Kyseessä onkin ilmeisesti retorinen isku, jolla haikaillaan eriytyneestä l i i k u n t a k c ntästä sportin alkulähteille. Urheilu tässä yhteydessä kuulostaa tiilikaismaisen vanhakantaiselta varsinkin, kun visiossa kehyksenä on yksilön koko elämänkaari. Kesän kansainvälisessä liikuntasosiologien kongressissa nousi esiin, että voimallisimmin yhteys toimii uusissa kansallisvaltioissa. Kansainvälisyyskin kääntyy meillä helposti suunnaksi pois suomalaisuudesta. "Talvisodan henki" alkaa olla parin sukupolven takaista voimaa. Se on kaikua menneestä m ustikansopan tuoksuisesta maailmasta. Järjestömaailmassa tulevaisuutta on hahmotettu SLU:n visiossa "Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020", mikä sinällään on tervetullut eikä edes täysin utopistinen ajatus. Suomessa tätä romanttista urhei lu nja kansan suhdetta ei enää kovin helposti tunnista. Paino: Forssan Kirjapaino Oy Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 32 euroa Vuositilaus: 36 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytetyissä kuvituskuvissa esiintyvillä henkilöillä ei henkilöinä ole yhteyttä asiantuntijaartikkeleissa käsiteltyihin aiheisiin, ellei kuviin artikkelissa erityisesti viitata. Kuten kaikki ajassaan kiinni elävät toimijat tietävät, on arviointi osa elämäämme. Ylipäätään kansakunnan elinkaarella ollaan sellaisessa vaiheessa, että "kaveria ei jätetä" -ajat u kset ja muu laajempaa yhteenkuuluvuutta ruokkiva meininki eivät ole kovin korkeassa kurssissa. Vielä enemmän ajatuksia lähtee poukkoilemaan sanasta "kansa". Nykäsen kansaa yhdistävä voima kulkee joillakin täysin omilla raiteillaan. Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Pasi Koski (vast.) Kari L. Kolmen ensimmäisen sanan sisältämä tavoite on hyvinkin käden ulottuvilla, vaikka monet ennusmerkeistä eivät ehkä olekaan suotuisia. Esimerkiksi monessa Balkanin niemimaan nuoressa valtiossa sportin ja yksittäisten urheilijoiden merkitys kansalliselle identiteetille on viime vuosina ollut huomattava. Niinpä taas on tullut aika myös liikuntatieteiden arvioinnille. Yhteistä on vielä ehkä passi ja vähitellen liudentuva kieli. Huippuurheilun muutosryhmän myötä ratas pyörähti myös parilla keskeisellä paikalla järjestöissä. Yksilöitä voidaan saada joukolla fiilistelemään urheilun äärelle, multa kansallisidentiteettiä pönkittävänä voimana se ei ole Suomessa enää samanlainen katalysaattori kuin 1900-luvun ensi vuosikymmeninä. Opetusministeriön tai nykyisen opetusja kulttuuriministeriön liikuntaviranhaltijoista vaihtuu tai on vaihtunut suurin osa. Oma kriittinen huomioni kiinnittyy sanaan: urheilukansa. AJAN HENKEÄ JA ARVIOINTIA Liikunta &Tiede 4/2010 PASI KOSKI uomalaisessa liikuntapolitiikassa ja -jä rjcst öelämässä eletään mielenkiintoisia vaiheita. pasi.koski@utu.fi 47 vuosikerta ISSN-L 0358-7010. Aika näyttää, miten muutokset valtakunnan ylätason liikuntaverkostossa heijastuvat käytäntöön ja sen linjauksiin. Jokaisen liikuntatieteilijän onkin syytä jo lähiviikkoina laittaa paperinsa ja tiedostonsa järjestykseen, jotta vastausten antaminen kiperiin kysymyksiin onnistuisi vaivattomasti ja hymyssä suin. Suomalaiset on nimittäin muutaman kymmenen vuoden aikana yksilöllistetty niin ponnekkaasti, ettei itsellisistä yksilöistä ole kovin helppoa enää kansaa luoda. Yksi syy tähän on siinä, että vaihtuvuus keskeisissä posteissa on suurta. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Alexander Holthoer Kirsi Hämäläinen Mikko Julin Markku Ojanen Sanna Palomäki Eila Ruuskanen-Himma Mikko Salasuo Arja Sääkslahti Kansi: Elli Knuutila Kuvat: Antero Aaltonen Elli Knuutila Gorilla Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Suomen Akatemian koordinoima yhteispohjoismainen arviointi käynnistyy tulevan syksyn aikana
AJASSA 56 Erityisliikunnan asiantuntijat koolla Jyväskylässä. Eeva Ponto, Mikko Pehkonen, Seppo Penttinen ja Heimo Nupponen 17 POLTTOPISTEESSÄ: Onko Suomen urheilu leppoistumassa. Kari L. Aktiivisena päivänäkin lihakset ovat levossa puolet päivästä. Katja Borodulin, Tomi Mäkinen, Ritva Prättälä 11 Nuoren aikuisen liikunnan motiivina hyvä olo esteenä kiireinen arki. Pasi Koski; Kari Keskinen, Leena Nieminen 50 PELASTAKAA TIEDEMIES REINO: Kuntokuurin toinen kvartaali. Käytämme lihaksiamme hämmästyttävän vähän. Pasi Koski 4 Vapaa-ajan liikuntaa ennustavat ylioppilaslakki, valkokaulus ja paksu lompakko. Heikki Kyröläinen, Jani Vaara, Tommi Vasan kari ja Matti Santtila 34 Liikkuva nainen voi paremmin läpi elämän. .. Niilo Konttinen ,.i . Katja Rajata 47 Seppo Paavola: Liikuntarakentamisen haasteena laadun varmistaminen. Erkki Huovinen 73 TUTKITTUA. Toni Piispanen ja Teijo Pyykkönen 59 Liikuntatiede arvioidaan. TASSA NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus. Riitta Luoto 38 Liikuntaneuvonnalla tukea iäkkäiden henkilöiden liikkumiskyvyn ylläpitoon. " lnkluusio lajiliitoissa etenee, totesi kansainvälisen paralympiakomitean puheenjohtaja Sir Philip Craven Jyväskylässä. Taija Juutinen-Finni 30 Reserviläisten kestävyyskunto ja terveysongelmat huolestuttavat. POHDITTUA 61 KOLUMNI: "Vain" liikuntaa. .. Keskinen 18 Suomalaisten naisten arjessa enemmän askeleita kuin miehillä. Martti Silvennoinen LUETTUA 64 Kalevi Heinilän liikuntakulttuurin teesit. Pekka Kuusela 72 Valtio liikuntarakentamisen linjaajana. Lauri Tarasti 66 Pyörätuoliurheilu perusteos urheilijoille, valmentajille ja opettajille. Vesa Tikander 70 Liikunnan ja joukkueurheilun sosiaalipsykologiaa jäljittämässä. Raskauden aikana säännöllisellä ja kohtuullisella liikunnalla on useita hyödyllisiä vaikutuksia sekä äidille että sikiölle. Jyrki Vilhu 69 Kirjoja pelien pelistä. Korkeasti koulutetut liikkuvat edelleen muita väestöryhmiä enemmän. Tommi Ojanen 67 Erityisestä kaikille avoimeen liikuntaan. Suomalaiset nuoret aikuiset ottavat keskimäärin 7500 askelta päivässä. Lauri Laakso 62 Oppimisen ilo löytyy luonnosta. Se on vähemmän kuin muissa eurooppalaisissa askelmittaustutkimuksissa. Twja Tammelin, Hilkka Runtti, Janne Halonen, Riitta Simonen, Leila Hopsu 26 Lihas lepää pääosan päivää liikkuvallakin. Minna Mänty 41 Sosiaalinen osallisuus nousi EU:n urheilupolitiikan agendalle. Heidi Pekkala 44 Syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten aktivointi hankkeet ja niitten antamat eväät. 53 TÄTÄTUTKITAAN: Huippu-urheilijaksi kasvamisen kynnykset ja kannusteet. Naisilla liikunnalta vie aikaa perhe, miehillä työ. 57 Avoimuudella ja suvaitsevaisuudella lisää liikkujia. Maaret Marttila 60 EMERITUS IHMETTELEE : Ei kai pelkkää tuloshuumaa. Mirja Hirvensalo, Risto Telama, Tuija Tammelin, Xiaolin Yang, Jorma Viikari, Olli Raitakari 22 Terveysliikuntakysely antaa käyttötietoa nykysuositusten mukaan liikkuvien osuudesta. Seikkailuja elämyspedagoginen luontoliikunta kannustaa oppimaan monin tavoin. Akatemia käynnisti pohjoismaisen liikuntatieteen arvioinnin
funJlli~ 4 LIIKUNTA&TIE0E47•4/2010. 1 1
Ammattiaseman yhteys terveyteen selitetään usein työhön liittyvien riskitekijöiden kautta tai ammattiin liittyvän tapakulttuurin kautta. 2004). Sosioekonomiset terveyserot ovat kasvaneet Suomessa (Mackenbach 2003; Palosuo ym. 2007). Sir Michael Marmorin mukaan yksilön terveyttä määrittävät ne olosuhteet, joissa ihminen syntyy, kasvaa, elää, tekee työtä, ikääntyy ja sairastaa. Pohjimmiltaan ilmiössä on kyse siitä, että ihmisille annetaan mahdollisuus elää hyvää elämää (Mannonen 2009). 2007) ja Terveys 2015 -kansanterveysohjelman (Sosiaalija terveysministeriö 2002) tavoitteena onkin väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen vuoteen 2015 mennessä. 1997; Marmot 2003; Lahelma ym. 2003; Giskes ym. 2005; Miech ym. osioekonomisia eroja terveydessä on tutkittu laajasti. Perinteisesti on ajateltu, että koulutus lisää yksilön ymmärtämystä esimerkiksi terveistä elintavoista ja antaa keinoja toimia terveellisten elintapojen saavuttamiseksi, kun taas tulot mahdollistavat terveellisemmät valinnat ( Cockerham ym. Sosioekonomista asemaa tarkastellaan usein koulutuksen, tulotason ja ammattiaseman avulla Adler & Stewart 2010; Manor ym. 2007). Nykytietämyksen valossa aineellisten elinolojen ja terveyskäyttäytymisen merkitys sosioekonomisten terveyserojen synnyssä nähdään tärkeimpänä (Lahelma ym. Mallit eivät kuitenkaan ole täysin toisiaan poissulkevia. 2006; Helasoja ym. Liikuntakäyttäytyminen tulisi nähdä osana terveyskäyttäytymistä LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010 5. 1997). Teksti: KATJA BORODULIN,TO MI MÄKINEN, RITVA PRÄTT ÄLÄ Sosioekonominen asema, kuten pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen ja matala koulutustaso ovat voimakkaasti yhteydessä terveyteen. Vaikka vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt kaikissa väestöryhmissä korkeasti koulutetut liikkuvat edelleen muita väestöryhmiä enemmän. Euroopassa matalan sosioekonomisen aseman on todettu olevan yhteydessä korkeampaan kuolleisuuteen ja sairastavuuteen (Mackenbach & Bakker 2002; Marmot 2003; Kunst ym. Vakiintuneimmat sosioekonomisia terveyseroja selittävät mallit pohjautuvat valikoitumiseen, kulttuurija käyttäytymistekijöihin, tai materialistisiin tekijöihin (Townsend & Davidson 1982). 2005). Sosioekonomisia terveyseroja määrittäviä tekijöitä ovat ruokatottumukset, alkoholinkulutus, ja tupakointi (Laaksonen ym. Sosiaalinen asema, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen, on voimakkaasti yhteydessä terveyteen
Vapaa-ajan liikunnan tulotason mukaiset trendit työssäkäyvillä suomalaisilla naisilla ja miehillä 1978-2002. 2007; Kantamaa ym. lkävakioitu itsenäistä vaikutusta kuvaava ristitulosuhde (OR). Fyysisellä aktiivisuudella käsitämme niin vapaa-ajan, työtai koulumatkan aikana kuin työpaikoilla tapahtuvan liikunnan, arkija hyötyliikuntaa unohtamatta. Tämä siis tarkoittaa sitä, että vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt kaikissa sosioekonomisissa luokissa samanaikaisesti, mutta siitä huolimatta esimerkiksi matalasti koulutettujen ryhmässä ollaan edelleen useammin fyysisesti passiivisia kuin korkeammin koulutettujen ryhmässä (kuvio 2). (Lähde: Mäkinen ym. 2002; Simpson ym. 2003; Tammelin ym. 2000; Martinez-Gonzalez ym. Tähän artikkeliin on koottu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL, entinen Kansanterveyslaitos) tutkimusprojektin "Suomalaisten vapaa-ajan liikuntaa määrittävät sosioekonomiset tekijät" tuloksia. Alan tutkimustietoa on julkaistu viime vuosien aikana enenevästi Suomessa ja maailmalla (Kuh & Cooper 1992; Telama ym. Matala tulotaso, j miehet 0,75 0,70 * KUVIO 1. Vapaa-ajan liikunnan erot, niin kuntokuin työmatkaliikunnassakin, olivat voimakkaasti yhteydessä koulutukseen, tuloihin ja ammattiasemaan. SJMSS 2009) OR 1,60 1,50 1,40 1,30 1,20 1,10 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 * * * * ...,. 2007; Lehto ym. Eri ikäluokilla erilaista liikunnan harrastamista Poikkileikkausaineisto antaa mahdollisuuden seurata liikunnan aikatrendejä, mutta ei salli mitata liikunnan muutosta kahden aikapisteen välillä kuten pitkittäisaineisto. Tilastollinen merkitsevyys 95% luottamusvälin perusteella (*). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttama Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimus (AVTK). (Lähde: Mäkinen ym. Työntekijät, naiset ...,.Matala tulotaso, naiset .... Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttama Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimus (AVTK). 2001; Aarnio ym. 2003; Craig ym. 2006; Barnett ym. lkävakioitu itsenäistä vaikutusta kuvaava ristitulosuhde (OR). 1997; Burton & Turrell 2000; Salmon ym. Systemaattisimmat erot löytyivät pienituloisilla miehillä ja naisilla, sillä he olivat fyysisesti passiivisia niin vapaa-ajallaan kuin työmatkalla vuosien 1978 ja 2002 välillä (kuvio 1). Vertailuluokkana työntekijöillä ylemmät toimihenkilöt ja tulotasossa ylin tulotertiili(kummassakin OR=1.00). Matala tulotaso, miehet KUVIO 2. Vertailuluokkana ylimmän tulotertiiliin kuuluvat (OR=1.00). Tutkimuksen tavoitteena oli selittää vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden sosioekonomista vaihtelua väestöryhmissä. Syntymäkohorttiasetelman avulla 6 LIIKUNTA& TIEDE47•4/2010. Ainoana poikkeuksena sosioekonomissa tarkasteluissa olivat matalassa ammattiasemassa olevat naiset, jotka olivat olleet innokkaampia työmatkaliikkujia verrattuna ylemmässä ammattiasemassa oleviin naisiin. Työmatkaliikunnan ammattiaseman ja tulotason mukaiset trendit työssäkäyvillä suomalaisilla naisilla ja miehillä 1978-2002. Koko väestöä kuvaavien aikatrendien mukaan vapaa-ajan liikunta on huomattavasti lisääntynyt, kun taas työja työmatkaliikunta ovat vähentyneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Näyttää kuitenkin siltä, että sosioekonominen vaihtelu vapaa-ajan ja työmatkaliikunnan osalta on pysynyt samansuuntaisena viimeisten 25 vuoden aikana. 2009). Tilastollinen merkitsevyys 95% luottamusvälin perusteella (*). 2004; Gidlow ym. Tosin laajoja väestöaineistoja on hyödynnetty edelleen vähän, eivätkä analyysit ole perehtyneet tutkimaan vapaa-ajan liikunnan sosioekonomisia eroja selittäviä tekijöitä kovinkaan syvällisesti. SJMSS 2009) ja terveyserotutkimuksessa tulisi keskittyä myös fyysisen aktiivisuuden sosioekonomisten erojen tutkimukseen. Koulutus, tulot ja ammatti ennustavat liikuntaa edelleen Vapaa-ajan liikunnassa on sosioekonomista vaihtelua väestöryhmien välillä Suomessa. 1,00 0,95 ,.._Matala tulotaso, 0,90 i naiset OR 0,85 0,80 .... Tutkimuksessa käytettiin hyväksi laajoja väestöaineistoja, jotka oli kerätty THL:ssa kolmen edeltävän vuosikymmenen aikana
Esim erkiksi koulutus ja tu lot olivat voim akkaasti yhteydessä ylipainoon ja lihavuuteen, m utta täm ä yhteys pystyttiin selittäm ään osittain elintavoilla. Tutkimusprojekti on saanut jatkoa osana Suomen Aka1913-1922 70 -1923-1932 -1933-1942 60 -1943-1952 ~ -1953-1962 e., ro 50 ii5 -1963-1972 ro 1973-1977 -" (/) 40 ~ -Kaikki ~ aJ 30 (/) -·w ~ ~ ~ ,o 20 >, f10 1972 1977 1982 1987 1992 Tutkimusvuosi 997 2002 KUVIO 3. Liikunta mukaan kaikkiin terveyseroja kaventaviin toimiin Liikuntatieteellinen tutkimus, jossa päätavoitteena on selittää väestöryhmien välisiä sosioekonomisia eroja ja niiden muutoksia ajassa, on harvinaista, mutta vielä harvinaisempaa on hyödyntää tällaisessa tutkimuksessa laajoja väestöaineistoja ja niihin linkattuja tilastorekisteritietoja. EJPH 2008) LIIKUNTA & TIEDE 47. Kaikkein nuorim m ille ikäkohorteill e (syntyneet 1963 jälkeen) oli tyy pill istä, ett ä vapaa-ajan, työn ja työm atkaliikunnan m äärät pysyi vät sam ansuuntaisina koko tarkastel ujakson ajan. 2007). (Lähde: Borodulin et al. Siten liikunnan tulisi olla yhtälailla osa terveyskäyttäytymiseen liittyvää terveyserotutkimusta sekä mukana niissä käytännönläheisissä toimissa, joilla pyritään vähentämään sosioekonomisia terveyseroja. Tosin vapaa-ajan liikunt aa harr astaviksi oli m ahdollista m ääritellä vain vähintään kaksi kertaa viikossa liikuntaa ra portoineet. Täm ä vahvistaa teoriaa siitä, että yhteys korkean sosioekonom isen asem an ja hyv än terveyden välillä kulkee terveiden elintapojen, m ukaan lukien fyy sisen aktiivisuuden, kautta. Vapaa-ajan liikunta lisääntyi voim akkaasti viim e vuosikym m eninä, m utta tästä huolim atta ylipaino yle istyi sekä fyysisesti aktiivisten että inaktiivisten ryhm issä. Työnsä fyysisesti rasittavana raportoivien naisten osuudet 1972-2002. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kansallinen FINRISKItutkimus. 4 /2010 7. Siten väestötasolla kuvatu t eri liikuntam uotojen m uutokset voidaan selittää vanhem pien ikäkohorttien liikuntatottu m usten m uutoksilla. Vanhem m at kohortit ra portoivat tekevänsä fyy sisesti ra skasta työtä (kuvio 3), kulkivat työm atkat ilm an m oottoriajoneuvoa (kuvio 4) sekä lisäsivät vapaa-ajan liikuntaansa tasaisesti tutkim usvuosien 1972-2002 aikana. Työmatkaliikuntaa vähintään 30 minuuttia/päivä harrastavien miesten osuudet 1972-2002. (Lähde: Borodulin et al. voidaan poikkileikkausaineisto akin tu tkia hiem an tarkem m in. Vapaa-ajan liikunnan koulutuseroja on syytä tutkia vielä syvemmin, koska huomasimme väestön työolojen ja elintapojen olevan yhteydessä sekä koulutustasoon että vapaa-ajan liikuntaan. Alustavien tu losten m ukaan epäterveelliset elintavat kasautuvat sam oill e yksilöille. Tulosten peru steella vanhem m at synt yrn äkohortit (syntyneet vuosina 1913 -1942) olivat m erkittävästi erilaisia liikkujia kuin nuorem m at kohortit. Tilastollisesti merkitsevät erot tutkimusvuosien ja syntymäkohorttien välillä, sekä yhdysvaikutus tutkimusvuoden ja syntymäkohorttien välillä. Siten em m e pystyneet tutkim aan, lisääntyikö ylipaino niidenkin tutkittavien ryhm ässä, jotka saavuttivat nykyisen liikuntasuosituksen m inim im äärän (Haskell ym . Tilastollisesti merkitsevät erot tutkimusvuosien ja syntymäkohorttien välillä, sekä yhdysvaikutus tutkimusvuoden ja syntymäkohorttien välillä. On tarpeen tehdä uusia analyysejä siitä, mitkä tekijät ihmisten työoloissa, työhistoriassa, lapsuuden olosuhteissa ja vanhempien sosioekonomisessa asemassa voisivat selittää vapaa-ajan liikunnan koulutuseroja. Tutkimus vahvisti teoriaa siitä, että vapaa-ajan liikunnassa esiintyy sosioekonomisia eroja, jotka näkyvät koulutus-, tulo, ja ammattiryhmien välillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kansallinen FINRISKl-tutkimus. EJPH 2008) 40 ~ 1913-1922 ~ 35 1923-1932 :cu > -1933-1942 .e30 -1943-1952 C: .E 25 -1953-1962 -1963-1972 M cu 20 1973-1977 cu ~-Kaikki C: ::::, 15 ~ ' jij .11: 10 cu E 5 :O >, 11972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 Tutkimusvuosi KUVIO 4. Yli painoa ja lihavuutta selittivät paitsi terveel liset ru okatottum ukset m yös liiallinen istum inen päivän aikana
Analyyseihin otettiin tutkimusvuodet 1978-2002. Tutkimuksen tavoitteena oli selittää vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden sosioekonomista vaihtelua väestöryhmissä. lkäryhrnänä oli aluksi 3059-vuotiaat ja myöhemmin 2564-vuotiaat. Väestöryhmittäiset erot tulivat esille myös työmatkaliikunnassa. Terveysja lukuntasektorien tulisi toimia entistä tiiviimmässä yhteistyössä. Liikuntaa mitattiin kyselylomakkeilla,joissa kysyttiin vapaa-ajan, työ-, ja työmatkaliikuntaa (Aromaa 8 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010. Koulujen asenneilmaston tulisi NÄIN TUTKITTIIN A rtikkeliin on koottu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL, entinen Kansanterveyslaitos) tutkimusprojektin "Suomalaisten vapaa-ajan liikuntaa määrittävät sosioekonomiset tekijät" tuloksia. Tutkimuksessa analysoitiin kolmea Suomen väestöä edustavaa poikkileikkausaineistoa. 1987), 5964 (v. 2002), jolloin tutkimuksiin on kutsuttu yhteensä 60115 miestä ja naista. Lisäksi käytettiin itseraportoituja THL:n kyselyja haastattelu tietoja koulutusvuosista ja tulotasosta. Kansallinen FlNRISKl-tutkimuksen avulla seurataan väestön sydänja verisuonitautien riskitekijöiden kehitystä viiden vuoden välein (Laatikainen ym. Otoskoot ovat olleet 9882 (vuonna 1972), 10012 (v. 2009). 2003; Vartiainen ym. Sosioekonomisen aseman mittarit perustuivat Tilastokeskuksen rekisteritietoihin viimeisimmästä suoritetusta tutkinnosta, ammattiasemasta ja perheen tulotasosta suhteutettuna perheen kokoon. Kunnallisen liikuntatoimen tulisi huolehtia siitä, euä lasten ja nuorten liikuntapaikat pidetään kunnossa, pääsyrnaksut poistetaan tai pidetään mahdollisimman alhaisina, ja että tarjolla on monipuolista toimintaa. Vuonna 2002 kerättiin tarkempia liikuntatietoja erillisessä liikuntaalaotoksessa (n=8159), jonka tietoja on hyödynnetty kahdessa erillisessä tutkimusartikkelissa. 1982), 6029 (v. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys-tutkimus (AVTK) on seurannut väestön terveyttä vuodesta 1978 lähtien (Helakorpi ym. Tutkimus aloitettiin Pohjois-Karjala Projektin yhteydessä 1972 ja 1977, mutta laajennettiin myöhemmin WHO-MONICAprojektiksi ja sittemmin Kansalliseksi FlNRISKI-tutkimukseksi. Analyyseissä on ollut mukana tiedot 59 028: lta tutkittavalta. Jatko-osassa pyritään löytämään tekijöitä, jotka voisivat selittää vapaa-ajan liikunnan koulutuseroja. Lasten tulisi voida harrastaa monipuolista liikuntaa vanhempien maksukyvystä riippumatta. Väestön lihomista ehkäistään nimenomaan arkiliikuntaa lisäämällä. Tutkittavat ovat ohjata liikuntaan ja terveisiin elintapoihin niin, että se kannustaisi vanhempia kiinnittämään huomiota koko perheen terveyskäyttäytyrniseen. Haitallisten elintapojen kasautuminen samoille henkilöille haastaa terveyden edistämistyöhön. Otokseen valittiin 10000 Suomen 30 vuotta täyttäneestä väestöstä, josta 88 prosenttia osallistui terveyshaastatteluun, 80 prosenttia laajaan terveystarkastukseen ja viisi prosenttia suppeampaan kotiterveystarkastukseen. Työyhteisöjen omat kuntokampanjat ja henkilöstöliikunta tulisikin järjestää niin, että nimenomaan passiivisimmat saataisiin kiinnostumaan liikunnasta. 2002). temian ja opetusja kulttuur iministeriön yhteistä WORK-ohjelmaa. Vastausaktiivisuus on vaihdellut 6584 prosentin välillä, jossa naiset ovat olleet miehiä aktiivisempia vastaajia. AVTK-aineistoa hyödynnettiin kahdessa erillisessä tutkimuksessa, joiden osallistujarnääråt olivat 123179 ja 96105 henkilöä. Siksi työmatkaliikuntaa tulisikin tukea niin yhteiskuntakuin terveyspoliittisin keinoin, esimerkiksi verohelpotuksin ja parantamalla työpaikkojen pukuja suihkutiloja osallistuneet terveystutkimukseen ja vastanneet kyselylomakkeisiin. Terveys 2000 -tutkirnus toteutettiin vuosina 20002001 ja siinä kerättiin tietoja tärkeimmistä kansansairauksista, niiden syistä ja hoitotilanteesta sekä työja toimintakyvystä (Aromaa & Koskinen 2002). 1992), 7619 (v. Muutoksia tarvitaan samanaikaisesti sekä liikuntatottumuksissa että tupakoinnissa, alkoholinkäytössä, ruoka-, ja nukkumistottumuksissa. Perusja ammattikoulun rooli nuorten liikunnan edistäjänä on olennainen. 1977), 8665 (v. Erikokoiset otokset johtuivat erilaisista rajauksista tutkimusasetelmassa. Tiedot kerätään vuosittain kyselylomakkeella. Tutkimuksessa käytettiin hyväksi laajoja väestöaineistoja, jotka oli kerätty THL:ssa kolmen edeltävän vuosikymmenen aikana. Liikunnan tulee myös olla mukana kaikissa terveitä elämäntapoja edistävissä ohjelmissa. Aikuisväestö on mahdollista tavoittaa työpaikoilta. Esimerkiksi perusterveydenhuollossa lääkärien ja muun henkilöstön tulisi voida ohjata asiakkaat liikuntapalveluiden pariin. Kaikkiaan tiedot kerättiin 8 028 tutkittavalta ja tutkimusasetelmasta johtuen 3 355 työelämässä olevan ihmisen tietoja hyödynnettiin analyyseissa. 1997), ja 11944 (v. Liikunnasta syrjäytymisen torjunta on tiimityötä Nyt saadut tulokset kannustavat panostamaan liikuntaneuvontaan ja liikuntapalveluihin, jotka kohdistuvat erityisesti matalaan sosioekonomiseen ryhmään kuuluviin kansalaisiin. Vastaajat ovat 15-64-vuotiaita. Osallistumisaktiivisuus on vaihdellut 7096 prosentin välillä naisilla ja 6094 prosentin välillä miehillä. Myös liikuntaseurojen olisi syytä huomioida maksu kyvyltään heikommat perheet jäsenja toimintamaksuissa
Valaistu t ja hyväkunt oiset kevyen liikenteen väylät palvelevat niin työm atkalii kkujia kuin muitakin väestöryhmiä. Helsinki, National Public Health Institute. Occupation, hours worked, and leisure-time physical activity Preventive Medici ne 31 (6) 673-81. Aromaa, A. A., Federico, B., Helmert, U., Judge, K., Lahelma, E., Moussa, K., Ostergren, P. Kysymykset oli pidetty pääasiallisesti samoina läpi tutkimusvuosien, jotta vertailtavuus ja aikatrendien seuraaminen olisi mahdollista. Valitkaa tilanteeseenne sopivin vaihtoehto." vastausvaihtoehtoina olivat: 1) Työni on pääasiassa isturnatyötä enkä kävele paljonkaan, 2) Kävelen työssäni melko paljon, mutta en joudu nostelemaan tai kantamaan raskaita esineitä, 3) Joudun työssäni kävelemään tai nostelemaan paljon tai nousemaan portaita tai ylämäkeä, ja 4) Työni on raskasta ruumiillista työtä, jossa joudun nostamaan tai kantamaan raskaita esineitä, kaivamaan, lapioimaan tai hakkaamaan tai tekemään muuta raskasta työtä. Cockerham, W. Craig, C. TEKSTI PERUSTUU SEURAAVIIN ARTIKKELEIHIN Borodulin K, Mäkinen T, Fogelholm M, Lahti-Koski M, Prättälä R. 2005. E. Health and functional capacity in Finland. Borodulin K, Zimmer C, Sippola R, Mäkinen T, Prättälä R. E., Blair, S. 2000. Borodulin, K. Trends in smoking behaviour between 1985 and 2000 in nine European countries by education. K. The National FINRISK 2002 Study. 2002, Laatikainen ym. Health Education Journal 65: 338-367. M. Puuttuvia tietoja on ollut vain vähän. Physical activity, Fitness, Abdominal Obesitv, and Cardiovascular Risk Factors in Finnish Men and Women. & Katzmarzyk, P. Journal of Epidemioly and Community Health 59(5): 395-401. Helsinki, Sosiaalija terveysministeriö. Lajeina olivat 23 suomalaisten suosituimpia kuntoja hyötyliikuntalajia. 2007. & Stewart, J. 2005; Hu ym. Barnett, T. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 12(3): 179-85. & Abel, T. Baseline results of the Health 2000 health examination survey. L., Russell, S. N., LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010 9. E., Benach, J., Borrell, C., Costa, G., Dahl, E., Dalstra, J. Health behaviours as mediating pathways between socioeconomic position and body mass index. Conceptualizing contemporary health lifestyles: Moving beyond Weber. 1997. Arvioitavana 2010. Giskes, K., Kunst, A. 2002. Makinen T, Borodulin K, Laatikainen T, Fogelholm M, Prattala R. 2010. & Mackenbach, J. A systematic review of the relationship between socio-economic positiob and physical activity. Kysymysten heikkoutena on ollut huono vastaavuus nykyhetken liikuntasuosituksiin, mutta vahvuutena onnistunut väestön karkea jaottelu fyysisesti passiivisiin ja aktiivisiin. W. & Kaprio, J. Gidlow, C., Johnston, L., Crone, D., Ellis, N. & James, D. VIITTEET Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015-kansanterveysohjelmasta. Twenty-five year socioeconomic trends in leisure-time and commuting physical activity among employed Finns. Aarnio, M., Winter, T., Peltonen, J., Kujala, U. & Turrell, G. 2006. Haskell, W. R., Powell, K. Journal of Physical Activity and Health 4(2) 153-66. L., Lee, 1. Adler, N. 2007). Annals of the New York Acadamy of Sciences 1186:1-4. P. L. Journal of Physical Activity and Health 512), 242-51. 0., Platt, S., Prattala, R., Rasmussen, N. & Koskinen, S. Borodulin K, Laatikainen T, Lahti-Koski M, Jousilahti P, Lakka TA. M., Pate, R. Esimerkiksi rinnakkaisvaliditeettia voisi arvioida hyväksi, kun fyysisesti passiivisia ja aktiivisia verrataan erilaisiin sairastavuus tai kuolleisuustietoihin (Hu ym. sekä vara amalla pyörille on kunnolliset säilytystilat. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports and Exercise 1912), 188-97. Burton, N. KATJA BORODULIN, FT, LitM Erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Hyvinvointija terveyserot yksikkö Sähköposti: katja.borodulin@thl.fi TOMI MÄKINEN, VTM Tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Hyvinvointija terveyserot yksikkö Sähköposti: tomi.makinen@thl.fi RITVA PRÄTTÄLÄ, dosentti Osastonjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointiosasto Sähköposti: ritva.prattala@thl.fi & Koskinen 2002; Helakorpi ym. 2004. Borodulin K, Laatikainen T, Juolevi A, Jousilahti P. 2006; Hu ym. J., Cameron, C. A., Gauvin, L., Craig, C. Preface to the biology of disadvantage: socioeconomic status and health. The Sociological Ouarterly 38(2): 321-342. 2008. 2008. T. 2002. Modifying effects of sex, age, and education on 22-year trajectory of leisure-time physical activity in a Canadian cohort. 2003). C., Rutten, A. Twenty-year trends in physical activity among Canadian adults. 2006. Edellisten lisäksi FINRISKI 2002-tutkimuksessa kysyttiin kuluneiden 12 kuukauden vapaa-ajan liikuntalajeja sekä niiden useutta, kestoa ja tehoa (Borodulin 2006). Revue Canadienne de Sante Publique 9511 ): 59-63. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2001 :4. Preventive Medicine 45(2-3), 157-162. & Bauman, A. 2010. Stability of leisure-time physical activity during adolescence-a longitudinal study among 16-, 17and 18-year-old Finnish youth. 2009. European Journal of Public Health 18(3), 339-44. 2007. Thirtyyear trends of physical activity in relation to age, calendar time and birth cohort in Finnish adults. Kysymykset olivat strukturoituja ja sisälsivät valmiit vastausvaihtoehtoluokat. Esimerkkinä kuvataan työliikuntaan liittyvä kysymys: "Miten rasittavaa työnne on ruumiillisesti. Trends and socio-economic differences in overweight among physically active and inactive Finns in 1978-2002. Julkisilla kulkuneuvoillakin tehtyyn työm atkaan sisältyy jo oman auton käyttöä enem män päivittäistä liikunt aa. Canadian Journal of Public Health. Helsinki, National Public Health Institute. Association of age and education with different types of leisure time physical activity among 4437 Finnish adults
Palosuo, S. & Linnanmaki, E., (toim.). K. Walking trends among U.S. Leisure-time, occupational, and household physical activity among professional, skilled, and less-skilled workers and homemakers. Hu, G., Tuomilehto, J., Borodulin, K. Helsinki. Salmon, J., Owen, N., Bauman, A., Schmitz, M. G. Miech, R. Occupational, commuting and leisure-time physical activity in relation to coronary heart disease among middle-aged Finnish men and women. & Roos, E. E-pub date 2009/12/05 10 LIIKUNTA & TIEDE 4 7 , 4 / 2010. &Tuomilehto, J. A., Gillespie, C., Donehoo, R., Macera, C. Simpson, M. Eriarvoisuus vaarantaa terveyden. Journal of Epidemiology and Cernmunity Health 57191: 711-7 Laatikainen, T., Tapanainen, H., Alfthan, G., Salminen, 1., Sundvall, J., Leiviskä, J., Harald, K., Jousilahti, P., Salomaa, V. 2003. E., Bos, V., Lahelma, E., Bartley, M., Lissau, 1., Regidor, E., Mielck, A., Cardano, M., Dalstra, J. Widening socioeconomic inequalities in mortality in six Western European countries. & Uutela, A. & Mackenbach, J. International Journal of Obesity (Londl 29(81: 894-902. Understanding social inequalities in health. D. & Power, C. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980-2005. T., Tammelin, T. Kantamaa, M. Preventive Medicine 37(41 375-81 Telama, R., Yang, X., Laakso, L. Helsinki, Yliopistopaino. Physical activity at 36 years: Patterns and childhood predictors in a longitudinal study. 2000. 2003. London, Routledge. 1997 Comparing measures of health inequality. J., Helmert, U., Lennartsson, C., Ramm, J., Spadea, T., Stronegger, W. 2002. Trends in the association of poverty with overweight among US adolescents. & La helma, E. Promo. The Black Report. C. Physical activity and social status in adolescence as predictors of physical inactivity in adulthood. International Journal of Epidemiology. Helsinki, Finland, National Public Health Institute. Lahelma, E., Martikainen, P., Laaksonen, M. 2005. Laaksonen, M., Prattala, R., Helasoja, V., Uutela, A. lncome and health behaviours. Thirty-five-year trends in cardiovascular risk factors in Finland. Journal of Epidemioly and Community Health 46: 114-119. & Bakker, M. Tutkimuksen toteutus ja tulokset 1. Townsend, P. 2007 Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Health Behaviour and Health among Finnish Adult Population, Spring 2002 (Suomalaisen Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen Ja terveys, kevät 20021 Publications of the National Public Health Institute 812/2002. G., Phelan, J. & Puska, P. International Journal of Epidemiology 32151 830-7 Mannonen, P. European Heart Journal 28(41: 492-8. & Bauman, A. Franklin, B. & Taanila, A. 2007 The sociodemographic patterning of drinking and binge drinking in Estonia, Latvia, Lithuania and Finland. Social Science and Medicine 45151: 761-71 Marmot, M. C., Peltonen, M. & Jarvelin, M. Reducing inequalities in health : a European perspective. & Mack, K. Perusraportti. J. 2003. Terveyden edistämisen keskus ry. &Tekkel, M. Hela korpi, S., Patja, K., Prattala, R., Aro, A. 2007 Physical activity and public health updated recommendation for adults from the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. & Vartiainen, E. & Viikari, J. 1982. Palosuo, H., Koskinen, S., Lahelma, E., Prattala, R., Martelin, T., Ostamo, A., Keskimaki, 1., Sihto, M., Talala, K., Hyvonen, E. 1997 Physical activity in childhood and adolescence as predictor of physical activity in young adulthood. Vartiainen, E., Laatikainen, T., Peltonen, M., Juolevi, A., Mannista, S., Sundvall, J., Jousilahti, P., Salomaa, V., Valsta, L. 2004. Tammelin, T., Nayha, S., Laitinen, J., Rintamaki, H. Kunst, A. & Palosuo, H. Atherosclerosis. JAMA 295(201: 2385-93. A. Perspectives in Biology and Medicine 46(3 Suppll S9-23. 60: 20-21. A., Varo, J. M. & Booth, M. 2009. Yliopistopaino 25-4 l Lehto, R., Corander, C., Ray, C. Koskinen, E. 2006. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 46(41 258-271 Mackenbach, J. H., Nayha, S. Preventive Medicine 30131: 191-9. The effects of physical activity and body mass index on cardiovascular, cancer and all-cause mortality among 47 212 middle-aged Finnish men and women. Helsinki. 2007 Sosioekonomisten terveyserojen syyt ja selitysmallit. and the Framingham risk score on the 10-year risk of coronary heart disease. FINRISKI 2002. E. K., Stettler, N., Link, B. A., Geurts, J. 2009. Martinez-Gonzalez, M. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980-2005. Pathways between socioeconomic determinants of health. American Journal of Preventive Medicine 13(41: 317-23. A., Nissinen,A. 1992. 2005. Kuh, D. Circulation 116(91: 1081-93. & Jousilahti, P. W ., Thom pson, P. Lahelma ym. & Martinez, J. Evidence from monitoring surveys among Finnish adults. 2007 The joint associations of occupational, commuting, and leisure-time physical activitv. Helsinki, National Public Health Institute. American Journal of Preventive Medicine 25121: 95-100. A., Macera, C. 2007 Adolescents' physical activity in relation to family income and parents' education. & Cooper, C. BMC Public Health 7: 24 l Hu, G., Jousilahti, P., Borodulin, K., Barengo, N. 2003. Sosiaalija terveysminiteriön julkaisuja. E., Serdula, M., Galuska, D. Hu, G., Tuomilehto, J., Silventoinen, K., Barengo, N. 1994-2002. A., Kumanyika, S. J., Santos, J. 2001 Prevalence of physical activity during leisure time in the European Union. Perheen sosioekonomisen aseman Ja perherakenteen yhteydet alakouluikäisten lasten terveellisiin elintapoihin. 2003. & Aittomaki, A. Mackenbach, J. Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Helasoja, V., Lahelma, E., Prattala, R., Petkeviciene, J., Pudule, 1. Journal of Epidemioloqv and Community Health 58(41 327-32. Preventive Medicine 44151: 410-5. W. P. & Davidson, N., Eds. R. International Journal of Epidemioly 34(21: 295-305. & Chang, V. C., Lakka, T. 2009. Penguin Books. Trends in socioeconomic inequalities in self-assessed health in 10 European countries. adults: the Behavioral Risk Factor Surveillance System, 1987-2000. 2003. 2006. P., Bos, V., Andersen, 0., Cardano, M., Costa, G., Harding, S., Reid, A., Hemstrom, 0., Valkonen, T. 2002. L., De lrala, J., Gibney, M., Kearney, J. Harmondsworth. Medicine and Science in Sports and Exercise 33171: 1142-6. & Kunst, A. lnequalities in Health. P. Manor, 0., Matthews, S. & Jousilahti, P. R. Lahelma, E., Rahkonen, 0., Koskinen, S., Martelin, T. H. 1971-2004. A., Heath, G
Myös liikunnan esteissä on eroja. V äestön liikuntatottumuksissa on tapahtunut monia muutoksia. Teksti: EEVA PONTO, MIKKO PEHKONEN, SEPPO PENTT INEN JA HEIMO NUPPONEN Nuoren aikuisen liikunnan motiivina hyvä olo esteenä kiireinen arki Lapsuuden erilaiset liikuntamotiivit heijastuvat myös aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen. Omasta kehosta ja ulkomuodosta huolehtiminen on tärkeä kannustin naisille jo nuoruudessa, miehet taas korostavat sosiaalisia motiiveja. Hyötyja arkiliikunnan määrän vähentyminen kaupungistuneessa, teknologisessa yhteiskunnassa on tuonut haasteita riittävän fyysisen aktiivisuuden ja toimintakykyisyyden ylläpitämiselle (Laakso, Nupponen, Rimpelä & Telama 2006.) Aikamuutoksia kuvaavien tutkimusten ohella on keskeistä tutkia iän mukanaan tuomia muutoksia liikuntakäyttäytyKuva: ANTE RO AA LTO NEN LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010 11. Naisilla liikunnalta vie aikaa perhe, miehillä työ
2003.) Valtakunnan tasolla sama ilmiö on havaittu vuosien 1997-1998 liikuntagallupissa, jonka mukaan ajanpuute vaivasi 26-50 -vuotiaita keskimääräistä useammin (Nurmela & Pehkonen 1998, 23). (2003) tutkimuksen mukaan lapsia motivoivat liikkumaan sosiaalisuus ja kilpailu. Kovempitehoinen liikunta, joka hikoilutti, ei heitä kiinnostanut. (Nupponen, Halonen, Mäkinen & Pehkonen 1991.) Koulunuorison keskuudessa noin 20 prosenttia ikäryhmästä ei harrasta liikuntaa lainkaan. Tammelin 2003 ja Yang; Telama & Leskinen 2000). (Roos & Viikko 1980.) Retrospektiivisesti saatavat tiedot kuvastavat nimenomaan vastaajan omia kokemuksia fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja sen muutoksista elämän eri vaiheissa. Kouluikäisten liikuntaa koskevat tutkimukset ovat koskeneet useimmiten liikuntaharrastusta, kuntoa ja taitoa. Hyvä ennustaja on myös kouluiän liikunnan arvosana (Telama, Laakso & Yang 1994). Terveet lapset ovat luonnostaan aktiivisia ja heidän aktiviteettinsa sisältävät usein hengästymistä sekä hikoilua. Tällainen retrospektiivinen elämäntapatutkimus puuttuu melkein tyystin liikuntakäyitäytymistä koskevasta maailmasta. Säännöllinen liikunta auttaa kunnon, terveyden ja toimintakyvyn kehittymistä elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Liikuntaharrastuksen yksilöhistoria näkyviin Pitkittäisellä tutkimusasetelrnalla voidaan saada tietoa tapauskohtaisesti liikuntaharrastusten "yksilöhistoriasta". (Karisto 1986.) Usean tutkimuksen mukaan aikuisiän liikuntaharrastuksen motiiveista tärkeimmät olivat sosiaaliset ja vähäisimmät kilpailulliset motiivit. Varsinkin liikuntaa harrastamattomien motiiveista puuttuu tieto lähes kokonaan. Kouluilla on kuitenkin mahdollisuus tarjota liikuntaa laajemminkin kuin liikuntatuntien puitteissa. Lähes kokonaan puuttuvat motiivien muutoksia kouluiästä aikuisikään selvittävät aineistot. Aikuisiän parhaimpia liikunta-aktiivisuuden ennustajia ovat nuoruusiän aktiivisuus seuratoiminnassa tai kerhossa. Tällöin puhutaan termistä koulun liikunta. Koulun sisäistä liikuntaa koskevia laajoja tutkimuksia on vähän (Varstala 1996). Aikaja pitkittäisasetelmalla tehtyjen liikunta-aktiivisuuden muutosten tutkimukseen ei ole juurikaan sisällytetty aktiivisuutta selittävien syiden erittelyä, vaikka niiden tunteminen on sekä kansanterveydellisesti että pedagogisesti perusteltua. (Pehkonen, Alakangas & Vehkaperä 2003; Silvennoinen 1987; Suuri kansallinen liikuntatutkirnus 2002; Zacheus ym. Perhe-elämä alensi etenkin 2635-vuotiaiden naisten fyysistä aktiivisuutta. Pitkittäisasetelmalla tehtyjä tutkimuksia on vain muutamia, varsinkin sellaisia, joissa aktiivisuuden kehitystä kouluiästä aikuisikään olisi tarkasteltu laajoilla aineistoilla (ks. 2003.) Silvennoisen (1987) mukaan ulkona liikkumisen motiivit esiintyivät eniten henkilöillä, jotka eivät kuuluneet urheiluseuratoimintaan. Yli 15-vuotiailla liikunta merkitsi usein rauhallista luonnossa liikkumista, metsissä samoilua, lintujen tarkkailua, marjastusta yms. Jotta nuoruuden liikunta ennustaisi aikuisiän liikuntaa, sen tulee olla säännöllistä ja usean vuoden kestävää (Engström 1991; Telama ym. Koululaisten liikuruamouiveja on opinnäytetöissä tutkittu jonkin verran, mutta julkaistua tutkimusta meillä on vähän (jaakkola, Soini, & Liukkonen 2006; Jaakkola, Te lama & Kokkonen 2002; Silvennoinen 1987). (Tammelin 2003; Tammelin, Näyhä, Hills & Järvelin 2003; Telama, Yang, Viikari, Välimäki, Wanne & Raitakari 2005; Telama, Yang & Hirvensalo 2006.) Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös retrospektiivisillä tutkimuksilla, joissa aikuisilta on kyselty heidän nuoruuden liikunnastaan (Hirvensalo, Lintunen & Rantanen 2000; Laakso 1981). Elämänrakentajilla ajanpuute rajoitti eniten liikunnan harrastamista (Zacheus ym. Lisäksi myöhemmän aikuisväestön terveys rakentuu paljolti aiemmissa elämänvaiheissa vaikuttavien tekijöiden varaan. Kenyon (1971) jakoi liikuntaharrastuksen yleismotiivit kuuteen eri ryhmään, jolloin fyysinen aktiivisuus nähdään sosiaalisena kokemuksena (yhdessäolo, uudet ystävät yms.), terveydellisenä ja kuntotavoitteisena toimintana, sensaation ja 12 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010. Zacheuksen ym. Tuloksien mukaan organisoituun liikuntaan osallistuminen lapsuudessa ja nuoruudessa ennustaa aikuisiän liikunta-aktiivisuutta. (Bouchard & Shepard 1994; Kernper 1994; Niemi & Pääkkönen 2001; Vuori, Oja & Rintala 1998.) Nuorilla aikuisilla monet keskeiset terveyden ja käyttäytymisen piirteet vakiintuvat (Koskinen, Kestilä, Martelin, & Aromaa 2005, 28-29). Valtakunnallisissa terveystutkimuksissa nuoret aikuiset ovat jääneet sivuosaan, vaikka terveys ja sen ongelmat ovat erittäin tärkeitä niin tässä kuin muissakin elämänvaiheissa. 2006). Lasten kasvaessa on suuri riski, että heistä tulee liikunnallisesti passiivisia. Ulkona olemisen motiivit olivat läheisesti sidoksissa myös olosuhdemuuttujiin, kuten säätilaan. 2005). Liikunnan motiivit muutoksessa Elämänkaaren aikana ihmisten motiivit ovat jatkuvassa muutoksessa. On arvioitu, että liikunnan puute on terveydelle jopa tupakkaa vaarallisempaa (jårvikosk i & Härkäpää 2004, 93; Mustajoki 2004). Nuorten ja elämänrakentajien kohdalla motiivina liikuntaan oli elämysten metsästys, kuten postmodernin yhteiskunnan jännityksen ja elämyksien tavoittelussa puhutaankin. Suomessa on tehty pitkittäistutkimuksia, joissa seuranta-ajat ovat olleet 17-25 vuotta. Tämä pitää sisällään kerhotoiminnan, liikuruaiapahtumat ja kilpailutoiminnan, välituntiliikunnan sekä koulumatkat. Kun liikuntakäyttäytymistä on tarkasteltu ikääntymisen ja elämänkaaren kannalta, on selvinnyt, että liikunnan harrastaminen on vähäisintä elämänkaaren keskivaiheilla, joka puolestaan olisi fyysisesti paras ikä harrastaa (Zacheus, Tähtinen, Koski, Rinne & Heinonen 2003). (Koskinen ym. misessä. Liikunnan puutteen kansanterveydelliset uhat: sydänja verisuonitaudit sekä tyypin 2 diabetes ovat ongelmia, jos väestön liikuntatotturnuksiin ja asenteisiin ei saada muutosta
Kampanja toteutettiin kolmella maantieteellisellä alueella, ja sen aikana kerättiin tietoa osallistuneiden koululaisten liikunnallisista, tiedollisista ja sosiaalisista toiminnoista. Näitä olivat mm. Kampanjaan osallistuneista ja vertailukouluista tutkimukseen osallistui kaikkiaan 2007 oppilasta. Keskeinen tulos oli, että naisten ja miesten motiivit sekä liikunnan harrastamiselle että osin myös harrastamattomuudelle eroavat toisistaan. suoritusta korostavaan, 2. Tutkimuksessa selvitettiin vuoden 1985 peruskoulun 1.7. Tehostetussa koulu liikunnassa ja vertailuryhmissä olleiden nuorten välillä eroja motiiveissa esiintyi vain miehillä. Oman kehon huolto motivoi naista Tämän aineiston mukaan sukupuolella oli tilastollisesti erittäin merkitsevä yhteys liikunta-aktiivisuuteen johtaneiden motiivien esiintymisessä ja arvostamisessa, lukuun ottamatta suositellun hyödyllisyyden motiivia. Omasta kehosta, sen hyvinvoinnista sekä sen ulkomuodosta huolenpitäminen oli naisille TAULUKKO 1 Liikunnan harrastamisen faktoreita vastaavien yhdistelmämuuttujien keskiarvojen erot miesten ja naisten välillä Motiivi sukupuoli n keskiarvo keskihajonta t vap. Jos liikuntaharrastus ymmärretään liikunnallisen vaihtoehdon toistuvana ja tietoisena valintana, voi liikuntaharrastukseksi luokitella myös hyötyliikunnan, kuten työmatkan kulkemisen kävellen (Laakso 1976, 4). liikunnan kerhotoiminnan tehostaminen, välituntiliikunnan aktivoiminen, koulun ja urheiluseurojen yhteistyö ja tuntikehyksen käyttö opetusryhmien pienentämiseksi. p aste Fyysinen miehet 403 2.68 0.69 -6.52 831 0.000 kyvykkyys naiset 430 2.98 0.63 a Hyvinvointi miehet 403 3.30 0.56 -6.36 760.57 0.000 naiset 429 3.53 0.44 b Sosiaalisuus miehet 400 2.09 0.67 6.70 731.44 0.000 naiset 427 1.81 0.50 b Suositeltu miehet 401 2.27 0.75 0.41 819 0.686 hyödyllisyys naiset 420 2.25 0.72 a a = varianssit yhtä suuret, b = varianssit eri suuret LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010 13. Tehostettu koululiikunta ja liikunnan motiivit aikuisena Seuraavassa selvitetään vuosina 1985-1988 toteutetun koululiikunnan tehostuskampanjan osuutta aikuisiän liikunnan harrastamisen motiiveissa ja harrastamattomuuden syissä. 1985). Liikunnan harrastamisen motiivit ryhmittyivät neljäksi motiiviryhmäksi: fyysinen kyvykkyys, hyvinvointi, sosiaalisuus ja suositeltu hyödyllisyys (taulukko 1). terveyttä korostavaan ja 3. Onko miesten ja naisten välillä eroa liikuntaharrastuksen motiiveissa ja liikuntaa harrastamattomuuden syissä. Eichberg (1 987) esitteli liikunnan m otiivien jakam ista 1. Hyvä Suomi -kampanjassa koululiikuntaa tehostettiin lähinnä liikuntatuntien ulkopuolisten toimien avulla. Liikuntaa harrastamattomuuden syykirnppuja oli kuusi: yleinen liikunnan arvon kieltäminen, liikunnallisuuden kokeminen, liikuntaan väsyminen, olosuhdepuutteet, liikuntapelot ja koettu ajanpuute (taulukko 2). Sen motiivit voivat olla erilaiset kuin varsinaisen, suppeasti käsitetyn liikuntaharrastuksen. luokkien oppilaiden, nykyisin 29-36 -vuotiaiden henkilöiden motivaatiotekijöitä ja syitä liikunnan harrastamattomuuteen. Tärkeää liikuntaharrastuksen määrittelyssä on motivaation toistuvuus, tietoisuus ja pysyvyys (Laakso 1981, 15). Eroavatko liikuntaharrastuksen motiivit ja liikuntaa harrastamattomuuden syyt tehostusja vertailukouluja käyneiden välillä. jännityksen tavoitteluna, esteettism a kokem uksina, aggressioiden ja jännityksen laukaisijana sekä askeettisena kokem uksena (itsensä ra sittam inen, suorituskoro steisuus). Tutkimustehtäviä oli kolme. Mitkä ovat nuorten aikuisten keskeiset liikuntaharrastuksen motiivit ja liikuntaa harrastamattomuuden syyt. kehon kokemista korostavaan liikuntaan. Tunne, järki, toistuvuus, tietoisuus, pysyvyys Aikuisten liikuntamotiivit voidaan jakaa myös tunnevaltaisiin (virkistys, rentoutus, luonnon kokeminen,jännityksen poistaminen) ja rationaalisiin (kunto, painon säätely, ajan säästäminen, terveys, harrastuksen suunnitelmallisuus ja hyöty) (Telama ym
Tulos selittynee liikunnan harr astuslajien sekä -m uotojen avulla, jotka m iehillä olivat sekä lapsuudessa että nuoru udessa joukkuepainotteisem pia kuin naisill a. Liikunnan ilmiharrastukseen tarvitaan pysyväisluonteista motivaatiota liikuntaa tai sen seurauksia kohtaan. tärkeäm pi liikunnan harr astam isen m otiivi kuin m iehille. Liikkumisen motiivi kertoo elämäntavasta Bourdieun (1993, 127-128; 1998, 207-217) mukaan liikunnalla ja urheilulla on ollut aina eri sosiaalisille ryhmille ja luokille erilaisia merkityksiä. Naisten liikunnan harra stam iseen m otivaatio oli pysyv äluonteisem paa kuin m iesten. TAULUKKO 2 Liikuntaa harrastamattomuuden syiden keskiarvojen erot sukupuolittain Liikuntaa harrastamattomuuden sukupuoli n keskiarvo keski hajonta t vap. Bourdieun määritelmän perusteella olisi mahdollista ihmisen motiivien tutkimisen avulla myös päätellä heidän elämäntyylinsä. Aikaisempien tutkimuksien mukaan perhe-elämä alensi etenkin 26-35 -vuotiaiden naisten liikuntaaktiivisuutta. Valtakunnan tasolla sama ilmiö on havaittu vuosien 1997-1998 liikuntagallupissa. siten, että joillekin liikuntaharrastukset merkitsevät sekä sisäistä että ulkoista hyvinvointia ja toisille vahvuutta, lihasvoimaa ja yhteisöllisyyttä. M iehet koro stivat enem m än sosiaalisia m otiiveja kuin naiset. Haastatteluaineistossa tuli esiin m yös naiskauneuden sekä siihen kasautuvien odotusten yleisyy s. Li ikunta-aktiivisuudella on tutkitusti vahvoja yhteyksiä terveyteen, ja terveys oli yksi affektiivisten m otiivien m uuttujista. 2003). Motivaatio syntyy tiettyjen tarpeiden, pysyvien ja perustavanlaatuisten asioiden pohjalta (Laakso 1976, 4). Muissa harrastamattamuuden syissä ei ollut eroa miesten ja naisten välillä. p syy aste Yleinen liikunnan arvon miehet 107 1.37 0.51 2.46 193.55 0.015 kieltäminen naiset 96 1.22 0.37 b Oman liikunnallisuuden miehet 104 1.36 0.55 0.28 198 0.781 kokeminen naiset 96 1.34 0.57 a Liikuntaan väsyminen miehet 107 2 02 0.74 0.27 202 0.787 naiset 97 1.99 0.77 a Olosu hdepu utteet miehet 107 1.41 0.69 0.21 202 0.834 naiset 97 1.39 0.66 a Liikuntapelot miehet 108 1.21 0.45 0.14 202 0.886 naiset 96 1.20 0.53 a Koettu ajanpuute miehet 108 2.53 0.92 2.32 203 0.021 naiset 97 2.24 0.83 a a = varianssit yhtä suuret, b = varianssit eri suuret 14 LIIKUNTA & TIEDE 47, 4 /2010. Yleisiä, liikunta-aktiivisuutta estäviä tekijöitä olivat tutkimusten mukaan perhe-elämä, negatiiviset elämykset, sairaudet ja vammat, tiedon puute, ystävien harrastamattomuus, kalleus, ajanpuute sekä laiskuus (Laakso 1981; Nurmela & Pehkonen 1998; Zacheus ym. Liikunnassa yksilöiden ja ryhmien elämäntyyli ja habitus ilmenevät mm. He kokivat, että aika kuluu muissa asioissa ja siksi ei ole mahdollista harrastaa liikuntaa. He myös kielsivät hieman useammin liikunnan arvon kuin naiset. Naisten suosituim m at lajit olivat yleisim m in yksilölajeja. Aikapula liikunnan este etenkin miehillä Miehillä ajankäytön ongelmat vaikuttivat liikunnan harrastamattomuuteen. Naiset arvostivat liikunnan hyv än olon tunteeseen ja terveyteen liittyv iä m otiiveja vahvem m in kuin m iehet. Tämän aineiston löydösten mukaan naisilla perhe-elämä vei aikaa liikunnalta, miehillä työelämä. Raskauden tuom at m uutokset om assa kehossa toim ivat m yös useille liikunnan harra stam isen m otiivina. Tiedon lisäksi nim enom aan affektiiviset asenteet ja m ielipiteet vaikuttavat yksilön pysyv än m otivaation m uotoutum iseen. Kun haastatel tavilta tiedusteltiin liikunnan harra stusm otivaation m uutoksia, useat naiset toivat esille tarpeen hyv än fyy sisen olem uksen säilyttäm isestä
