Esimerkkejä näistä ovat Liikkumisresepti (palveluketjujen rakentaminen terveysja liikunta-asiantuntijoiden välille), tervesuorni.fi-portaali (liikuntaja ravitsemuskokonaisuuden suunnittelu kansalaiskäyttöön) ja Käypä hoito (lihavuuden hoitomalli). Asiantuntija kiistelevät siitä, miten pitkä on riittävä yöuni. alle 7 tai jopa alle 5 tuntia yössä. Yhteys lihavuuteen on todettu selvänä erityisesti lapsilla. Väsyneenä ei myöskään jaksa lähteä liikkumaan. Kouluikäiseltä sen pitäisi olla vielä yläasteellakin vähintään 10 tuntia. Sosiaalija terveysministeriössä toimivalle terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunnalle annetaan tehtäväksi kansallisten terveysliikuntasuositusten laatiminen kansainvälisiä suosituksia hyödyntäen. LIIKUNTAA, RUOKAA JA UNTA KATRIINA KUKKONEN-HARJULA altioneuvosto antoi kesäkuussa periaatepäätöksen terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravitsemuksesta (Sosiaalija terveysministeriön tiedote 164/2008). Sosiaalija terveysministeriön sekä opetusministeriön lisäksi uutena eri toimenpiteitä koordinoivana hallintotahona on maaja metsätalousministeriö. Periaatepäätöksessä muistutetaan hallituksen aiemmasta terveyden edistämisen politiikkaohjelmasta, joka nivoutuu myös useampaan tuoreeseen politiikkaohjelmaan. Käypä hoito -hankkeen suositus liikunnan käytöstä eri sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa valmistuu myös lokakuussa, joten käyttäjäystävällisiä palveluketjuja voi rakentaa tämän suosituksen jatkoksi. Ajoitus on hyvä. Periaatepäätöksessä korostetaan myös tutkimustiedon hyödyntämistä sekä liikuntaja ravitsemuskäyttäytymisen kansallisen, kaikki ikäryhmät kattavan seurantajärjestelmän luomista. Periaatepäätöksessä tuodaan esille useita jo aiemmin aloitettuja hankkeita, joita halutaan edelleen jalostaa toimintamalleja rakentamalla. Kuitenkaan tutkimusnäyttöä ei ole siitä, että liikapainoa voisi vähentää pelkästään nukkumalla pidempään, vaan tarvitaan pysyviä ruokailuja liikuntatottumuksien muutoksia. Merkittävää on, että ohjelmassa käsitellään ensimmäisenä liikuntaa, kun useissa edeltävissä kansainvälisissä suosituksissa on yleensä edetty ravitsemusvoittoisesti. gov/PAguidelines). Yksi n kertaistaen haitallinen toimintaketju syntyy siten, että mitä lyhyemmän aikaa nukurnme sitä enemmän aikaa on väsyneenä tehdä huonoja valintoja ja vaikkapa syödä runsasenergiaisia pikaruokia. Uudeksi tärkeäksi peluriksi on osoittautunut myös yöunemme. Syöminen ja liikkuminen ovat perustoimintoja, jotka vaikuttavat keskeisesti terveyteen. Aineisto on nyt vapaasti saatavissa internetissä. katriina.kukkonen-harjula@uta.fi il31ä!i#III•E11...,,....""""il< mJ8Dllll•ltJI mmnh:, •. Lyhyt yöuni altistaa lihavuuteen ja tyypin 2 diabetekseen sekä muille valtimotautien vaaratekijöille. Niiden laatimista edelsi laaja-alainen asiantuntijatyö tieteellisen näytön etsimiseksi. Aikuisella liian lyhyt uni on epidemiologisissa tutkimuksissa määritelty laveasti, esim. Lokakuussa valmistuvat uudet Yhdysvaltojen terveysministeriön liikuntasuositukset (www.health
Tuomas Zacheus 16 Ruumiillisuuden ja liikkumisen muodot ja tulkinnat tapauksina skeittaus ja hiphop. Kansainvälisten suhteiden laajentaminen oli tietoisesti valittu linjaus 1970-luvun alusta lähtien. Päivi Atjonen 64 Athlete First -A history of the Paralympic movement. Timo Ståhl 29 POLTTOPISTEESSÄ: Urheilussa ja politiikassa omien sääntöjen noudattaminen on haasteellista. (JJII]~ ~oss~ ! i i J .. Jouko Kokkonen 67 Pekka Litmanen: Urheilujohtamisen ooppera. Nyt sen harrastus on hiipunut kaikissa elämänvaiheissa. Perusoikeuksilla määritetään yhteiskunnan arvoja ja julkisen vallan tehtäviä. Juha Viertola 27 Onko liikunnalla sijaa kuntasuunnittelussa. Jaana Kari LUETTUA 60 Psykologiaa liikuntakasvattajille. Heimo Nupponen, Lauri Laakso, Risto Telama 12 Sukupolven vaihdos näkyy liikuntalajien suosiossa. Leena Kummu 65 Children, Obesity and Exercise. Erot ovat säilyneet samoina kahden viime vuosikymmenen ajan. Mari Lehmuskallio 24 Liikunta on osa kansalaisen perusoikeuksia. Seppo Penttinen 44 KOLUMNI: Älyä saa loukata, ruumista ei. 2 Pääkirjoitus. Ossi Viita 49 Keski-iän vapaa-ajan liikunta auttaa ehkäisemään dementiaa vanhuusiässä. Kari L. Juhana Loueniva, Jukka Vehviläinen, Heimo Nupponen 40 Hyvä, paha, tärkeä koululiikunta. Lauri Laakso 45 Nuorten terveyden edistäminen urheiluseuroissa etenee pienin askelin. Liikuntatuokiot parantavat lasten keskittymiskykyä koulupäivien aikana. Hiihto oli vielä suurten ikäluokkien nuoruudessa harrastetuimpia lajeja. Keskinen 30 LTS 75 vuotta : Maailmalle ja maailmalta. Sarianna Sipilä AJASSA 55 MargaretTalbot ICSSPEn puheenjohtajaksi, Kari Keskinen hallitukseen 56 Suomen ja Kiinan liikuntatutkijat tapasivat Guangzhoussa 56 FIEPkongressi kokosi liikuntakasvattajat Vierumäelle POHDITTUA 57 "Reisistä pois kaikki ylimääräinen''. Katriina Kukkonen-Harjula 4 Liikuntaa porukassa! Terveyttä edistävää liikuntaa suositellaan yksilöille, vaikka yhteisö, johon yksilö kuuluu, asettaa ehdot liikunnan harrastamiselle ja sen terveysvaikutukselle. Liikunta joutuu aiempaa tiukemmin taistelemaan vetovoimaisuudestaan muiden toimintamuotojen rinnalla. Kari Kalliokoski 71 Väitösuutiset. Susanna Palmi, Hanna-Leena Kekki, Sami Kokko, Marja Penttinen ja Sanna Salmela 47 Arkistoikaamme urheilu! Ossi Viita 48 Politiikkaa ja boikotteja. Suvi Rovio 52 Lihasvoimaa ikääntyneitten kuntoutukseen. Osallistuminen urheiluseuran harjoituksiin on edelleen yleisempää kaupungeissa kuin haja-asutusalueella. Markku T Hyyppä 8 Nuorten liikuntaharrastus edelleen riippuvainen asuinpaikasta. Ruumiillisuuden ja sen fyysisten ja sosiaalisten tilojen muutokset ovat haaste liikkumisen organisaattoreille, mutta myös liikuntatutkijoille. Lauri Tarasti 36 Koululiikunta vireyttää. Hannu Itkonen & Anna-Maria Nurmi 20 Kulttuuriset merkitykset lasten ja nuorten liikuntakulutuksen taustalla. Sari Stigman 66 Urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2007. Arja Uusitalo 63 Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Kuntien intresseissä on tuottaa kuntalaisille hyvinvointia ja laadukkaita palveluja taloudellisesti ja tehokkaasti. Hannu Itkonen TUTKITTUA 69 Tutkimusuutisia liikuntapedagogiikan maailmasta. Markku Ojanen 61 Sydänpotilaan suorituskyvyn arviointi. Arja Sääkslahti 70 Tutkimusuutisia liikunnan biotieteiden maailmasta. Heikki Roiko-Jokela 34 ICSSPE 50 LTS 75 vuotta
Ongelmia syntyy siitä, että kovin monet viittaavat kintaalla liikunnalle. Sosiologi Pierre Bourdieu käytti sosiaalisen pääoman käsitettä ennen Putnamia (Bourdieu 1977, 1980), jonka nimiin sosiaalisen pääoman uusi tuleminen on tapana laittaa. Se korostaa yhteisöllisten tekijöiden tärkeyttä terveydessä ja sen edistämisessä (Hyyppä 2002, 2007, Kawachi ym. Liikkumaan houkutteleminen onkin varsinainen taitolaji. Terveysliikunta on yhteisöllistä, vaikka tämä seikka ei ilmene liikuntasuosituksissa. 2004). Ehkä porukka tai kimppa tai kaveripiiri auttaisi, kuten VIII Liikuntapoliittisilla neuvottelupäivillä Helsingissä 28.-29.8.2007 ounasteltiin. Vaikka ikääntyneistä yhdeksän kymmenestä tietää, että liikunta on terveellistä, joka kolmas ei liiku lainkaan ja joka toinen vähemmän kuin kaksi tuntia viikossa (Crombie ym. Terveysliikuntaa tarjotaan kaikille (Vuori 2007), myös ikääntyneille ja sairaille on omat suosituksensa (Nelson ym. Yhtä yhteisön (tai porukan tai kimpan tai kaveripiirin) ominaisuuksista on alettu kutsua sosiaaliseksi pääomaksi, eikä käsite ole aivan tuore keksintö, sillä sen juuret löytyvät 1800-luvulta, viimeistään sosiologi Emil Durkheimin oivalluksista (Putnam 1993, Hyyppä 2002, 2004, Ruuskanen 2002). 2007). Yhteisön vaikutus terveyteen on toki tunnettu Antiikista saakka, mutta 1930-luvulta lähtien terveyden edistäminen on kohdistunut pikemmin yksilöihin kuin yhteisötekijöihin. Sosiaalisen pääoman ainekset tulisikin liittää liikuntaharrastukseen, sitä tukemaan ja jopa liikunnan korvikkeeksi. Bourdieu määritteli sosiaalisen pääoman keskenään verkostuneiden yksilöiden vallankäytöksi LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2008 5. ' 1 ' • iime vuosituhannen lopussa alkanut keskustelu sosiaalisesta ympäristöstä kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden määrittäjänä kuuluu terveyssosiologien uusimpaan aluevaltaukseen. Mitä tieteellistä tietoa meillä on porukan, kimpan tai kaveripiirin vaikutuksesta liikunta-aktiivisuuteen. Terveyttä edistävää liikuntaa suositellaan yksilöille, vaikka yhteisö, johon yksilö kuuluu, asettaa ehdot liikunnan harrastamiselle ja sen terveysvaikutukselle. 2008). Sairaat ja vammaiset eivät pysty liikkumaan tarpeeksi, ja ikääntyneet eivät halua osallistu liikuntaharrastuksiin
Näitä kysymyksiä olen joutunut pohtimaan väestötutkimustemme tuloksia raportoidessani, sillä ainakaan yli 30-vuotiaassa väestössä liikunnan määrällä ja laadulla ei ollut itsenäistä vaikutusta eloonjäämiseen Ja sydänja verenkiertoelinten taudeista johtuvaan kuolleisuuteen, kun sosiaalisen pääoman ja muiden eloonjäämistä edistävien tekijöiden vaikutus oli mukana tilastollisissa malleissa (Hyyppä ym., 2006, 2007). Liikunta edistää ja ylläpitää terveyttä, joten ei ole ihme, että sitä on toistuvasti ehdotettu sosiaalisten tekijöiden myönteisen terveysvaikutuksen välittäjäksi. Tämä vihjaus ei tarkoita, etteikö liikunta-aktiivisuus silti voisi välittää yhteisöllisyyden vaikutusta, sillä kausaalisuus ja vaikutusreitti jäävät epävarmoiksi myös ennustavissa pitkittäistutkimuksissa. Elintapoja on esitetty terveysvaikutusta välittäväksi tekijäksi (Hyyppä 2007, Lindström 2008). Toinen käsitteellinen ongelma liittyy sosiaalisten suhteiden moninaisuuteen, josta sosiaalinen pääoma on tällä hetkellä kuumin esimerkki. Aiheesta on julkaistu paljon selvityksiä, jotka osoittavat, että asuinpaikan luonne vaikuttaa terveyteen riippumatta yksilöiden valikoitumisesta ja hakeutumisesta kyseiselle alueelle (Maclntyre ym. M äärittel en sosiaalisen pääom an m yönteiseksi ryhm äintentioon peru stuvaksi kansalaisaktiivisuudeksi, joka ilm aantuu (em ergoituu) kansalaisten keskinäisissä luottam uksellisissa vuoro vaikutusverkostoissa (H yy ppä 2002, 2007). 2007) vaikka mielestäni pitäisi. Uudet tutkimustulokset osoittavat, että yhteisön ominaisuuksien merkitys kansalaisten terveydelle on vähäisempi kuin yksilötason sosiaalisen pääoman ominaisuuksien eli yksilöiden välisten verkostojen ja etenkin keskinäisen luottamuksen. 2006, Lindström 2008). Viime vuosina myös naapuruus tai pikemmin asuinalue on nostanut päätään yksilöiden terveyteen vaikuttavana tekijänä. Johtaako sosiaalinen pääoma liikuntaharrastuksen pariin edistäen siten terveyttä, vai onko liikunnan terveysvaikutus itse asiassa liikunnan sosiaalisuuden seurausta. Sosiaalinen pääoma ei ole mitään edellä mainituista, vaan niistä erillinen yhteisöllisyyttä kuvaava ominaisuus, jonka terveysvaikutuksen välittymisen mekanismi on epäselvä. Suomessa tehdään alan kansainvälistä huippututkimusta, jolla on yhteydet kuuluisaan Whitehall 11 -terveystutkimukseen (Marmot 2004). 2008, Lindström 2008). Muotiin tulleilla tilastollisilla monitasoanalyyseillä yritetään erotella sosiaalisen pääoman yhteisöja yksilötasot toisistaan. Ne syntyvät me-henkisestä peruskulttuurista, joka vaatii kehittyäkseen useiden sukupolvien ajan (Hyyppä 2007). Bourdieuta m ukaillen koro stan sosiaalisen pääom an yksilötason (individual-level) om inaisuutta, kun Putnam koro staa yhteisötasoa (co m m unitylevel ) (Poortinga 2006, Kim ym .2008). Amerikkalaisissa tutkimuksissa naapuruus selitti osan liikuntaaktiivisuuden vaihtelusta, mutta ruotsalaisissa tutkimuksissa naapuruuden vaikutus liikuntaan hävisi kokonaan, kun yksilöiden sosiaalisen osallistumisen vaikutus otettiin mukaan. Tästä seuraa sekaannuksia ja vaikeuksia. Mutta kumpi on muna ja kumpi kana. (Bourdieu 1977 , 1980). 1993). Sosiaalisen aseman vaikutuksia terveyteen on tutkittu paljon, eikä tutkiminen ole yhtään laantunut, sillä sosiaaliluokka erottelee suomalaisetkin terveyden ja kuoleman edessä. Sosiaalisen tuen terveysvaikutuksia on tutkittu 1970-luvulta lähtien. Terveyssosiologiassa sosiaalisen ympäristön vaikutukset terveyteen on osoitettu ainakin viiden erilaisen yhteisöä kuvaavan käsitteen avulla (Kawachi ym. 2008). Terveysvaikutukset liikunnan sosiaalisuuden seurausta. Liikkuva on aktiivinen aktiivinen liikkuu Sosiaalisen ympäristön vaikutusta liikunta-aktiivisuuteen on pyritty selvittämään muutamissa tutkimuksissa (McNeill ym. Näin on etenkin pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa, joissa kansalaisten tasa-arvo vallitsee, ja viranomaiset pitävät huolta hyvinvoinnista (Rostila 2007, Kim ym. 2008). Monissa maissa rodullinen eriarvoisuus liitetään terveyteen oikeutetusti. Toisin sanoen, vaikka liikuntaharrastuksen määrissä esiintyy alueiden välistä vaihtelua, yksilöiden ominaisuuksien (kansallisuus, sosiaalisen osallistumisen määrä ja koulutus) vaikutus peittää liikuntaharrastuksen vaikutuksen. Hän ei pidä keskinäistä verkottum ista pelkästään m yönt eisenä, kuten Putn am (Putnam 1993, Hyyp pä 2002, Hyy ppä 2004, 2007). Naapuruutta kuvataan esimerkiksi rikollisuutena, asumistasona, yhdistysten määränä, yleisenä luottamuksena omaan asuinympäristöön, alueella liikkumisen pelkona, vaaliaktiivisuutena jne. Yhteisön ominaisuudelta puuttuu mittareita Sosiaalinen pääoma on yhteisön ominaisuus, mutta yhteisömittareiden puuttuessa sitä mitataan yksilötasolla. Sitä ei pidä sotkea sosiaaliseen pääomaan, josta se erottuu sekä teoreettisesti (Hyyppä 2007) että empiirisesti (Nieminen ym. Käytännössä talkoot, kuoro ja muu vapaaehtoinen yhdessä toimimiseen perustuva kansalaisaktiivisuus täyttävät määritelmäni ehdot, ja väestötutkimusten mukaan ne edistävät hyvinvointia (Hyyppä ym. 2006, 2007, Kim ym. 2008). Ne osoittavat, että sosiaalinen osallistuminen ja vapaaaikana tapahtuva liikunta esiintyvät käsi kädessä. Vai ovatko liikunta-aktiivisuus ja sosiaalinen pääoma kumpikin itsellisiä terveystekijöitä. Näyttää siltä, että liikunnan terveysvaikutuksia tutkittaessa yhteisöllisyyden vaikutusta ei ole huomioitu (Vuori 2007, Nelson ym. Mutta sosiaalinen pääoma tarkoittaa sitä elämäntapaa tai ilmapiiriä, josta kyseiset kansalaistoiminnot ilmaantuvat. Niillä 6 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4 /2008. Sosiaalisella tuella ja sosiaalisella verkostolla tarkoitetaan yksilöiden keskinäisiä suhteita ja niitä mitataan yksilöiden ominaisuuksina. Näin tu lkittuna sosiaalinen pääom a sopii m yös filosofi Raimo Tuomelan (2002) sosiaalisen toiminnan tulkintoihin
Area, class and health: Should we be focusing on places or people. Social capital and health in European welfare regimes: a multilevel approach. S.139-190. Springer, New York. Sosiaalinen pääoma ja terveys. Marmot, M., 2004. Social capital and health behaviors. Physical activity and public health in older adults. 2007). 2004). lmpivaara 0, Mäki J Leisure participation predicts survival A population-based study in Finland. Julkisten liikuntatilojen rakentamista pitäisi suosia, enkä tarkoita jääkiekkohalleja, vaan kaiken kansan liikuntatiloja. Cambridge University Press, Cambridge. Ovatko nykyiset suositukset kohdallaan 7 Duodecim 123, 2983-2990. Studentlitteratur, Lund. S.215-238. lndividual-level measures of social capital as predictors of all-cause and cardiovascular mortality: a population-based prospective study of men and women in Finland. 2004). Uusien ihmisten tapaamisen pelko, haluttomuus liittyä liikuntaryhmään, ulosmenemisen pelko, kivut ja säryt sekä hengästyminen olivat seuraavaksi tärkeimmät liikuntaharrastuksen esteet (Crombie ym. Crombie, I.K., Irvi ne, L., Williams, B., McGinnis, A.R., Slane, P.W., Alder, E.M., McMurd, M.E.T., 2004. Pohjoism aiden kaltaisissa hyv invointivaltioissa alueiden ja yhteisöjen välinen eriarvoisuus on vähäistä, jolloin yksilötason sosiaalisen pääom an vaikutu s liikunnan m äärään koro stuu. Measurement and socio-demographic variation of social capital in a large population-based survey. MARKKUT. KIRJALLISUUS Bourdieu, P., 1977 La distinction. Kertyykö sosiaalisesta pääomasta kansanterveyttä Yhteiskuntapolitiikka 69, 380-386. Jos tarjolla on yhteisiä elämyksiä, sitä parempi. Maclntyre, S., Maclver, S., Sooman,A., 1993. Why older people do not participate in leisure time physical activity: a survey of activity levels, belief and deterrents. Putnam, R.D., 1993. tori) tai rakennusta (esim. Ouestions de sociologie. LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2008 7. Vuori, 1., 2007. Terveyspätkäja arki liikunta tehokkaita. Hän toimii Kansanterveyslaitoksessa ylilääkärinä ja vapaana kirjailijana. Hyyppä, M.T., 2004. A systematic review of the literature. Princeton University Press, Princeton NJ. Circulation 116, 1094-1105. Health Promotion International 21, 5-12. Social lndicators Research DOI 10 1007/s11205-007-9199-y Kawachi, 1., Subramanian, S.V., Kim, 0., toim., 2008, Social capital and health. Status Syndrome how your social standing directly affects your health and life expectancy. Social lndicators Research 85, 405-423. Lindström, M., 2008. Yhteiskuntapolitiikkaa (aluesuunnittelu, rakentaminen, kommunikaatio, liikennepolitiikka jne.) koskevat ehdotuksen jätän muille liikunnan puutteesta huolestuneille, mutta julkisten tilojen (public space) merkitystä en voi jättää mainitsematta. Long-term stability of social participation. Tuomela, R., 2002. Recommendation from the American College of Sports Medici ne and the American Heart Association. Social Science and Medicine 62, 292-302. Critique sociale du jugement. Vajaakuntoiset, sairaat ja ikääntyneet eivät yleensä pysty normin vaatimaan fyysiseen aktiivisuuteen. Social environment and physical activity: A review of concept and evidence. Jotain sentään voidaan tehdä sosiaalisen pääoman nimissä: kansalaisia voidaan ohjata myönteisiin yhteisöllisiin harrastuksiin, puuhaamaan, talkoisiin, yhdessä liikkumiseen ja vaeltamaan, tanssimaan, keilaamaan, vapaaehtoisiin ryhmiin ja harrastuksiin. Paris: Les Editions de Minuit. Tiedetään, että kiinnostuksen puute on tärkein ikäihmisten liikkumattomuuden syy (Crombie ym. Tavanomainen arkiliikunta ei riitä terveydeksi, vaan sitä pitää tehostaa (Vuori 2007, Nelson ym. Elinvoimaa yhteisöstä. McNeill, L.H., Kreuter, M.W., Subramanian, S.V., 2006. The philosophy of social practices. Toisin päin kääntäen ryhmään halukkaasti liittyvä ja lajitoverien seuraan hakeutuva on alttiimpi liikkumaan. Yhteisöllisyyden edellytyksiä luomaan Liikuntaa pitäisi harjoittaa vähintään puoli tuntia päivittäin, jotta elimistön kuormitus johtaisi terveysvaikutukseen. Ryhmänpelko, alueella liikkumisen pelko ja toisten ihmisten karttaminen kuvastavat sosiaalisen pääoman puutetta. Porukalla tekeminen motivoi terveysliikuntaan, sillä ihmiset yleensä hakeutuvat lajitoveriensa seuraan. Making democracy work. (Sosiologian kysymyksiä. (Die feine Unterscheide. Surhkamp, Frankfurt, 19831 Bourdieu, P., 1980. Bloomsbury, London. yleinen kirjasto), jonka käyttöön kaikilla on demokraattinen oikeus (Hyyppä 2007). Age and Ageing 33, 287-292. Hyyppä, M.T., Mäki, J., lmpivaara, 0., Aromaa, A., 2007. Springer, New York. Sosiaalinen pääoma ja hyvinvointi. Ehdotan, että sosiaalisen pääoman ainekset liitetään liikuntaharrastukseen, sitä tukemaan ja jopa liikunnan korvikkeeksi. Macera, C.A., Castaneda-Sceppa, C., 2007. Ruuskanen, P., toim., 2002. Journal of Social Policy 22, 213-234. Poortinga, W., 2006. Social Science and Medicine 63, 1011-1022. Journal of European Social Policy 17, 223-239. A collective acceptance view. Livskraft ur gemenskap om socialt capital och folkhälsa. Kim, 0., Subramanian, S.V., Kawachi, 1., 2008. PS-kustannus, Jyväskylä. Social capital: an individual or collective resource for health. Springer, New York. Teoksessa: Kawachi, 1., Subramanian, S.V, Kim, D., toim., Social capital and health. Paris: Les Editions de Minuit. European Journal of Epidemiology 22, 589-597. Hyyppä, M.T., 2007. Hyyppä, M.T., Mäki, J.,Alanen, E., lmpivaara, O.,Aromaa,A., 2007. HYYPPÄ, LKT Ylilääkäri Kansanterveyslaitoksen Väestötutkimuslaboratorio, Turku Sähköposti: markku.hyyppa@ktl.fi tai marhyy@saunalahti.fi Kirjoittaja on neurologian erikoislääkäri, neurologian (HY) ja kuntoutusopin (TY) dosentti. Hyyppä, M.T., 2002. Julkinen tila tarkoittaa tilaa (esim. Nieminen, T., Martelin, T., Koskinen, S., Simpura, J., Alanen, E., Härkänen, T., Aromaa, A., 2008. Civic tradition in modern ltaly. Hyyppä, M.T., Mäki, J., 2006. on vaikutu sta kyseisen alueen tai yhteisön liikuntaaktiivisuuteen siten, että m itä enem m än yhteisöllä on hyv ää naapuru utta (sosiaalista pääom aa), sitä aktiivisem m in yhteisön jäsenet harrastavat liikuntaa. Mitä sitten olisi tarjolla sosiaaliseksi pääomaksi, sillä eihän sitä voi opiskella, vaan siihen kasvetaan kulttuurin myötä (Hyyppä 2002, 2007). Vastapaino, Tampere 1985, suomennos ja esipuhe Roos JP). PS-kustannus, Jyväskylä. Social capital and physical health. Rostila, M., 2007. Nelson, M.E., Rejeski,W.J., Blair, S.N., Duncan, P.W., Judge, J.O., King, A.C., Carol A. Teoksessa: Kawachi, 1., Subramanian, S.V., Kim, D., toim., Social capital and health
Kerhotai iltapäivätoiminnan laajaa käynnistäminen onkin varteenotettava keino, mikäli organisoitua liikuntaa halutaan tarjota lapsille ja nuorille tasapuolisesti koko maassa. Niihin ovat vaikuttamassa sekä maantieteelliset että kulttuuriset seikat. Teksti: HEIMO NUPPONEN, LAURI LAAKSO, RISTOTELAMA Nuorten liikuntaharrastus edelleen riippuvainen asuinpaikasta Kotipaikan kaupungistumisen aste vaikuttaa nuorten liikuntaharrastuksiin. Osallistuminen urheiluseuran harjoituksiin on perinteisesti ollut yleisempää kaupungeissa ja maaseudun taajamissa kuin haja-asutusalueella. Ilmastolliset erot ovat suuria, mutta maan eri osat poikkeavat myös yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti toisistaan. Erot ovat säilyneet samoina lähes kahden viime vuosikymmenen ajan. Alueellisten ja paikkakuntakohtaisten tekijöiden on havaittu jossain määrin olevan yhteydessä myös asukkaiden liikuntaharrastuksen, erityisesti organisoidun urheiluseuraharrastuksen määrään. Nuorten osallistuminen urheiluseuran harjoituksiin on perinteisesti ollut yleisempää kaupungeissa ja maaseudun taajamissa kuin haja-asutusalueella (Telama 1972, Telama & Laakso 1983). S uomi on alueellisesti varsin eriytynyt maa. Toisaalta vielä 1980 -luvulla, kun kouluissa järjestettiin laajamittaisesti koulun 8 LIIKUNTA & TIEDE 45, 4 /2008. Vielä 1980 -luvulla koulujen liikuntakerhotoiminta kompensoi osittain tätä eriarvoisuutta. Myös liikuntakulttuurin alueellisella erilaistuneisuudella on pitkä perinteet (Kiviaho 1973). Liikuntaharrastuksessa alueelliset erot näkyvät selvimmin lajivalintoina
20 15 Maaseututaaj aman 10 ulkoouoli 1991 1993 1995 1997 1999 200 1 200 3 2005 2007 vuosi KUVIO 2. Scheerderin ym. Maaseututaajarnan ulkopuolella asuvista pojista 25 % ja tytöistä 14 % harrasti liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa, kun vastaavat luvut olivat kaupungin keskustan ulkopuolella asuvilla pojilla 40 % ja tytöillä 25 %. Sallis ja Glanz (2006) ovat perusteellisessa katsauksessaan todenneet löytyvän joitakin tutkimuksia, joissa on selvitetty rakennetun asuinympäristön sekä lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden välisiä yhteyksiä. Maaseudulla taajamien ulkopuolella asuvien osallistuminen urheiluseuratoimintaan oli vähäisempää kuin muilla. Näiden tutkimusten perustulos on varsin samansuuntainen: lapset ja nuoret ovat fyysisesti aktiivisempia, mikäli kodin lähellä on virkistysalueita tai leikkija pelikenttiä, jotka ovat helposti saavutettavissa. Tässä artikkelissa kuvataan 12-, 14-, 16ja 18vuotiaiden liikuntaharrastuksen trendejä erilaisissa asuinympäristöissä. Alhaisin osallistumisprosentti oli maaseututaajaman ulkopuolella asuvilla vuonna 1991 (pojilla 21 % ja tytöillä 10 %). (2005) mukaan asuinpaikan merkitystä liikuntaharrastuksen kannalta on kansainvälisestikin tutkittu varsin vähän. -Maaseututaajama 10 -· 5 Maaseututaajarran ulkoouoli 1991 1993 1995 1997 1999 200 1 200 3 2005 200 7 Vuosi kerhotoimintaa, oli poikien liikuntakerhoihin osallistuminen jopa tavanomaisempaa haja-asutusalueella kuin Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa (Telama & laakso 1983). Tutkijat osoittivat kuitenkin, että Belgiassa urbanisoituneisuuden aste selitti merkitsevästi sekä nuorten urheiluseuratoimintaan osallistumista että muuta liikuntaharrastusta vielä 1960ja -70 -luvuilla, mutta että erot olivat kaventuneet merkityksettömiksi 1990-luvun lopulle tultaessa. Tulos oli samansuuntainen pojilla ja tytöillä, ja se säilyi samana koko tarkastelujakson ajan. Tyttöjen ryhmässä korkein yksittäinen prosenttiosuus oli kaupungin keskustassa asuvilla vuonna 2007 (31 %) . Urheiluseuran ulkopuolella tapahtuvassa harrastamisessa erot eivät olleet yhtä selviä kuin urheiluseuLIIKUNTA & TIEDE 45, 4/2008 9. Tyttöjen organisoitu liikunta vähintään 2 kertaa viikossa asuinympäristön mukaan 40 35 -Kaupungin keskusta 30 ... Poikien organisoitu liikunta vähintään 2 kertaa viikossa asuinympäristön mukaan 60 55 -Kaupungin keskusta 50 45 40 -Kaupungin ulkopuoli '¼35 "3o --Maaseututaaj ama 25 . Tutkimukset olivat pääsääntöisesti Yhdysvalloissa toteutettuja, joten urheiluseuratoimintaa ei eurooppalaisessa merkityksessä niissä tutkittu. Tutkimusvuosi ei osoittautunut merkitseväksi selittäjäksi, joten erot eivät sen paremmin supistuneet kuin kasvaneetkaan näiden vuosien aikana. KUVIO 1. Korkein prosenttiosuus ilmeni vuonna 2007 kaupungin keskustan ulkopuolella asuvilla pojilla (47 %). 25 -Kaupungin ulkopuoli o;.20 ~ 15 .. Omatoimisessa harrastamisessa erot pienempiä Osallistumisessa urheiluseuran harjoituksiin ja kilpailuihin todettiin merkitsevä ero erilaisissa asuinympäristöissä asuvien välillä (kuviot 1 ja 2). Mikä on tilanne 2000-luvun Suomessa ja millaisia muutoksia asuinpaikan urbaanistumisen asteen ja suomalaisnuorten liikuntaharrastusten välisissä yhteyksissä on tapahtunut 1990-luvun alusta lähtien
°5o Maaseututaajama 45 40 Maaseututaajaman 35 ulkopuoli 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Vuosi KUVIO 4. Myös tyttöjen ryhmässä kaupunkilaiset osoittautuivat vähiten harrastaviksi (52 %). Kaupungin keskustassa asuvat nuoret näyttivät harrastavan vähiten organisoimatonta liikuntaa. Onneksi kerhotoiminnan elvyttämiseen on alettu kiinnittää huomiota. Vaikka tässä tutkimuksessa tarkasteltiin vain liikuntaharrastuksen kokonaismäärää, eikä eri lajien harrastamista, oli kotipaikan kaupungistumisen aste merkitsevässä yhteydessä nuorten liikuntaharrastuksiin. Kaupunkilaisnuoret liikkuvat enemmän Liikunnan kokonaismäärä oli maaseudulla asuvien nuorten parissa jonkin verran vähäisempää kuin asutuskeskuksissa asuvilla. ra harr astuksessa (kuviot 3 ja 4). Organisoimattomassa liikunnassa erot olivat osin vastakkaiset siten, että maaseudulla harrastettiin yleisesti hieman enemmän kuin kaupungeissa. Maaseututaajamassa ja sen ulkopuolella asuvien harrastusprosentti oli samalla tasolla (59 %). Maaseudun haja-asutusalueella asuvat nuoret osallistuivat selvästi muita vähemmän urheiluseuratoimintaan. Yhteydet olivat kuitenkin eri suuntaisia urheiluseuraharrastuksessa ja seurojen ulkopuolella tapahtuvassa harrastuksessa. Tutkitun ajanjakson aikana erot eivät muuttuneet merkitsevästi. Erot urheiluseurojen ulkopuolisessa liikunnassa olivat kuitenkin huomattavasti pienemmät kuin urheiluseuraliikunnassa, joten ne eivät liikunnan kokonaismäärässä kumoa toisiaan. On lisäksi huomattava, että tämän tutkimuksen kohdejoukkona olivat 12-18 -vuotiaat, joille esimerkiksi yksin liikkuminen kaupungin keskustassa ei pitäisi olla ongelma. Poikien ei-organisoitu liikunta vähintään 2 kertaa viikossa asuinympäristön mukaan 75 70 _._ Kaupungin keskusta 65 .r&.. Pojista aktiivisim m iksi osoittautuivat m aaseudun taajam issa asuvat (61 %), eikä eroa vähiten harrastaviin kaupunkilaispoikiin ollut kuin neljä prosenttiyksikköä (57 %). -:::..,.60 ~~-~w•~-::.. Silti kysymyksessä on selvä epätasa-arvo erilaisissa ympäristöissä asuvien välillä. 2005), Suomessa erot olivat KUVIO 3. Joka tapauksessa näyttää ilmeiseltä, että kaupungeissa, erityisesti niiden keskustoissa on pulaa paikoista, joissa nuoret voisivat omaehtoisesti harrastaa liikuntaa. On ymmärrettävää, että pitkät matkat rajoittavat pääsyä seuran harjoituksiin ja että taajamien ulkopuolelta on vaikea löytää riittävästi nuoria joukkueiden kokoamiseksi. Mikäli organisoitua liikuntaa halutaan tarjota lapsille ja nuorille tasapuolisesti maan eri osissa, olisi harkittava kattava kerhoja/tai iltapäivätoiminnan käynnistämistä esimerkiksi koulujen ja järjestöjen yhteistyönä. Vielä 1980-luvulla koulujen liikuntakerhotoiminta osittain kompensoi urheiluseuratoiminnassa ilmenevää eriarvoisuutta (Telama & Laakso 1983), mutta kerhotoiminnan alasajo 1990-luvun alussa merkitsi tämän mahdollisuuden huomattavaa heikkenemistä. Urheiluseuran ulkopuolella harrastivat eniten maaseututaajamien ulkopuolella asuvat nuoret vuonna 2007 (59 %). .~. Tämä ero ei tulosten mukaan ole sen paremmin vähentynyt kuin lisääntynytkään viime vuosikymmenien aikana. Näyttää siltä, että vastoin Belgiassa tehtyjä havaintoja (Scheerder ym. -a--Kaupungin ulkopuoli 01,55 ~. Tyttöjen ei-organisoitu liikunta vähintään 2 kertaa viikossa asuinympäristön mukaan 80T""-----------------------, 75 ------------------------! 70 +----------------------65 --=::..60+------o/~ 45 40-+------------------------1 35 +------------------------! 30-+--------------..-----------1 _._ Kaupungin keskusta -a--Kaupungin ulkopuoli Maaseututaajama Maaseututaajaman ulko uoli 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Vuosi 10 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4 /2008
Scheerder ym . Varianssianalyysissa käytettiin ikävakiointia. Teoksessa Nuorten terveystavat Suomessa. Kun liikunnan harra stam ista voidaan tänä päivänä pitää kansalaisten terveyden ja toim intakyvyn kannalta lähes välttäm ättöm änä toim intana, tu lisi liikuntapoliittisessa päätöksenteossa pyrkiä poistam aan sellaisia tekijöitä, jotka aiheuttavat täm änkaltaista eriarvoisuutta. Nämä vuodet valittiin mukaan siksi, että koulujen kerhotoiminnan radikaalin vähenemisen myötä nuorten osallistumista koulujen liikuntakerhojen toimintaan mitannut kysymys poistettiin lomakkeesta vuonna 1991. Tutkimuksessa on selvitetty valtakunnallisella postikyselyllä 12-, 14-, 16ja 18 -vuotiaiden suomalaisnuorten terveystottumuksissa ajan mukana tapahtuneita muutoksia. Jyväskylän yliopisto. Näin tutkittiin T utkimus toteutettiin Nuorten terveystapatutkimuksen (NTTT) aineistoa käyttäen. Social stratification in adolescents' active sports participation behaviour: a time trend analysis 1969 1999. Liikuntaharrastus. 1972. Urheiluseuran järjestämissä harjoituksissa, kilpailuissa tai otteluissa. Sport organizations and the structure of society. Studies in sport, physical education and health 4. 2005. & Renson, R. LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2008 11. Asuinpaikkaa tiedusteltiin kysymällä "Millaisella paikkakunnalla asut nykyisin?" ja vaihtoehtoina olivat KAUPUNGISSA, keskustassa tai muussa taajamassa; KAUPUNGISSA, keskustan ja taajamien ulkopuolella; MAASEUDULLA, kirkonkylässä, asutuskeskuksessa tai muussa taajamassa sekä MAASEUDULLA, kirkonkylän, asutuskeskuksen ja muiden taajamien ulkopuolella. Jyväskylän yliopisto Rimpelä, A., Rainio, S., Pere, L., Lintonen, T. & Glanz, K. Scheerder, J., Vanreusel, B., Taks, M. The Future of Children 16 (1 ), 89-108. Telama, R., Nupponen, H., Laakso, L., Pere, L. Secular trends in youth physical activity and parents' socio-economic status from 1977 to 2005. Kaupungistu m isen aste ei ole ainoa eriarvoisuutta aiheuttava tekijä Suom essa, vaan sam a sosiaalisten erojen säilym inen on havaittu m yös eri sosiaaliryhm ien välillä nuorten liikunt aharra stu ksissa (Telam a ym. 1973. Telama, R. Vastaajamäärä on tällä aikavälillä vaihdellut 2832 ja 8390 vastaajan välillä ja vastausprosentti 6177 %. Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia apurahalla numero 119537 (Laakso). Julkaistavaksi lähetetty raportti. Sallis, J. Liikuntaharrastusta mitattiin vuodesta 1991 lähtien kahdella kysymyksellä: "Kuinka usein harrastat urheilua tai liikuntaa vapaa-aikanasi: A. 1983. Oppikoululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntaharrastukset IV Selittävä osa ja yhteenveto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisuja 142. & Rimpelä, A. Tämän jälkeen mittausmenetelmät ovat olleet vertailukelpoiset. Tutkimus alkoi vuonna 1977 ja kysely on toteutettu joka toinen vuosi samaan aikaan vuodesta. Tässä raportissa on keskitytty vuosiin 1991-2007. The role of built environments in physical activity, eating, and obesity in childhood. & Rimpelä M. Telama, R. Tämän tutkimusaineiston avulla voitiin siis tarkastella 12-, 14-, 16ja 18-vuotiaiden tyttöjen ja poikien liikuntaharrastustrendejä maaseudulla ja kaupungeissa 16 vuoden ajalta. Otos on poimittu väestörekisteristä siten, että keski-ikä on ollut kaikissa ikäryhmissä kaikkina vuosina sama. Nuorten Terveystapatutkimus. 2005. 2008. Lääkintöhallituksen julkaisuja, sarja tutkimukset 4. F. 2006. säilyneet sam anlaisina, vaikka m uutto liikkeen vaikutuksesta tähän tu tkim ukseen osallistuneiden m aaseutu taajam an ulkopuolella asuvien nuorten m äärä oli laskenut vuoden 1977 25 % :sta vuoden 1991 16 % :iin ja vuoden 2007 14 % :iin. 2008). & Laakso, L. Helsinki STAKES. HEIMO NUPPONEN LitT Liikuntakasvatuksen professori mvs Rauman opettajankoulutuslaitos Sähköposti: heimo.nupponen@utu.fi LAURI LAAKSO LitT Liikuntapedagogiikan professori Liikuntatieteen laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: lauri.laakso@sport.jyu.fi RISTO TE LAMAN LitT Liikuntapedagogiikan emeritusprofessori Liikuntatieteen laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: risto.telama@sport.jyu.fi LÄHTEET Kiviaho, P. tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977-2005. (2005) selittävät ero jen häviäm istä juur i kaupungistum isessa tapahtuneilla m uutoksilla, jotka tosin Belgiassa ovat olleet vielä voim akkaam pia kuin Suom essa. Koko tutkimuksen otantaa, aineiston keruuta ja luotettavuutta on kuvattu yksityiskohtaisemmin aikaisemmassa raportissa (Rimpelä ym. Muulla tavoin vapaa-aikanasi?" Kummassakin asiassa oli seitsemän vastausvaihtoehtoa: en lainkaan, harvemmin kuin kerran kuukaudessa, 1-2 kertaa kuukaudessa, noin kerran viikossa, 2-3 kertaa viikossa, 4-5 kertaa viikossa sekä suunnilleen joka päivä. European Physical Education Review 11 (1 ), 5-27. Kuten tulokset osoittivat, toistaiseksi ei kehitys ole kulkenut tähän suuntaan, vaan ero t ovat säilyneet sam oina lähes kahden viim e vuosikym m enen ajan. ja B. Kuvioissa 1-4 esitetään vähintään kaksi kertaa viikossa liikuntaan osallistuvien osuudet. Analyysit tehtiin ANOVAlla seitsemänluokkaisista liikuntaharrastusmuuttujista asuinympäristön neljässä luokassa. Helsinki, 49-69. 2005)
2003; Vasara 2004; Zacheus 2008.) Myös urheilun viihteellinen merkitys on noussut (Elias 1986; Segrave 2000; Robinson 2003). Teksti:TUOM AS ZACHEUS Sukupolve näkyy liik • SUOSIOSSa Eri vuosikymmeninä ja eri elämänvaiheissa suositut liikuntalajit kuvaavat mielenkiintoisella tavalla liikuntakulttuuriin muutosta. Liikunnasta on tullut "koko kansan" puuhaa. Kuntoliikunnan merkitys massatapahtumineen on noussut. Nyt sen harrastus on hiipunut kaikissa elämänvaiheissa. Hiihto oli vielä suurten ikäluokkien nuoruudessa harrastetuimpia lajeja. r1 vaihrlos ntnlnjien J i1 ; 1 ..! M uutaman viime vuosikymmenen aikana liikuntalajien ja liikuntapaikkojen määrä on lisääntynyt ja monipuolistunut ja liikuntaseurojen ja seurajäsenten määrä kasvanut. Tässä artikkelissa kuvaan äskettäin ilmestyneen väitöskirjani (Zacheus 2008) pohjalta suomalaisten liikuntasuhteen yhtä osa-aluetta, omakohtaista liikuntaa sen yhden ilmentymän, harrastettujen liikuntalajien osalta. Liikuntakulttuurin voi siis sanoa muuttuneen. Ammattimainen huippu-urheilu on eriytynyt liikunnan ja urheilun parissa tehtävästä vapaaehtoistyöstä. Aineistona on 3000:lle vuosina 1923-1988 syntyneelle satunnaisotannalla valitulle suomalaiselle vuonna 2004 lähetetty retrospektiivinen kysely, jossa he muistelivat liikuntasuhdettaan 11 1 11 I' 1 12 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4 /2008. Nykyaikuisten suosima kuntosaliharjoittelu taas ei ole kuulunut eläkeikäisten suosikkeihin missään vaiheessa elämänkaarta. (Itkonen 1996; llmanen 1996; Zacheus ym. Huippu-urheilun ohella myös kuntoliikunta on kaupallistunut ja liikuntavälineiden ja varusteiden merkitys kohonnut tärkeämmäksi kuin koskaan. Harrastetut liikuntalajit kuvaavat mielenkiintoisella tavalla liikuntakulttuuriin muutosta, koska eri aikoina eri liikuntalajit ovat olleet "pinnalla"
