Kaikesta valistuksesta ja liikuntaa edistävästä työstä huolimatta liikunnallisuudestaan tunnettu kansakunta pulskistuu ja kärsii liian vähäisen liikkumisen haitoista. Päivät ovat jo kahden kymmenen vuoden ajan olleet erityisliikunnan keskeinen kansallinen tapahtuma. Urheiluja liikuntapaikkaolosuhteet ovat pääosin kunnossa ja kansaa on valistettu liikunnan terveyttä edistävistä vaikutuksista. Valtio, kunnat, kansalaisjärjestöt ja yksityiset palveluntarjoajat ovat tehneet hartiavoimin työtä, että ihmiset liikkuisivat entistä enemmän. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Pilvikki Heikinaro-Johansson Alexander Holthoer Terhi Huovinen Kirsi Hämäläinen Pasi Koski Raija Laukkanen Markku Ojanen Susanna Rahkamo Eila Ruuskanen-Himma Kuvat: Antero Aaltonen, Salla Keskinen, Aija Saari SIU Kansi: Salla Keskinen Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Esteettömyyttä luodaan käytännön toimenpiteiden ohella myös vaikuttamalla asenteisiin ja luomalla uusia toimintatapoja. Nämä ovat erityisliikkujalle tärkeitä näkökohtia. kari.keskinen@lts.fi Liikunta &Tiede 4/2006 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts .fi internet: www.lts .fi Päätoimittajat: Katriina Kukkonen-Harjula (vast.) Kari L. Suomessa asuvasta runsaasta viidestä miljoonasta ihmisestä noin joka viides lukeutuu erityisryhmiin. Paino: Vammalan Kirjapaino Oy Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts fi Kestotilaus: 32 euroa Vuositilaus: 36 euroa 43. Yksilön hyvinvointi heijastuu koko yhteiskunnan hyvinvoinnissa. Se on jokamiehen oikeus. Suomalainen yhteiskunta on kiitettävällä tavalla ottanut omakseen kansalaisten liikunnan edistämisen. Kansakunnan hiljalleen ikääntyessä yhä suurempi osuus liittyy tähän varsin heterogeeniseen ryhmään. Päivillä on esillä uusia käytäntöjä ja viimeisintä tutkimustietoa. Kansalaisten liikkumisaktiivisuus on yleismaailmallisesti huippuluokkaa. LIIKUNTA ON JOKAMIEHENOIKEUS KARI L. Liikuntaesteettömyys ei ole tärkeää ainoastaan erityisryhmiin kuuluville. Hyvästä suunnittelusta ja erityisryhmien hyvästä huomioimisesta huolimatta läheskään kaikkien liikuntapaikkojen tavaramerkki ei ole esteettömyys ja helppo saavutettavuus. Samalla ne ovat tärkeä foorumi keskustelulle ja valtakunnallisille linjauksille ja kannanotoille. KESKINEN uomessa kansalaisille pyritään tarjoamaan tasavertaiset mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen liikkujan lähtökohdista riippumatta. Elokuun lähestyessä loppuaan on Jyväskylä kuudensien erityisliikunnan neuvottelupäivien näyttämönä. Liikunta on hyvä väline sekä hengen että ruumiin terveenä pysymiselle. On helppo kulkea kun pyörätuoli mahtuu ovista ilman että rystyset naarmuuntuvat ovipielissä. Niin myös nyt, kun kansallisen liikuntaohjelman valmistelu on käynnistynyt. Liikunnan esteiden poistaminen on iso työsarka. Kaikille avoin, yhteinen liikunta on päivien pääteema. Aihetta huoleen on siis edelleen ja pontevia jatkotoimenpiteitä tarvitaan koko väestön tasolla. vuosikerta ISSN 0358-7010. Liikuntatilojen ja paikkojen esteettömyys ja helppo saavutettavuus ovat sellaisia olosuhdetekijöitä, joihin Suomessa on aihetta edelleenkin panostaa. Liikunta ei ole kuitenkaan velvollisuus. Suomessa on runsaasti sellaisia vanhakantaisia tiloja ja laitoksia,joissa liikkuminen on hankalaa kenelle tahansa. Säännöllisen liikunnan harjoittaminen tukee erityisesti heidän terveyttään ja toimintakykyään. Siihen pyrkivät myös lukuisat puheenvuorot antamaan vastauksia. "'Terve sielu terveessä ruumiissa" kuvaa hyvin yksilön tavoitteellista olotilaa
Elina Karvinen 31 Erityisliikunnan koulutusta tarjolla eurooppalaisissa koulutusohjelmissa. Raija Mattila 14 Työpaja avaa ovia urheiluun. Vammaisten kilpaja huippu-urheilu on kehittynyt Suomessa vireästä harrastustoiminnasta ammattimaiseksi huippu-urheiluksi noin neljässäkymmenessä vuodessa . Diabeteksen ehkäisyssä kehitetään terveysliikuntapalveluja riskiryhmille. DEPtyöpajoissa pääpaino on käytännöllä . Taru Poukka LUETTUA 59 Simeoni, yksi sankarien tekijöistä. Liikuntasosiologit ja liikuntakasvatuksen tutkijat tapasivat kaksoiskongressissa Jyväskylässä. Heli Sinisalo 37 Kuntia yhdistetään miten rakentuu toimiva erityisliikunta . Tutkijat paikansivat liikuntaa laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin Jyväskylän kaksoiskongressissa. Toni Piispanen 39 Kummajaisesta huippu-urheiluksi. Australiassa on jo lähes kahden vuosikymmen ajan toimittu määrätietoisesti kaikille yhteisen urheilun puolesta. Joka toisella yli 75 -vuotiaalla on merkkejä liikkumiskyvyn alkavista ongelmista ja joka kolmas yli 75 -vuotias ilmoittaa olevansa yksinäinen. Peter Oowns 20 Yhteiseen ja kaikille avoimeen liikuntaan. Norjassa integraatioprosessi käynnistettiin järjestörakennetta karsimalla.Australiassa lajiliitoissa muokataan olosuhteita ja toimintatapoja . Tämä työ haastaa myös osoittamaan, mitkä ovat erityisliikunnan tärkeimmät kehitystehtävät. Toni Piispanen 35 Kaksi kuntaa -yksi ratkaisu:Yhteinen erityisliikunnan ohjaaja. Leena Kummu POHDITTUA 44 Vaikea vammaisurheilu helppo vammaisurheilu. Ollakseen vakavasti otettava toimija liikuntakulttuurin tulee seurata ympäröivän yhteiskunnan arvokehitystä . Erkki Tervo 46 Yhteinen foorumi loi vuorovaikutusta. ERITYISLIIKUNNAN PÄIVÄT 12 Liikunnan esteet ja kehitystarpeet tarkastelun kohteeksi. Kaisu Laasonen, Aija Saari 25 Yhdessä vahvan vanhuuden puolesta haaste erityisliikunnalle. Kansallisen liikuntaohjelman valmistelu on käynnistymässä . Jyrki Vilhus 32 Projektikuntiin pysyviä toimintaratkaisuja. Professori Hannu Itkonen EASS:n hallitukseen. Jouko Kokkonen. Kuntien kyky selviytyä tehtävistään ei riipu yksinomaan niitten koosta. FINRISKl-tutkimuksessa ilmeni, että tärkeimmäksi syyksi liian vähälle liikunnalle katsottiin ajan puute. Katja Borodulin 10 POLTTOPISTEESSÄ: Kynnys matalaksi mahdollisimman monelle mahdollisuus osoittaa erinomaista suorituskykyä. Laadukkaassa liikuntaryhmässä tuetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. 2 Pääkirjoitus. Kari Keskinen 11 Tutkimusuutisia liikunnan biotieteiden maailmasta. Tieto liikunnan terveellisyydestä on saavuttanut väestön hyvin. Kari Kalliokoski 6. Hannu Itkonen, Pilvikki HeikinaroJohansson 49 Professori Pilvikki Heikinaro-Johansson AIESEP:in puheenjohtajaksi. Hannu Itkonen, Pilvikki Heikinaro-Johansson 50 Liikunnan muuttuva asema läpivalaisussa. Leena Laine 56 Lisää liikuntaa painavista syistä. Kaisu Laasonen, Aija Saari 23 Yksi tavoite kaksi strategiaa. Ilmajoella ja Kurikassa, ratkaisu, jossa kunnat palkkasivat yhteisen erityisliikunnan ohjaajan on toiminut hyvin. 54 Feminististä liikuntatutkimusta herättelemässä. Erityisliikuntaa kuntiin -projektin 13 kunnassa on löydetty keinoja erityisliikuntapalvelujen tuottamiseen ja ohjaajapulan ratkaisemiseen. Kari Keskinen 4 Suomalainen aikuinen on ahkera hyötyliikkuja
4 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4 /'IOCJ3
Liikunnan muutoksesta ajassa on niin ikään vähän tutkimustietoa saatavilla. Tutkimusotos on poimittu väestörekisteristä ositettuna satunnaisotantana, jossa ositus on tehty sukupuolen ja 10-vuotisikäryhmän mukaan väestöä edustavaksi. Päivittäisen puolen tunnin määrän raportoi saavuttaneensa 41 prosenttia miehistä vuonna 1997 ja 35 prosenttia vuonna 2002. Osallistumisaktiivisuus on vaihdellut 70 ja 88 prosentin välillä eri tutkimusvuosina. Naisilla vastaava vapaa-ajan liikunnan muutos oli 49 prosentista 76 prosenttiin. Kansallinen FINRISKI-tutkimus, jonka tarkoituksena on seurata sydänja verisuonitautien vaaratekijöiden muutoksia suomalaisilla, on toteutettu viiden vuoden välein vuodesta 1972 (Laatikainen ym. Osallistuneet ovat raportoineet omista liikuntatottumuksistaan työssä, työmatkalla sekä vapaa-aikana. Samanaikaisesti ruumiillisesti raskas työ ja päivittäinen työmatkaliikunta ovat vähentyneet. Kansanterveyden näkökulmasta juuri riskiryhmään kohdistuvan valistuksen myötä voidaan saada aikaan myönteisiä ja nopeasti näkyviä muutoksia ihmisten terveydessä. 2006a). pihaja puutarhatöitä, korjaustöitä ja siivoamista kysyttiin vuosina 1997 ja 2002. Myös ammattirakenne on muuttunut niin, että maataloustyötä tehdään enää vain murto-osa siitä mitä 1970-luvulla tehtiin, ja yhä suurempi osa väestöstä toimii fyysisesti kevyissä palveluammateissa. FINRISKl-tutkimuksessa ilmeni, että tärkeimmäksi syyksi liian vähälle liikunnalle katsottiin ajan puute. Kansanterveyslaitoksessa seurataan väestön terveyden ja terveyskäyttäytymisen kehittymistä erilaisten väestöaineistojen avulla. Mielenkiinto kohdistuukin nyt ihmisten tekemiin valintoihin ja oman käyttäytymisen muuttamiseen. Hyötyliikunta on merkittävä osa suomalaisten aikuisten arkea. Liikkuminen muuttuu ajan mukana Eri liikuntamuotojen muutosta 30 vuoden aikana määrittävät samanaikaiset muutokset yhteiskunnassa, sillä vapaa-ajan määrä on lisääntynyt työajan vähentyessä sekä autoistumisen ja teknologisten keksintöjen myötä lihastyö on korvattu koneilla. Alun perin FINRISKI-tutkimus oli nimeltään Pohjois-Karjala-projekti, joka toteutettiin Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa vuosina 19721977. uomalaisten liikuntakäyttäytymisestä on saatavilla jonkin verran väestötasoista tietoa, mutta se on osittain ristiriitaista, riippuen mittausmenetelmistä ja tutkittavien ikäryhmästä sekä sukupuolesta. Naisilla vastaavat luvut olivat 58 ja 53 prosenttia. Useat terveysseurantaan luodut väestöaineistot eivät sisällä tarkkoja liikuntamittareita tai erityisesti terveysliikunnan mittaamisen soveltuvia mittareita. 2006a). Myös aineiston edustavuus, niin maantieteellisesti kuin muidenkin otokseen liittyvien tekijöiden suhteen voi aiheuttaa hankaluuksia tulosten tulkinnassa. Erityisesti riskiryhmän näkökulmasta on välttämätöntä tutkia fyysisen aktiivisuuden yhteyksiä terveyteen, mikä osaltaan asettaa paineita liikuntatutkimuksessa käytössä oleviin ja tulevaisuudessa muodostettaviin aineistoihin. Tutkimukseen osallistuneille on tehty terveystarkastus sekä kysytty kyselylomaketta hyödyntäen erilaisia terveyteen liittyviä tekijöitä. 2003b) . Väestön vapaa-ajan liikuntaan osallistuminen on lisääntynyt merkittävästi ja erityisen voimakkaasti naisilla (kuvio 1) (Borodulin ym. Tässä katsauksessa paneudutaan suomalaisen aikuisväestön liikuntakäyttäytymiseen, tutkitaan miten aikuisväestö liikkuu ja minkälaisten liikuntalajien parissa sekä pohditaan syitä miksi kaikki eivät harrasta liikuntaa. Vuosi vuodelta tutkimukseen liitettiin mukaan uusia alueita: Turun ja Loimaan alueet, Helsingin ja Vantaan kaupungit sekä Oulun ja Lapin lääni. Vuonna 2002 tutkimuksessa käytettiin laajempaa liikuntalomaketta, jonka tarkoituksena oli mitata vapaa-ajan liikunnan aiheuttamaa suhteellista energiankulutusta viimeisen 12 kuukauden ajalta sekä erilaisia liikuntaan liittyviä asenteita (Borodulin 2006). 2003a; Laatikainen ym. Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, jolloin jokaisena tutkimusvuonna saadaan tietoa terveyskäyttäytymisen muutoksesta väestötasolla. Tieto liikunnan terveellisyydestä on saavuttanut väestön hyvin. Hyötyliikunnan muutos näinä kahtena LIIKUNTA & TIEDE 43 , 4/2006 5. Terveystutkimuksen kannalta olisi mielenkiintoista tietää, kuinka moni suomalaisista liikkuu säännöllisesti ja terveyden kannalta riittävästi, mitkä ovat liikunnan määrät ja lajit, sekä voidaanko tehdä johtopäätöksiä, tai jopa profiileja, ketkä muodostavat fyysisesti inaktiivien riskiryhmän. Liikuntamuotojen muutos on ollut voimakkainta 1970ja -80-luvuilla, jonka jälkeen liikuntatrendit väestötasolla ovat pysyneet hyvin samansuuntaisina (Borodulin ym. Vuonna 1972 miehistä 66 prosenttia harrasti vapaa-ajan liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa, kun vuonna 2002 vastaava luku oli 77 prosenttia. Tutkittavien hyötyliikuntaa eli mm
Miehillä kävelyn lisäksi kertyi eniten pihaja lumitöitä ja kolmanneksi eniten metsätöitä ja halonhakkuuta. Naisilla yksittäisiä liikuntakertoja oli 7,0 viikossa, kun taas miehillä niitä raportoitiin 5,2. Kävely suosituinta vapaa-ajan liikuntaa FINRISKI 2002 -tutkimuksen vapaa-ajan liikuntaa kysyttiin määrällisesti niin, että tutkittavat kertoivat 23 eri lajin kohdalla sen useuden, keston ja tehon vuoden jokaisena kuukautena. Eri liikuntamuotojen muutos (%) suomalaisilla 25-64-vuotiailla miehillä ja naisilla vuosina 1972-2002 FINRISKl-tutkimuksessa. 90 ~ ~ 80 ······························································ 70 20 10 o---~--~---~--~--~--~-----1 1972 1977 1982 1987 Vuosi 1992 1997 2002 -+Mehet, vapaa-ajan liikunta (n=28461) --Mehet, työliikunta (n=23378) -¾Mehet, työmatkaliikunta (n=22849) -+Naiset, vapaa-ajan liikunta (n=30567) --Naiset, työliikunta (n=21455) -¾Naiset, työmatkaliikunta (n=20666) Kuvio 1. tutkimusvuotena ei ollut tilastollisesti merkitsevä, joten hyötyliikunnan määrän voidaan arvella pysyneen samalla tasolla tutkimusaikana. Kotitöitä ilmoitti tehneensä 80 prosenttia ja pihatöitä 59 prosenttia naisista. 6 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4 /2006. Naiset raportoivat kävelyn lisäksi yhtä paljon myös erilaisia kotitöitä ja siivoamista sekä kolmanneksi eniten pihaja lumitöitä. Liikunnan aiheuttama suhteellinen energiankulutus oli naisilla 25,8 METtuntia viikossa ja miehillä 25,3 MET-tuntia viikossa. Luvut vastaavat esimerkiksi noin viiden tunnin reipasta kävelyä. Varsinaisista kuntolajeista kävelyn ohella suuriin määriin nousivat pyöräily ja hiihto, niin miehillä kuin naisilla. Valtaosa osallistuneista harrasti kohtuullisen vähän liikuntaa, vaikka samalla tutkittavi280 , --, 240 200 160 t 120 80 40 .,., ~.;;, .,,;,., ;p ,,,_'l><f .# ,/j ~"~,g, '?' "' ;~ ;,':>' ,.'1> ~..., ,."' +"~ i...ff ~'1> .,, ·>i,?,,.., $' Mehet (n=2200) Naiset (n=2757) ·o' "' #, o.s:q_"i' .;;," 0~ ,i,."-' if ,s:.'1> o'I> ~o 0~ ;;; ·o'' ·!S' ·-#;:;,~ ~p +9 Kuvio 2. Jos liikunnan kestoa tutkittiin tunteina viikossa, niin naisilla liikuntaa kertyi 6,1 tunnin edestä viikkoa kohden ja miehillä vähemmän, 5,1 tuntia. Kävely oli määrällisesti eniten harrastettu liikuntamuoto niin miehillä kuin naisilla ja sitä ilmoitti harrastaneensa edellisen vuoden aikana 52 prosenttia miehistä ja 67 prosenttia naisista (kuvio 2) . Jokaiselle lajille laskettiin siten suhteellinen energiankulutus (METh/v tai METh/vko) lepoaineenvaihdunnan (MET) kerrannaisina. Pyöräilyä raportoi harrastaneensa 41 prosenttia miehistä ja 48 prosenttia naisista ja hiihtoa 40 prosenttia miehistä ja 36 prosenttia naisista. Naiset raportoivat keskimäärin enemmän vapaaajan liikuntaa kuin miehet (taulukko 1). Pihatöitä raportoi tehneensä 58 prosenttia ja metsätöitä 36 prosenttia miehistä. Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen (METh/v, keskiarvo) 12 kuukauden aikana joissakin lajeissa miehillä ja naisilla (FINRISKI 2002 -tutkimus)
Miehistä 60,4 ja naisista 64,2 prosenttia saavutti suositellun liikunnan viikkomäärän. Näiden lukujen valossa nähdään, että hyötyliikunta on merkittävä osa suomalaisten aikuisten liikuntaa. Jos vuoden aikana kertynyttä kokonaisliikuntaa tarkasteltiin kunto-, työmatkaja hyötyliikunnan näkökulmista, niin miesten kokonaisliikunnasta 55 prosenttia oli kuntoliikuntaa, 39 prosenttia hyötyliikuntaa ja 7 prosenttia työmatkaliikuntaa. Silti hyötyliikunnan merkitystä esimerkiksi kokonaisenergiankulutuksen näkökulmasta tulisi painottaa, erityisesti väestössä yhä lisääntyvän ylipainon ja lihavuuden takia. Tämän terveysliikunnan päivittäisannoksen voi kerätä lyhyemmistä, esimerkiksi 10 minuutin jaksoista. Raportoidut keskiarvot (keskipoikkeama) ja mediaanit (kvartiilivälit). Haasteena fyysisesti passiiviset Aikuisväestölle suositellaan päivittäin vähintään 30 minuuttia kohtuullisen kuormittavaa tai raskasta fyysistä aktiivisuutta. en joukkoon mahtui äärimmäisen paljon liikuntaa harrastavia yksilöitä. Kertoja viikossa Tuntia viikossa METh viikossa Miehet (n::2200) Keskiarvo 5,2 (4,5) 5,1 (5,2) 25,3 (25,9) (keskipoikkeama) Mediaani 4,1 (2,0; 7,2) 3,7 (1,7; 6,8) 18,3 (7,3; 34,2) (kvartiiliväli) Naiset (n=2757) Keskiarvo 7,0 (5,2) 6, 1 (6.4) 25,8 (25,9) (keskipoikkeama) Mediaani 5,7 (3,0; 9,8) 4,5 (2,4; 7,5) 19,0 (9,7; 34,1) (kvartiiliväli) p-arvo* p<0,001 p<0,001 p<0,001 * t-testi miesten ja naisten väliselle erolle. Tästä ei kuitenkaan voida vetää johtopäätöksiä, että riittämätön liikunta on johtanut ylipainoisuuteen tai lihavuuteen, vaan asiaa voidaan LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4/2006 7. Tämä suositus vastaa amerikkalaisia terveysliikuntasuosituksia (Pate ym. Suosituksen tavoitteena on saavuttaa noin 150 kilokalorin päiväkulutus perusaineenvaihdunnanja työn vaatiman kulutuksen lisänä. Väestötutkimuksissa hyötyliikunnan todellista osuutta kokonaisliikunnasta on vaikeaa mitata ja se vaihtelee paljon vuodenaikojen mukaan. Vapaa-ajan liikunnan kerrat, kesto ja suhteellinen energiankulutus (MET) viikkoa kohden miehillä ja naisilla. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005) Terveyden edistämisen haasteena on tavoittaa väestössä ne henkilöt, joiden päivittäinen fyysinen aktiivisuus ei ole riittävää, sekä kannustaa jo aktiivisia henkilöitä jatkamaan ja lisäämään liikuntaharrastustaan. Toisessa Kansanterveyslaitoksessa tehdyssä tutkimuksessa, Terveys 2000 -tutkimuksessa, terveysliikuntasuosituksen ( vähintään puoli tuntia 4 kertaa/vko) saavutti yli 30-vuotiaista miehistä 25,9 ja naisista 26,8 prosenttia (Aromaa ja Koskinen 2002). FINRISKI-tutkimuksessa terveyden kannalta riittäväksi liikunnaksi määriteltiin vähintään viitenä päivänä viikossa tapahtuva 30 minuutin vähimmäismäärä, jonka teho ylitti kolmen METin tason, tai kolmena päivänä viikossa tapahtuva 20 minuutin vähimmäismäärä, jonka teho ylitti kuuden METin tason. FINRISKI-tutkimuksen luvut ovat ristiriitaisia Terveys 2000tutkimuksen kanssa, mutta toisaalta itse fyysisen aktiivisuuden suositus, tutkimusmetodit, kyselylomake, ikäryhmät ja edustavuus eivät ole verrannollisia keskenään. Normaalipainoisissa noin 30 prosenttia ei harrastanut terveytensä kannalta riittävästi liikuntaa, kun vastaavat luvut olivat ylipainoisilla noin 40 ja lihavilla jopa 50. Fyysisesti passiivisten ryhmään kuuluivat merkittävästi useammin ylipainoiset ja lihavat henkilöt kuin normaalipainoiset (kuvio 3, FINRISKI-tutkimus). Olennaisin viesti eri tutkimuslöydöksistä on kuitenkin se, että väestössämme on fyysisesti passiivisia henkilöitä, jotka todennäköisesti hyötyisivät säännöllisestä liikuntaharrastuksesta erityisesti terveyden näkökulmasta. Monista tutkimuksista huolimatta ei ole olemassa varmaa tutkimustietoa siitä, kuinka moni suomalaisista saavuttaa edellä mainitun päivittäissuosituksen. Naisilla vastaavat prosenttiosuudet olivat 51, 39 ja 11. 1995; American College of Sports Medicine 1998) . Yleensä hyötyliikuntamuotojen teho on hyvin alhaista ja siten hyötyliikunnan yhteys esimerkiksi sydänja verisuonitautien vaaratekijöihin on kuntoliikuntaa heikompi (Borodulin 2006). Taulukko 1
Siten liikunnanopetus tulee varmistaa osana perusja muiden asteiden koulutusjärjestelmää. Passiivisten riskiryhmään kuuluivat myös tupakoivat miehet, sillä päivittäin tupakoivien miesten keskuudessa terveyden kannalta riittämättömästi liikuntaa harrastavia oli merkitsevästi enemmän (51 %) kuin tupakoimattomilla (32 %) ja tupakoinnin lopettaneilla (39 %) . 80 Riittämätön liikunta i 70 ' Riittävä liikunta 60 50 :!!. Toki tässä yhteydessä tulee painottaa, että liikunta sisältää muitakin ulottuvuuksia kuin terveyden ylläpitämisen, kuten sosiaaliset ja yhdessäolon ulottuvuudet. 2006b) Tämä liikunnan sosioekonominen vaihtelu vahvistaa ajatusta siitä, että terveyttä edistävä toiminta, liikunta mukaan lukien, tulee olla vahvasti mukana lasten koulutuksessa jo varhaisista vuosista asti. Fyysisesti aktiiviset miehet käyttivät alkoholia keskimäärin 86 g viikossa ja fyysisesti passiiviset merkittävästi enemmän, 104 g viikossa. Harva ihminen harrastaa liikuntaa pelkästään terveysvaikutusten takia. Toisaalta hyötyja työmatkaliikunnan määrät olivat samanlaiset kaikissa koulutusryhmissä. Myös Naiset (n=3216) D Miehet (n=2764) 20 25 30 Kuvio 4. Riittävästi ja riittämättömästi liikuntaa harrastavien miesten keskuudessa raportoitiin myös erisuuruista alkoholinkäyttöä. FINRISKI-tutkimuksessa vapaa-ajan liikuntaa kokonaisuudessaan ja eri kuntoliikuntalajeja harrastettiin merkittävästi enemmän paremman koulutustason omaavien keskuudessa kuin vähemmän koulutettujen keskuudessa. Naisilla fyysisen aktiivisuuden erot tupakoinnin mukaan eivät olleet yhtä Lapset ja perhe Laiskuus Minulla on sairaus tai vamma En pidä liikunnasta Ei ystäviä tai ry hmää, joiden kanssa liikkua En hallitse liikuntataitoja Liikuntapaikkojen käyttömaksut suuret Liikuntapaikat kaukana Liikuntavarusteet maksavat liian paljon Minulla ei ole aikaa 5 10 15 % selviä kuin miehillä. Oletetaan, että hyvä koulutus ja tulotaso evästävät yksilön omia valintoja terveellisempään suuntaan. Terveyden kannalta riittävästi ja riittämättömästi vapaaajan liikuntaa harrastavien osuudet (%) kehon painoindeksiluokissa (BMI) miehillä ja naisilla FINRISKI 2002 -tutkimuksessa. 40 30 20 10 · BMI alle 25 BMI 25-29,9 BMI yli 30 1 BMI alle 25 BMI 25--29,9 BMI yli 30 f\/liehet (n=2200) Naiset (n=2756) Kuvio 3. Näiden tulosten perusteella fyysinen aktiivisuus voidaankin nähdä osana yleistä terveellistä elämäntapaa, jossa liikuntaa harrastetaan vapaa-ehtoisesti ja tarkoituksella valittuna terveyskäyttäytymisenä. Yleisimmät syyt liian vähäiseen vapaa-ajan liikuntaan miehillä ja naisilla FINRISKI 2002 -tutkimuksessa (prosenttiosuus kaikista vastanneista). Fyysisellä aktiivisuudella on yhteyksiä sosioekonomiseen asemaan, kuten muillakin terveyskäyttäytymisen ulottuvuuksilla. 8 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4 /2006. Koulutus lisää tietoa ja taitoa tehdä terveellisiä valintoja ja hyvä toimeentulo luo taloudelliset perusteet toteuttaa koulutuksen ohjaamia valintoja. (Borodulin ym. myös pohtia päinvastaiselta kannalta: ylipainoiset ja lihavat eivät tule aloittaneeksi tai jatkaneeksi liikuntaharrastus ta yhtä usein kuin normaalipainoiset
Juolevi, P. Muiksi esteiksi mainittiin mm. www.ktl. Lahti-Koski, P. Alfthan, 1. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4/2006 9. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja A 1/2006, Helsinki. King ym. Alfthan, 1, Salminen, J. Taulukkoliite. Tapanainen, G. fi/attach ments/suomi/julka isut/ju lkaisusarja_b/2003b 7-1.pdf. ktl. Silti televisio ja tietokone valitaan tietoisesti liikunnan sijaan. Borodulin, K., T. ja S. Helsinki. Muita esteitä raportoitiin selvästi harvemmin. (2006). Laatikainen, M. Macera, C. FINRISKI 2002. Tapanainen, G. liikuntapaikkojen kaukainen sijainti ja suuret käyttömaksut. Yllättäen laiskuus raportoitiin tärkeäksi syyksi riittämättömään liikuntaan, vaikka sitä ei ollut ennakkoon annettu valmiina vastausvaihtoehtona kyselylomakkeessa. Jama 273(5): 402-7 Valtion ravitsemusneuvottelukunta (2005). Miehet ja naiset raportoivat yhtä usein laiskuuden ja sairauden tai vamman olevan esteenä liikuntaharrastukselle, mutta naisilla näytti sosiaalisen ryhmän puute olevan syynä miehiä useammin syynä passiivisuudelle. Lisäksi väestön liikuntatottumuksia tulee jatkossakin seurata ja raportoida, sekä sitä kautta tunnistaa fyysisesti passiivit, terveytensä kannalta riskiryhmässä olevat henkilöt. Laatikainen, A. www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2003b7-2.pdf. C. Tällä hetkellä tutkimusnäyttö liikunnan terveysvaikutuksista on vahvaa. R., M , Pratt, S. Laatikainen, T., H. FIN RISKI 2002 Tutkimus kroonisten kansantautien riskitekijöistä, niihin liittyvistä elintavoista, oireista, psykososiaalisista tekijöistä ja terveyspalvelujen käytöstä. Salomaa, E. Terveys ja toimintakyky Suomessa. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että liikunnan tiedetään olevan hyväksi terveydelle, mutta todelliset syyt fyysisesti passiiviseen elämäntapaan löytyvät ihmisten omasta käyttäytymisestä, ei ulkoisista tekijöistä kuten rahasta tai ympäristön luomista mahdollisuuksista. Sundvall, J. Blair, W. Heath,A. Tutkimuksen toteutus ja tulokset 1. N. Borodulin, K. www. Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon. American College of Sports Medicine Position Stand. Tutkimuksen toteutus ja tulokset 2. Vartiainen (2003b). Ihmisten omien arvioiden mukaan syitä tai esteitä heidän liian vähäiseen liikuntaansa oli monia, mutta niistä tärkein oli ajanpuute (kuvio 4, FINRISKI-tutkimus). Liikunnallisen elämätavan takana on siis myös persoonallisuuteen ja sukupuolirooleihin liittyviä tekijöitä. Naisilla myös yleinen luottamus muita ihmisiä kohtaan ennusti vapaa-ajan liikuntaharrastusta. L. Thirty-year trends of physical activity in relation to age, calendar time and birth cohort in Finnish adults. Pate, R. Helsingin yliopisto, Pro Gradu-tutkielma, Helsinki. Jousilahti, V. liikuntapalveluiden saatavuus kaikille kansalaisille KIRJALLISUUS on oltava osa hyvinvointipolitiikkaa. (1995). Terveys 2000 -tutkimuksen perustulokset. FINRISKItutkimuksessa miehet ja naiset raportoivat enemmän vapaa-ajan liikuntaa, jos uskoivat yleisesti kykenevänsä elämään terveellisesti ja uskoivat terveellisten elämäntapojen suojaavan sairastumiselta (Kinnunen 2006) . The National FINRISK 2002 Study. fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2002b3.pdf. Med Sci Sports Exerc 30(6): 975-91. Harald, P. Näin ollen olemme tutun kysymyksen edessä, miten muuttaa ihmisten käyttäytymistä kohti liikunnallista elämäntapaa, kun tiedon lisääminen tai tuottaminen itsessään ei ole kynnyskysymys. Association of age and education with leisure time physical activity in 4437 adults. Leiviskä, K. Näiden tulosten valossa voidaan päätellä, että jatkossa tutkimusta tulisi tehdä myös psykososiaalisten tekijöiden ja käyttäytymisen muutokseen tähtäävän teorioiden yhteyksistä fyysiseen aktiivisuuteen. (2002). Lakka (2006b). Physical activity, Fitness, Abdominal Obesity, and Cardiovascular Risk Factors in Finnish Men and Women . American College of Sports Medicine (1998). Lähetetty julkaistavaksi Kinnunen, M . Borodulin, K., T. Jousilahti, T. Helsinki, Edita Prima Oy. Leiviskä, K. W. Mielenkiinto, myös tutkimussektorilla, kohdistuu ihmisen tekemiin valintoihin oman käyttäytymisen suhteen. Harald, P. Ettinger, G. Lähetetty julkaistavaksi. Perusraportti. Bouchard, D. A. Sundvall, J. Cynical Hostility, Self-Efficacy and Outcome Expectancies for Healthy Lifestyle as Predictors of Self-Reported Leisure Time Physical Activity. Tieto liikunnan terveellisyydestä on myös saavuttanut väestön hyvin, sillä FINRISKI-tutkimuksessa 94 prosenttia uskoi liian vähäisen liikunnan olevan haitaksi terveydelle. Buchner, W. Aromaa,A. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002. Haskell, C. Salomaa, E. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7/2003, Helsinki. Physical activity and public health. Jousilahti, V. (2006). www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_a/2006/2006a01.pdf. A recommendation from the Centers for Disease Control and Prevention and the American College of Sports Medicine. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7/2003, Helsinki. Vartiainen (2003a). Jousilahti (2006a). Koskinen, toim. KATJA BORODULIN, FT Kansanterveyslaitos Sähköposti: katja.borodulin@ktl.fi maintaining cardiorespiratory and muscular fitness, and flexibility in healthy adults. The recommended quantity and quality of exercise for developing and Fyysisen passiivisuuden syyt todellisia vai tekosyitä. Myös ajanpuute viittaa ihmisten omiin tietoisiin valintoihin ja priorisointeihin: vapaa-ajan määrä on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana ja työn keventyminen mahdollistanut sen, että liikunnan harrastamiselle jäisi vielä energiaa työpäivän jälkeenkin. Laatikainen, T., H. Salminen, J. A
Erinomainen suorituskyky saavutetaan ainoastaan kokonaisvaltaisesti ammattimaisella toiminnalla. Vastaavia kilpailukykyongelmia ratkoo myös Euroopan yleisurheiluliitto. Mikä tahansa välieräjoukkue olisi ollut mestaruuden arvoinen. EM-kisat halutaan pitää aiempaa useammin, jotta eurooppalainen yleisurheilu saisi parempaa näkyvyyttä ja eurooppalaiset urheilijat enemmän mahdollisuuksia kovaan kilpailuun. Kilpailu karaisee vaikka menestystä ei tulisikaan ja näköala Euroopan huipulle on konkreettinen. Eurooppalaista juhlaa koettiin jalkapalloilun maailman näyttämöllä. Kyse on paitsi taloudellisten resurssien erilaisuudesta myös erilaisista strategioista liittojen välillä. Valitettavasti hyvänkin urheilijan into laantuu kun maailmannäyttämö kutistuu Suomen kokoiseksi. Tämä vahvisti eurooppalaista itsetuntoa. Eurooppa oli vahva. Euroopan maat saavat näin uimareilleen entistä kovempaa kilpailua ja sitä kautta parempaa kilpailukykyä MMja Olympiauinneissa. EM-uintien kilpailullinen taso onkin koventunut tuntuvasti. On tärkeää olla mukana. Kyvyt ja yllätyspotentiaali jäävät käyttämättä, kun konkreettista näköalaa eteenpäin ei ole. Pelkästään kansainvälisten tiedejulkaisujen sivuilta tutkimus ei kuitenkaan välity riittävän tehokkaasti liikunnan ammattilaisille ja päätöksentekijöille kotimaassa. Karsinta jalkapallon EM-kisoihin on käynnistynyt ja Suomi on englantilaisen päävalmentajansa johdolla katsomassa eteenpäin. Euroopan suuren näyttämön täysosuma tuli täytenä yllätyksenä. Eurooppalaisten suorituskyky ei kuitenkaan ole kohdallaan kaikessa urheilussa. SUL on valinnut tien, jolla maailma avartuu mahdollisimman monelle suomalaisurheilijalle. Pelkkä mukana oleminen oli saavutus. TUTKIMUSUUTISIA Monet urheilun erikoisliitot ovat taloudellisesti niin heikkoja etteivät pysty tarjoamaan edustusurheilijoilleen riittävän laajaa mahdollisuutta kansainvälisen kokemuksen hankkimiseen. KARI L. Euroopan uimaliitto päätti sallia neljän urheilijan osallistumisen EM-uintien jokaiseen yksilölajiin aiemman kahden sijaan. 10 Kynnys matalaksi mahdollisimman monelle mahdollisuus osoittaa erinomaista suorituskykyä S uomi saavutti Lordin myötä historiallisen voiton tämän vuoden Euroviisuissa. Joukkueet pitää lisäksi huolehtia matkaan niin, että mukana ovat myös heitä tukevat asiantuntijat ja urheilujohtajat. Tietoisuus siitä, että pääsy eurooppalaiselle huipulle vie samalla maailman eliittiin, kannustaa myös Suomea yrittämään. Mitali putki katkesi 15 vuoden menestyksen jälkeen. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi TUTKIMUSUUTISILLE UUSI FOORUMI S uomalainen liikuntatieteellinen tutkimus on korkeatasoista ja laaja-alaista. Samassa hengessä Suomen urheiluliitto SUL lähetti Göteborgin LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4 /2006 EM-kisoihin joukkueen, jossa jokaisessa lajissa oli mahdollisimman monta osallistujaa. SUIL puolestaan tarjoaa vastaavat mahdollisuudet vain kaikkein parhaimmille urheilijoilleen. Sen sai kokea myös Suomen pieni joukkue. Tässä suhteessa Suomen yleisurheilu ja uinti eroavat kuin päivä ja yö. MMja Olympiakisoissa tiukat tulosrajat pitävät sitten kyllä huolen siitä, ettei heikkotasoisia kilpailijoita pääse mukaan. Tutkimustulosten ensisijainen julkaiseminen arvostetuissa kansainvälisissä tiedejulkaisuissa on yhä yleisempää. Lehti tarjoaa kaikille liikuntatieteen eri alojen tutkijoille mahdollisuuden uutisoida kansainvälisiä tutkimusraporttejaan keskeiselle lukijakunnalle kotimaassa. Lähetä lyhyt tutkimusuutinen julkaisemastasi ar. Menestymistoiveista oli vuosien saatossa ehditty käytännössä jo luopua. EM-kisat ovat kotikisat eurooppalaisille kansoille. Hard Rock Halleluja oli osoitus Suomen kulttuurin erinomaisesta suorituskyvystä ja yllätysvalmiudesta. Siinä missä yleisurheilujoukkueet ovat suuria, ovat uintijoukkueet pieniä. Tarvitaan voimakkaita toimenpiteitä, jotta Suomi olisi EM-tasolla edustettuna täysillä joukkueilla
