Ongelma ei ole kuitenkaan vain liikuntatutkimuksen. MAREPS-tutkimus osoitti myös, että käytännön liikunnan edistämistoiminnassa suunnitteluun ja toteuttamiseen kyllä voimavaroja liikenee. 09-45427222 sähköposti: toimisto@lts .fi Internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Lasse Kannas (vast) . Tiedepoliittiselta näköalapaikalta tunnistaa verrattoman tarkasti maaston ja siellä määrätietoisesti etenevät kulkijat kuin myös eksyneet ja väsähtäneet. Tiedefoorumin kauniin salin katto oli korkealla, mutta niin oli esitelmien tasokin. Ne ovat haasteellisia senioritutkijoille, oivallisia tutkimusviestinnän sparraustilaisuuksia nuoremmille tutkijakoulutuksessa oleville. Toisaalta, mistä ottaa evidenssitietoa, kun toimintastrategioiden toimivuutta ja vaikuttavuutta ei juuri kukaan tutki. Hiljattain myös kansainväliset arviointiraadit ovat antaneet kannustavaa ja kiittävää palautetta liikuntatutkimuksen laadusta mm. Liikuntapolitiikan arviointitutkimus ja etenkin arviointitutkimus poliittisten strategioiden "terveysvaikuttavuudesta" on ollut varsin vähäistä. Mutta entä liikuntapolitiikan arviointi yleisemmällä tasolla. Poliittiset tuulenvireet ohjaavat useimmiten päätöksiä enemmän kuin tutkimusnäytöt. Liikuntapoliittisissa päätöksissä ja strategiavalinnoissa tulisi tutkimustiedolla olla vahva rooli. Liikunta & Tiede -lehden tuore ja tutkimuksellisesti tuhti erikoisliite 2003 osoittaa liikuntalääketieteellisen tutkimuksen olevan hyvässä iskussa. 1 l i. Niissä kehittyy myös verkostoitumisen kannalta tärkeä lisäarvo yhteisöllisyys. Tarvitsisimme myös liikunnan käyttäytymisja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen osalta vuosittaisia tiedekatselmuksia. Ja kyllähän liikuntatieteellisen jaoston puheenjohtaja jos kuka tietää mistä puhuu. Myös terveyspolitiikan arviointitutkimuksen parissa toimivia tutkijoita on Suomessa kovin vähän. Heinonen Reijo Häyrinen Pasi Koski Lauri Laakso Raija Laukkanen Susanna Rahkamo Eila Ruuskanen-Himma Kuvat: Antero Aaltonen, Mari Hohtari, Sakari Viika Ulkoasu: koodi, Kati Kaivo, Rhinoceros Oy Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n jäsenetulehti Paino: Vammalan Kirjapaino Oy Tilaukset: puh : 09-4542 720, fax: 09-45427222 Kestotilaus 31 euroa Vuositilaus 35 euroa 40. Missä huolellisesti suunniteltu ja hyvin järjestetty laadukas tiedekatselmus siellä myös kiitollinen kuulija. Kansainvälisessä MAREPS-tutkimuksessa kävi ilmi, että eri tasoilla liikuntapoliittisia päätöksiä tekevät liikunnan ammattilaiset ja luottamusmiehet eivät perusta päätöksiään kovinkaan suuressa määrin tutkimustietoon. Seurasin paikanpäällä pari viikkoa sitten liikuntalääketieteen päivien ohjelmaa Helsingissä Paasitornissa. Mutta kun tulee toiminnan arvioinnin aika, on budjettipussi tyhjentynyt ja innostuskin on suuntautunut jo seuraavaan alkavaan hankkeeseen. liikunnan biolääketieteellisen tutkimuksen osalta. ' ARVl'OINTI ARVOONSA MYOS LIIKUNTAPOLITIIKASSA LASSE KANNAS L iikuntatieteellinen tutkimus ei näytä olevan samalla tavalla hapoilla kuin eräät huippuurheilumme saarekkeet, jos professori Risto Sänkiahon arvioon on uskomista. Liikunta &Tiede 4/2003 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 09-4542720 fax. 2 LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 Kun tutkimusaloja arvioidaan tulee arvioiduksi myös tutkimuspolitiikkaa ainakin epäsuorasti. Tutkimuskatselmukset vastaavat myös tutkimustiedon suureen kysyntään liikunnan ammattilaisten keskuudessa. Tohtori Timo Ståhlin tuore väitöskirja liikuntapolitiikan arvioinnista terveyden edistämisen kontekstissa paljasti huolestuttavan puutteen liikuntatutkimuksessa. vuosikerta ISSN 0358-7010 l ,. Liikuntapolitiikan ja -toiminnan arviointitutkimuksella olisi nyt yhteiskunnallinen tilaus ja näytön paikka. Teijo Pyykkönen Vastaava toimittaja: Leena Nieminen Toimituskunta: Mikael Fogelholm Pilvikki Heikinaro-Johansson Olli J
Teijo Pyykkönen > " ID u C :c l r 12 Pätkätyöt vaivaavat myös liikuntatieteen tilaa Myös muilla tieteenaloilla tehtävää liikuntaa koskevaa tutkimusta on syytä rahoittaa liikuntatutkimusvaroista, sanoo liikuntatieteellisen jaoston puheenjohtaja, professori Risto Sänkiaho. Aktiivisilla naisilla riski rintasyöpään vähenee 20-30 prosenttia liikkumattomiin verrattuna. Vain voitto riittää. Raija Laukkanen 19 Fysioterapia vie tutkimusta näyttöön perustuviksi käytännöiksi. Se antaa parhaat eväät varmistua oikeasta toiminnasta hoitotilanteessa ja eettisesti tukevan pohjan valinnoille. Vaikka osa urheiluväestä uskoo edelleen, että jotakin arvokasta menetettiin yhdistymisen myötä, löytyy tyytyväisiäkin. johon liittyy jyrkkä vastakkainasettelu meidän ja muiden välillä. Ei välttämättä edes vähäisimmän toiveensa määrää. Leena Nieminen KESKUSTELUSIVUT 25 Punaista rasismille Urheilu on usein kilpailun ja ahdasmielisen nurkkapatriotismin kenttä. Ministerikin ihmetteli urheilumiesten "Mimosan herkkyyttä" Torjuntojen ja taipumisten jälkeen syntyi viimein SLU. Timo Ståhl 10 Vuoden 2003 liikuntalääketieteellinen tutkimus 2003 -kilpailun voitto Riikka Kivelän tutkimusryhmälle 11 Huippu-urheilu ansaitsee areenansa Liikunnan "korkeakulttuuri" tarvitsee omat näyttämönsä, kuten on laita musiikkija teatteritaiteessakin. Suomessa toimivimmat rat kaisut löytynevät jatkossakin yhteistyössä yksityisen ja julkisen sektorin kesken, arvioi liikuntaneuvoston puheenjohtaja, ka nsanedustaja Matti Saarinen . Päivi Frantsi . Tulevat nuoret huippupelaajat ovat kuitenkin jo tottuneet suurempaan itseohjautuvuuteen ja henkilökohtaisii n vapausasteisiin. Tutkittu tieto toimenpiteiden vaikuttavuudesta on tärkeää . Suoja saadaan annoksella, joka vastaa kohtalaisen ripeää tai ripeävauhtista liikuntaa 30-60 minuuttia päivässä . Kustaa H.J. Erkki Vasara 17 Liikunta vähentää syöpäriskiä Lii kuntaa sään nöll isesti harrastavilla aikuisil la on 30-40 prosenttia pienempi riski sa irastua paksusuolensyöpään kuin lii kkumattomilla. TÄSSÄ NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus, Lasse Kannas 4 Liikuntapolitiikka tekee tulosta myös terveyden edistäjänä Liikuntapolitiikka on onn istunut terveyden edistäjänä varsin hyvin. Leena Nieminen 13 Holkeri, lama ja pyöreä pöytä yhdistivät urheilun. Fysioterapian vaikuttavuutta selvittävä tutkimus on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Harri Heinonen 28 Liikuntavammaisen kannattaa katsoa missä kunnassa asuu Pienen maaseutukunnan asukkaana liikuntavammaisella ei ole mahdollista harrastaa liikuntaa toivomallaan tavalla . Vilkuna 34 Terveyden edistäminen arvotyötä elämän areenoilla Anna-Maija Pietilä 37 Mies, joka juoksi luokastaan ulos Erkki Vettenniemi 39 Hanneksen jalanjäljissä näkyy Suomen historia Jouko Kokkonen 8 Kulttuuriministeri Tanja Karpela: "Voittamista korostetaan urheilussa liikaa. Liikunta on saanut myös useat muut alueet huomioimaan lii kunnan vä lttämättömyyden yksilöille ja yhteiskunnalle. Esko M älkiä 22 Kiekko kulkee käskyttämällä Käskyttäm inen ja pelaajien kontrolloiminen on edelleen keskeinen osa jääkiekkova lmennuksen johtamiskulttuuria. 1 ' ... Mielestäni ei ole häpeä hävitä reiluin keinoin, häpeä on voittaa kyseenalaisin keinoin". Toni Piispanen 30 Uinnin biomekaniikka puntarissa Pauliina Juntunen 32 Laadukkaita sivutuotteita Jouko Kokkonen 33 Kynäniekkoja
tekee tulosta myos terveyden edistäjänä 4 LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 TEKSTI: TIMO STÅHL KUVA: ANTERO AALTONEN Aivan kuten terveyttä tuotetaan, ylläpidetään, edistetään ja menetetään suuressa määrin terveyssektorin ulkopuolella, myös fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa ylläpidetään, edistetään ja menetetään liikuntasektorin ulkopuolella.. Liiku:ntapolitiikka .
terveysliikunnan edistämisestä. Liikunnassa ne voidaan määrittää seuraavasti: Henkilökohtaisten taitojen kehittäminen tarkoittaa esimerkiksi fyysisesti aktiivisen elämäntavan omaksumista ja kehittämistä. Niiden toteuttaminen ei vaadi yksilöiltä aktiivisia käyttäytymismuutoksia. Liikunnan terveysvaikutukset ja sitä kautta saavutettavat hyödyt yksilötasolla ja toisaalta säästöt terveydenhoitokuluisLIIKUNTA & TIEDE 4/2003 5. Fyysistä ympäristöä ja politiikkaa pidetään tärkeimpinä sellaisina fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavina tekijöinä, joita ei ole tällä hetkellä hyödynnetty riittävästi. Osin tämä varmaan johtuu siitä, että liikuntapolitiikkaa ei ole mielletty terveyden edistämisen yhdeksi toimijaksi. Määritelmissä korostuu terveyden välinearvollisuus. Millä tavalla ympäristö mahdollistaa fyysisesti aktiivisen elämäntavan. Miten liikunta huomioidaan liikuntapolitiikan ulkopuolella. Liikuntapolitiikan rooli terveyden edistämisessä on jäänyt julkisuudessa ja varsinkin liikuntaja terveyspolitiikan tutkimuksessa varsin vähälle huomiolle. Raja-aidat ovat kuitenkin kaatumassa sosiaalija terveysministeriön ottaessa yhä enemmän vastuuta arkiliikunnan ja ns. Pieniä valintoja tekemällä voi päivittäistä, omatoimista liikkumistaan lisätä huomattavastikin (esim. Terveyden edistäminen puolestaan on "toimintaa,jonka tarkoituksena onparantaa ihmisten mahdollisuuksia ja edellytyksiä oman ja ympäristönsä terveyden huolehtimisesta" (Vertio 2003). Yhteisöjen toiminnan tehostaminen voi olla esimerkiksi liikuntaseurojen, muiden yhdistysten tai organisoimattomien ryhmien toimintamahdollisuuksien edistämistä. Millä tavalla terveys huomioidaan liikuntapolitiikassa. Liikunta on saanut myös useat muut alueet huomioimaan liikunnan välttämättömyyden yksilöille ja yhteiskunnalle. Tämän artikkelin terveysja terveyden edistämiskäsitykset perustuvat vuonna 1986 järjestetyn ensimmäisen terveyden edistämisen maailmankongressin tuloksena syntyneen Ottawan julistukseen. Terveellinen yhteiskuntapolitiikka tarkoittaa fyysisen aktiivisuuden huomioimista myös muissa kuin liikuntapolitiikassa, esimerkiksi liikennepolitiikassa ja ympäristöpolitiikassa. Suuret odotukset perustuvat siihen, että fyysinen ympäristö ja poliittiset päätökset ovat edellytyksiä luovia ja useasti ns. Fyysisen ja poliittisen ympäristön yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen on kuitenkin tutkittu toistaiseksi vähän (Sallis, Bauman & Pratt 1998.) Terveys on väline hyvinvoinnin saavuttamiseksi Terveyden edistäminen käsitteenä ei tarkoita ainoastaan ihmisten "terveyden" "edistämistä", esimerkiksi terveyskasvatuksen keinoin tai sairauksia hoitamalla. Toimintojen oikeutusta julkiseen tukeen yhteiskunnassa on täytynyt jatkuvasti perustella. Terveyden edistäminen on moniselitteinen käsite ja valtionhallinnossa terveyden edistämisen on katsottu kuuluvan sosiaalija terveysministeriölle ja liikunnan puolestaan opetusministeriölle. Käytännössä tämä voi tarkoittaa ehkäisevän työn lisäämistä terveydenhuollossa, esimerkiksi liikuntaneuvonnan palveluketjun kehittämistä. työmatkat kävellen tai pyöräillen, rappujen käyttö hissien sijaan jne.). Myös liikunta-alalla tiedostetaan terveyden edistämisen merkitys yhä paremmin (Ståhl 2003.) Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, miten terveyden edistämisen periaatteet ovat läsnä liikunnassa. "passiivisia" toimenpiteitä (esim. Terveyspalvelujen uudistamisella tarkoitetaan terveydenhuollon kehittämistä terveyden edistämisen suuntaan. Sen vuoksi terveyttä pidetään jokapäiväisen elämän voimavarana, ei elämisen tavoitteena. turvalliset kävelyja pyöräilytiet). Liikuntapolitiikkaa terveyden edistämisen näkökulmasta arvioitaessa tulee tarkastella, millainen sen rooli on ollut em. Terveyttä haettiin liikuntapolitiikalla jo 1843 Terveysnäkökulma on ollut vahvasti esillä liikuntapolitiikassa. Terveys ei siis ole itseisarvo, johon tulisi pyrkiä, vaan väline hyvinvoinnin ja täysipainoisen elämän saavuttamiseksi. toiminta-areenoilla. --~ -~--~---~-~~-------L iikuntapolitiikka on onnistunut terveyden edistäjänä varsin hyvin. Sen mukaan terveys on positiivinen käsite, joka painottaa yhteiskunnallisia ja henkilökohtaisia voimavaroja samoin kuin fyysisiä toimintamahdollisuuksia. Julistuksessa linjataan viisi keskeistä terveyden edistämisen toiminta-areenaa: 1) henkilökohtaisten taitojen kehittäminen 2) yhteisöjen toiminnan kehittäminen, 3) terveellisen ympäristön aikaansaaminen, 4) terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittäminen, 5) terveyspalvelujen uudelleen suuntaaminen. Terveellisen ympäristön aikaansaaminen tarkoittaa liikkumisympäristön kehittämistä fyysisen aktiivisuuden esimerkiksi kävelyn, pyöräilyn, pelaamisen ja leikkimisen (esimerkiksi lähiliikuntapaikat) mahdollistavaksi
Sosiaalidemokraattien esityksessä painotettiin puolestaan sitä, että ''.järkiperäiset ruumiinharjoitukset ovat nykyaikaiselle yksipuolista työtä tekevälle työläiselle välttämättömät terveyden ja työkuntoisuuden säilyttämiseksi". Sosiaalija terveysministeriön kiinnostus terveyttä edistävään liikuntaan kasvoi 1990-luvulla, kun tieteellinen näyttö liikunnan terveysvaikutuksista vahvistui. Sektoreitten välisen yhteistyön toteutumisesta on hyvä esimerkki pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelma, jonka sosiaalija terveyspolitiikan vanhusten hoiva -osiossa todetaan, että " Ensisijainen tavoite vanhustenhuollossa on ikääntyvien kotona asumisen tukeminen. CO C ·CO c! a> a> "C C >. Suomen ja Saksan välisessä vertailututkimuksessa (Ståhl ym. Tällöin ministeriö asetti terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan valmistelemaan terveyttä edistävän liikunnan strategiaa vuosille 2001-2005 (STM 2001). Aivan kuten terveyttä tuotetaan, ylläpidetään, edistetään ja menetetään suuressa määrin terveyssektorin ulkopuolella, myös fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa ylläpidetään, edistetään ja menetetään liikuntasektorin ulkopuolella. 67%). Liikuntapolitiikka on onnistunut. (Meinander 1992, 83.) Myös itsenäisen Suomen 1920-luvun taitteesta tietoisesti harjoittamassa urheilupolitiikassa korostettiin liikunnan terveysvaikutuksia. Liikunnan edistämisen tarpeellisuutta on Suomessa perusteltu terveydellisillä näkökohdilla ainakin vuodesta 1843 lähtien. 1990-luvun alussa valmistui pyöräilypoliittinen ohjelma. Konkreettisesti sosiaalija terveysministeriön aktiivinen rooli liikunnan edistämisessä on näkynyt vuodesta 1995 lähtien, jolloin se käynnisti opetusministeriön kanssa Kunnossa kaiken ikää -ohjelman. Seuraava osoitus halusta toimia terveyttä edistävän liikunnan alueella olivat Terveysliikunnan paikalliset suositukset vuonna 2000. kevyen liikenteen väylien, pururatojen, hiihtolatujen tai muiden liikuntapaikkojen osalta. :co en .=-:: :o :co :co Q. Jos kaiken kansan liikuntapaikkojen, erityisesti ulkoliikuntapaikkojen ja uimahallien rakentaminen katsotaan liikuntapolitiikan ansioksi, on kevyen liikenteen reitistön rakentaminen maankäytön ja kaavoituksen ansiota. Silloin säädettiin lukioja koulujärjestys, jossa voimistelu, jota oli neljästä viiteen tuntiin viikossa, määrättiin pakolliseksi aineeksi oppikoulujen kaikille poikaoppilaille. E CO r-,. Suomessa kaavoituksella on perinteisesti ollut yleiseen hyvinvointiin tähtäävät tavoitteet. Ministeriön strategioissa ja ohjelmissa on ollut mainintoja liikunnan vaikutuksista toimintakykyyn ja terveyteen aiemminkin, mutta niissä ei ole selkeästi otettu vastuuta liikunnan edistämisestä ennen 1990-lukua. Suurin osa Pirkanmaan ja NordrheinWestfalenin (läntinen Saksa) vastaajista arvioivat liikkumismahdollisuutensa hyväksi (69% vs. Liikunnan tarpeellisuuden perustelu terveysvaikutuksilla ei kuitenkaan ole uusi, vain tälle ajalle ominainen ilmiö. Voimistelun ottamista oppiaineeksi perusteltiin sillä, että "ruumiinharjoituksia tarvitaan, jotta teoreettinen opetus ei tapahtuisi fyysisen hyvinvoinnin kustannuksella". :co en a> C :o >. Viime vuosina myös kävelyn edistäminen on tullut keskeiseksi osaksi liikennepolitiikkaa. >. Palvelujärjestelmää on uudistettava tästä näkökulmasta edistäen ikääntyvien toimintakykyä ja omatoimisuutta, heille soveltuvia kuntoutuksen ja terveyttä edistävän liikunnan uusia toimintamalleja". 2002) havaittiin, että Saksassa on huomattavasti vähemmän ulkoja sisäliikuntapaikkoja asukasta kohden kuin Suomessa (Kuvio 1). CO CO•c ! cco a> .=-:: .=-:: C CO a> E "C ::::s .e ::::s ::::s en CO >c ·:co ~E CO E C a> a> C en a> en :co >i.c >. Se on saanut myös muut yhteiskunnan toimintapolitiikat huomioimaan liikunnan välttämättömyyden yksilöille ja yhteiskunnalle. Tosin lääkintöhallitus pyrki edistämään terveellisiä liikuntatottumuksia terveydenhuollon piirissä 1980luvun lopulla antamalla suosituksia liikuntaneuvonnan toteuttamisesta (Lääkintöhallitus 1987). Sosiaalija terveysministeriö huomioi liikunnan tosissaan vasta, kun kokeellisesti tutkittua tietoa liikunnan terveysvaikutuksista oli saatavilla. Tutkimuksessa ei vertailtu kevyen liikenteen määriä, mutta Suomen kattava kevyen liikenteen reitistä on osoittautunut suomalaisten yleisimmin käyttämäksi liikuntapaikaksi (Suomi 2000) . Myös liikenneministeriö on kehittänyt liikuntaa ponnekkaasti. Yhteiskunnan näkökulmasta ne vähentävät liikenteen ympäristöhaittoja, parantavat liikenneturvallisuutta, edistävät eri väestöryhmien tasapuolisia liikkumismahdollisuuksia sekä lisäävät liikennetilan tehokkaampaa hyväksikäyttöä ja parantavat kaupunkiympäristöä. Yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa kävely. Ouppi & Aunesluoma 1995, 11.) Liikettä terveysja liikennepolitiikassa Vaikka liikunnan terveysvaikutuksia on valtionhallinnossa korostettu pitkään, on opetusministeriö vastannut pääasiassa yksin liikunnasta edistämisestä aina 1990-luvulle saakka. Liikunnan on perinteisesti katsottu kuuluvan opetusministeriön hallinnonalaan eikä siihen ole haluttu puuttua. (Liikenneja viestintäministeriö 2001a; Liikenneministeriön pyöräilytyöryhmä 1999.) Keskeisinä perusteina kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä pidetään yksilön ja yhteiskunnan hyötyjä. (Liikenneja viestintäministeriö 200 la, 15-16; Liikenneja viestintäministeriö 2001b, 15-16.) Liikunta yltää yli sektorirajan Liikunta on huomioitu myös muissa merkittävissä valtakunnallisissa strategioissa, ohjelmissa (esimerkiksi Terveys 2015 kansanterveysohjelma) ja jopa hallitusohjelmassa. C a> a> > .=-:: CO a> :o C .=-:: C C :co ::::s :co .=-:: "C .C C a> ::::s 1.=-:: 6 LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 sa ovat olleet yksi vahva peruste liikunnan tukemiselle. Yksilön kannalta kävely ja pyöräily ovat terveellisiä, ilmaisia ja rentouttavia tapoja liikkua. Väestön fyysisen aktiivisuuden turvaaminen edellyttää liikunnan huomioon ottavien näkökantojen ulottamista kaikkeen päätöksentekoon. (STM 2000.) Lopullisen läpimurron sosiaalija terveyspolitiikassa terveyttä edistävä liikunta teki vuonna 2001. Tämä ei liene sattumaa. Saksin (itäinen Saksa) vastaajista ainoastaan 28 prosenttia arvioi liikkumismahdollisuutensa hyväksi. Ympäristö voi tukea tai estää fyysistä aktiivisuutta Edellytykset fyysisesti aktiiviseen elämäntapaan ovat Suomessa melko hyvät, kun niitä tarkastellaan esim. Terveyden ja liikunnan edistämisessä onkin saavutettu tärkeä vaihe; intersektoraalisuus. Tuolloin porvareiden esityksessä urheilujärjestöjen avustamiseksi korostettiin "ruumiinkulttuurin erinomaista merkitystä kansan terveyden ja siveellisen kunnon lujittajana"
Ståhl, T, (2003) Liikunnan toimintapolitiikan arviointia terveyden edistämisen kontekstissa Sosiaalisen tuen, fyysisen ympäristön ja poliittisen ympäristön yhteys liikuntaaktiivisuuteen. Liikenneja viestintäministeriö (2001b) Uutta pontta pyöräilyynehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi. Kyse on arvovalinnoista ja yhdenvertaisuudesta; vallitseva kehitys suosii auton omistajia ja fyysisesti passiivisen yhteiskunnan kehittymistä. & Kannas, L. Kevyen liikenteen väylien määrästä tai kunnosta ei puolestaan ole koottua, alueellista tai valtakunnallista tietoa saatavilla. & Aunesluoma, J. C Q) J;1 2,00 CO 11,50 CO 1 00 ' ·ro 0. Toimintapolitiikka onnistunut, tietoa tarvitaan Liikunnan toimintapolitiikka on onnistunut melko hyvin terveyden edistämisessä (Ståhl 2003). Jatkossa olisikin selvitettävä, millaisista tekijöistä fyysistä aktiivisuutta tukeva lähiympäristö muodostuu ja miten nämä tekijät vaikuttavat eri väestöryhmiin. Helsinki: Sosiaalija terveysministeriö. Meinander, H. Lääkintöhallitus (1987) Terveellisten liikuntatottumusten edistäminen työryhmämietintö. (1992) Warpaille ylös ! Kyykkyyn alas. Valtion, läänien ja kuntien liikuntahallinto 1919-1994. (1998) Environmental and Policy lnterventions to Promote Physical Activity. Teoksessa Aunesluoma, J. Tiedot ovat tällää hetkellä kuntaja tiepiirikohtaisia. Sallis, J.F, Bauman, A. Helsinki: Lääkintöhallitus. Tämä on yllättävää koska liikunnalla on suuri kansanterveydellinen merkitys. Jyväskylän yliopisto. (Rajaniemi 2003.) Uudistetut maankäyttöja rakennuslait korostavat entisestään suunnittelun vuorovaikutteisuutta. (toim.) Liikuntaa kaikelle kansalle. GIS (Geographical Information System) tekniikka, jonka avulla saadaan tietoa vastaajan asuinympäristön topografiasta, liikennejärjestelyistä ja etäisyyksistä liikuntapaikoille esimerkiksi kävelyteille. Automarkettien lisääntyessä lähikaupat näivettyvät ja esimerkiksi vanhukset saattavat menettää ainoan syynsä päivittäiseen liikkumiseen. Jyväskylä: Tammi. Liikenneja viestintäministeriön julkaisuja 5/200 1. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Kaupassa käyminen pyöräillen ja kävellen saattaa vähentyä myös, koska marketit sijaitsevat asutuskeskusten ulkopuolella, nimensä mukaisesti automatkan päässä. Uuden näkökulman liikkumisympäristön tutkimukseen tuo esimerkiksi ns. Helsinki: Liikenneministeriö. Vaikka terveyttä edistävän politiikan arviointia yleensäkin on vähän, on perusteltua vaatia lisäpanostusta terveyden edistämisen, terveyspolitiikan ja liikuntapolitiikan tutkimukseen. Yksittäisten sairauksien tai elämäntapojen ohella myös terveyttä edistäviä rakenteita, kuten esimerkiksi kävelyja pyörätieverkoston kattavuuden ja kunnon yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen tulisi tutkia nykyistä enemmän, samoin terveyttä edistäviä prosesseja ja yhteistyömuotoja. Studies in Sport, Physical Education and Health 91 Väitöskirja. Politiikalla on saavutettu paljon, mutta nykytiedon perusteella ei voida sanoa, onko päätöksenteon ja toimenpiteiden terveysvaikutuksia tai vaikutuksia fyysisen aktiivisuuteen pohdittu. Ståhl ym. STM (2000) Terveysliikunnan paikalliset suosit ukset. Liikuntatieteellisen seuran julkaisuja 142, Helsinki. (1999) Pyöräilypoliittisen ohjelman seu-rantaraportti 1997-1998. & Kannas, L. Esimerkiksi liikuntapaikkojen osalta tiedetään kuinka paljon niitä on, mutta niiden kunnosta meillä ei ole ajantasaista tietoa. Tilastot ja selvitykset 3. Ståhl, T., Rutten, A., Nutbeam, D. STM (2001) Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietintö. Liikenneministeriön mietintöjä ja muistioita B 4/99. Liikuntapolitiikan ja liikunnan toimenpiteiden vaikutuksia ei Suomessa ole juurikaan arvioitu terveyden edistämisen näkökulmasta. Fyysistä ympäristöä tulisi voida tutkia sekä subjektiivisilla että objektiivisilla mittareilla. Julkaisematon väitöskirjan käsikirjoitus. Komiteamietintö 2001 :12. (2000) Liikuntapaikkapalvelut ja kansalaisten tasa-arvo. Tällöin myös liikuntaedellytysten toteutumista voidaan seurata yhä paremmin. (2002) The importance of policy orientation and environment on physical activity participation a comparative analysis between Eastern Germany, Western Germany, and Finland. Liikenneministeriön pyöräilytyöryhmä. Liikenneja viestintäministeriön julkaisuja 6/2001. Pyykkönen (toim.) Suomi uskoi urheiluunSuomen urheilun ja liikunnan historia. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 39 (3), 172-183. Helsinki: Sosiaalija terveysministeriö. Rajaniemi, V. Teoksessa T. Lisäksi väestö arvioi liikkumismahdollisuutensa yleisesti hyväksi (Ståhl & Kannas 2002). Helsinki: Liikenneja viestintäministeriö. (1995) Valtiovalta ja liikunta 19201994. Vertio, H. TIMO STÅHL Lehtori, TtT, LitM Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto puh:014-2602148 sähköposti: timo.stahl@sport.jyu.fi LÄHTEET Juppi, J. Liikunnan kehittämiskeskus 1/2000. Suomessa on runsaasti liikuntapaikkoja, liikuntapalveluja ja kevyen liikenteen väyliä. Suomi, K. Tehdäänkö terveyden ja fyysisen aktiivisuuden kannalta myönteisiä päätöksiä, kun kuntiin rakennetaan yhä enemmän automarketteja. (2003) Terveyden edistäminen. Liikuntapaikkojen lukumäärä 1000 asukasta kohden Pirkanmaalla (FIN), NordrheinWestfalenissa (NRW, läntinen Saksa) ja Saksissa (SN, itäinen Saksa). Lisää tietoa kuitenkin tarvitaan, jotta fyysisen ympäristön ja toimintapolitiikan yhteyksistä liikunta-aktiivisuuteen saataisiin kattavampi kuva. & Pratt, M. (2002) Aikuisväestön liikunnan edistämisen onnistuminen kansalaisten arvioimana. Kyseessä ei ole pelkästään kauppatai elinkeinopoliittinen asia, vaan myös kansanterveysja yhdenvertaisuuskysymys. LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 7. Liikenneja viestintäministeriö (2001a) Kävely osaksi liikennepolitiikkaa -ehdotus kävelypoliittiseksi ohjelmaksi. Health Promotion International 17 (3), 235-246. (2003) Liikuntapaikkarakentaminen ja maankäytön suunnittelu. Ståhl, T. Julkaisuja 2000:1. 0,50 0,00 ulkoliikuntapaikat sisäliikuntapaikat uimahallit Kuvio 1. Helsinki: VAPK-Kustannus. Helsinki: Liikenneja viestintäministeriö. Terveysnäkökulman ulottaminen kaikkeen päätöksentekoon merkitsisi juuri tätä. 2002 ja pyöräily on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa, mikä on ollut edellytys kevyen liikenteen väylien rakentamiselle. American Journal of Preventive Medicine 15, 379-397. Terveyden edistäminen on linjattu muun muassa Terveys 2015 -kansanterveysohjelman tärkeimmäksi strategiaksi
