Liikunta & Tiede 4/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

En ainakaan muista, että koskaan aikaisemmin olisi reilun parin kuukauden sisään mahtunut moista tarjontaa. Toisaalta he ovat nettisieppareita ja tottuneet löytämään highlightit netistä. Katsojalle ei näytetty kaikkea ja urheilijatkin saattoivat keskittyä omaan iekem iseensä haastauel ijoiden häiritsemättä. Urheiluselostajan maalailu oli keskeisellä sijalla. He pikemmin vahvistivat myyttistä maailmaa, joka jäi katsojien näkymättömiin kuin leviu elivät sitä kaiken kansan reposteliavaksi. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Alexander Holthoer Kirsi Hämäläinen Mikko Julin Markku Ojanen Sanna Palomäki Eila Ruuskanen-Himma Mikko Salasuo Arja Sääkslahti Kannen kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Kyllä on muuttunut. Hänelle tuli nimittäin itku, kun vapaus valita aiheuttikin ongelman. Onko penkkiurheilu ja sen tarjonta muuttunut. Valinnan vapaus on tehnyt vastaanotinsohvaurheilustakin yksilöllistä. Varmaan jokailtainen jouluaatto olisi saanut myös kokemuksellisen inflaation aikaiseksi. Poukkoilun avulla näkee paljon ja erilaista, mutta tunnepuolen kokemukset jäävät ohuiksi, kun ei keskity. Varsinkin nuoremmille katsojille jäi paljon tilaa mielikuvituksen käyttöön: mitä kaikkea siellä metsässä tapahtuikaan ennen kuin Susi-Kalle ilmestyi. Paino: Forssa Print 2012 Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 33 euroa Vuositilaus: 37 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytetyissä kuvituskuvissa esiintyvillä henkilöillä ei henkilöinä ole yhteyttä asiantuntijaartikkeleissa käsiteltyihin aiheisiin, ellei kuviin artikkelissa erityisesti viitata. Kuinkahan minun olisi käynyt, jos esimerkiksi silloin kun olin 12-vuotias, olisi yhtäkkiä ollut mahdollisuus kaikkeen siihen urheilutarjontaan, mikä tänään on tarjolla. Katsomiskokemus oli kollektiivinen, sillä kun kanavaeikä vastaanotinvaihtoehtoja ollut kokemusta jaettiin yleensä perheen muiden jäsenten kanssa. Kasvamassa olevalla uudella vastaanotinsohvaurhei lusukupolvella on nimittäin aiempaa vähemmän reaalimaailman penkkiurheilukokemuksia. Mutta kuinkahan maisema muuttuu tulevaisuudessa. Minä olen sitä ikäluokkaa, jonka ensimmäiset kokemukset televisiourheilusta olivat mustavalkoisia niin kuvan puolesta kuin muutenkin. Kyllä on muuttunut. Liikunta &Tiede 4/2012 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Pasi Koski (vast.) Kari L. Poikkeuksellinen urheilukesä sai pohtimaan penkkiurheilun Ja sen kokemisen muutosta. Jos on tarjonta monipuolistunut, on myös etenkin kuvallinen anti nykytekniikan myötä kehittynyt melkoisesti. Kestävätkö teollisen ajan ideoista ponnistavat lajit tässä muutoksessa mukana. Televisiototeutukset saattoivat tämän päivän mittapuun mukaan olla alkeellisia vain muutamalla kiinteällä kameralla toteutettuja. Onko henkilökohtainen kokemus penkkiurheilusta muuttunut. Olisiko käynyt kuin sille pikkuPASI KOSKI pojalle, jonka isä antoi kymmenien jäätelöannosvaihtoehtojen äärellä valita, mitä vain haluaa. Ehkäpä sporttitarjon nasta en olisi kyyneltä vieräyuänyt , mutta tuskin kaikkea olisin pystynyt ahmimaankaan. Nykyisin tarvitaan kykyä selvitä monien virikkeiden kanssa yhtä aikaa. Vaikka nykytoimittajat eivät yleensä saa minun sielun kanteleeni kieliä värähtelemään tunteisiin vetoavalla maalailulla edeltäjiensä tavoin, se on sanottava, että analyyuisyys ja asiantuntemus lähetyksissä ovat kohentuneet osaavien kommentaattorien myötä. Eräät tutkijat ovatkin väittäneet, että keskittymiskykymme on huonontunut tai ainakin muuttunut. Isoja kisoja saattoi olla naapureita ja sukulaisiakin todistamassa. Olympiakisojen aikana surffasin melkein kuin Tuuli Petäjä, en pelkästään eri tv-kanavilla, vaan välillä myös tietokoneen ruudulla. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 pasi.koski@utu.fi. Ainakin olympiakeihäällä oli vielä pari miljoonaa onlineseuraajaa. Tuleeko urheilusta vain epämääräinen osa muuta viihdehöttöä. Kuinkahan monta kertaa sen kanavan olisin ehtinyt vaihtaa, ennen Susi-Kallen esiin pelmahtarnista. Urheilu oli romantiikan sävyttämää ja ainakin omissa kokemuksissani sisälsi vahvan ja kiehtovan kansallisromantiikan ainekset. PENKKIURHEILIJAN KESA -VASTAANOTINSOHVAURHEILIJA MUUTTUVASSA MAAILMASSA Kuva: MJJMäkinen ulunut kesä ei säiden puolesta ollut monienkaan mieleen, mutta vastaanotinpenkkiurhei Iijalle kesä oli ainutlaatuinen. 49
Mirja Hirvensalo, Terhi Huovinen, Sanna Palomäki, Olli Paakkari & Pilvikki HeikinaroJohansson LUETTUA 62 Tukholma 1912 kaksi katsetta kisoihin. Ari Piispanen TUTKITTUA 65 Tutkimusuutiset 71 Väitökset. Kaikilla hallinnonaloilla tehtävät päätökset vaikuttavat suomalaisten arkeen ja liikuntaan. Mikko Salasuo 12 Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Jan Vapaavuori: Liikunnan edistämiseen laajemmalla joukkueella. Koko liikuntanäkökulma täytyy virittää uudelleen. Liikuntaympäristöt ovat suomalaista kulttuuriperintöä siinä missä Kalevan kisat tai MM-mitalitkin. Penkkiurheilijan kesä -Vastaanotinsohvaurheilija muuttuvassa maailmassa. Markku Jokisipilä 35 Lontoon kolmet olympiakisat: Imperiumin uhosta monikulttuuriseen näytökseen. Metsät, suot ja vesistöt ovat suomalaisille monella tavalla merkityksellisiä liikkumisympäristöjä. 55 Yhdysvalloissa panostetaan liikuntareseptiin. Jarmo Mäkinen 26 Valmennuskeskukset resurssija rakennehaasteiden ristiaallokossa. Pasi Koski 4 Uljas uusi maailma. Leena Haanpää 18 POLTTTOPISTEESSÄ:Ympyrä on sulkeutumassa. 57 Antti Aine urheiluoikeuden professoriksi. Näennäinen epäpoliittisuus ja epäkaupallisuus tekevät olympialaisista houkuttelevan välineen hallituksille ja suuryrityksille. Tutkimukselta odotetaan tietoa, joka auttaa kehittämään keinoja vähän liikkuvien ihmisryhmien aktivointiin. Koski, Keskinen, Nieminen. Kati Lehtonen 22 Uusi-Seelanti ja urheilun organisaatiomuutos: Hajauttamisesta keskitettyyn nopeasti. KaiSavonen 57 Arja Häkkisestä kliinisen fysioterapian professori. Timo Haukilahti 54 OPISKELIJA OUNASTELEE Kohti liikunta-alan työelämää: mitä meiltä odotetaan. Huippu-urheilun muutosprosessin myötä valmennuskeskuksilta odotetaan profiilien tarkistamista ja yhteistyön tiivistämistä. Suomalaisen urheiluliikkeen rakenteet, tavoitteenasettelut ja toimintamallit ovat vaarassa jämähtää "vanhan" Suomen liikunnallisesti aktiivisen ajan arvoihin ja käytäntöihin. Koski, Keskinen, Nieminen 14 Järjestöremontti antaa mahdollisuuksia. Hilkka Högström 47 Pururadoilta skeittirampeille liikuntakulttuurin muutossuuntia 1970-luvulta 2000-luvulle. Kampanjat ovat lisänneet tietoisuutta ja yksittäisissä lajeissa nuorten liikuntaa on voitu edistää, mutta suurta murrosta ei ole tapahtunut. Kari L. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen liikunnan avulla tulisikin huomioida yli perinteisen sektoriajattelun. 15 Tutkimukselle suuntaa arvioinnista ja tietotarpeista. Jouko Kokkonen 38 Luonto liikuttaa hyötyliikkujaa, esteetikkoa ja harrastajaa. .. Keskinen 19 Haasteena harrastamisen vaikeus. 57 Pasi Koskesta liikuntakasvatuksen professori. Jouko Kokkonen 52 EMERITUS IHMETTELEE: Missä ovat liikuntajärjestöjen tehot suomalaisten liikuttamisessa. Mikko Simula Kuva: LAURI PUT KONEN 42 Liikuntaympäristö on kulttuuriympäristö. Jari Lämsä 30 Pelinappulasta peluriksi KOK olympismin, politiikan ja bisneksen risteyksessä. TASSA NUMEROSSA 2 PÄÄKIRJOITUS. Henrik Meinander 64 Psyykkistä valmennusta päivittäiseen käyttöön. 60 KOLUMNI: Huippuhetkiä! Vilja Itkonen POHDITTUA 61 Lisää koululiikuntaa yhteistä vaan ei samanlaista. Muutos edellyttää laajapohjaista sitoutumista, toteaa valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Jan Vapaavuori. Pauliina Nauha AJASSA 55 Liikuttavat ympäristöt ovat Euroopan rakennusperintöä. 58 WIKILIIKKUJA: Miksi Usain Bolt on niin nopea. .. Uudessa-Seelannissa muutos tähtäsi koko urheilun ja vapaa-aikatoiminnan kentän ohjausjärjestelmän uudistamiseen
Koko liikuntanäkökulma täytyy virittää uudelleen. 4 LIIKUNTA& TIEDE:49 .. ~/2012. au•ra,, Suomalaisen urheiluliikkeen rakenteet, tavoitteenasettelut ja toimintamallit ovat vaarassa jämähtää "vanhan" Suomen liikunnallisesti aktiivisen ajan arvoihin ja käytäntöihin. Fyysisen aktiivisuuden perustavanlaatuisen romahduksen laajuutta ja seurauksia ei ole täysin ymmärretty
Eräs teoksen keskeinen viesti on osoittaa, millaiseen yhteiskuntaan ylenmääräinen tehokkuuden ja täydellisyyden tavoittelu johtaa. Tarkoituksena on saada lukija tarkastelemaan liikunnan edistämistä perinteistä liikuntakeskustelua laajemmasta näkökulmasta. Pyrkimyksenä on osoittaa, miksi ja mihin katse tulisi kohdentaa, jotta tulevat sukupolvet eivät alistuisi LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012 5. Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, miten 1900-luvun lopun kiihtynyt modernisaatioon vaikuttanut ihmisten fyysiseen aktiivisuuteen I ja millaisia seurauksia muutoksilla on ollut. Artikkelissa pyritään tekemään näkyväksi 2000-luvun elämän fyysisesti passivoiva vaikutus ja sen aiheuttamat laaja-alaiset ongelmat. Ihmisistä on tullut äärimmäisiä hedonisteja maksimaalinen nautinto on saavutettu (lääke)teknologialla. Kansalaisten mukavuudenhalu on täysin tyydytetty ja yhteiskuntaan kelpaamaton väestö elää karkotettuna syrjäisissä reservaateissa. K uva: G O R ILLN A DA M H A G LU N D ldous Huxley kirjoitti vuonna 1932 tunnetun fiktiivisen tieteisromaanin "Uljas uusi maailma". Niiden kautta on helppo nähdä myös liikuntasektoria ja -kulttuuria vaivaat paradoksit ja ristiriidat
Uhkakuvana onkin, että liikuntajärjestelmän ollessa pysähtyneisyy den tilassa, kokonainen sukupolvi tai useampi omaksuu nautintoihin ja eläm yksiin tähtäävän liikkumattom an elämäntyylin. Käännettä fyysisen aktiivisuuden määrässä voidaan pitää ihmiskunnan historiassa poikkeuksellisena (mm. siseen aktiivisuuteen, vaan on luonteeltaan passivoivaa. Vähenevää fyysistä aktiivisuutta on Suomessa pyritty torjumaan lähinnä liikuntasektorin toteuttamilla hankkeilla, ohjelmilla ja valtiohallinnon eri alojen välisellä 1 Fyysinen aktiivisuus-käsite tarkastelee usein liikuntaa fyysisenä aktiivisuutena, tahtoon perustuvana, hermoston ohjaamana lihasten toimintana, joka saa aikaan energiankulutuksen kasvua. Tulosten mukaan ongelma on erityisen vakava länsimaissa. Oma roolinsa on myös kaupallisen kulutusja viihdekulttuurin massiivisella läpimurrolla, joka 1990-luvulta lähtien on muokannut ihmisten vapaaaikaa (Kautiainen 2008; Wilska 2011). 2011). Tällaiset arjen passiivisuuteen liittyvät ennalta arvaamattomat seuraukset koskevat näin ollen myös monia aktiiviliikkujia. Pitkälti eletään kyselytutkirnusten luomassa kuplassa, jossa "90 pro senttia lapsista ja nuorista harra staa liikuntaa" kaikki on siis hyv in. Työn luonne muuttui fyysisestä pakerruksesta kuvaruutujen edessä istumiseksi (esim. Viimeistään vuosituhannen vaihteessa uusi informaatioteknologia vyöryi olennaiseksi osaksi tavallisten ihmisten työtä ja vapaaaikaa (Pratt ym. Sen sijaan toimet vaikuttavat tehottomilta osa kansasta liikkuu paljon, mutta suurin osa aivan liian vähän oman terveytensä kannalta (mm. Julkunen 2008, 13-20). Paffenbarger ym. Leikkiminen, liikkuminen paikasta toiseen, ravinnon hankkiminen, sotiminen ja työnteko ovat kaikki vaatineet (raskasta) suorittamista. Teijo Pyykkönen (2012a) tiivistää liikkumattomuuden laajuuden seuraavasti: "Keitä he ovat. Paffenbarger ym. 2009, Patel ym. Tutkirnusteknologisten edistysaskelten myötä liikunnan määrää pystytään nykyään tutkim aan objektiivisesti mittaam alla. Erilaisten fyysisesti passivoi vien tekijöiden määrä tulee jatkossa vain lisääntymään, mikä asettaa länsimaiset ihmiset pysyvästi luontaisen liikkumattomuuden tilaan. Heinäkuussa 2012 lääketieteen journaali Lancetissa julkaistun artikkelin (Lee ym. Runsaan istumisen on todistettu olevan muun muassa yhteydessä kokonaisja sydänkuolleisuuteen vapaa-ajan liikunnan harrastuksen määrästä riippumatta (mm. Vähäisen fyysisen aktiivisuuden aiheuttamat terveyshaitat koskevat myös monia sellaisia ihmisiä, jotka luulevat liikkuvansa riittävästi. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että väestön kyselytutkimuksissa raportoima liikunnan määrä yli koro stuu (Husu ym . 2010). pelkkään teknologisvälitteiseen hedonism iin, fyysisesti inaktiiviseen elämäntyyliin ja ettei liikunnan polarisaatio en ää syv enisi. Aamulehti (18.7.2012) otsikoi kesällä 2012 osuvasi edellä kuvatun kehityssuunnan: Tästä ei voi seurata mitään hyvää: Erittäin harva yli 13-vuotias liikkuu riittäväsNykymuotoinen elämäntapa ei enää pakota fyyti. Liikkumattomuuden terveysongelmat tiedostetaan. 2001) 2010). Suomalaisen urheiluliikkeen rakent eet, tavoitteenasettelut ja toim intamallit ovat vaara ssa jämähtää "vanhan" Suomen liikunnallisesti aktiivisen ajan arvoihin ja käytäntöihin. Tiettävästi antiikin Kreikassa alettiin ensimmäistä kertaa tietoisesti korostaa kansalaisten fyysisen aktiivisuuden ja kunnon merkitystä. /Bäckman 2006.) 6 LIIKUNTA& TIEDE 49 • 4/2012. Seura ttaessa kansallista liikunt aja huippu-urheilukeskustelua ja niihin liittyviä toim ia syntyy vaikutelma, ettei fyy sisen aktiivisuuden perustavanlaatuisen ro mahduksen laajuutta ja seura uksia ole täysin ymmärretty. 2012). Lisäksi tietokonetta ja internettiä käytetään vapaa-ajalla 45 minuuttia vuorokaudesta, kun vastaava luku vuonna 1999 oli 11 minuuttia (Tilastokeskus 2009). Kautiainen 2008). Todellisuus ja erityisesti nuoru uden kulttuurinen ja sosiaalinen konteksti ovat kuitenkin muuttuneet peru stavanlaatuisesti viimeisen 30-50 vuoden aikana. Viimeaikainen liikuntaja terveystutkimus onkin alkanut suuntautua enemmän passiivisuuden ja esimerkiksi istumisen vaikutusten tutkimiseen itse liikunnan sijaan. Se kattaa laajemman alueen kuin liikunta eikä siihen sisälly mielleyhtymää harrastamisesta. Katzmarzyk ym. 1900-luvulla autoistuminen ja nopea teknologinen kehitys vähensivät fyysisen aktiivisuuden intensiteettiä länsimaisessa elämäntavassa. Ilmiötä kutsutaan usein myös liikkurnattomuudeksi (111111. Tämä näkyy erityisesti niin kutsuttuna (iiika)lihavuuskeskusteluna, joka on kiihtynyt 1990-luvun alusta lähtien (111111. Kiihtyvä modernisaatio onkin fyysisen aktiivisuuden vastavoima, jonka edessä suomalainen yhteiskunta vaikuttaa olevan toistaiseksi täysin voimaton. Fyysisen aktiivisuuden vastakohta on fyysinen inaktiivisuus, "liikkumattomuus" /Vuori 2005). Suomalaiset käyttivät esimerkiksi TV:n katseluun vuonna 2011 keskimäärin 178 minuuttia vuorokaudessa, kun vastaava aika oli 20 vuotta aiemmin yli 40 minuuttia vähemmän (ks. 2011). Finnpanel.fi). He ovat enemmistö, meille kaikille tuttuja: minä, sinä, hän, me, te, he". 2012) mukaan fyysisesti passiivinen elämäntyyli, liikkumattomuus, on noussut globaalisti liikalihavuuteen ja tupakointiin rinnastuvaksi kansanterveydelliseksi ongelmaksi. Liikkumaton ihminen Läpi ihmiskunnan historian fyysinen aktiivisuus on ollut olennainen osa lähes kaikkea toimintaa. Kyseessä ei ole enää vain fiktiivinen kauhuskenaario, vaan jo olem assa oleva asiantila. Suomi on tällä hetkellä Euroopan "istuvimpia yhteiskuntia": 46 prosenttia naisista ja 51 prosenttia miehistä istuu päivittäin vähintään kuusi tuntia (Laukkanen &: Vuori Urheiluliike pelastajana. Lehmuskallio 2011). Sen jälkeen tietoinen fyysisen kunnon kehittäminen on historian eri aikakausina vaihdellut. Husu ym. Ihmisten jokapäiväisessä arjessa fyysinen aktiivisuus on säilynyt keskeisessä asemassa aina viime vuosikymmeniin saakka (mm. 2012)
Taloudellisesti lupaus liikkumattomuuden ongelman hoitamisesta on ollut urheiluliikkeelle kannattavaa retoriikkaa, sillä liikuntaan suunnatut valtionavustukset ovat osin liikkumattomuuden syystä kasvaneet merkittävästi viime vuosina (Valtion talousarviot 2007-2011). Vasankari 2011; Huhtanen & Pyykkönen 2012). 2012; HS 6.9.2009; Yle 5.10.2010; Kaleva 17.5 2012) Sen juuret juontavat vanhan "koko kansan" urheilujärjestelmän alasajoon 1990-luvun alussa (Hentilä 1993). Resurssien käyttö esimerkiksi 15 suurimmassa lajiliitossajakautuu siten, että huippu-urheilu on 35 prosentin osuudella suurin kustannuskohde. Lontoon olympialasten yhteydessä käytiin vilkasta keskustelua suomalaisen huippu-urheilun tilasta. Urheiluliikkeen roolia koko väestön liikuttajana jarruttaa myös sen sisäinen henkilöstön sijoittuminen ja resurssien käyttö. Fyysisesti passiivinen elämäntyyli, liikkumattomuus, on noussut globaalisti liikalihavuuteen ja tupakointiin rinnastuvaksi kansanterveydelliseksi ongelmaksi. Samanaikaisesti väestön liikunta-aktiivisuutta ja liikkumattomuutta kuvaavat indikaattorit (111 111 . on kyse arki-, työrnatka-, työpaikka tai vapaa-ajan liikunnasta nousee väistämättä mieleen kysymys, onko urheiluliike tarjoamassa liikuttamisen pääomia liikkumattomuuden ongelmaan. 2011) mukaan käytännössä lähes kaikki liikkumisindikaattorit näyttävät tasaisesti laskevaa trendiä. Seurauksena urheiluseuraliikkuminen ei ole enää kaikkien harrastukseen mukaan haluavien tavoitettavissa. Husu ym. esim. Aarresola & Mäkinen 2012b). 2012). Husu ym. Eri ministeriöiden kosketuspinta liikunnan edistämiseen on paperimaisen ohut. Urheiluliikkeen epäselvää roolia niin liikkumisen kuin liikkumattomuuden kentässä hankaloittavat kysymykset urheiluseuraharrastamisen taloudellisesta epätasa-arvoisuudesta (ks. Sen jälkeen myös urheiluliike ryhtyi managerialismin hengessä tuottamaan palveluita, operoimaan toimialoittain ja puhumaan asiakkuuksista. Liikkuvienkin liikuttaminen on kovan työn takana ainoastaan alle 20 prosenttia aikuisväestöstä käyttää urheiluseurojen ja liikuntajärjestöjen palveluita. Liikunnan edistämisen näkökulma ei tällä hetkellä nouse riittävästi tapetille esimerkiksi liikenneja sosiaalija terveyspoliittisissa linjapapereissa. Viimeksi mainitun osalta taloudellinen resursointi on kuitenkin jäänyt pääosin opetusja kulttuuriministeriön kontolle (OKM 2011). Kuntoja terveysliikunnan Visio 2020; SLU 2010a & b). Urheiluliike on visioidensa kautta ottanut nimellisen vastuun liikkumattomuuden ongelman hoitamisesta. Järjestösektori on 25,4 prosentilla toiseksi suurin kuluerä suurimmissa lajiliitoissa. LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012 7. Aarresola & Mäkinen 2012a; Lämsä 2012.) Ammatillistumisen myötä harrastamisen kustannukset ovat kasvaneet ja kasaantuneet kasvavassa määrin aktiivisten liikkujien, asiakkaiden, maksettavaksi (ks. terveyshaitoista tarkemmin Lee ym. Tällaisessa katsannossa suomalainen urheiluliike hakee nyt yhteiskunnallisen perustelunsa sille vieraalta alueelta. Siihen liittyvää muutostyötä toteuttava ryhmä toimii 2 Kansallisen liikuntatutkimuksen (2070) mukaan liikunnan harrastaminen urheiluseurassa ei näytä enää olevan kasvussa kuin tietyissä lasten ikäryhmissä. Lasten ja nuorten liikunta (25,5 %) ja aikuisten liikunta (15 %) muodostavat kustannuksista vain 40 prosentin osuuden. (111111 . Tämä tarkoittaa urheiluliikkeen astumista täysin uudelle alueelle, sillä keinot passivoivan arjen ja elämäntavan muuttamiseksi ovat hyvin erilaisia kuin liikunnan edistäminen (ks. Suomi ym. (Aarresola & Mäkinen 2012a; Mäkinen 2012; Lehtonen 2012.) Urheiluliikkeestä ei siis nykymuodossaan ole liikkumattomuuden erityisen problematiikan veturiksi. 2011) ovat jatkaneet huolestuttavaan suuntaan. Aspiriinia antibiootteja vaativaan sairauteen. Yli 7 5-vuotiaiden nuorten harrastaminen on kääntynyt laskuun. Taloudellisen epätasa-arvon rasittamaa urheiluliikettä on kovin vaikea nähdä sen visioiden hahmottamassa roolissa: liikkuvien liikuttajana ja liikkumattomien elämäntapavalintojen muuttajana. Vähäisen liikkumisen ja liikkumattomuuden kulttuurisia seurauksia Vähäisen fyysisen aktiivisuuden ongelmat näkyvät selvimmin erilaisina elämäntapasairauksina ja sitä kautta yhteiskunnan kasvavina sosiaalija terveyskuluina. Konkreettisesti kyse on siis terveyshaitoista, jotka kuuluvat ensisijaisesti sosiaalija terveysalan hoidettavaksi (ks. Vastaava luku ikäihmisistä on vielä pienempi, mikä on väestön ikääntyessä hälyttävää (vrt. Suomalainen urheiluliike lupaa Visio2020:ssä (SLU 2010a & b), että "olemme maailman liikkuvin urheilukansa vuonna 2020". yhteistyöllä. Kuntoliikuntaliitto puolestaan esittää visiossaan 2020 tavoitteekseen "saada terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrä nousemaan runsaasta 1/3:sta 2/3 -osaan" (Kuntoja terveysliikunnan Visio2020). Samanaikaisesti ne kuitenkin vaikuttavat laajemmin koko liikuntakulttuuriin ja liikunnan ja huippu-urheilun yhteiskunnalliseen paikkaan. Tällainen toimialoittainen tarkastelu osoittaa, että urheiluliikkeen sisällä visioiden profetiat eivät näy ainakaan taloudellisten resurssien jakautumisessa seuroissa ja lajiliitoissa järjestelmät suosivat edelleen pääsääntöisesti tavoitteellista kilpaurheilua. Kun vielä viimeisten kyselyiden (mm
/http.//www. Linjausten pohjalta ryhmä valmistelee terveyttä edistävän liikunnan toimenpideohjelman. Mikä on liikuntalakiin kuuluvaa liikunnan edistämistä ja mikä liikkumista edistävää terveysja hyvinvointipolitiikkaa. Useassa länsimaassa liikunnan harrastamisen taloudellinen epätasa-arvoisuus näkyy jo nyt myös huipputasolla (mm. Kuilu fyysisesti aktiivisten ja passiivisten välillä aiheuttaa suuren hävikin potentiaalisista lahjakkuuksista. Itkonen 1996; Zacheus 2008). Liikkuma30petusja kulttuuriministeriö (OKM) ja sosiaalija terveysministeriö (STM) asettivat uuden poikkihallinnollisen terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmän joulukuussa 2011. Kenelle fyysisen aktiivisuuden edistäminen kuuluu. Suomessa puberteetti-ikäisillä nuorilla vapaa-ajan liikuntaharrastus ja muu fyysisen aktiivisuus vähenevät enemmän kuin muissa vastaavan elintason ja elintavan omaavissa länsimaissa (Husu ym. Tärkein kysymys on, miten saada koko väestö tasa-arvoisesti liikkumaan ja liikunnan pariin 7 Liikuntasektorin pitää vastata peruskysymyksiin: miten tunnistaa keskeiset liikuntatarjonnan puutteet ja miten lisätä arkiliikkumista. Samalla kyseenalaistuu huippu-urheilun muutostyön aikaja toimintaperspektiivi: ilman aktiivisesti liikkuvaa nuorisoa, yltää polun "huippuvaiheeseen" jatkuvasti vähenevä määrä urheilijoita (vrt. Liikkumista on siirrytty harrastamaan sitä varten erikseen rakennetuissa kodin ulkopuolisissa puitteissa (ks. Arjen fyysisen aktiivisuuden vähentyessä ja liikuntaharrastusten polarisoituessa rekrytoivat potentiaaliset huippu-urheilijat jatkuvasti huonokuntoisemmasta ja vähenevästä joukosta nuoria. 2010; Salasuo & Koski 2010) kuin vertikaalista (biologisia) ylisukupolvista perintöä. Vaikein haaste piilee siinä väestöryhrnässå, joka on vieraantunut kaikesta liikunnasta. Siihen tarvitaan erillinen suoritusaika, varusteet ja ohjaajat. f1/0PM/Liikunta/kansalaistoiminta/terveyttae_ edistaevae_liikunta/?lang=fi.) 8 LIIKUNTA& TIEOE49•<1/2012. Humu 2011) kulkee aiempaa huonokuntoisempia ja sosioekonomisesti valikoituneita lapsia ja nuoria. 1-larinen 2005; Junkkala & Lallukka 2012). Urheiluliikkeen visiot täytyy vaihtaa realismiin ja perustaa tiedon käyttöön, hyviin käytäntöihin, tutkimukseen, seurantaan ja arviointiin. Toinen jakolinja koskee sosioekonomista asemaa ja sitä kautta liikuntaharrastusten ulkopuolelle jääviä nuoria. Muutostyöryhmä julkaisi väliraportin marraskuussa 2011 (Humu 2011). Jälkimmäinen korostaa perheen merkitystä liikkumisen tai liikkumattomuuden tärkeänä sosialisaatioareenana. (Häkkinen ym. aktiivisesti vuoden 2012 loppuun saakka. Liikkumisen ja liikunnan muuttunut yhteiskunnallinen paikka on tehnyt aiemmin normaalista arjen osasta erillisen toimen luonnollisesta on tullut luonnotonta. Oh(ausryhmän päätehtävä vuonna 2012 on laatia uudet terveyttä edistävän liikunnan linjaukset vuoteen 2020. Liikunnan harrastamisen taloudellinen eriarvoisuus on myös iso este maahanmuuttajien saamiseksi suomalaisen huippu-urheilun resurssiksi (ks. 2009). Singer & May 2011; myös Piispa ym. Enää ei hyvä tahto ja vilpitön mieli riitä. Tämä todentuu raadolliseksi realismiksi tutkimuksessa, jonka mukaan vain noin puolet urheiluseuroissa liikkuvista lapsista ja nuorista liikkuu oman terveytensä kannalta riittävästi (Hakkarainen ym. Jotta fyysistä aktiivisuutta sekä liikuntaa ja huippu-urheilua kuvaavien indikaattorien sukellus saadaan pysähtymään, täytyy uuden luominen aloittaa pyramidin pohjalta. Tärkein kysymys on, miten saada koko väestö tasa-arvoisesti liikkumaan ja liikunnan pariin. Kehitys on johtanut lajien ja urheiluseurojen lukumäärän kasvuun sekä liikunnan kaupallistumiseen ja pirstaloitumiseen (mm. Humu 2011) Fyysisestä aktiivisuudesta on tullut monilta osin arkisen rutiinin sijaan erikseen suoritettava toiminto. Salasuo 2011). 2011). Zacheus 2008; Karvinen ym. Zacheus 2008). Selitykseksi muutokselle on tarjottu niin horisontaalisia (sosiaalisia) sukupolvivaikutuksia (mm. minedu. Ohjausryhmä koostuu eri ministeriöiden, valtion virastojen ja elinten, kuntien, järjestöjen, tutkimuslaitosten ja koulutusorganisaatioiden edustajista. Huippu-urheilun muutostyön onnistumisen haastaa erityisesti kaksi uutta yhteiskunnallista jakolinjaa: "Urheilijan polkua" (ks. Siinä hahmotettiin monitulkintaisin sanankääntein suomalaisen huippu-urheilun tulevaisuutta (esim. 2012). Näiden seikkojen jättäminen huippu-urheilun tulevaisuuden suunnitelmissa syrjään luo vaikutelman, että muutosta on tehty kovin kapealla otteella. 2012.) Juuri tämä liikkumattomuuden vertikaalinen sukupolvivaikutus, periytyminen, tekee fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan tulevaisuuden näkymät synkiksi Uusi uljas liikuntakulttuuri Fiktion sijaan uuden liikuntakulttuurin aikaansaamiseksi tarvitaan paljon realismia ja useita radikaaleja toimia. Liikkumattomien perheiden lapset eivät ole liikunnallisesti aktiivisia. esim
Liikuntasektorilla tulisi ottaa mallia esimerkiksi ympäristöajattelusta. Tämä vaatisi uudenlaista ajattelua, tai kuten Teijo Pyykkönen (20126) asian esittää: "riittämättömästi liikkuvien aktivoiminen on näpertelyä siihen asti, kunnes asia koetaan aidosti yhteiseksi kansalliseksi hätätilaksi." (Paajanen 2012.) Näkyykö tunnelin päässä valon kajoa. Taloudellisen epätasa-arvon rasittamaa urheiluliikettä on kovin vaikea nähdä sen visioiden hahmottamassa roolissa: liikkuvien liikuttajana ja liikkumattomien elämäntapavalintojen muuttajana. Prosesseissa tavoitellaan, ainakin julkilausutusti, selkeämpää työnjakoa ja yhteistyön vahvistamista. Toimet ovat alku oikeaan suuntaan, mutta eivät yksin riittäviä väestön fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Resursseja pitää remontin yhteydessä vapauttaa liikunnan ja urheilun ruohonjuuritasolle olemassa olevin resurssein täytyy luoda kevyempi "järjestöhäkkyrä" (Urheilulehti 8.8.2012; ks. Suomalaisten liikuttaminen on pohjautunut läpi LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012 9. Teliohjausryhmä '). Tämän ryhmän kasvaessa on liikuntapyramidin jokainen osa aiempaa huterammalla pohjalla. Paljon kertoo se, että Liikuntatieteellisen Seuran vuonna 2011 julkaisemassa koosteessa lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeista todetaan, että niitä on käynnissä hallitsematon määrä. Urheiluliikkeen pyramidin huippu on paisunut ja palvelujärjestöjen henkilöstökulut kasvaneet merkittävästi. Suomalaisessa liikuntakulttuurissa on käynnissä mittava remontti. Hallitusohjelmaan (2011) kirjattu liikuntalain uudistaminen tarjoaa otollisen paikan perusteelliseen keskusteluun siitä, mikä on liikuntalakiin kuuluvaa liikunnan edistämistä ja mikä on liikkumista edistävää terveysja hyvinvointipolitiikkaa mitkä ovat eri hallinnonalojen vastuut ja kenelle fyysisen aktiivisuuden edistäminen kuuluu. 2012). Viimeaikaiset selvitykset (mm. Fyysiseen aktiivisuuden lisäämiseksi, huippuurheilun kehittämiseen ja liikunnan edistämiseen vaaditaan lukuisia toisistaan poikkeavia keinoja ei vain vanhan toistoa. Tuore selvitys (Mäkinen 2012) valtakunnallisten liikuntajärjestöjen toiminnasta osoittaa, että myös valtion tukipolitiikka kaipaa uudistusta. Tarvitaankin täysin uudenlaista ajattelua ja ratkaisuja sellaisia, joissa rakennetaan siltoja kansalaisjärjestöjen, koulujärjestelmän, päivähoidon, puolustusvoimien, sosiaalija terveystoimijoiden ja liikennepolitiikan välille. Hyödyt palautuvat koko väestöön aina liikkumattomista huippu-urheiluun asti. Valtion tulosperusteiset kriteerit eivät ole ohjanneet liikuntajärjestöjen toimintaa ja paikallisen seuratoiminnan ääni on heikentynyt. Vain laajalla yhteistyöllä myös liikkumattomat ihmiset tavoitetaan ja heille voidaan (edes teoriassa) tarjota mahdollisuutta liikkumiseen. Samalla saadaan myös jo liikkuvat nostamaan entisestään fyysisen kokonaisaktiivisuutensa määrää. myös Yle 13.8.2012). Tällainen tilanne on kestämätön ja taloudellisesti järjetön. Liikunnan edistämisessä vastaava ajattelu tarkoittaisi esimerkiksi liikuntahetkiä työpäivän lomaan, seisontapöytiä istuvaa työtä tekeville, resursointia pyöräteihin autoväylien sijaan, koululaisten aktivointia käytäviltä välitunneille Ja lukemattomia uusia innovaatioita. Näin ei voi jatkua. Kokkonen 2012; Lehtonen 2012) osoittavat, etteivät organisoidun liikunnan nykyiset toimintamallit vastaa eri väestöryhmien tarpeita. Vastuita ei saa enää väistellä millään yhteiskunnan sektorilla, vaan on ryhdyttävä toimiin mahdollisimman ripeästi. Nykyistä toimintaa vaivaa eri toimijoiden välisen yhteistyön puute, toiminnan koordinoimattomuus ja päällekkäisen tekemisen kulttuuri. Kokonaiskuvaa kasvavilla resursseilla toimivien hankkeiden juurtumisesta, tuloksista ja vaikuttavuudesta on mahdotonta hahmottaa (LTS 2011). Valtionhallinnossa on ryhdytty laatimaan uusia linjauksia terveyttä edistävän liikunnan edistämiseksi: kartoittamaan eri hallinnonalojen lainsäädännöllisiä mahdollisuuksia lisätä liikuntaa ihmisten arjessa, tuomaan liikuntaa osaksi sosiaalija terveyspalveluita, rakentamaan moniammatillisia palveluketjuja liikkumattomien aktivoimiseksi, pohtimaan keinoja lisätä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksia, aktivoimaan kuntapäättäjiä hyödyntämään liikuntaa kasvavien sosiaalija terveysmenojen lääkkeeksi ja kannustamaan lääkärikuntaa tunnistamaan liikunta lääkkeenä keskeisiin kansansairauksiin (mm. Eri toimenpiteiden ympäristövaikutuksia arvioidaan kattavasti kaiken aikaa. Valtakunnalliset linjaukset konkretisoituvat arjen teoissa ja valinnoissa: jätteet kierrätetään, paperit lajitellaan, autoja ja bensiiniä kehitetään vähäpäåstoisiksi, teollisuudessa noudatetaan päästörajoituksia ja sähköä tuotetaan uusiutuvin luonnonvarain. Yhteiskunnan eri saroilla on viimeisen 20 vuoden aikana nojattu entistä enemmän tutkimustietoon ja hyviin käytäntöihin sekä arviointiin ja seurantaan. ton ihminen ei koe urheiluseuroja, -kenttiä tai -opistoja millään tavoin omakseen. Liikkumattomuuden ylisukupolvinen periytyminen siirtää passiivista elämäntapaa vanhemmilta lapsille (Häkkinen ym. Tällainen ajattelu on liikunnan ja urheilun kentälle vieras. Myös maahanmuuttajien, seksuaalivähemmistöjen ja sosioekonomisesti heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien joutumiseen urheiluliikkeen marginaaliin pitää suhtautua erittäin vakavasti. Liikuntaharrastuksissa tapahtuu 15-19-ikävuoden kohdalla merkittävä drop out -ilmiö (Lehtonen 2012). Urheiluliikkeessä se konkretisoituu niin huippu-urheilun muutostyönä kuin uuden kattojärjestön luomisena
Uuden työn paradoksit. Mitähän tekis. Muutostyöryhmän väliraportti suomalaisen huippu-urheilun uudistamiseksi 17.11.2011. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. Teoksessa Sami Myllyniemi (toim.) Nuorisobarometri 2012. http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Lapsen+liikuntaharrastus+voi+ +maksaa+satoja+euroja+ kuukaudessa/HS20090906SI 1 KA0l nbp (Viitattu 25.5.2012). Urheilu kansanliikkeenä. Suomea pidettiin vielä 15 vuotta sitten liikunnan ja urheilun vapaaehtoistoiminnan mallimaana, mutta monet maat ovat kirineet Suomen ohi. Nevala (toim.). & Lallukka, K. Teoksessa J. Liikuntaan suunnatut valtionavustukset ovat osin liikkumattomuuden syystä kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Nuorisotutkimusseura ry. Urheiluliikkeen visiot täytyy muutoinkin vaihtaa realismiin ja perustaa tiedon käyttöön, hyviin käyLÄHTEET Aamulehti 18.7.2012. Junkkala, P. Urheiluseura: Juuret mullassa Tukka tuulessa. 10 LIIKUNTA & TIEDE 49, 4/2012. & Salasuo, M. 23-34. Valtion liikuntahallinto terveyttä edistävän liikunnan kokonaisuudessa. & Mäkinen, J. Tilalle on tullut managerialismi, ammatillistuminen ja asiakkuuteen perustuva osallistuminen. Husu, P. täntöihin, tutkimukseen, seurantaan ja arviointiin. Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu. Itkonen & A. Hallitusohjelma 2011. (Viitattu 24.7.2012). Huhtanen, K. Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto 2012:6, 86-89. Nyt on kuitenkin törmätty takaseinään: kansalaisjärjestötoiminta ja yrityssektorilta lainattu toimintalogiikkaa eivät yksinkertaisesti mahdu samaan veneeseen. Itkonen, H. ja työryhmä (toim.) 2009. HS 6.9.2009. Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. Helsinki: Nuori Suomi ry, Suomen Olympiakomitea ry, Suomen Valmentajat ry. Teoksessa J. 2006. 2012. & Ojajärvi, A. 1996. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011. Hakkarainen, H. & Pyykkönen T. Lapsen liikuntaharrastus voi maksaa satoja euroja. 1993. 2012. Mäkinen (toim.) Liikuntajärjestöjen toimialaselvitys. & Suni, J. Helsinki: Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2012:1 Humu 2011. Tätä urheiluliikkeessä monien tuntuu olevan vaikea ymmärtää. Erittäin harva yli 13-vuotias liikkuu riittävästi. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto. Toimialaprojektin tulokset. Kenttien kutsu. Erityinen Kiitos Valtion liihuntaneuvoston pääsihteeri Minna Paajaselle terävänähöisestä dialogista ja spanauhsesta. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/ m,tahantekis.pdf. fi/tu lokset/tv php (Viitattu 18.8.2012). Mäkinen (toim I Liikuntajärjestöjen toirnialaselvitvs. http://www.huippu-urheilunmuutos.fi/ dokumentit/valmisesitys 171111 _ 1711111621.pdf. Helsinki. Jyväskylän yliopisto, liikunnan sosiaalitieteiden laitos, tutkimuksia 58. Uudistuva huippu-urheilu Suomessa 2012-luvulla. Harinen, P. 2012b. Sukupolvien väliset suhteet nuoren terveystottumusten suuntaajana. Koko liikuntanäkökulma täytyy virittää uudelleen. & Paronen, 0. 2011. 2008. Teoksessa H. Helsinki: Yliopistopaino. Liikuntajärjestöjen tulosohjaus. Tampere: Vastapaino. Hentilä, S. Aarresola, 0. & Mäkinen, J. Mikäli viime vuosina Suomessa ensimmäistä kertaa toteutetut objektiiviset mittaukset" noudattavat kansainvälisten tutkimusten trendiä, on niin suomalaisella urheiluliikkeellä kuin koko yhteiskunnalla käsissä vakava kansanterveydellisen ongelma. finnpanel. Helsinki: Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011 :15. Bäckman, H. (Viitattu 20.8.2012) Aarresola, 0. historian vapaaehtoiselle kansalaistoiminnalle. Julkunen, R. Enää ei hyvä tahto ja vilpitön mieli riitä. Tampere: Gaudeamus. 2012a. & Puuronen, A. Finnpanel.fi. Monikulttuuriset nuoret, vapaaaika ja kansalaistoimintaan osallistuminen tutkimushankkeen väliraportti. (Viitattu 15 7.2012). Puheita ja te"Tervevs 2000 ja Terveys 2011: Väestön ivvsinen aktiivisuus, kunto ja terveys; Kansallinen FINRISKI 2072 terveystutkimus; Liikkuva koulu -ohjelman objektiiviset mittaukset. Yhteiset kentät. http://www. http //valtioneuvosto fi/hallitus/hallitusohjelma/fi.jsp. MIKKO SALASUO, VTT, dosentti Vastaava tutkija Nuorisotutkimusverkosto Sähköposti: mikko.salasuo@nuorisotutkimus.fi Artihheli on hirjoiLLajan synteesi /iilrnntahulLtuurin havainnoinnin, tuoreiden raporttien, selvitysten ja eri alojen tuthimusten pohjalta. Fyysisen aktiivisuuden yhteys persoonallisuuteen, mielialaan ja toimintakykyyn Pitkäaikaisseurantatutkimus ikääntyvillä miehillä. (Viitattu 25 7.2012). Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto 2012 6, 38-50. Nuorisotutkimusverkoston verkkojulkaisusarja. Lupaus liikkumattomuuden ongelman hoitamisesta on ollut urheiluliikkeelle taloudellisesti kannattavaa retoriikkaa. Keskusteluja 2000-luvun työprosess(e)ista. Häkkinen, A. http://wwwaamulehti.fi/Terveys/1194 754841168/artikkeli/tasta+ei+voi+seurata+mitaan+hyv aa+erittain+harva+yli+ 13-vuotias+liikkuu+riittavasti.html. (Ilmestyy syksyllä 2012). Kriittinen keskustelu ja tutkimus ovat uusien haasteiden ratkaisemiseksi välttämätön pakko, ei muutoksen vastavoima. 2012. 2005. Airot ovat kateissa ja urheiluliikkeellä on kriittisen itsereflektiou paikka. & Vasan kari, T. Tästä ei voi seurata mitään hyvää