Tuore ruotsalaistutkimus osoittaa nimittäin, että noin parikymppisten miespuolisten entisten urheilijoiden luuntiheys säilyi merkittävästi korkeampana kuin kontrollihenkilöiden jopa viisi vuotta urheilu-uran jälkeen. Lisätietoja: LEENA NIEMINEN Toimituspäällikkö Sähköposti: leena.nieminen@lts.fi Liikunnan biotieteiden maailmasta LAISKUUS PAHEMPAA KUIN LIHAVUUS, LAPSILLAKIN Fyysinen inaktiivisuus näyttää olevan samanlainen sydänja verisuonitautien riskitekijä sekä normaaliettä ylipainoisilla lapsilla, eli toisin sanoen liikkumattomuus on suurempi riskitekijä kuin ylipaino. Nordstrom A, Olsson T Nordstrom P Sustained benefits from previous physical activity on bone mineral density in males. J Am Coll Cardiol 48 523-531 , 2006. Liitä loppuun alkuperäisen tutkimusartikkelin julkaisu tiedot ja omat yhteystietosi. Tähän tulokseen tuli usean Euroopan maan tutkijoista koottu ryhmä vertaillessaan satunnaisesti valittuja 9ja 15-vuotiaita koululaisia Euroopan eri laidoilta. Mikä vielä mielenkiintoisempaa, sydämen reagointi rasitukseen näytti olevan yhteydessä ns. Lancet 368:299-304, 2006. Niillä, joilla tätä geeniä ei ollut, autonomisen hermoston "kiihdyttävä" eli sympaatinen puoli näytti olevan yliaktiivinen, näin osaltaan suojellen sydäntä toimintakyvyn heikkenemiseltä. tikkelista. VIITE: Andersen LB, Harro M, Sardinha LB, Froberg K, Ekelund U, Brage S, Anderssen SA. "KUNTOGEENI" AUTTAA SYDÄNTÄKIN JAKSAMAAN PIDEMPÄÄN, MUTTA SAMALLA MYÖS "VÄSYMÄÄN" ENEMMÄN Elimistön rasittaminen äärimmäistä kestävyyttä vaativissa urheilusuorituksissa on aina kiehtonut ihmisten mieliä. kuntogeenin (katso Montgomery HE ym. Rakenna teksti niin, että esittelet merkittävimmät tulokset, miten tutkimus oli tehty ja lopuksi johtopäätökset. Nature 1998) polymorfiaan siten, että niillä seikkailijoilla, joilla oli tämä kuntogeeni, rasitus aiheutti kaikkein suurimman huononemisen sydämen toiminnassa. Otsikoi se lyhyesti niin, että otsikko kertoo olennaisen tutkimuksen tuloksista. KARI KALLIOKOSKI, FT, LitM Erikoistutkija, tutkijatohtori Valtakunnallinen PET-keskus Turun yliopisto Sähköposti: kari.kalliokoski@tyks.fi LUUT PYSYVÄT VAHVOINA URHEILU-URAN JÄLKEENKIN Fyysisen aktiivisuuden positiiviset vaikutukset luun mineraalitiheyteen näyttävät säilyvän vähentyneen aktiivisuuden jälkeen pidempään kuin on aikaisemmin arveltu. Pohdi lyhyesti myös tulosten soveltamista käytäntöön. Tämän tutkimuksen tulokset myös vahvistivat aikaisempia löydöksiä siitä, että aikuisille tehdyt suositukset puolen tunnin tai edes tunnin päivittäisestä liikunnasta eivät ole riittäviä, vaan lasten tulisi liikkua päivittäin vähintään 90 minuuttia, ja hikeä pelkäämättä. Kaikki tietävät, että jalkojen lihakset väsyvät maratonilla tai käsien lihakset Sulkavan soudussa, mutta se, väsyykö myös sydänlihas näissä tai vieläkin pidemmissä suorituksissa, ei ole ollut niinkään selvää. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4/2006 11. Luun mineraalitiheydessä havaittu ero urheilijoiden ja kontrollien välillä oli karkeasti ottaen puolittunut urheilun lopettaneilla, mutta oli silti merkitsevästi suurempi kuin kontrolleilla. Tutkimuksessa seurattiin 63 urheilijamiehen ja 27:n vain vähän liikkuvan nuoren miehen (aloitushetkellä 17 v.) luita yhteensä kahdeksan vuoden ajan. J Clin Endocrinol Metab. Kolmen ensimmäisen vuoden ajan kaikki urheilijat harrastivat aktiivisesti jääkiekkoa tai sulkapalloa, mutta tutkimuksen lopussa 63 urheilijasta enää 23 oli aktiivisia. Physical activity and clustered cardiovascular risk in children: a cross-sectional study (The European Youth Heart Study). Toimita tutkimusuutinen julkaisemastasi artikkelista sähköpostilla osoitteeseen leena.nieminen@lts.fi. Tätä asiaa paljon tutkineen amerikkalaistutkijan, Pamela Douglasin johdolla tehdyssä tutkimuksessa vahvistettiin saman ryhmän aikaisempia triathlonkisoissa tehtyjä löydöksiä siitä, että sydämen toiminnassa todella havaitaan väsymiseen viittaavia muutoksia pitkissä kestävyyssuorituksissa, tässä tapauksessa noin sadan tunnin lähes yhtäjaksoisen seikkailukisan jälkeen. Tähän tuskin kovin moni lapsi pystyy ilman ohjattua liikuntaa ja tässä suhteessa pallo kannattaa heittääkin koulujen liikuntaohjelmasta päättäville. Tutkimuksen erityisinä vahvuuksina aikaisempiin verrattuna oli fyysisen aktiivisuuden objektiivinen mittaaminen kiihtyvyysantureilla, ei subjektiivinen kyselylomake, jonka luotettavuudesta murrosiän kynnyksellä olevien tai sitä parhaillaan elävien fyysisen aktiivisuuden mittaamisessa voidaan olla monta mieltä. Laadi tutkimusuutinen selkeäksi ja tiiviiksi, maksimissaan 2000 merkkiä (välimerkit mukaan lukien) laajaksi. Ashley EA, Kardos A, Jack ES, Habenbacher W, Wheeler M, Kim YM, Froning J, Myers J, Whyte G, Froelicher V, Douglas P Angiotensin-converting enzyme genotype predicts cardiac and autonomic responses to prolonged exercise. 2006Jul;9117):2600-4
12 N yt on hyvä pohtia sitä, kuinka vammaisja erityisliikunnan kehittämistarpeita tuodaan esiin kyseisessä toimikuntatyössä. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4 /2006 Ikäihmisten liikuntamahdollisuuksien kohentamisessa on lähivuosiksi tehtävää monille eri organisaatioille. Perinteeseen on aina liittynyt se, että päivien yhteydessä on voitu koota yhteen keskeisiä kehittämisajatuksia liikuntakulttuurimme laajentamisesta jasyventämisestä nimenomaan soveltavan liikunnan alueella. Tämä työ haastaa myös osoittamaan, mitkä ovat eri lailla vammaisten tai pitkäaikaissairaiden ihmisten tai ikäihmisten liikunnan tärkeimmät kehitystehtävät. Kyseessä on merkittävä liikuntapoliittinen haaste, johon vastaamisessa tarvitaan myös yhteistä uudisajattelua liikuntakulttuurin kentässä, toteaa opetusministeriön liikuntayksikön johtaja Raija Mattila.. Edellisten päivien avauksessa totesin olevan erityisen ilahduttavaa, että erityisliikunnan järjestöt olivat saaneet nuorten liikuntatoiminnan laajamittaisemmin liikkeelle ja että vammaisilla tai pitkäaikaissairailla lapsilla ja nuorilla on aiempaa parempi mahdollisuus harrastaa urheilua ja liikuntaa oman viiteryhmänsä parissa tai integroidusti muussa liikunnassa. Tässä työssä tullaan tarvitsemaan aiempaa selkeämpää työnja vastuunjakoa. Erityisliikunnan Päivien aikana syntyneitä kehittämisajatuksia kannattaa käyttää hyväksi kansallisen liikuntaohjelman laadintatyössä. Teksti: RAIJA MATTILA Liikunnan esteet ja kehitystarpeet tarkastelun kohteeksi Kansallisen liikuntaohjelman valmistelu on käynnistymässä. Edellisten neuvottelupäivien tuloksena tehtiin opetusministeriössä erillinen erityisliikunnan kehitysohjelma vuosiksi 2003-2005. Kansallisen liikuntaohjelman toimikunnan tehtävänasettelussa on selvästi mukana ajatus siitä, että vähäiseen liikkumiseen vaikuttavat tekijät selvitetään. Perinne neljän vuoden välein järjestettävistä valtakunnallisista erityisliikunnan päivistä on elänyt jo kahdenkymmenen vuoden ajan
Niinpä Liikuntaa kaikille lapsille -kehityshankkeen myötä voidaan nyt asettaa uusia tavoitteita, jotta liikunnasta voisi aidosti tulla myös erityistarpeita omaavien lasten ja nuorten suosittu harrastus. Koululiikuntaa kaikille Suomalaisten osallistuminen liikuntatoimintaan on kansainvälisesti vertaillen melko korkealla tasolla ja voimme verrata erityisliikuntatoimintaamme sekä muiden maiden tilanteeseen että myös oman maamme liikuntakulttuurin muihin osiin. Kyseessä on merkittävä liikuntapoliittinen haaste, johon vastaamisessa tarvitaan ohjelman toteuttamisen ohella myös yhteistä uudisajattelua liikuntakulttuurimme kentässä. Ikäihmisten liikunnan alueella on saavutettu merkittäviä uusia laajennuksia, kun opetusministeriön ja sosiaalija terveysministeriön sekä Rahaautomaattiyhdistyksen yhteistyön tuloksena on saatu RAY-rahoitteisesti liikkeelle valtakunnallinen Voimaa vanhuuteenterveysliikuntaohjelma. Kuluneella nelivuotiskaudella on aivan erityisesti panostettu integraatio-, inkluusioja yhteistyötoiminnan kehittämiseen. Erityisliikunnassa kansainvälisyys on merkinnyt paitsi aktiivista osanottoa paralympiatoimintaan myös erityisliikunnan eurooppalaisten ja kansainvälisten järjestöjen työn seuraamista. Vuosituhannen vaihteen "Koululiikuntaa kaikille" -tyyppistä hanketta tulisi yhä jatkaa ja pohtia tässä keinoja, joilla opettajien tietotaitoa jatkuvasti edistetään. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat myös niitä olosuhdetekijöitä, joista opetusministeriö kantaa jatkuvaa huolta rahoittaessaan suomalaista liikuntatoimintaa. Viime vuosina on huomio kiinnittynyt erityisesti uimahalleihin sekä ulkoja luontoliikunnan kohteisiin sekä erilaisiin lähiliikuntapaikkoihin. Tästä näkökulmasta voidaan arvoida, että lisähuomiota tulisi vieläkin kiinnittää koulujen soveltavaan liikunnanopetukseen. Integraatio ja inkluusio ovat merkittäviä haasteita, joihin kunkin maan on etsittävä itselleen parhaiten sopivat toteutusmuodot. Koululiikunnalla on edelleen runsaasti vaikutusta siihen, kuinka lapset ja nuoret koulun jälkeen suhtautuvat liikuntaharrastuksiin RAIJA MATTILA Johtaja Opetusministeriö Sähköposti:raija.mattila@minedu.fi Pienehkö kansakunta ei välttämättä kykene tuottamaan suurta joukkoa paralympiavoittajia, mutta on mahdollista kehittää liikuntakulttuuria, joka tarjoaa osallistumismahdollisuuden kaikille halukkaille. Meillä on yhä monia lapsia ja nuoria, jotka eivät saa heille soveltuvaa liikunnanopetusta jopa niin, että liikunnasta vapauttamista vieläkin esiintyy. Suomessa järjestettiin vuoden 2005 kesällä suurimmat koskaan meillä järjestetyt kansainväliset vammaisurheil ukisa t. IFAPA-järjestön kautta on koko ajan saatu uusia ideoita kansalliseen kehittämistyöhön. Ikäihmisten liikuntamahdollisuuksien kohentamisessa on lähivuosiksi tehtävää monille eri organisaatioille. Näyttää siltä, että väestöltään eurooppalaisessakin mittapuitteissa pienehkö kansakunta ei välttämättä kykene tuottamaan suurta joukkoa paralympiavoittajia. On kuitenkin mahdollista kehittää sellaista kansallista liikuntakulttuuria, joka tarjoaa osallistumismahdollisuuden kaikille halukkaille. Tällä alueella olemme jatkuvasti pyrkineet niin kutsutun informaatio-ohjauksen keinoin varmistamaan, että paikallistason rakentamisja peruskorjaushankkeissa osattaisiin tehdä oikeita ratkaisuja, jotta liikkumisesteiset voivat käyttää kaikkia liikuntatilojamme. Yhä useampi vammaisurheilija on päässyt urheilija-apurahojen piiriin. Tämän ohjelman kautta on voitu saada uusia ohjaajaresursseja monille paikkakunnilleja tätä myötä odotukset ovatkin nyt Ikäinstituutin johtamalle hankkeelle suuret. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4/2006 13. Vammaisja erityisliikunnan alueella on viime vuosinakin saavutettu uusia avauksia, joista voidaan mainita esimerkiksi seuraavia: Kuntien erityisliikuntatoiminta on saanut kehittämisvirikkeitä Erityisliikuntaa kuntiin 2004-06 -hankkeen välityksellä, jota kautta olemme jälleen voineet saada muutamia uusia kuntia aloittamaan systemaattisen kehitystyön paikallistasolla. Tässä työssä tullaan tarvitsemaan aiempaa selkeämpää työnja vastuunjakoa. Vammaisja erityisliikunnan järjestöt ovat kehittäneet toimintaansa monilla eri suunnilla ja esimerkiksi vammaisten huippu-urheilun alueella on saavutettu aiempaa selkeästi enemmän medianäkyvyyttä ja yhteistyötä vammattomien urheilusta perinteisesti vastaavien järjestöjen kanssa on kehitetty
CONNECT auttaa valtakunnallisia urheilujärjestöjä vammaisten inkluusion pitkän aikavälin suunnittelussa. Inkluusion osalta komission kantavana voimana on ollut vammaisliikunnan yksikkö Disability Sport Unit (DSU), joka toimii komission liikuntaohjelmaosaston, Sport Programs sectionin alaisuudessa. Komissiossa todettiin 2002, että inkluusiota on tarpeen tarkastella myös tietämyksestä liikkeelle lähtien eli top-down, mikä johti CONNECT-hankkeen perustamiseen. Se muuttuu jatkuvasti ja koulutuksen on pysyttävä kehityksessä mukana. Teksti: PETER DOWNS Referointi: AIJA SAARI, KARI KOIVUMÄKI Työpaja avaa ovia urheiluun Australiassa on jo lähes kahden vuosikymmen ajan toimittu määrätietoisesti kaikille yhteisen urheilun puolesta . lnkluusio ei ole staattista. Komissiolla on viranomaissuhteet valtakunnallisiin urheilujärjestöihin ja urheiluja virkistysasioita hoitaviin liittovaltioiden ministeriöihin. Sports Commission on liittovaltion viranomainen, jonka vuosibudjetti on 200 miljoonaa dollaria. DEP on bottom-up eli reaalimaailman signaaleista lähtevä ohjelma, kohderyhmänä paikalliset liikuntapalvelujen tarjoajat, ja sitä toteutetaan komission tukeman valtakunnallisen verkoston kautta. Kuva Aija Saari.. Komissio on osaltaan vaikuttanut siihen menestykseen, jota Australian urheilijoilla, myös vammaisurheilijoilla on ollut. 1995 aloitetulla Willing and Able -ohjelmalla taas tarjottiin opettajille tukea vammaisten nuorten saattamiseksi koulujen liikuntakasvatusohjelmien piiriin. DSU on alusta pitäen tarkastellut inkluusiota yhteisölli14 LIIKUNTA & TIEDE 43, 4 /2006 Sporttitorilla yleisurheilun avointen EM-kisojen yhteydessä Espoossa 2005 tuhansien koululaisvieraiden yhtenä yhteisenä tutustumislajina oli boccia. Ohjelmat yhdistettiin 1999 nykyiseksi Disability Education Program eli DEP-ohjelmaksi. A ustralian urheiluviranomaisella Sports Commissionilla on jo 16 vuoden ajan ollut tavoitteena inkluusion toteuttaminen maan urheiluelämässä. DEP-työpajoissa pääpaino on käytännöllä. Coaching Athletes with Disabilities -niminen ohjelma aloitettiin 1990luvun alkuvuosina, tavoitteena tarjota valmentajille soveltuvia ohjelmia vammaisten urheilijoiden valmennukseen
Paketti on eräänlainen DEPin raamattu. DEPillä on noin 150 rekisteröityä ja hyväksyttyä vetäjää, joiden tekemän työn laatua ylläpidetään erityisellä arviointiohjelmalla. DEPin aloitusvuonna 1999 inkluusiotyöpajoja oli käynnissä jo kaikissa osavaltioissa ja territorioissa. Summasta katettiin mm. Lisäksi on koko joukko epävirallisia yhteyksiä, joista muodostuu laaja vammaisliikuntaverkosto. Työpaja 4: Play By the Rules Pelaa sääntöjen mukaan Työpaja, joka auttaa urheilujärjestöjä ymmärtämään .. Valittavana on tätä nykyä seitsemän teemaa: Työpaja 1: Count Me In Ota minut mukaan Yleisluontoinen asennetyöpaja liikuntapalveluja tarjoaville. koeluontoisten työpajojen järjestäminen valituissa osavaltioissa. Työpaja 3: Opening Doors Avataan ovia Käytännönläheisen työpajan avulla urheilujärjestöjä tuetaan suunnittelemaan ja toteuttamaan palveluja, jotka soveltuvat myös vammaisille henkilöille. Haittoja ei liitetä yksilön sairauteen tai vammaan, vaan niitä pidetään seurauksina yhteisön asenteista ja vääränlaisista järjestelmistä. Tässä paradigmassa vammaisten kokemia haittoja tarkastellaan puutteina, joita on tavanomaisten liikuntapalvelujen tarjoajien asenteissa tai urheilun rakenteissa ja järjestelmissä, tai ympäristön esteettömyyteen liittyvinä ongelmina. Nyt DSU:n vuosibudjetti on noin 1,5 miljoonaa dollaria, josta valtaosa kahdentuu DEPin ja CONNECTin toteuttamiseen. DEP-työpajat ovat sekoitus teoriaa ja käytäntöä, pääpaino käytännöllä. CONNECTin ja DEPin materiaalit ovat pitkällisen kehitystyön tulos. .1 i;;:i DEPin osanottajamäärät 1 >1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4/2006 15. Tavoitteena on inkluusion lisääminen koulujen urheiluja liikuntakasvatusohjelmissa. Willing and Able -hanke alkoi minimaalisella 65 000 dollarin vuosibudjetilla 1993. Mukana on myös myytäviä tuotteita, kuten tärkeä Give it a Go -kirja. Mitä me teemme. DEP-tapaamisista ja -työpajoista ylläpidetään valtakunnallista tietokantaa. Vuodesta 1995 on järjestetty noin 1 900 työpajaa, joihin on osallistunut yli 50 000 ihmistä Australian suurkaupungeista, maaseudulta ja syrjäalueilta. Työpaja 2: Getting Ready for School Valmistaudutaan kouluun Urheilun, liikuntakasvatuksen ja vammaisuuden välisten linkkien tiedostaminen. Ohjelma kasvoi vuosien myötä ja South Australian, Victorian ja Queenslandin osavaltioissa alkoi vuosina 1995 ja 1996 muodostua toteuttajien verkostoja. Laadukkaan ja jatkuvasti päivitettävän aineiston 6000 5000 4000 3000 2000 1000 n -.tuottamista on DSU:ssa pidetty tärkeänä. Tarkastelutapa antaa DSU:lle mahdollisuudet tiiviiseen työskentelyyn liikuntapalvelujen tarjoajien kanssa käytänteiden muuttamiseksi ja muokkaamiseksi siten, että palveluista tulee vammaisille esteettömämpiä. Ohjelmissa on tällä hetkellä mukana 35 virallista yhteistyökumppania; osavaltioiden ja territorioiden liikuntaja virkistysministeriöitä, vammaisten valtakunnalliseen katto-organisaatioon kuuluvia tahoja, valtakunnallisia urheilujärjestöjä ja CONNECTin sopimussuhteisia palveluohjaajia. Se muuttuu jatkuvasti ja DEPin on pysyttävä kehityksessä mukana. Valtakunnallisesti ja osavaltioissa annettava koulutus rakentuu tälle paketille. Niihin kuuluu DEPin työpajojen vetäjille tarkoitettu monipuolinen materiaalipaketti ja käsikirja, jossa käsitellään toimintatavat ja menetelmät. sestä näkökulmasta, mikä toteutuu yksikön kaikissa ohjelmissa ja palveluissa. Sen mahdollistivat toteuttajaorganisaatioiden, yleensä osavaltioiden liikuntaja virkistysministeriöiden kanssa tehdyt palvelusopimukset, joissa määriteltiin ne rahoitus-, hallintoja henkilöstöresurssit ja koulutustarpeet, jotka tarvittiin ohjelman pyörittämiseksi. Inkluusio ei ole staattista ja muuttumatonta. Se sisältää yksityiskohtaiset ohjeet työpajojen vetämiseksi, videot, kalvot ja toimintakortit
Kuva Aija Saari. Ensimmäisen osion asenteita koskevat asiat voidaan koota vaikkapa seuraavalla harjoituksella. Pyydä ryhmää kirjoittamaan esimerkki vammaisten osallistumisesta urheiluun ja liikuntaan. Mitä vammaisliikunta on. Työpaja 6: Inclusive Coaching Inkluusio ja valmennus Valmentajille suunnattu täydennyskoulutustyöpaja, jonka tavoitteena on vammaisten urheilijoiden inkluusion lisääminen. 1) Henkilö, jolla on laaja kommunikaatiovamma, on läsnä ympäristössä, jossa toimitaan, esimerkiksi pelataan koripalloa. 16 ja käsittelemään vammaisten henkilöiden syrjintää ja täyttämään velvoitteet, jotka järjestöille on asetettu vuonna 1992 annetussa vammaisten syrjinnän kieltävässä laissa Disability Discrimination Act 1992. Suomalaiset kouluttajat tutustuivat SportsAbility -ohjelman pöytäkrikettiin Englannissa 2002. Ken Black ohjaa ja Rea Konttinen pelaa. Vetäjät toimivat työpajoissa enemmänkin LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4 /'IOOfJ avustajina kuin tiedonjakajina. Osallistujien tulisi ammentaa omista kokemuksistaan. Pyydä ryhmää lukemaan esimerkkinsä ja pyydä ryhmäläisiä asettumaan riviin seisomaan. Seuraava ote on perusjaksosta 2, Inkluusiotyypit. Kysy, ovatko kaikki heidän kertomansa tapaukset esimerkkejä inkluusiosta. Esimerkit voivat olla verrattain yksityiskohtaisiakin, kuten maalipalloa pelaava näkövammainen henkilö tai seurakilpailuun osallistuva uimari, jolta on amputoitu toinen käsivarsi. Harjoituksessa käytetään ryhmäläisten omaa tietoa sellaisista vammaisista henkilöistä, joita he itse tuntevat tai joista he ovat kuulleet. Kerro omat esimerkkisi, joilla havainnollistat, miten laajaa osallistuminen voi olla. Tavoitteena on, että ratkaisut ja ideat syntyisivät ryhmässä ja oppiminen olisi kaksisuuntainen prosessi. Tästä työpajasta voidaan edetä vammaisliikunnan yhdyshenkilöksi (Disability Sport Contact Officers) tai luokittelijaksi valmentavaan koulutukseen. Moduuli 5: What is Disability Sport. Vammaisuuden sosiaalinen malli (yhteisöllinen ajattelutapa) esitellään inkluusion yhteydessä. Yhteistoiminnallinen oppiminen keskeisenä toimintatapana Kaikkiin työpajoihin sisältyy kaksi perusjaksoa, jotka liittyvät asenteisiin. Hän ei kuitenkaan pelaa itse. Työpaja 7: Sports Ability Työpaja sisältää viisi etenkin vaikeavammaisille soveltuvaa lajia ja sovelluksia pelaamiseen. Yksinkertaisista harjoituksista nähdään, miten tämä tapahtuu. 2) Vammainen urheilija osallistuu vammattomien huipputason urheilutapahtumaan, esimerkiksi kuuro. Vammaisuuteen liittyvää tietoisuutta viritetään videoin ja keskusteluryhmien avulla
Kysy ryhmältä, ovatko nämä esimerkkejä inkluusiosta. linll. Mistä tällaiset haitat johtuvat. Toiminnan perusidean on säilyttävä. \behindlt .. Tavoitteena on saada ryhmä mieltämään laajemmin, mitä inkluusio on ja miten kattavaa se voi olla. Kohtuullisena varotoimena voidaan pitää esimerkiksi sitä, että organisaatiossa on laadittu toimintatavat kiusaamisen ja ahdistelun ehkäisemiseksi ja annettu niihin liittyvää koulutusta kaikille, joita asia koskee. • Kuka päättää, mikä on tarpeen ja sopii. Halutaanko organisaatioon mukaan vammaisia henkilöitä. Vältä ottamasta henkilökohtaista kantaa asiaan. Pyörätuoleja, simulaatiolaseja ja muita välineitä käyttämällä osallistujia autetaan etsimään ratkaisuja ja käyttämään uusia TREE-kehykseen perustuvia menetelmiä sovellusten tekemiseen. • €ilth !Nm-•playe<!Q pall'Olttwoppoeileer>d.,. Vetäjä kertoo, että komissiolla on tarjolla toimintatapapohja, josta organisaatiot voivat muokata itselleen sopivan. Miten tulijat saadaan tuntemaan itsensä tervetulleiksi. Playing the Oame Wl'lat youneed • ivrylun<lot~ba!l. Yksilöstä vai jostain muusta. Onko fyysinen ympäristö esteetön ja saavutettava. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4/2006 17. Se ei ole vammaisuuden simulointia. Tavoitteena ei ole simuloida, millaista on elää pyörätuolissa. End Ball PlayJng the Gama • OMdeplayorsffliwo lHmS. Tapauskuvausten avulla osoitetaan, että haitat johtuvat ympäristöstä, eivät yksilöstä. Se tarkoittaa, että yhdistys, seura tai järjestö voi joutua vastuuseen valmentajiensa, jäsentensä, toimitsijoidensa tai hallintohenkilöstönsä harjoittamasta syrjinnästä, ellei se kykene osoittamaan, että se oli ryhtynyt kohtuullisiin varotoimiin syrjinnän ehkäisemiseksi. Toimintakortit, Activity Cards, on suunniteltu vetäjien avuksi, mutta ovat myös osallistujien ostettavissa. Vammaisten syrjinnän kieltävän vuonna 1992 annetun lain keskeisenä tavoitteena on huolehtia tasavertaisista mahdollisuuksista. Kun ryhmän jäsenillä on ollut tilaisuus ilmaista mielipiteensä, tähdennä muun muassa seuraavia seikkoja: • Onko yksilöllä näissä tilanteissa oikeus tehdä tietoon perustuvia valintoja. • Millaisia mahdollisuuksia on tarjolla. Työpajassa 4, Pelaa sääntöjen mukaan, käsitellään vammaisten henkilöiden syrjintää. ar><1play«bypUsinglheb91. Tilanteet eivät ole ilmeisen syrjiviä, vaan ne on suunniteltu siten, että ne synnyttäisivät keskustelua syrjinnän mahdollisista ilmenemismuodoista ja moninaisuudesta. Toimintaa muutetaan hitaasti osa kerrallaan. • llle~-IOg,el.lN~ lo 11 .. Sosiaalinen malli tuntuu entistäkin perustellummalta, kun sitä havainnollistetaan käytäntöön kytkeytyvillä asioilla. Vetäjä pyytää niitä henkilöitä nostamaan kätensä, joiden organisaatiossa tällaiset toimintatavat on laadittu. Videoilla havainnollistetaan tilanteita, jotka saattavat olla syrjiviä. Vammaisuuden sosiaalisen mallin havainnollistaminen Perusjaksoissa esitellään haitan (disadvantage) käsite. • $uitQt,lepl.ryingapa,ce lofall~lWhal tod,o • ~~icip;>r,ts ... . Avataan ovia -työpajassa pohditaan esteettömyyttä ja asenteita DEPin kolmannessa työpajassa tavoitteena on saada osallistujat tarkastelemaan kriittisesti oman organisaationsa esteettömyyttä. Esteettömyyttä pohditaan esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla. Asioiden tarkastelussa kannustetaan käyttämään tervettä järkeä: Selitä, että laissa toimii isännänvastuu (vicarious liability). :..=~:x~!::'.plays • Begtntlyuslr,g ·n,utmll'n.off-pns p,.,.,.,,..,notra....U,ngwittttrw.ball. Pelkät luiskat ja vammaispysäköinti eivät yksin riitä antamaan vammaisille tunnetta, että he ovat tervetulleita. Ei enempää eikä vähempää. \Ol}JOl.9S • GetMC;l>g<QUPIO~Pllf:;Q<llnll'I~INOll*two8<9~. Työpajan osallistujille tarjoutuu tilaisuus oman organisaationsa esteettömyyden arviointiin, esteettömyysstrategioiden kehittämiseen ja vammaisten jäsenten hankkimiseen suunnattujen markkinointisuunnitelmien laatimiseen. Mikä on vammaisuudesta johtuvaa syrjintää. Muutokset voivat olla tilapäisiä. Lain keskeisiä elementtejä havainnollistetaan esittelemällä tapauksia ja tekemällä ryhmätöitä. Erilaisuuden simulointi ja käytännön harjoitukset Kaikissa DEP-työpajoissa operoidaan erilaisuuden simuloinnilla, simulating difference. Tähän DEPissä käytetään TREE-kehystä eli T eaching / coaching style opetus/valmennustyyli R ules and regulations säännöt E quipment välineet E nvironments ympäristöt TREEkehyksen tärkeät periaatteet: Toimintaa muutetaan vain tarvittaessa. kymmenottelija Kansainyhteisön kisoissa. Todetaan, että vammaiset henkilöt ovat urheilutilaisuuksiin pääsyn suhteen epäedullisemmassa asemassa kuin vammattomat
lnkluusiivinen valmennus ja Game Sense Työpajan keskeisenä viestinä on, että inkluusiota edistävä valmennus ei ole sen kummempaa kuin hyvä valmennus. Tiedot urheilijan vammasta ja sen vaikutuksesta urheilusuorituksiin ovat taustatietoa, jota jokaiselle hyvälle valmentajalle kertyy keskusteluista valmennettavan kanssa. Sieppareiden voi antaa pohtia omaa käyttäytymistään ryhmässä keskenään.. Tehtävä 2: Miten monta syöttöä 20 sekunnissa pystytte enimmillään tekemään. Seuraa niitä, jotka onnistuvat pitämään pallon pois sieppaajalta käyttämällä erilaisia taktiikkoja, kuten karkaamista, pallon pitämistä tai syöttämistä tai fyysisen ominaisuuden (kuten pituuden) hyödyntämistä. Numeroi osanottajat 1, 2, 3 jne. Anna tehtävät yksi kerrallaan ja tarkkaile, miten osanottajat reagoivat ja mistä ratkaisuista he ovat yhtä mieltä. Pyörätuolitenniksen pelaajia valmentavan tai opettavan ei esimerkiksi tarvitse tietää selkäydinvammoista. ERITYISLIIKUNNAN PÄIVÄT LIIKUNTA SOVELTUU KAIKILLE! 18 Vaihtoehtoharjoitus: SWOT-analyysi Vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien (strengths, weaknesses, opportunities and threats, SWOT) eritteleminen saattaa olla paikallaan, jos osallistujissa on useita, jotka suhtautuvat inkluusion merkityksellisyyteen skeptisesti. Luokkaprofiilit määräytyvät ainoastaan sen perusteella, miten pelaaja hallitsee tietyt koripallossa tarvittavat taidot. Lisäksi osallistujia pyydetään suunnittelemaan oma luokitusjärjestelmä hypoteettiselle urheilulajille, jossa erilaisia vammoja omaavat voivat kilpailla yhdessä joukkueena. Valmentajilla ei tarvitse olla tietoa vammaisuudesta. Pelatkaa peliä 20 sekuntia. Lajissa käytettävä järjestelmä perustuu yksinomaan toimintakykyyn. Inkluusiivista valmentamista ei LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4 /2006 Vuotta Erityisliikunnan Päiviä tarkastella erilaisena tai erityisvalmiuksia vaativana. Kouluttajan pakettiin kuuluvat toimintakortit perustuvat pelikeskeiseen Game Sense -ajatteluun. Olennaista on, että hän tuntee tenniksen hyvin. Kiinnitä muiden ryhmäläisten huomiota menetelmiin, jotka toimivat hyvin, ja jatkakaa harjoitusta (tarkkaile mahdollisia muutoksia). • Siepparit pohtivat, miten saada estettyä mahdollisimman monta syöttöä (minuutti aikaa). Lähtökohtana on, että kaikkien valmentajien olisi oltava kykeneviä ja halukkaita valmentamaan vammaisia urheilijoita. Pyydä osallistujia esittämään ajatuksia seuraavista aiheista: • Laajemman esteettömyyden tuomat vahvuudet • Laajemman esteettömyyden tuomat heikkoudet • Mahdollisuudet, joita laajempi esteettömyys tuo organisaatiolle • Uhat, joita organisaatiolle aiheutuu laajemmasta esteettömyydestä Tuloksia koottaessa todetaan ainakin seuraavat vaikutukset: • Muille seuralaisille koituvat edut • Mahdollisuus saada lisärahoitusta • Valmentajien kokemus ja osaaminen lisääntyvät • Uudenlaisia huippu-urheilijoita • Vapaaehtoisia saadaan tarjolle enemmän Mitä vammaisliikunta on. Pelilähtöinen Game Sense -ajattelu kyseenalaistaa oletuksen, että kun tekniikka on opittu, sen soveltaminen pelissä sujuisi itsestään. • Palloa pitävä pari keskustelee, millä strategialla syöttömäärä saataisiin mahdollisimman suureksi (anna minuutti aikaa). Niissä tarjottua tarkastelutapaa voidaan soveltaa kyvyiltään erilaisiin pelaajiin ja/tai urheilijoihin, sillä niissä osanottajia herätellään kysymyksillä ja sovelletuilla peleillä. Onnistuvatko pelaajat niin hyvin kuin suunnittelivat. Työpaja on lisäksi osa laajempaa ohjelmaa, jonka tavoitteena on löytää lajikohtaisiksi valtakunnallisiksi luokittelijoiksi koulutettavia henkilöitä sekä kouluttaa ja harjoittaa heitä tähän toimintaan. Pelin konseptia tarkastelemalla annetaan lisätilaa sovelluksille. Tehtävä 1: Pystyttekö pitämään pallon pois sieppaajalta 20 sekuntia. Kirjaa SWOT-analyysin eteneminen tussitai lehtiötaululle. Oleellista on, että valmentaja tai opettaja tuntee seikkaperäisesti lajinsa. Anna kummillekin, pe!aajapareille ja sieppareille, mahdollisuus tarkistaa suunnitelmaansa. Tarkkaile reaktioita toiminnan aikana. Jaa osanottajat kolmen ryhmiin ja anna jokaiselle ryhmälle pallo. Toimintakortit mahdollistavat tekniikan ja taitojen kehittymisen miellyttävässä ympäristössä. Tällaiset harjoitukset ovat omiaan tekemään luokittelusta ymmärrettävämpää ja havainnollistamaan nykyisten järjestelmien mutkikkuutta. Tavoitteena on, että osallistujille muodostuu yleiskuva vammaisurheilun luokittelun tarkoituksesta ja lajikohtaisten luokitusten ominaispiirteistä. Harjoitus antaa heille mahdollisuuden jakaa epäilyksen tunteitaan ja samalla vakuuttua siitä, että edut ovat huomattavasti suuremmat kuin haitat. Kaksi pelaajista syöttelee palloa toisilleen siten, että sieppaaja ei pääse nappaamaan sitä. Game Sense on mukana työpajaan kuuluvassa harjoituksessa, jonka nimenä on Interceptor, sieppari. Työpaja sisältää perustiedot vammaisliikunnasta ja väylistä, joita kautta vammaiset henkilöt tulevat mukaan liikkujiksi ja urheilijoiksi sekä luokittelusta. Toimintakykyyn ja vammoihin perustuvien lajikohtaisten luokitusjärjestelmien yhtäläisyyksiä ja eroja havainnollistetaan esimerkillä, joka liittyy pyörätuolikoripalloon. 6. Korteissa esitetyt toiminnat tarjoavat pelaajille ja valmentajille erilaisen tavan tarkastella päätöksentekotaitojen kehittämistä, joka on monissa lajeissa keskeinen menestystekijä. Asiaa havainnollistetaan analysoimalla videolta peruseroja kahden, kolmen ja 4.5 pisteen pelaajien välillä
