LIIKUNTA MON KULTTUURIN OHTAUSPAIKA TERVEYSLIIK NAN JALKAUTUMI PUNTA ~ ~ ru:~1S11 JswJ.to -~l~~J JJ .!JD
• (l\-1:yf~3!) 1 . Tulevaisuutta hahmotetaan eri puolilla järjestokenuäa ja huippu-urheilutyöryhmä työstää omaa prosessiaan. . Vireillä on nimittäin monta kehitystyötä eri toimijatahojen toimesta ja samaan aikaan toimialalla on käynnissä myös muita muutoksia. ... Kuntoliikuntaliiton visiotyössä ponnistetaan liikunnan edistämiseen elamänkaarella terveyden ja yhteisöllisyyden ideaan nojaten. ii', mtmlllffl ..., . Koulujen liikuntaa kehitetään, ei vain tuntijakoa pohtimalla, vaan myös uudenlaisella ajattelulla ja kokeilutoiminnalla. .. .. Valtioneuvoston liikunnasta vastaava virkamieskunta on uusiutunut lyhyellä aikavälillä. Nuoren Suomen prosessissa on hyödynnetty monien eri, myös liikunnan ulkopuolisten osaalueiden, asiantuntijoiden näkemyksiä ja herätelty heitä miettimään, miten lasten ja nuorten liikuntaa ja liikkumista voitaisiin maassa edistää. Suomen Liikunta ja Urheilu pyrkii pitämään kokonaisuuden kasassa ja linjaamaan oman visionsa niin, eitä kyseisen palapelin palaset siihen sopisivat. ~ lt.ml . pasi.koski@utu.fi. Valtion hallinnon liikuntapoliittisia toimenpiteitä on lähdetty arvioimaan kokonaisvaltaisesti. Asiassa olisi parantamisen varaan ja toivottavasti se tulee näkymään paitsi muutamana rivinä nyt laadittavissa tulevaisuuden suunnitelmissa myös niiden toteutuksessa. ~ ~ ~Illl mm ;-lffl;r:m~ . Meneillään oleva kehitystyö on haastavaa ja neuvojia varmaan vastuuhenkilöille riittää. Huippu-urheilun muutosryhrnä on viritellyt uusiutuvaa urheilijan polkua, johon seurojen ja lajiliiuojen tueksi ja toiminnan ytimeksi suunnitellaan luotavaksi valtakunnallinen huippu-urheilun yksikkö, joka operoi urheiluakatemioiden kautta ympäri maata. Onko nimittäin kokonaisuudessa ja sen osasissa riiuävästi mukana tieteen ja tutkimuksen ja vielä monitieteisen sellaisen ääni. Ymmärtääkseni kärkipään liikunnan järjestelmissä maailmalla (esimerkiksi Kanadassa, Norjassa ja Hollannissa) tutkimusta ja käytännön toimintaa nivotaan yhteen saumattomasti. .., . At:iiiä tm11mllmmm DD'rkJ=k#t#t•i•1 b:OBmm . POYTA KATETTU TULEVAISUUDEN HISTORIANTUTKIJOILLE PASI KOSKI uomalaisessa liikuntakulttuurissa eletään parhaillaan mielenkiintoista vaiheita, jonka äärellä tulevaisuudessa liikunnasta kiinnostuneiden historiantutkijoiden on syytä pysähtyä. Yhdestä asiasta olen itse jonkin verran huolissani. Esimakua sisällöistä on saatu kuulla viime kuukausien aikana ja lisää kuullaan loppuvuoden aikana. ~ ~llm!m ~ . (älm..,·-.:::::t!--1-,!• . 1°""''-""'loaPl!ll. En väitä, etteikö Suomessakin liikuntatieteellistä osaamista hyödynnettäisi, multa usein tutkimukseen suhtaudutaan kuin johonkin ulkoiseen työkaluun, joka otetaan käyttöön vasta erityistilanteissa, eikä se näin ollen ole itsestään selvänä osana kokonaisuutta ja kehitystyötä. Liikuntajärjestöt tyosiävät yhdessä ja erikseen visio 2020:tä "Olemme maailman liikkuvin urheilukansa"
Pasi Koski 4 Työikäisten kestävyyskunto rapautuu. Jaana Moilanen, Riitta Luoto 47 EMERITUS IHMETTELEE: Ikää, uraa ja liukuvaa lopettamista. Sami Yli-Piipari 25 POLTTOPISTEESSÄ: Mätäkuun juttu. Ympäristön merkitys iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitäjänä on suurempi kuin mitä aikaisemmin on ymmärretty. Aija Saari 20 Nuoret arvostavat koululiikuntaa. Tuomas Zacheus 16 Erillään ollaan ja erikseen jäädään. Kari L. Sami Kokko, Jari Villberg, Lasse Kannas 38 Ympäristö rajaa ikääntyneen uskallusta ulkona liikkumiseen. Vesa Tikander 66 TUTKIMUSUUTISIA. Liikunnan vaikutus näkyy kunnon parantumisena ja vaivojen helpottamisena, mutta myös ärtymyksen ja ahdistuneisuuden lieventymisenä. Parkour, skeittaus, bleidaus aina ei tarvita rakennettuja liikuntapaikkoja. Erityisoppilaan leima jarruttaa luontevaa samoihin harrastusryhmiin osallistumista ikätovereiden kanssa. 51 Hyvät käytännöt hankemantraa vai toimiva innovaatio. Timo Ståhl, Jenni Kulmala, Vesa Saaristo 30 Terveysliikuntaa urheiluseuroissa. Myös urheilevat nuoret käyttävät alkoholia. Arvokkain perintö, jonka tämän päivän päättäjät voivat antaa lähitulevaisuudessa Suomessa asuville sukupolville on liikuttava ympäristö. Tiina Kujala 56 Oppilaan hyvä ja ryhmän hyvä. Nina Laakso 61 Mäyräkoiralla voittoon. Aarni Koskela 60 Urheilunkin johtaminen on muutosten edessä. Tomi Pääkkönen, Heikki Turpeinen LUETTUA 64 Annettu, otettu, itse tehty Nuorten vapaa-aika tänään. Jarmo Heiskanen, Olli-Pekka Kärkkäinen, Harto Hakonen, Tuija Tammelin, Eino Havas 10 Liikunta monen kulttuurin kohtauspaikaksi. TÄSSÄ -~UM ERO S S·A 2 PÄÄKIRJOITUS. Ennusteet antavat aiheen huolestua erityisesti nuorten työikäisten miesten kestävyyskunnosta, työkyvystä ja terveydestä tulevaisuudessa. Arto Virkkunen 59 Liikuttava ympäristö. Merja Rantakokko 41 Ulkoilemaan, asioimaan vapaaehtoistyö avaa mahdollisuuksia tukea ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia. Yksin liikuntatuntien määrän lisäämisellä ei saavuteta niitä oppilaita, jotka rakentavat identiteettiä ja elämäntapaa, johon liikkuminen ei kuulu. Liikuntapainotteisilla yläluokilla olevat nuoret harjoittelevat melko paljon, mutta kokonaisliikuntamäärä jäi huippu-urheilijaksi kehittymisen suosituksesta jopa 5,5 tuntia viikossa. 50 Liikuntatutkimus palkittiin Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Pekka Oja 34 Nuorten urheilijoiden omatoiminen liikkuminen vähäistä. Parhaillaan mietitään, miten kehittää suomalaista huippuurheilua. Suomalaisten nuorten koululiikuntamotivaatio on kansainvälisesti verrattuna korkealla tasolla. Keskinen 26 TEAviisari kunnan terveyden edistäminen puntariin. Pelkät pallopelit eivät kehitä oppilaiden vastuuntuntoa. Kaarlo Laine 65 Norjalainen menestystarina. Vapaaehtoistoiminnassa ikääntyneet ihmiset voivat olla sekä avun saajia että antajia. Taina Rantanen 45 Kuumien aaltojen naiset hyötyvät liikunnasta. Veera Pälvimäki AJASSA 50 WWW.SPORTSCIENCE.FI on uusi suomalaisen liikuntatutkimuksen kansainvälinen uutissivu. Lähes puolet haastatelluista katsoi liikunnan ja urheilun edistäneen Suomeen sopeutumistaan, käy ilmi tuoreesta maahanmuuttajien liikuntaa koskevasta tutkimuksesta. Antero Heikkinen 49 OPISKELIJA OUNASTELEE: Liikuntaa vain virallisilla liikuntapaikoilla. LTS alkoi keväällä 2011 selvittää liikunnan hyviä käytäntöjä. POHDITTUA 52 Enemmän samaa ei yksin riitä. Pitkällä tähtäyksellä on vieläkin tärkeämpää miettiä, miten urheiluyhteisö pystyy ottamaan vastuunsa yhteiskunnallisesta tehtävästään; kehittää ja parantaa suomalaisten hyvinvointia
4 LIIKUNTA & TIEDE 48. 4 /2011
Hyväkuntoisten yli ~·• . Raportin tarkoituksena on kuvata suomalaisten työikäisten (25-64-vuotiaat) kestävyyskunnon nykytilannetta sekä antaa ennusteita suomalaisten kestävyyskunnon kehittymisestä 10, 20 ja 25 vuoden perspektiivillä. Mittauksiin osallistuminen oli vapaaehtoista ja ne sisältyivät yritysten työkykyä ylläpitävään toimintaan. Heikko kestävyyskunto saattaa fyysisesti raskaassa työssä rajoittaa työkykyä aikaisemmin kuin iän perusteella odotettaisiin. Kestävyyskunto on muiden riskitekijöiden ohessa käyttökelpoinen indikaattori, jota voidaan hyödyntää arvioitaessa terveydentilaa ja pyrkimyksissä pitkän ja terveen elämän saavuttamiseksi. Näistä oli miehiä 51 prosenttia ja naisia 49 prosenttia. Teksti: JARMO HEISKANEN, OLLI-PEKKA KÄRKKÄINEN, HARTO HAKONEN, TUIJA TAMMELIN, EINO HAVAS Huonokuntoisten alle 40-vuotiaiden miesten osuus on nyt selvästi oletettua suurempi, kun tuoreita 2006-2009 mitattuja tuloksia verrataan 20 vuoden takaisiin .:~· __ ::__ kestävyyskunnon viitearvoihin. Oikeat investoinnit ihmisten terveyteen ovat yhteiskunnan tasolla välttämättömiä hyvinvoinnin ylläpidossa ja edistämisessä, ja terveyden edistäminen liikkumalla on yksi näistä investoinneista. 11!11 .... · ·. Mittauksiin osallistui 12616 työssä käyvää 25-64-vuotiasta suomalaista. Mutua on ollut ja nyt on faktaakin Vaikka kestävyys kuntoa on mitattu Suomessa jo vuosikymmeniä, meillä ei ole julkaistu tuoretta, kaikkia aikuisväestön ikäluokkia kattavaa ja laajapohjaista mittaustietoa suomalaisten kestävyyskunnosta. Hyvän kestävyyskunnon merkitys korostuu fyysisesti keskiraskaissa ja raskaissa töissä. Mittaukset toteutti AinoActive oy liikkuvalla testiasemallaan 210 suomalaisessa yrityksessä vuosina 2006-2009. Näitä mittauksia edeltäjänsä mukaan lukien noin 20 vuotta tehnyt AinoActive oy luovutti aineistonsa UKES-tutkimuskeskuksen käyttöön. Liikunta on keskeinen tekijä useiden kansansairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa, tarvittaessa yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin. Vähäinen fyysinen aktiivisuus johtaa terveysriskien ohella huonompaan toimintakuntoon ja heikompaan työkykyyn. -. Tutkimuksessa arvioitiin kestävyyskunto polkupyöräergornetritestillä (maksimaalinen hapenottokyky) ja mitattiin antropometria (pituus, paino, painoindeksi, vyötärön ympärys ja rasvaprosentti) ja verenpaine. Vaikka kestävyyskunnon merkitys kokonaiskuolleisuuden ja sydänja verisuonitauti kuolleisuuden itsenäisenä riskitekijänä on vakuuttava, se jätetään usein vähälle huomiolle verrattuna muihin riskitekijöihin. _ . L iikkumattomuus on terveydelle haitallista ja liikunnalla on oikein toteutettuna vähän terveyshaittoja. ja naisten osuudet ovat · ·: ':·: myös oletettua suuremmat. Tutkittavat olivat kummassakin aineistossa Kuva: KKI/JUHA SORRI LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011 5. Liikunnan avulla voidaan sairausriskien pienentämisen lisäksi ehkäistä ennenaikaista fyysisen ja henkisen toimintakyvyn heikkenemistä. Aineisto on kerätty vuosina 2006-2009 210:ssa eri yrityksessä tehdyistä kuntotesteistä eikä se täten perustu väestöpohjaiseen otokseen. Aineiston edustavuutta on vertailtu suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytymistä selvittävään AVTK-kyselytutkimukseen vuosina 2006-2008 vastanneiden 25-64-vuotiaiden työssä käyvien tuloksiin. , 40-vuot1a1den miesten ~.,,-:_ :-.' _·. Tulokset sekä niiden perusteella laaditut ennusteet antavat aiheen huolestua erityisesti nuorten työikäisten miesten kestävyyskunnosta, työkyvystä ja terveydestä tulevaisuudessa
Kuntoluokkien jakaumat naisilla ikäryhmittäin. Heikossa kestävyyskunnossa (kuntoluokat 1-2) oli 25-29-vuotiaista naisista 15, 30-34-vuotiaista 16 ja 35-39-vuotiaista 22 prosenttia, kun odotusarvo on 11 prosenttia. Nuorimmissa naisissa heikkokuntoisten osuus on siis huomattava. Tästä seuraa paineita tuottavassa työssä käyvien määrän lisäämiseen ja työurien pidentämiseen. Keskivertoa paremmassa kestävyyskunnossa (kuntoluokat 5-7) oli 40-44-vuotiasta miehistä 41, 45-49-vuotiaista 44, 50-54-vuotiaista 53, 55-59-vuotiaista 54 ja 60-64-vuotiaista 56 prosenttia (odotusarvo 33 %). AinoActiven aineistossa tutkittavien osuus painottuu toimistotyötä tekeviin (73 %). Tämän hetken tilanteen sekä Tilastokeskuksen 6 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011. Keskivertoa paremmassa kestävyyskunnossa (kuntoluokat 5-7) oli 40-44-vuotiasta naisista 46, 45-49-vuotiaista 4 7, 50-54-vuotiaista 52, 55-59-vuotiaista 52 ja 60-64-vuotiaista 67 prosenttia (odotusarvo 33 %). Kestävyyskunto on polarisoitunut Kaikkia ikäryhmiä kokonaisuutena tarkasteltaessa suomalaisten kestävyyskunto on hyvä esimerkiksi kuntoluokkien (Shvartz & Reibold, 1990) jakaumien perusteella tai eri ikäryhmien keskimääräisten MET-keskiarvojen perusteella. Kuntoluokkien jakaumat ikaryhmitt.ain, miehet ?1 ?2 3 4 5 ?6 ?7 O"l{o 20"1{o 40"1{o fiO .... 1 ?2 3 4 5 ?6 ?7 O"l{o 20"1{o 40"l{o fiO .... 2009) eivätkä tämän raportin tulokset poikkea merkittävästi aiemmin julkaistuista. Aiempia väestötason tutkimuksia kestävyyskunnosta ovat olleet FINRISKI 2002 (Borodulin 2006), Pohjois-Suomen 31-vuotiaiden syntyrnäkohorttitutkirnus (Tammelin 2004) sekä Reserviläistutkimus (Vaara ym. Ennuste tämän hetken tilanteen perusteella Nykytilanteen toteaminen ei herätä tekemään riittäviä toimenpiteitä väestötasolla ja siksi on rohkeasti katsottava kauemmas tulevaisuuteen, koska suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen vähentää työssä käyvän väestön osuutta. Väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa nopeasti työtä tekevän väestönosan suhteelliseen osuuteen koko väestöstä (= taloudelliseen huoltosuhteeseen) ja samanaikaisesti terveydenhuollon kustannuksiin. Ylimmäinen palkki kuvaa vertailuarvona Shvartzin ja Reiboldin (1990) normaalijakaumia ja kuntoluokkia, jotka ovat Suomessa yleisesti käytössä tällä hetkellä. Raportti antaa perusteet tilannearviolle sekä täydentää ja vahvistaa UKK-instituutin tekemän tuoreen katsauksen (Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010) viestiä suomalaisten liikkumisen kehittymisestä ja polarisoitumisesta. BO"l{o 100"1{o 22 34 22 • 1 20 27 16 14 w 17 24 24 10 21 18 20 10 18 22 13 18 20 u 13 26 19 17 1 26 19 14 17 23 KUVIO 2. hyvin samankaltaisia sukupuolija ikäjakauman, painoindeksin, vapaa-ajan liikunnan, työrnatkaliikunnan, sairauksien, tupakoinnin ja alkoholinkäytön suhteen. Keskivertoa heikommassa kestävyyskunnossa (kuntoluokat 1-3) oli 25-29-vuotiaista miehistä 40, 30-34-vuotiaista 42 ja 35-39-vuotiaista 41 prosenttia (odotusarvo 33 %). Kuntoluokkien jakaumat miehillä ikäryhmittäin. lkåryhrnittäisessä tarkastelussa kuntoluokkien jakaumissa on havaittavissa selkeää polarisoitumista sekä miehissä että naisissa (kuviot 1 ja 2). Raportti antaa ajantasaisen ja objektiivisen kuvan suomalaisen työikäisen (25-64-vuotiaat) väestön kestävyyskunnosta sekä arvioi tilanteen kehittymistä jatkossa. BO"l{o 100"1{o 22 34 22 • il 29 31 16 10 il 27 20 9 *I 28 19 12 :il 21 14 18 17 27 16 24 27 14 118 24 16 KUVIO 1. Kuntoluokkien jakaumat ikaryhmitt.ain, naiset
LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011 7. 2"" Heikko . 7 = Erinomainen . Miehet 50-64 vuotta: ennuste kuntoluokkien jakaumasta (kestävyyskunnon lasku 1 % vuodessa) 0%2 0%4 0%6 0%8 0% 100% 2010 2314% 2662% 1541% ~ 2020 2299% 2581% 1576CM ~(~ 2030 2116% 2435% 2371% 1302% ~/o 2035 2583% 2332% 1125%1 .% ____ ...;., . 7 = Erinomainen . 1 = Erittäin heikko . 3183% % 2227% % Naiset 50-64 vuotta: ennuste kuntoluokkien jakaumasta (kestävyyskunnon lasku 1 % vuodessa) 0% 20% 40% 60% 80% 100% 2010 2428% 1908% 1639% •1 2020 2299% 1992% 1686% 2030 2035 2258% 2301% 1960% 1758% 2045% Naiset 50-64 vuotta: ennuste kuntoluokkien jakaumasta (kestävyyskunnon lasku 1,5 % vuodessa) 100 % 2020 2521% 2348% 1144~~ 2020 2557% 1913% 1438% . 7 = Erinomainen . 1 = Erittäin heikko . 50-64-vuotiaiden miesten ja naisten jakautuminen eri kuntoluokkiin (Shvartz ja Reibold 1990) vuonna 2010 sekä ennuste 10, 20 ja 25 vuoden kuluttua, jos kestävyyskunto heikkenee yhden prosentin vuodessa. 2 = Helkko . 2 = Heikko . KUVIO 4. 50-64-vuotiaiden miesten ja naisten jakautuminen eri kuntoluokkiin (Shvartz ja Reibold 1990) vuonna 2010 sekä ennuste 10, 20 ja 25 vuoden kuluttua, jos kestävyyskunto heikkenee puolitoista vuodessa. 6 = Hyvin hyvä 5 = Hyvä 4 = Keskiverto 3 = Välttävä . 6 = Hyvin hyvä . 6 = Hyvin hyvä 5 = Hyvä 4 = Keskiverto 3 = Välttävä . 1 = Erittäin heikko KUVIO 3. 6 = Hyvin hyvä 5 = Hyvä 4 "" Keskiverto 3 = Välttävä . 2 = Heikko . 2030 2873% 2402% :.:l 2688% 1791% 1112% •• 1699% 1 8% . 7 = Erinomainen . 1 = Erittäin heikko 1908% 1639% 2750% 1647% 946% 1. 5 = Hyvä 4 = Keskiverto 3 ::: Välttävä . Miehet 50-64 vuotta: ennuste kuntoluokkien jakaumasta (kestävyyskunnon lasku 1,5 % vuodessa) 0% 20% 40% 60% 80% 100% 0% 20% 40 % 60 % 80% 2010 2035 2662% 1541%
Ennuste: 50-64-vuotiaat, huonokuntoisten osuus Ennuste: 50-64-vuotiaat, huonokuntoisten maä.-:1 (kestävyyskunnon lasku 1 % vuodessa) (kestävyy&kunnon lasku 1 % vuodessa) • Miehet <8 MET •Naiset <6 MET • Kalkki <8/6 MET • Miehet <8 MET •Nalset:<6MET 250/o 125000 20 102000 200/o 100000 17 15% 75000 10 12 10% 50000 59000 52000 54000 62000 9 9 50/o 25000 00/o 2010 2020 2030 2035 2010 2020 2030 2035 KUVIO 5. (2009) julkaisemien väestön ikäjakaurnien kehitystä koskevien ennustetietojen avulla voidaan laskea, arvioida ja ennustaa: Kuinka 50-64-vuotiaat miehet ja naiset sijoittuvat Shvartzin ja Reiboldin viitearvojen mukaisiin kuntoluokkiin vuonna 2010 sekä 10, 20 ja 25 vuoden kuluttua. Mielenkiintoinen havainto aineistoa käsitellessä on ollut myös se, että esimerkiksi palvelukseen astuneiden varusmiesten 12 minuutin juoksutestin keskiarvotulokstlla vuosilta 1974-2009, kuntoluokkien jakaurnilla ikäryhmittäin sekä nyt esitetyillä ennusteilla on selkeästi havaittava yhteys. Ennuste: 50-64-vuotiaat, huonokuntoisten osuus Ennuste: 50-64-vuotiaat, huonokuntoisten maärll (kestävyyskunnon lasku 1,5 % vuodessa) (kestavyy&kunnon lasku 1,5 % vuodessa) •Miehet <8 MET • Naiset <6 MET • Kalkki <8/6 MET • Miehet <8 MET • Naiset <6 MET 500/o 250000 43 221000 400/o 200000 300/o 150000 20 0/o 100000 10 10 °/o 50000 52000 9 00/o 2010 2020 2030 2035 2010 2020 2030 2035 KUVIO 6. Kuinka suuri osa 50-64-vuotiaasta väestöstä on terveytensä kannalta liian huonossa kestävyyskunnossa ikäryhmään nähden ja lukumääräisesti vuonna 2010 sekä 10, 20 ja 25 vuoden kuluttua (miehet< 8 MET ja naiset « 6 MET). Huonokuntoisten (miehet< 8 MET ja naiset< 6 MET) 50-64-vuotiaiden osuus saman ikäisestä väestöstä ja lukumäärät vuonna 2010 sekä ennuste 10, 20 ja 25 vuoden kuluttua, jos kestävyyskunto heikkenee prosentin vuodessa. Kestävyyskunnon taustalla oleviin kehon ja elimistön rakenteellisiin muutoksiin vaikuttami8 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011. Kuvioissa 3 ja 4 on ennustettu 50-64-vuotiaiden miesten ja naisten kuntoluokkien jakaumat, jos kestävyyskunto laskee eri lähteissä olevien arvioiden mukaisesti yhden tai puolitoista prosenttia vuodessa. Huonokuntoisten (miehet< 8 MET ja naiset< 6 MET) 50-64-vuotiaiden osuus samanikäisestä väestöstä ja lukumäärät vuonna 2010 sekä ennuste 10, 20 ja 25 vuoden kuluttua, jos kestävyyskunto heikkenee puolitoista prosenttia vuodessa. Harjoittelu auttaa katse tulevaisuuteen! Kestävyyskuntoa voi parantaa vain fyysisellä kuormituksella. Kuvioissa 5 ja 6 on ennustettu huonokuntoisten 50-64-vuotiaiden miesten ja naisten prosentuaaliset osuudet sekä lukumäärät saman ikäisestä väestöstä, JOS kestävyyskunto laskee yhden tai puolitoista prosenttia vuodessa
painos. Kullakin yksilöllä on myös oma vastuunsa ja se vaatii ryhuliikeuä nyt nähtävissä olevan suunnan muuttamiseksi. Yhteiskunta vaatii työurien pidentämistä. Alla olevassa esimerkissä on laskettu tämän ikäkohortin terveysriskien kannalta kriittiseen alle 8 MET:in luokkaan kuuluvien miesten prosentuaaliset osuudet ja kokonaismäärät ikäkohortista kahdella eri oletuksella. Näistä yksi keskeisimpiä on yhteiskunnan monien muutosten myötä tapahtunut ihmisen terveyden kannalta välttämättömän fyysisen aktiivisuuden vähentyminen ja sen myötä jo tapahtunut ja tapahtuva kansalaisten fyysisen kunnon heikkeneminen. ENNUSTEET 2010 2020 2030 2035 25-39 V 3S-49 V 45-59 V S0-64 V heikkenee 1 % vuodessa NYKYMENOUA 2,7 % 6,2 % 14,1 % 19,7 % 13 900 32 700 73 700 101 100 t 10 % KUNTOA 0,9% },/ % 6,4 % 9,6 % 4 600 14 700 13 400 49100 heikkenee 1,5 % vuodessa NYKYMENOLLA 2,7 % 9,3% 28,4 % 42,8 % 13 900 49 000 148 400 219 700 +10 % KUNTOA 0,9% l,9% 14,8% ]5,4 % 4 600 ]0 600 11 300 130 JOO TAULUKKO 1. Kestävyyskunnon parantamisella olisi mahdollista saada aikaan huomattavia väesiötason muutoksia.Jos suomalaiset 25-39-vuotiaat miehet ja erityisesti heistä huonokuntoisimmat nyt parantaisivat kestävyyskuntoaan 10 prosenuia, olisi kokonaisvaikutus ennusteisiin dramaattinen. Sekä yksilöillä että yhteiskunnallamme on nyt näytön paikka osoittaa, haluammeko vai emme olla rapistuva kansakunta. Kyse on henkilökohtaisesta valinnasta eikä tuloksia voida olettaa saavutettavan pakolla. Tarvitaan kannustimia esimerkiksi verohelpotuksia niille, jotka pitävät fyysisestä kunnostaan ja terveydestään huolta liikkumalla. Passiiviseen elämäntapaan ja liian vähäiseen fyysiseen aktiivisuuteen kytkeytyviä henkilökohtaisia syitä on selvitettävä tarkemmin ja löydettävä keinoja tilanteen parantamiseksi. Vaatimusten lisäksi se on myös velvollinen tarjoamaan erilaisin toimenpitein ihmisille mahdollisuuksia toteuttaa itselleen mielekästä liikuntaa. Tämän tavoitteen saavuttamiseen voidaan vaikuttaa, siihen kannattaa vaikuttaa ja siihen pitää vaikuttaa myös lisäämällä fyysistä aktiivisuutta ja parantamalla sitä kautta kansalaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoa. Kopijyvä oy, Jyväskylä, 2011. Kustannukset huonosta kestävyyskunnosta (ja sen mukana seuraavista sairauspoissaoloista, huonommasta tuottavuudesta ja muista suorista ja epäsuorista kustannuksista) lankeavat valtiolle, kunnille ja työnantajille. Liihunnanja lwnsanterveydenjulhaisuja 247 (www.lihes.fi), 1. Yhteiskunnan tuki on silti tärkeä ja sen tulee toimillaan ja päätöksillään osoittaa, että kestävyyskunnon vaaliminen on osa kansallista pääomaa, jota ei haluta hukata. Jo käynnissä olevien toimenpiteiden lisäksi tarvitaan kohdistettuja toimenpiteitä erityisesti nuoriin työikäisiin, ja tämä tarve on akuutti. Taulukossa 1 seurataan siis samaa ikääntyvää väestöryhmää ennustaen tulevaisuuden tilannetta, kun arvioidaan kestävyyskunnon heikkenevän prosentin tai puolitoista vuosittain. 48 • 4 2011 9. nen vaatii enemmän fyy sistä aktiivisuutta pitkällä aikavälillä. Kirjallisuus ja Jwvioiden tarkemmat tutkimusläht.eet löytyvät raportista. JARMO HEISKANEN, LitM testauspäällikkö LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sähköposti: jarmo.heiskanen@likes.fi OLLI-PEKKA KÄRKKÄINEN, LitM suunnittelija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sähköposti: olli-pekka.karkkainen@likes.fi HARTO HAKONEN, FM tilastoasiantuntija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sähköposti: harto.hakonen@likes.fi TUIJA TAMMELIN, FT, LitM tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sähköposti: tuija.tammelin@likes.fi EINO HAVAS, LitK johtaja LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sähköposti: eino.havas@likes.fi Artikheli perustuu hesähuussa 2011 julhaistuun raporttiin: Jarmo Heislwnen, 01/i-Pehha Kärkhäinen, Harto Halwnen, Harri Lindholm, Jyrlii Ehlund, Tuija Tammelin, Eino Havas. Elimistön kuormittaminen liikkumalla ja [yys isen aktiivisuuden lisääminen ei välttämällä maksa mitään. Alle 8 MET -luokkaan kuuluvien 25-39-vuotiaiden miesten osuus ja määrä vuonna 2010, ennuste tämän ihmisryhmän tilanteesta 10, 20 ja 25 vuoden kuluttua kestävyyskunnon laskun kahdella eri ennusteella sekä kestävyyskunnon kymmenen prosentin parantamisen vaikutukset lukemiin. Suomalaisen työihäisen hestävyyshunto Nykyhethen tilanne ja ennusteita. Hyvin menestyvä Suomi tarvitsee tulevaisuudessakin terveitä, hyväkuntoisia ja toimintakykyisiä kansalaisia. Näillä kaikilla on taloudelliset perusteet rahoittaa hankkeita, joissa tilannetta parannetaan. Suomalaisella yhteiskunnalla on monia terveysuhkia. L,IKUNTA & TIEDE
Maahanmuuttajalla tarkoitetaan henkilöä, joka on syntynyt ulkomailla tai jonka vanhemmista ainakin toinen on ulkomaalaistaustainen. Stead & Maguire 2000; Chiba, Ebihara & Morino 2001; Magee & Sugden 2002; Darby, Akindes & Kirwin 2007.) Maahanmuuttajat eivät muodosta yhtenäistä ryhmää. (ks. Vaikka maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt Suomessa selvästi 1990-luvulta alkaen, heistä vain pieni osa on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Tässä artikkelissa tarkastellaan maahanmuuttajien liikuntaa ja sen merkitystä kotoutumiseen Suomessa. Varsinkin ikääntyneiden ja naisten liikunta on syntyperäisiä suomalaisia vähäisempää. Artikkeli perustuu Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksen tutkimusryhmän (Zacheus, Koski, Rinne & Tähtinen) laatimaan laajaan tutkimusraporttiin maahanmuuttajien liikuntasuhteesta, kotoutumisesta ja akkulturaatiosta. Suomessa asuvat maahanmuuttajat liikkuvat kantaväestöä vähemmän. Tutkimus perustuu pääosin Turun seudulla, Salossa sekä pääkaupunkiseudulla kerättyihin aineistoihin, joita olivat maahanmuuttajien parissa työskentelevien asiantuntijoiden haastattelut, maahanmuuttajille tehty kyselytutkimus, maahanmuuttajien syvähaastattelut sekä maahanmuuttajien kirjoitelmat. He ovat lähtöisin eri maista, erilaisista kulttuuripiireistä ja he ovat saapuneet Suomeen eri syiden takia. Lähes puolet maahanmuuttajista katsoi liikunnan ja urheilun edistäneen Suomeen sopeutumistaan, käy ilmi tuoreesta maahanmuuttajien liikuntaa koskevasta tutkimuksesta. Eräänä keinona maahanmuuttajien kotoutumisen helpottamiseen ja kulttuuristen raja-aitojen madaltamiseen on nähty liikunta ja urheilu. Maahanmuuttajat siis liikkuivat harvemmin kuin kantaväestö, mutta myös liikunnallisesti passiivisten osuus oli heidän keskuudessaan suurempi. Maahanmuuttajien liikunta kantaväestöä harvinaisempaa Tuloksista käy ilmi, että maahanmuuttajataustaiset olivat liikunnallisesti passiivisempia kuin syntyperäiset suomalaiset, jos liikunta-aktiivisuutta mitataan sen toistuvuudella. T utkimukseen pohjautuvaa tietoa "tavallisten" maahanmuuttajien liikunnasta ja urheilusta ja sen vaikutuksesta kotoutumiseen on ollut Euroopassa vain vähän tarjolla. Esimerkiksi vuonna 2010 luvan Suomeen muuttoon saaneita turvapaikanhakijoita tai pakolaisia oli 1 784 kappaletta. Noin neljännes sekä vanhimmasta (yli 60-vuotiaat) että nuorimmasta (alle 20-vuotiaat) maahanmuuttajien ikäryhmästä harrasti liikuntaa usein (vähintään neljä kertaa viikossa). Raportti ilmestyy vuoden 2011 lopussa. Nuoret maahanmuuttajat olivat liikunnallisesti aktiivisempia kuin vanhemmat. Kansallisen liikuntatutkimuksen (2009-2010a, 6) mukaan taas 55 prosenttia 19-65-vuotiaista suomalaisista liikkui vähintään neljä kertaa viikossa ja täysin liikkumattomia oli kaksi prosenttia. (Maahanmuuttovirasto 2011). FRA 2010 50.) Sen sijaan huippu-urheilun muuttoliikkeeseen (athletic talent migration) tutkijoilla on ollut enemmän kiinnostusta. Vuoden 2010 lopussa Suomessa asui pysyvästi yhteensä 167 954 ulkomaan kansalaista, mikä on noin kolme prosenttia väestöstä. (loronen 2009, 20.) Yleisimpiä syitä Suomeen muut.toon ovat avioituminen, työ tai opiskelu. Liikunnallisesti täysin passiivisia oli alle 20-vuotiaista vain neljä prosenttia, kun heitä muissa ikäryhmistä oli 11-17 prosenttia. Suomalaisen kantaväestön keskuudessa ikääntyneet ovat olleet jo 10 UIKUNTA& TIEDE 48 • 4 /2011. Tämä poikkeaa tilanteesta kantaväestöön verrattuna. (esim. Teksti:TUOM AS ZACHEUS Liikunta monen kulttuurin kohtauspaikaksi. Viidesosa maahanmuuttajista harrasti liikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa ja 14 prosenttia vastaajista ei liikkunut lainkaan
(ks. Tanssit Koripallo Lent opa Ilo 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 ~ 05 10 15 20 25 Prosenttia 30 35 40 45 50 KUVIO 1. Heistä kahdeksan prosenttia harrasti hiihtoa, kun taas esimerkiksi Irakissa, Iranissa tai Somaliassa syntyneistä näin ei tehnyt kukaan. esim. Ikääntyneiden urheilun tarpeellisuudesta taas täysin samaa mieltä oli venäläistaustaisista 60 prosenttia, multa Somaliassa syntyneistä vain 27 prosenttia. Jalkapallo suosittua Kyselytutkimuksessa eri maahanmuuuajaryhmien keskuudessa suosituimmiksi liikuntalajeiksi osoittautuivat kävely (42 %), uinti (27 %), pyöräily (21 %), jalkapallo (16 %), kuntosaliharjoiuelu (15 %) ja lenkkeily (15 %) (kuvio 1). Tämän valossa ei ole ihme, euä 12 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011. 25-45-vuotiaat) elävien ryhmässä heitä on sen sijaan ollut suhteellisesti vähemmän. Talvi lajeja harrastavat eniten Venäjällä ja entisessä Neuvostoliitossa syntyneet rnaahanmuuuajat. Kun Venäjällä tai entisessä Neuvostoliitossa syntyneistä 71 prosenttia oli täysin samaa mieltä väitteen "naisten on hyvä urheilla" kanssa, entisen Jugoslavian alueella, lrakissa tai Iranissa syntyneistä tätä mieltä oli noin puolet. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan puolestaan suomalaisista naisista vähintään neljä kertaa viikossa liikkuvia on 60 prosenttia, kun miesten vastaava osuus jää 49 proserutiin (Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010a, 6). (Sisäasiainministeriö 2009, 19). Maahanmuuttajista sitä harrasti vain hyvin harva. Miehistä 27 prosenttia liikkui vähintään neljä kertaa viikossa, kun naisista näin teki 17 prosenttia. Uudet olosuhteet eivät siis olleet saaneet aloittamaan uutta omalle kuluu urille vierasta lajia. Laakso 1986, 90-91; Helakorpi, Patja, Pråuälä & Uutela 2001, 13; Suuri kansallinen liikuntatutkimus 2001-2002; Kansallinen liikuntatutkimus 20052006.) Naisten ja ikääntyneiden liikuntaan ja urheiluun kohdistuvissa asenteissa oli eroja eri kulttuuritaustan omaavien välillä. Sen sijaan jalkapallo oli maahanmuuttajien vastauksissa neljänneksi suosituin liikuntalaji, kun se esimerkiksi Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan on vasta 12 suosituin laji. Hiihto on viimeisimpien tietojen mukaan suomalaisten neljänneksi harrastetuin liikuntalaji (Kansallisen liikuntatuikimus 2009-2010a, 16). Elämän ruuhkavuosia (n. Kävely Uinti Pyöräily Jalkapa Ilo Kuntosali Lenkkeily Jumppa/voim. Cornpass 1999; Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006, 7; Zacheus 2008, 200). Suomessa naiset ovat olleet vähintään miesten veroisia liikkujia aina 1970-luvulta lähtien ja nykyisin naiset liikuminen selvästi miehiä yleisempää (ks. pitkään jokseenkin yhtä yleisesti aktiivisia liikkujia kuin nuoret. Maahanmuuttajien suosituimmat liikuntalajit Suomessa (n= 321) Rahan puu te Ajan puu te Perheen tarpeet La isku us ja saamat ta muus Ystävien puute Suomen kieli Liikunta mahda llisu uksien puu te Miesten ja naisten yhteiset liikuntaryhmät Talvi Kiinnostuksen puute Liikunta ryhmien puu te Tiedon puu te Kotityöt Pukeutuminen Uskalluksen puu te Sopivien ohjaajien puu te Liikunta on järjestetty väärällä tavalla Suomalaisten asenteet Ikä Liian kova kilpailu 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 0% 10%2 0% 30%4 0% 50%6 0% 70%8 0% 90% 100% Erittäin paljon Melko paljon Jonkin verran Melko vähän Ei lainkaan KUVIO 2. Eroja maahanrnuuuajien ja kantaväestön välillä löytyi etenkin hiihdon ja jalkapallon harrastamisessa. Maahanmuuttajien liikuntaa haittaavat tekijät (n = 319-356) Kustannukset merkittävin liikunnan este Maahanmuuttajien työttömyys on keskimäärin noin kolminkertainen kantaväesiöön nähden. Maahanrnuuuajataustaisen väestön keskuudessa miehet liikkuivat yleisemmin kuin naiset
Lisäksi noin neljäsosa kertoi ystävien puutteen, puutteellisen kielitaidon tai talven sääolojen haittaavan vähintään melko paljon liikkumistaan. Länsieurooppalaisille talven haitta liikunnalle tuntui sen sijaan olevan samaa luokkaa kuin aasialaisille ja afrikkalaisille. Sen sijaan 30-39-vuotiaista vain 42 prosenttia koki asian helpoksi. Lähes viidesosa sanoi sen haittaavan erittäin paljon liikunnan harrastamistaan ja yli kolmasosan liikkumista se haittasi melko tai erittäin paljon. Ajanpuute ja perheen tarpeet olivat myös merkittäviä liikunnan esteitä. Samoin pukeutuminen haittasi kahdella ensin mainitulla mantereella syntyneitä (2,3) enemmän kuin Euroopassa syntyneitä (1,7-1,9). Kaiken kaikkiaan niillä maahanmuuttajilla, jonka kotimaan liikuntakulttuuri muistuttaa suomalaista liikuntakulttuuria riittävästi, näyttää olevan paremmat edellytykset liikunnan harrastukseen Suomessa. Nuorten ja nuorten aikuisten usko monien kotoutumiseen liittyvien asioiden edistymiseen liikunnan avulla oli vähäisempää kuin ikääntyneillä. Lähes puolet ( 45 %) maahanmuuttajista uskoi liikunnan ja urheilun edistäneen omaa Suomeen sopeutumistaan jonkin verran tai erittäin paljon. Puutteellisesta kielitaidosta oli keskimäärin eniten haittaa Afrikasta kotoisin oleville (3,0), muttei vastaavassa määrin Itä-Euroopasta kotoisin olevia (2,4). Tämän valossa ei ole ihme, että liikunnan kustannukset olivat yleisin maahanmuuttajien liikuntaa haittaava tekijä. Sopivien ohjaajien puute tuntui haittaavan eniten Länsi-Euroopan maissa syntyneitä (keskiarvo 2,9 asteikolla 1-5), muttei niinkään Itä-Euroopan maissa syntyneitä (2,2). Vanhin ikäluokka, yli 60-vuotiaat, koki sopeutumisen yleensäkin olleen helpompaa kuin nuoret tai nuoret aikuiset. Miesten ja naisten yhteiset liikuntaryhmät tuntuivat ongelmallisilta noin viidenneksen mielestä. Itä-Euroopassa syntyneet (1,9) eivät myöskään tunnistaneet suomalaisten asenteiden haittaavan heidän liikuntaansa samassa määrin kuin Länsi-Euroopasta kotoisin olevat. Se, minkä ikäisenä Suomeen muutto tapahtuu, tuntuu olevan merkittävä tekijä sopeutumisessa. Nuorempi polvi koki ikääntyneitä harvemmin liikunnasta olevan apua suomalaisiin tutustumisessa (yli 60-vuotiaat 70 %, 20-29-vuotiaat 44 %) , kansojen välisen ystävyyden edistäjänä (yli 60-vuotiaat 67 %, 20-29-vuotiaat 34 %), suomen kielen oppimisessa (yli 60-vuotiaat 65 %, 20-29-vuotiaat 51 %) ja rasismin ehkäisyssä (yli 60-vuotiaat 74 %, alle 20-vuotiaat 48 %). Aiemmassa kotimaassa liikunta oli ollut yleensä esimerkiksi vapaamuotoista pelailua, kun taas Suomessa nuorison urheilun harrastaminen on voimakkaammin sidottu organisoituun maksulliseen toimintaan. Ikääntyneiden ja tänne varttuneella iällä muuttaneiden kotoutuminen ja sopeutuminen Suomeen on ollut helpompaa kuin muilla. Lähes neljäsosa yli 60-vuotiaista koki sopeutumiseen olleen erittäin helppoa ja peräti 84 prosenttia mielsi sen melko tai erittäin helpoksi. Toisena puolena asiassa on haastattelujen perusteella se, ettei liikunnan harrastamisesta ole totuttu maksamaan. liikunnan kustannukset olivat yleisin maahanmuuttajien liikuntaa haittaava tekijä (kuvio 2). Miesten ja naisten yhteiset liikuntaryhmät eivät ole omiaan edistämään Afrikassa ja Aasissa syntyneitä (2,5-2,9) samalla tavoin kuin Euroopassa syntyneitä (1,9-2,2). Nuorina aikuisina (17-29-vuotiaana), jolloin vielä rakennetaan omaa identiteettiä muutto voi osaltaan LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011 13. Maahanmuuttajien työttömyys on keskimäärin noin kolminkertainen kantaväestöön nähden. Noin neljäsosa sanoi ystävien puutteen, puutteellisen kielitaidon tai talven haittaavan vähintään melko paljon liikkumistaan. Talven olosuhteet ovat tutumpia itäeurooppalaisille (2,2) kuin Aasiassa tai Afrikassa (2,8-2,9) syntyneille, eikä niistä ollut siten liikunnallekaan haittaa yhtä yleisesti. Paljon julkisuutta saaneet miesten ja naisten yhteiset liikuntaryhmät tuntuivat ongelmallisilta noin viidenneksen mielestä. Pääosa, 77 prosenttia, yli 50-vuotiaana Suomeen muuttaneista koki sopeutumisensa olleen melko tai erittäin helppoa. Liikunnan merkitys kotoutumisessa vaihtelevaa Millainen merkitys liikunnalla on Suomeen sopeutumisessa tai kotoutumisessa. Kulttuuritaustat määrittävät jonkin verran tekijöitä, jotka liikunnan harrastusta haittaavat. Yli 15 prosenttia maahanmuuttajista mielsi niiden haittaavan liikunnan harrastamistaan erittäin paljon. Kulttuurierot tulevat esiin kenties konkreettisimmin pukeutumiseen ja sukupuolirooleihin liittyvissä asioissa
aiheuttaa ongelmia. • Koko kansan liikunnan edistäminen monipuolisilla palveluilla edistää myös maahanmuuttajaväestön liikuntaa. Sport participation in Europe. Monissakaan maissa liikunta ei ole yhtä keskeinen osa kulttuuria kuin meillä, eikä siihen liittyvää tietoa ole välttämättä ollut tarjolla. International Review for the Sociology of Sport 36 (2), 203-221. Kolmea lukuun ottamatta kaikki haastateltavat tekivät maahanmuuttotyötä palkkatyönään. Näin osallistujilla on luonteva mahdollisuus luoda kontakteja paikkakuntalaisiin. A project seeking the co-ordinated rnonitoring of participation in sports in Europe. Lisäksi pieni osa lomakkeista toimitettiin oppilaitoksiin ja maahanmuuttajien liikuntaryhmän vetäjille postitse ja myöhemmin nämä vastuuhenkilöt lähettivät täytetyt lomakkeet takaisin tutkijoille. Kyselytutkimuksen kohderyhmä (n= 399) koottiin maahanmuuttajien koulutusta järjestäviltä tahoilta, maahanmuuttajayhdistyksiltä ja maahanmuuttajien liikuntaryhmistä. Asiantuntijat (n= 15) työskentelivät 1) maahanmuuttajien liikuntapalvelujen parissa, 2) maahanmuuttajajärjestöissä tai niiden kattojärjestöissä, 3) maahanmuuttajien opettajina sekä 4) pakolaisten tukihenkilöinä. Sitä LÄHTEET Chiba, N., Ebihara, 0. Vastaajat olivat iältään 15-86-vuotiaita ja edustivat 68 eri kansalaisuutta. Raportti ilmestyy vuoden 2011 lopussa. Jopa lähes neljännes (23 %) Afrikassa syntyneistä oli kohdannut melko tai erittäin paljon rasismia Suomessa. Maahanmuuttajien ja heidän parissaan työskentelevien asiantuntijoiden haastatteluista poimittiin ehdotuksia, miten liikuntapalveluja tulisi heidän mielestään kehittää: • Miehille ja naisille tulisi olla erillisiä, mutta sekä maahanmuuttajille että kantaväestölle tarkoitettuja liikuntaryhmiä. Compass 1999. Globalization, naturalization and identity. Haastatelluista kahdeksan oli naisia. • Kunnissa, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia asukkaita, on syytä olla maahanmuuttaja-asioihin keskittyvä liikunnanohjaaja. London: UK Sport & Walkden House. NÄIN TUTKITTIIN: T utkimus perustuu Turun seudulla, Salossa sekä pääkaupunkiseudulla kerättyihin aineistoihin, joita olivat maahanmuuttajien parissa työskentelevien asiantuntijoiden haastattelut, maahanmuuttajille tehty kyselytutkimus, maahanmuuttajien syvähaastattelut sekä maahanmuuttajien kirjoitelmat. Nuorena Suomeen muuttaneet ja Afrikasta kotoisin olevat olivat joutuneet kohtamaan enemmän rasismia kuin vanhemmat maahanmuuttajat. Suurin osa vastaajista oli syntyisin Itä-Euroopasta, Aasiasta tai Afrikasta. & Kirwin, M. Monessa tapauksessa tutkijat menivät lomakkeiden kanssa tilaisuuksiin, jossa maahanmuuttajia oli koolla. & Morino, S. He edustivat 11 eri kansallisuutta, jotka olivat Espanja, Kosovo, Venäjä, Bangladesh, Hollanti, Libanon, Somalia, Irak, Viro, Turkki ja Suomi. Kuitenkin tuossa ikävaiheessa muuttaneista alle puolet ja alle 17-vuotiaana muuttaneista 56 prosenttia mielsi sopeutumisensa olleen suhteellisen helppoa. 143-161. • liikunnan hyödyistä kertominen on tärkeää. TUOMAS ZACHEUS, KT Erikoistutkija Turun yliopisto, kasvatustieteiden laitos Sähköposti: tuzach@utu.fi Artikkeli pohjautuu Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksen tutliimusryhmän (Zacheus, Koslii, Rinne & Tähtinen) laatimaan laajaan tutkimusraporttiin maahanmuuttajien liihuntasuhteesta, kotoutumisesta ja ahhulturaatiosta. • Jalkautuminen kentälle, maahanmuuttajaryhmien omat tilaisuudet ja kokoontumiset ovat esimerkiksi lehti-ilmoituksia tehokkaampia tapoja houkutella liikunnan pariin. Journal of Sport & Social lssues 31 (2). • Maahanmuuttajataustaisten asukkaiden tulisi ottaa nykyistä enemmän osaa liikuntapalvelujen suunnitteluun. 2001. 2007 Football academies and the migration of African football labor to Europe. • Maahanmuuttajat tarvitsevat enemmän neuvoja muun muassa liikuntatilojen varaamisesta ja liikuntahallinnon käytännöistä, jotta he voisivat järjestää liikuntaa itse. Turussa tästä on saatu hyviä kokemuksia. 14 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011. Darby, P., Akindes, G. The case of borderless elite athletes in Japan. Haastattelukieli oli Suomi, sillä kaikki haastateltavat olivat asuneet Suomessa riittävän pitkään osatakseen kieltä
Walseth, K. Teoksessa Sam, D. 2006. Suuri kansallinen liikuntatutkimus 2001-2002. & Berry, J. W. FRA 2010. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys kevät 2001. Westin, C. Suurin osa haastatteluista suoritettiin suomen kielellä, mutta kahdeksassa haastattelussa puhuttiin osin suomea ja osin englantia. S., Rosholm, M., Smith, N. Kay, T. Suomalaiset liikuntasukupolvet ja liikuntakulttuurin muutos. Kirjoitusten ei siis tarvinnut välttämättä liittyä liikuntaan ja urheiluun. 357-373. Zacheus, T. Joronen, T. Helsinki: Kansanterveyslaitos. Maahanmuuttovirasto 2011. tslam's view on physical activity and sport. Niinpä yhteensä haastattelujen kohteina oli 43 maahanmuuttajaa. 2000. 2006. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 16 / 2001. L. Wien: European Union Agency for Fundamental Rights. Helsinki: Työterveyslaitos, Kuntoutussäätiö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: Sisäasiainministeriö. Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006. 2003. & Bountry, V. L 1986. Sisäasiainministeriö 2011. Cambridge, New York, Melbourne, Madrid, Cape Town, Singapore, Säo Paolo: Cambridge University Press, 368-384. & Wahlberg, K. Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut. & Fasting, K. Lapset ja nuoret. W ltoim I The Cambridge Handbook of Acculturation Psychology. Aikuisliikunta. Stead, D. Heistä 23 oli naisia. 2008. Luonnonmukaisesta arkiliikunnasta liikunnan eriytymiseen. Maahanmuuton vuosikatsaus 2010. Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010b. Helsinki: Suomen Kuntoliikuntaliitto. Aikuisväestön vapaa-ajan liikuntaharrastus. ltoim.) The Cambridge handbook of acculturation psychology. vastoin tutkimukseen valikoitui vain harvoja Länsi-Euroopan maista kotoisin olevia. International Review for the Sociology of Sport 41 131. Helsinki: sisäasiainministeriö. Kuusio, H., Lindström, K., Malin, M., Markkula, H., Mertaniemi, R., Peltola, U., Seppälä, U., Tiitinen, E., Vartia-Väänänen, M., Vuorenmaa, M., Vuo rento, M. Laakso (toim.) Näin suomalaiset liikkuvat. International Review for the Sociology of Sport 38 111, 45-60. Journal of Sport & Social lssues 26 (41. Helakorpi, S., Patja, K .. & Sugden, J. Prättälä, R. 2006. L. 2009. Lomakkeet kåännettiin kahdeksalle kielelle, jotka olivat arabia, kurdi, somali, englanti, vietnam, ranska, albania ja venäjä. "Rite de passage" or passage to riches. Telama & L. Walseth, K. 421-437. Suurin osa vastaajista käytti suomenkielistä lomaketta. Racism. 44 7-464. Helsinki: Suomen Kuntourheiluliitto. 2009 ltoim.) Maahanmuuttajien vapaa-aika ja kulttuuripalvelut pääkaupunkiseudulla. Teoksessa Joronen, T. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 50. & Maguire, J. Maahanmuuttajien kirjoitelma-aineisto (n= 18) oli valtakunnallinen. Aikuisliikunta. Empirical Economics 29 (4), 855-883. Sebatier, C. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 87-99. Teoksessa P Vuolle, R. Esiselvitvsraportti Sektoritutkimuksen neuvottelukunta. 2006. Osaaminen, työ ja hyvinvointi 9-2009. Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010a. ethnic discrimination and exclusion of migrants and minorities in sport: A comparative overview of the situation in the European Union. Sisäasiainministeriön julkaisuja 2 / 2009. Acculturation in francophone European societies. 2001. Maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan elämän eri osa-alueilla. Cambridge, New York, Melbourne, Madrid, Cape Town, Singapore, Säo Paolo: Cambridge University Press, 349-365. Kirjoitelmat kerättiin maahanmuuttajien sähköpostituslistoille jätetyn ilmoituksen perusteella. Haastateltavat edustivat 14 kansallisuutta, jotka olivat: Kosovo, lrak, Tunisia, Vietnam, Turkki, Somalia, Slovenia, Pakistan, Kuuba, Afganistan, Iran, Sudan, Venäjä ja Romania. "The world at their teet." Professional football and international labor migration. Laakso. 2009. 2002. Aikuisliikunta. Kaksi haastattelua pantiin toimeen ryhmähaastatteluna. & Uutela, A. Egyptian women interpreting Islam. The motivation and objectives of Nordic / Scandinavian players in English league soccer Journal of Sport & Social lssues 24 (1 ), 36-60. http://www.migri.fi/netcomm/content.asp7path=8,2709,2717,2731 [käyty 15.8.2011 J Magee, J. Helsinki: Nuori Suomi. Vastaajista 70 prosenttia oli naisia. Teoksessa Sam, D. Oualifications, discriminations, or assimilation 7 An extended framework for analyzing immigrant wage gaps. Nielsen, H. Turun yliopiston julkaisuja C 268. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 10-24. Daughters of Islam. Maahanmuuttajat saivat kirjoittaa omalla äidinkielellään kokemuksiaan Suomessa asumisestaan. Acculturation in the Nordic countries. Lisäksi molemmissa ry hrn äh aasta u eluissa sekä yhdessä yksilöhaastattelussa mukana oli tulkki. & Husted, L 2004. International Review for the Sociology of Sport 41 131. Kirjoitelmien kirjoittajat edustivat kahdeksaa kansallisuutta, jotka olivat Filippiinit, Venäjä, Marokko, latvia, Puola, Thaimaa, Viro ja Ukraina. Kirjoitukset käännätettiin suomeksi. Sisäasiainministeriö 2009. Maahanmuuttajien syvähaastatteluja tehtiin kaikkiaan 21. & Berry, J. Helsinki: Suomen kuntourheiluliitto. Johdatus kirjan teemoihin. Sport and belonging. Koponen, P., Koskinen, S .. LIIKUNTA & TIEDE 48, 4 /2011 15. Väänänen A., Toivanen, M., Aalto, A-M., Bergbom, B., Härkäpää, K., Jaakkola, M .