Engström 1991; Tammelin 2003; Tammelin ym. NÄIN TUTKITTIIN V uosina 1985-1991 selvitettiin Tehostetun koululiikunnan tutkimusprojektissa peruskouluikäisten oppilaiden liikunnallisten, tiedollisten ja sosiaalisten toimintojen määrää, vaihtelua, muutoksia ja yhteyksiä. 1991.) Tässä tutkimuksessa kuvataan vuoden 1985 peruskoulun 1.-7. (Nupponen ym. Tässä tutkimuksessa liikunnan harrastusaktiivisuus oli hiukan korkeampaa kuin aikaisemmissa tutkimuksissa (esim. Aineiston analyysimenetelminä käytettiin faktoripistemääristä laskettuja keskiarvojen erojen t-testiä. Palautuneita lomakkeita oli 963 (64 %). Henkilöt, joilla yleismotivaatio on korkea, löytävät mahdollisuuden harjoittaa aktiivisuutta sellaisessa muodossa kuin se ympäristöön nähden on mahdollista. Tehostamiset olivat lähinnä oppituntien ulkopuolisia toimia, kuten teemaja monitoimipäiviä, kilpailu tapahtumia, ryhmäkokojen pienentämistä, kerhoja liikuntaluokkatoimintoja, välituntiliikunnan aktivointia sekä yhteistyötä urheiluseurojen ja kunnan eri hallintokuntien kanssa. Kyselylomake lähetettiin niille, jotka olivat vuosina 1985-1991 olleet vähintään kahdessa projektin mittauksessa. Sen sijaan tulos on samansuuntainen Suuren kansallisen liikuntatutkimuksen (2002) kanssa. Vastaajista 615 antoi luvan haastattelun suorittamiseen. Osa tutkimuksen kouluista oli tehostuskouluja ja osa vertailukouluja. 2003). Kvalitatiivisen osuuden tarkoituksena tässä tutkimuksessa oli nostaa esille koehenkilöiden omia tulkintoja ja täydentää kvantitatiivisen aineiston tuloksia. 2005; Telama, Yang & Hirvensalo 2006.). Ensimmäinen haastattelupyyntö lähetettiin 120 henkilölle. Jatkossa olisi perusteltua selvittää, kuinka erilaiset lapsuuden liikuntamotiivit heijastuvat aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen. Laakso 1976). 2003, Yang, Telama & Leskinen 2000). Kyselylomakkeen laadinnassa huomioitiin myös aikaisempien vastaavanlaisten aikuisiän liikunta-aktiivisuuden ja koululiikunnan vaikuttavuuden tutkimuksia, jotta vertailukelpoisuus olisi mahdollinen myös muihin tutkimuksiin (Mikkelsson 2003, Penttinen 1999, Pehkonen ym. Keväällä 2007 lähetettiin kysely 1497:lle tehostetun koululiikunnan tutkimusprojektissa olleelle henkilölle. Lomakkeessa kysyttiin neliluokkaisella asteikolla kantaa väittämiin, jotka kuvaavat vastausta kysymyksiin: Miksi harrastatte nykyään liikuntaa. Samalla selvitetään myös kohdejoukon syitä liikkumattomuuteen. Liikunnan harrastamisen motiiveista sekä harrastamattomuuden syistä muodostettiin eksploratiivisen faktorianalyysin avulla ulottuvuudet. Mitkä ovat olleet liikuntaa harrastamattomuutenne syyt viimeksi kuluneen vuoden aikana. Elämänkaaren liikunta-aktiivisuusmuutoksia käsittelevän tutkimustuloksen mukaan liikunnan harrastaminen on vähäisintä elämänkaaren keskivaiheilla, vaikka se olisikin fyysisesti paras ikä harrastaa (Zacheus ym. 2003; Telama ym. Laakson (1981, 23) mukaan ympäristön vaikutukset yksilöön eivät ole automaattisia, vaan riippuvaisia yksilökohtaisista tekijöistä, yleismotivaatiosta ja eri tilannetekijöistä. LIIKUNTA & TIEDE 47, 4 /2010 15. Tutkimuksessa vertaillaan liikunnan harrastamisen motiiveja ja liikuntaa harrastamattomuuden syitä miesten ja naisten sekä tehostusja vertailukouluissa opiskelleiden välillä. Vaikka motiivit muuttuvat elämän aikana, voi jollakin niistä olla vahvempi ja pysyväisluonteisempi vaikutus ilmitoimintaan kuin toisella (vrt. Haastattelun avulla pyrittiin syventämään liikunEEVA PONTO, KL Liikunnan ja terveystiedon lehtori Haukiputaan kunta Sähköposti: eeva.ponto@haukipudas.fi MIKKO PEHKONEN, LitT, KM Erikoistutkija Lapin yliopisto Sähköposti: mikko.pehkonen@ulapland.fi SEPPO PENTTINEN, KT, LitM Liikunnan didaktiikan lehtori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: seppo.penttinen@jyu.fi HEIMO NUPPONEN, LitT Dosentti Turun yliopisto Sähköposti: heinup@utu.fi ta-aktiivisuudesta saatavaa kuvaa. luokkien oppilaiden, vuonna 2007 29-36 -vuotiaiden henkilöiden, aikuisiän liikunta-aktiivisuuden liittyviä motivaatiotekijöitä. Tämän artikkelin tiedot perustuvat kyselylomakkeeseen vastanneiden ja 17 haastatteluun osallistuneen henkilön antamiin vastauksiin
) Atherosclerosis precursors in children. & Telama. Suomalaisten elämä elämäkertojen valossa. & Rintala, P. Lapin yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 8: Tutkimusraportteja ja selvityksiä 30. Omien kouluvuosien merkitys liikuntaa opettavaksi luokanopettajaksi kehittymisessä. Amsterdam: Elsevier, 473-483. Penttinen, S. Varstala, V. Teoksessa C 8ouchard. Silvennoinen, M. Jyväskylän yliopisto. 1987 Koululainen liikunnan harrastajana: Liikuntaharrastusten ja liikuntamotiivien sekä näiden yhteyksien muuttuminen iän mukana peruskoululaisilla ja lukiolaisilla. 2002. 1998. Aikuisliikunta. W Loy Jr.. Teoksessa P 8ourdieu (toim.) Sociology in question. 2005. Atherosclerosis precursors in Finnish children and adolescents. Zacheus, T., Tähtinen, J., Koski, P., Rinne, R., Heinonen, 0. & Raitakari, 0. Juva, 67-95. Liikuntanumeron yhteys yläasteikäisten oppilaiden liikuntamotivaatioon. 1994. 1994. Lähtökohdat, menetelmät ja aineiston kuvailu. Liikunta ja tiede 41 15), 19. Teoksessa R. Åkerblom & M. 1999. 2003. Merta niemi & M. & Järvelin M-J. Suomi juoksee. Peruskoulun yläasteen koululiikunta aikuisiän liikunta-aktiivisuuden ennustajana. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 10 11 ), 37-41. Miettinen (toirn.) Suuntana hyvinvointi Mitkä ovat liikunnan mahdollisuudet. Laakso, L., Nupponen, H., Rimpelä, A. A conceptual model for characterizing physical activity Teoksessa J. Physical activity from adolescence to adulthood and health-related fitness at age 31. 1994. Liikunta & tiede 39 11 ), 14-21 Järvikoski, A. Mikkelsson, L. Suomalaisten nuorten liikunta-aktiivisuus Katsaus nykytilaan, trendeihin ja ennusteisiin. The natural history of physical activity and aerobic fitness in teenagers. & Viikko, A. Kunto kouluja aikuisiässä: Kouluiän mitatun kunnon yhteydet aikuisiän mitattuun ja koettuun kuntoon, 25 vuoden pitkittäistutkimus. & G. Yang, X., Telama, R, & Leskinen, E. Studies in sport, physical education and health 14. Nurmela, S. Studies in Sport, Physical Education and Health 45. 2006. 1998. & Liukkonen, J. Mustajoki, P. Oulu: Oulu regional institute of occupational health. R. 2000. 1971. A 21-year tracking studv, American Journal of Preventive Medicine 28 13), 267-273. Telama, R., Yang, X., & Hirvensalo, M. Jyväskyläläisten nuorten aikuisten liikuntaharrastukset. Telama, R., Yang, X., Viikari, J., Välimäki, 1., Wanne, 0. 1993. Exercise adherence in sport for all from youth to adulthood. P. Shephard & T Stephens (toirn.) Physical activity, fitness and health. Acta Paediatrica Scandinavica Supplement 318, 169-180. Miten elämänkaari jäsentää liikuntakäyttäytymistä. Niemi, 1. The model and key concepts. Jyväskylä: Liikunnan Ja kansanterveyden edistämissäätiö. 2004. Opettajan toiminta ja oppilaiden liikunta-aktiivisuus koulun liikuntatunnilla. & Rantanen, T. Kemper, H. Viikari, H.K. Kenyon (toirn.) Sport, culture and societv. Rauma: Rauman opettajankoulutuslaitos. Eichberg, H. Vuoden mittaisen liikuntaintervention vaikutus yhdeksäsluokkalaisten liikuntamotivaatioon ja itsemäärämismotivaatioon. Socialisation into physical activity: A 6-year follow-up Studv. & Yang, X. 2002. Jaakkola, T., Telama, R. Kenyon, G. X. 1976. London: SAGE, 117-131. A social critic of the judgement of taste. Kuntoutuksen perusteet. P. Helsinki: Suomen Kuntourheiluliitto. 1991. Rajala (toirn.) Kasvatuksen yhteisöt uupumusta, häirintää vai yhteisöllistä kasvua 7 Lapin yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 3, 1-12. G. Physical activity and participation in sports of young people in Finland. 1998. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. & Aromaa, A. Jyväskylän yliopisto. London: MacMillan, 71-81. 2003. LÄHTEET Bouchard, C. Physical acticity from childhood to adulthood. Leisure-time physical activity. How can one be a sportsman. Jaakkola, T., Soini, M. Studies in sport, physical education and health 22. Liikuntagallup 1997-1998a. K. Nupponen, H., Halonen, L., Mäkinen, H. Engström, L-M. Teoksessa M. 2000. Liikunta ja tiede 40 15-6), 33-38. Pehkonen, M., Alakangas, J., & Vehkaperä, A. Sosiaalipolitiikka-vuosikirja 1979. 1987 Liikuntaa harjoittavat ruumiit Tampere: Vastapaino. Tehostetun koululiikunnan tutkimus: Peruskoulun oppilaiden liikunnalliset, tiedolliset ja sosiaaliset toiminnat kolmen lukuvuoden aikana. 1985. Aikuisten liikuntatutkimus. & Pehkonen, M. J. Helsinki: Suomen Liikunta ja Urheilu. American Journal of Preventive Medici ne 24 11 ), 22-28. Dishman (toirn.) Advances in exercise adherence. Telama, R., Laakso, L. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sport 4 16), 371-378. C. Tammelin, T., Näyhä, S., Hills, A. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 113, Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, 29-34. Kuinka tärkeää liikunta on terveydelle. Champaign: Human Kinetics, 77-88. Laakso, L.1981. Jyväskylän yliopisto Suuri kansallinen liikuntatutkimus 2001-2002. Distinction. & Härkäpää, K. Sosiologia 23 12), 106-116. Telama, R., Viikari, J., Välimäki, 1., Siren-Tiusanen, H., Åkerblom, H. Laakso, L. Bourdieu, P. European Journal of Physical Education 5 11), 67-87. Ajankäytön muutokset 1990-luvulla Kulttuuri ja viestintä 6. Adolescent participation in sports and adult physical activitv. Participation in organised sport as a predictor of adult physical activity: A 21-year longitudinal study. K., Uhari, M., Pesonen, E., Lähde, P.-L., Pietikäinen, M. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 87/2005 Helsinki. Lihavuus ja diabetes. & Kokkonen, J. Rovaniemi Lapin yliopisto. & Pehkonen, J. 1986. R. & Suoninen, P. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan iutkaisu]e A:146. Liikunta ja tiede 43 16), 18-25. 16 LIIKUNTA & TIEDE 47, 4 /2010. Bourdieu, P. Liikunta ja tiede 43 11 ), 4-13. Roos, J. Helsinki: Tilastokeskus. Koskinen, S., Kestilä, L, Martelin, T. 2004. Champaign, IL: Human Kinetics, 293-318. The continuity of physical activity retrospective and prospective study among older people. Sinevaara-Niskanen & R. 1980. Uhari ltoim. Tammelin, T. 2003. London: Routledge. Vantaa: WSOY Karisto, A. 2005. Hirvensalo, M., Lintunen, T. 2001. & Pääkkönen, H. Pediatric Exercise Science 17 76-88. Liikunnan ja kansanterveyden julkeisuja 16. 2006. Teoksessa P Oja & R. Nuorten aikuisten terveys: Terveys 2000 -tutkimuksen perustulokset 18-29 -vuotiaiden terveydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä. & Shephard, R. Liikunnan Ia kansanterveyden julkaisuja 155. Telama (tolrn) Sport for ali. 1991. 2006. 1996. Teoksessa H. S. 2003. A reader on the sociology of sport. Teoksessa J. S. 2003. Vuori, 1., Oja, P. Lapsuuden ja nuoruuden kasvuympäristö aikuisiän liikuntaharrastuksen selittäjänä: Retrospektiivinen tutkimus
Tai ainakin n.iin voisi päätellä asenteista, joilla suhtaudutaan työelämään siirtymiseen tai työelämästä poistumiseen. Alisuoriutuminen ja vammautumisherkkyys ovat sen ilmiselviä oireita. Suhtautuminen oli kuitenkin yllättävän tyyntä vaikka menestys kesän tärkeimmissä huippu-urheilun tapahtumissa oli vaatimatonta. Vanhempi ikäpolvi tarkkailee tilannetta työelämän paineista sekä sen tarjoamista porkkanoista riippuen. S uomen työväki on leppoistumassa. Tero Pitkämäen keihäspronssi lohdutti, vaikka suvereeniin voittoon olisi riittänyt omaa ennätystä huonompikin tulos. Jatkuva hehkutus ja jokapäiväinen maksimaalinen ponnistelu toivotun suorituksen saavuttamiseksi selvästikin stressaa huippu-urheilun tekijöitä. Ei, menestystoiveista ei ole luovuttu! Kivistön ja Niemisen komiteoiden jälkeen toimeen tarttuu huippu-urheilun muutostyöryhmä. Onko menestystoiveista kokonaan luovuttu kun keskustelusta on kadonnut kiihkeys. Sen toivotaan kääntävän Suomen huippu-urheilun kurssi uudelle menestysuralle. Vastareaktiona kokonaisvaltainen otteen herpautuminen on nähtävissä. Varhainen uran lopettaminen on ongelma erityisesti lahjakkaiden urheilijoiden osalta. Lehdistö armahti urheilijat maltillisella kirjoittelullaan eikä urheilujohtokaan menettänyt asemiaan. Hanna-Maria Seppälän poissaolo latisti koko uintijoukkueen tunnelmat ja johti alisuorittamiseen. Tiukka tavoitteenasettelu voi aiheuttaa epätasapainoa työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen välillä, joka pitkittyessään aiheuttaa työkykyä heikentävää työuupurnusta, fyysisiä vammoja ja sosiaalisia vaikeuksia. Kurssin muutosta halutaan ja sitä todellakin tarvitaan sekä riittävät resurssit ja olosuhteet työn tekemiseksi. Suomen kansalaisia kiinnostaa kilpaja huippuurheilu. Suomalaisen kilpaja huippu-urheilun tilanne vaikuttaa hyvin samankaltaiselta. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010 17. Yhteiskunnan poliittinen tavoite työurien pidentämiseksi on vaikeuksissa sekä sen alkuvaiheessa että loppupäässä. Työstressiä voidaan helpottaa tinkimällä tavoitteista ja siirtymällä kevyempään työtehtävään tai työn suorittamiseen. Uutiset ja urheiluruutu ovat säätilan ohella Suomen säännöllisimmin katsotut TV-ohjelmat. Stressaantuneet urheilijat eivät kovasta yrittämisestä ja työnteosta huolimatta säily terveinä ja suorituskykyisinä kilpailuihin saakka vaan sairastavat tai epäonnistuvat H-hetkellä. Määrätietoisen urheiluharjoittelun aloittamisikä on toisaalta pidetty korkeana koska on haluttu antaa aikaa lapsuuden jatkumiselle vaikka nuorten kypsyminen ja sen myötä fyysinen valmius urheiluharjoitteluun alkaa entistä varhemmin. Työelämässä jaksaminen ja viihtyminen riippuvat työntekijän kykyjen ja työtehtävien vaatimusten välisestä tasapainosta. POLTTOPISTEESSÄ Onko Suomen urheilu leppoistumassa. Myös kansalaisten asenteet urheilua kohtaan ovat ilmeisen leppoisat. Työnteon leppoistaminen onkin todettu hyväksi hoitomuodoksi. Vaikuttaa siltä, että Suomen huippu-urheilussa vallitsee vakava epätasapaino tavoitteenasettelun ja urheilijan suorituskyvyn välillä. Urheilu-uran pidentäminen sekä sen alkuettä loppupäässä on mahdollista ja pitäisi nostaa urheilu po Ii i ttiselle agenda lie pohdittaessa keinoja Suomen huippu-urheilumenestyksen kehittämiseksi. Ammattimaisempi ote harjoittelussa ja käytettävissä olevan asiantuntemuksen ja osaamisen hyödyntäminen voisi tuottaa aiempaa parempaa tulosta. Nuorten välivuodet opiskelun lomassa ennen säännöllisen työelämän aloittamista ovat sekä käytännön sanelemia että omia valintoja. Erityisesti nuoret, mutta myös vanhat katsovat, että työelämän ulkopuolinen elämä on oikeaa elämää eikä suinkaan työn tekeminen. Toivottavasti tavoitteenasettelun ja suorituskyvyn välille ei muodostu entistä suurempaa epätasapainoa. Hoito vaivaan tiedetään käytettävissä on työelämästä tuttu leppoistaminen ! KARI L
Ensimmäinen suositus syntyi Japanissa 1990-luvun alussa ja sitä käytetään nykyisin eri puolilla maailmaa liikuntaharrastuksen motivoinnissa. Yäestötasoisissa tutkimuksissa Belgiasta, Sveitsistä, Yhdysvalloista ja Australiasta raportoidaan selviä ikä ja sukupuolieroja päivittäisissä askelissa. Päivittäiset askeleet eroavat myös siviilisäädyn, sosiaalisen aseman ja ammatin perusteella jaotelluissa ryhmissä. Päivittäisistä askelmääristä on annettu myös suositusarvoja, joita hyödynnetään liikuntaneuvonnan tukena. Luokituksen tasot ovat: inaktiivinen ( <5 000 askelta/ 18 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010. Muualla maailmassa miehet keräsivät naisia enemmän päivittäisiä askelia. Tutkimuksissa askelmääriä vertaillaan usein viisiluokkaiseen suositukseen, joka perustuu laajan tutkirnuskatsaukseen päivittäisten askelien yhteydestä terveyteen. Työssä oleville henkilöille kertyy askelia työttömiä enemmän ja työntekijöille enemmän kuin toimihenkilöille. Miehillä askelia on tutkimusten mukaan naisia enemmän ja nuorilla ikäryhmillä enemmän kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Väestötasoisia askelmittarituloksia on julkaistu viimeisen kahdenkymmenen vuosikymmenen aikana kasvamassa määrin eri maista, mutta Pohjoismaista ei aikuisväestön vertailuarvoja ole vielä ollut saatavissa. Hyvin vähän päivittäisiä askelia keräsi neljännes miehistä ja kuudesosa naisista. Suositusten mukaan niitä pitäisi kerätä 10 000 päivittäin. Ensimmäinen väestötasoinen askelmittaritutkimus kertoo, että suomalaiset nuoret aikuiset ottavat keskimäärin 7 500 askelta päivässä. ,S leita kuin miehilla Päivittäin otettujen askelten määrä kertoo fyysisestä aktiivisuudesta. Suomessa naiset ovat miehiä aktiivisempia. Alhainen koulutusja tulotaso sekä avioliitossa eläminen ovat yhteydessä vähäisempään päivittäiseen askelmäärään. Esimerkiksi Sveitsissä ja Belgiassa samanikäiset tutkittavat raportoivat keskimäärin 9000-10000 päivittäistä askelta. Suosituksen mukaan askelmittariin tulisi kertyä 10000 askelta päivässä (Hatano, 1993). S uurten joukkojen fyysistä aktiivisuutta voidaan mitata objektiivisesti askelmittarin avulla. Se on vähemmän kuin muissa eurooppalaisissa askel m ittaustutki mu ksissa. Myös viikonpäivällä on merkitystä askelten kertymisessä: arkipäivinä raportoidaan enemmän askelia kuin viikonloppuisin. Askelmittari on edullinen ja helppokäyttöinen väline kokonaisvaltaiseen vapaaajan ja muun aktiivisuuden arviointiin ja seurantaan
Naimattomat, vanhemmat ikäryhmät ja koulutetut raportoivat vertailuryhmiään enemmän sekä kokonaisaskelia että aerobisia askelia joskaan kokonaisaskelten ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Aerobiset askeleet antoivat jonkin verran erilaisen kuvan osallistujien fyysisestä aktiivisuudesta; sukupuoliero oli samansuuntainen kuin kokonaisaskelissa eli naisilla myös aerobisia askelia oli enemmän kuin miehillä. LASERl-tutkimuksen askelmittaus Tässä artikkelissa esittelemme 30-45-vuotiaiden suomalaisten väestötasoisia askelmittarituloksia ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimuksessa käytettiin Omron Walking Style One (HJ-152R-E) askelmittaria, joka mittaa päivittäisen kokonaisaskelmäärän lisäksi myös aerobiset askeleet. Toimihenkilöt olivat työntekijöitä passiivisempia kokonaisaskelten määrän perusteella arvioituna. Hyvin vähän päivittäisiä askelia keräsi neljännes miehistä ja kuudesosa naisista. Aerobiset askeleet syntyvät 10 minuutin yhtäjaksoisesta kävelystä (vähintään 60 askelta/minuutti), juoksusta ja muusta askelin tehtävästä liikkeestä. Lasten kanssa kotona olevat tai vammautuneet henkilöt raportoivat vähemmän askelia verrattuna työssäkäyviin ja opiskelijoihin. Vain suihkussa käydessä tai uidessa se tuli ottaa pois. Spearmanin järjestyskorrelaatio oli erittäin korkea 0.942 (p<0.001) kuvaten sitä, että molemmilla mittareilla mitatut tulokset asettivat tutkittavat samaan järjestykseen. Askelia kertyi kummallekin sukupuolelle viikon arkipäivinä enemmän kuin viikonlopun päivinä. Kaikissa muiden maiden tutkimuksissa miehet keräsivät naisia enemmän päivittäisiä askelia kun taas suomalaiset naiset olivat jonkin verran miehiä aktiivisempia. Liikuntaa harrastetaan sisäliikuntapaikoissa; kuntosalissa ja jumppasaleissa. 1985) 27-vuotisseurantatutkimusta. Kokonaisaskelmäärä erosi naisten ja miesten, toimenkuvan, ammattiaseman ja viikonpäivien välillä huomattavasti. Osallistujat täyttivät päiväkirjoihinsa kunkin päivän aikana kertyneet askeleet sekä mahdolliset päivän aikana sattuneet keskeytykset tai muut ongelmat. Askelmäärän mittauksen luotettavuuden on todettu olevan hyvää tasoa aikaisemmassa tutkimuksessa (Kuortane Testing Lab, 2007). LASERl tutkimukseen osallistuneista 2 204 miehestä ja naisesta 1874 (84%) täytti kyselylomakkeen ja keräsi päiväkirjaan viikon aikana kertyneiden askelten määrän vuoden 2007 lokakuun ja vuoden 2008 helmikuun välisenä aikana. Naisilla miehiä enemmän askelia Osallistujat ottivat keskimäärin 7 500 askelta päivässä, maksimimäärän ollessa 2 2879 ja minimimäärän 210. Tiedot kerättiin syksyllä ja talvella 2007 -2008 Helsingistä, Kuopiosta, Oulusta, Tampereelta ja Turusta sekä niiden ympäristöistä osana LASER! -tutkimusprojektin (Lasten ja nuorten sepelvaltimotautien riskitekijät, Raitakari ym. 2010) ja toistaiseksi julkaisemattomaan tutkimusartikkeliin (Hirvensalo ym.). Osallistujat saivat ohjeeksi asettaa mittari samaan kohtaan vyötärölle seitsemänä peräkkäisenä päivänä ja pitää sitä siinä koko valveillaoloajan. Kuva: ANTE RO AA LTONEN päivä), alhainen (5 000-7 499), jonkin verran aktiivinen (7 500-9999), aktiivinen (>10000-12499) ja hyvin aktiivinen (2:12 500) (Tudor-Locke & Basset, 2004). LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010 19. Ylemmät toimihenkilöt olivat alempia toimihenkilöitä ja työntekijöitä aktiivisempia ja työttömät, opiskelijat ja lasten kanssa kotona olevat raportoivat työssäkäyviä enemmän aerobisia askelia. Suomalaisten alhainen askelmäärä verrattuna muihin maihin voi selittyä vuodenaikojen tai liikuntakulttuurien erilaisuudella. Aerobisia askelia kertyi keskimäärin 1952 päivässä, maksimimäärän ollessa 14567. Tämän tutkimuksen luotettavuutta arvioitiin vertaamalla Omron Walking Style One askelmittarin antamia tuloksia ActiGraph (GTlM) kiihtyvyysmittariin. Viikonlopun päivinä tutkimukseen osallistujat keräsivät enemmän aerobisia askelia kuin viikolla. Teksti perustuu Jyväskylässä vuonna 2010 pidettyyn esitykseen Sport for Ali -kongressissa (Tammelin ym. Tutkittavat olivat 30-45-vuotiaita. 2008; Åkerblom ym. Turussa ja Oulussa askelmittaritiedot saatiin tutkittavilta joulukuun alkupäiviin mennessä, Tampereella jouluun ja Kuopiossa ja Helsingissä tammi-helmikuun vaihteeseen mennessä. Taulukosta 1 voidaan todeta, että naiset keräsivät päivittäin noin 700 askelta enemmän kuin miehet. Tiet ja jalkakäytävät ovat liukkaita ja ilma on kylmä, joten esimerkiksi työpaikoille ja kauppaan kuljetaan autolla. Myös australialaisiin väestötutkimuksiin verrattuna suomalaisten nuorten aikuisten askelmäärä oli melko alhainen. Suomessa liikutaan todennäköisesti jalan syksyn lopussa ja talvella vähemmän kuin muissa maissa ja muina vuoden aikoina Suomessa. Suomalaiset olivat kuitenkin selvästi passiivisempia kuin muissa eurooppalaisissa askelmittaustutkimuksissa; esimerkiksi Sveitsissä ja Belgiassa samanikäiset tutkittavat raportoivat keskimäärin 9 000-10 000 päivittäistä askelta. Suomalaisilla vähemmän askelia kuin muualla Euroopassa ja Australiassa Verrattaessa keskimääräisiä päivittäisiä askelia aikaisempiin tutkimuksiin suomalaiset nuoret aikuiset olivat jonkin verran aktiivisempia kuin yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa Coloradossa ja Etelä-Carolinassa. Yhteensä 80 prosenttia osallistujista raportoi ottaneensa yli 5 000 askelta ja 18 prosenttia 10000 tai enemmän
Liukkaudella ja kylmyydellä ei tällöin pitäisi olla yhteyttä askelmäärään mutta pimeydellä kylläkin. Tamperelaisilla oli vähemmän sekä kokonaisaskelia että aerobisia askelia kuin helsinkiläisillä mutta enemmän aerobisia askelia kuin turkulaisilla. Tudor-Locken ja Bassettin (2004) viisiluokkaiTAULUKKO 1. Osallistujat raportoivat suuremman kokonaisaskelmäärän Helsingissä ja Kuopiossa kuin Turussa ja Oulussa. Helsingissä ja Kuopiossa aktiivisimmat nuoret aikuiset Tutkimuspaikkakuntien askelmäärät erosivat toisistaan jonkin verran. Vuodenaikojen erilaisilla olosuhteilla voivat selittyä myös paikkakuntien väliset erot askelissa. Päivittäisten askelten ja aerobisten askelten keskiarvot (ka) ja keskihajonnat (kh), N:1853 Askelten kokonaismäärä/päivä Aerobiset askeleet/päivä n ka ±kh pa n ka±kh pb Sukupuoli <.001 < 001 Nainen 1060 7824 ± 2925 1068 2318 ± 2141 Mies 791 7089 ± 2774 802 1402 ± 1803 Siviilisääty ' .085 <.001 Naimisissa 1563 7464 ± 2779 1577 1825 ± 1944 Naimaton 284 7832 ± 3395 287 2473 ± 2470 Ikä .127 .012 30 276 7155 ± 2674 279 1715 ± 1908 33 295 7470 ± 2693 299 1911 ± 2046 36 307 7394 ± 3121 308 1764 ± 2181 39 339 7669 ± 2904 342 1843 ± 1951 42 337 7741 ± 2946 341 2039 ± 1972 45 297 7650 ± 2896 301 2266 ± 2218 Koulutus (vuodet) .270 <.001 '.'c 12 427 7392 ± 2808 433 1433 ± 1869 > 12 1421 7568 ± 2907 1434 2074 ± 2085 Toimenkuva .002 <.001 Työssä 1459 7574 ± 2837 1473 1812 ± 1979 Työssä tai opiskelee 89 7626 ± 2859 89 2099 ± 1814 Opiskelija 57 7428 ± 2833 58 2587 ± 2371 Työtön 59 7136 ± 3318 59 2418±2561 Työkyvytön 30 6109 ± 3473 30 1997 ± 2315 Lasten kanssa kotona 118 6998 ± 2716 120 2244 ± 2225 Muu 34 8903 ± 3547 35 3163 ± 2564 Työnkuva .006 <.001 Työntekijä 579 7792 ± 2906 585 1564 ± 2024 Alempi toimihenkilö 324 7735 ± 3021 325 1990 ± 2018 Ylempi toimihenkilö 778 7328 ± 2700 787 2075 ± 1973 Viikonpäivä .001 <001 Arkipäivä 1836 7712 ± 3071 1836 1810±2092 Viikonloppu 1836 7048 ± 3597 1836 2272 ± 2791 a T-testi tai varianssianalyysi b Mann-Whitneyn tai Kruskal-Wallisin testi 20 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010. Myös hiihto on suosittu aikuisten harrastus, jota ei kovin paljon muissa maissa harrasteta. Askelmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus. Oulussa ja Turussa askeltutkimus ajoittui syksyn pimeimpään aikaan loka-marraskuuhun, Tampereella tutkimus jatkui jouluviikolle ja Kuopiossa ja Helsingissä askelmittareita käytettiin vielä tammihelmikuussa. Oulun ja Turun nuoret aikuiset raportoivat selvästi helsinkiläisiä ja kuopiolaisia vähemmän askelia ja tamperelaiset jonkin verran vähemmän. Askelten erot voivat selittyä aktiivisuuden muilla eroilla kuten liikuntaharrastuksen ja arkiaktiivisuuden suuremmalla määrällä. Helsinkiläiset ja kuopiolaiset raportoivat enemmän myös aerobisia askelia kuin turkulaiset ja oululaiset. Eron selvittäminen edellyttäisi kuitenkin tarkempaa aluekohtaista selvitystä
Päivittäisten askelten ja aerobisten askelten keskiarvot (ka) ja keskihajonnat (kh) Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa Askelten Aerobiset kokonaismäärä askeleet n ka± kh n ka± kh Helsinki 495 7705±3117 495 2176±2171 Turku 322 7285±2767 321 1497±1790 Tampere 346 7325±2830 344 1861±1965 Kuopio 473 7711 ±2972 473 2099+2218 Oulu 239 7196±2570 238 1730±1792 •0% r Askelmäärien prosenttiosuudet eri aktiivisuustasoilla 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Naiset KUVIO 1. Hirvensalo M, Telama R, Schmidt MD, Tammelin T, Yang X, Magnussen CG, Viikari J, Raitakari 0. J lnt Council Health, Phys Educ Rec 1993: 29 4-8. Fyysisen aktiivisuuden alueelta jää askelmittaritutkimuksessa kuitenkin saavuttamatta monia yleisiä liikuntamuotoja kuten pyöräily, uinti ja kuntosaliharjoittelu, joten sen rinnalla tarvitaan edelleen kyselylomaketta tai muita objektiivisia mittareita. Aero bisia askel ia naiset keräsivät kolm anneksen m iehiä enem m än, eikä täm ä ero selittynyt askelpituuden ero lla. Pedometer-determined physical activity and its comparison with the International Physical Activity Ouestionnaire in a sample of Belgian adults. Tässä tutkimuksessa käytetyn askelmittarin (Omron Walhing Style One) ominaisuus, jonka avulla pystyttiin keräämään 10 minuutin yhtäjaksoiset aktiivisuusjaksot, antoi tälle tutkimukselle kansainvälisestikin merkittävää uutuusarvoa. 10000-12499 . sen jaottelun m ukaan, 26 pro senttia m iehistä ja 16 pro senttia naisista olivat inaktiivisiaja vain kuusi pro senttia naisista ja viisi pro sent tia m iehistä oli erittäin aktiivisia. Daily steps among Finnish adults: variation by age, gender, and socioeconomic position. Sen tulokset ovat yleistettävissä eri puolilla Suomea asuviin nuoriin aikuisiin (30-45-vuotiaat). Naiset olivat täm än tutkim uksen peru steella fyysisesti m iehiä aktiivisem pia sekä kokonaisaskel ten peru steella että aero bisten askel ten peru steella arvioitu na. LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010 21. S000-7499 . Tutkimus tarjoaa myös mahdollisuuden vertailla kävellen/askeltaen tehtyä fyysistä aktiivisuutta muiden maiden vastaaviin objektiivisiin mittauksiin. Res O Exerc Sport 2007: 78: 429-37. 12500> LÄHTEET De Cocker K, Cardon G, De Bourdeaudhuij 1. MIRJA HIRVENSALO, LitT Erikoistutkija Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: mirja.hirvensalo@jyu.fi RISTOTELAMA, LitT Emeritus professori Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: risto.r.telama@jyu.fi TUIJA TAMMELIN, LitT Tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: tuija.tammelin@likes.fi XIAOLIN YANG, LitT, dosentti Tutkija LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: xiaolin.yang@likes.fi TAULUKKO 2. Varhaisem m an 10 000 askeleen suosituksen (H atano 1993) saavutti 20 pro senttia naisista 15 pro senttia m iehistä. (Kuvio 1). Huom attava osuus täm än tutkim uksen osallistujista oli m elko passiivisia. Use of the pedometer for promoting daily walking exercise. 7500-9999 . Hyvin vähän päivittäisiä askel ia (alle 5 000) keräsi nel jännes m iehistä ja kuudesosa naisista. Lähetetty arvioitavaksi. Hatano, V. Kaiken kaikkiaan kuljettu m atka lien ee kokonaisaskelissa suunnilleen sam a sekä m iehill ä että naisilla koska m iesten askel on naisten askelta noin 10 pro senttia pitem pi. Naisten ja miesten askelmäärien prosenttiosuudet eri aktiivisuustasoilla JORMA VIIKARI, LKT Sisätautiopin professori, Turun yliopisto Sisätautien klinikan ylilääkäri, Turun yliopistollinen keskussairaala Sähköposti: jorvii@utu.fi Olli Raitakari, LT Professori, osastonylilääkäri Sydäntutkimuskeskuksen johtaja Kliininen fysiologia, Turun yliopisto Turun yliopistollinen keskussairaala Sähköposti: olli.raitakari@utu.fi Miehet . Sukupuoliero säilyi, vaikka tulokset vakioitiin kehon pitu udella. <SOOO . Ensimmäinen väestötasoinen askelmittaritutkimus Suomessa Tämä tutkimus on ensimmäinen Suomessa tehty väestötasoinen askelmittaritutkimus
How many steps/day are enough. Med Sci Sports Exerc 2004: 36: 1567-1573. Wyatt HR, Peters JC, Reed GW, Barry M, Hill JO. Tudor-Locke C, Hatano V, Pangrazi RP, Kang M. McCormack G, Giles-Corti B, Milligan R. 1. Se suosittaa terveille 18-65-vuotiaille kohtuukuormitteista (ripeän kävelyn teho) kestävyystyyppistä liikuntaa vähintään viitenä päivänä viikossa, 30 22 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010. Pedometer-determined physical activity among Finnish adults: variation by age, sex, and socioeconomic position. Se heijastuu myös liikunta-aktiivisuutta mittaavien kyselymenetelmien käyttökelpoisuuteen. A Colorado statewide survey of walking and its relation to excessive weight. General description of the cross-sectional study ot 1980, and an account ot the children's and families' state ot health. 13th World Sport tor AII Congress 14-17 June 2010 Jyväskylä, Finland. Schmidt MD, Blizzard CL, Venn AJ, Cochrane JA, Dwyer T Practical considerations when using pedometers to assess physical activity in population studies: lessons from the Burnie Take Heart Study. Raitakari OT, Juonala M, Rönnemaa T, Cohort profile: The Cardiovascular Risk in Young Finns Study lnt J of Epidmiol 2008: 2: 1-7. Preliminary pedometer indices for public health. Suomessa käytettyjen liikunta-aktiivisuutta mittaavien kyselyiden validiteetista on varsin vähän tutkittua tietoa. Sports Med 2004: 34 1-8. Med Sci Sports Exerc 2008:40: S537-S543. The Seinäjoki RIITTA SIMONEN, LEILA HOPSU Technology Centre and Kuortane Sports Institute. 219-224. Tammelin T , Hirvensalo M, Telama R, Schmidt MD, Yang X, Magnussen CG, Viikari J, Raitakari 0. Kuort ane Testing Lab 2007. Perusteellisten liikunnan eri ulottuvuuksia mittaavien kysymyspatteristojen rinnalle tarvitaan myös lyhyitä seulontatyyppisiä kyselyitä, joilla voidaan esim. Keuruskopio Oy, Keuruu, 2010, s. Res Exerc Sport 2007: 78(3):162-70 Sequeira MM, Rickenbach M, Wietlisbach V, Tullen B, Schutz V. Vanhat kyselymenetelmät, joita on käytetty väestön tutkimuksissa ja erilaisissa työpaikan terveyskyselyissä eivät enää välttämättä vastaa uusimpien suositusten sisältöä. Tudor-Locke C, Ham SA, Macera CA, Ainsworth BE, Kirtland KA, Reis JP, Kimsey CD Jr. Atherosclerosis precursors in Finnish children and adolescents. liikkuvien osuus kohdejoukosta. Revisiting "how many steps are enough 7 ''. Terveysliikunta kysely antaa käyttö tietoa nykysuositusten mukaan liikkuvien osuudesta Liikuntasuositukset ovat muuttuneet vuosien varrella. Acta Paediatr Scand 1985: 318: S49-S63. Med Sci Sports Exerc 2005: 37: 724-730 Åkerblom HK, Viikari J, Uhari M, et al. Reliability Teksti:TUIJATAMMELIN, HILKKA RUNTTI, JANNE HALONEN, and follow-up study report. Liikuntasuositukset ovat muuttuneet vuosien varrella useita kertoja. Suomalainen liikunnan Käypä hoito -suositus (2008) nojaa ACSM:n ja AHA:n (American College of Sports Medicine ja American Heart Association) vuonna 2007 julkaisemaan terveysliikuntasuositukseen. Teoksessa Kallio J, Avela J, Komulainen J (toim.) Book of Abstracts. laajojen terveyskyselyiden yhteydessä kartoittaa liikuntasuositusten mukaan liian vähän tai riittävästi. Physical activity assessment using a pedometer and its comparison with a questionnaire in a large population survey Am J Epidemiol 1995: 142: 989-999. Descriptive epidemiology ot pedometer-determined physical activity. Tudor-Locke C, Bassett DR Jr. Miller R, Brown W. Steps and sitting in a working population. lnt J Behav Med 2004: 11. 17. L iikuntatutkimuksissa pyritään usein selvittämään kuinka moni liikkuu terveyden kannalta riittävästi, nykyisten terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Nyt kehitetty lyhyt kyselytutkimus on varteenotettava työkalu, kun halutaan kartoittaa nykyisten liikuntasuositusten mukaan terveytensä kannalta riittävästi tai riittämättömästi liikkuvien osuus työikäisistä. Health Promot J Austr 2006: 17: 43-47. Demographic and individual correlates of achieving 10,000 steps/day: use of pedometers in a population-based study
Vastausvaihtoehdot: harvemmin kuin yhtenä päivänä viikossa sekä 1, 2, 3, 4, 5, 6 tai 7 päivänä viikossa. Mieti keskimääräistä tilannettasi viimeisen 3 kuukauden ajalta. 2010), josta tässä hyödynnettiin seulovan terveyskyselyn liikuntakyselyä sekä interventiotutkimuksen alkumittauksia. Näin terveysliikuntakysely rakentui T utkimus on osa laajempaa Nuadu-tutkimusta (Hopsu ym. Tämä tutkimus tarjoaa liikuntakentän käyttöön lyhyen kyselymenetelmän ja tietoa menetelmän toistettavuudesta sekä vertailusta objektiivisiin mittauksiin. Kestävyystyyppisen liikunnan lisäksi tarvitaan vähintään kahtena päivänä viikossa harjoitteita, jotka ylläpitävät tai lisäävät lihasten voimaa ja kestävyyttä. minuuttia päivässä ja kymmenen minuutin jaksoissa, tai vastaavasti raskasta kestävyystyyppistä liikuntaa (hölkän teho) vähintään kolmena päivänä viikossa 20 minuuttia kerrallaan, tai vastaavan määrän näiden yhdistelmänä. Interventioon valittiin 352 työntekijää (3057-vuotiaita, naisia 82 prosenttia) elintapariskien perusteella. Lisää tietoa tarvittaisiin myös muista eri-ikäisille suunnattujen liikuntakyselyiden validiteetista. Tämän tutkimuksen liikuntakysely luotiin vastamaan näitä suosituksia. Keväällä 2008 intervention alkumittauksissa fyysistä aktiivisuutta mitattiin kyselyllä ja seitsemän päivän liikeanturimittauksella. Laske tähän mukaan myös liikunta työmatkoilla. Department of Health and Human Services) julkaisi omat fyysisen aktiivisuuden suosituksensa, jotka ovat sisällöltään ACSM:n ja AHA:n suositusten kaltaiset, mutta niissä summataan viikon liikunta yhteen (150 minuuttia kohtuukuormitteista tai 75 minuuttia raskasta kestävyystyyppistä liikuntaa tai näiden yhdistelmä) sekä kaksi kertaa viikossa kaikkia suurimpia lihasryhmiä kuormittavaa aktiivisuutta. Kuinka monena päivänä viikossa olet vapaa-aikanasi fyysisesti aktiivinen yhteensä 30 minuutin ajan päivässä (vähintään 10 min jaksoissa) siten, että sydämen syke kohoaa ainakin jonkin verran (esim. Alkukyselyn tuloksia verrattiin liikeanturimittausten tuloksiin niillä, joilla oli alkumittauksissa vähintään viisi validia päivää liikeanturimittausta (n= 282). Kysely ei suoraan mittaa liikunnan määrää, mutta se toimii välineenä kun halutaan luokitella ihmisiä aktiivisiin ja inaktiivisiin terveysliikuntasuositusten mukaan riittävästi ja riittämättömästi liikkuviin. Liikuntakyselyn kolmen kysymyksen sekä dikotomisten luokittelujen toistettavuus oli kohtalainen. Myöhemmin vuonna 2008 Yhdysvaltain terveysvirasto (U.S. Laske tähän mukaan myös raskas liikunta työmatkoilla. LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /20\0 23. Tutkimuksen rajoituksena voidaan pitää sitä, että asetelmaa ei oltu suunniteltu varsinaisesti kyselyn validiteetin tutkimista varten, vaan tutkimuksessa hyödynnettiin interventiotutkimuksen alkumittauksista saatua dataa. Siksi kyselyiden liikuntamäärän ja kiihtyvyysanturidatan ei voikaan olettaa suoraan vastaavan toisiaan. Kyselymenetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi erilaisissa tutkimuksissa, terveydenhuollossa tai yrityksissä henkilöstön terveyskartoitusten yhteydessä. työstressiä tai he harrastivat suosituksia vähemmän liikuntaa, mutta heillä oli myös halukkuutta terveystottumustensa parantamiseksi. fi). liikkujien määrää esiin ei niinkään liikunnan Tutkimuksessa rakennettiin työikäisille suunnattu terveysliikuntakysely ja tarkasteltiin sen toistettavuutta ja kyselyn tulosten vertailukelpoisuutta objektiivisesti mitattuun, kiihtyvyysantureilla mitattuun liikunta-aktiivisuuteen. Tulosten yleistettävyydessä on huomioitava se, että tutkittavat harrastivat liikuntaa keskimääräistä vähemmän, raskasta liikuntaa erittäin vähän ja suurin osa tutkittavista oli naisia. Tulevaisuudessa olisi kiinnostavaa selvittää kysymysten toistettavuutta ja validiteettia suomalaista väestöä paremmin edustavassa tutkimusjoukoissa. UKK-instituutin vuonna 2009 päivitetty liikuntapiirakka visualisoi tätä suositusta (http://www. Vastausvaihtoehdot: harvemmin kuin yhtenä päivänä viikossa sekä 1, 2, 3, 4, 5, 6 tai 7 päivänä viikossa. ukkinstituutti. Mieti keskimääräistä tilannettasi viimeisen 3 kuukauden ajalta. Syksyllä 2007 lähetettiin Espoon kaupungin 10 600 työntekijälle sähköpostin välityksellä terveyskysely, johon vastasi 38 prosenttia ja vastaajista 83 prosenttia oli naisia. Kuinka monena päivä viikossa harrastat vapaaaikanasi raskasta, kestävyystyyppistä liikuntaa vähintään 20 minuuttia kerralla niin että hengitys kiihtyy ja sydämen syke nousee selvästi (esim. Kohtuukuormitteisen liikunnan kysymys sekä sen perusteella tehty luokittelu heijastelivat objektiivisesti liikemittarilla mitattuja lukemia. Kiihtyvyysanturi ei pysty mittaamaan kaikkea liikuntaa kuten kuntosaliharjoittelua, uintia ja pyöräilyä. Toistettavuusanalyyseihin valittiin ne, jotka olivat täyttäneet sekä terveysettä alkumittauskyselyn (n = 335). hölkkä, pyöräily, hiihto, uinti). Valituilla oli joko ylipainoa, tupakointia, liiallista alkoholinkäyttöä, univajetta, liiallista liikunta kysely l.Kohtuukuormitteinen liikunta. 2.Raskas liikunta. ripeä kävely, pyöräily, puutarhatyöt)
Vastausvaihtoehdot: harvemmin kuin yhtenä päivänä viikossa sekä 1, 2, 3-4 päivänä viikossa tai 5 päivänä viikossa tai useammin. 3.Li haskuntolii kunta. Kun hyväksyttiin siirtymät myös viereisiin luokkiin (%A±l), yhdenmukaisten luokitusten osuudet paranivat huomattavasti. Interventioon valitut (n=352) liikkuivat keskimääräistä vähemmän, heistä aktiivisia oli 40 prosenttia. Fyysisen aktiivisuuden objektiivinen mittaus liikemittareilla Fyysistä aktiivisuutta mitattiin objektiivisesti kiihtyvyysanturilla seitsemänä peräkkäisenä päivänä (ActiGraph GTlM). Tutkittavien luokittelu aktiivisiksi (A) ja inaktiivisiksi (1) kohtuukuormitteisen ja raskaan liikunnan kysymysten perusteella. Toistettavuutta kuvaavat tunnusluvut on esitetty taulukossa 3. 100,0 100,0 100,0 TAULUKKO 3. Liikuntakysymysten vastausten jakaumat (%) eri luokissa Espoon kaupungin henkilöstölle tehdyn terveyskyselyn perusteella (n=4134). Kohtuullisen kuormittavaksi liikunnaksi määriteltiin liikunta tehoalueella 1952-5 723 sykåystä/min (counts/min) ja raskaaksi 5 724-sykäystä/min (Freedson ym. Lihaskuntoliikuntaan vähintään kaksi kertaa viikossa osallistui 27 prosenttia (taulukko 2). Liikuntakyselyn toistettavuus. Vahdiksi päiväksi hyväksyttiin vähintään 10 tuntia dataa sisältävä päivä. Liikuntakysymysten lCC:t ja Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimet olivat kohtuullisia ja hyvin samansuuruisia kaikissa kysymyksissä. Luokittelu aktiiviseksi ja inaktiiviseksi kyselyn perusteella. Kiihtyvyysanturilla mitattuna tutkittavilla (n=282) kertyi kohtuukuormitteista liikuntaa keskimäärin 36 min/pv, raskasta liikuntaa 3 min/pv ja askeleita keskimäärin 8533 askelta/pv. Raskas liikunta, Kohtuukuormitteinen liikunta, ~30 min päivässä, ~ ~ 20 min kerralla 10 min jaksoissa (päivää/vk) (päivää/vk) 1 2 3 4 ~5 1 1 1 1 1 A 1 1 1 1 1 A A 2 1 1 1 A A A ~3 A A A A A A TAULUKKO 2. Terveysliikunta-ajaksi määriteltiin aika, jossa intensiteetti oli vähintään kohtuullisen kuormittavaa (c:: 1952 sykäystä/min) ja jonka kesto oli vähintään 10 minuuttia kerrallaan. 1998). Tutkittavat luokiteltiin aktiivisiksi (A) ja inaktiivisiksi (1): a) hyödyntäen sekä kohtuukuormitteisen että raskaan liikunnan kysymyksiä taulukon 1 mukaisesti ja b) hyödyntämällä vain kohtuukuormitteisen liikunnan kysymystä (inaktiivinen: 0-4 pv/vk, aktiivinen: c:: 5 pv/vk). Nuadu-terveyskyselyyn vastanneista (n=4 l 43) 62 prosenttia oli aktiivisia (luokitus taulukon 1 mukaisesti). Yhdenmukaisten luokitusten osuudet (%A) olivat kohtalaisen ja raskaan liikunnan 8-luokkaisille kysymyksille suhteellisen matalat. Mieti keskimääräistä tilannettasi viimeisen 3 kuukauden ajalta. 24 LIIKUNTA & TIEDE 47, 412010. Raskas Lihaskunto päivänä/vk liikunta% liikunta% liikunta% 7.4 26,1 51,3 1 8,3 18,6 21,6 2 14,4 21,8 17.3 3 19,4 17.2 8,7 4 13,6 7.5 5 16,9 5,6 1,14 6 9,0 1,5 7 11,1 1,4 Yht. voimaharjoittelu, kuntopiiri, lihaskuntoliikkeet, joissa kuormitetaan päälihasryhmiä). Kuinka monena päivänä viikossa teet lihaskuntoharjoittelua (esim. Yhdenmukaisten luokitusten osuudet olivat melko hyviä kaksiluokkaisille aktiiTAULUKKO 1. Liikuntakyselyn vastausten jakauma on esitetty taulukossa 2. Tulokset Liikunta-aktiivisuus. Mittaria pidettiin valveillaoloaikana lantiolla oikealla puolella kuminaunavyöllä kiinnitettynä, mutta se poistettiin uinnin ja suihkun ajaksi. Vain 14 prosenttia täytti sekä kestävyysliikunnan (joko kohtuukuormitteisen tai raskaan liikunnan) että lihaskuntoliikunnan suosituksen (2 pv/vk). Vastaus: Kohtukuorm. Liikuntakysymysten toistettavuus tutkimusjoukossa (n= 335) Liikuntakysymys ICC (± 95 LV) rs %A %A±1 Kohtuukuormitteinen 0,59 10,51-0,65) 0,59 30,2 64,7 liikunta (8 lk) Raskas liikunta (8 lk) 0,56 (0,48-0,63) 0,57 48,8 80,2 Lihaskuntoliikunta (5 lk) 0,56 (0,48-0,63) 0,59 71,5 91,8 Luokittelu aktiiviseksif 75,7 (2 lk) Luokittelu aktiiviseksiv 79,3 (2 lk) ICC (± 95 % LV)= intraclass-korrelaatiokerroin ja sen 95 %:n luottamusväli, rs = Spearmanin järjestvskorrelaatiokerroin, %A = vhdenmukaisten luokitusten osuus eli kahdella eri mittauskerralla samaan luokkaan luokiteltujen henkilöiden osuus (percent agreement}, %A± 1 = kahdella eri mittauskerralla samaan tai viereiseen luokkaan luokiteltujen henkilöiden osuus, a luokittelu kohtuukuormitteisen ja raskaan liikunnan perusteella (taulukko 1 ), b luokittelu ainoastaan kohtuukuormitteisen liikunnan perusteella, = arvoa ei laskettu muuttujan kaksiluokkaisuuden vuoksi
Sports Exerc. Keuruskopio Oy, Keuruu, 2010, s. Työterveyslaitos, Edita, Helsinki 2010. Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimet liikemittarin muuttujien ja liikuntakyselyn välillä (n=282). U.S. www.health.gov/paguidelines LIIKUNTA& TIEDE 47, 412010 25. Med. Myös muissa tutkimuksissa on saatu vastaavan suuruisia arvoja (Craig ym. Tutkittavat (n=282) jaettiin kohtuukuormitteisen liikunnan kysymyksen perusteella inaktiivisiin ja aktiivisiin (0-4 vs. Hopsu L, Laitinen J, Halonen J, Konttinen J, Lindholm H, Tammelin T, Lappalainen R, Simonen R, Nevanperä N, Laine K, Johansson U, Kuosma E, Uitti J, Leino T ym. 1423-34. 2004, Mäder ym. doi: 10.1136/bjsm.2008.052167 Brown WJ, Trost SG, Bauman A, Mummery K & Owen N. Br. Validation of the New Zealand Physical Activity Ouestionnaire (NZPAO-LF) and the International Physical Activity Ouestionnaire (IPAQ-LF) with accelerometry. Nuadu: Terveyden edistäminen terveysteknologialla. 2010. accelerometer. USA:n terveysministeriön liikuntasuositus 2008. Validity of four short physical activity questionnaires in middle-aged persons. 2008) ja yhtäpitävyys on tällöin todettu riittäväksi tai vähintään yhtä hyväksi kuin muissakin tutkimuksissa. 60. Runtti H, Halonen J, Hopsu L, Simonen R, Konttinen J, Lindholm H, Uitti J, Leino T, Tammelin T. Sports Exerc. Fyysisen aktiivisuuden mittaaminen kyselyllä ja kiihtyvyysanturilla. 2006). Sport 2004, 712): 205-15. Med. Med. Craig CL, Marshal AL, Sjöström M, Bauman AE, Booth ML, Ainsworth BE, Pratt M, Ekelund U, Yngve A, Sallis JF & Oja P. Teoksessa Kallio J, Avela J, Komulainen J (toim.) Book of Abstracts 13th World Sport for AII Congress 14-17 June 2010 Jyväskylä, Finland. Sports Exerc. Käypä hoito -suositus. visuusmuuttujille ja lihaskuntoliikuntaa kuvaavalle kysymykselle. Calibration of the computer science and applications, inc. 5: 777-81. Ekelund U, Sepp H, Brage S, Becker W, Jakes R, Hennings M & Wareham NJ. 2003, 35(8): 1381-95. 1998, 130). Physical Activity Guidelines for Americans. Kyselyssä ja objektiivisessa mittauksessa oli erilainen aikajänne: kyselyssä kysyttiin tilannetta edellisen kolmen kuukauden aikana ja liikeanturimittaukset kuvaavat tilannetta yhden viikon aikana, mikä todennäköisesti heikentää menetelmien yhtenevyyttä. Kiihtyvyysanturilla mitattu terveysliikuntaaika erosi tilastollisesti merkitsevästi näiden ryhmien välillä (p < 0,001): inaktiivisten (0-4 pv/vk) terveysliikunta-ajan mediaani (yläkvartiili; alakvartiili) oli 74 (22; 143) min/vk. Runtti H. 2006, 912): 258-65. Liikemittarin muuttuja Liikuntakysymys, kohtuukuormitteinen liikunta (pv/vk) Kohtuukuormitteinen liikunta (min/vk) 0,33*** Kohtuukuormitteinen + raskas liikunta (min/vk) 0,35*** Terveysliikunta-aika (min/vk) 0,36*** Askeleet (kpl/vk) 0,33*** Kokonaisaktiivisuus (counts/min) 0,34*** LÄHTEET: Boon RM, Hamlin MJ, Steel GD & Ross JJ. Do people meet the recommended level of physical activity. Sci. Oulun yliopisto, pro gradu -tutkielma. Criterion-related validity of the last 7-day, short form of the International Physical Activity Questionnaire in Swedish adults. 2006, Mäder ym. Kyselyn tulos verrattuna liikemittarituloksiin Kohtuukuormitteista liikunta koskevan kysymyksen ja kiihtyvyysanturimuuttujien väliset järjestyskorrelaatiokertoimet olivat aika matalia (rs = 0,33-0,36). TUIJA TAMMELIN, FT, LitM Tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: tuija.tammelin@likes.fi HILKKA RUNTTI, TtM Työterveyslaitos ja Oulun yliopisto Sähköposti: h.runtti@luukku.com JANNE HALONEN, TtM Tutkija Työterveyslaitos Sähköposti: janne.halonen@ttl.fi RIITTA SIMONEN Erikoistutkija Työterveyslaitos Sähköposti: riitta.simonen@ttl.fi LEILA HOPSU Vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Sähköposti: leila.hopsu@ttl.fi TAULUKKO 4. On hyvä huomioida, että tässä tutkimuksessa kyselyiden täyttämisen välillä oli aikaa muutama kuukausi, joiden aikana tutkittavien fyysinen aktiivisuus saattoi todellisuudessakin muuttua. International Physical Activity Ouestionnaire: 12-country reliability and validity. Haskell W, Lee M, Pate R, Powell K, Blair S, Franklin B, Macera C, Heath G, Thompson P & Bauman A. Sports Med. Sci. Department of Health and Human Services. Duodecim 124 119), 225273. Freedson PS, Melanson E, Sirard J. Physical activity and public health. 2006, Boon RM ym. Tosin muissa vastaavissa tutkimuksissa on saatu samansuuruisia korrelaatiokertoimia (Craig CL ym. Test-retest reliability of four physical activity measures used in population surveys. 2003, Brown ym. 2008. Updated recommendation for adults from the American college of sports medicine and American heart association. 2003, Ekelund ym. Sci. Liikunta. Med. J. Mäder U, Martin BW, Schutz V & Marti B. Sports Exerc. 2007, 39 18). Sci. A new short questionnaire to identify physically active adults; test-retest reliability and comparison to objective measurements. Med. 2010, Aug;44(10):741-6. 2006; 3817): 1255-66. Public Health Nutr. 57 pv/vk kohtuukuormitteista liikuntaa). J. Vastaavat arvot aktiivisille (57 pv/vk) olivat 130 (67; 268) min/vk. Sci. Epub 2008 Nov 3
-äskY.län ~nopi\o~lii ta k . _asaktiivisu .'f }i~ se · ~u E ~ti_•n .. t 111 u•r~ ie•n•a•v•ur.l':'W la. \1 1 : ,~ki~\h~. > . ~· turninen tptafa1~allaan.._i-a.,._...._,..11111!11. Teksti:TAIJA JUUTINEN FINNI ~¾has lepää • • • • • • • • ••• \ p~~~ :, _ arvaa .L .li\k~Vv~~ lakin \ .,.'',.K. ·· ·· ·· h ·· aytamme lila si~mm'e ammastyttavan va an. ~CF.l1111111 . _'Esimerk}~Ji reruTli~as\.ekee töitä vain viiden osentin teholla 80 pi1psenttia valvelllaotöålästäffiifiå _.i~ä, j~o_in e~me~ar\a~ta lllii••ll-,lil!ilillfl!!ll!9!'!'1~ ivä~äkr _lih~S:t oy~\ lfVO-~-Jl!lllllllill• ... ~ Kuva: ANTE RO AA LTO NEN 26 LIIKUNTA&TIEOE47•4/2010. ~,!' ~~~~~~ artottetaan t a• ~ 'te .~ .... , _ _;.\ .