Tämä puolestaan selittää sen, että myös media keskittyy tiedonväliryksessään huippusuorituksiin eli yleisö saa mitä se haluaa. Jo nyt aikaansaadut tulokset urheilun eettisen pohjan vahvistamisessa osoittavat hänen mielestään, että urheilun kielteisten ilmiöiden kitkeminen on otettu vakavasti sekä valtionhallinnossa, järjestöissä että tutkimusyhteisöissä. Erityisen valitettavaa on, jos lasten ja nuorten liikunta joutuu kärsimään aikuisten ajattelemattomista teoista, toteaa Karpela. Me suomalaisista koemme huippu-urheilun tärkeäksi ja seuraamme sitä mielellämme. Hän uskoo, että kouluissa olisi keskityttävä aiempaa enemmän LI IKUNTA & TIEDE 4/2003 eilu "kki" lasten ja nuorten innostamiseen senkin uhalla, että lajitaitojen opettamisesta joudutaan ehkä tinkimään. Koulujen ainutlaatuinen merkitys on siinä, että se tavoittaa koko ikäluokan ja sillä on, ainakin periaatteessa, mahdollisuus vaikuttaa lasten ja nuorten elinikäiseen liikuntaharrastukseen ja elintapoihin. -Meidän kaikkien tulisi ymmärtää liikuntakulttuurin laajuus ja rikkaus nykyistä paremmin. Terveystiedon uusi tuleminen perusopetuksen oppiaineeksi viestii hänen mielestään ilahduttavasti siitä, että terveysosaamisen yksilöllinen ja yhteiskunnallinen arvo noteerataan. Hän pitää tervetulleena eettisen keskustelun uutta tulemista. Tämä ajaa urheilijan epätoivoisiin ja ajattelemattomiin tekoihin. Koulu on onnistunut, jos se saa lapsen ja nuoren innostumaan liikunnalliseen ja terveyttä edistävään elämäntapaan, Karpela pohtii. Uusien oppimiskäytäntöjen ja -sisältöjen omaksumista haittaa ministerin mielestä se, että liikunnan ja terveystiedon opettajat ovat sangen mittavien haastei. Tähän sisältyy suuri vastuu, mutta myös mahdollisuus, jota ei saisi jättää käyttämättä, Karpela muistuttaa. Samalla keskustelua on saatu syvennettyä ja näkökulmia laajennettua, iloitsee Karpela. Ministerin mielestä urheilussa voittamista korostetaan nykyään liikaa. Vain voitto riittää. -Ei ole mikään häpeä hävitä reiluin keinoin, häpeä on voittaa kyseenalaisin keinoin, Karpela linjaa. Perusopetuksen tuntijako ja opetussuunnitelmat kertovat Karpelan mielestä kiinnostavalla tavalla kansakunnan yleissivistyksen rankinglistasta mikä on kulloinkin tärkeää ja arvokasta. Silti olisi hyvä, jos muistaisimme, että liikuntakultmurimme on paljon laajempi ja moninaisempi kokonaisuus kuin vain huippu-urheilu. Koulujen panostettava innostamiseen Koulujen liikuntatunteja ei ole mahdollista lisätä niin paljon, että koulut voisivat vastata kokonaan lasten ja nuorten liikuntatarpeesta, Karpela tunnustaa. Liikuntakuvamme vääristyminen johtuu Karpelan mielestä paljolti siitä, että kiinnostuksemme kohdistuu niin voimallisesti huippu-urheiluun. Kokonaisuuden muistaminen olisi Karpelan mielestä tärkeää myös siksi, ettei koko liikuntakulttuuria leimata, jos yhdellä osa-alueella tapahtuu jotain poikkeuksellista. Toki jokaisen on hyvä oppia eri liikuntalajeja ja sitä kaurta löytää oma liikuntalajinsa, mutta liikuntaa voi harrastaa ilman hyviä lajitaitojakin. Tätä kautta myös median nykyistä laaja-alaisempi kiinnostus kasvaisi, hän uskoo. Viime vuosina hui pu-urheilua leimanneet dopingtapaukset ovat heittäneet aiheettomasti varjon, ei vain huippu-urheilun, vaan koko liikuntakulttuurin ylle. Kulttuuriministeri Tanja Karpela: ''Huippu-ur on paljon, mutta ei k 8 uippu-urheilu on arvokas asia, mutta se ei ole koko liikuntakulttuuri, muistuttaa kulttuuriministeri Tanja Karpela
Karpela kannusti biolääketieteen tutkijoita yhteistyöhön yhteiskuntaja käyttäytymistieteiden kanssa. Teksti: TEIJO PYYKKÖNEN, kuva: MARI HOHTARI Lääketiede ja yhteiskuntatieteet yhteistyöhön Kulttuuriministeri Tanja Karpela toivoo monitieteistä tutkimusta liikunnan harrastamiseen vaikuttavista tekijöistä. Terveysviestin tulee houkutella Karpela ei katso suomalaisen terveysja liikuntakulttuurin olevan uhattuna, vaikka Euroopan yhdentymiskehitys on muovannut suomalaisten mielipideilmastoa urheilun ja alkoholin liitolle myönteiseksi. Keväällä 2003 valmistuneessa biolääketieteellisen tutkimuksen arvioinnissa liikuntalääketieteellisen tutkimuksen taso todettiin korkeaksi. Toivoisin, että liikuntaja nuorisotoimi voisivat yhdessä miettiä uusia ja tuoreita yhteistyömuotoja päihteiden torjunnassa. Urheilusponsoroinnissa panimoteollisuudella on näkyvä rooli. Keskustelua ei tarvitse aloittaa tavoitteista, vaan voidaan suoraan siirtyä puhumaan keinoista. Liikunta edistää pääsääntöisesti terveyttä ja hyvinvointia. Liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin alueilla puolueet nojaavat paljolti samoihin ja yksiselitteisiin tutkimuksiin, jotka eivät tarjoa sijaa poikkipuolisille tulkinnoille. Liikunta ei enää puoluepolitiikkaa Matti Vanhasen hallituksen ohjelma kuittaa edeltäjiensä tavoin liikuntakulttuurin lyhyesti. Apua tilanteeseen Karpela toivoo koulujen ja järjestöjen yhteistyöstä. Lähde: http://www.minedu.fi/opm/uutiset/archive/ 2003/10/10_2.html (14.10.2003) LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 9 w m u C .c a: ro <(. Ministeri korosti perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen rinnakkaiseloa. Hän uskoo, että liikunnalla, joka on aktiivista ja usein vielä omaehtoista toimintaa, on positiivisia vaikutuksia elämänhallintaan. Vaikka kevään 2003 vaalien jälkeen Kokoomus västyi hallituksesta ja mukaan tuli Keskusta, niin samoilla linjauksilla on voitu luontevasti jatkaa, Karpela kiittelee. Vaikka puoluetoimistoja ei enää työllistetä liikuntapoliittisilla ohjelmilla, se ei Karpelan mielestä tarkoita sitä, ettei keskustelua käytäisi eduskunnassa ja sen ulkopuolella. Tutkimusalan arviointi toi esiin myös kehittämisen tarpeita. Yhtäläiset tulkinnat takaavat hänen mielestään hyvän lähtökohdan liikunnan ja terveyden edistämiselle. Kyse on ministerin mukaan paljolti siitä, miten elintapoihin liittyvä tieto onnistutaan markkinoimaan eri kohderyhmille. Näin voidaan edelleen madaltaa liikuntaharrastusten aloittamisen kynnystä ja tukea elinikäistä liikkumista, Karpela sanoi. Painotukset ovat hyvin samansisältöisiä kuin Paavo Lipposen hallituksella. Karpela mainitsi, että on syytä arvioida, onko biolääketieteellisen tutkimuksen nykyinen organisoituminen useisiin eri yksiköihin tarkoituksenmukaista. den edessä. Toisaalta tutkimuksin on osoitettu, etteivät liikuntaa harrastavat nuoret käytä päihteitä enempää kuin muut nuoret, Karpela muistuttaa. Uskon vahvasti, että tieto on se peruskallio, josta kaiken vaikuttamisen tulee Karpela XII Liikuntalääketieteen Päivillä: ponnistaa, mutta onnistuakseen tiedonvälityksen täytyy usein koskettaa myös vastaanottajan tunnemaailmaa ja sitä kautta houkutella häntä käyttämään tietoa, Karpela sanoo. Liikuntalääketieteen tutkimustuloksia sovelletaan sekä huippu-urheilijoiden että arkipäivän liikkujien vammojen hoitamisessa. Erityistä kiitosta saivat väestön terveyttä koskevat pitkät seurannat sekä laajat kansalliset rekisterit väestön terveydestä. Heidän tulisi opettaa entistä useamman lajin taitoja ja terveyden eri tekijöitä sekä ohessa etsiä uusia keinoja lasten ja nuorten mielenkiinnon herättämiseen. Tässä suhteessa liikunnalla on etumatkaa moneen muuhun politiikan alueeseen, hän toteaa. "Urheilussa ei ole häpeä hävitä reiluin keinoin, häpeä on voittaa kielletyin keinoin", muistuttaa kulttuuriministeri Tanja Karpela. Ohjelman painopisteet ovat liikuntakulttuurin osalta kansalaistoiminnan vahvistamisessa, lasten ja nuorten liikunnan tukemisessa sekä aikuisten, ikääntyneiden ja erityisryhmien terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä. On tunnettava syvällisemmin keinot edistää liikuntaharrastuksia ihmisen koko elämänkaarella, Karpela sanoi. Sekä tutkimusten että kokemusten valossa näyttää, että pelkkä tieto ja sen välittäminen ei riitä liikunnan harrastamisen edistämisessä. -Liikunta on siitä kiitollinen toiminta-alue, että kaikilla keskeisillä puolueilla on samankaltaiset liikuntapoliittiset tavoitteet. Hänen mielestään on erityisen arvokasta, ettei puolueiden enää tarvitse erottua jokaisessa asiassa. Hän myös korosti uuden tutkijasukupolven kasvun tukemista liikuntatieteellisen järjestelmän uusiutumisessa. Tällä alueella hän haluaa panostaa ennalta ehkäisevään työhön. Erityisesti ikääntyvät ja liikuntaharrastuksen aloittavat tarvitsevat suosituksia ja ohjeita oikeaoppisesta liikkumisesta ja riskien välttämisestä. Kun liikunta tuo hyvän olon, ei päätä tarvitse sekoittaa muulla tavoin. Nyt voidaan liikunnasta keskustella rakentavasti, kun puolueet ponnistavat samalta pohjalta. Lisäksi huippuja kilpaurheilulle haetaan nykyistä vahvempaa eettistä pohjaa. Näitä haasteita ovat ikäihmisten toimintakyky, työikäisten työssä jaksaminen sekä lasten ja nuorten terveys, Karpela sanoi tervehdyspuheessaan Liikuntatieteellisen Seuran ja Liikuntalääketieteen keskusten järjestämillä XII Liikuntalääketieteen päivillä Helsingissä lokakuussa. Liikuntatieteellisen tiedon merkitys kasvaa yhteiskunnan suuriin haasteisiin vastattaessa. Tunnettuja ovat myös tutkimukset, joiden mukaan urheiluharrastus ei takaa päihteetöntä elämää. Tällä saralla on saatu jo nyt paljon hyvää aikaan, mutta uskon ettei kaikkia yhteistyön muotoja ole vielä ammennettu loppuun, hän sanoo
Heinonen aloittaa koordinaattorina joulukuussa 2003. Tämä voi puolestaan johtaa alentuneeseen riskiin sairastua perifeerisiin verisuonisairauksiin ja parantaa siten raajojen verenkiertoa. Keskinen aloittaa pääsihteerinä 1.1.2004. Toiselle sijalle valittiin LitM, LK Kai Savosen tutkimusryhmän raportti Sykevaste rasituksessa ja kardiovaskulaarikuolleisuus. Sen on todettu johtuvan VEGF kasvutekijän alentuneesta määrästä lihaksissa. Kestävyystyyppisen harjoittelun on tiedetty olevan hyödyllistä diabeetikoille. Nykyään hän toimii liikuntafysiologian professorina (ma.) Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksella. Liikuntatieteiden tohtori Kari L. Uutela on ollut seuran varapuheenjohtaja vuodesta 2003 lähtien. Keskinen (s.1953) on valittu Liikuntatieteellisen Seuran pääsihteeriksi vuosiksi 2004-2008. Koordinaattorin tointa haki 14 henkilöä. Lisätietoja: puheenjohtaja Pauli Vuolle, 0400637033 pääsihteeri Teijo Pyykkönen 0945427219, 040-5249401 Seuran hallitus vuodelle 2004 katso: www.lts.fi Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2003 -kilpailun voitto Riikka Kivelän tutkimusryhmälle Vuoden 2003 liikuntalääketieteellisenä tutkimuksena palkittiin LitM Riikka Kivelän ja tutkimusryhmän tutkimus, jossa selvitettiin kestävyysharjoittelun vaikutuksia verisuonten kasvutekijägeenien ilmenemiseen. Hän toimii laboratorionjohtajana Kansanterveyslaitoksen epidemiologian ja terveyden edistämisen osastolla Helsingissä. fi Kolmas palkinto 200 € Ylinen]., Takala E-P., Nykänen M., Häkkinen A., Mälkiä E., Pohjolainen T., Karppi 5-L, Kautiainen H., Airaksinen . Akuutti kuormitus lisää tämän kasvutekijän määrää lihaksessa terveillä ja säännöllinen kestävyysharjoittelu johtaa lisääntyneeseen verisuonikapillaarien määrään lihaksissa. Pauli Vuolle ja Antti Uutela jatkavat seuran johdossa Liikuntatieteellisen Seuran puheenjohtajaksi vuodelle 2004 valittiin liikuntasosiologian professori (emeritus) Pauli Vuolle. Nykyään Heinonen työskentelee Medical Support Manager -nimikkeellä DBC International Ltd: Oy:ssä Helsingissä. Hän ei hakenut tointa. Nyt palkitun tutkimuksen perusteella yksi mekanismeista voi olla verisuonten parantunut uudismuodostus kasvutekijägeenien lisääntyneen ilmenemisen kautta. ylinen@ksshp.fi. Kestävyysharjoittelu puolestaan lisäsi näiden geenien ilmenemistä raajalihaksessa lähemmäs terveiden tasoa. Kari Keskinen Liikuntatieteellisen Seuran pääsihteeriksi Tiina Heinonen seuran koordinaattoriksi Terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti Tiina Heinonen (s.1970) on valittu Liikuntatieteellisen Seuran koordinaattoriksi vastaamaan liikuntalääketieteen ja kuntotestaustoiminnan edistämisestä. Kolmanneksi arvitiin ylilääkäri, LL Jari Ylisen johtaman ryhmän raportti Aktiivinen niskalihasten harjoittelu kroonisen niskakivun hoitona. Sykevaste rasituksessa ja kardiovaskulaarikuolleisuus Lisätietoja: Kai Savonen, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos, puh: 017163642, 0172884422, sähköposti: savonen@hytti. uku. Varapuheenjohtajaksi valittiin dosentti Antti Uutela. 10 LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 Diabetes heikentää verisuonten uudismuodostusta iskeemisissä kudoksissa. Kivelän tutkimusryhmään kuuluivat lisäksi Eino Havas, Mika Silvennoinen, Heikki Kainulainen ja Veikko Vihko. Tehtävää vuosina 2002-2003 hoitanut Teijo Pyykkönen jatkaa seuran tutkimusja julkaisupäällikkönä ja pääsihteerin varamiehenä. Tutkimustiivistelmät on julkaistu Liikunta & Tiede -lehden liikuntalääketieteen erikoisliitteessä 2003 sekä Liikuntatieteellisen Seuran internetsivulla www.lts.fi Ensimmäinen palkinto 700 € Kivelä R., Havas E., Silvennoinen M., Kainulainen H. Lisätietoja: LitM Riikka Kivelä, Likes-tutkimuskeskus, puh: 014-2601570, sähköposti: riikka.kivela@likes.fi Toinen palkinto 400 € Savonen K., Lakka t., Laukkanen]., Salonen j.T., Rauramaa T., Rauramaa R. Aktiivinen niskalihasten harjoittelu kroonisen niskakivun hoitona Lisätietoja: Jari Ylinen, Keski-Suomen Keskussairaala, puh:014-ö91099, sähköposti: jari. , Vihko V.: Kestävyysharjoittelu lisää verisuonten kasvutekijöiden ilmenemistä lihaksessa tyypin 1 diabeteksessa. Pääsihteerin tointa haki kahdeksan henkilöä. Diabetes heikensi verisuonten kasvutekijöistä VEGF:n ja VEGFB:n ilmenemistä raajalihaksessa verrattuna terveisiin. Hän on johtanut seuraa vuodesta 2002 lähtien
OPM:n suhtautumistapa on ollut erittäin ymmärtäväinen, toteaa Matti Saarinen. Tämä tietenkin edellyttäen, että Veikkaus OY tuottotaso säilyy vähintään nykytasolla jatkossakin. Liikuntalaki velvoittaa myös arvioimaan hallinnon toimenpiteiden vaikuttavuutta. Vaikuttavuutta voi helpoiten mitata taloudellisin resurssimittarein. Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen avustuskelpoisuuden ovat saaneet myös monet kansanterveysi;" työhön vahvasti suuntautuneet liitot. Enää ei vängätä veikkausvoittovaroja valtion budjetin yleiskatteeksi. Sen on oltava lähtökohtana kaikessa neuvoston toiminnassa. Me tarvitsemme ja osaamme myös järjestää niitä. Liikuntaneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Saarinen: Huippu-urheilu ansaitsee areenansa TEKSTI: LEENA NIEMINEN Liikunnan "korkeakulttuuri" tarvitsee omat näyttämänsä, kuten on laita musiikkija teatteritaiteessakin. Samoin on määrällisten asioiden laita. Ne ovat kansantalouden kannalta yleensä kannattavia. Ja jos on suunnan korjaustarpeita, miten ja milloin se tehdään. Liikuntapolitiikalla edistetään terveyttä välillisesti mm. K aupallisen huippu-urheilun asema osana julkisin varoin rahoitettavaa liikuntakulttuuria on parhaillaan pohdinnassa ylijohtaja Kivistön komiteassa. Suomessa toimivimmat ratkaisut löytyvät jatkossakin yhteistyössä yksityisen ja julkisen sektorin kesken, arvioi Matti Saarinen Liikuntaneuvoston tulevan toimikauden tärkein tehtävä on edistää liikuntatoimintaa, toteaa Matti Saarinen. Kun samalla peräti hallitusohjelmaan on kirjoitettu, että vuoden 2004 alusta noudatetaan eduskunnan aloitteesta syntynyttä jakosuhdelakia edunsaajien rahoitusasema alkaa pikku hiljaa vahvistua. edistämään tasa-arvoa ja kansalaisten terveyttä. Taloudellinen kynnys hyviin harrastuksiin kasvaa. UIKUNT A & TIEDE 4/2003 11. Millainen rooli julkisella rahoituksella tulisi olla esimerkiksi suurtapahtumien kustannuksiin osallistumisessa. Arvioinnissa tulisikin pyrkiä tietynlaiseen suurpiirteisyyteen ja yritettävä analysoida trendejä; mistä ollaan tulossa ja mihin suuntaan menossa. Toteutuuko liikunnallinen tasaarvo. verolainsäädännön avulla ja toiminta-avustuksia korottamalla. Suomessa on maailman tasa-arvoisimmat liikuntapalvelut. Rahoituksen osalta tilanne näyttäytyy nyt aiempaa valoisampana. tukemalla liikuntapaikkarakentamisessa erityisesti perusliikuntapaikkoja. Laatupuolen selvittäminen tuntuu vaikeammalta. Kansalaistoimintaa pitää ja kannattaa Saarisen mukaan aina tukea Järjestöjen omatoimista varainhankintaa tulisi helpottaa mm. Miten tätä arviointia toteutetaan. Muutokset liikuntakulttuurin alalla eivät ole pörssimäisen nopeita. Parhaana avustamistapana pitäisin kertaluontoista suurtapahtuma-avustusta, jota haettaisiin riittävän ajoissa etukäteen. Suurtapahtumia kannattaa hakea ja järjestää. Toimintaedellytyksistä, kuten toimitiloista on huolehdittava jatkossakin yhteiskunnan voimin. Toinen tapa on tukea alan toimijoita. Liikuntalaki velvoittaa mm. Siksi esimerkiksi NHL:ssä kaupungit tukevat ammattilaiskiekkoilua. Eräiden kuntien muuttunut maksuja taksapolitiikka on tosin askel huonompaan suuntaan. Suurista areenoista on hyötyä myös sijaintipaikkakunnalle
Korkea taso on pystytty säilyttämään, vaikka tutkimuksen kenttä on laajentunut huomattavasti ja tutkijoiden määrä kasvanut. Nyt päästiin vihdoin Suomen Akatemiassa ja monissa säätiöissäkin noudatettuun käytäntöön. Myös muilla tieteenaloilla tehtävää liikuntaa koskevaa tutkimusta on syytä rahoittaa liikuntatutkimusvaroista, sanoo Risto Sänkiaho. Onhan esimerkiksi urheiluhistoria pääsääntöisesti "sporttileirin" ulkopuolista tutkimusta. Tämä oli osin pakkokin, sillä jo nykyisellään pätkätyöt vaivaavat suuresti Suomen tieteen tilaa. Jos tästä vielä puuttuisi koko sosiaaliturva, niin emme eläisi hyvinvointivaltiossa. Tätä "ulkopuolista" liikuntatutkimusta tulee rahoittaa liikuntatieteellisen jaoston toimesta myös tulevaisuudessa. Vastaavasti terveysliikunnasta ollaan tekemässä eri toimielimien kanssa yhteistä tutkimusohjelmaa. Suomen Akatemian ja Stakesin kanssa. Palkkoihin siirtyminen otettiin tutkijapiireissä hyvin vastaan. Tilanteesta hyötyvät Sänkiahon mukaan kaikki tahot. Missä määrin sitä tulisi rahoittaa liikunnan tutkimusmäärärahoista. Kaikki tahot ymmärsivät avustettavien tutkimusten määrän laskevan tässä yhteydessä. Käytännössä siis tuki vähenee ja tukea saavien tutkijoiden määrä pienenee. Liikuntatieteen suunta 2005 asiakirjassa tavoitteeksi asetettiin kahden miljoonan markan vuotuinen tutkimusbudjetin kasvu. Tulevan kauden keskeisistä tutkimusalueista ja tavoitteista jaosto päättää samalla kun uuden Liikuntatieteen suunta -ohjelman valmistelu aloitetaan. Liikuntatieteen koko kentän tulee omalta osaltaan pitämällä yllä tutkimuksen korkeaa tasoa ja käytännönläheisyyttä auttaa päättäjiä tässä kamppailussa. Millaiset ovat talouden raamit tulevalla kaudella. Sen seurauksena hallintoja sivukulujen osuus nakertaa itse tutkimukseen jäävää osuutta. Liikuntaan liittyvää tutkimusta tehdään myös jossain määrin muualla kuin varsinaisten liikuntatieteiden parissa. Näistä euroista toki ovat kamppailemassa monet eri tahot. Liikunta on jo saatu mukaan Suomen Akatemian tutkimusohjelmiin, joissa rahaa on käytettävissä aivan eri määrä kuin liikuntatutkimuksella. Laajoihin omiin tutkimusohjelmiin jaosto ottaa kantaa Liikuntatieteen suunta asiakirjan valmistelussa, mutta kovinkaan moniin ohjelmiin rahaa ei ole. Liikuntatieteet saavat elävän yhteyden moniin perustieteisiin ja toisaalta nämä perustieteet saavat mahdollisuuden tutkia urheiluhullun Suomen laajinta sosiaalisen toiminnan muotoa. Mihin kysymyksiin ohjelmilla tulisi pureutua. Tässä tilanteessa ei ole mielekästä suunnata rahoitusta ensisijaisesti väitöskirjojen tukemiseen, linjaa puheenjohtaja Sänkiaho.. Tutkimusrahoituksessa on siirrytty apurahoista palkkoihin. Uusi arpajaislaki ja siihen liittyvä jakosuhdelaki mahdollistavat tuntuvaa asteittaista kasvua liikuntarahoitukselle. Väitöskirjojen tuottamiseen on jo olemassa lukuisia tutkijakouluja, joiden piiriin soisi myös liikuntatieteiden nykyisestään laajenevan. 12 LIIKUNTA & TIEDE 412003 L iikuntatiede ei ainakaan vielä ole kokenut urheilumenestyksen aallonpohjaa. Terveysliikunta tullee olemaan yksi keskeinen tutkimusala, jossa yhteistyötä tehdään mm. Tulevaisuudessa asia on huomattavasti valoisampi. Eikä vaan jossain määrin vaan mielestäni todella paljon. Tuoreitten, osin kansainvälistenkin tieteenalakohtaisten arviointien tulos on kannustava. Millaiset mahdollisuudet tiedejaostolla on tulevalla kaudella rahoittaa laajoja tutkimusohjelmia. Tutkimuksen kokonaisrahoitus ei ole kuitenkaan kasvanut. Liikuntatieteellisen jaoston puheenjohtaja, professori Risto Sänkiaho: Pätkätyöt vaivaavat myös liikuntatieteen tilaa TEKSTI: LEENA NIEMINEN Suomalaisen liikuntatutkimuksen tila on yllättävänkin hyvä
Työläisurheiluliikkeen vuonna 1978 tapahtuneen eheytymisen jälkeen TUL eli 1980-luvulla menestyksekästä aikaa. SVUL:n ja TUL:n asemat muuttuivat, mutta täysin toisin kuin liitoissa oli vuosikymmenten ajan toivottu tai pelätty. " 3 Osapuolet tuntuivat potevan konsanaan "Mimosan herkkyyttä", kuten Isohookana-Asunmaan edeltäjä kulttuuriministerinä, Anna-Liisa Kasurinen asian ilmaisee4. Tietenkin taustalla oli myös SVUL:n vuosikautinen halu yhdistää maan huippu-urheilun kansainvälinen edustus sen omiin suojiin. En ollut osannut kuvitella sitä herkkyyden tilaa, jaha heidän joukossaan vallitsi. 1990-luvun alussa maan urheilujärjestökenttä oli kuitenkin tullut tiensä päähän. Hän perusteli esitystään päällekkäistoimintojen poistamisesta säästyvillä varoilla, jotka voitaisiin sijoittaa varsinaiseen urheilutoimintaan. Sen asema työväenliikkeen urheilujärjestönä oli vakaa. Sanoinkin leikkisästi, että liitoilla taisi olla portinvartijat ministeriön ovella tarkastamassa kuha kulloinkin häy talossa. Voisi sanoa, että he 'vahoilivat' toistensa tekemisiä. KULTTUURIMINISTERIKIN IHMETTELI URHEILUMIESTEN "MIMOSAN HERKKYYTTA" Hol~e~i,)ama j r.yöreä _pöytä yhd1st1vat urheilu1ar1estot TEKSTI: ERKKI VASARA SVUL ja TUL saattaisivat elää edelleenkin keskusjärjestöinä ilman 1990-luvun alun lamaa ja Harri Holkerin vetämiä pyöreän pöydän neuvotteluja, joista ei ollut lupa poistua ennen kuin asioissa päästiin eteenpäin. Tällöin myös tehtiin ministeriön virkamiehenä, kulttuurisihteerinä toimineen Raija Mattilan mukaan laskelmia siitä, kuinka paljon enemmän varoja saataisiin suunnatuksi käytännön liikuntaja urheilutoimintaan jos urheilujärjestöhallinto kevenisi. 2 Toisin kuitenkin kävi. Organisaatiota oli ohennettava. Nyt voidaan jakosuhteiden sijaan keskittyä itse asiaan, liikuntatoiminnan edistämiseen. Yhdeksänkymmenluvun taitteessa opetusministeriön työryhmä pohti valtionavustuskysymyksiä ja etsi ratkaisuja avustusten painopisteen siirtämiseksi enemmän toiminnan tukemiseen. Seppo Hentilä kiteyttikin (1994) SVUL:n tuolloiset ajatukset rinnastaen ne 1980luvun lopun eurooppalaiseen draamaan: "SVUL halusi nielaista TUL:n nahhoineen harvoineen, samalla tavalla kuin Länsi-Saksa nielaisi Itä-Saksan. TULjäi SVUL:lta nielaisematta. Tilanne oli näiden pyrkimysten kannalta sikäli edullinen, että tuolloin kärsittiin rahapulasta, mikä aiheutti taloudellisia paineita saada järjestöt yhteen. inakin opetusministeriölle uusi asetelma kelpaa. Ministeriö halusi järkeistää valtion varojen UIKUNT A & TIEDE 412003 13. Maan suurimmassa urheilukeskusjärjestössä SVUL:ssa ei kuitenkaan ollut luovuttu vanhasta, jo 1920-luvulla heränneestä ajatuksesta yhdistää urheiluliike yhdeksi valtakunnanliitoksi. Tytti Isohookana-Asunmaa kuvaa asetelmia 1990-luvun alussa: "Tullessani ministeriksi annoin signaalin siitä, että tavoitteenani oli saada keskusjärjestöt yhteen. Se kävi pian selväksi, että keskusjärjestöjen välillä vallitsi keskinäinen kilpailu ja epäluulo. Uunila viittasi myös kansainväliseen tilanteeseen; tuolloinhan Itä-Euroopan kommunistijärjestelmät olivat sortumispisteessä. Valtiovalta oli joka tapauksessa linjansa valinnut. SVUL:n puheenjohtaja Jukka Uunila esitti syksyllä 1989 järjestönsä liittokokouksessa maan kahden suurimman keskusurheilujärjestön yhdistämistä. " 1 Kulttuuriministeriksi keväällä 1991 tullut keskustapuolueen Tytti Isohookana-Asunmaa kiteyttää hänkin tuolloisen tilanteen toteamalla, että "tottakai SVUL ajatteli nielaisevansa sisäänsä TUL:n, mitä TUL taas ei voinut hyväksyä pitäessään itseään sekin hattojärjestönä". Tuossa tilanteessa minulle oli suuri yllätys se tavaton herkkyys, jaha vallitsi urheilujärjestöjen huippumiesten keskuudessa. Sain esimerkiksi aina SVUL:n suunnalta heti viestin, että TUL:n johtoa oli käynyt luonani ja päinvastoin. Vaikka osa urheiluväestä uskoo edelleen, että jotakin arvokasta menetettiin yhdistymisen myötä, löytyy tyytyväisiäkin. Torjuntojen ja taipumisten jälkeen syntyi viimein SLU. Kyllähän se miesten jouhho oli aika kovaa joukkoa. Ennen yhdistymistä ministeriön huolena oli, miten jakaa kokousaikaa ja paperirahaa SVUL:lle ja TUL:lle niin, ettei toinen osapuoli pahoittaisi mieltään