Medicine & Science in Sports & Exercise 41:5, 998-1005. Haasteena liikkumattomat lapset ja nuoret. Tampere: Tampere University Press. Miten kilpaurheilu istuu nykynuorten sielunmaisemaan: näkökulmia liikuntasuhdetta vahvistaviin ja heikentäviin tekijöihin. Wilska, T-A. Salasuo, M. http://yle.fi/u utiset/aa m u n_lehdet_u rhei I ubyrokratia lla_ei_ voiteta_yhtaan_mitalia/6253718 (Viitattu 17.8.2012). Pyykkönen, T 2012b. LIIKUNTA & TIEDE 49, 4/2012 11. Kuntoja terveysliikunnan Visio2020. Lancet 380 198381. Helsinki. & Blair, S. 2012. http://www. f i/m ie Ii pide/paa ki rjoitu kset/u rhei I u-use i n-I i ian-kal Ii sta/594109. IVerkkolehti) http://www.kulutustutkimus.net/nyt/wpcontent/uploads/2011 /12/4_ Terhi-Anna_Wilska_Lapsiperhe_palvelut_KT _Nyt_2_2011 _u.pdf (Viitattu 2 8 2012). Liikuntatutkimus 2009 2010. Urheilulehti 8.8.2012. (Viitattu 18 2012). Luonnonmukaisesta arkiliikunnasta liikunnan eriytymiseen Suomalaiset liikuntasukupolvet ja liikuntakulttuurin muutos. & Bernstein, L. Helsinki Opetusja kulttuuriministeriö. Pyykkönen, T. 2012. Helsinki: Nuori Suomi. Pratt, M. (Viitattu 25.5.2012). Vie 13.8.2012. Teoksessa Jarmo Mäkinen ltoim.) Liikuntajärjestöjen toimialaselvitys. 2010. http ://aje .oxfordjou rnals. & Vehka koski. 2012. 2011. & Cambell, P. 2012. Liikkumattomuus haasteena, 2. Overweight and obesity in adolescence secular trends and associations with perceived weight, sociodemographic factors and screen time. f i/f i les/ns2/erityi nen % 2 0tuki/I iseyt_ra portti_netti. www.thelancet.com. & Blair, S. & May, R. Valtion liikuntaneuvoston pääsihteerin haastattelu 2.9.2012. Lee, 1. Liikunta & Tiede 48, 24-31. Lehmuskallio, M. Aamun lehdet: Urheilubyrokratialla ei voiteta yhtään mitalia. Lehtonen, K. urheilulehti. 2011. 2011. Vasankari, T. & Rautio, S. http://www.slu.fi/slu-esittely/visio2020 (Viitattu 15 8 2012) Suomi, K. full.pdf+html. f i/til/akay/2009/02/ akay_2009_02_2011-02-17 _kat_002_fi html. Vasankari, T. (Viitattu 15.8.2012). kai eva. Valtioneuvosto. Lapset ja nuoret. http://www. 2012. Ilmestyy Joulukuu 2012. Uudistuva huippu-urheilu Suomessa 2010-luvulla. 2011. Seksuaalija sukupuolivähemmistöjen syrjintä liikunnan ja urheilun parissa. & Vettenranta, J. Ohjelmat ja katsaukset lasten ja nuorten liikunnan turvaajina. Esitys terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmässä 10.2.2012. LTS 2011. & Katzmarzyk, P. & Montes, F. http:// www.ukkinstituutti.fi/filebank/621-terveysliikuntauutiset2011.pdf. Seurantatutkimus liikuntapaikkapalveluiden muutoksista 1998-2009. & Brownson, R. ltoim.) 2012. 2012. & Puska, P. Helsinki: SLU:n julkaisusarja 7/2010 Karvinen, J. OKM 2011. 2010. Turku: Turun ylipisto. Leisure Time Spent Sitting in Relation to Total Mortality in a Prospective Cohort of US Adults. Valtion talousarviot 2007-2011. Urheiluliikkeestä liikuntakonserniksi. s tat. & Vuori, 1. koja vähem m istöihin kuuluvien nuorten yhdenvertaisen liikunnan ja urheilun edistäm iseksi. Urheilu usein liian kallista. McDonaldisaatio, Disneysaatio ja suomalaisten lapsiperheiden vapaa-ajan kulutuspalvelut. 2012a. Urheilu-utopia. 2001. Ettect of physical inactivity on major non-communicable diseases worldwide: an analysis of burden of disease and life expectancy. & Sjöholm, K. & Ogilvie, D. & Pavelka, B. & Koski, P. Singer, J. Helsinki: OKM. & Thun, M. Tilastokeskus 2009. Helsinki: Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2012:5. & Lee, 1. Norris, DSc, DPH, FRCP International journal of epidemiology 30, 1184-1192. (Viitattu 15.82012) Laukkanen, R. Lasten liikuntaharrastukset kallistuvat. Pääkirjoitus. Karkaavat projektit kasautuvat tutkimukset. http://www.kunto.fi/visio-2020/julkistus. Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista. & Colditz, G. 2010. Väliraportn: Menestyjien elämänkulku selittäviä tekijöitä huippu-urheilijoiden ja kulttuuriosaajien elämässä. 2010. 2009. Salasuo, M. nuori suomi. Katzmarzyk, P. Liikunta & Tiede 47, 2-9. (toimi 2012. Helsinki: Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011 3. & Perez, L. Järjestöjen talous. Liikunta & Tiede 48, 89-91. Paajanen, M. http://www.slu.fi/slu-esittely/visio2020 (Viitattu 15.8.2012) SLU 2010b. Anna-Stina Toivo ne n http://yle.fi/u utiset/las ten_liiku nta harras tu kset_kallistuvat/2022646 (Viitattu 25.5.2012). Lämsä, J. Paffenbarger, R. Kehittämisseminaarin 9.2.2011 taustamateriaalin koonti Tei10 Pyykkönen Helsinki Liikuntatieteellinen seura. (Viitattu 20.8.2012). Vierumäki. Esitys terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmässä 10.2.2012. & Gapstur, S. Lopettakaa rahapulasta itkernman urheilun rahoitus kasvanut enemmän kuin muut. Esitelmä valtion liikuntaneuvoston vetävtvmiskokouksessa 23.1.2012. Kulutustutkimus 5 121, 4-23. Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto 2012:6, 52-82. The career trajectory of a Black male high school basketball player: A social reproduction perspective. 2008. E1 VilleGalle vaan vertaiset, valmentajat ja vanhemmat lasten ja nuorten näkemyksiä liikuntakiinnostukseensa vaikuttajista. org/content/early/2010/07 /21 /aje. 282-293. & Feigelson, H. Zacheus, T. SLU 2010a. Terveysliikuntauutiset 2011. Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto 2012:6, 14-22. & Glan, V. Vie 5.10.2010. & Church, T & Craig, C. Teoksessa Jarmo Mäkinen ltoim.) Liikuntajärjestöjen toimialaselvitys. & Lee, A. Suomen Lääkärilehti 65:39, 3108-3109. & Sarmiento, 0. Sitting time and mortality from all causes, cardiovascular disease, and cancer. & Räty, K. h ttp://www. Kansallinen liikuntatutkimus 2010. The implications of megatrends in information and communication technology and transportation for changes in global physical activity. kwq 155. http://valtioneuvosto.fi/toiminta/talousarvio/fi.jsp (Viitattu 10.8.2012). & Matilainen, P. & Nuutinen, L. Valtion lukuntaneuvoston arvioinnit 2010. Helsinki: Sisäasiainm inisteriön julkaisu 1/2012 Kaleva 17.5.2012. & Bouchard, C. American Journal of Epidemiology Advance Access. & Myllylä, S. 2011. pdf (Viitattu 25 5 20121 Kautiainen, S. & Shiroma, E. Vaarantaako istuminen terveytesi. Piispa, M. 2012. & Deka, A. 2012. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto. International Review for the Sociology of Sport 46:3, 299-314. & Lobelo, F. Liikuntapaikkapalvelut ja väestön tasa-arvo. Kokkonen, M. Mäkinen, J. Patel, A. 2008. Helsinki. K. http:// www. A History of Physical Activity, Cardrovascular Health and Longevity: The Scientific Contributions of Jeremy N. & Marcus, B. http://press.thelancet.com/ physicalactivity.pdf (Viitattu 20.8.2012). Nuorten harrasteliikunnan kehittäminen 1999-2011 Helsinki: Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2012:2. f i/lis % C3 %A4 % C3 %A4-laje1a/yle1su rheilu/ lope tta kaa-ra ha pula s ta-it kem i ne n-% E 2 % 80 % 93-u rhei I u n-ra hoitus-kasvanut-enem m % C3 %A4n-kuin (Viitattu 20.8.2012)
S uomi on tunnettu maailmalla terveyttä edistävän liikunnan edelläkävijänä. Mitä on suomalainen liikunta ja missä kunnossa suomalaiset ovat. Vapaavuori kehottaakin laajentamaan perinteistä kuvaa liikuntakulttuurista. Organisoidun liikunnan rinnalla kansalaisten fyysinen aktiivisuus rakentuu pitkälti omatoimisen liikunnan ja arjen hyötyliikunnan elementeistä. Puolustusvoimien testit ovat siinä mielessä lahjomauomia, että vuosi toisensa jälkeen koko ikäluokkaa testataan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen liikunnan avulla tulisikin huomioida nykyistä laajemmin yli perinteisen sektoriajattelun. Silti lähes kolmannes suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittårnättörnästi. Huippu ei ole Kuva: KANSALLINEN KOKOOMUS 12 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012. Tulostaso on laskenut voimakkaasti, toteaa Vapaavuori. Valtionhallinnossa liikuntatoimen johtaminen ja kehittäminen kuuluu opetusja kulttuuriministeriölle. Valtion l iikuntaneuvoston alkuvuonna ilmestyneen raportin mukaan liikuntajärjestöt ja seurat ovat yrittäneet liikuttaa kansalaisia laajalla rintamalla, mutta läheskään kaikkia toiminnalla ei tavoiteta, Esimerkiksi aikuisten liikunnassa kansalaistoiminta näyttelee melko pientä roolia. Liikuntapolitiikka on onnistunut hyvin niiden kohdalla, jotka se tavoittaa, Ongelmana on, ettei se tavoita niitä, jotka nyt erityisesti tulisi tavoittaa, toteaa valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Jan Vapaavuori. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan 15 prosenttia aikuisväestöstä liikkuu liikuntaseuroissa, ikäihmisistä enää kuusi prosenttia. Pelikenttä on viime vuosikymmenien aikana mennyt uusiksi. Sen toimenpitein tavoitetaan aktiiviliikkujat ja kehitetty pitkäjänteisesti ennen kaikkea organisoitua liikuntaa, seuroissa, järjestöissä ja kouluissa. laajat yhteiskunnalliset muutokset näkyvät vähentyneenä fyysisenä aktiivisuutena myös Suomessa. Kansalaisten fyysisen kunnon taso on laskenut. Itse asiassa romahdus on suurempi kuin ymmärretään, koska paras viidennes on edelleen vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin ennenkin. liikunnallisen elämäntavan edistäminen on hallitusohjelmaa myöten yhteisesti hyväksytty tavoite. Haastattelu: PASI KOSKI, KA RI KESKINEN Teksti: LEENA NIEMINEN VALTION LIIKUNTANEUVOSTON PUHEENJOHTAJA JAN VAPAAVUORI: Liikunnan edistämiseen laajemmalla joukkueella Kaikilla hallinnonaloilla tehtävät päätökset vaikuttavat suomalaisten arkeen ja liikuntaan. Siitä kertoo erityisen hyvin varusmiesten kuntotestaus
Puhumattakaan, että työja elinkeinoministeriössä ymmärrettäisiin, että osana työelämän kehittämistä heidän kannattaisi aidosti panostaa työpaikkaliikunnan tukemiseen ja sen edellytysten lisäämiseen. Armeijasta myös vapautetaan nykyisin varusmiehiä enemmän kuin aiemmin. Eriytyminen liikunnan sisällä lisääntyy. Pidetään framilla ja katsotaan perään Valtion liikuntaneuvosto on asiantuntijaelin, joka käsittelee liikuntapolitiikan kannalta laajakantoisia asioita. Kyse on siitä, miten saamme koko väestön liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi ja omaksumaan liikunnallisen elämäntavan. Riittävän liikunnan merkitystä ei toistaiseksi ole aidosti oivallettu. Eräs sen lakisääteinen tehtävä on arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella. Liikkumattomuuden riskit vahvemmin esiin Suomessa ja kansainvälisesti on jo ymmärretty, että liikkumattomuus on tärkeä tutkimuskohde. Se on asia, johon tällä vaalikaudella panostetaan, toteaa Vapaavuori. Liikuntaneuvosto lähetti keväällä kaikille ministeriöille kyselyn siitä, miten he kokevat oman toimintansa edistävän liikuntaa. Vapaavuori luettelee nopeasti esimerkkejä ja mahdollisuuksia. Hyvä esimerkki on 1960-70 -luvulta, jolloin suomalaisten sydänkuolleisuus saatiin laskuun ei i ntapam u u to ksi l la. Tarvitsemme käyttäytymistieteellistä tietoa, jotta voimme mieltää, miksi ihmiset eivät silti liiku tarpeeksi ja miten heidät voisi saada liikkumaan enemmän. Tässä liikuntaneuvosto tarvitsee myös tiedeyhteisön apua. Kun kukaan ei ole katsonut perään tai pyytänyt raportoimaan on helposti ajauduttu siihen, ettei liikunnalle ole annettu riittävää painoarvoa, arvioi Vapaavuori. Tai, että metsähallitus merkittävien luontoliikunta ja retkeilyalueiden hallinnoijana näkisi, että liikunnan edistäminen olisi myös heidän tavoitteenasettelussaan merkittävä asia. Näitä asioita ei ole koettu ydintehtäviin kuuluviksi, vaikka muissakin ministeriöissä tiedostetaan, että myös heidän toimillaan vaikutetaan liikuntaan. Kyse on mitä ilmeisimmin kaikille teollistuneille maille yhteisestä kehityksestä. Vapaavuori ottaa esimerkiksi tupakoinnin. Fyysisen aktiivisuuden väheneminen ja sen mukanaan tuomat terveyshaitat ovat monien yhteiskunnallisten ja globaalienkin muutosten seurausta ja monia tekijöitä tarvitaan myös ongelman ratkaisuun. Tuloksia Vapaavuori ei lähde tarkemmin avaamaan, mutta toteaa, että vastaukset olivat varsin jännittäviä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen liikunnan avulla edistyy, kun eri hallinnonaloille luodaan painetta. Tai, että liikennepolitiikassa ymmärrettäisiin, että koska kevyen liikenteen väylät ovat Suomen suosituin liikuntapaikka, sen pitäisi näkyä myös kevyenliikenteen väyliä kehitettäessä. Siinä pohjoismainen liikuntatutLIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012 13. Luulen, että meillä alkaa olla jo aika hyvä näkemys siitä, mitä liikunnan terveysvaikutukset ovat. Tällaisen keskustelupohjan luominen on tarpeen, toteaa Vapaavuori. Liikuntaneuvosto vaikuttaa pitämällä liikuntaa esillä, kyselemällä perään ja arvioimalla toiminnan tuloksia. Tupakoinnin vaarat on mielletty koko kansakunnan tasolla ja asioihin on jo saatu oleellisia parannuksia. Silti keskiarvot ovat laskussa. Vapaavuori nostaa esiin vastaavan huolen myös aikuisväestön liikunnallisuuden kehityksestä. Tulokulmia on useita. Huolestuttavaa on, että jopa osa organisoidun liikunnan piirissä, seuroissa harrastavista nuorista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Muutos lähtee siitä, että meidän pitää kansakuntana oivaltaa, kuinka isosta asiasta on kysymys, että liikunnan merkitys suodattuu kollektiiviseen tajuntaamme. Merkittävä osa väestöstä liikkuu enemmän ja on paremmassa kunnossa kuin koskaan aikaisemmin. Terveyssektorilla toki tiedetään, että liikunta on parasta ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, mutta liikunnan asema ei vielä ole sellainen, mikä sen pitäisi olla. Ben Zyskowicz on todennut, että kun toistaa viestiään satoja kertoja, kyllästymisen asti ja niin, että se pursuaa jo korvistakin, on olemassa pieni mahdollisuus, että kuulijat ovat sen mieltäneet. Suomalaiset eivät miellä, että liikkumattomuus on yksi suurimmista yksittäisistä ennenaikaisen kuoleman riskitekijöistä. Liikuntatietoisuudesta uusi ympäristötietoisuus Vapaavuori peräänkuuluttaa samankaltaista ajattelua kuin ympäristönsuojelussa. heikentynyt, mutta keskiarvot ovat silti laskeneet rajusti. Liikunnan harrastamisella ei ole pystytty paikkaamaan omatoimisen arkija hyötyliikunnan vähenemistä. Liikunnalla on tähän vielä matkaa. Liikunnan terveysvaikutuksista ja tarjoamista elämyksistä tulee puhua edelleen. Meillä ei toistaiseksi ole riittävää tietopohjaa eikä välineitä arvioida, miten vaikkapa maaja metsätalousministeriö edistää liikuntaa. Asiat saavat vauhtia kun se tapahtuu. Valistus vaikuttaa, vaikka hitaastikin, vakuuttaa Vapaavuori. Miten liikkumattomuuteen päästään käsiksi. Testeihin osallistuva joukko on siis jo osin valikoitunutta. Tässä muuttuneessa maisemassa liikuntaa ei yksin OKM:n toimin voida pitkäjänteisesti kehittää. Ympäristöarvot vaikuttavat läpäisyperiaatteen mukaisesti kaikilla sektoreilla. Liikuntakulttuuri pitäisikin nähdä olennaisesti laajemmin. Hyvä tutkimus on myös vaikuttavaa tutkimusta Liikuntatieteen kansainvälinen arviointi valmistui vuodenvaihteessa
Toimialaselvityksestä kävi myös ilmi, että lajiliittojen toimintaa ohjaavat ne itse, ei valtion tulosohjaus. Kaikilla elämän alueilla myös liikunnassa on valtava määrä hyv ää tutkimusta, joka jää hyllyyn. Myös liikkumattomuuden ongelman ratkaisussa Iiikuntatutkijat näyttävät saavan liikuntaneuvostosta aktiivisen kumppanin. Sporttisektori ei poikkea muista yhteiskunnan alueista. Vapaavuori näkee toisenkin tulokulman. Huippuurheilun muutosryhmän tavoitteena on, että olemme paras Pohjoismaa vuonna 2020. Kyse on kansalaistoiminnasta, yksilöistä ja yksilöiden valinnoista. Miten se tehdään. Katvealueita on useita ja toimenpiteiden vaikutusten arvioint ia ja seur ant aa on syytä tehostaa, toteaa Vapaavuori. Meidän pitäisi päästä eroon tällaisesta yksin tekemisen kulttuurista. Liikuntapoliittisen päätöksenteon tietopohjaa on edelleen syytä täydentää. Silloin päätettäisiin yhteisesti tavoitteista ja tarkastelussa olisi niiden toteutuminen, eikä niinkään tulevatko tietyt asiat tehtyä. Toisaalta valtionhallinnossa tarvitaan tutkimustietoa päätöksenteon pohjaksi. Muutos edellyttää hyvin laajapohjaista sitoutumista. Tulosohjauksesta tuloskeskusteluihin. Muutosryhmän keskeiset johtopäätökset ovat oikeita. Päällekkäisyyksien purkamiseksi tulee tehdä töitä koko ajan. Järjestöremontti antaa mahdollisuuksia U rheilun rakenteet ovat myllerryksessä. Käskemällä ei toimintakulttuuria muuteta. Kansalaisja järjestötoiminnan autonomiaa pitää kunnioittaa ja antaa eväät sen toiminnalle esimerkiksi huippu-urheiluyksikölle. Myös SLU:n, Kunto ry:n ja Nuoren Suomen yhdistyminen on merkittävä askel. Vapaavuori myöntää, että autonomiavaateen ja politiikkarelevanlin tiedontuottamisen maastossa liikkuminen on haastavaa. Ihmiskuntaa, kansakuntaa tai jotakuta hallintokuntaa vie kuitenkin eteenpäin vain sellainen tutkimus, joka johtaa johonkin. Lajiliitot "omistavat" SLU:n ja Olympiakomitean, mutta seurat taas lajiliitot. Vapaavuori nostaakin ajatuksen tuloskeskusteluista ministeriön ja liikuntajärjestöjen välillä. Kehittämisehdotuksissa suositeltiin panostamaan muun muassa rnoniueteisyy teen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Edessä on vielä tärkein eli itse muutos. Millaiselta järjestökentän maisema nyt näyttää, valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajajan Vapaavuori. Jatkossa on olennaista löytää enemmän aitoa yhteistyötä, kumppanuutta ja sitoutumista. Keskinäistä kinailua ja kyräilyä on riittävästi. Arviointiraportti ja on parhaillaan liikuntaneuvoston uedejaoston käsiteltävänä. Siinä mielessä järjestöremontti antaa mahdollisuuksia. Liikuntahallinnon näkökulmasta haasteena on etenkin tutkimuksen hyödyntäminen. Lontoossa Ruotsi ja Tanska saivat kolme kerta enemmän mitaleita kuin Suomi, joten matkaa on. 14 U!KUNTA & TIEDE 49 • 4 '2012. Onko lajiliitoilla itse asiassa liikaa valtaa. Tiedeyhteisö arvioi tutkimuksen laatua sen tieteellisen tason peru steella. Meillä on suurempia puutteita liikunt atieteellisen tiedon hyödyntämisessä, kuin itse tutkimuksen tekemisessä. Yksinäiset tutkimukset pitäisi osata paremmin nivoa osaksi suurempia tutkimuskokonaisuuksia. Meillä on kansallisesti aika laaja yhteisymmärrys siitä, että huippu-urheilumme ei ole toivomallamme tasolla, eikä tasolla, jolla se voisi olla. Liikuntaneuvoston tuore liikuntajärjestöjen toimialaselvitys osoittaa, että hallinto ja byrokratia paisuvat helposti. Valtionapulaki puolestaan määrää katsomaan, että valtionapu käytetään siihen mihin se on myönnettykin Valtiovallan tulisi välttää liian yksityiskohtaista ohjausta ja antaa lajiliitoille tai kattojärjestöille mahdollisuus itse priorisoida, mutta kuitenkin katsoa perään, että rahat käytetään siihen mihin ne on myönnetty ja tarkoituksenmukaisesti. Liikunta hallinnon ja liikuntapolitiikan näkökulmasta nykyinen valtionapujärjestelrnä vaatii tasapainoilua. Vapaavuori peräänkuuluttaa myös pitkäjänteisyy ttä. Ehkä enemmänkin pitäisi käyttää kriteerinä sitä, millainen vaikuttavuus tutkimuksella on pitkässä juoksussa. kimus todettiin korkeatasoiseksi ja laaja-alaiseksi. Tieteellä on oma itseisarvonsa. Tiedeyhteisöllä on autonomiansa
V aition liikuntaneuvoston liikuntatieteen (2011-2015) jaosto on toiminut uudella kaudellaan nyt vuoden verran. Tutkimukselta odotetaan tietoa, joka auttaa kehittämään keinoja vähän liikkuvien ihmisryhmien aktivointiin. Kuva: ANTE RO AA LTONEN Tutkimukselle suuntaa arvioinnista ja tietotarpeista Teksti: LEENA HAANPÄÄ Liikuntatutkimuksen suuntaa linjataan valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaostossa. Tänä aikana jaostossa on käyty vilkasta keskusLIIKUNTA& TIEDE 49, 4/'2012 15. Työtä on jatkettu siitä, mihin edellinen jaosto työnsä päätti: liikuntatieteellistä tutkimusta uudistetaan painottamalla aiempaa voimakkaammin käytråytyrnisja yhteiskuntatieteellistä liikuntatutkimusta
Tämä vaatimus on kirjattu myös vuoden 2013 liikuntatieteellisten valtionavustusten ja määrärahojen hakuohjeistukseen. Liikuntatieteen jaoston haasteena onkin koota sellainen asiakirja, joka ohjeistaa tuottamaan tietoa, joka palvele myös käytännön toimijoita kansallisesti ja kuntasektorilla. Erityisen tärkeää on lisätä avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja verkostoitumista. Olennaista on, että rahoitus kohdennetaan systemaattisesti valittujen painopisteiden mukaisi lie alueille ja että avustuspolitiikan linjat ovat läpinäkyvät ja selkeät. Edeltäjänsä tapaan myös tämä liikuntatieteen jaosto pyrkii lisäämään yhteistyötä Suomen Akatemian kanssa. On hyvä, että sektoritutkimuksella kasvatetaan tietopohjaa liikuntapolitiikan Katsausten ja yhteenvetojen laatiminen liikuntatieteellisen tutkimuksen eri tieteenalojen tilasta on tärkeää. Onko näin ollen syytä tutkia, mitä rahoituksella on todellisuudessa saatu aikaan. Liikuntatutkimuksen taso ja kentän hajanaisuus nousivat keskusteluun jo edellisellä jaostokaudella. On myös syytä pohtia, kohtaavatko strategiset tavoitteet ja linjaukset ja olemassa oleva osaaminen. Syitä liikunnan vähenem iseen pyritään selvittäm ään kaikissa ikäryhm issä. Tutkimuksen suunta muuttuu kuitenkin hitaasti. Tiedepolitiikkaan kaivataan lisää läpinäkyvyyttä ja selkeyttä. Liikuntatutkimuksen pitäisi lähtökohtaisesti tuottaa lisäarvoa yhteiskunnalle. Liikuntatieteen jaosto päivittää strategian yhteistyössä valtion liikuntaneuvoston muiden jaostojen ja opetusministeriön liikuntayksikön kanssa. Tarvepohjaisen tutkimuksen lisääminen tärkeää Uusi suunta liikuntatutkimukseen -asiakirjan päivitys on yksi liikuntatieteen jaoston tämän hetken tärkeimpiä tehtäviä liikuntatieteellisten tutkimusprojektien rahoitushaun käsittelyn lisäksi. Tavoitteena on tiivistää tutkimusohjelrnayhteistyötä ja kannustaa tutkijoita hakemaan rahoitusta myös Suomen Akatemialta. Painopisteen m uuttum inen näkyy konkreettisesti OKM :n liikunt atieteellisten avustusten m yön töp äätöksissä, jossa avustukset kohdistuvat erityisesti m ainitu ille tieteenaloill e. Yhteistyö lisää tietoa siitä, mitä Suomessa tutkitaan ja voi auttaa pieniä hankkeita yhdistämän voimavaransa, karsimaan päällekkäisiä tutkimuksia ja tuottamaan nykyistä vaikuttavampia tuloksia. Keskeistä on tehdä tutkimusta, joka auttaa kehittämään keinoja vähän liikkuvien ihmisryhmien aktivointiin. Yhteiskuntaja käyttäytymistieteiden puolella kansainvälistä julkaisutoimintaa tulisi kansainvälisen arvion mukaan lisätä huomattavasti. Esimerkiksi hallintoa palvelevan sektoritutkimuksen roolia tiedepolitiikassa ja päätöksenteossa tulee jäsentää. Aitoa vuoropuhelua tutkimuskentällä pyritäänkin kehittämään edelleen. Lisää yhteistyötä ja vuoropuhelua liikuntatutkimuksen kentälle Tutkimuksen rahoituspohjaa halutaan vahvistaa yhteistyötä kehittämällä. Tarvitaan korkeatasoista tietoa, jonka avulla saadaan ratkaisuja liikuntakentän kasvaviin ongelmiin. Suunta-asiakirjan päivittämisessä käytetäån hyödyksi myös Pohjoismaisen tieteenala-arvioinnin tuloksia. Pohjoismaisessa tieteenala-arvioinnissa todettiin, että verkostoituminen on Suomen vahvuus, mutta tällä hetkellä tutkimuksen kentällä vallitsee kilpailutilanne. Keskustelua on kåyty myös liikunralääketieteen keskusten paikasta tutkimuskentällä, sekä niiden keskinäisen ja yliopistojen välisen yhteistyön lisäämisestä. Suomessa ei ole varaa tehdä tutkimusta sen itsensä vuoksi. Liikuntatieteen jaosto tulee käyttämään tutkimusstrategiaa työsuunnitelmanaan ja vuosittaisen liikuntatutkimuksen arviointityön linjaajana. Suunta-asiakirjan linjausten taustalla käydään perusteellista ja monipuolista keskustelua, jonka pohjalta uuden asiakirjan valmistelu etenee. Keskeistä päivityksessä on se, että se ohjaa tekemään yhteiskunnallisesti vaikuttavaa liikuntatutkimusta. Suunt aus kohti yhteiskunnallisesti vaikuttavaa liikuntatu tkim usta on Luonut m ukaan pro filoitum isen vähän liikkuvien ihm isjoukkojen tutkim ukseen. Tällaisena voidaan pitää tarvepohjaisesti määritettyä tutkimusta eli tutkimusta aiemmin vähän tutkituista aiheista. Arvioinnissa todettiin muun muassa, että liikuntatutkimuksen innovatiivisuus on taantunut. telua näistä linjauksista ja painotuksista. 16 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012. Suomalaisen liikuntatutkimuksen tasoa on mahdollista nostaa yhteistyöllä. Vaikuttaisikin siltä, että verkostoitumisessa on vielä parantamisen varaa. Olennaista on niin ikään tuottaa tietoa tekijöistä, jotka motivoivat ja kannustavat liikkumaan. Jo edellisen suunta-asiakirjan linjaukset näkyivät rahoituksen suuntaamisessa kohti yhteiskunta-käyttäytymistieteitä. Tarvitaan esimerkiksi tietoa siitä, miten lasten ja nuorten liikkumisen määrää voisi lisätä
Jatkossa olisi kuitenkin tarpeen tuoda avoimeen keskusteluun myös rahoitusmyöntöjen perusteet ja se, mitkä tahot tutkimuksen toteutuksesta vastaavat. LIIKUNTA& TIEDE 49, 4/2012 17. Tarvitsemme lisää tutkittua tietoa huippu-urheilun kehittämistyön tueksi. Hallintoa palvelevan sektoritutkimuksen roolia tiedepolitiikassa ja päätöksenteossa tulee jäsentää. Keskustelua käydään edellisen jaoston tapaan siitä, mikä on työnjako tutkimusja kehittämistoiminnan koordinoinnissa ja mistä rahoitus tulee. Katsauksessa on kaksi päälinjaa: yhteiskuntaja käyttäytymistieteellinen sekä biolääketieteellinen Iin ja. Nykytilan tunteminen on tärkeää toiminnan ja päätösten suuntaamisen kannalta. LEENA HAANPÄÄ, KTT, FM Erikoistutkija Turun yliopisto Sähköposti: lehaan@utu.fi Kirjoittaja toimii valtion liikuntaneuvoston /ii/wntatieteen jaoston puheenjohtajana lwudella 2012-2015. Onko näin ollen syytä tutkia, mitä rahoituksella on todellisuudessa saatu aikaan. Liikuntatieteen jaosto totesi viime kaudella, että katsausten ja yhteenvetojen laatiminen liikuntatieteellisen tutkimuksen eri tieteenalojen tilasta on tärkeää. Yksi tällä hetkellä voimakkaasti esillä oleva asia on huippuurheilun muutostyö, joka koskettaa myös liikuntatieteen jaostoa. Jaoston rooli on lähinnä kommentoiva ja katsauksen etenemistä seuraava. Katsauksen myötä myös tutkijat saavat kattavampaa tietoa siitä, mitä tutkimusta kansainvälisesti ja erityisesti Suomessa on lasten ja nuorten osalta olemassa ja missä on vielä tietoaukkoja. Arvioinnissa esitetyt suositukset ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niitä jaoston toiminnassa voi ohittaa. Silmät ja korvat auki liikuntatieteessä Liikuntatieteellinen tutkimus on laajaa. Rahoituksen laNukatsauksen toteuttamiseen on myöntänyt opetusja kulttuuriministeriö. Lasten ja nuorten liikunta on ollut hallitusohjelmien painopisteenä usean vuoden ajan, kehittämishankkeita on rahoitettu paljon, mutta jo kertynyttä tietoa ei ole pystytty systemaattisesti hyödyntämään liikunnalle suunnattavista resursseita päätettäessä. Huippu-urheilun muutostyötä seurataankin jaostossa aktiivisesti. Näitä ovat esimerkiksi tiedeja tutkijakoulutuksen arviointi ja rahoitusorganisaatioiden yhteistyön vahvistaminen. Tutkittua tietoa lasten ja nuorten liikunnasta on paljon, mutta se on sirpaleina ja kokonaiskuva lasten ja nuorten liikuntatutkimuksen tilasta puuttuu. Ne osoittavat, että Suomen liikuntatieteen tilannetta tulisi punnita tarkemmin. Pohjoismaisen liikuntatieteen arviointi ja erityisesti Suomea koskevat arviointitulokset ovat herättäneet keskustelua jaostossa. Huippu-urheilun tutkimuksen osuus liikuntatieteellisestä tutkimuksesta on pieni. Liikuntatieteen jaostolla on edessään kolme toimintavuotta. Kaiken kaikkiaan tiedeyhteisöä tulisi jatkossa pyrkiä yhtenäistämään ja suunnata toimintaa pienistä erillisistä yksiköistä kohti yhteistyötä tekeviä suurempia tiedeyhteisöjä. Tämä ohjaisi tietotarpeiden määrittelyssä myös yksittäisiä tutkijoita ja tutkijaryhmiä ja vähentäisi tutkimuksen sirpalemaisuutta ja päällekkäisyyttä. Tämän toteamuksen ensimmäisenä toimenpiteenä on virinnyt hanke lasten ja nuorten liikuntakatsauksesta (LaNu), jonka toteuuajatahona on Liikuntatieteellinen seura (LTS). Olisiko tarpeen kerätä kattavasti tietoa kehittämiskohteiden osoittamiseksi. Uskon, että tänä aikana edellä kuvattuja liikuntatieteellisiä tutkirnuslinjoja saadaan vietyä OKM:n liikuntastrategiassa määritettyjen tavoitteiden mukaisesti merkittävästi eteenpäin. Yhteiskuntaja käyttäytymistieteiden puolella kansainvälistä julkaisutoimintaa tulisi arvion mukaan lisätä huomattavasti. Kansainvälinen suuntaus huippu-urheilun ja sen tutkimuksen rahoituksessa on yksityiseen sektoriin päin. tueksi ja keskeisten tietoaukkojen paikkaamiseksi
Kuinka saadaan aiemmin samoista resursseista keskenään kilpailleet organisaatiot toimimaan yhdessä, tukemaan toinen toistaan ja jakamaan vuosikymmenien aikana hankittu tieto ja osaaminen koko Suomen yhteiseksi eduksi. Tuossa asenneilmastossa vuonna 1961 perustetulle Suomen Kuntourheiluliitolle ja muille samansuuntaisesti toimineille järjestöille, kuten esimerkiksi TUL:n rinnalla toimineelle Kansanurheilun keskusliitolle oli merkittävä yhteiskunnallinen tilaus. Suomalaisten menestys huippu-urheilussa voi innostaa etenkin lapsia ja huipulle pyrkiviä lahjakkaimpia nuoria, mutta aikuisikäisille muita yllykkeitä tarvitaan paljon. Lontoon 2012 menestyksestä huolimatta on epätodennäköistä, että aikuisikäiset ryntäisivät suurin joukoin purjelautakaupoille tai purjehduksen pariin saati, että ottaisivat keihään käteensä. Nyt ympyrä näyttää sulkeutuvan. Olennaisiin kysymyksiin kuuluu myös, millaisen roolin kasvava urheiluteollisuus ottaa sekä tavallisten kansalaisten että huippu-urheilijoiden liikuttajana 7 Myös erilaiset muoti-ilmiöt ja uudet lajit tulevat saamaan yhä suuremman roolin liikkujien vapaa-ajassa. POLTTOPISTEESSÄ Ympyrä on sulkeutumassa S uomen liikunnan ja urheilun piirissä pitkään kytenyt valmistelutyö järjestökentän eheyttämiseksi on edistynyt pitkin harppauksin. Todennäköistä sen sijaan on, että itse kukin jatkaa niissä askareissa ja harrastuksissa, jotka he ovat jo aikoja sitten aloittaneet ja tavakseen omaksuneet. Pystyykö huippu-urheilu toimimaan veturina kansan saamiseksi suurin joukoin kuntoliikunnan harrastajiksi niin kuin "maailman liikkuvin kansa" strategia edellyttää. Myös suunnitelma huippu-urheilumme kehittämiseksi alkaa hiljalleen saada ilmaa siipiensä alle. Huoli omasta terveydestä on niistä suurin. Runsas 50 vuotta sitten tavallisten kansalaisten fyysisen kunnon huolehtimisesta kiinnostuneet tahot joutuivat toteamaan, että urheilujärjestöt eivät vakuutteluistaan huolimatta olleet sen enempää halukkaita kuin kykeneviä vastaamaan kansanterveyden asettamaan haasteeseen. Liikuntaa on harjoitettava nimenomaan aikuisena, jatkuvasti ja päivittäin. Toivoa sopii, että vaikutukset konkretisoituvat jo lyhyellä tähtäimellä, sillä niin suuri on yhteisten resurssien satsaus ollut. Liikunta kuuluu kaikille, ei ainoastaan urheilevalle nuorisolle. Liikunta on kasvavassa määrin keskeinen lääke sekä kansansairauksien ehkäisemiseksi että niiden oireiden helpottamiseksi ja hoitamiseksi. Koko SYUL:n toiminnan katsottiin olevan kuntourheilua. Johtaako massojen liikkeelle saaminen vähitellen menestykseen myös huippuurheilussa. Muutoksen aikaan saaminen ja sen pysyvyys joutuu ankaraan testiin jo lähivuosina. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi 18 LJIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012. Säännöllinen liikunta mahdollistaa yksilön terveyden ja työkykyisyyden säilymisen tasaisena mahdollisimman korkeaan ikään asti. KARI L. Urheilujärjestöjen mielestä urheilu itsessään sisälsi yleispätevän ratkaisun ongelmaan. Ratkaisu mallin taa erityisesti Australiassa ja Norjassa hyviksi havaittuja käytäntöjä. Vastavalituilla järjestöjohtajilla on edessään haasteellinen tehtävä. Lopputulos alkaa hiljalleen hahmottua. Pystyykö uusi liikunnan ja urheilun kattojärjestö tähän. On mielenkiintoista seurata onko puolen vuosisadan kokemuksista opittu jotakin merkittävää uutta. Tavoite Suomesta maailman liikkuvimpana kansakuntana on johtanut toimenpiteisiin, joilla liikuntaa ja urheilua elämänkulun eri vaiheissa pyritään hallinnoimaan yhdessä ja samassa valtakunnallisessa katto-organisaatiossa. Huippu-urheilutoiminta eriytetään aiempaa selkeämmin muun liikunnan ja urheilun yhteydestä
r.1111":'9___ . Kampanjat ovat lisänneet tietoisuutta ja yksittäisissä lajeis~nuorte_n liikuntaa on voitll_f• • edistä?mutta~suurta murrosta ei ole tapahtunut. kuli t uurirn iuisteriön ( Ol<M) rahoillamaanf,Lasten ·., nuo liilwiita\ihjel~iiaan (LNO). ""' .... Nåi: hitystuki ja lasten ja nuorten 1·· -I~ect (cnl. kcet 1i l<ehillii . ~...,.-~~ __ ..,. l<uvioi1;, 1 . ~-.\li ,,: , . .merkittäviä muutoksia. totcutus111allc1~ • _.· : ; l<ehittamistoimcnpitcct sisältyi~oJKlus,fja ·. 'c. ~. ~·~_.,.llJ.ltdi:D~ ~ IJfflmmmD ................. SCl }ä i iSl'I i I ta 1iii c• 11 t-'-'-:-!""1111;::::::::~::::::· vut puolestaan m,ihtlo . ltissa liikunta scultti lal liikuruamå 1 koh• '/ t rsuuvai cdellccn_pä~nda1_ .. . Teksti: KATI LEHTONEN • t harrasteliikunnassa ei ole saatu aikaan ._. ,.. .. 011. : .. ioisla nuorten tarrastc 11. nuorten ( 13-19 v.) harrastcliikuntau. •. t nrn eri l.itkuntaohjelmakaudcn koskei: ·unnalliscl tuimcnpitcct ja iapahtuuuu. 1, ,.. .ia liikk·~.,1-)~a ~cki\ lrnrrastcli.ikkumiscn u.t.1~i.a ... •Harastteena .,, ~ .µ-. __ __. Kchittårnisr lla tavoitcltii~ n, 1•·11yös uus .. __ :;. ;:. :-:~ ' ·!~ra ·• .··,s,talllisen v~i~eus . --LIIKUNTA& TEDE 49 • 4/2012. 111istoimc11ni1c11:.1. liiku ~....-;-r:, ... ':1'. ai'ija · tavoiucellisccu kilpaurheiluun. Kchiuanuscn läpilcikkaavu teema oli nuor~, osallisuuden ja vailcuttamismahdnllisuuksten lis;hlininrn omiin iiikun,,, ·~ rahanustuksi!u liittyen. Tii111ä11 vuoksi Nuori Suomi ry:n johdolhfyhdy11iin kchtuäm.uui ·
Your Move -karnpanjan osalta tulokset ovat osittain samansuuntaiset. Ymmärryksen ja näkökulmien laajentamisen kautta liikunnan asema nuorten elämänsisällöissä voidaan paikantaa paremmin ja sen myötä myös kehittää liikuntamahdollisuuksia. Niin aluetapahtumilla, Movertoiminnalla kuin Helsingin suurtapahtumallakin on varmasti annettu ideoita, elämyksiä ja kokeilumahdollisuuksia monille nuorille erilaisiin liikuntalajeihin liittyen. Vähän liikkuvien nuorien on haasteellista löytää seurojen järjestämässä liikunnassa itselle sopivaa yhteisöä tai vertaisryhmää, koska liikkumisen lähtökohta ja perusteet eivät välttämättä kohtaa urheiluseurojen toimintatapojen kanssa. liikunta-aktiivisuuteen ei vaikuta pelkästään olemassa oleva tarjonta. Lajiliittojen lisenssitietoihin pohjautuvan selvityksen mukaan jopa puolet 15-19-vuotiaista nuorista lopettaa lajinsa aktiivisen harrastamisen. Näiden koordinaattien mukaan kehitystoimenpiteille voidaan asettaa realistiset tavoitteet. Sen pääpaino oli vuonna 2011 Helsingissä järjestetyssä suurtapahtumassa, jossa nuoret saivat kokeilla erilaisia lajeja. Hanke on voinut lisätä nuorten itsensä sekä seuraettä järjestötasolla toimivien ihmisten tietoisuutta nuorten harrasteliikuntaan liittyvästä problematiikasta ja samalla yksittäisissä tapauksissa edistää asiaa. Vuosina 2010-2011 toteutettiin Your Move -karnpanja. K ansanterveydellisestä näkökulmasta katsottuna viimeisin vaihtoehto on huonoin, mutta samalla myös tutkimuksellisesti mielenkiintoinen ja kehittelemisen arvoinen. Isojen valtakunnallisten hankkeiden osalta tulisikin tarkemmin miettiä sitä, mitkä ovat niiden Katse liikuntasektorin ulkopuolelle. Tavoitteena oli muokata seurojen ja järjestöjen toimintakulttuuria niin, että nuoret olisivat päässeet osallisiksi toiminnasta sekä suunnitteluettä toteutusvaiheissa. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta merkityksellistä on se, pidättäydytäänkö aktiivisten ihmisten liikuttamisessa vai yritetäänkö ottaa enemmän vastuuta myös vähän liikkuvis20 LIIKUNTA& TIEDE 49 • 412012. Hankkeeseen sisältyi valtakunnallisia seminaarikierroksia, koulutuksia ja kokoontumisia. Tämän vuoksi nuorten liikuntasuhdetta osana nuorisokulttuuria on tarkasteltava entistä laajemmin. Tulevaisuudessa, ennen kuin uusia kehitystoimenpiteitä suunnitellaan, on liikuntajärjestöjen ja urheiluseurojen tehtävä päätös siitä, mikä on niiden ydintehtävä ja ensisijainen kohderyhmä. Kampanjaan sisältyivät aikaisemmin toteutetut alueelliset tapahtumat (Your Move on Tour) ja kouluissa työskennelleet Moverit. Hankkeen vaikutuksia nuorten liikunta-aktiivisuuteen on niin ikään vaikea arvioida. Harrasteliikunnan kehittämismahdollisuus on hyvä antaa edelleen niille lajiliitoille, seuroille ja muille toimijoille, jotka kokevat sen luontevaksi toimintaalueekseen. Mä oon täällä! ja Your Move Mä oon täällä! -hanke kohdistui enimmäkseen lajiliittoihin ja seuroihin. Tämänkaltaiset tulokset herättävät kysymään, miten näiden nuorten liikkuminen muuttuu, jatkavatko he harrastamista omatoimisesti vai lopettavatko liikkumisen kokonaan. Esimerkiksi yksilön elämässä olevat arvot, asenteet ja liikuntaan sosiaalistavat yhteisöt voivat olla huomattavasti merkityksellisempiä tekijöitä. Kävijöiden omat arviot kertovat jotakin, mutta ne ovat kuitenkin vain subjektiivisia aikomuksia ja suunnitelmia, joiden konkretisoitumista ei voida osoittaa. Lajikulttuureihin sidottuja poikkeuksia on toki olemassa. Hankkeen myötä haluttiin edistää myös nuorten mahdollisuuksia harrastaa kevyemmin, omista lähtökohdista käsin. Mä oon täällä! -hankkeen vaikutuksia lajiliittoja seuratasolle on vaikea arvioida. Yleisesti ottaen toimintakulttuurin muutosta tavoittelevat hankkeet tarvitsevat toteutuakseen pitkän ajanjakson. Samalla on kuitenkin hyväksyttävä se, että seurojen tarjoamat mahdollisuudet ovat rajalliset, ja ne suosivat pääsääntöisesti aktiivisia liikkujia. Kaksi tai kolme vuotta ei riitä. Nuorten osalta esimerkiksi eri oppilaitosten, kuntien tai muiden kolmannen sektorin toimijoiden toteuttamia liikuntamahdollisuuksia on tämän vuoksi tarkasteltava uudelleen. Vähän kaikkea vai jotain hyvin. suurempi, koska mukana eivät olleet kaikkien toteutettujen toimenpiteiden kulut ja tuet. Heidän tavoitteenaan oli tukea ja auttaa nuoria liikuntatapahtumien järjestelyissä. Kilpaurheiluvetoisuus ei vetoa liikkumattomaan Seuroissa ja lajiliitoissa järjestelmät suosivat edelleen pääsääntöisesti tavoitteellista kilpaurheilua. Tavoitteeksi asetettua kohderyhmän liikunta-aktiivisuuden lisääntymistä ei ole mitattu