Kyselyyn vastasi 14 77 henkilöä ja aineisto oli edustava niin ikäjakauman kuin asuinläänin perusteella. 1980-luvulla syntyneistä näin teki vastaavassa iässä enää 11 prosenttia. 1960-luvulla tai sen jälkeen syntyneiden nuoruudessa nämä lajit ovat jo selvästi harvinaisempia. Kaksi ensin mainittua ovat olleet hyvin suosittuja lapsilla ja nuorilla mutta ei aikuisilla, kun taas viimeksi mainittu ei ole vuoden 1991 jälkeen yltänyt kärkiryhmään lapsilla ja nuorilla, mutta aikuisilla se on ollut erittäin suosittua. Jotta voitaisiin jäljittää muutoksia eri liikuntalajien harrastamisessa, on tarkasteluun otettava erityyppisiä liikuntalajeja. Kuviossa 1 näin on tehty vertaamalla kahdeksaa suomalaisten nuoruudessa (alle 20-vuotiaana) harrastamaa liikuntalajia keskenään. Jääkiekko ja salibandy ovat puolestaan moderneja joukkuelajeja. Hiihdon alamäki jatkui myös kolmenkymmenen ikävuoden tuolla puolen (kuvio 2). Hiihdon osalta voidaan puhua suoranaisesta romahduksesta. Vuosina 1923-1988 syntyneiden suomalaisten alle 20vuotiaana harrastamat tavallisimmat liikuntalajit 55 50 45 40 ., 35 E 1 30 Ii: 25 20 15 10 1923-1939 194 0-194 9 19501959 1960196 9 1970-1979 1980 -1988 (n= 218) (n= 255) (n= 297) (n= 220) (n= 218) (n= 212) _._ Hiihto --Yleisurheilu _.,_Lenkl<eHy -..-Jalkapallo ....,._ Jääkiekko -e-Sallbandy -tKuntosali/voirre~u -Aerobic tähänastisen elämänsä aikana. Yli 40 prosenttia 1920-1940-luvuilla syntyneistä harrasti hiihtoa vielä aikuisiässä, mutta 1970-luvulla syntyneistä näin teki enää kymmenen prosenttia. Jääkiekon (neljästä 33 prosenttiin), salibandyn (nollasta 26 prosenttiin) ja kuntosaliharjoittelun (kolmesta 26 prosenttiin) harrastusosuudet nousivat erityisesti pojilla. Hiihto ja yleisurheilu otettiin kuvioon, koska ne kuvaavat perinteisiä yksilölajeja ja jalkapallo taas on perinteinen joukkuelaji. Hiihdon harrastaminen putosi selvästi sekä tytöillä että pojilla. Pojilla hiihdon pudotus oli vielä jyrkempi kuin tytöillä. KUVIO 1. Niinpä seuraavaksi tarkastellaan muutamia suomalaisten aikuisiän (30-50 ikävuoden) liikuntalajeja. Sitä vastoin lenkkeilyn, jääkiekon, salibandyn, kuntosaliharjoittelun ja aerobicin harrastaminen yleistyi nuorempiin syntymäkohortteihin siirryttäessä. Kuntosalilla liikkuminen sekä aerobicin harrastaminen taas toimivat esimerkkeinä uudenlaisista sisäliikuntalajeista ja lenkkeily (joka tarkoittaa siis juoksulenkkeilyä) on tyypillinen ulkoilmalaji. Harrastettujen lajien kartalla suuria muutoksia Kansallisten liikuntagallupien mukaan suomalaisen aikuisväestön suosituimpia liikuntalajeja ovat jo pitkään olleet kävely, pyöräily, uinti, lenkkeily ja hiihto (Pehkonen 1991a; Nurmela & Pehkonen 1998a; Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006a.) Lasten ja nuorten mielilajit ovat pääosin olleet samoja kuin aikuisväestön lukuun ottamatta jalkapalloa, salibandyä ja kävelyä. 1920-1950-luvuilla syntyneet harrastivat huomattavasti yleisemmin hiihtoa ja yleisurheilua alle 20-vuotiaana kuin nuoremmat ikäluokat. Tytöillä hiihdon harrastaminen putosi 46 prosentista 12 prosenttiin, pojilla 57 prosentista yhdeksään prosenttiin. Yli puolet 1920-1940-luvulla syntyneistä harrasti hiihtoa alle 20-vuotiaana. Sen sijaan juoksu lenkkeily yleistyi aina 1950-luvulla syntyneiden aikuiLIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2008 13. Vain 4-9 prosenttia tytöistä harrasti nuoruudessaan yleisurheilua. Nuoruudessa harrastetut lajit eroavat eri ikäpolvilla. Myös yleisurheilun harrastaminen väheni pojilla rajusti, tytöillä sen harrastaminen pysyi tasaisen pienenä. (Pehkonen 1991b, Nurmela & Pehkonen 1998b; Suuri kansallinen liikuntatutkimus 2001-02; Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006b.) Pelkkien suosituimpien lajien vertailu ei kuitenkaan kerro paljoakaan liikuntakulttuurin muutoksesta, koska muutamat perusliikuntalajit ovat olleet suosittuja vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Aikuisiän suosikit vaihtuneet hiihdosta juoksuun ja kuntosaliharjoitteluun Pelkkä nuoruuden liikuntalajien tarkastelu ei kerro sitä, mitä lajeja suomalaiset ovat harrastaneet myöhemmissä elämänvaiheissaan
Tyypillistä sisäliikuntaa, kuntosaliharjoittelua 19201940-luvuilla syntyneet eivät juuri harrastaneet missään vaiheessa elämänkaartaan. Kosken (1998) mukaan juuri hiihdon sisältämät elementit vastaavat parhaiten vanhan ajan maatalousyhteiskunnassa vallitsevia merkityksiä. Kun 1920-1930-luvuilla syntyneistä sitä harrasti yli 30-vuotiaana vain prosentti, niin 1970luvulla syntyneistä harrastajia oli jo 19 prosenttia. Heikkala ym. 1980-luvulla maraton14 LIIKUNTA & TIEDE 45, 4 /2008. Hiihto sopii hyvin yhteen näiden piirteiden kanssa. Siirryttäessä eläkeikään pääosa suomalaisten liikunnasta oli perusliikuntaa, kuten kävelyä (yli 60-70 % 1920-1940-luvuilla syntyneistä harrasti KUVIO 3. Vuosina 1923-1939 ja 1940-luvulla syntyneiden suomalaisten tähänastisen elämän aikana harrastamat tavallisimmat liikuntalajit 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 aHe 20v -+Hiihto ( 1923-1939) ---Hilhto (1940-luku) ---Käve~ (1923-1939) --><-Käve~ (1940-luku) --KuntosaH ( 1923-1939) _.._Kuntosa~ (1940-luku) 30-SOv Barrenvaihe yli60v Suomalaisten harrastamista liikuntalajeista erityisesti hiihto on menettänyt suosiotaan. 1920-1970-luvuilla syntyneiden suomalaisten 30-50-vuotiaana harrastamat tavallisimmat liikuntalajit 65 ,-----------------------, 60+-----------------------j 55 45 40 -1-------=~-------------=:,..__----i ~ 35 ii r~----------~------------j 25 +----------::::;a---2-s:-------------j _._ Kävely ----Hlhto ----a-LenkkeHy -M-Unti --Jurll>pa/voinistek.t --Kuntosali/voheilu --+Salibandy kävelyä), pyöräilyä ( vajaa 50 %) , hiihtoa (noin 30 %) ja uintia (noin 15 %). Tällaisen yhteiskunnan kasvateilla on ollut henkilökohtainen suhde luontoon ja he ovat kunnioittaneet sitkeää työntekoa ja puurtamista. Muiden lajien harrastaminen oli hyvin marginaalista puuhaa. lisäksi hiihdossa tarvitaan maataloustyössä vaadittavaa kestävyyttä ja voimaa (llmanen & Itkonen 2000, 28). Hiihdon pudotus oli nuoruuden tapaan myös aikuisena miehillä jyrkempi kuin naisilla. Yleisintä juoksun harrastaminen oli 1950-luvulla syntyneillä, erityisesti aikuisiässä. Harrastamista on saattanut vähentää myös eteläisen Suomen normaalia leudommat talvet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hiihto on ollut koko ajan suositumpaa ennen 1950-lukua kuin tämän jälkeen syntyneillä. Keski-ikäinen juoksee Jos hiihdon harrastaminen on harvinaistunut on juoksulenkkeilyn harrastaminen taas yleistynyt. Jonkin verran jumpattiin ja voimisteltiin (11-16 %), mutta esimerkiksi aerobicsalilla (0 %) tai salibandysalilla (0 %) ei käyty, eikä jääkiekkokaukalossa (1 %), jalkapallokentällä (1 %) tai kuntosalilla (4-6 %) viihdytty. Kun tarkastellaan kolmea 1920-1940-luvuilla syntyneiden harrastamaa liikuntalajia koko heidän tähänastisen elämänsä aikana (kaksi tyypillistä perusliikuntalajia ja yksi tyypillinen sisäliikuntalaji), havaitaan, että hiihdon harrastaminen harvinaistui kävelyn suosion kasvaessa iän karttuessa (kuvio 3). Vauhdikkaat ja monia tilanteita sisältävät joukkuepelit sopivat perinteisiä yksilölajeja paremmin heidän sielunmaisemaansa (Koski 1998, 7). Kuntosaliharjoittelun suosio nousi erityisesti miehillä. Näin on käynyt suomalaisten nuoruudessa, aikuisuudessa ja eläkeiässä. 2003, 14; Vasara 2004.) ja massajuoksutapahtumat tekivät voimakkaasti tuloaan. 1920-1940-luvuilla syntyneistä miehistä kuntosalia harrasti aikuisuudessaan vajaa viisi prosenttia, mutta 1970-luvulla syntyneistä jo yli neljäsosa. KUVIO 2. Naisilla sen harrastaminen väheni 38 prosentista 13 prosenttiin ja miehillä taas 51 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Hiihto hiipuu suuteen saakka. Hiihdon suosion romahdukseen nuoremmilla syntymäkohorteilla voi olla syynä myös se, että se ei enää kuulu kansalaisten elämänkokemuksiin samalla tavalla kuin ennen (Itkonen 1996, 417). Unohtaa ei pidä myöskään lajin ryvettynyttä doping-mainetta vuoden 2001 lahden MM-kisojen massakäryineen. Heidän ollessa 30-vuotiaita kuntoliikunta yleistyi (ks. Syynä hiihdon suurempaan suosioon vanhimmilla syntymäkohorteilla nuoriin verrattuna on saattanut olla se, että suurin osa heistä on viettänyt lapsuutensa maaseudulla. Nuoremmille ikäluokille on ominaisempaa elämän kiivasrytmisyys, lyhytjännitteisyys, pinnallisuus ja tietynlainen aggressiivisuus. Yleisurheilun harrastaminen aikuisiässä oli hyvin harvinaista kaikilla syntymähorteilla. Myös kuntosaliharjoittelun suosio nousi
Ouest for Excitement. LÄHTEET Elias, N. (ed.) 2003. Kinnunen, T. llmanen, K. Helsinki Nuori Suomi. Helsinki: Suomen kuntourheiluliitto. & Ruuskanen-Himma, E. Liikunta ja tiede 35 (1 ), 6-7 Nurmela, S. Teoksessa Houlihan, B. Kuntoilu-, liikuntaja urheilulajien harrastaminen Suomessa vuonna 1991. Segrave, J. llmanen, K. Sport as Escape. Roos, J.P. Kinnusen (2001) mukaan valtaosa erityisesti nuorista miehistä ei ole tyytyväinen ulkonäköönsä ja haluaisi itselleen lisää lihaksia. 2004. 1986. Kunnat liikkeellä. Hiipuuko hiihto, uupuuko yleisurheilu. Olemme jo nähneet hiihdon harrastamisen hiipumisen. Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006b. Koski, P. & Pehkonen, J. Itkonen, H. Pehkonen, J. & Dunning, E. Vasara, E. 2000. Suuri kansallinen liikuntatutkimus 2001-2002. Zacheus, T. London, Thousand Oaks, New Delhi: SAGE publications, 165-183. (eds) The Changing Role of Public, Civic and Private Sectors in Sport Culture. University of Jyväskylä: Department of Sport Sciences, 56-64. Nykyisin miehet hakevatkin punttisalilta ennen kaikkea ulkonäköä ja vasta toissijaisesti voimaa ja terveyttä (Kinnunen 2001, 20, 207-208.) Liikuntakulttuurin muuttuminen perinteisestä arkija ulkoliikunnasta eriytyneeksi, teknistyneeksi, välineellistyneeksi ja kaupallistuneeksi liikuntakulttuuriksi on johtanut melkoisiin muutoksiin liikuntalajien suosiossa. TUOMAS ZACHEUS KT, Tutkija Kasvatustieteiden laitos Turun yliopisto Sähköposti: tuzach@utu.fi KM Tuomas Zacheuksen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja "Luonnonmukaisesta arkiliikunnasta liikunnan erivtvmiseen. Helsinki: SLU. Teoksessa Itkonen, H., Salmikangas, A-K. Pyhät bodarit. 2001. Nurmela, S. Kuntoilu-, liikunta1a urheilulajien harrastaminen Suomessa vuonna 1991. Teoksessa Elias, N. 1991 b. Kaupunkilaisten liikunta ikäpolvittain: Turkulaisten liikuntatottumukset 2000-luvun alussa. L. Osa 1: Liikunnan harrastaminen. The Business of Sport. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Antti Karisto Helsingin vliopistoste ja kustoksena professori Risto Rinne. Luonnonmukaisesta arki liikunnasta liikunnan eriytymiseen. Kunnallinen liikuntahallinto suomalaisen yhteiskunnan muutoksessa 1919-1994. Sport & Society. Jyväskylän yliopisto Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 14. & Pehkonen, J. Helsinki Gaudeamus. Heikkala, J., Honkanen, P., Laine, L., Pullinen, M. 1998. Lapset ja nuoret. Helsinki: SLU. 2003. lntroduction. Kansalaistoimijat ja kunnat liikuntapalvelujen tuottajina Pohjois-Karjalassa. & Heinonen, 0. Osa IV: Liikunnan harrastaminen 15-18-vuotiaiden keskuudessa. A Student lntroduction. Liikunnan ja urheilun maailma 17 / 2003, erikoispainos, 1-23. 1998b. 1998a. Suomalaiset liikuntasukupolvet ja liikuntakulttuurin muutos" tarkastettiin 116.2008Turun vtiopistosse. Kansalaisten liikuttajat. Tämä saattaa olla osoitus miesten kasvavista ulkonäköpaineista. Liikuntagallup 1997-98. 1996. 2003. Nautintoa vai itsekuria. Jyväskylän yliopisto Studies in Sport, Physical Education and Helth 43. Suomalaiset liikuntasukupolvet ja liikuntakulttuurin muutos. Helsinki: SVUL. Penkkiurheilu ei ole perinnelaji. Lasten ja nuorten liikuntatutkimus. Valtion liikuntahallinnon historia. juoksusta ja muista "massahölkkätapahturnista'' tuli koko väestön huvia ja suurimmat kaupunkimaratonit alkoivat kerätä Suomessakin tuhansia osanottajia (ks. Liikuntagallup 1997-98. & Ettorre, E. Pehkonen, J. Joensuu: Pohjois-Karjalan Liikunta & Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitos. 2003. Helsinki: SVUL. Aikuisten liikuntatutkimus. Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006a. Sport and Leisure in the Civilizing Process. Lapset ja nuoret. Liikunta ja elämäntapa. LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2008 15. 1996. Sutton, C., Laitinen, 1. Kenttien kutsu. Journal of Sport & Social lssues 24 (1 ), 61-77 Smith, S. 0. Suosio on noussut erityisesti miesten keskuudessa. Helsinki: Suomen Kuntourheiluliitto. Vaikka muutamat perusliikuntalajit, kuten kävely, pyöräily, uinti, lenkkeily ja hiihto ovat olleet suomalaisten suosituimpia lajeja vuosikymmenestä toiseen, on liikunnan lajikartalla tapahtunut ja tulee tapahtumaan suuria muutoksia. Kuntosaliharjoittelu puolestaan on esimerkki sisäliikuntalajista, jonka suosio on noussut suomalaisten eri elämänvaiheissa. 1989. Turun yliopisto: Julkaisusarja C 268. & Itkonen, H. Liikunnan ja urheilun tarina. Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. Proceedings of the 3rd EASS Conference (European Association for Sociology of Sport) held on 2-5 July 2006 in Jyväskylä, Finland. 2000. 2008. Aikuisliikunta. Oxford and New York: Basil Blackwell, 19-26. Roos 1989; Smith 1998; Sutton, Laitinen & Ettorre 2007). 1998. J. & McEvoy, E. Turun yliopisto: Kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisusarja A: 201. Helsinki: Liikuntatieteellinen seura, julkaisu nro 157 Zacheus, T., Tähtinen, J., Rinne, R., Koski, P. 2007 Women's Running Bodies: Persona! Reflections on Running for Fitness and Joy. Helsinki: Gaudeamus. Athletes, Runners, and Joggers: Participant-Group Dynamics in a Sport on "lndividuals" Sociology of Sport Journal 15 (21, 174-192. Robinson, L. Odotettavissa on, että sisäliikunta maksullisine liikuntapaikkoineen tulee yleistymään jatkossakin. 1991a. Yhteisöllisyys ja onni täydellisessä ruumiissa
Ruumiillisuuden ja liikkumisen muodot ja tulkinnat TAPAUKSINA SKEITTAUS JA HIPHOP 16 LIIKUNTA & TIEDE 45, 4 /2008
J yväskylän kesäkuisille liikuntatieteiden päiville valtiovallan tervehdyksen toi opetusministeriön liikuntayksikön päällikkö Raija Mattila. Artikkelillamme haluamme osallistua myös liikuntaja terveystutkimuksen piirissä virinneeseen yksilöjä syyllistävään liikkumattomuuskeskusteluun. Tavoitteenamme on luoda näkökulmia nuorisokulttuuriseen liikuntaan tukeutuen tutkimustyöhömme. Puhuja näki, että liikuntatutkimuksen tuottama tieto ei ole välittynyt parhaalla tavalla sovellettavaan muotoon. Puheessaan Mattila tarttui ajankohtaisiin liikuntatutkimuksen kysymyksiin. Toiseksi katsomme nuorison muuttuneen yhteiskunnallisen aseman edellyttävän tutkijoilta uudenlaista orientaatiota. Suuntaamme katseemme kahteen liikuntakulttuuriseen liikkumismuotoon; skeittaukseen ja hiphop-tanssiin,joiden harrastus on nykypäivän Suomessa varsin laajaa. Tutkimuksen tieteellisen edistymisen lisäksi puhuja korosti yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tieteellisesti laadukkaasti tuotettu tieto ei ole myöskään vaikuttanut suotuisasti väestöryhmien terveyden edistämisessä. Tiedämme vastaavanlaisia nuorison liikunta-aktiviteetteja olevan muitakin ja oletamme ilmaantuvan jatkuvasti lisää nuorten uusia liikkumismuotoja. Usein juuri tällainen nuorten itsensä toteuttama liikkuminen on jäänyt liikuntatutkimuksen katveeseen. Ensinnäkin nuorisokulttuurisella liikunnalla on suuri merkitys väestön kokonaisliikunnassa. Nuorisokulttuurin läpimurto Suomessa ajoitetaan tavallisesti 1950-luvulle, jolloin etenkin populaarimusiikki musiikkituotteineen ja pukeutumistyyleineen jäsensi nuorten elämänmenoa. Nuorisokulttuurista liikettä Mattilan puheet innostivat meitä tämän artikkelin laadintaan. Teksti: HA NN U ITKON EN & ANNA-MARIA NURMI Ruumiillisuuden ja sen fyysisten ja sosiaalisten tilojen muutokset ovat haaste liikkumisen organisaattoreille, mutta myös liikuntatutkijoille. Mattila nosti esiin myös, että eri tutkimusrahoittajien raportointikäytännöt velvoittavat tutkijoita yhä enemmän sitomaan tutkimusta yhteiskunnan todellisuuteen. Syinä ovat olleet juuri monitieteisen tutkimusnäkökulman puuttuminen sekä tutkimuksen suuntautuminen perinteisiin urheiluja liikuntaorganisaatioihin. Mattila käsitteli muitakin isohkoja kysymyksiä, joita tutkijapiireissä on syytä pohtia. (Kaarninen 2006, 9-13.) LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2008 17. Lopulta Mattila painotti liikuntatutkimuksessa tarvittavan entistä enemmän monitieteellistä lähestymistapaa. Uusi sosialisaatioympäristö Ennen kaikkea nuorisokulttuuri, lisääntynyt kulutus ja erilaiset vapaa-aikatuotteet ovat merkinneet sitä, että nuoret tematisoivat todellisuutta toisin kuin vanhempansa. Lopuksi pohdimme liikunnan organisoimisen ja nuorisokulttuurisen liikkumisen mahdollisia kohtaamispintoja. Uudenlaisia nuorison liikkumisen muotoja valaisemalla osoitamme, että vähäisen fyysisen aktiivisuuden taustalla on yksilötekijöitä laajempia sosiaalisia ja kulttuurisia vaikuttajia. Nuorisokulttuurisen liikkumisen tarkastelua pidämme tärkeänä erityisesti kahdesta syystä. Sukupolvikohtaamisen monimutkaistuttua sekä nuorison fyysinen sosialisaatioympäristö että itse sosialisaatio ovat aiemmasta poikkeavat. Perinteisesti länsimainen nuoruus on nähty siirtymävaiheena lapsuudesta aikuisuuteen ja samalla aikuismaailman normistojen ja kulttuurien omaksumisena (Aapala & Kaarninen 2003, 12)
(Puuronen 2003, 385.) Esimerkiksi Jaana Lähteenmaan tutkimuskatseet kohdistuivat 1980-luvulla vapaamuotoisiin ystäväryhmiin, joita olivat skinit, hiphopparit, undergroundhevarit ja skeittarit (Lähteenmaa 1991). Etenkin kaupungeissa eri sukupolvien tilatulkinnat ovat saattaneet ajautua törmäyskursseille (Harinen et al. Rullalautaliiton ja sen seurojen lisäksi järjestäytyneen muodon ovat saaneet myös Suomen Kilparullalautailijat ry. Hiphop-tanssin oma estetiikka Hiphop-tanssi on esteettisen itseilmaisun muoto. Ruumiillisuuden uudet tilat Uudenlainen sosialisaatioympäristö merkitsee ensinnäkin, että perinteen merkityksen ohentuessa sukupolvien välinen kohtaaminen ruumiillisuuden tulkintoineen on muuttanut muotoaan. (Cassorla 1990, 12-15.) Kaikki kolme liikkumismuotoa ovat säilyneet nuorisokulttuurisina ilmiöinä siitäkin huolimatta, että niitä on pyritty saamaan myös aikuisjohtoisen kulutuskulttuurin piiriin. Nuorten maailmankuvaa sosiaalistavat moninainen media sekä nuorten omat kulttuurit, joiden symbolit liittävät nuoret samalla tavalla ajattelevien joukkoon. Nettisivuillaan järjestö ilmoittaa "Helsingin skeittiohjelmaan 2004-2008" viitaten, että skeittaus on tällä hetkellä maailman nopeimmin kasvava harrastusmuoto. Voidaan arvioida, että suomalaisnuorten elämää sävytti 1990-luvun alussa valintojen ja tulkintojen tekeminen sekä merkitysten tuottaminen. Toinen muutos kohdistuu ruumiillisuuden fyysisiin tiloihin. ja Tyttörullalautailijat ry. Skeittaus ja kaupunkitilan uudet merkitykset Skeittauksen varhaisilla pioneereilla 1930ja 1940luvuilla oli kokemuksia sekä potkuettä lainelautailusta. Nuorisokulttuurin eriytyessä 1970ja 1980-luvuilla rock ja muut musiikki tyylit muodostuivat yhä keskeisemmiksi nuorten ryhmiä erottaviksi tekijöiksi. Lähteenmaan ystäväryhmiä tarkasteltaessa havaitaan sekä musiikkityylien että ruumiillisuuden manifestaatioiden keskeisyys. Seuraavassa pureudumme lähemmin siihen, millaisia liikkumismuotoja merkityksineen ovat tarkastelemamme ruumiillisuusilmiöt. Kuvaavaa aikuisja nuorisokulttuurin kohtaamisessa on siinä, että hattukamppailut ovat siirtyneet sisätiloihin. Olosuhteiden tunnistaminen ja kulttuuristen valintojen lukutaito voisi hyödyttää sekä julkisen sektorin päätöksentekijöitä että tutkimuksen parissa ahertavia. (Suoranta 2005.) Hiphop-kulttuuri onkin tietyllä tapaa vastakohta aikuisuuden säännöille ja normeille, joita esimerkiksi koulu instituutiona edustaa. Skeittajat ovat organisoituneet Suomen Rullalautaliitto ry:ksi. (Harinen et al. Suomessa skeittaaminen on korostuneesti kaupunkilaispoikien liikkumismuoto. Sosiologit alkoivat puhua ja kirjoittaa yksilöllistyneistä elämäntyyleistä ja -valinnoista sekä elärnänpolitiikasta. Esimerkiksi Anthony Giddens'n mukaan ihmisten jälki traditionaalisen yhteiskunnan ja kulttuurin kohtaaminen ei tapahdu perinteisestä luokka-asetelmasta ponnistaen vaan pikemmin yksilöinä, jotka kohtaavat eksistentiaalista ahdistusta (Giddens 1990). Mäenpää 2005, 18-19). Omilla tilantulkinnoillaan skeittaajien samoin kuin hiphoppareiden voi nähdä haastavan aikuissukupolven funktionaaliset tilatulkinnat. Kun vielä vuonna 1957 kouluhallitus antoi määräyksen hattujen käytöstä talvisaikaan, niin 1980-luvulle tultaessa tällainen normittaminen olisi koettu lähinnä vitsiksi (Kaarninen 2006, 20). Nuorisokulttuurin läpimurrossa kansainväliset vaikutteet olivat merkittäviä. Siten nuorten omia kulttuureita ei voi pitää yhteiskunnassa olevina irrallisina ilmiöinä, koska niillä on merkittävä osuus nuorten aikuistumisessa (Helve 2005). Hiphopin kaltaiset populaarikulttuurin ilmiöt korostavat elettyä elämää, katu tietoutta ja itsemääräämistä. Skeittauksen dokumentointi muun muassa julkaisuihin ja nettiin sekä harrastajien keskustelut ovat tärkeä osa kulttuurista kokonaisuutta. Skeittauksessa onkin kyseessä varsin monimuotoinen ja tavoitteiltaan kirjava kulttuurinen kokonaisuus. Varsinaisen liikkumisen lisäksi skeittarit luovat omaa nuorisokulttuurista kokonaisuutta pukeutumisellaan, musiikkimieltymyksillään ja tilojen rnerkityksenannolla. Yleisemmin ottaen perinteen merkitys nuorison elämänvalintojen suuntana oheni. Suomessa on arvioitu olevan jopa yli 50 000 lajin harrastajaa. Hiphop-kulttuuri tarjosi synnyttyään 1970-luvulla 18 LIIKUNTA & TIEDE 45, 4 ,12008. Kulttuurimme perinteiset arvot ovat korvautuneet yksilöllisillä arvoilla ja yhteiskunnalliset muutokset näkyvät myös vanhempien auktoriteetin vähenemisenä (Helve 2007). Skeittauksen järjestöllinen eriytyminen osoittaa liikkumismuodon kulttuurisen kirjavuuden. 2006, 70-71). Skeittauksen suosio olikin suurinta Yhdysvaltain itäja länsirannikolla. Esimerkiksi skeittauksessa kyseessä on kaupunkitilojen uudenlainen merkityksellistäminen (ks. Ruumiillisuuden fyysisten ja sosiaalisten tilojen muutokset heittävät haasteen liikkumisen organisaattoreille, jotka ovat huolissaan nuorisokansalaisten riittävästä liikkumisesta. 2006, 51-67.) Olennaista on, että liikkumismuoto on säilyttänyt oman kulttuurisen olemuksensa nimenomaan nuorisokulttuurina. (www.rullalauta.fi) Skeittarit järjestävät sekä erilaisia nuorisokulttuurisia tapahtumia että toimeenpanevat lajin SM-kilpailuja. Muun populaarikulttuurin tavoin monimuotoista hiphopia on tutkittava sosiaalisesti tuotettuna
Driver, lan. A hundred years of musicalmovement, from waltz to hip hop. A century of dance. Ilman monitieteistä otetta ja tutkimusta nuorisokulttuuristen liikkumismuotojen ymmärtäminen on mahdotonta. Helve, Helena. Mäenpää, P. Jyväskylä. Lajin kasvusta kertoo parhaiten street lajien SM-kisojen osallistujamäärä, joka on muutaman vuoden kuluessa kasvanut muutamasta sadasta yli 700 osallistujaan (www.espoo2008.fi). Nuorison kapinan teoriaa Ja käytäntöä. London: Hamlyn. Nuorisokulttuuriset liikkumismuodot haastavat tutkijat uudenlaisten avausten tekoon. Skeittauksen organisoituminen useaksi järjestöksi ja katutanssin monet muodot todistavat liikuntakulttuurin eriytymisen jatkumista. 1999. Cassorla, A. Kaarninen, M. Arvojen muutos nuorisokasvatuksen haasteena. Hiphop-tanssi vaatii lujaa jalkatyöta ja on breakdanceen verrattuna liikevarastoltaan monimuotoisempi ja vähemmän kilpailullinen. Teoksessa Alan Light (toim.) The vibe history af hip hop. Nuorison kapinan teoriaa ja käytäntöä. Jyväskylä. Cambridge. Suomalaisen nuorison historia. Hiphop-tanssissa on vaikutteita m uun m uassa reggaeista, soulista ja kam ppailulajeista. Szwed, John, F. The rea! old school. & Kaarninen, M. Nuorisotutkimusverkosto julkaisuja 73. Teoksessa Tommi Hoikkala, Sofia Laine & Jyrki Laine (toim) Mitä on tehtävä. Katutanssin ammattilainen Sara Hirn kokee, että katu kulttuurin parissa oppii joka päivä itsestään jotain uutta. & Itkonen, H. Nuorten ryhmätoiminta Suomessa 1900luvun jälkipuoliskolla. Teoksessa Aapoa, S. Hip hop culture USA ABC-Clio. 2005. Asfalttiprinssit tutkimus skeittareista. Teoksessa Aapoa, S. 2003. Department af Sport Sciences. Tampere. Näkökulmia suomalaisen nuoruuden ja nuorison historiaan. 13) 1l Harinen, P., Itkonen, H. Giddens, A. Nuorisokulttuurin läpimurto. URB 03. LIIKU~TA & TIEDE 45, 4/2008 19. & Kaarninen, M. Research Reports No 3/2007. (toim.) Täältä tulee nuoriso 1950-79. (toim.) Nuoruuden vuosisata. 1980-luvulla hiphopin tanssiliikkeet syrjäyttivät vähitellen valkokankaille ilm estynyttä breakdancea (Driver 2000, 230-234; Price 2006, 21 ). Hämeenlinna. Price, Emmett 111. Helve, Helena. 2006. Teoksessa Elina, Nivala & Mikko, Saastamoinen (toim.) Nuorisokasvatuksen teoria perusteita ja puheenvuoroja. New Yorkin köyhässä Bro nxissa (Szw ed 1999) harra stajilleen jotakin om aa, joka liitti heidät ym päristönsä sosiaaliseen ryhm ään. Sam an tunteen voi hiphoptanssi tarjota harra stajill een nykypäivänäkin. 2000. Helsingin kaupunki. Nuorisoryhmistä 80-luvun lopun Helsingissä. Hiphop on muuttanut paljon ihmisten elämää sekä luonut upeita tanssijoita ja persoonia. Hiphop-tanssia harrastetaan paitsi tanssikouluissa ympäri maailman, myös nuorten omissa ryhmissä. Nuorisotutkimusseura. Hirn näkee, että vaikuttavinta katutanssin ymmärryksessä on sen merkitys harrastajille. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 159. Pihasakeista alakulttuureihin. 2005. Puuranen, V. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 909. (Hacklin 2003.) Sukupolvikeskustelua ja tutkimusta Skeittauksen ja hiphop-tanssin kaltaiset nuorisokulttuurit osoittavat, että ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävää liikkumista syntyy nuorten itsensä toimesta. Teoksessa Tommi Hoikkala, Sofia Laine & Jyrki Laine. Rautopuro, J., Harinen, P. (toim.) Nuoruuden vuosisata. Vantaa. Suomalaisen nuorison historia. University af Jyväskylä. Lähteenmaa, J. Sosiaalista ja kulttuurista pääomaa synnyttävinä aktiviteetteina ja toimintakykyä lisäävinä harrasteina nuorisokulttuuriset liikkumismuodot ansaitsevat myös taloudellista tukea. The Consequenses of Modernity. Nuorisoasiainkeskus. Kolmanneksi pitäisi tutkia, millaisia kulttuurisia merkityskokonaisuuksia nuorisokulttuuriset liikkumismuodot synnyttävät ja ylläpitävät. & Rautopuro, J. Suoranta, Juha. Teoksessa Häggman, K. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 909. Tanssi Sara "lil tlex" Hirn. Liikkumista ja terveyttä koskevat kulttuuriset valinnat eivät ole pelkästään yksilöllisiä. 2008. Missä määrin nuorisokulttuurista liikuntaa harjoitetaan ja ketkä ovat asialla. Millaiset tekijät vaikuttavat skeittauksen ja hiphop-tanssin kaltaisten liikkumismuotojen harrastamisen aloittamiseen ja jatkamiseen. Narkissos kaupungissa. Valtiovallan tervehdys liikuntatieteiden päivillä Jyväskylän yliopistossa 4.6.2008. Tutkimus kuluttaja-kaupunkilaisesta julkisessa tilassa. Mitä on tehtävä. 2003. Helsinki. 2003. Päätöksentekijöiden olisi kyettävä uudenlaisiin sukupolvikeskusteluihin, joilla luotaisiin yhteistä ymmärrystä esimerkiksi harrastustiloista. Mattila, R. Nuorten arvojen, maailmankuvien ja katsomusten muutokset. Julkisen sektorin olisi tunnistettava orastavat uudet liikkumismuodot. Julkiselle liikuntasektorille eriytyminen asettaa erityisiä haasteita. ln Itkonen, H , Salmikangas, A-K. 2007. Helsinki Laki. Urbaani festivaali. (Eds.) The Changing Role af Public, Civic and Private Sectors in Sport Culture. & Kaarninen, M. Jyväskylä. 2005. Rullalautailu. Skateboarding: A Sporty Form af Joyful Sociality. New York: Three Rivers. (Driver 2000, 230-234.) Sekä hiphop-tanssi että breakdance ovat nousseet markkinoiden siivittämänä nuorten liikkumismuodoiksi. Hacklin, S. 1990. 1990. 2006. Hiphop-tanssissa tärkeää on oman tyylin luominen ja kehittäminen. Hiphopin poliittinen epäpuhtaus. & McEvoy, E. HANNU ITKONEN, YTT Liikuntasosiologian professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hannu.itkonen@sport.jyu.fi ANNA-MARIA NURMI, LitM Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Sähköposti: anna-maria.nurmi@sport.jyu.fi LÄHTEET Aapala, S. Helsinki. Hiphop-kulttuur i m uodostuu neljästä eri taidon lajista: gra ffi teista, DJ:nja M C: n taidoista sekä breakdance-tanssijan eli 6-boyn taidoista. Hiphop-tanssin tai yleisemmin katutanssilajien harrastajamääristä ei ole kuitenkaan tilastoitua tietoa. 2006. Sam oista elem ent eistä huolim atta breakdance ja hiphop ovat kaksi erillistä tanssim uoto a. Helsinki: Laki. 2007. 1991 Hip-hoppareita, lähiöläisiä ja kultturelleja. Olosuhteiden tunnistaminen ja kulttuuristen valintojen lukutaito voisi hyödyttää sekä julkisen sektorin päätöksentekijöitä että tutkimuksen parissa ahertavia
öt ovat alttiina toimiessaan oissa. "Pelkkä" liikunnan tarjoaminen ei selvästikään riitä innostamaan kaikkia osallistumaan. Merkitysten rankingissa lienee yllättävintä perhekeskeisyyden tärkeys. Järjestetäänkö kouluikäisille 20 LIIKUNTA & TIEDE 45 •4/l008. Lasten ja nuorten omien preferenssien ja merkitystulkintojen ymmärtämiseksi nimenomaan heistä itsestään lähtevä tieto ja heille merkityksellisten asioiden hahmottaminen ovat avainasemassa. Koski vat jaettujen intressien toisin sanoen ihmisten (esim. menestyshalu ja 6. extrerne, 5. Tulkinnat merkitärJ<eysjärjestyksistä perustuvat se; httisiin. Tulkinnat eivät synny vain , vaan pitkälti sellaisten vaikuttei. alisen maailman sitä paremmin uurin "kieltä", r ki ty ksellisernyttäytyä (Koski iekkofani saattyksen aikana, ltaan unta: niin iäjän "ylämumUutta tulokulmaa etsimään Muun muassa ylipainoisuuden yleistymisen ja vähäisen liikunnan aiheuttamat ongelmat vaativat uudenlaisten "sisäänmenostrategioiden" etsimistä ja esittämistä eri liikuntamuodoissa. Berger&: LuckHyvin laaja liikunnan llään lukuisia suppeien ja liikuntamuodin ivat yleensä monis~ensiteeteillä. (Esim. ,) ' p 200 taa t mutta ei komea oli mo", Teksti: MARI LEHMUSKALLIO uriset merkitykset sten ja nuorten ~-untakulutuksen taustalla 1 uri matehastrt~oihin, sosiaaiin-;-'abstral1ihin aatteisiin merki~ä ja viestejä kantavien ~ ~järjestelmis tä. Tämän vaateen johdattelemana seuraavassa tarkastellaan, minkälaiset kulttuuriset merkitykset näyttäytyvät tärkeimpinä kouluikäisten liikuntakulutuskäyttäytymisessä: liikuntapalvelujen, penkkiurheilupalvelujen ja liikuntahyödykkeiden kulutuksessa. Liikunnassa tärkeintä hyvä olo ja mieli Kuluttaessaan liikuntaseurojen, koulujen (kerhot, iltapäivätoiminta), liikuntayritysten, yhdistysten sekä kuntien tarjoamia liikuntapalveluja lapset ja nuoret kohtaavat kulttuurisia merkityskokonaisuuksia seuraavanlaisessa tärkeysjärjestyksessä: 1. Perinteisistä poikkeavia merkityksiä on omaksuttava esimerkiksi muilta nuorisokulttuurin sektoreilta. Se herättää väistämättä kysymyksen: löytyykö lasten ja nuorten perhekeskeisyyden kaipuulle, perheenjäsenten kanssa yhdessä liikkumiselle, mahdollisuuksia tämän päivän liikuntapalveluissa. Liik~ ~utuu aiempaa tiukemmin taistelemaan ~ vetovoi'ihe isu~destaan muiden toimintamuotojen ';inn~lla.\Siksi on syytä tutkia liikuntaa myös yhtenä vapaa-aran elämysteollisuuden ja kulutuskulttuurin \ 6r1uotofla.~Jeskeisessä osassa ovat liikuntaan ..a kytl<eytyvät kulttuuriset merkitykset. pinnallisuus (kuvio 1). Tarkastelut perustuvat 442 viidesluokkalaisen ja 380 yhdeksäsluokkalaisen turkulaisoppilaan keväällä 2004 antamiin tutkimusvastauksiin. perhekeskeisyys tai fyysisyys, 4. hyvä olo ja mieli, 2
Katsojien kiinnostus on monen lajin kehitystyön ja olemassaolonkin perusta. Viime vuosikymmenten lieveilmiöiden valossa on aiheellista kysyä, onko eniten penkkiurheilutilaisuuksia tarjoava huippu-urheilu arvoiltaan ja olemukseltaan lainkaan sellainen populaarikulttuurin muoto tai viihteenala, jonka seuraamiseen lapsia ja nuoria on syytä houkutella. Se, m iten lajin vaikka kuinka perinteisen toim inta toteutetaan, on ra tkaisevaa. Siksi ainakin lajiliitot ja liikuntaseurat olettavasti toivovat 1990-luvulla romahtaneiden katsojalukujen kohentumista (ks. Omakohtaisen liikkumisen tapaan penkkiurheiluelämyksetkin pohjautuvat kulttuurisiin merkitysrakenteisiin. Liikkumisen merkityskokonaisuuksien painottuminen 4 3,5 3 2,5 2 1,5 >1 0,5 hyvä olo ja menestysfyysisyys exi reme pinnallisuus perhemieli halu keskeisyys . Olennaista liikunt apalvelujen tu ottajille on niin ikään huom ata, että pitkään vahvim m iksi lasten ja nuorten liikkum isen selittäjiksi arvioidut kilpailem inen, voittam inen ja saavuttam inen jäävät m enestyshalu-m erkityskokonaisuuteen lukeutu vina osioina viim eistä edelliselle sijalle m erkitysra nkingissa. Tärkeimpänä katsomotapahtumissa lapset ja nuoret, sukupuolesta riippumatta, pitävät lajisuorituksia (mm. jännitys, riskit, vauhti, kovaotteisuus) varsin vaisusti. 1k pojat 2,76 1,8 2,31 2,12 1.34 2,37 . lk tytöt 1,39 1,18 1,8 0,7 . 9. Vasta sen jälkeen lasten ja nuorten arvostuksissa sijansa saa tapahtuman urheilullinen asetelma eli mm. Pinnallisten m erkitysten kuten m uodikkuuden, m ediajulkisuuden ja ajankulun jääm inen tärkeysasteikon jum bosijalle siivittää tulkintaan, ettei lajin m uodikkuudella ole juur ikaan m erkitystä osallistum iselle. Suhteessa siihen, että m yöhäism odern ia nuorisokulttuur ia kuvataan voim akkaan eläm yshakuiseksi, liikunt apalvelujen kulutu ksessa koululaiset painottavat extrem e-m erkityksiä (m m . taidokkuus, vauhdikkuus, esteettisyys, mallin ottaminen) (kuvio 2). 5. tunnetut osallistujat, kilpailun jännitys ja suomalaisten menestyminen. 5. Minkkinen, Pääkkönen & Liikkanen 2001). <J. 1k tytöt 2,83 1,58 2,13 1,91 0,97 2,4 1:1 5. 1k tytöt 2, 75 1,23 2,29 1,(,1 0,78 1,54 . M ission im possible. 9. Elämysten vaikuttavuus ja kiinnostavuus riippuu siitä, miten hyvin ne vastaavat yksilöiden ja ryhmien sisäistämiä merkitysrakenteita (Koski 2000). 9. lk pojat 1,37 1,36 1,98 0,57 O=ei yhtään tärkeää, I=pikkulsen tärkeää, 2=melko tärkeää, 3=tiirkeää,1 4=erittäin tärkeää ' LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2008 21. 5. Viihdyttävyys lisää penkkiurheilua Verrattuna omakohtaiseen liikkumiseen penkkiurheilun kuluttamisen lisäämiselle ei löytyne yhtä selkeitä ja yhtä laajalti hyväksyttyjä perusteluja. lk pojat 2,35 1,38 1,96 1,9 1,02 1,58 O=ei yhtään tärk e ää , J=pik k u i s e n rärk e ää , 2=melko rärk e ää, J=tiirkeää, 4=erittliln tärk e ää KUVIO 2. lk pojat 1,58 1,58 2,08 1,34 . lk tytöt 1,1 1,07 1,74 1,51 . vanhem pineen ja sisaru ksineen juur i m uuta yhteistä liikuntatilaisuutta kuin pojat vastaan isät -peli kauden päätteeksi tai avoim et ovet harjoituksiin -päivä pari kertaa vuodessa. Katsomopenkkiurheilun merkityskokonaisuuksien painottuminen 2,5 ·.-------------------------, 2 1,5 0,5 Muu Lajisuoritukset Sosiaalisuus viihdyttävyys asetelma ----·-,. Ennem m in kuin uusien trendikkäiden lajisovellusten ideoim iseen palveluntarjoajien tulisikin panostaa toim innan sisällölliseen kehittäm iseen sellaiseksi, että se tuottaisi lapsille ja nuorille ensisijaisesti hyvää oloa ja m iel tä (hauskaa, rentouttavaa, m onipuolista, uusia kokem uksia, terveyden ylläpito a, taitojen oppim ista, pätevyy den tu nnetta, kavereita). Ajatuksia herättävästi toiseksi tärkeintä valtaosalle koululaiskatsojista on vahingonilo esimerkiksi epäonnistujia tai tuomareita kohtaan samoin napostelu, huutaminen ja riehuminen sekä muu hauska tapahtumaohjelma. KUVIO 1
Toissijaisten kulutuksen perusteiden selvittämisessä yksilöiden sisäistämiin merkitysrakenteisiin tutustuminen on jälleen avainasemassa. KUVIO 3. 5. lk tytöt 0,88 0,57 1,26 1,83 :. . huolten unohtuminen, rentoutuminen, ajankulu) (kuvio 3). Useimmissa suomalaisissa penkkiurheilutapahtumissa jäädään vielä melko kauas Maffesolin (1995) ja Rochen (2000) kuvauksista katsojuudesta myöhäismodernin ajan hurmiollisena yhteisöllisyyden aistimisena ja orgiastisena sosiaalisuutena. 5. Muidenkaan viimeaikaisten kulutustutkimusten valossa lapsia ja 22 LIIKUNTA & TIEDE 45, 4 /20'.)8. Liikuntaa seurataan myös medioista. l tytöt+ , + , , [. Liikuntahyödykekulutuksen merkityskokonaisuuksien painottuminen 2,5 2 1,5 ·~ ,-. Liikuntahyödykkeissä arvostetaan laatua Ensisijaiset vaatimukset liikuntahyödykkeiden hankinnalle asettaa kukin liikuntamuoto. Välitetyn penkkiurheilun merkityskokonaisuuksien painottuminen 2,5 i-----------------------, 2 1,5_ 0,5 ~ Liik;;a. Pyrkimys hyödyllisen liikuntatiedon välittämiseen lapsille ja nuorille hauskalla tavalla vaikuttaa osuvalta valinnalta. Runsas penkkiurheilukulutus on yhteydessä "puhtaasti liikunnallisiksi" tulkittavien merkityskokonaisuuksien kuten lajisuoritusten ja liikunta-asiantuntemuksen painottamiseen. Yhteys lajivaatimusten ja hankintojen välillä ei välttämättä ole yhtä selkeä liikuntatekstiilien kuin liikuntavälineiden osalla. : Toimintamallit Sosiaalisuus asiantuntemus i C +--· .)_ i . T .__ ~ .__ ~ . lk pojat 0,96 0,69 1,48 2,07 :. 9. Viihteellisiin populaariaiheisiin sisällöltään keskittyvä liikunnan ja urheilun joukkotiedotus lienee omiaan vastaamaan ja lisäämään juuri tämänkaltaista merkityskysyntää. Käytännöllisyys ja muoti eivät aina kohtaa. lk tytöt 0,84 0,32 1,35 1,91 :. Arjesta irtautuminen 1,57 1,98 1,54 1,58 0,5 Välinearvo Hyödykkeen Välinearvo minäkuvalle Samastuminen itseisarvo l iikuntasuorit uksil le 05. lk tytöt 1 1,45 ! 1,23 l ,05 1 ~ 4----:. Mediaan kohdistuu kuitenkin yhä enemmän painetta ottaa vastuuta terveellistä elämäntapaa käsittelevän informaation jakamisesta. lkpojat 0,89 0,57 1,27 1,77 o,.,.,; yhtään tärkeää, )=pikkuisen tärkeää, 2;melko tlirkeliä, 3=tärkeliä, 4""erittäin tärkeää Kuinka paljon järjestäjät panostavat urheilullisten tekijöiden ohella tapahtumien muuhun viihdyttävyyteen. Niin varsinaisen urheilutoiminnan aikana kuin mahdollisilla väliajoilla ja tauoilla katsomoyleisön viihdyttämisessä ja aktivoinnissa lienee vielä runsaasti tehostamisen ja monipuolistamisen varaa. 9. Toiseksi tärkeimmäksi mediapenkkiurheilun merkitysulottuvuudeksi kouluikäiset arvottavat liikunta-asiantuntemuksen urheilu-uutisineen, asioiden taustatietoineen, urheilijahaastatteluineen jne., joten tällaistakin "puhtaasti liikunnallista" mediasisältöä kyllä kaivataan. Tällöin koululaisten näkemyksissä painottuu liikunnan seuraamisen merkitys arjesta irtautumisena (mm. Näkyykö nuorimpien ikäluokkien maine hillittöminä kulutusjuhlijoina heidän liikuntahyödykekulutukseen kytkeytyvässä merkitysmaailmassaan. Olennaista penkkiurheilun suosion kasvattamisen kannalta kuitenkin on, että uusien koululaispenkkiurheilijoiden rekrytoiminen vaatii aiempaa enemmän panostusta viihdyttävyyteen. 9. Esimerkiksi reipas taukojumppa tai tutkitun liikuntatiedon saaminen saattaisi kiinnostaa ainakin osaa katsojista oluttelttoja enemmän. 5.lkpojatf 1,77 [ 1,26 l,05 : 9 k 1 1 38 1 l 04 82 ! . Tärkeimmäksi koettu arjesta irtautumisen merkitys kun ei välttämättä tule kohdatuksi liian informatiivisen tai kuivakan viestinnän kautta. Kun tärkeimmät perusteet kulutuksessa ovat välineiden ja tekstiilien tarkoituksenmukainen toiminta liikuntasuorituksissa, materiaalien kestävyys ja edullinen hinta, pohjautuu kulutus ensisijaisesti varsin järkevien merkitysten varaan (kuvio 4). lk pojat; 1,64 j 0,83 O""ei yhtään tärkeää, }=pikkuisen tärkeää, 2=melko tärkeää, 3=tärkeää, i 4""erittäin tärkeää KUVIO 4