n erikseen jäädään ?.-;'~J<lj,,,,~'<;~·;<>~'1!;',,.N:v···',~,,...,!l,1Jl't-i Erityisoppil harrastusr Inkluusiota Erity pys on t tä. eitä osallistumisen 16 uneessa kansainvälisessä a paralympialajien vamsiirtyneet rmmattomien. Peilaa .. Esittelen tässä artik intaympäristön, kertaa kuvailen liikunnallisen eiden arviointia
Lisäksi laadin osana tutkimusta kaikille avoimen lasten liikunnan tunnusmerkistön (ks. Integraation prosesseissa "integraatio" tosin käsitetään usein myös välivaiheena kohti inkluusiota (esim. Erityisopetusta perustellaan yksilöllisen tuen tarpeella, positiivisella erityiskohtelulla ja sillä, että näin lapselle pystytään varmistamaan erityiskoulutuksen saanut opettaja (Saloviita 2006). Liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeiden retoriikka lapsilähtöisyydestä ja matalan kynnyksen toiminnasta ei siten näyttäisi koskevan vammaisia lapsia. Hankkeiden arvioinnissa hyödynsin såhköpostikyselyä, hankeasiakirjoja, kerhojen osallistuvaa havainnointia sekä erityislasten perheiden, ohjaajien, hankekoordinaattoreiden ja hallinnosta vastaavien henkilöiden haastatteluita.Tutkimusmenetelmänä käytin monitahoarviointia ja analyysimenetelmänä sisällönanalyysiä. Tällä tavoin syntyi kulttuurinen kartta, jonka avulla tutkin lasten liikunnallista iltapäivätoimintaa. Löysin kuitenkin vain kolme kaikille avointa hankekokonaisuutta tai kerhoa, jossa on mukana vammaisia lapsia vammattomien ikätovereidensa joukossa. Vammaisuuden sosiaalinen malli sen sijaan korostaa vammaisuuden sosiaalista ja ympäristöstä johtuvaa luonnetta. Tutkimukseni oli osa LIKES-tutkimuskeskuksen toteuttamaa lasten ja nuorten liikuntaohjelman kakkosvaiheen (2004-2007) arvioi n tia. Onnistumisilla tarkoueu.iin pääosin erityisryhmien omia kerhoja, jotka olivat tarkoitettu vähän liikkuville, passiivisille, pullukoille, motorisessa kehityksessään viivästyneille, vetäytyjälapsille, "sellaisille, jotka inhoavat liikuntaa" tai jollekin muulle vammaistai erityisryhmälle (Saari 2007, 20). Kailiille avoin toiminta puolestaan on medikalismin kritiikin seurauksena syntyneen vammaisuuden sosiaalisen mallin ja inkluusioajattelun siirtämistä liikuntaan. Kolme perhettä liikkui molemmissa. Vammaisten lasten ajatellaan kuuluvan "jonnekin muualle" ja hyötyvän enemmän omissa erityisryhmissään harrastamisesta. Liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeiden (2004-2007) arviointi Hyödyntämällä erityispedagogiikan, sosiaalipolitiikan ja vammaistutkimuksen ymmärrystä erilaisista integraatioista ja inkluusioista loin neli kentän, jolla integraatio paikallistuu hoidon ja kontrollin alueille sekä inkluusio puolestaan voimaantumisen ja kulttuurien moninaisuuden alueille. Kaudella 2006-2007 yhteensä 87 hankkeesta yli puolet (49) ilmoitti hakemuksessaan aikovansa toteuttaa palveluja erityistä tukea tarvitseville lapsille Ja 39 ilmoitti myös onnistuneensa. maajoukkueisiin, valmennusryhmiin ja -järjestelmiin jo 12 lajissa. Halusin tutkimuksessani selvittää, millaista kaikille avoin liikunta Ja urheilu on, millaisia liikuntakerhomalleja erityistä tukea tarvitseville lapsille on luotu, sekä mitä perheet kertovat vammaisen lapsensa osallistumisesta liikuntakerhoihin. Mikäli inkluusiota tulkitsee Iris Marion Youngin (1999, 243) tapaan tilana,jossa ryhmien eriytymistä omiin tiloihin tai kouluihin ei ole näkyvissä, vaan jokainen naapurusto sisältää ihmisiä samassa suhteessa kuin heitä esiintyy muutenkin populaatiossa, vähintään joka kolmannessa tai edes neljännessä kerhossa pitäisi tällöin olla mukana yksi tai useampia vammaisia tai erityisen tuen tarpeessa olevia kerholaisia. Päädyin tutkimukseni yhteenvedossa selittämään vammaisten lasten osallistumattomuutta yleisiin liikuntakerhoihin kolmella seikalla erityiskoulujärjestelmällä, joka eristää lapset omiin ympyröihinsä; perheiden tottumisesta erityispalveluihin ja epäluulolla yleisiä kerhoja kohtaan sekä liikuntakulttuurin perinteillä. Nixon 2007; Schleien, Ray & Green 1997). Liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeet olivat inkluusion kannalta kiinnostava aihealue, koska hakuohjeissa oli painotettu uudenlaisten toimintamallien löytymistä liikunnasta syrjäytyneille lapsille, hankkeet sijoittuivat julkishallinnon ja kansalaistoiminnan rajamaille sekä lisäksi hankkeiden seurannassa oli havaittu erityisryhmien määrien kasvaneen (Hakamaki & Laine 2005). Vuonna 2006 julkistetun YK:n vammaisten oikeuksia koskevan sopimuksen seurauksena ryhdyttiin myös suomalaisessa liikuntakulttuurissa laajemmin puhumaan kaikille avoimesta liikunnasta, kaikille avoimista seuroista ja mahdollisuuksien tasa-arvosta. Tarkastelen integraatiota vammaisuuden yJ1silömalli11 mukaisena ajattelutapana ja inkluusiota puolestaan vammaisuuden sosiaalisen mallin mukaisena muutoksena ja sosiaalisena Ii i kkeenä. Erityisliikunnan kontekstissa inkluusio on parhaiten ymmärrettävissä vammaisuuden yksi lömallin (tai lääketieteellisen mallin) mukaisen ajattelutavan kritiikkinä. Käsittelen näitä seuraavaksi tarkemmin. Kymmenestä perheestä seitsemän osallistui erityisryhmille erikseen suunnattuun toimintaan ja vain kolme yleisiin kerhoihin. Neuvolan tätitkin suositteli tätä", kuvailee kahden erityislapsen äiti. Perheille suunnatut kyselyt ja haastattelut vahvistivat segregaation. Näistä lähtökohdista ymmärrän inkluusion kaikille avoimena toimintana, yhdessä toimimisena sekä yhteenkuulumisena, joiden vastakohtia puolestaan ovat segregaatio, eksJiluusio eli syrjäytyminen, mukaan pääsemättömyys ja ulossulkeminen. Index for inclusion, Booth & Ainscow 2002). Erityiskoulut ja -luokat jarruttavat osallistumista ja mukaan kuulumista sen kautta että kauempana sijaitsevasta erityiskoulusta on vaikea ehtiä niihin vapaa-ajan liikuntaja harrastuspalveluihin, joihin oman ikä luoLIIKUNTA t TIEDE 48, 4 12011 17. Yksilömallissa vammaisuus nähdään yksilön pääasiallisena ja ensisijaisena ominaisuutena, tragediana, patologiana, ongelmana tai rajoituksena (Oliver 1996). Erityiskoulut ja -luokat jarruttavat liikuntakulttuurin kaikille avoimien kerhojen etenemistä Perinteisen ajattelutavan mukaan erityislapsen paikka on erityisopetuksessa: "Ei edes pohdittu muuta kuin erityiskouluratkaisua
Siten aina löytyy aina "toisia", jotka voivat kokea sekä yleisen että erityisryhmätarjonnan etäisenä ja ulossulkevana, tai jotka eivät pääse ja kelpaa. Muut kerholaiset auttoivat ja yrittivät ohjata tätä mukaan leikkeihin. [osuus liun loinen vie ja toinen hahee harjoituhsista, saattaa meillä itellä tulla sellaisia ha/1/ieja, että ollaan vaan väärässä paikassa tai jotain. Esimerkiksi 15-vuotiasta Samulia häiritsevät oman ryhmän sisäiset tasoerot. Nämä samat vertailun mekanismit ovat tehokkaasti siirtyneet myös erityisliikuntaan ja vammaisurheiluun. }Kun muutenkin meillä on kolmet reissarit ja nounet. Koulun omaksuma inkluusiofilosofia voi tukea yhdessä harrastamista. Kovempiakin pelaajia saisi olla. Väliinputoajat eivät pääse mukaan tai pääse etenemään harjoitusryhmissä, koska normaaliin verrattuna he ovat heikompia, heidän soveltuvuuttaan varnmaisurheilijaksi ei tunnisteta tai tarvittavaa tukea ei osata kohdentaa. Samulilla itsellään on kehitysvamma: Jouni, Julius ja f-lei/1/ii. Esimerkiksi koulukuljetuksia ei yleensä voi käyttää kerhoon siirtymiseen. Urheilun ristiriitaiset eetokset Urheilun seurakentällä integraation prosessit törmäävät perinteisiin, kansalaistoiminnan vapauteen ja resurssipulaan. [ ... koulut. lnkluusiotakin halutaan, mutta työläs arki vie voimat, kertoivat perheet, jotka eivät jaksa etsiä sopivaa ryhmää paikallisesta urheilutarjonnasta tai taistella ohjaajien vammaisuutta koskevia pelkoja ja asenteita vastaan. } Arki on niin riesa. [ ... [ ... J Olen vähän halunnut ja odottanut/1in, että saisi tulla lwvempia harjoitusmathoja. Ei aikeen tuu mukaan. Peliin saisi olla vähän /.isää haastetta. Yhtäällä vammaisurheilijaksi pääsy edellyttää potientiaalin tunnistamista (luokittelua), mutta toisaalla erilaiseksi tunnistaminen voi olla 18 LIIKUNTA& TIEDE48•4/2011. Lisäksi erityisryhmiä perustellaan myös väylänä voimaantumiseen ja vammaisurheilun kilpakentille. Vammaisten lasten perheet ovat jääneet jumiin erityispalveluihin [Noihin yleis,yhmiin} on iso liynnys mennä mukaan, jos on erityislapsi, liun ne huomaa, että se on vammainen. Nämä isommat al/10, ettei enää syöttänyt tälle pojalle, se oli pienikokoinen, se lopetti lwrrastuhsen. Lasten vanhemmat pitävät "omaa" erityisryhmää tuttuna ja turvallisena, sillä sinne kelpaa ja pääsee. Vanhemmat saavat vertaistukea ja vinkkejä käytännön arjessa selviämiseen. Ja kaatuu helposti, ei pysy pystyssä. Kontuliin [vastustajajouliliue} oli vähän sellaisia, että pieniä poikia ja sellai, juolisu näyttää vammaiselta. Erityisryhmässä on ohjaaja, joka on jo lähtökohtaisesti kiinnostunut heidän lapsestaan. Se on "lupaus" paikasta, jossa opitaan integroitumiseen tarvittavia taitoja ja tietoja. Tutkimuksessani tähän erityisliikunnan ja lasten yleisten liikuntaryhmien väliin jäävälle alueelle päätyvät vaikeavammaiset henkilöt, nuoret aikuiset, neurologisten sairaustai vamrnaryhmien edustajat sekä "lievät", joilla vamma ei selkeästi näy päällepäin. [ ... " Koulukaveruus teki kuitenkin tytön mukanaolosta yhteisessä kerhossa luonnollista ja itsestään selvää. Se nähdään starttina harrastamiseen ja kuntoutuksen jatkeena. (Erityislapsen vanhemmat.) TERMIT TUTUIKSI: lnkluusio on yhdessä toimimista, osallistumista ja osallisuutta. Ohjaaja ei tiennyt poikkeavasti käyttäytyneestä lapsesta muuta kuin ettei tämä "ole aivan normaali. Kaikille avoin toiminta on nimensä mukaisesti toimintaa, jonne pääsee, on tervetullut ja toiminnassa on huomioitu "inklusiivisuus" Inkluusion vastakohtia ovat ekskluusio, segregaatio, syrjäytyminen, mukaanpääsemättömyys ja ulossulkeminen. Ihan helppoa pelata näkövammaisia vastaan, kun on helppo ottaa pallo pois. Pelko syrjinnästä ja kiusaamisesta voi johtaa yleisten liikuntapaikkojen ja harrastusryhmien välttelyyn, jopa "itse-ekskluusioon" (ks. kan muut lapset osallistuvat. Erityisoppilas ja hänen vanhempansa alkavat itsekin uskoa, ettei yleiseen kerhoon kuitenkaan pääse tai kelpaa.Yksikin ohjaaja pohdiskeli vammaisista lapsista: "Vai kokevatko näiden lasten vanhemmat, onko heillä sellainen tunne, että tämä ei koske heidän lapsia?" Lisäksi erityislapsella ei yleensä ole kaveria, jonka kanssa mennä kerhoon. Voi lullajotain syrjintää lai semmosta. Kun ei naverit auta, eikä syöttele. Kohtasin pienen kyläkoulun liikuntakerhossa lievästi kehitysvammaisen, noin 13-vuoliaan tytön. (Kahden erityslapsen äiti.) Erityisoppilaan leima jarruttaa luontevien kontaktien syntymistä omiin ikätovereihin ja harrastusryhmään osallistumista heidän kanssaan. /-Jyviä lwvereita. Edellä kuvattu vahvistaa aiemmin kuvaamaani erillistävää kehää, jossa erilleen jääminen mahdollistaa sen, ettei yleisen liikuntakulttuurin edes tarvitse yrittää muuttua. lhannehan olisi se, että loiminla olisi omalla koululla lwulupäivänjälkeen. Näin syntyvä negatiivinen kehä pitää erityisoppilaan erossa ikätovereistaan myös koulun jälkeen. Urheilu perustuu tuloksiin, kyvykkyyteen ja erojen korostamiseen (Elling & Claringbould 2005, 504), mikä puolestaan poikkeaa reiluutta ja hyväntahtoisuutta painottavasta sosiaalisen osallisuuden ideaalista. Julwsta en oihein tykkää, liun se juttelee ja pysähtelee, ei vaan taho ja Ii saa yrittää. No, se on, silleen, en tiiä. Ettei se, että ensin istutaan puoli tuntia taksissa ja lyödään banaani lwuraan ja lähdetään lwnaslamaan. Elling & Claringbould 2005). Erityisliikunnan instituutioista tulee helposti pysyviä. } Kuultiin liun ylisi poiha pelasi sählyä ai/iasemmin
AIJA SAARI, LitM Toimialapäällikkö Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Sähköposti: aija. Helsinki: Suomen Invalidien Urheiluliitto. Helsinki: Yliopistopaino. 1997. 2008. Saari, A. Kehityskumppanina (ks. Myös sen ymmärtäminen, että kyvykkäimpien vammaisurheilijoiden siirtyminen lajiliittoihin ja seuroihin (integraatio) ja kaikille avoin toiminta (inkluusio) eroavat toisistaan, voi auttaa ymmärtämään, millaisia tukitoimenpiteitä eri tasoille tarvitaan.Tämä ei kuitenkaan estä toteuttamasta molempia toimintatapoja. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 192. Nixon, H. lntegraatiotyötä järjellä Ia sydämellä Liikunta & Tiede 47 12-3), 43-45. LÄHTEET Allport, G. Olisiko aika katsoa erityisliikuntaa uudesta perspektiivistä. Sellaisia ovat erityisliikunnan toimijoiden uudet roolit kehityskumppaneina p saattajina, kaveripelaaja tai vertaistutortoirninta, yhteisten tapahtumien tai käänteisen integraation kokeilujen toimivuus sekä lajiliiLLointegraation vaikutukset. 1999. Residential Segregation and Differentiated Citizenship. Siksi inkluusion muutos edellyttää erityisliikunnan toimijoilta yksilölähtöisyyttä, kykyä yhteistyöhön yli perinteisten rajojen, kehityskumppanuutta ja uudenlaista refleksiivisyyuä. On ristiriitaista, euä erityisliikunnan palvelut perustuvat yksilöiden erilaisuuden tai erityistarpeiden tunnistamiseen, mutta inklusiivisen toiminnan edellytyksiä ovat olla leimaamatta ja rakentamatta lisää erityistäviä muureja. saari@vammaisurheilu.fi Kirjoittajan väilöstutkimus Inkluusion nosteet ja esteet liilwntalwlttuurissa tavoitteena lwikille avoin liilwnnallinen iltapäiväloimi11La tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 14.10.2011. Schleien, S.J., Ray, M.T & Green, F.P. Se tasaantui se vakioporuklw. Oliver, M. Identiteetit ovat muutoksessa. Olin alussa mukana myös fyysisesti, siinä vannistamassa, kun ryhmä käynnistyy ja miten se menee. OhjaaJien näky valkeni heti siinä tilanteessa. 2006. & Remahl, V. Vammaisuus ei ole enää ainoa tai keskeisin lapsen elämää ja valintoja määrittävä tekijä. Index for inclusron: Developing learning and participation in schools. 2nd ed. Sociology of Sport Journal 22, 498-515. 2005. 417-433. & Juntunen, R. Teoksessa A. & Ainscow, M. Että toistoa taistojen perään. 22-26. Erityistä tukea tarvitsevat lapset ja inkluusio liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeissa 2004-2007. Lapset, jotka liikkuvat ja leikkivät yksin, kaksin ja ryhmissä (pihalla, päiväkodissa, koulussa, kerhoissa ja urheiluseuroissa) saavat mahdollisuuden oppia, että kaverin erilainen tapa kommunikoida, ihonväri tai vammaisuus on luonnollista erilaisuuden kirjoa. Teittinen ltoim.) Vammaisuuden tutkimus. London: Macmillan. 42 11-2), 51-54. Constructing diverse opportunities for people with disabilities. Vammaisurheilun integraatiotyössä haetaan tasa-arvoa ja tuloksia. 2002. 1954. MD: Brookes. L 11. Että niitä pitää opastaa neuvomaan ja opettamaan hädestä pitäen. 2010. (Erityisliikunnanohjaaja.) Ne kolme perhettä, jotka liikkuvat kummassakin maailmassa painottivat vertaistuen lisäksi perheen omaa valintaa ja vaihtuvia elämäntilanteita. LIIKUNTA & TIEDE 48, 4 /2011 19. 120-151. Allportia soveltaen voi ajatella, euä leikki ja liikunta tarjoavat mahdollisuuden luonteviin kohtaamisiin. 2009. & Claringbould, 1. Liikunta & Tiede. W. Neljänneksi tarvitaan lisää tutkittua tietoa ja seurantaa esimerkiksi kaikille avoimista palveluista sekä toimivista siirtymästrategioista erityisryhmästä yleiseen. Kolmanneksi olisi syytä käynnistää keskustelu vammaisurheilun ja erityisliikunnan tulevaisuudesta, mutta tiedostaen, että se ei ole pelkästään liikunnan palvelujen tarjoavien käsissä. Harrastajaksi jäämisen edellytys on tunne siitä, että kelpaa ja kuuluu. 2007. Citizenship Studies 3, 237-252. & Laine, K. Refleksiivisyys tarkoittaa tilannetajua sekä kykyä kannustaa erilaisia liikkujia mukaan (kysynnän muokkaaminen) ja tukea seuroja ovien avaamisessa (tarjonnan muokkaaminen). Jyväskylä: Likes. Saari, A. Lisäksi inklusiivisten palvelujen kysyntä lisääntyy myös lähikoulukehityksen myötä. Inkluusion muutoksessa tulee painottaa vammaisten henkilöiden omaa osallisuutta ja heidän omista näkökulmistaan tehtyä tutkimusta. myös mukaan pääsyn este: ,, r En] tiedä pystyttäisiinkö me näillä resursseilla tarjoamaan [toirnintaa] jos on vaikka sokea. Saari, A. Pelkät kokeilut eivät kuitenkaan riitä, jos niihin ei liity ohjausta jatkopoluille. From theory to practise. Elling, A. Strategies for lnclusion. Ohjaajissa ei ollut mitään ongelmia se toimi kyllä. 2005. Jyväskylä: Likes. Young, 1-M. Community recreation and people with disabilities. Liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeiden 2004-2005 käynnistyminen. Artikkelin alussa viittaamani Ken Black pohjaa ajattelunsa Gordon Allportin kontaktiteoriaan vuodelta 1954. Saloviita,T. The nature of prejuoice Reading, MA: Addison-Wesley. Erityisopetuksen oikeuttaminen ja vammaishuollon mallit. Liikuntaa Kaikille Lapsille -hanke 2002-2008. 2005. Lievemmät kyllä." (Hankekoordinaattori.) Inkluusion eväitä Mukaan pääsyn kynnystä madaltaa matalan kynnyksen kerhojen tarjonnan lisääminen. Muutos liittyy laajempaan yhteiskunnalliseen kehitykseen ja sisältää myös seikkoja, jotka syrjityt vähemmistöt voivat kokea uhkana: "Kun kaikki on kaikille avointa, tarvitaanko enää erityispalveluita ja kalliita erillisorganisaatioja palvelurakenteita ja erillislakeja vammaisille ja muille erityistukea tarvitseville?", tuumailee vammaisurheilun toimija. Booth & Ainscow 2002) toimiva erityisammattilainen tukee ja opastaa toiminnan alkuvaiheessa, mutta hän ymmärtää myös siirtyä syrjään, kun erityistä tukea ei enää tarvita. Bristol: Centre for Studies on lnclusive Education ICSIE). Integraatiosta inkluusioon. Journal of Sport and Social lssues 31. Baltimore. Mechanisms of inclusion and exclusion in the Dutch sports landscape: Who can and wants to belong. Ollaan niin/w sellainen yhteyshenkilö niiden ohjaajien kanssa. 1996. Liikunta & Tiede 46 141. Hakamäki, M. 2007. Saari, A. Saari, A., Rautio, S. Esimerkiksi Espoon Tapioissa toimii sekä paralympiatason huippu-urheilijoiden valmennustiimi että kaikille avoin yleisurheilukoulu, jonka rehtorina toimii moninkertainen paralympiamitalisti Markku Niinimäki. Kohtaamisia lasten liikunnassa. Booth, T. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 171. Understanding disability
2004). Tästä huolimatta koululiikuntatuntien määrä on länsimaissa, Suomi mukaan lukien, laskenut (Hardman & Marshall 2009). 2006). Liikuntamotivaation tiedetään olevan keskeinen tekijä lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden taustalla (Malina ym. Kuitenkin kouluikäisten nuorten fyysisen aktiivisuuden on havaittu vähenevän erityisesti yläkouluiässä niin Suomessa (Kouluterveyskysely 2010) kuin muissakin länsimaissa (Dumith ym. Fyysisen aktiivisuuden lisäksi myös koululiikuntamotivaation on havaittu vähenevän voimakkaasti erityisesti 12 ja 15 ikävuoden välillä (lacobs ym. Oppilaiden suoriutumisuskomusten, koululiikunta-arvostusten sekä sisäisen motivaation on löydetty olevan yhteydessä oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen. Toisaalta on myös huomattu, että korkeista suoriutumisuskornuksisia huolimatta tehtävän alhainen arvostus eli yksilön kokemus tehtävän tärkeydestä, hyödyllisyydestä ja mielenkiinnosta voi alentaa ja estää edellä mainittua positiivista käyttäytymismallia (Gao ym. Fyysistä inaktiivisuutta voidaankin pitää yhtenä nykypäivän huolestuttavimmista maailmanlaajuisista terveysongelmista (Blair 2009). 1983) sekä itsernääråärnisteorian (Deci & Ryan 1985) käyttökelpoisiksi viitekehyksiksi pyrittäessä ymmärtämään nuorten oppimiseen ja käyttäytymiseen liittyvää motivaatiota. 2005). Odotukset suoriutumisesta ohjaavat yrittämistä ja valintoja Aikaisempi tutkimus on osoittanut odotusarvoteorian (Eccles ym. Samansuuntaisesti poikien on raportoitu olevan fyysisesti pätevämpiä Ja heidän suoriutumisuskornustensa on havaittu olevan tyttöjä korkeammat (lacobs ym. 2009; Kahn ym. 2002; Pate ym. Tämän lisäksi poikien on todettu arvostavan urheilua ja koululiikuntaa tyttöjä enemmän. 2002). 2011). Pitkittäistutkimusta tarvitaan, sillä sen avulla voidaan paremmin ymmärtää koululiikuntamotivaation ja fyysisen aktiivisuuden välisiä syy-seuraussuhteita. Oppilaiden koululiikunnan motivaatiotekijöitä eli oppilaiden suor iuturrususkornuksia, koululiikunta-arvostusta, sisäistä ja ulkoista motivaatiota sekä fyysistä aktiivisuutta mitattiin kyselylomakkeilla puolivuosittain kolmen ja puolen vuoden ajan. 2002; Ntoumanis ym. ltsemääräämisteoria puolestaan havainnollistaa yksilön motivaatioon vaikuttavia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Liikunta-alan tutkimus on osoittanut, että jos oppilaat uskovat olevansa hyviä ja suoriutuvansa hyvin kyseessä olevista tehtävistä he myös suurella todennäköisyydellä tarttuvat toimeen, yrittävät kovasti ja ovat toimissaan sitkeitä sekä haluavat tulevaisuudessakin harrastaa kyseistä aktiviteettia. F yysisen aktiivisuuden vaikutukset lasten ja nuorten fyysiseen, henkiseen Ja sosiaaliseen hyvinvointiin ovat kiistattomat (Strong ym. Kansainvälinen tutkimus on osoittanut oppilaiden suoriuturnisuskomusten ja liikunta-arvostusten laskevan erityisesti yläkoulun aikana. Odotusarvoteorian mukaan oppilaan suoriutumisuskornukset sekä arvostukset ohjaavat oppilaiden suorituksia, yrittämistä sekä valintoja esimerkiksi kouluopinnoissa. ltsemääräämisteoria on tarvereoria, jonka mukaan yksilön sisäinen motivaatio vahvistuu yksiLIIKUNTA & TIEDE 48•412011 21. Aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole analysoitu pitkittäisasetelmalla, miten koululiikuntamotivaation kehitys on yhteydessä fyysisen aktiivisuuden kehitykseen ja miten koululiikuntamotivaatio voi ennustaa oppilaiden fyysistä aktiivisuutta. 2010). Näihin kysymyksiin vastaamiseksi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksella käynnistettiin Jyväskylän kaupungin kanssa yhteistyönä tutkimusprojekti, jossa seurattiin 812 vuonna 1994 syntyneen jyväskyläläisen oppilaan siirtymää kaikkiaan 17 alakoulusta kahdeksaan yläkouluun. 2009; Xiang ym. 2009). Arkiliikunnan vähenemisen myötä yhtenä ratkaisuna nuorten liikkumattomuuteen on esitetty laadukasta koululiikuntaa (Heikinaro-Johansson ym. Yhteiskunnan näkökulmasta koululiikunnan tulisi olla erityisen houkutteleva keino vaikuttaa nuorten fyysiseen aktiivisuuteen, sillä koululiikunnan avulla voidaan tavoittaa kustannustehokkaasti koko ikäryhmä nuoria (World Health Organization 2004). Laadukkaan koululiikunnan tulisi tukea nuorten liikunnallisuutta auttamalla oppilaita oppimaan elämänmittaisia liikuntataitoja sekä tukemaan elinikäistä liikuntamotivaatiota
Suomalaisten nuorten koululiikuntamotivaatio oli korkealla tasolla ja se Jopa nousi siirryttäessä alakoulusta yläkouluun (Kuvio 3). Sisäinen motivaatio (tytöt) . Koululiikunta tärkeää, hyödyllistä ja kiinnostavaa Pitkittäistutkimuksemme osoitti, että nuoret arvostivat koululiikuntaa niin alakuin yläluokkien aikana (Kuvio 1). UI koinen motivaatio (tytöt) . Vaikkakin itsemääräämisteoria tunnistaa ulkoisten motivaatiotekijöiden tärkeyden erityisesti yksilön harrastustoiminnan alussa, ulkoisesti motivoidun aktiivisuuden on todettu olevan vähemmän palkitsevaa ja lyhytkestoista. luokka KUVIO 1. Fyysisen aktiivisuuden ja suoriutumisuskomusten kehittymisessä ei kuitenkaan ilmennyt sukupuolieroja. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus ja suoriutumisuskomukset laskivat tutkimuksen aikana (Kuvio 2). Sisäinen motivaatio (pojat) . luokka KUVIO 2. Oppilaiden suoriutumisuskomuksia, liikuntaarvostuksia sekä sisäistä ja ulkoista motivaatiota mitattiin viisiportaisilla likert-asteikollisilla kyselylomakkeilla. Koululiikunnan kehityspsykologinen tutkimus on ollut sisäisen ja ulkoisen motivaation osalta vähäistä ja tutkimustulokset ristiriitaisia. Fyysinen aktiivisuus (pojat) . Fyysinen aktiivisuus (tytöt) . luokka 8. 4.5 3.5 2.5 6. luokka 8. Oppilaiden itseraportoitua fyysistä aktiivisuutta mitattiin maailman terveysjärjestön kouluterveyskyselyn fyysisen aktiivisuuden mittarilla. luokka 8. luokka 9. ltsemääräämisteorian mukaan sisäinen motivaatio johtaa yksilön kehittymisen kannalta positiivisiin behavioraalisiin, affektiivisiin sekä kognitiivisiin seurauksiin, kun taas ulkoisen motivaation seuraukset voivat olla päinvastaiset (Vallerancl 1997). Nuoret kokivat koululiikunnan tärkeäksi, hyödylliseksi ja kiinnostavaksi niin tutkimuksen aikana kuin heidän tulevaisuuttaankin ajatellen. Sisäisesti motivoituneet oppilaat liikkuvat liikuntatunneilla liikkumisen ilosta ja oppiakseen uutta, kun taas ulkoisesti motivoituneet liikkuvat näyttämisen halusta tai kavereiden, opettajan tai vanhempien miellyttämisen motivoimina. luokka 7. luokka 9. Uskomukset (pojat) . Oppilaat motivoituivat 22 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011. Koululiikunnan arvostus nousi hetkellisesti yläkouluun siirtymän aikana. Tämän lisäksi koululaisten sisäisen motivaation on todettu laskevan yläkoulun aikana (Ntournanis ym. luokka 7. luokka Arvostus (tytöt) . Sisäisen ja ulkoisen motivaation keskiarvotason kehittyminen tytöillä ja pojilla lori kokiessa ympäristön tukevan hänen pätevyyden, autonomian ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunteita. Keskeisimpinä tuloksina on osoitettu, että liikuntatunneilla sisäinen ja ulkoinen motivaatio ovat riippuvaisia liikuntatunneilla vallitsevasta motivaatioilmastosta, eivät sukupuolesta. Arvostus (pojat) Uskomukset (tytöt) . luokka 1nn11~ 1 -1 1 1 1 1 1 1 1 1 6. Koululiikunta-arvostusten keskiarvotason kehittyminen tytöillä ja pojilla 5.5 4.5 4 3.5 6. Harrastuneisuuclen on myös todettu loppuvan herkästi, kun ulkoinen, kontrolloiva motiivi katoaa (Ryan ym. luokka 9. Tyttöjen ja poikien koululiikunta-arvostuksissa ei ollut eroa alakoulussa, mutta koululiikunta-arvostusten osalta sukupuolierot kasvoivat poikien arvostaessa koululiikuntaa tyttöjä enemmän yläkoulun lopussa. Fyysisen aktiivisuuden ja suoriutumisuskomusten keskiarvotason kehittyminen tytöillä ja pojilla 3.5 2.5 1.5 7. Tässä tutkimuksessa oppilaiden fyysistä aktiivisuutta mitattiin kysymällä, kuinka monta kertaa viikossa oppilaat liikkuivat vähintään 60 minuuttia päivässä siten, että hikoilivat ja hengästyivät. Pojat olivat fyysisesti aktiivisempia ja he uskoivat suoriutuvansa koululiikunnassa paremmin kuin tytöt. 2009). 2009). Ulkoinen motivaatio (pojat) KUVIO 3. Erityisen jyrkkä lasku oli alakoulusta yläkouluun siirtymän aikana
Mielenkiintoista oli se, ettei tutkimuksemme tuonut esiin sukupuolieroja alakouluikäisten koululiikuntaarvostuksissa, mutta pojat kasvoivat arvostamaan koululiikuntaa tyttöjä enemmän yläkoulun aikana. Myös näiden oppilaiden fyysinen aktiivisuus laski tutkimuksen aikana. Erityisen merkillepantavaa oli oppilaiden korkeaksi havaittu ulkoisen motivaation taso. Sen sijaan oppilaat, joiden sisäinen motivaatio laski huolimatta ulkoisen motivaation kasvusta, kokivat viihtyvänsä muita huonommin liikuntatunneilla. Poikien leikkien on taas osoitettu olevan fyysisesti aktiivisempia ja tapahtuvan laajemmissa ryhmissä (Ridgers ym. Näiden oppilaiden liikunta-aktiivisuus ei laskenut vaan päinvastoin nousi kuudennen ja yhdeksännen luokan välisenä aikana. Liikunnanopettajien tulisikin suunnitella liikuntatuntien harjoitteet niin, että harjoitus on jokaiselle oppilaalle sopivan kokoinen haaste. On mahdollista, että tutkimuksen osoittamat sukupuolierot kehittyvät jo alakouluvuosien tai jopa ensimmäisten elinvuosien aikana. Tutkimustulokset ovat osoittaneet poikien ja tyttöjen leikkien dynamiikan eroavan jo lapsuusiässä. Jos nuori uskoo olevansa kyvykäs ja uskoo pärjäävänsä koululiikunnassa, sillä on myönteinen yhteytensä liikuntaaktiivisuuteen myös koulun ulkopuolella. Yläkoulun aikana pojat kasvoivat arvostamaan koululiikuntaa tyttöjä enemmän. Pojat kasvavat arvostamaan koululiikuntaa tyttöjä enemmän vasta yläasteella Tutkimus osoitti, että pojat ovat tyttöjä fyysisesti aktiivisempia ja heidän suoriutumisuskomuksensa sekä ulkoinen motivaatio ovat tyttöjä korkeammalla tasolla. Tutkimustulokset osoittivat, että oppilaat, joilla oli alhainen sisäinen ja ulkoinen koululiikuntamotivaatio, viihtyivät koululiikunnassa huonoiten ja olivat fyysisesti kaikkein inaktiivisimpia. Toisaalta tutkimuksessa löytyi oppilasryhmä, jonka suoriutumisuskomukset olivat alhaiset kuudennella luokalla, mutta paranivat yläkoulun aikana. Alakouluiässä tyttöjen ja poikien koululiikunnan arvostuksessa ei ollut eroja. Nämä oppilaat myös arvostivat koululiikuntaa sekä alaettä yläkoulun aikana. Tulokset ovat yleistettävissä koskemaan koko Suomea vaikkakin on todennäköistä, että tilanne Jyväskylän seudulla on keskimääräistä hieman positiivisempi ammattitaitoisen liikunnanopettajatilanteen ansiosta. Sen sijaan oppilaat, joilla oli korkea sisäinen motivaatio, viihtyivät koululiikunnassa parhaiten ja olivat myös fyysisesti aktiivisimpia. Tyttöjen leikkien on todettu olevan enemmän verbaalisia ja sosiaalisia sekä tapahtuvan pienissä ryhmissä. On kuitenkin huomattavaa, että näiden tekijöiden kehittymisessä ei ollut sukupuolieroja. Kansainvälisessä vertailussa erityisesti oppilaiden koululiikunnan arvostus on Suomessa korkeaa. Tulevaisuuden tutkimuksen tulisikin analysoida liiLIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011 23. koululiikuntaan niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Sopivan kokoinen haaste itse kullekin Tässäkin tutkimuksessa osoitettu oppilaiden fyysisen aktiivisuuden lasku on tietenkin huolestuttavaa. Tutkimuksen mukaan oppilaiden ulkoisten motivaariotekijöiden lasku ei ole huolestuttavaa, mutta sen sijaan sisäisen motivaation lasku voi johtaa myös viihtymisen ja liikunta-aktiivisuuden laskuun. On tärkeää, että opettaja tuntee jokaisen oppilaansa taitotason ja motivaatiorakenteen pystyäkseen suunnittelemaan oppilaille yksilöllisiä harjoitteita ja motivoimaan kutakin oppilasta yksilöllisellä tavalla. Suomalaisilla motivaatio korkeaa tasoa Tutkimuksemme osoitti keskisuomalaisten oppilaiden koululiikuntamotivaation olevan yllättävänkin korkealla tasolla. Tutkimuksemme osoitti, että oppilaat, jotka kokivat suoriutuvansa huonoimmin liikuntatunneilla ja arvostivat vähiten koululiikuntaa, olivat vähiten liikkuvia alakoulussa ja heidän liikunta-aktiivisuutensa laski eniten tutkimuksen aikana. Toiseksi tutkimus osoitti, että niin sisäisesti kuin ulkoisestikin motivoituneet koululaiset viihtyvät liikuntatunneilla ja että he ovat myös fyysisesti aktiivisia vapaa-aikanaan. Näiden oppilaiden ulkoisen motivaation tasolla ei ollut merkitystä viihtymisen ja fyysisen aktiivisuuden kannalta. Tämä tutkimus osoitti, että oppilaiden koululiikunnan suoriutumisuskomukset ovat tärkeitä liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa. 2010). Vaikka fyysinen aktiivisuus laski keskiarvotasolla, näiden oppilaiden fyysinen aktiivisuus kuitenkin kasvoi yläkoulun aikana. Toiseksi meillä nuorten sisäinen ja ulkoinen motivaatio koululiikuntaa kohtaan oli kansainvälisesti verrattuna korkeaa. Vaikka nuorten liikunta-aktiivisuuden laskuun on todettu vaikuttavan lukuisia kulttuurisia, yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja yksilöllisiä tekijöitä voidaan koululiikunnalla tämän tutkimuksen mukaan vaikuttaa koululaisten liikunnalliseen elämäntapaan. Tutkimuksen perusteella voi suositella, että liikunnanopettajat käyttävät kaikkia mahdollisia motivointitapoja (niin sisäisiä kuin ulkoisiakin) motivoidakseen oppilaitaan
& Bar-Or, 0. Hardman, K. L. Changes in middle school students' motivation toward physical education over ane school year. 7 2011. B., Malina, R. Physical activitv change during adolescence: A systematic review and a pooled analysis. C., Gigante, D. Saatavilla www-muodossa http//i nfo. T Spence (toirn.) Achievement and achievement motives. Kohti onnistumisia ja motivaatiota tukevaa koululiikuntaa Laadukkaan koululiikunnan keskeiset tekijät ovat liikuntatuntien riittävä määrä, kohtuulliset ryhmäkoot, laadukas liikunnanopeuajakoulutus, ja koululiikuntaa tukeva koulu ja vanhemmat. & Trudeau, F. 2009. l.iikunnanopeuajan tulisi keskustella oppilaiden kanssa liikunnan tärkeydestä ja hyödyllisyydestä mielekkäällä ja nuoria puhuttavalla tavalla. Fourth graders' rnotivauonal changes ,n an elementary physical education running program. W., Eccles, J. M., Bouchard, C. Tulevaisuuden tutkimuksen olisikin analysoitava oppilaiden vapaa-ajan määrän muutosta ja koulutehtäviin kuluvan ajan vaikutusta fyysiseen aktiivisuuteen. World Health Organization. B., Kaczala, C. Age-related changes in types and contexts of physical activity in middle school girls. C., Patrick, H. Freeman, 75-146. British Journal of Sports Medicine 43 (1 ), 1-2. Hellenic Journal of Psychology 6 12). 2010. & McKenzie, T. T. kuntatuntien sisältöjen ja opetussuunnitelm an vaikutusta oppilaiden kou luliikunta-arvostuksiin. 24 LIIKUNTA & TIEDE 48, 4 12011. Evidence based physical activity for school-age youth. V. Journal of Teaching in Physical Education 28 (4), 378-399. & Bruene, A. 1997 Toward a hierarchical model of intrinsic and extnnsic motivation. American Journal of Preventive Medicine 39 151, 433-439. 2010. & Thaqersen-Ntoumani, C. R., Sallis, J. Champaign, IL: Human Kinetics. Dumith, S. & Ryan, R. Uusi koulu saa epäilemään pärjäämistä Tutkimuksen mukaan siirtymä alakoulusta yläkouluun kiihdyttää fyysisen aktiivisuuden Ja suoriutumisuskomusten laskua. NewYork: Plenum Press. f i/kouluterveyskysely/F 1/tu lokset/i ndex. Nuoret haluavat tietää, miksi asioita tehdään. World Health Organization 2004. & Midgley, C. Heikinaro-Johansson, P., Johansson, N. Strong, W. 2009. Journal of Pediatrics 146 161, 732-737 Vallerand, R. R., Daniels, S. M., Blimkie, C. htm, 16. The effectiveness of interventions to increase physical activity: A systematic review American Journal of Preventive Medicine 22 14), 73-107 Kouluterveyskysely 2010. S. J. & Brownson, R. Pate, R. R., Jobe, J. Geneva: Switzerland. San Diego: Academ,c Press, 271-360. Ridgers, N., O'Dwyer, M. L. M. 2004. C. Lisäksi oppilaiden mukaan ottaminen lukukausitai tuntisuunniueluun lisää oppilaiden sitoutumista ja motivaatiota. J., Young, D. The physical activitv and play behaviours of pre-school children during lunch recess. & Strikmiller, P. E., Lanza, S., Osgood, D. Physical inactivity: The biggest public health problem of the 21st century. Deci, E. M., Rowland, T., Trost, S. K. Uudet kaverit aiheuttavat vertailua ja kilpailutilannetta sekä saavat oppilaat mahdollisesti kyseenalaistamaan omat liikunnalliset kykynsä. & Wigfield, A. 2006. Research Ouarterly for Exercise and Sport 77 121, 195-207 Kirjoillajan väitöshirja Koululaisten koululiikuntamoUvaaLion ja fyysisen aktiivisuuden kehitys: 3,5 vuoden pitliilläistulkimus alakoulusta yläkouluun tamasteuu« Jyväskylän yliopistossa 3.6.2011. L. & Marshall, J. 107-124. D., Dishman, K., Gutin, B., Hergenroeder, A., Must, A., Nixon, P. 2002. Malina, R. Tutkimuksen haastatteluaineistoista ilmeni oppilaiden kokevan, ettei vapaa-ajan harrastuksille ole yläkoulussa enää alakoulun tapaan aikaa. B., Ramsey, L. & Zhang, T 2009. S., Stevens, J., Dowda, M., Welk, G. Xiang, P., McBride, R. & Kohl, H. M., Meece, J. Teoksessa: M. Jacobs, J. Koululiikunta: Monista tavoitteista selkeämmin terveyden edistämiseen. 1985. Lopuksi on erittäin tärkeää, että opettaja pyrkii mahdollisuuksien mukaan suunnittelemaan harjoiueua, joissa jokainen oppilas voi tuntea onnistuvansa. J. Ryan, R. R. Koulun tulisi luoda koululiikuntaa ja liikunnallista elämäntapaa tukeva ilmapiiri, sillä oppilaiden koululiikuntaarvostukset syntyvät ja rnuokkautuvat ympäröivän yhteisön vaikuttamina. 1983. & Stratton, G. F., Futterman, R., Goff, S. Ntoumanis, N., Barkoukis, V. SAMI YLI-PIIPARI, LitT Liikuntapedagogiikan assistentti Liikuntaja terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: sami.yli-piipari@jyu.fi LÄHTEET Blair, S. P Zanna ltoim.) Advances in experimental social psychology. P., Domingues, M. Vaikkakin tutkimus osoitti oppilaiden suoriuturnisuskomusten laskun ennustavan myös fyysisen aktiivisuuden vähenemistä, ovat syyt varmasti monitahoisemmat. Science and Sports 25 13/1 ), 12. W. International Journal of Epidemiology 40 (3), 685-698. Tämä tutkimus ei tukenut aikaisempia tutkimustuloksia oppilaiden biologisten syiden (kehon painoindeksi, puberteetin alkamisaika) yhteydestä fyysisen aktiivisuuden ja suoritususkomusten laskuun. Changes in children's self-competence and values: Gender and domain differences across grade ane through twelve. Second world-wide survey of phvsical education. 2009. stakes. Developmental trajectories of motivation in physical education: Course, demographic differences, and antecedents Journal of Educational Psychology 101 (3), 717-728. Growth, maturation, and physical activitv. 2002. 2009. Teoksessa: J. Child Development 73 (2), 509-527 Kahn, E. B. Gao, Z., Lee, A. San Francisco: W.H. Global strategy on diet, physical acuvuv and health. M., Solmon, M. Berlin: Germany International Council of Sport Science and Physical Education (ICSSPE). 2005. F., Ward, D. 2009. Expectancies, values and academic behaviors. Eccles, J. S., Adler, T. & Deci, E. Self-determination theory and physical activity: The dynamics of motivation in development and wellness. N. Liikunta ja Tiede 46 (2-3), 10-12. 2011. A., Pivarnk, J. M., Williams, G. Sen sijaan on todennäköistä, euä oppilaiden suoriuturnisuskornuksiin vaikutti nimenomaan uuteen kouluympäristöön siirtyminen. R., Rodney, H. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. lntrinsic motivation and self-determination in human behaviour