Minulle oli iso yllätys, että SVUL oli niin konkurssikypsä järjestö, jollaiseksi se sitten paljastui. Omalta osaltani käytin hyväkseni niitä ystävyysja tuttavuussuhteita, joita olin saanut maailman turuilla ja toreilla. Kuten ylijohtaja Harri Syväsalmi asian ilmaisi: "Valtio ei tietenkään puutu järjestöjen toimintaan, mutta kyllä valtio voi, eikä vaan pelkästään voi, vaan sen pitää myös asettaa tulostavoitteita niille toimialoille,joille se on rahoja antamassa. Lähtökohtana oli valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajuus, jonka vastaanottamiseen Holkerin olivat kesällä 1991 suostutelleet hänen hyvät ystävänsä, kansanedustaja, puoluetoveri ja Urheiluliiton puheenjohtaja Ilkka Kanerva sekä SVUL:n puheenjohtaja Jukka Uunila 6. Ensi alkuun tavoitteena, myös valtion osalta, oli pelastaa SVUL:n talous ja taata liitolle mahdollisuus jatkaa olemassaoloaan, mutta vähitellen kävi selväksi, että moinen ajatus oli mahdoton toteuttaa. Ongelma oli monisyinen, ja esimerkiksi Vierumäen urheiluopiston osalta valtion liikuntaneuvoston tuolloisella puheenjohtajalla on oma arvionsa: "Vierumäelle oli investoitu tavattomasti ja uusilla investoinneilla aina peitetty edellisten investointien ongelmat. 5 Kaikki kahden vuoden savottaan Uudistuksen käytännön ajajaksi löytyi lisäksi sopiva mies, kokoomuksen veteraanipoliitikko ja ns. 11 SVUL:n talouden saneeraus oli opetusministeriön, pankkien ja liiton välinen asia,jota selvittivät omat työryhmänsä. ohjautuvuutta, taata urheilutoiminnan taloudelliset edellytykset ja vahvistaa niitä. Olin tavattoman pettynyt siitä, että esimerkiksi SVUL:n liittovaltuustoon oli kokoontunut koho maan ylin kerma, eliittiporuhha, joka loppujen lopuksi näy tti piut paut välittävän SVUL:n talouden kehityksestä. Alun alkaen tarkoituksena oli ollut, että uuden liikuntaneuvoston puheenjohtajuus menisi keskustapuolueelle, mutta toisin kävi. Valtioneuvos Holkeri muistelee jatkoa: "Tutustuttuani tilanteeseen päätin aloittaa ns. "SVUL:n tie oli lop. Tähänhän viittaa myös Kanervan ja Uunilan aloitteellisuus. sinipunahallituksen pääministerinä keväästä 1987 kevääseen 1991 toiminut Harri Holkeri. Sitten ryhdyimme ajamaan asiaa eteenpäin, ja kesti noin kaksi ja puoli vuotta, että tulosta alkoi syntyä." 8 Lisäksi neuvotteluissa oli mukana opetusministeriön virkamiesedustaja. Holkeri näki tehtäväkseen toteuttaa organisaatio, joka kokoaisi yhteen maan koko liikuntakentän eli yhtä lailla eri urheilumuotojen erikoisliitot, aatteelliset järjestöt kuten perinteisen työväenjärjestö TUL:n sekä ruotsinkielisen väestönosan liikunnasta huolehtineen CIF:n samoin kuin kuntoliikuntaja erityisryhmien sekä opiskelijoiden ja koululaisten liikuntajärjestöt. "M inisterikaudellani minulle kävi no peasti selväksi, että urheilupiireissä toi miv at ka ik enlaiset irrationaaliset sään nöt ja hyväveliverkostot." Tytti ls ohook ana-Asunmaa 14 LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 Talouskriisin syvyys yllätti Holkerin vetämiin neuvotteluihin vaikutti merkittävästi tuolloiseen lamaan kytkeytynyt SVUL:n talouden romahtaminen. Holkerin tapauksessa painoi tietenkin myös pääministerikauden toimiva yhteys vasemmalle. " 9 Myös tuolloinen kulttuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaa arvioi menoa SVUL:ssa: "Ministerihaudellani minulle kävi nopeasti selväksi, että urheilupiireissä toimivat kaikenlaiset irrationaaliset säännöt ja hyväveliverhostot. Neuvotteluprosessi alkoikin toimia. Mukana olivat tietenkin SVUL:n Jukka Uunila ja TUL:n Matti Ahde, mutta myös Ilkka Kanerva ja CarlOlaf Homen sekä Palloliiton Pentti Seppälä. Muitakin oli. Muitakin oli kuten liiton toimitalohanhe. " 12 Ministeriön ei ollut mahdollista antaa taloudellista apua järjestölle, jonka taloudellisesta tilasta sillä ei olisi tarkkaa tietoa.13 Vallitsevan tilanteen paljastuminen opetusministeriölle oli SVUL:n toiminnalliselle johdolle pääsihteeri Mauri Oksasesta alkaen ymmärrettävästi tavattoman kiusallinen asia, ja liiton edustajat eivät ensin edes paljastaneet velkojen todellista määrää. Ministeriö halusi estää sen, että liittojen toiminta kaatuisi keskusjärjestön mukana. "10 Opetusministeriön lähtökohtana oli tuolloin pelastaa kaikki erikoisliitot, jotka olivat mukana SVUL:n rahoitusjärjestelmässä. Ei voinut enää investoida lisää edellisten investointien tuoton hoitamiseksi. Tilanne oli omiaan kypsyttämään SVUL:n auliiksi neuvottelemaan urheilujärjestöjen laajasta suhdejärjestelystä, käytännössä kokonaan uudesta urheilujärjestöapparaatista. Pyrin vetämään työhön mukaan kaikki mahdolliset tärkeiksi katsotut henkilöt. Samoin ministeriö halusi välttää Suomen Urheiluopiston kaatumisen. Sanottakoon nyt kuitenkin, että toimitaloasian yhteydessä Jukka Uunila oli se, joka varoitti, ettei niin olisi pitänyt tehdä. pyöreän pöydän neuvottelut, joihin kutsuttiin heshustelijoihsi tasavertaisina ja vailla menneitä rasituksia kaikki osalliset. Puhuttuaan ensin noin 100 miljoonasta silloisesta markasta he joutuivat lopulta ministeriön saatua muita teitä tarkempaa tietoa kertomaan lopulliset luvut, yli 400 miljoonaa. " Holkeri muistuttaa kuitenkin jälkiviisauden hyödyttömyydestä: ''jälkikäteen on helppo arvostella. Silloin kun ratkaisuja tehtiin, oli vain hyvin harvoja, jotka nostivat varoittavan sormensa. Vierumähi oli osa SVUL:n investointiohjelman vinoutumasta. Tärkeintä oli siten huolehtia käytännön urheilu toiminnan taloudellisista edellytyksistä. Ministeri Isohookana-Asunmaa kutsui puheilleen pankkimiehiä selvittämään SVUL:n vaikeaa taloustilannetta, jotta opetusministeriö sai kuvan keskusjärjestön olosuhteista. Mutta tämähän ei enää 1990-luvun alun laman tultua ollut mahdollista. Kokoomusvaikuttajan ja eritoten Holkerin puolesta puhuivat toimivat yhteydet SVUL:oon 7. Saatuaan Esko Ahon tukemana tämän johtamalta uudelta porvarihallitukselta nimityksen liikuntaneuvoston puheenjohtajaksi Holkeri sitoutui tässä tehtävässä toteuttamaan kuitenkin vain omaa "missiotaan" eli aloittamaan urheilujärjestöjen parempaan yhteistyöhön johtavat neuvottelut ja saattamaan ne mahdollisuuksien mukaan onnistuneeseen päätökseen
Neuvotteluihin uutta pontta SVUL:n vaikeudet heijastuivat luonnollisesti urheilujärjestöjen yhdentymiskeskusteluihin. Samalla oli löydettävä uusi asema TUL:lle, koska siitähän ei voinut tulla mikään uuden organisaation rinnakkaisjärjestö vanhan mallin mukaan liitostahan oli päinvastoin tulossa uuden etujärjestön jäsen. Koska rahapula oli ankara varsinkin perustasolla, niin halusin vahvasti sitouttaa tulokset valtionapuun." 14 Opetusministeriö ei suoraan puuttunut Holkerin vetämiin yhdentymisneuvotteluihin, mutta ministeriön viesti oli omien kartoitustensa ja neuvotteluyhteyksiensä pohjalta, että pyöreän pöydän neuvotteluissa oli päästävä tulokseen ja löydettävä selkeät tehtävät uudelle organisaatiolle. puun kuljettu, se romahti kuin korttitalo" , kuten tuolloinen kulttuuriministeri Isohookana-Asunamaa tapausta luonnehtii. Vielä oli kuitenkin keskusteltavaa. Vastaavalla tavalla TUL on tällä hetkellä täysin hampaaton." 17 LIIKUNTA & TIEDE 412003 15. Ratkaisu oli syntynyt, mutta tuskaa se oli tuottanut, ja myös opetusministeriön piirissä esitettiin arvioita urheilujohtajien toimista kuluneina vuosina. SVUL:n liitot sen sijaan tulivat muhaan. Halusin lisäksi kytkeä valtionavun selkeisiin tuloksiin. nämä taloussotkut ovat sulkeneet kokonaan suun ja tehneet SVUL:sta, johtavasta urheilujärjestöstä täysin talutettavan suhteessa valtiovarainministeriöön, jonka apuun se välttämättä on joutunut turvautumaan. TUL:n valtionavun "dramaattinen" käyttääksemme Holkerin esittämää luonnehdintaa putoaminen liittyi tuolloisen opetusministerin toimesta teetettyyn selvitykseen. Sille piti joidenkin mielestä luoda löyhä ja joustava hallintamalli, sitäkään, mitä sillä tarkoitettiin, ei kukaan oikein pystynyt spesifioimaan." 15 Holkerin ryhmän tehtyä kiivaasti töitä tulostakin syntyi lopulta koolla oli toistasataa valtionapuun oikeutettua järjestöä. " Uunilan puheenvuoro merkitsi käytännössä vuonna 1906 perustetun ja koko olemassaolonsa ajan maan suurimpana urheilukeskusjärjestönä säilyneen SVUL:n loppua. "16 "Meillä ei ole koskaan ollut niin huonoja keskusjärjestöjohtajia suhteessa yhteiskuntaan kuin tällä hetkellä ... Katto-organisaatio, vaan ei keskusjärjestö . Uusi tilanne ei kuitenkaan voinut olla vaikuttamatta myös itse pääasiaan. Neuvottelujen vetäjä muistuttaa ratkaisun ehkä dramaattisimmasta vedosta: "Kun sitten ]uhka Uunila yhdessä tilaisuudessamme Marina Congress Centerissä ilmoitti, että SVUL jäisi uuden järjestön ulkopuolelle, olimme kuulleet ratkaisevan puheenvuoron. SVUL:sta oli tullut taloudellinen raunio, ja ministeriössä nähtiin, "ettei raunioita kannattanut enää raahata SLU:n puolelle, koska siitähän olisi tullut vain lisätaakka", kuten Tytti Isohookana-Asunmaa asian ilmaisee. "Liiton talouden raunioituminen toi oman hankaluutensa, vaikkei sinänsä kuulunutkaan neuvotteluihin", pyöreän pöydän tapaamisia isännöinyt Harri Holkeri muistuttaa. Liiton poisjäänti uudesta katto-organisaatiosta oli opetusministeriön asettama ehto uuden järjestön perustamiselle. Se oli erään!ai"Ehkä suurin ongelma oli se, ettei minulle kyetty ministeriössä osoittamaan selkeitä jakoperusteita, joita kohdistettaisiin keskenään vertailukelpoisesti kaikkiin tahoihin, keskusjärjestöihin, piirijärjestöihin ja lajiliittoihin omine organisaatioineen." Tytti lsohookana-Asunmaa nen honh!aavi, josta piti valkoisen savun nousta, muutoin ei kukaan lähde. Tytti Isohookana-Asunmaa muistelee: "Tultuani ministeriksi havaitsin, ettei tuolloin ollut hovin tarkkoja kriteereitä siitä, miten valtionapua jaetaan ja veihhausvoittovaroja käytetään. Tammikuussa 1993 urheiluja liikuntajärjestöjen edustajat saattoivat jo allekirjoittaa aiesopimuksen tulevasta keskusorganisaatiosta. Kesään 1993 mennessä neuvottelut etenivät siihen määrään, että niiden vetäjä saattoi tiivistää tapaamistahtia ja lisätä miehitystä. Huvittavaa näin jälkikäteenkin on se, että vaikka me olimme selkeästi luomassa uutta keskusjärjestöä, sitä ei saanut sanoa heshusjärjestöhsi. Jos tehtiin hyvää tulosta esimerkiksi !ajiliittotasolla, niin siitä piti sitten olla näkyvää hyötyä. Ryhdyimme ensin ideoimaan ja sitten työstämään lopullista rathaisua,ja minä ilmoitin, että niin kauan istuntoja pidetään, että ratkaisuun päästään. Joka ihisenä viikon päivänä kokoonnuimme Suomen Pankin henkilökunnan kerholla ja lähtökohtana oli, että joka aamu istutaan ja katsotaan, mitä oli edellispäivänä saatu aikaan." Holkeri jatkaa: "Tärkein vääntö käytiin tietenkin SVUL:nja TUL:n välillä. Neuvottelut saivat asetelmasta uutta pontta. Uunila noudatti siten puheenvuorossaan opetusministeriön tahtoa, jotta uusi etujärjestö voisi toteutua. Uunila teki siinä yhden suurimmista urhei!uteoistaan. Tämä on avuttomin sakki, joka on ollut vuosikymmeniin .. Kummallakin perinteisellä keskusjärjestöllä oli alttiutta neuvotella. Ehkä suurin ongelma oli se, ettei minulle kyetty ministeriössä osoittamaan selkeitä jakoperusteita, joita kohdistettaisiin keskenään vertailukelpoisesti kaikkiin tahoihin, keskusjärjestöihin, piirijärjestöihin ja !ajiliittoihin omine organisaatioineen. Tuolloin valtionpankin johtokuntaan päätoimenaan kuulunut Harri Holkeri muistelee: "Kun osoittautui, että pyöreän pöydän keskustelut olivat tuottaneet tulosta, pyysin mukaan lisää väkeä. Yhden räväkimmistä lausunnoista esitti neuvotteleva virkamies Timo Haukilahti joulukuussa 1993: "Meillä ei ole koskaan ollut niin huonoja heshusjärjestöjohtajia suhteessa yhteiskuntaan kuin tällä hetkellä. Aika nopeasti, jo kesällä 1991 asetin työryhmän selvittämään jakoperusteita. Samoin neuvotteluja vauhditti se, että TUL:n valtionapu oli tuolloin huomattavasti pudonnut aiemmasta tasosta
ERKKIVASARA,VTT poliittisen historian dosentti Yhteiskuntahistorian laitos, Helsingin yliopisto puh: 09-5870362 sähköposti: erkki.vasara@helsinki.fi Kirjoitus perustuu Erkki Vasaran Liikuntatieteellisen Seuran julkaisusarjassa loppuvuodesta 2003 ilmestyvään tutkimukseen valtion liikuntahallinnon historiasta. läänien ja kuntien liikuntahallinto 1919-1994, toimittanut Juhana Aunesluoma, Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 142, Tampere 1995, s. Hänen valintansa myötä SLU sai johtajakseen ja keulakuvakseen merkittävän yhteiskunnallisen ja elinkeinoelämän vaikuttajan, mikä korosti urheiluelämän ja muun yhteiskunnan tiiviitä henkilösuhteita. Lisäksi ministeriö näki Isohookana-Asunmaan mukaan rajanvedon välttämättömyyden uuden keskusjärjestön ja olympiakomitean välillä. Niiden evästäminä uusi keskusjärjestö, Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) perustettiin virallisesti marraskuun 16:ntena 1993, ja sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin sittemmin julkisestikin kokoomusväriä tunnustanut telakkajohtaja ja jääkiekkomies Martin Saarikangas. 10 Tytti lsohookana-Asunmaan lausunto, haastattelu 11.02.2003. 122. 11 Raija Mattilan lausunto, haastattelu 1.8.2002. 8 Harri Holkerin lausunto, haastattelu 23.09.2002. Näin siitäkin huolimatta, että järjestöillä oli vuosikymmenet ollut omat edustuksensa valtion liikuntahallinnossa samoin kuin politiikassa muutoinkin. 4 Anna-Liisa Kasurisen lausunto, haastattelu 13.9.2002. Lähteet: Seppo Hentilä, Urheilun sokea pinnistys urheilun eheytys aloitettiin väärästä päästä, teoksessa Lihan ihmemaassa, Liikuntatieteellinen Seura 60 vuotta (1933-1993), Liikuntatieteellisen Seuran Julkaisu nro 138, toimittanut Teijo Pyykkönen, Tampere 1994, s. 16 Sama. SVUL:n poisjäänti korosti urheilujärjestökentän yhteenliittymää ennen muuta urheilun itsensä ehdoilla, sillä tulivathan uuden organisaation tärkeimmiksi jäsenliitoiksi eri urheilumuotojen erikoisliitot, joiden jäseniksi myös TUL:n seurat nyt tulivat. Varsinainen urheilutyö tapahtuisi lajitasolla. Vuoden 1918 syksystä alkanut suomalaisen urheiluliikkeen poliittinen kahtiajako oli, kestettyään 75 vuotta, tullut päätökseensä. 7 Tytti lsohookana-Asunmaan lausunto, haastattelu 11 .02.2003. Tärkeintä oli käytäntö, eijärjestökoneisto. 122. Rajanveto välttämätön myös olympiakomitean suuntaan Opetusministeriön tavoitteena oli eheytysprosessin ajan ollut katto-organisaatio, jolla olisi piirejä myöten mahdollisimman kevyt organisaatio, vähän henkilökuntaa, ja jolla olisi selkeä tehtäväkuva. Historian ironiaa oli juuri siinä, että koko kahtiajaon ajan TUL:n sulauttamista itseensä ajanut SVUL oli sekin nyt tullut tiensä päähän samalla kun TUL jatkoi toimintaansa uuden yhteistoiminta järjestön itsenäisenä jäsenliittona. Myös ruotsinkielinen urheiluliike tuli uuteen järjestöön mukaan tasavertaisena jäsenenä. 3 Sama. 18 Tytti lsohookana-Asunmaan lausunto, haastattelu 11 .02.2003.. Kymmenen vuoden kokemuksella voidaan vasta alustavasti arvioida SLU:n toiminnan ansioita ja puutteita. Kahden keskusjärjestön keskinäisesti riitaisa kokonaisuus ei valtion näkövinkkelistä ollut suinkaan paras asetelma. Opetusministeriöllä oli oma osuutensa tapahtumissa. Taloudellisen laman painaessa päälle, tulosvastuuajattelun nostaessa päätään, SVUL:n ajautuessa taloudellisiin vaikeuksiin ja uusien haasteiden lähestyessä käytännön urheiluelämää oli oivallinen aika käydä uudistamaan rämettynyttä ja vanhoissa taisteluasemissa edelleen elänyttä "keskusjärjestöapparaattia". 15 Harri Holkerin lausunto, haastattelu 23.09.2002. Selvältä kuitenkin näyttää, että opetusministeriöllä on nyt aiempaa helpompaa määrittää suhteitaan ja yhteistyötään yhden edunvalvontajärjestön suojissa elävään, erikoisliittojen ja muiden järjestöjen muodostamaan urheiluliikkeeseen kuin entiseen, hajanaiseen ja riitaisaan, eri latuja etenevään urheilujärjestökenttään. Perinteisten keskusjärjestöjen "väännön" ohella uuden organisaation perustamiseen liittyi luonnollisesti myös alueorganisaation toteuttaminen. 16 LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 Se, että SVUL jäi pois uudesta perusteilla olevasta järjestöstä, laimensi niitä pohdintoja, joiden mukaan vireillä olisi sittenkin viime kädessä SVUL:nja TUL:n yhdistyminen edellisen ehdoilla, mutta uuden organisaation puitteissa. Urheilun järjestökenttää tukevana ministeriönä opetusministeriö kantoi oikeutettua huolta siitä, että järjestöjen pompöösien rakenteiden takana oleva todellisuus, käytännön urheiluelämä saisi mahdollisimman täysimääräisenä urheilulle ja liikunnalle valtion varoista myönnettävät varat. 18 Peruslinjanvedot olivat selvät. Uudistuksen myötä päättyi lisäksi Suomen Palloliiton, jalkapallosta vastaavan lajiliiton, erillistie ikään kuin keskusjärjestön asemassa olleena erikoisliittona. 57. 2 Tytti lsohookana-Asunmaan lausunto, haastattelu 11.02.2003. 9 Sama. 6 Harri Holkerin lausunto, haastattelu 23.09.2002. 17 Juppi-Aunesluoma, s. 13 Tytti lsohookana-Asunmaan lausunto, haastattelu 11.2.2003. 14 Sama. Samalla myös Työväen Urheiluliitto, joskin sekin monessa suhteessa uudistuneena, säilytti asemansa aatteellisena urheilujärjestönä. Harri Holkerin ajatuksissa eheytysneuvotteluprosessin päättyminen merkitsi myös hänen toimeksiantonsa huipennusta, ja niinpä hänen kahden ja puolen vuoden mittaiseksi ennättänyt kautensa valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana päättyi vapaaehtoisen vetäytymisen myötä. 5 Raija Mattilan lausunto, haastattelu 1.8.2002. Vuosikymmen sitten toteutettu urheilun keskusjärjestökentän vanhojen rakenteiden hajottaminen ja uuden, löyhähkön "keskusjärjestön" toteuttaminen oli maamme urheiluhistorian merkkitapauksia. 12 Joel Juppi-Juhana Aunesluoma, Valtiovalta ja liikunta 19201994, teoksessa liikuntaa kaikelle kansalle, Valtion
Liikuntaa ja keuhkosyöpää on tutkittu noin 20 eri työssä. Rintasyövän ja fyysisen aktiivisuuden välisestä yhteydestä on julkaistu yhteensä lähes 60 tutkimusta. Liikunnan harrastamisen ja rintasyövän esiintymisen välillä on selvä yhteys siten, että fyysisesti aktiivisilla naiKuva: Antero Aaltonen silla syöpäriski on noin 20 prosenttia pienempi kuin liikkumattomilla naisilla. Tutkimusten perusteella on osoitettu, että fyysisesti aktiivisilla henkilöillä on 30 prosenttia pienempi riski sairastua tähän syöpätyyppiin verratuna vähän tai ei lainkaan liikkuviin henkilöihin. Liikunnasta ja syövästä on olemassa melko paljon julkaistuja epidemiologisia tutkimuksia parin viime vuosikymmenen ajalta. Preja postmenopausaalisilla naisilla tai teini-ikäisillä ei ole havaittu eroja. Harvoissa tutkimuksissa on selvitetty ikääntymisen vaikutusta riskiin. Sairaanhoitajien tutkimuksessa ( 4) todettiin myös selvä annos-vaste yhteys syövän ja vapaa-ajan liikunnan välillä. Kuvassa 5 on esimerkkinä terveydenhuollon ammattilaisilla tehty seurantatutkimus, jossa tutkittavat jaettiin kvintiileihin ripeän liikunnan harrastamisen mukaan (6). Pääosa niistä on tehty Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Aasiassa tai Australiassa. Aktiivisilla naisilla riski rintasyöpään vähenee 20-30 prosenttia liikkumattomiin verrattuna. syöpätyypin ja liikunnan harrastamisen välillä eri ikäisillä. Suurin osa tutkimuksista on tehty keskiikäisillä tai iäkkäillä henkilöillä. Suoja saadaan annoksella, joka vastaa kohtalaisten ripeää tai ripeävauhtista liikuntaa 30-60 minuuttia päivässä. yöpä on elintasomaissa merkittävä kuolinsyy, minkä vuoksi on tärkeää tuntea sairastumiseen johtavia tekijöitä ja erityisesti niitä, joihin voidaan elintavoilla vaikuttaa. TEKSTI: RAIJA LAUKKANEN LIIKUNTA vähentää syöpäriskiä Liikuntaa säännöllisesti harrastavilla aikuisilla on 30-40 prosenttia pienempi riski sairastua paksusuolensyöpään kuin liikkumattomilla. Tässäkin syöpätyypissä 3060 minuuttia päivässä on osoittautunut hyväksi suojaannokseksi. Näiden perusteella voidaan päätellä, että aktiiviUIKUNTA & TIEDE 4/2003 17. Säännöllistä vapaa-ajan kuntoliikuntaa harrastavilla naisilla rintasyövän riski oli 40 prosenttia pienempi kuin liikkumattomilla naisilla. Noin 30 tutkimuksessa on selvitetty peräsuolisyövän ja liikunnan yhteyttä, mutta näissä tutkimuksissa ei ole löydetty yhteyttä ao. Eturauhassyövän ja liikunnan välisiä tutkimuksia on vajaat 40. Päivittäiseksi liikunta-annokseksi näyttäisi riittävän 30-60 minuutin kohtalaisesti rasittavaa tai ripeää liikuntaa. Harvad Alumni -aineistoissa (3) paksusuolen syövän suhteellinen sairastumisriski oli vähentynyt puoleen, kun henkilöt harrastivat liikuntaa 1000-2500 kcal viikossa verrattuna alle 1000 kcal kuluttaneisiin. Norjassa tehdyssä tutkimuksessa (5) sekä fyysisesti aktiivinen työ että säännöllinen vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus selittivät pienempää rintasyöpäriskiä. Noin 50 tutkimuksessa on selvitetty paksusuolisyövän ja liikunnan yhteyksiä. Yksiselitteistä vastausta syövän ja liikunnan väliseen yhteyteen ei ole saatu; osassa tutkimuksia yhteys on löytynyt, osassa ei
7. RS, Hsieh C. Leisure-time physical activity, body size and colon cancer in women. N Engl J Med, 336 1269-1275, 1997. Myös yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa (8) trendi liikunnan määrän ja keuhkosyöpäriskin välillä oli selvä. lnt J Epidemiol 28:620-625, 1999. Tule tapaamaan opettajia ja opiskelukavereitasi tai kokoa yhteen oikea kurssikokous! Lunasta illalliskorttisi maksamalla 25 € yliopiston tilille Nordea 166030-101488 13.11.2003 mennessä. Tarjolla on buffet-illallinen, ohjelmaa ja tanssia. Tutkimuksia on lisäksi melko vähän ja vain muutamissa on selvitetty iän vaikutusta. Lee I-M, Sesso HD, Paffenbarger RS, Jr. J Natl Cancer lnst 831324-1329, 1991 . Cancer Epidemiology, voi. Epidemiologisten tutkimusten perusteella syy-seuraussuhde syövän ja fyysisen aktiivisuuden välillä on "vakuuttava" paksusuolensyövän ja rintasyövän kohdalla. 6. Tohtori Lee työskentelee tutkijana Yhdysvalloissa (Harvard Medical School, Boston) Kir1allisuus: 1. Thune 1, Brenn T, Lund E, Gaard M. Aktiivisilla naisilla riski rintasyöpään vähenee 20-30 prosenttia liikkumattomiin verrattuna. ({ Lisätietoja: liito@kolumbus.fi, "----7 puh. Physical activity and risk of lung cancer. silla henkilöillä olisi 20 prosenttia pienempi riski sairastua kuin liikkumattomilla. J Natl Cancer I nst 89;948-955, 1997. Physical activity and cancer risk: dose-response and cancer, all siten and site-specific. 4. Giovannucci E, Leitzman M, Spiegelman D et al. Suoja saadaan annokse]d,a, joka vastaa kohtalaisten ripeää tai ripeävauhtista liikuntaa 30-60 minuuttia päivässä. Liikunta-ja terveystieteiden tiedekunnan 40-vuotisjuhla Tervetuloa Liikunnalta (liikuntatai terveystieteiden koulutusohjelmista) valmistuneet ja nykyiset opiskelijat tiedekuntamme 40vuotisjuhlaan 21.11.2003 kello 16.30-19.00 sekä tämän jälkeiseen illanviettoon klo 19 alkaen. The influence of physical activity on lung cancer risk: a prospective study of 81, 516 men and women. Norjalaisilla (7), säännöllisesti liikuntaa harrastavilla näyttäisi olevan noin 30 prosenttia pienempi sairastumisriski kuin liikkumattomilla. Muiden syöpätyyppien ja liikunnan välistä yhteyttä ei tutkimusten vähäisyyden vuoksi ole osoitettavissa. Liikuntaa säännöllisesti harrastavilla aikuisilla on 30-40 prosenttia pienempi riski sairastua paksusuolensyöpään kuin liikkumattomilla. 3. Friedenreich CM. Thune 1, Lund E. RAIJA LAUKKANEN Terveysliikunnan dosentti Oulun yliopisto Liikuntatieteellinen johtaja Polar Electro Oy Kempele puh: 08-5202 100 sähköposti: raija.laukkanen@polar.fi Artikkeli perustuu tuoreimpiin kansainvälisiin katsausjulkaisuihin (1,2) fyysisen aktiivisuuden Ja syövän välisistä yhteyksistä sekä 1-Min Leen XVII Puijo symposiumissa Kuopiossa kesäkuussa 2003 pitämään luentoon fyysisestä aktiivisuudesta ja syövän ehkäisystä. Cancer Res 58:5117-5122, 1998. Physical activity and the risk of breast cancer. Physical activity and risk of developing colorectal cancer among college alumni. lnt J Cancer 70: 57-62, 1997. 33, nro 6, Suppl., S530-550, 2001. (09) 1502 616, 1502 615, 1502 617.. Nurses· Health Study Research Group. Lisätietoja: http://www.jyu.fi/liikunta Juhlapäivänä kello 12.00-15.30 järjestetään Liikuntaja terveystiedon opettajat ry:n syysseminaari, joka' J2 käynnistää Liikuntakasvatuksen teemavuoden ~& 2004 tapahtumat. Physical activity and cancer prevention: from observational ta intervention research. Tapahtumien paikkana on Liikunta-rakennus. 10,287-301, 2001. Thune 1, Furberg A-S. 2. A prospective study of physical activity and prostate cancer in male health professionals. 8. Martinez ME, Giovannucci E, Spiegelman D, Hunter DJ, Willet W, Colditz GA. Kaikissa tutkimuksissa ei ole kontrolloitu tupakointia, mikä vaikeuttaa lopullista tulkintaa. Yhteys on "todennäköinen" eturauhassyövän ja liikunnan välillä ja "mahdollinen" keuhkoja endometristen syöpien välillä. Lee I-M, Paffenbarger, Jr. Maksuun merkintä 20640 sekä osallistujien nimet. Med Sci Sports Exerc, voi. 18 LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 5