Heikkala, K. Roche, M. 2000. 1999. 1995. Unruh, D. 2005. Karvonen, E. Autio & Heinonen 2002; Wilska 2005). Chicago: The University of Chicago Press. Maffesoli, M. Liikunnan kansalaistoiminta muutokset, merkitykset ja reunaehdot. London: Routledge. R. Nuorten kulutuksen moraali ja moraalitalous. R. Keväällä 2004 Turussa toteutettuun kyselyyn vastasi 442 11-12-vuotiasta ja 380 15-16-vuotiasta (N=822). Tampere: Gaudeamus. Helsinki: Gaudeamus. Berger, P. Helsinki, 135-154. Karvonen 1999; Mead 1955.) Tämä tulkinta mahdollisti valmiiden merkityspatteristojen käytön tutkimusmetodina. MARI LEHMUSKALLIO, KT, LitM Liikuntakasvatuksen lehtori Turun opettajankoulutuslaitos Turun yliopisto Sähköposti: mari.lehmuskallio@utu.fi LÄHTEET Autio, M. (Esim. Tutkimuksessa sovelletaan paitsi postpositivistisia, myös semioottisia, fenomenologisia ja symbolisen interaktionismin tietoteoreettisia näkemyksiä, joiden mukaan merkitystulkintojen luonne on vuorovaikutuksesta kumpuavaa, kulttuurisidonnaista. Kosken vuonna 2004 lanseeraama 'liikuntasuhde' soveltuu hyvin käsitteelliseksi ja teoreettiseksi "sateenvarjoksi", jonka alla liikuntaan kytkeytyviä kulttuurisia merkityksiä voidaan tutkia. Kulttuurija liikuntaharrastukset 1991 ja 1999. 1979. LIIKUNTA & TIEDE 45, 4/2008 23. Olympics and expos in the growth of global culture. Teoksessa: M. Liikunnan sosiaalitieteiden laitoksen tutkimuksia 3/2004, 189-208. London Routledge. 1955. 2001. Unruh, D. Imago ja maine menestystekijöinä myöhäismodernissa maailmassa. Autio, 1. The nature of social worlds. llmanen (toim.) Pelit ja kentät kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. llmanen & P Koski. H. Pelkkä julkkiksen tai seuran logon yhdistäminen liikuntahyödykkeeseen ei näyttäydy kovinkaan tehokkaana keinona vaikuttaa heidän kulutuspäätöksiinsä. Helsinki Tilastokeskus. Kulttuurisia merkityksiä tärkeyspainotuksineen kartoitettiin laajojen valmiiden merkityspatteristojen avulla, joista eksploratiivista pääkomponenttianalyysia käyttäen muodostettiin merkityskokonaisuus-summamuuttujia. Liikuntasuhde liikunnan kohtaaminen kulttuurisesti rakentuvana sosiaalisena maailmana. Näkökulmia nuorten maksuhäiriöihin ja kulutukseen. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 24. Näin tutkittiin A rtikkeli pohjautuu kirjoittajan väitöstutkimukseen (2008), jossa tarkastellaan liikuntakulutusta lasten ja nuorten liikuntasuhteessa. Teoksessa K. välinearvo liikuntasuorituksille). Nuorisobarometri 2005. Eresmaa, V Heinonen, V Koljonen, P Paju & T-A Wilska. Itkonen, J. Symbolic lnteraction 2, 115-129. Elämää mielikuvayhteiskunnassa. Mead, G. Merkitystutkimusta liikunnan resursoinnin tueksi Kulttuuristen merkitysten tarkastelua on hyödynnetty niukasti liikuntatutkimuksessa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu no: 152. Koski, P. Teoksessa: H. Pacific Sociological Review 23 13), 271296. Jokaiselta henkilöltä löytyy siten omanlaisensa liikuntasuhde myös niiltä, joille liikunta näyttäytyy yhdentekevänä tai vastenmielisenä asiana. nuoria ei voida pitää erityisen kulutusta korostavana ikäryhmänä (esim. Mind, self and society. Myth and meaning. Keskeisimmät tutkimusongelmat käsittelevät tyttöjen ja poikien omakohtaisen liikunnan ja penkkiurheilun palvelujen kulutustiheyttä ja sisältöä, liikuntahyödykekulutuksen määrää sekä ennen kaikkea kulttuuristen merkitysten luonnetta ja painottumista heidän liikuntakulutuskäyttäytymisessään. Samastumisen jääminen vähäpätöisimmäksi hyödykekulutuksen merkityskokonaisuudeksi osoittaa, että huomattavasti enemmän kuin Suomen mestarin tai elokuvanäyttelijän kanssa samanlaisia lenkkitossuja lapset ja nuoret kaipaavat vakuuksia tossujen juoksusuoritusta hyödyttävistä ominaisuuksista (vrt. Wilska, T.-A. Mega-events and modernity. & Heinonen, V. Kulttuuri ja viestintä 2001 :5. Pakko riittää. 2004. & Liikkanen, M. Yhteiskunnassa vallitsee kulloinkin yhteisesti jaettuja sääntöjä ja tapoja käyttää ja tulkita kulttuurisia merkkejä. Levi-Strauss, C. Koski, P. Tällainen lähestymistapa olisi hedelmällinen myös muiden kohderyhmien kuin lasten ja nuorten osalla. Nuoret kuluttajat samanlaisia vai erilaisia 7 Teoksessa: T-A Wilska (toim.) Erilaiset ja samanlaiset. 2000. Väitöstutkimus jäsentyy osaksi syksyllä 2002 käynnistettyä Liikunnan polut elämään turkulaiset lapset ja nuoret ylös, ulos ja liikkeeseen -hanketta. 2000. 2001. Characteristics and types of participation in social worlds. Minkkinen, V, Pääkkönen, H. Helsinki, 204-231. Liikuntasuhteellahan viitataan liikunnallisen ilmikäyttäytymisen lisäksi myös muuhun tietoiseen ja tiedostamattomaankin asennoitumiseen ja suhtautumiseen liikuntakulttuuriin eri osa-alueineen ja merkityksineen (Koski 2004 ). Jyväskylän yliopisto. Esimerkiksi yritysten, medioiden, kuntien sekä politiikan edustajille suunnattujen merkitystutkimusten avulla saatettaisiin löytää teemoja, joita liikunnan resurssihankinnassa kannattaa erityisesti korostaa, ja toisaalta teemoja, joiden muokkaamiseksi ja kohentamiseksi liikuntaväen olisi syytä ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin. Tiedonsosiologinen tutkielma. Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Maailman mieli yhteisöllisen tyylin muodoista. Helsinki: Opetusministeriö, Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisoasiain neuvottelukunta, 66-81. & Luckmann, T. 1980. 2002. L. Tampere: Gaudeamus. Liikunnan kansalaistoiminta kulttuurina toiminnan merkityksellisyys ja merkitysrakenteet
Toimina, joilla edistetään mahdollisuuksia kehittää itseään, mainitaan nimenomaisesti lainvalmisteluasiakirjoissa muun muassa liikunta ja muu ruumiillinen kulttuuri. Perustuslain suojaa nauttivat perusoikeudet on määritelty perustuslain 2 luvussa otsikon "perusoikeudet" alla. Perusoikeuden varsinainen sisältö määräytyy perusoikeutta koskevan säännöksen ja tavallisen lainsäädännön muodostamasta kokonaisuudesta. Lisäksi hallituksen esityksessä mainitaan esimerkkeinä julkisen vallan toimista liikuntalaitosten ylläpitäminen ja tukeminen sekä liikunnan harjoittamisen avustaminen. Positiivisen perusoikeusnäkemyksen mukaan perusoikeudet saattavat pitää sisällään myös oikeuksia, jotka edellyttävät valtion aktiivisia toimia perusoikeuksien toteuttamiseksi. Otsikon mukaisesti perusoikeudet olivat lähes poikkeuksetta vain Suomen kansalaisten turvana. Lähinnä tarkasteltavaksi tulevat tällöin taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaaliset oikeudet (ns. Negatiivisen perusoikeusnäkemyksen mukaan perusoikeudet suojelevat yksilöä valtion toimilta. Lainvalmisteluasiakirjoissa liikunta on liitetty osaksi sivistyksellisiä oikeuksia. Liikunta perusoikeussäännöksissä Viimeaikaisissa liikunnan ja urheilun toimialan julkisen vallan toimenpiteitä kehittävien työryhmien ja toimikuntien mietinnöissä ei erityisesti ole arvioitu liikuntaa perusoikeusnäkökulmalta. Säännöksillä määritetään julkisen vallan tehtäviä ja rajoitetaan julkisen vallan käyttöä yksilön oikeuksien hyväksi. Liikuntaa ei nimenomaisesti mainita nykyisissäkään perustuslain perusoikeussäännöksissä, Perustuslain 16 §:ssä on perusoikeutena säädetty sivistyksellisistä oikeuksista. Säännöksellä edellytetään, että julkinen valta huolehtii siitä, että itsensä kehittämisen mahdollisuuksiin on olemassa riittävästi järjestelmiä (hallituksen esityksessä mainitaan erityisesti kirjastolaitos). Viime vuosina liikunnan merkitys terveyden edistäjänä on erityisesti nostettu esille. Perusoikeusuudistuksessa perustuslakiin lisättiin keskeiset taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Perustuslain perusoikeuksina turvatut sivistykselliset oikeudet on määritelty seuraavasti: 16 § Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Eri valtioiden perustuslaeissa ilmeneviä perusoikeusnäkemyksiä voidaan jakaa negatiiviseen ja positiiviseen perusoikeusnäkemykseen. Perustuslain perusoikeussäännöksillä on pyritty määrittelemään julkisen vallan ja yksilön välisiä suhteita sekä suomalaisen yhteiskunnan perusarvot. Perusoikeuksia on yleisesti jaoteltu neljään eri ryhmään: 1) vapausoikeudet ja oikeusturva; 2) taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet; 3) tasa-arvoisuusoikeudet; ja 4) osallistumisoikeudet. Julkiselle vallalle asetetut velvoitteet eivät koske pelkästään valtiota, vaan velvoitteet on asetettu laajemmin julkisen vallan käsitteen piiriin kuuluville eli erityisesti kunnille ja viranomaistehtäviä hoitaville muille yhteisöille. Osana perustuslain 19 §:ssä perusoikeutena turvattua oikeutta sosiaaliturvaan on julkiselle vallalle säädetty velvollisuus turvata jokaiselle riittävät sosiaalija terveyspalvelut sekä väestön terveyden edistäminen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2008 25. TSS-oikeudet). subjektiivisena oikeutena, vaan julkisen vallan velvoitteelle on asetettu lailla säätämisen vaatimus. Perusoikeudet laajennettiin koskemaan Suomen kansalaisten lisäksi kaikkia Suomen oikeudenkäyttöpiirissä olevia. Perusoikeuksilla suojataan yksilön oikeuksia Nykyinen Suomen perustuslaki (731/1999) tuli voimaan 1.3.2000. perusoikeusuudistuksen yhteydessä, joka toteutettiin 1.8.1995 voimaan tulleella lailla Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta (969/1995). vapausoikeuksista. peru stu slaista, Suom en Hallitu sm uodosta (94/1919) lähtien. Hallitu sm uodon peru soikeussäännökset sisältyivät pääosin hallitusm uodon 11 lukuun otsikolla "Suomen kansalaisten yleiset oikeudet ja oikeusturva". Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu Osana perustuslain 16 §:ssä säädettyjä sivistyksellisiä oikeuksia on säädetty julkisen vallan velvollisuudeksi turvata jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus "kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä". Hallitusmuodon perusoikeuksia koskeneet säännökset eivät tunnustaneet liikuntaa perusoikeutena. Oikeutta kehittää itseään ei ole turvattu ns. Perusoikeusuudistuksella pyrittiin lisäämään perusoikeuksien suoraa sovellettavuutta tuomioistuimissa ja viranomaisissa sekä parantamaan yksittäisten henkilöiden mahdollisuuksia vedota oikeuksiensa tueksi perusoikeussäännöksiin suoraan ja välittömästi. Liikunnan perusoikeusulottuvuutta on siten arvioitava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kautta ja verrattava näitä perustuslain turvaamiin perusoikeussäännöksiin. Hallitusmuodon perusoikeussäännökset muodostuivat lähinnä ns. Perustuslain uudistuksen yhteydessä ei kuitenkaan näitä perusoikeuksia asiallisesti uudistettu, vaan perustuslakiin sisältyvät perusoikeudet oli määritelty ns. TSS-oikeuksia perusoikeussäännöksiin sisältyi hyvin rajoitetusta. Tämä tarkoittaa sitä, että perusoikeuden toteuttamisesta on säädettävä lailla. Liikunnan yhteiskunnallisen merkityksen kuvataan yleensä liittyvän hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensäja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä
Helsinki 2005 Timonen, Pekka: Urheilun oikeudellistumisesta urheiluoikeuteen oikeudenalana. Jyväskylä 2004 Koivumäki, Kari, Sjöholm, Kari ja Virtala, Mirja: Liikunta ja kunnat. Jyväskylä 2005 Husa, Jaakko: Yleinen valtiosääntöoikeus. Jyväskylä 2004 Tuori, Kaarlo: Sivistykselliset oikeudet. Vammala 1972 Kinnunen, Essi: Mitä etuliite urheilu merkitsee oikeudessa. Ehdotus kansalliseksi liikuntaohjelmaksi julkisen ohjauksen näkökulmasta. Helsinki 2000 Saraviita, likka: Suomalainen perusoikeusjärjestelmä. Helsinki 2006 Halila, Heikki: Urheilun oikeus tutkimuskohteena Suomessa. Urheilu ja oikeus 2004. Opetusministeriön julkaisuja 2008:14 Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla. Helsinki 1999 VIRALLISLÄHTEET Hallituksen esitys Eduskunnalle perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta (HE 309/1993) Hallituksen esitys Eduskunnalle uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi (HE 1/1998) Hallituksen esitys Eduskunnalle liikuntalaiksi (HE 236/1997) Perustuslakivaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta (PeVM 25/1994) Sivistysvaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä liikuntalaiksi (SiVM 11 /1998) Sosiaalija terveysvaliokunnan lausunto perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta (StVL 5/1994) Liikuntalakikomitean mietintö (KM 1976 87) Liikuntakomitea. Juva 2001 Ia 2. Kuntien osalta on kuitenkin otettava huomioon kuntien perustuslaissa turvattu itsehallinta-oikeus. Joensuu 1997 Husa, Jaakko: Perusoikeudet valtiosääntöoikeudessa ja valtiosääntöoikeustiede. Teoksessa Aaltonen, Kimmo (toim.): Urheilun ja liikunnan oikeus käytännössä. Teoksessa Hallberg, Pekka Karapuu, Heikki Scheinin, Martin Tuori, Kaarlo -Viljanen, Veli-Pekka: Perusoikeudet. Voidaan kuitenkin todeta, että terveyden edistämistä tavoittelevaa liikunnan edistämistä voidaan pitää myös perustuslain 19 §:n peru steella peru soikeuksiin sisältyv änä velvoitteena julkiselle vallalle ja siten myös peru soikeussäännösten turvaam ana peru soikeutena. Opetusministeriön työryhmä muistioita ja selvityksiä 2004 33 Huippu-urheilutyöryhmän muistio. Teoksessa Hallberg, Pekka Karapuu, Heikki Scheinin, Martin Tuori, Kaarlo Viljanen, Veli-Pekka: Perusoikeudet. Urheilu ja oikeus 2004. Julkiselle vallalle asetetun velvoitteen sisällön määrää muu lainsäädäntö, joista erityisesti liikuntalakia on pidettävä keskeisenä. Teoksessa Nieminen, Liisa (toim.): Perusoikeudet Suomessa. Liikuntapolitiikan linjat 1990-luvulla (KM 1990 24) Kuntien liikuntatoimen talousja henkilöstöresurssit vuonna 2006. Perustuslain 16 § luo julkiselle vallalle velvollisuuden turvata mahdollisuuden kehittää itseään (varattomuuden sitä estämättä) liikunnan avulla. Urheilu ja oikeus 2005. Liikuntaa on siten pidettävä yksilöille kuuluvana perustuslain turvaamana perusoikeutena. Oikeuskirjallisuudessa tätä velvoitetta on kuvattu tulkinnanvara isena "tavoitteellisluont oisena velvoitteena". Pieksämäki 2004 Rauste, Olli: Urheiluoikeus. Helsinki 1999 Karapuu, Heikki: Perusoikeuksien tausta ja yleinen sisältö. Terveys-sanaa käytetään Eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnan lausunnon mukaan terveyden edistämisen yhteydessä laajasti ihmisen hyvinvointia ja toim intakykyä kuvaavana käsitteenä. Helsinki 1997 Saraviita, likka: Perustuslaki 2000. Li ikunt aa ei ole nim enomaisesti käsitelty sosiaalisiin peru soikeuksiin liitettynä lainvalm isteluasiakirjoissa eikä oikeuskirjallisuudessa. Oikeudet on kirjoitettu julkiseen valtaa kohdistuviksi turvaarnisja edistämisvelvoitteiksi. Liikunta tunnustettiin yksilöille kuuluvaksi perusoikeudeksi vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen yhteydessä. Perustuslain 19 § luo julkiselle vallalle velvoitteen edistää väestön terveyttä liikuntaa edistämällä. Helsinki 1999 Kastari, Paavo: Kansalaisvapauksien perustuslainturva. Tietosanoma Oy. Liikuntajärjestöjen avustusjärjestelmätyöryhmä IV n muistio. Perustuslain 16 §:n ja 19 §:n liikuntaan liittyvien säännöksien lainvalmisteluasiakirjoissa nimenomaisesti mainitaan, että velvoitteet kohdistuvat valtion lisäksi myös kuntiin. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:22 JUHA VIERTOLA, OTL Yhteysjohtaja Suomen Liikunta ja Urheilu ry Sähköposti: juha.viertola@slu.fi 26 LIIKUNTA & TIEDE 45, 4 /2008. Näitä oikeuksia määriteltäessä kiinnitettiin huomiota myös tosiasiallisiin mahdollisuuksiin toteuttaa oikeudet muuttuvissa taloudellisissa olosuhteissa. LÄHTEET KIRJALLISUUS Halila, Heikki: Oikeudellistuva urheilu. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008 14 Liikuntajärjestöjen tulosohjauksen kehittäminen. painos. Julkisen vallan velvollisuudella edistää väestön terveyttä tarkoitetaan sekä sosiaalija terveyden huollon ennaltaehkäisevää toimintaa että yhteiskunnan olosuhteiden kehittäm istä väestön terveyttä edistävään suuntaan. Velvoite koskee myös kuntia Perusoikeusuudistuksen yhtenä lähtökohtana oli aikaisemman hai Ii tusrnuoclon perusoikeussäännösten täydentäminen keskeisillä taloudellisilla ja sosiaalisilla oikeuksilla
Liikunta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskiössä Yleisessä puheessa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen määrittyvät laajasti ja harvemmin tarkennetaan, mitä niillä itse asiassa tarkoitetaan. esim. Huolen syynä on se, että liikuntatoimen viranhaltijat eivät yleensä ole edustettuina kuntien johtoryhmissä, eikä liikuntalautakuntia ole kaikissa kunnissa. Kuntien intresseissä on tuottaa kuntalaisille hyvinvointia ja laadukkaita palveluja taloudellisesti ja tehokkaasti. Tutkimuksen aineiston muodostivat TEJO-hankkeen pilottikuntien vuoden 2003 kuntastrategiat, talousarviot ja toimintakertomukset. Jatkossa on syytä määrittää selkeämmin kenen toteuttamasta, kenelle suunnatusta ja minkä tyyppisestä liikunnasta on kyse. Tutkimuksessa selvitettiin 1) missä määrin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä sairauksien ehkäisy näkyvät termeinä asiakirjoissa, 2) mitä asiakirjoissa kirjoitetaan, kun edellä mainituista kirjoitetaan ja 3) miten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä sairauksien ehkäisyn lausumat painottuvat asiakirjojen välillä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Ratkaisuksi esitetään, että liikuntatoimen kannalta keskeiset näkökulmat sisältyisivät muiden hallinnonalojen, kuten sosiaalija terveys-, koulutusja sivistysja teknisen toimialan näkemyksiin. E hdotuksessa Kansalliseksi liikuntaohjelmaksi (2008) esitetään huoli siitä, että liikuntatoimen rooli kuntien strategisessa valmistelussa on usein ohut. 2007). Selvitettäessä, mistä tämän tutkimuksen asiakirjoissa puhuttiin, kun mainittiin hyvinvoinnin edistäminen, terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy muodostui kymmenen konkreettista sisällöllistä painoaluetta, joista terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta oli yksi (taulukko 1). Liikunta näkyy kuntahallinnossa osana väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Hyvinvoinnin, terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn näkymistä kuntien toiminnan suunnitteluja seuranta-asiakirjoissa on tutkittu Stakesin johtamassa Terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen (TEJO) -hankkeessa (Uusitalo ym. 2008, Lahtinen ym. Teksti:TIM O STÅHL Onko liikunnalla sijaa kuntasuunnittelussa. (Opetusministeriö 2008, 35) Miltä esitetty huoli sitten näyttää tutkimuksen näkökulmasta. Tämä liittyy yleisemmin terveys-sairaus, terveyden edistäminen ja hyvinvointi -käsitteiden määrittämisen problematiikkaan (ks. 2003, Rautio 2006). Moisio ym. Painoalue Kunta(N) Talous-arvio (N) Toiminta(N) Yhteensä (N) strategia kertomus Palvelujärjestelmän toimivuus 7 (4) 24 (7) 5 (2) 36 (10) Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi 4 (3) 15 (7) 8 (4) 27 (8) Päihteiden käytön ehkäisy 1 (1) 14 (4) 5 (4) 20 (6) Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 4 (4) 14 (5) 2 (2) 20 (6) Terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta 15 (6) 3 (1) 18 (6) Syrjäytymisen ehkäisy 2 (2) 9 (5) 3 (3) 14 (6) Sairauksien ja tapaturmien ehkäisy 9 (5) 3 (3) 12 (7) Henkilöstön hyvinvointi, osaaminen ja saatavuus 6 (3) 4 (4) 10 (4) Ikäihmisten hyvinvointi 1 (1) 7 (4) 1 (1) 9 (5) Terveellinen ympäristö 3 (2) 7 (3) 10 (3) Yhteensä 28 (7) 118 (11) 30 (9) 176 (11) LIIKUNTA & TIEDE 45, 4/2008 27
Liikunta näkyy talousarvioissa, kuntastrategioissa ei Kuntastrategia oli yhdeksässä kunnassa, joko erillisenä tai sisällytettynä talousarvioon. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista ja liikunnan edistämisestä oli mainintoja yhtä paljon. Ainoastaan palvelujärjestelmän toimivuudesta ja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista oli yleisemmin mainintoja (seitsemän kunnan talousarviossa). Ehkäisevä toiminta kohdentui eniten päihteiden käytön ehkäisyyn. Ainoastaan yhden kunnan toimintakertomuksessa raportoitiin, mitä liikunnan edistämiseksi oli kunnassa tehty. Verrattaessa muihin sisältöalueisiin (ks. Tulosten mukaan näyttäisi siltä, että liikunnan edistäminen osana kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä edellyttää liikuntatoimen aktiivista mukanaoloa kunnan poikkihallinnollisessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. tarkemmin Uusitalo ym. Johdon sitouttaminen terveyden edistämiseen tärkeää terveyden edistämisen maininnat olivat melko sattumanvaraisia. Päihteiden käytön ehkäisystä ja väestön terveyden edistämisestä puhuttiin lähes yhtä paljon. http://info.stakes.fi/tejo Etsittäessä eroja hyvinvointia, terveyden edistämistä ja ehkäisyä koskevien kirjoitusten välillä, huomattiin, että erot ovat melko pieniä. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan sisältö muodostui terveysliikunnan, toimintaja työkyvyn edistämisen, liikunta-aktiivisuutta tukevien palvelujen (esim. Talousarvioissa tavoitteita asetettiin paljon, mutta tavoitteiden seuranta on vielä vähäistä. Yleisluontoiset maininnat liikunnasta väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä eivät todennäköisesti kanna kovin pitkälle, eivätkä johda konkreettisiin toimenpiteisiin. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 3/2007 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä ehkäisevä toiminta hahmottuivat kuntien asiakirjoissa laajasti, vaikkakin asiakirjojen hyvinvoinnin ja 28 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4 /2008. Terveyden edistämisen tutkimuksen arviointi. Liikunnan edistämisen lausumia esiintyi kuuden kunnan talousarvioissa. Analyysi kuntien suunnitteluasiakirjoista. Kuudessa eli yli puolessa tutkituista kunnista oli mainintoja liikunnan edistämisestä. Puhuttaessa liikunnan edistämisestä osana väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tulee selkeästi määrittää kenen toteuttamasta, kenelle suunnatusta ja minkä tyyppisestä liikunnasta on kyse. kuntoneuvolatoiminta), erityisryhmien liikunnan, tiedottamisen ja asukkaiden omatoimisuuden kokonaisuuksista (ks. Rautio M (2006) Terveyden edistämisen koulutus sosiaalija terveysalalla. taulukko 1) tilanne liikunnan edistämisen osalta ei vaikuta erityisen huolestuttavalta. Terveyden edistämisen kohdalla yleisin aihe oli terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:14. Lisätietoa ja materiaalia ks. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 49/2006. Kuntien intresseissä on tuottaa kuntalaisille hyvinvointia ja laadukkaita palveluja (myös liikuntapalveluja) taloudellisesti ja tehokkaasti. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan, siihen suuntaan kunnat ovat jo toimintaansa suuntaamassa ainakin tavoitteiden tasolla. Tarkasteltaessa lausumien lukumääriä on tulos samansuuntainen. Uusitalo M, StåhlT, Perttilä K, Rimpelä M (2007) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntapolitiikassa. Moisio P, Karvonen S, Simpura J, Heikkilä M (2008) Johdanto. Pilottikuntina ovat Kauniainen, Muurame, Närpiö, Oulu ja Salo sekä seutukuntana Kuusiokunnat (Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä ja Ähtäri). Liikunnan edistäminen oli sen sijaan kohtalaisen hyvin esillä talousarvioissa. Helsinki, opetusministeriö. 2007). Ehdotus kansalliseksi liikuntaohjelmaksi Julkisen ohjauksen näkökulmasta (2008). TIMO STÅHL,TtT Kehittämispäällikkö Stakes Sähköposti: timo.stahl@stakes.fi LÄHTEET Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla. Lahtinen E, Koskinen-Ollonqvist P, Rouvinen-Wilenius P, Tuominen P (2003) Muutos ja mahdollisuus. Talousarvioihin tulee kirjata täsmällisiä tavoitteita ja toimenpiteitä, joita tulee seurata toimintakertomuksissa. Helsinki: Stakes. Mikä TEJO-hanke. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 15/2003 Helsinki. Sitoutuneisuuden lisäksi terveyden edistämistyö vaatii johtajuutta, koordinaatiota, systemaattista seurantaa, poikkihallinnollista yhteistyötä ja osaamista. Yhdessäkään kuntastrategiassa ei ollut mainintaa liikunnan edistämisestä (Taulukko 1). Niukkenevien resurssien aikana talouteen liittyvät asiat saavat kunnissa vahvan sijan, jolloin johdon (viranhaltijaja luottamushenkilöjohdon) sitoutuminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on tärkeää. TEJO-hankkeen tavoitteena on vahvistaa terveyden edistämisen toimeenpanorakenteita ja selventää terveyden edistämisen asemaa kunnallishallinnossa. Helsinki. Hyvinvoinnista puhuttaessa esillä oli eniten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi. Eniten mainintoja oli palvelujärjestelmän toimivuudesta. Hanke käynnistettiin sosiaalija terveysministeriön toimesta vuosiksi 2002-2009 ja sitä toteutetaan yhteistyössä Stakesin, pilottikuntien, ammattikorkeakoulujen ja lääninhallitusten kanssa. Teoksessa Moisio P Karvonen S, Simpura J, Heikkilä M (toim) Suomalaisten hyvinvointi 2008
Suuren yleisön suosio voi kadota yhdessä hetkessä jos moraali pettää ja omia sääntöjä rikotaan. Vaikka lupaus toimia rehdisti urheilun sääntöjä noudattaen oli annettu, jouduttiin urheilijoita lähettämään kotiin kesken kaiken sääntörikkomusten takia. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi LIIKUNTA & TIEDE 45, 4/2008 29. KA RI L. Tuomio ei koskaan vanhene, sitä ei unohdeta eikä sitä anneta anteeksi. Timo Soini nostatti ryhtiliikettä oman puolueensa piirissä toteamalla että "antaa mädän pursuta". Marion]ones'n keväinen itsetilitys olympiamitalien palautus oli kauheaa katseltavaa keväällä 2008 ja oiva esimerkki yhteisön sääntöjen ankaruudesta. Kroppa vaatii kohennusta vaikka sitä on keväällä jo kohennettu kesää varten. Vaikka asiassa ei mätää olisikaan, on tulevia kuntavaaleja mielenkiintoista seurata myös tästä näkökulmasta. Urheilija sen sijaan ei palaa koskaan ja häpeä on ikuinen. Omien sääntöjen noudattaminen on haasteellista. Muilla ammattialoilla ei ole tässä suhteessa samanlaisia vaivoja vaikka niilläkin on omat erilaiset sääntönsä rikottavanaan. Jo ennen kisojen alkua joutui Bulgarian koko painonnostojoukkue jäämään kotiin massiivisen joukkokäryn takia. Vaikka kesä oli sateinen ja kolea, on grillikausi tehnyt tehtävänsä. Syksyn saapumisen huomaa myös siitä, että huippu-urheilun kesäiset huippuhetket Pekingissä ovat jääneet taakse. Urheilussa ja politiikassa omien sääntöjen noudattaminen on haasteellista S yksyn saapumisen huomaa hyvin siitä, että lenkkipolut ja kuntosalit ovat täyttyneet itsensä ehostajista ja uuden kauden aloittajista. Onko siis ihme jos urheilija hakee parempaa kuntoa kielletyistä lääkeaineista ja poliitikko vaalirahaa hämäristä lähteistä. Kisat olivat samalla sekä mahtava spektaakkeli ja urheilun ylistys että osoitus urheiluhengestä ja kansojen välisestä ystävyydestä. Miksi sääntöjä kuitenkin rikotaan yhä uudestaan jos siitä syntyy elärnänmittainen taakka ja ahdistus. Painonhallinta on pettänyt ja vyötäröllä kiristää. Tuomio on lisäksi erittäin ankara. Moraali ja omatunto usein väistyvät kun taistellaan paikasta auringossa. Toistuvista rikkeistä urheilija suljetaan yhteisön ulkopuolelle eliniäksi. Urheilusääntöjen rikkomisessahan on kysymys vain ja ainoastaan urheiluyhteisön itselleen laatimien omien moraalisten ja eettisten sääntöjen rikkomisesta. Itseruoskintaa itse laadittujen sääntöjen rikkomuksista esiintyi kuitenkin samalla tavalla kuin urheilijoilla. Urheilun sääntöjä kierrettiin ja rikottiin yhä uudestaan annetuista valoista ja vakuutuksista huolimatta. Urheilijat ja poliitikot painivat omien sääntöjensä noudattamisessa varsin samankaltaisten moraalisten ja omantunnon kysymysten alaisina. Katsojalle urheilun uroteoista nauttiminen oli ehdollista doping-testin tuloksesta riippuen. Itseruoskinta lisäksi täydentää lopputuloksen. Muutamat kansanedustajat jopa häpesivät laillisesti vastaanottamiaan vaalitukia niin syvästi että palauttivat saadut vaalirahat takaisin niiden lahjoittajille vaikka mitään syytä siihen ei olisi ollutkaan. Pienestäkin rikkeestä saa kahden vuoden tuomion. Ilmiö on jokasyksyinen muistutus siitä, että itselle tehdyistä lupauksista ei ole pystytty kesän aikana pitämään kiinni. Ei mikään muu yhteisö ole laatinut itselleen näin hankalasti noudatettavissa olevia sääntöjä itselleen. Saman voi todeta viikkolehtien lööpeistä, jotka kilvan kannustavat kurin palautukseen. Urheiluaate kukoisti. Urheilun sääntörikkomusten rinnalla tuntuu alkukesän vaalirahoituslakien rikkomuksista syntynyt julkinen keskustelu ja siitä aiheutunut kansanedustajien mediaruoskinta kovin köykäiseltä. Kauniin ulkokuoren alla kyti kuitenkin toisenlainen ilmapiiri. Mikä säännöissä on niin vaikeaa, ettei niitä noudateta. Niin taiteissa kuin liike-elämässäkin dopingaineilla saavutetaan parempaa suosituskykyä ja menestystä kuin pelkällä kaurapuurolla voi saavuttaa. Edes yhteiskunnallinen lainsäädäntö ei ole yhtä ankara, sillä lakia rikkonut voi palata kunniallisena kansalaisena yhteiskuntaan rangaistuksen kärsittyään. Kiinalaiset olympiaisännät onnistuivat sekä kisajärjestelyissä että itse urheilussa erinomaisesti. Eikä tapaus ollut edes ensimmäinen laatuaan
FlEP:n virallisena edustajana Suomessa toimi lehtori Liisa Heinilä, joka muun muassa sittemmin kantoi päävastuun Suomen osuudesta FlEP:n järjestämässä liiku n ta kasvatuksen maailma n kongressissa Strasbourgissa 5.-13.7.1969. Kuuluminen liikuntatieteiden keskeisiin järjestöihin, kansainvälinen vuorovaikutus, tutkimustiedon välittäminen, konferensseihin osallistuminen ja niiden järjestäminen ovat rutiinia. Suomessa Seura yritti käynnistää aiheesta keskustelua. Kansainvälisen toiminnan vaatimaa tietoliikennettä oli tehostettava. LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA 75 VUOTTA Maailmalle ja maailmalta Kansainvälisyys on Liikuntatieteellisessä Seurassa (LTS) itsestäänselvyys. Lopullisesti ne kiinteytyivät 1970-luvulla. Uusia avauksia kansainväliseen keskusteluun Otaniemessä järjestettiin vuonna 1967 lCSPE:n urheilusosiologian kokous, johon osallistui seuran jäsenistä professori Kalevi Heinilä. Seuran vuoden 1963 toimintasuunnitelmassa todettiin, että "seuran käsityksen mukaan tähän toimintaan on kiinnitettävä suurta huomiota ja ennen kaikkea koetettava luoda niissä itselle tunnustettu asema. Tehtävään valittiin voimistelunopettaja Matti Turpeinen. Turpeinen hoiti tehtävää oman toimensa ohella. L iikuntatieteellinen Seura oli pyrkinyt aktiivisesti kansainvälisiin kontakteihin ja kansainväliseen tiedonvälitykseen jo seuran perustamisen ensi vuosikymmenistä lähtien, mutta kansainvälisten yhteyksien voidaan sanoa tiivistyneen vasta 1960-luvulla. Seuran hallitus päättikin vuonna 1964 perustaa ulkomaan asioiden sihteerin toimen. Urheilun Peruskirja luotasi urheilun asemaa Vuosi 1965 oli nimetty Yhdistyneiden Kansakuntien "Kansainvälisen yhteistyön vuodeksi". Seuran omassa piirissä asiakirja sai ristiriitaisen vastaanoton. Liikuntatieteellinen Seura oli mukana kolmen suuren kansainvälisen liikuntajärjestön työssä 1960luvun alussa. Kokouksen keskei senä teemana oli lähitulevaisuuden runko-ohjelman laatiminen ja vahvistaminen. lCSPE:n kokous 30 LIIKUNTA & TIEDE 45, 4 /2008. Näin ei kuitenkaan ole aina ollut. Tukholmassa vuonna 1962 pidettyyn "Kansainvälisen Terveys-, Liikuntakasvatusja Virkistystoiminnan Neuvoston", ICHPER:n (International Council on Health, Physical Education and Recreation) kongressiin osallistui seuran edustajana voimistelunopettaja Jukka Wuolio. lCSPE:n aloitteesta oli laadittu, urheilun asemaa, merkitystä ja mahdollisuuksia kartoittava "Urheilun Peruskirja". Liikuntatieteellisestä Seurasta tuli FlEP:n kansallinen yhteyselin. Häntä työllisti ulkomainen kirjeenvaihto ja liik~ta-alan ulkomaiset aikakauslehdet. "Liikuntakasvatuksen Kansainvälisen Liiton", FlEP:n (Federation lnternationale d' Education Physique) jäseneksi seura liittyi vuonna 1963. Myös LTS: ssa huomioitiin tämä ja korostettiin urheilun olevan kansoja yhdistävä tekijä. Pitämällä yhteyttä näihin järjestöihin kyetään varmemmin seuraamaan alalla tapahtuvaa kansainvälistä kehitystä." Jäsenyys kansainvälisissä järjestöissä toi mukanaan uusia tehtäviä ja velvollisuuksia. Ohjelmaan sisällytettiin muun muassa laajan kansainvälisen tutkimustyön käynnistäminen. LTS:ssa kiinnitettiin erityistä huomiota kansainvälistä liikuntakasvatusta ja liikuntatiedettä edistävään järjestötoimintaan. Seuran piirissä pidettiin erittäin valitettavana, että Peruskirja sai huomattavasti odotettua laimeamman vastaanoton niiltä piireiltä, joiden siihen oli ensimmäisenä odotettu ottavan kantaa. Toisaalta kritisoitiin, ettei peruskirjan ajatuksissa ollut juuri uutta ja että "urheilun merkitystä eri yhteiskuntaluokkien välisiä eroja tasoittavana tekijänä 'muuttuvassa maailmassa· olisi Peruskirjassa syytä voimakkaasti korostaa." Toisaalta todettiin, että "yhteiskunnan vastuuta urheilijan tulevaisuudesta on aivan oikein korostettu". LTS:n piirissä katsottiin, että Suomen olisi mahdollista osallistua vain urheilijan karrieeria koskevaan tutkimukseen, koska voimavarojen ei uskottu riittävän molempiin projekteihin. Suomi oli ollut ICSPE:n (International Council of Sport and Education) toiminnassa mukana sen perustamisesta lähtien: ICSPE:n perustamista suunnitteleva kokous oli järjestetty Suomessa vuonna 1959. Hyväksytyksi tuli kaksi tutkimustehtävää: "Urheilu ja sosiaalinen integraatio" sekä "Huippu-urheilijan karrieeri"
Se hyväksyttiin alkuvuodesta 1976. Tärkeää oli. myös suomalaisen tiedon vienti. Vuonna 1972'-seura palkkasi tiedotussihteerin tehtävään valittii~ja Mattila -, jonka yhtenä tärkeänä tehtävänä oli nimenomaan kansainvälisten yhteyksien hoitaminen. Seuran kansainvälisen toiminnan tarkoituksena oli tuoda ulkomailta sellaista liikuntatieteellistä ja liikuyfaan liittyvää tietoa, jota ei Suomessa ollut helposti slatavissa ja jonka avulla voitaisiin seuran neriaateohjelman viitteiden mukaisesti kohottaa suomalaisen liikuntakulttuurin tietotasoa. oli pienimuotoinen tutkijapalaveri, mutta kansainvälinen yhteistyö edistyi nyt ripeästi ja kolmen vuoden ----kuluttua järjestetyille FIEP:n kansainväliselle liikuntakurssille osallistui jo 170 henkilöä 12 maasta. Toimintaan sisälytettiin myös yhteyksien luominen kansainvälisiin liikuntakulttuuria edistäviin järjestöihin, eri maiden liikuntaviranomaisiin, tutkimusta ja koulutusta suorittaviin laitoksiin ja käytännön liikuntatoimintaa edistäviin järjestöihin. Alkoi työ ohjelman laatimiseksi. Tehtävä täsmentyi seuran kansainvälisen liikuntapoliittisen ohjelman laatimiseksi. Kansainvälisellä tasolla elettiin liennytyksen ilmapiirissä ja erityisesti tämä Kansainvälinen toiminta laajeni ja vakiintui 1970-luvulla. Kehitystä vahvisti edelleen seuran liittymin'.;fi vuonna 197 4 jäseneksi "Liikuntakasvatu~sen ja Urheilu historian Kansainväliseen liittoon" ISPA-aan{International Association for the History 07.sie,l Education and Sport). Aarni Koskela, Kalevi Heinilä ja Martti J. Seuran piirissä siihen vaikuttivat mm. Karvonen, Liisa Heinilä sekä Raija Mattila. Liikuntatieteellisen Seuran liityttyä vuonna 1970 "The Physical Education Association of Great Britain and Nothern Ireland" -järjestöön kansainväliset kontaktit tiivistyivät. Ulkomaisia asiantuntijoita käytettiin myös Stadionlehden avustajina. Liennytyksen hengessä Tavoitteisiin pyrittiin osallistumalla kansainvälisiin kongresseihin ja seminaareihin, järjestämällä vastaavia tapahtumia Suomessa sekä välittämällä julkaistua tietoa. Liikuntatieteellisen Seuran kansainvälisen toiminnan tavoitteeksi määriteltiin kahdensuuntainen tiedonvälitys: "liikuntakulttuurin ulkomaisen kehityksen seuraaminen ja samalla omassa maassa tapahtuvan/toiminnan tunnetuksi tekeminen". Kyseessä oli seuran ensimmäinen askel sen kansainvälisen toiminnan ohjelman laatimiseksi. Työryhmän jäseniksi valittiin lehtori Liisa Heinilä, apulaisprofessori Juhani Kirjanen, osastopäällikkö Heikki Klemola, virastopäällikkö Esko Palmio (pj.) ja tiedotussihteeri Raija Mattila (sihteeri). Työryhmän raportti valmistui vuonna 1974. Oma kansainvälinen liikuntapoliittinen ohjelma Kansainvälisten suhteiden laajentaminen ja vakiinnuttaminen oli seuran näkyvimpiä ja tietoisesti valittuja linjauksia 1970-luvun alusta lähtien. LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2008 31. Seura asetti vuonna 1973 työryhmän, jonka tehtäväksi määrättiin kartoittaa liikuntakultuurin kansainvälinen kenttä ja Suomen kansainvälise~liikuntasuhteet sekä laatia tältä pohjalta toimenpide-ehdotukset LTS:n hallitukselle