Mutta onko sekään vapaa verotukselta. Olohuoneiden viihdekeskukset tietoteknisine ratkaisuineen tuottavat sievoiset verotulot yhteiskunnan käyttöön. Golfkentälle ei hevin mennä virttyneissä verkkareissa tai halvoissa farkuissa koko kansan tuulipuvuista puhumattakaan. keskinen@lts.fi LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011 25. Vastaus lienee myös Wahlroosin tiedossa, sillä verottaja on aina ollut läsnä ihmisten vapaa-ajassa. Olikohan Wahlroos lopulta edes tosissaan ehdottaessaan vapaa-ajan ja joutenolon verottamista. Vai pitäisikö kysyä, voiko sitä olla verottamatta. K otimainen kansalaiskeskustelu kesälomien aikaan sai pikantt ia piristystä ehdotuksesta panna vapaa-ajan vietto verolle. Seurojen tarjoamien palvelujen ja varainkeräysten tuottojen verovapaus on ollut julkisessa keskustelussa ja verottajan hampaissa jo pitkään. Kodin ulkopuolella tapahtuva vapaa-ajan vietto on verottajalle varsinainen tuplajäuipotti. Mutta voiko joutenoloa verottaa. Jokainen urheilutilaisuudessa myyty jäätelö, makeispussi tai virvoitusjuoma, alkoholia sisältävistä tuotteista puhumattakaan, sisältää täydet arvonlisäverot. Hallituksen verolinjauksissa näiden tuotteiden valmisteveroa nostetaan jo toisen kerran vuoden kuluessa. Tuntuukin merkilliseltä, että urheiluja liikuruaseurojen näennäisestä verovapaudesta jaksetaan yhä edelleen käydä veropoliittista keskustelua, kun lähes jokaisesta liikahduksesta menee vero. Kaikesta muusta kansalaiset jo veroa maksavatkin. Maailman talousmyllerrysten keskellä ehdotus tuntuu kevyeltä mätäkuun jutulta, mutta kun ehdottajana oli talousguru Björn Wahlroos, saa se pohdintaa aikaiseksi ainakin uusia verotuskohteita etsivien lainlaatijoiden keskuudessa. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari. Ilmaiset TV-kanavat eivät ole ilmaisia ja Internet-liittymät ovat halpoja ainoastaan mainoksissa. Vanhemmat kuljettavat lapsiaan harjoituksiin ja kilpailuihin. On vaikeaa keksiä, mitä vapaa-ajassa vielä olisi sellaista, johon verottaja ei olisi kynsiään iskenyt. Kiinteistoverotus on hallitusohjelmassa erityisen kiinnostuksen kohteena ja kuntia kannustetaan käyttämään tulorahoituksensa kasvavana keinona kiinteistöverotuksen kehittämistä. POLTTOPISTEESSÄ Mätäkuun juttu. Omassa tai hotellin sängyssä nukkuminen ei sitä ainakaan ole. Joutenolon huipentuma lienee nukkuminen. Kotona tapahtuva vapaa-ajan vietto on verottajalle suoranainen lottovoitto. Urheiluseurojen toiminta ja varojen keräys tapahtuu pääsääntöisesti vapaa-ajalla. Vapaa-ajalla liikkuva kansalainen onkin verkkareineen ja lenkkareineen verottajan suursuosikki. Paine kaikkien maksujen jatkuvalle korottamiselle on lisäksi krooninen. Taisi olla mätäkuun juttu' KARI L. Bensiini on raskaasti verotettua, ja sitä perheet vapaa-ajallaan runsain mitoin käyttävät. Liikkuminen ilman välineitä ja varusteita rakentamattomassa erämaaluonnossa on kenties vielä ilmaista, mutta lähes kaikki muu maksaa. Kasvavia kuluja on odotettavissa energiaveroista, vesimaksuista, jätemaksuista, jätevesimaksuista ja kaikesta mikä kotiin ja asumiseen liittyy. Etenkin muodin mukainen pukeutuminen maksaa
T erveyden edistäminen esiintyy lähes jokaisen johtavan viranhaltijan ja poliitikon puheessa yhtenä keskeisenä toimintamuotona, Jonka avulla voidaan vähentää sairastuvuutta sekä kuntien sosiaalija terveydenhuollon menoja. Harvemmin kuitenkaan kuullaan puhuttavan siitä, mitä kunnissa pitäisi konkreettisesti tehdä ja kenen vastuulla terveydenedistämistoiminta kun• it ' 26 LIIKUNTA & TIEDE 48, 412011. Teksti:TIM O STÅHL, JENN I KULM ALA, VESA SAARISTO TEAviisari kunnan terveyden edistäminen puntarissa Koko väestön terveydentilaa kuvaavia tietoja kerätään paljon, mutta kuntakohtaista kunnan toimintaa kuvaavaa vertailukelpoista tietoa ei ole aikaisemmin ollut saatavilla. TEAviisari näyttää sekä yleiskuvan kunnan terveydenedistämisaktiivisuuden suunnasta että työn jakautumisesta
SEURANTA JA TARVEANALYYSI kuvaa liikunta-aktiivisuuden ja siihen vaikuttavien tekijöiden seurantaa ja analyysiä väestöryhmittäin sekä niiden raportointia yksikön johtoryhmälle ja luottamushenkilöille. Näkökulma kuvaa soveltuvin osin toiminnan kattavuutta ja volyymiä. Viitekehyksen näkökulmat kuvaavat organisaation yleisiä ominaisuuksia, jotka kaikki on huomioitava, jotta organisaatio voi toimia tehokkaasti. Lisäksi kunnista kerättyjä tietoja on täydennetty rekisteripohjaisilla tiedoilla. TEAviisarin tavoitteena on tuoda kunnissa tehtävä terveydenedistäm istyö näkyv äksi ja vertailukelpoiseksi jokaiselle kuntalaiselle. nassa on. liikuntaneuvonta ja erityisryhmien liikuntatoiminta. Tarkasteltavat näkökulmat ovat terveyden edistämiseen sitoutuminen.johtaminen, seuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, yhteiset käytännöt, kuntalaisten osallisuus ja muut terveyden edistämisen ydin toiminnat. Perusterveydenhuollon toiminnan osalta voidaan tarkastella myös kahden vuoden aikana tapahtunutta muutosta. Kansainvälisessä kirjallisuudessa käsitettä alettiin käyttää 1990-luvun alkupuolella, kun tutkijat yhä useammin törmäsivät siihen tosiasiaan, että tutkimusinterventioissa havaitut hyvät tulokset näyttivät katoavan, kun toiminta yritettiin siirtää osaksi normaalia organisaation toimintaa. Koko väestön terveydentilaa kuvaavia tietoja kerätään paljon, mutta kuntakohtaista kunnan toimintaa kuvaavaa vertailukelpoista tietoa ei ole aikaisemmin ollut saatavilla. *tunnuslukuja ei määritetty liikunta-aineistossa LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011 27. Kansainvälisestä käsitteestä johdettu suomenkielinen terveydenedistämisaktiivisuus-käsite korostaa ajatusta, että yhteisöllä tai organisaatiolla on ominaisuuksia, joita voidaan yhdessä kutsua terveydenedistämisaktiivisuudeksi ja näitä ominaisuuksia on mahdollista mitata. MUUT YDINTOIMINNAT ovat toimialakohtaisesti määritettäviä terveyden edistämisen ydintoimintoja, jotka jokaisessa kunnassa tulisi toteuttaa, esim. Terveyden ja hyv invoinnin laitos (THL) on kehittänyt helppokäyttöisen ja kaikille avoim en TEAviisari-verkkopalvelun (www .thl.fi/teaviisari), jonka tarkoituksena on tuottaa kuntien toiminnan tukemiseksi tietoa terveyden ja hyv invoinnin edistämisestä sellaisessa muodossa, että sitä on helppo käyttää kunnissa toiminnan suunnittelun ja johta m isen tukena. Tällöin tutkijat kiinnostuivat organisaation ominaisuuksista, jotka mahdollisesti myötävaikuttavat siihen, että interventioiden tulokset säilyvät. jos jokin näkökulmista jätetään huomioimatta, vaikuttaa se välittömästi muihin näkökulmiin ja siten heikentää organisaation edellytyksiä toimia tehokkaasti. Kun tutkijat ja tutkimusasetelma poistuivat, myös vaikutukset jäivät usein vaatimattomiksi. Seitsemän näkökulmaa terveyden edistämiseen TEAvi.isarin lähtökohtana oleva käsite terveydenedistämisaktiivisuus on johdettu kansainvälisestä "hea/th promotion capacity building" -käsitteestä. Viitekehyksen rakentamisessa on otettu paljon vaikutteita laadunhallintatyöstä ja organisaatioteorioista. Keskeisiä kysymyksiä, joihin etsittiin vastauksia, olivat: Miten vahvistaa organisaatioiden kykyä/asiantuntijuutta ylläpitää ja aikaansaada vaikutuksia sekä miten suunnitella ja käynnistää uusia vastaavia toimia muiden ongelmien ratkaisemiseksi. (Taulukko 1.) TEAviisarin värikoodit paljastavat kuntien onnistumiset ja kehittämisen paikat TEAviisaria varten tehty tiedonkeruu kunnista on laajaa, yksittäisiä tietoja on kaikkiaan mukana noin 400. Terveydenedistämisaktiivisuuden (TEA) näkökulmat TERVEYDENEDISTÄMISAKTIIVISUUS (TEA) SITOUTUMINEN kuvaa terveysliikunnan asemaa kunnan strategia-asiakirjoissa ja toimialan vuosittaisissa talousja toimintasuunnitelmissa. YHTEISET KÄYTÄNNÖT* kuvaa, missä määrin kunnassa on sovittu yhteisistä toimintakäytännöistä, esim. Kansainvälistä pioneerityötä Vastaavaa ja yhtä laajaa kunnan eri toimialat kattavaa terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmää ei ole muualla, joten terveyden edistämisen vertailutietokannan kehittäminen on ollut pioneerityötä myös kansainvälisesti. Viitekehyksen avulla on määritetty, mitä terveyden edistäm isellä tarkoitetaan eli mitä terveyden edistäminen esimerkiksi peru skouluissa, liikunnassa tai peru sterveydenhuollossa pitää sisällään ja miten sitä voidaan mitata. Kunnan eri toim ialojen vertailun mahdollistamiseksi on kehitetty yhtenäinen viitekehys, jonka avulla toimialojen terveyden edistämistä voidaan arvioida. JOHTAMINEN kuvaa terveysliikunnan organisointia, vastuun määrittelyä ja toimeenpanoa. TEAviisarissa raponoitavien tietojen tulkintaa on helpotettu siten, että järjestelmässä esitetyistä TAULUKKO 1. OSALLISUUS kuvaa kuntalaisten mahdollisuuksia tutustua liikuntapalvelujen ja liikuntaympäristön kehittämiseen ja arviointiin sekä palautteen keräämistä ja raportointia. TEAviisarissa on tiedot kolmelta kunnan toimialalta: perusterveydenhuollosta, liikunnasta ja peruskouluista. VOIMAVARAT kuvaa henkilöstön ja muiden voimavarojen mitoitusta ja osaamista. Saatavilla ei ole ollut myöskään järjestelmällistä tietoa siitä, miten kunnan eri toimialoilla terveydenedistäm istoimint aa tällä hetkellä järjestetään. neuvontakäytännöistä
Lisätietoja: MIKA VUORI Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sähköposti: mika.vuori@thl.fi VESA SAARISTO Tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sähköposti: vesa.saaristo@thl.fi LÄHTEET Hawe P, Noort M, King L & Jordens C. Tietoja kuntien terveydenedistämisaktiivisuudesta (TEA) voi tarkastella kolmella eri toimialalla seitsemästä näkökulmasta: organisaation sitoutuminen terveyden edistämiseen, johtaminen, seuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, yhteiset käytännöt, osallisuus sekä muut ydintoiminnat. Punainen alue kertoo, että kunnassa ei ole panostettu riittävästi terveyden edistämiseen eikä ehkäisevään työhön. Yksittäistä viisaria tarkastelemalla eli porautumalla syvemmälle yksittäisen viisarin tietoihin nähdään konkreettisesti, millaisissa asioissa on vielä parannettavaa. Multiplying health gains: the critical role of capacity-building within health orornouon programs. Keltaisella alueella olevissa kunnissa terveyden edistäminen on jossain määrin huomioitu, mutta systemaattista johtamista, kehittämistyötä ja resursseja tarvitaan lisää. TEAviisariin pääsee tutustumaan osoitteessa www. Liikunta 2010 . Terveyden edistämisen kokonaisuus haltuun Terveyden edistämisen vertailuuetojärjestelrnå auttaa kuntia näkemään toimintansa kokonaisuutena. TEAviisarin parivertailu. 2010. Tiedot on saatavissa ja vertailtavissa sekä kunnittain että alueittain. VoimiVilrat Osallisuus . tiedoista näkee välittömästi, onko kunnan toiminta laadukasta, missä ovat vahvuudet ja mikä vaatii vielä kehittämistä. Ståhl T & Rimpelä M. Vastaavaa ja yhtä laajaa kunnan eri toimialat kattavaa terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmää ei ole muualla. Tiedot kerätään ja päivitetään kahden vuoden välein, mikä mahdollistaa oman kunnan tilanteen kehittymisen seurannan jatkossakin. Johtaminen Seuranta ja tarveanalyysi . Väestön terveyden edistäminen kunnan tehtävänä. Vuoden 2011 aikana neljänneksi osaalueeksi tulee kunnan keskushallinnossa tapahtuva terveyden edistäminen. Sitoutuminen . 2011. Vihreällä alueella olevat kunnat ovat huomioineet hyvin terveyden edistämisen osana arkista toimintaansa. Tätä kautta kuntien mahdollisuus vaikuttaa väestönsä terveyteen ja sen edistämiseen paranee. Kulmala J, Saaristo V & Ståhl T. thl.fi/teaviisari. 28 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011. Terveyttä edistävä liikunta kunnissa. 1997. Lisäksi jokainen kunta voi etsiä palvelusta oman kehiuämistyönsä tueksi sellaisia kuntia tai alueita, Joissa asioihin on jo löydetty toimivia ratkaisuja. OpetusIa kulttuuriministeriön julkaisuja 2011 :6. Tämä kannustaa kuntia eri hallinnonalat ylittävään yhteistyöhön ja kokonaisvaltaiseen johtamiseen. Mittariin on merkitty värikoodein, miten terveydenedistämistyössä on onnistuttu verrattuna kymmeneen parhaimpaan kuntaan. Teoksessa Ståhl T & Rimpelä A (toim.): Terveyden edistäminen tutkimuksen ja päätöksenteon haasteena. (Kuvio 1.) TEAviisari näyttää sekä yleiskuvan kunnan terveydenedistämisaktiivisuuden suunnasta että työn jakautumisesta edellä mainittuihin näkökulmiin. Muut ydintoiminnat KUVIO 1. Perusraportti 2010. Vertailutietokannan kehittäminen on ollut pioneerityötä myös kansainvälisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Teema 9. Health Policy 39(1 ); 29-42. Helsinki
Kunnat subventoivat vahvasti liikunnan harrastamista Lasten ja nuorten harjoitusvuorot koulujen liikuntasaleissa olivat lähes kaikissa kunnissa ilmaisia. Teksti:TIMO STÅHL, JENNI KULMALA , VESA SAARISTO Terveysliikunnan edistäminen vaatii strategiatason toimia Kansallisten ohjelmien ja suositusten jalkauttaminen kunnissa kangertelee. Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista oli jaettu tiedoksi 86 (33 %) kunnan luottamushenkilöhallinnossa. Hallinnonalojen välinen työnjako epäselvää Hieman yli puolessa kunnista oli sovittu, mikä hallintokunta koordinoi terveyttä edistävää liikuntaa kokonaisuutena. Vain kahdeksan kunnan luottamushenkilöhallinnossa (3 %) periaatepäätöksestä liikunnan edistämisen linjoista oli keskusteltu ja lisäksi päätetty toimenpiteistä. Esimerkiksi lasten ja nuorten arkiliikunnan seurantamittarit oli määritelty vain 27 prosentissa kunnista. Esimerkiksi niiden käsittely kuntien luottamushenkilöhallinnossa on toistaiseksi melko harvinaista. Liikuntapaikkojen käyttötietoja kerättiin suurimmassa osassa kunnista, mutta kuntalaisten tyytyväisyyttä liikuntapaikkoihin ja -palveluihin kartoitti vain neljännes. Liikunnan edistämisen seurantamittarit oli kuitenkin määritelty vain reilussa kolmanneksessa kunnista. Terveyttä edistävän liikunnan kehittämisen ja edistämisen osalta ei 60 prosentissa kunnista ollut sovittu erikseen liikunnasta ja perusterveydenhuollosta vastaavien tahojen keskinäisestä työnjaosta. LIIKUNTA& TIEDE 48 • 412011 29. Yli puolet kunnista raportoi, ettei kyseistä periaatepäätöstä oltu lainkaan käsitelty luottamushenkilöhallinnossa. Hallinnonalojen välisen yhteistyön kehittämistarpeesta kertoo myös se, että monen kunnan liikunnasta vastaavalla taholla ei ollut tietoa liikunnan edistämisen sisältymisestä muiden hallinnonalojen asiakirjoihin. Suurimmassa osassa kunnista aikuisten liikuntavuorot olivat liikuntaja urheiluseuroille lasten ja nuorten vuoroja kalliimpia. Tämä käy ilmiTEAVIISARIIN kootuista kuntatiedoista. Seurat maksoivat yli kymmenen prosenttia todellisista käyttökustannuksista vain alle kymmenesosassa kunnista. Vajaassa kolmanneksessa kunnista liikunnan edistämistä ei ollut käsitelty sosiaalija terveystoimen asiakirjoissa. Kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta ei seurata Lähes 70 prosenttia kunnista ei seurannut lainkaan kaikkien kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta. Yli kolmasosassa kunnista ei esimerkiksi tiedetty, onko liikunnan edistämistä käsitelty sosiaalija terveystoimen asiakirjoissa. Pienissä kunnissa aikuistenkaan liikuntaseurat eivät usein maksa salivuoroista, kun taas suurista kaupungeista vain yksi ilmoitti vuorojensa olevan seuroille täysin maksuttomia. Lähes 70 prosenttia kunnista ei seurannut lainkaan kaikkien kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta. Kuntalaisten liikunnan edistämisen toimenpiteiden seuranta puutteellista Noin puolet kunnista oli määritellyt toimintaja taloussuunnitelmassa tavoitteet ja toimenpiteet lasten, työikäisten ja ikääntyvien liikunta-aktiivisuuden edistämiseksi. Liikunta-aktiivisuutta seurattiin vuosittain viidesosassa kunnista, lopuissa kunnista harvemmin kuin vuosittain. A lle puolet kunnista oli käsitellyt kuntalaisten liikunnan edistämistä valtuustokauden 2009-2012 kuntastrategiassa. Silti seurat maksoivat esimerkiksi aikuisten vuoroista koulujen liikuntasaleissa vain 0-10 prosenttia todellisista käyttökustannuksista yli kahdessa kolmasosassa kunnista
Samoihin aikoihin WHO:n Euroopan aluetoimisto yhdessä eurooppalaisen terveysliikuntaverkoston kanssa julkaisi katsauksen terveysliikunnan edistämisen pohjaksi osoitetusta tieteellisestä näytöstä (WHO Europe 2006), ja vuotta myöhemmin terveysliikunnan edistämisen toimintaperiaatteet (WHO Europe 2007). Nämä ylätason toimet ovat siirtyneet vaihtelevasti kansalliselle tasolle eri hallintosektoreiden politiikoiksi ja toimintaohjelmiksi. seuraavaa: • Terveysliikunnan edistämisessä urheiluliikkeellä on enemmän potentiaalia kuin millään muulla sosiaalisella liikkeellä. Miten terveysliikunta on kehittynyt tieteellisestä näytöstä toimintapolitiikoiksi maailmalaajuisesti, Euroopassa ja Suomessa. Mikä on liikuntasuositusten merkitys terveysliikunnan edistårnispolitiikkojen perustana. Tällä hetkellä terveysliikunta on Euroopassa suhteellisen vahvasti, joskin vaihtelevasti, hyväksytty toimintamuoto osana kansanterveyden edistämistä erityisesti terveydenhuollon toimintasektorilla. Suuri haaste urheiluliikkeelle onkin muokata oma lajipohjainen toiminta terveysliikunnan edistämiseen soveltuvaksi. Valkoista kirjaa seurasivat liikunnan politiikkasuositukset (European Commission 2008), jotka edelleen korostivat terveysliikunnan merkitystä. Miten liikuntasuositukset ovat kehittyneet. Teksti: PEKKA OJA Terveysliikuntaa urheiluseuroissa. • Urheiluorganisaatioita rohkaistaan käynnistämään terveysliiku n ta toimin taa. • Tämä potentiaali on alihyödynnetty ja sitä pitää kehittää. Sen sijaan koulutuksen ja kulttuurin pääosaston alaisuudessa toimiva urheilutoimisto otti terveysliikunnan todella merkittävästi ohjelmaansa. Näistä 29 oli terveyden edistämisen, 12 liikenteen, seitsemän urheilun, ja yksi ympäristön toimialoilla. Nämä ylätason suositukset ilmaantuivat varsin pian Euroopan maiden politiikkatasolle. Terveysliikunta tieteellisestä näytöstä politiikoiksi Maailman terveysjärjestö on ollut varsin aktiivinen liikunnan edistämisessä. Parhaillaan mietitään, miten kehittää suomalaista huippu-urheilua. Pitkällä tähtäyksellä on vieläkin tärkeämpää miettiä, miten urheiluyhteisö pystyy ottamaan vastuunsa yhteiskunnallisesta tehtävästään, kehittää ja parantaa suomalaisten hyvinvointia. Urheilun valkoinen kirja (European Commission 2007) julisti mm. Kansanterveydestä vastaava pääosasto perusti vuonna 2005 ravitsemuksen ja liikunnan ohjelman (European Commission 2005), jonka kuitenkin ravitsemusteollisuus otti pian vahvasti haltuunsa. Se johti ensimmäisiin terveysliikuntasuosituksiin vuosikymmenen puolivälissä (Pate ym. Vuonna 2004 julkaistu strategia ravinnosta, liikunnasta ja terveydestä (WHO 2004) on muodostunut tienviitaksi terveysliikunnan maailmanlaajuiselle kehittämiselle. Samanaikaisesti käynnistettiin kansainvälisiä terveysliikunnan asiantuntijaverkostoja ja -järjestöjä Euroopassa ja muualla. • "Komissio tekee terveysliikunnasta sen urheilutoimintojen kulmakiven". 1990-luvun alussa kerätty, analysoitu ja dokumentoitu tieteellinen näyttö liikunnan terveysvaikutuksista loi vahvan tietopohjan asian edistämiselle. Tämä oli melkein täyskäännös EU:n urheilupolitiikassa, joka oli aikaisemmin ollut kiinnostunut lähinnä ammattiurheilusta. Muutaman seuraavan vuoden aikana tunnistettiin 49 kansallista liikuntapolitiikkadokumenttia 24:stä maasta (Daugsbjerg ym. T erveyttä edistävä liikunta, tai lyhyesti terveysliikunta, on suhteellisen nuori ilmiö. Seuraavan vuosikymmenen aikana rakennettiin ensimmäiset terveysliikunnan edistämisen politiikat kansainvälisten asiantuntijaorganisaatioiden, kuten Maailman Terveysjärjestön ja Euroopan Unionin, toimesta. Muutamaa vuotta myöhemmin edettiin strategiasta toteutustasolle, kun järjestö laati suositukset terveysliikunnan toteuttamiseksi väestötasolla (WHO 2007) sekä vuotta myöhemmin toimintasuunnitelman ei-tarttuvien tautien ehkäisemiseksi (WHO 2008). 2009). Myös Euroopan Unioni aktivoitui terveysliikunnan alueella. Suomea pidetään laajasti yhtenä alan mallimaana. 1995). Nämä kaksi asiakirjaa nostivat 30 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011. Mitkä ovat terveysliikunnan edistämisen mahdollisuudet ja haasteet urheilutoiminnassa. Urheilusektori tuli siis kuvaan mukaan jo varhaisessa kansallisten politiikkojen kehitysvaiheessa joskin vielä muita sektoreita hitaammin
UKKinstituutin toimesta tehty arvio (Husu ym. Toisin sanoen kuntoliikunnalle ja urheilulle osoitetaan suuria mahdollisuuksia terveyttä edistävänä liikuntana. 1995): Yhteensä vähintään puoli tuntia kohtuutehoista liikuntaa useimpana ja mieluiten kaikkina viikonpäivinä. LJJKUNTA & TIEDE 48 • 4 ,, 2011 31. Nämä suositukset sisältävät myös lasten ja nuorten liikunnan: • liikuntaa vähintään tunti joka päivä • ripeää liikuntaa vähintään kolmena päivänä viikossa • lisäksi lihasvoimaa ja luun vahvuutta kehittävää liikuntaa kolmena päivänä viikossa. Lisäksi on merkille pantavaa, että näiden suositusten mukaan ripeä liikunta tuottaa enemmän hyötyjä joissakin terveysvasteissa verrattuna kohtuuliikuntaan. Vuoden 2007 suosituksen laativat USA:n sydänyhdistys ja urheilulääkäriyhdistys. 1995) ja sen pohjalta kehitetty Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma, josta onkin muodostunut näkyvä terveysliikunnan lippulaiva. Miten tämä järjestelmällinen terveysliikunnan edistämistoiminta näkyy väestön liikunnassa. Suomi on ollut terveysliikunnan kehityksen eturintamassa alusta lähtien. Samanaikaisesti käynnistettiin valtakunnallinen terveysliikuntaohjelmatoiminta aluksi Liikunta Suomi -kokeiluohjelmana (Paronen ym. 2010-luvulla terveysliikunta vakiintui valtakunnan hallintoihin valtioneuvoston periaatepäätösten (Sosiaalija terveysministeriö 2002, 2008), terveysliikunnan neuvottelukunnan perustamisen ja korvamerkityn rahoituksen kautta. Suositus on sama aikuisille ja ikääntyville sillä varauksella, että ikääntyvien liikunta tulee sovittaa henkilöiden terveyden ja toimintakyvyn rajoitteiden mukaisesti. Liikuntasuositukset politiikkojen perustana Liikuntasuositukset ovat tutkimustietoon perustuva asiantuntijayhteenveto liikunnan terveysvaikutuksista. Kohtuutehoisen liikunnan lisäksi suositellaan vaihtoehtona ripeää liikuntaa tai kohtuutehoisen ja ripeän liikunnan yhdistelmää ja lisäksi lihasvoimaa ja -kestävyyttä, liikkuvuutta ja tasapainoa kehittävää liikuntaa. 2007)) • kohtuutehoista aerobista liikuntaa vähintään 30 minuuttia viitenä päivänä viikossa tai • ripeää aerobista liikuntaa vähintään 20 minuuttia kolmena päivänä viikossa tai • näiden vastaava yhdistelmä • lisäksi lihasvoimaa ja -kestävyyttä kehittävää liikuntaa kahtena päivänä viikossa Ikääntyvät (Nelson ym. 2007) • sama kuin edellä lisäksi • liikkuvuutta kehittävää liikuntaa kahtena päivänä viikossa • tasapainoa kehittävää liikuntaa (niillä joilla kaatumisriski) Runsaan kymmenen vuoden aikana kertynyt uusi tutkimustieto merkitsi huomattavaa muutosta vuoden 1995 suositukseen. Paljolti samaan aineistoon perustuen tehtiin "viralliset" suositukset maan terveysministeriön toimesta (US Department of Health and Human Services 2008): • yhteensä kaksi tuntia 30 minuuttia kohtuutehoista aerobista liikuntaa viikossa tai • yksi tunti 15 minuuttia ripeää aerobista liikunta tai • näitä vastaava yhdistelmä: • lisäksi lihasvoimaa kehittävää liikuntaa kahtena päivänä viikossa ja senioreilla tasapainoa kehittävää liikuntaa. Samaan aikaan kuntoliikuntajärjestöt ovat perinteensä pohjalta vahvistaneet edelleen rooliaan terveysliikunnan edistäjinä. 2011) kuvaa kehitystä muun muassa seuraavasti: • selvä liikunnan väheneminen murrosiässä ja samanaikainen ylipainon yleistyminen ovat vakavia terveyspoliittisia haasteita • huonokuntoisten nuorten miesten määrän jatkuva kasvu on merkki nuorten aikuisten uudenlaisista terveysongelmista • ikääntyvät työssä olevat liikkuvat selvästi liian vähän; tavoitteeksi asetettu työurien pidentäminen edellyttää myös ikääntyvien työntekijöiden liikunnan lisäämistä • eläkeikäisten liikunnalla on ratkaiseva merkitys toimintakyvylle ja itsenäiselle arjessa selviytymiselle, mutta vain yksi kahdestakymmenestä eläkeläisestä liikkuu suositusten mukaisesti • liikunnan lisäämiselle väestötasolla on selkeä tarve, rnuua se edellyttää yhteen sovitettuja ja samaan päämäärään vaikuttavia toimenpiteitä kaikilla päätöksenteon tasoilla Eurooppalaisittain suomalaisten liikunta on edelleen hyvää pohjoiseurooppalaista tasoa (European Commission 2010), mutta se että olisimme "maailman liikkuvin urheilukansa" vuonna 2020 vaatii vielä paljon töitä. Arkiliikuntapainolleisesta suosituksesta siirryttiin selvästi monipuolisempaan suositukseen. Tämän suosituksen kautta avautui selkeä mahdollisuus kuntoliikunnalle ja urheilulle edistää terveysliikuntaa ja sen kautta kansanterveyttä. Terveysliikuntasuositusten "äiti" on vuonna 1995 julkaistu amerikkalainen suositus (Pate ym. Merkittävin ero edellisiin suosituksiin nähden oli se, että viikoittaisten liikuntakertojen sijasta suositeltiin niitä vastaavaa liikunnan kokonaismäärää viikossa. Ne osoittavat liikunta-annoksen ja terveysvasteen keskinäisen suhteen, ja suosittelevat, kuinka paljon ja minkälainen liikuntaa tarvitaan haluttujen terveyshyötyjen saavuttamiseksi. Suositus tarkoittaa selkeästi arkiliikuntaa. Aikuisten, ikääntyvien ja lasten ja nuorten lisäksi vuoden 2008 suositus koskee toimintarajoitteisia aikuisia sekä naisilla raskauden ja synnytyksen jälkeistä aikaa. Näitä toimintoja tukivat vuoden 1990 Liikuntakomitean mietintö ja vuoden 2000 liikuntalaki, jotka molemmat korostivat liikuntaa kaikille periaatetta. Meilläkin kerättiin aluksi vahva tietopohja "Liikunnan yhteiskunnallinen perusta" katsausten muodossa (Mertaniemi & Miettinen 1998, Miettinen 2000). terveysliikunnan eurooppalaisen urheilutoiminnan keskiöön ja kirjasivat samalla uuden suuren haasteen urheilujärjestöille ja -seuroille. Tämä suositus päivitettiin vuonna 2007 seuraavasti: Aikuiset (Haskell ym
Ne sisälsivät tenniksen, Thai Chin, itämaiset kamppailulajit, nykyaikaisen tanssin sekä lisäksi voimaharjoittelun ja useiden lajien yhdistelmän. Onko urheilu terveellistä. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan (Aaltonen ym. Terveyden edistämisen kannalta urheiluja kuruoilulajien merkitys perustuu hyötyjen maksimointiin ja riskien minimointiin. Maailman terveysjärjestö laati pian omat liikuntasuosituksensa lapsille ja nuorille, aikuisille sekä ikääntyville (WHO 2010) käytännössä USA:n suositusten mukaisesti. Katsauksen tulosten mukaan • Thai Chi'llä on pieni positiivinen vaikutus kipuun ja toimintakyvyn rajoituksiin henkilöillä, jotka kärsivät kroonisista tukija liikuntaelimistön kivuista • itämaiset kamppailulajit aikaansaavat parantuneen koetun terveyden, tasapainon ja psyykkisen hyvinvoinnin • ei ole näyttöä että Kung Fu'lla olisi mitään terveyshyötyjä • nykyaikaisen tanssin ammattilaisilla ja opiskelijoilla on yhtä hyvä aerobinen ja lihaskunto kuin balettitanssijoi lla • iskukuormitusta aiheuttavat lajit kuten voimistelu, rugby ja lentopallo tuottavat voimakkaamman osteogeenisen (luun vahvuutta lisäävän) vaikutuksen kuin lajit jotka eivät aiheuta isku kuormitusta • voimaharjoittelu saa aikaan parantuneen lihasvoiman lisäksi positiivisia aineenvaihduntavaikutuksia jotka vähentävät diabeteksen ja sydänja verisuonisairauksien riskiä Mainitun katsauksen jälkeen ilmestyi laaja, useista erillistutkimuksista koottu yhteenveto harrastusjalkapallon terveysvaikutuksista (Krustrup ym. Siis kaiken kaikkiaan varsin vaatimaton tulos urheilulajien maailmanlaajuista harrastuneisuutta ajatellen. Suuri haaste urheiluliikkeelle onkin muokata oma lajipohjainen toiminta terveysliikunnan edistämiseen soveltuvaksi. Tätä tietoa analysoimalla, jäsentämällä ja koostamalla on mahdollista laatia 32 LIIKUNTA 8 TIEDE 48, 412011. Sen mukaan harrastusjalkapallo kehittää tukija liikuntaelinterveyttä sekä aikaansaa elintapasairauksien riskiä vähentäviä aineenvaihduntaja verenkiertovaikutuksia. Tämä tutkimuskooste on selvästi laajin yksittäisen urheilulajin terveysvaikutuksia koskeva julkaisu. Sen mukaan eri lajien vammaintensiivisyys tuhatta harrastustuntia kohti on suurin jalkapallossa ja muissa pallotms. Urheilutoiminta on lajilähtöistä ja sen vuoksi on hyödyllistä tarkastella urheilun terveysvaikutuksia eri urheilulajien näkökulmasta. Niistä on runsaasti tietoa eräänä esimerkkinä laajaan aineistoon perustuva sveitsiläinen tutkimus (Manin 2010). Äskettäinen kirjallisuuskatsausten katsaus liikuntalajien terveysvaikutuksista (Oja 2010) tuotti yli 250 viitettä, joista 15 täyttivät valintakriteerit. Mutta urheiluvammoja voidaan ehkäistä. 2010). Vammojen ehkäisyyn kohdistuvat monitekijäinterventiot ovat niin ikään tehokkaita vähentämään vammariskiä. Koska luotettavan tutkimusnäytön tuottaminen vie aikaa, on tärkeää pyrkiä etenemään nykytiedon pohjalta. Kun urheilua tarkastellaan terveysliikuntana, ei voida ohittaa kasvanutta urheiluvammariskiä. Liikuntalajien terveysprofiili Jotta liikunta voidaan ottaa vakavana kansanterveyttä edistävänä toimintana huomioon nykyisessä näyttöön perustuvassa terveyden edistämistyössä, on ilmeistä, että tarvitaan lisää korkealaatuisia epidemiologisia ja interventiotutkimuksia eri lajien terveysvaikutuksista. Se on mahdollista hyödyntämällä eri liikuntamuotojen fysiologisia ja biomekaanisia ominaisuuksia koskevaa laajaa tietomassaa. Terveysliikuntasuositukset ovat siis runsaassa kymmenessä vuodessa kehittyneet arkiliikuntapainotteisista suosituksista monipuolisiksi myös kuntoliikunnan ja urheilullisen liikunnan mahdollistaviksi suosituksiksi. On olemassa erittäin runsaasti tietoa erilaisten aerobisten ja voimaharjoittelumuotojen vaikutuksista muun muassa hengitysja verenkiertoelimistön, verenpaineen, veren rasvojen ja kehon koostumuksen vasteeseen. 2007) vammoja voidaan vähentää merkittävästi käyttämällä kengissä erikoispohjallisia sekä erilaisia ulkoisia niveltukia. Eurooppalaisittain olemme edelleen hyvää pohjoiseurooppalaista tasoa (European Commission 2010), mutta se että olisimme "maailman liikkuvin urheilukansa" vuonna 2020 vaatii vielä paljon töitä. Urheilulajien terveysriskejä käsitteleviä katsauksia oli neljä. Laajasti ottaen liikunnan terveyshyödyt ylittävät moninkertaisesti sen terveysriskit (US DHHS 2008). peleissä (jalkapallo 1,8, jääkiekko 1,43, koripallo 0,85, käsipallo 0,66, lentopallo 0,52) ja selvästi pienempi uinnissa (0,16), vuoriretkeilyssä (0,13) ja juoksu-hölkässa (0,09). "Mens sana in corpore sano" mutta onko siitä tieteellistä näyttöä nykykäsityksen mukaan
R., Pratt, M., Blair, S. WHO 12010) Global recommendations on physical activity for health. Hanke on Euroopan Unionin rahoittama ja sen tavoitteena on laatia suositukset terveyttä edistävien ohjelmien käynnistämiseksi urheiluseuroissa sekä käynnistää alan eurooppalainen yhteistyöverkosto. European Commission, Sport 12007). M., Sallis, J., Wilmore, J. Benefits and strategies for the 21 st century. UKK-instituutti. 12007). A recommendation from the Centers for Disease Control and Prevention and the American College of Sports Medicine. B., Kahlmeier, S., Racioppi, F., Martin-Diener, E., calactivity/strategy/eb11344/strategy_english_web.pdf. 0., King,A. H. Circulation, 116: 1081-1093. eri lajiryhmien, kuten kestävyy slajien, voimalajien, nopeuslajien, taitolajien, pallopelien ja mailapelien terveysprofiileja. Martin, B. Special Eurobarometer 334. 46 s. Journal of Physical Activity and Health, 6: 805-817 http://www.who.int/entity/dietphysicalactivity/PA-promotionguide.pdf/. Tällaista toimintaa ollaankin jo käynnistämässä Suomessa muun muassa jääkiekon piirissä. Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista. L., Macera, C. Sosiaalija terveysministeriö 12002). Systematic review for Americans. Physical activity and public health in older adults. Terveys on tärkeä osa tässä vastuussa ja siksi terveyden edistäminen urheiluliikkeessä on mitä ajankohtaisen kysymys ja haaste. 12009). ISBN 951-790-140-2. W., King, A. Sosiaalija terveysministeriön esitteitä 2002:2. LI KES Research Reports on Sport and Health 235. A Guide for Population-based Approaches to lncreasing Levels of Physical the European region: Content analysis of 27 national policy docuActivitv. 12007). Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 001 10.1111/j.1600-0838.2010.01106.x. L., Lee, 1-M., Pate, R. Proceedings, plenary sessions. Steps to health. E., Rejeski, W. ne, 167115) 1585-1592 WHO 12004) Global Strategy on Diet, Physical Activity and health. Executive summa ry: The health and fitness benefits of regular participation in small-sided football games. Physical activity and public health. W., Thompson, P. Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu 11. Liikunta Suomi -projektin 1991-1994 arviointiraportti. Parhaillaan mietitään, miten kehittää suomalaista huippu-urheilua. 11998) Suuntana hyvinvointi. Mertaniemi, M., Miettinen, M. Oja, P. Pate, R. N., Franklin, B. 357 s. European Commission 12005). JAMA, 273: 402-407. DC: US Department of Health and Human Services. Miten liikunta lisää mahdollisuuksia. Jyväskylä 1998. Pitkällä tähtäyksellä on vieläkin tärkeämpää miettiä, miten urheiluyhteisö pystyy ottamaan vastuunsa yhteiskunnallisesta tehtävästään, kehittää ja parantaa suomalaisten hyvinvointia. Copenhagen, WHO Regional Office for Europe. Tutkimuskatsaus. Promotion of physical activity in WHO 12007). Recommended Policy Actions in Support of Health-Enhancing physical activity http:// ec.europa.eu/sport/library/doc/c1/pa_gu,delines_ 4th_consolidated_draft_en.pdf European Commission 12010). Aaltonen S, Karjalainen H, Heinonen A, Parkkari J, KujaUS Department of Health and Human Services 12008) 2008 Physical Activity Guidelines la UM. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010. 12011). Krustrup, P., Dvorak, J., Junge, A., Bangsbo J. Recommendation from the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. 12010) Henkilökohtainen tiedonanto. Physical Activity Guidelines Advisory Committee 12008) Physical Activity Guidelines Advisory Committee Report, Washington. H., Morris, J., Paffenbarger, R. Physical Activity and Public health. 12010). lhttp://www.health.gov/paguidelinesl. N., Haskell, W. Jyväskylä 2000. Mitkä ovat liikunnan mahdollisuudet. pp. Martin, B., Oja, P., Bull, F. Circulation, 116: 1094-1105. who. www.who mt/dietphvsiDaugbjerg, S. Husu, P., Paronen, 0., Suni, J., Vasankari, T. http://whqlibdoc. 11995) Kokeiluista uusiin toimintatapoihin. ISBN 951-790-153-4. C., Kriska, A., Leon, A. Ensiaskeleita tähän suuntaan ollaan ottamassa Suomen Kuntoliikuntaliiton johtamassa eurooppalaisessa hankkeessa "Sports Club for Health". A., Heath, G. Opetusja kulttuuriministeriön Julkaisuja 2011: 15. Updated recommendations for adults from the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän KIRJALLISUUS: liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista. Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. pdf. Sosiaalija terveysministeriön esitteitä 2008 10. A., Castaneda-Sceppa, C. S., Patrick, K., Pollock, M. PEKKA OJA Tampere Sähköposti: pekka.oja@uta.fi Kirjoittaja 011 elähheellä oleva entinen UKK-instituutin tuthimusjohtaja. EU Physical Activity Guidelines. http:// Terveyttä edistävä urheiluseura Otsikon tuottama mielikuva voi tuntua vieraalta. Sosiaalija terveysministeriö (2008). Paronen 0, Pyykkö M, Oja P, Vuori 1. ments. Nelson, M. Miettinen, M. White Paper on Sport. N., Duncan, P.W., Judge, J. http://www.eurowho.int/_data/ nutrition/platf orm/docs/platform_charter pdf assets/pdf _file/0020/101684/E90191. Kirjassa Brown, W J., Havas, E., Komi, P V IEds.), Promoting Sport for Ali. A., Macera, C. Suomen Kuntoliikuntaliitto lähtee käynnistämään toimintaa Suomessa näiden suositusten pohjalta. Archives of lnternal Mediciwww.health.gov/paguidelines. 11995). of randomised controlled trials. D., Bauman, A. ltoim ) 12000) Haasteena huomisen hyvinvointi. J., Blair, S. Liikuntatieteellisen Seuran moniste 27. 12007). Näiden pohjalta voidaan lähteä kehittämään urheiluja lukuntalajiperusteista terveysliikuntatoimintaa urheiluseuroissa. 33-39. Sport and Physical Activity. Washington, DC: US Department of Health and Human Services. int/publications/2010/9789241599979_eng.pdf LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011 33. Platform on Diet, Physical Activity WHO Europe 120071. R., Powell, K. XIII World Sport for AII Congress, 14-17 June, 2010, Jyväskylä, Finland. Haskell, W. 12010) Sport for all for health fact or fiction. lmplementation of the WHO Global Strategy on Diet, Physical Activity and Health. http://ec.europa.eu/health/ph_determinants/life_style/ for health. Prevention of sports injuries. L., Rippe, J. Kyseiset ohjelmasuositukset on valmisteltu kuudessa työryhmässä ja ne valmistuvat tämän vuoden aikana. A European framework to promote physical activity and Health. A., Bouchard, C., Buchner, D., Ettinger, W., Heath, G. B., Macera, C. E., Blair, S. Näin ei kuitenkaan pidä olla vaan päinvastoin, on tärkeää pohtia vakavasti, mitä urheilu voi tehdä koko väestön terveyden hyväksi. http://ec.europa.eu/sport/white-paper/doc/wp_on_sport_fi.pdf European Commission 12008). S., Marcus, B
Teksti: SAMI KOKKO, JARI VILLBERG, LASSE KANNAS NUORET URHEILIJAT harjoitusmäärät kohtalaisia; omatoiminen liikkuminen vähäistä Liikuntapainotteisilla yläluokilla olevat nuoret harjoittelevat valmentajien ohjaamina melko paljon, mutta omatoimisesti verrattain vähän. Tuloksista julkaistaan myöhemmin syksyllä laajempi raportti, jossa esitellään muun muassa nuorten urheilijoiden elämäntapoihin liittyviä tuloksia (Kokko ym. Muutamat otokset kyseisten liikuntapainotteisten luokkien pääsyvaati34 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011. U rheilevien nuorten harjoitusrnääristä, monipuolisuudesta ja terveystottumuksista on Suomessa olemassa yllättävän vähän tutkimustietoa. Urheilua harrastavien nuorten mielipiteitä heihin itseensä vaikuttamisen keinoista on tutkittu vielä vähemmän. Tutkimus liittyy Nuoren Suomen "Kasva Urheilijaksi" -kehitysteeman valmistelutyöhön, jossa tarkoituksena on parantaa urheilijaksi kasvamisen edellytyksiä niin nuorten, vanhempien, valmentajien kuin muiden nuoria lähellä olevilla aikuisten, kuten opettajien osalta. 2003) ja Nuoren Suomen suosittelemasta 18-20 tunnin viikkornäärästä selvästi. 2011). Kyseisen selvityksen mukaan nuorten urheilijoiden kokonaisliikuntamäärä oli 13,4 tuntia viikossa. Vastaajat edustivat melko tasaisesti niin tyttöjä (44,5 %) ja poikia (55,5 %) kuin eri luokkaasteitakin (luokka-asteet 7-9). (2008) kartoittivat nuorten urheilijoiden fyysis-motorista harjoittelua ja nostivat esiin huolen siitä, että liikunnallisesti passiivinen arki on kasvava ongelma myös urheilevien nuorten kohdalla. Näin tutkittiin Sähköisellä kyselylomakkeella toteutettuun ja kaikille (27) Suomen urheiluja/tai liikuntapainotteisille yläkouluille suunnattuun kyselyyn osallistui 1210 nuorta (13-15 -vuotiaita) 16 koulusta eri puolelta maata. Nuorten kokonaisliikuntamäärä sen sijaan jäi huippu-urheilijaksi kehittymisen suosituksesta jopa 5,5 tuntia viikossa, käy ilmi nuorten urheilijoiden kokonaisliikuntaja harjoitusmääriä kartoittaneesta tuoreesta selvityksestä. Tämä jää yleisesti hyväksytystä huippu-urheilijatason saavuttamiseen vaadittavasta 10.000 tunnin tai kymmenen vuoden teoriasta (Baker ym. Osa harjoittelee paljon ja tavoittelee kansainvälistä menestystä, osa liikkuu vähemmän eikä omaa urheilullisia tulevaisuuden tavoitteita. Jyväskylän yliopiston terveyden edistämisen tutkimuskeskus, sai Nuorelta Suomelta toimeksiannon kartoittaa edellä mainittua tilannetta. Tuloksista toivotaan olevan hyötyä kaikille lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun parissa toimiville sekä tulevaisuuden huippu-urheilua kehittäville. Lähes puolet nuorista harjoitteli ohjatusti korkeintaan 3-4 kertaa viikossa. Hakkarainen ym. Myöskään urheilutai liikuntapainotteisilla yläluokilla olevien nuorten tilanteesta ei juuri tiedetä. Tässä artikkelissa esitellään tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia nuorten urheilijoiden kokonaisliikuntaja harjoitusrnääristä sekä nuorten arvioista tehokkaimmista heihin itseensä vaikuttamisen keinoista
