. • • • .. _// un a &TIEDE ~ LIIKUNTA hyvinvointipoliittinen mahdollisuus
Sen yleinen tavoite on antaa strategista suuntaa urheilun asemalle Euroopassa, rohkaista keskustelua urheilua vaivaavista ongelmista, vahvistaa urheilun näkyvyyttä EU:n päätöksenteossa ja parantaa yleistä tietoisuutta alan tarpeista ja erityispiirteistä. kari.keskinen@lts.fi. Sateiden lomassa on ollut kova kysyntä erilaisista liikunta ja urheiluvarusteisia, joita on mennyt kaupaksi normaalikesiä enemmän. Myönteistä on, että kaupan järjestöt ovat raportoineet kasvaneen myynnin kohdistuneen monipuolisesti eri liikuntavälineisiin. Auringon ja helleilmojen vähäisyys parhaimpaan loma-aikaan näkyy vastaantulijoiden kasvoilta. KESKINEN einäkuun poikkeuksellisen runsaat sateet ovat jättäneet jälkensä. Rannoilla on helteiden puuttumisesta huolimatta kaiketi runsaasti oleiltu koska hukkuneiden lukumäärä on huolestuttavan suuri. Tämä Liikunta & Tiede -lehti ilmestyy kaksoisnumerona Vlll Liikuntapoliittisten neuvottelupäivien alla. Sen mukaan urheilun ja liikunnan merkitys yhteiskunnallisena ja taloudellisena ilmiönä kasvaa ja sen avulla voidaan huomattavasti lisätä yhteisvastuuta ja hyvinvointia EU:n strategisten tavoitteiden mukaisesti. Esillä on kansallisen liikuntaohjelman suunnittelu, korkeakoulujen liikunta, liikkumattomuus tutkimuksen kohteena, liikunnan rakenteet ylätasolla yksilöön, kuruanäkökulma ja kansainväliset haasteet. KESÄN SATO ON KYPSYMÄSSÄ EUROOPPA HAKEE STRATEGISTA SUUNTAA LIIKUNNASSA KARI L. Liikunta & Tiede toivottaa antoisia liikuntapoliittisia keskusteluja niin lukijoilleen kuin Vlll Liikuntapoliittisten päivien osanottajillekin. Kansalaiset ovat kylmien ilmojen myötä ilmeisesti liikkuneet enemmän myös luonnossa ja liikuntapaikoilla. Valkoisessa kirjassa komissio käsittelee ensimmäistä kertaa kattavasti liikuntaan ja urheiluun liittyviä kysymyksiä. Euroopan yhteisöjen komissio julkaisi heinäkuussa Urheilun valkoisen kirjan. Historiaan on jäänyt myös monipuolinen, menestyksellinen kongressikesä. Selkeyua haetaan myös kysymyksissä, joissa EU:n lainsäädäntöä sovelletaan urheiluun. Hän voi hyvillä mielin jäädä ansaitsemilleen eläkepäiville, mikäli vain itse malttaa niin tehdä. Emeritusprofessori Paavo V Komi esikuntineen on n ist u i yl iuämään tapahtumalle ennalta asetetut kovat ennakko-odotukset. Euroopan ja Suomen liikuntatieteiden huipputapahtuma oli Jyväskylässä heinäkuun toisella viikolla järjestetty 12. Toivottavasti valkea kirja muutoinkin avaa uusia ideoita ja avartaa ajattelua sekä saa aikaan uutta toimintaa liikunnassa ja urheilussa myös EU-tasolla. Päivien teemat ovat vaativia ja niiden eteenpäin vieminen onnistuneesti edellyttää kansakunnan parhaiden voimien yhteen kokoamista. Se oli suurmenestys kaikilla miuareilla mitattuna. Runsaat 1500 osallistujaa yli 70 maasta sekä 1350 tieteellistä esitelmää liikuruarieteiden kaikilta eri osa-alueilta on osoitus eurooppalaisen tiedeyhteisön suuresta tutkunusakti ivisuudesta ja myös suomalaisten onnistuneesta kongressin toteuuarnisesta. European College of Sports Science -kongressi. Etelän lomamatkat ovat alkaneet taas houkuttaa. Päivien tarkoituksena on synnyttää keskustelua liikkumattomuudesta monesta eri näkökulmasta: globaalista olleesta aina yksittäisen henkilön motiiveihin ja valintoihin
Kunnissa tehtävät päätökset vaikuttavat välittömästi kuntalaisiin ja niitten taloudellinen vaikutus on noin miljardi euroa vuosittain. Kari Ka/!iokoski 72 Tutkimusuutisia liikuntapedagogiikan maailmasta. 63 Ruotsin vammaisurheilu liikkeessä. Pitkä työura ja itsenäinen vanhuus ovat nousseet hyvinvointipolitiikan päätavoitteiksi. Tuula-Maria Asikainen 70 Tanssin tutkimuksesta yksissä kansissa. Reetta Meriläinen 15 Liikuntaa kaikille tarpeen ja tahdon mukaan. Pelaajat ratkaisevat itse millaisia ihmisiä, urheilijoita ja millainen joukkue he haluavat olla, sanoo valmentaja Matti Alatalo. 62 Mika Lintilä liikuntaohjelmatoimikunnan puheenjohtajaksi. Alexander Holthoer 59 Hiki tulkoon! Lauri Laakso TAPAHTUNUTTA 60 Eurooppalaiset urheilujärjestöt nostamaan profiiliaan. Pauli Vuolle 16 Liikunta laajenee hyvinvoinnin suuntaan entä rakenteet. Jalkapallovalmentaminen voisi olla systemaattisempaa ja pitkäjänteisempää yksilöiden kehittämistä, sanoo valmentaja ja tutkija Antti Nikander. Lauri Tarasti AJASSA 53 Miehet kuntoon! Suomalaiset miehet ovat historiallisen huonossa kunnossa. Se pitää hankkia ja ylläpitää itse. Kari L. Riikka Juntunen, Maria Laakso, Aija Saari 40 ROVIOLLA: Tutkimus on joukkuelaji. Esa Rovio 45 Liikunnan ryhmäilmiöiden tutkimus yksilöstä yhteisöihin. Tulisiko yleisen tuomioistuimen määräämä rangaistus ottaa huomioon urheilujärjestöjen dopingratkaisuissa. Matti Hintikka, Vesa Tikander 68 Tervettä liikettä terveysliikunnan hyvät käytännöt työterveyshuollossa. Janne Jauhiainen, Ulla Reijonen 25 Ministeri Stefan Wallin: Huippu-urheiluun ja terveysliikuntaan satsaaminen eivät sulje toisiaan pois. Kuntoa ei voi ostaa. Leena Kummu LUETTUA 66 "Kuningaspelin kentät" tarjoaa oivaltavia avaussyöttöjä. Timo Laitinen 23 Liikunta on hyödyntämätön mahdollisuus korkeakouluissa. likka Niiniluoto 12 Liikkumattomuuden inhimilliset tekijät. Niin nuoret kuin vanhatkin ovat nykyään lihavampia kuin 1980-luvun alussa. Mirja Tukiainen TUTKITTUA 71 Tutkimusuutisia liikunnan biotieteen maailmasta. Wallin liputtaa voimakkaasti suvaitsevan moniarvoisuuden puolesta. Juhani Kirjanen 42 Joukkue rakentuu yhteisistä arvoista ja erilaisuuden huomioimisesta. Pete Saarnivaara 62 Tapio Korjus valtion liikuntaneuvoston johtoon. Uusliberalismin mukaan yksilöt ovat entistä enemmän vastuussa omasta onnestaan. 2 Pääkirjoitus. Arja Sääkslahti. Eurooppalaisten urheilujärjestöjen kattojärjestön ENGSOn puheenjohtajaksi valitun Birgitta Kervisen tavoitteena on järjestön profiilin terävöittäminen. Esa Rovio 48 Doping tuomiolla: Yksi rikkomus kaksi rangaistusta. Tapio Me/kas, Mari Miettinen 8 Liikkumatomat liikkeelle valistusta vai holhousta. Mikael Fogelholm 58 Pelintekijät ja porttivahdit. Petteri Laine 56 Bonuksia terveille, sakkoja sairaille ja huonokuntoisille. Kimmo Suomi, Ari Karimäki, Pertti Matilainen 35 Suomalaiset lihovat ahkerasta liikkumisesta huolimatta. Juha Heikkala 20 Hallitusohjelma liikunnan puntarissa. Susanna Luikku 28 Kuntapäättäjät luottavat liikunnan mahdollisuuksiin rakennemuutoksissa. Keskinen 5 Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Hyvinvoinnin tie tarjoaa seuratyölle houkuttelevia uusia toimintaja resurssimahdollisuuksia, mutta edellyttää perinteisestä poikkeavaa toimintatapaa ja identiteettiä. Miksei ajatusta omasta vastuusta kestetä. Taru Lintunen 46 Joukkueurheilu kaipaa yksilön täsmävalmennusta. Ritva Prättälä, Katja Borodulin, Tomi Mäkinen 37 Kaikille avointa liikuntaa ja urheilua. Samalla heitä vaaditaan panostamaan tarmonsa kansallisen kilpailukyvyn hyväksi
Vanhusten toimintakykyä uhkaa kuitenkin myös terveeseenkin vanhuuteen liittyvä voimien, liikkumisen ja muidenkin kykyjen heikkeneminen, mitä fyysinen passiivisuus merkittävästi nopeuttaa. Tukija liikuntaelinten taudit, mielenterveyden häiriöt, sydänja verisuonitaudit, diabetes ja hermoston taudit aiheuttavat valtaosan työkyvyttömyydestä, mutta myös ikääntyneiden toimintakyvyn menetyksistä. Vielä kauemmin on tiedetty liikunnan merkitys kunnon ja toimintakyvyn cdisKuva: Gorilla/ David Trood LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3-4/2007 5. Teksti:TAPANI MELKAS, MARI MIETT INEN LIIKUNTA hyvinvointipoliittinen mahdollisuus Pitkä työura ja osallistuva, itsenäinen vanhuus ovat nousseet suomalaisen hyvinvointipolitiikan päätavoitteiksi. Niiden vahvistaminen ja niiden menetysten ehkäisy on koko elämän mittainen asia. Hyvinvoinnin yhtenä edellytyksenä ovat terveys ja toimintakyky. Kansantaudit ovat keskeisiä menetysten aiheuttajia niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. äestön hyvinvointia ja terveyttä tarkastellaan ja mitataan usein niiden menetysten kautta. Liikunnan on pitkään tiedetty olevan yksi monien kansantautien determinantti, niiden ilmaantumiseen vaikuttava tekijä. Aktiiviselle aikuisuudelle luodaan perusta lapsuuden ja nuoruuden aikana
Taloudellisia menetyksiä tule myös ihmisille itselleen. Merkittävää on myös sosioekonomisten ja alueellisten erojen näkyminen liikunnassa: eniten liikkuvat hyvin koulutetut toimihenkilöt, kun taas yrittäjät ja maaseutuyrittäjät liikkuvat vähiten. Työikäiset ovat lisänneet vapaa-ajan liikkumistaan viime vuosikymmeninä. Liikunnan edistäminen tulee edelleen nähdä terveellisen ravitsemuksen kanssa yhtenä kokonaisuutena. Suuri osa suomalaisista liikkuukin riittävästi terveytensä kannalta. Pienet lapset liikkuvat runsaasti ja myös eläkeikäiset ovat varsin aktiivisia liikkujia. Päätöksen toteuttamisessa on ratkaisevaa ollut poikkihallinnollinen yhteistyö eri ministeriöiden välillä. Kaupungeissa liikutaan enemmän kuin maaseudulla. 7,5 miljoonaa euroa. Selvimmin väestön liian vähäinen liikunta ilmenee ylipainoisuuden lisääntymisenä ja tyypin 2 diabeteksen yleistymisenä jopa siinä määrin, että sitä pidetään keskeisenä uhkana paitsi suomalaisten terveydelle myös maamme terveydenhuollon riittävyydelle. Suomalaisia on perinteisesti pidetty aktiivisina liikkujina. Erityisesti ylipainon ja tyypin 2 diabeteksen voimakas kasvu ovat suuria, useita hallinnonaloja yhdistäviä haasteita. Arkiliikunnan vähentyessä ylipainoisten määrä kasvaa jatkuvasti. Näin on pystytty varmistamaan periaatepäätöksen laajamittainen toteutus. Nyt voimme antaa tutkimukseen pohjautuvia väestötason suosituksia terveysliikunnan laadusta ja annostelusta, erikseen eri väestöryhmille. Liian vähäisen liikunnan arvioidaan aiheuttavan satojen miljoonien eurojen vuosittaiset kustannukset valtiolle, kunnille, vakuutuslaitoksille ja työnantajille. Näitä teemoja on tärkeää jatkaa lähivuosina. Sosiaalija terveysministeriössä laadittiin 2000-luvun alussa laaja mietintö ierveysliikunnan kehittämislinjoista. Liikunta on sisällytetty yhtenä tärkeänä teemana myös Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan. Liikunta osaksi laajempaa terveyden edistämistä Sosiaalija terveysministeriössä kansalaisten liikunnan edistäminen on noussut merkittäväksi osaksi ehkäisevää työtä. Liikunnalla on kasvava rooli myös kansanterveysjärjestöjen ohjelmissa, esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ehkäisy (DEHKO) -ohjelrnassa. Terveysliikunnan aseman vahvistuminen valtionhallinnossa näkyy erityisesti opetusministeriön, sosiaalija terveysministeriön, liikenneja viestintäministeriön ja ympäristöministeriön toiminnassa. Erityistä huomiota on kohdistettu Liikunta tulee olemaan tärkeä keino, jolla hyvinvointia parannetaan prerun kustannuksin ja suurin hyödyin. 6 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 4 /'XIJ7. Sen päätavoitteena oli saada liikunnan pariin etenkin niitä ihmisiä, jotka liikkuvat liian vähän terveytensä kannalta. Arkiympäristö liikkumiseen kannustavaksi Arkisen liikkumisen mahdollistava lähiympäristö tukee kaikkien ikäryhmien päivittäistä liikuntaa. Vuonna 2006 terveysliikuntaan suunnattiin rahoitusta n. Liikunnan edistäminen kannattaa sisällyttää kaikkiin politiikkoihin ja tehostaa yhteistyötä yli hallinnonalarajojen. Ministeriöt ovat käynnistäneet erilaisiin liikkurnisympäristöihin, kuten koulupihoihin, puistoihin, virkistysalueisiin ja luontoympäristöihin kohdistuvia hankkeita. Viime vuosikymmeninä tieteellinen näyttö liikunnan suotuisista terveydellisistä vaikutuksista on vahvistunut ja täsmentynyt. Nämä vastaavat toimialoillaan terveysliikunnan ja sitä tukevien olosuhteiden kehittämisestä. Kansallisessa Terveys 2015 -ohjelmassa liikuntaa pidetään yhtenä tärkeänä keinona kaikkien ikäryhmien terveyden ja hyvinvoinnin turvaamisessa. Viime aikoina on kuitenkin tuotu esiin useita huolestuttavia piirteitä: kansalaisten arkija työmatkaliikkuminen on vähentynyt ja nuorten miesten kestävyyskunto on heikentynyt. Huolta aiheuttaa myös nuorten liikuntaharrastuksen vähentyminen murrosiässä sekä huomattavan suuri passiivisten nuorten määrä: erittäin vähän liikkuvia on jopa neljäsosa. Työtä on tehty laajasti myös erityisryhmien liikun tama hdol l isuu ks ien kohen tamiseksi, perheliikunnan lisäämiseksi, ikääntyneiden lihasvoiman parantamiseksi ja låhi liikuntayrnpår istöjen kehittämiseksi. VIII Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät 2007 täjänä. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan antamissa ravitsemussuosituksissa liikunta ja ravitsemus yhdistetään tiiviisti toisiinsa. Ohjelman mukaan liikuntapolitiikalla edistetään väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä elämänkulun eri vaiheissa. Suurin osa hankkeista on rahoitettu yhteisrahoituksilla, mikä osaltaan kuvaa poikkihallinnollisen yhteistyön lisääntymistä. Näin on lisätty liikuntamahdollisuuksia muun muassa päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla, vanhainkodeissa ja palvelutaloissa. Ministeriöiden eri momenttien ja RAY:n vahvemman mukaantulon avulla on terveysliikunnan rahoitus pystytty kaksinkertaistamaan vuosien 2000-2006 välisenä aikana. Tärkeimmät ehdotukset koottiin valtioneuvoston periaatepäätökseksi. Työikäisistä miehistä joka toinen ja naisista joka kolmas on ylipainoinen. Uusi hallitusohjelma antaa selkeän tuen liikunnan edistämistyölle
Ikääntyneiden liikuntaan on saatu lisätehoa kansallisella Voimaa vanhuuteen -ohjelmalla, jonka avulla lisätään erityisesti kotona asuvien iäkkäiden ihmisten lihasvoimaa parantavaa liikuntaharrastusta. Ikääntyneiden Iiikuntaneuvonta ja monipuolisten liikuntaohjelmien tarjoaminen voivat selkeästi hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä ja siten pidentää itsenäistä kotona asumista. Työikäisistä miehistä joka toinen ja naisista joka kolmas on ylipainoinen. Valtakunnallisen selvityksen mukaan maamme koulupihoista kolmasosa vaatii kunnostamista ja noin puolet kouluista kokee liikuntapaikkojen vähäisyyden ongelmaksi. Opetusministeriö on jo useiden vuosien ajan painottanut valtionavustuksissaan lähiliikuntapaikkojen tukemista. Arkiliikunnan vähentyessä ylipainoisten määrä kasvaa jatkuvasti. Näin turvataan parempia arkiliikunnan edellytyksiä niin kouluja työmatkoihin kuin vapaa-ajan liikkumiseen. Sosiaalija terveysministeriö on aloittanut liikuntaneuvonnan kehittämistyön osana laajempaa neuvoloissa tapahtuvaa terveysneuvontaa. RAY: n rahoittaman viisivuotisen ohjelman tavoitteena on myös parantaa iäkkäiden ihmisten voirnaharjoittelun mahdollisuuksia ja luoda uudenlaisia tapoja iäkkäiden ihmisten terveysliikunnan järjestämiseen ja liikuntakyvyn testaamiseen. Onneksi kuitenkin yhä useampi suomalainen arvostaa terveyttä edistävää elämäntapaa ja monilla on myös halua elämäntavan muutokseen. Arkiliikunnan tärkeys korostuu erityisesti työikäisillä ihmisillä, joilla on työkiireiden lisäksi myös perhe-elämän velvoitteita. Liikunnan harrastaminen ei ole kaikille luontevaa tai sopivaa lajia ei löydy. Terveysliikunnan hyvistä käytännöistä työterveyshuollossa on laadittu suositukset sosiaalija terveysministeriön toimesta. Neuvonnan roolia painotetaan myös työikäisten kohdalla, sillä perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto ovat keskeisiä tahoja etenkin terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien ihmisten tavoittamisessa. Ohjausta tarvitaan eri ikäisille Neuvolat ovat oivallinen paikka innostaa lapsiperheitä liikunnan pariin. Yksilöiden asenteisiin vaikuttaminen ja niiden muuttaminen ei ole helppoa. Kevyen liikenteen väylien kunto on keskeistä sekä liikunnan harrastamisen että arkiliikunnan näkökulmasta. Terveydenhuollon ammattilaisille kehitetty liikkumisresepti voi nopeuttaa ja helpottaa lääkärien antamaa liikuntaneuvontaa. Työterveyshuollon liikuntaneuvonnan kehittämiseen onkin kiinnitetty erityistä huomiota sosiaalija terveysministeriössä. Monet työnantajat ovat aktivoituneet tällä saralla kohentamalla työntekijöiden mahdollisuuksia aktiiviseen työrnatkaliikkurniseen. Ikääntyneille lisää lihasvoimaa ja toimintakykyä Ikääntyneiden terveyden edistämisen keskeisenä päämääränä on lisätä ikääntyneiden ihmisten terveiden ja toimintakykyisten vuosien määrää ja siten itsenäistä selviytymistä. Uusia keinoja liikkumattomien aktivoimiseen Haasteet suomalaisten liikkumisen lisäämiseksi ovat suuret, mutta edellytykset myönteisen kehityksen jatkumiselle ovat suotuisat. Yksilöllisen liikuntaneuvonnan lisäksi liikunnan omaksumista elämäntavaksi voidaan edesauttaa muun muassa tarjoamalla laadukkaita terveystavoitteisia liikuntaryhmiä sekä testausja välinepalveluja. Kouluja opiskelijaterveydenhuollon ohjeistuksissa korostetaan myös liikunnan roolia osana muita terveellisiä elämäntapoja. Palvelutaloissa ja vanhainkodeissa asuvat ikääntyneet ihmiset tarvitsevat turvallisia ja esteettömiä päivittäisen liikunnan mahdollisuuksia sekä itsenäisesti että ohjatusti toteutettuna. Koulupihat ovat erityisen hyviä lähiliikunrapaikkoja niiden runsaan käytön ja helpon saavutettavuuden vuoksi. Koulupihojen ohella suurta huomiota on kiinnitetty ikääntyneiden liikkumisympäristöjen parantamiseen. Heille työterveyshuollon amrnat tilaisten antama liikuntaneuvonta ja kannustus voivat olla ratkaisevan tärkeitä liikkumiskipinän virittårnisessä. Liikennesuunnittelijoille on kehitetty ohjeistukset kevyen liikenteen väylien suunnitteluun esteettömän ja turvallisen liikunnan näkökulmasta. Rakentamisen ja terveysliikunnan asiantuntijat ovat ministeriöiden toimesta laatineet suositukset laitosten sisäja ulkotilojen liikuntamahdollisuuksien parantamiseksi. Aikaa ei välttämättä riitä liikkumiseen vapaa-ajalla, joten päivittäisen liikuntatuokion saa helpoiten liikkumalla työmatkat jalan tai pyörällä. Yhteistyön merkitys terveysliikunnan alueella on hyvin sisäistetty sekä valtakunnan tasolla että paikallistasolla ja terveysliikunnan asemaa saatu vahvistettua rahoituksen näkökulmasta. Koska ylipaino on noussut yhdeksi kansanterveyden päåhaasteeksi, olisi luontevaa sisällyttää periaatepäätökseen myös ravitsernuspoLIIKUNTA & TIEDE 44 • 3-4/2007 7. Ikääntyneiden liikkumisen edellytyksiä onkin parannettu tuottamalla laatusuositukset ohjatulle terveysliikunnalle. koululaisten liikkumismahdollisuuksien lisäämiseen koulupihoilla. Valtakunnan tason toiminnan koordinointi on varmistettu sosiaalija terveysministeriössä, kun uusi kolmivuotinen terveysliikunnan neuvottelukunta asetettiin heinäkuussa 2005. Neuvottelukunta valmistelee uutta valtioneuvoston periaatepäätöstä terveysliikunnasta
Liikunnan filosofian näkökulmasta (vrt. Herakleitos puolusti dynaamista todellisuuskåsitystä, jonka mukaan "kaikki virtaa". Työmarkkinajärjestöt ja monet muut toimijat ovat aktivoituneet alueella. Liikunta hyvinvointipolitiikan keinona vahvistuu Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelma osoittaa liikuntapolitiikan tehtäväksi väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvy n edistämisen. Metafysiikka-teoksessaan Aristoteles näki maailman olevan ikuisessa pyörimisliikkeessä, mutta kaiken takana "liikkumattomana liikuttajana" on jumala. Elealaiset pitivät liikettä ristiriitaisena todistelemalla, että Akhilleus ei koskaan saa kiinni kilpikonnan etumatkaa. Liikunnan osalta päätöksessä on hyvä korostaa entistä enemmän arkiliikunnan roolia päivittäisen fyysisen aktiivisuuden turvaamisessa ja lähiliikuntaympäristöjen merkitystä kaikkien ikäja väestöryhmien arkiliikunnan mahdollistamisessa. Kaikki tämä antaa perusteet odottaa, että liikunta tulee olemaan yksi tärkeimpiä keinoja, joilla hyvinvointia parannetaan, pienin kustannuksin, suurin hyödyin. Fyysikolle liikkumattomuus merkitsee absoluuttista nollapistettä, jossa ei ole lainkaan liikettä ja lämpöä. Myös elämän edellytyksenä on jatkuva liike, Jonka muotoja ovat aineenvaihdunta, ravinnon hankinta, lisääntyminen ja aistiminen. Monet liikuntaa harrastamattornat hyötyisivät elämäntapamuutokseen ohjaamisesta, joten tähän on panostettava terveydenhuollon perusja täydennyskoulutuksessa. Moderni kosmologia vahvistaa, että maailmankaikkeuden aine ja energia ovat jatkuvassa virtauksessa ja vuorovaikutuksessa. Lämpö on liike-energiaa. Näin useimmilla kansalaisilla olisi paremmat mahdollisuudet turvalliseen arkiliikkumiseen lähiympäristössään. Liikunnan kansalaistoiminta on edelleen vahvaa. Viime vuosien ideologisessa kehityksessä on korostunut uusliberalistinen ajattelutapa, jonka mukaan yksilöt ovat entistä enemmän vastuussa omasta onnestaan, mutta samalla heidän vaaditaan panostavan tarmonsa eurooppalaisen kilpailukyvyn hyväksi. Liikunnalla on tärkeä rooli hallituksen kahden poikkihallinnollisen politiikkaohjelman, terveyden edistämisen sekä lasten, nuorten ja perheiden ohjelmien toteuttamisessa. Ihminen on evoluulion myötä kehittynyt kädelli8 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 4 /'2007. TAPANI MELKAS, LKT Johtaja Sosiaalija terveysministeriö Sähköposti: tapani.melkas@stm.fi MARI MIETTINEN, LitM Ylitarkastaja Sosiaalija terveysministeriö Sähköposti: mari.miettinen@stm.fi LIIKKUMATTOMAT LIIKKEELLE valistusta vai holhousta. VI I I Liikuntapoliittisten neuvottelu päivien 2007 teema "Liikkumattomuus" ilmaisee kansallisen liikuntaohjelman taustaongelmaa: yhdistämällä tutkimuksen, hallinnon ja kansalaisjärjestöjen voimat tavoitteena on lisätä kansalaisten terveyslii kuntaa ja näin edistää väestön hyvinvointia. Heikommassa asemassa olevilla väestöryhmillä tai liikunnasta syrjäytyvillä ihmisillä tulisi olla yhtä hyvät mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen kuin muillakin kansalaisilla. Niiniluoto, 1989) erityisen kiinnostavaa on analysoida tällaisen poliittisen ohjelman taustalla vaikuttavia todellisuusja ihmiskäsityksiä ja arvoperustaa. VIII Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät 2007 liituset linjaukset. Liikkumattomuus ja liike Liikkeen ja muutoksen käsitteitä on pohdittu jo antiikin luonnonfilosofiasta lähtien. Erilaisista terveysongelmista kärsivät ihmiset tarvitsevat tukea sopivan liikuntamuodon löytämiseksi. Opetusministeriön asettama toimikunta tekee vuoden loppuun mennessä ehdotuksen kansalliseksi liikuntaohjelmaksi. Liikunta hyvinvointipoliittisena mahdollisuutena on siis poliittisten päättäjien keskuudessa ymmärretty. Kuntia tulee edelleen kannustaa luomaan liikkumiseen kannustavia lähiyrnpäristöjä sekä ottamaan liikunnan paremmin huomioon kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa. Tässä tilanteessa hyvää tarkoittavat liikuntapoliittiset ohjelmat voivat herättää myös torjuntaa. Tarvitsemme myös tutkimuksen apua saadaksemme uusia keinoja liian vähän liikkuvien ihmisten saamiseksi liikunnan pariin. Kevyen liikenteen väylät ovat suomalaisten tärkein liikuntapaikka, joten niiden kunto ja väyläverkoston kattavuus on ratkaisevan tärkeä arki liikunnan edistämisessä
Roomalaiset tunsivat periaatteen mens sana in corpore sano, "terve sielu terveessä ruumiissa". Liikkeen käsitteellä on siis fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. "Ei päivää ilman kynän piirtoa", oli professori Snellmanin elämän tunnuslause. Yliopistoon perustettiin 1883 Ylioppilas Sportti LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 4/'XIJ. Urheilu, liikunta ja terveys Varhaisissa pyyntija viljelykulttuureissa elämän ylläpitäminen metsästys, kalastus, maanviljely, karjanhoito ja käsityö täyttivät aikuisten ihmisten toiminta-ajan. Suomen kirjakielessä Agricolasta lähtien 1500-luvulta esiintynyt sana liikkua sai 1800-luvulla abstrakteja merkityksiä, joissa liike voi tarkoittaa sekä kaupallisia yrityksiä että aatteellisia tcimijoita: "li ike-elämä'' pyörittää talouden rahavirtoja, "poliittiset liikkeet" yhteiskunnallista päätöksentekoa. Aristoteleen peripateettinen koulukunta harjoitti filosofista keskustelua kävelyn aikana. Antiikissa vapaat miehet harrastivat urheilua. Sana urheilla tarkoitti aluksi "uhkarohkeasti toimimista". Henkisen kunnon ylläpitäminen edellyttää säännöllistä "aivovoimistelua". Snellmanille tiedon ja sivistyksen pysähtyminen merkitsisi ihmisen henkisen elämän kuolemaa. Ma,xille yhteiskunta on voimakenttä,jokajatkuvasti kehittyy dialektisten "Iiikelakien" mukaisesti. Hegelin mukaan historia on jatkuvaa muutosta. 9. Länsimaiseen ajattelutapaan on juurtunut aktiivisen elämän (vita activa) ihanne,jonka näkökulmasta on kummasteltu lotus-asermon mietiskelytilaan vaipuneita itämaisia pylväspyhimyksiä. Suomen kielessä sana urheilu on johdettu samasta kannasta kuin uros, urho ja urhea (Häkkinen, 2004). Urheilun nousu tapahtui vasta 1800-luvun teollistuvassa yhteiskunnassa. Elinolosuhteet olivat monin tavoin epäterveelliset, mutta mitään erillistä liikunnan harjoitusta ei tunnettu ehkä lukuun ottamatta lasten leikkiä. Platonin ihannevaltiossa varujaluokan kasvatukseen kuuluivat runouden ja musiikin ohella voimistelu ja hyvät ruokailutottumukset. Näillä kaikilla tasoilla maailma, elämä, ihminen, historia ja yhteiskunta ovat prosesseja, joissa liikkumattomuus esiintyy vain teoreettisena abstraktiona, käytännöllisenä mahdottomuutena. Myös ajattelu on luonteeltaan liikettä: tunteet eli emootiot ovat "rnielenliikutuksia", ja Yrjö Ahmavaaran (1969) tunnetun määritelmän mukaan "älyllinen huvi syntyy aivoissamme viriävien yleiskäsitteellisten ajatusten nopeasta liikkeestä". Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, jossa ruumiillinen ja henkinen vireys tukevat toisiaan. Kuva: Gorilla / Leena Ylä-Lyly nen kaksijalkainen, joka kykenee moniin ruumiin liikkeisiin, kuten kävely, juoksu, uinti ja kiipeily. Ruotsin idrott käännettiin aluksi "uroteoksi" tai "rnaineteoksi"
Liikunta edellyttää henkilön tarkoituksellista fyysistä aktiivisuutta. Vuonna 1933 perustettu Liikuntatieteellinen Seura nousi kuntoliikunnan edistykselliseksi puolestapuhujaksi. Toteutukseen on otettava mukaan päiväkodit, koulut, korkeakoulut, puolustusvoimat, kunnat,julkishallinto, yritykset, ammattiyhdistykset ja kansalaisjärjestöt. Selvästikin tarvitsemme kansallista liikuntaohjelmaa, jossa otetaan laajasti huomioon eri ikäryhmät ja elämäntilanteet lapsista eläkeläisiin. Vähäisintä liikunta on yrittäjien piirissä ja maaseudulla. Huippu-urheilussa hän idealistisesti näki "ihmisyyden pyrkimyksen itsensä jalostamiseen ja täydellistämiseen, luovan tahtonsa kehittämiseen, heikkoutensa ja sidonnaisuutensa pois juurimiseen". Huippu-urheilu nähtiinkin Suomessa pitkään osana projektia, jossa amatööripohjaiset sankarit pyyteettömästi omistautuvat kansakunnan maineen ja yhteisen edun toteuttamiseen. Ajankohtaisena erityishaasteena on liikuntapalvelujen organisointi maamme yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen 300 000 opiskelijalle. Terveyskasvatusta hän väheksyi "sairasvoirnisteluna''. Psykologi Mihaly Czi/,szentmihalyi (2005) on kuvannut tällaisia "elämän virran" tiloja nimellä flow Näissä tilanteissa ihminen uppoutuu intensiivisesti jonkin tehtävään, jonka hallinnassa kaikki muu unohtuu. Liikunnan arvot: holhous vai valistus. Toisessa ääripäässä fyysisesti passiivisia tai "liikkumattomia" ovat ne, jotka eivät liiku "terveytensä kannalta riittävästi". Liikunnan "riittävyys terveyden kannalta" on tilastollinen käsite. Lukuisat valtakunnalliset hankkeet, ohjelmat, toimikunnat, neuvottelukunnat, lait ja periaatepäätökset ovat 2000-luvun alussa siivittäneet terveyttä edistävän liikunnan edistämistä valtion, kuntien, kansalaisjärjestöjen, seurojen, tutkimusja oppilaitosten sekä yksityisten työnantajien toimesta. Viesti kansalaiskunnon rapistumisesta on sikäli yllättävä, että terveys on suomalaisten arvopörssin ehdoton ykkönen. Vuori et al., 2005) Siksi voikin yhtyä huoleen siitä, että suomalaisten fyysinen kunto on tutkimusten mukaan heikentynyt viime vuosina. Julkisen vallan liikuntapolitiikka sai suosiota 1960-luvun hyvinvoi ntivaltiossa,jossa vallitsi vahva luottamus koulutukseen ja sosiaaliseen suunnitteluun. Itse uskon, että 35 vuoden säännöllinen lenkkeily on auttanut ylläpitämään omaa kuntoani, mutta minulla on myös monia norrnaalipainoisia ja terveitä ystäviä, joilla ei ole mitään liikuntaharrastusta. Aivan erityisesti tämä koskee 30-45vuotiaita miehiä, kuten PeLteri Laine toteaa EVA-raportissa Miehet Kuntoon! (2007). Nuorten liikuntaharrastuksen puolesta on pitkään tehty työtä kouluissa ja urheiluseuroissa. Terveysvaikutuksia syntyy niin kilpaurheilussa, kuntourheilussa, kuntoliikunnassa, luontoliikunnassa, leikkiliikunnassa kuin arkija hyötyliikunnassakin. Terveysliikunnan neuvottelukunnan aloitteesta laaditussa ansiokkaassa katsauksessa Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus (Fogelholm, Paronen ja Miettinen, 2007) terveydelle riittäväksi liikunnan määräksi suositellaan "puoli tuntia liikuntaa reipasta kävelyä vastaavalla kuormittavuudella vähintään viitenä päivänä viikossa" tai vaihtoehtoisesti "vähintään kolme kertaa viikossa tapahtuva, ainakin lievää hengästymistä ja hikoilua aiheuttava ja vähintään puoli tuntia kestävä kuntoliikunta". Arvion mukaan nuorista 40-50% ja aikuisista 60-65% liikkuu riittävästi. Sen sijaan huippu-urheilusta on tullut kovaa ammattimaista työtä, jota tehdään usein oman terveyden uhallakin. Työterveyshuollolla ja medialla on tärkeä valistustehtävä. Näin ollen "liikkumattomia" suomalaisia on noin miljoonan verran. Myös liikuntarajoitteisille on oivaltavasti kehitelty monenlaisia liikunnan muotoja. Liikunnan käsite on vasta vähitellen saanut urheilua laajemman sisällön ja merkityksen. Suomalaisten arvot ovat turvallisuushakuisia, joten hyvinvoinnin, elämän laadun ja onnellisuuden keskeisiä aineksia ovat terveys, perhe-elämä, ystävyyssuhteet ja rakkaus selvästi ennen hyviä tuloja ja sosiaalista arvostusta (ks. Liikunta ja ravinto saavat nykyisin paljon julkista huomiota osana kansalaisten "elämänpolitiikkaa". Liikuntaharrastus vähenee jo murrosiästä lähtien,ja vähiten liikkuvia aikuisia ovat 30-45-vuotiaatja yli 75-vuotiaat. Kausaalinen kytkentä liikunnan ja terveyden välillä oli perustana Liikuntakomitean 1990 esittämälle ohjelmalle "Hyvinvointia liikunnasta liikuntaa kaikille". Perinteisten urheilulajien (juoksu, hiihto, pallopelit, voimistelu) rinnalle on noussut runsaasti harrastettuja kuntoilun ja arkiliikunnan muotoja holkästä sauvakävelyyn, skeittailusta vesijuoksuun, sählystä vatsatanssiin, golfista puistojumppaan. Liikunnan asema ihmisen arvojärjestelmässä on nähdäkseni parhaimmillaan silloin, kun se on Aristoteleen määrittelemässä mielessä praksista, puhdasta iloa antavaa itseisarvoista toimintaa, joka ei pyri ulkoisiin tuloksiin ja tuotoksiin. August Ahlqvist suositteli 1886, että sport olisi suomeksi "kiista" ja idrott "urheilu". Helsingin yliopiston miekkailun opettaja Artur Ehluncl, Jonka teos Idrottens filosofi ilmestyi 1917, heijasti aikansa elitistisiä asenteita. Kunkin yksilön terveydentilaan vaikuttaa liikunnan ohella monia tekijöitä, kuten geneettinen perimä, elämänhistoria, elämäntavat, ruokaja juomatottumukset, työ ja harrastukset sekä fyysinen ja sosiaalinen ympäristö. Torvi ja Kiljunen, 2005). Hyvää tilastollista näyttöä kuitenkin löytyy sille, että säännöllinen riittävä liikunta vähentää riskiä sairastua moniin vakaviin tauteihin, kuten sepelvaltimotauti, aivohalvaus, tyypin 2 diabetes ja verenpainetauti (ks. Itse olen kokenut tämän olemassaolon riemun lenkkipolulla ja Viesti kansalaiskunnon rapistumisesta on sikäli yllättävä, että terveys on suomalaisten arvopörssin ehdoton ykkönen. VIII Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät 2007 -yhdistys. 10 1i,., ~J',\ & TIEDE 44 • 3 4 /?007
Niiniluoto, 1. S. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 412007 11. 1981. John Stuart Millin liberalismin mukaan ihmisen tulee olla "vapaa ja itsevaltias oman ruumiinsa ja sielunsa ylitse", vastuunalainen yhteiskunnalle vain siinä käytöksessä, joka koskee tai vahingoittaa muita (ks. Viime vuosien ideologisessa kehityksessä on korostunut uusliberalistinen ajattelutapa, jonka mukaan yksilöt ovat entistä enemmän vastuussa omasta onnestaan, mutta samalla heidän vaaditaan panostavan tarmonsa eurooppalaisen kilpailukyvyn hyväksi. Teoksessa Järki, arvot ja välineet. 2005. Helsinki: Weilin+ Göös. Rakennemuutos, ihminen ja urheilu. Tulisiko rekrytoitavat työnhakijat panna Cooperin testiin. Helsingfors: Söderström & Co. 1990. Liikuntapolitiikan on kiinnitettävä oireiden ohella huomiota myös liikkumattomuutta ylläpitäviin yhteiskunnallisiin rakennesyihin. Kauniit, terveet ja urheat. Tekniikan kehitys voimistaa kovan kilpailun yhteiskuntaa, jonka rinnalla elää tuhlaileva kulutusyhteiskunta. Kun olen kesäisillä juoksulenkeillä kohottanut kuntoani, pitäisikö minun saada siitä ilosta bonuksena palkankorotusta. ILKKA NIINILUOTO, FT Teoreettisen filosofian professori Rehtori Helsingin yliopisto Sähköposti: llkka.Niiniluoto@helsinki.fi LÄHTEET Ahlman, E. Jyväskylä: Gummerus. Metafysiikka. ja Miettinen. Filosofian mahdollisuudet liikunnan selittäjänä. Helsinki: Gaudeamus. Onko vain niin, että valistus ei tavoita niitä riskiryhmiä, jotka sitä eniten tarvitsisivat, vai onko taustalla muita rakenteellisia tekijöitä. M. Helsinki: EVA-raportti Mill. Helsinki: Sosiaalija terveysministeriö ja UKK-Instituutti. Niiniluoto, 2003). 2007. Lepuuttavana vaihtoehtona on vieraantunut ja passiivinen heittäytyminen "sohvaperunaksi" televisio-ohjelmia töllöttämään. Kilpailussa menestyvien työntekijöiden aika on kortilla: kireän ja kiireisen työtahdin myötä työstä tulee itsensätoteuttamisen sijasta rahan ansaitsemisen väline. Tätä kysymystä toivoisi myös liikuntatutkimuksen tarkemmin selvittävän. Eklund,A. Samaan aikaan teknologinen kehitys on mahdollistanut jälkiteollisen informaatioyhteiskunnan, jossa on entistä enemmän liikennettä ja kommunikaatiota, mutta vastaavasti autojen, automatisoidun tuotannon, tietokoneiden ja kännyköiden takia arkielämässä on entistä vähemmän kuntoa vahvistavaa fyysistä liikuntaa. Keskeisimpänä käytännön keinona on tasa-arvoisten ja kohtuuhintaisten, iloa ja virkistystä kaikille kansalaisille tarjoavien liikuntamahdollisuuksien ja -palvelujen kehittäminen. 1989. Helsinki Duodecim. Medikalisaation vaarana on moraalisesti harkintakykyisten ihmisten vapauden korvaaminen paternalistisella holhouksella. Helsinki: Tammi. U. Sosiaalija terveysministeriö arvioi, että liian vähäinen liikkuvuus aiheuttaa Suomessa 300-400 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Helsinki: Rasalas. Rahan muodostuminen "postmodernin" yhteiskunnan keskeiseksi itseisarvoksi pönkittää kaupallisuuden ja narsistisen itsekkyyden vaaroja. 1917. Informaatio. Suomen etymologinen sanakirja. Niiniluoto, 1. Helsinki: Librum. (toim 1 2005. Aristoteles. 2003. Täytyykö kansalaisten todistaa askelmittareilla, että he ovat täyttäneet päivittäiset liikuntanorrnit. Niiniluoto, 1. Elämän virta. Häkkinen, K. Liikuntalääketiede. 1994. Terveyskasvatus saattaa näyttäytyä ahdasmielisenä terveysterrorismina, joka kieltää kaikki elämän miellyttävät asiat. Laine, P. Vapaudesta. Onnellisuuden vaikea yhtälö. Nevanlinna, T. Helsinki: Eva-raportti Vuori, 1., Taimela, S. Nevanlinna, 1999). Hyväkuntoisena taivaaseen. 1999. ja Kujala. ldrottens filosofi. Kaupallistunut huippu-urheilu on menettänyt kannustavaa sädekehäänsä dopingin takia. Niiniluoto, 1. Kulttuurin perustekijöitä. 2007. Teoksessa J. Juva: WSOY. 2005. Erik Ahlmanin (1939) esittämässä luokituksessa liikunnan tuottamat hyödyt voivat olla hedonistisia (mielihyvä, nautinto), vitaalisia (terveys, kuntoisuus), esteettisiä (kauneus, taiteellinen ilmaisu), sosiaalisia (ystävyys, yhteispeli) ja mahtiarvoja (valta, voitto, raha). 2004. Helsinki: Otava, 201-237. Teoksessa T Pyykkönen (toim.), Suomalaisen liikuntapolitiikan vaihtoehdot, Liikuntakulttuurin päivät 12.-13.10.1988 Espoossa, Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuja 116, 22-39. Czikszentmihalyi, M. ja Kiljunen, P. Kun olin itse haastettuna alustamaan Liikuntakulttuurin päivillä 1988 rakennemuutoksesta ja urheilusta (ks. Mii!, 1981). J. Ihminen medikalisaation pihdeissä. 1969. Niiniluoto, 1994), toin esiin 111111. Vaikka tällaisilla taloudellisilla hyötyargumenteilla voidaankin positiivisesti motivoida valtion ja työnantajien panostuksia terveysliikunnan seurantaan ja edistämiseen, ne voivat myös johtaa omituisiin laskelmointeihin. Liikunta • hyvinvointipoliittinen mahdollisuus: Suomalaisen terveysliikunnan tila ja kehittyminen 2006. 1939. Miehet kuntooni Kansalaiskunnon lasku 1a korjaavat toimenpiteet. Duodecim 119, 1857-1862 Torvi, K. Ahmavaara, V. Terveysliikunnan käsitteeseen sisältyy hiostavan ja holhoavan ylilyönnin vaara, jossa liikunta medikalisoituu Ja ekonomisoituu (vrt. Kuntoliikuntaa laiminlyöville on jo ehdotettu taloudellisia rangaistuksia. Tässä tilanteessa hyvää tarkoittavat liikuntapoliittiset ohjelmat voivat herättää myös torjuntaa. Liikunnalla on ihmisille myös välinearvoa. jalkapallokentällä samalla kun alitajunta on työstänyt jotakin mielessä olevaa ongelmaa. 1989. seuraavia huomioita aikamme muutostekijöistä. Fogelholm, M, Paronen, 0. (Tutkimusten mukaan työttömillä ja eläkeläisillä onkin enemmän aikaa liikuntaan kuin perheen perustaneilla työelämän ahertajilla.) Myös vapaa-ajasta tulee sosiaalista näkyvyyttä ja menestystä vaativaa elämysten etsintää, jossa ylipingoitetusta liikunnasta ja terveysintoilusta voi aiheutua stressiä ja pakkoneurooseja. Säädösten, pakkokeinojen ja rangaistusten sijasta me tarvitsemme hyviin elämäntapoihin liittyvää myönteistä kannustusta ja valistusta. Valtakunnallisen "kunnossa kaiken ikää" ohjelman rinnalla ivaa herätti ohjelma "hyväkuntoisena taivaaseen" (ks. Jos liikunta on ihmiselle luontaista toimintaa,jolla on suuri itseisarvo ja välinearvo, voi ihmetellä, mitkä yksilölliset ja yhteiskunnalliset syyt oikeastaan tekevät liikkumattomuudesta akuutin ongelman. Heikkala ja T Pyykkönen (toim ), Tutkimuskohteena liikunta ja filosofia, Liikuntatieteellisen Seuran moniste 14, 17-25. Pitääkö esimerkiksi ylipaino leimata sairaudeksi