Ei siis ole yhdentekevää mitä teemme vuorokauden 23 tunnin aikana, vaikka käyttäisimme siitä yhden tunnin liikuntaan. kävely tuottavat tärkeitä signaaleja ylläpitämään terveyttä, kun taas totaalinen inaktiivisuus aikaansaa nopeita muutoksia vaikuttaen rasva-aineenvaihduntaa heikentävästi (Hamilton et al. 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 EMG(%MVC) "'" ,_:,.1:> ;1,1:, "'"'1:, "'"'() "'"1:, """'1:, """1:, ~'tP !')1:, ">1:,1:> ">1:,1:> •, .,_<:> '\; "j \), <-; (o '\V "'"' 0,'<> ~ EMG(%MVC) KUVIO 2. .,. Keskimäärin alle kahden prosentin aktiivisuustaso tarkoittaa istumista tai makaamista. Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksella tehtävässä tutkimuksessa olemme kartoittaneet tavallisten terveiden henkilöiden lihasaktiivisuuksia päivittäisessä elämässä. * 20 . lnaktiivinen päivä 1,5 h pallopeliä päivässä EMG(%MVC) ':1100 l .. Talvi Kesa 100 80 ~ 60 "" ;~ 40 Q. Koehenkilöjoukko on 23-62 -vuotiaita terveitä miehiä (N=6) ja naisia (N=6). Kävellessä portaita alas aktiivisuus on noin 18 prosenttia ja kyykistyttäessä sekä portaita ylöspäin kävellessä aktiivisuustaso on yli 20 prosenttia maksimista. Toisaalta 1,5 tunnin intensiivinen liikunta vaikuttaa vain vähän siihen, kuinka paljon aktivoimme lihaksiamme. Täten ei olekaan ihme, että tavallisessa päivittäisessä elämässämme reisilihasten aktiivisuus painottuu alle viiden prosentin tasoihin. Tämän liikkumattomuusteorian mukaan myös asentoa ylläpitävät pienet lihasaktiivisuudet ja esim. 2004, 2007). Kesäja talvikuukausina mitattu EMG aktiivisuuden taso on suurimman osan ajasta alle viisi prosenttia maksimista. Suurimman osan päivästä käytämme lihaksiamme hyvin vähän. Oikeassa yläkulmassa oleva pienempi kuvaaja kertoo, että 0-5 prosentin tasosta suurin osa aktiivisuudesta on alle yhden prosentin, joka vastaa makaamista tai paikallaan istumista. 80 i ~ r . Mittaukset on tehty etuja takareiden lihaksista, jotka päåliikuuajalihaksina kertovat liikkumisestamme oleellista tietoa. Kuvio mukailtu Piia Haakanan (2010) opinnäytetyöstä. Kuvassa 1 esimerkkihenkilön lihakset olivat inaktiivisena päivänä levossa (makaaminen tai istuminen, aktiivisuus alle kaksi prosenttia maksimista) 68 prosenttia valveillaoloajasta, kun aktiivisena päivänä lihakset olivat levossa puolet päivästä. 20 10 .µ1u..,.a.J....,.J a:1..,...,. Vaikka liikunnan harrastamisen ja erityisesti mtensnvtsen liikunnan terveysvaikutukset ovat tunnettuja, on olemassa teoria, jonka mukaan liika istuminen huolimatta liikuntaharrastuksesta voi suurentaa kuolleisuusriskiä. L isääntynyt liikkumattomuus ja istuminen ovat saaneet huomiota erityisesti niiden kansanterveydellisten haittavaikutusten takia (Vuori & Laukkanen 2009). Reisilihasten aktiivisuus normaalina päivänä ilman liikunnan harrastusta ja päivänä, jolloin sama koehenkilö pelasi pallopeliä 1,5 tuntia. Kun tiedetään, että lihasten ollessa levossa muun muassa rasva-aineenvaihdunta voi muuttua terveyden kannalta epäedulliseksi jo lyhyiden inaktiivisuusjaksojen jälkeen (Zderic & Hamilton 2005), on lihasten aktiivisuusaikojen tutkimus merkityksellistä. Huolestuttavaa on, että yli 60 prosenttia ajasta lihak100 90 80 80,3 70 65,0 :; 60 '"' > 50 ;t5 Q. Seisomisessa lihasten aktiivisuus voi vaihdella hyvinkin paljon, mutta on keskimäärin hieman yli kaksi prosenttia isometrisesta maksimista. Kuviosta 2 huomataan, että yli 80 prosenttia ajasta käytämme lihaksiamme vähemmän kuin viisi prosenttia lihaksen maksimaalisesta kapasiteetista sekä kesällä että talvella, vaikka mukana ovat myös päivät, jolloin liikuntaa on harrastettu. LIIKUNTA & TIEDE 47, 4 /2010 27. Vaaka-akseli kertoo lihasten sähköisen aktiivisuuden (EMG, elektromyografia) prosentteina isometrisestä maksimista polven ojennusliikkeessä (MVC, maximal voluntary contraction). .....,~~-~~~~-~~~~~ . * 40 30 20 10 KUVIO 1. Esimerkiksi reisilihasten aktivaatiotaso on alle viisi prosenttia sen maksimaalisesta voimantuottokyvystä 80 prosenttia ajasta, jonka olemme hereillä päivänä, jolloin emme harrasta liikuntaa. 100 90 80 70 60 ~ 50 ~ 40 ~ 30 #. Jo kevyessä hölkässä päästään 50 prosentin tasolle
Vyötärönauhalla oleva 52 grammaa painava moduuli on ainoa keräyslaite, jota tutkittavat kuljettavat mukanaan. Tällä hetkellä mittauksia on tehty lähes 80 koehenkilöltä sekä laboratoriossa että heidän normaalin päivärytminsä aikana. Toiseksi pisimmät yhtäjaksoiset lepoajat olivat 38 minuuttia, ja viidenneksikin pisimmät yli 20 minuuttia. Suomen Akatemian v. Näin eri menetelmiä voidaan verrata. 2009-2010 rahoittaman tutkimuksen "Lihasten kuormittuminen fyysisessä aktiivisuudessa ja päivittäisessä elämässä: yhteydet terveyteen ja hyvinvointiin" johtoajatus on, että lihasten EMG-aktiivisuus voi kertoa fyysisen aktiivisuuden keston ja intensiteetin tarkemmin kuin muut mittarit. EMG:n käyttö liikunta-aktiivisuuden mittaamisessa on perusteltua, sillä ilman lihasaktiivisuutta liikettä ei synny. Koehenkilöt ovat pitäneet päivän aikana paitsi EM G:tä myös kiihtyvyysanturia, askel mittaria ja sykepantaa sekä pitäneet päiväkirjaa toiminnoistaan. 100 Aika KUVIO 3. Perinteisesti laboratoriomittauksissa EMG:n käyttö vaatii huolellisia valmisteluja ja liikkumista rajoittavat johdot ja keräyslaitteet. _L Portaiden nousu~ set ovat levossa, kun tutkimuksessamme mittausaika oli keskimäärin kymmenen tuntia päivässä. Pitkät inaktiivisuusajat korreloivatkin merkitsevästi istumatyohön käytetyn ajan kanssa. EMG signaalista havaitaan silmämääräisestikin selvät inaktiivisuusjaksot. liikuntasuosituksen tarkentamiseen. Oheisessa kuvassa shortsit mittaavat EMG:n tasoa samalla tavalla kuin perinteisesti käytetyt pienemmät elektroclit (Finni et al. Vain muutamassa tutkimuksessa on mitattu liikunta-aktiivisuutta lihaksista elektromyografian (EMG) avulla (Kern et al. kiihtyvyysantureilla. Huomattavaa on, että lihasaktiivisuuden taso on kahdessa peräkkäisessä suorituksessa lähes samanlainen, kun sykevaste on ensimmäisessä nousussa selvästi toista suurempi. Oheisessa kuvassa lihasaktiivisuutta mittaavat elektrodit on ommeltu shortseihin. 28 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010. Syke ja reisilihasten EMG portaille nousun ja laskun aikana. 2007). Toisaalta EMG:tä mittaamalla saamme tarkkaa tietoa kuinka usein lihaksemme ovat levossa, kuinka usein ja miten intensiivisesti ne työskentelevät (Kuva 3). Käytämme tutkimuksessamme urheilushortseja, joihin on ommeltu kiinni reisilihasten aktiivisuutta mittaavia elektrodeja, mutta myös kokopukuja on mahdollista käyttää. EMG-signaalista voidaan määrittää inaktiivisuusjaksojen kestot ja niiden esiintymistiheys. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää mm. On ollut hätkähdyttävää huomata, että normaalissa päivittäisessä elämässämme reisilihakset ovat lähes lepotilassa jopa 55 minuuttia kerrallaan (12 koehenkilön pisimmän inaktiivisuusjakson keskiarvo). Lisäksi on mielenkiintoista ajatella, että syke, jota yleisesti käytetään fyysisen kuormittavuuden mittarina, tai hapen kulutus, jolla arvioidaan kuntoa, ei ole koskaan nolla, vaikka istuisimme paikallamme tekemättä mitään liikunnallista aktiviteettiä. lnaktiivisuus EMG:llä mitattuna EMG:n avulla voimme tutkia istumisen ja muun inaktiivisuuden määrää, joiden havainnointi esimerkiksi sykkeen tai kiihtyvyysanturien avulla on vaikeampaa. Tutkijaryhmään kuuluvat Taija Juutinen Finni, Teemu Pullinen, Olli Tikkanen, Sarianna Sipilä ja Keijo Häkkinen. Nyt on kuitenkin mahdollista hyödyntää Suomessa kehitettyä innovaatiota eli lihasaktiivisuutta mittaavia EMG-vaatteita, joiden avulla päivittäisen aktiivisuuden mittaus on tutkittavalle melko vaivatonta. 2010). Toisaalta lihakset voivat olla aktiivisia myös isometrisesti ylläpitäen asentoa, jolloin aktiivisuutta ei voida havaita esim. EMG-vaatteita voidaan käyttää toistuvasti ja ne ovat konepesun kestäviä. Elektromyografian käyttö aktiivisuusmittarina Tähän päivään asti fyysisen aktiivisuuden tasoa on mitattu ja arvioitu useilla menetelmillä mukaan lukien sykemittarit, kiihtyvyysanturit, askelmittarit, erilaiset päiväkirjat ja kyselylomakkeet. 2001, Oschia & Cavanagh 2007, Klein et al
Sama henkilö voi kokouksessa edustaa ainoastaan yhtä jäsenyhteisöä. TAIJA JUUTINEN FINNI, LitT, dosentti Kinesiologian professori Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: Taija.Finni@jyu.fi LÄHTEET Finni T, Hu M, Kettunen P, Vilavuo T, Cheng S. 2007 Measurement of EMG activity with textile electrodes embedded into clothing. J Electromyogr Kinesiol 17 365-71. Kokousaineiston voi tilata seuran toimistosta puh. Kokouksessa on äänioikeus jokaisella vuoden 2009 ja 2010 jäsenmaksun tai uuden jäsenen kyseessä ollessa, vuoden 2010 jäsenmaksun maksaneella varsinaisella jäsenellä. 2008). Jokaisen istumatyöntekijän on mahdollista toteuttaa tätä mm. Klein CS, Peterson LB, Ferrell S, Thomas CK. Exerc Sport Sci Rev 32:161-166. Kern DS, Semmler JG, Enoka RM. Diabetes 56:2655-2667 Hamilton MT, Hamilton DG, Zderic TW. KESKINEN Kari L.Keskinen pääsihteeri LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010 29. Hamilton MT, Hamilton DG, ZdericTW. 2004 Exercise physiology versus inactivity physiology: an essential concept for understanding lipoprotein lipase regulation. puh.numeroon tai sähköpostiosoitteeseen osallistumisestaan kokoukseen 11.10.2010 mennessä. J Appi Physiol 108:655-661 Ochia RS, Cavanagh PR. 2007 Reliability of surface EMG measurements over 12 hours. Kokouksen alussa alustus "Seuran suunta 2020 uudet strategiset suuntaviivat': Tämän jälkeen käsittelyssä sääntömääräisen esityslistan mukaiset asiat: katsaus kuluvan vuoden toimintaan ja varainhoitoon jäsenmaksut vuodelle 2011 tilintarkastajien palkkiot, kokouspalkkiot, matkakorvaukset ja päivärahat vuonna 2011 vuoden 2011 toimintasuunnitelma ja talousarvio hallituksen varsinaisten jäsenten sekä heidän henkilökohtaisten varajäsentensä valinta erovuoroisten tilalle tilintarkastajien ja heidän varaedustajiensa valinta seuran virallisten ilmoitusten julkaiseminen LTS strategia 20112020 muut asiat Niitä Seuran jäseniä, jotka haluavat tehdä ehdotuksia hallituksen jäseniksi ja varajäseniksi pyydämme ottamaan yhteyden pääsihteeri Keskiseen 8.10.2010 mennessä puhelin 010 778 6603 tai kari.keskinen@lts.fi. Healy GN, Dunstan DW, Salmon J, Cerin E, Shaw JE, Zimmet PZ, Owen N. 010 778 6602/Marttala tai sähköposti kylli.marttala@lts.fi. Yhteisöjäsenen edustajalla tulee olla valtakirja edustamaltaan järjestöltä. 2005 Physical inactivity amplifies the sensitivity of skeletal muscle to the lipid-induced downregulation of lipoprotein lipase activity. Yhteisöjäsen voi lähettää kokoukseen yhden (1) edustajan. Physiol Meas 28: 1405-1419. 2001 Long-term activity in upperand lower-limb muscles of humans. nousemalla seisomaan, kun puhelin soi, tai kävelemällä läheisen työtoverin luo hoitamaan asioita puhelimella soittamisen sijaan. 2007 Role of Low Energy Expenditure and Sitting in Obesity, Metabolic Syndrome, Type 2 Diabetes, and Cardiovascular Disease. 2008 Breaks in SedentaryTime. Tervetuloa! LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RY ANTTI UUTELA Antti Uutela puheenjohtaja tj)LTS KARI L. Kahvitarjoilun järjestämiseksi pyydämme jäseniä ilmoittamaan em. Täten onkin tärkeää kohdistaa huomiota paitsi intensiivisen liikunnan edistämiseen myös pitkien inaktiivisuusjaksojen vähentämiseen. Beneficial associations with metabolic risk. J Appi Physiol 91 :2224-2232. 2010 Sensitivity of 24-h EMG duration and intensity in the human vastus lateralis muscle to threshold changes. Vuori 1, Laukkanen R. 2009 Miksi istumisen tutkiminen on tärkeää 7 Liikunta ja Tiede 46:47 Zderic TW, Hamilton MT. J Appi Physiol 100:249-257 LIIKUNTATIETEELLISEN SEURAN SYYSKOKOUS Liikuntatieteellisen Seuran sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikko 20.10.2010 alkaen klo 15.00 Tieteiden talossa, salissa 505, Kirkkokatu 6, Helsinki. Diabetes care 31 :661-666. Kuten Vuori ja Laukkanen (2009) kirjoittivat, pitkien istumisjaksojen tauottaminen puolestaan vähentää aineenvaihduntasairauksien riskitekijöitä (Healy ym
Kuitenkaan lisääntynyt vapaa-ajan liikunta-aktiiKuva: JARI KANERVA 30 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010. Tukija liikuntaelinsairauksia ilmeni jo lähes joka neljännellä tutkituista reserviläisistä. Teksti: HEIKKI KYRÖLÄINEN, JANI VAARA, TOMMI VASANKARI, MATTI SANTTILA Reserviläisten kestävyyskunto ja terveysongelmat huolestuttavat Nuorten miesten kestävyyskunto heikkenee. Huolestuttavaa on, että samanaikaisesti aerobisen kunnon heiketessä lihavuus ja siihen liittyvät sairaudet ovat lisääntyneet. Suomalaisten ravintotottumukset ovat myös muuttuneet terveellisemmiksi. Myönteistäkin kehitystä on tapahtunut. Sen sijaan työja asiointimatkojen kulkeminen kävelen tai pyöräillen on vähentynyt. Reserviläisten lihaskunto oli vuonna 2008 merkittävästi parempi kuin viisi vuotta aiemmin. Väestötasolla viimeisen 30 vuoden aikana suomalaisten vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus on lisääntynyt. Nuorten miesten fyysistä kuntoa on mitattu puolustusvoimissa säännöllisesti jo kolmen vuosikymmenen ajan. S otilailta ja siten myös reserviläisiltä edellytetään hyvää fyysistä, henkistä, eettistä ja sosiaalista toimintakykyä
Verinäytteistä analysoitiin muun muassa veren rasvaja sokeriarvoja. Tutkimuksen testit ja mitattavat muuttujat olivat: antropometriset mittaukset (pituus, paino, painoindeksi, vyötärönympärys), verenkiertoja hengityselimistön suorituskykytesti (maksimaalinen hapenottokyky) sekä lihaskuntoja koordinaatiotestit (puristusvoima, etunojapunnerrus, istumaannousu, toistokyykistys, alaja yläraajojen maksimaalinen ojennusvoima, 8-juoksu). Yli puolella heikko kestävyyskunto Vuonna 2008 reserviläisistä 60 prosenttia oli normaalipainoisia (kehon painoindeksi alle 25) Merkittävästi lihavia heistä oli noin kymmenen prosenttia. Kestävyyskunto oli hyvä tai erinomainen 15 prosentilla reserviläisistä, mutta yli puolella (54 %) heistä oli heikko kestävyyskunto. Tavoitteena kuva suorituskyvystä Vuoden 2008 tutkimuksen tavoitteena oli kuvata miten suurella osalla 20-45 -vuotiaista reserviläisistä on riittävä fyysinen suorituskyky suunniteltuihin operatiivisiin tehtäviin, ja selvittää minkälainen on reserviläisten fyysinen suorituskyky verrattuna samanikäisiin reserviläisiin vuonna 2003. Noin 40-60 prosentilla oli hyvä alaraajojen ja keskivartalon lihaskunto sekä noin 30 prosentilla oli hyvä yläraajojen lihaskunto. Otos voidaan tietyin rajoituksin yleistää koskemaan keskimääräistä suomalaista miestä Pohjois-Suomea lukuun ottamatta. visuus ja terveellisem pi ra vint o ei näy vähentyneenä kehon painona. Heikon maksimaalisen hapenottokyvyn omaavilla reserviläisillä veren rasva-arvot olivat kohonneet. Lisäksi taustatietoja ja elintapoja selvitettiin laajalla liikuntaja terveyskyselyllä. Fyysisen kunnon riittämättömyyden lisäksi yläraajojen lihaskunto havaittiin heikoksi ja maksimaalinen hapenottokyky välttäväksi. Veren kolesteroliarvot ylittivät viitearvot neljänneksellä tutkituista. Muut rasvaja sokeriarvot sekä verenpaine olivat valtaosalla reserviläisistä viitearvojen mukaiset. Lisäksi ripeää liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa harrastavilla veren rasva-arvot (triglyseridit) olivat alhaisemmat. Noin puolet reserviläisistä on maksimaaliselta hapenottokyvyltään sijoituskelpoisia nykyisiin poikkeusolojen tehtäviinsä. Kokonaan liikuntaa harrastamattomia oli puolestaan 12,6 prosenttia. Reserviläistutkimus 2003 osoitti myös, että ylävartalon ja alaraajojen heikentyneellä lihaskunnolla oli yhteys vatsanseudun lihavuuteen, joka on merkki kohonneesta metabolisen oireyhtymän riskistä. Lisäksi tutkittiin reserviläisten fyysisen suorituskyvyn, lihavuuden, fyysisen aktiivisuuden ja terveyden sekä elintapojen ja taustatekijöiden välisiä yhteyksiä. Vuonna 2003 tutkittiin 974 miestä kuuden eri kertausharjoituksen yhteydessä eri puolilla maata. Vapaa-ajan liikunnan määrällä todettiin olevan positiivinen yhteys hapenottokykyyn, lihaskuntoon sekä koettuun fyysiseen kuntoon ja terveyteen. Lisäksi 40 prosenttia heistä liikkui liikuntasuositusten mukaisesti kestävyysliikunnan osalta. Tutkimukseen osallistui 846 vapaaehtoista 20-45 -vuotiasta reserviläistä kahdeksan eri kertausharjoituksen yhteydessä. Kerran tai kaksi viikossa ripeästi tai reippaasti liikkuvia heistä oli 40 prosenttia. LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010 31. Reserviläisten fyysistä kuntoa ja terveyskäyttäytymistä on Puolustusvoimissa tutkittu vuosina 1977, 1983-85 ja 1993-1994 sekä laajemmin vuosina 2003 ja 2008. Vyötärönympäryksen kasvaessa fyysinen suorituskyky oli heikompi ja rasva-arvot olivat korkeammalla. Tutkimuksen päätuloksina saatiin selville, että reserviläisten fyysinen kunto on vähintään keskimääräinen normiviitearvoihin verrattuna, mutta riittämätön terveyden ja sotilaan kenttäkelpoisuuden kannalta. Lihaskunto on riittävä jalkojen ja keskivartalon osalta noin 4060 prosentilla ja ylävartalon lihaskunto on noin 30 prosentilla reserviläisistä. Vain kolmannes suomalaisista miehistä ja puolet naisista on normaalipainoisia, kun taas viidennes väestöstä on lihavia. Sotilaiden kestävyyskunnon minimivaatimukset täytti 46 prosenttia. Heikkokuntoisimpien osuus kasvoi kymmenellä prosenttiyksiköllä viidessä vuodessa Vuosien 2003 ja 2008 vertailuun otettiin mukaan 21-35 -vuotiaat reserviläiset, koska tämä ikäluokka muodostaa puolustusvoimien sodanajan tärkeimmän operatiivisen joukon. Heikko hapenottokyky oli myös yhteydessä heikkoon koettuun fyysiseen kuntoon ja koettuun terveyteen. Ripeää tai reipasta vapaa-ajan liikuntaa vähintään kolme kertaa tai enemmän viikossa harrastavia oli vajaa kolmannes reserviläisistä
Itse ilmoitettujen sairauksien esiintyvyys ja lääkkeiden käyttö vuosien 2003 ja 2008 mittauksissa. Tulos on linjassa fyysisen aktiivisuuden kanssa, sillä noin 40 prosenttia reserviläisistä toteuttaa kestävyystyyppistä liikuntaa terveytensä kannalta riittävästi (joko arkiliikuntana vähintään 30 minuutin ajan viitenä päivänä viikossa tai vaihtoehtoisesti vapaa-ajallaan ripeää tai reipasta liikuntaa vähintään 20 minuuttia kerrallaan kolmesti viikossa). 2003 2008 p-arvo Hengitys-, sydän tai verenkierto3,9 6,3 0,063 elimistön sairaus Verenpainetauti tai kohonnut veren6,0 5.4 0.741 paine Pyörrytystä tai huimausta 3,6 2,8 <0,001 Tulehduksellinen nivelsairaus 0,6 1,2 0,014 Tukija liikuntaelinvaivoja 22,1 24,6 0,014 Tulehdustauti viimeisen 2 viikon 22,6 19.4 0,126 aikana Vuonna 2003 keski-ikä (± keskihajonta) oli 28 ± 3 vuotta ja vuonna 2008 24 ± 3 vuotta. Maksimaalinen hapenottokyky oli huonompi vuonna 2008 (41,5±8,0 ml/kg!min) kuin vuonna 2003 (43,7±7,5 ml/kg!min) (p<0,001). Välttävän hapenottokyvyn omaavien osuus oli pienempi vuoteen 2003 verrattuna (p<0,05). lihaskunnon osalta havaittiin istumaan nousun, etunojapunnerruksen ja toistokyykistystulosten olevan keskimäärin parempia kuin vuonna 2003, kun taas puristusvoima oli heikompi. Nuorten miesten kestävyyskunto näyttääkin heikkenevän. Fyysiseltä suorituskyvyltään heikkojen tai merkittävästi ylipainoisten reserviläisten sijoittamista poikkeusolojen operatiivisiin joukkoihin tulisi arvioida uudelleen ja 32 LIIKUNTA & TIEDE 47, 4 /2010. TAULUKKO 1. Vuonna 2008 keskimääräinen paino oli kaksi kiloa enemmän kuin vuonna 2003, mutta keskimääräisessä pituudessa ei ollut eroa (p=0,093). Lihaskunto on riittävä jalkojen ja keskivartalon osalta noin 6075 prosentilla ja ylävartalon lihaskunto on noin 40 prosentilla reserviläisistä. Suurin ero havaittiin heikon hapenottokyvyn omaavien henkilöiden suhteellisen osuudessa, joka kasvoi kymmenellä prosenttiyksiköllä (p<0,001). Sotilaiden kestävyyskunnon minimisuoritusvaatimuksen ( 42 ml/kg!min) täyttää 46 prosenttia ja erikoisjoukkojen vaatimukset (2:. Selkåvaivojen tai tukija liikuntaelinten vaivojen esiintyvyy s oli korkea (25 %), ja merkitsevästi suurempi vuonna 2008 (p<0,05). Ikäjakaurnan erosta johtuen käytettiin ikäpainotusta näitä kahta eri koehenkilöjoukkoa toisiinsa verrattaessa. Lääkkeitä kuluu aiempaa enemmän Itse raportoitujen hengitys-, sydän tai verenkiertoelimistön sairauksien esiintyvyy s oli 2,4 prosenttiyksikköä suurempi verrattuna vuoteen 2003. Vuonna 2008 liikuntaa harrastamattomien ja vähän liikkuvien osuus oli pienempi vuoteen 2003 verrattuna (p<0,01). Tässä tutkimuksessa reservilåisillä havaittiin heikompi kestävyyskunto vuonna 2008 verrattuna vuoteen 2003. Lihavien ( vyötärönympärys 2: 100 cm) osuudessa eroa ei havaittu. Painoindeksi (24,8 ± 3,8) oli merkitsevästi suurempi (p<0,001) kuin reserviläisillä vuonna 2003 (24,3 ± 3,3). 2003 2008 p-arvo Pituus (cm) 180 ± 6 180 ± 6 0,093 Paino (kg) 78,5 ± 12,3 80,5 ± 13,6 <0,001 Vyötärönympärys (cm) 88,3 ± 10, 1 86, 1 ± 10.4 <0,001 Painoindeksi 24,3 ± 3,3 24,8 ± 3,8 <0,001 Maksimaalinen hapenotto43.7 ± 7,5 41,5 ± 8,0 <0,001 kyky (ml/kg/min) Etunojapunnerrus (krt/min) 23 ± 11 29 ± 13 <0,001 lstumaannousu (krt/min) 36 ± 69 38 ± 10 <0,001 Toistokyykistys (krt/min) 40 ± 7 44 ± 9 <0,001 Puristusvoima (kg) 54,7 ± 69,0 53,0 ± 9,1 <0,001 TAULUKKO 2. Reserviläisten vyötärönympärys oli vuonna 2008 merkitsevästi pienempi kuin reserviläisillä vuonna 2003. Niiden reserviläisten osuus, joilla vyötärönympärys oli alle 90 cm, oli kahdeksan prosenttia suurempi vuonna 2008 kuin 2003 (p<0,001). Poikkeusolojen tehtävissä pärjäisi vain puolet Tämän tutkimuksen yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että noin puolet reserviläisistä on rnaksimaaliselta hapenottokyvylrään sijoituskelpoisia nykyisiin poikkeusolojen tehtäviinsä. Kehon pituuden, painon, vyötärönympäryksen, painoindeksin sekä kestävyysja lihaskunnon keskimääräiset (±keskihajonta), ikäpainotetut erot vuosien 2003 ja 2008 välillä. Ripeää tai reipasta liikuntaa 1-2 kertaa viikossa harrastavien määrä oli suurempi (p<0,05). Kestävyyskunnon laskua osoittavat myös varusmiesten kuntotestitilastot. Kehon rakenteen ja fyysisen suorituskyvyn tulosten keskiarvot -ja hajonnat on esitetty taulukossa 1, jossa vuoden 2003 tulokset painotettiin vastaamaan vuoden 2008 ikäjakaumaa. Myös hyvä tai erinomainen hapenottokyky oli yhä harvemmalla reserviläisellä (p<0,001). 50 ml/kg/min) 15 prosenttia reserviläisistä. Huolimatta paremmasta lihaskunnosta tukija liikuntaelinvaivoista raportoi jopa lähes neljännes. Sen sijaan rohkaisevaa on, että lihaskunto oli reserviläisillä merkittävästi parempi vuonna 2008. Lääkkeiden käyttö on keskimäärin noin 28 prosenttia suurempi vuonna 2008 verrattuna vuoteen 2003. Työn ruumiillisessa rasittavuudessa istumatyön osuus oli pienempi (p < 0,001) ja raskaan työn osuus suurempi (p<0,001) vuonna 2008. Sairauksien esiintyvyy det on esitetty taulukossa 2
Vaara J., Ohrankämmen 0., Vasankari T., Santtila M., Fogelholm M., Kokkonen E., Suni J., Pihlajamäki H., Mäntysaari M., Häkkinen A., Häkkinen K., ja Kyröläinen H. Puolustusvoimissa panostetaan sen takia erityisesti varusmieskoulutuksen laatuun ja sisältöön kaikilla koulutusaloilla. (2004) Reserviläisten fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2003. HEIKKI KYRÖLÄINEN, LitT Liikuntabiologian professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: heikki.kyrolainen@jyu.fi JANI VAARA, LitM Liikuntatutkija Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos, Maanpuolustuskorkeakoulu, Sähköposti: jani.vaara@mil.fi TOMMI VASANKARI, LT Johtaja, professori UKK-instituutti Sähköposti: tommi.vasankari@uta.fi MATTI SANTTILA, FT Puolustusvoimien liikuntapäällikkö Pääesikunta Sähköposti: matti.santtila@mil.fi LÄHTEET Malmberg J., Fogelholm M., Kyröläinen H., Lepistö P., Lipponen J., Mäntysaari M., Palvalin K., Pietilä H., Santtila M., Suni J. Sen jälkeen tulevat lastentarhat, koulut, työpaikat ja muut instituutiot mukaan lukien Puolustusvoimat. Liikuntaja ravitsemustietouden perusopetus sekä elintapojen yhteydet terveyteen olisi hyvä toistaa kertausharjoitusten teoriaopetuksen yhteydessä tiivistetyssä muodossa. Puolustusvoimat tekee myös erittäin arvokasta kansanterveystyötä pyrkimällä edistämään asevelvollisten liikuntakäyttäytymistä ja siten terveyttä sekä hyvinvointia. Pääesikunnan koulutusosasto. Tämä pätee myös fyysiseen koulutukseen, joka luo vahvan perustan sille, että koulutettavat kykenevät vastaanottamaan vaativaa taistelukoulutusta ja kehittämään omaa toimintakykyään. Huolestuttavaa on, että samanaikaisesti aerobisen kunnon heiketessä lihavuus ja siihen liittyvät sairaudet ovat lisääntyneet. Elintavat sekä liikuntaja terveyskäyuäytyrninen ovat selvässä yhteydessä toisiinsa. Puolustusvoimat panostaa koulutukseen Suomen puolustusvoimilla ei ole ammauiarrneijoiden tapaan mahdollisuutta valikoida sodan ajan joukkoihin vain henkisesti ja fyysisesti vahvoja sotilaita. Yksilön, työnantajan ja koko yhteiskunnan kannalta tämä olisi tavoiteltavaa toimintaa, jolla voidaan ylläpitää terveyttä ja toimintakykyä, vähentää sairauspoissaoloja ja siten lisätä työn tuottavuutta. 12009) Reserviläisten fyysinen suorituskyky 2008. Selvästi kohonnut verenpaine todettiin vajaalla kymmenellä prosentilla reserviläisistä, ja yli neljänneksellä kokonaiskolesterolin viitearvo ylittyi. Lisäämällä liikuntaharrastusta ja terveellisempiä ravitsemustottumuksia kaikilla edellä mainituilla tasoilla voidaan ennaltaehkäistä sairauksille altistavaa ylipainoa, monia elintasosairauksia sekä tukija liikuntaelinsairauksia. Jatkossa tulisi lisäksi ottaa huom ioon alara ajojen ojentajalihasten m aksim ivoim an m ittaaminen valittaessa sotilaita vaativiin sotilaallisiin opera atioihin, joissa on paljon taakan kantam ista. Tukija liikuntaelinsairauksia raportoitiin 25 prosentilla reserviläisistä huolimatta heidän nuoresta iästään. Vanhempien rooli lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden ja terveiden elintapojen edistäjänä on erityisen tärkeä. ISBN: 951-25-1505-9. heidät tu lisi sijoittaa fyy sisesti vähem m än vaativam piin tehtäviin. ISBN: 978-951-25-2023-7 http://www.puolustusvoimat.fi/toimialat/liikunta/tutkimus LIIKUNTA & TIEDE 47, 4 /2010 33. Fyysisen koulutuksen tärkeänä tavoitteena on tuottaa suorituskyvyltään sijoituskelpoisia sotilaita poikkeusolojen joukkoihin. Samalla laadukas koulutus ennaltaehkäisee liikuntavammojen ja -sairauksien syntymistä. Pääesikunnan henkilöstöosasto, koulutussektori. Yleinen asevelvollisuus edellyttää, että mahdollisimman moni varusmiehistä ja vapaaehtoisessa palveluksessa olevista naisista suorittaa hyvin kansalaisvelvollisuutensa. Terveyskartoitus paikallaan Kansanterveydellisestä näkökulmasta terveyden riskitekijöiden mittaaminen kertausharjoitusten yhteydessä näyttäisi perustellulta, kun asianomaiset reserviläiset sitten ohjataan avoterveydenhuollon seurantaan sekä liikuntaja ravitsemusneuvontaan
' . . ) I • • "~ ~ t Teksti: RihTA L~TO~ ,. läpi elä/' 1 .än, . 1YJ~ i -. .,, ) .. r--... iikkuvA'ii,!lile-n~ ~,. • ~ •, 'l • ' ~~::yo1 parem~: .. ., \-a 34 LIIKUNTA&TIE0E47•4/2010
Laihduttamisesta on myös hyötyä hedelmällisyyden parantumisessa. Raskausdiabetes ja erilaiset raskaudenaikaiset sokeritasapainon häiriöt ovat viime vuosina lisääntyneet koko maailmassa ja Suomessa selvästi. Asia on merkityksellinen kuitenkin vain naispuolisille kilpaurheilijoille, ei kuntoilua harrastaville kanssasisarille. 'Atleettiamenorrea' eli kuukautisten poisjäänti riippuu urheilulajista ja aloittamisiästä. Mielialan paraneminen puolestaan voi auttaa rentoutumaan ja helpottamaan munasolun irtoamista, jonka tiedetään heikentyvän erilaisten stressi.tekijöiden seurauksena. liikunta ja hedelmällisyys auttaako liikunta raskaaksi tulemisessa. Liikunnan vaikutus hedelmällisyyteen kulkee osittain painon ja painoindeksin kautta. Joka kolmannella suomalaisella äidillä on vähintään yksi raskausdiabeteksen riskitekijä (raskautta edeltävä ylipaino, suuri raskauden aikainen painonnousu, aiempien raskauksien sokeritasapaino-ongelmat tai kakkostyypin diabetes lähisuvussa). esteettistä liikuntaa tai juoksulajeja harrastavilla tytöillä. Kuukautiskierron vaihe saattaa vaikuttaa liikuntamotivaatioon yhteydestä on kuitenkin vain arvailuja, muttei tutkimuksellista tietoa. Liikunnalla on yhteys raskauden aikaiseen suositusten mukaisissa painonnousurajoissa pysymiseen. Liikunta voi myös vähentää kuukautisvuodon alkamista edeltäviä psyykkisiä oireita (PMS, premenstruaalisyndrooma) iästä riippumatta, vaikka tutkimuksellinen näyttö on toistaiseksi vähäistä. Liikunnan tiedetään myös ehkäisevän rintaja kohdunrunko-osan syöpää ja parantavan rintasyövästä taipuvien naisten elämänlaatua. Aktiivinen liikunta saattaa estää kuukautisten alkamisen nuorilla kokonaan. Mitä korkeampi äidin verensokeri, sitä suurempi lapsen syntymänläheisten, perinataalien komplikaatioiden riski. Kuukautiset ja raskaudet vaikuttavat myös liikunnan suorittamiseen, liikuntamotivaatioon ja sen seurauksiin. Myös synnytykseen liittyvät riskit, kuten leikkauskomplikaatiot, haavainfektiot, synnytyskipu ja synnytyksen jälkeinen virtsan pidätyskyvyttömyys ovat suurempia, jos äidin raskauden painonnousu ylittää suositukset ja lapsi on suurikokoinen. Kuukautiskierron loppuvaiheessa elimistön suurempi lämpötila kuormittaa sydänja verisuonielimistöä muita kuukautiskierron vaiheita enemmän. Liikunta vaikuttaa kuukautiskiertoon kuten myös mahdollisiin raskauksiin monin eri tavoin. Syömishäiriöitä ilmenee eniten ns. N aisen elämään kuuluvat lisääntymiseen liittyvät tekijät aina murrosiästä vanhuuteen saakka. Liikunnan määrän lisäämisen on todettu parantavan lapsettomien naisten hedelmällisyyttä, vaikka paino ei muuttuisikaan. Liikunnan PMS-oireilua lievittävän vaikutuksen arvellaan välittyvän aivojen mielihyvää välittävän endorfiinitason kohoamisen, sokeriaineenvaihdunnan paranemisen ja estrogeenitason kohoamisen myötä. Jos liikunta on kohtuullista, liikunnasta on murrosikäisille tytöille hyötyä positiivisen minäkuvan kehittymisessä puhumattakaan monista muista liikunnalliseen elämän tapaan kannustavista tekijöistä, jotka kantavat läpi aikuisiän. Kuukautishäiriöitä on sitä enemmän, mitä nuorempana aktiivinen harjoittelu aloitetaan. Raskauden aikana säännöllisellä ja kohtuullisella liikunnalla on useita hyödyllisiä vaikutuksia sekä äidille että sikiölle. Vaihdevuodet ohittaneilla naisilla painonhallinta ja päivittäinen liikunta ehkäisee merkittävästi sydänja verisuonisairauksia. Raskausdiabeteksen riskin tiedetään olevan yhteydessä raskauden aikaiseen verensokeriin ilman erityistä kynnysarvoa. Vaikutus voi johtua erilaisista liikunnan hyvinvointia lisäävistä psyykkisistä vaikutuksista liikunnan kun tiedetään vähentävän masentunutta mielialaa. Jo 5-10 prosentin suuruisen painonlaskun on todettu auttavan puolta lapsettomista naisista. Liikunta lievittää kuukautisia edeltävää mielialaoireilua. liikunta raskauden aikana Liikunnasta on raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen monenlaista hyötyä. Liikunta vaikuttaa raskaaksi tulemiseen, raskauden kulkuun, synnytykseen ja sikiön terveyteen eli suureen osaan lisääntymisterveyttä merkittävästi. Tutkimuksissa on todettu, että näiden lajien pariin hakeutuvat hieman useammin tytöt tai naiset, joilla on aiemmin ollut syömishäiriöitä. Tutkimukset liikunnan merkityksestä kroonisten sairauksien ehkäisystä painottavat liikunnan aloittamista jo lapsuus-nuoruusiässä. Lapsettomuushoitojen tulokset lihavilla naisilla ovat parantuneet, jos painoa on saatu alas. Raskaudenaikainen suosituksia suurempi painonnousu on yhteydessä lisääntyneeseen sydänja verisuonitautien, (raskaushypertension) ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden (raskausdiabetes) riskiin. Liikunnan, ravinnon ja painonnousun LIIKUNTA & TIEDE 47, 4 /2010 35
Lisäksi liikunta vähentää paksusuolen syövän riskiä vilkastamaila suoliston toimintaa. On mahdollista, euä liikunta myös ehkäisee rintasyövän uusiutumista, mutta tutkimuksia tarvitaan vielä lisää. raskausviikon jälkeistä selinmakuulla tapahtuvaa liikuntaa, jolloin kohiu voi painaa sydämeen palaavia suuria verisuonia ja aiheuttaapahoinvointia. Tulokset ovat varovaisen positiivisia, mutta tutkimusta tarvitaan vielä lisää. On arveltu, että jopa puolet raskausdiabetestapauksista voitaisiin ehkäistä terveellisillä ravintoja liikuntatottumuksilla. Painonnousu ja vaihdevuodet Jokaisen synnytyksen yhteydessä naisille kertyy noin 0.5-3 kiloa ylipainoa. Liikunta vaikuttaa vaihdevuosi-ikäisen naisen seerumin estrogeenipitoisuuteen, minkä vuoksi on arveltu, että säännöllistä kuormittavaa liikuntaa harrastavilla naisilla on alhaisempi kohdun sirottumataudin, endometrioosin riski ja vähemmän kohdun hyvänlaatuisia kasvaimia eli myoomia kuin muilla naisilla. Imetyksen vaikutukset äidin painon palautumiseen raskautta edeltävälle tasolla ovat pienemmät kuin on aiemmin arveltu, minkä vuoksi liikunta ja ravitsemukselliset seikat ovat tärkeämpiä painon palautumisen kannalta. Uusi tutkimustieto liikunnan vaikutuksista vaihdevuosi-ikäisten oireiden hoidossa tullee lisäämään elintapamuutosten merkitystä lääkehoitojen ohella. 36 LIIKUNTA & TIEDE 47, 4 /2010. Osteoporoosin ehkäisyn kannalta on siis tärkeää liittää liikuntaohjelmaanjumppaa tai esimerkiksi pallopelejä kävelyn ja muun kestävyyskuntoa lisäävien lajien lisäksi. Luuliikunnalla voi lisätä luun tiheyttä. Liikunnan on todettu vähentävän vaihdevuosioireita ja lisäävän elämänlaatua puoli vuotta kestäneessä kokeellisessa tutkimuksessa, jossa naiset kävelivät 70 minuuttia viikossa. Suomalaisten äitien raskauden painonnousu on lisääntynyt keskimäärin yhden kilon 1960-luvulta 2000-luvulle tultaessa, riippumatta äidin raskautta edeltävästä painosta. Liikunta on sopivaa, jos harjoittelun lomassa pystyy puhumaan tai kun koettu rasitus on 12-14 Borgin asteikolla. Rintasyövän hoitona käytettävien lääkkeiden tiedetään vähentävän luun tiheyttä, minkä vuoksi liikunnan mahdollisuuksia osteoporoosin ehkäisyyn rintasyöpäpotilailla tutkitaan parhaillaan. Lisäksi olisi vältettävä kohdun voimakasta puristumista aiheuttavaa liikuntaa (esim. Terveysliikuntasuositusten mukainen liikunta yhdessä rasvan vähentämisen (enintään 30 prosenttia ruokavaliosta) kanssa ehkäisee vaihdevuosi-ikäisten naisten painonnousua. Raskaana olevien tulisi huolehtia riittävästä nesteytyksestä liikunnan aikana. Vaikka synnytyksiä ei olisi yhtään, keski-ikäistyminen tuo tullessaan lisakiloja. Aikaa voi pidentää vähitellen liikuntasuosituksen mukaiseksi. Osteoporoosi, fibromyalgia ja liikunta Osteoporoosi eli luukato liittyy naisen elämään raskauden aikana, sen jälkeen sekä vaihdevuosissa. Elämänlaadun koheneminen oli tässä tutkimuksessa sitä suurempaa, mitä enemmän liikuntaa harrasti. Jos äiti ei ole harrastanut liikuntaa ollenkaan ennen raskautta, 15 minuutin lenkki kolme kertaa viikossa on hyvä aloitusannos. Aiemmin kertynyt ylipaino ja vaihdevuosien aikainen vyötärölihavuuden lisääntyminen yhdessä lisäävät vaihdevuosien jälkeistä syöpäriskiä. vatsamakuu) ja 16. Luuliikunnassa tärkeää ovat nopeat suunnanvaihdokset ja hypyt, joita luu tarvitsee pysyäkseen kunnossa. kuumista aalloista, unettomuudesta ja mielialamuutoksista) kärsii jopa joka toinen suomalainen nainen enintään vuosikymmenen ajan. Turvallisuussyistä raskaana olevia tulisi varoittaa iskuja, putoamisvaaraa tai nopeita suunnanvaihdoksia sisältävistä lajeista (pelit, kovatehoinen urheilu, laitesukellus). Näin syntyvä vyötärölihavuus vaikuttaa sydänja verisuonitautien riskitekijöihin erityisen epäedullisesti. Sekä painonhallinta että 1 i ikunta ovat tärkeitä vaihdevuodet oh ittanei lie naisille, joilla päivittäinen 30 minuutin kävely ehkäisee jopa puolet sydänja verisuonisairauksista. Vaihdevuodet (ikä 45-54) eivät välttämättä aiheuta painonnousua, mutta estrogeenituotannon väheneminen aiheuttaa rasvan kertymistä sisäelinten ympärille. Vaihdevuosioireet, syöpäriski ja liikunta Vaihdevuosioireista (mm. Synnytyksen jälkeen painoa kertyy vähemmän naisille, jotka olivat fyysisesti aktiivisempia kuin vähemmän liikkuville naisille. merkitys on sokeriaineenvaihdunnan tasapainollamisessa suuri. Odotusaikaan liikuntaa Raskaana oleville ja synnyttäneille naisille suositellaan säännöllistä ja kohtuullisen rasittavaa liikuntaa mieluiten jokaisena päivänä vähintään 30 min ajan. Tutkimuksista tiedetään, että raskaana olevat, erityisesti raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvat, liikkuvat liian vähän. Säännöllisellä ja kohtuullisella liikunnalla on osoitettu olevan useita hyödyllisiä, mutta ei lainkaan haitallisia vaikutuksia terveelle äidille tai sikiölle normaalin raskauden aikana. Lihavilla naisilla vaihdevuosioireita on useammin kuin normaalipainoisilla naisilla. Vaihdevuosioireiden lievittämiseen käytettävät hormonaaliset hoitomuodot ovat tehokkaita, mutta niiden pitkäaikaiseen käyttöön liittyy kohonneen syövän riski eivätkä ne välttämättä sovi aiemmin laskimoveritulpan, aivohalvauksen tai rintasyövän sairastaneille naisille. Liikunnan tiedetään ehkäisevän rintaja kohdunrunko-osan syöpää ja parantavan rintasyövästä taipuvien naisten elämänlaatua. Raskauden ja imetyksen aikainen väliaikainen ja vähäisempi osteoporoosi palautuu lähes kokonaan imetyksen loputtua, mutta vaihdevuosien jälkeen alkava luukato ei