muksista osoittivat, että ne oli lähtökohtaisesti suunnattu sekä kilpaur heilua että liikuntaa harrastaville nuorille. Nuorten selvästi suosituimmat urheilulajit olivat palloilulajit, erityisesti jalkapallo (24 %) ja jääkiekko (22 %). Tämä heijastui myös joukkue(70 %) ja yksilölajien (30 %) väliseen suhteeseen, mikä syytä huomioida myös tuloksia tulkittaessa. Kymmenesosa (11 %) harjoitteli ohjatusti kuitenkin vain yhdestä kahteen kertaa viikossa. Näin laskettuna urheilutai liikuntapainotteisilla luokilla olevat 13-15 -vuotiaat nuoret harrastivat urheilua 646 tuntia vuodessa eli 12,5 tuntia viikossa. Joka kolmas (30 %) nuori kilpaili alue tai paikallistasolla, yksi kymmenestä (11 %) ei osallistunut kilpailutoimintaan lainkaan. Nuorten kokonaisliikuntaja harjoittelumäärät Nuoret osallistuivat keskimäärin viiteen valmentajan ohjaamaan sekä toteuttivat kaksi omatoimista harjoitusta viikossa (kuvio 1). Pelitai kilpailutapahtumia nuorilla oli joko yksi (61 %) tai kaksi (33 %), joillakin useammin (kuvio l) Pojat sekä korkeamman nykyisen harrastustason ja/tai tulevaisuuden tavoitetason omanneet nuoret harjoittelivat muita enemmän niin valmentajan ohjaamina kuin omatoimisesti ja myös kilpailivat useammin. ANTERO AALTONEN Kuvankäsmely: MARJUT KOSKINEN LJl(UNTA& TIEDE48•4/2011 35. Kun mukaan lasketaan vielä erikseen kysytty muun kuin päälajin omaehtoinen vapaa-ajan liikkuminen, jonka keskiarvo oli 1,92 kertaa viikossa, niin vuosittainen liikuntamäärä nousee 696 tuntiin vuodessa eli noin 13,5 tuntiin Kuva. Toisaalta osa (14 %) harjoitteli 6-7 kertaa viikossa valmentajan johdolla. Omatoimisten harjoitusten määrät vaihtelivat myös selvästi. Kolmasosa (36 %) nuorista harjoitteli 3-4 kertaa ja toinen kolmannes (31 %) 5-6 kertaa valmentajan ohjaamana viikossa. Lisäksi mukaan laskelmiin otettiin keskimääräinen pelien/kilpailujen määrä kahden tunnin kertakestolla. Joka kolmas (30 %) nuori harjoitteli omatoimisesti keskimääräisen kaksi kertaa viikossa. Kolmasosa tavoitteli tulevaisuudessa kansainvälistä menestystä aikuisena (33 %) ja toinen kolmannes (31 %) oli asettanut tavoitteensa junioritasolle. Harjoitusmäärät kuitenkin vaihtelivat melko paljon. Hieman alle puolet (42 %) nuorista ilmoitti kilpailevansa tällä hetkellä SM-tasolla ja lähes viidesosa (17 %) muulla valtakunnallisella tasolla. Noin viidennes (17 %) tavoitteli tulevaisuudessa kansallisen tason menestystä aikuisena ja viidesosalla (19 %) ei ollut kilpailullisia tulevaisuuden tavoitteita lainkaan. Kokonaisliikuntamäärät laskettiin nuorten keskimääräisten harjoitusmäärien ja kestojen perusteella 52 viikon mukaan. Palloilulajit suosittuja Tutkimukseen vastanneet nuoret edustivat yli 15 eri urheilulajia. Neljäsosa (24 %) nuorista harjoitteli omatoimisesti kerran, samoin kuin toinen neljännes (24 %) 3-4 kertaa
Onko näiden luokkien tarkoitus palvella huipulle tähtääviä nuoria urheilijoita vai kaikkia liikunnasta kiinnostuneita nuoria vai sekä euä. Urheiluja liikuntapainotteisilla yläluokilla näyttää olevan monenkirjava joukko nuoria. Nuorten viikoittaiset harjoitusja kilpailu/pelimäärät sukupuolen mukaan. Keino Ka. Nuorilta kysyttiinkin heidän arvioitaan tehokkaimmista keinoista harjoittelun tehostamiseksi, monipuolistamiseksi tai urheilijana elämisen edistämiseksi. urheilupaikalle pääsee teke3,37 48 43 6 3 mään omatoimisia harjoituksia helpommin tai parempaan aikaan 8) Muiden nuorten urheilijoiden 3.36 46 45 7 2 esimerkki 9) Valmentaja keskustelee 3.32 45 45 7 3 harjoitusten yhteydessä 10) Perustaitotesti, joka kartoittaa taito-ominaisuuksiesi valmiutta 3,28 41 49 8 2 urheilijan harjoitteluun 11) Ammattivalmentajien järjestämät tehovalmennuskurssit eri 3,28 43 45 9 3 ominaisuuksista 12) Asenne ja motivaatiotesti, joka arvioi kuinka sitoutunut harjoitte3,26 42 46 9 3 lija sinä todellisuudessa olet viikossa. Jos edellinen vapaa-ajan liikkuminen lasketaan tunnin kertakestolla, niin vuosittainen määrä nousee 746 tuntiin eli noin 14,5 tuntiin viikossa.Jos edellisestä vuosittaisesta määrästä vähennetään neljä viikkoa urheilun vapaajaksoja (4xl4,5h), niin vuosittaisen kokonaisliikunnan määrä on noin 688 tuntia. Osa harjoittelee paljon ja tavoittelee kansainvälistä menestystä, osa liikkuu vähemmän eikä omaa urheilullisia tulevaisuuden tavoitteita. tietävät missä mennään 7) Harjoitteluolosuhteita parannetaan esim. Nuorten arvioita eri vaikutuskeinojen tehokkuudesta, tehokkaimmat keinot (n=1116-1148) (%). TAULUKKO 1. Huippu-urheilun muutosryhmän näkökulmasta kysyttynä, miten tämä tilanne palvelee huippu-urheilua. Erittäin Melko Ei kovin Tehoton tehokas tehokas tehokas 1) Vanhempien positiivinen 3,62 67 30 1 2 suhtautuminen 2) Mahdollisuus keskustella valmentajan kanssa silloin, kun tarvitsee 3,53 60 35 4 1 neuvoja 3) Että on kavereita, joiden kanssa 3,50 57 37 4 2 harjoitella 4) Urheilijan oma harkintakyky 3.48 53 44 2 1 5) Luotettava/Totuudenmukainen 3.38 44 52 3 1 asia tieto 6) Vanhempien osallistuminen urhei3,37 48 44 6 2 luun esim. Muutamien kyseisten luokkien missioteksticn perusteella jälkimmäisin vaihtoehto näyttää yleisimmältä. Liikuntapainotteiset luokat huipulle tähtääville vai kaikille liikunnasta kiinnostuneille. Nuoret halukkaita lisäämään harjoittelua Nuorista suurin osa oli omien sanojensa mukaan valmis lisäämään niin ohjattujen (72 %) kuin omatoirnistenkin (69 %) harjoitusten määrää. Valmentajan vetämät harjoitukset: Määrä/vko Omatoimiset harjoitukset: Määrä/vko Kilpailut/pelit viikossa 00 ,5 11 ,5 22 ,5 33 ,5 44 ,5 5 KUVIO 1. Myös omatoimisten harjoitusten määrät vaihtelivat paljon. Vaikka urheilutai liikuruapainoueisella luokalla olevien nuorten keskimääräinen valmentajan ohjaamien harjoitusten määrä oli noin viisi kertaa viikossa, lähes puolet harjoitteli ohjatusti korkeintaan 3-4 kertaa. Ensimmäinen pohdinnan paikka onkin siinä, mikä on urheiluja liikuntapainotteisten luokkien tarkoitus ja merkitys. Toisaalta toista lajia ilmoitti nuorista harrastavansa vain noin kolmannes. Nuorten keskimääräinen viikoittainen kokonaisliikuntamäärä oli korkeintaan 14,5 tuntia, joka täyttää kyllä terveysliikuntasuosituksen (Tammelin ja Karvinen 2008), mutta jää 4,5 tuntia 36 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 1 2011. Proserutijakaurnien lisäksi nuorten vastaukset pisteyteuiin siten, että mitä suurempi keskiarvo sitä tehokkaampana keinoa pidettiin (vaihteluvälillä 1-4) (taulukko 1) Tehokkaimmiksi keinoiksi nuoret nostivat muun muassa vanhempien positiivisen suhtautumisen, mahdollisuuden keskustella valmentajan kanssa, harjoituskaverit sekä oman harkintakykynsä (taulukko 1). Nämä laskelmat eivät pidä sisällään toisen lajin parissa tapahtuvaa harjoittelua. Haasteena on, miten tämä aikomus saataisiin tehokkaimmin toteutumaan. Melko tehokkaiksi keinoiksi arvioitiin muun muassa nykyisen huippu-urheilijan (koululla tai seurantilaisuudessa) tai ulkopuolisen asiantuntijan (seurantilaisuudessa) pitämä keskustelutilaisuus sekä valmennuksen lisääminen kouluissa. Tehottomimmiksi keinoiksi nuoret arvioivat esimerkiksi perhevalmennuksen, harjoitepankin tai nuorille suunnatun opaslehden
Tulokset kyseenalaistavat huippu-urheilijoiksi tähtäävien nuorten harjoitusja kokonaisliikuntamäärien riittävyyden ja nostavat esiin kysymyksen, mitä tulisi lisätä. Tulokset kyseenalaistavat huippu-urheilijoiksi tähtäävien nuorten harjoitusja kokonaisliikuntamäärien riittävyyden ja nostavat esiin kysymyksen, mitä tulisi lisätä. Mutta toisaalta, mikäli vielä tässä ikävaiheessa halutaan pitää mukana mahdollisimman isoa urheilijajoukkoa, tulee asiasta myös huolestua. Nuoren Suomen, Suomen Olympiakomitean ja Suomen Valmentajien yhteisjulkaisu. Painossa. Hakkarainen H., Härkönen A., Niemi-Nikkola K., Mäenpää P., Potinkara P., Kujala A., Jaakkola T. Useat näistä olivat kertaluonteisia, vaikutuksiltaan lyhytkestoisia tai ilman sosiaalista kanssakäymistä tapahtuvia, kuten yksittäinen infotai keskustelutilaisuus tai opaslehti. Päivittäisvalmennuksen osalta eniten kehitettävää on valmentajien ja nuorten välisessä keskusteluaktiivisuudessa, sillä vain vajaa puolet ( 46 %) nuorista oli keskustellut valmentajansa kanssa tulevaisuuden tavoitteistaan. viikossa huippu-urheilijaksi kehittymisen vaatimuksesta. Tuntuukin hieman risririitaiselta, että nimenomaan urheiluharjoituksiin kuljetaan yleisemmin moottoriajoneuvolla kuin kouluun. Tämä vahvistaa edellä esitettyä tarvetta valmentajien ja nuorten välisestä keskusteluaktiivisuudesta. & Kantosalo K. Tehokkaimmissa keinoissa heijastuu lisäksi, testejä lukuun ottamalta, pitkäjänteisen toiminnan tärkeys, joka vahvistuu kun tarkastellaan nuorten tehottomimmiksi arvioimia keinoja. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella suurin potentiaali näyttää olevan matkaliikkumisella, mutta lajiharjoitusren osalta potentiaalia on kaikilla omatoimistenmäärässä ja osalle valmentajan ohjaamien harjoitusten osalta. Kouluun ja erityisesti harjoituksiin kuljettiin usein moottoriajoneuvolla. & Karvinen J. Helsinki SLU-paino. Odotettu tulos oli se, että korkeamman nykyisen harrastustason ja tulevaisuuden tavoitteen omanneet nuoret harjoittelivat muita enemmän. Kokko S., Villberg J. SAMI KOKKO Vliopistotutkija, TtT Terveyden edistämisen tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto sami.p.kokko@jyu.fi JARI VILLBERG Tutkija, VTM Terveyden edistämisen tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto jari.villberg@jyu.fi LASSE KANNAS Professori, LitT, KK Terveyden edistämisen tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto lasse.kannas@jyu.fi LÄHTEET Baker J., Horton S., Robertson-Wilson J. (2003) Nurturing sport expertise: Factors influencing the development of elite athlete. Yhtäältä tämä on siis hyvä uutinen, ne jotka haluavat joko tällä hetkellä tai tulevaisuudessa muita enemmän satsata urheilijaksi kehittymiseen, myös tekevät käytännössä enemmän töitä sen eteen. Helsinki: Reprotalo Lauttasaari Oy. Opetusministeriö ja Nuori Suomi. Myös toisen, päälajia tukevan, lajin harrastarnismahdollisuuksia voisi parantaa. LIIKUNTA & TIEDE 48, 4 /2011 37. Journal of Sports Science and Medicine 2 (1 ). Nuorten arvioissa painottui myös valmentajien keskusteleva, ei vain harjoitusten ohjaamisen, tukirooli. Helsinki: Nuori Suomi. Vanhempien merkitys nousi vahvasti esiin. Nuorten itse arvioimat tehokkaimmal keinot pitivät sisällään useita eri tahojen toimia (vanhemmat, valmentajat, kaverit, nuori itse, tieto yleensä, harjoiLUsolosuhteet). Tammelin T. Olisiko tälle tehtävisså jotakin. (toim.) 12008) Fyysisen aktiivisuuden suosituskouluikäisille 7-17 -vuotiaille. Tulevaisuuden tavoiteorientaatio oli merkittävänä tekijänä lähes kaikissa muissakin tämän kyselyn asioissa. (toim.) (2008) Selvitysraportti Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu. Tällöin on tärkeä kysyä, kenen pitäisi varmistaa ja miten vanhempien positiivinen ja kannustava suhtautuminen nuoren urheiluun. (20111 Nuori Urheilijan Polulla 13 15 -vuotiaiden urheilijoiden arvioita harjoitusmääristään, harjoittelun monipuolisuudesta sekä elämäntavoista. Nuorten arviot tehokkaimmista heihin itseensä vaikuttamisen keinoista on syytä tarkkaan huomioida, kun nuorten urheiluvalmennusta pyritään tehostamaan. VuosiLasolla vaje on siis noin 216-234 tu nt ia harjoiLusviikkomääristä riippuen. & Wall M. & Kannas L. Nuoriin, tai ainakin niihin nuoriin, jotka urheilevat tavoitteellisesti, on pyrittävä vaikuttamaan usean samanaikaisen keinon avulla. Edellä mainitut laskelmat eivät sisältäneet arjen rnatkaliikkumista, mutta niiden vaikutusten voidaan arvioida, Lämän aineiston kouluja harjoitusrnatkakysyrnysten tulosten perusteella, olevan suurelle osalle vähäisiä. NyL vain kolmasosa (33 %) nuorista ehti harrastamaan toista lajia. 1-9
1 · m _. •• • •• • ai ~ llJJJ on
Ympäristötekijöiden vaikutuksista toimintakykyyn ja hyvinvointiin tiedetään edelleen melko vähän vaikka teorioissa ympäristön merkitys on tuotu esiin jo kauan sitten. Pelon vaikutus liikkumiskyvyn heikkenemiseen oli myös pitkäkestoinen ja näkyi koko 3,5 vuoden seurannan ajan. Vaikeudet ulkona liikkumisessa ovatkin usein ensimmäinen merkki toimintakyvyn heikkenemisestä. Tässä tutkimuksessa käytettiin SCAMOBprojektin alkumittausaineistoa (n=727) poikittaisanalyyseihin sekä 3,5 vuoden seuranta-aineistoa kontrolliryhmästä pitki ttäisanalyysei hin (n=3 l 4). Ulkona liikkumisen pelko määriteltiin tunnetilaksi joka johtaa ulkona liikkumisen välttämiseen myös sellaisilla henkilöillä jotka fyysisen kuntonsa puolesta pystyisivät liikkumaan ulkona. lawtonin teorian (1973) mukaan yksilön kykyjen ja ympäristön vaatimusten on oltava tasapainossa, jotta henkilö pystyy toimimaan optimaalisella tavalla, joka lisää hänen hyvinvointiaan, ylläpitää toimintakykyä sekä mahdollistaa osallistumisen haluttuihin aktiviteetteihin. Ympäristössä koetut esteet ja ulkona liikkumisen pelko ennustavat liikkumisvaikeuksien syntymistä U lkona liikkumisen merkitys iäkkäiden ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin on erittäin suuri. Alkuhaastattelujen jälkeen osallistujat satunnaistettiin koetai kontrolliryhmään. Tämä artikkeli perustuu väitöstutkimukseen, jossa selvitettiin koettujen ympäristön esteiden vaikutusta liikkumisvaikeuksien syntymiseen sekä elämänlaatuun kotona asuvilla 75-81-vuotiailla henkilöillä. Lähes joka toinen tutkimukseen osallistuneista kertoi esteistä kodin lähiympäristössä, jotka heikensivät heidän mahdollisuuksiaan liikkua ulkona. Liikkuminen on ihmisen perustarve Vaikka ulkona liikkumisen pelko aiheuttaa ulkona liikkumisen välttämistä, pelko ei kuitenkaan poista halukkuutta liikkumiseen. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista pelkäsi liikkua ulkona. Teksti: MERJA RANTAKOKKO Ympäristön merkitys iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitäjänä on suurempi kuin mitä aikaisemmin on ymmärretty. Tutkimuksessa käytettiin Screening and Counselling for Physical Activity and Mobility among Older People (SCAMOB) -projektin aineistoa. Henkilöillä, jotka raportoivat ulkona liikkumisen pelkoa, mutta joilla ei ollut liikkumisvaikeuksia alkutilanteessa, oli yli kolminkertainen riski kävelyvaikeuksien syntymiseen jo ensimmäisen puolen vuoden seurannan aikana verrattuna niihin, jotka eivät pelänneet ulkona liikkumista. Vähemmän on tietoa siitä, kuinka ympäristön eri piirteet sekä niiden vuorovaikutus yksilön kykyjen kanssa vaikuttavat iäkkäiden ihmisten hyvinvointiin. Koetut ympäristön esteet myös lisäsivät ulkona liikkumisen pelkoa hyväkuntoisilla ikääntyneillä. Ympäristön merkitys iäkkäiden ihmisten elämänlaatuun on todettu monessa yhteydessä, mutta on silti edelleen hyvin vähäisissä määrin tieteellisesti tutkittu. Liikunnan tarpeen huomiotta jättäminen voi johtaa masennukseen ja toimintakyvyn heikkenemiseen, mutta silti iäkkäiden ihmisten kohdalla ei tähän ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Ikääntymisen myötä toimintakyky kuitenkin usein heikkenee, jolloin ympäristön asettamiin haasteisiin vastaaminen vaikeutuu ja ulkona liikkumisessa alkaa tapahtua muutoksia. Ulkona liikkuminen on monimutkainen suoritus, joka vaatii tekijältään muun muassa riittävää sydänja verenkiertoelimistön kuntoa, lihasvoimaa sekä tasapainoa, mutta samanaikaisesti kykyä reagoida ympäristön ärsykkeisiin ja haasteisiin. Ulkona liikkumisen pelolla oli suuri vaikutus myös liikkumisvaikeuksien syntymiseen. Liikunnan tarpeen huomiotta jättäminen voi johtaa masennukseen ja toimintakyvyn heikkenemiseen, mutta iäkkäiden ihmisten kohdalla tähän ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että koetut ympäristön esteet lisäsivät riskiä uusien kävelyvaikeuksien syntymiseen 3,5-vuoden seurannan aikana. Erityisesti ikääntymisen myötä yksilön kykyjen ja ympäristön asettamien haasteiden välisen tasapainon ylläpitäminen vaikeutuu johtuen muutoksista toimintakyvyssä. Tyydyttämätön liikunnantarve LIIKUNTA & TIEDE 48, 4 12011 39. Kykyihin nähden liian haasteellinen ympäristö johtaa toiminnan vähenemiseen ja siten myös toimintakyvyn heikkeneminen nopeutuu ja elämänlaatu heikkenee. Erityisesti liikenteen melu lisäsi ulkona liikkumisen pelkoa, mutta myös katujen huono kunto ja mäkinen maasto olivat turvattomuuden taustalla. Erityisesti pitkät etäisyydet palveluihin ja levähdyspaikkojen puute lisäsivät riskiä kävelyvaikeuksien syntymiseen yli kaksinkertaisesti verrattuna henkilöihin jotka eivät kyseisiä ympäristön esteitä raportoineet. Liikkuminen on ihmisen perustarve. Lisäksi tarkasteltiin kahta uutta ulkona liikkumiseen liittyvää käsitettä, ulkona liikkumisen pelkoa ja sen seurauksia, sekä tyydyttämätöntä liikunnan tarvetta ja siihen johtavia tekijöitä. Alkuhaastatteluihin osallistui 727 Jyväskylän kaupungin keskusta-alueella kotona asuvaa 75-81-vuotiasta henkilöä. Liikkuminen on ihmisen perustarve, samalla tavoin kuin syöminen ja nukkuminen. Pelko oli yleisempää naisilla, henkilöillä jotka asuivat yksin, henkilöillä jotka kokivat taloudellisen tilanteensa heikoksi sekä niillä joilla oli tukija liikuntaelinsairauksia. Tällöin on seurauksena kokemus siitä, ettei pääse liikkumaan niin paljon kuin haluaisi, joka tässä tutkimuksessa määriteltiin tyydyttämättömäksi liikunnantarpeeksi. Tutkimukset ovat usein keskittyneet laitoksissa ja kotona asuvien elämänlaadun vertaamiseen, tai sosiaalisen ympäristön merkitykseen hyvinvoinnin ylläpitämisessä
Ecology and aging process. M., Guralnik, J. The role of the built environment ,n the drsablernent process. Rantakokko M, lwarsson S, Hirvensalo M, Leinonen R, Heikkinen E, Rantanen T. Henkilöillä, jotka pelkäsivät ulkona liikkumista, oli yli kolminkertainen riski tyydyttämättömän liikunnantarpeen syntymiseen. 2003. & lwarsson, S. Environmental components of mobility disability in community-living older persons. Tämä tutkimus osoittaa, että ympäristön merkitys iäkkäiden ihmisten hyvinvointiin ja toimintakyvyn ylläpitämiseen on suurempi kuin on aikaisemmin huomattu. Lawton, M. Lisäksi tyydyttämättömän liikunnantarpeen syntymistä ennusti mäkinen maasto kodin lähiympäristössä sekä vilkas liikenne. Tyydyttämätön liikunnantarve on yksi esimerkki yksilön ja ympäristön välisen tasapainon järkkymisestä. Oswald, F., Gitlin, L. Shumway-Cook, A., Patla, A., Stewart, A., Ferrucci, L., Ciol, M. Rantakokko M, Mänty M, lwarsson S, Törmäkangas T, Leinonen R. On mahdollista että ympäristössä koetut esteet sekä ulkona liikkumisen pelko ovat ennakoivia merkkejä siitä, että liikkumiskyvyssä on tapahtumassa muutoksia. Journal of the American Geriatncs Society 58, 707-712. Tyydyttämätön liikunnantarve on melko yleinen ilmiö itsenäisesti kotona asuvilla ikääntyneillä. KIRJALLISUUTTA Clarke, P. Just get out the dcor l lmportance of walking outside the home for mainta,ning mobility: findings from the wornen's health and aging study Journal of the American Geriatrics Society 53 (2), 198-203. Journal of the American Geriatncs Society 57. Tyydyttämättömän liikunnantarpeen riski kasvaa etenkin silloin, kun liikuntakyvyn vaikeuksia kokevan ihmisen lähiympäristössä on ulkona liikkumisen esteitä. Tällöin olisi tärkeä painottaa myös ympäristöstä johtuvien liikkumisen esteiden selvittämistä, ja siten auttaa ja motivoida iäkkäitä ihmisiä liikkumaan. W., Fänge, A .. Heikkinen E, Rantanen T 2009. Volpato, S., Balfour, J. 2010. Perceived barriers to mobility in the outdoor environment and development of walking difficulty in older people Age and Ageing, 2011. Rantakokko M, lwarsson S. Journal of the American Geriatrics Society 51 131, 393-398. Keskeiseksi kysymykseksi muodostuukin se, miten toimintakyvyn heikkenemistä voidaan kompensoida ympäristön muutoksilla ja millainen ympäristö tukee parhaiten ikääntyvän ihmisen toimintakykyä sekä mahdollisuuksia osallistua haluttuihin kodin ulkopuolisiin aktiviteetteihin. Amencan Journal of Public Health 95 (11), 1933-1939. & Guralnik, J. Oualitv of life and barriers in the urban outdoor environment in old age. Iäkkäiden kohdalla ei tästä ole kyse, vaan tyydyttämättömällä liikunnantarpeella tarkoitetaan henkilökohtaista kokemusta liikkumisen riittämättömyydestä. Tutkimus osoitti, että mitä haastavamrnaksi henkilö ympäristönsä koki, sen huonompi oli hänen elämänlaatunsa. Haasteelliseksi koettu ympäristö heikensi iäkkäiden ihmisten elämänlaatua rajoittamalla ulkona liikkumisen mahdollisuuksia, mutta se vaikutti myös suoraan elämänlaadun kokemukseen. Wahl, H. & Nahemow, L. Esimerkiksi henkilöillä, joilla oli pitkät etäisyydet palveluihin ja joiden totuttujen kulkureittien varsilta puuttui lisäksi levähdyspaikkoja, elämänlaatu oli selvästi heikompi kuin henkilöillä joilla vastaavia ongelmia ei lähiympäristössään ollut. 2005. Fear of moving outdoors and development of outdoor walking difficulty in older people. Simonsick, E. & Fried, L. 1 n press. Journal of the Amencan Geriatrics Society 58, 2754-2159. Unmet physical activity need in old age. Kauppinen M, Leinonen R, Heikkinen E, Rantanen T. 40 Ll'KUNTA & T1EDE 48, -1 2011. Ympäristön esteillä oli myös suuri merkitys elämänlaatuun. on aiemmassa kirjalhsuudessa tuotu esiin lähinnä lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen yhteydessä, jolloin sillä on tarkoitettu liikuntasuosituste n täyttymistä. & George, L. P Lawton (Eds I The psychology of adult development and aging.Washington DC: American Psychological Association, 679-674. 2009. 1973. MERJA RANTAKOKKO, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: Merja.Rantakokko@jyu.fi Art.ihlieli perustuu hirjoiuajan Jyväshylän yliopistossa 20.5.2011 tarhasteuuun gerontologian ja lwnsanterveyden väitöshi1jaa11 "Outcloor environment, mobility clecline ane/ quality af life among older people". Teoksessa C Eisdorfer & M. M. A. The home environment and d,sability-related outcomes in aging individuals: what is the empirical evidence7The Gerontologist 49 131, 355-367 VÄITÖSKIRJAAN SISÄLTYVÄT ARTIKKELIT: Rantakokko M, lwarsson S, Mänty M, Leinonen R, Rantanen T 2011. N. 634-640. 2010. Liikkumisen esteiden poistaminen saattaa mahdollistaa osallistumisen haluttuihin liikunnallisiin toimintoihin, vaikka henkilön objektiivinen liikuntakyky ei varsinaisesti paranisikaan. P. M .. K. P. 2005
Vapaaehtoistyön tekeminen eläkeiässä ehkäisee ennalta terveyden heikkenemistä. Ulkona liikkumisen vaikeutuminen on ensimmäisiä toimintakyvyn heikkenemisen seurauksia ja elämänlaatua uhkaavia tekijöitä. Kun ulkona liikkuminen vaikeutuu, elinpiiri supistuu, tapahtumat vähenevät ja vanhukset saattavat eristäytyä ja syrjäytyä yhteiskunnasta. , .. I än karttuessa moni joutuu kohtaamaan heikentyneen terveyden seuraukset. ... Vaikka oma koti on tärkeä, se saattaa liikkumiskyvyn heikentyessä ja ulos menemisen vaikeutuessa muuttua melkein vankilakUIKUNTA & TIEDE 48 • 4 .,2011 41. Tällöin on vaara joutua noidankehään, jossa yksinäisyys lisää masennusta, joka puolestaan heikentää toimintakykyä ja vähentää liikkumista, mikä taas lisää masennusta. : --' Teksti: TAINA RANTANEN ! ~-Kuva: ANTE RO AA LTO NEN ULKOILEMAAN, ASIOI MAAN vapaaehtoistyö avaa mahdollisuuksia tukea ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia Monet yksin asuvista toimintakyvyltään heikentyneistä vanhuksista haluaisivat hoitaa omia asioitaan, osallistua ja olla aktiivisia, mutta eivät omin voimin siihen kykene. Aktiivisuuden ja elämänsisällön lisäämiseksi tarvitaan tukea. Vapaaehtoistoiminnan kautta ikääntyneet ihmiset voivat olla paitsi avun saajia myös avun antajia. J
Lisäksi 22 avunsaajaa osallistui teemahaastatteluun, jossa keskusteltiin heidän kokemuksistaan VAUhankkeen toiminnasta, käsiteltiin toiminnan hyväksyttävyyttä sekä vastavuoroisuuden kokemuksia. Lähes kaikki (96 %) raportoivat esteitä ulkona liikkumiselle, mutta halusivat liikkua ulkona (92 %). Liikkuminen on ihmisen perustarve kuten syöminen ja nukkuminen. Mukaanoton kriteereitä pyrittiin pitämään mahdollisimman väljinä. On olemassa vanhuksia, jotka eivät ole liikkuneet kotinsa ulkopuolella vuosikausiin, jos ei huomioida taksi kyytiä terveyskeskukseen tai sairaalaan. Koeasetelman tuottamat tulokset raportoidaan muualla. Hankkeeseen osallistui kaikkiaan 126 vanhusta. Muistiongelmaisia henkilöitä ei kuitenkaan automaattisesti suljettu hankkeesta pois, vaan arviointi tehtiin jokaiselle erikseen. Koulutuksen aikana esiteltiin myös vapaaehtoistyösopimus, joka allekirjoitettiin, kun vapaaehioistyöjakso alkoi. Ulkona liikkuminen on edellytys myös erilaisiin kulttuuritilaisuuksiin tai tapahtumiin osallistumiselle, minkä lisäksi vaikkapa torilla voi sattumalta tavata myös tuttuja. Kuitenkin täydellinen liikuntakyvyttömyys tai vakavat muistiongelmat katsottiin niin isoiksi ongelmiksi, että vapaaehtoistyöntekijä ei voi näistä ongelmista kärsiviä henkilöitä auttaa riittävästi, joten tällaiset ihmiset jätettiin hankkeen ulkopuolelle. Yleisimpiä ilmoitettuja esteitä olivat huono sää (72 %), ulkoilukaverin puute (69 %), kaatumisen pelko (64%), liukkaus (63 %), sairaudet (46 %), kivut (45%), "ei 42 LIIKUNTA 8 TIEDE 48, 4 1 2011. Apua saaneiden henkilöiden ikä vaihteli 70 ja 92 vuoden välillä (ka. Tässä artikkelissa kerrotaan, kuinka hanke toteutui. VAU-hanke järjesti yhdeksän kolmipäiväistä 12 tuntia kestävää vapaaehtoistyöntekijöiden koulutusta. Lisäksi vapaaehtoistyöntekijälle valmisteltiin materiaalipaketti, jossa oli vapaaehtoistyötä tukevaa materiaalia kuten päiväkirja. Opettajina koulutuksissa toimivat VAU-hankkeen vapaaehtoistoiminnan ohjaaja ja vuorovaikutustaitojen kouluttamiseen erikoistunut henkilö. Koulutettaville kerrottiin myös Jyväskylän kaupungin virkistystoiminnan mahdollisuuksista. Haastattelussa ilmennyt kiinnostuksen puute oli myös poissulun peruste. Aktiivisuuden ja elämänsisällön lisäämiseksi tarvitaan tukea. VAU-hankkeessa avun tarvitsijat ja vapaaehtoistyöntekijät kohtaamaan VAU-hanke alkoi vuonna 2008 yhteistyössä Tutkimusja Kehittämiskeskus GeroCenterin ja Jyväskylän yliopiston kanssa ja sitä ovat rahoittaneet opetusja kulttuuriministeriö ja Raha-automaattiyhdistys. Ulkona liikkuminen on perusedellytys päivittäisistä toiminnoista suoriutumiselle, kuten kaupassa käynnille, mutta se myös kohentaa mielialaa, terveyttä ja toimintakykyä sekä vahvistaa autonomiaa. Alueen lehdissä julkaistiin hankkeesta kertovia artikkeleita. VAU-hankkeen tutkimusasetelma oli satunnaistettu koe, jossa päävastemuuttujana oli elämänlaatu (1RCTN56847832). Monet iäkkäät ihmiset, etenkin miehet, nauttivat rakennustyömaan tai veneiden katselemisesta. Hankkeen tultua paikkakunnalla tunnetuksi, jotkut vanhukset tai heidän omaisensa ottivat oma-aloitteisesti yhteyttä vapaaehtoistyön ohjaajan. Tarkoituksena oli lisätä osallistumista kodin ulkopuolella tapahtuvaan liikunta-, kulttuuri-, virkistysja sivistystoimintaan, esimerkiksi kulttuuritilaisuuksissa käymistä, puistossa kävelyä tai kirjastossa asiointia. Vanhusten rekrytoinnin keinoja olivat avoterveydenhuollon ja kotihoidon henkilökunnalle tiedottaminen sekä päiväkeskuskäynnit. Joskus yhdenkin asian korjaaminen saa monta muuta asiaa paranemaan. Ulkoiluapua yli 70-vuotiaille Hanke kohdistettiin jyväskyläläisiin yli 70-vuotiaisiin yksin kotona asuviin henkilöihin, jotka kokivat vaikeuksia 500 metrin kävelyssä tai pelkoa ja epävarmuutta ulkona liikkuessaan. Vapaaehtoistyöntekijä voi toimia vanhuksen rohkaisijana ja tukijana ja viedä muiden ihmisten pariin. Kävelylenkkeily on suosituin ikääntyneiden ihmisten liikuntamuoto. Yksilöllinen ja vanhuksen intresseihin perustuva ulkoiluohjelma kesti kolme kuukautta, jona aikana tapaaminen vapaaehtoistyöntekijän kanssa järjestettiin kerran viikossa. 82,3 vuotta). Kotihoidon tai omaisten yhteydenoton jälkeen vapaaehtoistyön ohjaaja soitti vanhukselle ja kertoi toiminnasta. Viherympäristössä liikkuminen tai oleilu, kuten puiston penkillä istuminen, ja ympäristön tapahtumien, kuten kasvien, lintujen, lemmikkieläinten tai leikkivien lasten tarkkailu edistää psyykkistä hyvinvointia. Vapaaehtoistyö, ulkoliikunta ja vanhusten hyvinvointi VAU-hankkeen tavoitteena on ollut järjestää liikuntakyvyn ongelmista kärsiville yksin omassa asunnossa asuville vanhuksille heidän mielenkiintonsa mukaan tukea kodin seinien ulkopuolella tapahtuvaan asiointiin, liikuntaan tai virkistystoimintaan vapaaehtoistyöntekijän avustuksella. Ulkona liikkumista tukemalla pystytään todennäköisesti pidentämään laadukasta itsenäistä elämää ja mahdollisesti vähentämään ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Hankkeesta laadittiin lyhyt esite, jonka kotihoidon työntekijä antoi osallistujaehdokkaalle samalla kun kysyi luvan antaa hänen puhelinnumeronsa vapaaehtoistyön ohjaajalle. Säännöllinen lyhyidenkin matkojen liikkuminen ulkona edistää ja ylläpitää toimintakykyä ja parantaa uskoa omiin kykyihin Monet yksin asuvista toimintakyvy ltään heikentyneistä vanhuksista haluaisivat hoitaa omia asioitaan, osallistua ja olla aktiivisia, mutta eivät omin voimin siihen kykene. si. l nterventioryhmälle ulkoilujakso toteutettiin heti ja kontrolliryhmälle kolmen kuukauden odotusjakson jälkeen. Tietoa terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista kerättiin standardoidun haastattelulomakkeen avulla sekä vapaaehtoistyontekijöiltä että avunsaajilta ennen ulkoiluinterventiota sekä sen jälkeen. Osallistujista 88 prosenttia oli naisia ja 66 prosenttia leskiä. Koulutuksen aikana harjoiteltiin erilaisia mahdollisesti eteen tulevia vuorovaikutustilanteita. Koulutuksen sisältöjä olivat vapaaehtoistyöntekijänä toimiminen yleensä, toiminnan turvallisuus ja VAU-hankkeeseen liittyvät vapaaehtoistyöntekijän oikeudet, velvollisuudet ja vastuut
Kävimme vanhalla hautausmaalla ja sen jällieen kahvilla. jaksa" (39 %), turvattomuus (27 %) ja huono näkö (16 %). Ulkoiluapua saaneet vanhukset kokivat suhteensa vapaaehtoistyöntekijään vastavuoroiseksi. He arvostivat vapaaehtoistyöntekijän panosta, kunnioittivat heitä ja olivat kiitollisia. "En ole epäitsehäs, maailmaparantaja, jollaisehsi vapaaehtoinen usein mielletään. Ulkoilujakson aikana vapaaehtoistyöntekijät pitivät päiväkirjaa siitä, kuinka tapaamiset onnistuivat ja mitä tehtiin. Vapaaehtoistyöntekijät kokivat, että auttamissuhde auttoi heitä voimaantumaan. VAU-hankkeessa toimi 56 vakituisesta työstä eläkkeellä olevaa vapaaehtoistyöntekijää. Voimaantumista kuvattiin virkistymisenä, itsetunnon kohoamisena, henkisen kasvun mahdollisuutena ja antoi sana ihmissuhteena. Niinä päivinä kun pääsee kävelemään pidemmälle ja pidemmälle, on iltapäivällä niin leuhha, että nyt tässä olenhin johu vielä." (Nainen 82) "Kyllä se jaloille tehi hyvää, voimaa antoi, hipu vähentyi, niin että kärsin pidempään hävellä" ( Nainen 89) Vastavuoroinen suhde Vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytoinnissa käytettiin leh ti-i lmoi tuksia, lehtiartikkeleita, paikall istelevision ohjelmia sekä henkilökohtaisia käyntejä erilaisissa ikääntyville henkilöille tarkoitetuissa tilaisuuksissa. Vapaaehtoistyöntekijät kokivat suhteensa avunsaajiin vastavuoroiseksi. Monet kokivat, että heitä arvostettiin enemmän kuin ennen, he olivat innostuneempia kuin ennen ja kokivat, että elämänpiiri oli laajentunut. Monet ulkoilivat useamman henkilön kanssa, mutta lomakkeeseen vastattiin vain ensimmäisen ulkoilujakson yhteydessä. Syynä tähän oli useimmiten muista kulkijoista ja humalaisista johtuva turvattomuus (47 %) ja se, että pimeässä vaaranpaikkoja on vaikea nähdä (35 %). Avunsaajista 76 prosenttia vältti ulkona liikkumista illalla. Monet kokivat välittävänsä hiljaista tietoa ja toimivansa esimerkkinä siitä, kuinka vanhetaan. " "No se oli piristävää siinäkin mielessä, että kun minä niin yhsihseni olen täällä ja hyvin vähän /iilwn ihmisten kanssa, niin sejo heti se tapaami11enlii11 tuntui, että se mieltäliin virkistää aina." "Kyllä minä nyt jo 0011 paljon, mites sitä sanotaan, moneen moneen vuoteen, niin paljon paremmassa lw11noss« ... Asiakaslähtöisyys toiminnan sisällössä onnistui hyvin. Terttu kertoi edellisen herran olleensa ullwna viime syhsynä." "Laila odotti ulkovaatteissa ja ehdotti häymistä nautausmaalla. Vapaaehtoistyöntekijän avustuksella oli saanut mahdollisuuden "elämän pieniin ylellisyyksi i n", asioiden hoitamiseen ja ulkoilmasta nauttimiseen. Lisäksi he arvioivat, että ikätoverit hyötyisivät vastaavasta toiminnasta ja olivat itse halukkaita osallistumaan vastaavaan toimintaan myös jatkossa. Lähes kaikki asuivat kerrostalossa (93 %) ja enemmistö (58 %) tunsi itsensä yksinäisiksi toisinaan tai usein. Onnehsi on myös lämpimiä, aurinlwisia hethiä, iloa ja naurua niin taas ja Ii saa ushoa elämään. Tärkeimpiä vapaaehtoistyön motiiveja olivat uusien ihmisten tapaaminen (82 %), uusien asioiden oppiminen (64 %), muiden auttaminen (76%) sekä hyvän mielen antaminen ja saaminen (79%). Näköhulma elämään ja huolemaanhin on muuttunut ja avartunut." Sisältö muotoutui yksilöllisesti Vapaaehtoistoiminnan sisältö määräytyi asiakaslähtöisesti ja yksilöllisesti kunkin apua saavan vanhuksen omista lähtökohdista ja intresseistä lähtien. Vanhukset kokivat, että intervention aikana luottamus omiin kykyihin ja mieliala paranivat. Ulkoilua sinänsä pidettiin myös hyvin tärkeänä. Tämän lisäksi monet kokivat fyysisen toimintakykynsä parantuneen ja kipujensa unohtuneen. En hoe autuaallisia onnenhetliiä voidessani auttaa toista ihmistä, pihemminhin uuteen ihmiseen tutustuminen ja hänen rinnallaan hullwninen vaatii me/lwisia henhisiä ponnistuhsia ja on välillä raslwsta. Luottamus omiin kykyihin koheni Hankkeessa ulkoiluapua saaneet henkilöt kokivat hyötyneensä toiminnasta ja arvioivat sen lisänneen myös muuta kodin ulkopuoliseen toimintaan osallistumista sekä yhteydenpitoa muihin ihmisiin. Lisäksi vapaaehtoistyöntekijät osallistuivat ryhrnähaastauelun ja henkilökohtaiseen teemahaastatteluun, jossa tutkittiin vastavuoroisuuden kokemusta vapaaehtoistyössä. He kokivat tarjoavansa apua saaville henkilöille konkreettista apua, minkä lisäksi he auttoivat heitä tarjoamalla uuden ihmissuhteen, vaihtelua ja todellisen keskustelukumppanin. Vapaaehtoistyöntekijät vastasivat kyselylomakkeeseen ennen toiminnan aloittamista sekä sen jälkeen kun olivat lopettaneet ulkoiluintervention. Parhaimmiksi tiedottamisen ja rekrytoinnin muodoiksi osoittautuivat tilanteet, joihin liittyi henkilökohtainen tapaaminen. Yhteiskunnan epäoiheudenmulwisuus, arjen sujumattomuus, vanhuhsen ylisinäisyys ja ankean arjen lwhtaaminen saa välillä hiuhun hiehumaan. Hankkeen alussa 66 prosenttia ilmoitti kokevansa vaikeuksia 500 metrin pituisen matkan kävelemisessä. e11 tiiä olisinko måå jahsanu lähtee tollalailla noin hauas, mutta M:n hanssa sitä aina pitennettiin sitä lenkhiä sitten vähän." (Mies 84) "Itsetunto nousee. Omia asenteita ja mielipiteitä 011 joutunut miettimään paljon. Vapaaehtoistyöntekijöiden keski-ikä oli 65,5 vuotta (ikäjakauma 52-79 vuotta). Heistä 82 prosenttia oli naisia ja 73 prosenttia koki terveytensä hyväksi tai erittäin hyväksi. "Ensimmäisellä tapaamisella (päivätty 28.4) häveltiin lwrttelin ympärille ja käytiin R-hioshilla telmnässä lotto. Oli haunis, aurinlwinen syyspäivä, LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 12011 43. Lisäksi VAU-hanke teki yhteistyötä paikkakunnan terveydenhuoltoalan oppilaitosten kanssa, joista hankkeeseen rekrytoitiin yhteensä 46 opiskelijaa vapaaehtoistyöntekijöiksi. Halutuinta oli avun saaminen asiointiin. "No, se 011 just nimenomaan tämä, että 011 päässyt irti niistä omista ympyröistään, että vähän muista asioista puhuttu
