Liikunta & Tiede 4/2002 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TERVEYTTA .. Teema: Antido in PASSI PALVELEE URHEILUA JA URHEILIJAA .. EDISTAVA LIIKUNTASEURA?. .
Kun yksi koneellinen on puhdistettu, toinen jo pesijäänsä odottaa. . . Läheskään kaikkea tarvittavaa urheiluväki ei ole vielä tehnyt, mutta ainakin Suomessa toiminnan vire on myönteinen. Liikunta&. Kaikkea pesuaineet eivät valkaise, ikävännäköisiä tahrojakin jää. Heinonen Reijo Häyrinen Pasi Koski Lauri Laakso Raija Laukkanen Susanna Rahkamo Eila Ruuskanen-Himma Kuvat: Antero Aaltonen, Harri Heinonen, Pentti Pekkala, Sakari Viika Ulkoasu: koodi Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry n virallinen tiedotuslehti Paino: Vammalan Kirjapaino Oy Tilaukset: puh 09-4542 720, fax 09-45427222 Kestotilaus 29 euroa Vuositilaus 32 euroa 39. . Leena Nieminen Toimituskunta: Mikael Fogelholm Pilvikki Heikinaro-Johansson Olli J. Tiede-lehden tuhti tietopaketti antidopingtyöstä osoittaa, että monista vaikeuksista huolimatta pyrkimyksissä puhtaamman urheilun puolesta on edistytty. 09-45427222 e-mail: lts@stadion.fi Internet: www.stadion.fi/LTS Päätoimittajat: Lasse Kannas (vast), Teijo Pyykkönen Vastaava toimittaja: , _. Valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaoston jäsenten puheenvuorot haastavat debatoimaan aiheesta lehtemme palstoilla. . . vuosikerta 1 SSN 0358-701. Dopingilmiön tieteellinen tutkimus on ollut maassamme riittämätöntä. Perusteluna on todettu, että oman terveyden vaarantamista ja vahingoittamista ei yleensäkään ole säädetty laeissa 2 LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 rangaistavaksi. Kuinka on urheilujärjestelmän laita. Tutkimusta on tehty pääasiassa lääketieteellisestä viitekehyksestä. Se on urheiluyhteisön sisäinen asia, johon kohdistuvat järjestelmän omat sanktiot. Liikunta &Tiede 4/2002 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 09-4542720 fax. Doping-aineiden laiton maahantuonti, valmistaminen ja levitys ovat rangaistavia tekoja. Antidopingtyö tehostunut, TUTKIMUSTOIMINTA . Oivaltavat, selkeät ja huolella laaditut tutkimussuunnitelmat ovat kovaa valuuttaa ei vain dopingtutkimuksessa vaan liikuntatieteellisessä tutkimuksessa yleensäkin. luku, joka säätelee myös dopingia. Tämän lehden dopingtietopaketti on tehty yhteistyössä ADT:n kanssa. Lainsäädännöllä ei ole kuitenkaan katsottu voitavan puuttua doping-aineiden käyttöön. Aihetta olisi ja luulisi, että rahoituksessakin löytyy. . Suomen Antidopingtoimikunta, ADT ry on tehnyt arvokasta työtä edistäessään urheilun dopingvastaista toimintaa. Tässä numerossa viritellään myös keskustelua liikuntatutkimuksen rahoituspolitiikasta ja siihen liittyvistä uudistustarpeista. . Myös hallussapidosta rangaistaan, jos haltijalla on tarkoitus levittää aineita laittomasti. Lainsäätäjät ovat nyt tehneet voitavansa. Sen sijaan yhteiskuntaja käyttäytymistieteellisiin dopingia koskeviin kysymyksenasetteluihin tutkijat eivät ole juurikaan paneutuneet viime vuosina. RIITTAMATONTA LASSE KANNAS opingpyykkiä pestään ahkerasti. Vuonna 2002 syyskuun alussa astui voimaan uusittu rikoslain 44
Tavoitteena on, että KOK, kansainväliset lajiliitot ja kansalliset olympiakomiteat alkavat soveltaa säännöstöä jo Ateenassa 2004. Aito kiinnostus lasten terveyden edistämiseen on välttämätöntä, jotta liikuntaseuran vetovoima säilyy kilpailukykyisenä. Tutkimussuunnitelmaa ei ole syytä sekoittaa romaaniin, tietokirjaan, pamflettiin, yleisönosastokirjoitukseen tai poliitikon vaalipuheeseen.Soile Ve,jola 27 ASENTO LIIKE AISTI tietoisuus kehosta Ryhmä taijin harrastajia kokoontuu puistoon. Pirjo Krouvila 46 Passi palvelee urheilua ja urheilijaa. Lasse Kannas, Mika Vuori, HennaRiikka Seppälä, Jorma T ynjälä, Jari Villberg, Raili Välimaa, Kristiina Ojala 12 Drop outMistä jatkoaikaa harrastukselle7 Urheiluharrastuksen lopettamisessa on kyse pitempiaikaisesta tarinasta, jolla on tietty kehys ja juoni. EN on tehnyt jo vuosikymmenen ajan merkittävää työtä hallitusten sitomiseksi antidopingtyöhön. Tiinu Wuolio 48 Urheilijan oikeusturva samat säännöt kaikille. Leena Nieminen 38 Geeniteknologia haastaa analyysimenetelmät Pääosa dopingaineista voidaan nykyisillä testausmenetelmillä jäljittää näytteestä suoraan. Timo Metsä-Takila, Risto Keskitalo TEEMA: ANTIDOPING 32 Kiinni jäämisen riski on urheilun etu Suomessa noin yksi prosentti dopingtestatuista urheilijoista jää kiinni, ja myös puhtaat urheilijat haluavat näiden tapausten jäävän kiinni. Yhtenäisyyttä synnyttävillä ja myyttejä vahvistavilla rituaalisilla juhlamenoilla on ollut kysyntää erityisesti silloin, kun yhtenäisyyttä on koetettu raottaa esittämällä kiusallisia kysymyksiä asioiden todellisesta poispainetusta luonteesta. Timo Klemola 29 Urheilulukioista urheiluakatemioihin. Harri Heinonen 20 Suomi vuonna nolla: Mistä Helsingin olympialaisten muiston juhlimisessa oli kyse. Teijo Pyykkönen 31 ln memoriam. Lasse Kannas 4 Suojaako urheiluseura nuorta päihteiltä ja tupakalta. Liisa Heinilä, Liikuntapedagogiikan edelläkävijä 2.6.1926-28.8.2002. Timo Seppälä, Urho Kujala LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 3. Urheilu on urheilua, ja siinä on osana urheilijapassi, katsoo Tuomo Karila. TÄSSÄ NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus. Riippuvuus anabolisista steroideista on vielä varsin uusi asia koko lääketieteelle eikä vieroitusoireyhtymän hoitamiseksi ole vakiintunutta menetelmää. Mitä yhteistä on näillä ryhmillä. Leena Nieminen 42 Laatujärjestelmä takaa yhtenäisen ja luotettavan testaamisen Marjorit Elorinne 44 Pioneerityötä antidopingjärjestelmien harmonisoimiseksi Euroopan neuvoston työ antidopingjärjestelmien harmonisoimiseksi on jäänyt WADAn varjoon. likka Levä 23 Kulttuuriministeri Kaarina Dromberg: Nuorisourheilussa panostettava laatuun Liikuntajärjestöjen tulisi painottaa nykyistä enemmän terveitä elämäntapoja, sanoo ministeri Dromberg. Tiinu Wuolio 36 Olli Puntila: Antidopingtyö rakentaa luottamusta urheilun tulevaisuuteen Dopingkeskustelua käydään pitkälti käryjen, kielteisten asioiden ympärillä. Leena Nieminen 40 WADA laatii antidopingtyön perusasiakirjaa: Yhtenäisiin käytäntöihin, tasa-arvoiseen urheiluun. Vuonna 2002 seuroissa harrastavat nuoret käyttivät edelleenkin hieman yleisimmin alkoholia kuin ei-jäsenet. Toisaalta sitä leimaa käsitys, että ilman dopingia huippu-urheilussa ei voi pärjätä. Risto Sänkiaho 26 Kuinka teen hakemuksen, jolla saa rahoitusta. Juha Viertola 52 Anaboliset aineet ovat terveysriski ja aiheuttavat riippuvuutta. Kummatkin tekevät proprioseptisiä harJoituksia. Pirjo Krouvila 45 IADA: Edelläkävijä tarjoaa malleja hyvistä käytännöistä IADAn jäsenhallitukset haluavat tukea urheilua, joka omaksuu tiukat säännöt dopingasioissa, sanoo järjestön puheenjohtaja, uusi-seelantilainen Graeme Steel. Jari Lämsä, Pasi Mäenpää 15 Fani, roligani vai huligani7 Jalkapallohuliganismi tarjoaa helpon, mutta perin stereotyyppisen tavan käsitteellistää jalkapalloon liittyvää intohimoa, faniutta ja kulttuuria. Juha Viertola 50 Doping ja juridiikka Dopingia koskeva sääntely poikkeaa muusta urheilun säännöstöistä erityisesti siinä, että valtiot ovat aktiivisesti mukana laatimassa urheilun dopingsäännöksiä ja valvomassa niiden noudattamista. Oikeusturva ymmärretään oikeudelliseksi turvallisuudeksi ja varmuudeksi siitä, että lakeja sovelletaan kaikkiin samalla tavoin, tasapuolisesti ja puolueettomasti. Toinen maisema: Italialainen jalkapallojoukkue on kokoontunut harjoituksiin. KESKUSTELUSIVUT 25 Apurahoista palkkoihin Miten käy liikunnan tutkimusrahoituksen
4 LIIKUNTA & TIEDE 4/2002
LASSE KANNAS, MIKA VUORI, HENNA-RIIKKA SEPPÄLÄ, JORMA TYNJÄLÄ, JARI VILLBERG, RAILI VÄLIMAA, KRISTIINA OJALA tupakalta() •• ····;,.• ~ U rhei I useu rat markki noivatitseää ff·m'ielel lään iskulauseella: "kun tuot lapsesi urheiluseuratoimintaamme mukaan, niin hän on pois kaduilta epäterveiltä vaikutteilta __ ":_· _,....-;~~~-----~ Tämä lupaus_§j_$"ältää .. piiloviestin, että urheiluseuräff"harrastustoiminta suojaisi päihteiden käytöltä ja tupakoinnilta. LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 5
(1996) tutkivat Yhdysvalloissa lukiolaisia ja totesivat aktiiviurheilijoiden juovan huomattavasti säännöllisemmin ja humalahakuisemmin kuin liikunnallisesti passiiviset lukiolaiset. 1996; Pate ym. Urheilijoiden huumeiden käyttöä ei ole tutkittu Suomessa Formanin ym. Kokotailo ym. 14-18-vuotiaiden nuorten miesten nuuskan käyttö on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina siitäkin huoli6 LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 matta, että suunuuskan myynti kiellettiin lailla Suomessa 1995 (Rimpelä ym. T erveiden elämäntapojen edistäminen on esit.etty lasten ja nuorten liikunnan keskeisenä tavoitteena SLU:n strategiapaperissa "Kohti yhteistä maalia". Karvosen ym. Molemmissa ryhmissä nuoret kuitenkin tupakoivat sitä vähemmän mitä enemmän he liikkuivat. 1996). Terveitten elämäntapojen edistäminen kuuluu siis urheilujärjestöjen ja lukuisien seurojen missioon ainakin liturgisessa muodossa. 1998). (1979) totesivat tutkimuksessaan, ettei urheiluseuratoiminta sinällään lisää terveellisiä elämäntapoja nuorilla verrattaessa urheiluseurassa harrastavia omatoimisesti liikuntaa harrastavaan nuorisoon. Jo Laakson ym. Vuonna 1998 vastaava osuus oli jo 15 %. Seuratoiminnassa mukana olevat nuoret tai edes pojatkaan eivät kuitenkaan muodosta mitään yhtenäistä ryhmää" Koski korostaa katsauksessaan myös sitä, että valtaosa seuroissa tehtävästä nuorisotyöstä saa tästä näkökulmasta kohtuullisen puhtaat paperit . Kannaksen ja Vuolteen (1989) tutkimuksen mukaan aktiivisesti urheilevat nuoret tupakoivan merkittävästi harvemmin mutta vastaavasti käyttivät nuuskaa yleisemmin kuin liikuntaa harrastamattomat. Matti Rimpelä avasi keskustelun muutama vuosi sitten urheiluseuroissa harrastavien nuorten yllättävän yleisestä alkoholin käytöstä. Tutkimusaineisto ja menetelmät WHO-Koululaistutkimus on Maailman terveysjärjestön koordinoima 11-, 13ja 15-vuotiaiden koululaisten elämäntyyliä, koulukokemuksia ja koettua terveyttä selvittävä kansainvälinen tutkimus. (1995) tutkimuksen mukaan nuuskan käyttö oli yleisempää aktiivisesti organisoituun liikuntaan osallistuneilla pojilla kuin vähemmän aktiivisilla. Humalajuomista on selitetty urheiluun liittyvällä kulttuurilla, mikä altistaa urheilijoita sosiaalisiin tilanteisiin, joihin liittyy usein myös humalajuominen. Pasi Kosken (2000) seikkaperäinen katsaus urheilevien nuorten alkoholinkäytöstä kulttuuriministeri Suvi Lindenin toimeksiannosta vahvisti käsitystä, että näytöt urheiluharrastustoiminnan päihteiltä suojaavasta vaikutuksesta ovat melko niukat ja ristiriitaiset. Koko maata edustavat aineistot on kerätty vuodesta 1984 lähtien. Samankaltaisia tutkimustuloksia urheilijoiden runsaammasta nuuskan käytöstä on saatu myös Yhdysvalloissa (esim. Jo yli 20 vuotta sitten Laakso ym. Keväällä 2002 kerätyn uuden aineiston pohjalta tarkastelemme myös urheiluseurajäsenyyden ja nuuskan sekä kannabiksen käytön yhteyksiä. Urheiluharrastuksen tavoitetaso heijastuu alkoholinkäyttöön siten, että huippu-urheilijoiden alkoholinkäyttö on vähäisempää kuin samanikäisillä keskimäärin. Lajikohtaiset erot voivat olla kuitenkin huomattavia (Kannas ja Vuolle 1987, Vuolle 2000) Kosken (2000, 5) tekemän katsauksen "Nuoret urheilijat ja alkoholi" tiivistelmässä aikaisemmista tutkimustuloksista todetaan mm. Joukkuelajien urheilijat käyttivät nuuskaa yleisemmin kuin yksilölajien urheilijat (Vuolle 2000). (1979) tutkimuksessa painotettiin seuratoiminnan merkitystä sosiaalistavana yhteisönä, mikä tekee urheiluseurassa liikuntaa harrastavista nuorista aktiivisia niin terveellisissä kuin epäterveellisissäkin toiminnoissa. (1998) mukaan urheilua harrastavat lukioikäiset käyttivät merkittävästi harvemmin marihuanaa kuin urheilua harrastamattomat. Samankaltaisia tuloksia on saatu useissa yliopisto-opiskelijoita koskevissa tutkimuksissa (esim. Huumeiden käytön yleisyydestä liikuntaa harrastavien tai urheiluseuratoimintaan osallistuvien nuorten keskuudessa ei ole julkaistua tutkimustietoa Suomessa. Vertailun vuoksi olutta, joka tutkimuksessa todettiin yleisimmin käytetyksi päihteeksi, oli käyttänyt kaksi kolmannesta vastaajista Baumertin ym. Heidän tutkimistaan 13-19-vuotiaista urheilijanuorista lähes viidesosa oli käyttänyt marihuanaa. Sen sijaan Thorlindssonin (1989) tutkimuksen mukaan urheiluseurassa liikkuvien ja omatoimisesti liikuntaa harrastavien islantilaisten nuorten välillä ei ilmennyt merkittäviä eroja. 1996, Nelson ja Wechsler 2000). 2002). Sen sijaan Garry ja Morrissey (2000) eivät tutkimuksessaan havainneet merkittäviä eroja yläasteikäisten marihuanan käytössä urheilevien ja urheilua harrastamattomien välillä. Urheilijat tupakoivat harvemmin mutta nuuskaavat yleisemmin Useissa tutkimuksissa liikuntaa harrastamattomien nuorten keskuudessa tupakointi on ollut yleisempää kuin urheilua aktiivisesti harrastavien joukossa (esim. Tässä artikkelissa kuvataan WHO-Koululaistutkimuksen trendiaineistojen avulla, eroavatko urheiluseuraan kuuluvat 15-vuotiaat nuoret muista samanikäisistä tupakoinnin ja alkoholinkäytön osalta. Vuonna 2002 tutkimuksessa oli mukana jo 33 Euroopan. Suomesta vastaavanlaiset tutkimustulokset puuttuvat. Aihe on ajankohtainen. Sitä osoittavat mm. Kosteutuva urheilukulttuuri Rainey ym. urheilua ammatikseen harrastavien huumeiden käyttöön liittyvät uutisoinnit lehdistössä. Vuonna 1984 huipulla olevista miesurheilijoista päivittäin nuuskasi alle kymmenen prosenttia. on viitteitä siitä, että seuroissa urheilevien poikien vanhimmat ikäryhmät olisivat jossain määrin ottaneet alkoholikulttuurin osaksi alakulttuuriaan. Rainey ym. (1995) mukaan alkoholin ja tupakan jälkeen nuorten yleisin päihde on marihuana. Johtopäätös ei ole kuitenkaan uusi ja yllättävä. Baumert ym. Mutta kuinka on näyttöjen laita. Suomessa miespuolisten huippu-urheilijoiden nuuskan käytön yleisyys on kasvanut 1990-luvulla selvästi. seuraavaa: " .
Urheiluseuraan kuuluvista pojista lähes 10 % ilmoitti käyttävänsä nuuskaa vähintään viikoittain. Vuonna 2002 urheiluseuraan kuuluvista pojista 19 % tupakoi päivittäin, kun taas urheiluseuraan kuulumattomista 24 % poltti päivittäin. (taulukkol). Urheiluseuraan kuuluvat pojat käyttivät nuuskaa huomattavasti yleisemmin kuin seuroihin kuulumattomat pojat. Suomea koskevat otokset on poimittu kaikkina tutkimuskertoina Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen kehittämillä otantaohjelmilla erikseen kolmelta luokkatasolta (5-, 7ja 9-luokat). (kuvio 1) Nikotiinialtistus yleistä myös seuroissa urheilevilla Urheiluseuroihin kuuluvat eivät tupakoi yhtä yleisesti kuin ei-jäsenet. (kuvio 2) Nuuskan käyttöä kysyttiin WHO-Koululaistutkimuksessa ensimmäisen kerran vuonna 2002. Urheiluseurajäsenyydessä pientä laskua Urheiluseuratoimintaan osallistuminen 15-vuotiailla koululaisilla säilytti suosionsa varsin hyvin 1980-luvun puolivälistä 1990-luvun loppuvuosille, etenkin pojilla muutokset olivat varsin pieniä. Ei-jäsenillä nämä osuudet olivat 16% ja 14 %. Sellaisten jäsenten osuus, jotka eivät harrasta liikuntaa seuroissa, on entisestään pienentynyt. Tämä yhteys on havaittavissa kaikkina tutkimusvuosina. Vastaavat osuudet tytöillä olivat 33% ja 30%. Vuonna 1998 seuroihin ilmoitti kuuluvansa 44% pojista ja vuonna 2002 37%. Heitä oli vuonna 2002 noin 5% 15-vuotiaista nuorista. Tytöistä vain joka kymmenes oli kokeillut nuuskaa. Valtaosa urheiluseuroihin kuuluvista harjoittelee aktiivisesti seuroissa ja ottaa osaa kilpailutoimintaan. 51 %. 46%, tytöillä 52% vs. Urheiluseurojen jäsenten osuudet 15-vuotiailla Päivittäinen tupakointi 100 pojat tytöt 80 60 % 40 20 1986 1990 1994 1998 2002 1986 1990 1994 1998 2002 VUOSI urheiluseuran jäsen äsen Kuvio 2. Kun tarkastellaan kuukausittain alkoholia juovien osuuksia, urheiluseuraan kuuluvillapojilla ne ovat hieman suurempia, pojilla 50 % vs. Urheiluseurojen pojista yli 40 % oli kokeillut joskus nuuskaa, kun vastaavasti vain vajaa kolmannes seuroihin kuulumattomista ilmoitti kokeilleensa nuuskaa. (taulukko 2, seuraavalla sivulla) Alkoholia käytetään urheilet tai et Vuonna 2002 urheiluseuraan kuuluvista pojista 13 % Taulukko 1 Who-Koululaistutkimuksen aineistot yhdeksäsluokkalaisten osalta sukupuolen mukaan vuosina 1986-2002 Pojat Tytöt Yhteensä Vuosi N N N 1986 549 549 1098 1990 463 465 928 1994 576 618 1194 1998 770 775 1545 2002 870 875 1745 Urheiluseuran jäsenyys 100 pojat tytöt 80 60 % 40 20 1111 n-, 1 1.1.1.1.1 .. Urheiluseurajäsenyyden yhteys alkoholinLIIKUNTA & TIEDE 4/2002 7. Vastausprosentit eri tutkimuskerroilla olivat varsin korkeat (86,5-96,7 %). Uusimmat tutkimustulokset keväältä 2002 osoittavat, että 15-vuotiaat eivät enää kuulu urheiluseuroihin yhtä yleisesti kuin neljä vuotta aikaisemmin. maata sekä Israel, Kanada ja Yhdysvallat (Kannas & Tynjälä 1998; Villberg & Tynjälä 2000, Tynjälä & Villberg 2002). Tytöillä ero oli vielä selvempi, jäsenistä 15 % ja ei-jäsenistä 24 % tupakoi päivittäin. 1-1 1986 1990 1994 1998 2002 1986 1990 1994 1998 2002 VUOSI ; Osallistuu harjoituksiin 1 , CI Ei osallistu ·····------____ J Kuvio 1. Päivittäin tupakointi 15-vuotiailla urheilujäsenyyden mukaan käytti vähintään viikoittain alkoholia, tytöillä vastaava osuus oli 11 %. Urheiluseuraan kuulumattomista pojista nuuskan viikoittaisia käyttäjiä oli vajaa 4 %. Oppilaat vastasivat strukturoituihin kyselylomakkeisiin nimettöminä opettajan valvoman oppitunnin aikana kevätlukukaudella. Tyttöjen keskuudessa nuuskan viikoittaisia käyttäjiä ei ollut juuri lainkaan kummassakaan ryhmässä. Myös tyttöjen keskuudessa urheiluseuraan kuuluvilla nuuskakokeilut olivat hieman yleisempiä kuin eijäsenillä. Tätä tutkimusta varten poimittiin koko aineistosta suomenkieliset yhdeksäsluokkalaiset (15-vuotiaat) vuosina 1986, 1990, 1994, 1998 ja 2002
59% niin seuran jäsenistä kuin ei-jäsenistä oli käyttänyt kannabista kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana. Seuroihin kuulumattomat tytöt olivat käyttäneet kannabista edeltäneen vuoden aikana hieman yleisemmin kuin seuroissa urheilevat tytöt. Uosukaisen (2000) urheilulukiolaisista tehty tutkimus osoitti, että jääkiekkopojista 36 % nuuskasi päivittäin. (taulukko 3) Tulkintoja ja johtopäätöksiä Oletus, että urheiluseuratoimintaan osallistuminen ehkäisisi nuoria tupakoimasta, nuuskan käytöltä, tai alkoholija huumekokeiluilta ei saanut tukea tupakointia lukuunottamatta. 8 LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 Taulukko 2 Nuuskakokeilut ja nykyinen käyttö urbeiluseurajäsenyyden mukaan(%) NuuskaPojat Tytöt kokeilut jäsen ei jäsen iäsen ei jäsen ei kokeiluja 59,4 71 ,9 86,3 91,4 1-2 kertaa 14,8 11 ,2 9,0 6,3 3 kertaa 25,8 16,9 4,7 2,3 Yhteensä 100 100 100 100 (N) (3IO) (516) (255) (602) p = .001 p=ns Nykyinen Pojat Tytöt nuuskan kä):ttö jäsen ei jäsen jäsen ei jäsen päivittäin 7,2 2,5 0,8 0,2 viikoittain 2,6 1,4 0,0 0,0 harvemmin 7,2 5,1 1,2 0,8 ei käytä 83,0 91 ,0 98,0 99,0 Yhteensä JOO 100 100 100 (N) (307) (510) (250) (596) p = .003 p=ns 100 Alkoholin kävttö pojat tytöt 80 60 % 40 20 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 1986 1990 1994 1998 2002 1986 1990 1994 1998 2002 VUOSI 1 Urheiluseuran jäsen 1 Vähintään 1 krt/kkl 2 Ei jäsen Vähintään 1 krt/vk Kuvio 3. Vuonna 2002 urheiluseurojen 15-vuotiaista pojista 37 % ilmoitti olleensa kunnon kännissä vähintään neljä kertaa. Toisaalta 1980-luvun loppupuolella urheilevien seuranuorten tupakointi oli vieläkin yleisempää kuin vuonna 2002. käyttöön on kaikkina tutkimusvuosina ollut verrattain vähäinen. Urheiluseuraan kuulumattomissa raittiiden osuus oli hieman suurempi. Vanhemmat edustusjoukkueiden pelaajat ja omat valmentajat ovat tärkeitä nuorten idoleja ja auktoriteetteja, jotka voivat käyttäytymismalleillaan edistää tai ehkäistä terveydelle haitallisia tai suotuisia tottumuksia. Vuonna 1986 täysin raittiita oli tytöistä ja pojista noin 20 %. Huomionarvoista on myös tupakoivien osuuden suuruus erityisesti pojilla. Vastaavat osuudet olivat hiihtäjillä 30 %, jalkapalloilijoilla 12 % ja yleisurheilijoilla 6 %. Kännikokemukset olivat urheiluseuratoimintaan osallistuvilla hieman yleisempiä kuin eijäsenillä. Yleisintä nuuskankäyttö lienee jääkiekon parissa. Tämä ero on nähtävissä pojilla vuodesta 1990 lähtien. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että lajikohtaiset erot ovat huomattavat. Vuonna 2002 täysin raittiita poikia oli 18 % ja tyttöjä noin 14 %. 1995, Kannas&: Vuolle 1987, Vuolle 2000). Urheiluseuran jäsenien keskuudessa huumekokeilut olivat yhtä yleisiä kuin ei-jäsenillä. Tupakoinninkin osalta huolestuttavana kehityssuuntana on pidettävä sitä, että seuroihin kuuluvien päivittäin tupakoivien poikien ja tyttöjen osuudet olivat lisääntyneet viimeksi kuluneen neljän vuoden aikana. Noin joka kymmenes 15-vuotias poika ja tyttö oli joskus kokeillut kannabista. Eijäsenillä vastaava osuus oli 31 %, (kuvio 4) Joka kymmenes seuran jäsen kokeillut kannabista Huumeiden käytön ja urheiluseuran jäsenyyden välisiä yhteyksiä on tutkittu ensimmäisen kerran vuonna 2002 kannabiksen kokeilujen ja viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikaisen käytön osalta. Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että nuuskan käyttö on erityisesti urheilukulttuuriin liittyvä ilmiö (Karvonen ym. Viikoittain ja kuukausittain alkoholia käyttävien osuudet 15-vuotiailla urheiluseurajäsenyyden mukaan 100 80 60 % 40 20 Humalakokemuksia > 4krt pojat VUOSI tytöt 111 urheiluseuran jäsen äsen Kuvio 4.Vähintään neljä kertaa tosihumalassa olleiden osuudet 15-vuotiailla urheiluseurajäsenyyden mukaan. Täysin raittiiden nuorten osuus on vähentynyt tutkimusvuosien myötä. (kuvio 3) Tyttöjen ja poikien välillä ei alkoholin käytössä ole suuria eroja. Tytöillä ryhmien välisten erojen suunta on vaihdellut eri vuosina. Vuonna 1998 seuratoimintaan osallistuneet tytöt olivat olleet tosihumalassa vähintään neljä kertaa selvästi yleisemmin kuin ei-jäsenet Kevään 2002 tutkimusaineistossa tätä eroa ei enää ilmennyt
harjoittelu-, kilpailukausiin tai urheilijan loma-aikoihin. Taulukko 3 Kannabiksen kokeilut ja käyttö 12 kk:n aikana urheiluseurajäsenyyden mukaan ( % ) KannabisPojat Tytöt kokeilut jäsen ei jäsen jäsen ei jäsen ei kokeiluja 87,3 90,1 92,7 89,4 1-2 kertaa 7,0 4,4 5,0 5,8 2c 3 kertaa 5,7 5,5 2,3 4,8 Yhteensä 100 100 100 100 (N) (3 16) (527) (260) (603) p= ns p=ns Kannabiksen käyttö edellisen 12 kk:n Pojat Tytöt aikana jäsen ei jäsen jäsen ei jäsen ei käyttänyt 91,2 92,3 94,6 92,0 1-2 kertaa 5,2 4,3 3,9 3,5 2c 3 kertaa 3,6 3,4 1,5 4,5 Yhteensä 100 100 100 100 (N) (259) (600) (308) (530) p=ns p = ns Nuuskan osalta aikuismallit löytyvät urheilevan yhteisön sisältä. 2002). jääkiekkovalmentajien keskuudessa muuhun aikuisväestöön verrattuna huomattavasti yleisempää (Seppälä 2002). Nuuskan käyttö on esim. Julkisessa keskusteLIIKUNTA & TIEDE 4/2002 9. Pari vuotta sitten käynnistynyt keskustelu urheilijanuorten keskimääräistä yleisemmästä alkoholinkäytöstä ei näytä käynnistäneen merkittävämpää ennaltaehkäisevää toimintaa urheiluseuroissa tai jos on, vaikuttavuus on ollut huono. Sen mittaaminen on tässäkin tutkimuksessa ollut melko pintapuolista. Kontrasti on melkoinen, kun verrataan nykyistä urheiluliikkeen kosiskelevaa alkoholisuhdetta muutaman vuosikymmenen takaiseen urheilunja raittiusaatteen keskinäiseen kuherteluun (ks. Urheilevat nuoret ovat usein aktiivisia, aloitteellisia, pelkäämättömiä ja kokeilunhaluisia. Koski (2000) päätyi katsauksessaan samanlaiseen johtopäätökseen; kehityksen suuntana on ollut alkoholin linkittyminen yhä voimakkaammin organisoituun liikuntatoimintaan. Tietoa ei ole kerätty alkoholin käyttötilanteista, -paikoista tai linkittymisestä esim. Alkoholinkäyttö on tapakulttuurisesti moniulotteista. Nuuskan käyttö on nuorten keskuudessa lisääntynyt viime vuosina (Rimpelä ym. Liikunta-aktiivisuuden yhteyksistä marihuanan käyttöön Pohjois-Amerikassa ei ole saatu myöskään kovin yhtäpitävää näyttöä ( Baumert ym. Kokeilleiden ja useamman kerran käyttäneiden osuudet olivat lähestulkoon yhtä suuret niin urheiluseuratoimintaan osallistuneiden kuin ei-jäsentenkin keskuudessa. Usein he ovat ryhmässään suhteellisen arvostettuja. Seuraavassa yksi tulkinnallinen näkökulma: "Ei liene harvinaista, että hyvä viinapää ja kova bailukunto ovat keskeisellä sijalla, kun nuoret muovaavat statustaan ryhmissään. Olisi tärkeätä täydentää tutkimustietoa myös siitä, missä määrin seuratoiminnan sisäisessä kulttuurissa ilmenee yhteishengen luomista pönkittäviä joukkueen tai kaveripiirin riittejä, joissa alaikäisten alkoholinkäytöllä on merkittävä osuutensa. Valmentajien toteuttama nuuskan käyttöä ennaltaehkäisevä toiminta on vähäistä siitä huolimatta, että heidän asenteensa käytön vähentämiseen on verrattain myönteinen (Uosukainen 2000, Seppälä 2002). WHO-Koululaistutkimuksessa rajauduttiin kannabiksen käyttöön tutkittaessa huumekokeiluja. Yllättävää oli, että urheiluseuraan kuuluminen ei suojannut kannabiksen kokeiluilta. 1998, Garry &: Morrissey 2000). Vuonna 2002 seuroissa harrastavat nuoret käyttivät edelleenkin hieman yleisemmin alkoholia kuin ei-jäsenet ja pojilla myös kännikokemukset olivat yleisempiä kuin ei-jäsenillä. 2000, Rimpelä ym. He voivat olla ladunavaajia niin hyvässä kuin pahassa. Pyykkönen &: Vasara 1999). Koski (2000, 38) esittää monia kiintoisia tulkintoja urheilevien nuorten alkoholinkäytölle. Kannabis on ylivoimaisesti käytetyin huume nuorten keskuudessa, kun huomioon ei oteta alkoholin ja pillereiden yhteiskäyttöä (Kannas ym. Ei olisi yllättävää, jos humalakokeilutkin selittyisivät osin tätä kautta". 2002). Urheilijanuorten nuuskan käytön kehitys myötäilee mitä todennäköisemmin tätä terveydelle haitallista trendiä. Tuskinpa liikuntaväen tavoitteena on ollut tämänsuuntainen imagon sävytys ainakaan lapsiliikunnan yhteydessä. Kannabistuotteiden käyttö kuvaa hyvin yleisempää huumeiden kokeiluorientaatiota
Drogalkohol 13, 149-162. LASSE KANNAS professori Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto sähköposti: kannas@pallo.jyu.fi Lähteet Baumert, P. Tupakoinnin ja päihteiden käytön ehkäisyn kannalta tärkeitä terveyttä edistävän liikuntaseuran kehittämisen ja arvioinnin kohteita ovat mm. Kysymys ei ole vain kasvatusja valistustoiminnasta vaan kokonaisvaltaisemmasta liikunnallisen harrastusyhteisön kehittämisestä. Do sports clubs promote snuff use. J. L. Terveystieteiden laitoksen julkaisusarja 10/2000. Seurojen aito kiinnostus lasten terveyden edistämiseen on välttämätöntä, jotta organisoidun liikuntaseuran vetovoima säilyy kilpailukykyisenä. Karvonen, J. Heillä ei urheiluseuraan tullessaan ole ollut juurikaan kokemuksia päihteiden käytöstä tai tupakoinnista saatikka huumekokeiluista. Nuoret urheilijat ja alkoholi. Kasvatusneuvottomuutta on sekin, että terveyskasvatusta ei riittävästi mielletä lasten ja nuorten valmennustoiminnan olennaisena osana. Laajaalaisempaa terveyden edistämisen toiminta-ajatusta ei tunnisteta tai mielletä seuran kasvatustoiminnan ohjenuorana. & Davison, D. Urheiluseurojen kasvatustoiminta ei ole pystynyt olemaan riittävä vastavoima näille muille nuorten kasvuareenoiden vaikutteille. Jyväskylän yliopisto: Liikunnan Kehittämiskeskus 3/2000.. Health Education Research, theory and practice 10(2), 147-155. E., Fleming, M. seuraavat: terveyden edistäminen seuran tavoiteasettelussa, johtamiskulttuuri, seuran ja kodin vuorovaikutus, liikuntaseuran tupakkaja päihdepolitiikka (normit, käyttäytymissäännöt) , terveyskasvatus ja -valistus, terveyden edistäminen valmentajien ja toimihenkilöiden koulu10 LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 tuksessa, terveyttä edistävä valmennustoiminta ja ohjaus, terveyskasvatuksellinen näkökulma sponsoroinnissa; mallit, mielikuvat (esim. C., Koscik, R. Sind Leistungsund Freizeitsportler gegen die Anfechtungen des Alltags gefeit. Voidaan provosoiden väittää, että urheiluseuroissa ollaan liian kiinnostuneita liikunnasta ja urheilusta. Tämän tutkimuksen tulokset antavat aiheen perustavampaan pohdiskeluun myös urheiluseurojen mahdollisuuksista ehkäistä urheilijanuorten huumekokeiluja Kasvatusneuvottomuus lisääntynyt urheiluseuroissa Liikuntaja urheiluseuratoimintaan osallistuminen ei juurikaan suojaa tupakoinnilta ja päihteiden käytöltä. Kannas, L. WHO-Koululaistutkimus 19861998: Liikunta myötätuulessa nuorten arjessa. Terveyttä edistävän liikuntaseuran kehittäminen edellyttää uudenlaista ajattelutapaa ja kokonaisvaltaisempaa harrastustoiminnan toiminnallista eetosta. Uudistuvan liikuntaseuratoiminnan tulee painottaa toiminnan laatutekijöitä määrällisten ja tuloksellisuustekijöiden ohella. Journal of Adolescent Health 22(6), 460-465. P. & Brunell, V. Liikunta ja Tiede 2, 64-70. S., Rimpelä, A. Liikunta ja Tiede 4: 6-10. W., Henderson, J. & Morrissey, S. R. Liikuntaseuroissa tulee käynnistää mitä pikimmin kansalliset terveyttä edistävät talkoot tavoitteena lasten ja nuorten tupakoinnin, nuuskan käytön, alkoholin ja huumeiden käytön ehkäisy yhteistyössä kotien, koulujen ja muiden tahojen kanssa. T. Team Sports Participation and Risk-Taking Behaviors Among a Biracial Middle School population. T rends among Finnish boys between 1981 and 1991. 1987 Huippu-urheilijoiden alkoholinkäyttö myytti vai todellisuutta. 1998. & Rimpelä, M . S., Dekker, A. Kokeilut ja käyttö ovat liittyneet murrosiän kasvuprosessiin, jonka keskeisiä areenoita ovat olleet koti, koulu, katu ja seura toiminta. & Vuolle, P. & Landry, G. 1995. Kokotailo, P. Jyväskylän yliopisto. H., Javors, J. Teoksessa: Kannas, L. Terveyttä edistävässä liikuntaseurassa tavoitteena ei ole pelkästään liikunnan edistäminen vaan lasten ja nuorten terveyden edistäminen liikunnan ja seuratoiminnan avulla. K., Henry, B. 92-120. Urheiluseuroissa toimivien aikuisten kasvatusneuvottomuus näkyy ristiriitaisina näkemyksinä mm. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että liturgiset lupaukset liikuntaseuran tuottamasta terveyshyvästä tupakoimattomuuden ja päihteettömyyden muodossa kumisevat ontouttaan. Substance Use and Other Health Risk Behaviors in Collegiate Athletes. Terveyttä edistävä liikuntaseura pyrkii luomaan edellytyksiä lapsen terveyttä edistävälle kasvulle ja kehitykselle ja huomioi myös harrastustoimintaan osallistuvien aikuisten hyvinvoinnin. 1989. 1996. Kannas, L., Tynjälä, J., Brunell, V. High-Risk Behaviors in Teenage Male Athletes. Kannas, L. Tutkimustulosten tulkinnassa on huomioitava se, että nuoret eivät ole valikoituneet tutkittujen tottumustensa suhteen urheiluseuroihin tai niiden ulkopuolelle. Forman, E. Clinical Journal of Sport Medici ne 10 (3), 185-190. & Tynjälä, J. & Thompson, N. Clinical Journai of Sport Medicine 5 (1 ), 36-42. Koski, P. 1995. tupakoinnin ja päihteiden käyttöön liittyvän terveyskasvatuksen ja niihin liittyvien seuran pelisääntöjen tarpeellisuudesta. 2000 Tobak, alkohol och narkotika. Tulosten tulkinnassa tulee kuitenkin välttää yksioikoisia syy-seurausjohtopäätöksiä. F. (toim.) Subjektiv hälsa, hälsovanor och skoltrivelse: jämförelse mellan svenskoch finskspråkiga elever mellan 1994-1998. Health Risk Behaviors of Adolescent Participants in Organized Sports. Kannas, L. 2000. Clinical Journal of Sport Medicine 6(3), 183-189. Suuri osa urheiluseuroissa harrastavista nuorista on aloittanut harrastuksensa jo ennen murrosikää, usein jo alle 10-vuotiaina. & Vuolle, P. L. Terveyttä edistävä liikuntaseura on haasteellinen konsepti Mitkä ovat terveyttä edistävän liikuntaseuran tunnuspiirteet, miten uusi konsepti avataan. 1998. olutmainonta urheiluasusteissa). Garry, J. Näiden terveyttä edistävien elämäntapojen edistämisessä urheiluseuratoiminta ei näytä tuottavan merkittävää lisäarvoa. lussa lähinnä aikuisten huippu-urheilijoiden huumeiden käyttöepisodit ovat olleet esillä. 2000. M