Niitä voivat pelata yhtä hyvin vammaiset kuin vammattomatkin nuoret. Ohjelman keskeiset elementit ovat • välineet viiteen inklusiiviseen toimintaan; bocciaan, maalipalloon, istumalentopalloon sekä kahteen pöytäpeliin; polybat-peliin ja pöytäkrikettiin. Monet inkluusion keskeiset asiat, erityisesti asenteisiin liittyvät, koskevat koko kansakuntaa. Rahoituksen turvin päästiin paitsi kehittämään SportsAbility, myös jakamaan toimintoja varten kehitettyä 1 400 dollaria arvoista välinepakettia. CONNECT-hankkeen inkluusiostrategioiden kestävyyden ratkaisevat vammaistoiminnan suunnitelman strategiat ja ohjelmat, jotka sisällytetään urheilujärjestöjen toimintaja strategiasuunnitelmiin. Ohjaajat seuraavat, miten strategiat ja suoritukset muuttuvat. He kyselevät, miltä ensimmäinen yritys tuntui ja mikä toisella yrittämällä muuttui. Inklusiiviselta valmentajalta vaadittaviin ominaisuuksiin ja taitoihin kuuluu kärsivällisyys. Yhteisöllinen malli antaa urheilupalvelujen tarjoajille mahdollisuuden vastata inkluusion haasteeseen myönteisesti. Ei pelkästään erikoisala, joka kuuluu asiantuntijoille ja niille, joiden tehtävänä on huolehtia vammaisten tasavertaisista mahdollisuuksista. Entä tulevaisuus. PETERDOWNS Manager Disability Unit Australian Sports Commission Sähköposti: dep@ausport.gov.au www.ausport.gov.au/dsu LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4/2006 19. Työpajaa rahoitti aluksi Melbournen vuoden 2006 Kansainyhteisön kisojen tukisäätiö, Commonwealth Games Legacy Fund. TREE-periaatetta soveltamalla vetäjät pystyvät esittelemään sovelluksia, joihin kehityspelit antavat mahdollisuuden, ja myös toiminnan lopullisen version. Kolme ensimmäistä ovat paralympialajeja. Vaikka ohjelman yksilöllisen identiteetin on säilyttävä, tarvitaan myös yleisluontoista inkluusiokoulutusta, jossa käytetään samaa tarkastelutapaa ja menetelmiä. Kun urheilujärjestöissä nyt on aiempaa suurempaa valmiutta ja halukkuutta ottaa vammaisia mukaan toimintaan, vaikuttaisi todennäköiseltä, että vammaisurheilu jatkaa tulevina vuosina voittokulkuaan. Toimintakorttien lisäksi on kehitetty opetuksen avuksi sarja tunnuskortteja. Arkeen ja asenteisiin Yli 10 vuoden ikään ehtinyt DEP tarjoaa edelleenkin ajanmukaista ja kokonaisvaltaista tukea Australian urheiluyhteisölle. Keskeistä eivät ole yksilölliset vammat vaan ne toimintaan tehtävät muutokset, joiden ansiosta toiminnasta tulee erilaisia vammoja omaaville helpompaa, esteettömämpää. Valmentajan tulee hyväksyä, että joiltakin urheilijoilta taitojen kehittämiseen tai edistyksen saavuttamiseen menee kauemmin kuin muilta. SportsAbility sisältää välineet ja lisäaineistoja, joita ei ole muissa DEP -työpajoissa. • opetusaineistot (helppokäyttöiset toimintakortit ja opetusvideo) • valmentajille suunnattu koulutus, jonka tavoitteena on helpottaa ohjelman toteuttamista kouluissa ympäri maata. Miltä DEP ja CONNECT näyttävät viiden tai kymmenen vuoden päästä. Sitä on käytetty myös muualla kuin koulussa tapahtuvan toiminnan pohjana sekä inkluusiota edistävien pelien kehittämisessä ja levittämisessä seuroissa ja kouluissa. Sen tavoitteena on tarjota opettajille ja tukihenkilöille lisää tapoja saattaa liikunnan ja urheilun pariin erityisesti sellaisia nuoria vammaisia, jotka tarvitsevat paljon tukea. Piirroksilla näytetään, mitä toimintaa kulloinkin tehdään. Lisäksi pyritään lisäämään vammaisille ja vammattomille tarjolla olevaa yhteistä inklusiivista tarjontaa. Hänen pitää osata ottaa muut huomioon, hyväksyä erilaisuus ja kohdella kaikkia urheilijoita yksilöinä, olla mukautuva sekä tunnustaa yksilöiden erot sekä omata joustava asennoituminen valmennukseen ja viestintään. Urheiluväen on hyväksyttävä, että inkluusio on osa tavanomaista työtä. Inkluusio koskee myös alkuperäisväestöä, naisia ja muualta kuin englanninkielisistä ympäristöistä tulleita. SportsAbility tuo uutta tukea opettajille SportsAbility on uusin ohjelma. Inkluusiostrategiat tulee sisällyttää paitsi urheilua koskeviin suunnitelmiin myös urheilun piirissä toimivien ihmisten ajatteluun. Viimeaikainen kehitys antaa viitteitä siitä, että DEP todennäköisesti sulautuu osaksi paljon laajempaa inkluusioagendaa. Opettajat voivat käyttää tunnuksia tehdessään omia versioita toiminnoista. Vaikka SportsAbility -ohjelman toiminnat on suunnattu runsaasti erityistukea tarvitseville nuorille, lajit ovat täysin inklusiivisia. Toimintakorttien kehityspeleillä tehdään tutuksi pelien eri osia ennen täydellisen version pelaamista. ,liiJIP''' j I Erilaisia Liikkuminen onnistuu -ohjelmaan liittyviä tunnuksia Ohjelmaa on käytetty myös osana liikuntakasvatuksen ja urheilun opetussuunnitelmaa. Ohjelman välineitä ja koulutusta on tähän mennessä saanut käyttöönsä yli 250 koulua ja valtakunnallista järjestöä
Sillä tarkoitetaan kaikkien tasavertaista mahdollisuutta harrastaa liikuntaa ja osallistua kaikkeen muuhunkin liikuntaan liittyvään kansalaistoimintaan. 20 K eskustelu erilaisista yhteistoiminnan tasoista eli integraatiosta ja inkluusiosta on ajankohtaista myös suomalaisessa liikunnan kansalaistoiminnassa. Tällainen diagnoosipohjainen ajattelutapa näkyy vielä nykyäänkin vammaisten ja erityisryhmien erillisinä liikuntapalveluina. Liikunta on toistaiseksi ainoana kansalaistoiminnan sektorina hyväksynyt yhteisen eettisen normiston, Reilun Pelin. He ja heidän vanhempansa eivät hyväksy eriytettyä toimintaa samalla tavalla kuin aiemmat sukupolvet. Vammaisten henkilöiden täysivaltaistumista ja sen tukemista on viime aikoina korostettu yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Vammaisten hoitamisesta tasa-arvoiseen osallistumiseen Erityisryhmien liikunta alkoi viime vuosisadan puolen välin jälkeen kehittyä hyvin lääketiede-lähtöisesti. Oikeudelle harrastaa liikuntaa jouduttiin hakemaan perusteluja ensisijaisesti lääketieteellisten ja terveyttä edistävien vaikutusten kautta. Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto asetti vuoden 2004 lopulla integraatiotyöryhmän laatimaan esityksen keinoista, joilla liikuntajärjestelmää voidaan kehittää tasa-arvoiseksi eli yhteiseksi ja kaikille avoimeksi. Diagnoosin mukaiset liikuntasuositukset ja rajoitukset eivät tarkoita yhtäläistä. Työryhmän raportissa todetaan, että yhteisessä ja kaikille avoimessa liikunnassa on mahdollisimman paljon yhteistyötä erityisliikunnan sekä muun urheilun ja liikunnan kesken. Etenkään kilpaurheilua ei pidetty kovin sopivana tai tarpeellisena eri tavoin sairaille ja vammaisille henkilöille. Erityisliikunnan näkökulmasta tämä tarkoittaa liikuntajärjestelmän kehittämistä sellaiseksi, että eri tavoin vammaiset, pitkäaikaisesti sairaat tai LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4 /2006 muut erityistä tukea tarvitsevat henkilöt voivat valita itse liikunnanharrastustapansa ja kontekstinsa omien kykyjensä, halujensa ja tavoitteidensa mukaisesti siinä missä muutkin kansalaiset. Yhteiskuntavastuullisen toiminnan kehittämiseksi ja jalkauttamiseksi on meneillään useita hankkeita, joissa opitaan yhteistyötä, kehitetään koulutusta ja tuotetaan materiaalia. Laaja-alainen tasa-arvo on osa Reilua Peliä. Ollakseen vakavasti otettava toimija liikuntakulttuurin tulee seurata ympäröivän yhteiskunnan arvokehitystä. (Valtion liikuntaneuvosto 2005). Ainakin toistaiseksi rinnalle tarvitaan myös erityisryhmäkohtaisia organisaatioita. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan osallistumisen mahdollistavia tukitoimia, kuten esteettömyyskorjauksia, avustajia ja ohjaajakoulutusta. Päiväkodeissa ja kouluissa on kasvamassa sukupolvi, joka on integroitunut ja inklusoitunut laajasti jo varhaisesta lapsuudestaan lähtien
Tavallisten palvelutarjoajien kohdalla vammaisuuden yksilömallin mukainen perinne diagnoosikuvauksineen voi jopa vahvistaa vammaisuutta kohtaan tunnettuja pelkoja. SLU :n Reilu Peli -arviointikeskusteluissa on tullut esille, että useissa lajiliitoissa oli jo LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4/2006 21. Kuntoutuksen ja lääketieteen toimintatavasta lähtöisin olevaa diagnoosipohjaista luokittelua käytetään edelleen vammaisurheilussa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Vammaisuuden sosiaalisessa mallissa vammaisuus nähdään monimutkaisena sosiaalisen ympäristön ja olosuhteiden luomana kokonaisuutena. Vastuu vammaisten henkilöiden täydestä osallistumisesta on koko yhteisöllä ja yhteiskunnalla. Haasteena laaja järjestöverkko Meillä on neljä itsenäistä vammaisurheilujärjestöä (Suomen Invalidien Urheiluliitto SIU, Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu SKLU, Näkövammaisten Keskusliitto NKL ja Elinsiirtoväen Uikuntaliitto ELLI), jotka tekevät enenevässä määrin yhteistyötä. Kansalaistoiminnan tasolla tarkastellaan asenteiden, osaamisen, resurssien ja rakenteiden kehittämistä kaikille avoimiksi. Vammaiset henkilöt ja heidän tukijoukkonsa eivät voi olla vain vaatimusten esittäjiä tai toiminnan kohteita, vaan heidän on mentävä ja heidät on otettava mukaan toimintaan tasavertaisin oikeuksin ja velvoittein. Käsitettä voi olla käyttökelpoinen järjestelmien yhteensovittamisen tasolla, kun tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman paljon yhteistyötä erityisliikunnan sekä muun urheilun ja liikunnan kesken. Esimerkiksi Claire Tresgaskis (2004) kritisoi perinteisen vammaisuuden yksilömallin mukaisten ennakko-oletusten vaikeuttaneen esteettömyysprojektin etenemistä, koska eräoppaat ja luontoyrittäjät pelkäsivät etukäteen sitä, että vammaisten asiakkaiden myötä heidän tulisi turvallisuussyistä hallita etukäteen kaikki diagnoosit ja vammat. Se itsessään synnyttää kaikkia rikastuttavaa osaamista, oivaltamista ja yhdessä tekemistä. Työ on käynnissä Suomessa Integraatiotyöryhmä tarkasteli tulevia toimenpiteitä suomalaisittain kolmesta eri näkökulmasta, jotka nivoutuvat saumattomasti toisiinsa. Kaikenlainen erilaisuus nähdään normaalina ja luonnollisena osana kokonaisuutta ja huomio kiinnitetään yksilön sopeuttamisen sijasta ympäristöön, toimintatapoihin ja olosuhteisiin, jotka eivät sulje ketään pois yhteisestä liikunnasta. toimintaja liikuntakykyä. Kansalaistoiminnassa ei voi olla vain palvelujen tarjoajia ja niiden käyttäjiä. Yksilötasolla on kysymys oikeudesta tasa-arvoon, tasavertaiseen valinnan vapauteen ja mahdollisuuteen harrastaa liikuntaa lähellä kotia. Vamma nähdään siis yksilön pääasiallisena ja ensisijaisena ominaisuutena. Viranomaistason vastuulla on lainsäädäntö ja sen toteutumisen valvominen, informaatioja resurssiohjaus sekä eri viranomaistahojen yhteistyö toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Integraatio -käsitettä voidaan käyttää kuvaamaan vammaisten henkilöiden liikunnan yhdistämistä erilaisin keinoin vammattomien henkilöiden liikuntaan, ikään kuin siirtämisenä pois erillisestä yleiseen. Jos ihmisellä on ongelmia sosiaalisessa suoriutumisessa, perinteinen lääketieteellinen ajattelumalli ohjaa meidät ajattelemaan, mikä ihmisessä on vikana ja etsimään lääketieteen kautta ratkaisuja joilla vika poistetaan (Barnes 2004, Oliver 1996, Vehmas 2005). Inkluusiossa on siis kyse prosessista kohti oikeudenmukaista, tasa-arvoista ja kaikille avointa harrastusja toimintailmapiiriä. Se ei kuitenkaan ole toimiva vaihtoehto, koska se synnyttää turhia asenteellisia ja toiminnallisia rajauksia ja vaikeuttaa tarpeettomasti resurssien käyttöä. Yksilön vai ympäristön ongelma. Integraatio ja inkluusio -käsitteet voivat muodostaa jatkumon kohti kaikille avointa ja soveltuvaa liikuntaa. Liikunnan kansalaistoimintaan siirrettynä ilmiö näkyy tilanteena, jossa vammaiset harrastajat, ohjaajat ja toimijat ovat tasavertaisia toimijoita lajiliitoissa ja liikunnan palvelujärjestöissä, ruohonjuuritasolta huippu-urheilijoihin ja päättäjärooleihin, eivät siis pelkästään omissa erityisryhmissään ja vammaisjärjestöissään. Lääketieteestä ja vammaisurheilun luokittelusta lähtöisin olevaa yksilömallin terminologiaa on käytetty sittemmin myös muussa erityisliikunnassa. Inkluusio -käsitteellä tarkoitetaan sulautumista. Tavoitteena on se, että yhteiskunnan ulkopuolelle jääneet marginalisoidut, syrjityt ja sorretut vammaiset, kuten Vehmas (2005, 146-149) asian ilmaisee, täysivaltaistuvat tasavertaisiksi toimijoiksi yhteiskunnassamme. Kansalaistoiminta on yhdessä tekemistä ja sen pitää mahdollistaa erilaisia toimintarooleja kaikille. Lajiliittoja ja muita valtakunnallisia liikuntajärjestöjä on yhteensä yli sata. Vammaiset henkilöt ja vammaisjärjestöt ovat mukana arvostettuina toimijoina ja heidän mukanaolonsa nähdään rikastuttavan koko yhteisöä. Soveltava Liikunta, SoveLi ry, jonka jäseninä ovat kansanterveysjärjestöt, toimii ensisijaisesti terveysliikuntatavoitteisesti. Mitä kauemmas kuntoutuksen maailmasta siirrytään kohti vapaa-ajan harrastamista, sitä enemmän korostuvat yhteisöllinen ja yksilöllinen ajattelu sekä ihmisarvoja tasa-arvonäkökulmat. Järjestöjen välisessä yhteistyössä on runsaasti haasteita ja kehittämisen tarvetta ja mutta myös paljon mahdollisuuksia. Kilpaurheilun luokittelussa yksilömalli Inkluusioprosessin kannalta urheilu on haastava kenttä. Kilpailuissa urheilijat luokitellaan toimintakyvyn mukaisiin luokkiin mahdollisimman tasavertaisen kilpailutilanteen aikaansaamiseksi. Inkluusio -käsitettä voidaan käyttää yksilöiden palvelujen tasolla, jolloin tarkoitetaan sitä, että erityisryhmiin kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus valita harrastustapansa ja -kontekstinsa sekä vaikuttaa toimijana ja päättäjänä
Eri toimialat tukevat toisiaan Vammaisten kilpaja huippu-urheilusta vastaavat vammaisurheilujärjestöt, Suomen Paralympiakomitea ja osittain nykyään myös lajiliitot. Aiemmin kritisoitu lääketieteellinen ajattelu on ollut myös etu kuntien erityisliikunnan palveluja käyttäville, koska kunnat ovat jatkaneet erityisliikunnan palvelujen tuottamista käyttäjille koituneiden terveydellisten hyötyjen kannustamana jopa taloudellisesti vaikeina aikoina. Joskus se tapahtuu luontevasti ilman keskusjärjestöjen toimenpiteitä, mutta systemaattisuus ja kattavuus edellyttävät myös valtakunnallista kattojärjestöjen välistä yhteistyötä. Ilman huippuja ja roolimalleja vammainen henkilö voi jäädä tietämättömäksi liikunnan ja urheilun mahdollisuuksista. Australian Project Connectohjelmassa ruohonjuuritason harrastusmahdollisuuksien avaaminen on mahdollisuus myös uusien huippujen löytymiseen. Missään ei liene määritelty yksiselitteisesti viranomaisten välistä, hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä ja sen kehittämistarpeita. Se hyödyttää myös ruohonjuuritason toimijoita ja toisinpäin. N orjan prosessi osoittaa, ettei pelkästään järjestörakenteiden muuttaminen ratkaise ongelmia. Tarvitaan suunnitelmallista läpi eri toimialojen toteutuvaa kehittämistyötä, joka nähdään perusarvona, jopa mahdollisuutena parempaan ja laadukkaampaan valmennukseen, ohjaamiseen, osallisuuteen, yhteisöllisyyteen tai johtajuuteen. Erikseen erityisryhmille suunnatut lisäpalikat erillisinä ohjelmina eivät vastaa tämän päivän ajatuksia tasa-arvosta. Pääsääntöisesti yleisen liikunnan puolella toimivien liikuntajärjestöjen, kuten lajiliittojen, alueiden ja palvelujärjestöjen vastuuhenkilöt eivät ole aina edes tiedostaneet kuinka paljon kehitystä integraation ja inkluusion suuntaan on jo tapahtunut. Paikallisia toimijoita on runsaasti. Yksilön näkökulmasta keskeisintä on toimijoiden sujuva yhteistyö ja järkevä työnjako. Liikunnan eri muodot, tasot ja tavoitteet sisältyvät monen hallinnonalan toimintaan kunnallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Ilman suurta harrastajamäärää ei löydy huippuja eikä vapaaehtoistoimijoita kilpailijoiden tueksi. Harrastusliikunta ja kilpaja huippu-urheilu ovat saman jatkumon kiinteitä osia. Hallinnon rajat ylittävä viranomaisyhteistyö Valtion, kuntien ja järjestöjen välisen työnjaon perusteet on määritelty jo liikuntalaissa. Kansainvälinen vammaisurheilu on haasteiden edessä. Uudet asiat vaativat panostusta kaikilta tasoilta ja tahoilta. Kilpaja huippu-urheilussa olemme sidoksissa luonnollisesti myös kansainvälisiin käytäntöihin. Ohjaavatko vammaisurheilun kilpaja huippuurheilusta periytyvät järjestörakenteet ja diagnoo. Paralympiakomitean ja viiden lajiliiton välinen integraatiohanke voi olla askel kohti inkluusiota. Viranomaistason tehtävänä on myös informaatio-, resurssiohjausja arviointijärjestelmillä pitää huolta siitä, että yhteiskunnan tukea saavien järjestöjen Ep~!~~liikunnan .., azvza toiminta kehittyy yhteiskunnan arvojen ja odotusten mukaisesti. Paralympialajien ulkopuolelle jääviä kehitysvammaisten Special Olympics-urheilua sekä elinsiirtoväen ja kuurojen urheilua ja niissä kilpailevien olosuhteita on kehitettävä tasapuolisesti. Norjassa, Australiassa, Kanadassa ja monessa kehittyneessä maassa on paineita kehittää uusia kilpaurheilulajeja nykyisen vammaisurheilujärjestelmän ulkopuolelle jääneille. Mikään sektori ei voi yksin vastata kokonaisuudesta eikä sitä voida toteuttaa vain yhden sektorin ehdoilla. Liikunnan saaminen osaksi kuntien ja maakuntien hyvinvointiohjelmia olisi iso askel ja mahdollisuus myös inkluusion edistämiselle. ERITYISLIIKUNNAN PÄIVÄT LIIKUNTA SOVELTUU KAIKILLE! ao Vuotta jonkin verran tähän suuntaan tähtääviä toimintoja, mutta systemaattista toimintaa vain muutamissa. Olympiaurheilussa on vain osa lajeista ja samoin paralympiaurheilun ulkopuolelle jää useita lajeja ja vammaryhmiä. 6. Kun inkluusio etenee ja tulee yhä olennaisemmaksi osaksi liiton toimintaa, muuttuuko se näkymättömäksi
Delrapport 4: Norges Funksjonshemmedes ldrettsforbund. Rapport 2: 19992003. Delrapport 1-5. Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Disability and Society, 19, 601-611. 11 s. Evaluering av integreringsprosessen i norsk idrett. Sorensen, M. Rapport 2: 1999-2003. Suomesta puuttuu kattava toimintaohjelma, vaikkakin Suomen Liikunnan ja Urheilun ohjelmatyö, Reilu Peli sekä Hyvä seura hanke ovat lupaavia avauksia laaja-alaisen tasa-arvon käytännön toimenpiteiden suuntaan. 37 s. FromTheory to Practise. 2004. Oliver, M. 66 s. Rapport 2: 19992003. Kansakunnan tulevaisuudelle on ensiarvoisen tärkeää saada myös henkensä ja terveytensä puolesta liikkuvien määrä mahdollisimman suureksi. Norges idretthogskole. Valtion liikuntaneuvosto 2005. Yhteinen ja kaikille avoin liikunta Erityisliikunnan yhteistyön ja integraation kehittäminen suomalaisessa liikuntakulttuurissa. Barnes, C. Houndmills, Basingstoke, Hampshire and London. Australiassa lajiliitoissa muokataan olosuhteita ja toimintatapoja sellaisiksi, että kaikkien harrastajien osallistuminen mahdollistuu. The Disanilitys Press, Leeds. Presenter Kit. Helsinki, 26.9.2005. Sammendrag. SLU:n julkaisusarja 5/05 SLU-paino, Helsinki. ln Barnes and Mercer (eds.l lmplementing the Social Model of Disability: Theory and Research. Objective of lntegration Process in Norway. Ullevål, 1.juli 2004. Theorising and Researching Disability from a Social Model Perspective. 2003. Sorensen, M. Norges Funksjonshemmedes ldrettsforbund, 2004. Norges idretthogskole. Plandokument 2004-2007. Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto. 1996. Evaluering av integreringsprosessen i norsk idrett. Tammer-Paino.Tampere 2005. Tavoitteeksi asetettiin täysi integraatio ja vammaisurheilun omien järjestöjen lopettaminen. Kansallinen liikuntaohjelma on mahdollisuus, joka voi parhaimmillaan kantaa pitkälle. Gaudeamuskirja. Delrapport 3 ldrettskretser, klubber/ lag og utövere. Norges idretthogskole. Teksti: AIJA SAARI, KAISU LAASONEN NORJA JA AUSTRALIA INTEGRAATION TIENNÄYTTÄJIÄ: Yksi tavoite kaksi strategiaa Norjassa integraatioprosessi käynnistettiin järjestörakennetta karsimalla. 50 s. Rapport 2 1999-2003. Kahrs, N. KAISU LAASONEN, LitM Lehtori Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Sähköposti: kaisu.laasonen@scp.fi AIJA SAARI, LitM Kehityspäällikkö Suomen Invalidien Urheiluliitto Sähköposti: aija.saari@siu.fi LÄHDEKIRJALLISUUTTA Australian Sports Commission. sipohjainen toiminta myös perusliikuntapalveluja. Sorensen, M ., 2003 (a). Evaluering av integreringsprosessen i norsk idrett. Norges Idretshögskole on arvioinut prosessin eteLIIKUNTA & TIEDE 43 • 4/2006 23. Australian Sports Commission. Harrastusja terveysliikuntaa voi toteuttaa ilman diagnoosipohjaista ajattelua. Vammaisuus. Rapport 2: 1999-2003. 62 s. Prosessin ulkopuolelle jäivät kokonaan esimerkiksi sydänsairaat, reumaatikot, elinsiirtoväki ja psykiatriset potilaat, joiden etujärjestöt tulkittiin prosessin alkaessa pääasiassa kansanterveyttä edistäviksi, eikä siis ensisijaisesti urheilujärjestöiksi. Suomalaisen liikunnan ja urheilun eettiset periaatteet. Suomen Liikunta ja Urheilu ry 2005. 2005. Hyväksytty SLU:n syyskokouksessa 20.11.2004. Delrapport 2: Särforbund og kretser. Norges idretthogskole. 18 s. Jotta vammaisten kilpaurheilu ei kuitenkaan näivettyisi, tarvitaan toimivat käytännöt harrastajasta kilpaurheilijaksi siirtyvien rekrytointiin ja luokitteluun. Delrapport 5: Kompetanse. Suomen Liikunta ja Urheilu ry 2005. Utkast til fremtidig organisering av toppidrett for funksjonshemmede I olympiatoppen. Disability Education Program. Vehmas, S. Understanding Disability. Norges Funksjonshemmedes ldrettsforbund, 2004. 2003 (dl. Norges Funksjonshemmedes ldrettsforbund, 2004. Opetusministeriö. Project Connect Disability Action Pian: A standard for sport. Moniste. Näköaloja laaja-alaisiin tasa-arvokysymyksiin . 2003 (bl. 2003 (cl . SLU-paino, Helsinki. Applying the social model in practice: some lessons from countryside recreation. 2005. Norges ldretthogskole,.2003. N orjassa prosessin ensimmäinen vaihe oli vanhojen järjestöjen lopettaminen 1996 ja yhteisen vammaisurheilujärjestön NFI:n (Norges Funksjonsidrettens Forbund) perustaminen prosessia hallinnoimaan ja liikunta-, näköja kehitysvammaisten sekä kuurojen urheilun yhteiseksi kattojärjestöksi prosessin ajaksi. 2004. Usko yhteiseen ja avoimeen kantaa eteenpäin Inkluusio on päättymätön prosessi osallisuuden lisäämiseksi ja ekskluusion vähentämiseksi. Vammaisurheilujärjestöjen Liikuntaa Kaikille Lapsille hanke elää parhaillaan inkluusiota todeksi lasten liikunnan toimijoiden keskuudessa. (ei Evaluering av integreringsprosessen i norsk idrett. 53 s. Norges idretthogskole. Reilu Peli. Evaluering av integreringsprosessen i norsk idrett. Sorensen, M. Evaluering av integreringsprosessen i norsk idrett. 2003. Meillä keskustelua integraatiosta ja inkluusiosta on käyty eri tahoilla jo kauan aikaa. Tresgaskis, C. Rapport 2: 1999-2003. Esittelykalvot
Prosessi on toistaiseksi niin nuori, ettei siitä ole vielä saatavilla arviointia.. Apuna käytetään tehokkaasti erilaisia toiminnallisia harjoitteita, jotka saavat koulutuksen osallistujat alusta asti pohtimaan omia asenteitaan erilaisuutta ja vammaisuutta kohtaan, ilman että asiaa tarvitsee erikseen korostaa. nemistä ja tuloksia Marit Sorensenin (2003) johdolla. Toimintatapa ottaa hienotunteisesti huomioon vammaisen henkilön ja hänen toimijuutensa eikä tee hänestä vamman leimaamaa passiivista toimenpiteiden kohdetta. Kyseessä on siis myös oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoinen tarjonta syrjinnän kieltävän lain hengessä. Australian vammaisurheilua ja yleistä urheilua lähentävä prosessimalli vaikuttaa lupaavalta ja ajanmukaiselta. Selvityksessä kritisoitiin sitä, että suurin osa prosessissa mukana olevista lajiliitoista ei täyttänyt edes organisatorisen integraation vaatimuksia (tarjonta, olosuhteet, organisaatiossa toimivien taidot ja tiedot). DEP -koulutuksessa uskotaan, että aikuiset oppivat tehokkaimmin kun he osallistuvat itse aktiivisesti oppimisprosessiin. (ASC 2005) . Norges Idretsforbund ottaa vastuun muusta jäljelle jäävästä vammaisurheilun kehitysja koordinointityöstä. Vammaiset henkilöt ovat mukana koulutuksissa ohjaajina, valmentajina ja vapaaehtoisina. Koulutus tukee yksilöja organisaatio tasoilla toiminnan kehittämistä sellaiseksi, että myös vammaiset henkilöt voivat harrastaa oman valintansa mukaista liikuntaa. Ohjelman tukena toimii Disability Education Program (DEP) . Vuonna 2003 alkaneeseen Project Connect -prosessiin mukaan hakeutuneet yksitoista lajiliittoa pyrkivät muokkaamaan olosuhteita ja toimintatapoja sellaisiksi, että kaikkien kiinnostuneiden harrastajien osallistuminen mahdollistuu, vammaan tai vammattomuuteen katsomatta. Vuotta Erityisliikunnan Päiviä Sorensenin työryhmän kritiikki ei hidastanut norjalaisten vauhtia. Kaiken kaikkiaan Sorensen arviointiryhmineen (2003) tulkitsi asenteiden vammaisuutta kohtaan muuttuneen prosessin myötä positiivisemmiksi, vaikka arvioituna ajankohtana vain 40 % seuroista tunsi integraatioprosessin ja koki asian itselleen ajankohtaiseksi. Sorensen kiittelee piiritason integraatiokonsulenttien ja koordinoivan järjestön NFI:n työtä. Vammaisurheilulajeista vain boccialle ja pyörätuolicurlingille ei ole löytynyt ottajaa ja näille sekä mahdollisille muille prosessissa lajiliittojen ulkopuolelle jääville lajeille aiotaan perustaa uusi monilajiliitto. Integraatiovastuun kesäkuuhun mennessä on ottanut jo 25 lajiliittoa. Sorensen toi esille myös vaikeasti vammaisten ja erityispalveluja, kuten apuvälineitä, avustajia tai kuljetuspalveluja, tarvitsevien unohtuneen tai muuttuneen näkymättömiksi, jopa b-luokan kansalaisiksi. Australiassa sosiaalinen lähestymistapa inkluusioon Australian Sports Comission (ASC) on lähtenyt vammaisurheilun ja yleisen urheilun yhteistyöprosessissa liikkeelle toisesta näkökulmasta, vammaisuuden sosiaalisen mallin mukaisesti. Vuoden 2007 alkuun mennessä liittoja toivotaan olevan jo 29. Kesäkuussa 2006 pohjoismaisten vammaisurheilujärjestöjen toiminnan johtajien kokouksessa vahvistettiin tieto siitä, että NFI:n toiminta lopetetaan vuoden 2007 aikana. Australialaiset ovat tehneet perusteellista työtä prosessoidessaan otsikoita ja työtapoja myöten sellaiset koulutussisällöt, jotka vievät huomion poissulkeviin olosuhteisiin ja toimintatapoihin. Hän kritisoi "täyden integraation" epärealistisuutta ja koko integraatiokäsitteen epämääräisyyttä sekä totesi, että tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan sekä kaikille avointa yhteistä että erillistä toimintaa. Yksi prosessin alkuvaiheen virheitä oli hänen mukaansa se, ettei liittoihin perustettu vammaisten työryhmiä vastaamaan prosessin ankkuroitumisesta lajiliiton toimintaan. Koulutuksissa painotetaan ihmisoikeusnäkökulmaa ja mahdollisuuksien luomista. (ASC 2003). Sorensen kaipasi prosessin toteuttamiseen erilaisia malleja ja vaihtoehtoja lajiliitoissa ja piireissä. Ohjelma luotiin, koska yhä useampi vammainen henkilö haluaa osallistua oman lähiseuransa liikunta ja urheilu tarjontaan ja muihin yleisiin liikuntaohjelmiin. Erityisen kiinnostavaa on se johdonmukaisuus, jolla yksittäisen moduulin oppimistavoitteisiin kytketään asennetason oivaltaminen. Monesta erikoisliitosta puuttui pitkän tähtäimen integraatiosuunnitelma, liitoissa oli vain vähän vammaisia toimitai luottamushenkilöitä ja vain puolessa piireistä oli vammaisurheilun työryhmä
Liikkumiskyvyn ongelmia voidaan tutkitusti vähentää voimaja tasapainoharjoittelulla. Joka toisella yli 75 -vuotiaalla on merkkejä liikkumiskyvyn alkavista ongelmista ja joka kolmas yli 75 -vuotias ilmoittaa olevansa yksinäinen. Teksti: ELINA KARVINEN YHDESSÄ VAHVAN VANHUUDEN PUOLESTA haaste eri tyisliikunnalle Liikkumiskyvyn säilyminen on iäkkäänä mielekkään elämän ja itsenäisen kotona asumisen avainkysymyksiä. Laadukkaissa liikuntaryhmissä, joissa vahvistetaan ystävyyssuhteiden syntyä ja vertaistukea,voidaan helpottaa myös yksinäisyyttä. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4/2006 25