Hyvinvointia eläkeikäisille ihmisille laadukkaalla vapaaehtoistyöllä. joten liummallahin oli valoisa mieli." ''Jenny nauttii suuresti ihmisten lwtselemisesta ja varsinhin nuorten puheutumista hän seuraa mielenhiinnolla. Aging Chrucal and Experimental Research (Epub ahead of print) 44 LIIKUNTA & T:EDE 48 • 4 1 2011. Koska vapaaehtoistyö on yhteiseen hyvään tähtäävää toimintaa, hyvä laatu on sitä, että yhteinen hyvä toteutuu resurssep järkevästi käyttäen. Kodin ulkopuolella tehtävät asiat, vaikkapa joulukorttien posuuaminen, loton tekeminen tai havujen hakeminen parvekelaatikkoon ovat tärkeitä sosiaalista roolia ylläpitäviä toimintoja. Siinä kuvataan laadukkaan vapaaehtoistyön organisoinnin perusedellytykset ja periaatteet. Tämä liylmyys hyllä latistaa tämän ulhoilutoiminnan! Mainio juttu, että sain ulauua liput teatteriin ja Leena vaihutu ilahtunee/ta sinne lähtemään." "Kävimme Anttilasta ostamassa sosemyllyn ja liotimatlwlla vielä apteehista harjoja liuulolaitteen puhdistamiseen." Ulkoilussa auttaminen ei kuulu kodinhoidon piiriin Laitosten ulkopuolella asuu erittäin huonokuntoisia vanhuksia, jotka kotihoidon turvin juuri ja juuri tulevat toimeen. Tekeminen ja toimiminen yhdessä toisten kanssa luovat vuorovaikutusta ihmisten kesken luonnollisella Lavalla ja kääntävät huomion pois ikävistä asioista. Yhteistyö kotihoidon ja palvelujärjestelmän kanssa osoittautui välttämättömäksi ja onnistui hyvin. VAU-hankkeen tavoitteena oli saattaa yhteen henkilöt, joka olivat kiinnostuneita toimimaan u lkoiluavusiajina vapaaehtoistyössä ja henkilöt, jotka tarvitsivat ulkoiluun apua. Monissa ympärivuorokautista hoitoa antavissa laitoksissa työskentelee vapaaehtoisia, mutta kotihoidon yhteydessä tämä on ollut harvinaisempaa. TAINA RANTANEN, LitT Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto ja GeroCenter -säätiö Sähköposti: taina.rantanen@jyu.fi KIRJALLISUUTTA 1.Honkala S, Rantanen T. Gerontology 2007;53 173-178 3.Rantakokko M, lwarsson S, Hirvensalo M, Leinonen R, Heikkinen E. Underlying factors in the association between depressed mood and mobility limitation in older people. Iltapäivä oli erittäin onnistunut." "Aiha väsyneeltä Leena näytti taas mennessäni, mutta hummasti hän virhistyi seurasta. Hän suhtautuu lempeästi outoihinhin muoti-ilmiöihin." "Kävelimme hitaasti museolle katsomaan tilhhutyönäyttelyä ja samalla keskustelimme muustahin. Ihailen suuresti hänen elävää hiinnostustaan nyhyhetlieen ja hänen suvaitsevaisuuuaan. Ulkoilussa auttaminen ei kuulu kotihoidon tehtäväkuvaan, joten monet vanhukset eivät ole kuukausiin tai vuosiin käyneet ulkona tai osallistuneet itseään kiinnostaviin harrastuksiin saali saaneet mahdollisuutta rentoutumiseen ja virkistäytymiseen. Vapaaehtoistyön hyvä laatu on tärkeä kysymys. Ensinnäkin vapaaehtoistyön tekeminen eläkeiässä ennaltaehkäisee terveyden heikkenemistä. Vapaaehtoistyö tuottaa hyvinvointia hyvällä hyötysuhteella. Toistaiseksi ei ole ollut olemassa laaiusuosituksia vanhusten parissa tehtävälle vapaaehtoistyölle, eikä yksimielisyyttä siitäkään, mitä hyvä laatu vapaaehtoistyössä tarkoittaa. Tämän kokemuksen pohjalta voi suositella, että kotiin annettavista palveluista vastaavat henkilöt tekisivät yhteistyötä vapaaehtoistyötä Järjestävien tahojen kanssa. A review on benefits of formal voluntary work among older people. J Am Geriatr Soc 2010; 58:707-12. Rantanen T. 4.von Bonsdorff MB, Rantanen T. Vapaaehtoistyö, ulkoliikunta ja vanhusten hyvinvointi.www.gerocenter.fi/kehinämishankkeet 2.Hirvensalo M, Sakari-Rantala R, Leinonen R, Kallinen M, Lintunen T, Rantanen T. Yhteistä hyvää, laadukkaasti Vapaaehtoistyö edistää iäkkäiden hyvinvointia kahdella tavalla. Tämän lisäksi vapaaehtoistyöntekijän antama apu kompensoi avun saajan heikentynyttä toimintakykyä ja näin parantaa hänen osallistumismahdollisuuksiaan. Ensimmäiseksi haasteeksi muodostui näiden henkilöiden löytäminen ja innostaminen mukaan. Etenkin kotona asuvien ulkoiluapua tarvitsevien henkilöiden tavoittaminen on haasteellista. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä vapaaehtoistyöntekijöiden, apua saavien henkilöiden ja heidän omaistensa sekä järjestävän organisaation odotukset täyuyvat. Vanhan ihmisen elämässä pitää olla myös muuta sisältöä kuin pukeutumista, peseytymistä, lääkkeiden ottamista tai ateriapalvelun tuoman lounaan syömistä. Unmet physical activity need in old age. Vapaaehtoistoiminnan kautta ikääntyneet ihmiset voivat olla paitsi avun saajia myös avun antajia. Esimerkiksi eräs hankkeeseemme osallistunut henkilö oli ollut oman kotinsa seinien sisällä yli kaksi vuotta ennen kuin hän sai oman vapaaehtoistyontekijänsä avulla mahdollisuuden mennä ulos. Vanhusten parissa tehtävän vapaaehtoistyön järjestäminen vaatii tiedollisia ja taidollisia resursseja sekä jonkin verran taloudellisia resursseja sekä henkilön, joka toimii yhdyslenkkinä eri osapuolten välillä. VAU-hankkeen kokemusten pohjalta julkaisimme laatuoppaan
Nekin ovat olleet pieniä ja valikoituneita. Liikunnan tehokkuudeksi ohjeistettiin 13-16 Borgin asteikolla vastaten 64-80 prosenttia maksimaalisesta hapenkulutuksesta. Hormonikorvaushoito ei myöskään kaikille sovi aiempien sairauksien vuoksi, minkä vuoksi eifarmakologiset hoitovaihtoehdot, kuten liikunta, ovat olleet kiinnostuksen kohteena. Vaihclevuosioireitaan molemmat ryhmät raportoivat päivittäin; aamuin ja illoin matkapuhelimessa olevalla kyselyllä. Liikunnan vaikutus näkyy kunnon parantumisena ja vaivojen helpottamisena, mutta myös ärtymyksen ja ahdistuneisuuden lieventymisenä. Cochrane-katsauksen mukaan vain yksittäisiä kokeellisia tutkimuksia on tehty. Tutkimukseen valittiin 45-64 -vuotiaita naisia, joilla oli runsaasti kuumia aaltoja ja jotka liikkuivat hyvin vähän. Teksti: JAANA MOILANEN, RIITTA LUOTO Kuurnien aaltojen naiset hyötyvät liikunnasta Liikunta auttaa pärjäämään vaihdevuosivaivojen kanssa. Näkyvänä merkkinä vaihdevuosien alkamisesta on kuukautisten loppuminen. UIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011 45. Liikuntasuorituksen tehokkuutta mittaamaan koehenkilöille annettiin tallentava sykepanta, jota tuli pitää yllä aina liikuntasuorituksia tehtäessä. Tutkimuksia liikunnan vaikutuksista vaihdevuosioireisiin on tehty, mutta tulokset ovat osin ristiriitaisia ja hyviä tutkimuksia on vähän. Liikunnan myönteiset vaikutukset terveyteen, mielialaan ja painonhallintaan tiedetään hyvin. Ne, jotka harrastivat kestävyysliikuntaa enemmän, kärsivät näistä oireista vähemmän. Uusi teknologia tutkimuksen tukena Kuuden kuukauden satunnaistetussa kontrolloidussa kokeessa UKK-instituutissa selvitimme kestävyystyyppisen liikunnan vaikutusta vai hdevuosioi reisiin ja elämänlaatuun. Koeryhmän naiset raportoivat myös liikuntasuoritukset matkapuhelimella. Tutkimuksessa käytettiin perinteisten kyselylomakkeiden lisäksi uudenlaista tapaa kerätä tietoa. N aisen keski-ikään kuuluvat oleellisesti vaihdevuodet, joiden aikana kyky lisääntyä loppuu. Tehokkaana hoitomuotona kuumien aaltojen lievittämisessä on hormonikorvaushoito, mutta sen käyttöön tiedetään liittyvän riskejä. Millä mekanismilla liikunnan oletetaan vaikuttavan kuumien aaltojen vähenemiseen. Harjoituskertojen lukumäärä vaikutti masennukseen ja kuukautiskiertoon liittyvien oireiden määrään. Liikunnan tiedetään myös vaikuttavan hypotalamuksen betaendorfiinien tuotantoon tasapainottamalla lämmönsäätelykeskusta, jonka tiedetään häiriintyvän vaihdevuosien aikana ja jonka seurausta kuumat aallotkin osittain ovat. Koeryhmässä oli 74 naista ja kontrolliryhmässä 80 naista. Harjoituskerroista kahden piti olla kävelyä ja kaksi muuta harjoituskertaa saattoivat olla jotain muuta kestävyystyyppistä liikuntaa (sauvakävely, hölkkä, aerobic, uinti, hiihto jne.). Se vähentää öisiä kuumia aaltoja ja parantaa siten muun muassa unen laatua, osoittaa tuore suomalainen tutkimus. Vaihdevuosi-iässä esiintyvät kuumat aallot ovat yleinen vaiva ja voivat esiintyä vuosia kuukautisten loppumisen jälkeen. Kontrolliryhmä jatkoi toimintoja entiseen tapaan, liikuntaa ei rajoitettu, muttei myöskään kannustettu. Liikunta myös auttaa painonhallinnassa ja voi tätä kautta vähentää kuumia aaltoja erityisesti ylipainoisilla ja lihavilla naisilla, jotka raportoivat oireita normaalipainoisia naisia enemmän. Valintaseulan läpi päästyään naiset satunnaistettiin koeja kontrolliryhmiin, joissa koeryhmä harjoitteli neljä kertaa viikossa 50 minuuttia kerrallaan kohtuutehoisesti
Effect af physical exercise on hot flashes and quality af lifea randomized controlled trial. Myöskään erityisellä vaihdevuosimittarilla (WHQ) mitattuna kuumien aaltojen esiintyvyydessä ei ollut ryhmien välillä eroa. Objektiivinen kunnon arviointi, mitä yhä useammassa väestötutkimuksessa parhaillaan suoritetaan, voi myös tuoda uusia näkökulmia kunnon ja vaihdevuosioireilun oletettuun yhteyteen. Moilanen J, Aalto A-M, Hemminki E, Aro AR, Raitanen J, Luoto R. Yöaikaiset kuumat aallot vähenivät tällä liikuntamäärällä ja liikuntakertojen sekä intensiteetin määrät olivat yhteydessä masennusja ahdistusoireiden vähenemiseen. Mikkola T, Raitanen J, Tomas E, Ojala K, Mansikkamäki K, Nygård C-H. Joka tapauksessa kohtuutehoisella liikunnalla tiedetään olevan myönteistä vaikutusta nukahtamiseen ja unenlaatuun. Maturitas 2010; 66:417-422. Tutkijat saattoivat seurata tutkimuksen ajan vastaamisaktiivisuuttaja tarvittaessa kysellä t utkiuavilta puuttuvia vastauksia,jos he eivät olleet vastanneet pitkään aikaan. doi 10 1186/1472-6874-9-13 (http:// www.biomedcentral.com/1472-6874/9/13) Luoto R. Vaikka liikunnan elämänlaatuvaikutukset koskevat kaikkia elämänalueita, tutkimusten mukaan liikunnan vaikutus näkyy usein fyysisillä osa-alueilla, kunnon parantumisena, vaivojen helpottamisena, mutta myös psyykkisillä osa-alueilla, ärtymyksen ja ahdistuneisuuden lieventymisenä. Usability and feasibility af mobile phone diaries in an experimental physical exercise study. On mahdollista, että liikunnan myötä sekä unen laatu on parantunut että liikunnan myötä öiset kuumat aallot ovat vähentyneet. Pakarinen M, Raitanen J, Kaaja R, Luoto R. Prevalence af menopause symptoms and their association with lifestyle among Finnish middle-aged women. Seuraavia tutkimuskohteita ovat hyvin aktiivisten, riittävästi liikkuvien vaihdevuosiikäisten naisten liikuntatyypin ja intensiteetin vaikutus oireisiin. JAANA MOILANEN, TtM Tutkija Tampereen yliopisto Sähköposti: jaana.m.moilanen@uta.fi RIITTA LUOTO, LT, dosentti Tutkimusjohtaja UKK-instituutti Sähköposti: riitta.luoto@uta.fi LÄHTEITÄ Heinonen R, Luoto R, Lindfors P, Nygård C-H. Matkapuhelimeen ladauava ohjelma myös muistutti tutkittavia vastaamisesta,jos neljä päivää oli kulunut aiemmasta vastaamisesta. Tetemecicine and e-health 2011 Iin press) Luoto R, Moilanen J, Heinonen R. Kestävyysliikunta tehosi aiemmin vähän liikkuvilla naisilla Koeryhmässä olevien naisten [yysincn kunto parani ja rasvaton lihasmassa lisääntyi tutkimuksen aikana verrattuna kontrolliryhmään. Secular trend in the menopausal age in Finland 1997-2007 and correlation with socioeconomic, reproductive and lifestyle factors. Päiväaikaisissa kuumissa aalloissa ei ollut eroa ryhmien välillä. Vastaukset siirtyivät automaattisesti 3G teknologian avulla digitaaliseen muotoon. Yöaikaisten kuumien aaltojen väheneminen paransi tutkittavien unen laatua. Matkapuhelimella vastattaviin oireisiin vastattiin keskimäärin hyvin, koska vastausvaihtoehdot olivat yksinkertaisia ja ne oli testattu etukäteen. Lisäksi harjoituskertojen lukumäärä oli merkitsevästi yhteydessä masennukseen ja kuukautiskiertoon liittyvien oireiden määrään eli ne, jotka harrastivat kestävyysliikuntaa enemmän kärsivät näistä oireista vähemmän. Annals af Medicine 2011 .doi: 10.3109/07853890.2011.583674 Luoto R. Current Womens Health Reviews 2006;2:125-132. Toisaalta tutkittavat kertoivat myöhemmin, että oli vaikea arvioida kuumien aaltojen vaikeusastetta ja vastaus oli siksi puuttuva. Hot flushes and quality af life during menopause. Tarkalleen ei kuitenkaan tiedetä, millaista liikunnan tulisi olla lievittääkseen oireita, koska myös joogatyyppisellä liikunnalla on saatu myönteisiä tuloksia kuumien aaltojen lieventämisessä. Yöaikaan esiintyvät kuumat aallot vähenivät koeryhmällä kun taas kontrolliryhmällä muutosta ei tapahtunut. Menopausal transition and chronic diseases. BMC Women's health 2009;913. Terveyteen liittyvä elämänlaatu parani koeryhrnällä erityisesti fyysisen toimintakyvyn, fyysisen roolitoiminnan ja koetun terveyden osalta verrattuna kontrolliryhmään. Nyt saadut tulokset täydentävät puutteita kokeellisessa näytössä vaihdevuosioireiden ja liikunnan lisäämisen alueella. Tutkittavat raportoivat päiväja yöaikaisia kuumia aaltoja kän n yk ässä olevan ohjelmiston avulla kahdesti päivässä, aamuin ja illoin. Tutkimuksessamme korostuivat enemmän fyysiset puolet, yleinen terveys ja fyysinen toimintakyky, mutta myös ahdistuneisuuden ja masennusoireiden lieventyminen. Maturitas 2010; 67:368-74. Millaista liikuntaa pitäisi suositella vaihdevuosi-ikäisille. Tutkimuksessamme liikunta oli kestävyystyyppistä, se toteutui neljä kertaa viikossa ja teholtaan vastasi noin 64-80 prosenttia maksimaalisesta hapenkulutuksesta. Päivittäiset vastaamisprosentit vaihtelivat, mutta keskimäärin tutkittavat olivat aktiivisesti mukana koko tutkimuksen ajan. Kuumien aaltojen häiritsevyyteen liittyviin kysymyksiin tutkittavat vastasivat puutteellisemmin, koska vastaaminen ei ohjelman puolesta ollut pakollista. Tutkittavat ottivat uuden menetelmän hyvin vastaan. On mahdollista, että kestävyystyyppinen liikunta ei ole paras mahdollinen tapa hyväkuntoisille, vaan lihaskunnon lisääminen tai body-rnind lajit voisivat sopia heille paremmin. 46 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011
Asioiden seuraaminen on ihan eri juttu kuin toimintaan osallistuminen. Hän laati vanhoilla päivillään kirjasen Vanhuudesta. "Virkamiesten läsnäolo näet saa aikaan todellista kunnioitusta ja vapaille sopivaa pelkoa." Aristoteleen kaavailussa "vanhemmilla miehillä" oli siten oma tärkeä roolinsa naiset olivat antiikin Kreikassa jokseenkin tyystin suljetut julkisen elämän piiristä. Otan yhden esimerkin. Mutta tutkimuksellisesti on kovin kiintoisa kysymys se, millä tavoin "vanhojen" rooli on päätöksenteossa eri aikoina mielletty. Teksti: ANTERO HEIKKINEN Ikää, uraa ja liukuvaa lopettamista J åin 2004 "vanhuuseläkkeelle" täytettyäni 63 vuotta. Käyn siellä edelleen "viettämässä" aamupäivät ja keskustelen lounaalla päivittäin akateemisen väen kanssa. Aristoteleen toiveiden mukaisessa valtiossa jumalanpalveluksiin tarkoitetut rakennukset oli syytä sijoittaa yhteen paikkaan. Virkoihin jotka kaikki olivat määräaikaisia ja joiden huippuna oli konsulin tehtävä, oli alaikäraja. Huomasin näet muutamassa kuukaudessa, miten nopeasti tipahdin kärryiltä siitä, missä yliopiston asioissa todella mennään. Ajatellen varttuneiden roolia päätöksenteossa eräänlaisia ääripäitä edustivat Sparta ja Ateena. Katsottakoon muutamaa näkemystä asiasta varhaisemmilta ajoilta. Nykyisin kuulee usein sanottavan, että oma aikamme on tässä suhteessa poikkeuksellinen johtuen jatkuvasta ja nopeasta muutosten virrasta. Säilytin tuntuman yliopiston kampukseen, kun sain työhuoneen siellä sijaitsevasta maakunta-arkistosta. Politiikka perustui aineistoon, joka oli koottu yli sadan kreikkalaisen kaupunkivaltion hallitusmuodoista. Ciceron luettelemat vanhuuden tuntomerkit olivat toki käytännössä todellisia niin, että yleensä virkojen tavoittelusta luovuttiin ikävuosien karttuessa. Cicero oli v. Muutenkin Ateena oli huomattavasti dynaamisempi kuin Sparta, mikä vaikutti ilman muuta veteraanien asemaan päätöksenteossa. Otan ne antiikin maailmasta, joka on viime vuodet ollut tutkimusteni kohteena. Viranhoito oli Ciceron aikana roomalaisen miespuolisen eliitin jäsenten elämän keskiössä. Ensin mainitussa asioita johti gerusia, vanhempainneuvosto jossa oli 30 kansankokouksen nimeämään yli 60-vuotiasta miestä. En ryhdy tässä esittelemään Ciceron perusteluja, vaan otan hänen oman elämänsä esimerkiksi. Akateeminen opettajanurarn oli alkanut 1967, joten sitä oli kestänyt hyvän tovin. Cicero pyrkii kumoamaan moitteista neljä, joiden mukaan vanhuus esti toiminnasta, teki ruumiin heikommaksi, riisti aistilliset nautinnot eikä ollut kaukana kuolemasta. " LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011 47. 63 eKr. Hänen Politiikka-teostaan luetaan ja siteerataan edelleen ahkerasti. Mutta yläikärajaa ei ollut. konsulina heti, kun ikä salli. Vanhuus ei katkaissut Ciceronkaan uraa, vaan hänet surmattiin sisällissodan melskeissä. Aristoteles (384-322 eKr.) on yksi länsimaisen kulttuuritradition keskeisistä ikoneista. Tämän paikan läheisyyteen oli sitten aiheellista järjestää aukio, jota saattoi kutsua vaikkapa "vapaaksi aukioksi". Näiden seikkojen kohdalla ajan tasalla pysyminen on tietenkin itsestä kiinni. Siinä filosofi pohtii muun muassa ihannevaltion raameja. Otan vain yhden esimerkin, historiankirjoittajana maineensa luoneen Sallustiuksen (86-35 eKr.). Siirtymistään historiankirjoituksen pariin Sallustius kuvaa seuraavasti: "En suinkaan aikonut jäädä oleilemaan velttona ja joutilaana enkä liioin käyttää påiviäni maanviljelyyn ja metsästykseen, jotka ovat orjien askareita ... Tämä seikka ei kyllä ärsyttänyt lainkaan, sillä en ollut kuvitellut itselleni jonkinlaista neuvonantajan roolia. "Tuntuma" on silti liian vahva sana. Paikka voi olla viehättävä, varsinkin jos sinne on sijoitettu vanhempien miesten urheilu keskus." Aukion järjestämisessä oli sopivaa erottaa toisistaan eri ikäryhmät. Otan toiseksi esimerkiksi roomalaisen Ciceron (106-43 eKr.), joka Aristoteleen tapaan kuuluu länsimaisen ajatustradition kovaan ytimeen. Caesarin kannattajana miehen poliittinen ura oli ohitse, kun Caesar murhattiin. Ateena taas oli moneen otteeseen jonkin sortin demokratia, jossa varttuneilla ei ollut lainkaan samanlaista roolia kuin Spartassa. Edelleen "joidenkin virkamiesten" piti oleskella aukiolla niin nuorten kuin vanhempienkin seurassa. Vapaus olisi kuitenkin tarkkaan rajattu, sillä aukion piti "olla vapaa kaikesta kaupankäynnistä eivätkä ruumiillisen työn tekijät, maanviljelijät ja muut sellaiset saa tulla sinne muuten kuin hallitsijoiden käskystä. Urheilukeskus, gymnasion varttuneille miehille oli ehkä osin ajateltu palvelemaan sotilaallisia tarkoitusperiä, "reservissä" olevien kunnossa pysyttämistä. Hän kuului roomalaisen eliitin ytimeen, senaattoreihin. Kaikki toivovat, hän kirjoittaa, saavuttavansa vanhuuden, "mutta moittivat sitä jouduttuaan siihen tilaan". Ehkäpä tässä näkemyksessä on jotain perää, mutta koko selitys se ei kyllä ole. Kerroin jäåhyväistilaisuudessa, että aion ryhtyä noudattamaan strategiaa, josta äitini oli lapsuudessa kovasti varoitellut noukkimaan rusinat pullasta! Näitä rusinoita ovat minulle akateemisessa toimenkuvassa aina edustaneet tutkimus ja luennointi itseäni kiinnostavista aihepiireistä. Mutta ilmi selvästi ajattelija katsoi, että tällä ikääntyneiden ryhmällä oli muutenkin edelleen tärkeä yhteiskunnallinen roolinsa. Monet luopujista siirtyivät kirjallisten harrastusten pariin
Kenttä jäi silloin muille parantajille kuten "vanhoille viisaille". ANTERO HEIKKINEN Historian emeritusprofessori Itä-Suomen yliopisto Sähköposti: antero.heikkinen@uef.fi LIIKUNTATIETEELLISEN SEURAN SYYSKOKOUS 2011 tjLTS Liikuntatieteellisen Seuran sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 25.10.2011 Tieteiden talossa, salissa 405, Kirkkokatu 6, Helsinki. Perinteikäs Suomen keihäänheitto on ajautunut kriisiin, johon yhdeksi lääkkeeksi kaavaillaan entisten mestariheittäjien neuvoja. He ovat tarjonneet jo kauan asiantuntemustaan, mutta vasta kriisi toi heidän sanoilleen painoa. Kun antiikin maailmassa iski rutto, monet Hippokrateen perilliset nostivat kätensä pystyyn, tunnustivat että tauti ei ollut parannettavissa lääketieteen keinoin. Kahvitarjoilun järjestämiseksi pyydämme jäseniä ilmoittamaan em. Tervetuloa! LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RY ANTTI UUTELA Antti Uutela puheenjohtaja KARI L. J.K. Yhteisöjäsenen edustajalla tulee olla valtakirja edustamaltaan järjestöltä. Ei ollut varm aan ihan sattum aa ja Sallustiuksen om asta elärn änurasta riippum atonta se, että poliittisen ura n jälkeen kirjoitetut tekstit saivat vahvasti kriittisen sävyn. Yhteisöjäsen voi lähettää kokoukseen yhden (1) edustajan. Eri asia sitten on se, missä määrin "veteraaneja" on eri yhteyksissä kuultu. "Ensin kasvoi rahan, sitten vallan him o; näm ä olivat niin sanoakseni kaiken pahan lähteenä." Cicero m uotoili laajassa tuotannossaan selkeästi ro om alaisen vira n luonteen, ja m onet m äärittelyn piirteistä sopivat kauan länsim aiseen virkakäsitteeseen. Kokouksessa on äänioikeus jokaisella vuoden 2010 ja 2011 jäsenmaksun tai uuden jäsenen kyseessä ollessa, vuoden 2011 jäsenmaksun maksaneella varsinaisella jäsenellä. Ehkäpä heidänkään lääkkeensä eivät tepsi, mutta onpahan annettu ainakin toivoa! Samalla vastuuta on jaettu entistä useammille hartioille. Siinä ovat näkyneet samat piirteet kuin Ciceron ja Sallustiuksen roomalainen eliitin urassa. Hänen ydinsanom anaan oli, että valta oli tu rm ellut ro om alaiset. Yksi sitkeä piirre on ollut viranhoidon "liukuva" lopettaminen, mikä on näkynyt ennen muuta yliopistojen professorien kohdalla. Otan kolme esimerkkiä. Tilaisuus alkaa klo 15.00 opetusja kulttuuriministeriön edustajan esityksellä liikunnan asemasta uudessa hallitusohjelmassa. KESKINEN Kari L. Keskinen sihteeri 48 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011. Sama henkilö voi edustaa kokouksessa ainoastaan yhtä jäsenyhteisöä. puh.numeroon tai sähköpostiosoitteeseen osallistumisestaan kokoukseen 19.10.2011 mennessä. Yleiseksi säännöksi katsoisin, että tilanne sanelee tämän. Paasikivi kävi 1940-luvulla "vaaran vuosina" Kulosaaressa usein keskustelemassa maan ensimmäisen presidentin K.J. klo 15.30 käsittelyssä on sääntömääräiset esityslistan mukaiset asiat: katsaus kuluvan vuoden toimintaan ja varainhoitoon jäsenmaksut vuodelle 2012 tilintarkastajien palkkiot, kokouspalkkiot, matkakorvaukset ja päivärahat vuonna 2012 vuoden 2012 toimintasuunnitelma ja talousarvio hallituksen puheenjohtajan, hallituksen varapuheenjohtajan ja hallituksen jäsenten sekä jäsenten henkilökohtaisten varajäsen ien valinta erovuoroisten tilalle sääntöjen 12 §:n mukaisesti tilintarkastajien ja heidän varaedustajiensa valinta seuran virallisten ilmoitusten julkaiseminen muut asiat Niitä Seuran jäseniä, jotka haluavat tehdä ehdotuksia hallituksen jäseniksi ja varajäseniksi pyydämme ottamaan yhteyden pääsihteeri Keskiseen puhelin 01 778 6603 tai kari.keskinen@lts.fi. 010 778 6602/Marttala tai sähköposti kyl li.marttala@lts.fi. Kokousaineiston voi tilata seuran toimistosta puh. Esityksen jälkeen n. Ståhlbergin kanssa
OPISKELIJA OUNASTELEE Teksti: VEERA PÄLVIMÄKI Liikuntaa vain virallisilla liikuntapaikoilla. Kaupunkitilan käyttäminen liikkumisympäristönä herättää mielenkiintoisia kysymyksiä, joihin ei ole yksiselitteisiä vastauksia. S uomessa on noin 30000 rakennettua liikuntapaikka. Siksi on tärkeää, että tuemme nuoria, jotka ylläpitävät omatoimisen liikunnan kulttuuria ja näyttävät että vain mielikuvitus on rajana liikuntamahdollisuuksille. Lajien harrastajien mielestä suurin harrastusta haittaava tekijä on muiden ihmisten kielteinen asenne. Tästä syystä moni ilmeisesti kokee, että esimerkiksi pyöräilijät ja sauvakävelijät ovat oikeutetumpia käyttämään julkista tilaa liikuntapaikkanaan kuin näiden nuorisolajien harrastajat. Kaikki keinot lasten ja nuorten liikkumisen edistämiseksi tulisi hyödyntää. Moni lasten ja nuorten suosima liikuntamuoto vaatii hyvätasoisia erikoisliikuntapaikkoja ja urheiluseuran jäsenyyttä. Nuorten suosimat liikuntamuodot kuten parkour, skeittaus ja bleidaus eli ternppurullaluistelu" osoittavat, että liikunnan harrastamiseen ei aina tarvita rakennettuja liikuntapaikkoja tai toimintaa ohjaavia valmentajia. Monia liikuntapaikkoja käyttävät pääasiassa urheiluseurojen jäsenet. Pro gradu -tutkimukseni aineistoon sisältynyt parkour-harrastajan kommentti kiteyttänee ajatuksen vapaasta liikkumisesta julkisessa tilassa: "Liikunnan ei pitäisi kuulua pelkästään virallisille liikuntapaikoille vaan liikkua pitäisi saada missä vain ja milloin vain jo ihan kansanterveyssyistä." VEERA PÄLVIMÄKI, LitM Jyväskylän yliopisto Sähköposti: veera.palvimaki@jyu.fi *B/eidaamisessa eli temppurullaluistelussa tehdään erilaisia hyppyjä, liuhuja, pyörintöjäja niiden yhdistelmiä rullaluistellen ja häyltäen hyvähsi erilaisia lwupunhililan rahenteila uuten portaita, hivireunoja ja uatteita. On syytä muistaa, että kaikki liikunta on yhtä arvokasta, tapahtuipa se sitten liikuntapaikoilla tai puistoissa, valmentajan johdolla tai omatoimisesti. LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011 49. Aidat, kaiteet ja seinät eivät ole esteitä vaan ikään kuin suuren leikkikentän osasia. puistot ja metsät tarjoavat yhä mahdollisuuksia niille, jotka niitä osaavat hyödyntää. Julkinen tila koetaan ympäristöksi, jossa tulisi liikkua ja toimia eleettömästi ja huomiota herättämättä. Voisimme kuitenkin suhtautua avoimin mielin myös uudenlaisiin kaupunkitilassa liikkujiin. Kaikki poikkeava koetaan helposti uhkaavaksi ja sitä myötä kielletyksi. Parkour on akrobaattista ja sulavaa taiturointia kaupunkitilassa. Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä ei kuitenkaan ole kasvanut. Muita tilankäyttäjä ei haluta tieten tahtoen häiritä. Kevyenliikenteenväylät ja ulkoilureitit ovat kansallisen liikuntatutkirnuksen 20092010 mukaan aikuisväestön suosituimmat liikuntapaikat. Lasten ja nuorten liikunnalle on myös vaihtoehtoja, joissa ei tarvita kalliita kuukausimaksuja ja jokailtaista kyyd i tysral lia. Liikunnan lajikirjosta löytyy myös vastavirtaan pyristeleviä poikkeuksia. Toisaalta yhä useampi lapsi ja nuori näyttäisi hakeutuvan kotipihoilta ja lähi kentiltä urheiluseuran ohjattuihin harjoituksiin. Kaupunki tilaa kunnioitetaan ja harjoituspaikat pyritään pitämään ehjinä. Parkourin, skeittauksen ja bleidauksen harrastajat korostavat vastuullista harrastamista. Koti pihat, lähiliikuntapai kai. Vaikka liikuntapaikkojen käyttöaste on ainakin suurimmissa kaupungeissa korkea, merkittävä osa aikuisväestöstä liikkuu muualla kuin rakennetuilla liikuntapaikoilla. Julkisen kaupunkitilan käytön esteitä voikin tarkastella parkourin , skeittauksen ja bleidauksen kauna. Skeittaajat ja bleidaajat hyödyntävät kaupunkuilan lisäksi myös rakennettuja skeiu ipaikkoja, mutta toiminnasta huokuu vahva omaehtoisen tekemisen halu. Lajista puuttuvat standardisoidut suorituspaikat, välineet ja kilpailut. Kaupunkitilan käytön kirjoittamattomat säännöt ja tottumukset elävät vahvasti etenkin iäkkäämmän väestön mielessä. Esimerkiksi puiston penkkejä tai betoniaitoja ei siis saisi käyttää kuin niiden varsinaiseen tarkoitukseen. Pääsymaksuna vaaditaan ainoastaan mielikuvitusta. Yhä useampi urheiluseuraan kuuluva lapsi ja nuori tyytyy liikkumaan vain omilla harjoitusvuoroillaan
Samoin linkkejä englanninkielisille nettisivuille/artikkelei hin, joilta löytyy tutkimukseen liittyvää tuoretta lisätietoa. Säännöllinen liikuntaharjoiuelu näyuää ehkäisevän tehokkaasti ikääntyneiden naisten lonkkamurtum ia, vaikka harjoittelu ei vaikuttaisi luuntiheyteen. Liitä loppuun yhteystiedot henkilöstä/henkilöistä, jolta aiheesta lisätietoja (nimi, oppiarvo/asema/ taustayhteisö/sähköpostiosoite). Otsikolle ja ingressille varattu tila on enimmillään 300 merkkiä. Runsaasti kansainvälistä huomiota saaneessa tutkimuksessa selvitettiin liikunnan vaikutusta luuntiheyteen, suorituskykyyn ja murtumiin ikääntyneillä naisilla, joilla riski saada murtuma oli suuri alentuneen luuntiheyden vuoksi. Tekstin laajuus on kokonaisuudessaan 3 000 merkkiä. Kirjoita teksti uutisjutun muotoon. Käsittele tekstissä ainakin seuraavia kysymyksiä: • Miksi aihe on ajankohtainen juuri nyt. Uusi www .sportscience.fi -sivusto käynnistyi kesäkuussa. • Miten tutkimus tehdään 7 • Miten tutkimuksen tuloksia on tarkoitus/voidaan soveltaa. AJASSA SPORTSCIENCE.FI LTS avasi suomalaisen liikuntatutkimuksen kansainvälisen tiedotussivun L iikuntatieteellinen Seura välittää tietoa suomalaisesta liikuntatutkimuksesta myös kansainväliselle yleisölle. Lisäksi tasapaino-, lihasvoimaja tömistelyharjoittelu ylläpitää naisten tasapainoa ja kävely kykyä. Laadi englanninkielinen Tätä tutkitaan -teksti oheisen jutturaamin mukaan ja lähetä se osoitteeseen toimisto@ 1 ts.Ii. Käytä myös väliotsikkoja. Tätä tutkitaan www.sportscience.fi Käytä selkeää, mahdollisimman yleistajuista englanninkieltä. Näin ta voitat nekin lukijat, jotka eivät ole oman tieteenalasi asiantuntijoita. Kerro tutkimuksestasi sportscience.fi -sivustolla Haluatko tehdä tutkimushankkeenne, sen tavoitteet, tulokset ja taustat tutuiksi myös kotimaan liikuntapiirejä laajemmalle lukijakunnalle. Kerro niistä www.sportscience.fi sivustolla. • Mikä olisi nähdäksesi mahdollisten jatkotutkimusten tavoite. Esittelemme liikuntaa ja terveyttä koskevaa tutkimusta, innovaatioita, kehityshankkeita ja tutkijoita sekä suomalaisia näkökulmia ajankohtaisiin kansainvälisen liikuntapolitiikan kysymyksiin. • Mihin kysymyksiin tutkimuksella etsitään vastausta. Ikääntyneiden luunrnurtumat ovat merkittävä kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen ongel50 LIIKUNTA & TIEDE 48, 4 /2011. Lisätietoja : jari.kanerva@lts.fi Liikuntatutkimus palkittiin Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa T erveysliikunnan professori Raija Korpelaisen ja tutkimusryhmän työ, joka osoiui liikunnan tehon lonkkarnurtumien ehkäisyssä palkittiin vuoden 2010 parhaana tutkimuksena Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Anna sille selkeä, kiinnostusta herättävä otsikko ja muutaman lauseen ingressi, joka tuo esiin keskeiset viestisi
Projekti luo pohjan jatkuvasti päivittyvälle ohjelmaja projektityön seurannalle ja arvioinnille verkkoympäristössä. Arch Int Med. Hyvä käytäntö voi tarjota vaikka vain oivallisen pohjan uusille sovelluksille. 2010 Sep 27;170(17): 1548-56.Lang-temt autcomes of exercise: f ollaw-up af a randamized lrial in older wamen with osteopenia. Samalla pohditaan ohjelmaja hanketyön kehittämistä laajemminkin. Tiukasti hyviin käytäntöihin hirttäytyminen voi yhdenmukaistaa toimintaa, mutta samalla kahlita uuden kehittämistä. Harva tulee ajatelleeksi, että toiminnassa on aina hyödynnetty aiempaa, muualta lainattua kokemusta. Parhaatkaan käytännöt eivät ole niin hyviä, ettei niillä voi olla varjopuolia. Tätäkin on syytä miettiä. Juice Leskistä mukaillen: "ajattelenko laisin, jollen ajattele toisin". Oma kysymyksensä on se, miten hyvä käytäntö saadaan levitetyksi ja kyseessä olevaa projektia laajemmin hyödynnetyksi. Hiipuuko hyvien käytäntöjen myötä kyky erottua muista. On haluttu tietoa hyvistä käytännöistä esimerkiksi seuratoiminnassa, kuntien liikuntahallinnon organisoinnissa ja etenkin erilaisten ohjelmien ja hankkeiden toteutuksessa. Ei ole kuitenkaan aiempaa näyttöä liikunnan pitkäaikaisista hyödyistä murtumille alttiilla henkilöillä, joiden luun tiheys on pienentynyt. Projektissa kartoitetaan ja arvioidaan liikuntaohjelmia ja -hankkeita, joiden on odotettu tuottavan hyviä käytäntöjä. Yli 90 prosenttia murtumista aiheutuu kaatumisten seurauksena. Lang-term Outcomes af Exercise Fallaw-up af a Randamized Trial in Older Wamen With Osteapenia. Ohjelmien ja hankkeiden uskotaan ainakin suunnitelmavaiheessa tuottavan myös levitykseen kelpaavia hyviä käytäntöjä. Tappavatko hyvät käytännöt luovan hulluuden. Lisätietoja: Raija Korpelainen, FT, terveysliikunnan professori, Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka. Karpelainen R, Keinänen-Kiukammiemi S, Nieminen P, Heikkinen], Väänänen K, Karpelainen). Suurin haaste liikunnan hyvien käytäntöjen arvioinnissa on yhtenäisten menettelytapojen ja käytäntöjen luominen. ' ' H yvät käytännöt" on samanlainen iskusanapari kuin tiedolla johtaminen. Toistaiseksi kenelläkään ei ole kuvaa siitä, miten paljon liikunnan sirpaleinen hankemaailma on tuottanut levityskelpoisia hyviä käytäntöjä. Liikuntatieteellinen Seura alkoi keväällä 2011 selvittää opetusja kulttuuriministeriön tuella liikunnan hyviä käytäntöjä. Käytäntö voi olla hyvä, vaikka sitä ei sellaisenaan toisteta muualla. Seuraavan askeleen ottaminen ei liikunnassakaan saisi olla vain edellisen kopiointia. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että liikunnan avulla voidaan ehkäistä terveiden ikäihmisten murtumia. Hyvien käytäntöjen arviointiin on rakennettava yhtenäinen viitekehys. 2010:170 (17): 1548-1556Arch Intem Med. Samoin päätöksiä on tehty tietoon nojautuen enemmän tai vähemmän. Todellisista hyvistä käytännöistä on syytä ottaa oppia. Liikunnan alueella hyvä käytäntö -puhetta on 2000-luvulla viljelty siinä kuin muillakin elämänaloilla. AJASSA ma. Käytäntö ei tule hyväksi sillä, että toteuttaja nimeää sen hyväksi käytännöksi. Ja jotta hyvillä käytännöillä olisi laajempaa merkitystä, niiden on oltava mallinnettavissa. Kaksivuotisen projektin tutkijana toimii Saku Rikala. Molempia toistellaan kuin mantraa, joka tuottaa ihmeparannuksia. Hyvää käytäntöä ei kuitenkaan tule arvioida yksin sen perusteella, miten laajasti sitä on muualla seurattu. raija.korpelainen@odl.fi, raija.korpelainen@oulu.fi Teksti:TEIJO PYYKKÖNEN Hyvät käytännöt hankemantraa vai toimiva innovaatio. Lisätietoja: Saku Rikala (LTS) saku.rikala@lts.fi, 050 321 7695 Teijo Pyykkönen (LTS) teijo.pyykkonen@lts.fi, 010 778 6608 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011 51
Yksi osa sitä on opettajien korkeatasoinen toiminta. Jo 1970-luvun kasvatussosiologinen tutkimus osoitti, että enemmän kuin esimerkiksi koulun koko, oppilaiden taustat tai tilojen kunto, oppilaiden menestykseen vaikutti koulun eetos. Sen sijaan yläkoulun aikana liikkumisen määrät romahtavat. Nuorten ylipainoisuus on kolmenkymmenen vuoden aikana kolminkertaistunut (Tammelin 2008, 14) ja ylipainoisista nuorista noin kahdeksankymmentä prosenttia on sitä myös aikuisiässä (Stigman 2008, 68). Kouluikäisten fyysinen passivoituminen on tästä erinomainen esimerkki. K oulua on kautta aikojen toivottu apuun ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia, jotka ovat luonteeltaan pikemminkin poliittisia, sosiaalisia ja kulttuurisia kuin pedagogisia, kuten Hannu Simola vuonna 1998 kirjoitti artikkelissaan "Toiveet, lupaukset ja koulun arki". Hänen mukaansa koululle asetetaan valtavia toiveita ja koulu antaa myös suuria lupauksia. Vaatimukset opettajan työlle ovat kasvaneet. Koulun vaikuttavuuden on todettu olevan yhteydessä sen ominaisuuksiin sosiaalisena instituutiona. (Simola 1998, 101.) Eetos viittaa korkeatasoiseen eettiseen ja moraaliseen toimintaan. Jännite yksilön hyvän ja yhteisen hyvän välillä, perinteisten perhetraditioiden murtuminen, yhteiskunnassa lisääntynyt ja kouluakin vavisuttanut väkivalta, lasten ja nuorten pahoinvointi, yhtä hyvin kuin muutaman vuosikymmenen aikana räjähdysmäisesti lisääntynyt monikulttuurisuus ovat kansanterveydellisten ongelmien lisäksi esimerkkejä 52 LIIKUNTA & TIEDE 48, 4 /2011. Yhdeksäsluokkalaisista tytöistä ja pojista vain kymmenen prosenttia ylsi nykyisen liikuntasuosituksen mukaiseen fyysiseen aktiivisuuteen, mikä tarkoittaa vähintään tunti liikuntaa viikon jokaisena päivänä (Palomäki & Heikinaro-Johansson 20ll). Suomalaiset ll-vuotiaat tytöt ja pojat ovat maailman huippua vähintään tunnin päivässä liikuntaa harrastavien vertailussa (Husu, Paronen, Suni & Vasankari 20ll). Yksin liikuntatuntien määrän lisäämisellä ei ole mahdollista saavuttaa niitä oppilaita, jotka rakentavat identiteettiä ja elämäntapaa, johon liikkuminen ei kuulu. Ratkaisu vaatii tähänastista monivivahteisempaa keskustelua sekä asianosaisten kykyä lukea ja tulkita sekä koulun että ympäröivää todellisuutta. Työskentely erilaisissa yhteistoimintaryhmissä sekä vaatimus jatkuvasta itsensä kehittämisestä ja oman työnsä arvioinnista julkisjohdetuissa kouluissa ovat lisääntyneet. Enemmän "sitä samaa" ei ole autuaaksi tekevä tilanteessa, jossa opetuksen ehdot ovat muuttuneet. Teema on koululiikunnassa ajankohtaisempi kuin ehkä milloinkaan sen historian aikana. POHDITTUA Kirjoittaja:TIINA KUJALA Enemmän samaa ei yksin riitä Koulun odotetaan ratkovan paljon muitakin kuin pedagogisia ongelmia. Kyse on isosta kansanterveydellisestä ongelmasta, josta kumpuaa ympärillämme vellova terveyspuhe ja jonka ratkaisun avaimet nähdään olevan koululaitoksessa. Korkeiden odotusten asettaminen kaikille oppilaille, oppilaiden kannustaminen ja rohkaisu sekä oman vastuunoton mahdollistaminen luovat käytännössä myönteistä ja vaikuttavaa koulun eetosta. Kuitenkin koulun todellisuuden on vaikea vastata sen paremmin asetettuihin toiveisiin kuin lunastaa annettuja lupauksiakaan. Se on sekä poliittinen, sosiaalinen, kulttuurinen että pedagoginen ongelma
