaltoinkohtelu, hyvinvointi ja oikeusturva -hankkeessa on kartoitettu kolmella eri kyselyllä alaikäisten urheilijoiden kokemuksia urheiluväkivallasta. Tulosten mukaan alaikäiset kohtaavat urheilussa monenlaista väkivaltaa. tä, niin tapahtunutta ei välttämättä käsitellä eikä väkivalta lopu. Selvästi yli puolet näistä tapauksista oli kuitenkin jäänyt urheilijan omaan tietoon. Omassa esityksessäni tarkastelin kilpaurheilijoiden epäasiallisen kohtelun kokemuksia ja erityisesti sitä, miksi niistä vaietaan niin usein. Vain harvoin asiasta oli kerKuva: Antero Aaltonen. Tämä kävi ilmi sosiologipäivillä Kuopiossa. Toivosen mukaan tulokset korostavatkin tarvetta kehittää avoimuutta, tasa-arvoa sekä oikeudellista ja eettistä arviointia urheilussa. SUEKin vuonna 2022 toteuttaman tutkimuksen mukaan suomalaisessa kilpaurheilussa esiintyy jonkin verran epäasiallista kohtelua, kuten esimerkiksi pilkkaamista, syrjintää tai sukupuoleen perustuvaa häirintää. Yleisintä näyttäisi olevan henkinen väkivalta. Päivien yhteisteemana oli Rajat, erot ja kohtaamiset. Lapsioikeuden dosentti Virve-Maria Toivonen Helsingin yliopistosta esitteli tuoretta tutkimustietoa lasten väkivaltakokemuksista urheilussa. Kyselyihin on vastannut yhteensä noin kolmetuhatta alle 18-vuotiasta lasta. ”Osin keinot ovat samanlaisia kuin muussakin väkivallan vastaisessa työssä, mutta urheilussa on otettava huomioon myös urheiluspesifejä tekijöitä, jotka mahdollistavat ja ylläpitävät väkivaltaa erityisesti urheilussa”. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 25 S osiologipäivillä maaliskuussa 2024 Kuopiossa kokoontui myös liikuntaja urheilusosiologian työryhmä. Lisäksi alaikäiset vaikenevat usein väkivallasta. Tuloksista käy ilmi, että alaikäiset urheilijat ovat sekä väkivallan uhreja että väkivallantekijöitä. Vaikka he kertoisivatkin siiMARKO KANANEN, YTT tutkimuspäällikkö Suomen urheilun eettinen keskus (SUEK) marko.kananen@suek.fi Monipuolista liikuntapuhetta sosiologipäivillä Kyky tarkastella omaa toimintaa kriittisesti ei ole suomalaisessa liikuntakulttuurin vahvimpia puolia
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkija Kari Saari esitteli menetelmällisiä avauksia näkymättömien normien ja erontekojen tutkimiseen urheilussa. ”Ongelmien kieltämisen sijaan pyrkimyksenä tulisi olla niiden juurisyiden ymmärtäminen ja riskien entistä tehokkaampi tunnistaminen.” Kieli, eronteot ja maantiede liikunnan esteinä Tutkija Eva Rönkkö (LTS ja Jyväskylän yliopisto) käsitteli monikielisyyttä ja kielen yhdistäviä ja erottavia ominaisuuksia liikunnassa ja urheilussa. Hyvä, vahva ”jalkapallokulttuuri” on ulkoistettu muihin maihin, ja Suomen menestymättömyyttä kansainvälisessä jalkapallossa on selitetty kulttuurin puutteella. Toisille syntyy mahdollisuuksia, ja toisille muodostuu kielikäytännöistä osallisuutta ja omaehtoisuutta rajoittavia tekijöitä. Syitä vaieta on monia, kuten pyrkimys olla välittämättä, pelko leimautumisesta ja huoli siitä, ettei asiaa käsiteltäisi asianmukaisesti. 26 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 rottu esimerkiksi valmentajalle tai muulle urheilujärjestön edustajalle. Jalkapallon voi tätä kautta nähdä myös erottautumisen välineenä.” Eettisyys puntarissa Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Minna Rauas esitteli LEO-kehittämishanketta, jonka tarkoituksena on laatia ammattieettiset ohjeet liikunta-alalle. Goffmanilaisesta arjen kohtaamisten analyysista ponnistava ”erilaisuuden hetkien” analyysi voisikin Saaren mukaan avata uusia mahdollisuuksia analysoida näitä erontekoja. Koskelaisen mukaan puheen ”jalkapallokulttuurista” voi nähdä keinona tehdä rajanvetoja toivotun ja ei-toivotun toiminnan välille: oikeanlaiset asiat ovat olleet kulttuuria, vääränlaiset taas osoituksia kulttuurin heikkoudesta, puutteesta tai negatiivisesta erityislaatuisuudesta. Ohjeiden laatimisessa on hyödynnetty olemassa olevaa tutkimuskirjallisuutta, kansainvälisiä liikuntaan ja urheiluun liittyviä sopimuksia ja delfoi-menetelmällä kerättyä tutkimusaineistoa. ”Tulkintani on, ettei urheilun hyvän kertomusta uusintava käsitys liikunnasta ja urheilusta itseisarvoisesti hyvänä ilmiönä mahdollista tällaista arvokeskustelua. Vastadiskurssi, jossa liikunnan ja urheilun nähtiin myös itsessään aiheuttavan negatiivisia seurauksia, esiintyi aineistossa huomattavasti harvemmin. Lisäksi byrokraattinen tapa ymmärtää eettisyyttä vie keskustelua enemmän juridiikan kuin etiikan suuntaan.” ?. Ojan mukaan suomalaisessa liikunnassa ja urheilussa esiintyy vain vähäistä kriittistä ja syvällistä keskustelua monimuotoisen liikuntakulttuurin arvoista. Liikunnan ja urheilun eettisyys ymmärrettiin usein myös erilaisten sääntöjen, strategioiden ja lakien tärkeyttä korostavan byrokraattisen diskurssin kautta. Monipaikkaisen etnografian ja go-along-menetelmän keinoin kerätty aineisto avaa nuorten arkea, jossa vähäväkisyys ja välimatkat rajaavat liikuntamahdollisuuksia. ”Hetket tuovat esiin kirjoittamattomia normeja, joita ei tutkimuksissa tavoita yhtä hyvin esimerkiksi haastattelutai kyselytutkimusten työkaluin.” Päivi Armila, Terhi Halonen ja Santtu Haantio Itä-Suomen yliopistosta pohtivat omassa esityksessään sitä, mitä mahdollisuuksia syrjäseutujen nuorilla on osallistua heidän itsensä mielekkäiksi tai kiinnostaviksi kokemiinsa liikuntaharrastuksiin tai rakentaa omaa urheilupolkua. Myös puuttumisen mallien kehittyminen on vaikeaa, jos negatiivisia kokemuksia ei nosteta esille. Liikuntaan osallistuvien kielellinen moninaisuus luo kuitenkin edelleen eriarvoistavia tilanteita. ”Jalkapallokulttuurilla” on sekä ylläpidetty rajaa suomalaisuuden ja kansainvälisyyden välillä että tuotu ulkomaisia vaikutteita suomalaiseen ympäristöön. Vaikenemisesta seuraa kuitenkin se, ettei epäasiallista käytöstä osata välttämättä tunnistaa tai tunnustaa. ”Valmistuttuaan ammattieettiset ohjeet toimivat työkaluna eettiseen harkintaan ja ne kiteyttävät niitä periaatteita, jotka ovat läsnä liikunta-alalla järjestäjätahosta tai kohderyhmästä riippumatta.” Tutkija Samuli Oja Jyväskylän ammattikorkeakoulusta pohti, kuinka erilaiset eettiset diskurssit ohjaavat ja rajoittavat liikunnan ja urheilun arvokeskustelua. ”Urheilun ja kulttuurin välisiä rajoja on myös tietoisesti rikottu esittämällä jalkapallon kertovan jotain merkityksellistä ihmisyydestä, kansoista ja identiteetistä. Toisaalta syrjäinen asuinympäristö mahdollistaa nuorten merkityksellistä toimintaa esimerkiksi ”ruraalin vaihtoehtoliikunnan” hengessä. Rönkön mukaan kieli toimii ohjatussa liikuntaryhmässä niin kommunikaation välineenä, ilmapiirin luojana kuin ihmisten identifikaation välineenä. ”Liikuntaja nuorisopolitiikan näkökulmasta syrjäseuduilla asumiseen liittyy jatkuva yhdenvertaisten oikeuksien ja eriarvoistavien olosuhteiden välinen jännite.” Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Sami Koskelainen avasi ”jalkapallokulttuurin” historiallista taustaa käsitteenä ja sen erilaisia käyttötapoja 1900-luvun alusta nykypäivään. doping) katsottiin olevan seurausta ensisijaisesti jostain niiden ulkopuolisesta tekijästä. Ojan mukaan valtion liikuntahallinnon ja liikunnan keskusjärjestöjen liikuntapoliittisissa asiakirjoissa eettisyys ymmärrettiin usein itsestään selvänä osana liikuntaa ja urheilua. Vaikka vilkas muuttoliike ja ulkomaalaistaustaiset urheilijat ja valmentajat ovatkin lisänneet kielellistä moninaisuutta suomalaisessa liikuntakulttuurissa, on ilmiö vielä varsin näkymätön ja vähän tutkittu. Saaren mukaan monet erilaisuuteen (kuten ”maahanmuuttajuuteen”) liittyvät määrittelyt ja eronteot ovat usein kohtaamiseen osallistuville ihmisille tiedostamattomia ”hetkiä”. Kerätty aineisto sisältää yhteneväisiä näkemyksiä liikunnan arvoista ja tarkoituksesta, mutta myös erilaisia ja osin ristiriitaisia käsityksiä erityisesti liikunnan ja urheilun suhteesta ja niiden erilaisista toimintalogiikoista. Keskeisessä roolissa tässä lähestymistavassa on etnografinen havainnointi ja sen pohjalta tehtävä aineiston visualisointi. Ongelmallisina ovat näyttäytyneet erityisryhmien tavoittaminen, toimintojen saavutettavuus ja osin homogeeninen ammattikunta. Esitys pohjautui käynnissä olevaan Liikunnan ja urheilun eettiset periaatteet: käsiteanalyysistä kentille -tutkimukseen, jossa selvitetään muun muassa asiakirja-analyysin keinoin sitä, kuinka eettisyys ymmärretään suomalaisessa liikunnassa ja urheilussa. Aineistossa liikunta ja urheilu näyttäytyvät vahvasti itseisarvoisesti hyvänä ilmiönä ja eettisesti kiistanalaisten käytäntöjen (esim. ”Vallitseva yksikielisyyden normi ei tue liikunnan edistämistyötä monikielisessä ympäristössä”
Mutta ainoastaan jalkapallo on erottamaton osa kulttuuria läpi maan. Samaan aikaan puolisoni muutti Australiaan töiden perässä, joten minun piti keksiä tekemistä viikonlopuille. Aluksi se tuntui vaikealta, mutta vähitellen aloin nauttia keskusteluista yhä enemmän. Jotain jalkapallon asemasta Saksassa kertoo se, miten pandemian jälleen hellittäessä jokainen uutislähetys mainitsi sen merkityksen stadionien avaamiselle yleisölle. Pian koronatartuntojen määrä lähti kuitenkin deltamuunnoksen takia taas kasvuun ja jalkapalloa pelattiin jälleen tyhjille katsomoille. Olen luonteeltani introvertti, mutta kirjaa varten minun piti puhua ventovieraille, vieläpä kömpelöllä saksan kielelläni. MARKUS PANTSAR vieraileva professori RWTH Aachen teoreettisen filosofian dosentti Helsingin yliopisto markus.pantsar@gmail.com Kuvat: Markus Pantsar Saksaa ymmärtämässä jalkapallon kautta Alun perin minun piti olla Aachenissa vain vuoden verran, mutta koronarajoitteista huolimatta pidin kaupungista, joten kun tilaisuus avautui, päätin jäädä Saksaan vierailevaksi filosofian professoriksi. Elokuussa 2022 aloitin projektini matkaamalla Kölniin, joka on alle tunnin matkan päässä. Jalkapallo pakotti introvertin puhumaan Saksaa Projektista tuli ikimuistoinen. Kyseessä on harvinainen kaksinkertainen rajakaupunki, voin piipahtaa helposti lenkillä sekä Belgiassa että Hollannissa. Siitä eteenpäin tein matkoja ympäri maata, vieraillen kymmenissä otteluissa kauden 2022– 23 aikana. Muuttaessani Aachen sai nauttia lämpimästä syksystä ja ehdin vierailla paikallisen ylpeyden Alemannia Aachenin ottelussa kauniina lokakuun päivänä. Olin aiemmin julkaissut ensimmäisen jalkapallokirjani (Jalkapallon MM-kisojen suurimmat ottelut, Vastapaino 2022), joten sain idean: matkustaisin viikonloppuisin ympäri Saksaa ja kirjoittaisin siitä kirjan. Menestystä se on toki niittänyt urheilussa laajalti ja alueellisesti monet muutkin lajit ovat suosittuja. Sen kuuluisaan katedraaliin on haudattu Kaarle Suuri, jonka ansiosta kaupunki oli aikanaan eräs Euroopan tärkeimmistä. näin maailmalla Hertha Berlinin tifo Berliinin olympiastadionilla.. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 27 S aksa on jalkapallon maa, ehkä enemmän kuin yksikään muu maa Euroopassa. Muutin syksyllä 2021 tutkijaksi Aacheniin, aivan Saksan läntisimpään osaan
Tämän halusin tuoda ilmi myös kirjassani, josta tuli yhtä lailla matkakertomus sekä yritys ymmärtää Saksaa ja saksalaisia kuin varsinainen jalkapallokirja. Tällä hetkellä Schalke taistelee putoamista vastaan 2. Ottelut elämyksiä kaikkialla Minulta kysytään usein suosikkistadioneitani Saksassa. Mutta koska jalkapallo on tärkeässä asemassa kaikkialla, voi otteluun menemistä suositella käytännössä missä vaan. Nyt kirjani on julkaistu, mutta jalkapallon viehätys ei ole vähentynyt lainkaan. Kauden 2023–24 aikana olen yhä jatkanut matkustamista jalkapallon perässä. Myös katsojamäärät ovat olleet eri tasolla kuin aiempina vuosina, jolloin päädyn seisomakatsomossa on ollut varsin väljää. Myös 1. 1. Saarivaltiossa pääsarjajalkapallo alkaa olla varakkaiden etuoikeus, Saksassa seisomakatsomoon (joita Englannissa ei ole ollut vuosikymmeniin) pääsee yleensä noin 10–20 eurolla. Kaudella 2023–24 kotistadion Tivoli on houkutellut keskimäärin yli 20 000 katsojaa, mikä on täysin poikkeuksellinen lukema neljännen sarjaportaan seuralle. Opin valtavasti Saksan eri kaupungeista ja alueista, sekä niiden kulttuureista. Vaihtoehtoista kokemusta etsiville suosittelen FC St. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että Englannista matkustaa joka viikko Saksaan suuri määrä jalkapalloturisteja paremman tunnelman perässä. Vasemmistolaisuudestaan tunnetun seuran otteluissa on aivan omanlaisensa tunnelma. Itselleni tärkein seura onkin oman kaupungin Alemannia, vaikka se pelaa neljännellä sarjatasaolla läntisessä alueliigassa. Saksassa seisomakatsomoon pääsee 10–20 eurolla.. Minulle siitä on tullut tärkeä tapa ymmärtää Aachenia ja sopeutua uuteen kulttuuriin. Olen käynyt junalla niin Belgiassa, Hollannissa, Ranskassa kuin Englannissakin katsomassa otteluja. FC Kölnin tifo. Junioripelaajille täytyy tietenkin tarjota edes jollakin tavalla järkeviä treeniMarkus Pantsar. Tätä kirjoittaessa päässäni soivat Bayer Leverkusenin kannatuslaulut, sillä olin edellisenä päivänä ollut todistamassa seuran ensimmäisen Saksan mestaruuden varmistumista Suomen maajoukkuemaalivahdin Lukas Hradeckýn kipparoimana. Kirjani nimeksi tuli Kun rakastuin saksalaiseen jalkapalloon (Vastapaino 2024), eikä siinä ole lainkaan liioittelua. Paulin kotistadionia Millerntoria Hampurissa. Itselläni pelaaminen on jäänyt harmittavan vähäiseksi, sillä kuten aiemmassa kotikaupungissani Helsingissä, myös Aachenissa kenttien käyttöaste on korkea. Miesten pääsarjan Bundesliigan lisäksi tutuiksi tulivat myös alasarjat ja naisten jalkapallo. Niitä on monia. Borussia Dortmundin seisomakatsomo, joka tunnetaan nimellä ”keltainen seinä”, on ehdottomasti näkemisen arvoinen, kuten on myös Dortmundin suurimman vihollisen Schalke 04:n areena Gelsenkirchenissä. Mutta eivät keskustelut suinkaan jääneet siihen. Muutamaan kertaan yli 30 000 katsojaa vetävä stadion on ollut loppuunmyyty. Jalkapallo antoi minulle syyn tutustua uusiin ihmisiin ja palasin aina matkoiltani monta kokemusta rikkaampana. Saksan äärimmäisen epäluotettava junaverkko tuli tutuksi ja loputtomat myöhästelyt antoivat minulle hyvin aikaa valmistella käsikirjoitustani. FC Kölnin kompakti kotistadion takaa joka kerta erinomaisen tunnelman. Kuluva kausi on tarjonnut myös menestystä, sillä Alemannia nousi kolmannelle sarjatasolle, joka on jo maanlaajuinen liiga. Englannissa kannatuslaulut ovat satunnaisia, kun taas Saksassa tuhannet ultrafanit laulavat koko ottelun ajan lähes taukoamatta. Koko ajan enemmän minua kiinnosti nimenomaan jalkapallokulttuuri. Englannin Valioliiga on maailman rikkain ja kovatasoisin sarja, mutta katsomokokemus on aivan erilainen. Lähes joka toinen lauantai kävelen puolen tunnin matkan stadionille ja annan uuden kotikaupunkini jalkapallokulttuurin viedä mukanaan. 28 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 Kaikkialla ihmiset kertoivat minulle mielellään paikallisista jalkapalloseuroista. Myös kulttiseura Union Berlinin stadionia voin suositella erilaista jalkapallokokemusta etsiville – mikäli sinne onnistuu saamaan lipun. Aachenin keskeinen sijainti on toki mahdollistanut myös muiden maiden jalkapallon seuraamisen. Harrastepalloilu erilaista kuin Suomessa Tärkeä osa jalkapallokulttuuria on toki myös jalkapallon pelaaminen ja tietenkin Saksassa sitä pelataan kaikkialla. Saksan jalkapallokulttuurin ero etenkin Englantiin on huomionarvoinen. Bundesliigassa, mutta sen jokaiseen kotiotteluun saapuu silti 60 000 ihmistä
Olen kuitenkin onnistunut silloin tällöin ottamaan osaa peleihin, aina on ollut hauskaa. Jäs enten ja tilaajien käytössä on myös lehden arkisto vuodesta 1990 alkaen. Aktivoi palvelu takakannen osoitetarrasta löytyvällä tilaajatunnuksella. Schalke 04:n tifo. Täällä pienestäkin kopautuksesta huomautetaan usein ja harrastepeleissäkin jotkut menevät varsin helposti maihin. Tosin hyvän matkaa keski-iän puolella olevalle tutkijalle nuorten opiskelijoiden vauhti alkaa olla vähän liikaa. En usko jalkapalloinnostukseni vähenevän, minkä lisäksi jalkapallo antaa hyvän syyn tutustua uusiin kaupunkeihin. www.lehtiluukku.fi Kirjautumisohjeet: lts.fi/liikunta-tiede Liikunta & Tiede arkistoineen löytyy Lehtiluukusta Lue Liikunta & Tieteen näköislehtiä Lehtiluukku.fi -palvelussa. Euroopan suurin seisomakatsomo, Borussia Dortmundin Die Gelbe Wand (Keltainen seinä).. Stadionilla tapahtuma vie niin kokonaisvaltaisesti mukaansa, että omassa olohuoneessa ei voi saavuttaa samaa. Varsinainen stadionbongari eli groundhopper en ole, tarkoituksenani ei ole vierailla mahdollisimman monella stadionilla. Saksassa pelataan harrastajatasolla suurimmaksi osaksi samalla tavalla kuin Suomessakin, mutta on maiden välillä muutamia eroavaisuuksiakin. Suomessa asuessani kävin säännöllisesti HJK:n otteluissa, mutta suurimmaksi osaksi seurasin lajia televisiosta. . Suhtautuminen fyysiseen kontaktiin on myös Saksassa erilainen. Saksassa tykätään harhautella ja kuljettaa palloa, mikä oli mielenkiintoista huomata, sillä maan ammattijalkapallo perustuu nimenomaan nopealle syöttöpelille. Nyt huomaan helposti harhautuvani tekemään jotakin muuta samalla, kun ottelu pyörii taustalla. Keskimääräinen saksalaispelaaja on toki teknisesti taitavampi, mutta suurin ero on pelityylissä. En muista ainuttakaan huonoa reissua jalkapallon tiimoilta, eikä yksikään ottelu paikan päällä ole tuntunut tylsältä. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 2 9 aikoja, joten meille yliopistolaisille jäävät vuorot ovat usein varsin huonoon aikaan. Sen sijaan olen huomannut suhtautumiseni televisioituun jalkapalloon muuttuneen. Mutta jokainen uusi kaupunki ja stadion on aina mielenkiintoinen kokemus, tapa ymmärtää asuinmaatani jälleen hieman paremmin. Suurimmaksi osaksi jalkapallo on kuitenkin jalkapalloa, eikä minulla ole ollut vaikeuksia sopeutua pelikulttuuriin. Onneksi vaihtoehtona on lauantaiaamun läheisen puiston hiekkakentän höntsäpelit, joissa olen vielä nuorimmasta päästä
Voimaharjoittelu tukee kestävyyssuorituskykyä, mutta kaikki harjoittelu ei ole yhtä hyödyllistä. Venyttelyä käytetään yleensä lisäämään liikelaajuuksia. Lähde: Ahler JR, Busk H, Holm PM, ym. Kuva: Antero Aaltonen. Yhteensä 19 interventiotutkimuksen perusteella ulkona liikkuminen kohensi elämänlaatua, mielenterveyttä ja toimintakykyä. Tuoreen meta-analyysin mukaan venyttelyllä voi olla pieni positiivinen vaikutus maksimivoimaan sekä lihasmassaan. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin vertaamaan ulkoliikunnan vaikutuksia muissa ympäristöissä toteutettuun liikuntaan tai tavanomaiseen hoitoon. Sen sijaan keskitasoista kuormitusta tai isometristä kuormitusta sisältävä voimaharjoittelu ei vaikuttanut juoksun taloudellisuuteen. Lähde: Llanos-Lagors C, Ramirez-Campillo R, Moran J, de Villareal E. Erityisesti suuremmilla kuormilla tehty harjoittelu näyttäisi edistävän sekä suorituskykyä että taloudellisuutta. Sports Medicine 2024. Voiko venyttelemällä tulla voimakkaaksi. Kahdessa tuoreessa meta-analyysissä kuitenkin ilmeni, että oikeanlaisella voimaharjoittelulla voidaan parantaa sekä kestävyyssuorituskykyä että juoksun taloudellisuutta. Llanon-Lagosin ja kumppaneiden systemaattisiin kirjallisuuskatsauksiin ja meta-analyyseihin perustuvissa tutkimuksissa tarkasteltiin erilaisin menetelmin toteutetun voimaharjoittelun vaikutuksia suorituskykyyn ja juoksun taloudellisuuteen. Ulkoliikunnalla on joka tapauksessa selviä myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin. Tuoreen meta-analyysin mukaan ulkoliikunta parantaa elämänlaatua, mielenterveyttä ja toimintakykyä. 3 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 tutkimusuutisia Lääketiede EERO HAAPALA eero.a.haapala@jyu.fi Voimaharjoittelu parantaa kestävyyssuorituskykyä Kestävyyslajeissa korostetaan aerobista harjoittelua, mikä on johtanut voimaharjoittelun vähättelyyn monien urheilijoiden harjoitusohjelmissa. Sekä korkean kuormituksen (??80 % yhden toiston maksimista) että korkeaja keskitasoista kuormitusta ja/tai hyppelyharjoittelua yhdistelevä voimaharjoittelu paransivat juoksusuorituskykyä. Benefits and harms of structured outdoor physical activity for people with somatic or mental diseases: A systematic review and meta-analysis. Voimaharjoittelua on usein pidetty tarpeettomana tai jopa haitallisena. Epäselvä on myös ohjaajan tai ryhmän osuus ulkoliikunnan myönteisiin vaikutuksiin. The Effect of Strength Training Methods on Middle-Distance and LongDistance Runners’ Athletic Performance: A Systematic Review with Meta-analysis. Yksittäisissä tutkimuksissa venyttelyn onkin havaittu jossain määrin parantavan lihasvoimaa sekä lisäävän lihasmassaa. Ulkona liikkumisen hyötyjä suhteessa muissa ympäristöissä toteutettuun liikkumiseen tai muihin tavanomaisiin hoitomuotoihin ei ole kuitenkaan systemaattisesti kartoitettu. Lisäksi tässä tutkimuksessa ei eroteltu liikkumisympäristöä, vaan ulkoliikunnaksi laskettiin selkeän luontoliikunnan lisäksi kaupunkiympäristössä tapahtuva liikkuminen. Vaikka näyttää siltä, että ulkona liikkumisesta voi olla enemmän hyötyä kuin sisäliikunnasta tai liikuntaa sisältämättömästä tavanomaisesta hoidosta, tutkimusnäyttö kokonaisuudessaan on heikko. Hyppelyharjoittelu puolestaan paransi taloudellisuutta alle 12 km/h juoksunopeuksilla. Aika ajoin mediassa väitetään, että venyttely voi kohottaa kuntoa jopa enemmän kuin muu harjoittelu. Hyppelyharjoittelu yksinään ei kuitenkaan vaikuttanut suorituskykyyn. Korkean kuormituksen sekä yhdistelmäharjoittelun havaittiin myös parantavan jossain määrin juoksun taloudellisuutta yli 8 km/h juoksunopeuksilla. Ulkona luonnossa liikkumisella onkin havaittu olevan monia hyötyjä terveyden edistämisessä sekä erilaisten sairauksien ja oireiden hoidossa. Ahlerin ja kumppaneiden meta-analyysissä tarkasteltiin pääasiassa ohjatun ulkona liikkumisen vaikutuksia elämänlaatuun, mielenterveyteen ja toimintakykyyn. Ulkoliikunta oli joissain tapauksissa myös tehokkaampaa kuin sisäliikunta. Preventive Medicine 2024;183:107966. Liikkuminen ulkoilmassa edistää terveyttä Suomessa ulkona liikkumista pidetään usein parhaana mahdollisena keinona edistää hyvinvointia ja terveyttä liikunnan avulla. Voimaharjoittelu ei myöskään vaikuttanut maksimaaliseen hapenottokykyyn tai sprinttikapasiteettiin. Käytännössä kuitenkin useamman eri menetelmän hyödyntäminen saattaa optimoida suorituskyvyn ja vähentää loukkaantumisia
Tulokset mukaan pitkäkestoinen staattinen venyttely paransi maksimivoimaa sekä lihasmassaa, mutta vaikutus oli pieni. ”Urheilun hyvää kertomusta” hyödynnetään tavoiteltaessa erilaisia poliittisia ja taloudellisten päämääriä. Tähän huoleen tarttui Ornulf Seippel, joka tutki norjalaisten käsityksiä urheilun sosiopoliittisesta vastuullisuudesta liittyen terveyteen, yhteisöihin, sukupuoleen, rasismiin, vähemmistöjen integroitumiseen, seksuaaliseen suuntautumisen, sosiaaliseen epätasa-arvoon, vammaisuuteen, dopingiin ja ympäristöasioihin. ??. Naiset pitivät kauttaaltaan urheilun sosiopoliittisia kytkentöjä tärkeämpinä kuin miehet. https://doi.org/10.1080/16138171.2024.23 35580 Kuva: Olympiaworld Innsbruck Miksi Innbruck sanoi ei vuoden 2026 talvikisoille. Siitä huolimatta tai juuri siksi Norjassa on huolestuttu urheiluun liitetyistä epäkohdista. Hakijakandidaattialueiden osallisuuden edistämiseksi kisaisännyyksistä yksinoikeudella päättävä Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) lisäsi 2000-luvun alussa hakuprosessin kriteereiksi selvityksen paikallisten asukkaiden mielipiteistä kisaisännyyttä kohtaan. Estävinä tekijöinä nähtiin erityisesti kisoista aiheutuvat taloudelliset kustannukset, korruptio, muiden investointien siirtyminen olympialaisten vuoksi ja ympäristöhaitat. More than sports. Lähde: Seippel, O. Staattinen venyttely voi hyödyttää jonkin verran maksimivoiman ja lihasmassan kasvua. Öljyllä vaurastuneessa pohjoismaiseen hyvinvointivaltiomalliin nojaavassa yhteiskunnassa huippu-urheilun taloudellinen ja yhteiskunnallinen tukeminen on kantanut menestyksen hedelmää. Tämä saattaa selittyä liberalismiin ja populismiin nojaavilla antielitistisillä asenteilla. Venyttelyyn käytetyn ajan ja vaivan vuoksi sen teho ei yllä lähellekään voimaharjoittelun hyötysuhdetta. European Journal for Sport and Society. Norjalaisten käsitykset vastuullisuudesta eivät sinällään yllätä. Itse urheilua harrastavat kokivat, että terveyskysymykset ja sosiaaliset suhteet tulisi ottaa huomioon vastuullisessa urheilutoiminnassa. Lisäksi yli 15 minuutin venyttelyajat yli kuuden viikon ajan ja vähintään viidesti viikossa toteutettu harjoittelu osoittautuivat tehokkaammiksi kuin lyhyet venyttelyjaksot, lyhyet interventiot tai harvemmin toteutetut harjoitukset. Effects of Chronic Static Stretching on Maximal Strength and Muscle Hypertrophy: A Systematic Review and MetaAnalysis with Meta-Regression. Tärkeimmiksi vastuullisuuteen liittyviksi aiheiksi nähtiin doping (79,7 %), taloudellinen epätasa-arvo (76,7 %) ja seksuaalinen suuntautuneisuus (72,7 %). On alettu jopa puhua ”urheilupesusta” (sportwashing), jolloin urheilun hyvään ja puhtoiseen maineeseen verhotaan poliittisesti tai taloudellisesti kyseenalaisia tavoitteita. 2024. Erityisesti vammaisten asema ja sukupuolten välinen tasa-arvo oli naisille oleellista. Perinteinen näkemys urheilun eettisesti ja moraalisesti hyvästä kertomuksesta ei kuitenkaan toteudu läheskään aina kovien taloudellisten ja poliittisten päämäärien saavuttamiseen tähtäävässä globaalissa huippu-urheilussa. Lähde: Warneke K, Lohmann LH, Behm DG, ym. Postija internet-kyselyillä kerätty tutkimusaineisto (N = 1 131, vastausprosentti 26,0) koostui 18–79-vuotiaiden norjalaisten vastauksista. Läheisen liikuntasuhteen omaavat korostivat etenkin terveyteen ja yhteisöllisyyteen liittyviä kysymyksiä. Naiset edellyttävät miehiä useammin urheilulta vastuullisuutta. A study of Norwegians’ opinions on sports’ social and political responsibilities. Vähiten tärkeänä nähtiin ympäristöasiat (47,3 %). Tämä on inspiroinut tutkijoita selvittämään kisahausta luopumiseen johtaneita syitä.. Urheilu on alettu nähdä yhä useammin rahan ja ahneuden logiikan mukaisesti toimivana korruptoituneena järjestelmänä, jossa muun muassa rasismi, homofobia ja sukupuolten välinen epätasa-arvo rehottavat. Sports Medicine – Open 2024;10:45. Heidän mielipiteitään tutkittiin vastaajien sosiaalisen taustan, liikuntasuhteen ja äänestyskäyttäytymisen perusteilla. Yhteiskuntatieteet HANNA VEHMAS, VTM, FT hanna.m.vehmas@jyu.fi Urheilun vastuullisuus tärkeää norjalaisille Norjalaiset pitävät erittäin tärkeänä sitä, että urheilu on sosiopoliittisesti vastuullista toimintaa. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 31 Warneken ja työtovereiden tutkimuksessa analysoitiin 42 tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 1 318 aikuista tutkittavaa. Norjalaiset ovat tunnetusti huippu-urheilun menestyjäkansa kansainvälisten tilastojen valossa. Mikäli voimaharjoittelu on mahdollista, sen tulisikin olla ensisijainen keino parantaa maksimivoimaa ja lisätä lihasmassaa. Staattinen venyttely saattaa kuitenkin ehkäistä maksimivoiman heikkenemistä ja lihasmassan laskua tilanteissa, joihin voimaharjoittelu ei sovellu. Näissä puolueissa urheilun nähdään toimivan parhaiten ilman yhteiskunnallisen eliitin kontrollia. Tutkimus osoitti lisäksi, että urheilun sosiopoliittiset vastuullisuusvaatimukset epäilyttävät Norjan Edistyspuoluetta (Fremskrittspartiet) ja Keskustapuoluetta (Senterpartiet) äänestäviä. Äänestyksen alla kerätyn itävaltalaistutkimuksen aineiston perusteella tärkeimpiä hakua puoltavia tekijöitä kisakaupungin imagon kohentaminen, matkailun edistäminen ja liikuntapaikkojen rakentaminen. Globaaliin urheiluun yhdistetään tänä päivänä huomattava määrä epäeettisyyttä ja vastuuttoman toimintakulttuurin piirteitä. Innsbruckin vuoden 2026 talvikisahakua koskenut kansanäänestys johti kielteiseen tulokseen ja hausta luopumiseen
Psykologia HANNA-MARI TOIVONEN hanna-mari.h-m.toivonen@jyu.fi Joukkueen jatkuva alisuorittaminen johtaa kriisiin Urheilujoukkueen suorituskriisi alkaa hävittyjen otteluiden tai huonojen tulosten laukaisemista uhkatiloista. Arvoristiriitatilanteissa urheilijat saattavat selitellä ja vähätellä omia arvorikkomuksiaan. Lähde: Feilhauer E., Schnitzer M., Walde J., and Tappeiner G. & Strauss, B. Häviö ei aina aloita tappioputkea, eikä laukaise suorituskriisiä. Tulevaisuus näyttää entistä uhkaavammalta, jos korkeat odotukset ovat jääneet täyttymättä. International Review of Sport and Exercise Psychology. Tutkimukseen osallistui 60 huippu-urheilijaa 13:sta eri maasta ja 27:stä eri lajista. 24, NO. Vaikka tutkimuksen päähuomio kohdistui olympialaisten Agenda 2020 -tavoitteiden tarkasteluun, se herättää pohtimaan millä valtioilla ja kaupungeilla on tulevaisuudessa taloudellisia mahdollisuuksia ja poliittista halua järjestää kisoja. Petróczin tutkimusryhmä selvitti, miten huippu-urheilijat tulkitsevat ja soveltavat arvoja eri tilanteissa uransa varrella. Kriisialttius kuvaa joukkueen taipumuksia, jotka voivat vaihdella kriisin edetessä. Regressioanalyysiin perusteella merkittävimpinä hyötyinä nähtiin kohdeimagon ja matkailun edistäminen sekä liikuntapaikkojen rakentaminen Innsbruckiin. Dopingin käytölle löydettiin useita arvoperusteluja. Haastatellut urheilijat uskoivat, että joillekin urheilijoille doping ei ole arvojen tutkimusuutisia Kuva: Salibandyliitto. Survey-tutkimusaineisto kerättiin 664 (miehiä 54,8 %) Tirolin alueen asukkaalta puolta vuotta ennen kisaisännyydestä järjestettyä kansanäänestystä. Kyse on jatkuvasta alisuorittamisesta, johon johtaa tilanteiden kollektiivinen arvioiminen uhkaksi ja kyvyttömyys selviytyä tilanteista. A conceptual model for performance crises in team sport: A narrative review. Tutkijat tulkitsivat urheilijoiden arvotietoisuuden ja -selkeyden kehittyvän iän ja kypsyyden myötä. LÄHDE: Buenemann, S., Raue-Behlau, C., Tamminen, K. Korkean arvotietoisuuden katsottiin ehkäisevän huijaamista ja dopingin käyttöä. Tulevat ottelut aiheuttavat uhkatiloja. Valmentaja osoittautui yleisimmäksi ja pysyvimmiksi arvovaikuttajaksi. Osavaltion pääkaupungissa Innsbruckissa eiäänen antaneiden osuus oli yli 67 prosenttia. Haastatteluissa nousivat esiin huijaaminen ja etenkin doping. Olympic Games Reloaded: can the Olympic Agenda 2020 push residents’support for the mega-event. Kriisin jatkoprosessivaihe kuvaa, kuinka uhkatila johtaa kyvyttömyyteen selviytyä tilanteesta. Joukkue voi kokea uhkan kasvavan koko ajan, mikä saattaa laukaista kriisin tai ylläpitää sitä. Olympialaisten kokoluokan megatapahtuman olisi voinut kuvitella kiinnostaneen piristysruiskeena Itävallan kokoisen maan taloudelle. ??. Suorituskriisissä kollektiivinen kyvykkyys kärsii ja se voi vaikuttaa kielteisesti etenkin joukkueen tehtäväkoheesioon. Kriisiprosessi jatkuu, jos negatiivisia kognitioiden ja tunteiden käsittely ei onnistu. Liikuntamatkailun merkitys on Itävallan kansantaloudelle varsin suuri. A., Tietjens, M. Positiiviseksi koettiin myös talviolympialaisten kohdistuva yleinen arvostus. Joukkueet kokevat uhkatiloissa pääosin negatiivisia kollektiivisia tunteita, jotka heikentävät suorituskykyä. Modernit olympialaiset ovat syntyhistoriastaan lähtien olleet tavoittelemisen arvoinen tapahtuma kisaisäntämaille ja -kaupungeille. Heille järjestettiin 13:sta fokusryhmähaastattelua. 2024. Kriisi voi pahentua, jos joukkueen selviytymiskeinot ja tunnesäätely eivät ole tehokkaita. Silti lokakuussa 2017 järjestetyssä kansanäänestyksessä 53 prosenttia tirolilaisista vastusti kisahakua. 2022. 3 2 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 Itävaltalaistutkijat Feilhauer, Schnitzer, Walde ja Tappeiner tutkivat, miten KOK:n kisaisännyyttä koskevat suositukset vaikuttavat paikallisten asukkaiden hakua koskeviin mielipiteisiin. Yleisiin ja urheilun stressiteorioihin sekä empiirisiin tutkimuksiin perustuvassa mallissa on kolme vaihetta: kriisialttius (vaihe 0), kriisilaukaisija (vaihe 1) ja kriisin jatkoprosessi (vaihe 2). Received 19 Nov 2021, Accepted 5 Jul 2022, European Sport Management Quarterly 2024, VOL. Kielteisinä tekijöinä erottuivat kisojen kalleus, korruptio, muiden investointien siirtyminen ja ympäristöhaitat. Tapahtumaimagoon liittyvistä piirteistä korostuivat myönteisinä innostuneisuus ja joukkuehenki. Suorituskriisimallissa on kyse alaspäin vievästä kierteestä. Kriisilaukaisijavaihe osoittaa, mitkä tekijät voivat laukaista uhkatiloja ja vaikuttaa siihen, päätyykö joukkue jatkuvaan uhkatilaan. Kisoja on haettu muun muassa kaupunki-imagon kohentamiseksi, infrastruktuurin kehittämiseksi, turismin edistämiseksi, urheilupaikkojen rakentamiseksi tai muista taloudellisista ja poliittisista syistä. Toisaalta yhteiset kielteiset kokemukset saattavat yhdistää ja vaikuttaa myönteisesti sosiaaliseen koheesioon. Buenemann tutkimusryhmineen kehitti suorituskriisimallin, jonka avulla voi tutkia joukkueiden jatkuvia alisuoritustiloja. 1, 266–285 https://doi.org/10.1080/16184742.2022.2099924. https://doi.org/10.1080/1750984X.2023.2291799 Huippu-urheilijoiden arvot vaikuttavat huijaamiseen urheilussa Urheilijoiden on tärkeä ymmärtää omia arvojaan, koska arvojen, prioriteettien ja päätöksentekoprosessien välillä on dynaaminen suhde
Dialogipohjaiset koulutusohjelmat ovat yksi keino lisätä valmentajien tietoisuutta. 2024.2337302 Valmentajien kykyä tukea sosiaalista oikeudenmukaisuutta voi kehittää Valmentajat voivat tukea urheilijoiden hyvinvointia, turvallisuutta ja osallistumista urheiluun. Sosiaalityöntekijöiden integroiminen urheilujärjestelmiin voisi tukea valmentajia kriittisten käytäntöjen kehittämisessä. Pääosin urheilijat pitivät kuitenkin dopingia ei-toivottuna viimeisenä keinona parantaa menestysmahdollisuuksiaan. Valmentajat kokivat usein joutuvansa ristiriitaan tuloksia urheilijoiden hyvinvoinnin kustannuksella painottavien urheiluorganisaatioiden kanssa. Kriittisen reflektion avulla he pystyvät tunnistamaan ja kehittämään valmennuskäytäntöjään. Esiin nousi useita tapoja vähätellä arvorikkomuksia. Näitä ovat esimerkiksi toimintakäytäntöjen päivittäminen, ja urheilijoiden ja valmentajien tarpeita palvelevat osallistavat tilat. & Camiré, M. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 33 vastaista, kun taas toiset joutuvat sitä käyttäessään sivuuttamaan arvonsa. Arvot erosivat osalla toisistaan urheilun ulkopuolella ja urheilijana. Käyttäytymistä selitetään usein urheilun kirjoittamattomilla säännöillä. Sen sijaan tavoitteellinen, sosioemotionaalisen kasvun tukemiseen sitoutunut urheilutoiminta voi parantaa niitä tehokkaasti. Shenin kollegoineen yhdysvaltalaistutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten kokemuksia sosioemotionaalisten taitojen oppimisesta urheiluun suuntautuneessa nuorten kehittämisohjelmassa. Jotkut puhuivat jopa urheilun sisäisistä tilannekohtaisista arvojärjestelmistä, kuten kilpailun aikaisista ja sen jälkeisistä arvoista. Lopuksi reflektoitiin toimintaa ryhmässä ja itsenäisesti. Kramers ja Camiré tarkastelivat nuorten kilpaurheilijoiden valmentajien kriittisten valmennuskäytäntöjen kehittämistä. International Journal of Sport and Exercise Psychology. Haastattelut toteutettiin sekä yksilöettä fokusryhmähaastatteluina yhteensä seitsemälletoista 12–14-vuotiaalle pojalle, jotka tulivat vähävaraisista perheistä sekä erilaisista kulttuurisista ja etnisistä taustoista. Tutkijat havainnoivat toimintaa 30 viikon ajan tehden kenttämuistiinpanoja ja haastatteluja. Sosiaalisesti oikeudenmukaisten urheilukontekstien edistämiseksi on ymmärrettävä, mitä reflektio on luonteeltaan ja käytännössä. 2024. https://doi.org/10.1123/tsp.2023 ??. N., Veltmaat, A., Heyes, A., Barkoukis, V., Bondarev, D., Elbe, A.-M., Lazuras, L., Mallia, L. Tutkimukseen osallistui yhdeksän kanadalaisvalmentajaa, jotka valmensivat nuoria urheilijoita suorituskeskeisissä ja vaativissa urheilukonteksteissa. Jokaisella valmentajalla oli erilainen käsitys siitä, miten tärkeänä he pitivät sosiaalisen oikeudenmukaisuutta urheilussa. Valmentajia voidaan auttaa jalostamaan kykyä kriittiseen pohdintaan, muuttamaan aikomukset teoiksi ja siirtymään pohtimisesta sosiaalisesti oikeudenmukaiseen toimintaan. Se edistää urheilutoiminnassa lasten ja nuorten sosioemotionaalista kehitystä. Sukupuolten välinen epätasa-arvo, rasismi, seksismi, syrjintä ja mielenterveysongelmien laiminlyönti vaikuttivat heidän valmennettaviinsa. Myös ylhäältä alas suuntautuvia lähestymistapoja tarvitaan. kunnioitus, auttaminen ja tukeminen) ja harjoiteltiin toimintaa. Valmentajat osallistuivat kauden alussa ja lopussa puolistrukturoituun yksilöhaastatteluun. Kriittisen tietoisuuden kehittymiseen näytti johtavan etenkin valmentajan aiempi altistuminen sosiaalisille ongelmille. Toisaalta monet urheilijat kokivat puhtaissa arvoissa pysymisen vahvistavan heitä ihmisenä ja urheilijana. Urheilutoimintaan osallistuminen ei kehitä automaattisesti sosioemotionaalisia taitoja. https://doi.org/10.1080/1612197X. A., Thrower, S. Pedagogiikka ANNU KAIVOSAARI annu.kaivosaari@uef.fi Urheiluohjelmista sosioemotionaalista oppia. LÄHDE: Kramers, S. Kaikki valmentajilla ei välttämättä ole koulutusta käsitellä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ongelmien traumaattisia seurauksia. Joidenkin urheilijoiden uskottiin myös perustelevan dopingin käyttöä muiden urheilijoiden käyttämillä kielletyillä menetelmillä. Elite athletes’ values in action: An important yet complicated aspect in anti-doping education. He sanoivat myös haluavansa käyttää oppimiaan sosioemotionaalisia taitoja jatkossa myös muissa ympäristöissä, erityisesti koulussa.. Tämä motivoi heitä osallistumaan kriittiseen toimintaan. Lisäksi he laativat kauden aikana reflektoivan portfolion. Haastatellut lapset kuvasivat oppineensa ymmärtämään ja kunnioittamaan toisiaan ohjelman aikana. Toiminta perustui Hellisonin kehittämän vastuuntuntoisuuden mallin (Teaching Personal and Social Responsibility, TPSR-model) hyödyntämiseen. & Zelli, A. The Sport Psychologist. He eivät osanneet tai uskaltaneet puuttua asiaan tai eivät kokeneet kykenevänsä saamaan aikaan merkittävää muutosta. Arvorikkomusta saatetaan pitää oikeutettuna, koska sen avulla voi saavuttaa jonkin tärkeän päämäärän. Tapaustutkimus toteutettiin paikallisen jalkapalloseuran ja kirkon järjestämän kehittämisohjelman yhteydessä koronapandemian aikana vuonna 2020. LÄHDE: Petróczi, A., Martinelli, L. He joutuivat usein toimimaan arvojaan vastaan, mikä vaikutti kielteisesti heidän hyvinvointiinsa. “It’s necessary work”: Stories of competitive youth sport coaches’ developing critical praxes. 2024. Kauden aikana osa valmentajista tunnisti käyttävänsä poissulkevia valmennusmenetelmiä, joiden normalisointi on tavallista urheilussa. Vastuuntuntoisuuden malli osoittautui pedagogisesti tehokkaaksi. Jokainen tapaamiskerta perustui mallin toimintatapaan, jossa keskusteltiin mallin tasoista (esim. Edistyneemmät kriittistä käytäntöä soveltavat valmentajat ymmärsivät, että valmentajan kriittinen työ on vaikeaa, tarpeellista ja jatkuvaa. Toiset valmentajat pohtivat kriittisesti, kuinka sorto urheilussa syntyy ja sitä ylläpitäviä valtajärjestelmiä. Osa urheilijoista koki, etteivät heidän arvonsa olleet muuttuneet uran varrella, vaan ainoastaan niiden tärkeysjärjestys
Sandford kumppaneineen toteutti tutkimuksensa osana ”Right to Be Active” (R2BA) -hanketta. G., Haugen, T., Larsen, I. Tutkimuksen mukaan kilpailutilanteissa korostuva sosiaalinen vertailu motivoi osaa oppilaista ja sai heidät yrittämään liikuntatunneilla parhaansa. 3 4 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 Ohjelman ajoittuminen korona-aikaan osoittautui erityisen hyödylliseksi. Tältä pohjalta voidaan luoda olosuhteita, joissa eri tavoin tuetut lapset ja nuoret pääsevät kokemaan osallisuutta ja pätevyyttä turvallisessa ympäristössä. Scandinavian Journal of Educational Research 67 (2), 294–308. Tutkimukseen haastateltiin lisäksi neljää 23–32-vuotiasta lapsuudessaan lastensuojelullista tukea saanutta aikuista. Social and emotional learning for underserved children through a sports-based youth development program grounded in teaching personal and social responsibility. Tutkijoiden mielestä lapsille ja nuorille tulisikin järjestää enemmän sosioemotionaalisten taitojen kehittämiseen sitoutuvaa urheilutoimintaa erityisesti korona-ajan kaltaisissa epävarmoissa olosuhteissa. Lisäksi oppiaineen nähdään vaikuttavaan suoraan lasten ja nuorten terveyteen nyt ja tulevaisuudessa. Physical Education and Sport Pedagogy, 29(1), 115–126. 2024. Tulokset korostivat myös koulun liikunnanopettajien ja urheilutoimintaan ohjaavien valmentajien esikuvallista roolia niin urheiluun kuin myös koulunkäyntiin sitoutumiseen kannustajina. Toimintaan osallistuvien määrä kasvoi, kun tavoitteeksi asetettiin oman parhaansa yrittäminen ja omien aikaisempien tulosten parantaminen. Tämä voi olla ristiriidassa koulun liikuntakasvatukselle määritettyjen tavoitteiden kanssa. Kanadalainen tutkijaryhmä tarkasteli kanadalaiseen koulujärjestelmään rajatussa katsausartikkelissaan (scoping review) oppilaiden, opettajaopiskelijoiden, opettajien, vanhempien sekä kasvatusalan ja terveyden edistämisen ammattilaisten Kuva: Jouko Kokkonen tutkimusuutisia. Vuoden kestäneeseen tutkimukseen osallistui kaksi opettajaa ja 49 oppilasta kahdesta norjalaisesta yläkoulusta. Tutkimusaineisto muodostui oppilaiden kirjoitelmista, liikuntatuntien havainnoinneista ja videoinneista sekä opettajien ja oppilaiden haastatteluista. Erityisen tärkeäksi sekä henkilökohtaisen kasvun että koulunkäyntiin sitoutumisen suhteen osoittautui koulun urheilutoiminnan synnyttämä yhteenkuuluvuuden kokemus, jota lastensuojelun eri tukitoimia saavien lasten ja nuorten voi olla vaikea muutoin saavuttaa. Koululiikunnan kautta lastensuojelun piirissä oleva lapsi tai nuori voi tunnistaa omat mahdollisuutensa urheilussa. Lähde: Hovdal, D. Tutkimus toteutettiin osallistavana kohderyhmähaastatteluna kuudella alueella Englannissa. https://doi.org/10.1080/17408989.2022.2039614 Liikuntatuntien kilpailutilanteet synnyttävät ristiriitaisia tunteita Kilpailu osana koululiikuntaa tarjoaa norjalaistutkimuksen mukaan mahdollisuuksia mutta voi aiheuttaa myös ongelmia, jotka liikunnanopettajan olisi hyvä tunnistaa. Opettajien olisikin tärkeää pohtia, miten he voivat rakentaa kilpailutilanteita, jotka ovat mielekkäitä ja merkityksellisiä kaikille oppilaille. Opettajien ja valmentajien olisikin hyvä tiedostaa koulun liikunnan ja koulu-urheilun mahdollisuudet. “It’s Not Just About the Activity, It’s Also About How the Activity is Facilitated”: Investigating Students’ Experiences in Two Competitive Situations in Physical Education. Opettajien tulisikin kuvata kilpailullisten harjoitteiden tavoitteet erityisen selkeästi. Lähde: Shen, Y., Rose, S., & Dyson, B. Lähde: Sandford, R., Quarmby, T. & Hooper, O. DOI: 10.1080/00313831.2021.2006306 Koululiikunta voi tukea lastensuojelutyötä Koulun liikuntakasvatus ja koulun tarjoama muu urheilutoiminta voi tukea lastensuojelun piirissä olevien lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sitoutumista koulunkäyntiin. British Educational Research Journal, 50, 580–598. Toiminnassa saadut sosiaaliset kontaktit ja niiden myötä tapahtunut kehitys olivat ensiarvoisen tärkeitä muiden kontaktien jäädessä vähäisiksi. & Johansen, B. 2024. https://doi.org/10.1002/berj.3907 ??. B. Haastatteluihin osallistui yhteensä 63 lastensuojelun piirissä eritasoista tukea saanutta 8–21-vuotiaita lasta ja nuorta. O. Osa oppilaista puolestaan vetäytyi toiminnasta välttääkseen epäonnistumisen, jota kilpailutilanne korosti. 2023. Terveystiedon asema muiden oppiaineiden joukossa on silti usein heikko. Tavoitteiden puuttuminen tai oppilaiden tietämättömyys niistä näyttäisi johtavan siihen, että oppilaat omaksuvat harjoitteiden tavoitteet kilpaurheilun maailmasta. Hovdalin ja kumppanien peruskouluun kohdistunut tutkimus tarkasteli sekä opettajien toimintaa että oppilaiden kokemuksia liikuntatuntien kilpailutilanteissa. Tämän ansiosta hän voi ohjautua mukaan urheiluseuratoimintaan, jonne hänellä ei muuten ole välttämättä luontevaa väylää. J. Terveystieto NELLI LYYRA nelli.lyyra@jyu.fi Terveystieto on tärkeä oppiaine Koulun terveyskasvatus määritellään yhdistelmäksi oppimiskokemuksia, joiden tavoitteena on edistää terveyttä lisäämällä tietoa tai vaikuttamalla oppilaiden asenteisiin (WHO). Theorising the potential of physical education and school sport to support the educational engagement, transitions and outcomes of care-experienced young people