Tavoitteena oli tiedottaa liikuntabiologisen tutkimuksen tuolloisesta tilanteesta, hyödyntää lii-----, kuntabiologista tutkimustietoa käytännön valmennuksessa sekä edistää yhteistyötä tutkijoiden ja valmentajien välillä. Tieteellisen valiokunnan tärkeimpänä tehtävänä oli kongressiohjelman suunnittelu ohjelman ja teemojen täsmentäminen, pääalustajien ja puheenjohtajien nimeäminen sekä kongressitiedotus. Valiokuntaan kuuluivat Pauli Vuolle, Paavo Komi, Aarni Koskela, Paavo Seppänen ja Risto Telama. 32 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 412008. Kansainvälisyys oli jo tuolloin vaatimus tieteellisten seurojen toiminnalle. Lappeenranta 1983. HEIKKI ROIKO-JOKELA dosentti, historian lehtori Historian ja etnologian laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: heikki.roiko-jokela@campus.jyu.fi LÄHTEET: Suomen Urheiluarkisto. Lisäksi suomalaisina vastuuorganisaatioina toimivat opetusministeriö ja Suomen Fysiologiayhdistys. Tässä hengessä seura toteutti myös kansainvälistä toimintaansa "maamme virallisen ulkopolitiikan periaatteiden mukaan. Paitsi kansainvälisten järjestöjen kanssa seuralla oli yhteistyötä Euroopan Neuvoston tietopalveluyksikön Clearing Housen kanssa. Nyt toiminnassa painotettiin erityisesti tieteellisen yhteistyön kehittämistä: Pohjoismaat muodostivat kulttuurisesti yhtenäisen alueen, joten tieteellinen yhteistyö eri muodoissaan koettiin tarkoituksenmukaiseksi ja tavoiteltavaksi. ~ Antero Heikkinen, Liikuntatieteellinen Seura 50 vuotta, 1933-1983. Tavoitteena oli analysoida tieteellisesti'urheilun ---ja liikunnan roolia kansainvälisen yhteisymmärryksen kehittämisessä, edistää alan tutkimustoimintaa sekä tarjota alan tutkijoille ja käytännön tehtävissä oleville mahdollisuus ajatusten vaihtoon. Symposiumin puheenjohtajana toimi professori Paavo Komi Jyväskylän yliopistosta. Vuoden 1980 marraskuussa Seura järjesti yhdessä Suomen Olympiakomitean kanssa seminaarin, jossa hyödynnettiin kilpaja huippu-urheilun uusinta tutkimustietoa Vierumäen "Urheilubiologiasymposiasta", Tbilisin "Urheilu nyky-yhteiskunnassa" -kongressista ja Kuopion "Liikunta ja terveys" -symposiurnista. Seuran harjoittama yhteistyö perustuu ETYK:n päätösasiakirjan hengen mukaisesti mahdollisimman avoimeen tietojen vaihtoon ja suuntautuu niin tutkimusperinteensä kuin yhteiskuntarakenteensa puolesta erilaisiin maihin." Käytännössä seuran edustajia osallistuikin paitsi niin sanotuissa Itäblokin maissa kuin myös lännessä pidettyihin liikuntatieteiden kansainvälisiin seminaareihin. Suomessa toimi Liikuntatieteellinen Seura, mutta muissa Pohjoismaissa ei ollut vastaavia seuroja. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuja no 89. Esityksissä tarkasteltiin kansainvälistä yhteistoimintaa kilpaja huippu-urheilussa, kuntoliikunnassa, liikuntakasvatuksessa ja liikuntatieteissä. Seura asetti kansainvälisen toiminnan tavoitteekseen 1980-luvun alussa erityisesti liikuntatieteellisen tutkimuksen ja siihen liittyvän tiedonvälityksen kehittämisen. Myös Pohjoismaisen Neuvoston toiminnan tärkeyttä liikuntakulttuurin alalla korostettiin. Seuran kansainvälisen toiminnan siihen asti merkittävimpään tapahtumaan osallistui 280 urheilun ja liikunnan asiantuntijaa 27:sta eri maasta. Seuran toiminnan laajentuminen uusille urille oli myös sopusoinnussa ajan liikuntatieteiden kehittämisen vaatimuksille. Liikuntatieteellinen Seura, Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitos ja Suomen Urheiluopisto vastasivat Vierumäellä lokakuussa 1979 laajan kansainvälisen urheilubiologian symposiumin toteuttamisesta. Kongressi pidettiin 7-10.7.1982 ICSPE: n suojeluksessa, mutta seuralla oli pääasiallinen järjestelyvastuu. Pohjoismainen liikuntatieteellinen yhteistyö ei ollut toimivaa ja tehokasta 1960-luvun alussa. Tilaisuus kuului ICSPE:n ja ISB:n (Kansainvälinen Biomekaniikkayhdistys) ohjelmaan. Omat resurssit tunnustettiin rajallisiksi yhteydet ulkomaille nähtiin tärkeiksi. Niitten järjestämisessä Seura oli varteenotettava yhteistyökumppani niin kotimaisille kuin kansainvälisille toimijoille. Mukana olivat SVUL ja TUL. Kongressit olivat merkittävä kansainvälisen tiedonvälityksen väylä. Edelleen seuran vuoden 1981 toimintasuunnitelmassa kirjoitettiin, että "seuran kansainvälinen toiminta nähdään edelleenkin välineenä seuran muiden tavoitteiden toteuttamisessa. Liikuntaa ja kansainvälistä yhteisymmärrystä ETYKin hengessä Vuoden 1979 lopulla käynnistyi "Liikunta ja kansainvälinen yhteisymmärrys" -kongressin valmistelu. Liennytyksen ilmapiiriin liittyi myös suunnitelma tutkimusprojektista "Urheilu, kansainvälinen yhteisymmärrys ja jännityksen lieventyminen". LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA 7S VUOTTA hallitsi Suomen ulkopolitiikkaa. Kongressissa käsiteltiin seuraavia teemoja: 1) kansainvälisen urheiluyhteistyön määrä, sisältö ja toimintaorganisaatiot ennen, nyt ja tulevaisuudessa; 2) kansainvälisen urheiluyhteistyön rooli kansainvälis ä ymmärrystä vahvistavana tai heikentävänä tekijänä; 3) kansainvälistä yhteisymmärrystä parantavat tai heikentävät urheiluyhteistyöhön }i1ttyvät toimenpiteet ja niiden lähtökohdat; 4) tulevaisuud1;1_'haasteet kansainvälisen urheiluyhteistyön kehittämiseksi siten, että se lila'ä kansainvälistä yhteisymmärrystä. Sittemmin 1980-luvun alussa tuotiin selkeästi esiin, että yhteyksiä sosialistisiin maihin oli pyrittävä kehittämään. Tärkeä tehtävä tällä alueella on tietoinen pyrkimys edistää omalta osaltaan kansainvälistä yhteisymmärrystä ja rauhaa." Kongressiosaaja ja moniottelija Liikuntatieteellisen Seuran kansainväliset yhteistyömuodot vakiintuivat 1970-luvun aikana. Noin 20 -vuodessa Liikuntatieteellisen Seuran kansainväliset yhteistyömuodot olivat vakiintuneet ja sektorista oli tullut merkittävä ja näkyvä osa seuran toimintaa. Symposium oli ensimmäinen kansainvälinen sekä tutkijoiden että käytännön valmennustyössä toimivien kiinnostuksen kohteet ja tietotarpeet huomio iva tilaisuus Suomessa. Kysymyksiä lähestyttiin muun muassa kansainvälisen tiedonvälityksen, kansainvälisyyskasvatuksen ja kehittämisyhteistyön näkökulmista. Liikuntatieteellisen Seuran arkisto. Kongressin järjestelytoimikuntaan kuuluivat Juhani Perttunen, Pauli Vuolle, Kaarlo Hartiala, Heikki Klemola, Aarni Koskela, Mauri Oksanen, Raimo Railo, Ossi Sjöman ja Reijo Vartia. Kokouspöytäkirjoja, to~takertomuksia ja toimintasuunnitelmia 1959-1982
Myös tätä rahastoa pyritään kartuttamaan vuosittain sekä LTS:n omilla tuotoilla että ulkopuolisten lahjoituksilla. Seura kiittää lahjoittajia Rahastoa on kartutettu vuosittain pääasiassa LTS:n omilla tuotoilla, mutta seura ottaa vastaan myös ulkopuolisten tahojen tekemiä lahjoituksia. Palkitut tutkijat ja tutkimukset: (takarivi vasemmalta) Mikko Simula, Jyväskylän yliopisto: Luonnossa liikkumisen kulttuuriset selitysmallit Sami Kokko, Jyväskylän yliopisto: Nuorten urheiluseurojen terveyden edistämisprofiili toimihenkilöiden arvioimana Timo Rantalainen, Jyväskylän yliopisto: Luiden kuormitusherkkyyden arvioiminen kehon massasta tai suorituskykymittauksista Jouni Lahti, Kansanterveystieteen laitos, Helsingin yliopisto: Liikunta ja sairauspoissaolot Juha Hulmi, Jyväskylän yliopisto: Voimaharjoittelu ja proteiinilisän nauttiminen: akuutit ja pitkäaikaiset vaikutukset Tomi Mäkinen, Kansanterveyslaitos: 25 vuoden sosioekonomiset trendit vapaa-ajan liikunnassa ja työmatkaliikunnassa työssäkäyvillä suomalaisilla naisilla ja miehillä (eturivi) Laura Karavirta, Jyväskylän yliopisto: Yhdistetyn kestävyysja voimaharjoittelun vaikutukset fyysiseen suorituskykyyn ja sykevaihteluun 40-67vuotiailla miehillä Elina Sillanpää, Jyväskylän yliopisto: Yhdistetyn kestävyysja voimaharjoittelun vaikutus metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin keski-ikäisillä terveillä miehillä Sanna Palomäki, Jyväskylän yliopisto: Oppilasnäkökulman vahvistuminen liikunnanopettajaksi opiskelevien pedagogisessa ajattelussa (ei kuvassa) LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2008 33. toimintavuottaan rahastoa ovat kartuttaneet useat eri tahot. Kilpailuun osallistui 14 nuorta tutkijaa 1.1.2006 jälkeen julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikuntatieteeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella. Nuori liikuntatieteilijä -kilpailu oli osa päivät järjestävän Liikuntatieteellisen Seuran 75-juhlavuoden tapahtumia. Viite Liikuntalääketieteen rahasto. Nuori liikuntatieteilijä -kilpailu ratkesi Liikuntatieteiden päivillä Alle 35-vuotiaille suunnatun liikuntatieteellinen tutkimus -kilpailun voittajat julkistettiin XII Liikuntatieteiden päivillä Jyväskylässä 4.6.2008. Apurahoja voidaan myöntää rahastosta esimerkiksi a) merkittävän liikuntatieteellisen tutkimuksen palkitsemiseksi, b) merkittävän liikuntatieteellisen kehittämistoiminnan palkitsemiseksi, c) apurahana tieteelliseen kongressiin osallistumiseksi tai d) apurahana liikuntatieteellistä tutkimusja kehittämistoimintaa edistäviin hankkeisiin. Seura haluaakin kiittää rahastoon tehdyistä lahjoituksista hyviä yhteistyökumppaneitaan. Rahastosta jaetaan apurahoja seuraavan kerran Vuoden 2008 Liikuntalääketieteellinen tutkimus (1000 euroa) ja Vuoden 2008 Nuori tutkija (500 euroa) kilpailuun osallistuville tutkijoille. LTS ylläpitää myös entisen Liikuntalääketieteen ja testaustoiminnan edistämisyhdistykseltä, Liite ry:ltä perittyä Nuorten tutkijoiden rahastoa, josta jaetaan hallituksen päätöksen mukaisesti liikuntalääketieteen tutkijoille suunnattuja stipendejä vuosittaisten Liikuntalääketieteen päivien yhteydessä. Rahastosta jaettiin Liikuntatieteiden päivien tutkimuskilpailuun osallistuneille nuorille tutkijoille yhteensä yhdeksän kappaletta 500 euron arvoista apurahaa. Nuorten tutkijoiden rahastoon tarkoitetut lahjoitukset tulee ohjata tilinnumerolle: Sampopankki 800013482602. Liikuntatieteellisen tutkimusja kehitystoiminnan stipendirahastoon voi tehdä lahjoituksia tilinnumerolle: Sampopankki 800013-482602. Arviointipaneelin valitsemat voittajat palkittiin 500 euron stipendeillä päivien iltajuhlassa 4.6.2008. --1:"'F-S:n rahastot väylä nuorten tutkijoiden tukemiseen L TS perusti vuonna 2004 Liikuntatieteellisen tutkimusja kehitystoiminnan stipendirahaston, johon talletettuja varoja käytetään liikuntatieteellisen tutkimusja kehittämistoiminnan edistämiseen. Uudet lahjoittajat seura toivottaa tervetulleiksi mukaan. Viite Liikuntatieteiden rahasto. Vuoden 2008 aikana LTS:n juhliessa 75
50-vuotisjuhlan yhteydessä julkaistiin Guangzhoussa viides painos kirjasta Directory of Sport Science painettuna versiona ja CD-rompulla. Saksan tuen toimistolle oletetaan jatkuvan, minkä vuoksi ICSSPE on rekisteröitynyt virallisesti Saksan lain mukaan rekisteröidyksi yhdistykseksi. Oma järjestömme Liikuntatieteellinen Seura puolestaan täyttää neljännesvuosisadan enemmän eli 75 vuotta ja juhlii sitä pitkin vuotta. ICSSPEn julkaisutoiminta on jatkunut aktiivisena kuten ICSSPEn internet-sivuilta www.icsspe. ICSSPE talousarvio on viime vuosina liikkunut 350 000 dollarin suuruusluokassa. Guangzhoun tapahtumassa yli 2.000 osanottajaa osallistui yhteensä 32 symposiumiin; suullisia esityksiä oli 371 ja postereita esiteltiin 998 hyväksyttyä yli 3400 lähetetystä abstraktista. LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA 7S VUOTTA LIIKUNTATIETEEN JUHLAVUOSI ICSSPE 50, LTS 75 vuotta Meneillään oleva vuosi 2008 on liikuntatieteiden kaksinkertainen juhlavuosi. org käy ilmi. Maailman laajuinen liikuntatieteiden yhteistyöjärjestö ICSSPE (International Council of Sport Science and Physical Education) täytti 50 vuotta ja juhli sitä liikuntatieteiden maailmankongressissa Guangzhoussa (Kanton) Kiinassa heinä-elokuun vaihteessa. Saksan liittotasavalta ja Berliinin osavaltio ovat sen lisäksi maksaneet järjestön toimiston ylläpidon eli noin 270000 dollaria vuodessa. Kiinalaisten osuus oli suuri. MargaretTalbot ICSSPEn puheenjohtajaksi ICSSPEn 50-vuotisjuhlaa edeltäneessä yleiskokouksessa tehtiin suuri rakenteellinen muutos. Suomesta on kuusi järjestöä ICSSPEssä: Suomen Liikunta ja Urheilu, Työväen Urheiluliitto, Liikuntatieteellinen seura, Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunta, UKES-säätiö ja UKKinstituutti. Presidentin ja toimiston tähänastinen paikkakuntayhteys katkaistiin. Kaikki maanosat ovat edustettuina, mutta Eurooppa ja Pohjois-Amerikka vahvimmin. Näiden kanssa järjestettiin 1-4.8.2008 tähän asti laajin liikuntatieteiden maailmankongressi ICSEMIS. Pelkästään lCSSPEn presidentti professori Gudrun Dol!-Te:pper (Saksa) osallistui vuonna 2007 yli 40 kansainväliseen kokoukseen ja konferenssiin. Tämä olympiavuonna olympiakisojen isäntämaassa järjestettävä konferenssi on lCSSPEn lippulaiva. ICSSPE on laajentunut ja on tänään 344 jäsenen kansainvälinen järjestö, jossa on neljä jäsenryhmää: suuret valtiolliset ja kansalaisjärjestöt kuten keskusliitot, kansainväliset järjestöt, kansalliset valtiolliset ja kansalaisjärjestöt sekä tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja yliopistot. Suomi vahva toimija Kari Keskinen hallitukseen mintaan, ylivoimaisesti aktiivisimmin pohjgismäista. Professori Paavo V Komi toimi ICSSPEn presidenttinä vuosina 1991-1996, jolloin ICSSPEn toimistakin sijaitsi Jyväskylässä pääsihteerinään 34 LIIKUNTA & TIEDE 45, 4 /2008. Kirja on todellinen liikuntatieteiden lähdeteos, ainoa lajissaan. Yhteistyökumppaneina UNESCO, WHO, WADA ja KOK ICSSPE on edustanut liikuntatieteitä maailmalla ansiokkaasti. Yhteyttä on pidetty UNESCOon, WHO:hon, WADAan ja etenkin Kansainväliseen olympia komiteaan, Kansainväliseen paralympiakomiteaan ja Kansainväliseen urheilulääketieteen yhdistykseen FIMS:iin. ICSSPEn toimisto jatkaa Berliinissä, vaikka uudeksi presidentiksi valittiin englantilainen professori Margaret Talbot, ICSSPEn tähänastinen varapuheenjohtaja. I CSSPE perustettiin Pariisissa 1958 liikuntatieteen eri alojen (noin 20) yhteistyöelimeksi edistämään liikuntatiedettä ja liikunnan opetusta sekä edustamaan liikuntatiedettä kansainvälisillä foorumeilla. Samat päämäärät ovat edelleenkin voimassa
liikuntatieteellinen seura on kuitenkin saanut tässä yhteydessä laajemman kosketuspinnan suomalaisen yhteiskunnan liikuntaa ja terveyttä tukeviin tahoihin kuin todennäköisesti koskaan ennen. Brasilialaisen nyt ICSSPEn varapuheenjohtajaksi valitun professori Victor Matsudon vetämä Agita Mundo Network tämän päivän viettämiseksi käsittää tänään yli 250 järjestöä yli 60 maasta. Vaikka tavoite olisi ollut suhteellisen helppo toteuttaa koulujen liikuntapäivät yhdistämällä, työmarkkinajärjestöjen edellä mainitun yhteisen kannanoton nojalla ja puolustusvoimien panoksella, tavoite siirrettiin sivuun eikä sitä edes todella käsitelty. Menettely oli mielestäni lyhytnäköistä. LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2008 35. Liiku terveemmäksi kansainvälinen liikuntapäivä LAURI TARASTI Maailman terveysjärjestön WHO:n otettua ensimICSSPEn hallituksen jäsen 2001-2008 mäistä kertaa liikunnan terveysstrategiaansa ja peSähköposti: lauri.tarasti@kolumbus.fi rustettua vuonna 2002 erityisen kansainvälisen Move for Health -päivän ICCSPE pyrki tukemaan tämän Teksti perustuu kirjoittajan XII Liikuntatieteiden päivillä LTS 75-vuotisjuhlavuoden päivän viettoa ja siihen liittyen myös Suomessa alettilaisuudessa pitämään juhlapuheeseen. Suomeen pysyvästi jäänyt Andre Noel-Chaker. Kun tänä vuonna laadittiin kansallista liikuntaohjelmaa erityisessä kansanedustaja Mika Lintilän johtamassa valmisteluryhmässä, tavoitteenamme oli saada perustetuksi Suomeen kansallinen liikuntapäivä liiku terveemmäksi -päivän pohjalta. Siitä on hyvä ponnistaa seuran 75-vuotisjuhlavuoden jälkeen uusiin ajankohtaisiin hankkeisiin. Hänen aktiivinen pap:oksensa liikuntatieteissä sai Guanzhoussa suure~lunnustuksen, ICSSPEn perustajiin kuuluneen/"obelin rauhanpalkinnon saaneen Philip NoelBakerin;nmeä kantavan palkinnon. Vuoden 2008 Liiku terveemmäksi -päivästä vastasivat erityisesti Hengitysliitto HELI ja valtakunnallisen Vihervuoden 2008 johtoryhmä. Pekka Ojalle Philip Noel-Baker -palkinto Dosentti Pekka Oja kuului ansiokkaasti julkaisu toimikuntaan aina vuoteen 2006 saakka. Vuonna 2006 kaikki työmarkkinoiden keskusjärjestöt antoivat yhteisen tukensa Liiku terveemmäksi -päivån viettämiseen ja vuonna 2007 WHO:n Euroopan yksikkö järjesti Suomessa Move for Health -teernapäivän seminaarin. Palkinnon on suomalaisista ennen Ojaa saanut ainoastaan Paavo V Komi. Liiku terveemmäksi -päivän neuvottelukunnan puheenjohtajaksi kutsuttiin Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska, joka osallistui Move for Health -päivän perustamiseen WHO:ssa työskennellessään. Perinne jatkuu, sillä pääsihteeri Kari Keskinen valittiin nyt Guanzhoussa ICCSPEn hallitukseen, minkä lisäksi hänet on nimetty ICSSPEn julkaisutoimikuntaan (Editorial Board) ensin jäseneksi ja tänä vuonna puheenjohtajaksi. 2008 International Convention on Science Education and Medicine ln Sport 2008~ i!A•i ~ Yi :f4 ~ ~ ~ Olympiakisojen alla järjestetty liikuntatutkimuksen maailmankongressi Guangzhoussa on ICSSPE:n juhlavuoden päätapahtumia. Suomea on edustanut ICSSPEn hallituksessa ensin johtaja Aarni Koskela (1982-1990) ja hänen jälkeensä Liikuntatieteellisen seuran pääsihteeri Joel Juppi 1988-2000 ja sitten allekirjoittanut Lauri Tarasti 2001-2008. tiin viettää liikuntatieteellisen seuran aloitteesta liiku terveemmäksi -päivää. Suomessa Liiku terveemmäksi -päivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2005
Teksti: JUHANA LOUEN IVA, JU KKA VEHVILÄ IN EN, HEIM O NU PPO NEN Koululiikunta vireyttää
Jos liikunnalla pystytään siihen esimerkiksi liikuntatuntien tai välituntiliikunnan lisäämisen avulla, pitää tietoa hyödyntää koulujen jokapäiväisessä toiminnassa. Myöskään kellonajat eivät kaikilla luokilla olleet täysin samat. 1991, liite). Merkkikoe mittaa tarkkuutta Merkkikokeessa oppilaiden tuli piirtää numeroiden alla oleviin tyhjiin neliöihin kutakin numeroa vastaava symboli paperin yläreunassa olevan mallin muLIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2008 37. Kohderyhmänä olivat viidennet ja kuudennet luokat, joita tutkimukseen saatiin kymmenen (kolme viidettä ja seitsemän kuudetta luokkaa). (Telama & Kahila 1994, 156.) Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli verrata liikuntaja lukuainetuntien jälkeistä koulu vireyttä. Koska osa oppilaista oli poissa jompanakumpana mittauskertana ja koska kolmen oppilaan vastauksia ei voitu hyväksyä ohjeiden vastaisen toiminnan vuoksi, muodostui tämän raportin oppilaiden kokonaismääräksi 180. Tutkimustulokset osoittivat, että taukoliikunnan vaikutukset olivat pääosin positiivisia, vireyttä lisääviä. liikunta parantaa keskittymiskykyä, ja tulokset näkyvät etenkin matematiikan ja äidinkielen osaamisessa." Keskittymiskyky liittyy läheisesti oppilaiden työskentelytottumuksiin ja vireystilaan koulussa. Luokkien oppilaista muodostuneen tutkimusjoukon kokonaismäärä oli 207, joista poikia oli 106 ja tyttöjä 101. tarkkuus ja suoritusnopeus. H elsingin Sanomien pääkirjoituksessa 31.3.2008 pohdiskeltiin koululaisten liikuntaharrastuneisuutta sekä liikunnan mahdollisia hyötyjä lasten koulumenestykseen. Hyvä sisäilma, oikein ajoitetut ja mitoitetut tauot ja ruokailut sekä mahdollisuus ajoittaiseen liikkumiseen edesauttavat sopivan vireystilan ylläpitämistä. (Tiainen ym. liikunnan yhteydessä kognitiivisia toimintoja on mitattu 1980luvun loppupuoliskolla (Nupponen ym. Mittaukset pyrittiin tekemään tiistain ja torstain välisenä aikana niin, että molemmat mittauskerrat olisivat mahdollisimman samaan kellonaikaan. selvittivät taukoliikunnan yhteyttä kouluvireyteen. Koulun käytänteet eivät kuitenkaan aina ole ihanteellisia vireystilan näkökulmasta. Työskentelytottumuksista on tässä yhteydessä henkiseen vireyteen katsottu kuuluvan juuri keskittymiskyky ja sen lisäksi mm. He ovat tutkimuksessaan maininneet liikunnan välittömien vaikutusten ilmenevan lähinnä kahdella tavalla: objektiivisena ja subjektiivisena kouluvireytenä. Eräs tapa määritellä kouluvireys on ottaa huomioon ne kognitiivisten toimintojen osa-alueet, joiden varassa oppiminen koulussa etenee ja ne työskentelytottumukset, joihin koulussa pyritään. Vuonna 1979 julkaistussa tutkimuksessa Tiainen ym. Etenkin tarkkuutta ja nopeutta vaativat tehtävät sujuvat paremmin liikuntakuin lukuainetuntien jälkeen. (Tiainen, Vainikka, Veistola & Lintunen 1979, 35.) Tutkimuksissa on todettu pienten dynaamisten taukojen parantavan lasten keskittymiskykyä koulupäivien aikana. Liikuntatuokiot virkistävät ja parantavat siten lasten keskittymiskykyä koulupäivien aikana. Kouluvireyttä mitattiin kolmella mittarilla: Wechslerin (1999) testistön merkkikokeella ja merkintunnistuksella sekä lasten neuropsykologisesta tutkimuksesta NEPSYn sanalista muistitestillä. 3) Liikunta rentouttaa ja ehkäisee siten mielenterveyden lieviä oireita, kuten ahdistuneisuutta ja jännittyneisyyttä. seuraavista syistä: 1) liikunta kohottaa oppilaiden aktivaatiotasoa eli vireystilaa, mitä voidaan käyttää hyväksi suunnattaessa oppilaiden toimintaa koulutyöskentelyn tavoitteisiin. Aineiston keruu toteutettiin jokaisella luokalla sekä liikuntaettä lukuainetunnin jälkeen. Kirjoittaja mainitsee mm. Jokaisen opettajan olisi hyvä tuntea keinoja, joilla parantaa oppilaiden oppimistuloksia ja koulussa jaksamista. Viidesluokkalaisia oli 58 ja kuudesluokkalaisia 149. 2) Liikunta lisää fyysistä kuntoa, mikä lisää stressinsietokykyä ja estää väsymistä. 1979, 34.) Heidän lisäkseen kouluvireyttä on käsitelty vain muutamissa opinnäytetöissä (Flinck & Leivo 1988, lintunen 1981, Lotta & Nilsson 1983). Tarkkuutta, keskittymiskykyä, suoritusnopeutta Tutkimus tehtiin 4.3-11.4.2008 viidessä LounaisSuomen alueella sijaitsevassa koulussa. Kaikilla luokilla tämä ei kuitenkaan lukujärjestyksellisistä syistä onnistunut, joten mittauksia jouduttiin joillakin luokilla tekemään myös maanantaina ja perjantaina. (Aro & Närhi 2003, 26.) liikunnan psyykkisiä vaikutuksia koskevan tiedon perusteella voidaan liikunnalla olettaa olevan kouluvireyttä lisäävää vaikutusta mm. seuraavaa: "Monissa selvityksissä on saatu tuloksia, jotka vahvistavat sen, että liikunnallinen aktiivisuus parantaa koulumenestystä
KUVIO 1. Myös virheiden määrässä oli merkitsevä ero. Poikien liikuntatunnin jälkeen tehtyjen merkintunnistusten keskiarvo oli 3.4 7 pistettä korkeampi ja tytöillä vastaavasti 2. Merkkikokeen oikeiden vastausten keskiarvojen erot liikuntaja lukuainetuntien jälkeen luokka-asteittain 80,------------------, 70 60 50 :i 40 a. Oppilaiden merkintunnistusten keskiarvo oli korkeampi liikuntatunnin jälkeen. Merkintunnistuksen pistemäärä muodostui, kun oikeiden vastausten lukumäärästä vähennettiin väärien vastausten lukumäärä. 30 20 10 5.uokka p=0.946 Sulkeissa keskihajonnat 45 40 35 29.48 (7.62) 30 . Liikuntatunnin jälkeisten merkintunnistusten keskiarvo oli 3,08 pistettä korkeampi kuin lukuainetunnin jälkeen. Liikuntatunninjälkeen tehdyn merkkikokeen keskiarvo oli sekä pojilla että tytöillä merkitsevästi korkeampi, kun sitä verrattiin lukuainetunnin jälkeiseen keskiarvoon (kuviol). Kuviosta 4 ilmenee, että kuudesluokkalaisten liikuntatunnin jälkeen tehtyjen merkintunnistusten 38 LIIKUNTA & TIEDE 45•412008. oikeat vastaJkset 11.t;uaineturT'lin jälkeen Sulkeissa keskihajonnat KUVIO 2. Aikaa merkkikokeen suorittamiseen oli kaksi minuuttia, jonka aikana oppilas yritti saada mahdollisimman monta tyhjää neliötä täytettyä. 70 korkeampi kuin lukuainetunnin jälkeen (kuvio 3). 31.20 (7.37) Doikeei--v~ vastau<sa liku1tauTinjälkeen . Väärien vastausten määrässä ei ollut merkitsevää eroa liikuntaja lukuainetunnin jälkeen kummallakaan sukupuolella. Merkkikoe edellyttää hienomotorista kykyä, nopeutta, tarkkuutta ja kykyä käyttää kynää sujuvasti. 25 .i a.20 15 10 5 lllil.97 (14.18) 6.uokka p=0.ooo CI oikeat vastaA<så liikt.rta u-nh jälke81 . Vastaavasti myös virheitä oli enemmän. Sekä pojat että tytöt tekivät merkintunnistuksessa enemmän virheitä liikuntakuin lukuainetunnin jälkeen. Liikuntatunnin jälkeen tehdyn merkkikokeen tulosten keskiarvo oli 57.96 pistettä. Väärien vastausten keskiarvoissa ei ollut merkitsevää eroa. oi-vastaJ<sEIIU<l.einlllrffl jälke81 KUVIO 3. Viidesluokkalaisten merkintunnistusten yhteistulosten (oikeat-väärät vastaukset) ja erikseen väärien vastausten keskiarvoissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja liikuntaja lukuainetunnin jälkeen. Oikea·Vää"äl vastaJ<.se: liJ<lfin<tuTinjälkre1 5.kJokl<a p=0.230 Sulkeissa keskihajonnat 6.luol<ka paQ.000 Merkkitunnistus mittaa visualis-motorista nopeutta ja pitkäjänteisyyttä Merkintunnistuksessa oppilaiden tuli kohta kohdalta tarkastella, löytyikö kahdesta vasemmalla erillään olevasta kuviosta kumpikaan viiden oikealla erillään olevan kuvion joukosta. Pojilla keskiarvojen ero (0.68) oli merkitsevä . !ll 0.20 15 10 5 D oikeci--vM'ä vastai<sa tiikut<turin jälke81 . Mahdollisia virhernerkintöjä ei saanut korjata, vaan oppilaiden piti jatkaa seuraavaan kohtaan. Tytöillä ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä . Se oli 6.93 pistettä korkeampi kuin lukuainetunninjälkeen. Merkintunnistusten keskiarvojen erot liikuntaja lukuainetuntien jälkeen luokka-asteittain kaan. Sekä poikien että tyttöjen merkintunnistusten tulokset olivat erittäin merkitsevästi korkeampia liikuntakuin lukuainetunnin jälkeen. Merkkikokeen tulokset on esitetty kuvioissa 1 ja 2. Keskiarvoero oli pojilla 7.73 ja tytöillä 9.15 pistettä. oikea --vä\iä vastruksB lu<uairetuTinjälkeen KUVIO 4. Merkintunnistusten keskiarvojen erot liikuntaja lukuainetuntien jälkeen sukupuolittain pojat p=0.000 Sulkeissa keskihajonnat tytöt p=0.000 45 40 35 30 ..: 25 . Merkkikokeen oikeiden vastausten keskiarvojen erot liikuntaja lukuainetuntien jälkeen sukupuolittain so----------------70 60 50 i 40 30 20 pojat p=0.000 tytöt p=0.000 D oikeat vastU set liikll1lal1.l'm jälkeen . Ero oli erittäin merkitsevä. Liikuntaja lukuainetuntien jälkeen tehtyjen merkintunnistusten keskiarvoissa oli erittäin merkitsevä ero. Viidesluokkalaisten merkkikokeiden tuloksissa (oikeat ja väärät vastaukset) ei ollut merkitseviä eroja liikuntaja lukuainetuntien jälkeen (kuvio 2). Kuudesluokkalaisten väärien vastausten keskiarvojen ero liikuntaja lukuainetuntien jälkeen ei ollut merkitsevä, mutta oikeiden vastausten keskiarvoissa ero oli erittäin merkitsevä. Merkintunnistus edellyttää visuaalis-motorista nopeutta, tarkkuutta sekä pitkäjänteisyyttä
1991. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Lähtökohdat, menetelmät ja aineiston kuvailu. Tämän tutkimuksen tuloksien perusteella liikuntatuntien tai -tuokioiden olisi hyvä sijaita koulupäivän keskellä tai alussa, jotta niiden positiiviset vaikutukset saataisiin hyödynnettyä. Erot olivat erittäin merkitseviä. Tieteellinen katsaus. Tehostetun koululiikunnan tutkimus: Peruskoulun oppilaiden liikunnalliset, tiedolliset ja sosiaaliset toiminnat kolmen lukuvuoden aikana. Wechsler, D. Voidaankin olettaa, että oppilaat saavat liikuntatunnilla purkaa ylimääräistä energiaansa, jonka jälkeen heidän on helpompaa keskittyä itsenäiseen luokkahuonetyöskentelyyn. Tutkimuksen tulokset herättävät myös ajatuksen siitä, miten liikuntatunnit voisi koulupäivien sisällä sijoittaa sekä tulisiko koulupäivien sisällä järjestää oppilaille liikunnallisia tuokioita. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 90. Teoksessa Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu. Liikuntakasvatuksen laitos. Vastaavasti virheiden keskiarvo oli liikuntatunnin jälkeen 0.63 korkeampi kuin lukuainetunnin. Vireyttä voisi mitata samoilta oppilailta useampiakin kertoja, jolloin voitaisiin tarkastella vuodenaikojen ja iän yhteyksiä kouluvireyteen. Rauma: Rauman opettajan koulutuslaitos. Tytöt saivat molemmilla mittauskerroilla parempia tuloksia merkkikokeesta kuin pojat. 2003. 1988. Tiainen, J., Vainikka, M., Veistola, J. Tuloksia analysoitaessa otettiin huomioon sekä oikeat että väärät vastaukset. Merkin tunnistuksen pistemäärien keskiarvot sekä väärien vastausten lukumäärä olivat sekä pojilla että tytöillä korkeampia liikuntakuin lukuainetuntien jälkeen. Tämä merkitsee, että liikunta tunnin jälkeen oppilaat olivat edenneet testissä kahden minuutin aikana paljon pidemmälle kuin lukuainetunnin jälkeen. Telama, R & Kahila, S. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Liikuntaa koulupäivän alkuun ja keskelle Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kouluvireyksien eroja liikuntaja lukuainetunnin jälkeen. Nupponen, H., Halonen, L., Mäkinen, H. WISC-111 Käsikirja. Lotta, T. Muistitestin tuloksissa ei ollut merkitseviä eroja verrattaessa liikuntaja lukuainetuntien jälkeisiä mittauskertoja. Liikuntakasvatus koulussa ja nuorisourheilussa. Peruskoulun kuudennen luokan oppilaan kouluvireisyydestä. & Leivo, J. & Lintunen, T. Viidesluokkalaisilla ei ollut tällaista eroa. Myöskään sukupuolittain tarkasteltuna ei ollut merkitseviä eroja. Liikuntakasvatuksen laitos. 1983. Tässä artikkelissa raportoitiin mitatun kouluvireyden eroista liikuntaja lukuainetuntien jälkeen. Liikuntatunnin jälkeen merkkikokeen tulokset olivat korkeampia verrattuna lukuainetuntien jälkeen tehtyyn mittaukseen, niin koko otoksessa kuin poikien ja tyttöjen ryhmissä. Muistitesti mittaa työmuistia Muistitestissä oppilaille luettiin rauhallisesti (n. Kuudesluokkalaiset saivat merkki kokeessa parempia tuloksia liikuntakuin lukuainetuntien jälkeen. Olisikin mielenkiintoista tietää, minkälaisten liikuntaja lukuainetuntien jälkeen oppilaiden kouluvireyksissä tapahtuu muutoksia ja mihin suuntaan. Taukoliikunnan vaikutukset kouluvireisyyteen sekä oppilaiden kokemukset ja mielipiteet taukoliikunnasta. Jyväskylä: Kopi-Jyvä, 149-188. Jyväskylän yliopisto. 1 sana/sekunti) 15 sanaa, joista he luvan saatuaan kirjoittivat ylös minuutin aikana niin monta kuin muistivat. JUHANA LOUENIVA KM Rauman opettajankoulutuslaitos Turun yliopisto Sähköposti: juhana.loueniva@utu.fi JUKKA VEHVILÄINEN KM Rauman opettajankoulutuslaitos Turun yliopisto Sähköposti: jukka.vehvilainen@utu.fi HEIMO NUPPONEN LitT, professori Rauman opettajankoulutuslaitos Turun yliopisto Sähköposti: heimo.nupponen@utu.fi LÄHTEET Aro, T. 1994. Tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa. Lintunen, T. Sanojen järjestyksellä ei vastatessa ollut merkitystä. 1979 Taukoliikunta koulussa. Samoin kuin merkkikokeessa olivat merkintunnistuksessa ainoat merkitsevät erot luokka-asteittain siten, että kuudesluokkalaiset saivat parempia tuloksia liikunta tunnin jälkeen verrattuna lukuainetunnin jälkeiseen aikaan. Muistitestin oikeissa ja väärissä vastauksissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa liikuntaja lukuainetuntien jälkeen. & Pehkonen, M. Jyväskylä Flinck, T. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Vaikka muut perusteet voivat näyttää toisin, tämän tutkimuksen tuloksien perusteella liikuntatuntien olisi hyvä sijaita koulupäivän keskellä tai alussa, jotta positiiviset vaikutukset saataisiin hyödynnettyä. Wechslerin lasten älykkyysasteikko. keskiarvo oli 3.59 korkeampi kuin lukuainetunnin jälkeen. Mitatun koulu vireyden tulokset osoittavat etenkin tarkkuutta ja nopeutta vaativien tehtävien sujuneen selkeästi paremmin liikuntatunnin jälkeen. & Närhi, V. 1981. Opettajankoulutuslaitos. Jyväskylän yliopisto. & Nilsson, K. LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2008 39. Kummallekin mittauskerralle oli omat sanalistat. 1999. Taukoliikunnan välittömät vaikutukset koululaisten psyykkiseen vireyteen Stadion 16 11 ), 34-38. Helsinki: Psykologien kustannus. Liikuntatuntien välittömät vaikutukset oppilaiden kouluvireisyyteen Jyväskylän yliopisto. Testi edellyttää oppilaalta työja säilömuistin hyvää toimintaa
Vai kytkeytyykö liikuntatuntien kokemiseen jotakin sellaista, joka tekee ne muihin oppiaineiden kokemiseen nähden erityisen poikkeavaksi niin kielteisessä kuin myönteisessäkin mielessä. Tällöin liikutaan tavallisesti tunteiden, muistojen ja tulkintojen tasolla. Tähän joukkoon on lähes kaikilla todennäköisesti sisältynyt kokemusten ja tunteiden laaja kirjo. z w z i= z w 0.. Carlson 1994; Groves & laws 2000; Huisman 2004; Holopainen 1990; Nupponen & Telama 1998; Penttinen 1999; Williams 1996). Yhteistä saaduille tuloksille on ollut, että kokemukset ovat olleet voittopuolisesti positiivisia (mm. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että eri oppilaat voivat kokea samat tuntitilanteet kovin monin eri tavoin. On kuitenkin syytä kysyä, onko kenties kysymys myös osin itse luoduista mielikuvista ja tulkinnoista ja niiden pohjalta jälkikäteen annetuista merkityksistä. Koululiikuntaan suhtautumisen on todettu vaihtelevan iän mukana. Asiassa on varmaankin monta 'totuutta'. w (/J K estoaiheisiin ovat kuuluneet mm. Luokanopettajien omat kouluja koululiikuntakokemukset antavat suuntaa Jotta koululiikunnasta käytävässä keskustelussa ja sen merkitysten arvioinnissa säilyisi suhteellisuuden 40 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4 /2C08. Tätä on varmaan tarpeen tutkia eri näkökulmista kun arvioidaan koululiikunnan kaikkia kansalaisia koskettavan organisoidun liikunnan yksilöja yhteiskuntatason vaikuttavuutta ja kehittämistä. Nupposen ja Telaman (1998) eurooppalaisia nuoria koskevan tutkimuksen mukaan suomalais-koululaiset suhtautuivat koululiikuntaan myönteisemmin kuin kouluun yleensä. Tutkimuksen pessimismin sävyttämille muistoille tuo osin ymmärrystä Williamsin (1996) haastatteluaineiston. Miksi joillakin on silti tarve tuoda julkisuuteen lähinnä vain ikäviä puolia omista koululiikunta-kokemuksistaan. Lisäksi on tiedostettava, että kullakin oppilaalla on kouluvuosinaan satoja liikuntatuntikokemuksia. 0.. Myös termistä koululiikuntaretoriikka syntyi outo vaikutelma. Jokainen kokemus on kokijansa kannalta aina todellinen. Eniten palstatilaanäyttävät saavan ne, joilla on tarve tuoda esille yksittäisiä negatiivisia muistoja. Pissanoksen & Allisonin (1993) aineiston mukaan naiset olivat paljon yksityiskohtaisempia kuin miehet liikuntatunteja muistellessaan. Raportointitavan valinnan perusteluna tutkijat totesivat mm., että "koululiikuntaretoriikassa kun ei yleensä huomioida sen väestönosan tuntemuksia, jolle koululiikunta on aiheuttanut epämiellyttäviä kokemuksia, pelkoa ja ahdistusta". Syiksi ikäviin kokemuksiin mainitaan milloin opettaja, milloin väärät sisällöt, milloin yksipuoliset opetusmenetelmät tai jokin muu vastaava. Myönteiset kokemukset pääosassa Oppilaiden koululiikuntakokemuksia on tutkittu jokseenkin runsaasti. 0.. Tästä esimerkkinä on mm. Myönteisimmillään sen on todettu olevan alimmilla luokka-asteilla ja kriittisintä yläkoulun ikävaiheessa, josta se muuttuu jälleen positiiviseen suuntaan lukion ja toisen asteen oppilaitoksiin siirryttäessä. Mistä tutkijat tietävät, ettei yleensä huomioida. Kun oppilaat saivat kertoa positiivisista ja negatiivisista kokemuksistaan, he olivat paljon yksityiskohtaisempia negatiivisissa kuin positiivisissa kommenteissaan. Mistä silloin puhutaan. Varsin negatiivinen koululiikuntamuistojen kuva välittyi Kosonen (1998) tutkimuksessa naiseksi kasvamisesta. Hyvä, paha, tärkeä koululiikunta Julkisuudessa käydyssä keskustelussa koululiikunnalla tarkoitetaan liikuntaa oppiaineena. Zacheuksen & Järvisen (2007) artikkeli. Tämä kaikki on varmaan osalle todellisuutta. Tutkimuksen valossa tilanne on toinen. Välillä on saattanut harmittaa, mutta todennäköisesti on ollut myös hetkiä, jolloin on tuntunut hyvältä. kansakoulujen hiihto-kilpailut, viimeiseksi jääminen huutojakoja tehtäessä, veren maku suussa Cooperin testissä tai kehärummun ääni voimistelutunnilla. Joskus negatiiviset asiat halutaan nostaa esille siitäkin huolimatta, vaikka kokemukset olisivat olleet valtaosin positiivisia. Koululiikunnan myönteiseksi kokeneiden määrä on ollut 70-90 % tutkittujen kokonaismärästä
kielteinen . Viisiluokkainen asteikko tiivistetty kolmiluokkaiseksi (kielteinen, neutraali, myönteinen). KUVIO 1 Luokanopettajaopintojaan aloittavien opiskelijoiden asennoituminen kouluun eri kouluasteilla (%). Seur aavassa kuvataan yhden esim erkkiaineisto n avulla tulevien luokanopettajien m enneisyy s-kokem uksia. 2. Miehet suhtautuivat koululiikuntaansa myös selkeästi myönteisemmin kuin naiset. Kuinka luokanopettajaopintojaan aloittavat naisja miesopiskelijat suhtautuivat kouluun ja koululiikuntaan omana kouluaikanaan. LIIKUNTA & TIEDE 45, 4/2008 41. Toivottavasti suomalaista koululaitosta kiitetään neljännesvuosisadan kuluttua myös nuorten kokonaisvaltaisesta kehityksestä ja inhimillisestä hyvinvoinnista huolehtivana mallimaana. Lisäksi tarkasteltiin, kuinka samat opiskelijat asennoituivat koululiikuntansa eri kouluasteilla. Aineisto on osa syyslukukauden 2005 alkaessa opintonsa aloittaneiden luokanopettajaopiskelijoiden (N=312) opintojen alkua koskevaa tutkimusta. neutraali Dmyönteine 9 il 17 1 74 ! il 7 1 91 1 ' : 17 11 17 1 66 i ! 7 11 5 1 88 i ' 1 8 1 16 r ., 76 ! i i i 1 311 10 1 86 20 40 60 80 100 % Suomi on menestynyt PISA-tutkimuksissa. [a-ae ala-aste, ya= yläaste, luk= lukio). Kuvio 1 havainnollistaa asennoitumista kolmiluokkaiseksi tiivistettynä prosenttijakaumana. Kuinka mieluisiksi, tärkeiksi ja vaikeiksi opintojaan aloittavat luokanopettajaopiskelijat kokivat eri oppiaineet kouluaikanaan. Mukana oli opiskelijoita kuudesta opettajankoulutusyksiköstä. Viisiluokkainen asteikko tiivistetty kolmiluokkaiseksi (kielteinen, neutraali, myönteinen). Opintojen alkua pidettiin perusteltuna mittaus-ajankohtana, koska tällöin koulukokemusten arvioitiin olevan vielä jokseenkin tuoreessa muistissa. Naiset N= 247, miehet N= 61. Naisten asennoituminen kouluun oli kaikilla kouluasteilla myönteisempää kuin miehillä. (a-a= ala-aste, ya= yläaste, luke lukio). Keskustelu koulussa viihtymisestä taitaa sittenkin olla aiheellinen teema. Tarkastelu sisältää kaksi kysym ystä: 1. Tulevat miesopettajat usein koulukielteisiä yläkoululaisina Tulevat luokanopettajat asennoituivat omaan koulunkäyntiinsä eri kouluasteilla vaihtelevasti. Pohdinnan arvoinen havainto oli, että yläkoulun ikävaiheessa vain joka toinen tuleva miesopettaja ilmaisi suhtautuneensa koulunkäyntiinsä myönteisesti ja useampi kuin joka kymmenes kielteisesti. kielteinen . Myönteisintä se oli alakoulussa ja kriittisintä yläkoulussa. Nainen a-a Mies a-a Nainen y a Mies ya Nainen luk Mies luk KUVIO 2 Opiskelijoiden suhtautuminen omaan koululiikuntaansa eri kouluasteilla (%). Kriittisintä suhtautuminen oli naisilla yläasteen ikävaiheessa. Nainen a-a Mies a-a Nainen ya Mies ya Nainen iuk Mies luk ! kouluun suhtautuminen J . Naiset N= 247, miehet N= 61. Miesten asennoituminen oli kaikilla kouluasteilla johdonmukaisesti myönteisempää kuin kouluun yleensä (kuvio 2). taju, lienee tarpeen vertaill a koululiikuntaa joihinkin rinnakkaisilm iöihin. neutraali Dmy önteine 2] 8 1 88 1 18 1 82 7 1 20 1 73 13 1 38 1 49 41 11 1 85 21 32 1 66 20 40 60 80 100 % 1 koululiikuntaan suhtautuminen 1 ~
Tyttöjen ja poikien oppiainemieltymyksissä on eroja. Eräiden oppiaineiden mieluisuuden kokeminen kouluaikana. Miesten ylivoimaisesti mieluisin oppiaine oli liikunta. Kuvio 4 sisältää oppiaineittain niiden prosenttiosuudet, jotka kokivat aineen koulussa itselleen tärkeiksi tai erittäin tärkeiksi. 42 LIIKUNTA & TIEDE 45, 412008. Naisia koskeva yläasteen tulos rohkaisee kuitenkin pohtimaan erityisellä huolellisuudella yläkoulun ikävaiheen liikuntapedagogisia toimenpiteitä. Naiset N= 251, miehet N= 61. (Teknisen ja tekstiilityön, psykologian sekä uskonnon määrissä ovat mukana vain ne opiskelijat, jotka olivat opiskelleet koulussa ko. Fysiikka ja kemia olivat sen sijaan vain harvoille opiskelijoille mieluisia aineita heidän kouluvuosinaan. Kotitalous 89 :-c.========= Psykologi• 81 '-::-::-.======== Liikunta Musiikki Äidinkieli Tekstiilityö Kuvaamat aito Terveystieto Biologia Maantieto A-kieli Matemali ikka Historia Tekninen työ Uskonto Kemia Fysiikka~--------~~ 100 80 60 40 20 70 87 69 67 58 57 57 56 55 48 13 % Äidinkieli 89 A-kieli 87'7========== Materrat i ik ka Liikunta Psykologia Biologia Terveystieto Kotitalous Maan tieto Historia Tekstiilityö Musiikki Uskonto K u vaamatai to Tekninen työ Kemia 20 40 60 80 % 100 KUVIO 4 Eräiden oppiaineiden koettu tärkeys kouluaikana. 32 '-=== Vaikea ei ole mieluista 30~ 22-=== Fysiikka~--------~100 80 60 40 20 20 40 60 80 100 % % Tarkastelu sisälsi myös vastaavien oppiaineiden vaikeuden kokemisen koulussa. Kun oppiaineita arvioitiin koetun tärkeyden mukaan, nousivat sekä naisten että miesten arvostuksissa äidinkieli, A-kieli ja matematiikka mitalisijoille (kuvio 4 ). oppiaineita). Tytöillä ja pojilla eri suosikit Kuvio 3 osoittaa, missä määrin naisja miesopiskelijat kokivat eri oppiaineet koulussa itselleen mieluisiksi tai erittäin mieluisiksi (asteikko 1-5: l= ei lainkaan mieluisa ... Naiset N= 251, miehet N= 61. Arviointi tehtiin kaikkien koulun oppiaineiden suhteen ja huomioon otettiin koko kouluaika. Fysiikka, kemia, Akieli ja matematiikka koettiin yleisimmin vaikeiksi Suomalaiset koululaiset suhtautuivat koululiikuntaan myönteisemmin kuin kouluun yleensä. Kouluun ja koululiikuntaan asennoitumisen vertailu osoitti, että valtaosa tutkituista arvosti koululiikuntaansa myönteisemmin kuin koulunkäyntiä yleensä. Kuvioon 3 on sisällytetty oppiaineista kuitenkin vain osa ja kustakin ainoastaan arviointi-kategorioiden 4 ja 5 summatut prosenttiosuudet (mieluisa+ erittäin mieluisa). KUVIO 3 Mieluisa tai erittäin mieluisa kouluaine. oppiaineita). Tulos tukee Nupposen ja Telaman (1998) löydöksiä. Historia, kotitalous, maan tieto ja tekninen työ olivat muita useille miehille mieluisia kouluaineita. Naisopiskelijoiden enemmistön kouluaikojen suosikkiaineita olivat kotitalous, psykologia, liikunta, musiikki ja äidinkieli. 5= erittäin mieluisa). (Teknisen ja tekstiilityön, psykologian sekä uskonnon määrissä ovat kuviossa mukana vain ne opiskelijat, jotka olivat opiskelleet koulussa ko. Liikunta sijoittui molemmilla sukupuolilla varsin korkealle. Oppiaineen koettua tärkeyttä ei tässä yhteydessä pyydetty perustelemaan