BMC Pregnancy and Childbirth 2008, 8 37. Työelämässä vaaditaan pitkiä työpäiviä, mikä on uuvuttavaa runsaasti oireilevalle, yönsä huonosti nukkuvalle vaihdevuosi-ikäiselle työntekijälle. Fibro m yalgiaan kuuluvat kipupisteet eri puolella vartaloa, alent unut kipukynnys, väsym ys ja unihäiriöt, päänsärky ja m iel ialan lasku. perheja työelämän vaatimusten ja terveysliikuntasuositusten yhteensovittaminen on naisille ongelmallisempaa kuin miehille. Liikunnan on tutkimuksissa havaittu lisääntyvän työttömäksi tai eläkkeelle jäämisen jälkeen. Eur J Clin Nutr 2007;61 :884-91. Asikainen T-M, Suni JH, Pasanen ME, Oja P, Rinne MB, Miilunpalo S, Nygård C-H, Vuori IM. Physical activity counseling in maternity and child health care a controlled trial. Preventing excessive weight gain during pregnancy a controlled trial in primary health care. Kinnunen T, Luoto R, Hilakivi-Clarke L, Gissler M, Hemminki E. Kinnunen TI, Pasanen M, Aittasalo M, Fogelholm M, Weiderpass E, Luoto R. Suomalaisessa väestötutkim uksessa todettiin, että vähiten koulutusta saaneet, yksilapsiset ja 1-2 vuotta sitten synnyttäneet äidit liikkuivat selvästi vähemmän kuin muut äidit. Neuvoloilla onkin tärkeä tehtävä ohjata ja kannustaa nuoria äitejä liikkumaan. Six-month follow-up of patient-rated outcomes in a randomized controlled trial of exercise training during breast cancer chemotherapy. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2007;16:2572-8. Feasibility of a controlled trial aiming to prevent excessive pregnancyrelated weight qarn in primary health care. Phys Ther 2006:86:912-23. Pregnancy weight gain from 1960s to 2000 in Finland. Kinnunen T, Aittasalo M, Koponen P, Ojala K, Mansikkamaki K, Weiderpass E, Fogelholm M, Luoto R. Synnyttäneisyys ja liikuntaliikkuvatko äidit riittävästi. Aina kyse ei kuitenkaan ole sairaudesta, vaan liikuntaharrastuksen aloittamiseen tai ylläpitämiseen liittyvistä kannustavista ja tukevista tekijöistä läpi koko elämän. Lapsen saaminen on iso elämänmuutos, jonka aikana tingitään omasta hyvinvoinnista ja sen ylläpitämisestä liikunnalla. Coumeya KS, Segal RJ, Gelmon K, Reid RD, Mackey JR, Friedenreich CM, Proulx C, Lane K, Ladha AB, Vallance JK, Liu 0, YasuiY, McKenzie DC. Liikunnan lisääminen arkipäivään ei kuitenkaan ole aina helppoa, jos puuttuu tietoa esimerkiksi sairauksien ja lääkkeiden ja liikunnan yhteisvaikutuksesta. Vaikka tavoitteena on liikunnallisen elämäntavan omaksuminen jo lapsuudessa, myöhemmälläkin liikunnallisella aktivoitumisella voi vähentää kroonisten sairauksien riskiä ja lisätä hyvinvointia. BMC Vvornen's health 2008; 8:14. Liikunta • voi lievittää kuukautisia edeltävää mielialaoireilua (PMS-oireita) • vaikuttaa suotuisasti hedelmällisyyteen • auttaa raskauden aikana pysymään suositusten mukaisissa painorajoissa, parantaa mielialaa, vähentää synnytykseen liittyviä komplikaatioita ja parantaa sokeriaineenvaihduntaa • auttaa palautumaan synnytyksen jälkeen raskautta edeltävään painoon ja parantaa mielialaa • parantaa vaihdevuosioireista kärsivien naisten elämänlaatua ja vähentää oireiden määrää • ehkäisee vaihdevuosien jälkeistä rintaja paksusuolensyöpää sekä kohdun runko-osan syöpää • lisää rintasyövästä taipuvien, fibromyalgiasta tai kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivien naisten hyvinvointia Liikunta raskauden aikana • parantaa fyysistä suorituskykyä, kohentaa mielialaa ja auttaa jaksamaan raskaudenaikaisen fyysisen rasituksen • parantaa sokeriaineenvaihduntaa ja ehkäisee sikiön suurikokoisuutta ja voi vähentää synnytyskomplikaatioita • ehkäisee selkävaivoja, jalkojen turvotusta ja liiallista painonnousua • nopeuttaa synnytyksen jälkeistä palautumista Liikunta synnytyksen jälkeen • auttaa palautumaan takaisin raskautta edeltävään painoon • lisää fyysistä ja psyykkistä jaksamista • ehkäisee synnytyksen jälkeisen masennuksen syntymistä KIRJALLISUUS Aittasalo M, Pasanen M, Fogelholm M, KinnunenTI, Ojala K, Luoto R. Pregnancy weight gain, 30 year follow-up of weight development and the risk of breast cancer. KinnunenT, Luoto R, Gissler M, Hemminki E. lnt J Obesity 2003;27: 1572-7. Effect of brisk walking in 1 or 2 daily bouts and moderate resistance training on lowerextremity muscle strength, balance, and walking performance in women who recently went through menopause: a randomized, controlled trial. Li ikunnan on todettu vaikuttavan edullisesti myös vaihdevuosi-ikäisten naisten fibro m yalgiaan ja kro oniseen väsym ysoireyhtym ään. Vaihdevuosi-ikäisille ja sitä vanhemmille naisille liikunnan hyödyistä ja hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta on melko paljon tutkimustietoa. Lääkärit voivat tarjota Liikkumisreseptin, jos kyse on sairauksien ehkäisystä ja hoidosta. Alden-Nieminen H, Borodulin K, Laatikainen T, Raitanen J, Luoto R. Jotta naiset voisivat toteuttaa liikunnallisia tavoitteitaan ja lisätä hyvinvointiaan, tarvitaan myös terveyttä edistäviä asuinympäristöjä (esimerkiksi hiekoiteuuja lenkkipolkuja), työelämän toimenpiteitä (esimerkiksi työaikapankki, liikuntaryhmät työajalla) ja kannustavaa sosiaalista tukea. (http://www.biomedcentral com/1472-6874/4/71 Kinnunen TI, Pasanen M, Aittasalo M, Fogelholm M, Hilakivi-Clarke L, Weiderpass E, Luoto R. Exercise to reduce vasomotor and other menopausal symptoms: a review. Suom Lääkärilehti 2008;63 2893-98. Daley A, Stokes-Lampard HJ, Macarthur C. Reducing LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010 37. BMC Women's health 2004;4:7. Terveydenhuollon ammattilaisilla on tämän vuoksi tärkeä rooli liikunnallisuuteen kannustamisessa ja lisätiedon antamisessa. Monilla äideillä on myös pelkoja liikunnan turvallisuudesta raskauden aikana. Arki vie aikaa liikunnalta Liikunnalla on suuri merkitys naisen elämänkaarella. Perheettömien naisten liikunnan harrastamiselle ei ole lastenhoidosta seuraavia ajankäytöllisiä esteitä, mutta kyse on myös motivaation puutteesta. RIITTA LUOTO, dosentti, terv.huollon erikoislääkäri tutkimusjohtaja UKK-instituutti Sähköposti: riitta.luoto@uta.fi Mitä hyötyä kohtuullisesta liikunnasta naisille. Maturitas 2009; 63:176-80. Jotta liikunnasta olisi näissä kro onisissa sairauksissa hyötyä, sen tulisi olla aero bista ja sitä tulisi harrastaa vähintään noin 20 viikkoa
Rössner S. Vastaavasti kodin ylläpitoon liittyvät askareet vaikeutuvat iän lisääntyessä. Raskausdiabetes. Suomen Lääkärilehti 1988;43: 1705-08. uk. Sternfeld B, Wang H, Ouesenberry CP, Abrams B, Everson-Rose SA, Greendale G et al. Prospective assessment of exclusive breastfeeding in relation to weight change in women. CurrentWomens Health Reviews 2006;2:125-132. Luoto R, Viisainen K, Kulmala 1 (toim). Liikkumiskyvyn heikentymisestä seuraa usein monimutkaisempien päivittäisten toimintojen, kuten ostosten teon, raskaiden kotitöiden tekemisen tai sosiaalisen osallistumisen vaikeutuminen. Vastapaino, 2003. Sichieri R, Field AE, Rich-Edwards J, WillettW. Menopausal transition and chronic diseases. Raskaus ja liikunta. Physical activity and changes in weight and waist circumference in midlife women: findings from the study of Women's health Across the Nation. Duodecim 2000; 116:495-501. Lopulta saattaa myös perustoiminnoista, kuten pukeutumisesta, peseytymisestä tai sisällä liikkumisesta, suoriutuminen muuttua ongelmalliseksi ja johtaa ulkopuolisen avun tarpeen lisääntymiseen. Sukupuoli ja terveys. Physical activity and prevention and treatment of weight gain associated with pregnancy: current evidence and research issues. U seiden päivittäisten toimintojen hoitaminen, kuten kaupassa asiointi, edellyttää kykyä kävellä yhtäjaksoisesti vähintään puolen kilometrin matkan. Tiitinen A, Rissanen A, Mustajoki P. American Journal of Epidemiology 2004;160 912-22. Arch lntern Med 2009;169:26978. Med Sci Sports Exerc 1999;31 (11 Suppl):S560-563. Predicting physical activity intentions using a goal perspectives approach: a study of Finnish youth. National Institute fro Clinical Excellence, NICE. Liikuntaneuvonnalla tukea iäkkäiden henkilöiden liikkumiskyvyn ylläpitoon Liikkumiskyvyn muutokset, kuten kävelyn hidastuminen, vähentyminen ja väsyminen, edeltävät varsinaisten liikkumisvaikeuksien kehittymistä. Ravinto ja liikunta raskausdiabeteksen ehkäisyssä. Martin CK, Church TS, Thompson AM, Earnest CP, Blair SN. 2003. Käypä Hoito-suositus. Hot flushes and quality of life during menopause. Luoto R. Recruitment of breast cancer survivors into a 12-month supervised exercise intervention is feasible. Contemp Clin Trials 2009; 30:457-63. Suomen Lääkärilehti 2007;62:513-8. Antenatal care. doi 10 1186/1472-6874-9-13 (http ://www. biomedce nt ra 1. Esimerkiksi, noin puolet 6575 -vuotiaista ja vain joka viides 75-84 vuotta täyttäneistä naisista selviää raskaista siivoustötstä ilman vaikeuksia. Heikentynyt liikkumiskyky lisää riskiä myös kaatumistapaturmille. Lihavuus ja naisen lisääntymisterveys. postpartum weight retention a pilot trial Teksti: MINNA MÄNTY in primary health care. Routine care for the healthy pregnant woman. Liikkumiskyvyssä ilmenevät vaikeudet ovatkin keskeinen vakavien toiminnanvajauksien ja siten myös laitoshoidon tarpeen riskitekijä, ja usein ensimmäinen helposti todettavissa oleva merkki siitä, että toimintakyky on alkanut heikentyä. wwwnice.org. Duodecim 2008;124 (13):1556-69 Rauramo 1. Luoto R. Scand J Med Sci Sports 1999;9:344-52. Penttinen H, Nikander R. Yksilöllisellä liikuntaneuvonnalla voidaan ylläpitää suomalaisten kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden liikkumiskykyä ja näin tukea myös itsenäistä kotona selviytymistä. Blomqvist C, Luoto R, Saarto T. lnt J Obesity 2003;27:815-20. Walking compared with vigorous exercise for the prevention of cardiovascular events in women. Nutrition Journal 2007;6:21 Lintunen T, Valkonen A, Leskinen E, Biddle SJH. Manson JE, Greenland P, LaCroix AZ, Stefanick ML, Mouton CP, Oberman A et al. Iäkkäiden henkilöiden kaatumi38 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010. Exercise dose and quality of life: results of a randomized controlled trial. BMC Women's health 2009;9:13. co m/ 14 7 26874/9/13) Luoto R, Aittasalo M, Kinnunen T. N Engl J Med 2002;347:716-25. Tutkimusten mukaan Suomalaisista työikäisistä yli 90 prosenttia kykenee kävelemään matkan vaikeuksitta, mutta ainoastaan enää noin puolet 75-84 -vuotiaista selviytyy matkasta ilman vaikeuksia
Annettuja suosituksia tuleekin soveltaa jokaisen ikäihmisen kohdalla yksilöllisesti, jokaisen terveydentila ja omat resurssit huomioon ottaen. Kaatumiset aiheuttavatkin valtaosan ikäihmisten sairaalahoitoa vaativista tapaturmista ja tapaturmaisista kuolernisista. Iäkkään väestön terveysneuvonnan ja itsehoitomenetelmien kehittäminen onkin yksi tulevaisuuden haasteista ja tavoitteista. Ja vaikka vain pieni osa kaatumisista johtaa lonkkamurtumiin, on tärkeä huomata, että yli 90 prosenttia lonkkamurtumista syntyy juuri kaatumisten seurauksena. Länsimaissa joka kolmas yli 65-vuotias kotona asuva ikäihminen kaatuu vähintään kerran vuodessa ja iäkkäistä kaatujista noin puolet kaatuu toistuvasti. Tutkimusja kehitystyön tärkeänä tehtävänä onkin edelleen lisätä näyttöön perustuvaa tietoa ikääntyvän väestön terveyteen ja toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä sekä soveltaa saatuja tutkimustuloksia käytäntöön hyvien toimintamallien kehittämiseksi. set ja niihin liittyvät luunmurtumat, muut vammat ja kuolintapaukset ovat Suomessa lisääntyneet huomattavasti viimeisen 40 vuoden aikana. Liikuntaneuvonta saattaakin tarjota toimivan ja kestävän keinon ikääntyvän väestön liikkurnisja toimintakyvyn heikentymisen hidastamiseen. Liikkumisvaikeuksista ja kaatumistapaturmista kärsivien määrän arvioidaan lisääntyvän huomattavasti seuraavina vuosikymmeninä. Kaatumistapaturmat ja niistä aiheutuvat vammat osaltaan heikentävät toimintakykyä ja haittaavat monen iäkkään ihmisen elämää. Nykyään on vahvaa näyttöä siitä, että käyttämätLIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010 39. Liikuntaneuvonnalla tukea liikkumiskyvyn ylläpitoon Vähäinen fyysinen aktiivisuus sekä heikko lihasvoima ja tasapaino ovat kroonisten sairauksien ohella tärkeimpiä liikkumiskyvyn heikkenemisen ja kaatumistapaturmien riskitekijöitä. Useat satunnaistetut kontrolloidut kokeet ovat osoittaneet, että ikäihmisille suunnatulla henkilökohtaisella liikuntaneuvonnalla on myönteisiä vaikutuksia liikunta-aktiivisuuteen. Sekä iäkkään ihmisen että yhteiskunnan kannalta olennainen kysymys onkin, millaisiksi elämän viimeiset vuosikymmenet ja vuodet muodostuvat terveyden ja toimintakyvyn kannalta. Tavoitteena on luonnollisesti pitää yllä niin hyvä terveys ja toimintakyky että itsenäinen elämä voi jatkua mahdollisimman pitkään. Tällä voiman lisäyksellä saattaa olla suuri merkitys erityisesti itsenäisen liikkumiskyvyn menettämisen vaarassa oleville ikäihmisille. 65 vuoden ikään eläneillä miehillä on jäljellä olevan elinajan pituus keskimäärin 19 vuotta ja naisilla 23 vuotta. Noin viidesosa kaikista iäkkäiden kaatumisista johtaa lääkärissä käyntiä vaativiin vammoihin, kuten luun murtumiin. Liikuntaneuvonnan tavoitteena on ohjata iäkkäitä henkilöitä jo olemassa olevien liikuntapalveluiden pariin ja auttaa heitä löytämään mahdollisuuksia liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi omassa arkielämässään. Vuonna 2060 jo noin kolmasosan suomen väestöstä ennustetaan olevan yli 65-vuotiaita. Esimerkiksi kaatumisen seurauksena lonkkamurtuman saaneista henkilöistä suurin osa ei kykene saavuttamaan murtumaa edeltänyttä liikkumiskyvyn tasoaan, noin kolmasosa menehtyy murtumaan liittyviin komplikaatioihin ja viidesosa joutuu pysyvään laitoshoitoon. Esimerkiksi jo muutaman kuukauden pituisella, viikoittaisella kuntosaliharjoittelulla voidaan lisätä iäkkäiden naisten ja miesten lihasvoimaa 10-30 prosenttia. Useat pitkittäistutkimukset ja satunnaistetut kontrolloidut kokeet ovatkin osoittaneet, että intensiivisellä ja säännöllisellä liikuntaharjoittelulla voidaan tehokkaasti ylläpitää ja parantaa iäkkäiden henkilöiden liikkumiskykyä ja ehkäistä kaatumistapaturmia. Tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus suomen väestöstä oli vuonna 2009 17 prosenttia. Tänä keväänä tarkastetussa väitöskirjassa havaittiin lisäksi, että yksilöllisellä liikuntaneuvonnalla voidaan ylläpitää suomalaisten kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden liikkumiskykyä ja näin tukea myös itsenäistä kotona selviytymistä. Lisäksi lihasvoimaa lisäävällä ja tasapainoa parantavalla harjoittelulla voidaan vähentää iäkkäiden henkilöiden kaatumisia ja kaatumisvammoja jopa 50 prosentilla. Lisäksi tasapainoharjoittelua suositellaan erityisesti aiemmin kaatuneille ja heikon liikkumiskyvyn omaaville iäkkäille henkilöille. Useiden heikkokuntoisten ikäihmisten voi olla vaikeaa yltää suosituksia vastaavalle liikunta-aktiivisuuden tasolle. Vaikka nykypäivänä on saatavilla runsaasti vahvaa näyttöä liikunnan terveysvaikutuksista ja vaikka liikunnan harrastaminen iäkkäässä väestössä onkin jonkin verran viime vuosikymmeninä lisääntynyt, ainoastaan noin kolmannes suomalaisista ikäihmisistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Riskihenkilöiden tunnistaminen riittävän ajoissa tärkeää Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kohdentaminen ja onnistuminen edellyttää riskihenkilöiden tunnistamista riittävän aikaisessa vaiheessa. Väestön ikärakenteen muutoksen myötä iäkkäiden ihmisten kokonaismäärä ja suhteellinen väestöosuus lisääntyvät voimakkaasti. Sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta on mielekkäämpää ja hyödyllisempää pyrkiä ehkäisemään liikkumisongelmien kehittymistä esimerkiksi liikunnan avulla kuin pyrkiä palauttamaan jo menetetty liikkumiskyky raskailla ja usein hintavillakin kuntoutustoimenpiteillä. Tutkimustietoon perustuvien kansainvälisten liikuntasuositusten mukaan yli 65-vuotiaiden henkilöiden tulisi terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi harrastaa kestävyyskuntoa parantavaa liikuntaa, kuten kävelyä tai pyöräilyä, vähintään 30 minuuttia viitenä päivänä viikossa ja lihaskuntoa parantavaa voimaharjoittelua kaksi kertaa viikossa. Liikuntaneuvontaa voidaankin pitää suositeltavana ja edullisena tukitoimena ikäihmisten liikkumiskyvyn ylläpitämiseksi. Yli 65-vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien määrän arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan vuoden 2009 tasosta vuoteen 2060 mennessä
Erityisesi sisällä tapahtuvat kaatumistapaturmat ovat yhteydessä itsenäisesti asuvien ikäihmisten liikkumisongelmien kehittymiseen. Effect of physical activity counseling on muscle power and walking speed among older people. fi/dspace/bitstrea m/hand le/123456789/23586/9789513938826. University of Jyväskylä, 2010. pdf?sequence= 1 Mänty M, Heinonen A, Leinonen R, Törmäkangas T, Sakari-Rantala R, Hirvensalo M, von Bonsdorff MB, Rantanen T. On viitteitä siitä, että iäkkäiden henkilöiden havaitsemat liikkumiskyvyn muutokset, kuten kävelyn hidastuminen, vähentyminen ja väsyminen, edeltävät varsinaisten liikkumisvaikeuksien kehittymistä. Mänty M, Heinonen A, Leinonen R, Törmäkangas T, Hirvensalo M, Kallinen M, Sakari R, von Bonsdorff MB, Heikkinen E, Rantanen T. Heitä kannustettiin lisäämään fyysistä aktiivisuutta omassa arkielämässä sekä käyttämään Jyväskylän kaupungin tarjoamia liikuntapalveluja. lä erilaisia fyysisen suorituskyvyn mittareita, kuten mittaamalla lihasvoimaa tai kävelykykyä, voidaan luotettavasti tunnistaa liikkumiskyvyn heikentymisen riskissä olevia ikäihmisiä. Construct and predictive validity of a self-reported measure of preclinical mobility limitation. Henkilökohtaisen liikuntaneuvonnan aikana jokaiselle koeryhmään kuuluvalle ikäihmiselle suunniteltiin yksilöllinen liikuntaohjelma yhdessä fysioterapeutin kanssa. Kun esimerkiksi havaitaan, että kävelynopeus on hidastunut tai alaraajojen suorituskyky heikentynyt, tulee selvittää, mistä heikentyminen johtuu ja pyrkiä ehkäisyn keinoin puuttumaan näihin syihin ennen kuin liikkumiskyky heikkenee tasolle, jossa itsenäinen selviytyminen on vaarantunut. Liikuntaneuvonnan lähtökohtana olivat kunkin osallistujan oma motivaatio ja kiinnostuksen kohteet. Liikuntaneuvonnan aikana liikkumiskyvyssä tapahtuvia muutoksia seurattiin puolen vuoden välein koko intervention ajan sekä 1,5 vuotta intervention päättymisen jälkeen. Nämä liikkumiskyvyn muutokset saattavatkin tarjota hyvän mahdollisuuden liikkumiskyvyn heikkenemisen alkuvaiheessa olevien ikäihmisten tunnistamiseen ja haastattelumenetelmien kehittämiseen. Archives of Physical Medicine and Rehabilitation 2007;88:1108-1113. Tutkittavat satunnaistettiin koe(n=318) tai kontrolliryhmään (n=314). Long-term effect of physical activity counseling on mobility limitation among older people: a randomized controlled study. MINNA MÄNTY, TtT Tutkija Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Sähköposti: minna.manty@jyu.fi Artikkeli perustuu kirjoittajan 21.5.2010 Jyväskylän yliopistossa tarkastettuun väitöskirjaan "Liikkumiskyvyn heikkenemistä ennakoi.vat merkit ja liikuntaneuvonta !iikkumisvaikeuksien ehkäisyssä iäkkäill.ä henkilöillä". Mänty M, Heinonen A, Viljanen A, Pajala S, Koskenvuo M, Kaprio J, Rantanen T. Submitted for publication. NÄIN TUTKITTIIN V äitöstutkimuksessa selvitettiin iäkkäiden henkilöiden liikkumiskyvyn heikkenemistä ja kaatumisia ennakoivia merkkejä. Iäkkäiden henkilöiden havaitsemat prekliiniset liikkumisongelmat ennustavat varsinaisten liikkumisvaikeuksien kehittymistä ja kaatumistapaturmia vielä hyväkuntoisilla itsenäisesti asuvilla iäkkäillä henkilöillä. Selfreported preclinical mobility limitation and fall history as predictors of future falls in older women: prospective cohort study. Mänty M, Heinonen A, Leinonen R, Törmäkangas T, Hirvensalo M, von Bonsdorff MB, Heikkinen E, Rantanen T. Lisäksi tutkittiin liikuntaneuvonnan vaikuttavuutta iäkkäiden henkilöiden liikkumiskykyyn. Age and Ageing 2009;38:757-761. Tyypillisesti, prekliinisiä liikkumisongelmia raportoiva henkilö kertoo havainneensa muutoksia omassa liikkumiskyvyssään mutta kykenee kuitenkin esimerkiksi kävelynopeutta hidastamalla tai välillä levähtämällä selviytymään kävelymatkasta ilman vaikeuksia. Osteoporosis International 2010;21 :689-693. Lisäksi toteutettiin intensiivinen 12 kuukauden kaatumisten seuranta. Edelleen kuitenkin tarvitaan kehitystyötä luotettavien haastattelumenetelmien kehittämiseen, sillä nykyisin käytössä olevat menetelmät eivät ole riittävän herkkiä liikkumiskyvyn heikkenemisen alkuvaiheessa olevien ikäihmisten tunnistamiseen. Koeryhmä osallistui yhteen henkilökohtaiseen liikuntaneuvontakertaan, jonka jälkeen fyysisen aktiivisuuden lisäämistä tuettiin puhelinkeskusteluin neljän kuukauden välein kahden vuoden ajan. Näistä liikkumiskyvyn heikkenemistä ennakoivista merkeistä käytetään yhteisnimitystä prekliiniset liikkumisongelmat. Haastattelumenetelmät eivät vaadi erityistä paikkaa tai mittavälineitä, ja haastattelua voidaan hyödyntää helposti esimerkiksi kotikäyntien tai puhelinneuvonnan yhteydessä. Finnish Twin Study on Aging (FlTSA) on prospektiivinen seurantatutkimus,johon osallistui 434 itsenäisesti asuvaa 6375 -vuotiasta naista. Screening and Counselingf or Physical Activity and Mobility among Older People (SCAMOB) -tutkimukseen osallistui 632 Jyväskylän kaupungin keskusta-alueella itsenäisesti asuvaa 75-81-vuotiasta miestä ja naista. Tutkimuksessa seurattiin liikkumiskyvyssä tapahtuvia muutoksia kolmen vuoden ajan. Mänty M, Heinonen A, Viljanen A, Pajala S, Koskenvuo M, Kaprio J, Rantanen T. https ://jyx.jyu. Näihin liikkumiskyvyn heikkenemistä ennustaviin merkkeihin tulisikin suhtautuva vakavasti, sillä ne auttavat tunnistamaan liikkumiskyvyn heikkenemisen alkuvaiheessa olevia ikäihmisiä ja kohdentamaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Early signs of mobility decline and physical activity counseling as a preventive intervention in older people. LÄHTEET Mänty M. Studies in sport, physical education and health 147. Tutkimuksessa käytettiin kahta tutkimusaineistoa. Prekliiniset liikkumisongelmat olivat yhteydessä myös heikentyneeseen suorituskykyyn, kuten alentuneeseen voimantuottotehoon ja hidastuneeseen kävelynopeuteen. Outdoor and indoor falls as predictors of mobility limitation in older women. Journals of Gerontology Series A: Biological Sciences and Medical Sciences 2009;64: 83-89. 40 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010. Näiden fyysisten suorituskykytestien ohella tarvitaan myös luotettavia haastattelumenetelmiä liikkumiskyvyn arviointiin
Lisäksi vuosi 2010 on nimetty Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodeksi. S osiaalinen osallisuus on ollut EU:n agendalla monin tavoin. Sosiaalinen osallisuus nousi EU:n urheilupolitiikan agendalle Sosiaalinen osallisuus on noussut yhdeksi tärkeäksi teemaksi, jota Euroopan komissio haluaa edistää urheilun alan valmistelutoimilla eli niin kutsutulla urheilun pilottiohjelmalla. EU:ssa, joka on Kuva: ANTERO MLTONEN ensisijaisesti taloudellinen yhteisö, erityisen painoarvon saavat usein köyhyys ja taloudellinen syrjäytyminen. Sosiaalinen osallisuus ymmärretään yleensä sosiaalisen syrjäytymisen vastakohdaksi. Urheilulla voi olla vahva yhteiskunnallinen rooli kansalaisten osallistamisessa, syrjäytymisen ehkäisemisessä ja taustoiltaan erilaisten ihmisten yhdistämisessä. Lissabonin sopimuksella urheilulle oikeusperusta Lissabonin sopimus astui voimaan 1.12.2009 ja sen myötä EU:lla on toimivalta myös urheilusektorilla. Köyhyysrajan alapuolella elävät ovat vaarassa jäädä paitsioon myös muulla tavalla, sillä köyhyys saattaa johtaa sosiaaliseen syrjäytymiseen yhteiskunnasta. Teemavuoden taustalla on EU:n Lissabonin strategian käynnistämisen yhteydessä tekemä poliittinen sitoumus toimiin, jotka merkittävästi edistävät köyhyyden poistamista. Ohjelman tämänvuotisessa projektihaussa keskitytään erityisesti maahanmuuttajien integroimiseen liikunnan avulla. Espanja järjesti puheenjohtajakaudellaan toukokuussa 2010 symposiumin, jonka teemana olivat muun muassa urheilun sosiaaliset ongelmat. Esimerkiksi erilaisilla vähemmistöillä voi olla vaikeuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan täysipainoisesti. Sosiaalinen osallisuus tuleekin ymmärtää laajemmin kuin pelkästään taloudellisen syrjäytymisen vastakohtana. Kyse on kuitenkin niin sanotusta pehmeästä toimi. Vuoden 2009 haussa painopisteenä oli muun muassa vammaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Euroopan tasolla Lissabonin sopimus ja sen mukanaan tuoma EU:n toimivalta urheiluasioissa osaltaan mahdollistavat tämän. Syrjäytyminen ei ole kuitenkaan pelkästään taloudellista syrjäytymistä
Sosiaalinen osallisuus on vahvasti mukana urheilun yhteiskunnallisten tehtävien joukossa. Tshekin Liberecissä järjestettäville Euroopan nuorten talviolympiafestivaaleille annettiin 2 miljoonaa ja kehitysvammaisille suunnattujen Special Olympics -kilpailuiden järjestämiseen peräti 6 miljoonaa euroa. Jätetyistä projektiehdotuksista komissio valitsee noin 13 projektia, jotka saavat EU-rahoitusta l.12.201030.6.2012 väliselle toteutusajalle. Sam oin suojellaan urheilijoiden, erityisesti nuorim pien ur heilijoiden, fyy sistä ja henkistä koskem attom uutta. Ensimmäinen valmistelevien toimien hankehaku oli vuonna 2009. Urheilujärjestöjen toiveissa onkin, että varsinaisen urheiluohjelman myötä toimialalle saadaan jakoon samanlaisia summia kuin esimerkiksi nuorisopuolen projekteille. vallasta. Myös budjettivarojen korvamerkinnästä olisi hyvä päästä eroon. Hiljattain peru stettiin uusi, sosiaalista osallisuutta käsittelevä kom ission työryhm ä, jonka ensim m äinen kokoontu m inen oli heinäkuun alussa. Pilottija miniohjelmalla kohti varsinaista urheiluohjelmaa Sopimuksella Euroopan unionin toiminnasta, kuten Lissabonin sopimusta nyt kutsutaan, on niin institutionaalisia, taloudellisia kuin poliittisiakin vaikutuksia. Varsinaisille projekteille, joilla voidaan myös kehittää ruohonjuuritason toimintaa, jäi vain 2,5 miljoonaa kun 0,5 miljoonaa euroa menee tutkimuksiin ja seminaareihin. Kervinen 42 LIIKUNTA& TIEDE47•4/2010. Taloudellisesti sopimus mahdollistaa tukitoimien ja toimintaohjelmien käynnistämisen. Kansalaisten osallistaminen, urheilun merkitys vammaisille, miesten ja naisten välinen tasa-arvo, rasismin torjunta ja kestävä kehitys ovat muun muassa mainittuina valkoisessa kirjassa. Valkoista kirjaa toimeenpannaan Pierre de Coubertin -toimintasuunnitelman avulla. Tänä vuonna urheilun kokonaisbudjetti on 11 miljoonaa euroa, josta Euroopan parlamentti osoitti päätöksillään yhteensä 8 miljoonaa urheilutapahtumille. Yhteensä projekteille on varattu rahoitusta 2,5 miljoonaa euroa.joka jakautuu ennakkokaavailuiden mukaan siten, että dopingin torjuntaan ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tähtääville projekteille jaetaan molemmille noin miljoona euroa ja vapaaehtoistyön edistämiseen noin 0,5 miljoonaa. Sitä ennen urheiluohjelmaa harjoitellaan ensin urheilun valmistelevilla toimilla ja vuosina 2012 -13 niin sanotulla miniohjelmalla. Erityisesti vammaisurheilu ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ovat osa sosiaalista osallisuutta ja sen lisäämistä urheilun ja liikunnan avulla. Eurooppalaiset urheilujärjestöt ENGSO (European Non-Governmental Sports Organisation) on urheilun ja liikunnan eurooppalainen kattojärjestö, jonka jäseninä on 40 urheilun keskusjärjestöä ja olympiakomiteaa. Sopim uksen m ukaan "unioni m yötävaikuttaa Euro opan ur heilun edistäm iseen ottaen huom ioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen peru stuvat ra kenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän". Tämänvuotisessa haussa on kolme teemaa: dopingin torjunta, sosiaalisen osallisuuden edistäminen urheilussa ja urheilun kautta sekä vapaaehtoistyön edistäminen urheilun alalla. "Sosiaalinen osallisuus, vapaaehtoinen kansalaistoiminta ja terveyttä edistävä liikunta ovat keskeisiä ENGSO:n prioriteetteja, joita edistetään hyvällä yhteistyöllä Euroopan Olympiakomiteoiden EOC:n kanssa. Tiedonanto on tarkoitus julkaista syksyn 2010 aikana ja se määrittelee EU:n tulevan liikuntapolitiikan suuntaviivoja. Sosiaalinen osallisuus EU:n urheiluagendalla Urheilun yhteiskunnalliset tehtävät määriteltiin vuonna 2007 julkaistussa Urheilun valkoisessa kirjassa, jolle EU:n liikuntapolitiikka on perustunut viime vuosien ajan. ENGSO:n työ korostaa urheilun ruohonjuuritason kansalaistoimintaa." ENGSO painottaa sosiaalista osallisuutta Sosiaalinen osallisuus on ENGSO:n yhtenä keskeisenä toiminnan painopisteenä vuonna 2010. ENGSO:n puheenjohtaja Birgitta Kervinen kertoo, että EU:n valkoisessa kirjassa ja urheilun valmistelevissa toimissa painottamat teemat ovat lähellä ENGSO:n työtä. Varsinaisen urheilun toimintaohjelman on tarkoitus käynnistyä seuraavan täyden budjettikauden alkaessa vuonna 2014. Tuolloin testattavina teemoina olivat terveyttä edistävä liikunta, urheilukoulutus, erityisesti koulutuksen ja harjoittelun yhdistäminen, vammaisurheilu sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Tiedonanto tullee perustumaan vahvasti Urheilun valkoisen kirjan määrittelemille teemoille. Niiden saaman tuen osuus kokonaisbudjetista on kuitenkin huima, kun ottaa huomioon, että ne tavoittavat yhteensä vain muutama tuhat kansalaista. Lisäksi kehitetään urheilun euro oppalaista ulottuvuutta edistäm ällä ur heilukilpailujen rehellisyy ttä ja avoim uutta sekä ur heilusta vastaavien järjestöjen välistä yhteistyötä. Sosiaalinen osallisuus on yksi teem a, jota toim ivallan puitteissa voidaan edistää ja jonka m erkitys EU-tasolla nähdään tärkeäksi. Artiklassa 6 ur heilu on niiden alojen joukossa, joissa unionilla on toim ivalta toteuttaa toim ia jäsenvaltioiden toim ien tu kem iseksi, yhteensovittam iseksi tai täydentäm iseksi. Samalla testataan myös eri teemojen soveltuvuutta ja vaikuttavuutta u rheiluprojekteissa. Sen sijaan ruohonjuuritason kehittämiseen suunnattavien projektien rahoittamisella voitaisiin tavoittaa suurempi joukko ihmisiä. Nuorten olympiafestivaalit ja Special Olympics -kilpailui ovat hyvällä asialla ja niiden tukeminen on perusteltua. Järjestyksessään toinen valmistelevien toimien projektihaku päättyi elokuun 2010 lopussa. Komissio on valmistelemassa parhaillaan tiedonantoa Lissabonin sopimuksen vaikutuksista. Urheilusta päätetäänkin edelleen jäsenvaltioissa, m utta sillä on asem a m yös unionin päätöksenteossa. Kyse on siis vielä varsin pienistä rahoista, kun ottaa huomioon, että EU:n kokonaisbudjetti vuonna 2010 on noin 141,5 miljardia euroa
Forumin jälkeen esimerkeistä kootaan hyvien käytäntöjen käsikirja, jota ENGSO:n jäsenjärjestöt ja muut urheilujärjestöt voivat hyödyntää toiminnassaan. Birgitta Kervinen kiittää ENGSO:n jäsenjärjestöjen ja EU-työryhmän roolia manifestin valmistelussa: "Olen ylpeä työstämme. Manifestilla ENGSO haluaa korostaa liikunnan ja urheilun merkitystä sosiaalisten ongelmien ehkäisyssä. (Wornens International Leadership Development Project) oli menestyksekäs ja tuli hyväksytyksi rahoitettavien hankkeiden piiriin. ENGSO jatkaa sosiaalisen osallisuuden edistämistä, sillä teema on vahvasti mukana seuraavan kerran lokakuun alussa järjestettävässä vuosittaisessa ENGSO Forumissa. Jäsenjärjestöillemme ja ENGSO:n EU-työyhmälle, joka vastasi myös manifestin valmistelusta, kuuluu suuri kiitos aktiivisuudesta." Tämä aktiivinen työ on huomioitu myös EU-tasolla, sillä komission urheiluyksikön päällikkö Michal Krejza kiitti ENGSO:n yleiskokouksessa manifestia parhaaksi näkemäkseen sosiaalista osallisuutta ja urheilua käsitteleväksi paperiksi. Manifestissa urheilun sosiaalista osallisuutta käsitellään laaja-alaisesti, sillä teemoina ovat maahanmuutto, syrjäytyminen, sukupolvien välinen yhtenäisyys, tasa-arvo, rasismi, seksuaalinen suuntautuminen, väkivalta ja vammaisuus. Tarkoituksena on käsitellä aihetta konkreettisten esimerkkien kautta ja jäsenjärjestöjä on pyydetty esittelemään omia hyviä käytäntöjään. kehottaa suom alaisia liikuntajärjestöjä huom ioim aan sosiaalisen osallisuuden poliittisen merkityksen EUtasolla: "Sosiaalinen osallisuus on EU:ssa poliittisesti tärkeässä asem assa. Kyse ei ole vain siitä mitä EU voi tehdä urheilulle vaan myös siitä mitä urheilu voi tehdä EU:n kansalaisille ja yhteiskunnalliselle kehitykselle EU-alueella. Sitä kautta liikunta ottaa vastuun kansalaisista ja yhteiskunnallisesta toim innasta ." ENG SO :n yleiskokous hyv äksyi toukokuussa m anifestin Manifesto on a Truly lnclusive Sport, joka on keskeinen konkreettinen toimi sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi. Manifestissa määritellään suosituksia urheilujärjestöille siitä miten ne voivat toiminnassaan ottaa huomioon erilaiset vähemmistöt sekä edistää hyviä käytäntöjä, joilla voidaan ehkäistä edellä mainituilla osa-alueilla mahdollisesti esiintyviä ongelmia. Parhaillaan ENGSO suunnittelee hanketta sosiaalisesta osallisuudesta.johon on haettu rahoitusta EU:n urheilun pilottiohjelmasta. SLU :sta ja sen jäsenjärjestöistä ohjelmaan osallistuukin yhteensä kuusi suomalaista naista, joiden tähtäimessä on urheilujohtajuus. php. EU:n urheilupolitiikassa onkin kyse lisäarvon tuottamisesta eurooppalaisella tasolla. Täm ä ant aa liikuntajärjestöill e hyv än m ahdolli suuden osallistua om assa m aassaan syrjäytym isen to rjuntaan ja kansalaisten osallistam iseen." Vuodesta 2007 asti EN G SO :n puheenjohtajana to im inut Kervinen m uistuttaa m yös liikunnan vaikuttavuudesta: "Li ikunta on Euro opan suur in kansanliike, joka tavoittaa kansalaisia lapsista seniori-ikäisiin. Sosiaalinen osallisuus on tärkeä ja oivallinen teema, jossa liikuntaja urheilusektori voi olla omalta osaltaan edistämässä yhteiskunnallista kehitystä ja ehkäisemässä sosiaalisia ongelmia. Liikunta on laajin sosiaalinen ja vapaaehtoisuuteen perustuva kansanliike Euroopassa. Lisäarvoa tuotetaan ottaen huomioon urheilun erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän. Sähköposti: Heidi.Pekkola@slu.fi Lisätietoja: Euroopan lwmission urheiluyksikkö: http:!lec.europa.eu!sportlindex_ en.htm Eurooppalaiset urheilujärjestöt ENGSO: www.engso.com ENGSO Manifesti Manifesto on a Truly Inclusive Sport: http://www.engso. Urheilu ei ole aina vain pelkkää urheilua, vaan sillä on myös tärkeä yhteiskunnallinen rooli taustoiltaan erilaisten ihmisten yhdistämisessä. Jos saam m e osallistettu a köyhiä, m aahanm uuttajia ynnä m uita syrjäytym isuhan alla olevia, vaikutam m e om alta osaltam m e kansalaisten terveyteen ja aktivoim iseen. WILD:n tavoitteena on lisätä muun muassa naisten osaamista ja osuutta urheilun johtotehtävissä sekä vahvistaa liikunnan ja urheilun naisjohtajien verkostoa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. eulc laneh. Eurooppalaista lisäarvoa Lissabonin sopimuksen, urheilun valmistelevien toimien ja tulevan urheiluohjelman myötä liikunnan ja urheilun edistämiseen voidaan myötävaikuttaa eurooppalaisella tasolla. Projekti on parhaillaan käynnissä ja myös Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry on mukana hankkeen partnerina. HEIDI PEKKOLA Asiantuntija, kansainväliset asiat Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry. id=38&tab=latest_n ews Lissabonin sopimuksesta: http:l/europa.eu/lisbon_treatylindex_fi.htm Urheilun valkoinen kirja: http:llec.europa.euldgsleducation_culturelpubl! pdf!sportlwhitepaper _Ji.pdf ENGSO:n naisten mentorointiohjelma pilottihankkeena Ensimmäisessä EU:n valmistelevien toimien hankehaussa ENGSO:n naisten mentorointiohjelma WILD LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010 43. Kyse on vastavuoroisuudesta, sillä myös liikunta ja urheilu voivat olla osaltaan mukana edistämässä eurooppalaista kehitystä ja ehkäisemässä yhteiskunnallisia ongelmia kuten syrjäytymistä. Ohjelma on lähtenyt käyntiin innostavissa tunnelmissa ja projekti onkin hyvä esimerkki eurooppalaisella tasolla toteutettavasta sosiaalisen osallisuuden yhteistyöprojektista
Vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksien parantaminen voidaan hanketoiminnan perusteella jakaa kahteen näkökulmaan: liikunnan yleisten palveluiden kehittämiseen ja liikunnan kohdennettuihin palveluihin. Mutta millaiset keinot toimivat. Onko vähän liikkuvia lapsia ja nuoria mahdollista tunnistaa. Selvityksessä oli yhteensä 75 hanketta valtakunnallisista ja alueellisista kehittämisohjelmista yksittäisten järjestöjen, kuntien, koulujen ja päiväkotien hankkeisiin. N uori Suomi ry ja LIKES-tutkimuskeskus kokosivat yhteen käytäntöjä erilaisista Suomessa toteutetuista hankkeista kevään 2010 aikana. Liikunnasta syrjäytymisvaarassa oleva lapsi tai nuori liikkuu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittämättömästi. Miten vähän liikkuvia Kuva: GORILLNDAV/0 TROOT lapsia ja nuoria innostetaan liikunnan pariin. Liikkuminen on liikuntasuosi44 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010. Miten heidät tavoitetaan. hanketoiminnan tatjoamat aktivoinnin eväät Suomessa toimii lukuisia erilaisia lasten ja nuorten liikuntahankkeita, joista suuri osa suuntaa toimintansa vähän liikkuville, liikunnasta syrjäytymisvaarassa oleville lapsille ja nuorille