Kunnat ja alueet voivat itsenäisesti päättää, sisällyttävätkö ne terveystiedon paikalliseen opetussuunnitelmaan ja käytettävien opetustuntien määrästä. Myös päihteitä kokeillaan, vaikka niiden haitat ovat tiedossa. Tutkimukseen osallistui 1 046 oppilasta, jotka olivat 11–14-vuotiaita. 2024. Curriculum Studies in Health and Physical Education, 1–23. Toinen tärkeä turvataito on lapsen ja nuoren oma vastuullinen ja muita loukkaamaton somekäyttäytyminen. A scoping review of K–12 health education in Canada: understanding school stakeholders’ perceptions. Lähde: Sulz, L., Robinson, D. Kolmannen kokonaisuuden muodostavat tekniset taidot esimerkiksi oman yksityisyyden suojaamiseksi ja tietous verkkoympäristössä laittomasta toiminnasta. Turkkilaisessa tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan tekijöitä, jotka ovat yhteydessä nuoren suotuisaan terveyskäyttäytymiseen. Neljänneksi tarvitaan kriittistä ajattelua, joka ulottuu sisällön luotettavuuden arvioinnista uusien verkkotuttavuuksien kriittiseen tarkasteluun. Menetelmänä käytettiin regressiomalleja. Terveystiedon aseman vahvistamiseksi tarvitaan lisää ymmärrystä päätöksentekoon vaikuttavista asioista sekä konkreettisia toimia opettajankoulutuksessa, jotta terveystietoa opettavilla on riittävät valmiudet tehtäväänsä. Oppiaine voi kaventaa terveyseroja, eikä mikään muu aine valmista lapsia ja nuoria huolehtimaan sekä omasta että lähipiirinsä terveydestä. Lapsuudessa ja nuoruudessa muodostuneet terveystottumukset luovat aikuisiän terveyskäyttäytymisen ja hyvinvoinnin pohjan. Parempi terveysosaaminen (health literacy) yhdessä urheiluseuraan kuulumisen sekä painon sopivana kokemisen kanssa selittivät 33 prosenttia suotuisasta terveyskäyttäytymisestä. Lähde: Ayaz-Alkaya, S., & Kulakçi-Altinta?, H. Tarjoamalla tutkimustietoa koulutusta koskevan päätöksenteon tueksi voidaan vaikuttaa siihen, että terveystiedon opetus ja koulun terveyskasvatus toteutuvat tulevaisuudessa laadukkaina kaikille oppilaille. Kuva: Pixabay Some-turvataidot suojaavat uhkaavilta tilanteilta digiympäristössä Monet reaalimaailman uhkaavat ilmiöt, kuten kiusaaminen ja häirintä, näkyvät myös sosiaalisessa mediassa. Valmiit toimintamallit ja luottamuksellisuus madaltavat kynnystä ilmoittaa asiattomasta käytöksestä aikuiselle. 2024. Sosiaalisen median turvataidot antavat nuorelle keinoja toimia, jos hän kohtaa uhkaavia tilanteita tai sisältöä sosiaalisessa mediassa. Katsaukseen valikoitui 37 vuosina 1995–2022 julkaistua kanadalaista artikkelia. Voimakkaimmin hyvää terveyskäyttäytymistä selitti urheiluseuraan kuuluminen. https://doi.org/10.1080/25742981.2024.2311113 Ensisijaisen tärkeää on, että lapsi tai nuori tunnistaa uhkaavan tilanteen ja uskaltaa ottaa luotettavaan aikuiseen yhteyttä kohdatessaan esimerkiksi kiusaamista tai seksuaalista häirintää. Predisposing factors of health promotion behaviors and health literacy in adolescents: A cross-sectional design. Kolmen kyselykierroksen aikana tunnistettiin keskeiset sosiaalisen median turvataidot ja arvioitiin erilaisten turvataitojen tärkeyttä.. Fyysiseen aktiivisuuteen tai ravitsemukseen liittyvät suositukset eivät täyty, eikä unta kerry riittävästi. B., Morrison, H., Read, J., Johnson, A., Johnston, L., & Frail, K. Public Health Nursing, 41(3), 416-422. 2024. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 3 5 käsityksiä terveystiedosta oppiaineena. Problematic situations related to social media use and competencies to prevent them: results of a Delphi study. Lisäksi oppilaiden kokemusten mukaan opettajat välttelevät joitakin terveystiedon aiheita, kuten seksuaalisuuden moninaisuutta. Digitaalista ympäristöä on vaikea valvoa, mikä korostaa lapsen ja nuoren omien sosiaalisen median turvataitojen merkitystä. Suomalaiseen Delfoi-tutkimukseen osallistui 22 sosiaalisen median ja kasvatusalan asiantuntijaa. Myös omien julkaisujen tarkka harkinta voi suojata liian sensitiivisen materiaalin jakamiselta. Jokainen sosiaalista mediaa aktiivisesti käyttävä lapsi tai nuori kohtaa vääjäämättä haitallista materiaalia tai joutuu asiattoman käytöksen kohteeksi. Samanaikaisesti tutkimuksessa tunnistettiin oppiaineen haasteita: opettajankoulutuksessa ei käsitellä riittävästi terveystiedon sisältöjä. Lähde: Lahti, H., Kulmala, M., Lyyra, N., Mietola, V., & Paakkari, L. https://doi.org/10.1038/s41598-024-55578-5 Nuoren terveysosaamisella yhteys suotuisaan terveyskäyttäytymiseen Suuri osa nuorista tekee arjessaan valintoja, jotka heikentävät terveyttä. Lapset ja nuoret viettävät suuren osan vapaa-ajastaan digitaalisessa ympäristössä – EU-raportin mukaan jopa 7,5 tuntia päivässä. Tarkoituksena oli selvittää terveysosaamisen, liikuntaseuraan kuulumisen, painon kokemisen, sukupuolen ja iän yhteyttä terveyttä edistävään käyttäytymiseen. https://doi.org/10.1111/phn.13294 ??. Terveystietoon liittyvien käsitysten taustalta tunnistettiin kolme pääteemaa: 1) Oppiaine on arvokas ja tärkeä, 2) Opettajien sisältöosaamisessa on puutteita, 3) Terveystiedon opetuksen sisällöt eivät kohtaa oppilaiden tarpeita. Terveysosaamisen yhteys suotuisaan terveyskäyttäytymiseen viittaa siihen, että lasten ja nuorten terveyttä voidaan edistää väestötasolla lisäämällä terveyskasvatusta ja tarjoamalla nuorille terveyteen liittyvää tietoa. Tulokset vahvistivat näkemystä terveystiedon yhteiskunnallisesta merkityksestä. Scientific reports, 14(1), 5275. Lisäksi hyvät some-turvataidot voivat ennaltaehkäistä joutumasta haitallisiin tilanteisiin
36 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 MARJA KOKKONEN, PsT, LitM, dosentti yliopistonlehtori, urheilupsykologi liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopiston marja.kokkonen@jyu.fi Urheilumenestyksen ytimessä teema Huippu-urheilu
Mitalitaulukoiden maajärjestystä kiinnostavampaa on kenties tarkastella eri maiden sosioekonomisen taustan huomioivaa suhteellista urheilumenestystä. 2024). Yksilölajeissa kilpaurheilijan menestystä kuvaa muun muassa se, kilpaileeko hän kansallisella vai kansainvälisellä tasolla (Allen ym. 2023). 2013) ja kuinka paljon rankingpisteitä hän on onnistunut saamaan eri kilpailuista. Menestystä ovat toistuvasti selittäneet myös maan runsas väkiluku sekä kotikenttäetu olympialaiset järjestävänä maana (Rewilak 2021), jolloin ylettömältä matkustusrasitukselta säästyneet urheilijat ovat päässeet tutuille ja suhteellisen lähellä sijaitseville suorituspaikoille, tuttuihin sääolosuhteisiin ja heitä kannustavan ja toisinaan tuomaripäätöksiäkin paineistavan kotiyleisön eteen. Marko Yli-Hannuksela on voittanut MM-kultaa. Vaikka itse kilpailutilanteessa niin yksilökuin joukkuelajienkin urheilijat ovat toisinaan näyttäneet olevan yhtä kilpailusuuntautuneita (van de Pol & Kavussanu 2012), tutkimusnäytön perusteella vahva kilpailusuuntautuneisuus vaikuttaa kuitenkin olevan tyypillisempää yksilölajien urheilijoille (Hanrahan & Cerin 2009; Lochbaum ym. Nichollsin (1984) ajatusja tutkimustyö siitä, mikä ihmistä motivoi suorittamaan asioita ja millaisia tavoitteita kohti hän suuntautuu. Kovia painijoita toukokuussa 2024. Sen kannalta erityisen tärkeiksi ovat systeemiteoreettisesti tarkasteltuna paljastuneet urheilijoita ja heidän arkeaan lähellä olevat sekä mikrotason (urheilijan saama suora tuki, terveydenhuolto) että mesotason (kansalliset linjaukset ja strategiat, harjoitteluolosuhteet, valmennus) taloudelliset tekijät (Gómez-Rodríguez ym. Poliitikkojen juhlapuheiden lisäksi urheilumenestyksen osoittimet ovat löytäneet tiensä taloustieteilijöiden yhtälöihin; maiden välisissä vertailuissa absoluuttisen urheilumenestyksen mittana on tavallisimmin käytetty erilaisia numeroin laskettavia saavutuksia, kuten mitaleita, pisteitä ja olympialaisiin päässeiden tai siellä finaaleihin edenneiden urheilijoiden määrää (De Bosscher ym. Urheilijoiden tiedetään määrittävän urheilumenestyksen omakohtaiseksi emotionaaliseksi ja keholliseksi (Podlog & Eklund 2009) kokemukseksi, kun urheilija kokee sisäisen mittapuunsa mukaan yltäneensä tavoitteensa ja suorittaneensa hyvin (Conroy ym. V aikka huippu-urheilumenestys tai huippu-urheilijoiden esimerkki eivät innosta ihmisiä liikkumaan, lisää heidän fyysistä aktiivisuuttaan (Lion ym. Akseli Yli-Hannuksela on paininut EM-kisoissa. Urheilututkimukseen sovellettuna tämä on tuottanut tietoa urheilijoiden tavoista määrittää menestystä. rankinglistat). 2016), joiden ajat, metrit, pisteet ja sijoitukset voivat tuntua keskenään vertailukelpoisilta menestyksen mittareilta. Huippu-urheilijoille ”pelkkä” voitto ei kuitenkaan riitä menestymisen mitaksi. Laskennallisten menestysmittareiden antamaa kuvaa syventää John G. 2022) tai edistä terveyttään (Storm & Jakobsen 2024), kansakuntien välisessä kilpailussa urheilumenestyksellä on ollut oma roolinsa jo yli sadan vuoden ajan (Kokkonen 2008, 92). L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 37 Menestys ei merkitse urheilijoille pelkästään mitaleita, vaan omalle huipputasolle yltämistä. Kuva: Juha Laitalainen Tulosurheilua, jossa pelkkä voitto ei riitä Joukkuelajeissa menestyksestä kertovat esimerkiksi joukkueiden arvoturnaussijoitukset ja kansainvälisten lajiliittojen A-maajoukkueiden paremmuusjärjestystä kuvaavat listaukset (ns. Kilpailullisen tavoitteen sijaan täyttymistään hakeva tavoite voi olla esimerkiksi henkilökohtainen ennätys, uuden taidon oppiminen tai ihmisenä kasvaminen. Paraurheilumenestyksen takaamiseksi panostusta toivotaan erityisesti kahtaalle: vammoihin, toimintarajoitteisiin ja paraurheilun erityisosaamiseen liittyvän tiedon sisällyttämiseen maiden urheilujärjestelmien kaikille tasoille sekä paraurheilijoiden selkeään, asiantuntevaan ja koordinoituun kansalliseen luokittamiseen (Pankowiak ym. Paraurheilun menestyksellisyys liittyy pitkälti samoihin taustatekijöihin kuin vammattomienkin urheilun, aina kotikenttäetua myöten (Wilson & Ramchandani 2017). Jonni Sarkkinen on voittanut nuorten EM-kultaa ja hänet on valittu Pariisin olympiajoukkueeseen. 2023).. 2001). 2008). Osa urheilijoista myös pelkää menestystä. Erityisesti tehtäväsuuntautuneesti urheilu-urallaan etenevä, omasta kehittymisestään motivoitunut urheilija ajattelee menestyksensä johtuvan ennen kaikkea kovasta yrittämisestä ja suhtautuu takapakkeihin oppimiskokemuksina ja mahdollisuuksina parantaa taitojaan (Elbe ym. Olympiahopeaa hän saavutti Ateenassa ja pronssia Sydneyssä. Painiliiton toiminnanjohtajana työskentelevä Pasi Sarkkinen (vas.) saavutti urallaan kuusi SM-mitalia. Vahvasti kilpailusuuntautuneet urheilijat ammentavat motivaationsa toisten voittamisesta ja mieltävät urheilumenestyksen kilpakumppaneihin vertautuvan paremmuutensa kautta
Akateemisissa yhteyksissä menestystä pelkäävien opiskelijoiden on raportoitu menestyvän huonommin saatuaan myönteistä palautetta menestyksestään ensimmäisessä testitilanteessa (Pappo1983). fear of success; Ogilvie 1968) on ajateltu estävän urheilijaa menestymästä, koska menestyminen herättää sosiaalista ja emotionaalista yksinäisyyttä sekä kilpailuissa itsensä ja kyvykkyytensä puolustamisesta seuraavaa syyllisyyttä. 2020), urheilijoita lähimpänä olevien ihmisten kannattaa muistuttaa urheilijoita siitä, että menestys riippuu myös kilpakumppaneista, olosuhteista, terveystilanteesta ja monista pienistä sattumista, jotka eivät ole täysin kenenkään hallittavissa. Menestyksen pelko kilpakumppanina Toisinaan menestyvän urheilijan pitää voittaa muutakin kuin kilpakumppaninsa – hänen pitää selättää oma menestyksen pelkonsa. Menestyksen myötä vahvistuvat myös usko omiin kykyihin, omien suoritusten edelleen kehittymiseen ja siihen, että menestystä on tulossa myös tulevaisuudessa (Iancheva & Kuleva 2017). hybrikseen), huolimattomuuteen, vähäiseen yrittämiseen ja lopulta ehkä urheilemisen lopettamiseen (Iancheva & Kuleva 2017; Tracy & Robins, 2007). Erityisesti loukkaantumisesta johtuvalta kilpailutauolta kilpailujen pariin palaavilla urheilijoille urheilumenestyksen merkkinä saattaa olla se, että omasta puolikuntoisuudestaankin huolimatta pysyy antamaan oman panoksensa joukkueen menestykseen (Podlog & Eklund 2009). 3 8 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 teema Huippu-urheilu Kuten Schmid ym. Toivottavasti tuleva kesä tarjoaa menestyksen huumaa! . Menestys saattaa myös ajan kuluessa kohentaa itsetuntoa (Tracy & Robins 2007). Ja toisinaan menestys voi pelottaa, ehkä jopa enemmän kuin häviö. Urheilussa toteutuessaan menestyksestä viestivät tavoitteet voivat olla myös sosiaalisia (Hodge ym. 2018). Oma merkityksensä on myös sillä, että urheilijoilla on riittävästi urheilupsykologisia keinoja osatakseen asettaa realistisia tavoitteita, tehdäkseen myönteisiä havaintoja omasta edistymisestään ja pystyäkseen säätelemään menestyksen aiheuttamia tunteita. 2008; Qian ym. Menestyksen pelon (engl. Menestyksennälkäiset, omia taitojaan mielellään kilpailutilanteissa testaavat ja kilpailuihin sekä itselleen aavistuksen verran liian haastavien urheilullisten tavoitteiden äärelle hakeutuvat jalkapalloilijat näyttävät etenevän myöhemmin ammattilaisuralle (U17 -pojat; Wachsmuth ym, 2024) eivätkä ahdistu ennen tärkeitä otteluita (huippunaisjalkapalloilijat; Madsen ym. Jotta urheilijat pystyisivät ottamaan menestyksen vastaan ja senkin jälkeen haaveilemaan vielä suuremmasta menestyksestä, heidän tukiverkostoonsa kuuluvat ihmiset voivat valmistaa urheilijoita menestyksen varalle. Tervetuloa, urheilumenestys! Kuinka urheilijan tulisi suhtautua menestykseen ymmärtäessään, että sitä mitataan hyvin monella tapaa. Juniorivuosien menestys saattaa avata urheilijan silmät omille kyvyille ja muuttaa aiempaa ajattelutapaa siten, että ammattilaisura näyttää täysin mahdolliselta (jääkiekko; Pankow ym. 2021). Kaikki menestyksen avaimet eivät ole ensinnäkään hänen omissa käsissään. Joillain menestykseen voi nivoutua kuuluisuus taloudellisine etuisuuksineen ja sen tavoittelu urheilun kautta (Dziubinski 2024; Mann & Rich 2020). Tämä on herättänyt huolta siitä, voisivatko urheilijatkin osin tiedostamattaan sabotoida omaa uraansa, vetäytyä kilpailuista, arkailla ennätysten rikkomisia tai odottaa itseltään liian vähän silkasta menestyksen pelosta. Koska urheilijoilla – erityisesti miehillä ja korkealla tasolla kilpailevilla – on tapana ajatella menestyksen johtuvan omista henkilökohtaisista kyvyistä, omasta joukkueesta tai omasta joukkuepanoksesta, ylipäätään omassa vaikutuspiirissä olevista tekijöistä (Allen ym. Kaikista kysymysmerkeistä huolimatta tutkimuksen valossa näyttää sille, että urheilumenestystä ei kannata väistellä. Menestystä pelkäävien urheilijoiden, jotka Andrén ja Metzlerin (2011) tutkimuksessa olivat tyypillisemmin miehiä kuin naisia, rasitteena ovat myös menestyksen pelon liitännäishaasteet, kuten ahdistus, omien kykyjen ja kehittymismahdollisuuksien kyseenalaistaminen sekä keskittymisvaikeudet. Valmennusohjelmiin on tarpeen jättää tilaa urheilijan itsensä asettamille, ei-kilpailullisille tavoitteille ja varmistaa, että valmennustavoitteet ovat vähitellen vaikeutuvia, aina riittävän haastavia ja urheilijan kanssa suunniteltuja. 2023): elinikäisiä ystäviä, joukkuehenkeen panostamista ja yhteenkuuluvuuden tunteita joukkuekavereiden kesken (Carless & Douglas 2012). Menestyksen tiedetään myös ruokkivan harjoitteluhalukkuutta, luottamusta valmentajaan, valmennusohjelmaan ja toimivaksi osoittautuneeseen kilpailuvalmistautumiseen (Connaughton ym. Toisinaan menestys voi pelottaa, ehkä jopa enemmän kuin häviö.. Lisäksi oman yrittämisen ja panostuksen kautta saavutetun urheilumenestyksen synnyttämä aito ylpeys liittyy erottamattomasti sisukkuuteen, sitkeään yrittämiseen ja intohimoon pitkän aikavälin tavoitteita kohtaan (Gilchrist ym. Menestystä pelkäävän urheilijan on esitetty tuntevan myös omien todellisten menestysmahdollisuuksiensa löytämisen pelkoa, painetta yltää samoihin tai entistä parempiin suorituksiin tyydyttääkseen yleisöä ja mediaa sekä ihaillun urheilijan aiemman ennätyksen rikkomisen aiheuttamaa ahdistusta. 2010). (2021) tutkimuksiinsa pohjautuen toteavat, sisäisesti motivoituneet, vahvasti tehtäväsuuntautuneet ja urheilullisiin tavoitteisiin ja menestymismahdollisuuksiinsa toiveikkaasti suhtautuvat niin yksilökuin joukkuelajienkin urheilijat menestyvät muita todennäköisemmin kansainvälisellä tasolla. Ja mitä pitäisi ajatella siitä, että joillakin urheilijoilla menestys johtaa itsen yliarviointiin ja ylimieliseen, ylenpalttiseen, toisia väheksyvään ylpeyteen (ns. 2022)
Reflective Practice 13(3), 387–398. J., Herbison, J. J., & Cerin, E. De Bosscher, V., Heyndels, B., De Knop, P., & Van Bottenburg, M. B., & Smellie, L. Kinesiology 48(1), 3–29. A prospective longitudinal study of young athletes in individual sports. 2024. Schmid, M. Managing Sport & Leisure 29(2), 187–204. D., & Sabiston, C. 2024. E., Hansen, T., Thomsen, S. Gilchrist, J. 2024. More success with the optimal motivational pattern. Journal of Personality Assessment 47(1), 36–41. S., Robson, D. Eklund (toim) Sport and exercise psychology. The prestige of martial arts and combat sports from a sociological perspective. Pankow, K., Fraser, S. Dziubinski, Z. 2022. 2010. Task and ego goal orientations in competitive sport: A quantitative review of the literature from 1989 to 2016. Lion A, Vuillemin A, Léon F, Delagardelle C, van Hoye A. D., Fong, A. Gender, level of participation, and type of sport: Differences in achievement goal orientation and attributional style. Podlog, L., & Eklund, R. & Kuleva, M. Frontiers in Psychology, 11. Social Sciences 13(1), 31. Rewilak, J. 2021. 2008. B., Larsen, C. Journal of Applied Sports Sciences 1, 46–57. Pankowiak, A., Brockett, C., De Bosscher, V., & Westerbeek, H. Evaluative criteria and consequences associated with failure and success for elite athletes and performing artists. S., Greenlees, I., & Jones, M. Carless, D., & Douglas, K. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 3 9 LÄHTEET Allen, M. Journal of Applied Sport Psychology 36(2), 276–300. K. Belgeo 2(9), 1–18. Tracy, J. C. 2016. 2009. & CabelloManrique, D. The Sport Psychologist 24(2), 168–193. Storm, R. Journal of Science and Medicine in Sport 12(4), 508–512. Achievement motivation across training and competition in individual and team sports. Stories of success: Cultural narratives and personal stories of elite and professional athletes. Iancheva, T. Wilson, D., & Ramchandani, G. Developing a measure to predict fame and success. Cham: Springer,145 – 170. M. E., Poczwardowski, A., & Henschen, K. Ogilvie, B. 2011. H., Elbe, A., & Wikman, J. 2023. 1984. The paradox of measuring success of nations in elite sport. Journal of Applied Sport Psychology 13(3), 300–322. Journal of Sports Economics 22(5), 546–570. Sport Sciences for Health 13(3), 625–633.. Journal of Martial Arts Anthropology 24(2), 11–18. K., Graham, K.-A., Wright, T., & Zazo, R. P. J., Charbonnet, B., Conzelmann, A., & Zuber, C. Allen, M. C. Motivation and goals in the context of sport and movement. 2023. Teoksessa: J. C. Does international elite sporting success or hosting major events affect self-rated health. Schüler, M. Mann, M., & Rich, J. Kansakunta kilpasilla: Urheilu nationalismin kanavana ja lähteenä Suomessa 1900–1952. Connaughton, D., Hanton, S., & Jones, G. Conroy, D. N. A., Martin, L. Kokkonen, J. International Review of Sport and Exercise Psychology 6(1), 184–208. An investigation of home advantage in the Summer Paralympic Games. Achievement motivation: Conceptions of ability, subjective experience, task choice, and performance. International Journal of Sport & Exercise Psychology 19(6), 988–1004. Feelings of pride are associated with grit in student-athletes and recreational runners. Personality in sport: a comprehensive review. International Journal of Sport Policy and Politics 15(3), 435–455. van de Pol, P. Quest 10(1), 35–39. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Psychology of Sport and Exercise 10(5), 535–544. Relationships among the achievement goals, social goals, and sports ethics of young Chinese athletes. National Paralympic sport policies influencing a country’s Paralympic success. Effect of elite sport on physical activity practice in the general population: a systematic review. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 32, 150–160. Psychology of Sport and Exercise 9(2), 157–176. André, N., & Metzler, J. 2023. Plessner & R. Psychological Review 91, 328–346. Sport, Exercise, and Performance Psychology 1(2), 91–105. Social Behavior & Personality: An International Journal 51(11), 1–11. Can psychological characteristics, football experience, and player status predict state anxiety before important matches in Danish elite-level female football players. 2017. 1968. 2009. Hodge, K., Allen, J. Personality and Social Psychology Bulletin 46(7), 1027–1043. 2008. 2012. How countries compete for success in elite sport: a systematic review. 2020. 2021. A retrospective analysis of the development of psychological skills and characteristics among National Hockey League players. Psychology of Sport & Exercise 12(4), 415–422. Systematic review and meta-analysis of self-serving attribution biases in the competitive context of organized sport. G. 2018. J., & Laborde, S. Ido Movement for Culture. C. Lochbaum, M., Çetinkalp, Z. Wachsmuth, S., Feichtinger, P., Bartley, J., & Höner, O. Hanrahan, S. An examination of potential positive externalities related to international sporting tournaments. 2020. Psychology of Sport & Exercise 36, 1–7. 2021. Fear of success: The construction and validation of a measuring instrument. Journal of Physical Activity and Health 13;20(1), 77–93. Emerging insights into the nature and function of pride. 2013. High-level athletes’ perceptions of success in returning to sport following injury. Gómez-Rodríguez, J., Seguí-Urbaneja, J., Teixeira, M. Psychology Research 10(6,) 213–230. 2007. Current Directions in Psychological Science 16(3), 147–150. Motivation in Masters sport: Achievement and social goals. 2008. K., & Jakobsen, T. 1983. Wegner, H. 2022. The development and maintenance of mental toughness in the world’s best performers. Elbe, AM., Schüler, J., Sivaramakrishnan, H., Thøgersen-Ntoumani, C. The (non) determinants of Olympic success. 2012. G. D., Panduro, J., Ermidis, G., Krustrup, P., Randers, M. M. L. Qian, J., Wang, K., & Sun, K. Nicholls, J. Madsen, E. Gender differences in fear of success: A preliminary validation of the Performance Success Threat Appraisal Inventory. Pappo. Cope with success in sport. 2001. L., & Robins, R. N., & Holt, N. 2017. Psychological characteristics and future success: A prospective study examining youth soccer players at different stages within the German talent development pathway. The unconscious fear of success. W. C., & Kavussanu, M. 2024
Tulos saattaa kertoa huippuurheilun merkityksen suomalaisille muuttuneen.. Kuva: Lehtikuva/AFP JARMO MÄKINEN, YTT erikoistutkija Huippu-urheilun instituutti KIHU jarmo.makinen@kihu.fi KAISU MONONEN, LitT erikoistutkija Huippu-urheilun instituutti KIHU Hiipuuko suomalainen huippu-urheilukulttuuri. Seitsemän eurooppalaisen maan vertailussa huippu-urheilun arvostus jää Suomessa Ranskan ohella häntäpäähän. 4 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 teema Huippu-urheilu Portugalin Patricia Mamona sijoittui toiseksi kolmiloikassa vuonna 2021 pidetyissä Tokion olympiakisoissa
Hollantilaiset olivat hyvin tyytyväisiä kokonaistulokseen, vaikka olympiamenestyksen tavoittelu näyttää heille olevan vähemmän tärkeää kuin muille, Suomi mukaan lukien. Tulisi tavoitella 10 maan kärkijoukkoa olympialaisissa 4. Toinen puolivälieriin selvinnyt joukkue oli Belgia, joka voitti edellisten EM-kisojen Portugalin neljännesvälierissä. Huippu-urheilun jatkuvasti kasvava vaikutusvalta yhteiskunnassa tekee tästä tutkimuksesta paitsi ajankohtaisen myös välttämättömän välineen politiikan ja käytäntöjen kehittämiseksi globaalissa mittakaavassa (Houlihan et al., 2009). Kysymyksessä on yhdellä tapaa maan huippu-urheilun ”kurssia” mittaava ja vertaileva katsaus väestönäkökulmasta. Onkin todennäköistä, että EM-jalkapallossa väestön odotukset olivat korkealla. Myös Hollanti paransi tulostaan merkittävästi Tokiossa saavuttaen 36 mitalia. Harvassa maassa oltiin tyytyväisiä EM-jalkapallossa saavutettuun menestykseen vuonna 2021. Maissa asuu vajaa neljäsosa koko Euroopan väestöstä ja 38 prosenttia Euroopan Unionin asukkaista. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 41 V ertailemme huippu-urheilun väestössä herättämiä mielipiteitä ja tuntemuksia seitsemässä Euroopan maassa: Suomessa, Belgiassa, Hollannissa, Ranskassa, Portugalissa, Puolassa ja Tšekissä. Maa sijoittui mitalitaulukossa seitsemänneksi muun muassa väkiluvultaan neljä kertaa suuremman Ranskan edelle. Kyselyssä portugalilaiset olivat kuitenkin selvästi tyytyväisempiä turnauksessa onnistumiseen kuin belgialaiset, mikä voi heijastella kulttuurisia eroja urheilupettymysten käsittelyssä. Tyytyväisyys saavutettuun menestykseen ja sen tärkeys.. Se voi myös aiheuttaa kielteisiä seurauksia, kuten vahvistaa sosiaalista eriarvoisuutta ja rasittaa paikallisyhteisöjen taloutta (Kennelly & Watt, 2012; Preuss, 2007). Tämän vuoksi on tärkeää ymmärtää, miten eri väestöryhmät suhtautuvat huippu-urheiluun ja sen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Huippu-urheilun väestötason vaikutukset ovat usein monitahoisia ja ristiriitaisia. Käsittelemme lähinnä maan menestykseen ja edustusjoukkueisiin liittyviä kysymyksiä, joita koskevilla eroilla on oletettavasti yhteys huippu-urheilun arvostukseen ja viimeaikaisiin kansainvälisissä kilpailuissa onnistumiseen. Jalkapallossa kaikki vertailuryhmän maat ovat tasoltaan Suomea lukuun ottamatta erinomaisia. Hollannin pudotti jatkosta Tšekki, joka eteni puolivälieriin, mikä näkyi korkeampana tyytyväisyytenä. Todennäköisesti mukana on myös 1. Menestys tärkeää Tokion olympialaisissa 2021 2. Maa onnistui Tokion olympialaisissa 2021 3. Suurista odotuksista huolimatta Puola jäi alkulohkoon, ja Ranska ja Hollanti putosivat neljännesvälierissä. Kulttuuriset ja yhteiskunnalliset erot vaikuttavat merkittävästi siihen, miten ihmiset suhtautuvat huippu-urheiluun eri maissa. Menestys tärkeää EM-jalkapallossa 2021 5. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että huippu-urheilu voi luoda merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä, kuten lisätä kansallista ylpeyttä ja tuoda kansainvälistä tunnustusta (Heere et al., 2013; Merkel, 2013). Maa onnistui EM-jalkapallossa 2021 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % S am aa m ie ltä Suomi Hollanti Belgia Ranska Tsekki Puola Portugali Tyytyväisyys saavutettuun menestykseen ja sen tärkeys Kuvio 1. Jalkapallossa tyytymättömimpiä tuloksiin olivat ranskalaiset, puolalaiset ja hollantilaiset. Portugalilaiset pitivät menestymistä Tokion olympialaisissa etukäteen tärkeänä ja olivat tyytyväisiä saavutettuun menestykseen. Vaikka neljä mitalia ei ehkä vaikuta suurelta määrältä, sen merkitys korostuu, kun vertaa saavutusta aiempiin tuloksiin Lontoossa (2012, 1 mitali) ja Riossa (2016, 1 mitali). Tyytyväisyys menestykseen vaihtelee maittain Kuvio 1 esittelee vuonna 2021 järjestettyihin olympialaisiin ja EM-jalkapallon lopputurnaukseen eri maissa liittyviä mielipiteitä. Asenteet voivat vaihdella suuresti riippuen siitä, miten urheilua hallinnoidaan ja markkinoidaan (Coalter, 2007). Siksi on tärkeää, että urheilupolitiikan päättäjät ja huippu-urheilutoimijat tunnistavat nämä erot ja kehittävät toimenpiteitä, jotka ottavat huomioon kulttuuriset ja yhteiskunnalliset erityispiirteet. Suomi saavutti Tokiossa kaksi pronssimitalia, mikä paransi Rion (2016) tulosta, mutta suomalaisten tyytyväisyys jäi silti matalammaksi kuin muissa vertailuryhmän maissa
Hollantilaiset sekä erityisesti belgialaiset ja ranskalaiset asettuvat hyvin lähelle toisiaan. Kuviossa 3 esitellään eri maiden vastauksia tyypillisiin tunteita ja käsityksiä käsitteleviin 1 2 3 4 5 6 Mitalit tärkeitä Fani omasta mielestä Fani muiden mielestä Seuraamisen määrä Faniuden tärkeys Maan värien käyttö K es ki ar vo Suomi Hollanti Belgia Ranska Tsekki Puola Portugali Maajoukkueeseen samaistuminen ja sen fanittaminen Kuvio 2. Portugalilaiset ja puolalaiset samastuvat voimakkaimmin edustusjoukkueeseensa.. Kaikissa maissa korkeimmat arvot saivat mitalin voittamisen tärkeys ja itsensä joukkueen fanina tai kannattajana pitäminen. Kuvion 2 keskiarvoihin perustuva vertailu osoittaa, että jokaisen kysymyksen kohdalla maat asettuvat johdonmukaisesti samaan järjestykseen. Suomessakin on havaittu, miten nopeasti fani-ilmiö voi syntyä, kuten viimeksi Suomen tennismaajouk kueen Davis Cup -menestyksen myötä. Monet vertailujoukossa olevat maat etenivät alkulohkoa pidemmälle, mutta väestön tyytyväisyyttä kuvaavat keskiarvot jäivät selvästi alhaisemmiksi kuin olympialaisten kohdalla, Suomi pois lukien. Oman joukkueen fanittamisen merkitys Maaja olympiajoukkueiden urheilijoihin samaistumista koskevissa kysymyksissä on hyödynnetty Sport Spectator Identification Scale -mittarin (Wann, D. Millaisia tuntemuksia huippu-urheilu herättää. Maajoukkueeseen samaistuminen ja sen fanittaminen. Maan värien käyttö ei ole yleistä, varsinkaan Suomessa. Tulokset viittaavat siihen, että urheilua laajemmat kulttuuriset kehykset vaikuttavat näihin ryhmäkuuluvuutta ja kollektiivista käyttäytymistä koskettaviin kysymyksiin. R., 1993) revisoitua versiota (James, D. Jalkapallon osalta jää vaikutelma, että useimmissa maissa maajoukkueeseen kohdistuvat ennakko-odotukset voivat asettua korkeammalle kuin olympialaisissa, mikä liittyy myös lajin sisältämään suurempaan yllätysmahdollisuuteen. Portugalilaiset ja puolalaiset samastuvat voimakkaimmin edustusjoukkueeseensa ja osoittavat vahvaa kannattajuutta. 4 2 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 teema Huippu-urheilu tuolloin FIFA-rankingissa ykkössijaa pitäneen Belgian maajoukkueeseen liittyviä odotuksia, joita vain mestaruus olisi vastannut. L. J. Tämä voi selittää, miksi suomalaiset fanit saattavat kokea ”fanituksen” enemmän yksilöllisenä kokemuksena eivätkä niinkään ryhmäilmiönä, jota haettaan voimakkaasti kollektiivisemmissa maissa. Verrattuna materiaalisiin ulkoisvaikutuksiin, tunteisiin perustuvia vaikutuksia voi tutkia suhteellisen luotettavasti kyselytutkimuksin, sillä ne pohjautuvat suoraan vastaajien henkilökohtaisiin kokemuksiin. & Branscombe, N. Esimerkiksi Puola ja Portugali eli maat, jotka samaistuvat eniten edustusjoukkueisiinsa, ovat selvästi vähemmän individualistisia kuin muut maat. Heitä seuraavat tšekkiläiset. Sen sijaan vastaamatta jättäneet eivät samastu lainkaan edustusjoukkueeseen. et al., 2019). Toisaalta Suomen suhteellisen alhaiselle samaistumistasolle voi löytyä selitys myös heikosta urheilumenestyksestä, sillä menestys ja mitalit ovat tärkeitä katalyyttejä laajemmalle fani-ilmiölle. Revisiossa jokainen osakysymys perustuu oletukselle, että vastaajat kokevat ainakin jonkin verran samaistumista tai fanitusta. Suomalaisten samastumisaste edustusjoukkueeseen on johdonmukaisesti alhaisin kaikissa osakysymyksissä. Analyysissä tarkastellaan eri maiden vastaajien edustusjoukkueeseen samaistumisen asteita ja fanittamista. Suomalaiset olivat tässä vertailussa melko tyytyväisiä jalkapallomenestykseen ensimmäisen EM-lopputurnauspaikan ansiosta. Edustusjoukkueurheilijoiden esiintymiset ja saavutukset herättävät katsojissa monenlaisia subjektiivisia tunteita, jotka voidaan nähdä urheilun yhteiskunnallisina ulkoisvaikutuksina, olivatpa ne myönteisiä tai kielteisiä. Mittari pohjautuu sosiaalisen identiteetin teoriaan ja ryhmäkuuluvuuden käsitteisiin, jotka ovat keskeisiä urheilujoukkueiden fanittamisen ja seuraamisen ymmärtämisessä. Tämä lähestymistapa tekee vastanneiden keskiarvoon perustuvasta tarkastelusta informatiivisempaa kuin vastakkaisia kantoja (samaa mieltä/eri mieltä) sisältävien mielipidekysymysten kohdalla
Ylpeyden, omaan maahan tunnetun yhteyden ja positiivisen kansainvälisen kuvan tuomat tunteet ovat suomalaisilla vertailumaista pienimmät urheiluun liittyen. Suomalaisten vastaukset huippu-urheilijoiden roolimalliudesta eivät poikkea merkittävästi vertailumaiden vastauksista. 1. Tekee onnettomaksi 3. Tämä prosenttiosuus on vastaajamaiden keskimääräisellä tasolla. Tekee ylpeäksi 4. Huomattavan korkea osuus (79 %) uskoo, että huippu-urheilijat edistävät positiivista kansainvälistä ja kansallista imagoa. Vastausten perusteella 55 prosenttia vertailumaiden kansalaisista pitää huippu-urheilijan uraa aidosti ammattimaisena. On vaikea sanoa, kieliikö tämä suomalaisten välinpitämättömästä vai terveestä suhtautumisesta huippu-urheiluun. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 4 3 väittämiin, jotka liittyvät iloon (kysymykset 1 ja 6), suruun (2), ylpeyteen (3 ja 7), kansalliseen identiteettiin (4) sekä ulkoiseen maakuvaan tai maineeseen (5). 15). Suomalaiset näkevät huippu-urheilijat kuitenkin harvemmin aikuisväestön roolimalleina kuin muissa maissa, mikä tukee aiempia samansuuntaisia havaintoja (Mäkinen 2016, s. Tekee iloiseksi 2. Tämä viittaa siihen, että Suomessa roolimallin käsite liitetään vahvemmin nuoruuden elämänvaiheeseen. 2018). JP tekee ylpeäksi % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 6. Kiinnostus seurata oman maan olympiaurheilijoita.. Antaa hyvän kuvan 7. Kysymykset 1–5 tarkastelevat yleisesti maan urheilijoita, kun taas kysymykset 6 ja 7 kohdistuvat erityisesti jalkapallo maajoukkueeseen. Vastaajien omaa aktiivisuutta ja tietämystä Vähintään yhtä oman maan aktiiviolympiaurheilijaa seuraavat tai fanittavat maakohtaisesti % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 27,6 % 27,9 % 34 % 38 % 42 % 46 % 77 % Suomi Hollanti Belgia Ranska Tsekki Puola Portugali Kuvio 4. Suomalaisista noin 71 prosenttia on samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan suomalaisten urheilijoiden saavutukset tekevät iloiseksi. Yhteys omaan maahan 5. Suomen miesten jalkapallojoukkueen saavutuksien herättämän ilon suhteen vastaava prosenttiluku on selvästi alhaisempi (55 %), kuten muissakin maissa Portugalia lukuun ottamatta. Kuvio 3. Suurimmat erot maiden välillä ilmenivät ei niinkään roolimalliuden laadussa vaan määrällisissä ulottuvuuksissa. Lisäksi 70–77 prosenttia katsoo, että huippu-urheilijat toimivat nuorille esikuvina ja heidän saavutuksensa kannustavat nuoria harrastamaan urheilua. Maajoukkueen/ urheilijoiden saavutusten herättämät tunteet. JP tekee iloiseksi S am aa m ie ltä Suomi Hollanti Belgia Ranska Tsekki Puola Portugali Maajoukkueen/ urheilijoiden saavutusten herättämät tunteet Urheilijat roolimalleina Kysely keskittyi erityisesti selvittämään huippu-urheilijoiden merkitystä roolimalleina, josta esitettiin useita kysymyksiä. Tämä on myös samalla tasolla kuin suomalaisten vuosina 2016 ja 2018 antamat vastaukset vastaavanlaisiin ”feel good factory” -kysymyksiin (Mäkinen 2017; Mäkinen et al. Suomessa on kaikista vertailumaista vähiten maan urheilijoiden heikosta pärjäämisestä onnettomaksi tulevia ihmisiä (20 %). Vastaajilta pyydettiin nimetä enintään kolme aktiivista olympiaurheilijaa, joita he ihailevat, seuraavat tai fanittavat (kuvio 4)
Tämä ymmärrys auttaa hahmottamaan, miksi tietyissä maissa väestö samaistuu maajoukkueeseensa eri tavoin ja miksi urheilu voi erityisesti kollektivistisissa kulttuureissa lietsoa voimakasta yhteisöllisyyden tunnetta. Markku Jokisipilä korostaa raportissaan (2022) puolestaan huippu-urheilun yhteiskunnallisen legitimiteetin heikentyneen Suomessa, mikä johtuu muun muassa arvomaailman muutoksesta ja johtamisongelmista suomalaisessa urheilujärjestelmässä. kollektivismi -ulottuvuus tarjoaa teoreettisen kehyksen ymmärtää maajoukkueeseen samaistumisen vaihtelua eri maissa. Suomalainen huippu-urheilukulttuuri näyttäytyy horjuvana, eikä se vastaa enää yksiselitteisesti yhteiskunnan arvoja ja odotuksia (emt.). Huippu-urheilua pidettiin Hollannissa toiseksi tärkeimpänä ylpeyden lähteenä heti terveydenhuollon jälkeen. Toivottua muutosta ei tullut, koska suomalaisen urheilujärjestelmän muutokset ovat keskittyneet pikemminkin valtakamppailuihin ja instituutioiden pyrkimyksiin säilyttää asemansa kuin systeemisiin uudistuksiin (Lehtonen 2022, 52). Suomalaiset samastumisaste maajoukkueeseen on alhaisin ja huip1 Geert Hofsteden kehittämien kulttuuristen dimensioiden avulla voidaan kuvata maiden välisiä eroja, mihin löytyy helposti käytettävä työkalu osoitteesta: https://www.hofstede-insights.com/country-comparison-tool. Otantamenetelmä perustui demografisiin muuttujiin ja on osallistujamaiden väestöä edustava muun muassa sukupuoleen, ikään ja koulutustasoon nähden. Eroja voivat selittää muun muassa tuore menestys, menestyneiden urheilijoiden medianäkyvyys ja soveltuvuus yleisön odotuksiin sekä maiden kulttuuriset erot. Arvioinnin laatineen tanskalaistutkijoiden mukaan suomalaisten kiinnostus huippu-urheilun kansainväliseen menestykseen ja televisiokatsojien innostus, kuten Pekingin olympialaisten ja jääkiekon maailmanmestaruuden seuraaminen, viittaavat huippu-urheilukulttuurin jatkuvuuteen. Silti he näkevät, että julkisen ja poliittisen keskustelun eroavaisuudet, esimerkiksi Tanskan ja Suomen välillä, kertovat syvällisemmistä ongelmista. Sitä vastoin kollektivistisissa kulttuureissa, kuten Puolassa ja Portugalissa, suositaan ryhmän etuja ja yhteisöllisyyttä. Slominski 2013). Lahden dopingskandaali jätti pitkän varjon ja pahensi tilannetta, mutta arvioitsijat väittävät sitä seuranneen trauNäin tutkittiin Kysely kehitettiin huippu-urheilijoiden roolimalliutta koskevassa Athlete4Society-hankkeessa, jossa KIHU oli mukana akateemisena kumppanina. Sen sijaan yksilöllisemmissä maissa fanitus saattaa olla enemmän henkilökohtainen valinta, joka ei välttämättä kuvasta yhtä voimakkaita kollektiivisia tunnesiteitä. pu-urheilijoiden merkitys roolimalleina aikuisille koetaan muita maita vähäisemmäksi. Portugalissa peräti 77 prosenttia vastaajista kykeni nimeämään seuraamansa olympiaurheilijan. Lisäksi, vaikka suomalaiset tunnustavat urheilumenestyksen tuovan iloa, tyytyväisyys saavutettuihin tuloksiin on matalampi kuin vertailumaissa. Tämä vähäisempi tyytyväisyys ja varauksellinen suhtautuminen urheilumenestykseen voi olla signaali huippu-urheilun arvostuksen laskusta Suomessa. Puolassa ja Tšekissä urheilun vahva asema voi juontaa juurensa myös sekä valtion merkittävästä tuesta kommunismin aikana että urheilun tuolloin tarjoamasta mahdollisuudesta ilmaista jossakin määrin reaalisosialismissa kiellettyjä nationalistisia tunteita. Tässä artikkelissa käsitellään vain osaa sen sisältämistä kysymyksistä.. 4 4 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 teema Huippu-urheilu korostava kysymys toi esiin selviä eroja maiden välillä. Yksilöllisissä kulttuureissa, kuten Suomessa, korostetaan yksilön itsenäisyyttä ja henkilökohtaisia saavutuksia. Urheilua on käytetty molemmissa maissa kansallisen identiteetin ja yhteisöllisyyden vahvistamisen välineenä kommunistisen järjestelmän kaatumisen jälkeen. Maiden välisistä eroista Huippu-urheilun suosio on johdonmukaisesti korkein Portugalissa, jota seuraavat Puola, Tšekki, Hollanti ja Belgia. Eräs valaiseva poikkeus ilmeni kysymyksestä, jossa tiedusteltiin, mitkä asiat saavat ihmiset tuntemaan ylpeyttä maastaan. Palaamme seuraavassa vuonna 2022 tehdyn huippu-urheilun arvioinnin päätelmiin suomalaisen huippu-urheilun menestyksestä, järjestelmästä ja kulttuurista. Suomalaisten näkemysten selittäjiä Vertailu paljastaa, että Suomessa suhtautuminen huippu-urheiluun ja maajoukkueen saavutuksiin on muita tarkasteltuja maita varauksellisempaa, mikä voi olla merkki huippu-urheilukulttuurin heikkenemisestä. Maiden välisiä eroja voidaan tarkastella Hofsteden 1 kulttuuridimensioiden kautta, joista yksilöllisyys vs. Hän suosittelee kehittämään huippu-urheilua kohti nykyaikaisia yhteiskunnallisia arvoja ja tarpeita. Samaan aikaan Suomessa ja Ranskassa tämä osuus jäi alle 28 prosentin. Puolassa tämä koski erityisesti jalkapalloa ja Tšekissä jääkiekkoa (esim. Huippu-urheilun merkitystä kysyttäessä maiden järjestys on pääpiirteittäin aiemmin kuvattu, mutta selvä ykkönen oli Hollanti. Myös huippu-urheilun kansainväliset arvioijat (Storm & Nielsen 2022) olivat huolissaan Suomen huippu-urheilukulttuurin legitimiteetistä, joka on koetuksella sekä historiallisten skandaalien että nyky-yhteiskunnan haasteiden vuoksi. Vaikka monista kysymyksistä voi päätellä hollantilaisilla olevan kriittisiäkin asenteita huippu-urheilua kohtaan, niin Tokion olympialaisten tulokset herättivät silti suurta ylpeyttä. Olympiamenestyksen pitkäaikaiseen laskuun pyrittiin tuomaan muutos 2010-luvun järjestelmäreformilla. Ero vaikuttaa urheilufanien käyttäytymiseen: kollektivistisissa maissa maajoukkueen menestys ja siihen samaistuminen voivat olla osa laajempaa yhteisöllistä identiteettiä. Suomessa ja Ranskassa suhtautuminen urheilumenestykseen ja sen herättämiin tunteisiin vaikuttaa olevan varauksellisimpi. Suomessa huippu-urheilu on usein asetettu vastakkain koko väestön liikunnan kanssa, ja esitetty tasa-arvoihanteiden ja hyvinvointivaltion periaatteiden kannalta ristiriitaisena. Kyselyyn tuli kaikkiaan 10 400 vastausta, joista Suomesta 1 400. Aineisto kerättiin elokuussa 2021 käyttämällä Bilendin maakohtaisia online-paneeleja eli se toteutettiin juuri Tokion olympialaisten jälkeen