Se korvautuu isturnatyollä. Koneet ovat vähentäneet liikkumista niissäkin töissä joissa ennen liikuuiin. Kauppaan kävellään aniharvoin, eikä lähikauppojakaan enää ole kuin harvassa. On tunnettua, että ruumiillinen työ on vähentynyt ja vähenee. Eri urheilulajien osaaminen katoaa tai on hyvin vähäistä. Liikkuminen on synnynnäistä, liikkumattomuus ei. Perheiden väliset liikkumiserot ovat suuret. Liikuntatuntien niukkuuden yksi ja paha seuraus on liikuntakynnyksen korottuminen. Lapset eivät juurikaan näe ruumiillista työtä tekeviä, työssään liikkuvia aikuisia. Ehkä siksi, että liike ja liikkuminen on elämän merkki. Luokanja liikunnanopettajien vaikea yhtälö on nyhjäistä tyhjästä: Ensinnäkin houkutella oppilaat pienessä ajassa liikunnan koukkuun. Joskus minimaalisen vähän. Aktiiviset vanhemmathan usein ohjaavat lapsen urheiluseuroihin. Se ei ole ainoa, mutta se on tärkeä. Koska koulussa ei ehditä opetella useita urheilulajeja, harrastuskelpoisten lajien valikoima pienenee. Syitä on palJ0n, mutta ne tiivistyvät maailman Ja elintapojen muuttumiseen. Metsätyöt esimerkiksi hoituvat moroilla, joita ohjeillaan samantapaisilla ohjaussauvoilla kuin digipelejä, Töihin ei yleensä enää kävellä yli parin kilometrin pituisia matkoja. Toisekseen pitää opettaa sisäänheittolajit tarpeeksi hyvin ja antaa ymmärtää, että muitakin mahdollisuuksia on, lähes rajattomasti. Muuten istutaan tai pötkötetään. Tässäkin asiassa yhteiskunta on jakautunut. Koululaiset eivät opi liikunnan ja urheilun perustaitoja. Peruspulma on tuskastuttavan tuttu, enkä mene nyt ongelman syihin. Teksti: REETTA MERILÄINEN Liikkumattomuuden inhimilliset tekijät Mietin, miksi liike, liikkuminen on merkityksellinen asia. Lapsen liikkumattomuuden syy voi olla liikkumattomuuden malli. Monen urheilulajin kohdalla ei päästä vaiheeseen, jossa urheileminen/liikkuminen alkaisi palkita. Lasten väliset erot kasvavat. Elämänympäristön rakenteet eivät suosi liikuntaa. Yli-innokkuuuakin esiintyy. Nykymaailmassa yhä useammat ihmiset sekä aikuiset ja lisääntyvästi myös lapset liikkuvat aiempaa vähemmän. Miksi suhtaudun liikkumiseen muiden ja omaani myönteisesti. Jolloin liikkuminen tuntuisi hyvältä. On perheitä, joissa vanhempien liikunta rajoittuu pakollisimpaan hyötyliikuruaan: siivousta, ruuanlaittoa, roskien viemistä. Liikunta ei tunnu houkuttelevalta vapaa-ajan vaihtoehdolta. Perustaidot karkaavat Koulun liikuntatunneista, niiden vähyydestä, on puhuttu vuosikausia. 12 LIIKUNTA & TIEDE 44, 3 4 /'2007. Lapsi oppii matkimalla, hienommin ilmaistuna harjoittaa mallioppimista. Lapset, joiden kotona urheillaan paljon, pääsevät maistamaan liikuntaa huomattavasti enemmän kuin ne, joiden kotona ei liikuta. Jollei kukaan läheisistä ihmisistä tai lapseen vaikuttavista ihmisistä (kaverit, sisarukset) harrasta I ii kun taa, 1 i ikunnan mallia ei saada. Kouluun ei kävellä pitkiä matkoja. Kunnat tarjoavat koulukyydin, jos koulumatka on yli kolme tai viisi kilometriä. On perheitä, joissa vanhemmat tai vanhempi harrastaa aktiivisesti liikuntaa, on perheitä,joissa liikunta on vanhempien pää harrastus. M iten liikkumattomuuteen voidaan päätyä. Moni ei löydä koulun avulla ominta lajiaan ja saattaa sen takia jäädä liikkumattomaksi
Hyvinvoiville ihmisille kasaantuvat myös kulttuuriharrastukset. Sähköisen median (radio, TV, intenert) parissa ollaan lähes 80 prosenttia tuosta ajasta. Televisio vie medioihin käytetystä ajasta 38 prosenttia, radio 29 ja internet 7. Yhdysvalloissa liikalihavuus on köyhien, usein mustien köyhien ongelma. Ne eivät liikuta. USA:ssa on tutkittu ilmiötä nimeltä "rnulutasking" eli median monikäyttö (Carat 2005). Vaikka kulttuurieroja vaikkapa Suomeen onkin mittakaavan suuruus nostaa esiin ilmiöitä, jotka pienemmässä populaatiossa jäisivät huomaamatta, mutta jotka kenties ovat tuloillaan. Se on kasvava media. On luusereita ja uraansa uppoutuneita. Vuoden aikana viestintävälineiden suhteet ovat vähän muuttuneet, lähinnä niin, että internet on vienyt aikaa televisiolta ja lehdiltä. Liikunta tai liikkumattomuus kytkeytyy viimeksi mainittuun. On miljoonia pahasti ylipainoisia, on myös miljoonia hoikkia kalorinlaskijoita. USA:ssa yhteiskunnallinen polarisoituminenkin näkyy selvemmin. Tutkimus koski nuoria, 18-34-vuotiaita. Tarkoittaa lähes kahdeksaa tuntia, kolmannesta vuorokaudesta. Digitaaliset pelit (lähinnä tietokoneja konsoli-) lukitsevat niin ikään pelaajan päätteen, tv-ruudun tai kolikkoautomaaun ääreen. Radion kuuntelu ei ole yhtä pysäyttävä, sehän on usein taustakuuntelua. Liikunta häviää kilpailun ajasta Se ei mahdu harrastuksiin. Vuoden takaisen selvityksen (TNS Gallup, Atlas) mukaan ihmiset käyttävät Suomessa eri medioiden parissa päivittäin 7 tuntia 50 minuuttia. Tässä suhteessa maailma on muuttunut rajusti 50 vuodessa. Liikunta, kuntoilu, itsestä huolehtiminen kuuluu selvästi paremmin voivien ihmisten elämään, mikä useimmiten kasvattaa eroa huonosti voiviin. Yhdysvallat on monissa asioissa hyvä un ilukkari. Joka tapauksessa TV:n ja internetin yhteisvaikutus ihmisen ajankäyttöön ja liikkumiseen on suuri. Media on yksi ajankäytön kilpailijoista. Tilanne saattaa olla pahenemassa liikunnan kannalta. Terveellistä elämää harrastaa eniten valkoihoinen keskiluokka. Tutkimuksen mukaan nuoret viettävät 11,1 tuntia valveillaoloajastaan median parissa. Päätteet sitovat ihmisen paikalleen. Hyvinvoiva liikkuu Moni asia yhteiskunnassa on polarisoitunut: työ, varallisuus, mahdollisuudet, hyvinvointi. On maanisia liikkujia, on myös niitä, jotka eivät vapaaehtoisesti ota askeltakaan. Nuorimmat, 18-24-vuotiaat tutkitut käyttävät samanaikaisesti 3,9 mediaa (radio, internet, kännykkä, TV). Ihmisten vapaa-ajasta kamppaillaan verisesti. Tosin hyvin aktiivisten kuluuurinharrastajien ja kulttuuria tuottavien ihmisten LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 4/'2fXJ7 13. Sanomalehtien parissa viihdytään kahdeksan prosenttia kokonaisajasta. Pelejäkin pelaavat enimmäkseen nuoret
On ihmisiä, jotka selviytyvät hautaan norrnaalipainoisina, hyvässä fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa liikkumatta. Jo Paasikiven aikaan eläneenä en oikein ymmärrä, miksei omasta vastuusta voida puhua ääneen. Leikin sääntöihin kuuluu, että jokainen voi syödä, juoda, asua ja elää niin kuin lystää. Liikunnan ilojen skenaario En tiedä, voiko liikunnan iloja kuvailla uskottavasti ihmiselle, joka ei koskaan ole liikkunut vapaaehtoisesti hikeen saakka. Olen vuosien varrella harrastanut kansankiihotusta ja käännyttänyt ihmisiä liikkumaan. Miksi pitäisi. Kaikenlainen hillintä. Ikuisille lapsille liikkumattomuuden seuraukset ovat samat kuin muillekin, multa he ovat todennäköisesti sitä mieltä, että se on heidän oma asiansa, oma ongelmansa, jonka korjaaminen kuuluu muille. Miksei ajatusta omasta vastuusta kestetä. Se se vasta vaatiikin ponnistelua. Se taitaa olla tämän ajan tabu. Joskus tuntuu siltä, että fyysien kunnon vaaliminen tyrehdyttää henkisen kasvun. Se pitää hankkia ja ylläpitää itse. Nopeasti. Yhdelle maalailin unelmaa laihtumisesta, toiselle parempaa henkistä tilaa. Henkinenkään kasvu ei tapahdu itsestään. Kummatkaan skenaariot eivät kuitenkaan toteudu ilman ihmisen omaa panosta. Jos takaisi, eläisimme nyt todella henkisesti rikasta aikaa. He lienevät poikkeus. Ja siksi kuluuuripiireissä voi tapahtua heräämistä ja kääntymistä. Liikkumattomuus tarkoittaa haurastuvia luita ja menetettyä kosketusta fyysiseen minään eli yhden tärkeän ulottuvuuden unohtumista. Pikkulasten kohdalla kaikkivoipaisuuden ja maailrnannapaisuuden ajatus on hellyttävä. Kuntoa ei voi ostaa. Siinä on eroa. Oma vastuu Oli liikkumattomuuden syy mikä tahansa, yksi asia on varma: hyvää kuntoa ihmiselle voi tuottaa vain ihminen itse. Tänä päivänä melkein kaikki muut palvelut ovat ostettavissa: ruoka, puhtaus, matkustus, terveys, kissanhoito. Jokainen on vastuussa omasta kunnostaan, omasta liikkurnisestaan. Kolmikymppiset Peter Fanit, jotka eivät kasva aikuisiksi, eivät ole hellyttäviä. Liikkumaton elämäntyyli ei sinänsä takaa henkisyyttä tai henkistä kasvua. 14 LIIKUNTA & TIEDE 44, 3 4 /2007. Millä tavalla ladulla tai jalkapallokentällä hikoileminen on arvokkaampaa kuin kirjan lukeminen tai viulun soittaminen. Aikuistumattomuuteen liittyy se, että käsitys velvollisuuksista, omasta vastuusta ja yhteisvastuusta on jäänyt kehityksessä kesken. Siitä ei saa puhua ainakaan julkisesti, eikä ainakaan sanomalehdessä. He ovat vakuuttuneita merkityksestään rnaailrnanrnenon keskiössä, heillä on tahtoa, vaatimuksia, tarpeita ja kehittynyt näkemys oikeuksistaan. Elävän elämän tuomien ongelmien kohdalla itseriittoisuus kuitenkin loppuu. Ei kuulu muille. On välillä suorastaan virkistävää tavata kulttuuri-ihmisiä, jotka suhtautuvat alentuvan penseästi niin urheiluun kuin penkkiurheiluunkin. Eikö ihmisen pitäisi yrittää käyttää elinaika itsensä jalostamiseen, henkiseen kasvuun. Helsingin Sanomien Läski kapina-sarjaa tehtäessä törmäsin arkaan asiaan, omaan vastuuseen. Unohtunut. Kriittisesti ja itsekriittisesti täytyy tietysti kysyä, miksi liikuntaan pitäisi suhtautua automaattisen myönteisesti. Muusikot ja professorit juoksevat rnaratoneja ja pelaavat jalkapalloa. Äärimmilleen vietynä ulkonäköliikunta vaikuttaa pakkomielteellä, ja siitä on vaikea löytää terveellisyyttä syvemmin ymmärrettynä. Se tarkoittaa myös huonosti tuuletettuja aivoja, liikunnanhan on todistettu parantavan aivojenkin kumoa. VIII Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät 2007 joukossa on edelleen varsin paljon liikkumista, liikuntaa vieroksuvia ihmisiä. Näille ikuisille lapsille maailma on leikkikenttä, jossa leikitään heidän ehdoillaan. Jos ihmiselle kerrotaan lehdessä, että olet vastuussa omasta ylipainostasi, syyllistytään syyllistämiseen. He jakavat ihmiset ruumiin ja hengen kulttuurin harrastajiin, elämäntapa on joko tai. Moni suorastaan kehuu urheilunvastaisuudellaan. Nurkkapsykologille tulee mieleen, että tällä hetkellä eletään jonkinlaista hemmoteltujen ikilasten aikakautta, i nfantiliaa. Viides huomasi ilman minun patisKuntoa ei voi ostaa. Kolmannelle yritin kuvailla itsekur in autuutta, neljännelle euforiaa, joka seuraa tiukkaa juoksulenkkiä. Vastapainoksi tosin löytyy urheiluihmisiä, joille ooppera on kaiken kaukaa kierrättävän kamaluuden symboli. Hyvä kysymys on sekin, miksi henkinen kasvu ja fyysinen hyvinvointi sulkisivat toisensa pois. Pulmissa yhteiskunnan täytyy tulla apuun. Liikkumattomuuden seurauksista ei saa syyllistää, eivätkä korjaustoimet saa maksaa itselle mitään. Miksei ajatusta omasta vastuusta kestetä 7 Totta kai on psykologisesti viisasta lähestyä ylipainoista ihmistä kannustavien skenaarioiden ja esimerkkien avulla. Tarkoitan ihmisiä, joiden liikunta saa polttoaineensa vahvasta narsismista. Tai on hikoillutkin, mutta inhoaa silti liikuntaa. Toinen tabu ovat rajat. Useimmille liikkumattomuus tarkoittaa ylipainoa ja liikuntakyvyn tasaista huononemista. Muiden velvollisuus on maksaa lasku. Kulttuuripiireissä liikkumattomuus ja huono fyysinen kunto on seurausta asioiden arvotuksesta ja tietoisesta valinnasta, eikä perlytynyuä huonoosaisuutta. Onhan teologiassakin vaihtoehtoina maalata taivaan autuutta tai kuvailla helvetin kauhuja. Heitä näkee runsaasti kuntosalien isojen peilien edessä
Hänen elämäntapansa muuttuivat merkittävästi liikunnan ansiosta. Palatakseni liikunnan merkitykseen: En tiedä, meneekö liikkuva ihminen terveempänä hautaan ja onko sillä merkitystä, kun kaikki kuitenkin menevät. Päivien aikana ei ole mahdollista käsitellä liikkumattomuutta kaikilta mahdollisilta kannoilta. Liikunnalla on useimpien kohdalla vaihteleva merkitys elämän eri vaiheissa. Liikuntapoliittisten päivien kohdalla se merkitsisi karhunpalvelusta asialle, jota me ajamme: Liikuntaa kaikille tarpeittensa ja tahtonsa mukaan. Liikkumattomuus yhteiskunnan rakenteellisena ominaisuutena pitää sisällään yksilöstä itsestään riippumattomat esteet ja sellaiset yhteiskunnan rakenteelliset muutokset, jotka tekevät omakohtaisen liikunnan harjoittamisen vaikeaksi. yksilöllinen kansalaisoikeus siinä missä sen liikunnan harrastaminenkin. Lapsuudenajan turhauttavista liikunnallisista kokemuksista, työelämän rasittavuudesta, perheelämän ongelmista, ikääntymisestä tai sairauksista johtuvat rajoitukset tai tietämättömyys liikunnan terveydellisistä vaikutuksista ovat yleisiä yksilön liikuntaa rajoittavia tekijöitä. REETTA MERILÄINEN Päätoimittaja Helsingin Sanomat sähköposti: reetta.merilainen@sanoma.fi LIIKUNTAA KAIKILLE tarpeen ja tahdon mukaan liikuntapoliittisten neuvottelupäivien teema liikkumattomuus on iskevä ja hyvä. Se tarkoittaa näyttöä siitä, että liikkuva ihminen voi paremmin. Vaikeimmin korjattavia ovat liikuntapalvelujärjestelmän heikkoudet ja siihen vaikuttavat yhteiskunnan rakenteelliset tekijät, työttömyys, sosiaalisten peruspalvelujen häviäminen. Olennaista on, että käytyjen keskustelujen avulla liikkumattomuus yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena ilmiönä ymmärretään paremmin ja että liikunnan eri sektoreiden toimijat saavat eväitä oma alueensa kehittämiseen. Siksi myös kategorisointi esim. Liikkumattomuutta lähestytään yksilöä ja yhteiskuntaa koskettavana ilmiönä monelta suunnalta. Nyt tarkastelun kohteena on erityisesti OPM:ssä valmisteltava kansallinen liikuntaohjelma, jolle liikuntakulttuurimme rakenteita kehittävän voimana ladataan paljon odotuksia. Pienet askelet aiheuttavat kiintymystä liikuntaan tehokkaammin kuin hurja riehunta. Vaikka yhteiskunnan rakenteellisten tekijöiden vaikutukset ovat kiistattomia, niitä on tutkittu valitettavan vähän. Yhden asian ympärille rakentuvasta tapahtumasta muodostuu usein samaan asiaan uskovien tilaisuus. Kolmas liikkumattomuutta selittävä tekijä on kansallisen liikuntakulttuurin tila. Rauhallisesti. Elämäntapana liikunta ei ole instant-juttu. tustanikin, että liikunta (tässä tapauksessa juoksu) vähensi viinanjuonnin tarvetta. Liikkuva saattaa kuitenkin edetä kohti hautaa paremmalla mielellä. liikkuviin ja liikkumattomiin on ongelmallista. Pauli Vuolle puheenjohtaja Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: pauli.vuolle@sport.jyu.fi LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3-412007 15. Onnistuneeseen markkinointiinhan ei vaadita muuta kuin uskottavuutta ja eläviä esimerkkejä liikunnan hyvää tekevistä vaikutuksista. Liikkumattomuus voi olla tietoinen elärnänvalinta. Ehkä parhaiten liikkumattomuuteen tehoaa läheisten, luotettavien ihmisten suorittama markkinointi. Teemaan ei sisälly selkeää kannanottoa, arvolatausta, painotusta tai rajausta. Se vaatii kärsivällisyyttä ja malttia alussa. Joissakin elämänvaiheissa liikunnalla saattaa olla hyvinkin keskeinen sija, kun taas joissakin elämänvaiheissa sitä on syytä jopa rajoittaa ja antaa tilaa muille elämän tärkeille asioille. Kansainvälisesti arvioiden julkiset liikuntapalvelumme ovat edelleenkin kohtalaisen hyvät, joskin 1990-luvun taitteen laman seurauksena selvästi heikentyneet. Liikunnan ei tarvitse olla testosteronipitoisia äärisuorituksia, vaan kävelyä, portaidennousua, siivoamista, pihatöitä, koirantalutusta. Ovatko liikuntahallinto, liikuntaorganisaatiot, alan koulutusja tutkimusjärjestelmät toimivia ja kykeneviä kehittymään ajan vaatimusten mukana. Se pyrkii ja toivottavasti onnistuukin vapauttamaan suuren yleisön siitä uskomuksesta, että liikuntapoliittisille päiville tulevat ovat vain liikuntaan vihkiytyneitä harrastajia ja alan ammattilaisia. Pohdiskelun kohteena on liikunnallisesti passiivinen elämäntapa ja siihen johtavat syyt. Vaikka haaveilisikin maratonista, kannattaa aloittaa kilometristä
Hyvinvoinnin tie tarjoaa seuratyölle houkuttelevia uusia toimintaja resurssimahdollisuuksia, mutta edellyttää perinteisestä poikkeavaa toimintatapaa ja identiteettiä. ::::> -, -~ Rakenteita tarkastellessa on syytä miettiä, kuinka laajalle .l<: ~ liikuntakulttuurin alue halutaan ulottaa. Kuva Gorilla / Jens O lof Lastheim Liikunta laajenee hyvinvoinnin suuntaan entä rakenteet . :5 Liikuntakulttuurin rakenteet toimivat hyvin perinteisen urheilun ~ ja liikunnan alueilla. Ne eivät kuitenkaan välttämättä tue sellaisten ~ ~ ihmisten liikunnan harrastamista, joiden liikkumisen :2 motiivina painottuu hyvinvointi. 16 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3-4 /2flJ7
Ei liikuntasalin rakenteesta, katon kaarista tai parkettilattian pinnoitteesta. Haluaako liikkuja määrämuotoista ja suoritusorientoitunutta toimintaa vai leppoisampaa ja vapaamuotoisempaa harrastamista. Kohtaa toinen ihminen, niin huomaat vuorovaikutuksen rakenteet. Yhdelle seura on vain väline liikuntatoiminnan toteuttamiseksi ja siten yhdistyksenä purettavissa jos kysyntää ei toiminnalle ole. Siinä missä yksi on lähtökohtaisesti luottavainen toisen ihmisen suhteen, toinen taas uskoo ihmisen taipumukseen pahaan ja vilpillisyyteen. Jos lattiat ovat liukkaat ja likaiset, liikuntavälineet hajallaan ja kadoksissa, suihkut sotkuiset ja saunan lauteet rempallaan, tila hylkii sinua ja neuvoo kääntymään takaisin jo ovella. Pyydä perusteluja, niin eteesi avautuu enemmän tai vähemmän pohdittuja vakuuttuneisuuksia siitä, onko lasten ja nuorten liikunnan tehtävänä tuottaa kaikkensa antavaa uutta huippu-urheilijamateriaalia vai tarjota kasvatuksellisia virikkeitä hyvän harrastuksen parissa. Syntyy rakenne, hahmotettava, käsitettävä kuvio, joka kertoo kuka "seurustelee" kenenkin kanssa, kuka vastaa mistäkin liikuntatoiminnan osa-alueesta, mihin asiaan kullakin on päätösvaltaa. Kysy itseltäsi, miten näet tai kysy toiselta, miten hän näkee liikuntakulttuurin, kunnan liikuntatoimen tai paikallisen liikuntaseuran roolin vaikkapa lasten ja nuorten liikuttamisessa, niin näet ajattelun rakenteet. Rakenteiden sosiologia auttaa huomaamaan, miten ryhmien ja organisaatioiden käytänteet ja toimintatavat erottelevat ja yhdistelevät, houkuttelevat mukaan tai työntävät luotaan: onko kunnan liikuntavirastossa vastaanotto sellainen, että kuntalainen tuntee saavansa asiantuntevaa palvelua vai kohdellaanko häntä kuin oikeita töitä häiritsevää kiusankappaletta; onko seuran johtokunnan kokous muodoltaan uutta tulijaa kannustava ja tukeva, vai muistuttaako se enemmän salaseuraa, joka ei haluakaan joukkoonsa ketään muita kuin asiaan jo vihkiytyneitä ammattilaisia. Jollekin yhteiskunta on yksilöiden kokoelma, jossa kukin pärjätköön omillaan "vahvimman eloonjäämisen" opin mukaisesti, niin kilpaurheilussa kuin järjestötoiminnassakin. Yhdistellään ja erotellaan, otetaan mukaan ja suljetaan pois. Jos tila on hyvin suunniteltu, sen värit rauhoittavat sinut elämyksiin, kynnykset päästävät esteettömiin ylityksiin ja viivat ohjaavat huikeisiin urheilusuorituksiin. Kohtaamisissa kukin toimii tämän kaltaisten ennakkokäsitysten suunnassa. "Silloin liikunnan rakennemuutoksen yhteydessä sovittiin", yksi sanoi. Ratkaisevaa on se, miten liikuntatila ohjaa toteuttamaan tätä kytevää motiivia, miten vuorovaikutus ohjaajien ja seuraihLIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 4/'2<JJ7 17. Edellinen uskoo pelaajien kykenevän itse keskenään sopimaan pelisäännöistä, jälkimmäinen vaatii aina kolmatta osapuolta valvomaan (eikä luota tähänkään). Ne kertovat ennen kaikkea siitä, mikä on oikeaa ja toivottavaa toimintaa ja käyttäytymistä erilaissa tilanteissa. Ne saavat meidät toimimaan suhteellisen pysyvällä ja ennustettavalla tavalla. Ajattelun filosofia kaivaa esiin niitä käsityksiä, joita kaikilla meillä on ihmisistä, organisaatioista ja yhteiskunnasta. Omaksuttuina käytäntöinä, huomaamattomina itsestäänselvyyksinä ne ehdollistavat toimintaamme. Tilan psykologia kertoo, miten liikuntasali ohjaa askeleitamme, vetää luokseen liikkumaan tai työntää luotaan kotisohvalle makaamaan. Toinen kysyi, "pitääkö tässä taas alkaa muuttamaan järjestön rakenteita". Toiselle se on kollektiivinen elin, joka tasaa eroja vahvimman ja heikomman välillä niin liikkumisen mahdollisuuksien kuin resurssienkin suhteen. Puhutaan järjestön ihmisistä, heidän tehtävistään ja toimenkuvistaan, mutta myös päätöksentekijöiden rooleista ja valta-asetelmista. Siitä, mitä tapahtui kun luotiin uusi järjestö(rakenne). Tilat, toimintatavat ja käsitykset Avaa ovi liikuntasaliin, niin astut fyysiseen rakenteeseen, tilaan ja aikaan. Piirrellään laatikoita ja viivoja, soikioita ja katkoviivoja. Puhutaan järjestäytyneestä liikuntatoiminnasta. Kolmas ehdotti, että "odotamme miten kuntien rakenneuudistuksessa käy". Puhutaan jostain muusta, joka ei ole täysin käsin kosketeltavaa, mutta jota silti 'käsitellään' ainakin mielikuvissa. Kaikilla pareilla, ryhmillä ja joukoilla on tunnistettavia toiminnan käytänteitä, normeja ja pelisääntöjä. Rakenteiden tuki liikuntakipinälle Yksittäinen liikkuja aktiivinen liikunnan harrastaja tai liikkumaan haluava kohtaa nämä liikunnan rakenteet, tilan, vuorovaikutuksen ja käsitykset tehdessään ratkaisuja oman liikkumisensa suhteen. Toinen taas pitää seurarnuotoista organisoitumista itsetarkoituksena ja vaalii toimintaa hamaan loppuun saakka, vaikka sitten vain perinneyhdistyksenä. Tilan kolmiulotteinen maailma näyuää tai ainakin vihjaa sinulle, miten toimia. Toisaalta rakenteet synnyttävät jaettuja toiminnan malleja ja kaavoja, tehden koordinoidun inhimillisen toiminnan ylipäätään mahdolliseksi. Houkuttelevalta näyttävä liikuntaharrastus saattaa kariutua siihen, ettei liikuntatila täytä uuden harrastajan tarpeita, seuratoimijoiden tapa toimia näyttää torjuvalta tai liikuntatoimijoiden käsitykset liikunnan ja urheilun tavoitteista tuntuvat vierailta. Jokainen askel on 'tik' kellossa, joka yhdessä tilan kanssa ohjaa sinua etenemään tai pysähtymään, kiiruhtamaan tai viipymään. Nämä rakenteet liittyvät aikaan ja paikkaan (fyysiset rakenteet), ihmisten väliseen kanssakäymiseen (sosiaaliset rakenteet) ja ajattelutapoihin (kognitiiviset rakenteet). ovi kuiskaa avaamaan, portaat houkuttelevat kiipeämään, uima-allas pyytää sukeltamaan. liikuntasali ei ole vain ympärillämme havainnoissa, se on myös sisällämme ajatuksissamme ja tunteissamme. Organisaatiolla ja instituutiolla on julkilausuttuja ja julkilausumattornia kuvauksia menettelytavoista ja toimintaperiaatteista, joita tulee noudattaa keskusteluissa, tapaamisissa, kokouksissa. R akenteista puhutaan. Inhimillisessä toiminnassa on lähes aina tunnistettavissa jokin toiminnan muoto, kaava, normi, menettelytapa tai vastaava, joka ohjaa toimintaamme
Tosiuskovaiset ja piruuttaan liikkujat kiipeävät vaikka puihin, jos muuta ei ole tarjolla. Liikuntatilan houkuttelevuus olennaista Perinteiset rakennetut liikuntapaikat, ennen kaikkea liikuntasalit ja vastaavat, palvelevat lähinnä organisoitua kilpaurheilua. Seurojen vapaaehtoisiin tai liikkujiin kohdistuvan rekrytoinnin suurimpia heikkouksia on se, että t lähtökohtana on toimijoiden itsensä, eikä potentiaalisten uusien tulijoiden tarpeet. Kiikun-kaakun aloittamista pohtivalle liikunnan rakenteet voivat kääntää potentiaalisen liikunnan harrastamisen liikku mattornuudeksi. Kysymys on ainakin kolmesta asiasta: ehkäisevätkö liikunnan rakenteet ihmisiä liikkumasta, tavoiltavatko nämä rakenteet ylipäätään mukaan haluavia, mutta ei vielä liikkuvia käyttäjäryhmiä ja kannustavatko ne jo liikkuvia liikkumaan vielä enemmän (esimerkiksi terveytensä kanna! La rii Ltävästi). Ne potentiaaliset harrastajat, jotka pitäisi saada liikkumaan tai joiden pitäisi liikkua terveytensä kannalta riittävästi, ovat "riskiryhmä". Esimerkiksi uimahalleissa, liikuntapaikoista suosituimmissa, harrastetaan sekä ohjattua kilpaurheilua että omaehtoista liikkumista. Toiminta on pääsääntöisesti omaehtoista ja olennainen liikkeelle saattava ja harrastusta kantava voima on liikkujan oma motivaatio. Tässä omaehtoisuudessa on seuratoiminnan ehdoton vahvuus: ihmiset tekevät sitä harrastusja liikuntatoimintaa jota haluavat. Oletettavasti mukaan on tullut myös uusia käyttäjäryhmiä, kun suoritusorientoituneen rakenteen rinnalla on tarjolla myös hyvinvointiin tähtääviä liikuntamahdollisuuksia. Uimahalleihin peruskorjauksien yhteydessä rakennetut uudet allasosastot ja kylpylämäisyys on lähes poikkeuksetta lisännyt kävijämääriä. Seurojen toimintatavoille on turhan usein leimallista sisäänpäin lärnpiävyys. Seurojen toimintatavat ratkaisevat Liikuntalaissakin todetun työnjako-opin mukaisesti julkinen sektori luo liikunnan edellytyksiä muun muassa rakentamalla liikuntapaikkoja ja avustamalla liikuntaja urheiluseuroja. Valtaosa organisoidusta liikunnasta tapahtuu seuroissa. Kiinteyttä tarvitaan kaikessa organisoituneessa toiminnassa, mutta kiinteys voi näyttäytyä potentiaalisen uuden tulijan silmissä pahimmillaan hylkimiseltä. Ensimmäiseen vastaaminen on haasteellista, tutkimukset kun tavoittavat yleensä lähinnä ne, jotka jo harrastavat liikuntaa. Kanavoivatko liikunnan ja urheilun rakenteet tämän motiivin käytännön liikkumiseksi vai asettavatko ne sille esteitä. Altaan on oltava oikean kokoinen ja ratoja riittävästi. Seurat toteuttavat perustajiensa ja seurassa toimivien aktiivien motiiveja. Odotetaan, että innokas lajin harrastaja tulisi ovelle kopuitelemaan. Muissa liikkumisympäristöissä, kevyen liikenteen väylillä, hiihtoladuilla ja luontopoluilla liikunta painottuu hyvinvointiin. EmeritusproJatkossa on kyse siitä, miten nykyrakenteet saavat mukaan uusia liikkujia. Omaehtoisessa liikunnassa liikuntatilan toiminnallisuus Ja viihtyisyys ratkaisevat. Siksi liikkumattomuuden syistä ei ole ainakaan toistaiseksi riittävästi tietoa. Toiminta on usein ohjattua, mikä edistää ja tukee liikunnan harrastamista, vetää uusia harrastajia mukaan ja kannustaa jatkuvuuteen. 18 LIIKUNTA & TIEDE 44, 3 4 /'2007. Kääntöpuolella on seuratoiminnan heikkous: kun omien vahvojen motiivien pohjalta toimitaan, kiinnitetään huomio ja energia helposti vain ja ainoastaan näiden motiivien toteuttamiseen. Liikunta tapahtuu pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin liikuntaja urheiluseuroissa. Siksi niiden toimintatavat ovatkin keskeisiä uusia liikkujia kohdattaessa. Parhaissa tapauksissa seura markkinoi itseään aktiivisesti paikkakunnalla, järjeståå tempauksia ja tapahtumia, tarjoaa havainnollista materiaalia ja perehdyttää tulijan seuran toimintatapoihin askel kerrallaan. Motivoituneimmat toki puskevat läpi esteitä asettavien rakenteidenkin tai luovat itselleen sopivia rakenteita. Jos ryhmä on hyvin tiivis hengeltään ja toimintatavoiltaan, ei siihen uskalla tunkeutua kuin kaikkein kovapäisin. Suoritusorientoituneessa kilpaurheilussa ratkaisee Liian toimivuus harjoitteluun ja kilpailemisen. Ja kun joku kiinnostuu, ketään ei ole toivottamassa tervetulleeksi. Tulija saa hakemalla hakea tietoa seuran toimintamuodoista. Kahteen muuhun kysymykseen voi hakea vastausta sen pohjalta mitä kansallisesta liikuruakuhtuurista tutkimusten ja kokemusten pohjalta tiedetään. VIII Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät 2007 misten kanssa tukee sitä, miten liikunta-alan toimijoiden käsitykset liikunnasta sopivat yhteen sen kanssa. Käsitys liikunnasta laajenee hyvinvoinnin suuntaan Liikunnan ja urheilun tehtävää ja tavoitteita koskevat erilaiset käsitykset osoittavat, että liikuntakulttuuri on tietynlaisella vedenjakajalla. Kun aktiivijoukko saadaan kasaan, sen menettelytavat alkavat nopeasti jäsentyä (rakerueistua) tiettyihin uomiin: syntyvät keskinäiset kaveruussuhteet ja klikit, puhetavat ja kertomukset, istumaja nokkimisjärjestyksei. Siksi myös motivaatio on useimmiten vahva
Tämä kohderyhmä ikääntyneet, huonokuntoiset, sohvaperunat eivät välttämättä ole niin urheilullisia kuin mihin olemme kohderyhmiemme kanssa tottuneet. Kaikki ovat asioita, jotka ovat joko yksilöllisesti tai yhteiskunnallisesti arvokkaita ja tärkeitä. Liikunnan kansalaistoiminnaltakin odotetaan osallistumista kansallisiin talkoisiin hyvinvoinnin varmistamisessa, kun vastassa ovat sellaiset haasteet kuten väestön ikääntyminen ja nuorten terveysongelmat. Toisaalta edessä on dilemma: toimittaessa totutulla toiminta-alueella, siis kilpailun ja kunnon tiellä, liikunnan ja urheilu perinteinen identiteetti säilyy, mutta silloin mitä ilmeisimmin toimitaan myös nykyisten kaltaisten hyvinkin rajallisten tai jopa niukkenevien resurssien puitteissa. Näkyvimpinä merkkeinä olivat kuntoilubuumi hölkkatapahtumineen ja tuulipukuineen. Kysymys onkin rakenteiden ja liikkumattomuuden suhteessa ennen kaikkea siitä, minkälaista liikkumista nykyrakenteet tukevat ja miten hyvin ne pystyvät uusintamaan liikunnan harrastamista, siis saamaan mukaan uusia harrastajia. Kilpailun tien rinnalle tuli kunnon Lie, jolla Heinilä viittasi urheilun käsitteen laajenemiseen liikunnan, erityisesti kuntoja terveysliikunnan suuntaan. Rakenteiden ja liikkumattomuuden suhdetta analysoitaessa on siten koko ajan huomioitava se, kuinka laajalle liikuntakulttuurin alue halutaan ulottaa. Liikunnasta ja urheilusta huolehtivat liikunta-alan ihmiset, ei kukaan muu. Vapaaehtoisten määrä on viime vuosikymmeninä hieman kasvanut. Iessori Kalevi Heinilä esitti 1970-luvulla näkemyksensä liikuntakulttuurin kahdesta tiestä, kilpailun ja kunnon tiestä. Luultavasti he haluaisivat hyvinvoinnin tielle ja liikkumaan sen mukaisiin tiloihin, osallistumaan siihen sopiviin toimintatapoihinjajakamaan sille ominaisia käsityksiä liikkumisesta. Mitä kauemmas mennään liikuntakulttuurin perinteiseltä reviirillä sen reuna-alueille hyvinvoinnin suuntaan, sitä enemmän kysymyksiä herättää liikunnan ja urheilun rakenteiden toimivuus harrastajien saamisessa liikunnan pariin. Hikoilun, hengästymisen, mittaaminen ja tulosten laskemisen sijaan heille tärkeämpää voi olla viihtyminen ja elämykset, hyvä olo ja yhdessäolo, sellaiset asiat jotka eivät välttämättä mahdu perinteisten liikuntakulttuurin tilojen, toimintatapojen tai käsitysten puitteisiin. Liikuntakulttuuri on jo saanut kilpailun ja kunnon tien rinnalle kolmannen Lien, joka on hyvinvoinnin tie. Hyvinvoinnin tie tarjoaa houkuttelevia uusia toimintaja resurssimahdollisuuksia, mutta samalla se edellyttää uudenlaista, perinteisestä poikkeavaa toimintatapaa ja iclenti teettiä. Varsinkin organisoidun liikuntatoiminnan rakenteet houkuttelevat mukaan niitä ja tarjoavat mahdollisuuksia ennen kaikkea niille, joita urheilu ja liikunta todella kiinnostavat ja joita liikuntatai urheilu kärpänen on purrut tosissaan. Liikuntakulttuurin valikoivat rakenteet Suomi on kansainvälisissä vertailuissa liikunnan kärkimaita. Liikunnan rakenteet liikuntapaikat, toimintatavat, käsitykset liikunnasta ja urheilusta eivät siten voi olla täysin pielessä, päinvastoin. Liikunta on hyväksytty osa yhteiskuntaan ja haluttu modernin ihmisen elämäntavan sisältö. Tämä on johtanut kriittisiin kysymyksiin seurojen ja -järjestöjen perinteisen tehtävän ja roolin hämärtymisestä. Liikunnan harrastaminen on lisääntynyt koko ajan. Toisaalta liikunnan ilosanomaa on suunnattu tai ainakin suunniteltu suunnattavaksi yhä enemmän niille, jotka eivät liiku tai liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. JUHA HEIKKALA, YTT Ohjelmajohtaja Suomen Liikunta ja Urheilu, SLU Sähköposti: juha.heikkala@slu.fi LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 4/2007 19. Hyvä niin, sillä liikunta ja urheilu Heinilän termein kilpailun tie ja kunnon tie ovat liikuntakulttuurin kovaa ydintä,josta sen on mahdotonta luopua menettämättä identiteettiään. Ne toimivat varsin hyvin perinteisen liikunnan ja urheilun näkökulmasta, mutta ne palvelevat ennen kaikkea tosi uskovaisia. Oletettavaa on, että ne ihmiset, jotka eivät tällä hetkellä liiku tai liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän, eivät saa liikunnan nykyrakenteista sitä kipinää, joka toisi heidät mukaan kilpailun ja kunnon teille. Liikunta ja urheilu ovat lasten ja nuorten ylivoimaisesti suosituimpia harrastuksia. Liikunnan kansalaistoiminnassa on mukana noin puoli miljoonaa vapaaehtoista. Huippu-urheilu on seuratuimpia viihteen muotoja. Liikunnan ja urheilun tuttujen ajatustenrnallien joukkoon on noussut sellaisia käsitteitä kuten toimintakykyisyyden parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy, työllisyyden edistäminen, osallistuminen, jaksaminen, elämykset, sosiaalinen pääoma ja niin edelleen. Toisaalta ne eivät ole aivan niitä asioita, urheilukilpailuja, liikuntaharrastuksen järjestämistä, seuratoimintaa, valmentamista ja muuta vastaavia, joihin liikunnan ja urheilun parissa toimineet ovat tottuneet. Hyvinvoinnin tielle laajentuessaan liikuntakulttuuri on yhteiskunnallistunut niin, että se on yhtä paljon itseisarvo kuin väline yksilölliseen tai yhteiskunnalliseen hyvinvointiin. Hyvinvoinnin tie nostaa esiin erityisesti liikuntaja urheiluseurojen roolin kansallisen hyvinvoinnin varmistamisessa. Kilpailun tiellä hän tarkoitti liikuntakulttuurin perinteistä "kovaa ydintä", kilpaurheilua ja siihen liittyviä kilpailuja valmennusjärjestelmiä seuroineen ja vapaaehtoistoirnijoineen. Liikunnan ja urheilun "haavi" rakenteineen on valikoiva ja rajallinen siihen nähden, mikä on se mahdollinen laajempi liikuntakulttuurin missio, joka on näkyvissä hyvinvoinnin tiellä. Liikunnan rakenteet kyllä toimivat suhteellisen tehokkaasti, mutta valikoivasti
Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma Hallitusohjelman vuosille 2007-2011 lukenut voi nähdä, että yhteiskunnassamme tunnustetaan liikunnan itseisarvo ja välinearvo terveyden edistämisessä. Argumentteja tämän kehityksen tieltä ei löydy. Filosofia ei pahus kyllä riitä Kirjaukset eivät kuitenkaan riitä. Niille tavoitteille, joita hallitus kirjaa ohjelmaansa, pitää olla mietitty rahoitus ja toimenpiteet. Kuten professori Pelika Himanen on sanonut: "Parhaat ideat eivät voita, vaan parhaat käytäntöön viedyt ideat." Nyt on aika vaikuttaa siihen, että ideat ovat niitä parhaita eli käytäntöön vietyjä. Meidän tulisi yhdessä myös rakentaa näkemyksellistä ja toiminnallista siltaa pitkälle eteenpäin. Mittakaavan tulisi olla aivan toista luokkaa suhteessa tavoitteisiin. Suuri toiveeni on, että opetusministeriön koordinoimasta Kansallisesta liikuruaohjelmasta saadaan yhteinen ja eri asiantuntijatahot yhdistävä ohjelma Suomessa. Hallitusohjelma sisältää lukuisia tavoitteita, joihin tulisi valjastaa ensisijaisesti muita kuin valtion viranomaisia ja virkamiehiä. Parikymmentä vuotta sitten saattoi liikunnasta olla yksittäisiä mainintoja, kuten esiHallitusohjelman tavoitteiden tulisi näkyä myös konkreettisesti resurssien avaamisena ja suorana seuratukena. Seuratoiminta tarvitsee todellakin uutta tukea ja kurnppanuusoteua valtiolta ja kunnilta, niin myös seuroja tukevilta järjestöiltä. Hallitusohjelma viestii kansalaistoiminnan aseman vahvistamista, mikä ei aina edellytä uutta rahoitusta; kyse on ajattelutavasta päätöksenteossa. Johdonmukainen ja ennakoitavissa olevan rahoituksen turvaaminen on kestävän toiminnan perusta. Veikkausvoittovarojen myönteinen kehitys jopa kannustaa siihen. Jännite tulee siitä, että kaikki hallitusohjelman tavoitteet ja niiden toimenpiteet eivät voi liikunnassa ja urheilussa olla hallituksen omia tekoja. Valtion rooli on olla innostaja ja resurssoija. LIIKUNTA & TIEDE 44, 3 4/20CJ7 21. Liikunnan näkökulmasta löytyy tavoitteita lasten ja nuorten liikuntaan, aikuisten liikuntaan ja terveyslnkuntaan sekä huippu-urheiluun. Hallitusohjelmasta löytyy tavoite liikunnan paikallistason toimintaedellytysten vahvistamisesta. SLU ja liikuntajärjestöt ovat tehneet merkittävän työn rahapelien yksinoikeuden säilyttämisen puolesta. Toivon, että me Suomessa osaisimme toimia ennakoivasti: ennaltaehkäistä terveysuhkia, puolittaa kakkostyypin diabetesiaudin puhkeamisriskiä sekä vaalia kansalaistoiminnan perintöämme. Silti budjettiriihi sai kummallisesti käsiteltäväkseen valtion talousarvioesityksen,jossa veikkausvoittovarojen kasvusta ainoastaan puolitoista prosenttia oltaisiin osoittamassa liikunnan kansalaistoimintaan. Edellytysten näkökulmasta mainitaan tekijät ja Iiikuntapai kat; tekijöiden resurssointi jää tosin avoimeksi. Edelliset hallitusohjelmat puntarissa Liikunnan näkyvyys on hallitusohjelmissa kasvanut kerta kerralta. Aiempaa selkeämmin on nyt lähdetty hakemaan roolia kansalaisjärjestöille. Jos Suomen politiikkaan halutaan neljän vuoden aikana muutoksia, niitä on vaikea saada ilman hallitusohjelmaan tehtyjä kirjauksia. Liikunnan ja urheilun kirjauksia voi tarkastella ainakin kolmesta näkökulmasta. Tämä ei kata edes inflaauokehitystä puhumallakaan uusista avauksista. Eri viranomaisten välille sekä heidän ja järjestöjen välille tulisi rakentaa siltaa. SLU on täysillä tässä mukana. Pyydänkin nyt kaikkia teitä hallituksessa, eduskunnassa, ministeriöissä, kunnissa ja tutkimuslaitoksissa, jotka haluatte olla edistämässä hyvinvointia liikunnalla ja urheilulla, pysähtymään. H allitusohjelma on yhä merkittävämpi poliittinen asiakirja. Hallitusohjelman tavoitteiden tulisi näkyä myös konkreettisesti resurssien avaamisena ja suorana seuratukena. Kykenemmekö siihen. Teksti: TIM O LAITINEN Hallitusohjelmassa on liikunnasta ja urheilusta kirjauksia enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Esimerkkinä käy terveyttä edistävä liikunta
Kun hallitusten toimikausi alkoi vakiintua eduskuntakauden pituiseksi, hallitusohjelman merkitys kasvoi. VIII Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät 2007 merkiksi liikuntapoliittisen komitean perustamisesta. Apuna tässä työssä on oikeusministeriön perustama demokratiayksikkö. Julkisen. • Hallitusohjelmassa on päätetty tukea eettisen ja yhteiskuntavastuullisen sekä kansainväliseen menestykseen tähtäävän huippu-urheilun edellytyksiä. Oikeusministeriön hallinnoima kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma saattoi yhteisiin pöytiin monet viranomaiset ja kansalaisvaikuttajat. Urheilun valkoinen kirja Heinäkuussa EU:n komissio julkisti urheilun valkoisen kirjan. nuorten osallistumista, perheiden hyvinvointia, monikulttuurisuutta ja tasa-arvoa ja uutta yhteisöllisyyttä on päätetty tukea. • Liikunnan paikallisen tason toimintaedellytyksiä sekä liikunnan laaja-alaista tasa-arvoa vahvistetaan kansallisessa liikuntaohjelmassa määriteltävien suuntaviivojen mukaisesti. Urheilun valkoinen kirja antaa yleiskuvan urheilun nykytilasta ja strategisen pohjan urheilun roolille Euroopan Unionissa. Lisäksi todettiin, että kilpaja huippu-urheilun eettistä pohjaa vahvistetaan. Yhtenä tuloksena oli valtioneuvoston periaatepäätös kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten edistämisestä. Toisaalta, poikkihallinnollisuus lisääntyy koko ajan ja sen takia on entistä tärkeämpää verkottua kaikkien ministeriöiden kanssa. Työn on määrä päättyä vuoden 2008 aikana. Sosiaalija terveysministeriö perustama toimikunta on tätä työtä vienyt eteenpäin. 22 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 4 /2007. Samoin ohjelmassa on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Yhdistyslakia uudistetaan. Selvitysmieheksi kutsuttiin Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Nieminen, joka työssään keskittyi lähinnä ammattilaisuuteen ja kilpaurheilun kysymyksiin. yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta edistetään palvelutuotannossa. TIMO LAITINEN Puheenjohtaja Suomen Liikunta ja Urheilu SLU Sähköposti: timo.laitinen@slu.fi Poimintoja Matti Vanhasen 11 hallituksen ohjelmasta • Hallitusohjelmassa on päätetty vahvistaa liikunnan asemaa kunnallisena peruspalveluna ja parantaa arkiliikunnan edellytyksiä. Mielenkiintoista on havaita, että SLU on ainoana kansallisena liikuntajärjestönä mainittu konsultoituna tahona valkoisen kirjan esipuheessa. Dokumenttia on vaimisteltu laajojen konsultaatioiden avulla. Tämän lupauksen seurauksena syntyi valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista. Periaatepäätös vaati toteutuakseen jatkuvaa aktiivisuutta etenkin kansalaisjärjestöjen taholta. Painopiste on lasten ja nuorten liikunnassa • Kouluissa vahvistetaan taitoja taideaineiden asemaa lisäämällä valinnaisuutta. Valkoinen kirja lähestyy hyvin samaan tapaan laaja-alaisesti liikunnan ja urheilun kenttää, kuten olemme Suomessa tottuneet ajattelemaan liikuntaa ja urheilua moniarvoisesti. Pääministeri Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen ohjelma vuosille 2003-2007 sisälsi yleisiä periaatteellisia kirjauksia lasten ja nuorten, aikuisten, ikääntyneiden ja erityisryhmien liikuntaharrastuksen edistämisestä lähinnä terveyden ja toimintakyvyn näkökulmasta. edistetään kansalaisten kuulemisesta. • Terveyden edistämiselle on oma politiikkaohjelma. SLU tuo yhteistyöhön liikunnan ja urheilun kansalaisjärjestöjen näkökulman ja osaamisen. Yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien mahdollisuuksia tuottaa iltapäivätoimintaa edistetään. • Liikuntapolitiikalla edistetään väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä elämänkaaren eri vaiheissa. Opetusministeriö on liikunnan ja urheilun selkeä ykköskumppani. Uutta edellä mainitussa hallitusohjelmassa oli poikkihallinnollisten politiikkaohjelmien käyttöönotto. Liikunnan viranomaiset ja liikuntajärjestöt ovat alkaneet tehdä pitkäjänteistä työtä liikunnan aseman vakiinnuttamiseksi myös hallitusasiakirjoissa. Veikkausvoittovaroja käytetään arpajaislain mukaisiin käyttötarkoituksiin jakosuhdelain mukaisesti. Hallitukset olivat aiemmin lyhytaikaisia, minkä johdosta hallitusohjelmien merkitys oli pienempi. Yhdistysten hallinnollisten tehtävien keventäminen jäi edelleen vähemmälle huomiolle. Edellisen hallitusohjelmakauden perintönä oikeusministeriön rooli kasvaa. • Ohjelmassa on päätetty parantaa Suomen valmiuksia hakea ja järjestää kansainvälisiä suurtapahtumia. • Hallitusohjelmassa on tehty liikunnalle ja urheilulle monia merkittäviä linjauksia. • Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin rahapelien yksinoikeusjärjestelmän säilyttämiseksi muuttuvassa kansainvälisessä toimintaympäristössä. Pääministeri Paavo Lipposen toisen hallituksen ohjelmassa vuosille 1999-2003 oli ensimmäistä kertaa maininta hallituksen toimenpiteistä vapaaehtoistöiden hallintoja työnantajavelvoitteiden vähentämisestä. Hallitus lupasi myös laatia väestön liikuntaja toimintakykyisyyden edistämiseksi toimintaohjelman sosiaalija terveystoimen tehtävistä ja yhteistyöstä liikuntatoimen kanssa. SLU tekee pitkäjänteistä yhteistyötä monen ministeriön kanssa ja kiitettävän monen kanssa jo suunnitteluvaiheessa. Nämä yleiset kirjaukset mahdollistivat kuitenkin kansallisen liikuntaohjelman työn aloittamista
• Työministeriö käsittelee yhdistyksiä laajasti koskevia työsuhdekysymyksiä sekä tukee työllisyyshankkeita. L iikuntatoimintaa järjestetään vaihtelevissa laajuuksissa lähes kaikissa korkeakouluissa. • Kauppaja teollisuusministeriö käsittelee hankintalain toimeenpanoa, kilpailunrajoituslakia, kuluttajaturvallisuuslain soveltamista sekä EU-politiikkaa. • Ympäristöministeriö käsittelee kansallisen kestävän kehityksen strategian, matkailuja virkistyskäyttöä luonnonsuojelualueilla. yhdistyslain muutosta sekä uuden kansalaistoiminnan neuvottelukunnan työn käynnistämistä. Urheilijoiden sosiaaliturva on myös ajankohtainen yhteistyöhanke. Olennaista on se, että korkeakoulu aktiivisesti osallistuu suunnitteluun ja/tai resurssien tarjoamiseen liikuntatoiminnan järjestämiseksi. • Puolustusministeriö on tärkeä liikunnan edistäjä varusmiesten koulutuksessa. • Oikeusministeriö käsittelee mm. Liikunta on hyödyntämätön mahdollisuus korkeakouluissa Maamme kaikkiaan 30 ammattikorkeakoulussa ja 21 yliopistossa opiskelee parhaillaan 19-29 -vuotiaista noin 30 prosenttia eli runsaat 200000 henkeä. • Valtiovarainministeriö valmistelee verolait ja valtion budjetin. Korkeakoulun osallistumisella käsitetään selvityksessä sekä omana työnä toteutettava toiminta, että sellainen, jossa korkeakoulu on mukana esimerkiksi suunnittelijana ja rahoittajana. Tutkijana toimi Hanna Uusi.mäki. • Maaja metsätalousministeriö käsittelee mm. Muina yhteistyötahoina olivat yleisimmin opiskelijajärjestöt ja muut oppilaitokset. Muutoin ajankohtaista on myös Valtion liikuntaneuvoston toiminta ja vuoden 2008 budjetti • Sosiaalija terveysministeriö vie eteenpäin terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa ja asemoi Terveyttä edistävän liikunnan toimikunnan työn siihen. Kuntaja palvelurakenneuudistus siirtyy valtiovarainministeriön alaisuuteen. • Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat järjestyksenvalvojalainsäädäntö, arpajaislaki ja maahanmuuttaja kysymykset. Selvitys korkeakoulujen liikuntamahdollisuuksista tarvittiin, jotta voidaan opiskeluympäristön liikuntamahdollisuuksia voidaan kehittää kokonaisuutena. Liikunnalla ei virallista asemaa Liikuntatoiminnalla ei ole itsenäistä virallista asemaa korkeakouluympäristösså, joten osa korkeakouluista LIIKUNTA&TIEOE44,3~4/2C()7 23. Vain kahdessa korkeakoulussa liikunta on selkeästi määritelty kehittämiskohteeksi, jolla on korkeakoulussa asema ja tavoitteet. Opiskelijajärjestöt ovat useissa korkeakouluissa jo pitkään osallistuneet liikuntatoiminnan järjestämiseen. Selvitys tehtiin Opiskelijoiden Liikuntaliiton OLL:n ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otuksen yhteistyönä. Ministeriöt konkreettisen työn äärellä Pikainen katsaus eri ministeriöihin antaa yleiskuvan siitä, missä kaikissa liikunnan ja urheilun asioissa eri ministeriöt etenevät hallitusohjelman jälkilaineissa. kysymyksiä, jotka mahdollistavat ulkoilun valtion omistamilla mailla. • Ulkoasiainministeriö käsittelee EU-kysymyksiä ja tukee kehitysyhteistyöhankkeita. Tarjottujen palveluiden määrä oli kaiken kaikkiaan yliopistoissa runsaampi kuin ammattikorkeakouluissa. • Opetusministeriö paneutuu ainakin Kansalliseen liikuntaohjelmatyöhön, Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan, taitoja taideaineiden valinnaisuuden lisäämiseen, iltapäivätoimintaan ja kerhoihin. Lähes kaikissa korkeakouluissa opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää jonkinlaisia liikuntapalveluja, mutta korkeakoulujen osallisuus palvelujen järjestämisessä vaihtelee huomattavasti. • Liikenneja viestintäministeriössä käsiteltävänä on ainakin TV-direktiiviluonnos ja kevyen liikenteen olosuhteet. Korkeakoulujen rooli liikunnan järjestämisessä vaihtelee suuresti. Viidesosa vastanneista korkeakouluista toteutti liikuntapalvelunsa kokonaan itse
Kyse on korkeakoulujärjestelmämme tarjoamasta mahdollisuudesta nuorten aikuisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Maksuttomilla palveluilla oli ammattikorkeakouluissa huomattavasti suurempi sija kuin yliopistoissa. Toiminnan hajanaisuus tekee liikuntatoiminnan järjestämisestä monilla korkeakoulupaikkakunnilla varsin "yksinäistä puurtamista". Näin ollen myös Sähköposti: janne.jauhiainen@otus.fi liikuntapalveluihin liittyvien asioiden seuranta oli suuressa osassa korkeakouluista varsin vähäistä. Osa näistä suunnitelmista oli kuitenkin suhteellisen pienimuotoisia mainintoja muissa asiakirjoissa, eikä varsinaisia liikuntaa koskevia toimintasuunnitelmia. Runsas kolmasosa korkeakouluista kuitenkin katsoi, että niillä on olemassa jokin liikuntapalveluita koskeva toimintasuunnitelma. Korkeakoulun yleisstrategiassa tai opiskelijoita ja henkilöstöä käsittelevissä strategioissa ei liikuntapalveluita juurikaan mainittu. Usein liikuntaan liittyviä toimia hoidetaan korJANNE JAUHIAINEN keakouluissa myös osana muita tehtäviä ilman, että Toiminnanjohtaja niillä itsessään on muita kuin toiminnan väliuomåän Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus järjestämiseen liittyviä tavoitteita. Sillä on oma organisaatio, joka huolehtii käytännössä myös useiden muiden pääkaupunkiseudun yliopistojen opiskelijoiden liikuntapalveluista merkittävältä osin. www.oll.fi Korkeakoulujen liikuntatoiminnan taloudelliset voimavarat vaihtelivat suuresti. Toisaalta yliopistojen palvelut olivat usein huomattavasti runsaampia ja kattavampia. Mallin tavoitteena on seurata liikuntapalveluja kokonaisuutena, jossa tarkastellaan itse palvelujen lisäksi Kuva SakariViika toiminnan perustaa talouden ja strategioiden tasolla sekä liikuntatoiminnan rakenteita ja prosesseja. Kehittäminen vaatii koordinaatiota Selvitvs on Julkaistu OLL:n julkaisusarrassa: Hanna Uusimäki: Liikunnan mahdollisuus korkeakouluissa. Liikuntapalveluita toteuttavan työvoiman tai käytettävien tilojen kustannukset eivät välttämättä jyvittyneet liikuntapalveluiden budjettiin. Liikuntaan erityisrahoitusta vain muutamassa korkeakoulussa yliopistoliikunta on omassa kokoluokassaan. Selvityksen osana luotu malli korkeakoulujen liikuntapalveluiden kehittämiseen. Suuressa osassa korkeakouluja rahoitukseksi laskettiin vain palveluiden järjestämiseen konkreettisesti käytettävät erilliskustannukset, usein tuhansiajoitakin kymmeniä tuhansia euroja vuositasolla. Helsingin yliopiston 24 LIIKUNTA l!, TIEDE 44 , 3 4 /2007. OLL sarja A6/2007 Julkaisija.· Opiskelijoiden Liikuntaliitto OLL. Vain muutamassa yliopistossa toiminnan rahoitus oli kohdennettu kokonaisuutena selkeästi liikuntaan. Vain kahdessa korkeakoulussa liikunta on selkeästi määritelty kehiuämiskohteeksi, jolla on korkeakoulussa asema ja tavoitteet. Toimiva korkeakoululiikunnan kokonaisuus tarvitsee selkeästi määritellyn aseman ja voimavarat. VIII Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät 2007 l \1 Korkeakoulujen liikuntapalveluiden kehittäminen vaatii yhtenäistä valtakunnallisen tason koordinointia. ei järjestä liikuntatoimintaa varsinaisesti lainkaan
LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3-4/2007 25. Innokas kuntoilija ja englantilaisen jalkapallon fani tunnustaa huippu-urheilun arvon mutta miehestä on silti turha haaveilla yhden asian äänitorvea. Asenne kertoo enemmän lausujista itsestään kuin ministeristä. K un hallituksen ministeripestit julkistettiin, kulttuurija urheiluministeriksi valittu pitkäaikaisimman hallituspuolueen RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin herätti urheiluväessä varovaista hykertelyä; saatiin asiat tunteva urheilumies. ,, Kuva: Hannes Victorzon Teksti: SUSANNA LUIKKU MINISTERI STEFAN WALLIN: Huippu-urheiluun ja terveysliikuntaan satsaaminen eivät sulje toisiaan pois Kulttuurija urheiluministeri Stefan Wallin liputtaa niin urheilukuin muussa elämässäkin voimakkaasti suvaitsevan moniarvoisuuden puolesta. Kesäkuussa 40 vuotta täyttänyt Wallin ehkä tuntee jo entuudestaan urheilun kentän joitain edeltäjiään paremmin, mutta ei edes itse pidä sitä oleellisena tekijänä työssään
Wallinia kuvaillaan suomenruotsalaiseksi liberaaliksi, joka tulee kaikkien kanssa toimeen ja esittää asiansa positiivisuuden kautta. Päähuomio lienee jatkossakin työryhmän esittämissä linjauksissa; päätoimisten ammattivalmentajien lisäämisessä, urheilija-apurahojen painottamisessa nuoriin lupauksiin sekä joukkuepalloilun tukemisessa vuosien 2010 talvija 2012 kesäolympialaisia silmällä pitäen. Suomen EU-puheenjohtajakauden painopisteitä olivat juuri terveysliikunta ja urheilujärjestöjen toiminnan, ei vähiten vapaaehtoistoiminnan, tukeminen. Euroopan yhteisön komissio antoi Suomelle huhtikuussa 2004 huomautuksen ja maaliskuussa 2007 perustellun lausunnon, jossa Veikkauksen aseman urheiluvedonlyönnin tarjoamisessa ja markkinoissa katsottiin rikkovan palvelujen vapaan liikkuvuuden periaatetta. -Toivottavasti tämä luonnehdinta pitää paikkansa. Työnantajien jakamat liikuntasetelit ovat hyvä askel tähän suuntaan, innokkaana salitreenaajana itse tunnettu ministeri huomauttaa. Yleinen poliittinen kyvykkyys ja yhden alan edunvalvonta ovat kaksi eri asiaa, hän toteaa. On turha odottaa, että ministeri voisi kokotai edes puolipäiväisesti paneutua vain yhden sektorin ongelmiin. -Liikuntaja urheilupolitiikassa on edelleen korostettava lasten ja nuorten osuutta, mutta painopisteet otetaan uuteen tarkasteluun. -Politiikassa on aina monenlaisia odotuksia. Siinä on keskitytty ennen kaikkea koulujen iltapäiväkerhoihin ja paikalliseen seuratoimintaan, lähinnä eri toimintamallien sekä laatuja kilpailujärjestelmien kehittämisen kautta. Huippu-urheilulla on arvo sinänsä: se tuottaa elämyksiä, yhdistää ja innostaa yhä uusia sukupolvia urheilun pariin. & TIEDE 44 • 3-4/2007. Ei vastakkainasettelua Stefan Wallin tunnetaan enemmän sekä-että kuin joko-tai tyyppisenä päättäjänä. Urheilun suurtapahtumien tukemisessa valtio pyrkii hallitusohjelman mukaan aktiivisempaan kumppanuuteen pelkän kisojen kotimaisille urheilujärjestöille mahdollisesti aiheutuvien tappiotakausten antamisen sijaan. Veikkaus Oy:n monopoliasema, yleiseurooppalainen liikuntapolitiikka, kansallinen liikuntaohjelma sekä huippu-urheilun ja urheilun suurtapahtumien tukeminen. Suomen vastaus valmisteltiin ulkoministeriön johdolla ja annettiin toukokuussa. Liikunnan menojen lisäksi niillä rahoitetaan nuorisotyö lähes kokonaan ja taiteen menoista noin puolet. Suomelle on jo myönnetty naisten jalkapallon EMkisat (2009), taitoluistelun EM-kisat (2009), miesten salibandyn MM-kisat (2010) ja miesten jääkiekon MM-kisat (2012). -Liikuntaa ei ole varaa lyödä laimin. En usko riidan haastamisen ja näkoalauornan mustavalkoisuuden vievän asioita eteenpäin, mutta sen voin sanoa, että kovin kärsivällinen ihminen en ole, Wallin naurahtaa. Vaikka Wallin on kaukana poliittisen broilerin prototyypistä, hänellä on politiikasta pitkä kokemus. Laaja tehtäväkenttä Urheiluväeltä tahtoo toisinaan unohtua, että liikunta sinänsä ja huippu-urheilu erityisesti on vain yksi osa Suomen kulttuurija urheiluministerin vastuualuetta. EU:n komissio julkisti heinäkuussa valkoisen kirjan liikuntapolitiikasta. Siihen kuuluu koko kulttuurin kenttä sivukirjastoista oopperaan ja muotoilusta teatteriin sekä kirkollis-, opintotuki-, nuorisoja tasa-arvoasiat. Entinen ympäristöministeriön valtiosihteeri ja usean ministerin poliittinen avustaja tuntee valtiohallinnon erittäin hyvin. On yksiselitteinen tavoite, että Veikkauksen monopoli säilyy Suomessa. Veikkausvoittovarat ovat olleet viime vuosina kasvussa ja sama kehitys näyttää jatkuvan. -Pyrimme edistämään näitä tavoitteita myös jat26 L lf, __ 1tr;. Wallin korostaakin haluaan hoitaa jokainen osaalue mahdollisimman hyvin. Kysymyksiin kuuluvat mm. Kun 99 prosenttia valtion liikuntabudjetista rahoitetaan veikkausvoittovaroista, kyse on merkittävästä kansanterveydellisestä asiasta, Wallin kertaa. Valtion huippu-urheilustrategiassa pohjana on toiminut vuonna 2004 valmistunut Huippu-urheilutyöryhrnän muistio. Vuoden 2007 talousarviossa veikkausvoittovaroja kohdistetaan urheiluun ja liikuntakasvatukseen 100 208 000 euroa. Asenne pätee myös ikuiseen kissanhännänvetoon siitä, mihin niitä veikkausja muita varoja pitäisi urheilussa kohdistaa, ja missä mittasuhteessa. Wallin vierastaa ajatusta, että yllä olevat linjaukset veisivät huippu-urheilulta jotain ja vielä enemmän sitä, että sekä-että -suhtautuminen jotenkin estäisi jämäkän päätöksenteon. Ja mitä jämäkkyyteen tulee, voin kokemuksesta kertoa, että niin sanottujen pehmeiden arvojen ja asioiden ajaminen se vasta kovuutta vaatii. Toinen voimakas kasvua! ue on ollut terveyttä edistävä liikunta, josta yksi esimerkki on kolmatta viisivuotiskauttaan toimiva Kunnossa kaiken ikää -ohjelma. Wallin kertaa tutut huolet liikunnallisen elämäntavan kuihtumisesta, ylipainon ja siitä johtuvien sairauksien lisääntymisestä sekä jatkuvaan suorittamiseen perustuvan työelämän paineista. Joskus politiikan kaikki temput ja välineet on oteueva käyttöön, pumpulista sorkkarautaan. Henkilökohtaisesti toivoisin, että liikunnasta tulisi yhä useammalle vastapaino ja henkireikä hektisen elämänrytmin keskellä. Lasten ja nuorten liikuntaan on panostettu vuodesta 1999 alkaen. Paikallistaso on yhä avainasemassa lasten liikuttamisessa, hän sanoo. Kirjalla pyritään kehittämään yhteistä urheilupolitiikkaa. Oma lukunsa on yleiseurooppalainen liikuntapolitiikka, joka uudistuu sekä EU:ssa että Euroopan neuvostossa. Urheilun suurissa ajankohtaisissa kysymyksissä hän seisoo tiukasti tuoreen hallitusohjelman takana. Siihen, että ministeri on työhönsä sopiva ja pätevä, ei suinkaan tarvita 50 vuoden kokemusta alalta
Sitä kautta parannetaan myös isien asemaa esimerkiksi avioerotilanteissa, hän sanoo. Yksityiselämässään hän on paitsi turkulainen ja Englannin Valioliigan Aston Villan kannattaja, myös kahden alle 10-vuotiaan tyttären isä. Harrastukset: Englantilaisen jalkapallon seuraaminen, ruoanlaitto, lukeminen, kuntosaliharjoittelu. STEFAN WALLIN Syntynyt: 1.6.1967 Vaasassa. Naisurheilu esiin Stefan Wallinin ministeripesti ei ole vielä pitkä, mutta ainakin kiireisellä alkutaipaleella hän on pitänyt tasa-arvoa voimakkaasti esillä. Tästä syystä Suomi toivoo, että mahdollisimman moni maa liittyy osittaissopimukseen vuoden 2007 kuluessa, Wallin jatkaa. Suomi on aina pitänyt Euro opan neuvoston l iikuntapoliittista yhteistyötä suuressa arvossa, sillä se kokoaa myös EU:n ulkopuolisten maiden urheilusta vastaavat ministerit säännöllisesti saman pöydän ääreen. Wallin heittääkin haasteen myös urheilutoimittajille ja -toimijoille. Hän on julistautunut radikaaliksi feministiksi kun häneltä kysyttiin miten hän luonnehtisi itseään, kun Ruotsin entinen pääministeri Göran Perssonhin kutsuu itseään feministiksi. Tämä tarkoittaa uudenlaisia järjestelyitä järjestön eräiden muiden toimintojen, kuten liikuntapolitiikan osalta. Aiempia tehtäviä: Liikenneministerin erityisavustaja 1994-95, ulkomaankauppaministerin erityisavustaja 1995-98, sisäasiainministerin erityisavustaja 1998-99, puolustusministerin erityisavustaja 1999-2000, Åbo Underrättelser -sanomalehden varapäätoimittaja 2000-05, ympäristöministeriön valtiosihteeri 2005-07. Mutta myös miehet ja pojat tarvitsevat sekä tasa-arvoa ja aatekasvatusta. Mitä useampi isä käyttää hyväkseen mahdollisuuksiaan perhevapaisiin, sitä parempi. Asuinpaikka: Turku Koulutus: Valtiotieteiden maisteri. Päämäärä on kuitenkin tärkeämpi kuin se, millä nimellä sen tavoittelua kutsutaan. Wallin kuulostaa vilpittömän innokkaalta vakuuttaessaan, että hänen ja muiden nuorempien sukupolvien miesten tehtävä on vetää rajat siihen, miten paljon työ saa viedä aikaa yksityiselämältä ja miten sukupuolittuneesti perhe-elämää käsitellään. Perhesuhteet: Naimisissa, kaksi lasta. Ja miksi meillä ei ole urheilujärjestöissä enemmän naisia ja nuoria päättäjinä 7 Hyviä kysymyksiä, joihin vastaamiseen on nelivuotiskausi aikaa. Tämän saavuttamiseksi on tehtävä paljon työtä naisten aseman parantamiseksi, sekä työelämässä että kotona. Ammatti: Kansanedustaja, RKP:n puheenjohtaja ja kulttuurija urheiluministeri. kossa, Wallin vahvistaa. Uudessa tilanteessa haasteena onkin varmistaa, ettei liikuntapolitiikan merkitys järjestön toiminnassa vähene. -Meillå on paljon hienoja naisurheilijoita, niin joukkuekuin yksilölajeissa. Euro opan neuvoston osalta muutokset liittyvät järjestössä viime vuosina käytyyn priorisointikeskusteluun.Järjestö keskittyy jatkossa ydintehtäviinsä erityisesti ihmisoikeuksien , oikeusvaltioperiaatteen sekä demokratian edistämiseen. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 4/2007 27. Liikuntapoliittista yhteistyötä toteutetaan jatkossa erillisen laajennetun osittaissopimuksen (Enlarged Partial Agreement on Sport, EPAS) kautta, ja kukin sopimukseen osallistuva maa osallistuu osaltaan myös toiminnan rahoitukseen. Minulle feminismi tarkoittaa, että miehillä ja naisilla on kykyjensä eikä sukupuolensa määräämät mahdollisuudet pärjätä sekä työettä perhe-elämässä. -En ymmärrä, miten joillain miehillä voi olla ongelmia sen kanssa, että miehet katsotaan täysivaltaisiksi perhe-elämän edustajiksi siinä kuin naisetkin. Miksi he eivät näy enemmän
... .. \ Kunnissa tehtävät päätökset vaikuttavat välittömästi , ~r• . •' .,, .... -.. ·, Kuntapäättäjät kokevat, että ovat o_nnistuneet kohtalaisen "•hyvin iikunt~kulttuurin. olet valt~ustoien puheenj~tjtajlsta arvioir, taliito ei ole juurikaan våikutusta ulttuuri istämiseen, • (/) ro ro .g1 "'' .,, . ·ät -,,., t', ' . __ . . • .. . l 1'1~ ., ... -~ \ . -~ g-,.:,,. ' ... ,_ -'~ . iik unnan ~:~ ~ilisl,luksiin ~i~i~tnnemuutoksissa C..:. # it-· . ... . ~, .·, _..,..aa, . edistämisestä. . . :, ö o· > cii ro "' 28 LIIKUNTA& TIEDE44 • 3-4/2007. A1., • ' t1 ~ "!'-· -~, 1' it ,. . ..,..,,,,... . .. , . ..,_ .. t .· ·.·~. -~ .~ -• t. , ' • , ·• + -~ ~ . ,',>.. :·_.· ~. ~ ,.~ ' ; .... ~·.• \l kuntalaisiin ja niitten taloudellinen vaikutus on noin · ,~., "' t · · 1 miljardl euroa vuosittain. .._ ' . . ~, :.... . .. ''
Taulukon 1. Puheenjohtajille, joilla ei ollut kuntien sivuilla sähköpostiosoitetta, lähetettiin postitse kyselylomake. Aktiivisimmin vastasivat RKP:läiset ja heikoiten vihreät, joiden aktiivisuus ei paljoa poikennut Vasemmistoliiton vastausinnosta. Vastaajien koulutus % PUOLUEET RKP KOK KEPU SIT VIHR SDP VAS YHT Perus/keskikoulu 17.6 4.2 9.2 18.5 27.3 12.2 Ammattikoulu 5.9 8.3 20.0 25.0 35.2 18.2 19.5 Ylioppilas 6.3 9.2 25.0 7.4 18.2 7.8 Opistotaso 29.4 22.9 27.7 25.0 16.7 21.5 Ammatti korkea 5.9 8.3 12.3 3.7 7.3 Yliopistokandi 5.9 10.4 4.6 40.0 3.7 9.1 6.8 Yliopistomaisteri 35.3 39.6 16.9 25.0 60.0 14.8 27.3 24.9 YHT 100 100 100 100 100 100 100 100 PUOLUE RKP KOK KEPU SIT VIHR SDP VAS YHT MIEHIA 66.7 73.9 72.7 25.0 80.0 65.5 63.6 69.4 NAISIA 33.3 28.1 27.3 75.0 20.0 34.5 36.4 30.6 YHT 100 100 100 100 100 100 100 100 anonyymiys voitiin taata täydellisesti. Taulukon 2. Vastaajien määrä ja vastaus-% puolueittain RKP KOK KEPU SIT VIHR SDP VAS YHT 10 kpl 45 kpl 62 kpl 5 kpl 8 kpl 58 kpl 17 kpl 205 =N 64.3 % 50.5 % 51.6 % 44.4 % 38.5 % 48.7 % 39.3 % 50 % TAULUKKO 2. Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteiden laitoksen Liikuntahallintotutkimuksessa (Kimmo Suomi-Ari Karimäki-Nina Pollari-Pertti Matilainen 2007) arvioidaan kunnallispoliitikoiden näkemyksiä liikuntahallinnon järjestämisestä valtakunnallisesti, läänien ja kuntin tasolla. Eniten miehistä voimaa oli vihreiden ryhmässä ja vähiten sitoutumattomissa, joista 75 % oli naisia. vastanneiden puheenjohtajien sukupuolijakauma(%) litiikkaa tekevien poliittisten sekä asiantuntijaelinten aikomusten arviointi sekä maamme ehkä suurimman organisatorisen intention eli kuntien palveluiden ja rakenteen muutosten liikuntakulttuuristen vaikutusten arvioiminen. (Suomi 2005). Vastaajilta ei tiedusteltu puoluepoliittista kantaa, mutta se koodattiin SPSS-tiedostoon kuntien kotisivuilta. Kysely tehtiin pääasiassa elektronisesti sähköpostitse: 1. Tähän ovat vaikuttaneet esimerkiksi liikuntapiirien yhteisöllinen kokemus yhteisestä kokonaisedusta muun muassa liikunnan rahoituksen suhteen, liikunnan keskusjärjestöjen yhdistyminen ja puolueiden liikuntapoliittinen samankaltaistuminen. J ulkinen liikuntahallinto on ollut maassamme viime vuosina monien muutosten kohteena. Kuntien päätöksentekijät on valittu kohteeksi juuri siksi, että he tekevät merkittävimmät liikuntapoliittiset päätökset. Yli puolella SDP:n vastaajista oli perus-, keskitai ammattikoulutus. mukaan vastaajien koulutustasoa voi pitää korkeana, sillä puheenjohtajistosta neljänneksellä oli ylempi korkeakoulututkinto. Taulukon 3. Manner-Suomen kunnat muodostavat perusjoukon. mukaan otoksen ollessa N=410, saatiin näytteeksi 205 vastausta vastausproseruin ollessa 50 %. Vastaukset päivittyivät automaattisesti SPSS-tiedostoksi, jolloin aikaa vievä koodaus voitiin jättää pois ja vastaajien TAULUKKO 1. Vastaajina olivat sekä puheenjohtajat että varapuheenjohtajat. 70 % puheenjohtajista oli miehiä. (Suomi 1999) Valtuustojen, hallitusten ja liikunnasta vastaavien lautakuntien johto vastaajina Tutkimuksen kohdejoukoksi valittiin kuntien keskeisimmät päätöksentekijät; valtuustojen puheenjohtajisto, kuntien hallitusten puheenjohtajisto ja liikunnasta vastaavien lautakuntien puheenjohtajisto. Näyttää siltä, että LIIKUNTA& TIEDE 44 • 3-4/2007 29. Korkeimmin koulutettuja olivat vihreät, joiden kaikilla puheenjohtajilla oli yliopistollinen loppututkinto. (Suomi 2007) Tarkastelun kohteena ovat liikuntakulttuurin lainsäädännöllinen asema, liikunnan talous, liikuntapoTaulukko 3. Alhaisin koulutus oli SDP: n puheenjohtajilla, joilla painottui ammatillinen koulutus. Tämä on merkinnyt käytännössä paikallisen liikuntahallinnon alasajoa useissa pienissä kunnissa. Otos tehtiin Suomen Kuntaliiton 1990-luvulla kehittämällä Kunta Suomi otannalla, joka vastaa minikoossa Suomen kuntia ja väestöä. Länsi-Suomen läänin kunnissa henkilötyövuodet kuntien liikuntatoimessa vähenivät vuosina 19922002 yli 2300 henkilötyövuodesta 1500 henkilötyövuoteen kymmenessä vuodessa. Asetelma tuo luonnollisesti suuret puolueet esille. Viime vuosina massamme ei ole tehty puoluepoliittista liikuntapolitiikan tutkimusta juuri lainkaan. kyselykierros maalis-huhtikuussa 2007 ja 2. Lisääntyvät työtehtävät, heikkenevät resurssit sekä mahdolliset uudistukset kuntien palvelurakenteessa ja kuntarakenteessa antavat aihetta tarkastella julkisen liikuntahallinnon nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä yksityiskohtaisemmin. Näin varsinkin taloudellisessa mielessä ja myös siksi, että kuntien päätöksillä on välitön vaikutus tavallisiin kuntalaisiin. (Suomi 1998) Kuntien liikuntapoliittisten päätösten vaikuttavuus on noin yksi miljardi euroa vuodessa, kun valtion liikuntabudjetin välitön vaikuttavuus on noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Otoksella varmistettiin etukäteen näytteen edustavuus. mukaan sukupuolittain arvioituna kuntien päätöksenteko on miehistä puuhaa, sillä n. uusintakysely touko-kesäkuussa 2007
mukaan lähes 2/3 puheenjohtajista olisi valmis uudistamaan liikuntalakia RKP:läisistä päättäjistä 75 % ja kaikista puolueiden puheen johtajistakin puolet tai enemmän. Kuntien liikuntaan käyttämien rahojen tulevaisuus (%). Liikuntaväki halusi samaistua muiden yhteiskunnan segmenttien kanssa. Vastaajilta tiedusteltiin myös valtion liikuntaan käyttämien varojen tulevaisuutta. Kumpikaan asia ei ole toteutunut ja todellisuudessa kuntien liikunnan valtionosuuden reaaliarvo vähenee koko ajan (Suomi 2001), koska indeksitarkistusta ei ole tehty sitten 1990-luvun alun. Jos puheenjohtajia on uskominen, niin kuntien rahat eivät tulevaisuudessa liikuntaan juuri lisäänny. kuntien päätöksenteko on korostetusti hyvin kouluTAULUKKO 4. Kunnalliset puheenjohtajat ovat tämän tutkimuksen mukaan RKP: tä lukuun ottamatta tulleet vasemmiston kannalle (Taulukko 5.). Ruuhka-Suomessa uskotaan liikuntarahoituksen kasvuun Raha ratkaisee jossain määrin myös liikuntakulttuurissa. Liikuntalain uudistamisella kannatusta Liikunnan asema pyrittiin legitimoimaan 1970-luvun alussa, jolloin hyvinvointivaltiota rakennettiin laeilla, säädöksillä ja asetuksilla. tettujen miesten maailma. Hieman yli viidennes puheenjohtajista katsoi rahojen lisääntyvän; 2/5 uskoi nykytason säilyvän ennallaan. Taulukon 4. Tätä ovat julkisuudessa esittäneet muun muassa Työväen Urheilu Liitto (TUL), TUL:n ex-puheenjohtaja Kalevi Olin sekä vasemmistopoliitikot. Enteileekö tämä Kansallisen Liikuntaohjelman laajentamista lainsäädännön uudistamiseen 7 Liikuntapoliittisia päätöksentekijöitä on aika-ajoin kiehtonut ajatus siitä, että liikunta saataisiin kansalaisten subjektiiviseksi oikeudeksi lainsäädännöllä koulutuksen ja terveydenhuollon tapaan. Tämä tutkimus antaa viitteitä siitä, että muutoshalukkuutta olisi ilmassa, sillä lähes 60% puheenjohtajistosta haluaisi uudistaa liikuntalakia subjektiivisen oikeuden suuntaan. Tosiasiallisesti näin ei ole ja liikuntalakia ei enää 1980-luvulla voitu tehdä muutoin kuin tavoiteja puitelaiksi. PUOLUE RKP KOK KEPU SIT VIHR SDP VAS YHT KYLLÄ 37.5 52.3 56.3 75.0 80.0 67.9 70.0 58.4 El 62.5 47.7 43.7 25.0 20.0 32.1 30.0 41.6 YHT 100 100 100 100 100 100 100 100 TAULUKKO 6. Pitäisikö liikunta olla lailla turvattu kansalaisten subjektiivinen oikeus (%). Liikuntaväki on useaan otteeseen vaatinut, että liikuntaan laskennallisesti osoitettu liikunnan valtionosuus olisi korvamerkittyä juuri liikuntakäyttöön ja että se olisi sidottu indeksiin. Pitäisikö nykyistä liikuntalakia uudistaa (%). Suuret yhteiskunnalliset reformit kuten peruskoulu laki, kansanterveyslaki, asuntotuotantolainsäädäntö ja jopa ensimmäinen nuorisolaki (1972) tulivat voimaan lähes vuosikymmenen aikaisemmin kuin liikuntalaki. Nyt näkökulma näyttää olevan toinen, enteileekö se liikuntakulttuurissa entistä suurempaa fragmeruoitumista ja "orgaanisen yhteyden kadottamisra" yhteiskuntaan kokonaisuudessaan. Kuntien puheenjohtajat ovat suuressa määrin sen kannalla, että liikunnan vaiti30 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 34 /'2007. Liikuntalaki säätelee nykyisellään vain julkisen sektorin ja urheilu järjestöiksi organisoituneen kansalaistoiminnan suhteita ja pelisääntöjä. Kysyttäessä yleensä kuntien liikuntaan käyttämien rahojen tulevaisuudesta lähes 40 % katsoi, että kuntien rahat liikuntaan vähenevät (taulukko 6.). Yleensä keskustaja oikeistopuolueissa on ymmärretty asia niin, että jo nykyisellään maan perustuslaki tarjoaa "subjektiivisen oikeuden liikkumiseen", koska oikeus sivistykseen pitää sisällään liikunnan ja oikeus sivistykseen on taattu kansalaisille perustuslaissa. Liikuntalaki tuli voimaan vuonna 1980 jälkijunassa, kun hyvinvointivaltiota luotiin. Pessimistisimmin tulevaisuutta arvioi Vasemmistoliitto ja PUOLUE RKP KOK KEPU SIT VIHR SDP VAS YHT KYLLÄ 75.0 55.6 64.3 50.0 50.0 68.9 62.5 62.9 El 25.0 44.4 35.7 50.0 50.0 31.1 37.5 37.1 YHT 100 100 100 100 100 100 100 100 TAULUKKO 5. Puheenjohtajista kolmannes katsoi, että valtion varat liikuntaan vähenevät, 30.6 % arvioi niiden lisääntyvän ja lähes 40 % arvioi niiden pysyvän ennallaan. PUOLUE RKP KOK KEPU SIT VIHR SDP VAS YHT Vähenee mer4.4 9.4 25.0 9.1 6.9 kittävästi Vähenee 16.7 20.0 32.8 75.0 40.0 34.5 72.7 32.0 hieman Nykytaso 38.9 60.0 39.1 20.0 34.5 18.2 40.4 säilyy Lisääntyy 44.4 13.3 18.8 40.0 21.8 19.7 hieman Lisääntyy 2.2 9.1 1.0 paljon YHT 100 100 100 100 100 100 100 100 SDP; positiivisimpia olivat RKP:n puheenjohtajat. Tutkittaessa lähemmin ketkä uskoivat varojen kasvuun kunnissa, niin suurten kaupunkien puheenjohtajat erityisesti Eteläja Länsi-Suomessa uskoivat varojen kasvuun, kun taas Itäja Pohjois-Suomen kuntien puheenjohtajat arvioivat lähes yksimielisesti varojen käytön liikuntaan vähenevän