Vuosien 2004-2009 välillä lasten ja nuorten liikunnan kehityshankkeiden toimintaan arvioitiin osallistuneen noin 16000 nuorta, joista tyttöjä oli 44 prosenttia. LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012 21. Näitä ryhmiä on ollut aikaisemminkin, mutta nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisen tavoitteet näyttäytyvät konkreettisina toimintamalleina näissä pienryhmissä. Valmentajien määrän ja koulutustason lisäämisellä sekä toimivimmilla välineillä ja tiloilla saadaan aikaiseksi laadukkaampaa toimintaa, joka voi osaltaan motivoida lapsia ja nuoria liikkumaan enemmän. Kehitystukea on myös jatkossa hyvä suunnata urheiluseurojen ja paikallisen toiminnan rakenteiden ja toimintatapojen muutoksiin. Liihunnan ja kansanterveyden julhaisuja 253. Mitä suuremmaksi huonokuntoisen väestön osuus kasvaa, sitä enemmän tarvitaan todellista julkisen sektorin poikkihallinnollista yhteistyötä sekä mittavampaa resursointia. Lajiliittohankkeiden pysyvimmät muutokset koskevat nuorten ryhmiä, joita on 2000-luvulla perustettu useisiin lajiliittoihin. Heistä kolmannes oli 13-19 -vuotiaita. 2007 • Löydl liikunta -kerhot 6-12 v. Lajiliittohankkeet ja paikallistason toiminnan kehittäminen Vuosittain toistuvista tukitoimenpiteistä seuratoiminnan kehityshankkeet, lajiliittohankkeet sekä lasten ja nuorten liikunnan kehityshankkeet (ent. Hallitsemattomuus voi lopulta johtaa siihen, että tehdään vähän kaikkea, mutta ei mitään hyvin. KATI LEHTONEN Tutkija Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Sähköposti: kati.lehtonen@likes.fi Artikkeli perustuu tutkimuskoosteeseen Nuorten harrastelii hunnan hehittäminen 1999-2011 (Kati Lehtonen (toim.) Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2012:2. Luettavissa pdf-versiona: www. Paikallisen tason kehityshankkeet vaikuttavat ta kansalaisista. 2010 • Your Move alueelliset tapahtumat • Moverl-toimlnta 2011 • Your Move Suurtapahtuma KUVIO 1. OKM on toistaiseksi vastannut liikunnan tukemisesta lähes kokonaan. 1997 • Lasten Ja nuorten tuki pysyy entiselllln • Ulkunnalllslsta lltapltvlhankkelsta l11ten Ja nuorten liikunnan kehityshankkeita • Lalllllttoien kehlttlmishankkeet 2002 • Liikuntaa Kaikille Lapsille -hanke 2006 • Ml oon tHlll 1 -harrastellikuntahanke 13-19 v. Seuratoiminnan kehitystukihankkeissa liikkui säännöllisesti vuosien 2004-2011 aikana 165 000 lasta ja nuorta. Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaan (LNO) kolmen ohjelmakauden keskeiset valtakunnalliset toimenpiteet ja tapahtumat. Valtionhallinnon tasolla tämä kertoo siitä, että liikunnan yhteiskunnallista merkitystä ei ole julkisesti hyväksytty niin, että sen painoarvo näkyisi ja konkretisoituisi muissakin ministeriöissä. Seuratoiminnan kehitystukihankkeista nuorten harrasteliikunnan kehittämiseen kohdistettiin 2000-luvulla tukea noin 1,5 miljoonaa euroa. Kansalaisten liikkuminen ja liikuttaminen eivät ole vain liikuntajärjestöjen, seurojen ja näitä tukevan ministeriön asioita. fi (!Julkaisut) ja www.minedu.fi (/Liikunta/Valtion liihuntaneuvosto/]ulkaisut) yksittäisten seurojen toimintakulttuuriin ja sen eri alueisiin. Nähtäväksi jää, kuinka nuorten ryhmät eri lajeissa pystyvät vaikuttamaan lajiensa toimintaan ja otetaanko nuoret pysyvästi mukaan liikuntatapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. realistiset tavoitteet ja miten ne ovat toteutettavissa ja mitattavissa. Niiden kehittämisellä voidaan saavuttaa myöhemmässä vaiheessa lisää liikkujia. Lajikohtaisten ryhmien lisäksi nuorille tarjoutui mahdollisuus osallistua Your Move -kampanjan toteutukseen. Ei yksin liikunnan toimijoiden asia Päätöstä kohderyhmän valinnasta ei voida kuitenkaan toteuttaa ilman julkisen sektorin toimijoita. liikunnalliset iltapäivähankkeet) ovat osaltaan mahdollistaneet nuorten harrasteliikunnan kehittämistä. likes. Tällä hetkellä liikuntajärjestöjen ja seurojen yhteiskuntavastuu kasvaa jatkuvasti. Se aiheuttaa hallitsemattoman toimintakentän laajentumisen ja hajaantumisen, jota ei voida resursoida ja kehittää riittävästi. Lajiliittoja tuettiin noin 500 000 eurolla
22 LIIKUNTA& TIEOE49•4/2012. Kuva: ANTERO MLTONEN Hajauttamisesta keskitettyyn nopeasti Sekä Suomessa että Uudessa-Seelannissa urheilun muutostyöryhmät aloittivat erillisellä, joskin hyvin avoimella toimeksiannolla. Uudessa-Seelannissa muutos puristettiin läpi noin puolessa vuodessa. Tuloksena oli kuitenkin huippu-urheilupainotteinen järjestelmä. Uudessa-Seelannissa muutos tähtäsi koko urheilun ja vapaa-aikatoiminnan kentän ohjausjärjestelmän uudistamiseen. Suomessa huippu-urheilun muutosprosessiin kulunee vähintään saman verran etenkin, jos laskuri käynnistetään vuonna 2008 asetetusta Risto Niemisen johtamasta työryhmästä. Norjan Olympiatoppenin muotoutuminen projektista kiinteäksi organisaatioksi kesti noin neljä vuotta
Maan talousja finanssipolitiikassa tehtiin täyskäännös. Vertailen muutostyötä lyhyesti myös Norjan Olympiatoppenin perustamista edeltävään muutostyöhön sekä vielä käynnissä olevaan kotimaiseen huippu-urheilun muutostyöhön. Laaja-alainen toimintaohje lyhyellä toimitusajalla Työryhmän toiminta-aika oli vain kuusi kuukautta. (Sam & Jackson 2004, 212; Sam & Jackson 2006, 373) Uusi muutosprosessi käynnistyi kolme kuukautta ennen Sydneyn olympialaisia vuonna 2000. Sen vuonna 2001 julkaistu loppuraportti sisälsi useita ehdotuksia palvelurakenteen muuttamiseksi urheilusektorilla. Hillary Commissionfor Sproi, Fitness ane/ Leisuresta tuli vuonna 1987 annetun asetuksen perusteella uusi urheilusta (sport), kuntoja terveysliikunnasta (Iitness) sekä vapaa-ajasta (leisure) vastaava kruunun elin. Virasto ohjaa huippu-urheilun ohella kaikkea valtion rahoittamaa liikuntaa ja virkistystä, vaikkakin painopiste näyttää olevan ensin mainitulla osa-alueella. Komissio koostui yhdeksästä urheiluministerin määräajaksi nimeämästä henkilöjäsenestä. Sport NZ käyttää budjetistaan hieman yli puolet huippu-urheilun edistämiseen. U usi-Seelanti oli asukaslukuun suhteutettuna Lontoon Olympialaisten menestyksekkäin kansakunta 13 mitalillaan. Hillary Commissio pyrki hajauttamaan valtion hallintoa ja tehtäviä luomalla useita erilaisista tehtävistä vastaavia autonomisia yksiköitä. Sen toimintaa ohjasi ainakin neljä hallinnollista tai metodista seikkaa. Komitea onnistui nostamaan valtion huippu-urheilurahoitusta, mutta se ei onnistunut tavoitteessaan luoda huippu-urheilulle yhden pysäkin hallintoa. (Sam & Jackson 2006, 374). Uudet talousopit ja hallintatavat siirtyivät myös valtion liikuntapolitiikkaan parin vuoden viiveellä. Paneudun tässä artikkelissa lähinnä Sport NZ:n syntymistä edeltäviin tapahtumiin sekä erityisesti sen perustamista ehdottaneen työryhmän muutostyöhön. Vuonna 1995 julkistettiin sisäministeriön huippu-urheilun asemaa pohtineen komitean The High Performance Sport and Review Committeen loppuraportti The Winning Way: The Future of the High Perjormance Sport in New Zealand. Se sisälsi kaikki strategisen suunnittelun elementit, vision tuottamisen, nykytilanteen ja -rakenteen analyysin ja evaluoinnin sekä suositusten ja strategisten suuntaviivojen synnyttämisen. Sen laaja-alaisuus tarjosi työryhmälle mahdollisuuden tarttua mitä moninaisimpiin urheilua enemmän tai vähemmän koskeviin ilmiöihin sekä intresseihin. Myös valtion organisaatiota supistettiin yritysmaailman oppien mukaisesti huolehtimaan ydintoiminnoista. Nämä suositukset muodostivat yhdessä vahvan sekä intellektuaalisesti että ideologisesti perustellun poliittisen toimintamallin. Sitä seurannutta SPRACia valmisteleva työryhmä pyrki puolestaan vähentämään organisaatioiden määrää fuusioimalla ja lakkauttamalla niitä sekä tehostamaan niiden toimintaa(Sam &Jackson 2004.). Lisäksi koko järjestelmä haluttiin paremmin integroiduksi ja koordinoiduksi. Maan huippu-urheilupolitiikkaa johtaa hallitus, jonka alaisena toimii keskitetty urheiluvirasto Sport NZ (aiemmin SPARC 1 ). Nämä valtion lakiperusteisia tehtäviä hoitavat yritykset ja toimielimet toimivat valtiosta erillään, multa valtiolla on niissä viimekätinen päätösvalta hallituksen äänimäärään tai osakeomistuksen perusteella. Keskellä lamaa käyttöön otetut uusliberalistiset opit purkivat valtion taloudellista kontrollia ennennäkemättömällä vauhdilla (Sam & Jackson 2004, 211.). Se Olli vastuulleen suurimman osan aiemmista sisäministeriön tehtävistä. Hallintoa toteuttavat ministeriöt valvomalla kruunun elinten toimintaa. Urheilun osalta erot pohjoismaiseen malliin ovat selkeät, vaikka Uuden-Seelannin yhteiskuntapoliittisia tavoitteita onkin pidetty yhdenmukaisina Pohjoismaiden tavoitteiden kanssa, etenkin ennen 1980-luvun radikaalia muutosta. Vuoden 1984 jälkeen Uudessa-Seelannissa toimeenpantu talousreformi on yksi laajamittaisirnmista nykyaikaisissa länsimaissa toteutetuista uudistuksista. Ensimmäinen näistä oli toimintaohje (tenns of reference), joka jäi ainoaksi kirjalliseksi dokumentiksi, jolla suunnattiin julkisesti työryhmän toimintaa. Johtajuuspulaa ja palvelurakenteen remonttia Hillary Commission aikaansaama urheilun keskushallinnon hajaantuminen ja johtajuuspula nostivat kritiikkiä huippu-urheilupiireissä, jossa keskitetty järjestelmä koettiin menestystekijäksi. Kääntöpuolena se kuitenkin jätti lähes täysin auki sen, mikä tarkalleen ottaen oli työ1 Sport and Recreation New Zealand LIIKUNTA & TIEDE 49, 4/2012 23. Uudelle-Seelannille tunnusomaisten lnuunun elinten määrää (Crown entities) lisättiin merkittävästi muiden tehtävien suorittamista varten. (Sam & Jackson 2004, 205.) Työryhmän tehtävänannosta muodostui silmiinpistävän laaja-alainen. Raportissa ehdotettiin keskushallinnon rationalisoimista. Niiden joukossa oli muun muassa ehdotuksia organisaatioiden yhtycensulauttamiseksi ja ohjeistusta parhaiden käytäntöjen (best practice) seuraamiseksi. Lisäksi työryhmältä pyydettiin kommentteja varsinaista aihepiiriä sivuavista asioista ja ilmiöistä kuten globalisaation ja kaupallisuuden vaikutuksista urheiluun. Työväenpuolue (Labour Party) lunasti lupauksensa urheilusektorille tarjotusta johtajuudesta ja perusti työryhmän: Ministerial Tashforce on Sport, Fitness ane/ Leisure. Toimenpiteellä erotettiin selkeästi (valtion)hallinto ja (kruunun elinten) operatiivinen johto toistaan. Yhteiskunnan uudet tuulet nopeasti myös liikuntapolitiikkaan Uuden-Seelannin maine "sosiaalisena laboratoriona" vahvistui 1980-luvulla maassa toteutetun yhteiskuntauudistuksen vuoksi
Vuoden 2004 artikkeli tarttuu paradigman käsitteen avulla siihen, miten työryhmä rakentaa ideologisista lähtökohdista suoraan todellisuutta koskevia havaintoja ja johtopäätöksiä. Pohjoismaissa liikuntaa ja urheilua koskeva kansallinen päätöksenteko muodostuu yleisesti ottaen urheiluliikkeen ja valtion muodostamasta enemmän tai vähemmän sekavasta vyyhdestä. Norjan valtion tehtäväksi jäi lähinnä sopeuttaa huippu-urheilun rahoitus urheiluliikkeen tekemien ehdotusten mukaiseksi. Tässä suhteessa Uuden-Seelannin muutosprosessi oli monilta osin erilainen kuin Norjan Olympiatoppenin syntymiseen johtanut prosessi (ks. Sen sijaan Norjan Olyrnpiatoppenin rnuo24 LIIKUNTA& TIEDE49•4/2012. Sam & Jackson 2006, 383). Rakenteeltaan se muistuttaa perinteistä kotimaista komiteamietintöä. Jo olemassa olevana vastauksena kritiikkiin raportissa väitetään, että muutosehdotusten takana on kaikkien uusiseelantilaisten "yhteinen ääni" (Getting Set 2001, 63). Samin ja Jacksonin (2006) mukaan työryhmä oli kiinnostunut enemmän asioiden ratkaisemisesta, kuin muiden kuuntelemisesta sekä uusien ja avoimien kysymysten asettamisesta. esim. Asiat on pynuy esittämään siinä tosiseikkoina ja ehdotukset pääosin vaihtoehdottomina. Valtiollisen vallan käyttö on selviö, eikä valtion ja urheiluliikkeen välisistä valtakamppailuista löydy tässä yhteydessä juuri merkkejä. (Sam & Jackson 2006, 374) Toiseksi työryhmä, jonka jäsenistössä ei ollut kansalliseen liikuntapolitiikkaan ja liikuntasektoriin kokonaisuudessaan perehtyneitä asiantuntijoita, oli kysym yksiin vastaamisen kannalta kohtuuttoman oppim isura kan edessä. Sami n ja Jacksonin vuoden 2006 artikkeli pyrkii kyseenalaistamaan edellä mainittuja työryhmän työskentelytapoja ja niiden yhteyttä saavutettuihin tuloksiin. Käytännössä työryhmä ja sen keskeisimmät sidosryhmät jakoivat jo perustamisvaiheessa käsityksen siitä, että olemassa oleviin ongelmiin paras ratkaisu on luoda integroitu, keskitetty ja huippu-urheilukeskeinen malli. Neljänneksi työryhmä vastaanotti lyhyen toimintansa aikana kaikkiaan 365 liirjallista ehdotusta. Sami n ja Jacksonin artikkeleista vuosilta 2004 ja 2006 on poimittu edellä lähinnä muutosprosessia koskevia taustatietoja. Työryhmän loppuraportti julkaistiin tammikuussa vuonna 2001. Tältä pohjalta raportin saama runsas kritiikki ei herätä ihmetystä (ks. Suomessa muutosprosessi etenee urheiluliikkeen johdolla, mutta valtio seuraa ja vaikuttaa prosessiin merkittävästi, eikä ole vielä täysin selvää, tuleeko valtion rahoitus uudistumaan urheiluliikkeen toivomusten mukaiseksi. Nämä jaettiin muille työryhmän jäsenille neljässä erillisessä vihkosessa (Sam & Jackson 2006, 378.) Johtopäätösten takana kaikki uusseelantilaiset. Itse asiassa raportista kumpuava itsevarmuus on peräisin juuri siitä, ettei työryhmä aidosti avannut liikuntaan ja urheiluun liittyvää monimutkaista asioiden ja intressien vyyhteä (emt., 383). Joka tapauksessa koko muutosprosessista välittyy vaikeus saada kaikkia osapuolia poliittisesti tyydyttäviä ratkaisuja. Niissä esitetään kuitenkin myös hyvin paljon kritiikkiä työryhmän työskentelyä ja loppuraporttia kohtaan. Tällä ilmeisestikin viitataan työryhmän suureen julkisten konsultaatioiden määrään. Näiden 14 periaatteen oli tarkoitus muodostaa ryhmän tulevalle työlle sitä ohjaavat hypoteesit ja kriittisen painopisteet. Työryhmän sihteeri ja puheenjohtaja kävivät ehdotukset läpi ja nostivat niistä esille 50 pisimmälle ajateltua (well thought out) esille. Lyhyesti esitettynä he pitävät vahvasti liioiteltuna työryhmän väitettä, jonka mukaan heidän ehdotuksensa takana seisovat kaikki uusiseelantilaiset. Uudessa-Seelannissa muutos puristettiin läpi hämmästyttävän lyhyellä aikajänteellä, noin puolessa vuodessa. Suomessa edetään urheiluliikkeen johdolla, valtiovallan myötävaikutuksella Uudessa-Seelannissa muutos toteutettiin selkeästi valtionhallinnon johdolla kuten muissakin huippuurheilumuutoksia tehneissä anglosaksisissa maissa (Australia, Kanada, Iso-Britannia). Sitä vastoin työryhmän huomio suuntautui jo ennalta etsimään sellaisia vastauksia, jotka tukivat sen laatimia oletuksia (list of assumptions) (emt., 375). Loppuraportti ei kysele tai avaa keskustelua, vaan pyrkii antamaan ratkaisuja ja vastauksia. Se sai nimekseen Getting Set For an Active Nation. ryhm än ro oli ja millaisia konkreettisia seikkoja sen tuli tarkastella ja kuinka peru steellisia selvityksistä sen tulisi näistä seikoista tehdä. Raportissa käytetty tyyli on suorasukaista ja usein yksityiskohtaista luettelua. Tämä tapahtuu muun muassa valitsemalla sellaiset metodit ja välineet todellisuuden tarkasteluun, jotka tukevat parhaiten haluttua poliittista lopputulosta. Jotkut näistä julkaisemattomista periaatteista olivat harmittoman yleisluonteisia, toiset taas voimakkaammin ohjaavia, kuten "johtamista tulisi toteuttaa vain yhden muiden yläpuolella olevan toimijan välityksellä" ja "integroidun urheilukeskeisen strategian tulee turvata Uuden-Seelannin kansainvälinen urheilu menestys" (Sam & Jackson 2006, 375.) Kolmanneksi työryhmä järjesti toimintansa alkuvaiheessa kaikkiaan 12 julkista kuu/emis-!lwnsultaatiotilaisuutta eri puolilla Uutta-Seelantia. Augestad et al (2007), Mäkinen (2010).Jo nyt voidaan myös todeta, että se oli erilainen kuin vielä keskeneräinen suomalaisen huippu-urheilun muutosprosessi, joskin samankaltaisuuksiakin löytyy. Jälkikäteen voidaan kuitenkin sanoa Norjan huippu-urheilurnuutoksen tapahtuneen melko selkeästi urheiluliikkeen johdolla. Tästä syy stä työryhm ä otti käyttöönsä vain kolmen, neljän tapaamisen jälkeen joukon oletuksia (/ist af assumptions). Samin ja Jacksonin (2004, 2006) esittämän kritiikin osuvuudesta on vaikea esittää lopullista arviota maapallon toiselta puolelta. Vaikutusja osallistumismahdollisuudet kaventuivat julkisiin konsultaatioihin ja ehdotuksiin liittyvissä käytännöissä niin rajallisiksi ettei kaikkien kansanja intressiryhmien näkemysten ja mielipiteiden välittymisestä työryhmälle voida juurikaan puhua (emt., 376)
P. J. (1996). Suomessa kaikki jäsenet ovat liikuntatieteellisen koulutuksen saaneita liikunta-alan ammattilaisia, kun UudenSeelannin työryhmän jäsenten koulutukselliset ja ammatilliset tausta olivat vaihtelevampia. Public Act 1987 No 13. Ei ole vielä täysin selvää, tuleeko valtion rahoitus uudistumaan urheiluliikkeen toivomusten mukaiseksi. New Zealand: The social laboratory. The lnstitutionalization of an Elite SportOrganization in Norway: The Case of "Olvrnpiatoppen" Sociology of Sport Journal 2006, 23, 293-313. Green (toim.) Comparative Elite Sport Development: systems, structures and public policy. Discussion papers. Suomessa muutosprosessiin kulunee vähintään saman verran etenkin, jos laskuri käynnistetään vuonna 2008 asetetun Risto Niemisen johtaman työryhmän työskentelystä, jonka ehdotuksesta varsinainen muutostyöryhmä aloitti toimintansa vuonna 2010. http://www.legislation. Date of assent 16 March 1987. 0. A., Hansen, A. Date of assent 17 October 2002. Norjassa Olympiatoppenin synty oli kuitenkin yksi keskeinen tekijä, joka johti Norjan urheiluliikkeen (NIF) ja Norjan Olympiakomitean (NOK) yhdistymiseen vuonna 1996. Teoksessa B. Journal of Sport Management 20, 366-386. Uuden-Seelannin työryhmän tiukka aikataulu saneli todennäköisesti sen, ettei jäsenillä ollut sen toiminta-aikana merkittävästi mahdollisuuksia avoimeen keskusteluun ja uusien luovien ratkaisujen etsimiseen, kuten siihen kohdistettu kritiikki väittää (Sam & Jackson 2006). LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012 25. (2008). P. Norjassa muutosprosessia ryöstivät urheiluliikkeen toimihenkilöt sekä luottamushenkilöistä koostuvat toimielimet. govt. Collins, S. http://www.legislation.govt.nz/act/ public/1987 /0013/latest/DLM 101900.html Sport and Recreation New Zealand Act (2002). & Jackson, S. Norjassa ja Suomessa uudistamisen kohteena oli ja on sen sijaan pelkästään huippu-urheilu. http://www.sparc.org.nz/ Documents/About%20Sparc/sport-taskforce.pdf Sport, Fitness, and Leisure Act (1987). Molempia työryhmiä yhdistää se, että ne aloittivat työskentelynsä erillisellä, joskin hyvin avoimella toimeksiannolla. (2004). New Zealand. Tähän liittyy vaikutelma, että Suomessa etsitään enemmän ja aidosti kenttä yhdistävää visiota tai muuta ratkaisua, kun taas Uudessa-Seelannissa työryhmä oli tehnyt keskittämisratkaisun jo varhaisessa vaiheessa ja keskittyi enemmän muutosprosessin yksityiskohtien läpiviemiseen. Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus. Lisäksi molemmat järjestivät ainakin jossain määrin avoimia keskusteluja kuulemistilaisuuksia eri puolilla maitaan. Sport Policy Development in New Zealand: Paradoxes of an lntegrative Paradigm. Noin puolet koko SPARCin rahoituksesta kohdistuu kilpaja huippu-urheilulle, kun Pohjoismaissa sen osuus on noin 10-15 prosenttia. http://www.conferenz.eo.nz/whitepapers/new-zealand-social-laboratory Redward, P. Suomessakin huippu-urheilun uudistaminen on herättänyt liikehdintää koko liikunnan kentällä, josta konkreettisin tulos on SLU:n, Nuoren Suomen ja Kunnon yhdistyminen. Suomen huippu-urheilun muutosryhmä on kuitenkin avannut keskustelua ja jopa itse muutostyötä laajemmalle asiantuntijayhteisölle kuin uusiseelantilaiset, jossa työskentely tapahtui enemmän työryhmän sisällä. (2006) Developing National Sport Policy through Consultation: The Rules of Engagement. & Jackson, S. Suomessa ja Uudessa-Seelannissa työryhmä ja sen jäsenet nimettiin erikseen. Getting Set: For an Active Nation (2001 ). KIHUn julkaisusarja nro 17 Sam, M. International Review for the Sociology of Sport 39/2 Sam, M. (2010) Urheilun tuki ja rakenteet Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa (2010). Norjan huippu-urheilumuutoksen tapahtui melko selkeästi urheiluliikkeen johdolla. Mäkinen, J. Post-election briefing for Minister for Sport and Recreation. Elsevier, 219-241. SPARC (2011 ).Briefing to the lncoming Minister for Sport and Recreation. Report of the Sport, Fitness & Leisure Ministerial Taskforce. toutuminen projektista kiinteäksi organisaatioksi kesti noin neljä vuotta. Shirley, 1. Uudessa-Seelannissa muutos tähtäsi koko urheilun ja vapaa-aikatoiminnan kentän ohjausjärjestelmän uudistamiseen. Suomessa muutosprosessi etenee urheiluliikkeen johdolla, mutta valtio seuraa ja vaikuttaa prosessiin merkittävästi. Kotimaista prosessia seuratessa tulee mieleen kuitenkin, etteivät moniääninen keskustelu ja vilpitön totuuden etsintäkään takaa helppoa ratkaisua, etenkin mikäli loppupelissä on tarjolla vain niukkoja resursseja. Bank of Finland. J. Public Act 2002 No 38. Norjan valtion tehtäväksi jäi lähinnä sopeuttaa huippu-urheilun rahoitus urheiluliikkeen tekemien ehdotusten mukaiseksi. Structural Reform in New Zealand: A Review. html SPARC (2008). Tuloksena oli kuitenkin huippu-urheilupainotteinen järjestelmä. nz/act/public/2002/0038/latest/D LM 157117. JARMO MÄKINEN, YTT Projektitutkija Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Sähköposti: jarmo.makinen@kihu.fi LÄHTEET Augestad, P., Bergsgard, N. Free whitepapers. (2006). Houlihan & M
Valmennuskeskuksen ideana on koota nämä elementit yhteen, keskinäiseen vuorovaikutukseen ja tiivistää näiden elementtien ja valmennuksen yhteyksiä (Armstrong, Hansen & Gauthier 1991; Kappler & Wadsack 1996) Viime vuosikymmenien aikana valmennuskeskusideologia on saanut uutta virtaa, sillä yhä useammat maat haluavat menestyä huippu-urheilussa. 1 ~ e ~ ~ <'. Tässä artikkelissa pohditaan huippu-urheilun asemaa liikunnan koulutuskeskuksissa. <( ~ ....., __,,;! Valmennuskeskustoiminta on kehittynyt merkittävästi, mutta liikunnan koulutuskeskukset eivät ole itsenäisesti voineet ratkaista nykyaikaiseen valmentautumisprosessiin liittyviä haasteita. Huippu-urheilun muutosprosessin myötä valmennuskeskuksilta odotetaan profiilien tarkistamista ja yhteistyön tiivistämistä. Menestyksen saavuttamiseksi on suunniteltu strategioita 26 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4 1 2012. Valmennuskeskuksella tarkoitetaan instituutiota, joka tarjoaa kansainväliseen huippu-urheilumenestyksen kannalta tärkeitä palveluja. S uomalaiset liikunnan koulutuskeskusten yhteydessä toimivat valmennuskeskukset arvioitiin vuoden 2011 jälkimmäisellä puoliskolla. Niitä ovat valmennus, harjoitusolosuhteet, valmeruajakoulutus, urheilulääkäripalvelut sekä erilaiset tieteelliseen kehitystyöhön pohjautuvat kehitysja tukitoimet. Valmennuskeskustoiminta on saamassa uusia muotoja ja tavoitteita eri koulutuskeskuksissa. Arvioinnin pontimena oli liikunnan koulutuskeskuksia ohjaavan vapaan sivistystyön muutos, joka mahdollisti valmennuskeskusten iehtävän kirjaamisen liikunnan koulutuskeskusten toimilupiin. Keskusten virallistaminen, jota ensimmäisen kerran ehdotettiin opistojen ja urheilujärjestöjen toimesta jo vuonna 1987, toteutui lopulta pitkälti valtiovetoisesti
Maaseudulla ja ruumiillisella työllä oli erityinen merkitys muun muassa Lauri Pihkalan ajattelussa ja niinpä urheiluopistot rakennettiin pääosin ajan hengen mukaisesti maaseudulle (juurtola 1977). Valmennuskeskuksessa on valmennustoiminalle tärkeitä olosuhteita, tukipalveluita, tutkimusja kehittämistoimintaa sekä osaamisen jakamisen menetelmiä ja kansainvälistä yhteistyötä." Lisäksi todetaan, että valtakunnallisen keskuksen toiminnan tulee tasoltaan ja laadultaan täyttää kansalliset ja kansainväliset vaatimukset päiviuåisharjoittelun, leiriharjoittelun ja valmennuksen osalta. Vuonna 1987 julkaistussa suunnitelmassa suomalaisten valmennuskeskusten perustamiseksi valmennuskeskusten tavoitteeksi asetettiin: • Luoda huippuvalmennukselle olosuhteet ja antaa urheilijoi lie optimaaliset harjoitusedellytykset, --Ensisijaiset elementit --Toissijaiset elementit Tuk ipalvelut KUVIO 1. (Green & Oakley 2001). Urheilijoiden päivittäisvalmennus nivoutui valmennuskeskusten toimintaan pienimuotoisesti muutamat lähellä asuvat huippu-urheilijat tai opistolla opiskelevat urheilijat kykenivät hyödyntämään olosuhteita. Sen mukaan valtakunnallisella valmennuskeskuksella tarkoitetaan: "Liikunnan koulutuskeskuksen yhteydessä toimivaa yksikköä, joka on valittujen painopistelajien osaamiskeskus ja jonka tärkeimpänä tehtävänä on suomalaisen huippu-urheilun kehittäminen. Niihin kuuluvat muun muassa pyrkimys selkeisiin rooleihin ja vuorovaikutukseen eri toimijoiden välillä sekä lahjakkaiden urheilijoiden identifiointi. (Opetusja kulttuuriministeriö 2011, 17). ja järjestelmiä. Brasilia on yksi menestysharppausta kesälajeissa havitteleva maa. Yksikkö tarjoaa huipulle tähtäävien ja jo huipulla olevien urheilijoiden valmennusta ja valmentajien koulutusta yhteistyössä laji liittojen ja muiden valmennuskeskusten kanssa. Poikkeuksen muodostaa Norja. Muita elementtejä ovat huippu-urheilukeskukset, korkeatasoiset harjoitusolosuhteet, tukiresurssien kohdentaminen niille lajeille, joilla katsotaan olevan realistiset menestysmahdollisuudet sekä lajeille ja/tai urheilijoille räätälöidyt kehityssuunnitelmat urheilussa ja opiskelussa. Huippuvalmennus koulutustoiminnan pikkuveljenä Suomessa valmentajakoulutus sekä lajien, seurojen ja piirien toteuttama leirivalmennus ovat muodostaneet valmennuskeskustoiminnan mallin jo 1930-luvulta lähtien. Ennen viime vuonna tehtyä valmennuskeskusten arviointia valmennuskeskustoimintaa määritteli Liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön valtionohjauksen kehittämistyöryhmä (2011). Olosuhteet, organisaatio ja resurssit voidaan suunnitella huippu-urheilun menestysvaatimuksien pohjalta. Vaikka myös brasilialaisen keskuksen rakentaminen törmää moniin käytännön esteisiin, voidaan suunnitelmaa pitää yhdenlaisena valmennuskeskuksen ideaalimallina. Ajatukset erillisistä valmennuskeskuksista heräsivät jo 1970-luvulla, mutta valmerinuskeskusyksiköitä muodostettiin suurimmille opistoille vasta seuraavalla vuosikymmenellä. Menestysharppauksen osatekijä Valmennuskeskusten näkökulmasta strategisissa ratkaisuissa keskeistä on ollut se, että niissä keskukset ovat osa laajempaa ja autonomisempaa huippuurheilukokonaisuutta, jota johtamaan on usein perustettu huippu-urheilun keskusyksikkö. Suomalaisen valmennuskeskustoiminnan ideaalimallia on hahmoteltu useissa mietinnöissä ja suunnitelmissa (SVUL 1987; Urheiluopistostrategia 1993; Opetusministeriö 2000). Siellä modernin valmennuskeskuksen rakentamisen ja urheiluvalmennuksen tieteellinen kehitystyö on valittu yhdeksi Rio De Janeiron olympialaisten menestystekijäksi (Kuvio 1). Päätös strategiseen huippu-urheilun kehittämiseen on lähes aina tehty valtion toimesta. Siirtyminen strategiseen huippu-urheilun kehittämiseen on muovannut ideaalisen valmennuskeskuksen mallia. Icleaalimallilla tarkoitetaan Weberin kehittämää ajatusta ideaalityyppisestä sosiaalisesta toiminnasta, joka pohjautuu täysin päämäärärationaaliseen toimintaan (Gronow & Töttö 1996, 305). Siellä maan urheiluliike käynnisti 1970-luvun lopulla prosessin, joka johti maan huippu-urheiluyksikön, Olympiatoppenin, syntymiseen ja asemoimiseen urheiluliikkeen sisälle. Rio de Janeiron rakenteilla olevan olympiavalmennuskeskuksen kriittiset menestystekijät (Lahtinen 2011) LIIKUNTA & TIEDE 49, 4/2012 27. Työryhmän hahmotelma valmermuskeskuksesta on sisältää kattavasti kansainvälisen huippu-urheilun eri osa-alueiden vaatimukset, mutta mallin toteuttaminen käytännössä törmää resurssipulaan, virhearviointeihin tai olemassa olevien instituutioiden asettamiin esteisiin, myös Suomessa
Keskukset tuottivat näitä suoritteita vuonna 2010 yhteensä 369 000 vuorokautta, joista huippu-urheilun osuus oli noin 25 000 vuorokautta (7 %) ja rahallinen arvo noin 1,1 miljoona euroa. Hyvinvointivaltion kehittyminen ja talouskasvu vahvisti uskoa resurssien kasvuun ja uudistuksen toteutumiseen, vaikka valtio ei erillisrahoitukselle aluksi lämmennytkään. Valtion koulutuskeskuksiin suuntaamassa avustuspolitiikassa huippu-urheilu ei nouse merkittävään asemaan. Pienin kerroin puolestaan on huippu-urheilulla, aikuisliikunnalla sekä muulla ohjauskoulutuksella (kerroin 1,05). Urheilun 1990-luvun rakennemuutoksen yhteydessä opistojen autonomia kasvoi valtion tulosohjauksen myötä. • Antaa urheilijoille mahdollisuudet varmistaa huippu-urheilu-uran jälkeinen elämä opiskelulla tai työhön ohjautumalla. Urheilu laajeni liikunnaksi ja valtion rooli opistojen taustalla muuttui toiminnan säätelijästä kasvuun ja monipuolisuuteen kannustavaksi manageriksi. euroa). Tuloista 50,8 prosenttia muodostui erilaisista valtion avustuksista, joista suurin osa koostui puolestaan vapaan sivistystyön valtion avustuksesta (15,6 milj. Huippu-urheilun ja vapaan sivistystyön yhteensovittaminen ei ole osoittautunut helpoksi prosessiksi. Eri kohderyhmien vuorokausien lukumäärän kehitys on vastannut valtion liikuntapoliittisia linjauksia, joiden mukaan opistot saavat eniten valtionavustusta lapsija nuorisoliikunnan sekä vammaisliikunnan vuorokausista (kerroin 1,2). 28 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012. Parissa kymmenessä vuodessa liikunnan koulutuskeskuksista on kasvanut liikunnan ja urheilun koulutusja palveluhybridejä, joiden kohderyhmiin kuuluvat niin harraste-, kuntoja terveysliikkujat kuin lasten ja nuorten urheilu sekä huippu-urheilu. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön yhteenlasketut opiskelijavuorokaudet toimialoittain vuosina 2001-2011. Urheiluopistoja perustettiin aikoinaan ensisijaisesti koulutusta varten. Suunnitelmassa hahmoteltiin uudenlaista valmennuskeskusyksikköä, joka ottaisi aiempaa vahvemman otteen urheilijoiden kokonaisvalmennuksesta. jotka ovat keskuksen päälajeissa johtavat koko maailmassa. (SVUL 1987). Autonomian ja uusien markkinoiden myötä liikunnan koulutuskeskusten toiminta laajeni kattamaan uusia osa-alueita. Valtio oli liikunnan koulutuskeskusten palvelujen tilaaja, joka rahoituksellaan varmisti palvelujen saatavuuden suomalaisille (Virtala 1993, 22). Vapaan sivistystyön mukainen valtion avustus määräytyy liikunnan valtakunnallisissa koulutuskeskuksissa niin sanotun opiskelijavuorokauden perusteella (rahoitusmallista tarkemmin ks. Samalla urheilujärjestöjen rooli muuttui omistajista asiakkaiksi. Tämä ei välttämättä merkitse huippu-urheilutoiminnan vähenemistä keskuksissa, vaan toiminnan siirtymistä maksulliseksi palvelutoiminnaksi. -:, 200 000 ClJ "'g 150 000 ro e 100 ooo :::, 1" V) g 50000 1 -Lapsija nuorisoliikunta 1 ' 1 1 1 -Vammaisliikunta 1 7 KUVIO 2. Urheilujärjestöjen 1980-luvun suunnitelma kuihtui 1990-luvun maailmanlaajuisten muutosten, kansallisen laman ja urheilun rakennemuutoksen seurauksena. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli lähes 70 miljoona euroa vuonna 2009. Keskukset keräsivät 18,1 miljoonaa euroa opiskelijamaksuja sekä 14,7 miljoonaa euroa maksullisen palvelutoiminnan tuloja (Opetusja kulttuuriminiteriö 2011). Opetusja kulttuuriministeriö 2011). Opistojen institutionalisoituminen oman lainsäädännön (1962) sekä liikuntalain (1980) myötä merkitsi niiden kehittämistä ensisijaisesti koulutusorganisaatioina. Kymmenessä vuodessa huippu-urheiluvuorokaudet ovat laskeneet noin 6 500 yksiköllä, kun taas vuorokausien kokonaismäärä on lisääntynyt 50 000: llä yksiköllä (Kuvio 2). Asiaa pohtineet työryhmät (Opetusministeriö 1991, 10; Opetusministeriö 2009, 69; Opetusja kulttuuriministeriö 2011, 17) eivät ole olleet yksimielisiä asiasta. • Varmistaa valmennuksellisen tieto-taidon saatavuus kaikilla valmentautumiseen liittyvillä osaalueilla. Mitä _ 250 000 a. Kaikkien viimeksi mainittujen kohderyhmien vuorokausimäärät ovat vähentyneet vuosien 2001 ja 2010 välisenä aikana
Lahtinen, J. Liikunnan koulutuskeskukset ovat löytäneet toisensa edunvalvonnassa, mutta esimerkiksi valmennuskeskustoiminnassa yhteistyö tai työnjako on ollut näennäisiä. Oevelopment of a model for evaluating High Perlormance Sport Centers in Canada. JARI LÄMSÄ, LitM. Opistot toimivat säännöllisenä harjoituspaikkana 25 prosentilla Suomen Olympiakomitean tukiurheilijoista (n=235). Suuret opistot, kuten Kuortane ja Pajulahti ovat panostaneet vahvasti valmennuskeskustoiminnan kasvuun ja palvelujen monipuolistamiseen, "täyden palvelun talon rakentamiseen". Liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön valtionohjauksen kehittäminen. Organisationsentwicklung tur Olympiastudtpunkte. 20. Työryhmämuistioita 2000, 23. Journal of Sport Management 1991, 5, 153-176. Työryhmien muistioita 1991: 14 Opetusministeriö 2000. 2012. Noro & PTöttö. SVUL:n arkisto. Liikunnan koulutuskeskukset. Samalla käynnistettiin puhe opistoverkostosta ja yhteistyöstä. Valmennuskeskusten kehitystyöryhmän muistio. & Töttö, P. ISBN 978-952-5676-54-9. Opetusministeriö 2009. & Wadsack, R. ARKISTOLÄHTEET / SUOMEN URHEILUARKISTO SVUL. 1987 Suunnitelma valmennuskeskusten perustamiseksi. Kilpaja huippuurheilun tutkimuskeskus,jyväskylä, 100 s, 2012 on ladattavissa osoitteesta: http:llwww.kihu.fi/tuotoksetlhalw! LÄHTEET: Armstrong, A.J., Hansen, H. Vähän kaikkea kukin omaan suuntaansa Suomalaisten liikunnan koulutuskeskusten tavoitteena on ollut tehdä vähän kaikkea. Koulutuskeskukset kilpailevat asiakkaista Lajiliitot kilpailuttavat Liikunnan valtakunnallisten koulutuskeskusten muodostamisen yhteydessä 1990-luvulla käynnistettiin strateginen suunnittelu, jonka tavoitteena oli opistojen profiilien ja keskeisten toimintojen määrittäminen. Työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011. Littojen ja Olympiakomitean palkkaamia valmentajia lukuun sisältyi 52. Schriftenreihe des Bundesinstituts fur Sportwissenschaft, band 87. 2001. Huippu-urheilutyöryhmän muistio. Opistojen omien ilmoitusten mukaan niissä harjoitteli säännöllisesti yhteensä 1400 aikuistai junioriurheilijaa. Opetusja kulttuuriministeriö. Lajiliitot vastaavat Suomessa oman lajinsa huippuurheilun kehittämisestä ja toteuttamisesta (Opetusministeriö 2004, 45). työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:22. Tämä pyrkimys on toki liittynyt lähes kaikkiin liikuntaja urheiluorganisaatioihin. Viime vuosina Eerikkilän urheiluopisto on jalostanut perinteistä suomalaista koulutukseen pohjautuvaa mallia, opistolle tullaan oppimaan, ei harjoittelemaan luomalla uudenlaisen jalkapallovalmennuksen seurannan, koulutuksen sekä kehitysja tutkimustoiminnan kokonaisuuden. työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009 12. Opetushallitus. 1993. Teoksessa J. Juurtola, T. 1977. 1997 Max Weber Kapitalismi, byrokratia ja länsimainen rationalisuus. & Oakley, B. Opetusministeriö & Urheiluopistojen yhdistys ry. 2000-luvulla liikunnan koulutuskeskukset ovat myös lähteneet kehittämään valmennuskeskustoimintaa eri suuntiin. Valmennuskeskustoiminta on kehittynyt merkittävästi, mutta liikunnan koulutuskeskukset eivät ole itsenäisesti voineet ratkaista nykyaikaiseen valmentautumisprosessiin liittyviä haasteita. Käytännössä kilpailu asiakkaista on ollut koulutuskeskuksille vähintään yhtä olennaista kuin yhteistyö. Gronow, A. Prosessista tullee pitkä ja haastava, sillä millään taholla ei yksinään ole valtaa tai resursseja huippuurheilusuhteiden määrittelyyn. 16.10.1987 LIIKUNTA& TIEOE49 • 4/2012 29. Ne päättävät itsenäisesti valmennuksen ja kilpailutoiminnan organisoinnista paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. & Nummela, A. & Gauthier, R. Opetusministeriö 2004. 1993. Valmennuskeskusarviointi. Varsinkin isot lajiliitot voivat kilpailuttaa opistoja,joille lajien rnassaleireillä on suuri taloudellinen merkitys. Suomen urheiluopisto 19271977. KIHUn julkaisusarja nro 32. Virtala, M. Liittohallituksen pk. (julkaisematon lähde) Opetusministeriö 1991. 2011. Leisure Studies 20 (41, 247-267 Gronow, J. Suomalaisen mallin mukaan lajit omistavat lajinsa valmennuksen. Tutkija KIHU Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus Sähköposti: jari.lamsa@kihu.fi RAPORTTI: Lämsä,j. kauempaa urheilutoimintaa asiaa katsotaan, sitä etäisemmältä huippu-urheilu näyttäytyy vapaasta sivistystyöstä. Sosiologian klassikot. Tampere; Gaudeamus. Valtakunnallisella tasolla lajiliitot päättävät kumppanuudesta erilaisten urheilun ja valmennuksen palveluita tuottavien tahojen kanssa. 2011. 1991. Suomalaiset valmennuskeskusyksiköt ovat kooltaan pieniä, jos tavoitteena on huippu-urheilijoiden arkivalmennus yhdistettynä monipuoliseen koulutusja asiantuntijatoimintaan. Yhteistyön ja huippu-urheilun yhteisen kulttuurin sijaan lajien kiinnittyminen opistoon ja valmennuskeskukseen näyttää tapahtuvan enemminkin hyvien olosuhteiden ja harjoittelurauhan perusteella. Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2009-2012. Vierumäki on ollut edelläkävijä valmentajakoulutuksen kehitystyössä ja Lapin sekä Varalan urheiluopistot ovat painottaneet toimintaa urheiluakatemioiden suunnassa. Koska Suomesta puuttuu taho, joka voisi säädellä lajien ja valmennuskeskusten välisiä suhteita, ne ovat muuttuneet kilpailullis-markkinalliseen suuntaan. Pian OTC Rio de Janeiro. Opistoilla työskenteli vuonna 2011 noin 160 valmennuskeskustyöntekijää, joista päätoimisia oli noin sata. UROS 2000 Urheiluopistostrategia. Urheiluopistostrategia. Lahti; Suomen urheiluopisto Kappler, E. Elite sport development systems and playing to win: uniforrnitv and diversity in international approaches. Huippu-urheilun muutosprosessin myötä valmennuskeskusten profiilien tarkennukset sekä yhteistyön tiivistämisen vaatimukset ovat kasvaneet. 1996. Schorndorl. Urheiluopistotyöryhmän muistio. Koska nykyinen valmennuskeskusmalli perustuu nimenomaan lajien ja keskusten väliseen sopimukseen, on viime kädessä lajin ratkaisuista kiinni, millaisia urheilijoita se keskukseen lähettää ja kuinka usein. Green, M. Suomalainen aikuiskoulutus, 11