Vähän liikkuvien lasten tunnistaminen perustuu vahvasti uusien työtapojen juurruttamiseen terveydenhuoltoon samoin kuin päivähoitoon ja kouluihin. Vähän liikkuvaa lasta tai nuorta ei ole välttämättä helppo tunnistaa. Tavoitteena on, että yleiset liikuntapalvelut olisivat kaikkien ulottuvilla ja palvelu ketju tavoittaisi myös ne lapset ja nuoret, jotka eivät syystä tai toisesta liiku riittävästi. Vastuu lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja siihen kuuluvan liikunnan edistämisestä jakautuu monessa hankkeessa kaikille sosiaali-, terveys-, koulu-, nuorisoja vapaa-aikatoirnen toimijoille. Terveystoimi on ollut aktiivisena toimijana erityisesti hankkeissa, jotka liittyvät lasten ja nuorten ylipainon ehkäisyyn. Näitä ovat muun muassa päivähoidon, koulujen, vapaa-aikatoimen ja terveydenhuollon henkilökunta. Eheät liikuntapalveluketjut yhteiseksi tavoitteeksi Monet toimijat ovat käytännössä havainneet, että yksi tehokkaimmista keinoista tavoittaa liian vähän liikkuvia lapsia ja nuoria näyttäisi olevan rakenteisiin ja olosuhteisiin vaikuttaminen. Ylipainon ehkäisemiseen liittyvät hankkeet voivat avata ja kehittää terveystoimen ja liikuntatoimen välistä yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Viime vuosina on toteutettu paljon muun muassa ylipainoisille lapsille ja nuorille suunnattuja hankkeita. tusten mukaista liikkumista vähäisempää tai hyvin yksipuolista. Hankkeet järjestävät kohdennettuja palveluita myös erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille, maahanmuuttajalapsille ja -nuorille tai esimerkiksi niille, joiden vähäinen liikkuminen juontaa juurensa perheessä oleviin ongelmiin. Mistä rakentuu lisääntyvän liikunnan perusta. Lapsen, nuoren ja perheen näkokumasta eheä liikuntapalveluketju edellyttää eri hallintokuntien ja kolmannen sektorin välistä toimivaa yhteistyötä ja tiedonkulkua tai kokonaan uusia, asiakaslähtöisiä hallintomalleja, prosesseja ja toimintatapoja. Äitiysja lasten neuvolasta alkava ja läpi peruskoulun kestävä elämäntapojen seuranta luo pohjan myös vähäisen liikunnan tunnistamiselle. Päiväkodeissa on karsittu turhia liikkumista rajoittavia kieltoja ja lisätty liikuntaa päivärutiineihin. Myös koulupäivän liikunnallistaminen pohjautuu rehtoreiden ja muun koulun henkilökunnan myönteiseen asenteeseen. Liikunnan kohdennettujen palveluiden luonne on usein korjaava. Perheen tilanne on huomioitava LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010 45. Kuntien rooli on hyvin vahva kehitettäessä yleisiä liikuntapalveluita. Muutoksia asenteisiin ja toimintatapoihin Aikuisilla on merkittävä rooli erityisesti päivähoidossa olevien lasten sekä alakoululaisten liikunnan mahdollistajina. Useat hankkeet painottavatkin lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvissä palveluissa ennaltaehkäisyä, jolloin huomio kiinnittyy liikunnan yleisten palveluiden kehittämiseen. Vanhemmat sekä päiväkotien ja koulujen henkilökunta vastaavat pitkälti niistä mahdollisuuksista, joita lapsilla on päivittäiseen liikkumiseen. Tavoitteen taustalla on liikuntalain kuvaama l iikuntakulttuurimme arvopohja; muun muassa suvaitsevaisuus, tasa-arvo ja monikulttuurisuus. Puuttuminen vaikkapa vähäiseen liikkumiseen on kaikkien yhteinen asia, mutta kukaan ei pysty siihen yksin. On kuitenkin perheitä, lapsia ja nuoria, jotka jostain syystä jäävät yleisten palveluiden ulkopuolelle. Kouluterveydenhoitaja voi kannustaa lasta tai nuorta osallistumaan koulun liikunnalliseen kerhotoimintaan. Hanketoiminnan vakiinnuttamisen kannalta on tärkeää, että kehittäminen suuntautuu osaksi myös rakenteisiin etsien uusia työja yhteistyötapoja, jotka tulevat pysyviksi tavoiksi ja jäävät elämään varsinaisen hanketoiminnan päätyttyä. Useat hankkeet ovat kohdistaneet toimintansa näille kohderyhmille. Liikunnan yleisten palveluiden tavoitteena on palvella kaikkia lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään. Terveydenhoitajan liikuntaan liittyvä ohjaus on konkreettista, jos hän on tietoinen esimerkiksi lapsen päivähoidossa järjestettävästä rnotoriikkaryhmästä, kunnan liikuntatoimen palveluista tai seurojen tarjoamista mahdollisuuksista. Useat hankkeet pyrkivät lisäämään liikuntamyönteistä asennetta esimerkiksi vanhernpainiltojen ja henkilökunnalle järjestetyn koulutuksen avulla. Muutamat hankkeet ovat kehittäneet rnittaristoja lasten elämäntapojen seurantaan. Yleiset liikuntapalvelut pitävät sisällään koulujen ja päivähoidon kokonaisvaltaisen liikunnan, kunnan liikuntapalvelut, liikunnan huomioimisen lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon palveluissa, liikkumisolosuhteet, perheille suunnatut palvelut sekä urheiluseurojen ja muiden järjestöjen liikuntapalvelut. Jopa monet urheilua harrastavat lapset ja nuoret liikkuvat l iikuntasuosituksiin nähden liian vähän. Perheen sitoutuminen on tärkeää, kun tavoitteena on lisätä liikuntaa liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten elämään. Terveystoimi avainasemassa Monessa hankkeessa sosiaalija terveystoimi on noussut avainrooliin vähän liikkuvien tunnistamisessa ja tavoittamisessa. Terveystoimen rooli näissä hankkeissa on luonteva, onhan liikunta mainittu ylipainon hoitosuosituksissakin. Lapsille tai nuorille on mahdollista luoda luonteva väylä koulun kerhotoiminnasta urheiluseurojen harrastustoimintaan, jos seurat osallistuvat koulujen kerhotoiminnan järjestämiseen. Tavoitteena on, että liikunta tulisi luontevasti ja nykyistä enemmän esille lasten, nuorten ja perheiden sekä heidän parissaan työskentelevien kohtaamisissa. Tällöin kehittämistoimenpiteet eivät kohdistu suoraan lapsiin ja nuoriin, vaan niihin toimijatahoihin, jotka työskentelevät heidän kanssaan päivittäin. Tätä varten henkilökunta tarvitsee koulutusta ja toimivia työkaluja
Sosiaalija terveysministeriön oppaita 2005:17. 46 LIIKUNTA& TIEDE47•4/2010. Osallistum isen tärkeys kasvaa m itä vanhem m aksi lapsi ja nuori varttuu. Toim innan on oltava lapselle ja nuorelle m ieluista, houkuttele vaa ja yksilölliset tarpeet huom ioivaa. Suunnitelma liikunnasta syrjäytymisen ehkäisemiseksi Nuori Suomi ry käynnisti kehittämishankkeen liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi opetusja kulttuuriministeriön sekä sosiaalija terveysministeriön tilauksesta vuonna 2009. (Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset 2005.) Yksi suuri haaste hanketoiminnassa on lasten ja nuorten kannustaminen omaehtoiseen liikkumiseen. Hankkeiden vaikutusten ja jatkuvuuden arvioimiseksi olisi syytä panostaa nykyistä enemmän huolelliseen seurantaan, sillä erilaisten interventioiden ja toimintamallien vaikutuksista on vain vähän tietoa saatavilla. Lapset voivat tutustua eri lajeihin ja kokeilla erilaisia liikunt avälineitä, m ikä auttaa heitä om an, itselle m ieluisan harra stuksen etsim isessä. Onnistuneissa hankkeissa oppilaat ovat ainakin osittain vastu ussa toim innan suunnittelusta ja järjestäm isestä. Säännöllinen ryhm ätoim int a on yle isin tuen m uoto, kun tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten liikuntaa. Vanhempien sitouttamiseen ja koko perheen huomioivaan työskentelytapaan ei ole yleensä löydetty helppoja ja vaivattomia ratkaisuja. Kuitenkin varsin monen hankkeen toiminta koostuu pelkästään viikoittain kokoontuvista liikuntaryhmistä. Jatkossa olisi hyvä tiivistää eri hankkeiden välistä yhteistyötä, näin vältyttäisiin päällekkäiseltä työltä esimerkiksi materiaalien ja koulutusten suunnittelussa ja varsinaiselle toiminnalle jäisi enemmän resursseja. LINKKEJÄ: Nuori Suomi ry:n Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -kehittämishanke 2009-2010: www.nuorisuomi.fi/erityinentuki Sivustojen kautta pääsee tutustumaan erilaisiin hankemalleihin vähän liikkuvien lasten ja nuorten innostamiseksi liikunnan pariin. Arkisia valintoja m ietitään ja konkretisoidaan yhdessä perheen kanssa. (Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 2008.) Alle kouluikäinen lapsi tarvitsee joka päivä vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa. Tässä katse suuntautuu päiväkotien ja koulujen kokonaisvaltaiseen liikunnan kehittäm iseen sekä perheiden arkiliikunnan lisääm iseen. Yläkouluikäisten aktivointi on vaikeampaa. Hankkeen tavoitteena on valmistella vuoden 2010 loppuun mennessä suunnitelma liikunnasta syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lasten ja nuorten liikuntasuositukset Kaikkien 7-18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1 -2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Hanketoiminnan kompastuskivet liikunnan lisääminen on elämäntapamuutos. LIKES-tutkimuskeskus: www.likes.fi Materiaalia muun muassa lasten ja nuorten liikuntaohjelman seurannasta. M iten vanhem pien työ vaikuttaa perheen vapaa-aikaan ja m ahdollisuuteen yhdessäoloon perheen kanssa. Samalla hankkeiden toiminta-ajat ovat usein varsin lyhyitä, jolloin pitkäkestoinen tuki liikunnallisen elämäntavan juurruttamiseksi ei ole hanketoiminnan puitteissa mahdollista. Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry 2008. Suunnitelmaa ovat laatimassa olemassa olevat hankkeet, asiantuntijat ja eri järjestöt yhdessä Nuoren Suomen kanssa. Vähän liikkuvien ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten aktivointi raportti hanketoiminnasta. Tämä asettaa hanketoiminnalle suuren haasteen, sillä pysyvään elämäntavanmuutokseen tarvitaan riittävästi aikaa. Järjestetty toim inta on todennäköisem m in lasten ja nuorten m ieleen, jos heidät osallistetaan toim innan suunnitteluun ja toteutu kseen. Esim erkiksi yläkoulujen koulupäivän liikunnallistam inen on huom attavasti vaikeam paa kuin alakoulujen . kokonaisvaltaisesti, sill ä lapsen vähäisen liikunnan taustalla voi olla useita eri syitä. Lasten liikunnan lisääminen ei useinkaan onnistu parhaalla tavalla ilman vanhempien tukea ja kannustusta, joten monet hankkeet ovat suunnanneet osan toiminnastaan perheille. Suurin osa selvityksessä mukana olleista hankkeista suuntasi toimintansa alakouluikäisille lapsille. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. M onessa hankkeessa pohditaan valintoja yhdessä perheen kanssa ja tarjotaan perheille keskustel uun ja vuoro vaikutu kseen peru stuvaa tukea. Om aehtoisen liikunnan tukem iseen liittyy oleellisesti liikunt aan kannustava ym päristö; lähiliikuntapaikat, päiväkotien ja koulujen pihat sekä sisätilat. Nuori Suomi ry ja LIKES 2010. Päivittäisen om aehtoisen fyysisen aktiivisuuden lisääm inen on kuitenkin oleellista pyrittäessä suositusten m ukaiseen liikuntam äärään. Hyvä poikkihallinnolinen yhteistyö kunnan sisällä sekä kunnan ja järjestöjen välill ä auttaa paitsi aktivoinnissa m yös liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten tunnistam isessa ja tavoittam isessa. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. KATJA RAJALA Tutkija LIKES-tutkimuskeskus/LINET Sähköposti: katja.rajala@likes.fi LÄHTEET Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18-vuotiaille. M uutam at hankkeet pyrkivät perheen voim avarojen tu nnistam iseen. liikuntasuositusten mukaiseen liikuntamäärään ei päästä parilla viikoittaisella liikuntaryhmän kokoontumisella. Tämän vuoksi on tärkeää suunnata kehittämistoimenpiteet olemassa oleviin rakenteisiin. Kuinka paljon voim avaro ista kuluu vakavam pien asioiden kuten alkoholism iin tai m iel enterveyteen liittyv ien ongel m ien ra tkom iseen
Liikuntapaikkarakentamisessa tiedolla ohjaamista on harjoitettu jo ennen kuin koko käsitettä on ollut olemassakaan. Niinpä tällaista kokemusta ei ole juurikaan kertynyt rakennusalallekaan. Alan volyymit ovat pienet. Siitä 0,8 miljoonaa käytetään liikuntapaikkarakentamista tukeviin tutkimusja kehittämishankkeisiin. Tilojen tulee olla turvallisia, toimivia, esteettömiä, kestäviä, energiatehokkaita ja täyttää lisäksi eri urheilulajien suorituspaikkavaatimuksia. ELY-keskuksille on osoitettu 6 miljoonaa euroa pienten hankkeiden avustamiseen ja ministeriölle 14, 75 miljoonaa suurten hankkeiden tukemiseen. ..:::; -------~ C Kuva: ELLI KNUUTILA Liikuntarakentamisen haasteena laadun varmistaminen Liikuntarakentaminen vaatii erityisosaamista. Ministeriöön on LIIKUNTA& TIEDE 47, 4 /2010 47. Uima-, jäätai palloiluhallia ei kuntaan rakenneta kovinkaan usein. S uomessa on noin 30 000 liikuntapaikkaa, joista noin 75 prosenttia on kuntien rakentamia ja ylläpitämiä. Esimerkiksi tänä vuonna kokonaissumma oli 21,55 miljoonaa euroa. Vähintään yhtä tärkeää on avustukseen liittyvä rakennustekninen ohjaus ja neuvonta. Liikunta paikoilla liikkuu samaan aikaan paljon ja kaiken ikäistä väkeä ja rupeaman päätteeksi niissä myös peseydytään. Aluehallinnon myllerryksessä on syytä huolehtia siitä, etteivät kunnat nyt jää ilman tätä tietotaitoa, korostaa liikuntarakentamisen pitkänlinjan vaikuttaja, kulttuuriasiainneuvos Seppo Paavola opetusministeriön liikuntayksiköstä. Valtion ja läänien kautta saatava neuvonta ja ohjaus on usein rahallista tukea merkittävämpää. Kuitenkin esimerkiksi uimahallissa rakennusteknisestä virheestä tulee pahimmallaan vuosikymmenten riesa, muistuttaa Paavola. Avustus on tavallisesti enintään viidesosa kustannuksista. Yksittäisen kunnan kohdalla kyse on usein ainutkertaisesta projektista ja kohtalaisesta investoinnista. Pääosa avustuksista kohdistuu laajojen käyttäjäryhmien hankkeisiin, kuten uimahallien peruskorjauksiin ja lähiliikuntapaikkoihin. Valtio on avustanut liikuntapaikkarakentamista viime vuosina noin 20 miljoonalla eurolla. Kaikki tämä edellyttää vaativaa erityisosaamista, korostaa Seppo Paavola. Niinpä kokemusta ei kerry
Liikuntapolitiikka jalkautuu liikuntarakentamisessa. Liikuntalaki on edelleen avustuskåytäntöjen keskeinen linjaaja. Lähes joka kuntaan nousi liikuntahalli 1980-luvulla ja samaan aikaan rakennettiin myös huomattava osa maamme jäåhalleista. Suomen Akatemia käynnistää tänä syksynä yhteispohjoismaisen tieteenala-arvioinnin I iikun ta tieteestä. Liikunta on nyt heikko, haavoittuva. Mitä tehdään jos muutkin vaativat samaa, Paavola huomauttaa. Laajoja väestöryhmiä palvelevat liikuntapaikat ovat ensisijaisia avustuskohteita. Palloliiton kanta oli, että jalkapallo tarvitsee Olympiastadionin sijaan oman areenansa. Olympiastadion oli 1990-luvun alussa perusteellisen korjauksen tarpeessa ja samalla sen palvelutasoa haluttiin kohentaa ja ajanmukaistaa. Se 48 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010. Myös alueja työllistämispolitiikkakin ovat olleet kuvassa mukana. Juristien kanssa silloin kyllä keskustelin liikuntalain asettamista raameista; että kunnat rakentavat ja että liikuntapaikan tulee palvella mahdollisimman laajoja kansalaispiirejä, olla kaikkien käytettävissä, toteaa Seppo Paavola. Kun kurjet tanssivat varpusille voi käydä huonosti. Arviointiin osallistuvat kaikki Pohjoismaat ja se kattaa liikuntatieteen eri osa-alueet biolääketieteellisestä tutkimuksesta liikunnan yhteiskuntaja käyttäytymistieteelliseen tutkimukseen. Valtion aluehallinto uudistui vuoden 2010 alussa. Liikuntatutkimuksen haasteet keskusteluun kansainvälisen arvioinnin valmistuttua Liikuntatiede ja liikunnan tutkimushankkeiden rahoitus ovat olleet toinen keskeinen asiakokonaisuus Seppo Paavolan työssä ministeriössä. Seppo Paavola korostaa arvioinnin merkitystä. Rivakasti lapiviedysså hallintoremontissa Paavolaa huolettaa liikunnan asema yleisesti ja liikuntarakentamisen tietotaidon säilyminen erityisesti. Sekin piti ajatella läpi, että tässä oli kyse yhden ammattilaisjoukkueen kotiareenasta, jota tuetaan valtion varoin. Liikunta-asioiden hoito on keskitetty kuuteen ELY-keskukseen. avustushakemusten ja oman tutkimustoiminnan myötä kertynyt mittava tietovaranto hyvistä käytännöistä ja toimivista ratkaisuista eri liikuntapaikoilla. Poliittisten linjausten ohella liikuntarakentamista ovat ohjanneet myös kulloinkin ajassa olevat trendit ja tärkeiksi koetut lajit,joissa on menestytty. Osoittautui, ettei harkinnanvaraisen avustuksen myöntämiselle ollut estettä. liman sitä kunnat joutuvat nykyisessä kilpailuttamisen kulttuurissa helposti täysin urakoitsijoiden armoille, Paavola huomauttaa. Sen rakentamista tuettiin 23 miljoonalla markalla. Valtion varoja käytettiin nyt ensimmäistä kertaa tällaisten bisnespohjaisten hankkeiden tukemiseen. Tällä vuosikymmenellä puolestaan huomiota on kiinnitetty etenkin lähiliikuntapaikkoihin. Summa oli melkoinen, mutta niin on myös käyttö: noin 700000 käyntikertaa vuosittain. Harkimo tuli tapaamaan, ilman paperin paperia ja sanoi, että sellaiset 21 miljoonaa markkaa pitäisi saada, Paavola muistelee. Yksittäisiä hankkeita on aina tarkasteltu paitsi rakennusteknisestä ja juridisesta, myös liikuntakulttuurisesta näkökulmasta. Liikuntapolitiikka jalkautuu liikuntarakentamisessa Paavolalla on perspektiiviä pohdinnalleen. Liikuntarakentamisen ohjaus on aiemminkin ollut käytännössä muutamien ihmisten varassa niin ministeriössä kuin aluehallinnossakin. Kankaanpään kaupungin urheilusihteerinä ja Mikkelin läänin urheilulautakunnan sihteerinä toimineella liikuntatieteiden kandidaatilla oli jo tullessaan ministeriössä kaivattua kokemusta aluehallinnosta. Liikuntarakentamisasiar ovat kuuluneet hänen työpöydälle lähes kolmen vuosikymmen ajan. Rahoituksen ohella keskustelua herätti Sonera-stadion mahtuminen jäähallin ja Olympiastadionin kupeeseen lähelle asuinrakennuksia. Poikkeuksellisen ripeää hallintokäsittelyä Paavolalta odotettiin kun Hartwall-areena, silloin Helsinki-areenana lanseerattu hanke käynnistyi vuonna 1994. Kunnissa tietoa hyvistä käytännöistä ja laatukriteereistä kyllä kaivataan. Pesti silloisen opetusministeriön silloisessa urheilutoimistossa alkoi kevättalvella 1983. Seuraavaksi oli vuorossa Sonera-stadion. Areenat uusi avaus Jos 1980-luku oli ollut vakaan kasvun, liikuntalain ja suunnitelmallisen rakentamisen aikaa tuli 1990luvusta kunhan lama ensin hieman hellitti suurhankkeiden vuosikymmen. Kustannukset olivat noin 200 miljoonaa markkaa, mutta perinteikkään kulttuurirakennuksen kunnostamisesta vallitsi vankka konsensus. Näkemys, että keskeisillä urheilumuodoilla tulee olla kansainvälisten kisojen edellyttämät areenat oli vahvistunut. Lääninhallituksien tehtäviä hoitavat nyt elinkeino-, liikenneja yrn päristökeskukset. Hanke eteni vauhdilla ja oli pääavaus valtion liikuntapaikkapolitiikassa. Pystytäänkö informaatioohjaus säilyttämään, kun hallintoa edelleen virtaviivaistetaan. Sillekin myönnettiin lopulta huomattava avustus 14 miljoonaa markkaa. Sen odotetaan valmistuvan vuoden 2011 kuluessa. Taustalla vaikutti vahva jääkiekkobuumi, tulossa olevat MM-kisat ja kypsymässä ollut näkemys siitä, että maahan tarvitaan tällainen kansainväliset mitat täyttävä jääkiekkoareena. Parhaiten liikuntalain henkeä silloisista suurhankkeista vastasi vuonna 1999 valmistunut Mäkelänrinteen uimakeskus, korostaa Paavola. Seppo Paavola muistaa esittelijänä olleensa eri mieltä ja pohtineensa mitä lisäarvoa rakennettavalla uudella lisäkatsomokapasiteetilla mahdollisesti saavutettaisiin. Lääneillä ja etenkin läänien rakermustarkastajilla on perinteisesti ollut keskeinen rooli tämän tietotaidon välittym isessä uusiin hankkeisiin. Uimahallibuumiaelettiin 196070-lukujen taitteessa
Silloin liikuntasosiologian professuuria hoitanut Kauko Kämäräinen pani opiskelijansa pohtimaan mikä liikunnassa ilmiönä on sellaista, joka antaa perusteet omalle tieteenalalle, omalle metodologialle. Samaan aikaan liikuntatutkunuksen yhteistyö Suomen Akatemian kanssa on tiivistynyt. Se on paitsi korkeatasoista myös kallista. Työ on olut aika konkreettistakin, jos sen niin haluaa nähdä. Tieteenalojen asem aa olisi Paavolan mukaan jo siksikin syy tä pohtia. Hitto kun minä sympatiseerasin sitä näkemystä, Paavola hymyilee. Arviointi antaa luonnollisesti pohjaa myös eri tieteenalojen tilan kansainväliseen asemointiinja kehittämiseen. Meill ä tehdään paljon kansainvälisesti tunnustettua liikuntabiologista tutkim usta. Liikunnan biotiede näyttäytyisikin Paavolan mielessä alueena,jossa maailmalla tuotettu tutkim ustieto voisi soveltua myös kotim aisiin tietotarpeisiin. Liikuntatieteiden olemusta Paavola sai pohtia jo opiskeluaikanaan. Poliittiset, aluepoliittiset tai urheiluväen intohimot omien hankkeiden puolesta. Tällöin sivu taa n myös Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan asemaa ja haasteita maan ainoana alan tiedekuntana. Matkustaminen, hän naurahtaa. Kovin innovatiivisena se ei kuitenkaan hahrnotu, eikä sillä ole liikuntapolitiikalle kovinkaan paljon annettavaa, arvioi Paavola. Niin itse vesillä melan varressa kuin rannalla uusia melojia lajin perusteisiin ja oikeaan tekniikkaan perehclyttäen. Soveltava ja hallintoa palveleva sektoritutkimus on saanut yhä enemmän huomiota. Lähes kolmen vuosikymmenen rupeama on pitänyt sisällään liikuntarakentamisen, -tutkimuksen ja uudistuvan aluehallinnon prosessien pitkäjänteistä kehinäLIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010 49. Aika monta pytinkiä on syntynyt. Vaikkapa ministeri Suvi Lindenin eroamiseen johtanut jupakka erään oululaisen golfkentän avustuspäätöksen vuoksi vuonna 2002. Paavolan koti pysyi pitkään Mikkelissä ja sittemmin Tampereella, joista hän matkasi työhön Helsinkiin. Virkamiehen liikkumavara, mahdollisuudet vaikuttaa päätöksiin, ovat nekin aika olemattomat. Opetusja kulttuuriministeriön ensimmäiset linjaukset aiheesta valmistuivat alkuvuodesta Seppo Paavolan johdolla. Eläkkeelle Paavola siirtyy marraskuussa. Kuuhun ja takaisin Elokuussa alkoi ansaittu loma. Arvioinnin valm istuttua on oikea hetki pohtia miten ministeriön on jatkossa järkevää liikuntatiedettä resurssoida. Hän itse tuli siihen tulokseen, että liikunta on ilmiö, jota voidaan tutkia sosiologian, lääketieteen, fysiologian ja monen muun tieteenalan näkökulmasta käyttäen näitten tieteenalojen omia metodeja. Liikuntatutkim uksen rahoituspäätökset peru stu vat valtion liikuntaneuvoston liikunt atieteen jaoston asiant untijalausunto ihin. Mikä sitten on ollut miehen omasta mielestä mieleenpainuvin ta uran varrella. Kunnat päättävät mitä haluavat rakentaa, tekevät aloitteet ja myös rahoittavat neljä viidesosaa hankkeiden kokonaiskustannuksista. Siellä kyse on vahvasti kulttuurija yhteiskuntasidonnaisista ilmiöistä. mistä ja luotsaamista. Rahan vuoksi tätä työtä ei siis ole tehty. Tai poliitikko Arto Bryggaren jääviyksien setviminen Sonera-stadion rahoituskuvioiclen yhteydessä vuonna 1999. Liikuntalaki ja muut säännökset puolestaan linjaavat tuen kohdentamista, Paavola kertaa. Yhteiskuntaja käyttäytym istieteiden puolella tällaista mahdollisuutta ei ole. antaa pohjaa liikuntatutkirnuksesta käytävälle peru steelliselle keskustelulle, jota Paavola pitää erittäin tarpeelli sena. Jututettavana on kuitenkin ilmeisen tyytyväisen oloinen mies. Omien laskelmiensa mukaan hän on tehnyt tuon matkan noin 1 700 kertaa. Niin tieteenalan tilaa kuin resursseinnin kohdentamista ja vaikuttavuutta ajatellen. Miksei. Arviointimenettely on Suomen Akatemian käytännön tapaan toim iva vaativa pro sessi ja edellyttää jo pelkästään hallinnollisesti melkoista työpanosta. Viime vuosina liikuntayksikön uudet työtekijät ovat lisäksi saaneet Paavolasta asiantuntevan ja pidetyn mentorin, perehclyttäjän; kokemuksen, näkemyksen, osaamisen ja hiljaisen tiedon siirtäjän. Liikuntarakentamisen tuesta on muodostunut tärkeä liikuntapoliittisten linjausten jalkauttaja. Tutkimushankkeiden lukumäärään ja jaettavaan rahaan nähden koneisto on raskas. Paavolan vastaus on aivan muuta. Voihan sitä kuvitella, että siinä on itsekin ollut jotenkin vaikuttamassa. Liikuntarakentamisessa ministeriöstä on kehittynyt keskeinen liikuntapaikkojen laadunvarmistaja ja tietotaidon lähde. Molemmissa toimi esittelijänä virkamies Seppo Paavola,jonka menettely todettiin moitteettomaksi oikeuskansleria myöten. Ihmisen fysiologia to im ii kaikkialla jotakuinkin samoin. Veikkausvoittovaro ista tulevalla rajallisella rahoitu ksella ei esimerkiksi tieteen infrastru ktu uria rakenneta. Se valta-akseli kulkee yliopistojen ja Suomena Akatem ian välillä. Paljon julkisuutta saaneet kohut. Jos fysiologi tutkii liikuntaa, mikä tekee siitä liikuntafysiologiaa tai sosiologiasta liikuntasosiologiaa. Liikunnan tutkimusrahoituksessa on siirrytty vuosikymmenten mittaan yksittäisistä tutkimushankkeista ohjelmallisiin laajoihin tutkimuskokonaisuuksiin. Kilometreinä se vastaa matkaa kuuhun ja paluumatkallakin oltaisiin tätä nykyä jo aika lähellä maata. Yhteyksissä emotieteisiin onkin Paavolan arvion mukaan kehittämisen varaa. Ministeriön rooli on täydentää sitä, pohtii Paavola. Melonta on vahvasti kuvassa mukana. Tuore työmaa on ollut maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla
Jatkoin juoksun ja kävelyn vuorottelua puolisen tuntia. Miksi juosta, jos kävellenkin ehtii perille. Luontokokernuksesi pyörän selässä ovat tärkeä askel liikkumisen kokemuksellisuuden vahvistamisessa. Myös "kvartaalipäiväkirjasi" on oiva aineisto liikuntasosiologisille tulkinnoille. Tärkeää onkin, että löydät liikkumisellesi sosiokulttuurisia merkityksiä. Työmatkat ryhdyin kulkemaan taas menneiden vuosien tapaan polkupyörällä. Muutenhan en olisi moiseen puuhaan edes ryhtynyt. Aurinko palasi talvilomaltaja sää alkoi lämmetä. Tämä kuvaa hyvin sitä, kuinka suhtautuminen liikuntaan on vuosikymmenten kuluessa kääntynyt päälaelleen. Seurauksena ei ollut se kuuluisa "runner's high". Keski-ikäinen Reino kuuluu siihen ryhmään suomalaisia, joiden suhde liikuntaan on päässyt etääntymään tai jäänyt aktivoitumatta. Iloa himmensi vain se, että "persona! trainerini" mukaan tyomatkapyöräily on niin kepeää touhua, ettei sitä voi oikein laskea kuntoliikunnaksi. Haet elämyksiä, mutta merkitykselliset kokemukset esimerkiksi selviämisen, onnistumisen, yhteisöllisyyden kokemukset voisivat myös vahvistaa suhdettasi liikkumiseen. Kun ennen monet ajattelivat vain arkisen hyöty liikunnan olevan järkevää, täytyy kunnon kansalaisen nykyisin oikein erikseen ja hartaudella harjoittaa liikuntaa. Jalkoja jomotti, rintaan pisti, selkää kolotti, sydän takoi kuin pajavasara ja keuhkoista kantautui huolestuttavaa kähinää. Viikon mittaan liikuntaa kertyi parhaimmillaan yli kahdeksan tuntia. Jaksoin juosta vain muutamia satoja metrejä yhteen menoon ja sen jälkeen oli vaihdettava kävelyyn. Lisäksi eri alojen asiantuntijat seuraavat ja kommentoivat Reinon taivallusta . Kuntokuurin toinen kvartaali uoden mittaiseksi suunniteltu liikuntaprojekti on nyt edennyt yli puoleen väliin. Jatka samoilla merkityksellisillä po I uilla ! Vaikka oletkin yksinliikkuja, mitä arvostan, niin voisitko ajatella, että kytket liikkumisesi vaikkapa parisuhteen hoitoon, ystävyyden/kaveruuden ylläpitoon tai johonkin muuhun sellaiseen, joka positii50 LIIKUNTA & TIEDE 47, 4 /2010. Kesäkuulle ajoittunut muutto, tavaroiden pakkaus, remonttipuuhat ja piha työt veivät Teksti: ARTO TIIHONEN Merkityksellisille poluille Reino! ienoa Reino' Olet upeasti siirtynyt tiede 2.0-aikakauteen eli olet tutkinut omaa liikkumistasi ja sen merkityksiä tekemällä osuvia tulkintoja itsestäsi niillä teorioista sovelletuilla välineillä, joita sinulle lähetin. Saamme seurata Reinon mietteitä matkan varrelta. Toukokuussa pelastus tuli taivaalta. Mietin, että lähteekö tässä henki vai järki. Niihin kului päivittäin noin kolme varttia ja sen päälle liikuin usein vielä illalla tunnin verran. Huhtikuussa tuli kokeiltua juoksuakin. Pelastakaa tiedem ies Reino Pelus{ukcm {rec!emres Reino Kuluvan vuoden aikana Liikunta & Tiede -lehden lukijat saavat tutustua nimimerkillä kirjoittavaan tiedemies Reinoon. Tämän vuoden alussa hän aloitti omasta aloitteestaan kokeilun, jonka aikana hän määrittää suhdettaan liikuntaan uudelleen. Vakuutuin ettei juoksu ole minun lajini. Todennäköisesti henki, koska järki oli jo lähtenyt. Arjesta löytyy liikuntaa kun soveltaa Ajan löytäminen liikunnalle on tietyissä elämäntilanteissa vaikeaa. Et löytänyt vielä "runners high 'ta", mutta löysit kuitenkin kokemuksellisesti luonnon
Se kaksinkertaistaa ilon ja toisaalta, jos jompikumpi tuntee aamulle itsensä väsyneeksi, niin toinen on yleensä sitäkin pirteämpi ja pakottaa pyörän päälle. Kesälom an alkaessa edessä oli periaatteessa ru nsas kuukausi aikaa fyy sisen kunnon kohentam iseen. Pitkät lenkit aam uaur ingon kultaam assa m aaseutu m aisem assa, leudon kesätu ulen puhaltaessa, olivat m iel eenpainuvia eläm yksiä. Epäilivät m inun ottaneen kunto iluprojektin liian vakavasti. Liikkumisesta voi pitää muistakin kuin terveyssyistä Ja pidä pääsi: liikkumiseen käytetty aika on tärkeää, vaikka se ei olisi fysiologisesti tehokkaimmin käytettykään! Minä ainakin olen väsynyt yksioikoiseen puheeseen "oikeasta ja tehokkaimmasta liikkumisesta" tai "oikeasta ravinnosta" eivätkös ne pidä sisällään ajatuksen, että liikkumisesta ei voisi pitää Lisäksi pyöräily on ollut mainio tapa tutustua uuden asuinalueen lähitienoisiin. Nykyihmisellä on niin paljon hyviä ja huonojakin vaihtoehtoja ajankäytölleen, että vuorokaudessa pitäisi olla ainakin 36 tuntia, että ehtisimme tyydyttävästi vastaamaan omiin ja meille tärkeiden ihmisten erilaisiin odotuksiin. Liikkumista motivoivat myös sen terveysvaikutukset sekä liikuntaan liittyvät kokemukset ja elämykset. Reino liikkuu pääasiassa yksin." Vaikuttaa siis aika tylsältä tyypiltä. Päätin taittaa vanhan ja uuden asunnon välisen 12 kilom etrin m atkan pyöräillen aina kun se suinkin oli m ahdollista. Tai jos on mennyt varaamaan sulkisvuoron kaLIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010 51. Vastausten perusteella Reinon liikuntaprofiilista voisi laatia seuraavanlaisen kuvauksen: "Liikuntaa vieroksuvasta laiskurista on kehkeytynyt vuoden mittaan reippailija, joka harrastaa noin viisi tuntia viikossa kohtuullisen rasittavaa kuntoliikuntaa. Myös se on tullut selväksi, että pelkästään liikunnan muista syistä kuin terveyssyistä. Sekin on todettava, että liikunnan lisäämisellä ei ole toistaiseksi ollut juurikaan kielteisiä vaikutuksia. siinä m äärin aikaa, että kuntoilu olisi hel posti jäänyt, ellen olisi ryhtynyt toteuttam aan "soveltavaa kuntoliikuntaa". Hitaasti tapahtuvia pieniä muutoksia ei toisaalta aina itse tunnista. Tai että liikumme siksi, ettemme rasittaisi kansantaloutta. Hänelle ei ole tärkeää toimia ryhmässä tai joukkueessa. visesti "pakottaisi" sinut liikkum aan. Lähipiirissäni tätä pidettiin holm öläisen puuhana, enkä oikein itsekään osannut peru stella m uill e, m iksi piti viel ä kaiken kiireen ja fyy sisen ra situksen keskellä harjoittaa ylim ääräistä liikuntaa. Koska ru llaluistelu osoittautui liian ra nkaksi, jatkoin pyöräilyä. liikunnan määrää, motiiveja, kokemuksia ja tavoitteita. Ainoatakaan kuntolenkkiä ei ole esimerkiksi tarvinnut jättää väliin liikunnasta johtuvan loukkaantumisen tai rasitusvammojen vuoksi. Aika ankeaa ja kapeaa ajattelua ... Liikkuminen todellakin kannattaa yrittää yhdistää muihin asioihin; minä esimerkiksi pyöräilen vaimoni kanssa työrnatkat. Sam alla tulin huom anneeksi, ettei kuntoilu olekaan aina pel kkää itkunsekaista puurtam ista ja ham paiden kiristel yä. Ja varsinaisen m uuttopäivän ur akka vastasi hyv inkin m uutam an tunnin kävelylen kkiä ja kunt osalitreeniä. Reinon päämääränä on lisätä kestävyyttä ja kuntoa. Tehtäväni oli pohtia liikuntasosiologi Arto Tiihosen laatimia arviointitaulukkoja apuna käyttäen mm. älä alistu sellaiseen. Kum puilevien peltojen keskellä kiem urtelevia sora teitä polkiessa saattoi ihastella vanhojen m aalaistalojen idyllisiä pihapiirejä ja kom eita jokim aisem ia. Kotiläksynä Reino Yhtenä kesäkauden koti läksynä oli arvioida omaa liikunnanharrastamista. Ensim m äinen askelhan olikin tuo eri asioiden yhdistäm inen liikkum iseen, josta kerro it m uuton ja ru ohonleikkauksen kautta. Hissukseen kävelevä erakko, jolla ei minkäänlaisia tulostavoitteita! Vaikka kunto on saattanut viime kuukausina kohentua, kovin dramaattisia muutoksia en ole itsessäni havainnut. Lom apäivinä kunt oilu vaatii vielä tavallistakin tiukem paa kur inalaisuutta. Uinti olisi tietysti ollut luonteva vaihtoehto, m utta olem aton uim ataito ja "vesikam m o" kannusti etsim ään kuivem pia lajeja. Tulosten ja suoritusten parantamista Reino ei tavoittele lainkaan. Sitä ei heinäkuun heiteissä tahtonut löytyä. Poikkeuksellisen läm m in kesä oli haasteellinen m yös lajivalinnan suhteen. Li ikuntaevankelistojen käännytystyö näytti kantaneen ora stavaa satoa jo näin lyhyessä ajassa. Usein oli houkuttelevam paa tarttua kylm ään oluttuoppiin kuin kävelysauvoihin. Ajankäyttö on muutenkin oleellista. Puolitoista tu ntia kestävä ru ohonleikkaus puolestaan toim i kävelylenkin korvikkeena. Silti yritin kesäkuussakin järjestää m uutam an kerr an viikossa aikaa m yös puhdasoppisten liikuntapur itanistien hyv äksym älle "oikealle" kuntoilulle. Jos eräiden liikunrakokeiluani sivusta seuranneiden henkilöiden arvioihin on uskominen, niin ehkä jonkinlaista virkeyden lisääntymistä ja aktiivisempaa otetta asioihin voi olla havaittavissa
Mutta ihminen on sopeutuvainen olento. Reino kokemuksiasi ja myös laajentamaan niiden kirjoa sekä konkreettisesti eri liikuntamuotoihin että eri sosiokulttuurisiin merkityksiin. Minä pyysin sinua tekemään tavoitteita myös tulevalle liikkumisellesi ja arvioimaan niiden toteutumista. Aiemmin vaivanneet uniongelmat ovat jonkin verran lievittyneet. Vastausiesi perusteella kehottaisin pohtimaan lomasta ja erilaisten stressi tekijöiden vähenemisestä. Lisäksi pistin sinut arvioimaan motiiviesi vahvuutta, kokemustesi voimakkuutta, saamasi tuen suuruutta ja liikunnallisten ominaisuuksiesi kehittämisen merkitystä liikkumisellesi. lisääminen ei ole toimiva keino painon pudotukseen. Mutta liikkumisen merkitykset voivat olla paljon abstraktimpia ja mielikuvituksellisempia ja leikillisempiäkin. Sinäkin arvioit puolen vuoden liikkumisesi lisänneen jonkinlaista aktiivisuutta ja virkeyttä, yöunet ovat parantuneet ja ajankäyttö on muuttunut. Jatka itsereflekttoitasi, joita tässä Liikunta & tiede -lehden palstoilla olet jo oivallisesti harjoittanutkin. on nykyihmisille entistä tärkeämpää. .. 52 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010. Ja tukea kannattaa rakentaa tekemisilleen aina, sillä millä ei ole merkitystä minulle eikä minun läheisilleni, niin miksi sitä tekisin. 5) ja ominaisuuksien lähinnä kestävyyden kehittämistä (3,5) uskoit saavasi aikaan. Olin jo melkein unohtanut, miltä tuntuu nukkua kahdeksan tuntia yhteen putkeen I Myös ajankäyttö on pakostakin muuttunut, sillä jostainhan nuo kuntoiluun uhratut tunnit on revittävä. Ajankäytön pysyvä muuttaminen on äärimmäisen vaikeaa, siksi liikkumisen kytkeminen normaaliin arkeen työmatkapyöräilynä, säännöllisinä tapoina, ystävyyden ja kaveruuden hoitamisen tapana jne. ltsere0eksiivisyys on myös meille jälkimodernin ajan ihmisille tyypillistä me mietimme tekojemme järkeä, oikeutusta ja merkitystä, jos emme päivät pääksytysten, niin usein kuitenkin. Eikä se peli ole aina tärkeintäensin kerrataan ikämiesten vaivat, tyosauumukset ja maailmanpolitiikka, sitten pelataan ja sitten jatketaan uusilla vaivoilla ... Päivässähän tuo tarkoittasi reipasta 40 minuuttia liikuntaa. Etkä ollut löytänyt vielä mitään kielteistä' Pohdintojen höysteeksi on siis hyvä olla konkretiaakin. Mitä näillä eväille liikuntasosiologi sitten vielä osaa sanoa sinulle, Reino. Huonoja tv-ohjelmia ilmankin voi näköjään elää. Rasvaa tirisevien grilliherkkujen nauttiminen asiaan kuuluvine juomineen ei tunnu kovin suurelta synniltä pitkän kävelytai pyöräilylenkin jälkeen. ARTO TIIHONEN, FT, Litl Toimialapäällikkö lkäinstituutti Sähköposti: arto.tiihonen@ikainst.fi Arto Tiihonen on sosiologi,jonlw kiinnostuksen lwhteina ovat olleet mies-, ruumiillisuusja liilwntatuthimus sekä kokemuksel/isuuden, ikääntymisen, elämäkerrallisuuden ja etiikan kysymykset. Pari merkittävää muutosta on kuitenkin syytä mainita. Sen sijaan liikkumisesta saatavien kokemusten suhteen olit epäilevämpi (2,5) eikä saamasi tukikaan (3,0) ole parasta A-luokkaa. Valvottuja öitä ei ole enää niin usein kuin vielä alkuvuodesta. Mieti, mitä merkityksiä liikunta on sinulle antanut, antaa nyt, mutta myös: mitä se voisi tulevaisuudessa antaa. Talvella minä aina haaveilen hiihtäväni viiskymppiä Hakulisen kuuluisiin numeroihin, keväällä uskon laittavani pihan loistokuntoon, kesällä annan viimein sen täydellisen syötön kanssapelurilleni ja syksyllä rakennan sykähdyttävän elämäkerrallisen tanssiteoksen. Liikkuminen on lisännyt melkoisesti ruokahalua ja kuntolenkin jälkeen tuntuu siltä, että voi myös hyvällä omallatunnolla tinkiä ravintosuosituksista. Tästä et lukijoille kertonut, mutta voin paljastaa, että asetit tavoitteeksesi liikunnan lisäämisen 130 tunnista vuodessa 260 tuntiin eli huikeat 100 prosenttia. Rakkaista harrastuksista luopuminen on aina tuskallista. Terveys on vain yksi merkitysmaailman osa, vaikkakin tärkeä. Motiivisi näyttivät melko vahvoilta (3,5 asteikolla 1. Lieneekö sitten liikunnan vaikutusta vai johtuneeko enemmän kesävereiden kanssa koko vuodeksi, niin aika varmasti sinne salille tulee mentyä. Rohkaistu kokemaan uusia asioita, liikkumistasi vahvistaisi useamman liikuntamuodon melko säännöllinen harrastaminen ja etenkin se, että yhdistäisit liikkumiseesi erilaisia sosiokulttuurisia merkityksiä. Näistähän koostui vielä tässä tekstissäsi suurin osa liikkumisen merkityksistäsi. Sohvalla maaten olisit varmaan keksinyt liikunnalle paljonkin negatiivisia merkityksiä. Joskus väsyneenä menee velvollisuudesta, mutta useimmiten se on virkistävä rutiini. Konkreetteina tavoitteina mainitsit kuntokävelyn neljä tuntia viikossa ja kuntosali työskentelyn tunti viikossa. Olen joutunut tinkimään erityisesti television katselusta ja sohvalla lojumisesta. Rohkeasti kokemaan Prosentuaalisena muutoksena tavoitteesi tuntuu hurjan kovalta, mutta käytännössä viisi tuntia viikossa ei ole tietysti kenellekään aivan mahdoton tavoite. Ei näistä mikään ole vielä toteutunut, mutta ehkä jonakin vuonna vielä niin käy ..
