Liikunta & Tiede 4/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Liikunta & TIEDE 54 4/ 17 • 8 eu ro a LIIKUNTATIETEEN PÄIVÄT 2017 LIIKUNTATUTKIMUKSEN UUDET AVAUKSET PÄÄTTÄJIÄ PITÄÄ VOIDA ARVIOIDA LIIKUNTA TUKEE OPPIMISTA
Tutkijoilta vaaditaan nykyään avointa julkaisemista. Puheissa korostuu tieteentekemisen vapaus – tutkijat tietävät parhaiten mitä kannattaa tutkia. Paino: Forssa Print 2017 Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 40 euroa Vuositilaus: 42 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytetyissä kuvituskuvissa esiintyvillä henkilöillä ei henkilöinä ole yhteyttä asiantuntijaartikkeleissa käsiteltyihin aiheisiin, ellei kuviin artikkelissa erityisesti viitata. Vielä kymmenkunta vuotta sitten rahoitusta myönnettiin hyvinkin erityyppisiin hankkeisiin, mutta viime vuosina ohjausta on tarkennettu reilusti. Samalla myös muuta ohjausta on tarkennettu. Yksi tällainen kohde on tutkimuksen monitieteisyyden, liikuntatieteiden keskinäisen ja muitten tieteenalojen kanssa – kansallisesti ja kansainvälisesti – tehtävän yhteistyön korostaminen. KARI KALLIOKOSKI Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Kari Kalliokoski (vast.) Kari L. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Arto Hautala Terhi Huovinen Mikko Julin Markku Ojanen Sanna Palomäki Eila Ruuskanen-Himma Mikko Salasuo Timo Ståhl Jukka Tiikkaja Kannen kuva: Gorilla/Maskot Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Olisiko myös tässä syytä miettiä päätöksenteon avoimuutta ja hyvää hallintotapaa. Erinomainen käytäntö on, että Akatemia lähettää hakijoille tiedoksi myös paneelien lausunnon, jossa hakemuksen vahvuudet ja heikkoudet käydään perusteellisesti läpi. Liikuntatutkijat ovat viime vuosina menestyneet ilahduttavasti Suomen Akatemian rahoitushauissa. Onneksi myös niin sanottua liikuntatieteellistä perustutkimusta rahoittavia tahoja on vielä olemassa myös valtion taholla. Lehtemme tässä numerossa muutamat maamme johtavat liikuntatutkijat valottavatkin oman tieteen alansa yhteistyökuvioita toisten tieteenalojen kanssa nyt ja tulevaisuudessa. Tämä on tietysti ymmärrettävää, jos korkeimman pistemäärän saaneita hakemuksia on enemmän kuin voidaan rahoittaa, mutta hämmentävää kun rahoitus toisinaan päätyy heikomman arvosanan saaneille hankkeille. Korkeimman arvosanan eli kuutosen saaneet hakemukset yleensä tulevat rahoitetuksi, mutta koska kilpailu on kovaa niin näitä paneelien sanalla ”outstanding – ylivertainen” pisteyttämiäkin hakemuksia voi jäädä ilman rahoitusta. Liikuntatutkijat ovat perinteisesti olleet hyviä verkostoitumaan ainakin lähitieteiden kanssa ja viime vuosina on nähty mukavasti myös poikkitieteellisiä hankkeita, joten tässä suhteessa pullat ovat hyvin uunissa. Voitaisiinko samaa toivoa myös rahoituksesta päättäviltä. Tiedämme jo niin paljon liikunnan hyödyistä ja vähäisistä haitoista, että voimme suositella runsasta liikuntaa kaikille. Tämä on sikäli hienoa liikuntatieteiden kannalta, että siellä hakemukset arvioidaan ennen kaikkea niiden tieteellisen laadun perusteella, joten liikuntatutkimuksen taso tulee tälläkin mittarilla todetuksi korkeaksi. kari.kalliokoski@utu.fi. Näin myös hylkäävän päätöksen saanut hakija voi kehittää hakemustaan ja tulla mahdollisesti tulevaisuudessa rahoitetuksi. Monille valtiovallan puuttuminen ja ohjaus siihen, mitä, miten ja kenen kanssa tutkitaan, on punainen vaate. Itse esimerkiksi löytäisin kyllä lukemattomia mielenkiintoisia liikuntafysiologisia kysymyksiä, jotka ovat vailla ratkaisua, mutta ymmärrän valtiovallan ajatusmallia. Akuutein ongelma on se, kuinka ihmiset saadaan liikkumaan ja tähän liittyvää tutkimusta tarvitaan kiireimmin. Hakemusten tieteellisessä arvioinnissa Akatemia käyttää kansainvälisiä arviointipaneeleja, jotka pisteyttävät hakemukset kuusiportaisella asteikolla. Rahoitusta myönnetään spesifeihin, ministeriön tärkeiksi koke miin tutkimuskohteisiin. 54. Näissä puheissa kuitenkin unohtuu se, että työantajalla – siis tutkijoiden tapauksessa tutkimuksen rahoittajalla – on viime kädessä oikeus päättää siitä mitä tehdään. Tai tässä tapauksessa mitä tutkitaan. Tutkimuksen tieteelliset ansiot tai puutteet tulevat näin hyvin peratuiksi paneelien lausunnoissa, mutta toimikuntien tekemien lopullisten rahoituspäätösten perusteet jäävät hakuun osallistuneilta pimentoon. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikunta &Tiede 4/ 2017 TIEDETTÄ JA POLITIIKKAA – VAI TIEDEPOLITIIKKAA O petusja kulttuuriministeriö on perinteinen liikuntatieteellisen tutkimuksen rahoittaja
Liikuntatutkimus on avannut uusia näkymiä liikunnan ja oppimisen yhteyksiin. Kun LTS:n väistyvä pääsihteeri Kari Keskinen aloitti tehtävässään OKM oli muokannut reippaasti suomalaisen liikuntaja urheilujärjestökentän työnjakoa. Haapala, Marko Kantomaa, Tiina Kujala, Timo Jaakkola, Tuija Tammelin 10 Liikunnan biotieteet – tiivistä yhteistyötä ja aktiivista vuoropuhelua. Tiinu Wuolio 27 SUOMI 100: Ei jääty tuleen makaamaan. Susan Eriksson T Ä S S Ä N U M E R O S S A s 23 Ku va : TA R JA K E S K IN E N Eläkkeelle siirtyvä Kari Keskinen ajattelee LTS:n tulevaisuutta ja katsoo siihen luottavaisena.. Kaksostutkimukset ovat haastaneet vallitsevaa käsitystä siitä, että liikunnalla voidaan hidastaa ikääntymistä. Elintapamuutosten teoria ja harjoitukset. Kansainvälinen huippu-urheilu tarjoaa teollisessa mittakaavassa tuotettua viihdettä. 67 EMERITUS IHMETTELEE: Kuinka me aikanamme liikuimme. Jouko Kokkonen 28 ”Tohtori porkkana” puolustaa tieteellistä asiantuntemusta. Tutkijoiden eturintamassa taistelee ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm. Muulla kilpaurheilulla sen sijaan on kiistämättömiä vaikutuksia myös harjoittajiensa terveyteen. Leena Soudunsaari, Helka-Liisa Hentilä 58 Käyttäytymisen muutospyörä – työkalu liikunnan edistämiseen. Liikunnan ylivertaiset terveysvaikutukset ovat lisänneet myös perustieteiden kiinnostusta selvittää liikunnan vaikutusmekanismeja. Anssi Saari LUETTUA 72 Tavoitteesta tavaksi. Tiede on joutunut sanasotaan mielipiteitä vastaan. Lauri Tarasti 65 LÄHIKUVASSA: Sami Kokko: Nuorten liikunnan muutosta jäljittämässä. Laajoilla interventioilla selvitetään voidaanko elintapojen muutoksilla vähentää muistisairauksien riskiä tai jopa hidastaa taudin etenemistä. Kari Kalliokoski 4 Liikunnan ja oppimisen vuorovaikutusta kartoittamassa. Elina Sillanpää 42 Vammaisten nuorten liikunta – yhdenvertaisuuden mahdollisuudet ja esteet. Harri Koski TUTKITTUA 74 Tutkimusuutiset 78 Väitösuutiset 82 LIIKUNTATIETEEN PÄIVÄT – Tutkimustiivistelmät. Miriam Nokia, Jan Wikgren, Heikki Kainulainen 17 Tutkimusnäytöstä kohti uusia käytäntöjä: Liikuntaja elintapamuutoksilla muistisairauksia ehkäisemään. Minna Aittasalo 62 Huippu-urheilu on eriytynyt myös kilpaurheilusta. Jukka Laitakari 69 OPISKELIJA OUNASTELEE: Movea! – pätevän liikunnanopettajan hellässä huomassa. 2 PÄÄKIRJOITUS: Tiedettä ja politiikkaa – vai tiedepolitiikkaa. Suomalaisten hyvinvointi vaihtelee maaseutumaisten ja kaupunkimaisten alueiden välillä. 22 POLTTOPISTE: Päätöksentekijöitä pitää voida arvioida. Hannu Itkonen 36 Yritykset, yliopistot ja tutkimusyhteistyö – case liikuntateknologia. Taru Lintunen 23 Sielultaan tiedemies. 46 Nuorten miesten liikkumisprofiilit – eroaako maalaispoika kaupungin kasvatista. Liikuntaedellytyksiä edistetään kunnissa etenkin kaavoitustoimen, liikennesuunnittelun ja liikuntatoimen yhteistyöllä. Linda Nikula 70 NÄIN MAAILMALLA: Enemmän ei aina ole yhtä kuin paremmin. Eero A. Juha Hulmi, Riikka Kivelä, Maarit Lehti 14 Fyysinen aktiivisuus pitää yllä aivojenkin terveyttä ja toimintakykyä – läpi elämän. Yliopistot voivat ja niiden pitääkin tehdä akateemista tutkimusta yritysten kanssa. Riitta Pyky 50 Valta ja verkostot suomalaisessa liikuntaja urheilujärjestelmässä: Keskittynyttä, hajautunutta ja hetkellistä. Kati Lehtonen 55 Poikkihallinnollisella yhteistyöllä arkiliikunnan edellytyksiä kuntiin. Jenni Kulmala, Anna Rosenberg, Tiia Ngandu, Alina Solomon, Miia Kivipelto. Liikunnan vaikutuksia aivojen terveyteen ja oppimisen edellytyksiin tutkitaan nyt monitieteellisesti ja -menetelmällisesti. Liikuntakulttuurisiin yhteisöihin ei helposti muodostu erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja muiden nuorten keskinäisiä ryhmiä. Raija Laukkanen 38 Voiko liikunta hidastaa biologista ikääntymistä. Teijo Pyykkönen 32 Liikunnan yhteiskuntatieteiden juurevat avaukset
4 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Liikunnan ja oppimisen vuorovaikutusta kartoittamassa
Liikunnan myönteiset vaikutukset kouluarvosanoihin on havaittu erityisesti matemaattisissa aineissa. 5 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Teksti: EERO A. Myös päättäjät ovat huomanneet lasten vähäi sen liikunnan olevan keskeinen yhteiskunnallinen ongel ma. Ajatus liikunnan ja oppimi sen välisestä yhteydestä ei ole Suomessakaan aivan uusi; vuonna 2012 julkaistiin Liikunta ja oppiminen tilan nekatsaus (Syväoja ym. Hallituksen kärkihankkeen Liikkuva kou lu ohjelman tavoitteena on taata jokaiselle lapselle ja nuorelle vähintään tunti liikuntaa päivässä. Lisäksi viimeaikaiset tutkimustulokset ovat vahvistaneet käsitystä siitä, että liikunnan puute voi haitata jopa aivojen kehitystä ja oppimista. Viimeisen 100 vuoden aikana tarve päivittäiseen liikkumiseen on kuiten kin vähentynyt. Vaikka tutkimusnäyt tö lapsilla ja nuorilla on vielä vähäisempää, olemassa oleva tutkimustieto yhdessä ikääntyneillä ja eläin malleilla tehtyjen tutkimusten kanssa tukee käsitys tä liikkumattomuuden negatiivisista vaikutuksista aivoterveyteen. 2012) ja aihetta sivua via väitöskirjoja on julkaistu jo neljä (Kantomaa Kuva: GORILLA/MASKOT. Liikunta voi myös vahvistaa lasten muistia ja toiminnan ohjausta. Lisäksi uusi opetussuunnitelma mahdollistaa entistä aktiivi semman koulupäivän. Liikuntatutkimus on avannut uusia näkymiä liikunnan ja oppimisen yhteyksiin. HAAPALA, MARKO KANTOMAA, TIINA KUJALA, TIMO JAAKKOLA, TUIJA TAMMELIN Oppiminen on laaja kokonaisuus ja liikunta tärkeä kasvuympäristön tarjoama oppimisväylä. Tämä elinympäristön muutos ollut vaikuttamassa esimerkiksi lasten ja nuorten ylipainon lisääntymiseen ja kestävyyskun non laskuun. Fyysisesti passiivinen elämäntapa voi heikentää sydänterveyttä ja hyvinvointia monin tavoin. L iikunta ja hyvä fyysinen kunto ovat olleet välttämättömiä ihmisten selviyty misen kannalta tuhansien vuosien ajan. Motoristen taitojen hallitseminen puolestaan vaikuttaa myös aivojen kehittymiseen