Heere, B., Walker, M., Yoshida, M., Ko, Y. https://doi.org/10.1080/16184742.2015.1040024. Katsaus urheilun muutosprosessin tavoitteisiin ja nykytilaan johtamisen, hallinnon ja rakenteiden näkökulmasta. Brand community development through associated communities: Grounding community measurement within social identity theory. LÄHTEET Coalter, F. K., & Nielsen, K. European Sport Management Quarterly, 15(4), 364–380. Toisaalta voidaan pohtia, miksi huippu-urheilu, erityisesti olympiakulttuurin kontekstissa, näyttää muualla Euroopassa yllättävänkin vahvalta. The conceptualisation and measurement of mega sport event legacies. Huippu-urheilu osana suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria. 2022. Visual Studies, 27(2), 151–160. Kyselyn tulokset viittaavat siihen, että menestymättömyys, luottamuspula ja kyvyttömyys tehdä merkittäviä rakenteellisia uudistuksia saattavat johtaa huippu-urheilukulttuurin pysyvään heikentymiseen Suomessa. 2012. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 4 5 man vain osoittavan, että huippu-urheilun legitimiteetti oli jo alun perin ohut. Developing sport: A comprehensive introduction. 2015. http://dx.doi.org/10.2753/MTP1069-6679210404 Houlihan, B., Green, M., & Lindner, K. The power of football: the night Lech Wa??sa changed Poland for ever https://www.theguardian.com/football/ blog/2013/sep/27/football-lech-walesa-poland, The Guardian 27.2.2013. A wider social role for sport: Who’s keeping the score. 2022. Väestökysely huippu-urheilun vaikutuksista ja seuraamisesta. Evaluating sport development outcomes: The case of a medium-sized international sport event. KIHU julkaisusarja nro 63. KIHU. Storm, R. C., Misener, L., & Chalip, L. KIHU. Suomalaisyrityksetkin suhtautuvat epäröiden huippu-urheilun tukemiseen, mikä korostaa tarvetta uudelleenarvioida ja vahvistaa huippu-urheilun asemaa yhteiskunnallisesti hyväksyttävänä ja tärkeänä osana kansallista identiteettiä (emt., 147). 2013. Preuss, H. On tietenkin mahdollista, että suomalaisten välinpitämättömyys ei kumpua pelkästään urheilukulttuurista, vaan se saattaa heijastaa laajempaa yhteiskunnallista ilmiötä, jossa huippu-urheilun merkitys kansalliselle identiteetille ja yleiselle hyvinvoinnille ei ole itsestäänselvä (Taks al., 2015). Huippu-urheilu Suomessa. Mäkinen, J. Merkel, U. . J., Jordan, J. 2007. 2017. Jokisipilä, M. Huippu-urheilun arvostus ja lajien seuraaminen: väestökyselyn 2018 tuloksia. 2013. Seeing Olympic effects through the eyes of marginally housed youth: Changing places and the gentrification of East London. Taks, M., Green, B. 2009. D. Mäkinen, J., Lämsä, J., & Pusa, S. Routledge. 2018. 2013. Kennelly, M., & Watt, P. Kansainvälinen ulkoinen arviointi. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 28. Routledge. 2022. Journal of Marketing Theory and Practice, 21(4), 407-422. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 45. https://doi.org/10.1080/ 1472586X.2012.673142 Lehtonen, K. KIHU julkaisusarja nro 57. https://doi.org/10.1080/14775080701736957 Slominski, M. 2007. Journal of Sport & Tourism, 12(3-4), 207-227. Tämä on vähentänyt merkittävästi julkista ja yksityistä rahoitusta. Routledge. Tämän havainnon tulisi herättää suomalaiset huippu-urheilutahot pohtimaan ja uudistamaan nykyistä toimintatapaansa, ja vastaamaan tehokkaammin vuoden 2022 ulkoisessa arvioinnissa havaittuihin ongelmiin. Sport and physical culture in the Middle East: Constraints, challenges, and possibilities. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 27. S., & James, J
Hopeaa sai Itävallan Gertrude Liebhart ja pronssia Neuvostoliiton Nina Savina. Kuva: Tahto/Urheilumuseo Sisu liitettiin urheiluun viimeistään 1900-luvun alussa. Sisun ja urheilun yhteys elää yhä.. 4 6 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 teema Huippu-urheilu TANJA HELMINEN, FT filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto tanjhe@student.uef.fi Sisulla ja tarmolla: Urheilevat miehet ja naiset suomalaisuutta tekemässä Melonnan 500 metrin olympiakultaa Helsingissä 1952 voittanut Sylvi Saimo seisoi ylväänä korkeimmalla korokkeella. Mitalit jakoi Erik von Frenckell. Jo tuolloin sisusana kuvasi voittajien ja yksilöiden ohella häviäjiä ja joukkueita
Ja miten myös urheilussa sisulla luotiin suomalaisuutta etenkin 1900-luvun alkupuolella. Sisun yhteys suomalaiseen urheiluun on näyttäytynyt vahvana, ja tätä yhteyttä korostamalla on vahvistettu suomalaista kansakuntaa ja kansallista identiteettiä. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 4 7 M iehet omittiin kansakunnan keulakuviksi ennen naisia, jotka lähtivät urheilun ja sisun avulla käytävään suomalaisuuden määrittelykamppailuun takamatkalta. Anderssonia luonnehdittiin tarmokkaaksi ja sisukkaaksi mieheksi sekä sitkeäksi, aidoksi suomalaiseksi tyypiksi. Suomen itsenäistyttyä sisulle annettiin etenkin miespuolisten kansalaisten sivistämisen ja maanpuolustuskyvyn lisäämisen tehtävä. Suomalaisuutta koskevaan keskusteluun urheilun ja sisun näkökulmasta osallistunut kansanrunoudentutkija, akateemikko Matti Kuusi esitti 1980-luvulla, että ”suomalainen luonnonvoima” olisi tunnistettu vuoden 1912 Tukholman kesäolympialaisissa saavutetussa juoksumenestyksessä mutta tätä voimaa ei vielä olisi osattu nimetä sisuksi. Sillä kuvattiin sitkeää, rehtiä ja kansanluonteenomaisena pidettyä ominaisuutta tai suomalaisille tyypilliseksi katsottua tapaa reagoida asioihin. Suomalainen sisu -ilmauksen keksijäksi on esitetty Lauri ”Tahko” Pihkalaa (s. Jo vuonna 1914 esitettiin Opettajain lehdessä, että suomalaisen sisun käsite oli arvioitava uudelleen ja että kouluissa tuli valjastaa poikien sisu hyötykäyttöön urheilun avulla. Sisun ja suomalaisuuden yhteyden synty on ollut tapana ajoittaa talvija jatkosotaan sekä urheilun kultakauteen. Kouluissa alettiin urheilla enemSisu vahvisti suomalaisten itsetuntoa.. Vaikka sekä työväen että porvareiden urheiluseuroissa kilpaillut Kolehmainen oli ristiriitainen esikuva, hänen voittonsa auttoi luomaan yhtenäistä kansallista identiteettiä. Lehtijutuissa kirjoitettiin muun muassa siitä, kuinka suomalaisista miehistä löytyy sisua pikaluistelun ja hiihdon kaltaisissa talviurheilulajeissa ja kuinka viisiottelua harrastavissa kemiläisissä pojissa ja ylipäätään pohjolaisissa on urheilussa tarvittavaa sisua. Aamulehti kirjoitti vuonna 1910 Viipurin talvikisojen 140 kilometrin viestihiihdosta, joka vaati oikeaa suomalaisen sisua. Vuotta myöhemmin lehti selosti norjalaisten ja suomalaisten välisiä talviurheilukilpailuja, joissa luistelijat, hiihtäjät ja mäenlaskijat osoittivat miehissä olevan vielä suomalaista sisua. 1888). Lisäksi sisukkaana näyttäytyvä urheilija mielletään monesti esikuvalliseksi suomalaiseksi ja kansallishengen nostattajaksi. Hän kyllä peräänkuulutti sisun merkitystä ja oli urheilutoimittaja, mutta ”suomalainen sisu” oli käytössä käsitteenä ainakin jo 1890-luvulla lehdissä. Suomalaisuusideologiaa kuitenkin välitettiin jo tuolloin selkeästi sisun avulla urheilussa. Nurmeen liitetty uhmakkuuskin, joka oli aiemmin mielletty kielteiseksi, alkoi näyttäytyä kansallisena hyveenä. Sisu liitettiin urheilussa suomalaisuuteen luultavasti ensi kerran vuonna 1903 Päivälehdessä, joka kirjoitti Suomen urheilukuninkuuskilpailuista eli moniottelusta. Sisu toimi 1900-luvulla keskeisenä suomalaisen kansakunnan rakentajana urheilussa, työssä ja sodassa. Sisu yhdistettiin muihinkin juoksijoihin, kuten työläistaustaiseen Nurmeen, jonka Satakunnan Kansa näki suoriutuneen Antwerpenissä 10 000 metrin olympiavoittajaksi suomalaisella sisullaan, rehdin suomalaisen tavoin. Urheilu on elämänalue, jolla menestyminen nähdään yhä osoituksena suomalaisesta sisusta, menestymättömyys taas merkkinä sisun katoamisesta. Suomalaisten ajateltiin sisullaan kamppailevan muunmaalaisia vastaan urheasti, vaikka voittoa ei olisi tullutkaan. Vaikka tämä suomalainen sisu -ilmauksen esiintymä vuodelta 1911 on mahdollisesti ensimmäinen urheilukielessä, on kiinnostavaa, että suomalainen sisu esitetään siinä vanhana asiana. Esikuvalliseksi tulkittu sisu vahvisti suomalaisten itsetuntoa ja käsitystä sankarillisesta suomalaisuudesta. Nykyäänkin monelle tulee helposti mieleen sisusta puhuttaessa voitokas, kansainvälisesti menestynyt urheilusankari, usein Paavo Nurmen tapainen miespuolinen yksilölajien edustaja. Oikeaa ja aitoa suomalaista sisua nähtiin lehdissä lisäksi muun muassa 10 000 metrin kilpailun keskeyttäneessä juoksijassa, ruotsalaiselle hävinneessä painijassa ja venäläisille tappion kärsineessä jalkapallojoukkueessa. Vaikka sisu kytkeytyi urheilussa 1900-luvun alkupuolella pitkälti maskuliiniseen suomalaisuuteen, naiset olivat mukana suomalaisuuden tuottamisessa ja muokkaamisessa yhä enemmän 1900-luvun puolivälin jälkeen. Vaikka sisupuheessa on ollut tapana korostaa voittajia ja eritoten juoksijasankareita, sisukkaina pidettiin jo 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä lisäksi häviäjiä ja eri lajien edustajia. Vaikka työväen ja porvareiden urheilujärjestöt olivat napit vastakkain, miessankarit toimivat malleina työläisille, porvareille ja kaikille suomalaisille. Heissä nähtiin sellaisia sisuun liitettyjä ominaisuuksia kuin tarmo, kestävyys ja taistelutahto. Suomen Kuvalehden mukaan hän oli hallaa vastaan taistelevan, unohdetun mutta Kalevalassa ja hakkapeliittojen taisteluissa kykynsä osoittaneen kansan symboli. Sisu sai lisää vauhtia suomalaisuuden määrittelijänä 1910-luvulla. Antwerpenin vuoden 1920 kesäolympialaisten maratonvoittaja Kolehmaisesta tuli juuri itsenäistyneen kansakunnan keulakuva. Rinnastamalla juoksijasankari jopa myyttiseen sankariin rakennettiin kansallismielistä suomalaisuutta ja vedottiin suomalaisiin, jotta he ponnistelisivat sisullaan kohti entistä korkeampaa moraalia ja yhteisiä päämääriä. Voittaja Väinö Sigellille täpärästi hävinnyttä F. Kun Hannes Kolehmainen voitti Tukholmassa 5 000 metrin kilpailun maailmanennätysajalla, Uusi Aura kirjoitti suomalaisesta sisusta ja Kolehmaisen taidosta suomalaisen juoksumaineen edellytyksinä. Sisua näet pidettiin sekä urheilussa että maanpuolustuksessa tarvittavana kestävyytenä, suorituskykynä ja taisteluja voitontahtona. Selkärankaa ja miehistä mallia koko kansalle On sanottu, että Kolehmaisen kaltaiset juoksijat kasvattivat Suomen tunnettuutta maailmalla 1910ja 1920-luvuilla. Ensin oli moniottelijoiden sisu Ennen juoksijoita sisun ilmentyminä lehdistössä kirjoitettiin muiden lajien urheilijoista. Sisukkaaksi kuvattiin myös viidennen sijan saavuttanutta ottelijaa. Miten sisusta muodostui suomalaisuuteen yhdistetty käsite
Lisäksi Pihkala kytki sisun Johan Ludvig Runebergin luomaan Saarijärven Paavoon ja tämän kestävyyteen. Lisäksi hän hahmottaa neljä suomalaisuuden sisutyyppiä, joita voidaan hyödyntää jatkossakin suomalaisuuden tarkastelussa erilaisissa aineistoissa.. Naisille sopivaksi, kestävää mutta hiljaista sisua vaativaksi lajiksi ehdotettiin esimerkiksi kaunoluistelua. Suomen miehinen urheilujohto ei halunnut naisten yleisurheilulajeja olympialaisiin, mutta myös muun muassa Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton mielestä naisten oli ensisijaisesti paneuduttava lastenja kodinhoitoon sekä työssäkäyntiin. Helsingin Sanomat kuvasi Lydia Widemania, Mirja Hietamiestä ja Siiri Rantasta reippaiksi hiihtäjätyttäriksi. Siinä selvitetään, millaisia merkityksiä sisu-sanalla on viimeisten vuosisatojen aikana ollut sekä milloin ja missä yhteyksissä on tuotettu sisun ja suomalaisuuden kytköksiä. Ruotsalainen Dagens Nyheter puolestaan julkaisi sisuaiheisen liitteen, jossa haastatellut suomalaiset eri alojen asiantuntijat sanoivat urheilijoiden tehneen maailmalla tunnetuksi sisun eli suomalaisen ”kansanluonteen” ja ”kansansielun”. ”Hyvän” sisun ajateltiin parantavan yleistä moraalia ja kansalaisten kuntoa ja ylipäätään lisäävän yksilöiden ja yhteisöjen hyvää. Tutkimukseni perusteella se oli jo 1920-luvulla vilkasta varsinkin asiantuntijoiden esitelmissä sekä Suomessa ja ulkomailla julkaistuissa lehdissä, joissa haastateltiin tutkijoiden ohella esimerkiksi poliitikkoja ja maallikkoja tai joihin nämä kirjoittivat sisusta. Helminen kuvaa prosessin, jossa sisusta kehittyi työn, sodan ja urheilun kontekstissa suomalaisuuteen yhdistetty käsite. Vaikka naisten merkitys urheilussa ei ollut keskeinen, naisilla oli tehtävä kansalaisten kasvattajina ja moraalin ylläpitäjinä sekä erityisesti Minna Canthin kaltaisten naisasialiikkeen naisten ajaman raittiusaatteen edistäjinä. Maskuliininen sisu oli yhä 1900-luvun puolivälissä tekijä, jonka esitettiin erottavan suomalaiset muista kansoista. Naisten sankaruuteen ja kilpaa urheileviin naisiin suhtauduttiin edelleen vaihtelevasti. Kuva: Studio EveLiisa Näin tutkittiin Tanja Helmisen Itä-Suomen yliopistossa tekemä monografiamuotoinen väitöskirja on ensimmäinen syvällinen tutkimus sisusta suomalaisuuden kontekstissa. Sivistyneistö näki rahvaassa ”pahaa” sisua, joka tuli muuttaa kansakuntaa vahvistavaksi voimaksi. Helsingin Sanomat kirjoitti rotevasta emännästä, joka voitti tarmon ja kestävyyden ansiosta. Vaikka naiset eivät olleet 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä aktiivisesti mukana kilpaja yleisurheilussa, ainakin Työväen Urheiluliiton naisia kannustettiin edistämään varsinkin voimistelun aatetta. Helmisen tutkimus selvittää, kuinka sisu ilmenee kanonisoidussa kirjallisuudessa ja sen tulkinnoissa 1800-luvulla sekä 1900-luvun alkuja jälkipuoliskolla. Turun Sanomat taas kirjoitti punaposkisten tyttösten triosta, vaikka se pitikin voittoa näytteenä suomalaisesta sisusta. 4 8 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 teema Huippu-urheilu män, urheilu kytkettiin sotilaskasvatukseen ja urheilujärjestöjen ja suojeluskuntien kautta edistettiin kansalaiskuntoa ja kansanterveyttä. Maailmallakin puhuttiin suomalaisesta sisusta urheilun kontekstissa. Lehdissä saatettiin mainostaa Sisu-juoksukenkiä ja vaikkapa virallisia Sisu-potkupalloja. Menetelmänä on kriittinen diskurssianalyysi. Punaposkisia tyttäriä ja roteva emäntä Kilpaurheilu nähtiin 1900-luvun alkupuolella toimintana, joka kuului miehille. Lisäksi se tarkastelee mainittujen aikakausien sisupuhetta eli sisudiskurssia pohtimalla sisun suhdetta kansalliseen identiteettiin ja sukupuoleen ei-fiktiivisessä aineistossa. Aivan kuin miessankareita häntä pidettiin työteliään talonpoikaisuuden edustajana, joka kuokki voiman käsivarsiinsa. Sisulla nimettiin Suomen itsenäistymisen jälkeen monia urheiluseuroja, kuten Sysmän Sisu, Savon Sisu ja Seinä joen Sisu. Vuoden 1952 Helsingin kesäolympialaisissa melonnassa voittanutta Sylvi Saimoa luonnehdittiin toisin. Suojeluskunnat ja lotat ottivat tehtäväkseen kitkeä kielteistä sisua, joka tuli esiin tappeluissa ja rikollisessa toiminnassa, kuten viinan salakuljetuksessa. Sisu esitettiin aitona ja rehtinä suomalaisten ominaisuutena, todellisena kansanluonteena tai sen osana. Oslon talviolympialaisissa vuonna 1952 naiset yllättivät ainakin miehet kymmenen kilometrin kolmoisvoitollaan. Tällaisena se kuvattiin monien 1900-luvun arvokisojen yhteydessä. Naisilta kuitenkin odotettiin naisellisuutta, jota oli osoitettava myös kilpailuissa. Tutkimukseni osoittaa, että monilla elämänalueilla kuvattiin sisukkaiksi sekä lehdissä että kaunokirjallisuudessa esimerkiksi työläisnaisia, punaisia naisia, kartanonemäntiä ja pienviljelijänaisia. Kieltolain (1919–1932) aikana työväen urheiluliikkeen naisten piti kieltäytyä seurustelemasta sellaisten miesten kanssa, jotka rikkoivat kieltolakia. Tutkimusaineisto koostuu pääasiassa kanonisoidun kirjallisuuden teoksista ja lehtikirjoituksista. Turunmaa-lehdessä sentään kannustettiin puolihumoristisesti lähettämään olympialaisiin naisia, sillä miehiäkin sisukkaammat, vahvat naisatleetit pärjäisivät miehille jopa moukarinheitossa, joka ei tosin tuolloin kuulunut naisten kilpailuohjelmaan. Yhdysvalloissa julkaistiin The Athletic Finn -niminen kirja, jossa suomalainen sisu (Finnish sisu) esitettiin ei vain urheilijoiden vaan koko kansan luontaisena mielentilana, asenteena ja tahdonvoimana. Urheilusta tuli osa raittiuskasvatusta, jolla haluttiin vähentää etenkin köyhän kansanosan juomista. Urheilun ja sisun avulla käyty keskustelu suomalaisuudesta oli samalla suomalaisuuden olemuksen pohdintaa, joka ei alkanut vasta talvija jatkosodan aikana, niin kuin on toisinaan väitetty. Viimeksi mainittuja kutsuttiin suorasTanja Helminen. Kun miehet jatkoivat voittokulkuaan 1930-luvulla ja naisetkin menestyivät tulevina vuosikymmeninä vaikkapa hiihdossa ja keihäänheitossa, he ”todistivat” suomalaisen sisun olemassaolon ja liittyivät kaunokirjallisuuden sankareiden ja menneiden urotekojen jatkumoon. Urheilla naiset saivat lähinnä ei-kilpailullisessa mielessä. Joidenkin mielestä sisu auttoi menestymään mutta oli myös esimerkiksi uppiniskaisuutta ja kiivautta. Naisten tuli kuitenkin olla terveitä ja työkykyisiä, mikä onnistui voimistelun ja muun liikunnan ansiosta
Joensuu, Itä-Suomen yliopisto. Vielä 1900-luvun jälkipuolella perustettiin lisää urheiluseuroja, joiden nimessä oli sisu. Dissertations in Education, Humanities, and Theology, 210. Sisu onkin tarkoittanut myös urheilullisissa suorituksissa näkyvää, tarvittaessa tavanomaisen suorituskyvyn ylittävää hellittämätöntä tarmoa. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5122-9. Helminen, T. Lehdissä nimittäin keskusteltiin tulosten heikkenemisestä ja dopingista siinä missä omaa suoritustaan tekevien tai rahan perässä urheilevien asenteesta. Joka tapauksessa sisua herkästi kaivattiin apuun, kun jokin tuntui olevan vialla. Sisun roolia suomalaisuudessa silti myös kyseenalaistettiin. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 4 9 taan sisunaisiksi, joita kiitettiin miesten ohella esimerkillisestä sisusta väsymättömässä työssä Suomen rakentamiseksi. Sisulla oli tutkimukseni mukaan erityisen tärkeä rooli kansakunnan rakentamisessa Suomen itsenäistymisen aikaan ja 1920-luvulla. Pääja sivurooleissa sisu – sisu ja sisudiskurssi Suomen kirjallisuudessa ja suomalaisuutta koskevassa keskustelussa. Sisua ja tarmoa nähdään urheilijoissa edelleen – osoituksena suomalaisten paremmuudesta tai ainakin samanarvoisuudesta, kenties maineesta ja kunniastakin. . Tarmokkaasti myös vastatuulessa Sisukas Marja-Liisa Hämäläinen (Kirvesniemi), ”hiihtäjäneito”, palkittiin 1980-luvulla suomalaisuuspalkinnolla, ja hänestä tuli monien tappioiden jälkeen menestyvimpiä suomalaisia yksilöurheilijoita. Oikea sisu, väärä sisu – ei sisua lainkaan. Sisu-sanalla oli jopa sanakirjoissa myönteisiä merkityksiä jo 1800-luvulla, ja ne lisääntyivät 1900-luvulla, eikä vähiten urheilun takia. Esimerkiksi kouluneuvos, kansanedustaja Vilho Reima toi 1930-luvun alussa esiin huolensa siitä, että sisua on viety väärään suuntaan urheiluseuroissa rikkomalla kieltolakia ja urheilemalla liiaksi palkintojen ja kunniamerkkien toivossa. Artikkeli perustuu Tanja Helmisen väitöskirjaan ja väitöstilaisuudessaan 26.4.2024 pitämään lektioon. Myöhemminkin sisua ylistettiin urheilumenestyksen hetkillä, huippu-urheilua kehitettiin ja urheilun merkitystä kansanterveydelle ja työkyvylle painotettiin. Sisukkaan suomalaisuuden saivat ehkä näkyvimmin aktivoitumaan Rantasen ja Saimon ohella sellaiset voitokkaat urheilijat kuin Veikko Hakulinen, Eero Mäntyranta, Lasse Virén, Pauli Nevala ja Tiina Lillak. Viimeistään jääkiekkoilijoiden tulkittiin vuoden 1995 maailmanmestaruudellaan ilmentävän kollektiivista sisua ja me-henkeä, ja he pääsivät Sisu-pastillien ”Sisulla voittoon” -mainoksiin. Monet urheilijat rinnastettiinkin kaunokirjallisuudesta tuttuihin ahkeriin korvenraivaajiin. Leijonien sisukas suoritus vertautui myyttisiin sankaritekoihin ja oli omiaan jälleen kohottamaan suomalaisten itsetuntoa. Urheilussa sisukas suomalaisuus näytti kuitenkin pitkään olevan miehille varattu. Myös yleisurheilijoiden ja vallankin juoksijoiden heikko menestys kotiolympialaisissa sai suomalaiset kysymään, missä onkaan aito kilpailuhenki ja suomalainen sisu. Sankareiden kuvauksissa korostettiin usein työteliäisyytenä ja tarmona ilmenevää sisua. Sisu joutui kaikesta huolimatta puolustamaan paikkaansa urheilussa. Näin oli myös 1990-luvun lamassa, jolloin ralliautoilija Juha Kankkunen herätteli suomalaisia kysymällä mainoksessa ”Missä nyt on suomalainen sisu?”
5 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 teema Huippu-urheilu Johnny Greaves (vas.) ja Dan Stewart ottelivat Swindonissa Englannissa helmikuussa 2009. Kuva: David Davies/PA Images/Alamy Stock Photo JUHA ROSMA elokuvaohjaaja puheenjohtaja Ringside Club ry Näkymättömät kädet. Greaves osasi asiansa ja hävisi pistein
Johnny muistelee Boxing Newsin haastattelussa pidelleensä väsähtynyttä vastustajaansa pystyssä ja kuiskanneensa tämän korvaan, että ”yritä nyt seistä loppuun asti, niin saadaan palkkiot ja päästään kotiin”. On mahdollista, että jonakin päivänä hänellä on neurologisia ongelmia. Puhutaan siis ottelijasta, joka ei kestä loppuun asti. Urheilussa tämä tarkoittaa lopputuloksen varmistamista. Jos hän ei voita, hänestä voi tulla ”nimekäs” opponentti. Jos ja kun hän alkaa hävitä, hänen polkuaan ei enää tasoiteta. Managerien tehtävä on arvioida, mikä on riskien ja voittojen välinen suhde kussakin ottelussa. Siinä heidän osansa on korvaamaton. Farrellin vastaus on, että he tietävät, mistä on kysymys, me muut emme. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 51 V angin dilemma on klassinen esimerkki tilanteesta, jossa osapuolet eivät voi, osaa tai halua kommunikoida sitovasti keskenään. Ottelut käydään lähes poikkeuksetta oletettujen voittajien kotikehässä. Kaikki ymmärsivät sen. Kukaan ei puhunut sovitusta tuloksesta, mutta tyrmäys 3. Usein tarvittiin vain ”kundi, tänään ei ole sinun iltasi”, silmänisku ja paperipussi täynnä käteistä. Eikä koko asia oikeastaan edes kuulu meille. Häviäjiä ovat tietysti ennen muuta katsojat. F arrellin käsityksen mukaan managerin tehtävänä on minimoida nyrkkeilijän vahingot. Heidän tehtävänsä on vahvistaa nousussa olevien kamppailijoiden ottelulistaa, ja antaa näille arvokasta kokemusta kehän kirkkaista valoista. Journeyman panee pystyyn hyvän matsin, ennen kuin lopuksi, toivon mukaan, häviää. A merikkalainen Charles Farrell sanoo järjestäneensä vuosien mittaan useita otteluita, joiden lopputulos oli etukäteen sovittu. Hän muistaa olleensa kehän äärellä, kun ”tyrmätty” nyrkkeilijä iski hänelle luvunlaskun aikana silmää. He antavat nouseville kyvyille kovan vastuksen, mutta heidän ei ole tarkoitus voittaa. Ihmiset, jotka vihaavat toisiaan, tekevät yhdessä bisnestä harva se päivä. Touhu oli laitonta, niinpä ei kannattanut käyttää kovin täsmällisiä ilmaisuja. Promoottorit ovat tarkkoja siitä, kenen kanssa heillä on sopimus. Totetan siihen, että ok, minun mieheni tarvitsee ehkä kolme erää duunia. Kun kamppailee sitkeästi täydet erät, voi nousta taas seuraavana viikonloppuna kehään, ja näin perhe pysyy leivässä. Monesti puhutaan pallopeleistä, mutta suuressa maailmassa myös ammattinyrkkeilyllä on ollut omat fikserinsä. Hänellä on ehkä muutama vuosi aikaa jatkaa uraansa. A tlantin toisella puolella tilanne on toisaalta samanlainen – matkamiehiä esiintyy jokaisessa illassa – ja toisaalta erilainen. Tarkoitus on, että molemmat osapuolet voittavat. He eivät nouse kehään voittamaan, vaan selviytymään: ”he tuntevat toisensa, kuuluvat samaan veljeskuntaan, jota leimaa yhteisesti hyväksytty kalsea kohtalo”. ”Tyrmätty” nyrkkeilijä iski luvunlaskun aikana silmää.. Kuitenkaan missään päin maailmaa ammattilaisiltoja ei voida ilman näitä ns. Mutta kaveri alkoi riehua, kunnes veto loppui. He ovat löytäneet paikkansa omassa, rajallisessa maailmassaan. opponentteja järjestää. Palkkiot pienenevät ja terveys heikkenee ottelu ottelulta. Kuitenkin, jos heiltä kysytään tekisivätkö he seuraukset tietäen saman uudestaan, vastaus on kyllä. Se ei kuitenkaan ole kiellettyä; tosin jos niin käy, työtarjoukset vähenevät. Se tarkoittaa, että hän tarvitsee voiton. Toki hän peitti jälkensä hyvin, ja rikkomukset ovat enimmäkseen jo vanhentuneita. Niinpä vastapuolen edustaja sanoo, että hänellä on kaveri, joka on viime aikoina käynyt vähän huonosti salilla. Eurooppalaisten promoottorien mielestä heidän järjestämänsä ottelut eivät ole sovittuja, vaan kysymys on oikean vastustajan löytämisestä oikealla hetkellä. Siellä voittoja ei lunasteta R-kioskilta, ja sopimusten rikkominen ei ole leikin asia. Jos hän pääsee mestaruusotteluun, mikä yleensä on ensimmäinen mahdollisuus tienata paremmin, hänellä on jo ollut monia kovia matseja, jotka ovat jättäneet jälkensä. Jos hänestä tulee mestari, hän joutuu puolustamaan titteliään kovia vastustajia vastaan. Farrell sanoo, että ei voi pysyä mukana, jos ei suostu tekemään sopimuksia ihmisten kanssa, joita ei voi sietää. Ammattinyrkkeily on väkivaltainen urheilun, viihteen ja bisneksen muoto, täynnä juonittelua ja manipulointia, ja monista sen harjoittajista tulee loppuiäkseen vammautuneita ja rahattomia. erässä oli kaikille päivänselvää”. Johnny voitti, ja promoottori ei puhunut hänelle kolmeen kuukauteen. Silloin järkevältä näyttävä toiminta johtaa lopputulokseen, joka ei ole kenenkään kannalta paras mahdollinen. Keskisarjan ex-maailmanmestari Andy Leen mukaan matkalaiset elävät omassa yhteisössään. L egendaarinen journeyman Johnny Greaves (100 ottelua, joista 4 voittoa), kertoi minulle, että voi hävitä hyvin tai huonosti. Se, mitä loppujen lopuksi tapahtuu kehässä, on pitkän prosessin selkein osa. Miksi. Farrell sanoo järjestäneensä lukemattomia tällaisia matseja, lahjoneensa tarvittaessa tuomareita ja muita. Koska niin oli fiksua tehdä, sekä taloudellisista syistä, että nyrkkeilijöiden terveyden kannalta – ”jos luovuttaa ajoissa, ei satu niin pahasti”. Tässä asiassa kulttuurierot ovat suuria. Mitä siihen voi sanoa. Britanniassa, ja muuallakin Euroopassa, ammattimaiset häviäjät, miehet ja naiset, joita kutsutaan nimellä journeyman, muodostavat erittäin arvostetun, työstään ylpeän ammattikunnan. ”Yleensä kerroin, että minulla on nyrkkeilijä, jonka pitäisi päästä ottelemaan. Tätä ongelmaa ei ole, jos asioista voidaan sopia. Mitä korkeammalla tasolla liikutaan, mitä enemmän rahaa on jaossa, sitä varmemmin bisneksen lonkerot yltävät kauas pääosien esittäjien ulottumattomiin
Mutta nyrkkeilijät eivät ole sellaisia, Farrell väittää; heidän ei tarvitse olla. Kuormitus fysiologian tietous ja keskeiset tutkimustulokset yksissä kansissa. Charles Farrell on palannut toiseen ammattiinsa. Farrellin mielestä tätä on liioiteltu, ja vaikka heitä siellä onkin, he eivät välttämättä pidä itseään sellaisina. Hän suorittaa kaukaista riittiä arvoitukselliseksi lohduksi meille, jotka voimme osallistua siihen vain katsojina.” H arva laji jakaa ihmisiä yhtä vahvasti; sitä joko torjutaan – tai suorastaan inhotaan – tai sitten kutsua kehän äärel le ei millään voi vastustaa. Se vaatii valtavan määrän henkilökohtaista paneutumista. Teos kokoaa alan tietouden ja keskeiset tutkimustulokset yksiin kansiin. Hän on nykyisin menestyvä jazzpianisti, ja on julkaissut erittäin mielenkiintoiset muistelmat, jotka kertovat hänen poik keuksellisen värikkäästä elämästään nyrkkeilykehän ja show-bisneksen valoissa ja varjoissa. Mutta nämä ihmiset olivat vaarallisia. Kuormitusfysiologiaa hyödynnetään esimerkiksi kansanterveyden edistämisessä, urheiluvalmennuksessa, ergonomiassa ja fysioterapiassa. Tänä päivänä Charles Farrellin ura managerina ja otteluiden järjestelijänä on ohi. On vaikea kuvitella kehän lisäksi muuta areenaa, jolla yksilö olisi yhtä vahvasti olemassa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 177 Hinta 75 euroa Molemmat teokset saatavana myös e-kirjana: www.ellibs.com E-kirjojen hinnat: Kuormitusfysiologia 40 € / Liikkumisen biomekaniikkaa 55 € Tutkittua tietoa kehon toiminnasta Myynti: tiedekirja.fi & vk-kustannus.fi. P erinteinen käsitys on, että ammattinyrkkeilyn ympärillä on aina liikkunut kaikenlaisia hämärämiehiä. Kirja on tarkoitettu etenkin liikuntatieteiden opiskelijoille, liikunnanohjaajille, fysioterapeuteille, personal trainereille, hierojille ja kuormitusfysiologiasta kiinnostuneille liikunnan harrastajille. Mutta me pysymme ulkopuolisina. Farrellin mielestä nyrkkeilyn fiktiivinen kuvaaminen on ollut sentimentaalista, tietämätöntä, harhaluuloista ja mustavalkoista, poikkeuksena Leonard Gardnerin Fat City ja siihen perustuva elokuva. Hän teki joitakin virheitä, jotka myöhemmin korjasi, ”enkä nyt voi mennä yksityiskohtiin”. Monet taiteilijat ovat myös kuulleet kehän kutsun, ja metaforia elämästä on haettu hanakasti. Suurimmalta osin nyrkkeily on pienimuotoista ja käytännönläheistä. Jossakin vaiheessa Farrell oli varma, että jotakin pahaa tulee hänelle tapahtumaan. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 ISBN 978-952-5762-19-8 ISSN 0356-746X Kuormitusfysiologia Kari Kauranen K uo rm itu sf ys io lo gia Ka ri Ka ur an en Kari Kauranen Uusinta tietoa biomekaniikasta suomeksi Biomekaniikan tutkimus on edistynyt ja mittausteknologia kehittynyt viime vuosina merkittävästi. Ulkopuolinen maailma sosiaalisine ja moraalisine kuvioineen katoaa; ottelija on vain itsensä varassa, vastuussa siitä, mitä tekee, ja mitä antaa itselleen tehdä. Kuormitusfysiologia tutkii fyysisen rasitukseen ja harjoittelun elimistössä aiheuttamia välittömiä ja pitkäaikaisia muutoksia. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 Hinta 60 euroa Kari Kauranen Kuormitusfysiologia Kuormitusfysiologia on alan ensimmäinen suomenkielinen oppikirja. 52 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 teema Huippu-urheilu K un ottelu on tasaväkinen, eikä sitä ole yritetty millään tavoin manipuloida, nyrkkeily on kenties puhtain kilpailumuoto, johon ulkoiset seikat vaikuttavat kaikkein vähiten. Liikkumisen biomekaniikkaa tarjoaa alan uusimman tiedon suomeksi ammattilaisille ja opiskelijoille. Ainakaan sitä ei kannata heille kasvotusten sanoa. Kuten aina ympärillä pyörii myös pelimiehiä, houkutus hyötyä pääosan esittäjien kustannuksella on joillekin aivan ylivoimainen. Kirjailija Joyce Carol Oatesin mukaan ”jokainen nyrkkeilyottelu on tarina, ainutkertainen ja äärimmäisen keskitetty kertomus ilman sanoja. Hän sanoo joutuneensa tekemisiin muutaman ”todella, todella pahan ihmisen kanssa”, joiden puolesta hän oli hoidellut asioita. Sitaatit Charles Farrellin luvalla Ensimmäinen suomenkielinen kuormitusfysiologian oppikirja Miten fyysisen rasitus ja harjoittelu vaikuttavat elimistöön. Meille muille se saattaa olla jonkinlainen addiktio, jota on saatava kokea lisää. Eikä jokainen promoottori ole kuin mykkäfilmin viiksekäs konna. Mutta on tietysti paljon arvokasta materiaalia, josta voi tehdä hyvää taidetta, jos osaa jättää omahyväisyytensä ja epävarmuutensa sivummalle. Se antaa eväitä mielikuvitukselle ja vertauksille. Kohteena ovat erityisesti kestävyysja lihasvoimaharjoittelun tuottamat adaptaatiomuutokset ja toiminnallisen kapasiteetin lisääntyminen hermolihas-, hengitysja verenkiertosekä sisäeritysjärjestelmissä. Liian monet tuntevat kuvatessaan nyrkkeilyä tarvetta samaistua koviin kundeihin. Mutta ulkopuolisten on mahdotonta arvioida, mikä sen arvo ja merkitys on itse ottelijoille. Ymmärrys biomekaniikasta on tämän ansiosta täydentynyt. ”Ajattelin, että minä en ole kova kundi. . Että ehkä nyt on aika lopettaa”. Taiteelliset esitykset lajista keskittyvät vääriin asioihin, kuten väkivaltaan, machoiluun, hyvityksen hakuun, itsensä korostamiseen ja tunteiluun
(KOK 2024). Kuva: Lehtikuva/EPU/IOPP. Kansainvälisen olympiakomitean suhde Neuvostoliittoon ja Venäjään on aina ollut poliittista peliä. Moskovan olympiakisojen avajaiset heinäkuussa 1980. Duckwort & Hunt 2016). Maaliskuussa 2024 järjestö antoi viimeisimmän urheilun politisoimista vastustavan julistuksensa. Kalevi Heinilän tiivistys vuodelta 1974 pätee suurelta osin yhä: ”Olympialiikkeen kansainvälinen ja kansallinen hallinPolitiikka ja urheilu ovat erottamaton pari Kansainvälinen politiikka ja urheilu kietoutuvat yhteen. Olympialiike ilmoitti tuomitsevansa jyrkästi kaikki urheilun täydelliseksi politisoimiseksi tähtäävät aloitteet, ”erityisesti Venäjän hallituksen järjestämät täysin politisoidut urheilutapahtumat”. Tässä se on myös onnistunut, vaikka olympialiikkeen historiaan on mahtunut poliittisesti vaikeita vaiheita. Todellisuudessa järjestö on halunnut itse määrittää politiikan ja urheilun suhteen. Käytännössä kyse oli siitä, että järjestö joutui ottamaan kantaa Venäjän toimiin. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 5 3 JOUKO KOKKONEN K ansainvälinen olympiakomitea KOK on koko olemassaolonsa ajan korostanut, että politiikka on pidettävä erillään urheilusta (esim. Kisamaskotti Misha-karhu toivotti onnea kaikille
Palkintoseremoniassa soi olympiahymni ja salkoihin nousi kolme olympialippua, mitä Neuvostoliiton televisio ei halunnut näyttää. Sigfrid Edströmin johdolla tavoite myös toteutui, kun Neuvostoliiton joukkue marssi olympia-areenoille Helsingissä vuonna 1952. Münchenin vuoden 1972 kisoille antoi vahvan pohjavireen Länsi-Saksan nousu talouden ja tekniikan suurvallaksi. Neuvostoliitto ei arvostellut opiskelijamielenosoitusten tukahduttamista Mexicon olympiakisojen alla. Yhdysvaltalaiset propagandistit totesivat urheilun olevan yleismaailmallinen keino tavoittaa ”kadunmiehet”, ”työläiset” ja ”maailman nuoriso”. Adolf Hitler sai lavastettua Berliiniin vuonna 1936 propagandanäytelmän. Ratapyöräilyn 4 kilometrin kilpailussa kolme parasta olivat Sveitsin Robert Dill-Bundi, Tanskan Hans Henrik Orsted ja Ranskan Alan Bondue. Niin paljon valtaa hänellä kuitenkin jo oli, että se riitti kasvaviin urheilupanostuksiin, jotka olivat tarpeen kiristyvässä kilpailussa. Moskovan olympiasuunnitelmista tuli totta vuonna 1974, jolloin KOK valitsi Moskovan vuoden 1980 kesäolympiakaupungiksi. Neuvostoliitto käytti urheilijoitaan kylmän sodan vuosina propagandalähettiläinään, mikä sai Yhdysvallat ryhtymään vastatoimiin. Toisen maailmansodan jälkeen KOK halusi Neuvostoliiton mukaan olympialiikkeeseen. Amerikkalaiset korostivat urheilujärjestelmänsä perustuvan vapaaehtoisuuteen ja ihmisten haluun urheilla toisin kuin valtiojohtoisessa Neuvostoliitossa. Olympiakisat järjestää virallisesti kaupunki, mutta käytännössä tapahtuma on mittaluokaltaan niin suuri, että koko maa osallistuu järjestelyihin maksajana. Itä-Saksan johto teki kaikkensa kääntääkseen Moskovan kannan, mutta epäonnistui pyrkimyksissään. (Heinilä 1974, 151) KOK ei herkästi puutu kisojen poliittiseen käyttöön kisaisännyyden myöntämisen jälkeen. Itäblokki kärsikin siitä enemmän itse, kun olympiamenestyksen tuottama propagandahyöty jäi saavuttamatta. Brežnev oli innokas penkkiurheilija, joka seurasi jalkapalloa tai jääkiekkoa joko paikan päällä tai katsomossa. 5 4 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 teema Huippu-urheilu torakenne suojaa olympialiikettä ja sen ideologiaa kritiikiltä ja vierailta vaikutteilta.” (Heinilä 1974, 147) Vahvimmat KOK:n käytössä olevat keinot säädellä politiikan käyttöä suhteessa olympialiikkeeseen ovat olympiakisojen järjestämisoikeuden myöntäminen ja olympiakisojen rakenne. Kisojen isäntämaalla on myös aina omia poliittisia tavoitteitaan, joita se pääsee edistämään urheilun avulla vain kisat saatuaan. (Rider 2020, 31–32) Moskovaan kisat Brežnevin johdolla Urheilun merkitys politiikan välineenä korostui Neuvostoliitossa Leonid Brežnevin tultua pääsihteeriksi vuonna 1964. Neuvostojohtajista osa epäili valtion kykyä selviytyä kisajärjestelyistä ja ylipäätään hankkeen järkevyyttä. Maailmankatsomus sai antaa tilaa reaalipoliittiselle lähestymistavalle. Tähän vaikutti osaltaan se, että Tšekkoslovakian miehityksestä oli kulunut kaksi kuukautta. Tokio oli joutunut luopumaan vuonna 1938 kisaisännyydestä Japanin hyökättyä Kiinaan. Neuvostoliiton joukkue osallistui yleisurheilun EM-kilpailuihin Ateenassa vuonna 1969, vaikka Kreikkaa hallitsi oikeistolainen sotilasjuntta. Pääsihteerikautensa alussa asemastaan vielä epävarma Brežnev ei voinut lähteä ajamaan heti olympiahakua. Urheilu ja menestyvät urheilijat esitettiin osana amerikkalaista elämäntapaa, jonka vetovoima oli kiistatta suuri toisen maailmansodan jälkeen. KOK hyväksyi Josif Stalinin yhä johtaman maan vaatimuksen omasta olympiakylästä. Helsingillä oli kaksi vuotta aikaa valmistua vuoden 1940 kisoihin, jotka lopulta peruuntuivat. Olympiakisojen saamisesta Moskovaan oli keskusteltu 1950-luvulta lähtien ja valtion urheilukomitea tehnyt jopa esityksen kisahausta. Reaganismin huippukauden hengessä Los Angelesin kisat viestittivät maailmalle kapitalismin olevan sosialismia vahvempi. Epäpoliittisina pidetyt Tokion vuoden 1964 kisat todistivat Kaukoidän talousihmeestä ja vahvistivat japanilaisten itsetuntoa. Tähän ratkaisuun päätyivät muun muassa Britannia, Italia, Tanska, Ranska ja Sveitsi. Tosin Hitler itse suhtautui kisaisännyyteen epäillen, mutta muutti mielensä Joseph Goebbelsin vakuutettua hänet kisojen tuomasta propagandahyödystä. Kylmän sodan vuosina olympiakisoista tuli Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen ja niiden johtamien blokkien kilpailuareena. Se soveltuu monenlaisten poliittisten päämäärien ajamiseen. Antikommunistina tunnetun KOK:n puheenjohtajan J. Kylmän sodan aikakauden ilmapiiristä kertoo se, ettei Moskovan kisojen alla keskustelu kisojen siirtämisestä sotaa käyvästä maasta. Neuvostoliitto tuki myös Münchenin valintaa 1972 järjestäjäksi. (Kokkonen 2007) Urheilu itsessään ei sisällä ideologisia merkityksiä, mutta herättää vahvoja tunteita. (Kokkonen 2007) KOK keskitti vuonna 1980 ponnistelunsa boikotin torjumiseen, mikä onnistui osin, kun osa länsimaista osallistui kisoihin olympialipun alla. Boikotilla ei ollut juuri muuta sisältöä kuin kosto Moskovassa koetusta nöyryytyksestä. Epäilyksiä herätti myös sen, että kisat toisivat maahan ennennäkemättömän suuren määrän ulkomaalaisia. Olympiahaun pohjustus johti lukuisiin reaalipoliittisiin ratkaisuihin. Hän merkitsi katsomansa ottelut päiväkirjaansa. Yhdysvaltalaisia urheilijoita kiersi kilpailemassa eri maissa maansa kulttuurilähettiläinä. Neuvostoliiton sulkeminen Mexicon kisoista ei kuitenkaan ollut esillä. Itäsaksalaiset olivat valmiita antamaan kisat Madridiin, vaikka maata johti Francisco Francon fasistihallinto. (Barker 2020) Neuvostoliiton Los Angelesin vuonna 1984 kohdistama vastaboikotti jäi tehottomammaksi kuin neljä vuotta aiemmin toteutunut. Muutenkin kisojen jälkimaine oli huono. Maailman koko urheileva nuoriso ei kokoontunutkaan Moskovaan, kun 65 maata Yhdysvaltojen johtaman boikotin vuoksi jätti osallistumatta. Natsi-Saksaa vastaan suuntaamansa propagandakoneiston toisen maailmansodan jälkeen suurelta osin purkaneet yhdysvaltalaiset joutuivat ottamaan sen uudelleen käyttöön. Kaiken lisäksi Kiina valitsi olympiakisoihin paluuareenakseen Yhdysvalloissa järjestetyt kisat.. Suurvalta-aseman mittareina olivat ydinaseet, olympiamitalit ja kilpailu avaruuden valloituksesta. Kisoihin oli toki Afganistanin operaation alkaessa vain kahdeksan kuukautta, minkä vuoksi uutta järjestäjää olisi ollut käytännössä mahdoton löytää. (Prozumenshikov 2020) Neuvostoliiton joulukuussa 1979 järjestämä vallankaappaus Afganistanissa ja maan miehitys romuttivat kuitenkin suurelta osin mahdollisuudet käyttää kisoja propagandatarkoituksiin