Keitä tutkimukseen osallistuu. Miksi aihe on ajankohtainen juuri nyt. Lomakkeella kerätään tietoa erilaisista taustatekijöistä, kuten syntymäkuukausi, antropometria, perhetausta ja asuinpaikka. Urheiluseuratoiminnan yhtenä keskeisenä tavoitteena on kannustaa lapsia ja nuoria liikunnan pariin, mutta liikuntaharrastus voi tarjota myös mahdollisuuden kilpaurheilijan uralle. Kolmantena kokonaisuutena erottuvat psykologiset itsearvioinnit, joilla kerätään tietoa esimerkiksi nuorten tavoiteorientaatiosta, sisäisestä motivaatiosta sekä tavoitteenasettelusta. Miten tutkimus tehdään. Nuorilta kysytään myös heidän aikaisemmista ja nykyisistä urheiluja liikuntaharrastuksistaan. Aineiston kokoaminen saatetaan loppuun vuoden 2010 syksyllä. TÄTÄ TUTKITAAN Teksti: NIILO KONTTINEN Hui ppu-u rh ei I ija ksi kasvamisen kynnykset ja kannusteet Vuosittain yli 400000 alle 18-vuotiasta suomalaista lasta ja nuorta osallistuu ohjattuihin urheiluja liikuntaharrastuksiin. PsT Niilo Konttinen johtaa Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa (KIHU) tutkimusprojektia, jolla kartoitetaan 15-18-vuotiaiden suomalaisurheilijoiden urheilu-uran kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Tämän seurauksena Suomessa on käynnistymässä mittava uuden huippu-urheilujärjestelmän rakentaminen, minkä odotetaan osaltaan kääntävän menestyksen uuteen nousuun tulevina vuosina. Kaikkiaan tutkimuksen piirissä on noin 12 000 nuorta urheiluharrastajaa. Tarkoituksena on kartoittaa urheilijoiden harjoitusmääriå, harjoittelun laatua sekä harjoitteluolosuhteita. 2000-luvun olympialaisten mitalija pistetilastojen perusteella voidaan todeta suomalaisurhei lijoiden jääneen jälkeen tästä kehityksestä. Tutkimuksessa on mukana neljä yksilölajia (rnaastohiihto, taitoluistelu, telinevoimistelu ja yleisurheilu) sekä kolme joukkuelajia (jalkapallo, jääkiekko ja koripallo). Tutkimusmenetelmänä käytetään kyselylomaketta, joka on laadittu yhteistyössä hankkeessa mukana olevien lajiliittojen edustajien kanssa. Viime vuosien kansainväliset arvokisat ovat selkeästi osoittaneet, että kilpailu eri lajien huipulla kiristyy jatkuvasti. Mihin kysymyksiin tutkimuksella etsitään vastauksia. Lomake on toimitettu postitse kaikille niille kyseisen ikäluokan urheilijoille, jotka ovat lunastaneet harrastamansa lajin kilpailulisenssin. Harjoittelu sinänsä ei aina ole sisäisesti palkitsevaa, vaan sitä motivoi enemmänkin odotus sen vaikutuksista suorituksen kehittymiseen ja toiminnan lopputuloksiin. Keskeisiksi kysymyksiksi nousevat tällöin, kuinka vahvasti nuori urheilija on valmis sitoutumaan tähän sinnikkyyttä vaativaan kehitysprosessiin, ja toisaalta, miten tätä prosessia voitaisiin parhaiten tukea ja ohjata. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat vuonna 1995 syntyneet nuoret urheilijat. Huippu-urheilujärjestelmän perimmäisenä tarkoituksena on turvata, että lahjakkaalla ja huipulle tähtäävällä urheilijalla olisi mahdollisimman hyvät puitteet kehittää pitkäjänteisesti sekä lajissa vaadittavia taitoja että kilpailusuoritukseen liittyviä fyysisiä valmiuksia. Lahjakkuus tai järjestelmän tukitoimetkaan eivät aina takaa, että nuori urheilija sitoutuisi määrätietoiseen harjoitteluun vuosiksi eteenpäin. Tutkimushankkeessa tarkastellaan ensisijaisesti niitä sosiaalisia ja psykologisia tekijöitä, jotka ovat yhteydessä urheilijan kykyyn ylläpitää pitkäjänteistä harjoittelua oman lajinsa huipputason saavuttamiseksi. Toiminnan kehittyminen nähdään tietyssä sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvana dynaamisena ja itseLIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010 53
Jatkotutkimuksissa olisi syytä nostaa esiin myös alati ajankohtaisia erityiskysymyksiä, kuten dropout sekä urheilun sosiaalistumisprosessiin sisältyvät ristiriitaiset ilmiöt nuorisourheilussa. Tutkim uksen viitekehyksenä sovelletaan Cöten, Bakerin ja Abernethyn kehittämää DMSP-mallia (The Developmental Model of Sport Participation) huippu-urheilijaksi kasvamisesta. Tutkimuksen lähtökohtana on, että urheilijan kehityspolkuja kuvaavan mallin kautta voitaisiin paremmin tunnistaa niitä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä huippu-urheilijaksi sosiaalistumiseen, ja siten myös harrastuksen pysyvyyteen. Hanke tuottaa myös sellaista tutkimustietoa, jota voidaan jatkossa hyödyntää erilaisten käytännön interventioiden kehittämisessä, jotka osaltaan tukevat nuoren urheilijan valmentautumista, hyvinvointia sekä kokonaisvaltaista kasvuprosessia. Tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa nuorten kilpaurheilijoiden harjoittelun kokonaisuudesta motivaatiotekijät, sosiaalinen toimintaympäristö sekä harjoittelu niin, että ohjaajat, valmentajat ja vanhemmat voisivat entistä paremmin tukea tätä kehitysprosessia. konttinen@kihu.fi 54 LIIKUNTA& TIEOE47•4/2010. Kokeiluvaiheen jälkeen, osa lapsista jatkaa liikunnan harrastamista ilman kilpailullisia tavoitteita, ja parhaassa tapauksessa, tämä polku johtaa aktiiviseen liikunnan harrastamiseen myös aikuisiällä. Mikä olisi jatkotutkimuksien tavoite. DMSP-malli erottelee kolme erilaista kehityspolkua: (a) harrasteliikunnan polku, (b) myöhäisen erikoistumisen polku sekä (c) varhaisen erikoistumisen polku. Mallin mukaisesti eri poluilla voi olla erilaisia seurauksia esimerkiksi terveyden ja urheilussa viihtymisen suhteen. Esiteltävässä tutkimuksessa keskitytään siis kahteen viimeksi mainittuun, kilpaurheilijan uralle johtavaan polkuun. Miten tutkimuksen tuloksia voi/on tarkoitus soveltaa. Kilpaurheilusta kiinnostuvilla lapsilla kokeiluvaihetta seuraa puolestaan erikoistumisen vaihe, jolloin määrätietoinen harjoittelu ja pelailu ovat tasapainossa, kunnes noin 15-vuotiaana aletaan panostaa enemmän jonkin tietyn lajin määrätietoiseen harjoitteluun. Tulokset tarjoavat erilaisille yhteiskunnallisille, liikuntatieteellisille sekä urheiluvalmennuksen keskustelufoorumeille ajankohtaista perustietoa kilpaurheilua harrastavista nuorista ja heidän taustoistaan. Tulokset ovat sovellettavissa niillä tavoitteellisen toiminnan sektoreilla, joissa päämääränä on sellainen korkeatasoinen suoritus, jonka hallinta edellyttää suunnitelmallista ja pitkäkestoista taitojen, valmiuksien ja ominaisuuksien harjoittamista. Sellaisissa taitolajeissa kuten telinevoimistelu ja taitoluistelu, erikoistuminen on saatettu aloittaa hyvinkin varhain, mitä pidetään usein jopa ehdottomana edellytyksenä lajin huipulle pääsemiseksi. DMSP-mallista voidaan johtaa kaksi erilaista huippu-urheilijaksi johtavaa kehityspolkua: varhaisen ja myöhäisen erikoistumisen polut. Mallin mukaan huippu-urheilijaksi kehittyminen edellyttää riittävää, monipuolista sekä tarkoituksenmukaista harjoittelua tai leikinomaista pelaamista, joka alkaa ennen kouluikää tai kouluiän kynnyksellä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on jo saatu erilaisia tulkintoja esimerkiksi siitä, missä iässä erikoistuminen yhteen lajiin tulisi aloittaa; tämä tutkimus tarjoaa puolestaan uutta ja täydentävää tutkimuksellista tietoa erilaisista urheilun sosiaalistumisprosesseista eri kehityspoluilla. Tulokset palvelevat myös muissa toimintaympäristöissä huippuosaamista tavoittelevia henkilöitä. Tätä taustaa vasten, vaikkapa nyt esiteltävän hankkeen kaltaisissa nuorisotutkimuksissa, olisi hedelmällistä soveltaa erilaisia monitieteisiä näkökulmia tutkittavaan aiheeseen. Yhtenä keskeisenä haasteena myös liikuntatieteellisessä tutkimuksessa on, kuinka tutkittavasta ilmiöstä tavoitettaisiin mahdollisimman monipuolinen näkemys. ohjaut uvana oppim ispro sessina, jossa urheilija aktiivisesti arvioi om ia suoritu ksiaan, vertaa osaam isensa tasoa tavoitteisiinsa ja tarvittaessa asettaa tavoitteensa uudelleen. Ristiriitojen tarkastelu tekee aiheesta paitsi mielenkiintoisen, myös liikuntapoliittisesti tärkeän urheiluelämän kehittyminen vaatii myös "hyvän tarkoituksen" kriittistä tarkastelua. Tutkimushankkeet voisivat tuottaa päivitettyä tietoa urheiluharrastuksen lopettamisen syistä sekä siitä, missä muodossa kilpaurheilun lopettaneet nuoret jatkavat liikuntaharrastuksiaan. Lisätietoja: niilo. Niin ikään kvantitatiivisten sekä kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien yhdistäminen mahdollistaisi entistä laajemman ja syvemmän näkemyksen saavuttamisen. Mitä muuta liikunnan tutkimuksessa tulisi huomioida. Jälkimmäisessä on kyse siitä, että urheilun yhtenä tavoitteena on sosiaalistaa nuoret kansalaistoimintaan ja yhteisen sosiaalisen pääoman tuottamiseen, mutta toisaalta urheilu lähtökohtaisesti sisältää yksilöiden tai joukkueiden vastakkainasettelua ja oman edun tavoittelua. Huippu-urheilijaksi kasvaminen alkaa usein eri lajien kokeiluina varhaisen kouluiän aikana (7-12 -vuotiaana), urheilemisen ollessa enimmäkseen vapaamuotoista pelailua ja leikkiä
Jalkojen abduktiosta ei kuitenkaan saa selvyyttä, koska ne ovat piilossa hameen alla. Kyseessä ei ole tuulivoiman tutkimus, vaan perusteellinen analyysi henkilökohtaisen työntövoiman eri laaduista, ts. Asiasta löytyy myös aivan ajan tasalla oleva opas: The Gas We Pass: The Story of Farts. 5. & Lake, R. anon., 1856, ei isommin houkuttele. Varmaan mielenkiintoisia nimikkeitä löytyisi Suomestakin, mutta katsotaanpa mitä terveydestä ja liikunnasta on ilmestynyt Englannin kielellä runsaan 200 vuoden aikana. Edellistä vakuuttavampi on seuraava teos, jossa kuvataan vesihoitoja. Ennen vanhaan se taisi olla aika iso ongelma. Small, 1935. Flushing and Morbid Blushing. j.A., 1859. Ruotsalaiset vievät meiltä saunan ja ovat muutenkin edelläkävijöitä monissa asioissa: Massage and the Original Swedish Movements. KO LU M N I Teksti: MARKKU OJANEN Epäajankohtaista kirjallisuutta liikunnasta ja terveydestä M aailmasta löytyy kaikenlaisia kirjoja. Molemmat tarkoittavat punastumista, mutta flushing myös huuhtelemista ja vessan vetämistä. Liikemiehet olivat ennenkin kiireisiä. Kurre Ostrom, 1912, peräti seitsemäs painos. Tämän teoksen otsake ei oikein aukene. Russell Ash ja Brian Lake* ovat laatineet kirjan, johon on koottu erikoisten kirjojen nimiä. Churchill, 1883. Lontoo: Brian Murray. Tuollaisesta kumista tuskin selviää ilman horkkatautia. LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010 55. Vesihoitoja on ollut tarjolla tuhansien vuosien ajan. Fish who answer the telephone and other bizarre books. Kirjassa annetaan ohjeita, kuinka nämä asiat on hoidettava tahdikkaasti ja terveyttä edistävällä tavalla. Jotakin merkillistä vedessä polskimiseen liittyy. Campbell, 1890. Ummetus johtaa epävarmuuteen ja päättämättömyyteen, jolloin koko sivistys on vaarassa. Herschell, 1896. L. Thomson, 1943. Varotuksesta huolimatta seuraava teos houkuttelee: I Knew 3,000 Lunatics. Terveyteen liittyy myös teos An Essay Upon Wind; with Curious Anecdotes of Eminent Peteurs. Ummetus tekee ärtyisäksi ja tuhoaa luovuuden. W Barton-Wright, 1899. MARKKU OJANEN Psykologian emeritusprofessori Tampere Sähköposti: markku.t.ojanen@uta.fi *Ash, R. Miten nämä liittyvät punastumiseen. pieruista. E. Swift, 1922. Olivos kiertää kulmakarvansa kahden vaakasuoran terästangon väliin ja nostaa niiden avulla 244 paunaa." Tämä suoritus mikäli sen laadun oikein ymmärsin avaa aivan uusia mahdollisuuksi esimerkiksi päätetyön lomassa tehtäväksi. Seuraavasta teoksesta löytyy samalla ratkaisu sekä ummetukseen että koko kulttuuria koskeviin suuriin kysymyksiin: Two Healih Problems Constipation and Our Civilization. VR. Gulick, 1906. How You May Quickly Overcome Acute and Chronic Illness by the Use of the Biological Blood-Washing Bath. Varmaan yksi tekijä on sen kannatteleva vaikutus. ].C. Kyse ei ole pelkästä poseeraamisesta, sillä kirja lupaa, että vahva mies pystyy makaamaan pään ja kanta päiden varassa kahden tuolin välissä ja samalla joku henkilö voi seistä rinnan päällä. "Harjoitukset tunnollisesti tehnyt Mr. Kirja tarjoaa hämmästyttävän kokoelman laitteita, joiden tarkoituksena on harjoittaa yhtä kehon osaa kerrallaan, mukaan lukien jalkojen abduktio (??). Charles, 1902. G.A. The Turkish Bath an Antidote Jor the Cravings of the Drunkard. Kirjassa on opettavainen kuva, jossa pitkähameinen nainen pyörittää käsillään jotain monimutkaista laitetta. Kuntolaitteita oli ennenkin: Mechani.cal Exercise A Means of Cure, Being a Description of the Zander Institute.]. Mahtaako patologinen punastuminen enää olla suuri ongelma. Sen sijaan Three Weeks in Wet Sheets. Suoraan minulle ja muille psykologeille on varotukseksi tarkoitettu seuraava kirja: Let's Be Normal! The Psychologist Comes to His Senses, F Kuenkel, 1929. Anon., 1787. Turkkilainen sauna auttaa juopotteluun, mutta millaisia ovat saunan vaikutukset Suomessa. E. &A. Kiehtova on myös teos The Man with the Iran Eyebrows. Smith, 1865. Aina ei liikuntaan ole uskottu: Cycling as a Cause of Heart Disease. Cho, 1994. Sen sijaan varsinainen sankaritarina on kuvattu kirjassa Eleven Years a Drunkard, or, The Life of Thomas Doner, Having Lost Both Arms Through Intemperance, He Wrote this Book with His Teeth as a Warning to Others, 1878. Ei myöskään laihduttamiseen: How to Get Fat. Heille soveltuu teos Ten Minutes' Exercise Jor Busy Men. Herää kyllä epäilys, että tämä ei ole yhtä vakavamielinen opus kuin kaikki muut tässä jutussa mainitut. The Fountain of Youth; or, Curing by Water. H. Hyvin uskottava tulkinta. Jo tätä ennen oli ilmestynyt teos The Benefit of Farting Explain'd.]. (2006). Kirjan kuvasta päätellen erityisen edullista on suihkuttaa voimakkaasti vettä peräaukon tienoille. Liikuntaa harrastamattomille ruipeloille, jos heitä enää on, suositellaan teosta How to Pose as a Strong Man
EUFAPA: n tarkoituksena on edistää eurooppalaista alan yhteistyötä, koordinoida tieteellistä tutkimusta ja tukea ja kehittää soveltavan liikunnan koulutusta, inkluusiota, valmennusta, vapaa-aikaa ja kuntoutusta. Miten rakentaa kontrolloitua, näyttöön perustuvaa tutkimusta erilaisten interventioiden vaikuttavuudesta. Esimerkiksi näiden päivien osanottajakunnassa näkyy toimijakunnan laajentuminen ja sukupolvenvaihdos, totesi ensimmäisistä erityisliikunnan päivistä lähtien vahvasti mukana ollut liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti opetusja kulttuuriministeriöstä. EUCAPA Congress Jyväskylä Finlan 6 May 2010 Kyse on urheilusta ja urheilijoista, korostaa kansainvälisen paralympiakomitean (IPC) puheenjohtaja Sir Philip Craven. lnkluusio lajiliitoissa etenee. Erityisliikunnan kehitys näkyy monin tavoin. Euroopan erityisliikunnan alan kattojärjestö EUFAPA: n (European Federation of Adapted Physical Activity) yleiskokous valitsi Liikuntatieteellisen Seuran Toni Piispasen varapuheenjohtajakseen nelivuotiskaudelle 2010-2014. kongressi (EUCAPA) Jyväskylässä 6.-8.5 keräsi kiitoksia ja loi suuntaa järjestön tuleville kongresseille. Kongressiin osallistui yli 220 soveltavan liikunnan ammattilaista 35 maasta. Kongressia edeltäneillä VII Erityisliikunnan päivillä luotiin suosituksia erityisliikunnan kehittämiseen. Professori Greg Reid tarkasteli soveltavan liikunnan tutkimuksen nopeaa kehitystä ja haasteita: Miten edetä näyttöön perustuviin käytäntöihin inkluusiossa. AJASSA Kuvat: ELLI KNUUTILA Erityisliikunnan asiantuntijat koolla Jyväskylässä Eurooppalaisen erityisliikunnan kattojärjestö EUFAPA:n 8. 56 LIIKUNTA& TIEDE47 • 412010. Paralympiaja olympialiikkeen yhteistyötä hän haluaa kehittää edelleen paralympialiikkeen lähtökohdat ja arvot huomioiden
B. Opetusja kulttuuriministeriön tulee jatkaa erityisliikunnan yleisten edellytysten turvaamista ja kehittämistä. 5. Julkisen hallinnon ja järjestöjen liikuttamisohjelmat ja -kampanjat saavuttavat parhaiten liikuntaa jo harrastavat. Avustusten jakoon on luontevaa yhdistää esteettömyyden edistäminen. Erityisliikunnan kehittämisen tavoitteena on 1. Samalla erityisliikunnan suhde muuhun liikuntakulnuuriin on muuttunut (integraatio, inkluusio). Erityisliikuntaa on kehitetty osa-alueittain. Pienten, alle 10000 asukkaan kuntien tulee lisätä yhteistyötä ja yhteistoimintaa erityisliikunnassa. Noin miljoona suomalaista kuuluu liikunnan järjestämisen kannalta erityisryhmiin. Tehdyistä uusista linjauksista huolimana kunnallinen liikuntatoiminta toteutuu paljolti perinteiden ohjaamana, jolloin erityisliikunta jää usein vähälle huomiolle. Valtakunnallisen kehittämisohjelman vetovastuu sopii parhaiten opetusja kulnuuriministeriölle. Myös Vll Erityisliikunnan Päivät (5.-6.5.2010) tuottivat suosituksia eri ta hoi lie. Opetusja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen tulee yhdessä yliopistojen kanssa varmistaa openajankoulutuksen ajantasaistaminen. A. Esteettömyyden tulee olla jatkossakin yksi keskeinen ehto liikuntarakentamisen ja -korjaamisen valtionavulle. 3. Koko väestölle suunnatuilla liikuntaohjelmilla on vaikea herättää vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja ikäihmisten liikuntakiinnostusta. Opetusja kulnuuriministeriöllä on keskeinen merkitys liikuntatilojen esteenömyyden edistämisessä. Soveltavan koululiikunnan alueella tarvitaan erityisliikuntapedagogiikan perustietojen sisällyttämistä kaikkeen opettajankoulutukseen. Kuntastrategioihin sisällytetään liikuntaan liittyvät suunnitelmat, joiden selkeänä osana tulee olla linjaukset erityisliikunnan edistämisestä. Seuraavassa on esitetty allekirjoittaneiden tiivistys päivien suosituksista. Eniten liikunnasta olisi terveysja hyvinvointihyötyjä kuitenkin riittämättömästi liikkuville. 2. Tämän rinnalla on syytä kehittää erityisliikuntaa omana osa-alueenaan, sillä täydellisen integraation toteuttaminen ei ole kaikin osin mahdollista. Kehittämisohjelmaan liittyen on syytä selvittää alalla toimivien keskeisten järjestöjen (VAU, Paralympiakomitea, lajiliitot, SLU, Soveli ja aluejärjestöt) työnjako. Tämä on tiedostettu hyvin mm. Suositukset valtionhallinnon toimenpiteille erityisliikunnan edistämiseksi Myös erityisliikunnan kehittäjät kaipaavat tuekseen oman kokonaisohjelman. 2010-luvulla liikuntakulttuurin avoimuuden ja suvaitsevaisuuden edistäminen siten, että koko liikunnan kenttä kykenee vastaamaan nykyistä paremmin myös erityisryhmien liikunnan tarpeisiin. jolloin kokoava ja toimintaympäristöön suhteutettu strategiatyö on väkisin jäänyt vähemmälle huomiolle. Integraatioja inkluusiotavoineet edellyttävät liikunnan opettajilta ja ohjaajilta uutta osaamista. Erityisliikunta on viimeisen vuosikymmenen aikana kehittvnvt paljon. Kuntarajat eivät saa olla esteenä kansalaisten yhdenvertaisille mahdollisuuksille harrastaa liikuntaa. VII Erityisliikunnan Päivien suositukset linjaamaan tulevaa Erityisliikunnan kehitystyö on nojannut suurelta osin neljän vuoden välein järjestettyjen Erityisliikunnan Päivien linjauksiin. Valtioneuvoston periaatepäätökset (2008) velvoittsvat kuntia laaja-alaiseen liikuntakulttuurin edistämistyöhön. 6. Ministeriö ohjaa ja tukee liikuntarakentamista ja -korjaamista. Liikuntakulnuurin alueella ei ole toista tahoa, jolla olisi sekä halua että kykyä edistää alan valtakunnallista kehitystä. Liikunnan opetussuunnitelmaan tulee kirjata kaikkien lasten oikeus osallistua liikunnanopetukseen. Yhteistyöllä on myös mahdollisuus taloudellisiin säästöihin. Opetusja kulttuuriministeriön on syytä osoittaa selvitystyöhön projektirahoitusta. valtioneuvoston liikuntaan liittyvissä periaatepäätöksissä (2008), mutta valtakunnallisten tavoitteiden muuttaminen käytännön toteutukseksi on usein hidasta ja epävarmaa. Suositukset kuntien toimenpiteille erityisliikunnan edistämiseksi 7. huippu-urheilua ja terveysliikuntaa. Erityisliikunta (soveltava liikunta) tarvitsee valtakunnallisen kehittämisohjelman. Erityisliikunnan kehittämisen kautta on mahdollista lisätä etenkin heidän määrää, joille liikunnasta on eniten terveyshyötyjä. Liikuntakulnuurissa on viime vuosina linjattu erikseen mm. Selvitystyön yhteydessä tulee arvioida järjestöissä toteutununa integraatioja inkluusiokehitystä. Teksti: TONI PIISPANEN, TEIJO PYYKKÖNEN Avoimuudella ja suvaitsevaisuudella lisää liikkujia L iikunnan määrää on helpompi lisätä kuin liikkujien määrää. LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010 57. 4
250 alan asiantuntijaa. Toiminnan kehittämisessä päävastuu on järjestöillä. Erityisliikunnan kohderyhmien tarpeet poikkeavat toisistaan, mikä edellyttää kunnilta valmiuksia erilaisiin toimenpiteisiin eri ryhmien kanssa. Haasteellisimpien ryhmien tavoittamiseksi kunnilla tulee olla valmiudet tiedottaa erityisliikunnasta kullekin ryhmälle soveltuvalla tavalla. 11. 13. 9. 15. Vll Erityisliikunnan päiville Gyväskylä 5.-6.5.2010) osallistui n. Kuntien tulee arvioida ja ottaa huomioon kuntaliitosten vaikutus erityisliikuntaan. C. 8. Suositukset järjestöille vammaisurheilun edistämiseksi 16. Toiminnan yksi merkittävä osa on soveltavan liikunnan valtakunnallinen edistäminen, johon kuuluu mm. 58 LIIKUNTA& TIEDE 47 • 4 /2010. Verkostoitumisen kautta voidaan levittää tehokkaasti hyviä käytäntöjä ja tarjota vertaistukea. Vammaisurheilun edistäminen edellyttää alan järjestöiltä, Paralympiakomitealta, VAU ry:ltä ja lajiliittoilta, nykyistä parempaa keskinäistä sopimista ja tiedottamista työnjaosta ja yhteistyöstä. Suositukset kuntien ja järjestöjen toimenpiteille erityisliikunnan edistämiseksi 12. 1,5-tuntisia kokoontumiskertoja ja runsaasti vuorovaikutuksellisuutta ja toimintakyvyn mukaan kohtalaisen homogeenisia ryhmiä. Päivien järjestämisestä vastaavat Liikuntatieteellinen Seura ja opetusja kulttuuriministeriö sekä alan muut organisaatiot. Verkostot soveltuvat omiksi koulutuspiireikseen sekä tarjoavat mahdollisuuden yhteisiin kehittämishankkeisiin. Kuntien ja järjestöjen tulee yhteistyöllä huolehtia monikulttuurisesta ja kulttuurikohtaisesta erityisliikunnan järjestämisestä. Neljän vuoden välein järjestettävien päivien suosituksia on käytetty alan kehittämistyön perusteina 1980-luvulta lähtien. Ikäihmisten soveltavissa liikuntaryhmissä on syytä käyttää terveysseulaa ja alkukyselyjä sekä kehittää ohjaajien koulutusta. Vaikeasti vammaisten henkilöiden liikuntaa tulee kehittää valtion liikuntaneuvoston erityisliikuntajaoston vuonna 2007 laatiman ohjelman mukaisesti. Vastuu koulutuksen järjestämisestä soveltuu parhaiten kunnille. Jokainen kuntaliitos on arvioitava erikseen. Toni Piispanen LTS:n käyttäytymisja yhteiskuntatieteellisen toiminnan koordinaattoriksi E rityisliikuntaa kuntiin -hankkeiden projektipäällikkö Toni Piispanen, LitM on nimitetty Liikuntatieteelliseen Seuraan liikunnan käyttäytymisja yhteiskuntatieteellisen toiminnan koordinaattoriksi 1.8. PARAS-hankkeen tähänastisen kokemuksen perusteella erityisliikunnan kehittämisedellytykset eivät välttämättä kohennu kuntaliitoksissa. Erityisliikunnan liikuntaryhmissä suositetaan käytettävän "hitaampia',' esim. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten harrasteliikunnassa tarvitaan lisää ohjaajakoulutusta sekä konsultoivaa työotetta. 10. 17. Vuoden 2010 päivien aineisto: www.erityisliikunta.fi. Maahanmuuttajataustaisten määrä on kasvussa ja heitä kuuluu myös erityisliikunnan piiriin. alkaen. Soveltavan liikunnan mahdollisuuksia on kehitettävä varmistamalla tukipalveluiden (avustaja, kuljetus yms.) saatavuus. 14. Kuntien ja järjestöjen yhteistyöllä tulee huolehtia tiloista, välineistä, kuljetuksista, ohjaajista ja avustajista. alan kouluttajatapaamisten, kehityshankkeiden koordinointitehtävät ja kansainvälinen yhteistyö. D. Mahdolliset hyvät uudet käytännöt on syytä levittää erityisliikunnan kenttään laajemminkin. SLU:n tulee lisätä seuraohjaajien ja -valmentajien koulutukseen opintojaksoja vammaisten liikkujien tarpeista ja liikuntatoiminnan järjestämisestä. Verkostojen kautta voidaan tukea myös keskusten ympäryskuntia. Suurten kaupunkien (maakuntaja seutukeskusten) on verkostoiduttava erityisliikunnan kehittämiseksi
I i . Seuraavat kongressit järjestetään Ruotsin Uumajassa (2011) ja Sveitsin Bernissä (2012). Arvioinnin tuloksena saadaan selvitys tieteenalan vahvuuksista ja heikkouksista ja lisäksi myös mahdollisuuksista parantaa pohjoismaista yhteistyötä. Arvioinnin ulkopuolisena koordinaattorina Suomen Akatemiassa toimii Riikka Pellinen Itä-Suomen yliopistosta. EASS: n sääntöjen mukaisesti professori Itkosen kausi koko järjestön puheenjohtajana ajoittuu vuosiin 20122014. Käytännön toteutuksesta vastaa projektiryhmä, jonka puheenjohtajana toimii johtaja Mikael Fogelholm Suomen Akatemiasta. itkonen@jyuji ( ·. Professori Hannu Itkonen Euroopan liikuntasosiologiajärjestön johtotehtäviin E uroopan liikuntasosiologijärjestö (European Association for Sociology of Sport) on valinnut Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori Hannu Itkosen varapuheenjohtajakseen. Lisätietoja: mikaeljogelholm@akaji riikha.pellinen@uej.fi Arviointia ohjaavan johtoryhmän puheenjohtajana toimii professori Michael Kj~r (Kööpenhamina, Tanska). Arviointia rahoittaa Nordforsk. ~ ' / i I II_, , , \ I 1 l lt . Euroopan liikuntasosiologijärjestö (EASS) on perustettu vuonna 2001 Wienissä. :.;... Portugalin Portossa pidetyn kokouksen päätös koskee vuosia 2010-2012. Suomessa arvioinnin teettää Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta. Arviointia ohjaavan johtoryhmän puheenjohtajana toimii professori Michael Kjeer (Kööpenhamina, Tanska). Vuonna 2006 EASS:n kongressin järjestelyistä vastasi Jyväskylän yliopisto. . Liikuntatiede arviointiin S uomen Akatemia toteuttaa yhdessä pohjoismaisten tutkimusrahoittajien (Forskningsrådet/Norja; RANNIS/lslanti; Centrum för Idrottsforskning ( CIF) ja Vetenskapsrådet/ Ruotsi; Danish Agency for Science, Technology and lnnovation/Tanska, OKM/Suomi) liikuntatieteellisen tutkimuksen kansainvälisen tieteenala-arvioinnin pohjoismaissa vuosien 2010-2011 aikana. \ I /v· LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010 59. Lisätietoja: Professori Hannu Itkonen, hannu. Tieteenala-arviointi pohjoismaiselle tasolla on ainutlaatuista. Tavoitteena on muun muassa arvioida liikuntatieteellisen tutkimuksen painotuksia ja sijoittumista eri maissa, tutkimuksen tasoa, rahoitusjärjestelmiä, strategiaa ja tutkimuksen vaikuttavuutta
Minun piti ylioppilaaksi tultuani 1962 ja armeijan käytyäni lähteä Kuopiosta opiskelemaan valtiotieteitä Helsinkiin. Näitä muistojani olen sittemmin kertonut myös Esa Sirosen ja Heikki Roiko-Jokelan toimittamassa Suomen Urheiluhistoriallisen Seuran Vuosikirjassa (2009): "Taakse jääneitä askeleita" ja Gerontologia -lehdessä (3/2009): "Kaiken loppu vai uuden alku?" Omaelämäkerrallisesta kirjoittamisesta on minulle jo kauan sitten tullut tärkeä oman rninuuieni etsimisja tunnistamistapa akateemisen etenemisen ja tuotannon luettelomaisuuden lomassa. MARTTI SILVENNOINEN Liikuntapedagogiikan emeritusprofessori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: martti.silvennoinen@jyu.fi 60 LIIKUNTA& TIEOE47•4/2010. Mutta, ihan sattuman kaupalla lähdin kahden kaverini kanssa Jyväskylään pyrkimään silloisen vastaperustetun Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun, filosofisen tiedekunnan, kasvatustieteellisen osaston, liikuntakasvatuksen opintosuunnalle. 1980-luvulla alkoi selkeä käänne tieteellisessä orientaatiossani; siirtyminen kovasta empirismistä narratiivisuuden ja autoetnografian suuntaan, mikä huipentui omalla tavallaan kansainvälisessä tutkimusprojektissa (Suomi, Iso-Britannia, Espanja) vuonna 1997 julkaistuun kirjaan: "Härkätaistelijan kentän reunalla. Minusta ei tullut 'jumpparnaikkaa' vaan tuli tutkija ja liikuntakasvatuksen laitoksen opettaja. Väitöskirjani pakersin koululaisaineistosta vasta 1987. Mitä niillä voidaan todeta ja mitä jää piiloon. * Millaista kriittisyyttä kohdistuu ihmisen toiminnallisuutta, siis myös liikuntaa mittaaviin tutkimusasetelmiin. * Miten pitkälle inhimillistä liikettä (liikkumista ja liikuntaa) ollaan valmiit analysoimaan puhtaasti 'kliinisellä katseella', ja miten näiden menettelyjen tuottama tieto toimii ihmisen arkisessa maailmassa. J äin eläkkeelle Jyväskylän yliopiston liikunta pedagogiikan professuurista syksyllä 2008. 'Talonjättötilaisuudessa', jota perinteisemmin on kutsuttu jäähyväisluennoksi, esitin Esa Nykäsen loistavasti visualisoiman valokuvaja tekstikoosteen muistojeni poluilta. (Vaikka minun näkemäni uni voidaan rekisteröidä tiettyyn osaan aivojani ja vaikka unen laatu voidaan havainnollistaa aivokäyrillä ja -topografialla, odotan sitä hetkeä, kun rekisteröinti laitteet kertovat minulle myös uneni sisällön!) * Mitä järkeä on sellaisessa kiihtyvässä tiedon kasaamisessa yliopistojen nykyisessä tuloshurmassa joka paljolti toistaa jo edellä tehtyä, ei rohkene tietämisen uudenlaisiin avauksiin, ei saa aikaan mitään erityistä, mutta on toteutettu suurella työllä ja huolellisella olleella ja aiheuttaa lukijassa kysymyksen: "Se, what?" puhumattakaan tutkimuksesta, joka vielä sen julkistamistilaisuudessakin on kysymyksenasetteluiltaan ja metodeiltaan pahasti kesken. * Miten kyetään perustelemaan käytetyn tutkimustavan kohdeherkkyys tutkimuskohteena olevien ihmisten elämismaailmaan. Liikunnan ja kansanterveyden tutkimuslaitoksen (nykyään LIKES-tutkimuskeskus) ja yliopiston liikuntakasvatuksen laitoksen yhteistyönä vuonna 1975 käynnistämässä koululiikunnan tutkimusohjelmassa tutkimustyön omana aihepiirinäni oli peruskoululaisten ja lukiolaisten liikuntaharrastukset ja liikuntamotiivit. * Miten ymmärretään nykypäivän koulu ja koululiikunta sosiaalisena ja nuorisokulttuurisena kokemusympäristönä. Ja, siinä sitä sitten oltiin. EMERITUS IHMETTELEE Teksti: MARTTI SILVENNOINEN Ei kai pelkkää tuloshuumaa. Kertomuksia isistä.lapsista ja urheilusta." Se sai melkoista positiivista mediajulkisuutta, mutta sai myös yhden kollegani silmää iskien kysymään: "Koskas alat tehdä taas oikeaa tutkimusta?" Viimeisten vuosien pohdintoja Istumme 8.2.2007 liikuntakasvatuksen laitoksen opeuajapalaverissa, ja olen laatinut osanottajille muutamia kysymyksiä liikuntapedagogiikan tieteellisestä ja tutkimuksellisesta orientaatiosta. Tämän laajan tilastopohjaisen aineiston työstämisen ohella olin myös mukana opetusministeriön rahoittamassa Lapsiurheilututkimuksessa sekä Liikunta ja luonto -tutkimusprojektissa. Se oli yksi kuuskytluvun muotiasia. * Millaisia 'hyvän' ja 'huonon' elämisen ja olemisen ilmaisuja sekä piilotekijöitä sisältyy tutkijan kehittämiin tai muualta lainaamiin mittareihin. Kavereitteni ja omassa mielessä kangastelivat ajatukset siitä, että juuri valtiotieteiden kautta saattaisi paremmin päästä kiinni orastavaan radikaalisuuteen ja tuon meille salaperäisenä pysyttäytyneen Marxin ajatuksiin, jotka lukion loppuvuosina omaa 'jäätelöbaariporukkamme' kovasti kiinnostivat
Tuli samanaikaisesti ikävä Tervon Ekiä ja suunnaton ylpeys omien oppilaideni puolesta. Eräässä koulussa rehtori päätti, että säästötoimenpiteiden takia lukion pakolliset liikuntakurssit järjestetään samanaikaisesti. Se vähentää liikunnanopettajakoulutuksen aloituspaikkoja, koska liikuntatieteisiin kuuluu "trendikkäämpiä" ja tieteellisempiäkin" osa-alueita. En malta olla kertomatta vielä yhtä, ainakin minua järkyttänyttä tarinaa. Ja tässä oli kyse vain yhdestä tämän päivän liikunnanopetuksen perusasioista. Tiedän, että he eivät moista kaaosta saisi aikaan. Päässäni alkoi kuitenkin risteillä monenlaisia mietteitä. Kun tällainen lapsikatras joutuu seisomaan jonossa ja odottamaan vuoroaan päästäkseen muutaman kerran tekemään taitotasoonsa nähden liian vaikean tehtävän, ei seurauksena olekaan enää positiivisia kokemuksia, vaan järjestyshäiriöitä, turhautumista, kiukuttelua ja itkua. Lapset olivat innokkaita, kuten aina. He olivat pieniä, vasta-alkajia. Nyt, lähes viisikymmentä vuotta myöhemmin, tämä tavoite näyttää osaksi unohtuneen, vaikka itse liikuntailmiö elää kenties kukoistavinta yhteiskunnallista aikakauttaan. Vaan miksi silloinkin, kun päteviä olisi saatavilla. Osaamista ei pidetä taloudellisesti riittävän arvokkaana kriteerinä, sillä "liikuntaahan nyt osaa opettaa lähes kuka vaan asiasta innostunut". Enää ei nimiteltäisi "kuperkeikkamaistereiksi" eikä maksettaisi huonompaa palkkaa. Kun liikunnanopettaja koetti selittää, että kyse on kahdesta eri kurssista, joilla on eri opetussuunnitelma, tavoitteet ja sisältö, rehtori totesi: "Mitä sillä nyt liikunnassa on väliä, pistät vain oppilaat pelaamaan". Ohjaajatkin olivat. Mietin hetken jo puuttumista asiaan, mutta luovuin siitä. Esimerkkejä vähättelystä voisi kertoa lukuisia, mutta kerrattakoon yleisluotoisesti peruskaava. Liikunnan ja erityisesti sen opettamisen suhteen esiintyy edelleen vähättelyä. Maassa on huomattava pula pätevistä liikunnanopettajista, mutta miten reagoi koulutuksen järjestäjä. Puolittain vahingossa sain seurata sivusta pienille lapsille tarkoitettua voimisteluharjoitusta. Opettaja siis opettaa kahta ryhmää yhtä aikaa, mutta saa siitä opetusvelvollisuuteensa vain yhden opetetun tunnin kerrallaan. KO LUM N I Teksti: LAURI LAAKSO ''Vain'' liikuntaa J ouduin kesän aikana outoon tilanteeseen. LAURI LAAKSO Liikuntapedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: lauri.laakso@jyu.fi LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010 61. Ja tämä tapahtui siis vuonna 2010. Lapsia oli paljon, kahdelle ohjaajalle liian monta. Kun akateeminen liikunnanopettajakoulutus aloitettiin Jyväskylän Kasvatusopillisessa korkeakoulussa, sittemmin yliopistossa, alalla uskottiin vihdoinkin päästävän koulutuksellisesti ja arvostuksellisesti samalle tasolle esimerkiksi muiden kouluaineiden kanssa. Olinhan paikalla incognito, lähes varkain. Heillä oli varmasti omakohtaista kokemusta vastaavasta tekemisestä ja se kokemus oli niin positiivinen, että he halusivat siirtää saman kokemuksen seuraavalle sukupolvelle, toki pientä korvausta vastaan. Toki muodollisen liikunnanopettajakoulutuksen saanut maisteri on kalliimpi ratkaisu kuin "reipas nuori mies tai nainen", mutta eikö tuossa juuri ole kyse vähättelystä. Aika harvalla on kivaa. Todella hartaasti toivon, ettei kelpoisuusvaatimuksien polkeminen johda pysyvämpiin käytäntöihin, mikä murentaisi liikunnanopettajien arvostusta koulussa ja saattaisi vaarantaa koko oppiaineen tulevaisuuden. Kun pätevistä opettajista on pulaa, on ymmärrettävää, että paikkoja täytetään epäpätevillä. Vaan mikä olikaan tulos. Toisaalta sain jälleen kerran todistuksen siitä, ettei se liikunnan opettaminen sittenkään niin yksinkertaista ole, vaikka välillä ihan julkisuudessa ja liikuntaihmistenkin suulla annetaan ymmärtää
(Karppinen 2005.) Nämä taustalla olevat arvot, ihmiskäsitykset ja oppimiskäsitykset ovat löydettävissä yleisestikin seikkailuja elämyspedagogiikan taustalta silloin kun sitä käytetään kouluopetuksessa. Helander & Kangas 2002; Kalliokoski & Saikkonen 1999; Karjalainen 2004; Karppinen 2005; Kyrö & Peltola 2002; Linnossuo 2007; Mikkola 2007; Riihimäki 2001; Suomalainen seikkailukasvatus -sivusto 2010.) Yhdessä tekemistä, vastuuta ja itsetuntoa Omassa liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielmassani haastattelin neljää alan asiantuntijaa ja tar62 LIIKUNTA & TIEDE 47, 4 /2010. Siihen kuuluu tavoitteellinen toiminta ongelmia ratkoen, usein luonnossa liikkuen sekä yhdessä ryhmän kanssa uusiin oppimistilanteisiin osallistuminen. Esimerkiksi oppilaiden ja opettajien välille syntyy aitoa dialogia, joka auttaa oppilaiden kykyä yhdistellä käsitteitä ja todellisuutta. Aiheesta toistaiseksi ainoan suomalaisen väitöskirjan tehneen tohtori Seppo Karppisen (2005) mukaan pään, käden ja sydämen avulla voidaan oppimisessa kehittää kokonaisvaltaisesti kaikkia persoonallisuuden osa-alueita. (Ks. Oppimiskäsityksenä on systeemi-konstruktivistinen oppiminen, reflektiivinen oppiminen ja projektioppiminen. Suomalainen seikkailukasvatus -sivusto 2010.) Käsitteet pää (tietää), käsi (toimia) ja sydän (kokea) ovat seikkailuja elämyspedagogiikan peruselementtejä. Seikkailuja elämyspedagogiikkaan liittyvät läheisesti toiminnallisuus, toimintakokemusmenetelmät ja luontoja ympäristökasvatus sekä luontoliikunta. Heikkinen & Kujala 1999; Karppinen 1997, 2005; Karppinen, Ojala & Vähä 2004; Laitakari & Lentonen 1996; Vuontela 1997) sekä pro gradu -tutkielrnia (Suomalainen seikkailukasvatus -sivusto 2010). Siitä saatetaan puhua myös käsitteillä seikkailukasvatus tai elämyspedagogiikka. Arviointikeinoina menetelmässä ovat vuorovaikutuksellinen reflektio ja itsearviointi. U usi lukuvuosi on alkamassa. Oppilaitokset täyttyvät mitä erilaisimmilla tavoin oppivista oppijoista. (Ks. Millaisia mahdollisuuksia se voi tarjota kouluopetukseemme. McCaughtry & Wojewuczki 2003; Tesnear & Meyer 2008; Weston & Tinsley 1999; Volk, Eckhardt & Zulauf, 2007). Opetusalan ammattilaisia askarruttaa jatkuvasti kysymys oppimisen edistämisestä; hyvästä opetuksesta. Tutkitusti toimivaa tukea Seikkailuja elämyspedagogiikkaa on toteutettu kouluopetuksessa ympäri maailmaa ja tutkimuksia menetelmän toimivuudesta on julkaistu useita (ks. Tulokset seikkailuja elämyspedagogiikan toimivuudesta oppimisen tukena ovat olleet myönteisiä. Joillekin oppiminen on helppoa, toisille haasteellisempaa. 1990-luvulta lähtien Suomeen on hiljakseen levinnyt seikkailuja elämyspedagoginen kasvatusnäkemys oppimista tukemaan. Kokonaisvaltaista oppimista Seikkailuja elämyspedagogiikan ytimen muodostavat kokonaisvaltainen, reflektiivinen ja kokernuksellinen oppiminen. Seikkailuja elämyspedagogiikan avulla voidaan eheyttää kasvuja oppimistavoitteita, koulumotivaatio lisääntyy myös haastavien oppilaiden kuntouttavassa kasvatuksessa, itseluottamus kasvaa ja fyysinen kunto kohoaa. Suomessa aiheesta on julkaistu Karppisen väitöskirjan lisäksi erilaisia kehittämistöitä (ks. Hyvä opetus koostuu monista asioista, muun muassa toimivista opetusmenetelmistä ja kasvatusnäkemyksistä. POHDITTUA Teksti: MAARET MARTTILA Oppimisen ilo löytyy luonnosta Seikkailuja elämyspedagoginen luontoliikunta kannustaa oppimaan monin tavoin. Hän on soveltanut kouluopetuksessa seikkailuja elämyspedagogiikkaa, jonka ihmiskäsitys on kokonaisvaltainen, tiedonkäsitys konstruktivistinen, pedagoginen suuntaus reformipedagoginen ja opetuskäsitys kokonaisopetuksen sovellus, missä reflektiivinen ja kokemuksellinen opetus ovat taustalla. Menetelmä edesauttaa lisäksi sosiaalisten taitojen kehittymistä ja lisää empatiakykyä
Luontoliikuntaa ja aitoja oppimisympäristöjä Tiedollista oppimista seikkailuja elämyspedagogiikka tukee monin tavoin. Ammattitaitoinen opettaja-ohjaaja toimii työssään sekä kovissa (tekniset taidot), pehmeissä (opettamisen, organisoinnin ja ohjeiden antamisen taidot) että metataidoissa (integrointiin, evaluontiin ja etiikkaan liittyvät taidot) osaavasti. Seikkailuja elämyspedagogiikan avulla on lisäksi mahdollisuus ohjata kohti rakentavaa yhteistyötä, välittämistä sekä toisten kunnioittamista korostavia arvoja. Menetelmä vahvistaa itsetuntoa ja itsetuntemusta, jotka edesauttavat oppimista. Samoin vilkkaat lapset viihtyvät luontoliikunnan parissa ja oppivat asioita toisia häiritsemättä kunhan opettaja muodostaa esimerkiksi parit viisaasti oppijan tarpeet huomioiden. * Liikkeelle pienin askelin. Seikkailuja elämyspedagogiikka tuo lisää liikuntaa koulun arkeen Seikkailuja elämyspedagogiikka soveltuu erinomaisesti osaksi kouluopetusta. luontoliikuntaan voidaan integroida eri aineita. Opinnäytetöissäni ja aiemmissa kehittämishankkeissani olen tullut hyvin samankaltaisiin tuloksiin. Muun muassa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) korostetaan opetuksen elämyksellisyyttä, kokonaisvaltaisuutta, yhteistoimintaa, ihmiseksi kasvua ja kehitystä, ongelmanratkaisu taitoja, monipuolisia työtapoja ja yksilöllisten tarpeiden huomioimista sekä erilaisia oppimisympäristöjä. (Keckman, Kouhia & Marttila 2000; Markula, Marttila & Pietilä 2007; Marttila 2005; Marttila 2010). Mielestäni seikkailuja elämyspedagogiikalla on perusteet levitä laajasti osaksi suomalaista kouluopetusta. Tärkeää on myös ryhmätyön korostaminen yksilöä unohtamatta, lämminhenkinen suhde oppijoihin, jatkuva itsensä kehittäminen sekä yhteistyön tekeminen eri tahojen kanssa ja luovien oppimisympäristöjen rakentaminen samoin kuin kokonaisvaltainen katsantokanta oppimiseen ja ohjaamiseen. Menetelmä on sopusoinnussa valtakunnallisten opetussuunnitelmien kanssa. Liikkeelle on hyvä lähteä pienin askelin, esimerkiksi integroimalla seikkailuja elämyspedagogiikkaa liikuntaan ja ympäristötietoon. * Turvallinen ympäristö. Turvallisuuden merkitystä tulee korostaa niin fyysisellä, psyykkisellä kuin sosiaalisella tasolla. Huisman & Nissisen 2005; Ikonen 2001; Jylhä 2003; Pietilä 2005; Rintala 2005). kastelin erityisesti seikkailuja elämyspedagogista luontoliikuntaa. Seikkailuja elämyspedagogiikka ja siihen liittyvä luontoliikunta tukevat oppimista yhteistoiminnan, uusien roolien ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla sekä ilon, flow-kokemusten ja voimakkaiden tunne-elämysten välityksellä. Kouluopetuksessa eettisten kysymysten tarkastelu, arvopohdinnat ja ympäristön hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat erittäin ajankohtaisia ja tärkeitä. lisäksi taktiilisten ja kinesteettisten oppijoiden huomioiminen on luonnossa liikkuen helppoa. Seikkailuja elämyspedagoginen luontoliikunta tarjoaa oivan mahdollisuuden lisätä oppilaiden päivittäistä liikkumista ja sitä voidaan sisällyttää myös koululaisten aamuja iltapäivätoimintaan ja välituntiliikuntaan. Konkretia oppimisessa on tiedollista oppimista helpottavaa, ja tutkivan oppimisen liittäminen seikkailuja elämyspedagogiikkaan on helppoa. Haasteita aiheutuu kuitenkin tiukoista tuntijaoista, koska seikkailujen kestoa ei aina pystytä ennakoimaan, suurista opetusryhmistä, välineiden puutteesta tai ennakkoluuloista uusia menetelmiä kohtaan. Kokonaisvaltaisuus opetuksessa, turvallinen oppimisilmapiiri, monipuoliset ja aidot oppimisympäristöt sekä eri aistikanavien hyödyntäminen mahdollistavat tiedollisen oppimisen kehittymistä. Seikkailuja elämyspedagogiikan avulla opitaan kantamaan vastuuta niin omasta oppimisesta kuin muista ihmisistä. Tärkeää on oppijoiden kuunteleminen, kannustaminen, rinnalla kulkeminen, kunnioittaminen ja luonnossa viihtyminen. MAARIT MARTTILA, LiTM Liikunnan ja terveystiedon opettaja Opinto-ohjaaja, liikunnanohjaaja (AMK), nuorisoja vapaa-ajanohjaaja, seikkailuja elämyspedagogi Sähköposti: maarit.marttila@elisanet.fi Lisätietoja ja lähde tiedot: www.seikkailukasvatus.fi, h ttps: / ljyx.jy u .Ji!ds pace!b i ts t rea m/handl e / 1 2 3 4 5 6 7 8 9 / 2 2 7 6 4 / U R N_ N B N _J i _j y u 201001221061.pdf?sequen Matkaohjeita opettajille * Opettajasta ohjaaja. LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010 63. lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmän (2008) mukaan maailma on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana niin, että liikuntaa sen terveyttä ja hyvinvointia edistävästä vaikutuksesta huolimatta ei enää sisälly jokaisen koululaisen päivään luonnostaan. Edellä mainitut asiat tukevat lisäksi erilaisten oppijoiden oppimista. Seikkailuja elämyspedagogisen luontoliikunnan ohjaaminen on prosessi, jossa tarvitaan ohjaamista perinteisen opettamisen sijaan. Tuleva perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistus tullee korostamaan entistä enemmän kokonaisvaltaisuutta opetuksessa, mikä helpottaa menetelmän toteuttamista. Seikkailuja elämyspedagogiikassa näiden kysymysten esille nostaminen on helppoa ja konkreettista. Sen avulla voidaan saavuttaa myös siirtovaikutusta arkeen, mikäli opettaja-ohjaaja auttaa oppijaa reflektoimaan kokemuksiaan ja johdattaa liittämään niitä muihin elämäntilanteisiin. Seikkailuja elämyspedagoginen luontoliikunta vastaa hyvin siihen tarpeeseen toiminnallisista menetelmistä, joiden on useissa tutkimuksissa todettu helpottavan oppimisvaikeuksia (ks. Menetelmän hyötyjä kouluopetuksessa voidaan tarkastella oppimisen tukemisen lisäksi lasten ja nuorten liikkumattomuuden näkökulmasta
Huippu-urheilusta Kirjassa esitetään huippu-urheilusta varsin negatiivinen kuva. Kuntourheiluksi taas katsotaan kuntoliikunta eri urheilulajien puitteissa. Itse olen siitä joskus käyttänyt nimitystä harrasteliikunta. ·~~ L iikuntakulttuurin monialainen vaikuttaja, Jyväskylän yliopiston professori ja rehtori evp. f -. .. 1924) on julkaissut omakustanteena kaksi uutta kirjaa liikuntakulttuurista: vuonna 2009 "Elämää vastavirtaan" ja vuonna 2010 "Liikuntaja urheilukulttuurimme Eilen tänään huomenna". Käsitelleessään urheilukulttuuria eilen silloin ei liikuntakulttuurista vielä voine puhua Heinilä arvostelee ankarasti kilpaurheilun yhtenäiskulttuuria, joka pyrki estämään muutosja kehittämispyrkimyksiä kuten liikunnan määrittämistä kansalaisoikeudeksi, liikunnan tunnustamista kaikkien väestöryhmien hyvinvoinnin lähteeksi ja nuorison urheilukulttuurin laajentumista koko kansan liikuntakuluuuriksi. yhtaikaisesti niitä mitenkään ajatuksellisesti erottaen. Pääsääntöisesti näin varmaan on, mutta on syytä muistaa samanaikaisesti Kenian ja Etiopian kestävyysjuoksijat, Norjan hiihtäjät, Jamaikan pikajuoksijat ja muut pienten kansojen urheilijat. Liikunnan ja urheilun kokonaisuuden tarkastelussa laaja näkökulma on ehdottomasti tarpeen eri ilmiöiden ymmärtämiseksi. Heinilä toteaa, että "nykyinen huippu-urheilu on menettämässä alkuperäisen kulttuurisen ja humaanin tarkoituksensa ja on vieraantumassa kaupalliseksi viihteeksi, jota tuetaan 64 LIIKUNTA & TIEDE 47, 4 /2010. Tämä käy jo ilmi väliotsikoista kuten Huippuurheilu tuotanlojärjest.elmänä, Uran epävannuuste/1ijäl, Väärinpeluun aika, Urlieilun demoralisoituminen, Suomalaiset väärinpelaajina, Rahan valtaa urheilussa jne. Kuva ei siten ole mitenkään yksisuuntainen. Liikuntakäsitteistä Heinilä pyrkii käsittelemään liikuntaja urheilukulttuuria laajasta näkökulmasta, mitä niin kuin hän itsekin toteaa vain harvoin tapahtuu liikunnan ja urheilun lajija tapahturnakohtaisessa tarkastelussa. ... Jo otsikossa Heinilä erottaa liikunnan ja urheilun. Liikuntakulttuurin tehtäväkenttä on laajentunut ja se pyrkii toteuttamaan ohjetta liikunta kuuluu kaikille, mikä on merkinnyt sukupuolten tasa-arvoa liikunnassa, ikääntyvien liikunnan nousua, vammaisten ja muiden erityisryhmien huomioon ottamista jne. Liikunnan peruskäsityksissa Heinilä esittelee kaksi perustavanlaatuista harjoitustapaa: kuntoilun ja kilpailullisen harjoitustavan, joissa systemaattinen valmentautuminen ja pyrkimys menestykseen erottaa kilpailullisen harjoitustavan kuntoilusta. Heinilän alkuperäinen määritelmä kuntourheilulle oli liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa, mikä yksilön kannalta on useinkin osuva, koska hän saattaa harrastaa kilpaurheilua, kuntourheilua, kuntoliikuntaa, hyotyliikuntaa yms. Kalevi Heinilä (s. LUETTUA Teksti: LAURI TARASTI KALEVI HEINILÄN LIIKUNTAKULTTUURIN TEESIT Kalevi Heinilä Elämää vastavirtaan Kirja kerrallaan, Helsinki 2009 Kalevi Heinilä Liikuntaja urheilukulttuurimme Eilen-tänään-huomenna Kirja kerrallaan, Helsinki 2010 ISBN 978-952-92-6840-5 KALEVI HEINILÄ Kalevi Heinilä liikuntaja urheilukulnuurimme .. Tämän vuoksi sen tarkasteluun on seuraavassa syytä keskittyä. Heinilä itse on tämän kirjansa esipuheessa todennut, että kirja on hänen viimeinen kattava puheenvuoronsa liikuntaja urheilukulttuurin alalta. i, Eilen tänään huomenna . Käsitteiden kehitys on kulkenut urheilusta, joka on ymmärretty lähinnä kilpaurheiluksi, sitä laajempaan liikunnan käsitteeseen, jossa kuntoliikunta on keskeistä, vaikka kilpaurheilukin siihen sisältyy. Heinilän ajamat liikuntakulttuurin muutokset ovat nimittäin jo paljolti tapahtuneet, mihin hän on itse aktiivisesti vaikuttanut. Tämä moninaisuuden kirjo on sinällään liikuntakulttuurin positiivisia puolia. . Ensin mainittu sisältää sekä pohdintaa että kevyempää muisteloa, mutta jälkimmäinen käsittää vakavan puheenvuoron suomalaisesta liikuntaja urheilukulttuurista pitkällä ajanjaksolla historiasta aina tulevaisuuteen saakka. Käsitteitä kannattaa pohtia, sillä se selventää liikuntakulttuurin jakautumista eri lohkoihin. Hahmotellessaan liikuntakulttuurin kestävän kehityksen ohjelmaa kirjansa lopussa Heinilä myöntää, että ratkaisevia askeleita moniarvoisempaan liikuntakulttuuriin on otettu. Muunkinlainen jaottelu on esillä kuten esimerkiksi terveyslii kunta, eri tyisl i ikurua, huippu-urheilu, ilmaisuliikunta jne. Heinilä on ottanut käyttöön käsitteen urheilun totaalistuminen, jonka tuloksena on huippuurheilijoiden tuotantojärjestelmien välinen kilpailu, jossa vain suuret voivat menestyä. Kritiikki on monessa suhteessa paikallaan, mutta tämän päivän ja arvaten etenkin huomisen kannalta jo pääasiassa ohi mennyttä