Esimerkiksi kirjastojen tukemisen lopettamista veikkausvoittovaroista pidetään niin sanotun jakosuhdelain ansiosta nimenomaan eduskunnan junailemana asiana. Miten eduskunta on selviytynyt liikuntakulttuurin edistämisestä (%). Vain hieman yli neljännes katsoi valtuustonsa selviytyneen melko tai erittäin heikosti. Eduskunnan liikuntapoliittiset toimet tunnetaan heikosti Puheenjohtajia pyydettiin arvioimaan eduskunnan roolia liikuntakulttuurin edistäjänä. Myös huonosti tai erittäin huonosti arvioi eduskunnan selviytyneen noin kolmannes vastaajista. Vajaa viidennes arvioi VLN:n onnistuneen melko tai erittäin huonosti. Liikuntalain mukaan valtionapua jaettaessa etusijalla ovat kunnat. mukaan eduskunta näyttää selviytyneen tästä tehtävästä keskinkertaisesti, koska melko tai erittäin hyvin arvioivia on noin kolmannes. Puheenjohtajat arvioivat selkeästi, että VLN on onnistunut tehtävässään, koska yli 40 % katsoo sen onnistuneen erittäin tai melko hyvin. Taulukon 9. Puheenjohtajat arvioivat hyvin positiivisesti oman kuntansa valtuuston aikaansaannokset, sillä lähes 65 % vastaajista katsoi valtuustonsa selvinneen melko tai erittäin hyvin liikuntakulttuurin edistämisestä. PUOLUE RKP KOK KEPU SIT VIHR SDP VAS YHT KYLLÄ 16.7 24.4 18.8 20.0 10.9 36.4 18.2 El 83.3 75.6 81.2 100 80.0 89.1 63.6 81.8 YHT 100 100 100 100 100 100 100 100 TAULUKKO 9. Puheenjohtajia pyydettiin arvioimaan oman kuntansa valtuuston selviytymistä liikuntakulttuurin TAULUKKO 7. Myös tässä kiinnittyy huomio siihen, että aikaansaannoksia ei osata arvioida (yli 40 % vastaajista). arvioidaan Valtion liikuntaneuvoston (VLN) selviytymistä liikuntakulttuurin edistämisessä. Taulukossa 10. Tämä on toisaalta ymmärrettävää, sillä keskimäärin nettomenoiltaan 1.5 % kunnan budjetista kattava toimiala ei ole kuntapäättäjän tärkeyslistalla ensimmäisellä sijalla. Tosiasiassa eduskunnassa kansanedustajat ovat suhteellisen usein onnistuneet lisäämään budjettikäsittelyssä varoja valtion liikuntabudjettiin. Miten valtion liikuntaneuvosto on selviytynyt liikuntakulttuurin edistämisestä (%). Liikuntarakentamisen valtionavustuksella on lähes poikkeuksellinen asema maamme valtionapujärjestelmåssä, koska monella muulla sektorilla valtionavustus rakentamiseen on lopetettu. Vastauksista jääkin vaikutelma, että eduskunnan hyvät teot liikuntapolitiikassa eivät ole kantautuneet kuntien päätöksentekijöiden tietoon. PUOLUE RKP KOK KEPU SIT VIHR SDP VAS YHT KYLLÄ 41.2 55.6 56.3 100 80.0 75.9 70.0 62.5 El 58.8 44.4 43.7 20.0 24.1 30.0 37.5 YHT 100 100 100 100 100 100 100 100 TAULUKKO 8. PUOLUE RKP KOK KEPU SIT VIHR SDP VAS YHT Erittäin hyvin 2.1 3.6 1.5 Melko hyvin 38.8 21.3 33.3 20.0 27.3 36.4 28.6 Vaikea sanoa 38.9 38.3 38.1 20.0 30.9 27.2 35.0 Melko 16.7 34.0 22.2 100.0 40.0 36.4 36.4 30.5 huonosti Erittäin 5.6 4.3 6.4 20.0 1.8 4.4 huonosti YHT 100 100 100 100 100 100 100 100 TAULUKKO 10. Pitäisikö kuntien liikuntaan saama valtionosuus "korvamerkitä" (%). Huomionarvoista on myös se, että puolueiden edustajat ovat asiassa hyvin yksimielisiä vaikka Vasemmistoliiton kyllä-vastaukset ovat selkeästi korkeimmat. Kokoomuksen ja vihreiden puheenjohtajat katsoivat myönteisimmin omien valtuustojensa selviytymiseen LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3-4/2007 31. onosuus kunnille pitäisi korvamerkitä (taulukko 7.) Lähes 2/3 puheenjohtajista haluaisi korvamerkintää ja kaikissa puolueissa puheenjohtajiston enemmistö on korvamerkinnän kannalla RKP:tä lukuun ottamatta. Tällainen ajattelutapa ei saa puheenjohtajien kannatusta, koska yli 4/5 päättäjistä ei halua muutosta valtionapukäytäntöön (taulukko 8.). PUOLUE RKP KOK KEPU SIT VIHR SDP VAS YHT Erittäin hyvin 5.6 1.6 20.0 1.9 91 2.5 Melko hyvin 44.4 42.6 39.7 60.0 33.3 45.5 38.9 Vaikea sanoa 38.9 42.6 46.0 25.0 46.3 9.1 41.4 Melko 5.6 10.6 9.5 50.0 20.0 18.5 36.4 14.3 huonosti Erittäin 5.6 4.3 3.2 25.0 3.0 huonosti YHT 100 100 100 100 100 100 100 100 edistämisessä (Taulukko 11.). Päätöksentekijöillä on ilmeisesti hyvä tuntuma omaan kuntaansa, mitä osoittaa se, että vain 8.8 prosentilla oli vaikea sanoa asiasta mitään. Veikkauksen valtiolle tulouttaman voiton ansiosta meillä on säilynyt valtionapujärjestelmä liikuntapaikoille. Aika-ajoin nousee esiin vaatimuksia, että tämä "korvamerkitty" valtionapu jaettaisiin kunnille esimerkiksi liikunnan valtionosuuden sisällä, jolloin kuntien liikunnan valtionosuus saataisiin nousemaan. Eniten korvamerkintää haluavat erityisesti vihreät, mutta myös vasemmistopuolueet. Vastaajista 35 prosentilla oli vaikea sanoa asiasta mitään. VLN:n tulisikin mennä itseensä siinä mielessä, että sen toimintaa tulisi tehdä paremmin tunnetuksi kuntien päättäjille, sillä nykyisellään se jää etäiseksi kuntapäättäjille. Pitäisikö kuntien liikuntarakentamiseen saama valtionapu siirtää kuntien valtionosuuteen (%). Kunnathan parhaiten tietävät, miten ne varansa käyttävät
Taulukon 12. ja kriittisimmin oman kuntansa valtuuston aikaansaannoksiin suhtautuivat SDP:n puheenjohtajat. Paikalliseen ja alueelliseen Liikunta on viimeisiä miehisiä linnakkeita Suomessa. Isoissa kunnissa ja kaupungeissa palloilukulttuuri voimistuu jatkuvasti. KIMMO SUOMI, Litl Liikuntasuunnittelun professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: kimmo.suomi@sport.jyu.fi Eduskunnan ja valtion liikuntaneuvoston toiminta jää nykyisellään etäiseksi kuntapäättäjille. Eduskunnan, Valtion liikuntaneuvostonja muiden korporaatioiden ote liikuntapolitiikkaan hollentyy jo sen vuoksi, että tulevaisuudessa näillä ei ole enää käytettävissä resurssiohjauskeinoja siinä määrin kuin aikaisemmin. Miten oman kunnan valtuusto on selviytynyt liikuntakulttuurin edistämisestä (%). Makrokorporativistinen liikuntapolitii kka näyttää tulleen tiensä päähän. Edistävätkö kuntaliitokset liikuntakulttuurin kehittämistä seudullanne (%). Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat jalkapallo ja salibandy, jotka osaltaan leimaavat 2000-luvun liikuntakulttuuria ja siten myös liikuntapoliittista päätöksentekoa. Tällä hetkellä Suomen kunnista noin puolet on alle 4000 asukkaan kuntia. Kun kuntien koko suurenee odotettavissa olevien hitosten myötä, vaikuttaa se myös liikuntakulttuurin suuntaan, vaikka vastanneista puheenjohtajista vain kolmasosa olikin tätä mieltä. Kansallinen liikuntaohjelma saattaa merkitä liikunnan laajempaa lainsäädännöllistä uudistamistyötä, jolloin poikkilainsäädännöllisiä yhteyksiä hyvinvoinnin, terveyden, koulutuksen, ympäristön ja rakentamisen lainsäädäntöön ei voi välttää. Liikuntapolitiikassa eletään kuitenkin uudistamisen odotuksessa. Miehinen liikuntapolitiikka saanee lähivuosina uutta voimaa koulutetuista naisista, sillä käytännön kautta liikuntapäätöksentekoon pätevöityneet miehet väistyvät suurten ikäluokkien vetäytymisen myötä. Tässä tutkimuksessa nousi esiin se, että kuntien johtavat liikuntapäättäjät eivät halunneet tai osanneet arvioida Valtion liikuntaneuvoston ja eduskunnan merkitystä liikuntakulttuurin edistämisessä. Poliittiset puolueet eivät vasemmistopuolueita lukuun ottamatta ole tehneet ohjelmallista kehitystyötä liikuntapolitiikan alueella kovinkaan voimakkaasti. Liikuntapolitiikka paikallistuu ja alueellistuu. Tämän voidaan katsoa liittyvän liikuntapolitiikan ja liikuntaan liittyvän päätöksenteon paikallistumiseen. mukaan puheenjohtajat jakaantuvat kolmeen leiriin; kolmannes katsoo että kuntaliitoksilla on melko tai erittäin paljon merkitystä liikuntakulttuurin kehittämiseen, noin neljännes ei osaa sanoa asiasta mitään ja 45 % katsoo, että kuntaliitokset edistävät liikuntakulttuuria vain melko tai erittäin vähän. PARAS asetuksessa ei liikunnalla ole kovinkaan suurta osuutta ja kunnat informoivat valtioneuvostoa sivistyspalveluiden järjestämisestä haluamassaan laajuudessa. PUOLUE RKP KOK KEPU SIT VIHR SDP VAS YHT Erittäin hyvin 4.2 6.2 5.6 9.1 4.9 Melko hyvin 64.7 72.9 56.3 50.0 80 48.1 54.5 59.3 Vaikea sanoa 11.8 8.3 7.8 25.0 7.4 18.2 8.8 Melko 17.6 14.6 21.9 25.0 20 38.9 9.1 23.6 huonosti Erittäin 5.9 7.8 9.1 3.4 huonosti YHT 100 100 100 100 100 100 100 100 TAULUKKO 12. Aluepolitiikka tarvitsee tuekseen alueellista suunnittelua (lauhiainen & Nimenmaa 2006) (Rajaniemi & Suomi 2002) Liikunnasta tulee aluepolitiikan eräs tärkeä väline ja alueet kilpailevat keskenään myös liikunnan alueella. 32 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 4 /'2007. Politiikan alueellistumisesta ovat hyviä esimerkkejä muun muassa Itä-Suomen yliopisto tai Sisä-Suornen yliopistoallianssi. Lähes puolet puheenjohtajista arvioi siis, että kuntaliitoksilla ei ole juurikaan vaikutusta liikuntakulttuurin edistämiseen. PUOLUE RKP KOK KEPU SIT VIHR SDP VAS YHT Erittäin 5.9 4.2 20.0 7.5 9.1 4.4 paljon Melko paljon 23.5 29.2 24.6 40.0 24.5 18.2 25.0 Vaikea sanoa 23.5 22.9 21.5 25.0 34.0 27.2 25.5 Melko vähän 29.4 20.8 32.4 50.0 20.0 22.6 36.4 27.0 Erittäin vähän 17.7 22.9 21.5 25.0 20.0 11.4 9.1 18.1 YHT 100 100 100 100 100 100 100 100 pienet kunnat pystyvät tuottamaan. Esimerkiksi palloilujoukkueiden muodostamiseen tarvitaan suurempia ikäluokkia kuin mitä TAULUKKO 11. PARAShanketta eli kuntien palveluiden ja rakenteiden uudistamista pidetään onnistuessaan eräänä historiamme suurimpana hallinnollisena uudistuksena
Palonen tuo esiin käsitteen "ajoittain poliitikko", joka sopii erittäin hyvin paikallispoliitikkoihin ja liikuntapoliitikkoihin seuraavasti: ... Vastapaino. 205. Developing Centre for Sport and Leisure no 3/1999 University of Jyväskylä. 30-57 Palonen, K. 12000) Ajanpeluusta ajallapeluuseen. Liikunnan kehittämiskeskuksen julkaisusarja no 3/1999 Julkaisussa "Writings on Sport in Society for Professor Pauli Vuolle on his 60th Anniversary" IEds. Julkaisussa Suomi. Tampere. Sport lnvolvement in a Changing Europe. Suomi, K. Chemnitz Karl Marx Stadt. Veikko Pietilä. Vastapaino. Osuuskunta Vastapaino. European Journal for Sport and Society Vol.1/No 2, 2004.Waxman Verlag, GmbH, Munster/New vork/Munchen/Ber'in 2005 Suomi, K. Teoksessa Politiikan aikakirja ajan politiikan ja politiikan ajan teoretisointia. 12007) Sosiaalisen maailman merkityksekäs rakentuminen. Tämä ilmeni parhaiten Suomessa näihin päiviin saakka suosittuna tulopolitiikkana, jossa tunnustetaan eturistiriidat, joiden ääreen organisoidutaan ja sovitaan pelisäännöt ristiriitojen ratkaisuun tai hallintaan. Johdatus ymmärtävään sosiologiaan. Germany. Vastapaino Tampere ss 215-216. Tämä ilmenee politiikan fragmentoitumisena. Kansallista eheyttä pidettiin välttämättömyytenä itsenäisyyden alkuvuosikymmeniltä toiseen maailmansotaan saakka toisaalta maata koetelleen sisäisen konfliktin ansioista, toisaalta koetun Neuvostoliiton uhkan johdosta. Weberin kuuluisassa esitelmässä "Politik als Beruf" (Palonen 2000, 215-216) käytetään poliitikoista seuraavanlaisia metaforia: "poliitikko on intohimoisesti omistautunut asialleen, hänellä on vastuuntuntoa ja silmämääräinen arviointikyky". Zukunftsperspektiven der Sportstättenentwicklung. University of Jyvaskyla. Onko liikunnan edistäminen myös liiaksi yhden asian liike tai liikuntapolitiikka yhden politiikan rajallinen politiikka. KIMMO SUOMI ARI KARIMÅKI Onko liikunnan edistäminen liiaksi yhden asian liike tai liikuntapolitiikka yhden politiikan rajallinen politiikka. Vastapaino. 12002) Poliittisen tyylin taito. ··7 sia: Tällöin täytyy tarkastella aluksi keitä poliitikot ovat. Mikrokorporatiivisuus integroimisen välineenä tulee esille muun muassa osallisuuden suosimisena ja politiikan paikallistumisena sekä pirstoutumisena esimerkiksi erilliseksi (liikunta)politiikaksi, jota atomisoidaan edelleen liikunnan talouspolitiikaksi, liikunnan lainsäädännöksi, liikuntahallinnoksi jne. 11999) Students Changing Physical Activities. Suomi, K. Valtiolle aiemmin kuulunut vastuu politiikasta hajaantuu lukuisiksi paikallisiksi tai erikoistuneiksi poliitikoiksi, joita harjoittavat paikalliset ja erikoistuneet toimijat, useimmiten yhden asian liikkeet. Professori Pauli Vuolleen 60-vuotisjuhlakirja. Rajaniemi, V. 12007) Weimar Labour Sports Genuine Labour Sports. Eds. "tilapäisja arnmattipoliitikon ero on aikasidonnainen siinä mielessä, että ammattipoliitikko voi ... Tampere. 120061 Alueellinen suunnittelu. & Suomi, K., 12002) Sport Place Planning as a Part of Land Use Planning. 3rd European Conference of Sport Sociology Conference Proceeding. Allardtin ideaali yhteiskunnallisesta solidaarisuudesta perustui Emile Durkheimin näkemyksiin mekaanisesta ja orgaanisesta solidaarisuudesta. (Lappalainen 2002, 30-57) Nykyisellään mikään kolmesta linjasta ei näytä sopivan politiikan analysoimiseen ja puhutaan "orgaanisen yhteyden loppumisesta". Tam pere. K. Voidaanko niistä vetää myös yleisempiä johtopäätök. Suomessa politiikan tutkimuksessa on ollut kolme suurta linjaa: 1) kansallisen eheyuämisen malli, 2) makrokorporatismi integrointimenetelmänä ja 3) mikrokorporatismi integrointivälineenä. Baumanin (1996, 205) mukaan niin sanottu moderni valtio ei enää kykene neutraloimaan ja säätelemään kaikkia sosiaalisia protesteja. LÄ HTEET Baum an, Z. Suom. Proceedings Book of 10th European Sport Management Congress. prof Hannu Itkonen & Eileen McEvoy & Anna-Katriina Salmikangas. LIIKUNTA & TIEDE 4' • 3-4/2007 33. Jauhiainen, J.S. 12005) Multiple Constituency Evaluation in Sport Policy. Liikuntapolitiikka paikallistuu T utkimuksessa tarkasteltiin ajankohtaisia paikallispoliitikkojen kantoja ja näkemyksiä koskien liikuntapolitiikkaa. Conference Proceedings Book for 2 nd Conference of European Association for Sport Sociology of Sport. Tampere. Weberin mukaan "Tilapäispoliitikkoja olemme me kaikki". Kimmo Suomi). Forshungsstelle fur Regionale Gesundsheitsförderung no 2. Makrokorporativismin nimeen tutkimuksessa vannoi erityisesti Erik Allardt, joka pyrki analysoimaan 1950ja 60-lukujen epävakaita aikoja. (toim.) 11999) Vajan virran Vuolteesta kirjoituksia liikunnasta ja yhteiskunnasta. !Kai Lindroos & Kari Palonen toirn.). 11996) Postm odern in lum o. 12004) Planned Aged Sport for Promotion Health. & Niemenmaa, V. Lappalainen, P. Suomi, K. ss.69-80. muuntua takaisin tilapäispoliitikoksi ja kääntäen tilapäispoliitikko voi eräänä päivänä päättää pyrkiä arnmanipoliuikoksi''. May 27-30, 2004 Rzesz6w, Poland. ss. Department of Sport Sciences. s. Jyväskylä Schiitz, A. Suomi, K. 11998) Kollaborative Sportplanung in der Aktionsforschung in the scientific magazine Alfred Rutten & Petra Rosskopf 11998) Raum fur Bewegung und Sport
Suomalaistenkin paino nousee. Niin nuoret kuin vanhatkin ovat nykyään lihavampia kuin 1980-luvun alussa. 2002; Borodulin ym. Suomalaisten painon nousulle ei ole helppoja selityksiä. Nuorten suomalaisnaisten paino on noussut samaan tapaan kuin miestenkin, mutta 55-64-vuotiaiden naisten ryhmässä ylipainoisten osuus on pysynyt parin viime vuosikymmenen aikana suurin piirtein ennallaan. Teksti: RITVA PRÄTTÄLÄ, KATJA BORODULIN, TOMI MÄKINEN Ylipaino on kasvava kansanterveysongelma lähes kaikkialla maailmassa. 2000). 2007a) liikkuminen työssä ja työmatkoilla on yhteiskunnan autoistumisen ja teknistymisen myötä vähentynyt. Vuonna 2005 nuoremmista miehistä ylipainoisia oli 28% ja vanhemmista 68% (Helakorpi ym. Hyvin koulutetut ja hyvässä ammatillisessa asemassa olevat miehet ja naiset liikkuvat enemmän ja ovat hoikempia kuin lyhyen koulutuksen saaneet ja alhaisessa sosioekonomisessa asemassa olevat (Borodulin ym. 2005). Suomessa tehtyjen selvitysten mukaan (Barengo ym. 1996). Hoikimmat suomalaiset miehet ja naiset löytyivät ryhmästä, jota luonnehtii korkea koulutustaso sekä vapaa-ajan ja työmatkojen fyysinen aktiivisuus. Tämän päivän suomalaisten on huomattavasti helpompi syödä liikaa ja välttää liikuntaa kuin heidän vanhempiensa. Painon nousu johtunee ympäristötekijöistä, kuten fyysisen aktiivisuuden vähenemisestä ja ruokatottumusten muutoksista. Aiemmin suuri osa ruoan sisältämästä energiasta kulutettiin työssä. 2007b; Lahti-Koski ym. Geenejä ei voi syyttää koko väestön nopeasta lihomisesta. Jotta liiallinen energiansaanti ja siitä seuraava lihominen voitaisiin estää, meidän pitäisi syödä vähemmän ja liikkua nykyistä enemmän vapaa-ajalla. P arikymmentä vuoua sitten 15_-24~vuotiaista suornalaisrniehistä oli ylipainoisia 11 % Ja 55-64-vuotiaista 59%. Väestöryhmittäiset erot vapaa-ajan liikunnassa ja työmatkaliikunnassa ovat pysyneet samankaltaisina vuodesta 1978 aina vuoteen 2002 asti (Makinen ym. 2007), vaikka samaan aikaan vapaa-ajan liikunnanharrastus on lisääntynyt. Niin lihavuus kuin fyysinen aktiivisuuskin vaihtelevat sosioekonomisen aseman mukaan. Ruoasta saatavan energian määrä on Suomessa vähentynyt ja liikunnan harrastaminenkin on lisääntynyt, mutta nämä muutokset eivät ole olleet riittävän suuria (Fogelholm ym. Mutta miten paino 34 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 4 /2007
2005). Aktiivisen liikkujan määritelmä ei seuraa nykypäivän suositusta, mutta on kyselylomakkeen rajoituksien vuoksi ainoa mahdollinen määritelmä, jotta liikunnan ja lihavuuden pitkän aikavälin tarkastelu onnistuisi. Hoikimmat suomalaiset miehet ja naiset löytyivät ryhmästä, jota luonnehtii korkea koulutustaso sekä vapaa-ajan ja työmatkojen fyysinen aktiivisuus. Samoin työmatkoillaan liikkuvat miehet ja naiset olivat kaikissa koulutusryhmissä hoikempia kuin ne, jotka eivät liikkuneet työmatkoillaan. 2007c) Tutkimuksessamme vapaa-ajallaan fyysisesti aktiivisina pidetään niitä, jotka kyselyiden perusteella harrastavat liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa. lkåryhmistä mukana ovat 25-64-vuotiaat eli työikäiset ja tarkastelun kohteena on ajanjakso 1978-2002. AVTK-tutkimukseen on vuosittain kutsuttu 5 000 satunnaisesti valittua suomalaista, joista vajaat 70% on palauttanut täytetyn kyselylomakkeen. Käytännössä painoindeksi 25 tarkoittaa, että 170 cm pitkä henkilö painaa 73 kg. LIIKUNTA&TIEDE44,3 4/2007 35. Työmatkaliikuntaa tiedustellaan sitäkin yhdellä kysymyksellä: "Kuinka monta minuuttia kävelette tai pyöräilette työrnatkoillanne?" Vastausvaihtoehtoja ovat: "en ole työssä tai työ on kotona", "kuljen työmatkan kokonaan moottoriajoneuvolla", "alle 15 minuuttia päivässä", "15-30 minuuttia päivässä", "30-60 minuuttia päivässä", "yli tunnin päivässä". Vapaa-ajan liikuntaa on kysytty yhdellä kysymyksellä: "Kuinka usein harrastatte vapaa-ajan liikuntaa vähintään puoli tuntia niin että ainakin lievästi hengästytte ja hikoileue?" Vastausvaihtoehtoina ovat "päivittäin", "4-6 kertaa viikossa", "2-3 kertaa viikossa", "kerran viikossa", "2-3 kertaa kuukaudessa", "muutaman kerran vuodessa tai harvemmin", "en voi vamman tai sairauden vuoksi harrastaa liikuntaa". AVTK-kyselyssä on tiedusteltu 111111. Pitkälle koulutetut ja paljon liikkuvat muita hoikempia Vapaa-ajallaan paljon liikkuvat olivat hoikempia kuin vähän liikkuvat kaikissa koulutusryhmissä. AVTK-kyselyillä voidaan hyvin seurata liikunnan ja ylipainon kehitystä eri ikäja koulutusryhmissä vuodesta 1978 alkaen. Kysymysten sanamuodot ovat vuosien saatossa muuttuneet sen verran, että tiukemmat kriteerit eivät ole mahdollisia 1970ja 1980-luvun aineistoissa. SUOMALAISET LIHOVAT ahkerasta liikkumisesta huolimatta on muuttunut paljon ja vähän liikuntaa harrastavien väestöryhmissä) Ovatko ahkerasti liikkuvat lihoneet samalla tavoin kuin vähän liikkuvat ja mikä on sosioekonomisen aseman yhteys lihavuuteen fyysisesti aktiivisissa ja passiivissa ryhmissä) Elintavat seurannassa 1978-2002 Kansanterveyslaitoksessa seurataan suomalaisten elintapojen ja painon muutoksia suurien väestötutkimusten avulla. Fyysisesti raskaan työn ja arkisen hyötyliikunnan asioilla käymisen, puutarhanhoidon, kotitaloustyön, lastenhoidon väheneminen on koskettanut kaikkia työikäisiä. Seuraavassa esittelemme äskettäin julkaistun tutkimuksemme keskeisiä tuloksia (Borodulin ym. Ylipainoisiksi luokitellaan ne, joiden painoindeksi (paino jaettuna pituuden neliöllä) oli suurempi tai yhtä suuri kuin 25. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus on toistettu samanlaisena postikyselynä 15-64-vuotialle vuodesta 1978 alkaen (Helakorpi ym. Työmatkalla fyysisesti aktiivisina pidetään puolestaan niitä, jotka ilmoittavat liikkuvansa työmatkalla edes jonkun verran. Tätä painoindeksiä pidetään yleisesti normaalija ylipainon rajana. vastaajan koulutustasoa, ikää, sukupuolta, painoa ja pituutta sekä liikuntaa työmatkoilla ja vapaa-ajalla
Am J Clin Nutr 2002;75151:809-817. Eur J Public Health 2003;13141306-312. Tutkimuksemme osoittaa, että kaikki koulutuksen ja fyysisen aktiivisuuden mukaan muodostetut ryhmät ovat lihoneet vuosina 1978-2002. 2004), Tutkimuksissa, joissa on seurattu väestöryhmien liikunnan ja painon kehitystä vuosien kuluessa, on havaittu, että fyysisesti aktiiviset ja ylemmät sosioekonomiset ryhmät ovat lihoneet vähemmän kuin passiiviset ja alempaan sosioekonomiseen ryhmään kuuluvat (Lahti-Koski ym. lnt J Obes Relat Metab Disord 1996;201121:10971104. Longitudinal study of the long-term relation between physical activity and obesity in adults. Siitä voidaan päätellä jotakin lihomisen taustatekijöistä. Fogelholm M, Kukkonen-Harjula K. 2000; Hill ym. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 2007;Submitted. Borodulin K. Med Sci Sports Exerc 2002;34181 1302-1307 Borodulin K, laatikainenT, Juolevi A, Jousilahti P.Thirty-year trends in physical activity in relation to age. European Journal of Public Health 2007a;Submitted. Trends in the association of poverty with overweight among US adolescents. Prev Med 2007c. On ilmeistä, että fyysisesti raskaan työn ja arkisen hyötyliikunnan asioilla käymisen, puutarhanhoidon, kotitaloustyön, lastenhoidon väheneminen on koskettanut kaikkia työikäisiä. Jama 2006;29512012385-2393 Petersen l, Schnohr P, Sorensen T 1. Twenty-five-year trends in physical activity of 30to 59-year-old populations in eastern Finland. Association of age and education with different types of leisure time physical activity among 4437 Finnish adults. calendar time and birth cohort in Finnish Adults. Twenty-five year socioeconomic trends in physical activity during leisure time and commuting among employed Finns. Fogelholm M, Prattala R. Kaikissa ryhmissä ylipainoisia oli enemmän seurannan lopussa vuonna 2002 kuin sen alussa vuonna 1978. Does physical activitv prevent weight gain-a svstematic review. Stettler N ym. lncreasing prevalence of overweight. Physical activity in relation ta development and maintenance af obesity in men with and without iuvenile onset obesity. Age. Huomio arjen aktiivisuuteen Aiempien tutkimusten perusteella oletimme, että ahkerasti liikkuvat ja hyvin koulutetut ryhmät eivät olisi vuosien mittaan lihoneet yhtä paljon kuin muut tai että he ainakin olisivat lihoneet muita vähemmän. 2000; Lindstrom ym. Fyysisesti aktiiviset ja ylempiin koulutusryhmiin kuuluvat ovat kuitenkin tutkimusvuodesta riippumatta hoikempia kuin passiiviset ja alempiin ryhmiin kuuluvat. Estimated change in physical activity level (PALI and prediction of 5-year weight change in men: the Aerobics Center Longitudinal Study. 2005. lnt J Obes Relat Metab Disord 2004;28111 105-112. 1971-2004. lnt J Obes Relat Metab Disord 2004;281121: 1541-1547. 2005), Tosin on päinvastaisiakin tutkimustuloksia, joiden mukaan fyysinen aktiivisuus ei ennustaisi tulevaisuuden painoa (Bak ym. education and occupation as determinants of trends in body mass index in Finland from 1982 to 1997. lahti-Koski M, Vartiainen E, Mannista S. fyysinen aktiivisuus ja koulutustaso "vaikuttivat" naisten painoon enemmän kuin miesten. food choices, alcohol intake. KIRJALLISUUS Bak H, Petersen l, Sorensen T 1. lindstrom M. lsacsson S 0, Merlo J. Makinen T. Miech RA. Fogelholm M, Mannista S, Vartiainen E, Pietinen P. obesity and physical inactivity: two population-based studies 1986 and 1994. RITVA PRÄ 1T ÄLÄ, ElT, dosentti Kansanterveyslaitos Sähköposti etunimi.sukunimi@ktl.fi 36 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3-4 /'2007. Pietinen P. Di Pietro l, Dziura J, Blair S N. 202 p Hill J 0, Wyatt H R. 2004; Fogelholm ym. Eräissä tutkimuksissa, joissa on seurattu samojen henkilöiden painon kehitystä heidän ikääntyessään, aktiivisesti liikkuvat ovat lihoneet vähemmän kuin passiiviset (Di Pietro ym. Naisilla liikuntaja koulutusryhmien väliset erot olivat suurempia kuin miehillä, ts. 2006) . 2002; Lahti-Koski ym. Helakorpi S, Patja K, Prättälä R, Uutela A. Borodulin K, Makinen T, Fogelholm M, lahti-Koski M, Prattala R. Artikkeli perustuu jo julkaistuun tutkimukseen Borodulin KatJa, Mäkinen Tomi, Fogelholm Mikael, Lahti-Koski Marjaana, Prättälä Ritva "Irends and socioeconomic differences in overweicb! among phvsicallv active and inactive Finns in 1979-2002:'joka on julkaistu Preventive Medicine -lehdessä (Borodulin vm. laatikainen T. Ylipainoisten osuus kasvaa kaikissa tutkimuksen kohderyhmissä. Borodulin K, laatikainen T, lahti-Koski M, Jousilahti P, lakka T. Trends and socioeconomic differences in overweight among physically active and inactive Finns in 1978-2002. Health behaviour and Health among the Finnish Adult Population, Spring 2005. Ryhmien väliset erot ovat pysyneet ennallaan vuodesta toiseen. Tarvitaan laajoja yhteiskunnan rakenteisiin ja mielipideilrnastoon vaikuttavia toimenpiteitä, jotta väestön lihominen saadaan pysäytettyä. Obes Rev 2000;1121:95-111. lnt J Obes Relat Metab Disord 2000;2411211669-1676. 2007c). Journal of Physical Activity and Health 2007b;ln press. 2003; Miech ym. 2004; Fogelholm ym. lnt J Obes Relat Metab Disord 2004;2811199-104 Barengo N C, Nissinen A, Tuomilehto J, Pekkarinen H. Tutkimuksessamme ei valitettavasti voitu selvittää juuri näitä liikunnan muotoja, eikä Suomessa ole muitakaan tutkimuksia siitä, millä tavoin teknologian kehittyminen on vaikuttanut liikunnan kokonaismäärään. and smoking in the 19821997 FINRISK Studies. Painonhallintaa ovat viimeisten 25 vuoden aikana vaikeuttaneet koulutustasosta, työmatkaliikunnasta ja vapaa-ajan liikunnanharrastuksesta riippumattomat tekijät. Role of physical activity in preventing and treating obesity J Appi Physiol 2005;99121 765-770 lahti-Koski M, Pietinen P, Heliovaara M, Vartiainen E. 2000; Petersen ym. Lisäksi tilastolliset analyysit osoittivat, että ylipainoisten osuus on kasvanut samansuuntaisesti kaikissa koulutusja liikuntaryhmissä, minkä vuoksi ryhmien väliset erot eivät ole muuttuneet vuosina 1978-2002. Kumanyika S K. Edita Prima Oy Helsinki 2005. Associations of body mass index and obesity with physical activitv. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2005. Determinants of energy balance and overweight in Finland 1982 and 1992
M utta tyttö onkin löytänyt kavereita tallilta ja telinevoimistelu löytyi hieman vahingossa, sillä emme tienneet, että paikallisessa seurassa on oma ryhmänsä, jossa on erilaisia erityisestä tukea tarvitsevia lapsia, Jaanan luokkakaveri oli menossa jumppaan ja Jaana meni hänen mukanaan, vanhemmat kertovat. Edellä kerrottuja suomalaisia liikunnan ja urheilun ilon ja onnistumisen tarinoita on monia, mutta niille on yhteistä yksi asia sattuma. Mahdollisuudet liikunnan ja urheilun harrastamiseen ovat olemassa. Kuva: Antero Aaltonen Teksti: RIIKKA JUNTUNEN, MARIA LAAKSO, AIJA SAARI Kaikille avointa liikuntaa ja urheilua Jaana on 11-vuotias koululainen, joka harrastaa ratsastusta ja telinevoimistelua. Taustalla toive kaikille avoimesta liikunnasta Suomessa Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan Jaosto asetti vuoden 2004 lopulla integraatiotyöryhmän laatimaan esityksen suomalaisen erityisliikunnan LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 4/2007 37. Vanhempien mukaan oli ensin pelottavaa päästää tyttöä mukaan toimintaan, sillä Jaanalla on kehitysvamma ja vanhemmat pelkäsivät muiden leimaavan hänet ja kiusaavan poikkeavan ulkonäön takia. Kaikille Avoin -ohjelman tavoitteena on toimia eri toimijoiden kanssa yhdessä suomalaisen liikuntakulttuurin muutosprosessissa, jossa ollaan matkalla kohti kaikille tasa-arvoisia mahdollisuuksia ja jossa sattumat eivät ratkaise niin paljon kuin tällä hetkellä
erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden) ja yleisen liikunnan ja urheilun toimijoiden välillä. Lajiliittojen lausunnoissa korostuivat erityisesti koulutuksen, yhteistyön ja verkostojen luomisen sekä lisäresurssien tarve, jotta lajiliitot pystyisivät paremmin huomioimaan vammaisten liikkujien tarpeet. Harrastamisen tulee olla mahdollista lähiseurassa tai oman valinnan mukaisesti myös varnmaisyhteisössä. Esimerkki inkluusiofilosofiaa tavoittelevasta kehityshankkeesta on Liikuntaa Kaikille Lapsille -hanke, jossa tehtiin vuosina 2003-2005 yhteistyötä seitsemän lajiliiton (judo, yleisurheilu, jalkapallo, taitoluistelu, uinti, voimistelu, salibandy) kanssa lasten liikunnan avaamiseksi kaikille ja hyvien, eettisten toimintamallien löytämiseksi. Integraatio-käsitettä käytetään 111111. Etenkin Australian hallinnon tason ja käytännön seuratason yhdistävä Project Connect tarjoaa mielenkiintoisen mallin. Kohti kaikille avointa liikuntaa on mahdollista edetä pienin askelin muiden maiden kokemuksista oppien. Ohjelmassa mukana olon kautta lajiliitto tai muu taho saa uusia toimijoita, monipuolisuutta toimintaan ja on siten mukana toteuttamassa liikunnan yhteiskuntavastuutaan ja moniarvoisuutta. Hankkeen seurauksena lajiliitoissa on aiempaa suurempaa kiinnostusta jatkaa toimintansa avaamista kaikkien ulottuville. Suomalaisen inkluusioprosessin taustafilosofia Kaikille Avoin -ohjelman toiminta perustuu vammaisuuden sosiaaliseen malliin, jossa kiinnitetään huomiota olosuhteisiin ja sosiaaliseen ympäristöön, joka mahdollistaa vammaisten henkilöiden täyden osallistumisen. Monessa lajissa on kymmenien vuosien kokemus yhteistyöstä Jonkun vammaisurheilun toimijan ja lajiliiton välillä (mm. Uuden ohjelman käynnistäminen nähtiin tarpeellisena. Australiassa prosessin alkuvaihetta koskeva arviointi on vielä kesken, mutta sitä koskevaa tietoa on saatu Australian Sports Cornmissioni n Disability -osaston johtajana toimivalta Peter Downsilta, joka kävi Suomessa elokuussa 2006 esittelemässä erilaisia toimintatapoja. Ohjelman suunnittelussa on hyödynnetty Norjan ja Australian kokemuksia integraation ja kaikille avoimen liikunnan lajiliittoyhteistyöstä. Työryhmä keskittyi yhteistyökysymyksiin erityisliikunnan (vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja nk. Näitä lajeja ovat mm. Työryhmä päätyi muistioissaan ehdottamaan "Liikuntaa Kaikille" -ohjelrnaa liikuntakulttuurin kehittämiseksi kaikille avoimeen suuntaan (Yhteinen ja kaikille avoin liikunta 26.9.2005). Norjassa integraatioprosessia on arvioitu Norges ldrettshögskolen toimesta. Vammaisurheilun lajeissa on myös sellaisia vammaisurheilun erikoislajeja ("disability spesific"), Joilla ei ole toimivaa yleistä lajiliittoa. On myös kehittyviä lajeja ja l iikuntarnuotoja, Jotka eivät ole paralyrnpiatai kehitysvammaisten kilpailutoiminnan Special Olympics -Iajeja, mutta jotka tarjoavat mielekkään tavan harrastaa tai kilpailla jollekin rajatulle vammaisryhmälle. Norjan ja Australian kokemusten valossa prosessi ei etene itsestään, vaan sen edistämiseksi tarvitaan vahvaa tasa-arvoon 1 i nki ttyvää taustafilosofiaa, resurssoin tia, ohjausta ja vammaisten yhteisöjen ja yksilöiden tukea. Vammaisen henkilön kohdalla olennaista ovat mahdollisuudet tasa-arvoiseen harrastamiseen alkaen siitä, että henkilö voi itse valita missä, miten, kenen kanssa, missä lajissa ja milloin hän harrastaa liikuntaa. Vammaisurheilujärjestöissä asiaa kuvataan usein sanaparilla "Yhdessä ja erikseen". Paralyrnpiakomitean toteuttamassa vammaisten huippu-urheilun yhteistyö näkökulmasta toteutettavassa ohjelmassa. Vammaisten harrastajien pääsy yhteisen katon alle harrastamaan onnistuu vain avoimella yhteistyöllä, jossa konsultoinnilla, koulutuksella, harrastajien rekrytoinnilla ja mahdollisesti myös tuki rahalla tuetaan lajiliittoa avaamaan ovensa kaikille harrastajille. Tarvitaan sekä sellaista kaikille avointa toimintaa, jossa vamma ei ole yhdistävä tekijä että vertaispohjaista vammaisurheilun erillistä tarjontaa omissa erityisryhm issään. Näkövammaisten Keskusliitto ja Suomen Invalidien Urheiluliitto toimivat näiden lajien lajiliittoina. Muutoksessa on myös kyse asenneja ideologisen tason prosessista. l nkl uusiofi losofiassa korostuvat vammaisten henkilöiden osallisuus ja tasa-arvo. Vastuu osallistumisen rajoitteiden poistamisesta on koko yhteisöllä. yhteistyön kehittämiseksi. Muistiosta antoi lausuntonsa yhteensä 31 liikuntakulttuurin alalla toimivaa yhteisöä ja näiden mukana oli 10 lajiliittoa. 38 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 4 /'XXJ7. Vammaisten henkilöiden osallistumisen esteet nähdään syrjintänä ja niiden purkaminen osana vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumista. lnkluusio-käsite on yleensä omaksuttu laaja-alaista laaduntamista sekä tasa-arvoja syrjimättömyys-prosesseja sisältävien ohje! mien taustaf losofiaksi. Tällaisia ovat esimerkiksi liikuntavammaisilta boccia, pyörätuolirugby ja näkövammaisilla maali pallo ja sokkopingis. Erilaisia käsitteitä, tavoitteita ja toimijoita Integraatio ja inkluusio ovat kåsiiepari, joita liikunnan kansalaistoiminnan alueella käytetään kuvaamaan esimerkiksi vammaisurheilun ja yleisen liikunnan ja urheilun välistä yhteistyötä. pyörätuolikoripallo, istumalentopallo, jousiammunta ja keilailu). Paralympiakomitean integraatiohankkeissa on tehty läheistä yhteistyötä monen lajiliiton kanssa. tarkkuussuunnistus, joka on lähtökohdiltaankin kaikille avoin harrastusja kilpailumuoto sekä sähköpyörätuolisalibandyä, jota toteutetaan yhteistyössä Suomen Invalidien Urheiluliiton, Salibandyliiton ja Lihastautiliiton kanssa. Kaikille Avoin -ohjelma 2006-2010 Kaikille Avoin Kaikille avoin -ohjelmassa lähtökohtana on ajatus siitä, että lajiliitossa on oman lajin asiantuntijuus