2004). Motorinen oppiminen heijastuu muuhun oppimiseen. Tai tava oppija tarkkailee, arvioi ja säätelee ajatte luaan, motivaatiotaan, tunteitaan ja käyttäytymistään. Näiden tutkimusten mukaan koulu päivän aikainen liikunta on positiivisesti yhteydessä koulumenestykseen. Liikunta lisää aivojen verenkier toa, parantaa hapensaantia, lisää välittäjäaineiden määrää sekä lisää hermosolujen toimintaa tukevien kemikaalien, kuten aivoperäisen hermokasvuteki jän, tuotantoa (Davenport ym. Miten liikunta liittyy oppimiseen. 1999; van Praag 2009; Vaynman ym. Liikunta on tärkeä kasvuympäristön tarjoama oppi misväylä. Poikittaistutkimusten mukaan vapaaajan liikunta, runsas fyysisen kokonaisaktiivisuuden määrä sekä hyvä kestävyyskunto ovat yhteydessä hyvään kou lumenestykseen. Oppimalla voimme paitsi sopeutua ympä ristön muutoksiin myös aktiivisesti vaikuttaa ympäristöömme ja toimintaamme siinä. Liikunnan positiivinen yhteys kouluarvosanoihin ja standardoituihin testituloksiin on havaittu erityisesti matemaattisissa aineissa. Nämä vaikutukset voivat osaltaan selittää liikunnan myön teisiä vaikutuksia oppimistuloksiin (Kantomaa ym. Aihe on keskeinen ja ajankohtainen. Tässä artikkelissa kuvaamme miten liikunta liittyy oppimi seen tutkimuksessa ja yhteiskunnassa sekä millaisia jatkotutkimustarpeita näemme. Harvassa tutkimuksessa on erikseen selvitetty liikunnan kuormittavuuden vaikutusta oppimiseen. Liikunnan on myös havaittu lisäävän aivojen hiusverisuonistoa ja synnyttävän uusia hermosoluja erityisesti hippokampukseen, joka on oppimisen ja muistin keskus (van Praag ym. 2012; Lubans et al. Koulupäivän aikaisella liikunnalla on edullisia vaikutuksia myös tarkkaa vaisuuteen ja oppimisen mahdollistaviin teki jöihin, kuten tehtäviin keskittymiseen, käyttäytymiseen ja sosiaalisen toimintaan kouluympäristössä. 2015). Lii kunta voi myös vahvistaa lasten tiedollista toimin taa, erityisesti muistia ja toiminnanohjausta. 2016; Syväoja ym. Liikkuvista lapsista kasvaa liikkuvia ja terveitä aikui sia, joilla on kyky elinikäiseen oppimiseen. (2014) osoittivat rasittavamman liikunnan paranta van kognitiota ja koulumenestystä enemmän kuin matalatehoisemman liikunnan. 2016). 2016) vaikka korkeatehoisen intervalliharjoit telun on havaittu aiheuttavan suurempaa aivoperäi sen hermokasvutekijän lisääntymistä verenkierrossa kuin kohtuukuormitteisen liikunnan (Marquez ym. Lisäksi liikunnalla on havaittu olevan myönteinen vaikutus luokkahuonekäyttäytymiseen, tehtäviin keskittymi seen ja osallistumiseen oppitunneilla (Donnelly ym. Haapala ym. Oppiminen on ihmisen kasvun ja kehittymisen ydin prosessi. 6 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 2010; Syväoja 2014; Haapala 2015; Ruotsalainen 2017). Toisaalta korkeate hoisen intervalliharjoittelun vaikutuksen toimin nanohjaukseen on havaittu olevan pientä (Costigan ym. Oppimisen seurauksena käyttäytyminen ja siihen vaikuttavat tiedot, taidot ja tunnereak tiot muuttuvat. Liikunnan anatomiset ja fysiologiset vaikutukset ulottuvat aivojen rakenteeseen ja toimintaan, ja sitä kautta oppimiseen. (2017) kui tenkin havaitsivat reippaan liikunnan olevan yhtey dessä luku taitoon 6–8vuotiailla lapsilla. 2012). Ardoy ym. Kasvuympäristöstä saatavat kokemukset sekä aiheuttavat että säätelevät oppimista. Intensiteetin lisäksi myös liikunnan toteutustapa voi vaikuttaa siihen, miten liikunta vaikuttaa oppimiseen.. 2016). Oppiminen on aina aktiivinen valikointi ja tulkintaprosessi. Myös liikunnan kuormittavuudella voi olla merkitystä liikunnan vaikutuksissa oppimiseen. Myös motorinen kehitys ja motoristen taitojen oppi minen saattavat välittää liikunnan myönteisiä vai Oppimisen prosesseista tarvitaan lisää tietoa. Lisäksi koulupäivän aikainen liikunta näyttää vaikuttavan myönteisesti lasten tie dolliseen toimintaan, kuten käyttäytymisen ja reak tioiden säätelyyn ja erityisesti epäolennaisen käyt täytymisen ehkäisyyn eli inhibitioon, työmuistiin ja kognitiiviseen joustavuuteen. Liikunnan muodoista on eniten tutkittu kestävyyslii kunnan yhteyksiä aivojen toimintaan ja rakenteisiin ja näiden yhteyksien on havaittu olevan pääasiassa myönteisiä (Donnelly ym. Oppi minen on myös vuorovaikutusta, joka tapahtuu kulttuurisessa ja sosiaalisessa ympäristössä, joten sosiaalisuus ja konteksti ovat oppimisessa vahvasti läsnä. julkaisematon). Millaista liikuntaa. Viime vuosina uutta tietoa on julkaistu myös koulupäivän aikaisen liikunnan, kuten istumisen tauottamisen ja oppitunneilla tapahtuvan liikunnan, opetukseen integroidun liikunnan, liikuntatuntien, kerhojen, koulumatkojen ja välituntien yhteydestä oppimiseen. Liikunnan avulla opitaan liikkumaan, opi taan itsestä liikkujana sekä opitaan itse liikunnasta. Se koskettaa paitsi lapsia ja nuoria itseään myös koko yhteiskun taa ja on merkittävä myös kansantaloudellisesti. Mitä oppiminen on
Tutkimusten mukaan motoriset ja tiedolliset tai dot kehittyvät rinnakkain (Davis et al., 2007, 2011; Hillman, Erickson, & Kramer, 2008; Smith, Thelen, Titzer, & McLin, 1999). 2016) ja koettu opetussuunnitelma (Rokka 2011, 40) luovat oppimi sen ja sen arvioinnin viitekehystä. Viime aikaisten tutkimusten mukaan motorisesti haasta valla liikunnalla voi olla jopa voimakkaampi yhteys toiminnanohjaukseen kuin motorisesti yksinkertai semmalla liikunnalla (Schmidt ym. Motorisella oppimisella tar koitetaan harjoittelun aikaansaamaa kehon sisäistä tapahtumasarjaa, joka johtaa pysyviin muutoksiin mahdollisuuksissa tuottaa liikkeitä (Jaakkola, 2000). 2010). Vuonna 2016 voimaan astuneesta Perusopetuksen OPS:n (POPS) perusteet asiakirjasta (Opetushallitus 2014) voi hiukan kärjistäen todeta, että se, mikä aikaisemmin on liitetty erityisesti koskemaan taito ja taideaineita, ulotetaan jatkossa koskemaan koko koulua, ei pelkästään sen oppiaineita vaan koulun toimintaa kokonaisuudessaan. 2008). 2013; Mcneil ym. Oppija tunnistetaan kehollisena olentona, jolloin eletty keho, kehollinen maailmasuhde (esim. Taito ja taideaineita on myös luonnehtinut tiedonkäsitys, jossa ajattelua ei eroteta toiminnasta. Paitsi fyysisen aktiivisuuden, myös tunnetaitojen yhteys oppimiseen on huomioitu opetussuunnitel mateksteissä. Oppimiskäsitys POPS 2014 asiakirjassa perustuu käsitykseen oppilaasta aktiivisena toimijana. Fyysisesti aktiivisemman koulupäivän edistämi nen on jatkossa yksi koulun toimintakulttuurin kehittämistä ohjaava periaate. Siljamäki ym. Monipuolinen liikunta tukee tätä kokonaisuutta edistämällä neuromotorista kehitystä ja motoristen taitojen oppimista (Stodden et al., 2008). 2007; Wu ym. Liikunnan ja oppimisen vuorovaikutus huomioitu koulun kehittämisessä Opetussuunnitelma (OPS) on vahva koulutuspoliit tinen väline, jolla koulun toimintaa ohjataan. Sekä yhteiskunnallinen ja poliittinen tahtotila että taitoja taideaineiden erityisyys toimin nan, ajattelun sekä hyvän elämän taitojen edistäjänä ovat lyöneet leimansa kansallisiin OPSteksteihin vuosikymmenestä toiseen (Hakala & Kujala 2015; 2017). Räsänen 2009, 29) olevan tietynlainen erityisasema koulun oppiainei den joukossa muun muassa koulussa viihtymisen, mielenterveyden edistämisen, sosiaalisen kasvun sekä yksilönä ja yhteisön jäsenenä hyväksytyksi tule misen näkökulmasta. 2013), millä on posi tiivisia vaikutuksia tarkkaavaisuuteen, käyttäytymi seen, oppimiseen ja muistiin (Paruthi ym. 2008; van Praag ym. 2016; Kountsandreou ym. Monipuolinen liikunta tukee tätä kokonaisuutta.. Liikunta voi kehittää lap sen ja nuoren kykyä kuunnella ja noudattaa ohjeita, odottaa vuoroaan ja valita tilanteeseen soveltuvat toimintatavat (Kantomaa ym. OPS:n arvoperusta ja oppimiskäsitys jalkautuvat koulun käytänteisiin sen toimintakulttuurissa. Huo mattavaa on, että toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä toimiviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys vai ei, minkä vuoksi toimintakulttuurin periaatteiden tietoinen rakentaminen on erityisesti koulun muutoksen näkökulmasta keskeistä. Motoristen taitojen hallit seminen vaikuttaa aivojen kehittymiseen, sillä samat keskushermoston mekanismit vastaavat rinnakkain sekä motoristen että tiedollisten taitojen ohjaukses ta. 7 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 kutuksia oppimiseen. 2016). 2015; Stone ym. Taito ja taideaineilla on nähty (esim. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö nähdään ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisina. Liikunta tukee myös riittävää ja säännöllistä unta (Lang ym. Lähtökohtana ei ole pelkästään havainto luonnollisen arkiliikunnan radi kaalista vähentymisestä yhteiskunnassa vaan ennen kaikkea ymmärrys fyysisen aktiivisuuden merkityk sestä oppimiselle. 2015; van der Niet ym. Tämä tarkoittaa myös istuvasta työskentelytavasta irrottautumisen edistämistä osana koulun toimintakulttuuria. Parhaimmillaan liikunta tarjoaa mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen, joka voi myös selit tää yhteyksiä oppimiseen. Kan sallinen OPS viestii yhteiskunnallista ja poliittista tahtotilaa ja eri intressiryhmien odotuksia koulua kohtaan (Mäkinen & Kujala, julkaisematon). Liikunta voi tarjota mahdollisuuksia tunteiden purkamiseen ja niiden käsittelyyn, jotka ovat keskeisiä sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytyksiä. 2016). Liikkuminen ja mielen hyvinvointia edistävät yhteiset toiminnot pyritään saamaan luon tevaksi osaksi jokaista koulupäivää luomalla tilaa toiminnallisuudelle, luovalle työskentelylle, liikku miselle, leikille ja elämyksille, tämä ottaen huomi oon kulttuurinen ja inhimillinen moninaisuus ilman Motoristen taitojen hallitseminen vaikuttaa aivojen kehittymiseen. Uudet tutkimustu lokset tukevat myös unen ja ravinnon merkitystä liikunnan ja oppimisen välisiä yhteyksiä selittävinä tekijöinä: Liikunta vaikuttaa myönteisesti ravitse muksen säätelyyn, ja ravinto ja liikunta yhdessä vai kuttavat tiedolliseen toimintaan (Martins ym. Samat keskushermoston mekanismit vastaavat rinnakkain sekä motoristen että tiedollisten taitojen ohjauksesta