Holopainen, S. Näin oli m yös suhtautum isessa koulun oppiaineisiin. Kosonen, U. 2007. On realismia, että joidenkin vahvuudet ovat musikaalisuudessa, toisten matemaattisuudessa, osa on kielellisesti lahjakkaita, jotkin toiset kinesteettisesti jne. Jyväskylän yliopisto. Korrel aatiokertoim ien peru steella ei toki voida tehdä päätelm iä, kum pi on syy ja kum pi seur aus ainoastaan todeta yhteyden olem assaolo. Liikunta ja liikunnallisuus osana 11-16-vuotiaiden eurooppalaisten elämäntapaa. Useam pi kuin yksi viidestä naisesta koki kuvaam ataidon, teknisen työn ja historian vaikeiksi. Helsinki: Opetushallitus. Se on riittämätöntä kun muistetaan esimerkiksi liikkumisen terveyssuositukset. & Laws, C. Tältä osin liikunta ei poikennut m uista oppiaineista. LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2008 43. Mikään liikkumisen muoto ei voi olla väärä, jos se tuntuu itsestä mielekkäältä, tärkeältä ja tuo liikunnan iloa. Student's constructs of elementary school physical education. liikunta poikennut muista oppiaineista minkään tarkastellun muuttujan suhteen ainakaan kielteiseen suuntaan pikemminkin päinvastoin. Huisman, T. 1993. Koululaisten liikuntataidot. Koska oppiminen tapahtuu myös liikunnassa eri tahdissa, tarvittaisiin runsaasti kiireetöntä aikaa. PISA mestaruus myös nuorten liikuntaan ja terveyteen panostamisesta. Penttinen, S. Koro stu neinta negatiivinen yhteys oli kuvaam a taidossa, m usiikissa ja kem iassa. 1994. Toivottavasti sekä ryhmäkokojen pienentämiskehitys että taitoja taideaineiden vahvistaminen yhdessä synnyttävät kehityksen, jonka perusteella suomalaista koululaitosta ja opettajankoulutusta kiitetään neljännesvuosisadan kuluttua myös nuorten kokonaisvaltaisesta kehityksestä ja inhimillisestä hyvinvoinnista huolehtivana mallimaana. 1999. &Telama, R. Tämä aineisto vahvisti useiden aikaisempien tutkimusten tuloksen: vastaajien suuri enemmistö koki koululiikuntansa varsin positiiviseksi. Oppiaineen vaikeuden ja tärkeyden väliset korr elaatiot olivat johdonm ukaisesti negatiivisia el i itselle vaikeita aineita ei pidetty tärkeinä. Puhakainen, J. Childrens's experiences of physical education. Persoonan puolustaja. 1996. Lauri Rauhala ihmistutkimuksen pioneerina. "Opettaja pisti suksisauvalla selkään': Vuosina 1923-1988 syntyneiden suomalaisten kielteisiä koululiikuntakokemuksia. European Journal of Physical Education 5, 19-27. On tavallista , että ihm iset tekevät m ielellään niitä asioita, joissa kokevat itsensä hyviksi ja välttelevät asioita, joita eivät hallitse kovin hyv in. Liikunnan arviointi peruskoulussa 2003: yhdeksäsluokkalaisten kunto, liikunta-aktiivisuus ja koululiikuntaan asennoituminen. Maana, jossa myös nuorten liikuntaan ja terveyteen panostaminen ovat kansainvälisinä esimerkkeinä. Lapin yliopisto. 1998. Studies in Sport, Physical Education and Health 26. li ikunt a ei sisältynyt vaikeiksi koettujen oppiaineiden joukkoon tai se ei ainakaan poikennut vaikeuskokem usten yleisyy dessä m uista oppiaineista. & Allison, P. Omien kouluvuosien merkitys liikuntaa opettavaksi luokanopettajaksi kehittymisessä. SEPPO PENTTINEN KT, LiTM Liikunnan didaktiikan lehtori OKL Jyväskylän yliopisto Sähköposti: spenttin@edu.jyu.fi LÄHTEET: Carlson, T. Groves, S. Yhteiskunta-tieteiden, valtio-opin ja filosofian julkaisuja 21 Nupponen, H. Helsinki: Hakapaino Williams, A. 1990. Koulumuistoja naiseksi kasvamisesta. Pissanos, B. Olennaista olisi kuitenkin, että jokainen voisi tunnistaa jo kasvun vuosinaan jonkin liikkumisen tavan itselleen läheiseksi. Problematising physical education practice: pupil experience as a focus for reflection. Suomi on saanut PISA -tutkimusten myötä suitsutusta oppilaiden luku-, kirjoitusja matemaattisten taitojen hyvästä tasosta. 2000. European Journal of Physical Education 1, 19-35. oppiaineiksi. Kasvatus 38 (1 ), 17-28. Liikuntakasvatuksen julkaisuja l Jyväskylä Yliopistopaino. 2000. liikunta oli suurelle enemmistölle paitsi mieluisa, myös tärkeäksi koettu oppiaine. Erilaisuus on rikkautta ja jokaisella ovat omat vahvuutensa. 2004. Oppilaiden erilaisuuden huomioon ottaminen vaatii liikuntatuntitilanteissa opettajilta ja kanssaoppilailta kannustavuuden ja tahdikkuuden lisäksi erityisen kehittyneitä ihmissuhdetaitoja. li ikunnassa koetun vaikeuden ja tärkeyden välinen yhteys oli naisilla 0.33 ja m iehillä 0.31. Realismia kuitenkin on, että liikuntaa on oppilailla koulussa keskimäärin vain kerran viikossa. 1998. LIKE. Vähintään joka neljäs m ies koki m yös tekstiilityön, kuvaam ataidon ja m usiikin itselleen vaikeiksi. & Järvinen, T. Omat lisäpaineensa opettajien työhön tuovat myös kotien varsin vaihteleva liikuntaan suhtautuminen. Liikuntakasvatuksen tutkimusja kehittämiskeskus. Why students hate, tolerate or love gym: A study of attitude formation and associated behaviors in physical education. Pelkistetysti oli todettavissa, että helpoksi koetu t aineet koettiin m iel uisina ja vaikeiksi koetut aineet ei-m ieluisina. Research Ouarterly for Exercise and Sport 64 141, 425-435. Dissertation Abstracts International, 55-502A. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylän yliopisto. Haasteita koululiikunnasta vastaaville opettajille tuovat oppilaiden jatkuvasti erilaistuvat ja yksilöllistyvät tarpeet, moninaiset taipumusten ja liikkumisen motiivien erot ja lukuisat muut yksilölliset erot. Kasvatustieteellisiä julkaisuja B: 30. Zacheus, T
LAURI LAAKSO, LitT Liikuntapedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: lauri.laakso@sport.jyu.fi 44 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4 /2008. Esimerkiksi koripallossa "virheellä" on vielä ihan oma merkityksensäkin. Alyä saa loukata, ruumista ei V iime aikoina on taas noussut keskusteluissa esiin kannanottoja, joissa palautetaan mieliin negatiivisia koululiikuntamuistoja. Vaikka tunnemme jo hyvin fyysisen aktiivisuuden terveysvaikutuksia ja meillä on tietoa myös liikunnan psyykkisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä, emme vieläkään pysty täysin ymmärtämään, kuinka syvällisesti ihminen kokee oman ruumiinsa ja miten voimakkaasti juuri omaan fyysiseen minään kohdistuvat asiat koskettavat meitä. Ehkä tämänkin asian tunnistaminen voisi auttaa meitä paremmin kohtaamaan ongelmatilanteita. Mutta kuten sanottu, liikunta on eri asia. Viimeaikainen psykologinen tutkimus on tuonut esiin käsitteet tehtäväja kilpailusuuntautunut (egosuuntautunut) tavoiteorientaatio ja motivaatioilmasto. Voi kysyä, keitä ovat ne ihmiset, jotka kokevat joutuneensa tällaisten loukkausten kohteiksi. KOLUMNI ?. Loukkaus matematiikan tai kielten tunnillakaan ei ole hyväksyttävää. Toinen näkökulma liittyy koulussa esiintyvään loukkaavaan käytökseen yleensä. Mielenilmaukset kertovat, kuinka tärkeästä asiasta liikunnassa itse asiassa on kysymys. Minulla on kunnia tuntea useita kunnianhimoisia ja pedantteja ihmisiä. Elämänkestävä vastenmielisyys liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta kohtaan sen sijaan on aina vakava epäonnistuminen. Kun tavoitteenamme on fyysisesti aktiivisen elämäntavan edistäminen koko väestön piirissä, meillä ei ole varaa yhteenkään yksilöä loukkaavaan toimenpiteeseen sen paremmin liikuntakasvatuksessa, liikuntapropagandassa kuin liikuntapoliittisessa päätöksen teossakaan. Hiihtokilpailut veren maku suussa ja varsinkin huutojaon tekeminen joukkuepeleissä ovat jättäneet elinikäisen trauman, mistä johtuen asiallinen suhtautuminen liikuntaan on vaarantunut. llmeisesti henkilö, joka selviää kunnialla "älyrnyllystä", muistelee jälkeenpäin pahojakin asioita huumorilla.Ja jos ei selviä, on ilmeisesti verbaalisesti niin lannistettu, ettei kykene niitä enää koskaan sanoiksi pukemaankaan. Verbaalisesti lahjakas "liikunnassa loukattu" sen sijaan osaa taitavasti pukea sanoiksi sen, miten kova kolaus oli kohdata inhimillinen osaalue, jolla ei ollutkaan "erittäin hyvä, täydellinen". Aika harvoin näkee silti näitä kokemuksia esillä, ainakaan siinä mielessä, että ne olisivat jättäneet elinikäisen trauman. Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole etsiä tyhjentävää vastausta, vaan tuoda esiin muutama erilainen näkökulma. Asiaa voi kuitenkin valaista myös toiselta kannalta. Joku heistä on avoimesti tunnustanut, että esimerkiksi joukkuepelien pelaaminen on vaikeaa, koska peleissä tulee aina tehdyksi virheitä. Voisin luetella kymmeniä, ellen satoja tilanteita omalta kouluajaltani, joissa minua tai luokkatoveriani on nöyryytetty osaamattomuudesta teoria-aineiden tunnilla. Entäpä jos ne, jotka voimakkaimmin kokevat minänsä loukatuksi liikunnanopetuksessa, ovatkin itse voimakkaasti kilpailusuuntautuneita ja huomatessaan, etteivät onnistukaan liikunnassa yhtä hyvin kuin koulussa yleensä, purkavat oman epäonnistumisen kokemuksensa järjestelmään. Mutta on tuskin katastrofi, jos joku ei enää koskaan halua kuulla puhuttavan hypotenuusasta tai possessiivisuffiksista. Onko niin, että henkilö, joka on tottunut tekemään kaiken mahdollisimman täydellisesti ja menestymään, ei kestä edes koulun leikkimielistä kilpailutilannetta ottamatta sitä liian vakavasti
Osa nuorista koki, että parhaiten menestyvät saivat valmentajalta muita enemmän huomiota. lähes puolet nuorista ilmoitti, että valmentaja kiroilee ainakin jonkin verran. Säännöt ja valmentajien käytös toiminnan lähtökohtana Valmentajista noin puolet oli tehnyt nuorten kanssa kyseistä kautta koskevat toimintasäännöt. Mielenkiintoista tutkimuksessa oli, että neljäsosa nuorista ilmoitti, ettei muista, oliko sääntöjä laadittu. Teksti: SUSANNA PALMI, HANNA-LEENA KEKKI, SAMI KOKKO, MARJA PENTT INEN ja SANNA SALMELA Nuorten terveyden edistäminen urheiluseuroissa etenee pienin askelin Nuorten terveyden edistäminen ei näy seurojen käytännöissä vielä kovinkaan laajasti. Tutkimuksen taustalla ovat Kokon (2006) määrittelemät terveyttä edistävän seuran kriteerit. Hieman yli neljännes nuorista ilmoitti, että "Kaikki pelaa" -ideologiaa toteutettiin paljon. Seurat tavoittavat myös huomattavan osan lapsista ja nuorista, sillä lähes puolet 3-18-vuotiaista osallistuu seuratoimintaan (SLU 2006). Nuorten mukaan valmentajat itse käyttäytyivät melko esimerkillisesti. Tutkimuksessa käytettiin vuoden 2007 alussa kyselylomakkeella kerättyä talvi lajien (hiihto ja jääkiekko) aineistoa 14-16 -vuotiaiden poikien osalta. Joukkueissa ja valrnennusryhrnissä esiintyi jonkin verran kiusaamista. Valmentajat esimerkiksi puuttuivat tupakointiin ja nuuskan käyttöön, jos sellaista havaitsivat, mutta kolmasosa heistä ei ottanut huomioon esimerkiksi koulun rasittavuutta. Toisaalta joukossa oli myös niitä nuoria, jotka ilmoittivat, että näitä ideologioita ei ole toteutettu ollenkaan tai vain jonkin verran. 2004). Tutkimuksessa käytetty aineisto on osa terveyttä edistävä urheilu/liikuntaseura-väitöskirjan aineistoa. tivat hyviä käytöstapoja sekä söivät monipuolisesti yhdessä ruokailtaessa. Valmentajat olivat muun muassa melko päihteettömia nuorten silmissä, noudatTerveyden edistäminen huomioon kaikessa toiminnassa Nuorten mukaan harjoitusten tai kilpailun aikana valmentajien toiminnassa oli terveyttä edistävää otetta enemmän kuin muun seuratoiminnan aikana. Hiihtäjäja jääkiekkoilijanuoret tutkimuksen kohteena Tässä artikkelissa tarkastellaan nuorille suunnatun kyselytutkimuksen tuloksia valmentajien terveyden edistämisestä seuratoiminnassa. Valmentajilla ei myöskään ollut yleensä taipumusta vetää liian raskaita harjoituksia. Seurojen aktiivisuutta ja toiminnan systemaattisuutta kaivattaisiin lisää. Varsinaisessa terveyskasvatusmielessä valmentajat jakoivat tietoa vain vähän. Tutkimukseen osallistui 311 nuorta 42 seurasta. Esimerkiksi suurin osa nuorista oli sitä mieltä, että harjoitukset olivat sopivaan kellonaikaan. "Reilu peli" -ideologiaa toteutettiin hieman enemmän. Yleisimmin joukkueilla/ryhmillä oli kaksi tai kolme valmentajaa, joiden toimintaa nuoret tässä artikkelissa arvioivat. Vaikka aiempien tutkimusten mukaan (Kokko ja Kannas 2004, Penttinen 2007) valmentajat kokevat vastuuta terveyskasvatuksesta, he olivat keskustelleet nuorten kanssa melko vähän erilaisista terveyteen liittyvistä aihealueista. Myös nuorten ja heidän valmentajiensa näkemyksissä on eroja. Muun seuratoiminnan aikana eri valmentajat painottivat ja nostivat esiin eri asioita. "Kaikki pelaa" ja "Reilu peli" -ideologioita toteutettiin vaihtelevasti. Nuorten mukaan runsas kolmannes valmentajista oli puuttunut usein tai erittäin usein kiusaamistilanteisiin. Esimerkiksi päihteistä ja väkivallasta keskusteleminen oli vähäistä. Sen sijaan unesta/levosta, sairaana urheilun riskeistä, vammojen ennaltaehkäisystä, hygieniasta ja liikunnallisesta elämäntavasta oli keskusteltu melko paljon. Jääkiekon ja hiihdon parissa tehdyn kyselytutkimuksen perusteella näyttää siltä, että seuroissa terveyden edistämistä toteuttavat yksittäiset valmentajat. Valmentajilla katsottiin myös olevan parannettavaa turvallisuudesta huolehtimisessa ja vammojen ennaltaehkäisyssä. Lajeissa on eroja Nuorten vastausten perusteella näyttää siltä, että hiihtovalmentajat keskustelivat yhteisillä matkoilla enemmän terveysasioista ja huomioivat paremmin LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2008 45. S euratoiminnan erityispiirteet, kuten vapaaehtoinen osallistuminen, toiminnan tilannesidonnaisuus ja epävirallinen kasvatusluonne, tarjoavat erityisen hyvän pohjan terveysnäkökohtien huomioinnille (Kokko ym. Nuorista kolmannes kuului hiihtoseuroihin ja loput kaksi kolmasosaa jääkiekkoseuroihin
Teoksessa Puuranen A. Terveyskasvatus etsii paikkaansa nuorten jääkiekkovalmennuksessa Liikunta ja tiede 2 2004: 45-48. Säännöt kuntoon Seurojen yleisissä toimintasäännöissä tulisi huomioida terveyden edistäminen. Terveyden edistäminen laadukkaan seuran sääntöihin Seuroissa tulisi pyrkiä laaja-alaiseen ja suunnitelmalliseen terveyden edistämiseen. Kekki H-L ja Palmi S. Nuorten kokemuksia terveyttä edistävästä valmennuksesta urheiluseuroissa. Osallistuminen sääntöjen laadintaan lisää niihin sitoutumista. SLU n julkaisusarja 4. Nuorilla ja valmentajilla näkemyseroja Toiminnalle luodut säännöt saattavat olla valmennusryhmissä myös enemmän muodollisuus kuin toimiva käytäntö. Sääntöjen laatiminen voi olla epävirallista tai suullista, jolloin niiden muistaminen kyselytilanteessa voi olla vaikeaa. Tulosten valossa näyttää siltä, että seur oissa terveyden edistäm istä toteut tavat yksittäiset valment ajat. Prevalence of health promotion policies in sports clubs in Victoria, Australia. lumattomiksi. Nuorista noin puolet ilmoitti toimintasääntöjen olemassaolosta, kun taas valmentajista noin 70 % kertoi, että säännöt oli laadittu. Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 63. Päihteistä ja seksi-kysymyksistä keskusteleminen oli vähäistä. VOKp. (toim.) Terveystaju. terveyteen vaikuttavia tekijöitä (esim. Seuro jen aktiivisuutta ja toim innan systemaattisuutta kaivattaisiin lisää. Terveyskasvatuksen pro gradututkielma. Valmentajaja ohjaajakoulutuksen kehittäminen. Toisaaltajääkiekkovalmentajat olivat tehneet useam m in kyseistä kautta koskevat toim intasäännöt ja keskustelleet enem män esimerkiksi päihteistä. Nuoret kuitenkin ilmoittivat valmentajien keskustelleen näistä aiheista hieman useammin kuin valmentajat itse. Sääntöihin tulisi kirjata erikseen päihteitä koskeva sisältö. Kokko S. Helsinki: Nuori Suomi, 2006. Terveyden edistäminen osana lasten ja nuorten liikunta/urheiluseuratoimintaa. Seuran yhteisten sääntöjen lisäksi kannattaisi laatia joukkueiden/ryhmien omat säännöt, joihin nuoret pääsevät itse vaikuttamaan. Myös sosiaalisen vuorovaikutuksen toimivuuteen ei aina kiinnitetty riittävästi huomiota. Jyväskylän yliopisto: terveystieteiden laitos, 2008. Selkeästi sovitut ja kirjatut säännöt mahdollistavat toiminnan suunnitelmallisuuden ja kokonaisvaltaisuuden. Lisäksi tämän tyyppiset keskustelut voidaan kokea urheiluun kuuLÄHTEET Dobbinson S J, Hayman J A ja Livingston P M. Liikunta ja tiede 6 2004 101-112. Jyväskylän yliopisto: terveystieteiden laitos, 2007 SLU (Suomen Liikunta ja Urheilu) Suuri kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006. Kokko S ja Kannas L. Terveyskasvatuksen pro gradu-tutkielma. Urheiluseura lasten ja nuorten terveyden edistäjänä. Suomen Liikuntaja Urheilu ry, Nuori Suomi ry, Suomen Olympiakomitea, Suomen Kuntoliikuntaliitto ry, Suomen Valmentajat ry. Nuorten mukaan valmentajat eivät huolehdi turvallisuudesta tai puutu kiusaamistilanteisiin yhtä aktiivisesti kuin valmentajat itse ilmoittivat. Kokko S, Kannas L ja Itkonen H. Health Promotion International 21 (2) 2006: 121-129. Valmentajat eivät välttämättä koe kaikkia tilanteita samalla tavalla kuin nuoret, jolloin nuorten odotukset ja valmentajan toiminta voivat olla ristiriitaisia. Valmentajien käsityksiä terveyden edistämisen toimista nuorten yleisurheiluvalmennuksessa. Valtaosa valmentajista ilmoitti nuorten olleen mukana sääntöjen laatimisessa, mutta aloite oli yleensä lähtenyt valmentajalta. Valmentajaja ohjaajakoulutuksen perusteet, 2007 46 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4 /2008. Eniten oli keskusteltu unesta/levosta, sairaana urheilun riskeistä ja vammojen ennaltaehkäisystä. Toimintasääntöjen tulisi olla kirjattuina, jolloin niihin on helpompi palata. koulun rasittavuus suhteessa harjoittelun rasittavuuteen). Penttinen M. Sääntöjen toteuttamista tulisi myös seurata kauden edetessä. Tampere: Nuorisotutkimusverkosto 2006: 61-74. Vähäisten keskustelujen taustalla voivat vaikuttaa valmentajien puutteelliset tiedot ja taidot, jolloin keskusteluja ei koeta luonteviksi. Lapset ja nuoret. Esimerkiksi reilu neljä viidesosaa valmentajista oli sopinut nuorten kanssa "Reilu peli" -ideologian toteuttamisesta, mutta nuorten mukaan käytännön toteutus oli kuitenkin huomattavasti vähäisempää. Joskus harjoittelun ulkopuoliset tehtävät, kuten tasavertaisten osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen tai muun elämän huomioiminen, jäivät kuitenkin vähemmälle huomiolle. Terveysaiheiset keskustelut yksipuolisia Keskusteleminen terveyteen liittyvistä aihealueista oli vaihtelevaa sekä nuorten että valmentajien mukaan. Toisaalta päihteiden käytöllä ei ole suoritusta parantavaa vaikutusta, jolloin niistä keskusteleminen urheilun parissa on tärkeää. Jopa neljännes nuorista ei muistanut/tiennyt, oliko säännöt tehty. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että terveyden edistäminen olisi osa kaikkea urheiluseuratoimintaa niin harjoittelun/kilpailun aikana kuin myös muun seuratoiminnan aikana. Harjoittelun/kilpailuiden ulkopuolella terveyden edistäminen vähäisempää Valmentajien toimenkuvaan kuuluu paljon muutakin kuin urheilijoiden harjoitteluun liittyvistä tehtävistä huolehtiminen. Lisää tietoa ja taitoa Valmentajia tulee opastaa käyttämään urheiluseuNuoret, politiikka ja käytäntö
Muita suurimpia käyttäjäryhmiä ovat urheilujärjestöjen toimija luottamushenkilöt. Valm entajien terveyden edistäm iseen liittyvää osaam ista tu lisi lisätä koulutu ksen avulla (ks. Esimerkiksi riittävällä lihashuollolla, turvallisuudesta huolehtimisella ja turvallisuusohjeilla voidaan ehkäistä loukkaantumisia. Arkistoja käyttää vuosittain 500-700 asiakasta. Huomio loukkaantumisten ja kiusaamistilanteiden ennaltaehkäisyyn Valmentajilla tulee olla riittävät valmiudet toimia loukkaantumisja kiusaamistilanteissa. Kuva Suomen Urheilumuseo. Arkistoidaan urheilu! ~ > cii en U rheilun arkistointi on Suomessa kansainvälisestikin vertailtuna varsin hyvin hoidettu. Historiallista ulottuvuutta tulisi lisätä aiempaa enemmän myös liikuntasosiologiseen tutkimukseen. Yli kymmenen vuotta päätoimisemmin suomalaista urheiluja liikuntahistoriaa tutkineena, siitä viimeiset kolme vuotta Suomen Urheilumuseosäätiön palveluksessa, uskallan väittää, että Suomen Urheiluarkiston monipuolista aineistoa voisi käyttää paljon laajemmin. Suomen Urheiluarkisto on toiminut 23 vuotta Suomen Urheilumuseosäätiön tiloissa Olympiastadionilla. ra to im innan tarjoam ia tilanteita aktiivisem m in hyväksi terveysnäkökohtien huom ioim iseen. Kiusaamistilanteisiin on puututtava tehokkaammin. Nuoret tarvitsevat valmentajan tukea vamman kuntouttamiseen. Vanhimmat urheiluseuran asiakirjat ovat vuodelta 1862. LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2008 47. Myös muutamat toimittajat ymmärtävät välillä syventää juttujaan hakemalla historiallista näkemystä. Vammojen ennaltaehkäisyyn tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja loukkaantumistilanteita varten tulisi tehdä toimintaohjeet. VO Kp Valm entajaja ohjaajakoulut uksen peru steet käsikirjan sisältöalue 3; eettinen ja terveyttä edistävä valm ennus ja ohjaus). Ilahduttavaa on, että yliopistojen ja muiden oppilaitosten opiskelijat ovat jo vuosien ajan hyödyntäneet Urheiluarkiston kokoelmia opinnäytetöissään. Suomen Urheiluarkisto palvelee varsin laajaa käyttäjäkuntaa. Samaten suku tutkijat löytävät tiensä Urheiluarkistoon yhä enenevässä määrin. SUSANNA PALMI, Tt yo Tutkija terveyskasvatus Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden laitos Sähköposti: suirpalm@jyu.fi KEKKI HANNA-LEENA, TtM Tutkija Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden laitos Sähköposti: hakekki@jyu.fi SAMI KOKKO, TtM assistentti Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden laitos Sähköposti: sami.p.kokko@sport.jyu.fi MARJA PENTTINEN, TtM Tutkija Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden laitos Sähköposti: mhpentti@hytti.uku.fi SANNA SALMELA, TtM Tutkija Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden laitos sanna.salmela@sport.jyu.fi Yleisurheilijat valmistautuivat Antwerpenin olympiakisoihin valmennusleirillä, joka pidettiin kesällä 1920 Lohjalla. esim . Heistä suurin osa on tutkijoita. Tänä aikana on kertynyt runsaat 1450 hyllymetriä urheilujärjestöjen, seurojen ja yksityishenkilöiden arkistoja
Sam aten esim erkiksi valm ennusta sivuaviin tutkim uksiin saisi lisänyansseja, uusia näkökulm ia ja selitysm alleja, ulottam alla tarkastelua historiaan. ltse kisoissa Suomi käytti tilaisuutta hyväkseen tuomalla esiin omaa sorrettua asemaansa Venäjän alaisuudessa. _ .. • Urheilujärjestöjen tulee huolehtia, että keskeisimmät sähköpostiviestit ja kotisivujen toiminnallinen aineisto kuten tulokset, tiedotteet ja järjestölehdet säilyvät. Erityisesti maahanmuuttajien urheilutoiminnan arkistointi on tärkeää. Lauri Pihkala ja muutamat muut olivat yrittäneet saada kitsaasti urheiluun varoja myöntänyttä valtiota avaamaan rahahanojaan. Aika yllättävää on, ettei Pekingin olympiakisojen boikottikeskusteluissa ole kertaakaan tullut esille Suomen boikottihistoriaa ja aiempia keskusteluja avajaisiin osallistumisesta. OSSI VIITA FT Tutkija Suomen Urheiluarkisto Sähköposti: ossi.viita@stadion.fi Kirjoitus perustuu kirjoitteier: esitykseen XII Liikuntatieteiden päivillä 4-5. Urheilu ja urheiluseuratoiminta ovat olleet monien osalta tärkeä kotoutumiseen vaikuttava tekijä. 48 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4 /2008. Ennen vuoden 1928 Amsterdamin kisoja Suomen Voimisteluja Urheiluliiton päätöselimissä ehdittiin jo kerran äänestää pois jäämisen puolesta. 2008. ....,.,. Levälahdelle. lopulta kisoihin päätettiin osallistua. Los Angelesin olympiakisoissa 1932 Suomen joukkueessa keskusteltiin kiivaasti, miten suhtautua kisoihin matkustaneen Paavo Nurmen julistamiseen ammattilaiseksi ja jättämiseen kisojen ulkopuolelle. ..... Teksti: OSSI VIITA POLITIIKKAA JA BOIKOTTEJA Parhaimmillaan nykypäivän kysymyksiin saa tärkeää lisävalaistusta kaivamalla esiin historiallisia dokumentteja. Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Ernst Krogius lähetti 29. , IIJ 29 ff l'! !ö'.'COU309 CABLE•HELSINKI }6 29 NL T LEVALAHT 1 = )J FINNISH TEAM OLYMPIC VILLAGE LOSA• FIRST RULF SPORTMANSHIP STIPULATES ACCEPT JUDGEMfNT WITHOUT PR OTEST ST OP OUR H ONOUR D I G Nl TY DEMANOS NO DEMONSTRAT 1 0N WHATEVER AGAI NST FINAL DECISI ON STOf' THEREFORE ABSOLUTELY IMPERATIVE PARTICIPATE OPENING CEREMONY TOMORROW GREETINGS:a• Digidokumentit talteen! • Aineiston kartuttaminen vaatii urheilujärjestöiltä aktiivisuutta. lisäksi boikotin tavoitteena oli painostaa Kansainvälistä olympiakomiteaa palauttamaan kisoista poistetut suomalaislajit kuten kestävyysjuoksun joukkuekilpailut ja maastojuoksu takaisin kisaohjelmaan. 1ta..om..M-11t ..... S amaten on ollut outoa seurata Pekingin olympiakisoihin liittyvää keskustelua, jossa monet ovat kauhistelleet urheilun ja politiikan sekoittamista keskenään; ikään kuin Pekingin kisoissa oltaisiin näitä kahta asiaa yhdistämässä toisiinsa ensimmäistä kertaa. Kuva Suomen Urheiluarkisto. Ennen vuosien 1920 ja 1928 olympialaisia Suomessa keskusteltiin laajasti, jäädäänkö kokonaan kotiin. S......Sl..t.Aapa.a.c.M...._.,. Maahanmuuttajien urheilu arkistoon Historiallinen ulottuvuus liikuntaja urheilututkimukseen on tulevaisuudessakin mahdollista, kun arkistokokoelmia kartutetaan tarkasti etukäteen pohditettujen hankintasuunnitelmien mukaisesti. • Suomen Urheiluarkisto vastaanottaa pysyvästi säilytettävät asiakirjat, joista keskeisimpiä ovat pöytäkirjat liitteineen, toimintakertomukset, lähteneet kirjeet ja tiedotteet, toimenpiteitä aiheuttaneet saapuneet kirjeet, tilinpäätösasiakirjat, henkilöja tulosluettelot, järjestetyt arvokilpailut, säännöt, yhdistysrekisteriasiakirjat ja järjestön omat painotuotteet. Esimerkkeinä erityisaineistosta ovat urheiluun liittyvän fanikulttuurin ja maahanmuuttajien urheilun tallentaminen erilaisin asiakirjoin Urheiluarkistoon. "IJIIIIA&1' ~ ..... Varmin keino on tulostaa ne paperille. _ .. ... Vasta Suomen Olympiakomitean puheenjohtajan Ernst Krogiuksen tiukkasävyinen sähke päivää ennen kisoja pisti joukkueen rivit järjestykseen ja avajaisiin osallistuttiin. 6. _ol .. heinäkuuta, päivää ennen Los Angelesin kisojen avajaisia, sähkeen joukkueen ylijohtajalle K.E. Esim erkiksi Suom en olym piajoukkueen yleisurheilijoiden päävalrnentajana vuosien 1920 ja 1924 olympiakisoissa toimineen Jaakko Mikkolan laaja kirjeenvaihto antaisi eväitä monipuoliseen tarkasteluun. KROOIUS. Yleisurheilujohtajat, etunenässä Urho Keklwnen, vaativat joko kisoista pois lähtöä tai ainakin avajaisten boikotoimista. Suomessa pohdittiin pitkään, miten suhtautua vuoden 1918 sisällissodassa merkittävää apua antaneen Saksan ja muiden 1 maailmansodassa hävinneiden valtioiden sulkemiseen ulos vuoden 1920 Antwerpenin kisoista. Monet muutkin dokumentit, asiakirjoin ja kuvin, kertovat konkreettisesti siitä, millaista entisaikaan harjoittelu oli huipputasolla. Tällaisesta seuratoiminnasta ja sen laajuudesta tulisi saada dokumentteja. Keskusjärjestöiltä ja lajiliitoilta edellytetään aineistonsa seulontaa ja siirtämistä arkistokelpoisiin koteloihin Urheiluarkiston neuvojen mukaisesti. Krogius vaati osallistumista avajaisiin ja kielsi muutkin mielenilmaisut, vaikka Paavo Nurmen osallistuminen kisoihin oli estetty. Tärkeintä on ottaa ajoissa yhteyttä Urheiluarkistoon, jolloin selvitetään luovutettavan aineiston määrä ja sisältö. Tunnetusti Tukholman olympiakisoihin pääseminen vaati 1910-luvun alussa pitkän diplomaattisen väännön
2002) sekä ylipaino (Kivipelto ym. 2000) Dementia on oireyhtymä, joka voi aiheutua monista eri syistä. Erityisesti terveistä elintapavalinnoista saattavat hyötyä ne henkilöt, jotka kantavat perimässään dementian geneettistä altistusta. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että keski-iän kohonnut verenpaine (Kivipelto ym. Löydetyt yhteydet näiden, ainakin osittain muokattavissa olevien, keski-iän vaskulaaristen riskitekijöiden ja dementian välillä ovat herättäneet mielenkiintoa myös elintapatekijöitä, kuten fyysistä aktiivisuutta, ravintorasvojen ja alkoholin käyttöä sekä tupakointia kohtaan. 2005) ovat riskitekijöitä vanhuusiän dementialle. 2001) ja kolesteroli (Kivipelto ym. Yleisin dementian syytekijä on Alzheimerin tauti, jonka on todettu aiheuttavan jopa 70 % kaikista dementiatapauksista, ja jonka taustalla olevat muutokset aivokudoksessa alkavat jo vuosia tai jopa vuosikymmeniä ennen oireiden ilmenemistä. Keski-iän vapaa-ajan liikunta auttaa ehkäisemään dementiaa vanhuusiässä Keski-iän elintapavalinnat saattavat vaikuttaa riskiin sairastua dementiaan ja Alzheimerin tautiin vanhuusiässä. M aailmanlaajuinen väestön vanheneminen lisää vanhenemiseen liittyvien sairauksien ja oireyhtymien, erityisesti dementian ja Alzheimerin taudin, määrää väestössä merkittävästi jo lähivuosien aikana (Fratiglioni ym. Dementian yleistyessä kasvaa myös sen kansanterveydelle ja -taloudelle LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2008 49. Parantavaa lääkehoitoa dementialle ja Alzheimerin taudille ei ole vielä pystytty kehittämään, mikä omalta osaltaan korostaa sekä muokattavissa olevien riskitekijöiden tutkimisen tärkeyttä että riittävän aikaisin aloitetun dementian ennaltaehkäisyn merkitystä
Geneettisesti altistuneet hyötyvät liikunnasta ja muista terveistä elintavoista muita enemmän Elintapavalintojen itsenäisten vaikutusten lisäksi CAIDE-tutkimuksessa on keskitytty selvittämään myös mahdollisesti olemassa olevia terveiden elintapojen ja Alzheimerin taudin geneettisen altistuksen välisiä yhteisvaikutuksia. Näin ollen voi50 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4 /2008. Elintapojen osalta kyselylomake sisälsi kysymyksiä muun muassa tutkittavan fyysisestä aktiivisuudesta, ravintorasvojen ja alkoholin käytöstä sekä tupakointitavoista. Tutkimukseen kutsuttiin satunnaisesti 2000 aiemmin Pohjois-Karjala-projektin ja FlNMONICAtutkimuksen yhteydessä tutkittua henkilöä, joista 1449 (73%) osallistui tutkimuksen ensimmäiseen seurantaan vuonna 1998. Henkilöillä, jotka keski-iässä harrastivat hengästyttävää ja hikoiluttavaa vapaa-ajan liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa, oli noin 50 % pienempi riski sairastua dementiaan ja 60 % pienempi riski sairastua Alzheimerin tautiin vanhuusiässä kuin heitä fyysisesti passiivisemmilla henkilöillä (Rovio ym. 2004) käytön sekä tupakoinnin (Rusanen ym.)vaikutuksista riskiin sairastua dementiaan ja Alzheimerin tautiin. Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden toinen seurantatutkimus aloitettiin vuonna 2005 ja se saatiin päätöksen kevään 2008 aikana. Näin ollen CAlDE-tutkimukseen osallistuneita henkilöitä on seurattu keski-iästä vanhuusikään keskimäärin jopa 30 vuoden ajan. Kunkin seurantatutkimuksen aikana tutkittavat täyttivät laajan elintapoja ja terveystietoja koskevan kyselylomakkeen, minkä lisäksi heille tehtiin kattava kliininen terveystarkastus. 2005). CAIDE-tutkimus luo uutta tietoa elintapojen ja dementian välisestä yhteydestä Keski-iän elintapojen merkitystä dementian ja Alzheimerin taudin riskiin on viime vuosien aikana tutkittu suomalaisessa Kardiovaskulaariset riskitekijät, ikääntyminen ja dementia -tutkimuksessa (CAIDEtutkimus), jota toteutetaan Kuopion ja Joensuun alueella. Työssä tai työmatkalla harrastetun liikunnan ei kuitenkaan todettu tarjoavan vapaa-ajan liikunnan kaltaista suojaa dementiaa vastaan, minkä vuoksi fyysisesti aktiivista vapaa-aikaa voidaan suositella myös sellaisille henkilöille, jotka ovat fyysisesti aktiivisia työssään tai työmatkallaan (Rovio ym. Tutkimukseen osallistuneista 1449 henkilöistä 61:llä todettiin dementia ensimmäisen seurannan yhteydessä, ja näiden henkilöiden keskuudesta 48 henkilön todettiin sairastavan Alzheimerin tautia. Keski-iän liikunta sekä muut terveet elintavat alentavat dementiariskiä CAlDE-tutkimuksen tulokset ovat osoittaneet, että keski-iässä harrastettu säännöllinen vapaa-ajan liikunta saattaa suojata dementialta vanhuusiässä. 2007). 2008), sillä geneettistä altistusta kantavien henkilöiden todettiin saattavan hyötyä muita enemmän kohtuullisesta pehmeiden ravintorasvojen käytöstä samoin kuin pidättäytymisestä kovien ravintorasvojen ja alkoholin käytöstä sekä tupakoinnista (Kivipelto ym. 2005) Myös muiden elintapavalintojen vaikutusten todettiin olevan korostuneita juuri ApoE €4 alleelia kantavien henkilöiden keskuudessa (Kivipelto ym. Liikunnan myötä on voitu todeta saavutettavan hyödyllisiä vaikutuksia esimerkiksi tietyille neurobiologisille tekijöille, joiden on myös todettu olevan yhteydessä muun muassa Alzheimerin taudissa läsnä oleviin aivojen degeneratiivisiin mekanismeihin (Cotman ym. 2006) ja alkoholin (Anttila ym. Liikunta vaikuttaa sekä itsenäisesti että muiden riskitekijöiden kautta Terveillä elintavoilla ja erityisesti liikunnalla on monia yleisesti tunnettuja hyödyllisiä vaikutuksia terveydelle. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin todistaneet, että liikunnalla on vaskulaaristen riskitekijöiden lisäksi myös itsenäinen vaikutus aivojen terveydelle. Täm än vuoksi taloudellisten ja helposti toteutettavien ennaltaehkäisyn keinojen , kuten elintapojen m uokkaam isen, myötä mahdollisesti saatava sekä kansanterveydellinen että -taloudellinen hyöty onkin ensiarvoisen tärkeää huom ioida pyrittäessä vaikuttam aan m aailm anlaajuiseen dem entiataakkaan. 2007). Tutkimuksen tulokset ovat osoittaneet, että geneettisesti Alzheimerin taudille altistuneet eli apolipoproteiini E €4 alleelia (ApoE €4) kantavat henkilöt saattavat hyötyä jo keski-iässä tehdyistä terveistä elintapavalinnoista jopa enemmän kuin henkilöt, joilla geneettistä altistusta ei ole.10 Riittävän raskasta vapaa-ajan liikuntaa keskiiässä harrastavat ja samalla ApoE €4 alleelia kantavat henkilöt pystyivät CAlDE-tutkimuksen tulosten mukaan mahdollisesti madaltamaan dementiariskiään samalle tasolle ApoE €4 alleelia kantamattomien ja liikuntaa harrastamattomien henkilöiden kanssa (Rovio ym. CAlDE tutkimus on luonut mielenkiintoista uutta tietoa myös muiden keski-iän elintapojen, kuten ravintorasvojen (Laitinen ym. Tutkimustulosten perusteella voidaankin todeta, että keski-iän terveelliset elintapavalinnat eli pehmeiden ravintorasvojen kohtuullinen käyttö sekä kovien ravintorasvojen ja alkoholin käytön sekä tupakoinnin välttäminen, madaltavat vanhuusiän dementiariskiä merkittävästi. Liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan on todettu ennaltaehkäisevän sekä sydänja verisuonitauteja että monia muita kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia, ja liikunta onkin yksi kulmakivistä esimerkiksi korkean verenpaineen ja kolesterolin sekä diabeteksen hoidossa. Terveystarkastuksen yhteydessä kaikki ne henkilöt, joilla epäiltiin kognitiivisten eli älyllisten toimintojen heikentymistä, ohjattiin jatkotutkimuksiin mahdollisen dementiadiagnoosin selvittämiseksi. 2008). Tämän vuoksi aikaisemmin onkin yleisesti ajateltu, että liikunnan vaikutukset aivojen terveydelle ovat yksinomaan tulosta sen hyödyllisistä vaikutuksista dementian vaskulaarisille riskitekijöille. aiheuttam a taakka