TEKSTI: ESKO MÄLKIÄ F ysioterapia vie tutkimusta näyttöön perustuviksi käytännöiksi Fysioterapian vaikuttavuutta selvittävä tutkimus on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Ihmisen liikuntaja suoriutumismahdollisuuksien kehittäminen on olennainen osa fysioterapiaa. Terapia viittaa toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on parantaminen tai helpottaminen. Fysioterapia sana oli tosin käytössä Suomessakin jo kolmekymmenluvulla. Fysioterapiaan tullaan etupäässä kiputilan eikä niinkään liikuntahäiriöiden vuoksi ja useimmiten lääkärin lähetteellä. Maailman fysioterapian kattojärjestön WCPT (The World Confederation for Physical Therapy) mukaan olennaista on liikkumisen potentiaalin (movement potential) maksimointi. Kuitenkin fysioterapian eräs tärkeimpiä tavoitteita on kehittää ihmisen mahdollisuuksia toimia omaehtoisesti liikuntahäiriöistä huolimatta. Fysikaalinen hoito sana on edelleen käytössä useissa virallisissa yhteyksissä kuten verokäytännössä, kansaneläkelaitoksen toiminnassa jne. Saman tyyppisiä ilmaisuja on käytetty tai käytetään fysioterapiasta edelleen. Fysioterapia toimii osana terveydenhuoltoa, yleensä kuntoutusympäristössä, mutta myös ehkäisevänä toim intana esim. työterveyshuollossa . Tutkittu tieto toimenpiteiden vaikuttavuudesta on tärkeää. Fysioterapia tapahtuu välittömässä kontaktissa terapeutin ja potilaan välillä, joko yksilötai ryhmä terapiana tai kontrolloituna omaehtoisena harjoitteluna. Terapeuttinen harjoittelu voi tapahtua myös ns. Saksassa on vasta siirrytty sanasta krankengymnastik fysioterapia sanaan ja Ranskassa on käytössä kienesietherapie. Fysioterapian keinovalikoimaan kuuluu toki monia muitakin terapeuttisia toiminnan muotoja. Esimerkiksi Isossa Britanniassa ammatillinen toiminta alkoi 1894. Välillisen terapian, esimerkiksi fysikaalisen terapian (kuten lämpöja sähköhoitojen) tarkoituksena on yleensä valmistaa terapeuttiseen harjoitteluun tai toimintaan tai vaikuttaa suoraan elimistön rakenteita ja toimintoja korjaavasti. Se antaa parhaat eväät varmistua oikeasta toiminnasta hoitotilanteessa ja eettisesti tukevan pohjan valinnoille. Ammatillinen kelpoisuus hankitaan Suomessa ammattikorkeakouluissa, mutta monessa maassa fysioterapeutin ammatillinenkin tutkinto on yliopistollinen peLIIKUNTA & TIEDE 4/2003 19. Sitä toteuttaa useimmiten fysioterapeutti, mutta liikunnallisten kuntouttavien harjoitteiden suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu useiden eri ammattialojen edustajia, erityisesti liikunnan ammattilaisia. Fysioterapeutti on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaan laillistettu ammattihenkilö. luonnollisessa ympäristössä fysioterapiatilojen ulkopuolella toiminnallisina harjoituksina. Kuitenkin USA:ta lukuun ottamatta maailmalla käytetään sanaa fysioterapia. Fysioterapian tavoitteina on useimmiten ihmisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen ja erityisesti liikuntaelimistön toimintakyvyn edistäminen psykososiaalisia ulottuvuuksia unohtamatta. F ysioterapia edustaa toiminta-aluetta, jolla on jo pitkä ammatillinen historia. Sananafysio viitaa aiemmin tässä yhteydessä käytettyyn sanaan fysikaalinen eli fyysinen . Näitä ovat esimerkiksi manuaaliset käsittelyt, joilla pyritään korjaamaan suoraan virheellisiä funktioita tai rakenteita. Terapeuttisen harjoitteluun ja toiminnan suunnitteluun ja ohjaamiseen kuuluu aina tavoitteiden määrittely sekä harjoittelun vaikuttavuuden mittaaminen ja arviointi. Ruotsissa käytetään termiä sjukgymnastik. Useimmiten tässä käytetään liikeja liikuntahoitoja, joita nykyään kutsutaan terapeuttiseksi harjoitteluksi tai harjoitusterapiaksi. Fysioterapiasta on käytetty aiemmin Suomessa nimitystä lääkintävoimiste!u, joka osaltaan viittaa fysioterapian olennaiseen osaan eli voimisteluun ja siis liikkeiden käyttöön kuntouttavassa mielessä. Terapeuttisella harjoittelulla tarkoitetaan sellaisten aktiivisten ja toiminnallisten menetelmien käyttöä,joilla pyritään korjaamaan tai ehkäisemään rakenteellisia ja funktionaalisia vauriota, lieventämään suoritusrajoitteita, minimoimaan tai ehkäisemään työhön tai sosiaaliseen elämään osallistumisen rajoitteita
Vaikuttavuudesta on näyttöä Fysioterapia alkoi kehittyä itsenäisenä tutkimusalueena seitsemänkymmentä luvulla USA:ssa, Kanadassa ja Australiassa. Näyttöön perustuvien artikkeleiden ja katsausten käyttö fysioterapian käytännön työn tukena on tärkeää. Harmonisesta eteenpäinmenosta ei tule mitään, jos tämä kulku ei tapahdu todellisessa vuorovaikutuksessa ja toisiaan arvostaen. Kaksissa saappaissa eteenpäin Kvantitatiivisten tutkimusten lisäksi on analysoitu myös laadullisella tekniikalla tehtyjen tutkimuksien näyttöä. Se antaa mahdollisuuden tutkia selvemmin tavoitteen suunnassa määritellyn fysioterapian vaikuttavuutta. Fysioterapian toimintaa ja tavoitteita on pyritty selkeyttämään WHO:n ICIDH-mallin avulla viimeisten viidentoista vuoden aikana. Erinomaisen tutkimuksen kriteerit täyttää 141 tutkimusta. Se on myös paras strategia hallita menetelmävaihtoehtojen kaaos ja epävarmuus oikeasta toiminnasta hoitotilanteessa ja antaa eettisesti tukevan pohjan valinnoille. Myös suomalaisessa terveydenhuollossa on yhdeksänkymmentäluvulla alettu vaatia yhä enemmän näyttöä eri hoitomuotojen vaikuttavuudesta. Tutkimukset ja tasokkaat katsausartikkelit ovat lisääntyneet viime vuosikymmeneltä lähtien eksponentiaalisesti. Tähän tarvitaan tutkimusta. Kaikilla tutkimuksilla on heikkoutensa ja vahvuutensa.Tutkimusten näytön analysoinnin tulee olla myös jatkuvan, rakentavan kriittisen tarkastelun kohteena. Näistä maisterin tutkinnon on suorittanut noin 200. Vaikuttavuutta käytetään näyttönä. Terveydenhuollossa näyttö tarkoittaa todistetta käytetyn menetelmän tepsivyydestä ja vaikutuksen tehosta eli vaikuttavuusnäyttöä. Tutkimusrahoitus taas kohdistuu yleensä sairauden syyn löytämiseen ja poistamiseen. Määrälliset tutkimukset antavat yleistettävää näyttöä, jota laadullisella tutkimuksella voidaan edelleen valaista. Alun perin sana näyttö tarkoittaa todistusaineistoa tai selvitystä viranomaisille esitetyn väitteen todenperäisyydestä. Esimerkiksi Ruotsissa on noin 150 väitellyttä fysioterapeuttia. 1950luvulla oli tehty kaksi kriteerit täyttävää tutkimusta. Näissä analyyseissä fysioterapia on tulkittu yhdeksi yksinkertaiseksi hoitomuodoksi ja vastaavasti terapiassa käytetyt liikkeet. •=1 rustutkinto. Näyttöön perustuvat analyysit arvostavat eniten kokeellisia kaksoissokkotutkimuksia, joissa on tavoitteena selvä syy-seuraus suhde. Ne on kerätty omaan Campbell col!aboraatio tietokantaan. Myös fysioterapeuttien ammattikoulutus ja kliininen työ tarvitsee tällaisen, pitkälle menevän yliopistollisen tutkimuksen tuloksia. Puhutaan tietyn toiminnon vaikutuksesta eli 20 LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 seurannaisvaikutuksesta (effect), toiminnon vaikutuskyvystä laboratorio-oloissa tai ideaalisessa hoitotilanteessa (efficacy), ja siitä miten tämä toiminto on toteuttavissa tehokkaasti käytettävissä olevat voimavarat ja saavutettavat hyödyt huomioiden, eli toiminnan vaikuttavuudesta ( effectiveness). Tohtorin tutkinnon jonkin tieteen alueella on suorittanut 25. Pohjoismaissa, Englannissa ja Beneluxmaissa alueen tutkimus on lisääntynyt vauhdilla kahdeksankymmentäluvulta lähtien. Laadullisen tutkimuksen osuus fysioterapian näytön analyyseissä on vahvistunut. Tämä vie näyttöön perustuvasta tutkimuksesta näyttöön perustuvaan käytäntöön. Suomessa toimii tällä hetkellä yli 11000 fysioterapeuttia. Ovatko näytön analyysit olleet riittävän tarkkoja ja herkkiä. Vaikuttavuutta selvittävä tutkimus on lisääntynyt fysioterapiassa viime aikoina räjähdysmäisesti. Tämä malli on nyt ICF ja suomeksi "Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus". Kuitenkin erilaisista toimitaja suorituskyvyn rajoitteista kärsivien määrä kasvaa jatkuvasti. Fysioterapian tutkimus kulkee kaksissa saappaissa määrällisen ja laadullisen tutkimuksen saappaissa. Fysioterapian näyttöön perustuvaa tutkimusta luokittelevassa PEDro tietokannassa on nyt 4 777 viitettä, joista noin 2600 viitettä on täyttänyt kohtuullisen ja noin 900 hyvän tutkimuksen kriteerit. Fysioterapia kehittyi kuten kuntoutus ja monet muutkin terveydenhuollon alueet ilman, että oli mahdollista tai että ymmärrettiin käyttää perusteellisen tieteellisen tutkimuksen tukea ja löydöksiä. Terveystutkimuksessa käytetään tutkimusasetelmasta ja tilanteesta riippuen eri käsitteitä. Fysioterapialle käyttökelpoista tutkimusta tehdään lisäksi monella muulla tieteenalalla. Fysioterapian ja kuntoutuksen tutkimus ei yleensä kohdistu jonkin taudin syyhyn, vaan taudin tai sen hoidon seurausten aiheuttamien suoritusrajoitteiden ehkäisyyn tai korjaamiseen
sähköposti: malkia@sport.jyu.fi .. Fysioterapian ja aktiivisten harjoittelumuotojen vaikuttavuutta on analysoitu viime vuosina eri maissa arvioitaessa alaselän ongelmien hoitomuotojen näyttöä sekä Cochrane systemaattisten analyysien ja fysioterapiaan keskittyvän ja näytön analyysiin perustuvan PEDro tietokannan kautta.Tarkastelkaamme esimerkkinä niskaja alaselän kiputilojen fysioterapian näyttöä. Myös Suomessa on tehty erillinen analyysi fysioterapian vaikuttavuudesta yleisimmissä kansansairauksissa. Erilaisia harjoitteita ja niitä tukevia esihoitoja voidaan suunnata toimintaja rakennevaurioiden korjaamiseksi ja liikkumisen rajoitusten ehkäisemiseksi. ALASELAN KIPU TALTTUU FVSIOTERAPIALLA Y ksinkertaisten harjoitusohjelmien tehosta liiketaitojen kohentajana on fysioterapiassa selvää näyttöä. Fysioterapia on lunastanut paikkansa tieteenalana useimmissa kehittyneissä maissa, mutta miten pitkälle ja kuinka kauan näyttö riittää, on meneillään olevan ja tulevan tutkimuksen varassa. Saadaanko tällaisen harjoittelun tulokset siirtymään paremmaksi toimintatai työkyvyksi riippuu myös monista muista tekijöistä. Ruotsissa on tehty alaselän ja niskahartiavaivojen hoitoanalyysit, joissa painopiste on ollut fysioterapian näytön analysoinnissa. Dynaaminen harjoittelu vaikuttaa myönteisesti nivelreuman sairastavien suoritusja toimintakykyyn. Aktiivista harjoittelua ei voida suunnata täsmällisesti myöskään, mikäli emme tunne harjoittelun annosta suhteessa ihmiseen jo kohdistuviin fyysisiin voimiin. Ihmisen fyysinen aktiivisuus tulee tuntea kaikissa toimissa, työssä ja vapaa-aikana. Fysioterapia on omimmillaan juuri vaikeavammaisuuteen liittyvien fyysisten ja teknisten ongelmien ratkaisemisessa. ovat jääneet kuvaamatta. Niskahartiaseudun vaivoissa näytöt ovat olleet ristiriitaisempia, mutta viimeaikaiset suomalaiset tutkimukset viittaavat niskavaivojen hallinnan vaativan erityisesti spesifejä niskaharjoitteita. Seurauksena on ollut, että monissa analyyseissä on jäänyt selvittämättä tutkimuksissa käytetty terapeuttinen annos. Viimeisimmät Cochrane analyysit osoittavat, että akuutissa selkävaivassa terapeuttinen harjoittelu ei ole tehokkaampaa kuin mikä tahansa aktiivisuus tai inaktiivisuus. ESKO MÄLKIÄ Fysioterapian professori, dosentti Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto puh: 014-2602172 Fysioterapian tutkimus on osoittanut toimivuutensa ja omaleimaisuutensa, mutta se ei voi toimia ilman läheistä vuorovaikutusta erityisesti muiden terveydenhuollon ja kuntoutuksen tutkimusalojen kanssa. Selkäydinvammojen jälkeen 8090 prosenttia potilaista pystyy kuntoutumaan apuvälineiden ja sopivien tukitoimien avulla melko omatoimiseksi. Ei ole samantekevää taivutammeko selkäämme terapiassa kymmenen, kaksikymmentä tai 500 kertaa, tai saammeko saman taivutteluannoksen ottaessamme astiat pois pesukoneesta. Annos-vaste yhteys on jäänyt kuvaamatta. Liikunnallisten harjoitteiden vaikuttavuudesta on näyttöä esimerkiksi selkäoireiden hallinnassa silloin, kun harjoitteiden käyttöön sisältyy potilaan omaa liikuntakäyttäytymistä muuttava kokonaisvaltainen terapiasuhde. Fysioterapia on monipuolisuudessaan erittäin hyvä pohja luovalle tutkimusympäristölle ja innovatiivisuudelle. Alaselän ongelmien osalta aktiivisen fysioterapian näyttö on osin kiistanalaista. Fysioterapian arvostus ja mahdollisuudet kasvavat sen luoman näytön kautta. Epäselväksi jää, mikä on aiheuttanut muutoksen. Fyysinen harjoittelu ei välttämättä ilmene parempana työkykynä, mutta se auttaa osaltaanparantamaan tilannehallintaa. Fyysistä kuormitusta ei voida käyttää terapiatutkimuksissa, jos emme hallitse fyysisen kuormituksen annostelua biomekaanisesti ja fysiologisesti. Parhaimmillaan terapiasuhde vahvistaa myönteistä muutoksia ja toimii pitkäaikaisessa terapiassa kuntoutujan omien toimintojen motivoijana. Liikunnallisten harjoitteiden vaikuttavuudesta on näyttöä esimerkiksi selkäoireiden hallinnassa silloin, kun harjoitteiden käyttöön sisältyy potilaan omaa liikuntakäyttäytymistä muuttava kokonaisvaltainen terapiasuhde. Spesifejä harjoituksia tarvitaan korjaamaan spesifejä lihastoiminnan häiriöitä. LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 21. Eri analyyseissä tasokkaiksi todettuja tutkimuksia on vain 20-40 kappaletta. Alaselän kivun ja toimintahäiriöiden hoidon vaikuttavuudesta on vahvempaa näyttöä suoritusja toimintakyvyn häiriöiden vähentämisessä ja ehkäisyssä kuin itse sairauden ja sen välittömien oireiden parantamisessa .. Vaikka selkäkipu jäisikin, niin siitä kärsivä henkilö kykenee toimimaan paremmin kipunsa määrittämissä rajoissa. Ergonomisilla ratkaisuilla saadaan pyörätuolia käyttävän henkilön työpaikka sopivaksi. Esimerkiksi luun lujuutta ja rakennetta voidaan parantaa sopivalla, mieluusti iskutyyppistä kuormitusta sisältävällä harjoittelulla. Fysioterapiatutkimuksen tuloksia voidaan käyttää myös antamaan tavoitteita ja välineitä teknologialle, jolla poistetaan toimintakyvyn esteitä. Ruotsalaiset ja suomalaiset näytön analyysit ovat päätyneet siihen, että alaselkävaivoissa liikuntaharjoittelu vähentää kipua. Yksinkertaisten harjoitusohjelmien tehosta liiketaitojen kohentajana on fysioterapiassa selvää näyttöä
Valmentaja kantaa vastuun tuloksen syntymisestä. TEKSTI: PÄIVI FRANTSI Kiekko kulkee käskyttämällä Käskyttäminen ja pelaajien kontrolloiminen on edelleen keskeinen osa jääkiekkovalmennuksen johtamiskulttuuria. Urheilussa joukkueen tavoitteet on asetettu lyhyelle aikavälille. Jääkiekkovalmennuksessa on kuitenkin itämässä muutossuuntautunut ja ihmisiä paremmin huomioiva johtamiskulttuuri, joka näyttäytyy ammatillisesti pidemmälle koulutettujen valmentajien johtamistoiminnassa. Johtamisella vaikutetaan sekä yksilöihin että organisaation sisällä oleviin ryhmiin ja ohjataan heitä työskentelemään yhteisten ja yksilöllisten päämäärien puolesta. Tulevat nuoret huippupelaajat ovat kuitenkin jo tottuneet suurempaan itseohjautuvuuteen ja henkilökohtaisiin vapausasteisiin. J ääkiekon valmennuskulttuurissa korostuu kontrolloiva ja vähemmän yksilöitä huomioonottava johtamiskulttuuri. Ajatukset muutosjohtamisesta, osaamisen johtamisesta ja valmentavasta johtamisesta eivät ole ajaneet itseään läpi. Johtajan tehtävänä on antaa mieli ja merkitys organisaation tavoitteille. Tämä artikkeli perustuu tutkimukseen, jonka kohteena olivat jääkiekon valmentajakoulutukseen vuosina 1998 ja 1999 osallistuneet 30 valmentajaa eri sarjatasoilta. Johtajuus on keskeinen vaikuttava voima kaikissa organisaatioissa niin urheilussa kuin sen ulkopuolellakin. Johtaminen on yksityiskohtaisempaa, lyhytjänteisempää ja tehtäväkeskeisempää kuin työelämässä. Johtaminen määritellään vaikuttamisja vuorovaikutusprosessiksi esimiehen ja alaisten välillä. Valmentajan rooli on mo1. Valmentajien johtamistoimintaa arvioi yhteen22 LIIKUNTA & TIEDE 412003 sä 245 pelaajaa ja lisäksi valmentajat arvioivat itse omaa johtamistoimintaansa. Valmentajan tehtävänä joukkueessa on toimia johtajana ja samalla opettajana, urheilijoiden edusmiehenä ja keskustelun avaajana
Valmentaminen pitää sisällään paljon yksityiskohtaista ja tehtäväkeskeistä ohjausta, joka työelämän johtamistilanteissa on harvinaisempaa. Yhdeksi keskeiseksi muutosjohtamisen osatekijäksi nousi valtuuttaminen, jonka avulla alaisten on mahdollista saada itsenäistä vastuuta ja valtaa päättää omasta työstään. Voi tietenkin myös olla niin, että valmennuspäällikön tehtävään hakeutuvat ovat jo lähtökohdiltaan ja muutossuuntautuneempia. Arviointiin voi tietenkin vaikuttaa myös pelaajien yleiset valmennuspäällikköön kohdistuvat odotukset. Tutkimuksessa käytetty mittari on kehitetty työelämän ja esimiestyön lähtökohdista käsin. Alkuperäisen muutosfaktorin jakautuminen visiointija muutosfaktoriin sekä kehitysja toimeenpanofaktoriin kertoo mahdollisesti näiden kahden osa-alueen erillisyydestä valmentajan työssä. Visiointi ja muutoksen johtaminen on valmennuspäällikön tehtävän avainalueita. Toisaalta valmennuspäällikön tehtävänä on kehittää seuran toimintaa ja luoda suuntaa koko seuran valmennusjärjestelmälle, kun taas valmentajan työ kohdistuu enemmän operatiiviseen ja päivittäiseen harjoittelun ohjaamiseen. Valmennuspäällikkö on muutosjohtaja Valmennuspäälliköt ja valmentajat poikkesivat ryhminä toisistaan usealla johtamisulottuvuudella. Mielikuva ja käsite valmentavasta johtamisesta on kuitenkin vähän hatara. Vastaavanlaisia tilanteita ei normaalissa työelämässä tule vastaan, vaan työntekijällä on tehtävästä riippuen paljonkin yksilöllistä liikkumaja päätöksentekovapautta. Valmennuspäälliköt arvioitiin valmentajia korkeammalle muutossuuntautuneisuuden, kehityksenja toimeenpanon sekä positiivisen palautteenannon suhteen. Ero selittyy osittain koulutuksellisen eron kautta. Urheilussa myös valmentaudutaan ohjatusti kilpailutilanteisiin, jotka ovat täysin valmentajajohtoisia ja joissa pelaajat toimivat tiukan kontrolloidusti. Tällaisista lähtökohdista minussa heräsi halu lähteä tutkimaan, mistä oikeastaan on kyse, kun puhutaan valmentajista johtajina. Joukkue on usein kasassa vain alle vuoden, ja tulosta arvioidaan kaiken aikaa hyvin suoraan ja näkyvästi. Yrityksissä johtamisessa on kyse enemmän laajemmasta organisaation ja sen työntekijöiden tavoitteellisesta ohjailusta. Valmentaja kantaa vastuun tuloksen syntymisestä. Samoin yksilöllisten ominaisuuksien ja tarpeiden huomioonottaminen sekä jokapäiväinen "kädestä ohjaaminen" tavoitteiden suunnassa kuuluvat valmentavan johtamisen otsikon alle. Mittarin avulla pelaajat, valmentajakollegat ja valmentaja itse arvioivat valmentajan johtamistoimintaa muutoshakuisuuden sekä ihmisja rakennesuuntautuneisuuden suhteen. Kontrollin ja ohjauksen rooli on erilainen tarkasteltaessa valmentajan johtamista ja esimies työtä yrityksessä. Varsinkinjuniorivalmentajalla on merkittävä vaikutus urheilijan arvoihin, asenteisiin ja yleensä elämän valintoihin. Johtamisen teoriat saivat vaikutteita strategisen johtamisen alueelta erityisesti 80ja 90-luvuilla. Valmennuspäälliköt olivat paremmin koulutettuja kuin valmentajat. Tämä kaikki vaikuttaa siihen, että johtamistoiminta on yksityiskohtaisempaa, lyhytjänteisempää ja tehtäväkeskeisempää. Ihmisten johtamisen alueesta muodostui myös kaksi ulottuvuutta: positiivinen palautteenanto sekä reiluusja oikeudenmukaisuus. Tämän päivän urheilussa ja erityisesi joukkueissa johtajuus on yhä useammin valmennustiimin vastuulla. Valmentaja johtaa moniulotteisesti Tuloksissa ensimmäinen mielenkiintoinen havainto oli, että valmentaja-aineistossa alkuperäiset esimiestyön kolme faktoria jakautuivat kuuteen faktoriin: 1) visiointi ja muutos, 2) kontrolli, 3) pelaajien positiivinen huomiointi, 4) reiluus ja oikeudenmukaisuus, 5) kehitys ja toimeenpano sekä 6) valmentava yksilöllinen ohjaus. Pelaajien positiivinen huomiointi -faktori on samansuuntainen kuin aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu sosiaalisen tukemisen faktori Alkuperäisen tehtäväfaktorin jakautuminen kontrolliin ja valmentavaan yksilölliseen ohjaukseen kuvaa hyvin tehtäväjohtamisen luonnetta joukkuevalmennuksessa. Mittarin taustalla on muutosjohtamisen teoria, jossa johtamista kuvataan kolmiulotteisena ilmiönä. Esimiehen henkilökohtainen johtamisprofiili on näistä ulottuvuuksista muodostunut kemiallinen seos, jolloin esimerkiksi voimakkaasti muutokseen ja tehtävien johtamiseen suuntautunut esimies toimii hyvin erilailla kuin muutokseen ja ihmisiin suuntautunut esimies. Alaisten kasvattaminen itseohjautuvuuteen ja ohjaaminen tavoitteelliseen toimintaan ovat tekijöitä, joka sisältyvät ajatukseen valmentavasta johtamisesta. Valmennuspäälliköistä useammalla oli pedagoginen ammatillinen koulutus. Nämä kaksi muutosjohtamisen ulottuvuutta kuvaavat myös valmentajan työn osa-alueita ja sisällöllisiä vaatimuksia muutoksen johtamisessa. Urheilussa sen sijaan joukkueen tavoitteet on asetettu lyhyelle aikavälille, ja ne ovat hyvin konkreettisia. Tässä tutkimuksessa lähdin kartoittamaan kuitenkin yksittäisen valmentajan johtamistoiminnan ulottuvuuksia. niulotteinen ja monikerroksinen. Siinä vaiheessa korostui näkemys organisaation muutoksesta ja joustavuudesta yrityksen keskeisenä menestysja kilpailutekijänä. Viime vuosina on ollut trendikästä rinnastaa joukkuevalmennusta ja esimiestyötä. Kontrolli on keskeinen osa valmennusta, mutta se tarvitsee rinnalleen tehtäväkeskeisen ohjauksen. Valmentajilla oli taipumus itsensä yliarviointiin verrat-·LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 0'< -·-" ::r D): ;·en < D) 3 (1) ::::s D) -· D) C ::::s (1) (1) en (1) ::::s en D): -· 23. Valmentajien ja valmennuspäälliköiden välillä havaittiin eroja myös itsearvioinnin osuvuuden suhteen. Johtajan kyky visiojohtamiseen nähtiin olennaisena johtajan osaamisja kykyalueena. Uuden ajan muutosjohtajan pitää olla kykenevä myös rakentamaan luottamusta ja avoimuutta organisaation toimintakulttuuriin "Kädestä ohjaaminen" kuuluu valmentavaan johtamiseen Yrityksissä puhutaan valmentavasta johtamisesta ja johtajista valmentajina. Pelaajilla positiivinen huomiointi -faktori kuvaa suorituksista riippumatonta pelaajan arvostamista ja vastaavasti reiluusja oikeudenmukaisuusfaktori kuvaa suorituksiin liittyvää palautetta. Valmentajalla on oltava käsitys ihmisiin vaikuttamisesta, opettamisesta ja oppimisesta sekä myös paljon lajikohtaista valmennustietämystä