2013). 2007, Hakkarainen ym. Lasten ylipainon ja aineenvaihdunnan säätelyn ongelmien lisääntyessä valtimotautien ris kitekijöiden muutosten rooli liikunnan vaikutuksia selittävänä tekijänä vaatii myös lisää tutkimusta. EERO A. Aikaisemmat liikunnan ja oppimisen välistä yh teyttä selvittäneet tutkimukset ovat pääosin keskit tyneet oppimistuloksiin, kuten kouluarvosanoihin ja standardoituihin testeihin oppimisen mittareina. Myös oppimisen taitoja voi kehittää koko elämän ajan. Kuinka paljon ja minkälaista liikuntaa. Tähän mennessä yksikään tutkimus ei ole tarkas tellut miten perinteiset aivoterveyteen yhteydessä olevat geneettiset tekijät, kuten APOE genotyyppi vaikuttavat kognitioon ja oppimiseen ja liikunnan vaikutuksiin. Liikunnan ja oppimisen välisten yhteyksien tutki minen vaatii monialaista yhteistyötä. Oppiminen on kuitenkin tilanteeseen sidoksissa oleva, vuorovaikutteinen ja aktiivinen prosessi (Lehtinen ym. Oppimista tapahtuu elämän kaikissa vaiheissa ja erilaisissa oppimisympäristöis sä. Suuri osa aikaisemmasta tutkimuksesta on kes kittynyt liikunnan ja virallisen oppimisen välisiin yhteyksiin lapsuudessa ja nuoruudessa. Lapsen kielen oppiminen sekä tapojen oppiminen ovat esimerkkejä arkioppimisesta. Liikunnan yhteyksistä opintopiireissä, kerhoissa ja arkielämäs sä muun toiminnan ohessa tapahtuvaan oppimiseen, sekä myöhemmällä iällä tapahtuvaan oppimiseen on vähän tutkimustietoa (Kantomaa ym. Tällä hetkellä ei vielä tarkkaan tiedetä minkä tyyp pinen liikunta vaikuttaa oppimiseen ja minkälaiseen oppimiseen. 2004, Rauste von Wright ym. Keskeisiä kysymyksiä tulevaisuudessa ovat muun muassa kuinka paljon ja millaisella liikunnalla aivojen toimintaan ja rakenteisiin voidaan vaikuttaa ja välittävätkö nämä muutokset liikunnan vaikutuk sia oppimiseen. Tällä hetkellä Suomessa käynnissä olevien tutkimushankkeiden puitteissa pystytään vastaamaan osaan edellä esite tyistä kysymyksistä, mutta edelleen tarvitaan laajo jen kontrolloitujen tutkimusten tekemistä spesifien tutkimuskysymysten äärellä. Liikunnan intensiteetin lisäksi myös liikunnan toteutustapa voi vaikuttaa siihen, miten liikunta vaikuttaa oppimiseen. Lisäksi tietoa kaivataan molekulaa risten mekanismien roolista; välittyvätkö liikunnan välittömät ja pitkäaikaiset vaikutukset esimerkiksi aivoperäisen hermokasvutekijän, insuliininkaltaisen kasvutekijä 1 tai verisuonen endoteelin kasvuteki jän kautta. 8 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Näin työtapojen valinnassa korostuvat kokemukselliset ja toiminnal liset työtavat, eri aistien käyttö ja liikkuminen, mikä lisää oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistaa posi tiivista suhtautumista opiskeltaviin asioihin. 2003, Tynjälä 2004), joka tapahtuu ihmisten välillä sosiaalisesti ja välittyy kulttuurin kautta (Wenger 1998). Tutkimusnäyttö liikunnan ja oppimisen välisten yhteyksien biologisista mekanismeista lapsilla ja nuorilla on edelleen vähäistä (Hillman & Biggan 2017). Lähtökohtana ei ole pelkästään havainto arkiliikunnan vähentymisestä vaan ennen kaikkea ymmärrys fyysisen aktiivisuuden merkityksestä oppimiselle.. Esimerkiksi uusi opetussuunnitelma mahdollistaa entistä aktiivisemman koulupäivän. HAAPALA, FT Tutkija Biolääketieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto Sähköposti: eero.haapala@uef.fi MARKO KANTOMAA, FT Erikoistutkjia LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: marko.kantomaa@likes.fi TIINA KUJALA, FT Yliopistonlehtori (liikuntakasvatus) Kasvatustieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto Sähköposti: Tiina.H.Kujala@uta.fi TIMO JAAKKOLA, LitT Lehtori Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto Sähköposti:timo.jaakkola@jyu.fi TUIJA TAMMELIN, FT Tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti:tuija.tammelin@likes.fi Tutkimustieto liikunnan merkityksestä vaikuttaa valintoihin. Oppimista voi tapahtua virallisen koulutuksen lisäksi epävirallisen, tavoitteellisen opiskelun tulok sena tai arkitoiminnassa spontaanisti
Brand, S. Erickson, K. Hippocampal BDNF mediates the efficacy of exercise on synaptic plasticity and cognition. Exercise and the brain: something to chew on. Kantomaa, M. Stecker, K. E. 2017. Mcneil, J. van der Niet, A. Martins, C. Quest, 60, 290–306. Smitdt, M. Trends in Neurosciences, 32(5), 283–290. R. Effects of Motor versus Cardiovascular Exercise Training on Children’s Working Memory. Thelen, E. Hartman, E. Pyhältö, K., & Tammelin, T. Lubans, D. & Truby, H. Nilsson, M., … Cerin, E. Bélanger, P. World studies in education 16 (2), 69–80. Objectively-measured sleep and its association with adiposity and physical activity in a sample of Canadian children. Costigan, S. Waller, J. Davis, C. Haapala, E. Health Psychology, 30(1), 91–98. 2016. Pietrabyk-Kendziorra, S., Ribeiro, P. Davis, C. European Journal of Neuroscience, 20(10), 2580–2590. J. A review of the effects of exercise on appetite regulation: an obesity perspective. 2015. D. 2016. Medicine & Science in Sports & Exercise, 48, 1144–1152. & Wenderoth, N. W. Boyle, C. 2010. Syväoja, H. Scherder, E. Psychological Review, 106(2), 235–60. Faulkner, G. F. van Praag, H. & Tidow, G. H. Cognitively Engaging Chronic Physical Activity, But Not Aerobic Exercise, Affects Executive Functions in Primary School Children: A Group-Randomized Controlled Trial. Cerebrovascular Reserve : The Link Between Fitness and Cognitive Function ?, 153–158. Kantomaa, M. Journal of Applied Physiology, 119, 1363–1373. Heivand, N. H. 2015. Medicine & Science in Sports & Exercise, 48, 1985–1993. 2012. Ying, Z. M. 2009. Poikkeus, A. Titzer, R., & McLin, D. Peruskoulun ja perusopetuksen vuosien 1985, 1994 ja 2014 opetussuunnitelmat poliittisen opetussuunnitelman teksteinä. Yanasak, N. & Gerber, M. & Kujala, T. Tampereen yliopisto. Eather, N. & Lubans, D. L. Vaynman, S. Leblanc, A. & Gregoski, M. Nature Reviews. 2008. Neuroscience, 155(3), 751–759.. Voelcker-Rehage, C. 9 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 LÄHTEET Budde, H. J. Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus. Physical Activity, Sedentary Behavior, Physical Performance, Adiposity, and Academic Achievement in PrimarySchool Children. Tremblay, M. Egger, F. Journal of Sleep Research, 24(2), 131–9. Beauchamp, M. M., & Conzelmann, A. S. A. E. Neuroscience Letters, 441(2), 219–223. Richards, J. Väitöskirja. Langendorfer, S. Tomporowski, P. Väitöskirja. … Chaput, J.-P. Maintaining recommended sleep throughout the week is associated with increased physical activity in children. Helsinki: Opetushallitus. Recommended Amount of Sleep for Pediatric Populations: A Consensus Statement of the American Academy of Sleep Medicine. Journal of Clinical Sleep Medicine, 12(6), 785–786. Stodden, D. M. E. Hillman, C. & Gomez-Pinilla, F. 2011. L. G. Helsinki: Opetushallitus. Goodway, J. Sejnowski, T. 2007. G. Rokka, P. Wu, A. H. D. 2008. High-intensity interval training evokes larger serum BDNF levels compared with intense continuous exercise. Hakala, L. Jyväskylä: PS-kustannus. Lloyd, R. Effects of Aerobic Exercise on Overweight Children’s Cognitive Functioning. Feldmeth, A. A Developmental Perspective on the Role of Motor Skill Competence in Physical Activity: An Emergent Relationship. Morgan, L. E. Christie, B. Paruthi, S. Lang, C. Medicine & Science in Sports & Exercise, 48(6), 1197–1222. E., Garcia, C., & Garcia, L. Pediatric Exercise Science, 28, 64–70. P. 2013. Brooks, L. Pediatrics, 7(9), e44860–e44860. Research in multicultural education and international perspectives. H. J. Plotnikoff, R. Physical Activity, Fitness, Cognitive Function, and Academic Achievement in Children. H. B. Interventiotutkimus oppilaiden motoristen taitojen ja lukutaidon kehittymisestä sekä niiden välisistä yhteyksistä ensimmäisen kouluvuoden aikana. Running enhances neurogenesis, learning, and long-term potentiation in mice. Tomporowski, P. Liikunnan yhteys nuorten tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöihin, koettuun terveyteen ja koulumenestykseen. Austin, B. 1999. Neuroscience, 9(1), 58–65. 2008. Journal of Science and Medicine in Sport, 20, 583–589. Teoksessa T. Kuopio, Itä-Suomen yliopisto. Journal of Neuroscience, 27(22), 5869–5878. McDowell, J. J. & Gage, F. Lintu, N., Westgate, K. van Praag, H. Donnelly, J. Smith, J. Ambrosio, C. 2008. A. Väitöskirja. Kountsandreou, F. & Kujala, T. Väitöskirja. Liikuntataitojen oppiminen ja taitoharjoittelu. Ekelund, U. J. Acute coordinative exercise improves attentional performance in adolescents. Hall, W. Stevens, D. Miller, P. & Kramer, A. Yeo, G. Exercise improves executive function and achievement and alters brain activation in overweight children: a randomized, controlled trial. Physical Activity for Cognitive and Mental Health in Youth: A Systematic Review of Mechanisms. A. Brage, S. Knowing in the context of acting: the task dynamics of the A-not-B error. 2010. van Praag, H. A model for understanding and cultivating school subjects, and one´s subjectivity. Marquez, C. Castelli, D. Plant-Derived Flavanol (-)Epicatechin Enhances Angiogenesis and Retention of Spatial Memory in Mice. Hillman, C. A. Lee, S., Tomporowski, P.… Szabo-Reed, A. H. & Lakka, T. D. & Visscher, C. Stone, M. 2000. 2007. Kotagal, S. A. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 96(23), 13427–31. & Faulkner, G. Tammelin, T. Analyzing curricula documents. Preventive Medicine, 56(2), 112–7. … Naglieri, J. The role of physical activity on emotional and behavioural problems, self-rated health and educational attainment among adolescents. Jaakkola, T. Haapala, E. Niemann, C. R. High-Intensity Interval Training for Cognitive and Mental Health in Adolescents. 2014. Oulu, Oulun yliopisto. & Poulin, M. Effects of a cognitively demanding aerobic intervention during recess on children’s physical fitness and executive functioning. Research Quarterly for Exercise and Sport, 78(5), 510–519. K. 2015. 2015. Physiology & Behavior, 120, 46–53. Jaakkola, T. Hakala, L. 2004. Etnier, J. Ruotsalainen, P. Wegner, M. M., … Troester, M. Miller, P. L. 2008. J. L. A. Hillman, C. Roberton, M. Be smart, exercise your heart: exercise effects on brain and cognition. C. Ying, Z. H. A. N. 2015. Increased self-reported and objectively assessed physical activity predict sleep quality among adolescents. Oosterlaan, J. Holsboer-Trachsler, E. Syväoja, H. 2012. Roebers, C. Longman, R. Boyer, C. S. 2015. R. Perusopetuksen opetuksen perusteet 2014. Hillman, C. Rudisill, M. Ebeling, H., & Taanila, A. Journal of Sport and Exercise Psychology, 37, 575–591. Davenport, M. Lucero, M. 2016. J. Laine, K. Dervin (toim.) Silent partners in multicultural education. 1999. Physical activity and sedentary time in relation to academic achievement in children. The Ethos of Sport as a Silent Partner in PE Curricula. B. Smith, L. E. Naglieri, J. D. A. Liikunta & Tiede, 47(6), 30–37. S., Vanaudenaerde, B., Troosters, T. Zhao, C. & Budde, H. Liikunta ja oppiminen (Muistiot 2). 2017. DHA dietary supplementation enhances the effects of exercise on synaptic plasticity and cognition. 2016. Väistö, J. H. 2011. I. Itkonen ja F. Joensuu, Itä-Suomen yliopisto. Eskes, G. M. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 292. Opetushallitus. Hogan, D. Leduc, G. 2013. Jäger, K. Pühse, U. & Gomez-Pinilla, F. Charlotte, NC: IAP, 29–48. Acta Universitatis Tamperensis 1615. … Gage, F. A. F. Kantomaa, M. Physical activity and sedentary behaviour in association with academic performance and cognitive functions in school-aged children. International Journal of Obesity, 32(9), 1337–1347. 2016. A
10 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Liikunnan biotieteet – tiivistä yhteistyötä ja aktiivista vuoropuhelua