Midlife vascular risk factors and Alzheimer's disease later in life: longitudinal, population based study. daankin todeta, että liikunnan vaikutukset dem entian ennaltaehkäisyssä ovat laaja-alaiset niiden ulottuessa sekä itsenäisesti suora an aivokudoksen terveyteen että välillisesti m oniin m uihin dem entiariskin kannalta olennaisiin vaskulaarisiin riskitekijöihin. Soininen H, Tuomilehto J, Nissinen A. LIIKUNTA & TIEDE 45, 4/2008 51. Lancet Neurology 2005; 4: 705-711. Manucript Tuomilehto J, Soininen H, Nissinen A. Suvi Rovion väitös kuuluu geriatrisen epidemiologian alaan. Kivipelto M, Helkala E-L, Laakso MP, Hänninen T, Hallikainen M, Alhainen K, Soininen H, Tuomilehto J, Nissinen A. Rovio S, Kåreholt 1, Viitanen M, Winblad B, Tuomilehto J, Soininen H, Nissinen A. Cotman CW, Berchtold NC, Christie L-A. International Journal of Geriatric Psychiatry2007; 22: 874-882. Dementia and Geriatric Cognitive Disorders 2006; 22: 99-107 Rovio S, Kåreholt 1, Helkala E-L, Viitanen M, Winblad B, Tuomilehto J, Soininen H, Nissinen A, Kivipelto M. Alcohol drinking in middle age and subsequent risk of mild cognitive impairment and dementia in old age: a prospective population based study. SUVI ROVIO Aging Research Center, Karolinska lnstitutet, Tukholma Sähköposti: suvi.rovio@ki.se Suvi Rovio väitteli 9.5.2008 Karoliinisessa Instituutissa Tukholmassa aiheenaan keski-iän liikunnan Ja muiden elintapatek,jöiden yhteys dementiaan. Aikaisemmat dementian vaskulaarisiin ja elintapatekijöihin keskittyneet tutkimukset ovat pääsääntöisesti tutkineet vanhuusiän tekijöiden vaikutuksia, kun taas keski-iän ja jopa nuoruuden elintapavalintojen merkitystä dementian ilmenemiselle ei aikaisemmin ole juuri tutkittu. Archives of neurology 2005; 62 1556-1560. Kivipelto M, Ngandu T, Fratiglioni L, Viitanen M, Kåreholt l,Winblad B, Helkala E-L. CAIDE-tutkimus toteutetaan yhteistyönä Kansanterveyslaitoksen Kroonisten tautien ehkäisyn yksikön, kuopion yliopiston Neurologian laitoksen sekä Karolinska Institutetin geriatriseen tutkimukseen keskittyneen Aging Research Centerin kesken. lncidence of dementia and Major subtypes in Europe: A collaborative study of pouplation-based cohorts. Huolehtimalla sydämestäsi huolehdit myös aivoistasi Olemassa olevien tutkimustulosten perusteella ei vielä voida yksiselitteisesti määritellä rajaa dementian ennaltaehkäisyn kannalta riittävälle liikunnan määrälle. Näin ollen voidaankin todeta, että tällä hetkellä olemassa olevat terveysliikunnan määrää käsittelevät yleiset ohjeet ovat mahdollisesti toimiva ohjenuora myös dementian ennaltaehkäisyn osalta. Kivi pelto M, Rovio S, Ngandu T, Kåreholt 1, Eskelinen M, Winblad B, Hachinski V Cedazo-Minguez A. Fratiglioni L, Launer LJ, Andersen K, Breteler MMB, Copeland JRM, Dartigues J-F, Lobo A, Martinez-Lage J, Soininen H, Hofman A for the Neurologic Diseases in the Elderly Research Group. Trends in Neurosciences 2007; 30: 464-472. Journal of Cellular and Molecular Medicine 2008, in press Laitinen M, Ngandu T, Rovio S, Hei kala E-L, Uusitalo U, Viitanen M, Nissinen A, Tuomi lehto J, Soininen H, Kivipelto M. Exercise builds brain health: key roles of growth factor cascades and inflammation. Fat lntake at Midlife and Risk of Dementia and Alzheimer's Disease: A Population-based Study. Alzheimerin tautiin 1ä rakenteellisiin aivomuutoksiin ("The effect of physical activity and other lifestyle factors on dementia, atzreimers disease and structural brain changes "). CAIDE-tutkimuksessa löydetty yhteys terveiden keski-iän elintapojen ja alentuneen dementiariskin välillä omalta osaltaan korostaa entisestään elinikäisten elintapavalintojen moninaista merkitystä terveyden edistämiselle ja sairauksien ehkäisylle. CAIDE-tutkimuksessa havaittiin kuitenkin säännöllisen, jo kaksi kertaa viikossa, harrastetun riittävän raskaan liikunnan alentavan riskiä sairastua dementiaan vanhuusiällä. Dementian ehkäisyyn ryhdyttävä riittävän ajoissa Dementia on oireyhtymä, jonka taustalla olevat neurobiologiset muutokset alkavat jo vuosia tai jopa vuosikymmeniä ennen, kuin dementia voidaan kliinisesti todeta, mikä korostaakin varhaisten riskitekijöiden merkitystä dementian etiologiassa. Obesity and vascular risk factors at midlife and the risk of dementia and Alzheimer disease. Rusanen M, Rovio S, Ngandu T, Tuomilehto J, Nissinen A, Soininen H, Kivipelto M. Work-related physical activity an the risk of dementia and Alzheimer's disease. Kansanterveyslaitoksen osalta tutkimuksesta vastaa dosentti Tiina Laatikainen ja Kuopion yliopiston neurologian laitoksen osalta professori Hilkka Soininen. Obesity and vascular risk factors at midlife and the risk of dementia and Alzheimer disease. Archives of neurology 2005; 621556-1560. Apolipoprotein E e4 Allele, Elevated Midlife Total Chilesterol level, and High Midlife Systolic Blood Pressure Are lndependent Risk Factors for Late-Life Alzheimer Disease. Midlife smoking and the risk of dementia and Alzheimer's disease: A population-based study. British Medical Journal 2004; 329 539-542. Noudatettaessa terveellisiä ja kohtuullisia elintapoja, joiden on todettu olevan hyödyllisiä esimerkiksi sydämen terveydelle, voidaan samalla huolehtia myös aivoista ja niiden terveydestä. Annals of lnternal Medicine 2002; 137: 149-155. LÄHTEET: Anttila T, Hei kala E-L, Viitanen M, Kåreholt 1, Fratiglioni L, Winblad B, Soininen H, Tuomilehto J, Nissinen A, Kivipelto M. Neurology 2000; 54(S5) S10-S15. CAIDE-tutkimus onkin luonut uutta näkökulmaa dementian etiologiaan osoittaessaan, että elintapavalinnoilla keski-iässä, jo huomattavasti ennen ensimmäistenkään dementiaoireiden ilmenemistä, voidaan aktiivisesti pyrkiä ennaltaehkäisemään dementiaa tai ainakin siirtämään sen ilmenemistä myöhempiin ikä vuosiin ja näin lisätä kognitiivisesti terveitä ja vireitä elinvuosia. Leisure-time physical activity at midlife and the risk of dementia and Alzheimer's disease. Kivipelto M. Tutkimuksen vastuullinen tutkiJa on dosentti Miia Kivipelto. Apolipoprotein E e4 magnifies lifestyle risks for dementia: a population-based study. Tuomilehto J, Soininen H, Nissinen A. British Medical Journal 2001, 322 1447-1451 Kivi pelto M, Hei kala E-L, Laakso MP, Hänninen T, Hallikainen M, Alhainen K, Iivonen S, Mannermaa A, Tuomilehto J, Nissinen A, Soininen H
1994). Lihaskudoksen määrän väheneminen johtuu lihassolujen lukumäärän ja poikkipinta-alan pienenemisestä. lihaksen koostumus muuttuu siten, että lihaskudoksen määrä vähenee ja sideja rasvakudoksen suhteellinen osuus lisääntyy. Seurauksena saattaa olla kokonaisenergian kulutuksen väheneminen ja koko kehon rasvapitoisuuden lisääntyminen. 2006). Toistaiseksi lihasvoimaa lisäävää harjoittelua hyödynnetään ikääntyneitten kuntoutuksessa varsin vähän. Tiedetään myös, että hyvä lihasvoima keski-iässä on yhteydessä hyvään toimintaja liikkumiskykyyn vanhuudessa (Rantanen ym. Viidenkymmenen ikävuoden jälkeen voima alkaa heikentyä noin 1 %:n vuosivauhtia ja iän lisääntyessä lihasvoiman heikkeneminen kiihtyy entisestään (Rantanen ym. Ikääntymiseen liittyvän lihasvoiman heikkenemisen taustalla on useita tekijöitä. Teksti: SARIANNA SIPILÄ Lihasvoimaa ikääntyneitten kuntoutukseen Voimaharjoittelu on turvallista myös iäkkäille. Eniten harjoittelusta hyötyvät ne ikääntyneet, joiden toimintaja liikkumiskyky on heikentynyt tai jotka ovat toipumassa sairaalahoidosta. luurankolihas on myös aineenvaihdunnaltaan vilkas kudos. 1999). Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että ne iäkkäät ihmiset, joilla on hyvä lihasvoima selviävät paremmin päivittäisistä askareista, heidän kävelynopeutensa on suurempi ja he selviytyvät portaissa paremmin kuin ne, joiden lihasvoima on heikentynyt. insuliiniresistenssi, joka on yhteydessä useisiin kliinisesti merkittäviin tiloihin ja sairauksiin kuten metabooliseen oireyhtymään ja aikuistyypin diabetekseen. Lihasten vähäisen käytön, inaktiivisuuden ja vähentyneen liikunnan seurauksena lihaskudoksen määrä vähenee ja sen koostumus muuttuu. 1988). 2003). 1998). 2002; Sipilä ym. Hyvän toimintaja liikkumiskyvyn säilyminen ikääntymisen myötä on ensiarvoisen tärkeää. Erään tutkimuksen mukaan vuotuinen voimantuottotehon lasku on jopa 3.5 % 65 ikävuoden jälkeen (Skelton ym. Itsenäinen päivittäisistä tehtävistä suoriutuminen lisää iäkkäiden ihmisten elämän laatua ja mahdollistaa kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Lihasvoima ja ikääntyminen Lihasvoima heikkenee ikääntymisen myötä. L ihasvoima on keskeinen iäkkäiden ihmisten toimintaja liikkumiskykyä määrittävä tekijä. On myös viitteitä siitä, että hyvä alaraajojen lihasvoima suojaa kaatumistapaturmilta (Lord ym. lisäksi hermo-lihasjärjestelmässä itsessään tapahtuu ikääntymismuutoksia. Erityisesti nopeat lihassolut ovat herkkiä ikääntymiselle (Lexell ym. Voimantuottotehon merkitys on erityisen suuri esimerkiksi istumasta ylös noustessa sekä porraskävelyssä. Fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan määrän väheneminen, hormonaaliset muutokset, aliravitsemus ja osa kroonisista sairauksista ja vammoista ovat yhteydessä heikentyneeseen lihasvoimaan. Terveillä lihasvoima ja lihaksen massa kasvavat jo muutaman kuukauden intensiivisen voimaharjoittelun seurauksena. Luurankolihas on myös terveyden kannalta keskeinen kudos lihaksen pääasiallinen tehtävä on tuottaa voimaa ja sitä kautta aikaansaada tarkoituksen mukainen liike tai toiminta. Lihaskudos on elimistön suurin valkuaisaineva52 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4 /2008. lihasvoiman on todettu myös ennustavan kuolleisuutta (Rantanen ym. Lihasten voimantuottoteho (nopea, räjähtävä voima) heikkenee nykytietämyksen mukaan aikaisemmin ja nopeammin kuin maksimaalinen lihasvoima. Näillä muutoksilla saattaa olla useita terveyden kannalta haitallisia seuraamuksia kuten insuliinihormonin vaikutuksen heikkeneminen ns
Lihasvoima, liikunta ja kuntoutus Tämän hetkisen käsityksen mukaan kuntosaliharjoittelu, jonka aikana lihakset työskentelevät suhteellisen suurta ulkoista vastusta vastaan, lisää tehokkaimmin lihasvoimaa ja lihaksen massaa. Vuodelepo tai im m obilisaatio johtavat nopeasti lihaskudoksen m äärän vähen em iseen ja voim an heikken em iseen. Yhteenveto kolmesta eri tutkimuksesta, joissa on selvitetty 2-4 kuukautta kestäneen voimaharjoittelun vaikutuksia kävelynopeuteen iäkkäillä ihmisillä (Fiatarone ym 1994; Sipilä ym 1996;Timonen ym 2002). Viikon kuluttua lonkkamurtuman jälkeisestä leikkauksesta murtuneen puolen lihasvoima saattaa olla vain 40 % terveen puolen lihasvoimasta ja huomattava lihasvoiman puoliero jalkojen välillä näyttää pysyvän useita kuukausia (Portegijs ym. 2002b). Useat kokeelliset tutkimukset osoittavat, että terveiden iäkkäiden ihmisten lihasvoima ja lihaksen massa kasvavat jo muutaman kuukauden intensiivisen voimaharjoittelun seurauksena (esim. Muutamia kiinnostavia ja ansiokkaita tutkimuksia on kuitenkin raportoitu. rasto. Valkuaisaineill a eli pro teiineilla on lihaksessa useita tehtäviä. Suuri lihasvoiman puoliero alaraajojen välillä on yhteydessä liikkumiskyvyn ongelmiin, heikentyneeseen tasapainoon ja kaatumisiin (Portegijs ym. Voimaharjoittelun lisääminen kuntoutusohjelmaan välittömästi lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen lisää leikatun puolen lihasmassaa ja voimaa ja jo muutamassa kuukaudessa häivyttää jalkojen välisen lihasvoiman puolieron, kun taas tavanomainen kuntoutus ei näyttäisi vaikuttavan lihasvoimaan juuri lainkaan (Suetta ym. Li haskudos on erittäin herkkä fyy sisen aktiivisuuden m uutoksille. Voimaa lisäävästä harjoittelusta hyötyvät myös ne iäkkäät ihmiset, jotka ovat kokeneet suuren alaraajoihin kohdistuneen trauman, kuten lonkkamurtuman. Nousujohteinen voimaharjoittelu vaikuttaa tehokkaalta kuntoutusmuodolta alaraajojen vammojen ja leikkausten jälkeen. Ne to im ivat lihaskudoksen ra kennusaineina, osalli stuvat voim antuottoon ja ylläpitävät aineenvaihdunt aa. Kuntosaliharjoittelu on myös varsin turvallista iäkkåille ihmisille. 2005, 2006). % 30 25 20 15 10 5 1------l Keskimftftrin 77 -vuotiaita Terveet naiset Vanhainkodin asukkaat Sairaalahoidosta toipuvat naiset KUVA 1. Joensuussa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin nousujohteisen voimaharjoittelua sisältäneen kuntoutuksen vaikutuksia sairaalahoidosta toipuvilla ja liikkumiskyvyn ongelmista kärsivillä keskimäärin 83-vuotiailla naisilla. Pro teiinivaraston m erkitys koro stuu tilanteissa, joihin liittyy alhainen fyysisen aktiivisuuden taso, lisääntynyt ra vinnon tarve ja m ahdollisesti alira vitsem us kuten saira uksista, vam m oista tai saira alahoidosta toipum isessa. Näiden ihmisten alaraajojen lihasvoima ja liikkumiskyky on usein heikentynyt. 2004). Tavanomaiseen hoitoon verrattuna kymmenen viikkoa kestänyt voimaharjoittelu lisäsi toipilaiden alarajojen lihasvoimaa ja kävelynopeutta sekä paransi tasapainoa (Timonen ym. Näiden tutkimusten perusteella voidaan todeta, että ne vanhukset joiden toimintaja liikkumiskyky on heikentynyt ja jotka ovat toipumassa sairaalahoidosta, hyötyvät eniten lihasvoimaa lisäävästä harjoittelusta (Kuva 1). 2008c) jopa vuosia murtuman jälkeen (Portegijs 2008a). Voimaharjoittelun turvallisuutta ja vaikuttavuutta on tutkittu melko vähän heikkokuntoisempien iäkkäiden ihmisten osalta. Vanhemmilla, keskimäärin 67-vuotiailla terveillä henkilöillä voiman heikkeneminen vuodelevon seurauksena on selvästi keski-ikäisiä nopeampaa noin 1.6 % vuorokaudessa (Kortebein ym. 1994) osoitti, että keskimäärin 87-vuotiaat vanhainkodin asukkaat voivat osallistua intensiiviseen nousujohteiseen voimaharjoitteluun. 2007). Positiivisen harjoitusvasteen saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin vähintään kaksi harjoituskertaa viikossa ja harjoittelun tulee olla nousujohteista eli harjoitusvastusta tulee lisätä voiman kasvamisen myötä. Viim eaikaisissa vuodel evon vaikutuksia selvittävissä tut kim uksissa on havaittu, että terveillä keski-ikäisillä (keskim äärin 38-vuotiailla) henkilöill ä polven ojentajalihasten voim anlasku on noin 0.8 % vuorokaudessa (Fitts ym. Suomen gerontologian tutkimuskeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa (Portegijs ym. 2008b) selvitettiin nousujohteisen voimaharjoittelun vaikutuksia keskimäärin 74-vuotiaiden lonkkamurtuman kokeneiden miesten ja naisten alaraajojen lihasvoiLIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2008 53. 2007). Lihasvoimaa lisäävä kuntoutus olisi erityisen tärkeää alaraajojen suurien nivelten sairauksista ja vammoista kärsivien iäkkäiden ihmisten kohdalla. lonkkanivelen kulumasta kärsivien iäkkäiden henkilöiden lihasvoima saattaa olla jopa 20 % alhaisempi ja lihasmassa 10 % pienempi kuin terveellä puolella (Suetta ym. 2002a) ja kohensi mielialaa (Timonen ym. 2007). Pylväät esittävät keskimääräistä kävelynopeuden muutosta, joissa on otettu huomioon vertailuryhmässä havaittu muutos. Jo vuonna 1994 julkaistu amerikkalainen tutkimus (Fiatarone ym. 1996). Lihasvoiman ja lihaksen massan lisääntymisen lisäksi harjoitteluun osallistuneiden tutkittavien fyysinen aktiivisuus lisääntyi ja kävelynopeus sekä portaissa selviytyminen paranivat verrokkiryhmään verrattuna. Sipilä & Suominen 1995; Sipilä ym
J Gerontol A Biol Sci Med Sci 61 92-6. Sähköposti:sipila@sport.jyu.fi Artikkeli perustuu kirjoittajan esitvkseen XII Liikuntatieteiden päivillä 4.-5.6.2008. m aan, voim an puoliero on, tasapainoon ja liikkum iskykyyn. Arch Phys Med Rehabil. J Am Geriatr Soc.52 2016-22. Kovanen V, Alen M, Rantanen T. Asymmetrical lower-limb muscle strength deficit in older people. J Am Geriatr Soc.54:551-3. Arch Phys Med Rehabil. Am J Physiol Cell Physiol. 1998 Grip strength changes over 27 yr in Japanese-American men. Kolm en kuukauden intensiivisen harjoittel un seurauksena sekä heikom m an että vahvem m an puolen lihasvoim a ja heikom m an puolen voim antu ottoteho kasvoivat ja voim antuottotehon puoliero alara ajojen välillä pieneni. 1995 Effects of strength and endurance training on thigh and leg muscle mass and composition in elderly women. Portegijs E. Andersen LL, Sipilä S, Rosted A, Jakobsen AK, Duus B, Kjaer M. Jakobsen AK, Larsen LH, Duus B, Kjaer M. RantanenT, Guralnik JM, Foley D, Masaki K, Leveille S, Curb JD, White L 1999 Midlife hand grip strength as a predictor of old age disability. Am J Phys Med Rehabil. Timonen L, Rantanen T, Ryynänen OP, Tai mela S, Timonen TE, Sulkava RA. 1994 Exercise training and nutritional supplementation for physical frailty in very elderly people. N Engl J Med. 2004 Resistance training in the early postoperative phase reduces hospitalization and leads to muscle hypertrophy in elderly hip surgery patients-a controlled, randomized study. and rapid force characteristies in elderly men and women: effects of unilateral long-term disuse due to hip-osteoarthrins. 2008a. Age Ageing 23 371-7 Suetta C, Aagaard P. Lähes puolet (43 %) harjoitteluun osallistuneista koki ulkona liikkumisen harjoittelun jälkeen aikaisempaa helpommaksi ja yli puolet (57%) kykeni kävelemään kahden kilometrin matkan harjoitusjakson päätyttyä ilman vaikeuksia, kun tutkimuksen alussa vastaava luku oli 35 %. 1994 Strength, power and related functional ability of healthy people aged 65-89 years. 330:1769-75. JAMA.281 :558-60. Kuntoutuksen ammattilaiset voisivat entistä enemmän hyödyntää paitsi oman alansa, niin myös liikuntatieteellisen tutkimuksen tietoa kuntoutuskäytäntöjen kehittämisessä. 2002b Effects of a group-based exercise program on the mood state of frail older women after discharge from hospital. 2002a Randomized controlled trial of rehabilitation after hospitalization in frail older women: effects on strength, balance and mobility. Tasapainoon istu en tehty harjoittelu ei vaikuttanut. 2006 Endogenous hormones, muscle strength, and risk of fall-related fractures in older women. J Neurol Sci.84:275-94. 17:1106-11. Ne iäkkäät henkilöt, joilla on liikkumisja toimintakyvyn ongelmia todennäköisesti hyötyisivät harjoittelusta eniten. JAMA. 2007 The deleterious effects of bed rest on human skeletal muscle fibers are exacerbated by hypercortisolemia and ameliorated by dietary supplementation. Magnusson SP. 1988 What is the cause of the ageing atrophy. 85:2047-53. 2005 Leg extension power asymmetry and mobility limitation in healthy older women. J Appi Physiol. 2002 Risk of falling: predictors based on reduced strength in persons previously affected by polio. 1996 Effects of strength and endurance training on isometric muscle strength and walking speed in elderly women. Ferrando A, Lombeida J, Wolfe R, Evans WJ. Portegijs E, Sipilä S, Alen M, Kaprio J, Koskenvuo M, Tiainen K, Rantanen T. 2008b Effects of resistance training on lower extremity impairments in older people with hip fracture. Acta Physiol Scand. 2003 Handgrip strength and cause-specific and total mortality in older disabled women: exploring the mechanism. 83:75763. 78:334-40. Juuri nämä ihmiset ovat myös keskeisiä kuntoutussektorin asiakkaita. 54 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4 /2008. Lexell J, Taylor CC, Sjöström M. Portegijs E, Kallinen M, Rantanen T, Heinonen A, Sihvonen S, Alen M, Kiviranta 1, Sipilä S. 2007 Muscle size, neuromuscular activation. 2008c Leg extension power deficit and mobility limitation in women recovering from hip fracture. Väitöskirja. Suetta C, Magnusson SP, Rosted A, Aagaard P. 293:C313-20. SARIANNA SIPILÄ, ft, FT Tutkimusjohtaja Suomen Gerontologian Tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto. Tutkimukseen perustuva tieto osoittaa, että iäkkäät ihmiset voivat turvallisesti osallistua lihasvoimaa lisäävään harjoitteluun ja siitä näyttäisi myös olevan heille hyötyä. Scand J Med Sci Sports.12:186-92. J Am Geriatr Soc.51 636-41 Sipilä S, Suominen H. LÄHTEET Fiatarone MA, O'Neill EF, Ryan ND, Clements KM, Solares GR, Nelson ME, Roberts SB, Kehayias JJ, Lipsitz LA, EvansWJ. 297:1772-4. 87:363-70. Tällä hetkellä iäkkäiden kuntoutuksessa hyödynnetään varsin vähän esimerkiksi lihasvoimaa lisäävää harjoittelua. Harjoitusohjelm a oli suunniteltu siten, että heikom paa alaraajaa harjoitettiin enem m än ja suurem m alla vastu ksella kuin vahvem paa jalkaa. lnt J Geriatr Psychiatry. Guralnik JM. Portegijs E, Sipilä S, RantanenT, Lamb SE. Kortebein P. Lord SR, Allen GM, Williams P. J Appi Physiol. 156:457-64. 2006 Asymmetrical lower extremity power deficit as a risk factor for injurious falls in healthy older women. Gandevia SC. 2007 Effect of 10 days of bed rest on skeletal muscle in healthy older adults. Sipilä S, Heikkinen E, Cheng S, Suominen H, Saari P. Sipilä S, Multanen J, Kallinen M, Era P. Timonen L, Rantanen T, Timonen TE, Sulkava R. 102 942-8. Rantanen T, Volpato S, Ferrucci L, Heikkinen E, Fried LP. (painossa). Huonokuntoisempienja toipilaiden osalta arvion suorittaa lääkäri. Suominen H. $keiton DA, Greig CA, Davies JM, Young A. Studies in Sports, Physical Education and Health 129. Ennen intensiivisen harjoittelun aloittamista pitää kuitenkin varmistaa, ettei henkilöillä ole voimaharjoittelun vasta-aiheita. Fitts RH, Romatowski JG, Peters JR, Paddon-Jones D, Wolfe RR, Ferrando AA. J Appi Physiol. Rantanen T, Masaki K, Foley D, lzmirlian G, White L, Guralnik JM. Arch Phys Med Rehabil.86: 1838-42 Portegijs E, Sipilä S, Pajala S, Lamb SE, Alen M, Kaprio J, Kosekenvuo M, Rantanen T. Total number, size and proportion of different fiber types studied in whole vastus lateralis muscle from 15-to 83-year-old men
AJASSA Liikuntatieteen ja -kasvatuksen maailmanjärjestö ICSSPE juhli Kiinassa ICSSPE:n uusi johtoryhmä yhdessä väistyvän puheenjohtajan kanssa (vas. ICSSPEn puheenjohtaja professori Gudrun Do/1-Tepper kiitti järjestön hallituksessa vuosina 2001-2008 toiminutta LauriTarastia elokuussa Guangzhoussa, Kiinassa. Tällä kertaa yleiskokouksella olikin erityistä merkitystä, sillä sekä koko puheenjohtajisto professori Gudrun Doll-Tepper'n 10-vuotisen toimikauden päättymisen myötä että suurin osa hallituksen jäsenistä oli erovuorossa. Yhdistyksen johtoryhmään (President's Committee) rahastonhoitajaksi valittiin jatkamaan Susi-Käthi Jost (Saksa). Liikuntatieteellisen Seuran pääsihteeri Kari Keskinen valittiin järjestön johtoryhmään ja sen julkaisutoimikunnan puheenjohtajaksi. kansainvälisten antidoping-säännöstöjen muokkaamisessa ja täytäntöönpanossa sekä kansainvälisen oikeuden tulkinnassa on ollut valtava. Keskinen valittiin johtoryhmään ICSSPE: n Editorial Board:n uutena puheenjohtajana. LIIKUNTA & TIEDE 45, 4/2008 55. V 2008 50 Years of Sclence, Serv lce and Advocacy www.lcsspe.org Kiitos vaan ei näkemiin. Liikuntatieteellisen Seuran pääsihteeri Kari L. Keskinen valittiin kokouksessa myös ICSSPE:n hallituksen jäseneksi. ICSSPE on kiitollinen tästä yhteistyöstä ja järjestössä toivotaan, että hänen asiantuntemuksensa on käytettävissämme jatkossakin. Järjestön uudeksi puheenjohtajaksi valittiin varapuheenjohtajana toiminut professori MargaretTalbot Englannista. H einäkuun kolmena viimeisenä päivänä kokoontuivat ensin kaikki ICSSPE:n lukuisat toimikunnat ja työryhmät omiin kokouksiinsa ja niiden jälkeen suurin osa ICSSPE:n lähes 350 yhteisöjäsenestä käytti ääntään ICSSPE:n yleiskokouksessa. Ho, Matsudo, Talbot, Doll-Tepper, Mengisen, Jost, Keskinen) International Council of Sport Science and Physical Education (ICSSPE ) juhli näyttävästi 50 vuotista taivaltaan kongressissaan Guangzhoussa Kiinassa. ICSSPE:n uudeksi puheenjohtajaksi 1.1.2009 alkavalle nelivuotiskaudelle valittiin professori Margaret Talbot Englannista ja varapuheenjohtajiksi Viktor Matsudo (Brasilia), Walter Ho (Macao) ja Walter Mengisen (Sveitsi). Tarastin panos kansainvälisen urheilulainsäädännön asiantuntijana, mm
Uinnin järjestyksessään 11. Lisäksi oli mahdollisuus osallistua 120:een käytännön demonstraatioon. Lisätietoja WCSS:n ja sen työryhmien toiminnasta saa internetosoitteesta www.wcss.org. Vuoden 2008 aikana WCSS on vahvistanut rakenteitaan jalkapalloilussa, uinnissa, hiihdossa, golfissa, pyöräilyssä ja kriketissä. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Kiinan Liikuntatieteellinen seura ja LTS. Keskinen toimii aktiivisesti myös Suomen Uimaliiton koulutuksen ja valmennuksen asiantuntijatehtävissä. Kari Keskinen WCSS:n uintitutkimustyöryhmän johtoon AJASSA W orld Commission of Science and Sports (WCSS) on kansainvälinen tieteellinen organisaatio, jonka tehtävänä on edistää tieteen soveltamista urheiluun. kongressi järjestetään 16.19.6.2010 Oslossa Norwegian School of Sport Sciences toimesta. Yhteistyötä kahden vuoden välein järjestettävillä foorumeilla. Viikon aikana pidettiin yli 50 tieteellistä esitelmää ja esiteltiin 40 posteria. 0107786603; kari.keskinen@lts.fi). Suomalaiskiinalainen yhteistyö käynnistyi vuonna 2000 ja seurat allekirjoittivat yhteistyösopimuksen vuonna 2004. Paneelin muodostivat: Lauri Laakso, Nucia Rantieri (Italia), Luca Eid (Italia), Arja Säähslahti ja Ken Hardman (Iso-Britannia) China-Finland Forum on Sport Science and Technology Guanghzhoussa K iina-Suomi foorumi liikunta tieteiden ja teknologian alalta järjestettiin 28.29.7.2008 Guangzhoun urheiluyliopistossa. Kuvassa Kiinan Liikuntatieteellisen Seuran apulaispääsihteeri Zhu Li, Liikuntatieteellisen Seuran puheenjohtaja Pauli Vuolle ja professori Hai Ren Pekingin urheiluyliopistosta. 56 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4 /2008. FIEP Word Gongress 2008 Vierumäellä F IEP World Congress 2008 ja 7th International PE. Teacher Seminar kokosivat elokuun ensimmäisellä viikolla Suomen Urheiluopistolle, Vierumäelle yli 300 liikuntakasvatuksesta kiinnostunutta opettajaa, tutkijaa ja liikunnan ammattilaista raportoimaan tutkimustuloksistaan, jakamaan kokemuksia ja oppimaan uusia asioita. Kongressin aikana pidettiin keskustelutilaisuus, jonka aiheena oli Liikuntakasvatus muutoksessa. WCSS:n lajijohtoryhmät huolehtivat kukin siitä, että eri urheilulajeissa järjestetään säännöllisin väliajoin kansainvälinen tieteellinen kongressi. uk tai Kari Keskiseltä (p. Keskinen. Uintiurheilusta vastaavan johtoryhmän Steering Group Biomechanics and Medicine in Swimming johtoon vuodesta 2008 alkaen on valittu Liikuntatieteellisen Seuran pääsihteeri Kari L. Aiheena kokoontumisessa olivat sisarseurojen roolit liikunta tieteiden alueella, Pekingin olympiakisat, liikuntakasvatus, Sport for Ali ja talviurheilu. Hän on toiminut johtoryhmän jäsenenä vuodesta 1994 alkaen ja järjestänyt uintikongressin 8th lnternational Symposium on Medicine and Science in Swimming Jyväskylän yliopistossa vuonna 1998
Hirvensalo selvitti aktiivisuuteen ja toimintakykyyn vaikuttavien tekijöiden yhteyksiä. Lisätietoja: mirja.hirvensalo@sport.jyu.fi, http://www. Läheisen henkilön puuttuminen ja kipu olivat yhteydessä kumpaankin asiaan. Tapa, jolla oma ruumis koetaan vaikuttaa myös siihen, kuinka itsestään ja ruumiistaan huolehtii. org!index. Terveystiedon aineopintojen proseminaarityössä analysoin 27 yhdeksäsluokkalaisen tytön pienoiskirjoitelmat aiheesta Minä liikkujana. Sen sijaan ikä, sukupuoli, runsas sairastavuus, koulutus ja taloudellinen asema eivät vähentäneet liikkumiskyvyn heikkenemisen ja masentuneisuuden yhteyttä. html POHDITTUA Teksti: JAANA KARI '' Reisistä pois kaikki ylimääräinen'' Liikunnalle asetettu tavoite liittyy tytöillä usein ulkonäköön. Raportti kysyy, mitä liikunta merkitsee tyttöjen ja poikien ruumiillisuudessa. Tutkija Mirja Hirvensalo palkittiin olympiakongressissa Kiinassa J yväskylän yliopiston lehtori, litT Mirja Hirvensalo palkittiin parhaan posteriesityksen palkinnolla elokuussa järjestetyssä olympiakongressissa Kiinassa. Tutkimus on osa laajempaa Suomen Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimusprojektia, jossa puhelinneuvonnalla pyrittiin lisäämään iäkkäiden henkilöiden fyysistä aktiivisuutta. Hirvensalo havaitsi, että henkilöillä, joilla oli liikkumiskykyvaikeuksia, oli kolminkertainen riski mielialan laskuun verrattuna normaalisti liikkuviin henkilöihin. Pohdintaa,jossa kuvailtaisiin mille liikkuminen tuntuu ja arvioitaisiin omaa kuntoa ja suorituskykyä sitä kautta ei esiintynyt. Ystävistä ja vatsalihaksien harjoittamisesta Omat liikuntaharrastukset mainitaan kirjoituksissa useimmiten. Kansainvälinen liikuntatieteiden, -kasvatuksen ja -lääketieteen ICSEMIS 2008 -kongressi (International Convention on Science, Education and Medicine in Sport) järjestettiin Guangzhoussa, Kiinassa 1-4.8.2008. Kipu selitti osan (28 %) masentuneisuuden riskistä. Kunto ei näyttänyt muodostuneen sisäiseksi hyvänolon ja ruumiin toimivuuden kokemukseksi vaan se oli tytöille väline saavuttaa jotain muuta. LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2006 57. Millaisesta näkökulmasta he itseään tarkastelevat. Useat kirjoittajat arvioivat myös omaa kuntoaan. L iikuntatutkimuksen suunta vuoteen 2010 -raportti nostaa esiin tarpeen tutkia lasten ja nuorten kokemuksia omasta ruumiillisuudestaan. Sitä arvioidaan suhteessa muihin nuoriin ja lisäksi sitä arvioidaan liikunnan harrastamisen useuden näkökulmasta. Joka neljäs vuosi ennen olympialaisia järjestettävään kongressiin osallistui yli 2000 tutkijaa eri puolilta maailmaa. Millaisiksi liikkujiksi tytöt itsensä määrittelevät. Henkilöillä, joilla oli jonkin verran liikkumisongelmia, riski oli kaksinkertainen. Hirvensalo selvitti iäkkäiden aktiivisuuteen ja toimintakykyyn vaikuttavien tekijöiden yhteyksiä. Miten nuoret kokevat ruumiinsa maailmassa, jossa ruumiista on tullut tuote, jota muovataan erilaisilla keinoilla ja joka on monenlaisten määrittelyiden ja kontrollien kohteena. Millaisista asioista tytöt kirjoittavat, kun he kertovat itsestään liikkuvina aktiivisina ihmisinä. ies em is2008. Lähestyn asiaa kainuulaisen yläkoulun yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen puheenvuorojen pohjalta
Naisten "urheilupuhe" on Silvennoisen mukaan paljolti oman ruumiin mittasuhteiden tarkastelua ja sopivuuden arviointia, puhetta laihduttamisesta ja ulkonäöstä. Selvin kirjoitelm ista esiin noussut yksittäinen liikunnan sisältöaihe on vatsalihasten harjoittaminen. Tehtäväkeskeisen opettamisen lähtökohtana on, että välineitä ja telineitä riittää jokaiselle henkilökohtaisesti ja oppimista ja kehittymistä arvostetaan eikä ainoastaan suoriutumisen tasoa. Toimiessani liikunnan opettajana, lukiessani aihealueen kirjallisuutta ja pohtiessani tyttöjen suhdetta omaan ruumiiseensa ja liikkumiseensa, olen kehittänyt opetukseen muutamia käytännön menetelmiä, joilla olen rohkaissut yläkouluikäisiä tyttöjä iloiseen liikuntaan: • Huomion kiinnittäminen ryhmän kiinteyteen ja ryhmän arvostaminen • Tehtäväkeskeinen opetus • Omien ruumiintuntemusten kuunteleminen • Eläytyvä oppilaan kuunteleminen • Ruumiin kokemisen tapaan vaikuttavien asioiden esiin nostaminen ja niistä keskusteleminen oppilaiden kanssa Hyvä ryhmähenki ja ryhmän tiiviit sosiaaliset suhteet lisäävät liikuntaryhmän jäsenten toisilleen antamaa sosiaalista tukea ja hyväksyntää, mikä puolestaan lisää koettua fyysistä pätevyyttä ja liikuntaaktiivisuutta. Se on yhtäältä taistelua liiallista syömistä vastaan ja toisaalta tarvetta hallita ruumiin kiinteyttä ja muotoa. Opettajan kannattaa panostaa myös siihen, että ryhmälle muodostuu myönteinen kuva itsestään ryhmänä. Eläytyvän kuuntelun menetelmässä opettaja ei jyrää oppilaan sanomaa, tai anna heti ohjetta kuinka toimia, vaan palauttaa oppilaan sanoman sellaisenaan takaisin oppilaalle. Menestymisestä kertoessaan nuoret tuovat itsensä esiin taitavina ja innokkaina liikkujina. Opettaja vaikuttaa paljon myös siihen, millaiseksi liikkuminen koetaan. Viides tapa edistää tyttöjen myönteistä suhtau58 LIIKUNTA & TIEDE 45•412008. Esimerkiksi voidaan tunnustella mille hengästyminen ja väsyminen tai vaikkapa rentoutuminen tuntuu omassa kehossa. Toisaalta menestymisestä kertominen kuvaa hyvin urheilunarvomaailmaa, missä kilpaileminen, voittaminen ja toista parempi oleminen on keskiöissä. Useassa kirjoitelmassa kerrottiin, kuinka nuori tekee päivittäin vatsalihasharjoituksia tai ainakin haluaisi kehittää vatsalihaksiaan. Tehtäväkeskeisessä liikunnan opetuksessa jokaiselle luodaan mahdollisuuksia kohentaa liikuntataitojaan ja nähdä konkreettisesti oppimistuloksensa. Myös Tarja Tolonen, joka on tutkinut yläasteikäisten tyttöjen käsityksiä ihannenaiseudesta, antaa kirjoitusten runsaille vatsalihastreenimaininnoille lisävalaistusta. He ovat saaneet kilpailuista tukea liikunnalliselle itsetunnolleen. Arvostettuun ryhmään kuuluminen nostaa jokaisen ryhmään kuuluvan itsearvostusta. Tolosen mukaan yläasteikäisten tyttöjen silmissä ihannenainen on laiha, hyvässä kunnossa, pieni ja sievä, luonnollinen ja huoliteltu. Näissä pulmatilanteissa oppilaat oppivat ottamaan vastuuta itsestään, omasta kehostaan ja harjaantuvat ilmaisemaan omat tarpeensa. Talli on yhteisö, jossa hyvin työnsä tekevä nuori saa huomiota, myönteistä palautetta ja pätevyyden kokemuksia. Li ikuntaharra stuksissa ystävät ovat tärkeitä. Liikunnan opettaja myönteisen ruumiillisuuskuvan tukijana Kirjoitelmissa tulee esiin, että opettaja on tärkeä liikuntaharrastuksen edistäjä. Miehillä tätä puhetta leimaa Silvennoisen mukaan urheilusuoritusten analysoiminen sekä omien urheilullisten ominaisuuksien ja taitavuuden arvioiminen. Tällainen naisellinen "urheilupuhe" kuului myös näiden tyttöjen teksteissä. Varsinkin lenkkeilyä tytöt harra stavat yhdessä. Martti Silvennoinen on nimennyt ruumiista ja urheilemisesta puhumisen erityiseksi "urheilupuheeksi". Mukavuus, empaattisuus, kannustavuus ja oikeudenmukaisuus ovat suhteellisia käsitteitä. Myös liikunnasta nauttiminen, ilo ja liikunnasta ruumiiseen jäävä hyvän olon tunne tulee esiin mutamassa kirjoitelmassa. Vatsalihaksia harjoittamalla nuoret tytöt halusivat ensisijaisesti muokata ruumistaan ja he yhdistivät vatsa lihasten harjoittamisen myös laihduttamiseen. Kirjoitel m issa kerro ttiin usein siitä, kenen kanssa liikunt aa harr astetaan. Tyttöjen on varottava, ettei heidän ruumissaan ole mitään liikaa tai ettei siitä puutu jotain suhteessa naisellisuuteen. Voidaan myös kuunnella erilaisten liikkumistapojen ja liikkeiden aiheuttamia tuntemuksia. Uuden oppiminen tuottaa iloa ja pätevyyden kokemuksia. Harra stus on m yös voinut alkaa ystävän innostam ana. Oman ruumiin arvostamista ja ymmärtämistä voi lisätä antamalla aikaa ruumiintuntemusten kuuntelemiseen. Tytöt ratsastavat ja käyvät koiran kanssa lenkillä. Tolosen mukaan tyttöjen suhde ruumiillisuuteensa käsitteellistyy liiallisuuden ja puutteen kautta. Ruumiillisuus on tytöille kuin prosessi: pyrkimys johonkin muuhun tilaan kuin missä nyt eletään. Tytöt tarkkailevat toisiaan ja myös tiedostavat tulevansa itse jatkuvasti tarkkailluksi. Hevosharrastus on kokonaisvaltaista. Ryhmän yhteishengen luomiseen kannattaa siis panostaa. Tämän voi tulkita niin, että he pitävät vapaa-ajan urheilusaavutuksiaan merkittävänä tekijänä koululiikunnassa menestymistä arvioitaessa. Ruumiin hallinta ja kontrollointi on tärkeää. Tytöt odottavat opettajalta empaattisuutta, kannustusta ja oikeudenmukaisuutta. Tällainen liikunta varmasti tuottaa terveysvaikutuksia myös terveyden psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden alueelle. Menestys ensin Urheilua harrastavat nuoret mainitsevat teksteissään ensimmäisenä menestymisensä. Tytöt käyvät tallilla jopa kuusi kertaa viikossa, mutta hevosen selkään nämä tytöt kiipeävät vain pari kertaa viikossa. Näin oppilaalle jää itselleen tilaa ja vastuu ratkaista ongelmansa esimerkiksi tilanteessa, jossa hän tuntee itsensä sairaaksi, ja epäilee kykyään osallistua liikuntaan
Jokainen yhteisöjäsen voi lähettää kokoukseen yhden (1) edustajan. Keskusteluiden virittäm inen vaatii tietysti sitä, että opettaja on itse tu tustunut aiheeseen tai ainakin kiinnostunut pohtim aan sitä, m ikä m eidän ru um istam m e hillitsee ja hallitsee. Tyttöjen kanssa on hyv ä keskustella m ediasta, kulutuksesta ja m arkkinoinnista sekä erilaisista histo riallisista käytänteistä tai jäänteistä, joilla edelleen uusinnetaan yhteiskunnan sukupuolista järjestystä. JAANA KARI Litl Liikunnan lehtori Oulun yliopisto Kajaanin opettajankoulutusyksikkö Sähköposti: jaana.kari@oulu.fi VIITTEET: Silvennoinen, M. LIIKUNTATIETEELLISEN SEURAN ~ JUHLAVUODEN 2008 IJ':l~ LTS SYYSKOKOUS '99' Liikuntatieteellisen Seuran sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 28.10.2008 alkaen klo 15.00 Olympiastadionin kahvion kabinetissa, Helsingissä. Tolonen, T. 2001. Kahvitarjoilun järjestämiseksi pyydämme jäseniä ilmoittamaan em. & Väli maa R. puh.numeroon tai sähköpostiosoitteeseen osallistumisestaan kokoukseen 21.10.08 mennessä. 010 778 6602/Marttala tai sähköposti kylli.marttala@lts.fi. Yhteisöjäsenen edustajalla tulee olla valtakirja edustamaltaan järjestöltä. 2001 Ruumiillisuus liikunnan opettajaopiskelijoiden kerronnassa. (toim.) Nuori ruumis. Tyttöjen käsityksiä ihanne naiseudesta. Käsiteltävät asiat: • Sääntömääräiset asiat katsaus kuluvan vuoden toimintaan ja varainhoitoon jäsenmaksut vuodelle 2009 tilintarkastajien palkkiot, kokouspalkkiot, matkakorvaukset ja päivärahat vuonna 2009 vuoden 2009 toimintasuunnitelma ja talousarvio hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta vuodelle 2009 hallituksen varsinaisten jäsenten sekä heidän henkilökohtaisten varajäsentensä valinta erovuoroisten tilalle kaudeksi 2009-2011 tilintarkastajien ja heidän varaedustajiensa valinta seuran virallisten ilmoitusten julkaiseminen • Muut asiat kunniajäsenten kutsuminen Kokouksessa on äänioikeus jokaisella vuoden 2008 jäsenmaksun tai uuden jäsenen kyseessä ollessa, vuoden 2009 jäsenmaksun maksaneella varsinaisella jäsenellä. Teoksessa Puuronen A. Teoksessa Puuronen A. Keskinen pääsihteeri LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2008 59. Kokousaineiston voi tilata seuran toimistosta puh. Tervetuloa! LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RY PAULI VUOLLE Pauli Vuolle puheenjohtaja KARI L.KESKINEN Kari L. Gaudeamus: Tampere, 73-88. Sama henkilö voi kokouksessa edustaa ainoastaan yhtä jäsenyhteisöä. tum ista om aan ru um iillisuuteensa on lisätä heidän tietoisuuttaan ru um iin kokem isen tapaan vaikuttavista usein stereotyy ppisistä odotu ksista. Gaudeamus: Tampere, 45-59. (toim.) Nuori ruumis. & Välimaa R
Jos psykologialla on esimerkiksi näihin ongelmiin jotakin annettavaa, kirja puolustaa paikkaansa. Luvussa sosiaalisia taitoja ei ymmärretä niinkään hyveinä kuin kykynä tulla toimeen ihmisten kanssa, ymmärtää toisen tunteita ja ilmaista omia tunteitaan ja ajatuksiaan hyväksyttävällä tavalla. Tähän tulkintaan on helppo yhtyä, sillä psykologinen tietämys on olennainen osa liikunnan ohjaajien ja kasvattajien työtä. 76). Koulujen liikunnan opetukseen liittyvät ongelmat ovat yleisesti tiedossa, samoin nuorten valmentamiseen liittyvät vaikeudet. Heti alkuun on miellyttävä todeta kaksi asiaa. Vaikka olen ikäni ollut liikunnasta nauttiva ihminen, muistan yhä kauhulla koulun liikuntatunnit, jolloin marssimme ympäri salia jonossa ja teimme peräjälkeen kuperkeikkoja. Toinen osa kuvaa hyvin tärkeitä asioita. PSYCHOLOGY f ,n PHYSICAL EDUCATORS· Jormo ! 1l1k,,o:11_:r1 Y1,r,,.s voooon Auwcele Beotnx VPIDJ/ken Dorolhce Alferrnann vonms ih{'odurok1~ K irjan esipuheessa korostetaan psykologisen tiedon merkitystä liikunta-alojen työntekijöille. Ensinnäkin kyseessä on eurooppalaisten tutkijoiden tekemä kirja ja toiseksi suomalaisten tutkijoiden panos on merkittävä. Kiinnostava yksityiskohta on kreikkalaisten vahva panos. Aihe on varsinkin kilpaurheilun kannalta erittäin tärkeä, sillä kilpaurheilussa tulee vastaan monia 60 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4 /2008. Kustantaja Human Kinetics. Siinä tarkastellaan rnotivaatioilmastoa, tavoitteiden asettamista ja tilanneahdistusta. Luvussa annetut ohjeet (aktiivinen kuuntelu, itseilmaisun rohkaiseminen ja "ekosysteemiset keinot") ovat sinänsä järkeviä, mutta tuntuvat riittämättömiltä luvun tavoitteiden näkökulmasta. Tässä mennään jo hyveiden alueelle niin, että liikuntatapahtuman toivotaan edistävän ei vain omia taitoja, vaan myös toisen taitoja ja hyvinvointia. Toimittajat Jarmo Liukkonen, Yves Vanden Auweele, Beatrix Vereijken, Dorothee Alfermann ja Yannis Theodorakis. Voisiko liikunta edistää myös hyveitä eikä vain terveyttä ja kuntoa. Entä hyvinvoinnin itsesäätely . Liikunta edistää hyveitä. Taidan olla vähän kyyninen, kun ajattelen, että vaikea noita ohjeita on soveltaa yhteiskunnassa, jossa on niin paljon liikuntaa vaikeuttavia trendejä. Tätä on lupa odottaakin kilpaurheilun syntymämaasta. Liikuntatilanteiden onnistumisen edellytyksistä Kirjassa on neljä osaa, jotka jakautuvat 14 lukuun. Luvussa 6 Telama ja Polvi kuvaavat prososiaalisen käyttäytymisen edistämistä. Useimmilla aktiivisesti liikuntaa harrastavilla on myönteisiä kokemuksia liikuntaryhmän tai -joukkueen hyvästä ilmapiiristä. Varmistetaanko näillä elämän ikäistä terveyttä ja kuntoa. Kaveruus saattaa siirtyä liikunnan ulkopuolellekin. Olisin painottanut nykyistä enemmän juuri terveyttä, myös psyykkistä hyvinvointia. Jos kirjan ohjeita todella noudatetaan, tällaiset synkät kokemukset voidaan välttää. Lintunen ja Kuusela kirjoittavat, että "sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja täytyy opettaa opiskelijoille ja urheilijoille" (s. Vai ovatko hyvinvointiin liittyvät asiat niin itsestään selviä, että niitä ei enää ollut tarpeen esitellä. Itse luvut ovat hyvin kirjoitettuja ja puolustavat paikkaansa, mutta ehkäpä seuraavaan painokseen saamme vielä viidennen osan, jossa käsitellään esimerkiksi terveyspsykologiaa ja hyvinvoinnin itsesäätelyä. Osat on nimetty seuraavasti: 1 Elämänikäisen terveyden ja kunnon edistäminen (Promotion of lifelong health and fitness) 11 Sosiaalisten taitojen edistäminen elämää varten (Promotion of social skills for life) lll Minäkäsityksen ja kognitiivisten taitojen edistäminen (Promotion of self-concept and cognitive skills) IV Motoristen taitojen edistäminen elämää varten (Promotion of motor skills for life) Konaisuus vaikuttaa hyvältä ja myös luvut liittyvät pääosin hyvin niihin teemoihin, joita osille annetuista otsikoista on syytä odottaa. Poikani on taitava sulkapallon pelaaja, mutta ei voi koskaan näyttää taitoaan koulussa. Tekstissä viitataan tunneälyyn, joka on hyvin suosittu ja edelleen aika kiistelty käsite. Osassa on aika vähän "lifelong" -kysymysten tarkastelua. Vahvasti asetettu tavoi te! Kaikista vuorovaikutuksistaan ihminen oppii jotakin, mutta oppiiko hän oikeita asioita. Tämän osan otsikoksi olisi sopinut vaikkapa "Liikuntatilanteiden ja tavoitteiden asettamisen psykologiaa" tai "Liikuntatilanteiden onnistumisen edellytykset". Luvut 1-4 kuvaavat ennen kaikkea sitä, miten liikuntatilanteissa luodaan sellainen ilmapiiri, että liikkuja ei ahdistu ja jopa nauttii siitä, mitä tekee. Ohjeet ovat kiitettävän konkreettisia, multa aika idealistisia. Suomesta ovat kirjaa olleet tekemässä Jarmo Liukkonen (päätoimittajana), Veikko Eloranta, Timo Jaakkola, Marjo Kuusela, Taru Lintunen, Singa Polvi ja Risto Telama. Yksi niistä on kilpailu, jota varmaan koulussa voidaan vähentää, mutta urheilussa sen nimeen vannotaan yhtä vahvasti kuin ennenkin. Ensimmäisen osan olisin rakentanut hiukan toisin. LUETTUA Teksti: MARKKU OJANEN PSYKOLOGIAN TIETOPAKETTI LIIKUNTAKASVATTAJILLE Psychology for physical educators. Niissä kilpailuhenki kukoistaa. Arkihavainnot osoittavat, että yksinomaan liikuntaan liittyvien tietojen hallinta ei riitä hyvien tulosten saavuttamiseen. Lukiota käyvän poikani koulussa pelataan jalkapalloa ja jääkiekkoa, jotka eivät ole poikani mielilajeja