Hauge ja Haavind (2011) löysivät 12-18-vuotiaiden poikien haastattelukertomuksista erilaisia nuorten miesten kehoprojekteja. (Dowling 2011, 21.) Kun lukunnanopeuajakoulutuksen opetussuunnitelmat kuitenkin antavat huomattavasti kompleksisemman Ja monimuotoisemman kuvan maailmasta kuin mitä opiskelijat kertoivat haastatteluissa ornaksuneensa, herää kysymys, miksi kyseiset teoriaopinnot eivät kohtaa opiskelijoiden todellisuutta vaan opiskelijat pitävät itsepintaisesti kiinni luutuneista käsityksistään sekä sisältöja metodikeskeisestä moderniin kiinnittyvästä liikunnanopetuksesta että universaalista ja neutraalista "oppilaasta". Opettajuuden ydin ainedidaktiikassa Norjassa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että liikunnanopeuajan ammatillinen identiteetti on varsin kapea suhteessa edellä kuvattuihin haasteisiin. Prosessi osuu ajankohtaan,jossa nuori siirtyy alakoulusta yläkouluun. Suomalaisella ja norjalaisella liikunnanopettajakoulutuksella on eronsa. Mielikuva menestyjästä nyt tai tulevaisuudessa saattaa näyttäytyä nuorelle vieraana tai yksinkertaisesti ulottumattomissa olevalta. Teknisesti taitava, kilpailullinen ja fyysisesti kestävä keho muuntuu sekä paremmaksi jalkapalloilijaksi että aikuiseksi kehoksi. Ystävät saattavat vaihtua, esiin tulee uusia tapoja viettää aikaa, pohtia sitä, kuka olen tai miksi haluan tulla. Kuten yksi haastateltu totesi: "Ei kannata tuhlata aikaa, jos ei osaa mitään eikä ole kiinnostunut oppimaan. Mainittakoon, että osa nuorista opettajista osoitti kiinnostusta päästä opettamaan mieluummin erityistä tukea tarvitsevia kuin valtavirtaan kuuluvia oppilaita. Kun leikkivä keho lopettaa luontaisen liikkumisensa, pitää nuoren rakentaa uudenlainen kehoidentiteeui. Kuitenkin kehon muokkaus on usealla pojista keskeinen elämän sisältö. Kyseinen elitistinen identiteetti jaottelee oppilaat kategorioihin sen mukaan, keihin opettaja kiinnittää huomionsa. Vakuuttavin ja uskottavin on ammatillisen sosialisaation (lue: opetusharjoittelun) kautta hankittu opettajuus, jonka ytimessä on ainedidaktiikka. Vahvan oppiainekeskeisen identiteetin omaava opettaja näkee oppilaansa ainoastaan liikuntaa harjoittavina, ei sen sijaan sukupuolisina, seksuaalisina, sosiaalisina tai tietyn etnisen taustan omaavina. Kyseiset oppilaat tuotettiin haastatteluissa kategorisesti "toisina", mikä edelleen viittaa modernin aJan opettajan ammatilliseen identiteettiin. Silloin voi istua penkillä ja katsella". Murrosiässä lapsuuden leikit jäävät taakse. Opettajankoulutuksessa toimivat joutuvat yhä uudelleen kohtaamaan kysymyksen, miten saada edes jossakin määrin vangittua todellisuuden moninaisuutta ja kompleksisuutta ja miten tarjota opiskelijoille tarvittavat käsitteelliset työkalut ja käytänteet relevantin ammatillisen identiteetin rakennusaineiksi. Kahdeksan prosenttia vastanneista yhdeksäsluokkalaisista ja neljä prosenttia viidesluokkalaisista koki opettajan jopa vähentäneen heidän kiinnostustaan liikuntaa ja urheilua kohtaan. Koulun oppilaiden jakaminen stereotyyppisesti kahteen kategoriaan, normioppilaisiin ja erityistä tukea tarvitseviin oppilaisiin, on todellisuutta yksinkertaistava. Vahva maskuliininen keho jaksaa nostaa painoja ja tarvittaessa puolustautua, "uskaltaa mennä kaupungin keskustaan koska tahansa". Tämä viittaa egosentriseen ennemmin kuin kollektiiviseen tai yhteistoimintaan pohjautuvaan ammatilliseen identiteettiin. postmodernin ajan haasteista kouluille. Vastavalmistuneet opettajat kertoivat haastatteluissa olevansa unelma-ammatissaan: harrastus jatkuu työnä. (Dowling 2011.) Opiskeluaikanaan tulevat liikunnanopettajat "valitsevat" tarjolla olevista opettajadiskursseista omansa. Silti on syytä esittää kysymys, onko vastaavasta kapea-alaisuudesta kyse, kun suomalaisesta maisteritason opettajankoulutuksesta huolimatta oppilaat kokevat opettajien lisäävän oppilaiden kiinnostusta liikuntaa ja urheilua kohtaan huomattavan vähän. Kun 1980-luvulla havaittiin opettajien kiinnittävän huomiota tiedostamattaan enemmän taitaviin kuin heikkoihin oppilaisiin, näyttää siltä, että nykyopettajilla on ikään kuin legitimaatio, lupa ja oikeus, jättää osa oppilaista suosiolla liikuntatunnilla opetuksen ulkopuolelle. Erilaiset nuorten ala(ja vasta) kulttuurit viestivät juuri ulkonäöllään ja elämäruyylillään. Ruumiinkulttuurimme esterisoitumisen aikana nuoria askarruttava kysymys on, miltä haluan näyttää. "Enää ei leikitä, mieluummin seisoskellaan ja jutellaan" -sitaatti kuvaa tyypillistä muutosta siirryttäessä alakoulupihasta pois. Siihen saattaa kuulua liikunta, usein ei. Tullakseen hyväksytyksi kaveripiiriin, nuori omaksuu ryhmän käyttäytymiskoodit myös ulkonäön suhteen. Haastatellut vastavalmistuneet kandidaattitason liikunnanopettajat kertoivat toiveestaan päästä opettamaan lahjakkaita ja motivoituneita oppilaita, joiden kanssa voivat jakaa rakkautensa liikkumiseen. (Lehmuskallio 2010.) Yksi menestyjän malli. Jos poika on laiha, se koetaan ongelmana, joka pitää korjata. Terveyspuhetta tulvillaan olevien aikuisten tarjoamassa ihannekuvassa terveys, laihuus ja sporttisuus yhdistyvät miellyttävään ulkonäköön ja tämä kaikki elämässä ja sosiaalisissa suhteissa menestymiseen. He eivät viitanneet opettamiseen millään tavalla moraalisena sitoumuksena. Mari Lehmuskallion väitöskirjatutkimuksessa saatujen tulosten mukaan opettajien sijoitus 14 vaikutustahon ranking-listalla painuu puolivälin tienoille muun muassa ohjaajien ja valmentajien, ulkomaisten tai kotimaisten "tähtien", kavereiden, vanhempien tai sisarusten jälkeen. Ison, vahvan ja treenatun kehon avulla on helppo hankkia LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011 53. Se vastaa ennemmin modernin kuin postmodernin ajan vaateisiin. Sen sijaan he pelkistivåt ja yksinkertaistivat opettamisen opetusmenetelmien hallintaan: riittåä, että hallitsee itse opetettavat asiat hyvin, osaa motivoida ja saa oppilaat oppimaan ainakin tietyn minimitason verran. He eivät myöskään osoittaneet koulutuksen aikana kehittynyttä ammatillista empatiakykyä, joka on edellytys saada ryhmät toimimaan kaikkien oppilaiden oppimista edistäväksi
Selkeimmin koululiikuntatuntien lisäämisen puolesta ovat argumentoineet liikunnan oppimistulosten seuranta-arvioinnin raportoineet tutkijat. (Palomäki & Heikinaro-Johansson 2011, 28-29) Lisäliikuntaa on helppo perustella sen kollektiivisella vaikuttamismahdollisuudella, onhan koulu useimmille nuorille perheiden ohella ainoa vakiintunut pitkäkestoinen yhteisö. Tästä huolimatta opettamista ja oppimista koulussa luonnehtii pikemminkin jatkuvuus kuin muutos. Kuvan mukaan sopivasti sporttinen ja terve tyttö menestyy koulussa ja saa hyvän am m atin. Vastaava polarisaatio-ilm iö ei ole suom alaisellekaan kulttuurille vieras tilanteessa, jossa taloudelliset ero t ovat suuret. Oppilasyksilö on nähty koulun toiminnan keskipisteenä jo 1970-luvulla peruskouluun siirryttäessä. (Prusak, Graser, Pennington, Zanandrea, Wilkinson & Hager 2011, 42.) Periaatteellisena ratkaisuna se, että pedagogiikka muuntuisi yksilölliseksi neuvontaja ohjaustoiminnaksi, ei ole kestävä. Rehtoreista yli puolet ja liikunnanopettajat itse niin ikään lisäisivät yhteisen liikunnan määrää. Liikunnan on todettu useissa tutkimuksissa olevan koulun suosituin oppiaine ja suurin osa koulun toimijoista kannattaa oppiaineen tuntimäärän lisäystä. Heistä puhutaan syrjäytym isvaarassa olevina "to isina" tyttöinä. Painotukset koululiikunnan ja koulun liikunnan (esim. Enää ei yläkoulussa opetettaisi liikuntataitoja vaan terveellisen elämisen taitoja. (Palomäki & Heikinaro-Johansson 2011, 29.) On kuitenkin perusteltua olettaa, että yksin liikuntatuntien määrän lisäämisellä ei ole mahdollista saavuttaa niitä yläkoulu n oppilaita, jotka rakentavat identiteettiä ja elämäntapaa, johon liikkuminen ei kuulu. Tästä seuraa jännite yksilöllisyyden vaatimuksen ja koulun joukkomuotoisuuden välille. ryhmässä status,jota ruipelon, lihavan, köm pelön tai esimerkiksi liikuntavam maisen on vaikea tai mahdoton hankkia. Koskettaako kaikille yhteinen kaikkia. iltapäivätoiminta, välituntiliikunta, koulumatkat) välillä vaihtelevat eri tahojen ehdotuksissa ja näkemyksissä. Vastaavasti Englannissa Azzarito (2010) havaitsi julkisessa keskustelussa esiintyvän tietynlaiset tyttöryhmät. Ryhmissä on aina läsnä kaksi eri jäävuoren tasoa: Pinnalla on näkyvä, tietoinen ja sovittu taso, pinnan Marginaalissa ovat helposti ne nuoret, joilla on liikunnallisia rajoitteita, ylipainoa, huono kunto, heikot liikunnalliset taidot, jotka ovat kömpelöitä tai joilla ei ole mitään kokemusta tietyistä suomalaiskansallisista liikuntamuodoista kuten hiihdosta tai uinnista. Jos koulu redusoidaan yhteen sen perusprinsiippiin, on sen joukkomuotoisuus helppo valinta. Kuten kentältä tullut viesti kertoo, liikuntaryhmät ovat entistä heterogeenisempiä. Yksilöllisyyden vaatimus ei ole uusi. Toisaalta pedagogiset keinot yksin eivät ole riittäviä, jos pyritään todelliseen vaikuttavuuteen. Koululiikunta ei voi olla kuntoklubitoimintaa. Uuden peruskoulun keskeisin lupaus, jolla se teki eron edeltäjäänsä ja oikeutti olemassaolonsa, oli lupaus vastata jokaisen oppilasyksilön oppimistarpeisiin. Enemmän "sitä samaa" ei ole autuaaksi tekevä tilanteessa, jossa opetuksen ehdot ovat muuttuneet. Yhdeksi ratkaisuksi on ehdotettu, että tulevaisuuden liikunnanopettajan rooli muuntuisi jonkinlaiseksi elämäntapaohjaajan rooliksi. Vastakkainen, ylempään keskiluokkaan kuuluva ryhmä, on om aksunut median ja kulutusmarkkinoiden välittämän kuvan naiskehon muokattavuudesta ja terveellisistä elintavoista. Kaikkiin näihin ryhmiin lukeutuvien nuorten määrä on lisääntynyt ja rajapinta erityistä tukea tarvitsevien ja valtavirtaan lukeutuvien välillä on hämärtynyt. Suomalainen koulu on antanut lupauksensa pyrkiä vaikuttamaan nuorten liikkumattomuusongelmaan, kunhan saa siihen lisää resursseja. Perusopetukseen kuuluvista tytöistä 50 prosenttia ja pojista peräti 70 prosenttia haluaisi lisää liikuntatunteja. He toteavat, että tehokkain keino vaikuttaa oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen olisi kaikille yhteisten liikuntatuntien lisääminen. Toiminnan ja ryhmien ulkopuolelle saattavat helposti jäädä myös sosiaaliselta kompetenssiltaan rajoittuneet tai mielenterveysongelmista kärsivät nuoret. Marginaalista näkyväksi Liikuntatunnilla vallitsee tilanne, jossa osa oppilaista jää helposti ja myös näkyvästi syystä tai toisesta toiminnan ulkopuolelle. Toiseen ryhmään kasaant uvat matalan sosioekonom isen aseman ja heikon terveyden om aavat maahanmuuttajataustaiset, vähän liikkuvat tytöt. (Simola 1998, 96.) Koulun todellisuus näyttäytyy oppilaille ryhminä ja ryhmissä. 54 LIIKUNTA & TIEDE 48, 4 /2011. Vuosikymmenien ajan opetuksen yksilöllistäminen on ollut aina uusien koulureformien sisältönä. Marginaalissa ovat helposti ne nuoret, joilla on liikunnallisia rajoitteita, ylipainoa, huono kunto, heikot liikunnalliset taidot, jotka ovat kömpelöitä tai joilla ei ole mitään kokemusta tietyistä suomalaiskansallisista liikuntamuodoista kuten hiihdosta tai uinnista
18-23. Koulun eetoksen luominen on pitkäjänteinen koulutoimijoiden yhteistoimintaan perustuva prosessi, joka ottaa huomioon kulloisetkin yhteiskunnan asettamat haasteet. Siellä hallitsevat mielikuvat ja tunteet. Jos pintatasolla toistuvasti tytöt jumppaavat ja pojat pelaavat, pinnanalainen viesti kertoo lajien sukupuolittunutta tarinaansa. 2011. Odotukset ja koulun ehdot keskusteluun Ei ole uusi ajatus, että taistelussa nuorten liikkumattomuutta vastaan kyse on kulttuurin muutoksesta. Johdanto liikunnan ryhmäilmiöihin. Stigman, S. 47-50. Helsinki: WSOY 91-121. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010-katsaus:Terveysliikunnan suositukset täyttyvät heikosti. Education and Society 16, 1, 1-16. Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry. Lasten ja nuorten asiantuntijarvhrnä 2008. Lihavuus. Dowling, F. Are PE teacher identities fit for postmodern schools or are they clinging to modern,st notions of professionalism 7 A case study of Norwegian PE teacher students · emerg,ng professional identities. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18-vuotiaille. 2008. Lehmuskallio, M. 2011. 1998. A critical look at physical education and what must be done to address obesity issues. Kuvatunlaiset kertomukset tulisi nostaa pinnan yläpuolelle sanallistamalla ja avaamalla ne. & Hager, R. Näkyvää tasoa säädellään yhteisesti sovituilla säännöillä, pinnan alla vellovat niin oppilaiden kuin opettajienkin asenteet, arvot ja arvostukset. Toiveet, lupaukset ja koulun arki Opettaja muutoksen puristuksessa. Lasten ja nuorten asiantuntijaryhmä 2008. Simola, H. transcendent feminities and new pedagogies toward girls' hvbrid bodies. Nuorten liikunnan edistämiseksi vaikuttavimpia hankkeita ovat olleet ne, joita koulu on tehnyt yhdessä vanhempien tai kunnan toimijoiden kanssa, ne, joissa on vaikutettu moneen tekijään samanaikaisesti. 3. Se on sekä poliittinen, sosiaalinen, kulttuurinen että pedagoginen ongelma. Selvää on, että liikunnanopettajat eivät voi sulkea itseään ulos yhteiskunnallisesta keskustelusta ja näin ylläpitää ja uusintaa kapeaa, individualisusta ja oppiainekeskeistä ammatillista identiteettiä. alla näkymätön, tiedostamaton ja piilevä taso. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18-vuotiaille. 2011. 68-70. Journal of Physical Education, Recreat,on and Dance 82. Liikunta ja Tiede 48, 2-3, 25-29. 12-15. 2010. 2010. & Haavind, H. 2009. 13-27 Palomäki, S. Uuden opettajuuden mahdollisuudet. Ylåkouluikäisten fyysinen passivoituminen on tästä erinomainen esimerkki. LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /201 1 55. Helsinki. Hauge, M-1. (Lintunen ja Rovio 2009, 18.) Siellä jylläävät kulttuuriset tarinat, jotka toimivat resurssina sekä oppilaiden että opettajan toimintaan. Tammelin, T. 2011. Sport. Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry. Pintatasolla oppilas saattaa tehdä yksin koripallotunnilla omaa pallo-harjoitustaan pyörätuolissa. Heidän olisi päästävä esittämään itsensä asemasta, joka poikkeaa siitä, mihin toisaalta hallitseva diskurssi, toisaalta olosuhteet tai jopa oma tai opettajan toiminta, heidät on asettanut. (Tammelin 2008, 47.) Koululiikunta voi olla "sitä samaa", mutta eri paketissa. Joka tapauksessa odotukset koululiikuntaa kohtaan tulee suhteuttaa kouluinstituution ehtoihin: pakollisuus, joukkomuotoisuus sekä uudistamisen vaikeus. Pinnan alla viesti on, että kyseinen oppilas ei voi rajoituksineen olla ryhmän jäsen. & Vasan kari, T. Tammelin, T. 2008. Marginaalissa olevien oppilaiden on ylitettävä kynnys saadakseen äänensä (itsensä) esiin. Liikunta ja Tiede 48, 2-3. & Heikinaro-Johansson, P. http//wwwslu.fi/lum/ numero-16-2010/tutkittua/koululiikuntafoorumi-ope-ei-palj/. Sport, Education and Society 16, 2, 201-222. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18-vuotiaille. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 163. 2008. Husu, P., Paronen, 0., Suni, J. Teoksessa Olli Luukkainen (toim.) Tulevaisuuden tekijät. 4. Luettu 16 06.2011 Lintunen, T. 2011 Liikunnan oppimistulokset 2010: Harrastaminen kasvussa suositeltu liikuntamäärä ani harvalla. & Rovio, E. Prusak, K., Graser, S., Pennington, T., Zanandrea, M., Wilkinson, C. Bovs bodies and the constitution of adolescent masculinities. Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry. TIINA KUJALA, FT, LitM Yliopiston lehtori Kasvatustieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Sähköposti: tiina.kujala@uta.fi LÄHTEET Azzarito, L. Katsauksen alussa viitattiin tilanteeseen, jossa koulun odotetaan ratkovan paljon muitakin kuin pedagogisia ongelmia. Sport, Education and Society 15. 39-45. Kouluikäisen liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavat tekijät. Jos kyseinen tilanne toistuu aina uudelleen, se vahvistaa käsityksiämme erilaisuudesta joukossamme. Teoksessa Esa Rovio, Taru Lintunen ja Olli Salmi (toim.) Ryhmäilmiöt liikunnassa. Future girls. Parhaimmillaan ne opettavat epävarmuuden sietoa valmiiden vastausten sijaan. Lasten ja nuorten asiantuntiiarvhrnä 2008. Johdatus suomalaisten kouluikäisten aktiivisuuteen. 261-275. Sen ratkaisu vaatii tähänastista monivivahteisempaa keskustelua sekä asianosaisten kykyä lukea ja tulkita sekä koulun että ympäröivää todellisuutta. Koululiikuntafoorumi: Ope ei paljoo liikuta. Tässä kohtaa on välttämätöntä palata liikunnanopettajaidentiteettiin, sen ajantasaisuuteen ja kysyä, onko toiminnan lähtökohtana tunnistettu ja tunnustettu oppilasjoukon monimuotoisuus sekä pyrkimys tasa-arvoon, yhteistoimintaan, oikeudenmukaisuuteen sekä marginaalissa olevien hyväksyntään avoimuuden ja rohkaisu n kautta. Mikäli tilanne näyttäisi tältä, ainedidaktiset opinnot osoittautuisivat elinvoimaisiksi ja toimiviksi. Liikunnan ja Urheilun Maailma 16
Opettajat valikoituvat tutkimukseen satunnaisesti kuitenkin siten, euä opettajien toimipaikat sijaitsivat sekä pääkaupunkiseudulla euä sen ulkopuolella. Miten oppilaat asennoituvat toimintaan. Opettajat katsovat kehiuynee nsä opettajina erityisesti vuorovaikutustaitojen alueella. Se 011 mun juttu, että tulisi hyvä henhi, että lwihhi on havereita lieshenään. Tutkimukselle asetin seuraavat tutkimuskysymykset: Miten liikunnanopeuajan toimintatapa rakentaa pedagogista ilmapiiriå. Koulujen erilaiset toimintakulttuurit antavat oppilaiden kasvulle erilaiset mahdollisuudet. Oppilaiden arvostus kohdistui tulkintani mukaan edellisiin opettajiin itseensä, jälkimäisten kohdalla opettajien toimintaan. Kaksi kolmesta oppilaista käsin työtään katsovista opettajista (rniesopettaja AI ja naisopettaja B2) osoittivat tavoitteeksi oppilasryhmän kasvun "hyväksi ryhmäksi". Tutkimuskohteina ovat kolmen koulun vakinaiset virassa olevat liikunnanopeuajat: kolme miesja kaksi naisopettajaa. Tämä merkitsi muun muassa sitä, ettei tutkimus suoranaisesti ottanut kamaa opettajan toteuttamaan opetussisäliöön. Pedagogisella ilmapiirillä tarkoitettiin tutkimuksessa oppilaita motivoivaa, yhteisöllistä ja keskinäiseen luottamukseen perustuvaa ilmapiiriä. Tutkimuksessa mukana olleilla opettajilla oli työkokemusta tutkimuksen alkaessa 9-34 työvuotta. Opettajat Laivat esiin yhtenevästi liikunnanopetuksen tavoilleen ilon ja virkistyksen antajana oppilaille. '' Liikunnanopeltaja sosioeettisenä kasvauajana" tutkimus on laadullinen tapausiutkimus, johon liiuyvå aineisto on kerätty vuosina 2005-2009. Miten opettaja ohjaa opetustapahturnaa. Kysymys oli laajasti opettajan toimintatavasta. POHDITTUA Teksti: ARTO VIRKKUNEN OPPILAAN HYVÄ JA HYVÄ RYHMÄ liikunnanopettajan kasvatustavoitteet Ryhmäksi kasvaminen on kasvupohja eettisesti hyväksyttävään käyttäytymiseen, reiluun peliin ja myös vastuullisuuden kehittymiseen. Pelkät pallopelit eivät kehitä oppilaiden vastuuntuntoa. Sen sijaan opettajan toimintatapa oli keskeisessä asemassa tulkiuaessa opettapn vuorovaikutusta ja oppilaiden osallistumisen luonnetta. Miesopettaja: "Että erilaisista oppilaista muodostuu hiinteäja innostunut ryhmä.jossa lwihilla on hyväfiilinhi. Tutkijana pyrin arvostamaan kutakin opettajaa oman työnsä asiantuntijana. Kesheistä 011, ellä oppilaat lwlievat toiminnassa osaamista, onnistumisen tuntoa ja oppimista. " Naisopettaja totesi: "Tärheätä on, että opettaja saa se ryhmänä toimimaan. Mikä osuus toiminnassa on opetuksella ja harjoiueiulla. Miten liikunnanopettajan pedagoginen suhde oppilaisiin ilmenee. Opettajien toiminratapaa ja asenteita tulk iu.iin kasvatusieoriasta käsin ja osaksi myös tutkijan oman kokemuksen kautta. Kaikki opettajat osoittivat sitoutumista työhönsä ja oman työnsä hallintaa. Liikunnanopetuksen tulisi antaa monipuolista haastetta, joka johtaa oppilaiden keskinäiseen toimintaan. Osa opettajista (Al, A3 ja B2) katsoi työtään keskeisesti oppilaista käsin, toiset (A2 ja B1)) taas painottivat enemmän työn teon luonnetta ja velvoitetta. Mä yritän heti seishalta lähtien saada sitä, että te ootte yhtenä ryhmänä ja jonatnen. Sitä, että 56 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011
Tärkeätä on että haihhi yrittää ryhmän eteen, ettei hulwan jää ullwpuolisehsi." Oppilaista käsin toimivien opettajien ammattitaito tuli esille vuorovaikutuksena oppilaisiin ohjauksen aikana. Oppilaista käsin ohjaava opettaja (A3) toteutti oppilaiden toiveesta nousevaa opetussisältöä ja antoi oppilaille tiettyjä vapauksia toiminnassa. Opettajan olemus ja opettajan kasvatustavoite opettaja (A1) opettaja (A2) opettaja (AJ) opettaja (B1) opettaja (B2) Opettajan olemus Oppilaita ohjaava opettaja Oppilaita tasavertaisesti kohteleva opettaja Oppilaasta välittävä opettaja Tunnollinen opettaja Oppilasta kunnioittava opettaja Toiminnan tavoite Ryhmäksi kasvaminen Sujuva toiminta Kunnon kansalaiseksi kasvaminen Ilo ja virkistys Ryhmänä kasvaminen LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011 57. Miesopettaja noudatti toistuvaa samankaltaisuutta. Oppilaalla oli jotenkin tunto siitä, että opettaja ohjaa juuri häntä silloinkin kun ohjaus oli ryhmäkeskeistä. Toimintaa sävytti opettajan (AI) sanoin: "Se, mihä tehdään, tehdään kunnolla" asenne. Harjoitusta tehtiin oppimistarkoituksella. Miesopettajan tavoitteena on toiminnan avulla vaikuttaa oppilaisiin. Tavoitteena ryhmäksi kasvaminen Ryhmäksi kasvamisen tavoite liittyi keskeisesti ohjauksen luonteeseen. " Oppilaista käsin työtään katsova opettaja (Al) totesi realistisesti ''.]onhun oppilaan kohdalla saan olla tyytyväinen, että hän on edes paikalla. Vuorovaikutuksen suunta oli opettajasta oppilaisiin. Opettaja toi esiin oppilaiden mahdollisuuden toteuttaa itseään tunnilla: "Hyvät saa olla hyviä. Vuorovaikutteinen ilmapiiri mahdollisti oppilaiden keskeisen toiminnan (ohjattu vapaus). "Erilaiselle" oppilaalle on toisten tavoin tärkeätä olla hyväksytty. Opettajien toimintatapa oli erilainen. Mutta samalla korosti, että hyvien tulee toimia osaksi niin, että he toiminnallaan pyrkivät tekemään toiset hyviksi. " Opettaja (B2) totesi itsekkäästi pelaavalle taitavalTAULUKKO 7. Näin opettaja haastattelussa: "Mä itsehin oikeastaan toivon tuntiin iloista ilmettä, oikeastaan se on hallittua innostusta, jopa hälinää, jaha ei mene huitenhaan sähläilyhsi. Sillä lailla mä teen itseni tarpeettomaksi." Tyttöjen opettaja taas sanoi tietyssä tilanteessa: "Minun tunneilla ei laishotella. Opettajat sisällyttivät toimintaan toistuvasti oppimista edistävää harjoittelua. Opettajan osoittama määrätietoisuus osoitti oppilaille opettajan arvostavan liikuntaa ja omaa työtään opettajana. Toiminta oli jotenkin vapaa-ajan kaltaista toimintaa, johon ei sisältynyt juurikaan opetusta eikä harjoittelua. He ohjasivat oppilaiden toimintaa osaksi siihen itse osallistuen (osallistuva ohjaus). Opettajien toimintaa sävytti tavoitteisuus ja vaativuus. Opettaja arvosti oppilaiden liikeideaa ja käytti sitä ajoittain virikkeenä toisten toiminnalle. "Hallittua hälinää" Miesopettaja ohjasi oppilaitaan varsin auktoritatiivisesti. Opettaja (Al) kuvasi oppilaiden toiminnan luonnetta tunnilla toisaalla: "Tehemisen meininhinä", toisaalla taas "hallittuna hälinänä ". "Yritän lwihheni, että oppilaat pitäisivät lii.hunnasta, että lwverit nautlisivat toistensa seurasta. " Nämä opettajat näkivät kasvatuksen liittyvän ryhmänä kasvamiseen. Oppilaat olivat omaksuneet odottamaan opettajan ohjausta ja työn ideointia. Naisopettajan tavoitteena on ryhmän toimiminen, ryhmässä viihtyminen ja samalla kasvaminen. Poikien opettajan osallistuminen poikien pallopeliin pyrki edistämään peliä yhteispelinä ja samalla edistämään eritasoisten oppilaiden peliin osallistumista. "Ne vaan menee riviin ja sillä selvä. Mä huomaan oppilaiden arvioista, että suurin osa tyhliää, että on ahsonia. " Opettajalla oli samalla realistinen tunne työssään, mikä ei merkinnyt periksi antamista, pikemmin reflektion kautta tapahtuvaa uudelleen ajattelua. Oppilaan hyvä liittyy keskeisesti ryhmähenkeen. Naisopettaja taas tunnkohtaista, varsin tarkkaa suunnitteluun perustuvaa tuntirakennetta. Tyttöjen opettajan voimistelutoiminnan ohjaus antoi kaikille oppilaille yhteisen liikekokemuksen. Oppilaista lähtevä toimintainnostus oli vähäistä. Iloinen ja vauhdikas meno päällä, vaihdot toimii ja oppilaat haluaa pelata. Ryhmäksi kasvaminen on kasvupohja eettisesti hyväksyttävään käyttäytymiseen, reiluun peliin ja myös vastuullisuuden kehittymiseen. Opettajat (miesopettaja A2 ja naisopettaja Bl), jotka painottivat työn luonnetta ja velvoitetta, korostivat toimintansa perusteena turvallisuutta, opetussuunnitelman toteuttamista, oman työn suunnittelua ja koulun sääntöjä. Vuorovaikutus opettajan ja oppilaiden välillä oli opettajasta käsin tapahtuvaa ohjeellisuutta ja kommunikointia. oppilaat ryhmänä viihtyisivät. Ryhmän luonne ja koostumus ohjasi toiminnan toteuttamista. Hän myös perusteli toimintaa opetussuunnitelman toteuttamisena. Ryhmäksi kasvamisen tavoite osoitti opettajien katsovan toimintaa oppituntia pidemmällä tähtäimellä. Oppilaat samastuivat yhteiseen yrittämiseen ja ohjaukseen. Tämä edesauttoi samalla oppilaiden arvostusta omaa liikuntaa kohtaan. Opettajan käyttäessä oppilaasta hänen etunimeään, hän samalla vahvisti oppilaan ryhmätunnetta. Totta lwi se on se, mitä mä tahdon, mutta mun ei tarvitse sitä sillä tavoin enää erikseen sanoa
58 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011. " Taulukossa opettajista esitetty luokittelu ei ole poissulkeva, vaan pyrkii osoittamaan opettajissa oleellisen. Erilainen oppilas tarvitsee ennen muuta hyväksyntää toisten oppilaiden taholta. Tutkimukseen osallistuva poikien opettaja toi esiin käsitteen "ohjattu vapaus", joka piti sisällään opettajan tavoitteellista oppimista edistävää ohjausta. 2011 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedehunnassa. Hyvän ryhmän tavoite ohjaa ryhmäkorosteisuuteen yksilökorosteisuuclen vastapainona. Sekä opettajakoulutuksen että työaikana opettajan persoonaa tulisi vahvistaa. hohteleva opettaja", ilmentää opettajan oppilaisiin kohdistamaa yhtäläistä asennetta ja velvoitetta. Opettaja (A2), "oppilaita tasavertaisesti. Pallopeleissä osa oppilaista on keskeisessä asemassa, osan jäädessä tunti toisensa jälkeen enemmän tai vähemmän seuraajan osaan. Kysymys on koulun toimintakulttuurista, joka antaa oppilaiden kasvulle koulukohtaisesti erilaiset mahdollisuudet. Miten erilaiset oppilaat otetaan huomioon ryhmäkasvatuksessa 7 Miten erilaisuudesta kasvaa kiinteä ryhmä. Liikunnanopettaja kasvattaa oppilaita persoonansa kautta sitoutumalla työhönsä ja oppilaisiinsa. Toinen tutkimuksen herättämä kysymys liittyy oppilaiden erilaisuuden lisääntymiseen. Opettaja (A3), "oppilaasta välittävä opettaja", ilmentää opettajan pyrkimystä ja kykyä katsoa oppilasta myös yksilönä ja erityisesti huomioida syrjäytynyt ja syrjään jäävä oppilas. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2004. Opetuksen tulisi antaa monipuolista haastetta, joka johtaa oppilaiden keskinäiseen toimintaan. Liikunnanopetuksen erityisluonnetta muita aineita vapaampana oppiaineena tulisi vaalia. Oppilaiden kannalta opetus on innostavaa ja oppilaita kehittävää, kun opettaja sitoutuu toimintaan. Työn katsominen oppilaasta käsin ohjaa toimintaa kasvatuksen suuntaan. Ryhmädynamiikka tutuksi koulutuksessa Opettajakoulutuksen tulee selvittää opiskelijalle käytännön olosuhteita ja kehittää ryhmädynamiikan ymmärrystä. Sosioeettinen kasvatus edellyttää oppilaiden mahdollisuutta toimia keskenään ja osaksi myös oma-aloitteisesti. Liikunnanopetus vapaampana oppiaineena on sitä myös opettajan osalta. Oppilaiden lisääntyvä erilaisuus vaikuttaa opetusryhmien kasvavaan erilaisuuteen. Oppilaista lähtevä ohjaaminen nostaa esiin kulloisenkin opetusryhmän kasvamisen opettajan keskeiseksi tavoitteeksi. Toimintaolosuhteet ovat tässä suhteessa kaventuneet ja ovat kovinkin erilaiset koulukohtaisesti. Opettaja (B 1), "tunnollinen opettaja", tuo esiin opettajan toiminnassa tunti suunnittelun ja toteutuksen. Keskitetty monipuolinen opetussisältö, johon liittyy yhteisiä haasteita, joiden suorittaminen antaa yhteisen kokemuksen suorittamisesta kasvattaa ryhmähenkeä. Opettaja (Al), "oppilaita ohjaava opettaja", tuo esiin opettajan oppilaiden liikuntataitojen ja käyttäytymisen edistäjänä. Arto Virkhunen on toiminut liilwnnanopettajana Alppilan Yhteislyseossa liymmenen vuotta, Oulun normaali lyseossa kuusi vuotta ja Helsingin normaalilyseossa 22 vuotta. Yksinomainen palloilutoiminta ei kehitä oppilaiden vastuuntuntoa. Oppilaat joutuvat odottamaan opettajan oven avaamista liikuntatiloihin päästäkseen. ARTO VIRKKUNEN, KT Helsinki Sähköposti: arto.virkkunen@pp.inet.fi Kirjoittajan lwsvatustieteen alan väitöshirja "Liihunnanopettaja sosioeettisenä hasvattajana" tarhostettun 2.4. "Ohjattu vapaus" Liikunnanopetuksen erityisluonnetta muita aineita vapaampana oppiaineena tulisi vaalia. Liikunnanopettaja on oman työnsä toteuttaja, vailla ulkoapäin tulevia velvoitteita. Kysymys ei ole yksinomaan oppilaiden heterogeenisyydessä ja siitä johtuvassa "varmistamisessa". Opettaja (B2), "oppilasta hunnioittava opettaja", ilmentää opettajan asennetta oppilaaseen. le oppilaalle: "Mä arvostaisin sitä, että auttaisit muita tulemaan paremmiksi, eikä se, että näytät itse lwinlw hyvä olet, sehän nähyy m.uutenhin
Siihen voisi ympäristöjä käyttää ja lisätä haluja lähteä liikkumaan. UIKUN'TA& TIEDE 48, 4 /2011 59. Tiheään asutuilla alueilla kuntien päättäjien ja virkamiesten pitäisi jalkautua arvioimaan ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten itsellistä liikkumista rajoittavat esteet kaduilla, pysäkeillä ja ovilla. Puistoja on joissakin suurissa kaupungeissa kehitetty isollakin rahalla tämä mielessä pitäen. Kaikkien asuintalojen lähiympäristössä olisi oltava tilaa lasten ulkoiluttamiseen ja vapaaseen leikkimiseen. Työikäisten olisi selvittävä työrnatkan ja työnsä edellyttämästä fyysisestä ponnistamisesta kohtuuttomasti väsymäuä. Lastenkotien pihatilojen riittävyys ja kalusteet olisi arvioitava ja tehtävä korjausehdoiukset, Työmatkojen ku I kem iseen Ii hasvoi maila o I isi tehtävä sujuvaksi ja turvalliseksi sekä peseytyminen ja vaatteiden vaihto työpaikalla helpoksi. Sen säilyttäminen ei ole taloudellinen ongelma multa sen palauttaminen on. Valintojen seurauksena toimintakyky on heikentynyt ja lihavuus yleistynyt lähisukupolviin verrattuna. Arvokkain perintö, jonka tämän päivän päättäjät voivat antaa lähitulevaisuudessa Suomessa asuville sukupolville on liikuttava ympäristö. Lehtitietojen perusteella työn jatkajaa kaivattaisiin kipeästi. Näin on menetelty vuosia sitten ainakin Espoossa. Korjausehdotukset esitettäisiin kunnan päättäjille kirjallisesti ja seurattaisiin ehdotusten toteuttamista. Savonlinnalaisten tiesuunnittelussa Palmion ajatuksia ei saisi sivuuttaa. Hänen työnsä tuloksia eli keskuspuiston säilyttämistä kiittää tänään suuri joukko kaupunkilaisia. Tämän työn teki Helsingissä aikanaan kaupungin liikuntajohtaja Esko Palmio. Polkupyörätelineiden tulisi kuulua pihojen vakituiseen kalustukseen. Eläkeläisten ja toimintarajoitteisten olisi pidettävä yllä vaikka apuvälinein itsellisen liikkumisen tarvittavaa toimintakykyä sisällä ja ulkona. Samaan aikaan suurimmalle osalla kansalaisia on ollut tarjolla rajoittamaton määrä ravintoa nautittavaksi. Olisiko niin, että lasten tulisi pystyä juoksemaan, leikkimään, kiipeämään puihin ja telineille, hyppäämään narua sekä uimaan jonkin matkaa. Esteiden poistoehdotukset tehtäisiin kuntien toimielimille. Liikkumisen lisäämiseen ja näin toimintakyvyn säilyttämiseen tähtäävät toimenpiteet olisivat alkuvaiheessa seuraavat: Jokaisessa koulussa tehtäisiin opettajien toimesta käytännössä asiaan perehtyen arvio kouluteiden käyttökelpoisuudesta koululaisten itsellistä liikkumista silmällä pitäen. Jokaisessa kunnassa pitäisi kaavoituksessa olla mukana henkilö, joka huolehtisi siitä, euä puistoja ei pienennetä yhdelläkään neliömetrillä. Tästä huolehtiminen pitäisi nostaa ajattelussa parkkipaikkojen edelle. Urheilukilpailuissa on tapana kysyä voittajilta, "Miltäs nyt tuntuu?" Kannattaisiko joskus kysyä samaa katsojilta ja kuulijoilta. Mielen liikkeet ovat osa jokaisen ihmisen juhlaja arkipäivää. Välttämättömyyden mittana olisi se, että ihminen pystyy siirtymään lähiympäristössään paikasta toiseen omin voimin eli apua tarvitsematta. I lmeisesti ensimmäisen kerran kokonaisten kansojen elinympäristöä on muutettu teknisiä ratkaisuja soveltaen vähän liikkumista edellyttäväksi. Tämä tosiasia pitää tajuta. Ensimmäiseksi olisi ratkaistava, millainen fyysinen toimintakyky nykymuotoisessa ympäristössä katsotaan välttämättömäksi säilyttää eri ikäkausina. Koulua käyvien olisi selvittävä omin voimin kouluja harrastusmatkoista, jaksettava istua tunneilla virkeinä ja osallistuttava kodin ylläpitoon. Muutokset ovat koskenet suuria ihmisryhmiä, ja olleet hämmästyttävän nopeita. Teksti: AARNI KOSKELA Liikuttava ympäristö Otsikon voi tulkita kolmella tavalla: ympäristö, joka saa fyysisesti liikkumaan, ympäristö, jossa on mahdollista liikkua ja ympäristö, joka saa mielen liikkeelle. Koulupihojen toimivuudesta välituntiliikuntaa ajatellen tehtäisiin myös opettajien toimesta arvio kunnan päättäjille. AARNI KOSKELA Sähköposti: aarni.koskela@elisanet.fi Kirjoittaja 011 toiminut valtion liihuntatieteellisen toimihunnan!jaoston puheenjohtajana yhteensä 17 vuoden ajan. Arvokkain perintö, jonka tämän päivän päättäjät voivat antaa lähitulevaisuudessa Suomessa asuville sukupolville on liikuttava ympäristö. On korkea aika nähdä, että ihminen voi vaikuttaa ympäristöönsä ja ympäristö vaikuttaa häneen. Tulisi muistaa, että ihmisillä on myös tunnetarpeita tyydytettäviksi. Näiden biologisten muutosten jatkuminen näyttää ilmeiseltä.Juuri nyt pitäisi koota painava kannanotto siihen, mihin lähitulevaisuudessa ollaan ilmeisesti päätymässä ja mihin toimenpiteisiin pitäisi välittömästi ryhtyä
Johtamiskulttuurissa kokonaisuudessaan on koettu iso ja aikaa vaativa muutos, joka tulee kohdata myös suomalaisen urheilujohtamisen kehittämistyössä kokonaisvaltaisesti. Johtajan tulee saada ympärillä olevat ihmiset osallisiksi päätöksentekoja muutosprosessiin. Urheilun piiristä löytyy parempia ja huonompia johtajia, kuten kaikilta aloilta. Hyvänä urheilujohtajana toimiminen edellyttää suomalaisen liikuntaja urheilukentän tuntemusta ja sisäistämistä, samoin vapaaehtoismaailman ja yhdistystoiminnan ymmärtämistä. Osaava johtaja pystyy vastaamaan kysymyksiin ja avoimuuden sanotaan lieventävän muutosvastarintaa. Yksilöjohtajien aika on kuitenkin ohi. Muutos vaatii vanhasta luopumista, uuden oppimista ja sen hyväksymistä. Yksilöjohtamisesta on siirrytty kollektiiviseen, jaettuun johtajuuteen. Tämä karu, jopa karismaattinen johtajatyyppi ja asiajohtamistyyli on ollut osa suomalaista perinteistä urheilujohtamista. Valitettavasti urheilujohtamisen kokonaiskuva kuvastuu "amatöörimäisenä" haastateltujen johtamisen ammattilaisten silmissä. Aito keskustelu on tärkeää murrosvaiheessa, jolloin pohditaan ja luodaan uutta toimin taku 1 ttu uria. Erikoista on se tapa tai väylä, millä urheilujohtajaksi on usein päästy. Saunakabinetit ja "hyvä veli" -verkostot ovat toimineet tehokkaina rekrytointimenetelminä. Uusi johtajuus on jaettua johtajuutta Hyvää johtamiskulttuuria kuvataan alan tutkimuksissa konsensushakuiseksi, verkostoitumiseen ja vuorovaikutukseen perustuvaksi sekä muita kuuntelevaksi. Nyt tämä meriitti ei sellaisenaan enää riitä tarvitaan johtamisen osaajia. Yuorovaikutustaidot ovat keskiössä ja johtamisotteet ovat erilaiset. Urheilujohtamisen voi todeta olevan pakkornuutoksen edessä. Muutoksessa selkeä visio on keskeinen tekijä suunta, mihin muutoksella halutaan. Johtamisen tutkimus osoittaa, että muita käskyttämällä ei pitkälle pääse. Muutos aiheuttaa helposti pelkoa ja kysymyksiä. Ennen hyvä urheilujohtaja tuli urheilun sisältä, oli entinen urheilija. Yllättävän usein valinta on tapahtunut myös "valitaan-tästä-läheltänyt-joku"-tavalla ilman perusteellista hakuprosessia, käy ilmi kokoamastani haastattelumateriaalista. Karismaa johtajalta kysytään edelleen, jopa enemmän kuin ennen. Muutosja kriisitilanteissa kaivataan vahvaa, taitavaa johtajaa johtamisosaamista. POHDITTUA Teksti: NINA LAAKSO Urheilun johtaminen on muutosten edessä L iikunnan ja urheilun kenttä on muutoksen kourissa ja muutoksessa johtamisen merkitys erityisesti korostuu. Samoin kuvaavat tutkimusta varten haastattelemani urheilujohtajat hyvää urheilujohtamista. Urheilujohtajina enemmän urheilun kuin johtamisen ammattilaisia Kokkonen ja Pyykkönen summaavat kirjoituksensa Urheilujohtajuus on menettänyt hohtonsa (HS 19.7.2011) että "suomalaisen urheilujohtamisen olevan yhtä aihaa täynnä johtajia ja tyhjä todellisista johtajista". Luottamusjohtamisen sanotaankin olevan johtamisen vaativin laji. Myös poliitikoille kenttä on ollut luonteva näkymisen paikka. Järjestelmä luo rakenteet Järjestelmä luo rakenteen, jossa johtajuutta toteutetaan. Huippu-urheilun muutosryöryhrnä on onneksi työssään kiinnittänyt huomion myös urheilujohtamiseen, sen tilaan ja kehittämistarpeisiin. Suomalaisen liikunnan ja urheilun johtajarakenne sen eri tasoilla Ja sektoreilla on muodostunut enemmän urheilun ammattilaisista kuin johtamisen ammattilaisista. Urheilun nykyistä rakennetta ja järjestötoimin60 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011. Perinteisessä suomalaisessa urheilujohtajuudessa oli mukana "perkele-managementia" nyrkkiä pöytään ja oma tahto rynnittiin läpi. Johtajana onnistuminen edellyttää johtamisosaamista, mutta myös alan substanssin ymmärtämistä
Urheiluun on aina liitetty yhteiskunnallisesti hyväksyttyjä arvoja, joista yksi on terveelliset elämäntavat. Urheilujohtaminen kaipaa nuorta sukupolvea oppimaan ja kehittymään tuleviksi urheilujohtajiksi. Yleisin syy alkoholista kieltäytymiselle oli sen haittavaikutukset urheilemiseen ja urheilusuoritukseen. (Heikkala & Vuolle 1990; Kantola 1988) Aihetta koskevat tutkimukset (mm. POHDITTUA Teksti:TOMI PÄÄKKÖNEN, HEIKKI TURPEINEN Mäyräkoiralla voittoon. Eräs Austra lian vaikutusvaltaisim m ista naisur heilujohtajista kuvasi Australian ur heilujärjestelm ää sanoin "Dog's breakfast" tarkoittaen järjestelm än sekavuutta m aan suur een koon sekä hallinnon m onitahoisuuden vuoksi. 2002; Koski 2000; Wichstrom & Wichstrom 2009) kuitenkin kyseenalaistavat ajatuksen urheilijan alkoholikielteisyydestä. Yksilöja joukkuelajeja verrattaessa havaittiin, että joukkuelajien edustajat käyttävät alkoholia useammin ja aloittavat sen käytön nuoremmalla iällä. Kyselyyn osallistui kaikkiaan 348 urheilulukiota käyvää poikaa Kuopion klassillisesta, Mäkelänrinteen, Voionmaan, Ounasvaaran ja Sotkamon urheilulukiosta. Uuden tehokkaan järjestel m än luom inen suom alaiseen liikuntaan ja urheiluun tarkoittaa hallinnon uudistu m ista ja irro ttautum ista entisaikojen jäänteistä niin poliittisista kuin henkilökohtaisista. Alkoholin ensikäyttö tapahtui tavallisimmin 15-16-vuotiaana. Pienuudella on etunsa. Perinteisesti urheilijoiden on ajateltu noudattavan suhteellisen terveellisiä elämäntapoja. taa kuvataan m onim utkaiseksi, tehottom aksi ja kalliiksi. Missä tulevat urheilujohtajat. Vastauksista kävi ilmi, että urheilulukiolaispojal käyttävät alkoholia enemmän kilpailukauden ulkopuolella kuin kilpailukauclella. J ääkiekon maailmanmestaruuden kosteat torijuhlat nostivat taas esiin kriittisen keskustelun urheilijoiden alkoholinkäytöstä. Lajikulttuureissa on kuitenkin eroja, käy ilmi urheilulukioissa opiskelevien poikien keskuudessa tehdystä kartoituksesta. Urheilun johtamistyö ei kiinnosta uusia potentiaalisia johtamisen osaajia. NINA LAAKSO, LitM, KK Tutkija LI KES-tutki m uskeskus Sähköposti: nina.laakso@likes.fi Kirjoittaja va/m istelee väitöskirjaa suomalaisesta urheilujohtamisesta. Uuden sukupolven ja jo pitkään urheilujohtajina toimineiden hiljaisen tiedon yhdistäminen olisi merkityksellinen askel kohti urheilujohtamisen suunnitelmallisempaa kehitystä. LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011 61. Alkoholista kieltäytyi kokonaan noin kolmannes kilpailukaudella ja noin neljännes kilpailukauden ulkopuolella. Kyllä suomalaisen liikunnan ja urheilun maailmassa jotain taikaa on edelleen oltava. Osa jopa reippaasti. Meillä on urheilu johtajina myös todellisia johtamisen ammattilaisia, jotka "harrastuksenaan" haluavat olla mukana ja uhrata vapaa-aikansa liikunnan ja urheilun hyväksi. Liikunnan ja urheilun maailma ei hehku vetovoimaisuutta on havaittavissa arvostusvaje. Analyysi keskittyi tarkemmin yhdeksän lajin urheilijoihin. Myös urheilevat nuoret käyttävät alkoholia. Muutoksen ja kehittymisen kannalta keskeinen kysymys on, miten saada liikunnasta ja urheilusta nuoria, tulevia urheilujohtajia kiinnostava ala. Urheilulukioissa opiskelevien ja eri lajeja harrastavien poikien alkoholinkäyttöä selvitettiin Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikössä keväällä 2011 valmistuneessa pro gradu-tutkielmassa. Toim innasta kuvastu u yhteisen ja selkeän pääm äärän sekä vision puute. Suhteellisen pienenä m aana ja urheiluyhteistönä m eillä on m ahdollisuus luoda kustannustehokas, dynaam inen ja toim iva järjestelm ä. Kannas ym. Kohderyhmä koostui 26 eri lajin harrastajista. Kokonaisuus ei ole järjestel m ällisesti johdettu . Suurin osa aikaisemmista tutkimuksista tarkastelee urheilijoiden alkoholinkäyttöä yleisellä tasolla eikä lajikohtaisiin analyyseihin ole ryhdytty