Liikunnan Perustieteiden piirissä tapahtunut nopea menetelmällinen kehitys voidaan siirtää liikunnan tutkimuksen käyttöön. L iikunnan mekanismien tunteminen on tärkeää. Lisäksi liikunta on erittäin laaja käsite eikä yhden tutkimuksen tuloksia voi siksi vielä yleistää laajemmin. liikunnan tyypistä (kestävyys vs. Liikunnan pääsy mukaan Käypä hoito -suosituksiin oli merkittävä askel tällä tiellä, mutta monien sairauksien osalta luotettavaa tutkimustietoa on edelleen erittäin vähän. Sen sijaan mekanismit, joiden kautta liikunta vaikuttaa soluja molekyylitasolla eri kudoksissa, tunnetaan vielä melko huonosti. voima vs. Kuva: GORILLA/MASKOT. Liikunnan terveysja hyvinvointivaikutukset tiedetään kohtuullisen hyvin. 11 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Teksti: JUHA HULMI, RIIKKA KIVELÄ, MAARIT LEHTI Liikunnan biotieteiden yhteistyö perustieteiden kanssa tiivistyy tulevaisuudessa entisestään, samoin aktiivinen vuoropuhelu liikunnan edistäjien kanssa. Tämä johtuu osittain siitä, että terveysväitteet vaativat usein mekanistisen ymmärryksen ennen kuin ne pääsevät merkittävällä tavalla lääketieteellisen hoidon piiriin. Liikunnan biologiset vaikutukset ovat siis hyvin monimutkaisia, vaihtelevia ja sisältävät useiden kudosten erilaisten vasteiden ja interaktioiden verkoston, jonka tutkiminen on ollut näihin päiviin asti hyvin haastavaa. nopeus), intensiteetistä, kestosta sekä harrastajan lähtötasosta. Avoimia kysymyksiä on liikuntafysiologiassa edelleen hyvin paljon. Liikunta vaikuttaa lähes kaikkiin elimistön kudoksiin ja soluihin sekä niiden väliseen vuorovaikutukseen. Liikuntafysiologian seuraavat merkittävät löydöt ovat odotettavissa mahdollisesti tutkimuksista, joissa uusien tutkimusmenetelmien avulla vertaillaan eri tyyppisen liikunnan vaikutuksia eri elimissä ja niiden välisessä vuorovaikutuksessa. Kudosten ja koko elimistön vasteet riippuvat mm. Liikunnan ylivertaiset terveysvaikutukset ovat lisänneet myös perustieteiden kiinnostusta selvittää liikunnan vaikutusmekanismeja, mikä tarjoaa mahdollisuuden win-win -yhteistyöhön. Mekanismien yksityiskohtainen ymmärtäminen on erittäin tärkeää, jotta liikunnan uskottavuus ja hyväksyttävyys sairauksien ennaltaehkäisyja hoitomuotona tunnistettaisiin entistä paremmin
Liikuntafysiologia pitää sisällään myös elimistön toimintaan ja suorituskykyyn vaikututtavien sairauksien tutkimuksen. Vaikutusmekanismit voivat olla esimerkiksi systeemisiä tekijöitä, jotka yhdistävät eri elinten vasteet koko kehon tasolla, tai toisissa tapauksissa hyvinkin paikallisia kudosspesifisiä tai jopa solunsisäisiä tekijöitä. Se on liikuntatieteen ala, joka yhdistää molekyylitason mekanismit, solujen välisen kommunikaation, ja eri kudosten sekä koko kehon toiminnan tutkimuksen. Systeemibiologisilla tutkimuksilla voidaan myös luoda uusia hypoteeseja, mikä luo tarpeen ilmiölähtöiseen, tarkempia molekyylitason mekanismeja osoittavaan tutkimukseen. Soluja molekyylibiologisen liikuntafysiologian tutkimuksissa tutkitaan ihmisiä, koe-eläimiä ja soluja tai joissain tapauksissa näitä kaikkia yhden tutkimuksen sisällä (Ruas ym. Niiltä voidaan kokeen lopussa kerätä kaikki kiinnostuksen kohteena olevat kudokset analyysejä varten. Yksi (lähi)tulevaisuuden tärkeimmistä yhteistyökumppaneista liikuntatutkijoille ovatkin isojen aineistojen analysointiin perehtyneet bioinformaatikot. 2013). Uusimmilla omikka-menetelmillä kerättävän datan määrä on valtava, mikä asettaa haasteita sekä datan säilytykselle että sen analysoinnille. Jälkimmäisestä esimerkkinä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus, jonka avulla löydettiin verestä ja lihaksista metabolomiikka ja transkiptomiikka -menetelmillä uusia terveyttä ennustavia biomarkkereita liittyen elinikäiseen liikunnan harrastamiseen (Kujala ym. Esimerkkejä tekijöistä, jotka vaikuttavat liikuntavasteeseen, ovat erilaiset verenkierrossa kiertävät aineet (kuten metaboliitit, mikroRNAt tai myokiinit), geneettiset tekijät, mitokondriot tai mahdollisesti jopa suoliston mikrobit. Koe-eläinten ympäristöä, syömistä ja liikkumista on myös helpompi kontrolloida ja mitata kuin ihmisten. 2012). Liikunnan vaikutukset ovat kuitenkin niin moninaiset, että yksinkertaista liikuntapilleriä, jolla voisi kokonaan korvata treenin, tuskin koskaan pystytään kehittämään. Ymmärtääksemme liikunnan vaikutusmekanismeja paremmin, liikuntatieteilijöiden tulee käyttää hyväksi muun muassa lääketieteen, biologian, kemian, fysiikan ja informaatioteknologian osaamista. Huippututkimus tänä päivänä on monitieteistä ja toimivaa tiimipeliä, joka kokoaa huippuosaajat eri aloilta yhteen. Yksittäisistä molekyyleistä omiikoihin, kudosten interaktioihin ja koko kehon tason ymmärtämiseen Nykypäivänä liikuntafysiologian huippututkimuksessa koko kehon fysiologia yhdistyy saumattomasti solu ja molekyylibiologian, biokemiaan ja systeemibiologiaan sisältäen monenlaiset ”omiikka” tutkimukset, joissa selvitetään satojen tai tuhansien geenien ja proteiinien vaikutusta tutkittuun aiheeseen. He arvelivat seuraavien merkittävimpien tämän alan löytöjen tulevan kokonaisvaltaisten tarkastelumenetelmien ja -näkökulmien avulla edellä kuvattuja menetelmiä hyödyntäen. Viimeisten vuosien aikana mediassa on tasaisin väliajoin innostuttu liikuntapilleristä, jolla voisi saada liikunnan vaikutukset ilman liikuntaa. Tulevaisuudessa ihmisillä ja eläimillä tehtäviä tutkimuksia voidaan korvata myös monenlaisilla solu-, kudosja tietokonemallinnuskokeilla. Liikuntapilleri apteekin hyllyltä. Yhdistämällä omiikoiden avulla saadut tulokset perimästä, gee nien ilmenemisestä eri kudoksissa ja veressä kiertävistä metaboliiteista liikunnan aiheuttamiin suoritusvasteisiin, saadaan liikunnan vaikutuksista entistä koko naisvaltaisempi kuva. Koe-eläintöissä ja solututkimuksissa on mahdollisuus tutkia muun muassa mekanismeja ja kudosten interaktioita huomattavasti laajemmin kuin ihmisillä. Liikuntatieteiden yhteistyö perustieteiden kanssa mahdollistaa soluja molekyylibiologian osaamisen ja menetelmien hyödyntämisen liikuntatieteen kysymysten ratkaisemiseksi. Edelleen liikuntabiologian tulee selvittää erityyppisten liikuntatapojen vaikutusmekanismeja sekä yksittäisen harjoituksen että säännöllisen harjoittelun aikaansaamia vaikutuksia. Mielestämme tämä on se tutkimusihanne, mitä kohti meidän tulisi pyrkiä myös Suomessa. Mutta on mahdollista, että ymmärtämällä liikunnan aikaansaamien vasteita soluissa voidaan löytää hoitoja ehkäisykeinoja sairauksiin ja onnettomuustilanteisiin, joissa liikunta ei sillä hetkellä ole mahdollista. Näin voidaan tutkia liikunnan aiheuttamia muutoksia kokonaisvaltaisesti koko kehon tason lisäksi kudoksissa (esim. 12 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 mekanismien ymmärtämisessä aiheuttaa haasteita myös se, että liikunnan vasteet ovat yksilöllisempiä kuin on aiemmin ymmärretty. Ihmisillä tehtävät biotieteelliset tutkimukset ovat kuitenkin erittäin tärkeitä, koska loppujen lopuksi: ”mice are not (wo)men”. 2015). Perustieteitä ehkäpä pisimpään hyväksikäyttänyt liikuntatieteen ala on liikuntafysiologia. verinäytteet, lihasnäytteet), soluissa (soluviljely) sekä solun sisällä proteiiniRNAja DNA-tasoilla. Tässä tapauksessa ”liikuntapilleri” voisi aikaansaada juuri tietyn tarvittavan vasteen elimistössä.. Tässä kehityksessä pitää liikuntafysiologiankin olla kyydissä mukana. Se tutkii erityisesti liikunnan, ja uudempana ilmiönä myös liikkumattomuuden vaikutuksia elimistöön. Nobel-palkintokomitean pitkäaikainen jäsen professori Juleen Zierath Karolinska Institutetista ja professori Harriett Wallberg-Henriksson kirjoittivat äskettäin liikunnan biotieteellisen tutkimuksen tulevaisuudesta Cell Metabolism -huippulehdessä (Zierath and Wallberg-Henriksson. Eläimillä, kuten hiirillä ja rotilla, on ihmisiä moninkertaisesti lyhyempi elämä ja sukupolvien sykli. Miksi biokemiaa ja soluja molekyylibiologiaa tarvitaan liikuntatieteissä. Tämä mahdollistaa nopeamman tutkimustyön ja tulosten saamisen verrattuna ihmisiin
Liikuntafysiologien osuus tulevaisuudessa on tuottaa laadukasta tutkimustietoa, jotta ymmärrys liikunnan solutason vaikutusmekanismeista mahdollistaa liikunnan entistä parem man käytön sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä. Ruas, J.L. Zierath, J.R. Cell 151:1319–1331. Oppiessamme lisää liikunnan vaikutusmekanismeista, voimme myös ymmärtää paremmin yksilöllisiä eroja ja niiden merkitystä. Perimän vaikutuksia tutkitaan myös soluja molekyylibiologian keinoin. Molekyylisormenjälkiin perustuvaa täsmäliikuntaa Kiinnostus ja ymmärrys liikunnan vaikutuksia kohtaan terveyttä ylläpitävänä ja hoitavana lääkkeenä on jatkuvasti kasvussa maailmanlaajuisesti. Liikuntafysiologien rooli on myös keskeinen kehi tettäessä yksilöllisiin molekyylisormeenjälkiin perustuvia liikuntainterventioita vähentämään sai rastumisen riskejä. Länsimaisessa yhteiskunnassa, joka mahdollistaa hyvin vähän fyysistä aktiivisuutta sisältävän elämän on myös tärkeää ymmärtää, kuinka merkittävässä roolissa liikuntaelimistö ja sen säännöllinen käyttö on terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Rao, R.R. ym. Yksilölliset erot – personalized exercise Tietyt lainalaisuudet liikunnan aikaansaamissa vasteissa pätevät oli kyse joko huippuunsa treenatusta urheilijasta tai kuntoilua aloittavasta mattimeikäläisestä. Makinen, V.P. Se puolestaan olisi haluttu vaikutus esimerkiksi ylipainoisille ja tyypin 2 diabetes potilaille. Circulation 127:340–348. Esimerkiksi yksilön perimää tutkimalla voidaan seuloa perinnöllisiä sydänsairauksia, jotka mahdollisesti aiheuttavat äkkikuolemia liikunnan aikana. Näille potilaille riittäisi tässä tilanteessa liikunnan vaikutuksista vain lihaksia kasvattava vaikutus, kun taas rasvanpolttoa tehostava vaikutus olisi vähemmän toivottu. White, J.P. 2013. Tiedämme kuitenkin, että yksilölliset vasteet tiettyyn harjoitteeseen vaihtelevat suuresti eri yksilöiden välillä. Kuten kaikki huipputason biolääketieteellinen tutkimus, myös liikuntabiologinen korkeatasoinen tutkimus vaatii laadukkaiden ja uusimpien analyysimenetelmien käyttöä, mikä aiheuttaa suuria kustannuksia tutkimusryhmille. Kiinnostuneita yhteistyöryhmiä löytynee eri aloilta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Myös Suomessa eri alojen päättäjät ovat havahtuneet liikunnan ja liikkumattomuuden tutkimuksen ja liikunnan edistämisen tärkeyteen. Heinonen, I. LÄHTEET: Kujala, U.M. Nykyisin ymmärretään, että perimällä on aiemmin luultua suurempi vaikutus ihmisen suorituskykyyn, harjoitusvasteeseen ja liikunnan terveysvaikutuksiin. JUHA HULMI, LitT Liikuntafysiologian dosentti Akatemiatutkija, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto Sähköposti: juha.j.t.hulmi@jyu.fi RIIKKA KIVELÄ, LitT Fysiologian dosentti Akatemiatutkija, Translationaalisen syöpäbiologian tutkimusohjelma, Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto sekä Wihurin tutkimuslaitos Sähköposti: riikka.kivelä@helsinki.fi MAARIT LEHTI, FT Tutkija LIKES-tutkimuskeskus Jyväskylä Sähköposti: maarit.lehti@likes.fi Kiitokset Kirjoittajat haluavat kiittää LIKES-tutkimuskeskuksen johtaja Eino Havasta kommenteista ja ideoista. Cell Metab 22:25–30. Wallberg-Henriksson, H. Tulevaisuudessa jokaiselle yksilölle voidaan mahdollisesti räätälöidä hänelle erityisen hyvin sopivia tapoja liikkua.. ym. Tunnistamalla nämä potilaat, voidaan pyrkiä ennaltaehkäisemään liikuntaan liittyviä äkkikuolemia. Long-term leisure-time physical activity and serum metabolome. 2015 Looking Ahead Perspective: Where Will the Future of Exercise Biology Take Us. A PGC-1alpha isoform induced by resistance training regulates skeletal muscle hypertrophy. Suomi kuitenkin kuuluu tällä alalla tieteen eturintamaan, ja yhteistyön kautta myös liikuntatutkijoilla on mahdollisuus uusimpien menetelmien käyttöön. 13 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Yksi esimerkki voisi olla tehohoitotai syöpäpotilas, joka menettää lihasmassaa kiihtyvällä vauhdilla. Lisäksi tutkimustieto tulisi pystyä esittämään niin, että sitä voidaan käyttää yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena. Tässä tarvitaan ymmärrystä siitä, miten esimerkiksi sukupuoli, ikä, terveystilanne, harjoitustausta ja perintötekijät vaikuttavat liikunnan aikaansaamiin vasteisiin eri kudoksissa. Tulevaisuudessa jokaiselle yksilölle voidaankin mahdollisesti räätälöidä hänelle erityisen hyvin sopivia tapoja liikkua. 2012. Perimää analysoimalla voidaan myös löytää mahdollisia riskitekijöitä ja liikunnan vasta-aiheita