https://www.insidethegames.biz/articles/1096450/ phil-barker-big-read-moscow-1980-forty Duckwort, A. Kokkonen, J. Urheilu–Ihminen–Yhteiskunta. Stanford University Press 2020. Edelman, R. esim. KOK uudessa tilanteessa Kylmän sodan päätyttyä 1990-luvun alussa Neuvostoliiton hajoamiseen olympiakisojen ja kansainvälisen politiikan suhde näytti muuttuvan ongelmattomammaksi. Riippumattomuus muusta yleismaailmallisesta päätöksenteosta ja komitean itseään täydentävä luonne ovat taanneet KOK:n jatkuvuuden toistaiseksi. & Hunt, T. & Young, C. 2020. 2014. Edelman, R. Tämän vuosituhannen olympiakisoista Pekingin kesäkisat (2008) ja Sotšin talvikisat (2014) ovat olleet suureellisimpia propagandanäytöksiä. Declaration by the IOC against the politicisation of sport, https://olympics.com/ioc/news/declaration-by-the-iocagainst-the-politicisation-of-sport Kokkonen, J. Bush ja Ranskan Nicholas Sarkozy. Uudessa motossa tiivistyy olympialiikkeen toistaiseksi toiminut peruskaava: avajaisten alkaessa olympiatodellisuus etääntyy kavalasta maailmasta. Sport in the Cold War. The International Olympic Committee and Security 1972–1984. Inside the Games 19.7.2020. The Whole World was Watching. Tikander & O. KOK päätti tuolloin jatkaa kisoja, mikä järjestön näkökulmasta oli lopulta oikea päätös. KOK on voinut toimia valtioiden väliseen kansainväliseen poliittiseen toimintaan perustuvassa järjestelmässä. Kokkonen 2014) Kisoista tuli myös hallinnon taitekohta. ”Oikeiden olympiakisojen maa”. Rider, T. 2016. 1974. M. Olympika XXV (2016), 68–87. Tappaako mammuttitauti olympiakisat! Tuuletuksia, Urheilumuseon blogi 11.2.2014. WSOY:Porvoo 2007. The Whole World was Watching. (Kokkonen 2022) Sotšin talvikisat ovat puolestaan ilmeisesti järjestelyiltään kalleimmat olympiakisat. Lisäksi kisajärjestäjät palkkaavat jopa 22 000 vartijaa yksityisistä turva-alan yrityksistä. (Olympiarakentamisesta ks. Teoksessa V. (ed.). Forty years on from Moscow 1980 – the most political Olympics of modern times. Jyväskylä:Gummerus 1974. C. Pekingin kisat osoittivat sekä maan omille kansalaisille että maailmanlaajuisesti Kiinan olevan moderni toimija, joka haluaa lisätä globaalisti vaikutusvaltaansa. KOK:n asemaan vaikuttavat yhä enemmän myös muut kuin valtiolliset toimijat. Kisojen päästessä vauhtiin kiihkeät kamppailut senteistä ja sekunneista, mitaleista ja mammonastakin vievät miljardiyleisön mennessään, jolloin urheilu saa pääosan ja politiikka unohtuu. Kisoja välittömästi seurannut Krimin miehitys ja Ukrainan itäosien haltuunotto alkoivat rapauttaa Venäjän suhteita länsimaihin. Olympiasoihdun matkalla etenkin 2008 nähdyt mielenosoitukset, jotka kohdistuivat erityisesti Kiinan Tiibet-politiikkaan. KOK 2024. Ranskan urheilusta vastaavan erityislähettilään Samuel Ducroquet’n mukaan kisatehtävät työllistävät 30 000 poliisia ja santarmia päivittäin. Stanford University Press 2020. 15 000 sotilasta turvaa tiettyjä alueita. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 55 Neuvostoliitto julisti toistuvasti, ettei politiikkaa ja urheilua saa sotkea keskenään. Heinilä, K. Toistaiseksi rajuimmin olympiarauha on järkkynyt palestiinalaisterroristien iskettyä Israelin joukkueen majoitustiloihin Münchenin olympiakisoissa 1972. Venäjä on asettanut sen kyseenalaiseksi ja saavuttanut jonkin asteista menestystä länsimaiden ulkopuolella väittäessään ajavansa toiminnallaan muunkin maailman etua. Vakiintunut järjestys on kuitenkin järkkynyt. Presidentti Vladimir Putin on toistuvasti korostanut olevan tärkeää pitää politiikka erillään urheilusta. https://urheilumuseo. Esimerkiksi sen kyky vastata laajamittaisiin mielenosoituksiin ei ole joutunut koetteelle. 2020. (ed.). https://www.lts.fi/ liikunta-tiede/artikkelit/pekingin-kisojen-kutsuvierasosastolla-valjaajo-ennen-kurvisen-poisjaantia.html Prozumenshikov, M. (Aittokoski 2024) KOK muutti vuonna 2021 mottonsa muotoon Citius, Altius, Fortius – Communis eli nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin – yhdessä. 2020. Viita Sadan vuoden olympiadi. Pekingin kisojen kutsuvierasosastolla väljää jo ennen kurvisen poisjääntiä. Action in the Era of Stagnation: Leonid Brezhnev and the Soviet Olympic Dream. Protecting the Games. Suomalaisen olympialiikkeen historia. Käytännössä urheilu on Venäjällä ollut yhtä alisteista valtiolle kuin neuvostoaikana. Sport in the Cold War. Uudenlaiset jännitteet ovat kuitenkin 2000-luvulta alkaen vaikuttaa myös. LA84 Digital library. Silti Venäjä sai vielä järjestää jalkapallon MM-kisat vuonna 2018. Käytännössä urheilu palveli Neuvostoliitossa aina sisäja ulkopoliittisia päämääriä. Kustannuksia ja ympäristöä säästämättä presidentiksi palannut Vladimir Putin halusi luoda komeat puitteet propagandanäytökselleen. LÄHTEET Aittokoski, H. (Prozumenshikov 2020) Venäjä jatkaa Leonid Brežnevin viitoittamalla Neuvostoliiton urheilupoliittisella linjalla. 2022. LTS:n blogi 3.2.2022. Pariisissa kaikkien aikojen järeimmät turvatoimet: ”Ikävä kyllä, miellä on kokemuksia terrori-iskuista.” Helsingin Sanomat 7.2.2024 https://www.hs.fi/urheilu/art2000010196279.html Barker, P. In ”Twilight Warzone”. Suurin osa maailman johtajista osallistui Pekingin olympiakisojen avajaisiin. Presidenteistä paikalla olivat mm. Avajaisten alkaessa olympiatodellisuus etääntyy kavalasta maailmasta.. Yhdysvaltojen George W. Niiden on arvioitu maksaneen 50 miljoonaa euroa. Pääministeritason edustajia olivat Britannian Tony Blair ja Vladimir Putin, joka oli väistynyt odottamaan uusia presidenttikausia. & Young, C. Vaikutelma oli tässä suhteessa täysin erilainen kuin Moskovan kisoista jäänyt. 2007. Overt and Covert Dimensions of US Sports Offensive. (Duckwort & Hunt 2016) Olympiakisojen turvallisuusjärjestelyt ovat kasvaneet niin suurimittaisiksi, että kisoja turvaavia sotilaita, poliiseja, santarmeja ja vartijoita on urheilijoihin nähden ainakin kuusinkertainen määrä. blogspot.com/2014/02/tappaako-mammuttitauti-olympiakisat.html Kokkonen, J. 2024
56 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 teema Huippu-urheilu P ariisi isännöi kesäkisoja nyt kolmannen kerran. Kaikkiaan Pariisissa onnistuttiin ampumaan alas 300 kyyhkystä. Ateenassa kisat kuitenkin pidettiin. Australialainen Donald Macintosh voitti Prix Centenaire -kilpailun tappamalla 22 kyyhkystä peräkkäin ja oli kolmas Grand Prix de L´Exposition -ammunnassa. Olympialaisissa kilpailuissa oli mukana tällä kertaa 22 kansakuntaa ja 1331 urheilijaa, joista toki 880 Ranskasta. Suomi ei kisoihin osallistunut, Ruotsi ja Tanska kyllä. Tennis ei ollut ensimmäinen laji, jossa naiset olympiakisoissa esiintyivät. Edelliskerrasta on kulunut vuosisata – ja 130 vuotta Pariisissa lausutuista nykyaikaisten olympiakisojen syntysanoista. Raakaa peliä. Lajikirjo oli mielenkiintoinen. Mukana olivat jo mainitun kroketin lisäksi muun muassa köydenveto (Ruotsi vei voiton), golf, kriketti, hevospoolo ja rugby sekä näytöslajeina esimerkiksi onginta Seinestä, hengenpelastus, ilmapallopurjehdus, pelota, keilailu, pituushyppy hevosen selästä, vuorikiipeily, esteuinti sekä erilaiset yleisurheilun joukkueja tasoituslajit. toukokuuta ja ne jatkuivat lokakuun 28. Hänen iäkseen on jälkeenpäin arvioitu 7–12 vuotta. Ne myönnettiin kesäkuussa 1894 Ateenalle. Tapahtuman mittaluokka hämmästyttää, sillä vuoden 1900 maailmannäyttelyyn kerrotaan osallistuneen yli 50 miljoonaa ihmistä ja näytteilleasettajia oli yli 76 000. Hollannin perämiehellinen kaksikko joutui ottamaan viime hetkellä perämieheksi ranskalaispojan, joka katosi heti palkintojenjaon jälkeen ikuisiksi ajoiksi. Vuoden 1900 kisoissa kyseenalaista historiaa tehtiin, kun kohteena olivat elävät kyyhkyset, ensimmäisen ja ainoan kerran – onneksi. Pariisi olikin 1800-luvun lopulla vakituinen maailmannäyttelyn järjestäjä. naisurheilijan olympiakisoissa saavuttama. Kutsu Ateenan vuoden 1896 kisoihin saapui myös Suomeen ”voimisteluseuran puheenjohtajalle Helsingforsiin” mutta tietoa siitä, vastasiko Helsingfors Gymnanistikklubb kutsuun ei löydy edes Ivar Wilskmanin tarkoista muistiinpanoista. heinäkuuta 2024 Seine-joen varrella. Siinä hän onnistui kuolettamaan vain 18 kyyhkysen lennon. Ensimmäiseksi uuden ajan olympiavoittajaksi ehätti yhdysvaltalainen lehtimies ja kirjailija James Brendan Connolly. Kultamitalia hän ei kuitenkaan saanut. Vuonna 1900 kisat järjestettiin osana maailmannäyttelyä ja vuonna 1924 oli kulunut 30 vuotta siitä Pariisin kongressista, jossa 13 kansakunnan voimin päätettiin ensimmäisten nykyaikaisten olympiakisojen järjestämisestä. Se tapahtui kroketissa, joka oli Pariisissa 1900 mitä ilmeisimmin sekä ensimmäistä että viimeistä kertaa olympiaohjelmassa. Hänen kolmiloikkatuloksensa 13,71 syntyi kolmella saman jalan loikalla. Arto Teronen kertoo Olympianrenkailla-kolumnissaan, että vuoden 1900 kisojen sankareita olivat yhdysvaltalaiset Alvin Kraenzlein ja Ray Ewry. Pariisissa kilpailtiin 17 urheilumuodossa ja 85 virallisessa lajissa. Niitä alettiin jakaa vasta seuraavissa vuoden 1904 kisoissa St. Myös naiset oli hyväksytty mukaan ja brittiläisen 30-vuotiaan Charlotte Cooperin voitto tenniksessä oli ensimmäinen JOUKO VUOLLE toimittaja jouko.vuolle@yle.fi Paluu olympiakisojen syntysijoille Pariisin olympiakisat avataan 26. Maailmannäyttelyn yhteydessä järjestetyt kisat avattiin 20. He kilpailijat yhdeksässä urheilumuodossa ja 43 lajissa. Näyttelyä oli Seinen rannalla saatu ihailla aiemmin 1855, 1867, 1878 ja 1889. KOK:n ensimmäisen puheenjohtajan Pierre de Coubertinin patsas ja hänen suunnittelemansa olympialippu Lausannen olympiamuseossa. Ewry taas voitti samana päivänä kolme kilpailua: vauhdittomat korkeusja pituushypyn sekä kolmiloikan. Pariisista on myös edelleen kaikkien aikojen nuorin olympiavoittaja, jonka ikää ei tosin tiedetä. Päätös kisojen järjestämisestä täytti intohimoisesti kisoja ajaneen aatelisperheen pojan, tutkijan ja opettajan (pedagogin ja historioitsijan), 31-vuo tiaan paroni Pierre de Coubertinin pitkäaikaisen haaveen. Louisissa. Kuva: Jouko Vuolle. Niihin osallistui 13 kansakuntaa ja 311 osanottajaa. Edellisistä antiikin kisoista olikin ehtinyt kulua 1 503 vuotta. Pariisi 1900 – maailmannäyttelyn varjossa Neljä vuotta Ateenan kisojen jälkeen oli Pariisin vuoro. päivään saakka. Kraenzlein voitti yleisurheilussa peräti neljä lajia (60 m, 110 metrin aidat, 200 metrin aidat ja pituus) ja on edelleen ainoa neljä yleisurheilun yksilölajia samoissa kisoissa voittanut urheilija
”Valtio on laskenut liikkeelle postimerkkejä, jotka kuvillaan ikuistavat Pariisin kisat. Joka toinen hotelli, ravintola tai kapakka kantaa kyltissään olympialaisten nimeä.” Tavarataloista ei Jukolan mukaan olympia-aiheisia tavaroita puuttunut. ”Kansakuntien kadulla” oli takarivissä ja suhteellisen pieni, mutta herätti runsaasti huomiota ennen kaikkea sen keskuskupolissa olleiden Akseli Gallen-Kallelan kalevalaisten freskojen ansiosta. Kilpailut alkoivat jo 4. Vuoden 1900 jälkeen kesäkisoja järjestettiin vielä St. Karamellitehtaat kilvoittelevat löytääkseen olympialaishenkisiä päällyskuoria tuotteilleen. Jukola oli monen muun tapaan ennen kisoja huolissaan siitä, että kisat jäävät pimentoon, kun niiden pääosa on viety pois ”ihmisten ilmoilta” Colombesin esikaupunkiin. Saaliina oli 14 kultaa, 13 hoSaaliina oli 14 kultaa, 13 hopeaa ja 10 pronssia.. Oli kravatteja, kenkiä, sukkia, hattuja, kiillotinvoidetta, mehuja, viinejä, kortteja ja vaikka mitä. Louisissa, Ateenassa (välikisat), Lontoossa, Tukholmassa ja Antwerpenissä ennen kuin taas oli Pariisin vuoro 1924. Nurmi voitti ja Ritola oli toinen. Lisäksi palkittiin kuopiolainen Lignell-Piispanen mesimarja likööristään. Pariisi 1924 – suomalaiskisat Selostajakuuluisuus ja oman aikansa superjulkkis, filosofian tohtori Martti Jukola osallistui vuoden 1924 kisoihin kaksoisroolissa – aitajuoksijana (välieränsä viides) ja lehtimiehenä. Laji oli tuolloin viimeistä kertaa olympiaohjelmassa. Olympiaurheilu oli 1900 sivuosassa, sillä urheilijoille jaetuissa mitaleissakin etupuolella luki ”Pariisin maailmannäyttely 1900” – olympiakisoista oli maininta vasta mitalin toisella puolella! Pariisin maailmannäyttelyyn ja tavallaan siis olympiakisoihin liittyi myös Robert Kajanuksen sinfoniaorkesterin suuri Euroopan kiertue, jonka avulla haluttiin tuoda Jean Sibeliuksen musiikkia ja sen kautta suomalaisuutta tunnetuksi, ei tosin erityisen hyvällä menestyksellä. heinäkuuta. Kuva: Tahto/Urheilumuseo Suomalaisia urheilijoita ei Pariisin kisoihin 1900 osallistunut, sen sijaan maailmannäyttelyssä menestys oli vähintäänkin kohtuullinen. Paviljongin suunnittelusta vastasivat muuten arkkitehdit Armas Lindgren, Herman Gesellius ja Eliel Saarinen, joten parastaan pieni Suomi Pariisissa tarjosi. Gallen-Kallela sai yhden näyttelyn kultamitalin ja kaksi hopeista. Vasemmalla Ruotsin Edvin Wide ja aidan päällä Ville Ritola. Naisia oli mukana 136. Taidelajithan olivat virallisia olympialajeja aina vuoteen 1948 saakka. heinäkuuta ja päättäjäiset 27. Suomen paviljonki ns. Kovin kuvailevassa Alloo, alloo -kirjassaan Jukola tunnustaa olleensa ainakin osin väärässä. Suomalaisittain kisat sujuivat erinomaisesti, kiitos painijoiden ja yleisurheilijoiden. Paroni Pierre de Coubertin järjesteli Pariisin toisia olympiakisoja olympiavoittajana, sillä hän oli voittanut kultaa Oodi urheilulle -runollaan Tukholmassa 1912. Suomi oli joukkuekilpailun paras. toukokuuta mutta viralliset avajaiset pidettiin 5. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 57 Paavo Nurmi johtaa Pariisin olympiakisojen maastojuoksukilpailua. Saksa ei ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa saanut vieläkään olympiakisoihin osallistua mutta ilman sitäkin kisoista tuli kaikkien aikojen suurimmat: 44 kansakuntaa ja 3092 kilpailijaa
Kovin erilainen on Johnny Weissmullerin elämäntarina. Eric Liddell nousi uudelleen julkisuuteen 45 vuotta kuolemansa jälkeen, kun hänen hautapaikkansa löytyi ja maalliset jäännökset siirrettiin Marttyyrien mausoleumiin yli 200 kilometrin päähän Pekingistä. Monet pitävät Kiinassa Liddelliä syntyperänsä vuoksi myös maan ensimmäisenä olympiasankarina. heinäkuuta Nurmi voitti ensin 1 500 metriä olympiaennätyksellä 3.53,6 ja lähti vajaa tunti siitä 5 000 metrille, jonka voitti ajalla 14,31.2 kukistaen juuri Ritolan tiukassa kilpailussa. Weissmuller voitti 100 metrin vapaauinnin ja Kahanamoku sijoittui toiseksi. Siellä on myös hänen viimeinen leposijansa. Eric Liddellin tarina on Tulivaunut-elokuvassa sopivasti väritetty, eikä aivan todenmukainen. Nurmi kuvasi kahden kultamitalin päivää Urho Kekkoselle kuuluisassa 70-vuotispäivän haastattelussaan 1967 sanomalla, että oli päättänyt tehdä moisen tempun jo kuusi kuukautta ennen kisoja. Nurmi olisi halunnut juosta Pariisissa myös 10 000 metriä ja uskoi, että olisi senkin voittanut. Liddell voitti ”hänelle ylipitkän matkan” eli 400 metriä (47,6), mutta oli kyllä sille valmistautunut ja tiesi myös kisojen aikataulun kuukausia etukäteen. Maastojuoksun joukkuekilpailu, jossa matka oli 10 650 metriä, oli paahtavassa helteessä todellinen koettelemus. Perhe muutti Yhdysvaltoihin jo vuonna 1905. Kuva: Tahto/Urheilumuseo Tulivaunut ja Tarzan Yhdysvaltalaiset uimarit Johnny Weissmuller (vas.) ja Duke Kahanamoku Pariisin kisoissa vuonna 1924. peaa ja 10 pronssia. Koulunkäynti päättyi 12-vuotiaana, kun Weissmuller sai työpaikan hissipoikana Chicagossa. Väitetään muuten, että isäntänsä kanssa näytellyt simpanssi Cheetah olisi elänyt paljon isäntäänsä pidempään ja kuollut vasta 2011, mutta siihen tietoon ei luotettavaa lähdettä löydy. Lisäksi hän sai pronssia Yhdysvaltain vesipallojoukkueen jäsenenä. Samalla historiaan siirtyi päivälleen 12 vuotta vanha Tukholmassa juostu Hannes Kolehmaisen olympiaennätys. Vakaumuksensa vuoksi Liddell vietti loppuelämänsä lähetystyötä tehden Kiinassa, jossa oli syntynyt lähetyssaarnaajaperheeseen tammikuussa 1902. Elokuvaura jatkui tuonkin jälkeen, samoin vauhdikas elämä. Liddell on yksi harvoista sinne haudatuista ulkomaalaisista ja vielä harvemmista kristityistä. Mitalien määrällä laskettuna Suomen sankarit Pariisissa olivat Paavo Nurmi ja Ville Ritola. Maaliin saapuneista 15 urheilijasta kahdeksan kannettiin paareilla pois. Weissmullerin omasta toiveesta hänen hautajaisissaan kajautettiin ilmoille arkkua laskettaessa kolminkertainen Tarzan-huuto. Torstaina 10. Kaikkiaan mitalin kanssa tuli Suomeen 35 urheilijaa ja tällä saaliilla Suomi oli kolmanneksi paras maa Yhdysvaltain ja Ranskan jälkeen. Uintimenestystä tuli olympiatasolla lisää kahden kultamitalin verran neljä vuotta Pariisin jälkeen Amsterdamissa, jossa Weissmuller voitti kaksi kultaa (100 metrin vapaauinti ja 4 x 200 metrin vapaauintiviesti). Kuva: Wikipedia. Hän menehtyi aivokasvaimeen 43-vuotiaana 1945 internointileirillä japanilaisista lapsista huolehtien. Ensimmäisen voittonsa virallisissa kilpailuissa Johnny Weissmuller saavutti 1921 ja pysyi sen jälkeen uransa voittamattomana. NMKY:n uintijoukkueeseen hän liittyi 16-vuotiaana. Elokuvassa annetaan kuva, että tuo olisi tullut hänelle yllätyksenä. Viimeiset vuotensa erityisesti golfia pelannut Johnny Weismuller vietti Acapulcossa, Meksikossa, jossa myös menehtyi 79-vuotiaana 1984. Se jos mikä vahvisti itsetuntoa vasta reilut kuusi vuotta aiemmin itsenäistyneessä maassamme. Hautapaikka merkittiin Pohjois-Kiinaan puisella ristillä, joka ajan myötä katosi. Uimisen Weissmuller Eric Liddell Pariisin olympiakisoissa 1924. Hiukan kyseenalaisesti saadun Yhdysvaltain passin myötä olympiakisojen edustusoikeuden saanut Weissmuller voitti Pariisissa 100 metrin (59,0) ja 400 metrin (5.04,2) vapaauinnin ja oli voittamassa myös 4 x 200 metrin vapaauintiviestiä. Liddell oli vakaumuksellinen uskovainen, eikä sen vuoksi juossut 100 metrin finaalia, joka kilpailtiin sunnuntaina. Naimisissakin Johnny Weissmuller ehti olla viisi kertaa. Nurmi saalisti viisi kultaa, Ritola neljä kultaa ja kaksi hopeaa. Kilpailuun lähti 39 juoksijaa, joista 24 joutui uupuneena jättämään leikin kesken. Hän syntyi Itävalta-Unkarissa, nykyiseen Romaniaan kuuluvassa Freidorfissa 1904. Vaikka me Suomessa muistamme Pariisin vuoden 1924 olympiakisat erityisesti kaikkien aikojen menestyksestä, osallistui kisoihin muutamia hyvin kiinnostavia urheilijoita kuten Oscar-elokuvasta Tulivaunut tutuksi tullut juoksija Eric Liddell sekä apinain kuningas Tarzanina maailmanmaineeseen noussut uimari Johnny Weissmuller. Lienee liian sopiva uutinen. Mutta tuskin Johnny Weissmuller olisi ratauimarina noussut sellaiseen maineeseen kuin upeasti kutsuhuutoa karjuvana elokuvauimarina – Tarzanina. Nyt voiton vei Ritola maailmanennätysajalla 30.23,2. Ensimmäinen Tarzan elokuva (Tarzan – apinamies) valmistui vuonna 1932 ja viimeinen (12:s) Tarzan ja merenneidot vuonna 1948. Lämpöä oli varjossa 42 astetta, auringossa peräti 55. Mausoleumiin on haudattu niitä, jotka antoivat henkensä Kiinan vapauttamiseksi. 5 8 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 teema Huippu-urheilu aloitti kahdeksanvuotiaana ja sen myötä loppui lähes rikollinen elämä
Julius Skutnabb sai kultaa, hopeaa ja pronssin. Ensimmäisiin talvikisoihin osallistui 247 miestä ja 13 naista. Ainoana naisten lajina oli ohjelmassa taitoluistelu, kuten myös kaksissa seuraavissa talvikisoissa. Yleisurheilun ja painin ohessa mitaleita toivat ampujat ja purjehtijat sen sijaan taidekilpailuista ei mitaleja saatu. Pariisin vuoden 1924 olympiakisat olivat Coubertinille helpotus ja täyttymys, sillä nyt oli järjestetty oikeat olympiakisat. Tapani Niku sijoittui kolmanneksi 18 kilometrillä. Suomalaiset menestyivät erityisen hyvin pikaluistelussa. Heidän lisäkseen peräti 12 painijaa ylsi Pariisissa mitalille. Moritzissa Sveitsissä järjestetyistä toisista talvikisoista. Sotilaspartiohiihdossa Suomen joukkue oli toinen. Nyt hän oli saanut kokea kunnon kisat ja saattoi tyytyväisenä jäädä eläkkeelle. Coubertin eläkkeelle Pariisin vuoden 1924 olympiakisoissa koettiin ja nähtiin kaikenlaista uutta. Olympiakisojen arvon 25.1.–4.2.1924 Chamonix’ssa Alppien korkeimman vuoren Mont Blancin juurella toteutunut viikko sai takautuvasti vuonna 1926. Taitoluistelijat Ludovika ja Walter Jakobsson sijoittuivat pariluistelussa toiseksi. Juoksijoiden hienoa panosta täydensivät voittajina vielä Albin Stenroos (maraton) ja ainoa Elias Katz (3 000 m joukkuejuoksu) sekä 400 metrin aidoissa maaliin kolmantena tullut mutta ratarikon takia lopulta toiseksi sijoittunut yllättäjä Erkka Vilen. Pikaluistelumenestys on sittemmin jäänyt hiihtäjien suoritusten surkuttelun varjoon. Jakobssonit tuolloin voittivat pariluistelun kultamitalin. Lähteet: Ylen arkisto, KOK:n arkisto, Arto Terosen Olympianrenkailla kolumnit, Voitto Raatikaisen olympiamuistelot, Martti Jukolan Alloo, alloo -kirja, Kiveen hakatut -sarja, Lauri Pihkala ja Martti Jukola: Olympialaiskisat ennen ja Pariisissa 1924 (II osa) Talvikisat täyttivät sata vuotta KOK päätti vuonna 1921 järjestää Ranskassa kansainvälisen talviurheiluviikon Pariisin olympiavuonna 1924. Antwerpenin kesäolympiakisojen yhteydessä oli kilpailtu jääkiekossa ja taitoluistelussa. Yhtään naisurheilijaa ei Suomen joukkueeseen kuulunut. Talvikisojen perustamista ei estänyt edes Pohjoismaiden hiihtoliittojen vastahanka. Osallistujamaita oli 16. Kesäja talvikisat pyrittiin aluksi järjestämään samassa maassa. Alppihiihdossa naiset pääsivät kilpailemaan vuonna 1936 ja maastohiihdossa 1952. Pariisissa kilpaili yhteensä 2 954 miestä ja 135 naista. Norja harkitsi pitkään jäämistä pois vuonna 1928 St. Toki Coubertin toimi järjestön kunniapuheenjohtajana aina kuolemaansa 1937 saakka. Valta oli jatkunut 29 vuotta ja elleivät KOK:n säännöt muutu, ei yhtä pitkään valtakauteen yllä jatkossa kukaan toinen. Lopulta Suomen kultamitali oli Heikki Liimataisen varassa ja hänen maaliintulonsa oli aikamoinen näytelmä. Claes Thunberg voitti kolme kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin. Maratonin pituudeksi vahvistettiin 42 195 metriä, uinnissa käytettiin ensi kertaa 50 metrin allasta, sanonta ”citius, altius, fortius” otettiin käyttöön ja se vakiintui olympiakisojen motoksi, Irlanti oli ensi kertaa mukana itsenäisenä valtiona ja sanotaan myös, että Pariisissa otettiin ensi kertaa käyttöön olympiakylä. Tämä toteutui vuosina 1932 (Lake Placid ja Los Angeles) ja 1936 (Garmisch-Partenkirchen ja Berliini). Lähes tiedottomana hän pystyi noudattamaan stadionin läheisyyteen kuukahtaneen Väinö Sipilän käskyä, jonka tämä ehti karjaista ennen pyörtymistään: ”Jumalauta Liimatainen, paina nyt muuten Suomi häviää, sinä olet ainoa!” Liimatainen hoippui maaliin 12:ntena ja se riitti kultaan. ”Minä olin niin hyvässä kunnossa.” Ville Ritolalle matka oli vaikea mutta hänkin selviytyi kohtuullisissa voimin maalilinjan yli. . Alppiladut olivat liian vaativia suomalaisille. Silloin hänen sydämensä haudattiin Kreikkaan Olympian raunioille ja muu tomumaja Lausanneen, Sveitsiin, josta käsin KOK:ta edelleen johdetaan. Taitoluistelu oli kuulunut Lontoon vuoden 1908 kesäkisojen ohjelmaan. Painivoittajina Suomen palasivat Kustaa Pihlajamäki, Kalle Anttila, Oskari Friman ja Edward Westerlund. Vuonna 1900 kisat jäivät täysin maailmannäyttelyn varjoon, järjestelyt saivat kritiikkiä ja oikeastaan kaikki oli mennyt pieleen. Ehkä kuitenkin osa eräästä mitalista kuuluu Suomeen, sillä romanialaisen kuvanveistovoittajan Konstantinos Dimitriadisin veistoksen Suomalainen kiekonheittäjä mallina oli tanssitaiteilija Akseli Vuorisola. Mitalitaulukossa Suomi sijoittui Norjan jälkeen toiseksi 11 mitalilla, joista 4 oli kultaa, 4 hopeaa ja 3 pronssia. Erityisesti norjalaiset vastustivat kansallislajinsa sisällyttämistä olympiaohjelmaan. Se tieto on kuitenkin myös kovin ristiriitainen, sillä monissa lähteissä tuo kunnia annetaan Los Angelesin vuoden 1932 kisoille. Monella lailla onnistuneiden Pariisin kisojen jälkeen Olympiaparoni Pierre de Coubertin jätti KOK:n puheenjohtajuuden 61-vuotiaana. Tapahtuma onnistui niin hyvin, että KOK päätti sisällyttää talviolympiakisat seuraavana vuonna viralliseen ohjelmaansa. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 5 9 Voitto Raatikaisen kisoista kertovassa radio-ohjelmasta voi kuulla, että Paavo Nurmi ei ollut kuumuudesta moksiskaan. Yleisurheilijoista kultaa saivat lisäksi Jonni Myyrä keihäänheitossa ja Eero Lehtonen viisiottelussa. JOUKO KOKKONEN Kuva: Wikipedia
Lähes aina dopingaineen varmistusanalyysi tehdään massaspektrometrisin menetelmin, jolla selvitetään käytetyn yhdisteen molekyylirakennetta. Suurelle yleisölle dopingtestaus näyttäytyy lähinnä virtsanäytettä antavan urheilijan odotteluna, mainintoina testauskerroista sekä tietenkin kiljuvina otsikoina, mikäli näyte onkin positiivinen. Siihen sisältyy näytteiden vastaanottaminen ja tarkastaminen, tietojen kirjaaminen, näytteiden varastointi, analyysien tekeminen, tulosten tulkinta ja kirjaaminen, lausunnon antaminen ja raportointi, tulosten arkistointi sekä näytteiden säilyttäminen tai hävittäminen, kertaa SUEKin pääsihteeri Teemu Japisson. Dopingtestauksen historia ja kehitys Varhaisimmat tiedot dopingista suorituskyvyn parantamiseksi urheilussa ovat jo 1800-luvulta, ja ensimmäiset doping kiellot syntyivät 1920-luvulla.. Dopingnäytteiden analysointi alkaa seulontatutkimuksella, joka tehdään urheilijan A-näytteelle. Verenkuva-analysaattori, EPO-erotus, kasvuja istukkahormonin analyysi, steroidien ja muiden yhdisteryhmien analyysi, diureettija piristeanalyysi… Maallikon silmiin näytteitä pyörittävät laitteet näyttävät scifi-elokuvan lavasteilta tai kummallisilta kodinkoneilta. Esikäsittely alkaa pipetoinnista, mutta jatkoanalyysit tehdään koneilla, joiden kustannuksissa WADA ”ei pihtaile”; pyrkimys on mahdollisimman suureen tarkkuuteen. Mutta isojen tapahtumien aikaan, kuten jääkiekon kotikisoissa näytteitä tulee niin paljon, että työtä tehdään kolmessa vuorossa, sanoo THL:n laboratoriopäällikkö Tina Suominen. Kilpailun ulkopuolella otetuista näytteistä selvitetään anabolisesti vaikuttavat aineet, peptidihormonit ja niitä muistuttavat aineet, diureetit sekä mahdollinen näytteen manipulointi. – Laboratorion tehtävänä on selvittää, sisältääkö näyte dopingaineita. Kisoissa otetuista näytteistä tutkitaan kaikki tunnetut dopingaineet sekä näytteen mahdollinen manipulointi. Dopingtestaus on kehittynyt huimasti 2000-luvulla, ja se on huipputason urheilijoille arkipäivää. SUSANNA LUIKKU Aina askelen jäljessä – vai edellä. Aina löytyy kuitenkin niitä, jotka väittävät kiellettyjen aineiden teollisuudenhaaran kulkevan testaajia edellä. Seulontamenetelmät on jaettu kokonaisuuksiksi analysoitavien aineiden ominaisuuksien perusteella. 6 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 teema Huippu-urheilu Kuva: Susanna Luikku L iikunta & Tiede pääsi kurkistamaan kulissien taakse, THL:n tiloissa toimivaan Suomen ainoaan viralliseen dopinglaboratorioon. Siinä pyritään löytämään kiellettyjä aineita sisältävät näytteet tarkempaa tutkimista ja B-näytettä varten. Normaalisti tiloihin ei ole pääsyä kuin henkilöstöllä. Suomen ainoa maailman antidopingtoimiston WADA:n hyväksymä dopingtestilaboratorio on vuodesta 2019 toiminut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tiloissa yhteistyössä Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEKin kanssa. Jokainen seulonnassa saatu positiivinen tulos varmistetaan ennen lopullista raportointia. Hekään eivät tiedä, keiden urheilijoiden näytteet ovat analysoitavana: tiedoissa on vain urheilijan laji ja sukupuoli, joskus isoissa tapahtumissa kisan nimi. – Normaalitahti on noin 50 tutkittavaa näytettä viikossa. Näytteet saapuvat laboratorioon kuriirin tai testaajan tuomina mustissa sinetöidyissä laukuissa, jotka henkilökunta hakee. Niiden takana on kuitenkin systemaattinen, urheilun arjen mukana liikkuva koneisto, joka vaatii riittävää lääketieteellistä ja laboratorio-osaamista
Monet nykyisin kielletyt aineet olivat takavuosikymmeninä myös sallittuja. Kilpapyöräilyyn tuli hematoginen passi vuonna 2008. SUEKin lääketieteellinen asiantuntija Pekka Rauhala kertoo, että isoja edistysaskelia testauksissa ovat olleet hitaasti kehosta poistuvien anabolien löydökset sekä vuonna 2003 käyttöön tulleet EPO-testit, jolla havaitaan lisääntynyt punasolutuotanto. Wetzellin näytteestä löytyi pieni määrä efedriiniä, mutta hän on aina vakuuttanut syyttömyyttään. erässä, mutta suurempi kohu nousi, kun Heleniuksen näytteestä ilmoitettiin löytyneen kiellettyä klomifeenia. Myöhemmin Vainio myönsi, että on käyttänyt kiellettyjä aineita: hän tosin luuli käyttäneensä testosteronia eikä anabolisia steroideja. Suhtautuminen dopingiin oli tuolloin huomattavasti sallivampaa ja KOK oli liittänyt anaboliset steroidit kiellettyjen aineiden listalle vain kolme vuotta aiemmin. Tuomioistuin kumosi Variksen kilpailukiellon, mutta hän lopetti huippu-urheilumielessä kisaamisen. Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF langetti kolmikolle elinikäiset kilpailukiellot, mutta SUL:n anomuksen jälkeen kielto päättyi jo seuraavana vuonna. 2) Kestävyysjuoksija Martti Vainio 1984 Kolmissa arvokisoissa mitalin ennen Los Angelesin olympialaisia ottanut Vainio oli tähti aikana, jolloin kestävyysjuoksu pönötti yhä kansakunnan urheilukaapin päällä. sija 30 kilometrillä. Esimerkiksi anaboliset steroidit kiellettiin vasta vuonna 1974. Hän on ainoa olympiakisoissa kärynnyt suomalaisurheilija. Keihäänheittäjä Seppo Hovinen, kiekonheittäjä Markku Tuokko sekä korkeushyppääjä Asko Pesonen jäivät kaikki kiinni anabolisten steroidien käytöstä. Vielä 70-vuotishaastattelussaan vuonna 2007 Mäntyranta sanoi, että hänet leimattiin kunnolla tutkimatta kiellettyjen aineiden käyttäjäksi, ja samalla syntipukiksi muidenkin puolesta. Kansainvälinen ampumahiihtoliitto langetti hänelle elinikäisen kilpailukiellon, mutta Varis valitti analysointiprosessin muotoseikoista ja puutteellisesta tiedonsaannistaan urheilun vetoomustuomioistuimeen CAS:iin. Tätä ulottuvuutta on sittemmin ruodittu myös fiktiossa ja viimeksi toimittaja Johanna Aatsalon myyntija arvostelumenestykseksi nousseessa tietokirjassa Paljastus (WSOY). Ammattinyrkkeily ei kuulu WADA:n dopingtestauksen piiriin. Listaus esittelee suomalaiseen urheiluun eri tavoin vaikuttaneita tapauksia. 50 kilometrin kisan hän keskeytti. Helenius on vakuuttanut syyttömyyttään ja selittänyt tulosta ruokavaliollaan. Tapahtumien todellinen kulku on edelleen arvoitus ja osin vaiettu tabu kiekkopiireissä, joskin sen muistavat aikalaiset alkavat luonnollisesti olla harvassa. Lajiliiton systemaattiseksi nähtyä dopingkulttuuriakin suuremmaksi ongelmaksi muodostui kyvyttömyys tai haluttomuus myöntää tosiasioita, tunnustaa vilppiä ja muuttaa toimintatapoja. Los Angelesissa Vainio juoksi hopeaa, vaikka hän oli jäänyt kiinni jo aiemmin Rotterdamin maratonilla, mutta SUL oli salannut asian. 3) Jääkiekkoilija Stig Wetzell 1974 Jääkiekko oli pikkulaji ja Leijonat kaukana mahtimaiden tasosta, joten ensimmäinen MM-mitali kotikisoissa ehti olla juhlan aihe. Varis sai kahden vuoden kilpailukiellon, palasi ampumahiihdossa kisoihin neljä vuotta myöhemmin ja oli nousemassa lajissa huipulle, kunnes kärähti jälleen kasvuhormonista tammikuussa 2008. Lisänumero: Nyrkkeilijä Robert Helenius 2023 Raskaan sarjan nyrkkeilijä Robert Helenius oli jo lopettamassa uraansa, kun hän pääsi otteluun hallitsevaa mestaria Anthony Joshuaa vastaan elokuussa 2023. Juoksija selitti käryä sillä, että naapurin talonmies olisi piikittänyt häntä dopingilla B-vitamiinin sijaan. Mäntyranta kiisti asian ja sanoi, että hänelle on voitu antaa amfetamiinia jollain juottoasemalla hänen tietämättään. Ensimmäiset testit tehtiin Grenoblen talviolympialaisissa vuonna 1968 – tuloksena nolla käryä. 30 kilometrin kisa oli samalla olympiakatsastus, mutta käry salattiin ja asia paljastui vasta saman vuoden huhtikuun lopulla. 4) Hiihtäjä Eero Mäntyranta 1972 Kolminkertainen olympiaja kaksinkertainen MM-kultavoittaja, aikansa supertähti ja laji-ikoni Eero Mäntyranta jäi tammikuussa 1972 Vuokatin SM-kisoissa kiinni amfetamiinista, mikä oli ensimmäinen varsinainen suomalainen dopingtapaus. Samalla vuosikymmenellä yleistyi veridoping erityisesti kestävyysurheilussa, ja perässä tulivat kasvuhormonin ja erytropoietiinin eli EPO:n käyttö. Asian käsittely on kesken ja sitä mutkistavat Britannian kansalliset käytännöt sekä ammattinyrkkeilyn oma monimutkainen dopingvalvonta kurinpitotoimineen. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 61 Varsinaisen kansainvälisen dopingvalvonnan katsotaan kuitenkin alkaneen vuodesta 1967, jolloin dopingiin linkittyneistä kuolemantapauksista, aineiden tuomasta oikeudettomasta edusta ja mainehaitasta huolestunut KOK julkaisi ensimmäiset kiellettyjen aineiden listat. Käryä seliteltiin muun muassa banaanien ja purkan syönnillä, ja huhuja liikkui huolimattomuudesta flunssalääkityksessä. 5) Yleisurheilun Eurooppa-cup 1977 Vuonna 1977 yleisurheilussa nähtiin pienimuotoinen suomalainen joukkokäry, kun Eurooppa-cupin yhteydessä positiivisen näytteet antoi kolme yleisurheilijaa. Suomi tuomittiin hävinneeksi Tshekkoslovakialle, ja näin mitali karkasi käsistä aina Calgaryn olympiahopeaan 1988 asti. Tällä voi nähdä olleen kiinnijäämisen riskiä lisäävä ”pelotevaikutus”, Rauhala arvioi.. Kesäkuussa Hiihtoliitto antoi Mäntyrannalle ”vakavan varoituksen”. Joshua tyrmäsi suomalaisen 7. Maalivahti Stig Wetzellin käry muutti kaiken. Anti-estrogeenihormonia käytetään pääasiassa naisten rintasyövän ja lapsettomuuden hoitoon, mutta miehillä sen käyttö liittyy lähinnä vain testosteronin käytön haittojen estämiseen. Mäntyranta valittiin jopa Sapporon kisoihin ja tuloksena oli 19. – Pekingin ja etenkin Lontoon kesäkisojen jälkeen monet tulokset muuttuivat, kun jälkikäteisiä käryjä alkoi löytyä testituloksista. Isometsän lisäksi Lahdessa kärähtivät Mika Myllylä, Harri Kirvesniemi, Janne Immonen, Milla Jauho ja Virpi Kuitunen. 1) Hiihdon MM-Lahti 2001 Jari Isometsän hemohes-kärystä ja sitä seuranneesta tragikoomisesta lehdistötilaisuudesta lähti liikkeelle järistys, jonka vaikutukset ulottuvat näihin päiviin asti. Käryt, joista jäi jälki Suomalaisten dopingkäryjen historia on kansainvälisesti katsoen melko nuori, mutta monivaiheinen. 6) Hiihtäjä Kaisa Varis 2003 Kaisa Varis jäi Val di Fiemmen MM-kisoissa kiinni EPO:n käytöstä, minkä huomioarvoa lisäsi epäilys, että Lahden 2001 tapahtumista elinikäisen valmentajakiellon saanut Kari-Pekka Kyrö toimisi hänen taustajoukoissaan
6 2 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 teema Huippu-urheilu Kaikki kisat 447 DOPINGTAPAUKSET Kesäkisat 353 Talvikisat 94 DOPINGTAPAUKSET DOPINGTAPAUKSET TALVIKISAT (8 kpl, 1968–1998) 6 KESÄKISAT (7 kpl, 1968–1996) 53 TALVIKISAT (6 kpl, 2002–2022) 88 KESÄKISAT (6 kpl, 2000–2021) 300 KESÄKISAT Lontoo 2012 132 Peking 2008 91 Ateena 2004 37 Sydney 2000 15 Rio 2016 15 Los Angeles 1984 12 TALVIKISAT Sotši 2014 55 Salt Lake City 2002 10 Torino 2006 8 Vancouver 2010 6 Peking 2022 5 Pyeongchang 2018 4 ENITEN LAJIKOHTAISIA DOPINGTAPAUKSIA PAINONNOSTO 49 EI YHTÄÄN DOPINGTAPAUSTA TALVIKISAT Grenoble 1968 Lake Placid 1980 Albertville 1992 Lillehammer 1994 Nagano 1998 KESÄKISAT Moskova 1980 Lähde: Statista 2024 ENITEN DOPINGTAPAUKSIA YLEISURHEILU 59 ENITEN MITALEITA MENETTÄNEET MAAT Neuvostoliitto/Venäjä 33 Ukraina 11 Valko-Venäjä 11 Yhdysvallat 10 Kazakstan 9 Bulgaria 7 … Suomi 1 Liikunta & Tiede 3/2024
– WADAn tehtävänä on valvoa maailmanlaajuisesti antidopingtoimintaa ja mahdollistaa sen kautta urheilijoille yhdenvertaiset mahdollisuudet puhtaaseen urheiluun. Urheilijoilla on myös niin sanottu biologinen passi, josta voidaan havaita poikkeamia. – On totta, että valtaosa WADA:n testilaboratorioissa sijaitsee Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. – Jos olympiamitan uima-altaaseen heitetään tavallinen sokeripala, niin se pitoisuus voidaan hyvin helposti analysoida meillä. Kiinan kansallinen antidopingtoimisto CHINADA ei sanktioinut urheilijoita, koska maan turvallisuuspalvelun suorittamassa tutkimuksessa urheilijoiden hotellin keittiöstä löytyi jäämiä aineesta. – Aukotonta systeemiä ja virheetöntä maailmaa ei ole olemassakaan, mutta kyllä kiinnijäämisen riski on näinä päivinä merkittävästi suurempi, samoin siitä seuraava mainehaitta. Nyt sitä kohtaan on esitetty erittäin vakavia syytöksiä. Näin oli ex-itäblokin maissa ja esimerkiksi Venäjällä on paikoin edelleen, kuten Sotšin olympiakisoissa varmistui. Mikäli laiminlyöntejä tulee vuoden sisällä kolme, se luokitellaan dopingrikkomukseksi. Se on usein myös urheilijoille helpompi: ei tule pyörtymisiä neulakammoisille, Huotari naurahtaa. Toinen on yhtä kategorinen: kaikki käyttävät, huipulle ei ole asiaa ilman ja testaus laahaa aina perässä. Tutkinnan on määrä valmistua kahden kuukauden kuluessa. ?. Dopingaineiden pitoisuus pysytään nykyään tunnistamaan verestä erittäin tarkasti. WADA on nyt nimennyt riippumattoman syyttäjän Eric Cottierin suorittamaan tutkinnan WADAn toimista kiinalaisuimarien tapaukseen liittyen. Suomessa ilmeni vuosina 2013–2022 yhteensä 74 dopingrikettä. Kuka voittaa tämän kisan. WADA lähettää Kiinaan myös riippumattoman kansainvälisen auditointiryhmän, jonka tehtävä on tutkia maan antidopingohjelman säännöstönmukaisuutta. Kumpikaan väite ei ole älyllisesti järin kestävä, mutta dopingtestauksen standardit, verkosto ja tarkkuus ovat tasolla, jota takavuosina ei voitu edes kuvitella. Maiden ja maanosien erot Yksi dopingvalvontaa vähättelevien tahojen väite on, että kehittyvissä maissa voidaan harjoituskaudella puuhata mitä vain, koska niissä ei ole samanlaisia testauskäytäntöjä eikä laboratorioverkostoja kuin länsimaissa. Niistä 64 koski dopingin käyttöä eli Aja B-näytteillä varmennutta positiivista tulosta kiellettyjen aineiden käytöstä. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 6 3 Keitä testataan ja mistä kärytään. Niiden pohjalta toimii kansallinen testaustoiminta, jolla on parhaat tiedot paikallisista urheilijoista. Siksikin on tärkeää, että siihen puututaan, sanoo Pekka Rauhala. Suomalaisessa dopingkeskustelussa voi pahemmin kärjistämättä sanoa olevan kaksi ääripäätä. Kaikissa maissa ei yksinkertaisesti ole samanlaista infrastruktuuria, resursseja tai kulkuyhteyksiä. SUEKin testauspäällikkö Katja Huotari muistuttaa, että testaukseen vaikuttavat osin samat tekijät kuin dopingin käytön houkutukseen ja yleisyyteen: lajissa liikkuva raha, sen dopinghistoria, tiedonkulku, vihjeet, suosio, näkyvyys, arvokisojen läheisyys ja niin edelleen. Tina Suominen kommentoi yleisellä tasolla, että näytteiden analysointi on kehittynyt viime vuosina valtavasti. Siihen, keitä, miten ja kuinka usein testataan, on olemassa yhteiset kansainväliset standardit. Toinen, harvinaisemmaksi käynyt on kategorinen kiellettyjen aineiden kieltäminen: ei niitä täällä meillä käytetä, täällä ollaan puhtaita ja rehellisiä. WADA olisi voinut valittaa CHINADAn päätöksestä Urheilun kansainväliseen vetoomustuomioistuimeen CASiin, mutta se ei jättänyt valitusta, koska katsoi selvittäneensä jutun omien asiantuntijoidensa avulla. Tämän vuoksi koen erittäin tärkeänä, että tapaus tutkitaan riippumattomasti ja perusteellisesti, SUEKin pääsihteeri Japisson painottaa. Afrikassa, Kiinassa ja Etelä-Amerikassa on vain yksi kussakin. Käryjen pääteltiin siten johtuneen kontaminaatiosta eli aineen siirtymisestä tahattomasti elimistöön esimerkiksi ympäristöstä. Yhdeksän ta pausta tuli testistä kieltäytymisestä ja yksi päihteistä. Oman haasteensa muodostavat autoritaariset valtiot, joissa urheilumenestys nähdään yhä kansakunnan imagoja voimatekijäksi ja urheilijat valtion ”omaisuudeksi”. – Kuivaverinäyte on huomattavasti helpompi ottaa ja edullisempi säilyttää, toisin kuin perinteinen verinäyte, joka vaatii tarkat lämpötilat ja kuljetukset. Täytyy myös muistaa, että vaikka doping ei ole rikos, se linkittyy usein ammattimaiseen rikollisuuteen ja muodostaa urheilijalle terveysriskin. Siinä on 124 urheilijaa 17 lajista, Huotari kertoo. Kansainväliset mediat ja USA:n kansallisen antidopingtoimiston USADA ovat kyseenalaistaneet päätöksen ja WADAn toiminnan. Urheilijoiden olinpaikkajärjestelmään tulee päivittää tiedot kolmen kuukauden välein, jotta testaajat voivat tehdä ”yllätyskäyntejä”. – Kun suomalaisurheilija saavuttaa tietyn tason, hän kuuluu rekisteröityyn testauspooliin (RTP). Uutisten mukaan 23 uimaria antoi Kiinassa järjestetyissä kilpailuissa trimetatsidiiniä sisältävät dopingtestinäytteet alkuvuonna 2021. WADA:n tilastoissa vuodelta 2021 jakauma oli anabolit 40 prosenttia, piristeet 16 ja diureetit sekä peiteaineet 14 prosenttia, Pekka Rauhala sanoo. Kun pidetään mielessä noin 50 testauksen viikkokeskiarvo, testimääriä voi verrata käryihin. Huhtikuussa 2024 useat kansainväliset mediat julkaisivat tiedon kiinalaisuimareiden positiivisista dopingtestinäytteistä. – Tämä noudattelee pitkälti kansainvälistä isompaa kaavaa. Enemmistö dopingrikkeistä aiheutui anabolisista steroideista (42 prosenttia). Jo Kiinan turvallisuuspalvelun mukanaolo asiassa kertoo omaa kieltään tutkimusten objektiivisuudesta. Testityypit ovat verija virtsanäyte sekä vuonna 2022 käyttöön otettu kuivaverinäyte. Dopingin käyttö voi silloin olla keskusjohtoista ja enemmän tai vähemmän pakollista. Antidopingtyö on periaatteessa universaalia, mutta käytännöt vaihtelevat muun yhteiskunnan olojen mukaan, kommentoi Katja Huotari. Seuraavina tulivat piristeet ja erilaiset diureetit sekä aineet, joilla pyritään peittelemään käyttöä
Mikään näistä tavoista edistää hyvää syömistä ei ole ylitse muiden, vaan nuorten hyvinvoinnin ja terveyden lisäämiseksi tarvitaan useita samanaikaisia toimia. LAURA HEIKKILÄ, FT tutkija, laillistettu ravitsemusterapeutti Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö Oulun yliopisto laura.heikkila@odl.fi Seurat voivat tukea enemmän nuorten terveyttä edistävää syömistä A amupala jää yhä useammalta nuorelta väliin ja syömishäiriöoireilu on nuorten keskuudessa lisääntynyt (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023). Nuorten ravitsemusterveyden edistäminen on esimerkiksi koulujen ruokakasvatusta, ravitsemussuosituksiin perustuvaa kouluruokailua, tutkitun ravitsemustiedon jalkauttamista ja terveyttä edistävää ruokatarjontaa harrastuspaikoissa. Esimerkiksi näistä syistä liikuntaseuroja on esitetty yhdeksi kanavaksi tukea nuorten terveyttä edistävää syömistä. Terveyteen liittyvien asioiden käsitteleminen osana nuorelle merkityksellistä toimintaa voi tehdä niistä motivoivampia ja helpommin ymmärrettäviä. Ruokailutottumuksissa parannettavaa Hyvän ravitsemuksen edistämisessä on monelta osin vielä parannettavaa eikä liikuntaseurat tee asiaan poikkeusta. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja suositellaan syötävän vähintään 5–6 kourallista päivittäin, mutta Kouluterveyskyselyn mukaan vain joka viides yläkouluikäinen nuori söi kasviksia ja hedelmiä tai marjoja vähintään kuutena päivänä viikossa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023). Liikuntaseurat tavoittavat noin puolet suomalaisista lapsista ja nuorista. Koululounaan syöminen oli myös vähentynyt ja useampi kuin joka kolmas nuori ei syönyt kouluruokaa joka koulupäivä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023). Heistä joka kolmas ei syönyt. 6 4 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 Liikuntaseurat suhtautuvat myönteisesti terveyden edistämiseen. Tämä ei silti näytä heijastuvan nuorten ruokailutottumuksiin. Monet nuoret kokevat niin kouluun, harrastuksiin kuin sosiaaliseen mediaankin liittyvää kuormitusta, joka voi lisätä syömiseen liittyviä ongelmia. Seuranuoristakin kuitenkin vain noin puolet söi kasviksia ja/tai hedelmiä päivittäin. Väitöstutkimukseni mukaan liikuntaseuratoimintaan osallistuvilla nuorilla terveyttä edistävät ruokailutottumukset olivat yleisempiä kuin ikätovereillaan (Heikkilä 2024). Ravitsemusterveyden edistäminen on hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ravitsemuksen keinoin. Liikuntaseurojen valmentajat ja muut aikuiset ovat usein tärkeitä ihmisiä, ikään kuin roolimalleja, nuorten elämässä. Nuoret saavat ravitsemustietoa monista erilaisista lähteistä ja kokevat ristiriitaisen tiedon luotettavuuden arvioinnin vaikeaksi. Liikuntaseurat voisivat olla tärkeässä roolissa oikean tiedon tarjoajina ja tasapainoisen ruokasuhteen kasvattajina