Huippu-urheilun negatiiviset lieveilmiöt ovat yhteiskunnan lieveilmiöitä. Eivät ne ole olleet sitä pop-musiikissakaan. Eikä kysymys ole välttämättä dopingista vaan elimistön suorituskyvyn parantamisesta muilla lääketieteen keinoilla. Liikuntakulttuurissa sitä on laajalti viimeksi suoritettu valtioneuvoston vuonna 2008 hyväksymässä kansallisessa I iikuntaohjelmassa "Liikunta ja hyvinvoiva Suomi 2010luvulla", mihin Heinilä kirjassaan viittaa. Näkökohta on nykyisessä informaatioteknologian yhteiskunnassa aivan oikea, joskin median vaikutusta liikuntaan on toistaiseksi vain vähän tutkittu. Kun itse kilpailin, ei Olympiastadionillamme ollut yhtään ainutta mainosta puhumattakaan kilpailijoiden urheiluasuista. Leikin tutkimukset ja leikkikulttuurin kehittämishankkeet ovat Heinilän mukaan ajankohtaisia kysymyksiä liikuntakulttuurin kehittämisagendassa. Tällaista strategista pohdintaa on kaikilla aloilla aika ajoin tarpeen suorittaa. Meillä suomalaisilla on ollut huippu-urheilusta ihanteellinen kuva Hannes Kolehmaisen ja Paavo Nurmen ajoista alkaen. ja myydään median ja rahan voimalla". Kun tänään siirretään sydämiä, munuaisia ja muita elimiä ja viimeksi jopa kasvot, on selvää, että lääketiede tarjoaa lukemattomia keinoja suorituskyvyn parantamiseen. Todetessaan, että kilpailun yhteiskuntaa uhkaa syrjäytymisen ongelma, koska kilpailussa on aina harvoja voittajia mutta monia häviäjiä, Heinilä suosittaa pyrittäväksi moniarvoisempaan liikuntakulttuurii n , jossa liikunta kuuluu kaikille. Raha on tullut huippu-urheilussa usein ratkaisevaan asemaan eikä tähän muutosta ole odotettavissa, vaikka sitä kuinka toivottaisiin kuten Heinilä tekee. Liikuruakuluuurimme kestävän kehityksen arvopyramidin kärkenä pitäisi olla lasten leikkikulttuuri ja nuorten liikuntakasvatus, jotka luovat perustan sekä koko kansan hyvinvointia tukevalle kuntoja terveysliikunnalle että nuorten pätemisen tarvetta tyydyttävälle kilpaurheilulle. Syömme lääkkeitä flunssaan, masennukseen, raskauden ehkäisyyn, allergioihin jne. Mielestäni liikunnan filosofiassa on aika hyväksyä tämä myös Suomessa. Sama kaupallistuminen on tapahtunut lähes kaikkialla yhteiskunnassa. Ehkä Heinilän moneen kertaan kritisoima urheilujohtajien pyrkimys huipputuloksiin maksoi mitä maksoi -keinoin tulee tulevaisuudessa vielä muuttumaan. Tässä yhteydessä kannattaa myös mainita Kalevi Heinilän nimikkorahasto lasten liikunnallisen leikkikulttuurin kehittämiseksi (Nordea 20172118418) eräänä vaikutuskanavana. Yhteiskunnan kehitys on sekä positiivisessa että negatiivisessa suhteessa vienyt huippu-urheilun tässäkin mukaansa. Erityisesti hän kiinnittää huomiota leikkiin, jonka avulla kylvetään pysyvän liikuntaharrastuksen ja leikkimielisyyden siemenet. Ei tämä koske vain urheilua, vaan suurta osaa muustakin kulttuurista. Hän kaipaa myös kansallisen liikuntaohjelman puitteissa suoritettavaa liikuntavälineiden ja -varusteiden testausja tietopalvelua kuluttajien suorittaessa vuosittain yhteensä miljardiluokkaan nousevia hankintoja. Emme me voi muuta odottaakaan. Tänään sponsorit rnainoksineen ovat kaikkialla; suuri osa kansalaisten aktiviteeteista rahoitetaan yksityisen liike-elämän varoin. Viimeksi ovat markkinoille tulleet geeni lääkkeet, joiden paljastaminen tuskin koskaan kokonaan onnistuu. Doping, jota vastaan itse olen kovasti monissa yhteyksissä taistellut, puolestaan vastaa yhteiskunnan lääkkeellistymistä. Mutta monet esimerkit kuten Veikkauksen kohteina olevat Englannin jalkapalloliigan ottelut ja Formula 1 jo osoittavat tätä, vaikka se urheilujohtajilta usein on jäänyt huomaamatta. Oma käsitykseni kansallisesta liikuntaohjelmasta on, että sen olisi tullut pontevammin keskittyä terveydenhoidon ja liikunnan yhteisiin kyLIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010 65. Mutta jos hyväksytään huippu-urheilu kaupalliseksi viihteeksi, eivät sen lieveilmiöt näyttäydy niin merkityksellisiksi kuin Heinilän kirjassa. Tämä on uusi mielenkiintoinen näkökulma. Heinilä on kiinnittänyt kirjassaan laajalti huomiota median vaikuttavuuteen liikumakulttuurissa. Tätä ei näissä työryhmissä ole uskallettu käsitellä. Tähän minulle uuteen ajatukseen voin täysin yhtyä ja toivoa sen saavan huomiota esimerkiksi Nuori Suomi -järjestön toimissa. Urheilulla on ollut meille suuri kansallinen merkitys, minkä Heiniläkin kirjassaan kuvaa. Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Nieminen on useissa puheenvuoroissaan esittänyt, että huippu-urheilulla on viihteellinen arvonsa riippumatta siitä, menestyvätkö omat urheilijat siinä. Amatöörisäännöistä luopuminen olympialiikkeessä oli suuri muutos, jonka kielteisiä vaikutuksia näkee urheilussa kaikkialla, viimeksi sopupelien yleistymisessä. Suomalaisen huippu-urheilun tukemista on selvitetty useissa opetusministeriön työryhmissä, mutta käsitykseni on, että ilman lääketiedettä ei huippu-urheilua enää muutamaa lajia lukuun ottamatta ole, ei Suomessakaan, jossa 1970-luvun menestyksekäs urheilulaäketiede on enää vain historiaa. Tämä käsitys väistämättä leimaa omaa suhtautumistamme, myös minun, huippu-urheilun nykytilaan. Olen itse Heinilän kanssa huippuurheilun negatiivisista lieveilmiöistä useimmiten samaa mieltä, mutta myönnän, että tapahtunutta kehitystä ei saa tapahtumattomaksi eikä huippu-urheilu pysty yksin kehitystä, ei edes omaansa, kääntämään. Liikuntaleikeissä ja leikkipuistojen vempaimissa ja kiipeilytelineissä lasten motoriset taidot harjaaruuvat monipuolisesti, jota paitsi leikit opettavat monia sosiaalisia taitoja. Päinvastoin se liittyy luonnostaan Heinilän mainitsemaan urheilun totaalistumiseen. Keskeisiksi vaikuttajiksi hän nimeää leikin, kodin, vertaisryhmät, yhdistykset, merkitykselliset ihmiset, koulun ja uusimpana tulokkaana nykypäivän median. Eilen tänään huomenna esitellessään liikuntasosialisaatiota, jossa kehityksessä nuorten valmiudet yhteisöjäsenyyteen kehittyvät. Mitä muuta tämän päivän huippuurheilu on kuin kaupallista viihdettä kansa! lisin panoksin ryyditettynä. Kilpailun yhteiskuntaa uhkaa syrjäytymisen ongelma Heinilän kirjan viimeinen jakso Liikuntakulttuurin kestävä kehitys sisältää kirjoittajan teesit liikuntakulttuurin tulevaisuudelle. Mutta käsitykseni on, ettei ole ollut muuta vaihtoehtoa. Olisi omituista, jos vain huippu-urheilussa lääketiede sivuutettaisiin. Sellaista Heinilän edellyttämää "puhdasta huippu-urheilua" ei enää ole, vaan rinnakkain käytetään fyysistä valmennusta ja kemiallista valmennusta, jota sanaa suositan tässä käytettäväksi. Liikuntakulttuurin kestävästä kehityksestä Parhaimmillaan Heinilä on kirjassaan Liilwnlaja urheiluhulttuurimme
Teksti on helppolukuista ja antaa erittäin kattavan pohjan kenelle tahansa pyörätuoliurheilun parissa toimivalle. Tutkittua tietoa Vicky .-. symyksiin ja sosiaalija terveyssekä liikuntahallinnon yhteistyöhön. Keskusteltavana on kuitenkin parhaillaan malli, jossa huippu-urheilua keskitettäisiin Olympiakomitean hoidettavaksi nykyistä merkittävästi laajemmin. Goosey-Tolfrey on englantilainen liikuntatieteiden tohtori, joka on tutkinut pyörätuolilajeja ja työskennellyt mm. On virkistävää lukea laaja-alaisen ja pitkäaikaisen liikunnan vaikuttajan ulkopuolisista tahoista täysin riippumattomat mielipiteet silloinkin, kun niiden kanssa ei ole samaa mieltä. Vicky Goosey-Tolfrey (toim.) Human Kinetics ISBN-13: 978-0-7360-8676-9 ISPN-10: 0-7360-8676-5 USA 2010 Wheelchair Sport A complete guide for athletes, coaches, and teachers :~.}-. Yhdistystoiminnan järjestäminen ylhäältä sanelemalla ei ole yhdistymisvapauden maassa mahdollista. Siinä olisi erikseen Kuntoliikuntaliitto ja Kilpaurheiluliitto. Lisäksi syvennytään ravintoon ja kehonkoostumukseen, matkustamisen erityiskysymyksiin sekä lopuksi vielä pyörätuoliurheilun psykologisiin erityispiirteisiin. Itse kävin mielenkiinnolla jokaisen kappaleen lopussa 66 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010. Tasavallan presidentti myönsi Lauri Tarastille ministerin arvonimen 11.6. Eilen tänään huomenna on mielenkiintoista luettavaa. Seuraavaksi käsitellään välinettä eli pyörätuolia ja sen kanssa toimimista. Englantilaisen Vicky Goosey-Tolfreyn toimittama Wheelchair Sports A complete guide for athletes, coaches and teaches on ensimmäinen laajasti pyörätuolilajeja käsittelevä yleisteos. Kirjoinamiseen on osallistunut lähes 30 vammaisurheilun asiantuntijaa, tutkijaa, vaimeruajaa ja urheilijaa. Vammattomien puolella yleisiä lajija harjoitteluoppaissa on tarjolla lukuisia. Siinä hän tapansa mukaan sumeilematta hyökkää urheilun lieveilmiöiden kimppuun ja esiuää käsityksensä liikuntakulttuurimme tilasta ja huomisesta. Hänet tunnetaan myös useiden vaativien yhteishunnallisten ja oiheudellisten selvitysja lainvalmistelutehtävien suorittajana sekä kansainvälisesti arvostettuna urheiluoikeuden asiantuntijana. LUETTUA Teksti:TOMMI OJANEN PYÖRÄTUOLIURHEILU PERUSTEOS URHEILIJOILLE, VALMENTAJILLE JA OPETTAJILLE Wheelchair Sport A complete guide for athletes, coaches and teachers. Ensimmäisen kappaleessa käydään läpi selkäytimen anatomiaa ja toimintaa sekä eri varnmatasojen vaikutusta toimintakykyyn ja luokitteluun yleisellä tasolla. Heinilän kirja Lii/wntaja urheilukulttuurimme. Tämä varmasti auttaa valmentajia, jotka siirtyvät vammattomien puolelta vammaisurheiluun. LAURI TARASTI Ministeri Helsinki Sähköposti: lauri.tarasti@kolumbus.fi Kirjoittaja siirtyi eläkkeelle ko,-heimman hallinto-oilieuden hallintoneuvoksen tehtävästä vuonna 2007. '<C1/ Iolfrev Kirja jakautuu kahteen osaan. ;; . Ensimmäinen osa pohjautuu julkaistuihin tiedeartikkeleihin. Ensimmäisessä osassa selvitetään pyörätuoliurheilun erityispiirteitä alkaen selkäytimen rakenteesta ja päätyen harjoitteluun vaikuttavien käytännön asioiden käsittelyyn. Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n SLU:n synnyttäminen oli kovan ponnistuksen tulos, mitä on syytä edelleenkin kunnioittaa. Tämän jälkeen syvennetään pyörätuoli lajien valmennustietoutta käsittelemällä fysiologisia näkökulmia; mitä pitää ottaa huomioon suunniteltaessa harjoittelua selkäydinvammaiselle esimerkiksi kestävyysja voimaharjoittelussa. Vammaishuippu-urheilua käsittelevä kirja taas on ollut harvinaisuus. Kirja tarjoaa lukijalleen kattavan kuvan ja tietopohjan pyörätuoliurheilun taustoista ja käytännöstä. Heinilä esittää käsityksensä myös kestävän liikuntakulttuurin hallinnosta, jossa hän suosittelee liikunnan keskusjärjestömalliksi "dipoli-mallia", liikunnan kaksinapaista keskusjärjestömallia. Loughboroughin yliopistossa sekä Britannian Paralympiakomiteassa Ateenan ja Pekingin Paralympialaisiin valmistauduttaessa. Liikuntajärjestöt itse ovat keskeisessä asemassa, vaikka opetusministeriölla eräänä rahoittajana onkin aina sanansa sanottavanaan. Se tuo myös selkeästi esiin yhtäläisyyksiä ja eroja vammattomien ja vammautuneiden harjoittelussa ja kilpailemissa. Tällaiset käsitykset jäävät teoreettisen keskustelun tasolle, sillä niistä puuttuu käytännön ote. ~ ' /_ K ansainvälisen kilpailun kiristyminen vammaishui ppu-urheilussa näkyä myös kirjoitetun tiedon puolella. Tällainen ratkaisu kulkisi Heinilän käsitysten suuntaan
Onko kirja nimensä mukaisesti täydellinen opas urheilijoille, valmentajille ja opettajille. Myös Kummun aikaisempi työ oli samasta "tehtaasta", joten onnittelut Liikuntatieteiclen laitokselle. Se on mielestäni hyvä pyörätuoliurheilun perusteos. Kirja perustuu Kauralan ja VääräIän pro gradu -tutkielmaanJyväskylän Yliopiston Liikuntatieteiden laitoksella ja sitä ovat toimittaneet professori Pauli Rintala ja dosentti Kalervo Ilmanen. Pyörätuolikoripalloa, -rugbyä ja tennistä käsittelevissä kappaleissaannetaan myös käytännön esimerkkejä erilaisista lajikohtaisista harjoitteista, joita käyttämällä pystyy suunnittelemaan jo hyvinkin haastavia harjoituksia sekä aloittelijoille että jo lajissa edistyneille urheilijoille. Lyhyet henkilokuvat eri pyörätuolilajien paralympiamitalisteista, mm. Näin on nyt käynyt erityisliikunnalle, soveltavalle liikunnalle. Selkeä asiasta toiseen etenevä tyyli säilyy läpi kirjan, vaikka kirjoittajia on useita. Teos antaa suuntaviivoja pyörätuoliurheilijan harjoitteluun eri osa-alueille; voimaja kestävyysharjoitteluun, ravintovalmennukseen sekä myös henkiseen valmennukseen ja kilpailemiseen. Eri pyörätuolilajeja käsittelevät lajikohtaiset kappaleet antavat hyvän pohjan sekä urheilijalle että valmentajalle. Tutkimusaineistoina ja -menetelminä ovat olleet alan kirjallisuus, alkupeLIIKUNTA & TIEDE 47, 412010 67. Lukiessani huomasin monesti palaavani edellisiin kappaleisiin ja yhdistäväni eri kappaleiden tietoa toisiinsa. Jokaisen toimijan kannattaisi lukea se. Eritasoisille urheilijoille tarkoitettujen harjoitusohjelmaesimerkkien avulla valmentaja saa käsityksen siitä, minkälaista harjoittelua huipulle pääsemiseksi tarvitaan. Näitä olisi kaivannut vielä enemmänkin. Ratakelausta ja käsipyöräilyä käsittelevissä kappaleissa perehdytään hyvin myös harjoittelunsuunnitteluun ja annetaan esimerkkejä harjoitusohjelmiksi eri harjoituskausille. Tässä tapauksessa kesti noin 70 vuotta ilmiön alusta historiikin ilmestymiseen (unohtamatta 2007 ilmestynyttä Leena Kummun historiikkia suomalaisen vammaisurheilun osalta). TOMMI OJANEN, LiTM Kehittämispäällikkö Paralympiakomitea Sähköposti: tommi.ojanen@paralympia.fi LUETTUA Teksti: JYRKI VILHU ERITYISESTÄ KAIKILLE AVOIMEEN LIIKUNTAAN Outi Kaurala & Anu Väärälä: Erityisestä kaikille avoimeen liikuntaan Suomalaisen erityisliikunnan juuret ja kehittyminen Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteiden laitos, Tutkimuksia 1/2010, Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2010 ISBN 978-951-39-3868-0, ISSN1796-5810 K un jostakin ilmiöstä tai a~iasta kirjoitetaan historiikki, on se ilmiönä ikään kuin todempi ja enemmän oikeasti olemassa kuin aikaisemmin. Vammaishuippu-urheilussa nämä tekijät monesti ovat merkittävä osa lopputulosta. Nämä kappaleet antavat hyviä työkaluja aloitteleville urheilijoille ja valmentajille, mutta motivoivat varmasti myös jo edistyneitäkin urheilijoita ja valmentajia edelleen kehittämään itseään. Moniin kysymyksiin olisi saanut heti vastauksen, eikä asioita olisi tarvinnut oppia välttämättä kantapään kautta. Mestariksi asti tarvitaan kuitenkin vielä kovaa työtä ja hieman laajempaa lajitietoutta, mutta näillä tiedoilla pääsee varmasti hyvään alkuun. Vaikka aiheet olisivatkin jo tuttuja, kirja tarjoaa varmasi uusia näkökulmia jokaiselle. Myös käytännön asioiden kuten tuolin valinnan ja säätämisen sekä matkustamisen huomiointi on tärkeää kokonaisuuden hahmottamisen kannalta. Harjoitusohjelmat aloittelijoista edistyneille Kirjan toinen osa esittelee lajikohtaisesti harjoittelua ja suunnittelua. Tanni Grey-Thompsonista ja Peter Norfolkista, antavat hyvän tauon asiapitoiselle tekstille. Mukana on viisi eri pyöråtuolilajia: pyörätuolikoripallo, ratakelaus, pyörätuolirugby, pyörätuoli tennis ja käsipyöräily.Jokaisesta lajista käydään läpi lajin vaatimuksia, sääntöjä, luokittelua ja lajille ominaisia erityispiirteitä sekä harjoittelua ja sen suunnittelua. olevan lähdeluettel on kim ppuun. Jokaisen kappaleen lopussa oleva tiivistelmä kerää yhteen oleellisimmat asiat kappaleen sisällöstä, mikä helpottaa lukijaa sisäistämään aihealueen ydinkohdat. Täydellinen opas se ei kuitenkaan ole, mutta erittäin hyödyllinen perusteos kaikille pyörätuoliurheilun parissa toimiville urheilijoille, valmentajille, Iysioterapeuteille, toimintaterapeuteille, mutta myös tutkijoille ja opettajille. Kirjassa käydään selkeästi läpi fysiologiset erot vammattoman ja vammaisen urheilijan välillä sekä miten erot vaikuttavat harjoitteluun ja sen tuottamaan vasteeseen. Asiat ja harjoiueet sisaistämällä pystyy jo kilpailemaan kansainvälisellä tasolla. Löysin sieltä m ont a uutt a lähdettä, jotka ovat tu tustum isen arvoisia ja tarjoavat syv em pää tietoa aihealueesta. Kattava tietopaketti kaikille toimijoille Olisipa tämänlainen opas ollut olemassa neljä vuotta sitten, kun itse aloitin valmentajana pyörätuolirugbyssa
Erityisliikunta ei aiheuta sotia, mutta sotiminen aiheuttaa erityisliikuntaa Sisällöllisesti tapahtumat etenevät kronologisessa järjestyksessä, erityisliikunnan historia on jaettu hyvin perustein neljään osaan. Mutta varsinainen helmi viitteissä on se, että usein niissä on kerrottu lisää asiasta. Oman oppilaitokseni kirjastoon tätä tilataan kyllä, ja tulen suosittelemaan monille opiskelijoille tenttikirjaksi. Vamrnaisurheilussa on ki lpailullista etua niillä mailla.jotka ovat sotineet hiukan aikaisemmin. Jollain tavalla tätä väitettä tukee Pekingin paralympialaisten miesten isrurnalcntopallon rnital iluct tclo (tässä järjestyksessä): Iran, Bosnia-Herzegovina ja Venäjä Järjestöistä perustettiin ensimmäisenä Sotainvalidien Urheiluliitto 1960, eikä ole täysin sattumaa, että samana vuonna olivat ensimmäiset paralympialaiset Roomassa. Lähteitä on järkyttävän suuri määrä. Rintala 1998, Koivumäki 2008b, Kannas 2008. Erittäin ryhdikästä toimintaa heiltä, loppuun asti Toimiva lähdeviitesysteemi ohjaa lukemaan lisää Kirjassa on lähdeviitteet pienillä yläviitteillä (434 viittausta') Viite lueti clo on kirjan lopussa useimmiten tavanomaisena viitteenä esim. Vaikea löytää moitittavaa. Tenttikirjaksi Tässä on napakka kirja, eikä pelkästään erityisliikunnan historiasta, vaan siitä nivottuna kokonaiskuvaan. Suomen erityisliikunnan historia pähkinänkuoressa on siis: 1945-1969 Järjestöt käynnistävät toiminnan 1970-1989 Valtion ja kuntien rooli korostuu 1990-1999 Erityisestä integraatioon 2000-Kohti kaikille avointa liikuntaa Tosiaan, erityisliikunnalla ja sotimisclla on kohtalon yhteys. Suomen yleisen yhteiskunnallisen kehityksen keskeisistä tapahtumista on muistutettu osittaisena perusteluna sille, mitä erityisliikunnan kehityksessä on tapahtunut. Toisaalta tämä saattaa hairitak in, ainakin ikääntyneiden liikuntaa käsiteltäessä: ikääntynyt vai ikääntyvä vai eläkeläinen vai eläkeikäinen vai mikä. (Nykykielessä "oikeina" vastauksia voitaisiin kai pitää ensimmäistä ja viimeistä vaihtoehioa.) Tässä historiikissa asiat on pystytty näkemään erittäin laajassa viitekehyksessä. vilhu@haaga-helia.fi 68 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 .12010. Lähestyessäni kirjan loppua ryhdyin vaistomaisesti tarkkailemaan, että voivatko mitenkään välttää nimen Kari Koivumäki mainitsemista. Sotainvalidien Urheiluliitto myös lakkautti itsensä ensimmäisenä vammaisurheilujärjestönä vuonna 2001 ilmeisistä syistä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana (näin Vierumäellä tätä kirjoitettaessa) viite 93: Sotaministeriö pyrki myös yhdessä suojeluskuntajärjestön kanssa vaikuttaman Vierumäen urheiluopiston pcrustuspaikkaan: heidän mielestään Utti olisi ollut vierumakeå parempi paikka. Erityisliikuntaa ilmiönä voidaan pitää 11 maailmansodan "sivutuotteena" sotainvaliidicn (kuten silloin kirjoitettiin) kuntoutuksen yhteydessä. Sama pätee vieläkin. Kaiken kaikkiaan, lukijalla on hyvä mahdollisuus ymmärtää suomalaisen erityisliikunnan kehitystä laajemmassa viitekehyksessä. Yksityiskohtia, yksityiskohtia' Asiaa, joka ei ehkä ihan suoraan kuulu käsiteltävän asian ytimeen, mutta syventää kyllä lukijan kokonaiskäsitystä asiasta. Kelpaisi ko loppukevcn nykseksi tämä: Kirjassa ei ole varsinaisessa tekstissä henkilöiden nimiä, ei lainkaan, vaan asiat on käsitelty asioina organisaatioiden nimillä, työryhmien nimillä, raporttien nimillä jne. Ajan kuvaa ja kieltä Käytetty terminologia, joka soveltavan liikunnan alueella on edelleenkin sekavahkoa, pyrkii olemaan uskollinen kunkin aikakauden kielelle, mikä useimmiten lisää lukukokernu kseen historiallista sävyä. Varsinainen ydin teksti kirjassa ja jos haluat tietää lisää viitteissä! Tämä järjestely ohjasi lukemaan myös viitteet säntillisesti. räislähtcct ja asiantuntijahaastattelut. Jossain kohtaa on ollut tarpeellista viitata koko Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen kehitykseen. Tämä järjestely tekee lukemisen paljon helpommaksi, kun viitteet eivät ole tekstin sisällä. Helposti luettavaa tekstiä, jota tukevat älykkäät toimitukselliset ratkaisut. Eivät voineet. Jokaista osaa on kuvattu tapahtumia kuvaavalla lauseella. Sieltä se tuli neljänneksi viimeisellä sivulla' JYRKI VILHU, LitM Lehtori (soveltava liikunta) Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Liikunnan yksikkö Vierumäellä Sähköposti: jyrki. Samoin Suomen yleisen liikuntahistorian ydinkohdat vuoden 1945 jälkeen julkishallinnon osalta esitellään napakasti. Hyvältä ja vakuuttavalta vaikuttaa. Tarkasre lukulrna kirjassa on julkishallinnollinen, asioita tarkastellaan pääsääntöisesti valtionhallinnon ja kuntien näkökulmista, hiukan myös läänien tasolla
Yhtä kaikki Pelien peli on erittäin suositeltavaa luettavaa kaikille jalkapallon seuraajille, jotka haluavat ymmärtää peliä syvemmin sekä valmentajille, jotka haluavat tuntea alansa historiaa. Tuloksena on yllättäviä huomioita mutta myös latteita truismeja. Why England Loses, Why Germany And Brazil Win, And Why the U.S., Japan, Australia, Turkey And Even lraq-Are DestinedTo BecomeThe Kings OfWorld's Most Popular Sport. .,.,. Nation Books, New York 2009. Ylikorostuneelta vaikuttaa Neuvostoliiton osuus, mikä selittyy Wilsonin maineella Itä-Euroopan jalkapallohistorian ekspertlinä. Kisaisännyys voi sitä vastoin tehdä maasta onnellisemman: eurobarometrin mukaan väestön onnellisuusaste lisääntyi seitsemässä eurooppalaisessa LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010 69. Alkuperäisteoksen nimi lnverUng the Pyramid (Orion Books, 2008) paljastaa tarinan pääjuonen. Yhtäältä tämä rikastuttaa kertomusta mutta välillä eksytään myös sivupoluille. Jalkapallon houkuttelemia ulkomaalaisia turisteja oli näin vain 20 prosenttia kåvijöistä, ja heidän generoimansa kulutus oli häviävän pieni Saksan vuotuiseen kokonaiskulutukseen verrattuna. HS Kirjat, Helsinki 2010. Jalkapallon taktiikan historia. Erityismaininnan ansaitsevat kirjan monet kenttäkokoonpanopiirrokset sekä Tommi Hannulan ansiokas suomennos, joka jopa ylittää alkuperäisteoksen oikeinkirjoituksen tarkkuudessa. s.«rr.o .. 1 wu optMted h)thi,a liook. Pelitaktiikan kehityksestä on harvemmin julkaistu kokonaisesityksiä, joten englantilaisen jalkapallotoimiuajan Jonathan Wilsonin Pelien peli täyttää suuren aukon. Numerot vahvistavat esimerkiksi, että jalkapallo ei ole tuottoisaa liiketoimintaa, että rangaistuspotkujen onnistumista ei oikeastaan voi ennustaa, että MMkisat eivät lisää vaan vähentävät itsemurhien määrää ja että menestyneimmät seurat tulevat nykyisin suurimmista kaupungeista. Tarinan tarkka seuraaminen edellyttää kuitenkin perustietoja ainakin MM-kisahistoriasta sekä mielellään myös omaa lajikokemusta alkeisoppikirjasta ei ole kysymys. Etelä-Afrikan lopputurnausta on kiittäminen kahdesta teoksesta, joista ainakin toinen ansaitsee ehdottomasti paikan jalkapallon ystävien kirjahyllyssä. As lf1 :IIVid 6oo o(1he pm,e 1nd .1. .. Wilson käy läpi taktiikan kehitysvaiheet kronologisesti ja kirjoittaa näin samalla jalkapallon maailmanhistorian valmentajien näkökulmasta. ISBN 978-952-555734-3. "Pyramidi" viittaa kymmenen kerutäpelaajan sijoitteluun, joka sadan vuoden aikana on kääntynyt ylösalaisin. Soccernomics on hersyvällä huumorilla höystetty kirja, jossa he testaavat jalkapalloon liittyviä uskomuksia taloustieteen metodein itsensä ja muiden keräämien tilastoaineistojen pohjalta. Kirja on aiheesta kerännyt ylistäviä arvioita sekä maailmalla että Suomessa. GcMnl Manapr, 011dM,J A'o SOCCERNOMICS WHY ENGlANO LOSES, WHY GERMANY ANO BRAZIL WIN, ANO WHY THE U.S., JAPAN, AUSTRALIA, TURKEY-ANO EVEN IRAQARE OESTINED TO BECOME THE KINGS OF THE WORLD'S MOST POPULAR SPORT SIMON KUPER ANO STEFAN SZYMANSKI Jonathan Wilson J alkapallon MM-kisojen lähestyminen innoittaa joskus kustantajia julkaisemaan asiallisiakin kirjoja pelien kuninkaan maailmasta. 6m1 bdi,,..cr i11 1hr l'°"""'r tlw aud, ,.IM: :uW,·.i1 ,;aio bnng 1<1 'f>"'U. Soccernomics taloustiede selittää Siinä missä Pelien peli odottaa lukijoiltaan jonkinasteista jalkapallohistorian peruskoulutusta, Soccernomics on kirjoitettu laajalle yleisölle. Lähestymistapa on henkilöhistoriallinen: tärkeiden valmentajahahmojen, kuten Herbert Chapmanin, Helenio Herreran, Valeri Lobanovskyin tai Arrigo Sacchin, taktisia innovaatioita pohjustetaan kertomuksilla heidän taustastaan ja urastaan. 1800-luvulla vakiintui kahden puolustajan, kolmen tukimiehen ja viiden hyökkääjän ryhmitys (2-3-5), jonka muisto näkyy yhäkin pelaajien numeroinnissa. Nykyjalkapallossa yleistä on neljän puolustajan takarivi ja nimellisiä hyökkääjiä saattaa olla vain yksi; olennaista on kuitenkin se, että kaikilta pelaajilta edellytetään moniosaarnista ja kykyä pelipaikkojen joustavaan vaihtamiseen. Englannin heikkoon menestykseen löytyy selitykseksi muun muassa se, että maan pelaajat pelaavat liian kovassa sarjassa (1) ja se, että liian harva heistä kuuluu keskiluokkaan. il a.n ah.olll~ --rad.ft -ltllY l[AN(. Molemmat kirjat olettavat sitä paitsi lukijoidensa olevan englantilaisia, mikä käy ilmi Soccernomicsin brittiläisen rinnakkaispainoksen tittelistä Why Englancl Lose & Other Curious Footba/1 Phenomena Explained (HarperSport, 2009). Simon Kuper & Stefan Szymanski: Soccernomics. Vuoden 2006 Saksan MM-turnauksen yleisöstä yli puolet saapui kotimaasta, ja u lkomaalaisistakin turisteista valtaosa oli sellaisia, jotka olisivat vierailleet Saksassa ilman kisojakin. LUETTUA Teksti: VESA TIKANDER KIRJOJA PELIEN PELISTÄ Jonathan Wilson: Pelien peli. ISBN 978-1-56858-425-6. Useimmat jalkapallohistorian yleisteokset tyytyvät arvoturnausten selostuksiin ja huippupelaajien esittelyihin. Simon Kuper on englantilais-hollantilainen jalkapallotoimiuaja, joka tunnetaan erinomaisista rnatkakirjoistaan, Stefan Szymanski urheiluun erikoistunut taloustieteilijä. Yksi kirjan mielenkiimoisimmista tilastotiedoista kertoo, että MM-kisojen järjestäminen ei ole taloudellisesti tuottoisaa puuhaa
Vesa Tikander LUETTUA Teksti: PEKKA KUUSELA LIIKUNNAN JA JOUKKUEURHEILUN SOSIAALI PSYKOLOGIAA JÄLJITT ÄMÄSSÄ Rovio, Esa, Lintunen, Tarja ja Salmi, Olli (toim.): Ryhmä ilmiöt liikunnassa. Suomikin vilahtaa näiden jalkapallomaailmaa syleilevien kirjojen sivuilla. Siitä avautuu uusi näkökulma liikuntaan ja joukkuelajeihin. He voivat lukea 70 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010. M M tai EM -turn auksen isäntäm aassa kahdeksasta vuosien 1980-2000 välillä. Tähän erittelyyn uusi teos tarjoaa runsaasti käsitteellisiä välineitä. Vaikka kirjan kokonaisrakenne muodostuu lisäkuvausten vuoksi raskaaksi ja hiukan monimutkaiseksi, rakenne toimii ehkä etenkin kehittäjien osalta. Kirja päättyykin ennustukseen, että tulevaisuuden pelikenttiä hallitsevatjapani, USA ja Kiina, ehkä myös Turkki ja jopa Irak, jos vain saa asiansa järjestykseen. M aailm an paras urheilum aa väkilukuun verra tt una (kirjaruekijöiden itsensä laatimin kriteerein) on sekin Norja. Teos rakentuu kolmesta itsenäisestä osasta. Soccernomicsin lahjomaton regressiotilasto puolestaan kertoo, että Suomella on maailman seitsemänneksi ja Euroopan neljänneksi alisuorittavin jalkapallomaajoukkue. 338 s. Samankaltaisia teoksia ei ole ylipäänsä saatavilla kovin paljon edes joukkueurheilua koskevassa tarkastelussa. Tilanne on johtanut osin onttoon tapaan selittää menestystä tai tappioita. Harjoitukset sisältävät erilaisia menetelmiä, joilla ryhmän jäsenet voivat arvioida itseään ja ryhmäänsä ja joita ryhmän ohjaaja voi hyödyntää omassa työssään. Aika saa näyttää. Kyse oli tietenkin Suomen laitureista, mutta Mika Nurmela ja Joonas Kolkka ovat joka tapauksessa saaneet nimensä arvokkaaseen seuraan kirjan henkilöhakernistoon. Sen mukaan tappiot tai menestys ovat kiinni yksilöistä. M aailm an "jalkapalloa ra kastavin m aa" harra stajam äärien, kotim aan sarjojen yleisöm äärien ja tv-katsojam äärien m ukaan m itattuna on N orja (m ikä tieto lienee yllätt änyt norjalaiset itsensäkin). Sokeriksi pohjalle on tarkoitettu tilasto, jossa on huomioitu maiden "jalkapallokokernus" (maaotteluiden määrä), väkiluku ja bruttokansantuote henkeä kohden ja laskettu regressioanalyysin avulla kuinka paljon maan jalkapallomenestys poikkeaa siitä, mitä sen näiden lukemien perusteella tulisi olla. Rakenne on sinänsä perusteltu ja toimiva: yleisemmistä kysymyksistä siirrytään kohti käytännön maailmaa, vaikka näkökulman muutos ei olekaan välttämättä kovin suuri. Siihen onkin jo helpompi uskoa. Ensimmäisessä pohditaan yleisellä tasolla sitä, mitä ryhrnäkåyuaytymisen lainalaisuudet ovat. Nimenomaan käytännön tarpeita ajatellen teoksessa on pukirrmatkaa runsaasti ryhmäilmiöitä havainnollistavia kuvioita ja taulukoita, tosielämään perustuvia tapausesimerkkejä (jalkapallo ja jääkiekko), yksityiskohtaisempia tietolaatikoita tietyistä peruskäsitteistä sekä käytännön harjoituksia, joilla ryhrnäprosesseja voi kehittää. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 163, Helsinki. Kirjan toimittajien mukaan olisi järkevämpää suunnata katse siihen, mitä joukkueurheilussa tapahtuu joukkueen ja sen johdon tasolla tai millaiset ryhmän toiminnan lainalaisuudet ohjaavat pienryhmän toimintaa. • Ryhmäilmiöt ~ liikunnassa ,., E sa Rovion, Taru Lintusen ja Olli Salmen toimittama Ryhmä ilmiöt liikunnassa -teos on laajan kirjoittajaryhmän yhteisesti laatima perusteos, jossa tarkastellaan liikuntaa erityisesti ryhmätason näkökulmasta. Tilastovääristymien vuoksi "paras ylisuor iuaja'' jää kuitenkin epäselväksi. Eniten kirjantekijöitä on kiinnostanut m aiden välinen vert ailu. Sitä ei ole suunnattu millekään erityisryhmälle, vaan se on kattava yleisesitys, joka sopii toimittajien mukaan niin liikunnan parissa puuhaileville ammattilaisille, opettajille, tutkijoille ja liikuntaryhmien ohjaajille. Maan jalkapallomenestys riippuu Soccernomicsin mukaan ennen kaikkea maaottelukokemuksesta, väkiluvusta ja BKT:stä henkeä kohden. Kuten kirjan toimittajat toteavat kirjan loppupuolella, on yllättävää, että liikuntaa tai urheilua on tarkasteltu olemattoman vähän nimenomaan ryhmätoiminnan näkökulmasta etenkin Suomessa. Kirja on luonteeltaan sosiaali psykologinen tarkastelu liikuntailmiöistä, niiden luonteesta ja selittämisestä sekä myös urheiluvalmennuksen ja liikunnan ohjauksen perusasioista. Toisessa siirrytään ryhmätoiminnan perusulottuvuuksiin, ja kolmannessa pureudutaan ryhmätoiminnan kehittämiseen ja soveltamiseen. Ylpeyttä voimme tuntea siitä, että eräs Suomen ottelu on päässyt esimerkkitapaukseksi Pelien peli -kirjaan siitä, millä tavalla laiturit neutraloidaan siirtymällä neljän miehen alakerrasta 3-4-1-2-ryhmitykseen
Kiinteys ei ole yksiselitteisellä tavalla yhteydessä ryhmän suoritukseen, sillä ryhmätehtävien monimutkaisuus ja työnjakoon liittyvät seikat vaikuttavat asiaan. Niillä voi ymmärtää säännönmukaisuuksia, joita esiintyy kaikissa ryhmämuodoissa, eivätkä liikuntaan liittyvät ilmiöt ole tässä tapauksessa kuin tietynlainen erityistapaus niistä. Päätöksenteko, ryhmä rakenteet ja ryhmädynamiikka Teoksen ensimmäisessä osassa sukelletaan siis ryhmäilmiöiden lainalaisuuksien maailmaan. Kirjoittajat korostavat kuitenkin sitä, että mitään yhtä kaikille sopivaa menetelmää ei ole olemassa, kuten ei ole organisaatioiden kehittämisessäkään. Sitä voidaan päinvastoin kehittää käytännön harjoituksilla ja oppimisen kautta, kuten johtamistakin. Kirjan tarkastelu pureutuu erityisesti päätöksentekoon, ryhmien toimintaan sekä ryhrnärakenteisiin ja -dynamiikkaan. Tarkastelussa käydään läpi suhteellisen laaja kirjo erilaisia peruskysymyksiä, jotka liitetään ryhmien toimintaan. Myös tarkastelun näköala on laajempi. Välineitä ryhmän kehittämiseen Kirjan kolmas osa poikkeaa aiemmista osista, sillä siinä näkökulma on enemmän käytännön kehittämisen kysymyksissä. Se ulottuu organisaatioiden kehittämisen tarkastelusta ohjaustoimintaan. Erillinen sanasto olisi ehkä tukenut kokonaisuutta, mutta sen korvaa lopussa oleva avainsanojen hakemisto. Vastaavasti vuorovaikutusta käsittelevässä luvussa kirjoittajat korostavat tunnetaitojen merkitystä ja eläytyvää kuuntelua, joka lähestymistapana yhdenmukainen dialogisuuden periaatteiden kanssa mutta joka korostaa enemmän kuulijan aktiivista osallistumista. Kirjoittajissa on mukana liikuntapsykologeja, organisaatiotutkija ja muuten ryhmän dynamiikasta kiinnostuneita tutkijoita. Osa kirjoittajista esittelee konkreettisesti sitä, miten organisaatioiden kehittämisessä, liikuntapsykologiassa ja psykodynaamisessa tarkastelussa on kehitetty erilaisia välineitä arvioida ryhmän toimintaa ja ratkaista pulmallisia tilanteita. Näkökulmana on ryhmäilmiöiden säännönmukaisuuksien osalta kokeellinen ryhmätutkimus ja sen tuottamat tulokset. Tällainen uudempi laadullinen vuorovaikutuksen tutkimus on jäänyt kirjasta sivuun ilmeisesti siitä syystä, ettei sitä ole edes juuri sovellettu liikunnanpsykologisessa tutkimuksessa, mutta siinä olisi joka tapauksessa ainesta jatkotutkimukselle. Tavoitteiden asettamisen ja kiinteyden osalta kirjan tarkastelu on melko yksityiskohtaista ja tuo esille esimerkiksi ryhmän kiinteyden ja suorituksen kannalta asian moniselitteisyyden. Joukkueurheilun ja ryhmäprosessien tarkastelun oppikirja Ryhmäilmiöt liikunnassa on tärkeä merkkiteos liikunnan sosiaalipsykologisesta tarkastelusta. Itse jäin kaipaamaan lukujen lopuista lisäkirjallisuuden vinkkejä, mutta niitä löytää kyllä tekstin sisältä aivan riittämiin. Kirjan kokonaisuuden kannalta merkittävä puoli on ryhmän kehittämisen menetelmien esittely, vaikka eri menetelmien vaikuttavuutta koskevaa tutkimusta ei olekaan juuri olemassa. Se varmaankin toimii seuraavat vuosikymmenet yhtenä joukkueurheilu n ja ryhmäprosessien tarkastelun perusoppikirjana. Ongelmaan esitetään ratkaisua keskustelun ja tehtäväsuorituksen realistisesta arvioinnista. Nämä välineet ovat psykologisesta ja organisaatiopsykologisesta tutkimuksesta peräisin olevia harjoituksia, joilla ryhmän ohjaaja voi arvioida ryhmänsä tilaa tai jonka kautta ryhmän jäsenet voivat peilata näkemyksiään ryhmästään. Luvuissa esille tuodut liikuntapsykologiset tutkimustulokset korostavat erilaisten tekijöiden monipuolista huomioimista, mitä tulee esimerkiksi ryhmän kiinteyden merkitykseen. PEKKA KUUSELA, YTT Lehtori Yhteiskuntatieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto Sähköposti: pekka.kuusela@uef.fi LIIKUNTA & TIEDE 47, 4 /2010 71. Näistä erityisesti vuorovaikutus on nostettu sosiaalisen vaikuttamisen sijasta uudemmissa sosiaalipsykologian oppikirjoissa tieteenalan keskiöön ja nähty se tieteenalan erityiseksi panokseksi ihmisten välisten suhteiden tutkimukselle. Toisessa osassa jatketaan ryhmäja yksilötavoitteiden erittelyyn, ryhmän kiinteyden analysointiin ja vuorovaikutuksen pohdintaan. Kirjan valossa joukkueurheilu ja liikunta ovat kiinnostavia ilmiöitä, joiden ymmärtämisessä voidaan hyödyntää sosiaalipsykologista perustutkimusta pienryhmien toiminnasta. Etnografiselle tutkimukselle joukkue lajit tarjoaisivat puolestaan mielenkiintoisen maailman, jossa ryhmänsisäiset moraaliset diskurssit rakentavat ryhmää ohjaavan koodiston. Ryhmädynamiikan erittelyssä puolestaan tukeudutaan Tuckmanin ryhmän kehitysvaiheisiin ja Bionin terapiaryhmiä koskevaan psykodynaamiseen analyysin, jotka ovat usein esillä ryhmäilmiöitä koskevassa tutkimuksessa. Tutkimustulosten ja niiden merkityksen arviointia olisi ehkä selkeyttänyt lukijalle, jos lukujen lopussa olisi jotenkin koottu erittelevämmin tuloksia yhteen. Tarkastelun lopussa muistutetaan myös tärkeällä tavalla sitä, että ohjaaminen ei ole mikään myyttinen kyky. Kirjan pohdinnat ja tapausesirnerkkeinä esitetyt kuvaukset herättävät myös pohtimaan sitä, että olisi tärkeää tarkastella liikuntaan ja urheiluun liittyviä ilmiöitä vielä konkreettisemmin esimerkiksi valmentajan ja hänen ryhmänsä vuorovaikutuksen osalta keskusteluanalyysin tai diskursiivisen sosiaalipsykologian avulla. Osassa on hieman päällekkäisyyttä aiempien tarkastelujen kanssa. Vaikka kirja ei sellaisenaan tarjoakaan helppoja ja yksiselitteisiä reseptejä ryhmän ongelmatilanteiden korjaamiseksi, se antaa joka tapauksessa käytännön välineitä eritellä yksilön ja ryhmän suhdetta. Nämä huomiot eivät sellaisenaan eroa kovin paljon esimerkiksi työorganisaatioita koskevan tutkimuksen tuloksista, jotka korostavat menettelytapojen oikeudenmukaisuuden ja yksilöiden autonomian merkitystä organisaation jäsenten hyvinvoinnille. Teos paikkaa tärkeää puutetta liikuntatieteellisessä tutkimuksessa. Osan lopussa pohditaan ryhmien itseohjautuvuuden ja riippuvuuden problematiikkaa. Voihan olla, että erityisesti ryhmien ohjaamisessa ja vuorovaikutuksessa on jotain sellaista, joka erottaa heikosti ja hyvin menestyvät joukkueet toisistaan. Tutkijat voivat sen sijaan keskittyä päätekstiin, joka sisältää tiivistä erittelyä liikuntapsykologisesta tutkimuksesta. kirjaa omien tarpeittensa mukaan ja valita itselleen sopivia harjoitteita
Lukija jää lisäksi kaipaamaan suurahankkeiden merkityksen, erityisesti niiden rahoituksen pääkaupunkikeskeisyyden sekä urheiluopistojen liikuntarakentamisen arviointia. Yhteenvetoluku osoittaa, että Kokkonen kokeneena historian tutkijana kykenee tekemään hyviä sekä osuvia johtopäätöksiä kehityskulusta. Ehkä merkittävin puute joka Kokkosen teoksessa on, liittyy suomalaisten liikuntaja urheilukeskusten kehittymiseen. Kirjassa tulee kuitenkin selvästi esiin se linjauksen ja ohjauksen merkitys, jota ilman suomalainen liikuntapaikkojen varustus olisi nykyistä kapea-alaisempi. Myös liikunnan sekä urheilun tasa-arvoinen kehittyminen olisi huomattavasti vajavaisempaa. Myös liikuntarakentamisen sekä kehitysaluepolitiikan kytköksei arvioidaan kattavasti ja hyvin. Tämä liikuntarakentamisen kannalta merkittävä kehityskulku, erityisesti 1970-luvulta lähtien, jää kirjassa hyvin vähäiseen rooliin. Kokkonen toteaa yleisenä tutkimustuloksena, että Suomen liikuntapaikkojen verkosto olisi ilman valtion ja kuntien panosta ratkaisevasti nykyistä pienempi, laadultaan heikompi ja lajikirjohaan kapeampi. Haastatteluissa ei ole yritetty tasoitella valtion toimielinten ja opetusministeriön, rakentajien sekä henkilöiden välisiä jännitteitä. Pieniä epätarkkuuksia ja virheitäkin on tekstiin sujahtanut, mutta niillä ei ole ratkaisevaa merkitystä kirjan kokonaisuuteen. Kirjoittaja kuvaa hyvin sitä liikuntamaailmaa joka vallitsi avustamisen ja rakentamisen alkuvaiheessa, sekä niitä linjavalintoja, joista suomalaisessa, osin hyvinkin ristiriitaisia liikuntapoliittisia kädenvääntöjä, joita valtionhallinnossa toteutettiin. Tulevaisuuden rakentamisteknologiaan ja myös tutkimukseen tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota, vaikka valtion tukipolitiikalla ei ole enää sellaista merkitystä kuin esimerkiksi 1970-luvulla. Ne on puettu osin hauskoihinkin tekstiympäristöihin, joita on vielä väritetty kertomuksilla vallinneista risti ri i tati la n teista. Kokkonen on arvioinut myös kriittisesti valtionhallinnon rakentamisen ohjausja neuvontatoirninnan merkitystä maamme liikuntapaikkojen rakentamisessa, kuin myös ennakkotarkastuksen, suunnittelun sekä rekisteritoimi ntojen kehittymistä. Teoksen kattavuutta kuvaa hyvin erityisliikunnan sekä tasa-arvokysymysten käsittely, vaikka ne eivät ole nousseetkaan suomalaisessa liikuntapaikkarakentamisessa merkittävään rooliin. Markkinat eivät alkuunkaan kykenisi korvaamaan yhteiskunnan tukea. Teoksessa on arvioitu useita yksittäisiä hallija rakennushankkeita, mutta arviot keskusten kehittymisestä jäävät suorittamatta. Kirja on ehkä kattavin selvitys ja tutkimus suomalaisesta Ii i kun taraken tam isesta. Alueja työllisyyspolitiikan merkittävyys valtion liikuntapolitiikan täydentäjänä tulee teksteissä hyvin esiin. Kokkosen kirja on merkittävä ja toivottavasti se saisi jatkoa, esimerkiksi eräiden liikuntalaitosten yksityiskohtaisemmalle analyysille. Teksti: ERKKI HUOVINEN LUETTUA VALTIO LIIKUNTARAKENTAMISEN LINJAAJANA Jouko Kokkonen: Valtio liikuntarakentamisen linjaajana Liikuntatieteellisen Seuran (LTS) julkaisu nro 165, Helsinki 2010 ISBN 978-951-8982-79-4, ISSN 0356-746X Jouko Kokkonen aitio untaLiikuntat,eteellklen S.ura F ilosofian tohtori Kokkonen on julkaissut Liikuntatieteellisen Seuran kustantamana merkittävän liikuntahistorian ja -politiikan teoksen, joka on erinomainen jatko aikaisemmille aihetta käsitelleille Kalervo llmasen, Joel Jupin, Kimmo Suomen ja Erhhi Vasaran kirjoituksille. Liikkeelle lähdetään 1930-luvun alun avustuspolitiikasta, jossa oli mielenkiintoisia vaiheita urheilukenttien Suomesta, 1960-luvun monipuolisempaan liikuntapaikkarakentamiseen. ERKKI HUOVINEN, LitT, YTL Yhteyspäällikkö/Liikuntasuunnittelu ja kaavoitus Jyväskylän kaupunki Sähköposti: erkki.huovinen@jkl.fi ja erhuovi@metasport.fi 72 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010. Teoksen tulisi kuulua liikuntaviranhaltijoiden lähdeja perusteoksiin, jokaisessa alaansa seuraavassa yksikössä ja kunnassa. FT Jouko Kokkosen teos on massiivinen ja sisältää runsaasti arviointi-, haastatteluja tilastotietoa sekä yksityiskohtia. Opetusministeriön tulee huomata, että rakentamisen tutkimus on jäänyt melkoisesti paitsioon liikuntatutkimuksen tukemisessa, verrattuna fysiologian, kasvatuksen ja valmennuksen hankkeisiin. Teoksen yhteenveto "Liikuntarakentamisen suuri kaari (1930-2010)" on erinomainen katsaus suomalaisesta liikuntainfran historiasta ja rakentamisesta. Tilastoja täydentävät rakentamisen erikoistapausten mielenkiintoinen esittely sekä hyvät graafiset taulukot sekä kuviot. Kirjan rakenne on jäntevä ja osoittaa Kokkosen osaamista erityisesti liikuntahistorian arvioinnissa. Kokkonen analysoi myös tulevaisuutta ja suhtautuu ymmärrettävän kriittisesti suurkilpailujen kautta tapahtuvaan liikuntarakentamiseen sekä ilmastonmuutoksen esiin tuomiin haasteisiin ja uhkiin. Valtion rooli on korostunut erityisesti rakentamisen ohjauksessa sekä neuvonnassa. Lähdeaineistossa ei ole tukeuduttu vain opetusministeriön ja valtionhallinnon asiakirjoihin, vaan viitteinä on käytetty runsaasti lehtiaineistoja ja muita populaari lähteitä. Haastane I u issa puhuvat vaikuttajat, jotka ovat linjanneet suomalaista liikuntarakentamista sekä poliittista päätöksentekoa. Erinomaisia asioita täydentää vielä hyvin kattava henkilöhakemisto, jossa tulevat selkeästi esiin liikuntapaikkojen valmisteluun ja päätöksentekoon liittyvät päättäjät sekä virkamiehet. Kirjassa on esitetty kattavat tilastotiedot rakentamisesta, eri liikuntapaikkojen tyypeistä sekä avustusten ja lainojen jakaantumisesta valtakunnan ja läänien tasoilta. Nykyisten verkkopalvelujen merkitystä sekä kritiikkiä ei unohdeta. Hyvät haastattelut Kokkosen kirjan paras tuotos on kattava liikuntarakentamisen vaikuttajien ja asiantuntijoiden haastatteluaineisto
Siitä syystä Krech yhdessä ryhmänsä kanssa halusi tutkia, voisiko PECl-mittarista kehittää luotettavan ja lyhyemmän mittarin, jota opettajilla (tai opettajaksi opiskelevilla) olisi realistiset mahdollisuudet hyödyntää omien opetuskäytänteidensä kehittämiseksi. Hänen laadullinen sisällön analyysinsä pohjautui Bernstainin (1996) teoreettiseen viitekehykseen. Oppituntien aikana opettajan huomio jakaantuu moniin asioihin. Nykykoulussa edellä mainittuja vaativampia häiriökäynäytymisen muotoja on kuitenkin koko ajan enemmän. Analyysi paljasti, että opintoja järjestävien tahojen oli ensin kilpailtava opiskelijoista houkuttelevilla, jopa matkailumainoksia muistuttavilla opintokokonaisuuksilla ja sen jälkeen pyrittävä saamaan opiskelijat pysymään opinto-ohjelmissa antamalla heille mahdollisimman paljon vapauksia valita ja räätälöidä jokaiselle sopivimman henkilökohtaisen opintoohjelman. 2010. Niiden kohtaamiseen ja käsittelyyn opettajat sekä opeuajaksi opiskelevat tarvitsevat lisää koulutusta. Tämän jälkeen yliopistojen tehtäväksi jäi vielä varmistaa mahdollisimman suuri valrnistumisprosentti. Sellaista asiantuntijuutta on kuitenkin lupa odottaa heidän opettajiltaan ja opetushenkilöstön tulee siinä suhteessa kehittää itseään jatkuvasti. Koska oppilaat ovat taitavia peittämään häiritsevää käytöstään, opettajalle voisi olla hyötyä arvioida omia opetuskåytänteuåän ja pohtia, voisiko hän omalla toiminnallaan vähentää oppilaidensa häiriökäyttäytymistä. VIITE: Kårhus, S. Svein Kårhus halusi tietää, mitkä tekijät määrittelevät liikunnanopettajakoulutuksen sisältöjä Norjassa. Liikunnanopetuksen aikaiseen oppilaiden häiriökäyttäytymisen tutkimiseen on olemassa mittari "Physica/ Educaiion Classroom lnslrumenl {PECIJ" (Cothran & Kulinna 2007), mutta sen on huomattu olevan liian pitkä ja vaativa opettajien aktiiviseen käyttöön. Development of a short-form version of the Physical Education Classroom lnstrument: measuring secondary pupils' disruptive behaviours. ARJA SÄÄKSLAHTI, LitT Pedagoginen johtaja Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: arja.saakslahti@jyu.fi LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010 73. Tätä tarkoitusta varten hän analysoi neljän norjalaisen liikunnanopettajakoulutusta järjestävän yliopiston opetusohjelmat. Erityisesti häntä kiinnosti selvittää, miten liikunnanopettajakoulutuksen historian aikana kerääntynyt kokemustieto ja pedagogisesti hyviksi havaitut käytännöt ovat siirtyneet opetussuunnitelmauudistuksissa nykyisin vallitseviin koulutussisältöihin. Physical Education and Sport Pedagogy 15 131, 209-225. Valitettavasti siihen haasteeseen tämä mittari ei kuitenkaan pysty tarjoamaan helpotusta. Liikuntapedagogiikan maailmasta Teksti: ARJA SÄÄKSLAHTI Liikunnanopettaja koulutuksen sisältö markkinavoimien määriteltävänä . Mittari jakaa häiriökäyttäytymisen viiteen luokkaan: aggressiivisuuteen, alhaiseen osallistumiseen, epäonnistumiseen ohjeiden toteuttamisessa, mielipahaan ja keski ttym iskyvyttöm yyteen. VIITE: Krech, P, Kulinna, P & Cothran, D. Tutkija totesi surullisena, euä markkinavoimat olivat hukuttaneet liikunnanopettajakoulutuksen pedagogisen lähtökohdan ja opinto-ohjelmista oli päässyt hämärtymään liikunnanopettajaksi kehittymisen ammatillisen asiantuntijuuden tarpeet. Suurin osa oppilaiden häiritsevästä käyttäytymisestä saadaan vähennettyä näillä tekijöillä. Analyysin tulos oli liikunnanopettajan arkisen työnkuvan näkökulmasta hurja: opetussuunnitelmista oli tullut niin "opiske.lijalåhtöisiä'' ja markkinoivia, että Kårhus päätyi kysymään, onko norjalaisella liikunnanopettajakoulutuksella enää tarjota relevantteja eväitä tyypillisessä perusopetuksen liikunnanopettajan virassa toimimiseen. Tutkijat toteavat, euä häiriö käyttäytymistä voidaan vähentää hyvällä toiminnan organisoinnilla, kuten selkeiltä sanallisilla ohjeilla, läheisyydellä ja oppilaiden myönteisellä huomioinnilla sekä ennakoivalla suunnittelulla, kuten selkeillä tavoitteiden asetteluilla ja siirtymä tilanteiden huolellisella suunnittelulla. Norjan esimerkki on hyvä muistutus meille suomalaisille: koulutusta tulee kehittää yhteistyössä opiskelijoiden kanssa, mutta samalla on myös muistettava, että opiskelijoilla ei vielä ole sellaista pedagogista näkemystä, jolla liikunnanopettajan asiantuntijuus voitaisiin saavuttaa. Physical education teacher education on the education market who's defining what physical education teachers need to know 7 Physical Education and Sport Pedagogy 15 13), 227-24 l Oppilaiden häiriökäyttäytyminen selville . Kehittelytyön tuloksena yläkoululaisten ja lukioikäisten oppilaiden täytettäväksi kehittyi 20 kohtaa sisältävä kyselylomake, joka antaa opettajalle käsityksen siitä, kuinka paljon oppilaat käyttäytyvät häiritsevästi hänen oppitunneillaan. 2010