Kun urheilu kuitenkin 1950-luvun lopulta alkaen television nousun ja kansallisten valmennusjärjestelmien rakentamisen myötä yhä enemmän arnmattimaistui, alkoi KOK:n amatööri-ihanne näyttää muinaisjäänteeltä. Olympialaisten ilmapiiri oli nationalismin ja ideologisen vastakkainasettelun läpitunkema. Samaranchin tarkka vainu Vielä 1960-luvulla KOK oli resursseiltaan varsin vaatimaton organisaatio, jonka toimintaa ohjasi urheilun moraalista puhtautta korostanut idealismi. Sporttipomojen puheissa urheilu näyttäytyy muusta maailmasta erillisenä ihanteellisena irnpivaarana, jota poliittinen ja taloudellinen ornanvoitonpyynti eivät ole päässeet tahraamaan. Esimakua urheilun valjastamisesta oli tarjonnut jo Berliinin 1936 kesäkisoja propagandaansa hyödyntänyt kansallissosialistinen Saksa, mutta todellisen huippunsa urheilun politisoituminen saavutti vasta Kylmän sodan kaudella. Rautaesiripun moLIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012 31. Maailman atleettivalioiden kohtaamisen ympärille on rakennettu spektaakkeli, joka globaalin yleisönsä ja ihanteellisen imagonsa vuoksi vetää magneetin tavoin puoleensa niin hallituksia kuin ylikansallisia suuryrityksiäkin. Nimellisesti itäblokin urheilijat olivat opiskelijoita tai sotilaita, tosiasiassa täyspäiväisiä urheilun valtioammattilaisia. Erityisesti kommunistisissa maissa luotiin keskitettyjä valtiollisia urheilu järjestelmiä, joiden tehtävänä oli tuottaa maalle ja sen poliittiselle ideologialle kansainvälistä arvonantoa urheilumenestyksen avulla. Kansainvälinen Olympiakomitea olympismin, politiikan ja bisneksen risteyksessä KOK:n nykyinen mahtiasema perustuu urheilun poliittisen ja kaupallisen merkityksen taitavaan hyödyntämiseen. Suurin ristiriita sanojen ja tekojen välillä vallitsee juuri olympialaisissa, jotka tarjoillaan yleisölle ja sponsoreille urheilun jaloimpien arvojen kirkkaimpana kristallisoitumana. Nämä puheet ovat tietysti pelkkää retoriikkaa jo senkin vuoksi, että suuri osa urheilujohtajista on päässyt asemaansa nimenomaan poliittisen tai taloudellisen vaikutusvaltansa ansiosta. Tosiasiassa KOK:n nykyinen mahtiasema perustuu ennen kaikkea urheilun poliittisen ja kaupallisen merkityksen taitavaan hyödyntämiseen. Erityisesti amerikkalaisen Avery Brundagen puheenjohtajakaudella 1952-1972 KOK piti urheilun kaupallistumisen vastustamista yhtenä tärkeimmistä tehtävistään. P erusasiakirjassaan Olympic Charterissa Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) vannoo vastustavansa kaikkea urheilun ja urheilijoiden poliittista tai kaupallista hyväksikäyttöä. Naiviin idealismiinsa kangistunut KOK ei pystynyt estämään olympialaisten muuttumista maailmanpolitiikan symboliseksi taistelukentäksi. Johtotähtenä oli arnatööriys; muusta kuin pyyteettömästä rakkaudesta lajiinsa kilpailevat urheilijat haluttiin pitää olympialiikkeen ulkopuolella. Näennäinen epäpoliittisuus ja epäkaupallisuus tekevät olympialaisista houkuttelevan välineen hallituksille ja suuryrityksille. Hallitukset ympäri maailmaa tajusivat nopeasti laajalle televisioitujen kansainvälisten urheilutapahtumien välinearvon
Samaranchin johdolla KOK ryhtyi määrätietoisesti ulosmittaamaan sitä kaupallista potentiaalia, jota globaalin julkisuuden ja jalon aatteellisuuden yhdistelmä olympiakisoille loi. Moskovan kisojen uskottiin kiinnostavan amerikkalaisia laajasti, kävihän USA:n joukkue nyt ensimmäistä kertaa symbolista taistelua kommunistisia kilpakumppaneitaan vastaan näiden kotikentällä. Tähän summaan on lisättävä vielä muun maailman tv-oikeudet. Sydneyssä hintalappu Yhdysvaltain oikeuksille oli jo 715 miljoonaa dollaria, Lontoossa peräti 1,38 miljardia. Esimerkiksi kun Brasilia edellisen olympiadin aikana maksoi OTI:n kautta oikeuksista noin yhdeksän miljoonaa dollaria, KOK myi Sotshin ja Rion kisojen oikeudet kaksi vuotta sitten kolmelle paikalliselle mediayhtiölle 170 miljoonalla. Samalla hän kuitenkin piti tarkasti huolen siitä, että liikkeen nuhteettoman julkisivun kivijalka, rehtiin kilvoitteluun ja kansainväliseen solidaarisuuteen nojaava olympiaaate, oli ylevästi esillä julistuksissa ja juhlapuheissa. Myöhempiin hintoihin Moskovan oikeudet olivat kuitenkin vielä halvat. Sen sijaan, että se myy oikeudet latinalaisen Amerikan televisiojärjestö OTI:n kaltaisille suurille monikansallisille yhteenliittymille, se on alkanut myydä oikeuksia jokaiseen maahan erikseen. lopulta oikeuksien hinta nousi 87 miljoonaan dollariin, mikä oli 62 miljoonaa dollaria enemmän kuin Montrealissa. Vastavoimien romahdettua USA:ssa ja Isossa-Britanniassa 1980-luvulla toteutettu uusliberalistinen talouspolitiikka levisi ympäri maailman. Taloudellisen sääntelyn purkaminen, kansainvälisen kaupan esteiden poistaminen, pääomaliikkeiden vapauttaminen, informaatioteknologian kehitys ja politiikan korvaaminen markkinaohjauksella johtivat 1990-luvulla globaalien markkinoiden syntyyn ja ylikansallisten suuryritysten dominoiman globaalikapitalismin nousuun. lihavien mainostulojen toivossa kaikki kolme suurta eli ABC, NBC ja CBS halusivat kisat itselleen. lemmin puolin urheilijoiden suoritukset tulkittiin osoituksina kansakuntien elinvoimasta ja poliittisten järjestelmien suorituskyvystä. Nykyisen kaltaiseksi jättibisnekseksi olympialaisten televisiointi kuitenkin nousi paradoksaalisesti vasta kommunistisen Neuvostoliiton järjestämissä Moskovan kisoissa. Harva organisaatio hyötyi tästä mullistuksesta yhtä paljon kuin KOK. Esimerkiksi Euroopan yleisradiounioni EBU, jota me Suomessa saamme kiittää kisojen näkymisestä, maksoi Vancouverin ja Lontoon kisojen oikeuksista 614 miljoonaa euroa. TV-tulot tulevat yhä kasvamaan, sillä KOK on siirtymässä uusiin käytäntöihin tv-oikeuksien myynnissä. Olympialaisten poliittisuuden kulminaatiopiste saavutettiin Moskovan (1980) ja Los Angelesin (1984) kisoissa, kun supervallat pääsivät peräkkäisissä kotikisoissa todistelemaan ideologiansa paremmuutta ja boikotoimaan toisiaan. Uuden myyntistrategian ansiosta Yhdysvaltain osuus KOK:n televisiSiitä huolimatta, että KOK tahkosi viime olympiadin aikana yli viisi miljardia dollaria tuloja, se on lailliselta statukseltaan edelleen voittoa tuottamaton yleishyödyllinen järjestö. Television suosion kasvu alkoi kuitenkin pian näkyä; Tokion kisoissa, jotka olivat ensimmäinen maailmanlaajuisesti televisioitu urheilutapahtuma, oikeudet maksoivat jo lähes kolme kertaa enemmän. 32 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012. Oikeuksien hinnat kaksintai kolminkertaistuivat jokaisen olympiadin aikana aina Montrealin 1976 kisoihin saakka. USA ei lopulta osallistunut kisoihin lainkaan, mutta oikeudet ostanut NBC vältti katastrofin, koska se oli ottanut boikotin varalta vakuutuksen. CBS maksoi Rooman kisojen tv-oikeuksista vuonna 1960 vaivaiset 394 000 dollaria. Tv-oikeuksien suurimmat markkinat löytyvät Pohjois-Amerikasta, jossa kaupallinen televisio on levinnyt laajimmalle ja jossa alan kilpailu on huomattavasti esimerkiksi Eurooppaa kovempaa. Kylmän sodan päätyttyä kaksi urheilun poliittisen hyväksikäytön kenties pisimmälle vienyttä valtiota, Neuvostoliitto ja DDR, katosivat historian roskatynnyriin. Maailmanpolitiikassa kahden ideologinen kahtiajako ja ydinsodan uhka korvautuivat globalisaatiolla, markkinavoimilla sekä kansainvälisen terrorismin ja pandemioiden kaltaisilla uusilla uhilla. Kun Juan Antonio Samaranch tuli järjestön johtoon 1980, hän ryhtyi tekemään selvää pesäeroa olympialiikkeen perinteiseen amatööriidealistiseen toimintakulttuuriin. Olympiadin 2009-2012 aikana KOK:n yhteenlasketut tulot tv-oikeuksista olivat huikeat 3,9 miljardia dollaria. Jo pahasti yskivän keskusjohtoisen komentotalouden vaikeuksien kanssa painiskelleet kisaisännät päättivät pistää budjettinsa kuntoon amerikkalaisten tv-rahoilla, peluuttivat yhtiöitä taitavasti toisiaan vastaan ja paisuttivat hintaa yhä uusilla tarjouskierroksilla, taktisilla tietovuodoilla ja jopa valetarjouksilla. Boikottien kautta kisoista tuli politiikan pelinappula myös hyvin konkreettisesti. Kisajärjestäjät käyttivät isännyyden suomaa mahdollisuutta hyväkseen esitelläkseen oman valtionsa kaikinpuolista erinomaisuutta. KOK kauppiaana Vielä 1960ja 1970-luvuilla olympialaisten televisiointi oli nykyiseen verrattuna varsin edullista
Kun aiemmin kisojen järjestelykomiteat olivat hoitaneet sponsorihankinnan, KOK siirsi päävastuun, neuvottelumandaatin ja rahavirrat itselleen. Hallitukset kilvoittelevat oikeudesta järjestää miljardiinvestointeja edellyttäviä kisoja, koska niiden katsotaan tuovan isäntämaalle, sen kulttuurille, historialle ja poliittis-taloudellis-sosiaaliselle järjestelmälle kansainvälistä arvostusta, taloudellista nostetta ja hyvää UIKUN'TA & TIEDE 49 • 4/2012 33. Yrityksille kisat ovat ennen kaikkea mahdollisuus saada mielikuvanostetta linkittymällä yleisön mielissä ylevää n olympia-aatteeseen, jonka keskiössä ovat reilu peli, maailmanrauha, kansainvälinen solidaarisuus ja nuoruuden elinvoima. USA:n NBA-tähdistä kootun "Drearn Tearnin" saapuminen Barcelonan olympiaturnaukseen 1992 oli yksi kesäkisojen historian suurimmista mediatapahtumista. Tulojensa maksimoimiseksi KOK hajautti kesäja talvikisat kahden vuoden päähän toisistaan, jotta tv-kanavien ja sponsoreiden ei tarvitsisi mahduttaa kaksia kisoja yhden vuoden budjettiin. TOP-ohjelma osoittautui nopeasti loistavaksi tulonhankintavälineeksi: ensimmäisellä nelivuotiskaudellaan 1985-1988 se tuotti vielä verrattain vaatimattomat 106 miljoonaa dollaria, mutta Naganon ja Sydneyn kisat kattaneella olympiadilla 1997-2000 kassaan kilahti jo 579 miljoonaa. Coca-Cola on ainoa KOK:aa sponsoroiva virvoitusjuomayhtiö, Visa ainoa rahoituslaitos, Samsung ainoa matkapuhelinvalmistaja ja niin edelleen. Lisäksi vuodesta 1992 alkaen järjestelykomiteoiden on täytynyt saada paikallisille sponsorisopimuksille KOK:n etukäteishyväksyntä ja maksaa sille näistä viiden prosentin komissio. Urheilun viihdeja tunnearvo yhdistyneenä olympialaisten arvostettuun traditioon tuo kisoille miljardiluokan globaalin yleisön, minkä ansiosta mainostuloja halajavat tvyhtiöt ovat valmiita maksamaan lähetysoikeuksista huimia summia. Kisojen ammattilaistuminen tarkoitti niiden urheilullisen tason nousua, kilpailun kiristymistä ja viihdearvon kasvua, mikä puolestaan johti entistä suurempiin yleisöihin, rahakkaampiin tv-sopimuksiin ja suurempiin sponsorirahavirtoihin. Virvoitusjuomia ja hampurilaisia osaavat valmistaa muutkin kuin Coca-Cola tai McDonald's, mutta harvat pystyvät kilpailemaan niiden kanssa mainosbudjeteissa. Parhaassa tapauksessa sijoitus poikii yritykselle satojen miljoonien eurojen edestä uutta bisnestä. Talvikisoissa sama koettiin Naganossa 1998, kun NHL-jääkiekkoilijat pääsivät ensimmäistä kertaa taistelemaan olympiamitaleista. Olympialiikkeen perinteisestä arvopohjasta tosiasiassa jo pitkälti irtautuneelle uudelle KOK:lle askel oli looginen ja palveli myös Samaranchin suurta tavoitetta, olympialaisten kaupallisen potentiaalin kasvattamista. Pitääkseen olympialaisten järjestämisen, markkinoinnin ja julkisuuskuvan mahdollisimman tiukasti omissa käsissään KOK on perustanut oman markkinointiyhtiön, oman televisioja radioyhtiön, suurtapahtumien järjestämiseen liittyvää koulutusta ja neuvontaa myyvän konsulttiyhtiön sekä oman filmiarkiston ja kuvatoimiston. KOK:lla on hallussaan globaalin kauppakadun kenties paras näyteikkuna ja valta päättää, mitä sinne, itse urheilun lisäksi tietenkin, sijoitetaan. Tällä hetkellä KOK:lla on yksitoista kärkisponsoria, joista kukin nauttii monopolioikeutta olympiabrändiin omalla alallaan. Myös poliittisesta julkisuudesta on tullut globaalia; kun Barcelonan avajaisissa läsnä oli 27 valtionpäämiestä, oli heitä Lontoossa 20 vuotta myöhemmin peräti 95. Hyvästit amatööriydelle Vihdoin vuonna 1986 KOK päätti luopua jo lähes naurettavaksi muuttuneesta ja monin tavoin kierretystä amatöörisäännöstään. Olympiabrändiä monopolistisesti vaalimalla sekä taitavasti kehittämällä KOK on luonut ainutlaatuisen tuotteen, jonka se pystyy myymään useilla eri markkinoilla yhtäaikaisesti, samalla kun sen omat kulut ja vastuut pysyvät verrattain pieninä. Vancouverinja Lontoon olympiadilla se tuotti 957 miljoonaa dollaria ja tämänkin summan ennakoidaan edelleen kasvavan. Olympiarenkaat ovat yksi maailman tunnetuimmista brändeistä, eivätkä yritykset pihtaile pyrkiessään ohi kilpailijoidensa KO K:n kärkisponsorien harvaan ja valikoituun joukkoon. Olympialaisten näkyvyyden vuoksi TOP-ohjelmalla on vaikutuksia myös toiseen suuntaan: se on tehnyt globaaleille markkinoille tunkeutumisesta entistä hankalampaa ja kalliimpaa. 1980-luvun puolivälissä Samaranchin johdolla uudistettiin myös KOK:n sponsorivarainhankinta. otuloista on nyt ensimmäistä kertaa pudonnut alle puoleen, kun se vielä 1984 Los Angelesin kisoissa oli 78 prosenttia. Aiemmasta satojen lähinnä paikallisten pienten sopimusten tilkkutäkistä siirryttiin The Olympic Partner -ohjelmaan (TOP), jossa tehdään vain muutamia suuria, pitkäkestoisia ja globaaleja sopimuksia ylikansallisten jättiyritysten kanssa. Viimeisen 30 vuoden aikana KOK on toiminut johdonmukaisesti varjellakseen yksinoikeuttaan olympiabrändiin ja sen avulla luotuihin rahavirtoihin. Viattomuuteen pakatut viestit Kisakaupunkien valintaan liittyy monenlaisia poliittisia intohimoja, laskelmointia ja intrigointia. Saadessaan kisat isäntäkaupungit sitoutuvat luovuttamaan kaikki kisoja koskevat immateriaalioikeudet KOK:lle
Samaranchin johdolla KOK tajusi tarjoamansa käärepaperin arvon ja ryhtyi ottamaan siitä kunnon hintaa. Tämä toki on sopusoinnussa olympiaperinteen kanssa, mutta moraalisesti kestämätöntä, kun samaan aikaan urheilijoiden ympärillä muut takovat rahaa sen minkä ehtivät. mieltä. Tästä huolimatta sitä ei ole edes merkitty kotimaansa Sveitsin kaupparekisteriin. Myös poliittisesta julkisuudesta on tullut globaalia; kun Barcelonan avajaisissa läsnä oli 27 valtionpäämiestä, oli heitä Lontoossa 20 vuotta myöhemmin peräti 95. Urheilijoiden valmentautumisen maksavat heidän omat sponsorinsa, valtiot, lajiliitot, urheiluseurat, urheilijat itse ja heidän lähipiirinsä. Tuloksia itse kisoissa ei kenties enää tulkita yhtä sumeiden ideologisten silmälasien läpi kuin Kylmän sodan aikana, mutta nationalismi on vahvasti läsnä heti avajaisten maittain tapahtuvasta sisäänmarssista alkaen. Samaan aikaan kun KOK nettoaa kisojen tvoikeuksista miljardeja, sen myymän näytelmän päätähdet eli urheilijat kisaavat olympialaisissa vain kunniasta. Jos Kylmän sodan köyhä amatööri-KOK olikin valtioiden häikäilemättömästi tarkoituksiinsa käyttämä hyödyllinen hölmö, tuli järjestöstä Samaranchin johdolla omanarvontuntoinen globaalilla areenalla huomattavaa taloudellista ja poliittistakin valtaa käyttelevä peluri. Jos urheilu mielletään ihmiskunnan yhteiseksi omaisuudeksi ja kulttuuriperinnöksi, eikö sopivampi rooli KOK:lle voitonmaksimoinnin sijaan olisi keskittyä tämän perinnön säilyttämiseen ja vaalimiseen 7 MARKKU JOKISIPILÄ, VTT Tutkija, akateeminen johtaja Baltic Sea Region Studies Turun yliopisto Sähköposti: markku.jokisipilä@utu.fi 34 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4 '2012. Juuri tämä näennäinen epäpoliittisuus ja epäkaupallisuus tekevät olympialaisista niin houkuttelevan välineen hal lituksil le ja suuryrityksille. Tämä selittää esimerkiksi sen, miksi presidentti Vladimir Putin oli valmis laittamaan kaiken henkilökohtaisen arvovaltansa peliin saadakseen 2014 talvikisat Venäjän Sotshiin. KOK:sta on tullut olympiaihanteen julkisivunsa takana tosiasiallisesti monopoliasemaa nauttiva monikansallinen yritys. Pitääkö meidän hyväksyä esimerkiksi se, että yhteiskunnan tuella valmentautuneet suomalaisurheilijat ovat suorituksellaan vastikkeetta välillisesti tukemassa ylikansallisten suuryritysten markkinointiponnistuksia. KOK edellyttää isäntävaltioilta kisoja koskevaa kansallista lainsäädäntöä ja vaatii näitä suojaamaan yhteistyökumppaniensa liiketaloudellisia intressejä mm. Kisaisännistä on tullut eräänlaisia KOK:n palveluksessa olevia franchisingyrittäjiä,jotka saavat käyttöönsä globaalisti tunnetun brändin, mutta joutuvat tekemään kaiken muun itse. Lippujen ja kansallishymnien saattelemana voitot kääntyvät helposti kansallisiksi saavutuksiksi ja voimannäytteiksi, ei ainoastaan poliitikkojen vaan myös ennen kaikkea oman maan urheilijoiden suorituksista kiinnostuneiden median ja yleisön tulkinnoissa. KOK:n asemassa sekä laajemminkin olympialiikkeessä tapahtunutta historiallista muutosta tarkasteltaessa herää lopulta kysymys, onko KOK:n vaatimus yksinoikeudesta olympialaisiin enää kestävällä pohjalla. Jotain KOK:n painoarvosta kertoo sekin, että Samaranch kampanjoi vakavissaan saadakseen Nobelin rauhanpalkinnon, kunnes vuonna 1998 paljastunut KOK:n lahjusskandaali tuhosi hänen mahdollisuutensa. Suoritusten ohella läpi kisojen seurataan herkeämättä myös kansakuntien keskinäistä paremmuusjärjestystä mitalitaulukossa. Tässä tehtävässään se on kiistatta onnistunut erinomaisesti. Samaranchin kaudesta alkaen KOK:n toiminnan johtotähtenä on ollut mahdollisimman täysimittaisesti realisoida se kaupallinen potentiaali, joka urheilulla suuren yhteiskunnallisen ja kulttuurisen merkityksensä ansiosta on. Suurimmat taloudelliset riskit lankeavat miljardiinvestointeja verorahoilla tekevien isäntäkaupunkien kannettaviksi. Toisaalta juuri urheilun suuri yleinen merkitys panee kysymään, voiko sen tärkein ja seuratuin tapahtuma mitenkään olla jonkin yksittäisen tahon, edes voittoa tavoittelemattoman yleishyödyllisen järjestön, yksityisomaisuutta. KOK on saavuttanut taloudellisen aseman, jollaisesta sen perustaja paroni Pierre de Coubertin ei olisi voinut unelmoidakaan. Me Suomessa voimme miettiä vaikkapa Lontoon kisojen heikon menestyksen herättämiä kansallisia kriisitunnelmia tai sitä, miksi meille aina on niin tärkeää voittaa nimenomaan Ruotsi. Samalla kun se on hiljaisesti hyvästellyt olympia-aatteen alkuperäiset arvot, se on huolellisesti varjellut olympialaisten puolueetonta ja ylevää julkisivua. Siitä huolimatta, että KOK tahkosi viime olympiadin aikana yli viisi miljardia dollaria tuloja, se on lailliselta statukseltaan edelleen voittoa tuottamaton yleishyödyllinen järjestö. Se on luonut nerokkaan bisnesmallin, jossa tuote, olympialaiset, on suurimmaksi osaksi muiden kuin sen itsensä valmistama. Voiko olympialaisia omistaa. Poliittiset ja kaupalliset viestit saavat ikään kuin viattomuuden sädekehän ja uudenlaista vakuuttavuutta, kun ne esitetään olympia-aatteeseen käärittyinä. Kun olympialaisten kaikki muut osa-alueet jo ovat markkina-ajattelun läpitunkemia, on erikoista, että urheilijat ja heidän valmentautumisensa mahdollistaneet tahot eivät saa murusiakaan siltä pöydältä, jonka ovat itse kattaneet. rajoittamalla kilpailevien yritysten oikeuttaa harjoittaa tuotteidensa markkinointia kisojen aikana. KOK on taitavasti kääntänyt vaikean asemansa olympia-aatteen, kaupallisuuden ja politiikan ristipaineissa edukseen
iihJ.fll ..........., ....... ··~·· •.-__.,,...,. l l : i !~. ~ ~ .. 1 :"';~ . "' · 18 111ah1avi111l ,11n ~lyissä, jotka tavalla. Kisa--,.-•ima ·a siihen . )'(: Lontoon · 1 järjestett ~-190.8, 19 ; 1908ja120 at ·-~~®il --.,!Df,Wt,fi:M:fro ~ [l.fl~htnl'!E.fhu1 ~~ tmrmhlil-..-~ m kansainvälisen o tulevaisuuden I< I di(BIOUatu mdUmm, lham Rm.910• ~mii== llmdbO 1 . ' ' .• ~"f: hli11JI: -.-~ a~tfl .. millmbmm llm>.UlblPulfhfflllmDldlnmm llmmmimmm1bi:m ml~ .. ,,. , F 'l . 1111 .. i I i: . _ _,,_,..Jopa y111p1a 11s oriusUIKUNTA&TIEDE49•4'2012 35. · j ~ e. i_( :;, /· LONTO • • ~ • • ',·,
Sinänsä britit toimivat täysin hyv äksyttävästi, sillä järjestäjillä oli vielä tuolloin oikeus määritellä kisaohjelma. Ylipäätään kisojen kansallinen ja kansainvälinen huomioarvo oli paljon suurempi kuin 1896, 1900 jal904 tai ainoaksi jääneissä olym piadin välikisojen 1906. Nationalismin ja olympiakisojen välinen side vahvistui Lontoossa oleellisesti. Nationalismilla ei ollut kovin suurta osaa kisoissa, mikä oli 1940-luvun lopun ilmapiirissä ymmärrettävää. Isäntämaan edellä oli muun muassa 20 mitalilla kuudenneksi sijoittunut Suomi. Kolme parasta urheilijaa sai mitalin. Vuoden 1948 olympiakisat eivät olleet IsossaBritanniassa kesän ainoa urheilun suurtapahtuma. Vuoden 1908 kisojen ilmapiiriin vaikutti kuitenkin brittien käsitys urheilukulttuurinsa ylivertaisuudesta, mikä herätti närää muiden joukkueiden keskuudessa. Tukholman kisojen ohjelma muotoutui ruotsalaisjärjestäjien ja KO K:n välisten neuvottelujen pohjalta. Monet Bulgarian ja Romanian joukkueen jäsenet joutuivat jäämään pois kisoista, kun he eivät saaneet viisumia kommunistisen puolueen jäseninä. Samasta syystä olympiamatka jäi haaveeksi Suomen joukkueen johtajistoon kuuluneella Yrjö Enteeltä ja Yleisradion toimittaja Unto Miettiseltä. Järjestelykomitea teki tavoitteen varmistamiseksi laajaa yhteistyötä eri etnisten ryhmien kanssa. Kesän 2011 katumellakat Lontoossa ja muissa kaupungeissa toivat esiin brittiläisen yhteiskunnan uudelleenkärjistyneen 36 U KUNTA 8 TIEDE 49 • 4 2012. Sodan päätyttyä Lontoo oli yhden voittajavallan pääkaupunkina itsestään selvä valinta olympiaisännäksi. Joukkueet marssivat avajaisjuhlallisuuksien aikana maansa lipun taakse ryhmittyneinä stadionille. Saavutus ei suomalaisia tyydyttänyt toivottua heikomman yleisurheilumenestyksen vuoksi. tilalle. 1948 KOK myönsi 1930-luvun lopussa Loruoolle vuoden 1944 kesäolympiakisojen isännyyden. Ilmapiiriin vaikutti erityisesti Neuvostoliiton aloittama Berliinin saarto, jota Yhdysvallat liittolaisineen mursi ilmakuljetuksin. Brittiläisen tulkinnan mukaan Lontoon kisat olivat ensimmäiset täysimittaiset nykyajan olympiakisat. Julkinen sana riepotteli kestävyysjuoksija Viljo Heinoa ja urheilijoita, jotka olivat arvostelijoiden mielestä menettäneet suomalaisen sisun ja kilpailleet ponnettomasti. Lontoossa nähtiin myös ensimmäinen loikkaustapaus, kun Tsekkoslovakian naisvoimistelujoukkueen johtajistoon kuulunut Marie Provaznikova ei palannut kisoista kotimaahansa. 2012 Lontoo isännöi vuoden 2012 kisat postmodernissa maailmassa, jossa urheilu on viihdetuote. Vaikka Britannia lukeutui voittajiin, niin samalla oli selvää, ettei se enää ollut maailman johtavia mahteja. Maailmansodan häviäjävaltioiden Saksan ja Japanin joukkueilla ei ollut asiaa kisoihin. Lontooseen valmistui ensimmäinen nimenomaan kisoja varten rakennettu stadion. Ison-Britannian ja Australian välinen krikettiotteluiden sarja (The Test Matches) saavutti vähintään yhtä paljon huomiota kuin olympiakisat. Kisoja ei kuitenkaan voitu järjestää toisen maailmansodan takia. Lontoo järjesti kisat lyhyellä valrnistauunnisajalla, sillä KOK oli valinnut kaupungin isännäksi 1907. 1920-luvulta alkaen KOK on määritellyt kisojen kulun. Olympiamenestys alkoi näyttäytyä todisteena kansakunnan kyvy kkyydestä. Elintarvikesäännöstely oli voimassa ja kisa järjestäjät saivat eri maista elintarvikelahjoituksia. Sodasta taipuva Lontoo korosti kisojen olevan luonteeltaan vaatimattomat (The Austerity Games). Sekä kisajärjestäjät että konservatiivien ja liberaalidemokraattien muodostama hallituskoalitio toivoivat kisojen liennyttävän yhteiskunnallista ilmapiiriä ja muodostuvan yhteiseksi koetuksi kansalliseksi voimannäytteeksi. Järjestelykomitea päätti pitää kisat englantilais-ranskalaisen teollisuusnäyttelyn yhteydessä. Urheilullisesti isäntämaan joukkue menestyi heikosti ja ylsi kokonaismitalimäärässä vasta 12. Japani yritti vastoin KO K:n kantaa lähettää kisoihin joukkueen, mutta Ison-Britannian ulkoministeriö torjui ajatuksen jyrkästi. Yhtenä kisojen perusviestinä oli välittää sanomaa monikulttuurisen Britannian kyvystä tehdä yhteistyötä yhteiskunnallisista p etnisistä ristiriidoista huolimatta. Yhdysvaltojen joukkue menestyi erinomaisesti yleisurheilussa ja Iso-Britannia saavutti eniten mitaleita, ei vähiten isäntiä suosineen ohjelman vuoksi. Lontoon kokemusten perusteella Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) alkoi kiinnittää enemmän huomiota kisaohjelmaan ja tuomarityöskentelyyn. Ministeriö muistutti, että maiden välillä ei ollut vielä solmittu rauhaa. Olympialiikkeen historiaan kisat jäivät etenkin kisojen jatkuvuuden osoituksena, kun Lontoo kykeni järjestämään ne vaikeissa oloissa kolme vuotta toisen maailmansodan påäuyrnisen jälkeen. Brittien ja yhdysvaltalaisten kamppailu havahdutti muutkin maat huomaamaan olympiakisojen tarjoamat mahdollisuudet nationalistiseen propagandaan. Rooma joutui luopumaan olympiakisoista Italiaa kohdanneen tulivuori Vesuviuksen purkautumisen vuoksi. Tulkinta on perusteltu sikäli, että monet kisakäytännöt saivat alkunsa vuonna 1908. Kilpailuihin pääsi mukaan enää kansallisten urheilujärjestöjen valitsemia urheilijoita. Etenkin Iso-Britannia ja siitä jo 1700-luvulla irtautunut Yhdysvallat kamppailivat urheilukunniasta olympia-areenoilla. Populaarikulttuurin suurvaltana Britannialla oli hyvät edellytykset järjestää ja välittää maailmaan mediaspektaakkeli, missä se myös pääosin onnistui. Kylmän sodan alku heijastui kisoihin voimakkaasti. Italia pääsi mukaan kisoihin, koska se oli alkanut irrottautua toisesta maailmansodasta 1943. Tuomarit olivat yksinomaan brittejä ja ulkomaiset osallistujat kokivat heidän suosivan omia urheilijoitaan. Olympiakisat jäivät jonkin verran näyttelyn varjoon, mutta olivat silti siihenastisista suurimmat ja näyttävimmät. Kummankin maan olympiajoukkueet julistautuivat voittajiksi
Toirnittajatulvaa on ollut vaikeampi hillitä, mutta julkisuus on toisaalta KOK:n kannalta yksi olympiakisojen elinehdoista. Journal of the Australian Society for Sports History 1994:1, 57-74. Mitalit jakautuvat kansainvälisesti myös yhä laajemmalle. Kisaisännäksi halukkaita riittää korkeista kustannuksia huolimatta. Huono menestys on Suomen lisäksi herättänyt keskustelua muun muassa Itävallassa ja jopa Australiassa, jonka mitalimäärä on ollut 2000-luvulla laskeva. Järjestelykomitea pyrki edellisiä kisajärjestäjiä tietoisemmin rakennuttamaan suorituspaikkoja, joilla olisi käyttöä myös kisojen jälkeen. 2011. Olympics or Tests: The Disposition of the British Sporting Public, 1948. Lontoon kisojen merkitystä olympialiikkeelle on vielä mahdoton arvioida täydessä mitassa. Keskustelua kisojen paisumisesta on käyty vuoden 1936 Berliinin kisoista lähtien. luokkajaon. Toisaalta 20 menestyneintä joukkuetta saavutti yli puolet mitaleista. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura. Itse asiassa kisat olivat siihenastisista suurimmat. Tulevaisuus näyttää, miten tavoite täyttyy. Lontoon olympiakisat osoittivat, että nationalismi on säilyttänyt asemansa yhtenä olympiakisojen käyttövoimana. Poliitikot ja myös kansalaiset tulkitsevat yhä herkästi urheilumenestyksen mittaavan koko kansakunnan elinvoimaa. LIIKUNTA & TIEDE 49, 4/2012 37. The Austerity Olympics: When the games came to London in 1948. Urheilijamäärän kasvu on itse asiassa taittunut. The British Olympics. Polley Martin. Palkintoseremonioiden ja lippua heiluttavien urheilijoiden juhlinnan merkitys suorastaan korostui Lontoon kisojen televisioinnissa aikaisempiin kisoihin verrattuna. Japani yritti vastoin KOK:n kantaa lähettää kisoihin joukkueen, mutta Ison-Britannian ulkoministeriö torjui ajatuksen jyrkästi. Lontoossa 1908 oli mukana 22 joukkuetta, 1948 määrä oli 59 ja 2012 jo 204. London 1949. JOUKO KOKKONEN, FT Erikoistutkija Suomen Urheilumuseosäätiö Sähköposti: jouko.kokkonen@stadion.fi LÄHTEET: KIRJALLISUUS Baker Norman. Joka tapauksessa urheilu sai kisoissa enemmän tilaa kuin Tiibetin kysymyksen sekä Georgian ja Venäjän sodan osittain varjostamissa Pekingin kisoissa tai isäntämaan dopingskandaalin värittämissä Ateenan kisoissa. Helsinki:WSOY. Kokkonen Jouko, 2007. Helsingin kisat olivat Suomessa usein toistetun väitteen mukaan pienet ja kotoiset "viimeiset oikeat olympiakisat". Olympiakisoista näyttää tulleen hetkellisesti kansallisen yhteisyyden kokemus, mutta sen pitkäaikaisvaikutukset jäänevät postmodernissa maailmassa vähäisiksi. Suomalaisen olympialiikkeen historia. Sporting Traditions. Vaatimattomuuden kisoista ei silti ollut kyse. Teoksessa Tikander Vesa-Viita Ossi, Sadan vuoden olympiadi. Kokkonen Jouko. MUUT LÄHTEET Lontoon olympiakisojen järjestelytoimikunnan jäsenen Muhammad Abdul Barin esitelmä ldentity, Multiculturalism and the Olympics -seminaarissa Britannian suurlähetystössä 16.9.2011. Maailmansodan häviäjävaltioiden Saksan ja Japanin joukkueilla ei ollut asiaa vuoden 1948 kisoihin. 2003. Urheilijamäärä oli runsaat sata vuotta sitten 2000 ja vuonna 2012 runsaat 10000. Isäntämaassa innostuksen takasi se, että Britannian joukkueen urheilijat saavuttivat yhteensä 65 mitalia. Britains Olympic heritage 1612-2012. Numeroilla mitattuna kisat ovat kasvaneet valtavasti runsaassa vuosisadassa. Kisojen muutos kertoo olympialiikkeen muuntautumiskyvystä, jota sillä on ollut kautta koko historiansa. Nousevat talousmahdit ovat lisänneet urheiluun suuntaamiaan varoja, mikä näkyi esimerkiksi Brasilian menestyksessä. English Heritage: Swindon. Mediassa toistuivat kisojen aikana väitteet olympiakisojen paisumisesta liian suuriksi. 2012. 1994. Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi XXII. Mediaväkeä tuli Lontoon kisoihin 21000. Tapahtuma on mahtipontinen ja suuruudenhullu, mutta sen markkina-arvo ja vetovoima ovat suuria. Olympialiikkeen näkökulmasta kisat palvelivat jatkuvuutta etenkin, kun ennakoidut kansalliset ja kansainväliset poliittiset uhat eivät toteutuneet. Oikeitten olympiakisojen maa. Hampton Janie. KOK voi säädellä osallistujamäärää yhdessä kansainvälisten lajiliittojen kanssa karsintajärjestelmien avulla ja muokkaamalla kisaohjelmaa sekä säätelemällä olympialajien määrä. Kansakunnat kultajahdissa. Järjestäjät olivat tietoisia siitä, ettei heillä ollut käytössä yhtä rajattomia voimavaroja kuin Pekingin kisoissa. Olympiakisojen aikana voimistuvat puheet olympialiikkeen näivettymisestä saati kuolemasta ovat Lontoon kokemusten perusteella ennenaikaisia. Yhteensä 85 maan edustajat ylsivät mitaleille Lontoossa. Nykyajan olympiakisat eivät ole olleet vakio, vaan Pierre de Coubertinin keksimän perinteen pohjalta uusiutuva tapahtuma
Aineistosta tunnistettiin ja käsitteellistettiin kolme yleistä tapaa tulkita luonnossa liikkumisen merkityksiä. Tarkastelujen kohteina ovat olleet liikkumisen yleisyys, useus, muodot, motiivit ja kokemuksellisuus. Vuosina 2008 ja 2009 tehdyistä haastatteluista neljä sisällytettiin analysoituun aineistoon. Traditionaalis-pragmaattinen tulkinta vaalii maaseutukulttuurien luontosuhdeperintöä. Lopputuloksena on urbaanitulkinta suomalaisten suhteesta luontoon. Tutkimustehtävä tiivistyi kahteen kysymykseen: 1) Mihin kulttuurisiin yhteyksiin suomalaiset liittävät erilaiset luonnossa liikkumisen käytännot. Teksti: MIKKO SIMULA Luonto liikuttaa hyötyliikkujaa, esteetikkoa ja harrastajaa Metsät, suot ja vesistöt ovat suomalaisille monella tavalla merkityksellisiä liikkumisympäristöjä. Ne muodostavat kokonaiskuvan siitä, miten suomalaiset käyttävät luontoa liikkumisja virkistystarkoituksiin. Tulkinnat eivät kuitenkaan käsittele ihmisten erilaisia tapoja ymmärtää tekemisiään ja toimintaympäristöjään. Kaikki eivät kuitenkaan perusta arvostuksiaan tähän käsitykseen. Monelle luonnossa liikkuminen merkitsee perinteisten käytäntöjen jatkamista sekä oman menneisyytensä uudelleen elämistä. Pyrkimyksenä oli kerätä mahdollisimman monipuolista kerrontaan vapaa-ajan luonnossa liikkumisen käytännöistä ja merkityksistä. Tutkijoiden havainnot ja luonnon merkityksestä nykysuomalaiselle ovat varsin yhdensuuntaisia. Perinteinen, romanttinen ja harrastuksellinen luonnossa liikkumisen tulkinta Väitöstutkimukseni johtoajatuksena oli laajentaa liikuntasosiologista ymmärrystä luonnossa liikkumisen käytäntöjen kulttuurisista yhteyksistä. Tutkimusjoukon muodostivat 20 miestä ja 19 naista,jotka asuvat eri puolilla Suomea ja hyvin erilaisissa asuinympäristöissä. Nämä tutkimukset ovat syventäneet käsitystä siitä, että luonnon kokeminen on tärkeä osa monen suomalaisen elämänlaatua ja hyvinvointia. Pääasiallinen haastatteluaineisto kerättiin vuosien 2005-2007 aikana. Tästä syystä tutkimuksien välittämä käsitys liikkumisen merkityksellisyydestä on kulttuurisesti ohut ja yksipuolinen. A iemmissa tutkimuksissa suomalaisten luontosuhdetta on lähestytty muun nmassa luonnossa liikkumisen, ulkoilun ja luontomatkailun näkökulmista. Haastatteluihin valikoitiin henkilöitä, joiden elämänkokemukset eroavat toisistaan melkoisesti. (Simula 2005, 59.) Luonnon virkistyskäyttöön kohdistuneet tutkimukset luovat käytännönläheisen käsityksen suomalaisten suhteesta luontoon. Nykyään urbaani käsitys on kiistämättä hallitseva, mutta se ei edelleenkään ole ainoa tapa jäsentää luontoa ja luonnossa liikkumista. 2) Miten suomalaiset kuvaavat ja selittävät yleisesti harjoitettuja luonnossa liikkumisen kåytäntöjä. Liikkujien sanotaan hakevan luonnosta virkistystä, rentoutumista, rauhaa hiljaisuutta sekä erilaisia ruumiillisia ja psyykkisiä elämyksiä (Paronen 2001, 101, 104). Yleisesti ottaen luonnon kokemisen todetaan olevan olennainen syy luonnossa liikkumiselle. Monelle suomalaiselle luonnossa liikkuminen merkitsee nykyäänkin hyödyn hankkimista. On myös pohdittu luonnon merkitystä liikkumisympäristönä. Vanhimmat haastateltavista ovat syntyneet 1930-luvulla ja nuorimmat 1980-luvulla. Tutkimusaineistoon valittiin 39 henkilön teemahaastattelut. Esimerkiksi rnarLIIKUNTA& TIEDE 49 • 4/2012 39. Metsät, vesistöt ja muut luonnonympäristöt määritellään sekä toiminnallisesti että kokernuksellisesti tärkeiksi vapaa-ajanviettopaikoiksi (Lyylinen & Vuolle 1992) Näissä maisemissa virkistäytyminen kuuluu lähes kaikkien suomalaisten vapaa-ajan viettoon ja myös suuren joukon elämäntapaan (Sievänen 2010). Tällaisia kokemuksia tuottava tila kuvataan hiljaiseksi ja koskemattomaksi, mahdollisimman luonnonmukaiseksi ympäristöksi (Hallikainen 1998, 121). Kun huomio on kiinnitetty ainoastaan virkistyskäyttöön, ovat esimerkiksi perinteiset luonnon käytön merkitykset rajauiuneet tarkastelujen ulkopuolelle. Luonto käsitetään monia harrasteita mahdollistavaksi ympäristöksi ja luonnon kokeminen näiden toimien keskeiseksi perusteluksi