Uosukainen, J. Tupakoinnin ja päihteiden käytön muutokset 1977-2001. LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RY. Olympiastadion, Helsinki. Relationship between physical activity and some other health habits among Finnish youth. 2000. Documentation of the sampling process in Finland 2002 . & Tynjälä, J. Pate, R. Helsinki. 1989. Sport Participation, Smoking, and Drug and Alcohol Use Among lcelandic Youth. Teoksessa Kannas, L. & Villberg, J. Materialet från skolelevsstudierna 1994 och 1998. KUTSU LIIKUNTATIETEELLISEN SEURAN SYYSKOKOUS 2002 Liikuntatieteellisen Seuran sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 30.10.2002 klo 16.30 alkaen Suomen Urheilumuseolla, os. 2000. 2000. Journal of School Health 66 (1). (toim.) Subjektiv hälsa, hälsovanor och skoltrivsel: jämförelse mellan svenskoch finskspråkiga elever 1994-1998. Jyväskylä. Pyykkönen, T. 182-187 Vuolle, P. 1577-1581. & Rimpelä, M. 1996. Liikuntapedagogiikan pro gradu-työ. 2002. Jos haluat etukäteen kokousaineiston, voit tilata sen seuran toimistosta, puhelin (09)4542 720, sähköposti: lts@stadion.fi. Urheilu ja raittius 1900-luvulla. Reports of Physical Culture and Health no 27. American Journal of Public Health 86 (11). Jääkiekkovalmentaja pelaajien nuuskankäytön ehkäisijänä, valmentajien asenteet ja terveyskasvatusaktiivisuus. Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi XVI. R., Heath, G. Liikuntakasvatuksen laitos. Seppälä, J. Sociology of Sport Journai 6, 136-143. G. Julkaisematon dokumentti. Villberg, J. Associations between physical activity and other health behaviors in a representative sample of US adolescents. 1999. Alcohol and college athletes. Rimpelä, A., Lintonen, T., Pere, L., Rainio, S. F. & Wechsler, H. 2000. Jyväskylän yliopistopaino ja ER-Paino Oy. Viinamäen urheilumiehet. Urheilulukiolaisten nuuskan käyttö. 27-32. PAULI VUOLLE puheenjohtaja TERVETULOA! TEIJO PYYKKÖNEN pääsihteeri LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 11. & Valois, R.F. Laakso, L., Telama, R. W., Dowda, M. & Rimpelä, M. HBSC Finland. Tynjälä, J. Jyväskylän yliopisto. Medicine & Science in Sports & Exercise 33 (1), 43-47. 2002. Helsinki. Liikuntakasvatuksen laitos. Nelson, T. Nuorten terveystapatukimus 2001. 1979. & Vasara, E. Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksen julkaisusarja; 10/2000. Rainey, C.J., McKeown, R.E., Sargent, R.G. Jyväskylän yliopisto. Stakes Aiheita 10/2002. Käsiteltävät asiat: katsaus kuluvan vuoden toimintaan ja varainhoitoon jäsenmaksut vuodelle 2003 tilintarkastajien palkkiot, kokouspalkkiot, matkakorvaukset ja päivärahat vuonna 2003 vuoden 2003 toimintasuunnitelma ja talousarvio hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta vuodelle 2003 hallituksen varsinaisten jäsenten sekä heidän henkilökohtaisten varajäsentensä valinta erovuoroisten tilalle kaudeksi 2003-2005 tilintarkastajien ja heidän varaedustajiensa valinta seuran virallisten ilmoitusten julkaiseminen seuran uusien sääntöjen sanamuotojen tarkistus yhdistysrekisterin ohjeiden mukaiseksi. Liikuntapedagogiikan pro gradu-tutkielma. 2002. & Brunell, V. 1996. Suomalainen huippu-urheilija ja alkoholin, tupakan ja nuuskan käyttö. Liikunta ja Tiede 2, 4-9. Patterns of tobacco and alcohol use among sedentary, exercising, nonathletic and athletic youth. Thorlindsson, T. & Trost, S
Kun lähes saman verran uusia harrastajia ilmestyy lajin pariin joka vuosi, ei urheilun sisäinen liike näy ulkopuolelle välttämättä niin suurena. Uusien harrastajien rekrytointi on nykyisin osa lajien markkinointia ja monet lajit myös onnistuvat siinä hyvin. Suurten harrastajamäärien joukkuelajeissa lopettamisprosentit olivat 25-35 välillä. Kokeiluvaiheen suuresta lopettaneiden joukosta ei kuitenkaan tarvitse suurta meteliä nostaa, uusi harrastus löytyy helposti. Suunnistuksessa taas lisenssiharrastajien lukumäärä väheni hieman matalasta lopettamisprosentista huolimatta. Miksi aikaa harrastukselle ei enää löytynyt. Myös lajin aloittaminen vaikuttaa harrastajamääriin. Jalkapallossa, yleisurheilussa ja muissa taulukon yläosan lajeissa nuoret seuraharrastajat myös pääosin hankkivat lisenssin tai vastaavan harrastajapassin. Toisaalta korkea lopettamisprosentti ei automaattisesti merkitse sitä, että lajilla menee huonosti. Elämykset, kokeilut ja kyllästymiset kuuluvat lapsuuteen ja nuoruuteen. Sitoutuneet harrastajat merkittävä ryhmä Nuorten urheilulajien harrastamisen kirjoa voidaan kuvata kolmiolla (kuvio 1.), jossa alimman kolmanneksen muodostavat lajikokeilijat. Ennen otsikoiden kirjoittamista tulisi kuitenkin huomioida ainakin se seikka, että lisenssit hankitaan eri lajiliitoissa eri kriteerein. Eri lajien tilastoissa kokeilijoiden lukumäärä näkyy erityisesti nuorimpien alle 12-vuotiaiden suurena lopettamisprosenttina. 12 D rop out, nuoren urheiluharrastuksen ennenaikainen lopettaminen on olennainen osa harrastuksen elinkaarta, mutta lopettamisen laajuuteen ja ajankohtaan voidaan vaikuttaa. Nuoren Suomen Liikunnan Paikallistuen puitteissa on nuorten urheiluharrastuksen lopettamista lähestytty selvittämällä 24 lajiliiton lisenssirekisterien muutoksia kansien 1998-99 sekä 1999-2000 aikana. Selvityksessä mukana olleiden lajiliittojen kohdalla nuorten, alle 19-vuotiaiden harrastajien, lopettamisprosentit vaihtelivat 17-54 prosentin välillä. Tämä tarkoittaa, että lajin lopettamisprosentti käsittää vain lajin nuoret kansallisen tason kilpaurheilijat. Jos uusia harrastajia saadaan houkuteltua lajin pariin, lajin tulisi pystyä huolehtimaan näistä harrastajista ja tarjota monipuolisia harrastamismahdollisuuksia. Lajien lisenssimäärien muutosten perusteella voidaan myös harrastuksen jatkuvuudesta olla huolissaan. Esimerkiksi yleisurheilu ja judo olivat onnistuneet lisäämään lajin lisenssiharrastajien lukumäärä suuresta lopettamisprosentista huolimatta. LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 Toisen ääripään muodostaa ratsastajainliitto, jossa vain 2,4 prosenttia lajia seuroissa harrastavista nuorista oli hankkinut lisenssin. Taulukossa l lisenssijärjestelmän merkitys lajin nuorisoharrastajien kannalta laskee alaspäin siirryttäessä. Eri lajien kannalta harrastajamäärien muutosta voidaankin kuvata eräänlaisena syklinä, jossa vaihtelevat uusien harrastajien rekrytointi sekä vanhojen harrastajien lajissa pysyminen. Näissä lajeissa lisenssit mittaavat luotettavimmin lajin nuorisoharrastajien lopettamista. Yhä nuorempana aloitettu organisoitu urheilu ei välttämättä johda elinikäiseen harrastukseen. Markkinointihuumassa on kuitenkin hyvä muistaa myös toiminnan laatu. Mitä pienempi lopettamisprosentti lajissa on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä harrastuksen jatkuvuus on hyvä. Sitoutuneella tarkoitetaan lajin harrastajaa, joka on pysynyt lajin parissa useamman kuin yhden toimintakauden ajan. Kokeilijat, sitoutuneet tai menestyneet omaavat erilaisia motiiveja ja syitä lopettamiseen. Tuloksena voi olla myös harrastuksen loppuminen murrosiässä. Nuori on osoittanut ko. Harrastus voi jatkua eri tasolla, lisenssirekisterin ulkopuolella tai toisessa lajissa. Mitä lukemat sitten tarkoittavat. Tai miksi harrastusta ei ollut mahdollisuutta jatkaa kevyemmin. Oleellista on tarkastella lopettamisen merkitystä lapsuuden ja nuoruuden eri vaiheissa sekä erilaisten harrastajien keskuudessa. Urheiluharrastuksissa useiden lajien kokeileminen on jopa suositeltavaa. Tulosten perusteella eri urheilulajeissa käy melkoinen vipinä. Selvityksen rajoittuminen lajiliitokohtaiseksi merkitsee sitä, että lajin lopettaneet eivät välttämättä lopeta liikuntaa tai urheilua kokonaan. Esimerkiksi suunnistuksessa, jossa lopettamisprosentti oli 17, harrastuksen kilpaurheilun muodossa aloittaneet sitä myös jatkavat pitempään kuin monissa muissa lajeissa. Alle 19-vuotiaiden kohdalla keskimäärin 28 prosenttia lopettaa lajin lisenssiharrastamisen kauden aikana tai sen jälkeen. Kolmion keskimmäisen osan muodostaa suuri sitoutuneiden joukko. Eri lajiliittojen lopettamisprosenteista saa raflaavia otsikoita. 24 lajin nuorten lisenssiharrastajien keskimääräinen lopettamisprosentti oli 28 eli keskimäärin 28 harrastajaa 100:sta ei lisenssiä seuraavalla kaudella hankkinut. Kuinka moni lopettaa. Lajin harrastajamäärien muutokset eivät ole yksinomaan kiinni harrastuksen lopettaneiden määrästä. Drop out, burn out • • • Mistä jatkoaikaa harrastukselle. Miten kiinnostus urheilua kohtaan hiipui. TEKSTI: JARI LÄMSÄ, PASI MÄENPÄÄ Urheiluharrastuksen lopettamisessa on kyse pitempiaikaisesta kehityksestä, tarinasta, jolla on tietty kehys ja juoni
MENESTYNEET ALOITTAJAT LOPETTAJAT 11 . Nuorten harrastusten kasautuminen liittyy paljolti muuttuviin intresseihin ja vanhempien haluun tukea lasten monipuolisia harrastuksia. 2 Alle 19 -vuotiaden lisenssiharrastajien lukumäärät eri lajiliitoissa kauden 1998-99 jälkeen. Nuorten elämäntilanteen muuttuminen sekä ajanpuute yhdessä löytyvät nopeasti lopettamisen syiksi. Puhetta nuorten urheiluharrastuksen lopettamisesta hallitsee kaksi uskomusta. 332 000 188 746 57,0 283 TAULUKKO 1. Drop out -termin historia liittyy juuri tämän tyyppiseen urheilun lopettamiseen. Yksilön hyvinvointi sekä sosiaalinen pääoma kuvaavat tämän joukon sitoutumisen perustaa. Vai olisiko lopettaminen kuitenkin pidempiaikainen juttu . Nämä lajinsa lahjakkuudet ja tulevaisuuden toivot, suhtautuvat urheiluun yhä vakavammalla asenteella. Urheiluharrastuksen lopettamisen ymmärtäminen prosessiksi johdattaa asiaa pohdiskelevan uusille urille. Lisäksi harrastuksen lopettaminen nähdään yleensä tapahtumaksi, joka saa alkunsa esimerkiksi luistimien hiertämisestä tai valmentajan haukkumisesta. Mutta mihin liittyy nuorten harrastusten purkautuminen. Jos itse tai muiden läheisten toimesta asetetut tavoitteet jatkuvasti reilusti ylittävät omat resurssit, loppuun palaminen uhkaa. Päätös tehdään saman tien, sitä enempää miettimättä. Tai miksi harrastusta ei ollut mahdollisuutta jatkaa kevyemmin. LAJILIITTO SEURA LISENSSIT' %-osuus· LOPETT AMISPROSENTTl 4 Palloliitto 76000 66064 86 9 27 5 Urheiluliitto 24000 19 943 831 371 Jääkiekkoliitto 49000 38087 79.6 24,5 Suunnistusliitto 4 500 3332 740 16,6 Pesäoalloliltto 13 500 9 910 734 32 2 Rln11etteliitto 3 000 2159 720 227 Amoumaurhellulllto 1 500 883 58.9 22,1 Kanoottiliitto 500 292 584 219 Korioallollltto 17 500 10185 582 279 Palnlliitto 3 000 1 747 58 2 336 Lentooallollitto 14 500 7 304 504 294 Salibandvliltto 23000 11 069 48,1 32,0 Hiihtoliitto 12 000 4 825 40 2 19 8 Taitoluistelullltto 5 500 2 004 364 22,3 Tanssiurheiluliitto 3 500 1 255 35,9 292 Uimaliltto 12 500 3 287 26,3 25,8 Moottoriliitto 2 500 409 16 4 23,0 Judoliitto 6000 985 16 4 53 8 Volmistelullitto 7 000 799 11,4 50,6 Svoli 29 000 2954 10 2 263 Nvrkkeilyliitto 2500 252 10,1 39,3 Tennisliitto 6000 556 93 21,0 Sulkaoallollitto 3500 152 43 34,2 Ratsastaiainllltto 12 000 293 24 34,8 YHTEENSA / k.a. Ensimmäinen liittyy siihen, että jokaiselle löytyy laji, jossa hän menestyy ja nousee aina korkeammalle tasolle. Lajin tulevaisuutta rakennetaan näiden nuorten varaan. Kuvio 1. Harrastus on ura, joka muutamien kohdalla voi muuttua ammatiksikin. Laji sopii hänelle tai hän saa harrastuksesta jotain sellaista hyötyä, mikä saa hänet lajin parissa pysymään. Sitoutuneiden ryhmälle harrastuksen lopettaminen merkitsee enemmän kuin kokeilijoille. . Termi drop out siirtää vastuuta nuoren lopettamisesta myös urheiLIIKUNTA& TIEDE 4/2002 13. *1 Alle 19 -vuotiaiden seuraharrastajien lukumäärät eri lajeissa Liikuntagallupin 1998 mukaan. Tavoitteellinen kilpaurheilu-ura lopetetaan ennen huippuvaihetta. Miten kiinnostus urheilua kohtaan hiipui. 3 Lisenssiharrastajien osuus seuraharrastajista 4 Kauden 1998/99 jälkeen lopettaneiden nuorten suhteellinen osuus lisensseistä. Näihin pinnallisiin yleisvastauksiin tyytyminen jättää kuitenkin monia kysymyksiä. Miksi aikaa harrastukselle ei enää löytynyt. Eri lajiliitojen nuorten seuraharrastajien määrä, lisenssiharrastajien määrä ja lisenssien osuus seuraharrastajista sekä nuorten lopettamisprosentti kauden 1998/1999 jälkeen. Muutamien ammattilaisurheilun teinitähtien kohdalla ongelma on nostettu julkisuuteen, mutta bum outin esiintymistä nuorten urheiluharrastusten parissa ei ole laajasti arvioitu. Lopettaminen ei ole vain yksi ohikiitävä hetki, vaan pidempiaikainen tarina, jolla on tietty kehys ja juoni. Kolmion terävän kärjen muodostaa menestyneiden joukko. Monelle lienee tuttua ihmettely, kun lähiön paras urheilija lopetti 15 -vuotiaana juuri kun hän oli pääsemässä kaupungin parhaan seuran edustusjoukkueen harjoitusrinkiin. . Nämä potentiaaliset tulevaisuuden huippu-urheilijat ovat myös usean lajiliiton toiminnan ydin. Lajin ja kavereiden jättäminen ei välttämättä ole helppoa. Lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen pyramidimalli. Toinen uskomus liittyy urheilun ulkopuolisten asioiden ylivoimaan. Toiminta tietyssä ryhmässä on tärkeää. Murrosikä, opiskelujen tiivistyminen, itsenäistyminen ja irtiotto vanhempien ohjaamasta elämästä suuntaavat nuorten intressejä uudelleen. Menestyvien ja harrastukseen paljon panostavien nuorten kohdalla voidaan nostaa esiin bum out -tyyppinen lopettamisprosessi. Loppuuko harrastus huonosti menneisiin harjoituksiin . Menestyneet harjoittelevat lajia säännöllisesti, usein ympäri vuoden ammattitaitoisen valmennuksen johdolla. keiluvaihetta pysyvämpää kiinnostusta lajia kohtaan
09-34812222 sähköposti: pasi.maenpaa@ns.slu.fi. Kovien harjoituksellisten ja teknillis-taktisten taitojen ja pehmeitten psyykkissosiaalisten laatutekijöiden suhteen tulisi olla kohdallaan. Nuoren tie lajikokeilijasta harrastajaksi tulisi olla tasainen ja päällystetty. Paras tapa aloittaa on tutustua oman lajin, seuran, lajiliiton tai muun vastaavan järjestön toimintatapoihin, harrastajamääriin eri ikäluokissa. Perinteisiin kangistunut järjestelmä ei kykene ottamaan yksilön motiiveja tai elämäntilannetta ja siinä tapahtuvia muutoksia riittävästi vastaan, vaan unohtaa nuoren ja keskittyy uusien harrastajien rekrytointiin. Jos lajin lopettamisen kannalta kriittiset ajat ovat 16-18 -vuotiaiden ikäluokissa, tulisi toimenpiteitä harrastuksen jatkuvuuden parantamiseksi suunnata jo näitä ikäluokkia aikaisemmaksi. Toiminnan laatu on paras kriteeri harrastuksen jatkuvuudelle. 014-2603141 sähköposti: lamsa@kihu.jyu.fi PASI MÄENPÄÄ, kehityspäällikkö, Nuori Suomi puh. Organisoidun urheilun tulisi tukea myös puulaakitasoista toimintaa nuorille. Urheiluharrastuksen jatkuvuuden parantamiseksi voidaan varmasti tehdä paljon. JARI LÄMSÄ tutkija KIHU puh. Samoihin aikoihin useat urheilulajit jakavat lapset hieman kärjistäen menestyjiin ja niihin, jotka voivat jatkaa harrastustaan muualla. Miten kilpailu muuttuu 13-15 -vuoden iässä, kun pääosin paikalliselle ja alueelliselle tasolle keskittynyt toiminta muuttuu valtakunnan tasoiseksi toiminnaksi. Laajalle joukolle suunnatun toiminnan laatua ei voi suunnata pelkästään tietyn pienen porukan hyväksi. Pysyvä urheiluharrastus ja kuuluminen tiettyyn ryhmään on 12-16 -vuotiaalle tärkeä asia. Tulisi kiinnittää huomiota tekijöihin, jotka vaikuttavat lopettamiseen ainakin 2-3 vuotta ennen varsinaista päätöstä. Lyhytkurssien jatkoksi kaivataan lisää pysyviä harrastamisen paikkoja. Pelit, esiintymiset ja kilpailut oikeassa suhteessa ovat olennainen osa harrastamista. 14 LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 12-16 vuoden iässä lasten fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset erot korostuvat. Markkinointitempaukset, tapahtumat ja 'oheiskrääsät' herättävät nuorten kiinnostuksen asiaa kohtaan, mutta pysyvämmän sitoutumisen asiaan saa aikaan toiminnan hyvä laatu. lujärjestelmälle. Harrastuksen joustaminen 'täysilllä tai ei mitään' -asenteen sijasta 7 Lopettamisen ymmärtäminen prosessina merkitsee myös urheilujärjestöjen toiminnan uudenlaista arviointia
Simon Kuber (2000, 323) kuvasi kirjassaan Matka pallon ympäri suomalaista jalkapalloa ja sen yleisöä lakonisesti: "Eniten hämmästelin sitä, ettei ottelussa nähty minkäänlaisia tunteenilmaisuja. Suomessa ei esimerkiksi ole olemassa tilastoja urheiluyleisöjen häiriökäyttäytymisestä tai väkivaltaisuudesta, joilla ilmiön yleisyys olisi mahdollista osoittaa. Iltalehdessä 12.10.2000 todettiin pelättyjen brittihuligaanien olleen "kesyjä lampaita". TEKSTI: HARRI HEINONEN Hyvä urheilutapahtuma saa katsojan innostumaan tavalla, joka arkielämän perspektiivistä saattaa näyttää lapselliselta, naurettavalta, jopa pelottavalta. Uudenlainen innostuminen on ihastuttanut ja vihastuttanut, kun fanien "poikkeavaa" käyttäytymistä on tulkittu julkisuudessa. Suurta yleisöä "rauhoittaakseen" lehdet antoivat turvaohjeita ja kertoivat otteluun liittyvistä turvajärjestelyistä. Forza HJK, Kahakka HJK, Jokereiden Helsinki Boys, Turun Ultra Boys, FC Lahden kannattajat, Tampereen Tamburiini, KUPS Banzai sekä maajoukkueen Avauspotku yhdistys) . Ongelma ja moraalinen paniikki Kun Suomi pelasi jalkapallon MM-karsintaottelun Helsingissä Englantia vastaan lokakuussa 2000 runsaasti palstatilaa sai myös ottelun yleisö. Lööppien pohjalta näyttää vahvasti siltä, LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 15. Julkisuudessa faniutta on usein lähestytty vain huliganismin ja järjestyksen ylläpidon käsitteiden kautta. Fanit ovatkin haastaneet perinteisen "istu hiljaa paikallasi ja katsele peliä" seuraamiskulttuurin. Juoksuratojen taakse ja tyhjien katsomoiden täytteeksi on ilmestynyt äänekkäästi ja näkyvästi ottelun tunnelmassa mukanaeläviä faneja (katso Heinonen&: Godenhjelm 2001a). Mielikuvat joita jalkapallofaniuteen liitetään vaikuttavat myös siihen miten itse ilmiöön suhtaudutaan. alkapalloa on usein kutsuttu pelien kuninkaaksi. Ilta-Sanomat kertoi 7.10.2000, että "brittihuligaanit ovat tulossa Suomeen". Yhtäkaikki, Englannista Suomeen matkustaneet fanit olivat yhä huligaaneja, eivät penkkiurheilijoita, kannattajia, faneja tai jalkapalloentusiasteja. Jalkapallo ja huliganismi JOUKKUETOVEREITAKO. Samalla on sokeuduttu kannattamiseen liittyvälle intohimolle ja kulttuurille. A-studiossa kysyttiin kauden lopulla 27.8.2001: Jalkapallon väkivaltainen fanikulttuuri nousee Suomeen kenellä on pallo. Kannatustyyleissä on eroja. Heinonen &: Godenhjelm 2001a &: 2001b). Maailmalla jalkapallofanit sitoutuvat raivokkaan emotionaalisesti kentän tapahtumiin ja käyttäytyvät tavoilla, jotka toisenlaisessa kontekstissa saattaisivat näyttää jopa naurettavilta. Uusi kansainvälisväritteinen fanikulttuuri on tuonut parhaimmillaan katsomoihin Suomi-futiksen kaipaamaa tunnelmaa ja kansainvälistä jalkapallokulttuuria. Intohimoinen ja puolueellinen mukanaeläminen on nähty urheilun ideaalisen fair play -hengen vastaisena. Lempinimi ei ole aivan turha, ainakaan siinä mielessä, että jalkapallokentän laidoilla suuret ihmisjoukot tuntevat intohimoa omaa joukkuetta kohtaan. Tämän joutui myös lehdistö toteamaan: Aamulehdessä 12.10.2000 otsikoitiin "Tervemenoa huligaanit" ja todettiin ottelun sujuneen sopuisasti. Suomessa kaikki on kuitenkin ollut toisin. Kun näitä faneja nähtiin ennen vain televisiossa Englannin liigan lähetyksissä tai jalkapallon MM-kisojen katsomoissa, on useilla suomalaisilla jalkapallojoukkueilla nykyisin kansainvälisten esikuvien mukaiset omat näkyvät ja kuuluvat kannattaja-jenginsä (esim. ) mutta yleisö oli hiljaa kuin hammaslääkärien kokouksessa." Meillä urheilua on perinteisesti seurattu hiljaa paikallaan istuen ja välillä tasapuolisesti hyville suorituksille kentällä taputtaen. Kuvien päällä kysyttiin; toistuuko tämä Helsingissä. Huligaaneja ei kyseisen ottelun yhteydessä esiintynyt muualla kuin lehdistön esittämissä tulkinnoissa ja representaatioissa jalkapallofaneista. Samalla kun nämä uutiset raportoivat ja kertovat maailmasta ja todellisuudesta, ne myös esittävät ja tulkitsevat sitä. Kuvituksena jutussa oli tappelevia kannattajia ja puukotuksen uhri, jolle annettiin tekohengitystä. Jalkapallohuliganismi tarjoaa helpon, mutta perin stereotyyppisen tavan käsitteellistää jalkapalloon liittyvää intohimoa, faniutta ja kulttuuria. Sanomalehdistössä on useaan otteeseen raportoitu yleisön käyttäytymiseen liittyvistä ongelmista myös suomalaisten liigakenttien laidoilla (katso esim. Ottelu oli tärkeä, ( ... Viime vuosina suomalainen jalkapalloyleisö on muuttunut
Myös fanit voivat muuttua tietyissä olosuhteissa huligaaneiksi. Fanaatikon (etymologinen) kantasana on latinan kielen "fanaticus", joka tarkoittaa "jumalallisen innoituksen vallassa olemista". Usein itse ongelma kuitenkin vain samalla paisuu ja pahenee. Sitä on aina esiintynyt myös Suomessa. Nakkikioskeilla on nujakoitu humalassa pelin jälkeen ilman, että olisi puhuttu urheiluyleisön väkivaltaisuudesta tai huliganismista. Tässä merkityksessä Suomessa ei ole huliganismia. Samoin suuriin urheilutapahtumiin kuten Suomi-Ruotsi yleisurheilumaaotteluun on perinteisesti liittynyt kamevalistista kaljoittelua (Kokkonen 2000, 42). Hulinointi tarkoittaa epäjärjestyksen aikaansaamista, vallattomuutta, kurittomuutta, mellakointia ja rähinöintiä. että jalkapalloon liittyvä fanatismi on yksinkertaisesti vaarallista.Jalkapallofanit eivät näytä lainkaan kiinnostuneilta itse jalkapallosta vaan pikemminkin systemaattisesta epäjärjestyksen aiheuttamisesta. Häiriökäyttäytyminen (disorderliness) taas on stadionilla ja stadionin ympäristössä niin pelin aikana kuin ennen ja jälkeen pelin tapahtuvaa häiritsevää käyttäytymistä, kuten esineiden heittelyä kentälle, kentälle ryntäämistä, nujakointia tai nahistelua, rivoa kielenkäyttöä tai pelaajien ja tuomareiden uhkailua. Cohenin (1987, 9) mukaan yhteiskunnat ajautuvatkin aika ajoin "moraalisen paniikin" valtaan, jolloin tietty ajanjakso, henkilö tai ryhmä nähdään uhkana yhteisöllisille arvoille ja intresseille. Hillsboroughin loppuraportissa todettiin, että päihtyneet katsojat ovat usein ongelma. Jalkapallosta, faniudesta ja huliganismista puhuttaessa olisikin hyvä kysyä, miten esitetyt tulkinnat vastaavat todellisuutta ja arkea jalkapallokentän laidalla. Eri kulttuureissa huliganismilla ymmärretään erilaisia asioita. Väkivalta itsessään ei ole itsetarkoitus, se ei myöskään ole mielivaltaista,. Antonio Roversi (1991, 312-317) määrittelee jalkapallohuliganismin yhdistelmäksi vandalismia ja systemaattista väkivaltaa, jota harjoittaa tietyt "faniryhmät" 16 LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 toisia vastaavia ryhmittymiä vastaan niin jalkapallokenttien sisäkuin ulkopuolellakin. Nykysuomen sanakirjan (1978) mukaan huligaani tarkoittaa vetelehtivää, holtitonta ja röyhkeästi käyttäytyvää sivistymätön nuorta miestä, joka on helposti valmis ilkitöihin. Huliganismi ei ole selkeä rikosoikeudellinen luokka. Stereotyyppisesti fani on pakkomielteinen henkilö, joka ei pysty pitämään kriittistä etäisyyttä toimiinsa, vaan toimii erilaisten tunneimpulssien pohjalta Oenson 1992). Urheilutapahtumassa on aina "huliganismia", jos käsitteellä viitataan arkisen käyttäytymisen ylittävään vallattomuuteen. Fani on lyhennys englannin kielen sanasta fanatic, joka tarkoittaa innokasta ihailijaa tai intoilijaa. Useissa tutkimuksissa on todettu (Dal Lago & De Biasi 1996, Finn 1996, Buford 1991, Giulianotti 1995), että huliganismiin taipuvaiset kannattajaryhmät, esimerkiksi italialaiset "ultrat", skotlantilaiset "football casualsit" ja englantilaiset "firrn-ryhmät" mittelevät voimiaan vain vastaavien ryhmien kesken. (Monto 2000, 6.) Urheilussa taistelu voitosta on usein aggressiivista ja väkivaltaista kamppailua, mutta kuitenkin kulttuurisesti hyväksyttyä, peliin kuuluvaa. Julkisuudessa ja arkipuheessa huliganismin käsitettä käytetäänkin melko huolettomasti. Se järjestettiin kaukana itse stadionilta ja lisäksi osallistujat olivat kaiketi suhteellisen tietoisia siitä, että kyseiseen tapaamiseen ei mennä vain vertailemaan keräilykuvaalbumeja. Luokaan A kuuluvat eivät aiheuta häiriötä, luokkaan B kuuluvat saattavat yllytettyinä tai alkoholin vaikutuksen alaisena aiheuttaa häiriötä. Taylor luokitteli raportissaan katsojat potentiaalisen väkivaltaisuuden ja järjestyshäiriöalttiuden mukaan neljään luokkaa (Taylor 1990, 8-9). Toisaalta käsitteelle ei ole vakiintunut selkeää käyttöä, vaan sille voi viitata hyvin erilaisiin asioihin. Cohen tutki kuinka 1960-luvun nuorisokulttuurien (Mods ja Rockers) uudenlaiset arvot ja intressit määriteltiin yhteiskunnalliseksi uhkaksi. Luokkaan C kuuluvat varsinaiset häiriköt ja huligaanit, joiden tarkoituksena on aiheuttaa häiriötä urheilutapahtumissa. Fanaatikkoja ja hulivilejä Suomessa fanin käsite on perin neutraali. Huliganismilla tarkoitetaan yleistä kurittomuutta, epäjärjestystä ja kaikenlaista yhteiskuntaa häiritsevää toimintaa. Meillä molemmat on jyrkästi kielletty. (Roversi 1991, 312-317) Osa häiriökäyttäytymiseksi mielletystä on yksinkertaisesti riemun ja juhlan ilmauksia. Jalkapallofani samaistetaan huligaaniin niin arkipuheessa kuin julkisuudessakin. Häiriökäyttäytyminen ei yleensä liity erilaisten ryhmien välienselvittelyihin eikä se ole suunniteltua, vaan nousee pelin jännityksestä ja voittojen juhlinnasta. Kun fanit nauttivat itse ottelusta ja tunnelmasta, hakevat huligaanit nautintonsa pelin ohella myös tappeluista ja nujakoinnista (Finn 1994). Esimerkiksi Ruotsissa kesällä kuolonuhrin vaatineesta joukkotappelusta oli sovittu etukäteen. Esimerkiksi paperisilpun ja -rullien heittely pelikentälle sai alkunsa Argentiinassa järjestetyistä jalkapallon MM-kisoista 1978. Vuoden 1986 Meksikon MM-kisojen yleisö taas kehitti katsomoita kiertävän aallon, joka nyt on levinnyt lähes kaikkiin urheilutapahtumiin. Esimerkiksi soihtujen poltto katsomossa tai vessapaperin ja paperisilpun heittely kentän laidalle ovat osa etelä-eurooppalaista futiskulttuuria. Jalkapallon lisääminen fanin etuliitteeksi saa aikaan usein vahvoja kielteisiä mielikuvia. Tilanteessa on Stanley Cohenin (1987) kuvaaman moraalisen paniikin piirteitä. Huligaani on "raaka ilkiö, ilkityöntekijä, rähinöitsijä, lurjustelija ja sakilainen". Sitä käytetään usein niin harrastajan kuin yleisönkin synonyyminä. Uhka esitetään tiedotusvälineissä usein streotyyppisesti, koska "moraaliset barrikadit" miehitetään toimittajien, poliitikkojen ja muiden "oikein" ajattelevien ihmisten mielipiteillä ja näkökulmilla. Väkivallan kulttuuri ja huliganismi Jalkapallohuligaanitkin ovat usein myös faneja, mutta eivät aivan tyypillisiä sellaisia. He reagoivat niin kentän kuin katsomonkin tapahtumiin impulsiivisemmin ja aggressiivisemmin kuin selvät katsojat. Myös Suomessa poliisi käyttää yleisön riskianalyysissä vastaavaa luokittelua. Samalla nuorisokulttuurien jäsenet tulkittiin epämoraalisiksi ja paheksuttaviksi "Folk Devileiksi", joista yhteiskunnan edun nimissä oli päästävä eroon. Häiriökäyttäytyminenkään ei ole historiatonta