Sen perusteena oli ensimmäinen Erityisliikunnan arviointiraportti, joka osoitti erityisliikunnan painopisteen olevan hyväkuntoisissa iäkkäissä (Tiihonen & Ala-Vähälä, 2002). Yli puolet erityisliikunnan piirissä liikkuvista iäkkäistä on hyväkuntoisia ja toimintakykyisiä (AlaVähälä, 2006). Niissä iäkkäät jaettiin kolmeen ryhmään seuraavasti:l. Edellä mainitut liikuntapoliittiset linjaukset ovat johdonmukaisesti noudattaneet yleisiä vanhustyön periaatteita. Arvioitaessa erityisliikuntaa ensimmäisen kymmenen vuoden jälkeen huomattiin, että erityisliikunnassa mukana olevat iäkkäät täyttivät erityisryhmäkriteerit vain ikänsä puolesta. Kotona asuvilla toimintaja liikkumiskyvyltään heikentyneillä iäkkäillä tarkoitetaan henkilöitä, joilla esimerkiksi portaiden nousu on entistä hankalampaa, kauppakassien kantaminen ja raskaat koti työt ovat työläitä, ja joiden ulkoilu ja itsenäinen asiointi ovat vähentyneet. Y li 75 -vuotiaita on nyt noin 380 000 ja määrä kaksinkertaistuu kahdessakymmenessä vuodessa. toimintaja liikkumiskyvyltään heikentyneet ja 3. Arviointia voidaan tehdä suoritustestien ja/tai iäkkään itsearviointiin perustuen. toimintaja liikkumiskykyiset 2. Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietinnössä vuonna 2001 todettiin niin ikään 26 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4 /2006 kiireellisimmin palveluja tarvitsevaksi ryhmäksi toimintakyvyltään heikentyneet, kotona asuvat ikäihmiset. Onnistuminen edellyttää, että kunnissa on muiden toimijoiden toteuttamana riittävästi toimintaa hyväkuntoisille iäkkäille, jotka muuten pyrkivät täyttämään myös erityisliikunnan ryhmät. Suuri osa erityisliikuntaan osallistuvista ikäihmisistä oli hyväkuntoisia ja toimintakykyisiä tarvitakseen nimenomaan erityisliikunnan palveluja (Karvinen, 1994). Voimavarat iäkkäiden varsinaiseen erityisryhmään Vuoden 2005 raportti kuntien erityisliikunnan tilanteesta osoittaa, että iäkkäiden erityisryhmän painottaminen kaikissa kunnissa ei ole toistaiseksi toteutunut. Tyypillistä on, että iäkäs väsyy entistä helpommin ja on taipuvainen vähentämään tilanteita, joissa liikkumista tarvitaan. Periaatepäätöksen perusteella laadittiin lisäksi asiantuntijaorganisaatioiden yhteistyönä Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset. Mietinnön ja ensimmäisten erityisliikunnan virkojen myötä Suomessa alkoi määrätietoinen iäkkäiden liikunnan kehitystyö. Voimaja tasapainosisältöisten liikuntaryhmien järjestäminen toimintakyvyltään heikentyneille iäkkäille on laadullisesti ja määrällisesti vaikuttavaa vanhustyötä, jota erityisliikunnan on tärkeä tehdä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Varsinaiset iäkkäiden erityisryhmät jäivät ohjatun liikuntatoiminnan ulkopuolelle. Noin puolella näistä kotona asuvista, useimmiten yli 75 -vuotiaista, on liikkumiseen liittyvien vaivojen takia työlästä osallistua normaaleihin liikuntapalveluihin. Tässä työssä on mukana myös valtakunnallinen Voimaa vanhuuteen -ohjelma. Juuri tälle ryhmälle liikunnasta on poikkeuksellisen paljon hyötyä, sillä liikkumisongelmat vähentävät osallisuutta, kiihdyttävät raihnastumista ja lisäävät kotitai laitospalvelujen tarvetta lyhyessä ajassa. Iäkkäiden (75+) voimaja tasapainosisältöisiä Vuotta Erityisliikunnan Päiviä. Toimintaja liikkumiskyvyn arvioinnin pitäisi aina olla lähtökohtana palveluohjaukselle, liikuntaohjelman suunnittelulle ja harjoittelulle, myös ryhmissä. Erityisryhmien liikunta 2000 -toimikunnan mietinnössä erityisryhmäkäsite tarkennettiin koskemaan niitä iäkkäitä, joilla toimintakyky, vamma, sairaus tai sosiaaliset syy ovat esteenä liikuntaan osallistumiselle. Sosiaalija terveystoimen tehtävänä on yhteistyössä erityisliikunnan kanssa arvioida systemaattisesti 75+ ikäryhmän toimintaja liikkumiskykyä, jolloin liikkumiskyvyn orastavat ongelmat havaitaan. Oikean kohderyhmän tavoittamiseksi tulee nähdä vaivaa. Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaos kirjasi Erityisryhmien liikunnan kehittämisohjelmaan vuosille 20032005, että toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden osuutta tulee kasvattaa erityisliikunnassa. Niitä ovat iäkkäiden kotona asumisen tukeminen, autonomian, toimintakyvyn ja elämänlaadun vahvistaminen. Iäkkäiden liikunta kasvoi useissa kunnissa määrällisesti erityisliikunnan suurimmaksi toiminta-alueeksi. toimintakyvyltään jossain määrin heikentyneisiin ja 3. Erityisliikunnan alkutaipaleella 80 -luvulla erityisryhmiin laskettiin iäkkäiden osalta kuuluvaksi kaikki yli 65 -vuotiaat henkilöt (Erityisryhmien liikuntakomitean mietintö, 1981). toimintakykyisiin, 2. He tarvitsevat liikunnan soveltamista, motivointia sekä mahdollisesti kuljetuspalveluja. Erityinen huomio erityisliikunnassa toivottiin kiinnitettävän iäkkäisiin, joiden toimintakyky on jossain määrin heikentynyt. Iäkkäiden erityisliikunnassa tulee tarjota liikuntatoimintaa nimenomaan liikuntakyvyltään heikentyneille iäkkäille ja muodostaa liikuntakyvyn suhteen mahdollisimman yhtenäisiä ryhmiä. Liikuntaa järjestävät ja voivat järjestää lukuisat tahot. Tämän ryhmän liikuntapalvelujen kehittämiseksi laadittiin vuonna 2002 Valtioneuvoston periaatepäätös valtakunnallisen ohjelman käynnistämiseksi iäkkäiden voimaja tasapainoharjoittelua varten (Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma 2005 2009). Asiakasvalinta ja iäkkäiden erityisliikunnan sisällöt Iäkkäiden valitseminen erityisliikunnan ryhmiin toimintakyvyn heikentymisen perusteella ei ole yksiselitteistä eikä helppoa. Näin siitä huolimatta, että iäkkäiden erityisryhmän käsitettä on tarkennettu jo kymmenen vuotta sitten. toimintaja liikkumiskyvyltään huomattavasti heikentyneet. toimintakyvyltään huomattavasti heikentyneisiin. Sen sijaan toinen puoli määritelmästä, joka edellyttää 'sairauden, vamman tai toimintarajoitteisuuden vuoksi vaikeuksia harrastaa riittävästi liikuntaa ja käyttää yleisiä liikuntapalveluja', ei useiden osallistujien kohdalla pitänyt paikkaansa. Tämän tulee ilmetä myös kaikessa tiedottamisessa. Ikäihmiset jaettiin kolmeen ryhmään: 1
Ulkona liikkuminen alkaa tuottaa vaikeuksia monelle iäkkäälle ihmiselle 75 vuoden jälkeen. Ulkona liikkumisen taito säilyy ja kehittyy vain ulkona liikkumalla. Toiminnassa on noudatettava vanhustyön eettisiä periaatteita. Kotivoimistelun edistäminen on syytä ottaa kaikkien vanhusliikunnan toimijoiden asiaksi. Iäkkäiden senioritanssiryhmät sekä sovelletut pelit ovat erinomaisia liikuntamuotoja tasapainon harjaantumisen ja jalkojen toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Tutkimuksen perusteella onkin suositeltavaa, että liikkumiskyvyltään heikentyneille iäkkäille järjestetään monipuolista ulkoliikuntaa ohjattuna toimintana. Myös vesiliikunta antaa hyvät mahdollisuudet toteuttaa jalkojen voimaliikkeitä ja tasapainoharjoituksia. Voimaa ja tasapainoa on hyödyllistä harjoittaa saman toimintakerran aikana. Tämä mieltymys kannattaa hyödyntää ja järjestää iäkkäille tilaisuuksia, joissa kotivoimisLIIKUNTA & TIEDE 43 • 4/2006 27. • Laadukas liikuntapalvelu edistää iäkkään hyvää elämää, ihmisarvoa, itsemääräämisoikeutta, oikeudenmukaisuuden toteutumista, yksilöllisyyttä ja yksityisyyttä, osallisuutta ja elinikäistä oppimista. , 2005) . terveysliikuntapalveluja järjestettäessä on otettava huomioon tutkimuksissa esiin tullut tieto harjoittelun periaatteista, hyvistä käytännöistä saatu kokemus sekä iäkkäiden esittämät toiveet, tottumukset ja arvot. Useat vanhukset joutuvat jäämään neljän seinän sisälle vastoin tahtoaan. Kuntosaleja ei ole kaikissa kunnissa. Ne on jaettu kaikkiin kuntiin Suomessa. Ulkona liikkuminen ja kävely ovat iäkkäiden mieluisin harrastus. Voimaharjoittelua voidaan soveltaa käyttäen esim. Niiden mukaan laadukas liikuntapalvelu edistää iäkkään hyvää elämää, ihmisarvoa, itsemääräämisoikeutta, oikeudenmukaisuuden toteutumista, yksilöllisyyttä ja yksityisyyttä, osallisuutta ja elinikäistä oppimista. Kolmella paikkakunnalla toteutetussa Liikkeessä projektissa havaittiin, että iäkkäät lähtevät mielellään mukaan ryhmämuotoiseen ulkoiluun, jos kynnys osallistua on riittävän matala, sisältö kiinnostava ja vauhti kohderyhmälle sopiva (Ponsi ym. Eettisten periaatteiden toteutumista arvioidaan ennen kaikkea asiakkaan kokemusta kuullen. vastuskumeja tai tarrapainoja. Tutkimuksen mukaan iäkkäät harrastavat mielellään kotivoimistelua. Voimaja tasapainosisältöisen liikunnan hyödyt ovat tulleet esiin useissa tutkimuksissa. Myös tasapainoryhmät, joissa tasapainon hallintaa harjoitetaan tutkimustietoon perustuvin periaattein, ovat iäkkäille tärkeitä. Liikkeessä -projekti on tuottanut suositukset iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämisestä. Erityisen tehokas ja turvallinen muoto iäkkäille on kaksi kertaa viikossa toteutettu, nousujohteinen voimaharjoittelu kuntosalilaitteilla, joka kohdistuu jalkojen ja lantion alueen lihaksiin (Timonen & Rantanen, 2003). Syynä ovat liikkumisongelmat, kaatumisen pelko tai ulkoilukaverin puute
Voimaa vanhuuteen -ohjelma on kehittänyt valtakunnallisen kouluttajakoulutuksen iäkkäiden voimaja tasapainoharjoitteluun. Vertaisja vapaaehtoisohjaajia voidaan kouluttaa esimerkiksi eläkeläisjärjestöistä, kansanterveysjärjestöistä, liikuntaseuroista, työttömien yhdistyksistä, hoitohenkilökunnasta ja omaisista. Esteettömät ja turvalliset reitit iäkkäiden liikuntapaikkoihin tulisi olla itsestään selvä osa hyvän liikuntapalvelun suunnittelua. Onko reitit ja aikataulut suunniteltu liikuntaryhmiä tai liikuntapaikkoja ajatellen. Jos ryhmäliikuntaa on totuttu järjestämään kerran viikossa ja sekin toiminta loppuu kesäajaksi ja lomiksi, ei vielä ymmärretä, mitä iäkkäiden toimintakyvyn ylläpito palvelujärjestelmältä edellyttää. Monissa kunnissa palveluautot kiertävät tietyt reitit säännöllisesti. Liikunnan ja kuntoutuksen ammattilaisten liittyminen kouluttajaverkostoon mahdollistaa paikallisen ohjaajakoulutuksen järjestämisen tehokkaalla ja edullisella tavalla. Vanhustyön järjestöjen monipuolinen tieto iäkkäiden arjesta ja toiveista voi puolestaan erinomaisella tavalla rikastaa liikunta-, sosiaalija terveystoimen työtä. Iäkkäiden ohjatun erityisliikunnan kiperimmät haasteet ovat ratkaistavissa Luotaessa uutta liikuntatoimintaa 75+, toimintakyvyltään heikentyneille iäkkäille tarvitaan uutta ja innovatiivista ajattelua. Vanhusneuvostot ja omaisjärjestöt ovat niin ikään tärkeä iäkkäiden äänen esiintuoja. Vaatii uutta ajattelua pohtia, miten iäkkäille organisoidaan voimaja tasapainoryhmä, joka mahdollistaa ohjatun harjoittelun kaksi kertaa viikossa. Linja-auto toimi myös neuvontapisteenä ja sieltä sai lainata kävelysauvoja. Sen jälkeen koko ryhmä siirtyy ylläpitoharjoitteluun, joka mahdollisesti toteutetaan hyvän vertaisohjauksen avulla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Muuten osallistumisen kokonaisuudesta tulee iäkkäälle sekä fyysisesti että psyykkisesti liian raskas. Myös VoiTas -projektissa on tehty nousujohteinen voimaja tasapaino-ohjelma kotihoidon asiakkaille. Jo nyt on osoittautunut, että tiedotuksen tulee olla hyvin henkilökohtaista. Usein ao Vuotta Ep~!tJ'!~liikunnan , azvza myös vapaaehtoiset avustajat edistävät osallistumista kuljetuksen ohella. Esimerkiksi KKI -ohjelman 60+ kalenteri sisältää voimaja tasapainoaiheisen kotivoimisteluohjelman. Liikuntapalvelujen saavutettavuuden kannalta tärkeä kumppani kunnissa on tekninen toimi ja ympäristönsuunnittelu. Kuntien olisi pikaisesti lähdettävä kehittämään iäkkäiden lähiliikuntapaikkoja. Mikä tai mitkä tahot tavoittavat kohderyhmää parhaiten. Liikuntapaikan läheisyys on iäkkäiden osallistumisen avainkysymyksiä. Miten saadaan sellaiset ihmiset lähtemään liikuntaharjoitteluun, joille liikkuminen arjessa on jo jonkin verran raskasta. VoiTas -projektissa uusia ajatuksia on saatu esimerkiksi yhteistyöstä seurakunnan kanssa, joka on auttanut kohderyhmän löytämisessä. Kiteyttämällä Liikuntapoliittiset linjaukset ovat johdonmukaisesti noudattaneet yleisiä vanhustyön periaatteita. 28 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4 /2006. Kuljetusta tarvitaan, jos lähiliikuntapaikkaa ei ole. Seuraavat seikat ovat ratkaisevan tärkeitä palveluja kehitettäessä: Kohderyhmän tavoittaminen on ensimmäinen haaste. Urheiluseurojen ja kansalaisopistojen liikuntaryhmistä voidaan kouluttaa myös vertaisohjaajia iäkkäiden liikuntaan. Hyväksi malliksi on osoittautunut ajatus, jossa intensiivinen harjoittelu kaksi kertaa viikossa kestää ammattimaisesti ohjattuna 2-3 kuukautta. Yhteistyön näkökulmasta on kunnan erityisliikunnalla sekä sosiaalija terveystoimella keskeinen rooli. Liikuntapaikan tulisi sijaita alle puoli kilometriä iäkkään asuinpaikasta. Sekä ammatillisen että vertaisohjauksen määrää voidaan lisätä koulutuksen keinoin. Erinomaisen innovatiiviseksi lähiliikuntapaikaksi osoittautui VoiTas -projektin Pyhäselässä kuntosaliksi kalustettu linja-auto, joka kiersi kaksi kertaa viikossa syrjäkylien vanhusten harjoittelusalina. teluohjelmia opetetaan. Usein pienempikin tila täy~tää toiminnan tarpeet. Uutta ajattelua ja yhteistyötä eri kumppaneiden tarvitaan tilojen löytämiseksi tai muokkaamiseksi iäkkäiden liikuntaan. Perinteisten mallien lisäksi hyväksi osoittautui Turussa toteutettu kokeilu, jossa liikuntatoimi perusti liikuntaneuvontapisteen suuren päivittäiskaupan kahvila-aulaan. Miten liikuntaneuvontaa ja ohjausta toteutetaan. Erityisliikunta ja sosiaalija terveystoimi voivat yhdessä koordinoida julkisen vanhustyön ja vapaaehtoisjärjestöjen tuottamien liikuntapalveluiden kokonaisuutta ja jatkuvuutta. Nousujohteinen harjoittelu kaksi kertaa viikossa on osoittautunut toiminnan haasteeksi. Kuinka viesti saadaan perille motivoivalla ja kannustavalla tavalla. Yhteistyöhön tarvitaan myös alan oppilaitokset, mikäli sellaisia paikkakunnalla on. Ohjaajapula on tyypillinen toiminnan este. Niitä ovat iäkkäiden kotona asumisen tukeminen, autonomian, toimintakyvyn ja elämänlaadun vahvistaminen. Urheiluseurat voivat tulevaisuudessa olla entistä enemmän hyväkuntoisten ikäihmisten toimintaja harrastusympäristö. Koulutus sisältää liikuntakyvyn arvioinnin ja harjoittelun ohjauksen
Raportteja 3/2005, lkäinstituutti, Helsinki 2005 Rautasalo P, Pitkälä K, Karvinen E (toim): Ikääntyneiden yksinäisyys. Oy Edita AB, Helsinki, 1996. 09-6122 1617, uita. Ohjelma tukee voimaja tasapainosisältöisen liikuntatoiminnan syntyä jakamalla tietoa, järjestämällä sekä yleistä koulutusta että kouluttajakoulutusta, tuottamalla viestintäja oppimateriaalia sekä edistämällä eri tahojen yhteistyötä niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. yhteiset tavoitteet eri toimijoiden kanssa hyvällä työnjaolla määrätietoiseksi toiminnaksi voidaan ottaa suuri edistysaskel iäkkäiden liikunnassa ja samalla toteuttaa vaikuttavaa vanhustyötä. Voimaa vanhuuteen -ohjelma iäkkäiden erityisliikunnan ja vanhustyön apuna Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää kotona asuvien, toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten toimintakykyä voimaja tasapainosisältöisen liikunnan avulla. Liikunta &Tiede 3, 1994. Rahoituksesta huolehtii pääosin Raha-automaattiyhdistys. Voimaa vanhuuteen -ohjelmaa koordinoi Ikäinstituutti molempien ministeriöiden sekä laajan asiantuntijaja yhteistyöverkoston avulla. Karvinen E: Liikunta ei tunne yläikärajaa. Hankkeilta edellytetään järkevää verkostoitumista liikuntapalvelujen tuottamiseksi. Kokemuksia Joensuun terveyskeskuksesta . Rantanen T, Karvinen E, Moisio P, Rasinaho M (toimituskunta) STM & OPM, Edita Prima Oy, Helsinki 2004. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4/2006 29. Sekä VoiTas -kuntaprojektin että uusien järjestöpohjaisten hankkeiden tehtävänä on tarjota iäkkäille omalla paikkakunnallaan tavoitteellista voimaja tasapainosisältöistä liikuntaa. ELINA KARVINEN, LitM, Ttl, toimialapäällikkö lkäinstituutti Sähköposti:elina.karvinen@ikainst.fi Lisätietoa Voimaa vanhuuteen ohjelmasta: www. Ohjelma perustuu tutkittuun tietoon ja iäkkäiden terveysliikunnasta laadittuihin laatusuosituksiin. Tiihonen A,Ala-VähäläT: Erityisliikunnan arviointiraportti, Opm/Kupo, 6/2002. Timonen L, Rantanen T: Voimaharjoitteluun perustuva vanhusten kuntoutusmalli. Opetusministeriö, 1996:15. Olennainen osa ohjelmaa ovat paikalliset, kolmevuotiset hankkeet. Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietintö. VoiTas -kuntia ovat Varkaus, Pori, Inari, LumijokiTyrnävä-Liminka, Heinola, Nurmijärvi, Pyhäselkä ja Kankaanpää. Pilottihankkeena on toiminut kahdeksan kunnan VoiTas -projekti (Voimaja tasapainoharjoittelu iäkkään ihmisen kotona asumisen tukena 2003-2006). Liikkeessä projekti 2002-2005. Kolmen vuoden aikana kootaan systemaattisesti tietoa hyvistä käytännöistä toiminnan järjestämiseksi. 09-6122 21636, paivi.niemi@ ikainst.fi sekä Iäkkäiden voimaja tasapainoharjoittelun kouluttajakoulutuksesta tai VoiTas -projektista Ulla Salminen, lkäinstituutti, p. Tietoa ja osaamista jaetaan niin olemassa olevan tutkimustiedon kuin hanketoiminnassa syntyvän käytännöllisen ja soveltavan tiedon perusteella. Varsinaiset Voimaa vanhuuteen -ohjelman kolmivuotiset hankkeet ovat sosiaalija terveysalan järjestöjen käynnistämiä ja useimpien takana on vanhusten palvelutalo. Erityisryhmien liikunta 2000 -toimikunnan mietintö. Loppuraportti. Gummerus, Saarijärvi, 2004. Suomen Lääkärilehti 34/2003 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista. Toiminnan edellytetään jäävän pysyväksi paikkakunnalla sekä innostavan muita toimijoita toteuttamaan vastaavaa liikuntatoimintaa iäkkäille tai toimimaan yhteistyössä niiden kehittämiseksi. Ohjelma kutsuu kaikki iäkkäiden parissa työskentelevät toimijat yhteistyöhön levittämään tietoa sekä toteuttamaan laadukasta liikuntatoimintaa nykyisille ja tuleville iäkkäille. Opetusministeriön julkaisuja 2006:21, Helsinki, 2006. Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset. Ponsi V, Karvinen E, Simonen M: Ulkoilu ja asiointi osaksi iäkkään arkea. VoiTas -projektin paikallisena koordinaattorina toimivat kuntien liikunta-, sosiaalija terveystoimi yhteistyökumppaneinaan moninaiset vapaaehtoistoimijat kuten eläkeläisjärjestöt, kansanterveysjärjestöt, liikuntajärjestöt ja seurakunta. STM, Helsinki 2001. Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunta. Tavoitteisiin kuuluu myös, että iäkkäille tarjotaan liikuntaneuvontaa ja palveluohjausta liittyen voimaan ja tasapainoon sekä kannustetaan lisäämään arkiliikuntaa. Tieto hyvistä käytännöistä täydentyy ohjelmaan liittyvän laajamittaisen hanketoiminnan seurauksena. Tavoitteena on, että kaikkiin kuntiin syntyy voimaja tasapainosisältöisiä liikuntaryhmiä iäkkäiden erityisryhmälle ja että esimerkiksi kotivoimistelu ja ulkoilu liitetään osaksi kuntouttavaa kotihoitoa. salminen@ikainst.fi LÄHTEET Ala-Vähälä T: Raportti kuntien erityisliikunnan tilanteesta vuonna 2005. Ohjelman suunnittelijat Ikäinstituutissa ohjaavat hankkeiden kehitystyötä ja edistävät hankkeiden keskinäistä verkostoitumista. voimaavanhuuteen.fi tai Päivi Niemi, /käinstituutti, p. Niitä liittyy ohjelmaan kaiken kaikkiaan vuosien 2004 2006 aikana noin 40. Ryhmäliikuntaja keskustelut psykososiaalisena kuntoutuksena. Tutkimusraportti 7. STM, Esitteitä 2002:2
Sairaanhoitajat ja lääkärit antoivat potilailleen neuvontaa. Iäkkäiden kuntosaliharjoittelusta tehtyjen tutkimusten ja AaltoAlvarin seniorikuntosalin toiminnasta kerätyn palautteen perusteella pyritään edelleen kehittämään toimintaa ja turvaamaan palvelun jatkuminen. Liikuntaklusterin tavoitteena oli yliopiston tutkimustietoon perustuen ja innovatiivisen teknologian tuella kehittää, tuotteistaa ja organisoida hyvinvointia ja terveyttä edistävää liikuntaa sekä kaupungin palvelutoimintaa. Sitä antoivat fysioterapeutit kuntoneuvolassa ja muissa asiakaskontakteissaan. Seniorikunmarjukka.leino@jkl.fi tosalin toiminta aloitettiin avointen ovien viikolla. Uusi mahdollisuus tutuksi tiedotusyhteistyöllä Iäkkäiden erityisryhmä tavoitettiin liikuntaneuvonnan avulla. Yksilöllisen ja turvallisen kuntosaliharjoittelun toteuttamiseksi sali varustettiin kotimaisilla älykorttijärjestelmällä toimivilla paineilmalaitteilla sekä tasapainon testausja harjoittelulaitteella. 6. Julkisen ja yksityisen sektorin palveluiden tuottajien verkostoitumisen ja seutukunnallisen aktiivisen yhteistyön avulla voidaan seniorikuntosalin toimintaa kehittää edelleen yhtenäiseksi ja laadukkaaksi iäkkäille räätälöidyksi palvelukokonaisuudeksi. Seniorikuntosalin palveluista informoitiin erilaisissa tapahtumissa kuten erityisesti iäkkäille ja huonokuntoisille henkilöille suunnatuilla Seniorimessuilla sekä kaikille kuntalaimittausten yhteydessä tavoitettiin iäkkäitä eri puolilla kaupunkia . Päiväkeskusohjaajat ohjasivat vanhuksia seniorikuntosalille ja liikunnanohjaajat välittivät tietoa uudesta palvelusta erityisliikunnan ohjatuissa ryhmissä. Tavoitteena on saada aikaan toimiva jatkumo kuntoutuksesta kuntoliikuntaan sekä kohdentaa palvelutoiminta sitä eniten tarvitseville. Seniorikuntosalista tiedotettiin joka kotiin jaettavassa kaupungin tiedotuslehdessä. Seniorikuntosalitoiminnan kehittämiseksi kerätään säännöllisesti asiakaspalautetta, tehdään tutkimusyhteistyötä Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa sekä koulutetaan henkilöstöä. PIRJO HUOVINEN MARJUKKA LEINO Sivistystoimi / liikuntapalvelukeskus Jyväskylän kaupunki Sähköposti: pirjo.huovinen@jkl.fi sille suunnatuilla Hyvän Olon messuilla. Lääkärin kanssa keskustelua suositellaan ennen harjoittelun aloittamista. Seniorikuntosalikonseptia esitellään kansainvälisten vierailujen yhteydessä ja salin toimintaan käy tutustumassa sosiaali-, terveysja liikunta-alan työntekijöitä sekä opiskelijoita. Kirjallisella kyselyllä kartoitetaan asiakkaan terveydentila, lääkitykset, fyysinen aktiivisuus ja kuntosaliharjoittelulle asetettuja tavoitteita sekä toiveita. Terveydentilan kartoituksella alkuun Seniorikuntosalin harjoitusryhmän toimintaan osallistuminen edellyttää että asiakas pääsee omatoimisesti tai apuvälineen kanssa siirtymään kuntosalilaitteisiin, pystyy kommunikoimaan ohjaajan kanssa sekä toimimaan ryhmässä. Liikunnan ja kuntoutuksen ammattilaisille lähetettiin erityisliikunnan kalenteri, johon oli koottu tiedot toiminnasta. Lisäksi jaettiin erillisiä tiedotteita iäkkäille sekä järjestettiin tietoiskuja mm. ikääntyvien yliopistossa ja eläkejärjestökäynneillä. Esteettömän ja viihtyisän toimintaympäristön toteuttamiseksi tilan suunnittelussa huomioitiin iäkkäiden tarpeet valaistuksessa, akustiikassa, ilmastoinnissa, lämpötilassa, lattiamateriaalissa, sisustuksessa käytettävissä väreissä ja mahdollisimman selkeässä sekä avarassa tilan käytössä. Pilotiksi valittiin tutkittuun tietoon pohjautuva, hyvin suunniteltu kuntosali, jossa tila ja laitteet soveltuisivat erityisesti iäkkäiden henkilöiden kuntosaliharjoitteluun. ERITYISLIIKUNNAN PÄIVÄT LIIKUNTA SOVELTUU KAIKILLE! Vuotta Erityisliikunnan Päiviä Seniorikuntosalissa iäkkäille räätälöityä liikuntaa 30 z w ...1 ::,,::: ::, -, CC <C ::!!: z' w z ::, J: -, CC c:: S eniorikuntosalin toiminta alkoi pilottihankkeena Liikuntaklusteri verkostoyhteistyössä Jyväskylän kaupungin, STAKES:in, Jyväskylän yliopiston, LIKES-tutkimuskeskuksen, Kuntokallion, Metitur Oy:n, JYKES Oy:n, Liikuntaja kuntoutuskeskus Peurungan, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän Teknologiakeskus Oy: n kanssa. Maksuttomat kuljetukset iäkkäille arkipäivisin kaikista kaupungin osista seniorikuntosalille ja takaisin järjestetään ostopalveluna yhteistyössä Jyväskylän Liikenteen kanssa. Terveysasemien teemapäiviin liittyvien tasapainoLIIKUNTA & TIEDE 43 • 4 /2006
liikkuvuuden edistäminen ja esteiden poistaminen taloudelliset tukijärjestelmät (esim. Nämä tavoitteet pyritään saavuttamaan seuraavin toimenpitein 1. Vertailussa 20042005 oli määrä myöskin noussut noin 200 opiskelijalla (Tilastokeskus 2006). Tähän oli antanut suuntaviivoja jo vuonna 1998 Pariisissa laadittu ns. Suomea edustaa Jyväskylän yliopisto. korkeakoulujen tutkintojärjestelmän kehittäminen 2-portaiseksi kandidaatti (vähintään 3 vuotta) maisteri ( edellisen jälkeen) 2. Ulkomaalaisia opiskelijoita oli ammattikorkeakouluissa vuonna 2005 jo kaikkiaan 4 006. Monissa oppilaitoksissa siirtyminen opistoasteen oppilaitoksesta ammattikorkeakouluksi tapahtui 90-luvun loppupuolella. Erasmus, opintotuki) vieraskielisen koulutustarjonnan lisääminen Suomen koulutusjärjestelmässä luotiin samoihin aikaan ammattikorkeakoulujärjestelmää. EMDAPA (European Masters Degree in Adapted Physical Activity) ohjelma on aloitettu 1991 Belgian Leuvenissa. Julistuksen tavoitteena on lisätä opiskelijoiden, opettajien ja työvoiman liikkuvuutta sekä parantaa eurooppalaisen koulutuksen laatua ja kilpailukykyä. Kun suomalainen oppilaitos lähettää näihin opiskelijoitaan, oppilaitos hyväksyy koulutusohjelman osaksi antamaansa tutkintoa. Monia entisiä opistoasteen oppilaitoksia liitettiin ammattikorkeakouluihin tai ne muutettiin ammattikorkeakouluiksi. DEUAPA (Diplome Europeen Universitaire en Activite Physique Adaptee) koulutusohjelma on LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4/2006 31. Korkeakoulutuksen alueella Suomen järjestelmässä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa keskeinen yhteistyön kiihdyttäjä on ollut 32 Euroopan maan vuonna 1999 allekirjoittama Bolognan julistus. Osallisina on 28 yliopistoa kaikista EU-maista. Myös ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat osallistua ohjelmaan kolmannen opintovuotensa jälkeen. Näin on tapahtunut myös soveltavan liikunnan, erityisliikunnan alueella. Yliopistoissa opiskeli vastaavasti 4 900 ulkomaista opiskelijaa, mikä on 2,8 prosenttia kokonaisopiskelijamäärästä (noin 176 000). Yhteistyö toteutuu koulutusohjelmien puitteissa Yhteistyössä ei ole kyse varsinaisista tutkinnoista vaan koulutusohjelmista. Kansainvälisen yhteistyön kannalta ajoitus on ollut täydellinen. EMDAPAan on osallistunut kaikkiaan yli 300 opiskelijaa. Teksti: JYRKI VILHU Erityisliikunnan koulutusta tarjolla eurooppalaisissa koulutusohjelmissa E urooppalainen yhteistyö viime vuosina kehittynyt voimakkaasti, myös koulutuksessa. Se vastaa kolmea prosenttia kokonaisopiskelijamäärästä (noin 133 000). Alusta alkaen syntyi laajaa yhteistyötä monien ammattikorkeakoulujen ja eurooppalaisten yliopistojen kanssa. Sorbonnen julistus, jossa olivat allekirjoittajina Iso-Britannian, Italian, Ranskan ja Saksan opetusministerit. Ohjelma on englanninkielinen ja laajuudeltaan noin vuoden mittainen. Edellisvuodesta määrä oli kasvanut noin kahdella sadalla opiskelijalla. Opistoasteen aikana varsinaista opiskelijavaihtoa ei monissakaan oppilaitoksissa ollut, satunnaisia tutustumiskäyntejä lukuunottamatta. Muutokset ovat edistäneet yhteistyötä myös soveltavan liikunnan alalla. tutkintojen läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden parantaminen opintopistejärjestelmä (ECTS), 60 normina vuodessa 3. Suomesta ohjelmaan on osallistunut noin 20 Jyväskylän yliopiston opiskelijaa
Tähän ohjelmaan on tähän mennessä osallistunut jo yli 200 opiskelijaa, joista 15 Suomesta, Lahden ammattikorkeakoulusta. azvia ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2004-2006 PROJEKTI Proj ektikuntiin pysyviä toiminta ratkaisuja Erityisliikuntaa kuntiin 13 projektikunnassa on löydetty keinoja erityisliikuntapalvelujen tuottamiseen ja ohjaajapulan ratkaisemiseen. perustettu vuonna 1997 myöskin Belgiassa (Brysselin yliopisto) , minkä jälkeen organisointivastuu on ollut Italiassa (Milanon ja Torinon yliopistot) ja tällä hetkellä Ranskassa (Pariisin yliopisto). Suunnitelmallista toteuttamista yhdessä tekemisen meininkiä Projektin ensimmäisenä vuotena kuntatyöryhmät tekivät tai teettivät opinnäytetyönä kuntakohtaisen. Opiskelijalta edellytetään jomman kumman kielen hyvää hallintaa sekä vähintään kolme opintopistettä opintoja toisestakin. DEUAPAa pidetään enemmän käytäntöön suuntautuneena koulutusohjelmana (osana diplomia on 3 kk:n työharjoittelu ulkomailla), kun taas EMDAPAssa painopiste on tutkimuksessa (osana koulutusohjelmaa tutustuminen tutkimusmenetelmiin sekä opinnäytetyön teko). Ohjelma on englanninja ranskankielinen. org 32 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4 /2006 ao Vuotta Ep~!~~liikunnan ... Joint Actions Project) ja kolmannen (ns. Yhteistyöhankkeet ja poikkihallinnollisuus ovat liikuntatoimen arkea yksin ei pärjää. Näistä kolmesta verkostosta yksi on jo lopettanut toimintansa (ns. Tärkeänä osana on nähty myös edustuksen ulottuminen kunnan päätöksentekoasteelle, jotta työryhmien tekemät tarkat suunnitelmat erityisliikunnan kehittämiseksi on voitu saada joustavasti mukaan kunnan yleiseen päätöksentekoon. Projektiin osallistui Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaoston kutsumana 13 hieman yli 10.000 asukkaan kuntaa, joissa ei ollut erityisliikunnasta vastaavaa työntekijää ja joissa erityisliikunta vaati kokonaisuudessaan kehittämistä. JYRKIVILHU, LitM Lehtori Lahden ammattikorkeakoulu Sähköposti: jyrki.vilhu@lamk.fi Lisätietoja: www.kuleuven.be/thenapa/formation/deuapa wwwkuleuven.be/emdapa/ www inclusivesports. V altakunnallinen opetusministeriön, sosiaalija terveysministeriön, Suomen Kuntaliiton, Liikuntatieteellisen Seuran ja 13 projektikunnan yhteishanke käynnistyi vuoden 2004 alussa. Erityisliikuntaa kuntiin 2004-06 projektin kehitystyö on pohjautunut kuntakohtaisten kehittämistyöryhmien toimintaan. THENAPA II) työskentely on parhaassa vauhdissaan. Opiskelijaksi voi hakea, kun on suorittanut omassa oppilaitoksessaan 180 opintopistettä, joista vähintään 10 soveltavassa liikunnassa. Suomessa näihin verkostoihin osallistumista koordinoi valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaoksen koulutusja tutkimustyöryhmä. THENAPA I), toinen on juuri materiaalintuottovaiheessa (ns. Soveltavan liikunnan koulutusmateriaaleja saadaan alan yhteistyöverkostoista, joita EU rahoittaa. Työryhmissä ovat olleet edustettuina kaikki kunnan keskeiset erityisliikunnan alueen toimijat kuten liikuntatoimi, sosiaalija terveys toimi, järjestöt jne. Kuntaprojektissa vakiinnutetaan uutta toimintaa tuleville vuosille