Ilmeisesti pelaajien oli vaikea luottaa ja sitoutua tämän tyyppiseen näkymättömään valmentajaan. PÄIVI FRANTSI, Psl Psykologi Frantsi & partners puh: 040-746 6654 sähköposti: paivi@frantsi.com Lähde Frantsi, Päivi: Suomalaisten jääkiekkovalmentajien johtamiskäyttäytyminen Lisensiaatin tutkimus, Helsingin yliopisto Työn ja organisaatioiden psykologian erikoistumiskoulutus Toukokuu 2003. tuna pelaajien arvioihin, kun taas valmennuspäälliköt pystyivät osuvampaan itsearvioon. "Muutosvalmentajan" ja "korkean profiilin valmentajan" profiilit olivat hyvin lähellä toisiaan, mutta erottavana tekijänä oli muutosvalmentajan vähäinen alaisten kontrolloiminen. "Muutossuuntautuneet ihmisvalmentajien" johtamistoiminnassa nousivat visiointija muutosulottuvuus sekä pelaajien positiivinen huomiointi yli keskiarvon. Tämä tyyppi on lähinnä transformationaalinen eli muutosjohtajaa, joka kykenee tasapainoisesti keskittymään muutokseen ja kehitykseen ja samalla ottamaan ihmiset siihen mukaan. Vähemmän ammatillista koulutusta saaneet valmentajat todennäköisesti kopioivat toiminnassaan enemmän oman pelaajauransa aikaista valmennuskulttuuria. Myös tulevat nuoret huippupelaajat ovat tottuneet suurempaan itseohjautuvuuteen ja henkilökohtaisiin vapausasteisiin, jolloin valmentaja on johtamistoiminnassaan täysin uusien haasteiden edessä. Heikko itsearvioinnin osuvuus voi kertoa vähäisestä analyyttisyydestä ja kriittisyydestä oman toiminnan suhteen sekä mahdollisesti myös heikommasta työtehtäviin sitoutumisesta Suuri ero oman muiden arvion välillä (yliarvionti) kertoo myös haluttomuudesta muutoksiin omassa toiminnassa. Valmentajista 17 prosenttia ja valmennuspäälliköistä 42 prosenttia kuului tähän muutossuuntautuneiden ryhmään. Vastaavasti valmennuspäälliköt onnistuivat huonosti tämän ominaisuuden arvioinnissaan, mutta tekivät osuvampia itsearvioita muilla faktoreilla. Reiluus ja oikeudenmukaisuus ovat viimeaikaisissa työelämän johtamista käsittelevissä tutkimuksissa nousseet keskeiseksi vaikuttavaksi tekijöiksi myös suhteessa alaisten hyvinvointiin ja jaksamiseen. Osuvimmin itseään suhteessa pelaajiin arvioivat muutossuuntautuneet ihmisvalmentajat. Valmentajat joutuvat toimimaan yhä useammissa vuorovaikutusverkostoissa ja ne asettavat vaatimuksia myös varsinaiselle valmennustyölle. Käskyttäminen ja pelaajien kontrolloiminen näyttää kuitenkin olevan edelleen keskeisin osa tämän päivän valmennuksen johtamiskulttuuria. Mielenkiintoista oli, että kontrolli-ulottuvuudella valmentajat arvioivat itsensä tarkemmin kuin valmennuspäälliköt. Pääosa valmentajista kontrolloivia keskitien kulkijoita Valmentajien johtamisprofiileja luokiteltiin profiilin muodon pohjalta. Korkean profiilin valmentajalla kaikki pelaajien antamat arviot ovat selvästi keskitason yläpuolella. Kyky arvioida itseä kertoo myönteisestä urheilijasuhteesta Itsearvion osuvuudessa valmentajaryhmittäin oli merkityksellisiä eroja. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että valmentajan kyky arvioida itseään osuvasti, kertoo myönteisestä urheilija-valmentajasuhteesta. Jääkiekko on huipputasolla hektistä ja tuloskeskeistä, eikä seuran johto jaksa yleensä odotella pitkäjänteisen kehitystyön hedelmiä. Erityisen alas pelaajat arvioivat tämän ryhmän valmentajat reiluusja oikeudenmukaisuus ulottuvuudella. Valmentajan on myös pystyttävä rakentavaan yhteistyöhön valmennustiimin sisällä. Valmennuspäällikön tehtävänkuvaan kuuluu valmentajien ohjaus ja myös toiminnan arviointi, jolloin voi olettaa, että he pystyvät myös arvioimaan omaan toimintatapaansa objektiivisemmin. Vähiten osuvasti itseään arvioivat matalan profiilin valmentajat ja valmennuspäälliköt. Pelaajat näyttivät luottavan näihin valmentajiin, sillä myös reiluus ja oikeudenmukaisuus arvioitiin korkealle tämän ryhmän kohdalla. Muutosvalmentaja on rohkea ja innovatiivinen muutoksen toteuttaja, mutta unohtaa joskus ihmiset ja arkisen todellisuuden. Selkeitä ryhmiä muodostui viisi. Kaikille näille valmentajille oli yhteistä jossain määrin kontrolloiva toimintaote ja tasainen keskiarvon tuntumaan sijoittuva johtamisprofiili. Valmentajien pitää perustella toimintaansa seurajohtoon, vanhemmille, sponsoreille, medialle ja lukuisille muille yhteistyötahoille. Vastaavissa työelämän tutkimuksissa "keskitien kulkija" on tavallisin esimiestyyppi, mutta tällaisia henkilöitä on vain 20 prosenttia esimiehistä. Ympäröivän yhteiskunnan odotukset ja toimintamallit muokkaavat väistämättä valmentamisen käytäntöjä. Pe24 UIKUNT A & TIEDE 4/2003 dagoginen ammatillinen koulutus toi selkeästi toisenlaista, kriittisempää ja avarampaa näkökulmaa myös omaan käytännön johtamistoimintaan. Vanha totuus, että ensin on opeteltava tuntemaan itsensä, jotta voisi ymmärtää ja vaikuttaa toisiin, pitää tässäkin yhteydessä paikkansa. Valmentajien ja valmennuspäälliköiden suurin ryhmä oli "kontrollikeskeinen perusvalmentaja", johon sijoittui 60 prosenttia tutkituista. Vaikutus kulkee johtamisesta ryhmäprosesseihin ja sitä kautta organisaation tuloksiin. Hyvä itsearviointikyky kertoo myös viime aikojen trendikäsitteestä, tunneälystä. Muutossuuntautuneet valmentajat ja valmennuspäälliköt olivat korkeammin koulutettuja. Muutossuuntautuneita valmentajia ja valmennuspäälliköitä oli yhteensä 8 kolmestakymmenestä (27 %). Tulos on saatava irti joukkueesta mahdollisimman nopeasti, jolloin pitkäjänteisempi valmennuskulttuurin kehittäminen ja joukkueen rakentaminen jää toissijaiseksi. Koska kontrolli on keskeinen ja näkyvä elementti useimpien valmentajien johtamistoiminnassa, he myös pystyvät arvioimaaan itsensä tämän ominaisuuden suhteen realistisesti. Tunneälykäs valmentaja tuntee itsensä ja oivaltaa myös sen, miten oma toiminta vaikuttaa urheilijoihin. Tulos tai ulos On mielenkiintoista pohtia mitä merkitystä valmentajan johtamistoiminnalla on tuloksen ja joukkueen menestymisen kannalta. "Matalan profiilin" valmentajat jäivät kaikilla ulottuvuuksilla alle aineiston keskiarvon. Valmentajan tai valmennustiimin vaihtaminen tilanteen mukaan on valmennuksen arkitodellisuutta
National Frontin on jopa otaksuttu kustantaneen tunnettujen huligaanien matkoja Englannin maajoukkueen peleihin ulkomaille. Rasismissa usein erilaiset biologiset piirteet toimivat merkityksen antajina sosiaaliselle diskriminoinnille. Onko meillä todella syytä huoleen katsovatko rasistit myös Suomessa jalkapalloa. Vuonna 1987 Liverpool hankki John Barnesin,joka oli seuran ensimmäisiä tummaihoisia pelaajia. Essed kutsuu arkipäivän rasismiksi niitä toistuvia käytäntöjä, jotka asenteiden ja käyttäytymisen kautta tuottavat ja uusintavat rasismia. Liverpoolin manageri Gerard Houllierin totesi keväällä Le Mondessa (6.3.2003), että rasismi elää nykyään eräänlaista renessanssia eurooppalaisissa jalkapallokatsomoissa (Constant 2003). Tällaisten ryhmien intohimot eivät liity juurikaan jalkapalloon. Euroopan jalkapalloliitto UEFA järjesti maaliskuussa 2003 yhdessä Englannin jalkapalloliiton (FA) ja antirasistisen Football Against Racism in Europe (FARE) -järjestön kanssa rasismia käsittelevän konferenssin Lontoossa. Kun pelaajat, managerit ja katsojat olivat valkoisia ja usein myös lähtöisin samasta, työväenluokkaisesta kulttuurista rasismin kaltaisia ongelmia ei ikään kuin ollut olemassa. UEFA on myös kuluvalla kaudella ollut mukana rahoittamassa Veikkausliigan ja Palloliiton Punaista rasismille -kampanjaa, joka monen jalkapallon ystävän silmissä on näyttänyt oudolle. Mitä rasismi oikein on jalkapallon kontekstissa. K e s k u s t e l U S 7 V U t TOIMITTAJA LEENA NIEMINEN leena.nieminen@lts.fi PUNAISTA RASISMILLE nurkkapatriotismista monikulttuurisuuden kohtaamiseen TEKSTI: HARRI HEINONEN Urheilu on usein kilpailun ja ahdasmielisen nurkkapatriotismin kenttä, johon liittyy jyrkkä vastakkainasettelu meidän ja muiden välillä. Miksi näyttää punaista korttia sellaiselle mitä ei ole. "Kentällä on apina" Rasismi jalkapallossa on kuitenkin usein paljon arkipäiväisempää. (Back, Crabbe ja Solomos 1998) Paradoksaalista tässä episodissa oli se, että muutamia päiviä aiemmin Liverpoolin omat kannattajat olivat vierasottelussa ArLIIKUNTA & TIEDE 4/2003 25. Rasismia esiintyy eri muodoissa ja eritasoisena, avoimen syrjinnän ja väkivallan ohella se voi olla näkymätöntä ja tiedostamatonta. Evertonin kannattajat tervehtivät Barnesia ja koko Liverpoolin joukkuetta hoilaamalla katsomossa "Niggerpool! Niggerpool. Jalkapallo rasismin maaperänä Philomena Essed (1991) on määritellyt rasismin ideologiseksi rakenteeksi ja prosessiksi, jossa yhteiskunnallinen epätasa-arvoisuus yhdistyy etnisiin ryhmiin liittyviin biologisiin sekä kulttuurisiin tekijöihin. .. Rasismi ilmeneekin usein erilaisina toiseuden stereotyyppeinä, joissa "toinen" määritellään erilaiseksi ja alempiarvoisemmaksi. Erilaiset aatteelliset ryhmät voivat käyttää jalkapalloa niin välineenä kuin foorumina julkituodessaan omia ideologisia tai poliittisia näkemyksiään. UEF A:ssa ollaan erityisen huolissaan kehityksestä Itä-Euroopassa, jossa esimerkiksi Legia Varsovan kannattajiin kuuluvat uusnatsit ovat koristaneet katsomonosansa "Arbeit macht frei"-banderollilla. Lehtitietojen mukaan niin Englannissa kuin muuallakin Euroopassa erilaiset äärioikeistolaiset ryhmät kuten englantilainen National Front ovat rekrytoineet jäseniä juuri jalkapallokatsomoista. Jalkapallon kontekstissa rasismia on esiintynyt niin institutionaalisena syrjintänä kuin kannattajakulttuureihin liittyvinä asenteina ja manöövereinä. Äärioikeistolaisen ideologian yhdistäminen jalkapallohuliganismiin vaikuttaa sangen vaaralliselta yhdistelmältä, sillä se ei enää ole kovin kaukana äärioikeistolaisen terrorin pyrkimyksestä saattaa yhteiskunta anarkian ja kaaoksen tilaan. Liigacupin välieräottelussa paikallisvastustaja Evertonia vastaan, Barnes juoksi kentälle toista kertaa Liverpoolin paidassa. Italian ultra-termi onkin viitannut alun perin poliittisiin ääriliikkeisiin. Samana vuonna Englannin neljässä divisioonassa pelasi 2200 pelaajaa, joista vain 50 oli tummaihoisia. Urheilu kansallisen, alueellisen ja kulttuurisen vastakkain asettelun alueena, jossa tehdään ero meidän ja muiden välille on otollista maaperää rasismille ja nurkkapatriotismille. Rasismia ei tule nähdä vain eräänlaisena ajalusten kokoelmana, vaan hahmottaa sitä yhteiskuntaan liittyvänä symbolisena ja kulttuurisena ilmiönä, joka usein keskittyy yhden ryhmän syrjimiseen ja toisen ryhmän vahvistamiseen. Julkisuudessa Evertonin fanit leimattiin rasisteiksi ja BBC teki jopa erikoisraportin John Barnesiin kohdistuneesta rasistisesta herjauksesta. " sekä "Everton are white!". Englannin maajoukkueessa debytoi ensimmäinen musta pelaaja Viv Anderson vasta 1978. Esimerkiksi Italiassa 1996 Bolognan noustessa Seria A:han, seuran äärioikeistolaiset Ultra-kannattajat hakkasivat yhdessä vastustajan Ultrien kanssa juhlivia siirtolaistaustan omaavia Bolognan kannattajia. Esimerkiksi Englannissa erilaisen etnisen tai kulttuurisen taustan omaavat pelaajat ylimmällä sarjatasolla ovat suhteellisen tuore ilmiö. Eurooppalainen jalkapalloyhteisö näyttää ottavan rasismin vastustamisen tosissaan, sillä kongressiin osallistuikin delegaatioita yli 50 maasta. Myös rasismilla näyttäisi urheilun kontekstissa olevan erityistä käyttövoimaa
Hillsboroughin katsomo-onnettomuuden 1989 jälkeen viranomaisten sietokyky kannattamiseen liittyvään riehakkuuteen on vähentynyt, koska sen on nähty altistavan epäjärjestykselle ja huliganismille. Hyvät tarkoitukset ilman kulttuurista ymmärtämistä saattavat vain johtaa turhaan kärjistymiseen kannattajien ja turvallisuudesta vastaavien viranomaisten välillä. :crj en c.) c.) ,......, >. ;:s ;:s ,......, .,..., c.) ,-0 H ;:s .,..., ;:s cd .,..., s en .,..., ,......, cd .,..., +-cd cd cd > ,-0 cd > cd +-en .,..., cd ,......, cd s cd en >. Ottelun järjestäjien tulisikin UEFA:n ohjeiden mukaan estää katsojien kaikenlainen provokatiivinen käyttäytyminen, kuten sopimaton vastustajan kannattajien ja pelaajien herjaaminen, rasismi, provokatiiviset banderollit ja liput jne. Osa jalkapalloon liittyvästä rasismista liittyykin kannattajien populistiseen huoleen siitä, että maahanmuuttajat valtaavat työpaikkojen ohella myös valkoiselle työväenluokalle varatun kulttuurimuodon. Tataarit taas ovat liikkuva ja vaeltava paimentolaisheimo. Jotkin rasistisiksi ensisilmäyksellä leimatut eleet ja manööverit, eivät ehkä olekaan sisällöltään rasistisia. Meillä katsomojen kannatusja herjauskoodisto on kuitenkin englantilaiseen jalkapallokulttuuriin verrattuna varsin jälkijättöinen (katso esim. Ottelun järjestäjien ja viranomaisten tulisikin olla perillä kannattajakulttuureihin liittyvistä koodistoista. Suomalaiset jalkapallofanitkin ovat omaksuneet kulttuurisia malleja etenkin Englannista (kts. Turvallisuusmääräyksissä kehotetaankin puuttumaan rasismiin välittömästi. Itse tulkitsin Solnan tataareiksi haukkumisen jonkinlaiseksi rasistiseksi viitteeksi, mutta eräs paikallinen Hammarbyn kannattaja selitti huudon taustaa: "AIK on kotoisin Solnan alueelta, joka ei ole alun perin kuulunut Tukholmaan. Pohdittaessa rasismiin liittyviä järjestyshäiriöitä jalkapallokatsomoissa kannattajakulttuurien tuntemus ja yhteistyö kannattajien kanssa on tärkeää. Myös Suomen Palloliiton turvallisuusmääräyksissä (2003, 3) todetaan kaikenlaisen rasismin ja rasistisen käyttäytymisen olevan kiellettyä. Norbert Eliaksen ja Eric Dunningin (1996) mukaan urheilu tarjoaakin modernille ihmiselle mahdollisuuden purkaa ja ilmaista voimakkaita tunteita julkisesti, joiden ilmaiseminen arjessa on ehkä mahdotonta. Voimasanoilla sadattelu ja noituminen ovat usein aggressiivisen maskuliinisuuden symbolisia ja rituaalisia ilmauksia, jotka ikään kuin kuuluvat urheilukentän laidalle. Heinonen & Godenhjelm 2001a ja Heinonen & Godenhjelm 2001b). Evertonin kannattajat taas parodioivat Liverpoolin kannattajia vääntämällä veistä avoimessa haavassa. Heinonen 2000) kuin muualtakin Euroopasta (Heinonen 2002). Esimerkiksi molempien käsien levittäminen suorana eteen ei viittaa Sieg Hei! -tervehdykseen, vaan on kannattajien tapa ilmaista visuaalisesti olemassaolonsa vastustajan kannattajille. Richard Giulianotti (1991, 508-510) on tulkinnut englantilaisen kannattajakulttuurin ja identiteetin perustuvan "autenttisuuden representaatiolle", jotka purkautuvat mm. Muukalaispelosta monikulttuurisuuteen Kaikki Englannin valioliigan joukkueet ovat nykyään monikulttuurisia yhteisöjä, ainakin pelaajamateriaalinsa osalta. UEFA:n (2000, 11) turvallisuusohjeet kieltävät kaikenlaisten poliittisten viestien ja mielenilmausten esittämisen stadionilla ja sen välittömässä läheisyydessä. Jalkapallossa tämä lajikieli ja etenkin kannattamiseen liittyvät kulttuuriset muodot ovat vahvasti kansainvälisiä. Tosiasiassa niin Evertonin kuin Liverpoolinkin kannattajat jakoivat alueellisesti yhteisen "valkoisen" identiteetin ("Scousers"), jonka yhtenä rakennuspalikkana on ollut rasismi tai ainakin eron tekeminen alueella asuviin intialaisperäisiin siirtolaisiin. Esimerkiksi kauden 2002-03 alkaessa Valioliigan joukkueissa oli edustettuna englantilaisten pelaajien lisäksi keskimäärin 11,25 eri kansallisuutta, vähiten vierastyöläisiä oli Leedsissä ( viisi eri kansallisuutta) ja eniten Manchester Cityssä (16 eri kansallisuutta). Yhdeksänkymmentäluvulla on Britanniassa lukuisilla lainsäädännöllisillä toimenpiteillä lisätty viranomaisten oikeuksia ja samalla kavennettu jopa kannattajien kansalaisoikeuksia (Greenfield & Osborn 1998). Etenkin 1990-luvulla kiihtyneen moni. kansalliskiihkona, ksenofobiana ja erilaisina väkivallan ilmauksina. c.) c.) en .,..., cd ,......, cd s ;:s w 26 LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 senalia vastaan heitelleet Barnesille banaaneja, joilla kirjailija Nick Hornbyn (2000, 248) mukaan pyrittiin kertomaan "katsomoiden solvauskoodistoon perehtymättömille, että kentällä on apina". Kalevi Heinilä (2000) on todennut, että jokaiseen urheilulajiin kehittyy sille ominainen lajikulttuuri tai lajikieli, joka sisältää kyseiseen lajiin liittyvät tavat, riitit, seremoniat, moraalisäännöt, perinteet, idolit ja kielenkäyttötavat. Jalkapallostadionit ovat muuttuneet turvatarkastuksineen, piikkilankoineen ja turvakameroineen moderneiksi vapaaehtoisuuteen perustuviksi tarkkailun areenoiksi. Ruotsissa Hammarbyn maahanmuuttajataustan omaavat kannattajat huusivat muiden mukana paikallisottelussa AIK:n kannattajille "Solna Tattare". Kannattajakulttuurin tuntemus tärkeää Urheilun seuraamiseen liittyy aina tiettyä karnevalistista visuaalisuutta, äänekkyyttä ja ilottelua sekä sovinnaisuuksien nurinkurin kääntämistä (katso Bahtin 1995). +-.,..., .,..., ,......, .,..., c.) ,......, ,......, cd 0.., cd ,......, cd .,...... Muutama vuosi sitten Brightonin poliisi huolestui Brightonin kannattajien Sieg-Heil -huudoista, tosiasiassa kannattajat vain kannustivat joukkuettaan joukkueen lempinimellä "Seagulls" (lokit). Kun järjestysmiesten tehtävänä joskus oli pitää kurissa todellisia huligaaneja, he kontrolloivat ja komentelevat nyt faneja, joiden liian innokas kannattaminen ja "värikäs" kielenkäyttö ärsyttää ja häiritsee uusfaneja tai "samppanjaja katkarapuprikaatia", kuten Manchester Unitedin kapteeni Roy Keane heitä kutsui (Kuronen 2000). Kun Foucaultin (1980) kuvaamassa panopticonissa vanki ei koskaan voinut olla varma milloin häntä tarkkaillaan, ovat kannattaja jalkapallostadionilla koko ajan tarkkailun ja videoinnin alaisena. AIK:lla ei ole vahvaa alueellista identiteettiä kuten meillä." Myös maahanmuuttajat näyttäytyisivät integroituneet ruotsalaisiin kannattajakulttuureihin. (Back, Crabbe ja Solomos 1998, 78) Britanniassa siirtolaiset ja etniset vähemmistöt kilpailevat usein perinteisen työväenluokan kanssa samoista yhteiskunnallisista etuisuuksista. Katsomon ja kentän välissä järjestyksenvalvojat ovat selkä kentälle päin ja katse katsomoon, lisäksi katsojat ovat jatkuvan videoinnin kohteena. Kun perinteinen panopticon tuotti kuuliaisia ruumiita, ei modernilla jalkapallostadionilla itsekontrollin kehittymiselle jää enää tilaa , koska käyttäytymisen kontrolli on ikään kuin siirtynyt itsen ulkopuolelle
Suomalaiseen jalkapalloon ei ole liittynyt samanlaista vahvaa nationalismia, kuin urheiluun yleensä. Eräs maajoukkueen kannattaja kuvasikin tilannetta seuraavasti (Heinonen & Godenhjelm 2001, 31a): Kun Englanti ja Suomi arvottiin samaan lohkoon MM-karsinnoissa, päätin saman tien, että lähtisin katsomaan vieraspeliä Englantiin. (2003) Finnish Football Supporters: Couch Potatoes or Partisan Fans. HARRI HEINONEN, VTM tutkija liikunnan sosiaalitieteiden laitos Jyväskylän yliopisto puh: 041-436 7451 sähköposti: harri.heinonen@sport.jyu.fi Lähteet Back, L. 65 4/2000, s. Teoksessa Adam Brown (ed.): Fanatics! Power, identity and fandom in football. (2002) Finnish Football Supporters away from Home: A Case Study of Finnish National Team Fans at a World Cup Oualifying Match in Liverpool England. 120001 Mediavälitteistä urheilufaniutta paikantamassa jälkimodernia intohimoa, yhteisöllisyyttä ja selviytymistä Yhteiskuntapolitiikka voi. & Crabbe, T. Essed, P. (2003) L' Uefa reagit au regain de racisme dans Ies stades. & Solomos, J. Bahtin, M. Routledge, London, s. Hornby, N. (1991) Understanding everyday racism: an interdisciplinary theory. Rasismia ei tulisi tulkita vain yhdeksi kannattajien häiriökäyttäytymisen muodoksi, vaan se tulisi nähdä laajemmin yhteiskuntaan liittyvänä symbolisena ja kulttuurisena ilmiönä. & Godenhjelm, P. Kannattajat saattavat hyvinkin hyväksyä omassa joukkueessa pelaavat etniset vähemmistöt, varsinkin jos he osoittautuvat pelipaikan arvoisiksi, mutta saattavat samanaikaisesti täysin palkein herjata vastustajan etnisiin vähemmistöihin kuuluvia pelaajia. Le Monde 6.3.2003. Kannattamiseen liittyvät lojaliteetit ja kulttuurit ovat harvoin ulkopuolisen silmissä toimintatavoiltaan yhtenäisiä tai loogisia. Binding instructions for the prevention of crowd disturbances. 235-248. (1991) Scotland's tartan army in ltaly: the case for the carnivalesque. Toiseuden kohtaaminen urheilukentällä ja katsomossa on myös oman itsen ja oman kulttuurin kohtaamista. Greenfield, S. Kustannus OY Taifuuni, Helsinki. Teoksessa Mari Miettinen (toim.): Haasteena huomisen hyvinvointi miten urheilu lisää mahdollisuuksia. Otava, Helsinki. Voittoisan joukkueen 22 pelaajasta 14 juuret olivat muualla kuin Ranskassa. (. 503-530. UEFA (2000) Safety and Security in the Stadium for all UEFA Competition Matches. 71-87. Patterns of continuity and change. 26-50. Elias, N. Moving Bodies. Basil Blackwell. Pelaajien monikulttuurinen tausta ei sinällään tee jalkapallosta monikulttuurista. Heinonen, H. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 124. Kuronen, M. Monikulttuuristumisesta huolimatta rasismi näyttää nostavan päätään. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (LIKES), Jyväskylä, s. ) Maajoukkuetasolla Englanti on ollut aina Suomen jälkeen suosikki, mutta tähän peliin lähdin tietenkin vain ja ainoastaan Suomen kannattajana!! Nykyajassa tarvitsemmekin entistä ilmavampaa suomalaisuuden määrittelyä, joka ei perustu ahtaalle nationalismille tai nurkkapatriotismille. (2000) Maailman suurin kirjasto. kulttuuristumisen taustalla on ollut EY-tuomioistuimen Bosman-päätöksen vapauttamat pelaajamarkkinat. Tähän on syynä se, että olen suuri Englannin liigan kannattaja ja olen seurannut saarivaltakunnan jalkapalloa pienestä pitäen. Tapaustutkimus Suomalaisista jalkapallofaneista MM-karsintaottelusta Englanti-Suomi Anfieldillä Liverpoolissa 24.3.2001. Meillä jalkapallon kannattaminen on liittynyt pitkään kansalliset ja kulttuuriset rajat ylittävään kaukokannattajuuteen. 340-354. WSOY, Juva. Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu 11. Monikulttuurisuuden haaste ei kohdistu vain siihen, että otamme huomioon muut, vaan myös siihen, että opimme näkemään toiseuden osana oman kulttuurimme erityisyyttä. (1995) Fran~ois Rabelais keskiajan ja renessanssin nauru . Suomen Palloliitto 120021 Jalkapallo-otteluiden turvallisuusmääräykset 2002. The Sociological Review 39 (August 1991 ):3, s. (2001a) Hakkapeliitat Anfieldillä. Journal published by The Norwegian University of Sport and Physical Education voi. (2000) Hornankattila. 287-308. Oxford. Soccer and society 3:3, s. Routledge, London, s. (1998) When the writ hits the fan panic law and football fandom. 101-109. Sage, Newbury park. (2001 b) Ohranjyvä silmässä. & Godenhjelm, P. Suomalainen jalkapallofanius näyttää rakentuvan eräänlaiselle kaksoiskannattajuudelle ja -lojaliteetille. Suomalaiset urheiluyleisöt ja alkoholi. .. Lukuisten "rasistien" harmiksi jalkapallo toimii toisinaan erilaisia etnisiä ryhmiä ja "valtakulttuuria" yhdistävänä sekä suvaitsevuutta lisäävänä tekijänä, kuten Ranskan jalkapallon maailmanmestaruus 1998 osoitti. Zinedine Zidanesta onkin tullut Ranskassa eräänlainen anti-rasismin ikoni. UEFA 2000. Heinilä, K. LJIKLJNT A & TIEDE 412003 27. Heinonen, H. Arkinen nationalismi onkin jalkapallossa varsin moniulotteista, esimerkiksi Italia-Suomi EM-karsintaottelussa lukuisat katsojat saapuivat peliin sonnustautuneina Italian tunnuksiin. Giulianotti, R. (1998) Racism in Football. Kulttuurisena ilmiönä rasismi on usein syvällä arjen käytännöissä. (1986) Ouest for Excitement, Sport and Leisure in the Civilizing Process. Teoksessa Adam Brown (ed.): Fanatics! Power, identity and fandom in football. Suomalaisen jalkapallon sijaan on intohimoisesti seurattu ja kannatettu myös englantilaista jalkapalloa (Heinonen 2000). (2000) Mikä on urheilun viihteellinen merkitys. (1980) Tarkkailla ja rangaista. Foucault, M. 47, 20.11.2000. Heinonen, H. Constant, A. 1 1/2003, s. Heinonen, H. Jyväskylän yliopisto, Liikunnan kehittämiskeskus, Jyväskylä. Heinonen, H. Suomen Palloliitto, Helsinki. Veikkaaja-lehti, Nro. & Osborn, G. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä. ja Dunning, E. Tutkimuskatsaus
Kaikista vastaajista (N=215) kuntansa erityisliikuntapalveluihin tyytyväisiä oli 122 henkilöä (63%) ja tyytymättömiä 71 henkilöä (37%). Erityisliikuntaan ja urheiluun osallistuvista sidosryhmistä (N= 70) tyytyväisiä kuntansa erityisliikuntapalveluihin oli 39 henkilöä (56%) ja tyytymättömiä 31 henkilöä (44%). Vuonna 1999 voimaan tullut liikuntalaki velvoittaa Valtion liikuntaneuvostoa arvioimaan valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella. Tutkimukseen osallistui 215 aktiivisesti liikuntaa harrastavaa liikuntavammaista tai muutoin aktiivisesti liikuntavammaisten liikunnassa mukana olevaa, kuten liikunnanohjaajat ja valmentajat. Prosessi pitäytyi erityisliikuntaa järjestävien tahojen arviointiin erityisliikunnasta. Erityisliikkujista ja urheilijoista (N= 123) erityisliikuntapalveluihin tyytyväisiä oli 83 henkilöä (67%) ja tyytymättömiä 40 henkilöä (33%). Yhden näkökulman tuo tämä, etenkin aktiiviliikkujiin painottunut tutkimus. Ei välttämättä edes vähäisimmän toiveensa määrää. Pienen maaseutukunnan liikunnasta kiinnostunut liikuntavammainen herää todellisuuteen viimeistään kartoittaessaan kuntansa erityisliikuntapalveluja. Säännöllisesti liikuntaa harrasta. Kuntien järjestämässä erityisliikunnassa voidaan havaita merkittäviä tasoeroja riippuen siitä, minkä kokoisesta ja tyyppisestä kunnasta on kyse ja missä päin Suomea kunta sijaitsee. Vastaajista 134 (62%) oli erityisliikkujia ja urheilijoita ja 81 (38%) muuhun sidosryhmään kuuluvia. Osana tätä prosessia valmistui vuonna 2002 erityisliikunnan arviointi. 28 TEKSTI: TONI PIISPANEN LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 LIIKUNTAVAMMAISEN KANNATTAA KATSOA MISSA KUNNASSA ASUU Liikuntavammaisella ei välttämättä ole mahdollisuutta harrastaa liikuntaa toivomallansa tavalla. Yleisesti ottaen liikuntavammaiset ovat kuitenkin suhteellisen tyytyväisiä, noin 65% ilmoittaa olevansa tyytyväinen kuntansa erityisliikuntapalveluihin. Luotettavaan kokonaisarviointiin kuuluu myös käyttäjien näkökulma, mikä jäi valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa kokonaan toteutumatta