Kannattajakulttuurit voidaankin jakaa huliganistiseen ja karnevalistiseen tyyliin. eikä tähtää vastustajan vahingoittamiseen, vaan se on keino päämäärän, voiton saavuttamiseksi. Karnevalistinen kannattaminen on vahvasti sosiaalista, äänekästä ja raisuakin yhdessäoloa faniuden kohteen ympärillä. Richard Giulianotti (1994) onkin todennut, että katsojien ja fanien käyttäytymistä ohjaa ennen kaikkea se katsomokulttuuri, johon he ovat sosiaalistuneet. Vaikka karnevalistiseen tyyliin liittyykin usein alkoholin käyttö, se on siitä huolimatta väkivallatonta. Tällaisia kannattajaryhmiä ovat esimerkiksi skotlantilainen "Tartan Army", hollantilainen "Oranji" ja tanskalaiset "roligaanit". KUVA: HARRI HEINONEN Huliganismista tulee helposti itseään toteuttavaa, kun oletettuja "huligaaneja" kohdellaan huligaaneina ja heiltä odotetaan mielikuvien mukaista käyttäytymistä. (Finn & Giulianotti 1998, 190.) LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 17. Kannattajat kilpailevat toistensa kanssa näkyvyydessä, äänekkyydessä ja kovuudessa. Marshin, Rosserin ja Harren (1978) mukaan jalkapallohuliganismi on yleensä suhteellisen harmitonta "draamaa", joka sisältää erilaisia sosiaalisesti ja kulttuurisesti eriytyneitä rituaaleja. Kannatustyylit karnevalismia vai huliganismia. Huligaaniryhmien kannattaminen on yhdistelmä vandalismia ja systemaattista väkivaltaa, jota he harjoittavat toisia vastaavia ryhmittymiä vastaan. Aggressiivista eleistä tai verbaalisesta uhoamisesta on kuitenkin vielä matkaa todelliseen fyysiseen väkivaltaan. Aggressiivinen käyttäytyminen jalkapallokatsomoissa on usein reviirinomaista, uhkailuun, uhoamiseen ja esittämiseen perustuvaa käyttäytymistä, jonka avulla rakennetaan miehisiä identiteettejä. (Elias & Dunning 1986.) Kentällä tapahtuvan kamppailun ohessa on jalkapallo-ottelun aikana käynnissä myös toinen kamppailu, joukkueiden kannattajien kesken
Esimerkiksi Manchester Unitedin manageri Alex Ferguson kritisoi Old Traffordin täyttymistä bisnesaitiolaisilla sekä liian tiukkoja käyttäytymisnormeja Manchester Unitedin kannattajien julkaisussa Redlssue: En halua stadionia jossa tunneilmaisu on estetty ja rajoitettu. Heyselin tapahtumien herättämänä ja kritiikkinä NFFSC:n kyvyttömyydelle hoitaa fanien asioita syntyi 1980luvun puolivälin jälkeen syntyi Football Supporters Association (FSA), joka on pyrkinyt ajamaan ja parantamaan brittifanien asemaa, kohtelua ja julkisuuskuvaa. Richard Haynes näkee fanzine-kulttuurin Englannissa jopa työväenluokkaisen alakulttuurin vastarinnan välineenä kaupallistuvalle ja keskiluokkaistuvalle jalkapallokulttuurille (Haynes 1996, 146-147). Eräs jalkapallon ystävä kommentoi FutisForumilla käytyä keskustelua kannattamisesta seuraavasti: Mutta onhan se vähän niinkin, että jos maksaa lipusta ja on pakotettu istumaan tuppisuuna pelissä vuodattamatta omia tuntojaan ääneen, olen ainakin minä maksanut turhasta. FSA on käynyt ns. Roliganismia on usein luonnehdittu ehdottoman väkivallattomaksi, mutta myönteisellä tavalla arkisen toiminnan rajat ylittäväksi karnevaaliksi. Kuitenkin jalkapallo-ottelut keräävät kymmeniätuhansia ihmisiä kenttien laidalle myös Suomessa. Fanit ovat usein eräänlaisia mielipidejohtajia, jotka aktiivisesti tuottavat niitä merkityksiä, joita tietyn kulttuurituotteen kuluttamiseen liittyy. Ranskalaisen sosiologin Michel Maffesolin (1995) mukaan yleisötapahtumien suosion syynä on toisaalta yksilöiden tavoittelema nautinto ja elämyksellisyys, sekä toisaalta ihmisen sosiaalinen kaipuu kaltaistensa joukkoon. Lisäksi Englannissa on toiminut 1990-luvulta alkaen myös Football Fans Against Criminal Justice Act, joka pyrkii vaikuttamaan jalkapallo kannattajiin liittyvään lainsäädäntöön.. Etenkin tanskalaisia roligaaneja on Suomessa ihailtu. Heidät on otettu myös suomalaisen kannattajakulttuurin esikuviksi, koska roliganismiin ei liity samanlaista performatiivista aggressiivisuutta kuin "perinteiseen" brittiläiseen huliganismiin. Seurat ja journalistit pitävätkin ultra-faneja ihanteellisina kannattajina, kun kaikki sujuu hyvin: he juhlivat, pitävät ääntä ja ovat pelissä voimakkaasti mukana, mutta mikäli katsomossa ilmenee ongelmia, samat ultra-kannattajat leimataan helposti huligaaneiksi (Dal Lago ja De Biasi 1994, 83). Kulttuuritutkimuksellisesti orientoituvassa yleisötutkimuksessa oletetaan nykyisin, että yleisöt ovat aktiivisia merkitysten tuottajia (Fiske 1992, Grossberg 1992). Italiassa jalkapallofanit ovat järjestäytyneet joko joukkueiden virallisiin kannattajaorganisaatioihin tai seurasta riippumattomiin Ultraryhmiin. Fanit tuottavat näitä tulkintojaan jalkapallosta, itsestään ja faniudestaan omilla valtamediasta ja kaupallisesta urheilujournalismista riippumattomilla foorumeillaan, kuten fanilehdissä (fanzine) ja internetin kotisivuilla ja keskustelupalstoilla (netzine). (Lee 1998, 43-44) Jalkapallo-otteluun ei tulla vain katsomaan itse peliä, koska itse pelin näkee televisiosta paljon paremmin. representaatio kamppailuja näitä marginalisoivia tulkintoja kohtaan (media, poliisi, yleinen mielipide, lainsäädäntö). Englannissa on esimerkiksi toiminut vuodesta 1927 "virallinen" kannattajakerho Nation Federation of Football Supporters Club (NFFSC). Kommenteissa kiteytyy Eliaksen ja Dunningin (1986) ajatus urheilun funktiosta modernissa maailmassa, jossa kollektiivisten tunteiden osoittamiselle on vain vähän tilaa. ( ... Viralliset kannattajat on usein kategorisoitu "hyviksi", kun taas epävirallisia kannattajaryhmiä on usein pidetty stereotyyppisesti "pahoina" kannattajina ja huligaaneina (Buford 1992, 62). Kyllä peliin kuuluu mennä osallistumaan, siitä se myönteinen elämys syntyy. Fanit voivat myös organisoitua erilaisiksi formaaleiksi yhteiskunnallisiksi liikkeiksi. ) Ihmisten tulee voida ilmaista tunteensa katsomossa, ei padota niitä. Urheilukentän laidat ovat sosiaalisesti hyväksytty paikka purkaa arkielämän jännitteitä ja patoutumia. FSA on kampanjoinut mm. Ottelun tunnelmassa mukanaelävät fanit ovat usein pelaajien ja managereiden suosiossa, koska heidän kannatuksellaan koetaan olevan merkitystä joukkueen suoritukselle. Näitä voivat olla erilaiset ultra-, firm-, casuals-, brigateja boysryhmät. Faniyhdistykset pyrkivät luoLIIKUNTA& TIEDE4/2002 maan kulttuurista tilaa, jossa fanit voivat toteuttaa "omaa juttuaan" ja nautintoa tuottavaa toimintaansa. Maffesolin mukaan juuri yhdessäolo vahvistaa samoista mysteereistä ammentavien yhdessä kokemisen hurmiota. Haluan nähdä yleisön seisovillaan kannustamassa omaa joukkuetta. Fanzineiden ja netzinejen kautta fanit voivat taistella "ylhäältä annettuja" mielikuvia vastaan ja luoda positiivisia tulkintoja itsestään ja edustamastaan asiasta. rasismia, Thatcherin hallituksen jalkapallo lakeja, brittifanien kohtelua ulkomailla vastaan. Se on intohimoa ja intohimo on osa jalkapalloa. Ultra, firm, boys: 18 FANIKERHOT MIELIPIDEJOHTAJIA TEKSTI: HARRI HEINONEN S uurten jalkapalloseurojen kannattajaklubit jaetaan tavallisesti virallisiin seuran ylläpitämiin kannattajayhdistyksiin, sekä epävirallisiin yksityisten kannattajien perustamiin yhdistyksiin ja ryhmiin
Teoksessa Lewis, L.A (ed.): The Adoring Audience. Huliganismista tulee helposti itseään toteuttavaa, kun oletettuja "huligaaneja" kohdellaan huligaaneina ja heiltä odotetaan mielikuvien mukaista käyttäytymistä. Vastapaino, Tampere. Teoksessa Lewis, L.A.(ed.) The Adoring Audience. Mielikuvat joita jalkapallofaniuteen liitetään vaikuttavat voimakkaasti myös siihen miten itse ilmiöön suhtaudutaan ja miten mahdolliset "ongelma" ratkaistaan. On tyystin eri asia puhua huliganismista kuin faniudesta. Lee, Simon (1998): Grey shirts to grey suits: the politcal economy of English football in the 1990s. Routledge, London & New York, 9-29 Kokkonen, Jouko (2000): "Hakkaa päällä!", Ruotsi-ottelu finnkampen. Basil Blackwell. Tämä tulkinta on johtanut siihen, että seurat ovat halunneet irtisanoutua omista faneistaan. Suomalaiset urheiluyleisöt ja alkoholi. International Review for the Sociology of Sport 26:4, 311-332. Lord Justice Taylor, Final Report. HARRI HEINONEN Tutkija Liikunnan sosiaalitieteiden laitos Jyväskylän yliopisto puh. Teoksessa Richard Giulianotti, Norman Bonney ja Mike Hepworth (eds.): Football, Violence and Social ldentity, Routledge, London, 73-89. (1992): Fandom as Pathology: The Consequences of Characterization. Routledge, London, 32-49. Buford, Bill (1992): Among the Thugs. Oxford. Teoksessa Adam Brown (ed.): Fanatics! Power, identity and fandom in football. Dal Lago, Alessandro & De Biasi, Rocco (1994): Italian football fans: culture and organisation. Itse asiassa on perin epäoikeuden mukaista lähestyä suomalaisia jalkapallon ystäviä yksinomaan huliganismin ja häiriökäyttäytymisen käsitteiden kautta. Kustannus OY Taifuuni, Helsinki. Gaudeamus, Tampere. Teoksessa Lewis, L.A.(ed.): The Adoring Audience. WSOY, Porvoo. Grönfors, Martti (1994): Miehinen kulttuuri ja väkivalta. Fan Culture and Popular Media. Giulianotti, R. Routledge, London & New York, 30-49. Vakuutusyhtiö Pohjolan Riskiraportti 4/2000, 6-7. Om postmodern passion och medialiserad gemenskap. Monto, Risto (2000): Pohjolan yleisötilaisuuksien turvallisuusfoorumi . Taylor, Lord Justice (1990): The Hillsborough Stadium Disaster (15 April 1989), lnquiry by the Rt Hon. The Rules of Disorder: London, Henley & Boston: Routledge and Kegan Paul. 17/2000 (3), 152-171. International Review of Sociology of Sport 29:2, 171-199. Finn, Gerry P.T. Home Office, London: HMSO. Arena, Popular Cultural Studies: 8, Aldershot. Jyväskylän yliopisto, Liikunnan kehittämiskeskus, Jyväskylä. LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 19. Fiske, John (1992): The Cultural Economy of Fandom. Routledge, London & New York, 50-65. Lähteet Bahtin, Mihail (1995): Franc;ois Rabelais keskiajan ja renessanssin nauru. Roversi, Antonio (1991 ): Football Violence in ltaly. Etenkin kuin Suomen Gallupin tekemän jääkiekkoyleisön asennemittarin mukaan kaksi tärkeintä asiaa, joita yleisö toivoo ovat tasaiset jännittävät ottelut sekä katsojien eläytymistä ja kovaa kannustamista (Veikkaaja-lehdenjääkiekkoliite 11.9.2001). & Harre, R. Tapaustutkimus Suomalaisista jalkapallo-faneista MMkarsintaottelusta Englanti-Suomi Anfieldillä Liverpoolissa 24.3.2001. (1994): Scoring away from Home: A Statistical Study of Scotland Football Fans at International Matches in Romania and Sweden. Marsh, P. Teoksessa Adam Brown (ed.): Fanatics! Power, identity and fandom in football. Fanius ongelma vai mahdollisuus. Heinonen, Harri & Godenhjelm, Petri (2001a): Hakkapeliitat Anfieldillä. Karnevalistisen kannatustyylin ja faniuden kehittymistä tulisikin tukea ja rohkaista. Mandarin Paperback, London. Liikuntatieteellisen seuran Impulssi nro XX, Liikuntatieteellinen seura, Helsinki. Blackwell, Oxford. Fan Culture and Popular Media. Tällaisen positiivisen ja karnevalistisen katsomokulttuurin kehittyminen voikin olla jopa turvakameroita, järjestyksenvalvojia ja turvatarkastuksia parempi turvallisuuden tae jalkapallo-ottelussa. Heinonen, Harri & Godenhjelm, Petri (2001 b): Ohranjyvä silmässä. "Ongelman" ratkaisuksi on kuitenkin koettu turvatoimet ja voimakeinot: "häätämällä häirikköfanit katsomoista", kuten Uusi Lahti -lehti ehdotti 9.5.2001. Haynes, Richard (1996): The Football lmagination, The rise of football fanzine culture. Teoksessa Richard Giulianotti, Norman Bonney ja Mike Hepworth (eds.): Football, Violence and Social ldentity, Routledge. Kuper, Simon (2000): Matka pallon ympäri. 041-4367451 sähköposti: heinonen@pallo.jyu.fi Kirjoittaja valmistelee väitöskirjaa jalkapallofaneista Suomen Kulttuurirahaston apurahalla Jyväskylän yliopistossa. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä. Katsomokulttuuri voi myös itse asettaa rajat tuolle kovuudelle. Nykysuomen sanakirja (1978): Osat I ja 11 A-K. Heinonen, Harri (2000b): När fotbollen blir en form av beroende. Tähän kannattamisen liittyy toisaalta tietty ärhäkkyys ja kovuus, mutta tuo kovuus on symbolista ja rituaalista. Fan Culture and Popular Media. Harvalla kulttuurija viihdetapahtumalla on varaa samalla tavalla syrjiä maksavia kuluttajia. Grossberg, Lawrence (1992): ls there a Fanin the House?: The Affective Sensibility of Fandom. London, 90-127. Finn, Gerry P.T. Teoksessa Jorma Sipilä & Arto Tiihonen (toim.): Miestä rakennetaan maskuliinisuuksia puretaan, 63-78. Samalla ilmiö ja ihmiset lokeroidaan ja demonisoidaan joksikin sellaiseksi, jota ei edes tarvitse ymmärtää. Routledge, London, 189-202. (1994): Football violence: a societal psychological perspective. Kustannusosakeyhtiö Nemo, Jyväskylä. Rosser, E. Maffesoli, Michel (1995): Maailman mieli. Nordisk alkohol&narkotikatidskrift (NAT) Voi. & Giulianotti, Richard (1998): Scottish fans, not English hooligans! Scots, Scottishness and Scottish football. Cohen, Stan (1987): Folk Devils and Moral Panics. Jenson, J. Elias, Norbert & Dunning, Eric (1986): Ouest for Excitement, Sport and Leisure in the Civilizing Process. Yhteisöllisen tyylin muodoista. Samaistettaessa fanit häiriköiksi tai huligaaneiksi heistä tulee vain järjestyksenpidollinen ongelma. (1978)
Suomi vuonna nolla .. Uutiset liittyivät Helsingin olympialaisten kunniaksi järjestettyihin 50-vuotismuistojuhliin ja niiden yhteydessä syntyneeseen muistelujen tulvaan. Muistojuhlista kirjoitettaessa oli kyse yhtenäisyyden näkemisestä siellä missä sitä ei ole tai mistä se on uhkaavasti rakoilemassa. Ja miksi media halusi olla innokkaasti tuomassa tätä muistoviestisanomaa keskelle olohuoneitamme ja yksityisyyttämme kesän aikana yhä uudelleen ja uudelleen. Kisavieraita kuljettava laiva saapuu uutuuttaan hohtavaan Olympiaterminaaliin. Olympialiikkeen liepeillä pyörineiden sisäpiirihuhujen mukaan nyt oltiin synnyttämässä aivan uutta olympialaista perinnettä. Paikalle on saapunut arvovaltaisia vastaanottajia. Suomalaiset tuntuivat taas kunnostautuneen olympialiikettä elähdyttävällä tavalla, kuten niin monesti aiemminkin olemme saaneet julkisesta sanasta lukea. MISTA HELSINGIN OLYMPIALAISTEN MUISTON JUHLIMISESSA OIKEIN OLI KYSE. KINA: PENTTI PEKKALA n kesä 1952. Uutisoinnin tapa herättää kriittisen lukijan pohti. Palstatilaa lehdissä saivat mitä mielikuvituksellisimmat ja yksityisimmät kisoihin liittyvät anekdootit ja kertomukset, aivan kuin tällainen pieninkin yksityinen muisto olisi yhtäkkiä omannut toimittajien mielestä suurtakin julkista merkitystä. Olipa jopa ollut puhetta Melbournen vuoden 1956 kisojen muistojuhlasta olympiadin kuluttua Helsingin muistojuhlasta. Tapahtumalla kuvaillaan olevan suuren luokan yhteiskunnallisia seurauksia, sillä ensimmäistä kertaa: nsuomalaiset alkavat tuntea ikään kuin pääsevänsä nauttimaan Marshallavusta ja olevansa kotoisin Mississippiltä päin eivätkä Volgan-mutkasta. Eihän jatkosodan päättymistäkään juhlittu yhtä perusteellisesti. Tämän nihmeellisen amerikanherkunn myynnin kerrotaan alkavan kaksi päivää ennen kisojen avajaisia. Paluuta kolattomaan aikaan ei enää ole.n Toisin kuin luulisi, artikkelissa kuvailtuja tapahtumia vuodelta 1952 ei suinkaan kirjattu ylös kesällä 1952, vaan viisikymmentä vuotta uutisessa mainittujen tapahtumien jälkeen kesällä 2002. Juhlista kehkeytyi kesän lehtipalstoja hallinnut spektaakkeli pikkuyksityiskohtia kuvailleine lyhyine kansalaiskommentteineen. Lehdet innostuvat kirjoittamaan, että noikea Coca-Cola on tullut Suomeenn. 20 LIIKUNTA& TIBJEMiksi kisoja täytyi muistella alkuperäisten avajaisten kaltaisella suureellisella juhlalla. Ei kuitenkaan kisoihin saapuvien vieraiden ja joukkueiden takia, vaan kuuden keltaisen jakeluauton, njoihin laivan pulleasta masusta puretaan 30 000 laatikkoa eli 720 000 pulloa Coca-Colaa, kylmälaitteita ja mainosrekvisiittaa n
Kollektiivisten tapahtumien taustalla saattaakin monesti siis itse asiassa olla vaikuttamassa pyrkimys kaikkien ahdistusta aiheuttavien asioiden poistamiseksi julkisesta tietoisuudesta eikä suinkaan niiden työstäminen suhteellisemmiksi ja realistisemmiksi asioiksi. Prosessi kuitenkin sitoo tällöin ihmisen psyykkistä toimintaenergiaa, eikä suinkaan vapauta sitä kuten helposti saattaisi kuvitella. Muistojuhlinnassa tämä näkyi siinä miten lehdissä muistettiin, että "Zatopekit ovat kuin satua" ja että "suomalaiset eivät koskaan unohda Emil ja Dana Zatopekia". LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 21. maan mistä tässä kaikessa oikein oli kyse. Ne tuodaan näytille rahvaalle niihin liittyvien muistojen vahvistamiseksi ja uusintamiseksi vaikka yhteys luiden todelliseen merkitykseen olisi jo aikoja sitten katkennut. Eräs toimittaja kertoi omassa "Olympialapsi" artikkelissaan saaneensa alkunsa juuri olympialaisten aikaan. Aivan kuin tällaisen sinänsä yksilötasolla kiinnostavan mutta julkisuudessa esitettynä yhteiskunnallisesti kovin triviaalin tiedon kautta yhteys kisojen merkityksellisyyteen säilyisi paremmin. Oleminen saa jo lähtökohtaisesti vinoutuneen perustan, eivätkä tilanteista saadut kokemukset auta suhtautumaan realistisesti ympäristön ja ihmisten antamaan palautteeseen, sillä onhan kaikki informaatio jo esitulkittu omien tarkoitusperien mukaisesti. Aiemmista tiedoista poiketen Helsingissä Zatopekit olivat jo vanha aviopari mikä kuitenkaan "ei sotke satua", jota suomalaiset olivat lehtitietojen mukaan hellineet kisasuudelman merkityksestä. Pyhät luut ja yhteys aikoja sitten kadotettuun Joskus yhteisöt ja ryhmät myös kaivavat tässä tarkoituksessa esiin tarkoin vartioiduista symbolisista aarrekätköistään "pyhät luunsa" kuten katolisessa kirkossa tehdään. Niissä oli kyse symbolisesta pyrkimyksestä aloittaa alusta. Lehdissä kerrottiin Zatopekin suomalaisilta saamasta lempinimestä 'Satupekka'. Saduilla on monia tarkoituksia. Muistojuhlista kirjoitettaessa onkin kyse yhtenäisyyden näkemisestä siellä missä sitä ei ole tai mistä se on uhkaavasti rakoilemassa. Todellisuus havaitaan vääristyneenä, koska osia siitä kielletään tai sitä muunnellaan omia tarpeita vastaavaksi. Keskustelu olympialiikkeen tervehdyttämisestä loppui ennen kuin se ehti alkaakaan. Miksi kisoja ylipäänsä täytyi muistella alkuperäisten avajaisten kaltaisella suureellisella juhlalla. Toimittajan mielestä tarina oli tärkeä siksi, että "satuahan tämän on oltava" kuten hän juttunsa lopuksi erityisesti toteaa. Eräänlaisena antikliimaksina mieleen tulee Pohjalaisen etusivun uutinen siitä, miten vuoden 1940 kisojen jalkapalloa piti melkein pelata eräällä Vaasan kentällä, vaikka ajatuksesta luovuttiinkin jo hyvissä ajoin ennen 1940 kisoja kuten kolumnisti Juha Kanerva Veikkaaja-lehdessä kertoo. Jotta mediassa ja muistojuhlissa suoritettu mahtipontinen ja koomisiakin piirteitä saanut muistelutyö saisi oikeat mittasuhteet ja tulisi ymmärrettäväksi on syytä aloittaa muistojuhlien ja niihin liittyvien kirjoitusten merkitysten analysointi aivan perusteista. Eräässä artikkelissa kerrottiin että "maasta se pienikin ponnistaa". Kukaan ei kuitenkaan ryhtynyt tämän jälkeen ihmettelemään sitä hiljaisuutta, johon asioiden käsittely sittemmin on julkisuudessa hautautunut. Kulttuuriantropologi Ernest Beckerin mukaan ihmiset käyttävät suurimman osan energiastaan paetakseen eksistentiaalista ahdistustaan. Yhtenäisyyttä synnyttävillä ja myyttejä vahvistavilla rituaalisilla juhlamenoilla onkin aina ollut kysyntää erityisesti juuri silloin kun yhtenäisyyttä eniten on koetettu raottaa esittämällä ikäviä kysymyksiä asioiden todellisesta poispainetusta luonteesta. Lehdissä havaittiin myös oikean olympialapsen syntyneen yhdeksän kuukautta kisojen jälkeen. Itse juhlissakin yritettiin luoda yhtenäisyyttä jonnekin, jossa sitä ei enää ole. Kisojenhan kerrottiin olleen "pienen, sodan pöllyttämän maan suuri yhteinen ponnistus" kuin olisi ollut kyse syntymäponnistuksista. Eräs toimittaja jopa halusi oikaista Zatopekien avioliittoon liittyvää tarinaa. Artikkelissa muistettiin mainita myös, että "'kisakoneistoa' ei vielä ollut, vaan kenttäkeittiöitä ja telttakyliä pystytettiin aidossa talkoohengessä". Kanervan mukaan syynä tähän oli että "Pohjanmaalla uutisoidaan mieluummin toteutumattomia unelmia", kuin "reaalimaailman otsikkovaihtoehtoja". Ne ilmentävät halua syntyä uudelleen puhtaana ja viattomana kuin vastasyntynyt. Julkilausumaton ajatushan suomalaisilla lehtiartikkelin mukaan oli, että rakkaus syttyi juuri tuolla hetkellä. Siltä suojautuminen nousee joskus myös ryhmien keskeiseksi julkilausumattomaksi tehtäväksi ihmisten kokoontuessa yhteen suorittamaan jotain tehtävää tai ryhtyessään tyydyttämään tarpeitaan. Pieni viittaa tässä vastasyntyneeseen ja yleisemmälläkin tasolla toiveeseen uudestisyntymästä. Miksi muistojuhlissa liehuivat Coca-Colan liput sulassa sovussa virallisen olympialipun kanssa. Eivätkä varmasti pääsekään unohtamaan, jos heistä yhtenään ollaan julkisuudessa muistuttamassa. Muistojuhlien suhteen sen sijaan tuntui vallitsevan nykyisen kilpailutaloudellisen puhetavan mukaisesti vähintäänkin lievä ristiriita kysynnän (uutisten seuraaminen, niistä kiinnostuminen ja niiden odottaminen) ja tarjonnan (urheilu-uutiset) välillä. Satupekan muisteleminen ei näin ymmärrettynä siis avannut uusia mahdollisuuksia yhteisen todellisuuden hahmottamiseen, vaan syvensi vain kieltoa joka havaitsemisen yllä jo valmiiksi lepäsi. Kaikki muistanevat tässä yhteydessä olympialiikettä ravistelleet lahjusskandaalit, jotka syntipukiksi joutuneen KOK:n suomalaisen naisjäsenen Pirjo Häggmanin kautta saavuttivat myös Suomen uutistodellisuuden. Mallioppilas siirtyy eurooppalaisille tavoille Juhliin liitettiin myös massiivisia syntymää kuvaavia kielikuvia. Hän sai jutullaan liittyä etuoikeutettuna osaksi suomalaista olympialaista mytologiaa. Miksi CocaColan tulon kisoihin kuvailtiin 2002 olevan tärkeämpää kuin kisavieraiden saapumisen. Ne voivat sisältää ajatteluntilaa laajentavan opetuksen, mutta ne voivat myös peittää sitä mitä ei uskalleta sanoin ilmaista, jolloin ne luovat virheellisen illuusion kaoottisen todellisuuden hallinnasta ja normaaliudesta ahdistuksettomasta tilasta, jossa arkinen todellisuus on ainoa olemassaoleva totuus. Lisäksi kerrottiin kuinka "tunnelma oli kotoinen ja välitön" aivan kuin lapsella hänen saadessa kellua syntymän jälkeisessä oseaanisessa ihannetilassa, jossa äiti huomioi lapsen kaikki tarpeet
ns·:ns ns G> >-= >, G) --.... "Olen kuullut, että kisojen ilmapiiri oli ainutlaatuinen. Vakavasta ja herkästä yksitotisesti ja yksiulotteisesti Vuoden 1952 kisat olivat jo itsessään suuri syntymätapahtuma suomalaiselle kansakunnalle. Uuden elämän suomalaisille toi myös vuonna nolla eli kesällä 2002 "äiti-laivan" pulleasta masusta esiin pullahtanut "Coca-Cola lapsi", joka opetti meidät suomalaiset taas uudelleen hakemaan elämämme pohjimmaista merkitystä kuluttamisesta. Herlinin kolumnin lopussa käy ilmi miten herkkien ja vakavien asioiden kanssa hän artikkelissaan tulee askarrelleeksi. en ·;:::G> :ns ·;:::-•.... Q) .... 050-5334367 sähköposti: leva@cc.helsinki.fi Kirjoittaja valmistelee Helsingin yliopiston historian laitoksella väitöskirjaa poliisista yhteiskunnallisena ahdistuksenkäsittelyjärjestelmänä Suomen toisen tasavallan aikana.. Kriittisimmän kommentin julkisuudessa nieltäväksi muistojuhlien alla lienee tarjoillut toimittaja Niklas Herlin Ilta-Sanomissa kolumnissaan "Coca-Colaa". Hänen on nimittäin pakko kiittää kaikkia edeltäneitä sukupolvia "itsenäisyydestä ja sota-aikojen uhrauksista" sekä siitä "miten hyvän maan te meille jätitte". en t)Oo ns -~ ns J.. Mutta onko jaloa aatetta koskaan ollut olemassakaan. Aina kisoista puhuttaessa muistetaan nimittäin mainita miten "pian kisojen päättymisen jälkeen viimeinen sotakorvausjuna ylitti itärajan". Vanhat nielevältä tuntuvat riippuvuudet tuntuivat päättyneen kisoihin. Suomessa muka urheiltiin ilman markkinoinnin ja markkinavoimien läsnäoloa, viattoman urheiluhengen läsnäollessa. Höpsis." Herlinin mielestä kisoissa olivat mukana jo kaikki komponentit, jotka ovat tuhonneet jalon aatteen. Olihan olympialaisen perheen mallilapsi nyt siirtynyt uusille hienostuneemmille ja eurooppalaisimmille tavoille, kuten eräässä alkoholikulttuurin muuttumista 1952 kuvailleessa lehtijutussakin todettiin . Jälleen olisi saatu käynnistää uusi hakuprojekti. Ne muistuttavat psykohistorioitsija Lloyd deMausen mukaan ihmisiä symbolisesti siitä hapesta, jota istukka kuljetti lapselle kohdussa sekä myös siitä yhteydestä, joka tuolloin vallitsi lapsen ja elämän antaneen äidin välillä. :::s C en C :::S ns~ >. Suomalaiset jeesustelevat viimeisistä pienistä ja urheilullisista kisoista. Meloja Sylvi Saimo kertoi antamassaan haastattelussaan päättäneensä ennen kisoja päihittää melonnassa 'naapurin tytön'. Ajatukset kaiken merkityksettömyydestä eivät juhlissa olleet aivan välittömänä uhkana. Se syntyi siitä, miten innostuneesti ja avoimesti kaikki vieraat otettiin vastaan. ns E o .... Sodasta selviytymiseen asian kytki myös artikkeli kesältä 2002, jossa kerrottiin miten "Sortavalan evakko sai revanssin". Ei ihme, että Olympiastadionilla liehuivat Coca-Cola -liput. Päätavoite Saimolla kisoissa oli voitto Neuvostoliiton Nina Savinasta, sillä 22 LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 "kostonhimohan se seuraa meitä aina matkassa" kuten Saimo lehdessä totesi. Muistojuhlintaan liittyvät koomiset piirteet muuttuvat tragedian kaltaiseksi sosiaaliseksi näytelmäksi kun otetaan huomioon se järjestäjien yksitotisuus ja mediassa vallinnut yksiulotteisuus, jolla juhlaa Suomessa järjesteltiin ja siitä uutisoitiin. Raskauden lopulla tila kohdussa kuitenkin vähenee ja hapenpuute uhkaa. Saatiinhan taas olla yhteydessä johonkin itseä suurempaan ja merkityksellisempään. Mistään muusta ei ole tohdittu puhua muutamaan kuukauteen. Se on tavallaan vahinko, sillä ylösnousemiskertomuksilla kun on taipumusta vain toimia suojana kuoleman ja lopun tuntoja vastaan eikä muuttaa oikeasti jotain. ns > :::s .... Kiitoksensa hän koettaa kääntää ironiaksi kiittämällä myös lonkerosta ja kokiksesta, jotka kasvattivat häntä "aikuisuuteen" sekä sopimalla lopuksi vielä siitä etteivät Helsingin kisat olleet mikään "viattomuuden viimeinen ylistys" vaan "samanlainen propagandaja mainostemppu kuten kaikki" myöhemmätkin kisat . ILKKA LEVÄ tutkija Historian laitos Helsingin yliopisto puh. ·en :ns a> .... .... Onneksi lausuntoja ei ollut antamassa Juan Antonio Samaranch, jonka diplomaattisia korulauseita kisojen hakemisesta suomalaiset urheilujohtajat olisivat uskoneet. Vaikutti aivan siltä kuin niissä todellakin olisi siirrelty päivänvaloon joidenkin ammoin kaappiin unohtuneiden pyhimysten luita. :::s :::s E c~ Q) Q) ·.... Tilalle saatiin uusi nieltävä symbolista riippuvuutta kuvaava asia, jääkylmä Coca-Cola. Siksi on pakko syntyä. Sama välittömyys saavutettiin seuraavan kerran vasta Sydneyn olympialaisissa." Roggea siteerattiin innolla kaikissa medioissa huomaamatta, että hän kommenteillaan oikeastaan kertoi muuallakin pystyttävän olympialaisiin sankaritekoihin. en :::s C •C. .... Niin voimakkaasti nuo asiat ovat vaikuttaneet kollektiiviseen identiteetin rakentamiseen suomalaisessa julkisuudessa . Hän aloitti todeten: "Jos joku ei ole huomannut, että Helsingin kesäolympialaisista on kulunut 50 vuotta, tämä henkilö on vajonnut koomaan. Tarkoitus kuitenkin tuntui tälläkin kertaa pyhittävän keinot. :::s en :::s C :::S ns :::s :ns "'tJ .!!! .... >, en :ns :::S C :::i: Lapsuuden mallikelpoisuuteen viitattiin myös artikkelissa, jossa kerrottiin KOK:n puheenjohtajan Jacques Roggen todenneen Helsingin "kelpaavan hyväksi esimerkiksi" muulle olympialiikkeelle. Liehuuhan kaikissa uskonnollisissa ja kansallisissa juhlissa aina aatteen ja ideologian tärkeimmät symbolista voimaa kannattajilleen antavat liput. Tässä tapauksessa suomalaisia auttoi syntymään "Marshall-apuna" toiminut juoma ja sen mukana lanseerattu elämänmalli, joka muistutti ettei kolattomaan aikaan ollut paluuta eikä Volgan mutkasta eli oikeasta alkukodista enää tarvinnut välittää. Pohjimmiltaan hän ei kuitenkaan voinut jättää huomioon ottamatta symbolista kärsimisen perintöä ja sen tuomaa poliittista oikeutusta suomalaiselle urheiluliikkeelle, johon hän itsenäisyydestä ja sota-ajan uhrauksista puhuessaan tuli viitanneeksi. Kielikuva muistuttaa erehdyttävästi eliitin 1990-luvun managerialisoitumisen aikana julkisuuteen lanseeraamaa kertomusta pienestä Suomesta EU:n mallioppilaana. ns en -~ C :ns :C E :::s · G) .... :::s C C ns en > en ns en en en -~ C Q) "'tJ en Q) .... ns ns .... Eräs televisiotoimittaja ryhtyi Roggea koskeneessa insertissään spekuloimaan kisojen jakamisella ja Suomen mahdollisella tulevalla kisaisännyydellä välittämättä Roggen tosiasiassa asiaa toppuutelleista sanoista. G) .c J.. o ns .... Q) ·en E -~ E en .c :::s :::s C en .... en·~ C >.:= .... en ns-~ .... :ns ns Q) · ns Q) ...