Sveitsiläistutkija Romana Weber on huolissaan siitä, miten heikosti lasten huippu-urheilua on lainvoimin säädelty. Tyypillinen triathlon-kilpailu sisältää huomattavan määrän fyysistä ja psyykkistä stressiä useita tunteja kestävän suorituk74 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010. Haastateltavista 30 oli miehiä ja 32 naisia. International Review for the Sociology of Sport, 44/112009). Haastateltavien ikä vaihteli 24 ja 62 vuoden välillä (keski-ikä 36 vuotta). Erityisesti kontaktilajeissa vamma-alttius on korkea. Valmentajan lisäksi lapselle voi koitua henkisiä suoriutumispaineita myös vanhempien, managerien, terveydenhuollon ammattilaisten ja median taholta. Triathlonisti etsii kipua, kärsimystä ja jännitystä elämäänsä . Triathlon on lähes yksinomaan parempiosaisten keskiluokkaisten laji Kanadassa. Kansainvälisiä lasten oikeuksia säätelevät muun muassa YK:n lapsen oikeuksien julistus (CRC); Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (lCESCR) sekä YK:n alaisen Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vähimmäisikää koskeva sopimus. Liian nuorena aloitettu vaativa urheiluvalmennus voi sen sijaan vahingoittaa kasvavaa lasta ja olla monin tavoin lapsen oikeuksien vastaista. Ulkonäköpaineet esteettisissä lajeissa, kuten voimistelussa ja taitoluistelussa johtavat helposti syömishäiriöihin. Sopimusten tavoitteena on suojella lapsia terveydelliseltä, taloudelliselta ja sosiaaliselta hyväksikäytöltä. Lisäksi dopingin käyttö on merkittävä terveydellinen uhka huippu-urheilussa. Liikuntasosiologian maailmasta Teksti: HANNA VEHMAS Lapset huippu-urheilun uhreja. Huippu-urheilijamainen valmentautuminen on riski lapsen terveydelle. SAGE publications, 55-69. Weber esittääkin, että lasten urheiluvalmentamista tulisi laillisesti säädellä, jotta myös huippu-urheilussa lapsen oikeudet voidaan turvata. Some critical questions for London 2012. 12009). Huippu-urheilun kansallisia tavoitteita asetettaessa ja kansainvälisiin kilpailuihin valmistautuessa olisi hyvä pohtia sitä, minkä hinnan olemme valmiita maksamaan siitä, että kansallinen itsetunto vahvistuu ja urheilu tarjoaa viihdettä. Liikunnan harrastamisella on useimmiten myönteisiä vaikutuksia kasvavan lapsen terveydelle, hyvinvoinnille ja itsetunnon kehittymiselle. Useissa kansainvälisissä urheilua koskevissa säädöksissä esitetään suosituksia lasten osallistumisesta huippu-urheiluun. Haastatteluaineistonsa Atkinson keräsi 62 kanadalaiselta triathlonistilta. Tavoitteellinen harrastaminen ja fyysinen suorittaminen ilmentävät kyvykkyyttä, tehokkuutta ja kestävyyttä eri elämänalueilla. Triathlonia pidetään usein kestävyyslajien kuninkaana. Säädökset eivät kuitenkaan ole yleensä sitovia. Liikunta on lasten suosima vapaa-ajan harrastus ympäri maailmaa. Pahimmillaan tuloskeskeiseen huipputason valmentautumiseen voi liittyä lapsen fyysistä ja seksuaalista hyväksikäyttöä. . Muiden urheilulajien tavoin se toimii sosiaalisen erottautumisen ja fyysisen näyttäytyrnisen kenttänä. Suuret rahapalkinnot ja sponsorointisopimukset lisäävät lapsen taloudellista hyväksikäyttöä, sillä toisin kuin esimerkiksi elokuvatai mainosalalla, huippu-urheilussa aikuisten taloudellista lasten kautta hyötymistä ei ole rajoitettu. Kestävyyttä vaativat kuntoilumuodot ovat suosittuja vapaa-ajan harrastauksia monissa läntisissä hyvinvointiyhteiskunnissa. Sosiologisesti mielenkiintoisen lajista tekee myös se, että triathlonissa äärimmäinen elämys syntyy nimenomaan kivun ja kärsimyksen kautta. Jos täysi-ikäisetkään huippu-urheilijat eivät osaa kontrolloida kiellettyjen aineiden käyttöään, kuinka sellaista voisi lapselta tai nuorelta odottaa' Terveysriskien lisäksi Weber on huolissaan siitä, että huipputasolle tähtäävä urheiluvalmentautuminen muistuttaa intensiteetiltään ja harjoitusmääriltään kovaa työtä ja täten loukkaa lapsityövoimasta asetettuja säädöksiä. Esimerkiksi telinevoimistelijat He Kexin ja Jiang Yuyuan olivat vain 14-vuotiaita voittaessaan kultaa Pekingin olympialaisissa 2008, vaikka olympiaurheilijoiden ikärajana on vuodesta 1997 saakka ollut 16 vuotta. Toistuvat urheiluvammat ja loukkaantuneena harjoittelu voivat aiheuttaa elinikäisiä vaurioita kasvavan lapsen terveydelle. Koulutuksen puuttuminen ja tyhjän päälle jäänti sekä sosiaalisissa suhteissa tapahtuvat merkittävät muutokset urheilu-uran jälkeen voivat johtaa syrjäytymiseen ja henkilökohtaisen elämän ongelmiin. International Sociology for Sport Association. VIITE: Weber, R. Protection of children in competitive sport. Michael Atkinson kuvaa etnografisessa tutkimuksessaan mielenkiintoisella tavalla sitä, miksi yhä useampi keskiluokkaan kuuluva länsimainen nainen ja mies etsii tänä päivänä elämäänsä jännitystä ja merkitystä triathlonin kaltaisen kestävyysurheilun kautta. Weber kuitenkin osoittaa, että huippu-urheilijaksi valmentautumiseen liittyy sellaisia negatiivisia uhkia,jotka toteutuessaan johtavat vakaviin lasten oikeuksien loukkaamisiin. Huippu-urheilu-uran jälkeiseen elämään sopeutuminen voi olla haasteellista
27, No.2, Routledge, 165-180. "Sivistyneessä" yhteisössä jännityksen ja kivun kokemuksia voi kuitenkin kontrolloida. Triathlonistin kehon muokkaaminen mahdollistaa näin samanaikaisesti kärsimyksen kokemisen ja ihailun kohteeksi pääsyn. Leisure Studies. Tutkimus pohjautui hyvinvointiohjelmaan, Disconnected Values Made! (DVM), jonka mukaan terveyskäyttäytyminen muuttuu yksilöllisesti seuraavien vaiheiden prosessoinnin kautta: a) haitallisten tottumusten tunnistaminen b) terveyshyötyjen (lyhyenja pitkän aikavälin) tiedostaminen c) viiden tärkeimmän arvon tunnistaminen omassa elämässä d) arvojen ja omien terveystottumusten välisen ristiriidan havaitseminen jae) päätelmä omien arvojen ja terveys tottumusten välisestä ristiriidasta, joka johtaa epäterveellisten tottumusten lopettamiseen ja käyttäytymisen muutokseen. VIITE: Atkinson, M. Interventio lisäsi osallistujien fyysistä kuntoa ja vähensi liikunnanharrastamiseen liittyviä koettuja LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010 75. HANNA VEHMAS, FT Lehtori Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hanna.m.vehmas@jyu.fi Liikuntapsykologian maailmasta Arvoihin pohjautuva liikuntainterventio vaikuttaa liikuntakäyttäytymiseen . Triathlon-suorituksen tuottam a äärim m äinen fyysinen rasitus yhtäältä m ahdollisti "sivistyneesti" kärsim isen ja triathlonisteja yhdistävän sosiaalista pääom an kartuttam isen. Orientaation aikana laadittiin myös oma käytännän suunnitelma fyysisesti aktiivisemman elämäntavan lisäämiseksi, jota toteutettiin henkilökohtaisen kuntovalmentajan tukemana. Toisaalta ra tionaalisuuden siirtym inen työel äm än täyttäm ästä arjesta vapaa-aikaan näyttäytyi terveysintoiluna, kehollisina tavoitteina sekä ei-liikunnallisen eläm äntavan arvosteluna. Kilpailun, jännityksen, kivun ja tuskan kautta triathlon tarjoaa mahdollisuuden sellaisiin kehollisiin, henkisiin ja sosiaalisiin kokemuksiin, joita rutinoituneessa, turvallisessa, keskiluokkaisessa länsimaisessa elämässä ei ole usein tarjolla. Kuluttamista, näkymistä ja yksilöllisyyttä korostavassa yhteiskunnassa triathlonia toteutetaan sellaisella sosiaalisen toiminnan kentällä, jolla voi kokea olevansa "erityinen". Atkinsonin m ukaan keskiluokkainen tu rvalliseen eläm ään tottunut kanadalainen hakeutuu triathlonin Teksti: ANU KANGASNIEMI pariin, koska rutinoitunut ja normatiivinen elämä ei jätä tilaa tunteiden ilmaisulle tai jännitykselle. Tyy pillisesti länsim aista keskiluokkaista el äm äntapaa edustavat triathlonistit el ävät Atkinsonin m ukaan järkevää, rajoitettua, sosiaalisesti kontro lloitua ja tur vallista, m utta perin tylsää eläm ää. Amerikkalainen tutkimusryhmä Brinthaupt, Kang ja Anshel (2010) tutkivat arvoihin pohjautuvan liikuntaintervention vaikutuksia fyysiseen kuntoon ja liikunnanharrastamisen koettuihin esteisiin yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan keskuudessa (n=58). Harrastamisen syyt ja motiivit ovat kuitenkin usein pintatietoa syvemmällä. Siitä huolim atta Atkinsonin haastatel tavat kuvasivat kipua ja tuskaa m yönteisinä kokem uksina. Atkinson havaitsi, että triathlonin pariin ajautum inen ei ollut sattum aa. Kymmenen viikkoa kestävä toimintatutkimus aloitettiin orientaatio-seminaarilla, jossa perehdyttiin aluksi DVM-menetelmään. Kyky kestää kärsim ystä ja jopa nauttia siitä tuotti triathlonisteille toisiinsa sitovaa sosiaalista pääom aa ja yhteisöllisyyttä. Voi. Alkuja loppumittaukset kohdistuivat fyysiseen kuntoon ja kehonkoostumukseen, arvoihin (työ, terveys, onnellisuus, perhe, työn ja muun elämän tasapainoisuus) sekä liikunnan koettuihin ja ulkoisiin esteisiin. sen aikana. Hoikka treenattu vartalo sekä "vastu un ottam inen" om asta terveydestä ja hyv invoinnista toim ivat kulttuurisen ja sym bolisen "m uista" ero ttautum isen m erkkeinä aikana, jolloin m uun m uassa ylipaino ja elintapoihin liitettävät saira udet leim aavat koko ajan kasvavaa osaa vara kkaiden länsim aiden väestöstä. (2008). Atkinson nim esikin triathlonistien m uodostam an yhteisön "kivun yhteisöksi". Atkinsonin etnografia tarjoaa kokonaisuudessaan mielenkiintoinen tulkinnan ja yhteiskunta-analyysin suorittamisen, tehokkuuden, erottautumisen ja sosiaalisen samaistumistarpeen ilmentymisestä liikunnan ja urheilun kautta. Pikem m inkin kiinnostus kestävyy sur heilua kohtaan peilasi lajin ulkopuolista, pro testanttisen etiikan värittäm ää eläm äntapaa. Muoti virtaukset ja trendit säätelevät eri liikuntaja urheilulajien suosiota länsimaissa. Sosiaalisen sitovuuden ohella harra stam iseen liittyv ä em otionaalinen ja fyysinen stressi toim ivat stim ulantteina ja lim inaalin eli eräänlaisen välitilanom aisen olom uodon tuottajina. Triathlon, suffering and exciting significance
Tutkimusasetelma pohjautui toimintatutkimukseen, jossa käytettiin menetelminä psykologisia piirremittareita, jotka kartoittivat ahdistuneisuutta, perfektionismia, ajatusten keskeytymistä ja itseluottamusta. Tutkimus nostaa esiin tärkeän, arvoihin pohjautuvan näkökulman ihmisten elämäntapojen muuttamispyrkimyksissä. Tutkijaryhmä Kaufman, Glass ja Arnkoff (2009) tutkivat uuden ohjelman Minclful Sport Periormance Enlwncement (MSPE) vaikutuksia urheilusuoritukseen, flow:n kokemiseen ja psykologisiin tekijöihin. Myös arvojen terveys ja onnellisuus välillä ollut ristiriitaisuus vähentyi merkitysevästi samalla kun liikuntakäyttäytyminen lisääntyi. Huippusuorituksia ja flown kokemuksia tietoisuustaitojen avulla . Tietoisuustaidot saattaisivat tarjota uuden ja käyttökelpoisen menetelmän psyykkiseen valmentautumiseen erityisesti niille urheilijoille, jotka eivät kykene löytämään itseluottavaista ja rentoa vireystilaa kilpailutilanteessa. & Anshel, M.H. Flown kokemukset lisääntyivät neljän viikon intervention aikana. Jotta käyttäytymisen muutos olisi pysyvää, tulisi muutokset olla kokonaisuudessaan sopivia omaan elämään ja tukea arvojen mukaista toimintaa. Perinteisesti psyykkisen valmennuksen menetel111ät keskittyvät muun muassa minimoimaan negatiiviset ajatukset suoritustilanteessa ja pitämään ajatukset suorituksen kannalta positiivisina ja rakentavina. Tietoisuustaidoilla (mindfulness) tarkoitetaan hyväksyvää, tietoista läsnäoloa ja kykyä tarkkailla havainnoinninpiiriin nousevia mielen tuottamia kokemuksia ja tulkintoja. VIITE: Brinthaupt, TM, Kang, M. esteitä (esim. A delivery model for overcoming psycho-behavioral barriers to exercise. Tutkimuksessa kartoitettiin myös tietoisen läsnäolernisen ja f\own kokemuksia. 2009. & Arnkoff, D.B. Omien negatiivisten ajatusten kontrollointi ja välttäminen huomion kohteena saattaa lisätä niitä. Myös tietoisuustaidoilla oli merkitsevästi positiivinen yhteys flown kokemiseen. Tutkittavien edistymistä Ilown, tietoisuustaitojen ja urheilusuorituksen osalta seurattiin harjoittelupäiväkirjan avulla. ei tarpeeksi aikaa). Journal of Clinical Sport Psychology Vol.3(41, 334-356. VIITE Kaufman, K. Tutkimuksen keskeisenä sisältönä oli tutkia mahdollisia muutoksia Ilown kokemisessa intervention aikana. ANU KANGASNIEMI, LitM, laillistettu psykologi Tutkija LIKEStutkimuskeskus/Mehiläinen Sähköposti: anu.kangasniemi@likes.fi 76 LIIKUNTA& TIEDE47.,1/2010. Psyykkisissä tekijöissä tapahtui jonkin verran muutoksia intervention aikana. He uskoivat hyötyvänsä menetelmästä myös jatkossa, vaikkakin kehittäisivät interventiota pidemmälle aikavälille. Ristiriidaton suhde uusiin valintoihin vahvistaa puolestaan sisäistä motivaatiota, jota vaaditaan erityisesti liikunnallisesti aktiivisemman elämäntavan ylläpitämisessä. A, Glass, C R. Muita muutoksia psyykkisissä piirretekijöissä ei intervention aikana tapahtunut. Evaluation of Mindful Sport Performance Enhancement (MSPE): A new approach to promote flow in athletes. Aikaisemman tutkimuskirjallisuuden mukaan huippusuoritumisen ja flown kokemisessa on hyvin paljon samankaltaisia piirteitä kuin siinä, mihin uetoisuustaitojen harjoittelussa pyritään. Golfareilla kyky kuvata tietoisen läsnäolenusen kokemusta (osatekijä mindfulness-rnittarissa) lisääntyi merkitsevästi. Tutkimukseen osallistui joukko jousiarnrnunan (n=ll) ja golfin (n=21) harrastajia. Psychology of Sport and Exercise 11, 259-266. Tutkimusastelrnan rajoituksista huolimatta näyttäisi siltä, että DYMmenetelmän avulla voidaan lisätä liikunnanharrastarnisen määräå ja vähentää siihen liittyviä esteiden kokemista, jotka ovat merkittäviä osatekijöitä [yysisesti aktiivisemman elämäntavan omaksumisessa. 2010. 1 nterventio-ohjelma (MSPE) pohjautui Mindfulness-based Stress Reduction (MBSR) ja Minclfulness-Based Cognitive Therapy (MBCT)menetelmiin, josta räätälöitiin oma ohjelma erityisesti urheilijoiden käyttöön soveltuvaksi. Joidenkin urheilijoiden kohdalla tämä saattaa toimia paradoksaalisesti. Pyrkimyksenä on saavuttaa tunnetilaa, jota englanninkielellä voisi kuvata sanoin "effortless effort". Tutkittavien kokemukset interventiosta olivat hyvin myönteisiä. lntervention jälkeen tutkittavat raportoivat liikunnanharrastamisen olevan vahemman alttiina vaikutuksille ja esteille, kuten ajan ja tiedon puutteeseen, itseluottamukseen tai harjoittelukaverin puuttumiseen. Interventio sisälsi yhden workshopin viikossa neljän viikon ajan, johon kuului rnyos urheilijoiden itsenäistä tietoisuustaitojen harjoittelua kotona. Jousiampujilla tietoisuustaidot (piirre) ja itseluottamus (optimistisuus) kasvoivat merkitsevästi, mutta myös vanhempien odotuksiin liittyvä perfektionismi
http://vvvvvv. Poitras V. http ://ja p. Myös koko kymmenen minuutin mittausjakson aikana verta virtasi noin 30 prosenttia enemmän passiivisesti levätessä kuin hierottuna. Tulosten mukaan verenvirtaus oli puoli minuuttia rasituksen jälkeen selkeästi parempi passiivisessa levossa kuin kummassakaan muussa testatussa asetelmassa. Tämän tutkimuksen perusteella palautuminen näyttäisi tapahtuvan tehokkaimmin passiivisesti lepäämällä, eikä ainakaan missään tapauksessa hieromalla lihaksia suoritusten välissä. Exercise and the metabolic syndrome with weight regain Journal of Applied Physiology 109: 3-10, 2010. Massage impairs postexercise muscle blood flovv and "lactic acid" removal. . Liikunnalla voidaan tätä kuitenkin melko hyvin estää ja toisaalta, uuden tutkimustuloksen mukaan myös auttaa säilyttämään positiivisia terveysvaikutuksia, vaikka paino nousisikin. Warner SO, Dellsperger KC, Hinton PS, WhaleyConnell AT, Rector RS, Liu Y. Tutkijat laittoivat 12 tervettä miestä kokeeseen, jossa heidän piti puristaa käsidynamometriä kahden minuutin ajan 40 prosentin voimatasolla maksimivoimasta. Monella ylipainoisella ongelmana on painon pudotuksen pysyvyys paino tuppaa palautumaan takaisin laihdutusta edeltäneelle tasolle. Medicine and Science in Sports and Exercise 42:1062-1071, 2010. nlm. n ih. Uutta oli kuitenkin se, että liikunta auttoi säilyttämään lähes kaikki mitatut muuttujat laihdutuksen tuomalla tasolla, vaikka painoa tulikin lisää. Missourin yliopiston tutkijat harjoittivat yli sadan hengen porukkaa ylipainoisia ja lihavia ensin 4-6 kuukauden ajan, aiheuttaen vähintään kymmenen prosentin painonpudotuksen. gov/pubmed/19997015 KARI KALLIOKOSKI, FT, LitM, dosentti Erikoistutkija Verenkiertoja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto, Turku Sähköposti: Kari.Kalliokoski@tyks.fi LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010 77. Tavoitteena oli saavuttaa takaisin vähintään 50 prosenttia menetetystä painosta. Samanlaiset erot havaittiin myös laktaatin ja veren happamuuden muutoksissa; yhdistettynä liikuntaan paransi tehokkaasti sydänja verisuonisairauksien sekä aineenvaihduntasairauksien riskitekijöitä. VIITE: Wiltshire EV. Pak M, HongT, Rayner J, Tschakovsky ME. Samaan hengenvetoon on kyllä todettava, että tutkimusasetelrna oli sen verran tiukasti rajattu kuten tietysti kokeellisessa tutkimuksessa pitääkin olla että kovin vahvojen johtopäätösten tekeminen urheiluun on hankalaa. ncbi. Ei välttämättä ainakaan urheilusuorituksesta palautumiseen välittömästi suorituksen jälkeen, todetaan tuoreessa kanadalaistutkimuksessa. Liikunnan biotieteiden maailmasta Teksti: KARI KALLIOKOSKI Liikunta hyödyttää, vaikka laihdutuksessa pudonnut paino tulisikin takaisin . o rg/cg i/conten t/a bst ract/ 109/ 1 /3 passiivinen lepo poisti molempia huomattavasti tehokkaammin kuin hieronta. Vaikka asetelma oli kokeellinen, nämä tulokset antavat varmasti ajattelemisen aihetta tiettyihin lajeihin, esimerkiksi vaikkapa hiihdon sprinttiviestiin, jossa kaksi hiihtäjää hiihtää vuorotellen 3-4 minuutin pätkän useita kertoja. Tämä tutkimus antaa jälleen hyvän syyn lääkäreille ja kaikille muillekin ylipainoisten kanssa tekemisissä oleville kannustaa potilaitaan liikkumaan, vaikka paino välillä "jojoilisikin", VIITE: Thomas TR. Linden MA, Chockalingam A, Thyfault JP, Huyette DR, Wang Z, Cox RH. Tämän lisäksi porukka jaettiin vielä kahtia: puolet jatkoi liikkumista, mutta toinen puoli muuttui passiiviseksi. Tämän suorituksen jälkeen tutkittavilta mitattiin kymmenen minuutin ajan minuutin välein veren laktaattija happamuustasoja sekä verenvirtausta kolmessa eri tilanteessa: passiivisessa levossa, aktiivisessa levossa (rytmikkäitä käden puristuksia kymmenen prosentin teholla maksimivoimasta) ja hieronnan aikana. Tämän jälkeen ne 77,jotka olivat valmiita jatkamaan, aloittivat kontrolloidun 4-6 kuukauden lihotusjakson kohti vanhaa painoa. Kuten aiemmistakin tutkimuksista tiedetään, laihdutus Kannattaako hieronta. p hysi o logy
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata yhden terveyskeskuksen alueella, millaiset tekijät ovat yhteydessä esikouluja alakouluikäisten lasten nousujohteiseen painonkehitykseen; kuvata ja arvioida miten koko perheen elintapamuutokseen tähtäävä pienryhmäryhmämuotoinen ravitsemusja liikuntainterventio tukee esikouluja alakouluikäisten lasten ylipainon ja lihavuuden ehkäisyä 12 kuukauden pituisen ajanjakson aikana. lntervention avulla saatiin aikaan 78 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010. Lisätietoja: Juha Auvinen puh: 040 7 410 830 Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://herkules.oulu. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julliaisuyksiköstä, puh. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää iäkkäiden ihmisten liikkumisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn suunnattujen toimenpiteiden suunnittelussa ja kohdentamisessa. Väitökset Niska-, hartiaja alaselkäkivut etenkin paljon istuvien nuorten vaiva Lääketieteen lisensiaatti Juha Auvisen fysiatrian alaan kuuluva väitöskirja " Niska-, hartiaja alaselkäkivut nuoruudessa" tarkastettiin Oulun yliopistossa 14.5.2010. Lisätietoja: Minna Mänty puh (014) 260 2185 tai 050 3069102 Sähköposti: min11a.manty@jyu.fi. Niska-, hartiaja alaselkäkivut ovat harvinaisia lapsuudessa, yleistyvät merkittävästi teini-iässä ja aiheuttavat aikuisuudessa paljon työkyvyttömyyttä. Myös useista tukija liikuntaelinkivuista kärsiviä nuoria oli paljon. jyu.fi Liikunnallisesti passiiviset lapset hyötyivät pienryhmäinterventiosta lasten ylipainon ja lihavuuden ehkäisyssä TtM Anne Taulun hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja Pienryhmämuotoinen ravitsemusja liikuntainterventio lasten ylipainon ja lihavuuden ehkäisyssä Kvasikokeellinen interventiotutkimus" tarkastettiin 11.6.2010 Tampereen yliopistossa. Kipuja oli myös enemmän niillä, jotka harrastivat hyvin aktiivisesti liikuntaa, erityisesti tiettyjä riskilajeja harrastavilla nuorilla. . Sen sijaan useita lajeja harrastavilla oli jopa vähemmän kipuja. Vanhempien koulutustaso oli yhteydessä lasten ja vanhempien ravitsemustottumuksiin. Teos on julkaistu sarjassa Studies in Sport, Physical Educalion and Health numerona 147, 103 p. Merkittäviä tiedollisia puutteita ei ilmennyt. Pienryhmissä tapahtuvaan ohjattuun liikuntaryhmätoimintaan osallistuttiin aktiivisemmin kuin pienryhmissä tapahtuvaan ravitsemusja liikuntaoh jaukseen. Liikuntaneuvonta on suositeltava ja edullinen tukitoimi liikkumiskyvyn ylläpitämiseksi, Mänty toteaa. Vastaväittäjänä toimi dosentti Jouko Salminen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Jaro Karppinen. Kipujen riskitekijöitä tulisikin tutkia nuoruudessa, jotta niihin päästäisiin vaikuttamaan ajoissa. Vastaväittäjänä on professori Tarja Kettunen (lyvaskylän yliopisto). Vaikeudet liikkumisessa lisääntyvät iän myötä ja ovat usein ensimmäinen merkki toimintakyvyn heikkenemisestä. (014) 260 3487, myynti®library. Vastaväittäjänä toimi professori Kirsten Avlund (Kööpenhaminan yliopisto) ja kustoksena professori Ari Heinonen. Neuvonnalla on positiivisia vaikutuksia myös iäkkäiden hyväkuntoisten naisten jalkojen voimantuottotehoon ja kävelynopeuteen. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin tukija liikuntaelinkipujen yleisyyttä nuorilla sekä liikunnan, eri urheilulajien, liikkumattomuuden, istumisen ja unen vaikutusta kipujen esiintyvyyteen. Liikuntaneuvonta ehkäisee merkitsevästi koettujen kävelyvaikeuksien kehittymistä. Niska-, hartiatai alaselkäkipu on yleinen vaiva, jonka tarkka syy jää kuitenkin usein epäselväksi. . Kustoksena toimii professori Tarja Suominen. Nuorten niska-, hartiaja alaselkäkipuja voitaisiin vähentää lisäämällä terveysliikuntaa, vähentämällä istumista, sekä parantamalla unitottumuksia. . Niska-, hartiaja alaselkäkivut olivat yleisempiä paljon istuvilla ja vähän tai huonosti nukkuvilla. Lisäksi Mänty havaitsi, että liikuntaneuvonnalla on positiivisia vaikutuksia iäkkäiden henkilöiden liikkumiskykyyn. Männyn tutkimus osoittaa, että iäkkäiden henkilöiden havaitsemat liikkumiskyvyn heikkenemistä ennakoivat merkit, kuten kävelyn hidastuminen, vähentäminen ja väsyminen, ennustavat varsinaisten liikkumisvaikeuksien kehittymistä ja kaatumisia. Tutkimus koostui yhdestä pitkittäistutkimuksesta sekä yhdestä satunnaistetusta kokeellisesta liikuntaneuvontatutkimuksesta, joihin osallistui yhteensä 1066 tervettä 63-81-vuotiasta miestä ja naista. Riskiryhmässä olevien henkilöiden tunnistaminen riittävän aikaisessa vaiheessa on ensiarvoisen tärkeää ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kohdentamisen ja onnistumisen kannalta. Nousujohteisen painonkehityksen omaavien ja ylipainoisten lasten vanhemmilla oli kohtalaiset perustiedot ravitsemuksesta ja pääosin hyvät perustiedot liikunnasta. Tutkimuksen väestö koostui yli kuudesta tuhannesta 1618-vuotiaasta pohjoissuomalaisista nuoresta, jotka olivat syntyneet vuosina 1985-86. fi/isbn9789514261664/ Liikuntaneuvonta edistää ikäihmisten liikkumiskykyä TtM Minna Männyn fysioterapian väitöskirjan "Liikkumiskyvyn heikkenemistä ennakoivat merkit ja liikuntaneuvonta liikkumisvaikeuksien ehkäisyssä iäkkäillä henkilöillä" tarkastettiin 21.5.2010 Jyväskylän yliopistossa. Tulokset osoittavat yllättävän monien nuorten kärsivän niska-, hartiaja alaselkäkivuista. Enemmän kuin seitsemän kymmenestä tytöistä ja lähes puolet pojista ilmoitti kärsineensä niska-, hartiaja alaselkäkivuista viimeisen puolen vuoden aikana. Lasten ja heidän vanhempiensa ravitsemustottumukset olivat keskimäärin tyydyttävät. Jyväskylä 2010, ISSN: 0356-1070; 147, ISNB 978951-39-3874-l. Riittävä liikkumiskyky on yksi tärkeimmistä itsenäisen toimintakyvyn perusedellytyksistä
Nivelrikkopotilaiden toimintakyvystä ja kävelyn biomekaniikasta on tehty kansainvälisestikin arvioiden vain vähän hyvin kontrolloituja tutkimuksia. Lisätietoja: Anne Taulu Puh: 040 511 5941 Sähköposti: anne.taulu@soveli.fi http://www.soveli .fil Väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1526, Tampere University Press, Tampere 2010. Lisäksi tutkittavat arvioivat omaa toimintakykyään kyselykaavakkeiden avulla. Liikunnallisesti passiiviset lapset hyötyvät selvästi enemmän interventiosta kuin liikunnallisesti aktiiviset lapset. Timo Rantalaisen tutkimuksen perusteella tehoharjoittelu, kuten pienehköillä painoilla (30 80 % maksimista) räjähtävästi suoritettu voimaharjoittelu, vaikuttaa hyvältä liikuntamuodolta osteoporoottisten luunmurtumien ehkäisyssä. Polvinivelrikkopotilaan toimintakyky ja nelipäisen reisilihaksen lihasvoima olivat yhteydessä toisiinsa, mikä korostaa lihasvoi maharjoi ttelun merkitystä polvinivelrikon konservatiivisessa hoidossa. LL, litM Tuomas Liikavainion lääketieteen väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten polvinivelrikko vaikuttaa kävelyn biomekaniikkaan, toimintakykyyn sekä reisilihasten ominaisuuksiin. Lisätietoja: Tuomas Liilwvainio Puh: 050-366 8873 Sähköposti: tuomas.liilwvainio@lwlari.fi Väitöskirja on luet.tavissa osoitteessa http://epubl ications. Tutkimuksen pääaineiston muodosti 54 polvinivelrikosta kärsivää miestä ja 53 ikäja sukupuolivakioitua kontrollihenkilöä, joille tehtiin kävelyn liikeanalyysi. http.-//acta. Sen sijaan fyysinen toimintakyky ja reiden lihasvoima olivat selvästi yhteydessä toisiinsa. . Tilausosoite: Verkl10l1i1jalwuppa Granum, http://granum.uta.fi Reisilihasten hyvä kunto parantaa polvinivelrikkopotilaan toimintakykyä LL, LitM Tuomas Liikavainion fysiatrian alaan kuuluva väitöskirja "Polvinivelrikkopotilaiden kävelyn biomekaniikka ja toimintakyky: Reiden lihasten ominaisuudet ja nivelkuormituksen arviointi" tarkastettiin 18.6.2010 Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Timo Rantalainen selvitti väitostutkimuksessaan, mikä on dynaamisen suorituskyvyn ja luun lujuuden välinen yhteys. Korjausliike vaatii nopeaa voiman tuottoa, joten voi olettaa, että tehontuottokyky on yhteydessä kaatumistiheyteen. Rantalainen mittasi suorituskykyä hitailla isometrisillä testeillä sekä dynaamisin hyppytestein nuorilta (20 35 vuotta) ja vanhemmilta (45 80) miehiltä ja naisilta. Nivelrikon syytä ei kuitenkaan tunneta, vaikka riskitekijöistä on paljon tietoa. Erityistä huomiota kiinnitettiin iskutyyppisen kuormituksen arviointiin ihon pinnalle kiinnitettyjen kiihtyvyysantureiden ja voimalevyjen avulla. Polvinivelrikkopotilaiden reiden lihasvoima sekä lihasrakenteen koostumus ovat heikentyneet verrattuna terveisiin kontrollihenkilöihin. uta.Ji. Yleisin syy tutkimukseen osallistumatta jättämiseen oli vanhempiin liittyvät syyt. Lisäksi dynaaminen suorituskyky vaikutti aavistuksen paremmalta luuston lujuuden selittäjältä kuin isometrinen. Lisäksi polvinivelrikkopotilailla ja terveillä oli kävelyn aikana erilaiset lihasaktiivisuusmallit, mikä viittaa nivelrikkopotilailla kompensaatiomekanismien käyttöön saman kävelysuorituksen toteuttamiseksi. Tutkimuksessa havaittiin, että toimintakyky oli selvemmin alentunut vasta vaikeaa polvinivelrikkoa sairastavilla. Koehenkilöiden reisilihasten voimaa mitattiin isometrisellä maksimivoimatestillä ja reisilihaksen rakennetta tutkittiin ultraäänen avulla. uef .fi!pub/u rn_ isbn_978-952-61-0l 19-4/urn_isbn 978-952-61-0119-4.pdf Tehoharjoittelulla kaatumisia ja luun murtumia vastaan LitM Timo Rantalaisen biomekaniikan väitöskirja "Neuromuskulaarinen suorituskyky luun geometrian ja voiman selittäjänä ikääntymisen yhteydessä" tarkastettiin 9.8.2010 Jyväskylän yliopistossa. Nivelrikko eli artroosi on yleisin nivelsairaus. Tehontuottokyvyn onkin osoitettu olevan yhteydessä pienempään kaatumisriskiin. Tutkittavien fyysistä toimintakykyä mitattiin laajan testipatteriston avulla. Nelipäisen reisilihaksen tarkoituksenmukainen toiminta näyttää olevan keskeistä tukija liikuntaelimistöön kohdistuvien kuormitusten vaimentamisessa kävelyn aikana. Ihon pinnalle kiinnitetyt kiihtyvyysanturit osoittautuivat käytännöllisiksi ja luotettaviksi pyrittäessä arvioimaan polviniveleen kohdistuvia kuormituksia. Toisaalta, kompastumisen yhteydessä kaatumisen ja pystyssä pysymisen erottavana tekijänä on kyky korjata tasapaino nopeasti. positiivisia muutoksia 12 kuukauden seuranta-aikana lasten ja vanhempien ravitsemustottumuksissa ja 12 kuukauden seuranta-aikana myös lasten pituuspainoprosentti saatiin laskusuuntaan, mikä tukee ylipainon ja lihavuuden ehkäisyä. Suorituskyky selitti luuston lujuutta kehon kokoa paremmin ikäluokasta ja sukupuolesta riippumatta. Kun tarkasteltiin iän vaikutusta suorituskyvyn ja luuston väliseen suhLIIKUNTA & TIEDE 47, 4 /2010 79. Vastaväittäjänä toimi dosentti Timo Pohjolainen Kuntoutus Ortonista ja kustoksena dosentti Jari Arokoski. ISBN 978-951-44-8096-6, ISSN 1455-1616. ja sähliöisenä sarjassa Acta Electwnica Universitatis Tamperensis; 965, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-951-448097-3, ISSN 1456-954X. . Ylipainon ja lihavuuden ehkäisyssä epäonnistumista ennakoiva tekijä on puolestaan vanhempien arvio lasten ruokavalion muuttumisesta epäterveellisemmäksi. Nousujohteisen painonkehityksen omaavista ja ylipainoisista lapsista pojat ja heidän vanhempansa olivat alttiimpia keskeyttämään tutkimuksen. Konservatiiviseen hoitoon kuuluu keskeisenä myös potilasohjaus, painon hallinta ja lääkkeelliset hoidot. Ylipainon ja lihavuuden ehkäisyn onnistumista ennakoiva tekijä on vanhempien ravitsemustietouden parantuminen. Vaikka niinkin rauhallisella liikunnalla kuin kävelyllä vaikuttaisi olevan positiivisia vaikutuksia luuston lujuuteen, ovat hyppyjä tai nopeita suunnanmuutoksia sisältävät liikuntamuodot tehokkaimpia luun lujuuden kasvattajia. Vastaväittäjinä toimivat professori Jörn Rittweger (German Aerospace Center, Köln, Saksa) ja professori Gert-Peter Bruggemann (Deutsche Sponhochschule Köln, Saksa) ja kustoksena professori Vesa Linnamo. Luustoa hän mittasi pääsääntöisesti sääriluusta
Lihaksen esiaktiivisuus iskunvaimennuksen tärkeä tekijä LitM Sami Kuitusen biomekaniikan väitöskirja " Lihasja niveljäykkyyden säätely normaalin sekä väsyttävän venymis-lyhenemissykli -tyyppisen harjoituksen aikana" tarkastettiin 14.8.2010. Lihassolukalvo saattaakin toimia tärkeänä suojamekanismina. Piitulainen selvitti, heikkeneekö lihassolukalvon toiminta lihasvaurion yhteydessä. 1980-luvulla päästiin tutkimaan lihasvaurion merkkejä lihaskudoksessa tarkemmin mikroskooppien kehityksen myötä. . Se mahdollistaa joustavan ja tehokkaan ponnistuksen hyppelysuorituksissa. Vastaväittäjänä toimi professori Karen Sogaard (University of Southern Denmark, Tanska) ja kustoksena professori Janne Avela. 80 LIIKUNTA & TIEDE 47 • 4 /2010. Lihassolukalvo välittää hermoston välittämän supistumiskäskyn koko lihassoluun ja sen voimaa tuottaville proteiinirakentei lie. Lihasten kipeytyminen osa normaalia kehitystä LitM Harri Piitulaisen biomekaniikan väitöskirjan "Lihassolukalvon toiminnallinen mukautuminen fyysiseen kuormitukseen" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 20.8.2010. . Tämä ilmiö tuli sitä selkeämmin esiin, mitä dynaamisempaa suorituskyvyn mittaria käytettiin suhteen tarkasteluun. Tulokset auttavat ymmärtämään lihasja jännekudosten toimintaa normaalin liikkumisen ja erityisesti hyppelyharjoituksen aikana sekä niiden vaikutuksia alaraajojen jäykkyyssäätelyssä. Näyttääkin siltä, että mikroskoopilla havaitut lihasvaurion merkit ovat osa normaaleja tärkeitä lihaskudoksen mukautumisen merkkejä, eivätkä niinkään viitteitä vakavista vaurioista. Myöhemmin on havaittu, että tietyt ihmiset ovat herkempiä näille vauriolle, jotka pahimmillaan saattavat johtaa jopa lihassolujen ennenaikaiseen kuolemaan. Ti/auliset: myynti@ library.jyu.fi. Lisätietoja: Harri Piitulainen Puh: 014 260 4627 tai 0400 9873498 Sähliöposti: lwrri.piitulainen@jyu.fi. Teos on jullwistu sc11jassajyväsliylä Studies in Sport, Plrysical Eclucation ane/ Healtir numerona 150, 190 s., Jyväskylä 2010, ISSN. Lisätietoja: Sami Kuitunen Puh: 0400 153 185 Sähliöposti: sami.'1uitunen@hotmail.com. Kuitusen tutkimus osoitti, että lihasten esiaktiivisuudella, eli aktiivisuudella ennen kontaktia alustaan, on keskeinen rooli jäykkyyssäätelyssä. Tämä on tärkeää lihassolujen hengissä selviämisen kannalta raskaammissakin olosuhteissa. Tämä on sinällään järkevää koko lihaksen kannalta, sillä suurimmat lihassolut on tarkoitettu vain hetkelliseen suuritehoiseen suoritukseen, jolloin niiden ei kuulu toimia pitkiä aikoja, kuten hitaiden ja kestävämpien lihassolujen. Mikäli luusio muuttuu vähemmän herkäksi kuormitukselle ikääntymisen yhteydessä, vaikuttaako liikunta luustoon enää positiivisesti 7 Harjoiucluuukimuksissa on saatu jonkin verran ristiriitaisia tuloksia, mutta vaikuttaisi siltä, että luuston, kuten lihasten ja hermostonkin, kyky mukautua säilyy iäkkäilläkin ihmisillä. Piitulainen huomasi myös, että etenkin nopeimmat ja vahvimmat lihassolut ovat alttiimpia lihassolukalvon toiminnan häiriintymiselle. Tämä tarkoittaa, että iän lisääntyessä luusio muuttuu vähemmän herkäksi kuormitukselle. Teos on jullwistu sarjassa Jyväsliylä Studies in Sport, Physical Eclucation ane/ Healt.h numerona 149, 76 s., Jyväsliylä 2010, ISSN 0356-1070, ISBN:978-95.1-39-3954-0. Tilau/1set myynti@/ibra1y.jyu.fi. teeseen, paljastui, että iäkkäämmillä on suhteessa vahvemmat luut. Vastaväittäjänä toimi professori Markus Gruber (University of Potsdam, Saksa) ja kustoksena professori Paavo Komi. Tilauhset: myynti@library.jyu.fi. Tuloksia voidaan hyödyntää mm. Tämä oli yllättävä tulos, sillä koehenkilöiden lihasten voimantuottokyky oli alentunut useiksi päiviksi, mutta lihassolukalvon toimintahäiriö kykeni selittämään vain lihasvaurion alkuvaiheen lihasheikkoutta. Tarkoituksenmukaisen jäykkyyssäätelyn uskotaan parantavan suorituskykyä ja toimivan suojamekanismina liiallista kuormittumista vastaan liikkumisen aikana. Harri Piitulaisen tutkimus auttaa ymmärtämään, miksi lihakset kipeytyvät ja heikentyvät riittävän raskaan liikunnan jälkeen useiksi päiviksi. 0356-1070, ISBN:978-951-39-3951-9. 1 lmiö on havaittu ja kuvattu jo vuosisata sitten, mutta yksiselitteistä syytä siihen ei ole löydetty. Sami Kuitusen tutkimus antaa uutta tietoa jalkojen iskunvaimennusmekanismien eli jäykkyyssäätelyn toiminnasta hyppelysuorituksissa sekä rasittavan hyppelyhar_joituksen aikana. Tutkimustulokset osoittivat, että lihassolukalvon toiminta häiriintyy, mutta vain muutamiksi tunneiksi itse liikuntasuorituksen jälkeen. Lisätietoja: Timo Rantalainen Puh: 014 260 2086 tai 044 349 7947 Sälil1öposti: timo.j.rantalainen@jyu.fi Teos on jullwistu sarjassa Jyväsliylä St.uclies in Sport, Pliysical Eclucation ane/ Health numerona 148, 87 s.,Jyväsliylä 2010, ISSN:0356 1070, ISBN: 978 951393948 9. Lihaksen suuri aktiivisuus ennen ponnistuskontaktia ja kontaktin alkuvaiheessa auttoivat myös viivästyttämään tai hidastamaan väsymisen aiheuttamaa suorituskyvyn laskua rasittavan hyppelyharjoituksen aikana. Tämän alkuvaiheen aikana lihakset eivät ole vielä kipeytyneet, sillä lihasarkuus alkoi vasta noin vuorokausi liikuntasuorituksen jälkeen. Tämä korostui erityisesti pohkeen lihasten osalta ja liittyy todennäköisesti tehokkaaseen jännerakenteiden joustavuuden hyödyntämiseen. urheiluharjoiuelussa ja kuntoutuksessa. Uudet mikroskooppikuvat antoivat merkkejä lihaskudoksen mikrovaurioista, kuten lihassoluja ympäröivän lihassolukalvon repeämistä. Vaikka vaurioita on havaittu mikroskooppikuvissa, ei ole tiedossa kuinka nämä muutokset vaikuttavat lihassolukalvon toimintaan, joka on äärimmäisen tärkeää lihassolun supistumisen ja siten koko lihaksen voimantuottokyvyn kannalta. Näin lihassolukalvon toiminnan estyminen "sulkee" nopeiden ja vahvimpien lihassolun toiminnan, suojatakseen niitä liiallisesta väsymykseltä ja siten myös solukuolemalta. Piitulainen havaitsi, että lihassolut kykenevät keskimäärin palauttamaan lihassolukalvon normaalin toiminnan suhteellisen nopeasti
Etunimi. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. sivulla. CI) «s V> ::::> = > «s -" ~ Q) 1CI) V> «s CI) w !::i -" E «s UJ C ::c E 'i (1) Q) '5 :s,::: C C) <( CI. 1Q PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 4/2010 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: 1 2 ·············· ... ...... Sähköposti Lahjatilauksen saaja/ uusi osoite Sukunimi. Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti . Etunimi. 2010 alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS:n jäsenyydestä Tilauksen maksaja/ vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi. .... Postinumero. Muuta palautetta . Tietoja käytetään Seuran jäsen-/ tilaajarekisterin ylläpitoon. Jakeluosoite Postinumero .. Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2010 • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 36 euroa) • Motion-lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 16 euroa) • Tuntuva etu seuran järjestämien seminaarien osallistumismaksuista ! • n. sivulla Tilaan Liikunta & Tiede -lehden D Itselleni D Lahjaksi D Vuositilaus 36 euroa/2010 D Kestotilaus 32 euroa/ vuosi D Opiskelijatilaus 22 euroa/2010 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan D Jäseneksi 35 euroa/2010 DYhteisöjäseneksi 155 euroa (kysy lisää!) D Opiskelijajäseneksi 21 euroa/2010 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni jatkuvaksi D Muutan osoitteeni . Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kappaletta Kuntotestauksen käsikirjaa. sivulla ... ./ ..... Myös muu palaute on tervetullut. Jakeluosoite. Postitoimipaikka. ..... g CI) :s,::: <( Ln<C ~ .lS en > i= C =M = == (1) ..::.::: CQ == == a... Puhelin. Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 1.10.2010 mennessä. Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. 3 ... <[ -2! Ln 1(1) .!:. C C'CI ::::, ... Voit osallistua äänestykseen myös osoitteessa www.lts.fi tai faxilla 010 778 6619. = 3 ~ ··················· ~ ::::> Q) ... 10 %:n alennus seuran julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS:n jäsenille 48 eurolla (normaalihinta noin 54 euroa). Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi Finnish Society af Sport Sciences. > ··················· ..
Peruutusehdot Viimeinen veloitukseton peruutuspäivä on perjantai 29.10.2010. Illanvietto Illanvietto järjestetään keskiviikkona 10.11.2010 klo 19.30 alkaen Suomen Urheilumuseolla, Olympiastadionin siipirakennuksessa tornin puolella, 00250 Helsinki. . Osallistumisen voi siirtää toiselle henkilölle (ilmoitus tuula.valli@lts.fi). Osalliscumismaksu laskutetaan etukäteen. (.' ·-.)~#:; ;-, "t•' .t~·.: ~· li1k.unto/1('ft't'lf111c11 'H'IIUI Liikuntalääketieteen päivät 10. Järjestäjillä on kiintiövaraus Hotelli Helgassa ja erikoisalennukset Stadion Hostellista. hinta 177 €) Stadion Hostel Pohjoinen Stadiontie 4, 00250 Helsinki www.stadionhostel.fi 1-5-hengen huoneita sekä edullisia petipaikkoja 9-12-hengen huoneissa I hh 35,50 €/huone, 2 hh 42 €/huone (hinta sis. Jos ilmoittautumisesta huolimatta ei t~le tilaisuuteen, veloitetaan koko osallistumismaksu. o 10 778 6606 niina.mutanen@lts.fi. Hinnat sisältävät seminaarimateriaalin, ohjelmassa mainitut tarjoilut sekä iltatilaisuuden aterian. Ilmoittautuminen Viimeinen ilmoittautumispäivä on perjantai 22.l0.2010. Majoitus Osanottajat varaavat ja maksavat majoituksen itse. Hinta Osalliscumismaksu 250 €, LTS:n henkilöja yhteisöjäsenet 200 €. Ilmoita varatessasi Liikuntatieteellinen Seura ry/ Liikuntalääketieteen päivät. Kysy hintoja opiskelijaryhmille, tuula.valli@lts.fi. Ilmoittaudu osoitteessa www.lts.fi, sähköpostilla tuula.valli@lts.fi tai puhelimitse O 10 778 6601. hinta 142 €), 2 hh 147 € (norm. 11.11.2010 Biomedicum Helsinki Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2010 -kilpailu Kilpailuun voi osallistua 1.1.2010 jälkeen julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikuntalääketieteeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella. 010 778 6601 cuula. Seminaaripaikka Lääketieteen tutkimusja opetuskeskus Biomedicum, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki. Laskun maksamatta jättämistä ei tulkita peruutuksena. Suomenkielinen abstrakti tulee jättää maanantaina 6.9.2010 klo 12.00 mennessä. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua etukäteen. lakanat ja pyyhkeet, aamiainen 6,00 €) Lisätietoja: Niina Mutanen (ohjelma) puh. Ohjeet osoitteessa www.lts.fi. Buffet-illallinen kuuluu seminaarin hintaan. Tuula Valli (ilmoittautuminen) puh. Hotelli Helka Pohjoinen Rautatiekatu 23 A, 00100 Helsinki varaukset sähköpostitse 10.10.2010 mennessä reservations@helka.fi 1 hh 117 € (norm. valli@lts.fi Järjestäjät: Liikuntatieteellinen Seura ry • Liikuntalääketieteen keskukset • Helsingin yliopiston liikuntalääketieteen yksikkö
Anrri Uutela, Liikunratieteellinen Seura ry pj. Sairaus maksaa, niin myös terveys Urpo Kiiskinen 10.05 Liikunnan käypähoito -suositus liikuntalääkkeestä työkalu terveydenhuoltoon Eeva Kerola 10.25 Liikuntalääketiede erikoisalana 25 vuotta • Erikoislääkärikouluruksen kehitys ja asema terveydenja sairaudenhoidossa Timo Takala • Tieteellinen tutkimus liikuntalääketieteen kivijalkana Urho Kujala • Liikunralääketieteen merkitys ja mahdollisuudet tulevaisuudessa Heikki Tikkanen 11.20 Lounas 12.15 Posrerinäyrtcly ; Liikunnan markkinointi liikkumattomille on taitolaji 13.00 Yleistämisestä ymmärtämiseen liikkuvissa on monta alaryhmää Esa Rovio 13.30 Miten markkinoida liikkumista. 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.30 Tervetuloa pj. 9.20 Selkävaivat, Tom Asklöf 9.40 Polven nivelsidevammat, Tapio Kallio 10.00 Akillesjännevaivat, Sakari Orava 10.30 Kahvi · Työpajat täsmätietoa tutkijoille, erikoistuville ja :,t!r,v~ydenhuollon ja liikunnan ammattilaisille Työpajat 11.0012.30 Opetus ja kultturiministeriö ja Akatemia liikuntaja liikuntalääketieteen tukijoina • Tutkimustarpeet ja rahoituksen perusteet Minna Paajanen • Akatemian linjauksia liikunratutkimuksesta Mikael Fogelholm • Rahoituksen arvioinriprosessi puhuja avoin Liikuntalääketiedettä erikoistuville lääkäreille • Ajankohtaista antidopingtoiminnasta Timo Seppälä • Ajankohtaista erikoisläåkäriselviryksestä • Liikunralääkäri joukkueen lääkärinä Aleksi Kallioniemi Liikuntalääketiedettä terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisille • Kehittävä alkulämmirrely osana vammojen ehkäisyä Kati Pasanen • Korvaava harjoittelu Ben Waller (esitys englanniksi) 12.30 Lounas 13.30 Voimakaksikot kaveri saa liikkeelle, kaveri kannustaa Menestystarinoita YLE:n ja SLU:n haastekampanjasta 14.00 Mummo ja kuntopyörä, matkalla maapallon ympäri Jari Parkkari 14.30 "Puhumatta pururadalla, pussaamatta pariluistelussa" suomalaisen miehen herkkä liikuntasuhde Pasi Koski 15.00 Keskustelu ja seminaarin päätös 15.30 Hyvää kotimatkaa i www.lts.fi I J. Liikuntaan aktivoinnin perusteet Kai Savonen 14.30 Kahvi 15.00 Suulliset esitykset rinnakkain kolmessa salissa 16.15 Vuoden liikunralääketieteellinen tutkimus 2010 -kilpailun finaali 17.30 Palkintojen jako 19.30 Iltatilaisuus Urheilurnuseolla Yhteistyössä: Helsingin Urheilulääkäriasema Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka Paavo Nurmi -keskus, Turku Tampereen Urheilulääkäriasema . Heikki Tikkanen, Liikunralääkerieteen valiokunra Liikuntalääketiede silta liikunnan ja terveydenhuollon välillä 9.45 Mikä maksaa. Harri Selänne Milloin leikata. Leikkauspöydältä lenkille liikuntalääketiede liikuntakyvyn palauttajana 9.00 Ei leikkausta voiko liikuntalääketiede auttaa. Pirjo Vuokko 14.00 Hitaasti vai nopeasti kiihdyttäen
Jouko Kokkonen: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 165. Valtion linja on muotoutunut näiden intressitahojen ristiaallokossa. • k~NS ~I • 1 ~ iL Valtio liikuntarakentamisen linjaajana -kirja kuvaa kuinka hapuilevasta ohjailusta on edetty tiukan ohjauksen kautta moniarvoiseen ja kumppanuutta korostavaan avustuskulttuuriin. 010 778 6601 NYt saatavissa. Liikuntapaikkarakentamiseen liittyviä intohimojaan ovat halukkaasti liikuntahallinnolle esitelleet kunnat, urheilun keskusjärjestötja lajiliitot, poliitikotja nyttemmin myös yksityiset rakentajat. : ••.• ~ • • . Teos tarjoaa näköaloja tukipäätösten taustalle. www.lts.fi toimisto@lts.fi p