Perinteinen omiin tarpeisiin harjoitettu kalanpyynti eroaa merkittävästi järjestäytyneestä kalastusharrastuksesta ja urheilukalastuksesta. Olennaista on se, että kalavesillä on saavutettu jotakin saalista arvokkaampaa. Se korostaa tarvetta tuoda esille ihmisten luontosuhteiden eri piirteitä ymmärtää kokonaisvaltaisesti ihmisten tapoja tulkita luonnon merkityksellisyyttä. Luonto m ääritetään esteettiseksi tilaksi, johon voi paeta jokapäiväisen eläm än ru tiineja ja jossa voi keskittyä om iin kokem uksiin. Haastatellut kertovat m uun m uassa m iel een jääneistä luontokokem uksista ja -retkistä sekä om ien ajatusten selkiytym isestä. (Sim ula 2012, 188.) Rom anttis-ekspressiivisessä tulkinnassa luonto kuvataan urbaanin ja m odern in arjen vastakohdaksi. Esimerkiksi kalastamisen eri selitykset kertovat toisistaan poikkeavista kalastamisen käytännöistä. Tulkinta välittää m yös käsityksiä tiettyihin käytäntöihin, kuten m etsästäm iseen ja kalastam iseen liitetyistä sukupuolitapaisuuksista. Kotitarvepyynnin luonnehdinnoissa todetaan lyhyesti kalastuspaikat ja -välineet sekä saaliin määrät ja käyttö. Tämä kysymys on tärkeä. Luonnossa liikkum inen ja luontokokem ukset kerro taan eläm älle sisältöä tuoviksi ja hyvään eläm ään kuuluviksi asioiksi. Maaseudulla eletyn lapsuuden kokemusten uudelleen eläminen, henkilöhistoriallisesti tärkeiden käytäntöjen vaaliminen, hyötytarpeiden hankkiminen, arjesta irtautuminen sekä harrastaminen saattavat esiintyä hänen muotoilemissaan luonnossa liikkumisen perusteluissa. Yhteiskuntatieteilijät ovatkin heränneet kysymään, mitä muuta luonto on nykyajan ihmisille kuin kamppailujen kohde ja kokoelma uhkakuvia (Haila 2004, 9). Vaikka ympäristötuhojen ja -muutoksien yhteiskunnallisten seurausten esille tuominen on ehdottoman tärkeää, ei se ole kuitenkaan ainoa näkökulma yhteiskunnan ja luonnon suhteeseen. 40 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012. Kalastusharrastusta käsitteleviin tarinoihin taas sisältyy useita luonnehdintoja toiminnan erityisistä merkityksistä. Erilaiset merkitystulkinnat sekä erottuvat että kasautuvat ja sekoittuvat luonnossa liikkumisen selityksissä. Romantisoitu tarinointi saattaa puolestaan määritellä edellä luonnehdituista poikkeavan tavan kalastaa. Luonnossa liikkum isen m erkitykset liitetään eläm yksiin sekä mielen vapautum iseen arkiajattelusta. Sama henkilö saattaa yhdistää niiden koluamisen useisiin asioihin. Harrastajien yhteisyys, luonnossa liikkumisen elämäntapaisuus sekä harrastajaidentiteetin määritykset ovat usein toistuvia puheenaiheita. (Simula 2012, 190-192.) Marjastamista, kalastamista ja polttopuiden tekemistä perustellaan edelleen samalla tavalla kuin esimodernin maaseutukulttuurin aikoihin. M oni kokee tärkeäksi m ahdollisuuden harjoittaa lapsuudessa opittu ja taitoja. Perint eisten käytäntöjen m erkitykset yhdistetään usein om aan henkilöhistoriaan. Nämä toteamukset täydentävät tulkinnan esimerkiksi partio-, kiipeily-, kalastusja vaellusharrastuksen merkityksistä. (Simula 2012, 189-190.) Luonnossa liikkujat yhdistävät luonnossa liikkumisen käytännöt hyvin erilaisiin kulttuurisiin yhteyksiin ja myös arvottavat näitä käytäntöjä toisistaan poikkeavin tavoin. (Sim ula 2012 , 189.) Harra stuksellis-kollektiivinen tulkinta kytkeytyy luonnossa liikkujien kansanliikkeeseen ja harr astuskulttuureihin. Kalastaminen määrittyy harrastajia yhdistäväksi intressiksi ja harrastuskulttuuriksi. Pyyntivälineisiin ja -paikkoihin ei ole välttämättä kiinnitetty huomiota. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan antaa yhdenlainen tulkinta suomalaisten tavoista arvottaa, käsittää ja käsitteellistää luontoa. jastam ista, kalastam ista ja polttopuiden tekem istä peru stellaan edelleen sam alla tavalla kuin esim odern in m aaseutukulttuurin aikoihin. Perinteiden vaalim ista pidetään eläm äntapana. Metsät, suot ja vesistöt ovat suomalaisille monella tavalla merkityksellisiä vapaa-ajan liikkumisympäristöjä. Sen sijaan ympäristön estetiikka ja keskittyminen rauhoittumiseen ovat tärkeitä asioita. Kalastaminen sisällytetään maaseutuelämän ja lornamökillä vietetyn ajan kuvauksiin. Laajalle levinneen ympäristöhuolen aikakaudella tämä tarve on ehkä suurempi kuin koskaan aiemmin. Kerrotaan yhdistystoiminnasta, kalastuslehtien lukemisesta, uusien välineiden hankkimisesta, mieleen painuneista pyyntikerroista ja kalastusmatkoista sekä harrastamisen elämäntapaisuudesta. (Simula 2012, 190-192.) Kohti kattavampaa kuvaa Ympäristöja luontoaiheiden käsittelyä julkisuudessa hallitsevat raportit riskeistä ja tuhoista sekä ympäristönja luonnonkäyttöön liittyvistä eri intressiryhmien välisistä jännitteistä. Tämän tutkimuksen yksi tärkeimmistä havainnoista onkin, että luonnonympäristöissä vietetyn ajan ja siellä harjoitettujen käytäntöjen arvottamisessa ei tukeuduta vain yhteen luonnossa liikkumisen representaatioon. Luonto tulkitaan harr astusym päristöksi ja luonnossa liikkuminen harrastuskulttuuriseksi elämänsisällöksi, Puheissa muotoillaan kuvaus harrastamiseen liittyvistä asioista, kuten tarvittavista varusteista, hyvistä harrastuspaikoista, harrastamisen normeista ja intensi teetistä, media tuotteiden ku1 uttam isesta, harrastuskulttuurisista arvostuksista, tapahtumista ja yhdistysten toiminnasta. M iesten ja naisten tu lkinnat luonnossa liikkum isen kokem uksellisista m erkityksistä ovat sam anlaiset
Ympäristöpoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kokonaisvaltainen käsitys modernin kulttuurin ja luonnon suhteesta luonnontieteellisen tiedon lisäksi. (2010). Lyytinen, T. Neuvonen (toim) Luonnon virksityskäyttö 2010. Metlan työraportteja 212, 12-17. The Finnish Wilderness Experience. Uudet tutkimuksen kohteet on määritelty liikunnan ja urheilun käsitteiden sijaan näitä laaja-alaisemman liikkumisen käsitteen avulla. 12012). Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 81. Tulkinta luontokokemuksen rakentumisesta. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 173-206. Keskeiset tarkastelukohteita määrittävät käsitteet ovat olleet liikunta ja urheilu. Väisänen Kylän paikka. Luonnossa liikkumisen merkitykset uusi tutkimushaaste Y hteiskunnan, modernin kulttuurin ja luonnon suhteen tarkastelu on yleistynyt yhteiskunnan eri sektoreilla. Liikuntasosiologian alueella on Suomessa 1990-luvulta lähtien koettu tarpeelliseksi tutkia liikuntakulttuurin ympäristöpoliittisia kytköksiä. Knuuttila, P Rannikko, J. Kilpeläinen, M. Ulkoilun hyvinvointikokemukset ja esteet. Hallikainen, V. Itkonen, H. Luonto ympäristöhuolen aikakaudella. Päätöksentekijät ovat tiedostaneet monitieteisen ympäristötutkimuksen yhteiskunnallisen merkityksen. Sievänen, T. Ympäristö-etuliite on yhdistetty muun muassa filosofiaan, historiaan, johtamiseen, kasvatukseen ja sosiologiaan. Ympäristötuhojen, ympäristötietoisuuden lisääntymisen ja ympäristöpolitiikan vahvistumisen nostattamiin yhteiskunnallisiin reaktioihin kohdistunut tieteenteko on määritetty yleistermillä yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus. 12008). Paronen, 0. Teoksessa T. Liikunta & tiede 42 16), 58-63. Itkonen, H. Studies in sport, physical education and health 182. Kustannus Oy Taide, Helsinki. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 711. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 802, 100-111. MIKKO SIMULA, LitT Tutkija Jyväskylän yliopisto Sähköposti: mikko.simula@jyu.fi LÄHTEET Haila, Y. Uusia tulkintoja Sivakasta ja Rasimäestä. Ihminen luonto liikunta. 12001). LIIKUNTA& TIEDE 49 • 4/2012 41. Suomalaisessa liikuntasosiologiassa on tutkittu muun muassa liikuntakulttuurin muutosta, nykypiirteitä ja alueellisia eroja, kansalaisten liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä, liikuntaorganisaatioiden muutoksia, urheilun ja liikunnan lajikulttuureita, ruumiillisuutta sekä liikunnan ja urheilun julkisuutta. Vakimo & M. Jyväskylän yliopisto. Kylä liikkumisen tilana Sivakan lämpimät kiireet. Ympäristöä, luontoa ja luonnonsuojelua koskevat pohdinnat ovat levinneet laajalti politiikkaan, liike-elämään, kansalaisyhteiskuntaan, taiteisiin ja tieteisiin. Oksa, T Hämynen, H. Simula, S. 120041. & Simula, M. Tähän tarkasteluperspektiivin laajenemiseen on liittynyt myös liikuntapaikan käsitteen korvaaminen liikkumisyrnpäristön käsitteellä. Sievänen (toim.) Luonnon virkistyskäyttö 2000. Ympäristökysymyksistä on tullut koko tiedeyhteisön tutkimushaaste. htm Simula, M. Teoksessa S. Eri yliopistoihin perustetut monitieteiset ympäristökysymyksiin keskittyneet oppiaineet on nimetty ympäristötieteiksi. Halusin myös sisällyttää tutkintaan liikunnan ja urheilun lisäksi arkiliikkumisen, kuten vapaa-aikana tehtävän ruumiillisen työn ja matkojen taittamisen lihasvoimalla. Luonnossa liikkumisen kulttuuriset representaatio! diskurssianalyysi suomalaisten luonnossa liikkumista käsittelevistä haastatteluista. Sievänen & M. (2005). Samalla tarkasteluun on otettu arjen ruumiillisuus ja liikkumisen erilaiset sosiaaliset tilat. & Vuolle, P. (toirn.) 1992. Saatavilla www-muodossa <URL: www.metla.fi/julkaisut/workigpapers/2011 /mwp212. Vähitellen akateemiseen kielenkäyttöön on ilmaantunut myös uusia tutkimusja koulutusalojen määritelmiä. Kasvanut yhteiskunnallinen kysyntä tarkastella suomalaisten ruumiillisia käytäntöjä laajasti on suunnannut uudella tavalla liikuntasosiologista kysymyksenasettelua. Retkeilyn rikkaus. Pyrkimyksenä oli yhdistää yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen näkökulmat liikuntasosiologisiin tarkasteluihin. 11998). (Itkonen & Sirnula 2008, 178.) Yäitöskirjallani luonnossa liikkumista käsittelevistä haastatteluista oli kaksi yleisesti liikuntasosiologista tutkimusta edistävää tavoitetta. Teoksessa T. Simula, M. Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen kysymyksenasetteluihin ja käsitteisiin pohjautuvat tarkastelut ovat toistaiseksi kuitenkin olleet harvassa. Virkistyskäytön kysynnän tutkimus. lmpivaarojensa etsijät
Se kattaa koko nykysuomalaisen koko elämän piirin. Luettelo voisi yhtä hyvin olla kenen tahansa suomalaisen kuvaus oman asuinalueensa liikuntaympäristöistä. Kuva. L eikkipaikat pihoissa, peli kentät puistoissa, liikuntasalit lähikouluissa, hiihtoladut lähimetsässä ja pyöräilyreitit kotiovelta tämä kaikki lukeutuu asumiseni mukavuuksiin tavallisella pääkaupungin kerrostaloalueella. LA URI PUTKONEN Teksti: HILKKA HÖGSTRÖM HIEKKATEILTÄ JA SEUROJENTALOILTA PURURADOILLE JA HALLEIHIN: Liikuntaympäristö on kulttuuriympäristö Liikuntaympäristöt ovat suomalaista kulttuuriperintöä siinä missä Kalevan kisat tai MM-mitalitkin. Hyvinkään Sveitsin puiston uimala on arkkitehti Raimo S. Kulttuuriympäristön käsite on laaja. 0. Valjakan suunnittelema. Niihin liikuntaympäristöt lukeutuvat oleellisena osana. Liikunnan ja urheilun ympäristöt ovatkin joka42 LI !(UNTA & TlEDE 49, 4 12012
Luotamme, että kuhunkin asuinpaikkaamme, elämänvaiheeseemme ja arvostuksiimme sopivia liikuntamahdollisuuksia on saatavilla. Liikuntayrn päristöjen rakentaminen kaupungistumisen aikana, 1900-luvun jälkipuolella, on ollut osa hyvinvointiSuomen palveluverkoston rakentamista.jotta liikuntaympäristöjen arvo tiedostettaisiin ja turvattaisiin, on ne syytä nostaa esiin osana koko yhteiskuntaja yhdyskuntakehitystä ja -rakenneua. Yli vuoden ajan jatkuneen Liikuntatieteellisen Seuran vetämän tutkimushankkeen keskiössä ovat olleet Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt. Kuva: HILKKA HÖGSTRÖM LIIKUNTA& TIEOE49•4/2012 43. Jokseenkin näin on ollutkin jo vuosikymmenten ajan, systemaattisen suunnittelun ja mittavien investointien tuloksena. alun kaavoituksen ja sosiaalipolitiikan virtaukset liikunnan yhteiskunnalliseksi perusteluksi on tuore vielä tänäänkin. Rovaniemen Ounasvaaran reittien opaskartta. Oleellista on oivaltaa, etteivät liikunta-alueet ja -verkostot automaattisesti ole täydennysrakentamisen reservialuetta. Kulttuuriyrnpänstökäsiueen sisältö on vuosikymmenten kuluessa avanunut. Liikuntaja urheilukulttuurissa ja -kirjoituksessa sekä dokumentoinnissa itse toiminta on totuttu esittämään tärkeänä arvona: saavutukset ja tulokset on Kaavoitus, verkostot, reitit "Vuori on erinomainen kuntoliikunnan hohde asuntoalueiden sydämessä" Viisipäiväisen työja kouluviikon myötä kaupunkien kerrostaloasuntoihin muuttaneet alkoivat viettää vapaa-aikaansa kotona television ääressä tai autoillen. Saksalaisarkkitehti opasti suomalaisia 1930-luvulla: "Liikuntakasvatuslaitosten järjestäminen kuuluu nyttemmin valtakunnan ja kaupungin julkisiin tehtäviin aivan samalla tavalla kuin veden ja valon hankinta, viemäriverkostojen rakentaminen, koulujen ja sairaaloiden pystyttäminen. Yhteiskunnan huolena oli saada kaupunkilaiskansa liikkumaan ja pysymään kunnossa. Kun nykyisten liikunta-alueiden, virkistysalueiden, metsiköiden ja puistojen merkitystä halutaan puolustaa, on ne kaavoja uudistettaessa rajattava kaavakarttaan ja kirjattava niiden arvot kaavamääräyksiin. Tyydyttävä organismi tarkoitti, että kaupunkien ja yhdyskuntien rakentumista ohjaaviin kaavoihin tuli osoittaa tilat ja piirtää aluerajat liikuntayrnpäristöille ja virkistysalueille niin, että asuinalueiden ja muiden tiiviisti rakennettujen alueiden väliset vihervyöhykkeet, puistot, rannat ja reitit yhdistyisivät verkostoksi kaupungin sisäsoista laidoille saakka, vesireitit niitten jatkeena. Enää ei juostu oman kylän hiekkateitä eikä rakennettu talkoilla seurojentaloa. Niihin liikuntaympäristöt lukeutuvat oleellisena osana. Pääkaupungin ensimmäinen asemakaava-arkkitehti Bertel Jung oli visionääri, joka jo 1914 esitti sen, minkä liikuntalaki 1980 sääti: kaupungin tehtävä on järjestää oma liikuntaympäristöistä vastaava hallintonsa ja rahoittaa "kyllin laaja-alaiset" puistot palvelemaan "syvien rivien rasittuneita laurnoja" ja rakentaa liikuntapaikkoja "jotka tyydyttävät sekä ihmisen kauneusaistia että vaihtelun vaatimuksia ja sallivat paikan erinomaisen luonnon päästä täysiin oikeuksiinsa". Liikuntaympäristöjen kaavoittajana Jungin ansioluettelon kärjessä on Helsingin Keskuspuisto, uusien kaupunginosien väliin jätetty viheralue, joka monine liikuntapaikkoineen ja reitteineen ulottuu etelästä Töölönlahden ympäristöistä kauas pohjoiseen. Rakennettu ympäristö on mielletty tekniseksi välineeksi jolla tavoitteet saavutetaan, liikuntaja urheilukulttuurin mukana muuttuviksi puitteiksi. Hankkeessa kysytään: mitä liikunnan ympäristöt meille merkitsevät, mikä on niitten arvo, mikä rooli niillä on hyvinvoinnissarnme. Kaupungin kaavoittamisessa on tärkeänä tehtävänä järjestää nämä laitokset asemakaavallisesti tyydyttävästi yhteiskunnan organismiin." (Konwiarz 1933, 1-5). Voisimmeko lukea liikuntaympäristöt suomalaisten kulttuuriperintöön kuuluviksi siinä missä Kalevan kisat tai Mlvt-rrutalitkin. Dosentti Kalervo llmasen (1996, 33-36) mukaan Jungin tapa yhdistää 1900-luvun kirjattu sekunnin sadasosan tarkkuudella, seurat, urheilijat ja joukkueet ovat saaneet tunnustusta, mutta toiminnan fyysiset puitteet ja niiden laatu ovat jääneet vaille huomiota. Maan arvokkaimpina pidetyistä linnoista ja kirkoista se on ulotettu kattamaan nykysuomalaisen koko elämän piirin. päiväinen osa elämäämme, jopa niin, että pidämme niitä itsestäänselvyytenä
Yksi puhujista, kirjoittajista ja järjestäjistä oli muun muassa opetusministeriön liikuntapaikkojen suunnitteluohjeiden vastaavana tutkijana toiminut arkkitehti Pekka Salminen. Salminen kiteyttää liikuntaympäristöjen laadun osatekijät: tarvitaan ymmärrystä, tahtoa ja oikeat tekijät. Kansainvälinen yhteistyö ja vuorovaikutus ovat olleet yksi hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöjen suunnittelua edistäneiden virike ja kannustin. 1. Virkistysalueillekin täytyy laatia suunnitelma, määritellä reitit, polut, kalusteet, alija ylikulut. Salpausselän urheilukeskus, jonka suunnittelun avainhenkilöitä on arkkitehti Pekka Salminen. Urheilurakennus-, liikuntapuistoja kaavasuunnitelmia laatinut Salminen korostaa, että kunnallisten liikuntaympäristöjen suunnittelu alkaa korttelista, asukasmäärien mukaisesta mitoituksesta, ja on koko kunnan kattava hierarkkinen järjestelmä leikkipaikoista kouluihin, liikuntapuistoihin ja virkistysalueisiin asti. ja täydennysrakentaminen voi olla mittavaakin, jos muutos tehdään taitavasti. pitämisen laatu osaltaan on hyvinvoinnin takeena. 1··~. (Salminen 2012) Kuva: HANNU VALLAS .... Sen eri elementit yhtä hyvin kuin vuodenaikojen vaihtelut ovat aina tarjonneet valmiin, monipuolisen tilan ja resurssi n. 44 LIIKUNTA & TIEDE 49, 4/2012. Kaikkina aikoina parhaiden liikuntaympäristöjen pohjana on ollut Suomen luonto. Liikunta-, urheiluja virkistyspuistot ovat visuaalisia ympäristöjä, joiden rakentamisen ja ylläTampereen Ratinan stadion kaupungin ytimessä. Myös liikuntarakentamisessa tehtyjen virheiden korjaaminen on mahdollista tasokkaalla suunnittelulla. Salmisen mukaan hyviä keskieurooppalaisia vaikutteita ovat olleet monipuolisten toimintojen yhdistäminen samalle liikunta-alueelle, eri ikäryhmiä palvelevat toiminnot, liikuntaympäristöjen esteettinen ja tekninen kestävyys, hyvät materiaalit sekä ympäristön laadun taso, joka on yhtä korkea kuin muunkin julkisen ympäristön taso. Kuva: HANNU VALLA S Suunnittelun merkitys "Liitän hienoja muisioja erilaisiin lenhheilymaastoihinja kauniisiin maisemiin" Liikuntatieteellinen Seura järjesti 1970-80-luvuilla opetusministeriön tuella lukuisia salit täyttäneitä valtakunnallisia suunnitteluseminaareja, joissa konkreettisesti opiskeltiin kaavoituksen, liikuntapuistojen ja -rakennusten suunnittelua. Samoin lähtökohta liikuntapuistojen ja -rakennusten suunnittelussa: maastoon sijoittamisen huolellinen tutkiminen, kalliot, puut, luonnon ja maiseman peruspiirteiden tutkiminen, suojeleminen ja ottaminen osaksi suunnitelmaa. Muutokset liikunta-alueilla ovat jatkuvia, ja alueiden muutosPuistot, luonnonolot, maisema "Koulun lwnssa mentiin hiihtämään Paloheinään ja iunnelma oli mahtava" Salmiselle toiminnallinen, aktiivinen kaupunkipuistoidea on tärkeä. Seminaareissa, kongresseissa, niiden pohjalta julkaistuissa raporteissa ja oppaissa painotettiin suunnittelun tärkeyttä. Arkkitehtikilpailujenkin kautta valittujen arkkitehtien lisäksi maisema-arkkitehdit ovat suunnittelussa tärkeitä asiantuntijaryhmän jäseniä
rakennusten vahvuuksien tutkiminen ja tunnustaminen sekä ongelmien ratkaisemisen, ylläpidon ja korjaamisen puolustaminen. Hän kiteytti yhä pätevän filosofian: "Ei riitä, että itse kentät ja suorituspaikat ovat teknillisesti oikein rakennetut pätevän spesialisti-insinöörin ohjeiden mukaan, vaan vielä tärkeämpää on, että laitteet on oikein sijoitettu ja siten rakennettu, että urheilualue laajennuksineen muodostuu yhdyskunnassa sellaiseksi keitaaksi, jonne nuoriso kiiruhtaa rentoutuakseen, hankkiakseen fyysillistä pohjakuntoa ja reipasta mieltä. Liikuntarakennukset eivät pysyneet muun julkisen rakentamisen laadun tasalla. Modernilta kuulostavat linjauksetjuontuvatjo olyrnpiarakentamisen ajalta 1930-luvulta. Puhtaasti rakennustaiteelliselta kannalta katsoen on urheilulaitoksen suunnittelu mitä mielenkiintoisinta, sillä siinä tarjoutuu ensiarvoinen mahdollisuus luoda kulttuurimaisema, jossa ei yksinomaan rakennukset vaan jokainen kenttä, uimaja kahlausallas, jokainen tie ja rata sekä voipa sanoa jokainen puu tarjoutuu ensiluokkaiseksi arkkitehtooniseksi suunnitteluelementiksi." (Lindegren 1952, 95) Rakennukset "Me uskolliset asiaklwat toi voimme, ettei maauimala menettäisi omaleimaisuuttaan lwrjauksen yhteydessä" Monikäyttöisyys, saavutettavuus ja tasa-arvoisuus ovat hyvän liikuntaympäristön peruspilareita. Sen voitti Varkauden liikuntapuistosuunnitelmalla Olympiastadionin suunnittelija, professori Yrjö Lindegren. Joitakin huolella suunniteltuja ja toteutettuja liikuntarakennuksia on myös ajan mittaan kohdeltu kaltoin, kun ylläpito tai kertakäyttökulttuuriin nojaavat hoitotai korjaustavat eivät ole tehneet niille kunniaa. Sitä mukaa kun hallirakentaminen moninkertaistui, johtotähtenä laadun sijaan oli usein määrä, perusteena hetkelliset tarpeet. 1900-luvun loppupuolen arkkitehtuurissa ei tarkoituksenmukaiseen korjaamiseen aina ole panostettu eikä rakennuksen historiaa selvitetty. Silloinkin julkiset rahahanat aukesivat vasta kun hankkeet perusteltiin kunnolla ja nämä kriteerit täyttyivät: suunniteltiin paitsi huippu-urheilun myös eri-ikäisten arkiliikunnan, ympärivuotisuuden ja yleisötapahtumien näyttämöt tiheään asuttujen alueiden lähelle. Vilkas homeuutisointikin kielii tästä. Kyvykkäät suunnittelijat palkattiin myös silloin, kun ensimmäiset kunnalliset uimahallit ja katetut yleisurheiluhallit rakennettiin 1950-luvulla tai jäähallit 1960-luvulla. UIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012 45. HILKKA HÖGSTR ÖM Kokonaisuus, yksityiskohdat "Aurinko paistaa hienosti mäkeen ja illallakin mäki on todella upean näköinen" Lontoon olympialaisista 1948 tuliaisina oli taidekilpailun arkkitehtuurin olympiakulta. Kun liikuntarakennusten arvoja ja merkityksiä halutaan säilyttää, lähtökohta on olemassa olevien Hakametsän jäähalli Tampereella oli valmistuessaan 1965 maan ensimmäinen. Liikuntakulttuuri muuttuu, niin myös liikuntaympäristöt muuttuvat. Kuva. Kuva: HILKKA HÖGSTRÖM Velodromi Käpylän liikuntapuistossa Helsingissä valmistui peruuntuneisiin 1940 olympialaisiin. Rakennusten arvot tulee uusia kaavoja laadittaessa kirjata kaavarnääräyksiin. Kun olemassa olevan liikuntaympäristön arvoja punnitaan, mukana kuvassa ovat sekä kokonaisuus että sen erilaiset osatekijät. Kun muutoskehitys on kestävää, arvotkin säilyvät
Liikuntaympäristöt ovat yhdyskuntasuunnitteluun oleellisesti kuuluvia osia, modernistisen suunnitteluperiaatteen toteutumia. Lopullisen päätöksen tekevät poliitikot, joskus tuomarit. Lindegren, Yrjö 1952. Stadioneista. Kaksivuotinen (2011-2013) tuthimushanhe on Museoviraston ja Liikuntatieteellisen Seuran yhteishanke. Julkishallinnon resursseja leikataan jatkuvasti. Arvojen ilmaiseminen ja puolustaminen on eri hallinnonalojen ja kansalaisten yhteistyötä. HILKKA HÖGSTRÖM Erikoistutkija Museovirasto Sähköposti: Hilkka.Hogstrom@nba.fi Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt tutkimushankheen tavoitteena on lisätä tietoa arvohhaisia liikuntaympäristöistä, osoittaa sotien jälkeen rakennettujen liikuntaympäristöjen merkitys hulttuuriympäristönä seliä tuoda esiin mihä on hyvinvointivaltion rakentamien liikuntaympäristöjen merliitys hansalaisten hyvinvoinnille. liikuntalain uudistamisen 1999 jälkeen lähes kaikissa kunnissa luovuttiin liikuntalautakunnasta. 46 UIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012. Urheilulaitokset. Asukastappiosta kärsivien kuntien tilanne on päinvastainen. Arkkitehti-lehdessä 1/1933. Kunnat ovat yhdistyneet, kuntarakenteen muutos jatkuu, palveluita karsitaan, yhdyskuntarakenne muodostuu hajanaiseksi. Kasvavien kaupunkien yhdyskuntarakenne tiivistyy ja täydennysrakentaminen ulottuu ulkoiluja virkistysalueille ja koulujen kentille. nba. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Liikuntarakennuksen, monipuolisen liikuntapuiston tai kunnallisen verkoston arvot ja merkitykset ovat monien tekijöiden summia. Lisätietoja; Hilkha Högström ja Teijo Pyykhönen (LTS) LÄHTEET PAINAMATTOMAT LÄHTEET Väliotsikoiden sitaatit ovat otteita vastauksista, jotka on lähetetty Kansallismuseon kyselyyn Mikä liikuntapaikka on sinulle tärkein. f i/f i/tietopalvelut/arkistot/ka nsatiede/lii ku ntapaikatkysely PAINETUT LÄHTEET llmanen, Kalervo 1996. Ne ovat rakentuneet ja kehittyneet kunnan taloudellisen ja alueellisen kasvuolosuhteiden pohjalta yhteisiä sääntöjä ja suunnitteluperiaatteita noudattaen. Niiden taustojen analysoiminen vaikuttaa siihen, miten arvostamme, säilytämme ja kehitämme selviönäkin pitämiämme paikkoja ja miten kykenemme kertomaan niiden tarinan toisillemme ja päättäjille. Maankäytön suunnittelussa sen enempää kuin purkamisissakaan ei ole menetysten vaikutuksia punnittu loppuun asti. Alueet ja rakennukset ovat monesta syystä uhattuina. Tarjoamalla sääntöjen säätelemiä kanssakäymisen ja vapaa-ajan ympäristöjä on haluttu ehkäistä kaupungistumisen ongelmia. HAASTATTELUT Salminen, Pekka, arkkitehti, professori, Helsinki, 15.6.2012. Liikuntaympäristöjen systemaattinen koko maan kattava rakentaminen ilmentää hyvinvointistrategiaa, joka on hakenut perustelunsa yhtä hyvin kasvatusja lääketieteestä kuin sosiaalipolitiikastakin. Kansainvälisen spektaakkelin urheiluympäristöt ovat rakenteita, joihin kilpailuasetelmien ansiosta liittyy kansallistakin symbolimerkitystä. Konwiarz, Richard 1933. Parhaimmillaan ne ovat korkeatasoisia yksilön ja yhteisön identiteettiä luovia ja itsetuntoa ruokkivia ympäristöjä. Oleellista on oivaltaa, etteivät liikunta-alueet ja -verkostot automaattisesti ole täydennysrakentamisen reservialuetta. hnp://www. Kunnat liikkeellä. Kouluja, noita kylien ja asuinalueiden monitoimitaloja ja lähiliikuntapaikkoja, lakkautetaan, myydään ja monet niistä puretaan. Arkkitehti-lehdessä 6-7/1952. Arvot "Pelin ratkaisi hentälle kesken ottelun tuohsinaa lentänyt pöllö" Hyvinvointi-Suomen liikuntaja urheiluinstituutio onnistui vakiinnuttamaan liikuntaympäristöjen rakentamiselle itseisarvoisen aseman yhteiskunnallisessa suunnittelussa, päätöksenteossa ja rahoitusjärjestelmissä. Kunnallinen liikuntahallinto suomalaisen yhteiskunnan muutoksessa 1919-1994. Uhat "Oli erittäin sääli, että se purettiin" Vaikka pidämme liikuntaympäristöjä saavutettuna etuna, ei liikuntaja urheiluympäristöillä ole itsestään selvä asemaa ja arvostusta nykykaupungeissa, asuinalueilla tai koulujen lähellä
Kehityslinjoja voi hahmottaa toisinkin, kuten esimerkiksi järjestöelämän muutosten, liikuntakasvatuksen aseman muuttumisen, tasa-arvon tai eettisten kysymysten kautta. Liikuntapolitiikan siirtyminen yleisestä hyvinvoinnista terveyttä edistäviin päämääriin Liikuntapolitiikan keskeisenä tavoitteena oli 1970ja 1980-luvuilla hyvinvoinnin lisääminen liikunnan keinoin. Painopisteen siirtymiseen vaikutti osaltaan lisääntynyt tutkimustieto liikunnan suotuisasta vaikutuksesta ihmisten terveyteen sekä yksilöettä väestötasolla. Ne kaikki ovat sidoksissa yhteiskunnan muuttumiseen, julkisen ja yksityisen sektorin välisiin suhteisiin ja etenkin tarkastelujakson loppupuolella myös globaaleihin muutostekijöihin. Kilpaja huippu-urheilun painopisteen siirtyminen vanhoista rnenestyslajeista joukkueurheiluun sekä uusiin urheilumuotoihin. Tärkeämpiä syitä olivat kuitenkin tarve perustella julkisen liikuntahallinnon rahoituksen oikeutusta ja pyrkimys saada liikunnassa keino väestön ikääntymisestä ja elintapasairauksista aiheutuvien menojen kasvun hillitsemiseen. 3. Tässä artikkelissa käsiteltävät kuusi muutossuuntaa tuovat kuitenkin monipuolisesti ja -tasoisesti esille liikuntaja urheilukulttuurin sisäisiä ja ulkoisia kytkentöjä. (Liikunnan linjat 1990-luvulla, Helsinki 1990, liite 1; Vuori 1994) Terveyden painottaminen oli myös taktinen valinta, LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012 47. 2. Yhtä lailla julkinen sektori pyrki järjestämään laajamittaisesti kulttuuripalveluita (Pirnes & Tiihonen 2010). Liikuntalain tultua voimaan 1980 valtio tuki aluepolitiikan hengessä etenkin kehitysaluekuntien rakennushankkeita. Kuntoliikunnan muuttuminen väestötason harrastukseksi. 5. L ähihistorian ratkaisujen tarkastelu ei ainoastaan auta ymmärtämään vallitsevaa tilannetta, vaan asettaa 2010-luvun liikuntaja urheilukulttuurin osaksi tulevaisuuteen vaikuttavaa jatkumoa. (Komiteanmietintö 1970:B 59, s. Menneisyydessä tehdyt valinnat rajaavat myös tämän päivän ja huomisen päätöksiin. 4. Teksti: JOUKO KOKKONEN Pururadoilta skeittirampeille lähikuvassa liikuntakulttuurin lähimenneisyys Liikuntaja urheilukulttuurissa korostuu usein tekeminen ja tulevaisuuteen suuntautuminen. Yksityi.sten liikuntapalvelujen kasvu ja liikuntaan liittyvän kulutuksen nousu. Huhta & Nipuli 2011, 30-32) Ainakin kuusi edelleen vaikuttavaa peruskehityslinjaa on löydettävistä liikuntaja urheilukulttuurista viimeistään 1970-luvun alusta lähtien: 1. Julkilausuttuna päämääränä oli tarjota mahdollisimman monille kansalaisille tilaisuus harrastaa liikuntaa (Komiteanmietintö 1976:87). 105-110, 114-116.) Liikuntapolitiikka alkoi muuttua terveyttä edistävää liikuntaa korostavaksi 1980-luvun loppupuolella. Liikuntapoliittisten tavoitteiden siirtyminen yleisestä hyvinvoinnista kohti terveyden edistämistä. Liikuntaja urheilukulttuurin monimuotoistuminen. Keskeinen keino lisätä hyvinvointia oli 1970ja 1980-luvulla liikuntarakentaminen, josta päävastuun kantoivat kunnat. Kokkonen 2010, s. Kilpaurheilun lähtökohdat tulivat huomioitua rakentamalla liikuntapaikoista eri lajien harrastamiseen soveltuvia. Kehityslinjat ovat vaikuttaneet myös toisiinsa. 117-118. Lähimenneisyyden tarkastelu osoittaa, että dynaamisuudesta huolimatta liikuntaja urheilukulttuurissa on paljon pysyvää. Huoli kansalaistoiminnan jatkuvuudesta. 6. (Vrt
Vuonna 2012 Google-haulla löytyy helposti yli 400 liikunta-sanan sisältävää yhdyssanaa, jotka osoittavat liikuntaja urheilukulttuurin levittäytyneen koko yhteiskuntaan. Hyvinvointi on edelleen käsitteenä mukana liikunt apolitiikassa 2010-luvulla, mutta sen sisältö on terveyspainotteinen. Huoli kansalaistoiminnan jatkuvuudesta Liikunnan kansalaistoiminnan elinvoimasta on oltu Suomessa jatkuvasti huolissaan. Terveyspuheeseen liittyy myös liikkumattom uuden käsite, johon peru stuvat uhkakuvat heijastu vat liikuntapoliittisiin kannanottoihin ja mediaan. Liikunta-alkuisia tai -loppuisia yhdyssanoja oli 1970-luvun alussa käytössä runsaat 30. Terveysvalistuksessa pitkään harjoitetun mora lism in sijaan esimerkiksi painoindeksiin perustu vat tutkim ukset ja niistä johdettu neuvont a näyttävät puolueettomilta. (SVUL:n vuosikertomus 1970) Neljä vuosikymmentä myöhemmin valtionapua saa yli 70 lajiliittoa, joissa toimii yli 200 urheilumuotoa. Tämä, jos mikä, kertoo liikunnasta tulleen osa arkipäivää. Terveysulottuvuuden painottum inen on vahvistanut liikunt atutkijoiden yhteyksiä lääketieteeseen. Peräti 23 prosenttia Liikuntapolitiikka alkoi muuttua terveyttä edistävää liikuntaa korostavaksi 1980-luvun loppupuolella. Järjestäytynyt liikuntaja urheilukulttuuri eli 1990-luvulla kasvun aikaa. Yhteiskunnallinen murros nostatti 1960-1970-luvuilla kysymyksen kansalaistoiminnan jatkuvuudesta. Muutosta kuvaa hyvin liikunta-sanan yleistymisen. Käsite murtaa tehokkaam m in hallinnon raja-aitoja kuin liikunta yksinään. (Liikunta valintojen virrassa, 38) Liikuntaja urheilukulttuurin eriytyminen vauhdittui 1980-luvulla, jolloin muun muassa uusien liikuntamuotojen määrä kasvoi ja ne tulivat Suomeen ohi olemassa olevien järjestöjen. Vuonna 1970 Suomen Valtakunnan Urheiluliittoon kuului 37 lajiliittoa. (Vrt. jonka avulla liikuntahallinto pääsi yhteistyöhön sosiaalija terveyssektorin kanssa. "Omakohtaisen fyy sisen aktiivisuuden" avulla eläm änkulussa varaudutaan ensisijaisesti ehkäisem ään pitkän aikavälin terveysongelm ia. (Itkonen 1996, 226-230) Eriytymisen tai pirstaloitumisen sijaan voi puhua myös monimuotoistumisesta osana laajempaa yhteiskunnassa tapahtunutta erikoistumista,jota ovat vauhdittaneet elintason nousu, Suomen rakennemuutos jälkiteolliseksi palveluyhteiskunnaksi ja kansainvälisten kulttuuristen vaikutteiden nopeutunut välittyminen. Liikuntaja urheilukulttuurin monimuotoistuminen Liikuntaja urheilukulttuuri on jakautunut runsaan 40 vuoden kuluessa yhä hienojakoisernmikst osa-alueiksi. Terveyttä edistävä liikunt a on sisältynyt halli tusohjelm iin vuodesta 1999. Osa sanoista on humoristisia, kuten liikuntahemmo ja -ähky tai pappaja äijäliikunta. Niitä käyttivät pääasiassa opettajat, tutkijat ja virkamiehet. Seurojen perustaminen vilkastui Suomessa 1980-luvulla, jolloin sitä vauhditti liikuntamuotojen lisääntyminen. Urheiluseurojen määrällä mitattuna kansalaistoiminta on kasvanut 1970-lukuun verrattuna. (Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista 2008) Yhteiskunt apoliittisesti terveysliikunnan painottaminen on siirtänyt vastuuta om asta terveydestään yksilölle sam aan tapaan kuin lihavuudesta yhteiskunnallisen a ongelm ana käyty keskustelu. Uhkatekijöinä näyttäytyivät yhteiskuntarakenteen muutos ja talouden merkityksen korostuminen etenkin keskusjärjestöissä, joiden "rahakuluuuri" näytti uhkaavan vapaaehtoistoimintaa. Liikunnasta on tullut suurelle osalle suomalaisia elämysten ja itseilmaisun lähde. Se liittää yhteen kaksi myönteistä asiaa: jokainen toivoo olevansa terve ja suur i osa haluaa myös harra staa liikuntaa. Näiden käsitteiden sisälle ei mahdu kunnolla esimerkiksi 1980-luvulta saakka lisääntynyt nuorisokulttuurinen liikkuminen. Poliittisena käsitteenä terveysliikunta on ollut tehokas. 48 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4 1 2012. Vapaaehtoistyölle antoi kuitenkin uutta elinvoimaa järjestäytynyt lapsija nuorisourheilu, joka on laajentunut 1970-luvulta lähtien. (Seppänen 1979) Muuttoliike näytti heikentävän osaltaan järjestötoiminnan elinvoimaa sekä väestötappioista kärsineillä että kasvavilla alueilla. Vuonna 1967 järjestettyjen liikuntapoliittisten neuvottelupäivien osanottajat löysivät kolme liikunnan osa-aluetta: kilpaja huippu-urheilu, kuntoliikunta ja liikuntakasvatus. Liikuntaja urheilukulttuurin kokonaisuuteen vaikuttavat myös esimerkiksi ikä-, kulttuurija tasaarvonäkökulmat, jotka tekivät 1970-luvulla vasta tuloaan keskusteluun. Myös joukkuelajien laajentunut kilpailutoiminta tarvitsi lisää vapaaehtoisia. 2010-luvulla liikuntaja urheilukulttuurin osa-alueita ovat muun muassa kansainvälinen ja kansallinen huippu-urheilu, kilpaurheilu, kuntoliikunta, liikuntakasvatus, soveltava liikunta ja terveysliikunta, jotka kaikki jakautuvat pienempiin alueisiin. Sen kasvu on perustunut pääosin vapaaehtoisten työpanokseen. Aho 2009) Terveysliikunnan voi nähdä myös medikalisaation yhteiskunnan lääketieteellistymisen osana. Toisaalta terveysliikuntapuhe rajaa liikunt aja ur heilukulttuurin tarkastelua terveyden edistämiseen ja sen kautta saavu tettaviin säästöihin. Terveyspainotuksesta seurasi myös liikunta-aktiivisuuden koro stuminen järjestöjen tulosohjauksessa
Myös järjestöt alkoivat muokata palvelujaan tuotteiksi. (Itkonen 1998) Uhkakuvat vapaaehtoistyön hiipumisesta eivät toteutuneet 1990-luvulla sellaisenaan. Se liittää yhteen kaksi myönteistä asiaa: jokainen toivoo olevansa terve ja suuri osa haluaa myös harrastaa liikuntaa. Vaikka liikunnasta on tullut liikuntaja urheilukulttuurin yläkäsite, niin nimenomaan liikuntaseuroiksi perustettuja järjestöjä on yhdisrysrekisterissä vain 28. (Liikunta valintojen virrassa; Koski 2009, 43) Vakiintuneiden lajien ja järjestäytyneen liikuntakulttuurin näkökulmasta kehitys näytti jopa "liikunnan kansallisia voimavaroja" hajauttavalta: "Jokainen uusi laji kuluttaa liikuntaja urheilutoiminnan kansallista toimi n tapotentiaal ia edellyttäessään muun muassa toiminnan organisointia, ohjausta, harjoitusedellytyksiä, erityisvarusteita ja julkista tukea." (Vasara 1992, 419.) Vanhat lajit puolustivat asemiaan esimerkiksi salibandya vastaan hankaloittamalla salivuoroja väittäen mailojen vahingoittavan lattioita. Seuratoiminta näytti asiakkuuden näkökulmasta puuhastelulta, jossa yritettiin miellyttää kilpaja kuntourheilijoita sekä ei-kilpailullisia liikunnanharrastajia. Liikuntabisneksen kärjessä olivat laskettelu, squash, tennis ja kuntosali. 1990-luvulla perustetuista yhdistyksistä alkoi toimia liikunnan ja urheilun alueella. (Voutilainen 1985, 117) Seurajärjestelmä on toistaiseksi ollut itseään uudistava, vaikka lajija paikkakuntakohtaiset erot ovat suuria. Poliittisena käsitteenä terveysliikunta on ollut tehokas. Koko yhteiskunnassa korostui asiakkuus ja kuluttajuus. Vapaaehtoisen kansalaistoiminnan muutosta on aina mahdoton tarkkaan ennakoida. Liikuntakulttuurin muutosten nähtiin kertovan myös yhteisöllisyyden katoamisesta, mikä näytti uhkaavan koko yhteiskuntaa. Golf-kenttien rakentaminen oli yksi 1980-luvun nousukauden ilmiöistä. Urheiluseurojen perustamisinto heijasteli yhdistyselämän muuttumista: liikunnan, kulttuurin ja vapaa-ajan yhteistoiminta painottui ammatillisten ja poliittisten järjestöjen sijaan. Kuntosaliyrittäminen alkoi laajentua suurimmissa kaupungeissa. Muuan muassa salibandyn harrastajat perustivat paljon uusia seuroja 1990-luvulla. Suomen Valtakunnan Urheiluliiton (SVUL) siirtyi toiminnassaan tulosajatteluun, jossa jäsenet muuttuivat asiakkaiksi. 92-98; Koski 2011, 1-4) Yksityisten liikuntapalvelujen kasvu ja liikuntaan liittyvän kulutuksen nousu Suomen muuttuminen kulutusyhteiskunnaksi vauhdittui 1970-luvulla, minkä seurauksen kaupallisille liikuntapalveluille avautui kysyntää. Niitä on perustettu yleisseurojen jakautuessa ja uusien liikuntamuotojen harrastajien järjestäytyesså. Liikuntapalvelujen tuotteistaminen tuli Suomeen aerobicin muodossa. (Koski 2009, s. (Koski 1999; Järvinen 2002.) Vapaaehtoistyön luonteen muutokseen saattoi osaltaan vaikuttaa se, että kansalaistoiminta leimautui 1980-luvulla vanhanaikaiseksi. Lamavuodet supistivat yksityisiä palveluja, jotka UiKUNTA8 TIEDE 49 • 4/2012 49. Laskettelurinteiden määrä lisääntyi, Lapin hiihtokeskusten rakentaminen pääsi vauhtiin ja ensimmäiset kaupalliset kylpylät valmistuivat. (Heikkala 1997) Yhä useammat vanhemmat alkoivat puolestaan nähdä seurajäsenyyden omien lasten harrastusajan kestävänä projektina, johon vanhemmat halusivat osallistua lapsensa kasvatukseen liikunnan avulla. (Koski 2000, 54) Toiminnan vaikuttimien muutos kävi vuosikymmenen mittaan ilmeiseksi. Lisäksi kansalaistoiminnalle ominainen tietty hidasternpoisuus korostui nopearytmisemmäksi muuttuneessa liikuntaja urheilukulttuurissa. Etenkään nuoret eivät halunneet sitoutua perinteisiin järjestöihin, joille olivat ominaista raskaat edustuksellisuuteen perustuvat rakenteet ja hierarkia. Uudet seurat ovat olleet lähes poikkeuksetta yhteen tai kahteen urheilulajiin keskittyviä erikoisseuroja. Yksityisten liikuntapalveluiden kasvu nopeutui 1980-luvulla. Seurojen perustamista on lisännyt myös se, että kunnat jakavat harjoitusvuoroja ja tukea vain yhdistysmuotoisille järjestöille. (Vasara 1992, 402; Yhdistykset toimialoittain 1990-luvulla) Vuonna 2005 Suomessa oli arviolta 18000 urheiluseuraa, joista noin 9 000 oli toimivia. Kehitykseen on vaikuttanut SLU:n työllistämishanke ja myös vuodesta 2009 alkaen veikkausvoittovaroista työntekijöiden palkkaukseen jaettava suora seuratuki, joka on liikuntapoliittisesti ja järjestöjen toimintaideologian kannalta merkittävä muutos. Mitä nuorempi seura, sitä todennäköisemmin se on keskittynyt yhteen lajiin. Käsite murtaa tehokkaammin hallinnon raja-aitoja kuin liikunta yksinään. Liikunnan kansalaistoimintaan osallistui 1990-luvun lopussa jopa niin suuri osa suomalaisista, ettei sen laajentuminen näyttänyt enää todennäköiseltä. Samalla rekisteröityjen urheiluseurojen määrä lähes kaksinkertaistui. Samaan aikaan kokotai osa-aikaisten työntekijöiden määrä on kuitenkin kasvussa. Vapaaehtoistyöhön osallistuvien määrä itse asiassa kasvoi 2000-luvun alussa ja on pysynyt korkealla tasolla(Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010). (Itkonen 1999, 16) Huoli vapaaehtoistoiminnan tulevaisuudesta kasvoi 1990-luvulla kolmesta syystä