14 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Teksti: MIRIAM NOKIA, JAN WIKGREN, HEIKKI KAINULAINEN Fyysinen aktiivisuus pitää yllä aivojenkin terveyttä ja toimintakykyä – läpi elämän Fyysisesti aktiivisilla ikääntyneillä ihmisillä on pienempi riski sairastua muistisairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin, ja liikuntaa on ehdotettu jopa muistisairauksien hoidoksi. Liikunnan vaikutuksia aivojen terveyteen ja oppimisen edellytyksiin tutkitaan nyt monitieteellisesti ja -menetelmällisesti. Positiivinen yhteys aerobisen kunnon ja aivojen rakenteellisen kunnon välillä näkyy vielä yli 80-vuotiailla. Kuva: GORILLA/MASKOT
2017). 2016). Liikunta esimerkiksi tyypillisesti aiheuttaa ihmi sissä positiivisia tuntemuksia, lisää virikkeiden ja sosiaalisten suhteiden määrää, mitkä kaikki yksi nään aerobisen kunnon kehittymisen ohella ovat kognitiivisia kykyjä edistäviä tai ainakin suojelevia tekijöitä (McAuley ym., 2000). 2016, Zsuga ym. Yhteenvetona voisi todeta, että korkea fyysinen aktiivisuus edistää ja pitää yllä hyvää aerobista kuntoa, mikä taas edesaut taa aivojen rakenteellisen ja toiminnallisen kunnon ylläpitämistä ja siten mahdollistaa tehokkaan kogni tiivisen toiminnan läpi elämän. Oma osahankkeemme kes kittyy selvittämään mekanismeja, joilla aerobinen kunto vaikuttaa aivojen terveyteen ja kognitiivisiin kykyihin. Fyysisen aktiivisuuden ja kognition välistä yhteyttä on tutkittu vähemmän, ja tulokset ovat ris tiriitaisia riippuen muun muassa tutkittavien iästä ja lapsilla myös sukupuolesta (Poitras ym. Tällaisia myokiineja ovat muun muassa insuliinin kaltainen kasvutekijä IGF1 ja interleukiini6, katepsiini B ja irisiini, joita erittyy liikunnan seurauksena veren kiertoon, ja jotka vaikuttavat keskushermoston, mu kaan lukien hippokampuksen, plastisuuteen (Coo per ym. 2016). Jatkossa pyrim me vastaamaan muun muassa siihen, pystyykö nuoruusiän aerobisella harjoittelulla kumoamaan huonon aerobisen kunnon aiheuttamia epäedullisia vaikutuksia myöhemmällä iällä. Fyysinen aktiivisuus te hostaa hippokampuksen verenkiertoa, ja sekä aivo jen valkean aineen määrä (myelinisaatio) että hip pokampuksen koko näyttävät olevan positiivisesti yhteydessä lasten kognitiivisiin kykyihin, erityisesti muistiin (Hillman & Biggan, 2017). Hy vin kontrolloituja kokeellisia tutkimuksia on vaikea tehdä ihmisillä sekä käytännöllisistä että eettisistä syistä. Malli antaa mahdollisuuden sulkea pois harjoittelun ”positiiviset sivuvaikutukset” ja mahdollistaa näin synnynnäisen aerobisen kapa siteetin oman vaikutuksen tutkimisen. Harmaan ai neen eli hermostollisten solujen määrä esimerkiksi hippokampuksessa näyttäisi olevan suurempi fyysi sesti aktiivisilla keskiikäisillä (Nunley ym., 2017) ja ikääntyneillä (Erickson ym., 2014) verrattuna vähemmän liikkuviin ikätovereihin. Aerobinen kunto ylläpitää myös aivojen suorituskykyä Fyysisen aktiivisuuden ja kognitiivisen suoritusky vyn yhteyttä välittää luultavasti aerobinen kunto, joka on yhteydessä esimerkiksi oppimisen ja muistin kannalta tärkeän aivorakenteen eli hippokampuksen rakenteeseen ja toimintaan. Aikuisilla korkea fyysinen aktiivisuus saattaa olla yhteydessä parempaan kognitioon, erityisesti toi minnanohjaukseen, mutta tutkimusten vähyyden ja tulosten ristiriitaisuuksien vuoksi on vaikea tehdä yleisiä päätelmiä (Cox ym. Ei siis voida olla varmoja siitä, että aero binen kunto vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin. Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että liikunta lisää kynureniiniä hajottavien entsyymi. Kohteena liikunnan vaikutukset oppimisen edellytyksiin Active, Fit and Smart eli AFISprojekti on Suomen Akatemian Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen (TULOS) tutkimusohjelmasta rahoitettu hanke, jossa liikunnan ja liikkumattomuuden vaikutuksia oppi misen edellytyksiin tutkitaan monitieteellises ti ja menetelmällisesti. Lihasten tiedetään työsken nellessään tuottavan verenkiertoon useita molekyy lejä, myokiinejä (Febbraio & Pedersen, 2005), joista osa kykenee läpäisemään aivoveriesteen ja näin vaikuttaa suoraan keskushermoston soluihin. Eräs tekijä saattaa olla lihasten tuottama kynureniini, jonka epäillään vaurioittavan hermosoluja. Mielenkiintoista kyllä, liikunta tunnetusti paran taa mielialaa, mutta vaikutusmekanismia ei kovin hyvin tunneta. Puhu taankin niin sanotusta lihasaivo akselista. 2016). Lihas-aivo akselilla molekyylitason vuorovaikutusta Verenkierron ja aineenvaihdunnan vilkastuminen fyysisen aktiivisuuden ja lihastoiminnan seuraukse na on yksi, mutta ei ainoa, aivotoiminnan tehostu miseen vaikuttava tekijä. Aerobisen kunnon itsenäistä vaikutusta aivotoi mintaan ja kognitiiviseen suorituskykyyn on kuiten kin melko hankalaa arvioida väestötasolla tai ihmi sillä tehtävissä tutkimuksissa. 15 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 K orkea fyysinen aktiivisuus on useissa tut kimuksissa yhdistetty parempaan tervey dentilaan, erityisesti aerobiseen kuntoon ja terveydelle edulliseen kehonkoostu mukseen. Jonkinlainen yhteys fyysisen aktiivisuuden tai liikkumattomuuden, aerobisen kunnon sekä kogni tiivisen toimintakyvyn välillä näyttäisi säilyvän läpi elämän: Fyysisesti aktiivisilla ikääntyneillä ihmisillä on pienempi riski sairastua muistisairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin, ja liikuntaa on ehdotettu jopa muistisairauksien hoidoksi (Cass. Sekä harjoittelemalla hankittu että synnynnäinen aerobinen kapasiteetti näyttää myös olevan positiivisessa yhteydessä hippokampuksen pykäläpoimun neurogeneesiin aikuisiällä, mikä voisi olla yksi mekanismi joka välittää aerobisen kun non vaikutusta kognitiiviseen toimintaan. Korrelatiivisten tut kimusten lisäksi tarvitaan siis myös eläimillä tehtä vää perustutkimusta, erityisesti jos halutaan selvittää mekanismeja havaittujen yhteyksien taustalla. Kuten edellä todettiin, päättelyn tueksi on tarjolla lähinnä korrelatiivisia yhteyksiä. Matalan ja korkean juoksukapasiteetin rotilla on eroja ainakin assosiatiivisessa oppimiskyvyssä sekä aistihavain tojen säätelyssä. Mielenkiintois ta kyllä, posi tiivinen yhteys aerobisen kunnon ja ai vojen raken teellisen kunnon välillä näkyy vielä yli 80vuotiailla (Tian ym., 2014). 2017, Moon ym. Yhteys voi yhtä hyvin olla toiseenkin suuntaan, tai sen taustalla voi olla jokin muu selittävä tekijä. Edellä mainittuja kokeelliseen menetelmään liit tyviä haasteita voimme hallita käyttämällä Michi ganin yliopistossa kehitettyjä synnynnäiseltä juok sukapasiteetiltaan eroavia eläinmalleja (Britton & Koch, 2017)
Koch, L. Leckie, R. On the run for hippocampal plasticity. Katzmarzyk, P. & Mach, N. & Tremblay, M. J Int Soc Sports Nutr. Elimistön ja mikrobin välinen kommunikaatio ja sen mekanismit muodostavat haastavan poikkitieteellisen tutkimus kokonaisuuden, jossa tarvitaan liikunta ja aivotut kijoiden lisäksi mikrobiologien, gastroenterologien, endokrinologien, biokemistien, solu ja molekyyli biologien ja monien muiden asiantuntijoiden muka naoloa. Tian, Q. 2016. Jerome, G. 2017. X. 2014. Chin Med J (Engl). O’Dwyer, N. Pettersson, A. J. Neurobiol Aging, 35, Suppl 2, S20–8. Becker, B. Edellä mainittu jen lihasaivo ja suoliaivo akselien lisäksi voidaan yhtä lailla puhua vaikkapa maksan tai rasvakudok sen vaikutuksista keskushermostoon. R. Brain Res. A. 13:43. Elimistön ja mikrobin välistä kommunikaatiota kartoittamaan Tutkimusmenetelmällisesti uusia laajoja haasteita on näköpiirissä. Pate, R. Sah, N. & Wang Y. Kho, M. Newman, A. J. Zsuga, J. Kritchevsky, S.B. Leckie, R. Zierath, J. & Ruas, J. Femenía, T. H. Cardiorespiratory fitness and brain diffusion tensor imaging in adults over 80 years of age. Chaput, J. 2017. & Rosano, C. Barres, R. & Katula, J. Marquez, D. & van Praag, H. Social relations, physical activity, and wellbeing in older adults. Carson, V. R. M. Greig, N. Moon, H. Cold Spring Harb Perspect Med., painossa. Poitras, V. Cooper, C. Orhan, F. M. I. Vetter, M. Rooney, K. Aizenstein, H. X. & Weinstein, A. 2016. Relationship between physical activity and cognitive function in apparently healthy young to middle-aged adults: A systematic review. Physical activity and hippocampal volume in middle-aged patients with type 1 diabetes. Becke, A. 2016. T. T. A. Med Hypotheses. Suoliston bakteerit tuottavat muun muassa lyhyt ketjuisia rasvahappoja kuten voihappoa, jotka sti muloivat sympaattista hermostoa ja serotoniinin vapautumista vaikuttaen näin muistiin ja oppimis prosesseihin (Wang & Wang, 2016). L. Aizenstein, H.J. & Britton, S. 2005. Cold Spring Harb Perspect Med. 33, 114–9. & O’Connor, H. Exerc Sport Sci Rev. Krook, A. R. L. 2016. McAuley, E. Febbraio, M. 88, 1564–70. F. Porsmyr-Palmertz, M. E. & Pedersen, B. Cell, 159, 33–45. Simonsick, E. Janke, E. Juhasz, B. J Sci Med Sport. 90, 23–8.. Physical activity, fitness, and gray matter volume. I. Liikunta vai kuttaa nopeasti suoliston mikrobiston laadulliseen ja määrälliseen koostumukseen tavalla, joka vaikuttaa myönteisesti keskushermoston toimintaan (Clark & Mach, 2016). T. & van Praag, H. Neurology. Orchard, T. Goiny, M. Papp, C. Systematic review of the relationships between objectively measured physical activity and health indicators in school-aged children and youth. Nunley, K. Gut Microbiota-brain Axis. Z. Glynn, N. Janssen, I. Suoliston mikrobit vaikuttavat keskushermostoon muun muassa her mostollisten välittäjäaineiden, kasvutekijöiden ja stressihormonien välityksellä ja tuottamalla erilaisia aineenvaihduntatuotteita. P. FNDC5/irisin, a molecular target for boosting reward-related learning and motivation. Tajti, G. 2016. 