Näin saadaan alkuun yhteinen prosessi, jonka ensimmäisessä vaiheessa seurassa tai liitossa mukana jo toimivat vammaiset harrastajat toimivat tien raivaajina myös muille. Australian Sports Commission, 2004. 1996. Rekrytointi tukee seurojen, alueiden ja liittojen laaduntamisprosessia. Konsultin tehtäviä ovat asian ja ohjelman avaaminen, filosofia ja toimintaperiaatteet, neuvottelut ja koulutus, tuki ja neuvonta kun ohjelmaa linkitetään liiton strategiaan ja toimintasuunnitelmaan. 1995. 2004. 2005. Australian Sports Commission. Tällaista vammaisurheilun yhteistä kurssitarjotinta ei ole aikaisemmin ollut. Esittelykalvot. Avoimet Ovet on matalan kynnyksen toiminnallinen koulutus kaikille avoimen liikunnan ja urheilun toteuttamiseksi seurassa, lajiliitossa tai alueella. Konsultti auttaa myös verkostoiden luomisessa vammaisurheilun ja lajiliiton välillä. From Theory to Practise. Ohjelma on avoin kaikille lajeille Ja lajiliitoille, mutta ensisijaisesti niille, jotka ovat jo tehneet yhteistyöprosesseja vammaisurheilujärjestöjen kanssa. RIIKKA JUNTUNEN Projektipäällikkö Kaikille Avoin -ohjelma Sähköposti: riikka.juntunen@carousel.fi LÄHTEET Alanko, R., Remahl,V., Saari, A. Disability Education Program. 2003. Yhteinen ja kaikille avoin liikunta. Overview and structure of the Disability Education Program Discovering attitudes to disability. 2005. Suomen Invalidien Urheiluliitto. Ohjelma linkittyy Suomen valmentajaja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeeseen (VOK). Valtion liikuntaneuvosto, 2005. An international study of inclusion in education. Konsultti auttaa lajiliittoa laatimaan suunnitelman siitä miten kyseisen lajien eri toimialoissa ohjelmaa toteutetaan käytännössä. Konsultti ei tee lajiliiton puolesta lajiliitoille kuuluvia perusasioita: tuota lajin koulutusmateriaaleja, valmenna ja ohjaa lajissa, koordinoi, raportoi tai tilitä. Moniste. Australian Sports Commission. Evaluering av integreringsprosessen i norsk idrett. From them to us. Routldge, London. Hankkeen tarkoituksena on luoda alueelliset rekrytointiverkostot aluksi suurimpien kaupunkien ympärille. Ohjelman oma toimintatapoihin ja menetelmiin keskittyvä koulutus, Avoimet Ovet, tulee olemaan osa VUKtarjotinta. Koulutuskenttä uudistuu Ohjelman tavoitteiden toteutumisen kannalta koulutuksella on keskeinen rooli. Liikkujaksi ja toimijaksi rekrytointi Urheilun yksi päähaaste on uusien potentiaalisten liikunnan ja urheilun harrastajien ja toimijoiden löytyminen. Konsultoinnilla vauhtia toimintaan Lajiliitto saa ohjelmaan mukaan lähtiessään avukseen konsultin joka voi alkuvaiheessa olla mukana esimerkiksi johdon, toimihenkilöiden ja luottamushenkilöiden välisissä strategisissa keskusteluissa. Jokainen inkluusioprosessi on erilainen ja erilaisten toimintatapojen avulla ohjelma pääsee toimimaan mahdollisimman laajasta liikunnan ja urheilun kentällä. Delrapport 5: Kompetanse. Norges Funksjonshemmedes ldrettsforbund, 2004. Norges ldretthogskole, 2003. LIIKUNTA & TIEDE 44 , 3412007 39. Konsultti auttaa yhteyksien ja verkoston luomisessa ja vammaisten/vammaisurheilun avainhenkilöiden löytymisessä lajiliiton eri toimielimiin. Rapport 2: 1999-2003. Kahrs, N. Willing & Able. Project Connect, fact sheets 1-8. An lntroduction to lnclusive Practises. Australian Sports Commission. Theorising and Researching Disability from a Social Model Perspective. Tavoitteena on, että vuonna 2010 10-15 lajiliittoa on käynyt läpi prosessin. The Disability Press, Leeds. Yhdessä ja erikseen. Objective of lntegration Process in Norway. Houndmills, Basingstoke, Hampshire and London. 26.9.2005. Ota minut mukaan. Booth,T., Ainscow, M. (eds) 1988. 66 s. Kaikille Avoin kouluttaa, konsultoi ja rekrytoi Ohjelman toimintatapoja ovat koulutuksen järjestäminen, muiden toimijoiden konsultoiminen sekä uusien harrastajien ja toimijoiden rekrytoiminen mukaan toimintaan. Understanding Disability. Barnes, C. Erityistukea tarvitseva lapsi leikissä ja liikunnassa. Project Connect Disability Action Pian: A standard for sport. 2004. Koulutuksen avulla rohkaistaan lajihluoja ja seuroja muokkaamaan toimintaansa avoimeksi kaikille. Evaluering av integreringsprosessen i norsk idrett. Presenter Kit. Rekrytoinnin avulla saadaan seuroihin uusia harrastajia ja toimijoita. Koulutus tähtää oivallukseen Ja asenteiden muokkaamiseen ja tarjoaa työkaluja sekä osallistumisen esteiden kartoittamiseen, että toimintatapojen ja olosuhteiden muokkaamiseen kaikille avoimeksi. Erityisliikunnan yhteistytön ja integraation kehittäminen suomalaisessa liikuntakulttuurissa. Delrapport 1-5. Saari, A. ln Barnes and Mercer (eds.) lmplementing the Social Model of Disability: Theory and Research. Kokonaisuudessaan rekrytointi mahdol l isuu ks ien luomisella tarkoitetaan järjestelmän luomista, joka tuottaisi harrastajia ja uusia urheilijoita myös vammaisurheiluun. Suomen Invalidien Urheiluliitto. Vammaisurheilujärjestöt SIU, SKLU ja NKL ovat tuottamassa perustasolle rnodu ul i-ajatte lu un pohjautuvan vammaisurheilun koulutuksen (VUK) kurssitarjottimen, joka on joustavasti sovellettavissa julkishallinnon puolella ammattimaisesti ohjaavien ja opiskelijoiden, sekä kansalaistoiminnan puolella lajiliittojen, seurojen, ohjaajien ja valmentajien tiedon tarpeisiin. 2003. Canberra. Tarinoita lasten urheilusta. Oliver, M. Norges idretthogskole. Rapport 2: 1999-2003
Kun terveystieteet sittemmin ovat vakiinnuttaneet asemansa myös Jyväskylässä, luonnolliset yhteistyösuunnat saattaisivat uudelleen löytyä Tampereelta. Oksalan komitean suositus, että tutkimus Jyväskylässä palvelisi liikuntakasvatustoimintaa ja kansanterveyttä on vähitellen omaksuttu maassa laajemminkin. Kaikkia arviointeja vaivaa kuitenkin sama puute: aikaperspektiivi n ja samalla keskustelun katkeaminen. Arviointi voikin olla yksi viime vuosien pahimmista riesoista yliopistojen ja tutkimuslaitosten piirissä työskenteleville. Otettakoon esimerkki Kekkosen puheen inspiroimana. Rathaisun onnistuneisuus johtuu osaltaan myös tiecle!wnnan erinomaisesta sijainnista Jyväshylän yliopistoalueen 40 LIIKUNTA & TIEDE <14 • 3-4/2007. Se joka horjahtaa, menettää taiston myös arvokkuutensa. Palvella "l ii kuntakasvatustoirnintaa ja kansanterveyttä" kokonaisohjelmassa voi tietysti tarkoittaa aika montaa asiaa. Joku on aina työntämässä kehän ulkopuolelle. Se on leimautunut hriillisehsi, miliä on varsin luonnollista, edustaahan liedehunta tehtävänsä mulwisesti alansa tuthimusta ja uusinta tietoa. ROVIOLLA Teksti: JUHANI KIRJONEN, ESA ROVIO Tutkimus on joukkuelaji A rvioinnista on yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tullut lähes yhtä yleinen urheilulaji kuin on sumopaini Japanissa. Tähdellistä olisi joka tapauksessa kysyä, onko ymmärrys tänään sama kuin 30 tai 40 vuotta sitten. Koululiikunta, KOKja porvarillisten urheilujärjestöjen "epäpoliittinen" hegemonia saivat siinä avoimen myllykirjeen. Vaikein osa ikävä kyllä jää organisaatioille itselleen. Suomalaisen liikuntaja urheilukulttuurin tilaa arvioitiin oikein kunnolla vajaan kymmenen vuoden kuluttua tiedekunnan käynnistämisestä. Mikä on Liikuntaja terveystieteiden visio Suomessa. sporttipuheen. Mutta ehkä vielä tärkeämpää olisi kysyä, kuinka yhdenmukaisella tavalla koko maan liikuntaja terveystieteiden tutkijat työnsä käsittävät. Etsi liittolaiset läheltä, kilpailijat kauempaa. Energiaa ei kannata tuhlata jäsentenväliseen sumoiluun. Sanotaan, että yleisö rakastaa lajia. Pystyyn jäänyt saa palkinnon lisäksi aplodeja. Ottelijat ovat ilkosillaan ja työntävät toisiaan kohti reunusta. Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa käytiin 1970-luvun alkuvuosina kiivas hegemoninen kamppailu tiedekunnan suunnasta. Konsultti tulee organisaatioon, katselee ympärilleen, juttelee johtajien kanssa, jakaa lomakkeet ja kysyy, mihin voisi levittää makuupussinsa. Presidentti Kehhonen piti silloin Liikuntatieteellisen tiedekunnan uuden laitosrakennuksen avajaisissa niissä oloissa hämmentävän suorasukaisen, ns. Sen huonon toteuttamisen haitallisuuden ylittää kyllä kirkkaasti uusi palkkausjärjestelmä (UPJ), jota ei edes ole mahdollista toteuttaa hyvin. Mutta maassa on muitakin suuntia. Kyllähän arviointi voi olla asiantuntevaa, kuten esimerkiksi vuonna 2006 julkaistu Jyväskylän yliopiston tutkimustyön arviointi, jonka kansainvälinen paneeli toteutti. Monet tuolloisen puheen sivalluksista soveltuvat aika hyvin kuvaamaan myös kansallisen liikuntaja terveystieteellisen tutkimuksen tilaa nykyisin. Kotimainenkin analyysi voi olla korkeatasoista, kuten vuonna 1999 valtion liikuntatieteellisen toimikunnan tilaamat arvioinnit koko maan liikuntatieteellisen tutkimuksen tilasta olivat. Puute on sama, jota työorganisaatioiden tutkirnuksessa edustaa konsulttien rnakuupussirnetodi. Uskaltaisiko suositella. Pieni tiedeorganisaatio pärjää parhaiten ennakoimalla tulevaa ja pelaamalla yhteen. Meillä arviointia rakastavat kaiken maailman ministerit ja toimittajat. Vuosi oli 1971. Onko se Sisä-Suomen yliopisto-konsortiossa, SISUssa. Ituja tästä on jo nähtävissä, vai onko kyseessä näköharha. Jostain syystä tekee mieli palata ajassa taaksepäin 45 vuotta. Kansanterveyttä korostava linja hävisi ja häipyi kirjaimellisesti Tampereelle. Jos arviointi tarjoaa pohjan keskustelulle, se on osan tehtävästään täyttänyt. Presidentti neuvoi pienen maan riitelijöitä yhteistyöhön ja katsomaan ympärilleen, mitä maailmassa tapahtuu. Sitten hän nukkuu yönsä, kerää lomakkeet, häviää näkyvistä ja lähettää muutaman viikon kuluttua laskun ja raportin: selvittäkää omat sotkun ne. Alusta alhaen uusi lieclelwnta on lähtenyt ennahlwluulottomasti ja rohheasli tuulettamaan urheiluelämämme myyttejä ja perinteisiä ushomuhsia. Järjestelmällistä liikuntaan kohdistunutta tieteellistä tutkimusta on maassa harjoitettu noista vuosista lähtien. Liikuntaa ja terveyttä tutkitaan pienissä puitteissa monilla paikkakunnilla. Onko tälle keskustelulle sijaa. Jyväskylä on kuitenkin etsikkoasemassa
PAULI VUOLLE Pauli Vuolle puheenjohtaja TERVETULOA! KARI L.KESKINEN Kari L.Keskinen pääsihteeri liikuntatieteellinen Seura 4 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3-4/2007 41. Kiveäkään ei jätetä kääntämättä. Tähän tiedekunnan sijainti tarjoaa hyvät edellytykset. Keskustelua on herättämässä LTS:n tutkimusja julkaisupäällikkö Esa Rovio esa.rovio@lts.fi. Kokouksessa on äänioikeus jokaisella jäsenmaksun suorittaneella jäsenellä Yhteisöjäsen voi lähettää kokoukseen yhden (1) edustajan, jolla on kaksi (2) ääntä. Kerro, mitä epäkohtia haluatjakaa,ja mistä haluat herättää keskustelua lukijoidemme kanssa. Liilrnntakulttuurin ja sen tutkimuksen elinehtona ja yhteiskunnallisen tarkoituksenmuhaisuuden taheena on elävä yhteys yhteishuntaelämää11 ja inhimillisen tiedon ja hohemulisen hailzhiin lähteisiin. LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RY. Tavoitteena on liikuntakulttuurin epäkohtien korjaaminen. Jos haluat kokousaineiston etukäteen, voit tilata sen seuran toimistosta, puhelin 010 778 6602 / Marttala tai sähköposti: kylli.marttala@lts.fi. ja yliopiston idealiikenteen keskustassa. Voit haastaa muut keskusteluun tällä palstalla. Liikuntaalan tutkimus ja koulutus eivät voi eristäytyä muusta kulttuu,·ista. JUHANI KIRJONEN Liikuntapsykologian professori, emeritus Jyväskylä LIIKUNTATIETEELLISEN SEURAN SYYSKOKOUS 2007 Liikuntatieteellisen Seuran sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 23.10.2007 alkaen klo 16.30 Tieteiden talossa, salissa 405, Kirkkokatu 6, Helsinki. Sama henkilö voi edustaa vain yhtä yhteisöjäsentä kokouksessa Edustajalla tulee olla valtakirja edustamaltaan organisaatiolta. Tarjoilun järjestämiseksi toivomme jäsenten ilmoittavan osallistumisestaan kokoukseen joko puhelimitse 010 778 6602 / Marttala tai sähköpostilla: kylli.marttala@lts.fi mielellään 16.10.2007 mennessä. (Ote Kekkosen sporttipuheesta vuodelta 1971) Roviolla on uusi paiklw heskustelulle. Käsiteltävät asiat: katsaus kuluvan vuoden toimintaan ja varainhoitoon jäsenmaksut vuodelle 2008 tilintarkastajien palkkiot, kokouspalkkiot, matkakorvaukset ja päivärahat vuonna 2008 vuoden 2008 toimintasuunnitelma ja talousarvio hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta vuodelle 2008 hallituksen varsinaisten jäsenten sekä heidän henkilökohtaisten varajäsentensä valinta erovuoroisten tilalle kaudeksi 2008-2010 tilintarkastajien ja heidän varaedustajiensa valinta seuran virallisten ilmoitusten julkaiseminen. Kukaan ei ole turvassa
Joukkue rakentuu yhteisistä arvoista ja erilaisuuden huomioimisesta
Huippu-urheilussa on tärkeää asenne. Mitään ryhmää ja tekemistä ei voi irrottaa ympäristöstään. Alatalo mainitsee myös esimerkkejä arvoista, jotka vaikuttavat hänen pelaajavalintoihinsa. Teksti: ESA ROVIO J ääkiekkovalmentaja Matti Alatalo on harvinainen liigavalmentaja, sillä hän on työskennellyt samassa organisaatiossa yhtäjaksoisesti useita vuosia. Lisäksi innostuneisuuden, motivoituneisuuden, itsensä kehittämisen arvo on tärkeä seikka, sanoo Alatalo. Pelaajat eivät kilpaile keskenään, vaan tehdäkseen joukkueen paremmaksi.. Niillä arvoilla haimme ryhmään pelaajia. Kehittäminen vaatii myös ryhmän historiaan ja kulttuuriin tutustumista sekä sen hyödyntämistä. Valmennuskokemusta on kertynyt myös Itävallasta Ja Yhdysvalloista. Aiemmin hän on toiminut valmennuspäällikkönä Tapparassa ja valmentajana seitsemän kautta Sveitsissä. Myös urheilullisuus. Päämäärä rakentuu yhteisestä arvopohjasta. Alatalon mukaan pelaajien tulisi sopia yhteen arvojen osalta, ja tämä on syytä ottaa huomioon jo pelaajavalintoja tehdessä. Hyvä pelaaja ei välttämättä takaa menestymistä. Alatalo valmensi viisi edellistä kautta JYPiä. Esimerkiksi Jyväskylässä tiesimme, minkälainen onJYPiläinen joukkue. Pelaajat ratkaisevat itse millaisia ihmisiä, urheilijoita ja millainen joukkue he haluavat olla harjoituksissa, peleissä, fanien, sponsoreiden silmissä, sanoo valmentaja Matti Alatalo. Toiminnan arvot, tapa tehdä työtä, uskomukset on se kaikista ohjaavin asia eli sen suuntaisesti haen pelaajia, Alatalo aloittaa. Tälle kaudelle Alatalo teki sopimuksen HPK:n kanssa. JYPissä jyväskyläläisyys tai suomalaisuus oli Joukkueen kehittäminen alkaa joukkueen identiteetistä. Yhteisten arvojen luomisessa on otettava huomioon joukkueen historia. Tämä on niin kovaa leikkiä, muuten tästä ei selviä
Alaialon kåyttåä paljon aivoriihija pienryhmätyöskentelyä. Myös sitoutuminen oli jyväskyläläisyyttä, Alatalo pohtii. Joukkueen kehiuåmmen on alkuvaiheessa joukkueen identiteetin etsimistä. Lopulla, kun homma ei toimi asioissa palataan ryhmään ja sen toimivuuteen, Alatalo kueyuää. Huippu-urheilu on erilaisuuksien valmentamista. Meillä oli kolme tilaa. Se, mitä olet, puhuu puolestasi paljon enemmän kuin se, mitä sanot. Kriiuinen kysymys on ryhmille se, kuinka yhteinen arvopohja viedään käytäntöön. Esimerkiksi pohdimme, mitä on hyvä asenne kuiva-, jäåharjoiueluissa tai otteluissa. Ei hyväksyminen. Tämä oli sellaista jatkuvaa pienryhmien kanssa toimista. Sanoista teoiksi, pienryhmiä ja aivoriiheä Joukkueissa ja tyoyhteisöryhrnissä on viime vuosina korostettu yhteisten arvojen merkitystä. Ihmiset uskaltava olla sellaisia kuin he ovat. Se on myös avoimuutta, sanoo Alatalo. Ne on nina.joihin aina voi hyvin palata, mitä seinällä lukee, mistä on puhuttu ja sovittu. Tällaiset pelaajat ovat kuitenkin osa ryhmää, vaikka eivät voikaan toimia täysipainoisesti ryhmän mukana. Pelaajat eivät kilpaile keskenään, vaan tehdäkseen joukkueen paremmaksi. Se pitää olla joukkueurheilun tavoite. Se oli säännöllistä ajatusten vaihtoa, suunnittelemme harjoittelua, keskustelemme joukkueen tilanteesta, mahdollista huolista ja murheista, missä mennään, miten asiat toimivat ja onko syytä muuttaa jotakin. Siitä se joukkueen rakentaminen alkaa, sanoo Alatalo. Kysymysmerkkien poistamista Ilmapiiri rakentaminen toimivaksi on yksi jokaisen ryhmän vetäjän keskeinen haaste. Pelaajat miettivåt erinomaisen joukkueen tunnuspiirteitä. Alatalolle pienryhmät olivat myös keino saada tietoa ryhmän tilanteesta ja välittää tietoa ryhmään kapteenien ja muutaman muun pelaajan avulla. He olivat isähahmoja, Alatalo sanoo. M eillä ei ollu t viim eisinä vuosina yhtään ulkom aalaista pelaaja. Tähän aivoriihi tähtää. Tavallaan haluan pitää kaiken käsissäsi ja ryhmän hallussani, multa teen sen ilman, euä sidon ihmisiä. Pelaajia 'sparrau iin' kysymysten kautta tuomaan vastauksia tekemiseen. He toivat esiin konkreettisia ideoita kuten harjoittelun aikana nuorten tai uusien pelaajien tukihenkilönä toimiminen, 'talon tavoille' opettaminen, pelien seuraaminen ja palautteen antaminen. Koin sen erinomaisena asiana, koska pelaajat saivat osallistua ja vaikuttaa, Alatalo sanoo. Hetki, joka vietetään kaukalossa, on hyvin lyhyt. Siihen pitää kaiken tähdätä. Usein ne asiat, joista et pelaajassa tykkää, on sen vahvuus. Yritän selviuää, kuinka pelaajien arvot vastaavat yhteisiä arvojamme. 44 LIIKUNTA & TIEDE <14, 3 4 1?(KJ7. Nämä pelaajat olivat myös valmentajien viestin kantajia joukkueen suuntaan, sanoo Alatalo. Kun jätän sitomatta ihmisiä, minulla on edelleen voimavarat ja kapasiteetti käytössä. Ne seikat tekevät pelaajan hyväksi, sanoo Alatalo. Erilaisuus on se vahvuus, jolla hengitetään Ja joka antaa voimaa, Alatalo jatkaa. Ryhmän toiminta on iso asia tuloksen tekemisen kannalta. jyväskyläläisyyua oli JYPiläinen juniorikoulutus, samankaltaiset pcl illiset ja harjoittelujuuret sekä urheilullinen tausta. Se oli 'seinätaulukarnaa' kopin seinällä. Pohdimme, mitä olimme edellisellä kaudella saavuttaneet. Moni voi sitoa määräämällä, tarkkailemalla ja valvomalla. Silloin ei tarvitse rnietuä, miksi ja minkä vuoksi teemme ja toimimme näin. En pidä siitä, että toiminnan johtamisessa kukaan ei tiedä mistään mitään. Vastaavalla tavalla teimme listan joukkueestamme ja asioista, joiden saavuttaminen johtaa hyvästä erinomaiseksi, Alatalo kertoo. Jyväskylässä identiteettityö täsrneruyi lopulta 'hurrikaani peliksi'. Konkreettisesti tämä tapahtuu haastattelemalla, puhumalla ja pelaajaa seuraamalla. Näin se menee, sanoo Alatalo. Avoimuus liiuyy juuri tähän. Loukkaantuneet ja kuntoutusvaiheessa olevat pelaajat saivat miettiä, kuinka he voivat auttaa joukkuettaan. Mielenkiintoista on se, että Alatalo ei ole haastattelun aikana sanallakaan puhunut harjoittelusta pelaamisesta ja kaukalon sisällä tapahtuvista asioista. Alatalo näkee heidät tärkeäksi omaksi pienryhmakseen. Jokaisessa oli seitsemän kohtaa lueteltu. tärkeä asia. Tärkeää on se, kuinka osaat lähestyä erilaisia ihmisiä joukkueen parhaaksi. Alatalo näkee, euä ilmapiirin osalta pitäisi olla mahdollisimman vähän kysymysmerkkejä ilmassa. Pienryhmissä työskennellen pelaajat ratkaisevat itse kysymysten kautta millaisia ihmisiä, millaisia urheilijoita ja millainen joukkue he haluavat olla esimerkiksi harjoituksissa, peleissä, fanien, sponsoreiden silmissä, Alatalo sanoo. Seuraava askel oli päästä hyvästä erinomaiseen. Loukkaantuminen on usein este toimia ryhmässä. Viime vuonna meidän iso visio ident iteet in rakentamisessa oli erinomainen joukkue. Konkreettisten esimerkkien kautta he kertoivat näkemyksiään erinomaisesta joukkueesta, mikä teki esimerkiksi Kanadan maajoukkueesta, Oulun Kärpistä erinomaisen jääkiekkojoukkueen tai Brasiliasta erinomaisen jalkapallojoukkueen. Se pitää olla tehtåor ientoi tu nutta. Arvojen yhteydessä Alatalo puhuu idenuieeuuyöstä ryhmän kanssa. Mielenkiintoista näissä keskusteluissa oli se, että esiin saattoi nousta asioita, joita en itse ollut paljoakaan miettinyt, Alatalo jatkaa. Ala talon mukaan juuri erilaisuuden huomioiminen on valmentajan työssä vaativin tehtävä. Se, minkälaisen fiiliksen, ilmapiirin, kurinalaisuuden, yhteistyön tekemisen ja toimivuuden saat kaukalon ulkopuolella, heijastelee toimintaa myös kaukalossa
Lisensiaatintutkimus. ilmiönä (Arvaja, 2005). (1995). Tutkimus perustuu ajatukseen, että oppiminen on yksisuuntaista ja riippuu pääasiassa yksilön ominaisuuksista, ei niinkään ympäristöstä tai näiden vuorovaikutuksesta. Tukea vuorovaikutukseen sosioemotionaalisia taitoja kehittävä opetussuunnitelma liikunnan aineenopettajakoulutuksessa. Teoksessa: F. Opdenacker (Toimi. Boen, B. Motivation in real life, dynamic, and interactive learning environments: Stretching constructs and methodologies. Sosioemotionaalisten taitojen harjaannuttaminen, oppiminen ja käyttäminen perusopetuk-sen kahdeksannen luokan tyttöjen liikuntatunneilla. Boen , B. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 165. Lintunen, 2006). Psychology for Physical Educatiors. De Cuyper & J. Lintunen, T., & Kuusela, M. Tutkijat Marjo Kuusela (2005; Lintunen ja Kuusela, 2007) ja Ulla Klemola (2003) tutkivat tunneja vuorovaikutusoppimista koululiikuntakontekstissa. Leuven: voittamaan oppimisen tilannedynamiikkaa ja tiedonLannoo. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Teoksessa: J. Opdenacker (Toim). Luonnollisissa oppimistilanteissa on aina kyse monimutkaisesta vuorovaikutuksesta kognitiivisten, motivationaalisten, sosiaalisten, emotionaalisten ja tilanteesen liittyvien tulkintojen välillä. Educational psychologist, 30, 21-35 Lintunen, T. Ryhmätason ilmiöiden ymmärtämisen ja tehokkaampien menetelmien kehittämisen kannalta tällainen tutkimus on kuitenkin tarpeellista. Team development in a relational perspective. Systeeminen lähestymistapa auttaa ymmärtämään vuorovaikutusta oppimisympäristön ja opettajan, valmentajan, oppilaiden ja urheilijoiden kognitiivisten ja motivationaalisten tulkintojen välillä (Salomon, 1991; Lehtinen, vauras, Salonen, Olkinuora, & Kinnunen, 1995). Aiemmat tutkimukset ovat pääasiassa kvantitatiivisia, kvasikokeellisia interventioita, joissa on mitattu erilaisten ohjelmien vaikutusta osallistujiin ennen jälkeen asetelmalla. LIIKUNNAN RYHMÄILMIÖIDEN TUTKIMUS yksilöstä yhteisöihin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitokselle on kehittynyt liikunnan ryhmäilmiöiden tutkimusryhmä. Tutkimuksissa etsitään tekijöitä, jotka edistävät tai rajoittavat aktiivisuutta, itseohjautuvuutta ja yhteistä tiedon luomista ryhmätasolla. Lehtinen, E., Vauras, M., Salonen, P., Olkinuora, E., & Kinnunen, R. (2006). Klemola, U. (2007). Current Prosessiorientoitunutta tutkimusta tarvitaan taresearch topics in exercise and sport psychology in Europe. European Psychologist, 9, 193-197. Theodorakis. 75-83. TARU LINTUNEN LitT Liikuntapsykologian professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: taru.lintunen@sport.jyu.fi KIRJALLISUUS: Järvelä, S., & Salovaara, (2004). Stelter, R. Salomon, G. De Cuyper, & J. T utkijat Antti Nikander, Olli Salmi ja Esa Rovio tarkastelevat kuinka rakennetaan hyvin toimiva, tehokas ja samalla osallistujille turvallinen ja viihtyisä joukkue. Järvelä & Salovaara, 2004; järvelä & Volet, 2004; Stelter, 2006). Tutkimuksissa on erityistä ja uutta se, että tarkastellaan yhteisötason ilmiöitä ajassa etenevinä prosesseina (ks. Alfermann, & Y. (2006). European Psychologist, 9, 232-244. (2004). (2003). (2005). Long-term development of learning activity: Motivational, cognitive, and social interaction. Järvelä, S., & Volet, S. Liikuntakasvatuksen laitos. Teoksessa: F. Perinteisesti ryhmiä on tutkittu yksilöiden kautta, esimerkiksi tarkastelemalla ryhmän jäsenten ominaisuuksia tiettynä ajankohtana. Oppiminen nähdään sosiaalisena konstruktiona, sosiaalisena käytäntönä ja kollektiivisena kokemuksena (ks. (1991 ). Tällaisella tutkimuksella ei tavoiteta opetusoppimisprosesseja eikä ohjelmien toteutukseen liittyviä ilmiöitä. Kuusela, M. Jyväskylän yliopisto. Toimintatutkimus. Current research topics in exercise and sport psychology in Europe. Leuven: Lannoo. Social and emotional learning in the school physical education context. Educational researcher, 20, 10-18. Tarkasteltavia menetelmiä ovat esimerkiksi tavoitteenasettelu, tiimityöskentelyn kehittäminen, tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmaston edistäminen ja sosioemotionaalisten taitojen oppiminen ja opettaminen. Vanden Auweele, B. Transcending the quantitative/qualitative debate: The analytic and systemic approaches to educational research. Champaign, 1 L: Human Kinetics, pp. Tutkimuskontekstina ovat yhtäältä joukkuelajit, joissa osallistujilla on ryhmänä yhteinen tavoite menestyä peleissä ja toisaalta koululiikunta, jossa tällaista ryhmän yhteistä suoritustavoitetta ei ole, mutta joissa korostuu turvallisen ja viihtyisän oppimisilmapiirin edistäminen. The interplay of motivational goals and cognitive strategies in a new pedagogical culture. rakentamista ajassa etenevänä tilannesidonnaisena LIIKUNTA & TIEDE 44, 3-4/2007 45. Väitöskirja. Vereijken, D. Yhteisötason prosessiorientoitunut tutkimus laajentaa huomion yksilöistä ja heidän taidoistaan yksilöiden ja ympäristön väliseen suhteeseen esimerkiksi koululiikuntatai urheilukontekstissa. Liukkonen, Y. Social and Emotional Learning in Physical Education
Valmennus keskittyy taktiikkaan, strategiaan tai fyysiseen harjoitteluun. 46 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 4 /2007. Joukkueurheilu kaipaa yksilön täsmävalmennusta Kuva: Juha Tamminen • • (·1 Teksti: ESA ROVIO Joukkueen valmentaminen, etenkin suomalainen jalkapallovalmentaminen voisi olla systemaattisempaa ja pitkäjänteisempää yksilöiden kehittämistä. Olen jäänyt kaipaamaan yksittäisen pelaajan systemaattista 'täsrnäkehittämistä', sanoo valmentaja ja liikuntatutkija Antti Nikander
Joukkueen valmennuksen tulisikin Nikanderin mukaan olla enemmän keskustelua ja yhteisten sopimuksien tekemistä. Pelaajan tehtäväksi jää tehdä valmentajan määräämä tehtävä mahdollisimman hyvin, sanoo Nikander. Valmentajat toteavat usein, ettei yksittäiselle pelaajalle ole mahdollista rakentaa omaa ohjelmaa, vaan harjoittelu tapahtuu osana ryhmän toimintaa. Joukkueen harjoituksissa satunnaisesti saatu harjoitus ei riitä, sanoo Nikander. Pelaaja voi tarvita harjoittelua esimerkiksi lihasvoiman tai reaktionopeuden kehittämiseksi. Valmentajana kehittyminen on jatkuvaa kouluttamista, myös oman toiminnan puolijulkista päivittämistä, sanoo Nikander. Pelaaja on se, joka tekee työn kentällä. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3~4/2007 4 7. Pelaajat ovat käytännön asiantuntijoita. Pelaajalähtöisyyttä peliin Nikanderin mukaan valmentajan tulisi pystyä perustelemaan toimintansa niin, että pelaajat hyväksyvät sen. Totuudet, kysymykset, vaihtoehdot Nikanderin mukaan valmennustapahtuman tulisi yhteinen keskusteluja arviointitapahtuma. Perusteluna on käytännössä se, että valmentaja on laatinut taktiikan, koska on valmentaja ja siksi tehdään niin kuin tehdään, sanoo Nikander. Ehdottornuuksia tulee välttää. Harjoitteluun rakennetut lyhyen tähtäimen välitavoitteet näyttävät, kuinka pelaaja edistyy, korostaa Antti Nikander. Heillä on annettavaa taktiikan laadintaan, erityisesti oman pelipaikkansa näkökulmasta, sanoo Nikander. Hänen väitöskirjansa "Tehtäväsuuntautuneen motivaatioiimaston edistäminen miesten jalliapallojouklween valmennuksessa" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 22.8.2007. Joukkueen toiminta on tiimityötä, johon osallistuvat valmentajat ja pelaajat. Tuloksekasta ja tehokasta ryhmän toimintatapaa lähdetään rakentamaan yksilöitten kautta. Valmentaja kyllä kertoo pelaajalle mitä tämän tulee tehdä, muttei välttämättä pysty perustelemaan sitä. Kyse on tasavertaisesta yhteistyöstä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Hyökkääjä on hyökkääjä, puolustaja on puolustaja ja valmentaja on valmentaja, sanoo Nikander. Uskon pelaajalähtöisyyteen. Missä määrin ja mistä asioista päättää valmentaja ja milloin taas valmennettava 7 Pelaajilta kuulemani perusteella vaikuttaa siltä, että enemmistö valmentajista keskustelee pelaajien kanssa, mutta valmentajat päättävät yksin joukkueen taktiikasta ja pelaajien rooleista, sanoo Nikander. Kaikki haluavat kokea onnistumisia ja onnistunut lopputulos voi myös olla muutakin kuin voitto ja menestys, muistuttaa Nikander. Pelaajien asiantuntijuuden tulee näkyä vuorovaikutuksena ja keskusteluna pelaamisen sisällöstä ja kehittämisestä, toteaa Nikander. Vastauksien antajan sijaan valmentaja voi olla kysymyksien tekijä ja kysymysten myötä myös onnistuneiden käytäntöjen luoja ja kehittäjä. Roolit ovat kuitenkin usein turhan jyrkät. Näiden tehtävien harjoittelu jää vähäiseksi. Valmentajan ja ohjattavan roolit ovat keskeinen teema. Enemmänkin oletetaan, että pelitaktiikkajo luo ne kehykset, missä pelaaja toimii. Ajatuksia ja toteutus malleja testataan. Yksilön valmentaminen tulisi integroida osaksi ryhmän valmentamista siten, että yksilö omien vahvuuksiensa myötä tukee ryhmän perustehtävää eli laadukasta pelisuorittamista mahdollisimman hyvin. Nikanderin mukaan yksilön kehittämisen tulisi olla osa valmennusprosessia. Yksilön kehittäminen tapahtuu ryhmän ehdoilla. Yksilöä tulisi kehittää hänen vahvuuksiensa kautta. E tenkin aikuisten kilpaurheilussa pelaajien roolit ovat vahvasti erikoistuneet ja niihin sisältyy vaativia yksittäisiä tehtäviä, joiden oletetaan onnistuvan pelitapahtumassa. Pelaaja on asiantuntija Yksilöllinen 'täsmätavoite voi olla esimerkiksi se, että jalkapalloilija kykenee väsyneenä ja vastustajan ahdistamana keskittämään täydestä vauhdista maalille. Pelaajalla oletetaan olevan valmiudet toteuttaa valmentajan laatimaa taktiikkaa, Nikander jatkaa. Pelaajan usean vuoden ajalta hankittuja kokemuksia ja näkemyksiä on syytä hyödyntää, sanoo Nikander. Antti Nikander on toiminut valmennuskeshuksen johtajana, valmentajalwuluttajana lukuisissa asiantuntijatehtävissä. Perinteisesti joukkuelajeissa valmentaminen tapahtuu ryhmässä, kaikki harjoittelevat samaan aikaan, samassa paikassa ja samoja harjoitteita. Nikanderin mukaan valmentajan ja pelaajan tulisi arvioida ja löytää yhteinen näkemys pelaajan sen hetkisistä vahvuuksista ja kehittämisalueista. Pelaajalle laaditaan harvoin omaa osaamista kehittävä ohjelma. Pelaajat taas tuovat esille sen, että he tekevät valmentajan käskemänä tehtävää, mutta eivät koe saavansa siihen riittävästi ohjeistusta, 'täsmåharjoitusta' eikä rakentavaa palautetta, joka kehittäisi heitä, sanoo Nikander. Yksilöissä yhteinen vahvuus Ryhmän kehittämisen haasteena on kehittää sekä ryhmää että yksilöä. Valmentajat esittävät pelaajille vaatimuksen toteuttaa valmentajan laatimaa suunnitelmaa ja taktiikkaa. Pelaajan kuunteleminen ei vähennä valmentajan auktoriteettia. Yksilölliset tavoitteet ja niissä edistyminen motivoivat yksilöitä ryhmän toimintaan
Seurauksena oli urheilujärjestöjen ja hallitusten yhteisen organisaation World Anti-Doping Agencyn WADAn perustaminen Kansainvälisen Olympiakomitean aloitteesta vuonna 1999. 48 LIIKUNTA I!, TIEDE 44 , 3 412007. WADA on yksityinen säätiö, jonka kotipaikka on Sveitsissä, mutta pääkonttori Montrealissa Kanadassa. Erityinen dopinglaki on saatettu voimaan useissa maissa ja muissakin maissa doping voi olla rangaistavaa esimerkiksi huumausaineen väärinkäyttönä, lääkeaineiden salakuljetuksena tai muulla tavalla. Koska hallitukset eivät voineet suoraan sitoutua yksityisen säätiön hyväksymään anti-dopingsäännöstöön sen rangaistuksineen, oli tarpeen sitouttaa hallitukset kansainväliseen anti-dopingpolitiikkaan UNESCOn kansainvälisen sopimuksen kautta. Tulisiko yleisen tuomioistuimen määräämä rangaistus ottaa huomioon urheilujärjestöjen dopingratkaisuissa. Tavallinen rangaistus on ollut sakko ja joskus ehdollista vankeutta. Viranomaiset voivat panna rangaistukset täytäntöön tarvittaessa pakolla, esimerkiksi koota sakot ulosotolla. Se on tarkoitus saattaa voimaan urheiluliittojen antidopingsäännöstöissä vuoden 2008 loppuun mennessä. Doping on kriminalisoitu monissa Euroopan maissa, mutta vain harvoin Euroopan ulkopuolella. Tämä ainutlaatuinen säätiö perustuu urheilujärjestöjen ja hallitusten tasavertaiseen yhteistyöhön niin järjestön johdon kuin rahoituksen suhteen. Säännöstö on parhaillaan tarkistettavana ja uudistettu säännöstö hyväksyttäneen ensi marraskuussa Madridissa. Doping-säännöt sisällytettiin muihin kilpailusääntöihin. Samalla havaittiin, että urheilujärjestöjen mahdollisuudet dopingvalvonnassa olivat rajallisia yleisten pakkokeinojen puuttuessa. Jos joku rikkoo niitä, häntä rangaistaan rikostuomioistuimessa, jos kyseessä on ollut rikos. D oping oli alkujaan urheilun sisäinen ongelma. Tapaukset ovat lisääntyneet monista syistä. DOPING TUOMIOLLA: Yksi rikkomus kaksi rangaistusta Sama dopingrikkomus voi olla rangaistava sekä rikoksena tuomioistuimessa että sääntörikkomuksena urheilujärjestössä. The International Convention Against Doping in Sport tuli voimaan tämän vuoden helmikuussa. Doping lainsäädännössä ja urheilun säännöissä Valtio antaa norminsa lainsäädännöllä,johon sillä on yksinoikeus. Kehitys osoittaa, että taistelu dopingia vastaan on tänään urheilujärjestöjen ja hallitusten yhteinen tehtävä. Ainoastaan julkisella vallalla on oikeus antaa yleisesti sitovia normeja. Alemman tason normeja voivat myös kunnat antaa lainsäädännön rajoissa. Viranomaisilla on oikeus käyttää pakkokeinoja kuten takavarikkoa, henkilöön käyvää tarkastusta, kotietsintää ja puhelinkuuntelua sekä sähköpostin avaamista lain antamin perustein. Doping on sisällytetty useissa maissa rikoslainsäädäntöön, dopingvalvonta on kiristynyt ja myös valmentajia, lääkäreitä ja muita urheilijan tukihenkilöitä on alettu rangaista dopingista. Kun kävi ilmeiseksi, että doping koskettaa lähes kaikkea huippu-urheilua, taistelu dopingia vastaan vaati ankarampia toimenpiteitä ja yhteistyötä eri urheilulajien ja eri maiden kesken. WADAn suurin saavutus toistaiseksi on ollut maailman antidopingsäännöstön (WADC) hyväksyminen Kööpenhaminassa vuonna 2003
Urheilun säännöt urheilujärjestö määrää itsenäisesti. Doping on sisällytetty useissa maissa rikoslainsäädäntöön, dopingvalvonta on kiristynyt ja urheilijoiden lisäksi myös valmentajia, lääkäreitä ja muita urheilijan tukihenkilöitä on alettu rangaista dopingista. Urheilujärjestöllä ei ole oikeutta sellaisiin pakkokeinoihin kuin viranomaisella. Urheilujärjestö voi siitä rangaista sääntöjensä mukaisesti, mutta kysymyksessä ei ole rangaistus rikoslain mielessä vaan kurinpitoseuraamus. Ne eivät ole yleisesti sitovia, vaan niitä sovelletaan yleensä vain kyseiseen urheiluun. Mitä edellä on sanottu, on otkeudellisesu yleisesti hyväksytty ja myöskin CAS on soveltanut näitä periaatteita monissa ratkaisuissaan. Urheilujärjestöjen antidopingsäännöstöt kuuluvat yksityisoikeuden alaan. Jos näitä sääntöjä rikotaan, kyse ei ole rikoslain tarkoittamasta rikoksesta, vaan urheilujärjestöjen såäntöjen loukkauksesta. Tällaiset tapaukset ovat viime vuosina lisääntyneet monista syistä. Viimeisenä sisäisenä oikeusasteena tulee yleensä kysymykseen CAS, urheilun kansainvälinen välimiesoikeus. Sakko, toimintakielto tai molemmat Kahdesta rinnakkaisesta järjestelmästä seuraa, että sama dopingrikkomus voi olla rangaistava sekä rikoksena rikostuomioistuimessa että sääntörikkomuksena urheilujärjestössä. Ne koskevat ei vain urheilijoita, vaan myös urheilijan monenlaisia tukihenkilöitä. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 4/2007 49. Nämä kaksi järjestelmää, toisaalta yleiset alioikeudet soveltaen lainsäädännön dopingrangaistuksia, toisaalla urheilujärjestöt (tai niiden sisäiset oikeudet) soveltaen urheilun antidopingsääntöjä kurinpitoseuraamuksineen, ovat toistaiseksi toimineet täysin erillään. Kaikilla suurilla kansainvälisillä lajiliitoilla on tänään omat anti-dopingsäännöstönsä. Kuva: Antero Aaltonen On tavallista, että doping on määritelty lainsäädännössä hieman eri perustein ja rajoitetummin kuin urheilun kilpailuja muissa säännöksissä. Urheilujärjestöjen omat sisäiset oikeudet tai eräissä tapauksissa järjestöt itse määräävät rangaistuksista, tavallisesti kyseeseen tulee toimintakielto (sisältäen kilpailukiellon) ja mitalien ja rahapalkintojen menettäminen. Ero julkisoikeuden ja yksityisoikeuden välillä on pitänyt nämä järjestelmät kaukana toisistaan. Urheilujärjestön keinot rajoittuvat urheiluun, esimerkiksi se voi estää kilpailemisen. Doping-asiat lainsäädännössä kuuluvat julkisoikeuden alaan. WADC pakotti ne soveltamaan Maailman antidopingsäännöstön pakollisia määräyksiä sellaisinaan ja muutoin noudattamaan WADC:n periaatteita