Liikuntaa harrastavien määrä on pysynyt melko samalla tasolla 1970-luvun puolivälistä lähtien. Liikunta-alan yritysten tarjoamat palvelut ovat kasvattaneet 1980-luvulta lähtien julkisiin palveluihin ja järjestötoimintaan kohdistuvia odotuksia. kääntyivät nopeaan kasvuun 1990-luvun puolivälissä. Joukkueurheilun laajentumisesta huolimatta suurimmat menestysodotukset kohdistuvat vielä yleisurheiluun ja hiihtoon. Elintason nousu ja lisääntynyt vapaa-aika lisäsivät vapaa-ajan palveluiden kysyntää, joihin urheilutapahtumat osaltaan vastasivat. 50 LIIKUNTA& TIEDE 49 • 412012. Liikkujat ottivat omakseen ensisijassa liikenneturvallisuuden parantamiseksi tehdyt väylät. Erottautuakseen liikunnan avulla on harrastettava yhä erikoisempia, kalliimpia ja/tai vaikeampia liikuntamuotoja. Eniten julkisuudesta näkyneet urheilijat olivat 1970-luvulla Lasse Virenin ja Juha Miedon tapaisia yksilöurheilijoita perinteisissä suomalaislajeissa. Tempausvoittoisten vuosikymmenien jälkeen liikuntavalistus alkoi painottaa säännöllisen liikunnan merkitystä. Kilpaja huippu-urheilun painopisteen muutos Urheilulajien väliset voimasuhteet ovat muuttuneet viimeisimmän 40 vuoden aikana. Aluksi liikkeelle lähtivät miehet, mutta 1970-luvulla naisten liikuntaharrastus ylsi samalle tasolle kuin miesten. Yli puolet suomalaisista työnantajista hankkii niitä henkilöstölleen. Kuluttamisesta tuli laman seur auksena liikunnassakin hyväksytympää. Hiihtäjä Mika MyllyIästä oli sankari Lahden MM-hiihtoihin 2001 saakka. Yksityisen sektorin laajentuessa on kasvanut myös sen merkitys liikuntaja urheilukulttuurin suuntaajana, Sen kasvua on vauhdittanut osaltaan liikunt asetelin käyttöönotto vuonna 2004. 2000-luvulla mediassa ovat näkyneet alppihiihtäjät Kalle Palander ja Tanja Poutiainen, jalkapalloilija Sami Hyypiä, termispelaaja Jarkko Nieminen, jääkiekkoilija Teemu Selän ne ja Saku Koivu ja keihäänheittäjä Tero Pitkämäki. Muutosta korostaa se, että varsinkin hiihdossa ja yleisurheilussa kansallisen tason kilpailuiden merkitys on pienentynyt. (Laakso 1986, 90-91) Kuntoiluliikunnan lisääntymistä vauhditti osaltaan kevyen liikenteen väylien rakentaminen. Kuntoliikunnassa yksilöliikuntamuodot ovat kuitenkin yhä selvästi joukkuelajien edellä. (KIHU:n faktapankki) Huippuja kilpaurheilun laajentumista kuvaavat eri vuosikymmenien tunnetuimmat tähuurheilijat. Saman verran oli niitä, jotka olivat kiinnostuneita liikunnasta, mutta eivät voineet sitä eri syistä harrastaa. Formula-kuljettaja Keijo Rosberg pakotti pohtimaan urheilusankaruuden olemusta uudesta näkökulmasta. Yksityinen sektori oli liikuntaja urheilukulttuurissa 1990-luvulle saakka välttämätön paha, jota oli siedettävä. Jääkiekosta on tullut kolmas suomalaisten mitalitoiveiden kohde. (Henkilöstöliikuntabarorn etri 2012, 6-7) Liikunnan kuluttaminen on arkipäiväistyn yt. Seuraavalla vuosikymmenellä jääkiekkoilija Jari Kurrista tuli ensimmäisenä joukkueurheilijana urheilun kestotähti. Yleisurheilussa lisenssien määrä oli 27 000 ja hiihdossa vajaa 10 000. LiiKuntoliikunnan tarkastelu kertoo, että monet asiat muuttuvat liikuntaja urheilukulttuurissa sittenkin hitaasti. (Kokkonen 2010) Noin 40 prosenttia suomalaisista harrasti 1980-luvulla riittävästi liikuntaa. (Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010) Kuntoliikunnan muuttuminen väestötason harrastukseksi Säännöllisen kuntoliikunnan harrastaminen yleistyi 1970-luvulla nopeasti. Myös suosituimmat liikuntamuodot kävely, pyöräily, hölkkä, kotivoimistelu/jumppa ja uinti ovat säilyttäneet asemansa. Mäkihyppääjä Matti Nykänen ja hiihtäjä Marja-Liisa Kirvesniemi edustivat totutumpia menestyslajeja. Lisenssimäärillä mitattuna kolme suurinta lajia olivat vuonna 2010 jalkapallo (114 000), jääkiekko (67 000) ja salibandy ( 45 000). Jääkiekon SM-liiga nousi heti perustamisensa jälkeen 1970-luvulla kokonaisyleisömäärältään suurimmaksi joukkueurheilusarjaksi ja ero muihin lajeihin on kasvanut jatkuvasti. Kaupallisten liikuntapalveluiden tarjonnan voi ennakoida kasvavan yksityisestä kulutuksesta riippuvaisessa palveluyhteiskunnassa. Kaupungistuvassa Suomessa liikuntayhteyksien kohentuminen ja suorituspaikkojen rakentaminen loivat 1960-luvun lopulta alkaen edellytykset niin joukkueurheilun sarjatoiminnan laajentumiseen kuin kausien pidentymiseen. Jalkapalloilija Jari Litmanen, jääkiekkoilija Teemu Selän ne ja formulakuljettaja Mika Häkkinen olivat 1990-luvun kirkkaimpia tähtiä. Liikuntaja urheilukulttuurin painopiste alkoi samalla siirtyä etenkin kilpaurheilussa yksilöurheilusta joukkuelajeihin. Eniten harrasteuujen perusliikuntamuotojen kohdalla etäisyys liikuntapaikalle ei ollut merkittävä harrastuksen este. Joukkuelajit ovat 2010-luvulla kilpatasolla harrastetuirnpia urheilumuotoja. Lama muutti voimakkaasti käsityksiä
Hyvinvointia liikunnasta ja kulttuurista. Järvinen Henry. Liikuntaja urheiluseurojen kehittämishankkeen (2008-2011) väliraportti. 1998. Hallinnon ja järjestöjen tietty jähmeys on myös korostunut liikunnan yksityisen sektorin kasvaessa. Komiteanmietintö 1976:87 Helsinki: Opetusministeriö. 1986. 2011. Liikunta & Tiede 2/1997 Henkilöstöliikuntabarometri 2012. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä2007:13. Tieteellinen katsaus. Helsinki: Opetusministeriö Pirnes Esa-Tiihonen Arto.2010. Kenttien kutsu: tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. Helsinki:SLU. Joensuu: Joensuun yliopisto. Liikuntaa harrastavien määrä on pysynyt melko samalla tasolla 1970-luvun puolivälistä lähtien. (Telama 1986, 174-175) Kuntoliikunnan tarkastelu kertoo, että monet asiat muuttuvat liikuntaja urheilukulttuurissa sittenkin hitaasti. SVUL:n vuosikertomus 1970. Liikunnasta on tullut kaikille suomalaisille tuttu käsite. Valitttu liikuntapoliittinen peruslinja on vaikuttanut valtionhallinnon, kuntien, järjestöjen ja myös kansalaisten ajatteluun. Itkonen Hannu. Kasvatus & Aika 2/2010 Liikuntalakikomitean mietintö. Koski Pasi. 1994. 1990. Mikä liikunnassa kiinnostaa, Liikuntamotivaatio. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura. 2011. kuntaa rajoittivat kuitenkin työstä johtuva väsym ys, kotityöt, muut harrastukset, toverien puute ja perheelämä. Jyväskylä: LIKES. Itkonen Hannu. Suomen urheilun ja liikunnan historia. Suurin muutos on ollut järjestäytyneen liikunnan kannalta liikuntaja urheilukulttuurin jatkuva laajentuminen. Helsinki: Opetusministeriö Liikunta valintojen virrassa: kansallista liikuntaohjelmaa valmistelevan toimikunnan väliraportti. Liikuntatieteellisen seuran julkaisuja no 68. Ammatilaisten alkutaival. Teoksessa Suurnäkki Timo (toirn.), Liikunta suomalaisessa kulttuurissa -seminaari 23.-24.11.1978 Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä. (24.8.2012) KIHU:n faktapankki. SLU:n julkaisusarja 8/2010. Koski Pasi 2009. 2009. 1996. 2010 .Vapaaehtoistyö. Liikunta ja terveys. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 165. Kuuden pää linjan muutoksissa näkyvät 1970-luvulla Niemen komitean pohjustamat, liikuntalaissa vahvistetut liikuntapoliittiset valinnat. Seppänen Paavo. Teoksessa Itkonen et al. JOUKO KOKKONEN, FT Erikoistutkija Suomen Urheilumuseo Sähköposti: jouko.kokkonen@stadion.fi Kohkonen työskentelee Suomen liikuntaja urheilukulttuurin juuret, nyhyisyys ja muutossuunnat -hanklieessa, jonka ensimmäinen raportti ilmestyy tammikuussa 2013. 1985. Itkonen Hannu. Vasara Erkki. LÄHTEET Aho Timo. Toisaalta niiden väistämätön hitaus tuo tiettyä pysyvyyttä liikuntaja urheilukulttuuriin. wwwvaalitutkimusfi/fi/ jarjesto-yh (21.82012) LIIKUNTA& TIEDE 49 • 4/2012 51. Aikuisväestön vapaa-ajan liikuntaharrastus 1986. Liikunnan kansalaistoiminta: muutokset, merkitykset ja reunaehdot. Voutilainen Eero. Liikunta &Tiede 6/1999 Koski Pasi. Teoksessa Vuolle Pauli-Telama Risto-Laakso Lauri, Näin suomalaiset liikkuvat. http://www seuratuki.fi/materiaalit/ (24.8.2012) Yhdistykset toimialoittain 1990-luvulla. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura. Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010. Katsaus kansainvälisiin ja kotimaisiin urheilujärjestelmiin ja malleihin. "Tarmompa poekija ollaan"· tutkimus suomalaisen urheiluseuran muutoksesta. 2010. www.kihu.fi/faktapankki 121.8 2012) Koski Pasi. Teoksessa Antti 0. 1986. 1976. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 50. Lihavuuden biopoliittinen haltuunotto. Teoksessa Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu. Liikuntaja urheilukulttuuria ei enää voi ohjata menneiden vuosikymmenien tapaan. Jyväskylä LIKES. Kokkonen Jouko. 2010. Valtio liikuntarakentamisen linjaajana. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia/Joensuun yliopisto n:o 35. 1991. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura. Myös suosituimmat liikuntamuodot kävely, pyöräily, hölkkä, kotivoimistelu/jumppa ja uinti ovat säilyttäneet asemansa. Liikuntapolitiikan linjat 1990-luvulla. 1999. Se on muuttanut liikuntahallinnon ja järjestöjen asemaa oleellisesti. Jyväskylän yliopisto 2009. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu 131. Teoksessa Vuolle Pauli-Telama Risto-Laakso Lauri, Näin suomalaiset liikkuvat. SÄHKÖISET LÄHTEET Huhta Helena-Nipuli Suvi. Liikunnan ja urheilun maaima 20/1998. Somero 1979. "Vie!' haisee talkoohenki." Liikunnan kansalaistoiminnan uudet vaatteet. Tulosvastuuta myös urheilun johtamiseen. 2002. Liikuntakulttuurin eriytyminen sidoksissa kulttuurin valtavirtoihin, Liikunnan ja Urheilun Maailma 3/2002. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 50. Käsitteiden, kokemusten ja vastuiden uusia tulkintoja. Tampere: Gaudeamus. Esimerkiksi liikuntarakentamisessa päätösten vaikutus on suorastaan korostunut 1970-1980-luvuilla rakennettujen liikuntapaikkojen korjausja uudistustarpeiden lisääntyessä. Kansalaistoimija taivaltaa omalle polulleen. Telama Risto. Askelmerkkejä lasten ja nuorten nykyaikaiseen kilpaurheiluun. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 94. Helsinki 2010. Liikuntaja urheiluseurat muutoksessa. Liikunta kansalaisaktiivisuutena (Koski 2000). 1992.Teoksessa Pyykkönen Teijo (toim I Suomi uskoi urheiluun. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura & Nuori Suomi verkkcjulkaisuja 40. Helsinki WSOY Vuori likka. Laakso Lauri. 2000. 1997 Vaihtopenkillä pelinrakentajaksi: liikunnan kansalaistoiminta. Vaikka liikuntapolitiikan vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet, niin aiemmat linjavalinnatja päätökset suuntaavat edelleen kehityslinjoja. Heikkala Juha. Arponen-Olli Pekkanen (toim.) Urheilun tulevaisuus. Helsinki 1985. Jyväskylä LI KES. Käytännössä linjaus on palvellut parhaiten liikuntaa jo aktiivisesti harrastavia tai sen pariin tietoisesti hakeutuvia kansalaisia. Komiteanmietintö 1990:24. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 152. Suomalaiset päättäjät asettivat päämääräksi liikuntamahdollisuuksien tarjoamisen mahdollisimman monille kansalaisille. Suomen Lääkärilehden tekstit lihavuudesta 1995-2008 medikalisoituneessa kulttuurissa. Niiden tietoinen painottaminen jätti 1970-1980-luvuilla hallinnon, kuntien ja järjestöjen yhteispelin tuloksena pysyvän jäljen suomalaiseen liikuntapolitiikkaan. Maaseudun ja kaupungin liikuntakulttuuri. Sosiologian pro gradu
Olen kuitenkin huolissani lapsija nuorisoliikunnan ja terveysliikunnan tulevaisuudesta uudessa organisaatiossa. Yhdyn vahvasti Pekka Ojan näkemykseen tässä lehdessä aikaisemmin olleeseen kirjoitukseen, jossa hän näki liikuntajärjestöillä olevan suurimmat mahdollisuudet vaikuttaa kaikenikäisten suomalaisten liikunnan lisäämiseen. Minua ihmetyttää, miksi Suomessa tapahtuu murrosiässä suurempi fyysisen aktiivisuuden romahdus kuin muissa länsimaissa ja samaan aikaan ylipainoisten 12-18-vuotiaiden lasten määrä on viimeisen 30 vuoden aikana kolminkertaistunut. lhmetystäni herättää, ettei Suomen Olympiakomitea kuulu tähän ryhmään, vaikka perustamisoperaatiossa olikin mukana. Kun vielä aikuisväestöstä korkeintaan 15 prosenttia on mukana urheiluseuratoiminnassa ja ikäihmisistä vain kuusi prosenttia, niin missä ovat olleet liikuntajärjestöjen tehot. Liikkeellä olevat uudistukset ovat merkittävimmät sitten SVUL:n sortumisen ja Suomen Liikunnan Urheilun, SLU, perustamisen. Perustettiin sateenvarjojärjestö eikä termiä kattojärjestö ollut lupa edes käyttää. Tällä hetkellä se on ollut surkealla tasolla muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. L iikuntaelämän organisoitumisessa on viime aikoina tapahtunut suuria muutoksia. EMERITUS IHMETTELEE Teksti:TIMO HAUKILAHTI Missä ovat liikuntajärjestöjen tehot suomalaisten liikuttamisessa. Onko varmaa, ettei henkilösupistuksia tapahdu juuri näillä sektoreilla uudessa organisaatiossa, kun samaan aikaan valtion liikuntaneuvoston tuoreessa selvityksessä todetaan lasten ja nuorten liikunnan parissa työskentelevien osuuden laskeneen 2000-luvulla vastoin OKM:n tulosohjauskriteereiden henkeä. Mitkä ovat uuden "SLU:n" tahto ja keinot vaikuttaa näihin haasteisiin. Tavoitteeksi mainittiin lajiliittojen rahoituksen ja tehokkuuden kasvattaminen, joka ei toteutunut. Uhkaako tilanne, jossa "kaikki pelaa" -järjestelmä sovellettuna eri urheilulajeihin kapenee ja keskitytään vain niihin nuoriin, joiden tavoitteena on huippu-urheilurnenestys. Sen sijaan Nuori Suomi ja Suomen Olympiakomitea vahvistuivat entisestä merkittävästi, samoin aluejärjestöt, joissa tehokkuuden kasvu oli suurinta. Urheilupoliitikot tekivät SLU:sta tarkoituksella heikon. Rahoituksellaan OKM vaikutti tähän suuresti tukien myös terveyttä edistävää liikuntaa uudella sykkeellä SLU:n puheenjohtajaa Timo Laitista on kiittäminen uuden vaihteen löytymisestä kattojärjestön synnyttämisestä. Merkittävää valtionapua saavan järjestökentän tulisikin osaltaan olla vaikuttamassa nykyistä vahvemmin suomalaisten liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen suuntaamalla toimintaansa vähän liikkuviin lapsiin ja aikuisiin omassa nykyisessä järjestökentässään, mutta myös sen ulkopuolella. Toinen iso uudistus liittyy huippu-urheilun muuMillä tavalla lajiliitot ovat valmiita tuomaan euroja tähän uuteen huippu-urheilurakenteeseen ja ovatko. 52 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012. Myös SLU räpiköi pitkään heikkona yleisorganisaationa asioiden kanssa, jotka eivät muuta liikunnan järjestömaailmaa juuri kiinnostaneet. Entä aikuisten terveysliikunnan vahvistaminen erityisesti lajiliittojen osalta
Kun hallitusohjelman mukaan liikuntalakia ja -asetusta on tarkoitus uudistaa tällä hallituskaudella, niin olisi vähintäänkin kohtuullista, että tulevaisuudessa pykäliä sorvataan siten, että eurot tulee käyttää siihen toimintaan, millä perusteilla ne on saavutettu, ja että myöntävän viranomaisen tulee myös valvoa, miten varat järjestöissä käytetään. Säädösten vastaista tämä ei ole toistaiseksi ollut. Kirjastojen menojen siirtyessä veikkausvoittovaroista budjettivaroihin, liikuntakenttään ja myös lukuntajärjestöihin on ohjattu viimeisten viiden kuuden vuoden aikana euroja tavalla, mihin järjestöväki ei aikaisempina vuosina ollut tottunut. Henki niin ryhmässä kuin järjestoissäkin näyttää olevan, että mitään siivottavaa omassa pesässä ei ole. Voidaankin hyvin kysyä, mihin nämä eurot on kohdistettu. Olympiakisat ovat menossa ja tätä kirjoittaessani saavutuksena on yksi kuudes sija ja estejuoksijan finaalipaikka. Sen sijaan kaikki menee pieleen, mikäli valtio ei löydä suuria määriä seteleitä kattamaan uutta "urheilijan polkua", kuten Olympiakomitean varapuheenjohtaja, Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Antti Pihlakoskikin ennakoi, vaatimalla neljää miljoonaa valtiolta Turun Sanomien kolumnissaan. Muutama Olympiakomitean hallituksen jäsen ja valtion virkamies olisi jäänyt kyllä pois kisajoukkueesta, kun joukkueen koko olisi supistunut, etu josta olen toki itsekin joskus nauttinut. Henki niin ryhmässä kuin järjestöissäkin näyttää olevan, että mitään siivottavaa omassa pesässä ei ole. Mitalisaalis tai pistesijat eivät varmasti olisi muuttuneet. tostyöryhrnän työhön ja sen esityksiin, jotka jossain määrin ovat vielä piilossa. Hyvä puoli menestykseen tähtäävästä joukkueesta olisi ollut se, että kisojen jälkeen olisi voitu tunnustaa reilusti huippu-urheilumme synkeä nykytila ja aloittaa uskottava uuden huipun rakentaminen. Uskallan vastata, että väkeä on palkattu ja hallinto paisunut. Alkuviikon Iloppeja seuratessani kaipasin viimeisen todellisen huippu-urheilujohtajan Jukka Uunilan toimintaa. Mielenkiintoani herättää suuresti kuitenkin kysymys siitä, millä tavalla lajiliitot ovat valmiita tuomaan euroja tähän uuteen huippu-urheilurakenteeseen ja ovatko 7 Tällä kohtaa odotan huippuurheilun rnuutostyöryhmältä rohkeaa kannanottoa. Kun huippu-urheilun rahapulaa valitetaan, niin Uunilan aikaan taloudelliset säästöt olisi varmasti aloitettu valitsemalla kisoihin max 30 urheilijaa. Outoa on sekin, että avustukset on lajiliitoille myönnetty näiden sektoreiden tulosten perusteella, mutta järjestöt omassa toiminnassaan osoittavat piittaamattomuutta ohjaten eurot muihin tarkoituksiin. Valtion liikuntaneuvoston selvitys osoittaakin selkeästi, että huippu-urheilu on nykyisellään suurin toimiala ja että 2000-luvun alusta lajiliitot ovat lisänneet henkilöstönsä määrää tai osuutta erityisesti huippu-urheilun alueella. Uuden kattojärjestön synty on osa tätä tehostamista. Sen sijaan kaikki menee pieleen, mikäli valtio ei löydä suuria määriä seteleitä kattamaan uutta "urheilijan polkua". Saatan kuitenkin pettyä. Odotetusti viittausta lajiliittojen omaan rahoitusosuuteen ei tekstissä ollut. Silloin ei kisoihin lähdetty, ellei ollut todellisia mahdollisuuksia menestyä. TIMO HAUKILAHTI Liikunta-asiainneuvos Jyväskylä LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012 53. Risto Niemisen työryhmässä tuotiin esille nykyisen järjestörakenteen tehottomuus ja päällekkäisten toimien kitkemisen kautta saatavat eurot uuden toiminnan aloittamiseen. Saman selvityksen mukaan heikko ohjauspolitiikka on synnyttänyt tilanteen, jossa ministeriö on erillisavustuksin yrittänyt korjata tilannetta terveyttä edistävän ja lasten ja nuorten liikunnan alueilla, vaikka rahoitus toimintaan on ollut jo perusavustuksessa
Silloin opiskelija harjoittaa viikoittain informaatiolukutaitoaan ja kriittistä suhtautumista olemassa olevaan tietoon eri tiedonhakumenetelmin. Tuolloin lähdetään ajatuksesta, millaista osaamista valmistuvalla opiskelijalla, eli hyvällä noviisilla tulee olla. Tutkintotodistus kädessä menen hyvin valmistautuneena työhaastatteluun ja ajattelen todistuksen ja harjoittelujen auttavan minut ensimmäiseen liikunta-alan työpaikkaani. Mielestäni tähän tarvitaan uusia, tehokkaampia opetusmenetelmiä. Huhtikuussa 2012 julkaistussa Sosiaaliterveyssekä kuntoutusja liikunta-alan osaamistarpeiden ennakointiraportissa ammattikohtaisia tulevaisuuden osaamistarpeita lueteltiin jopa 14. Osaamista lähdetään rakentamaan taso tasolta, vuosi vuodelta, ja nykyajan työelämän amrnattitaitovaatimukset huomioiden. Millaista osaamista liikunta-alan työtekijältä sitten vaaditaan tänä päivänä. OPISKELIJA OUNASTELEE Teksti: PAULIINA NAUHA Kohti liikunta-alan työelämää: mitä meiltä odotetaan. Tästä hyvänä esimerkkinä pidän RAM K:n liikunnanoh jaajakoulutuksen uudistuvaa opetussuunnitelmaa, joka on mielestäni hyvä suunnannäyttäjä myös muille liikunta-alan koulutuksille tämän muuttuvan maailman keskellä. Yleisiä työelämästä nousevia osaamistarpeita olivat vuorovaikutustaidot, kielitaito, informaatioteknologian hallinta ja informaation lukutaito. Olen itse opiskellut tällä tyylillä viimeisimmän vuoden. Yksi oiva ratkaisu on mielestäni PBL-tyyppinen (problem based learning) opiskelu. Olen kolmen vuoden aikana päntännyt päähäni tietoa liikunnasta ja opetellut liikunnallisia taitoja, ja nyt se kaikki näkyy edessäni todistuksen muodossa. Oppiminen on pienryhmissä tapahtuva prosessi, jossa jatkuva palautteen antaminen ja vastaanottaminen auttavat opiskelijaa kehittämään omaa toimintaansa ja vuorovaikutustaitojaan. Parhaimmat asiat PBL:ssä verraten perinteisempään opetukseen ovat mielestäni olleet oppimistilanteen muuttuminen opiskelijalle aktiiviseksi tapahtumaksi, oppiminen laajasti eri tietolähteitä käyttäen yhden tai kahden tenttikirjan sijaan, sekä tiedonhakuja ongelmaratkaisutaitojen kehittyminen. Haastattelija katsoo vilkaisten papereita, mutta yllätyksekseni siirtääkin ne sivuun, ja sanoo: "No kerrohan sitten, mitä sinä oikeasti osaat?" Meiltä tuoreilta ja tulevaisuuden työntekijöiltä odotetaan työmarkkinoilla aivan erilaista osaamista, kuin pari vuosikymmentä sitten. Näihin kuului edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi oman työn kehittäminen, verkosto-osaaminen, kansainvälisyysosaaminen ja vain yhtenä muiden joukossa ammattikohtainen substanssiosaaminen. Tieto vanhenee yhtä nopeasti, kuin uutta syntyy, eli karkeasti ajateltuna opiskelemani tieto on jo vanhaa, kun valmistun. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö on listannut liikunta-alan osaamistarpeita vuonna 2005. Mutta kehittyvätkö nämä taidot opiskelijalla pelkästään luennoilla istuen tai tenttejä läpäisemällä. Kaiken järjen mukaan kaikkien näiden taitojen oppiminen tulisi siis painottua myös korkeakouluopetuksessa, jotta olisimme valmistuttuamme sitä, mitä työelämä meiltä odottaa. Informaatioteknologian kehittyminen ja tiedon loputon määrä ja saatavuus ovat yhtenä tekijänä vaikuttaneet siihen, että substanssiosaaminen on vain yksi monesta työelämän vaatimista osaamistarpeista. Valmistaako nykyinen korkeakouluopetus parhaalla mahdollisella tavalla opiskelijoita työelämää varten. Entä miten korkeakouluopetusta tulisi kehittää työelämän vaatimuksiin vastaamaan. Työelärnälähtöiset ongelmat tuovat työelämää opiskelijaa lähemmäksi opintojen alkuvaiheesta lähtien. Kun tällä tyylillä opiskellaan, rakennetaan opetussuunnitelma osaamisperustaiseksi. Ien kesällä valmistunut Iiikunnauohjaaja (AMK) ja monien muiden valmistuneiden tapaan valmiina hyppäämään työelämään. PAULIINA NAUHA Liikunnanohjaaja (AMK) Rovaniemen Ammattikorkeakoulu Sähköposti: pauliina.nauha@gmail.com Haastattelija katsoo vilkaisten papereita, mutta yllätyksekseni siirtääkin ne sivuun, ja sanoo: "No kerrohan sitten, mitä sinä oikeasti osaat?" 54 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012
Teksti: KAI SAVONEN Tietoa liikunnan terveysvaikutuksista on kertynyt runsaasti. Tämän vuoden teemana on liikuntaja urheiluympäristöt. Fysioterapeuteilla on monesti pitkien hoitosarjojen takia runsaasti hoitokontakteja potilaisiin, mikä luo hyvät edellytykset pitkäjänteiselle terveysliikunnan edistämiselle. Viestin terveysliikunnan tärkeydestä ja sen asianmukaisesta huomioimisesta hoitosuunnitelmassa pitäisi ulottua koko hoitoketjun läpi potilaan kohdatessa eri ammattiryhmiä. Sama koskee omaehtoisen liikkumisen paikkoja kuten pururatoja, hiihtolatuja tai jurnppasaleja. Vuoden teemaa tukee elokuussa julkaistu Liikuttavat ympäristöt Miljöer som rör och berör. Suuri ongelma on, miten tieto saadaan siirrettyä käytännön potilastyöhön. Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. syyskuuta. Suomessa rakennusperintöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry. Julkaisun artikkelit osoittavat, että Suomi on moni-ilmeinen urheilumaa ja meillä on kulttuuri ympäristöinä arvokas liikuntaja urheiluympäristöjen verkko. Päivien tarkoituksena on edistää rakennuskulttuurin ja kulttuuriperinnön tuntemusta ja arvostusta. Fysioterapeutit ovat myös tottuneiLIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012 55. Yhdysvalloissa liikuntareseptin mahdollisuuksiin ja moniammatilliseen hyödyntämiseen uskotaan vahvasti, todettiin San Franciscossa Yhdysvalloissa kesäkuun alussa järjestetyssä kolmannessa Exercise is Medicine -maailmankongressissa. AJASSA Liikuttavat ympäristöt Euroopan rakennusperintöä E uroopan rakennusperintöpäiviä vietettiin 7.-9. Helsingin olympiapaikkoja unohtamatta jokaisella paikkakunnalla on omat urheilupyhättönsä. Sairaanja terveydenhoitajat ovat ilmeisen alihyödynnetty ammattiryhmä terveysliikunnan edistämisessä. Kuva: HILKKA HÖGSTRÖM LISÄTIETOJA http://www.rakennusperinto.fi/News_kirjat/fi_FI/Lahtolaukaus_Euroopan_rakennusperintopaiviin/ ACSM EXERCISE IS MEDICINE -KONGRESSIN SATOA: Yhdysvalloissa panostetaan liikuntareseptiin M uilla terveydenhuollon ammattiryhmillä kuin lääkäreillä on enemmän aikaa potilaskontakteissaan terveysliikunnan edistämiseen
Professori Rainer Rauramaa Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitokselta sai kongressissa ACMS:n Citation Award -palkinnon. Kovatehoista vai ei terveysliikuntasuosituksiin. Liikunta-aktiivisuuden selvittäminen kuuluu itsestään selvänä osana potilastietoihin muiden elintapojen selvittämisen yhteydessä. Muista Euroopan maista vain tanskalaiset tutkijat ovat suomalaisten tavoin palkittu kolmesti tällä arvostetulla palkinnolla. Esim erkiksi Norjassa liikuntaja terveydenhuoltoalojen to imijat saivat läpi aloitteen, jossa koululiikunt aa on ala-asteen koululaisilla päivittäin. Toteuttam ism allit voivat vaihdella, mutta ne tulee dokum entoida hyvin, jotta toim ivia malleja voidaan hyödynt ää muuallakin. KAI SAVONEN LT, LitM, TtM, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos 56 LIIKUNTA & TIEDE 49, 4/2012. Myös isot väestötason seurantatutkimukset ovat viitanneet kovatehoisemman liikunnan mahdollisesti vähentävän esimerkiksi ennenaikaisen kuoleman vaaraa matalatehoista liikuntaa enemmän. Paikallisella tasolla yhteistyön pitää olla koordinoitua niin, että terveydenhuollon am mattilaiset ovat hyv in perillä liikunt apalveluista, joihin potilaita voidaan ohjata. Ravitsem usterapeutit ovat käyu äyryrn ism uutosten aikaansaam isen asiantuntijoita, heidän taitojaan voisi hyödynt ää enemm än myös terveysliikuntaan liittyv ien käyttäytym ism uutosten aikaansaam isessa, todettiin eri terveydenhoidon amm attialojen ro oleja käsitelleessä sessiossa. Mukana oli puhujia yliopiston professoreista amerikkalaisen jalkapallon NFL-joukkueen fysiikkavalmentajaan. Aikaisemmin tämän palkinnon ovat suomalaisista tutkijoista saaneet professorit Paavo Komi ja Ilkka Vuori. Siksi erityisesti kävelyä markkinoidaan voimakkaasti. Koe-eläintutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että kun kestävyysliikunnan kokonaisvolyymi pysyy vakiona, rasvakudoksen väheneminen on ollut suurempaa kovatehoisemmin liikkuvilla. Kaiser Permanente'n ideologiassa ihmisten uskotaan omaksuvan ennaltaehkäiseviä elintapoja parhaiten silloin, kun ne ovat toteutettavissa mahdollisimman helposti ja yksinkertaisesti. Mielenkiintoisessa sessiossa oli runsaasti innokkaita opiskelijoita paikalla ja keskustelu oli vilkasta. Yhdysvalloissa tehdyssä STRRIDE-tutkimuksessa (Studies of Targeted Risk Reduction lnterventions through Defined Exercise) ylipainoisilla rasvaaineenvaihdunnan häiriöistä kärsivillä tutkittavilla matalatehoinen kestävyysliikunta osoittautui eri terveysvaikutuksien osalta hiukan paremmaksi kuin kovatehoinen liikunta. Kovatehoisesta kestävyysliikunnasta ei toisaalta ole haittaakaan, mutta ylimääräisestä hyödystä ei siis tällä hetkellä ole varmuutta. Paneelissa kävi ilm i, että Etelä-Afrikka on ilmeisesti ainoa maa maailm assa, jossa saira usvakuutus korvaa terveysliikunnan kustannuksia potilaalle. Vastaavanlainen tilaisuus olisi varmasti hyödyllinen myös esimerkiksi l.iikuntalääketieteen päivillä Suomessa. Niinpä aihetta käsitelleessä sessiossa todettiin, ettei tällä hetkellä ole syytä muokata liikuntasuosituksia enemmän kovatehoista kestävyysliikuntaa suosiviksi. Opiskelijoille oli suunnattu erillinen tilaisuus, jossa esiteltiin laajasti erilaisia uravaihtoehtoja liikuntaja terveystieteiden opiskelijoille. Huolellisesti tehty elintapainterventiotutkimus ei kuitenkaan ole vahvistanut laboratorio-olosuhteissa ja epidemiologisissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja. Tässä terveysliikunnalla on tärkeä rooli. Liikuntatottumukset kirjataan potilastietoihin Kaiser Permanente on Yhdysvaltain suurin yleishyödyllinen terveyspalveluorganisaatio. Se panostaa voimakkaasti kroonisten sairauksien ennaltaehkäisyyn. Paneelikeskustelussa painotettiin yhteisiä toim intalinjoja kaikilla terveydenhuollon amm attialoilla ja toim intatasoilla, jotta terveysliikunta saadaan integro itua osaksi terveydenhuolto järjestelmää. ta kunto utusohjelmien laadintaan, mitä voi hyvin hyödynt ää liikunnan annostelun suunnittelussa. Kansalliseen päätöksentekoon pystytään vaikuttamaan, mikäli asioita viedään eteenpäin riittävän laajalla rintamalla. Organisaation sähköisessä potilasjärjestelmässä lääkärin pitää muiden elintapojen kartoituksen ohella kysyä ja kirjata myös potilaan liikuntatottumuksiin liittyvät tiedot. Hyväkuntoisilla terveillä aikuisilla tehdyissä pienissä tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että kovempitehoisella kestävyysliikunnalla olisi suotuisampia vaikutuksia esimerkiksi kehonkoostumukseen ja insuliiniherkkyyteen kuin matalatehoisemmalla liikunnalla. Rainer Rauramaalle Citation Award -palkinto Suomi oli kongressissa vahvasti esillä
Antti Aineesta urheiluoikeuden ma. Tehtävän perustana on sopimus Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen sairaanhoi topiirin välisestä yhteistyöstä kliinisen fysioterapian alalla. professori Kuva: JYO T urkulainen oikeustieteen tohtori ja varatuomari Antti Aine on valittu Helsingin yliopiston urheiluoikeuden määräaikaiseksi professoriksi. Pasi Koskesta liikuntakasvatuksen professori L iikunta & Tiede -lehden nykyinen päätoimittaja filosofian tohtori, dosentti Pasi Koski nimitettiin 1.8.2012 alkaen Turun yliopistoon liikuntakasvatuksen professoriksi. Kokonaisuudessaan tuleva urheiluoikeuden määräaikainen professuuri ulottuu vuoteen 2016 asti. Tehtävä sijoittuu Opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikköön. Aine aloittaa työn elokuun alussa, ja tässä vaiheessa tehtävä kestää vuoden loppuun asti. Hän aloittaa pestissä kuluvan vuoden päätyttyä. Lisäksi kliinisen fysioterapian professorin tehtäviin kuuluu kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö tutkijoiden ja tehtävien kannalta keskeisten osapuolten, kuten yliopiston, sairaanhoitopiirin ja ammattikorkeakoulun, kanssa. Kuva: MJJMÄKINEN LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012 57. Professuuri kohdentuu kliinisen tutkimuksen, opetuksen, jatkokoulutuksen ja käytänteiden kehittämiseen. AJASSA Arja Häkkisestä kliinisen fysioterapian professori J yväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen on ottanut kliinisen fysioterapian professorin tehtävään terveystieteiden tohtori, dosentti Arja Häkkisen 1.6.2012 alkaen. Professuuri on sijoitettu liikuntaja terveystieteiden tiedekuntaan terveystieteiden laitokselle
Kirjoituksissa liikuntabiologian laitoksen tutkijat edustavat vain ja ainoastaan itseään eivätkä kirjoilikka Vuori ja Lauri Tarasti Sir Philip-Noel BakerAward -palkittuja I CSSPE:n hallitus myönsi vuoden 2011 Sir Philip-Noet Baker Award -palkinnon emeritusprofessori Ilkka Vuorelle hänen ansioistaan terveysliikunnan hyväksi tehdystä työssä. Vaikuttaa siltä että on, todetaan Wikiliikkujassa. Suomessa EASS:n kongressi järjestettiin vuonna 2006. nko Usain Boltilla superlihakset. Kari Keskinen jatkaa ICSSPE:n johtoryhmässä K ansainvälisen liikuntatieteen ja liikuntakasvatuksen järjestön ICSSPE:n (International Council of Sport Science and Physical Education) Glasgow:ssa Skotlannissa heinäkuussa pidetty yleiskokous valitsi LTS:n pääsihteeri Kari L. Vuonna 2009 palkinnon sai ministeri Lauri Tarasti ansioistaan kansainvälisen urheiluoikeuden alalla ja toiminnastaan ICSSPE:n hallituksessa vuosina 2001-2008. Hannu Itkonen Euroopan 1 iiku ntasosiolog ien puheenjohtajaksi Kuva: JYO J yväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen on valittu European Association for Sociology of Sport) liikuntasosiologijärjestön puheenjohtajaksi vuosiksi 2012-2014. Vuonna 2001 perustetun EASS:n päätoimintamuotoja ovat vuosittain järjestettävät kongressit, oman tiedejulkaisun toimittaminen sekä eurooppalaisen tutkijayhteistyön organisoiminen. Miksi Usain Bolt on niin nopea. Blogin tarkoituksena on esitellä ihmisen liikkumiseen, toimintakykyyn ja harjoitteluun liittyviä ilmiöitä kansantajuisesti ja joskus jopa pilke silmäkulmassa. Boltin ylivoiman salaisuus kiinnostaa kaikkia. Keskisen jatkamaan järjestön johtoryhmän jäsenenä kaudella 2013-2014. Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen Wikiliikkuja-blogista löytyy yksi vastaus. Lue lisää: http://wikiliikkuja.wordpress.com/2012/08/09/ olympiavin kki-2-miksi-bolt-on-niin-nopea/ 58 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012. Entä onko Bolt lyömätön. Boltin tekemät maailmanennätykset sitä vastoin eivät ole. Menestys on usean tekijän summa, mutta tärkein selitys on ehkä lopulta melko yksinkertainen. Henkilökohtainen ennustukseni on, että Boltin ennätyksen rikkoja tulee kuitenkin olemaan vähintäänkin Boltin mittainen mies, toteaa blogissaan tutkija Jussi Peltonen. Keskinen toimii samalla ICSSPE:n Editorial Boardin puheenjohtajana. tukset edusta liikuntabiologian laitoksen virallista kantaa. Tulevat kongressit järjestetään Espanjan Cordobassa (2013) ja Hollannin Utrechtissä (2014). Vai siivittääkö jättimäinen koko miehen hirvittävään lentoon
Yhteisöjäsenen edustajalla tulee olla valtakirja edustamaltaan järjestöltä. Kokouksessa on äänioikeus jokaisella vuoden 2011 ja 2012 jäsenmaksun tai uuden jäsenen kyseessä ollessa, vuoden 2012 jäsenmaksun maksaneella varsinaisella jäsenellä. Työelämän kehittäminen ja liikunta sekä TELl-linjaukset. KESKINEN Kari L. Käsittelyssä ovat sääntöjen mukaiset asiat: • katsaus kuluvan vuoden toimintaan ja varainhoitoon • jäsenmaksut vuodelle 2013 • tilintarkastajien palkkiot, kokouspalkkiot, matkakorvaukset ja päivärahat vuonna 2013 • vuoden 2013 toimintasuunnitelma ja talousarvio • hallituksen jäsenten sekä jäsenten henkilökohtaisten varajäsenien valinta erovuoroisten tilalle sääntöjen 12 §:n mukaisesti • tilintarkastajien ja heidän varaedustajiensa valinta • seuran virallisten ilmoitusten julkaiseminen • muut asiat Niitä Seuran jäseniä, jotka haluavat tehdä ehdotuksia hallituksen jäseniksi ja varajäseniksi pyydämme ottamaan yhteyden pääsihteeri Keskiseen puhelin 010 778 6603 tai kari.keskinen@lts.fi. traxmeet. Sama henkilö voi edustaa kokouksessa ainoastaan yhtä jäsenyhteisöä. Kehitetty ja valmistettu Suomessa. fVAM20 sales@traxmeet.fi AM20 Aktiivisuusmittari 85€ +alv23% Elastinen kantovyö 10€ +alv23% TRaxmeeT> Sport and wellness tracking LIIKUNTATIETEELLISEN SEURAN SYYSKOKOUS 2012 Liikuntatieteellisen Seuran sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 23.10.2012 klo 16.30 Tieteiden talossa, salissa 312, Kirkkokatu 6, Helsinki. puhelinnumeroon tai sähköpostiosoitteeseen. Finnriski 2012 ja Terveys 2011 tutkimuksissa. LIIKKUMISEN SEURANTA HELPOKSI AM20 aktiivisuusmittari Tallentaa kaiken liikkumisen ja aktiivisuuden Huomaamaton kantaa ja helppo käyttää Tiedonpurku ja lataus USB -portin kautta Säädettävät mittausparametrit Verkossa toimiva aktiviteetin analyysipalvelu Toiminta-aika 2vko (lOOHz) Mittausalue ±16g (3-akselia) Mitat 65mm x 27mm x 13mm Paino 15g Käytössä mm. Kahvitarjoilun järjestämiseksi pyydämme jäseniä ilmoittamaan osallistumisestaan kokoukseen 17.10.2012 mennessä em. Keskinen pääsihteeri LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012 59. 010 778 6602/Marttala tai sähköposti kylli.marttala@lts.fi. www. LTS järjestää yhdessä opetusja kulttuuriministeriön kanssa Liikuntapoliittisen iltapäivän syyskokouspäivänä 23.10.2012 klo 12-16 Helsingissä Säätytalossa teemoina mm. Kokousaineiston voi tilata seuran toimistosta puh. Yhteisöjäsen voi lähettää kokoukseen yhden (1) edustajan. Tarkemmat tiedot löydät LTS:n nettisivuilta www.lts.fi Tervetuloa! ANTTI UUTELA Antti Uutela puheenjohtaja tjLTS LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RY KARI L