Liikunnan avulla voidaan ylläpitää terveyttä ja toimintakykyä, parantaa elämänlaatua ja saavuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä. Täsmäprojekteja ikääntyvien liikuttamiseen Suomalaisen yhteiskunnan suurimpia tulevaisuuden haasteita on Drombergin mielestä väestön ikääntyminen. Doping ensisijaisesti urheilujärjestöjen ongelma Opetusministeriö panostaa merkittävästi dopingongelman kitkemiseen huippu-urheilusta. Hän ei usko, että urheiluja liikuntatoimintaan osoitettuja valtionapuja voitaisiin oikeudenmukaisesti sitoa siihen, kuinka hyvin terveisiin elämäntapoihin liittyviä tavoitteita järjestöissä ja seuroissa toteutetaan. Vuoden 1999 lopulla toimintansa aloittanut Maailman antidopingtoimisto WADA on työstämässä maailman antidopingkoodia, jossa on mm. Hän näkee liikunnan mahdollisuudet merkittäviksi. Olemme kansainvälisin sopimuksin sitoutuneet edistämään puhdasta, dopingista vapaata urheilua ja näistä velvoitteista haluamme pitää kiinni, Dromberg lupaa. KULTTUURIMINISTERI KAARINA DROMBERG: "Nuorisourheilussa panostettava laatuun" HAASTATTELU: LASSE KANNAS, TEIJO PYYKKÖNEN Lasten ja nuorten liikuntatoiminnassa tulisi nykyistä enemmän kiinnittää huomiota terveiden elämäntapojen vaalimiseen, sanoo kulttuuriministeri Kaarina Dromberg. K esäkuussa 2002 kulttuuriministerinä aloittanut Kaarina Dromberg on ehtinyt huomata tutkimukset, joiden mukaan urheiluseuroissa harrastaminen ei välttämättä suojaa murrosikäisiä nuoria alkoholinkäytöltä ja että urheilevat nuoret käyttävät nuuskaa moninkertaisesti ei urheileviin nuoriin verrattuna. Dromberg luottaa tasokkaan toiminnan vetovoimaan. Meillä on tuloskriteerit lasten ja nuorten liikunnalle, jossa painopiste on toiminnan laadun ja laajuuden arvioinnissa. Hallitusten tehtävänä on tukea urheilujärjestöjä onnistumaan dopingin kitkemisessä urheilusta. Tästä syystä hän patistaa tutkijoita yhteistyöhön. Pitäisin tärkeänä sitä, että nuorisoja liikuntatutkijat voisivat löytää toisensa ja tuottaa yhdessä tietoa päätöksenteon ja toiminnan avuksi. Ministeriön aktiivisuutta on myös ihmetelty ja kysytty kuuluuko "urheilun roskien" siivoaminen ministeriölle. Drombergin mukaan Suomi osallistuu aktiivisesti koodin valmisteluun hallitustasolla järjestöjen myötävaikutuksella. Tutkimukset nuorten järjestöihin kuulumisessa osoittavat kiistatta sen, että laadukas toiminta saavuttaa suurta vastakaikua nuorten keskuudessa, muistuttaa Dromberg. Olen varovainen laadituttamaan sen kaltaisia laatukriteerejä, joita ei yksiselitteisesti voida mitata. määritelty velvoitteet niin valtioille kuin järjestöille. Osana tätä toimintaa valtioneuvosto asetti kesällä terveysliikunnan neuvottelukunnan, joka vieläkin paremmin pyrkii tehostamaan hallinnonvälistä yhteistyötä ikääntyvän väestön liikuttamiseksi. Lapsija nuorisoliikunnan laatutekijät ovat Drombergin mielestä monisyinen kokonaisuus eikä laadun parantamiseen ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. Pidän tärkeänä sitä, että liikuntajärjestöissä nykyistä enemmän painotettaisiin terveisiin elämäntapoihin kasvattamista, sanoo Dromberg. Hän ei kuitenkaan aio sitoa järjestöjen valtionavun määrää siihen, miten hyvin liikuntajärjestöt edistävät terveyttä. Olemme todenneet, että kohdennetuilla hankkeilla, kuten Kunnossa Kaiken Ikää-ohjelmalla,. Tasa-arvoon ei päästä ilman erityspanostusta Sukupuolten välinen tasa-arvo on Drombergille erittäin LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 23. voidaan aktivoida aikuisväestöä liikunnan pariin ja löytää uusia liikunnan harrastajia. Dromberg uskoo nimenomaan aikuisväestölle suunniteltuihin liikuntahankkeisiin sekä hallinnonalojen yhteistyöhön. Olen varovainen laadituttamaan sen kaltaisia laatukriteerejä, joita ei yksiselitteisesti voida todentaa. Drombergin mielestä dopingkysymysten ratkaisu onkin ensisijaisesti urheilun sisäinen kysymys
Kehitysvaihtoehtojen ennakointi, tulevaan kehitykseen vaikuttaminen ja oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi ovat strategian keskeisiä alueita tutkimustoiminnalle asetettavien yleisten vaatimusten: laadun, relevanssin, tehokkuuden ja tuloksellisuuden rinnalla, korostaa Dromberg. Myös ministeriön liikuntayksikön strategiassa tasaarvo on mainittu yhdeksi niistä tekijöistä, joiden puitteissa yksikön toimenpiteitä arvioidaan. Jatkuva kasvu, johon kymmenen vuotta sitten totuimme, on historiaa, arvelee Dromberg. Neljää kuukauttaan kulttuuriministerinä hän kuvaa liikuntaasioiden osalta hyvinkin positiiviseksi kokemukseksi. Se on toimialallamme puhtain esimerkki sektoritutkimuksesta. Hän oudoksuu väitettä, että liikunnan tasa-arvotyössä oltaisiin murtamassa "miesten viimeinen linnake", urheilun maailma. Tarvelähtöisyys soveltuu hänen mielestään hyvin ministeriön tutkimusstrategian lähtökohdaksi. Mitään ylenmääräistä maalailua on turha tehdä. Ensisijaisesti kehittämisen kohteena tulisi nyt olla tutkijan ja tiedon käyttäjän välisen suhteen parantaminen. Pääsääntöisesti julkisin varoin rakennettu suomalainen liikuntapaikkaverkosto on maailman tihein. Yllättävintä on ollut liikuntakulttuurin monimuotoisuus, Dromberg paljastaa.. toimijat yhdessä miettimään tehokkainta tapaa tuottaa tietoa ja sen saatavuutta mahdollisimman laajojen käyttäjäryhmien käyttöön. Tasa-arvotyössä on Drombergin mielestä vielä paljon tehtävää ja siihen on paneuduttava entistäkin huolellisemmin, jotta kaikilla sukupuoleen katsomatta olisi mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa liikuntakulttuuriin. Liikunnan tiedonvälityksen kehittäminen kokonaisuudessaan vaatii Drombergin mielestä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Lain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. tärkeä ja likeinen asia. Tasa-arvotyö tarvitsee edelleenkin erityispanostusta. Lisäksi yhteiskunnan muutosten hallinta edellyttää yhä paremmin jäsenneltyä tietoa ja niiden arviointia, summaa Dromberg. Silti hän uskoo, että olisi aika edetä laajemmalla rintamalla. Hän on ollut jopa yllättynyt liikuntatoimijoiden valmiuksista toimia jatkuvassa muutoksessa. Sama "ongelma" on tietysti kulttuurin muillakin alueilla. Tässä mielessä tulisikin painottaa myös kunnallista päätöksentekoa, hän suosittaa. Onnistuneista sektoritutkimuksen kohteista hän nostaa esiin liikuntapaikkarakentamisen tutkimuksen. Uutta yhteistyötä Dromberg kaipaa myös liikunnan palvelutuotantoon, vaikka valtion ja kuntien toiminta on ollut varsin tuloksellista. Liikuntasektorin keskeinen ongelma on Drombergin mielestä se, että liikunta on lähes täysin riippuvainen veikkauksen tuotosta. Siten edunsaajien rahoitus pysyy vuonna 2003 suunnilleen vuoden 2002 tasolla. Best Practise-esimerkki toimialaltamme. Tutkijan ja tiedon käyttäjän suhdetta tiivistettävä Kun soveltava näkökulma hallitsee opetusministeriön rahoittamaa liikuntatieteellisestä tutkimusta, on luonnollista, että Dromberg kantaa huolta myös tutkimustiedon siirtymisestä tutkijoilta soveltajille. Tasa-arvon edistämisessä Dromberg vetoaa myös liikuntalakiin. Siinä mielestäni Suomen Liikunta ja Urheilu ry:llä ja kaikilla sen jäsenjärjestöillä on vielä suuri työsarka kynnettävään. Edunvalvonnan vaikeus on enemmän ollut siinä, etteivät liikunnan argumentit helposti taivu talousluvuiksi. Liikuntaa ei mielletä peruspalveluksi Vaikka liikunta on laajalla rintamalla hyväksytty yhdeksi terveyden osatekijäksi, ei liikuntaa Drombergin mielestä vielä ole esimerkiksi budjettineuvotteluissa mielletty samalla tavalla peruspalveluksi kuin terveydenhuolto tai koulutus. Palvelutuotannossa voidaan toivottavasti lähivuosien aikana nähdä aiempaa enemmän yksityisten ja kunnallisten toimijoiden sekä kolmannen sektorin yhteishankkeita. Liikuntaan panostamista tulisi Drombergin mielestä perustella ihmisten elämänlaatuun ja hyvinvointiin sekä liikunnan yhteiskunnalliseen merkitykseen nojautuen. Kun Dromberg aloitti kulttuuriministerinä kesäkuussa, hän kuvasi Nykypäivä-lehdessä suhteensa liikuntaan rakentuneen lähinnä penkkiurheilun kautta. Tosin vielä vuonna 2003 veikkausvoittovaroja arvioidaan kertyvän sama määrä kuin vuonna 2002 eli 399 miljoonaa euroa. Liikuntaväen edunvalvontaosaamista Dromberg ei kuitenkaan moiti, päinvastoin. Liikuntapaikat sekä kuntien liikuntatoimi yhdessä valtion rahoituksen kanssa ovat luoneet perusedellytykset koko suomalaiselle liikuntakulttuurille, Dromberg muistuttaa . Toisena esimerkkinä Dromberg mainitsee Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu -asiakirjan. Mielestäni olisi tärkeää saada eri 24 LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 Veikkauksen tuoton kasvu ei ole ikuista, muistuttaa ministeri Dromberg. Naisilla ja miehillä tulee olla mahdollisuus toimia omina itsenään niin liikunnassa kuin muussakin kansalaistoiminnassa, muistuttaa Dromberg. Verkostoyhteistyölle rakentuva kehittäminen ja vaikuttaminen lisäävät syvällisen ja kattavan sektoriosaamisen tarvetta. Se perustuu tieteellisiin tutkimuksiin ja on varmastikin eräs ns. Ministeriöiden strateginen rooli on muuttumassa yhä osaamiskeskeisempään suuntaan. Ministeriö keskittyy tietojohtamiseen Opetusministeriö korostaa omassa liikuntatoimen ohjuksessaan tiedon ja osaamisen merkitystä. Kaikesta huolimatta valtio on sangen pieni rahoittaja liikunnassa
Tämä uudistus on tarkoituksena tehdä jo vuoden 2003 rahanjaon yhteydessä. Onko löydettävissä ristiriitoja jaoston hakemusohjeiden (Veijolan teksti) ja virallisen hakuoppaan välillä (jaosto korostaan tieteellisyyttä, hakuoppaan ohje mm. Tämänkin vuoksi, vaikka mahdollisesti saataisiinkin lisää rahaa tutkimukselle, avustettavien tutkimushankkeiden määrä tullee laskemaan vuodesta 2002 vuoteen 2003. Nyt tehtävät uudistukset aiheuttavat varmasti sekä myönteisiä että kielteisiä reaktioita. Paradoksaalisesti tässä tilanteessa rahojen mahdollinen lisääntyminen tulee edellä minituista syistä vähentämään hyväksyttyjen anomusten määrää. Liikuntatieteellinen Seura haluaakin tarjota tutkijoille foorumin uudistusten monipuoliseen arvioimiseen. Samassa ohjelmassa on maininta myös siirtymisestä apurahoista palkkoihin tutkijoiden (erityisesti väitöskirjaansa tekevät) rahoittamisessa. Toisaalta on ilmeistä, että tämä uudistus tulee vähentämään väitöskirjatutkijoiden kokonaismäärää, sillä apurahojen turvin voitaisiin mahdollistaa työskentely noin kaksinkertaiselle määrälle tutkijoita palkkoihin verrattuna. Keskustel usi vut lts@stadion.fi TOIMITTAJA LEENA NIEMINEN UUDISTUKSIA LIIKUNTATUTKIMUKSEN TUKEMISEEN L&T haastaa keskusteluun .Valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaosto on tehnyt kauan odotettuja uudistuksia tukipolitiikkaansa. Tämä on sitäkin huolestuttavampaa, sillä anomusten taso on selkeästi noussut parin viime vuoden aikana. Tämä käytäntö on ollut jo pitkään Akatemian apurahoissa ja yliopistojen taantuvien resurssien aikana ovat korkeakoulut laitoksineen suuresti riippuvaisia tästä rahoituserästä. Tarkoituksenamme on antaa tilaa argumentaatiolle ja aidosti erimielisten näkökulmien esiintuomiselle. RISTO SÄNKIAHO professori Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Tampereen Yliopisto sähköposti: risto.sankiaho@uta.fi Kirjoittaja on valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteellisen jaoston puheenjohtaja LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 25. Pallo on nyt kentällä .. tutkimuksen liikuntakulttuurista merkitystä sektoritutkimus ja tutkimusohjelmat vetävät myös eri suuntiin). Ohessa jaoston puheenjohtaja, professori Risto Sänkiaho esittelee suurimman uudistuksen: apurahoista siirrytään pääosin tutkijoiden palkkaamiseen, mikä tarkoittaa tuen saajien aseman parantumista, mutta määrän vähentymistä lähes puoleen. Näin kehitämme yhdessä liikuntatutkimuksen tukijärjestelmää. . Johtaako paneelikäytäntö marginaalisten, mutta mahdollisesti innovatiivisten, aiheiden ja tutkimusmenetelmien systemaattisen karsimiseen. Liikuntatieteen jaosto saa tässä ikään kuin ensimmäisen puheenvuoron, mutta toivon mukaan se ei jää viimeiseksi sieltäkään suunnasta. " On ihailtavaa, että jaosto, jonka aiemmista tukipäätöksistä on usein hiljaa napistu, uskaltautuu antamaan lisäohjeita tuen hakijoille. Kaikesta huolimatta on nytkin syytä jättää anomuksia, sillä maamme liikunta tarvitsee nyt ja tulevaisuudessakin hyvätasoista liikuntatutkimusta tuekseen. Tämä ohjelman ensisijainen tavoite on osin jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi, sillä valtiolla ei ole ollut varaa kasvattaa omia menojaan. Lieneekö syynä sitten paneelien antama palaute tai muu lisääntynyt informaatio jaoston ja tutkijoiden välillä. Valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteellinen jaosto on omassa Liikuntatutkimuksen suunta vuoteen 2005 kehittämisohjelmassaan sitoutunut lisäämään alan resursseja vuosittain kahdella miljoonalla markalla. Avoimuuden lisääntymistä on aina tervehdittävä ilolla. Sänkiaho pohtii kirjoituksessaan tutkimuksen rahoituspolitiikkaa hieman yleisemminkin eikä näe tulevaisuutta sen paremmin valoisana kuin synkeänäkään. Vaikka dopinvalvonta on saanut tuntuvasti lisäresursseja se ei ole pois tutkimusrahoituksesta vaan muilta momenteilta, sillä liikunnan kokonaisrahoitusta tuskin pystytään tämän vaalikauden aikana suurestikaan lisäämään. Kokonaisrahoitukseen tulee myös vaikuttamaan yleiskustannuslisän liittäminen jaettaviin apurahoihin. Tulevaisuudessa asia on huomattavasti valoisampi, sillä uuteen arpajaislakiin liittyvä tuotonjakolaki mahdollistaa tuntuviakin asteittaisia kasvuja tällä rahoitussektorilla. Tästä lisäyksestä on valtiovallan osalta suurimmat hyötyjät olleet TEKES ja Suomen Akatemia, jotka vain varsin satunnaisesti ovat rahoittaneet liikuntatieteellista tutkimusta. Entä voiko "hakemustaide" olla aidosti oma "genrensä" (kirjoittamisen lajityyppi) , jos ohjeeksi kuitenkin annetaan "vakuuttavan tutkimustekstin" kirjoittaminen. Tämä palkkakäytäntöhän on ollut jo kauna vallalla Suomen Akatemiassa ja monet säätiötkin ovat siirtyneet maksamaan apurahansaajille ainakin osan heidän sosiaalikuluistaan. Nykytilanteessa on kuitenkin annettu ymmärtää, että liikuntatutkimukseen olisi saatavissa lisärahoitusta vuodelle 2003, jolloin palkkoihin siirtyminen voitaisiin toteuttaa ainakin osittain. Muutamia pohdittavia näkökulmia tulee heti mieleen: parantavatko uudistukset aidosti liikuntatutkimuksen tieteellistä tasoa vai helpottavatko ne etupäässä päättäjien tuskaa. Jaoston jäsen VTT, yliassistentti Soile Veijola taas esittelee jaoston hyväksymiä periaatteita itse hakemiseen otsikolla "Kuinka teen hakemuksen, jolla saa rahoitusta. Apurahoista palkkoihin Miten käy liikunnan tutkimusrahoituksen 7 TEKSTI: RISTO SÄNKIAHO Maamme tutkimusrahoitus on vahvistunut huomattavasti viimeisenä kymmenenä vuotena. Kohdistuvatko tuet oikeille ihmisille (väitöskirjan tekijät, postdoc-tutkijat, varttuneet tieteenharjoittajat jne.)
Tutkimussuunnitelmaa ei ole syytä sekoittaa romaaniin, tietokirj aan, pamflettiin, Hakemuksen lukijan oppineisuuteen kannattaa aina luottaa; asenne auttaa paremman suunnitelman tekemisessä. Niinpä jaostossa kannustetaan tutkijoita suunnittelemaan hankkeensa huolellisesti kirjoittamalla niistä lyhyesti. Hakemuksen kirjoittamiseen pätee sama sääntö kuin kaikkeen muuhunkin kirjoittamiseen: genren eli lajityypin pitää olla selkeä ja puhdas. Tutkimushankkeen nimeen on syytä paneutua huolellisesti. Näin on helpompi pidättäytyä sisäpiirijargonista. Kirjoitushetkellä lukijaksi onkin syytä kuvitella kansainvälinen paneeli, suo26 LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 tai poliittiseen vaalipuheeseen.. Jaostossa tiedetään yhtä hyvin kuin hakijoidenkin keskuudessa, että lyhyesti on vaikeampaa kirjoittaa kuin pitkästi. Tutkimussuunnitelma on parhaimmillaan loogisesti etenevä ja kommunikoiva teksti. Sen tehtäviin ei kuulu kertoa, mitä kirjoja tekijä on lukenut, mistä hän on innostunut tai vihastunut, mitkä yhteiskunnalliset epäkohdat hänen mielestään pitäisi korjata. Rahoittajan antamia ohjeita on noudatettava pilkulleen: nimenomaan pyydetyt eikä hakijan omasta mielestä tähdelliset asiat on kerrottava eikä suunnitelman maksimipituutta saa ylittää. Hankkeen on sijoituttava johonkin teoreettis-metodologiseen diskurssiin eli keskusteluun, mutta sen on silti kommunikoitava myös kentän ulkopuolisille. meksi kirjoitettaessa monitieteinen paneeli. KUINKA TEEN HAKEMUKSEN, JOLLA SAA RAHOITUSTA. Se on viisasta jakaa osa tehtäviin, jotka ovat rajatumpia ja pienempiä kuin itse päätutkimustehtävä. Tutkimussuunnitelma kannattaa tehdä saman tien käytännön ohjenuoraksi, ei varsinaisen työn peitetarinaksi tai omakehuksi. Painotukset ja muotoilut ovat omani, mutta myös muut jaoston jäsenet allekirjoittavat ne. Myös yhteisprojektien suunnitelmien on oltava kuin "yhdellä äänellä kirjoitettuja": ei siis osallistujiensa muihin tarpeisiin kirjoittamista tekstinpätkistä nopeasti koottua diskursiivista tilkkutäkkiä. Niinpä ne eivät voi olla irrallisia tai jatkokysymyksiä tyyliin: "Lisäksi aion selvittää ... Tutkimuskohde ei ole yhtä kuin tutkimuksen aihe, aihepiiri, teema, tarkoitus tai tausta. Jaostossa on vallinnut yhteisymmärrys yhteiskuntatieteiden ja biolääketieteen edustajien kesken siitä, miten tutkimussuunnitelmien tieteellistä laatua arvioidaan. Esittelen nyt Liikunta & Tiede -lehden pyynnöstä lyhyesti kyseiset "hakemustaiteen" periaatteet. Tutkijan vilpitön ja tarkka tieteellinen asenne tai sen puute paistaa yllättävän helposti läpi jo tutkimussuunnitelmasta. Sen ei tarvitse eikä ole syytäkään olla viihdyttävä tai kiihdyttävä. Osatehtävien vastausten on yhdessä muodostettava vastaus päätehtävään. Hakemuksen tärkeintä osaa eli tutkimussuunnitelmaa ei ole syytä sekoittaa romaaniin, tietokirjaan, pamflettiin, yleisönosastokirjoitukseen tai poliitikon vaalipuheeseen. sähköposti: soile.veijola@urova.fi Tutkimussuunnitelman avulla kerrotaan, mitä tutkitaan, miten tutkitaan ja kuka tutkii. Tutkimustehtävää voi nimittää myös tutkimusongelmaksi tai tutkimuskysymykseksi. Hakemuksesta on myös käytävä ilmi, miten projekti käytännössä toimii: mitä tehdään missä järjestyksessä ja aikataulussa. Parhaat nimet kertovat jotain sekä tutkimuskohteesta, aineistoista että metodeista. Heidän on vähintäänkin saatava selville, että kyseessä on tutkimus ja mitä siinä tutkitaan ja miten. Tutkimuskohteen lisäksi suunnitelmassa on kerrottava tutkimustehtävä, aineistot ja menetelmät. Omassa puheenvuorossani kävin läpi sekä yhteiskuntaja käyttäytymistieteellisessä paneelissa että myös jaoston kokouksissa sovellettuja, hyvän tutkimussuunnitelman kriteerejä. TEKSTI: SOILE VEIJOLA IIValtion liikuntaneuvoston liikuntatieteellinen jaosto halusi vähentää tu tkimusrahoituksen hakemusprosessin mystiikkaa Jyväskylän yliopistossa 13.5.2002 järjestetyllä Tutkijatapaamisella. Tutkimuskohde on jäsennettävä teoreettisesti oman tiedealueen käsitteiden avulla. Oman erinomaisuuden tai tutkimusaiheen tärkeyden korostamisen sijasta tutkimussuunnitelmalla tulee osoittaa oma tutkijan kompetenssi: kyky kirjoittaa oman tiedealueensa vakuuttavaa tutkimustekstiä kirjoittamalla vakuuttavaa tutkimustekstiä. SOILE VEIJOLA VTT, yliassistentti Lapin yliopisto Valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteellisen jaoston jäsen 20002003. Vaikkakin jokaisen rahoitettavan hankkeen tutkijan on kirjoitettava oma osatutkimussuunnitelmansa, projektin yhteisen viitekehyksen kirjoittaminen vaatii paneutumista hankkeen vetäjältä. ", "olen myös kiinnostunut..." jne. Erilaisilla vähättelytai liioitteluyrityksillä ei pitkälle potkita
Työskentelyn suunta on LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 27. Tämä on erityisen tärkeä alue, jossa jalkojen ja selän voima yhdistyy. Taijissa onkin päämääränä oppia se, mitä tarkoitetaan tietoisella liikkeellä. Yksi hyvä esimerkki sellaisesta on "kiinalainen aamuvoimistelu" eli taijiquan (eli taiji, eli taichi chuan). Nämä aistit tekevät siis ihmisen tietoiseksi kehostaan, sen liikkeistä ja asennoista. Olemme kaikki opetelleet joskus ajamaan polkupyörällä. Mikä merkitys tämän tietoisuuden tason avaamisella ja harjoittamisella on ihmiselle. Tämä alue voidaan kokea hyvin elävästi hengitysliikkeen keskipisteenä. Kummatkin tekevät proprioseptisiä harjoituksia. Tässä liikkumisen tavassa "jos yksi kohta kehoa liikkuu niin sen jokainen kohta liikkuu", niin kuin taijin vanhoissa teksteissä todetaan. Taiji proprioseptisenä harjoituksena On olemassa liikuntamuotoja, jotka ovat pääasiallisesti juuri proprioseptisiä harjoituksia. Viime vuosina proprioseptiikkaan on alettu kiinnittää erityistä huomiota urheiluvalmennuksen ja -lääketieteen piirissä ainakin kolmesta syystä. Tarkoitan näillä ulottuvuuksilla esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä. hai-hui -pisteeseen. Ihmiselle kehon sisäinen kokemus on yksi tietoisuuden taso. Mitä tässä sisäisessä kokemuksessa kohtaamme. Sitten hän etsii nk. Toinen maisema: Italialainen jalkapallojoukkue on kokoontunut harjoituksiin. dan-tienin alueen vatsaltaan tulemalla tietoiseksi vatsan liikkeestä hengityksessä. Näillä pisteillä tai alueilla on tietysti fyysinen sijaintinsa, mutta tärkeää on se, että niitä lähestytään sisäkautta, kehontietoisuuden kautta, proprioseptiikan kautta. Taijissa harjoitetaan tietoista liikettä siksi, että pyritään oppimaan hyvin monimutkainen ja hienovarainen liikemekaniikka ja sen avulla nk. Sitten hän pudottaa mielessään wu-chi -pisteestä linjan alas maahan, joka kulkee jalkojen välissä sijaitsevan hui-yin -pisteen kautta. He seisovat pitkään paikallaan liikkumatta. "keskustatietoisuuden" ja sen jälkeen "keskilinjatietoisuuden", joiden avulla opetellaan tulemaan tietoiseksi kehon luonnollisesta ja optimaalisesta, pystystä rakenteestaB, rakennetaan siis "asentotietoisuus". Sitten hän jakaa dan-tienin ja ming-menin alueita yhdistävän viivan kahtia, jolloin hän löytää vatsan keskeltä nk. 2, 3 Ja kolmanneksi, proprioseptiset harjoitukset voivat antaa huippu-urheilijalle sen viimeisen sadasosasekunnin tai sen viimeisen viiden millimetrin tarkkuuden, joka tarvitaan onnistuneeseen suoritukseen. Kehoa ei siis pyritä asettamaan oikeaan asentoon ulkoisten koordinaattien avulla, vaan se tehdään tietoisuudesta käsin sisäisten koordinaattien avulla. Mikä on ego-tietoisuutemme ja tämän kehon tietoisuutemme suhde. Koska olen filosofi, minua kiinostavat erityisesti proprioseptiikkaan liittyvät filosofiset ulottuvuudet. ASENTO LIIKE AISTI Proprioseptio tietoisuus kehosta TEKSTI: TIMO KLEMOLA On aikainen aamu. Sitten hän etsii tuntumaa selän puolelle ming-menin alueelle. Mitä yhteistä on näillä ryhmillä. Taijin liikkeet ovat hyvin hitaita ja tasaisia. Vain osaan näistä kysymyksistä yritän seuraavassa luoda valoa. 6, 7 Kun opetan tietoista liikettä taijissa, aloitan sen rakentamalla aluksi nk. Se perustuu erilaisten lihasten, jänteiden ja nivelpussien respetorien toimintaan ja myös tasapainoelimen toimintaan. 4 Ihminen ei voi paljoakaan harjoittaa ulkoisia aistejaan, kuten näköja kuuloaistia, mutta kehon sisäiset aistit ovat hyvin harjoitettavissa. Voidaanko tämän sisäisen kokemuksen kautta lähestyä myös eettisiä kysymyksiä. Keskilinja, joka kulkee näiden pisteiden kautta, on sisäinen kokemus eräänlaisesta voiman linjasta, joka kulkee kehon sisällä. Ne ovat siis ensisijaisesti koetun kehon sisäisen avaruuden kiintopisteitä. "sisäisen voiman" 5 käyttö. Mikä merkitys on liikunnalla tai fyysisillä harjoituksilla yleensä tämän sisäisen kokemuksen avaamisessa. Tässä lähestymistavassa muodostetaan kehon sisäiseen kokemukseen tietynlainen kartta, kiintopisteet, joiden avulla tässä kokemusmaailmassa on helpompi suunnistaa. Sitten se, mikä koetaan tässä sisäisessa avaruudessa, muuttuu myös ulkoiseksi asennoksi. Tämä on keskilinjan yläosa. Ryhmä taijin harrastajia kokoontuu puistoon. Wuchi -pisteestä suoraan ylös kulkeva linja kulkee päälaelle nk. wu-chi -pisteen. Liikkeen hitaus mahdollistaa sen, että voimme olla tietoisia jokaisesta liikkeen yksityiskohdasta. Tämä on keskilinjan alaosa. Lopuksi tietoisuutta kuljetetaan näin hahmoteltua keskilinjaa ylös ja alas. Termillä proprioseptio viitataan ihmisen asentoja liikeaistiin. Tämän aistin avulla ihmisellä on kyky tuntea koko kehonsa ja eri jäseniensä asento ikään kuin kehon sisäkautta. Sillon hengitys tuntuu vatsalla pallomaisena, wu-chi -pisteestä joka suuntaan laajenevana ja supistuvana alueena. Liikunnan kannalta tämä aisti on tietysti tärkeä, koska opeteltaessa mitä tahansa kehollista taitoa, liikettä kontrolloidaan pääasiassa juuri proprioseptiikan kautta. Teknisesti liikesarjat ovat sellaisia, että niissä joudutaan seisomaan jatkuvasti yhdellä jalalla, jolloin myös tasapainoaisti saa harjotusta. Sitten, ikään kuin hidastetussa elokuvassa, he kohottavat kätensä ylös, siirtävät painon toiselle jalalle ja seisovat yhdellä jalalla, kannattelevat ilmassa näkymätöntä palloa, ottavat askeleen ja aloittavat pitkän, hitaan liikesarjan. On havaittu, että proprioseptiset harjoitukset ehkäisevät merkittävällä tavalla erilaisia nivelvamrnoja, jotka ovat tyypillisiä esimerkiksi jalkapalloilijoille.1 Toisaalta proprioseptisillä harjoituksilla voidaan nopeuttaa nivelvammoista parantumista. Hitaassa liikkeessä tietoisuus ja liike kulkevat helpommin käsi kädessä. Tyydyn vain viittaamaan siihen, että proprioseptisillä harjoituksilla on merkittäviä liikuntalääketieteellisiä ja valmennusopillisiakin ulottuvuuksia. Miten tätä tietoisuuden tasoa pitäisi kuvata. En keskity tässä artikkelissa kuitenkaan proprioseptiikan fysiologiaan tai biomekaniikkaan, koska en tunne näitä aloja. Mikä on tämän eletyn, koetun kehon ja näkyvän, objektiivisen kehon suhde. Tällaisissa tasapainoa vaativissa suorituksissa proprioseptiikan harjoitettavuus näkyy selkeimmin. Tämän kartan kiintopisteille on olemassa omat perinteiset, kiinalaiset nimensä. Osa joukkueesta tekee venytysharjoituksia, osa yrittää seistä omalaatuisella tasapainolaudalla, joka koostuu puolipallon muotoisesta jalustasta ja sen päälle asetetusta levystä. Aluksi oppilas vain seisoo paikallaan tietyssä asennossa. Mikä on tämän sisäisen maailman rakenne