Kurikka ja Ilmajoki ovat toteuttaneet kahden kunnan yhteistyönä vuodesta 2005 lähtien. Erityisliikunnanohjaajakeskeisessä mallissa erityisliikunnan koordinoinnista vastaa kokopäivätoiminen erityisliikunnanohjaaja. Pohjoisimmassa projektikunnassa, Haukiputaalla, on erityisliikunnan kokonaisuutta voitu kehittää vuodesta 2005 lähtien uuden puolipäiväisen työntekijän, erityisliikunnanohjaaja Tuija Kainulainen koordinoimana. Haminassa erityisryhmien liikuntaa ovat pääasiallisesti järjestäneet järjestöt, kansalaisopisto ja LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4/2006 33. Ongelmia ja asiakkaiden toiveita raportoitiin useita, niistä yleisimpinä esiintyivät ohjaajapula, kuljetusten ja avustajien puute sekä tiedotuksen ja koulutuksen vähäisyys. Kuluvana vuonna koulutustapahtumien määrä on samansuuntainen • Lähes kaikki projektikunnat julkaisevat vuosittain kalenterin tarjolla olevista erityisliikuntapalveluista ja -ryhmistä • Lähes kaikki projektikunnat pitävät 1-2 kertaa vuodessa yhteistyöfoorumin erityisliikunnan alueella toimiville järjestöille, seuroille sekä muille sidosryhmille. Päätöksentekijät ovat tiedostaneet liikunnan merkityksen ja sen yhteyden hyvinvointiin ja näin ollen erityisliikuntapalvelujen toteuttamiselle kunnissa on vahvat perusteet. Kuntien liikunnasta vastaavia lautakuntia ja kunnanhallituksia on pidetty ajan tasalla kehittämistyön etenemisestä ja lisäksi heitä on pyydetty mukaan kuntakohtaisiin erityisliikunnan paneelikeskusteluihin ja teemapäiviin. Työajasta varsinainen liikunnanohjaus vie noin 15-16 tuntia ja toiminnan koordinointi ja yhteydenpito eri toimijoihin noin 12 tuntia viikossa. Projektikunnissa tapahtuneita konkreettisia kehitysaskelia mm.: • Seitsemään kuntaan on palkattu uusi erityisliikunnasta vastaava työntekijä joko puolitai kokopäiväisenä työntekijänä • Kunnissa on käynnistetty yhteensä n. Toimivuuteen vaikuttaa myös liikuntatoimen viranhaltijan erityisliikuntaan kohdistama osuus työajastaan. Siilinjärven hyvin aktiiviset järjestöt liikuttavat satoja siilinjärveläisiä erityisryhmiin kuuluvia. Puolipäiväohjaaja-koordinointimallissa erityisliikunnasta vastaa puolipäiväinen erityisliikunnanohjaaja. Yhdistysja tuntiohjaajamalli Lisäksi voidaan mainita seutukunnallisen erityisliikunnanohjaajan käyttö, jota mm. Haukiputaalla on myöskin seurattu jo pitkään seniorikortin toimivuutta yli 65 -vuotiailla. Yhteistyöllä on voitu lisätä merkittävästi liikuntaryhmiä ja parantaa tiedonkulkua. Itäinen Nurmes puolestaan on kehittänyt toimivan yhdistysverkoston liikuntapalvelujen rinnalle. Kolme koeteltua mallia kentältä Projektikuntien erityisliikunnassa on nähtävissä kolme keskeistä erilaista toimintatapamallia: 1. Yhtenä yhteisenä projektikuntien haasteena projektiin lähdettäessä olikin ennaltaehkäisevän toiminnan merkittävyyden ja kannattavuuden perustelu päätöksenteossa. uimahallikuljetuksia. Erityisliikunnanohjaaja koordinoi kunnan erityisliikuntaa, mutta tarvitsee tuekseen huomattavasti enemmän tuntiohjaajien ja muiden toimijatahojen, kuten järjestöjen ja kansalaisopiston työpanosta erityisliikunnan järjestämisessä ja edistämisessä. edullisin käyttömaksuin. Tällöin vastuu erityisliikunnan koordinoimisesta on liikuntatoimen viranhaltijalla. Ohjaukseen käytetään projektikuntien kokemusten mukaan noin 8 tuntia, organisointiin ja yhteydenpitoon noin 10 tuntia viikossa. Käytännön järjestäjinä toimivat erityisliikuntaa toteuttavat järjestöt, kansalaisopisto ja terveys toimi. Myös liikuntaesteettömyyteen toivottiin kiinnitettävän huomiota. Ruotsinkielisessä Närpiön kaupungissa erityisliikunnan kokonaisuutta on kehitetty etenkin ikäihmisten liikuntapalveluiden osalta. Ohjelmaan koottiin ne toimet, joilla erityisliikuntaa on voitu ja voidaan edelleen kunnan olosuhteissa ja toimintamahdollisuuksilla järkevällä tavalla kehittää. Rajanaapurukset yhdistivät voimavaransa ja palkkasivat uutena työntekijänä yhteisen erityisliikunnanohjaajan koordinoimaan ja ohjaamaan molempien kuntien erityisliikuntaa. Toteutuakseen malli vaatiikin aktiivisen toimijaverkoston liikuntatoimen viranhaltijan tueksi. Vilkasta ryhmätoimintaa on laajennettu kokeilumielessä myös paikallistelevisioon, joka lähettää viikoittaisen liikuntapaketin suoraan olohuoneeseen. 1 000 liikunnan harrastajaa • Kunnissa järjestettiin lähes 70 paikallista koulutustapahtumaa vuonna 2005. Kuljetukset ovat kytketty koululaiskyyteihin, joten palvelu on voitu tuottaa tavallista edullisemmin. 70-80 uutta toimivaa erityisliikuntaryhmää, joissa liikkuu yhteensä n. Mallin yleisenä ongelmana on se, ettei kaikissa kunnissa ole riittävän laajaa järjestötoimintaa kattamaan erityisliikunnan tarpeita. Liikunta toimi jakaa laajasti toiminta-avustusta ja pyrkii tukemaan omaehtoista liikkumista mm. Näiden ongelmien pohjalta voitiin työstää kuntakohtainen erityisliikunnan kehittämisohjelma. Liikuntatoimi tukee järjestöjen toimintaa ja on järjestänyt kokeiluna mm. Erityisliikunnanohjaajana on toiminut vuodesta 2005 lähtien Heli Sinisalo. Poimintoja kuntien hyvistä toimintakäytännöistä Kurikassa ja Ilmajoella yhteistyö on lisääntynyt niin kunnan sisäisen hallinnon alojen välillä kuin myös yli kuntarajojen. Nyt käynnistyneen uuden erityisliikuntatoiminnan on määrä jatkua pysyvänä toimintana projektin päätyttyä tulevinakin vuosina. Puolipäiväohjaaja-koordinointimalli 3. Loimaalla ja sen lähikunnissa samaa ratkaisua pohditaan toteutettavaksi kolmen kunnan yhteistyönä. Kartoituksessa selvitettiin erityisliikunnan silloinen tila tarpeineen ja toteuttajineen. Yhdistysja tuntiohjaajapainotteisessa mallissa kunnalla ei ole palkattuna erityisliikunnanohjaajaa. erityisliikunnan peruskartoituksen. Erityisliikunnanohjaajamalli 2
Erityisliikuntaa kuntiin 2004-06 projektin yhteyshenkilöt Hamina: vapaa-aikapalveluiden päällikkö Maija Vahla, maija.vahla@hamina.fi Hanko: liikuntatoimenjohtaja Leif Sjöstrand, leif.sjostrand@hanko.fi Haukipudas: vapaa-aikatoimen päällikkö Olli Heinonen, olli.heinonen@haukipudas.fi Ilmajoki: liikuntasihteeri Matti Antila, matti.antila@ilmajoki.fi Joutseno: vapaa-aikatoimen johtaja Paavo Talonpoika, paavo.talonpoika@joutseno.fi (syksystä 2006 lähtien Helena Hokkanen, helena.hokkanen@joutseno.fi) Kurikka: vapaa-aikatoimenpäällikkö Timo Hyötyläinen, timo.hyotylainen@kurikka.fi Lieto: liikuntasihteeri Mika Närvi, mika.narvi@lieto.fi Loimaa: liikuntasihteeri Tarja Lähdemäki, tarja.lahdemaki@loimaa .fi Nurmes: vapaa-aikasihteeri Armi Laukkanen, armi.laukkanen@nurmes.fi Närpiö: liikuntasihteeri Jan-Erik Bergman, jan-erik.bergman@narpes.fi Orimattila: liikuntatoimenjohtaja Alpo Kumpulainen, alpo.kumpulainen@orimattila.fi Siilinjärvi: liikuntatoimenjohtaja Kimmo Forsblom, kimmo. Projektikunnat ovat omaksuneet käytännön, jossa kunnan ja erityisliikunnan sidosryhmät tapaavat yhteisessä kehittämisja keskustelufoorumissa. Nyt tehdyt selvitykset ja kehittämissuunnitelma antavat hyvät valmiudet liikuntapalvelujen kehittämiselle jatkossakin. terveyspalvelut. Ne ovat koettu myönteisinä. Erityisliikunnan foorumit edistävät yhteistyötä Erityisliikuntaa kuntiin projektissa eri toimijoiden välinen yhteistyö on osoittautunut tärkeäksi. Hyvin ohjattujen kaupungin järjestämiin erityisliikuntaryhmiin on ollut tunkua. Aikaisemmin kunnan liikuntatoimen ja erityisliikuntaa järjestävien tahojen välinen kommunikointi ja yhteistyö on ollut vähäistä, mutta myös erityisliikuntaa järjestävien muiden tahojen välinen yhteistyö on ollut niukkaa. Lähes kaikki projektikunnat ovat foorumeita kokeilleet. forsblom@siilinjarvi.fi Tammisaari: liikunnanohjaaja Anne Forsström, anne.forsstrom@ekenas.fi 1·. Joutsenossa toimii säännöllisesti lähes 30 erityisliikuntaryhmää ja kaupungissa on vireää KKItoimintaa. Hangon työryhmässä on pohdittu eri yhteistyömuotoja kaupungin ja erityisliikunnan toimijoiden välillä sekä myös suunniteltu liikuntaesteettömiä ulkoil urei ttejä. Yhteistyöstä saatuja hyötyjä ovat mm. KKI-toimintaan sisältyy mm. erillisen "ohjaajapankin" perustamisella, josta tarpeen tullen voi kysellä ohjaajaa. 50% osuudella erityisliikunnan ohjauksesta. Mahdolliset ristiriidat käsitellään jo varhaisessa vaiheessa • Sitoutumisen vahvistuminen. Uusi erityisliikunnanohjaaja Miia Heinonen aloittaa työnsä 1.8.2006. laturetkiä, vaelluksia, polkupyöräretkiä ja suunnistusta kesällä sekä muita yksittäisiä KKI-tapahtumia. • Kokemusten välittyminen eri osapuolille 34 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4 /2006 Vuotta Ep~!tJ!~liikunnan , awza • Eri osapuolien välisten ennakkoluulojen vähentyminen • Suunnittelun ja päätöksenteon nopeutuminen. Foorumi kokoontuu kahdesti vuodessa, syksyllä ja keväällä. Tammisaaressa ohjaajapulaan on pyrkimys löytää helpotusta mm. Sivuille on kerättynä myös projektin myötä kertyneitä kokemuksia ja hyviä toimintakäytäntöjä. Foorumi kokoaa saman neuvottelupöydän ääreen kunnan liikuntapalvelujen edustajat, erityisliikuntaa järjestävät yhdistykset ja seurat sekä muut erityisliikuntaa järjestävät tahot. Liedossa erityisliikunnan kehittämisen pääongelmana on ollut erityisliikunnan vastuuhenkilön puuttuminen. Yhteistyössä toimijat näkevät vastuunsa ongelmien ratkaisemiseksi • Toiminnan tehostuminen. Loimaalla aloitti vuonna 2005 puolipäiväinen erityisliikunnanohjaaja Maarit Marttila. Sivuilta löytyvät valtakunnallisen projektin kokonaisuutta koskevaa tietoa, kuntakohtaiset erityisliikunnan peruskartoitukset, kehittämissuunnitelmat sekä ohjeistuksia niiden tekemiseen. Tavoitteena on, että foorumin olemassaolo vakiinnuttaisi erityisliikunnan aseman projektikunnan liikuntakulttuurissa ja vahvistaisi kunnan ja muiden erityisliikuntaa järjestävien tahojen yhteistyötä. Työryhmä selvittää mahdollisuuksia kokopäiväviran perustamiseksi mahdollisesti yhteistyössä ympäristökuntien kanssa. Tehtäviä jakamalla vältytään päällekkäisiltä toiminnoilta • Avustusten jako tapahtuu yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaan TONI PIISPANEN LitM projektipäällikkö Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: toni.piispanen@lts.fi Erityisliikuntaa kuntiin 2004-06 projekti netissä www.erityisliikunta.fi Projektin toimintaa ja etenemistä voi seurata projektin kotisivuilta www.erityisliikunta.fi. Tammisaaren erityisliikuntaa koordinoidaan nyt puolipäiväisen erityisliikunnanohjaaja Anne Forsströmin toimesta. Myös henkilöresursseja on voitu kohdentaa erityisliikuntaan. Orimattilassa liikunnanohjaaja Karoliina Vainion toimenkuva koostuu nykyisin n. Liedon kaupunginhallitus hyväksyi joulukuussa 2005 työryhmän suunnitelman erityisliikunnanohjaajan toimen perustamisesta
Selvityksiä varten tehtiin laaja kysely mm. Tavoitteena oli parantaa erityisliikunnan tilaa kunnissa. Myös opettajilta ja päivähoidon puolelta tuli pyyntöjä ohjauksen tukemiseen. Erityisliikuntaa oli siihen mennessä asti järjestetty lähinnä terveyskeskusten fysioterapian, kansalaisLIIKUNTA & TIEDE 43 • 4/2006 35. järjestöille, kouluille ja päiväkodeille. Projektin alussa molemmissa kunnissa tehtiin oma perusselvitys. . Ratkaisu, jossa kunnat palkkasivat yhteisen erityisliikunnan ohjaajan on toiminut hyvin. 1 Teksti ja kuva: HELI SINISALO KAKSI KUNTAA -YKSI RATKAISU: Yhteinen erityisryhmien liikunnanohj aaj a Etelä-Pohjanmaan kaksi kuntaa, Ilmajoki ja Kurikka, lähtivät mukaan Erityisliikuntaa kuntiin -projektiin vuonna 2004. M alemmissa kunnissa koottiin työryhmät kunnan päättäjistä, terveys, -sosiaali ja liikuntatoimista, kansalaisopistoista sekä järjestöistä. Erityisryhmiin kuuluvia kunnissa on noin 2600 kumpaisessakin. Kunnissa kaivattiin omaa erityisryhmien liikunnanohjaajaa, joka organisoisi erityisliikuntaa, tukisi järjestöjen toimintaa esimerkiksi koulutuksilla sekä järjestäisi uusia ryhmiä
Ryhmien vähyys johtui suurimmalta osin ohjaajapulasta sekä henkilökohtaisten avustajien ja sopivien tilojen puutteesta. opistojen, järjestöjen sekä liikuntatoimen kautta. Urheiluseurat ovat ennakkoluulottomasti ottaneet omaan toimintaansa mukaan myös erityislapsia. Oman erli-ohjaajan saaminen ei sillä hetkellä näyttänyt olevan taloudellisen tilanteen vuoksi mahdollista. Kurikan rajanaapuri Kauhajoki on myös osoittautunut hyväksi kumppaniksi. lasten ja nuorten kohdalla pystyttiin tekemään selkeää yhteistyötä. Kunnissa ei ollut erityisliikuntaryhmiä lapsille, nuorille eikä mielenterveyskuntoutujille. lähtökohdat vuonna 2005 olivat molemmissa kunnissa hyvin samanlaiset. Tapahtumassa oli mahdollisuus tutustua myös eri lajeihin mm. Kuntien yhteinen erityisryhmien liikunnanohjaaja aloitti määräaikaisena vuoden 2005 loppuun. Paras palkka on ollut kentältä tullut palaute: "vihdoinkin meidänkin Eetulle on toimintaa". integroituina kireinä eli siellä on mukana myös erityisryhmiin kuuluvia lapsia molemmista kunnista. Yhteistyö järjestöjen kanssa on lähtenyt hiljalleen käyntiin. Ilmajoen rajanaapurin Seinäjoen kanssa on järjestetty mm. Yhteistyö on ollut antoisaa myös muiden kuntien kanssa. Yhteistyön tielle Molemmissa kunnissa tehtiin päätös yhteistyön aloittamisesta. "Vihdoinkin meidänkin Eetulle on toimintaa" Arvioin yhteistyön sujuvuutta, kannattavuutta ja heikkouksia reilun vuoden kokemuksella Ilmajoen ja Kurikan yhteisenä erityisliikunnan ohjaajana. Kaikki neljä kuntaa järjestävät yhdessä 30.8 Ilmajoen Koskenkorvan kentällä SuperGames -tapahtuman, jonka tavoitteena on tutustuttaa lähialueen lapset, nuoret ja aikuiset kaikille avoimeen liikuntaan sekä osaltaan tukea ja rohkaista lapsia ja nuoria osallistumaan myös JuniorGames -tapahtumiin. laserammuntaan, sähköpyörätuolisalibandyn ja bocciaan. Yhteinen Erityisliikunnan paneelikeskustelu ja teemailta järjestettiin 29.9.2004. Peruselvitykset vietiin toimenpide-ehdotuksineen tiedoksi kuntien lautakuntiin, hallituksiin ja valtuustoihin. HELI SINISALO Ilmajoen ja Kurikan erityisryhmien liikunnanohjaaja Sähköposti: heli.sinisalo@ilmajoki.fi, heli.sinisalo@kurikka.fi Vuotta Erityisliikunnan Päiviä. Suunnitelmat tehtiin niin, että molemmissa kunnissa toteutettiin samantapaiset vertaisohjaajakoulutukset ja opettajien ja päiväkodin henkilöstön koulutukset. Viime kesänä tehtiin molempien kuntien mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten kanssa yhteinen retki. Paneelissa oli mukana myös naapurikunnan erityisryhmien liikunnanohjaaja, projektikoordinaattori Liikkumisreseptihankkeesta sekä suurena apuna paneelin vetäjänä toiminut Kari Koivumäki opetusministeröstä ja alustajana projektipäällikkö Toni Piispanen Liikuntatieteellisestä Seurasta. yhteisiä koulutuksia. Ongelmat ja tavoitteet erityisliikunnassa sekä kuntarakenne olivat hyvin samanlaiset. Kielteistä taas oma riittämättömyys. Yhteistyökumppanit, jotka ovat olleet toteuttamassa mm. Myös kehittämissuunnitelma vietiin tiedoksi lautakunnille, hallituksille ja valtuustoille. Toimenpide-ehdotukset on suunnitelmassa eriytetty kuntakohtaisesti. Yhteistyö toimii Yhteistyön toimivuuden keskeisiä tekijöitä ovat olleet kuntien hyvin samanlaiset asukaspohjat ja samantyyppiset puutteet erityisliikunnassa sekä näiden myötä viriävät yhteiset tavoitteet. Uimakoulut järjestettiin ensimmäistä kertaa erityislapsille Kurikassa ja sinne olivat tervetulleita myös ilmajokiset lapset. Käytännön työn järjestelyä helpottaa kohtuullinen välimatka, tässä tapauksessa kuntien keskustaajamat sijaitsevan noin 20 kilometrin päässä toisistaan. Tavoitteena on molemmissa kunnissa erli-ohjaajan vakinaistaminen vuonna 2007 sekä erli-ryhmien asteittainen lisääminen. Uimakoulut on suunnattu sekä kurikkalaisille että 36 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 412006 ilmajokisille lapsille. Ilmajoen liikuntaja nuorisotoimien lasten leirit alkoivat pyöriä ns. Tavoitteena on, että kuntien oma toiminta olisi vastaisuudessakin kaikille avointa. Ilmajoella ja Kurikassa koetetaan saada parannusta asiaan palkkaamalla mahdollisesti yhteinen liikunnanohjaaja tulevaisuudessa. Siihen törmää varmasti moni muukin erli-ohjaaja työssään. Tavoitteiden toteuttaminen on helpompaa, kun ne on määritelty selkeästi ja painotukset ovat molemmissa kunnissa samoja. Ilmajoella puolestaan on kaksi monitoimihallia, joita käytetään yli kuntarajojen. Kehittämissuunnitelma vuosille 2006-2010 valmistui vuonna 2005. Tavoitteena oli alusta asti viedä erli-projekti loppuun yhdessä, päämääränä yhteinen erityisryhmien liikunnanohjaaja. Paikalle kutsuttiin paikalliset päättäjät, järjestöjen edustajat sekä asiasta muuten kiinnostuneet. Uudet ryhmät suunnattiin molemmissa kunnissa samoille kohderyhmille. Palvelut kunnissa täydentävät toinen toistaan. Ikäihmisten ryhmiä sen sijaan oli molemmissa kunnissa. Näiden kaikkien tapahtumien ja uusien ryhmien järjestäminen on ollut yllättävän helppoa. Huhtikuussa 2005 päästiin tavoitteeseen. Esimerkiksi Ilmajoen uimahallin remontin aikana vuonna 2006 ilmajokiset käyttävät Kurikan uimahallia. Painopistealueina ovat vuosittain eri ryhmät: vuonna 2005 lapset ja nuoret, vuonna 2006 mielenterveyskuntoutujat jne. leirejä ja uimakouluja, ovat olleet mukana toiminnassa innolla. Se tehtiin kuntien yhteiseksi
Sen avulla pyrin havainnollistamaan kuntien erityisliikunnan yhdistymisen perusedellytykset ja yhdistymisen toteutuksen yhteistä vaikutusta lopputulokseen. Kuntakoko on yksi tällainen tekijä, ikärakenne toinen ja maantiede kolmas. Tuloksiin vaikuttaa ainakin se, millaiset ovat kuntien erityisliikunnan yhdistymisen perusedellytykset. Kuviossa 1 olen luonnostellut Arto Kosken (sisäasiainministeriön julkaisuja 55/2004) kuntien yhdistymistulosten mallin pohjalta yksinkertaisen kuntien erityisliikunnan yhdistymistulosten mallin. Loimaalla on suunnitteilla kokopäiväisen erityisliikunnanohjaajan palkkaaminen kolmen kunnan yhteistyönä. Hyvinvointipalvelujen järjestämistä ja tehostamista pohdittaessa kuntakoko ei voi olla ainoa kriteeri. Siksi mm. Olot ja ongelmat vaihtelevat sekä yksittäisten kuntien että kuntaryhmien välillä. K untien mahdollisuudet selviytyä tehtävistään riippuvat monesta tekijästä. Esimerkiksi VarsinaisSuomessa, jossa kunnat ovat pinta-alaltaan pieniä ja LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4/2006 37. Olettamuksenani on, että kuntien yhdistymisprosessin toteutustavalla on merkitystä kuntien erityisliikunnan yhdistymisen tuloksiin. Erityisliikunnan osalta yhdistyminen on tärkeä vaihe. Käytännössä tämä koskee kuntaliitoksissa erityisliikuntaa yhdistäviä kuntia ja kuntia, joissa suunnitellaan seutukunnallista yhteistyötä. kuntien sijainti toisiinsa nähden ja kuntien keskusten väliset etäisyydet. Kysymys optimaalisesta kuntakoosta on ollut vilkkaan keskustelun kohteena, niin Suomessa kuin muissakin pohjoismaissa. Teksti:TONI PIISPANEN Kuvat: HELI SINISALO Kuntia yhdistetään miten rakentuu toimiva erityisliikunta. Kuntien kyky selviytyä tehtävistään ei riipu yksinomaan niitten koosta. Yhdistymisen toteutuminen rutiiniyhdistymisellä tai taitavalla yhdistymisellä Kuntien erityisliikunnan yhdistymisprosessin toteuttaminen rutiiniyhdistymisenä tai taitavana yhdistymisenä ei yksinään ratkaise sitä, millaiset tulokset yhdistymisestä saavutetaan. Palvelut tulee tarjota kohtuullisella etäisyydellä ja kunnan täytyy toimia demokraattisesti. Kuntien erityisliikunnan yhdistymiseen vaikuttavia perusedellytyksiä ovat mm. Tässä esiteltävä malli antaa yhden näkökulman ja työkalun erityisliikuntapalveluja suunnitteleville kuntaliitosten yhteydessä. Näin ollen maantieteellinen logiikka vaihtelee: se mikä on rationaalista etelän tiheään asutulle, suurkaupungin kupeessa sijaitsevalle kunnalle ei välttämättä ole sitä pohjoisen harvaan asutulle kunnalle, jossa etäisyydet ovat pitkät. Erityisliikuntaa kuntiin 2004-06 projektissa Kurikka ja Ilmajoki ovat yhdistäneet erityisliikuntapalvelujen tuottamisen ja palkanneet osana tätä yhteisen kokopäiväisen erityisliikunnanohjaajan. pienten kuntien ongelmiin ei löydy yhtä ainoaa patenttiratkaisua
Tässä kuntien erityisliikunnan yhdistymistulosten mallissa olen hahmotellut myös tilanteen, jossa yhdistymisen perusedellytykset ovat heikot (1) ja jossa taitavalla yhdistymisellä (1 T) kyetään lopputulosta kohentamaan. Kolmanneksi erityisliikunnan yhdistymisen suunnittelussa turvaudutaan suoraan suuremman kunnan vanhoihin käytäntöihin ilman niiden kehittämistä. Toiseksi yhdistymisestä arvioitavien etujen ja haittojen oletetaan syntyvän paljolti automaattisesti, eikä etujen hyödyntämiseen ja haittojen eliminoimiseen siksi osoiteta riittävästi resursseja. etäisyydet lyhyitä, on siltä osin paremmat yhdistymisen perusedellytykset kuin Lapissa tai Kainuussa. _ _ _ _ __.I Toni Piispanen, L TS Kuvio 1. Yhdistämisen perusedellytyksiä heikentää myös se, jos kuntien keskusten välinen etäisyys on suuri. Sen tarkoituksena on toimia keskustelun avauksena ja kuntien erityisliikunnan alueen toimijoiden työkaluna. Tämä malli erityisliikunnan yhdistymistuloksista kuntaliitoksissa havainnollistaa mekanismeja, jolla yhdistymisen perusedellytykset ja toteutus vaikuttavat lopputulokseen. reikäleipäkunnilla on kuntaliitoksissa ollut hyvät perusedellytykset yhdistymiselle. TONI PIISPANEN LitM projektipäällikkö Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: toni.piispanen@lts.fi 1. Kuntien yhdistymistulosten mallissa heikot erityisliikunnan yhdistymisen perusedellytykset (1) yhdistettynä rutiiniyhdistykseen (lR) tuottavat heikon yhdistymisen lopputuloksen. Vastaavasti, jos yhdistymisen perusedellytykset ovat hyvät, rutiiniyhdistyminenkin (3R) voi tuottaa kohtuullisen hyvän lopputuloksen. Erityisliikunnan yhdistymisen perusedellytykset ovat heikot (1), jos vähintään toisen yhdistyvän kunnan taloudellinen yleistilanne on heikko ja/tai erityisliikuntaan ei kohdenneta tarpeeksi resursseja (kuvio 1). Erityisliikunnan yhdistämisen perusedellytykset ovat hyvät (3), jos molempien kuntien taloudellinen tilanne on hyvä ja erityisliikuntaan resursoidaan tarpeeksi (kuvio 1). Rutiiniyhdistymisellä tarkoitetaan sitä, että yhdistymisen selvitysvaiheessa analysoidaan kuntien erityisliikuntaa menneen ajan ja .nykypäivän perusteella, mutta tulevaisuuden haasteisiin ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Perusedellytyksiä parantaa se, ettei kuntien keskusten välinen etäisyys ole suuri. on helpompaa ryhtyä rakentamaan yhteistä kuntaa, koska kuntakokonaisuuden keskusta on yleensä jo vanhastaan ollut alueen asukkaiden asioinnin ja erityisliikunnassa myös ohjatun liikunnan pääpaikka. Myös yhdistymisen jälkeinen erityisliikuntatoiminnan muutosten tiedottaminen jää liian vähäiselle huomiolle Taitava yhdistyminen (strateginen yhdistyminen) on suunnitelmallinen toteutustapa, jossa erityisliikuntaa tarkastellaan yhdistyneissä kunnissa kokonaisuutena. Kehittämissuunnitelmassa käydään läpi 1) liikuntatoimen hallinnonala 2) sosiaalija terveystoimi 3) koulujen soveltava liikunnanopetus 4) muiden hallinnonalojen toiminta erityisliikunnassa 5) sekä uusi toimintaorganisaatio ja resurssit. Samoi se, että esteettömiä liikuntapaikkoja on tarpeeksi ja kunnissa on toimivat kuljetusja avustajapalvelut. Kuntien keskinäiset yhdistymisen perusedellytykset voivat olla heikot esimerkiksi siitä syystä, että toisen tai molempien kuntien taloudellinen tilanne on hyvin heikko, mikä vaikeuttaa erityisliikunnan kokonaisresursointia. Tietämys erityisliikunnan kehittämisestä ja haasteista on lisääntynyt. Erityisliikunnan yhdistymistulosten malli kuntaliitoksissa kuvaa kuntien perusedellytysten, rutiiniyhdistymisen sekä taitavan yhdistymisen vaikutusta erityisliikunnan yhdistymisen lopputulokseen kuntaliitoksessa. Neljänneksi erityisliikunnan henkilöresurssit ja toiminta jäävät liian vähälle huomiolle, ja tämän vuoksi erityisliikunnanohjaajien ja tuntiohjaajien työnkuva jää epäselväksi. Siksi myös mahdollisuuksia taitavan yhdistymisen toteuttamiselle on aiempaa enemmän. Yhdistyneistä kunnista kootaan poikkihallinnollinen työryhmä pohtimaan ja kokoamaan erityisliikunnan kehittämissuunnitelmaa. Tulevaisuuden haasteet ja niihin vastaaminen jäävät sivuosaan myös yhdistymisprosessin myöhemmissä vaiheissa. Esimerkiksi sisäkkäin olevilla ns. Loimaa ympäristökuntineen, Keuruu-Multia-Petäjävesi yhteistyö). 'lf-DsrMNe-J [T] *IEtittärissu.ni~mt r 1-äklo __ l ____ ==J_..., _______ __.. On mielenkiintoista seurata kuinka taitavasti ja tarmokkaasti erityisliikunnan yhdistymistä onnistutaan toteuttamaan tulevissa kuntaliitoksissa samoin kuin seutukunnallisia yhteistyösuunnitelmia erityisliikunnan alueella (mm. Heikentäviä tekijöitä ovat myös toisen kunnan liikuntapaikkojen vähäisyys ja esteellisyys sekä kuljetusja avustajapalvelujen toimimattomuus. Kun kuntien hyvät perusedellytykset (3) yhdistetetään taitavaan yhdistymiseen (3T) saavutetaan paras lopputulos. Reikäleipäkuntien 38 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4 /2006 Eri~siiku1ra1 ~istynre1 Hlild 1 RmlN'HJSl'MNEN [RJ <---,.2R "R : 1 1 1 1 TNrA\'6. Erityisliikuntaa kuntiin 2004-06 projektin ohjeistus erityisliikunnan kehittämissuunnitelmien tekoon on toimiva työkalu myös tässä yhteydessä ( www.erityisliikunta.fi)
(Koski & Heikkala 1998, 10.) Esimerkiksi yhteiskunnan tasa-arvonäkemykset ovat samankaltaiset myös urheilussa (Itkonen & Sänkiaho 2000, 205). Liikunta oli luonnollinen tapa olla yhdessä ja saada vertaistukea. Sotien jälkeen vammaisurheilu perustui yhteisöllisyyteen, joka edelleen on yksi vammaisurheilun kantavista voimista. 1960-luvusta lähtien vammaisurheilun historia voidaan jakaa kolmeen kehitysjaksoon: vammaisurheilun organisoitumisvaihe LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4/2006 39. Joitakin historiankatsauksia on kirjoitettu 1970ja 1980-luvuilla, mutta tämän jälkeen tiedot löytyvät ripoteltuina erityisryhmien liikunnan toimikunnan mietinnöistä ja arvioinneista, arkistoista, järjestöjen toimintakertomuksista sekä vammaisurheilun parissa toimivilta henkilöiltä. 6. Sotainvalidien spontaani ja innostunut toiminta rakensi puitteet vammaisten liikunnalle ja urheilulle. Kulttuurissamme tapahtuvat arvojen, aatteiden ja ihanteiden muutokset peilautuvat selvästi myös urheilun maailmaan. Muutoksen on mahdollistanut asenteiden kehittyminen suvaitsevaisemmiksi erilaisuutta ja vammaisuutta kohtaan. ERITYISLIIKUNNAN PÄIVÄT LIIKUNTA SOVELTUU KAIKILLE! Vuotta Erityisliikunnan Päiviä Kummajaisesta huippu-urheiluksi Kuva: Antero Aaltonen Teksti: LEENA KUMMU Vammaisten kilpaja huippu-urheilu on kehittynyt Suomessa vireästä harrastustoiminnasta ammatti maiseksi huippu-urheiluksi noin neljässäkymmenessä vuodessa. V ammaisurheilu ja sen historia ovat yksi vähiten tutkituimmista aihealueista liikuntakulttuurin alueella. Sotainvalidit avainasemassa vammaisurheilun kehittymisessä Vammaisurheilu alkoi Suomessa kuulovammaisten osalta järjestelmällisemmin 1920-luvulla sekä liikuntaja näkövammaisten osalta toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvulla. Vammaisurheilun historia kertoo osaltaan koko yhteiskunnan muutoksesta ja historiasta. Toiminta ennen 1960-lukua oli kuitenkin pienimuotoista ja järjestelyvastuussa olivat vammaislaitokset sekä vammaisjärjestöt
Esimerkiksi vuosien 1971 ja 1972 välinen ero oli suuri, mikä selittyy Veikkauksen Lotto-toiminnan aloituksella, jolloin koko liikunnan määrärahat nousivat. Tästä voi päätellä erityisliikunnan aseman vahvistumista yhteiskunnassa, mikä on vastaavasti luonut puitteita vammaisurheilulle. Suomen Invalidien Urheiluliiton SIU:n valtionavun määrä nousi alkuvaiheessa suhteessa eniten. Kansainvälisellä tasolla paralympialiike on laajentunut lähes koko maailman kattavaksi toiminnaksi. Näistä tärkeimpänä on koko liikuntarahoituksen kasvu veikkausvoittovarojen kasvun myötä. Tästä huolimatta se on ollut nousussa alkuajoista saakka. Rahoituksen kasvun taustalla suvaitsevaisempi yhteiskunta Valtion kasvavan rahoituspanostuksen taustalla on monia asioita. Vammaisurheilujärjestöt ovat eriytyneet omiksi järjestöikseen ja toisaalta vammaiskilpaja huippu-urheilu on eriytynyt vammaisten harrastustoiminnasta. Menestys kilpailuissa ~ SIU NKL ......_ sKLU ~ Para 1965 1970 1975 1980 1987 1990 Vuotta Erityisliikunnan Päiviä oli hyvää ja valtio alkoi tukea toimintaa vuosi vuodelta enemmän. Tuen kasvuun ovat vaikuttaneet jopa yksittäiset henkilöt ministeriötasolla sekä päättäjien omakohtaiset kokemukset vammaisurheilukilpailuista. 1990-luvun alussa tuet tasaantuivat ja osittain jopa laskivat johtuen yhteiskunnan lamasta, mutta 1990-luvun puolestavälistä lähtien tuet ovat nousseet ja ovat vuonna 2005 suuremmat kuin koskaan aikaisemmin. Vammaisurheilujärjestöjen jatkuvasti monipuolistuva sekä ammattimaisempi toiminta ja toisaalta tasaantunut valtionapu eivät tällä hetkellä kohtaa toisiaan. Vammaisurheilujärjestöjen edustajat uskovat kuitenkin, että tuet eivät kovinkaan paljoa enää nouse. Tässä artikkelissa keskityn erityisesti kuvaamaan vammaisurheilun rahoituksen ja liikuntakulttuurisen aseman kehityspiirteitä. Nämä kaksi teemaa noudattelevatkin hyvin pitkälle samoja trendejä. (Suomen Invalidien Urheiluliitto SIU, Näkövammaisten Keskusliitto NKL, Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry SKLU, Paralympiakomitea) 40 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4 /2rnJ. Suomen Invalidien Urheiluliiton ja Näkövammaisten Keskusliiton NKL:n urheilujaoston valtionavut moninkertaistuivat vuosien 1980 ja 1987 aikana. Vammaisurheilun rahoitus on tähän päivään saakka pohjautunut voimakkaasti valtion tukeen. Vammaisurheilun rahoitus valtion harteilla Vammaisurheilun laajenemisen ja kehityksen on turvannut rahoituksen tasainen kasvu. Tämän ajanjakson voidaan katsoa olevan vammaisurheilun kulta-aikaa (kuvio 1). Eriytyminen, laajeneminen, ammattimaistuminen ja kansainvälistyminen Vammaisurheilun keskeisiä kehityspiirteitä ovat eriytyminen, laajeneminen, ammattimaistuminen ja kansainvälistyminen. Sponsorituet kiven alla Vammaisurheilujärjestöt ovat alkuvaiheista saakka tavoitelleet ulkopuolista rahoitusta ilman suurempia 1995 2000 2005 Kuvio 1. Suomen vammaisurheilujärjestöjen valtionapu 1965-2005. Rahoitusta pitäisi alkaa siis löytyä myös ulkopuolisilta rahoittajilta. Toisaalta erityisliikunnan prosentuaalinen osuus koko liikunnan toiminta-avustuksista on myös kasvanut. 1 1 600000 500000 400000 ra E 300000 ::::, w 200000 100000 ( 1960-1980), vammaisurheilun vakiintumisvaihe ( 1980-1994) sekä vakiintuneen paralympiaurheilun vaihe (1994-2005). Järjestökenttä on laajentunut siten, että eri vammaryhmillä on omat urheilujärjestönsä ja toiminta ulottuu ympäri Suomea järjestöjen jäsenyhdistysten kautta. Lisäksi vammaisurheilujärjestöt ovat kasvavalla toiminnallaan pystyneet todistamaan, että saavat tuloksia aikaan ja ministeriö taso on vakuuttunut siitä, että työ on oikeansuuntaista. Vuonna 2006 erityisliikunnan rahoituksen prosentuaalinen osuus on kuusi prosenttia, kun 1970-luvulla osuus oli alle kaksi prosenttia