2000. Suolistossamme on kymmenen kertaa enemmän mikrobeja kuin kehossa on soluja. Contraction-induced myokine production and release: is skeletal muscle an endocrine organ. Liikunta vaikuttaa systeemisesti. Health ABC study. L. B. Cook, R. 1588, 63–72. Cell Metab., 24, 332–40. & Biggan, J. P. Costacou, T. Martinez-Redondo, V. Running-induced systemic Cathepsin B secretion is associated with memory function. Ravitsemus, ikä ja muun muassa stressi vaikuttavat suuresti mik robiston koostumukseen. Schuppe-Koistinen, I. M. 2014. S. & Rosano, C. Exercise-induced stress behavior, gutmicrobiota-brain axis and diet: a systematic review for athletes. Cheng, H. P. J. 2014). M. Jennings, J. Borghese, M. C. Izadi, M., Bhat, M. G. Ferreira, D. Connor Gorber, S. I. Clark, A. 2017. Vaikka emme vielä tunne lähimain kaan kaikkia mekanismeja, suolistomme mikrobeilla on todennäköisesti hyvin suuri vaikutus liikunnan aikaansaamiin positiivisiin kognitiivisiin vaikutuk siin. Theoretical and Biological Evaluation of the Link between Low Exercise Capacity and Disease Risk. Berron, D. Yaffe, K. Erickson, K. Boudreau, R.M. R. Duzel, E. L. A. 2016. Erickson, K. Mattison, J. Kramer, A. 19, 616–28. Prev Med, 31, 608–17. Erickson, K. 129, 2373–80. 2014. Erhardt, S. Correia, J. Moon, H.Y. Onkin ilmeistä, että suolistomikrobi vaikuttaa merkittävästi koko elimistön toimintaan mukaan lukien aivojen fysiologia, kognitio ja käyttäytyminen. Y. Appl Physiol Nutr Metab., 41(6 Suppl 3):S197–239. Blissmer, B. & Gesztelyi, R. Skeletal muscle PGC-1 ?1 modulates kynurenine metabolism and mediates resilience to stress-induced depression. Lindskog, M. Puhutaankin suoliaivot akselista, jossa vaikutukset – sekä hermostolliset että biokemialliset – ovat kaksisuuntaisia; suolesta tulee viestejä aivoihin ja päinvastoin. MIRIAM NOKIA, FT, dosentti Akatemiatutkija Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Sähköposti: miriam.nokia@jyu.fi JAN WIKGREN, FT, dosentti Yliopistonlehtori Monitieteinen aivotutkimuskeskus, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Sähköposti: jan.h.wikgren@jyu.fi HEIKKI KAINULAINEN, FT, dosentti Professori Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sähköposti: heikki.s.o.kainulainen@jyu.fi LÄHTEET: Agudelo, L. 16 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 en määrää näin suojaten hermosoluja ja vähentäen depressiota (Agudelo ym. L. Cox, E. Harris, T. W. 2016. Benoni, G. Wang, H. Gray, C. A Review of Childhood Physical Activity, Brain, and Cognition: Perspectives on the Future. K. Pediatr Exerc Sci, 170–176. J. Sampson, M. Hillman, C.H. 2017. E. Lubejko, S
17 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Teksti: JENNI KULMALA, ANNA ROSENBERG, TIIA NGANDU, ALINA SOLOMON, MIIA KIVIPELTO TUTKIMUSNÄYTÖSTÄ KOHTI UUSIA KÄYTÄNTÖJÄ: Liikuntaja elintapamuutoksilla muistisairauksia ehkäisemään Kuva: GORILLA/MASKOT
Koska väestötutkimuksia liikunnan ja muistitoimintojen välisestä yhteydestä on jo kymmeniä, viime aikoina ovat lisääntyneet myös systemaattiset kirjallisuuskatsaukset, joissa on tehty yhteenvetoja väestötutkimusten tuloksista. Havainnoivista tutkimuksista tehokkaisiin interventioihin Seuraava askel on ollut siirtyminen väestötutkimuksista satunnaistettuihin kontrolloituihin kokeisiin (randomised controlled trials, RCT), joissa liikuntatottumuksiin ja muihin elintapoihin vaikuttamalla pyritään ennaltaehkäisemään muistija ajattelutoimintojen heikentymistä ja vähentämään muistisairauksiin sairastumisen riskiä. 18 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Liikunta ja terveelliset elintavat ovat tärkeitä keinoja pitää yllä aivojen terveyttä. Tieteellisen tutkimuksen ohella meneillään on tehokas tutkimustulosten jalkauttaminen terveydenhuollon toimijoiden käyttöön osaksi perusterveydenhuollon toimintaa ja iäkkäiden terveydenedistämistyötä. Meta-analyysissä havaittiin, että fyysinen aktiivisuus vähensi kaikkien muistisairauksien riskiä keskimäärin noin 20 prosenttia ja Alzheimerin taudin riskiä yli 30 prosenttia. Yhteys verisuoniperäiseen muistisairauteen ei ollut näin selvä. 2015; Gregory ym. (Rovio ym. Väestötutkimukset osoittaneet liikkumattomuuden haitat aivoille Liikunnan merkitys aivoterveyden edistäjänä ei ole uusi asia. Tulokset ovat innoittaneet nyt myös useat muut maat valmistelemaan FINGER-tutkimuksen menetelmiä hyödyntäviä interventiotutkimuksia. Jo parin vuosikymmenen ajan laajat väestötutkimukset ovat tuottaneet tietoa liikunnan ja muiden terveellisten elintapojen positiivisista vaikutuksista muistija ajattelutoiminnoille ja muistisairauksien riskin vähentämiselle. Esimerkiksi Amerikassa 70–89-vuotialle henkilöillä kohdistettu LIFE-tutkimus, jossa interventioryhmälle toteutettiin kävely-, voimaja venyttelyharjoittelua ja vertailuryhmä sai tavanomaista terveysneuvontaa ja venyttelyä, ei osoittanut harjoittelulla olevan vaikutusta Liikunta ei ole ainoa tekijä. Laajoilla interventioilla selvitetään nyt voidaanko elintapojen muutoksilla vähentää muistisairauksien riskiä tai jopa hidastaa jo puhjenneen taudin etenemistä. 2013). (2017) katsaus ja meta-analyysi, jossa tarkasteltiin pitkittäistutkimuksissa löydettyjä liikunnan, kognitiivisen heikentymän, muistisairauksien ja erityisesti Alzheimerin taudin ja verisuoniperäisen dementian yhteyksiä. Väestötutkimusten perusteella liikunnallinen elämäntapa näyttääkin suojaavan muistitoimintojen heikentymiseltä sukupuolesta, iästä tai muista taustatekijöistä riippumatta. Tuoreimpiin niistä kuuluu helmikuussa 2017 julkaistu Guuren ym. 2014; Tolppanen ym. Eräissä pienissä interventiotutkimuksissa on muun muassa havaittu, että muistin toiminnassa keskeinen aivojen alue hippokampus on suurentunut säännöllisen liikuntaharjoittelun myötä, ja jotkin muistitoimintojen osa-alueet tehostuneet (Lautenschlager ym. Lisäk si meneillään olevat tutkimukset selvittävät vastaavanlaisen elintapaohjauksen mahdollisuuksia jo muistisairauteen sairastuneiden hoidossa ja toimintakyvyn ylläpidossa. Katsauksessa huomioitiin kaikki vuoteen 2016 mennessä tehdyt yli vuoden seurantajakson sisältäneet tutkimukset. Heikko ravitsemus, vähäinen kognitiivinen ja sosiaalinen aktiivisuus sekä sydänja verisuonitautien riskitekijät aiheuttavat suunnilleen saman suuruisen muistisairausriskin kuin liikkumattomuus. 2008; Erickson ym. Moneen tekijään vaikuttavat elintapainterventiot ovatkin nousseet yksittäisten liikuntainterventioiden rinnalle.. 2005; Kulmala ym. 2015). Suomi on ollut yksi laajojen väestötutkimusten edelläkävijöistä, ja pitkittäistutkimuksia liikkumattomuuden ja huonon fyysisen kunnon ja muistisairauksiin sairastumisen riskin yhteydestä on jo usealta vuosikymmeneltä. E nsimmäiset suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa saadut tulokset osoittivat, että muokkaamalla iäkkäiden riskiryhmään kuuluvien elintapoja terveellisemmiksi, voidaan tehokkaasti ylläpitää muistija ajattelutoimintoja. 2011), mutta myös useita tehottomia liikuntainterventioita on raportoitu. Joitakin liikunnan vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin selvittäviä interventiotutkimuksia on toteutettu, mutta viimeaikaiset katsausartikkelit ovat osoittaneet, että pääsääntöisesti tutkimukset ovat olleet pieniä ja jääneet tuloksiltaan vaatimattomiksi (Young ym. Myös internetin mahdollisuuksia tehokkaan elintapaintervention toteuttamisessa selvitetään aktiivisesti
19 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 muistija ajattelutoimintoihin (Sink ym. FINGER-tutkimus osoitti, että monitahoisen elintapaintervention avulla on mahdollista ylläpitää ja parantaa hyväkuntoisten muistisairauksien riskiryhmässä olevien ikääntyneiden henkilöiden muistija ajattelutoimintoja. Koska yksin liikunnan lisääminen ei ainakaan nykyisen tutkimusnäytön perusteella näytä ratkaisevasti pienentävän muistisairauksiin sairastumisen vaaraa, tarvitaan ennaltaehkäisyyn vieläkin tehokkaampia keinoja. Tavanomaista terveysneuvontaa saaneeseen kontrolliryhmään kuuluvilla havaittiin lisäksi yli 30 prosenttia suurempi riski kognitiivisten kykyjen heikentymiseen kahden vuoden aikana interventioryhmään verrattuna (Ngandu ym. 2015). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability (FINGER), nousi laajaan kansalliseen ja kansainväliseen huomioon osoittaessaan, että kahden vuoden intensiivinen elintapaohjaus, johon kuului liikuntaharjoittelua, tietokoneella tehtävää kognitiivista harjoittelua, ravitsemusohjausta sekä tehokasta sydän ja verisuonitautien riskitekijöiden hallintaa, paransi 60–77-vuotiaiden muistija ajattelutoimintoja 25 prosenttia enemmän kuin tavanomainen hoitajan toteuttama elintapaohjaus. Maailman ensimmäinen laaja monitahoinen elintapainterventiotutkimus julkaistiin Suomessa vuonna 2015. Tutkimuksessa havaittiin, että muistisairauteen sairastuneiden toimintakyvyn heikentyminen oli huomattavasti pienempää fysioterapeutin ohjeistuksessa tehtävään liikuntaharjoitteluun osallistuneiden keskuudessa. On arvioitu, että mikäli muistisairauteen sairastumista voitaisiin siirtää esimerkiksi 5–10 vuodella eteenpäin, muistisairaiden määrä maailmassa voisi jopa puolittua (Brookmeyer ym. Taustalla on ollut ajatus entistä tehokkaammasta interventiosta ja ihmisten erilaisesta riskiprofiilista. 1998). Esimerkkinä tästä on eurooppalaisena yhteistyönä toteutettava satunnaistettu kontrolloitu tutkimus HATICE (Healthy Aging Through Internet Counselling in the Elderly), joka selvittää internetin välitykYksilöllisesti räätälöityä intensiivistäkään elintapaohjausta ei välttämättä koeta kuormittavaksi.. Jatkoseurannan avulla on mahdollista selvittää elintapamuutosten pysyvyyttä sekä mahdollisten muistisairauksien ilmaantumista intensiivistä elintapaohjausta ja tavanomaista terveysneuvontaa saaneissa ryhmissä. Heikon ravitsemuksen, vähäisen kognitiivisen ja sosiaalisen aktiivisuuden sekä sydänja verisuonitautien riskitekijöiden merkitys muistisairauksien riskitekijänä on suunnilleen saman suuruinen liikkumattomuuden aiheuttaman riskin kanssa. Tämä muistisairauksien riskitekijöiden moninaisuus ja yksittäisten interventioiden suhteellisen vaatimaton teho on johtanut tutkijat suunnittelemaan tutkimuksia, joissa moneen tunnistettuun riskitekijään pyritään puuttumaan samanaikaisesti. FINGER-tutkimus tarjoaa ikääntyneiden elintapaohjaukseen mallin, jonka kautta muistitoimintoja voidaan ylläpitää. Tutkimuksen kohteena on siksi internet-pohjaisten sovellusten hyödyntäminen elintapaohjauksen tukena. FINGER-tutkimus jatkuu tällä hetkellä tutkittavien jatkoseurannalla. Liikuntaa osana Alzheimerin taudin hoitoa on selvitetty Suomessa myös Finalex-tutkimuksessa, johon osallistui 210 kotona asuvaa Alzheimerin tautia sairastavaa henkilöä. Internet elintapainterventioiden apuna Ikääntyneiden kannustaminen elintapojen parantamiseen näyttää siis jo nyt saatavilla olevien tutkimusten mukaan olevan erittäin hyödyllistä. Tällä hetkellä selvitetään myös FINGER-intervention kustannusvaikuttavuutta, mikä onkin oleellista, kun mietitään samanlaisen intervention jalkauttamista perusterveydenhuollon käyttöön. Tarkoituksena on selvittää, voidaanko teknologisia apuvälineitä hyödyntäen toteuttaa vaikuttavaa elintapaohjausta. 2015). Tällä olisi suuret taloudelliset ja inhimilliset vaikutukset. Kiinnostava seuraava askel onkin selvittää, voidaanko samanlaisella elintapainterventiolla myös hidastaa jo puhjenneen muistisairauden kulkua tai ennaltaehkäistä taudin etenemistä huonompaan vaiheeseen. 2013). Voidaanko elintapaohjauksen avulla hidastaa jo puhjenneen sairauden kulkua. Näyttääkin siltä, että liikunnalla on merkittäviä positiivisia vaikutuksia muistisairauteen sairastuneiden toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitämiseen. Monitahoisella elintapainterventiolla on vaikutusta muistitoimintojen ylläpitämiseen erityisesti riskiryhmään kuuluvilla iäkkäillä Liikunta ei ole ainoa elintapoihin liittyvä tekijä, jolla on suuri vaikutus vanhuuden muistija ajattelutoimintojen säilymiselle. Lisäksi liikuntaintervention avulla pystyttiin ennaltaehkäisemään muistisairaiden kaatumisia (Pitkälä ym. Laajojen elintapainterventioiden toteuttaminen on kuitenkin työlästä ja vaatii paljon resursseja. FINGER-tutkimuksessa käytetyn intervention tehokkuutta jo sairastuneiden keskuudessa onkin juuri alettu selvittää MINDAD–tutkimuksen avulla, jossa on tarkoitus testata monimuotoisen elintapaohjauksen vaikuttavuutta varhaisvaiheen muistisairailla henkilöillä. Viime vuosina moneen riskitekijään samanaikaisesti vaikuttavat monitahoiset elintapainterventiot ovatkin nousseet yksittäisten liikuntainterventioiden rinnalle