Sekä minä että hän elämme kehoissamme huippuhetkiä. Se kuljettaa meitä vaihtelevilla nopeuksilla riippuen koneen iästä ja koosta. KOLUM NI Teksti: VILJA ITKONEN Huippuhetkiä! M akaan urheilukentän laidalla ja nypin ruohotukkoja maasta. Joku kisahirmu kauhonee illalla uuden maailmanennätyksen. Pelkään näitä mittaustilanteita koko edeltävän kuukauden. Haltijakummi ei ilmesty, ja kapea kilpailullinen näköala liikuntaan saa minut hitaasti vihaamaan koko liikuntaa, jossa kerta toisensa jälkeen koen pettymyksiä elämyksien sijasta. Kellun ja yleisönä rannalla istuu valkoinen kissa. Sunnuntaiaamu valkenee Pispalassa, Lontoossa maailman urheilijahuiput naruttavat lenkkareita jalkaansa ja minä suuntaan aamu-uinnille Pyhäjärveen. Sekä minä että hän elämme kehoissamme huippuhetkiä. liikunnanohjaajat tekevät suuren palveluksen eriikäisille ohjattavilleen, mikäli he ohjaavat liikkujia ymmärtämään, että keho on tila, joka kannattaa oppia tuntemaan myös sisältä käsin ja liikkuessaan enemmän miettiä sitä miltä liike tuntuu, kuin miltä suoritus näyttää vastaantulevan lenkkeilijän silmissä tai kellon tulostaululla. Ja vaikuttavimpiin vuoristoihinhan mahtuu monia erilaisia huippuja. Löydän oman hylätyn asuntoautoni vasta kaksikymppisenä. Kellun ja yleisönä rannalla istuu valkoinen kissa. Joku ki.sahirmu kauhonee illalla uuden maailmanennätyksen. On vuosittaisen nöyryytyksen aika. Tämä on oman kehollisen taipaleeni pohjakosketus. Elokuussa heti koulujen alettua juostaan aikoja, ja jokaisena vuonna opettajan kynä piirtää tulokseni listan viimeiseksi. Minä en ole kilpaurheilija, eikä sellaista minusta saisi kuin haltijakummin sauvan heilautuksella. Jokaisella on tähän kulkuneuvoonsa uniikki suhde. Talvella kello mittaa hiihtoaikoja ja keväällä se raksuttaa uima-altaan laidalla. Tunnen kehoni pettäneen minut ja siksi päätän olla loppuelämäni ei-liikunnallinen. Sydän takoo vihaisena kurkussa asti. Sen voi kuljettaa mieleisiinsä paikkoihin maailmassa, ja jos oikein innostuu, saattaa ottaa kilpa-ajot toisen samanlaisen kanssa. 60 LIIKUNTA& T1EDE49•4/2012. Kärryään voi tuunata, koristella ja esitellä. Kulkija itse. Toiset taas haluavat tutustua omaan liikkeeseensä rauhassa ja hitaasti tunnustellen esimerkiksi sukeltelemalla. Ihmisen keho on kuin asuntoauto. Siihen saakka se on tuntunut riittämättömältä, kömpelöltä. Mahdollisuudet ovat rajattomat. Nyt, kun kellojen raksutus on jäänyt yli kahdenkymmenen vuoden taakse historiaan, mietin ihmistä, hänen liikkeitään ja kehollisuutta. Ja kun moottori ja kuljettaja ylikuumenevat, voi ratin takaa siirtyä ja oikaista itsensä lepoasentoon. Ja vasta silloin ymmärrän, että sinne pääsee sisälle, etten olekaan tämän kulkuneuvoni myyntija markkinamies, vaan asukas. Kun tarjonta ja näkökulma pysyvät laajana jo peruskoulusta saakka, löytyy jokaiselle varmasti helpommin sopiva paikka liikkumisen kirjavalla kentällä. Toisia tässä kehollistumisen prosessissa motivoi vuorelle kiipeäminen, toisia se syksyinen kilpajuoksuspurtti ja parantunut tulos. Se on ruosteessa ja sisäilmakin haisee tunkkaiselta. VILJA ITKONEN, FM Sähköposti: vilja.itkonen@gmail.com Lontoossa maailman urheilijahuiput naruttavat lenkkareita jalkaansa ja minä suuntaan aamu-uinnille Pyhäjärveen
Sekä pojat että tytöt pitivät joukkuepeleistä, mutta pojille ne olivat selvästi mieluisempia. Opetushallitus laatii uudet opetussuunnitelman perusteet ja työ alkaa lähiaikoina. POHDITTUA Teksti: MIRJA HIRVENSALO, TERHI HUOVINEN, SANNA PALOMÄKI, OLLI PAAKKARI & PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON Lisää koululiikuntaa yhteistä • vaan e1 samanlaista Suomen hallitus päätti perusopetuksen tuntijaon uudistamisesta kesäkuussa. Tyttöjen ja poikien erilaisten tarpeiden huomioiminen sekä oppilaiden tasa-arvoisemmat mahdollisuudet opiskella omalla kehitysja taitotasollaan ovat perusteita, jotka puoltavat liikunnassa tyttöjen ja poikien opetusta pääsääntöisesti omissa ryhmissään. Tytöt pitivät poikia enemmän tanssija musiikkiliikunnasta. Laadukas koululiikunta edistää oppilaiden fyysistä aktiivisuutta, auttaa oppimaan liikuntataitoja, tukee oppilaiden omaa autonomiaa ja tuottaa liikunnan iloa. Oppilaiden mahdollisuus osallistua liikunnanopetuksen suunnitteluun aikaisempaa enemmän voisi Kuva: JARI KANERVA LIIKUNTA,!, TIEDE 49 • 4/2012 61. Tunnin lajisisällön lisäksi liikunnan teki mieluisaksi oppilaille myönteiset liikuntakokemukset, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, opetuksen monipuolisuus ja mahdollisuus omiin valintoihin (Palomäki & Heikinaro-Johansson 2011). K un yläkoulun oppilailta kysyttiin, mikä tekee koululiikunnasta heille mieluisaa, yleisin vastaus oli kiinnostava liikuntalaji. Vaikka fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn tavoitteet ovat nykypäivän liikunnanopetuksessa tärkeitä, on liikunnanopetuksen merkitys edelleen nähtävä selvästi laajemmin. Liikuntatunteja saatiin yksi lisää sekä alakoulun 3-6.luokilla että yläkoulun 7-9.luokille
Oppilaan suoriutumista tulisi verrata vain omiin aikaisempiin testi tuloksiin ja tulosten tarkasteluun tulisi liittää opettajan ohjaava ja kannustava palaute. LUETTUA T asan sata vuolla sitten Tukholmassa järjestettyjä olympiakisoja on huomioitu eri tavalla urheiluhistoriasta tutkivien ja siitä muutoin kiinnostuneiden parissa. Teoksen parhaimpiin artikkeleihin kuuluu Mats Hellspongin analyysi kisayleisöstä, jossa hän tarkastelee sen koostumusta, pukeutumista ja käyuäytyrnistä aina kannatushuutoja 62 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012. Osallisuus lisää sitoutumista ja autonomian kokemuksia, ja yhdessä luokkakaverien kanssa tehty päätös yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tulevassa opetussuunnitelmassa terveyttä edistävän liikunnan roolia voisi vahvistaa. MIRJA HIRVENSALO, LitT Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: mirja.hirvensalo@jyu.fi Teksti: HENRIK MEINANDER TUKHOLMA 1912 KAKSI KATSETTA KISOIHIN Hans Bolling och LeifYttergren, Stockholmsolympiaden:Tävlingarna människorna staden, Monografier utgivna av Stockholms stad 223, Stockholmia förlag: Stockholm 2012, 451 s. olla tulevan opetussuunnitelman yksi tärkeistä periaatteista. Kansanterveydellinen näkökulma painottaa fyysisen aktiivisuuden lisäämistä ja sen myötä paranevaa toimintakykyä. Toimintakyvy n seuranta, esimerkiksi toimintakykytestein, ei kuitenkaan aina rakenna oppilaan minäkåsitystä myönteiseen suuntaan. Tulevaisuuden koulussa opetussuunnitelma voisi tukea opettajan mahdollisuuksia erilaisiin painotuksiin aikaisempaa paremmin. Molemmat tavoitteet saavutettiin, joskaan Tukholmaan ei saapunut läheskään niin paljon turisteja ja kotimaisia yleisöä kuin oli toivottu. Tämä antoi ruotsalaisille erinomaisen mahdollisuuden nostaa profiiliaan modernina ja tarmokkaana kansakuntana niin kansainvälisesti kuin kotimaassa. STOCKHOLMSOLY MPIADEN 19-12 Tehtävä Tukholmassa ~\. Yhtä lukemisen arvoinen on heidän suomalaiskollegojensa kirjoittama tiiviimpi teos Tehtävä Tu/1holmassa: Suomi olympialiisoissa 1912. Fyysisen aktiivisuuden väheneminen ja lihavuuden lisääntyminen haastaa opettajat miettimään liikunnanopetuksen keinoja edistää lasten ja nuorten tietoja ja taitoja fyysisen aktiivisuuden ylläpitoon erilaisissa arjen tilanteissa. Tehtävä Tukholmassa: Suomi olympiakisoissa 1912, Suomen Urheilumuseosäätiön julkaisuja N:o 44, Suomen Urheilusäätiö: Helsinki 2012, 161 s. Kisaisännyys lohkesi Tukholmalle vuonna 1909 Berliinin luovuuua tehtävästä taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Liikunnan oppimiseen liittyvät tuen tarpeet, kuten terveydelliset esteet ja vähäinen liikuntaharrastus voitaisiin yksilöllisessä tapaamisessa huomioida entistä paremmin. Oppilaiden itsensä esittelemät ja opettamat lajit voisivat olla mainintana opetussuunnitelman liikuntamuotoja menetelmäsuosituksissa. Uusissa opetussuunnitelmissa toimintakykytestien käyttöä tulee ohjeistaa entistä selvemmin, ja lisäksi opettajille on tarjottava mahdollisuus asianmukaiseen koulutu kseen. Esimerkiksi luontoja seikkai luliikun tapainottei nen, vuoro vai kutusläh töin en tai terveysja toimintakykylähtöinen opetussuunnitelma voisivat olla koulujen valintoja. Hans Bollingin ja Leif Yttergrenin toimittamassa Stockholmsolympiaden -reoksessa johtavana ideana on analysoida Tukholman kisojen poliittisia, kuluuurisia ja sosiaalisia taustoja, yhteyksiä ja seurauksia, eikä kerrata niinkään paljon itse urheilusuorituksia. Opettajan ja muiden oppilaiden kannustava palaute on tärkeää oppilaan viihtymisen ja henkisen hyv invoinnin kannalta. Jos toimint akykytestejä halutaan käyttää oppilasarvioinnin tukena, tulisi niillä olla vain arvosanaa nostava vaikutus, silloin kun oppilas on kehittynyt suhteessa aikaisempiin tuloksiinsa. Upouusi stadion, esimerkilliset kisajärjestelyt, selkeämmäksi trimmatut kilpailusäännöt ja kiinnostava lajivalikoima takasivat häikäisevän kauniin kesåsään kanssa sen, euä moni vielä vuosikymmeniä myöhemmin muisteli näitä kisoja modernin olympialiikkeen varsinaisena syntymäpaikkana. Yksi merkittävimmistä oppilaiden pätevyy den kokemuksiin vaikuttavista asioista koululiikunnassa on se, miten hän kokee arvioinnin. Oppilaille tulisi opettaa liikuntaja terveystietoutta liikuntatuntien lomassa. Osa oppilaista voisi hyötyä myös liikunnanopettajan henkilökohtaisesta liikuntaneuvonnasta. Lasten ja nuorten tulisi kuitenkin ensisijaisesti osallistua yhteiseen tekemiseen omista lähtökohdistaan. Liikunnanopetuksen on tärkeää kohdata lasten ja nuorten oma eläm ysm aailm a ja elää ajan hermolla. Liikuntamuotojen valintatilanteissa opettaja voi tarjota vaihtoehtoja, joissa vuoden ajat, kansallinen liikuntaperinne, perusliikuntataidot ja uudet muotilajit otetaan huomioon sopivassa suhteessa. Koulun kuntotesteihin liittyviä kauhukokemuksia saatetaan kertoa vielä vuosikymmeniä myöhemmin. Kouriintuntuvin tulos tästä on kaksi kiinnostava historiajulkaisua, joista laajempi ja näkökulmiltaan kunnianhimoisempi on ruotsalaistutkijoiden teos Stocliholmsolympiaden: Tävlingarna männislwrna staden
Vastaavaa media-analyysia ei löydy Stockholrnolyrnpiaden -ieoksessa, vaikka siinä käydään seikkaperäisesti läpi kisojen markkinointia ja yleistä lehd isiökeskustelua. Mutta kuten Steorn korostaa, vaikka ne eivät koskaan saavuttaneet suurta suosiota ja pyyhkäistiin ohjelmistossa ennen Helsingin kisoja, de Coubertinin visio olympiakisoista suurena kokonaistaideteoksena toteutui monessa mielessä yli odotusten. Molemmat nousivat vaatimattomista oloista maailmanmaineeseen äärimmäisen kovan ja määrätietoisen harjoiuelun avulla, eikä kummankaan elämä voittojen jälkeenkään aina ollut ruusuista. Teos on taitettu upeasti. Toinen toistuva kauneusvirhe on jopa kirjan otsikossa käytetty aikalaisten usein suosima käsite "olympiad" viittaamaan varsinaisiin olympiakisoihin, vaikka sillä niin antiikin aikana kuin nykyäänkin yksiselitteisesti on tarkoitettu kisojen välistä nelivuotista sykliä. Siitä ilmenee, miten voimakkaasti valokuvat suoraan kilpakentillä löivät itsensä läpi juuri Tukholman olyrnpialaissa. Teoksessa on tiiviitä katsauksia kaikista kilpalajista, joihin suomalaiset osallistuivat. Ulkom aalaisten lisäksi vierekkäin istui usein ensim mäistä kertaa eri yhteiskuntaluokkien edustajia ja heidän joukossa myös paljon naisia, jotka vapauden huumassaan puhuttelivat veruovieraita miehiä esittelemättä 1 Toinen kultajyvä on Patrik Steornin kuvaus Pierre de Coubertinin ponnekkaista yrityksiä raivata myös taidelajeille oma vankka asemansa olympialaisessa kisakuluuurissa. Parhaan sijoituksen nappasi lopulta Anni Raita, joka saapui maalin kuudentena runsaan 11 tunnin polkemisen jälkeen. Siksi on kiintoisaa lukea heidän elämänuristaan yleisemmin. Kisa oli olympiahistorian pisin (320 km) ja kuumuuden ja kovan luulen vuoksi monumentaalisen raskas taisto. Tehtävä Tukholmassa tiivisti, läheltä Vastaava käsuehämrnennystä ei löydy Suomen Urheilumuseon nykyisten ja entisten tutkijoiden laatimasta Tehtävä Tukholmassa -aruologiassa, joka on erinomainen todiste museon henkilökunnan ammattitaidosta. myöten. Olennaisen poikkeuksen muodostaa kuitenkin Malli Hintikan erinomainen analyysi uuden urheilujournalismin synnystä. Ruotsalaisten kokoamateoksessa on keskitetty enemmän ympäröivään yhteiskuntaan kuin Tehtävä Tukholmassa -amologiassa. Tukholman kisoista kiinnostuneilla on syytä lukea näitä kahta teosta rinnakkain. Suomalaisviisikon suurin mitalitoivo Juho Jaakonaho lähti kisaan ilman varakumia ja joutui siksi keskeyuämään jo 15 kilometrin jälkeen. Suomen 176 henkisen olympiajoukkueen menestys oli kuten tunnetOIY/'\PISKA SPELEN · ~ STOCKHOLM 1912 ~ 29 JUNI 22 JULI tua ainutlaatuisen hyvä. Niistä poimittakoon Henriikka Heikinheimon mainio kiteytys pyöräilyn pitkänmatkan kisasta Mälaren-järven ympäri. HENRIK MEINANDER Historian professori Helsingin yliopisto Sähköposti: henrik.meinander@helsinki.fi LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012 63. Suomalaiset kahmivat 26 mitalia ja sijoittuivat mitalitilastossa kaikkien yllätykseksi neljänneksi. Hinukka analysoi myös terävästi urheilureportaasien kielenkäyttöä ja sen taustalla olevaa arvomaailmaa. Näkyvin menestys saavutettiin yleisurheilussa, jossa Hannes Kolehmaisen ja Armas Taipaleen loistokkaat voitot saivat aikaan varsinaisen olympiakuumeen kotimaassa. Ensiluokkainen kuvitus korostaa hienosti artikkelien yhteiskunnallisia näkökulmia. Toimittajien piikkiin menevät artikkelien opinnäytetöistä tutut kaavamaiset johdannot ja loppusanat, jotka ovat täysin turhia tämän tapaisessa yleisteoksessa. Turhan pienellä präntillä painetusta, mutta upeasti kuvitetusta teoksesta löytää paljon uutta tietoa suomalaisten osallistumisesta Tukholman kisoihin, tähtikaartin elåmänurista, lehdistön ja kotiyleisön reaktioista sekä jo silloin myynnissä olleista olympiakortetsta ja muusta olympiakrääsästä. Kisayleisön kirjavuus synnytti Hellspongin mukaan myös demokra attisen haasteen. Ruotsalaisten vastustelusta huolimatta taidekisoja järjestettiin myös vuonna 1912. Yhdysvaltalaisten äänekkäät huuto sakit ro hkaisivat muidenkin maiden kannattajia keksim ään om ia kannatushuutoja ja lauluja, jotka nostattivat sekä kisahenkeä että kansallismielisyy ttä
Jos urheilija on keskiössä, niin tärkeää on myös valmentajien hyvinvointi. Urheilun moniarvoisuuden säilyttäminen niin urheilijoiden kuin lajien näkökulmasta on suomalaisessa urheilussa kantava voima. Kun nyt käydään keskustelua suomalaisen urheilun tilasta ja urheilijan polusta, on todella tärkeää muistaa nämä asiat erityisesti polun alkuvaiheesta lähtien. Luku "Liikuntatauojen oppiminen" kokoaa taitojen oppimiseen liittyvät keskeiset tekijät. Eroavaisuudetkin tulevat hyvin esille. Tiivistelmien avulla ja vastaamalla loppukysymyksiin voi testata, kuinka hyvin on lukemansa sisäistänyt. Psyykkiset taidot -luvussa lähdetään aluksi pureutumaan teorian kautta urheilijan motivaatioon, joka toimii energian lähteenä ja vaikuttaa toiminnan voimaliliuuteen. Itselleni psyykkisten taitojen ja psyykkisten valmentautumisen tekniikoiden väliset yhteydet avautuivat aikaisempaa paremmin taulukosta, jossa näiden merkityksellisyyden yhteyksiä kuvattiin. En itse ollut vielä tutustunut koko kirjaan ja jäin hieman hämilläni miettimään hänen sanojaan. Monet psykologiset ilmiöt toimivat hyvin samankaltaisesti kuin vammattomilla urheilijoilla. Aihe on tärkeä ja tässä kirjassa avataan ensimmäisen kerran tätä kokonaisuutta. Tärkeää on viihtyminen terveessä ja turvallisessa hasvuja l1ehittymisympärist.össä. Kirjan luettuani voin vastata heidän onnistuneen hyvin näissä tavoitteissaan! Perusteoksena kirjan painopiste on yksilöpsykologisissa kysymyksissä. Psyyl1hisen valmentautumisen t.el111iilwide11 opettelun voi aloittaa jo viisivuotiailla osana leihhiä ja harjoittelua: ltseluottamul1sen vahvistaminen, sisäisen puheen harjoit.telu ja tavoitehuviin tutustuminen. Lisäksi jokaisen taidon kuvauksen lopussa oli kysymyksiä lyhyesti erilaisille henkilöille, joiden kautta saatiin yhteys liikunnan ja urheilun arkeen. Tavoitteen asettaminen, itseluottamus, itsepuhe, hengitys kehon ja mielen siltana, rentoutuminen, mielikuvien käyttö, keskiuyrninen, kilpailuun valmistautuminen, kilpailutilanteiden hallinta sekä huippusuoritukset, huippukokemukset ja Ilow ovat psyykkisen valmentautumisen tekniikoita. Kirjan toimittajat pohdiskelivat onko perusteos riittävän lwttava ja onlw helpon ymmärrettävyyden ja käytännöllisyyden vaatimuksiin mahdollista vastata aliarvioimatta lul1ijaa ja hänen tieclontarpeitaan. LUETTUA Teksti: ARI PIISPANEN PSYYKKISTÄ VALMENNUSTA PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN Matikka Leena ja Roos-Salmi Martina (toim.) Urheilupsykologian perusteet ISBN:978-951-8982-89-3, ISSN:0356-746X Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 169 '' Mitä uutta ~ eikö nama ole JO kirjoitettu monta kertaa", totesi eräs ystävämme nähdessään uutukaisen "Urheilupsykologian perusteet"kirjan kotonamme Hän on liikunnanopettaja, liikuntaryhmien vetäjä ja entinen huippuvalmentaja. Taitojen oppiminen on keskeinen tekijä liikunnan opetuksessa ja valmennuksessa. " Matti K:n kokemukset koulun 64 UlKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012. Urheilupsykologian perusteet -kirjan toimittajat antoivat mielestäni hyvät perustelut tarpeesta selkiyttää koko suomalaista urheilu psykologian kenttää aina terminologiasta alkaen. Tuo ajatus oli takaraivossani, kun myöhemmin avasin kirjan ja lähdin etsimään "uutta" näkökulmaa! Raapaistessani pintaa syvemmältä löysin uusia ajatuksia. Lisäksi kyselyt huippu-urheilijoilta, valmentaji !ta, opettajilta ja alan asiantuntijoilta olivat vahvistaneet, että tarve kirjan kirjoittamiseen oli olemassa. Oppimisprosessin aikana kehossa tapahtuu paljon rinnakkaisia asioita, jotka perustuvat hermostoon, ajatteluja muistitoimintoihin ja tunteisiin. On odotettu suoria l1äytännön ohjeita ja asioit.a on kokeiltu lyhythestoisina temppuina". Luvussa 6 käydään läpi valmentajien psyykkisiä haasteita ja tukijärjestelmiä. Lähtökohtana on, että "Psyyli/1inen valmennus tulisi nähdä laajana kokonaisuutena ja osana päivittäistä valmennusta". Asioita tarkastellaan niin huippuurheilun kuin eri-ikäisten ja eri taitotasoilla olevien urheilijoiden ja harrastajien näkökulmista. Toimittajien kuvaus suomalaisesta urheilupsykologian nykytilasta muun muassa valrnentajakoulutuksen osalta on helppo allekirjoittaa: "Tiedetään, eWI psykologisten tel1ijöide11 huomioon ottaminen on oleellista, mutta tietoa ei riittävän yl1si11kertaisten mallien puuttuessa lähdetä välttämättä soveltamaan. Ryhmäilmiöiden kuvaaminen ja käytännön ohjeiden antaminen liikuntaryhrnän sisäisten tapahtumien ymmärtämiseen ja ohjaamiseen on joukkuelajeissa keskeistä. Käytännön soveltaminen lwetaan lierta lwihkiaan perusvalmentautumisen pa,·issa haastavaksi. Näitä voi kirjoittajien mukaan alkaa kokeilla suorien käytännön ohjeiden (tehtävien) avulla. Samoin lähtökohtana koota parhaat asiantuntijat kirjoittamaan ja jakamaan osaamistaan ja kokemuksiaan, koska urheilupsykologian asiantuntemukselle on kysyntää. Luvussa "Vammaisuus ja urheilu" nostetaan tämä asia esille. Vaikka teorian omaksuminen otti välillä voimille, tekstiin saatiin lisää elävyyttä, kun annettiin ohjeita valmentajille ja tehtiin yhteenvetoja. Kuitenkin joukkuevalmennus on myös yksilön valmentamista ja yksilön näkeminen ryhmässä suuri haaste, joka tuodaan hyvin esille tässä luvussa. Luku kuvaa tunteita, ajatusten ja mielikuvien ohjausta, keskittymistä, sosiaalisten suhteita ja tilanteiden hallintaa, vuorovaikutustaiioja sekä kehollisuutta itsen kuuntelusta ja hyväksyvään läsnäoloon
Eating for Excellence: Eating Disorders in Elite Sport lnevitability and 'Irnmunitv'. Jälkimmäinen ilmentyi sekä syömishäiriöiden vääjäämättömyytenä että niihin syntyvänä immuniteettina. On kuitenkin hyvä muistaa, että syömishäiriöt voivat olla lajikohtaisia. Yhteiskuntaja käyttäytymistieteiden näkökulmasta mielenkiinto on ollut syömishäiriöissä sekä niiden ehkäisyssä ja hoidossa. Liikunnan ja ravinnon suhdetta koskeva julkinen keskustelu on liittynyt pääosin ylipainosta aiheutuviin terveydellisiin ja kansantaloudellisiin haittavaikutuksiin. Urheilusuorituksen kannalta vääristä ruokavalioon liittyvistä valinnoista seuraava syyllisen tunne on niin voimakas, että se riittää urheilijan itsekontrollin takaajaksi. Luku käsitt elee koetun hyvinvoinnin osatekijöiden ja niiden m itt aam ista (onnellisuus) sekä yhteytt ä eläm änlaatuun, liikuntaohjelm ien vaikutusta, kultt uurin m erkitystä, pitkäaikaisseura nnasta, riitt ävän liikunnan ehdoista. Vaikka ravintoa ja syömistä koskevat asiat ovatkin väistämätön osa urheilijan elämää, olivat Williamsin haasteltavat kehittäneet itselleen eräänlaisen immuniteetin syömishäiriötä vastaan. LIIKUNTA & TIEDE 49, 4/2012 65. Lähtökohtaoletuksena oli, että urheilua määrittää vahva ylivertaisuuden ja erinomaisuuden diskurssi, joka saa urheilijat myös syömään ja tarkkailemaan ruokavaliotaan ylivertaisesti. liikunnasta olivat kielteisiä". Kolmas Williamsin tulkinta on, että ravitsemukselliset päätökset ilmentävät sitoutumista urheilijan minään, johon kiinteästi kuuluu tiettyjä rutiineja ja elämäntyylillisiä valintoja, myös ravinnon osalta. Manuela Boscon (HS 19.8.2012) sanoin "suomalaisesta huippu-urheilusta puuttuu ilo ja yhdessä tekemisen kulttuuri." Tästä kirjasta voisi olla apua sen puutteen korjaamiseen. N äin harm illisesti alkaa tarina, joka avaa luvun "Li ikunnan hyvinvointivaikutuksista". ARI PIISPANEN Kehityspäällikkö Suomen Jääkiekkoliitto Sähköposti: ari.piispanen@finhockey .fi Liikuntasosiologian maailmasta Teksti: HANNA VEHMAS Huippu-urheilija tarkkailee syömistään . Toiseksi ja foucaultlaisittain tulkittuna syömistä ja ravintoa koskevista päätöksistä tulee itsekurin ilmentymiä, joita luonnehti kontrolli ja kuuliaisuuden moraali. Williams selvitti, miten ja miksi ravintoon liittyvät tottumukset ja päätökset ilmenevät huippuja kilpaurheilijoiden elämässä ja kokemuksissa. Brittitutkija Oli Williams tuo urheilijoiden ravintosuhdetta koskevaan keskusteluun uuden näkökulman. Tietoisuus urheilusuorituksen maksimoinnin vaatimista ravitsemuksellisista vaatimuksista sekä syömishäiriöihin ajautumisen mahdollisuudesta näytti vaikuttaneen Williamsin tutkittaviin syömishäiriöitä ehkäisevästi. "Ylivertaiseksi syöminen" merkitsi ensinnäkin sitä, että syömistä ja juomista säätelee urheilun alakulttuurinen normisto. Ammatikseen liikkuvien eli urheilijoiden ravintosuhteeseen kohdistuu myös monia kysymyksiä. Tutkimuksissa on todettu, että syömishäiriöt ovat yleisempiä urheilijoiden kuin ei-urheilijoiden keskuudessa. Lopuksi käsitellään liikunnan aloitt am isen ja harr astam isen esteitä, joiden poistam inen on käsitt ääkseni keskeistä suom alaisten liikkum isen lisääm iseksi ja m yös M att i K :n liikunt aharra stuksen aloitt am iseksi! K irja toim isi m ielestäni erinom aisesti oppija käsikirjana valm ent ajakoulutuksessa. Vastoin vallitsevia käsityksiä Williamsin tutkimuksen mukaan urheilijaelämä ja pyrkimykset ylivertaisuuteen eivät välttämättä johda syömishäiriöihin, vaan voivat pikemminkin vähentää niiden todennäköisyyttä. Williams jäljitti urheilijoiden kertomuksista yhtäältä ylivertaiseksi syömisen ja toisaalta syömishäiriöitä koskevaa diskurssia. Haastatteluteemat liittyivät kysymyksiin siitä, vaikuttaako ammattilaisurheilun eetos ja etiikka ja jos niin millä tavoin urheilijan ravintoa ja syömistä koskeviin päätöksiin. European Journal for Sport and Society 2012, 9 (1 +2), 33-55. Kansalaisia kehotetaan syömään vähemmän ja liikkumaan enemmän. Bourdieun kenttäteoriaa soveltaen se merkitsee kentällä legitiimien pääomien ja hyötyjen maksimointia. Williams haastatteli yhteensä 11 ( viittä miestä, kuutta naista) eri lajien urheilijaa. Tästä voisi syntyä uusia ja käytt ökelpoisia ra kenteel lisia m alleja m yös valm entajakoulutukseen. (2012). LÄHDE: Williams, 0. Mikään ravintoon tai syömiseen liittyvä yksityiskohta ei ole urheilijalle merkityksetön pyrkimyksissä elää urheilijahabituksen mukaista elämää. K oulutusta kehitett äessä osaam isen tu kem ista ja to dentam ista voitaisiin viedä valm ent ajien om aan toim intaym päristöön
Kotimaisen Liikkuva koulu -hankkeen tuloksia odotellessa tutustuin yhdysvaltalaistutkijoi66 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012. B.T, Lundvall, S., Redelius, K. Perinteisesti pojat ovat olleet tyttöjä aktiivisempia urheiluseuraharrastajia, mutta viime aikojen tutkimuksissa on osoitettu, että tyttöjen seura-aktiivisuus on lisääntymässä. Lapset ja nuoret ovat aktiivisia liikunnan harrastajia, mutta erityisesti teini-iässä harrastaminen usein hiipuu. European Physical Education Review 18 (1), SAGE Publications, 3-18. Suuri osa liikuntaseuratoimintaan osallistuvista nuorista kuuluu suureen keskiluokkaan, jolloin sosio-ekonominen asema ei ole harrastamista erotteleva tekijä. Myös hyvä koulumenestys ennusti merkitsevästi liikuntaharrastamisen jatkumista sekä 13että 16-vuotiaana. Harrastamisen jatkuminen näytti lisäksi olevan yhteydessä siihen, että se koettiin mukavaksi ja sitä harrastettiin paljon sekä vanhempien kanssa että urheiluseurassa. Harrastamisen jatkumiseen vaikuttavista tekijöistä tiedusteltiin omaa käsitystä liikuntaharrastamisen tasosta ja intensiteetistä, koulumenestystä, harrastamista vanhempien kanssa ja sosio-ekonomista taustaa. LÄHDE: Jakobsson. Toisissa tutkimuksissa taas sosio-ekonornisen aseman ja harrastamisen yhteys on ollut kyseenalainen. Vanhempien koulutustaustalla ja taloudellisella tilanteella ei ollut merkitsevää yhteyttä nuorten harrastamisen jatkumiseen. Almost all start but who continue. Liikuntaharrastustaan jatkoivat 16-vuotiaana useimmiten ne, jotka pitivät itseään liikunnallisesti erittäin aktiivisina jo 13-vuotiaina ja jotka olivat harrastaneet useita eri lajeja vanhempiensa kanssa. Tämä saattaa selittyä sillä, että Ruotsissa urheiluseuratoimintaan osallistuminen nojaa perinteisesti kansanliikkeeseen ja on näin ollen kustannuksiltaan suhteellisen edullista. Huomio kiinnittyi erityisesti siihen, minkälaisella Bourdieun termein habituksella näyttäisi olevan yhteys harrastamisen jatkumiseen. (2012). Tutkimusaineistoa pitkittäistutkimuksessa (20012004-2007) kerättiin kyselylomakkein yhteensä 1976 satunnaisesti valitulta ruotsalaiselta yhdeksän, 13ja 16-vuotiaalta koululaiselta, jotka tutkimuksen lähtötilanteessa harrastivat liikuntaa urheiluseurassa. and Engström, l-M. Jatkaakseen liikuntaharrastamistaan teiniiässä nuorella tulee tulla olla niin sanottu liikunnallinen habitus ja harrastamista tukevaa kulttuurista pääomaa. Näiden saavuttamisessa vastuu jakautuu nuoren itsensä, perheen, koulun, liikuntaseurojen ja koko yhteiskunnan kesken. A longitudinal study of youth participation in Swedish club sports. Monissa maissa, Suomi mukaan lukien, on viime vuosina panostettu erilaisiin ohjelmiin ja interventioihin, joilla tähdätään fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen ja terveellisten elämäntapojen tukemiseen kouluissa. Liikkuvalla teini-ikäisellä on vahva lapsuuden liikuntatausta . HANNA VEHMAS, VTM, FT Yliopistonlehtori, Sport management Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hanna.m.vehmas@jyu.fi Liikuntapedagogiikan maailmasta Teksti: SANNA PALOMÄKI Monin keinoin, monitasoisesti ruohonjuuritason toimilla lisää fyysistä aktiivisuutta kouluun . Tutkijoiden mukaan habituksen käsite auttaa jäljittämään ja ymmärtämään harrastamiseen vaikuttavia tekijöitä yksittäisiä taustamuuttujia laaja-alaisemmin, sillä habitus käsittää rakennetekijöiden ohella myös elämäntyylillisten valintojen ja mieltymysten merkityksen elämäntavan muodostumisessa. Ruotsalainen tutkijaryhmä lähti Bourdieun kenttäteoriaa soveltaen selvittämään sitä, mitkä tekijät vaikuttavat liikuntaharrastamisen jatkumiseen nuorten keskuudessa. Tutkijoiden mukaan sosio-ekonornisen aseman merkitystä voi lisäksi vääristää se, että nuoret eivät tarkalleen tienneet vanhempiensa tulotasoa. Nuoruusiän liikuntaharrastamista ja etenkin harrastamisen jatkumista selittävät tekijät ovat entistä moninaisempia. Harrastaminen ei näytä selittyvän ainoastaan yksilön fyysisillä ominaisuuksilla tai kiinnostuksen kohteilla eikä toisaalta yksinomaan sosio-ekonornisilla tekijöillä. Ruotsalaistutkimus auttaa ymmärtämään liikuntaharrastamisen jatkumiseen vaikuttavia tekijöitä. Muun muassa sosio-ekonomisella asemalla, sukupuolella sekä vanhempien kiinnostuksella liikuntaa kohtaan on todettu olevan yhteys teini-iän urheiluseuraharrastamiseen
LÄHDE Kulinna, PH , Brusseau, T, Cothran, D. Kaikissa neljässä koulussa käytettiin useita erilaisia keinoja ja lähestyttiin haastella varsin monitasoisesti. Suurin osa koulujen oppilaista (n=616) oli 4-5 -luokkalaisia ja heidän keski-ikänsä oli hieman alle kymmenen vuolta. Erityisesti koulupäivän aikana mitattu fyysinen aktiivisuus lisääntyi selvästi 19-44 prosenttia ja koko vuorokauden fyysinen aktiivisuus lisääntyi 7-18 prosenttia. Kaksi koulua palkkasi liikunnanopettajia ja yksi koulu jopa pidensi koulupäiviä siten, että saattoi tarjota oppilailleen päivittäistä liikunnanopetusta. Fyysisen aktiivisuuden lisäämisen keinoista etenkin oppituntien aikaiset liikuntatauot ja välituntiliikunta osoittautuivat toimiviksi alakouluissa. Journal ofTeaching in Physical Education, 31, 113-130. Toteutetun koululiikuntaintervenkoulussa oppilaiden fyysinen aktiivisuus sen sijaan laski jonkin verran, minkä arveltiin johtuvan siitä, että ainakin osa koulun opettajista oli heikosti sitoutuneita ohjelman toteuttamiseen. Askelrniuariaineisto osoitti, että kolme neljästä koulusta onnistui lisäämään oppilaiden fyysistä aktiivisuutta intervention avulla. Australialaistutkijat Dudley ym. Sekä opettajien välisellä yhteistyöllä että koulujen rehtoreiden tuella todettiin olevan keskeinen merkitys. tion tuli olla opetussuunnitelmaan perustuva ja sen tuli koskea 5-18-vuotiaita oppilaita. Alan kirjallisuuden ja poliittisten julistusten lisäksi tämänsuuntaiset tavoitteet ovat löydettävissä muun muassa useiden maiden liikunnan opetussuunnitelmista. Changing school physical activity: An examinaton of individual school designed programs. Ainoastaan kahdessa tutkimuksessa oli seurattu pidemmän aikavälin vaikutuksia ja näistä vain toisessa todettiin fyysisen aktiivisuuden olleen interventioryhmässä kontrolliryhmää korkeampaa vielä seurantamittauksessakin. Lisäksi kouluilta pyydettiin yhteenvetotietoja oppilaiden poissaoloista ja käynneistä kouluterveydenhoitajalla. Lisäksi mukaan otettiin vain sellaiset interventiot, joiden arvioinnissa oli käytetty kontrolliryhmää tai kontrollikoulua. Oppilaiden liikuntataitojen kehittymistä oli mitattu neljässä alakoulussa toteutetussa interventiossa. Kaksi koulua pyrki aktivoimaan myös oppilaiden perheitä, ja yhdessä koulussa kiinnitettiin huomiota terveellisempään kouluruokailuun. Laadukkaalle koululiikunnalle voidaan asettaa seuraavanlaisia kriteereitä: se edistää oppilaiden fyysistä aktiivisuutta, sisältää Iiikuntataitojen opettamista ja harjoittelua sekä tukee oppilaan oppimista tuottaen liikunnan iloa. Viidessätoista interventiotutkimuksessa raportoitiin oppilaiden fyysisen aktiivisuuden lisääntyneen tilastollisesti merkitsevästi kontrolliryhmään verrattuna. Koska suurinta osaa tutkimukseen osallistuneista alakoululaisista opetti pääasiassa yksi luokanopettaja, oli näiden opettajien toiminnalla keskeinen merkitys interventioiden onnistumisessa. selvittivät systemaattisen tutkimuskatsauksen avulla, miten laadukas liikunnanopetus ja edellä mainitut kriteerit ovat toteutuneet vuosina 1990-2010 julkaistuissa koululiikuntainterventioissa. Lisäksi kouluissa järjestettiin erilaisia fyysiseen aktiivisuuteen ja terveellisiin elämäntapoihin ohjaavia kerhoja ja tapahtumia. LIIKUNTA & TIEDE 49, 4/2012 67. Kahdesta koulusta saatiin kattavat tiedot oppilaiden poissaoloista ja käynneistä terveydenhoitajalla. Kouluille ja opettajille oli annettu vapaat kädet, eikä toimintaa ohjeistettu ylhäältäpäin kuten muutamissa aikaisemmissa tunnetuissa yhdysvaltalaishankkeissa (muun muassa CATCH ja SPARK). Koulut olivat saaneet valtiolta vuodenmittaisen apurahan, jonka keskimääräinen suuruus oli 120 000 dollaria koulua kohti. & Tudor-Locke, C 2012. Erilaisten toimintaja liikuntatuokioiden toivoisi tulevan entistä systemaattisemmin käyttöön myös suomalaisessa luokkaopetuksessa, jotta liiallisen ja yhtäjaksoisen istumisen terveyshaittoja voitaisiin torjua. Ohjelmien toteutumista seurattiin siten, että oppilailta kerättiin askelmittaridataa, opettajat pitivät kirjaa oppituntien aikaisista liikuntatuokioista ja heitä haastateltiin. Tutkimuskatsaukseen mukaan kelpuutetut artikkelit (23 kpl) valittiin tarkkojen kriteerien perusteella ja erityisesti menetelmällisiä ratkaisuja arvioitiin monipuolisesti. Kaikissa neljässä tutkimuksessa raportoitiin tilastollisesti merkitseviä tuloksia oppilaiden liikuntataitojen kehittymisessä interventioryhmässä. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että opettajien suunnittelemat koulukohtaiset, "ruohonjuuritason" ohjelmat voivat olla toimivia ja että fyysisen aktiivisuuden ja terveyden tukemiseen voidaan päästä monin eri keinoin, kunhan toimet ovat riittävän monitasoisia. Niissä havaittiin myönteinen laskeva trendi verrattaessa interventiota edeltävään lukuvuoteen. Yhdessä Opettajakeskeinen opetus tuloksekasta fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä ja liikuntataitojen oppimisessa . den raporttiin, jossa he analysoivat neljän eri koulun toteuttamia fyysisen aktiivisuuden interventioita. Kaikissa kouluissa annettiin opettajille täydennyskoulutusta, hankittiin uusia välineitä, panostettiin väli tunti toimintaan ja järjestettiin oppituntien aikaisia liikuntatuokioita. Useimpien luokanopettajien todettiin olevan halukkaita osallistumaan oppilaiden terveyden edistämiseen, mutta tarvitsevan koulutusta, resursseja ja kannustusta, jotta he sitoutuvat ja pystyvät toteuttamaan ohjelman onnistuneesti
Arvokasta tietoa tarvitaan kuitenkin lisää siitä, miten fyysisesti inaktiiviset tai vähän liikkuvat itse liikunnan kokevat tai millaisia asenteita sen taustalla piilee. LÄHDE: Dudley. Tutkijat uskovat optimistisesti siihen, että riittävällä tutkimusnäytöllä voidaan perustella koululiikunnan merkitystä ja vaikuttaa koulutusja terveyspoliittiseen päätöksentekoon. Li ikunnan iloa (enjoym ent) oli m itattu seitsem ässä interventiossa ja niistä suur in osa sijoittui yläkouluun. Kolm essa ( 4 3 %) tutkimuksessa todettiin liikunnan ilon lisääntyneet interventioryhmässä, mutta vain yhdessä tutkimuksessa saatiin tilastollisesti merkitseviä tuloksia. Siitä huolimatta naiset suhtautuivat liikuntaan varsin positiivisesti ja pyrkivät motivoimaan itseään lisäämään fyysistä aktiivisuutta. Taitojen oppiminen on tärkeää myös tässä iässä, jotta oppilaat voisivat omaksua fyysisesti aktiivisen elämäntavan. D., Okely, A., Pearson, P. Keskustelua aktivoitiin myös erilaisten aiheeseen liittyvien muistutusten avulla. Tutkimusaineistona käytettiin netissä olevaa keskustelufoorumia. urheilupainotteinen opetussuunnitelma). Koululiikuntainterventioiden vaikutukset liikunnan iloon ja nautittavuuteen jäivät osin epäselväksi, sillä laadukkaasti toteutettuja tutkimuksia oli tämän kriteerin suhteen vähän. SANNA PALOMÄKI, LitT Liikuntapedagogiikan lehtori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: sanna.h.palomaki@jyu.fi Liikuntapsykologian maailmasta Teksti: ANU KANGASNIEMI Arki ei tue riittävästi keski-ikäisen naisen liikkumismotivaatiota . & Cotton, W 2011 A systematic review of the effectiveness of physical education and school sport interventions targeting physical activity, movement skills and enjoyment of physical activity European Physical Education Review 17 131, 353-378. Naisten keskusteluista nousi kolme erilaista teemaa: ajatteleminen ilman toimintaa, sukupuolittunut ja passiivinen kulttuuri sekä yritykset motivoida itseään. Tutkijat esittelivät keskustelufoorumilla kymmenen erilaista fyysistä aktiivisuutta koskevaa aihetta ja seitsemän aihetta liittyen etniseen taustaan suhteessa fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkijaryhmä lm, Lee, Stuifbergen et al. Tutkijoiden mukaan ympäröivän kulttuurin tulisikin tukea paremmin naisia lisäämään fyysistä 68 UIKUNTA & TIEDE 49, 4/2012. Tukea he kaipasivat kuitenkin liikkeelle lähtemisessä ja itsensä motivoimisessa. (2011) pyrkivät tutkimuksessaan ottamaan selvää, millaisia asenteita amerikkalaisilla valkoihoisilla naisilla oli liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta kohtaan suhteessa omaan kulttuuriinsa. Vaikka opettajajohtoinen opettaminen osoittautuikin tehokkaaksi menetelmäksi näissä interventioissa, on todennäköistä, että tarvitaan myös muita menetelmiä, silloin kun tavoitellaan laajempia oppimaan oppimisten taitoja ja oppilaan itseohjautuvuutta. Fyysisen aktiivisuuden edistäminen on yksi tärkeimmistä tämän hetkisistä tutkimusaiheista. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimusta myös erilaisten opetusmenetelmien ja -suunnitelmamallien vaikuttavuudesta (mm. Tulosten mukaan tehokkaimmat keinot lisätä lasten fyysistä aktiivisuutta ja kehittää liikuntataitoja olivat opettajajohtoisen opettamisen menetelmät (direct teaching strategies) ja opettajille suunnattu täydennyskoulutus. Naiset kokivat, että heillä oli runsaasti erilaisia esteitä; ajanpuute, perhe tai työ, fyysiset esteet (muun muassa kielteinen kehonkuva) ja sosiaalisen tuen puuttuminen. Tutkimusaineisto käsiteltiin laadullisesti temaattisen analyysin avulla. Naiset olivat hyvin tietoisia fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyistä, mutta he olivat kuitenkin useimmissa tapauksissa voimattomia tekemään asialle konkreettisesti mitään. Myös ympäröivän kulttuurin koettiin passivoivan heitä. Tutkijoiden mukaan jatkossa tarvittaisiin hyvin suunniteltuja ja laadukkailla tutkimusasetelmilla seurattuja interventioita, joissa tavoitteena olisi yläkouluikäisten oppilaiden liikuntataitojen kehittäminen. lntervention vaikuttavuutta näyttivät parantavan myös muut opettajille tarjotut tukimuodot kuten liikuntavälineet, tuntisuunnitelmat, nettipalvelut ja mentorointi. Interventioissa on erityisen vähän tutkittu sitä, miten osallistujien etninen tausta vaikuttaa asenteisiin ja sitä kautta liikuntakäyttäytymisen muutokseen naisilla. Lisäksi subjektiiviset tulkinnat siitä, mitä liikunnan ilo on, ja erilaisten rinnakkaiskäsitteiden käyttö (enjoyment, interest, fun, liking, intrinsic motivation) vaikeuttavat johtopäätösten tekoa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 29 naista (keski-ikä 49 vuotta) kuuden kuukauden ajan. Jokainen aihe sisälsi johdannon, jonka tavoitteena oli käynnistää keskustelu