Yhtenäinen näkemys puuttuu Tutkimukseni paljasti, että toimihenkilöiden, valmentajien ja nuorten näkemykset liikuntaseuransa ravitsemusterveyden edistämisestä eroavat toisistaan. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 6 5 aami aista ja joka neljäs koululounasta joka koulupäivä. Liikuntaseurojen toimijoista 77 prosenttia vastasi, että terveyden edistäminen on osa päivittäistä valmennustoimintaa. Seuratason orientaatio terveyden edistämiseen ei siis näytä heijastuvan valmentajien toimintaan nuorten terveyttä edistävän syömisen tukemiseksi. 2019, Kelly ym. Mistä erot vastauksissa johtuvat. Kuitenkin vain puolet (49 %) nuorista vastasi valmentajansa puhuneen heille ravitsemuksesta. Tutkimukseni mukaan suurimmalla osalla (69 %) suomalaisista nuorten liikuntaseuroista oli laaja-alainen terveyden edistämisorientaatio eli ne suhtautuivat positiivisesti terveyden edistämiseen. 2010). Tämä tarkoittaa, että seuroissa, joissa terveyden edistäminen oli laaja-alaisesti huomioitu, toimihenkilöt ohjeistivat useammin valmentajia puhumaan ravitsemuksista kuin kohtalaisesti tai suppeasti terveyttä edistävissä seuroissa. Toimihenkilöistä puolet (50 %) vastasi seuransa ohjeistaneen valmentajia kertomaan nuorille perusasioita ravitsemuksesta, mutta valmentajista vain neljäsosa (28 %) raportoi seuransa ohjeistaneen heitä puhumaan nuorille ravitsemuksesta (kuva 1A). Sosiaalisesti hyväksyttävissä asioissa, kuten. Kun kysyttiin valmentajien toimintaa heidän ruokaillessaan yhdessä nuorten kanssa, tulokset olivat samansuuntaisia. Yhteisen näkemyksen puute viestittää, ettei liikuntaseuroissa ole yhtenäisiä käytänteitä nuorten ravitsemusterveyden edistämiseen. Orientaatiosta ohjaukseen Liikuntaseuran orientaatio terveyden edistämiseen oli yhteydessä seuran toimihenkilöiden ohjeistusaktiivisuuteen ravitsemukseen liittyen. Australiassa aikuisten jalkapalloseurojen kioskien tarjontaan kohdistuva interventio lisäsi kasvisten, hedelmien ja sokerittomien juomien ostamista (Wolfenden ym. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Toimihenkilö ohjeistanut valmentajaa puhumaan ravitsemuksesta Toimihenkilö ohjeistanut valmentajaa ohjaamaan nuoria oikeisiin valintoihin A) Terveyden edistämisen ohjeistusaktiivisuus toimihenkilöiltä valmentajille Toimihenkilöt (n = 311) Valmentajat (n = 275) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Valmentaja puhuu nuorille ravitsemuksesta Valmentaja antaa nuorille ruokailuvinkkejä yhdessä syödessä B) Terveyden edistämisaktiivisuus valmentajilta nuorille Valmentajat (n = 275) Nuoret (n = 554) Kuviot 1 A ja B. Liikuntaseurojen ravitsemusterveyden edistämistä ei ole Suomessa aiemmin tutkittu. Lähestymistapa perustuu sosioekologiseen malliin. Toimihenkilöt vastasivat siis omaa toimintaansa koskeviin kysymyksiin positiivisemmin kuin valmentajat toimihenkilöitä käsitteleviin kysymyksiin. Vastaavasti valmentajat arvioivat omaa toimintaansa myönteisemmin kuin nuoret arvioivat heitä. 2019). Valmentajien ja nuorten välisissä ravitsemuskeskusteluissa ei ollut eroa laaja-alaisesti ja kohtalaisesti tai suppeasti terveyttä edistävien seurojen välillä. Vaikka suurin osa valmentajista ei kokenut saaneensa ohjeistusta puhua ravitsemuksesta, kolme neljäsosaa (74 %) heistä vastasi puhuneensa nuorille ravitsemuksesta (kuva 1B). Liikuntaseurojen tervettä edistävän syömisen interventiot ovat keskittyneet liikuntapaikkojen ruokatarjontaan. Liikuntaseuran terveyden edistämisorientaatio ei kuitenkaan ollut yhteydessä valmentajien ravitsemuskeskusteluihin. Sen mukaan terveyden edistämisen tulisi kohdistua samanaikaisesti usealle eri tasolle, jotka vaikuttavat tiettyyn terveystottumukseen, ja näiden tasojen väliseen vuorovaikutukseen. 2015). Australiassa lasten ja nuorten liikuntaseurojen toimijat suhtautuivat positiivisesti hyvän ravitsemuksen edistämiseen, mutta vain 3–8 prosentilla seuroista oli kirjattu toimenpide terveyttä edistävän ravitsemuksen tukemiseksi (Gonzalez ym. A) Liikuntaseuran ravitsemukseen liittyvä terveyden edistämisen ohjeistusaktiivisuus toimihenkilöiltä valmentajille. B) Valmentajien ravitsemukseen liittyvä terveyden edistämisaktiivisuus nuorille. Tulokset ovat linjassa aiempiin tutkimuksiin, joiden mukaan seuratoimintaan osallistuvat nuoret syövät muita nuoria terveellisemmin, mutta heidänkin ruokailutottumuksissaan on puutteita. Terveyttä edistävä liikuntaseura Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -mallissa liikuntaseuran terveyden edistämistä tarkastellaan kolmella tasolla. Terveyden edistämisorientaatio tarkoittaa liikuntaseuran yleistä suhtautumista terveyden edistämiseen, terveyden edistämisen ohjeistusaktiivisuus seuran toimihenkilöiden ohjeistusta valmentajille ja terveyden edistämisaktiivisuus valmentajien terveyden edistämistoimintaa nuorten keskuudessa. Lasten jalkapalloseuroihin suunnatulla interventiolla ei kuitenkaan ollut vaikutusta lasten terveyttä edistävien ruokien ja juomien ostamiseen (Clinton-McHarg ym
Kelly, B., Baur, L. Kouluterveyskyselyn tulokset. J., Korpelainen, R., Savonen, K., Vasankari, T., Kannas, L., Kujala, U. 2015. 2017. Health Promotion Journal of Australia 30(S1), 15–19. Nuorten ravitsemusterveyden edistämisessä yhdessä linjatut toiminnot ja yhteistyö eri toimijoiden välillä ovat keskeisiä. & Smith, B. 2019. Tämä viittaisi siihen, että valmentajien ravitsemuskasvatus tukee nuorten terveyttä edistäviä ruokailutottumuksia. Coaches’ health promotion activity and substance use in youth sports. 2017), mikä viittaa liikuntaseurojen terveyden edistämisen olevan enemmän reaktiivista kuin ennalta ehkäisevää. & Wolfenden, L. L., Sidey, M. E., King, L., Chapman, K. Kuva: Mikko Törmänen. . Examining opportunities for promotion of healthy eating at children’s sports clubs. Valmentajan vastaus nuorten kanssa käydyistä ravitsemuskeskusteluista ja liikuntaseuran orientaatio terveyden edistämiseen eivät olleet yhteydessä nuoren ruokailutottumuksiin. Seurat suhtautuvat myönteisesti terveyden edistämiseen ja osassa seuroista terveyden edistämiseen liittyviä teemoja on jo huomioitu. Kun seuratason ohjaus ja tuki ravitsemusterveyden edistämiseen puuttuu, se ei toteudu systemaattisesti, vaan on yksittäisten valmentajien vastuulla. BMC Public Health 19, 556. Terveyden edistämisorientaatiota mitattiin TELS-indeksillä ja muita osa-alueita frekvenssikysymyksillä. Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston, UKK-instituutin ja liikuntalääketieteen keskusten yhteistyönä. & Wolfenden, L. 2015). Jo ennen näitä tutkimuksia jokainen valmentaja, huoltaja tai toimihenkilö voi omalla puheellaan, asenteellaan ja esimerkillään tukea nuorten terveyttä edistävien ruokailutottumusten ja terveen ruokasuhteen kehittymistä. Societies 7(2), 4. Toisaalta nuoruus on merkittävää kasvun ja kehittymisen aikaa, mikä tuo omat haasteensa terveyskasvatukseen. M., Aira, T., Villberg, J. Tutkittavat vastasivat sähköisiin kyselyihin terveystottumuksistaan ja liikuntaseuransa terveyden edistämisestä. 2024. 2019. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 12(1), 35. BMJ Open Sport & Exercise Medicine 1(1), e000034. Health promotion activities of sports clubs and coaches, and health and health behaviours in youth participating in sports clubs: The Health Promoting Sports Club study. Toimihenkilöt ovat myös toimenkuvassaan enemmän tekemisissä seuratason asioiden kanssa, minkä takia he voivat arvioida seuran toimintaa terveyden edistämisessä valmentajia positiivisemmin. Aikuisten tarjoama ravitsemuskasvatus ei aina tavoita nuoria, jolloin valmentajien ravitsemuskeskustelut voivat näkyä nuorten vastauksissa todellisuutta vähäisempänä. Poikkileikkaustutkimuksessa ei voida osoittaa syitä ja seurauksia, joten on myös mahdollista, että kasviksia tai hedelmiä päivittäin syövät nuoret muistavat ja raportoivat enemmän valmentajien kanssa käytyjä ravitsemuskeskusteluja. Näin tutkittiin Väitöstutkimus oli osa valtakunnallista Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -tutkimusta, jonka lähtötilanteen aineisto kerättiin 165 liikuntaseurasta ja 100 yläkoulusta vuosina 2013–2014 (Kokko ym. Implementing health policies in Australian junior sports clubs: An RCT. & Parkkari, J. Tutkimukseni perusteella näyttää siltä, ettei liikuntaseuroissa ole yhtenäisiä toimintaperiaatteita ja käytänteitä nuorten terveyttä edistävän syömisen tukemiseksi. Ng, K., Mäkelä, K., Parkkari, J., Kannas, L., Vasankari, T., Heinonen, O. A., Bauman, A. Ruokakasvatusosaamista liikuntaseuroihin Liikuntaseurojen mahdollisuudet nuorten ravitsemusterveyden edistämisessä on tunnistettu. TELS-tutkimuksessa on aiemminkin havaittu nuorten raportoimien valmentajien kanssa käytyjen päihdekeskustelujen olevan yhteydessä nuorten päihteiden käyttöön (Ng ym. Liikuntaseurojen toimintaperiaatteita tulisi kehittää ja ravitsemusja ruokakasvatusosaamista vahvistaa, jotta seurat saataisiin osaksi tätä yhteistyötä. Aineisto muodostui 14–16-vuotiaista nuorista (n = 1918), liikuntaseurojen toimihenkilöistä (n = 311) ja valmentajista (n = 275). 6 6 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 terveyden edistämisessä, ihmisillä on taipumus kertoa itsestään positiivisessa valossa, mikä voi osittain selittää vastaajien erilaisia näkemyksiä. Liikuntaseurojen terveyden edistämisen, mukaan lukien ravitsemusterveyden edistämisen, tulisi olla seuralähtöistä. 2015. LÄHTEET Clinton-McHarg, T., Gonzalez, S., Milner, S., Sherker, S., Kingsland, M., Lecathelinais, C., Hall, A., Doran, C., Wiggers, J. C., Dodds, P., Gillham, K., Yoong, S. 2023. Heikkilä, L. Mukana oli kymmenen tutkimushetkellä suosituinta lajia Suomessa: hiihto, jalkapallo, jääkiekko, koripallo, luistelu, salibandy, suunnistus, uinti, voimistelu ja yleisurheilu. Oulun yliopisto. & Wiggers, J. Nuoret, jotka vastasivat valmentajansa puhuneen ravitsemuksesta, söivät myös todennäköisemmin kasviksia ja hedelmiä päivittäin. Promotion of healthy eating in clubs with junior teams in Australia: A cross-sectional study of club representatives and parents. Australian and New Zealand Journal of Public Health 34(6), 583–588. J., Savonen, K., Alanko, L., Korpelainen, R., Selänne, H., Villberg, J. Tulevissa tutkimuksissa on tarpeen selvittää, mitkä käytänteet ovat toimivia liikuntaseurojen ravitsemusterveyden edistämisessä ja miten ne voidaan sisällyttää osaksi seurojen päivittäistä toimintaa. J. Improving availability, promotion and purchase of fruit and vegetable and non sugarsweetened drink products at community sporting clubs: A randomised trial. Kokko, S., Selänne, H., Alanko, L., Heinonen, O. Acta Universitatis Ouluensis, D, Medica, 1780. Gonzalez, S., Clinton-McHarg, T., Kingsland, M., Hall, A., Lecathelinais, C., Milner, S., Sherker, S., Rogers, B., Doran, C., Brooke, D., Wiggers, J. Laura Heikkilä. Tutkimukseni keskeinen heikkous oli, että se tarkasteli vain ravitsemuskeskustelujen määrää, ei niiden sisältöä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. & Kokko, S. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-jahankkeet/ kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset Wolfenden, L., Kingsland, M., Rowland, B. 2010. Terveyden edistäminen liikuntaseurassa – nuorten ruokailutottumukset, urheilun tavoitteellisuus ja kehonkuva
K uinkas kauan herrat luulee korpisoturin keikkuvan näillä annoksilla”, sanoi Vanhala. Menes valittaan nälkääsi niin lyödään semmonen rätinki eteesi, jossa todistetaan, ettei sinulla voi olla nälkä.” (Linna, 1954.) Tämä lainaus Tuntemattomasta sotilaasta kertoo ilmeikkäästi ruoan merkityksestä sotilaan toimintakyvylle. Ne on laskeneet kalorit, taikka mitä perkeleitä ne on, jota siinä syömisessä pitäisi olla. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 67 Kuva: Joose Hentilä/Puolustusvoimat TARJA NYKÄNEN, LitT tutkija Maasotakoulu tarja.nykanen@mil.fi Sotilas pysyy suorituskykyisenä oikealla ravitsemuksella Ei ole yhdentekevää mitä sotilas syö. Ei ne mitään luule, ne tietävät. ”. Toisaalta energiasisältöjen laskenta on ollut keskeinen tekijä ruokahuollon suunnittelussa. Lahtinen oli käärmeissään ehkä enemmän kuin muut ja ynähti katkeran halveksivasti: ”Luulee. Nämä kaikki seikat ovat edelleen ajankohtaisia, mutta mitkä asiat ovat vuosikymmenten saatossa muuttuneet. Ravitsemus on yksi sotilaan toimintakyvyn perustekijöistä. Tekstissä tulee esille sotilaan huoli ruoan ja energian riittävyydestä rintamalla
Tällä haluttiin keventää päiväkirjojen täyttämisestä aiheutuvaa vaivaa muutenkin raskaassa harjoituksessa. Vaikka sotilaiden ajatellaan olevan terveempiä ja toimintakykyisempiä siviiliväestöön verrattuna, samoja sydänterveyteen liittyviä riskejä voidaan havaita myös sotilasjoukossa. Päiväkirjaan tuli merkitä aterian eri osat tarkasti ja annoskokojen arviointiin käytettiin yleisimpiä talousmittoja. Harjoitusolosuhteissa yksilön toimintakykyyn vaikuttavat erilaiset kuormitustekijät, esimerkiksi energiaja univaje, jatkuva fyysinen kuormitus, varusteiden kantaminen, ympäristöolosuhteet sekä psykososiaaliset stressitekijät (Kyröläinen ym. Kriisinhallintaoperaatiossa tutkittavat kirjasivat kaikki syödyt ruoat ja juomat kolmen vuorokauden ajan operaation alussa, keskivaiheilla ja lopussa. Jos operaation fyysinen kuormitus on alhainen, ruokavaliossa kannattaa huomioida tasapainoinen energiansaanti ja riittävä kuitupitoisten hiilihydraattien nauttiminen. Kevättalvella Lapissa toteutuneessa seitsemän vuorokauden selviytymisharjoituksessa varusmiehet altistuivat kaikille edellä mainituille kuormitustekijöille. Esimerkiksi vapaiden rasvahappojen määrä veressä nousi ja kylläisyyshormoni leptiinin pitoisuus laski, kuten myös testosteronipitoisuus. Stressitilaa kuvaavan kortisolin pitoisuus nousi. Ruokapäiväkirjaan merkittiin vain syödyn ruoan määrä ja ajankohta. Ravitsemuksen merkitys sotilaan toimintakyvylle tunnistetaan entistä paremmin. Esimerkiksi kriisinhallintatehtävissä alueen turvallisuustilanne saattaa muuttua nopeasti, jolloin suorituskykyreservin on riitettävä näiden jaksojen aikana ja toimintakyvyn ylläpitämisestä on huolehdittava rauhallisempien vaiheiden aikana. Tulosten perusteella sotilaat saivat suosituksiin nähden liian vähän hiilihydraatteja ja liikaa tyydyttynyttä rasvaa, mutta keskiarvojen mukaan kehon paino pysyi samana koko seurannan ajan. Näissä selviytymisharjoituksissa opetellaan kirjaimellisesti selviytymistaitoja, esimerkiksi tulen tekemistä, avannosta pelasNäin tutkittiin LitT Tarja Nykänen tutki sotilaiden ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia ruokapäiväkirjojen avulla. Sotilaat työskentelevät erilaisissa toimintaympäristöissä, jolloin fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja eettisen toimintakyvyn vaatimukset muuttuvat ja painottuvat eri tavoin, jopa saman tehtävän tai operaation aikana. Univaje, hermo-lihas-järjestelmän väsyminen ja psykososiaaliset tekijät selittäisivät yhdessä noin 60 prosenttia suorituskyvyn heikkenemisestä (Margolis & Pasiakos, 2023). Sen perusteella voidaan edistää hyvää ravitsemustilaa, jotta sotilailla on paremmat edellytykset menestyä kuormitukseltaan erilaisissa sotilastehtävissä. Mittaukset tehtiin operaation alussa, puolivälissä ja lopussa. Ruokapäiväkirjojen tiedot syötettiin ravintolaskentaohjelmaan (NutriFlow, Fineli), jotka analysoivat ruoista saadun energian ja ravintoaineiden määrää. Fysiologisesti selviytymisharjoitukset ovat mielenkiintoisia, koska asetelma on siviiliolosuhteissa harvinainen. Sydänja verisuonitautien riskitekijöistä kohonnut systolinen verenpaine (>120 mmHg) havaittiin lähes 70 prosentilla tutkittavista viimeisessä mittauspisteessä. Ensimmäisinä päivinä tutkittavien energiansaantia oli tarkoituksella rajoitettu ja he saivat energiaa keskimäärin 500 kcal/vrk, kun samaan aikaan energiankulutus oli 4 000–5 000 kcal/vrk. Suurempi kuidun saanti oli yhteydessä parempiin kolesteroliarvoihin. Syntynyt merkittävä energiavaje aiheutti kehon painon laskun ja voimakkaita muutoksia verestä mitatuissa aineenvaihduntaa kuvaavissa muuttujissa. Kotimaassa sotilastyöhön kuuluu olennaisesti sotaharjoitukset. Ravitsemuksen huomioimisella voidaan tukea sotilaan toimintakykyä vaatimuksiltaan erilaisissa toimintaympäristöissä, mutta ensin on tunnistettava näiden toimintaympäristöjen aiheuttamat fysiologiset vasteet. Kansainvälisissä tutkimuksissa on esitetty, että vaativissa sotaharjoituksissa energiavajeen osuus alaraajojen voimaominaisuuksien heikkenemisestä olisi noin 40 prosenttia. Selviytymisharjoitus koettelee toimintakykyä Äärimmäisen vaativissa sotaharjoituksissa sotilaat altistuvat yhtä aikaa useille kuormitustekijöille, joita ovat energiaja univaje, jatkuva fyysinen aktiivisuus, taakankanto, ympäristötekijät ja psykososiaaliset kuormitustekijät. 2018). Selviytymisharjoituksessa tutkittaville annettiin esitäytetty ruokapäiväkirja, koska ruoankäyttöä oli tarkoituksella rajoitettu ja annetut muonapakkaukset olivat etukäteen tiedossa. Muutokset tasaantuivat harjoituksen edetessä. 6 8 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 tautumista ja luonnonmuonan hankkimista. Harjoituksen aikana mitattiin myös voimaja kestävyysominaisuuksia, mutta energiansaanti, -kulutus tai -tasapaino eivät olleet yhteydessä voimaja kestävyysominaisuuksien muutoksiin. Kuva: Jyväskylän yliopisto Ravitsemuksen merkitys sotilaan toimintakyvylle tunnistetaan entistä paremmin.. Tarja Nykänen. Fyysinen aktiivisuus oli yllättävän alhaista, sillä operaation ajan päivittäiset askelmäärät hädin tuskin ylsivät 10 000 askeleeseen. Kriisinhallinnassa korostuu perusruokavalio Kriisinhallintasotilaiden ravinnonsaantia, kehon koostumusta ja sydänja verisuonitautien riskitekijöitä tutkittiin kuuden kuukauden seurantatutkimuksessa Libanonissa
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/91987 LÄHTEET Blomhoff, R., Andersen, R., Arnesen, E. Nämä linjaukset ovat siirtymässä myös kansallisiin ravitsemussuosituksiin ja ne ohjaavat kaikkea joukkoruokailua, mukaan lukien varuskuntaravintoloiden tarjonta. Maanpuolustuskorkeakoulu. Sotilaan erilaiset toimintaympäristöt Sotilastyö voi vaihdella matalatempoisesta kriisinhallintatehtävistä äärimmäisen vaativaan selviytymisharjoitukseen. 2023. W., Meltzer, H. Vuonna 2023 varusmiesten keskipaino oli mittaushistorian korkein, 78,7 kilogrammaa. Näissä tilanteissa on tärkeää valmistautua ja palautua huolellisesti. https://doi.org/10.1080/2242398 2.2023.2192392 Nykänen, T. Aiemmista taistelumuonapakkauksista jopa puolet ruoista jäi käyttämättä (Koskensalo, 2015). . Journal of Science and Medicine in Sport, 21(11), 1131–1138. https://pub.norden.org/nord2023-003/ contents.html Koskensalo, P. Tuntematon sotilas, WSOY, 60. Performance nutrition for cold-weather military operations. 2024. K., Christensen, J. Varusmieskoulutus on viimeinen ajankohta, jolloin voidaan kollektiivisesti vaikuttaa ikäluokan ruokaja liikuntakäyttäytymiseen ja tämä mahdollisuus tulisi hyödyntää entistä paremmin. Näissä olosuhteissa elimistön fysiologisten reaktioiden ja ravitsemuksen tunnistaminen on tärkeää, jotta ruokaja liikuntakäyttäytymistä voidaan sopeuttaa olosuhteiden mukaan. (Varusmiespalveluksen aloittaneiden miesten pituus ja paino vuosina 1993–2023). Jyväskylän yliopisto, 2023. (Laukkanen, 2024) Ravitsemukselliset hyödyt jäävät saavuttamatta, jos ruokaa jää syömättä. Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos. Pro gradu -tutkielma. Taistelumuonien käyttö tiedusteluharjoituksissa: ”maistuu hyvältä myös oksennettuna”. 2015. Linna, V. Fysiologiset vasteet ovat merkityksellisiä yksilön terveyden ja toimintakyvyn kannalta, mutta fysiologiset tarpeet eivät täyty, jos sotilaat eivät syö tarjottua ruokaa. Varusmieskoulutuksessa olisi hyvä opetella syömään säännöllisesti ja tilanteen vaatimalla tavalla, vaikka ruoka ei makunautintoja tarjoaisikaan. Artikkeli perustuu LitT Tarja Nykäsen joulukuussa 2023 tarkastettuun liikuntafysiologian väitöskirjaan Nutrition, hormonal and metabolic status, and physical performance in different military contexts. Vaikka sotilaat tarvitsevat erityistilanteissa erityistä ruokavaliota, terveellisen ja runsaasti kasvikunnan tuotteita sisältävän perusruokavalion korostaminen asevelvollisten koulutuksessa voisi lisätä terveitä ja toimintakykyisiä vuosia reserviin. Laukkasen (2024) kyselytutkimuksen mukaan varusmiehet suhtautuivat kielteisesti kasvisruokaan. I., HøyerLund, A., Lemming, E. 2023). Julkaistaan elokuussa 2024. Palautumista voidaan edistää monipuolisella ravinnolla, runsaalla nesteen nauttimisella, levolla ja kevyellä liikunnalla. 2023. pdf?t=1705061272880. Keskiarvo on noussut 30-vuotisen seurantajakson aikana noin kahdeksan kiloa. International Journal of Circumpolar Health, 82(1), 2192392. Uusissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa kannustetaan lisäämään ruokavalioon kasviksia ja kasviperäistä proteiinia ja vähentämään punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttöä (Blomhoff ym. https://doi.org/10.1016/j.jsams.2017.11.019 Laukkanen, N. 2023. Siihen vaikuttavat myös niin yksilötekijät kuin harjoituksen kesto ja kuormittavuus. Ravitsemus ei ole vain ravintoaineita Sotilaiden ravitsemusta ajatellaan usein energianja ravintoaineiden saannin kautta. Fysiologiset vasteet ovat voimakkaat, kun kuormitustekijöitä on paljon. M., Pitsi, T., Schwab, U., Siksna, I., Thorsdottir, I. J., Eneroth, H., Erkkola, M., Gudanaviciene, I., Halldorsson, T. and Trolle, E. painos 2004, WS Bookwell Oy, Juva. Suopeimmin kasvisruokaan suhtautuivat naiset ja lukioja korkeakoulutaustaiset vastaajat. 1954. https://www.doria.fi/handle/10024/116092 Kyröläinen, H., Pihlainen, K., Vaara, J. P., Ojanen, T., & Santtila, M. Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos. Sekä Napoleonin että Fredrik Suuren on väitetty sanoneen, että armeija marssii vatsallaan, mutta toivottavasti tulevaisuudessa ei kovin isolla sellaisella. M., & Pasiakos, S. Kasvisruoka varusmiesten silmin. taistelumuonien käyttöä tiedusteluharjoituksessa (Koskensalo, 2015) ja varusmiesten asenteita kasvisruokaa kohtaan (Laukkanen, 2024). Tankkaamalla nestettä ja energiaa huolehditaan hyvästä ravitsemustilasta ennen harjoitusta. ISBN 978-951-39-9838-7. Maanpuolustuskorkeakouluissa tehdyissä pro gradu -tutkielmissa on selvitetty mm. Nutrition, hormonal and metabolic status, and physical performance in different military contexts. Optimising training adaptations and performance in military environment. M. 2018. Tällä tavoin koko joukon suorituskyky kohenee, kun energiaa riittää päivän tehtäviin niin varuskunnassa kuin kentälläkin. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 69 Sotaharjoitusten aikana usein havaittu fyysisen suorituskyvyn ja erityisesti voimaominaisuuksien lasku ei ole yksinomaan ravitsemuksesta johtuvaa. Pro gradu -tutkielma. https://jyx.jyu.fi/ handle/123456789/91987 Varusmiesten kunto 2023. https://puolustusvoimat.fi/ documents/2035479/0/Varusmiesten+kunto+2023.pdf/28b3b03dd5c6-cdb5-829e-950205867c06/Varusmiesten+kunto+2023. Selviytymisharjoituksessa opitaan toimimaan toimintakyvyn äärirajoilla. Matalatempoisessa kriisinhallintatyössä painonhallintaan ja fyysisen toimintakyvyn nousujohteiseen kehittämiseen kannattaa panostaa, jotta toimintakykyreservi riittää äkillisesti muuttuviin tilanteisiin. Maastossa tarjottavien taistelumuonien käyttöaste parani, kun uudentyyppiset muonat olivat hyvänmakuisia, miedosti maustettuja ja helposti valmistettavia kenttäolosuhteissa. Sotilastyössä on siis hyvä oppia toiminaan tehtävän edellyttämällä tavalla niin fyysisen kunnon kuin myös ruokavalion suhteen. Maanpuolustuskorkeakoulu. Margolis, L. Varuskuntaravintoloissa kahdesti viikossa tarjottavan kasvisruoan maku ei miellyttänyt ja sen energiasisältöä ei koettu riittäväksi. Nordic Nutrition Recommendations 2023
Kuten Suomessakin, on Norjassa urheilijoiden koulutuksen järjestämisellä urheilulukiossa pitkät perinteet. Pääsystä urheiluyläkouluihin kilpaillaan erittäin kovaa. Yhtenä kruununjalokivenä norjalaisessa urheilujärjestelmässä pidetään sen perinteikästä ja menestyksekästä urheilukoulujärjestelmää. Toiminnan tavoitteena on koulujen, seurojen ja urheiluakatemian suunnitelmallisella yhteistyöllä mahdollistaa noin kymmenen tuntia viikoittaista liikkumista ja harjoittelua koulupäivän yhteydessä sekä tukea nuoria tukea urheilijaksi kasvamisessa. Sitä, mikä tekee norjalaisista niin ylivoimaisia monissa urheilulajeissa, on varmasti moni miettinyt. Aktiivinen liikkuminen ja liikuntaharrastukset vaikuttavat nuoruusiässä monin tavoin myönteisesti mielenterveyteen, hyvinvointiin ja kouluviihtyvyyteen. Norjan urheiluyläkoulut toimivat yksityisinä laitoksina (esimerkiksi Wang, NTG), jotka saavat 85 prosenttia rahoituksestaan hallitukselta. Toisaalta on viitteitä siitä, että samanaikainen altistuminen voimakkaalle kuormitukselle sekä koulussa että urheilussa voi altistaa esimerkiksi stressille ja erilaisille mielenterveysongelmille. Viimeisimmän vuosikymmenen molemmissa maissa on haluttu pidentää urheilijan polkua. Erityisesti tyttöjä urheiluyläkoulu näyttää kuitenkin kuormittavan molemmissa maissa. Hakijoiden on läpäistävä fyysiset testit ja osoitettava korkeaa potentiaalia valitsemissaan urheilulajeissa voidakseen tulla hyväksytyksi. Koulut noudattavat normaalia perusMILLA SAARINEN, FT tutkijatohtori, projektinjohtaja Norges idrettshøgskole, Oslo milla.saarinen@nih.no Tyttöjen jaksaminen koetuksella urheiluyläkouluissa niin Norjassa kuin Suomessa Norjan ja Suomen urheiluyläkoulumallit ovat selvästi erilaisia. Yksi erityisen iso ongelma voi olla urheiluja koulu-uupumus. koulun opetussuunnitelmaa, mutta ne tarjoavat räätälöityjä päivittäisiä harjoitussessioita opiskelijoiden yleisten urheiluja lajitaitojen kehittämiseen. Niin Norjassa kuin Suomessa on havaittu, että varsin iso osa urheiluyläkoululaisista kärsii rasitusperäisistä urheiluvammoista yläkouluvuosinaan. Oppilaat ovat yleensä 12–14-vuotiaita. Norjan malli: maksullisia yksityiskouluopintoja urheilijoille Norjassa yläkoulu kattaa vuosiluokat 8–10. Oppilaat valitaan urheiluluokille valtakunnallisen soveltuvuuskokeen tulosten perusteella. Lisäksi jotkut koulut järjestävät terveyteen ja suorituskyvyn ylläpitämiseen liittyviä kursseja. Valtakunnalliseen kokeiluun osallistui 25 koulua, ja sen tavoitteena oli rakentaa toisen asteen urheiluoppilaitosten tapainen malli urheiluyläkouluihin. Oppilaat tulevatkin tavallisesti kodeista, joiden sosioekonominen asema on keskimääräistä korkeampi. Mahdollisuuksia tavoitteelliseen urheilun ja koulutuksen yhdistämiseen on alettu tarjota jo yläkouluvaiheessa (Bjørndal & Gjesdal 2020). 70 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 N orja tunnetaan huippu-urheilumaana, josta löytyy maailman huippuja aina maastohiihdosta kestävyysjuoksuun ja jalkapallosta keihäänheittoon. JONI KUOKKANEN, LitT yliopistonlehtori Åbo Akademi, Vasa CHRISTIAN THUE BJØRNDAL apulaisprofessori Norges idrettshøgskole, Oslo. Opinnot ovat urheiluyläkouluissa oppilaille maksullisia, ja vuosittainen lukukausimaksu on muutamia tuhansia euroja. Tämä poikkeaa Suomessa tehdyistä havainnoista, joiden mukaan urheiluyläkoululaisten sosioekonominen asema ei merkitsevästi eroa tavallisista yläkoululaisista. Toisin kuin Suomessa, kaikki urheiluyläkoulujen oppilaat ovat urheilijoita, eikä joukossa ole tavallisia oppilaita. Urheilun ja koulun yhdistelmä herättää kysymyksiä Uusien, yhä nuoremmille suunnattujen urheilukoulujen perustamisen myötä näiden koulujen vaikutus urheiluyläkoululaisten mielenterveyteen ja hyvinvointiin on puhuttanut viime aikoina. Tällä hetkellä Norjan Opetusja koulutusvirasto tunnustaa 23 erikoistunutta urheiluyläkoulua, joissa opiskelee yhteensä yli 4 000 opiskelijaa. Toiminnan vakiintuessa syksyllä 2020 verkostossa oli mukana jo 18 kuntaa ja 32 urheiluyläkoulua. Suomen malli: urheiluluokkia tavallisissa yläkouluissa Suomalainen urheiluyläkoulumalli sai alkunsa lukuvuosina 2017–2020 toteutetun kansallisen urheiluyläkoulukokeilun kokemusten pohjalta
Tutkimus tuottanut yllättävää tietoa Norjassa Norges idrettshøgskole käynnisti syksyllä 2023 hankkeen, jossa urheiluyläkoululaisten mielenterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä pyritään selvittämään pitkittäisasetelmalla läpi yläkouluvuosien. Vaikka aihetta ei olekaan Norjassa aiemmin tutkittu, voidaan lukemia pitää kansainvälisesti verrattuna varsin korkeina. Vakava urheiluuupumus oli yleisempää tytöillä.. Oireet olivat yleisempiä vanhemmilla koululaisilla (9–10-luokat) ja tytöillä. Tarkastelimme lisäksi samassa aineistossa eri analyysimenetelmillä urheiluja koulu-uupumuksen yleisyyttä ja vaihtelua iän ja sukupuolen mukaan. etäinen tai välinpitämätön asenne koulua kohtaan ja kiinnostuksen menetys koulutyöhön) sekä riittämättömyyden tunne (ts. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 71 Urheilu-uupumusta voidaan pitää moniulotteisena käsitteenä, jonka kolme osatekijää ovat fyysinen ja emotionaalinen uupumusasteinen väsymys, urheilun arvostuksen väheneminen (kyynisyys), sekä vähentyneet onnistumisen kokemukset urheilussa (riittämättömyys) (Raedeke & Smith 2001). Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla syksyllä 2023. Havaitsimme, että vaikka vakavan urheilu-uupumuksen yleisyys oli odotetusti kymmenen prosenttia, niin yli kolmasosa (35 %) ilmoitti kärsivänsä vakavista koulu-uupumuksen oireista. 2017). Tulokset olivat melko yllättäviä: yli 40 prosenttia osallistujista ilmoitti kokevansa kohtalaisia urheiluja koulu-uupumusoireita, ja 25 prosenttia vakavia urheiluja koulu-uupumusoireita. Aiemman tutkimuksen mukaan myös koulu-uupumus muodostuu kolmesta osatekijästä: koulusta johtuva uupumus (ts. Ensimmäisessä tutkimusartikkelissa tarkastelimme urheiluja koulu-uupumusprofiileja, ja näiden yhteyttä oppilaiden ikään ja sukupuoleen. Esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa saatujen tutkimustulosten mukaan noin kymmenen prosenttia urheilulukiolaisista kärsi vakavista uupumusoireista lukio-opintojen alussa (Sorkkila ym. koetut alentuneet kyvyt ja menestys koulussa). Vakava urheilu-uupumus oli yleisempää tytöillä, ja sekä urheiluettä koulu-uupumus vanhemmilla urheiluyläkoululaisilla. Koulu-uupumusta on kirjallisuudessa kuvattu ilmiönä, jossa alkuun vähäiset koulusta johtuvat stressitekijät kärjistyvät ja päättyvät lopulta uupumukseen (Salmela-Aro ym. 2009). Tutkimukseen osallistui noin 650 urheiluyläkoululaista vuosiluokilta 8–10, ja he tulivat kahdeksasta eri urheiluyläkoulusta ympäri Norjaa. krooninen väsymys liiallisen koulutyön vuoksi), koulusta johtuva kyynisyys (ts
2017. T., & Gjesdal, S. Norjan ja Suomen sosiaaliset ympäristöt ovat erilaisia urheilulle ja koulunkäynnille annettujen painotusten ja merkitysten osalta. Mikäli oppilaat eivät koe opiskelua mielekkäänä oman tulevaisuutensa kannalta, tai kokevat sen esimerkiksi häiritsevän urheiluharjoittelua, voi tämä lisätä kyynisyyden tunteita opiskelua kohtaan (Saarinen ym. Kirjoita Liikunta & Tieteeseen! Säväyttikö jokin artikkeli. 72 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 Suomessa vertaillaan tavallisia yläkoululaisia urheiluluokkalaisiin Myös Suomessa on tarkasteltu urheiluyläkoululaisten urheiluja koulu-uupumusta KIHU:n ja Åbo Akademin yhteistyönä toteuttamassa tutkimushankkeessa (Kuokkanen 2022). LÄHTEET Bjørndal, C. 2001. Psychology of Sport and Exercise, 28, 58–67. Mental health in student-athletes in Norwegian lower secondary sport schools. Aihetta on aiemmin tutkittu poikittaisotoksilla eri vuosiluokilla, mutta viimeisimmässä artikkelissa tarkastelussa olivat sekä urheiluyläkoululaisten että tavallisten yläkoululaisten koulu-uupumuksen kehittyminen läpi yläkoulun (7–9 luokat). 2023. . Journal of Sport and Exercise Psychology, 23(4), 281–306. Alustavat tutkimustulokset olivat jossain määrin samansuuntaisia norjalaisaineiston kanssa: ensimmäisellä mittauskerralla (seitsemännen luokan kevät) urheiluyläkoululaiset kertoivat kokevansa enemmän uupumusasteista väsymystä. Saarinen, M., Phipps, D. Ei riitä, että koulu käsittelee sekä opiskelun että urheilun vaatimuksia retoriikan tasolla, vaan kaksoisuraideologian on ulotuttava myös todellisiin arvoihin ja toimintatapoihin. 2009. Lisäksi havaittiin, että opettajalta ja kavereilta saatu tuki ennusti uupumusasteisen väsymyksen, kyynisyyden sekä riittämättömyyden tunteiden vähenemistä yläkoulun läpi. Vaikka urheilu mielletäänkin tärkeäksi osaksi elämää, ei valtaosa oppilaista välttämättä ole valmis panostamaan siihen koulun kustannuksella. 2022. Ota yhteyttä jouko.kokkonen@lts.fi ja tarjoa tekstiä! Numeron 4/2024 aineistopäivä on 5. European Journal for Sport and Society, 17(4), 374–396. Kuokkanen, J. School burnout inventory (SBI) reliability and validity. Lisätutkimusta aiheesta kuitenkin tarvitaan. 2023). Norjalaiskoulujen tulokset koulu-uupumuksen yleisyydestä voivat selittyä sillä, että ne ovat yksityiskouluina rakentaneet brändinsä ja palvelunsa vahvasti urheilumenestyksen ympärille, jolloin opiskelu ja sen merkitys voi jäädä taka-alalle. Koska koulu-uupumusriski vaikuttaa olevan suurempi tytöillä, urheiluyläkoulujen on tärkeää tunnistaa tämä ja kiinnittää erityishuomiota heidän hyvinvointiinsa ja jaksamiseensa (Saarinen ym. Tämä voi tuottaa arvokasta tietoa siitä, miten erilaiset yläkouluympäristöt vaikuttavat urheiluja koulu-uupumuksen kehittymiseen. “Women easily feel that they have lost a year if they don’t ski faster”: Finnish ski coaches’ discursive constructions of gendered dual career pathways. Saatujen tutkimustulosten pohjalta ei voi vielä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. D., & Smith, A. V. European Journal of Psychological Assessment, 25(1), 48–57. Väitöskirja, Åbo Akademi University. On tärkeää, että urheilukoulut kaikessa tekemisessään ottavat huomioon tasapainoisen kaksoisuran, ja nuoren omat tulevaisuudentoiveet. Sorkkila, M., Aunola, K., & Ryba, T. Koulu-uupumuksen kehitys ei tämän ensimmäisen mittauksen jälkeen enää eronnut urheiluyläkoululaisten ja tavallisten yläkoululaisten välillä. Combining School and Sport in Finnish Lower Secondary School: The Interplay Among Engagement, Burnout and Experiences in Student Athletes’ Dual Career Adjustment. Mitä tuloksista voi oppia. Haluatko täydentää. syyskuuta.. Saarinen, M., Ryba, T. Osallistujat (noin 250 urheiluyläkoululaista ja 175 tavallista yläkoululaista), 16:sta eri urheiluyläkoulusta ympäri Suomen täyttivät koulu-uupumusta koskevan kyselylomakkeen joka kevät. Tai kirjoittaa artikkelin. Urheiluyläkoululaiset saattavat myös hyötyä siitä, että heitä kannustetaan aktiivisesti miettimään kouluaineiden hyödyllisyyttä tulevien uravalintojen kannalta. The role of sport school programmes in athlete development in Norwegian handball and football. L. Tämän lisäksi urheiluyläkoulua käyvien tyttöjen kokema uupumusasteinen väsymys nousi eniten suhteessa muihin koko yläkoulun ajan. J., Bjørndal, C. Suomessa arvosanoilla on jo yläkoulussa keskeinen merkitys nuorten tulevaisuuden kannalta. Raedeke, T. Oletko eri mieltä. V., Kavoura, A., & Aunola, K. Psychology of Sport and Exercise, 64, 102322. Molempiin ryhmiin kuuluvat tytöt kertoivat kokevansa poikia enemmän uupumusasteista väsymystä ja riittämättömyyden tunteita yläkoulun alussa. Salmela-Aro, K., Kiuru, N., Leskinen, E., & Nurmi, J. Tavalliset yläkoululaiset raportoivat enemmän kouluun liittyviä riittämättömyyden tunteita. 2024). Jatkossa tarkoituksena onkin verrata uupumuksen kehitystä Norjan ja Suomen urheiluyläkoululaisten välillä. 2024. A person-oriented approach to sport and school burnout in adolescent student-athletes: The role of individual and parental expectations. BMJ Open Sport & Exercise Medicine, 10(2), e001955. Näyttää kuitenkin siltä, että vaikka urheiluyläkoulut edistävät urheilullista kehitystä ja mahdollistavat tavoitteellisemman harjoittelun jo nuorella iällä, saattaa liiallinen samanaikainen kuormitus altistaa erityisesti urheiluyläkoulua käyvät tytöt uupumusasteiselle väsymykselle koulussa. T. Development and preliminary validation of an athlete burnout measure. 2020. E
Tapahtumassa oli jo lähtökohtaisesti kriittinen ilmapiiri urheilun kansainvälisiä kattojärjestöjä kohtaan, eivätkä esimerkiksi paikalle ansiokkaasti uskaltautuneet Kansainvälisen Olympiakomitean edustajat päässeet yleisön grillissä helpolla. Keskustelu oli sekä esiintyjien että yleisön puolelta poikkeuksellisen rohkeaa ja avointa. Monessa muussa paikassa ajankohtaiset eettiset kysymykset ovat muodostuneet meillä niiden itsestäänselvyytensä vuoksi jo triviaaleiksi. 2005. L iikuntaa ja urheilua seuraavilta ei ole taatusti jäänyt huomaamatta eettisten kysymysten painoarvon lisääntyminen. Edellä kerrottu ei tarkoita sitä, että Suomessa pohditut eettiset kysymykset olisivat turhia. Tähän perusteluita tivatessani sain vastaukseksi: ”Koska te olette niin hyviä eettisyydessä.” Sekin on joskus hankala, mutta välillä tärkeä asia pitää mielessä. Lindfelt 2005). LÄHTEET Helsingin kaupunki. Näitä ja monia muita urheilun eettisiä kysymyksiä mietittiin neljän päivän ajan kansainvälisessä Play the Game -konferenssissa. World Leisure Journal 47 (4), 41–50. Kansallisten kipukohtien ohella Suomessa on pohdittu myös kansainvälisiä kysymyksiä. Liikunnan avustukset. Play the Gamessa painokkuutta puheenvuoroihin toi se, että niiden esittäjä oli saudiarabialainen tai afganistanilainen nainen. Omien tutkimusaiheiden pienuus kävi turhankin ilmeiseksi. Painavan kritiikin esittäminen esimerkiksi Saudi-Arabian ihmisoikeustilanteesta on länsimaisten demokratioiden konsensuksen mukaista ja siten turvallista. Laine, A. Urheilujournalismi vallan vahtikoirana?: tapauskohtaisessa tarkastelussa huippu-urheilun muutostyötä käsittelevä uutisointi suomalaisissa sanomalehdissä. Kriittistä otetta on varsinkin mediassa riittänyt, mutta usein kriittisyys kohdistuu yksittäiseen sääntöjenrikkojaan laajemman urheilun luonnetta ja rakennetta koskevan pohdinnan sijaan. https://okm.fi/-/liikuntaa-edistavien-jarjestojenyleisavustus SAMULI OJA tutkija Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu samuli.oja@jamk.fi Keskustelu oli poikkeuksellisen rohkeaa ja avointa.. Myös liikuntapoliittisessa päätöksenteossa eettisyysnäkökulma on ottanut lisää jalansijaa, mistä esimerkkinä on erilaisten vastuullisuuskriteerien ja -klausuulien mukaantulo liikuntajärjestöjen avustusehtoihin (ks. Varsinkin mediassa palstatilaa ovat viime vuosina täyttäneet erilaiset kohut esimerkiksi häirinnästä ja epäasiallisesta käyttäytymisestä. Hakuohje 2024. Viitattu 5.3.2024. Sport and ethics: how far can you go. Kykenisimmekö me avoimeen ja nykyisiä toimintatapoja haastavaan keskusteluun liikunnan ja urheilun eettisistä asioista. OKM 2024; Helsingin kaupunki 2024). L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 73 pohdittua Joka toinen vuosi järjestettävä Play the Game -konferenssi rantautui helmikuun alussa Norjan Trondheimiin. Laine & Turtiainen 2018.) Isot eettiset kysymykset puhuttavat maailmalla Urheilun eettisyys ymmärretäänkin monesti turhan kapeasti sääntökeskeisestä näkökulmasta, jolloin syvällisemmät eettiset pohdinnat jäävät vähemmälle (ks. Toisaalta on myös niin, että ronskia eettisyyskeskustelua on ”helpompi” käydä perustavanlaatuisista eettisistä ongelmista. esim. & Turtiainen, R. Käymäämme urheilueettistä keskustelua voidaan nykyisellään luonnehtia pinnalliseksi, joka ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin kritiikittömyys. Sain asioiden kontekstiinsa ja mittasuhteisiinsa asettamisesta viimeisen oppitunnin vielä konferenssin päätöspäivänä. 2024. Näkyvimpiä kotimaan rajat ylittäviä teemoja ovat olleet esimerkiksi venäläisurheilijoiden osallistuminen Pariisin olympialaisiin, arvokilpailuiden järjestäminen ihmisoikeuksia polkevissa maissa sekä pelaajien ja valmentajien siirtyminen harjoittamaan ammattiaan edellä kuvatunlaisiin valtioihin. Keskustelin eräästä ajankohtaisesta urheilun eettisyyteen liittyvästä tapauksesta toisen konferenssivieraan kanssa, jolloin hän totesi, kuinka meidän suomalaisten tulisi kirjoittaa asiasta. Vaikka esimerkiksi tasa-arvossa riittää täälläkin tekemistä, ei lainsäädäntömme sentään rankaise naisia urheiluun osallistumisesta. 2024. OKM. Konferenssi sytytti kipinän pohtimaan, millainen olisi meidän kansallisesti järjestetty play the gamemme. 2018. Media ja viestintä 41 (4), 280–301. Samalla voimistui ajatus meidän ruohomme vihreämmästä väristä mitä tulee urheilun eettisyyteen. Konferenssin semitieteellinen luonne oli kenties avain onnistumiseen: järjestöihmisten, tutkijoiden, urheilijoiden, toimittajien ja muiden toimijoiden kombinaatiossa tutkimusmenetelmät ja -metodit olivat sivuosassa itse asian viedessä päähuomion. Hakuohjeet. Samoin naisten oikeus urheilemiseen Afganistanissa on meistä itsestään selvää ja siten Talibanin hallinnon arvostelu ilmeistä. Avoimesta keskustelukulttuuristaan tunnetussa urheilun eettisiin kysymyksiin keskittyvässä tapahtumassa puhuttivat ihmisoikeudet, sodat ja ympäristökysymykset. Meidän asiamme ovat vähintäänkin meille tärkeitä, mutta välillä on syytä herätellä omaa ajatteluaan vilkaisemalla muualle. Järjestöt ovat itse edistäneet eettisyyttä jo pidempään, mutta viime aikoina asiaa on konkretisoitu esimerkiksi urheiluyhteisön yhteisen vastuullisuusohjelman myötä. (ks. Lindfelt, M. Näitä puheenvuoroja kuunnellessa eettisyyden käsitettä pohtivan tutkijan oli välillä vaikea löytää omalle työllensä oikeutusta. Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustus. Tarve urheilun eettisyyttä koskevalle perusteelliselle – jopa filosofiselle – keskustelulle, jollaista esimerkiksi kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on jo pitkään käyty, on ilmeinen. . Erilaiset päättäjiä ja muuta urheiluväkeä ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin herättelevät protestit ovat yhä tutumpi näky myös meillä