Ks. Palaan edellä esittämääni taijin harjoitukseen, jossa aluksi etsittiin kehon sisäiset koordinaatit, ja sen kautta edettiin kehon optimaalisen asennon tiedostamiseen. Havaduin itse kerran siihen, että sekoittaessani kahvikuppia lusikalla tulin tietoiseksi siitä, että kehoni keskipis. ; Newcomer-Aney, K.; Smith, J.: Refining Rehabilitation With Proprioception Training: Expediting Return to Play. Voimme ymmärtää sen yksinkertaisesti vain: elämäksi. 1999Jul 1;24(13):1322-7. "keskustatietoisuus", tietoisuus nk. Ks. Aluksi etsitään keskilinjan perusliikkeet paikalla seisten: ylös, alas, painon siirto oikealle ja vasemmalle ja kierto liike. 12 Voimme kohdistaa siihen huomiomme, siirtää se ikään kuin fokukseen, jolloin se terävöityy, mutta säilyttää silti tietynlaisen hämärän muotonsa. Egotietoisuudella tarkoitan sitä tietoisuuden aluetta tai keskusta, jossa koemme ajattelevamme, 28 LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 tuntevamme, toimivamme. 2. 13 Ajatus ihmisestä kokonaisuutena, jossa keho ja mieli ovat yhtä, tulee tässä hyvin esiin. Sen jälkeen otetaan askeleita ja etsitään keskilinjan perusliikkeet kehon liikkuessa. ki, kiin. Emme siis ole tietoisia liikkumisemme tavasta vain tehdessämme taijin liikesarjoja vaan yhtä hyvin kävellessämme tai istuessamme tai tehdessämme mitä tahansa arkipäivän askaretta.9 Tietoisuutemme siitä, miten kannamme kehoamme, herkistyy ja tämä vaikuttaa voimakkaasti myös "mielemme asentoon" .10 Kohti filosofiaa Voimme lähestyä kehoamme useasta näkökulmasta. Kun leikkaan leipää veitsellä, pidän huolta sormistani aivan eri tavalla kuin jos ne olisivat minulle vieraita esineitä. Silloin kehon keskusta on myös mielen keskusta. Kerroin, miten aluksi etsitään nk. Se voidaan ymmärtää kehontietoisuutemme herkistymisenä, proprioseptiikan harjoittamiseen liittyvänä kokemuksena, jossa pääsemme lähelle elämän sykettä meissä. Nyt voisi kysyä, mitä on se, jonka kohtaamme, kun kuuntelemme kehoamme sisäkautta; kun teemme esimerkiksi tietoista hengitysharjoitusta, jossa edellä kuvaamani "keskusta" näyttäytyy. Kun kehon sisäinen keskilinja ja keskipiste on näin hahmotettu, edetään kohti tietoista liikettä. Spine. Spine. Tuttu esimerkki tästä voimankäytöstä on joidenkin afrikkalaisten heimojen naisten kyky kantaa painavia taakkoja päänsä päällä. Vain irralleen leikattuna se voi olla minulle esine, jos silloinkaan. 5. esim . 15 TIMO KLEMOLA, FT Tampereen yliopisto Liikunnanfilosofian tutkimusyksikkö (T ALFIT) sähköposti: fitikl@uta.fi Viitteet: 1. Käteni on aina minun elävä, kokeva käteni. Egotietoisuutemme on reflektiivistä ja intentionaalista. Tämä tietoisuus on laadultaan erilaista kuin nk. Kun puhun näin elämästä, se on tietenkin kokemus, mutta myös filosofinen kannanotto. Huomaamme, että koetun kehon rajat eivät ole tarkat. Monet filosofit ovat korostaneet tätä kehoon liittyvää kaksinaisuutta tai kiasmaattisuutta. Ajattelullamme on aina kohde, oli se sitten sisäinen tai ulkoinen. A controlled study. Jos kuuntelemme kehoamme sisältä käsin, voimme tarkastella koetun kehomme tilaa sisäisenä avaruutena ja etsiä sen rajoja. 14 Tietoinen hengitys nimittäin näyttää tämän keskustan ja harjoituksella on aina helpompi ja helpompi ikään kuin asettua sinne asumaan. Jos nimittäin koemme voimakkaasti elämän omassa kehossamme, se antaa meille kyvyn empatiaan kaikkea sitä kohtaan, missä näemme saman elämän sykkeen. egotietoisuutemme. esim: Newcomer KL, Laskowski ER, Yu B, Johnson JC, An KN: Differences in repositioning error among patients with low back pain compared with control subjects. Laskowski, E.R. Aasialaisessa perinteessä käytetään termiä "elinvoima" tai "vitaali energia" (jap. Kokemus wu-chi -alueesta, siis kehon keskustasta, onkin hyvin mielenkiintoinen. Annan tästä liikkeen hienovaraisuudesta esimerkin. Internetissä lyhennelmä osoitteessa: http://www.brucebrownlee.com/coaching/fitness/proprioceptiontraining.htm. Ne vaihtelevat sen mukaan, miten olemme kehoamme harjoittaneet, ja erityisesti sen mukaan, olemmeko harjoittaneet sisäisiä aistejamme. Sillä pyritään kuvaamman tietoisuutta siitä, miten elämä, vitaali elämän voima, virtaa läpi kehossamme. Tällä alueella myös kokemus kehostamme ja etiikka voivat yhtyä. Silloin siirrymme tietoisuudessamme nk. Kehomme asettuu ikään kuin tietoisuutemme periferiaan, josta se tulee esiin vain silloin, jos tietoisesti siirrämme siihen huomiomme tai jos vaikkapa loukkamme raajamme tai sairastumme. Sen keskiössä oleva alue näkyy tarkasti ja periferiassa oleva alue aina heikemmin kadoten lopulta kokonaan näkyvistä. objektikeho ja koettu tai eletty keho. 6. Voimme asettaa ajatuksemme tai tunteemme aina uudelleen ajattelumme kohteeksi. Näin edetään kohti yhä monimutkaisempia liikkeitä tietoisuus kehon sisäisestä kartasta säilyttäen. Tällaisten harjoitusten jälkeen tietoisuutta kehon keskilinjasta ja keskipisteestä on vaikea kadottaa ja liiketietoisuus ikään kuin säteilee kaikkiin liikkeisiimme. Kun kehoa tarkastellaan ulkoapäin, esineenomaisesti, puhutaan objektikehosta. Ks. siis kehon sisäisestä kokemuksesta kohti ulkoista asentoa. " Sisäinen voima " viittaa kehon optimaalisen rakenteen antamaan rentoon voimaan. Eri alueet kehomme sisällä tuntuvat erilaisilta. Se sykkii pulssina kaulallamme, hienovaraisena sähköisenä tunteena sormenpäissä tai vaikkapa lämpöisenä tunteena rinnan ja sydämen alueella. Kehontietoisuutta voisi kuvata ei-reflektiivisenä ja ei-intentionaalisena tietoisuuden alueena, joka yleensä pysyy tietoisuutemme periferiassa. qi) tämän kokemuksen kuvaamiseen. 4. 11 Eletty keho tarkoittaa kokemustamme kehosta sisäkautta. Knee Surg Sports Traumatol Arthrosc 1996; 4(1 ): 19-21 . Usein erotetaan toisistaan nk. Voimme verrata tietoisuuttamme näkökenttään. 3. esim. The Physician and Sportsmedicine oct 1997; 1 0(25). Caraffa A, Cerulli G, Projetti M , Aisa G, Rizzo A: Prevention of anterior crusiate ligament injuries in soccer: a prospective controlled study of propriocetive training. Tämä on helppo kokea juuri kehontietoisuuden alueella ja on ymmärrettävää, että tällainen käsitys on vallalla juuri kulttuurissa, jossa hengityksellä ja sen harjoittamisella on keskeinen asema. Ihminen ei kuitenkaan suhtaudu koskaan omaan kehoonsa täysin samalla tavalla kuin muihin esineisiin, objekteihin. 2000 Apr 15;25(8):989-94; Taimela S, Kankaanpaa M, Luoto S. 1 nternetissä osoitteessa: http://www.physsportsmed.com/issues/1997 /1 0oct/laskow.htm. Esimerkiksi japanilaisessa ajattelussa koko ihmisen persoonallisuuden keskustan katsotaan sijaitsevan hänen vatsallaan. :The effect of lumbar fatigue on the ability to sense a change in lumbar position. Kun katson kättäni, se on osa objektikehoani, mutta kokemuksessani on aina mukana myös eletyn kehon näkökulma. Koko proprioseptiikan problematiikka tarjoaa useita tärkeitä tutkimusongelmia. Kun tietoisuus liikkeestä on rakennettu tällä tavalla sisäkautta, kehontietoisuuden kautta, se on hyvin pysyvää. 2000 Oct 1 ;25(19):2488-93; Brumagne S, Cordo P, Lysens R, Verschueren S, Swinnen S: The role of paraspinal muscle spindles in lumbosacral position sense in individuals with and without low back pain . Ihminen kykenee liikkumaan objektikehonsa ja koetun kehonsa välillä jatkuvasti vaihtaen näkökulmaansa. Voimme kohdistaa tietoisuutemme "kuuntelemaan" kehoamme. wu-chi -pisteestä. Kehon harjoittaminen ja filosofian harjoittaminen kulkevat näissä kokemuksissa käsi kädessä. Spine. Näkökentän periferinen alue on hämärää ja kadottaa selkeät rajansa. Kun kuuntelemme kehomme tietoisuutta, voimme tuntea sisällämme elämän sykkeen. Silloin keho asettuu hyvin voimakkaasti tietoisuutemme keskipisteeseen. Normaalisti emme ole yleensä lainkaan tietoisia kehostamme. Kun kuuntelemme kehoamme sisäkautta, asumme siis kehontietoisuuden alueella, tunnemme nimenomaan wu-chin alueen ikään kuin tämän tietoisuuden elävänä, sykkivänä keskuksena, elävänä pallona, joka laajenee ja supistuu hengityksen tahdissa. Useat neurofysiologiset tutkimukset ovat osoittaneet myös alaselän kipujen ja heikentyneen proprioseptiikan yhteyden . Kokemuksemme kehostamme vaihtelevat paljon kehomme historian mukaan. kehontietoisuuden alueelle. Elinvoiman käsitettä ei pidä mystifioida. Tässä tarkastelussa kehon sisäiset aistit (proprioseptiikka) toimivat apunamme
Lukion lehtoraattiin sisällytettiin myös urheilulukion toiminnan koordinointi, kehittäminen ja yhteistyön virittäminen uudelleen muiden oppilaitosten kanssa. URHEILU LUKIOISTA URHEILUAKATEMIOIHIN. London: Routledge 1985. Saman verran opiskeli entisissä opistotason oppilaitoksissa. Opintojen jatkamisen puolesta puhuu se, että kyseisen tutkimuksen kohdejoukosta yli kolmannes oli suorittanut tai suorittamassa opintoja yliopistoissa. Vuodesta 1997 Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on voinut opiskella urheilijoiden englanninkielisessä tradenomikoulutusohjelmassa. Vaikein tilanne on pääkaupunkiseudulla, jossa on vain yksi urheilulukio. Ks. Koski, Tapio: Liikunta elämäntapana ja henkisen kasvun välineenä. Turun ammattikorkeakoulu aloitti syksyllä 2000 urheilijoille tarkoitetun markkinointiin suuntautuneen tradenomikoulutuksen. Volum 1. tästä esim. Samalla oppilasvalinnan kriteerejä tiukennettiin ja valmennuksen pariin otettiin vain huipulle tähtääviä nuoria. Esim. Blackwell. 12. 7. Tulevaisuudessa haasteita kuitenkin riittää. Muutamat ammattikorkeakoulut ovat laatineet urheilijoille omia opintolinjoja, vaikka yhtenäistä järjestelmää ammattikorkeakouluihin ei ole suunniteltu. 9. 15. Ensinnä lukion jälkeen urheilija joutuu valitsemaan selvemmin urheilun ja opiskelun välillä, koska maassamme ei ole laajaa toisen asteen jälkeistä urheilun ja koulutuksen yhdistävää järjestelmää. Opettajien toimenkuvat eriytettiin siten, että yläasteella ja lukiossa oli omat opettajansa. Hengityksen tietoinen harjoittaminen kuuluu käytännöllisesti katsoen kaikkiin aasialaisiin uskonnolis-filosofis-psykologisiin itsensä harjoittamisen menetelmiin. Huonoin vaihtoehto lienee, että nuori keskittyy urheiluun ja jättää koulun vähemmälle huomiolle, mutta lopettaa jonkin ajan kuluttua myös urheilun. Kastellin lukion ja yläasteen liikuntatuntimäärät kasvoivat niin, että kouluun perustettiin toinen poikien liikunnan lehtoraatti. Tärkein niistä lienee urheilijoiden opintomahdollisuuksien lisääminen korkea-asteella. Ks. Oulun seudun uudenlainen yhteistoimintamalli Oulun seudulla toimivan urheiluakatemian toiminnan taustalla on pitkälti Kastellin urheilulukio, joka on toiminut urheilulukiona vuodesta 1986 lähtien. Tampere 2000. Huipulle tähtäävää valmennusta ja korkeakouluopiskelua ei ole järjestelmällisesti yhdistetty Suomessa. Teksti: TIMO METSÄ-TOKILA & RISTO KESKITALO Urheiluakatemian tekee muista poikkeavaksi se, että sen toimintaan voivat osallistua kaikki lahjakkaat urheilijat, opiskelivat he sitten yliopistossa, ammattikorkeakoulussa, lukiossa tai ammattioppilaitoksessa. Ja samalla siis kehoni jokainen piste. Klemola: Ruumis liikkuu, liikkuuko henki. SLU on listannut liikuntapoliittisiin tavoitteisiinsa vuosille 1999-2003 kohentaa opiskelun ja urheilun yhteensovittamista. Suosituimpia lajeja ovat yleisurheilu, hiihto, jalkaja koripallo sekä jääkiekko. Opintoja ja urheilua yhdessä jatkoi noin kolmannes, työelämässä urheilua jatkoi joka kymmenes ja viisi prosenttia tutkimuksessa mukana olleista entisistä urheilulukioiden oppilaista urheili täysipäiväisesti. kehollisuuden filosofiasta esim. Monet nk. Urheiluakatemia on luonut puitteet, joissa urheilija voi toimia leiriolosuhteissa joka päivä, ja samanaikaisesti urheilija voi opiskella haluamaansa ammattiin Nuori urheilija joutuu tekemään elämässään useita valintoja ja häneen kohdistuu monenlaisia odotuksia ja paineita niin urheilun kuin koulutuksen suhteen. Klemola, Timo: Taiji, hiljaisuutta liikkeessä, liikettä hiljaisuudessa. Oxford 1998; Welton, Donn (ed): The Body. Center for the Healing and the Arts. Ks. Paris: Gallimard 1987; Welton , Donn (ed): Body and Flesh . Tämä kuvaus on välttämättä yksinkeretaistettu. Harjoitukseen kuuluu keskilinjan ja keskipisteen lisäksi myös muita kehon sisäisiä koordinaatteja ja rakenteita. Otava. Tampere University Press. The Meditative Traditons in the Chinese Martial Arts. Aleksander-tekniikka. Yhteistyö Oulun seudun oppilaitosten kanssa aloitettiin jo 1980-luvulla. Lukion jälkeen monet jättävät urheilun vähemmälle ja keskittyvät muihin asioihin. Tampereen yliopisto 1998 ja Koski emt. Ks. Ideaalitapauksessa urheilija pystyy jatkamaan harrastustaan ja samalla hankkimaan itselleen koulutuksen. Oxford 1999; Levin, David Michael: The Body's Recollection of Being. "kehoterapiat" lähtevät samanlaisista lähtökohdista. Merleau-Ponty, Maurice: Phenomenologie de la perception. Walnut Creek 1997. Keuruu 1990. Jan Diepersloot: The Warriors of Stillness. Suomessa niin urheilulukioiden kuin urheilijoille tarkoitettujen ammatillisen koulutuksen linjojen tulevaisuus näyttää suhteellisen hyvältä. Pääpaino on jalkapallossa, jääkiekossa ja yleisurheilussa, mutta myös muiden lajien edustajat voivat hakea kouluun. Karvosen ja Suomelan (1996) tutkielman mukaan hieman yli puolet urheilulukioiden oppilaista lopettaa kilpaurheilun lukion jälkeen. Yksi keskeinen kohta on lapaluiden välinen alue ja sen suhde rintalastaan. 11 . Opiskelijoita urheilulukioissa oli yhteensä noin 1600, vaikka urheilulukioiden urheiluoppilaskiintiö on 1200. Opiskelu järjestetään Seinäjoella ja Kuortaneella, jossa urheilijat harjoittelevat ja asuvat. Ensimmäisten vuosien jälkeen urheilulukio toimi pitkään pääsääntöisesti yksin, kunnes vuonna 1997 Kastellin yläasteesta tuli liikuntapainotteinen koulu. Blackwell. Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta Voi 66. Oppilasmäärän kasvuun ovat vaikuttaneet urheilulukiolaisten opintojen venyminen normaalia pidemmäksi. Lukuvuonna 1999-2000 SLU:n arvion mukaan urheilulukioissa oli edustettuna noin 40 lajia. 14. Yhteistä näille kahdelle ja muille vastaaville toimintamalleille on se, että urheilijan on opiskeltava tiettyä koulutusohjelmaa. te, joka sijaitsee vatsalla, liikkui samaa hyvin pientä ympyrää. Niiden oikean asennon kautta yhdistetään selän voima käsien voimaan. 8.Ks. Toiseksi urheilulukioihin hakeutuu myös sellaisia urheilijoita, jotka eivät ole valmiita panostamaan urheilu-uraansa. Julkaistuinternetissä osoitteessa: http://www2 .canisius.edu/-gallaghr/gallagher2000a.html 13. Karlfried von Durckheimin kirja Hara: The Vital Centre of Man käsittelee monipuolisesti tätä problematiikkaa. Usein tilanne kuitenkin on niin, että hän joutuu panostamaan joko urheiluun tai opiskeluun. Se, että yli puolet lopettaa urheilun lukion jälkeen, kertoo ainakin kahdesta asiasta. Urheilulukion hallinnointia varten perustettiin johtoryhmä, johon kuuluvat rehtori sekä liikunnanopettajat. Tämä on mielenkiintoinen tutkimusalue, jossa liikuntaan, urheiluun ja yleensä fyysisiin harjoituksiin liittyvää eettistä ulottuvuutta voidaan lähestyä kehollisuuden filosofian kautta. Oppilaitoksen järjestämiin pääsykokeisiin osallistuivat LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 29. 10. Lisäksi muutamat urheilulukiot ovat ottaneet enemmän urheilulukiolaisia kuin heidän valtionosuutensa edellyttää. Mitä urheilulukion jälkeen. Ohjelma on suunnattu erityisesti yleisurheilijoille, painijoille ja ampujille. Tätä problematiikkaa käsittelee Shaun Gallagher artikkelissaan Non -perceptual Awareness of One's Body
Yhteistyön pohjaksi oppilaitokset ja kaupunki laativat kirjallisen sopimuksen. Akatemia pyrkii järjestämään vastaavat palvelut sinne, missä urheilijat päivittäin asuvat ja opiskelevat. Akatemian tavoitteena on ollut yhdistää Pohjois-Suomessa toimivien urheiluorganisaatioiden resurssit. Yksi syy muiden oppilaitosten kiinnostukseen oli lisätyt valmennusajat, ja luottamus siihen, että toiminnan piiriin hyväksytään vain motivoituneita urheilijoita. Useat eri tahot, kuten liitot, piirijärjestöt, seurat ja kunnat tukevat omalla tahollaan nuorten lahjakkaiden urheilijoiden uraa. Akatemia toivookin toimivansa kokoavana voimana PohjoisSuomessa. Valmennuskeskukset sijaitsevat yleensä urheiluopistojen yhteydessä ja urheilijat käyttävät opistojen palveluja leireillään. Ouluseutu Urheiluakatemia on ainutlaatuinen poikkihallinnollinen verkosto, missä urheilijaan sidoksissa olevat tahot tekevät yhteistyötä. Valmennustoiminta laajennettiin koskemaan kaikkia koulupäiviä, jotta urheilija voisi mahdollisimman joustavasti käyttää palvelua omien tarpeidensa mukaan. 08-55879876. Ouluseutu Urheiluakatemia on ottanut merkittävän askeleen huipulle tähtäävän valmennuksen ja koulutuksen yhdistämisen tiellä. Merikosken ammatillinen koulutuskeskus, joka tarjoaa vammaisurheilijoille yhtäläiset mahdollisuudet yhdistää huipulle tähtäävä valmennus ja koulutus. Mukaan saatiin myös Oulun kaupungin elinkeinotoimi, jonka vastuulla on ollut hankkeen tunnetuksi tekeminen. Kastellin lukion toiminnan tuloksena syntyi oppilaitosverkko, jonka piiristä lahjakkaat urheilijat saivat mahdollisuuden osallistua urheiluvalmennukseen urheilulukiolaisten rinnalla. Ouluseutu Urheiluakatemiassa on pystytty rakentamaan toimintamalli, joka tarjoaa myös korkea-asteella opiskeleville huippu-urheilijoille mahdollisuuden yhdistää paikallisen urheilulukion järjestämä valmennus ja opinnot omassa opinahjossa. Tämä mahdollisti myös sen, että muiden oppilaitosten opiskelijat pystyivät osallistumaan toimintaan ilman suurempia oppilaitoksen sisäisiä järjestelyjä. Sen toiminta-ajatus on osittain vastainen nykyiselle valmennuskeskusajattelulle, joka perustuu yksipuolisesti urheilullisiin lähtökohtiin. Maksuksi määriteltiin joko 2400 tai 4000 markkaa vuodessa riippuen oppilaitoksesta. Osaavan Oulun Urheilukoulun toimintaa on edelleen kehitetty ja syksyllä 2001 sen nimi muutettiin Ouluseutu Urheiluakatemiaksi. Useat oppilaitokset olivat halukkaita yhteistyön aloittamiseen. Opiskelijoiden menestymistä opinnoissaan ryhdyttiin seuraamaan aiempaa tarkemmin, ja ohjausja seurantajärjestelmää kehitettiin siten, että valmentajat ja opettajat kokoontuvat säännöllisesti yhteisiin tilaisuuksiin keskustelemaan opiskelijoista. Urheilija voi näin ollen elää mahdollisimman normaalia elämää urheilun rinnalla. Hanke sai nimekseen Osaavan Oulun Urheilukoulun ja sen muodostivat Kastellin liikuntapainotteinen yläaste, Kastellin lukio, Oulun ammattioppilai tos, Oulun sosiaalija terveysalanoppilaitos, Oulun kauppaoppilaitos, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto. Kastellin lukio, Oulun kaupunki ja muut oppilaitokset sopivat yhdessä, että opiskelijoiden kustannukset valmennukseen osallistumisesta kattaa nuoren oppilaitos. Urheiluakatemia on luonut puitteet, joissa urheilija voi toimia leiriolosuhteissa joka päivä, ja samanaikaisesti urheilija voi opiskella haluamaansa ammattiin. Ouluseutu Urheiluakatemiassa harjoittelevat rinnakkain niin toisella asteella opiskelevat nuoret kuin jo aikuisikään ehtineet yliopisto-opintoja harjoittavat huippu-urheilijat. Samalla se pakottaisi päättäjät pohtimaan nykyisten urheiluopistojen ja valmennuskeskusten toiminnan sisältöjä ja rahoitusta uudelta pohjalta. Urheiluakatemioissa suomalaisen huippu-urheilun tulevaisuus. Toivottavasti myös niin opetushallinnon kuin urheiluorganisaatioiden päättäjät tutustuvat sen toimintamalliin, sillä Ouluseutu Urheiluakatemian kaltaisen toiminnan aloittaminen suurimmissa kaupungeissa toisi uusia mahdollisuuksia nuorille urheilijoille. Urheiluakatemian toimintamallia vielä kehitetään, mutta soveltuvin osin se on jo nyt mallinnettavissa myös muualle. Toimintaan on tullut mukaan mm. TIMO METSÄ-TOKILA Koulutusosiologian laitos Turun yliopisto puh: 02-3336572 sähköposti: timmet@utu.fi RISTO KESKITALO Johtava valmentaja Kastellin Urheilulukio puh. Yksin toimiessaan ne eivät kuitenkaan pysty ottamaan kokonaisvastuuta nuoren urheilueikä elämänurasta. Suomen Olympiakomitea myönsi Kastellin lukiolle vuoden urheiluoppilaitos-arvonimen keväällä 2000 Osaa30 LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 van Oulun Urheilukoulun kehittämisestä. Suomessa urheilijoiden opinahjot toimivat hyvin, mutta liian usein nuoren urheilu-ura katkeaa hänen valmistuessa toisen asteen oppilaitoksesta. Lisäksi Virpiniemen liikuntaopisto on järjestänyt opiskelijoille valmennuskursseja ja Oulun Diakonissalaitoksen liikuntalääketieteellinen klinikka järjestää urheilijoille testausta. Akatemian tarkoituksena on ollut luoda valmennuskeskus, joka huomioi urheilijan tarpeet kokonaisvaltaisesti. Urheilukoulun toiminnasta onkin muodostunut useiden kaupungin toimialojen yhteishanke. Akatemia onkin herättänyt kiinnostusta monissa kaupungeissa ympäri Suomea. Urheilukoulun tekee muista poikkeavaksi se, että sen toimintaa voi osallistua kaikki lahjakkaat urheilijat, opiskelivat he sitten yliopistossa, ammattikorkeakoulussa, lukiossa tai ammattioppilaitoksessa. Toimenpiteet saivat aikaan sen, että nuorten opiskelumotivaatio parantui, kun valmennukseen osallistuminen edellytti opinnoissa etenemistä. Yksittäistä urheilijaa tuetaan harjoittelun lisäksi muillakin elämän aloilla, jotta urheilu-uran jälkeiseen elämänvaiheiseen siirtyminen tapahtuisi helposti ja luonnollisesti. myös ammatilliseen koulutukseen hakeutuneet
Tutkimus-, opetusja järjestötyö olivat Liisa Heinilälle tärkeitä elämänalueita. Opetuksen vuorovaikutuskysymykset, monipuoliset työtavat sekä oppilaiden oma-aloitteisuuden, itseohjautuvuuden ja autonomiakokemusten tukeminen olivat Liisalle keskeisiä asioita. Työja perheasiat limittyivät sujuvasti ja energisesti keskenään. TARU LINTUNEN Kirjoittaja on Liisa Heinilän oppilas ja työtoveri. Liisa Heinilää voikin muistaa tukemalla Musica-kuoron työtä (tili: 800013-1338357). Valitettavan vähän aikaa Liisa Heinilä ehti nauttia tästä elämäntyönsä kohokohdasta. Heinilän malli naistutkijana on ollut tärkeä esimerkki meille nuoremmille. Liisa Heinilän opetus liikunnanopiskelijoille oli modernia ja monella tavoin aikaansa edellä. Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitoksella Liisa Heinilä muistetaan voimakkaana persoonallisuutena, todellisena vanhanajan seminaarinlehtorina. Puoliso Kalevi Heinilä, neljä lasta ja lastenlapset olivat Liisalle tärkeitä. Liisa Heinilä toimi aktiivisesti Musica-kuoron hyväksi. Liisa Heinilä kehitti laaja-alaisissa tutkimuksissaan menetelmiä liikunnan opetuksen opetusprosessin mittaamiseksi. Liikuntatieteellisen Seuran hallituksen ja Liikunta & Tiede -lehden edeltäjän, Stadion-lehden toimituskunnan jäsenenä Heinilä toimi vuosina 1967-1971. Heinilä on uransa aikana toiminut useissa alan kotimaisissa ja kansainvälisissä järjestöissä. LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 31. Voimistelunpettajan tutkinnon hän suoritti Helsingin ylipiston voimistelulaitoksessa v. Näitä edelleen mitä ajankohtaisimpia asioita saimme oppia jo 1970-luvulla. Liisa Heinilä 2.6.1926-28.8.2002 Liikuntapedagogiikan edelläkävijä L kuntatieteiden tohtori Liisa Heinilä kuoli 76vuotiaana äkilliseen sairaskohtaukseen rakkaasa kesäpaikassaan Asikkalassa. 1971 ja liikuntatieteiden lisensiaatin tutkinnon v. Tutkimuksen päätarkoituksena oli tuottaa tietoa liikuntakasvatuksen kehittämiseksi. Hänelle myönnettiin Liikuntatieteellisen Seuran hopeinen ansiomerkki vuonna 1983. Innostunut elämänasenne ja kiinnostus elämän eri osa-alueita kohtaan olivat hänelle tunnusomaisia piirteitä. Erityisen tärkeää Heinilälle oli toiminta liikuntakasvatuksen kansainvälisessä liitossa FIEP:issä (Federation Internationale d' Education Physique) , jonka kunniavarapuheenjohtajaksi hänet nimitettiin ensimmäisenä naisena vuonna 2000. Kolmenkymmenen vuoden opetusja tutkimustyön tulokset huipentuivat väitöskirjaksi kun Liisa Heinilä väitteli tohtoriksi tämän vuoden alussa. Liisa Heinilä tunnetaan pitkäaikaisesta aktiivisesta ja menestyksekkäästä työstään kansallisen ja kansainvälisen liikuntakasvatuksen ja urheilun edistämiseksi. Heinilä on palkittu ansiokkaasta työstään liikuntakulttuurin ja urheilun edistämiseksi muun muassa Ling-ansioristillä, opetusmm1sterion ansioristillä ja FIEP:in ansiomitalilla. Liisan elämässä oli paljon kauneutta, sitä hän vaali ja levitti myös lähimpiensä elämään. Heinilä on toiminut muun muassa lehtorina Helsingin yliopistossa ja vuodesta 1971 Jyväskylän yliopistossa yp. Liikuntatieteilijänä Liisa Heinilä toimi pioneerina ja tienraivaajana. 1949, liikuntatieteiden kandidaatin tutkinnon v. Liisa Heinilä yntyi Lappeenrannassa 2.6.1926. 1987 Jyväskylän yliopistossa. lehtorina
Kiinni j äänrisen riski 32 LIIKUNTA& TIEDE 4/2002
Nykyisin saadaan tiedot harjoituspaikoista, -ajoista ja -leireistä sekä kilpailuista suoraan urheilijalta/liitolta, jolloin testattavien tavoittaminen on helppoa. Kuitenkin kaikissa lajeissa dopingaineista on hyötyä enemmän tai vähemmän. uomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n kokeneimpiin kuuluva testaaja Teuvo Valtanen pakkaa mustan salkkunsa auton perään ja lähtee tottunein elein liikkeelle SLU-talon pihasta. Testaaja tietää, että tietyissä lajeissa ongelmat ovat yleisempiä kuin toisissa, mutta muuta keinoa kiellettyjen keinojen selvittämiseksi ei ole kuin tiukka ja kattava sääntöjen mukaan toteuttava testaus. Tiedetään, että joissakin lajeissa ongelmat ovat yleisempiä kuin toisissa. Urheilijat pakoilivat ja testaajat yrittivät saada heitä kiinni. Vastikään EM-uinneissa kultakantaan palannut Jani Sievinen harjoittelee kotipaikkakuntansa hallissa joka aamu ja iltapäivä kuutena päivänä viikossa. Täytyy muistaa, että urheilija on puhdas kunnes positiivisesta tuloksesta on mustaa valkoisella. urheilun etu a n t i d g Teksti: TIINU WUOLIO Kuvat: SAKARI VIIKA Suomessa noin yksi prosentti testatuista urheilijoista jää kiinni, ja myös puhtaat urheilijat haluavat näiden tapausten jäävän kiinni. Joukkuelajeissa valitaan/arvotaan tietty määrä testattavia, Valtanen kertoo. Kutsun saatuaan urheilijalla on 24 tuntia aikaa ottaa yhteys testaa jaan ja antaa näyte. Salt Lake Cityn talvikisat osoittivat, että testit eivät ole enää kovin paljon jäljessä kiellettyjen keinojen ja LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 33. Kymmenkunta vuotta testaajana toiminut konkari on vuosien varrella nähnyt monenlaista suhtautumista. Valtasen mukaan 1980-luvun ja 1990 luvun alun testaus muistutti lähinnä poliisitoimintaa. Tiukka ja riittävän kattava testaus on ainoa keino kiellettyjen keinojen käytön selvittämiseksi. Enää testin kohdetta ei tarvitse arvailla. Testit ovat tarkentuneet ja laboratorioanalyysit ovat kehittyneet huimasti. Kieltäytyminen tulkitaan positiiviseksi näytteeksi, Vallanen selvittää. Kilpailun ulkopuolisissa testeissä mennään yllättäen urheilijan tai joukkueen harjoituksiin, tai niin sanotussa haastemiesmenettelyssä toimitetaan urheilijalle kotiin kutsu testiin. Määränpää selviää matkaan lähteneille toimittajalle ja kuvaajalle vasta tien päällä: Nummelan uimahalli. Joskus tuloksista yllättyy itsekin, mutta kyllä puhtaita urheilijoita on ihan huipullakin, Valtanen sanoo. Jos testattavana on kumpaakin sukupuolta, toinen testaajista ja/tai testiavustaja on nainen
Joskus voi tulla tiukkoja paikkoja, mutta silloin pitää pitäytyä säännöissä eikä kommentoida esimerkiksi väitteitä jonkun toisen urheilijan aineiden käytöstä, Valtanen mainitsee. Asiallisiin kysymyksiin pyritään aina vastaamaan, mutta emme lähde väittelemään, Valtanen toteaa. Tulossa olevan antidoping-passin pitäisi auttaa asiaa. Yhdistyksen jäseniä ovat Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Suomen Olympiayhdistys ry, Suomen Paralympiayhdistys, Suomen Urheilulääkäriyhdistys Finlands ldrottsläkareförening ry sekä Suomen valtio, jota edustaa opetusministeriö. Järjestelmä myös maksaa. Urheilijatkin tietävät, että 34 LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 heidät löydetään milloin ja mistä vain. Käyttäjiä on yhä vähemmän, ja näkyyhän se tulostasossakin joissakin lajeissa, Valtanen sanoo. YHTEYSTIEDOT Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n toimisto: Radiokatu 20 00240 Helsinki fax: (09) 148 5195 sähköposti : info@antidoping.fi www.antidoping.fi Pääsihteeri Juha Viertola puh : (09) 3481 2023, 050-64 222 sähköposti: juha.viertola@antidoping.fi Kehitysjohtaja, kansainväliset asiat Pirjo Krouvila puh: (09) 3481 2010, 0400-503 798 sähköposti: pirjo.krouvila@antidoping.fi Yhteyssihteeri Maarit Juvonen puh : (09) 3481 2020, 040-503 1131 sähköposti: maarit.juvonen@antidoping.fi Tiedottaja, internetsivut ja koulutus Susanna Sokka puh: (09) 3481 2021, 040-740 7477 sähköposti: susanna.sokka@antidoping .fi Testauspäällikkö Teuvo Valtanen puh: (09) 3481 2030, 0400-413 978 sähköposti: teuvo.valtanen@antidoping.fi Laatukoordinaattori Marjorit Elorinne puh : (09) 3481 2022, 040-560 4934 sähköposti : marjorit.elorinne@antidoping.fi Lääketieteellinen johtaja Timo Seppälä Puh: 0400 685 337. EPOssa analyysi on kehityksessä jo pitemmällä kuin käyttäjät, mutta kasvuhormoni on vielä toistaiseksi ongelma. ADT:lla on tällä hetkellä 35 oman toimen ohella toimivaa testaajaa eri puolilla maata. Ammattinsa osaava testaaja ei näitä väitteitä kommentoi millään lailla, sillä häntä sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus. Siihenkin saadaan luotettava testi parin vuoden sisällä, ja se on urheilijoillekin tärkeä asia, Valtanen huomauttaa. Heistä 19 on lääkäreitä ja lopuillakin on yleensä joku muu terveydenhuollon koulutus. Valtanen tietää vallan hyvin, että vaikka testausjärjestelmä, asenteet ja menetelmät ovat kehittyneet ja vakiintuneet osaksi urheilua, kaikkia käyttäjiä ei saada koskaan kiinni. Näistä asioista ei huudella, itse liikunnanohjaajan koulutuksen saanut Valtanen sanoo. Itse testit sujuivat Lahdessa ihan hyvin, mutta jälkeenpäin puhelimet toimistolla soivat tauotta. Testauksesta ei huudella Teuvo Valtanen oli työvuorossa myös WADAn yllätystesteissä Lahden MM-hiihdoissa pari vuotta sitten. Mutta on parempi urheilulle, että kiinni jäämisen riski on olemassa. Kaikissa maissa testaus ei ole yhtä hallittua, ja urheilijan pitää tietää omat oikeutensa. aineiden kehittäjiä. Aina joku kahdesta tuhannesta vuosittain testatavasta urheilijasta suhtautuu nihkeästi näytteen antamiseen. Näytteenotossa sitä ammattiosaamista ei tosin tarvita, mutta tämä joukko on jo päätyössään tottunut vaitiolovelvollisuuteen. Hän painottaa, että sääntöjen mukaan toteutetussa testauksessa urheilijan oikeusturva ei vaarannu. Urheilun tuntemus auttaa testaajan työssä huomattavasti. Jos prosessissa tapahtuu jotain mikä ei ole sääntöjen mukaista, näyte voidaan hylätä, Valtanen muistuttaa. SUOMEN ANTIDOPINGTOIMIKUNTA ADTRV S uomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n tarkoituksena on yhteistyössä liikuntajärjestöjen ja muiden antidopingtyötä tekevien organisaatioiden kanssa, dopingasioita koskevat kansalliset ja kansainväliset sopimukset huomioon ottaen, edistää urheilun dopinginvastaista toimintaa sekä vastata omalta osaltaan dopingvalvonnasta Suomessa. Kun mennään testaamaan, toimitaan mahdollisimman huomaamattomasti niin, että yleisö ei välttämättä näe, kun joku haetaan testattavaksi. Ummikon olisi vaikea suunitella työtään, ellei tietäisi esimerkiksi, miten vaikkapa painonnostokisa etenee. -Urheilijoiden harjoituspaikkatietoja ei aina päivitetä riittävästi. Vuodessa tehdään 2000 testiä, mikä maksaa euroissa lähes 700 000