Asennemuutos vammaisurheilun historiassa on nähtävissä niin vammaisurheilun rahoituksen kasvuna kuin yleisesti suvaitsevaisempana liikuntakulttuurina. Lisäksi vammaiset henkilöt ovat tulleet näkyvämmäksi osaksi yhteiskuntaa: he eivät ole enää laitoksissa piilossa. Määrätietoisen työn lisäksi tärkeitä asioita sponsoroivien yritysten kannalta ovat vammaisurheilun näkyvyyden lisääntyminen Ateenan Paralympialaisten ja ESPOO 2005 -kisojen ansiosta. 1980-luvulla vammaisurheilu vakiinnutti paikkaansa liikuntakulttuurissa niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. (Kuva SI U:n arkisto) onnistumisia. Yhtenä eteenpäin vievänä seikkana on arvomaailmojen kohtaaminen: vammaisurheilusta on tullut lisääntyneen ammattimaisuuden takia medialle sekä yrityksille sopivampaa. Tilanne näyttää tällä hetkellä hiukan valoisammalta, sillä esimerkiksi Paralympiakomitea sai pitkän ja määrätietoisen työn tuloksena solmittua kolme pitkää sponsorisopimusta vuoden 2005 lopussa. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4/2006 41. Tällä hetkellä sponsorituet ylettyvät kuitenkin ainoastaan Paralympiakomitean kautta huippu-urheilulle. Vammaisjärjestötoimijat kokevat, että asennemuutos on ollut huikea ja suurin muutos on tapahtunut viime vuosien aikana. Vammaisurheilun asema yhteiskunnassa oli hyvin heikko 1960ja 1970 -luvuilla. Erinäisten dopingtapausten myötä yritykset ovat alkaneet miettiä tarkemmin, mitä ja ketä haluavat sponsoroida. Tämä alkoi tuottaa tulosta 1970-luvun loppupuolella. Vammaisia urheilijoita pidettiin kummajaisina ja erityisesti kehitysvammaisten tilanne oli heikko. 1970-luvulla vammaisten tasa-arvosta puhuttiin erilaisissa seminaareissa ja sen eteen tehtiin enemmän töitä. Asenteiden muutokseen on vaikuttanut monta asiaa. Merkittävin tekijä on ollut vammaisten ja vammaisurheilun näkyvyyden lisääntyminen, jonka takana on puolestaan vammaisurheilujärjestöjen määrätietoinen työ. Työtä on vielä tehtävä, jotta ulkopuolinen rahoitus avautuisi järjestöjen kautta myös kilpaurheilulle ja perustasolle. Suomen Paralympiayhdistyksen perustamisen jälkeen vuonna 1994 suomalaisen vammaisurheilun ammattimaistuminen alkoi näkyä monessa asiassa. "Asenteistahan tää on ollut kiinni" Näin toteaa SIU:n toiminnanjohtaja Pertti Pousi kysymykseen mikä on ollut suurin syy vammaisurheilun aseman parantumiseen liikuntakulttuurissa. Liikuntalaki ja sen muutos lisäsivät tasa-arvoa liikunnassa ja turvasivat taloudellisen tuen erityisliikunnalle ja vammaisurheilulle. Toronton kisajoukkue vuonna 1976. Samanaikaisesti yritysten arvomaailma on pehmentynyt. Vammaisten liikuntaa pidettiin lähinnä virkistyksenä ja hyväntekeväisyytenä. Lisäksi uusimmat sponsoritutkimukset (Mainostajien Liitto 2006) tukevat näkemystä, että yhteiskunnalliset ja sosiaaliset arvot saavat paremman jalansijan sponsorikentässä
Panostus ruohonjuuritasoon Tärkein kanava uusille vammaisurheilijoille ja -liikkujille on harrastetaso, jota vammaisurheilujärjestöt ylläpitävät. Tällä hetkellä vammaisurheilijan on harjoiteltava jopa enemmän kuin vammattoman urheilijan päästäkseen ja pysyäkseen maailman huipulla (Paavolainen 2005). Toisaalta jotkin asiat eivät ole juurikaan muuttuneet. Yhteiskunnan muuttuminen tasa-arvoisemmaksi ja median kiinnostuminen vammaisurheilusta tuntuvat kulkevan käsi kädessä. Ennakkoluulot ja toimintatapojen jämähtäminen paikalleen ovat suurimpia syitä integraation puuttumiseen. Vaikka Suomessa on ollut menestyviä ja edustavia vammaishuippu-urheilijoita, arvostus on saavutettu vasta 2000-luvulla. Kansainvälisellä tasolla rahapalkinnot ovat yleistyneet, mikä puolestaan ruokkii muun muassa dopingrikkeitä. Tätä ennen saavutetut seitsemän paralympiakultaa eivät saaneet samanlaista julkisuutta, mitä SM-hiihdoissa saavutettu tulos. Integraatio vammattomien urheiluun on edistynyt huippu-urheilun puolella, mutta ruohonjuuritasolla ei ole tapahtunut merkittävää edistymistä. Doping ilmaantui vammaisurheiluun 1980-luvun loppupuolella, mutta on esiintynyt lähes ainoastaan penkkipunnerruksessa. Vammainen harrastaja tarvitsee usein myös avustajan, kuljetuksen ja esteettömän liikuntapaikan. Vammaisurheilun kilpailullistuminen, ammattimaistuminen ja laajeneminen ovat tuoneet mukanaan myös lieveilmiöitä. Vammaisurheilun ammattimaistuminen Vammaisurheilun huipulla ei pärjää enää ilman määrätietoista valmentautumista ja kokonaisvaltaista panostamista urheilu-uralle. Muita asennemuutoksen positiivisia seurauksia ovat olleet valtion rahoituksen tasainen nousu, Suomen Paralympiakomitean ensimmäiset pitkät sponsorisopimukset ja vammaisurheilijoiden pääsemisen urheilijastipendijakoon. Seuraavien vuosien haaste on saada ruohonjuuritasosta lähtien vammaiset liikkujat Vuotta Erityisliikunnan Päiviä. Nämä ovat pitkälti vammaisurheilun päärahoittajan eli valtion päätöksiä. Vammaisurheilu on muuttunut. Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo ovat kehittyneet varsinkin hallinnollisella tasolla. Esimerkillisenä urheilijana voidaan pitää 1990-luvulla kilpaillutta hiihtäjää Tanja Karia. Esimerkkejä kilpailutoiminnan lähentymisestä vammattomien urheilua ovat kilpailuluokkien vähentäminen ja ammattimaisempi harjoittelu. Huippu-urheilutasolla integraatio on lajiliittoyhteistyötä, jolloin lajiliitto ottaa vastuulleen kyseisen lajin kokonaisuudessaan, vammaisurheilua myöten. Jotta vammaiset henkilöt ja etenkin nuoret vammaiset saataisiin liikkumaan enemmän, kynnystä tulisi madaltaa tekemällä liikkumispuitteet paremmin saavutettaviksi. Tämän lisäksi vammaisurheilu tarvitsee suhteessa enemmän resursseja kuin vammattomien urheilu. Olennaista on, että vammaisurheilua ei enää unohdeta, kun puhutaan liikuntakulttuurista. Kaikille vammaisille urheilijoille ei riitä, että käytettävissä on liikuntahallit ja lenkkipolut. Suurin muuttumaton asia on vammattomien ja vammaisten integraatio liikunnan ja urheilun kentällä. Tämän hetkisillä resursseilla toiminta on jakanut vammaisurheilijat huippuihin ja muihin. Erityisliikunnan asiantuntija Kari Koivu42 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4 /2006 mäki (1996, 404) toivookin, ettei vammaisurheilun tarvitsisi kaikessa kulkea olympialiikkeen jalanjälkiä, vaan se voisi näyttää myönteistä esimerkkiä rehdistä kilpaurheilusta todellisiin olympia-arvoihin perustuvassa hengessä. Tähän on pyritty osittain tietoisesti, ja osa kehityksestä on tasa-arvoisemman liikuntakulttuurin tulosta. Lieveilmiöt kertovat osaltaan vammaisurheilun arvomaailman lähenemisestä vammattomien huippuurheilua. Eriarvoisuuden lisääntyminen vammaisurheilussa ei ole paras tapa turvata jatkuvuus. Suomen tasolla suurin lieveilmiö on resurssien pakottama tarve priorisoida lajeja, jotta menestyminen taataan. Tärkeää olisi panostaa kaikkien vammaryhmien harrastuspuitteiden kehittämiseen ja ongelma-alueiden poistamiseen. Toivottavaa olisi, että paralympialiike pystyisi säilyttämään alkuperäiset olympiaja paralympiaaatteet ja toimisi tällä tavoin edelläkävijänä huippuurheilussa. Lisäksi Leo-Pekka Tähti ja muut menestyneet vammaisurheilijat ovat edistäneet vammaisurheilun positiivisen imagon luomista osoittamalla, että vammaisurheilija on urheilija muiden urheilijoiden joukossa ja voi olla sankari myös vammattomille henkilöille. Muita syitä asenteiden muutokseen ovat olleet muun muassa yhteiskunnan muuttuminen suvaitsevaisemmaksi sekä yleisen liikuntakulttuurin eriytyminen, jonka tuloksena vammaisurheilu saavuttanut tasa-arvoisemman paikan sirpaleisemmassa kentässä. Kilpailuluokkien vähentämisen seurauksena mitaleja jaetaan vähemmän, jolloin mitalien arvo luonnollisesti kasvaa sekä kilpailu kiristyy. Vammaisten, niin kuin vammattomienkin, huippu-urheilu maksaa jatkuvasti enemmän. Asiasta on puhuttu 1960-luvusta lähtien. Yhteiskunta ja media ovat vasta viimevuosien aikana hyväksyneet vammaisurheilun osaksi liikuntakulttuuria. (Kari 2002, 1.) Tämä selittyy osittain sillä, että vammaisurheilu ei vielä ollut saavuttanut vakiintunutta asemaa yhteiskunnassa. Rahoitus on kasvanut ja puitteet vammaisurheilun toteuttamiseen ovat parantuneet. Arvomaailman muutos Suomen vammaisurheilussa on tapahtunut viimeisten viiden vuoden aikana suuria muutoksia. Ammattimainen harjoittelu on hankalaa johtuen muun muassa siitä, että vammaisurheilijan on vaikea saada ulkopuolista rahoitusta samaan aikaan kun apuvälineet sekä muut erityisjärjestelyt edellyttävät merkittävää taloudellista panostusta. Hänen menestyksensä huomioitiin vasta, kun Kari sijoittui hiihdon yleisessä SM-kilpailussa 24:ksi
Kenttien kutsu. SKLU 2001. Koivumäki, K. Voi. Reinelt (toim.) 13th international symposium/5th European Congress of adapted physical activity. Helsinki: Valtion painatuskeskus. 1996. yleisen liikunnan piiriin. Suomi pärjää hyvin erityisliikunnassa. Helsinki: Gaudeamus. Helsinki: WSOY. Asenteet ja niihin vaikuttaminen. Kehitysvammaisten yleisurheilu 30 vuotta. Heiskanen, J. Austrian Federation Adapted Physical Activity. Komiteanmietintö 1996:15. Invalidiliitto Ry 60 vuotta. kansainvälisestä erityisliikuntasymposiumista Veronassa 5.-9.72005. 1975. Liikuntatieteellinen Seuran julkaisu nro 131. Liikuntatieteiden laitos. & Pyykkönen, T. 2001. Laiho.V. SKLU 10 vuotta. Austrian Federation Adapted Physical Activity. & Pyykkönen, T. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:21. Paavolainen, L. 1994. 1986. Bucks: HM+M Publishers Ltd. 2005. Vasara, E. Saari, A. 189-212. 1996. SIU 1996. Erityisliikunnan arviointiraportti. 2001. Liikunta sirpaloituu. 33:5. Opaskirja suomalaisen arkielämän tulkintaan. Heikkala, K. Erwin, P. Teoksessa M. Jyväskylän yliopisto. Historiantutkimus ja historia. 1991. Itkonen, J. painos. Helsinki: Opetusministeriö. Suomen historian lisensiaattitutkielma. Opetusministeriön julkaisuja 6:2002. llmanen & P. Komiteanmietintö 1981 :44. Vammaisjärjestökentän kehitys Suomessa 1880 luvulta vuoteen 1990. Disability Sport. 2001. Blomqwist (toim.) First European Congress of Adapted Physical Activity. Kansallisesta kansainväliseen. Helsinki: Suomen Historiallinen seura. Paralympialaiset 1960 1996. Psychology Press. Muutokset, merkitykset ja reunaehdot. Steadward, R. Tampere: Tammer-Paino Oy. Arvot. Helsinki: lnvatieto Oy. Vammaishuippu-urheilijana Suomessa. Mähönen, H. Tampere: Tammer-Paino Oy. Raportti IFAPA:n 15. Vammaisurheilu: Haasteena markkinointi. Champaign: Human Kinetics. 7-15. Teoksessa K. 6-19. Helsinki: Opetusministeriö. Integraatiosta inkluusioon. Alkup. Liikunta ja Tiede. Textbook of Sport fot the Disabled. Koski (toim.) Liikunnan kansalaistoiminta. & Ala-Vähälä, T. Vammaisuus. 2004. Raportti erityisliikunnan kehityksestä 1998 2002. 49-54. Liikunnan sovellukset erityisryhmille. 2. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 126. Reinelt (toim.) 13th international symposium/ 5th European Congress of adapted physical activity. Siukonen (toim.) Suuri Olympiateos 10. Myllykoski, M. Helsinki: SIU. Laiho, V. Pro gradu-tutkielma. Lindberg, R. Vammaisurheilun haasteet. Kari, T. 2002. 2001. Tätä kautta on mahdollista osoittaa, että suvaitsevaisuus on suuri voimavara liikunnassa ja urheilussa. Erityisryhmien liikuntatoimikunnan mietintö 1981. Tampere: Gaudeamus. Teoksessa M. 2005. Towards a society for all through adapted physical activity is a paradigm shift needed. Mälkiä & P Rintala (toim.) Uusi Erityisliikunta. Champaign: Human Kinetics Publishers. DePauw, K & Gavron, S. Dinold; G. Valtion liikuntahallinnon historia. Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö. Erityisryhmien liikunnan kehittämisohjelma 2003-2005. Helsinki: Suomen Invalidien Urheiluliitto. 29-36. Downs, P. 1989. 2000. 421-456. Sotavammaisurheilu 11. Helsinki : Edita Prima. Joensuu: Joensuun yliopisto. & Vasara, V. 2000. Koski, P. Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu II tutkimuskatsaus. Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Raportti erityisliikunnan kehityksestä. Teoksessa E. Vasara, E. 2002. 1996. 1998. Kuinka muutos näkyy liikuntakulttuurissa 7 Teoksessa Haasteena huomisen hyvinvointi. Vammaisuuden tulkinnat suomalaisessa huoltokeskustelussa 1800-luvun lopulta 1930luvun lopulle. 41 :4, 22-23. Liikunta ja Tiede. 41:4, 29. 42:1-2, 51-54. Training and fitness programs for disabled athletes: Past, present, and future. Teoksessa M. 1976. Liikunta ja tiede. 2000. Liikuntasosiologian väitöskirja. 2005. Hyväntekeväisyysyhdistyksistä edunvalvontajärjestöiksi. Miten liikunta lisää mahdollisuuksia. 1982. Näkövammaisliikunnan opas 1994. Suomen Invalidien Urheiluliitto 1964-1989. Koivumäki, K. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 152. Piispanen, T. Suomen urheilun ja liikunnan historia. 19-28. 2004. 1992. The 1984 olympic scientific congress proceedings . Vammaishuippu-urheilu. Potter & B. Helsinki: Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry. Ohjattu erityisliikunta avasi uusia ovia. 2005. Puputti, V. Toiminnan merkityksellisyys ja merkitysrakenteet. Sotavammaisurheilu 1945-1975. Liikunnan sosiaalitieteiden laitos. Mähönen, H. Koulutusmoniste. Guttman, S.L. Tiihonen, A. Gerber &T. Dinold; G. Rekrytointi ja luokittelu, kaksi tärkeää osaa pysyvään osallistumiseen vammaisurheilussa. teos: Attitudes and Persuasion. Opetusministeriön julkaisuja 2003 12. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 154. 28-30. Gerber & T. Helsinki: Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry. Huippu-urheilutyöryhmän muistio 2004. Wuolio, E. Muita keskushermostovaurioita. Huippu-urheilu pohjoismaissa. Helsinki: Opetusministeriö. Koivumäki, K. Kalela, J. 1991. 2002. 1985. Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. 2002. Koivumäki & T. Bruxelles: Universitaires de L'Universite Libre de Bruxelles. Tutkimus toimintaympäristön ja sisäisten motivaatiotekijöiden merkityksestä vammaisurheilussa. & Mälkiä, E. Suomen liikuntahistoria. Puohiniemi, M. Opetusministeriön työryhmän muistioita ja selvityksiä 2004:22. Vantaa: Dark Oy. 135-154. tavoitteena tasa-arvo. Hämeenlinna: Karisto Oy. 2004. Hämeenlinna: Karisto Oy. Teoksessa H. Harjula, M. Teoksessa: J.C. Helsinki: Näkövammaisten Keskusliitto ry. Vaillinnaisuudella vaivatut. Helsinki: Opetusministeriö. 27-29. Historical background of sports for physically handicapped. Teoksessa: C Sherill (toim.) Sport and disabled athletes. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura. Vammaisliikunnan perusteet. Suomennettu 2005. Omin voimin yhteisvoimin. 9. 1998. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 126. (toim.) 1991. LÄHTEET Blomqwist. Doll-Tepper, G. Olisiko aika katsoa erityisliikuntaa uudesta perspektiivistä. Jyväskylän yliopisto. Selvitys Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan liikuntapolitiikasta, huippu-urheilujärjestelmästä sekä urheilun rahoituksesta. Helsinki: Edita. 1984. Pyykkönen (toim.) Suomi uskoi urheiluun. Koivumäki, K. Itkonen, H. Teoksessa: T. Erityisryhmien liikunta 1990-luvulla. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuja no 88. Moniste. Liikunnan kansalaistoiminta kulttuurina. Helsinki: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö. Valtionhallinnon toimenpiteiden arviointia erityisliikunnan alueelta. Adapted Physical Activity Developments and Challenges from an International Perspective. B. &Walsh, C. & Sänkiaho, R. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 157 Vehmas, S 2005. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4/2006 43. Suomen vammaisurheilun historia 1960-2005. 2004. Koivumäki, K. Pyykkönen (toim.) Erityisryhmien liikunta 1990-luvulla. Liikunta ja Tiede. Itkonen, H. Kanerva, J. LEENA KUMMU, LitM Sähköposti: lekummu@cc.jyu.fi Artikkeli perustuu kirjoittajan pro gradu -tutkielmaan: Kummajaisesta huippu-urheiluksi. asenteet ja ajankuva. Jyväskylä: Gummerus, 399 404
Eri yksilöt kokevat vaikeaksi suoriutumisen mitä erilaisimmista tehtävistä riippumatta siitä, ovatko he vammaisia tai eivät. Tehtävän asettamien vaatimusten lisäksi vaikeaksi kokemisen tunteeseen vaikuttaa mm. helppo vaininaisurheilu Vaikea vammaisurheilu. Näin otsikoi Liikunta ja Tiede -lehti kuluvan vuoden ensimmäisen numeron kannessa. Näkemykselle löytyy runsaasti perusteluita, mutta on myös toimivia malleja, joista voidaan otsikoida yhtä perustellusti helppo vammaisurheilu. Jokainen ymmärtää, että pitkän on helpompi kuin lyhyen loikata tietyllä korkeudella olevan riman ylitse. asetetut tavoitteet ja liikkujan henkilökohtaiset ominaisuudet. V aikeata on se, mikä vaikeaksi koetaan. 44 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4 /2006
Sen osia on kehitetty ergonomisen ajattelun tavoin: voimistelija vastaa työntekijää, voimistelutelineet työlaitteita ja voimisteluliikkeet työliikkeitä. Mikäli alueellasi ei ole sopivaa kurssia, ota yhteyttä aluepäällikköön tai artikkelin kirjoittajaan. Vaikeampaa sitten onkin harjoitusten sisältöjen muokkaaminen näiden tavoitteiden mukaisiksi. Muutamia kouluja on jo uudisrakentamisen kautta kalustettu kokonaisuudessaan uusituilla laitteilla. Laitteiden kehittämistä ja kokeilua on Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksen kanssa tehty Keuruun Kivelän koulun liikuntasalissa paikallisen voimisteluseuran kanssa. Tosikulmanojaa voi kuitenkin toteuttaa helposti tavanomaisissa koulujen saleissa yksinkertaisin laitesovelluksin. Valtio rahoittaa liikuntapaikkarakentamisen kautta lähinnä seiniä, kattoja ja lattioita. Niin liikuntakasvatuksessa kuin urheiluvalmennuksessakin on opetettu henkilökohtaisten tavoitteiden asettamista. Tämä on käynyt hyvin ilmi mitä erilaisimmissa tapahtumissa, joihin on viety Tosikulmanoja-ohjelmistossa käytettävät laitteet. hypitään, kieritään, pyöritään ja kannatetaan kehoa. Harjaantumisluokka mukaan luettuna koulussa on noin 1 70 oppilasta. Kielteinen, jopa pelokas asenne tuli kuitenkin ensimmäisenä vastaan, kun ryhdyttiin soveltamaan telinevoimistelua vammaisryhmien toimintaan. Liikuntasalit laitteineen ovat suurimmaksi osaksi kuntien hallitsemien koulujen omaisuutta. ERKKI TERVO LitM Lehtori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: erkki.tervo@sport.jyu.fi Kansainvälinen Voimisteluliitto (FIG) ja Euroopan komissio (11 julkaisevat syksyn aikana Erkki Tervon tuottamia vammaisryhmien voimistelua esiteleviä videoita. Suomen Voimisteluliitto Svoli järjestää Tosikulmanojakursseja eri alueilla. Tietouskin mahdollisuudesta lienee vielä aika vähäistä. Tärkeätä on havaita, että ohjelma ei ole joillekin erityisryhmille suunnattua erikseen toteutettavaa toimintaa vaan kaikille sopivaa yhteistä toimintaa. Eräät perheet tulevat vammaisryhmiin kuluvien lastensa kanssa toistuvasti Tosikulmanoja-harjoituksiin jopa 200 km:n etäisyydeltä. Tällöin kyllä voi todeta, että kohtuuttoman vaikeaa useimmille hyvän harjoituspaikan löytäminen on. Koulujen määrärahat puolestaan ovat muutenkin jo vähäiset. Tähän vaikuttaa mm., että koulujen saleissa on käytettävissä telineitä, joilla harjoittelu on vaikeaa ja liikkeetkin ovat usein vaativia. Videoita voi katsoa Jyväskylän yliopiston moniviestimestä http://moniviestin.jyu.fi/sisalto/liikunta tai voimisteluseura Keurusjumpan kotisivuilta www.keurusjumppa .com (11 Joint Actions call for action of the European Commission with the name "Sports and Physical Activity for Persons with Disabilities Awareness, Understanding and Action''.Website www.inclusivesports.org LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4/2006 45. Salien kalustuksen uusiminen on kiistatta vaikeaa, vaikka kustannukset sinänsä olisivat vähäiset. Voimistelijan ominaisuuksia ei voida muuttaa kovin nopeasti, joten tuloksiin päästää nopeammin muuntamalla voimistelu telineet ja -liikkeet yksilölle soveltuviksi. Tosikulmanoja käynnistyi etsien kehitysvammaisten kanssa toteutettavia harjoituksia, mutta sen käyttö laajeni nopeasti koululaisten toiminnan ja muiden erityisryhmien kautta myös senioreiden toimintakyvyn ylläpitämiseen. Pirkkahallissa järjestetyillä apuvälinemessuilla telineillä vilisteli mitä erilaisimmilla fyysisillä ominaisuuksilla varustettuja nuoria kolmen päivän ajan. Keskeistä on aloittaa liike paikasta, josta se mitä varmimmin onnistuu. Kesäkuussa Sun Svoli -tapahtumassa Tampereella kaupunkilaisille tarkoitetun tapahtumateltan siTässä on tosikulmanoja ja tuplana! Molemmilla on suorakulma sekä lantiossa että polvissa. ] "' .!!1 3i Ergonomia lähtökohtana ~1-.------~----------------------~-Tosikulmanoja on telinevoimistelun sovellettu ohjelma, jossa erilaisten korokkeiden avulla mm. säänpääsy jouduttiin ajoittain sulkemaan tungoksen vuoksi. Useat varttuneet kurssilaiset ovat voineet poistaa myös lapsuuden epäonnistumisista syntyneitä liikekammoja. Toiminta-aika kuluu kaikilla usein seisoskelemiseen, harjoittelu jää vähäiseksi ja kielteinen asenne vahvistuu. Esimerkiksi riipuntaan rekille pääsee parhaiten nousemalla ensin sopivalle korokkeelle tai hyppyharjoittelut voi aloittaa matalalta korokkeelta alaspäin. Erityisesti kilpaurheilussa voimistelijan fyysisiä ominaisuuksia kehitetään oheisharjoitteilla niin, että tämä selviäisi liikkeistä vaativilla telineillä. Vuosittain koulun uusituilla telineillä käy harjoittelemassa yli 1500 eri henkilöä mukaan luettuna kaikki mahdolliset vammaisryhmät. Niiden jakelu ulottuu silloin yli 100 maahan. Mikä on hyvää vammaisille, on hyvää myös muille. Tarkemmat tiedot löytyvät Svolin kurssikalenterista. Kurssit ovat avoimia kaikille osallistujille. Tosikulmanojassa voimistelua lähestytään toisesta suunnasta
Kongressit ovat tutkijoiden kohtaamisen areenoita. Alateemoiksi valikoitiin fyysinen aktiivisuus terveyden edistäjänä, liikunnanopetus ja opettajakoulutus, opetussuunnitelmatutkimus, liikuntakasvatuksen ja liikunnan arvot. Merkitykset ja vaikutukset Tieteellisten kongressien merkityksiä ja vaikutuksia arvioitaessa voidaan päätyä neljään tulemaan. Viikon aloittivat eurooppalaiset liikuntasosiologit, jotka kokoontuivat järjestönsä (EASS European Association for Sociology of Sport) kolmanteen konferenssiin. Heinäkuun alun helteisinä päivinä Jyväskylässä järjestettiin liikuntatieteellinen kaksoiskongressi. Liikuntasosiologien jälkeen asialla olivat liikuntakasvatuksen tutkijat. • 3,d EASS Conference 2-S JuryAIESEP World Congress 5-8 July 2006 •JYVÄSKYLÄ• FINLAND Teksti: HANNU ITKONEN & PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON LIIKUNTASOSIOLOGIT JA LIIKUNTAKASVATUKSEN TUTKIJAT KAKSOISKONGRESSISSA JYVÄSKYLÄSSÄ: Yhteinen foorumi loi vuorovaikutusta Kaksoiskongressilla on eittämättä tutkijatapaamisten "piilo-opetussuunnitelmaa" uudistava vaikutus. Liikuntakulttuurin maailmanlaajuiset ja maittain poikkeavat murrokset sekä liikunnan ja urheilun globalisoituminen haastavat tutkijat monikulttuurisiin pohdintoihin. Toisaalta painotettiin teemojen yleisempää yhteiskunnallista merkitystä. Alateemoja olivat liikunta, etiikka ja kasvatus, kansainvälinen yhteistyö ja suvaitsevaisuus, liikunta terveysja sosiaalipolitiikkana, liikunta, ruumis ja sukupuoli sekä liikunta ja ikääntyminen. Liikuntakasvattajien pääteemana oli liikuntakasvatuksen ja urheilun merkitys fyysisen aktiivisuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Kasvoista kasvoihin tapahtuva vuorovaikutus edistää parhaalla mahdollisella tavalla uusien toimijaverkostojen ja tutkimusideoiden syntyä. Kongressit ovat tieteenalojen arvioinnin paikkoja. Teemana ajankohtaisuus, yhteiskunnallinen merkitys Suunnitteluvaiheessa kaksoiskongressin teemoja pohdittiin perusteellisesti. Nyt kongressi tarjosi mahdollisuuden tutustua myös lähitieteenalan käytäntöihin. Järjestöt pitivät myös yleiskokouksensa. Niinpä lukuisat tutkijat esittelivät raporttejaan molemmissa kongresseissa. 46 J alkapalloilun MM-kilpailut eivät olleet kesän ainoa liikuntakulttuuritapahtuma. Kullakin tieteenalalla on perienteensä ja tapansa toimia. Kyseessä oli kansainvälisen liikuntakasvatusjärjestö (AIESEP The International Association of Physical Education in Higher Education) maailmankongressi. Tutkijoiden tulee huolehtia siitä, että tieteen kriittinen ulottuvuus on myös mukana kongressikäytännöissä. Jyväskylän kaksoiskongressi kuitenkin osoitti, että tutkijat pääsivät aitoon refleksiiviseen vuoropuheluun. Yhtäältä haluttiin valita tutkimuksellisesti ajankohtaisia teemoja ja saada näin Jyväskylään uusinta liikuntatutkimuksen tuottamaa tietoa. Läheskään kaikesta ei suinkaan oltu yksimielisiä. Myös liikuntatutkijat olivat liikkeellä. Kriittisiä näkemyksiä, vallitseviin epäkohtiin pureutumista, tutkijoiden välisiä poikkeavia tulkintoja ei tulisi kaihtaa. Kansainväliset kongressit ovat tärkeä tutkijoiden keskustelufoorumi. Kansainvälisiä tiedekongresseja on kritisoitu joissakin yhteyksissä ankarasti. Liikuntasosiologikongressin pääteemana oli liikuntakulttuurin julkis-, järjestöja yksityissektorien muuttuvat roolit. Kaksoiskongressi mahdollisti kriittisen tieteenalojen välisen vuoropuhelun. Samalla on mahdollista arvioida, millainen kunkin LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4 /2006 tieteenalan asema on tutkimuksen kokonaisuuskentässä. Äärimmäisissä arvioissa kongresseja on pidetty "tutkijaturismina". Tällöin voidaan muun muassa pohtia, mikä on tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys ja vaikuttavuus. Kynnys molempiin kongresseihin osallistumiseen haluttiin tehdä mahdollisimman matalaksi
Saattaa olla, että kansallisissa käytännöissä heinäkuu on lomakuukautena huono ajankohta kongressien järjestämiselle. Liikuntasosiologien ja liikuntakasvatuksen tutkijoiden kohtaaminen mahdollisti ainakin jossakin määrin tiedealarajojen ylittämisen. Lajeista esillä olivat muun muassa sulkapallo, salibandy, tanskalainen pitkäpallo ja kriketti. Toivottavasti näin on myös tulevaisuudessa, sillä maassamme järjestetyt tiedetapaamiset tuovat ulottuvillemme ajankohtaista tutkimustietoa. Liikuntatutkimuksen osalta erityisen keskeistä on arvioida kriittisesti, millaiset ovat kulloisetkin kytkennät perustieteisiin. Markkinointiponnisteluista huolimatta kongressiin ei onnistuttu houkuttelemaan kovinkaan monia liikunnan julkishallinnon tai järjestökentän edustajia. Jyväskylän kaksoiskongressi oli ensimmäinen suuri ponnistus vuoden 2005 alussa yhdistyneille liikunnan sosiaalitieteiden ja liikuntakasvatuksen laitoksille. Liikuntatieteiden laitoksen lisäksi kongressin organisointiin osallistui myös koko liikuntaja terveystieteiden tiedekunta. Liikuntakasvattajien kongressissa keskeisenä sisältönä olivat myös lähes sata posteria. Etenkin opetusministeriön merkitys kongressien resursoijana on keskeinen. Jyväskylän kongressin markkinoinnissa onnistuttiin sikäli, että osanottajatavoitteet saavutettiin hyvin. Välttämättä asia ei kuitenkaan aina ole aivan yhtä yksiselitteinen. Kaksoiskongressia suunniteltaessa luotiin silmäyksiä myös liikunnan yhteiskuntatieteilijöiden ja liikuntakasvatuksen tutkijoiden tulevalle yhteistyölle. Myös tuoreimmasta tutkimustiedosta kiinnostuneiden liikunnanopettajien osallistujajoukko oli varsin pieni. Yliopiston ulkopuolisista toimijoista merkittäväksi muodostui Jyväskylän kaupungin ja useiden sponsoreiden kanssa tehty yhteistyö. Liikuntakasvatuksen tutkijoiden määrä kohosi yli 300 osanottajaan. Varsinaisen ohjelman ohessa kaksoiskongressi sisälsi kaksi erillistapahtumaa. Osallistujat saivat tutustua muun muassa tosikulmanoja-telinevoimisteluun, naisvoimisteluun, tanssiterapiaan, soveltavaan liikuntaan, sauvakävelyyn, kyykkään ja parkouriin. Liikuntakasvattajien kongressissa oli lukuisia eri liikuntamuotojen käytännön demonstraatioita. == ===========-=-=-=-=-====--==--==--==--=== ja etiikka, liikunnan globalisaatio: organisoitu ja vapaa-aikaliikunta, liikuntaja urheilupsykologian nykytrendit, soveltava liikuntakasvatus sekä tanssin tutkimus. Myös toimijakentän vastuiden muuttuvat roolitukset herättivät runsaasti mielenkiintoa. Suomessa järjestäjät voivat tukeutua jo pitkäaikaisiksi muotoutuneisiin käytäntöihin. Liikuntakasvattajien kongressin aluksi järjestettiin päivän mittainen TGFU-seminaari (Teaching Games for Understanding). Jyväskylän kaupungin liikuntatoimi esitteli Hipposhallilla ja Liikunnalla soveltavaa liikuntaa ja uusia soveltavan liikunnan apuvälineitä. Vieraat saivat tutustua myös Jyväskylän Kirin junioreiden sekä liikunnanopiskelijoiden opastuksella kansalliseen pesäpalloomme. Liikuntasosiologikongressiin osallistui lähes 150 henkilöä. Posteriesitykset tarjosivat erinomaisen mahdollisuuden keskustella tutkimuksen yksityiskohdista ja tuloksista. Yleisten palloilun opetuksen menetelmäpohdintojen lisäksi seminaarissa esiteltiin myös yksittäisten lajien opetuksen erityiskysymyksiä. Myös rullasuksihiihtoa ja melontaa vieraat saattoivat kokeilla. Naistutkijoiden järjestämässä tilaisuudessa muisteltiin vuosina 1949 1999 elänyttä ja Jyväskylän yliopistossa tutkimustyötään tehnyttä Arja Laitista. LIIKUNTA & TIEDE 43, 4/2006 47. Seminaarissa paneuduttiin palloilun opetukseen sekä esitelmien että käytännön harjoitteiden menetelmin. Globalisaatiotakin ajatellen huomattava osa maapallon todellisuudesta jäi Jyväskylänkin kongressissa tutkimuskatseiden katveeseen. Tulevaisuudessa pitäisikin entistä enemmän pohtia sitä, kuinka köyhien maiden edustajat voisivat osallistua tieteelliseen yhteistyöhön. Jälkipohdinnoissa voi esittää myös ison kriittisen kommentin. Kaikkiin alateemoihin ilmaantui useita kiinnostavia esityksiä. Järjestäjien tavoitteena oli myös esitellä kongressivieraille suomalaisen liikuntakulttuurin monimuotoisuutta. Liikuntasosiologien tapaamisen yhteydessä järjestettiin erillinen Arja Laitinen -istunto. Esillä monimuotoinen liikunta Kaksoiskongressin ohjelman perusrungon muodostivat pääluennoitsijoiden ja istuntojen esitelmöitsijöiden alustukset. Kasvualusta uusille verkostoille Lukuisat osanottajat ilmaisivat tyytyväisyytensä paitsi kongressien yleisiin järjestelyihin myös ideaan kaksoiskongressin toteuttamisesta. Köyhien maiden ja kriisialueiden ongelmista ei juurikaan keskusteltu. Lähes kaikissa maissa julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan suhteita määritellään uudelleen. Eripuolilla Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa nousevat esiin etenkin terveyden ja fyysisen aktiivisuuden epätasaiseen jakautumiseen liittyvät ilmiöt. Jälkikäteen voidaan myös arvioida, mitä etuja ja haittoja kaksoiskongressiin sisältyi. Kaksoiskongressi yhdistyneen laitoksen ensimmäinen Tieteellisten kongressien onnistunut organisointi vaatii runsaasti vaivannäköä. Kongressien tiedonkulku, markkinointi ja tiedotus ovat haastavia tehtäviä