Myös elintapaohjausta haittaavien ja edistävien tekijöiden selvittäminen on olennaista. Internet-sivusto on osittain räätälöity kunkin tutkittavan riskiprofiilin ja kiinnostuksen kohteiden mukaisesti, ja se sisältää runsaasti terveysaiheista tietoa sekä mahdollisuuden asettaa omia tavoitteita elintapojen korjaamiselle. Maailman ensimmäinen laaja monitahoinen elintapainterventiotutkimus julkaistiin Suomessa 2015.. Haastattelujen analyysit valmistuvat vuonna 2018. Keväällä 2017 valmistui lisäksi ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä toteutettu FINGER-tutkimuksen tulosten jalkauttamiseen liittyvä tutkielma, jossa selvitettiin tutkimukseen osallistuneiden kokemuksia intensiivisestä elintapaohjauksesta (Göös ja Sorsamäki 2017). 20 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 sellä tapahtuvan elintapaohjauksen hyötyä sydänja verisuonitautien sekä muistisairauksien yhteisten riskitekijöiden vähentämisessä. Verkoston tarkoituksena on koota yhteen maailman johtavia muistisairauksien tutkijoita, yhtenäistää tutkimusmenetelmiä ja jakaa tietoa. Lisäksi mielenkiintoisena yksityiskohtana havaittiin, että lähes puolet intensiivistä elintapaohjausta saaneista koki saaneensa vain tavanomaista terveysneuvontaa. Syksyllä 2016 Suomen Akatemia myönsi kaksivuotisen Tutkimuksella eteenpäin -kärkihankerahoituksen MUISTIKKO-hankkeelle. Lisäksi pyritään keräämään yhteen riskien tunnistamisessa hyödynnettäviä menetelmiä ja mittareita sekä ikääntyneiden elintapaohjauksessa huomioitavia tekijöitä. Sivuston avulla tutkittavia kannustetaan seuraamaan ja hallitsemaan itsenäisesti elintapoihin liittyviä riskitekijöitään. FINGERtutkimuksessa näistä tekijöistä on kerätty laaja laadullinen haastatteluaineisto terveydenhuollon toimijoiden, esimiesten ja järjestöjen edustajilta. Ryhmämuotoisten interventioiden sosiaalinen merkitys koettiin tärkeäksi. Muistisairauksien ennaltaehkäisyn toimintamallia laadittaessa tehdään useita sovellettavuuteen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä (feasibility study). FINGER-tutkimus mallina ympäri maailmaa toteutettavissa interventiotutkimuksissa FINGER-tutkimuksen tulokset ovat herättäneet maailmanlaajuisen kiinnostuksen monimuotoisiin elintapainterventioihin. Oleellisena osana MUISTIKKO-hanketta ja toimintamallin laadintaa on tiivis yhteistyö terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tutkimustulosten jalkauttaminen vaatii tietoa sovellettavuudesta Tutkimustuloksia jalkautettaessa on oleellista selvittää tutkimuksissa käytettyjen menetelmien soveltuvuus terveydenhuollon toimintaympäristöihin. FINGER-tutkimuksen jalkauttamista tullaan tulevien vuosien aikana entisestään tehostamaan. HATICE on uusi lähestymistapa sydänja verisuonitautien ja muistisairauksien ennaltaehkäisyyn. HATICE-tutkimus on parhaillaan käynnissä Suomessa, Ranskassa sekä Hollannissa, ja siihen on rekrytoitu yhteensä 2 725 yli 65-vuotiasta ikäihmistä. Mikäli näin toteutettu elintapaohjaus todetaan tehokkaaksi, se avaa monia uusia mahdollisuuksia myös iäkkäiden elintapaohjauksen toteuttamiselle. Lisäksi toimintamallin laadinnassa hyödynnetään Suomessa menestyksekkäästi tehtyä sydänja verisuonitautien ja diabeteksen ennaltaehkäisytoimintaa. Tuloksia on aika viedä käytäntöön. Tukena elintapamuutoksessa ovat kokeneet ohjaajat, joihin tutkittavat voivat tarvittaessa olla sivustolla yhteydessä. Niiden avulla selvitetään muun muassa millaista tukea terveydenhuollon toimijat hyödyntämisessä tarvitsevat. Se osoitti, että yksilöllisesti räätälöityä intensiivistäkään elintapaohjausta ei välttämättä koeta kuormittavaksi. Tällä hetkellä FINGER-tutkimuksen mallia seuraten on käynnistymässä laajoja interventiotutkimuksia Yhdysvalloissa, Singaporessa, Australiassa ja Kiinassa. Tieteellinen tutkimus liikunnan ja muiden terveellisten elintapojen vaikutuksista aivoterveydelle jatkuu tiiviinä, mutta lisäksi vuosien tutkimustyön tulokset alkavat vähitellen elää myös perusterveydenhuollon kentällä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa FINGER-tutkimuksen jalanjäljissä kulkeva US-POINTERtutkimus sai juuri 20 miljoonan USD rahoituksen. Kehittelyssä muistisairauksien ennaltaehkäisyn toimintamalli käytännön terveydenedistämistyöhön Tutkimusnäyttö tehokkaan elintapaohjauksen hyödyistä ikääntyvillä muistisairauksien riskiryhmään kuuluvilla henkilöillä on jo nyt vahvaa. FINGER-tutkimukseen pohjautuva toimintamalli tulee sisältämään konkreettisia ohjeita siihen, missä ja millä keinoin riskissä olevia henkilöitä tulisi tunnistaa. Tulokset osoittivat, että monitahoinen elintapainterventio koettiin hyödylliseksi ja intervention aikana saatuja ohjeita haluttiin noudattaa myös sen päätyttyä. Siinä tavoitteena on kehittää toimiva ja helposti hyödynnettävä toimintamalli muistisairauksien ennaltaehkäisyn tueksi perusterveydenhuoltoon. Internetin avulla voidaan tavoittaa suuri joukko ihmisiä ja sen hyödyntäminen elintapaohjauksessa voi tuoda merkittäviä säästöjä. HATICE-tutkimuksen keskiössä on interaktiivinen internet-sivusto. Heinäkuussa 2017 Professori Miia Kivipellon perustamassa World Wide FINGERS -verkostossa (www.wwfingers.com) maailman johtavat tutkijat tutkivat muistisairauksien ennaltaehkäisymahdollisuuksia FINGERtutkimukseen perustuen
A 2 year multidomain intervention of diet, exercise, cognitive training, and vascular risk monitoring versus control to prevent cognitive decline in at-risk elderly people (FINGER): a randomised controlled trial. Flicker, L. Voss, MW. Cohen, R. Alzheimer’s & Dementia 11 (4), 434–443.e6. Ngandu, T. 2015. Soininen, H. Tuomilehto, J. Sink, KM. 2014. Leisure-time physical activity at midlife and the risk of dementia and Alzheimer’s disease. American Journal of Public Health 88 (9), 1337–42. McDermott, MM. Foster, JK. Nissinen, A. Peltonen, M. Lautenschlager, NT. Lehtisalo, J. Woods, JA., McAuley, E. Adam, MB. Ngandu, T. Rusanen, M. Young, J. 2008. 21 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 JENNI KULMALA, TtT, dosentti Erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sähköposti: jenni.kulmala@thl.fi ANNA ROSENBERG, FM Jatko-opiskelija Itä-Suomen yliopisto Sähköposti: anna.rosenberg@uef.fi TIIA NGANDU, LT, dosentti Tutkimuspäällikkö, asiantuntijalääkäri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sähköposti: tiia.ngandu@thl.fi ALINA SOLOMON, LT, dosentti Akatemiatutkija Itä-Suomen yliopisto Sähköposti: alina.solomon@uef.fi MIIA KIVIPELTO, LT, dosentti Professori Karolinska Institutet, Ruotsi Sähköposti: miia.kivipelto@ki.se LÄHTEET: Brookmeyer, R. Lönnroos, E. Brain Sciences 2 (4), 684–708. Gregory, S. Said, SM. Laatikainen, T. Kåreholt, I. Tabet, N. Physical Activity, Cognitive Function, and Brain Health: What Is the Role of Exercise Training in the Prevention of Dementia. Katula, J. Castro, CM. Kulmala, J. Bäckman, L. Espeland, MA. Williamson, JD.; LIFE Study Investigators. Pöysti, MM. Series A, Biological Sciences and Medical Sciences 72 (6), 733–739. Projections of Alzheimer’s disease in the United States and the public health impact of delaying disease onset. Winblad, B. Stephen, R. Kramer, AF. Xiao, J. Hänninen, T. Vieira, VJ. The Journals of Gerontology. The Cochrane Database of Systematic Reviews 22 (4), CD005381. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Paajanen, T. Stigsdotter-Neely, A. Lindström, J. Tolppanen, AM. 1998. Opinnäytetyö. Strandberg, T. Szabo, A. 2011. Jula, A. Rantanen, T. Verghese, J. Prakash, RS. Jennings, J. Biomed Research International 2017, 9016924. 2017. Erickson, KI. Exercise training increases size of hippocampus and improves memory. 2015. Hendrie, HC. Chaddock, L. Ikäihmisten kokemukset monimuotoisesta elintapaohjauksesta (FINGER). Ibrahim, NA. Almeida, OP. Ahtiluoto, S. Journal of Internal Medicine 276 (3), 296–307. Effect of physical activity on cognitive function in older adults at risk for Alzheimer disease: a randomized trial. Kawas, C. Soininen, H. Church, T. Helkala, EL. Solomon, A. 2017. Antikainen, R. Kåreholt, I. Rovio, S. Reid, KF. 2013. Solomon, A. Sorsamäki, S. Thompson, P. Kivipelto, M. Kivipelto, M. JAMA 300 (9), 1027–37. Heo, S. Effects of the Finnish Alzheimer disease exercise trial (FINALEX): a randomized controlled trial. Tuomilehto, J. Martin, SA. Cox, KL. Association between midto late life physical fitness and dementia: evidence from the CAIDE study. & Göös, K. Solomon, A. Gray, S. JAMA 314 (8), 781–90. Parker, B. Rauramaa, R. Kulmala, J. Tutkimustyön tulokset näkyvät vähitellen myös perusterveydenhuollossa. Basak, C. Soininen, H. Physical Activity and Alzheimer’s Disease: A Systematic Review. Greenop, KR. Pitkälä, KH. JAMA Internal Medicine 173 (10), 894–901. Levälahti, E. Savikko, N. Rusted, J. Hongisto, K. Aerobic exercise to improve cognitive function in older people without known cognitive impairment. Leisure-time physical activity from midto late life, body mass index, and risk of dementia. Pence, BD. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America 108 (7), 3017–22. Tuomilehto, J. Soininen, H. 2017. 2012. 2015. Rapp, S. Lancet Neurology 4 (11), 705–11. Lopez, OL. Lancet 385 (9984), 2255–63. Viitanen, M. Mangialasche, F. van Bockxmeer, FM. Dodson, JA. Laatikainen, T. 2015. Tilvis, RS. Alves, H. Wojcicki, TR. Pajala, S. Saatavilla: http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2017052810624 Guure, CB. Kautiainen, H. Solomon, A. Angevaren, M. FINGER-tutkimus tarjoaa ikääntyneiden elintapaohjaukseen mallin, jonka kautta muistitoimintoja voidaan ylläpitää.. Kåreholt, I. Strandberg, TE. 2005. Impact of Physical Activity on Cognitive Decline, Dementia, and Its Subtypes: Meta-Analysis of Prospective Studies. Laakkonen, ML. Guralnik, J. Kivipelto, M. Ngandu, T. Mailey, E. Kim, JS. Laatikainen, T. White, SM. Kivipelto, M. Pahor, M. Effect of a 24-Month Physical Activity Intervention vs Health Education on Cognitive Outcomes in Sedentary Older Adults: The LIFE Randomized Trial. Rushing, J