Hän kertoi kuitenkin kirjoittaneensa asiasta yhdessä Helsingin lääkäriaseman johtaja Juha Peltosen kanssa KIHU:n verkkosivuilla julkaistussa katsauksen vuonna 2022. Itsellenikin laktaatti on hyvä ja suhteellisen helposti mitattava ”stressimarkkeri”. Fysiologisesti harhaanjohtavat termit tulisi muuttaa myös Suomessa. pohdittua. 2024). 2014). Asiaa paljon tutkinut integratiivisen biologian professori George Brooks Kalifornian Berkeleyn yliopistosta on tuonut usein esiin, että stressihormonit ja niistä etenkin katekoliamiinit ovat suurin syy laktaatin kiihtyneeseen muodostumiseen rasitusintensiteetin kasvaessa. Sitä on kuitenkin tunnetusti erittäin vaikea mitata tai edes arvioida, joten kynnysnimillä ei tulisi sotkea asiaa entisestään. Ne eivät vastaa fysiologiaa, eikä niitä ole enää pitkään aikaan juuri siksi käytetty maailmalla. He tuovat heti alussa esiin, että tutkijapiireissä anaerobisesta kynnyksestä luovuttiin käsitteenä jo 1990-luvulla. Luulen, että keskustelumme oli vaikuttanut myös Ruskoon, sillä päivät avanneessa esityksessään hän painokkaasti totesi, että ”vaihtakaa se (anaerobinen kynnys) termi”. Etenkin Brooksin tuoreet laktaattikatsaukset kannattaa lukea huolella (Brooks 2016; 2018, 2020a, 2020b, 2021a, 2023; Brooks et al. Valmentajien ja urheilijoiden ajatukset täytyy toki ottaa huomioon. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, koska juuri sen jälkeen elimistön aerobinen eli hapen avulla tapahtuva energiantuotanto vasta lähestyy huippuaan. Kukaan ei kiistä, etteikö myös anaerobinen energiantuotanto alkaisi osallistua myös lihastyön energian tuottamiseen, kun intensiteetti lähenee maksimia. Brooks ei ole kynnystermien kanssa eilisen teeren poikia, vaan hän on kirjoittanut asiasta jo vuonna 1985 (Brooks 1985), ja uudemman kerran muutama vuosi sitten (Brooks 2021b). Ajatuksia ja näkemyksiä vaihdettiin lukuisten testaajien, fysiologien ja valmentajien kesken. Vielä enemmän suosittelen kaikkia lukemaan Poolen, Brooksin ja kumppaneiden ”The anaerobic threshold: 50+ years of controversy” -katsauksen (Poole et al. 74 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 Maailmalla ei ole enää pitkään aikaan puhuttu kuntotestauksessa aerobisesta ja anaerobisesta kynnyksestä. Etenkin fysiologiatieto puoltaa termimuutoksia Tarkoitukseni ei ole käsitellä perinpohjaisesti sitä, mitä elimistössä fysiologisesti tapahtuu tai ei tapahdu niin sanottujen kynnysten kohdalla. Suomen kokoinen Norja on hyvä esimerkki siitä, mihin korkea laatu johtaa. Pidin keväällä 2019 hiihdon valmentajakerhon seminaarissa esityksen, jossa puhuin myös kynnystermeistä. Laktaattikäyrän siirtyminen alas ja oikealle onnistuneen harjoittelun seurauksena kertoo siitä, että elimistön stressitila ei ilmaannu niin aikaisin kuin ennen. Kuntotestauspäiville Aho on osallistunut vuonna 1990 järjestetystä ensimmäisestä tapahtumasta lähtien, joten oli luontevaa yrittää puhua asiasta Jyväskylän Kuntotestauspäivillä 2024. Brooksin ja mm. Liikuntalääketieteen päivillä Helsingissä Liikuntatieteellisen Seuran kuntotestausvaliokuntaan kuuluva, pitkän linjan kuntotestaaja Jyrki Aho ehdotti, että käymme keskustelua asiasta. Joku voi pitää kynnystermeihin puuttumista saivarteluna, mutta kyse on vain tekemisen laadun vaalimisesta. Hänen tutkimusryhmältään ilmestyi hiljattain myös alkuperäistutkimus arvostetussa Nature Metabolism -tiedelehdessä. Vetäessäni harjoituksia nuorille juoksijoille tai hiihtäjille en tietoisesti käytä mitään kynnystermejä. Seurasi kuitenkin koronaa ja muuta, minkä vuoksi pääsin kysymään asiaa Heikiltä vasta keväällä 2023, kun kävin onnittelemassa häntä 80-vuotispäivänä. Esityksen jälkeen Kilpaja huippu-urheilukeskuksen (KIHU) tutkija Ville Vesterinen kertoi, että KIHU:n pitkäaikainen johtaja ja liikuntafysiologian professori Heikki Rusko olisi viimeisinä johtajavuosinaan sanonut samaa. Ruskon näkemyksistä rohkaistuneina palasin asiaan myöhemmin syksyllä 2023 Juoksijaja Hiihto-lehtien artikkeleissa. Johtavien järjestöjen ja tahojen kuten Olympiakomitean ja LTS:n kuntotestauksen asiantuntijaryhmän tuliILKKA HEINONEN, LitT akatemiatutkija PET-keskus Turun Yliopisto ilkka.heinen@utu.fi Kynnystermit kaipaavat päivitystä Suomessa si kuitenkin näyttää johtajuutta ja ajaa muutokset läpi huolimatta mahdollisista kentän porinoista. Kuntotestauspäivillä monissa esityksissä vilahteli myös maailman johtavan kuormitusfysiologi David Poolen nimi. Tutkimuksen mukaan laktaatin aineenvaihdunta kiihtyy jopa normaalin ruokailun jälkeen (Leija et al. Olen kirjoittanut Poolen kanssa kaksi kuormitusfysiologista kutsukatsausta verenvirtauksen ja hapenkulutuksen säätelyyn liittyen (Heinonen et al 2015; Koga et al. 2022a, 2022b, 2022c). O len noin 15 vuoden ajan yrittänyt puhua ja kirjoittaa, että kuntotestauksessa käytettävät kynnystermit aerobinen ja etenkin anaerobinen kynnys vaihdettaisiin Suomessakin 2000-luvun käsitteisiin. Lisäksi on vakuuttavasti osoitettu, että esimerkiksi laktaattia muodostuu täysin aerobisissakin oloissa, joten tämäkään ei ole merkki anaerobisuudesta. Sanottakoon silti, että erityisesti anaerobinen kynnys on myös fysiologisesti hyvin ongelmallinen. Se luo käsityksen, että kynnyksen jälkeen elimistö työskentelee ilman happea – ja niin valmentajat ja urheilijat asian myös mieltävät. Tämä ei kuitenkaan mielestäni riitä perusteluksi. Menestystä tulee laajalla rintamalla, vaikka esimerkiksi kestävyyslajien lahjakkuuspotentiaali on täysin Suomen tasolla. Kun käsite vaihdetaan, niin uusi polvi ei edes tunne vanhaa, eikä opi ”virheellistä” nimeä. He eivät edes ymmärtäisi niitä, joten harjoituksen halutusta tehosta on parempi yrittää puhua heille muilla tavoin. 2021). myös Bruce Gladdenin ja Russell Richardsonin tutkimusten perusteella tiedämme laktaateista ja kynnyksistä nykyisin paljon. Rusko varmisti asian, mutta sanoi myös, että ei enää eläköitymisensä jälkeen ole jaksanut pitää meteliä kynnyksistä. Aika näyttää johtajuutta ja vaalia laatua Kuntotestauspäivillä käytyjen keskustelujen pohjalta vaikuttaa siltä, että suurin syy säilyttää vanhojen kynnystermien nimet on ollut niiden vakiintuneisuus valmentajien ja urheilijoiden keskuudessa
I. Brooks, G. Osmond, A. A. Puhuimme myös kynnystermeistä, jolloin hän tokaisi, että besserwisserit kysyvät aina seuraavaksi mistä kynnyksestä oikein puhutkaan. Heinonen, I. 2015). & Poole, D. D., Leija, R. G. & Tovar, A. C. Myös Heikki Rusko piti niitä sopivina ja osuvina termeinä. 2018. D. J & Arevalo J. Lactate in contemporary biology: a phoenix risen. 2024. Lisäksi usein ei ole mitään väliä, onko kynnys oikeasti muutaman watin tai nopeuden kymmenyksen pienempi tai suurempi. K., Musch, T. J., Masharani, U. 43 (2015) 117–124. Enää tarvitsee vain korvata vanhat suomalaiset termit uusilla. https://kihu.fi/kestavyyssuorituskyvyn-kehittymista-rajoittavattekijat-ja-niiden-harjoittelu-kestavyysurheilijoilla LÄHTEET Brooks, G. Ne eivät ehkä ole yksi ja sama, mutta riittävän lähellä toisiaan. Aivot ovat kriittisesti hapesta riippuva elin, mutta energian tuotto on hienovaraisempaa kuin yksinkertaistettu käsitys. Cavigli, L., Keytsman, C., Falter, M., Bonnechere, B., Meesen, R., Braga, F., Cipriano, G. Mitä termejä kynnyksistä sitten pitäisi käyttää. A. Asian ongelmallisuus kävi Kuntotestauspäivillä hyvin esiin myös Ilona Hiltusen ja Viivi Kainlauri-Tanin esityksestä, sillä erilaisia kynnyksiä on olemassa lukemattomia. Siinä ei ole mitään epäfysiologista tai ”pahaa”, vaan myös anaerobinen energiantuotto on elimistölle normaalia toimintaa, etenkin nopeaa ja voimaa vaativissa suorituksissa. Brooks, G. A. J.Physiol 600 (2022) 1229–1251. Lactate as a fulcrum of metabolism. Kynnysmäärityksiäkään ei kannattane tehdä liian ongelmallisiksi, jos tavoitteena on vain sopivien tehoalueiden määrittäminen. & Poole, D. Curl, C. Koga, S., Kalliokoski, K. Nat.Rev.Endocrinol. Brooks, G. D., Arevalo, J. A., Osmond, A. A. Jos kyseessä on aerobinen kynnys, niin silloinhan se ylitettäessä energia tuotettaisiin anaerobisesti eli ilman happea. Poole, D. Role of the Heart in Lactate Shuttling. & Peltonen J. C. B., Brooks, G. 46 (2014) 860–876. 15 (2023). A. Normaalioloissa alati muuttuvat keliolosuhteet mm. Tarkoitetaanko sillä, että on saavutettu kynnys, jolloin energia tuotetaan aerobisesti eli hapen avulla. 8 (2021) 663560. 2022. B. Accurate Prediction Equations for Ventilatory Thresholds in Cardiometabolic Disease When Gas Exchange Analysis is Unavailable: Development and Validation. Brooks, G. Tai kun aerobinen kynnys on saavutettu, niin eikö hapenkulutuksen pitäisi sen jälkeen kääntyä laskuun. D., Duong, J. Testaajat itse myös soveltavat kynnyksiä löyhästi, jotta valmentajien ja urheilijoiden päitä ei sekoitettaisi liiaksi. Uudet kynnystermiehdotukset Kuntotestauspäivillä aloin miettiä, että anaerobisen kynnyksen lisäksi myös aerobinen kynnys on käsitteenä melkoisen koominen. Leija, R. I. Oppikirjatieto kertoo aivojen käyttävän yleensä vain glukoosia eli verensokeria energiakseen, mutta itse asiassa käytössä on mieluiten laktaatti, jos sitä vain on verenkierrossa tarjolla. Pitäisikö aerobinen kynnys itse asiassa olla anaerobinen kynnys. D’Ascenzi, F. Lactate as a major myokine and exerkine. G., Curl, C. 2014. A. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 75 Viikkoa ennen Kuntotestauspäiviä vierailin Brooksin luona Berkeleyssä. A., Curl, C. 2023. A. The tortuous path of lactate shuttle discovery: From cinders and boards to the lab and ICU. What the Lactate Shuttle Means for Sports Nutrition. Osmond, A. Brooks, G. Koga, S., Rossiter, H. C, Hansen & D. A., Curl, C. En myöskään suosittele muitakaan työnsä laadusta välittäviä tekemään niin. Nämä nimitykset kertovat myös mitä elimistössä alkaa kiihtyvällä tahdilla tapahtua. Enteric and systemic postprandial lactate shuttle phases and dietary carbohydrate carbon flow in humans. 2022b, Tracing the lactate shuttle to the mitochondrial reticulum. Heterogeneity of Muscle Blood Flow and Metabolism: Influence of Exercise, Aging, and Disease States. Duong, J. J.Physiol 599 (2021) 737–767.. A. J.Sport Health Sci. 2021 The anaerobic threshold: 50+ years of controversy. Milani, J. 53 (2021) 1093–1096. Musch, T. Niiden määrittäminen läheneekin usein enemmän taidetta kuin tiedettä. O., Milani, M., Machado, F. P., Cornelissen, V., Verboven, K., Junior, G. 35 (2020) 101454. & Gladden, L. Exerc.Sport Sci.Rev. 2015. 2020b. Duong, J. Brooks, G. 18 (2022) 712. Anaerobic threshold: review of the concept and directions for future research. G. G. 2022c. C. Neurologien eli aivolääkäreiden mukaan esimerkiksi aivoissa eri aivoalueiden ”syttyessä” toimimaan alkuvaiheen energia tuotetaan anaerobisesti. G. Med.Sci.Sports Exerc. Med.Sci.Sports Exerc. C., Rossiter, H. 2021. Se toimii myös stimuluksena johdattaa verenvirtaus uudelle alueelle, minkä myötä hapen avulla tapahtuva energiantuotto käynnistyy. 2021a. C., Leija, R. 903 (2016) 439–455. Exp.Mol.Med. The Science and Translation of Lactate Shuttle Theory. Arevalo, J. Dynamic heterogeneity of exercising muscle blood flow and O2 utilization. A. Kynnysten nimet toden totta kaipaavat päivitystä, jotta ne eivät myöskään fysiologisesti johda harhaan. tekevät sen, että kynnys ei ole koskaan juuri sama kuin laboratoriossa määritetty. Moreno Santillan, D. D. A., Arevalo, J. Energy Flux, Lactate Shuttling, Mitochondrial Dynamics, and Hypoxia. . Niiden avulla on helppo kertoa oikeat tehoalueet, joita jokainen voi seurata ilman sykemittaria tai muita härpäkkeitä. 1985. Ne ovat kuitenkin käsitteinä hieman hankalia, joten olen itse ehdottanut kansanomaisempia: hengästymiskynnys aerobisen kynnyksen tilalle ja puuskutuskynnystä anaerobisen kynnyksen tilalle. & Brooks, G. V. 2020a. A. B., Heinonen, I. Adv.Exp.Med.Biol. Nat.Metab2024). Front Nutr. & Leija, R. 2024. C. The “Anaerobic Threshold” Concept Is Not Valid in Physiology and Medicine. C. 54 (2022) 1332–1347. P. Eur.J.Prev.Cardiol.2024). Jos ne määritetään laktaatista, niin laktaattikynnykset 1 ja 2 lienee sopivimmat. Med.Sci.Sports Exerc. Brooks, G. A. Brooks, G. 2021b. Osmond, A. Rusko H. Vaikka viralliset termit eivät Suomessa vielä pitkään aikaan muuttuisikaan, en itse käytä vanhoja termejä enää missään yhteydessä. J., Huie, M. Hengityskaasuista määritettäessä maailmalla on siirrytty käyttämään yksinomaan ventilatorisia kynnyksiä, jopa usein konservatiivisella lääketieteen kentällä (Milani et al. C., Wilhelm, M., Marcin, T. Ilahduttavasti KIHU:n tutkijoiden ja testaajien kirjoittamassa ja vuonna 2022 julkaistussa Kestävyysharjoittelu – tutkitulla tiedolla tuloksiin -kirjassa aerobisen ja anaerobisen kynnysten alle oli listattu myös maailmalla käytössä olevat termit, vaikkakin perinteiset suomalaiset nimet olivat vielä yläkäsitteinä. J., Horning, M. P. Redox.Biol. Kovassa rasituksessa laktaatti onkin aivojen pääasiallinen energianlähde, kuten myös sydämen. 17 (1985) 22–34. Lihastyössä myös alle aerobisen kynnyksen olevilla tehoilla energiaa tuotetaan pieniä määriä anaerobisesti. A. Nutrients. Tätä on esimerkiksi kenttätesteissä ensimmäisen laktaattikynnyksen kutsuminen aerobiseksi kynnykseksi tai toisen kutsuminen anaerobiseksi kynnykseksi. Brooks, G. F. Cell Metab 27 (2018) 757–785. A. Kestävyyssuorituskyvyn kehittymistä rajoittavat tekijät ja niiden harjoittelu kestävyysurheilijoilla. Brooks, G. 2022a. A. 9 (2020) 446–460. Sanoin, että juuri niin tapahtuu myös Suomessa
Joillekin huippu-urheilu ei merkitse yhtään mitään. Toiset se kutsuu mukaansa urheilemaan, kuntoilemaan ja liikkumaan. Samalla on kuitenkin päivän selvää, että joihinkin tämän ajan arvomaailman vaatimiin muotteihin huippu-urheilu ei yksinkertaisesti asetu. Olisiko kestävämpää myöntää ristiriidat ja suunnata toimenpiteitä niihin tekijöihin, joihin voidaan huippu-urheilun syvää olemusta kadottamatta vaikuttaa. Ehkäpä juuri tähän ristivetoon perustuu koko huippu-urheilun omakohtainen vetovoima. Vältyttäisiin ainakin päälle liimatulta viherpesulta, jossa huippu-urheilu naamioidaan joksikin, mitä se ei ole. Ne sitovat urheilevia sukupolvia yhteiseen ketjuun. Tuttu ääni ja tuoksu. Yksittäiset mittavatkaan toimenpiteet eivät riitä. En voi. Se houkuttelee pintaan muistoja, jotka eivät muuten olisi ehkä enää tavoitettavissa. Mitään ei kuitenkaan tapahdu käden käänteessä. Tai haluanko ylipäätään puolustaa toimintaa, jonka perustelut eivät ole tässä ajassa tarpeeksi kestävät. Toisin sanoen, voitaisiinko huippu-urheilusta pyrkiä tekemään vain niin eettistä ja kestävää kuin se realistisesti on mahdollista. Kaikki nämä ja urheilumaailman omat vitsaukset esiintyvät huippu-urheilu-uutisoinnissa jatkuvasti. Sama tosin koskee monia muitakin elämänalueita. Sen liepeillä kasvaminen, siihen kiintyminen ja siitä irtautuminen sävyttävät ajatteluani ja maailmankuvaani enemmän kuin ehkä ymmärränkään. Totta on voittojen kautta saavutettu itseluottamus, mutta myös ulkonäkökommenteista syntynyt itsekriittisyys. Kaikki se mitä urheilu antoi ja otti, miten se kasvatti ja opetti, mutta myös raastoi ja syövytti, on totta minussa tässä hetkessä. Ennen suoritusta suhahdus pihkapurkista. Kun seison kentän laidalla ja katselen kun lapseni ja hänen joukkuekaverinsa antavat kaikkensa jalkapallokentällä, on kirkkaimpana mielessä lopulta kaikki se urheiluun liittyvä hyvä. Se palo, joka jalkapallokentällä juoksevien lasten silmissä loistaa heidän päästessään tekemään sitä, mikä juuri nyt on ylivoimaisesti parasta koko maailmassa, on häkellyttävää. Seuraan huippu-urheilua intohimoisesti kuluttajana, tarkastelen sitä analyyttisesti tutkijana ja vieroksun varovaisesti liikuntakasvattajana. Hyväntuulista kommunikointia kilpakumppaneiden kesken, avausvetoja ja seipäiden teippausta. S uhteeni huippu-urheiluun rakentuu nykyisin kaiken muun kuin henkilökohtaisen urheilusuhteen varaan. Pohdin mielessäni voinko puolustaa tällaisia ilmiöitä ruokkivaa toimintaa millään perusteella. Muutoksen on ravisteltava arkisissa käytänteissä ilmenevää arvoja asennemaailmaa, johon kaikki huippu-urheilun piirissä toimivat henkilöt ja tahot ovat osallisina. En voi kuin uskoa kliseisesti parempaan huomiseen. Huippu-urheilu näyttäytyy ja todentuu ihmisille hyvin eri tavoin. Olisiko tämä syytä myöntää ja sittenkin myös hyväksyä. Sittemmin huippu-urheiluun liittyneet ristiriitaiset ajatukset ovat ohjanneet ja pakottaneet tarkastelemaan sitä eri tavoin erilaisissa yhteyksissä ja puhumaan siitä eri tavalla eri ihmisten kanssa. Huippu-urheilun pitkään traditioon liittyvä, kestämättömäksi tunnustettu painolasti ei katoa hetkessä. 76 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 ANNU KAIVOSAARI, LitT yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto annu.kaivosaari@uef.fi Sairaan kaunis huippu-urheilu I stun toimitsijan tuolilla ja seuraan hyppääjien keskittymistä kilpailuun. Totta ovat elinikäiset urheilun kautta solmitut ihmissuhteet, mutta myös urheilun pyörteissä sivuutetut elämän muut tärkeät asiat. Sen viesti ei syystä tai toisesta puhuttele lainkaan. Eniten kriittisiä kysymyksiä sille osoitan kuitenkin vanhempana. Tämän päivän globaalit haasteet, aikamme viheliäiset ongelmat ovat surullisen näkyviä huippu-urheilussa. Esikuvat Huuhkajista ja valioliigapelaajista – huippu-urheilijoista – synnyttävät unelmia ammattilaisuudesta. J a kuitenkin. Jännityksen, innostuksen ja varmuuden, mutta myös pelon ja ahdistuksen. Sen piiristä ei voida – ainakaan useimmissa lajeissa – häivyttää pois binääristä sukupuolijakoa. Huippu-urheilusta ei voida mitenkään kitkeä pois kilpailua ja sen tuottamaa vertailua. Ketjuun, jota taaksepäin kelatessa voisi tavoittaa muun muassa klooriveden, vanhan hiilimurskakentän tai tervattujen suksien tuoksun. Ilmastokriisi, ihmisoikeuksien sortaminen, korruptio, demokratiavaje, sukupuolten välinen epätasa-arvo, rasismi, homofobia. Minua huippu-urheilu on kaikessa ristiriitaisuudessaan aina kiehtonut. pohdittua. T otta on urheilun myötä oppimani sinnikkyys ja periksiantamattomuus, mutta myös tappioista kehittynyt epäonnistumisen pelko. Mieleeni palaa hetkellisesti kaikki – koko se maailma, joka muutoin on unohtunut, kadonnut ja poissa. M iten voin perustella itselleni sen, että kaikesta huolimatta kannatan huippu-urheilua ja toivoisin sille myötätuulista tulevaisuutta. Uskoa siihen, että jo käynnistetyt toimet kestävämmän huippu-urheilun eteen kehittyvät ja valtavirtaistuvat jatkossa. Totta on kehittynyt kehonhallinta, mutta myös ajoittain kipeä selkä. Maailmaan mahtuu monia muitakin, huippu-urheilua tai ylipäätään urheilua paljon tärkeämpiä asioita. Ammattilaisuus ei ehkä koskaan toteudu, mutta ajatuksena ja unelmana se rakentaa elämälle merkityksiä tässä ja nyt. Toisille se tarjoaa elämyksiä urheilun juhlahetkien äärellä sitoen osaksi paikallista, kansallista tai globaalia yhteisöä. Siihen ei voida asemoida yksiselitteistä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vaatimusta. Eikä pidäkään. Katkeransuloisen pihkan tuoksun rinnalle on ilmestynyt keväisen mullan ja nurmikon maanläheinen tuoksu. Erityisesti tuoksu. Kaiken urheilulle osoittamani arvostuksen keskellä löydän itseni usein pohtimasta, haluanko lasteni kasvavan kohti sitä arvomaailmaa mitä huippu-urheilu valuttaa jo hyvin varhaisen junioriurheilun piiriin. Huippu-urheilua puoltavat seikatkaan eivät pysty kumoamaan edellä kuvaamiani epäkohtia. Se kiinnittää menneet tapahtumat muistoiksi itseensä ja saa ne palautumaan mieleen ihmeellisen voimakkaina – jopa autenttisen oloisina. Sekin on ymmärrettävää. . Kun hyppääjä lähtee vauhtiin, lähestyy kuoppaa, taivuttaa seipään, heilahtaa ja ylittää riman, muistan kaiken mielessäni ja tunnen kehossani. Vaikka keskityn pitämään pöytäkirjaa, pystyn samalla kokemaan kilpailun kehossani. Sanovat, että hajuaisti on muistoaisti
Huippu-urheilun osalta perustelut ontuvat.. Huippu-urheilun väitettyjä hyötyjä tutkittaessa on kuitenkin huomattu, että isoa osaa niistä ei ole pystytty todistamaan todeksi ja osa on osoittautunut paikkansapitämättömiksi. Alan yhteiskunnallinen tutkimus on kuitenkin jäänyt marginaaliin Suomessa, vaikka huippu-urheilun merkitys on yhteiskunnassa iso ja julkinen rahoitus suurta. Hyödyn suuruutta on kuitenkin vaikea arvioida, koska vaikutukset eivät aina ole suoria. Argumenttina on käytetty myös positiivista vaikutusta kansalaisten fyysiseen aktiivisuuteen ja liikunnan ja urheilun harrastamiseen esikuvavaikutuksen kautta. Huippu-urheilun aseman ja tukemisen oikeuttamista olisi siis syytä tarkastella tieteen valossa – ja päivitettyjen perusteluiden tulisi kestää myös tieteellistä tarkastelua. Esimerkiksi yksittäistenurheilijoiden ja joukkueiden suorituksia, optimaalisia liikeratoja ja kuormitusta tutkitaan paljon etenkin suosituimmissa lajeissa. Yleisemmin esitetyt perustelut pohjautuvat kuitenkin kansankielisiin ja jopa keittiöpsykologisiin ajatuskulkuihin ja syy-seuraussuhteisiin. Huippu-urheilun julkisen tuen usein esitettyjä perusteluja ovat sen suotuisa vaikutus maan maineeseen, kansalaisten hyvinvoinnin kokemuksen ja terveyden paraneminen ja kansallisen identiteetin vahvistuminen. Joitain päätelmiä niistä voidaan kuitenkin tehdä. Omaleimaisen liikuntakulttuurin ja monitahoisen organisaatiokentän takia on tutkimusta tehtävä juuri Suomessa, jotta tulokset soveltuisivat suomalaista huippu-urheilun rahoituksen perustelemiseen ja sen vaikutusten selittämiseen. Osa kritiikistä perustuu huippu-urheilun muuttumiseen ammattimaiseksi viihdebisnekseksi. On kuitenkin selvää, että huippu-urheilulla on merkittävä asema nyky-yhteiskunnassa. Tämänkin takia aihepiiriä olisi syytä tutkia jatkuvasti. Huippu-urheilua ja sen vaikutuksia koskeva yhteiskunnallinen tutkimuksen riittämättömyys vaikeuttaa osaltaan huippu-urheilun tuen perusteluiden uudistamista. Huippu-urheilun saamaa rahoitusta on myös arvosteltu. Petteri Orpon johtaman hallituksen toteuttaessa leikkauksia on jokaisen toimijan pystyttävä perustelemaan rahoitusja tukitarpeensa. T ehdessäni kanditutkielmani kirjallisuuskatsausta huippu-urheilun yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimuksesta huomasin, että tämän liikuntakulttuurin osa-alueen rahoituksen perustelu on hataralla pohjalla. Tulosten ja johtopäätösten pitäisi olla samoja maasta riippumatta. Huippu-urheilututkimuksesta löytyy yhteiskuntatieteellinen aukko Suomessa. Huippu-urheilututkimuksesta löytyykin yhteiskuntatieteellinen aukko Suomessa. Vastaväitteenä tähän voi sanoa, että huippu-urheilu tuottaa rahaa myös valtiolle ja kunnille. Eri tilanteissa voidaan analysoida eri muuttujien vaikutuksia ja toivottavasti lopulta tehdä johtopäätöksiä tulosten perusteella. Suurin osa huippu-urheilun yhteiskunnallisia vaikutuksia selvittävistä tutkimuksista on tehty muualla kuin Suomessa. Ei ole mahdollista muodostaa yhteiskunnallista tutkimustilannetta, jossa ainoa muuttuja ja tutkittava asia olisi huippu-urheilu. Rahoituksen oikeuttaminen on jo pitkään perustunut tarinallisuuteen ja tunnepuheeseen, eikä perustelujen takaa tunnu löytyvän juurikaan tieteellistä näyttöä. Huippu-urheiluun ohjataan vuosittain suuria summia julkista rahoitusta. Bisnes tuottaa rahaa ja kritiikin takana onkin ajatus siitä, että huippu-urheilutoiminnan tulisi rahoittaa itse itsensä. Huippu-urheilun itseisarvon onkin väitetty johtuvan sen saavuttamasta suosiosta ja kiinnostavuudesta. Ilmiö ei ole yksiselitteinen ja suoria syy-seuraussuhteita on vaikeaa hahmottaa ja löytää, jos niitä edes on. Huippu-urheilun asemaa ja siten myös sen saamaa rahoitusta on pidetty itsestäänselvyytenä. . Vaikka tutkimustarve on ilmeinen, niin on huomioitava, että huippu-urheilun yhteiskunnallisen aseman ja vaikutusten tutkiminen on hankalaa. Näiden aiheiden tutkimus on myös geneeristä. Ei siis ainakaan suoraan voida todeta tulosten soveltuvan myös Suomeen. Huippu-urheilua ja siihen liittyvää uutisointia seuraa jollain tasolla yli kaksi kolmasosaa suomalaisista. Jokainen tilanne on erilainen ja kaikkiin tutkittaviin ilmiöihin liittyy aina myös urheilusta irrallisia tuloksiin vaikuttavia tekijöitä, kuten yleinen poliittinen tai yhteiskunnallinen ilmapiiri. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 7 7 opiskelija ounastelee ELLA LINTUNEN liikunnan yhteiskuntatieteiden opiskelija Jyväskylän yliopisto puheenjohtaja Liikuntaja terveystieteiden ainejärjestö Sporticus ry lintunel@student.jyu.fi Huippu-urheilun julkinen tuki kaipaa vakuuttavampaa perustelua Tutkimustulosten soveltamisessa Suomeen onkin muistettava, että maamme liikuntaja urheilukulttuuri sekä liikunnan ja urheilun organisatorinen kenttä voivat olla hyvinkin erilaisia kuin muissa maissa. Rahoitus voi hyvinkin olla oikeutettua, mutta kriittisesti ajattelevana liikunnan yhteiskuntatieteiden opiskelijana en ainakaan itse pysty tällä hetkellä seisomaan huippu-urheilun rahoitukselle esitettyjen perusteluiden takana
Kirja rakentuu kolmen laajan osion varaan. Koronaviruksen jylläysvuosina lisääntynyt ruutuaika teki meistä oman elämämme kotijumppaajia ja naapuruston Liisoista ja Olleista kuoriutui pikatreenien lumoa tarjoa via etäcoacheja. Niissä ohjaajat innostavat, että tuloksia saa helpolla huhkinnalla. Helsinki: Gaudeamus 2024. Keskiöön Lidman nostaa sukupuolitietoisuuden sekä tietoisuuden kehollisuuden moninaisuudesta. Tältä perustalta hän peräänkuuluttaa, miten tärkeitä ovat turvallisuuden tunne ja myönteiset kokemukset. Näin voidaan Lidmanin loppuyhteenvedon mukaan siirtyä aidosti yksilöt huomioivaan liikunnan ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen. Tutkimuksen neljä erityyppistä aineistoa mahdollistavat sukupuolija kehotietoisuuden ilmenemisen, historian ja hyvien käytänteiden tutkimisen oivallisesti triangulaation kautta. Arkistolähteet ja esimerkit puolestaan mahdollistavat sen, että lukija voi löytää tuttuja tapahtumia, aikakausien tyypillisiä ilmentymiä tai itselle tuttuja lajeja, mikä lisää vuorovaikutusta lukijan ja kirjan välillä. Liikkuminen ja liikkeessä oleminen kuuluu ihmisen perusolemukseen ja on yksi perustarpeista. 272 s. On hauskaa, että kirjassa ei käsitellä vain valtalajeja, vaan esimerkiksi suurelle yleisölle tuntemattomia liikuntamuotoja, kuten roller derbyä tai äijäjoogaa. Historioitsijana Lidmanilla on tässä ajallinen peilauskulma alkaen 1900luvun alusta nykypäivään. Kirja sopii liikuntajärjestöjen ja seurojen aktiiveille sekä kuntien ja kaupunkien suunnittelijoille ja ammattilaisille. Lisäksi liikunnan yhdenvertaisuuden edistämiseen tulisi saada moniammatillisesti eri sektoreiden toimijoita, kuten esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen alalle sekä terveysja hyvinvointialoille. Totuus liikkumisen lisääntymisestä ja liikkeiden laadusta lienee useimmilla valu. Facebook, Instagram, TikTok ja YouTube ovat muutamassa vuodessa täyttyneet erilaisista liikuntaja urheiluvalmennuksista. Liikkuminen ja aktiivinen elämäntapa hyödyttävät monin tavoin yksilöä. Lähihistorian kautta hän herättää lukijaa pohtimaan mikä yhteiskunnassamme, asenteissamme ja puheissamme vaikuttaa haitallisesti liikuntakokemuksiin. Kulttuuriantropologinen osallistuva havainnointi tuo tietokirjaan kivan persoonallisen ja omakohtaisen otteen. VK-Kustannus 2024. On tunnettua, että liikunnassa jos missä eriarvoisuus ja toiseus vaikuttavat negatiivisesti harrastamiseen ja kokemuksiin. Vaikka tämä tiedetään, niin mistä sitten kiikastaa se, että silti monilla liikkuminen ja varsinkin hikiliikunta herättää pääosin negatiivisia tuntemuksia. 78 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 arvioitua K i r j a Perusteos liikunnan yhdenvertaisuutta edistäville Satu Lidman: Kaikkien oikeus liikkua: Kohti sukupuolija kehotietoista liikuntakulttuuria. Sen sijaan painottuvat ajattelutavan muutos ja kehollisen moninaisuuden tunnustaminen, tunnistaminen sekä arvostaminen, joita tarvitaan sekä sukupuolellisista stereotypioista että normatiivisesta, vanhahtavasta kehoihanteesta ja -ajattelutavasta eroon pääsemiseksi. Henkilöhaastattelut ja havainnoinnin kohteiden kuvaaminen puolestaan tuovat konkretiaa eri lajeista. Teoksen lopun selkeässä synteesissä Lidman tiivistää arvokkaimmat havainnot ja liikunnan yhdenvertaisuuden edistämiseen tähtääville ammattilaisille tai tutkijoille tarkoitetut yleistetyt hyvät käytänteet ja huomiot. Menneinä aikoina ihminen on liikkunut luonnostaan ja muiden tarpeiden sanelemana, mutta nykyihminen tarvitsee tähän erityistä panostamista ja aktiivisuutta. Ensimmäisessä Lidman taustoittaa tutkimuksensa teemaa. Aineistot ja niiden erilaiset analyysimenetelmät auttavat tarkastelemaan aihetta eri tulokulmista. Lidmanin tuore tietokirja on symbioosi omista kokemuksista, yhteiskuntamme historian tuntemuksesta sekä erilaisten ihmisten kokemuksista. Kirjan empiria pohjautuu niin liikuntakyselyyn, haastatteluihin, observointiin kuin historian tutkimukselle tyypillisesti arkistolähteisiin. Toinen avaa sukupuolija kehokäsityksien merkitystä liikunnallisen elämäntavan edistämisessä. Näin kysyy Satu Lidman tuoreessa tietokirjassaan Kaikkien oikeus liikkua: Kohti sukupuolija kehotietoista liikuntakulttuuria. Kolmannessa osiossa tasoitetaan aikuisuuden liikuntakokemusten kautta tietä sille, että moninaisuutta ymmärrettäisiin ja huomioitaisiin liikunnan parissa laajemmin. En rajaa lukijakuntaa vain liikunta-alan ammattilaisiin, vaan kirjan anti on monialaisempi. Osiot Lidman on nimennyt liikunnan mielikuvien ja sanaston mukaisesti sanaleikkisään tapaan lämmittelyksi ja liikkuvuudenaukaisemiseksi (osa 1), mielikuvaharjoitteluksi ja hikeentymiseksi (osa 2) sekä normien venyttelyksi (osa 3). Kirja loppuu palautteluun, johon sisältyy keskeisten asioiden kertaamista ja loppupäätelmiä. PETTERI MUUKKONEN YLLI 2.0 -hanke Helsingin yliopisto petteri.muukkonen@helsinki.fi K i r j a Lapset ansaitsevat tutkittuun tietoon pohjautuvaa valmennusta Kirsi Hämäläinen (toim.): Lasten valmennus ja ohjaus. Vaikka osa ihmisen liikkumisesta tapahtuu arjessa ja arjen askareissa, on niin sanotulla hikiliikunnalla kuitenkin keskeinen asema nykyihmiselle. Lidman on halunnut kirjoittaa tutkimuksestaan tietokirjan, joka pyrkii rohkaisemaan ja edistämään Suomessa liikkumisen ja liikunnan kulttuuria, joka olisi turvallisempi ja moninaisuuden huomioonottavampi. Sitä käsitellään ja muistellaan monessa kohdassa koululiikunnan kokemuksiin peilaamalla. 389 s. Toisaalta lukijoita yhdistävänä ”liikuntalajina” kirjassa on koululiikunta. Ihan konkreettisia ruohonjuuritason käytännön vinkkejä ei ole juuri tarjolla
Tämäkin oli nopeammin luettavampaa ja etenkin luotettavampaa sanoitusta kuin sattumanvaraisesti netistä kaivamalla löytyvät tekstit. Unohtuuko fiksuilta urheiluvalmentajiltakin näppärä tietotaitoa lisäävä käyttöliittymä – kirja. Tällaista kirjaa olen odottanut. Kirjan teksti on kirjoitettu sujuvasti ja kattavasti. Urheilevien lasten vanhemmille kirja tarjoaa huoltajien rooliin sopivaa tietoa lasten liikunnan ja urheilun tavoitteista sekä lapsen fyysisestä ja psyykkisestä kehityksestä. Päätinkin perehtyä aiheeseen ja lukea filosofi Markus Pantsarin kirjan Kun rakastuin saksalaiseen jalkapalloon. Erinäiset kikkailut ja kokeelliset menetelmät sekä ylimitoitetun tavoitteellisuuden voisikin unohtaa tai siirtää koskemaan vain aikuisten maailmaa. Heistä kahdeksalla on tohtorin tutkinto, joten tuoretta tieteellistä tietoa on tarjolla. Kirjoittajat muistuttavat oivasti siitä, että harjoitus on aina suunniteltava, vuorovaikutuksen on oltava selkeää ja niin harjoittelukuin kilpailuolosuhteiden turvallisuuteen on panostettava. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 79 nut alkuintohien mukana viemäriin. Hieman epäluuloisella mielellä olen seurannut sitä, vievätkö sosiaalisen median tarjoamat nopeat neuvot ja pikavideot huomion kokonaan pois laadukkaasta tieteellisestä tiedosta, joka on kansien väliin saatettu. Tekstin valittu näkökulma on samaan aikaan onnistuneen laaja sekä tarkasti rajattu: kirjassa avataan saksalaista mielenmaisemaa jalkapallon fanikulttuurin kautta. 343 s. Lisäksi hän pelaa jalkapalloa kotikaupungissaan Aachenissa kahden eri porukan kanssa. Kirjan rakenne on perusteltu, joskin hieman monotoninen: kaikki luvut noudattavat turvallista ja toistuvaa kaavaa, joissa usein ensin käydään läpi menneet ajat, seuraavaksi käsitellään huomiot ottelutapahtumasta ja lopuksi kerrotaan, miten joukkueen kausi sujui.. Eero A. Saksassa jalkapallo ei ainoastaan ole yhteiskunnan saarekkeena toimiva urheilulaji, vaan lujasti saksalaisen kulttuurin ytimeen valettu oleellinen osa historiaa, kulttuuria ja nykypäivää. Erityisen hyvä lisä on omatoimiseen pohdiskeluun kannustavat itsearvioin titehtävät. Joskus kehittyminen tapahtuu palaamalla perusasioiden äärelle. Toivottavasti niin on moni muukin lasten liikkumisen ja urheilun parissa toimiva. Jokainen valmentaja haluaa varmasti kehittyä, parantaa osaamistaan ja löytää uusia virikkeitä niin itselleen kuin valmennettavilleen. Haapalan ja Marja Leppäsen tietotaitoon perustuvasta luvusta kertasin ohjeita perheeni vinhasti kasvavan esija alakouluikäisen trion urheilullisen elämän tukemiseen. Kaiken tämän jälkeen koen silti, että suhteeni jalkapalloon on hieman etäinen. Ei tehdä sitä virhettä lasten kohdalla, että tyytyisimme mututuntumaan ja pikavoittoihin. Kulukoon Lasten valmennus ja ohjaus kansistaan puhki lukevissa käsissä kotisohvilla, kisareissuilla ja seurojen valmennuskoulutuksissa. Lähdekirjallisuuden merkitsemisestä lukujen loppuun annan lisäpisteen. Selkeät ohjeet lasten liikkumisen ja urheilemisen opettamiseen ja harjoitusten suunnitteluun sekä viiteen eri osa-alueeseen jakautuvan Hyvä harjoittelu -luvun sisällöt ovat varmasti kirjan kohderyhmälle kiinnostavimpia ja hyödyllisimpiä. Olen etuoikeutetusti seurannut Oliver Kahnin alkulämmittelyitä piippuhyllyltä. Lisäksi olen tyytyväisenä turistina käynyt kiertämässä FC Barcelonan ja Ajaxin stadionkierrokset, nähnyt pokaalit, kapteeninnauhat ja videoklipit. Etnografisen tutkimusotteen myötä hän on matkustanut junalla kilometritolkulla katsomaan pelejä, jututtanut ihmisiä ympäri Saksaa, aistinut yleistä tunnelmaa sekä nauttinut olutta ja Brezeleitä. Maailmamme täyttyy sähköisistä virikkeistä ja somen houkuttelevuutta on vaikeaa vastustaa. Mutta Arja Sääkslahden teksti Opetusmenetelmät ja Kirsi Hämäläisen kirjoittamat luvut Vuorovaikutus valmennuksessa ja Turvallisuuden huomioiminen sekä niitä säestävät blogikirjoitukset ovat mielestäni kirjan pihviosioita, joita kenenkään ei pitäisi jättää lukematta ja sisäistämättä osaksi omaa valmentajuuttaan. Pantsarin taustatyö ja tutkimusmetodit ansaitsevat arvosanan erinomainen. RIITTA-ILONA PUMMI-KUUSELA, FM väitöskirjatutkija pummi.kuusela@gmail.com K i r j a Fussball – osa saksalaista mielenmaisemaa Markus Pantsar: Kun rakastuin saksalaiseen jalkapalloon. Vastapaino 2024. Siinä tämä kirja auttaa. Tänä keväänä ilmestyi Kirsi Hämäläisen toimittama uutuuskirjan Lasten valmennus ja ohjaus, jonka tekemiseen on osallistunut 17 liikunta-alan ammattilaista. Se koostuu 17 saksalaiskaupungin ja niiden joukkueiden ottelutapahtumien kuvauksesta. Kirjailija on lukenut Saksasta ja maan jalkapallosta niin paljon kuin pystyi. Napakkaan sivumäärään on saatu tiivistetysti, mutta lukemaan innostavalla tyylillä, sanoitettua runsaasti lasten ohjaukseen ja valmennukseen liittyvää konkretiaa ja kannustavia ohjeita tutkitun tiedon kera. Alkutekstin lupaus sisällön perustumisesta ”viimeisimpään tutkimukseen ja suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteisiin linjauksiin” ei ole sanahelinää. Tämän lähemmäksi saksalaisen jalkapallon ydintä on vaikea päästä. Kirja on jaettu viiteen kokonaisuuteen, joissa päästään mielestäni valmennuksen ja ohjauksen perusasioissa pintaraapaisua syvemmälle. Nämä teemat ja tekstit ovat juuri niitä, joita lajiliittojen ja seurojen valmentajakoulutuksissa kannattaa käydä syvällisesti läpi osana fyysisten suoritteiden ja erilaisten harjoitusmenetelmien konkreettista valmennusharjoittelua. Toivon kuitenkin, että lasten liikuttamisesta ja urheiluvalmennuksesta vastaavat henkilöt sekä lapsensa liikkumisesta ja urheilemisesta kiinnostuneet huoltajat tarttuisivat edelleen kirjaan. Olen 14-vuotiaana nähnyt Hertha Berliinin pelaavan jalkapalloa Berliinin Olympiastadionilla Bayern Münchenia vastaan
Sinivalkoinen lupaus tai jopa tähti joutuu kamppailemaan paikastaan paljon kovemmin kuin kotimaan kentillä. Osalle tämä on onnistunut, osalle ei. Teoksessa on 11 lukua tai aihekokonaisuutta, joista varsinkin osa tuntuu pitkiltä lehtijutuilta. En vielä, joskin ei siitä voi olla täysin tykkäämättäkään. Useat suomalaispelaajat Saksan jalkapallolle ominainen kova kilpailullisuus yllätti. Haastatteluympäristöjen ja haastateltavien olemuksien kuvaus toimii lehtitekstissä, mutta tuo tyhjäkäyntiä kirjaan. Ei siksi, etteikö jalkapallolle saisi nauraa, vaan koska toimittaja-viihdyttäjä Arnd Zeiglerin ohjelman esittely on reilusti ylipitkä. Kirjailija onnistuu asettamaan kokemuksensa saksalaisesta jalkapallosta ja sen eri sarjatasot osaksi suurempaa kokonaisuutta. Sama tunne tulee myös salanimellä esiintyvän Saksassa asuvan Fortuna Düsseldorfia fanittavan suomalaisnaisen vieraspelimatkan kuvauksesta. Ymmärrän hyvin, että kirjoittajan on ollut vaikea karsia yhtä aikaa kiinnostavaa ja hauskaa aineistoa. Erityiskiitoksen ansaitsee silmäys DDR:n jalkapalloon. Tästä kiitollisina muutamat FC Porton kannattajat keräsivät valtavat tuoppikasat ja palauttivat ne kohteliaasti stadionin olutkärryn. Tosin rangaistuslaukaus-sanan käyttöä jäin vähän ihmettelemään. Runsaudenpula on kuitenkin vienyt monin paikoin kirjoittajaa mennessään, mistä kirjan jäntevyys kärsii. Kirjassa kokemuksiaan kertovat muun muassa Essi Sainio, Tinja-Riikka Korpela, Petri Pasanen ja Lukas Hradecky. Päälle tulevat lähteet ja henkilöhakemisto, jotka ilman muuta nostavat kirjan arvoa. Toisaalta melkein jokaisen luvun aiheesta saisi kirjoitettua oman kirjansa. Esimerkiksi FC Porton yllättävä voitto Bayer Leverkusenista aiheutti katsomossa muovituoppien viskelyn FC Porton kannattajien niskaan. Johanna Nordlingilla on ilmiselvästi valtava tietämys saksalaisesta jalkapallosta ja erittäin hyvä kontaktiverkosto. Hän on sanonut Journalisti-lehden haastattelussa vuonna 2021 fanittamisen olevan eduksi työlleen. Kirjan kirjoittamisen kannalta tämä on tietysti erinomainen lähtökohta. Hän tekee oivia viittauksia ja huomioita esimerkiksi suomalaisen Veikkausliigan ja englantilaisen Valioliigan välillä selittäessään, miten vastaavat asiat toimivat saksalaisessa Bundesliigassa. Muut merkittävät elämyksen aktiviteetit ovat esimerkiksi yhteinen ruokailu ennen peliä, kaupungin huminassa kuuluvat kannatuslaulut, junamatka stadionille, sekä lopulta liittyminen osaksi kymmenien tuhansien ihmisten massaa. Jalkapallon muotoinen Saksa sisältää 464 pienellä kirjasimella tiheään painettua leipätekstisivua. Tällä kertaa teen sen ja vielä heti alkuun. Rakenne antaa mahdollisuuden lukea teos luku kerrallaan. Anekdootteja piisaa, kun niitä on ollut tarjolla. Saksassa 2000-luvun alusta asuneen Nordlingin kirja lisää tietämystä saksalaisesta jalkapallosta. MATIAS HÄKKÄNEN, FM, KM salibandyvalmentaja mhakkanen@gmail.com K i r j a Ylitsepursuava tietokirja saksalaisesta jalkapallosta Johanna Nordling: Jalkapallon muotoinen Saksa. Kokemukseni mukaan saksalainen jalkapallokulttuuri on juuri tätä: ottelu on sekä ihmiset yhteen kokoava juhlahetki että urheiluelämyksen kolmituntinen sivujuoni. Nordling on pelannut itse jalkapalloa SM-tasolla Tampereen Ilveksessä vuosina 1996–2000. Lajiin ei panostettu harppi-Saksassa erityisemmin, kun kansainvälinen menestys oli epävarmaa, ja olisi tuottanut vain yhden arvioitua. Lukukokemus ei huonone, vaikka kirjaa ei lukisikaan nopeasti loppuun. Yhdestä palautetusta muovituopista kun saa kahden euron pantin takaisin, totta kai käteisellä. Saksassa pelanneiden suomalaisten haastattelut ovat kiinnostavia, vaikka niissäkin olisi ollut tiivistämisen varaa. Pantsarin jalkapallotietämys tarjoaa ainutlaatuisen kurkistuksen saksalaisen jalkapallon ytimeen suomeksi kirjoitettuna. Omaan makuuni jalkapalloa ja huumoria käsittelevä luku Nauru tekee pelille hyvää on kirjan heikoin osuus. Jonkin verran tekstissä on myös fanittamisen makua, kun Nordling on päässyt tapaamaan lajin suurnimiä Jürgen Kloppista alkaen. Harvoin narisen kirjan pituudesta. Johdantorutinoiden jälkeen on kiitosten aika. Pantsar tarkentaa, että loputtomaan kokemuskirjoon voidaan lisätä saman joukkueen kannattamisen läpi elämän, mahdollisesti jopa alemmalla sarjatasolla kuin edelliskausilla. Tekstiä sen sijaan olisi voinut tiivistää sisällön kärsimättä. Teksti henkii yhtä aikaa niin syvää rakkautta kuin vankkaa asiantuntemusta. Nordling ei ole myöskään peitellyt yhtä lähtökohtaansa, fanittamista. Rakastuinko saksalaiseen jalkapalloon. 8 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 Tekstiin sisältää myös kunkin kaupungin tiivistetyn historian. Aiheina ovat muun muassa Saksan neljä maailmanmestaruutta, fanit ja huligaanit, monet seurat, naisten jalkapallo, Itä-Saksan jalkapallo ja lajin tulevaisuus. Tarinoiden seassa vilisee mielenkiintoisia anekdootteja. Suosittelen kirjaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneet saksalaisesta jalkapallosta sekä Saksan eri kaupunkien menneisyydestä. Bazar Kustannus 2024. 512 s