Urheilijan hyvällä suhteella valmentajaan oli alkoholinkäyttöä ehkäisevä yhteys vain jalkapalloilijoilla ja jääkiekkoilijoilla. Taulukosta 2 käy ilmi nuorten keskimääräinen kerta käyttö. Harjoittelun kuormittavuus ehkäisi vain hyvi.n vähän urheilijoiden alkoholinkäyttöä. Näihin johtopäätöksiin päädyttiin analysoimalla kyseisten lajien urheilijoiden alkoholinkäyttöä suhteessa taustatekijöihin ( nuoren sosiaalinen verkosto, perhe, kaverit, valmentaja ja urheiluseura) ja urheiluun liittyviin tekijöihin (harjoittelu, laji kulttuuri, taso ja tavoitteet sekä media) ja urheilullisiin tekijöihin. Tämän tutkimuksen perusteella voitiin todeta jääkiekon, uinnin ja lumilautailun altistavan urheilulukiolaispoikaa alkoholinkäytölle. Sen sijaan korkeat tulevaisuuden tavoitteet urheilussa ehkäisevät alkoholinkäyttöä. Hyvät kaverisuhteet olivat yhteydessä lisääntyneeseen alkoholinkäyttöön erityisesti joukkuelajeissa, kuten jalkapallossa, jääkiekossa ja salibandyssa. Taulukosta 1 käy ilmi miten usein eri lajeja harrastavat pojat tutkituissa urheilulukioissa keskimäärin käyttivät alkoholia kilpailukaudella ja sen ulkopuolella. TAULUKKO 1. Alkoholin kertakäyttömäärät keskiarvollisesti lajikohtaisesti Kerrallaan alkoholia Jääkiekko 3,4 Uinti 3,2 Lumilautailu 3, 1 Koripallo 3, 1 Salibandy 2,9 Pesäpallo 2,9 Yleisurheilu 2,8 Hiihto 2,8 Jalkapallo 2,7 1 = 1-3 annosta 2 = 4-6 annosta 3 = 7-9 annosta 4 = 10--12 annosta 5 = 13 tai enemmän Yleisimmin alkoholia käytetään pari kertaa kuukaudessa ja keskimäärin 7-9 annosta kerrallaan. Kielteinen 62 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011. Sen sijaan yleisurheilulla, jalkapallolla ja hiihdolla on nuoren alkoholinkäyttöä ehkäisevä vaikutus. Tavoitteet korkealla alkoholin käyttö vähäisempää Yllättävänä asiana voidaan pitää, että nuoren korkeakaan nykyinen tulostaso ei ehkäise urheilulukiolaispojan alkoholinkäyttöä. Koripallon, salibandynja pesäpallon kohdalla ei löydetty selkeää altistavaa tai ehkäisevää yhteyttä. Huomattava asia on, että lähes neljännes urheilulukiolaispojista käyttää kerrallaan 10-12 annosta alkoholia, mikä ylittää reilusti Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (2008) asettaman kohtuukäytön rajan. Edelleen yllättävänä havaintona voidaan todeta, että tiukka harjoitustahti ei ehkäise urheilulukiolaispojan alkoholinkäyttöä. Altistaako jokin urheilulaji alkoholinkäytölle muita lajeja enemmän ja mitkä tekijät ovat siihen yhteydessä. Urheilijan alkoholinkäyttöön vaikuttavat monet tekijät niin yhteiskunnassa, heidän lähipiirissään kuin urheilussakin. Urheilun piirissä olevilla kavereilla oli kuitenkin jokaisen analysoitavan lajin kohdalla vähemmän kaveriporukoiden keskeistä yltiöpäistä juhlimista kuin urheilun ulkopuolisilla kavereilla. Huippu-urheilijoiden mallilla mediassa on merkitystä Monet urheilulukiolaispojat mieltävät huippu-urheilijoiden esimerkillisen käyttäytymisen julkisuudessa tärkeäksi, eivätkä halua ottaa mallia joidenkin urheilijoiden negatiivisesta esimerkistä. Alkoholinkäytön useuden keskiarvot lajeittain kilpailukaudella ja kilpailukauden ulkopuolella Kilpailukaudella Kilpailukauden ulkopuolella Lumilautailu 3,3 3, 1 Salibandy 3,8 3,6 Jääkiekko 4,0 3,6 Koripallo 4, 1 3,8 Uinti 4, 1 3,8 Jalkapallo 4,3 4,0 Pesäpallo 4,5 4,1 Hiihto 5,0 4,5 Yleisurheilu 5,2 4,2 1 = useita kertoja viikossa 2 = noin kerran viikossa 3 = pari kertaa kuukaudessa 4 = muutaman kerran vuodessa 5 = harvemmin 6 = en lainkaan TAULUKKO 2. Hyvä perhesuhde näytti ehkäisevän urheilulukiolaispojan alkoholinkäyttöä vain kolmessa yksilölajissa: yleisurheilussa, hiihdossa ja uinnissa
Lajikohtaista yleistämistä ei sen sijaan voida tehdä, sillä yksittäisten lajien vastaajien määrät eivät olleet riittäviä. Edellä mainituilla yksittäisillä asioilla sitä voidaan selittää vain osittain. Jessica Fraser-Thomas. Kongressitapahtuman yhteydessä KIHU viettää 20-vuotisjuhliaan. Eri lajien nuorten urheilijoiden alkoholinkäytössä on eroavaisuuksia ja näiden selvittärniseksi aihetta olisi tutkittava tarkemmin lajikohtaisesti. Tällä kertaa tapahtuma keskittyy teemalla "Tie huipulle" erityisesti nuorten valmentamisen ongelmatiikkaan. Arne Gullicb, Gordon Bloom. Suomalaisen nuorisourheilun kehittämiselle enemmän alkoholikielteiseksi näyttää olevan tarvetta. Juri Hanin. The 7th ENYSSP Workshop 1. Tällä hetkellä näyttää siltä, että mäyräkoira on voimakkaasti mukana urheilevien poikien elämässä. Nuoren urheilijan elämänhallinta 3. Kaikki workshopin luennot ovat avoimia Science for Success 111 -kongressin osallistujille. Jääkiekon kohdalla tämä oli yllättävää, sillä lajiin liitetään voimakas alkoholimainonta ja alkoholinkäyttö pelien ja voiton juhlien yhteydessä. SCIENCErorlll SUCCESS Samaan aikaan (11.-13.10.2011) Jyväskylässä järjestettäva The 7th ENYSSP Workshop kokoaa yhteen joukon urheilupsykologian nuoria asiantuntijoita. TOMI PÄÄKKÖNEN, KM, luokanopettaja Kauhajoen koulukeskus tomipaak@gmail.com HEIKKI TURPEINEN, KM, luokanopettaja Kirkonkylän koulu Muhos heikki.turpeinen@hotmail.fi Teksti perustuu Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä keväällä 2011 valmistuneeseen Pro gradu tutliielmaan "MÄYRÄKOIRALLA VOITTOON?" Tutkimus urheilulukiolaispoikien allwholinkäytön yhteydestä urheilijan harrastamaan lajiin. Tätä tietoa voitaisiin käyttää asenteiden muuttamiseen niissä lajeissa, joissa alkoholia käytetään enemmän. Nuoren urheilijan valmentaminen Dave Collins. Kongressissa esiintyy alan kansainvälisiä ja kansallisia huippuammattilaisia. Geir Jordet Ilmoittautuminen kongresseihin netin kautta (www.kihu.fi/sfs3) viimeistään 23.9.2011. Alkoholinkäyttö ei selity yksittäisellä tekijällä Suuren otoskoon ansiosta tämän tutkimuksen tulokset voidaan yleistää koskemaan urheilevien poikien keskimääräistä alkoholinkäyttöä. Lahjakkuus 2. Miksi esimerkiksi nuoret jalkapalloilijat käyttävät alkoholia kerrallaan vähemmän kuin nuoret jääkiekko ilijat. Lajivalinnan ajoittuminen 4. Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU järjestää Science for Success 111 kongressin 11.-12.10.2011 Jyväskylässä. Näyttää siltä, etteivät jääkiekkoilevat pojat hyv äksy tällaista julkista käyttäytymistä. asennoituminen alkoholin mainontaan ja urheilijoiden julkiseen alko h o lin k äy ttöön mediassa heijastuu poikien alkoholinkäyttöön. LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011 63. On tärkeää huomata, että urheilevan nuoren alkoholinkäyttöön vaikuttavat monet tekijät
ISBN: 978-952-5464-88-7 AnneUu, oteltu, itse hihl.y on tärkeä omaehtoisen toiminnan ja kokemisen tilana, jonka keskeisenä sisältönä ovat sekä kasvokkaiset että virtuaaliset ystävyyssuhteet. Nuorten "ääovat vapaa-ajassaan kiinni paikkanen" kuuleminen on vaikea pala kuntansa olosuhteisiin ja tekijöihin; seuroissa ja kunnissa. Hengailua on oleskelu, juuelu, istuskelu ja kuljeskelu ilman erityistä päämäärää tai tavoitetta. Toisaalta alle 15-vuotiaat kokevat, että vapaa-aikaa on niin paljon, etteivät tiedä mitä sillä tekisivät, ja yli 15-vuotiaat tuntuvat kuormittuvan vapaa-ajan stressistä ja liiasta tekemisestä. Seurat koetaan kaikkivoipaisina ja kunnat sysäävät vastuun helposti niille, ja samalla ulkoistetaan potentiaaleja liikkujia. Kotitöihin ja läksyjen lukuun aika ei näytä kuluvan, harvempi kuin joka kymmenes nuori ilmoittaa näiden vievän paljon aikaa. Nuoret esteet näyttäytyvät. Kunnat luottavat seuroihin nuorten kanssa toimimisessa, multa nuoret eivät luota välttämättä seuroihin. Toiminnan järjestäjille on vaikea haaste, miten organisoida toiminta siten, että se tuntuu nuorista omaehtoiselta ja itse tuotetulta) ja aloitteet jäävät virallisen toiminnan ulkopuolelle, eivätkä nuoret koe päättäjien maailmaa, eivätkä usein edes järjestöjen maailmaa omakseen. Hengailu on yksi olennaisista vapaa-ajan toiminnoista. Hengailu on yhtä kuin ei mitään erityistä tekemistä. Maahanmuuttajanuorten toimintatapojen ja kuntapäättäjien kokemukset ovat myös esillä, etnisyys ajatusmaailman kanssa. Liikunta on kirjassa hyvä huono Perheen sosiaalinen ja kulttuurinen esimerkki siitä, miten aktiivisuus, tausta ja taloudelliset resurssit vaikutpassiivisuus, omaehtoisuus ja ulkoa tavat vapaa-ajan käyttöön ja tuottavat määräytyneisyys sekä toiminnan myös rajoituksia ja esteitä. Omaehtoinen asuinpaikka vaikuttaa virtuaalimaaja spontaani liikunnallinen toiminta ilmasta huolimatta konkreettiseen on vaikea sovittaa yhteen seurojen toimintaan. Niissä kunnissa, joissa nuorille oli suunniteltu liikuntapaikkarnaksujen alennuksia, ei oltu mielitty sitä, miten tieto alennuksista tai alennus välit64 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011. Mitä vapaampaa, sitä omempaa toiminta on. Nuorille vapaa-aika pelkkä oleminenkin riittää. Monelle nuorelle on tärkeää, ettei tarvitse liittyä jäseneksi mihinkään, eikä sitoutua pitkäjänteisesti, vaan voi osallistua jos huvittaa, spontaanisesti ja projektiluoruoisesu. Taustalla on useita tutkimuksia ja kirjoittajia, ja kirjan monitieteellinen näkökulma avautuu muun muassa sosiologiasta, kulttuuritutkimuksesta, mediatutkimuksesta ja myös liikuntatieteestä. Tässä ja nyt, yhdessä oleminen on tärkeää. Vapaa-ajan palveluiden tarjoajille ja järjestöjen edustajille tämä tietysti aiheuttaa harmaita hiuksia. Hengailu karttaa suorittamista ja ulkopuolelta annettuja tavoiueua. Monet lajit N uorisotutkimusverkoston nuorten vapaa-ajan käytäntöjä, vapaa-aikaan liittyviä merkityksiä sekä vapaa-ajan tiloja ja instituutioita käsittelevä julkaisu on tutkimuksiin pohjautuva puheenvuoro. Metodisena lähtökohtana on perusja soveltavan tutkimuksen tuloksista ponnistava, monenlaisiin aineistoihin, kuten etnografisiin aineistoihin, haastat te! ui hin, ti lastoaineistoihin ja kyselyihin, nojaava yritys napata modernin yhteiskunnan myötä syntyneen elämänsfäärin ilmiöitä. Se on olemista julkisissa, puolijulkisissa tai yksityisissä tiloissa. Ylipäätään tasapainoilu aktiivisuuden ja passiivisen olemisen välillä on yksi nuorten vapaa-aikaa lävistävä jännite. Vapaa-aika nähdään aikuismaailmassa usein vaarallisena ja pahana, jota on syytä monin eri tavoin kontrolloida ja hallita. Vapaa-aika ei ole kaikille nuorille vapaata, omaehtoista vapaudenvaltakuntaa, vaan siihen sisältyy monenlaisia liittyviä normituksia, asenteita, arvoja sekä toimenpiteitä, jotka luovat erilaisia asemia, rooleja ja toimintamahdollisuuksia erilaisista lähtökohdista tuleville nuorille. \111j11\l,1,11'"1\ fr1q,,/11/,.n•·11flurm1 Hengailu on tietoista tekemättömyyttä r Nuorten äänen kuuleminen Sukupuoli määrittää vapaa-ajankäytvaikeaa seuroissakin töä. Tutkimusaineistona olevissa keskusteluissa nuorten ja kuntapäättäjien kesken, nuoret ottivat kantaa liikuntapaikkojen käyttömaksuihin. Vapaa-aika sisältää myös eriarvoisuutta ja hierarkkisia rakenteita. LUETTUA ten kokemukset ja toiminta sekä toimättömyyttä, tietoista valintaa olla, saalta päättäjien ja viranomaistahojen ja ehkä tehdä tilanteisesli ja sponnäkemykset ja toimet suhteessa nuortaanisti jotakin mielijohteesta, mutta ien vapaa-aikaan. Mitä nuoret vapaa-ajallaan tekevät, ja mitä he haluavat sillä tehdä. Kirjan teemana ovat toisaalta nuorja uskoma sekä kieli ovat vapaaajanvieuotapoihin ja -käytäntöihin vaikuttavia arkisia tekijöitä. Seurat toimivat konkreet isti portinvartijan roolissa suhteessa kuntien liikuntatiloihin, ja jos "ei ole seuraa, ei ole tilaa". Lopputuloksena on eri näkökulmista yhteen sulatettu näkemys nuorten vapaa-ajasta tässä ajassa. Käytännön suunnittelutyöhön on nuoria vaikea saada, ja toisaalta osallistuminen päätöksentekoon on hankalaa. Tytöille ja pojille asettuu erilaisia sääntöjä, normeja ja mahdollisuuksia. Se on usein juuri iekevain oleminen, kavereiden kanssa tai yksin, on enemmän omaa aikaa, kuin järjestetty tai aikuisten ulkopuolelta määräävä tekeminen. Muuten Teksti: KAARLO LAINE ANNETTU, OTETTU, ITSETEHTY ANNETTU, OTETTU, ITSE TEHTY Nuorten vapaa-aika tänään Määttä, Mirja & Tolonen, Tarja (toim.) Nuorisotutkimusverkosto, Helsinki 2011
Norges ldreushegskolen kulttuurija yhteiskuntatieteiden osaston johtajana. Urheilulakko saksalaismiehitystä vastaan Norjassa kuten Suomessakin urheiluliike jakautui maailmansotien välisenä aikana kahteen poliittiseen leiriin. Aschehoug & Co, Oslo 2010. Tässä on suuri haaste. Veikkausvaroilla liikuntapaikkoja Valtiollinen urheiluveikkaustoiminta käynnisteu iln Norjassakin 1940-luvulla. Yhteishenki johti paitsi liittojen yhdistymiseen 1945 myös monien porvarillisten ja työväenurheiluseurojen yhdistymiseen paikallistasolla. Norges ldrettsforbund 150 år 1861-2011. (Päättäjä)". "Annettu, otettu ja itse tehty" tarjoaa monia aineksia tutkimukseen ja myös käytäntöön. Hieman kyseenalainen on myös Norjan NIF:n 150-vuotispäivien aihe. Kadehdittavien asioiden joukkoon voi nyt lisätä historiateoksen, jonka Norjan urheilun keskusjärjestö NIF (Norges ldrettsforbund) on 150-vuotisjuhliensa kunniaksi julkaissut. Professori Matti Goksoyr on Norjan johtava urheiluhistorioitsija sekä maineeltaan että asemansa puolesta. Tuloksena ei ole tavanomainen järjestöhistoria, vaan katsaus koko norjalaisen urheiluja liikuntaelämän kehitykseen 1800-luvun puolivälistä nykypäivään. K ateudella ovat suomalaiset saaneet seurata norjalaisen urheilun saavutuksia viime vuosien aikana. Liikuntaryhmään osallistumista voi haitata myös kielikysymykset. Liitot solmivat yhteistoimintasopimuksen jo 1936 ja hautasivat sotakirveen yhteisen vihollisen edessä l940. Osuvampia vuosia muisteltavaksi olisivat olleet 1910, jolloin perustettiin ensimmäinen lajiliittojen keskusjärjestö Norges Landsforbund for Idrset tai 1945, jolloin itse NIF näki päivänvalon Landsforbundin ja työväen urheilujärjestön AIF:n yhdistyessä. Nämä pääsevät toki esiintymään kuvateksteissä. Juhlateoksen suhteen hän onkin mitä ilmeisimmin saanut vapaat kädet. H. Liikuntaharrastuksissa ja muissa vapaa-ajaruoiminnoissa myös nuorten keskinäiset ulossulkemisen mekanismit toimivat: kenen paikka, ketä otetaan mukaan, ketkä ovat "hyviä" ja "huonoja". Harrastaminen vaatii taloudellisia ja kulttuurisia resursseja, lähiympäristön pitkäaikaista kannustusta ja konkreettia ohjausta sekä taideettä muilla harrastusaloilla. Saksalaismiehitys 1940-45 vaikutti ratkaisevasti paitsi Norjan urheiluelämän eheytymiseen myös urheilun aseman vahvistumiseen yhteiskunnassa. KAARLO LAINE, YT Yksikönjohtaja LINET/LIKES Sähköposti: kaarlo.laine@likes.fi LUETTUA Teksti: VESA TIKANDER NORJALAINEN MENESTYSTARINA Matti Goksevr: ldrett for alle. Suomen SLU sai porilaisen purjehdusseuran perustamisesta vuonna 1856 aiheen järjestää suomalaisen liikuntaelämän 150-vuotisjuhlan. Vuonna 1861 perustettu Centralforeningen for Udbredelse af Lcgernsevelse og Vaabenbrug oli lähinnä vapaaehtoinen maan puolustusjärjestö, joka keskittyi etupäässä ammuntaharrastuksen edistämiseen. Urheilulakko oli laajamittaisin ja kestävin passiivisen vastarinnan muoto miehitysvallan aikana. Rotu-puhetta kuullaan ja rasismia koetaan kentän laidalla ja kentällä. Vapautumisen jälkeen urheiluväki nauttikin suurta arvostusta ja saattoi luottaa valtiovallan kiitollisuuteen. Toisin kuin Suomessa vihanpito ei Norjassa kuitenkaan kestänyt kauaa. Ohjaajien ja sopivan ryhmän puuttuminen kaventaa mahdollisuuksia. Kertomuksen pääosassa ovat yhteiskunnalliset ilmiöt ja muutostrendit, eivät urheilujohtajat ja mitalistit. Asuinpaikan, etäisyyden ja perheen varallisuuden asettamat rajat tulevat vastaan liikuntapuolellakin. tyy nuorille itselleen. Nuorten yksilöllistyvät vapaa-ajan käyttötavat ovat sidoksissa yhteiskuntaan, ryhmäja luokkataustaan sekä paikkakunnan, perheen ja kavereiden lähiyhteisöihin. Vapaa-ajanmuodot saavat yhä monimuotoisempia ja yksilöllisempiä ilmauksia. Keskusteluissa mukana olleen päättäjän mukaan: "(Kaupunki) pudotti h i ntataksoi tusta (alle 18-vuotiaiden harjoitusryhmien tilavuokrista) vastikään 50 prosenttia eli asiaan on paneuduttu. "Nuoriso" yleisterminä ei tuo esiin vapaa-ajan moniulotteisia merkityksiä ja käytäntöjä, eikä myöskään eri ryhmien ja taustojen vaikutuksia. Lajihierarkiat nousevat esille kunnissa, toiset lajit saavat huomiota ja toiset jäävät täysin pimentoon. Landsforbund ja AIF sopivat urheilulakosta, joka käytännössä hiljensi Norjan urheilukentät sodan loppuun saakka. Kirjan kuvitus onkin vallan erinomaista ja mualisreja tietysti pakahduttavan paljon. Veikkausyhtiötä johti ensimmäiset 20 vuolla Rolf Hofmo, joka aiemmin oli toiminut AIF:n sihteerinä LIIKUWA & TIEDE 48 • 4 /2011 65. Lähdeviitteitä ei kirjassa sitä vastoin juurikaan viljellä, mikä on tilausteoksille tyypillistä. Se tuo esille selvästi, että yleistävä puhe "nuoresta" tai "nuorista", bourdieulaisittain sanottuna, on "pelkkä sana". Ongelmana tosin on, että vaikka kaupunki pudottaisi maksuja, seurat eivät välttämättä laske hiruojaan. Vuonna 1924 perustettu Arbeidernes ldrettsforbund piti yllä suhteita Neuvostoliittoon ja Suomen TUL:ään pysyen jyrkästi erossa "virallisesta" Landsforbundista ja sen erikoislajiliitoista
Ensin mainitulla saralla Norja on viivästyneestä lähdöstä huolimatta noussut edelläkävijämaaksi. Päinvastoin kuin Suomessa, urheilun osuus veikkausvoittovaroista kasvoi koko ajan 1940-luvulta 1980-luvulle. NIF:n toiminnassa ovat Goksoyrin teoksen perusteella aina painouuneet urheilun kasvatukselliset, kansanterveydelliset ja moraaliset ulottuvuudet: breueidreu on alati kulkenut toppidrettin rinnalla ellei jopa edellä. Joka puolelle maata nousikin hyppyrimäkiä sekä yleisurheiluja jalkapallokenttiä, myöhemmässä vaiheessa myös sisäurheiluhalleja. Lisäksi tunneille osallistuneet 5.-8. Uhkia menestystarinan jatkumiselle toki on, kuten nuorison kasvava liikkumattomuus, kansallisten veikkausmonopolien murtuminen tai talviurheilua uhkaava ilmastonmuutos. (2010) pyrkivät selvittämään, mitkä ominaisuudet oppilaissa, ja mitkä tekijät opetuksessa ovat yhteydessä oppilaiden sitoutumiseen liikuntatunneilla. Rahahuolet eivät ole kuuluneet Norjan urheilun ongelmiin. 1980-luvun heikko olympiamenestys sai aikaan, euä huippu-urheilu keskitettiin NIF:n alaisen Olympiaroppe n-elirnen alaisuureen. Liikuntatunneilla oppilaan sitoutuminen näkyy aktiivisena osallistumisena ja yrittämisenä, haluna oppia uusia taitoja ja tietoja sekä kykynä nauttia liikunnasta. Norjan urheilun historia on Gokseyrin mukaan kertomus "kiistattomasta kasvusta ja jatkuvasti lisääntyvästä kulttuurisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä". Gokseyr käsittelee dopingia vain ohimennen ja silloinkin teoreettiselta kannalta mainitessaan NIF:n kieltäneen happirnajojen käytön 2003. Tehokkaan organisaation ja runsaan rahoituksen lisäksi ei Gokseyr löydä muita selityksiä kuin sen, että norjalaisten "offensiivi" osui aikaan, jolloin huipulle oli sosialististen maiden urheilujärjestelmien romahdettua jäänyt sopivasti tilaa. Vaikutelmaksi jää tietty huolettomuus, ikään kuin asia ei voisi muodostua ongelmaksi norjalaisessa urheilussa. Suomalaisittain tuntuu oudolta, että norjalainen huippu-urheilu näyttää menestyneen ilman omien urheilujohtajiensa aktiivista panosta Jukka Uunilalla ei tunnu olleen norjalaista vastinetta. Norja voitti viimeisimmissä talviolympiakisoissa 23 ja kesäkisoissa yhdeksän mitalia. VESA TIKANDER Erikoistutkija Suomen Urheilukirjasto Sähköposti: vesa.tikander@stadion.fi Liikuntapedagogiikan maailmasta Taitoharjoittelu voi lisätä oppilaiden pätevyyden kokemuksia ja sitoutumista koululiikuntaan . NIF on Norjan suurin järjestö, johon kuuluu 12 000 urheiluseuraa ja kaikkiaan 1,4 miljoonaa jäsentä. -luokkalaiset oppilaat (n=2018) vastasivat kyselyyn, jonka avulla selvitettiin oppilaan koettua pätevyyttä, kehonkuvaa, sitoutumista liikunnanopetukseen ja fyysistä aktiivisuutta vapaaajalla. Kokonaispouia on luonnollisesti paisuttanut kansallisvaurauden jatkuva kasvu Pohjanmeren öljytulojen myötä. Bevans ym. Hofmo suuntasi veikkausvoiuovarat ennen kaikkea liikuntapaikkarakeruamiscen. havaitsivat, että tytöillä, vanhemmilla oppilailla, ylipainoisilla oppilailla sekä oppilailla, jotka käyttivät säännöllisesti terveydenhuollon palveluja, oli muita kielteisempi kehonkuva, he olivat vähemmän sitou66 LIIKUNTA & TIEDE 48, 4 /2011. Yhtään sellaista uhkaa Gokseyr ei kuitenkaan löydä, joka voisi kaventaa Norjan etumatkaa Suomeen. Tämä ohjaaja koordinoi lajiliittojen toimintaa ja järjestää eri lajien huipulle valmentajineen yhteisiä toimintoja harjoit uskeskuksessaan. Naisten jalkapallo ja käsipallo kuuluvat maan suosituimpiin ja sponsoroiduirnpiin urheilulajeihin ja Norja tietysti näiden lajien kärkimaihin maailmassa. Olympiatoppen oikeaan aikaan 1990-luvulla alkanutta Norjan huippu-urheilun "ihmeuä" Goksoyr käsittelee vain pintapuolisesti. Tutkimuksissa on todettu, että oppilaan sitoutuminen liikunnanopetukseen on tärkeää, sillä se on positiivisessa yhteydessä oppilaan fyysiseen aktiivisuuteen sekä liikuntatunneilla että vapaa-ajalla. Paatunut suomalainen tarkkailija etsii tietysti viitteitä dopingin käytöstä. Aikaisempien tutkimusten mukaisesti Bevans ym. Aineistoa kerättiin systemaattisen observoinnin (SOFlT) keinoin 124:tä liikuntatunnilta, joita opetti 31 liikunnanopettajaa. Norjan huippu-urheilun viime vuosikymmenien huikea menestys on lisännyt liike-elämän kiinnostusta urheilun sponsorointiin ja televisiokanavien kilpailua lähetysoikeuksista, mikä puolestaan on tuonut lisää rahaa lajil iitoille käyteuäväksi valmennukseen ja olosuhteiden parantamiseen. NIF on kantanut ansiokkaasti huolta naisten tasa-arvosta, vammaisurheilusta, u rhei ludernokrat.iasta ja maahanmuuttajien integroimisesta norjalaiseen yhteiskuntaan. ja jolla oli läheiset suhteet maata pitkään johtaneisiin työväenpuolueen hallituksiin
VIITE: Bevans, K., Fitzpatrick, L-A., Sanchez, B. Oppilaan kehonkuva ennusti liikunnanopetukseen sitoutumista kuitenkin vain kohtalaisesti, ja koetun pätevyyden havaittiin olevan tässä suhteessa voimakkaampi ennustaja. Journal of Teaching in Physical Education 29, 399-416. tuneita koululiikuntaan ja heidän fyysinen aktiivisuutensa oli muita vähäisempää. Lisäksi suosituksen mukainen liikuntatuntiaika oli yhteydessä poikien BMI:n laskuun (l ,56 prosenttiyksikön lasku). Lopuksi tutkijat huomauttavat, että painonhallinnan lisäksi koulun liikunnalla voi toki olla muitakin suotuisia terveysvaikutuksia, joita ei tässä tutkimuksessa mitattu. Oppilaiden pätevyyden kokemuksia tulee vahvistaa myös kannustamalla ja kehumalla, korostamalla oman parhaansa yrittämistä, välttämällä vertailua toisiin sekä antamalla oppilaille mahdollisuus harjoitteluun ilman arviointia. 2011 The Role of School Physical Activity Programs in Child Body Mass Trajectory. Tutkijat selittivät tulostaan sillä, että mahdollisesti urheiluja pelipainotteinen opetussuunnitelma (42 % tuntien ajasta käytettiin peleihin) loi suoritusorientoituneet ilmapiirin, jossa oppilaat alkoivat keskittyä enemmänkin toistensa vertailuun ja . Ero osoittautui kuitenkin vain pojilla tilastollisesti merkitseväksi. ehdottavat, että lisäämällä taitoharjoittelun osuutta liikuntatunneilla opettajat voisivat vaikuttaa etenkin niiden oppilaiden sitoutumiseen, jotka kokevat pätevyytensä muita heikommaksi. Bevans ym. SANNA PALOMÄKI LitT, ma. & Forrest, C.B. 2010. Silti ei voida yksiselitteisesti sanoa, että pelaaminen heikentäisi oppilaiden sitoutumista liikunnanopetukseen, koska pelien organisoinnilla ja ohjaamisella, sekä sillä minkälaisia pelejä pelataan, on paljon merkitystä. Oppilaat, joiden koettu pätevyys oli korkea, sitoutuivat liikunnanopetukseen hyvin opetukseen liittyvistä tekijöistä riippumatta. & Strum, R. Liikunnanopetukseen käytetty aika lisääntyi hieman kouluvuosien myötä, mutta välitunteihin käytetty aika väheni. Näitä muutoksia voi tutkijoiden mukaan pitää merkittävinä kun ottaa huomioon, että BMI nousi tutkimusjakson voittamiseen tai häviämiseen kuin oman parhaansa yrittämiseen. Suosituksen mukainen välituntiaika oli yhteydessä sekä tyttöjen että poikien BMl:n laskuun (0,74 prosenttiyksikön lasku). Kuten valtakunnallinen opetussuunnitelmamme (2004) opastaa: liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti sekä oppilaan fyysiseen että psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Journal of Physical Activity and Health 8, 174-181. Välituntisuositus toteutui kuitenkin selvästi paremmin, sillä 71 prosenttia ekaluokkalaisista sai päivittäin mahdollisuuden 20 minuutin välitunteihin. lndividual and lnstructional Determinants of Student Engagement in Physical Education. Lähtökohtana tutkimuksessa olivat NASPE:n (The National Association [or Sport and Physical Education) suositukset, joiden mukaan perusopetuksessa oppilaille tulisi tarjota liikunnanopetusta 150 minuuttia viikoittain, ja lisäksi jokaiseen koulupäiväan tulisi sisältyä vähintään 20 minuuttia välitunteja, Tulosten mukaan lihavien oppilaiden osuus kasvoi tutkimusaikana ensimmäisen luokan 13 prosentista viidennen luokan 20 prosenttiin. Sitä vastoin oppilaat, joiden koettu pätevyy s oli matala, sitoutuivat opetukseen heikommin silloin kun opettaja käytti tehtävien selittämisen paljon aikaa, ja paremmin silloin kun taitoharjoitteluun käytettiin enemmän aikaa. Pelaamiseen käytetyn ajan havaittiin olevan negatiivisessa yhteydessä oppilaiden koettuun pätevyy teen, kehon kuvaan ja sitoutumiseen, riippumatta siitä, oliko oppilaan pätevyyden tunne korkea vai matala. Koulun liikunnalla voidaan ehkäistä lasten ylipainon kehittymistä aikana koko otoksessa keskimäärin 3,6 prosenttiyksikköä ja pojilla 4,7 prosenttiyksikköä. Tutkimukseen osallistuneista ekaluokkalaisista vain seitsemän prosenttia sai suosituksenmukaisen määrän liikunnanopetusta viikossa (keskiarvo 94 mini vk). Niillä pojilla ja tytöillä, joilla ei ollut mahdollista liikkua koulussaan NASPE:n suositusten mukaisesti oli korkeampi painoindeksi n ennuste, kuin niillä, joiden koulussa suositusta noudatettiin. VIITE: Fernandes, M. M. Fernandes ja Strum (2011) tutkivat Yhdysvalloissa kansallisesti edustavalla otoksella, miten koulun liikunnanopetukseen ja välitunteihin käytetty aika on yhteydessä oppilaiden (n=8 246) painoindeksin kehittymiseen ensimmäiseltä luokalta viidennelle luokalle. tutkija Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: sanna.h.palomaki(at)jyu.fi LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011 67. Vaikka kyseinen painonhallinnan näkökulma liikunnanopetukseen on osaltaan kiinnostava, on tärkeää edelleen nähdä liikunnanopetuksen merkitys ja tavoitteet selvästi laajemmin
darts-tikanheitto, biljardi, shakki),joita ei kaikkialla mielletä liikunnaksi. Tutkijaryhmä Fasting, Chroni, Hervik ja Knorre selvitti, missä määrin ja minkälaisissa eri muodoissa naispuoliset liikunnan opiskelijat Tsekin tasavallasta, Kreikasta ja Norjasta kokivat seksuaalista häirintää urheilutilanteissa miestai naispuolisen ohjaajan taholta. Pohjoismaalaiset harrastivat myös useimmiten intensiivistä liikuntaa (suomalaiset 33 %, ruotsalaiset 24 %). Tutkimusten mukaan 5-22 prosenttia eurooppalaisista naisista on ilmoittanut heihin kohdistuneesta seksuaalisesta häirinnästä työpaikoilla. Säännöllisen, mutta ei-kilpailullisen liikunnan harrastajia oli eniten suomalaisten (28 %) ja ruotsalaisten (17 %) keskuudessa. COMPASS -tutkimuksessa vertailtiin suomalaisten, ruotsalaisten, hollantilaisten, isobritannialaisten, irlantilaisten, italialaisten ja espanjalaisten liikunnan harrastamista. Monissa Euroopan maissa Suomi mukaan lukien kerätään säännöllisesti liikuntaa koskevaa tilastoaineistoa. Kilpailullisen liikunnan harrastajia löytyi eniten ruotsalaisten (12 %) ja hollantilaisten (10 %) joukosta. International comparisons of sport participation in European Countries: an update of the COMPASS Project. Vertailumaiden tasa-arvoa ja seksuaalista häirintää koskevat normistot ja lainsäädäntö sekä koulutusja liikunta-alan organisoituminen poikke,, ' avat toisistaan Seksuaalista häirintää on hankala määritellä ja mitata. Liikuntasosiologian maailmasta Pohjoismaalaiset eurooppalaisen vertailun kärjessä . European Journal for Sport and Society 2011, 8 (1/2). (2011 ). halailu, nipistely, vastentahtoinen suuteleminen); toistuviin ei-toivottuihin seksuaalisesti vir ittyneisiin katseisiin, puheisiin, leikinlaskuun sekä 68 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 12011. and Veil, A.J. Naisten kokema seksuaalinen häirintä tutkimuskohteena . Tutkijaryhmä määritteli naisiin kohdistuvaksi seksuaaliseksi häirinnäksi opiskelijoiden kokemukset, jotka liittyivät ei-toivottuun fyysiseen kontaktiin (esim. Tutkimustulosten mukaan eurooppalaisten liikunnan harrastamisessa oli nähtävissä jakoa pohjois-erelä -suunnassa. Mielenkiintoinen tutkimustulos oli myös se, että ainoastaan suomalaisten ja ruotsalaisten harrastaminen kääntyi keskija seniori-iässä nousuun. Liikunta nähdään tänä päivänä korostuneesti hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Jotta harrastamiseroja koskevaa tutkimustietoa voitaisiin entistä paremmin hyödyntää liikuntapoliittisessa päätöksenteossa, olisi survey-tutkimusten rinnalla tutkittava myös liikunnan organisoitumisen ja kulttuurisen merkityksen vaikutusta harrastarnismåäriin eri maissa. Tosiasiassa kuitenkin jopa 45-81 prosentin naisista arvioidaan kokeneen häirintää. Bruttokansantuote, työpäivän pituus, väestön ikääntyminen ja yhteiskunnan eriarvoisuus selittävät harrastamiseroja jossain määrin. COMPASS-tutkimus antoi viitteitä liikunnan harrastamisen profiloitumisesta Euroopassa ja herätti pohtimaan, mistä eri syistä liikunnan harrastaminen eri maissa vaihtelee. COMPASS-tuloksia tulkittaessa on muistettava, euä eri maissa ja kulttuureissa monet ei-kilpailulliset harrastamisen muodot, kuten kävely, puutarhanhoito tai muu hyötyliikunta ymmärretään eri tavoin liikunnaksi tai muuksi vapaa-ajan aktiviteetiksi. Vertailutulokset jakaantuivat seitsemään kategoriaan harrastamisen useuden, seurajäsenyyden ja kilpailullisuuden perusteella. Waxmann, 99-116. Vuonna 1999 julkaistun eurooppalaisten liikunnan harrastamista vertailevan COMPASS -tutkirnuksen (Coordinated Monitoring of Participation in Sports) tavoitteena oli luoda käsitteistöä ja menetelmiä luotettavien kansainvälisten vertailujen tekemiseksi. Pohjoismaissa seksuaalinen häirintä on vähäisempää kuin muualla Euroopassa tai Amerikassa. Kansallisten aineistojen lisäksi liikunnan harrastamista on tiedusteltu lisäksi Eurobarometreissä vuosina 2003, 2004 ja 2009. Liikuntaa kokonaan harrastarnauomien korkeimmat osuudet olivat puolestaan Italiassa (77 %) ja Espanjassa (69 %). Liikunnan alueella seksuaalisen häirinnän tutkimus on ollut melko vähäistä. Tietyissä maissa on lisäksi kulttuurisesti vahvoja harrastamisen muotoja (esim. VIITE: Gratton, C., Rowe, N. Liikuntaa koskevien kansallisten tilastoaineistojen määrä on lisääntynyt useissa Euroopan maissa COMPASS-tutkimuksen jälkeen
LÄHDE De Vet, E .. Suunnitelmien määrä ei ollut yhteydessä fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Toisaalta tärkeän jatkotutkimushaasteen tarjoaa miespuolisten liikunnanopiskelijoiden kokemukset seksuaalisesta häirinnästä. Häirintää oli koettu kolme kertaa useammin (34 %) miehen kuin naisen (12 %) taholta. Seksuaalisen häirinnän määrä eri maissa on yhteydessä naisten asemaan yhteiskunnassa yleensä. Tutkittavat muodostivat keskimäärin 2,18 suunnitelmaa fyysisen aktiivisuustason nostamiseksi, mutta yli 30 prosenttia tutkittavista ei osannut kuvata edes yhtä suunnitelmaa pyydetyllä tavalla tarkasti. Oenema, A. 12011 ). Tutkimus herättää pohtimaan, vallitseeko liikunnan ja urheilun organisoitumisessa ja päätöksenteossa kenties sellaisia käsityksiä vallasta, kontrollista ja ylipäätään kehollisuudesta, jotka alistavat naisia tasa-arvoisissakin yhteiskunnissa. Tutkijat olivatkin huolissaan siitä, miksi häirintää ilmeni kuitenkin myös maassa, joissa on pitkälle kehittynyt tasa-arvolainsäädäntö. Hollantilainen tutkimusryhmä Vet, Oenema ja Brug (2011) tutkivat ihmisten aikomuksia lisätä fyysistä aktiivisuutta. International Sociology for Sport Association. Heistä 214 oli Tsekin tasavallasta, 209 Kreikasta ja 193 Norjasta. Heitä pyydettiin kuvaamaan tarkasti miten he aikovat lisätä fyysistä aktiivisuutta, milloin, missä ja kuinka kauan. Naisten työelämässä mukanaolo ja ansiotaso sekä tasa-arvoa ja seksuaalista häirintää koskeva lainsäädäntö ovat yhteydessä siihen, miten häirinnän esiintymiseenja miten rohkeasti siitä raportoidaan. On tärkeää keskittyä yhteen kunnon suunnitelmaan, joka on tarkasti määritelty. VIITE Fasting, K., Chroni, S., Hervik, S.E. SAGE Publications, 76-89. Tutkimus jätti pohdintaan myös sen, miksi 30 prosenttia osallistujista ei kyennyt ohjeistuksesta huolimatta laatimaan tarkkaa suunnitelmaa. & Knorre, N. Sexual harassment in sport toward females in three European countries. Motivoituneet tutkittavat laativat tarkempia suunnitelmia kuin ne, jotka olivat vähemmän motivoituneita. urheilusuoritusten arviointiin sukupuolen perusteella (esim. International Review for the Sociology of Sport, 46/1 (2011 ). HANNA VEHMAS, FT Lehtori Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hanna.m.vehmas@jyu.fi Liikuntapsykologian maailmasta Lisää liikunta varmimmin pienin ja tarkoin mietityin askelin . Näyttäisi olevan hyödyllistä lähteä liikkeelle pienin ja tarkasti mietityin askelin. Tutkittavien fyysinen aktiivisuutaso kartoitettiin kyselykaavakkein uudestaan kahden viikon kuluttua. LIIKUNTA & TIEDE 48•412011 69. He tarkastelivat tutkimuksessaan erityisesti sitä, kuinka tarkkoja ihmisten aikomukset olivat laadullisesti ja kuinka paljon niitä muodostettiin määrällisesti. Ne tutkittavat, jotka onnistuivat tekemään tarkkoja suunnitelmia, olivat fyysisesti aktiivisempia kuin muut tutkittavat. Fyysistä aktiivisuutta edistettäessä on tärkeää muistaa, että tavoitteiden tulee olla realistisia ja toteuttamiskelpoisia. Alkumittauksissa kysyttiin myös fyysisen aktiivisuuden nykyistä määrää, aikomuksia lisätä fyysistä aktiivisuutta ja motivaatiota. Tarkka suunnitelma sitouttaa psykologisesti voimakkaammin kuin esimerkiksi suunnitelma, jonka tavoitteena on "lisätä viikottain kävelyä". Tutkimustulosten mukaan 37 prosenttia naisopiskelijoista oli kokenut jonkinlaista seksuaalista häirintää urheilutilanteissa. Yleisin häirinnän muoto liittyi toistuviin ei-toivottuihin seksuaalisesti virittyneisiin katseisiin ja puheisiin, mutta esimerkiksi kreikkalaisten tapauksessa erimuotoista häirintää oli koettu melko tasaisesti. & Grug, J. Tulos nostaa esiin tärkeän näkökulman fyysisesti aktiivisemman elämäntavan omaksumisesta; käyttäytymisen muuttaminen vaatii aikaa ja sitoutumista. 2011 More or better Do the number and specificity of implementation intentions matter in increasing physical activity 7 Psychology of Sport and Exercise 12, 471-477. Maiden välinen vertailu osoitti, että kreikkalaiset ( 44 %) ja tsekkiläiset (42 %) naisopiskelijat olivat kokeneet häirintää selvästi norjalaisia (24 %) enemmän. Naisten ikä vaihteli 17 ja 45 vuoden välillä keski-iän ollessa vajaat 22 vuotta. Liittyykö fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan harrastamisen lisäämiseen liian voimakkaita odotuksia tai oletuksia siitä, miten liikuntaa tulisi harrastaa ja koetaanko nämä "vaatimukset" liian kovina. "Jalkapallo ei sovi tytöille") Tutkimukseen osallistui yhtensä 616 liikunta-alan korkeakoulussa opiskelevaa naista. Tutkimukseen osallistui 342 aikuista, joita pyydettiin suunnittelemaan miten lisäisivät fyysistä aktiivisuuttaan vähintäin kahdella tunnilla viikossa
Syömishäiriöiden taustalla samat tekijät . Tässä tutkimuksessa mukaan otettiin myös liikuntaharjoittelu ja vertailtiin sen vaikutuksia maksan toimintaan. Tutkimukseen osallistui seitsemästä eri lajista 17 naisurheilijaa (keski-ikä 20, 7 vuotta), jotka olivat kärsineet syömishäiriöistä. Tutkittavat haastateltiin ja aineisto koodattiin teemoittain. Ovatko urheilijoiden syömishäiriöiden syntymekanismit erilaisia verrattuna ei-urheilijoiden syömishäiriöihin. The Sport Psychologist, 25, 1-17 ANU KANGASNIEMI Tutkija, liikuntaan ja urheiluun erikoistunut psykologi LIKEStutkimuskeskus/Mehiläisen urheiluklinikka Jyväskylä Sähköposti: anu.kangasniemi@likes.fi Liikunnan biotieteiden maailmasta Hyvällä ravitsemuksella voi korvata puutteita liikunnassa ainakin osittain . Tulosten mukaan sisäiset tekijät liittyivät negatiivisiin tunnetiloihin, alhaiseen itsetuntoon, perfektionismiin ja kontrolloimisen tarpeeseen. Tärkeää on kuitenkin huomioida, että urheilukonteksulla saattaa olla erityinen myötävaikutus syömishäiriöiden syntymisessä. Moni asia on silti vielä tieteellisesti osoittamatta ja tähän liittyvä tutkimus onkin hyvin aktiivista parhaillaan. Ulkoiset tekijät liittyivät puolestaan negatiivisiin kokemuksiin, jotka vaikuttivat itsetuntoon, vahingollisiksi koettuihin ihmissuhteisiin tai roolimalleihin ja urheilusuori tukseen. 2010, Factors Realted to the Onset of eating Disorders Reported by Female Collegiate Athletes. Tutkijat Arthur-Cameselle ja Quatromoni (2010) halusivat laadullisella tutkimusotteellaan selvittää tarkemmin, millaiset syyt johtavat näiden häiriöiden syntyyn naisurheilijoilla. Yllä oleva otsikko vaikuttaa intuiuivisesti itsestään selvältä niinhän tietysti täytyykin olla. Syömishäiriöiden syntymiseen johtavat syyt ovat pääosin hyvin samankaltaisia, joita on aikaisemmin kuvattu ei-urheilijoilla. Myös toisessa uudessa tutkimuksessa (Rector et al.) havaittiin samanlaisia muutoksia maksan toiminnassa kalorivajeen seurauksena. Urheilijoiden syömishäiriöiden puhkeaminen liitetään usein ulkonäköpaineista kärsiviin lajeihin ja siihen, että urheilijoiden syömishäiriöt olisivat selvästi enemmän yhteydessä urheiluun kuin muihin yleisempiin tekijöihin, joita tavataan ei-urheilijoilla. & Ouatromoni, P.A. Kahdessa äskettäin julkaistussa eläintutkimuksessa selvitettiin liikunnan ja ravinnon yhteyksiä maksan toimintaan. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu huonon aerobisen kapasiteetin omaavien rottien sairastuvan metaboliseen syndroomaan ja myös maksan toiminnan häiriöihin. Syömishäiriöiden syntymiseen johtavat tekijät luokiteltiin sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Näin todella kävi. Kalorivaje vähensi myös maksan tulehdusta, oksidatiivista stressiä ja fibroosia. Liikuntaharjoittelulla saatiin aikaiseksi vastaavat 70 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 1 2011. Maksan ja lihaksen insuliiniherkkyys parani huomattavasti, kuten myös veren ja kudosten rasvapitoisuudet. Nyt tutkijat halusivat selvittää voidaanko pelkällä ruokavalion kalorien vähentämisellä saada maksa toimimaan paremmin. VIITE: Arthur-Cameselle, J.N. Tutkijat viittaavatkin Tozzin (2003) tehtyyn tutkimukseen anorexia nervosasta ei-urheilijoilla, jonka 13 eri syytekijästä 11 mainittiin myös tässä tutkimuksessa. Ensimmäisessä, Toledon yliopiston tutkijoiden johtamassa tutkimuksessa (Bowman et al.) tutkittavana olivat rottakannat, joita on eriytetty aerobisen kapasiteetin suhteen usean sukupolven ajan. Muiden urheilijoiden tai valmentajan negatiiviset kornrnent it painosta tai vartalon ulkonäöstä näyttivät olevan erityisen haitallista