Vastakkaiset päätökset ongelmallisia Jos vertaamme rikostuomioistuimen ja urheilujärjestöjen määräämiä rangaistuksia, voimme todeta, että normaali rangaistus dopingrikoksesta on ollut sakko tai ehdollinen vankeus ja anti-dopingsääntöjen rikkomisesta kahden vuoden kilpailukielto (=toimintakielto) Urheilijalle viimeksi mainittu rangaistus on paljon kovempi kuin sakko tai ehdollinen vankeus. Ruotsissa Ljudmi/a Enqvist, aitajuoksija ja myöhemmin kelkkailija, tuomittiin elinikäiseeen toimintakieltoon hänen jäätyä kiinni kahdesti dopingin käytöstä. Mielestäni urheilujärjestön tulisi päätöksessään kuitenkin nimenomaisesti mainita, että se on tunnustanut kyseisen yleisen tuomioistuimen ratkaisun. Tämä herättää kysymyksen, tuleeko yleisen tuomioistuimen määräämä rangaistus dopingasiassa ottaa huomioon urheilujärjestöjen dopingratkaisuissa. Asia jäi kuitenkin siihen, koska hän ei ollut ns. Mielestäni urheilujärjestö voi perustellusti katsoa, euä kyse on toisesta dopingrikkomuksesta, kun sitä on edeltänyt yleisen tuomioistuimen muussa dopingasiassa toteama dopingrikos. Ranskassa Stephane Desaulty, 3000 m estejuoksija, pidätettiin EPOn hallussapidosta ja tuomittiin yleisessä alioikeudessa neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen låäkereseptien väärentämisestä. On kuitenkin todettava, että poliisitutkinta on voinut aloittaa koko jutun käsittelyn ja urheilujärjestyksen rangaistus on annettu ensin vain siksi, että prosessi on siinä nopeampi kuin tuomioistuimessa. USA:ssa suuressa Balco laboratorion dopingskandaalissa eräät urheilijat eivät halunneet todistaa CAS:ssa peläten joutuvansa sen jälkeen omassa maassaan vaikeuksiin. Ainakin ne valtiot,jotka ovat saattaneet voimaan UNESCOn kansainvälisen dopingin vastaisen sopimuksen, ovat sopimuksen 3.1 ja 4.1 artikloiden mukaan velvollisia noudattamaan WADC:n periaatteita. Museeuw väitti, että tuomioistuimella ei ole enää tuomiovaltaa, mutta vetoomus hylättiin. Doping on kriminalisoitu monissa Euroopan maissa, mutta vain harvoin Euroopan ulkopuolella. Lisäksi on ilmeistä, että säännöstöä vuonna 2003 laadittaessa ei tällaista mahdollisuutta otettu huomioon. Tosiasiassa tilanne on Loinen. Näin urheilija voi pyrkiä näyttäämään ettei tuomioistuimen ratkaisu täytä urheilujärjestelmän dopingri kkomusta koskevia säännöksiä, mikäli aikoo valittaa saamastaan urheilujärjestön rangaistuksesta. kilpailu kiellolla). Se keskeyttää ammatinharjoittamisen ja saattaa aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä verrattuna yleensä suhteellisen pieneen sakkoon. Kun nämä järjestelmät toimivat toisistaan erillään, voisi ajatella, että järjestyksellä ei ole olennaista merkitystä. Näissä tapauksissa urheilujärjestöjen rangaistus on useimmiten annettu ensin ja yleisen tuomioistuimen rangaistus myöhemmin, poikkeuksena Stephane Desaultyn tapaus. Kun Stephane Desaulty oli myöntänyt dopingin rikosoikeudenkäynnissä, oli se vakuuttava todiste hänen li ittorisa määräämälle kilpailukiellolle. Kahden vuoden pituinen urheilun toimintakielto on ehkä melko merkityksetön, mutta yleisen tuomioistuimen määräämällä sakolla tai ehdollisella vankeudella saattaa olla suurikin merkitys hänen elämässään. 50 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3-4 /'2fXJ7. Urheilijan tukihenkiloille tilanne voi olla päinvastainen. Hän myönsi dopingin ja sai myöhemmin Ranskan yleisurheiluliitolta ja sittemmin CAS:lta kahden vuoden toimintakiellon. Belgiassa pyöräilijä Johan Museeuwia rangaistiin ensin Kansainvälisen pyöräilyliiton UCl:n sääntöjen mukaisesti. Kun ensimmäinen rangaistus on määrätty, sillä voi olla tärkeä merkityksensä todistusaineistona jälkimmäisessä prosessissa. Sen mukaan ne tosiasiat, jotka tuomioistuimen tai ammatillisen kurinpitoelimen ratkaisulla on vahvisteltu eikä valitusmahdollisuutta enää ole, ovat kumoamaton todistusaineisto, ellei urheilija osoita tuomion loukkaavan yleisiä oikeusperiaatteita. lisensioitu urheilija, mutta kun hän myöhemmin joutui uudelleen kiinni dopingista, Marokon yleisurheiluliitto rankaisi häntä kolmen vuoden toimintakiellolla (so. Tämän tulkinnan puolesta puhuu parhaillaan tarkistettavana olevan WADC:n luonnoksen artikla 3.2.3. Aissa Ddhoughi, marokkolainen 10000 m juoksija, pidätettiin dopingaineiden hallussapidosta ja tuomittiin neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen yleisessä tuomioistuimessa. Myöhemmin yleinen syyttäjä nosti syytteen rikostuomioistuimessa samasta syystä. Tällä on suuri merkitys etenkin toimintakieltoa määrättäessä. Myöhemmin hän sai sakot rikostuomioistuimessa samoista syistä. Ensimmäisestä dopingrikkomuksesta määrättävä toimintakielto on huomattavasti pienempi kuin toisesta rikkomuksesta. Lisäksi ne voivat tunnustaa myös muiden tahojen päätöksiä, jos näiden säännökset ovat sopusoinnussa WADC:n säännösten kanssa. Suomessa Kari-Pekka Kyrö, Hiihtoliiton päävalmentaja, sai elinikäisen toirnitsijakiellon dopingaineiden hankkimisesta hiihtäjille Lahden MM-hiihdoissa ja sittemmin lähes 500 euron sakot huumausaineiden salakuljetuksesta, minkä lisäksi hän joutui korvaamaan oikeudenkäyntikuluja noin 16 000 euroa. WADC artikla 15.4 sisältää kuitenkin säännökset, jossa sopimuksen allekirjoittaneet tahot velvoitetaan tunnustamaan toistensa päätökset dopingasioissa. WADAn säännöstö ei anna tähän kysymykseen selvää vastausta, minkä vuoksi voitaisiin ajatella, että kun kyseessä on kaksi erillistä rangaistusjärjestelmää rikosoikeudellinen ja kurinpidollinen ne tältäkin osin pidettäisiin erillään
Yhteistyö on hyödyllistä ja tarpeen dopingrikosten tutkinnan aiemmissa vaiheissa. Dopingprosessi urheilujärjestöissä alkaakin nykyisin usein poliisi tutkinnasta. WADAn tarkoituksena on saada näin jutun osapuolena kaikki tapauksessa syntynyt materiaali käytettäväksi myöhemmin CAS:ssa. Jos tuomioistuimen ja urheilujärjestön rangaistukset ovat erilaisia, voi olla mahdollista panna täytäntöön molemmat, esimerkiksi sakko ja kilpailukielto. Operaatio Puerto Espanjassa on espanjalaisten viranomaisten suorittama dopingkäytäntöihin ulottuva tutkimus, joka alkoi Espanjan poliisin takavarikoitua vuonna 2006 kiellettyjä aineita Ja muuta materiaalia. Poliisi voi kuulla ketä tahansa, pitää kotietsinnän, takavarikoida omaisuutta, ottaa näyuenä, suorittaa puhe! i n kuuntelua ja i n ternet-etsin tää riippuen tapauksen vakavuudesta. UIKUNTA&TIEOE44•3 4/2007 51. Urheilujärjestöt ovat tarvinneet ja tarvitsevat monissa tapauksissa tutkinnallista apua. Kansainvälisen yleisurheiluliiton lAAF:n välimiesoikeus katsoi Reynoldsin syylliseksi dopingiin, multa hänen kotiosavaltionsa Ohion tuomioistuin syyttämäksi. Antidopingorganisaatiot ottavat nykyisin yhteensä noin 180.000 näytettä vuosittain. Torinon talviolympiakisoissa itävaltalainen hiihiovalrneruaja Walter Mayer tuomittiin elinikäiseen toimintakieltoon dopingrikkomuksista, mutta hänen kotivaltionsa alioikeus katsoi, ettei Mayer ollut syyllistynyt mihinkään rikokseen Itävallan lain mukaan. Tour ele Francen dopingskandaali vuonna 1998 alkoi poliisitutkimuksista ja kiinalaisten uimarien clopingskandaali samana vuonna Australian tullin suorittamasta takavarikosta. Erityisiä vaikeuksia saattaa aiheutua, jos tuomioistuimen ja urheilujärjestön päätökset samassa asiassa ovat vastakkaiset. Tosin WADA on Espanjassa toukokuussa 2006 paljastuneen laajaan dopingaineiden välitystä koskevan ns. Artikkeli perustuu Tarastin esitelmään Sports Law Berlin 2007 -konferenssissa. Urheilijat ovat velvollisia vain antamaan näytteitä dopingvalvonnassa milloin tahansa, heiltä voidaan pyytää tarvittavaa todistusaineistoa ja he ovat velvollisia saapumaan kuultaviksi sillä uhalla, että heidän voidaan muutoin katsoa syyllistyvän dopingrikkomukseen. Toisaalta poliisilla ei yleensä ole riittäviä resursseja eikä kiinnostustakaan testata urheilijoita. Se lausui päätöksessään, ettei Ohion tuomioistuimella ollut asiassa tuomiovaltaa. Tämä voi olla tärkeä kansainvälinen ennakkotapaus. Niillä on riittävät valtuudet pakkokeinojen käyttöön. Epäselvyydet Balco laboratoriossa USA:ssa alkoivat paljastua osaksi veroviranomaisten tutkimuksissa. Urheilijan tukihenkilön osalta valtuudet ovat vielä rajoitetummat. IAAF odotti niin pitkään kuin mahdollista poliisitutkirnusten tuloksia todisteiden saamiseksi rangaistusten määräämiseksi. IAAF ilmoitti, ettei se hyväksy tätä tuomiota ja valitti liittovaltion vetoomustuomioistuimeen. Näin tapahtui amerikkalaisen sprintterin ja olyrnpiamitalistin Bulch Reynoldsin tapauksessa vuonna 1990. Se tuomitsi samalla IAAF:n 27,3 milj. Tämä on ollut syynä, että eräissä maissa kuten Suomessa dopingaineiden pelkkä käyttö ei ole rikoslaissa rangaistavaa, mutta sen sijaan kaikenlainen dopingaineiden levittarninen ja dopingin edistäminen on rangaistavaa. Tällainen menettely tuntuu järkiperäisellä monessa suhteessa. Urheilujärjestöt eivät juurikaan pysty tutkimaan dopingin levittämistä. Yhteistyö poliisin ja muiden julkisten viranomaisten sekä urheilujärjestöjen kesken näyttää olevan väluamätöruä dopingvalvonnan tehostamiseksi. Ateenan olympiakisoissa vuonna 2004 kreikkalaiset pikajuoksijat Kenteris ja Thanou pakenivat dopingvalvontaa. Esimerkit osoittavat, euä suurimmat dopingpaljastukset ovat tapahtuneet ja ilmeisesti tulevat tapahtumaan poliisitutkimusten tai muiden viranomaistoimien seurauksesta. Operaatio Puerton tapauksessa hyväksytty osapuoleksi oikeudenkäyntiin tuomioistuimessa. dollarin korvauksiin Reynoldsille. Kysymys on kahdesta eri järjestelmästä myöskin täytäntöönpanossa. WADAn lehden Play true numerossa 1/2007 onkin voimakas vetoomus kehittää yhteistyötä viranomaisten ja urheilun kesken: The chal/enge put before ll1e anti-doping movement now is, in whal ways can cooperalion and the sharing of informalion between govemments agencies and law enjorcemen! on the ane haru), ane/ sport ane/ anti-doping authorilies on the other hancl be impmvecl Lo bring grealer efficiency Lo the fight againsl dopingin sport. Tämä puoli clopingvalvontaa kuulunee jatkossakin urheilujärjestöjen toimiin. Tuomioistuimen täytyy toimia itsenäisesti. Urheilujärjestön valtuudet rajoittuvat urheiluun. Rikostuomioistuimen määräämä rangaistus on tietenkin täytäntöön pantavissa tuomioistuimen kotivaltiossa, mutta kansainvälisistä sopimuksista riippuu, voidaanko tuomio panna täytäntöön muissakin valtioissa. Urheilijoiden rankaiseminen (jos kyse on vain käytöstä) jää urheilujärjestöjen tehtäväksi, multa urheilijoiden tukihenkilöiden kuten valmentajien ja lääkärien rankaiseminen tapahtuu enimmäkseen yleisessä tuomioistuimessa. LAURI TARASTI Hallintoneuvos Helsinki Sähköposti: lauri.tarasti@kolumbus.fi Lauri Tarasti on kansainvälisen liikuntatieteen 1ä liikuntakasvatuksen kattojärjestön International Council of Sport Science and Phvsicst Educationin ICSSPEn hallituksen jäsen, Kansainvälisen vteisurbeilutiiton IAAF:n oikeudellisen komitean puheenjohtaja Ja Kansainvälisen olvmpiakomitean urheiluoikeuden komission 1äsen. Dopingrikkomukset paljastuvat viranomaisvoimin Yhteistyö tuomioistuinten ja urheilujärjestöjen kesken ei ole mahdollista kun asia on jo tuomioistuimen käsittelyssä
WADAssa valmistellaan säännöstöä, jossa urheilujärjestöt saisivat määrätä sakkoja dopingrikkomuksista. Voitaisiinko vielä tällöinkin hyväksyä näiden sakkorangaistusten erillisyys. Vastaavasti asianajaja tuomitaan rikoksesta tuomioistuimessa, mutta asianajajan oikeudet hän menettää asianajajayhdistyksen sisäisessä menettelyssä valvontalautakunnan päätöksellä. Sopimussakko toimiva vaihtoehto Tällaisen yksioikoisen tulkinnan hyväksyminen voi kuitenkin vaikeutua, jos tarkistettavana olevan WADC:n luonnoksen artikla 10.12 hyväksytään. R ikosoikeuden johtavia periaatteita on, että yhdessä ja samassa rikosasiassa voidaan määrätä vain yksi tuomio, Ne bis in idem. 52 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3-4 /'&!7. Rikostuomioistuimen määräämä rangaistus ja urheilujärjestön määräämä rangaistus eivät ole vastoin Ne bis in idem -periaatetta. Sakko ja vankeus ovat kuuluneet tuomioistuimen toimivaltaan sekä toimintakielto ja mitalien, rahapalkintojen ym. Ensin mainittu kuuluu julkisoikeuden alaan, jälkimmäinen yksityisoikeuden alaan. Näihin sopimuksiin on usein otettu erityinen vahingonkorvaustai sopimussakkolauseke siltä varalta, että urheilija syyllistyy dopingiin. Jos urheilujärjestö tämän mukaisesti ottaisi käyttöön sakkorangaistuksen, samasta teosta voisi seurata kaksi sakkorangaistusta. Sopimussakot ovat normaalimenettely liikesuhteissa. lääkärin syyllistyessä rikokseen häntä rangaistaan yleisessä tuomioistuimessa, mutta rikoksesta riippuen hän voi menettää lääkärinoikeutensa erillisessä hallinnollisessa prosessissa. Tuomioistuimen määräämä, joka menee valtiolle, ja urheilujärjestön määräämä, joka menee urheilujärjestölle sen sääntöjen mukaisesti. Itse olen epäilevällä kannalla. Tuomioistuimen tuomitsema sakkorangaistus on yleensä täytäntöön pantavissa suoraan, mutta urheilujärjestön määräämä sakko edellyttäisi vielä valtion tuomioistuimen tai ulosottoviranomaisen päätöstä, jossa tämä kannan määrittely jouduttaisiin suorittamaan. On kuitenkin myönnettävä, että Ne bis in idem -periaate tarkoittaa rikosprosesseja, ei kurinpidollisia seuraamuksia. Vain rikostuomioistuimen rangaistus on rikoslain mielessä rangaistus, urheilujärjestön rangaistus on kurinpitoseuraamus. Olisikin outoa, jos julkinen valta alkaisi määrätä kilpailuja muista toimintakielloista vastoin urheilun autonomista asemaa. Useimmiten huippu-urheilija tekee liittonsa kanssa sopimuksen, jossa määritellään urheilijan edut, oikeudet ja velvollisuudet. menettäminen urheilujärjestöjen toimivaltaan. Voidaanko tai pitäisikö tätä soveltaa myös dopingrangaistuksiin. Teoreettisesti vastaus on selvä ja yleisesti hyväksytty. Kysymys on erillisistä asioista. Meillä on myös muita vakiintuneita erillisiä rangaistuskäytäntöjä. Artikla nimittäin antaa urheilujärjestöille mahdollisuuden määrätä omissa säännöissään taloudellisia rangaistuksia dopingrikkomuksista. Rangaistusten erillisyyttä on korostanut se, että ne ovat olleet eri tyyppisiä. Jos tällainen kahden sakon tilanne tulevaisuudessa syntyisi, tuomioistuin tai ainakin täytäntöönpanoviranomainen joutuisi ottamaan kantaa Ne bis in idem -periaatteen soveltamiseen. Teksti: LAURI TARASTI WADAN SÄÄNNÖSTÖ: Urheilujärjestöille oikeus sakottaa dopingrikkojaa. Sakko ja vankeus ovat kuuluneet tuomioistuimen toimivaltaan ja toimintakielto ja mitalien, rahapalkintojen menettäminen urheilujärjestöjen toimivaltaan. Dopingvalvonnan kannalta samaan tai tehokkaampaan tulokseen voidaan osin päästä nykyisilläkin keinoilla. Urheilijan tai muun rangaistavan henkilön kannalta kysymys olisi kahdesta sakosta samalla perusteella eikä hänen näkökulmastaan ole eroa sillä, mihin osoitteeseen kumpikin sakko menee
Nyt fyysistä kuntoa mietittiin elinkeinoympäristöstä ja yritysten näkökulmasta. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA tilasi raportin suomalaisten fyysisestä kunnosta. Yritysten kiinnostus työntekijöitten kuntoa kohtaan ja ennalta ehkäisevästi lapsia ja nuoria kohtaan voi synnyttää avauksia, joita ei aiemmin ole ollut näkyvissä. AJASSA Teksti: PETTERI LAINE Miehet kuntoon! Kuva: Antero Aaltonen Suomalaiset miehet ovat historiallisen huonossa kunnossa. Varsinainen kirivaihe on alkanut 2000-luvun taitteesta. Raportti ei ole tieteellinen tutkimusraportti. Projektin teki mielenkiintoiseksi ympäristö, jossa fyysisen kunnon tilaa alettiin pohtia. Kun ylipainoa kertyy samaa vauhtia kunnon laskun kanssa, ollaan kansantaloudellisesti merkittävän ongelman edessä. Yritysten kiinnostus työntekijöittensä kuntoa kohtaan ja ennalta ehkäisevästi lapsia ja nuoria kohtaan, voi synnyttää avauksia, joita ei aiemmin ole ollut näkyvissä ja voivat johtaa tehokkaisiin toimenpiteisiin. Ja on ollut jo pidemmän aikaa. LIIKUNTA& TIEDE 44 • 3 4/'2007 53. Silti ongelman kuvausja taustoitusosio perustuu tutkimustuloksiin ja johtavien asiantuntijoiden mielipiteisiin. E ikä naissukupuolella mene paljonkaan paremmin. Mittaukset eri-ikäisillä osoittavat naisilla ja tytöillä jonkin verran parempia tuloksia mutta laskusuunnassa ovat nekin. Aiemmin kansalaiskunnosta on ollut huolissaan lähinnä julkinen sektori, joka on myös toiminut pääosin kampanjoiden ja projektien rahoittajana ja kansalaisjärjestöt toteuttajina. Tärkeää lähteitä valittaessa oli niiden tuoreus ja uusin tieto. EVA:n puheenjohtajan Jorma Ollilan vahva henkilökohtainen kiinnostus aiheeseen oli alkusysäyksenä ja EVA halusi selvittää tilannetta ja herätellä keskustelua kurssin korjaamisesta. Olipa kyseessä koululainen, varusmies tai työikäinen, on erityisesti kestävyyskunto laskussa
Vuoden 1998 sukkulajuoksutestit ovat vielä hyvällä tasolla, mutta jo vuonna 2003 tulokset olivat romahtaneet. Opetushallituksen tilastojen mukaan kestävyyskunnon lasku on tapahtunut nimenomaan aivan viimeisimpien vuosien aikana. Puolustusvoimien laatimien taistelukentän fyysisien vaatimusten alimmalla tasolla vaadittaisiin 2600 metrin Cooperin testin tulos. Suurin osa varusmiehistä ei yllä edes siihen. Euroopan parlamentin tilaama tutkimus vertaili koululiikuntatuntien määrää eri EU-maissa ja Suomi oli peruskoulun liikuntatuntimäärissä 19 minuuttia keskiarvoa jäljessä. Keskiarvo tulos on laskenut vuosi vuodelta viime vuoden ollessa huonoin mitatuista. Tyttöjen painonnousu on ollut maltillisempaa. Ylipaino on noussut suomalaislasten ongelmaksi myös vasta aivan viime vuosina. Huolestuttavinta kehitys on lapsilla, joiden keskuudessa vähäinen liikunta ja epäterveelliset ruokailutottumukset ovat muodostaneet elintapamallin, joka nostaa lasten keskipainoa koko ajan. 19--~005. Työ ei enää ole fyysisesti raskasta ja isturnatyö yleistä. Myös varusmiehillä kuntotesm osoittavat kunnon laskua ja keskipainon nousua. Ten-eystiete-en lartos, Tampereen yliopisto 54 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 4 /'2007. Kommunikaatiovälineiden kehitys on vienyt sosiaalisen kanssakäymisen digitaaliseen mediaympäristöön ja erityisen vahvasti se näkyy koululaisten elämässä. Kavereiden kanssa voi siis olla ilman tarvetta liikkua, urheilKUVIO 1. Päivään mahtuu pitkiä liikkumattomuuden jaksoja, joiden haitallisuuteen ollaan heräämässä vasta nyt. Kunto laskussa, paino nousussa Koululaisten kuntotutkimuksissa on todettavissa selkeä lasku kestävyyskunnon osalta. Väsyminen tekee liikunnasta epämiellyttävää, tarvittavat liikuntataidotjäävät hankkimatta ja taitojen vähyys vierottaa edelleen liikunnasta. Työikäisten kuntoa on seurattu Vierumäen Urheiluopistolla 160000 kuntotestin verran jo 16 vuoden ajan. Liikkumattomuuden kulttuuri Viime vuosikymmenet on nähty paljon vaivaa helpon elämän eteen. Kulkuvälineiden ja -tapojen kehitys vähentää siirtymisliikkumista ja kotitalouskoneet kotitöiden määrää ja rasittavuutta. On syntynyt uusi kaverigenre: nettikaverit. Kaverin tapaa varmimmin netissä. ltse ei enää tarvitse avata tai sulkea edes uusimpien autojen takaluukkua. Viidessä vuodessa oli poikien sukkulajuoksun mediaanitulos pudonnut 1420 metristä 1080 metriin. Tarve fyysiselle ponnistukselle vähenee uusien elämää helpottavien innovaatioiden ansiosta. Tyttöjen tulokset eivät ole juurikaan parempia. Nettikaveria ei ole välttämättä koskaan edes fyysisesti tavattu eikä kaverin oikeaa nimeä tai asuinpaikkaa edes tiedetä. Yläkouluvertailussa Suomi oli viimeinen: vähiten koululiikuntaa koko Euroopassa. Viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että varsinkin poikien paino on noussut 2000-luvulla dramaattisesti nuorimmassa ja vanhimmassa ikäluokassa (kuvio 1). Syitä tähän on varmasti monia, mutta yksi syy lienee koululiikunnan määrän radikaali väheneminen. Ylipainon esiintyvyys pojilla " 30 25 20 15 10 5 12-vuotlaat -1 4-vuotiaat ........01 6-vuotiaat --18-vuotiaat 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 19'95 19'97 199'9 2001 2003 2005 Lähde· ~nonen ten~eysta.p:ir-nk:imu~. Ylipainoinen lapsi jää usein liikunnan ulkopuolelle ylipainon hankaloittaessa liikkumista. Kaveri voi olla toiselta puolelta maapalloa. Enää ei tarvitse tavata henkilökohtaisesti kanssaihmisiä työtilanteissa, neuvotteluissa tai sosiaalisessa ympäristössä. Useissa muissa maissa painon kertyminen on alkanut aiemmin. Yrityselämässä on tärkeisiin asioihin yleensä löydetty ratkaisu
Ensimmäinen toimenpide on ottaa henkilöstön kunto tosissaan. Aika on pois joko läksyistä, harrastuksista tai unesta. Toinen toimenpide on rekrytoida yritysten työterveyshuoltoon enemmän liikunnan asiantuntijoita. Liikunta tuleekin integroida sinne, missä tavoitetaan ikäryhmästä suurin osa. Voisiko koulu tarjota liikuntaharrastuksen niille yläkouluikäisille, jotka eivät enää mahdu kilpaurheilun kaventuvaan putkeen tai haluavat liikkua huvikseen mutta ohjatusti. Liikunta-alan koulutuksessa tulisi ottaa huomioon kasvava tarve yritysliikunnan puolella. Englannissa pelejä pelaavat pojat viettävät viikossa keskimäärin yli 12 tuntia pelien ääressä. On tärkeää, että järjestelmät ja ratkaisumallit ovat kunkin yrityksen ja työyhteisön näköisiä. Työntekijöiden kunto vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin sekä työntekijän henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Esimerkkinä voidaan mainita Nintendo Wii. Myös työpaikoilla tarvitaan uudelleen järjestelyjä, jotta liikunta saadaan osaksi työpäivää. Olisi tärkeää, että jokaisen suomalaisen firman toimitusjohtaja pitäisi kokouksen aiheesta henkilostöjohtajan kanssa. Varsinkin nuoret työuransa alussa olevat joutuvat tiukille työn, perheen, ensiasunnon ja sosiaalisten suhteiden vaatiessa aikansa. Hyväkuntoinen jaksaa paremmin työssään ja vapaa-ajalla. Lisää liikuntaa! Jotta suomalaiset saataisiin liikkumaan nykyistä enemmän, täytyy ensin tiedostaa yhteiskuntakulttuurin muutos. Yritykset suunnannäyttäjinä Yritysten näkökulmasta liikunta ja hyvä fyysinen kunto tarjoaa useita mahdollisuuksia parantaa yrityksen houkuttelevuutta, säästää terveydenhuoltomenoissa sekä parantaa tulosta. Työterveyshuolto voisi entistä enemmän opastaa henkilöstöä sykernutareiden ja muiden teknisten välineiden käytössä. Perinteisten mallien lisäksi tulee keskustella myös uusista avauksista. Oman kunnon hoitamiselle ei jää aikaa eikä energiaa. Yritykset voivat toimia veturina kansalaiskunnon kohottamisessa, sillä yrityksillä on asiassa mitä suurimmassa määrin oma lehmä ojassa. Nostetaan liikunta yrityksen sisäisessä markkinoinnissa näkyvästi esille ja luodaan yrityksen sisälle toiset huomioon ottava ja kannustava joukkuehenki. Tulisiko liikunnanopettajien työnkuvaa muuttaa henkilökohtaisen ohjauksen suuntaan. Tietoa kunnon vaikutuksesta on olemassa ja pienetkin toimenpiteet ovat saaneet aikaan hyviä tuloksia multa toimenpiteiden pitkäjänteisyyden puute on usein lopahduuanut toiminnan alkuinnostuksen jälkeen. Yritykset tarvitsevat kokonaisvaltaisen työhyvinvointijärjestelmän, joka muuttuu ja kehittyy henkilöstön tarpeiden mukaisesti. Tähän päästään helpommin jos Ii ikunta ja työssä jaksaminen kirjataan myös yrityksen arvoihin tai strategioihin. 1 nforrnaatioähkyn aiheuttama kiireen ja stressin tunne kaventaa mahdollisuuksia vapaa-ajan liikkumiselle. On kuitenkin muutamia asioita, joita kaikki yritykset voivat tehdä. Voisivatko nuoret vetää liikuntaa toisilleen koulun tiloissa ennen tai jälkeen koulupäivän. Tämä ei tapahdu ilman toimitusjohtajan ja herikilöstöjohtajan sitoumusta. Hyvät suunnitelmat tulee muuntaa johdonmukaiseksi toiminnaksi ja se vaatii asiantuntemusta. Saataisiinko henkilökohtaisemman kannustuksen ja ohjauksen avulla terveytensä kannalta riittävästi liikkumaan myös heikkokuntoiset ja -tai toiset sekä ylipainoiset. Helppoa se ei ole mutta nyt tarvitaankin ideoita käytännön toteutukselle. Vertaistuki toimii motivaattorina kaikille ja yrityksen johdon esimerkki ja asenteet vaikuttavat lopputulokseen paljon. Koulupäivään tulee myös löytää nykyistä enemmän tilaa liikunnalle liikuntatuntien, välituntiliikkumisen ja liikuntakerhojen avulla. Määrä vastaa helposti viikoittaista harjoitusmäärää tuon ikäisellä kilpaurheilijalla. Pelaaminen ja internet ovat tulleet jäädäkseen mutta uusia mahdollisuuksia tuovat hyötypelit, joissa pelaajaa joutuu liikkumaan ja itse urheilemaan peliä pelatakseen. PETTERI LAINE, LitM Kehityspäällikkö Nuori Suomi ry Sähköposti: petteri.laine@nuorisuomi.fi Miehet lrnntoon -raportin voi ladata PDF-muotoisena osoitteessa www.eva.fi. VTT tutki digitaalista pelaamista ja 13-19-vuotiaista pojista 69% pelaa pelejä päivittäin. Tärkeää on pitää toiminta tuoreena ja esitellä matkan varrella uusia ideoita jo toimivien rinnalle. Parempikuntoiset ovat tutkitusti vähemmän sairaslomalla sekä yksittäiset sairaslomat ovat lyhyempiä. Ja se näkyy arner ik kalaistutkimusten mukaan yrityksen tuloksessa. Tavoite on selkeä: luoda yritykselle sopiva toimintamalli yhdessä työterveyshuollon kanssa. Myös teknisiä apuvälineitä tulee ottaa käyttöön. Kolmanneksi tarvitaan halua ja uskallusta ottaa fyysinen kunto näkyvään rooliin henkilöstöpolitiikassa. Hyvä kunto on ensisijaisesti aina yksilön etu mutta samalla myös yrityksen mahdollisuus. Voisiko alakouluissa olla liikuntatuokio ruokatunnin tapaan joka päivä. Koulupäivän rakenne vaatii muutoksia ja kouluympäristöä tulee kehittää edelleen liikkumaan innostavaksi. Englanninkielinen termi näille peleille on Exergames. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3-4/2007 55. Koululaisilla se on kouluympäristö ja työikäisillä työpaikka. la, kisailla tai leikkiä. Hyväkuntoinen työyhteisö on osa järkevää ja vastuuntuntoista henkilöstöpolitiikkaa. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on avainasemassa. Toimenpiteet henkilöstön kunnon tukemiseksi tulee aloittaa välittömästi. Jos kyseessä on pieni yritys, asia tulisi ottaa esille johtoryhmän palaverissä
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportissa viime vuoden huhtikuulta, Valtioneuvoston terveyshuollon ja terveyden roolia pohtineessa raportissa (tammikuussa 2007) ja sama teema tuli esille myös tuoreessa EVA:n julkaisemassa, Petteri Laineen laatimassa raportissa "Miehet kuntoon?". POHDITTUA Teksti: MIKAEL FOGELHOLM Bonuksia terveille, sakkoja sairaille ja huonokuntoisille. Valtioneuvoston raportin yksi kirjoittaja, Markku Pekurinen, ehdotti epäterveellisesti eläville korotettuja asiakasmaksuja terveydenhuollossa. itse aiheutettujen sairauksien korotetusta omavastuusta: jos elää epäterveellisesti, yhteiskunta ei maksa kaikkia hoitokustannuksia. Näin todettiin mm. Näissä kaikissa esityksissä siis vaste (sairaus tai huono kunto), ehkä yhdistettynä elintapaan (liikuntaja ruokatotturnuksei) ovat peruste rankaista tai kannustaa. Miten niitä saadaan vähennettyä 7 Nämä aiheet ovat viime vuosina aiheuttaneet runsaasti keskustelua sekä poliitikkojen että terveyden edistäjien keskuudessa. Etenkin lihavuuden syntyyn vaikuttavat ruokatottumukset, alkoholinkäyttö, fyysinen aktiivisuus ja unen määrä, joita ei yksilötasolla pysty tarkasti ja toistettavasti arvioimaan. Ja kuka lopuksi voi todistaa, että oma raportointi on rehellista. Yhä useammin on alettu korostaa, että yksilöiden on otettava enemmän vastuuta omasta terveydestään. Perimä vaikuttaa myös kuntoon ja tästäkin suhteesta tulisi jollekin onnelliselle etu työhönotossa. valtionhallinto, kunnat ja työnantajat) on vastuullinen. Ei olisi oikeudenmukaista, että joku voi löhötä sohvalla ilmaiseksi, kun taas epäedullisen perimän takia toiselle sohvaperunalle tulisi kallis lasku. Kuka näistä kustannuksista on vastuussa. Raja-arvojen laatiminen olisi aivan yhtä monimutkaista, sillä esimerkiksi runsaasti liikkuva voi syödä vapaammin verrattuna fyysisesti passiiviseen ihmiseen. Jos on lapsuudestaan asunut liikuntaan innostavassa kodissa, on myös todennäköisyys liikuntaan aikuisena keskimääräistä suurempi. Ehdotus muistuttaa Esko Ahon taannoista ajatusta ns. Keskeinen kysymys tuntuu olevan se, kuinka paljon terveyden edistäminen on ihmisen omalla vastuulla ja kuinka paljon yhteiskunta (esim. Petteri Laineen mielestä taas työntekijän kunto voisi olla samanlainen rekrytointi peruste kuin koulutus ja työkokemus. Niinpä ei oikeastaan ole olemassakaan täysin itse aiheutettuja sairauksia. Minusta ajatus ei ole lainkaan hyvä. perimä, sikiöaikainen ravitsemus, syntymäpaino, rintaruokinnan kesto ja ensimmäisen elinvuoden painonnousu. Terveys ei vain elintavasta kiinni Ensiksi epäterveellisten elintapojen luotettava arviointi on vaikeaa. Tämänkin kuulostaa ainakin minusta kovin oudolta. Väestön ikärakenteen muuttuminen lisää entisestään terveyden yhteiskunnallista merkitystä. E päterveelliset elintavat aiheuttavat sairauksia, jotka lisäävät terveydenhoitokustannuksia ja heikentävät työsuorituksia. Neljäs näkökulma on ehkä kaikkein tärkein: it56 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3-4/2007. Kolmanneksi elintapoihimme vaikuttavat fyysinen ja sosiaalinen kasvuja elinympäristö. Korotettu omavastuu tai kunnon huomioiminen rekrytointitilanteessa rankaisisi etenkin niitä, jotka ilman omaa syytään elävät tai ovat eläneet epäterveellisiä elintapoja suosivassa ympäristössä. Rahan rinnalla tai edelläterveys on tietenkin ennen kaikkea arvokysymys ja osa inhimillistä hyvinvointia ja elämänlaatua. Kokonaisuudessaan tupakoinnin, liiallisen alkoholinkäytön, väärien ruokatottumusten ja liian vähäisen liikunnan voidaan arvioida aiheuttavan miljardiluokan yhteiskunnalliset kustannukset. Toiseksi sairauksien syntyyn vaikuttavat elintapojen lisäksi mm. Esimerkiksi maaseudulla on etenkin talvella huonommat liikuntamahdollisuudet taajama-alueisiin verrattuna
Onko ratkaisuna haukkuminen ja rankaisu. Totta kai lopullinen liikkumisen ja syömisen vastuu on yksilöllä itsellään. Yksilön on siis otettava vastuuta itsestään, mutta tärkeimmät ratkaisut tehdään, kun parannetaan mahdollisuuksia ja lisätään ihmisten henkilökohtaisia voimavaroja ei haukkumalla tai rankaisemalla. Väittäisin, että ihmiset ottavat nykyisin enemmän vastuuta itsestään kuin vaikkapa 1960-luvulla: syömme paremmin ja harrastamme enemmän vapaa-ajan kuntoliikuntaa. Jo sairastumisen suorat vaikutukset työkykyyn voivat olla vähävaraisen toimeentulolle kohtalokkaat, puhumattakaan siitä, että tämän lisäksi häin joutuisi maksamaan osan hoidosta. Onko syyllistäminen ratkaisu terveyden edistämiseen. yksinhuoltajuus) lisäävät todennäköisyy ttä epäterveellisille elintavoille. Tämä pitää saattaa myös ihmisten tietoon "se on sun asiasi" periaate pätee ilman muuta. Minusta tämän ristiriidan pitäisi herättää ajattelemaan yhteiskunnan vastuuta. Itse aiheutettujen sairauksien omavastuun korottaminen tai huonon kunnon takia vaikeutuva työnsaanti toimisi suoraan tätä tavoitetta vastaan. MIKAEL FOGELHOLM, ETT Johtaja UKK-instituutti Sähköposti: mikael.fogelholm@uta.fi LIIKUNTA & TIEDE 44, 3 4/'2007 57. Lihominen olisi siis vain yhteiskunnan syy, ei yksilön, eikä yksilön tarvitsisi tehdä mitään. Esimerkiksi Helsingin kaupungin päätös tiukentaa tupakoinnin rajoitteita on todella tervetullut. Liikunnan ja ravitsemuksen osalta painopisteenä on mahdollisuuksien ja kannustavien ympäristöjen luonti. Näin en todellakaan väitä. Siitä huolimatta lihavuus on yleistynyt ja kunto rapistuu. Suomalaisen terveyspolitiikan yksi keskeisiä tavoitteita on terveyden sosiaalisen tasa-arvon parantaminen. Viestini on pikemminkin yhteiskunnallinen. Tärkeintä lisätä mahdollisuuksia ja voimavaroja Minulle on sanottu, että yritän mitätöidä näillä ajatuksillani yksilön vastuun kokonaan. Vähäinen koulutus, huono palkka ja muut elämän vaikeudet (esim. Tupakoinnin ja alkoholin osalta lienevät rajoitteet ja hinta keskeiset ohjauskeinot. Ankeiden koulupihojen kunnostaminen lähiliikuntapaikoiksi on hyvä esimerkki. se aiheutettujen sairauksien korotettu omavastuu tai kunnon huomioiminen laajasti työhönotossa rankaisisi eniten niitä, joilla jo valmiiksi ovat asiat huonosti. Vetäytyykö yhteiskunta vastuustaan vierittämällä sen usein heikossa asemassa olevien niskoille. Yhteiskunnan panostusten pitäisi kohdistua suoraan terveyskäyttäytymiseen, ei sairauksiin: terveyden kannalta hyvistä elintavoista on tehtävä houkuttelevia vaihtoehtoja. Vihannesten ja hedelmien hintaa voisi alentaa
Liikunnan osalta mukana olivat vain liikunnan suurimmat ammattiryhmät; opettajat ja liikunnanohjaajat. Sellaisissa asiantunujatehtävissä, joissa vaikutetaan strategisella tasolla liikunnan ammattilaisia on vähän. Ylivoimainen enemmistö liikunnan ammattilaisista on pedagogisesti, hallinnollisesti tai palvelusuuntautunutta. Lukumääräisesti heitä on yhtä monta kuin liikuntatoimissa Suomen neljässä suurimmassa kaupungissa yhteensä, pois laskien teknisen alan ja taloushallinnon tutkinnot. Näin saatiin kunnan toiminnan suuntaamiseen vahvaa asiantuntijuutta ja strategista ohjauskykyä. Kunnissa 1990-luvun alun lama johti tilanteeseen, jossa rajut supistukset säilyttivät vain liikunnan palvelutuotannon ytimen. Oikein syöminen ja riittävästi liikkuminen ovat kuulemma jokaisen keinot ylläpitää kansantaloutta, pienentää terveydenhuollon menokehyksiä ja siinä sivussa voida hyvin. Silmiinpistävää on myös osaamisen Ja taustakoulutuksien monimuotoisuus: liikunnan kehittäjinä on myös valtiotieteilijöitä tai sosiologeja. Aikooko liikunta olla todella peli ketjussa ja kentällä tulevaisuutta koskevia strategisia linjauksia tehtäessä. Tulevaisuuden suunnittelun pöytiä katettaessa varataan harvoin paikka liikunnan asiantuntijoille. Liikuntasektorin strategiseen kehittämiseen ei ollut mahdollisuuksia. Lamavuosina yhdistämisiä kuntien sivistyssektorilla tehtiin pääasiassa taloudellisin perustein, mutta perusteita on olemassa muitakin. Teksti: ALEXANDER HOLTHOER Pelintekijät orttivahdit • 1a p E nnaltaehkäisyn, valistuksen ja omaehtoisuuden mantraa tuuppaa jo päivittäin medioista. ALEXANDER HOLTHOER Tutkimusja koulutuspäällikkö MBTSuomi alexander.holthoer@saunalahti.fi 58 LIIKUNTA & TtEDE 44, 3 4 /'2007. Sosiaalija terveysministeriön vuonna 2006 julkaisema raportti siitä, miten terveyden edistäminen näkyy terveydenhuoltoalan ja hieman muidenkin alojen ammatillisissa opinnoissa oli karua luettava. Liikkumisenhan osaa jokainen ja terveen maalaisjärjen oletetaan riittävän kun suunnitellaan, miten niitä asioita huomioidaan. Yhtälailla järjestöja liikuntaväki osoittaaajoittain ymmärtämättömyytensä yhteiskunnan toimintaperiaatteista ja jää siksi omaan marginaaliinsa. Raportin tulokset eri alojen toimijoiden terveyden edistämisen eväistä olivat sinänsä kiinnostavaa luettavaa, mutta huoli heräsi siitä, miten liikunta lopulta pärjää pelissä. Nähdäänkö meidät ylipäätään pelkästään muiden tekemien linjausten toteuttajina. Jos kunnan tulevaisuutta suunnittelevat sittenkin kaipaavat liikunnan tietäjää, voivat toiveet poikkihallinnollisuudesta ja innovatiivisuudesta kariutua jo pelkästään vaikeuksiin löytää edes se yksi asiantuntija hän kun todennäköisesti on asiakaspalvelija, pyörittämässä itse toimintaa, liikuttamassa ihmisiä. Esimerkiksi Malmön kaupungissa kuudennes kaikista vapaa-aikatoimen työntekijöistä on vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Jos yhtälö ei tämän vaikeampi ole, niin miksi käyttämämme keinot tuottavat pettymyksiä 7 Mitä emme osaa tai on jäänyt havaitsematta. Monet merkittävät liikunnan ja liikkumisen puolestapuhujat Suomessa ovat viime vuosina olleet kotoisin muilta aloilta kuin liikuntatieteistä tai sportin parista. Suuriin toiveisiin ja haasteisiin, joita liikunnalle on heitetty, ei muuten pystytä vastaamaan. Jos, niin asiantuntijuuden kohtaamisten lisääminen sektoreiden rajojen yli on elinehto keskinäisen arvostuksen ja ymmärryksen lisäämiseksi. Muille jää tiukkenevassa kuntataloudessa vain rippeet, ellei niitä huomioida kunnan strategisissa linjauksissa. Tulevaisuudessa julkisen sektorin resursseista vääntävät kättä ensisijaisesti terveydenhuollon ja opetustyön sektorit. Tämä on varmasti hieno asia, mutta samalla heidän puheistaan ajoittain pilkahtaa läpi kyseenalaisia paradigmoja. Huoleni aiheeksi nousi liikunnan ammattien vähäisyys terveyden edistäjien joukossa. Ruotsissa kuntien sivistyssektorin lautakuntia yhdistettiin monin paikoin 1970-luvun alussa ilman talouspakkoa. Olemmeko me liikunnan asiantuntijat mukana oikeilla kentillä ja pelintekijöinä eikä vain porttivahteina