Olisi hyvä, jos urheilijat testattaisiin säännöllisen epäsäännöllisesti noin kerran kolmessa viikossa, Jani Sievinen sanoo. Tämän jälkeen alkaa näytteiden analysointivaihe. Seuraavaksi hän merkitsee lomakkeeseen kaikki tarvittavat tiedot. Kaikki näytteet käsitellään laboratoriossa omilla numeroillaan.Jos testaa ja olisi tuntematon, hänen henkilöllisyytensä todettaisiin, mutta Valtanen on laboratoriossa tuttu hahmo. Niin rutiinia kuin onkin, Sievinen keskittyy hoitamaan osuutensa. LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 35. Hän syöttää laboratorion tietojärjestelmään tiedot näytteestä: lähettäjän tai testaajan nimen, näytteen koodinumeron, testattavan urheilulajin ja sukupuolen, näytteenottopäivän ja laboratorioon tuontipäivän sekä analyysipyynnöt. Prosessi etenee ohjekirjan mukaan. Vielä viisi, kuusi vuotta sitten käytännöt vaihtelivat. Kun nuorta uimaria ensimmäisen kerran testatiin 16-vuotiaana vuonna 1990, näyte annettiin tavalliseen kertakäyttömukiin. Pienemmistä puutteista informoidaan antidopingtoimikuntaa, dopingtestauslaboratorion vastaava kemisti Antti Leinonen kertoo. Huippu-urheilija ei panisi ollenkaan pahakseen, jos tietäisi kaikkien hyppäävän altaaseen samalta viivalta. Tekniikkalajissa ei auta mikään, mutta tarvitaan uinnissa toki myös räjähtävää voimaa ja kestävyyttä, hän toteaa. Kiinalaisethan ovat joskus jääneet kiinni hormoneista, mutta suuri ongelma on kuitenkin Yhdysvallat, jossa testejä on heidän omien lakiensa takia aika vaikea suorittaa. Uinnille lajityypillisiä ongelmia on hormonien käyttö, mutta Sievisen mukaan sellaista kestävyyttä laji ei vaadi, että esimerkiksi EPO siinä erityisemmin hyödyttäisi. Kotvan kuluttua Sievinen kaataa lasipulloon näytteensä, sinetöi itse pullot ja allekirjoittaa lopuksi pöytäkirjan. Hän näkee passissa vielä paljon kehittämistä. Järkähtämättömän säännöllistä elämää viettävä Sievinen kun on jokseenkin joka hetki tavoitettavissa, ja ellei sattuisi olemaan, isä ja valmentaja Esa Sievinen olisi taatusti langan päässä. Suurin osa analyysituloksista ei anna aihetta enempään, mutta noin yksi sadasta näytteestä osoittautuu positiiviseksi ja päätyy antidopingtoimikunnan valvontalautakunnan käsiteltäväksi. On olennaista, kenellä on lupa nähdä esimerkiksi tietoja harjoittelusta, terveydentilasta tai sairauksista, ja kuka tai miten tiedot käytännössä päivitetään järjestelmään. TEKSTI: TIINU WUOLIO antido Kilpailun ulkopuolisissa testeissä tutkitaan kaikkea muuta paitsi piristeiden käyttöä: anabolisia aineita, diureetteja ja veren manipulointiin tarkoitettuja aineita. Palomäki toteaa näytelaukun koskemattomuuden, tarkistaa sinettinumeron ja sen, onko laukku oikein suljettu. Jos sinetöinnissä tai koodauksessa on puutteita, näyte hylätään. Hän kuittaa testikutsun ja henkilötiedot merkitään testipöytäkirjaan. Liitto valistaa urheilijoita myös oikeuksista, mutta nuorena ei välttämättä uskalla puuttua, jos kaikki ei mene sääntöjen mukaan, Sievinen sanoo. Testaaja oli kovistellut, kun rekistereihin ei ollut merkitty urheilijan yhteyshenkilölle varahenkilöä. •• •• •• g TESTAUKSELLA TIUKAT SAANNOT S ievistä ei testata ensimmäistä kertaa. Teuvo Valtanen pakkaa pullot kuljetuslaukkuun, sulkee sen asianmukaisesti laboratorioon viestäväksi. Näyte sinetöitynä laboratorioon Teuvo Valtanen ajaa Nummelasta suoraan Helsingin Pitäjänmäkeen. Normaalisti vastaanotto päättyy tähän. Siellä Suomen ainoan akkreditoidun dopingtestauslaboratorion, Yhtyneiden Laboratorioiden osastoavustaja Kirsi Palomäki ottaa häneltä nimettömät näytteet vastaan. Kymmeniä kertoja testattu ja puhtaaksi todettu uimari kummastelee ruotsalaisen testiryhmän käyntiä puolitoista kuukautta aiemmin. Urheilija valitsee itse yksittäispakatun steriilin näytemukin, ja odottelee vettä siemaillen, että pääsisi antamaan näytteen Valtasen valvonnassa. Sievisen mielestä urheilljan antidopingpassi on uinnissakin tulevaisuutta, mutta hänestä sekään ei kitke dopingia urheilusta. Kun näytepaketti on avattu, Palomäki tarkastaa pullot ja vertaa niiden tietoja lomakkeeseen. Hän tuntee menettelyn eikä vaiheita tarvitse hänelle enää kerrata
Suuri osa suomalaisista tuntuu uskovan, että kansainväliseen menestykseen tarvitaan dopingia. Siten uusien valmisteiden mahdollinen dopingkäyttö voitaisiin ennakoida ja kehittää niille testit.. Hän urheilee ilman doping-menetelmiä ja on varma pärjäämisestään näin jatkossakin. Itse näen dopingvalvonnan ohella yhdeksi tehtäväksemme myös huippu-urheilun imagon nostamisen puhtaan urheilun avulla. Valtaosa huippu-urheilusta on puhdasta. Siitä, että valtaosa huippu-urheilusta on puhdasta, sanoo Suomen Antidopingtoimikunnan ADT ry:n puheenjohtaja Olli Puntila. Hän ottaa esimerkin Lahden jupakan jälkipuinnista. 36 LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 D opingkeskustelua on hallinnut kiistely lieveilmiöistä, yksityiskohdista. OLLI PUNTILA: Antidopingtyö rakentaa luottamusta urheilun tulevaisuuteen Dopingkeskustelua käydään pitkälti käryjen, kielteisten asioiden ympärillä. Siitä ovatko testit riittävän tarkkoja ja varmoja, testauskäytännöt ja päätökset juridisesti pitäviä. Ja sitä sen tulee olla jatkossakin. Lahden MM-kisojen tapahtumat olivat kuitenkin kolhu, jonka jälkeen sekä hiihdon julkisuuskuvaa että suomalaisten uskoa puhtaaseen urheiluun joudutaan vahvistamaan pitkään. Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n puheenjohtajan Olli Puntilan mukaan tämä on väärä lähtökohta. Toisaalta sitä leimaa käsitys, että ilman dopingia huippu-urheilussa ei voi pärjätä. Samalla hän otti kantaa puhtaan urheilun puolesta. Meidän on luotava ilmapiiri, jossa nuori voi valita huippu-urheilijan uran tietäen, että huipulle voi päästä ilman dopingia, toteaa Puntila. Oli myös paljon niitä, joitten mielestä testausjärjestelmän olisi pitänyt tiedottaa urheilijoille suoraan, että Hemohess on kielletty aine ja että se pystytään nyt käytettävissä testeissä näyttämään, sanoo Puntila. Se ei valitettavasti saanut juurikaan tilaa mediassa. Tämä vie huomiota pois olennaisesta. WADAn tulisi seurata lääkeaineiden kehitystyötä. Lähtökohtana näyttää olevan, että kaikki muutkin käyttävät, he eivät vain jää kiinni, toteaa Puntila. Yleinen mielipidehän ei suinkaan ollut, että vain urheilijat tekivät väärin. Hän mainitsee esimerkkinä Salt Lake Cityn kultamitalistin Samppa Lajusen joulukuussa 2001 pitämän tiedotustilaisuuden, jossa Lajunen kertoi tulevista tavoitteistaan ja valmentautumisestaan. Meidän pitää tuoda vahvemmin esiin näitä hyviä esimerkkejä
Meillä on tietääkseni lähdetty siitä, että tulos joka on voimassa kilpailua seuraavan vuorokauden alkaessa on voitonjaon peruste. LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 37. Näin sillä voidaan vaikuttaa myös dopingaineiden laajaan ns. ADT kouluttaa ja tiedottaa itse, mutta se ei yksin riitä. Tavoitteena on riittävän tehokkaan ja kattavan maailmanlaajuisen dopingvalvonnan luominen. Lajiliitot ovat tässä tärkeä yhteistyökumppani. Syyskuun alussa voimaan astunut uusittu rikoslain 44.luku säätelee myös dopingia. En myöskään usko, että se tulee kestämään, mikäli siitä lähdetään vakavasti haastamaan oikeusteitse. Lahden tapahtumat vain nopeuttivat tätä prosessia, sanoo Puntila. Sitä ei pidetty perusteltuna, koska oman terveyden vaarantamista ja vahingoittamista ei yleensäkään ole säädetty rangaistavaksi. olympialaisiin osallistumiselle. Onhan mahdollista, että käyttö voidaan osoittaa muillakin tutkinnallisilla keinoilla, korostaa Puntila. Lajiliitot, seurat ja seurojen jäsenet ovat luonnollisesti keskeisiä kohderyhmiä. Testausmenetelmien kehittäminen haaste WADAlle Se, että aineelle esimerkiksi kasvuhormonille ei vielä ole aukotonta testiä ei saa estää sen sisällyttämistä kiellettyjen aineiden listalle. Puntila odottaakin WADAlta vahvaa tukea testausmenetelmien kehittämiselle. Nykyisin seuraamusten kirjo on laaja. Hiihdossa urheilija saa ensimmäisestä rikkeestä kahden vuoden kilpailukiellon ja valmentaja elinikäisen toimintakiellon. WADA yhtenäistää käytäntöjä Myös kansainvälisellä kentällä on edetty ripeästi. Säännöstö tulee olemaan pohjana myös Suomen antidopingsäännöstön uusimiselle. Eikä se onnistu yksin Antidopingtoimikunnan voimin, siihen tarvitaan koko urheilujärjestelmän yhteistyötä, toteaa Puntila. Omat säännöksemme lähtevät siitä, että rangaistus on sama niin toimitsijalle kuin urheilijallekin kahden vuoden toimintakielto järjestäytyneessä urheilutoiminnassa ensimmäisestä rikkeestä. Puntilan mukaan luonteva työnjako olisikin, että ADT tuottaisi materiaalia lajiliitot ja seurat hoitaisivat käytännön koulutuksen ja valistustyön kentällä. Miten suojata kuluttajaa, vedonlyöjää. Uusi doping-laki ei kriminalisoi käyttöä Dopingin karsimiseksi on viime vuosina tehty paljon. Kansainvälisen hiihtoliiton käyttämää elinikäistä toimintakieltoa Puntila pitää kohtuuttomana. Uusia lääkeaineita kehitetään vuosikausia ja tutkimuksista julkistetaan matkanvarrelta myös tuloksia. Tällöin uusien markkinoille tulevien valmisteiden mahdollinen dopingkäyttökin voidaan ennakoida ja kehittää niille testit. Kansainvälisen jalkapalloliiton sanktio ensikertalaiselle taas voi olla vain puolen vuoden pelikielto tai sakko. Dopingskandaalit eivät houkuttele sponsoreita tai yleisöä. Myöhempi hylkääminen ei enää muuta tilannetta. Tavoitteena on estää aineiden pääsy markkinoille. ammatinharjoittamista koskeviin lakeihin. WADAn säännöstöön sitoutuminen tulee jatkossa olemaan edellytys mm. Rangaistavaa on doping-aineiden laiton maahantuonti, valmistaminen ja levitys. Puhdas urheilu ja tehokas dopingvalvonta ovat Puntilan mukaan paitsi urheilijan myös urheilubisneksen etu. kuntosalikäyttöön ja siitä aiheutuviin terveysriskeihin. Lahti aikaisti uudelleen organisointia WADAja sen myötä valtioitten aiempaa vahvempi mukaantulo antidopingtyöhön käynnisti keskustelun toiminnan tehostamisesta ja uudelleen organisoinnista myös Suomessa. Nähtäväksi jää, miten vahvasti esimerkiksi sponsoritulojen olennainen väheneminen vauhdittaisi dopingin kitkemistä kansainvälisestä huippu-urheilusta. Antidopintyöllä rakennetaan luottamusta huippuurheilun tulevaisuuteen, eikä sillä Puntilan mukaan ole vaihtoehtoja. Dopingin käyttö on urheilun sisäinen asia ja urheilujärjestelmän omat sanktiot ovat jo sellaisenaan rikoslain käytäntöjä rankempia. Koska huippu-urheilusta on tullut ammatti dopingsääntöjä joudutaan Puntilan mukaan pohtimaan paitsi urheilun omien sääntöjen raameissa, myös suhteessa siviilioikeudellisiin normeihin, mm. Doping luo yllättäviä riskejä ja haasteita myös urheilujärjestelmän ulkopuolella. Minkä tilanteen mukaan voitot jaetaan, jos tuloslista testitulosten vahvistamisen jälkeen menee uusiksi. Doping-aineiden käyttöä ei laissa ole kriminalisoitu. Kaikki menetelmät, jotka parantavat keinotekoisesti suorituskykyä tai ovat terveydelle vaarallisia tulee kieltää. Esimerkiksi tehtävän haastavuudesta käyvät doa n t i d pingrangaistukset. Esimerkkinä Puntila mainitsee kasvavan kansainvälisen vedonlyöntibisneksen. Laki antaa keinoja puuttua etenkin dopingaineiden levitykseen ja kauppaan. Kun kyse on ammatinharjoittamisesta, ei tällainen tuomio oikein istu länsimaisiin oikeusja hallintokäytäntöihin. Myös hallussapidosta rangaistaan, jos haltijalla on tarkoitus levittää aineita, toteaa Puntila. WADAn tulisikin pyrkiä yhteistyöhön lääketeollisuuden kanssa ja seurata lääkeaineiden kehitystyötä. Puntila pitää ratkaisua oikeutettuna. Urheilujärjestöjen odotetaan hyväksyvän säännöstön Ateenan kisoihin mennessä ja valtioitten vuoteen 2006 mennessä. Yhtä tärkeätä on saavuttaa myös seuratoiminnan ulkopuolella olevat, etenkin nuoret. Maailman antidopingjärjestö WADA valmistelee parhaillaan yleismaailmallista antidopingsäännöstöä, jolla pyritään mm.yhtenäistämään niin eri maitten kuin eri lajiliittojen dopingkäytäntöjä ja tehostamaan valvontaa. Testaus tulee olemaan keskeistä myös uuden organisaation toiminnassa, mutta koulutukseen ja asenteiden muokkaukseen tulee Puntilan mukaan panostaa aiempaa enemmän
D opinglaboratorion on kyettävä selvittämään useiden satojen erilaisten lääkeaineiden olemassaolo näytteistä nopeasti ja luotettavasti. Virallisia dopingtestejä saavat tehdä vain Kansainvälisen Olympiakomitean hyväksymät laboratoriot, joita on nykyisin 28. peptidija proteiinihormonit ja niitä vastaavat tai vapauttavat aineet, eräät erityisrajoitetut aineet, kuten beetasalpaajat, unitai rauhoittavat lääkkeet sekä manipulointiin liittyvät aineet ja menetelmät. Urheilijalle positiivinen testitulos saattaa merkitä koko kilpauran päättymistä. Suurin osa synteettisistä anabolisista steroideista on pystytty testaamaan aukottomasti 1980-luvulta lähtien. Kansainvälisen Olympiakomitean ja WADAn vahvistaman dopingaineluettelon kiellettyjä aineita ovat piristeet, huumaavat kipulääkkeet, anaboliset aineet, nestettä poistavat aineet, lihasmassaa tai suorituskykyä lisäävät ns. Haasteena ovat edelleen elimistön omat hormonit ja niiden esiasteet. Pääosa dopingaineista voidaan nykyisillä analyysimenetelmillä jäljittää suoraan. Suomessa tehtävää hoitaa Yhtyneet Laboratoriot. Esimerkiksi geenitekniikalla tuotetulle tuotekasvuhormonille ei vielä ole kehitetty dopingvalvontaan soveltuvaa aukotonta testausmenetelmää. Dopingina käytettävät piristeet on pystytty jäljittämään luotettavasti jo 1970-luvulta lähtien, samoin kuin huumaavat kipulääkkeet. Myös markkinoille tulvivat uudet tuotteet voidaan pääsääntöisesti testata jo aiemmin kehitetyillä seulontamenetelmillä. Kaikissa valtuutetuissa laboratorioissa noudatetaan yhtenäisiä työskentelytapoja ja analyysimenetelmiä. Osalle taas on jouduttu kehittämään epäsuoria testausmenetelmiä, jotka perustuvat dopingin käytön aiheuttamiin muutoksiin veren koostumuksessa. Geeniteknologia haastaa analyysimenetelmät TEKSTI: LEENA NIEMINEN Pääosa dopingaineista voidaan nykyisillä testausmenetelmillä jäljittää näytteestä suoraan. Geeniteknologian myötä testauksessa tullaan todennäköisesti siirtymään aiempaa enemmän itse dopingaineen jäljittämisestä sen käytön aiheuttamien normaalista poikkeavien muutosten kartoittamiseen veressä. 38 LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 Suoritusta parantavien geenien siirto ihmiseen on uusi haaste dopinganalytiikalle, sanoo dopingtestauslaboratorion vastaava Antti Leinonen.
Yhtyneet Laboratoriot on mukana EU:n rahoittamassa kolmivuotisessa kansainvälisessä projektissa, joka tähtää anabolisten steroidien dopinganalytiikan parantamiseen. Suora testimenetelmä on totta vieköön aina parempi kuin epäsuora.Epäsuora menetelmä jättää tilaa juridisen pitävyyden haastamiselle. Se on nyt hyväksytty lääkeaineeksi 15 EU-maassa. Koska DYNEPO on täysin luontaisen erytropoeitiinin kaltainen sitä ei voida nykymenetelmin suoraan jäljittää. Se on täydentävä menetelmä steroidisuhteiden määrittelyyn perustuvalle epäsuoralle metodille, mutta huomattavasti työläämpi ja kalliimpi. Testosteronin testaamiseksi on kuitenkin olemassa myös suora menetelmä, jolla voidaan erottaa onko testosteroni peräisin omasta kehosta vai dopingia. Dopinganalytiikka on hyvin soveltavaa tutkimusta eikä näin ollen pysty kilpailemaan ns. Siellä kansalliset viralliset laboratoriot tekevät rutiinia, perustyötä. Testosteronin käyttö muuttaa eräitten hormonien pitoisuuksien keskinäistä suhdetta. EPOn testauksessakaan ei Leinosen mukaan tällä hetkellä ole ei toivotonta aukkoa. Se ei myöskään sovellu tutkijalle meritoitumisen välineeksi samalla tavalla kuin perustutkimus, toteaa Antti Leinonen. Seulontavaiheessa synteettisen erytropoetiinin ja sitä muistuttavan darbepoetiinin jäljille päästään tarkastelemalla punasolujen lisääntymisen aiheuttamia muutoksia verenkuvassa. Hankalia analysoitavia ovat edelleen elimistön omat hormonit, kuten kasvuhormoni, erytropoetiini ja niiden esiasteet. Kiellettyjen aineiden listalla muutamia muitakin samaan kategoriaan kuuluvia proteiinihormoneja ja niitten vapauttajahormoneita, toteaa vastaava kemisti Antti Leinonen Yhtyneitten Laboratorioitten dopingtestauslaboratoriosta. Menetelmää käyttää toistaiseksi kymmenkunta laboratoriota maailmassa. DYNEPO lisää elimistön oman erytropoeitiinin muodostumista, eikä sen dopingkäyttöä näin ollen voida nykytestein todeta. Suoritusta parantavien geenien siirto ihmiseen on uusi haaste dopinganalytiikalle. munuaisten vajaatoiminnasta johtuvan vakavan anemian hoitoon. Jatkossa epäsuorien testausmenetelmien käyttöön on kuitenkin mm. Se perustuu luontaisen ja keinotekoisen hormonin sisältämien hiili-isotooppien erilaisiin pitoisuuksiin. Epäilyttävät tapaukset voidaan näin poimia lopulliseen analyysiin. Esimerkiksi testosteronin dopingkäytön osoittaminen perustuu elimistön hormonitasapainon kartoittamiseen. Sen käyttöönotosta on tehty suunnitelma antidopingtoimikunnan kanssa. Suora synteettisen erytropoetiinin ja darbepoetiinin näyttävä menetelmä perustuu kyseisten hormonien sisältämien sokerimolekyyliketjujen eroavaisuuksiin. Nykyisin toimivilla 28 akkreditoidulla dopinglaboratoriolla ei yksittäisinä yksikköinä ole resursseja analytiikan kehittämiseen. Testauksen tulisi Leinosen mielestä mahdollisuuksien mukaan perustua suoraan näyttöön. Seurauksena on, että EPOn muodostuksesta vastaava geeni aktivoituu ja suuria määriä punasolujen muodostusta kiihdyttävää elimistön omaa EPOa alkaa muodostua. Kaikenkaikkiaan tarvittaisiin ehkä vastaavaa järjestelmää kuin esimerkiksi elintarvikelaboratorioitten alueella. WADA koordinoimaan tutkimusta WADA ja EU ovat merkittäviä testausmenetelmien kehittämisen ja dopingtutkimuksen rahoittajia. Myös raja-arvojen määrittäminen on hankalaa. Lisäksi alalla on joitakin ns.referenssilaboratorioita, tutkimustyötä tekeviä yksikköjä, jotka keräävät tietoa ja kehittävät menetelmiä, jotka sitten lanseerataan peruslaboratoriotten käyttöön, vertaa Leinonen. Käytännössä tällaista tutkimusja kehitystyötä on jo vuosikymmeniä tehty Saksassa, Kölnin dopingtestauslaboratoriossa. Sille kehitetäänkin parhaillaan kansainvälisenä yhteistyönä epäsuoraa testiä, jossa kartoitetaan käytön aiheuttamia erilaisia muutoksia veressä. Leinonen uskoo sen olevan arkipäivää jo muutaman vuoden kuluessa. Dopinganalytiikan kehittäminen vaatii huomattavia resursseja, ja tarvittavan tutkimusrahoituksen turvaaminen liikuntatai kemiantutkimuksen normaaleista rahoituslähteistä on hankalaa. DYNEPOn vaikutus perustuu siihen, että se geeni ihmissolun DNA:ssa, joka säätelee EPO-hormonin muodostumista paikallistetaan ja siihen lisätään uusi, nyt patentoitu sopivalla tavalla muutettu DNA osa. Sille ei toistaiseksi ole testiä, joka olisi riittävän nopea, herkkä ja yksiselittein dopingvalvontaan. Toistaiseksi teetämme tarvittavat analyysit ulkomailla, sanoo Antti Leinonen. Suomen, Saksan ja Kreikan dopinglaboratorioitten lisäksi hankkeessa on mukana Helsingin yliopiston farmakologian laitos. Antti Leinonen toivoo WADAlta myös dopingtutkimusta koordinoivaa roolia. Menetelmä, isoelektrinen fokusointi, on käytössä 5-6 laboratoriossa maailmassa, mutta ei vielä Suomessa. Poikkeamalle on määritelty raja-arvo, jonka ylittävä tulos katsotaan dopingiksi. normaalikanavien kautta tulevasta tutkimusrahoituksesta. Siihen eivät nykyiset testimme purisi, sanoo Leinonen. Antti Leinonen muistuttaa, että tällaisen epäsuoran menetelmän heikko lenkki löytyy juuri tästä. Urheilija voi vedota esimerkiksi fysiologiseen poikkeamaan, luontaisesti normaalia korkeampiin arvoihinsa ja riitauttaa positiivisen testituloksen. Lääke on kehitetty mm. Uusin EPO ei eroa luontaisesta testauksessa epäsuoraan näyttöön. a n t i d Esimerkiksi geeneillä tapahtuvaan lääketieteelliseen hoitoon geeniterapiaan kehitteillä oleva valmiste DYNEPO® on yksi uusista haasteista. kustannussyistä mentävä ainakin seulontavaiheessa aiempaa enemmän, arvioi Leinonen. Nähdäkseni siitä tulee kuitenkin aivan lähivuosina päämenetelmä, arvioi Leinonen. Geenivalmisteinen kasvuhormoni on ongelma. Doping-laboratorioitten kohdalla olisi järkevää mennä samaan systeemiin. LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 39. Vielä nykyäänkin siellä kehitetään huomattava osa uusista menetelmistä, toteaa Leinonen
Maailman antidopingjärjestö WADA valmistelee maailmanlaajuista antidopingohjelmaa. uudistettu ja selkeytetty kiellettyjen aineiden lista, urheilijan kaikkien tulosten mitätöinti kilpailussa, jossa dopingrikkomus on tapahtunut sekä urheilijan aiempaa laajempi velvollisuus olinpaikkansa ilmoittamiseen. Lisäksi WADA kehittää säännöstöön perustuvia parhaiden käytäntöjen malleja ja suosittelee niiden soveltamista, mutta mallit eivät ole säännöstön hyväksyneitä osapuolia sitovia. Ainoa tapa saada aikaan todella tasavertaiset olosuhteet on, että kaikkiin sovelletaan samoja sääntöjä. Suomesta WADAlle antavat virallisen lausunnon opetusministeriö ja ADT. Ongelmia aiheuttaa suomalaisasiantuntijoiden mukaan etenkin se, että periaatteellisia julistuksia, tavoitteita ja toisaalta eri tahojen vastuita ja velvollisuuksia ei ole riittävän selkeästi määritelty ja eriytetty. Standardien tarkoituksena on yhdenmukaistaa mm. WADA kehittää ja hyväksyy uudistuksia antidopingohjelman teknisiä ja toiminnallisia osa-alueita koskeviin standardeihin. Tarkoituksena on myös yhtenäistää antidopingtyön eri elementit maailmanlaajuisesti. Valtiot ja hallitukset voisivat lähinnä sitoutua edistämään WADAN säännöstön periaatteiden toteututtamista. Näin WADAn säännöstössä määrätyt oikeudet ja velvollisuudet tulisi kunkin valtion kansallisen lainsäädännön puitteissa ulottaa oikeudellisesti koskemaan vain urheilujärjestöjä ja urheilijoita. Ne ovat puolestaan kuulleet asiassa ja pyytäneet lausuntoa mm. 40 ikataulu on kunnianhimoinen, sillä suomalaisasiantuntijoiden mukaan säännöstö vaatii vielä hiomista. Tavoitteena on, että KOK, kansainväliset lajiliitot ja kansalliset olympiakomiteat alkavat soveltaa säännöstöä jo Ateenassa 2004 ja valtiot Torinon kisoihin 2006 mennessä. Uusia elementtejä säännöstössä ovat mm. Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n kanta on, että urheilun dopingsäätelyn tulee jatkossakin perustua urheilun sisäisiin sääntöihin. LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 WADAn puheenjohtajan Richard Poundin mukaan säännöstön aikaansaaminen on tärkeä saavutus dopingin vastaisessa taistelussa. Vastaavasti kansallinen olympiakomitea, joka ei ole sitoutunut säännöstöön voitaisiin sulkea kisoista. Maita, jotka eivät ole sitoutuneet säännöstöön määräaikaan mennessä ei hyväksyttäisi kansainvälisten urheilukilpailujen, kuten olympialaisten isäntämaaksi. Suomessa säännöstö nähdään hyvänä, tarpeellisena ja ensimmäisenä isona askeleena kohti tasavertaisia ja yhtenäisiä käytäntöjä. ADT esittää, että säännöstö jaettaisiin kahteen osaan. testausmenetelmiä ja -käytäntöjä. Toisessa osassa määrättäisiin eri tahojen oikeuksista ja velvollisuuksista, testaustoiminnasta sekä säännöstön rikkomuksista määrättävistä seuraamuksista. Säännöstöä on tarkoitus soveltaa urheilun kaikkiin sidosryhmiin. WADA edellyttää, että urheilujärjestelmä, jonka lausuntojen perusteella säännöstöä nyt muokataan, alkaa soveltaa säännöstöä vuoden 2003 loppuun mennessä niin, että se on voimassa Ateenan kisoissa 2004. Antidopingsäännöstön on tarkoitus olla mahdollisimman yksinkertainen ja lyhyt, pysyväisluonteinen asiakirja,joka sisältää mm. Siitä halutaan luoda perusasiakirja, jolle maailman antidopingtyö rakentuu. dopingin määritelmän, kiellettyjen aineiden ja mäentelmien listan, yhtenäiset käytännöt näytteiden otolle ja analysoinnille, dopingrangaistukset, suositukset valistus-, eettisiksi ja tutkimusohjelmiksi sekä säännöstön noudattamatta jättämisestä aiheutuvat seuraamukset. Antidopingtoiminnan periaatteet ja tavoitteet omana osana, jonka sekä valtiot, antidopingorganisaatiot että urheilujärjestöt voisivat hyväksyä. WADA laatii antidopingtyön perusasiakirjaa: Yhtenäisiin käytäntöihin, tasa-arvoiseen urheiluun TEKSTI: LEENA NIEMINEN WADAn antidopingsäännöstön tavoitteena on yhtenäistää ja tehostaa dopingia koskevia menettelytapoja ja sääntöjä. Tämän osan hyväksyminen kuuluisi antidopingorganisaatioille ja urheilujärjestöille.. Periaatejulistukset, tavoitteet ja sitovat määräykset erikseen Säännöstön ensimmäinen luonnos on ollut maailmalaajuisella lausuntokierroksella. valtakunnallisilta urheilujärjestöiltä, oikeus-, ulkoasiain-, sosiaalija terveysministeriöltä sekä Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunnalta. Säännöstö vaatii kuitenkin vielä hiomista. Antidopingsäännöstöllä on keskeinen rooli. Kansainvälisten lajiliittojen kohdalla sitoutumattomuus voisi johtaa lajin poistamiseen olympialaisten ohjelmasta. Ohjelma muodostuu kolmesta eri tasosta: säännöstöstä, kansainvälisistä standardeista sekä parhaiden käytäntöjen malleista
Olympiakomiteoitten tulee myös määritellä ne kansallisen tason urheilijat, jotka kuuluvat kilpailujen ulkopuolisen testauksen piiriin. yhteisön tai henkilön sitoutumista kuitenkaan voida soveltaa. antido g WADAn säännöstön yksipuolisella sidosryhmiä koskevalla määräyksellä riittävää oikeudellista sitoutumista ei synny. Myöskin kansallisten olympiakomiteoiden edellytetään lopettavan sellaisten urheilijoiden urheilijoiden tukeminen, jotka ovat rikkoneet säännöstön antidopingperiaatteita. Elinikäinen toimintakielto eettisesti kestävä . Ensimmäisen kokouksessa syntyi Lausannen julistus (Lausanne Declaration), joka johti WADA:n perustamiseen. Dopingrikkomusten seuraamuksina tulee säännöstön mukaan pääsääntöisesti kyseeseen kahden vuoden kilpailukielto ensimmäisestä ja elinikäinen kilpailuja toimitsijakielto toisesta rikkeestä. valtionhallinnosta, kansallisista antidopingorganisaatioista sekä kansallisista olympiakomiteoista. WADA edellyttää, että urheilujärjestelmä alkaa soveltaa säännöstöä niin, että se on voimassa Ateenan kisoissa 2004. WADA:n hallinnossa ovat tasapuolisesti edustettuina sekä hallitukset, hallitusten väliset organisaatiot että urheilujärjestöt. Urheilijan tulee mm. Antidopingsäännöstön noudattamisen tulee myös olla urheilujärjestöjen valtionavun edellytys. Käytännössä tämä edellyttää, että W ADAn säännöstön noudattaminen on sisällytetty urheilujärjestön omiin sääntöihin ja urheilijoiden ja urheilujärjestön välisiin sopimuksiin. Vastaava konferenssi järjestettiin ensimmäisen kerran Kansainvälisen Olympiakomitean toimesta Lausannessa, Sveitsissä vuonna 1999. Sen tarkoituksena on yhteistyössä liikuntajärjestöjen ja muiden antidopingtyötä tekevien organisaatioiden kanssa edistää urheilun dopinginvastaista toimintaa sekä vastata osaltaan dopingvalvonnasta Suomessa. Säännöstö velvoittaa urheilijaa myös olemaan tavoitettavissa näytteenottoa varten ja ilmoittamaan säännöllisin väliajoin ajantasainen tieto olinpaikastaan. Suomen lainsäädännön mukaan säännöstöä ei ilman ko. Tähän on kiinnittänyt huomiota myös Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunta. Maailman antidopingsäännöstö hyväksyttäväksi 3.-5.3.2003 Kööpenhaminassa K onferenssiin osallistuu eri maiden edustajia mm. Suomalaisen oikeusjärjestelmän kannalta elinikäinen kilpailuja toimitsijakielto on ongelmallinen etenkin silloin, kun se estää tukihenkilön (esimerkiksi valmentajan) ammatinharjoittamisen. antidopingohjelmien ja lakien yhdenmukaisuuden säännöstön periaatteiden kanssa. Miksi urheiluyhteisö tarvitsi etiikkaansa valvoessaan näin tiukkoja ranLIIKUNTA & TIEDE 4/2002 41. Tämä korostaa erityisesti lajiliittojen velvollisuutta kouluttaa ja valistaa urheilijoita ja valmentajia. Voidaan perustellusti kysyä, pitääkö urheiluyhteisölle antaa niin laajat toimivaltuudet, että se voi toistuvan dopingrikkomuksen seurauksena estää ihmistä harjoittamasta ammattiaan. Kolmatta osapuolta, esimerkiksi urheilijan tukihenkilöä ei voida sitouttaa säännöstöön pelkästään sillä, että urheilija on sitoutunut noudattamaan sitä. Urheilijalla korkea omavastuu Urheilijalla on lähes poikkeuksetta vastuu dopingin käyttämisestä. itse varmistua siitä, ettei mikään hänen saamansa hoito riko antidopingsäännöksiä. Yhdistyksen tehtävänä on: * laatia ja vahvistaa urheilun antidopingsäännöstö * vastata dopingvalvonnasta Suomessa yhdessä urheilujärjestöjen, opetusministeriön sekä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa * toteuttaa dopingtestit Suomessa sekä toimeksiannosta ulkomailla * huolehtia antidopingtoiminnassa tarvittavien sopimusten tekemisestä, valvonnasta ja toteuttamisesta * valvoa sääntöjen ja sopimusten noudattamista * järjestää koulutusta * huolehtia julkaisuja tiedotustoiminnasta * edistää alan tutkimusta * huolehtia alan kansainvälisestä yhteistyöstä * edistää antidopingtoimintaa Antidopingtoimikunnan asettaman valvontalautakunnan tehtävänä on mm. Eihän näin ole millään muullakaan elämän osa-alueella. Suomen Antidopingtoimikunta katsookin, että säännös vaatisi vähintäinkin armahtamismahdollisuuden. Lisätietoja: www.wada-ama.org. Hallitusten ja valtion viranomaisten odotetaan sitoutuvan säännöstöön Torinon kisoihin 2006 mennessä. dopingepäilytapauksissa päättää, onko kyseessä doping vai ei ja liittyykö siihen rangaistusta alentavia seikkoja. Lisätietoja: www.antidoping.fi Säännöstössä on lähdetty siitä, että se koskee urheilijoiden ja urheilujärjestöjen lisäksi myös urheilijoiden tukihenkilöitä, kuten valmentajia, lääkäreitä jne. ADT laatii ja vahvistaa Suomen antidopingsäännöstön S uomessa dopingin vastaisen toiminnan organisoinnista vastaa Suomen antidopingtoimikunta ADT ry. Valtiollisella säännöstö edellyttää, että hallitukset takaavat mm. Marraskuussa.1999 perustetun ja vuoden 2000 alusta toimintansa aloittaneen World Anti-Doping Agencyn WADAn tavoitteena on dopingin vastaisen työn maailmanlaajuinen koordinointi. KOK:lta säännöstö edellyttää kaiken tuen lopettamista sellaisille kansallisille lajiliitoille tai olympiakomiteoille, jotka eivät ole hyväksyneet ja noudattaneet säännöstöä. Monissa lajeissa urheilijat ja valmentajat harjoittavat selkeästi ammattia