Hyvät suhteet maailman johtajiin tukivat osaltaan Ecclestonen pyrkimyksiä. Rosberg ja toiset suomalaiset maailmanmestarit Mika Häkkinen ja Kimi Räikkönen jäävät sarjassa vähälle huomiolle. Suljettujen ovien takaa kuvia tai filmiväläyksiä ei ole, joten dramaattisia tilanteita kuvittavat animaatio-osuudet. Päähenkilön läheisenä yhteistyökumppanina korostuu Max Mosley. Kumppaneihin on lukeutunut myös Vladimir Putin, jota Ecclestone puolusti vielä Venäjän hyökättyä täydellä voimalla Ukrainaan helmikuussa 2022. Pelkistetyn kertoja-asetelman vastapainoksi dokumenttisarjan kuvamaailma on ylitsepursuavan runsas. Richard Wisemanin liki 60 eri lähteestä kokoamat arkistofilmit kertovat niin formulakilpailuiden kuin maailman muuttumisesta. Kokonaisuutena Lucky! tuo ilmi formulamaailman äärimmilleen virittyneen miehisyyden, jota kauniit naiset koristavat. Valkoiseen paitaan pukeutunut, valkoista taustaa vasten kuvattu harmaantunut karvan verran alle 90-vuotias päähenkilö näyttää puhuvan suoraan katsojalle. Dokumentista välittyy kuva miehestä, joka on selviytynyt hankalimmistakin tilanteista mustalla huumorilla, härskiydellä, oveluudella, pelisilmällä ja tarvittaessa rahalla. Bisneksen virittämisvirikkeitä Ecclestonelle antoivat muun muassa liikemies Peter Ueberrothin johdolla järjestetyt Los Angelesin vuoden 1984 olympiakisat. Enzo Ferraria Ecclestone kertoo kunnioittaneensa. Äkkiloppu olisi pannut formulakoneen yskimään. Haastattelut kuvattiin vuonna 2020 Ecclestonen omistamassa hotellissa Gstaadissa Sveitsissä. Ferrari-tallin mukanaoloa Ecclestone pitää välttämättömänä F1-sarjan kannalta. Jo 1970-luvulla tallien kalusto alkoikin tarvittaessa siirtyä rahtilentokoneilla mantereelta toiselle. JOUKO KOKKONEN. Hänestä kertova dokumenttisarja Lucky! on oudon kiehtovaa katsottavaa, vaikka formulakisat tai moottoriurheilu eivät ole minua koskaan erityisemmin kiinnostaneet. JOUKO KOKKONEN T e l e v i s i o Ykkösluokan formulasutki Lucky! Käsikirjoittaja ja ohjaaja: Manish Panday. Enemmän esillä on Nina Rindt, josta tuli formulaleski miehensä Jochenin kuoltua harjoituksissa Monzassa vuonna 1970. Samalla asenteella Ecclestone sompaili liki kuusi vuosikymmentä formulamaailmassa. Lisäksi jalkapallo antoi tietyissä rajoissa mahdollisuuden arvostella järjestelmää, mikä muutoin oli lähes mahdotonta. Kamerat alkoivat välittää kuvaa varikolta ja autoista. Osakilpailuiden televisioinnin merkitys oli viihdetuotteen kehitettäessä ratkaisevan tärkeä. Rindt on omaa sukuaan Lincoln ja suomalaisen autourheilijan Curt Lincolnin tytär. Häkkistä Ecclestone luonnehtii herrasmieheksi, Rosbergista ja Räikkösestä hän ei lausu mitään. Ecclestonen vastavoima oli pitkään Kansainvälisen autoliiton FIA:n ja sittemmin kansainvälisen autourheiluliiton FISA:n puheenjohtajana toiminut Jean-Marie Balestre, josta Ecclestonella ei ole juurikaan hyvää sanottavaa. Kirjan luettuaan vakuuttuu entisestään lajin merkityksestä Saksassa ja laajemminkin vahvan jalkapallokulttuurin maissa. Jalkapallon muotoinen Saksa tarjoaa lajia jonkin verran tuntevallekin paljon uutta tietoa. Juuri tällaisena dokumentti kertoo tahattomasti paljon kansainvälisestä urheilujohtamisesta ja siinä toimivista henkilöistä. Ecclestone tapasi usein mediaimperiuminsa avulla Italian pääministeriksi nousseen Silvio Berlusconin. Britannian pääministeriä Tony Blairia tarvittiin, että avoin tupakkamainonta sai jatkua formulakisoissa poikkeusluvalla vuoteen 2007. Kuljettajat vaihtuivat, mutta vuosikymmenien ajan autourheilun F1-luokan pääsäätäjänä heilui Bernie Ecclestone (s. Vaikka formulasirkuksen johtaminen on ääriesimerkki, niin sen kehitysvaiheissa on paljon samaa kuin jalkapallon arvoturnausten tai olympiakisojen muuttumisessa viihdetuotteiksi ja rahatekokoneiksi. 8 osaa, kokonaiskesto 376 minuuttia. Kadunvarsilla tehdyissä autokaupoissa liikuttiin ainakin hyvän kauppatavan ja ehkäpä laillisuudenkin rajamailla, mutta kädenlyönnillä vahvistettua kauppaa ei saanut rikkoa. Dokumenttia hallitsee Ecclestonen puhuva pää. Viaplay. Dokumentti on peittelemättömän subjektiivinen. Tuotanto: Jiva Maya Production 2022. 1930). Hyvän pohjan antoivat käytettyjen autojen kauppiaana Lontoossa 1950-luvulla kertyneet kokemukset. Lucky! havainnollistaa hyvin F1-sarjan kasvun maailmanlaajuiseksi viihdebisnestuotteeksi. Samaan aikaan tekninen kehitys mahdollisti yhä paremmat televisiolähetykset. Penkkiurheilijoita lajin parissa sen sijaan riitti. Ja aivan oikeutetusti Nordling korostaa, ettei saksalainen jalkapallo ole likikään niin tylsää kuin tavataan väittää. Ecclestone halusi saada osakilpailuja Euroopan ulkopuolelle. F1-sarjan laajentuminen osuu vuosiin, jolloin Keke Rosberg nousi lajin huipulle. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 81 olympia-, MMtai EM-mitalin. Kasvavat katsojaluvut nostivat tuotteen arvoa. Australian pääministerin John Bannonin kanssa hän junaili 1980-luvulla osakilpailun Adelaideen. Dokumenttisarjan ohjannut Manish Panday on luonnehtinut hahmon tuovan mieleen käsityksiään lausuvan Jumalan. Ecclestone jättää kertomatta paljon ja tulkitsee tapahtumakulkuja itselleen edullisesta näkökulmasta. Tämänkin jälkeen tupakkateollisuus on eri keinoin hankkinut näkyvyyttä F1-tallien kautta. Jos kaikkia kahdeksaa osaa ei jaksa katsoa, niin jaksoihin viisi–seitsemän tiivistyy paljon urheilubisneksen olemuksesta
”Fyysisen kunnon kohottamisen lisäksi vammaisten liikunnassa tulisi saavuttaa liikunnan muut tavoitteet, mm. Harjoittelun oli oltava säännöllistä, tarpeeksi rasittavaa ja ennen kaikkea turvallista sekä asiantuntevasti ohjattua. Warsell muistutti, että vammaisten liikuntaan pätevät samat perussäännöt kuin kaikilla muillakin. Viiden vuoden erikoistumisjakson aikana koulutuspaikkoina palvelivat läänien pääneuvonta-asemat, joita oli 15. 82 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 24 Stadion 50 vuotta sitten välähdyksiä vuosien takaa P äätoimittaja Pertti Mustonen luonnehti Stadionissa 3/1974 vammaisten olevan liikuntakulttuurin varjokansalaisia, jotka saivat osakseen myötätuntoa juhlapuheiden tiedostavissa lauseissa. Tämä rokote on tehokkain silloin, kun fyysinen suorituskyky pidetään tyydyttävänä lapsuudesta alkaen.” Lääketieteen lisensiaatti Juha Karvonen esitteli DDR:n urheilulääketiedettä. Lähes kaikki urheilulääketieteen erikoislääkärit työskentelivät ministeriötä vastaavan liikuntakulttuurin ja urheilun valtiosihteeristön palveluksessa. Tarkoituksena oli Karvosen mukaan vastata lisääntyneen liikunnanharrastuksen synnyttämään koulutustarpeeseen. koordinaation parantaminen).” Apulaisprofessori Matti Rimpelä tarkasteli liikunnan merkitystä terveyden vahvistamisessa. Karvosen mukaan ”urheilulääkärit oli tarkoitettu lääkäreiksi, jotka mahdollisimman luotettavasti pystyvät arvioimaan liikunnanharrastusta aloittavan henkilön terveydentilan, diagnosoimaan sairaudet ja seuraamaan harjoittelun aiheuttamia myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia elimistössä”. Kunnolliset ohjeet saaneita toimitsijoita ja järjestysmiehiä oli myös oltava asianmukainen määrä tarvittavissa paikoissa. Jos tietyn henkilön suorituskyky paranee, lisääntyy hänen mahdollisuutensa selviytyä ulkoisista terveyttä vahingoittavista tekijöistä ja rasitustilanteista. Oikeustieteiden lisensiaatti Eeva Vuori käsitteli liikuntatilaisuuksien järjestäjien oikeudellista vastuuta. Käytännössä heidän ihmisarvonsa jäi Mustosen mukaan kyseenalaiseksi. sosiaalisten kontaktien solmiminen, ilon ja virkistyksen tuottaminen, eristäytymisen estäminen. ”Erottamalla urheilulääketiede riippumattomaksi yleisestä terveydenhoidosta urheilijoiden terveydenja sairaanhoito on saatu nopeaksi ja joustavaksi. Vuori korosti, ettei ”emme vastaa” -ilmoitus pätenyt, jos turvallisuustekijöiden laiminlyönti voitiin osoittaa. Aiheen ajankohtaisuutta korosti urheiluja kuntoilutapahtumien määrän nopea kasvu 1970-luvulla. ”Liikunnan merkitystä terveyden kannalta voidaan lyhyesti kuvata toteamalla, että tyydyttävä fyysinen kunto on parhaita rokotteita vanhenemiseen liittyviä sairauksia vastaan. JOUKO KOKKONEN Liikunta kuuluu jokaiselle. Vuonna 1974 Itä-Saksassa oli 350 viisivuotiset urheilulääketieteen opinnot suorittanutta erikoislääkäriä ja lisäksi 600 kuusiviikkoisen urheilulääketieteen kurssin suorittanutta lääkäriä. Kunkin yksilön kohdalla olisi myös pystyttävä tarjoamaan mahdollisuuksia sellaisten erityisalueiden harjoittamiseen, jotka kunkin vamman kannalta ovat erityisen tärkeät (esim. Tämä mahdollistaa sairaan urheilijan välittömän hoitoonpääsyn, jolloin sairastamiseen kulunut harjoitteluaika jää mahdollisimman vähäiseksi.” Urheilulääkärikoulutus alkoi Itä-Saksassa vuonna 1964. Warsellin mielestä suomalainen liikuntapolitiikka oli edelleen ”suppea-alaista ja yhtä erityisryhmää suosivaa – kilpaurheilijoita”. Hän otti esimerkiksi koululiikunnan: ”Tämän päivän Suomi vapauttaa noin 4 000 vammaista tai vajaakuntoista lasta koululiikunnasta tarjoamalla tilalle lähinnä vain sosiaalista eristäytymistä, laidalta tähyilyä.” Laajemmin aihetta käsitteli LitK, lääkintävoimistelija Leena Warsell otsikolla Vammainen yksilö liikuntakulttuurimme paitsiossa. Asianmukaiset varoitukset ja turvallisuustoimenpiteet saattoivat Vuoren mukaan vapauttaa järjestäjät korvausvelvollisuudesta, jos vahinko sattui varoituksista ja turvallisuusjärjestelyistä huolimatta. Sen vuoksi järjestäjien oli tärkeää tiedottaa liikuntatilaisuuteen liittyvistä vaaratekijöistä jokaiselle osallistujalle ja asettaa selvästi näkyvät varoitukset vaarallisiin paikkoihin. Rimpelän mukaan oli tarpeen siirtyä sairauskeskeisestä ajattelusta terveyden säilymiseen ja vahvistamiseen, mikä vaati irtautumista riskitekijöitä painottavasta ajattelutavasta. Liikuntapalveluiden tuotanto suuntautui hänen mukaansa terveille kilpaja kuntoliikkujille, vaikka Suomessa oli noin miljoona ihmistä, joiden liikunnalliset edellytykset olivat psyykkisten, fyysisten tai sosiaalisten syiden vuoksi heikommat kuin väestöllä yleensä. Samalla oli ymmärrettävä lapsuusja nuoruusvuosien merkitys liikuntatottumuksien synnyn ja jatkuvuuden kannalta
Lopullisen julkaisupäätöksen tekee toimitusryhmä. Valmis artikkeli ilmestyy Liikunta & Tiede -lehdessä ja pdf-muodossa LTS:n verkkosivuilla. Tekstiä voi esittää julkaistavaksi sellaisenaan, pienin muutoksin, huomattavin muutoksin tai hylättäväksi. Hän saa tiedon artikkelin vastaanottamisesta toimitukseen, arvioinnin aloittamisesta, arviointilausunnoista ja julkaisupäätöksestä. Toimitusryhmä laatii lausuntoyhteenvedon, jossa se ottaa esille tärkeimmät korjaustarpeet. Myös plagiarismiepäily sekä sitaattien tai lähteiden merkinnän puutteet on kerrottava. Toimitusryhmän sihteeri pehmentää tarvittaessa loukkaavan sävyistä lausuntoa tai poistaa arvioitsijan paljastavia yksityiskohtia. Kirjoittaja saa lausunnon käyttöönsä. Kaikkia muutoksia ei ole tarpeen tehdä, mutta ratkaisut on perusteltava. Jos hän tunnistaa kirjoittajan, tästä on kerrottava toimittajalle. Toimittaja lähettää kirjoittajalle taittoa edeltävät viimeistelyohjeet. Sähköpostikutsussa määritellään lausunnon luonne ja arviointiaikataulu. Asiantuntija saa arvioitavakseen nimettömän käsikirjoituksen. Kirjoitusohjeet ja arviointiprosessin kuvaus ovat luettavissa osoitteessa www.lts.fi. Käsikirjoitusten arvioinnista vastaa toimitusryhmä, johon kuuluvat Sanna Palomäki (puheenjohtaja), Katja Borodulin, Ilkka Heinonen, Jari Kanerva, Jouko Kokkonen (toimittaja), Tiina Kujala ja Kati Lehtonen. LIIKUNTA & TIEDE: VERTAISARVIOINTIPROSESSIN PÄÄPIIRTEET Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelien toimitusryhmä tutustuu tarjottuun käsikirjoitukseen. Tehtävään suostuva arvioitsija saa koko artikkelitekstin ja arviointilomakkeet. Hyvä arvio ottaa kantaa siihen, tuottaako käsikirjoitus uutta tietoa, ja tunteeko kirjoittaja riittävästi aihepiirinsä tutkimusta. Jos käsikirjoitus on vahvasti päällekkäinen aiemmin julkaistun aineiston kanssa, tästä on ilmoitettava toimitusryhmälle. Jos asiantuntija pitää käsikirjoituksen lähteitä tai niiden käyttöä puutteellisena, hänen odotetaan nimeävän artikkelia oleellisesti täydentävä kirjallisuus ja uudet lähteet. Kirjoittaja pidetään ajan tasalla käsikirjoituksen käsittelystä. Kirjoittajan lausunto ja muokattu käsikirjoitus lähetetään arvioitsijalle, joka ottaa kantaa tekstin julkaisukelpoisuuteen. Käsikirjoituksia otetaan arviointiprosessiin kaksi kertaa vuodessa. L I I K U N TA & T I E D E 3 2 24 83 Liikunta & Tiede julkaisee vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita painettuna ja verkkosivuilla, joilla ovat luettavissa kaikki artikkelit vuodesta 2008. Liikunta & Tiede käyttää kahta arvioitsijaa. Asiantuntijalausunto kirjoitetaan asiallisesti, kannustavasti ja perustellen. Ryhmä voi hylätä tekstin, pyytää muutoksia ennen sen lähettämistä arvioitavaksi tai aloittaa arviointiprosessin. Liitteenä seuraa käsikirjoituksen tiivistelmä. Arvioitsijan odotetaan kertovan myös, miten metodologiset ratkaisut toimivat. Kirjoittaja vastaa omassa lausunnossaan, miten hän on reagoinut palautteeseen. Seuraavat jättöajat ovat 30.9.2024 ja 31.3.2025. Niiden odotetaan myös auttavan kirjoittajaa jatkotyöstössä. Vertaisarviointiprosessi kokonaisuudessaan: www.lts.fi/liikunta-tiede/vertaisarvioidut-tutkimusartikkelit/vertais arviointiprosessi.html VERTAISARVIOITUA. Lausunnot antavat toimitusryhmälle asiantuntijanäkemyksen tarjotun käsikirjoituksen julkaisukelpoisuudesta. Kirjoittaja saa vedoksen luettavakseen ennen painamista. Jos asiantuntijalla on ilmeinen eturistiriita käsikirjoituksen sisällön ja/tai kirjoittajan kanssa tai sidonnaisuuksia kirjoittajaan, hänen tulee kieltäytyä arvioinnista. Oleellista on lausua, toimiiko teksti rakenteellisesti, ja täyttyykö johdannossa luvattu. Toinen arvioitsija pyydetään yleensä käsikirjoitukseen liittyvältä liikuntatieteen alalta ja toinen emotieteestä
A development discussion about the teaching of PFQ knowledge is suggested among Finnish basic education. Venla Laiho, KM, Pääskyvuoren koulu. The teaching objective no 5 (T5) obligates teachers to encourage and guide pupils to evaluate, maintain and develop their PFQ. The average overall measurement score was 16,36 points (max 31 p). & Laiho, V. & Laiho, V. Girls scored higher than boys and the difference appeared particularly on the evaluation knowledge. Voima ja liikkuvuus hallittiin tiedollisesti parhaiten ja kestävyys heikoiten. Almost one third of all answers was “I can’t say”. 9.-luokkalaisten fyysisten ominaisuuksien arviointija harjoittamistiedoissa oli kehittämisen varaa huolimatta liikuntaa harrastavien yliedustuksesta aineistossa. The assertions based on health education textbooks and the pre-written Move!-feedback for pupils. Liikunta & Tiede 61 (3), 84–94. Finnish 9th graders’ level of knowledge on the evaluation and practice of the PFQ was studied by means of a summative knowledge measurement (31 correct–wrong assertions). Samalla kokeiltiin tietomittausta yhtenä T5:n arviointikeinona. Kestävyydestä tiedettiin vähiten, vaikka kestävyystyyppisen liikkumisen tulisi nuorilla painottua. Endurance was worst mastered although endurance type of physical activity (PA) should be emphasized among adolescents. Myös lisätty koululiikunta oli yhteydessä viimeksi mainittuun. The results indicated a need for knowledge improvement despite the overrepresentation of 9th graders participating in guided leisure sport. Liikunta & Tiede 61 (3), 84–94. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaan liikunnan opetuksen pääpaino luokilla 7–9 on monipuolisessa perustaitojen soveltamisessa sekä fyysisten ominaisuuksien harjoittamisen opiskelussa. Also added P.E. 2024. The study was executed regionally in late spring 2022 and the data (n = 393) was analyzed by descriptive statistics, percentages, mean comparisons and correlations. Can Finnish 9th graders evaluate their physical fitness qualities and practice them basing on that. TIIVISTELMÄ Lehmuskallio, M., Helenius, S. P. 040-8343393. in the grades 7–9 is on versatile appliance of basic motor skills and on the knowhow to practice physical fitness qualities (PFQ). T5:n oppilasarviointi on koettu haastavaksi ja toivottu konkreettisia keinoja sen toteuttamiseen. Sofia Helenius, KM, Asemanseudun koulu. Osaavatko 9.-luokkalaiset arvioida fyysisiä ominaisuuksiaan ja sen pohjalta harjoittaa niitä. Assistentinkatu 5, 20014 Turun yliopisto. Ominaisuuksien tason sijaan oppilasarvioinnin kriteerinä on niiden arvioinnin ja harjoittamisen hallinta. Tyttöjen kokonaispistekeskiarvo oli korkeampi kuin poikien ja ero ilmeni etenkin arviointitiedoissa. International study evidence supports the significance of knowledge in raising PFQ and PA levels. The knowledge level proved to be the best on strength and flexibility and the worst on endurance. Avainsanat: nuori, fyysinen ominaisuus, arviointi, harjoittaminen, tieto ABSTRACT Lehmuskallio, M., Helenius, S. Sähköposti: mari.lehmuskallio@utu.fi (yhteyshenkilö). The amount of guided leisure sport correlated positively with the overall as well as with the practice knowledge score. According to the national core curriculum for Finnish basic education 2014 the emphasis of P.E. Alueellinen aineisto (n = 393) kerättiin loppukeväällä 2022 ja sitä analysoitiin kuvailevin tilastomenetelmin, prosenttiosuuksin, keskiarvovertailuin sekä korrelaatiotarkasteluin. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 3-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Fyysiset ominaisuudet – tiedollinen hallinta 84 OSAAVATKO 9.-LUOKKALAISET ARVIOIDA FYYSISIÄ OMINAISUUKSIAAN JA SEN POHJALTA HARJOITTAA NIITÄ. Peräänkuulutamme kehityskeskustelua fyysisiä ominaisuuksia koskevien tietojen opettamisesta perusopetuksessa. Tietomittauksen maksimipistemäärästä 31 saavutettiin keskimäärin 16,36 pistettä. Teachers have experienced this challenging and called for concrete ways for its execution. The criteria for T5’s pupil assessment are not the PFQ levels but the mastery of their evaluation and practice. Summatiivisen tietomittauksen (31 oikein–väärin -väittämää) avulla tutkittiin 9.-luokkalaisten fyysisten ominaisuuksien arvioinnin ja harjoittamisen tiedollista hallintaa. Keywords: adolescent, physical fitness quality, assessment, practice, knowledge. raised the last-mentioned. En osaa sanoa -vastauksia oli lähes kolmannes kaikista vastauksista. Kansainvälinen tutkimusnäyttö tukee tietojen merkitystä kuntoja fyysisen aktiivisuuden tasojen nostamisessa. A knowledge measurement was also piloted as a prospective T5 assessment method. Väittämät perustuivat terveystiedon oppikirjasekä Move!-oppilaspalautekirjauksiin. Ohjatun vapaa-ajan liikunnan määrä korreloi positiivisesti kokonaisja harjoittamistietopisteisiin. 2024. Opetustavoite T5 velvoittaa opettajia kannustamaan ja ohjaamaan oppilaita arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan. Mari Lehmuskallio KT, LitM, Turun yliopisto/Opettajankoulutuslaitos
2017). (OPH 2016, 435.) On huomattava, että opetuspainotuksesta huolimatta oppilaiden fyysisten ominaisuuksien tasoa ei ole sallittua käyttää oppilasarvioinnin perusteena, vaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteeri tavoitteen T5 saavuttamiselle arvosanan 8 tasoisesti (onnistuu yleensä/hyvä) kuuluu: ”Oppilas osaa arvioida fyysisiä ominaisuuksiaan ja sen pohjalta harjoittaa voimaa, nopeutta, liikkuvuutta ja kestävyyttä” (OPH 2016, 436). Williams ym. POPS2014 määrittää yläkoulun liikunnan opetuksen tehtäväksi vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin tukemalla fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon. Arvosanan 5 (osaa hyvin heikosti/välttävä) kriteerinä on, että oppilas osaa kertoa joitain fyysisten kunto-ominaisuuksien arviointimenetelmiä ja toisen ohjauksessa harjoittaa ominaisuuksiaan (OPH 2020). Borghouts ym. Hamdani ym. Johdonmukaisesti liikunnan opetuksen keskeisiin sisältöalueisiin määritetään kuuluviksi tehtävät, joilla opetellaan harjoittelemaan voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta. He saavat tietoja ja taitoja toimia erilaisissa liikuntatilanteissa sekä valmiuksia terveytensä edistämiseen. (Palomäki & Hirvensalo 2022.) Arviointia tulisi lisäksi aina suorittaa monipuolisin menetelmin (OPH 2016, 436). 1999). (OPH 2016, 433.) Liikunnan opetuksen pääpainon tulee yläkoululuokilla olla monipuolisessa perustaitojen soveltamisessa ja fyysisten ominaisuuksien harjoittamisen opiskelussa eri liikuntamuotojen ja -lajien avulla (OPH 2016, 434). LIIKUNTA & TIEDE 61 / 3-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Fyysiset ominaisuudet – tiedollinen hallinta 85 JOHDANTO Voimassa oleva maamme perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (jatkossa POPS2014) otettiin käyttöön vuosiluokilla 7–9 porrastetusti lukuvuosina 2017–2020. Liu ja Chen (2019) totesivat fyysistä kuntoa ja fyysistä aktiivisuutta koskevan tiedollisen hallinnan ennustaneen suurempaa fyysistä aktiivisuutta alakoulu-, yläkouluja lukio-oppilailla sekä Thompson ja Hannon (2012) yläkoululaisilla. Nykyisin jo vanha FitSmart (high school edition) -tietotesti kattaa kysymyksiä fyysisen kunnon kohottamisen peruskäsitteistä ja -asioista yläkouluja lukioikäisille (Zhu ym. Heitä kasvatetaan liikkumaan ja liikunnan avulla fyysisesti aktiivisen toiminnan, motoristen perustaitojen opettamisen ja fyysisten ominaisuuksien harjoittelemisen keinoin. 2020; Wood 2008), mutta fyysisten ominaisuuksien arvioinnin ja harjoittamisen tiedollisen hallinnan mittaamisen suhteen tilanne on huomattavasti heikompi. Edelleen fyysisten ominaisuuksien ylläpitoon ja kehittymiseen vaikuttaa vahvasti vapaa-ajan liikunta, johon oppilasarviointi ei saa perustua. Reippaalla ja rasittavalla fyysisellä aktiivisuudella on puolestaan todettu yhteyksiä lasten ja nuorten fyysisten ominaisuuksien tasoon erityisesti aerobisen kestävyyden, lihaskestävyyden ja lihasvoiman osalla (esim. seuraava kappale), mutta tätä tietoa ei siis ole sallittua käyttää oppilasarvioinnin perusteena (OPH 2016, 435-436). Väistämättä fyysisten ominaisuuksien arviointija harjoittamisosaaminen kattaa myös näiden asioiden tiedollisen hallinnan. Liu ja Chen (2019) laativat eri kouluasteille skaalattuja kysymyspattereita kuntoilua ja fyysistä aktiivisuutta koskien selvittäessään yhdysvaltalaisoppilaiden tiedollisia valmiuksia liikunnallisen elämäntavan toteuttamiseen. 2022; Jaakkola ym. Vaikeuksia on ollut myös arvioida oppilaan itsearvioinnin onnistumista. Ferkel ym. Opetuksen yhteydessä tulee myös antaa tietoa liikunnan merkityksestä kasvulle ja kehitykselle sekä tutustua harjoittelun periaatteisiin. 2014), yhteyttä fyysisen aktiivisuuden määrään on tutkittu enemmän. 2019; Morrow ym. O’Keeffe ym. Löydettävissä on myös monia muita erityyppisiä toisten maiden koululaitoksissakin käytössä olevia kuntomittareita ja -testejä (esim. Myös Ojan ja Piksöötin (2022) tutkimusraportista löytyy 12–13-vuotiaille suunnattu lyhyt kysely tiedoista kestävyyttä, lihasvoimaa, fyysistä aktiivisuutta ja liikuntataitoja koskien. Myös yksi 13:sta eritellystä yläkoululuokkien liikunnan opetuksen tavoitteesta, tavoite T5, velvoittaa opettajia kannustamaan ja ohjaamaan oppilaita arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta (OPH 2016, 434). Fyysisten ominaisuuksien arvioinnin ja harjoittamisen tiedollisen hallinnan yhteyttä niiden tasoon on tutkittu nuorilla varsin vähän (ks. Opettajat ovat myös peräänkuuluttaneet valmiita konkreettisia keinoja T5:n oppilasarvioinnin toteuttamiseen sekä tuntuvat laajemminkin kaipaavan objektiivisia mittareita liikunnan oppilasarviointiin muiden oppiaineiden tapaan. luokkien oppilaiden fyysisten ominaisuuksien tasosta ja ehkäpä epäsuorasti myös niiden arvioinnin ja harjoittamisen tiedollisesta hallinnasta (ks. Edellä tiivistetty POPS2014-asiakirjateksti liikunnan opetuksen tehtävästä sisältää useita viittauksia ja yhteyksiä fyysiseen toimintakykyyn ja fyysisiin ominaisuuksiin. Palomäen ja Hirvensalon (2022) tutkimuksessa vain 80 prosenttia liikunnanopettajista kertoi ylipäätään tavoitteen T5 saavuttamisen vaikuttavan liikunnan arvosanaan ainakin jonkin verran. Samansuuntaisesti Oja ja Pik. (2013) havaitsivat heikomman kuntoilua koskevan tietotason linkittyneen 17–18-vuotiaiden yhdysvaltalaislukiolaisten heikompaan aerobiseen kestävyyskuntoon sekä Ferkel (2011) ja Ferkel ym. Arviointihaasteissa saattaa osaltaan olla kyse siitä, että liikunnan opetuksessa puuttuu perinteitä ja käytänteitä oppilaiden tiedollisen osaamisen arviointiin (vrt. POPS2014:ään kirjatut Move!-mittaukset toki tuottavat numeerista faktatietoa 5. Toisaalta 15 prosenttia opettajista paljasti oppilaan fyysisten ominaisuuksien tason vaikuttavan arvosanaan vähintään melko paljon, vaikka POPS2014 (OPH 2016, 436) tämän kieltääkin. Oppilaiden on tärkeää saada liikuntatunneilla myös tukea liikunnalliseen elämäntapaan. ja 8. 2013). Palomäen ja Hirvensalon (2022) mukaan yläkoulun liikunnanopettajat ovat kokeneet tavoitteen T5 oppilasarvioinnin ongelmalliseksi, koska fyysisten ominaisuuksien kehittäminen on pitkällinen prosessi, jonka tarkastelu rajallisten liikuntatuntien puitteissa on haastavaa. (Palomäki & Hirvensalo 2022.) Tutkittua tietoa siitä, millaisia menetelmiä liikunnanopettajat käyttävät tavoitteen T5 oppilasarvioinnissa, ei ole. (2015) 18–25-vuotiaiden yhdysvaltalaisopiskelijoiden heikompaan lihasvoimaan, lihaskestävyyteen, kestävyyskuntoon ja vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen. Suomessa ei ole valtakunnallista yläkouluikäisille tarkoitettua tietomittaria fyysisten ominaisuuksien arvioinnista ja harjoittamisesta tukemassa tavoitteen T5 oppilasarviointia
luokkien liikunnan opetustavoitteen T5 tiedollisesta saavuttamisesta; kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta (OPH 2016, 434). Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille ohjeistaa määrän lisäksi liikkumisen laatua monipuolisuuteen ja reippauteen sekä rasittaviakin osuuksia sisältävään liikkumiseen. (OPH 2016, 283.) TUTKIMUSTEHTÄVÄ, -MENETELMÄT JA -AINEISTO Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tutkijoiden itse laatiman summatiivisen tietomittarin (ks. Suomalaisten yläkoululaisten tiedollisen hallinnan tasoa fyysisten ominaisuuksien harjoittamisessa ei tunneta, eikä tiedetä, voivatko mahdolliset tietopuutteet ehkäistä riittävää oikeanlaista liikkumista. Terveystiedon opetuksen tavoitteita ovat muun muassa fyysistä terveyttä vahvistavien tekijöiden ymmärtäminen, terveyteen liittyvien tottumusten ja valintojen tunnistaminen ja arvioiminen sekä toimintakyvyn perustan luominen ja ylläpitäminen (OPH 2016, 399). OPH 2024a) avulla, millainen on 9.-luokkalaisten tietotaso fyysisten ominaisuuksien arviointia ja harjoittamista koskien. Fyysisten ominaisuuksien arvioinnin tiedollisen hallinnan osalta löytyy kotimaista tutkimusnäyttöä kyvyistä arvioida omien fyysisten ominaisuuksien tasoa. 2009) ovat osoittaneet kohtuullista itsearviointikykyä. 2023, 17). Luonnollisesti terveystiedon oppikirjat sisältävät vastaavaa tietoainesta (esim. Summatiivista tietomittaria kutsutaan tässä lyhyesti tietotestiksi, mutta on tärkeää huomata, ettei se täytä viralliselle testille asetettuja kriteereitä suurella aineistolla tapahtuneesta esitestauksesta ja standardoinnista (ks. Itsearvioiden pojista 31 ja tytöistä 17 prosenttia ilmoitti liikkuvansa määrällisesti suosituksen mukaan (Martin ym. Tutkimus oli myös summatiivisen tietomittarin käyttämiskokeilu tavoitteen T5 tiedollisen saavuttamisen arviointityökaluna. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 3-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Fyysiset ominaisuudet – tiedollinen hallinta 86 sööt (2022) raportoivat fyysisesti aktiivisemmilla ja ohjattua liikuntaa harrastavilla virolaiskuudesluokkalaisilla olleen myös paremmat tiedot kestävyydestä, lihasvoimasta, fyysisestä aktiivisuudesta ja liikuntataidoista. Selvää kuitenkin on, että useimpien suomalaisnuorten liikkumisen määrä ei vastaa suositeltua minimiä 60 minuuttia päivässä (ks. 2020, 44–57). Sekä 6.-luokkalaiset (Sääkslahti ym. Myös Jodkowska ym. Fyysisten ominaisuuksien ylläpitäminen ja kehittäminen yhdistettiin tietotestissä, kuten valtaosassa aihealueen lähdekirjallisuutta, fyysisten ominaisuuksien harjoittamiseksi. Immonen ym. 2018.) Myös Wang ja Chen (2020) ovat raportoineet terveellisiin elintapoihin painottuneen liikunnanopetuskonseptin (Science of Healthful Living SHL) johtaneen vuoden päästä tarkasteltuna suurempaan vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen sen läpikäyneillä yhdysvaltalaisyläkoululaisilla verrattuna perinteiseen liikunnanopetukseen osallistuneisiin. 2016, 206–217; Lehtinen ym. (Kulinna ym. (2018) pitkittäistutkimus osoitti lukion alkuvuosina käydylle tietopainotteisemmalle liikunnan kurssille (conceptual physical education CPE course) osallistuneiden olleen 24 vuotta myöhemmin USA:n kansallista keskivertoa harvemmin fyysisesti passiivisia ja harjoittavan todennäköisemmin reipasta liikuntaa. Keväällä 2022 liikemittarilla mitattuna vain 16 prosenttia 15-vuotiaista pojista ja kolme prosenttia tytöistä ylsi suositeltuun määrään (Husu ym. Vastaajat olivat opiskelleet. Kulinnan ym. (2014, yhdysvaltalaisalaja -yläkoululaiset sekä -lukiolaiset) kuin Harris ym. 2023, 44). Niin Williams ym. Myös Move!-fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän mittaustulokset kertovat osaltaan nuorten määrällisesti ja laadullisesti riittämättömästä liikkumisesta: noin 40 prosenttia 8.-luokkalaisista jää niin heikkoon kokonaistulokseen, että heidän fyysinen toimintakykynsä on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla vaikeuttaen arjessa jaksamista (OPH 2024b). On huomattava, että POPS2014-kirjauksissa fyysisten ominaisuuksien arviointija harjoittamisosaamiseen liittyviä teemoja esiintyy muuallakin kuin liikuntaoppiaineessa. (2015) tunnistivat puolalaisyläkoululaisten kokeman kykyjen puutteen olleen merkittävä syy heidän vähäiseen fyysiseen aktiivisuuteensa. (2013, yhdysvaltalaislukiolaiset), Ferkel ym. 2008) että 40-vuotiaat (Mikkelsson ym. 2023, 37). CPE-kurssilla opiskeltiin yhden lukuvuoden ajan painotetusti koko elämänkaaren aikaisen fyysisen aktiivisuuden keskeistä käsitteistöä ja tietoainesta niin teoriassa kuin käytännössä. (Opetusja kulttuuriministeriö 2021.) Selkeä suuntaus lapsilla ja nuorilla on paikallaanolon lisääntyminen ja erityisesti reippaan ja rasittavan liikkumisen vähentyminen iän myötä (Husu ym. Kestävyysominaisuuksia tulisi kehittää hengästyttävällä ja sykettä nostavalla liikunnalla kolmesti viikossa, samoin lihaksia ja luustoa tulisi vahvistaa yhtä usein huomioiden samalla notkeus, tasapaino ja ketteryys. Samalla saatiin tietoa POPS2014:n 7.–9. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla sähköisellä kyselylomakkeella anonyymisti vuoden 2022 huhti-toukokuussa, jolloin 9.-luokkalaiset olivat ehtineet saada lähestulkoon kaiken peruskouluoppinsa. Opetusja kulttuuriministeriö 2021). Perustuen aiempaan tutkimusnäyttöön nuorten fyysisten ominaisuuksien tasoon, fyysiseen aktiivisuuteen ja näiden tiedolliseen hallintaan yhteydessä olevista tekijöistä tämän tutkimuksen taustamuuttujiksi valittiin sukupuoli (poika, tyttö, en halua kertoa), ohjatun vapaa-ajan liikunnan harrastamisen määrä (< 1 krt/vko, 1 krt/vko, 2–3 krt/vko, lähes joka päivä) sekä koululiikunnan määrä (vain pakollinen koululiikunta, myös valinnaista liikuntaa/liikuntalinjan harjoittelua). (2018, englantilaisteinit) ovat todenneet lasten ja nuorten tiedoissa terveyttä, fyysistä aktiivisuutta ja fyysistä kuntoa koskien olevan niin vakavia puutteita, että ne saattavat haitata fyysisesti aktiivisen ja terveyttä ylläpitävän elämäntavan omaksumista. OPH 2024a). 2017, 58–74; Suviranta ym. Lisäksi POPS2014 ohjaa perusopetusta laaja-alaisen osaamisen pariin, mikä tarkoittaa tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Laaja-alainen osaamiskokonaisuus L3 kattaa itsestä huolehtimisen ja arjen taitoja, jollaiseksi myös omien fyysisten ominaisuuksien arviointi-, ylläpitoja kehittämisosaaminen lukeutuu. Entiset opiskelijat muistivat yhä vuosien päästä lukioaikaisia tietoja ja kokivat niiden olleen hyödyksi elämässään
Kirjauksissa mainitaan muun muassa opettaja–oppilas -palautekeskustelut, mittaustulosten huomioiminen liikunnanopetuksessa ja puheeksi ottaminen laajennetuissa terveystarkastuksissa sekä opettajien Move!-koulutuksiin osallistuminen. (2020, 86) mukaan noin 0,60, mihin päästiin kaikkien summamuuttujien osalla. Kysely täytettiin oppilaan älylaitetta hyödyntäen oppitunnin alussa vähintään yhden tutkijan läsnä ollessa, kun tutkimusinformaatio oli kerrottu ja QR-koodit jaettu. Viimeksi mainittu ryhmä jätettiin pienen kokonsa vuoksi pois tarkasteluista, joissa sukupuoli toimi taustamuuttujana. Koska tietotestin kokonaistulos ei ollut normaalijakauman mukainen (Kolmogorov-Smirnov -testi) missään taustamuuttujaryhmässäkään, käytettiin taustamuuttujatarkasteluissa epäparametrisia Mann-Whitneyn U-testiä sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa. luokalla. Pojilta saatiin 181, tyttöjen 191 ja sukupuolensa salanneilta 21 vastausta. 2016; Lehtinen ym. Väittämät laadittiin Suomen kolmen suurimman oppikirjakustantajan (Sanoma Pro, Otava, Edita) terveystiedon luokkien 7–9 oppikirjojen (Immonen ym. Fyysisten ominaisuuksien harjoittamisesta laadittiin puolestaan viisi väittämää ominaisuutta kohden poikkeuksena voiman harjoittaminen, jonka tiedollista hallintaa tarkasteltiin neljällä väittämällä (Taulukko 2). Oikein menneistä vastauksista sai yhden pisteen ja väärin menneistä sekä en osaa sanoa -vastauksista nolla pistettä, mistä tiedotettiin vastaajia ennen kyselyn aloittamista. (Turun kaupunki 2024a.) Jokaisen fyysisen ominaisuuden arvioinnista laadittiin kolme väittämää taulukon 1 mukaisesti. Kunkin fyysisen ominaisuuden arviointija harjoittamisväittämistä muodostettiin ominaisuuskohtaiset tietosummamuuttujat. että 8. Cohen 1988).. Move!-prosessin toteuttamiseen koulut, kouluterveydenhuolto sekä liikunnan palvelukokonaisuus yhteistyötahoineen saavat ohjeistuksen Turun kaupungilta Move!-vuosikellokirjausten avulla. luokalta lähtien POPS2014:n mukaisesti. Tähtinen ym. Tämä vastasi Palomäen ym. Tutkimus oli alueellinen suuntautuen kuuteen Turun 13:sta suomenkielistä yläkouluopetusta tarjoavasta koulusta. Yksikään huoltaja ei kieltänyt, mutta viisi oppilasta itse kieltäytyi vastaamasta vapaaehtoiseen kyselyyn. 2020) sekä Move!-oppilaspalautteen (OPH 2022) sisältökirjauksiin perustuen niin, että kunkin väittämän sisältötieto löytyi mahdollisimman monesta näistä lähteistä. Toiseksi vastaajat olivat osallistuneet Move!-mittauksiin sekä 5. Edellä mainittuja voitiin pitää ensisijaisina kirjallisina tietolähteinä vastaajille fyysisten ominaisuuksien arviointia ja harjoittamista koskien koulukontekstissa. Esitestauksen (n 9.-luokkalaiset = 26) perusteella kyselylomakkeeseen lisättiin varmuuden vuoksi lyhyet määritelmät fyysisten ominaisuuksien arvioimisen, liikkuvuuden ja sykkeen käsitteille. Efektikoon (r) suuntaa antavina raja-arvoina käytettiin 0,10–0,30–0,50: pieni–keskisuuri–suuri (ks. Vastauksia saatiin 393, mikä oli 61 prosentin osuus tutkimuskoulujen noin 650 ja 29 prosentin osuus koko kaupungin noin 1350 suomen kielellä opiskelevasta 9.-luokkalaisesta (ks. Turun kaupunki 2024b). Vastaajat olivat tutkimushetkellä iältään 15 vuoden molemmin puolin, jonka vuoksi kaikille tutkimuskoulujen 9.-luokkalaisten huoltajille lähetettiin rehtorien ja liikunnanopettajien suostumuksella ennakkotiedote tutkimuksesta sekä annettiin mahdollisuus kieltää oppilaan osallistuminen. Kaikki arviointiväittämät yhdessä muodostivat tietotestin arviointitieto-osion ja harjoittamisväittämät yhdessä harjoittamistieto-osion sekä nämä kaksi osiota yhdessä koko tietotestin. Noin kolmannes vastaajista ilmoitti harrastavansa ohjattua vapaa-ajan liikuntaa harvemmin kuin kerran viikossa, kerran viikossa harrastavia oli 12 prosenttia, pari–kolme kertaa viikossa harrastavia 25 prosenttia ja lähes joka päivä ohjatusti liikkui 31 prosenttia vastaajista. Tilastollisen merkitsevyyden raja-arvoksi asetettiin p < 0,05. Fyysisten ominaisuuksien arvioinnin ja harjoittamisen tietotesti sisälsi yhteensä 31 oikein–väärin-väittämää vastausvaihtoehtojen ollessa oikein, väärin ja en osaa sanoa. Cronbachin ?:n hyväksyttävyysraja omissa mittareissa on Tähtisen ym. (2019, 85–86) esittämiä lukemia pakollista ja valinnaista liikuntaa opiskelevien määristä Suomen peruskouluissa. Kouluterveyskyselyn (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021) mukaan suomalaisista 8.–9.-luokkalaisista 46 prosenttia harrastaa ohjattua liikuntaa vähintään viikoittain, joten tämän tutkimuksen vastaajajoukossa oli perusjoukkoon nähden selvä yliedustus (68 %) ohjattua liikuntaa harrastavia. Aineistoa analysoitiin fyysisten ominaisuuksien tietotestitulosten osalta kuvailevin tilastomenetelmin ja prosenttiosuuksin. 2017; Suviranta ym. 2020) ja korrelaation raja-arvoina 0,10–0,30–0,50: heikko–kohtalainen–voimakas (ks. Ensiksikin jokin mainituista oppikirjoista oli ollut käytössä kullakin tutkimuskoululla ja oppikirjoista käytettiin painoksia 9.-luokkalaisten yläkouluvuosien 2019–2022 ajalta. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 3-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Fyysiset ominaisuudet – tiedollinen hallinta 87 4. Koululiikunnan määrän suhteen vastaajat jakaantuivat lähes puoliksi: vain pakollista koululiikuntaa oli 199 ja lisättyä koululiikuntaa 194 oppilaalla. Summamuuttujien muodostaminen reliabiliteettikertoimineen (Cronbachin ?) on havainnollistettu kuviossa 1
·?· Pallon pituusheitolla ei voida mitata lihasvoimaa. Vauhditon viisiloikka mittaa koipiesi voimaa, nopeutta, dynaamista tasapainoa ja liikkumistaitoja (D). (C, 53.) Voitte myös kokeilla, kuinka sähäkästi kintut tikkaavat renkaasta toiseen kommandoradalla (D). Säännöllisen liikkuvuusharjoittelun avulla voit ehkäistä ennalta piinallisia kiputiloja, joita voi sattua, jos jokin nivel ei liikahdakaan normaalisti (D). (B, 65.) Nopeusvoimaharjoittelussa pyritään kehittämään nopeaa voimantuottoa. Kestävyyttä tarvitaan esimerkiksi arjen askareissa, koulumatkoilla ja harrastuksissa (C, 51). ·?· Liikkuvuus Hyvästä liikkuvuudesta kertoo esim. Venyttelyllä voidaan myös ehkäistä liikuntavammoja (A, 215). Ne ylläpitävät ja kehittävät lihasten voimantuottoa. ·?· Kestävyys Hyvä kestävyyskunto ei vaikuta jaksamiseen tavallisessa arjessa. (A, 214.) Nopeuden kehittämiseen tarvitaan lihasvoimaa… Kuntoilijakin voi harjoitella nopeutta esimerkiksi juoksemalla lenkillä välillä vauhdikkaammin. Räjähtävää nopeutta tarvitaan urheilussa… esimerkiksi hypyissä ja heitoissa (C, 53). & Kääpä, M. D) OPH. Otava. V. Voimaharjoitteluun sopivia liikkeitä ovat esimerkiksi… punnerrukset…, joissa hyödynnetään oman kehon painoa. ·?· Nopeus on kehittynyt, jos pesäpallon pesältä pesälle juokseminen sujuu aiempaa lyhyemmässä ajassa. (A, 214.) Kuntoilijakin voi harjoitella nopeutta esimerkiksi juoksemalla lenkillä välillä vauhdikkaammin. Hyvä kestävyyskunto auttaa ihmistä jaksamaan paremmin väsymättä kohtuuttomasti (B, 63). ·?· Nopeusvoimaa voidaan arvioida esimerkiksi juokse malla mahdollisimman nopeasti. B) Lehtinen, I., Lehtinen, T., Heikkilä, H. Voitte myös kokeilla, kuinka sähäkästi kintut tikkaavat renkaasta toiseen kommandoradalla (D). (C, 55). Tee liikuntasuorituksen jälkeen keskipitkiä (20–30 s) venytyksiä. (B, 66.) Venyttelyliikkeet ovat lyhytkestoisia, vain muutaman sekunnin mittaisia… Venytysliikkeet ovat noin 20–30 sekunnin mittaisia. Sanoma Pro. (B, 65.) Liikkumisnopeutta tarvitaan erityisesti pikajuoksussa (C, 53). 1.p. Vire Terveystieto 7–9. V Nopeutta voi mitata esim. Syke 7–9 Terveystieto. Kestävyysharjoittelu parantaa lihasten toimintakykyä ja hengityselimistön sekä sydämen toiminnan tehokkuutta laskemalla leposykettä (A, 214). Väite kertoo hyvästä kestävyydestä. 2016. Etunojapunnerrus mittaa yläraajojen voimaa (D). Venytysten tulee olla lyhyitä ja pumppaavia, kun elimistöä valmistetaan harjoitukseen tai muuhun räyhäkkään remuamiseen (D). se, että pääsee kantapäät lattiassa syvään kyykkyyn. Hyvä liikkuvuus parantaa suorituskykyä ja ehkäisee liikuntavammoja (C, 55). Kestävyys tarkoittaa hyvinkin yksinkertaisesti sellaista ihmettä, että pystyt pysymään liikkeessä omin voimin yhtäjaksoisesti vähintään puoli tuntia… (D). Liikkuvuudella tarkoitetaan lihasten ja nivelten joustavuutta ja notkeutta… Hyvä liikkuvuus parantaa lihasten kimmoisuutta ja ylläpitää nivelten liikeratojen laajuutta… (B, 66.) Erilaiset hallitut asennot, kyykistymiset, venytykset ja kurkotukset ovat mainioita liikkuvuusharjoitteita (D). (C, 53.) Heitto-kiinniottoyhdistelmä mittaa käsittelytaitoja, havaintomotorisia taitoja ja yläraajojen voimaa (D). (B, 65.) Oman kehon painoa hyödyntäviä liikkeitä ovat esimerkiksi etunojapunnerrus… (C, 53). V Jos on hyvä liikkuvuus, ei koskaan kärsi urheiluvammoista. Hyvä liikkuvuus parantaa lihasten kimmoisuutta ja ylläpitää nivelten liikeratojen laajuutta, jolloin myös loukkaantumisriski pienenee (B, 66). Fyysisten ominaisuuksien tietotestin arviointiväittämät tietolähteineen. C) Suviranta, L., Hiltunen, K., Tikkanen, H. Nopeusharjoituksena voi toimia vaikka rappusten juokseminen. 1.p. Sitä tarvitaan erityisesti räjähtävyyttä vaativissa lajeissa, kuten pikajuoksussa ja heitoissa. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, myös läksyjen kanssa pakertaminen tai kokeisiin lukeminen vaativat hyvää fyysistä kestävyyttä (D). Sitä tarvitaan erityisesti räjähtävyyttä vaativissa lajeissa, kuten pikajuoksussa ja heitoissa. Sopivan pituiset rappuset juostaan ylös mahdollisimman nopeasti. Hyvä kestävyyskunto auttaa ihmistä jaksamaan paremmin väsymättä kohtuuttomasti (B, 63). ·?· Hyvä kestävyyskunto tarkoittaa, että jaksaa pitkään vastustaa väsymystä esimerkiksi juostessa. Kestävyys tarkoittaa hyvinkin yksinkertaisesti sellaista ihmettä, että pystyt pysymään liikkeessä omin voimin yhtäjaksoisesti vähintään puoli tuntia (D). Esimerkki kestävyysharjoittelusta: …kesto 30–90 min oman kuntotason mukaan (C, 51). Nopeusvoimaharjoittelussa pyritään kehittämään nopeaa voimantuottoa. Kestävyysharjoittelu on yleensä pitkäkestoista… Perinteisiksi kestävyyslajeiksi mielletään juoksu… (A, 214.) Kestävyysharjoittelulla tarkoitetaan kuitenkin yleensä sellaista liikuntaa, joka kestää melko pitkään...(B, 63). LIIKUNTA & TIEDE 61 / 3-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Fyysiset ominaisuudet – tiedollinen hallinta 88 Taulukko 1. Kestävyys tarkoittaa kykyä vastustaa väsymystä pitkäkestoisessa lihastyössä (C, 51). Move!-palaute oppilaalle. 2020. Tietotestin väittämät/ ARVIOINTI Tietolähteet A) Immonen, A., Pohjanlahti, A. Lähde Terveystieto 7–9. vauhdittomalla 5-loikalla. Tee ennen liikuntasuoritusta lyhytkestoisia (5–10 s) venytyksiä. 2022. Kestävyysharjoittelu hidastaa leposykettä… (B, 64). V Nopeus Hyvästä nopeudesta kertoo se, että pystyy juoksemaan 10 km tunnin sisällä. Liikkuvuudella tarkoitetaan lihasten, jänteiden ja nivelten liikelaajuutta (A, 215). 2017. ·?· / V Voima Voimaa voidaan arvioida esimerkiksi Move!mittauksissa punnerrusten määrällä. Edita. Sopivan pituiset rappuset juostaan ylös mahdollisimman nopeasti. Kestävyysharjoittelu: Myös leposyke laskee harjoittelun seurauksena (C, 51). & Soisalo, S. ·?· Liikkuvuutta voidaan harjoitella vain pitkillä venytyksillä. & Sihvola, S. V Leposykkeeni lasku tarkoittaa, että kestävyysominaisuuteni ovat parantuneet. Nopeusharjoituksena voi toimia vaikka rappusten juokseminen