(1993) Asukasmäärältään pienten kuntien erityisliikunta. Tyytyväisyys suurten kuntien erityisliikuntaan on tämän tutkimuksen perusteella ristiriidassa suurten kuntien resurssien ja palveluiden tasoon. ----------·---------------------------------------vien liikuntavammaisten suurimmiksi ongelmiksi koituivat vastaajista noin kolmanneksen mukaan erityisryhmille suunnattujen liikuntapalvelujen puute. Tyytymättömyys lienee seurausta päätoimisten erityisliikunnanohjaajien määrän laskusta viime vuosina, vaikkakin laskua on yritetty kompensoida lisääntyneellä tuntiohjaajien käytöllä. Erityisliikunnan ohjaajatilannekin on paras 10.00050.000 asukkaan kunnissa, joissa on noin 0,5 ohjaajaa kymmentätuhatta asukasta kohden, kun suurissa päästään vain 0,3 ohjaajaan. Tiihonen & AlaVähälä 2002, 12-16) Yli 10.000 asukkaan kuntien erityisliikunnan kehittämiseksi on valmisteilla kolmivuotinen kehittämishanke vuosille 2004-2006. (ks. Valtionavun perusteiden muutoksen seurauksena eri tyisliikun taa koskevat määrärahat eivät enää ole korvamerkittyjä, mikä näkynee mm. Champaign Illinois Human Kinetics. Ongelma ei koske ainoastaan Suomea, sillä esim. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on laajentaa kokeilussa mukana olevien kuntien liikuntakulttuuria sekä luoda kyseisiin kuntiin erityisryhmien liikunnalle toimintaedellytykset ja kuntakohtaisesti soveltuvat toimintatavat. Näyttäisikin siltä, että Suomessa esille nousseet ongelmat olisivat kytköksissä valtionhallinnon kuntien erityisliikuntaa koskeviin toimenpiteisiin. Sähköposti: toni.piispanen@st.jyu.fi LÄHTEET DePauw, K.P. Erityisliikuntaan käytetty määrärahakäyrä nousee jyrkästi siirryttäessä yli 10.000 asukkaan kuntiin, mutta laskee selvästi yli 50.000 asukkaan kunnissa. Liikuntavammaisten aktiiviliikkujien arviointia kuntien erityisliikunnan tilasta . Noin kolmanneksella näistä kunnista ei ole erityisliikunnanohjaajaa ja sijoittavat erityisliikuntaan vähän. (19951 Disability and Sport. Tiihonen & AlaVähälä 2002, 12-16) Suurissa kunnissa, määrärahojen ja ohjaajien asukaslukuun suhteutetusta vähyydestä huolimatta, liikuntavammaisten osalta liikunta on hyvin järjestettyä verrattuna pienempiin kuntiin. Toisaalta voidaan todeta, ettei 10.00050.000 asukkaan kuntien hyvä määrärahaja ohjaajatilanne näkynyt tyytyväisyydessä näiden kuntien liikuntavammaisten liikunnassa. DePauw ja Gavron (1995, 12, 152) totesivat tutkimuksissaan, että pienten kuntien erityisliikunnan kehittämistä ja järjestämistä vaikeuttavat erityisesti pitkät etäisyydet liikuntapaikoille, huonot kulkuyhteydet, vähäinen erityisliikunnan asiantuntemus ja henkilöstöpula. Näissä suurissa kunnissa liikuntavammaisille on tarjolla jopa useita heille soveltuvia liikuntaryhmiä laadukkaan ja riittävän ohjauksen kera, kun taas maaseudulla ja pienissä kunnissa asuvilla harvoin on mahdollisuutta osallistua erityisliikuntaan muutoin kuin itsenäisesti liikkumalla tai hyödyntämällä naapurikuntien mahdollisia palveluja. Tiihonen, A. Jyväskylän yliopisto. LIIKUNTA & TIEDE 412003 29. Vaikka erityisliikuntaan yli 50.000 asukkaan kaupungeissa kohdennetaan suhteellisesti vähemmän rahaa kuin pienemmissä kunnissa, ovat käyttäjät kuitenkin tyytyväisempiä. Informoida kuntia erityisliikunnanohjaajan toimien perustamiseen liittyvissä kysymyksissä, 4. Valtionhallinnon toimenpiteiden arviointia erityisliikunnan alueella. Kasvukeskuksissa ja suurissa kaupungeissa asuvat liikuntavammaiset ovat paremmassa asemassa liikunnan harrastamisessa kuin maaseudulla ja pienissä kunnissa asuvat. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 91. Välittää kokeilukunnille tietoa erityisryhmien liikunnan kehittämisen yksityiskohdista, 2. Toivonen, L. TONI PIISPANEN, LitM, Jyväskylän yliopisto. Toivonen (1993) on myös samoilla linjoilla ja toteaa lisäksi pienten kuntien eri hallinto-osapuolten välisen yhteistyön olevan riittämätöntä. Päätoimisten erityisliikunnanohjaajien väheneminen puolestaan johtunee mm. Kulttuuri-, liikuntaja nuorisopolitiikan osaston julkaisusaria 6/2002 Opetusministeriö. Noin kaksi kolmasosaa näistä kunnista on palkannut erityisliikunnanohjaajan ja sijoittaa erityisliikuntaan asukaslukuun nähden paljon. Hän lisää erityisliikunnan järjestämisen olevan mahdollista melko pienin investoinnein yhteistyötä, koulutusta ja tiedotusta kehittämällä. Kasvukeskuksissa ja yli 50.000 asukkaan kunnissa asuvista vastaajista neljä viidestä ovat tyytyväisiä kuntansa erityisliikuntaan, kun taas maaseudulla ja alle 50.000 asukkaan kunnissa tyytyväisiä on noin puolet. (ks. pitkillä etäisyyksillä ja korkeilla kustannuksilla. Kokeilututkimus 1989-1990. (2003) Eriarvoisuus kuntien erityisliikunnassa. LIKES, Jyväskylä 1993. Maaseudun ja pienten kuntien erityisliikunnan ongelmia on pyritty selittämään mm. Järjestää ja organisoida ohjaajakoulutusta yhteistyössä liikunnan koulutuskeskusten ja Suomen Kuntaliiton kanssa, jotta erityisliikuntatoimintaa saadaan kehitetyksi uusissa yli 10.000 asukkaan kunnissa sekä 5. & Ala-Vähälä, T. Tätä eroa he perustelevat suurten kuntien erityisliikuntamahdollisuuksien huomattavasti monipuolisemmalla tarjonnalla. Piispanen, T. siitä, että kunnilla ei enää ole valtion asettamaa velvoitetta, eikä valtion tukea palkata yli 10.000 asukkaan kuntiin erityisliikunnanohjaajaa. (20021 Erityisliikunnan arviointiraportti. Projektin tavoitteena on: 1. Liikunnan sosiaalitieteiden laitos. & Gavron, S. Puolet liikuntavammaisista kaipasivat sekaryhmien tilalle enemmän heille soveltuvia liikuntaryhmiä. (ks. Hankkia valtakunnallisesti sovellettavaa tietoa ja kokemusta erityisryhmien liikunnan kehittämiseksi uusissa kunnissa. Liikuntavammaiset eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä jatkuvasti vaihtuviin ja kokemattomiin tuntiohjaajiin. erityisliikuntapalvelujen ja erityisliikunnanohjaajien määrässä. Alle 50.000 asukkaan kuntien erityisliikunnan tarkastelun ongelmaksi muodostuu se, että 10.000-19.999 asukkaan kunnat muodostavat erityisliikunnan osalta voimakkaasti polarisoituneen joukon. Tehdä yhteistyössä kuntien kanssa kuntakohtaisia erityisryhmien liikunnan kehittämisohjelmia kokeilukunnille, 3. Erityisliikunnanohjaajien työmäärä on lisääntynyt, mutta resurssit eivät ole seuranneet kehitystä. Kolmannes liikuntavammaisista ei ollut tyytyväisiä liikunnanohjauksen laatuun. Tiihonen & Ala-Vähälä 2002, 5, 37, 54) Liikuntavammaiset maaseudulta kasvukeskuksiin liikkumaan. Liikuntasuunnittelun ja -hallinnon pro gradu -tutkielma
Rintauinnin analysoinnissa käytettiin vedenalaiskuvausta. Rintarangan kyfoosi oli tilastollisesti merkitsevästi pienempi rintauinnissa kuin selkäuinnissa ja seisoma-asennossa. Yksilöllisen uintitekniikan opetuksessa oli mukana 5 ohjaajaa. Yhdellä uintikerralla uitiin keskimäärin 300500 m. 100 ja 200 m matkoilla kriittinen nopeus, uinnin energiataloudellisuuskerroin, energiantuoton teho sekä voima paranivat tilastollisesti mer ki tseväs ti. 5 kuukauden uinninopetuksen aikana saavutettiin seuraavia muutoksia: erityisesti rintauinnin tekniikka itsessään parani, 10 minuutissa uidun matkan pituus parani 20%, 25 metrin matkalla käytettyjen uintisyklien (stroke) määrä väheni 22,2 syklistä 9 sykliin, lihasvoima lisääntyi merkitsevästi olkapään alueen lihaksissa, käsivarren koukistajissa, jalkojen ojentajissa ja loitontajissa sekä lonkan kiertyminen (rotaatio) lisääntyi 6,5 ° sisäänpäin ja 4,9° ulospäin. Heidän opetuksessaan käytettiin rintauinnin vanhanaikaista litteää tyyliä, jossa pää on pinnalla ja kädet leviävät laskevasti käsivedossa alaspäin sekä modernimpaa tyyliä, jossa rintakehä ja vartalo käyvät pinnan alla käsivetovaiheessa. Ja vaikka selkäuintia suositellaan mieluummin alaselkäkipuisten uintityyliksi kuin rintauintia, jota pidetään jopa negatiivisesti vaikuttavana, ei rintauintitekniikan haitallisuudesta alaselkäkipuun saatu näyttöä. Miehille suoritettiin alku-, välija loppumittaukset, joissa analysoitiin uinnin taloudellisuutta (sykliä per 25 metriä) sekä laskettiin 10 minuutin aikana uituja altaan välejä. Uinnin aikaisia selkärangan asentoja kuvattiin vedenalaisvideokameroilla. Aikuisten maksimaalinen uintinopeus, uintisyklin pituus ja käden liuku veden läpi olivat tilastollisesti merkitsevästi suurempia kuin lasten johtuen aikuisten suuremmasta vartalon koosta. Uinnin terveysvaikutukset Saksalais-belgialainen Höfling et al. Joten lasten ja aikuisten erilaiseen uinnin aikaiseen energiatalouteen vaikuttanevat enemmän uintitekniset tekijät kuin mikään yllämainituista muuttujista. Tulokset osoittivat, että tilastollisesti merkitsevää eroa kahden erilaisen selkäuintitekniikan välillä ei havaittu. Kyseiset muuttujat suhteutettiin mm. Kurssilaiset testattiin neljä kertaa vuoden aikana. Rankalainen Vergnon (2002) selvitti rasitusastman esiintyvyyden ja. He analysoivat (n = 46) terveiden, eri ikäisten (ryhmä A 13-14 v. Kongressi pidetään joka 4. Edellä mainituista tuloksista laskettiin kriittinen uintinopeus, uinnin energiataloudellisuuskerroin, intensiteettikerroin sekä energiantuoton voima ja teho. vuosi eli seuraavan kerran se on vuonna 2006 Portugalissa. Sydämen syketaajuus taltioitiin sykemittarilla. Lannerangan lordoosi oli pienempi selkäuinnissa kuin rintauinnissa, joskaan erot eivät olleet joka ikäryhmässä sekä selkäuinnin molemmissa tyyleissä tilastollisesti merkitseviä. Tuloksissa todettiin, että tämänlainen, suhteellisen harvoin toteutuva, matalaintensiteettinen uintiharjoittelu parantaa uintitaitoa tilastollisesti erittäin merkitsevästi. TEKSTI: PAULIINA JUNTUNEN SATOA IXth World Symposium of Biomechanics and Medicine in Swimming KONGRESSISTA IXth World Symposium of Biomechanics and Medicine in Swimming kongressissa esiteltiin pääsääntöisesti kilpauintiin liittyviä teemoja, mutta mukana oli runsaasti myös muita vesiliikuntaan ja uintiin liittyviä tutkimuksia, joista kyseinen artikkeli on koottu. Lordoosia ja kyfoosia kuvailtiin kaarevuusja kulmamalleilla. Kun muuttujat suhteutettiin vartalon kokoon, aikuisten käsivedon pituus ei enää eronnut merkitsevästi. Vapaauinnista analysoitiin nopeus, uintisyklin pituus ja aika, maksimaalinen uintinopeus, käden liukuminen veden läpi, uintisyklin nopeuden vaihtelu sen neljässä eri vaiheissa sekä vartalon kulma päälantiolinjan ja vedenlinjan mukaan. Keskiarvot eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi selkäuinnin ja seisomaasennon välillä. Kun verrattiin seisoma-asennossa mitattuja keskiarvoja pienempiin uinnissa mitattuihin arvoihin, ne olivat pienempiä rintaja selkäuinnissa ja suurimmat arvot suurempia kuin seisoma-asennossa. Vuodessa opetuskertoja tuli yhteensä 28. vartalon pituuteen normalisoimalla nopeus, laskemalla uintisyklin pituus sekä käden liukuminen veden alla. Norjalaiset Kjendlie et al. (2002) tutkimusryhmä halusi tietää, onko rintauinnin ja selkäuinnin aikana eroavaisuuksia lannerangan lordoosissa ja rintarangan kyfoosissa. Miehet olivat uimataidoiltaan huonoja ja heidän muu fyysinen aktiivisuutensa oli vähäinen (Baecke activity enquiry). (2002) raportoivat jugoslavialaisen poliisiopiston opiskelijoiden (n= 51) vuoden kestäneestä (1 krt/vko, a 45 min) uintiharjoittelusta. (2002) raportoivat 60,1-vuotiaiden miesten (n = 26) 5 kuukauden mittaisesta (23 krt/vko, a 60 min) uinninopetuksesta. Myöskään vartalon uintikulmassa ei ollut eroa aikuisten hyväksi. , ryhmä B 25-35 v., ryhmä C > 50 v.) koehenkilöiden lannerangan lordoosin ja rintarangan kyfoosin asentoja rintauinnissa, kahdessa erilaisessa selkäuintitekniikassa; samanaikaisia käsivetoja, vuorotahtisia käsivetoja sekä seisoma-asennossa. Opetus sisälsi tekniikkaharjoittelua vedessä, sekä kuivalla maalla. Todettiin myös, että tekniikan ja suorituskyvyn paranemisen lisäksi kivut 30 LIIKUNTA & TIEDE 412003 nivelistä vähentyivät kyseisen harjoitusjakson avulla. Jugoslavialaiset Dopsaj et al. (2002) selvittivät 11,2-vuotiaiden lasten (n = 13) ja 22,4-vuotiaiden aikuisten (n= 10) 25 metrin vapaauinnin aikaisia biomekaanisia eroja vedenalaisfilmauksella. Testit sisälsivät 25 m, 50 m , 100 m ja 200 m maksiminopeudella uidun vapaauinnin ajan mittaamisen. Pienimmät arvot selkäuinnissa olivat tilastollisesti merkitsevästi matalammat ja suurimmat arvot tilastollisesti merkitsevästi suuremmat kuin seisoma-asennossa. Uintia ja sen opetusta monen ikäiselle Belgialaiset Colman et al
Kaikki ryhmätilanteet otettiin videolle ja analysoitiin. muutokset olivat tilastollisesti merkitseviä. Sen koehenkilöt olivat iältään 8-12 vuotta, pituus 139-169 cm ja paino 43-69 kg. Joka ryhmän urheilijoilla esiintyi levossa bradykardia eli sykkeen hidastumisreaktio sekä vasemman kammion suurentunut massa ja sydämen välija takaseinän massan paksuneminen verrattuna ei-urheilijoihin. Kloramiinia, joka on myös keuhkoputkia ärsyttävä aine, muodostuu veden pinnassa kloorin, ammoniakin ja urean yhdistelmästä. Sen koehenkilöt olivat iältään 61,8 vuotta ja he olivat kärsineet alaselkäkivusta 4,5 vuotta. Uinti ja erilaiset sairaudet Japanilainen tutkimusryhmä Sugano et al. Myös uimareilla ja vesipalloilijoilla esiintyi samanlainen ilmiö. Ryhmää ohjasi yksi ohjaaja, jolla oli kuusi avustajaa. Koehenkilöinä oli hyväkuntoisia miesurheilijoita: 12 uimaria, 14 vesipallon pelaajaa ja 14 triathlonistia. Todettiin, että systemaattisesti suunniteltu ja vaihtoehtoinen uintiharjoittelu parantaa uimataitoa ylipainoisilla lapsilla. Analyysissa päähuomio kohdistui epätavallisiin, kompensoiviin liikemalleihin sekä yleisemmin vartalon asentoon vedessä, lineaariseen uintinopeuteen, kulmanopeuteen sekä jalkojen, että käsien työntövoiman kiihtyvyyteen. Espanjalaiset Rodrfguez ja Diaz (2002) selvittivät uinti-, triathlonja vesipalloharjoittelun aikaansaamia muutoksia sydämessä. Seurauksena on usein reaktiivinen ilmateiden toimintahäiriösyndrooma. Kaikille koehenkilöille tehtiin M-mallin, kaksidimensionaalinen (2D) sekä sykeaaltoDoppler kaikukardiografia (Sonotron Vingmed CFM 725, USA). Veden ja huonelämpötila olivat 30 °C. Kyseiset vaikutukset myös katosivat seuraavan 6 kuukauden aikana, jollei harrastus jatkunut. lntervention aikana uintikestävyys eli uintimatkan pituus parani, uinnin aikainen syke laski ja rintauinnin syklin pituus lisääntyi uintiin osallistuneilla koehenkilöillä. Sen koehenkilöt olivat iältään 58,5 vuotta ja heidän alaselkäkipu oli kestänyt 9, 7 vuotta. Ryhmäläisillä, jotka jatkoivat vesiliikuntaa, VAS parani merkitsevästi 6 kuukauden kohdalla ja Oswestryn indeksi parani sekä 6, että 12 kuukauden kohdalla. Tutkimuksessa oli kaksi koeryhmää; ryhmä (n= 15), jotka lopettivat vesiliikunnan intervention jälkeen. Kontrolliryhmänä toimi (n= 14) urheiluharjoittelua tekemätöntä henkilöä. Uimahallivedessä urea on peräisin hikoilusta sekä virtsasta. 21 % kansainvälisellä tasolla kilpailevista uimareista sairasti astmaa. (2002) tutkivat vuoden ajan 8 viikkoa (2 krt/vko, il 90 min) kestäneen vesiliikunnan vaikutusta kroonisesta alaselkäkivusta kärsivien ihmisten fyysisiin ja psyykkisiin muuttujiin. Koehenkilöiden uintikokemus vaihteli vesiterapiaryhmään osallistumisesta kansainvälisiin paraolympialaisiin osallistumiseen. (2002) tutkivat hydroterapian vaikutuksia autististen lasten (n= 13) ryhmäkuntoutuksen aikana. Ohjatun ryhmän päättymisen jälkeen seuranta suoritettiin heti sekä 6 ja 12 kuukauden jälkeen. Kaikki em. Ryhmäläisten, jotka eivät jatkaneet vesiliikuntaa, VAS (Visual analogue scale) ja levottomuus asteikko (anxiety score; STAI) kohosivat tilastollisesti merkitsevästi sekä 6, että 12 kuukauden seurannan kohdalla. Epätavallinen soikionmuotoinen työntövoiman liikemalli havaittiin osalla koehenkilöistä. Kyseisten vesilajien pitkäaikainen harjoittelu sai aikaan kyseiset muutokset. Lapset osallistuivat ryhmään vanhempiensa kanssa. Alaraajojen lihaskontrollin puuttuminen todettiin muuttavan vedessä edestäpäin tulevaa vastusta sekä edesauttavan vartalon sivusuuntaista liikkeen mukailua käsivetojen aikana. Triathlonisteilla, jotka tekevät kyseisistä lajeista voimakkaimmin kestävyysharjoittelua, todettiin lisäksi tilastollisesti merkitsevästi vasemman kammion sisätilavuuden suureneminen loppudiastole vaiheessa. Ryhmä tilanne sisälsi lämmittelyn, kuulumisten vaihtamisen, lasten kanssa loiskuttelua, vanhempien ja lasten välisiä leikkejä, leikkimistä eleitä käyttäen, lepoajan, leikkimistä kelluttava uimapuku päällä, vesiaerobicia, hengitysharjoituksia, loppuverryttelyä ja hyvästelyt. Toinen ryhmä (n = 17) jatkoi vesiliikuntaa intervention jälkeen. uinnin yhteyttä toisiinsa. British Columbia yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa 60 % uimareista ja 12,5 % muista urheilijoista, jotka eivät olleet uimareita, kärsivät lisääntyneestä keuhkoputkien reagoinnista metakoliinille. Oswestryn alaselkäkipuindeksi kohosi tilastollisesti merkitsevästi 12 kuukauden seurannassa. Heidän ikänsä Selkäuintia suositellaan alaselkäkipuisille uimatyyliksi mieluimmin kuin rintauintia oli 9-13 vuotta, pituus 138-163 cm ja paino 39-61 kg. Kontrolliryhmä (n = 8) harjoitteli (3 krt/vko, a 60 min) kuivalla maalla. Ryhmä kokoontui vuoden ajan ja se koostui neljästä, 3 kuukautta kestävästä osasta. Tämän on ajateltu mahdollisesti johtuvan klooripudistusta käyttävien uimahallien tyypillisestä ominaishajusta, joka on kloramiinia. Saksalaiset Strass ja KorstenReck (2002) seurasivat 6 viikon ajan uintiryhmään (1 krt/vko, il 60 min) sekä kuivalla tehtyyn harjoitteluun (2 krt/vko, il 60 min) osallistuneiden ylipainoisten lasten (n = 10) fyysisen kunnon kehittymistä. UIKUNT A & TIEDE 4/2003 31. Hawailaiset Prins ja Kimura (2002) tekivät kaksidimensionaalisen (2D), kinemaattisen analyysin vedessä kuvaten edestä ja sivulta vedenalaiskameroilla amputaatio-, CP-, Guillan-Barre syndrooma-, hemipareesi-, paraplegiaja tromposytopenia absent radius (TAR) henkilöiden uintia ja vedessä liikkumista. Jatkuvalla vesiliikunnalla todettiin olevan myönteinen vaikutus parantaa tai ylläpitää vesiliikunnan avulla aikaansaatuja fyysisiä tai psyykkisiä vaikutuksia. Absoluuttisia tuloksia ja kehon pinta-alaindeksiä verrattiin keskenään. Japanilaiset Onodera et al. Kloori itsessään aiheuttaa astmakohtauksia, kurkunpään turvotusta sekä kemiallista palamista keuhkoputkissa
6-10-vuotiailla PEF arvot paranivat sekä koe-, että kontrolliryhmässä. Seuraavat fysiologiset muuttujat mitattiin ennen ja jälkeen interventio n: kehon paino, ihopoimut, jalkojen maksimaalinen ojennusvoima, PWC 75 %max, vyötärö-/lantioympärysmitta, kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli, triklyseridit, aminohappo-oksaloasetaatti transaminaasi (GOT), aminohappo-palorypälehappo transaminaasi (GPT). (20021. Swimming programs for obese children results and experiences. (2002). Sivu töitään Heikkinen ei suinkaan väheksy, vaan sanoo artikkelien kirjoittamisen olleen motivoivaa. Etiennessä, Rankassa. Ryhmän aikana autististen lasten kyky seurustella, noudattaa esimerkkiä, toimia ryhmässä, parantaa henkilökohtaista suhdetta sekä kyky vapautua pelosta paranivat. (20021. Prins JH., Kimura IF. Japanilaiset Miyashita et al. (2002) Effects of hydrotherapy for autistic children. Descriptive and kinematic analysis of selected aqua skills of swimmers with permanent physical disabilities. PEF-arvot mitattiin ennen ja jälkeen uintiryhmän. Hän on usein saanut kipinän artikkelin kirjoittamiseen meneillään olleesta tutkimustyöstä. (2002). Asthma and swimming. Sugano A., Wakabayashi H., Aoba T., Nomura T. (20021. Joensuun yliopiston historian tutkimuksia Studies in history 22. The effects of one-year swimming course on swimming skills in police academy students. (2002) selvittivät uintiharjoittelun (2 krt/vko) vaikutusta astmaa sairastavien 6-16-vuotiaiden (n = 69), tyttöjen ja poikien PEF (peak expiratory flow; Vmin) arvoihin. Vesiliikunta sisälsi 10 minuutin lämmittely-venyttelyn vedessä, 40 min kävelyä vedessä (syke 75% max tai RPE n. 11-16-vuotialla arvot paranivat vain astmaa sairastavien lasten ryhmässä. Kontrolliryhmänä (n = 24) toimi samanikäisiä, terveitä tyttöjä ja poikia. Höfling 1., Linnenbecker S., Ungerechts B., Nicol K. 32 LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 PAULIINA JUNTUNEN Ttm, ft Kuopion yliopisto, fysiologian laitos puh: 09-3405 860 sähköposti: paujuntu@hytti.uku.fi Oheiset tutkimusartikkelit julkaistiin Book of Abstractsissa kesäkuussa 2002 IXth World Symposium of Biomechanics and Medicine in Swimming kongressissa St. "Pelien kuninkaan" maailmanlaajuinen suosion vuoksi Heikkinen on kuitenkin tarttunut aiheeseen: jalkapallon muutoksessa näkyvät selvimmin nykyajan huippu-urheilun kehityslinjat. Loppumittauksissa todettiin, että kehon prosentuaalinen rasvapitoisuus, triklyseridit sekä vyötärö-/lantiosuhde laskivat tilastollisesti merkitsevästi. Uintiharjoittelu kesti koko lukuvuoden. Comparison of swimming technique of child and adult swimmers. Miyashita M., Yoshida M., Kuno-Mizumura M. (20021. Analysis f the lordosis and kyphosis in swimming Kjendlie P-L., Stallman R., Stray-Gundersen J. Parhaimmillaan Heikkinen on hiihdosta, olympiakisoista, suurpolitiikasta ja liikuntakulttuurista kirjoittaessaan. Ne Heikkinen on ryhmitellyt neljäksi osastoksi, jotka käsittelevät hiihtoa, olympiakisoja vuosina 19721988, jalkapalloa sekä liikunnan kansainvälistä politiikkaa ja liikuntakulttuuria. Lopputuloksena oli, että vaikka astmaa sairastavien lapsien PEF arvot olivat matalammat kuin kontrolliryhmän lasten, arvot paranivat tilastollisesti merkitsevästi intervention jälkeen. Heikkinen luonnehtii lehtiartikkeleitaan sivutuotteiksi, jotka hän kirjoittanut akateemisen opetusja tutkimustyön ohessa. Brasilialainen tutkimusryhmä De Moraes et al. 13) sekä 10 min alaja yläraajojen vastusharjoittelua. Sen sijaan kokonaiskolesteroli ja HDL-kolesteroli eivät muuttuneet. (20021. Yksi Heikkisen vahvoista lajeista on liikuntahistoria. Todelliset henkilökohtaiset muutokset niillä, jotka osallistuivat koko ohjelmaan, olivat parantuneet tilastollisesti merkitsevästi. Jalkalihasten maksimaalinen ojennusvoima ja kestävyyskunto paranivat tilastollisesti merkitsevästi. Some Effects of Swimtraining in low-active elderly men. Vergnon, JM. Varmaa sen sijaan on, että ne eivät likimainkaan kokonaan muodostu faktatiedoille.". Kaikki hänen jalkapalloartikkelinsa eivät yllä aivan samalle tasolle ja sisältävät hiukan toistaakin. Contribution of swimming normal practice in children who carry asthma due to the peak of expiratory flow. Rodriguez FA., Diaz JB. Lähteet Colman V., Persyn U., Delecluse C. ''Kukaan ei ole vielä esittänyt pitävää kaavaa, miten inhimilliset päämäärät syntyvät. (2002). yliopiston historian emeritusprofessori Antero Heikkinen on tunnettu myös ahkerana lehtikirjoittajana. Joensuu 2002, 265 s. (2002). (20021. (2002) selvittivät 6 kuukautta kestäneen vesiliikunnan (2 krt/vko, a 60 min) aikaansaamia terveysvaikutuksia 52,9-vuotiaiden, ylipainoisten miesten (n = 20) keskuudessa. Onodera S., Hoshijima V., Miyashi M., Yamaguchi H., Nishimura M., Yamamoto K., Joo V., Amaoka H., Takahashi K., Sugi K., Baik WR., lshimoto V., Matumoto H., Toki V., Nakashima V., Suemitsu S. Physical and psychological changes after participation of 8 week water exercise in chronic low back pain patients; 12 month follow-up. De Moraes GMI., Bogossian M., Novo NF., Juliano V., Da Silva Cury MCF. Heikkinen myöntääkin, ettei jalkapallo ole hänelle kovin tuttu laji. Reilu neljännes hänen itsensä kokoamasta, vuonna 2002 ilmestyneestä "Sivutuotteita" teoksesta koostuukin liikuntaja urheiluaiheisista kirjoituksista. Cardiac adaptations in aquatic sports: Echocardiographic characteristics of swimmers, water polo players and thriathletes. 120021. Strass D., Korsten-Reck U. TEKSTI: JOUKO KOKKONEN Antero Heikkinen, Sivutuotteita -Arvioita, esseitä katsauksia. Health benefits of AquaExercise to the obese middle-aged men. Dopsaj MJ., Milosevic M., Blagojevic M. Kaikki kongressissa esitetyt tutkimukset julkaistaan kokonaisuudessaan artikkeleina kongressin nimeä kantavassa kirjassa, joka ilmestynee vuoden 2003 aikana