Kaksoiskongressilla on eittämättä tutkijatapaamisten "piilo-opetussuunnitelmaa" uudistava vaikutuksensa. Tämä saattaa näinä tulospisteiden metsästyksen aikoina olla paljon yleisempikin tiedepoliittinen ongelma. Tällä kertaa oli ainakin jonkinlainen mahdollisuus tutustua lähitieteenalan käytäntöihin. Kongressiesitelmien taso kertoo jotakin siitä, millaisessa tiedekontekstissa alan tutkijat liikkuvat. Jyväskyläläisten tutkijoiden valitseminen sekä EASS:n että AIESEP:n johtotehtäviin tarjoaa osaltaan mahdollisuuden seurata ja jopa ohjailla kansainvälisen liikuntatutkimuksen virtauksia. Uuden sukupolven haastaessa senioritutkijat mahdollistuvat myös tieteeseen olennaisesti kuuluvat paradigmamuutokset. Tieteellisesti korkeatasoiset kongressit ovat järjestöjen käyntikortteja yleisemmän tiedeinstituution suuntaan. HANNU ITKONEN Liikuntasosiologian professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hannu.itkonen@sport.jyu.fi PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON Liikuntapedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: pilvikki.heikinaro-johansson@sport.jyu.fi Pilvikki Heikinaro-Johansson toimi AIESEP2006 -kongressin järjestelytoimikunnan puheenjohtajana ja Hannu Itkonen EASS2006 -kongressin tieteellisen toimikunnan puheenjohtajana. Onnistuneet kongressit motivoivat osallistumaan tuleviinkin tapahtumiin. Jyväskylän kongressiin saapui osanottajia 44 maasta. Kaksoiskongresseissa on myös omat ongelmansa. Jyväskylän kongressien myönteinen palaute ei rajoittunut ainoastaan hyvin hoituneisiin kongressijärjestelyihin. Tiedejärjestöjen kongressit ovat tärkeimpiä alan tutkijoiden kohtaamispaikkoja. Pitkään yhdessä toimineilla saman tieteenalan edustajilla kun on taipumuksena luoda omalle "heimolleen" ominaiset tavat toimia. Tällainen mahdollisuus on tärkeä etenkin nuorille pätevöitymistä jäljittäville tieteentekijöille. Eri tieteenalojen edustajilla on omat odotuksensa, joihin järjestäjien on sopeuduttava. Sekä EASS:n että AIESEP:n johtotahot kiittelivät pidettyjen alustusten korkeaa tasoa. Tätä kautta syntyy myös tiedetraditiota, uusia tutkimusprojekteja ja -ideoita. Kaikkien tieteenalojen suhteen asia ei kuitenkaan ole aivan yhtä yksinkertainen. Etenkin nuorilta tutkijoilta saatu palaute oli pääsääntöisesti erittäin myönteistä. Kaksoiskongressin järjestäminen säästää kustannuksia. Liikun48 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4 /2006 tasosiologit ja liikuntakasvatuksen tutkijat ovatkin pyrkineet niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin syventämään yhteyksiä perussosiologian ja -pedagogiikan suuntaan. Lähivuosina on nähtävissä johtiko Jyväskylän yliopistossa järjestetty kaksoiskongressi yhteisiin julkaisutai peräti tutkimusprojekteihin. Voidaan aidosti pelätä, että tieteenalarajoja ylitetään liian heppoisin perustein. Tieteellinen vaikuttavuus Kaksoiskongressin tieteellisen vaikuttavuuden arviointi on hankalaa ja samalla ennenaikaista. Toiseksi kaksoiskongressi mahdollisti ainakin periaatteessa yhteisten tutkimusverkostojen synnyttämisen. Liikuntatutkimuksen osalta erityisen keskeistä on arvioida kriittisesti, millaiset ovat kulloisetkin kytkennät perustieteisiin. Näin toimittaessa ymmärryksemme yhteisen maapallomme liikunnasta ja urheilusta olisi entistäkin laaja-alaisempi. Kokemuksemme mukaan esimerkiksi jatko-opintoihin saatetaan hakeutua ilman asianmukaista perustieteen alalla hankittua osaamista. Oman tutkimustematiikan esittely sekä käydyt keskustelut tarjosivat mahdollisuuden arvioida oman tekemisen sijoittumista liikuntatutkimuksen kokonaiskenttään. Organisoiminen ja läpivieminen on varsin vaativa urakka. Hypoteettisesti voidaan kuitenkin luonnostella, millaisia vaikutuksia pidetyillä kongresseilla oli tiedejärjestöille, suomalaiselle ja etenkin Jyväskylän yliopiston tutkimukselle sekä yksittäisille tutkijoille. Kokemuksemme mukaan suomalainen liikuntatutkimus on jatkossa entistäkin halutumpi yhteistyökumppani. • 3"' EASS Conference 2-5 July AIESEP World Congress 58 July 2006 •JYVÄSKYLÄ• FINLAND Liikunnan yhteiskuntatieteet ja liikunnan käyttäytymistieteet ovat sinällään jo varsin lähellä toisiaan. Järjestäjämaan edustajat saattavat olla erityisen tyytyväisiä yhdestä palautteesta. Kiitoksissa ei ollut suinkaan kyse ylistävästä sanahelinästä, vaan aidosta ja pitkään kokemukseen perustuvasta järjestöjen kongressien arvioinnista. Kongressien teemoittelu puolestaan takasi sen, että yhteisille intresseille tarjoutui ainakin jonkinlaisia kohtaamispintoja. Lisätietoja.· http:/lwww aiesep2006. fil https:/lwww. fil. Vaikka kongresseihin tarjotut abstraktit käyvätkin läpi tieteellisen arvioinnin, niin aina esiintyjät eivät välttämättä liiku "omimmilla vesillään". Oman arviomme mukaan näin on käymässä. Tiedepolitiikan ja yleisemminkin politiikan päättäjien tulisi kantaa huolta siitä, että myös köyhien maiden osanottajat voisivat tuoda osaamisensa ja kokemuksensa yhteisiin pohdintoihin. Matkustamisen ollessa varsin kallista voi kaksoiskongressissa esiintyä kahdessa kansainvälisessä kohtaamisessa yksillä matkalipuilla. Monet osanottajat nimittäin kiittelivät sitä, että molemmissa kongresseissa oli esillä suuri määrä suomalaisia nuoria tutkijoita tasokkaine esityksineen. eass2006. Niin jyväskyläläisten kuin muiden suomalaistutkijoiden teemat kiinnostivat eri puolilta maailmaa tulleita tutkijoita. Suomalaiselle liikuntasosiologiselle ja -pedagogiselle tutkimukselle kongresseilla on eittämättä jo lähiaikoina ilmeneviä vaikutuksia. Vaikka tämä määrä järjestäjiä tyydyttääkin, niin tulevaisuudessa on syytä kantaa huolta osanottokynnyksen alentamisesta
EASS on luonut lnkunnan sosiologiselle tutkimukselle, Julkaismlle Ja ammatilliselle kehittymiselle innostavan foorumin. AIESEP Kansainvälinen liikuntakasvattajien maailmanjärjestö AI ESEP (The International Association of Physical Education in Higher Education) on perustettu vuonna 1962 ja sen tavoitteena on edistää liikuntakasvatuksen tutkimusta ja tutkijoiden välistä yhteistyötä. Seuraava AIESEPin maailmankongressi järjestetään tammikuussa 2008 Japanissa, Sapporossa. PROFESSORIHANNUITKONEN EASS:N HALLITUKSEEN E uroopan liikuntasosiologiajärjestö EASSN valitsi Jyväskylässä 2-5.7. Keskeisiä tutkimusalueita ovat muun muassa koululiikuntaan, liikunnanopetukseen, valmentamiseen, opettajakoulutukseen ja liikunnan arvoihin liittyvät kysymykset. TAPAHTUNUTTA PROFESSORI PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON AIESEP:IN PUHEENJOHTAJAKSI L iikuntakasvatuksen maailmanjärjestö AIESEP valitsi 7.7.2006 Jyväskylässä liikuntapedagogiikan professori Pilvikki Heikinaro-Johanssonin Jyväskylän yliopistosta järjestön puheenjohtajaksi kaudelle 20062010. Järjestön toiminta on sillä tavoin avointa, että myös Euroopan ulkopuoliset liikuntatutkijat voivat osallistua toimintaan. Hän on julkaissut tutkimuksia myös urheilun järjestötoiminnoista, nuorisokulttuurisesta urheilusta sekä yhteiskunnallisesta muutoksesta. fil EASS Euroopan liikuntasosiologijärjestö EASS (The European Association on Sociology of Sport) on perustettu syventämään ja lisäämään eurooppalaisten liikunnan yhteiskuntatutkijoiden välistä yhteistyötä. Aikaisemmat kongressit on järjestetty vuosina 1982 ja 1989. Keskeisiä tavoitteita ovat myös liikunnan arvostuksen lisääminen ja kansainvälisten asiantuntijaverkostojen luominen. Liikuntapedagogiikan kattojärjestö, Association Internationale des Ecoles Superieures d'Education Physique (AIESEP) , on 1962 perustettu liikuntatieteellisten yliopistojen ja instituutioiden järjestö. Hän on toiminut useiden kongressien järjestelytehtävissä ja tehnyt tutkimusyhteistyötä sekä kansallisten että ulkomaisten tutkiJ01den p instituutioiden kanssa. Heikinaro-] ohansson on Jyväskylän yliopiston liikuntapedagogiikan professori sekä Oulun yliopiston dosentti. Järjestö edustaa liikuntakorkeakouluja, joiden keskeisenä tehtävänä on kouluttaa tulevaisuuden liikuntaosaajia. Hän en tu tkimusaloihinsa kuuluu esimerkiksi soveltava liikunnanopetus, koululiikunta ja liikunnan opettajien koulutus. _ Liikuntasosiologien The European Association for Sociology of Sport (EASS) järjestö on perustettu Wienissä 2001 kehittämään lähempää liikunnan ja urheilun tutkijoiden_eurooppalaista yhteistyötä. Keskeisiä tutkimusteemoja, joihin järjestö suuntaa katseitaan, ovat liikunnan ja urheilun etiikka, liikuntapolitiikka, liikuntaorganisaatiot ja lainsäädäntö. 2006 järjestetyn kongressinsa yhteydessä liikuntasosiologian professori Hannu Itkosen Jyväskylän yliopistosta järjestön hallitukseen. Lisätietoja: http:/lwww.univie.ac.at/sportsoz/ http:/lwww.eass2006. Järjestön toiminta ei ole suunnattu ainoastaan tutkijoille, vaan kaikille liikuntakasvatuksen kentällä toimiville henkilöille. Itkonen on tutkimuksissaan keskittynyt muun muassa urheilun julkisen, yksityisen ja kansalaistoiminnan sektore1~m. Tällä hetkellä huoli ihmisten vähäisestä liikunnan harrastamisesta ja siitä, miten ihmiset saataisiin liikkumaan enemmän ja huolehtimaan terveydestään on erityisenä kiinnostuksen kohteena maailmanlaajuisesti. Järjestön merkitystä on perusteltu myös eurooppalaisessa integraatiossa tapahtuneilla muutoksilla. fil LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4/2006 49. Lisätietoja: http:/lwww.aiesep.com1 http:/lwww.aiesep2006. EASS:n keskeisenä toimintamuotona ovat kansainväliset kongressit, joista Jyväskylässä järjestetty tiedetapaaminen oli järjestyksessään kolmas. Professori Heikinaro-Johansson on toiminut AIESEP:n johtokunnassa vuodesta 2002. Ensi vuonna järjestön kongressi pidetään Saksan Munsterissä. AIESEP:n tavoitteena on edistää liikuntapedagogiikan alan tutkimusta ja kansainvälistä yhteistyötä sekä lisätä kesku_stelua liikuntakasvatuksen ja liikuntapedagognkan alueella. AIESEP on järjestänyt yli 40 kongressia eri puolilla maailmaa ja tämänvuotinen kongressi oli kolmas Jyväskylässä järjestetty kongressi. Hannu Itkonen on Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori sekä dosenttijoensuun yliopistossa
Elämänlaadun käsitteen Schulz katsoi edustavan yleistä ajatusta "hyvästä elämästä" . Esimerkeiksi Schulz otti koulujen liikunnanopetuksen ja julkishallinnon tarjoamat liikuntapalvelut. Liikuntasosiologien kongressissa pääalustuksen pitivät professorit Martti Siisiäinen (Jyväskylän yliopisto), Wolfgang Schulz (Wienin yliopisto), Henning Eichberg (Läntisen Tanskan yliopisto) ja Irina Bykhovskaya (Venäjän valtionyliopisto). Molempien kongressien teemoitteluun sisältynyt ajatus liikunnan muuttuvasta roolista näkyi pidetyissä esitelmissä. Wolfgang Schulzin näkökulma oli vahvasti sosiaalipoliittinen. • 3"' EASS Conference 2-5 July AIESEP World Congress 5-8 July 2006 •JYVÄSKYLÄ• FINLAND Liikunnan muuttuva asema läpivalaisussa Liikunnan yhteiskunnallinen merkitys ja vaikuttavuus meillä ja muualla oli katseen kohteena Jyväskylässä järjestetyssä kaksoiskongressissa. Kun vanhat järjestöt kohdistivat toimintansa varsin laajoihin yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun, niin uudet järjestöt keskittyvät eriytyneisiin kysymyksiin. Subjektiivisen hyvinvoinnin käsitteen kehittelyssä Schulz oli hyödyntänyt Eric Allardtin hyvinvointiteoretisointeja. Ensinnäkin pohdittiin liikunnan yhteiskunnallista merkitystä ja vaikuttavuutta. Näin ollen myös elämänlaadulliset tekijät heikkenisivät. Nämä kysymykset nousivat vahvasti esille sekä liikuntasosiologien että liikuntakasvatuksen tutkijoiden puheenvuoroissa. Lisäksi pääpuhujat paikantavat liikuntaa laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin. Liikuntakasvatuksen tutkijoiden kongressin pääesiintyjiä olivat professorit Catherine Ennis (Marylandin yliopisto), Tham McKenzie (San Diegon yliopisto), Lauri Laakso (Jyväskylän yliopisto), Mary LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4 /2ill6 O'Sullivan (Limerickin yliopisto) ja Erno Lehtinen (Turun yliopisto). Siisiäinen vertaili myös vanhojen ja uusien järjestöjen toimintatapoja. Kolmas kiinnostuksen kohde olivat liikuntakulttuurin ajankohtaiset kysymykset. Esitykset olivat läpikäyneet tieteellisten toimikuntien arvioinnin. Tällöin tutkailtiin esimerkiksi sitä, mikä on vapaaehtoistoiminnan asema liikuntakulttuurissa tai miten koululiikuntaa tulisi kehittää. Sekä EASS:n että AIESEP:n tieteellisissä toimikunnissa oli molemmissa jäseniä kuudesta eri maasta. Käsiteltyjä teemoja olivat muun muassa liikunta suvaitsevaisuuden lisääjänä ja terveyden edistäjänä, uudenlaiset sosialisaatioympäristöt sekä tietotekniikan ja median kasvattajille asettamat uudenlaiset haasteet. Professorin avainkäsitteitä olivat elämänlaatu ja subjektiivinen hyvinvointi. Tutkijat paikansivat liikuntaa laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin. Julkisen liikuntatarjonnan väheneminen vaikuttaa Schulzin mukaan kielteisesti ihmisten fyysiseen aktiivisuuteen ja terveyteen. Siisiäinen osoitti, kuinka järjestötoiminnan nousuja laskukaudet kiinnittyvät laajempiin yhteiskunnallisiin murroksiin. Kongressien pääluennoitsijat edustivat alansa huippuosaamista. Toisena laajempana kokonaisuutena nostettiin esiin liikunnan organisointiin liittyvät kysymykset. Kongressin pääalustajien tehtävänä on tuoda oman tutkimusalueensa huippuosaamista osanottajien kuultavaksi. Kansalaistoimintaa ja sosiaalipolitiikkaa Liikunnan kansalaistoiminnat ovat muuttuneet muun järjestöelämän mukaisesti. Hän näki, että pelkästään taloudellisen hyödyn tavoittelussa saatetaan heikentää ratkaisevasti elämänlaadullisia tekijöitä. Valtaosa esitelmien teemoista on sijoitettavissa kolmeen asiakokonaisuuteen. Siisiäisen tutkimuksen mukaan valtaosa 1990luvun jälkeen rekisteröidyistä yhdistyksistä on kulttuuri-, liikuntatai muita harrastusjärjestöjä. Kollektiivisuuden sijalle on noussut entistä enemmän yksilölliset tavoitteet. Martti Siisiäinen esitti alustuksessaan, millaisia muutoksia suomalaisessa vapaaehtoistoiminnassa on tapahtunut viimeisen sadan vuoden aikana. Viimekädessä kuvitellut taloudelliset säästöt muuttuisivatkin en. Yleinen solidaarisuus on korvautunut eriytyneellä ja aiempaa tilannekohtaisemmalla luottamuksella. 50 z IJ) IJ) z et ::c: 7 a: et z S2 jjj ::c: S2 ii: z w z !::: ::::> z z et ::c: J yväskylän kaksoiskongressissa pidettiin yli 400 alustusta. Schulz kiinnitti liikunnan olennaiseksi osaksi yleisempää yhteiskuntapolitiikkaa
Erilaiset vapaa-ajan harrastukset, asenteet ja arvostukset synnyttävät myös erilaisia ryhmiä ja kulttuureja. Eettinen käyttäytyminen on aina sidoksissa myös ruumiillisiin käytäntöihin. Opetussuunnitelmia ja liikunnanopetusta Opetussuunnitelmiin ja liikunnanopetuksen sovellutuksiin laajasti perehtynyt Catherine Ennis paneutui esitelmässään siihen, kuinka opetussuunnitelmalla voidaan vaikuttaa liikunnan laadullisiin tekijöihin. Bykhovskaya otti esimerkikseen Venäjän tilanteen. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4/20116 51. Erilaiset vapaa-ajan harrastukset, arvot ja asenteet synnyttävät erilaisia ryhmiä, totesi Irina Bykhovskaya. Tutkijoiden tulee paneutua etiikan ja kulloistenkin käytäntöjen välisiin suhteisiin. Professori osoitti, kuinka urheilu ja liikunta kytkeytyvät kiinteästi yleisempään yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Eichberg näki sosiologien haasteeksi erilaisten etiikkojen tunnistamisen. Etiikkaa ja suvaitsevaisuutta Urheilu, ruumiillisuus ja etiikka kytkeytyvät monin tavoin toisiinsa. Muiden maiden tavoin myös Venäjällä elämäntyylilliset tekijät vaikuttavat juuri lapsiin ja nuoriin aiempaa voimakkaammin. Henning Eichberg haastoi esitelmässään koko kongressin teemoittelun. Etenkin nuorison arvoihin ja arvostuksiin vaikuttavat paitsi kasvatus myös vapaa-ajan harrastukset ja kulttuurituotteet. Kilpaurheilun häviäjät osoitetaan heikommiksi, kun taas vanhoissa peleissä ja leikeissä häviäminen saattoi olla aivan hyväksyttävää. Viitaten Suomessakin tehtyyn suvaitsevaisuustutkimukseen Bykhovskaya esitti, että alati muuttuvassa monikulttuurisessa maailmassa riittää tutkijoille runsaasti tekemistä. Omassa tarkastelussaan hän vertaili vanhoja pelejä ja leikkejä sekä modernia kilpaurheilua. Liikunta, monikulttuurinen vuorovaikutus ja suvaitsevaisuus olivat aiheita, joihin Irina Bykhovskaya paneutui. Lopulta Eichberg päätteli, että etiikka ei ole abstraktien ideoiden tai arvojen kokoelma. Näin ollen ei ole olemassa ainoastaan yhtä etiikkaa, koska ei ole olemassa myöskään mitään yhtä urheilua ja liikuntaa. Sosiologien tehtävänä on yksiulotteisen etiikkatulkinnan kyseenalaistaminen. Näin ollen myös liikuntakulttuurin suvaitsevaisuutta tulee tarkastella yleisemmän yhteiskunnallisen suvaitsevaisuuden kontekstissa. = Henning Eichbergin mukaan ei ole olemassa ainostaan yhtä etiikkaa, koska ei ole olemassa myöskään mitään yhtä urheilua ja liikuntaa. Samanlaisia aineksiahan sisältyy myös lasten leikkeihin. Niinpä Venäjälläkin on tapahtunut tietynlaista kulttuurista eriytymistä, jolloin myös suvaitsevaisuusasenteet muodostuvat hyvinkin poikkeaviksi. Eichbergin näkemyksen mukaan etiikka syntyy aina monimuotoisissa sosiaalisissa suhteissa ja käytännöissä. Sosiologien tehtävänä tuleekin olla yksiulotteisen etiikkatulkinnan kyseenalaistaminen. Eichberg havainnollisti, kuinka voittaminen ja häviäminen saavat eri liikuntakulttuurin muodoissa poikkeavan sisällön. nakoimattomiksi kustannuksiksi kansanterveyden ja elämänlaadun huonontuessa. Vanhoissa kisailuissa voittamisen pakon korvasi se, että touhuaminen itsessään oli mukavaa. Elämäntyylilliset tekijät vaikuttavat lapsiin ja nuoriin aiempaa voimakkaammin myös Venäjällä. Eichbergin mukaan Norbert Elias, Michel Foucault ja Pierre Bourdieu ovat omissa tutkimuksissaan näyttäneet tietä kyseisen ilmiökokonaisuuden tutkimiseen
Tällaisessa prosessissa oppilaat ovat aktiivisia toimijoita ja kasvattavat näin sekä tietojaan että taitojaan. Pelien opetuksessa oppilaita tulisi motivoida ottamaan huomioon olennaiset sisällöt. Hän näki opettajakoulutuksen perustuvan elinikäisen oppimisen periaatteelle. Hänen mukaansa kouluja tulisi kehittää entistä enemmän oppivina organisaatioina ja sellaisina yhteisöinä, joissa ammatillinen tieto ja taito jäsennettäisiin entistäkin systemaattisemmin.. Käytännön opetustyössä liikunnanopettajien tulee kyetä laadukkaaseen vuorovaikutukseen niin lasten vanhempien kuin opinahjon muun henkilökunnan kanssa. Suomalaisen liikunnanopettajakoulutuksen perustana on elinikäisen oppimisen periaate, korosti Lauri Laakso. Kyseinen toimintatapa motivoi sekä oppilaita että opettajia yhteiseen tekemiseen, jolloin myös saavutetut oppimistulokset paranevat. "Aktiivisten kakaroiden opetussuunnitelmassa" lapsia motivoidaan tekemään havaintoja liikunnan vaikutuksista omaan kehoon. Kyseinen opetussuunnitelma on suunnattu 8 11-vuotiaille oppilaille. Vuorovaikutustaitojen omaksuminen on olennainen osa liikunnanopettajaksi valmistumista. O'Sullivan kuitenkin kritisoi, että väitteiden perustaksi kaivattaisiin lisää laadukasta tutkimustietoa. Hän käytti esimerkkeinä kahta opetussuunnitelmaa (Teaching Games for Understanding ja Be Active Kids), joissa vaadittu johdonmukaisuus on toteutettu ansiokkaalla tavalla. Globalisoituvassa maailmassa on entistä mahdottomampaa omaksua kaikkea olemassa olevaa tietoa. O'Sullivan vannoi jatkuvan oppimisen ja koulutuksen nimiin. Hän katsoi, että yleisesti esitetyt väitteet vaikuttavat jossakin määrin koulujen liikunnanopetukseen. • 3"' EASS Conference 2-5 July AIESEP World Congress 5-8 July 2006 •JYVÄSKYLÄ• FINLAND Catherine Ennis korosti oppilaiden arkikokemusten hyödyntämistä osana liikunnanopetusta. Valmistuneiden opettajien tulisi jatkaa opintojen kuluessa viritettyä oman opettajuutensa pohdintaa. Tämän vuoksi on korostettava opiskelijoiden jatkuvaa henkilökohtaista aktiivisuutta ja sosiaalisten tilanteiden lukutaitoa. Kun oppilaat mieltävät oman kokemusmaailmansa tärkeäksi osaksi opetusta heistä tulee aktiivisia toimijoita. Muuttuva koulu, muuttuva toimintaympäristö Laajempiin yhteiskunnallisiin käytäntöihin liikuntakasvatuksen kytki myös Mary O'Sullivan. Oppilaiden mieltäessä myös oman kokemusmaailmansa tärkeäksi osaksi opetusta oppimistulokset kohenevat entisestään. Toinen seikka, jota Ennis painotti, on opetuksen johdonmukaisuus. Suomalaisen liikunnanopettajakoulutuksen ajatuksellista perustaa valotti Lauri Laakso. Tällöin lisääntyy myös oppilaiden ymmärrys pelien käsitteistä ja säännöistä. Hän tunnisti, kuinka länsimaissa lisääntynyt ylipainoisuus ja nuorison fyysinen inaktiivisuus on katsottu johtuvan osittain heikkotasoisesta liikunnan suunnittelusta ja järjestämisestä. Tutkimustietoa kaivattaisiin lisää myös siitä, millainen yksittäisten opettajien ja valmentajien vaikutus on lapsiin ja nuoriin. Opiskelijan tulisi kyetä muodostamaan oma henkilökohtainen opetusfilosofiansa. Laakso kiinnitti liikunnanopettajakoulutuksen myös laajempiin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Erityisen keskeisessä asemassa koulutuksessa on opiskelijan oma aktiivisuus. 52 LIIKUNTA & TIEDE43 • 4/2000 Ennis korosti erityisesti oppilaiden arkikokemusten hyödyntämistä osana liikunnan opetusta
Lehtinen ei lukeutunut niihin, jotka siunailevat tietotekniikan turmiollisia vaikutuksia. Hänen mukaansa teknologia voi mahdollistaa esimerkiksi oppilaiden ja opettajien entistä paremman vuorovaikutuksen. Koulun tulee kuitenkin ottaa huomioon myös muut kasvatusinstituutiot. Myös liikunnanopetuksen kehittämisessä tulisi tukeutua elinikäisen ammatillisen kehittymisen ajatukseen. Kasvatus, oppiminen ja opetus ovat keskeisessä asemassa siirryttäessä tietoperusteiseen yhteiskuntaan. Suomalainen liikuntakulttuuri oli vahvasti esillä. Hänen tutkimuksensa ovat osoittaneet, kuinka interventioissa onkin otettava huomioon oppilaiden sukupolvikokemukset. Kun aiemmin interventiot rajoittuivat koululuokan seinien sisäpuolelle, on nykyään otettava huomioon oppilaiden laaja-alainen toimintaympäristö. Onnistuneessa fyysisen aktiivisuuden interventioissa on nojauduttu oppilaiden aktiivisuutta korostavaan opetussuunnitelmaan yhdistyneenä henkilökunnan perusteelliseen kouluttamiseen ja tukemiseen. fil https.Jlwwweass2006. Emeritusprofessori Thorn McKenzie on tutkinut erilaisten interventioiden vaikutuksia liikunnan opetukseen. Kun aiemmin opetus perustui korostuneesti yksinoppimiseen ja yksilöllisiin oppimisprosesseihin, painotetaan tänä päivänä aiempaa enemmän oppimisen yhteisöllistä ja käsitteellistä ulottuvuutta. Lisätietoja.· http./lwwwaiesep2006. HANNU ITKONEN Liikuntasosiologian professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hannu.itkonen@sport.jyu.fi PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON Liikuntapedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: pilvikki.heikinaro-johansson@sport.jyu.fi Pilvikki Heikinaro-Johansson toimi AIESEP2006 -kongressin järjestelytoimikunnan puheenjohtajana ja Hannu Itkonen EASS2006 -kongressin tieteellisen toimikunnan puheenjohtajana. Teknologia tulisikin nähdä mahdollisuutena, ei itseisarvoisena puuhasteluna. Erno Lehtinen esitti sekä teoreettisiin pohdintoihin että empiirisiin tutkimuksiin perustuen, miten teknologia on muuttanut opetusta. fil Yhdysvalloissa koululiikuntainterventioitten vaikutuksia tutkinut Thorn McKenzie sanoo onnistuneen intervention rakentuvan oppilaiden aktiivisuutta korostavalle opetussuunnitelmalle ja henkilökunnan perusteelliselle koulutukselle. Hän näkikin koulun olevan yksi, joskin merkittävä fyysisen aktiivisuuden lisääjä. McKenzien mukaan tänä päivänä fyysiseen aktiivisuuteen tulee kannustaa voimaperäisemmin kuin koskaan aikaisemmin. Tietoyhteiskunnassa teknologia voi olla tukemassa merkittävästi elinikäisen oppimisen käytäntöjä. Esimerkiksi urheiluseuroilla, ei urheilullisilla liikuntayhteisöillä ja vapaa-aikainstituutioilla on lasten ja nuorten liikuntaan sosiaalistamisessa tärkeä sijansa. Lehtinen valaisi, kuinka myös tietoteknologia on kehittynyt ja vastaa aiempaa paremmin opetuksen haasteisiin. O'Sullivan perusti näkemyksensä useisiin liikuntakasvattajien elämäkertaja kerrontatutkimuksiin, mentorointeihin ja laajoihin ammatillisen kehittämisen arviointeihin. Pesäpalloon tutustui myös AIESEPin edellinen puheenjohtaja Ron Feingold. LIIKUNTA & TIEDE 43 • 412006 53
Tutkijana hän oli visionääri, luova tulevaisuudentutkija. • 3"' EASS Conference 2-5 July AIESEP World Congress 5-8 July 2006 •JYVÄSKYLÄ• FINLAND Teksti: LEENA LAINE Feminististä liikunta tutkimusta herättelemässä 54 S uomalaisen liikuntatieteellisen naistutkimukse parhaat päivät ja tämän päivän tilanne, alan kansainvälisen tutkimuksen nykysuuntien tarkastelu ja uusi tutkimus saivat tilaa Jyväskylässä kolmannen EASS:n kongressin reunamilla, liikuntasosiologian pitkäaikaisen opettajan ja tutkijan Arja Laitisen ( 1949-1999) muistoksi järjestetyssä kansainvälisessä erityissessiossa. Liikunnan tutkimuksessa tutkimusyhteisön hierarkia ja naisten syrjäytyminen saivat Laitisen pohtimaan kriittisesti myös tiedeyhteisön ja tutkimusprosessien hierarkkisuutta ja sen vaikutusta itse tutkimukseen. Vuonna LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4 /2ID3 1982 Laitisen yhdessä muutaman naistutkijan kanssa perustama Liikuntakulttuuri ja naiset (LIINA) projekti ja siihen liittyneet opiskelijat tekivät laajalti selvityksiä ja päättötöitä naisten paikasta suomalaisessa liikuntakulttuurissa. Laitisen työn metodologinen painopiste oli laadullisessa elämänkaaritutkimuksessa, keskeisinä käsitteinä elämänteema, elämänhistoria ja elämänkulku ja pääaineistona elämäkerralliset haastattelut. Arja Laitisen työpöydän yläpuolelle kiinnitetty motto kuvaa osuvasti hänen työtään, pyrkimyksiään ja elämäänsä. Ensimmäisen feministisen urheilututkimussukupolven kokemuksia kuvaavan ja analysoivan, omaelämäkerrallisille artikkeleille pohjautuvan teoksen toimitti Pirkko Markula ja julkaisi yhdysvaltalainen Suny-kustantamo. Laitinen oli alusta alkaen mukana Suomeen rantautuneessa naistutkimuksessa, perustamassa Naistutkimuksen seuraa ja sen lehteä ja kehittämässä liikunnan naistutkimusta. Kyseessä lienee ensimmäinen suomalaiselle liikuntatieteilijälle omistettu kansainvälinen teos. Liikuntatieteelli. Lisäksi hän ensimmäisenä kohdensi liikuntasosiologisen tutkimuksen ns. 1980-luvulla laadulliset tutkimusmetodit olivat vasta tulossa yhteiskuntatieteisiin. Naisliikunnan ja urheilun tutkimuksessakin johtavana ajatuksena ja tutkimuskohteena oli vähemmistön eri tasoilla liikuntaelämässä toimineet naiset ja valtakulttuurin suhde. Sen järjestivät liikuntatieteen laitos, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen Naistutkimuksen oppiaine, sekä Arinna-instituutti. Tilaisuudessa julkistettiin myös Arja Laitisen muistoksi hiljan ilmestynyt kansainvälinen julkaisu "Feminist Sport Studies. Sosiologina Laitista kiinnostivat erilaiset vähemmistöt, vähemmistöjen ja valtakulttuurien suhteiden muodostuminen, alistus ja valtasuhteet, näkymättömyys ja vähemmistöjen selviytymisstrategiat. Julkinen sana ja järjestöt tarvitsivat asiantuntijoita ja kehittyvä kansainvälinen urheilun naistutkimus kontaktin ylläpitäjiä: esitelmien ja artikkelien kysyntä oli vilkas. Kansainvälistä perspektiiviä hän haki tekemällä Meksikossa vajaan vuoden kylätutkimusta. uusiin liikkeisiin, kuten 1980-luvun alun kansainväliset naisten rauhanmarssit tai suomalainen Naisten kymppi, sekä käynnisti liikunnan miestutkimusta. "lt is easier to stand up and fight as a man, than sit down and write like a woman" [ On helpompaa nousta ja taistella kuin mies, kuin istua ja kirjoittaa kuin nainen]. 1980-luvulla media, erilaiset järjestöt olivat kiinnostuneita urheilun naiskysymyksestä ja Laitinen problematisoi liikunnan sukupuolen myös opetuksessaan. Tutkimukselliset intressit etenivät sivussa, mutta niiden eteenpäin viemiselle jäi yhä vähemmän aikaa. Lisensiaatintyönsä hän teki Jyväskylän yliopiston sosiologian laitokselle aiheena karjalaisen siirtolaisten kulttuuri. Sharing Experiences of Joy and Pain". Laitinen aloitti tutkijanuransa Jyväskylän yliopiston sosiologian laitoksella ja siirtyi liikuntasuunnittelun (sosiologia) laitokselle 1976