ltsearvostus korreloi erittäin vahvasti masennusasteikoilla saatuihin tuloksiin. Kirja kuitenkin kuvaa testit osin hyvin suppeasti ja jopa hieman vääristyneesti. Ajatuksena sydänpotilaan testipatteriston kokoaminen lyhyesti yksiin kansiin on hyvä. Roy Baumeister). Molemmat komponentit tulisi huomioida myös liikunnassa. Siihen on koottu paljon sellaista tietoa, jota ohjaajien ja opettajien soisi hyödyntävän. Luvussa on hienoja kuvia siitä, miten lapset voivat hyödyntää erilaisia ympäristöjä ja välineitä liikuntaleikkien tukena. Luvussa 8 annetaan positiivinen kuva itsearvostuksen vahvistamisesta, mitä monet tutkijat ovat tiukasti arvostelleet (mm. Tämä koskee varsinkin aerobisen kunnon testausta eli kappaletta 6. Stimuloivissa ympäristöissä lapset voivat kuin huomaamatta oppia vaativia motorisia taitoja. Sivulla 6 sanotaan, että testit on tarkoitettu fysioterapeuttien ja lääkärien käyttöön. Alentuneessa itsearvostuksessa on usein kysymys vakavista asioista. Ehkä Norjassa osaavat vielä hyödyntää luontoa, mutta millä meikäläiset lapset saa irti tietokoneen äärestä. MARKKU OJANEN, YTT Psykologian emeritusprofessori Tampereen yliopisto Sähköposti: markku.t.ojanen@uta.fi Teksti: ARJA UUSITALO SYDÄNPOTILAAN SUORITUSKYKY -ASKELMERKKEJÄ ARVIOINTIIN Sydänpotilaan suorituskyvyn arviointi Suomen Sydänliitto ry, 2007 K irja(nen) on liitteineen 49-sivuinen, ulkoasultaan mukavan näköinen ja värikäs ja käteen sopivan kokoinen. Siihen tarvitaan lisätietoa ja osaamista LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2008 61. Lisäksi sydän potilaan suorituskyvyn arvioinnin yhtenäinen toteutus valtakunnallisesti olisi edullista mm. Yleiskuva kirjasta muodostuu myönteiseksi. Se on yksi Terveyttä edistävän liikunnan ja kuntoutuksen kehittäminen eri sydänpotilasryhmillä 2005-2007 -hankkeessa laadituista valtakunnallista suosituksista. "Learning through landscapes" -käsite (luku 11) vaikutti aluksi oudolta, mutta sillä tarkoitetaan luvussa maaston ja olosuhteiden huomioimista liikunnassa. Neljäs, motorisia taitoja kuvaava osuus, on minulle aika outo alue. vertailtavuuden vuoksi. Lukujen vaatimustaso vaihtelee melko lailla, mikä on luonnollista toimitetuissa kirjoissa. Kirjan ei voi olettaa olevan suoranainen ohjekirja testejä tekevälle. kardiologian ja liikuntalåäketieteen alalta. Tekijät ovat yliopistoihmisiä ja ovat kirjoittaneet sen mukaisesti. ltsearvostus, itseluottamus ja hyvä itsetunto Kolmas osa "Minakäsityksen ja kognitiivisten taitojen edistäminen" on jo lähteiden lukumäärän perusteella arvioiden lukijalle varsin vaativa. Usein nämä sekoitetaan keskenään tai sitten asteikot sisältävät molempia. Aivan oikein luvussa korostetaan itsearvostuksen heijastavan taitojen kehitystä, sillä sitä on vaikea kehotuksin ja kannustuksin pumpata esiin. Nuoret voivat olla aika valm istautum attom ia tällaisiin asioihin varsinkin silloin, kun ovat om aksuneet kilpailua koro stavan kovan mallin. Hyvä on muistaa, että koululaiset ja opiskelijat yleensä onneksi arvostavat itseään, joten aika pieni joukko kaipaa itsearvostuksen vahvistamista. Seura avassa luvussa käsitellään ryhm iin liittyviä kysym yksiä, joista on hyvä om aksua peru stiedot. Kyseessä voi olla sekä ulkona että sisällä tapahtuva toiminta. Näm ä ovat monim utkaisia asioita, mutta jokaiselle ohjaajalle tai opettajalle tulee vastaan asioita, joihin on syytä puuttua. Jos mahdollista, ongelm ia tulee pyrkiä jo ehkäisemään ennalta. En oikein osaa arvioida, keille kirja on erityisen sopiva. Kirjassa mietitytti kenelle ja minkälaiseen käyttöön se on suunnattu. eettisiä ongelm ia. Tekijät ovat ansioituneita ja asiantuntijoina on käytetty kuutta erikoislääkäriä mm. Kuvassa 11.4 lapsi tekee jotakin sellaista, joka on varmasti EU: n säädöksissä kiellettyä: lapsi kävelee kaatunutta puunrunkoa pitkin. Monet tutkijat ovat alkaneet erottaa rninäkasityksessä jota voi nimittää vaikkapa itsetunnoksi kaksi komponenttia, jotka voivat käydä eri suuntiin: itsearvostus ja itseluottamus. Jokaisen liikunnanohjaajan ja -opettajan tu lisi lukea sivun 97 ohjeet. Kirjanen on julkaistu Suomen Sydänliiton pro-sarjassa. Arvostus tarkoittaa itsensä hyväksymistä suorituksista riippumatta ja luottamus itsensä hyväksymistä omien suoritusten perusteella. Kyynikko pääsee taas valtaan. Yliopistoissa kirja ilman muuta sopii monien liikunta-aineiden kurssikirjaksi jo opetuksen alkuvaiheessa, mutta muissa oppilaitoksissa jonnekin laaja-alaisen koulutusohjelman loppupuolelle. Tuollainen onkin kovin hauskaa ja mieleni tekee yhä lähteä kiipeilemään, kun näen kaatuneen puunrungon
Olisin toivonut, että käytetyt lyhenteet kuten MET, NYHA-luokka jne. Kappale 8 tukija liikuntaelimistön peruskunnon testeistä on kirjan paras kokonaisuus; tärkein perustieto valituista testeistä on tiivistetty selkeästi ja johdonmukaisesti kappaleeseen. Tähän olisi kaivannut perusteita. Sen ei tarvitse kieliä hyperventilaatiosta, jota itse asiassa ei voida pelkällä hengitystaajuuden kasvulla mitata. Koska kirja on tuskin tarkoitettu vain lääkäreille, olisin odottanut joidenkin sanojen käyttöä mieluummin johdonmukaisesti suomenkielisenä. Tarkempi muiden vasteiden arviointi olisi voinut jäädä viitteiden varaan; esim. Sydänpotilaan kliininen rasituskoe tulee tehdä aina lääkärin valvonnassa asianmukaisissa olosuhteissa (ensiapuja nopea jatkohoitovalmius). Kipu ei ole ainoa oire Oirevasteesta olisi hyvä muistaa, että sydämen hapenpuutteen aiheuttama oire ei ole aina kipu. rasituksen jälkeisten mittausten jälkeen raja merkitsevälle reaktiolle (=palautuva hengitysteiden supistustila-sastma) FEVl arvossa on 12 % nousu. Jos kirjan tarkoituksena oli vain hyödyntää suorituskykyarviota ja tulosta kliinisestä rasituskokeesta, olisi tekstissä voinut keskittyä enemmän vain siihen. Tässä kappaleessa on kaksi puolta; lääketieteellinen tilannearviointi, jota tehdään kliinisen rasituskokeen avulla sekä suorituskyvyn arviointi, jota voidaan tehdä mm. Tämän olisin toivonut tulevan tarkemmin esille teksteissä, sillä tällaisenaan kirja voisi jopa johtaa vääristyneisiin käytäntöihin. Pienen vaaran sydänpotilaat = B-luokka ja Muut sydänpotilaat= C-luokka. muualta. Lyhenteet on kerrottu erillisessä liitteessä, mutta siitäkin olisi ollut syytä selvemmin mainita tekstissä. Kappaleen 7 otsikko motorinen kunto on tarpeeton, koska kuvattu testi kuvastaa lähinnä tasapainoa. Kävelytesullä sen sijaan arvioidaan epäsuorasti tutkittavan suorituskykyä eikä sen suorittamisessa tarvita lääkärin läsnäoloa. Lopuksi; olisin toivonut kirjaan huomautusta siitä, että monetkin tutkimuksista ovat hyvin häiriöherkkiä. Sanastossa mainitussa FEVl selvityksessä on virhe. Normaaliksi tulkittava! vasteet eivät ole aivan yksiselitteisiä. Diabeetikoilla oireita ei välttämättä ilmene lainkaan. Fyysisen suorituskyvyn mittarina kliinisessä rasituskokeessa on Suomessa valtakunnallisesti käytetty useitakin suureita. Lisäksi viitteistössä mainittu kohonneen verenpaineen Käypähoito -suositus on vuodelta 2005 (ei 2007). Onko kyseessä motorinen taito= koordinaatio, jota yhdellä jalalla seisominen ei suoraan kuvasta. Motorinen kunto terminä muutenkin on allekirjoittaneelle tuntematon. Se voi olla myös hengenahdistus tai pelkkä tunne suorituskyvyn laskusta, konkreettinen suorituskyvyn lasku tai muu epätyypillinen oire. Pienten ja keskisuurten hengitysteiden toiminnan kuvastamiseen on muita suureita. Suoritustekniikan on oltava hyvä, tuloksen toistettava ja tekijän osaava ja kokenut. Lääkärin käsikirja koskien kliinistä rasituskoetta). ja osalle lukijoista vieraat lääketieteelliset sanat (ejektiofraktio, iskemia jne.) olisi ensimmäisellä käyuökerralla selitetty. Yleisimmin ilmoitetun ja enemmän protokollasidonnaisen loppukuorman lisäksi ilmoitetaan standardirnpi, protokollasta riippumaton arvo; yleensä joko kolmen viimeisen minuutin keskikuormalle tai neljän viimeisen minuutin keskikuormalle (mainittu Wlast4 s. Sydänpotilaiden erilaiset luokitukset (oire, riski) olisivat kaivanneet hieman syvällisempää selvitystä. Jos testattavalle annetaan hengitysteitä avaavaa lääkettä esim. ARJA UUSITALO, LT Erikoislääkäri, liikuntalääketiede, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Helsinki Sähköposti: arja.uusitalo@hula.fi 62 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4 /2008. Kliinisen rasituskokeen vasteet on käsitelty tekstissä epäselvästi ja osin virheellisesti. FEVl arvo kuvastaa etupäässä suurten hengitysteiden ventilaatiokykyä. Toisen kappaleen vasta-aihe ja suhteellinen vasta-aihelueuelo on vajavainen ja poikkeaa osittain muista valtakunnallisista suosituksista (vrt. Arvoa 220 mmHg en ole itse vielä lukenut hypertensiiviseksi reaktioksi rasitukseen. Kappaleessa 6 kuvataan aerobisen kunnon ja kestävyyden mittaamista. Sivun 7 laatikossa lopetusaiheena mainitaan epänormaali kuorrnitusvaste. Hengitysvastetta käsittelevässä kappaleessa mainitaan rasitusastmaan viittaavan poikkeavan reaktion raja FEVl laskulle. Se on 15 %, ei 11 %. 16). Viitteistä on vajavainen. systolisen verenpaineen normaali raja ei ole yksiselitteinen ylärajan osalta. Termit, lyhenteet, luokitukset auki Kirja kaipaisi selkeämpää jäsennystä. Se olisi pitänyt määritellä tarkemmin, esimerkiksi asiaa selventävällä viittauksella. Merkityksellistä on, miten herkästi verenpaine kohoaa korkeampiin lukemiin. Kun sen lukee muutaman kerran ymmärtää, että kirjan kohdepotilasryhmä on A-D luokituksen mukaan luokat B ja C, jotka olisi pitänyt nimetä myös taulukkoon 1. kardiologisen seuran ja kliinisen fysiologian yhdistyksen tekemä rasituskoesuosuus ja mm. Vaikeutta tässä aiheuttaa luonnollisesti se, että kuvattuja testejä on monentasoisia. kävelytestillä. Ensimmäisen kappaleen riskiluokkajäsentely on epäselvä. Sivulla 17 mainittu Suomen kardiologisen seuran ja Suomen kliinisen fysiologian yhdistyksen työryhmän suositus 1994 kliinisen rasituskokeen suorittamisesta puuttuu viiteluettelosta. viittaamalla kansalliseen suositukseen (Suomen kardiologisen seuran ja Suomen kliinisen fysiologian yhdistyksen työryhmän suositus 1994 kliinisen rasituskokeen suorittamisesta, Suomen Lääkärilehti 3/1994), joka on edelleen pätevä pieniä yksityiskohtia lukuun ottamatta. mm. Mm. Väärin tehtynä niiden tulokset voivat poiketa todellisuudesta huomattavasti ja aiheuttaa virhetulkintoja. Lisäksi hengitystaajuuden kasvu tasolle 40/min voi vielä olla aivan normaalia. Rasituskoe vaatii lääkärin valvontaa Kliininen rasituskoe on huomattavan moniulotteinen ja haastava tutkimus, ja kertoo tutkittavan tilasta aivan toisella tavoin kuin kävelytesti
Kaikkiaan 31 kirjoittajaa on työstänyt 31 artikkelia, joista on kertynyt 451 sivun laajuinen teos asiaa liikunnan opetuksesta, opiskelusta ja oppimisesta. Hyvän mielen ja ilon kokemukset sekä yhteisöllisyyden edistäminen eivät koskaan ole liikaa esillä kirjassa, joka kantaa erityistä huolta lapsista ja nuorista. Tumpelolla ja kömpelölläkin pitäisi olla liikuntatunnilla kivaa. Taitava pedagogi ei johda joukkojaan edestä Kirjan opettajaja opettamiskeskeisyyteen voisi seuraavassa painoksessa kiinnittää huomiota. 2. Aineenopettajakoulutuksesta vastuussa olevalle laitokselle ominaiseen tapaan yli puolet kirjan sivuista (16 artikkelia) on käytetty yksittäisten lajien opetuksen ja oppimisen tarkasteluun, mikä muodostaa teoksen viidennen osan. Luokanopettajataustaiselle kasvatustieteilijälle kirja näyttäytyy erityisesti ainedidaktisina ja taitojen kehittämiseen viehtyneinä puheenvuoroina. Kirjan toimittajat ovat onnistuneet aika hyvin patistarnan pelikaverinsa samaan kaukaloon ja pelaamaan samoilla säännöillä, joskin joukkueen joidenkin hyökkääjien pelisilmä ja -panos on joissakin tapauksissa ollut toisia kirkkaampi. Liikunnanopettajien koulutuksesta vastaavalla yksiköllä on tietysti oikeus ja velvollisuus puhua reilusti opettamisesta, mutta taitavan pedagogin voi tunnistaa myös siitä, ettei hän johda joukkojaan edestä. LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2008 63. Täällä tehdään katselmus paitsi "perinnelajeista" esimerkiksi voimisteluun, palloiluun ja hiihtoon niin myös koululiikunnan "tulokkaisiin" lasketteluun, kehonhuoltoon ja budolajeihin. Kasvatukseen liikunnan avulla olisi voinut kääntää katsetta enemmän kuin nyt on tehty, vaikka se vilahtelee siellä täällä alkuartikkelin jälkeen. Opetustapahtuman onnistuneisuutta pitäisi modernin oppimisen tutkimuksen viitoittamalla tavalla oppia arvioimaan enenevästi oppilaiden, oppimisen ja liikkeelle tuupattujen oppimisprosessien kannalta. Teksti: PÄIVI ATJONEN LUETTUA PELITTÄÄKÖ PEDAGOGIIKKA. Paradoksaalisesti teoksesta puuttuu artikkeli, jossa puhuttaisiin opettajan pedagogisesta ajattelusta ja sen säteilyvaikutuksista käytäntöihin kentillä ja saleissa, hänen ammatillisen kehittymisensä tuesta sekä kasvatusvastuun ulottuvuuksista. Kasvatus liikunnan avulla vain vilahduksina Teoksesta välittyy monipuolinen näkemys pedagogiikasta tai sama kriittisesti sanoen kukin artikkeli viestii omaa näkemystään siitä, mitä pedagogiikka on. uud. Ihmisen mittaisen koulukasvatuksen ja pedagogisen etiikan kysymyksistä kiinnostuneen mieli olisi palanut nähdä terävää tarkastelua turhasta kilpailuttamisesta ja vertailemisesta, mikä voi sammuttaa sen kaikkein tärkeimmän eli elinikäisen liikuntaharrastuksen kipinän. Joissakin artikkeleissa tuore liikuntatieteellinen tietämys oli upotettu oivallisesti oikeuttamaan koululiikunnan kehittämistarpeita, kun toiset tyytyivät selittämään kokemuksellisia didaktisia vinkkejä tai analysoimaan teknisiä suoritusvaiheita tai -olosuhteita. Artikkelikoosteen tekeminen edistää temaattista monipuolisuutta, nopeuttaa kirjan synnyttämistä ja tuottaa työyhteisöllisesti palkitsevan aikaansaannoskokemuksen. Neljäs jakso on nimetty liikunnan soveltamiseksi. Jos ymmärretään pedagogiikka laajasti kaikkina toimenpiteinä, joilla opettaja pyrkii edistämään oppilaidensa kasvamista ja oppimista erityisesti opetussuunnitelmassa ilmoitettujen tavoitteiden suuntaisesti, on jokaisella kirjan artikkelilla oma tähdellinen tarinansa kerrottavanaan. Kirjoittajat ovat tunnollisesti pyrkineet pitämään ainakin toisen tassunsa opetussuunnitelmassa ja koulussa, vaikka joissakin artikkeleissa toinen töppönen tavoittelee askelmia, jotka etäännyttävät pedagogisista ydinkysymyksistä. Esimerkiksi käytetyn lähteistön ikä ja laatu vaihtelivat artikkelista toiseen: oppikirjan laatiminen oppikirjojen pohjalta johtaa helposti esittelevyyteen. Pilvikki Heikinaro-Johansson &Terhi Huovinen (toim.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Teoksen ensimmäinen osa tarkastelee liikuntakasvatuksen ja -pedagogiikan perusteita ja toinen osa liikuntaa ihmisen elämänkulussa. ISBN 978-951-0-32884-2 J yväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksen väki on liikuttanut ahkerasti näppejään ja näppäimiään. WSOY 2007. Pedagogiikkaa soisi nähtävän ainelaitoksissakin (tämä ei koske vain liikunta-nimistä ainetta) kokonaisuutena, johon kuuluu sekä opettajan näkemyksellinen ajattelu eri tasoineen että käytännön toiminta, joka sisältää myös kasvatuksellisen puolen. p. Kolmas kokonaisuus syventyy seitsemän artikkelin voimin didaktiikkaan esimerkiksi opetuksen suunnittelun, opettajan vuorovaikutustaitojen ja oppilasryhmien käsittelyn teemoilla. Kokemuksiin vaikuttavat myös arviointikäytännöt, joihin kirjassa kajou.iin kaitaisesti. Kirjallisen lapsen ristiäisissä on aina edessä pulma: miten muuten teoksen voisi otsikoida kuin syliltään avaralla mutta epåspesifillä Näkökulmia-sanalla. Erityisliikunnan kysymyksiä ja liikunnan yksilöllistä toteuttamista käsittelevä kahden artikkelin osasto jää suppeaksi, joten kirjan tasapainoisen rakenteen kannalta teeman olisi voinut nimetä hieman toisin ja siirtää siihen esimerkiksi yksilöllisen suunnittelun
Sotaveteraanimme osallistuivat heti alkuvaiheiden kilpailuihin ja ensimmäisessä Kansainvälisessä Vammaisurheilujärjestössä oli suomalaisedustaja mukana. "Athlete First" on ensimmäinen koko paralympialiikkeen historiaa kuvaava teos. Lopussa oleva sanasto ei ole hassumpi idea. Paralympialiike on kehittynyt niin valtavaa vauhtia, että erilaisia kehityssuuntia ja tapahtumia mahtuu reiluun neljäänkymmeneen vuoteen paljon. Ehkä historiikin tekemistä lykättiin liiankin kauan, sillä teosta kuvaa enemmän tietokirja kuin historiikki. (ilWUY P aralympialiikkeen historiaan pureutuva "Athlete First -A History of the Paralympic Movement" on historiikki, jossa menneisyyttä olennaisemmaksi nousee päämäärä. Erilaisuudelle tilaa Teos on tulokulmiltaan monitieteinen yhdistäen esimerkiksi psykologiaa, sosiologiaa, fysiologiaa ja anatomiaa kasvatustieteeseen ja sen osa-alueista erityisesti didaktiikkaan. Vuonna 1960 järjestettiin Roomassa ensimmäiset vammaisurheilukilpailut. Kilpailujen pyrkimyksenä oli esitellä julkisesti vammaisten urheilullisia huippusuorituksia olympialiikkeen ihanteiden pohjalta. Siispä legendaarisen Niilo Tarvajärven sanoin: Ylös, ulos ja lenkille! Lajivalikoimasta ei ole pulaa, eikä ihminen mistään valinnasta todennäköisesti mene pilalle. Erityistä tukea tarvitsevien tarkastelu on tärkeää soveltavan liikunnanopetuksen nimissä, koska se valaisee tärkeitä katvealueita myös niin kutsuttujen tavallisten oppilaiden ohjaamisesta. Olisiko seuraavassa painoksessa paikka etnisen erilaisuuden ja maahanmuu uajaoppilaiden liikun ta tarpeiden ja -kulttuurien pohdinnalle. Yhteistyön hedelmä on muun muassa se, että olympialai64 LIIKUNTA & TIEDE 45, 4 /2008. Selkeä punainen lanka Paralympialiikkeen historiassa on voimakas kehitys ja tulevaisuuteen katsominen: "Our origins are not nearly as important as our destination" ("Juuremme eivät ole läheskään yhtä tärkeitä kuin päämäärämme"). Liikunnan parissa aikaa viettävät paitsi tekevät hyviä sijoituksia terveyspankkiinsa niin pysyvät samalla poissa muusta joutavasta. Yksi vammaisurheilun historian virstanpylväistä on vuonna 1989 perustettu Kansainvälinen Paralympiakomitea (!PC). Tämän kun liikuntapedagogit saisivat taiten sujautettua pakottamaksi osaksi lastemme ja nuortemme arkielämää, voitaisiin Tahko Pihlwlaa siteeraten "torjua aikamme teolliselle kehitykselle ominaisen liikunnan puutteen ränsistyttävä vaikutus alkeellista mukavuutta rakastaviin uhreihinsa". Yhteistyö KOK:n kanssa suuressa roolissa Historiikkia varten Bailey on päässyt penkomaan Kansainvälisen Paralympiakomitean ja Olympiakomitean arkistoja sekä lisäksi haastattelut monia henkilöitä. Ehkä se soveltuu luokanja aineenopettajakoulutuksen alkuvaiheeseen antamaan yleiskuvaa koko työkentästå, mutta vain osa teksteistä antanee kättä pidempää opettamisen arkeen. Bailey on koonnut kirjaan pikkutarkasti ja kurinalaisesti lähes kaiken mahdollisen lajien kehittymisestä tärkeimpien kokousten kuvaamiseen. Kirjaa mainostetaan takakannessa liikuntapedagogiikan ja -didaktiikan perusteisiin johdattavaksi teokseksi, joka käy oppitai käsikirjaksi liikuntaja kasvatusalan sekä sosiaalija terveysalan koulutukseen. PÄIVI ATJONEN Professori (kasvatustiede) Joensuun yliopisto Sähköposti: paivi.atjonen@joensuu.fi LUETTUA Teksti: LEENA KUMMU TÄRKEINTÄ ON PÄÄMÄÄRÄ Steve Bailey Athlete First A history of the Paralympic Movement ISBN: 978-0-470-05824-4 Wiley, 2008 (http:/ /www.icsspe.org/index.php?m=12 ) rSTE VE BAILEY] At(te . Kirjan hyviin puoliin kuuluu koko ihmisen liikuntaelinkaaren piirtäminen, vaikka painopiste on yleissivistävässä koulussa. Siinä mielessä historiikki valmistui viime hetkillä, sillä haastateltujen joukossa on monia iäkkäitä henkilöitä, esimerkiksi entisiä puheenjohtajia. Tilaa uusille teemoille voisi tulla samojen liikuntalajien tuplatarkastelujen purkamisesta, ettei kirjan sidontaliimaus ratkea. Ei liene sattumaa, että historiikin tekoon tarttui juuri englantilainen tutkija, sillä Englanti oli vammaisurheilun kehittämisessä johtava maa sodan jälkeisessä Euroopassa. ~~r:~t A History f the ,,,,,.,..,,c o\ent 1 . Keskeisin henkilö aatteen kehittämisessä oli saksalaissyntyinen mutta Englannissa vaikuttanut Sir Ludwig Guttman (1899-1980). Hän perusti vuonna 1944 Englantiin Stoke Mandevillen selkäydinvammaisten vammaisliikuntakeskuksen, jossa järjestettyjä vammaisurheilukilpailuja pidetään paralympialaisten edeltäjinä. Myös Suomen panos varsinkin kilpailutoiminnan kehittämiseen oli merkittävä. Winchester Collegen tutkija Steve Bailey on kirjoittanut teoksen kauan suunnitellusta ja odotetusta aiheesta. !PC on toiminut alusta saakka aktiivisessa yhteydessä Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) kanssa ja tämä tiivis yhteistyö on vienyt paralympialiikettä vauhdikkaasti eteenpäin. Etenkin Kansainvälisen Olympiakomitean entisen puheenjohtajan Juan Anlonio Samaranc/1in henkilökohtainen panos on ollut merkittävä. Historiikki käsittää ajanjakson Rooman ensimmäisistä kisoista aina Ateenan vuoden 2004 paralympialaisiin asti
Vaikka tekstiä on maustettu tarinoilla, niin kokonaisuus on melko raskas lukupaketti. Lisäksi takaosan hakemisto helpottaa asioiden löytymistä. Kirja on toimitettu tarpeeseen, sillä lasten ja nuorten lihavuus on yleistynyt nopeasti ympäri maailman. Tieto tarjotaan helposti sisäistettävästi ja yleistajuisesti. Teos on suunSARI STIGMAN, LitM nattu lähinnä liikunnan ja terveysalan Tutkija opiskelijoille ja heidän opettajilleen, Sähköposti: sari.stigman@uta.fi LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2008 65. Liikunnanopettajana ja lasten lihavuuden ja liikunnan tutkijana mielenkiintoisimmaksi koin kappaleen, jossa käsiteltiin koetun pätevyyden merkitystä lihavien lasten liikuntaan motivoinnissa sekä kirjan viimeisen kappaleen interventioista. Kuvien kautta olisi saanut kerrottua omaa tarinaa apuvälineiden kehityksestä sekä suoritustapojen muutoksesta. Teoksen arvo säilyy On selvää, että Baileyn teos on arvokas kuvaus vammaisurheilun kehityspiirteistä. ,1,.1, mutta miksei muillekin aiheesta kiinnostuneille, jotka tarvitsevat tiedon lisäksi tarkkoja lähdeviitteitä. Children, Obesity and Exercise kirjanen tarjoaa mukavaan pakettiin paketoituna lasten ja nuorten lihavuuden ja liikunnankin alueelta ajankohtaista perustietoa. Sanalla ei siis sinänsä ole vammaisuuden kanssa mitään tekemistä. Kaiken kaikkiaan Baileyn kattava teos toimii hyvänä perusteoksena paralympialiikkeen kehittymisestä ja sen arvo todennäköisesti vain kasvaa vuosien saatossa. Lapsuusiän lihavuudesta ja jonkin verran liikunnastakin Kirja koostuu yhteensä 12 aihealueesta, joissa kahdeksassa käsitellään mm. Liikunnan ja terveysalan opiskelijoiden ja ammattilaisten on hyvä omata ainakin perustiedot tästä viime vuosina paljon puhuttaneesta aiheesta. Teksti on jaettu napakoihin pätkiin ja tekstien lopun conclusions -osiosta löytää jokaisen kappaleen teeman tiivistettynä. sia ja paralympialaisia haetaan samanaikaisesti ja kisajärjestäjiltä odotetaan samoja asioita molempien kilpailujen järjestämisessä. Lasten liikkumisen ja lihavuuden teema jää hieman lihavuuden yleisten teemojen käsittelyn jalkoihin. Itse jäin kaipaamaan myös selkeyttäviä aikajanoja sekä ennen kaikkea kuvia. Ainoastaan neljässä kappaleessa on tarkemmin fokuksena lasten ja nuorten liikkumiskäyttäytyrninen. Joukko on kansainvälinen, tosin australiaispainotteinen, mikä kuultaa läpi jonkin verran myös teksteistä. LEENA KUMMU Viestintäja yhteyspäällikkö Suomen Paralympiakomitea Sähköposti: leena.kummu@paralympia.fi Teksti: SARI STIGMAN LAPSET, LIHAVUUS JA LIIKUNTA PERUSTIETOA NÄPPÄRÄSSÄ PAKETISSA Children, Obesity and Exercise: Prevention, treatment and management of childhood and adolescent obesity International Studies in Physical Education and Vouth Sport Andrew Hills, Neil King, Nuala Byrne (toim.) 172 s. Latinaksi "par"-sana tarkoittaa samaa tai samanlaista, kreikaksi "para" tarkoittaa vieressä tai samalla puolella. Historiikin alkuun on koottu selkeästi vammaisurheilun termistöä ja tärkeimpiä kansainvälisiä vammaisurheilujärjestöjä. edited 2007 Routledge 2007 ISBN: 9780415408844 Children, Obesity and Exeråse • 'I ' Pf c-,,: l'T, f1 l'f J't ,, ' ,n j /YI l< (]~•'ffl'-'11' nf d,ilJ•• ,.._j i ,1 J ~>1>, ,,,.... Kirjan otsikko onkin ehkä hieman harhaanjohtava, sillä 'exercise' -aiheeseen liittyen ei tekstiä paljoakaan löydy. lihavuutta yleisesti, lihavuuden jatkuvuutta lapsuusiästä aikuisuuteen, lihavuuden seurauksia, lihavuuden arviointia, psykososiaalisia tekijöitä ja syörniskäyttåytymistä. Teksteissä on myös jonkin verran toistoa, mikä ehkä johtuu useasta kirjoittajasta. ICSPPE: Perspectives Volume 8. Children, Obesity and Exercise -kirjanen tarjoaa mahdollisuuden tutustua lasten ja nuorten lihavuuden teemaan sopivassa paketissa. I CSSPE:n International Studies in Physical Education and Youth Sport -sarjaan kuuluvan Children, Obesity and Exercise -kirjan kirjoittajalista koostuu 23 lasten ja nuorten lihavuuden ja liikunnan asiantuntijasta. Samalla se toimii hyvänä tietopakettina vammaisurheilusta. Mielenkiintoinen yksityiskohta on esimerkiksi "paralympic" -sanan alkuperä
Sen tuli olla irrallaan kaupallisuudesta ja politiikasta. Turkulainen poliittisen historian tutkija Pauli Heikl1ilä käsittelee tekstissään Tulenkantajat-lehden suhdetta Berliinin vuoden 1936 olympiakisoihin. Itse taas pidän siitä, että kirjoittaja keskittyy tosiasioihin antaen lukijalle vapauden johtopäätöksiin. Päätoimittaja Erkki Vala kirjoitti osuvasti natsien yrittäneen viestin avulla esittää järjestämänsä tapahtuman olevan "antiikin kisojen aatteellista jatkoa". Jo esitettyjen "tosiasioiden" valinta on itsessään tulkinta. Yttergren osoittaa uskottavasti, että päätöksen takana olivat paljon laajemmat voimat ja etunäkökohdat. Kirjoitus on kirpeä vastaus edellisessä vuosikirjassa ilmestyneeseen Erkki Vettenniemen yhtä pisteliääseen näkökulmaan urheilutietämisestä. Urheilusta kiinnostuneidenkin ajatteluun vaikuttaa mitä erilaisimmista lähteistä saatava historialieto. Pelkistetysti kyse oli siitä, että IAAF ja Kansainvälisen olympiakomitea kiristivät amatöörisääntöjen valvontaa säilyttääkseen asemansa maailman johtavina urheilujärjestöinä. Teksti: JOUKO KOKKONEN Brundage, saivat tunnetuimman mahdollisen varoittavan esimerkin. Heikkilän artikkelista välittyy kuitenkin kuva, että Tulenkantajat edusti kuitenkin 1930luvun jäsentyneintä olympiakritiikkiä Suomessa. Suomalaisessa urheilukirjoittamisessa Edström on esitetty lähes poikkeuksetta näytelmän suurimpana konnana ja koko kilpailukiellon pontimena näyttäytyy Nurmen menestyksen Ruotsissa herättämä kateus. Kirjoitusten aikajänne ulottuu Erkki Vettenniemen 1870-luvulta löytämistä suomalaisen jalkapallon juurista Annu Mäkelän havaintoihin naisurheilun ja julkisuuden suhteesta 2000-luvun alussa. Tukholmalainen filosofian tohtori Leif Yttergren perkaa artikkelissaan IAAF:n ruotsalaisen puheenjohtajan j. Sigfrid Edströmin osuutta vuonna 1932 tapahtuneeseen Paavo Nurmen ammattilaiseksi julistamiseen. Mitä monimutkaisemmista tapahtumakuluista on kyse, sitä vääjäämättömämmin kirjoittaja joutuu tekemään valintoja ja sitä kautta tulkitsemaan. Avery Annu Mäkelä vertailee pro graduunsa perustuvasta artikkelissaan Helsingin Sanomien naisurheilijoita käsittelevää kirjoittelua yleisurheilun MM-kisojen 1983 ja 2005 aikana. Minerva, Jyväskylä 2007. Asiapitoinen lähestymistapa on suurelta osin korvannut naisia vähättelevän ja ulkoisiin ominaisuuksiin kohdistuneen kirjoittelun. Varsin erikoinen sen sijaan on Peltolan tyrmäävä näkemys tulkinnasta. Nurmesta amatörismin vaalijat, joihin Edströmin ohella kuului mm. "Arviot, esittelyt, keskustelut" osuudessa Vesa-Matti Peltola käyttää rahvaan edustajan puheenvuoron urheiluhistoriasta. Peltolan kirjoituksesta nousevat esiin kansanomaisen historiankäsityksen ja tutkimuksen välisiä eroja korostavat mielipiteet. Vuosikirjalle on kunniaksi, että usein kiinnostavimmat artikkelit ovat tulleet hiukan urheiluhistoriallisen sisäpiirin ulkopuolelta. Pullollaan tulkintoja olevat teokset sisältävät sitä paitsi epäluottamuslauseen lukijaa kohtaan. Peltolan näkee tutkijoiden juoksevan joutavilla jäljillä yrittäessään selittää menneisyyden ilmiöitä: "Vetten niemi hengenheimolaisineen arvostaa kirjoja, joissa pohditaan miksi-kysymyksiä. JOUKO KOKKONEN Tutkija Liikuntatieteellinen Seura Helsinki Sähköposti: jouko.kokkonen@lts.fi 66 LIIKUNTA & TIEDE 45, 4 /2008. Heikkilä tuo esille, etteivät aivan kaikki hurranneet Suomessa Hitlerin suurkisoille. URHEILU HISTORIAA SUURILTA JA PIENILTÄ AREENOILTA Tutkijat joutavan jäljillä. Mäkelän mukaan naisurheilun arvostus on kohentunut lehdessä. Artikkelien aiheina ovat myös Paavo Nurmen muistopuhe vuodelta 1973 (Eslw Hei/ikinen), Jyväskylän varhaiset voimapainijat (Esa Sironen), japanilaiset aikido-opettajat Suomessa (Mika Levy), alppihiihdon ensimmäiset SM-kilpailut (Jari Kanerva) ja Joensuu-Kuopio -uinuouelu (Tero Matkaniemi). Vuoden 2007 vuosikirja "Vanhat mestarit" ei tässä suhteessa petä lukijaansa. Tiedossa oli hyvin, että Saksa tuki ratkaisussa tulevaa akselikumppaniaan. S innikkäästi vuodesta toiseen ilmestyvä Suomen Urheiluhistoriallisen Seuran vuosikirja on tarjonnut kiinnostavia ja monipuolisia näkökulmia urheiluhistoriaan. Se muistuttaa, ettei historia-alan ammattilaisilla ole yksinoikeutta historiakäsitysten määrittelyyn. Heikki Roiko-Jokela Esa Sironen (toim.) Vanhat mestarit. Tulenkantajat arvosteli myös sinänsä hyvin järjestettyjen kisojen olleen ennen kaikkea "natsilainen propaganda tilaisuus". Artikkeli käsittelee myös hyvin ajankohtaista soihtuviestia, jonka natsit keksivät. Lehti ei ollut toki ainoa Berliinin kisoja arvostellut taho, sillä monien suomalaisten mielipiteet muuttuivat happamiksi Tokion voitettua Helsingin vuoden 1940 olympiakisojen järjestäjää valittaessa. Suomen Urheiluhistoriallisen Seuran vuosikirja 2007. Kirjoittaja ei tunnu uskovan tämänkin osaavan ajatella." Tutkijoiden ei ole syytä sivuuttaa olankohautuksella Peltolan kärjekästä piikittelyä. Välineenä oli urheilun erityisyyden korostaminen
Tekijän mukaan puukoniskujenkin jälkeen on laulettu, ja siitä tulee myös kirjan nimi. Miten järjestöissä pidetään valtaa ja ajetaan päätöksiä läpi. Muutoksia on tehty ja muutoksia tarvitaan. Litmasen teoksen erityisenä ansiona voi pitää kansallisen liikuntaorganisaatiomme lähihistorian (ja nykypäivänkin) toimijoiden tekemisten ja näkemysten tallentamista. 9-10). HannaMari Maijala puolestaan valaisi liikuntasosiologian gradussaan (2006), kuinka Suomen Olympiakomitean puheenjohtajan valinnassa kilpailivat paitsi henkilöt myös erilaiset diskurssit. Millaista on urheilu johtaminen, urheilupolitiikka ja mitkä ovat urheilujohtajien motiivit. Kokonaan oma kysymyksensä on, voiko suomalaisen urheilujärjestelmän parin viimeisen vuosikymmenen tapahtumista edes tällaista kokonaisnäkemystä muodostaakaan. Mikäli kyseessä olisi ollut opinnäytetyö, olisin ohjaajana kehottanut tekijää rajaamaan kysymyksiään. Harvoja irtiottoja tällaisesta yhtenäiskulttuurisesta tulkinnasta tekee SLU: njohtamiskoulutusta vetäväjuha Heiklwla, jonka mukaan nuori polvi ei haikaile niinkään yhtenäisyyden perään. Jari Kontlwnen osoitti yhteiskuntapolitiikan pro gradu -tutkielmassaan (1995), kuinka jo alun alkaen SLU:n rakennustyössä oli olemassa hyvinkin erilaisia käsityksiä niin SVUL-TUL -akselilla kuin laajemminkin. Useat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksella tehdyt tutkimukset osoittavat, että suomalaisen urheiluorganisaation rakennetta ja kokonaisjärjestelmää pidetään toimivana (esim. Kun muissa kulttuureissa on tunnustettu, että kulttuurien pirstoutuminen, niin miksi urheilun ja liikunnan järjestö kentän tulisi olla yhteen muottiin valettu. Lukijalle tarjoutuukin esimerkiksi henkilösuhteiden osalta mahdollisuus sisäpiirimäiseen tietoon, jossa valaistaan yhteisöjen synnyttämistä, politikointia, kampituksia ja juonittelua. Ilmiö on tullut esiin muutamissa ohjaamissani opinnäytetöissä. Nekin urheilujohtajat, jotka vannovat kirjavan järjestökentän nimeen, rakentavat "kummallista kokonaispakettia ja ylhäältä ohjattua järjestökonetta työnjakoineen". Eikä kirjoitetusta muodostu mitenkään ruusuinen kuva. Keskeisimmiksi toiminta-alueiksi nähdään viihteellistynyt huippu-urheilu, kansalaistoimijoihin tukeutua lasten ja nuorten urheilu sekä kunto-, terveysja vapaa-ajanliikunnan monet muodot. Litmasen kirjaa ei kannata lukea suoranaisena tutkimuksena. Parhaassa tapauksessa se aiheuttaa keskustelua. Litmasen kirjan luettuaan ja kaikkeen politikointiin tutustuttuaan asiasta ei ainakaan voi olla täysin vakuuttunut. LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2008 67. ISBN 9789529523627 ·;I cj Q Urheilu,l.johtamisenl 1 8 oopperal t K oripalloliiton pitkäaikaisena toiminnanjohtajana työskennellyt Pekka Litmanen on ryhtynyt täyttämään eläkepäiviään paneutumalla suomalaisen urheilun järjestökentän muutoksiin. Yksi opetus Litmasen kirjasta on luettavissa ulos. Litmasta kiinnostavat muun muassa seuraavanlaiset kysymykset: Keitä ovat olleet urheilun johtajasankarit ja mitä he ovat tehneet. Heikkala puhuu mieluummin "jättisuuresta toimijoiden ryppäästä". Kirja avaa pelikenttää ja antaa historiallista perspektiiviä". Tällaisen rakenteen voisi jopa nähdä suoranaiseksi esteeksi liikuntakulttuurin uudistumiselle. Nyt selvitettävät asiat avautuvat niin laajoihin sfääreihin, ettei kokonaiskuvaa synny juuri mistään asiasta. Sen sijaan asioita vähänkin kauempaa seuranneet kokevat monia yllätyksiä sekä asioiden hoidon että henkilösuhteiden osalta. Itkonen, llmanen, Matilainen & Jaskari 2008). Tekijä esittää useita kysymyksiä, joihin hän on lähtenyt hakemaan vastauksia. Yhtenäisyyden kaipuu Teoksen lukeminen sosiologisin silmälasein herättää kysymyksen siitä, miksi toimijat lähes poikkeuksetta tavoittelevat yhtä ja yhtenäistä urheilu järjestelmää. Tulevaisuuden hallinta. Litmasen kirja on erityisen antoisaa luettavaa niille, jotka ovat olleet mukana valtakunnallisen urheilu johtamisen lähihistorian tekemisessä. Nettitietojen mukaan kirjan julkistamistilaisuudessa Litmanen on todennut, että "halusin kirjalla antaa tietoa ja herättää ajatuksia. Liikunnan ja urheilun järjestökentän poikkeavien tulkintojen ja käytäntöjen tunnistaminen ei ole mikään uusi ilmiö. Urheilujohtamisen ooppera. Jos yksimielisyyttä ei ole esimerkiksi SLU:n aluejärjestöjen asemasta taivaltion liikuntahallinnon tehtävistä, niin mitä tulevaisuudessa tuo tullessaan. Keuruu. Miten kansanjoukot saadaan liikkeelle. URHEILUJOHTAMISEN OOPPERA -VAI JÄRJESTÖPAINI. 2006. Se, että haastatteluissa on puhuttu monen moisista asioista, on poistanut pidäkkeitä. Liikuntapolitiikan päättäjien kirjavien tulkintojen esiin tuomista pidän Litmasen teoksen parhaana antina. Pekka Litmanen. Kansalaiset, sponsorit ja median edustajat tunnistavat hyvin liikuntakulttuurin eriytymisen. Magentum. Urheilujohtamisen parissa on pelureita ja tekijöitä paljon. Mitä on liikuntapolitiikka ja ketkä ovat olleet sen takana. Aherruksen tuloksena valmistui Urheilujohtamisen ooppera -teos, joka perustuu 30 urheilu johtajan haastatteluun. Lukija joutuu nimittäin väistämättä pohtimaan, että mihin lukuisat eri linjaukset kuljettavat suomalaista liikuntaorganisaatiota. Sisäpiirissä olleille teksti ei varmaankaan tarjoa mullistavia uutisia. (s. Kysymys asettuukin niin, että eikö valtakunnallisen järjestöjohdon tulisi palvella nimenomaan kentän eli perustason kansalaistoimijoiden tarpeita. Pelkistetysti esitettynä Roger Talermo edusti markkinoiden, /liika Kanerva politiikan ja Tapani Ilkka perinteisen urheilun järjestökentän diskurssia. Kirjan yksi opetus voisikin olla, että yhteisen sävelen löytäminen on ollut ja näyttää edelleenkin olevan vaikeaa