Yleistajuisen artikkelin kirjoittaminen vaatii nasevaa ilmaisua ja rohkeutta pelkistää. Koskenniemi oli nostamassa lajia kansallisurheiluksi. Tällä kertaa harrastajien eli "maallikkokirjoittajien" tekstejä ei mukana ole: eikä tuo valinta suinkaan ole kohottanut artikkeli-, essee-, arvioja raporttikokoelman laatua, sillä vuosikirjaan on hyväksytty lähes kolmenkymmenen tekijän laatimat ja varsin eritasoisiksi osoittautuvat kirjoitelmat. Siihen ainakin takakannen teksti viittaa. Koskenniemen Hannu-runoelmassa ovat mukana muutetuilla nimillä aikansa tekijämiehet Aappo Luomajoki ja Juho Ritola. "Sivutuotteita kertoo kautta linjan, että Heikkinen taitaa popularisoinnin ja on ollut siihen valmis. Koskenniemi asetti Luomajoen korkeimmalle jalustalle, mikä risoi Ritolaa vielä vanhoilla päivilläkin. JOUKO KOKKONEN tutkija Liikuntatieteellinen Seura puh: 040-7530740 sähköposti: jouko.kokkonen@lts.fi .. Poleemiset juhlapuheet taikka tutkimukselliset avaukset eivät kuulu tämänkaltaisten teosten varsinaisiin artikkeliosuuksiin, niiden oikeampi asema olisi kiistatta keskustelujen ja raporttien joukossa. Hän on hahmotellut tulevaisuuden suuntaviivoja silloisen tietämyksen varassa, mikä paljastaa väistämättä, että kaikki ennustukset eivät osuneet kohdalleen. Tyypeiltään paitsi raportteja ja kirja-arvioita kirjoitukset edustavat "muisteluksia" (Laine, Silvennoinen), julistuksia (Pfister, Levä), elämäkertoja (Paltamo), historiankirjoituksen historiaa (Heikkinen) sekä useimmiten perinteisempiä aate-, rakenne-, tapahtuma-, lajija paikallishistorioita (Arponen, Hara-Fabrin, Hyvärinen, Kemppi, Kokkonen, Mesikämmen Metsä-Takila, Metsä-Takila, Sarje, Talanen). A. Heikkinen perustelee joiltakin osin vanhentuneiden kirjoitusten mukaan ottamista sillä, että "ajan patinalla on oma arominsa" "Sivutuotteita" lukiessa ajatukset ohjautuvat pohdiskelemaan tutkijan mahdollisuuksia tieteellisen tiedon kansanomaistajana. Silti tieto ei tunnu saavuttavan tarvitsijoita. Hiihto-oppaiden esittely kertoo mielenkiintoisesti välineiden kehityksestä ja hiihtäjien siirtymisestä tasamaalta murtomaalle. Vankka asiantuntemus historian eri aloilta tuo syvyyttä Heikkisen liikuntahistoriallisiin artikkeleihin. Varmaa sen sijaan on, että ne eivät likimainkaan kokonaan muodostu faktatiedoille. Kirjoitelmista suuri osa toki on sijoitettu osastoon, joka kantaa paljon puhuvasti nimeä 'Arviointeja, raportteja, keskustelua' ja jonne muutamat muihin osastoihin liitetyistäkin olisi kannattanut sijoittaa. Mutta mikäli he lähtevät rehelliseltä tieteelliseltä pohjalta, heidän ei myöskään ole syytä aliarvioida ajatustensa oikeutusta." Vuonna 1969 kirjoitettu teksti tarjoaa edelleen yhden näkökulman liikuntatutkimuksen kestokysymykseen, tiedonvälitykseen. LAADUKKAITA SIVUTUOTTEITA Heikkisen vuonna 1983 ilmestynyt tutkimus "Kansallisurheilun suuri nousu" kuuluu liikuntahistorian perusteoksiin. Hiihtoartikkeleista henkiikin hiihdon syvällinen tuntemus. Kirjo on perin laaja ja osoittaa, ettei liikuntaja urheiluhistoriaa voi erottaa muusta hisUIKUNTA & TIEDE 4/2003 33. VILKUNA Roiko-Jokela Heikki & Sironen Esa Kynäniekko/a, kivinyrkke/ä, mäki-matteja Suomen urhei/uhistonallisen seuran vuosikirja 2003. Hän ei yhtynyt niihin, jotka uskoivat olympiakisojen tulleen tiensä päähän, vaan arvioi kisojen kestävän jonkin merkittävän maan tai maaryhmän poisjäännin. Samalla teos julistaa myös seuran vuosikirjojen kymmenvuotista kulkua. KVNANIEKKOJA. Osittain syynä on tutkimuksen ja suuren yleisön kielten välinen suuri ero, joka on korostunut tutkimuksen edetessä yhä hienojakoisempiin erityiskysymyksiin. Heikkisen on halunnut tietoisesti välittää kehitteillä olevia ajatuksiaan, tuoreita tutkimustuloksiaan ja tutkimustyön herättämiä ajatuksia laajemmalle kuin akateemiselle yleisölle. Heikkisen olympia-artikkelit kertovat kisojen kriisivaiheesta, jota leimasivat eri maiden boikotit. Nähtävästi teoksen tarkoituksena on tarjota kaikille lukijoille jotakin. Vuosikirjan perusperiaatteita on ollut, että harrastajakirjoittajat ovat saaneet mahdollisuuden julkaista siinä kirjoituksiaan. Liikuntatutkimuksen tarvetta perustellaan sillä, että se tuottaa yhteiskunnalle hyödyllistä tietoa. Itä-Suomi -lehdessä vuonna 1969 ilmestyneessä artikkelissaan "Humanistisen tutkijan motivaatio" Heikkinen korosti, että tutkijoiden on muokattava tutkimustuloksiaan muidenkin kuin virkaveljien luettavaksi: muuten heidän näkemyksensä yhteiskunnasta ja kulttuurista eivät tule huomioonotetuksi: "Kukaan ei ole vielä esittänyt pitävää kaavaa, miten inhimilliset päämäärät syntyvät. Jokaisella on oikeus julkistaa ajatuksensa ja ainakin toivoa, että niillä olisi jotakin vaikutusta. Oulun Tervahiihdon historiasta kirjoittaessaan Heikkinen tuo esille, miten jopa V. "Sivutuotteita" osoittaa, miten liikunta yhdistyy laajempiin yhteiskunnallisiin kehityslinjoihin. Sitä paitsi liikuntaja urheiluhistorioitsijan ei kannata syyllistyä historioitsijoiden yleiseen paheeseen ja julkaista kaikkea kirjoittamaansa. Atena Kustannus Esa Sirosen ja Heikki Roiko-Jokelan toimittama juhlistaa Suomen urheiluhistoriallisen seuran kymmenvuotistaivalta. Tutkijoiden ei tule ajatella, että he puhuisivat jotain jumalansanaa. TEKSTI: KUSTAA H.J. Usein yhteyksien valottamiseen riittävät pienet hyvin valitut esimerkit. Heikkinen toteaa kokoelmansa esipuheessa, että artikkelit ovat itsessään historiaa: kirjoitusajankohdan vaikutus näkyy käsittelytavassa ja päätelmissä
Hänellä kuten useimmilla liikuntaja urheiluhistorioitsijoilla on henkilökohtainen kosketuksensa aiheeseen. Vertio kuvaa myös sitä, miten eri tavoin eri tieteenaloilla voidaan tulkita terveyttä. Tätä aluetta voisi hyvällä syyllä pitää liikuntaja urheiluhistorian omimpana, kehittyneimpänä ja antavimpana alueena, ja siksi on paikallaan näistä jotakin mainita. Antti 0. Jarkko Kemppi käsittelee artikkelissaan tiiviisti ja tasapainoisesti Viron urheiluorganisaatioiden muodostumista 1920-luvulla intoineen, onnistumisineen ja ongelmineen . en .,..., c.) -!-l en c.) . Mielenkiintoista olisi ollut saada kirjaan aihealueelta vielä laaja-alaisempaa pohdintaa sekä tarkastelua myös terveyden edistämisestä eri tieteenalojen näkökulmista. ,....... ,..., H >CO >. Onko terveydessä kyse harmoniasta, johon kirjan tekijä viittaa. Harri Vertio toteaa kirjassaan, että huomattava osa terveyden edistäjistä tekee työtään terveyden arvolähtökohdista pyrkien hyvään elämään. ,..., ;j -!-l 34 LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 toriasta omaksi täsmällisemmäksi tutkimusalueekseen. Pohdittavaksi kirjoittaja jättääkin seuraavan kysymyksen: Kuinka paljon ihmisen terveydestä on hänen biologisen perimänsä tuottamaa ja miten paljon vaikuttavat ihmissuhteet ja muu ympäristö. ,..., -!-l en CO c.) . Kati Hara-Fabrin tarkastelee asiantuntevasti ensimmäisiä suomalaisia naisyleisurheilumestareita suhteessa kansankunnan rakentamiseen ja silloiseen miehekkääseen maailmaan. ,..., H ......-1 c.) ......-1 0..., c.) c.) ;::::s -!-l c.) .,..., ......-1 -!-l CO . Arposen paikallishistoriallinen katsaus valottaa kymenlaaksolaisesta viestinjuoksuintoa sodanjälkeisessä Suomessa . Tarkastelussa edetään terveyden ja terveyden edistämisen määrittelyistä monien vastakkaistenkin näkökulmien kuvaamiseen, yhteisöllisyyteen ja terveyden edistämiseen eri konteksteissa. ,..., : co co : co en • l""'S -!-l : CO en . ,..., '"O . Erottautumiseen tai ehdottomaan synteesiin ei tarvitse eikä ole syytäkään pyrkiä. J. Kirjoittajan asiantuntemuksen avulla terveyden edistämisen tietoperusta rakentuu ja syventyy yhdessätoista pääluvussa. Epäilemättä nämä kirjoitukset, kuten Antero Heikkisen historiankirjoitusta luotavaa katsauskin, jäävät elämään joksikin aikaa. ,..., c.) s . Terho Paltamo nyrkkeilijä Harry Siljanderista haastattelujen varaan rakentama elämäkerta on sekin kiinnostava ja onnistunut. Vuosikirjan tekstien monitahoisuus osoittaa muutoin sitä, että synteesit ovat melkoisen hankalasti saavutettavissa. Vertio toteaa, että tutkimustieto muuttaa tätä tasapainoa ja tieteenalojen ymmärrys toisistaan on yhä tarpeellisempaa. Ensimmäisen pääluvun !opus. en CO .,..., co : co ......-1 -!-l co c.) > : CO ;::::s -!-l en CO ;::::s -!-l H -!-l c.) co 0..., s -!-l co • l""'S -!-l ......-1 -!-l c.) c.) . ,..., :o .,..., s : co ......-1 > .,..., : co -!-l -!-l c.) . ,..., . c.) '"O ;::::s ;::::s en .,..., ......-1 ......-1 co .,....... Arposen, Hara-Fabrinin, Heikkisen, Hyvärisen, Kempin, Kokkosen ja Paltamon kirjoituksissa menneisyyden ja vähän nykyisyydenkin ihmiset ja organisaatiot jäsenineen ovat keskeisessä asemassa heidän tuottamine teksteineen sekä heistä/niistä julkaistuine kirjoituksineen ja valokuvineen (vuosikirjan kuvitus on onnistunut, mutta kuvateksteihin saattaisi kiinnittää huomiota). Itse asiassa vuosikirjan jäsentyneimmät ja kiinnostavimmat artikkelit perustuvat laajan alkuperäisaineiston ja riittävän kirjallisuuden tuntemuksen varaan koettamatta näennäisesti tieteellistää menneisyyden ilmiöitä. ,..., c.) > en co -!-l ;j en s c.) -!-l . Terveyden ja terveyden edistämisen moniulotteisuutta Harri Vertio, lääketieteen ja kirurgian tohtori ja terveydenhuollon erikoislääkäri, valottaa monipuolisesti haastaen lukijan pohtimaan, keskustelemaan ja tulemaan mukaan elämän areenoille. ,....... KUSTAA H. Terveyden erilaiset tulkinnat Ensimmäisessä pääluvussa kuvataan esimerkkien avulla terveyttä ja sen dynaamista luonnetta. Hän toteaa, että yhteiskuntatieteiden ja luonnontieteiden rajat ovat jatkuvan tarkastelun tarpeessa. : co H -!-l .,..., . Tämä puoli historiassa lukijoita kiinnostaa, ja tuohon pienen ja suuren kertomuksen väliseen maastoon ja niiden väliseen suhteeseen liikuntahistoriakin voisi itsensä tukevammin asettaa. Tähän on hyvä yhtyä. VILKUNA Kulttuurihistorian dosentti Jyväskylän yliopisto puh: 014-2601258 sähköposti: khjvilku@campus.jyu.fi TEKSTI: ANNA-MAIJA PIETILÄ Harri Vertio; Terveyden edistäminen, Tammi, Jyväskylä 2003 ISBN 951-26-5035-5 Terveyden edistämistä voidaan kuvata arvotyöskentelynä,"a moral endeavour" (David Seedhouse). ,..., -!-l H co co -!-l co co H co s > s . Jouko Kokkonen puolestaan hahmottelee urheiluliikkeen yhteyksiä nationalismiin ja kansallisen identiteetin luomiseen, ja Mikko Hyvärinen vie lukijan mustan urheilijan statukseen 1940-luvun Yhdysvalloissa paljastaen hyväksymisen raadollisimmat syyt
Terveyttä selittävästä lähestymistavasta edetään riskija selviytymisnäkökulmien kuvaamiseen sekä selviytymiskeinojen tarkasteluun. .. Vertio ilmaisee, että itsehoitoa on tutkittu kovin vähän sen suureen merkitykseen nähden ja jättää tutkimushaasteen terveystutkijoille. Tässä pääluvussa pohditaan myös terveystietoa ja terveyden lukutaitoa. Kirjassa kuvataan analyyttisesti arvioinnin suunnittelua, erilaisia arvioinnin näkökulmia sekä monien esimerkkien avulla yhteisöhankkeiden arviointia. Kirjan viimeisessä alaluvussa kysytään; miksi edistää terveyttä. Kolmannessa pääluvussa Vertio esittää Aaron Antonovskyn näkemystä · terveydestä ja lähtökohtia ns. Kirjassa tarkastellaan myös muita elämänhallinnan tunteen teorioita. Terveyden edistämistä koulussa valotetaan monien kansallisten ja kansainvälisten, pitkäkestoisten ja systemaattisten projektien avulla, joissa toimivat ovat sitoutuneet terveyden edistämisen arvotyöskentelyyn. Siellä kohdataan terveyden kaikki ulottuvuudet yhteisössä. Terveyden alkuperä ja syyt lähestymistavaksi . Terveyden lukutaito voidaan Vertion mukaan määrittää seuraavasti: Täytyy tajuta, mitkä asiat elämässä vaikuttavat terveyteen, mitkä niistä ovat minun kannaltani tärkeimpiä ja miten voin vaikuttaa niihin omassa arjessani. Voimaantumisen (empowerment) merkitys painottuu sekä yksilön että yhteisön kannalta. Selviytymisen keinot ja itsehoidon mahdollisuudet ovat myös ansiokkaasti esillä. Kirjoittaja liittää sosiaalisen terveyden ulottuvuuden yhteisöllisyyteen ja toteaa, että yhteisöllisyys on ollut viime vuosina tutkijoiden mielenkiinnon kohteena, myös käsitteellä "sosiaalinen pääoma". Terveyden edistämisen kannalta on välttämätöntä tunnistaa ihmisten yksilöllisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Infrastruktuuriin kirjan tekijä sisällyttää osaamiskeskusten verkoston, johon alueelliset verkostot tukeutuvat. Sisällöt ja painotusalueet esitetään selkeästi kuvaamalla Maailman terveysjärjestön terveyden edistämisen maailmankonferenssien teemoja ja niiden yhteyttä yhteiskunnalliseen muutokseen. Siinä Vertio esittää infrastruktuurin, joka voisi luoda sisäistä koherenssia terveyden edistämisen työhön. Vertio ottaa lukijat mukaan "koululaivaan", jossa jokaisella matkustajalla on oma tärkeä missionsa. Tähän kysymykseen vastataan Seedhouseen viitaten: Kaiken tarkoituksena on, että jokainen voisi käyttää omia voimavarojaan niin hyvin kuin mahdollista elääkseen omaa elämäänsä ja auttaakseen muita elämään omaansa. Tämä osa on haastava ja saa lukijan pohtimaan elämänhallinnan teoriaa terveyden edistämisen lähtökohtana. Tästä ajatuksesta on hyvä suunnata terveyden edistämisen tulevaisuuteen. salutogeeniselle mallille. Tämä lähtökohta on tarkoituksenmukainen kuvattaessa terveyden edistämisen kehitysvaiheita. Terveyden edistämistä kuvataan laaja-alaisesti ja käsitettä tarkastellaan viittauksenomaisesti suhteessa käsitteeseen empowerment (voimallistaminen, valtaistaminen). ANNA-MAIJA PIETILÄ professori Kuopion yliopisto Hoitotieteen laitos puh: 017-162211 sähköposti: anna-maija.pietila@uku.fi LIIKUNTA & TIEDf 412003 35. Osaamiskeskusten verkosto välittää tutkimustietoa ja koulutusta toimien yhteistyössä valtakunnallisten tutkimuslaitosten kanssa. .. Tulevaisuus lähestymistapa elämän areenoilla Kirjan viimeisenä päälukuna on Terveyden edistäminen 2000-luvun Suomessa. ARVOTYOTA ELAMAN AREENOILLA sa todetaan, että terveys on moniulotteinen, laaja-alainen, yksilöllinen ja yhteiskunnallinen, subjektiivinen kokonaisuus. Kirjoittaja kysyykin, poikkeaako terveyden edistämisen arviointi loppujen lopuksi kovin paljon muusta projektiarvioinnista. Vertio viittaa Jakartan (1997) julistukseen todeten, että terveyttä on edistettävä ihmisten kanssa eikä sitä kohdisteta ihmisiin. .. Vertio kysyy, miten mitata yhteisöllisyyttä tai sen vaikutuksia terveyteen. Kirjoittaja jättää tehtäväksi oman riskikartan piirtämisen ja arkipäivän terveysriskien hahmottamisen. Vastauksessa tuodaan hyvin esiin niitä erityisiä piirteitä, joita sisältyy terveyttä edistävän toiminnan arviointiin. Mielenkiintoinen ja havainnollistava oli terveyden edistämisen tulosmallin esittäminen Nutbeamin (1997) mukaan. Tutkimustieto ja monet esimerkit havainnollistavat riskien ja selviytymisen problematiikkaa. Miten mitata yhteisöllisyyttä. .. Myöhemmin kirjassa kuvataan analyyttisesti yhteisöjen terveyden edistämistä ja ihmiskeskeistä terveyden edistämistä. Vertion vankka asiantuntemus terveyden edistämisen kansallisissa ja kansainvälisissä johtotehtävissä sekä Terveyden edistämisen keskuksen toiminnanj ohtajana välittyy kuvaukseen terveyden edistämisestä yksilöja yhteisönäkökulmista. Samanaikaisesti tulee tarkastella ihmisiä yhteisöissään ja yhteisöjen terveyttä. Yhteisödiagnostiikka jäsentyy kirjassa hyvin eri projektien avulla kuvattuna. Vertio tuo esille, että terveyden edistämisessä terveyden käsitteen pohtiminen myös eettisestä näkökulmasta on tärkeä perusta työlle ja toiminnalle. Nämä ovatkin keskeisiä johtoajatuksia koko kirjassa. TERVEYDEN EDISTAMINEN .. Terveystieto, terveyden lukutaito ja arviointi Koulu on tärkeä elämän areena
Hän voi haastaa vammaisuuden kulttuurisen epätoivottavuuden. 0., -l-;j -l-''""" H ;j ;j -l--l-,.......,i ;j 36 UIKUNT A & TIEDE 4/2003 TUTKIJA TEMPAUTUI TANSSIIN TEKSTI: RAILI VÄLIMAA Hanna Väätäinen Rumbasta rampaan Vammaisen naistanssijan ruumiilfisuus pyörätuolikilpatanssissa Åbo Akademi 2003 Väitöskirja Jo vuonna 1999 Hanna Väätäinen kirjoittaa Tanssi -lehdessä ( 4/1999) kuinka hitaan valssin tahdissa tanssilattialla intensiivistä vuoropuhelua käyvä pari, Maija Ylinen ja Jouni Lehtiranta, vetävät häntä magneetin lailla puoleensa. Tutkimuksen kannalta keskeiseksi henkilöksi muodostuneen vammaisen naistanssijan, Maija Ylisen, tanssia koskeva puhe oli kuitenkin niin mukaansatempaavaa ja kiehtovaa, että se vei tutkijan mukanaan. Vammaisen naisruumiin arvostaminen musiikinja tanssintutkimuksessa tarkoittaa Hanna Väätäisen mukaan sitä, että vammaisuutta ja eivammaisuutta koskevat huomiot ymmärretään olennaiseksi osaksi kaikkea ruumiillisuuteen keskittyvää musiikinja tanssintutkimusta. Valitut analyysimenetelmät tuntuvat välillä pyörittävän lukijaa monien yksityiskohtien, pieniksi pilkottujen liikekaarien ja tarkan katsomisen villissä pyörteessä, mutta aina sieltä kuitenkin selvitään rauhallisempiin, kokonaisvaltaisempiin kuvioihin ja löydetään musiikin oikea tahti. Naispuolisen pyörätuolitanssijan toimijuudesta lähtevillä ja sitä tukevilla tulkinnoilla hän asettuu puhumaan vammaisen naisruumiin huomioon ottamisen puolesta musiikinja tanssintutkimuksessa sekä tutkimuksessa yleisemminkin. Tutkimuksella selkeä missio On harvinaista saada lukea tekstiä, jonka kirjoittaja tuo näin avoimesti esiin oman asenteensa ja mielipiteensä. Hanna Väätäinen on pystyttänyt videokameransa ja taltioi combi-tanssin, pyörätuolia käyttävän tanssijan ja kävelevän pystytanssijan, kuvioita: Vakiotansseissa manuaalituolia käyttävän Ylisen kädet ovat Lehtirannan käsissä. Lisäksi tutkija on tehnyt osallistuvaa havainnointia seuratanssitunneilla ja koonnut pyörätuolitanssia käsittelevän lehtikirjoitusaineiston vuosilta 1990-2001. Väitöskirjassa näkyy mainiosti myös tutkijan oma kehitys. Tanssin koreografiassa tämä näkyy siten, että se sisältää ruumiin kontrollia korostavia liikkeitä. Haastatteluaineistoa on kerätty myös seuratanssiryhmän ohjaajalta Jenni Heinoselta sekä turkulaisessa pyörätulitanssitoiminnassa alusta asti mukana olleelta Eija Telkkiseltä. Hänen motiivinsa tälle tutkimukselle ovat vammaispoliittiset ja feministiset. Lisäksi hän on haastatellut Jouni Lehtirantaa (yksi haastattelu) sekä parin tanssinopettajaa Päivi Leppästä (yksi haastattelu). Hanna Väätäinen on lähestynyt tutkimaansa ilmiötä monesta eri suunnasta, vaikka hän onkin tehnyt suurimman osan haastatteluista Maija Ylisen kanssa (kolmen vuoden aikana yhteensä viisi haastattelua). ,... Keskustelevaa pohdintaa Hanna Väätäisen tapa toimia tutkimuksessaan mukana olevien ihmisten kanssa heidän näkemyksiään kuunnellen ja kunnioittaen ja heidän kanssaan omista tutkimusideoistaan ja analyyseistään keskustellen antaa lukijalle tutkimuseettisesti painavaa pohdittavaa. Hanna Väätäinen sitoo analyysinsa kulttuurisesta musiikinja tanssintutkimuksesta ja feministisestä etnografiasta nouseviin teoreettisiin tulkintoihin. Vammaisuuden tutkimus ei ole vain terapeuttista tai vammaistutkijoiden erityisaluetta. Väitöskirja voi toimia oivana johdatteluna ja syventäjänä tutkijan käyttämiin teoreettisiin työkaluihin. Latinalaistansseissa Ylisen tunteet, pilailunhalu, hellyydenkaipuu tai ilkikurisuus, ovat luettavissa hänen ylävartalon liikkeistään, pyörätulia kelaavat kädet viestivät rytmiä. Hanna Väätäisellä tuntuu olevan äärimmäisen herkkävireinen ja arvostava suhde tutkimaansa ilmiöön. Tutkimuksen aineisto on hyvin monipuolinen, keskeisimpiä ovat videonauhoitetut tanssi tilanteet ja niihin liittyvät muistiinpanot sekä nauhoitetut teemahaastattelut. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 1998-2001, intensiivisin kenttätyövaihe oli vuonna 1999. Alun perin Hanna Väätäisen tarkoituksena oli tutkia vammaisten naisten suhdetta musiikkiin ruumiillisuuden näkökulmasta haastattelemalla eri tavoin vammaisia naisia . " '1) :o ,.......,i ''""" ,.......,i s '1) '1) ,.......,i ;j ''""" ,.......,i ''""" cd ifJ '1) ;j ,.......,i ;j ,.......,i '1) ''""" ;j ifJ H ;j cd > ''""" cd ifJ ifJ H ifJ cd ''""" > '1) ifJ -l-ifJ ;j cd ;j -l--l-cd ifJ 0., cd ,.......,i ''""" -l-cd > '1) ''""" -l-:cd ''""" H -l-cd :cd : cd 0., > ''""" ifJ ifJ cd cd -l-''""" cd ,.......,i ;j cd -l-: cd H cd :o ·~ >. Pääsy kävelevien pystytanssiin keskittyneiden seurojen järjestämiin kilpailuihin ei ollut heille itsestään selvää. Tutkimuksen aineistoa hallitsee yhden tanssijan toiminta, mutta analyysi ei silti kohdistu häneen henkilönä tai tanssijana, vaan hänen liikekielensä ja kokemuksensa toimivat väylänä ruumiillisuuden tarkasteluun yleisemmällä tasolla. Tutkijan monipuolisuutta kuvaa se, että analysoidessaan muun muassa läheisyyden, etäisyyden ja tietämisen suhteita tanssiesitys ten videoma teriaalista Hanna Väätäinen yhdistää omia katsomisen ja katsotuksi tulemisen kokemuksiaan käyttämiinsä tanssiantropologiaa, etnomusikologiaa ja feminististä etnografiaa edustavien tukijoiden käsityksiin (erityisesti artikkeli 3). Väitöskirja koostuu viidestä erillisjulkaisusta ja yhteenveto-osasta. Hän haluaa vuorovaikutukseen ja kunnioittaa tanssijoiden välistä vuoropuhelua. Rampaa tanssiessaan vammainen nainen esiintyy tanssilattialla positiivisesti vammaisena, 'ylpeästi rampana'. Kulttuurintutkija uudella alueella Kulttuurintutkijana Hanna Väätäinen on astunut varsin uudelle alueelle, pyörätuolitanssiparit ovat kilpatansseissa varsin uusi ilmiö. Julkaisut ovat vuosilta 2000-2003. Hänen leukansa on korkealla, katse suuntautuu ylös ja ylävartalo taipuu sivulle poispäin parista. Tanssiessaan vaikkapa rumbaa (=rampaa) pyörätulia käyttävän naisen ruumis rakentuu vammaiseksi ja sukupuoliseksi tavalla, joka haastaa vammaisuuteen liitettyä valtakulttuurista kielteisyyttä. Hanna Väätäinen selvittää paikoitellen raskailta ja monimutkaisilta tuntuvat tutkimusvälineensä selkeästi ja perustelee hyvin niiden valinnan oman tutkimustematiikkansa analysoimiseen. Hanna Väätäisen väitöskirjatutkimuksella on missio. Hänen tutkijanotettaan herkistää oma vamma ja sen mukanaan tuoma koettu tieto. Aiheeksi muodostuikin vammaisen naisen ruumiillisuus kilpatanssissa
Hän oli lukumiehiä ja vakaumuksellinen sosialisti, joka ryhtyi jo vuonna 1910 ammattilaisjuoksijaksi. Täs on viälä joitakin viarahia miähiä välis." TEKSTI: ERKKI VETTENNIEMI Ote on Vaasan Jaakoon pakinasta, jossa Hannes Kolehmainen komentelee joukkuetovereitaan vuoden 1920 olympiamaratonilla, lähettäen yhdessä vaiheessa veljensä Tatun noutamaan muut suomalaiset seurakseen. Viita on jäljittänyt väitteen syntyhistorian syksyyn 1939. Ei niin, että siihen olisi vakavassa mielessä moni uskonut, ehkä kaikkein vähi ten Tahko Pihkala,joka häpeilemättä käytti Kolehmaista urheiluaatteen propagointiin. Näitä kriittisiä kannanottoja hän tuo esille yhteenveto-osassa esitellessään työnsä osajulkaisut. Vasta loppuluvussa hän ihmettelee seuraavaan tapaan: "Varsin yllättävää on, että nimenomaan kestävyysjuoksijasta tuli sankari suomalaiselle urheilulle. Kaiken lisäksi kestävyysurheilua pidettiin pitkään terveydelle vaarallisena." Kansallissankari ja luokkapetturi Kolehmaisten viidestä sisaruksesta kolmesta tuli kilpaurheilijoita. Ennakkoluulot olivat syvällä. Se ei ollut ensimmäinen kerta, kun tällä juoksijalla haluttiin yhdistää kansaa. kaari. Sama ponnistus olisi pitänyt käyttää työntekoon. Hyvää tutkimusprosessia kuvaa se, että hän toteaa omien tutkimuskohteeseen ja analyysimetodeihin liittyvien käsitystensä muuttuneen ja tarkentuneen. Elämään on jäänyt myytti miehestä, joka juoksi Suomen maailmankartalle muutamana kesäisenä päivänä Tukholmassa 1912. Suomeen kolminkertainen kultamitalisti palasi vasta 1914, ja silloinkin vain käymään. Kolmannessa osajulkaisussa tarkastellaan tanssilattialle pääsemisen ja siellä toimimisen ehtoja, virheitä, karnevaaliteoreettisesta viitekehyksestä. Osajulkaisut keskittyvät seuraaviin teemoihin: vammainen ruumis pyörätuolitanssijan puheessa (1); sukupuolen esitys tangossa ja rumbassa (2); toisin luetut virheet Maija Ylisen samboissa (3); tanssin havainnoimisen feministiset mahdollisuudet ( 4 ); vammaisen naistanssijan ruumiillinen toimijuus valssissa (5). Matka loppui kuitenkin kesken muilta kuin Hannekselta, juoksun voittajalta. Työ antaa lukijalle hyvän mahdollisuuden tarkastella myös oman kulttuurisen katseensa ja ymmärryksensä suuntaa. RAILI VÄLIMAA, TtT lehtori, tutkija Terveystieteiden laitos Terveyden edistämisen tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto puh: 014-2602194 sähköposti: rvalimaa@sport.jyu.fi MIES JOKA JUOKSI LUOKASTAAN ULOS "Poijat!!! Mitä siälä nuhjaatta. Viidan elämäkerrallisen tutkimuksen jännite syntyy työläistaustaisen päähenkilön vaiheista Suomen politisoituneessa urheiluliikkeessä. Hanneksen kokeilut johtivat voimistelun ja hiihdon kautta juoksuun, erityisesti pitkille matkoille, joiden nostattamaa epäluuloa Viita elävästi kuvaa. Tatu ja Viljam olivat Hannesta vanhempia, ja juuri Viljam Kolehmainen näyttäytyy kirjan ehkä kiehtovimpana hahmona. Viidennessä artikkelissaan Hanna Väätäinen tarkastelee ruumiillista toimijuutta naisen pyöreiden muotojen, naisparin tanssin sekä apuvälineen, pyörätuolin kautta. Ossi Viidan tutkimuksessa Hymyilevä Hannes tarina maailmankartasta otetaan viimein kriittiseen tarkasteluun. Siinä tilanteessa, neuvostoinvaasion uhatessa, Kolehmaisella katsottiin olevan kansakuntaa uusiin ponnistuksiin kannustavaa merkitystä. Modernin urheilun leviämisen ja suomalaisen kestävyysjuoksumytologian kannalta olisi ollut hyödyllistä kuulla tekijältä pohdintaakin. Pieni anarkisti sisälläni riemuitsee, kun Hanna Väätäinen tulkitsee Maija Ylisen sambarytmiä rikkovia, vahingossa tapahtuvia mutta tahallisesti toistettuja jalannostoja pilailuna niitä auktoriteetteja vastaan, joiden tehtävänä on vammaisten kilpailijoiden luokittelu ja onnistuneen kilpailusuorituksen arvioiminen. Kertomus alkaa 1900-luvun vaihteen Kuopiosta, jossa isänsä varhain menettänyt sisarussarja innostui urheilusta. Porvariseura Reippaaseen kuuluneet Kolehmaiset olivat keskeisissä asemissa, kun kaupunkiin perustettiin vuonna 1907 työläisseura Riento. Häneltä itseltään jäi sitten koko kilpailu kesken neljän vuoden kuluttua: Kolehmaisen viimeinen esiintyminen olympialaisissa päättyi keskeyttämiseen. Hanna Väätäinen keskustelee työnsä yhteenvedossa kriittisesti noin neljän vuoden aikana kirjoittamiensa artikkeleiden kanssa. Nämä eivät kuitenkaan voi evätä vammaiselta naiselta hänen omaa toimijuuttaan vaan ne asettuvat sen rinnalle. Analyysi kertoo toisin toimimisen mahdollisuuksia etsivästä vammaispolitiikasta. Yhteenveto ilmentää tekijän monipuolista aiheen hallintaa ja valmiutta yhdistää kriittisesti eri tieteenalojen käsitteitä. Mutta harva enää muistaa Hanneksen hiipuvia kilpailuvuosia. Kun Viita puhuu Kolehmaisen "periaatteista", lukija jää kaipaamaan konkreettisia todisteita, sillä tärkeimmät valintansa tämä teki aina LIIKUNTA & TIEDE 412003 37. Kolehmaisen veljekset olivat sosiaaliselta taustaltaan ehdottomasti työläisurheilijoita, mutta ainakaan Hanneksen vakaumus ei ollut vankkaa lajia. Media-aineiston perusteella Väätäinen toteaa, että toimijuus paikannetaan usein kävelevään pariin, apuvälineeseen tai musiikkiin. Matka pian loppuu. Kyseessä on nimenomaan kuvaus, ei analyysi siitä prosessista, jossa suomalainen ruumis kurinalaistettiin kilpajuoksijaksi. Vielä muu tama vuosi ennen Tukholmaa suomalaiset eivät olleet kovinkaan innostuneita kestävyysjuoksusta. Helsinkiläistynyt Hannes harjoitteli veljen amerikkalaisilla opeilla ja rahoilla Tukholman olympialaisiin, ja Viljamin luokse Yhdysvaltoihin hän Ruotsista siirtyi