Mitä oppimista tai tutkimista henkilökohtaisissa ruumiinkokemuksissa voisi olla. Lapsi,joka ei ennen kouluun tuloaan ole koskaan tuntenut tällaisia elimistönsä reaktioita liikkuessaan, saattaa kokea ne pelottavina. Onko siis ihme, että teini nuori tulee liikuntatunnille muoti vaatteissaan ja kieltäytyy osallistumasta, "kun siinä tulee hiki". Ani harva jaksaa pitää kunnostaan huolta vuosikausia vain "lääkcliikunnan'' avulla, jos itse toiminta ei kokemuksellisella tasolla anna mitään. Jos haluamme ihmisten toteuttavan niitä kansanterveydellisiä ja -taloudellisia tavoitteita, joista Ollilan Jormakin jo niin kauniisti puhuu, meidän on saatava ihmiset myös kokemaan liikunnassa jotakin. Hikoilu näyuää herättävän intohimoja yhtä paljon kuin intohimot hikoilua. Ja miksei kokisi, jos vanhemmat ääritapauksessa ovat kieltäneet itsensä rasittamisen "vaarallisena", eivätkä edes itse ole kokeneet hien virtaamista muualla kuin kainaloissa. Jalat eivät millään pysy paikallaan, vaan lähtevät kuin itsestään juoksuun, salia ristiin rastiin, ilman päämäärää. LAURI LAAKSO Liikuntapedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: lauri.laakso@sport.jyu.fi LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3. Markkinoijat ja muotiasiantuntijat ylistävät "luonnollista" raikkautta, josta luonnollisuus on kaikin keinoin pyyhitty tai peitetty. Tätä on kognitiivisesti suuntautuneen yhteiskunnan, ja sen arvoja heijastelevan kouluja korkeakoululaitoksernme vaikea ymmärtää. Suuri, valoisa ja vapaa tila hullaannuitaa hänet heti. Toki muissakin aineissa puhutaan kokernuksellisesta oppimisesta, mutta missään muussa aineessa kokemukset eivät liity omaan kehoon. Valitettavasti niin tutkimustulokset kuin käytännön havainnot osoittavat, että monelle oppilaalle joudutaan kokemusten tarjoaminen tänä päivänä aloittamaan nollapisteestä. Muodikas "elämysliikunta" on tämän rinnalla avaruusturismia, kun matka joudutaan aloittamaan paljain jaloin ellei suorastaan kantaten niinkin yksinkertaisista asioista kuin hengästymisen, hikoilun tai sykkeen nousun kokemisesta. POHDITTUA Teksti: LAURI LAAKSO HIKI TULKOON! Kuva: Antero Aaltonen K aksivuotias tyuärenpoika astuu ensi kertaa liikuntasaliin. Eikä viestin perillemenoa näytä helpottavan edes se tutkimuksen tuottama tieto, että harrastus, myös liikunta, syntyy vain tietojen, taitojen ja kokemusten yhteisvaikutuksesta. Puhuessani liikuntaan motivoinnista ja siihen liittyvistä kokemuksista olen jo useaan kertaan saanut palautetta nimenomaan hikoilun puolesta puhumisesta, sekä puolesta että vastaan. Monta minuuttia myöhemmin juoksu hetkeksi pysähtyy, otsalla helmeilee hikipisaroita, mutta hengitys tasaantuu hetkessä, eivätkä jalat vieläkään pysy rauhassa: "Mitäs muuta täällä voi tehdä?" Liikunta on poikkeuksellinen kouluaine ja tieteenala. Voiko tämä olla totta, näin paljon tilaa vain minun juoksemistani varten. Kasvoilla paistaa onnellinen, hieman kysyvä ilme. Mielihyvin otan vastaan "hikiprofessorin" viitan, jos sen avulla voin edistää liikunnan harrastamista yhteiskunnassamme. 4/2007 59
Eurooppalaisessa urheilupolitiikassa ENGSO näyttäytyy monesti suuren ja mahtavan EOC:n eli Euroopan olympiakomiteoiden kattojärjestön pikkuveljenä. EOC:n varjossa Aivan helppoa ei järjestön profiilin korotus tule olemaan. V uodesta 2001 ENGSO:n varapuheenjohtajana toiminut Kervinen on Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (SLU) kansainvälisen valiokunnan jäsen ja on toiminut muun muassa SLU:n hallituksessa ja TUL:n varapuheenjohtajana. ENGSO kuitenkin edustaa laajempaa urheilukenttää: sen jäseninä ovat kansalliset urheilun kattojärjestöt yli 40 maasta. Järjestön kehitystyön taustaksi tehdyissä selviUrheilun valkoinen kirja on hyvä perusdokumentti, sanoo ENGSOn puheenjohtaja Birgitta Kervinen. TAPAHTUNUTTA Teksti: PETE SAARNIVAARA Eurooppalaiset urheilujärjestöt nostamaan profiiliaan Kuva: Antero Aaltonen Eurooppalaisten urheilujärjestöjen kattojärjestö ENGSO on seuraavat neljä vuotta suomalaisjohdossa. 60 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3-4 /2C07. Aika monessa urheilujärjestössä eletään vaiheessa, Jossa omaa toimintaa joudutaan tarkastelemaan vähän uudesta asennosta, Kervinen sanoo. Olympiakomiteoiden pääfokus on huippu-urheilussa, mutta ENGSO:n toimintakenttään kuuluvat myös vapaaehtoistyön, kuntoja terveysliikunnan ja lasten ja nuorten liikunnan edistäminen. Järjestön puheenjohtajaksi Helsingissä toukokuussa valitun Birgitta Kervisen tavoitteena on järjestön profiilin terävöittäminen. Kervinen nousee puheenjohtajan nuijaa 12 vuotta käyttäneen ruotsalaisen Bengt Seveliulisen paikalle hetkenä,jolloin ENGSO pyrkii voimakkaasti uudistamaan kasvojaan
Tämä on viesti kahteen suuntaan: sekä päätöksentekijöille että urheilujärjestöille ja seuroille itselleen. Minä en sitä sano. Me olemme tässä hyvällä tiellä. -Eurooppalaisessa poliittisessa päätöksenteossa urheilu nähdään muutenkin vain ammattimaisuuden kautta. Hän nousi TUL:n seuraja piiritoiminnan kautta valtakunnallisiin luottamustoimiin ja lopulta Euroopan tason urheilujohtajaksi. päätehtävään keskittymisen vaaroista. Terveysliikuntaa ja tasa-arvoa Birgitta Kervisen tuntevat yllättyisivät, ellei hän myös varoittaisi ammattimaistumisen ja vain muutamaan LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 4/2007 61. Urheilun erityispiirteiden, kuten lajien ja järjestöjen sääntöjen ja järjestelmien, vapaaehtoistyön merkityksen sekä kansalaistoiminnan päätöksentekoprosessien avaamisessa on ollut valtava työ, ENGSO:n puheenjohtaja Birgitta Kervinen sanoo. Samaan aikaan Euroopan neuvostossa on siirrytty malliin, jossa urheiluyhteistyötä tekevät vain siitä erikseen keskenään sopineet maat. -Tärkein tehtävämme on saada läpi tämä viesti: tällä pääosin vapaaehtoisin voimin tehtävällä työllä on sosiaalija terveyspuolelle ja sitä kautta kansantaloudelle ensiarvoisen suuri merkitys. -Toivon, että ENGSO pysyy järjestönä, jossa vapaaehtoinen urheilujohtajuus on kunniassa. -ENGSO:n työssä on viime vuosina ollut keskeistä nuorten ja naisten määrän kasvattaminen päätöksenteossa ja mahdollisuuksien luominen heille. Tätä pidän edelleenkin tärkeänä. Urheilulla ei ole julkishallinnon puolella virallista yleiseurooppalaista yhteistyöelintä. EU:n perustuslakisopimuksen luonnoksessa urheilu oli mukana, mutta asiakirja ainakin alkuperäisessä muodossaan on nyt pysyvästi Ö-mapissa. Urheilulla ei ole EU:ssa virallista asemaa päätöksenteossa. tyksissä kävi ilm i, että jäsen kunta kaipaisi ENGSO: lta nykyistä suurempaa panosta liikuntapoliittisessa vaikuttam isessa. Lähtökohta on se, että tunnustamme toinen toistemme erilaiset tehtävät. ENGSO voisi olla käynnistäjä ja herättäjä kunkin maan paikalliseen yhteistyöhön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta, Kervinen visioi. Ammattimainen kansalaisjärjestöjen johtaminen alkaa ehkä korostua liikaa. Siksi meidän itsemmekin on oltava tarkkoina siinä, mitä tällä ammattimaisuudella peräänkuulutamme. ENGSO:n toiminta eurooppalaisessa liikuntapolitiikassa on näkynyt EU:n niin sanotun urheilun valkoisen kirjan valmistelutyössä. Urheilujärjestöillä onkin ollut kiire selvittää komissiolle urheilun erityispiirteitä muihin politiikan aloihin nähden. -Urheilujohtarnisessa pitää olla sisäinen hehku. Globaalistuvassa maailmassakin liikuntaa ja urheilua järjestetään ja harrastetaan paikallistasolla lähellä ihmistä. Siinä tarkastellaan urheilun taloudellista ja yhteiskunnallista merkitystä sekä organisoitumista. Mahdollisuuden profiilin nostoon ENGSO:lle tarjoaa myös eurooppalainen liikuntapolitiikka. Silloin täytyy kysyä, kuinka paljon se sulkee ihmisiä pois. Vapaaehtoisilla pitää olla väyliä kasvaa urheilujohtajuuteen, Kervinen varoittaa. ENGSO:n varapuheenjohtajaksi hän nousi aikoinaan pitkälti eurooppalaisen naisliikuntaverkoston EWS:n parissa tehdyn työn näytöillä. Ennemminkin hän haluaa sopia työnjaosta. -Jotkut näkisivät mielellään ENGSO:n tärkeimpänä tehtävänä EU:n liikuntapolitiikkaan vaikuttamisen. ENGSO avusti konsultaatioprosessin alkuvaiheessa EU-komissiota kysymysten laadinnassa. Me olemme sillanrakentajajärjestö pohjoisen, etelän, idän ja lännen välillä. Erityisesti EU:n suunt aan tehtävää lobbausta pidetään tärkeänä. Oman mausteensa ENGSO:n toimintaan Kervinen haluaa tuoda korostamalla urheiluseurojen ja paikallishallinnon välistä yhteistyötä. Keskinäisen tiedonvaihdon ja toisilta oppim isen edistäjänä ENGSO on jäsenkuntansa mielestä onnistu nut kohtuullisesti. Sisäistä hehkua Kervisen lempiaiheita ovat myös sukupuolten ja sukupolvien välinen tasa-arvo. Kervinen ei lähde tavoittelemaan ENGSO:lle samanlaista asemaa kuin EOC:llä eikä yleensäkään kilpailemaan olympiakomiteoiden kanssa. Suuri osa Kervisen asenteesta kumpuaa omasta taustasta. Ammattimaisempaa toimintaa Helsingin yleiskokous antoi Birgitta Kerviselle myös eväitä järjestön uudistamiseen. Henkilökohtaisella tasolla molempien järjestöjen johdon on edistettävä vuoropuhelua ja toimittava yhteistyössä niin, että liikuntakulttuurin laaja etu tulee valvotuksi, Kervinen sanoo. Valkoista kirjaa on valmisteltu kolmen keskeisen periaatteen pohjalta. Meidän keskeinen tehtävämme on toimia jäsenistömme edunvalvojana ja meillä on myös jäseniä, jotka eivät tule EU:n jäsenmaista, Kervinen muistuttaa. Uuden strategiansa mukaan ENGSO keskittyy seuraavalla nelivuotiskaudella urheilupoliittiseen vaikuttamiseen, oman organisaationsa ja viestintänsä kehittämiseen sekä uusien resurssien hankintaan. Yhteistyö on ollut hyvää. -Tätä taustaa vasten ENGSO:n rooli korostuu, Kervinen pohtii. Siitä tulee se aatteen palo, minkä vuoksi tätä hommaa tehdään, Kervinen pohtii
62 LIIKUNTA & TIEDE 44, 3-4/2007. Liikuntapolitiikan jaostoa johtaa Leena Harkimo, erityisryhmien liikunnan jaostoa Susanna Huovinen sekä liikuntatieteen jaostoa liikuntatieteiden tohtori Anneli Pönkkö. Liikuntapolitiikan, erityisryhmien liikunnan ja liikuntatieteen jaostojen puheenjohtajat nimetään liikuntaneuvoston jäsenistä. pääsihteeri, Michael Oksanen (varajäsen kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos), kansanedustaja, Merikukka Forsius (varajäsen johtaja Mikael Fogelholm) rehtori, Eero Väätäinen (varajäsen asentaja Olavi Stoor) Liikuntatieteen jaosto Puheenjohtaja: Liikuntatieteiden tohtori, Anneli Pönkkö Jäsenet: Erikoistutkija, LKT, dosentti, Markku Alen Erityisasia ntu ntija, LiTL Rainer Anttila Apulaiskaupunginjohtaja, LKT, Kaija Hartiala Professori, osaamiskeskusjohtaja, LKT, Kaj Husman Erikoistutkija, FT, dosentti, Pasi Koski Professori, FT, Henrik Meinander Professori, YTT, Vuokko Niiranen Professori, LKT, Marja-Riitta Taskinen Erityisryhmien liikunnan jaosto Puheenjohtaja: Kansanedustaja Susanna Huovinen Jäsenet: Lehtori, LitM, Kaisu Laasonen Toimialapäällikkö, Litl, Elina Karvinen Valt.yo, Freelance tiedottaja, Outi Lindroos Ylitarkastaja, Mari Miettinen Urheiluasiamies, Pertti Perko Professori, Ph.D, KM, Pauli Rintala Suunnittelija, Raimo Tuomainen Lektor, Marko Vaappo Mika Lintilä kansallista liikuntaohjelmaa valmistelevan toimikunnan puheenjohtajaksi K ansanedustaja Mika Lintiläjohtaa liikuntaohjelmatoimikuntaa sen jäljellä olevan toimikauden. Toimikunnan varapuheenjohtajaksi on lisäksi nimitetty kansanedustaja Jari Koskinen sekä jäseniksi yksikön johtaja Anna Bertills ja johtaja Mikael Fogelholm. Kansallisen liikuntaohjelman tavoitteena on edistää liikuntakulttuuria, joka tukee kansalaisten omia liikuntaja terveysvalintoja ja sitä kautta edistää hyvinvointia. pedagoginen koordinaattori, Timo Virolainen (varajäsen toimialajohtaja, Jaana Vasankari) kansanedustaja, Marjo Matikainen-Kallström (varajäsen kansanedustaja, Reijo Paajanen), kansanedustaja, Jouko Laxell (varajäsen kansanedustaja, Raija Vahasalo), kansanedustaja, Timo Heinonen (varajäsen laboratorion johtaja, Helinä Marjamaa), kansanedustaja, Marko Asell (varajäsen kansanedustaja Jukka Gustafsson). Valtion liikuntaneuvoston jäsenet ovat: johtaja, Tapio Korjus (varajäsen: liikuntaneuvos, Pekka Toivonen) kansanedustaja, Leena Harkimo (varajäsen kansanedustaja, Olli Nepponen) kansanedustaja, Susanna Huovinen (varajäsen uinninopettaja, Tuija Pohjola) fysioterapeutti, Suvi Helanen (varajäsen yrittäjä, Jari lsometsä) liikuntatieteiden tohtori, Anneli Pönkkö (varajäsen kansanedustaja, Katri Komi). TAPAHTUNUTTA Valtion liikuntaneuvoston jaostot 2007-2011 Liikuntapolitiikan jaosto Puheenjohtaja Kansanedustaja, Leena Harkimo Tapio Korjus valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajaksi Jäsenet: Johtaja, Mikael Fogelholm Yrittäjä, Jari lsometsä Kansanedustaja, Håkan Nordman Professori, LitT dos, Kimmo Suomi Kasvatustiet.yo, Säde Tahvanainen Toimialajohtaja, Jaana Vasankari Juha Viertola Rakennusmaalari, Tea Vikstedt Sihteeri: Pääsihteeri L iikuntaneuvoston puheenjohtajaksi on nimitetty valmennuskeskuksen johtaja Tapio Korjus ja varapuheenjohtajiksi kansanedustaja Leena Harkimo ja kansanedustaja Susanna Huovinen. Kansallista liikuntaohjelmaa valmistelevan toimikunnan tulee saattaa työnsä päätökseen 29.2.2008 mennessä
Pääosa SHIF:n budjetista tulee Ruotsin Urheiluliiton kautta valtiolta. PååsLIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 4/'2007 63. Suomen Paralympiakomitea koordinoi vammaishuippu-urheilua. Kesäkuun 2007 vuosikokouksessa Norjan Paralympiakomitea lakkautettiin. Lähtökohta kaikessa toiminnassa on liikunta ja urheilu, ei vamma. N orjan mallia on kutsuttu kokeiluja edelläkävijämalliksi, koska se on edennyt pisimmälle integraatiossa. Lisäksi Norjan urheilun kattojärjestön alla toimii kehitysosasto, joka vastaa vammaisurheilun yhteisistä asioista. Vammaisurheilulajit on integroitu lajiliiuoihin ja Norjan Olympiakomitea vastaa paralympiatoiminnasta. SHIF: n kokonaisbudjetti on tälle vuodelle 3,6 miljoonaa euroa, josta 15 prosenttia tulee sponsoreilta. Jopa pohjoismaiden välillä löytyy eri tapoja organisoida vammaisurheilua. Organisaation tavoite tiivistyi mottoon "ldrou i rorelse", vapaasti suomennettuna "liikunta liikkeessä". Teksti: LEENA KUMMU Ruotsin vammaisurheilu liikkeessä Vammaisurheilun organisaatiot pohjautuvat maan historiaan, kulttuuriin sekä yhteiskunnan asenteisiin. Suomessa vammaisurheilusta vastaavat toistaiseksi kolme vammaisurheilujärjestöä, jotka koordinoivat tietyn vammaryhmän liikuntaa ja urheilua. Ainoastaan kehitysvammaisten Special Olympics -toiminta on oma organisaationsa joissain maissa. Organisaatio uusiksi Ruotsin vammaisurheilujärjestö (Svenska Handikapp Idrotts Förbundet, SHIF) on käynyt läpi viimeisten neljän vuoden aikana sääntöja organisaatiomuutoksen. Yhteensä 21 työryhmää mietti organisaation tavoitteita eri näkökulmista. Tämä tukee SHIF:n voimakasta jalkauturnista alueille. Valtion liikuntatuen lisäosa tuplaantui tänä vuonna ja korotus oli määrätty suunnattavaksi paikalliseen toimintaan. Tanskan, Islannin ja Ruotsin mallit ovat kaikkein lähimpänä toisiaan: näkövammaisten, liikuntavammaisten ja kehitysvammaisten liikuntaja urheilutoiminta on saman katon alla Paralympiakomitean kanssa
Ruotsi sai yhden pronssin, muiden maiden vauhti ei riittänyt mitaleille. AEHESIS-projektin koordinaattorina on toiminut Euroopan liikuntatieteiden, koulutuksen ja työllistämisorganisaation (European Network of Sport Science, Education & Employment, ENSSEE) puolesta Kölnin Urheilukorkeakoulu. Eniten koulutusohjelmia tarjoavat Saksa (73 kpl), Ranska (60), Turkki (53) ja Iso-Britannia (52). AEHESIS-projektin päätavoitteita on ollut kartoittaa ja arvioida liikuntakoulutusta, koulutusohjelmia sekä niiden tarjoajia Euroopassa. Suurin osa tietokannan koulutusohjelmista (264 kpl) _johtaa kandidaatin LUtkintoon. Ruotsin vammaisurheilujärjestön painopisteitä ovat rekrytointi, integraatio sekä markkinointi. Mukana on myös ohjelmia (172), jotka johtavat maisterin tutkintoon sekä korkeimman tason ohjelmia (67),jotkajohtavat tohtorin tutkintoon. Liikuntatieteiden asiantuntijat kaikkiaan 28 eri maasta ja 70 organisaatiosta ovat luonnostelleet uusia yhteisiä vaatimuksia liikuntatieteiden opetussuunnitelmia varten. Vaikka harrastetoiminta on runsaampaa naapurissa, niin kaikkien pohjoismaiden tilanne kansainvälisessä vertailussa paralympialaisten mitalitaulukossa on samansuuntainen. ponsorina on paikallinen Toto, ATG ja lisäksi SHLF:ä tukee yhdeksän muuta yritystä. Vammaisurheilu tarvitsee suuria kilpailutapahtumia Ruotsilla on hyvä maine tasokkaiden kilpailujen järjestäjänä. LEENA KUMMU Viestintäja yhteyspäällikkö Suomen Paralympiakomitea Sähköposti: leena.kummu@paralympia.fi AEHESIS yhtenäistää liikunnan korkea ko u I utusta Euroopassa E urooppalaista liikuntakorkeakoulutusta kehittävå verkosto AEHESIS (Aligning European Higher Education Structure in Sport Science) aloitti työnsä lokakuussa vuonna 2003. Pääosa koulutusta tarjoavista instituutioista ei ole erikoistunut liikunta-alalle, mutta ne toimivat julkisella sektorilla ja ovat voittoa tavoittelemattomia koulutuslaitoksia. Tietoa toimijoista ja opetussuunnitelmista on kerauy kyselytutkimuksilla tietokannoiksi. Jatkuvuus on turvattu monipuolisen harrastetoiminnan avulla. Kaikki talvilajit sisältävä Sollefteå Winter Games järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa, multa siitä pyritään saamaan suurin kaikki talvi lajit kattava vuosittainen tapahtuma. Vammaisurheiluseuroissa on yhteensä 25000 jäsentä ja lisenssin maksaneita kilpaurheilijoita on 1700. Lisäksi varnmaisurheilujärjestö on jakaantunut 21 alueelle. 64 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 4 /2007. Markkinoinnissa Ruotsi on ottanut yhden askeleen eteenpäin ja tekee yhteistyötä mainostoimiston kanssa Pekingin paralympiajoukkueen markkinoinnissa. Järjestön uudistumisen jälkeen se on ollut aktiivinen erityisesti rekrytoinnissa ja markkinoinnissa. Olennaista Ruotsin mallissa organisoida vammaisurheilua on voimakas jalkaantuminen alueille sekä runsas seuratoiminta. Lisäksi 12 lajin toiminta ohjautuu vammattomien lajiliiuojen kautta seuroissa. Jotain kertoo myös se, että kaikki 10 sponsorisuhdetta on hankittu vuoden sisällä. Luvut ovat ihailtavan suuria. Kansainvälinen Paralympiakomitea (LPC) on luvannut tapahtumalle statuksen ja rahallisen tuen vuodesta 2009 alkaen. Kummatkin kilpailut perustuvat siihen, että niissä kilpaillaan monessa eri lajissa muutaman päivän aikana. Ruotsin malli painottuu seuratasolle Ruotsissa toimii lähes 500 vammaisurheiluseuraa. Näistä parhaimpia esimerkkejä ovat Malmö Open -turnaus ja Sollefieå Winter Games. Torinon talviparalympialaisissa vuonna 2006 Norja saavutti parhaana pohjoismaana viisi mitalia. Opiskelijoille suunnattua tietoa löytyy osoitteesta www.aehesis.com/SLUdenLArea. Rekrytointimallissa on kolme toimintamuotoa: alueelliset urheilupäivätja seminaarit sekä vuosittaiset nuorisokilpailui. Vammaisurheilun alkuaikoina 1960ja 1970-luvuilla vammaisurheilu järjestäytyi Ruotsissa seurojen kautta. Tieteidenvälisten koulutusohjelmien (186 kpl) jälkeen tarjonta heijastelee aihepiirin painoarvoa: tietokannasta löytyy eniten ohjelmia terveyden ja kunnon alueella (165 kpl), sitten liikuruakasvatuksessa (156), valmennuksessa (145) Ja liikuntahallinnossa (131). Työtä ohjaavat Bolognan ja Lissabonin sopimukset, Koulutus 2010 -ohjelma (Eduction & Training Agenda 2010) ja eurooppalainen pätevyysvaatimusten viitekehys (European Qualification Framework, EQF). Lajeista 12 on integroitu lajiliittoihin ja 20 paralympialajisia kahdeksan on integroitu. Tietokanta sisältää 540 ohjelmaa ja tutkintoa, joita tarjoaa 156 organisaatiota 32 maassa. Tietokantaan voi tutustua osoi ueessa www.aehesis.com/database
Miten urheilulahjakkuus tunnistetaan. Kohdeammatit liikunnan eri osa-alueilla määriteltiin seuraavasti: Terveys ja kunto kuntosaliohjaaja/henkilökohtainen valmentaja terveysalan ohjaaja kansanterveyden edistäjä terveysja kunto-ohjaaja Liikuntakasvatus Liikunnanopettaja, jolla on kolme päätehtävää: opetus liikunnanopetus, johon kuuluu opetussuunnitelman ulkopuolista ohjausta ja joka painottaa laajaa, tasapainotettua opetussuunnitelmaa, lisää tietoa, taitoa ja ymmärrystä liikunnanopetus, johon kuuluu terveystiedon ja terveellisten elämäntapojen opetus Valmennus Tähän alueeseen kuuluu kaksi kohdeammattia, joissa on molemmissa kaksi ala-lajia: a) harrastuskeskeinen valmennus aloittelijoiden valmentaja (lapset, nuoret, aikuiset) harrastelijoiden valmentaja (lapset, nuoret, aikuiset) b) kilpaurheilijoiden valmennus kilpaurheilijoiden valmentaja (lapset, nuoret, aikuiset) ammattiurheilijoiden valmentaja Opetussuunnitelmamallit ja kaikki sektorikohtaisen toteutuksen yksityiskohdat löytyvät verkkoosoitteesta: www.aehesis.com, ja ne voi lukea myös AEHESIS-projektin kolmannen vuoden raportista (AEHESIS Report of the Thircl Year). Kansainvälistä näkökulmaa syventää Jean-Emile Mazer (INSEP, Ranska), joka esittelee Ranskan tapaa hyödyntää tutkimusja kehitystoimintaa huippu-urheiluvalmennuksen tukena. LIIKUNTA & TIEDE 44, 3-4/2007 65. Urheiluetiikan yliassistentti Kalervo llmanen Jyväskylän yliopistosta pohtii ammattilaistumisen seurauksia. Kongressissa käsitellään viittä pääteemaa: Ammattilaisuus urheilussa Professori Tomas Peterson (Ruotsi) luo katsauksen ammattilaistumiskehitykseen Skandinaviassa. Lajien näkökulman ammattilaistumiseen tuovat rehtori Erkka Westerlund Suomen Urheiluopistolta jääkiekon osalta sekä varatoimitusjohtaja Martti Uusitalo alppihiihdon piiristä. Ylitarkastaja Hannu Tolonen Opetusministeriöstä kertoo valtion roolista suomalaisen huippu-urheilun taustalla. Opetussuunnitelmamalli sisältää kohdeammatin, koulutusajan, oppimistulokset, opetussuunnitelman tavoitteet, päåsisältöalueet, ohjelmat, opintomäärät, opetusmenetelmät, arvioinnin ja harjoittelupaikat. Esa Peltola (Qatar), kertoo miten Australiassa ja Qatarissa hyödynnetään soveltavaa tutkimusta h uippu-u rhei I u valmennuksessa. Norjan mäkihyppymaajoukkueen päävalmentaja Mika Kojonkoski pohtii tieteen roolia mäkihyppyvalmennuksessa. Näitä kysymyksiä käsitellään Jyväskylässä, hotelli Rantasipi Laajavuoressa 10.-12.10.2007 järjestettävässä kansainvälisessä huippu-urheilun ja soveltavan tutkimuksen kongressissa SCIENCE FOR SUCCESS 11Promoting Excellence in Sport ancl Exercise. Kongressi kokoaa Jyväskylään asiantuntijoita Suomen ja Euroopan kilpaja huippu-urheilun valmennus-, koulutus-, tutkimusja palvelutoimintaan keskittyneistä yksiköistä. Tukitoimet urheilijan ja valmentajan apuna Huippu-urheilukeskuksen johtaja Jukka Lahtinen (Sierra Nevada, Granada) kertoo harjoittelukeskuksissa tehtävästä soveltavasta tutkimuksesta ja kehitystyöstä. Lisätietoja: Kari Puronaho Tutkimusja kehitysjohtaja Vierumäen uihuntainstuuutt! Sähköposti: kari.puronaho@vierumaki.fi Terttu Parnatti, LitT Gerontologian ja kansanterveyden lehtori Jyväsliylän yliopisto Sähköposti: parkatti@sport.jyu.fi TULEVIA TAPAHTUMIA TUTKIMUS HUIPPUVALMENNUKSEN VOIMAVARANA: Science for Success kokoaa osaajat Jyväskylään M itä huippu-urheilulle on tapahtumassa matkalla ammattilaistumiseen 7 Pystyvätkö valmennuskeskukset ja tutkimuslaitokset tukemaan tehokkaasti urheilijaa ja valmentajaa. Harjoittelu on kovaa miten käy urheilijan palautumisen. Mallit opetussuunitelmiksi Yksi vuoden 2006 haasteista oli esittää kullekin liikuntakasvatuksen alueelle työmarkkinoiden tarpeet huomioivat opetussuunnitelmamallit, jotka sisältäisivät toivottuja oppimistuloksia ja opiskelijoiden kelpoisuusvaatimuksina
Kuriingaspelin kentät välttää taidokkaasti liioittelun ja väkinäiset analogiat. KlHUn tutkijat Ari Nummela ja Esa Hynynen käsittelevät kuormittumisen ja palautumisen arviointia ja seurantaa. Lahjakkuus kilpaurheilussa Professori Jean Cöte (Kanada) tarkastelee huipputuloksiin johtavia tekijöitä nuoren urheilijan näkökulmasta. Valmentaja Reijo Jylhä kertoo kokemuksia maastohiihdon piiristä. Kriittisen tarkkaavainen lukija löytää sen kaltaista ilmaisua vain kirjoittajajoukkueen kokeneimpien tieteentekijöiden tekstistä. Juhlavuosi on moninkertaistanut laadukkaan kotimaisen jalkapallokirjallisuuden sivumäärän. Lisätietoja. 2000) johdannossa ironisoi. Kun kolmikkoon liitetään vielä parin vuoden takainen Jalkapallon pikkujättiläinen, tuore kotimainen jalkapallokirjallisuus todistaa kiistalta kuningaspelin painoarvon kasvaneen Suomessakin. Lahjakkuusteernan tarkastelua jatkaa Chelsea Warr (UK Sport, Iso-Britannia) Esa Peltola (Academy for Sports Excellence, Qatar) kertoo lahjakkuuksien etsintäjärjestelmistä Australiassa ja Qatarissa. Suomalaiseenkin jalkapallokeskusteluun on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana liitetty paljon lajin "vertauskuvallisen merkityksen liioittelua" ja "säälittävän väkinäisiä analogioita", kuten englantilainen Nieli Hornby jo 1992 ilmestyneen teoksensa Hornankattilan (suom. Puh. Teoksen taktiikka ei kuitenkaan pe66 ~ !KUNTA & TIEDE 44 • 3-4/2007. Professori Jean Cöte (Kanada) pureutuu menestyksekkään valmentajan ominaisuuksiin ja taitoihin. 040-549 5183 LUETTUA Teksti: MATTI HINTIKKA, VESA TIKANDER "KUNINGASPELIN KENTÄT" TARJOAA OIVALTAVIA AVAUSSYÖTTÖJÄ Kuningaspelin kentät Jalkapalloilu paikallisena ja globaalina ilmiönä Hannu Itkonen, Arto Nevala (toim.) Gaudeamus Helsinki University Press, Tampere 2007 ISBN 978-952-495-003-9 S uomessa on pelattu järjeståytynyuä jalkapalloa sata vuotta. Hannu ltlwsen ja Arto Nevalan toimittama Kuningaspelin kentät Jalkapalloilu paikallisena ja globaalina ilmiönä on tutkijoiden komea panos aiheeseen, jota jo aiemmin ovat edistäneet Palloliiton 100-vuotisjuhlakirja Rakas jalkapallo sekä tilastoharrastajien kokoama, yli 7000 pelaajan uran listaava Pelimiehet. Kongressi kuuluu Valmentaminen Suomessa -sern i naarisarjaan. h ttp:!!www. Opetusministeriö Lukee kongressin järjestämistä taloudellisesti. Ohjaus ja palaute urheilusuorituksessa Professori Mark Williams (Iso-Britannia) tarkastelee ohjauksen ja palautteen merkitystä urheilusuorituksessa. Science for Success 11 -kongressin järjestelyistä vastaavat Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) lisäksi Suomen Olympiakomitea, Suomen Paralympiakomitea, Suomen Valmentajat ry, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto, sekä kansalliset huippu-urheilun valmerinuskeskukset. Suomalaista näkökulmaa valmentajana kehittymisestä tuovat esiin uintivalmentaja Marko Malvela ja moniotteluiden laji kapteeni Jarkko Finni. Kuorm itt um inen ja palautum inen urheilussa Professori Stephen Seiler (Norja) hän tarkastelee harjoittelun kuormittavuuden mittaamista sekä tieteellisen tarkkuuden että käytännöllisyyden näkökulmasta. h i h u .Ji!sfs2! Tiedustelut: Kaisu Mononen lwisu.mononen@hihu.fi
Suomen maajoukkueessa pelasi ammattilainen heti kun se oli mahdollista (Aulis Rytkönen, FC Toulouse , 1953), aiemmin kuin muiden Pohjoismaiden rnaajoukkueissa. Kuningaspelin kenttien kotimainen kirjoiuajakurua tulee pääosin jalkapallon syrjäseuduilta itäisestä Suomesta, joten näkökulma on mielenkiintoisen sivullinen. Ruotsin ja Suomen jalkapallokulttuurin erot 1920-luvulta lähtien tyydytään selittämään erilaisella suhtautumisella olympialiikkeen ajamaan amatööriaatreeseen ja sillä seikalla, että suojeluskuntaurheilun virallinen joukkuepeli pesäpallo esti jalkapallon leviämisen maaseudulle. Peliä vähän vähemmän tuntevan lukijan kelpaakin johdannon jälkeen syventyä aiheeseen. Saksalaisen jalkapallokuluuurin valtaisa volyymi aliarvioidaan usein. 1960-luvun lopulta lähtien televisioidut ja suoranaiseksi instituutioksi kehittyneet Englannin liigan jalkapallo-ottelut lienevät muovanneet Suomessa yksiulotteisen jalkapallokeskeisen kuvan Britanniasta. Suomen ja Ruotsin eroista jalkapallon kannalta ehkä merkittävin, Ruotsin nopeampi kaupungistuminen, jää kirjassa käsittelemättä. "Kansainvälinen jalkapallo"-osassa piirtyy pätevästi kuva englantilaisen (Dave Russell), saksalaisen (Dieter Jiil.ting) ja ruotsalaisen (Bill Sund) jalkapallon kehityksestä. rustu varovaiseen virheiden välttelyyn. Mallia sopii ottaa myös muiden lajien piirissä, olkoonkin että globaalina ilrniona mikaan urheilumuoto ei yllä jalkapallon kanssa samaan sarjaan. Parissa kohdassa toimittajien tulkinnat tuntuvat kuitenkin kovin rohkeilta. Toimiuajakaksikko Itkonen-Nevala otsikoi kymmenen sivun mittaisen prologinsa ennakkoluulottomasti "Jalkapallo, maailma ja Suomi". Pesäpallo toki hidasti merkittävästi jalkapallon leviämistä maaseudulle mutta se tuskin on ollut keskeinen syy Suomen jalkapallon naapurimaita alhaisempaan kehitystasoon. Russellin mukaan kuitenkin vasta viimeisten kymmenen vuoden aikana jalkapallo on muodostanut englantilaista yhteiskuntaa läpäisevän ja k iirueyuävän yhteisen kielen. Ruotsalaisen jalkapallon muutoksesta kirjoittava Bill Su11d vie analyysin aina kentälle saakka, itse pelin taktiseen kehitykseen. Jiittingin artikkeli havainnollistaa kiintoisasti, miten jalkapalloseura on Saksassa helpommin saavutettavissa kuin apteekki, evankelinen tai katolinen seurakunta tai postitoimisto. Luku maalaa kokonaiskuvan lajista ja sen kehityksestä. Kirjan toimiuajakaksikko Itkonen-Nevala tosin on jo ehtinyt asialle Liikunta & Tiede -Iehdessä (6/2006) julkaistussa artikkelissaan "Suomalaisen jalkapalloilun kauden ja urheilukulttuurin muutos". Hannu Itkosen vakuuttavaa analyysia jalkapalloilusta paikallisena luokkaja lajikamppailuna on vaikea lukea ilman että rinnastaa var kautelaisia ilmiöitä koko Suomen urheilun rakenteiden ja palloilulajien aseman muutoksiin. Jalkapallohistoriaan perehtynyt lukija löytää asiavirheitä, mutta kokonaisilrne on selkeä. Kolmea kansallisia jalkapallokuluuuria valottavan artikkelin jälkeen jää kaipaamaan vastaavaa esitystä suomalaisen jalkapallon kehityskuluista. Amatöörikysymyksessä Suomen Palloliitto kuitenkin oli joustavampi kuin Ruotsin liitto, Tanskasta puhumattakaan. Suomalainen jalkapallotut.kimus saa varmasti uusia virikkeitä: useimmat artikkelit tarjoavat kiinnostavia jatkotutkim uksen kohteita kuin tarkkoja syöttöjä pelattaviksi. Jalkapallo-Suomen maantiede Kirjan neljästä pääosiosta toinen, "Suomalainen jalkapalloilu etsii elintilaa", tarjoaa koko teoksen painavinta uutta tutkimustietoa. menestykseen nimenomaan kaupunkilaislajina. Esimerkkinä ilmiöstä Russell osoittaa jalkapalloaiheist.en kirjoitusten määrän kasvun Britannian laatulehdissä. Kuningaspelin kentät jakaantuu neljään osioon. Jarmo Kortelaisen artikkeli "Jalkapallo-Suomen maantiede" piirtää kokonaiskartan 2000-luvun alun kotimaisesta jalkapallosta. Tämän lisäksi Kuningaspelin keruissä analysoidaan tarkemmin jalkapallomecliaa vain Maria,111e Roivalise11 artikkelissa "Uusi jalkapallokirjoitus' ja brittiläisen jalkapallokulu.uur in muutos", joka varsinaisesti syventyy 90-luvun muoti-ilmiöön, brittiläiseen futisproosaan. Jalkapallo on urbaania urheilua, joka kaikkialla maailmassa on noussut. Siinäpä esikuvaa jollekin tutkijalle järeän väitöskirjan pohjaksi' Itkosen artikkelin vertaileva näkökulma olisi täydentänyt monia muitaKuningaspelin kentät ei ole vain avaussyöttö suomalaiselle :i alkapallotutkimukselle. Jalkapallo, maailma ja Suomi Rohkea peliasenne ilmenee heti avauksessa. Erityisesti Russellin artikkeli englantilaisen yhteiskunnan jalkapalloistumisesta osoittaa, kuinka suurta muutosta laji elää. Ainakin Saksan maajoukkueen menestys tuntuu kerta toisensa jälkeen yllättävän niin sanotut asiantuntijat. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3-4/2007 67. Paikallisella tasolla jalkapalloa tarkastellaan Varkaudessa ja Lappeenrannassa molemmat jalkapallopaikkakuruana vähemmän tunnettuja. Television merkitykseen muutoksen edistäjänä ja muovaajana viitataan, mutta perusteellisemmin tämäkin aihepiiri jää tuleville tutkijoille. Tältä osin pallo pelataan tyhjään tilaan. llolla voidaan myös todeta, että Kuningaspelin kentät on kirjoitettuna, käännettynä ja toimitettuna sujuvaa suomea, selkeää ja jäntevää tutkirnustekstiä
Työterveyshuollon Lieto 68 LIIKUNTA & TIEDE 44, 3-4 /2.ffJ7. Fogelholm Mikael, Lindholm Harri, Lusa Sirpa, Miilunpalo Seppo, Moilanen Jaana, Paronen Olavi, Saarinen Kimmo. Lähinnä näin on menetelty Juha Hirvosen artikkelissa, joka käsiuelce Lappeenrannan seudun jalkapallon talouskehitystä. Kuningaspelin kentät ei ole vain avaussyöuö suomalaiselle jalkapallotutkimukselle. Tämä on suurimerkityksellinen asia jo sinänsä. Levä lahden näkemys oli aikaansa edellä jalkapallon kannalta harmillisesti. Viime vuonna ilmestyi Kuruoliikurualiiuo taustavoiminaan Ossi Auran ja Timo Saliin Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt -kirja. MATTI HINTIKKA VESA TIKANDER Suomen Urheilukirjasto Sähköposti: matti.hintikka@stadion.fi, vesa.tikander@stadion.fi Tervettä liikettä terveysliikunnan hyvät käytännöt työterveyshuollossa. Alkuperäislähteitä teoksessa on käytetty kaiken kaikkiaan niukasti. Ymmärtääkseen muualla, etenkin Britanniassa, tapahtunutta jalkapalloistumis-ilmiötä pitää kaiketi kuvitella suomalainen jääkiekkoälymystö ja Kuningaspelin kentät -teoksen tasoinen esitys jääkiekosta. Vasara tiivistää uskottavast i , miten Pihkalan argumentointi urheilun ja pelin välinearvosia suurempien päämäärien kuten sotilaskuntoisuuden edistäjänä sai voiton Levälahden urheilun ja urheilulajin itseisarvoa painottavasta ajatuksesta. 5'1"'° Mi olu nr,.'llo ...._ Mooi..-, .~ .... (TIM . Tutkimuksen kohteena ovat fanit ja huliganismi lieveilmiö sanan kaikissa merkityksissä. Harri Heinonen vyöryttää kentälle todellisen tutkijaja kirjoittajatähdistön kärkiparina Goethe ja Bourdieu. Levä lahden ajatus jättää pesäpallo poikien lajiksi ja ohjata miehet jalkapallon pariin. 1u .. Mallia sopii ottaa myös muiden lajien piirissä, olkoonkin että globaalina ilmiönä mikään urheilumuoto ei yllä jalkapallon kanssa samaan sarjaan. 2007. Tiihosen tutkimusaineistosta, 18 suomalaisen liigapelaajan kirjoittamista "tulevatsuusmuisteluista", nousee suomalaisen huippujalkapallon kannalta kirjan konkreeuisin tulos: nuorten liigapelaajien urasuunnitelmissa tai -haaveissa ei ole lainkaan sijaa jalkapallomaajoukkueelle. Nevala ruotii perinpohjaisesti Saksan MM-lopputurnauksen 2006 eroiuomarivalinnat käyttäen runsaasti lähteinään tuoreita verkkosivuja. 1 L.,n,l hol m . Teoksen raskaimmasta käsiteapparaatista selviytyvä lukija löytää Heinosen faniustulkinnoista enteitä jalkapallon ja laajemminkin urheilun tulevaisuudesta. S.p,, h n.o . Tervettä liikettäkirjanen puolestaan tarjoaa työterveyshuollolle tietoa terveysliikunnan merkityksestä erilaisissa työtehtävissä työskenteleville ja apuvälineitä sen edistämiseen. Suomessa jalkapallon kuluuurisen paikan on monelta osin ottanut jääkiekko. Erl1'1i Vasaran artikkeli jalkapallon ja suojeluskuntajärjestön suhteesta saa monen jalkapallopersoonan manaamaan "Tah/10" Pihlwlaa ja pesäpalloilijoita. Liikuntalääketiede yhteistyössä Kirja on tehty työterveyslaitoksen ja UKK-instituutin yhteistyönä. Kuningaspelin kentät välttää taidokkaasti Iiioitrelun ja väkinäiset analogiat. LUETTUA TERVETTÄ LIIKETTÄ TYÖTERVEYSHUOLLOSSA kin teoksen artikkeleita ja suhteuuanut jalkapalloon liittyviå ilmiöitä. Teoksen kolmas osio "Kulttuuri-ilmiön ulottuvuuksia" siirtää näkökulman yleisöön. Se tarjosi ensisijaisesti henkilöstöhallinnolle apua iyöpaikkaliikunnan systernaatt iseen suunniueluun, budjetointiin ja käytännön toteuttamiseen. Mikwtlor,ltlol"' . Artikkelin "Miehisyysvalinnat jalkapalloilijan elämässä" kirjoittaja Arto Tiihonen avaa pelinsä kaukaa stadioneilta määrittäessään 2000-luvun miehisyyden kentän. IQn,n,oC-,Tervettä liikettä t•rve,ysl!ikunnl!n hyvit k!iytlinnöt 1yöt•1veyshuol1ossa T yöterveyshuoltoa hemmotellaan uusimmalla liikuntatiedolla. Arto Nevalan erotuomariartikkelissa näkyy kirjoittajan tuomari kokemus mikä täydentää teosta mainiosti. Toista ääripäätä lähteiden käytön osalta edustaa Ville Kujanpää, jonka artikkelista hahmottuvat hyvin erilaiset teoriat jalkapallohuliganismin synnystä. Työterveyslaitos & UKK-instituutti. 80-lukulaisen lähdeaineiston avulla ilmiön nykytilaa on kuitenkin mahdoton analysoida. Samalla voi pohdiskella, mikä olisi ulanne.jos olisi toteutunut suojeluskuntien urheilutoimintaa 1920-luvulla johtaneen K.E