Väistämättä tarvitsemme ymmärrystä muun muassa kansalaistoimint ojen nykytilasta, ihmisten nykyisistä liikkumiseen, terveyteen ja toimintakykyy n kohdistuvista odotuksista sekä alati muuttuvista liikkumisen ja urheilemisen toimintaympäristöistä. · · '." r \ :· " i ii: · · . klo 9-16. Mediayhteistyössä: Liikunnan Ammattilainen -lehti Rekisteröidy maksutta klviJlksi ennakkoon www.arenaexpo.fi Ja tule messuille. Arena 08 tarjoaa tuhdin paketin seminaareja ja koulutusta unohtamatta aktiivista ja leikkimielistä ohjelmaa! Messuille ovat tervetulleita kaikki liikunta-alan ammattilaiset, seurojen aktiiviset toimijat sekä työyhteisöjen liikuntavastaavat. Tämän jälkeen on eri yhteyksissä niin liikunnan kuin muunkin yhteiskuntatutkimuksen alueella tuotettu tietoa kansalaistoimintojen muuto ksesta. (09) 150 91. Työyhteisöliikunta 2010 -pääseminaari, SLU:n Liikuntapaikat ja ilmastonmuutos, SLA ry:n Liikunnan Tulevaisuus, SUHin Uimahallifoorumi, kuntosaliliikunnan koulutusta, FYSI Yrittäjäpäivät, FISAF Global Health and Fitness Forum, 1 pa-aero 1cm 1 pa1 u. Tämän kirjoittaessani ymmärrän, että Litmasen teoksen henkilökeskeinen lähestymistapa suorastaan haihduttaa osan järjestöjen tekemisistä. Voit voittaa kolme tapaamlskertaa personal tralnerin kanssa! www.arenaexpo.fi 68 LIIKUNTA & TIEDE 45, 4 /2008 Avoinna: alan ammattilaisille ke-to 10.-11.9. HANNU ITKONEN, YTT Liikuntasosiologian professori Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hannu.itkonen@sport.jyu.fi Arena Liikunta-alan ammattimessut 10.-12.9.2008 Helsingin Messukeskus Arena 08 on uusi, vauhdikas messutapahtuma liikuntaalan ammattilaisille. Mitään syy tä ei ole epäillä sitä, etteivätkö valtakunnalliset järjestöt tekisi parastaan esimerkiksi seurojen edunvalvonnan suhteen. Kirjan luettuaan ei ole rint a rottingilla puhumassa urheilun ja liikunnan kansanliikkeestä, sillä niin vähän perustasolta näyttää tulevan nostetta niin henkilövalintoihin kuin käsiteltäviin asiasisältöihin. Kirja herätti siten tavoitteensa mukaista keskustelua. Itkonen, Heikkala, llmanen & Koski 2000) osoitti selkeästi liikuntakulttuurin eriytymisen. www.arenaexpo.fi Suomen Messut. Litmanen tuo tekstillään aineksia myös siihen keskusteluun, jossa määritellään liikuntakulttuurin tulevaisuutta. 1990-luvulla toteutettu Liikunnan kansalaistoiminnan tutkimusohjelma (ks. Paikka: Helsingin Messukeskus. Kansalaistoimintaa jo pitkään tutkineena tunsin kirjaa lukiessani tiettyä huolestuneisuutta. Vaikka järjestöjohtajat kertovat yhteiskunnan muutoksesta ja siihen liittyv ästä järjestöelämän uudistustarpeesta, niin tutkittuun tietoon ei viitata. Liikuntaneuvos Pekka Litmasen kirja on tarpeellinen teos suomalaisen urheilujohtamisen lähihistoriasta. Arena 08 -ohjelmassa mm. K_u11_t~tc1l911 ja Helsingin Messu keskuksen välillä 10.-11.9. Ei alle 12-vuotiaille. limainen rekisteröityminen ennakkoon www.arenaexpo.fi tai Messukeskuksen sisäänkäyntien asiakaspäätteillä. Tutkijana kirjaa lukiessa kysyy useaan otteeseen, missä on suomalainen liikunnan yhteiskuntatutkim us. Tutkimustietoa olisi jo nyt ollut käytettävissä. Järjestäjä: Suomen Messut, puh. Litmasen kirja herätti ajatuksen laajemmasta perustutkimushankkeesta, jossa paneuduttaisiin tarkastelemaan liikunnan ja urheilun nykytilaa laaja-alaisena yhteiskunnallisena ilmiönä 2000-luvun maailmassa. , Kuntamarkkinat 2008 limainen messu bussi liikennöi , -•·::·~ 'T-:'.-\ITl-,-_t,;' :-.· ', · · · ·• 1 · ; ,. Etenkin vapaaehtoistoiminnan jatkuvuuteen paneutuvia tut kimuksia kannattaisi nyt lukea tarkoin katsein. Näihinkin suuntiin Urheilujohtamisen ooppera kuljetti ajatuksia. Sisäänpääsy: kutsukortilla tai rekisteröitymällä. klo 11-19, pe 12.9. Samalla käynnillä myös Ympäristötekniikka 08. Useaan otteeseen nousi mieleen, että onko suomalainen urheilun ja liikunnan järjestöjohto ollut näin kaukana kenttätason seurariennoista
Taitaville liikkujille kehittyy näin myös parempi fyysinen kunto. Pojat tarvitsevat tilaisuuksia ja aikaa keskustella sukupuolisuuteen liittyvistä asioista ja tilanteita, joissa he voivat heijastella ja pohtia sukupuolen vaikutuksia mm. Rudisill, M., Garzia, C. Näin toteaa David Stodden tutkijaryhmineen. Lounsbery ja Coker referoivat tutkimuksia, joissa oli verrattu valmentajien, liikunnanopettajien ja erilaisten verLIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2008 69. Se puolestaan edistää uusien motoristen taitojen oppimista. 2008. johtuen. He osoittavat teorian tukevan aikaisemmissa tutkimuksissa saatuja tuloksia siitä, että motoriset taidot, koettu motorinen pätevyys sekä monipuoliset oppimisympäristöt ovat yhteydessä fyysisen aktiivisuuden määrään. Heikot motoriset taidot omaava lapsi kokee itsensä huonoksi liikkujaksi. Toinen periaate on sukupuolisuuden avoin esiintuominen. A Developmental perspective on the role of the motor skill competence in physical activity: An emergent relationship. Loundsbery ja Coker ovat huolissaan siitä, että lisääntynyt tietoisuus fyysisen aktiivisuuden merkityksestä lasten ja nuorten terveydelle on suunnannut liikunnanopetuksen painopistettä liikaa fyysiseen aktiivisuuteen. Liikuntatutkijat kohdistavat kaiken kiinnostuksensa fyysisen aktiivisuuden tutkimiseen ja heiltä on päässyt unohtumaan motoristen perustaitojen tärkeä merkitys fyysiselle aktiivisuudelle. Vähäisen fyysisen aktiivisuuden on jo tässä ikävaiheessa osoitettu olevan yhteydessä myös erilaisiin terveyden riskitekijöihin kuten ylipainoon. Koska liikuntakasvatuksessa sukupuolella on suuri merkitys, liikuntaa opettavien opettajien on syytä pysähtyä kriittisesti miettimään, miten nämä asiat näyttäytyvät heidän omassa opetuksessaan. Lisääntynyt fyysinen aktiivisuus kehittää lapsen hermostoa sekä kehon fysiologisia toimintoja. Keskilapsuudessa ja varhaisnuoruudessa tulee näkyviin myös aktiivisuuskierteen toinen puoli. Connellin mukaan kasvatuksessa pojat ja tytöt tulee varustaa sellaisilla voimavaroilla ja mahdollisuuksilla, taidoilla, tiedoilla sekä arvoilla, joita he tarvitsevat tasaarvoisten suhteiden luomiseen omassa elämässään sekä rakentaessaan maailmaa kaikille tasapuoliseksi. Joidenkin mielestä se antaa oikeutuksen kiusaamiseen. Sukupuoli on itsessään tärkeä opetussuunnitelman aihesisältö. Tutkijat lähestyvät lasten liikuntakasvatusta Banduran (1986) Sosiaalis-kognitiivisen teorian näkökulmasta. Sukupuolten väliset suhteet eivät itsessään ole ongelmallisia. Liikuntapedagogiikan maailmasta Sukupuolisuus esiin opetussuunnitelmassa . Siksi teoriaopetuksessakin on tärkeää saada esiin sekä miesettä naisnäkokulrna. Connell esittää analyysinsä siitä, mitkä koulujen opetussuunnitelmaan kuuluvat tekijät pitävät yllä ahdasta maskuliinisuuden kuva. Masculinity construction and sports in bov's education: a framework for thinking about the issue. Kolmas periaate haastaa meidät kriittisesti pohtimaan, minkälaisia sukupuoleen liittyviä arvoja olemme piilottaneet opetussuunnitelmaan. Ne tulevat ongelmaksi vasta silloin, kun ne ovat epädemokraattisia. 2008. Se onnistuu vain, jos opettaja pystyy näkemään, miten oppilas saa liikesuorituksen onnistumaan paremmin. Lapsi kokee liikunnan hauskaksi ja iloiseksi asiaksi. 131-145. Hän esittää periaatteita, joita tulisi ottaa huomioon opetussuunnitelmien muuttamiseksi kaikille tasa-arvoisemmiksi. Tutkijaryhmän mukaan heikot motoriset taidot ovat tärkeä matalaan fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttava tekijä. He esittävät mallin, jolla voidaan kuvata taitojen ja aktiivisuuden yhteyttä lapsuuden eri ikävaiheissa. Connell ehdottaa tavoitteeksi demokraattisen kasvatuksen. Se on yksi ihmisen sosiaalisen elämän tärkeistä näkökulmista eikä sitä siksi pidä yrittää mitätöidä. Liikunnanopettajan pitää pystyä antamaan oppilailleen myönteistä, motorisia taitoja kehittävää palautetta. Onnistuneen suorituksen osasten tunnistaminen vaatii koulutusta . Myöhemmin (keskilapsuudessa ja varhaisnuoruudessa) hyvät motoriset taidot antavat laajemmat mahdollisuudet osallistua erilaisiin fyysisiin aktiviteetteihin, peleihin ja urheiluun. Hän alkaa vältellä toimintaa, jossa ei koe itseään päteväksi. Suomessakin opettajat tunnistavat tämän kouluissa sitkeästi elävän todellisuuden. Jos poika ei sovi stereotyyppisiin raameihin, häntä pidetään outona. Varhaislapsuudessa lasten motoriset taidot heijastavat lähinnä lapsen liikkumiskokemusten määrää. & Garzia, L. Esimerkiksi naisopettaja ja hänen opetussisältönsä sekä opetustapansa muovaavat pojan maskuliinisuutta. Silloin se ei ohjaa oppilaiden valintoja sukupuolen mukaan, vaan kaikilla on samanlaiset mahdollisuudet hakeutua mieltymystensä ja taipumustensa mukaiseen opetukseen. Siksi lasten motoriset taidot eroavat lapsen ympäristön vaikutuksesta; ohjatun liikuntakasvatuksen määrästä ja laadusta, lasten vanhempien sosioekonomisesta asemasta, vanhempien asenteesta, ilmapiiristä jne. Sport, Education and Society 13 (2). Ouest 60, 290-306. Raewyn Connell pohtii artikkelissaan maskuliinisuutta, sen suhdetta feminiinisyyteen ja sitä, miten poikia lokeroidaan sen perusteella, miten hyvin he vastaavat näitä stereotyyppisiä mielikuvia. Viite Stodden, D., Goodway, J., Langendorfer, S., Roberton, M. muiden ihmisten ennakko-odotuksiin. Liikuntaa välttelevän lapsen fyysinen aktiivisuus jää alhaiseksi ja myös hänen fyysinen kuntonsa jää heikoksi. Varhaisessa lapsuudessa fyysinen aktiivisuus synnyttää lapsessa tunteen motorisesta pätevyydestä. Hyvät motoriset taidot omaavilla lapsilla on myös paremmat mahdollisuudet harrastaa kuormittavampaa liikuntaa. Ne lisäävät lapsen pätevyyden kokemuksia. Opetussuunnitelman tulisi olla sukupuolisesti kaiken kattava. Liikunnanopettaja voi ääritapauksessa ajatella, että on sama mitä lapset tekevät, kunhan he vain ovat fyysisesti aktiivisia. Connell nimeää kolme tärkeää periaatetta, joiden tulisi toteutua koulujen opetussuunnitelmissa. Myönteiset kokemukset saavat lapset haluamaan lisää liikuntaa. Motoriset taidot tärkeä askel lapsen fyysiseen aktiivisuuteen . VIITE: Connell, R
Fysiologia voi joskus olla ihmeellistä. Med Sci Sports Exerc 401117-1125, 2008. Kahvi voi auttaa lihasten glykogeenivarastojen palauttamisessa raskaan suorituksen jälkeen . Am J Physiol Endocrinol Metab 29415):E882-888, 2008. Monet kestävyysurheilijat juovat kupillisen kahvia noin tuntia ennen kilpailusuoritusta tehostaakseen rasvojen käyttöä energiaksi kilpailusuorituksessa. Uudessa ranskalaistutkimuksessa näin kävikin, mutta vain silloin, kun koehenkilöt kävelivät normaalia huomattavasti tiheämmällä rytmillä. Tätä tutkijat pitivät eritt äin huolestutt avana. ydinkeskeinen oppim inen). Developing skill-analysis competency in physical education teachers. ARJA SÄÄKSLAHTI, LitT Yli assistentti Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: arja.saakslahti@sport.jyu.fi Liikunnan biotieteiden maailmasta Teksti: KARI KALLIOKOSKI Liikunnan vaikutukset voivat olla paradoksaalisia . Exercise-induced alterations in intramyocellular lipids and insulin resistance: the athlete's paradox revisited. Yksi yleinen luulo on ollut, että sauvojen käyttö lisäisi energiankulutusta verrattuna tavalliseen kävelyyn. Effects of hiking pole inertia on energy and muscular costs during uphill walking. Onpa jopa esitetty näiden aineenvaihduntasairauksien syntymekanismien liittyvän lihasten sisäisten rasvavarastojen lisääntymiseen. Tavoitt eena tulee olla se, ett ä tu leva opettaja tunnistaa m otorisen taidon kannalta kriitt iset tekijät (vrt. & Coker, C. 2008. VIITE Foissac MJ, Berthollet R, Seux J, Belli A, Millet GY. Sam oin, että hän ym m ärt ää taidon hallinnan m erkityksen kun siirrytään liikkum aan erilaisissa ym päristöissä ja ett ä hän ym m ärt ää m oto risten taitojen kokonaisvaltaisen oppim ispro sessin. Aivan kuten aikaisemmissa tutkimuksissa, myös tässä havaittiin liikunnan lisäävän lihasten rasvavarastoja. VIITE Lounsbery, M. tailuryhm ien tekem iä analyysejä eri liikuntasuorituksista. Amerikkalaisen tutkijaryhmän uusi raportti antaa lisävalaistusta asiaan. Samanaikaisesti tämän "uuden" liikuntamuodon räjähdysmäisen lisääntymisen kanssa myös lajiin liittyvä tutkimustoiminta on lisääntynyt. Johtopäätöksenä tästä kaikesta voidaan todeta, että sauvojen käyttö ei lisää kokonaisenergiankulutusta, mutta auttaa kehon lihasten tasaisemmassa aktivoimisessa,jolloin jalat saavat levätä käsilihasten tehdessä osan työstä. Tämä on ollut täsmälleen sama ilmiö, joka liittyy lihavuuteen ja tyypin 2 diabetekseen. physiology.org/cgi/content/abstract/294/5/E882 Kävelysauvojen painolla vähän vaikutusta energiankulutukseen . Tutkimuksessa selvitettiin myös eripainoisten sauvojen vaikutusta energiankulutukseen, mutta markkinoilla olevien normaalien sauvojen painolla ei ollut vaikutusta hapenkulutukseen tai lihasten aktivoitumiseen. Näin voisi karkeasti yleistää uuden australialaistutkimuksen tulokset. VIITE: Dube JJ, Amati F, Stefanovic-Racic M, Toledo FG, Sauers SE, Goodpaster BH. Sauvojen käyttö vaikutti kuitenkin lihasten aktivaatioon vähentäen jalkojen rasitusta ja lisäten käsien rasitusta, mutta normaalilla rytmillä koko kehon hapenkulutus pysyi samalla tasolla kuin kävelyssä ilman sauvoja. Uusi löydös ihmisillä, ja vahvistusta aiempiin eläintutkirnuksiin, oli havainto, että liikunta laskee kahden tärkeän rasvojen aineenvaihduntatuotteen, diacylglyserolin ja keramidin pitoisuuksia. Li ikunnanopettajien analyysit sen sijaan poikkesivat vain hiem an tai ei lainkaan vert ailuryhm istä. Ryhmä tutki kohtalaisen, 16 viikkoa kestäneen liikuntaharjoittelun vaikutuksia lihasten aineenvaihduntaan. Sauvat lähtevät yhä useamman keskieurooppalaisen mukaan lenkille; menivät he sitten kävelemään, juoksemaan tai vaeltamaan vuorille. Tässä mielessä liikunnan samanlaisia "negatiivisia" vaikutuksia on ollut hyvin hankala selittää. http://a1pendo. Yksi viime vuosina tutkijoita kummastuttanut asia on ollut liikunnan lihasten sisäisiä rasvavarastoja lisäävä vaikutus. Näillä kahdella on uusimpien tutkimusten mukaan paljon vahvempi yhteys insuliiniresistenssin syntyyn kuin lihasten rasvapitoisuudella. Ouest 60, 255-267. K aikissa tutkim uksissa valm ent ajat pystyi vät analysoim aan liikunt asuorituksia tarkim m in. Termospullollinen kahvia ja iso annos hiilihydraattipitoista ruokaa heti raskaan lenkin jälkeen siinä huippu-urheilijan optimaalinen palautteluannos. H e ehdott avat, ett ä liikunnanopett ajien koulutuksessa kiinnitett äisiin enem m än huom iota liikuntataito jen analysoim iseen. Tämä auttaa ehkä kävelemään hiukan pidemmän lenkin, jolloin energiaa (toivottavasti rasvoja) palaa enemmän, millä puolestaan on merkitystä ainakin laihtumista tavoitteleville. Paradoksista näytetään siis päässeen tässä(kin) tapauksessa jonkinlaiseen selvyyteen. Tämän uuden tutkimuksen mukaan kahvia kannattaisi nauttia myös heti 70 LIIKUNTA & TIEDE 45, 412008
Aittasalo selvitti samalla askelmittarin käyttöä ja liikuntapäiväkirjan pitämistä sekä niistä Iysioterapeutilta saatua posupalautetta. Liikkumisreseptin käyttöönottoa koskevat tulokset ovat sopusoinnussa ulkomaisten tutkimusten kanssa: valtakunnalliset toimenpiteet tavoittavat kyllä kohderyhmän, mutta uuden menettelytavan käyttöönotto tapahtuu hitaasti ja asteittain ja sitä voidaan parhaiten edistää paikallisella tasolla. THM Minna Aittasalon terveyskasvatuksen alan väitöskirja "Promoting Physical Activity of Working Aged Adults with Selected Persona! Approaches in Primary Health Care. Lääkärin laatima liikkumisresepti lisäsi terveyskeskusten ja työterveyshuollon asiakkaiden liikuntaa. J Appi Physiol 105:7-13, 2008. suorituksen jälkeen yhdessä hiilihydraattipitoisen ravinnon kanssa. Aittasalo totesi, että liikkumisreseptillä, askelmittarilla ja liikuntapäiväkirjalla saavutetaan hyviä tuloksia. Lisätietoja: Minna Aittasalo, puh. Koko neljän tunnin aikana keskimääräinen glykogeenin uudelleenmuodostusnopeus oli 66 % parempi yhdistetyllä hiilihydraattija kofeiiniravinnolla kuin pelkällä hiilihydraatilla. Tutkimukseen osallistui seitsemän kovakuntoista triathlonistia, jotka pyöräilivät kaksi kertaa uupumukseen saakka. Feasibility, Effectiveness and an Example of Nationwide Dissemination" (Työikäisten liikunnan edistäminen avoterveydenhuollossa eri edistämistapojen toteuttamiskelpoisuus, vaikuttavuus ja käyttöönotto) tarkastustettiin 6.6.2008 Jyväskylän yliopistossa. http//jap. Kolmeen osatutkirnukseen osallistui yhteensä 35 terveydenhuollon yksikköä, 99 terveydenhuollon ammattilaista ja 644 asiakasta. Vastaväittäjänä toimi professori Roger A Fielding (Tufts University, Boston, USA) ja kustoksena professori Taina Rantanen. 03282 9267, min11a.aittasalo@uta.fi Voimaharjoittelusta apua lonkkamurtuman jälkeisessä kuntoutuksessa . Heti suorituksen jälkeen heille annettiin joko pelkkää hiilihydraattipitoista ravintoa tai samaa ravintoa terästettynä kofeiinilla satunaisessa järjestyksessä siten, etteivät tutkittavat eivätkä tutkijat tienneet kumpaa saivat. org/cgi/content/abstract/105/1 / KARI KALLIOKOSKI, FT, LitM Dosentti, erikoistutkija Valtakunnallinen PET-keskus Turun yliopisto Sähköposti: kari.kalliokoski@tyks.fi Väitökset Uusia toimivia välineitä liikunnan edistämiseen . Kofeiini on jo poistettu WADA:n kiellettyjen aineiden listalta, joten tätä tulosta saa ja varmasti myös kannattaa vapaasti soveltaa omassa valmennuksessa. Lihasten glykogeenivarastot palautuivat huomattavasti nopeammin, kun ravinnon kanssa saatiin myös kofeiinia. physiology. Niiden käyttö terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa on perusteltua. Vertailukohteena olivat asiakkaat, joiden kohdalla kyseisiä liikunnan edistämistapoja ei toteutettu. Toteuttamiskelpoisuutta arvioitiin sillä, miten hyvin ne toteutuivat suunnitellulla tavalla, sekä asiakkaiden ja ammattilaisten näkemyksillä ja edistämistapojen turvallisuudella. Portegijs selvitti kolmen kuukauden kuntosaliharjoittelun vaikutuksia lonkkamurtuman kokeneiden henkilöiden toipumiseen. Jalkojen lihasvoima lisääntyi ja lihasvoiman LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2008 71. High rates of muscle glycogen resynthesis after exhaustive exercise when carbohydrate is coingested with caffeine. Liikkumisresepti-hanke ei lisännyt liikkurnisreseptin käyttöä eikä liikuntaneuvontaa lääkärien keskuudessa. Hankkeen tavoitteena oli lisätä avoterveydenhuollon lääkärien antamaa liikuntaneuvontaa liikkumisreseptin ja tukimateriaalin avulla. Henkilökohtainen liikuntaneuvonta työterveyshuollossa ilman kuntotestausta tai kuntotestauksen kanssa ei lisännyt työntekijöiden liikunta-aktiivisuutta. MSc Erja Portegijsin gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja "Asymmetrical lower limb muscle strength deficit in older people" (Alaraajojen lihasvoiman puoliero iäkkäillä ihmisillä) tarkastettiin 6.6.2008 Jyväskylän yliopistossa. Koehenkilöiltä otettiin neljän tunnin palautumisvaiheen aikana toistetusti lihasja verinäyueitä. Vastaväittäjänä toimi professori Adrian Bauman, School of Public Health, Faculty of Medicine, University of Sydney ja kustoksena professori Lasse Kannas. Li i kunta-aktiivisu ustiedot kerättiin kyse! ylomakkeilla, askelmittareilla tai liikuntapäiväkirjoilla. Aittasalo selvitti myös valtakunnallisen Liikk umisresepti-hankkeen (2001-2004) tuloksia. Vaikuttavuutta arvioitiin asiakkaiden liikunta-aktiivisuudella. Minna Aittasalo tutki väitöskirjassaan työikäisten liikunnan edistämistä avoterveydenhuollossa. Vertailukohtana olivat työntekijät, jotka eivät osallistuneet neuvontaan, mutta käyttivät askelmittaria ja liikuntapäiväkirjaa liikuntatietojen keruuseen. Nämäkin lisäsivät terveyskeskusten ja työterveyshuollon asiakkaiden liikuntaa, tosin vain lyhytaikaisesti. VIITE: Pedersen DJ, Lessard SJ, CoffeyVG, Churchley EG, Wootton AM, Ng T, Watt MJ, Hawley JA. Aittasalo tutki erilaisten liikunnan edistämistapojen toteuttamiskelpoisuutta ja vaikuttavuutta avoterveydenhuollon aidoissa asiakaskontakteissa
Väirosturkimuksessa selviteltiin, miten hyvin terveyskuruotestit ennustavat uusien liikkumisvaikeuksien ilmaantumista. Lisäksi niillä iäkkäillä naisilla, joilla on suuri jalkojen lihasvoiman ero, on kohonnut riski toistuviin vammoja aiheuuavun kaatumisiin. Jalkojen lihasvoiman ero on yleistä iäkkäillä naisilla. Portegijs havaitsi, euä toisen jalan heikko lihasvoima hankaloittaa iäkkäiden ihmisten liikkumista ja tasapainon ylläpitämistä. po rtegijs@sport.jyu.fi Ikääntyville henkilöille suunnatut terveyskuntotestit ennustavat liikkumisvaikeuksien ilmaantumista . Liikunnan määrä oli ainoa todettu merkitsevästi kantaluun hyvää laatua selittävä tekijä. Väuöskirjatutkimuksessa hyödynnettiin kahta aikaisemmin koottua aineistoa ja kerättiin uusi kokeellinen tutkimusaineisto. Parhaiten vaikeuksien ilmaantumista ennustaneet testit olivat takaperinkävely, vartalon ojentajalihasten dynaaminen toistotesti, askelkyykistys ja yhden kilometrin kävely: mitä huonompi testitulos oli, sitä suurempi oli liikkumisvaikeuksien ilmaantumisen vaara. Näille testeille pystyuiin määrittämään myös kynnysarvot.joita huonompi testitulos lisäsi merkittävästi liikkumisvaikeuksien vaaraa. Myös vähåestrogeerusten ehkäisypillereiden käyttö saattaa haitata hyvän huippuluumassan saavuttamista. Testit pystyvät tunnistamaan henkilöt, joiden liikkumiskyky on vaarassa heikentyä. TtM Pauliina Husun epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja Predictive value of health-related Iitness tests on mobility difficulties in high-functioning older adults (Terveyskuntotestien pätevyys ennusteltaessa ikääntyvien liikkumisvaikeuksia) tarkastettiin 13.6.2008 Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksella. Eniten suoriutuminen huonontui kuuden metrin kävelynopeudessa, takaperin kävelyssä ja selän sivutaivutustestissä. Vastaväittäjänä toimi professori Taina Rantanen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori emeritus Matti Hakama. Sen lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin Englannissa (john Radcliffe Hospital, Oxford) kerättyä aineistoa, jossa oli tutkittu 43 lonkkamurturnasta taipuvaa 76-93-vuotiasta naista. Liikunta-aktiivisuutta ja liikkumisvaikeuksia selviteltiin kyselyllä. Ero saattaa syntyä jalan kivun, sairauksien tai vammojen seurauksena. Lisätietoja: pau/iina.husu@uta.fi Liikunta vahvistaa nuoren naisen Juustoa . Aineisto koostui 79 miehestä ja naisesta.jotka ovat kokeneet lonkkamurtuman keskimäärin neljä vuolla aiemmin. Lannerangan ja reisi luun kaulan luuntiheys oli suurempi voimistelijoilla verrokkeihin nähden koko seuranta-ajan. Ikääntyville henkilöille suunnatut terveyskuntoiesut on kehitetty heidän fyysisen toimintakykynsä edellytysten arviointiin, seurantaan ja ennakointiin. Tutkimuksen alkaessa 142 tutkittavaa olivat iältään 9 15 -vuotiaita. Lisäksi selvitettiin, miten terveyskuntotesteistå suoriutuminen muuttuu kuuden vuoden aikana ja miten liikunta-aktiivisuus on yhteydessä testituloksiin. Seitsemän vuoden seurantatutkimus osoitti tärähdyksiä sisältävän liikunnan olevan hyödyllistä nuorten naisten luille. Intensiivinen voirnaharjoiuelu lisää jalkojen lihasvoimaa ja vähentää liikkumiskyvyn vaikeuksia lonkkamurtuman kokeneilla henkilöillä. Tutkimuksen mukaan tärähdyksiä sisältävä liikunta on hyödyllistä luille. Virallisena vastaväittäjänä toimi dosentti Outi Mäkitie Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Timo Möttönen. Lisäksi harjoittelu vähensi liikkumiskyvyn vaikeuksia ja edisti päiviuäisistä tehtävistä suoriutumista. Pitkäaikainen vahäestrogeenisten ehkäisyvalmisteiden käyttö näytti vaikuttavan epäedullisesti luun normaaliin kertymiseen. Kuuden vuoden seurantajakson aikana erityisesti vanhimpien tutkimushenkilöiden ja naisten tesusuoruukset heikentyivät alkutilanteeseen verrauuna. Niitä voidaan hyodyrnää myös liikuruaneuvonnassa ja yksilöllisen liikuruaharjoiuelun suunnittelussa. Tiedot fyysisestä aktiivisuudesta, elämäntavoista, terveydentilasta, kuukautishistoriasta, seksuaalisesta kypsymisestä sekä ravitsemuksesta hanki niin kyselylomakkein ja haastatteluilla. Mukana oli aktiiveja voimistelijoita, juoksijoita ja urheilua harrastamauornia verrokkeja. Finnish Twin Study on Aging (FITSA) tutkimukseen osallistui 419 tervettä 63-75-vuotiasta naista. Tutkimus on osa Kainuun Elintavat ja Terveys -tutkimusta, joka on UKK-instituutin toteuttama seurantatutkimus Kajaanin, Sotkamon ja Suomussalmen kuntien alueella. Liikunnallisesti aktiivisempien henkilöiden testitulokset olivat parempia kuin vähän liikkuvien. Kehon koostumus arvioitiin painoindeksin avulla. Tasapainoon ja kävelynopeuteen harjoittelu ei vaikuttanut. Tutkimuksella kartoitettiin nuorten naisten elämäntapojen vaikutusta luumassan kehitykseen. ero pieneni kolmen kuukauden voima-nopeusharjoiuelun seurauksena. Li säti eto ja: e rja. LL Essi Pikkaraisen väitöskirjatutkimuksessa seurattiin seitsemän vuoden ajan suomalaisten nuorten naisten luun mineraali massan ja luun tiheyden kehitystä. Näytti siltä, että pitkään ehkäisypillereitä 72 LIIKUNTA & TIEDE 45, 4 /2008. Vuosina 1996 ja 2002 tutkimuksessa arvioitiin 55 vuolla täyttäneiden henkilöiden tervcyskuntoa. Lonkkamurtuman jälkeisen kuntoutuksen tulisi sisältää nousujohteista voimaharjoiuelua ja kivunlievitystä, Portegijs suosittaa. Toisaalta liikunnan määrän selvä vähentäminen vaikutti negatiivisesti luumassaan. Lonkan ja reisi luun kaulan luun tiheys ja luu massa mitattiin DEXA laineella ja luun ominaisuuksia tutkittiin myös kanta päästä ultraäänimiuauksin. Testit valittiin siten, että ne arvioivat liikkumiskyvyn kannalta keskeisimpiä kuntotekijoitä. Huono kunto, vähäinen liikunta ja ylipaino ennustivat uusia liikkurnisvaikeuksia. LL Essi Pikkaraisen väitöskirja "Bone Mineral Accrual in Physically Active Girls With Special Reference to Reduction in Physical Activity Level and Use of Oral Contraceptives" (Liikuntaa harrastavien tyttöjen luun mineraalimassan kehittyminen liikunnan vähetessä ja ehkäisypillereitä käytettäessä) tarkastettiin 18.6.2008 Turun yliopistossa. Tasapainoa arvioitiin yhden jalan seisoruatesullä ja takaperinkävelyresullä, alaraajojen toiminnallista lihasvoimaa askelkyykistystestillä, vartalon lihasvoimaa vartalon ojeruajalihasten dynaamisella toistotestillä, liikkuvuutta selän sivutaivutuksella ja kävely kykyä kuuden metrin kävelynopeudella sekä yhden kilometrin kävelyajalla. Kokeellinen tutkimusaineisto kerätti in KeskiSuomen sairaanhoitopiirin alueelta
Kansalaissota raastoi suomalaista kansakuntaa sodan päätyttyäkin, useiden vuosikymmenten ajan. Loikkaukset herättivät kiivasta keskustelua aikakauden urheilupoliittisissa elimissä ja lehdistössä. TUL:n sisäiset ristiriidat työnsivät urheilijoita SVUL:n puolelle. Väitöstutkimus osoittaa, että merkittävimpiä syitä huippu-urheilijoiden loikkauksille olivat poliittiset ristiriidat, olympiakisoihin pääsy ja elannon tienaaminen. Alhaista hapenouokykyä voitaneenkin pitää yhtenä metabolisen oireyhtymän osatekijänä. Vastaväittäjä toimi poliittisen historian professori Seppo Hentilä Helsingin yliopistosta ja kustoksena Antero Heikkinen yhteiskuntaja aluetieteiden tiedekunnasta. Politiikka ja urheilu olivat limittyneet tiiviisti yhteen. käyttäneiden nuorten naisten luuntiheys suur eni m uita vähem m än. Li sätu tkim ukset aiheesta ovat tarpeen hoitosuositusten ant am ista varten. Loikkaukset toiseen suuntaan, eli oikealta vasemmalle, olivat erittäin harvinaisia. . Tutkimus perustuu kahteen väestöpohjaiseen itäsuomalaiseen aineistoon. Tutkim us osoitti m yös, euä vähäestro geeniset ehkäisyp illerit saattavat haitata luun norm aalia kehitystä. Tuloksia voidaan käyttää hyväksi nuorten liikunt asuosituksia m uodostettaessa. Toisaalta siteet työläispuolelle sekä vasemmistolainen aatemaailma sitoivat loikkareita TUL:oon. Todellisuudessa oikeistolaisen SVUL:nja vasemmistolaisen TUL: n edustajat kilpailivat eri kentillä 1920ja 1930-luvuilla. Tästä huolimatta TUL:n kasvatit saavuttivat yli 20 mitalia aikakauden olympiakisoissa. Ikääntyvien miesten ja naisten verenkiertoja hengityselimistön kunnon ja metabolisen oireyhtymän yhteyttä tutkittiin meneillään olevassa, laajassa I ii kun tai n terve n tiotutkim uksessa (Dose-responses to exercise training, DR's EXTRA). Metabolisen oireyhtymän, valtimosairauksien vaaratekijöiden kasauman, keskeisinä tekijöinä on pidetty keskivartalolihavuutta, sokerija rasva-aineenvaihdunnan poikkeavuutta ja kohonnuua verenpainetta. Matala-asteinen tulehdus on yhteydessä metabolisen oireyhtymän kehittymiseen ja metabolisen oireyhtymän kehittyminen ja keskivartalolihavuus lisäävät puolestaan selvästi valtimoiden ahtautumista eli ateroskleroosia. Miehillä ja naisilla, joilla oli huonoin hapenouokyky, oli yli 10-kertainen metabolisen oireyhtymän riski verrattuna hyväkuntoisimpiin miehiin ja naisiin. 050-539 1331, syrjala@cc.joensuu.fi LIIKUNTA & TIEDE 45 • 4/2008 73. Kilpailumahdollisuuksien paraneminen, erityisesti olympialaisiin pääsy, oli merkittävä urheilijoita oikeistopuolelle vetävä tekijä. Pelko, uhkailu ja väkivalta varjostivat useita loikkauksia. Väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että huono verenkiertoja hengityselimistön kunto (maksimaalinen hapenottokyky) on voimakkaasti yhteydessä metaboliseen oireyhtymään. Suorittajalleen loikkaukset olivat aina henkilökohtaisesti iso askel, joka vaali vetävien, työntävien ja sitovien syiden pitkällistä punnitsemista. Mitä varhaisemmassa vaiheessa metabolinen oireyhtymä todetaan sitä paremmassa kunnossa valtimot ovat. Kansa oli kaikkein jyrkimmin kahtiajakautunut 1920ja 1930-luvuilla. Li säksi tutkim us osoitt i, euä liikunnan jatkam inen on tärkeää nuorena saavutetu n edun säilyttäm iseksi. Kansalaissodan jälkeen urheilu oli eräs tärkeimmistä tavoista rakentaa vastikään itsenäistyneen valtion kansallista itsetuntoa ja kuvitelmaa yhteenkuuluvuudesta. TtM Maija Hassisen liikuntalääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Predictors and Consequences of the Metabolic Syndrome Population-based Studies in Aging Men and Women (Metabolista oireyhtymää ennustavat tekijät ja seuraukset väestötutkimus ikääntyvillä miehillä ja naisilla) tarkastettiin Kuopion yliopistossa 4.7.2008. -huippuurheilijoiden loikkaukset TUL:sta SVUL:oon 1919-1939 tarkastettiin Joensuun yliopistossa 16.8.2008. Suomessa tapahtui vastaavia loikkauksia huomattavasti enemmän kuin muissa maissa. Rahan tienaaminen urheilemalla, työpaikan saanti tai edes entisen työn säilyttäminen olivat erittäin tärkeitä loikkaussyitä erityisesti 1930-luvun alkupuolella,jolloin loikkauksia tapahtui eniten. Matala-asteisen tulehduksen tärkeyttä metabolisen oireyhtymän kehittymisessä kuvastaa se, että jo pieni hsCRP:n nousu 12 vuoden aikana lisäsi metabolisen oireyhtymän riskiä yli nelinkertaiseksi. Filosofian lisensiaatti Antti Syrjäläisen historian alaan kuuluva väitöstutkimus Miksi siksi loikkariksi. Verenkiertoja hengityselimistön kuntoa kartoitettiin maksimaalisella polkupyörätestillä, ateroskleroosin etenemistä kaulavaltimon seinämän paksuuden ultraäänimittauksella ja matala-asteista tulehdusta määrittämällä seerumin herkkä C-reaktiivinen proteiini (hsCRP). Virallisena vastaväittäjänä toimi dosentti Katriina Kukkonen-Harjula UKK-instituutista ja kustoksena professori Rainer Raurama. Olympialaisiin saivat osallistua vain SVUL:n urheilijat. Matala-asteisen tulehduksen yhteyttä metabolisen oireyhtymän kehittymiseen sekä metabolisen oireyhtymän ja lihavuuden yhteyttä aieroskleroosin etenemiseen tutkittiin ikääntyneiden naisten 12-vuotisessa seurantatutkim uksessa. Jokaisen yksittäisen loikkauksen taustalla oli lukuisia erilaisia syitä, eikä kukaan loikannut vain yhden syyn takia. Lisätietoja: Antti Syrjäläinen, puh. Sopivan liikuntamuodon ja -annoksen sekä ravinnon vaikutus metabolisen oireyhtymän ehkäisyssä ja hoidossa kaipaa uutta tutkimustietoa riittävän pitkäkestoisista väestötasoisista i nterventiotutkim uksista. Lisätietoja: Essi Pililwrainen puh: 014-269 1811, esanra@utu.fi Metabolisen oireyhtymän riskit ja seuraukset ikääntyneillä . Yhdessä muiden sydänja verisuonisairauksien riskitekijöiden kanssa alhainen verenkiertoja hengityselimistön kunto ja matala-asteinen tulehdus lisäävät metabolisen oireyhtymän ennustearvoa. Syrjäläisen laskelmien ja määritelmien mukaan kaikkiaan 77 TUL:n seuroihin kuulunutta huippu-urheilijaa loikkasi SVUL:n tai sen erikoisliittojen alaisiin seuroihin vuosien 1919-1939 välisenä aikana. Lisätietoja: Maija Hassinen puh: 017288 4422, maija.lrnssinen@ul1u.fi Poliittiset ristiriidat merkittävä syy urheilijoiden loikkauksille TUL:sta SVUL:oon
. Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi Finnish Society of Sport Sciences. sivulla . <( ·(1) . ~ C ca = ... . sivulla Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 29.9.2008 mennessä. 2008 alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS n jäsenyydestä Tilauksen maksaja/ vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi. ~ = 3::::, 11) ... Puhelin Sähköposti Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2008 Lahjatilauksen saaja / uusi osoite Sukunimi Etunimi. 10 %:n alennus seuran julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS:n jäsenille 48 eurolla (normaalihinta noin 54 euroa). . . :::, .!! Ln ~ C/) ::.:: -~ g (1) <( -inc:c ~ .l!! 111 > i== ==M ==c C/) ~§§ c.. 2 . ....11Q Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 4/08 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: L. . Jakeluosoite Posti numero Postitoimipaikka . . . 3 . sivulla . . Puhelin Sähköposti Tietoja käytetään Seuran jäsen-/ tilaaja rekisterin ylläpitoon. . • Liikunta &Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 36 euroa) • Motion-lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 16 euroa) • Tuntuva etu seuran järjestämien seminaarien osatlistumismaksuista ! • n. . . . Myös muu palaute on tervetullut. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. . . Voit osallistua äänestykseen myös osoitteessa www.lts.fi tai faxilla 010 778 6619. Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kappaletta Esko Mälkiän ja Pauli Rintalan kirjoittamaa Uusi Erityisliikunta -kirjaa. . Etunimi. . . Tilaan Liikunta & Tiede -lehden D Itselleni D Lahjaksi D Vuositilaus 36 euroa/2008 D Kestotilaus 32 euroa/ vuosi D Opiskelijatilaus 22 euroa/2008 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan D Jäseneksi 34 euroa/2008 DYhteisöjäseneksi 150 euroa (kysy lisääl) D Opiskelijajäsenyys 21 euroa/2008 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni jatkuvaksi D Muutan osoitteeni /. Jakeluosoite Posti numero Postitoimipaikka . (1) ca "' :::, = ~ ca ~ ei) en "' ca ~ (1) !:i ~ -s L.U ca LJJ C ::c E C/) ei) =s "' ::.:: C CI. Muuta palautetta ...... . ................... Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia
6.9. Apart from the scientific programme, we will aisa be organising social events every evening during the congress. .. With your help we hope that we can make this possible. Blaker Inger Holm 0ystein Dale Arne Sture Jon Olav Drogset Marit Kristiansen Anne Torkelsen John Fleck Gaute Bjaanes Kenneth Rosbach Beate Lakke n Conventian Bureau: Devr e Event & Marketing www.eventogarrangement.no. Welcome to some great scientific days in Stavanger! J ' •1 '. november SCMSS 2008 The 9th Scandmavian Congress of Med1c,ne and Science 1n Sports Stavanger is situated in the south-western corner of Norway. . NOV 2008 www.scmss2008.org STAVANGER, NORWAY Welcome to Stavanger, Norway, and the 9th Scandinavian Congress of Medicine and Science in Sports 6th to 9th November 2008. The Stavanger region has numerous attractions, among others The Pulpit Rock. WELCOMETOTHE 9TH SCANDINAVIAN CONGRESS OF MEDICI NE ANO SCIENCE IN SPORTS STAVANGER 6.-9. 1 PRELIMINARY PROGRAM •Ankle injuries • ACL inj uries in children • The chronic painful tendon • Effect of intervention program to reduce overweight • Cardiac screening in Sports • New Guidelines for Physical Activity •Work shops • Free papers Registration on: www.scmss2008.org NORSK LDRETTSMEDISINSK FORENING THE SCANDINAVIAN FOUNDATION OF MEDICI NE AND SCIENCE IN SPORTS NFFs FAGGRUPPE FOR IDRETTSFYSIOTERAPI llbEID~ ~ --~ CONGRESS COMMITEE Oddvar Skramstad, President Irma B. ' G ':"· .. The population is approxomately 1 1 7 000. Stavanger is Norway's 4th largest city, 3rd largest city region, European Capital of Culture 2008 and a university town. L l-' ~J[J ,._•·,··~s 1 •.~t·g.' ~, .. We hope to see many participants, not only from Norway, but aisa from the other Scandinavian countries and the rest of Europe
Nuorten urheilijoiden terveystarkastukset • Urheilijoiden terveystarkastusjärjestelmät meillä ja muualla • Esitiedor, laboratoriokokeet, keuhkojen toimintakokeet • Sydämen kunto • Lihastasapainon tutkiminen • Miten annan urheilijaa ja valmentautumista hyödyntävän terveyspalautteen Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2008 kilpailu ja Vuoden nuori tutkija Kilpailuihin voi osallistua 1.1.2008 jälkeen julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikuntalääketieteeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella. • •... • Kehon hallinta ja selkäkipuinen potilas • Selkävaivan kuntoutus • Voiko selkävaivoja torjua. • tenniskyynärpään. 1,,'1,1.1.13== . Kaikki hinnat sisältävät serninaarimateriaalin, ohjelmassa mainitut tarjoilut sekä iltajuhlan. Ohjeet löytyvät osoitteesta www.lts.fi. . Ilmoittautuminen Viimeinen ilmoittautumispäivä on perjantai 31.10.2008. • Mistä selkäkipu johtuu. Onko liikunnasta hyötyä vai haittaa. Iltajuhla Katkeaako kamelin selkä. 010 778 6606 / tiina.heinonen@lrs.fi / www.lts.fi 0J~ :Ui:~~=~~:"" www.lts.fi . Lisätietoja Tiina Heinonen / p. • hyppääjän polven. 13.11.2008 Biomedicum Helsinki Tules karikoille • Olkapään ja lonkan labrurnongelmat • Rasitusmurtumien diagnostiikka ja hoito • Lihasaitiosyndrooma syntymekanismi, diagnostiikka ja hoito • Urheilijan tyrä ja nivusvammat Posteriesitykset ja näyttelyyn tutustuminen Suulliset esitykset kolmessa salissa rinnakkain Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2008 -kilpailun finalistit Aika parantaa ... Cifl~il Järjestäjät Liikuntatieteellinen Seura ry, Liikuntalääketieteen keskukset ja Helsingin yliopiston liikuntalääketieteen yksikkö 0LTS Liikuntatieteellinen Seura. Ilmoittaudu osoitteessa www.lts.fi, sähköpostilla tuula.valli@lcs.fi tai puhelimitse 010 778 6601. • akillesjänteen. Hinta Osallistumismaksu on 225 €, LTS:n jäseniltä ja perustutkinro-opiskelijoilta 175 € ja LTS:n opiskelijajäseniltä 155 €. Miksi kipu kroonistuu. . M»illtä · · Hmiiza 1· · iW 12.