Maanviljelyksen lisäksi hän kokeili taitojaan urheilukauppiaana, mutta yhtä huonolla menestyksellä. Hänen kynänsä ei kenties kulje koko neljänsadan sivun pituudelta yhtä tyylikkäästi kuin Hanneksen askel, mutta pohdinta on niin asiallista ja johtopäätökset siinä määrin perusteltuja, että teoksen kilpailuttaminen urheilijaelämäkertojen sarjassa tekisi sille vääryyttä. Saman tekijän Ritola-kirja oli sekin lähdeviitteillä varustettu teos. Kaikki eivät suinkaan laulaneet Antwerpenin jälkeen ylistystä. Suomalainen urheiluelämä oli revennyt kansalaissodan jäljiltä kahtia, Työväen Urheiluliitto oli kieltäytynyt porvaripuolen sanelemista olympiaehdoista, ja yksittäisiä urheilijoita painostettiin jäämään kotiin. Kolehmaisella oli hieman naiivi ajatus politiikan sulkemisesta urheilun ulkopuolelle, missä tarkoituksessa hän kiersi kilpailusta toiseen järjestävän seuran väriin katsomatta. Maratonvoitto nosti hänet urheilullisen Pantheonin huipulle, ja kun Viita kuvaa Kolehmaisen saapumista Antwerpenista Suomeen, myöhempien aikojen urheiluhumalat saavat historiallisen kontekstin. Näissä kohdissa havainnollistuu tekijän huomautus siitä, kuinka urheilupiireissä katsottiin "muunnellun totuuden" vievän asiaa parhaiten eteenpäin. Välittäjän rooli päättyi 1921, jolloin Työväen Urheiluliitto virallisesti tuomitsi Kolehmaisen, minkä jälkeen entinen työläisurheilija sopeutui porvarillisen Suomen sankariksi. Hymyilevä Hannes avaa jatkokysymyksiin innoittavia näkymiä kilpaurheilun murrosvaiheeseen. Aineiston puute ei tietenkään ole tutkijan vika. Silloin olisi kuljettu sadan vuoden taival modernin urheilun läpimurrosta postmodernin urheilun pyörteisiin. Kun olympiamenestys ajoi Viljamillakin luokkasolidaarisuuden ohi, Hanneksen oli helppo astua laivaan. Kun SVUL tilasi ulkomaanlähetystöiltä arvioita urheilun merkityksestä Suomi-kuvalle, Viita esittelee ensin ylistäviä vastauksia, kunnes tuo rinnalle suurlähettiläiden virallisia raportteja, joissa urheilijoiden saavutukset ohitetaan tyystin. Urheilija antoi jalkojensa puhua, ja niin elämäkerturi joutuu arvuuttelemaan hiljaisen savolaisenajatuksenjuoksua. Merten taakse muuttanut Ville Ritola taas käytännössä ostettiin edustamaan Suomea 1920-luvulla, kuten Ossi Viita on Ritola-elämäkerrassaan Suden hetkiä (1997) todistanut. ERKKI VETTENNIEMI, VTT Kirjoittaja on kulttuurintutkimusta, kirjallisuutta, pitkänmatkanjuoksua ja maailmanmatkailua harrastava vapaa tutkija ja kirjoittaja Ossi Viita: Hymyilevä Hannes ISBN 951-1-16043-5 Otava 2003 "Hymyilevä Hannes" on liikunnan sosiaalitieteiden laitoksen yhdeksäs väitöskirja.. Esimerkiksi syksyn 1920 yhteydessä Viita joutuu toteamaan, että lähdemateriaali ei kerro, m itäKolehmainen aiheuttamastaan kohusta itse ajatteli. Kelpaisiko yhtä monen olympiakullan mies Matti Nykänen. Jos sota ei olisi tullut väliin, hän olisi saattanut edustaa Yhdysvaltoja Tukholman jälkeen. Talvisen hevosmaratonin Viita sentään kuittaa taas yhtenä legendana. Kertomus siitä, kuinka kilpaurheilu alistettiin Suomessa nationalismin asialle asettuukin ironiseen valoon, kun huomataan varhaisten suurjuoksijoiden olleen kaikkea muuta kuin kiihkeitä patriootteja. Kun yksittäiset urheilijat ovat nyt legitiimejä tutkimuskohteita, kenen vuoro olisi Kolehmaisen jälkeen. Viita tarjoilee näytteitä siitä katkeruudesta, jota "työväenluokan luopiota" kohtaan vasemmiston parissa tunnettiin. Lopulta Veikkaus kiinnitti Hanneksen hymyilemään kauniisti asiakkailleen. Viljamin sana puolestaan ratkaisi silloin, kun Hannes mietti osallistumistaan Antwerpenin olympialaisiin 1920. 38 LIIKUNTA & TIEDE 412003 urheilun ehdoilla. Kynämiehen tai juhlapuhujan taipumuksia Hanneksella ei ollut, Viita mainitsee. Arkistoissa käytetty aika on joka tapauksessa tuottanut paljastavaa ristivalaistusta. Menetelmä on taiteilijaelämäkertojen kohdalla rutiinia, mutta urheilijoiden parissa Ossi Viita raivaa Suomen oloissa uutta polkua. Paikoitellen jää epäselväksi, onko kyse suorasta lainauksesta vai tekijän ottamasta etäisyydestä tiettyyn ilmaisuun.Suomen kielessä heittoeli puolilainausmerkkejä käytetään vain jälkimmäisessä tapauksessa. Isoveli Tatun mukaan Hannes oli suorastaan "ahne rahalle". Tekstin ymmärrettävyyttä silti häiritsee Viidan erikoinen tapa käyttää heittomerkkejä ja lainausmerkkejä rinnakkain. Nykänen taas on hedonistisen ajan ikoni, josta tehtävän tutkimuksen loppukevennyksenä tulee arvatenkin olemaan Bisquitin kertomus siitä, kuinka hyppyrinnokalta erottuu kakshi Matti Nykäshtä. Kaikki sankarit juoksivat parhaimmillaan päätoimisesti ja saivat siitä asianmukaisen korvauksen: Kolehmaisen rahapalkkioista Viita on löytänyt yhden dokumentin ja runsaasti aihetodisteita. Juoksijan oma ääni jää teoksessa rivien väliin. Kolehmainen oli elämäntavoiltaan askeetti, ainakin osapäivävegetaristi ja Viidan informanttien mukaan vain kerran langennut absolutisti. Hannes Kolehmaisen koti oli New Yorkissa. Hymyilevä Hannes eroaa siitä edukseen, sillä kerronta keskittyy nyt oleelliseen, henkilögalleriaa on rajusti supistettu ja hengästyneet kilpailuselostukset hylätty. Paavo Nurmen asenne urheilusirkukseen ja sen kansallisiin kytköksiin muuttui vanhemmiten entistä kriittisemmäksi. Urho Karhumäki tulee käsitellyksi, mutta Vaasan Jaakkoo ei kirjassa esiinny, ei myöskään Jouni Tossavainen, jonka teoksessa Kylmä maraton (2002) Kolehmaisen veljekset juoksevat hevosta vastaan. Aikakauden kuva täsmentyy samalla kun ensimmäisen suomalaisen urheilusankarin elämä asettuu kansallisiin kehyksiin. Ylisanoja ei säästelty, rahaa kerättiin leskiäidille, ja 30 hehtaarin maapalsta houkutteli Kolehmaisen perheen muuttamaan Suomeen. Myyteistä muunneltuun totuuteen Tutkimuksessa tarkastellaan Hanneksen sankarimyytin esiintymistä kirjallisuudessakin, mikä on oikein ja kohtuullista
Ossi Viita HANNE~~EN JALANJALJISSA NAKVV SUOMEN HISTORIA TEKSTI: JOUKO KOKKONEN Ossi Viidan väitöskirja Hannes Kolehmaisesta avaa suomalaisessa liikuntahistoriassa uuden polun. Kolehmainen nuoren kansakunnan sankari Sihvola luonnehti Hannes Kolehmaista yhtä aikaa herkulliseksi ja haastavaksi tutkimuskohteeksi. Ossi Viidan sanoin hymyilevästä Hanneksesta muovattiin esikuvallinen sankari, yli-ihminen, "joka edusti nuoren kansakunnan ihanteita: uupumatonta intoa, valoisaa tulevaisuuden uskoa, säännöllistä ja yksinkertaista elämäntapaa, vaatimattomuutta, rehellisyyttä, raittiutta, puhtautta, avuliaisuutta, jaloutta, vilpittömyyttä, aatteelleen antautumista ja ihanteilleen uskollisuutta". Myytti ei suinkaan ollut täysin keksitty. Sihvola luonnehtiikin työtä merkittäväksi aluevaltaukseksi suomalaisen urheiluhistorian kentässä hän hyväksyi Viidan oman määrittelyn "ensimmäiLIIKUNTA & TIEDE 4/2003 39. Yksilöiden elämänvaiheet ja valinnat voivat valaista mm. Elämäkerrallisen tutkimuksen suosio onkin viime aikoina huomattavasti lisääntynyt. Kolehmaisesta soveltui oivallisesti perinteisen moralisoivan ja kasvatussuuntautuneen historiankirjoituksen kohteeksi. Pyykkärinä työskennellyt leskiäiti ja hänen lapsensa olivat tyytyväisiä köyhyydestä huolimatta. Samalla se on vahvasti kiinni emotieteensä kehityksessä. Kollektiivisia ilmiöitä ja rakenteita painottava suuntaus oli 1900-luvulla niskan päällä. Lähteitä kriittisesti arvioimalla oli selvitettävä, mitä menneisyydessä todella tapahtui. Sen haastoi 1800-luvun jälkipuoliskolla kriittinen sosiaalihistoriallinen tutkimusote, joka korostaa kansanjoukkojen ja yhteiskunnallisten rakenteiden vaikuttaneen historiassa enemmän kuin suurmiehet. Urheiluvuosinaan Kolehmainen oli ilmeisesti raitis. Antti Rantamaa, Urho Karhumäki ja Martti Jukola. Rankelainenkin suuntaus keskittyi suurmiesten tekoihin. Elämänkerrat opettivat mm. Kolehmaisen elämäkerta osoittaa, miten yksilön vaiheet voivat valottaa laajempia ajattelutapoja ja kehityskulkuja. Kohdettaan lähdekriittisesti tarkastelevan ja myyttejä purkavan henkilöhistorian arvostus on nousussa. Viita on Sihvolan mukaan purkanut rohkeasti Kolehmais-myyttiä ja arvioinut osuvasti sen merkitystä suomalaisessa kulttuurissa. Kansakoululaiset saivat lukea lukukirjastaan vuodesta 1927 alkaen 1950-luvulle asti Toivo T. Sihvola luonnehtii Viidan erittelevän Hannes-myytin suhdetta todellisuuteen ja sen käyttöä asiantuntevasti usein herkullisesti ja humoristisestikin. aikakaudelle ominaisten ajatteluja toimintatottumusten eli mentaliteettien olemusta. Hän oli myös kurinalainen ihminen, jonka sovitteleva elämänasenne sopi kansallisen eheyttämisen sankarille. Moraalikasvatus oli historiankirjoituksen päätehtävä 1800-luvulle saakka, mutta se säilytti asemansa etenkin kansanvalistuksessa pitkään 1900-luvullakin. Moderni historiatiede kehittyi tämän historia magistra vitae historia opettajana elämää varten näkemyksen kritiikkinä. Kailan lisäksi Hanneksesta sepittivät kertomuksia mm. Viidan vastaväittäjänä toiminut professori Juha Sihvola palautti väitöstilaisuuden alussa mieleen kuuluisien ihmisten elämäkertojen olleen pitkään korostetussa asemassa historiankirjoituksessa. oikeita elämänarvoja. Kailan kuvaamasta Kuopiossa asuneiden Kolehmaisten perheidyllistä. Saksalainen historioitsija Leopold von Ranke kehotti 1700-luvun lopulla historioitsijoita välttämään menneisyyden tapahtumien arvioimista myöhempien aikojen moraalisilla ja aatteellisilla mittapuilla. Elämäkerratkin uusiutuivat, kun tutkijat alkoivat suhtautua lähteisiin kriittisesti ja kyseenalaistivat myyttejä. Menneiden muistiin kirjaamisen lisäksi ne tarjosivat nuorisolle kasvattavaa luettavaa. Ne kertoivat myös, miten vaatimattomistakin lähtökohdista voi nousta vaikeuksien kautta voittoon
Ne kiinnostivat suurelta osin eri yleisöä kuin korkeakulttuurin saavutukset. Kolehmaisen Tukholman voitot lisäsi merkittävästi Suomen tunnettuutta. Ristiriitojen ja eheyttämisen ristiaallokossa Ripaus sosiologiaa olisi Sihvolan mielestä tehnyt tutkimukselle terää historiallisen käsittelytavan rinnalla. Kehon kautta työskentelystä hyötyvät parhaiten kehonsa reaktioita hyvin tunnistavat ihmiset, jotka kykenevät pukemaan kehonsa tuntemukset sanalliseen muotoon. Kyselytutkimuksessa loppuun saakka pysyi noin puolet (52%) hoitoon hakeutuneista. Hänen mielestään metafora pitää paikkansa. Lisääntyykö hoidoissa kävijöiden psyykkinen hyvinvointi hoitojen seurauksena keskiarvotasolla. Kysely oli luonteeltaan seurantatutkimus. Hoitoja yhdistää se, että kaikissa käytetään hoidon välineenä kosketusta. Haastattelututkimukseen osallistui kahdeksan ihmistä, kaksi kutakin hoitomuotoa kohti.. sestä tieteellisestä urheilijaelämäkerrasta". Kolehmaisen vuonna 1912 kokeman työttömyyden merkityksen pohdintaa Sihvola luonnehti jälkiviisaaksi; 1910-luvulla oli erilaista olla työtön kuin nykyisin. Toisaalta Viita itsekin myöntää väitöskirjassaan, että Kolehmaisen oma ääni on vaikea saada kuuluviin. " Juoksiko Hannes ulos luokastaan. Kehon kautta tapahtuva itsetutkistelu näyttää tämän tutkimuksen valossa olevan erityisen tehokasta joidenkin ihmisten kohdalla. Sihvola tarttui väitöskirjan eniten julkisuudessa olleeseen väitteeseen "Hymyilevä Hannes ei juossut Suomea maailmankartalle". Viita toi vastauksessaan esille etenkin Hanneksen toiminnan työläisurheiluseura Kuopion Riennon perustajajäsenenä. Tutkimukseni perusteella voidaan sanoa, että kehoa on mahdollista käyttää itseymmärryksen lisäämisen välineenä. kansa\lisuusaate, Amerikan-siirtolaisuus, raittiusliike, nykyaikaisen mediajulkisuuden alkuvaiheet ja keskustelu amatöörija ammattilaisurheilun välisestä suhteesta. Haastatteluaineisto valottaa kehon psykoterapeuttisen käytön toimintamekanismeja sekä hoitajan ja hoidettavan välistä vuorovaikutusta. sellaisia tekijöitä kuin poikkeavatko eri tyyppisiin hoitoihin hakeutuvat toisistaan jollain keskeisellä tavalla ja miksi hoitoihin ylipäätään hakeudutaan 7 Miten tyytyväisiä hoidoissa kävijät ovat ja mistä tyytyväisyys rakentuu. Sihvola näkee Viidan liioittelevan Kolehmaisen työväenhenkisyyttä hän oli pikemminkin leppoisa ja sovitteleva mies, jolle jyrkkä luokkatietoisuus oli vierasta. Tutkimuksen keskeisenä psykologisena kysymyksenä on selvittää voiko kehon hoitaminen kosketuksen avulla johtaa psykoterapeuttiseen työskentelyyn ja mikä on kehon funktio mahdollisessa psykoterapeuttisessa prosessissa. Hoitoihin hakeutuneiden psyykkistä hyvinvointia verrattiin lähtötilanteessa erään suuren suomalaisen yrityksen naistyöntekijöihin (n = 112). Sihvola kiitteli Viidan väitöskirjaa 40 UIKUNT A & TIEDE 4/2003 siitä, että se sisältää väitteitä. Tätä puolta Viita erittelee kaikin puolin ansiokkaasti." Ossi Viidan työ osoittaa, että tieteellisesti ansiokas elämäkerta voi välittää historian tietämystä myös suurelle yleisölle. Ossi Viidan työn suurin ongelma tiivistyy Sihvolan mukaan teoksen alaotsikkoon: "työläisurheilija Hannes Kolehmaisen sankaruus porvarillisessa Suomessa". Juha Sihvolan mukaan Kolehmaisen elämä ja Hannes-myytti "sijoittuvat jännittävällä tavalla vuoden 1918 perinnöstä nousevaan luokkaristiriitojen ja eheyttämispyrkimysten ristiaallokkoon". Tulosja tilastotietoa ja kepeitä urheilijaelämänkertoja ilmestyy runsaasti, mutta tieteellisen tutkimuksen määrä on ollut vähäinen suhteutettuna urheilun suosioon ja yhteiskunnalliseen merkitykseen Suomessa. Kolehmaisen elämänvaiheet risteävät lukuisien ajan yhteiskunnallisten aatteiden ja ilmiöiden kanssa. Hän näki Viidan katsoneen Suomen itsenäistymistä edeltävää aikaa osin vuoden 1918 tirkistysreiästä. Sihvola arvioikin "urheilun olevan edelleenkin enemmän tarinoiden kuin tutkitun tiedon valtakuntaa. Hän kritisoi kuitenkin rohkeiden tulkintojen, kuten päätelmän Kolehmaisen työväenhenkisyydestä, perustuvan ajoittain ohuehkolle lähdepohjalle. "Kokonaan toinen asia on se, että Kolehmaisen oma toiminta ja hänen saavutustensa ideologiset tulkinnat herättivät myös poliittisia intohimoja monessa vaiheessa. Kyselyaineisto kartoittaa mm. Hän myös muistutti Kolehmaisen eläneen ja kasvaneen työväenluokkaisessa ilmapiirissä. Tutkittavia hoitomuotoja on neljä (Rosen-menetelmä, Rebalancing-kehoterapia, Kajavahieronta ja vyöhyketerapia). Siihen osallistui 109 ihmistä, joista 100 oli naisia. Hänen elämäänsä vaikuttivat mm. Vastaväittäjänä toimi dosentti Juhani Julkunen {Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Markku Ojanen. Keskeistä on myös se lisääntyykö hoidoissa kävijöiden psyykkinen hyvinvointi hoitojen seurauksena. JOUKO KOKKONEN tutkija Liikuntatieteellinen Seura puh: 040-7530740 sähköposti: jouko.kokkonen@lts.fi PsM Hanna Svennevigin psykologian alaan kuuluva väitöskirja Hyvän olon hoidot: kosketukseen perustuvien hoitojen käyttö hyvinvoinnin ja itseymmärryksen 11' säämisen välineenä {Therapies af We/1being) tarkastettiin 6.9.2003 Tampereen yliopistossa. Hän löysi jonkin verran puutteita myös keskeisten käsitteiden (luokka, porvaristo, työväestö) määrittelyssä. Sihvolan mukaan myyttejä purettaessa on vaarana rakentaa uusia, mitä lähellä Viita on tehdessään Kolehmaisesta työläisurheilijaa
Tyypillistä oli, että fyysisiä ongelmia mainittiin useita. Tunnetilan sijasta keho reagoi epämiellyttävällä tavalla, kuten lihasten kiristymisellä ja kipuilulla. Keskeistä on muistoon liittyvän tunnetilan aktivoituminen ja sen ilmaiseminen hyväksyvässä ilmapiirissä. Käsiteltävät aiheet painottuivat lapsuuden tunne-elämän kokemuksiin. Somatisoivien potilaiden on usein arveltu olevan aleksityymisiä (tunnesanaston puuttuminen ja tunneköyhyys). µ LIIKUNTA & TIEDE 4/2003 41. Mielikuvien lisäksi psykoterapeuttisessa työskentelyssä käytettiin apuna muistojen aktivoitumista. KEHO ON VALINE PAREMPAAN .. Hän asuu kaupungissa ja on mukana työelämässä. Lihasjännitysten nähdään olevan seurausta yksilön aikaisemman historian kokemuksista. Näyttää siltä, että eräs hoitoihin hakeutumisen syy on jonkin asteinen psyykkinen tyytymättömyys ja muutoksen tarve. Eräs psykoterapeuttisen työskentelyn tapa oli mielikuvien käyttö. Tunnekokemusten esiintulossa kehon jännitystilat ja -asento toimivat eräänlaisina assosiaatiovihjeinä tai muistijälkinä, joita tutkimalla ja analysoimalla saadaan tietoa yksilön tavoista reagoida ihmisiin ja tapahtumiin. Haastattelemani ihmiset, joilla somatisaatiotaipumus oli voimakas, kuvasivat tunteitaan rikkaasti ja vivahteikkaasti. Perussyinä nähtiin lapsena koettu syyllistäminen, hylätyksi tulemisen pelko , rangaistuksenja häpeän pelko sekä pelko epäonnistumisesta. Näyttää siltä, että joidenkin ihmisten keho reagoi hyvin herkästi psykologisiin tekijöihin, riippumatta siitä millainen verbaalinen valmius heillä on kuvata tunteitaan. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 273, Tampereen yliopisto 2003. ISBN 957-44-5738-2, !SSN 7456-954><, http://acta.uta.fi. ISBN 957-44-57374, ISSN 7455-7676. Haastateltavat kuvasivat eräänlaista tunnetyhjiötä tilanteissa, joissa tunteiden olisi pitänyt syntyä. Mielikuvissa kehon jännitysja kiputilat muuntuvat symboliselle kuvakielelle, joka tulkitaan. Hoitoon hakeutuneista enemmistö oli hakenut apua vaivaansa jo aiemmin Vertailuaineistoon (n = 112) nähden, hoitoihin hakeutuneet voivat yleisesti ottaen huonommin, olivat ahdistuneempia ja mielialaltaan synkeämpiä ja tyytymättömämpiä elämäänsä. Hoitojen välitön vaikutus on kaikissa hoitomuodoissa tilastollisten tarkasteluiden mukaan hyvin samankaltainen. Tulkintaan osallistuivat sekä hoitaja että hoidettava. Suurin osa psyyken alueen "hoidattamisesta" liittyi kuitenkin itsetuntemuksen lisäämiseen ja itseilmaisun vapautumiseen. Erityisesti tunne-elämän tukahduttaminen nähdään keskeisenä lihasjännityksiä tuottavana tekijänä. Tämän tutkimuksen perusteella syntyykin kuva siitä, että somatisaatio ja aleksityymisyys eivät välttämättä liity toisiinsa. Jos hoidettavan ja hoitajan välinen vuorovaikutus toimi hyvin, hoidettavan psyykkinen hyvinvointi parani ja hän oli hoitotuloksiin tyytyväinen. .. Molemmat Rosenterapiassa kävijät ja toinen Rebalancingissa kävijöistä analysoivat itseään ja tunne-elämäänsä tavalla, joka on luonteenomaista psykoterapialle. Hoitoon hakeutumisen syynä on tavallisimmin niskahartiavaivat tai fyysiset kiputilat. Lisätietoja: Hanna Svennevig, 04007 20 607 (koti), /09) 2920 7205, hanna.svennevig@ijkk.fi Väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 949, Tampereen yliopisto, Tampere 2003. Heidän tyytyväisyytensä elämään, aktiivisuutensa ja vireytensä nousi voimakkaasti hoitojen seurauksena. Haastateltavat analysoivat menneisyyttään selittääkseen "tunteidensa puuttumisen". Psyyken alueen ongelmista tavallisimpia olivat jännittyneisyys, stressi, masennus sekä väsymys. o: 1-'• p-' 1-'. Puolen vuoden kuluttua tapahtuneeseen seurantaan mennessä kyseiset muutokset palautuvat lähtötilanteen tasolle, mikä puhuisi sen puolesta, että hoitosuhde tuo kaivattua tukea ja kun se päättyy, katoavat myös positiiviset muutokset. Tutkimuksessa loppuun saakka pysyneet olivat hoitoonsa erittäin tyytyväisiä. Keho reagoi herkästi psykologisiin tekijöihin Hoitomuodosta riippumatta haastateltavat kuvasivat runsaasti erilaisia fyysisiä oireita, jotka he itse mielsivät psykosomaattisiksi oireiksi. Psykologista tukea tarvitsevat näyttävät erityisesti hyötyvän hoidoissa käymisestä. Lihasjännitykseen ja kehon asentoon keskittyminen johdattaa hoidettavan seuraamaan kehontuntemusta ajassa taaksepäin. Lihasjännityksen avulla hoidettava muistaa itselleen jollain tavalla tärkeän tilanteen. ITSENSA YMMARTAMISEEN Hanna Svennevig Psykologista tukea tarvitsevat hyötyivät eniten Tyypillisin kävijä näyttää tutkimukseen osallistumisen perusteella olevan 35-40 -vuotias, opistotasoisen tutkinnon suorittanut, parisuhteessa elävä nainen. Hoidot lisäsivät vireyttä ja rentoutuneisuutta, nostivat mielialaa ja vähensivät vihantunteita ja ahdistuneisuutta. .. .. Kehon kertoo itsetutkiskelussa Haastatteluissa erot hoitomuotojen välillä tulivat esiin
-,_ "' = 1\)--= --Kuntotestauksen käsikirja ••••••••••••••••• Päivitä kuntotestaustietosi käytä hyväksesi ennakkotilaajan etu, säästät 25 %. .... Tilauksen voit tehdä sähköpostitse lts@stadion.fi; puhelimitse (09) 4542 720; faksilla (09) 4542 7222 tai postitse: Liikuntatieteel Ii nen Seura, Stadion, eteläkaa rre, 00250 Helsinki. Testaaminen eri potilasryhmillä 4.10. " cx,--:: -_-., <0-: -.. Kuntotestauksen etiikka 1.5. Ikääntyneiden testaaminen 4.8. Suomessa käytettyjä testikokonaisuuksia 4.1. Antropometria 3.2. Keijo Häkkinen ja erikoislääkäri Mauri Kallinen. Hermo-lihas-järjestelmän toiminnan mittaaminen 4. Riskien arviointi ja poissulku kriteerit 2.2. 03 Lisätietoja: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, etelä kaarre, 00250 Helsinki puhelin (09) 4542 720, faksi (09) 4542 7222 sähköposti lts@stadion.fi internet www.stadion.fi/LTS Esipuhe 1. Tehokas ja laadukas testaaminen 1.4. Terveyskunnon testaaminen 4.5. Kuntotestauksen turvallisuus ja vastuukysymykset 2.1 . Psyykkisen kunnon ja ominaisuuksien testaaminen Lähteet, Asiasanat, Hakusanat, Liitteet (muutokset mahdollisia) ' .. Kuntoremonttitestit 4.9. Kirjan laajuus n.350 sivua, hinta n. Lasten ja koululaisten testaaminen 4.3. 1\) = o--=I\)_,:: -.. Mitä, miten ja miksi testataan. Teoksen päätoimittajat ovat LitT Kari L. Testausprosessin kulku ja asiakaspalveluketju 1.3. Kirja soveltuu myös oppikirjaksi. Keskinen, prof. Eurofit-testistöt lapsille ja aikuisille 4.2. Testaustulokseen vaikuttavat lääkeaineet 3. Kun tilaat Kuntotestauksen käsikirjan (ilmestyy joulukuussa 2003) etukäteen 30.10.2003 mennessä, saat kirjan hinnasta 25 % alennusta (norm. Kestävyysominaisuuksien mittaaminen 3.3. Ammattimainen kuntotestaustoiminta 1.1. Kirjoittajina on yli 30 suomalaista kuntotestauksen huippuammattilaista. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisusarjassa ilmestyy joulukuussa 2003 Kuntotestauksen käsikirja. Muut testaamisen turvallisuuteen liittyvät näkökohdat 2.4. Postilähetyksiin lisätään toimituskulut. Kuntotestauksen juridiikka 2. Puolustusvoimien testistöt 4.4. Testimenetelmien kuvaukset 3.1. Kirjaan on koottu kuntotestaukseen liittyvä viimeisin tieto ja se tarjoaa ohjeistuksen kuntotestien tekemiseen.Samalla se yhdenmukaistaa suomalaista kuntotestaustoimintaa. hinta n. 1.2. 70 euroa(+ toimituskulut). Teos on jokaisen testausammattilaisen suomalainen käsikirja. Työkyvyn ja työkunnon testaaminen 4.6. 70 euroa). Testin keskeyttämisen kriteerit ja toiminta ongelmatilanteissa 2.3. Testaaminen urheilussa 4.7
Mukaan mahtuu 140 nopeinta! Ohjelma valmistuu marraskuun alussa 2003 Tarkkaile sivujamme: www.lts.fi. Uudet laulajat, vanhat virret! Liikuntapoliittisten veisujen sanat olisi aika uudistaa. 7. -11.3.2004 Helsingin Länsi-P · Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö E Teemat Älkää ampuko huippu-urheil • Mitaleja kannattaa metsästää, vaikka ei niitä saisikaan. Kansa, joka pelikentillä vaeltaa, näkee suuren valkeuden! Kansalaistoiminnan esteet pilkotaan tuhannen päreiksi. Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät 10. Liikuntapolitiikka on kuollut, eläköön terveyspolitiikka! • Liikunta-asiat siirrettävä sosiaa Iija terveysministeriöön
.~ veikkausvarat yli 3~5miljoona,a euroa taiteelle, tieteelle, urheilulle ja nuorisotyölle:',,. CoccineTla (leppäkerttu) _voi pysäyttää kovimmankin peli miehen seuraamaan evoluution ihmeitä. Opetusministeriö jakaa tänäkin vuonna . SUOMALAINEN. Suomi kiittää. Nuorta tähtihyökkääjää saattaa kiinnostaa maalintekoa enemmän tieteen tekeminen. Näistä varoista tuetaan niin pallotaitureita kuin tieteentekijöitä. -