151 5157-5164, 2010. Endocrinology. Myöhemmin puolestaan aktiivisten poikkisiltojen määrä väheni mikä vähensi edelleen supistusvoimaa. Mittaukset osoittivat, että ensimmäisten supistusten aikana lihasvoiman väheneminen johtuu yksittäisten poikkisiltojen supistusvoirnan vähenemisestä. Lopuksi tulee se olennaisin kysymys, kuten professori MichaelJoynerkin toteaa artikkeliin liittyvässä editoriaalissaan, että mistä löytyvät ne lääkärit, jotka rupeavat soveltamaan tätä tulosta käytäntöön, kun sen perinteisen pillerin määrääminen on niin kovin helppoa. Aikaisemmista tutkimuksista on saatu viitteitä, että lihasolun sisäisten aktiinija myosiinifilamenttien välisten poikkisiliojen toiminta muuttuu lihasten väsyessä, mutta miten, on ollut epäselvää. Artikkelissa tutkijat pohtivat mahdollisia mekanismeja havaituille muutoksille ja toteavat, että todenLIIKUNTA & TIEDE 48, 4 '2011 71. Yhteenvetona näistä kahdesta tutkimuksesta voisikin todeta, että syömällä vähemmän voidaan korjata liikunnan puutteesta johtuvia aineenvaihdunnan häiriöitä, mutta paremmat vaikutukset saadaan liikunnalla kaikkein parhaat tietysti syömällä hyvin ja liikkumalla sopivasti! Liikunta parempaa kuin lääke . Korkeaa sykettä on perinteisesti hoidettu beetasalpaajilla, niin myös POTS:ssa. Hypertension 58:167175, 2011. Tutkijat nappasivat hiiriltä palasen varpaan leveästä koukisVIITTEET: Bowman TA, Ramakrishnan SK, Kaw M, Lee SJ, Patel PR, Golla VK, Bourey RE, Haram PM, Koch LG, Britton SL, Wisl0ff U, Lee AD, Najjar SM. http//endo.endojournals.org/content/151 /11 /5157.abstract Rector RS, Uptergrove GM, Morris EM, Borengasser SJ, Laughlin MH, Booth FW, Thyfault JP, lbdah JA. Tutkijoiden mukaan tämä tarkoittaa, että nestetasapainon . Caloric restriction reverses hepatic insulin resistance and steatosis in rats with low aerobic capacity. 2011. caloric restriction for prevention of nonalcoholic fatty liver disease in the OLETF rat model. Exercise training in postural orthostatic tachycardia syndrome: blocking the urge to block beta-receptors. muutokset kuin kalorivajeella, mutta lisäksi muutamia pelkästään harjoittelun aiheuttamia muutoksia. Liikuntaharjoittelu paransi potilailla myös elämänlaatua, mutta lääkkeellä ei sitä vaikutusta ollut. Hypertension 58: 136-137. Syke kahden tunnin seisomatestissä laski sekä liikuntaharjoittelulla että beetasalpaajalla, mutta ei plasebolla. Liikunnan arvellaan olevan monien sairauksien hoitoon parempaa kuin lääke, mutta toistaiseksi sitä on osoitettu satunnaistetussa kontrolloidussa seurantatutkimuksessa vasta harvoissa tapauksissa. Tuoreessa italialaistutkimuksessa saadaan uuttaa tietoa mitä näissä poikkisilloissa tapahtuu. Vaikka beetasalpaaja alensi sykettä merkittävästi, taudin aiheuttama huonontunut aldosteronin ja reniinin suhde ei parantunut lääkkeellä, toisin kuin liikunnalla. Posturaalisella ortostaattisella takykardiasyndroomalla (POTS) tarkoitetaan sairautta, johon liittyy yhtenä monista oireista sykkeen voimakas nousu asennon muutoksen jälkeen, esimerkiksi seisomaan noustessa, mutta toisaalta myös esimerkiksi liikunnan aikana. Am J Physiol Gastrointest Liver Physiol 300 G874-G883, 201 l http//ajpgi.physiology.org/content/300/5/ G874 .abstract säätelyhäiriö tässä taudissa johtuu todennäköisemmin liikunnan välttämisestä, eikä korkeasta sykkeestä sinänsä, ja niinpä sitä ei voidakaan hoitaa pelkästään sykettä laäkkeellisesu hoitamalla, vaan tarvitaan todellisen syyn hoitamista liikuntaa lisäämällä. Daily exercise vs. http://hyper.aha1ournals.org/content/58/2/136. Harjoittelu paransi nimittäin aerobisen aineenvaihdunnan entsyymien ja solun energialaitosten eli mitokondrioiden toimintaa, edistäen erityisesti rasvahappojen käyttöä maksassa. Exercise training versus propranolol in the treatment of the postural orthostatic tachycardia syndrome. Viime vuosien tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että oikeantyyppisellä liikunnalla voidaan hoitaa tätä sairautta todella hyvin, uuden satunnaistetun kaksoissokkotutkimuksen perusteella jopa paremmin kuin beetasalpaajalla. Tähän vaikuttavat mekanismit ovat kiehtoneet tutkijoita jo pitkään. Lihasten väsyessä niiden voimantuotto vähenee ja suorituskyky huononee. Tämä aiheuttaa tietysti sen, että potilaat pyrkivät välttämään turhaa rehkimistä. http//hyper.ahajournals.org/content/58/2/167.abstract Joyner MJ. Näitä muutoksia ei siis havaittu kalorivajeryhmällä. extract Lihasten väsymisen mekanismeista uutta mikrotason tietoa tajalihaksesta ja väsyttivät sitä supistamalla lihasta laboratoriossa sähköstimulaation avulla uupumukseen saakka. VIITTEET: Fu 0, Vangundy TB, Shibata S, Auchus RJ, Williams GH, Levine BD
Haasteellinen ympäristö lisäsi myös hyväkuntoisten ikääntyneiden ulkona liikkumisen pelkoa. -Pelon merkitystä ulkona liikkumisen rajoittumiseen ja toimintakyvyn heikkenemiseen ei pidä väheksyä. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista pelkäsi liikkua ulkona. Tähän vaikuttavat mekanismit ovat kiehtoneet tutkijoita jo pitkään. Jyväskylän yliopistossa. Ympäristön esteet, erityisesti pitkät etäisyydet palveluihin ja levähdyspaikkojen puute, lisäsivät riskiä uusien kävelyvaikeuksien syntymiseen, Merja Rantakokko kokoaa tutkimuksen tuloksia. VIITE: Nocella M, Colombini B, Benelli G, Cecchi G, Bagni MA, Bruton J. Erityisesti ulkona liikkumisen esteiden ratkaiseminen on tärkeää, jotta voitaisiin edistää tasavertaisia mahdollisuuksia liikuntaan osallistu72 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 /2011. physoc.org/content/589/13/3371.abstract KARI KALLIOKOSKI, FT, LitM, dosentti Akatemiatutkija Verenkiertoja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto, Turku Sähköposti: kari.kalliokoski@tyks.fi Väitökset Pelot ja vaikea ympäristö voivat sulkea iäkkäät kotiin TtM Merja Rantakokon gerontologian ja kansanterveyden alan väitöskirjan "Ulkoympäristötekijät, ulkona liikkumisen heikkeneminen ja elämänlaatu iäkkäillä ihmisillä" tarkastettiin 20.5. -Noin joka toinen tutkimukseen osallistunut kertoi esteistä kotinsa lähiympäristössä. Myöhemmässä vaiheessa havaittu aktiivisten poikkisiltojen määrän väheneminen puolestaan liittyy todennäköisimmin lihaksen kalsiumpitoisuuden vähenemiseen. Tuoreessa italialaistutkimuksessa saadaan uuttaa tietoa mitä näissä poikkisilloissa tapahtuu. Lisäksi hän tarkasteli ulkona liikkumisen pelkoa ja tyydyttämätöntä liikunnantarvetta. . Mittaukset osoittivat, että ensimmäisten supistusten aikana lihasvoiman väheneminen johtuu yksittäisten poikkisiltojen supistusvoiman vähenemisestä. Lihasten väsyessä niiden voimantuotto vähenee ja suorituskyky huononee. Artikkelissa tutkijat pohtivat mahdollisia mekanismeja havaituille muutoksille ja toteavat, että todennäköisin syy alkuvaiheen yksittäisten poikkisiltojen supistusvoiman vähenemiselle on fosfaatti-ionien määrän lisääntyminen, joka jollain tavalla estää poikkisiltojen voimantuottoa. Force decline during fatigue is due to bath a decrease in the farce per individual cross-bridge and the number af crossbridges. Myöhemmin puolestaan aktiivisten poikkisiltojen määrä väheni mikä vähensi edelleen supistusvoimaa. http//jp. Tutkijat nappasivat hiiriltä palasen varpaan leveästä koukistajalihaksesta ja väsyuivät sitä supistamalla lihasta laboratoriossa sähköstimulaation avulla uupumukseen saakka. J Physial 589:3371-3381, 2011. Henkilöillä, jotka pelkäsivät ulkona liikkumista, oli yli kolminkertainen riski menettää liikkumiskykynsä, vaikka he alkutilarueessa pystyivät liikkumaan itsenäisesti ulkona pitkiäkin matkoja, Rantakokko toteaa. Tutkitut olivat kotona asuvia 75-81-vuotiaita henkilöitä. VIITE: Nocella M, Colombini B, Benelli G, Cecchi G, Bagni MA, Bruton J. Clemens Becker (Robert-Bosch-Krankenhaus, Klinik Iur Geriatrische Rehabilitation) ja kustoksena professori Taina Rantanen. näköisin syy alkuvaiheen yksittäisten poikkisiltojen supistusvoiman vähenemiselle on fosfaatti-ionien määrän lisääntyminen, joka jollain tavalla estää poikkisiltojen voimantuottoa. Aikaisemmista tutkimuksista on saatu viitteitä, että lihasolun sisäisten aktiinija myosiinifilamenttien välisten poikkisiltojen toiminta muuttuu lihasten väsyessä, mutta miten, on ollut epäselvää. Erityisesti liikenteen melu lisäsi pelkoja, mutta myös katujen huono kunto ja mäkinen maasto olivat turvattomuuden taustalla. -Iäkkäät ihmiset ovat edelleen motivoituneita liikkumaan ulkona, mutta heillä on siihen erilaisia esteitä kuin nuoremmalla väestöllä ja he tarvitsevat siihen erilaista tukea ja ohjausta. Farce decline during fatigue is due ta bath a decrease in the farce per individual crass-bridge and the number af crossbridges. Ympäristötekijät voivat luoda esteitä ulkona liikkumiselle, erityisesti silloin kun liikkumiskyky on heikentynyt. http://jp.physoc.org/content/589/13/3371.abstract Lihasten väsymisen mekanismeista uutta mikrotason tietoa . Vastaväittäjänä toimi Ph.D., M.D. J Physiol 589 3371-3381, 2011. Myöhemmässä vaiheessa havaittu aktiivisten poikkisiltojen määrän väheneminen puolestaan liittyy todennäköisimmin lihaksen kalsiumpitoisuuden vähenemiseen. Merja Rantakokko selvitti koettujen ulkoympäristön esteiden vaikutusta liikkumisvaikeuksien syntymiseen sekä elämänlaatuun
Koululiikunta motivoi nuoria LitM Sami Yli-Piiparin liikuntapedagogiikan väitöskirjan "Koululaisten koululiikuntamotivaation ja fyysisen aktiivisuuden kehitys: 3,5 vuoden pitkittäistutkimus alakoulusta yläkouluun" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 3.6. Lisäksi hän tutki sekä verenkiertoon eritettävien että lihaksessa paikallisesti tuotettujen sukupuolihormonien merkitystä lihasten kunnolle. (014) 260 3487, myynU@jyu.fi. Tilaul1sc1Jyväshylän yliopisLon hirjasLon jullwisuyhsild1ö, puh. Pojat olivat fyysisesti aktiivisempia ja he uskoivat suoriutuvansa koululiikunnassa paremmin kuin tytöt. Tämä selittyy hormonien paikallisella tuotannolla. Teos on jullwist.u sarjassC/ Jyväshylä SLudies in Sport, Physicc,I Educc,tion C1nd /-leC1ll11 11wnero11a 169, 114 s.,Jyväshylä 2011, ISSN. Teos onjulkllistu sC1rjC1ssa S1udies in Sporl, Physical Educalion and 1-/ealll, nwnero11C1 168, 86s., Jyväshylä 201 1, ISSN.0356-1070, ISBN:978-951-39-4269-4. Nuoret arvostavat koululiikuntaa niin alakuin yläluokkienkin aikana. Vastaväittäjänä toimi professori Nikolaos Digelidis (University of Thessaly) ja kustoksena professori Jarmo Liukkonen. 014-260 2176 (työ) tai 050-5723014 (gs111), merja.rantalwhko@jyu.fi. (014) 260 3487, myynli@jyu.fi. Lisätietoja: Eija Pöllänen, puh. Teos on julhaislu sarjC1ssajyväshylä Studies i11 Sport, Physical Educc,1io11 llnd 1-/wlth numerona 170, 107 s., Jyväsl1ylä 2011, ISSN:0356-1070, ISBN: 978-951-39-43 I 1-0. Pölläsen mukaan 50-57-vuotiailla vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla estrogeeniä sisältävä hormonikorvaushoito tasapainotti joitain ikääntymiseen liittyviä muutoksia geenien luennassa. Linkki väilösl1i1ja11 pdf-versioon: hllp:/1 jullwisut..jyu.fi ?id=978-951-39-4321-9 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 12011 73. Nuorempien naisten lihasten ominaisuudet ovat kuitenkin vanhempia paremmat, ja verenkierron hormonitasot ovatkin yhteydessä lihasten parempaan laatuun, Pöllänen kertoo. -Suoriutumisuskomuksct ovat tärkeitä liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa. Tilauhse1Jyväshylä11 yliopisLon hirjaston jullwisuyhsi/1hö, puli. Lisätietoja: Merja Ra11talwl1ko, puh. Heistä 314 osallistui 3, 5 vuoden seurantatutkimukseen. Pöllänen toteaa, että monien geenien luenta lihaksissa muuttuu vaihdevuosien jälkeen. . Suomalaisten nuorten koululiikuntamotivaatio on korkealla tasolla ja se jopa nousee siirryttäessä alakoulusta yläkouluun, Sami Yli-Piipari havaitsi. Jos oppilas uskoo olevansa kyvykäs ja uskoo pärjäävänsä koululiikunnassa, sillä on positiivisia vaikutuksia liikunta-aktiivisuuteen myös koulun ulkopuolella, Yli-Piipari korostaa. Vastaväittäjänä toimii professori Gillian Butler-Browne (Universue Pierre et Marie Curie, Paris) ja kustoksena dosentti Vuokko Kovanen. 1 uokkalaisen nuoren siirtymää alakoulusta yläkoulu n 9. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus ja suoriutumisuskomukset laskivat tutkimuksen aikana. Oppilaiden fyysistä aktiivisuutta, suoriuturnisuskornuksia, koululiikunta-arvostuksia sekä sisäistä ja ulkoista motivaatiota mitattiin itsearvioituna puolivuosittain 3,5 vuoden aikana. Koululiikunnan arvostus nousi hetkellisesti yläkouluun siirt yrnän aikana. LisätietojCI: Sami Y/i-Piipllri, sami.yli-piipari@jyu.fi. Oppilaat mouvou uvat koululiikuntaan niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Sisäisesti motivoituneet oppilaat liikkuvat liikuntatunnilla liikkumisen ilosta ja oppiakseen uutta. Tämä johti parempiin lihaksen ominaisuuksiin lurnevalrnistetta nauttineisiin samanikäisiin kontrollihenkilöihin verrattuna. 014-260 3487, myynt.i@jyu.fi. Tähän voivat vaikuttaa verenkierron laskevat hormonitasot. 0356-1070, ISBN 978-95 I-394265-6. Yli-Piiparin tutkimusaineisto perustuu laajan koululiikuntatutkimuksen aineistoon, jossa seurattiin 812 keskisuomalaisen 6. 014-260 4531 Lai 040-532 64 l 0, eija.polla11c11@jyu.fi. . Toisaalta hormonikorvaushoidon sisältämät sukupuolihormonit palauttivat hormonitasot lähemmäs tilannetta ennen vaihdevuosia, millä näyttäisi Pölläsen mukaan olevan myönteisiä vaikutuksia. Pöllänen havaitsi myös ensimmäistä kertaa, että vaihdevuodet ohittaneiden 60-67-vuotiaiden naisten lihaksissa ei ole hormonivajetta 30-40-vuotiaiden naisten lihaskudoksen hormonitasoihin verrattuna. Erityisen jyrkkä lasku oli alakoulusta yläkouluun siirtymän aikana. Myös fyysinen harjoittelu muutti myönteisesti geenien luentaa ja siten myös lihasten ominaisuuksia. Gerontologian tutkimuskeskuksen ja Jyväskylän kaupungin yhteistyönä toteutetun liikuntaneuvontaprojektin alkuhaastatteluihin osallistui 727 75-81-vuotiasta Jyväskylässä itsenäisesti asuvaa henkilöä. Ti1C1ul1set Jyväskylän yliopiston julkC1isuyhsild1ö, puh. luokalle. miseen, ja estää uusien liikkumisvaikeuksien syntyä, Merja Rantakokko painottaa. Fyysisen aktiivisuuden ja suoriutumisuskomusten kehittymisessä ei kuitenkaan ilmennyt sukupuolieroja. Hormonikorvaushoito ja tehoharjoittelu parantavat yli 50-vuotiaiden naisten lihasten kuntoa FM Eija Pölläsen gerontologian ja kansanterveyden alan väitöskirjan "Geenien luennan ja steroidogeneesin säätely vaihdevuosi-iän ohittaneiden naisten luurankolihaksissa hormonikorvaushoidon ja tehoharjoittelun vaikutukset" tarkastettiin 27.5.Jyväskylän yliopistossa. Ulkoiset motivaatiotekijät, kuten ulkoinen olemus, näyttämisen halu tai kavereiden, opettajan tai vanhempien miellyttäminen ovat pojille merkityksellisempiä kuin tytöille. Tyttöjen ja poikien koululiikunta-arvostuksissa ei ollut eroa alakoulussa, mutta pojat arvostivat koululiikuntaa tyttöjä enemmän yläkoulun lopussa. Myös intensiivinen fyysinen harjoittelu johtaa myönteisiin muutoksiin. Nämä muutokset väliuyvät osittain samojen molekyylibiologrsten mekanismien välityksellä lihassolussa kuin hormonikorvaushoidonkin vaikutukset, mutta harjoittelulla on myös erityisiä vaikutuksia esimerkiksi lihasten supistumistehokkuuua säätelevien geenien luentaan, Pöllänen korostaa. Eija Pöllänen tarkastelee väitöstutkimuksessaan vaihdevuosioireisiin käytettävän hormonikorvaushoidon sekä hyppelyharjoiueita sisältävän tehoharjoittelun vaikutuksia geenien luentaan vaihdevuosi-ikäisten naisten lihaksissa
Pärkkä keräsi väitöskirjatyössään laajoja, tarkasti dokumentoituja datakirjastoja osana jokapäiväistä elämää ja sitä vastaavissa olosuhteissa. Datakirjastojen avulla pyrittiin löytämään parhaiten jatkuvaan aktiviteettien, energiankulutuksen ja stressin arviointiin sopivat anturit, sekä kehitettiin käytännönläheisiä datan tulkintamenetelmiä. Myös lihasaktivaation ajoituksen muutoksia havaittiin koukistusliikkeessä. Vastaväittäjänä toimi professori Slobodan Jarie (University of Delawarc) ja kustoksena professori Vesa Linnamo. Maailman terveysjärjestön, WHO:n, arvion mukaan 60 prosenttia maailman ihmisistä ei saavuta liikuntasuositusten minimitasoa: JO minuuttia kohtalaisesti kuormittavaa liikuntaa päivittäin. ISSN 0356-1070; 171, ISBN 978-951-39-4334-9. Aktiviteettien ja energiankulutuksen tunnistaminen onnistuu esimerkiksi kiihtyvyysantureilla hyvällä tarkkuudella erityisesti toistuvaa liikettä sisältävien aktiviteettien, kuten juoksun ja kävelyn aikana, Pärkkä kertoo. Potilaan itse tekemiä yksittäismittauksia käytetään menestyksekkäästi muun muassa verenpaineen, verensokerin sekä painon seurannassa. Terveydentilan pitkäaikaismittauksilla tehoa hyvinvoinnin seurantaan Dl Juha Pärkän signaalinkäsittelyn alaan kuuluva väitöskirja "Henkilökohtaisessa terveydentilan seurannassa syntyvän mittaustiedon analyysiä fyysisten akuvuceruen tunnistamista sekä energiankulutuksen, henkisen kuormituksen ja stressin arviointia varten" tarkastettiin 21.6. Koukistajalihasten aktivaation määrä laski samanaikaisesti sekä koukistusettä rytmisessä liikkeessä. . Jyväskylän yliopistossa. Lyhytaikaista henkistä kuormitusta pystytään parhaiten arvioimaan silloin, kun henkilö ei liiku. Oppimisharjoiuelun aikaiset muutokset liikeradassa ja lihasten aktivaatiomallissa viittaavat siihen, että liikkeiden aikainen lihasten refleksipalaute kontrolloi vastavaikuuajalihasten koordinaatiota lisäten nivel[äykkyyua. Koukistusja ojennusliikkeiden oppimisharjoittelun aikana vastavaikuttajaja vaikuttajalihaksen aktivaauoaahojen keskinäiset suhteet muuttuivat ja niiden koordinaatio parani, jolloin korjaavat liikkeet vähenivät ja liike nopeutui. Terveydenti Jan pitkäaikaismittauksi lla voidaan arvioida muutoksia yksilön käyttäytymisessä ja terveydentilassa osana arkipäivän elämää ja osoittaa, millä valinnoilla on terveyden kannalta positiivisia ja millä negatiivisia vaikutuksia. . Lisätietoja: Reijo Bottas, rcijo./Jotws@jyu.fi . Akuutit akuvaauolöydökset viittaavat häiriintyneeseen liikkeen refleksi kontrolliin. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Oliver Amft (Technische Universiteit Eindhoven, Alankomaat). Tämä on nähtävissä erityisesti erittäin nopeissa tahdonalaisissa liikkeissä ja sillä saattaa olla merkitystä urheilulajeissa, joissa näitä liikkeitä esiintyy, esimerkiksi palloiluja mailapclcissä sekä tarkkuuslajeissa, Bottas kuvailee. Tämän havaittiin helpottavan lyhytaikaisen henkisen kuormituksen automaattista 74 LIIKUNTA & TIEDE 48, 4 /2011. Tutkimuksessa käytetyt maksimaaliset eksentriset väsytysharjoitukset, jotka sisälsivät lihassupistuksia lihaksen samalla venyessä, eivät häirinneet nopeaa ojennus-koukistus liikettä. Tampereen teknillisen yliopiston tietoja sähkötekniikan tiedekunnassa. Jyväskylä: University of Jyväshylä, 2011, 97p. Dl Juha Pärkän väitöskirjatyössä pyrittiin tunnistamaan erilaisten mittauslaitteiden avulla päivittäisiä aktiviteetteja, energiankulutusta sekä henkisen kuormituksen ja stressin määrää. Väitöstilaisuuua valvoi apulaisprofessori Alpo Värri TTY:n signaalinkäsittelyn laitokselta. Liikkeiden aikaisten lihasaktivaatioiden lasku oli samanaikaista aktiivisen vcnyiysrefleksin aktivaatiovasteiden laskun kanssa. (014) 260 3487, 111 yynt i@I i/Jrn ry.jyu .fi. Aktiviteettien automaattisen tunnistamisen avulla henkisen kuormituksen arviointia voitiin kohdistaa istumista sisältäviin aktiviteetteihin. Samaan ei päästä esimerkiksi lääkärikäyntien yhteydessä harvakseen suoritettavilla mittauksilla. Jos harjoitus on riittävän intensiivinen, nivelkulmasta riippuvaisia liikkeen ja liikkeen sensorisen palautteen häiriöitä saattaa ilmetä. Suoritukset muuttuivat eniten pienillä kyynärvarren nivel kulmilla ja erityisesti kaksi tunua harjoituksen jälkeen. Lisäksi hän tutki nopeiden kyynärvarren koukist usja ojennusliikkeiden oppimista, selvittäen onko suorituksen paraneminen yhteydessä korjausliikkeiden vähenemiseen. Jatkuvatoimisten antureiden, kuten sykemittarien ja aktigrafien eli liikettä mittaavien laitteiden avulla saadaan yksittäismittauksia tarkempi kuva muutoksista mittausjakson aikana, mutta haasteeksi muodostuu suuren ja osin häiriöisen datamäärän tulkinta. Harjoitus joka sisältää maksimaalisia eksentrisiä lihassupistuksia ja aiheuttaa lihassoluvaurioita ja lihaskipua, johtaa erityislaatuisiin vasteisiin ja häiriöihin herrnolihasjärjestelmassä. Kyynärvarren koukistusluke kuitenkin tilapäisesti häiriintyi. Harjoituksessa aiheutett u lihaskipu häiritsee nopeita liikkeitä LitM Reijo Bottaksen biomekaniikan väitöskirjan " Kyynärvarren nopeiden tahdonalaisten liikkeiden motorinen kontrolli harjoituksessa aiheutetun lihassoluvaurion ja lihaskivun sekä oppimisen interventiona" tarkastettiin 18.6. Energiankulutuksen automaattisen arvioinnin tavoitteena on arvioida energiankulutusta eri aktiviteettien aikana jatkuvatoimisilla antureilla, jotka eivät häiritse jokapäiväistä elämää. Reijo Bottas selvitti, häiritsevätkö harjoituksessa aiheutetut lihassoluvauriot ja lihaskipu nopeiden tahdonalaisten liikkeiden suoritusta ja herrnostof lisra ohjausta. OECD on arvioinut, että mielenterveyden häiriöt aiheuttavat noin kolmanneksen työkyvyttömyyseläkkeistä sen jäsenvalt ioiden alueella. Työn tuloksia hyödynnetään pitkäaikaismittauksiin sopivien mittalaitteiden sekä mittausdataa käsittelevien, tallentavien ja visualisoivien terveystal tioratkaisu jen kehitystyössä. Automaattisen aktiviteettien tunnistu ksen tavoitteena on tunnistaa käyttäjän aktiviteetit ja asennot, esimerkiksi makaaminen, istuminen, kävely, juoksu ja pyöräily. Lisäksi hermolihasjärjestelmä näyttäisi käyttävän lihasaktivaat io n määrän säätelyä optimoidakseen liikkeiden suoritusta lihasväsymyksen sekä lihassoluvaurioiden ja lihaskivun aikana. Tilaulmt Jyvtts/1yltt11 yliopiston /1irjaston julkaisuyksihl1ö, puh. Väitösl1irja 011 jullwistu sarjassa Studies in Sport, Physical Eclucalion ane/ Health, 110 171
Vastaväittäjänä toimi professori Shuzo Kumagai Kiushun yliopistosta Japanista ja kustoksena emeritusprofessori Osmo Hänninen. Liiallinen ant ioksidantt ivalrnisteiden käyttö saattaa häiritä kudosten normaalien suojamekanismien toimintaa, jolloin antioksidanttien kudoksia suojaavat vaikutukset ylittyvät. Hapetusstressin oletetaan altistavan fyysisen rasituksen seurauksena syntyville kudosvaurioille. Tutkimuksessa toteutettiin kaksivuotinen liikuntaja ruokavaliointerventio. Lisätietoja: VTT, Erihoistull1ija Julia Pärl1kä, puh. pclf Liikunta ja laihtuminen tehostavat glukoosiaineenvaihduntaa TtM Mika Venojärven liikuntalääketieteen alaan kuuluva väitöskirja "Liikunnan ja ruokavalioneuvonnan sekä luustolihaksen solujakauman rooli glukoosiaineenvaihdunnan säätelijöinä keski-ikäisillä ihmisillä, joilla on heikentynyt glukoosinsietokyky" tarkasteltiin 28.6. Tulokset tukevat hyvin nykykäsiiystä liikunnan ja ravinroneuvonnan hyödyllisistä vaikutuksista myös henkilöillä, joilla on suuri diabetekseen sairastumisen riski. Liikuntaja ruokavaliointerventio vähensi elimistön hapetusst ressiä ja paransi glukoositasapainon ylläpidon suojamekanismeja lihaskudoksessa tutkimukseen osallistuneilla. antioksidatiivinen kapasiteetti, ylittyy. Vastaväittäjänä toimi professori Heikki Kainulainen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena emeritusprofessori Osmo Hänninen Itä-Suomen yliopistosta. hin11ur1en@uef.fi LIIKUNTA & TIEDE 48 • 4 '2011 75. tunnistamista. Kyseisen entsyymin määrän kasvu lihaskudoksessa hidastaa glukoosimolekyylin kuljetusta soluun ja sen varastoitumista glykogeeniksi, ja nämä tapahtumat johtavat osaltaan heikentyneeseen glukoosinsietoon eli elimistön kyvyttömyyteen säädellä veren glukoositasapainoa. vtt.fi!inflpdflpublications/2011/P765. . Liikunta lisää lihasten hapen kulutusta, jolloin myös hapen radikaalien määrä ja hapetusstressi lisääntyvät, erityisesti silloin, kun hapenkulutus lisääntyy nopeasti. Elärnäntaparnuutokset vähensivät glukoosinsiedon heikentymistä ja tyypin 2 diabeteksen kehittymistä edistävän GSK-3-entsyymin määrää lihaskudoksessa erityisesti niillä, joiden luustolihas koostui pääasiassa nopeista lihassoluista. Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella, terveysiieteiden tiedekunnassa. Liikuntaharjoiuelua lisänneistå ja merkittävästi laihtu neista koehenkilöistä kukaan ei ollut vielä viiden vuoden kuluuua intervention alkamisesta sairastunut tyypin 2 diabetekseen. Lisätietoja: Susanna Kinnunen, Itä-Suomen yliopisto, bioläälietieteen yl1sihhö, susan11a. Erilaisia antioksidanttilisiä käytettäessä on kuitenkin muistettava, että lihassolut tarvitsevat pieniä määriä vapaita radikaaleja toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Erityisen mielenkiinnon kohteena olivat kudoksia suojaavien stressiproteiinien ja antioksidatiivisten puolustusjärjestelmien reaktiot keskiraskaaseen 1 i i kun tasuori tukseen. Liikuntaharjoittelu ja suositusten mukaiset ruokavaliornuutokset vähensivät elimistön hapetusstressiä ja paransivat glukoositasapainon ylläpidon suojamekanismeja lihaskudoksessa tutkimukseen osallistuneilla. Hapetusst ressi llä tarkoitetaan solujen altistumista reaktiivisille hapen muodoille, radikaaleille, siinä määrin, että solun puolustusjärjestelmien puskuroiruikyky, ns. 1 tä-Suornen yliopiston Kuopion kampuksella terveystieteiden tiedekunnassa. Terveystieteiden maisteri Mika Venojärven väitöstutkimuksessa liikunnan lisääminen, ruokavalioneuvonta ja painon pudotus paransivat glukoosiaineenvaihduntaa henkilöillä, joilla oli tutkimuksen alkaessa kohonnut riski sairastua diabetekseen. Suun kautta annosteltava luonnollinen anuoksidanui, alfalipoaau i, voi vähentää liikunnan aiheuttamaa hapetusstressiä luustolihaksissa ja jopa parantaa suorituskykyä, osoitti FM Susanna Kinnusen vauöstutkimus. Interventio vähensi glukoosiaineenvaihdunnassa keskeisen entsyymin, GSK-3:n, määrää tutkittujen lihaskudoksessa. Hapetusstressitilanteessa myös solujen hapet us-pel kistysreaktioi hi n perustuvat säätelymekanismit häiriintyvät. Heikentynyt glukoosinsieto on tila, jonka edelleen kehittyminen johtaa tyypin 2 diabetekseen. . 040 753 0525, julia.parklw@vtt.fi Väitöstutliimus verlwssa: http://www. Lisätietoja: Mika Venojärvi, milw.venojarvi@turlwamh.fi Alfalipoaatin käyttö voi vähentää liikunnan aiheuttamaa hapetusstressiä luustolihaksissa FM Susanna Kinnusen fysiologian alaan kuuluva väitöskirja "Oxidat ive stress in skeletal muscle after acure cxercise" tarkasteui i n 26.8. Aineiston perusteella pidernpikestoisesta stressistä parhaan kuvan antaa palauturnisjaksojen, kuten unen ja fyysisen aktiivisuuden, analysointi. Tutkimuksessa selviteltiin liikunnan aiheuttaman hapetusstressin vaikutuksia luustolihaksissa. Tämä hyödyllinen muutos oli suurempi niillä henkilöillä, joiden luustolihas koostui pääasiallisesti nopeista lihassoluista. Interventioon osa!!istui 22 vapaaehtoista, joilta otettiin lihaskudosnäyte. Väitöstu tkimuksessa selvi letti in liikuntaja ravitsemusintervention vaikutusta luustolihaksen glukoosiai neenvaihduntaan keski-ikäisillä henkilöillä, joilla glukoosinsietokyky oli heikentynyt. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että alfalipoaaui voi laskea hapetusstressitasoa muun muassa vähentämällä liikunnan aikaisten vapaiden radikaalien muodostumista ja jopa parantaa suorituskykyä lisäämällä lihasten oksidatiivista kapasiteettia ja aktivoimalla kudosten suojamekanismeja
Ull/lJt stalikS· 1 tft 'S~J . sivulla .......... .............. ...J 1-"c:::, Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 4/2011 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: 1 2 . fi tai faxilla 010 778 6619. , .... Myös muu palaute on tervetullut. Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kappaletta Kuntotestauksen käsikirjaa. Jakeluosoite. er· J 1a ,J .. . \, ' ' .~, •>'• "!.• ...... = :J ~ ................... Puhelin. 3 . Finnish Society of Sport Sciences. Tietoja käytetään Seuran jäsen-/ tilaaja rekisterin ylläpitoon. Sähköposti . .. Postinumero Postitoimipaikka. Voit osallistua äänestykseen myös osoitteessa wwwlts. Muuta palautetta . · •• ' ... .. sivulla . · Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2011 • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 37 euroa) • Tuntuva etu seuran järjestämien seminaarien osallistumismaksuista ! • n. ~ C ca = ... . Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi Lahjatilauksen saaja/ uusi osoite Sukunimi Etunimi . Tilaan Liikunta &Tiede -lehden (11-3112.) Tilatessasi lehden kesken vuotta ja maksaessasi tilausmaksun saat jo ilmestyneet lehdet takautuvasti. ~ Cll .::, .s lt'I ~ (/) :,.,: .!!! § CI) <( iä lt'I ei:: ~ en> ~ C =M = C c:::, (/) .:.: C c:::, :: = c:::, a... CI) "' "' ::, = ~ "' ..l<: Cll en "' "' ~ CI) !::i ..l<: E w "' w C :l: E -~ (/) Cll =:s :,.,: <( C 0. Sähköposti . D Itselleni D Lahjaksi Dvuositilaus 37 euroa/2011 D Kestotilaus 33 euroa/ vuosi D Opiskelijatilaus 22 euroa/2011 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan D Jäseneksi 36 euroa/2011 DYhteisöjäseneksi 160 euroa (kysy lisääl) D Opiskelijajäseneksi 21 euroa/2011 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni jatkuvaksi D Muutan osoitteeni ./. 2011 alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS n jäsenyydestä Tilauksen maksaja / vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi. ................. 10 %:n alennus seuran julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS:n Jäsenille 48 eurolla (normaalihinta noin 54 euroa) Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. sivulla. Etunimi Jakeluosoite Posti numero Postitoimipaikka Puhelin. Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 7.10.2011 mennessä
Fysiologiset ja pedagogiset lähtökohdat ovat toisistaan riippuvaisia ja toisiaan täydentäviä. _ _ suomen kielellä. -~ :: !f~'-/}Dzl!Jt; -<·.. LTS Lilkuntatletee/1/nen Seura fmm~h\,1(/l'fyol\f'>tl ,111•1111• www.lts.fi p. 010 778 6601 • tuula.valli@lts.fi. Biomekaniikkaa tarkastellaan sekä biotieteiden että fysiikan näkökulmasta. ,1uranen una Nurkka 1, · ~WJ O ~iJninen ja motorinen opp an Ja erve" ., · en uo on a.nunattij . ··-·t -1 ''"''" .· ·' t (,~ ! ~-: ja oppikirjat .. i1J ais e Biomekaniikkaa liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille perehdyttää lukijan biomekaniikan tieteenalaan sekä esittelee biomekaniikan eri aihepiirejä ja mittausmenetelmiä. Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen kokoaa tiedot ihmisen motorisesta suorituskyvystä ja oppimisesta. ~ Hinnat \, kum~'.kin erikseen 60 € (norm.}, ,,_ :__ 50 € (LTS.:~ 1asen), 40 € (opisk.) + toim.kulut -yhdessa 110 € (~orm.), 90 € (LTS:njäsen), 70 € (op1sk.) + toim.kulut Kari K· N.
Osallistumismaksu laskutetaan etukäteen. Peruutusehdot Viimeinen veloitukseron peruutuspäivä on maanantai 31.10.2011. kamsula@l ts. (09) 473 71 varaukset sähköpostitse 9.10.2011 mennessä, con ti nen talhelsi nki@scandichotels.com l hh 115€, 2hh 135€ (varausrunnus: LTSI0l 111) Hotelli Helka Pohjoinen Rautatiekatu 23 A, 00100 Helsinki, puh. Osallistumisen voi siirtää toiselle henkilölle (ilmoitus tuula.valli@lts.fi). 010 778 6606 jonne. 010 778 6601 tu ula. Hinta Osallisturnismaksu 250 €, LTS:n henkilöja yhteisöjäsenet 200 € (yhreisöjäsenilrä vaaditaan yhteisilmoittautumisra). (09) 613 580 varaukset sähköpostitse 9.10.2011 mennessä, reservations@helka.fi l hh 124 €, 2hh 155 € (varaustunnus: Liikuntatieteen päivät) Crowne Plaza Helsinki Mannerheimintie 50, 00260 Helsinki, puh. Ilmoittaudu osoitteessa www.lts.fi, sähköpostilla tuula.valli@lts.fi tai puhelimitse 10 778 6601. SEMINAARIN TIEDOT Ilmoittautuminen Viimeinen ilmoittautumispäivä on maanantai 24.10.2011. Hinnat sisältävät seminaarimateriaalin, ohjelmassa mainitut tarjoilut sekä ilrarilaisuuden aterian. Scandic Continental Mannerheimintie 46, 00260 Helsinki, puh. Ilmoita varatessasi Liikuntatieteellinen Seura ry/ Liikunralääketieteen päivät. Illanvietto Illanvietto järjestetään keskiviikkona 9.11.2011 klo 19.30 alkaen ravintola Simonkadussa, hotelli Scandic Simonkenttä, Simonkatu 9, 00100 Helsinki. fi Järjestäjät: Liikuntatieteellinen Seura ry • Liikuntalääketieteen keskukset. Majoitus Osanottajat varaavat ja maksavat majoituksen itse. valli@! ts. Ohjeet osoitteessa www.lts.fi. VUODEN LIIKUNTALÄÄKETI ETEELLINEN TU TKIMUS 2011 -KILPAILU Kilpailuun voi osallistua 1.1.2011 jälkeen julkaistulla tai toistaiseksi j ui kaisemattomalla Ii i ku ntalääketieteeseen Ii i ttyvällä alku perä istutki m uksella. (09) 2521 0000 varaukset sähköpostitse 9.10.2011 mennessä helsinki.cph@restel.fi 1 hh 147 €, 2hh 172 € (varaustunnus: liikuntalääketieteen päivät) Lisätietoja: Jonne Kamsula (ohjelma) puh. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua etukäteen. Seminaari paikka Lääketieteen tutkimusja opetuskeskus Biomedicum, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki. Suomenkielinen abstrakti tulee jättää 16.9.2011 klo 12.00 mennessä. Järjestäjillä on kiintiövaraus seuraavissa hotelleissa. fi Tuula Valli (ilmoittautuminen) puh. Laskun maksamatta jättämistä ei tulkita peruutuksena. Kysy hintoja opiskelijaryhmille, tuula.valli@lts.fi. Buffet-illallinen kuuluu seminaarin hintaan. Jos ilmoittautumisesta huolimatta ei tule tilaisuuteen, veloitetaan koko osallistumismaksu
~';!'"". liikuntalääketieteen merkitys tulevaisuudessa Dosen tri, 1 i i kun ralåäkeriereen erikoislääkäri Heikki Tikkanen 11.30 Lounas 12.15 Posterinäyttely •fF'~=""'"'' -~ ..... Professori Mikael Fogelholm, Suomen Akatemian tieteenala-arvioinnin projektiryhmän pj. :i-~•,,~-.1,,... Jarmo Ahonen (Artfysio Oy, kansallisbalerti) 14.00 Neljä rinnakkaista sessiota Demonstraatio: Liikehallinta ja pitävä keskivartalo ft. 13.00 Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun Suuntana pitävä keskivartalo Dosentti, liikuncalääkerieteen erikoislääkäriä Jari Parkkari ft. Keskiviikko 9.11.2011 9:30 Ilmoittautuminen ja kahvi 9:45 Tervetuloa Liikunrayksikön johtaja Harri Syväsalmi, OKM Professori, Ii iku ntalääketieteen erikoislääkäri Olli J. liikunnan rooli huomisen haasteissa Professori Antti Uutela, TH L 11:00 Onko suunta selvillä. .. 10:30 Mihin olemme matkalla. Jarmo Ahonen (Arrfysio Oy, kansallisbaletti) Tutkimusraportointia: suulliset esitykset rinnakkain kolmessa salissa 15.00 Kahvi 15.30 Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2011 -kilpailun finaali Palkintojen jako 17 .00 Päivän päätös 19.30 Iltatilaisuus Hotelli Scandic Simonkentcä Yhteistyössä: Helsingin Urheilulääkäriasema Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka Paavo Nurmi -keskus, Turku Tampereen Urheilulääkäriasema Torstai 10.11.2011 LIIKUNTALÄÄKETIEDE SUUNNANNÄYTTÄJÄNÄ 9.00 Liikuntalääketiede tukena urheilijan polulla Liikunrarieteiden tohtori Leena Paavolainen, Huippu-urheilun muutosryhmä Liikuntalääketieteen erikoislääkäri joukkueen lääkärinä LI~ liikuncalääketiereen erikoislääkäri Karja Mjösund 10.15 Kahvi 10.45 Onko nivelrikko esteenä liikunnan harrastamiselle. Dosentti, liikunralääkeriereen erikoislääkäriä Jari Parkkari Onko keuhkoahtaumatauti (COPD) esteenä liikunnan harrastamiselle. Heinonen 10:00 Liikuntatiede Suomessa mitkä ovat seuraavat askeleet. LL, keuhkosairauksien erikoislääkäri Milla Katajisto, HUS 12.00 Lounas räsrnåtieroa tutkijoille, erikoistuville ja terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisille 13.00 Liikuntatieteellisen tutkimuksen kansainvälinen arviointi pohjoismaissa Liikuntalääketiedettä erikoistuville lääkäreille Liikuntalääketiedettä terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisille 15.00 Yhteenvetokeskustelu ja seminaarin päätös 15.30 Hyvää kotimatkaa Liikuntatieteellinen Seura I 11 LTS JUC t f 1 11 '/I \. -~~-a:t:'!l;'tA"srENJA 1 NUORTtr:r LIIKUNNASSA ..
Strategioilla selvyyttä vai sekaannusta. • Kenen liikuntaa tulisi tukea ja miten. Väittävät,•etteivät poliitikot muuten ymmärrä. • Valtion väylät liikuntaväen tavoitteissa ja kansalaisten toiveissa • Liikuntastrategioiden myllytys: toivepolkuja vai valtateitä valoon. Liikuntapoliittiset kokkareet Flnni,h 5~tlr.ty of Sport Scit>IJUS. Siksi isä ei enää usko urheiluun." Teemat (ks. Kasvatettiin pit\ . Vappumarssille sentään jaksettiin. • Miksi uskoa tai ei uskoa liikunnan strateg iatyöhön. Mutta nyt ei ymmärrä isä. Sitten ' .e,/t_ •r ••s·~a•• !'_ Kekkonentulivanhaksi,jakaikki , ., ~ muuttui, sanoo isä. • Mikä on mahdollista ja mahdotonta huippuurheilun muutostyöryhmälle. mennessä / www.lts.fi Osallistumishinnat 120€ / 80€ / 60€ Kenen liikunta on oikeaa liikuntaa. Näyttävät siellä /ökäpöksynuorten lumileikkejä ja aikamiesten jäänluutimista. / / · /, , kää tukkaa eikä juostu lyhyitäkään '. HuMu urheiluun humua vai koko liikunta uusiksi. • Julkisella rahalla urheiluviihdettä. Ennen ei juostu terveyden perässä, oli vain terveellistä juosta, muistelee isä. ~matkoja. nta~•'::i.• ·1·11*11· D , ,_..._. Urheilukentillä kaikki pelaa, ja kuntoa nostetaan savikylvyillä. Isä ei tiedä mihin uskoa, kun oma urheiluseurakaan ei enää tunnusta väriä eikä vanhoja lajeja. "Isä oli kova urheilemaan, sillä oli .,,, _, 1 J siniset verkkarit ja aina hiki. tarkempi ohjelma ja lisätietoja www.lts.fi) Ilmoittautumiset 19.9. • Yksi vai monta liikuntaa törmäävätkö tulkinnat. Isä ei jaksa Urheiluruutuakaan. Kerran kyselivät sohvalla röhnöttävältä isännältä 'miksi et liiku'. .•,.•. Muuttivat kuntoilun terveilykii ja liikunnan sanoilla tärkeilyksi. il"a s ufi u a la , ,,, , ·n mie7i .