Tyorerveyshuollossa fyysistä kuormitusta on totuttu pitämään lähes yksinomaisesti haitallisena ja sitä on pyritty vähentämään kaikin keinoin. Terveyslii kuntasuositus, liikunnan minimiannos, alittaa raskaimpien työtehtävien fyysisen aktiviteetin annoksen. Tiivistä tietoja Kirjassa on kokoonsa nähden valtava määrä tietoa nopeasti löydeuävässä muodossa; taulukoita, lisät ietovinkkejä, neuiosoiueua ja esimerkkejä, joista voi helposti ottaa mallia oman työterveyshuollon terveysliikunnan edistamisroirniruaan. Kirjaa voi hyvillä mielin suositellaan kaikille työterveyshuollon parissa toimiville, erityisesti työterveyslääkäreille, työterveyshoitajille ja työfysioterapeuteille. Ajatus siitä, että työpaikan terveysliikunta voi parhaimmillaan vähentää terveydellistä eriarvoistumista eri väestöryhmien kesken, lisää terveysliikunnan merkitystä entisestään. Jos aerobisesta kunnosta puhutaan, ratkaisuksi dilemmaan tarjotaan kirjassa sitä, että fyysisesti raskaissa työtehtävissä ei työn "raskaus" välttämättä johdukaan hengitysja verenkiertoelimistön kuormituksesta, vaan ponnisteluja vaativista, lyhytaikaisista raskaista lihassuorituksista ja palautumisajan puutteesta. Näinhän se on, liikunta on vain yksi vaikkakin tärkeä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tämä on varmasti totta, mutta herättää pohtimaan miksi. Liikuntaneuvonnasta iyötapana todetaan napakasti, että se on tavoitteellista ratkaisun hakemista nimenomaan asiakkaan ongelmaan. tyokuorrnituksesta ja -fysiologiasta kohtaa lukurualääkeueteen tiedon liikuntafysiologiasta tiiviillä ja helppolukuisella tavalla. Kaiken pohjana on työterveyshuollon prosessiajauelu, joka lähtee tiedon hankinnasta ja liikuntatarpeen arvioinnista. Prosessi jatkuu kaikkien niiden mahdollisuuksien läpikäymisenä, joissa terveyslii kuntaa voidaan edistää. Täi la kannustetaan luovaan paikalliseen ideointiin ja yhteistyöhön. TUULA-MARIA ASIKAINEN, LT, Liikuntalääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri, Porin kaupungin työterveyshuolto Sähköposti: tm.asikainen@sci.fi LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3-4/2007 69. Lisäksi voidaan suunnitella erillisiä terveysliikunnan edistämishankkeita yhteistyössä työsuojelun, tykytoimikuntien, paikkakunnan liikuntatoimen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Työterveyshuollon käytännön toimijoita lämmittää varmasti myös sen tosiseikan tunnustaminen, että terveyden edistäminen työpaikalla voi olla hyvinkin "oman näköistä", ja riittää, että se on koettu hyväksi, toimivaksi ja vaikuttavaksi. En ole nähnyt harjoittelututkimusta, jossa vaikkapa passiiviset nuoret menisivät kesäksi asfalttitöihin, mutta veikkaisin, että nousihan sinä kesänä kunto kummasti! Työfysiologian ja liikuntafysiologian toivoisi yhdistävän voimansa niin, että tulevaisuudessa tässä arvioitavaksi saataisiin laajempi "Työf iikurua"teos, jossa pohdittaisiin vaikkapa sitä, voitaisiinko fyysisesti kuormittavaa työtä kehittää sellaiseksi, että se voisi olla osa päivittäistä terveysliikuntaannosta. Myös työsuojeluja henkilöstöhallinnon edustajat loytänevät siitä apua omille ponnisteluilleen työpaikkaliikunnan parissa Kuormittava työ ja terveysliikunta Kirjassa esitellään tutkimustietoon perustuva käsitys siitä, että raskaan fyysisen työn ei ole todettu ylläpitävän työntekijän fyysistä kuntoa, ainakaan ikääntyvillä. Li i kuntalääketieteell isii n harjoittelututkimuksiinhan usein valitaan aiemmin passiivisia koehenkilöitä. Raskas työ vaatii hyvää kuntoa, mutta mahtaako tällaisen työn tekijälle riittää vapaa-ajan liikunnaksi terveys! i i kun tasuosi t us. Liikuntalääketieteen puolella taas on todettu yhä pienemmän ja pienemmän liikunta-annoksen, jopa arkija tyomarkaliikunnan, kohentavan useita terveyskunnon osa-alueita. Mitä tarpeita terveyskunnon kohtentamiseen löytyy työn kuormitusrekijöistä, mitä ovat nykyiset liikuntatottumukset, mitä on tehty aiemmin, mihin nyt ollaan valmiit panostamaan. Mistä se keho tietää milloin on töissä ja milloin ei, jotta t ietäsi mikä fyysinen aktiviteetti on hyvästä ja mikä ei. Yhteistyölle toivoisi jatkoa Kirjassa ei, sen lyhyen tietoiskumaisen muodon takia, asiaa pohdita tätä pitemmälle. Tarkoituksena on, että se liittyisi kaikkeen työterveyshuollon jokapäiväiseen toimintaan; esimerkiksi työpai kkakäyntiraportointii n, terveystarkastuksiin, sairausvastaanottokäynteihin. Harkittuja ajatuksia Runsaan käytännön tiedon lisäksi kirjasta löytyy paljon pieniä ilahduttavia ajatushelmiä. Heti alkuun myönnetään, että jos työntekijällä on stressitekijöitä.joihin ei vaikuteta, on vaikea lisätä liikuntaa tai liikuntaa lisäämällä vaikuttaa työhyvinvointiin. Siksi raskasta työtä tekevän pitäisi harrastaa vapaa-aikanaan liikuntaa. Erinomaisista taulukoista mainittakoon vaikkapa taulukot "Työn ominaispiirteet huomioon ottavat täsmäliikuntaohjeet", "Työja toimintakykyä uhkaavien sairauksien ja oireiden hoitoon sopivat liikuntaharjoitteet", "Fyysistä työtä tekevien palautumisen tarve kuormittavien työsuoritusten yhteydessä" ja "Onnistuneen työpaikoilla toteutettavan terveyttä edistävän liikuntatoiminnan kriteerit ja liikunnan pysyvyyden varmistaminen". Työterveyslaitoksen sivuille fyysisen kuormituksen arviointimenetelmiin ja Kuntoliikuntaliiton sivuille liikuntapalveluiden laatusuosituksiin sekä listaa tärkeimmät suomenkieliset terveysliikuntaja kuruotestausoppi kirjat. Nettiosoitteja lisätietovinkki ohjaa tutustumaan 111111. Liikunnan edistämisellä ei saisi yrittää ohittaa tai paikkailla muita työpaikan ongelmia. Hankkeen suunnittelua ja seurantaa ja arviointia varten kirja antaa paljon hyödyllisiä vinkkejä. Työlääketieteessä tutkitaan työssään jo valmiiksi fyysisesti aktiivisten työntekijöiden kuntoa. Toisaalta ikääntyvillä naisilla saattaa raskaissa töissä olla todellista hengitysja verenkienoelimistönkin ylirasitusta ja lähes urheilijan "ylikuntoon" verrattava tilanne. Mieleen tulee, että tutkimustiedon näennäisessä ristiriitaisuudessa kyse saattaa olla myös siitä, missä kunnossa tutkittava on tutkimuksen alkaessa ja onko kyse harjoittelun vaikutusta selvittävästä tutkimuksesta vai poikkileikkausuuki 111 uksesta. Neuvonta on välillistä ja mahdollistavaa ja oikeaa tietoa asiakkaan ongelmaan tuovaa, mutta keinoja ei ensisijaisesti ehdota eikä varsinkaan toteuta neuvoja vaan asiakas omatoimisesti
Epilogissa Iil.tri Hannele Koivunen näkee tanssin sisältämän hiljaisen tiedon tavoittelemisen arvoisena. Monenlaista tanssia Toinen kirjan jakso on sosiologinen. Onneksi ei-verbaalinen kehollinen taide on alkanut kääntyä myös sanoiksi. Se ei kuitenkaan ponnista tyhjästä, vaan nojaa toisaalta muiden alojen tutkimukseen, toisaalta tanssin kentän hiljaiseen tietoon. Pakkanen ja Aino Sarje, The Arts Council of Finland Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes print (2006) ISBN 952-5253-38-4 .j INNISH DANCE RESEARCH AT Tl l [ CROSSROADS: f'ivllTll -11 \~l'Tm,w1 l"ll \l.,H-1 . Tiukka taitto ja pieni teksti tyyppi eivät houkuuele satunnaista selaajaa lukemaan, mutta asiasta kiinnostuneelle kirja antaa paljoa. Nykyinen tanssija teatteripedagogiikan professori Eeva Anttila tuo kirjoituksessaan DANCE AND DIALOGUE: PARTNERSHIP AND BEYOND hienosti esiin pedagogiikan dialogisuuden ja kehotietoisuuden. Varsinaisesta vuoropuhelusta ei voi puhua, sen verran tiukasti kirjoiuajat ovat oman tutkimuksensa takana. Luettavuutta olisi parantanut tekstien selkeämpi kirjoi tusa jan kohtaansa. Myös Leena Honlic111en käsiuelee kiinnostavasti opettajakeskestä ja oppijakeskeistä lähestymistapaa. .L ~l,r, T anssin tutkimus maassamme on sangen nuorta ja kehittyy koko ajan. Tampereen Yliopistossa dosenuina toimiva Jaana Parviainen esittelee Husserlin ja Merleau-Pontyn fenomenologisia metodeja ja tarkastelee kehon viisautta fysiologista tai anatomista näkökulmaa laajemmin. MIRJA TUKIAINEN Sähköposti: mtukiain@kaapeli.fi Kirjoittaja on tanssinut 17 vuotta Helsingin Kaupunginteatterin tc1nssiryhmässä ja toiminut lwreogrnfina ja pedagogina. Marjaana Siljamälieä tutkijana kiinnostaa, miksi ihmisten harrastukseksi valikoituu afrikkalainen tanssi, jota hän itsekin opettaa. Mielenkiintoista nähdä, kuinka erilaiset asiat tanssissa tutkijaa kiinnostavat. Julkaisussa on hyvin kattava yhdeksäntoista hengen kirjoittajajoukko, joista kaksitoista on tehnyt väitöskirjan. Kuten kirjan toimittaneet Pakkanen ja Sarje sanovat, tutkimus ja taide on maassamme perinteisesti koettu vastakohdiksi. Jokainen ihminen liikkuu, mutta vasta oman liikkeen tunnistaminen avaa uusia kokemushorisontteja. Pedagoginen näkökulma tanssiin Kirja on jaoteltu viiteen osaan. TANSSIN TUTKIMUKSESTA YKSISSÄ KANSISSA Finnish Dance Research at the Crossroads: Practical and Theoretical Challenges, toimittaneet Päivi K. /-Iän on toiminut tanssin ohjaavana läänintaiteilijana KesliiSuomessaja on liirjoittanut tanssista eri jullwisuihin. Useat tutkimukset on alunperin kirjoitetuu suomeksi. Petri /-loppu on tutkinut menueuia, joka on yksi vanhimmista pari tansseista Suomessa. Hän on tutkinut erilaisia koreografian opettamisen menetelmiä. Tanssin filosofiaa Neljäs osa tutkii tanssia filosofiselta ja estecu iseltä kannalta. Yhtenä kirjoittajana on Soili Hämäläinen, nykyään Teatterikorkeakoulun pedagogiikan iohtor inopinnoista vastaava professori, tanssitaiteen laitoksen ja tanssija teatteri pedagogiikan laitoksen entinen johtaja. siaalisuudesta tai kilpailullisuudesta. Kolmannessa osassa käsitellään tanssia historiallisena ja kulttuurisena ilmiönä. Maarit Ylänen vie lukijan Nicaraguan May Pole-tanssin kautta kehomuistin, kinesieeuisen empatian ja ei-kielellisen yhteyden ja kommunikaation pariin. Maamme ensimmäinen tanssin tutkijapolvi on nyt luettavissa yksissä kansissa. Näiden kokemusten kautta päästään uusien merkitysten äärelle, mikä avaa myös tutkimukselle lisää tilaa. Kirja käy keskustelua sekä itsensa että lukijan kanssa. Mukana on nyt englanninkielellä myös aikaisempia tutkimuksia. Ensimmäisessä osassa on kasvatuksellinen näkökulma. Jyväskylän yliopistossa dosenttina toimiva Pipsa Nieminen vertailee eri tanssi n lajien harrastajien motiiveja ja asenteita tulokset ovat sangen ennalta-arvattavia oli sitten kyse soTanssin tutkimus ej ponnista tyhjästä, vaan nojaa toisaalta :muiden alojen tutkimukseen, toisaalta tanssin kentän hiljaiseen tietoon. Kirjan viimeisessä osassa Riitta Pc1sc111en-Willberg ja Kirsi Monni käsittelevät tanssia omaa taiteellista työtään vasten projisoiden. Julkaisu on ulkoasultaan akateeminen, epäfyysisyyttä korostava. 70 LIIKUNTA & TIEDE 44 , 3-4/2007. Opettajan oppilasta kunnioittava asenteen ja oppilaiden vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan vahvistamisen toivoisi lisääntyvän kaikessa kasvatuksessa ja koulutuksessa
Enhancement of fat metabolism by repeated bouts of moderate endurance exercise. Pitikö tätäkin tutkia. 77 % rasvoista) kuin yhtäjaksoisen (vastaavasti n. Itsestään selvää sanoo moni ja miettii, miksi tämäkin tutkimus tehtiin ja miksi se ansaitsi tulla julkaistuksi noin arvostetussa julkaisusarjassa. 56 %) rasituksen jälkeen. Naisporukka jaettiin neljään ryhmään, joista yhtä ei päästetty liikkumaan ollenkaan ja kolme muuta liikkuivat eri määrän viikoittain kuuden kuukauden ajan. Liikunnan biotieteiden maailmasta Teksti: KARI KALLIOKOSKI Kunto paranee sitä enemmän mitä enemmän liikutaan yllättääkö tulos. J Appi Physiol 1022158-2164, 2007 Liikunnan verenpainetta laskeva vaikutus kohonneesta verenpaineesta kärsivillä saattaa välittyä parantuneen baroreseptoriherkkyyden kautta . Kansanterveydellisesti tärkeä havainto oli vähiten harjoitelleella ryhmällä saatu noin 5 % parannus kaikissa kestävyyskuntoa mittaavissa muuttujissa. Exercise training restores baroreflex sensitivity in never-treated hypertensive patients. 3-4/2007 71. Kokonaan toinen tilanne on kohonneesta verenpaineesta kärsivillä tai verenpainetautia sairastavilla. Tämähän on yleisesti tiedetty asia. overweight or obese postmenopausal women with elevated blood pressure: a randomized controlled trial. Lisäksi 12 tervettä harjoitteli saman ohjelman mukaisesti ja osallistui samoihin mittauksiin. Vaikka suoritusten välinen palautumisaika olikin suhteellisen lyhyt, nämä löydökset edelleen vahvistavat havaintoja, että terveyden edistämiseksi tarvittava liikunta voidaan kerätä lyhyemmissä pätkissä. VIITE Laterza MC, de Matos LD, Trombena IC, Braga AM, Roveda F. Tämä saatiin aikaan liikunnalla, joka kulutti keskimäärin 335 kcal energiaa ja vei aikaa 72 minuuttia viikossa. Tuoreen brasilialaistutkimuksen mukaan vaikutus saattaa välittyä verenkiertoelimistön toimintaa säätelevien baroreseptoreiden normaaliksi palautuneen toiminnan kautta. Sen myötä painonpudotukseenkin suositeltiin pidempää lenkkiä. Tutkijat laittoivat 11 aikaisemmin hoitamatonta kohonneesta verenpaineesta kärsivää potilasta harjoittelemaan tunnin päivässä, kolmesti viikossa, neljän kuukauden ajan. Tulokset osoittivat, että testien loppuvaiheessa veren vapaiden rasvahappojen pitoisuus oli selkeästi korkeampi kahdella lyhyemmällä suorituksella. Cooper-instituutin tutkijat osoittivat, Puijo Symposiumin kävijöidenkin hyvin tunteman Steven Blairin johdolla tehdyssä ja arvostetussa JAMA-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa, että kunnon ja liikunnan määrän välillä on suoraviivainen yhteys: Mitä enemmän treenaat, sitä enemmän kunto kasvaa. Samoin testien jälkeisessä palautumisvaiheessa mitattu rasvojen osuus käytetystä energiasta oli suurempi kahden lyhyen (keskimäärin n. Tutkijoiden mukaan näistä tuloksista saattaakin olla apua motivoimaan liikunnallisesti passiivisia ylipainoisia ihmisiä liikkumaan edes vähän. Tuore japanilaistutkimus osoittaa kuitenkin, että rasvanpolton kannalta pari lyhyempää "keskusteluvauhdilla" tehtyä suoritusta voi olla parempi keino kuin yksi yhteispituudeliaan vastaava yhtäjaksoinen suoritus. VIITE Goto K, lshii N, Mizuno A, Takamatsu K. Yhdeksän vastaavaa potilasta oli saman ajan harjoittelematta ja hoidotta. Hypertension 49: 1298-1306, 2007 LIIKUNTA & TIEDE 44. Aikaisemmin opetettiin, että rasvat alkavat kulua energiaksi vasta pidemmän harjoituksen aikana. Kunnon paranemisen ja treenauksen määrän välillä oli suoraviivainen yhteys. Effects of different doses of physical activity on cardiorespiratory fitness among sedentarv. 10-15 mmHg) ja palautti sympaattisen hermoston toiminnan sekä baroreseptoriherkkyyden normaaliksi. . Pienelläkin liikunnan lisäyksellä voidaan saada aikaan merkittäviä muutoksia kunnossa, mikä auttaa lisäsairauksien välttämisessä. Alves MJ, Krieger EM, Negräo CE, Rondon MU. Näin miettii toisinaan tutkimusraportteja lukiessaan. VIITE: Church TS, Earnest CP, Skinner JS, Blair SN. Harjoittelu laski potilasryhmällä verenpainetta selvästi (n. Ehkä siihen on kuitenkin löydettävissä syitä. JAMA 297 2081-2091, 2007 Pari lyhyempää harjoituskertaa voi olla tehokkaampi rasvanpolttokeino kuin yksi pidempi . Tutkijat laittoivat seitsemän tervettä miestä pyöräilemään joko 60 min tai 2 x 30 min 20 min palautuksella. Mahdolliset mekanismit, joilla liikunnan positiivinen vaikutus verenpaineeseen välittyy, ovat kuitenkin olleet epäselviä. Koska kohonnut verenpaine on yksi tärkeimmistä sydänja verenkiertoelimistön riskitekijöistä, liikunnan merkitystä verenpaineen luonnonmukaisena hoitokeinona tulisi tämän tutkimuksen perusteella entisestään korostaa. Tutkimus tehtiin suurella joukolla ylipainoisia ja lihavia amerikkalaisnaisia eli juuri sillä kohderyhmällä, jota liikuntaneuvonnalla on erityisen vaikea tavoittaa. Testit tehtiin satunnaisessa järjestyksessä kahden viikon välein. Heillä liikunta alentaa verenpainetta ja liikuntaa onkin hyvä suositella näille potilaille yhtenä fysiologisena hoitokeinona lääkityksen lisäksi. Verenpaine on normaalisti hyvin tarkkaan säädelty, eikä liikunnalla voida juurikaan vaikuttaa terveen ihmisen verenpaineeseen
5.5. Jyväskylän yliopistossa Liikuntaja terveystieteiden tiedekunnassa järjestettiin 3. Hän pohti omassa esityksessään "Oppivatko lapset sitä mitä me heille opetamme?" Esityksensä otsikkoon hän antoi saman tien nopean vastauksen: "Ei väluärnäuä. 3.5.2007 Jyväsl1ylä. Opetusmenetelmällisesti opettajan tulisi käyttää mieluummin epäsuoria ja oppilaslähtöisiä opetusmenetelmiä kuin opettajalähtöistä yhtä liikemallia jäljittelemään pyrkivää opetustapaa. Tehtävästä selviämisen kannalta rajoittavien tekijöiden vaikutusta (kuten oppilaan paino) voidaan myös yriuåä eliminoida. Taidon oppimisen kannalta opettajan tulee muistaa, että tehtävänanto ja ohjeet ovat tärkeitä. 2007 kansainvälinen monitieteinen motorisen oppimisen -seminaari. Näistä tekijöistä muodostuvat motorisen taidon oppimisen ongelmat: Mistä liikkuja voi tietää, milloin jotakin tekijää pitäisi lukita ja kontrolloida, mitkä tekijät tulisi vapauttaa, mitä tekijöitä tulisi yhdistää ja mitä hyödyntää. Yhteenvetona dynaamisten systeemien teorian pohjalta: * liikkujat/ oppilaat ovat ongelmanratkaisijoita * uudet taidot hioutuvat täydellisiksi uusia yhdistelmiä ja ratkaisuja etsimällä * uudet taidot ja liikeratkaisut rakentuvat jo olemassa olevien motoristen taitojen perustalle ·k lisäharjoinelu saattaa johtaa aikaisempaa parempiin tuloksiin * taidon vakiintumauomuus ja aikaisemmat kokemukset saattavat vaikuttaa oppimiseen ja suorituksiin * liikkeiden sekä harjoiueiden monipuolisuus ja vaihtelevuus stimuloivat taitojen hallintaa ja niiden kehittyrnistä edelleen. Harjoitteeseen, kuten esimerkiksi pallopeleissä kosketusten määrää, pelaajien lukumäärää ja pelialueen kokoon, liittyviä tekijöitä säätelemällä opettaja pystyy helpouarnaan oppimista. Toisaalta tehtävän haasteellisuutta on mahdollista lisätä asteittain vaikeutuvilla tehtävillä. Sen jälkeen kehoa ja sen eri osia opitaan liikuttamaan. Vasta omat liikkeet opettavat liikkumisen syy seuraussuhteita. Professori Beatrix Vereijl1en Tronheimin yliopistosta oli seminaarin yksi vieraileva luennoitsija. Motoristen taitojen oppiminen on riippuvainen harjoiuelun ja tehtyjen taistojen kokonaismäärästä. Riippuu siitä, miten opetamme!" Yereijken esitteli dynaamisten systeemien teoriaa ja sitä miten sen kautta voidaan selittää taitojen oppimisprosessia: taidon muodostumista ja sen muuuumista. Are children learning what we are Leaching7 /11ternational multidisciplina,y conference on motor belwviour. Liikuntatuntien organisoinnissa tehtävän vaativuutta voidaan helpcuaa vähentämällä ympäristöstä tulevia muuttuvia tekijöitä. Näihin kukin liikkuja voi löytää vastauksen vain kokeilemalla ja tutkimalla' Motorinen oppiminen alkaa omaan kehoon tutustumisesta. Liikuntapedagogiikan maailmasta Teksti: ARJA SÄÄKSLAHTI Motorisia taitoja opitaan kokeilemalla ja tutkimalla . Beatrix Yereijken kannustaa opettajia käyttämään tunneillaan mahdollisimman paljon ongelmanratkaisua, vaihtelua, yritystä ja erehdystä, ah jallua oivaltamista ja tekemällä oppimista. Dynaamisten systeemien teorian kautta on vaikea antaa selkeää yleiskuvaa motorisesta kehityksestä, mutta se auttaa opettajaa kiinnittämään huomiota niihin erilaisiin tekijöihin, jotka vaik uu.avat motoristen taitojen oppimiseen. Ne täydentävät jokaisen liikekokeiluja, mutta eivät voi korvata oppilaan omaa liikkumista ja kokeilua. Toistot muovaavat liikemallia ja opettaja voi edistää liikemallien kehittymistä edelleen vaihtelemalla liikuntatunnilla olosuhteita, ympäristöä ja tehtävässä käyteuäviä asentaja. Monimutkaisuus vähenee kun esimerkiksi vähennetään kinemaauisia vapausasteita, mukautetaan tehtävää kunkin omaan tairotasoon sopivaksi, poistetaan liikkumista häiritseviä tekijöitä ja neuvotaan sekä annetaan suorituksesta palautetta. Siitä syystä oppimisprosessia arvioidaan henkilökohtaisesti ja sitä ohjataan yksilöllisesti. Omien liikkeiden välityksellä opitaan tilan hahmottamiseen, aikaan ja voimankäyttöön liittyviä asioita. Dynaamisten systeemien mallin näkökulmasta tehokkain opetusmenetelmä on henkilökohtainen ja iehtäväkoht ainen. Vereijken, B. Ne mahdollistavat useampia ratkaisuja ongelman ratkaisutilan teessa. *henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat yksilöllisiin eroihin taidossa, motivaatiossa ja oppimisessa. Siksi opettajien tulee aluksi vähentää tehtävän monimutkaisuuua. Liikunnan opetuksessa tämä tarkoittaa sitä, euä ensin on tutustuuava omaan kehoon ja opeteltava motorisia perustaitoja. Oppimisprosessissa nähdään kolme eri vaihetta 1) vapausasieiden eliminointi ongelman ratkaisemiseksi, 2) vapausasteiden vapauttaminen ja niiden liittäminen ratkaisun parantamiseksi sekä 3) vapausasteiden hyödyntäminen ratkaisussa. Opettajan tulisi olla mieluummin ohjaaja kuin käskyuäjä. Opettajan tehtävänä on innostaa oppilaita erilaisiin liikekokeiluihin tarjoamalla heidän käyuöön eri kokoisia ja painoisia välineitä sekä vaihtelemalla tehtävän olosuhteita. 72 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 4 /2007. Sen jälkeen oppilas voi oppia monimutkaisia liikuntataitoja. Dynaamisesta systeemiteoriasta käsin oppiminen on kehon eri osien liikkeiden ja niihin vaikuttavien tekijöiden (; vapausasteiden) organisoimista eli käytännössä vapausasteiden hallitsemista
Lasten metsäleikit olivat paljon monimuotoisempia ja mielikuvituksellisernpia verrattuna verrokkipäiväkodin lasten leikkeihin. Fjonoftin tutkimus antaa aiheen olettaa, että leikkiympäristön muuttuminen on yksi lasten motoristen taitojen kehittymiseen vaikuttava tekijä. Kuuden viikon kipsi hoidon rinnalle on yleistymässä nilkan varhaisliikkeen salliva jälkihoito. Rakennettu ympäristö ei näytä olevan yhtä haasteellinen ja kehiuävä oppimisympäristö kuin metsän omat rakennelmat. Akuivilastaryhrnåssä potilaiden pohjelihasvoimat palautuivat jonkin verran paremmin kuin kipsiryhmässä. Vastaväittäjänä toimi professori Sirlilw-Liisa Kivelä Turun yliopistosta ja kustoksena professori Raimo Su/lwva. Harjoittelu todettiin turvalliseksi ja perusterveydenhuoltoon hyvin sopivaksi. Ryhmäharjoittelu sisälsi polven ja lonkkien voirnaharjoiuelua kuruosalilaitteilla sekä toiminnallisia ja tasapainoharjoiueua. On tainnut tulla aika kohottaa metsän arvostusta myös liikuntapaikkana. lnlernaliona/ multicliscipli11a1y conference 011 motor behaviour 4.5.2007 Jyväsliylä. Taustalla ovat kuntoilun suosion kasvu ja pallopelien lisääntynyt harrastaminen. Iäkkäiden naisten liikunnallinen kuntoutus sairaalahoidon jälkeen ll Leena Timosen geriatrian alan väitöskirja "Ryhmässä tapahtuvan liikuntaharjoittelun vaikutukset iäkkäiden huonosti liikkuvien naisten kuntoutuksessa: Avohoidossa toteutetun harjoitteluohjelman vaikutus fyysiseen kuntoon, mielialaan, toimintakykyyn ja sosiaalija terveydenhuollon kustannuksiin akuutin sairaalahoidon jälkeen" tarkastettiin Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 27.4.2007. Kaupungistumisen myötä lasten leikkiympäristo on kuitenkin vähitellen muuttumassa rakennetuksi ympäristöksi. Tutkimus osoiui , euä metsämaasta on lapsille erinomainen oppimisympäristö. Tuikiuavien keskiikä oli 83 vuotta. Väitöstutkimuksessa verrattiin leikkaukse njälkeistå nilkan varhaisliikkeen sallivaa kuuden viikon aktiivilastahoitoa sekä kuuden viikon kipsihoitoa 50 akillesrepeämäpotilaalla, joista 25 satunnaistettiin aktiivilastaryhmään ja 25 kipsi ryhmään. M etsäm aasto on erinom ainen oppimisym päristö lapsill e . Kotivoimisteluryhmälle ohjattiin yhden koti käynnin aikana kot ivoirnisteluohjehna, joka sisälsi toiminnallisia ja tasapainoharjoituksia, rnuua ei voimaharjoittelua. Harjoittelun vaikutukset lihasvoimaan, kävelynopeuteen ja mielialaan olivat yhä todettavissa vielä 9 kuukauden kuluttua harjoittelun päättymisen jälkeen. Tutkimukseen otettiin 68 yli 75-vuotiasta naista, jotka olivat joutuneet akuutin sairauden takia joensuun terveyskeskuksen vuodeosastolle ja joilla oli sairauden aikana kävelyyn tai tasapainoon liittyviä ongelmia. Urheiluun liittyvät miesten täydelliset akillesjännerepeämät ovat lisääntyneet merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana. Promoling motor sliills in preschool c/1ilclre11. Jatkossa on mielenkiintoista seurata, miten tämä leikki ympäristön muutos tulee näkymään meidän lapsissamme. Viimeisen vuoden aikana on ilmestynyt kenkävalmistajien mainoslehtiä, joissa markkinoidaan kenkiä, joiden pohja jäljittelee epätasaista rnetsärnaasioa. Kuntosaliharjoittelu ei kuitenkaan parantanut toimintakykyä eikä vähentänyt kaatumisia tai sosiaalija terveydenhuollon kustannuksia. Näiden lasten taitoja verrattiin tavallisessa päiväkodissa ja tavallisessa päiväkotipihassa leikkiviin lapsiin. lsokineettiset pohjelihasvoimat olivat viimeisesLIIKUNTA & TIEDE 44, 34/20CJ7 73. Professori /11gu1111 Fjorloft Telemarkin yliopistosta Norjasta oli Loinen seminaarin ulkomaalaisista vierailijoista. Iäkkäiden kuntosaliharjoiuelu todettiin perusterveydenhuoltoon hyvin sopivaksi ja turvallisekst kuruoutusmuodoksi. Väitökset . Useimmiten repeämä sattuu ilman edeltäviä oireita, ja niinpä sen esto on vaikeaa. Kymmenen viikkoa kestävä ryhmäharjoittelu aloiteu iin kotiuuarnisen jälkeen. Lisätietoja: leena.ti111011en@jnsfi . Vastaväittäjänä toimi professori Salwri Orava Sairaala Mehiläisestäja kustoksena professori Pelikajalovaara. Heidät arvottiin joko terveyskeskuksen fysioterapia-osastolla kokoontuvaan kuntosaliryhmään tai kotivoirntsteluryhmään. Kuntosaliharjoittelu paransi polvien ojennusvoimaa, tasapainoa ja kävelynopeutta merkitsevästi verrattuna kotivoimisteluryhmään. Hänen kertoi vä itöstut k imukseensa pohjautuen yhden lukuvuoden kestäneestä unkirnusprojekusta, jossa vertailtiin miten päiväkotilasten motoristen perustaidot kehittyivät, kun he leikkivät kaiken vapaat ulkoiluajat päiväkodin läheisessä metsässä. Metsämaastossa leikkivien lasten motoriset taidot, erityisesti tasapai notaidot ja hyvää koordinaatiota vaativat taidot kehittyivät paremmiksi kuin vertailupäiväkodin lapsilla. Meillä skandinaaveilla on erityinen suhde luontoon, erityisesti metsään. Harjoiuelu paransi myös mielialaa. Leikkauksenjälkeinen hoito on kehittymässä. Fjortoft, 1. Nuorilla, urheilijoilla sekä kroonisissa repeämissä leikkausta pidetään ensisijaisena hoitona, kun taas iäkkäämpien fyysisesti passiivisten ihmisten varhaiset repeämät voidaan hoitaa myös konservatiivisesti. Iäkkäiden naisten voimaharjoitteluun perustuva ryhmäkuntoutus paransi lihasvoimaa, tasapainoa, kävelynopeuua ja mielialaa, mutta ei vähentänyt sosiaalija terveydenhuollon palvelujen tarvetta tai kustannuksia. Akillesjänteen pidentyminen leikkauksen jälkeen ennustaa huonompaa hoitotulosta lljanno Kangalisen väitöstutkimus "Akuutin sulkeisen akillesjännerepeämän hoito" tarkastettiin 4.5.2007 lääketieteellisessä tiedekunnassa Oulun yliopistossa
Akillesjännerepeämä uusiutui hoidon jälkeen aktiivilasiaryhmässä yhdelle potilaalle ja kipsihoitoryhrnässä kahdelle potilaalle. tyvi kalvon rakenneproteiinien ilmenemisessä saattavat muuttaa niiden keskinäistä suhdetta ja siten iyvikalvon rakennetta. Pelaajista tuli aktiivisempia ja he esittivät oma-aloitteisesti enemmän kysymyksiä. Ravitsemusohjaus lisäsi voimaharjoiuelun aikaansaamaa reiden lihasmassan kasvua naisilla merkitsevästi normaalisti ruokailleeseen ryhmään verrattuna. Lähetti-RNA: n määrästä ja koostumuksesta voidaan karkeasti arvioida, mitä proteiineja solussa ollaan valmistamassa. Oireyhtymään liittyviä piirteitä ovat mm. FM Maarit Lehden väitöstut kirnuksessa selvisi, että kestävyysharjoiuelul!a voidaan todennäköisesti vaimentaa tyypin 1 diabeteksen aiheuttamia muutoksia lihassolun eheyttä ylläpitävissä proteiiuirakenteissa. Vastaväittäjänä toimi professori Steven J. Tämän myötä joukkueen pelija harjoitustoirni nnasta tuli koko valmennusjakson kestänyt tavoitteellinen prosessi. Kestävyysharjoittelulla voitaneen vaimentaa diabeteksen vaikutusta lihasten toimintaan FM Maarit Lehden väitöskirja "Raajalihaksen rakenteelliset adaptaatiot diabeteksessa ja kuormituksessa" tarkastustettiin 9.7.2007 Jyväskylän yliopistossa. Tyypin l diabetes aiheuttaa muutoksia monien sidekudosproteiinien lähetti-RNA:n ilmenemisessä. lista terveyttä. Lihasvoiman kasvussa ei ollut ryhrnäeroja naisilla eikä miehillä voimaharjoittelun jälkeen. Lisätietoja: maarit. Ravitsernusohjausta annettiin tutkimuksen aikana kahdesti tavoitteena ohjata tutkittavia kiinnittämän huomiota riittävään energian ja proteiinin saantiin sekä suositeltuun rasvan ja kuidun saantiin. Riippumatta syistä, oireyhiyrnälle on ominaista lihasmassan vähentyminen ja lihasheikkous. sä kontrollissa aktiivilastaryhmässä erinomaiset 14 potilaalla kun vastaavasti kipsiryhmässä seitsemällä potilaalla. Lehden tutkimuksen tarkoituksena oli selviuää fyysisen kuormituksen ja kokeellisen, houarnauoman tyypin 1 diabeteksen aiheuttamia muutoksia raajalihassolussa. 2007 Jyväskylän yliopistossa. Miehillä reiden lihasmassan kasvussa ei ollut eroa ryhmien välillä. Vanhuksen hauraus-raihnausoireyhtymällä tarkoitetaan ikääntymiseen liiuyvåä fysiologisten säätelyjärjestelmien heikkenemistä, mikä on yhteydessä vanhuksen terveyden ja toimintakyvyn menetykseen. Keskeinen valmennustoiminnan osa-alue oli realististen yksilötavotueiden asettaminen. Kauden edetessä vuorovaikutus pelaajien ja valmentajien välillä kehittyi ja lisääntyi. Joukkue saavutti asettamansa tavoitteen ja nousi Veikkausliigaan. Sallisen tutkimuksessa 51 naista ja 45 miestä jaettiin ravitsernusohjausta saavaan ryhmään ja normaalisti ruokailevaan ryhmään 21 viikon nousujohteisen (harjoituspainot 40-80 % maksimista) voimaharjoittelujakson ajaksi. Havaitut muutokset esim. Potilasryhmien välillä ei ollut eroja kivussa, jäykkyydessä, nilkan liikelaajuudessa tai jalan yleisessä toimintakyvyssä. Fleck (Sport Seience Department, Colorado College, Colorado, USA) ja kustoksena professori Keijo Häl1kinen. Lisätiedot /1ttp:!!linlw les.ou I u .fi/i sb119789514 284 342/ . lel11i@li/1es.fi. Aiemmat tutkimukset ovat osoiuaneet soluntukirangan proteiinien olevan herkkiä äkillisen fyysisen rasituksen aiheut tarnille vaurioille ja niiden ilmenemisen lisääntyvän vaurion jälkeen. Voimaharjoittelu ja ruoka aseiksi ikääntymistä vastaan TtM Janne Sallisen liikuntafysiologian väitöskirjan Ravinnon merkitys voimaharjoittelussa 50-70 -vuotiailla miehillä ja naisilla tarkastettiin 17.8. Ne potilaat, joiden akillesjänne piteni hoidon aikana vähiten, saavuttivat parhaimmat hoitotulokset kummassakin hoitoryhmässä. Aktiivilastan käyttöä suositellaan varhaisten akillesjännerepeämien leikkauksen jälkeisenä hoitona. Voimaharjoittelulla voidaan tehokkaasti vähentää vanhuuden hauraus-raihnausoireyhtymän riskiä lisäämällä lihasmassaa ja voimaa sekä parantamalla aineenvaihdunnal74 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 3 4 12007. Vastaavaa valmennusinterventioita ei ole aikaisemmin tehty. yleinen heikkous, painon lasku sekä tasapainon ja toirnimakyvyn heikkeneminen. Lisätietoja: ja1111e.sal Ii nen@sporl.jyu.fi . Nikander suunnitteli ja toteutti tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa edistäneen valmennusohjelman pohjoissuomalaisen miesten kansallisen huipputason jalkapallojoukkueen pelaajille. Tutkitut proteiinirakerueet toimivat tukirakenteina solussa lihassupistustcn aikana ja osallistuvat lihasvoiman välitykseen. Lehden tutkimus osoittaa solutukirangan proteiinien lähetti-RNA:n ilmenemisen kiihtyvän myös toistetun kuormituksen jälkeen, jolloin vauriota ei havaita. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Peter Sclijerling (Copenhagen Muscle Research Centre) ja kustoksena professori Heililli Kai11ulai11e11. Jalkapalloilijat kannattaa ottaa mukaan joukkueen päätöksentekoon LitL A11lli Nilia11clerin väitöskirja "Tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmaston edistäminen miesten jalkapallojoukkueen valmennuksessa" tarkastettiin 22.8.2007 Jyväskylän yliopistossa. Lisätietoja: www.jyu.fi, anUi.11ilwncler@sporl.jyu.fi . Vastaväittäjinä toimivat professori Marjatta Va11ha/aklia-Ruolio (joensuun yliopisto) ja emeritusprofessori Juhani Ki1jonen ja kustoksena professori Taru Li11tu11e11. Pelaajat osallistuivat pelisääntöjä, harjoiueita, pelitoimintaa, lopputulostavoiu een asettamista ja kaptecniston valintaa koskevaan suunnitteluja päätöksentekoprosessiin yhdessä valmentajien kanssa. Ikääntyvillä naisilla ravitsemussuositusien mukainen riittävästi energiaa ja proteiinia sisältävä ruokavalio edisti voimaharjoittelun aikaansaamaa lihasmassan kasvua ja positiivisia muutoksia veren rasva-arvoissa. Toimintamallimme ei vähentänyt valmentajien arvostusta tai auktoriteettia, mitä valmentajat saattavat pelätä toimittaessa tällä tavoin, Nikander arvioi. Muutoksilla saattaa olla yhteys diabeteksen yhteydessä havaittavaan neuropariaan (hermoston toimintahäiriö) tai atrofiaan (lihaksen surkastuminen). He alkoivat kantaa vastuuta näistä yleensä valmentajan päätösvaltaan liittyvistä tehtävistä. Pelaajien tekemät virheet käsiteltiin osana oppimisprosessia Yhdessä pelaajien kanssa kehitettiin ratkaisumalleja, joiden avulla harjoiteltiin virheiden korjaamista mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti
Tietoja käytetään Seuran jäsen-/ tilaajarekisterin ylläpitoon • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 36 euroa) • Motion-lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 16 euroa) • Tuntuva etu seuran järjestämien seminaarien osallistumismaksuista ! • n. ... Etunimi. Puhelin Sähköposti. . Etunimi Jakeluosoite. Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kappaletta Esko Mälkiän ja Pauli Rintalan kirjoittamaa Uusi Erityisliikunta -kirjaa. . C ca = ... Ja ke I uosoite Posti numero. Postitoimipaikka . ....... > ................... Sähköposti . 10 %:n alennus seuran Julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS:n Jäsenille 44 eurolla (normaalihinta 54 euroa). 1Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 2/07 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: L Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 179.2007 mennessä. Myös muu palaute on tervetullut. Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi -i' l .. Voit osallistua äänestykseen myös osoitteessa www.lts.fi tai faxilla 010 778 6619. k . Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. 11· S 4 11 untatietee men eura 1 ~. ..... . sivulla Muuta palautetta . = 3 ;g ················ ~ Cll _. Tilaan Liikunta & Tiede -lehden D Itselleni D Lahjaksi D Vuositilaus 36 euroa/2007 D Kestotilaus 32 euroa/ vuosi D Opiskelijatilaus 22 euroa/2007 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan D Jäseneksi 33 euroa/2007 DYhteisöjäseneksi 140 euroa (kysy lisäät) D Opiskelijajäsenvvs 21 euroa/ 2007 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni jatkuvaksi D Muutan osoitteeni ./ 2007 alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS:n jäsenyydestä Tilauksen maksa Ja/ vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi .. ....... sivulla ........ Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Postitoimipaikka Puhelin. Postinumero .. sivulla .. (1) 0:, "' ::J = ~ 0:, ~ Cll en "' 0:, ~ (1) !:i ~ E w 0:, LI.J = :%: E -~ (/) Cll =s :,.::: <( = 0. ::J ~ Ln ~ (/) :,.::: -~ g (1) <( -; Ln ~ ~ 111> = =M 1= =o (/) ~ =o D :: =o CL ...... . Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2007 Lahjatilauksen saaJa / uusi osoite Sukunimi ..
' Tarvitaanko maksimaalisen suorituskyvyn mittaamista. o,o 778 660 ~ Tiina \-\einonen@\tsfl / """""".\ts. 1 p. Kahvitauko Tutkimusraportointia Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2007 kilpailu Finalistien esitykset Iltajuhla Buffetillallinen ja palkintojen jako. 9.11.2007, Biomedicum Helsinki ! i\, Järjestäjät: Liikuntatieteellinen Seura ry ja liikuntalääketieteen keskukset 1 Torstai 8.11.2007 Liikuntalääketieteen 1 Päivät esittää: LUPA LIIKKUA t. kun luut ovat lujilla. Diabetespotilaan liikkumisen erityispiirteitä. ... Miten se myös voidaan tuhota. Kenelle terveyskunnon mittaaminen soveltuu ja milloin sitä kannattaa käyttää. Sepelvaltimotautipotilaan liikkumisen erityispiirteitä. L 2 Ed L Liikuntalääketiede terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisen työkaluna ja kansalaisten apuna Mitä liikuntalääketiede on. Päätös Seuraa ohjelman päivittymistä osoitteessa www.lts.fi Järjestäjät pidättävät oikeudet kaikkiin muutoksiin · en ..... Liikunta lääkittynä. "'einonen t11na.,, liikuntatieteellinen Seura 4. kun sydäntä tykyttää. Miten liikuntamotivaatio syntyy ja miten se ylläpidetään. Mihin yhteiskunta sitä tarvitsee. Astmaja COPD-potilaan liikkumisen erityispiirteitä. Missä sitä tarvitaan nyt kipeimmin. kun sokeritasapaino horjuu. kun rinnasta puristaa. Lounas Riittääkö terveyskunnon mittaaminen. \\\1'10\ ww.\ts.n, 1 valli@\ts.n w ·11a tuu a. ... n oittauturn1n urnispa1va o \\11'1 ·1rnoittaut tteessa Viirneinen , ttaudu oso1 26.'I 0.2007. sa \'rnitse 0'I tai pune, usätietoia·. 8. Kuinka liikunnasta saadaan myönteinen kokemus ja pysyvä elämäntapa. Hengitysja verenkiertoelimistön suorituskyvyn mittaaminen mikä menetelmä kenellekin, miksi ja milloin. Lounas Posteri näyttely ONKO LUPA LIIKKUA ... Osteoporoosipotilaan liikkumisen erityispiirteitä. J Perjantai 9.11.2007 ONKO LUPA LIIKKUA ... Miten ja mitkä lääkkeet tulisi huomioida liikunnassa. Mikä on sen ydin. Mistä henkiset voimavarat liikkumiseen. Rytmihäiriöpotilaan liikkumisen erityispiirteitä. Millaiset ovat yleisimpien lääkeaineiden vaikutukset suorituskykyyn. .. Kahvitauko ONKO LUPA LIIKKUA ... kun ahdistaa. 0'I n\<-6\)0Stl 778 66