Tutkijoiden kokemukset pohjautuivat urheilupsykologin työhön ruotsalaisten ja venäläisten urheilijoiden parissa. Psykologisesti haastavin ryhmä on olympialaisissa aikaisemmin kilpailleet, mutta suorituksessaan epäonnistuneet urheilijat. 2012. Haasteellista on myös se, kuinka pysyä valituilla raiteilla koko olympialaissyklin ajan ja miten saavuttaa suoritusvarmuus eri elementeissä. Olympialaisiin valmistautumiseen liittyy tutkijoiden mukaan seitsemän psyykkisesti haastavaa avainkysymystä. LÄHDE: lm, Eun-Ok., Bokin L., Chee, W. Kaksi viimeistä ryhmää edustavat siis urheilijoita, jotka eivät ole aikaisemmin osallistuneet kisoihin mukaan. Ne liittyvät siihen, kuinka urheilija suunnittelee olympialaisiin valmistautumisensa ja miten hän löytää omat valttikorttinsa ja oppii hyödyntämään niitä. 2011. Olympialaisiin valmistautuminen ja itse kilpailut tarjoavat mielenkiintoisen tutkimuskohteen urheilupsykologiasta kiinnostuneille. Olympialaisiin valmistaudutaan tyypillisesti olympiasyklin mukaisesti. Urheilijat edustivat uimahyppyjä, taitoluistelua, telinevoimistelua ja rytmistä kilpavoimistelua eli kompleksisia koordinaatiolajeja (complex coordination sports, CCSs). Journal of Obstetric, Gynecologic, & Neonatal Nursing, 40,312-321. & Johnson, U. Myös kilpailuja on suhteessa armottomaan harjoitteluun hyvin vähän. Tutkijat nostivat esiin seuraavanlaisia päähavaintoja ja teemoja a) kompleksisten koordinaatiolajien ja olympialaisten psykologinen konteksti, b) ajallinen valmistautuminen kisoihin, c) olympiaurheilijoiden neljä kategoriaa,d) konsultaatiostrategiat urheilupsykologisesta näkökulmasta käsin ja e) oppimiskokernukset urheilijoiden parissa. Psychology of Sport and exercise, 13, 679-686. Näiden aikapaineiden ja odotusten keskellä . & Stuifbergen, A. Onko psykologinen valmistautuminen meillä yhtä pitkäjänteistä vai jäävätkö urheilijat ja valmentajat näiden asioiden pariin kenties liian yksin 7 VIITE: Stambulova, N., Stambulov, A. Olympialaisiin valmistautuminen kattaa koko syklin Tutkijat luokittelivat olympialaisiin valitut urheilijat neljään kategoriaan; olympialaisissa menestyneet tai voittaneet, olympialaisissa epäonnistuneet tai hävinneet, olympialaisiin aikaisemmin varatut ja olympialaisten "uudet" toivot. On opittava käsittelemään muiden asettamia ja itse asetettuja paineita sekä tuntemaan olonsa kotoisaksi olympiatiimissä. Myös naisen ro oli äitinä tai huolehtijana saattaa herkästi "syödä" naisilta sen ylim ääräisen ajan huolehtia omasta itsestään. Urheilu-uran huipentuma koetaan melko varhain nuoruusvuosina ja yleensä lopettaminen sijoittuu varhaiseen aikuisvaiheeseen. Aiheet olivat melko laajoja, joten suosittelen aiheesta kiinnostuneille koko artikkelin lukemista. Ensimmäisien kahden vuoden katsotaan olevan perusvalmistautumisaikaa, kolmas vuosi olympialaisiin valinta-aikaa ja neljäs vuosi itse olympialaisiin valmistautumisen aikaa. Mitä, jos kulttuurissamme arvostettaisiinkin enemmän kiireettömyyttä. Lukijana jäin erityisesti miettim ään sitä, miten paljon meitä ym päröivä kulttuur i heijasta kiireen tunnetta, tehokkuuden maksimointia niin työelämässä kuin yksityiseläm ässäkin. Urheilijat tarvitsevat aikaa totuttautua mediaan, heihin kohdistuviin odotuksiin ja kansainväliseen ympäristöön. Tutkimuksen viitekehyksenä käytettiin "tutkija-toimija"-mallia, jonka tavoitteena on tuoda käytännössä toimivaa tietoa tieteellisen tarkastelun kohteeksi. Lukijana jäin pohtimaan, millaista olisi lukea vastaavanlainen kuvaus urheilijoiden itsensä kokemana ja erityisesti suomalaisten olympiaurheilijoiden näkökulma. Believe in yourself, channel energy and play your trumps: Olympic preparation in complex coordination sports. Attitudes toward physical activitv of white midlife women. Tämä nostaa odotukset kilpailuissa menestymiseen korkealle. ANU KANGASNIEMI, LitM, Tutkija, liikuntaja urheilupsykologi LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: anu.kangasniemi@likes.fi LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012 69. aktiivisuutta. Lajeille on myös tyypillistä varhainen erikoistuminen ja lajin intensiivinen harjoitteleminen jo esikouluiässä lähtien. Tässä lyhennelmässä nostan esille vain osan tutkijoiden päähavainnoista. on selvää, että monilla liikkumisen estävät ajatukset liittyvät juuri aikapulaan. Psykologisesta näkökulmasta käsin CCSs lajeja yhdistävät monet tekijät. Suoritus vaatii yhtä lailla sekä urheilullisia että esteettisiä ominaisuuksia. Heille tyypillistä on kova menestymisen tarve, liiallinen epäonnistumisen pelko, itseluottamuksen horjuminen ja suuri tarve löytää lisäresursseja tai ongelmanratkaisukeinoja. Lisäksi tärkeää on oppia valmistautumaan olympialaisten tuomaan ahdistukseen ja epämiellyttäviin tilanteisiin. Olympialaiset puolestaan erottuvat muista kilpailuista omaksi epätyypilliseksi ympäristökseen, johon tulisikin tutkijoiden näkemyksen mukaan erityisesti valmistautua. Tutkijat Stambulova, Stambulov jajohnson (2012) kirjoittivat kuvauksen käytännön kokemuksistaan työskentelystä olympialaisiin valmistautuvien huippu-urheilijoiden kanssa
Sydämen toiminnassa ei havaittu muita muutoksia kuin hiukan parantunut maksimisyke. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22766338 70 LIIKUNTA & TIEDE 49, 4/2012. Tehtyään laskelmia, tutkijat totesivat, että ruskea rasvakudos kuluttaa keskivertoihmisellä kohtalaisen kylmäaltistuksen vaikutuksesta energiaa 20 kcal päivässä. Vaikka taudin nimi on sydämen vajaatoiminta, niin se aiheuttaa myös merkittäviä muutoksia lihasten toiminnassa ja aineenvaihdunnassa. 3:15. Yhä suurempi osa uusista sydämen vajaatoimintaa sairastavista potilaista on kuitenkin niitä, joilla ejektiofraktio pysyy normaalina, mutta on silti selkeät taudin oireet, kuten heikko rasituksensietokyky. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22649408 Sydämen vajaatoiminta ja kuormituskapasiteetti lihakset tärkeässä roolissa . Journal of American College of Cardiology 60 120-128, 2012. Frontiers in Endocrinology. Amerikkalaistutkijat mittasivat ruskean rasvakudoksen verenvirtausta ja hapenkulutusta positroniemissiotomografialla ja saivat tulokseksi, että hapenkulutus vilulla aktivoidussa ruskeassa rasvassa vastaa hapenkulutusta lihaksessa kevyen liikunnan aikana. Nämä löydökset vahvistavat, että luurankolihaksen toiminta ja aineenvaihdunta on edelleen tärkeä tutkimusja hoitokohde sydämen vajaatoimintaa sairastavilla potilailla huolimatta siitä, onko heillä normaali vai alentunut ejektiofraktio. Eggebeen J, Kitzman DW. Effect of endurance training on the determinants of peak exercise oxygen consumption in elderly patients with stable compensated heart failure and preserved ejection fractien. Liikunnan biotieteiden maailmasta Teksti: KARI KALLIOKOSKI Ei taida olla ruskeasta rasvasta kansamme pelastukseksi . Assessment of oxidative metabolism in brown fat using PET imaging. Nämä ajatukset perustuivat vuoden 2009 keväällä julkaistuihin löydöksiin, jotka osoittivat, että ruskeaa rasvaa todella löytyy vielä aikuisilta ihmisiltä, ja että nämä rasvasolut ottavat hanakasti sisäänsä glukoosia, kun niitä aktivoidaan kylmässä ilmassa eli käytännössä palelemalla. Brubaker PH. Jos tätä verrataan kohtalaisen liikunnan energiankulutukseen, joka on noin 10 kcal minuutissa, niin on itsestään selvää, kuinka loistava työkalu meillä liikunnan ammattilaisilla on tässäkin mielessä käsissämme. Yksi viime vuosien kuuma peruna aineenvaihduntatutkimuksissa on ollut ruskea rasva, tuo aikuisilta ihmisiltä jo kadonneeksi luultu lapsuusiän jäänne, minkä ajateltiin olevan varsinainen energianpolttolaitos, joka polttaa paisuvan kansamme läskit taivaan tuuliin. Granneman JG. Tuoreen laadukkaan pohjoisamerikkalaistutkimuksen mukaan parantunut maksimaalinen hapenottokyky johtuu ennen kaikkea lihasten parantuneesta kyvystä ottaa verestä happea. Stewart KP, Morgan TM. Soluihin otetun glukoosin jatkokäsittelystä ei ole ollut kovin hyvää tietoa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan ruskea rasvakudos ei käytä läheskään niin paljon happea kuin oli ajateltu, eikä siis polta läheskään kaikkea sitä glukoosia mikä soluihin menee. Yksi sydämen vajaatoiminnan pahimmista oireista on erittäin huono kuormituksen sietokyky, joka rajoittaa merkittävästi kykyä suoriutua jopa päivittäisistä askareista. LÄHDE: Muzik 0, Mangner TJ. 2012. Aikaisemmasta tutkimuksesta tiedetään, että liikuntaharjoittelulla on moninaisia suotuisia vaikutuksia sekä sydämeen, lihaksiin että verenkiertoon potilailla, joilla on normaalista noin 50 prosentin tasosta alentunut sydämen ejektiofraktio eli yhdellä pumppauksella eteenpäin työnnettävän veren suhteellinen osuus. LÄHDE Haykowsky MJ. Uudet tutkimukset osoittavat, että myös nämä potilaat, kuten arvata saattaa, hyötyvät liikunnasta, mutta on ollut epäselvää, johtuuko kuormituskapasiteetin kasvu sydämen toimintaan vai lihasten aineenvaihduntaan liittyvistä muutoksista
Viime kesänä koulutukseen hyväksytyistä enää viisi prosenttia miehistä ja kymmenen prosenttia naisista oli uusia ylioppilaita, kertoo Kalaja. Efiect of physical inactivitv on major non-communicable diseases worldwide: an analysis of burden of disease and life expectancy. Näin voidaan hyvällä syyllä kysyä tuoreen arvovaltaisessa lancet-tiedelehdessä julkaistun kansainvälisen tutkijaryhmän raportin perusteella. Uudet ylioppilaat häviävät vanhemmille ylioppilaille kaikissa valintakokeiden osa-alueissa, toteaa Kalaja. Missä ovat vastaavat varoituskyltit liikkumattomuuden vaaroista. nlm. Teppo Kalaja selvitti liikunnan aineenopettajakoulutukseen hakevien ja koulutukseen valikoituvien profiilia ja uusien ylioppilaiden asemaa opiskelijavalinnassa. Tutkimusryhmä, johon Suomesta kuului THL:n pääjohtaja Pekka Puska, teki laskelmia kuinka paljon uusista ei-tarttuvien (sepelvaltimotauti, syöpä, diabetes) tautien tapauksista voidaan välttää, jos inaktiiviset ihmiset saataisiin aktiivisiksi. Kalajan tulosten mukaan kouluUIKUNTA& TIEDE 49, 4/2012 71. Hän olettaa tämän johtuvan uuden valintakoemallin antamasta mahdollisuudesta myös heikommin koulussa menestyneille vanhemmille ylioppilaille. Siksi inaktiivisuus ja tupakointi ovat terveyden riskitekijöinä hyvinkin rinnastettavissa. http://www. Valintakoeuudistus ei parantanut uusien ylioppilaiden asemaa Vaikka opetusministeriön esittämään uusien ylioppilaiden osuuden 50 prosentin tavoitteeseen ei aiempinakaan vuosina ylletty, oli vuoden 2010 valintakoeuudistuksen vaikutus uusien ylioppilaiden sisäänpääsyyn dramaattinen. . Opiskelupaikoista kamppailtaisiin tasavertaisesti vasta sitten, kun kaikki valintakokeen osiot muutettaisiin aiemmin käyttämättömiksi motorisia metataitoja ja uuden omaksumista mittaaviksi testeiksi ja siirtämällä kirjallista koetta myöhäisempään ajankohtaan. LÄHDE: Lee IM, Shiroma EJ, Lobelo F, Puska P, Blair SN, Katzmarzyk PT; Lance! Physical Activitv Series Working Group. "Tupakointi on hengenvaarallista rökning kan döda" julistaa tupakka-askin kyljen suuret varoitustarrat. Tutkijat vertasivat näitä lukuja muihin tärkeisiin terveyden riskitekijöihin ja totesivat, että esimerkiksi kaikkien ihmisten tupakoinnin lopettaminen ja painon alentaminen normaaliksi johtavat hyvin samankaltaisiin lukuihin. nih .gov/pubmed/22818936 KARI KALLIOKOSKI, FT, LitM Akatemiatutkija, dosentti, Verenkiertoja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto Sähköposti: Kari.Kalliokoski@tyks.fi Väitökset Liikunnanopettajakoulutuksen opiskelijavalintoja voitaisiin keventää Litl Teppo Kalajan liikuntapedagogiikan väitöskirjan "Liikunnan aineenopettajakoulutuksen opiskelijavalinnat muutoksessa" tarkastettiin 1.6.2012 Jyväskylän yliopistossa. Yhtenä selityksenä ryhmien välisille suurille eroille eri valintakoeosioissa Kalaja esittää vanhempien hakijoiden pitempää kokeisiin valmistautumisaikaa ja tuttua koeympäristöä. Tupakan myynnistä valtio nappaa ison osan verotuloina kattamaan osaa terveydenhuollolle aiheutuvista kustannuksista, mutta inaktiivisuuden aiheuttamista kustannuksista valtion kirstuun ei napsahda minkäänlaista korvausta. . Olisiko aika kaivaa naftaliinista Esko Ahon aikoinaan ilmoille heittämä ehdotus "Iiikkumattomuusverosta" ennen kuin hukumme inaktiivisuuden aiheuttamiin kuluihin. Mennäänkö röökille vai jätetäänkö lenkki väliin. Lancet 380 219-229, 2012. ncbi. Lisäksi hän tarkasteli, miten käytetyt valintakoeosiot erottelevat hakijajoukkoa, minkälaisia vaikutuksia opiskelijavalintojen keventämisellä ja vuonna 2010 opiskelijavalintaan tehdyillä muutoksilla oli koulutukseen hyväksyttyjen koostumukseen. Tulokset osoittivat, että inaktiivisuus aiheuttaa suoraan 6-10 prosenttia eri taudeista ja aiheuttaa 9 prosenttia ennenaikaisista kuolemantapauksista. Vähentämällä inaktiivisten osuutta kymmenellä prosentilla voidaan laskelmien mukaan välttää yli puoli miljoonaa ennenaikaista kuolemantapausta vuodessa maailmanlaajuisesti, ja jos kaikki saataisiin liikkumaan terveyden kannalta riittävästi, ihmisten elinikä nousisi keskimäärin 0, 7 vuotta. Vuosina 2010 ja 2011 koulutukseen hyväksytyistä miehistä yli puolet ja naisistakin yli neljäsosa olivat sellaisia, joiden pisteet eivät vuoteen 2009 saakka käytössä olleilla kriteereillä laskettuna olisi riittäneet esivalinnassa. Laskelmat tehtiin ensiksi kunkin maan osalta ja yhdistettiin sitten maailmanlaajuisesti. Vastaväittäjänä toimi dosentti Lauri Kemppinen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Mirja Hirvensalo
Jyväskylän yliopistossa. Kuormuuskokeen tulosten perusteella voidaan antaa tulkittaville tietoa sydänsairauden riskistä, tarjota uutta tietoa aivohalvauksen hoidon tarpeesta ja motivoida aivohalvauksen ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Kirjallisen kokeen hajauttaminen eri puolille maata ei muuttanut valintakokeisiin osallistu neiden alueellista jakautuneisuuua. Kuorrnituskoelöydökset täydentävät perinteisiin riskitekijöihin perustuvaa tietoa yksilöllisen ennusteen arvioinnissa. Luonto määritetään esteelliseksi tilaksi, johon voi paeta jokapäiväisen elämän rutiineja ja jos72 LIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012. Aivohalvaukset luokiteltiin sairaalapoistotietojen ja valtakunnallisen kuolinsyyrekisterin tietojen perusteella. Lääketieteen lisensiaatti Sudhir Kuriin väuöstutkimus osoiu i, että rasituskokeella voidaan arvioida aivohalvauksen vaaraa. Lisätietoja· Sudhir Kuri, tutkijalääkä11, Itä-suomen yliopisto, kliinisen ravitsemustieteen ja kansanterveystieteen laitos, sudhirkurl@ueifi, puh. Romanttisessa tulkinnassa luonto kuvataan urbaanin ja modernin arjen vastakohdaksi. Vastaväiuäjänä toimi professori Markku Kaste HUSista ja kustoksena professori Jussi Kauhanen Itä-Suomen yliopistosta. Mikko Simula tarkasteli luonnossa liikkumisen erilaisia merkityksiä suomalaisille. 040 3552966. Kuriin väitöskirja perustuu itäsuomalaiseen väestöpohjaiseen seurantatutkimukseen, jossa fyysinen suorituskyky, sydänlihasiskemia ja verenpaine mitatt ii n maksimaalisen rasituskokeen aikana 2361 mieheltä. Linlil1i väitösliirjaan pdf-muodossa: http://julhaisut.jyu. . Haastatteluaineistosta nousi esiin kolme yleistä tapaa tulkita luonnossa liikkumisen merkityksiä. Väitöskirja antaa uuua tietoa kliinisen kuormituskokeen merkityksestä riskiryhmien ennusteen arvioinnissa. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat vuosina 2002-2004, 2008-2009 ja 2010-2011 liikunnan aineenopettajakoulutukseen hakeneet (n=6635). http.!! urn.fi!URN ISBN 978-952-61-0810-0 Suomalaiset ovat luonnossa hyötyliikkujia, esteetikkoja ja harrastajia LitM Mikko Simulan liikunnan yh te isku n taueteiden väitöskirjan "Luonnossa liikkumisen kuluuurtset represeruaatiot Diskurssianalyysi suomalaisten luonnossa liikkumista käsiuelevistä haastatteluista" tarkastettiin 15.6. Fyysinen suorituskyky on tärkeä ennusteellinen tekijä kuormuuskokeessa todettujen iskcernisien EKG-muutosten sekä systolisen verenpaineen muutosten ohella. Tutkimuksen keskeisenä löydöksenä oli se, että suoralla menetelmällä mitattu matala maksimaalinen hapenkulutus ennustaa aivohalvauksen ja iskeemisen aivohalvauksen riskiä sekä oireeuomilla henkilöillä että niillä, joilla on jo tiedossa oleva oireinen sydänsairaus tai muita perinteisiä riskitekijöitä. Exercise stress Les/ in slrohe rish p,·ediction. Kohonneesta aivohalvausriskistä kertovat rasituskokeen aikana mitattu matala maksimaalinen hapenkulutus ja korkea verenpaine. Tutkimus osoitti myös, että sydänlihaksen iskemiaan eli hapenpuuueeseen viittaava EKG-muutos fyysisen kuormituksen aikana ennustaa oireettomanakin aivohalvauksen riskiä erityisesti sellaisilla miehillä, joilla on riskitekijöinä tupakointi, korkea verenpaine tai kohonnut veren kolesteroluaso. Suorituskyky määritettiin kuorrnituskokeen aikana suoralla menetelmällä hengityskaasujen perusteella. Myös sydänlihaksen hapenpuuueeseen viittaava EKGmuutos fyysisen kuormituksen aikana kertoo aivohalvausriskistä, multa vain niillä, joilla on muita riskitekijöitä, kuten tupakointi, korkea verenpaine tai kohonnut veren kolesteroli taso. Lisätietoja: Teppo Kalaja, teppo.kalaja@jyu.fi, puh 040 8053951 Teos on jullwistu sarjassa Studies in Sport, Physical Education and /-Iealth numerona 181,202 s.,Jyväshylä 2012, ISSN.· 0356-1070, ISBN: 978-951-394740-8. Tutkimuksessa selviteltiin keskeisten kuormituskoelöydösten ennusteetlista merkitystä. Vastaväittäjänä toimi professori Pertti Rannikko (Itä-Suomen yliopisto, Joensuu) ja kustoksena professori Hannu ltkonen. Sen sijaan sellaisilla henkilöillä joilla ei ole perinteisiä sepelvaltimotaudin riskitekijöitä, iskeemisellä rasitus-EKG:n muutoksella ei ollut itsenäistä ennusreellista merkitystä. tukseen sisäänpääsyn kannalta lajivalikoimaa voitaisiin vähentää ilman merkittävää vaihtuvuutta sisään päässeiden joukossa.Osioiden vähentämisellä säästetty aika voitaisiin käyttää nykypäivän opettajalta vaadittavien ominaisuuksien monipuolisempaan testaamiseen. Seurattavat päätetapahtumat olivat aivohalvaus sekä kuolleisuus muihin sydänja verenkienoelinsairauksiin. Perinteinen wlkinta vaalii maaseutukulttuurien luontosuhdeperinLöä. Tilaukset Jyväsl1ylän yliopiston lii1jaston julhaisuyksi l1hö myynti@library.jyu.fi. fi?id=978-95J-39-4741-5 Rasituskoe tarjoaa tietoa aivohalvauksen vaarasta LL Sudhir Kuriin epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja Exercise stress test in stroke risk prediction tarkastettiin 1.6.2023 Itä-Suomen yliopiston terveyst ieteiden tiedekunnassa. Perinteiden vaalimista pidetään elämäntapana. Tutkimusaineisto koostui hakijoiden tiedoista ja esivalinnan sekä valintakokeen pistemääristä. Monelle suomalaiselle luonnossa liikkuminen merkitsee nykyäänkin hyödyn hankkimista. /SSN: 1798-5714/SBN. Hän selvitti haastaueluin 39 suomalaiselta, mihin kulttuurisi in yhteyksiin he liiuävät ja miten he selittävät erilaiset luonnossa liikkumisen käytännöt. Kuntoa mittaavalla rasuuskokeella voidaan arvioida myös aivohalvauksen vaaraa. Dissertations in Healih Sciences., no 117. Suhteessa maakuntien väestömääriin keskisuomalaiset olivat sekä valintakokeissa että koulutukseen hyväksyttyjen joukossa tuntuvasti yliedustettuina, kun taas uusi maalaisten osuus oli merkittävän vähäinen. Pysyvä linhhi julkaisuun. Publical.ions of the University of Eastern Finland. Epidemiologisissa tutkimuksissa huono fyysinen kunto on todettu jopa yhtä tärkeäksi sydänja verisuonisairauksien riskiä ennustavaksi tekijäksi kuin tupakointi, korkea kolesteroli, kohonnut verenpaine, tyypin 2 diabetes ja ylipaino. Esimerkiksi marjastamista, kalastamista ja polttopuiden tekemistä perustellaan edelleen samalla tavalla kuin esimodernin maaseulllkulttuurin aikoihin.Moni kokee tärkeäksi mahdollisuuden harjoiuaa lapsuudessa opilluja taitoja. 978-952-610810-0.
Lisätietoja: Sami Kalaja, puh: 050 361 5958, sami.kalaja@jkl.fi. Jyväsl1ylän ammattikorliealwulun julkaisuja 132. Terveysalan ohjaajien häsityhsiä ohjausosaamisesta. Tilaukset Jyväskylän yliopiston hi1jaston julhaisuyhsil1kö, puh. Kalaja analysoi muutoksia peruskoulun 7. 2012 Jyväskylän yliopistossa. lnterventiokoulun oppilaiden tasapainoja liikuntataidot paranivat kontrollikoulujen oppilaita enemmän. Tuloksia voidaan soveltaa liikunnanopetuksen opetussuunnitelmien laadinnassa sekä urheiluvalmennuksessa. Ohjauhsen osaajat miten he sen tel1evät. Luonto tulkitaan harrastusympäristöksi ja luonnossa liikkuminen harrastuskulttuuriseksi eläm än sisällök si. Parantuneet liikuntataidot saattavat myös estää fyysisen aktiivisuuden laskua nuoruusiässä. Tutkittavat olivat suun terveydenhuollon ammattilaisia, osaston hoitajia, toimi ntaterapeutteja, äitiysja lastenneuvolan sekä työterveyshuollon terveydenhoitajia. . Ki,ja on jullwistu Jyväshylän yliopiston sarjassa Studies in spon, physical education and health numerona .182, 215 sivua,Jyväsl1ylä 2012, ISSN 0356-1070; 182, ISBN 978-951-39-4754-5 (nid.); ISBN 978-951-39-4755-2 (PDF). Linkhi kirjan pdf-versioon: http:lljullwisut.jyu. Tutkimus osoittaa, että liikunnanopetuksessa olisi tarvetta painottaa oppilaiden motoristen perustaitojen opetusta. Ohjaajat myös tunnistivat omat vahvuutensa ja kehiuyrnishaasteensa ohjaustyössä. Tutkimukseen osallistui kymmenen terveysalalla ohjaustyötä tekevää kollegoidensa osaaviksi ohjaajiksi määrittelemää oman alansa asiantuntijaa. ISSN .1456-2332 ISBN: 978-951-830-221-9 (NID) ISBN: 978-951-803-222-6 (PDF). 040-805 3972, 111ilil10.simula@jyu.fi. Koululaisista löydettiin kolme ryhmää: 1) koululaiset, joilla on heikot taidot ja matala motivaatio, 2) koululaiset, joilla on hyvät taidot ja matala motivaatio, sekä 3) koululaiset, joilla on hyvät taidot ja korkea motivaatio. Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää ohjauksen koulutuksissa sekä terveysalan perusja jatkokoulutuksissa. Taitojen painottaminen sen sijaan ei alentanut oppilaiden motivaatiota koululiikuntaa kohtaan, Kalaja summaa. Erilaiset merkitystulkinnat sekä erottuvat että kasautuvat ja sekoittuvat, Simula määrittelee. 2012 Jyväskylän yliopistossa. Viimeksi mainittu ryhmä oli merkitsevästi fyysisesti aktiivisempi kuin muut ryhmät. Jyväsl1ylän yliopiston l1i1jaston jullwisuyl1silil1ö, 040 805 3825, 111yy11ti@libra1y.jyu.fi .. Luonnossa liikkujat tiedostavat eri käytäntöjen kuluuuriset taustat ja soveltavat erilaisia kulttuurisia tulkintatapoja eri käytännöistä kertoessaan. Vastaväittäjinä toimivat professori Heikki Ruismäki (Helsingin yliopisto) ja FT, LitM Tuija Tammelin (LIKES-tutkimuskeskus) sekä kustoksena professori Jarmo Liukkonen. fi ?ic/=978-951-39-4755-2 Osaavaa ohjaajaa määrittelemässä TtL Kirsti Vänskän terveyskasvatuksen väitöskirjan "Ohjauksen osaajat to, www.tahtijullwisut.net miten he sen tekevät. Terveysalan ohjaajien käsityksiä ohjausosaamisesta" tarkastettiin 15.6. Sami Kalaja tutki yläkouluikäisten motorisia perustaitoja ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Kirsti Vänskä selvitti, millaisia käsityksiä terveysalalla ohjaustyötä tekevillä on ohjauksesta ja ohjaa juudesta ja millainen on osaava ohjaaja. Lisätietoja: Mililw Simula, puh. . Lisäksi jokaista vuorovaikutustilannetta ohjattavan kanssa pidettiin ohjauksena paikasta ja ajasta riippumatta. Tutkimuksen mukaan osaava ohjaus perustui terveysalan ohjaajien vahvalle tiedostetulle asiantuntijuudelle. Puheissa muotoillaan kuvaus harrastamiseen liittyvistä asioista, kuten tarvittavista varusteista, hyvistä harrastuspaikoista, harrastamisen normeista ja intensiteetistä, mediatuotteiden kuluttamisesta, harrastuskulttuurisista arvostuksista, tapahtumista ja yhdistysten toiminnasta. lnterventiokoulun oppilaat tekivät jokaisen liikuntatunnin aluksi perusliikuntataitojen parantamiseen tähtäävän yleismotoriikkaa kehittävän alkulämmittelyn. Osaavaa ohjausta mahdollistavia tekijöitä olivat muun muassa tasavertaisuus ohjattavan kanssa, ohjattavan mukana eläminen ja kulkeminen, ohjauavan puolella oleminen ja ohjaajan oman, hänelle mielekkään ohjaustavan mukaan toimiminen. Luonnossa liikkumisen merkitykset liitetään elämyksiin sekä mielen vapautumiseen arkiajauelusta. Tutkimusiuloksena rakentui osaavan ohjaajan muotokuva. Linhhi pdf-tiedostoon http:lljulkaisut.jyu.fi ?id=978-951-39-481 7-7 Geeniterapialla ja liikunnalla voi ehkäistä sydämen vajaatoimintaa Filosofian maisteri Jenni Huuskon molekulaarisen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja "Verisuonen kasvutekijöiden rooli sydämen vasemman kammion hypertrofian ehkäisemisessä -VEGF-B geeniterapian ja liikunnan positiiviset vaikutukset" tarkastelliin 31.8.2012 Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. sa voi keskittyä omiin kokemuksiin. (158 s.), Jyväsl1ylä 2012, ISSN 0356-1070, ISBN 978-95139-4816-7, ISSN 0356-1070, ISBN 978-951-39-4816-0. Vastaväittäjänä toimi professori Anja Taanila (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Marita Poskiparta. Keskeistä oli myös ohjaajan ymmärrys siitä, että ohjattavat ovat erilaisia lähtökohdiltaan. Vastaväittäjänä toimi dosenui Risto Kerkelä Oulun yliopistosta ja kustokLIIKUNTA & TIEDE 49 • 4/2012 73. Tilaul1setjyväsl1ylä11 ammallihorhealwulun l1irjasto, jullwisut@jaml1.fi www.jamh.fi/l1irjasPerusliikuntataitojen paraneminen aktivoi oppilaita LitM Sami Kalajan liikuntapedagogiikan väitöskirjan" Perusliikuntataidot, fyysinen aktiivisuus ja motivaatiotekijät koululiikuntaa kohtaan: perusliikuntatai tointerventio" tarkastettiin 17.6. Harrastuksellinen tulkinta kytkeytyy luonnossa liikkujien kansanliikkeeseen ja harrastuskulttuureihin. Sitä ja sisäistä liikuntamotivaatiota ennusti vahvasti liikuntatuntien psyykkinen ilmapiiri, joka oli suuntautunut oppilaiden henkilökohtaiseen kehittymiseen keskinäisen vertailun sijaan. Teos on julkaistu sarjassa St.uclies in sport, physical eclucation ane/ health nume-rona 183, 87 s. 040-805 3825, myynti@library.jyu.fi. Ilmeni, että koululaisten liikuntataitoja saadaan parannettua liikuntatuntien pienillä sisältömuutoksilla. Tulokset osoittivat myös, että ainoa merkitsevä fyysisen aktiivisuuden ennustaja oli koettu liikuntapätevyys. Haastatellut kertovat muun muassa mieleen jääneistä luontokokemuksista ja -retkistä sekä omien ajatusten selkiytymisestä. luokkalaisten motorisissa perustaidoissa, fyysisessä aktiivisuudessa ja koululiikuntaa kohtaan koetussa motivaatiossa yhden lukuvuoden mittaisessa interventiossa. Luonnossa liikkuminen ja luontokokemukset kerrotaan elämälle sisältöä tuoviksi ja hyvään elämään kuuluviksi asioiksi. Oppilaiden liikuntataidot arvioitiin käytännön testeillä ja motivaatiotekijät ja fyysinen aktiivisuus kyselyillä. Lisäksi heidän fyysinen aktiivisuutensa jopa kohentui, kun korurolliryhmällä se väheni. Lisätietoja: Kirsti Vänsl1ä, puh 040 5867 231, l1irsti.vanska@jamh.fi. Kontrollikoulujen oppilaat toteuttivat perinteistä suomalaista liikuntalajeihin pohjautuvaa opetussuunnitelmaa. Rajoittavia tekijöitä olivat muun muassa ohjaajan oma toiminta asioista enemmän tietävänä ja sen osoiuaminen ohjattaville, oma osaamattomuus ohjausprosessissa ja ohjaajan oman taustaorganisaation toimintatavat tai laista tulevat säädökset
1 ! 1 valtion liikuntaneuvoston (VLN) kanssa Säätytalolla Helsingissä (Snellmaninkatu 9-11, 00170HKI). Lisätietoja: www.lts.fi. VEG F-B-geeniterapiasta apua Yksi tutkimuksen mielenkiintoisimmista löydöksistä oli se, että hypertrofian edetessä sydämen vajaatoirninnaksi yhden tutkituista kasvutekijöistä, VEGF-B:n, ilmentyminen romahti. Lisäksi VEGF-B-geeniterapian havaittiin edistävän solujen jakautumista, vähentävän sydänlihassolujen solukuolemaa ja edistävän positiivisesti vaikuttavien geenien ilmentymistä. Jenni Huuskon väitöstutki muksesvasemman kammion hypertrofiassa sa verisuonten kasvutekijällä roteuja sydämen vajaatoiminnassa. Nykyään liikunta halutaan osaksi työpäivää. Eri hallinnonaloja houkutellaan liikuntatyöhön ja järjestöiltä odotetaan uutta tavoitteenasettelua realismia vai utopiaa. Mutta miten liikunta voisi pärjätä moniulotteisen työhyvinvoinnin kokonaisuudessa. Tutterulla geeni terapialla saatiin estettyä kimuksessa käytettiin hypertrofian sydämen vasemman kammion liikakasvun eteneminen sydämen vajaatoiminnaksi. Lisä lieto ja: FM Jenni Hu usko,; puh. ,,-/ Liikuntatieteellisen Seura (LTS) •• 1 järjestää yhteistyössä opetus:~/· ja kulttuuriministeriön (OKM), ' / 1 sosiaali-ja terveysministeriön (STM) ja . • Eilinen ja huominen liikuntakulttuuri ratsastetaanko yhtä aikaa vanhoilla ja uusilla hevosilla. sena professori Seppo Ylä-Herttuala esimerkkejä näistä terveysongelmista. Tutkirnusryhrnällä, jolla oli liikunnan mahdollisuus, hypertrofia ei edennyt sydämen vajaatoiminnaksi, toisin kuin kontrolliryhmällä. Tutkimus osoitti, että verisuonen kasvutekijöiden ilmeneminen muuttuu olennaisesti hypertrofian edetessä. Seminaari on maksuton, mutta edellyttää ilmoittautumista 17.10.2012 mennessä: www.lts.fi tai sähköposti: tuula.valli@lts.fi tai puhelimitse 10 1786601. Kasvutekijä VEGF-B:n geeninsiirto ja liikunta olivat tehokkaita vajaatoiminnan ehkäisyssä. Itä-Suomen yliopistosta. 74 UIKUNTA& TIEDE 49 • 4/2012. Näin hoidetuilla ryhmillä sydämen diastolinen ja systolinen toiminta parani kontrolliryhmiin verrattuna. Jatkotutkimuksissa hypertrofian eteneminen sydämen vajaatoiminnaksi saatiin estettyä sydänlihakseen kohdistetulla VEGF-B-geeniterapialla. Tarkka ohjelma julkistetaan syyskuussa. Huusko tutki verisuonen kasvutekijöiden roolia etenevässä sydämen . Onko suunta mielestäsi oikea. 040 355 3695, je1111i.huuslw@uef.fi Liikuntapolitiikan iltapäivä Teemat: • Uusin valtion liikuntaneuvosto on toiminut vuoden mihin suuntaan neuvosto vie suomalaista liikuntaa puheenjohtajan teesit. Kroonisesti koholla oleva verenpaine aiheuttaa maailmanlaajuisesti yleistyviä terveysongelmia. • Laaja-alainen TELl-ohjausryhmä julkistaa ensimmäiset linjauksensa mitä mieltä olet niistä. Liikunnalla positiivisia vaikutuksia Tutkimuksessa havaittiin, että myös vapaaehtoisen pitkäkestoisen liikunnan avulla pystyttiin estämään sydämen vasemman kammion hypertrofian eteneminen sydämen vajaatoiminnaksi. • Ennen työtä tehtiin työajalla ja liikuttiin vapaa-ajalla. Kohonneesta verenpaineesta kärsiville hiirille annettiin mahdollisuus ylimääräiseen liikkumiseen juoksupyörässä. Sydämen vasemman kammion lihasmassan kasvu, hypertrofia, sekä sitä usein seuraava, sydämen toimintoja ylläpitävien mekanismien riittämättömyydestä johtuva sydämen vajaatoiminta, ovat hiirija rouarnalleja. Tämä korostaa pitkäkestoisen liikunnan merkitystä sydänsairauksien etenemisen ehkäisyssä
Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi ~LTS Liikuntatieteellinen Seura \ JI )(/1 '11(('. 3 Muuta palautetta .. Lahjatilauksen saaJa / uusi osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Posti numero Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti . Sähköposti... _, 1C) PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 4/2012 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat 1.. Voit osallistua äänestykseen lähettämällä palautetta leena. 10 %:n alennus seuran julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS:n jäsenille 61 eurolla (normaalihinta noin 78 euroa). sivulla . <( :.: ~ (1) ::'.2: Q) ~ ::, :::, ~ !n~ C/) ::.<: .!!! § (1) <( 'li:i Ln <C ::'.2: Cll > ;:::: C :::IM :::1 C C) C/) ..:,,:: CQ :: :::1 C) a... 2 . Tietoja käytetään Seuran jäsen-/ tilaajarekisterin ylläpitoon Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 10.10.2012 mennessä. Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kappaletta Kuntotestauksen käsikirjaa. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Etunimi Jakeluosoite Postinumero .. Myös muu palaute on tervetullut. .... Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2012 • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman Jäsenyyttä 37 euroa) • Tuntuva etu seuran järjestämien seminaarien osallistumismaksuista 1 • n. nieminen@lts fi. sivulla Tilaan Liikunta & Tiede -lehden (l l-3112) Tilatessasi lehden kesken vuotta ja maksaessasi tilausmaksu n saat jo ilmestyneet lehdet takautuvasti. Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. . > ··················· ... sivulla ...... (1) "' "' :::, :::1 > "' .:,: ~ a., 1en "' "' (1) !:i .:,: .§ L.LI "' LU C ::c E cii C/) a., '5 ::.<: C 0. C "' = ... ..... D Itselleni D Lahjaksi D Vuositilaus 37 euroa/2012 D Kestotilaus 33 euroa/ vuosi D Opiskelijatilaus 22 euroa/2012 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan D Jäseneksi 37 euroa/2012 0Yhteisöjäseneksi 170 euroa/2012 (kysy lisäät) D Opiskelijajäseneksi 22 euroa/2012 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni Jatkuvaksi D Muutan osoitteeni / 2012 alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS:n Jäsenyydestä Tilauksen maksaja/ vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi. ..... Postitoimipaikka Puhelin
Tarkemmat ohjeet osoitteessa www.lts.fi. Katso tarkemmat tiedot kiinriövarauksista www.lts.fi. Suomenkielinen abstrakti tulee järrää 17.9.2012 mennessä. Jos ilmoirraururnisesra huolimatta ei tule tilaisuuteen, veloitetaan koko osallisrurnismaksu. Järjestäjillä on kiinriövaraus hotelleissa Scanclic Conrinenral ja Hotelli Helka. Seminaaripaikka Lääketieteen tutkimusja opetuskeskus Biornedicurn, Haarrmaninkatu 8, 00290 Helsinki. e SYDÄNLIHASTULEHDUS -ALIDIAGNOSOITU SAIRAUS LIIKKUJIEN KESKUUDESSA. Majoitus Osanottajat varaavat ja maksavat majoituksen itse. e SYKEVARIAATIOTUTKIMUS KÄYTÄNNÖN TYÖKALUNA • sykevariaariomenetelrnän avaaminen • käytännön sovellukset ryöterveyshuollossa • käytännön sovellukset valmennuksessa • TUTKIMUSRAPORTTI EN SUULLISET ESITYKSET e VUODEN 2012 LIIKUNTALÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS -KILPAILUN FINAALI C 1 mm~ lil e URHEILIJAN SYDÄN MITÄ EKG KERTOO. Katso tarkempi ohjelma www.lts.fi Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2012 -kilpailu Kilpailuihin voi osallistua 1.1.2012 jälkeen julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemarromalla liikunralääketieteeseen liittyvällä alkuperäisrurkimuksella. Ilmoittautuminen Viimeinen ilrnoirraurumispäivä on pe 19.10.2012. Kysy hintoja opiskelijaryhmille. aiheina: • MITÄ KAIKKEA SPIROERGOMETRIA KERTOO. Hinnat sisältävät seminaari materiaalin, ohjelmassa mainitut rarjoilur sekä ilratilaisuuden aterian. Peruutusehdot Viimeinen vcloirukseron peruuruspäivä on rna 22.10.2012. llmoirrauclu osoitteessa www.lts.fi tai sähköpostilla ruula.valli@lts.fi tai puhelimitse O 10 778 6601. Illanvietto lllanvierro järjestetään tiistaina 6.1 1.2012 klo 19.30 alkaen Scanclic Continenralissa Tilaisuuteen tulee ilrnoirraurua etukäteen. Laskun maksamana järrämistä ei rulkira peruuruksena. Buffet-illallinen kuuluu seminaarin hintaan. lisätietoja: Jonne Kamsula (ohjelma), puh. e LIIKKUJAN KIUSANA SYDÄMEN RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA. Liikuntalääketieteen päivillä 2012 on Tiistai 6.11. 010 778 6606, jonne.kamsula@lts.fi Tuula Valli (ilmoittautumiset), puh.010 7786601, ruula.valli@lts.fi www.lts.fi Yhteistyössä: Liikuntatieteellinen Seura ry • Liikuntalääketieteen keskukset. "'\ Seminaarin hinta Osallisrumismaksu 250 €, LTS:n henkilöja yhreisöjäsener 200 €. e SYDÄNPOTILAAN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS e SYDÄNPERÄISET ÄKKIKUOLEMAT KUNTOILUSSA JA URHEILUSSA TAVALLISIMMAT SYYT JA VOIDAANKO ÄKKIKUOLEMIA EHKÄISTÄ