Yhdenmukaisuudella pyritään siihen, että urheilija kohtaa saman dopingtestausmenettelyn riippumatta siitä missä maassa tai kenen toimesta testi suoritetaan. varmistamaan laatujärjestelmän keskeisten osaalueiden kuten johdon vastuun, resurssien ja prosessien hallinnan sekä analysoinnin ja parantamisen jatkuva, seurantaan ja arviointiin perustuva kehittäminen. Laatujärjestelmän tulee IADA -standardien lisäksi täyttää myös ISO 9001:2000 -laadunvarmistusstandardin asettamat vaatimukset. Tavoitteena on entistä tehokkaampi ja korkealaatuisempi dopingtestausjärjestelmä sekä testausmenettelyjen harmonisointi niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Laatujärjestelmän keskeisenä tavoitteena on turvata ja parantaa urheilijoiden asemaa ja oikeusturvaa dopingtestausprosessin kaikissa vaiheissa. ADT haluaa viestiä niin urheilijoille kuin muillekin osapuolille halustaan kehittää kaikille yhtenäinen ja luotettava järjestelmä sekä aktiivisesti parantaa avointa viestintää ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Laatujärjestelmän tarkoituksena on osaltaan varmistaa dopingsääntöjen noudattaminen ja siten ehkäistä terveydelle vaarallisten tai suorituskykyä parantavien aineiden ja menetelmien käyttö sekä turvata urheilijoille oikeus reiluun ja puhtaaseen kilpailuun. Tiedekunta perää myös laajempaa yhteiskunnallista näkökulmaa dopingiin ja urheilun käsitteen tarkempaa määrittelyä. sähköposti: marjorit.elorinne@antidoping.fi. Koulutuksesta vastasivat IADA -maat ja niiden kanssa yhteistyössä toimineet laadunhallintajärjestelmien konsultit KPMG Consulting ja Det Norske Veritas. Säännöstön kapeasta tarkastelukulmasta johtuen urheilun doping ongelmaa ratkotaan vain urheiluväen ja kansallisvaltioiden välisenä ongelmana. 42 LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 Teksti: MARJORIT ELORINNE Laatujätjestelmä takaa VHTENAISEN JA LUOTETTAVAN TESTAAMISEN uomen Antidopingtoimikunta ADT ry toteuttaa opetusministeriön tuella laadunhallintajärjestelmää dopingtestaukseen. kaisutoimia, kysytään tiedekunnan lausunnossa. Suomen antidopintoimikunta oli vuosina 19992000 mukana kansainvälisessä laatujärjestelmäkoulutuksessa viiden muun maan (Alankomaat, Etelä-Afrikka, Itävalta, Portugali ja Tanska) kanssa. Kansainvälinen huippu-urheilu on muuttunut suurelta osin ammattimaiseksi viihdetuotannoksi, jossa viihteen tuottajilla ja välittäjillä on keskeinen asema. Suomessa laatujärjestelmän suunnittelusta on vastannut kansallinen koordinaatioryhmä, johon kuuluivat puheenjohtajana Marjaana Ellfolk (laboratorionjohtaja, Yhtyneet Laboratoriot Oy, ) sekä jäseninä Timo Kuume (antidopingtoimikunnan puheenjohtaja vuonna 2000), Timo Seppälä (valvontaryhmän puheenjohtaja vuonna 2000) ja lisäksi käytännön toteutuksesta ovat vastanneet ADT:n henkilökuntaan kuuluvat kehitysjohtaja Pirjo Krouvila, projektipäällikkö Teuvo Vallanen ja laatukoordinaatori Marjorit Elorinne. Doping ei myöskään ole ainoa eettinen ongelma urheilussa. Urheilubisnes unohdettu sidosryhmä. Laatujärjestelmä perustuu erityisesti dopingtestaukseen luodun kansainvälisen IADA(lnternational Antidoping Arragement) laatukonseptin standardeihin. ADT haluaa laatujärjestelmän ja kansainvälisen sitoutumisen kautta olla osa maailman parasta dopingtestausjärj estelmää. ISO-standardit ovat maailmanlaajuisesti tunnustettuja tuoteja järjestelmästandardeja, joiden avulla pyritään mm. 1 ..... Koulutuksen tavoitteena oli yhtenäisten dopingtestausmenettelyjen lisäksi toimivien ja hedelmällisten kansainvälisten yhteyksien luominen dopingia vastaan työskentelevien tahojen välille. Eikö ammattimaisesti toimivilta ja runsaita voittoja tuottavilta urheiluorganisaatioilla ja urheilu teollisuudella pitäisi olla myös taloudellista vastuuta itse aiheuttamiensa ongelmien kitkemiseksi, kysytään tiedekunnan lausunnossa. Urheilija on dopingtestausprosessin pääasiakas. IADA -laatukonseptin ovat luoneet Australia, Englanti, Kanada, Norja, Ruotsi ja Uusi-Seelanti, ja sen tavoitteena on luoda yhdenmukainen, turvallinen ja luotettava dopingtestausjärjestelmä maailmanlaajuisesti. Säännösluonnoksen ulkopuolelle jäävät urheilun viihdeteollisuus, media ja sponsorit, todetaan tiedekunnan lausunnossa. Niitä ovat myös väkivalta, ylikaupallisuus ja urheilijoiden tuotteistaminen oston ja myynnin kohteeksi. Doping on pääsääntöisesti vain yhden urheilun osa-alueen, huippu-urheilun, ongelma. Urheilu on eriytynyt. Ongelmaa ei pystytä ratkaisemaan ilman, että kaikki vaikuttajatahot ovat jollakin tavalla mukana. Tiedekunnan mukaan tulee myös vakavasti pohtia, mikä rooli valtioilla on dopingvalvonnassa ja sen jatkuvasti paisuvien kustannusten kattamisessa. MARJORIT ELORINNE Laatukoordinaattori Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry
r vEJKKAUS. Ole ylpeä. Viime vuonna Veikkaus tuotti lähes 380 mil_joonaa euroa. Siis yli mil_joona euroa per päivä taiteelle, urheilulle, nuorisotyiille Ja tieteelle. I(iitos maamme menestyksestä kuuluu sinulle
EN:n sopiEuroopan neuvoston dopingin vastainen yleissopimus hyväksyttiin vuonna 1989. Euroopan neuvosto on tehnyt jo vuosikymmenen ajan merkittävää työtä hallitusten sitomiseksi antidopingtyöhön. Nykyiset EU:n hakijamaat mm. 44 LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 mukseen sitouttaminen merkitsee näissä maissa mm. Eri mailla on niiden kehitystasosta riippuen mahdollisuus täysarviointiin, konsultoivaan arviointiin tai autoevaluaatioon. Tunisia on Etelä-Afrikan lisäksi jo toinen Afrikan valtio sopimuksen piirissä. WADAn säätiömalli kehiteltiin alussa EN :n työryhmissä. Viime vuosina sopimuksen piiriin on tullut uusia valtioita Balkanilta ja Itä-Euroopasta. Tavoitteena on, että urheilijat olisivat tasavertaisia testauksen ja antidopingkoulutuksen suhteen. E uroopan neuvoston dopingin vastaisen yleissopimuksen on ratifioinut 37 maan hallitusta ja sen on allekirjoittanut 46 maata. Euroopan neuvoston dopingin vastainen yleissopimus on edelleen ainoa sopimus, jossa valtiot juridisesti sitoutuvat antidopingtyöhön. Viime aikoina esimerkiksi EN :n lainopillinen työryhmä on etsinyt vastauksia siihen, miten eri valtiot saadaan sitoutumaan WADAn uuteen säännöstöön. Täysarviointi edellyttää, että maa laatii raportin antidopingtoiminnoista. Sopimus edellyttää valtioilta sitoutumista siihen, että antidopingtyötä rahoitetaan ja tehdään sopimuksen edellyttämällä tavalla. Lisäksi EN:n ryhmä tekee arviointikäynnin ja laatii loppuraportin tulevasta kehittämistyöstä. Database; eri maiden järjestelmien tietokanta Australia koordinoi yleissopimuksen piirissä olevista maista kerättyä tietokantaa. Mailla ei kuitenkaan ole taloudellisista ja poliittisista tekijöistä johtuen ollut resursseja panostaa antidopingtyöhön. WADAn uuden säännöstön tavoitteena on, että valtiot sitoutuvat siihen vuoden 2006 Torinon talvikisoihin mennessä. Turkissa oli viime syksynä seminaari, jossa syntyi Balkanin maiden yhteinen kehittämishanke. Toukokuussa 2002 Tunisia hyväksyttiin tarkkailijan asemaan. Näistä maista tulee useita kansainvälisen tason urheilijoita kansainvälisiin kisoihin. Uusia maita on aktiivisesti rekrytoitu sopimuksen piiriin, jotta antidopingtyö saataisiin käynnistettyä ja kehittymään ja antidopingsäännöt ja lainsäädäntö saataisiin yhtenäiseksi. EU vaikuttamassa WADAn toimintaan EN on alusta asti ollut aktiivisesti kehittämässä WADAn toimintaa. Viime aikoina erityisen aktiivisia ovat olleet Balkanin maat. Kaiken arvioinnin tarkoituksena on kehittää antidopingjärjestelmiä. Konsultoivassa arvioinnissa konsulttiryhmä perehtyy maan tilanteeseen ja antaa ohjeita kehittämistyölle. sitä, että urheilijoiden testaamista voidaan edellyttää myös harjoituskaudella. Usean maan järjestelmät ovat olleet jo arvioinnin kohteena. Commitment -projekti seuraa sopimuksen noudattamista Sopimuksen seurantaa ryhdyttiin tehostamaan 1990 -luvun lopulla. Aikaväli kuvastaa sitä työmäärää joka tarvitaan, jotta sitoutuminen hallinnollisesti eri maissa onnistuu. Autoevaluaatio perustuu lähinnä vain kirjalliseen, maan itse laatimaan raporttiin ja sen arviointiin. Uusien valtioiden avustamisesa on pitkälti kyse antidopingtyön infrastruktuurin rakentamisesta. Suomi koordinoi vuonna 2001 EU:n rahoituksella projektia, jossa kuusi entisen Neuvostoliiton valtiota (Armenia, Azerbaijan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä) tutustutettiin sopimukseen ja antidopingtyön eri alueisiin. Tietokantaan kerätään tilastot eri maiden antidopingtyöstä; rahoituksesta, testauksesta, kasvatusjärjestelmistä, laboratoriotyöstä, säännöistä ja lainsäädännöstä sekä kansainvälisestä yhteistyöstä. Baltian maat olivat aikanaan tämän projektin piirissä. Euroopan neuvostossa on jo vuosia ollut käynnissä SPRINT-projekti, jonka yhteydessä on autettu antidopingtyössä vähemmän kehittyneitä maita saavuttamaan sopimuksen edellyttämät kriteerit. Euroopan neuvoston dopingin vastainen yleissopimus: •• •• PIONEERITYOT A ANTI DOPING•• JARJESTELMIEN HARMONISOIMISEKSI TEKSTI: PIRJO KROUVILA Euroopan neuvoston työ antidopingjärjestelmien harmonisoimiseksi on jäänyt WADAn varjoon. WADAn sopimuksen astuttua valtiotasolla voimaan EN:n sopimus toimii edelleen tärkeänä väylänä eri maiden järjestelmien kehittämisessä ainakin eurooppalaisella tasolla.. Sen tarkoituksena on turvata kansallisten antidopingohjelmien minimitaso
Tällaisen järjestön ei ole helppoa edetä nopeasti, arvioi Steel. IADAn vastaus näihin haasteisiin on dopingvalvonnan kehittäminen ja koulutus. Urheilijana hän on itsekin ollut dopingtestattavana. Siinä päivitetään urheilijan tietoja ajankohtaisista asioista, kuten ravintolisäaineista, kertoo Steel Jokainen urheilija, joka saa valtionapua joutuu osallistumaan tällaiseen seminaariin ainakin kerran kahdessa vuodessa, sanoo Steel. Muutama häviökin tuli koettua suomalaisten liigajoukkueiden lyötyä meidät, sanoo Steel. Järjestö syntyi 1990-luvun alussa. Uuden Seelannin Antidopingtoimikunnan johtajana vastuu tuli minulle vuosiksi 2001 ja 2002. On pettymys havaita, että jotkut urheilijat pitävät teeskentelyä ja ylimielistä käytöstä tärkeänä osana imagoaan. Antidopingtyön muita elementtejä ovat valistus ja tiedonvälitys. Urheilu on sydämen asia koko perheelle. IADAn tarkoituksena on kehittää ja harmonisoida laadukkaita kansallisia antidopingohjelmia sopimusmaissa. Graeme Steel näkee WADAn tehtävän erityisen merkittävänä ja vaikeana. Ruotsi, Hollanti, Suomi ja Tanska liittyivät vuonna 2000. Myös muut perheenjäsenet harrastavat ja seuraavat urheilua. IADAn jäsenhallitukset haluavat tukea vain urheilua, joka omaksuu tiukat säännöt dopingasioissa. Informaatiota päivitetään jatkuvasti. IADAlla, joka koostuu pienistä yksiköistä ja antidopingtyön vakavasti ottavista hallituksista, on mahdollisuus reagoida nopeasti. Tärkeintä elämässä minulle onkin perheeni. Doping on Steelin mukaan urheilun suurimpia haasteita. Urheilulla on arvoa yhteisölle ja yhteiskunnalle, jos se perustuu positiivisiin arvoihin. Se vietiin sinetöimättömänä pois ja se oli viimeinen kerta, kun kuulin näytteestä. LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 45. Ryhmä maita, joilla oli vahva antidopingpolitiikka huomasi, että tiivis yhteistyö olisi hyödyllistä kaikille osapuolille. WADA on hyvin laaja ja monimutkainen organisaatio, jossa ovat edustettuna sekä hallitukset että urheilujärjestöt. Eniten testattiin rugbya (n. 20 prosenttia kaikista testeistä). Tätä mahdollisuutta näillä sopijamailla ei olisi yksinään. Suomi liittyi IADA maihin vuoden 2000 keväällä. IADA maat ovat antidopingpolitiikassa erittäin vahvoja toimijoita. Olen vakuuttunut siitä, että ihmistä pitää kunnioittaa ja kohdella kohteliaasti. Tämänlaiseen toimintaympäristöön on tarkoituksenmukaista investoida myös valtion varoja. Lisäksi urheilijoille toimitetaan erillistä uutislehteä muutaman kerran vuodessa. Sain käteeni avoimen lasipurkin, johon annoin näytteen. Pelasin mm. Alkuperäisen ryhmän muodostivat Australia, Kanada, Norja ja Iso-Britannia. Toivottavasi me teemme parempaa työtä nykyisin. Suomessa vuonna 1981, kun Suomi oli erittäin vahva. Sopijamaat haluavat olla antidopingohjelmien laadun johtomaita maailmassa, sanoo Steel. Kaikki noin 2500 urheilijaa, jotka ovat mukanaantidopingohjelmassa allekirjoittavat vakuutuksen siitä, että ovat saaneet tietoa testausprosessista ja kiellettyjen aineiden listasta. Vastuu IADAn puheenjohtajuudesta ja sihteeristön hoitamisesta kiertää sopijamaiden kesken kahden vuoden välein. a n t i d g International Antidoping Arragement IADA: Edelläkävijä tatjoaa malleja hyvistä käytännöistä TEKSTI: PIRJO KROUVILA ADA on luonut dopingtestaukseen laatujärjestelmän ja on vaikuttanut voimakkaasti maailman antidopingjärjestön W ADAn uuden säännöstön sisältöön. IADAn jäsenhallitukset haluavat tukea vain urheilua, joka omaksuu tiukat säännöt dopingasioissa ja heijastaa eettistä lähestymistapaa urheiluun, sanoo järjestön puheenjohtaja, uusi-seelantilainen Graeme Steel. IADA maat vahvoja toimijoita myös WADAssa WADA johtaa nyt maailmanlaajuista antidopingtyötä. Vuosittaisten hallituksen kokousten vetämisvastuun olen kyllä antanut pätevien kollegojeni hoitoon. Koska IADA on saavuttanut kunnioitettavan aseman maailmanlaajuisessa antidopingyhteisössä, sillä on mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti antidopingliikkeeseen. Uusi-Seelanti liittyi mukaan 1994, samoin Ranska, mutta vetäytyi yhteistyöstä myöhemmin. Eräällä tavalla se on osa laajempaa urheilun taistelua, jossa urheilun on pysyttävänä houkuttelevana nuorisolle ja erotuttava viihdeteollisuudesta. Samalla tavoitteena on vaikuttaa kansainväliseen urheilu yhteisöön välittämällä tietoa ja kokemuksia hyvistä käytännöistä. Uudessa-Seelannissa urheilijaseminaareja Steelin johtama Uuden-Seelannin antidopingtoimikunta teki viime vuonna 15 000 testiä, joista 60 prosenttia oli harjoituskauden yllätystestiä. Arvoihin, jotka opettavat tekemään parhaansa, tekemään yhteistyötä, erottamaan oikea väärästä, sanoo Steel. Näin voin itse vaikuttaa mahdollisimman paljon itse käsiteltäviin asioihin ja osallistua keskusteluihin, kertoo Graeme Steel. Steel on harrastanut useita urheilulajeja, mutta menestyksekkäin hän oli lentopallossa, jossa hän pelasi Uuden-Seelannin maajoukkueessa 13 vuotta. Useat WADAn vaikutusvaltaisimmista virkailijoista tulevat IADA maista, korostaa Steel. Pelaan yhä 4 7 vuoden iästä huolimatta jalkapalloa ja krikettiä ja autan 11-vuotiaan poikani joukkueen valmennuksessa. Olin dopingkontrollissa Aasian kisoissa Bahrainissa 1980, aikana, jolloin emme tienneet mitään kiellettyjen aineiden listasta tai urheilijoiden vastuista ja velvollisuuksista dopingkontrollissa. Jos urheilusta sallitaan tulla pelkästään viihdettä, missä arvoilla ja etiikalla ei ole mitään roolia, menetämme voimakkaan, lapsiamme ja yhteiskuntaamme auttavan kasvatuksen välineen. IADA voi tukea WADAn työtä tekemällä uusia aloitteita ja takaamalla, että WADAlla on pääsy IADA maiden ainutlaatuiseen kokemukseen ja osaamiseen antidopingohjelmissa, korostaa Steel
Vastaavia puolen vuoden dopingpyrähdyksiä tulee, mutta sitten testit taas saavat aineiden kehityksen kiinni, Karila arvioi. Vain Suomessa järjestelmä on elektronisessa muodossa. Kuitenkin puolet kaikista käryistä koskee kansainvälisen olympiakomitean tilastojen mukaan edelleen suhteellisen halpoja ja helposti saatavia anabolisia steroideja ja Suomessakin 30 prosenttia käryistä, hän huomauttaa. Urheilujärjestelmässä Karila näkee urheiluseuran ja valmentajan merkityksen hyvin suurena, joskin urheilija itse kantaa lopulta aina vastuun tekemisistään. Nämä ovat muutenkin vaikeita asioita käsitellä ja tutkia, anabolisten steroidien haitoista väitöskirjaansa viimeistelevä Karila toteaa. Testaus vähentää aineiden käyttöä Tuomo Karila uskoo järjestelmällisen testauksen vähentävän kiellettyjen aineiden käyttöä. Timo Seppälä poimi 1991 farmakologian kurssilla opiskelleen aktiiviurheilijan mukaan tutkimukseen, jonka tarkoituksena oli kehittää dopingtestiä.. Verkkopankin tapaan toimivaan järjestelmään kerätään tietoa myös urheilijan terveydestä, lääkityksestä ja tehdyistä dopingtesteistä. Passi palvelee URHEILUA JA URHEILIJAA TEKSTI: TIINU WUOLIO Urheilu on urheilua, ja siinä on osana urheilijapassi, katsoo Suomen olympiakomitean urheilijavaliokunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen Tuomo Karila. Raja urheiluun päin on veteen piirretty viiva, hän muistuttaa. Tuomo Karila muistuttaa, että järjestelmä palvelee paitsi testausta myös urheilijaa. "Kaikki tietävät, että aineet ovat vaarallisia" Tuomo Karila viimeistelee väitöstään anabolisten steroidien haittavaikutuksista. Käytännössä se on urheilijan harjoituspäiväkirja, josta eri alojen edustajat pääsevät tutustumaan vain tiettyihin asioihin. Urheilija saa järjestelmään oman käyttäjätunnuksen sekä salasanan, ja voi halutessaan antaa tietojaan myös huoltajiensa, valmentajien tai oman lääkärinsä käyttöön. Hän on myös Euroopan olympiakomitean urheilijavaliokunnan sekä lääketieteellisen valiokunnan jäsen ja mukana WADAn urheilija-asiantuntijaryhmässä. LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 Juuri näitä asioita kehitellään, jotta se palvelisi kaikkia osapuolia ja olisi hyödyllinen työkalu. Syksyn aikana järjestelmä laajenee koskemaan myös tukea saavia kesälajien urheilijoita. Suomalaiset urheilijat ovatkin olleet pisimpään tiukimman seulan alla, hän sanoo. Olympiaurheilija testataan neljästi vuodessa, muuten ei kisoihin ole asiaa. Anabolisten steroidien käyttäjiä tutkinut lääkäri pitää valistusta järkevimpänä keinona dopingin torjunnassa, mutta hänestäkin laki on käytännössä ainoa keino rajoittaa harrastajien kiellettyjen aineiden käyttöä. Suomessa ensimmäisiä passin käyttäjiä ovat Olympiakomitean talvilajien tukiurheilijat. Muutama vuosi sitten oman aktiiviuransa lopettanut Suomen painimaajoukkueen lääkäri työskentelee lääkärinä lnvalidiliiton sairaala Ortonissa. Liittotason valvonta on lajista riippuen noin 15 ikävuodesta ylöspäin, ja olympiakomitea pitää rekisteriä omista urheilijoistaan. Hän puhuu mieluummin urheilijapassista kuin antidopingpassista, sillä dopingilla on jo sanana huono leima. Suomi on testauksen edelläkävijä. Yksityiskohtainen harjoitusohjelma on jatkossakin jokaisen urheilijan ja valmentajan oma asia, hän tarkentaa. Karilan mukaan urheilijapassin valmistelussa on mietitty perusteellisesti urheilijan oikeusturvaa ja tietosuojakysymykset on selvitetty tarkasti. Antidopingpassi on koekäytössä Suomessa, Norjassa ja Australiassa. Internetin kautta käytettävä tietojärjestelmä palvelee kiellettyjen aineiden käytön testausta ennen muuta luotettavana tietojärjestelmänä urheilijan sijainnista sekä kilpailuissa että kilpailun ulkopuolella. Jos itse joskus veisin lasta painikouluun ja käteen lyötäisiin joku dopingpassi, miettisin toisenkin kerran, mihin lapsi oikein on menossa, Karila huomauttaa. 46 M itä tahansa dopingista puhuukin, leima on erittäin kielteinen. Salikulttuuri levittää sekä tietoa dopingista että itse aineita. Esimerkiksi testaajat näkevät vain harjoitusajan ja -paikan ja lääkäri vain terveystiedot. Karilan mielestä valvonnan ei pitäisi olla vain huipun asia, vaan suuren massan pitämiseksi puhtaana pelote olisi saatava riittävän alas urheilujärjestelmässä. Selkeä testausjärjestelmä on hyvä pelote, mutta täysin puhdasta urheilusta ei tule koskaan, kuten uusi epoanalogi osoitti Salt Lake Cityn talviolympialaisissa. Karilan mukaan testit ovat jo varsin hyviä, ellei oteta lukuun kasvuhormonia, EPOa ja muita kasvutekijöitä
Oikein käytettynä ne ovat turvallisia ja hyviä lääkkeitä. Minun tehtäväni oli selvittää kiellettyjen aineiden haittavaikutuksia, joista pahimmat kohdistuvat sydämeen ja verenkiertoon, ja nuoria urheilijota ajatellen myös lisääntymiskykyyn, hän tiivistää. Näillä kavereilla ei ollut kilpailullisia tavoitteita, vaan valmisteiden käytölle oli muita syitä. Rahoittajana on toiminut opetusministeriö. Miesten hormonikorvaushoito nostaa merkittävästi monen elämänlaatua, ja hormoneja tarvitaan myös tietyissä sairaus tiloissa tai kun vanhempia ihmisiä leikkauksen jälkeen pyritään saamaan liikkeelle sängyn pohjalta. Koeryhmässä oli vapaa-ajan voimailijoita, jota käyttivät itse valitsemiaan hormonivalmisteita. Lääkärinä Karila muistuttaa, ettei anabolisia steroideja sinänsä ole syytä leimata. Voimailu on elämään sisältöä antava harrastus ja salilla on aika voimakas maailma, jossa harrastaja myös sitoutuu tiettyyn kulttuuriin, Karila toteaa. Urheilu on urheilijoita varten, joten aktiiviurheilijoiden ääntä pitäisi kuulla enemmän, hän sanoo. Siellä aineiden käyttö on eräänlainen riitti, joka merkitsee pääsyä sisäpiireihin. Urheilijan ääni voisi olla tuoreempaakin eikä vain luopuvien, entisten aktiiviurheilijoiden. 040 8349084 LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 47. Toisessa vaiheessa järjestelmään liitetään testauksen hallintaja tilastointijärjestelmä. 0400 503798 likka Lanu ADT·n tekninen asiantuntija puh. Antidopingtoimikunnalle passijärjestelmä muodostaa sen kehitystyön ensimmäisessä vaiheessa uuden mahdollisuuden päivittää urheilijatietoja ja saada heidän testaustietonsa yhteen rekisteriin. Urheilija pääsee tietojärjestelmään seuraamaan ja päivittämään passin tietoja omalla salasanallaan. Passin tavoitteena on luoda avoin ja nopea tiedonkulku eri tahojen välillä antidopingasioissa. Tekninen toteutus on tehty yhteistyössä Mogul Oy:n kanssa. Hän saa käyttöönsä terveystietonsa, tiedot hänelle tehdyistä dopingtesteistä, oman harjoitusja kilpailukalenterinsa, perustietoa antidopingasioista sekä ajankohtaiset antidopinguutiset ADT:ltä. Tuomo Karila oli viimeksi itse urheilijana olympialaisissa 1996. Tutkimme 600-700 näytettä Suomessa vuosina 1992-96. Kaikki tietävät, että aineet ovat vaarallisia, mutta kokeilun halu on kovempi. Antidopingpassin ensimmäinen vaihe valmistui helmikuussa 2002. d o g URHEILIJAN ANTIDOPINGPASSI P assi on tietojärjestelmä, joka palvelee urheilijaa, hänen valmentajaansa ja lääkäriään sekä antidopingviranomaisia. Lisätietoja: Pirjo Krouvila Kehitysjohtaja AOT puh. Passin suunnitteluun on osallistunut ADT:n lisäksi Suomen Olympiakomitea. Nyt hän on OK:n urheilijavaliokunnan jäsen. Karilan mukaan dopingaineiden käytössä on kyse monimutkaisesta vyyhdistä, jossa on mukana mielihyvän kokemista ja itseluottamuksen vahvistumista
Urheilijan oikeusturva dopingtestissä ja testausmenettely Dopingtestin luotettavuus ja turvallisuus ovat tärkeimmät tekijät urheilijan oikeusturvassa dopingtestauksessa. Urheilijan on oman asemansa kannalta syytä tarkistaa onko dopingtestiä suorittavalla henkilöllä ja organisaatiolla asianmukaiset toimintavaltuudet dopingtestin tekemiselle. Tähän liittyy se, että dopingvalvonnan pitäisi olla tehokasta ja tasapuolista sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Standardi pyrkii varmistamaan testausmenettelyn laadunhallinnan ja yhdenmukaisuuden sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Jokaisen urheilijan edun mukaista on estää sääntöjen vastaiset menetelmät ja väärin keinoin hankitun kilpailuedun käyttö. uomalaisessa dopingvalvonnassa urheilijan oikeusturva riippuu neljästä eri osa-alueesta, jotka kokonaisuutena vaikuttavat urheilijan oikeusturvaan: Tasapuolinen kilpailu ja fair play, urheilijan oikeusturva dopingtestissä ja testausmenettely, urheilijan oikeusturva ja päätöksentekomenettely sekä muutoksenhakuoikeus dopingpäätöksestä ja siitä määrätystä seuraamuksesta Tasapuolinen kilpailu ja fair play Jokaisella urheilijalla on velvollisuus noudattaa lajinsa sääntöjä. Periaatteessa dopingsäännöksien pitäisi mahdollistaa dopingtestaus milloin ja missä tahansa. Jokaisen urheilijan edun mukaista on estää sääntöjen vastaiset menetelmät ja väärin keinoin hankitun kilpailuedun käyttö. Tämä korostuu etenkin kilpailujen ulkopuolisissa testeissä. Dopingsäännökset ovat osa kunkin lajin säännöstöjä ja siten myös osa kilpailusääntöjä. Käyttäessään kiellettyjä dopingaineita tai -menetelmiä urheilija rikkoo lajinsa säännöstöjä ja hankkii itselleen etua muihin urheilijoihin nähden. ADT:n valtuuttamilla testaajilla on ADT:n voimassaolevat testaajakortit, jotka osoittavat valtuudet dopingtestin suorittamiseen. 48 LIIKUNTA & TIEDE 4/2002. Dopingsäännöksien ja dopingvalvonnan tarkoituksena on antaa urheilijoille tasapuoliset, sääntöjen mukaiset, mahdollisuudet kilpailla. URHEILIJAN OIKEUSTURVA TEKSTI: JUHA VIERTOLA Oikeusturva ymmärretään oikeudelliseksi turvallisuudeksi ja varmuudeksi siitä, että lakeja sovelletaan kaikkiin samalla tavoin ja yhdenmukaisesti, tasapuolisesti ja puolueettomasti. ADT noudattaa testaustoiminnassaan kansainvälisen International Antidoping Arrangement (IADA) yhteenliittymän luomaa International Standards for Doping Control (ISDC, ISO/PAS 18873) -standardia. Dopingsäännöt eivät kuitenkaan koske pelkästään kilpailutoimintaa, vaan niitä sovelletaan myös harjoituskaudella ja kilpailujen ulkopuolella. Urheilun osalta tätä periaatetta on noudatettava myös siten, että urheilun omia sääntöjä on sovellettava kaikkiin yhdenvertaisesti, tasapuolisesti ja puolueettomasti. Joissakin lajeissa vaaditaan myös virallisen ennätyksen (SE, EE, ME) hyväksymisen edellytyksenä puhdasta dopingtestiä. ADT:n tekemissä testeissä ADT:n toimisto antaa kustakin testistä testaajalle testimääräyksen
Defensor Legis 1998. Urheilun oikeusturvalautakunta perustettiin vuonna 1991 päätarkoituksenaan urheilijan oikeusturvan parantaminen. Hallberg, Pekka: Oikeudenmukainen oikeudenkäynti 2000 luvulla. Mitätön päätös on myös sellainen, joka loukkaa yhdistyksen jäsenten yhdenvertaisuutta tai vähentää yhdistyksen jäsenen erityistä etua. Oikeusturvalautakunnan käsittelyn heikkoutena on, että oikeusturvalautakunnan ratkaisut ovat luonteeltaan suosituksia eikä niillä ole siten vastaavaa oikeudellista luonnetta tai täytäntöönpanokelpoisuutta kuin tuomioistuimen tai välimiesoikeuden päätöksellä. Tuomioistuimen toimivallassa on ainakin tutkia se, onko seuraamusta määantido rättäessä menetelty asianmukaisesti ja urheilun sääntöjen mukaisesti. Urheilijan oikeusturva ja päätöksentekomenettely ISDC -standardin mukaisesti on Suomessa erotettu päätöksenteossa dopingrikkomuksen toteaja ja seuraamuksen määrääjä. Urheilijan kuuleminen tapahtuu tässä menettelyssä kahdessa osassa. Jyväskylä 2001 Jalanko, Risto: Urheilun oikeusturvalautakunta. ADT:n valvontalautakunta tekee päätöksen, onko yksittäistapauksessa kyse dopingista tai siihen rinnastettavasta dopingsäännöstön rikkomuksesta. Seuraamusta määräävällä urheilujärjestöllä on myös yleisesti noudatettavien oikeusperiaatteiden perusteella velvollisuus antaa urheilijalle tilaisuus selvityksensä antamiseen ennen omaa päätöksentekoaan. Juva 2001 g LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 49. Kauppakaari Oyj. Yhdistyslain 33 §:n mukaan yhdistyksen päätös on mitätön, jos se loukkaa sivullisen oikeutta. Kimmo Aaltonen). Korkeimman oikeuden ratkaisujen pohjalta (KKO 1998:122 ja KKO 1998:148) on todettavissa, että ainakin ammattiurheilijalla on oikeus saada dopingia ja siitä määrättyä kurinpitoseuraamusta (kilpailuja toimitsijakielto; urheilun toimintakielto) koskeva asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Suomen perustuslain 21 § takaa jokaiselle oikeuden saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen ratkaistavaksi. Tosin käytännössä tätä mahdollisuutta on pidettävä melko vähäisenä, koska tällöin on oltava yhdistyslain mukainen oikeus kanteen nostamiseen ja on vedottava yhdistyslain moitetaimitättömyysperusteisiin. Päätöksenteon oikeellisuus ja sääntöjenmukaisuus eivät luonnollisestikaan saa kärsiä nopeusvaateen johdosta. Oikeusturvalautakunnan käsittely on asianosaisille menettelynä nopeaa ja halpaa verrattuna tuomioistuinprosessiin. Kanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Teoksessa Urheilun ja liikunnan oikeus käytännössä (toim. JUHA VIERTOLA Pääsihteeri Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry puh.09-34812023,05064222 sähköposti: juha.viertola@antidoping.fi LÄHTEET: Halila, Heikki: Miten tehokkaasti urheilun oikeusturvalautakunnasta saadaan oikeusturvaa?. Yhdistyslain 32 §:n mukaan yhdistyksen jäsen, hallitus tai hallituksen jäsen voi nostaa kanteen yhdistystä vastaan päätöksen julistamiseksi pätemättömäksi jos yhdistyksen päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai jos se muutoin on lain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen. Tulevaisuudessa akreditointi ja valvonta ovat siirtymässä WADA:n tehtäviksi. Yhdistyslain perusteella saattaa myös syntyä oikeus viedä dopingia koskeva urheilujärjestön päätös tuomioistuimen tutkittavaksi. Dopingtestit analysoidaan Kansainvälisen Olympiakomitean akreditoimissa dopinglaboratorioissa, joiden toimintaa KOK valvoo. KKO:n ratkaisut kommentein 11 1998 (toim. Valituksenteko-oikeuden edellytyksenä on kuitenkin, että urheilija on tehnyt säännöstön mukaisen esityksen ADT:lle joko lievemmästä rangaistuksesta tai rankaisematta jättämisestä ja ADT on tästä antanut lausuntonsa. Keskeisiä osa-alueita varsinaisessa dopingtestissä ovat urheilijan oikeusturvan kannalta urheilijan henkilöllisyyden varmistaminen, valvottu näytteenotto, asianmukaiset ja steriilit näytteenottovälineet, kaksi näytettä (Aja B -näyte), näytepullojen sinetöinti ja testausasiakirjojen asianmukainen täyttäminen. Pekka Timonen). Kauppakaari. Tämä selittää sitä, että suomalaisten dopingtapauksia ei pääsääntöisesti ole viety tuomioistuimien tai välimiesoikeuden käsiteltäväksi, vaan ne on käsitelty joko täysin kansallisten ja kansainvälisten lajiliittojen piirissä tai Urheilun oikeusturvalautakunnassa. ADT:n valvontalautakunta pyytää urheilijalta (ja asianomaiselta urheilujärjestöltä) selvitystä ennen kuin valvontalautakunta tekee päätöksensä siitä, onko kyseessä doping tai siihen rinnastettava muu dopingsäännöstön rikkomus. Muutoksenhaku dopingpäätöksestä Dopingin käytön kielto urheilussa ja siitä määrättävät seuraamukset perustuvat urheilun sisäisiin säännöksiin. Defensor Legis 1995. Suomessa ei ole lainsäädäntöä, joka kieltäisi dopingin käytön. Oikeusturvalau ta kunnan perustamiseen vaikutti osaltaan myös Euroopan neuvoston Dopingin vastaisen yleissopimuksen säännös urheilijan oikeudesta valittaa häntä koskeneessa dopingasiassa annetusta päätöksestä. Urheilun oikeusturvalautakunta urheilun sisäisenä riidanratkaisijana vähentää tarvetta viedä urheilua koskevia riitoja tuomioistuimiin. Jyväskylä 1999 Tarasti, Lauri: Doping. Seuraamuksen määrää omien sääntöjensä mukaisesti joko kansallinen lajiliitto ja/tai kansainvälinen lajiliitto (Olympiakisoja koskevissa tapauksissa myös Kansainvälinen Olympiakomitea), Keskeisiä urheilijan oikeusturvaan liittyviä periaatteita ovat tässä päätöksenteossa asianosaisen urheilijan kuuleminen ja päätöksenteon nopeus. Urheilujärjestöjen dopingsäännöstön mukaan urheilujärjestön dopingasiassa antamasta päätöksestä voi valittaa Urheilun oikeusturvalautakunnalle