LIIKUNTA & TIEDE 61 / 3-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Fyysiset ominaisuudet – tiedollinen hallinta 89 Taulukko 2. Liukastumisen estämiseksi tarvitsemme nopeaa reaktiokykyä eli hermojen ja lihasten yhteistyötä (A, 214). Hyvä ryhti on paljolti niiden varassa. Kestävyysharjoittelulla tarkoitetaan kuitenkin yleensä sellaista liikuntaa, joka kestää melko pitkään ja jossa on kohtalaisen matala rasitustaso (B, 63). Liukastumisen estämiseksi tarvitsemme nopeaa reaktiokykyä eli hermojen ja lihasten yhteistyötä. Liikkumisen rasituksesta kertovat kohonnut syke ja hengästyminen. Sanoma Pro. Reaktionopeutta tarvitaan esimerkiksi tasapainon säilyttämiseen horjahtaessa, liukastuessa… (C, 53). & Soisalo, S. Move!-palaute oppilaalle. Otava. V Kestävyysharjoittelussa sykkeen (sydämen lyöntitiheyden) on tärkeä pysyä aina mahdollisimman korkealla. ·?· Nopeutta harjoitetaan lyhyillä maksimaalisilla suorituksilla. Sitä voidaan parantaa juuri nopeusharjoittelulla. (C, 53.) V Nopeusharjoittelulla voidaan parantaa hermojen ja lihasten yhteistyötä. Lähde Terveystieto 7–9. …reaktiokykyä voidaan parantaa nopeusharjoittelun avulla. 1.p. & Sihvola, S. Voimaharjoittelun ansiosta lihassolut kasvavat, mutta niiden määrä ei kasva (A, 215). …nopeat ja kimmoisat koivet auttavat myös selviytymään horjahduksista, ettet tuiskahtaisi yhtenään turvallesi (D). D) OPH. Kestävyysharjoittelu on yleensä pitkäkestoista, melko matalalla syketasolla tapahtuvaa liikuntaa (A, 214). (D.) V Aloittelijan kannattaa keskittyä voimaharjoittelussa alavartalolihaksiin. 2020. Aloittelijan kannattaa valita voimaharjoituksiin liikkeitä, jotka vahvistavat vartalon lihaksia. (A, 215.) Siksi voimaharjoittelun pitäisi rasittaa riittävän monipuolisesti eri lihasryhmiä (B, 65). Räjähtävää nopeutta tarvitaan urheilussa yksittäisessä nopeassa suorituksessa… Liikkumisnopeutta tarvitaan erityisesti pikajuoksussa. Vatsa-, selkäja kylkilihakset vahvistavat vartalon lihaksia. Tärkeimpiä asentoa ylläpitäviä lihaksia ovat vatsaja selkälihakset, joiden toiminta on osittain tiedostamatonta eli automaattista. (A, 214.) Esimerkki nopeusharjoituksesta: juoksumatka 20–40 m, lähes täydellä vauhdilla rentous säilyttäen… (C, 53) ·?· Hyvät nopeusominaisuudet auttavat pysymään pystyssä liukkailla keleillä. 2017. 1.p. Peruskestävyyttä voi harjoitella pitkäkestoisten ja suuria lihasryhmiä kuormittavien liikuntamuotojen avulla (C, 52). ·?· Nopeus Ennen kuin voi olla nopea, täytyy olla hyvässä kestävyyskunnossa. Keskivartalon voimaa voit kehittää esimerkiksi breaktai streetdancessa, budoja kamppailulajeissa, telinevoimistelussa, kalliotai seinäkiipeilyssä, hiihdossa tai vain kotona tai salilla voimistellen. & Kääpä, M. Fyysisten ominaisuuksien tietotestin harjoittamisväittämät tietolähteineen. B) Lehtinen, I., Lehtinen, T., Heikkilä, H. Nopeudesta ja hyvästä reaktiokyvystä on hyötyä esimerkiksi silloin, kun pystyy nopeasti palauttamaan tasapainon horjahtaessaan liukkaalla alustalla (B, 65). 2016. Vastuksena voi käyttää oman kehon painoa tai pieniä lisäpainoja (C, 53). (B, 65, 66.) [Nopeus]harjoittelu lisää lihasten voimaa sekä lihasten ja hermoston yhteistyötä (C, 53). ·?· Kestävyys Peruskestävyysharjoittelu sisältää lyhyitä maksimaalisia suorituksia pitkällä palautuksella. Nuorelle sopivat erityisesti omalla keholla suoritettavat voimaliikkeet (A, 215). 2022. ·?· Nopeus vaatii lihasten rentoutta. Nopeuteen vaikuttavat voima, taito ja tekniikka sekä rentous (A, 214). Vire Terveystieto 7–9. Kestävyysharjoittelu on yleensä pitkäkestoista, melko matalalla syketasolla tapahtuvaa liikuntaa (A, 214). Nopeusharjoituksena voi toimia vaikka rappusten juokseminen. Kestävyys tarkoittaa hyvinkin yksinkertaisesti sellaista ihmettä, että pystyt pysymään liikkeessä omin voimin yhtäjaksoisesti vähintään puoli tuntia (D). ·?· / V Voima Kuntosaliharjoittelu on ainut tapa kasvattaa lihasvoimaa. V. Keskivartalon voimaa tarvitset hyvän ryhdin ja tasapainon pitämisessä (D). Nopeuteen vaikuttaa myös rentous (C, 53). (B, 63, 64.) Aerobisessa harjoittelussa liikutaan pitkään matalalla sykkeellä (C, 52). Oleellista on, että alat edes vähän läähättää liikkuessasi (D). Nopeuteen vaikuttaa voima, taito, tekniikka sekä rentous (A, 214). (A, 214.) Liikunnassa taidolla tarkoitetaan lihasten ja hermoston yhteistyötä, joka ilmenee mm. Voimaharjoitteluun sopivia liikkeitä ovat…, joissa hyödynnetään oman kehon painoa (B, 65). Edita. (B, 65.) Hyvää ryhtiä tukevat vahvat keskivartalon lihakset, kuten vatsaja selkälihakset (C, 52). Yläraajojen voimaa voit kehittää kiipeilemällä, käsiriipunnalla, perinteisellä leuanvedolla tai huiskimalla polttopuita. hyvänä tasapainona, reaktiokykynä ja kehonhallintana. Nopeuden kehittämiseen tarvitaan lihasvoimaa, hyvää suoritustekniikkaa ja liikkuvuutta (B, 65). Syke 7–9 Terveystieto. Voima kehittyy, kun voimaharjoittelun seurauksena lihassolut kasvavat ja niitä ohjaavat hermosolut kehittyvät (C, 53). V Keskivartalolihasten kunto vaikuttaa muun muassa ryhtiin. Reaktionopeus on kykyä havaita ulkoinen ärsyke ja reagoida siihen nopeasti. ·?· Voimaharjoittelun ansiosta lihassolut kasvavat. C) Suviranta, L., Hiltunen, K., Tikkanen, H. Myös alaja ylävartalon lihaksia kannattaa harjoitella tasapuolisesti (C, 52). Tietotestin väittämät/ HARJOITTAMINEN Tietolähteet A) Immonen, A., Pohjanlahti, A. Sopivan pituiset rappuset juostaan ylös mahdollisimman nopeasti. Kestävyysharjoittelulla tarkoitetaan kuitenkin yleensä sellaista liikuntaa, joka kestää melko pitkään ja jossa on kohtalaisen matala rasitustaso
= 0,79 voimatiedot . = 0,61 kestävyystiedot . Venyttely kannattaa aloittaa verryttelemällä, jolla saadaan kohotettua lihasten lämpötilaa (C, 55). Hyvä liikkuvuus parantaa myös ryhtiä ja ennaltaehkäisee tukija liikuntaelimistön vaivoja. (B, 63.) Tiesitkö, että hyvä kestävyyskunto liittyy myös hyvään koulumenestykseen: kun liikkuu ja urheilee, jaksaa myös opiskella. Liikkuvuusharjoitteita kannattaa tehdä säännöllisesti päivittäin tai viikoittain… (D). Liikkuvuudella tarkoitetaan lihasten ja nivelten joustavuutta ja notkeutta… Hyvä liikkuvuus parantaa lihasten kimmoisuutta ja ylläpitää nivelten liikeratojen laajuutta… (B, 66.) Sujuva liikkuminen vaatii tietyn määrän nivelten liikelaajuutta. Fyysisten ominaisuuksien tietotestin summamuuttujien muodostaminen.. Liikkuvuus eli notkeus on tärkeä taustatekijä fyysisen kunnon muille osa-alueille (C, 55). Kestävyysharjoittelu parantaa lihasten toimintakykyä ja hengityselimistön sekä sydämen toiminnan tehokkuutta laskemalla leposykettä (A, 214). ·?· Liikkuvuus on yhteydessä voimantuottoon, nopeuteen ja kestävyyteen. Huonon liikkuvuuden seurauksena lihakset ovat jäykät… Hyvä liikkuvuus parantaa lihasten kimmoisuutta ja ylläpitää nivelten liikeratojen laajuutta, jolloin myös loukkaantumisriski pienenee. Lämmitellyt lihakset venyvät paremmin ja riski keljuille revähdyksille pienenee. Säännöllisellä liikunnalla edistetään terveyttä ja ylläpidetään niin fyysistä kuin psyykkistä toimintakykyä (A, 207). Erityisesti yläkouluikäisten kannattaa venytellä paljon nopean pituuskasvun vuoksi (C, 55). ·?· fyysisten ominaisuuksien tietotesti 31 arviointija harjoittamisväittämää . Venyttele päivittäin (B, 66). (C, 51.) ·?· Harjoittelun ansiosta sydän jaksaa pumpata enemmän verta, mikä tarkoittaa kunnon kohoamista. = 0,75 arv.tiedot 3 väittämää harj.tiedot 4 väittämää arv.tiedot 3 väittämää harj.tiedot 5 väittämää arv.tiedot 3 väittämää harj.tiedot 5 väittämää arv.tiedot 3 väittämää harj.tiedot 5 väittämää Kuvio 1. Harjoittelun ansiosta sydän jaksaa pumpata enemmän verta, mikä tuntuu kunnon kohoamisena (A, 214). (C, 55.) Liikkuvuudella tarkoitetaan kehosi nivelten liikelaajuutta, joka syntyy nivelten liikkuvuudesta sekä lihasten ja niveltä ympäröivien kudosten venyvyydestä (D). Liikkuvuusharjoittelulla pyritään venyttämään kehon liikkuvuutta rajoittavia tekijöitä eli lihaksia ja niveliä ympäröiviä kudoksia. Huonon liikkuvuuden seurauksena lihakset ovat jäykät ja voivat väsyä tavallista nopeammin (B, 66). (D.) ·?· Liikkuvuus Liikkuvuus tarkoittaa lihasten, nivelten ja jänteiden liikelaajuutta. Hyvä liikelaajuus nivelissä ja lihaksissa mahdollistaa laajat liikeradat ilman hikistä lihastyötä (D). Kestävyysharjoittelu hidastaa leposykettä… Silloin sydän pystyy pumppaamaan yhdellä lyönnillä enemmän verta… (B, 64.) Sydän vahvistuu; sen koko kasvaa ja se pumppaa tehokkaammin verta elimistöön. Kestävyysharjoittelu hidastaa leposykettä… Silloin sydän pystyy pumppaamaan yhdellä lyönnillä enemmän verta… (B, 64.) Kestävyys kehittyy, kun kehossa, erityisesti hengitysja verenkiertoelimistössä, tapahtuu harjoittelun seurauksena muutoksia. V Hyvän liikkuvuuden/ notkeuden omaavalla henkilöllä on vähemmän tukija liikuntaelimistön kipuja. = 0,83 fyysisten ominaisuuksien harjoittamistieto-osio 19 harjoittamisväittämää . Säännöllisen liikuntaharrastuksen on todettu myös parantavan keskittymiskykyä. = 0,88 fyysisten ominaisuuksien arviointitieto-osio 12 arviointiväittämää . (C, 51.) Liikunta vahvistaa jänteitä, niveliä ja lihaksia sekä erityisesti pumppua ja ilmanvaihtoon olennaisena osana käytettäviä keuhkoja (D). = 0,57 nopeustiedot . Myös leposyke laskee harjoittelun seurauksena. (D.) ·?· Liikkuvuutta suositellaan harjoitettavan maksimissaan kerran viikossa. Kaikki liikunta tehostaa myös aivojen toimintaa. Tukija liikuntaelimistön liikkuvuuden harjoittaminen kuuluu olennaisena osana jokaiseen liikuntahetkeen (A, 215). Ennen lihasten venytystä kannattaa lämmitellä, jotta lihasten repeämiseltä vältyttäisiin (A, 215). Sydän vahvistuu, sen koko kasvaa ja se pumppaa tehokkaammin verta elimistöön. = 0,73 liikkuvuustiedot . Venyttelyllä voidaan myös ehkäistä liikuntavammoja (A, 215). Venyttely voi vaikuttaa positiivisesti voimantuottoon, nopeuteen, rentouteen ja kestävyyteen (A, 215). (C, 55.) Säännöllisen liikkuvuusharjoittelun avulla voit ehkäistä ennalta piinallisia kiputiloja… (D). Venyttele vain lämmenneitä lihaksia (B, 66). Sydänlihas vahvistuu ja sen pumppausteho paranee. ·?· Hyvä kestävyyskunto auttaa menestymään koulussa. Sydänlihas vahvistuu ja sen pumppausteho paranee. Muista, että venyttelyyn liittyy alkuverryttely, jonka avulla kohotetaan kehon lämpötilaa. Kuula toimii ja oppiminenkin on helpompaa. ·?· Liikkuvuusharjoittelu edellyttää lämmittelyä. Liikkuvuudella tarkoitetaan lihasten, jänteiden ja nivelten liikelaajuutta (A, 215). LIIKUNTA & TIEDE 61 / 3-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Fyysiset ominaisuudet – tiedollinen hallinta 90 Kestävyys Kestävyysharjoittelun aikaansaama leposykkeen madaltuminen tarkoittaa, että sydän on vahvistunut. (B, 66.) Liikunnassa hyvä liikkuvuus pienentää loukkaantumisherkkyyttä
Seuraavien neljän väittämän kohdalla peräti yli 40 prosenttia 9.-luokkalaisista oli valinnut vastauksekseen en osaa sanoa: ”Leposykkeeni lasku tarkoittaa, että kestävyysominaisuuteni ovat parantuneet” (kestävyyden arviointi), ”Nopeus vaatii lihasten rentoutta” (nopeuden harjoittaminen), ”Kestävyysharjoittelun aikaansaama leposykkeen madaltuminen tarkoittaa, että sydän on vahvistunut” (kestävyyden harjoittaminen) ja ”Aloittelijan kannattaa keskittyä voimaharjoittelussa alavartalon lihaksiin” (voiman harjoittaminen). Yksittäisiä oikein-väärin -väittämiä tarkasteltaessa useampi kuin kolme neljästä vastaajasta (77–86 %) oli vastannut oikein seuraaviin kolmeen väittämään: ”Kuntosaliharjoittelu on ainut tapa kasvattaa lihasvoimaa” ( V ), ”Keskivartalolihasten kunto vaikuttaa muun muassa ryhtiin” ( ·?· ) ja ”Liikkuvuus tarkoittaa lihasten, nivelten ja jänteiden liikelaajuutta” ( ·?· ). 9.-luokkalaisten fyysisten ominaisuuksien tietotestin kokonaistulos sekä arviointija harjoittamistieto-osioiden tulokset (n = 393). Tytöt saavuttivat sekä voima(ka tytöt = 4,41; ka pojat = 3,60) että liikkuvuusväittämien (ka tytöt = 4,89; ka pojat = 4,16) osalla Taulukko 4. Tarkennettaessa tarkastelu ominaisuuskohtaisiin arviointija harjoittamistietoihin arviointitiedot osoittautuivat parhaiksi liikkuvuuden ja harjoittamistiedot voiman osalla (Taulukko 4). En osaa sanoa -vastausten prosenttiosuuksien keskiarvo kaikista vastauksista oli 29 prosenttia. voima nopeus kestävyys liikkuvuus ka p max p % max pisteistä ka p max p % max pisteistä ka p max p % max pisteistä ka p max p % max pisteistä koko tietotesti 3,99 7 57 4,09 8 51 3,77 8 47 4,51 8 56 arviointitiedot 1,77 3 59 1,59 3 53 1,63 3 54 1,89 3 63 harjoittamistiedot 2,22 4 56 2,50 5 50 2,14 5 43 2,62 5 52 ka = keskiarvo; p = pisteet; max = maksimi. Fyysisten ominaisuuksien tietotestitulokset taustamuuttujittain Tytöt saavuttivat fyysisten ominaisuuksien tietotestissä tilastollisesti merkitsevällä tasolla korkeamman kokonaispistekeskiarvon kuin pojat (Z = -2,903; p = 0,004; r = 0,15) (Taulukko 5). Selvästi harvimmin oikein (22 % vastaajista) oli puolestaan vastattu kestävyyden harjoittamisväittämään ”Hyvä kestävyyskunto auttaa menestymään koulussa” ( ·?· ). Arviointiväittämiin vastattiin useammin oikein kuin harjoittamisväittämiin ja arviointitieto-osiossa myös yllettiin maksimipisteisiin (Taulukko 3). Kukaan ei yltänyt täysiin pisteisiin, vaan korkein kokonaistulos oli 29 pistettä. keski-arvo % max pisteistä keskihajonta max min mediaani koko tietotesti (max 31 p) 16,36 53 6,82 29 18 arviointitieto-osio (max 12 p) 6,88 57 3,47 12 8 harjoittamistieto-osio (max 19 p) 9,48 50 3,93 18 10 max = maksimi; min = minimi Nopeuden harjoittamisväittämät ”Nopeus vaatii lihasten rentoutta” ( ·?· ) ja ”Hyvät nopeusominaisuudet auttavat pysymään pystyssä liukkailla keleillä” ( ·?· ) sekä kestävyyden harjoittamisväittämä ”Kestävyysharjoittelussa sykkeen (sydämen lyöntitiheyden) on tärkeä pysyä aina mahdollisimman korkealla” ( V ) jäivät seuraavaksi matalimpiin, alle 40 prosentin lukemiin oikein vastanneiden osuuksissa. Eriteltäessä fyysiset ominaisuudet voimatiedoissa esiintyi tilastollisesti erittäin merkitsevä (Z = -5,041; p < 0,001; r = 0,26) ja liikkuvuustiedoissa merkitsevä (Z = -3,044; p = 0,002; r = 0,16) ero tyttöjen ja poikien välillä. Nämä väittämät koskivat voiman ja liikkuvuuden harjoittamista. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 3-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Fyysiset ominaisuudet – tiedollinen hallinta 91 TULOKSET Fyysisten ominaisuuksien tietotestitulokset koko aineistossa Fyysisten ominaisuuksien tietotestin maksimipistemäärä oli 31, josta tutkimukseen osallistuneet 9.-luokkalaiset saavuttivat keskimäärin 16,36 pistettä eli vastasivat 53 prosenttiin väittämistä oikein. 9.-luokkalaisten fyysisten ominaisuuksien koko tietotestin sekä arviointija harjoittamistieto-osioiden tulokset eriteltyinä ominaisuuksittain (n = 393). Nopeusväittämien oikeiden vastausten osuus jäi noin puoleen ja kestävyysväittämien vastaava osuus hieman alle puoleen annetuista vastauksista. Siinä missä arviointitieto-osion keskiarvopisteet osoittautuivat tytöillä erittäin merkitsevästi korkeammiksi kuin pojilla (Z = -4,501; p < 0,001; r = 0,23), eivät harjoittamistieto-osion keskiarvopisteet eronneet tilastollisesti merkitsevällä tasolla sukupuolten välillä. Voimaa koskeneista oikein–väärin-väittämistä osattiin oikein keskimäärin 57 ja liikkuvuutta koskeneista 56 prosenttia. Tarkasteltaessa tietotestituloksia ominaisuuksittain osoittautuivat voima ja liikkuvuus vahvimmiksi osa-alueiksi 9.-luokkalaisten tiedollisen hallinnan suhteen (Taulukko 4). Taulukko 3. Eniten kohennettavaa löytyi arviointitiedoissa nopeuden ja kestävyyden sekä harjoittamistiedoissa kestävyyden osalla
Toki tavoite T5 on vain yksi kymmenestä yläkoululuokkien liikunnan arvosanaan vaikuttavasta opetustavoitteesta ja heikkoa suoriutumista yhden tavoitteen alueella voi kompensoida vahvalla muiden tavoitteiden mukaisella osaamisella (OPH 2016, 436). Edelleen kun en osaa sanoa -vastausten osuus lähenteli kolmasosaa kaikista vastauksista, voitaneen yhteenvetona todeta, että ulkomaisten vertaistensa tapaan turkulaisten 9.-luokkalaisten fyysisten ominaisuuksien arviointija harjoittamistiedoissa oli kehittämisen varaa (vrt. Ferkel ym. 2023; Martin ym. Kuitenkin valtakunnallisesti peräti 89 prosentilla viimeisimpään Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimukseen osallistuneista 5., 7.ja 9.-luokkalaisista liikunnan numero oli vähintään 8 (Palomäki & Lyyra 2023, 66). On lisäksi huomattava, että tässä aineistossa oli kansalliseen keskivertoon nähden selvä yliedustus ohjattua liikuntaa harrastavia, joiden paremmista tiedoista fyysisistä ominaisuuksista ohjattua liikuntaa harrastamattomiin nähden saatiin viitteitä niin tässä kuin Ojan ja Piksöötin (2022) tutkimuksessa. Ohjatun vapaa-ajan liikunnan harrastamisen määrä korreloi positiivisesti ja tilastollisesti merkitsevästi 9.-luokkalaisten fyysisten ominaisuuksien tietotestin kokonaistulokseen (r s = 0,148; p = 0,003) sekä harjoittamistieto-osion pistemäärään (r s = 0,163; p = 0,001). LIIKUNTA & TIEDE 61 / 3-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Fyysiset ominaisuudet – tiedollinen hallinta 92 Taulukko 5. Oppilaat, joilla oli pakollisen koululiikunnan lisäksi valinnaista liikuntaa ja/tai liikuntalinjan harjoittelua (ka lisätty = 10,01), saavuttivat harjoittamistieto-osiossa keskimäärin korkeamman pistemäärän kuin vain pakollista koululiikuntaa suorittaneet oppilaat (ka pakollinen = 8,97). POHDINTAA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Peruskoulutaipaleensa viimeisillä viikoilla turkulaiset 9.-luokkalaiset osasivat vastata fyysisten ominaisuuksien arvioimisen ja harjoittamisen tiedollista hallintaa mitanneen summatiivisen tietomittarin (tietotestin) 31 väittämästä oikein keskimäärin 16–17 väittämään. 2014; Ferkel ym. Ferkel 2011; Ferkel ym. 2014; Harris ym. Tässä ilmi tullut 9.-luokkalaisten tietojen kehittämisen vara yhdessä alhaisen liikkumissuosituksen täyttävien nuorten määrän (Husu ym. 9.-luokkalaiset hallitsivat voiman ja liikkuvuuden arviointiin ja harjoittamiseen liittyviä asioita tiedollisesti parhaiten ja kestävyysasioita heikoiten. 2018; Jodkowska ym. Tytöt hallitsivat tiedollisesti poikia paremmin etenkin fyysisten ominaisuuksien arvioimisen, mikä oli ristiriitainen löydös, sillä parempi kuntoilua koskeva tietotaso on tyypillisesti kytkeytynyt suurempaan fyysisen aktiivisuuden määrään (ks. 2023) ja huolta herättävien Move!-mittaustulosten (OPH 2024b) kanssa eivät indikoi vähintään arvosanan 8 osaamistasoa POPS2014:n yläkoululuokkien liikunnan opetuksen tavoitteen T5 osalla. Nopeus(ka tytöt = 4,26; ka pojat = 4,03) ja kestävyystiedoissa (ka tytöt = 3,93; ka pojat = 3,69) ei ilmennyt tilastollisesti merkitseviä eroja sukupuolten välillä. esim. Kestävyystyyppisen liikkumisen tulisi kuitenkin nuorilla olla pääosassa lasten ja nuorten liikkumissuosituksen mukaan (Opetusja kulttuuriministeriö 2021), jolloin kestävyydestä soisi heillä olevan myös parhaat tiedot. Lisätty koululiikunta ei ollut yhteydessä 9.-luokkalaisten fyysisten ominaisuuksien tietotestin kokonaistulokseen eikä arviointitietopistemäärään, mutta tilastollisesti merkitsevä yhteys harjoittamistietopistemäärään löytyi (Z = 2,828; p = 0,005; r = 0,14). Nuorten fyysisten ominaisuuksien harjoittamisen tiedollisen hallinnan positiivisesta yhteydestä paitsi fyysisen aktiivisuuden määrään myös fyysisten ominaisuuksien tasoon löytyy tutkimusnäyttöä (esim. 2015; Liu & Chen 2019; Oja & Piksööt 2022; Thompson & Hannon 2012). 2015; Liu & Chen 2019; Thompson & Hannon 2012; Williams ym. Tavoitteen T5 saavuttamisen numeroa 8 (onnistuu yleensä/hyvä) vastaava tasohan on sanallistettu liikunnan päättöarvioinnissa: ”Oppilas osaa arvioida fyysisiä ominaisuuksiaan ja sen pohjalta harjoittaa voimaa, nopeutta, liikkuvuutta ja kestävyyttä” (OPH 2016, 436). 2023). keski-arvo % max pisteistä keskihajonta max min mediaani koko tietotesti (max 31 p) pojat 15,48 50 7,27 29 17 tytöt 17,49 56 6,18 28 19 arviointitieto-osio (max 12 p) pojat 6,13 51 3,51 12 7 tytöt 7,63 64 3,27 12 9 harjoittamistieto-osio (max 19 p) pojat 9,34 49 4,33 18 10 tytöt 9,86 52 3,42 17 10 max = maksimi; min = minimi keskimäärin korkeamman pistemäärän kuin pojat. Kaikista tietotestin väittämistä vähiten oikeita. Vaikka tämän tutkimuksen aineisto oli alueellinen, ei kysymykseltä, kuinka huolellisesti tavoitteen T5 oppilasarviointia käytännössä toteutetaan, voitane välttyä – etenkin, kun se tiedetään koettavan varsin haasteelliseksi (ks. 2013). Ferkel 2011; Ferkel ym. Arviointitieto-osion pistemäärä ei noussut tilastollisesti merkitsevästi ohjatun vapaa-ajan liikunnan määrän lisääntyessä. Lukumäärältään vähäisemmissä arviointiväittämissä oikeiden vastausten osuus nousi hieman suuremmaksi kuin harjoittamisväittämissä. Suomessa yläkouluikäiset tytöt liikkuvat kuitenkin selvästi ikäisiään poikia vähemmän (Husu ym. Palomäki & Hirvensalo 2022). 2013). 2023; Martin ym. 9.-luokkalaisten poikien (n = 181) ja tyttöjen (n = 191) fyysisten ominaisuuksien tietotestin kokonaistulos sekä arviointija harjoittamistieto-osioiden tulokset. Riippuvuus oli kuitenkin heikkoa. 2015; Williams ym
Myös Oja ja Piksööt (2022) ovat havainneet ohjattua liikuntaa harrastavilla lapsilla olevan muita paremmat tiedot kestävyydestä, lihasvoimasta, fyysisestä aktiivisuudesta ja liikuntataidoista. Corbinin ym. Vaikka laatimamme tietotestin pohjalta luodut summamuuttujat saavuttivat riittävät reliabiliteettikertoimet, olisivat väittämät voineet olla selkeämpiä esimerkiksi arviointija harjoittamisväittämiin jaon suhteen. Arvioimme tämänkaltaisen ymmärrysvajeen myös osaselitykseksi edellä esitellylle tutkimustulokselle, jonka mukaan tytöt tiesivät fyysisten ominaisuuksien arvioinnista ja harjoittamisesta enemmän kuin pojat, mutta liikkuvat silti poikia vähemmän (ks. 9.-luokkalaisten tiedoissa oli selvästi kehitettävää, vaikka he olivat suorittaneet Move!-mittaukset kahdesti ja mittaukset on nimenomaan suunniteltu työkaluksi fyysisten ominaisuuksien (itse)arviointiin sekä tueksi omaehtoiseen fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen. (2014) tavoin peräänkuulutammekin fyysisiä ominaisuuksia koskevan tietoaineksen liittämistä opetuksessa tiiviimmin ja kokonaisvaltaisemmin oppilaiden jokapäiväiseen arkeen ja hyvinvointiin, ei pelkästään fyysiseen toimintakykyyn. Tässä tutkimuksessa käytettyyn summatiiviseen tietomittariin (tietotesti) nähden väittämien lukumäärää (tässä 31), samalla tietenkin vastaamisaikaa (tässä noin 11 minuuttia), kasvattamalla mittauksen luotettavuutta saadaan nostettua, eikä yhdellä väärällä vastauksella ole tällöin yhtä suurta vaikutusta lopputulokseen. Yläkoululaisten tulisi esimerkiksi tuntea voima-, kestävyysja liikkuvuusharjoittelun vaikutuksia fyysiseen toimintakykyyn sekä kyetä asettamaan omalle liikkumiselle tavoitteita, kuten fyysisen kunnon kohentaminen. Kulinnan ym. Standardoitu kirjallinen tietojen mittaaminen osaamisen tason raja-arvoineen voisi olla yksi keino vastata liikunnanopettajien tarpeeseen konkreettisista tavoista arvioida tavoitteen T5 saavuttamista (ks. Tähän myös liikunnan opetuksen arvioimatta jätettävä tavoite T12 ohjaa: oppilasta tulee auttaa ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille (OPH 2016, 437). Valtakunnallisen summatiivisen tietomittauksen toteuttaminen fyysisten ominaisuuksien arvioinnista ja harjoittamisesta perusopetuksen päättyessä saattaisi Chngin ja Lundin (2018) liikunnan oppilasarviointia tarkastelevaan artikkeliin viitaten tehostaa ja lisätä opettajien tiedollista opetusta aiheesta. Toivomme keskustelua heräävän myös siitä, hyödynnetäänkö Move!-mittauskokonaisuuden potentiaalia vieläkään täydessä mitassaan – ainakaan tutkimusalueellamme. Näemmekin rajatun määrän fyysisten ominaisuuksien arviointija harjoittamistietoihin keskittyviä liikunnan oppitunteja harkinnan arvoisiksi. Naapurimaassamme Ruotsissa perusopetuksen liikuntaja terveyskasvatus on yhdistetty yhdeksi oppiaineeksi (idrott och hälsa), joka jäsentyy liikkumisen, terveyden ja elämäntavan sekä ulkoilun aihealueiksi. On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei kaikilla oppilailla ole lisättyä koululiikuntaa eikä vapaa-ajan liikuntaharrastusta, jolloin liikunnan opetuksen tavoite T5 tulisi saavuttaa yläkoulun seitsemän pakollisen liikunnan vuosiviikkotunnin aikana (ks. Esimerkiksi pitkään käytössä olleessa FitSmart-tietotestissä on 50 monivalintakysymystä (Zhu ym. Ohjatun liikunnan harrastamisen useus nosti tässä tietotestin kokonaisja erityisesti harjoittamistieto-osion pistemäärää. 2016; Lehtinen ym. Myös väärien vastausten tuottamien miinuspisteiden käyttämistä tulisi tarkastella. Monivalintakysymykset lisäisivät mittarin monipuolisuutta dikotomisiin oikein–väärin -väittämiin nähden. 2023; Martin ym. 2013). 2018; Wang & Chen 2020).. Paitsi liikunnan oppiaineen, toivomme tutkimuksemme herättävän keskustelua myös terveystiedon oppiaineen parissa sekä terveystiedon ja liikunnan oppiaineiden välillä, sillä aineet jakavat samankaltaisia opetustavoitteita ja -sisältöjä hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja spesifimmin fyysisten ominaisuuksien teemoissa. 2019; Morrow ym. (2018) sekä Wangin ja Chenin (2020) pitkittäistutkimukset tietoja käsitepainotteisemman liikunnan opetuksen johtamisesta suurempaan vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen tukevat tätä näkemystä etenkin, kun fyysisen aktiivisuuden tiedetään myös nostavan fyysisten ominaisuuksien tasoa ainakin kestävyyden ja voiman osalta (ks. Liikuntaharrastamisen lisäksi lisätty koululiikunta oli tässä yhteydessä korkeampaan tietotestin harjoittamistieto-osion pistemäärään. esim. Immonen ym. 2017; OPH 2022). Oppiaineeseen kuuluu paitsi taidollisia myös tiedollisia tavoitteita, sisältöjä ja arviointikriteereitä fyysisiin ominaisuuksiinkin liittyen. Husu ym. Hamdani ym. Valtioneuvosto 2018). Monivalintakysymysten laadintaa ja ulkomaisten tietomittarien hyödyntämistä vaikeuttaa kuitenkin se, että mitattavien tietojen tulee kummuta oman perusopetuksemme tavoitteista ja sisällöistä. 2022; Jaakkola ym. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 3-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Fyysiset ominaisuudet – tiedollinen hallinta 93 vastauksia (22 %) keräsi kestävyyden harjoittamisväittämä ”Hyvä kestävyyskunto auttaa menestymään koulussa”, jonka asiasisältö esiintyi kolmessa neljästä tietotestin tietolähteessä (ks. Väittämien muotoilussa olisi voitu rohkeammin irrottautua tietolähteiden alkuperäiskirjauksista säilyttäen kuitenkin asiasisältö samana. Heitä tulisi myös oppia suunnittelemaan liikkumista näiden tavoitteiden suunnassa. Keskeinen kysymys on, tulisiko oppiaineyhteistyötä lisätä, tiivistää ja/tai selkeyttää oppilaiden paremman tietotason saavuttamiseksi fyysisten ominaisuuksien arvioinnissa ja harjoittamisessa. Kulinna ym. 1999). Palomäki & Hirvensalo 2022). 2023). Tietomittarin edelleen kehittämisen lisäksi näemme varteenotettavaksi jatkotutkimusaiheeksi myös kotimaassamme fyysisten ominaisuuksien arviointia ja harjoittamista käsittelevän tehostetun tieto-opetuksen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutusten seuraamisen muun muassa liikkumissuositusten toteutumisen näkökulmasta (vrt. (The Swedish National Agency for Education 2011/2018, 48–54.) On kuitenkin todettava, että ruotsalaisoppilaiden keskuudessa esiintyy tyytymättömyyttä sekä oppiaineen opetukseen että oppikirjojen antiin, ja jopa perusasioiden ja -käsitteiden oppimisessa koetaan puutteita (Lundin & Schenker 2022; Nestlog 2019). Lisätyn koululiikunnan usein vähäisempi tuntimäärä ja monitahoisemmat tavoitteet lienevät ehkäisseet tietotestin kokonaispistemäärän nousua vastaavalla tavalla kuin liikuntaharrastuksiin osallistuminen
Teoksessa S. 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1, 65–68. Ferkel, R.C., Stodden, D.F., Judge, L.W., Griffin, K. Physical activity and sports participation among adolescents: associations with sports-related knowledge and attitudes. OPH. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:19. Perceived barriers to physical activity among Polich adolecents. & Lund, J. Ferkel, R.C., Judge, L.W., Stodden, D.F. Kokko & L. Students’ knowledge and behaviors for active living: a cross-sectional survey study. Liikunta & Tiede 45 (6), 38–43. 2023. 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1, 30–46. Relations among physical fitness knowledge, physical fitness, and physical activity. Wang, Y. https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/turun_ perusopetuksen_oppilasmaarat_2021-2022.pdf Viitattu 8.2.2024. 1999. Dissertation in curriculum and instruction. 2017. & Oblaci?ska, A. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 3-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Fyysiset ominaisuudet – tiedollinen hallinta 94 LÄHTEET Borghouts, L.B., Slingerland, M. 2023. Move! vuosikello. Kulinna, P. Teoksessa S. & Hamman, D. Määräykset ja ohjeet 2014:96. 2019. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisusarja C:22. 2022. Sport, Education and Society 23 (5), 407–420. Hillsdale. Sanoma Pro. & Chen, S. Physical Educator 69 (1), 71–88. Kokko & L. 2020. Liu, Y. OPH. R., Thomas, D. 2009. Lähde Terveystieto 7–9. Otava. Human Kinetics.. The Physical Educator 71 (2), 218–233. Associations between self-estimated and measured physical fitness among 40-year-old men and women. Liikunnanopettajien käsityksiä arvioinnin kriteereistä ja haasteista perusopetuksessa. 2020. & Kwok, N. Nestlog, B. Motor competence, perceived physical competence, physical fitness, and physical activity within Finnish children. Sääkslahti, A., Huotari, P., Luukkonen, E., Huotari, K. 2013. Healthrelated fitness monitoring practices in secondary school-based physical education programs. Harris, J., Cale, L., Duncombe, R. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Subject-specific literacy in physical education and health – the case of Sweden. 2018. E. 2015. & Griffin, K. Mistä liikunnan arvosanat muodostuvat. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-hankkeet/ kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset Viitattu 4.8.2023. Immonen, A., Pohjanlahti, A. 2014. Importance of health-related fitness knowledge to increasing physical activity and physical fitness. Topend Sports Website. Hamdani, S., Jie, Z., Hadier, S., Tian, W., Hamdani, S., Danish, S. Journal of Physical Activity and Health 15 (12), 927–932. M., Phelps, D., Laurson, K. Move!-palaute oppilaalle. Jaakkola, T., Huhtiniemi, M., Salin, K., Seppälä, S., Lahti, J., Hakonen, H. & Broberg, M. & Petrie, T. M. Syke 7–9 Terveystieto. 2008. Opetusja kulttuuriministeriö. Martin (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. & Vasankari, T. 2022. Helsinki. 2017. H., Corbin, C. 2014. Martin (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Tilastollisen aineiston käsittelyn ja tulkinnan perusteita. Meeting physical activity guidelines and health-related fitness in youth. 2022. OPH. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 15 (5), 329–335. 2016. Ferkel, R. Q. Journal of Physical Education, Recreation and Dance 89 (8), 29–34. & Nupponen, H. 2019. 2024b. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1, 15–29. Williams, S. Martin, L., Kokko, S., Villberg, J., Suomi, K. & Schenker, K. Liikunnan päättöarvioinnin kriteerit. Morrow, J., Tucker, J., Jackson, A., Martin, S., Greenleaf, C. Oja, L. O’Keeffe, B, MacDonncha, C., Ng, K. https://blog.edu.turku.fi/ move/files/2021/09/MOVE_vuosikello_FI.pdf Viitattu 14.2.2024. HumaNetten Nr, 42, 9–30. 2008. Liikemittarilla mitatun liikkumisen, paikallaanolon ja unen määrä. J. Teoksessa S. Valtioneuvoston asetus 793/2018. 2022. 2021. & Luukkonen, U. https://www.oph.fi/fi/koulutus-jatutkinnot/move-palaute-oppilaalle Viitattu 21.2.2022. Turku. 2015. Move!-mittaustuloksia. Itsearvioitu liikunta-aktiiviuus, liikuntatilanteet, liikkumisympäristöt ja liikkumisen seurantalaitteet. Texas Tech University. 2018. The Scientific World Journal, article ID 6402028. & Piksööt, J. American Journal of Preventive Medicine 44 (5), 439–444. Tähtinen, J., Laakkonen, E. https://www.oph.fi/fi/ koulutus-ja-tutkinnot/arviointisanasto-opettajille Viitattu 8.3.2024. Statistical power analysis for the behavioural sciences. Assessment quality and practices in secondary PE in Netherlands. Chng, L.S. Martin (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Wood, R. & Kääpä, M. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Physical Education and Sport Pedagogy 22 (5), 473–489. Lehtinen, I., Lehtinen, T., Heikkilä, H. Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi ja päättöarvioinnin kriteerit. Assessment for learning in physical education: the what, why and how. 2021. Curriculum Studies in Health and Physical Education 13 (1), 62–82. 1.p. & Musson, H. Relationship between health-related fitness knowledge and physical fitness. International Journal of Environmental Research and Public Health 19 (10), 6235. & Donnelly, A.E. C. 2013. 2023. Przeglad Epidemiologiczny 69 (1), 73–78. Jodkowska, M., Mazur, J. & Soisalo, S. & Stodden, D. & Haerens, L. https://www.oph.fi/fi/koulutus-jatutkinnot/move-mittaustuloksia Viitattu 14.2.2024. Husu, P., Tokola, K., Vähä-Ypyä, H. 1988. & Fatima, S. Koulu ja koululiikunta – Liikunnanopetuksen tuntimäärät ja oppilaiden arvosanat. Young people’s knowledge and understanding of health, fitness and physical activity: issues, divides and dilemmas. Relationship between moderate-to-vigorous physical activity with health-related physical fitness indicators among Pakistani school adolescents: Yaali-Pak study. & Sihvola, S. & Hirvensalo, M. Liikunta & Tiede 59 (2), 83–90. Health-related fitness knowledge and physical activity of high school students. Palomäki, S. The Swedish National Agency for Education. D. Stockholm: Swedish National Agency of Education. Cohen, J. International Journal of Physical Education, Sports and Health 1 (6), 76–82. Turun kaupunki. https://doi.org/10.3390/ijerph19106235 Viitattu 23.8.2023. Biomedical Human Kinetics (5), 17–21. & Brown, D. 2024b. 2012. Vire Terveystieto 7–9. Fitness testing for children. Palomäki, S. Zhu, W., Safrit, M. Corbin, C.B., Welk, G.J., Richardson, C., Vowell, C., Lambdin, D. Turun kaupunki. & Wikgren, S. High school edition. Mikkelsson, L., Kaprio, J., Kautiainen, H., Kujala, U. 2024a. 2020. Oppilas ja opiskelijamäärät 2021–2022. Valtioneuvosto. Ämnesspråk – en fråga om innehåll, röster och strukturer i ämnestexter. & Hannon, J. 2016. B. Suviranta, L., Hiltunen, K., Tikkanen, H. 2020. NJ: Lawrence Erlbaum. & Cohen, A. 2024a. Kokko & L. 2011/2018. Curriculum for the compulsory school, preschool class and school-age educare (revised 2018). Youth physical fitness: ten key concepts. Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille. 1.p. FitSmart test user manual. Edita. Journal of Teaching in Physical Education 39 (3), 407–414. https:// www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/oppilaan-oppimisen-ja-osaamisenarviointi-ja-paattoarvioinnin-kriteerit Viitattu 15.11.2021. Lundin, K. OPH. Arviointisanasto opettajille. https://doi.org/10.1155/2022/6402028 Viitattu 13.3.2024. Fitness knowledge, cardiorespiratory endurance and body composition of high school students. 2011. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 29 (7), 1013–1021. & Yu, H. OPH. Helsinki. https://www.topendsports.com/testing/children.htm Viitattu 27.3.2024. Kuudennen luokan oppilaiden itsearvioidun ja mitatun fyysisen kunnon yhteydet. Journal of Teaching in Physical Education 39 (2), 206–215. & Lyyra, N. 2022. F. Journal of Teaching in Physical Education 39 (1), 59–68. Thompson, A. & Chen, A. Perusopetuksen oppilasja opiskelijamäärät 2021–2022. Journal of Physical Education, Recreation & Dance 85 (2), 24–31. Kouluterveyskyselyn tulokset. 2020. Oppilasja opiskelijamäärät. 2019. Effects of a concept-based physical education on middle school students’ knowledge, motivation, and out-of-school physical activity. Effectiveness of secondary school conceptual physical education: a 20-year longitudinal study
Ne tulevat esiin vain tekojen kautta. Miksi Olympiakomitea puhuu niistä asioista mistä se puhuu. F1tai rallikuskit, daviscupit, NBA-koris, NHL-lätkä tai edes suomalaisen nousu Bundesliigan parhaaksi maalivahdiksi ja mestarijoukkueen kapteeniksi, eivät mielikuviin huippu-urheilun tilasta koko painollaan ole vaikuttaneet. Olipa kyse huippu-urheilun tai liikuntaharrastusten edistämisestä, edunvalvonnan tärkein kohde tulisikin olla tavallisten liikkujien, kuntien päättäjien sekä yritysten maksuhalukkuuden ja -kyvykkyyden lisääminen, ei valtion liikuntabudjetti. OK:n kohdalla näyttää nyt siltä, että järjestöavustusten turvaaminen on nyt keskiössä. Urheilun arki on muuttunut, mutta asenteet muuttuvat hitaasti. Ja toisinpäin, samalla kun huomioidaan maksajien maksukykyyn vaikuttava päätöksenteko, pitää tärkeimmän edunvalvojan koko ajan etsiä uusia tapoja tarjota urheilua ja liikuntaa kansalaisille, yrityksille ja kuntapäättäjille järkevänä ja tuottavana sijoituskohteena – ei tukialmujen kerjäläisenä. OK:n johdon ulostulo valtion liikuntabudjetin leikkauksista konkretisoi asetelmaa. 61. Vaikka valtio on OK:n oman talouden tukipilari, urheilun ja liikunnan arjessa valtion rooli on toissijainen. Kunnat ovat valtiota tärkeämpi resurssi. Asenteita kuvaa se, että vielä 2000luvun järjestömyllerryksissäkin urheilu, ja samalla liikunta, organisoitiin ikään kuin Olympiakomitean johdettavaksi. Mitä se lopulta tavoittelee. Edunvalvonnan agendassa tuntuu olevan terästämisen tarpeita. Lisäksi tapahtumassa esitellään tuttuun tapaan uutta tutkimustietoa, hankkeita, alan järjestöjä sekä hyviä käytäntöjä. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 9.8.! www.lts.fi/tapahtumat/sls24/ Yhteisymmärrystä yhdyspinnoilla Soveltavan liikunnan päivät 2024 teemana on sektorien välinen yhteistyö sekä yhdyspintatyön vahvistaminen. Ja miksi se puhuu nykyisin niin vähän huippu-urheilusta. Jos olympiakomitea on tärkein edunvalvoja ja tärkein puhuja yhteiskunnan suuntaan, olisi puheiden kärki suunnattava siihen, miten julkisen vallan päätöksenteko lisää tai vähentää kuntien, yritysten ja tavallisten kansalaisten kykyä rahoittaa urheilua ja liikettä – ei huokailtava helpotusta itselle tärkeän järjestöavustuspotin säilymisestä. Samalla se on kuitenkin lisännyt myös hämmennystä, niin urheilun ja liikunnan omissa porukoissa, kuin myös lobbauspuheiden kohteissa. Samoin ovat yritykset sekä tavalliset kansalaiset. K un OK:n johto puhuu yhteiskunnalle, se puhuu koko urheiluja liikuntakulttuurin edustajana. Nyt puhe jättää kuulijansa epätietoiseksi siitä, että mitä komitea haluaa, tarjoaa ja esittää. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Tietoa siitä, ettei järjestöavustuksia – siis myös OK:n rahoitusta – leikata, tervehdittiin iloisina. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Esiintymisiä kehutaan fiksuiksi, mutta mikä varsinainen fokus lopulta on, jää ilmaan. ?. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Olympiakomitea ja huippu-urheilu. 29.8.2024 | Laurean Tikkurilan kampus, Vantaa Terveyttä edistävä liikkuminen ja liikunta osana sosiaalija terveydenhuoltoalan koulutussisältöjä Miia Länsitie, FT, AmO, Lapin hyvinvointialue Social workers and health care professional as promoters of physical activity for persons with disabilities Prof. Eri tahojen todellisia motiiveja, arvoja ja tavoitteita on turha määritellä juhlapuheista. Vaikka huippu-urheilumme on tehnyt 2000-luvulla uusia aluevaltauksia, mielikuvissa on mennyt heikosti, koska olympialaisissa on mennyt heikosti. Katse on erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyössä. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Olympialaisten erityismerkitys on sittemmin heijastunut myös strategisissa linjauksissa, johtamisessa ja henkilövalinnoissa, talouspainotuksissa, mediakiinnostuksessa, kaikessa. U rheilun ja liikunnan yhteiskuntasuhteista käytävää keskustelua hallitsee liian vahvasti se, mitä valtion liikuntabudjetille tapahtuu. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. M onet historialliset tekijät opettivat suomalaiset jo vuosisata sitten määrittelemään huippu-urheilunsa tilaa olympialaisten kautta. Brett Smith, University of Durham, UK Alan huippupuhujia! Nähdään Vantaalla! 2 L I I KU N TA & T I E D E 3 2 2 4 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Millä mandaatilla se ylipäänsä puhuu. Viime aikoina OK on muuttunut edunvalvontatyössään aktiivisemmaksi, mikä on hyvä asia. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 50 € / Vuositilaus: 55 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Symposiossa pohditaan uusia ratkaisuja ja mahdollisuuksia soveltavan liikunnan kohderyhmien liikkumisen lisäämiseksi. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. Riemua ei rajoittanut se, että tämä arvovalinta tarkoittaa leikkauksia moneen arjen konkreettiseen asiaan
Jäsenmaksu 45 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Vuosikerta 55 euroa, kestotilaus 50 euroa/vuosi. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. Punnittuja puheenvuoroja. teema: Huippu-urheilu Tuoreinta tutkimusta. Sähköinen LTS-infokirje. Tilaa Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi Liik un ta & Tie de 3/2 4 H U IP PU -U RH EIL U 61 (3 ) 3/ 24 • 10 eu ro a. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Kokemuksia urheiluyläkouluista Norjassa ja Suomessa Sisun ja urheilun vahva liitto Onko huippuurheilun fokus hukassa