Naisten juoksuharrastuksen motivaationa on pidetty yleensä kunnon kohotusta, laihdutusta ja terveyden hakemista. LitT Arja Sääkslahti on aikaisemmin palkittu suomalaisen vauvauinnin hyväksi tehdystä työstä Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliiton (SUH) pronssisella ansiomerkillä vuonna 1996 sekä Erikoispisaralla 2005. Rintasyöpä on hänen mukaansa tabu saksalaisessa yhteiskunnassa ja tutkimuksessa kulkevat rinnan naisten omat kertomukset rintasyövän kohtaamisesta ja erilaiset liikuntaterapiamuodot, joilla pyritään muuttuneen ruumiin hyväksymiseen ja vaikenemisen ja häpeän ylittämiseen. LIINA-yhteisö lakkautui eikä liikuntatieteellisessä tiedekunnassa käytännössä siitä lähtien enää ole opetettu, eikä tehty naistutkimusta sellaiseksi ei voida lukea muutamaa harvaa luentoa, tai käytännössä ulkopuolelle jääneitä määräaikaisprojekteja. Lisätietoja: Arja Sääkslahti, arja.saakslahti@norssi.jyu.fi LIIKUNTA & TIEDE 43, 4/2006 55. Hänen tärkeimpiä johtopäätöksiään oli, että kehittyäkseen ja selviytyäkseen tutkimuksen tulisi palata lähtökohdilleen yhteyteen naisliikkeisiin ja naisaktiiveihin. Arja Sääkslahti väitteli tohtoriksi helmikuussa 2005. LEENA LAINE Tutkija Sähköposti: leena.laine@kolumbus.fi ARJA SÄÄKSLAHDELLE EDUCATOR OFTHE YEAR 2006 -PALKINTO J yväskylän normaalikoulun tuntiopettaja ja liikuntatieteiden tohtori Arja Sääkslahti on saanut International Educator of the year 2006 -palkinnon. Kolmen englantilaisen tutkijan/käytännön terapeutin ( Carole Sutton, Irmeli Laitinen, Elisabeth Ettorre) esitelmä nosti esille erilaisten naisten omaelämäkerrallisten kertomusten kautta esiin tulleita juoksuharrastuksen toisenlaisia virittäjiä: kriisi henkilökohtaisessa elämässä, läheisten vaikeudet, sairastuminen tai vihan/onnen tunne. Jokainen juoksija valitsee myös tietoisesti juoksuympäristön (luonto vai urbaani ympäristö), yhteisön (yksin juokseminen, kilpailut tai seurassa juokseminen) sekä tavan. Hänen liikuntapedagogiikan väitöskirjansa aihe oli "Liikuntaintervention vaikutus 3?-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin sekä fyysisen aktiivisuuden yhteys sydänja verisuonitautien riskitekijöihin". "Kirjoittaa kuin nainen" Liikunnan ja urheilun naistutkimus on edennyt Suomea paremmin useimmissa maissa, teoretisoitunut ja hakenut uusia uria, mutta naistutkimuksen käyttämä kieli on yhä paljolti "vallan kieltä", ja paradoksisesti pakenee naisten kokemusta siitä on perimmiltään kysymys pohdittaessa mitä on istua alas ja kirjoittaa kuin nainen. Sääkslahti on opetusja tutkijauransa lisäksi toiminut TV2 Lastenohjelmien tuottamien liikuntaohjelmien käsikirjoittajana ja esiintyjänä. Norjalainen sosiologi Jorid Hovden (Altan yliopisto) analysoi Norjan ja muiden Pohjoismaiden feministisen urheilusosiologian kehityspiirteitä. sessä tutkimuksessa niitä ei pidetty tieteellisinä, mistä oli omat seurauksensa tutkimuksen rahoitukselle, yhtä hyvin kuin hyväksynnälle ja paikalle omassa tiedeyhteisössä. Munsterin yliopiston tutkija Annette Hofmann problematisoi esitelmässään naisten ruumiillisuutta ja sen käsittelemistä yhteiskunnassa rintasyöpään sairastuneita naisia koskevan tutkimuksensa kautta. Vähemmistönäkökulma palauttaa tärkeän näkökulman naistutkimukseen ja on erityisen ajankohtainen Pohjoismaidenkin väestön muuttuessa monikulttuuriseksi. Hän on kirjoittanut useita esija alkuopetukseen suunnattuja liikuntakasvatuksen opetussuunnitelmakirjoja sekä muuta alle kouluikäisten lasten liikuntakasvatusta käsittelevää kirjallisuutta. Tunnustuksen myönsi englantilainen Cambridge International Biographical Centre, maailmanjohtava kansainvälisten tieteellisten elämäkertojen julkaisija. 1992 Laitinen jätti yliopiston ja perusti uudenlaisen työyhteisön, Arinnan, jossa voi yhdistää tutkimusperiaatteensa ja elämänkatsomuksensa käytännön työhön
SuomiMies on seikkaillut asiantuntevien lajiohjaajien ja ryhmää seuraavien kummien opastamana erilaisten. Paikalliset toimijat saavat tukea ja ohjausta toiminnalleen PSHP:n D2D-toimistolta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin D2D-hankkeen terveysliikuntatoiminnassa on ollut tavoitteena liikuntaneuvontaosaamisen, liikuntatiedottamisen, liikkumisen mahdollisuuksien kehittäminen ja D2D riskiasiakkaan liikuntaneuvonnan palveluketjun mallintaminen. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin D2D-hanke on rakentunut terveyskeskusten ja työterveyshuollon yksiköiden paikallishankkeiden pohjalle. Liikunta-asiantuntijaseminaari Pirkanmaan sairaanhoitopiirin D2D-hankkeessa on vuoden 2004 keväästä alkaen toiminut PSHP:N D2D -hankkeen aluekoordinaattori Auli Päläsen aloitteesta liikunta-asiantuntijaseminaari. Kehittämistoiminnassa on kerätty ja hyödynnetty asiakaspalautetta. Tuki on taloudellista, koulutuksellista, työnohjauksellista ja aineistojen ja materiaalien löytämistä ja saantia auttavaa. Yhteistoiminnassa Hämeen Liikunta ja Urheilu ry ja Pirkanmaan Sydänpiiri ry:nja PSHP:n D2D-hankkeen kanssa on Tampereella toteutettu syksystä 2004 alkaen SuomiMies seikkailee liikuntakursseja. DIABETEKSEN EHKÄISYSSÄ KEHITETÄÄNTERVEYSLIIKUNTAPALVELUJA RISKIRYHMILLE: Lisää liikuntaa painavista syistä 56 V iiden sairaanhoitopiirin (Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjois-Savo) alueella vuosina 2003-2007 toteutuva tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma kuuluu valtakunnalliseen Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmaan, Dehkoon, joka luo perustan diabeteksen ehkäisyn ja hoidon järjestämiselle Suomessa vuosina 2000-2010. Dehkon koordinoijana toimii Diabetesliitto. Mallia on levitetty PSHP:n terveyskeskuksiin D2D-hankkeen ja kuntien liikuntatoimiin HLU:n toimesta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on 462 800 asukasta, 33 kuntaa ja 24 terveyskeskusta (1.1.2006). rautalankamalli kunnissa tapahtuvan terveysliikuntayhteistyön virittämiseksi. Kehitettävää mallia tullaan hyödyntämään paikkakuntakohtaisten palveluketjun saumakohtien ja esteiden tunnistamisessa ja ratkaisujen löytämisessä tällä hetkellä toimimattomiin kohtiin. SuomiMies seikkailee -kurssien tavoitteena on aktivoida keski-ikäisiä, terveytensä kannalta riskiryhmään kuuluvia, vähän liikkuneita miehiä liikkumaan. Matalan kynnyksen liikuntaryhmiä Liikkumisen mahdollisuuksia on lisätty kehittämällä aikuisille vasta-alkajille tai pitkää taukoa pitäneille uusioliikkujille tarkoitettuja liikuntaryhmiä ja vahvistamalla ryhmiä koskevaa tiedottamista. Kokouksissa ideoidaan ja linjataan mahdollisuuksia D2D-hankkeen terveysliikuntaa edistäviin toimiin. On syntynyt lisää erilaisia matalan kynnyksen liikuntaryhmiä, jokaisella käyntikerralla liikuntaa sisältäviä painonhallintaryhmiä ja terveyskeskuksen painonhallintaryhmiin osallistuneille tarkoitettuja liikkumiskokeiluryhmiä, liikuntaneuvontaryhmiä ja jatkoliikuntaryhmiä. Liikunta-asiantuntijaseLIIKUNTA & TIEDE 43 • 4 /2006 Kuva: Antero Aaltonen minaarin työryhmässä on kehitetty mm. Liikunta-asiantuntijaseminaari on linjauksia luova ja viestintää vahvistava työskentelyfoorumi
Koulutettavista 60%:illa ei ole ollut aikaisempaa kokemusta painonhallintaryhmien ohjaamisesta. Syksyllä 2005 toteutettiin Tampereen seurakuntien diakonian kanssa liikuntavammaisryhmälle kotijumpan vertaisohjaajakoulutus "Jumppaseurat" . Koulutuksesta ovat vastanneet PSHP:n D2D-hankkeen ravitsemuskoordinaattori Liisa Heinonen ja liikuntakoordinaattori. Terveyskeskuksiin on lähetetty esitteitä uusista, terveysliikuntaneuvontaa tukevista materiaaleista ja tehty esityksiä kentällä tarvittavasta, käteen ja käytäntöön sopivasta, neuvontaa tukevasta materiaalisLIIKUNTA & TIEDE 43•4/2006 57. Koulutuksen tavoitteena on ollut helpottaa painonhallintaryhmien aloittamista, antaa työnohjaustukea ryhmiä ohjaaville terveydenhuollon ammattilaisille, ottaa käyttöön paikallista moniammatillista osaamista ja juurruttaa ryhmäohjaus osaksi terveydenhuollon peruskäytäntöjä. liikuntalajien parissa ja saanut ohessa henkilökohtaiseen terveyteensä, ravitsemukseensa ja liikuntaansa liittyvää ohjausta ja materiaalia. Koulutusta, tiedottamista, tietämisen ja tiedostamisen tukea D2D-hankkeen toimesta on selvitetty ravitsemukseen ja terveysliikuntaan liittyvää koulutustarvetta terveyskeskuksissa. Jumppaseurat -koulutuksen tavoitteena oli lisätä ryhmäläisten omaehtoista liikunta-aktiivisuutta ja saada aikaan vertaisohjaajille omia kotiliikuntaryhmiä. Kurssin nimi oli SuomiMies Ihan Pihalla. SuomiMiehen seikkailut ovat laajenemassa KKI-nja SLU:n eri alueiden myötävaikutuksella valtakunnalliseksi toiminnaksi. Koulutuksen sisältö on suunniteltu yhdessä koulutettavien kanssa ja muokattu paikallisten resurssien kannalta omien ryhmien toteuttamista tukeviksi. Pirkanmaan terveyskeskuksissa on järjestetty toimipistekohtaisina "Tuumasta toimeen painonhallintaryhmä käyntiin" -koulutusta. Kevään 2006 SuomiMies seikkaili ulkoliikuntalajien parissa. Koulutuksiin on osallistunut terveydenhoitajia, sairaanhoitajia, diabeteshoitajia, fysioterapeutteja, työfysioterapeutteja, ja kuntohoitajia. Koulutusta on hankkeen aikana toteutettu runsaasti. Muiden kouluttajatahojen tarjoamasta terveysliikuntakoulutuksesta on tiedotettu terveyskeskuksiin D2D-yhdyshenkilöiden kautta ja terveyskeskuksien koulutustarpeista on tiedotettu koulutusta järjestäville tahoille. Koulutus on tapahtunut 6 11 hengen pienryhmissä ja sisältänyt 4 6 parituntista tapaamiskertaa. SuomiMiehille tarjotut liikuntalajit ovat sytyttäneet joitain lajioppaina toimineita järjestämään myös juuri tälle kohderyhmälle tarkoitettuja uusia, jatkuvia ryhmiä. Todettuun tarpeeseen on vastattu asiantuntijoiden pitämillä yleiskoulutuksilla, toimipistekohtaisesti räätälöidyillä koulutuksilla terveyskeskuksissa ja yleisö luennoilla erilaisten tapahtumien yhteydessä
Jonkinasteinen glukoosiaineenvaihdunnan häiriö oli 42 %:lla miehistä ja 33 %:lla naisista. 58 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4 /2006 Diabetes oletettua yleisempää LÄHES JOKA TOISELLA 4575 -VUOTIAALLA MIEHELLÄ DIABETES TAI SEN ESIASTE E hkäisyohjelman pohjana on suomalaisesta DPS-tutkimuksesta (Diabetes Prevention Study) saatu tieto. DPS -tutkimus osoitti, että elintapojen korjaaminen voi alentaa huomattavasti diabetesriskiä. Avaa ovi liikuntaan -tapahtuma järjestetään uudelleen elokuussa 2006. Paikallishankkeet ovat järjestäneet erilaisia terveellisten elintapojen foorumeita, joissa on ollut tavoitteena tiedottaa D2D-hankkeesta, terveellisistä elintavoista ja aktivoida kuntalaisia. Lindström J, Louheranta A, Mannelin M ym. Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tolerance . Tiedottaminen liikuntapalveluista siten, että asiakas ja liikuntaneuvoja tietävät, mihin liikuntaryhmiin voi turvallisesti heikommillakin kunto ja terveystaseilla mennä, on ensiarvoisen tärkeää. Tampereella toteutettiin elokuussa 2005 Avaa ovi liikuntaan iltatapahtuma tamperelaisten liikuntatoimijoiden ja D2D-hankkeen yhteistyönä. Puolet kaikista diabeetikoista eli jopa 200 000 suomalaista. Illan ohjelma koostui luennoista, riskitestauksesta, liikuntapalveluntarjoajien esittelypöydistä, arvonnasta, käytännön kokeiluista askelmittareilla ja pihajumpasta. Mm. Peltonen M, Korpi-Hyövälti E, Oksa H ym. Lihavuuden, diabeteksen ja muiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriäiden esiintyvyys suomalaisessa aikuisväestössä. TARU POUKKA Pirkanmaan sairaanhoitopiirin D2D -hankkeen projektisuunnittelija, liikuntakoordinaattori Sähköposti: taru.poukka@pshp.fi VIITTEET: (http//wwwdiabetes.fi/d2d/.) Tuomilehto J, Lindström J,ErikssonJG ym. Dehkon 2D-hanke (D2D) . Lokakuun 2004 ja tammikuun 2005 välillä toteutettiin osana diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeen arviointia väestötutkimus Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien sekä Kansanterveyslaitoksen ja Suomen Diabetesliiton yhteistyönä lihavuuden, diabeteksen ja muiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyydestä suomalaisessa aikuisväestössä. Lisäksi huomattava osa tutkituista, miehistä 69 % ja naisista 76 % täytti vyötärölihavuuden kriteerit. Usean pirkanmaalaisen kunnan terveyskeskuksen ja liikuntatoimen välillä on pidetty yhteistyökokouksia liikuntapalvelujen ja liikuntapalvelukalenterien laadun kehittämiseksi. Tutkimustulosten mukaan tyypin 2 diabetes ja sen esiasteet ovat oletettua yleisempiä Suomessa. UKK-instituutti on työstänyt D2D-hankkeen aloitteesta "Terveysliikunnan vaikutukset aloittelijalla" -kortin, joka toimii hyvin vasta-alkavan liikkujan liikunta-annoksesta neuvoteltaessa. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin D2D-hankkeessa on kehitetty paljon liikuntapalvelutietoa sisältävä kalenteri verkkoon (TEP, Terve Etelä-Pohjanmaapalvelusivut). The Finnish Diabetes Prevention Study (DPS): Lifestyle intervention and 3-year results on diet and physical activity. Kohtaavatko kuluttaja ja liikuntapalvelun tarjoaja toisensa. Aikaisemmin diagnosoituja diabeetikkoja oli 7,4 % miehistä ja 4,3 % naisista, mutta tutkimuksessa löytyi uusia tapauksia niin, että diabeteksen kokonaisesiintyvyys oli miehillä 16% ja naisilla 11 %. Tapahtumassa esiteltiin vähän liikkuneille henkilöille sopivaa tamperelaista liikuntapalvelutarjontaa monipuolisesti ennen syyssesongin alkua. ta. N Engl J Med 2001 ;344:1343 -50. Ylipainoisia tai lihavia oli 74 % miehistä ja 67 % naisista. Samantyyppisen palvelukalenterin saaminen koko Suomen kattavaksi olisi ihanteellista. Myös Pirkanmaalla on liikuntapalvelukalenterin aikaansaamista verkkoon pohdittu ja työstetty. Suomen lääkärilehti 2006; 61 :163-170. Vajaalla puolella 45 -7 4 vuotiaista miehistä ja joka kolmannelle naisella on aikuistyypin diabetes tai sen esiaste. Pirkanmaalaisten miesten mukaan saamista on vauhditettu miesvaltaisten työpaikkojen riskitestausja elintapaneuvontatempauksilla. Diabetes Care 2003:26:3230-6
Enemmän vahinkoa koituu siitä, että valittu lähestymistapa pirstoo mielenkiintoiset asiakokonaisuudet ja katkoo kehityslinjat. Hankkeessa pyritään myös lisäämään väestön tietoisuutta tyypin 2 diabeteksesta ja sen vaaratekijöistä. Kolkka oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä suomalaisista urheilutoimittajista, jonka ura kesti yli 60 vuotta. Toimintamallien toteutettavuutta, vaikutuksia ja kustannuksia arvioidaan. Pelttarin lähestymistapa on sinänsä varsin kunnianhimoinen. Norja on tukeutunut talviurheiluun, Australia krikettiin ja uintiin, Latinalaisen Amerikan maat jalkapalloon. Hän aloitti urheilutoimittajan uransa avustajana Turussa. Ammattilaiseksi hän kouliintui Suomen Urheilulehdessä. Hannu Pelttari: Simeonin silmäkulma. PISUJ 1PO .\ \G \\IRlbl ,t O~I P.l Ol\l n Ii\ D Hannu Pelttari S ulo "Simeoni" Kolkka (19021986) on kiistatta elämäkerran arvoinen mies. Hän on perehtynyt jossakin määrin myös nationalismitutkimuksen uusimpiin tuloksiin. Sulo Kolkka. Hankkeen tavoitteena on uusien ja jo käytössä olevien tyypin 2 diabeteksen ja sydänja verisuonisairauksien ehkäisyn ja varhaisen hoidon toimintamallien ja -käytäntöjen kehittäminen perusterveydenhuollossa. Keinot ja urheilulajit ovat tietysti vaihdelleet. Kirja LUETTUA koostuu 14:stä luvusta, jotka esittelevät Sulo Kolkkaa eri näkökulmista. Intohimoinen urheilumies. Jyväskylä 2006. Aikajärjestykseen tukeutuminen olisi todennäköisesti jäntevöittänyt lopputulosta. Tekijä on pyrkinyt alkuperäisen tiedon lähteille, eikä ole tyytynyt helpoimmin käsillä oleviin teksteihin. Ajoissa aloitetulla hoidolla ja sairauden puhkeamisen ehkäisemisellä vältetään lisäsairauksien ilmaantumista. diabetes.fi/diabtiet/d2testi) noin 70 000 henkilöä, jotka ovat saaneet ohjausta diabeteksen välttämiseksi. Hänen tavoitteenaan on liittää urheilutoimittaja Kolkka osaksi urheiluelämää ja Suomen historiaa. Helsingin Sanomien ensimmäinen päätoiminen urheilutoimittaja hänestä tuli vuonna 1932. Suomen Urheilumuseosäätiön julkaisu n:o 33. Lisäresursseja ehkäisyyn saadaan, kun painonhallinnan ja liikunnan toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä sekä terveydenhuollossa että kolmannella sektorilla. Tyypin 2 diabeteksen rajua yleistymistä edesauttavat virheelliset ruokatottumukset, vähentynyt fyysinen aktiivisuus ja näiden vuoksi entisestäänkin yleistynyt lihavuus, joka on tyypin 2 diabeteksen merkittävä riskitekijä. Alan kansainvälisestä tutkimuksesta löytyy kuitenkin lukuisia maita, joissa urheilua on käytetty samalla intomielellä kuin Suomessa. Vuoden 2006 alkuun mennessä oli hankealueilla seulottu Riskitestiä käyttäen (www. Kirjan lopusta löytyy kattava luettelo Kolkan kirjoituksista ja häntä käsittelevistä teksteistä. Elämäkerran kantavana ajatuksena on käsitys, jonka mukaan Suomessa olisi käytetty ainutlaatuisen paljon urheilua kansallisen itsetunnon rakentamiseen. Usein toistettu, voimakkaasti liioiteltu väittämä on osa myyttiä, jonka mukaan suomalaiset ovat ainakin olleet poikkeuksellinen urheilukansa. Kolkan elämäkerran on kirjoittanut VTM Hannu Pelttari (s. Elintapamuutosten ohjauksessa suositaan erityisesti ryhmämuotoista toimintaa. Pelttari ei erityisemmin perustele valitsemaansa rakennetta, mutta arvelee esipuheessa ratkaisun toimivan. Alalla hän pysyi niin kauan kuin kynä ja ajatus juoksivat, 1980-luvun alkuun. Kansakunnan rakennusmies. 1951). Hän myöntää, että käsittelytapa johtaa helposti päällekkäisyyksiin, joita onkin melko runsaasti. Tyypin 2 diabetekselle altistavia perintötekijöitä on maamme väestöstä ainakin kolmasosalla, ehkä jopa puolella. Kolkan rooli urheilun avulla rakennetun suomalaisuuden tekijänä LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4/2006 59. D2D-hankkeen tavoitteena on vähentää diabeteksen ilmaantuvuutta ja tunnistaa tyypin 2 diabetes oireettomassa varhaisvaiheessa niiltä henkilöiltä, joilla diabeteksen ja sydänja verisuonitautien riski on korkea. sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. (Suomen Lääkärilehti Teksti: JOUKO KOKKONEN SIMEONI, YKSI SANKARIEN TEKIJÖISTÄ 2006) . Pelttari on myös haastatellut peräti 25:ttä henkilöä
Pelttarin mukaan esimerkiksi Euroopan Unioni ei ole ymmärtänyt "urheilun voimaa yhtenäisyyden rakentajana". Hänen mukaansa "historiantutkijoistamme vain harvoille urheilu näyttää olevan suuresta näkyvyydestään huolimatta osa oikeata elämää". Urheilu on myös kiistatta vaikuttanut oleellisesti suomalaisten historiatietoisuuteen. Perusteluina hän esittää pesäpallon, Pirkan hiihdon ja Salpausselän kisat. Etenkin Lauri Pihkalan kohdalla teksti karkaa sivupoluille. Tokkopa tilanne lienee enää näin lohduton. Valkeakosken osuus jää varsin pintapuoliseksi tapahtumien kuvailuksi. Pohdinta vaikuttaa osin keinotekoiselta. Hänen sanaansa ja kokoamaansa tilastoaineistoon on luotettu. Puutteineenkin Sulo "Simeoni" Kolkasta (1902-1986) kertova teos täydentää suomalaista urheilukirjallisuutta. Urheilija, toimittaja ja järjestömies Toisen uransa Kolkka teki Yhtyneiden Paperitehtaiden sosiaalipäällikkönä Fl1 VIII Käpylä-seminaari 12.-13.10.2006: 60 IM/ALIDI LIITTO Erityisliikunta Kohderyhmä Ohjelma Paikka Hinta Kuntoutuksen ja terveydenhuollon henkilöstö ja opiskelijat Liikuntalajija välinedemonstraatioita 12.10.2006 Asiantuntij aluentoja erityisliikunnasta 13.10.2006 Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus, Helsinki 30 €/perjantai 13.10.2006 Ilmoittautumiset www-sivuille 15.8.-21.9.2006 Lisätiedot ja tarkempi ohjelma LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4 /2006 www.invalidiliitto.fi/kapyla ja sittemmin tiedostuspäällikkönä Valkeakoskella vuosina 1944-1967. JOUKO KOKKONEN historiantutkija Sähköposti: jouko.kokkonen@lts.fi. Elämänkerran loppuluvussa Pelttari yrittää suhteuttaa Kolkan ja hänen ikäpolvensa perinnön urheilun ja nationalismin suhteeseen 2000-luvulla. Vähintään yhtä suuri merkitys Kolkan kirjalla on ollut myöhemmän urheilukirjoittamisen lähdeteoksena. Pelttari tuikkaa myös terävästi historiantutkimusta. Tehtaan tukema urheilu kamppaili Työväen Urheiluliiton toiminnan kanssa, mistä aiheutui väistämättä jännitteitä myös Kolkan työhön. Kolkka myös toimitti kisojen virallisen olympiakirjan. Ilmeisesti tämän vuoksi taustoitus laventuu paikoitellen tarpeettoman laajaksi, kun tekijä ei ilmeisesti ole ehtinyt ottaa kokonaisuutta täysin haltuun. Urheilijoista on kirjoitettu runsaasti eritasoisia elämäkertoja. Kekkosen vaikutus sen sijaan on ikään kuin kadonnut Neuvostoliiton mukana. Simeonin yksittäisistä teoksista suurta kansallista tarinaa rakensi voimallisimmin "Maantieltä maailmanmaineeseen" (1936), jonka johdantoluvussa Kolkka tiivistää suomalaisen kestävyysjuoksumyytin osatekijät: suomalaisten juoksumenestys perustui koviin luonnonoloihin, yksinkertaisiin elämäntapoihin, rotuominaisuuksiin ja saunomiseen. "Simeonina" Kolkka sekä tallensi aikakauden tuntemuksia että loi tulkintoja, jotka ovat eläneet kauan osin ne kertautuvat edelleen urheilukirjallisuudessa. Teos kertoo myös urheilukulttuurin muutoksesta: se havainnollistaa, miten 1900-luvun alkupuolella sama henkilö saattoi olla yhtä aikaa urheilija, toimittaja ja järjestömies. Päähenkilö Kolkka häviää usein johdannon alle putkahtaakseen taas aikanaan esille. Kolkan ja Pelttarin suuresti arvostama Pihkala saa suhteettoman paljon palstatilaa. Sen sijaan urheilusankarien tekijöistä valmentajista ja urheilu toimittajista on painettu vähemmän tekstiä. Kauden katkaisi kesällä 1950 alkanut neljän ja puolen vuoden jakso Helsingin kesäolympiakisojen sanomalehtiosastolla. Kolkka oli tehtävässään urheilupolitiikan etulinjassa ja joutui varmasti jollakin tavalla ottamaan siihen kantaa. Ongelmalliseksi muodostuu osin myös sinänsä mielekäs tapa tarkastella Kolkan suhdetta hänen uraansa vaikuttaneisiin henkilöihin. Elämänkerta on valmistunut reilun vuoden työn tuloksena. oli joka tapauksessa suuri. Teoksensa loppuluvussa Pelttari jopa nostaa Pihkalan merkittävämmäksi kansakunnan rakentajaksi kuin Urho Kekkosen. Erkki Vettenniemi on osoittanut, että urheilukirjoittajat ovat uskoneet kritiikittömästi Kolkan luomaan tulkintaan suomalaisen kestävyysjuoksun varhaisvaiheista 2000-luvulle saakka
Kokouksessa on äänioikeus jokaisella jäsenmaksun suorittaneella jäsenellä. 010 778 6609 jyrki.aho@lts.fi Tiina Heinonen koordinaattori puh. sääntömuutosesitykset. 010 778 6605 eeva.tulisalo@lts.fi Tuula Valli vastaava toimistosihteeri puh. valinta seuran virallisten ilmoitusten julkaiseminen LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RY. hallituksen varsinaisten jäsenten sekä heidän henkilökohtaisten varajäsentensä valinta erovuoroisten tilalle kaudeksi 20072009 tilintarkastajien ja heidän varaedustajiensa Tarjoilun järjestämiseksi toivomme jäsenten ilmoittavan osallistumisestaan kokoukseen joko puhelimitse 010 778 6602 / Marttala tai sähköpostilla: kylli.marttala@lts.fi mielellään 23.10.2006 mennessä. Edustajalla tulee olla valtakirja omalta organisaatioltaan. KESKINEN Kari L. LIIKUNTATIETEELLISEN SEURAN SYYSKOKOUS 2006 Liikuntatieteellisen Seuran sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 31.10.2006 alkaen klo 16.30 Tieteiden talossa, salissa 312, Kirkkokatu 6, Helsinki. tilintarkastajien palkkiot, kokouspalkkiot, matkakorvaukset ja päivärahat vuonna 2007 Jos haluat kokousaineiston etukäteen, vuoden 2007 toimintasuunnitelma ja talousarvio voit tilata sen seuran toimistosta, hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta vuodelle 2007 puhelin 010 778 6602 / Marttala tai sähköposti: kylli.marttala@lts.fi. 010 778 6607 jari.kanerva@lts.fi Jouko Kokkonen tutkija puh. Sama henkilö voi kokouksessa edustaa vain yhteisöjäsentä. 010 778 6604 leena.nieminen@lts.fi Arto Pohjamo puh. Keskinen pääsihteeri puh. 040 753 0740 jouko.kokkonen@lts.fi Kyllikki Marttala sihteeri puh. 010 778 6602 kylli.marttala@lts.fi Leena Nieminen toimituspäällikkö puh. 010 778 6608 teijo.pyykkönen@lts.fi (virkavapaalla 15.3.2008 asti) Eeva Tulisalo projektipäällikkö puh. 010 778 6606 tiina.heinonen@lts.fi Jari Kanerva viestintäpäällikkö puh. Yhteisöjäsen voi lähettää kokoukseen yhden (1) edustajan, jolla on PAULI VUOLLE Pauli Vuolle puheenjohtaja TERVETULOA! KARI L. 010 778 6600 arto.pohtamo@lts.fi Toni Piispanen projektipäällikkö puh. 010 778 6601 tuula.valli@lts.fi liikuntatieteellinen Seura _ LIIKUNTA & TIEDE 43 • 4/2006 61. 010 7786610 toni.piispanen@lts.fi Liikuntatieteellinen Seura ry Olympiastadion, eteläkaarre, 00250 Helsinki fax 010 778 6619,toimisto@lts.fi,www.lts.fi Teijo Pyykkönen tutkimusja julkaisupäällikkö puh. 010 778 6603 kari.keskinen@lts.fi Jyrki Aho projektisuunnittelija puh. Käsiteltävät asiat: katsaus kuluvan vuoden toimintaan ja varainhoitoon jäsenmaksut vuodelle 2007 kaksi (2) ääntä. Keskinen pääsihteeri Liikuntatieteellinen seuran puhelinnumerot 1.3.2006 alkaen ( 01 778 6600) HENKILÖKUNTA 2006 Kari L
. Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti .................. . Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 15.9.2006 mennessä. Voit osallistua äänestykseen myös osoitteessa www.lts.fi tai faxilla 010 778 6619. . ..................... . Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti Tietoja käytetään Seuran Jäsen-/ tilaaja rekisterin ylläpitoon. Myös muu palaute on tervetullut. Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi liikuntatieteellinen Seura. en ra .,, =:i = ra .:,: Q) CI) .,, ra en !:i .:,: e w ra LU = ::c e en Q) =s <i: = CI.. ....1 1C) PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 4/06 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: 3 .............. 10 %:n alennus seuran julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS:n jäsenille 44 eurolla (normaalihinta 54 euroa). • n. ....... . ........ sivulla ....... Posti numero ..................................................... en ··················· :;§: ai ;! ::, =:i s Ln en -~§en <i: -i.nct :;§: .l!l en> ==M === en ~§§ c.. sivulla Ovuositilaus 36 euroa/2006 D Kestotilaus 32 euroa/ vuosi D Opiskelijatilaus 22 euroa/2006 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan D Jäseneksi 33 euroa/2006 DYhteisöjäseneksi 140 euroa (kysy lisää!) D Opiskelijajäsenyys 22 euroa/2006 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni jatkuvaksi D Muutan osoitteeni .......... Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. ..... Muuta palautetta .............................................. Etunimi ...................... Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2006 • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 36 euroa) • Motion-lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 16 euroa) • Tuntuva etu seuran järjestämien seminaarien osallistumismaksuista ! Esimerkiksi XVI 11 Kuntotestauspäivien osallistumismaksusta jäsenet saavat 35 euron alennuksen. C ca = ... ...................... . Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kappaletta Esko Mälkiän ja Pauli Rintalan kirJOittamaa Uusi Erityisliikunta -kirjaa . Lahjatilauksen saaja/ uusi osoite Sukunimi. Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. Tilaan Liikunta & Tiede -lehden D Itselleni D Lahjaksi ....... /. :.: ..,. . Numeron 3/2006 lukijaäänestyksen kirjapalkinnon voitti Sari Poutanen, Turenki . ...... sivulla ....... Etunimi Jakeluosoite ................................... .2006 alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS:n jäsenyydestä Tilauksen maksaja/ vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi ...
CONGRESS SECRETARIAT The Finnish Society for Research in Sport and PE Olympic Stadium Fl-00250 HELSINKI, FINLAND e-mail eeva.tulisalo@lts.fi tel. Abstracts must be written in English within the scope of the topics. Accomodation fees: Full board fee 395 € /person Full board fee for students 268 € /person For reservation and more information please visit the website: www.sca nd i navia ns ports med ici ne .org. INT. Registration fees: Congress participant Member participant* Student participant Student member* Accompanying Before Sept 15 300 250 250 200 150 From Sept 16 350 300 300 250 150 * Skandinavian Sports Medici ne Associations Registration (www.scandinaviansportsmedicine.org) before October 15, 2006. The 8th Scandinavian Congress of Medicine and Science in Sports J" will be organised in the Sports Institute of Finland, Vierumäki November 9 -12, 2006 r liikuntatieteellinen Seura ---lrlltllaiS.•~r... The aims of the parallel sessions are: 1) Orthopedics/Sport lnjuries, 2) Sports and Exercise Medici ne and 3) Sports and Exercise Sciences. Tendinopathy what is it and how to treat it, lnjury prevention but how, Athlete's back, and To operate or not in Sports Traumatology. + 358 10 778 6619 http://www.scandinaviansportsmedicine.org Please visit the Congress website to fill in your request for further Congress information or contact the Congress Secretariat by e-mail. The program of the 8th Scandinavian Congress of Medici ne and Science in Sports includes plenary lectures and three parallel sessions for which researchers are encouraged to present their latest studies. The sth Scandinavian Congress of Medicine and Science in Sports ln collaboration with the 1 s th Finnish Conference of Medicine and Science in Sports November 9-12, 2006 Sports Institute of Finland, Vierumäki, Finland www.scandinaviansportsmedicine.org. + 358 10 778 6605 fax. Physiology of Coming Olympics (Peking 2008 and Vancouver IMPORTANT DATES TO REMEMBER Submission of Abstracts: Notification to Authors: Early Registration: Registration: Final Dates: EXHIBITION September 1 st, 2006 September 15, 2006 September 15, 2006 October 15, 2006 Nov 9-12, 2006 Manufacturers of sports medicine, sports tra ining, exercise and fitness testing etc equipment may display and present their products in a technical exhibition at the Congress. The abstracts will be published in the Book of Abstracts at the time of the Conference. 2010), ls exercise beneficial or harmful, Preventing Bone Fragility & Fractures by Exercise, Biomechanics in sports, Physiology of prolonged endurance exercise. INT. Athlete's heart from textbooks into everyday practice, Energy balance in athletes: who needs more, who less, Antidoping vs. Participants are invited to submit abstract proposals for podium and poster presentations at the Congress. For detailed program please visit the website: www.scandinaviansportsmedicine.org. The subjects of the Orthopedics/Sport lnjuries session are e.g. More information is available in the Final Announcement and Congress website. Deadline for Submissions is by September 1, 2006. The subjects of the Sports and Exercise Medici ne session are e.g. doping which is leading, Exercise to treat western diseases update, Professors' Special: Skeletal Muscle The subjects of the Sports and Exercise Sciences session are e.g
www.veikkaus.fi/yritys SUOMALAINEN VOITTAA AINA.. Mutta tiesitkö, että sinäkin olet lottovoittaja. KERTTU ON SYNTYNYT LOTTOVOITTAJAKSI. Pelasitpa Veikkauksen pelejä tai et. Veikkauksen peleihin panostetut eurot koituvat loppujen lopuksi niin sinun, perheenjäseniesi, ystäviesi kuin meidän kaikkien suomalaisten hyväksi. Opetusministeriö jakaa vuosittain veikkausvoittovaroja taiteen, tieteen, liikunnan ja nuorisotyön hyväksi yli 380 miljoonaa euroa yli miljoona euroa päivässä