Urheilussa ja urheilujärjestöissä onkin jouduttu havahtumaan ja kiinnittämään erityistä huomiota urheilutoiminnan oikeudellisiin järjestelyihin ja puitteisiin. Yhdistysoikeuden kannalta on tutkittava yhteisöllisen kurinpidon yleisiä edellytyksiä. Urheiluoikeuden yhdistyksen piirissä käydään sekä akateemista että käytännöllistä keskustelua urheiluoikeuden kysymyksistä kansallisesti ja kansainvälisesti. Doping ja juridiikka TEKSTI: JUHA VIERTOLA Dopingiin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä ja ongelmia on tarkasteltava osana urheiluoikeutta ja siihen liittyvää tutkimusta. Doping urheiluoikeudessa 50 LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 Dopingia koskeva sääntely poikkeaa muusta urheilun säännöstöistä erityisesti siinä, että valtiot, erityisesti Euroopassa, ovat aktiivisesti mukana laatimassa urheilun dopingsäännöksiä ja valvomassa niiden noudattamista. Lisäksi dopingia koskevaa lainsäädäntöä on säädetty osassa Euroopan valtioita. Oikeustieteellinen tutkimus ja oikeuskäytäntö Suomalaisessa oikeustieteellisessä tutkimuksessa ja oikeuskirjallisuudessa on jonkin verran käsitelty dopingiin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Käsiteltäessä dopingiin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä urheiluoikeuden osana, joudutaan tekemisiin lähes kaikkien oikeudenalojen kanssa. Tästä johtuen dopingia koskeva sääntely ei ole pelkästään urheilun autonomiaan perustuvaa sääntelyä. Suomessa tästä osoituksena on opetusministeriön urheiluoikeuden kehittämishanke, jonka puitteissa on toteutettu Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa urheiluoikeuden projekti ja perustettu Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan urheiluoikeuden määräaikaisen professorin virka. Dopingiin liittyy urheilun sääntöjen noudattamisvelvollisuus ja kurinpito eli seuraamusjärjestelmä. Tällöin yhdistysja sopimusoikeuden kannalta on selvitettävä, miten kurinpitoa koskevat urheilun määritykset ja sen kohteeksi tulevien urheilijoiden sitouttaminen on tehtävä ja on tehty. Prosessioikeuden alaan kuuluvat muun muassa seuraamusjärjestelmän menettelykysymykset, todistustaakka ja näyttö kysymykset ja valitusoikeus. Rikosoikeus on aikaisempaa selkeämmin esillä lähinnä dopingaineiden laittoman maahantuonnin ja levittämisen osalta rikoslaissa kriminalisoitujen dopingrikosten myötä. Urheiluoikeudessa on teoreettista pohdintaa mahdollistavat yleiset oppinsa ja toisaalta urheiluoiRikosoikeus on aikaisempaa selkeämmin esillä lähinnä dopingaineiden laittoman maahantuonnin ja levittämisen osalta. Työoikeus on mukana, kun dopingia tarkastellaan osana työsopimuksia ja niihin liittyviä oikeuskysymyksiä. Suomessa valtion valtakunnallisille urheilujärjestöille jaettavien valtionavustuksien ehtona on sitoutuminen Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n vahvistamiin Antidopingsäännöksiin, joiden laatimiseen valtio (opetusministeriö) ADT:n jäsenenä osallistuu. Vahingonkorvausoikeus on mukana arvioitaessa mahdollisia seurauksia dopingin käytöstä tai osallisuudesta siihen. Kansainvälinen yksityisoikeus ja prosessioikeus ovat mukana, kun pohditaan kansainvälisten ja kansallisten lajiliittojen sääntöihin ja tehtäväjakoon liittyviä toimivaltakysymyksiä. Perusoikeuksien korostuminen ja yleinen omien oikeuksien tiedostaminen ovat varmasti myös lisänneet urheilun oikeudellistumista. Urheiluoikeudessa käsitellään ja tutkitaan oikeusjärjestyksen vaikutuksia urheiluun. Keskeisimmillä sijoilla ovat yhdistysoikeus ja sopimusoikeus. Valtiosääntöja hallinto-oikeus ovat esillä pohdittaessa perusoikeuksien soveltamista urheilussa. Urheiluoikeus on yksi uusimmista oikeustieteen aloista, jossa tutkimustoiminta on voimakkaasti kehittymässä. Urheiluoikeus on täsmäoikeudenalue, jonka oikeudelliset kysymykset hajaantuvat eri oikeudenaloille. P erinteisesti urheilun omassa piirissä ja sen ulkopuolella on katsottu, että urheilu, sen toiminta, toimintatavat ja säännöt eivät ole oikeudellisia, vaan urheilun säännöt, niiden soveltaminen ja riidanratkaisu hoidetaan urheilun omassa piirissä. Tutkimukset. Esimerkkeinä tästä ovat muun muassa Euroopan neuvoston Dopingin vastainen yleissopimus sekä World Antidoping Agency WADAn perustaminen ja WADAn laatimat antidopingsäännökset. Yhteiskunnan oikeudellistuminen, urheilun ja liikunnan kaupallistuminen sekä huippu-urheilun ammattilaistuminen ja ammattimaistuminen ovat osaltaan johtaneet siihen, että urheilu on oikeudellistunut. keus on soveltavaa tutkimusta, jossa selvitetään yksittäisempiä urheiluun liittyviä oikeudellisia käytännön kysymyksiä ja ongelmia
Korkein oikeus on käsitellyt kaksi dopingiin liittynyttä tapausta (KKO 1998:122ja KKO 1998:143). Tämä korostaa erityisesti niiden henkilöiden rikosoikeudellista vastuuta, jotka myyvät tai välittävät dopingaineita urheilijoille. ADT:n rooli edellyttää, että se kykenee toteuttamaan antidopingtoimintaa sekä dopingvalvonnan ja -testaustoiminnan siten, että sekä urheilujärjestöjen että urheilijoiden oikeusturva toteutuu. Maailman Antidopingjärjestö (World Antidopig Agency) WADA on valmistelemassa maailman antidopingsäännöstöä (WADA Code), jonka tavoitteena on harmonisoida antidopingtoimintaa, dopingvalvontaa ja kansainvälisiä antidopinsäännöksiä. Antidopingsäännöstöjen tehokkuuden ja soveltamisen edellytyksenä on, että sekä urheilujärjestöt että yksittäiset urheilijat on sitoutettu säännöstön noudattamiseen ja tähän liittyvään seuraamusjärjestelmään eli kurinpitoon. Vastaavana aikana suomalaisten urheilijoiden dopingtapauksia oli noin 150. Heikki Halilan virkaanastujaisesitelmä Helsingin yliopiston määräaikaisen urheiluoikeuden professorin virkaan 25.2.2002 Helsingin yliopistossa KKO:n ratkaisut kommentein 11 1998 (toim. Jyväskylä 1999 Tarasti, Lauri: Legal Solutions in International Doping Cases. ADT ja juridiikan käytäntö Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry. Rikoslain 44 luvun muutoksella, joka on tullut voimaan 1.9.2002, on rikoslaissa kriminalisoitu laiton dopingaineiden valmistus, maahantuonti ja levittäminen. ja kirjoitukset on pääosin julkaistu artikkeleina eri oikeustieteellisissä aikakausijulkaisuissa (Defensor Legis, Lakimies, Urheilu ja oikeus) taikka sitten dopingiin liittyviä kysymyksiä on käsitelty osana muita julkaisuja (muun muassa Rauste, Olli: Urheiluoikeus, Riitesuo, Risto: Erottaminen ja kurinpito yhdistyksessä ja Tarasti Lauri: Doping; teoksessa Urheilun ja liikunnan oikeus). Milano 2000 Tarasti, Lauri: Lahden dopingjupakan juridiikkaa. Defensor Legis 5/2001 Halila Heikki: Urheiluoikeus täsmäoikeusalueena. Helsinki 1985). Uudistettu kansallinen antidopingsäännöstö on tarkoitus saada voimaan vuoden 2003 alkupuolella. Kattavimman oikeustieteellisen tutkimuksen dopingin oikeudellisesta sääntelystä on Suomessa toistaiseksi tehnyt Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos (Mäkipää, Eila: Dopingin oikeudellisesta sääntelystä. Rikoslain muutos toivottavasti omalta osaltaan vaikeuttaa dopingaineiden saatavuutta ja siten estää dopingin käyttöä urheilussa. Urheilun sisäinen riidanratkaisuelin, Urheilun oikeusturvalautakunta, on käsitellyt toimintansa aloittamisesta vuodesta 1991 alkaen kymmenkunta eri dopingtapausta. Suomessa ei ole lainsäädäntöä, jonka perusteella urheilijaa voitaisiin rangaista dopingin käytöstä. Dopingiin liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä ADT:n roolina on toimia juridisena asiantuntijana säännöstön sitouttamiseen, noudattamiseen, valvontaan ja seuraamuksiin liittyvissä kysymyksissä. ADT:n jäseninä ovat Suomen valtio, Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Suomen Olympiayhdistys ry, Suomen Paralympiayhdistys ry ja Suomen Urheilulääkäriyhdistys Finlands Idrottsläkareförening ry. Rikoslain muutoksen, jolla dopingrikokset kriminalisoitiin rikoslaissa, voi ennustaa korostavan dopingin laittoman maahantuonnin ja levittämisen merkitystä rikoksina. Dopingaineiden käyttöä ei rikoslain muutoksen yhteydessä kriminalisoitu. Myös ADT on valmistelemassa kansallisen antidopingsäännöstön uudistamista ja ajantasaistamista. Pekka Timonen). Suomessa dopingin käytön kielto urheilussa ja siitä määrättävät seuraamukset perustuvat urheilun sisäisiin kansainvälisiin ja kansallisiin säännöksiin. Tästä johtuen suomalaisten dopingtapauksia ei pääsääntöisesti ole viety tuomioistuimien tai välimiesoikeuden käsiteltäväksi, vaan ne on käsitelty joko täysin kansallisten ja kansainvälisten lajiliittojen piirissä tai Urheilun oikeusturvalautakunnassa. Tämän tapauksen yhteydessä välimiesmenettelyn oikeudellinen toimivalta ja välitystuomion oikeusvaikutukset jäivät kuitenkin vähäisiksi. Kauppakaari Oyj. Hallintoneuvos Tarasti on yksityiskohtaisesti käsitellyt dopingtapausten oikeudellista ratkaisutoimintaa vuonna 2000 julkaistussa teoksessa Legal Solutins in International Doping Cases. JUHA VIERTOLA Pääsihteeri Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry puh.09-34812023,05064222 sähköposti: juha.viertola@antidoping.fi LÄHTEET: Halila, Heikki: Piirteitä Lahden MM hiihtojen dopingskandaalin oikeudellisista ulottuvuuksista. on yhdistyslaissa tarkoitettu itsenäinen aatteellinen yhdistys. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 75. WADAn säännöstö on tarkoitus hyväksyä maailman antidopingkonferenssissa maaliskuussa 2003. Urheilu ja oikeus 2001 LIIKUNTA& TIEDE 4/2002 51. Awards by the IAAF Arbitration panel 1985 1999. Rikoslain muutos voi tuoda tuomioistuimien käsiteltäväksi aikaisempaa enemmän dopingiin liittyviä tapauksia. Jonkinlaisen poikkeuksen tästä muodostaa Lahden dopingtapausten käsittely välimiesmenettelyssä. antido g ADT:n tehtävänä on vahvistaa ja pitää ajan tasalla Suomen kansallista Antidopingsäännöstöä. Tässä työssä otetaan huomioon W ADAn säännöstö työ. Vuosien 2003 2004 aikana olisi käytävä läpi jokaisen Antidopingsäännöstöön sitoutuneen urheilujärjestön säännöstöt ja sopimukset siten, että kaikkien osalta on varmistettu järjestöjen ja urheilijoiden riittävä sitouttaminen Antidopingsäännöstön noudattamiseen ja dopingtestaukseen joko säännöstöjen tai sopimusten perusteella. ADT:n kansallisen säännöstön lisäksi dopingvalvonnassa ja testauksessa joudutaan soveltamaan useita eri säännöstöjä, joita ovat vahvistaneet useat eri toimijat: Kansainvälinen Olympiakomitea on vahvistanut oman antidopingsäännöstönsä, Kansainvälisillä lajiliitoilla ja kansallisilla lajiliitoilla on omat antidopingsäännöstönsä, Euroopan neuvosto on hyväksynyt dopingin vastaisen yleissopimuksen ja pohjoismaiset urheilun keskusjärjestöt ovat hyväksyneet oman antidopingsopimuksensa. Korkeimman oikeuden ratkaisuissa on otettu kantaa urheilun sisäisiin riidanratkaisujärjestelmiin ja niiden vaikutuksiin urheilijan oikeusasemassa ja oikeusturvassa
Kilpaurheilijoiden motiivina taas on luonnollisesti urheilutulosten parantaminen, voiman lisääntyessä ja palautumisen nopeutumisessa. Yleisimmin käytettyjä ovat testosteroni, anabolisista steroideista metandienoni ja nandroloni esiasteineen (19-norandrosteenidioli ja 19-norandrosteenidioni) sekä beeta-agonisteihin luokiteltu klenbuteroli ja peptidirunkoinen kasvuhormoni. Laki tuli voimaan ensimmäisenä päivänä syyskuuta 2002. URHO KUJALA Pitkäaikaisesti anabolisia steroideja käyttävillä ennenaikaisen kuoleman todennäköisyys on arvioutu noin viisi kertaa normaalia suuremmaksi. Laki koskee testosteronia, anabolisia steroideja, kasvuhormonia sekä niiden johdoksia ja niiden tuotantoa elimistössä lisääviä aineita. 1980-luvulla niiden käyttö levisi myös urheilun ulkopuolelle muun nuorison keskuuteen. Rikoslain terveyttä ja turvallisuutta koskevan uuden 44 luvun pykälään 16 liittyvässä asetuksessa luetellaan anaboliset aineet, joiden laiton valmistaminen, maahantuonti, myyminen, välittäminen, toiselle luovuttaminen tai muulla tavoin levittäminen ja niiden yritys sekä hallussapito todennäköisenä tarkoituksena levittää aineita laittomasti rangaistaan niin sanottuna doping -rikoksena. Testosteroni ja anaboliset steroidit ovat rakenteeltaan hyvin samankaltaisia ja niiden vaikutukset ovat myös paljolti samankaltaiset. Anabolisten aineiden yliannoksien aiheuttamien haittojen vuoksi on niiden väärinkäyttöä pyritty maassamme vähentämään lainsäädäntöteitse. Niillä on miehistäviä eli androgeenisia ja lihaksia kasvattavia eli anabolisia vaikutuksia. Anabolisten aineiden käytöllä pyritään myös kohottamaan omaa asemaa nuorten muodostaman ryhmän hierarkiassa. Urheilijoiden tiedetään parantaneen keinotekoisesti tuloksiaan anabolisilla steroideilla jo 1950-luvulla. Lopputuloksena on usein lääketieteen kannalta paikkansapitä. Ohjeiden kirjoittajat ovat menestyneitä ja markkinahenkisiä kehonrakentajia, jotka perustavat käsityksensä omiinsa ja tuttaviensa käyttökokemuksiin lihasmassan kasvattamisesta sekä toisaalta lukemiinsa farmakologian ja fysiologian oppikirjoihin. Tärkein syy aineiden käytöllä on lihaksikkaan ulkomuodon hankkiminen. Eniten anabolisten aineiden käyttöä esiintyy kehonrakentajien ja voimanostajien parissa. 52 LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 Lihaksilla hankitaan asemaa ryhmän hierarkiassa Anabolisten aineiden käyttäjät ovat useimmiten 20-35vuotiaita miehiä. Tämä käyttö sai alkunsa Yhdysvalloista, jossa nykyään teini-ikäisistä pojista noin 5 prosenttia käyttää tai on käyttänyt anabolisia aineita muilla kuin lääketieteellisesti hyväksytyillä perusteilla. He halusivat urheilijoiden ja erityisesti kehonrakentajien esikuvan mukaisesti suuret ja näyttävät lihakset sekä voimaa lisätäkseen suosiotaan kaveripiirissä. Anaboliset aineet ovat terveysriski ja aiheuttavat riippuvuutta TEKSTI: TIMO SEPPÄLÄ. Suomessa käyttäjiä on 1-2 prosenttia 20-25-vuotiaista miehistä, joskin arvioita on maassamme tehty vähän. Ne vaikuttavat samaan solunsisäiseen androgeenireseptoriin, jota aktivoimalla ne lisäävät solun proteiinisynteesiä. Suurin annoksin käytettynä testosteroni ja anaboliset steroidit saattavat vaikuttaa myös muihin elimistön reseptoreihin kuin androgeenireseptoreihin, esimerkiksi naissukupuolihormonien, kortikosteroidien ja monien keskushermoston välittäjäaineiden reseptoreihin. Harrastelijavoimailijat saavat annosteluohjeensa yleensä aineiden myyjiltä, toisilta käyttäjiltä, Amerikasta peräisin olevista underground -oppaista tai Internetin kautta. Pelkkää käyttöä ja vähäisten määrien hallussapitoa ei kuitenkaan pidetä rikoksena. T estosteroni ja sen johdannaiset anaboliset steroidit ovat tehokkaita ja hyvin siedettyjä lääkeaineita, kun niitä käytetään asianmukaisiin lääketieteellisiin tautitiloihin kuten hormonipuutostauteihin, luukatoon ja moniin muihin vaikeisiin kroonisiin tiloihin
Vastaavasti naiskäyttäjillä androgeenisten aineiden käyttö johtaa miesmäistymiseen, kuten rintojen pienenemiseen, karvoittumiseen ja äänen madaltumiseen. Anabolisten aineiden käytön alussa ilmenee ensin turvotusta, aknea ja usein libidon lisäystä. Esimerkiksi ihmisperäinen kasvuhormoni lisää fataaliin dementiaan johtavan GreutzfeldtJakobin taudin ilmaantuvuutta 10 000-kertaisesti normaliväestöön verrattuna. On viitteitä siitä, että käytettäessä anabolis-androgeenisia steroideja yhdessä kasvuhormonin kanssa sydänlihassäikeet paksuuntuvat ja kasvavat epäfysiologisesti. Pitkäaikaisen steroidien käytön jälkeinen hedelmättömyys voi jatkua kuukausia, jopa vuosia, mutta normaalistuu yleensä ajan kuluessa. 2000). Ylisuurten annosten aiheuttamia haittoja on kuitenkin vaikea tutkia sekä eettisesti että metodologisesti tieteellisesti pätevin koejärjestelyin. Anaboliset steroidit vaikuttavat kokonaiskolesteroliin vain vähän. Pitkäaikaisesti anabolisia steroideja käyttäneillä on ennenaikaisen kuolevuuden arvioitu olevan noin viisinkertainen verrattuna verrokkeihin (Pärssinen ym. mättömiä teorioita, joissa aineiden hyödyt korostuvat haittojen jäädessä vähemmälle huomiolle. omat riskinsä. Käyttöjakson aikana ja sen jälkeen androgeenisia sivuvaikutuksia esiintyy kaikilla käyttäjillä. Ne kuitenkin vääristävät rasva-arvoja LIIKUNTA& TIEDE4/2002 53. Sairastavuuden ja kuolleisuuden kannalta ovat anabolisten steroidien ja kasvuhormonin sydänja verisuonivaikutukset luultavasti merkityksellisimmät. Lukuisten, vaikkakin laadullisesti vaihtelevien tutkimusten perusteella on muodostunut kuitenkin selvä ja yleisesti hyväksytty käsitys anabolisten aineiden tärkeimmistä haitoista. Suurin osa tutkimuksista on erilaisia tapauselostuksia. Parin viimeisen vuosikymmenen aikana on myös kertynyt lukuisia tutkimuksia harrastelijavoimailijoiden käyttämien jättiannosten aiheuttamista haitoista. Toisaalta klenbuteroli saattaa johtaa vaikeisiin nestetasapainon häiriöihin ja sydämen rytmihäiriöihin. Koska osa anabolisista steroideista ja testosteroni muuttuvat elimistössä osin estrogeeneiksi on miehillä rintojen kasvu eli gynekomastia tyypillinen sivuvaikutus. Jakson loppupuolella ainemääriä taas vähennetään asteittain muutaman viikon aikana. Hormonijakson alussa testosteronin ja anabolisten steroidien määrää nostetaan portaittain aina 100-kertaisiin annoksiin verrattuna annoksiin, joita käytetään lääketieteellisessä hoidossa. Samanaikaisesti anabolisten steroidien ja testosteronin kanssa käytetään usein kasvuhormonia. Tällöin niihin kiinteässä yhteydessä olevat johtoratasäikeet venyttyvät ja sydämen sähköinen tahdistus kärsii johtaen rytmihäiriöiden ja äkkikuoleman vaaran lisääntymiseen (Nieminen ym. ANABOLISTEN STEROIDIEN SIVUVAIKUTUKSIA Häiriöt sukupuolihormonien erityksessä lhomuutokset Maksamuutokset Psyykkiset vaikutukset Sydämen ja verisuonien muutokset antido g Ihmisperäinen kasvuhormoni lisää dementiaan johtavan Greutzfeldt-Jakobin taudin ilmaantuvuutta 10 000-kertaisesti normaaliväestöön verrattuna. Sydänja verisuonihaittojen synnyssä ovat merkityksellisimpiä suora sydänlihakseen kohdistuva vaikutus, insuliiniresistenssin kehittyminen, lipidiaineenvaihdunnan muutokset, veren hyytymistekijöiden muutokset ja epäsuorat hemodynaamiset vaikutukset. On muistettava, että anabolisten steroidien ohella jakson aikana käytettävät muut aineet aiheuttavat myös TAULUKKO 1. Toisaalta lukuisten muiden lääkkeiden samanaikainen käyttö haittaa anabolisiin aineisiin liittyvien riskien arviointia. Anabolisten aineiden käytölle on luonteenomaista, että niitä käytetään jaksoittain muutamasta viikosta puoleen vuoteen ja käyttöjaksojen välillä pidetään muutaman kuukauden mittaisia taukoja ikäänkuin palauttamaan elimistön muuttunut hormonitasapaino. Taulukossa 1 on lueteltu anabolisten steroidien ilmeisiä sivuvaikutuksia. Anabolisten steroidien käyttöön on raportoitu liittyneen sydäninfarkteja ja massiivisia keuhkoveritulppia aiemmin terveillä henkilöillä. Tieteellisesti kontrolloituja, esimerkiksi vaihtovuoroisia ja lumekontrolloituja tutkimuksia on vähän. Anabolisten steroidien väärinkäyttäjillä suoritetuissa tutkimuksissa on lisäksi ongelmana, että esimerkiksi pimeiltä markkinoilta hankitut lääkeaineet saattavat olla väärennöksiä. Lisäksi samanaikaisesti käytetään usein muita lääkeaineita, joilla pyritään vähentämään anabolisten aineiden haittoja, kuten istukkahormonia, antiestrogeeneja ja esimerkiksi aknen hoitoon käytettäviä lääkeaineita (Seppälä ja Karila 1996) Mututuntumalla moninkertaisia annoksia Lääketehtaat ovat tutkineet varsin hyvin anabolisten aineiden haitat tavanomaisilla lääketieteellisesti käytetyillä annostasoilla jo ennen niiden saattamista laillisille markkinoille. Koko jakson aikana käytetään useita eri anabolisia aineita samanaikaisesti sekä vuorottain eri aineita vaihdellen. 1996)
Vaikka rasva-arvot normalisoituvat noin yhden kuukauden kuluessa anabolisten steroidien käytön loputtua, on niiden vuosia kestänyt käyttö vakava lisäriski sepelvaltimotaudin kehittymiselle. Hyvien tutkimusten puutteesta huolimatta urheilijoita tulee kuitenkin muistuttaa siitä, että anabolisten aineiden lisäksi useat doping-aineet, erityisesti muuten terveille henkilöille suurina annoksina käytettynä, voivat aiheuttaa ennenaikaiseen kuolemaan johtavia sivuvaikutuksia. Doping-aineiden käyttö voi olla eri lajeissa erilaista ja myös käytännöt voivat muuttua nopeasti. Niinpä noin 30 prosentilla anabolisia steroideja yliannoksin käyttävistä henkilöistä ilmenee jakson aikana aggressiivisuutta, vihamielisyyttä ja ärtyvyyttä. Lääkärin vastaanotolle hakeutuu itse yleisimmin anabolisten aineiden käyttäjä, jolle on tullut lihasrevähdys tai, joka kysyy neuvoja turvallisesta käytöstä ja haluaa tarkistaa esim. maksan toimintaa kuvaavia laboratorioarvojaan. maksa-arvojen kontrolloiminen toistuvasti voi antaa lääkkeiden väärinkäyttäjälle virheellisen kuvan siitä, että käyttö olisi turvallista. Nämä ovat tilanteita, joissa lääkäri saa mahdollisuuden antaa valistusta doping-aineiden haitoista. Tällaisia kokemuksia on kertynyt mm. Riippuvuuden hoito vaati huomiota. Lääkärin tulee pyrkiä auttamaan vastaanotolle hakeutuvia anabolisten steroidien väärinkäyttäjiä samoilla periaatteilla kuin esim. Jos taas miespuolisilla käyttäjillä hedelmättömyys on jatkunut parikin vuotta käytön lopettamisen jälkeen saattaa olla tarvetta tarkempiin hormoniselvityksiin sekä sperma-analyyseihin. Eur heart J (1996) 17: 1576-83 Pärssinen M, Kujala U, Vartiainen E, Sama S, Seppälä T lncreased premature mortality of competitive powerlifters suspected to have used anabolic agents. Järkevää olisi aina ensimmäisenä lopettaa väärinkäyttö ja käytön lopettamisen jälkeen tarvittaessa myöhemmin tutkia syntyneitä haittoja. Hyviä tutkimuksia eri aineiden dopingkäytön haitoista on niukalti ja tutkimuksia on vaikea tehdä, koska varsinkaan huippu-urheilijat eivät kerro, mitä aineita ovat käyttäneet. Kun potilaan tiedetään käyttäneen anabolisia aineita, käyttöhistorian ja oireiden selvittämisen sekä huolellisen kliinisen tutkimuksen jälkeen voidaan tarvita esim. TIMO SEPPÄLÄ, LKT, Farmakologian dosentti, Kansanterveyslaitos ja Suomen antidopingtoimikunta ADT ry puh: 0400 685337 sähköposti: timo.seppala@ktl.fi URHO KUJALA, LKT, Liikuntalääketieteen dosentti, Helsingin urheilulääkäriasema ja Helsingin yliopisto puh: 09-4342100 sähköposti: urho.kujala@helsinki.fi Viitteitä Nieminen MS, Rämö MP, Viitasalo M ym: serious cardiovascular side effects of large doses of anabolic steroids in weight lifters. Anabolisten steroidien aiheuttama syöpäriskin lisäys on parhaiten osoitettu maksasyövän, eturauhassyövän ja joidenkin munuaiskarsinoomien osalta (Pärssinen ja Seppälä 2001). väsymyksen tunne, tyytymättömyys omaan kehoon, masentuneisuus, vähentynyt libido, unihäiriöt ja ärsyyntyvyys. aterogeeniseen, verisuonten kalkkeutumista aiheuttavaan suuntaan pienentämällä huomattavasti hyvän HDL-kolesterolin pitoisuutta ja lisäämällä vastaavasti huonon LDLkolesterolin pitoisuutta. Käytännön Lääkäri (1996) 3: 129-135.. Väkivaltaisuus on yleisintä niillä henkilöillä, joilla ennen steroidien käyttöä onjo ollut jonkinasteisia psyykkisiä häiriöitä. Anabolisten steroidien väärinkäyttäjien lähiomaiset kysyvät usein neuvoja myös lääkäriltä siitä, mitä tulisi tehdä, kun puoliso tai lapsi on muutunut lihaksikkaaksija aggressiiviseksi ja lähipiirin turvallisuus on myös uhattuna. Jos naispuolisilla käyttäjillä kuukautiskierto palautuu normaaliksi ei tarvetta hormonimäärityksiin enää ole. Heidän on vaikea lopettaa steroidien käyttöä huolimatta selvistä haittavaikutuksista. Anabolisten aineiden aiheuttamaa riippuvuutta on tutkittu vähän. huumausaineiden väärinkäyttäjiä. Riippuvuus anabolisista steroideista on vielä varsin uusi asia koko lääketieteelle ja vieroitusoireyhtymän hoitamiseksi ei ole vakiintunutta menetelmää. Eri yhdysvaltalaisten DSM-III-R -kriteerejä soveltavien tutkimusten mukaan 10-60 prosenttia käyttäjistä voidaan luokitella lääkkeistä riippuviksi. Käyttöjakson aikana noin 20-30 prosentilla ylisuuria annoksia käyttävistä ilmenee selviä psykiatrisen tautiluokituksen kriteerit täyttäviä mielialahäiriöitä, kuten masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, psykoottisia reaktioita ja henkisen suoritustason laskua. veren rasva-arvojen, maksan, sukupuolihormonien, kilpirauhasen ja sy54 LIIKUNTA & TIEDE 4/2002 dämen tilaa selvittäviä tutkimuksia. Useiden tapauselostusten perusteella erityisesti anaboliset steroidit ja testosteroni heikentävät impulssikontrollia. lnt J Sports Med (2000) 21 :225-227 Pärssinen M, Seppälä T: Steroid use and long-term health risk in former athletes. Riippuvuus on luonteeltaan sekä psyykkistä että fyysistä. Käytännössä riippuvuus on suuri ongelma. Testosteronin ja anabolisten steroidien käyttäjillä on myös todettu psyykkisiä vaikutuksia. Fyysinen riippuvuus ilmenee vieroitusoireistona, johon kuuluu mm. piristeistä ja erytropoietiinista sekä sen sukulaisaineista. Sports Med (2002) 32: 83-94 Seppälä T, Karila T:Suorituskykyyn vaikuttavien aineiden väärinkäyttö. Lääkärin tulee varoa antamasta sellaisia neuvoja tai lähetteitä sellaisiin tutkimuksiin, jotka tukevat käytön jatkamista. Jos tämän artikkelin kaltaisen asiainformaation jakaminen tai kehoitus hakea asiantuntija-apua ei mene perille, on tilanne vaikea. Esim
Ajankohtaiset tapahtumat, ilmiöt ja ihmiset. l : LTS mak: . Tee toimintasi ja toimintaympäristösi heille tutuksi. Enemmän kuin hän on aina halunnut tietää urheilusta Suomessa. Lisätietoja: Liikuntatieteellinen Seura, puh: 09-4542720, fax: 09-45427222, e-mail: llts@stadion.fi R T T 1 i ............................ Ystäville, kollegoille, vieraille, yhteistyötahoille, anopille, Hänelle. Tai anna lehti tuliaisina kisoissa, kokouksissa ja kongresseissa vieraillesi tai isännillesi. ! saa posti: 1 m•ksun 1 ----kpl numeroa a 7.57 euroa Tilauksen saaja Osoite: Laskutusosoite Nimi: Osoite: Liikuntatieteellinen Seura ry. Kun itse et T 1 L A u s K Kiitos! Tilaan MOTION-Sport in Finland lehden kuluvan vuoden vuosikerta jatkuvana tilauksena 15 euroa 15 euroa ole pa'kalla MOTION Sport in Finland on Suomen liikunta ja urheiluelämän kansainvälinen tiedotuslehti. Stadion, eteläkaarre VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00250/43 00003 Helsinki. Yli 50 kpl erät -20 %, yli 100 kpl erät -30%. Hinta 7.57 euroa/kpl, 15 euroa/vuosikerta. Kaksi kertaa vuodessa. Elegantisti englanniksi. . Tilaa heille MOTION-Sport in Finland. MOTION on lehti, jota ystäväsi, kollegasi, vieraasi ja järjestösi kansainväliset yhteistyötahot arvostavat
Erityisliikunnan rahoitus ja yhteistyökumppanit 8 Tavoitteena kaikille avoin liikunta 9. Lisätietoja, esitetilaukset ja ilmoittautumiset: · Liikuntatieteellinen Seura, puh. 20:00 Ilmoittautumiset viimeistään 11.10.2002. Päätössaric:it Timo Hauki/anti; opetusministeriö, liikuntayksikkö. Terveysliikunnan ja erityisliikunnan kehittäminen lähivuosina . (09) 4542 ·720, fax (09) 4542 7222, lts@stadion.fr · 08:30 Virittäytyminen päivää"n 08:45 Erityisliikunnan toteutuksen arviointia ja arvioinnin toteutust§)I Toimenpiteitä vuositunonnen vaihteessa 'i s:~~i} ~i~ tekijä Arto Tiih"ö'rien, Liikuntatieteellinen 09:15 Yhteiset tavoitteet, erilaiset keinot. Vammaisurheilijarftie Paralyml)ialaisiin pääsihteeri Maria Laakso, Suomen Paralympiayhdistys ry Kahvitauko ja,siirtyminen ~ maseminaareihin Ikääntyvien liikunta monipuolistuu ~umppanit _ 6. < ;v·:/,. Oepimisvaikeudet, motoriikka ja liikuntakasvatus Lounastauko Näyttelyih!11 .tutustuminen Teemaseminaarit jatkuvat Kahvitauko ., Kohti hallittua tulevaisuutta .• -fs'åsiaalija terveysministeriön edustaja , ,,uytän~ön, koulutuksen ja tutkimuksen kohtaaminen: visio erityisliikunnan tulevaisuudesta pr~fessori Pauli Rintala, Jyväskylän yliopisto, Liikuntakasvatuksen laitos ( '\;>•·; ~-Teemdsfminaarien tulokset ErityisryHinien liikunnan kehitystavoitteet lähivuosiksi .· '"::; ... puheenjohtaja Tuija Brax, Valtion liikuntaneuvoston erita ikunnan jaost~.