Järjestelmän etuna oli keveys verrattuna esimerkiksi kurssipalautteen keruuseen, jonka analysointi koko ohjelman tasolla on erittäin työlästä ja joka ei sellaisenaan anna kokonaiskuvaa oppimisesta, opetuksesta, tukitoimista, hyvinvoinnista ja hallinnosta. Tulosten perusteella opiskelijat olivat hyvin tyytyväisiä ohjelmaan, he olivat työllistyneet hyvin ja 94 prosenttia suosittelisi sitä muille opinnoista kiinnostuneille. Näin kaikkien osallisten ääni, asiantuntemus ja kehittämisehdotukset saadaan kuuluville. Mitä korkeammalle valtarakenteissa mennään, sitä vähemmän yleensä palautetta kerätään päätöksentekijöiden ja johtajien toiminnasta. Palautteesta tehtiin kooste, joka esiteltiin vastaajille. Kotoisassa liikunnan päätöksentekojärjestelmässä huomaa myös kehittämistarpeita. Tärkeää olisi kuitenkin, että jo organisaatiorakenteeseen olisi sisällytetty palautteenkeruuja käsittelymenettelyt niin, ettei se jäisi yksittäisten toimijoiden kiinnostuksen varaan tai arjen kiireissä koko naan tekemättä. 22 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Teksti: TARU LINTUNEN Päätöksentekijöitä pitää voida arvioida – laadunhallintaa liikuntatieteisiin ja liikuntahallintoon tänä kesänä opiskelutyytyväisyysja työllistymiskyselyn kahdeksan viime vuoden aikana ohjelmassa opintonsa aloittaneelle. Liikuntapsykologian kansainvälisessä maisteriohjelmassa kehitimme palautejärjestelmän, jossa keräsimme palautetta kaksi kertaa vuodessa opiskelijoilta, opettajilta ja hallintohenkilökunnalta. Ajankohtaisia esimerkkejä ei ole vaikea löytää maailman johtajien joukosta. Palautetilaisuuksissa mietittiin yhdessä, miten havaittuja ongelmia voisi ratkoa ja toimintaa kehittää sekä kerrottiin mitä asioita on jo aiemman palautteen perusteella tehty tai miksi jotain asiaa ei ole saatu korjattua. Valtion liikuntaneuvoston rooli liikuntatieteellisen tutkimuksen ja vastaavasti liikuntapoliittisten toimenpiteiden rajapinnassa on merkittävä. Esille nousee aina myös ratkaisuehdotuksia, joita johto ei olisi ehkä tullut ajatelleeksikaan.. Palautteen kerääminen ja arviointi tietysti kuormittaa, mutta ne ovat välttämättömiä laadunarvioinnin ja kehittämisen sekä hyvän johtamisen kannalta. Arviointi ja palautteenkeruu ovat myös tulleet vahvasti osaksi tieteellistä opetusta. Neuvosto antaa vuosittain lausunnon opetusja kulttuuriministeriön rahoittamasta liikuntatutkimuksesta, käy vuorovaikutusta tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa ja antaa lausuntoja ja kehittämisesityksiä ministeriölle siitä, millaisia liikuntapoliittisia toimenpiteitä tulisi tehdä. Hyvät johtajat toki keräävät itse palautetta oman työnsä kehittämiseksi, esimerkiksi 360 asteen tiedonkeruumenetelmällä, jossa johtaja saa palautetta ympäröiviltä ihmisiltä. Tutkimussuunnitelmia arvioidaan tutkimusryhmissä, rahoittajat arvioivat suunnitelmia, tieteellisissä julkaisuissa arvioidaan artikkeleita ja myös opinnäytteitä arvioidaan yksityiskohtaisesti. Liikuntaneuvosto ja tutkimusja arviointijaosto edellyttävät asiak kailtaan tarkkaa raportointia ja näihin kohdistuu jatkuvaa arviointia. Täytettäessä tutkimukseen liittyviä työpaikkoja arvioidaan hakijoita. Lisäksi 40 prosenttia opiskelijoista oli jatkanut väitöskirjaopintoihin (Papaioannou ym., 2017). Tutkimusja arviointijaosto osana valtion liikuntaneuvostoa toimii valmistelevana elimenä ja liikuntatieteen asiantuntijaelimenä. Tutkimusrahoitus ja julkaisutila jaetaan tiukan arvioinnin perusteella. Palautejärjestelmämme vahvuuksia oli esimerkiksi se, että opiskelijat ja henkilökunta tulivat kuulluksi ja kokivat, että heidän ehdotuksillaan oli vaikutusta toimintaan. Teimme lisäksi Suosittelen jatkuvan palautejärjestelmän kehittämistä. Ongelmatilanteet nousivat ajoissa esille ja niihin pystyttiin puuttumaan. En ole kuitenkaan huomannut, että paP O L T T O P IS T E E S S Ä A rvioinnin ja palautteen käytännöt ovat erottamaton osa tieteen toimintoja. Toisaalta ne vallankäyttäjät, jotka kipeimmin tarvitsisivat toimivaa ja oman toiminnan kehittämiseen velvoittavaa palautejärjestelmää sitä vähiten vapaaehtoisesti toteuttavat. Yksittäisen opettajan työn kehittämisen kannalta kurssipalaute on toki tärkeää ja siksi myös sitä kerätäänkin kattavasti. Palautejärjestelmämme ei kuulosta kovin erikoiselta, mutta lienee avoimuudessaan ja läpinäkyvyydessään edelleen harvinaisuus, koska saimme sille Euroopan komission laatupalkinnon. Yliopistot saavat esimerkiksi kolme prosenttia OKM:stä tulevasta perusrahoituksesta opiskelijoiden antaman palautteen perusteella. Järjestelmä myös motivoi antamaan palau tetta, koska sillä oli vaikutusta jo omien opintojen aikana eikä vasta jälkikäteen
Ja mikä tärkeintä, esille nousee aina myös uusia ratkaisuehdotuksia, joita johto ei olisi ehkä tullut ajatelleeksikaan. 23 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 lautetta kerättäisiin ja arviointeja laadittaisiin liikuntaneuvoston, jaoston tai OKM:n liikuntayksikön viranhaltioiden toiminnasta. ”Meillä on syntynyt karmea pelon ilmapiiri, kun kukaan ei uskalla sanoa mitään siinä pelossa, että kritiikki alentaa omia tulevia avustuksia.” Artikkelissa kysytäänkin onko suomalainen liikuntakenttä liikaa ministeriön armoilla, kun avustuksia jaetaan. TARU LINTUNEN, LitT Liikuntapsykologian professori Jyväskylän yliopisto Liikuntatieteellisen Seuran puheenjohtaja 2014–2017 Sähköposti: taru.lintunen@jyu.fi LÄHDE: Papaioannou, A., Krommidas, C., Elbe, A.-M., Lintunen T., Apitzsch, E., Alfermann, D., Boen, F., Gernigon, C., Hutter, V., Johnson, U., Torregrosa, M., & Serpa, S. Posteriesitys ISSP:n (International Society of Sport Psychology) maailmankongressissa Sevillassa 10–14.7.2017.. Tässä yhteydessä sopiikin siteerata liikuntaneuvoston aiempaa puheenjohtajaa Jan Vapaavuorta, joka Helsingin Sanomien haastattelussa 18.6.2017 korostaa ajankohtaiseen urheilun ja liikunnan valtionapujen takaisinperintätapaukseen liittyen, että asioista on uskallettava keskustella avoimesti. Suosittelenkin vastaavan jatkuvan palautejärjestelmän kehittämistä kuin mitä edellä kuvasin liikuntapsykologian maisteriohjelmaan liittyen. Tällöin korjaustoimille tulisi automaattisesti myös vastuutaho. Säännöllinen, anonyymi palautteenkeruu, yhteenveto palautteesta, sen välittäminen toimijoille ja heidän kassaan tarvittaessa yhdessä päätettävät korjaustoiminpiteet. 2017. Kaikkien osallisten ääni ja asiantuntemus saataisiin kuuluville ja järjestelmä nostaisi esille kehittämisehdotuksia. Careers and employability of graduates of the European Master in Sport & Exercise Psychology from 2009 to 2016. Hyvä kysymys, koska aina kun ilmenee epäilyjä pelon ilmapiiristä tai vallankäyttäjien armoilla olemisesta on painavat syyt kehittää johtamista
23 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Teksti: TIINU WUOLIO Kuvat: TARJA KESKINEN Sielultaan tiedemies Kun Liikuntatieteellisen Seuran väistyvä pääsihteeri Kari Keskinen aloitti tehtävässään lähes 14 vuotta sitten, opetusja kulttuuriministeriö oli muokannut reippaasti suomalaisen liikuntaja urheilujärjestökentän työnjakoa Lahden dopingskandaalin jälkeen. Seuran vastuulle oli uutena alueena annettu myös liikuntalääketiede ja kuntotestaus, ja sen pääsihteeriltä odotettiin muiden kriteerien rinnalla myös biotieteiden lukutaitoa.
Teoreettiset opinnot ovat aina kiinnostaneet enemmän kuin varsinainen liikunta ja urheilu, mutta ne molemmat ovat koko ajan kulkeneet lähellä toisiaan, hän sanoo. 24 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 V aatimukset täytti tämä kansainvälisesti ansioitunut uintitutkija ja fysiologi Jyväskylän yliopistosta. Pääsihteerinä Kari Keskinen on kantanut vastuuta tieteellisen seuran kaikista ydintehtävistä, taloudesta ja henkilöstöhallinnosta tiedeviestintään sekä tiedeyhteisön ja valtionhallinnon odottamiin palveluihin. Keskinen jättää LTS:n toimiston hyvillä mielin Jari Kanervan osaaviin käsiin. Kansainvälisestä vuorovaikutuksesta on ammennettu virikkeitä. Keskinen näkee, että seuran on oltava myös jatkossa suomeksi julkaistavien tiedeartikkeleiden julkaisija. Kerrostalossa asui paljon lapsia ja ympäristössä oli runsaasti vapaata tilaa monipuoliseen liikunnan harrastamiseen. Väitöskirjasarjan entinen päätoimittaja Harri Suominen onkin todennut, että taidamme olla lähes ainoita, jotka kuuntelevat kaikkien alojen väitöksiä. Ajateltiin kai, että on parempi, että pojat liikkuvat kuin ovat häiriöksi muille, hän arvelee. Lappeenrannassa vietetyn lapsuuden jännittävää pihapiiriä Keskinen muistaa lämmöllä. Lehden toimitus ja seuran koko muu henkilökunta seuraavat eri alojen väitöksiä eri yliopistoissa ja arvioivat, onko kyse tutkimuksesta, jolle on syytä myöntää liikuntatieteen kunniakirja. Urheilutarvikkeita kannettiin kaupasta kotiin ja meitä veljeksiä kannustettiin liikkumaan. Tiedekunnassa järjestettiin yhteisiä seminaareja eri alojen tutkijoille, mikä sai sekä hyvää että huonoa palautetta. Lehden tiedejulkaisu on rakennettu niin, että tieteellinen kritiikki on sen kantava voima. On voitava sanoa, jos tarjottu artikkeli on julkaisukelpoinen tai sitä ei voida tutkimusartikkelina julkaista, Keskinen painottaa. Kun itselläni oli väitöskirjatyö päällä, tiedekunnassa linjattiin, että väitöstään valmistelevien tohtorikandidaattien on hyödyllistä tutustua myös muiden alojen väitöksiin. Kesällä harrastettiin uintia, yleisurheilua, pesistä ja jalkapalloa, ja talvella hiihdettiin tai pelattiin jääpalloa. Vuoropuhelu eri tieteenalojen kanssa on ainakin pieneltä osin vahvistunut ja liikuntatieteen jalanjälki kotimaassa kasvanut. Ei meillä ollut kahta kysymystä siitä, mitä koulusta päästyä tehtiin. Vahdinvaihto tapahtui 1.8.2017. Keskisen aikana seura on alkanut jakaa kunniakirjoja merkittävästä liikuntatieteellisestä teosta, jollainen on liikuntatieteestä tehty väitöstutkimus. Tiedemaailma vertaisarviointeineen, suomenkielisen tutkimustiedon tarjoaminen liikunta-alan ammattilaisille ja päättäjille sekä liikuntahallinnon palveleminen oikea-aikaisella luotettavalla tutkimustiedolla ovat korostuneet hänen kaudellaan. Urheilukauppiaana työskennellyt äiti puolestaan oli monipuolinen liikkuja, joka harrasti pyöräilyä, pesäpalloa ja muita pallopelejä sekä talvisin hiihtoa. Meillä Viipurintornin pojilla oli valtava urheiluharrastus päällä. Olen laaja-alaisen ajattelun kannalla. Perusnimittäjä on ollut läheiset suhteet tutkijayhteisöön. Minulla oli hyvin voimakas tendenssi tällaiseen suuntaan, ja minulle tarjoutui tilaisuuksia, joita en ole jättänyt käyttämättä, pyrkimättä silti systemaattisesti johonkin. Keskinen ei ole hellittänyt omaa otettaan tutkimuksesta myöskään seuran pääsihteerinä toimiessaan. Olen oman väitökseni jälkeen seurannut lukuisia väitöksiä riippumatta tieteenalasta, väittelijästä tai kustoksesta. Liikuntatiede on poikkileikkaava tieteenala, jonka kokonaisuus on valtavan laaja. Äiti oli jatkuvasti liikkeellä. Olen ollut niin sanotusti sopivasti hollilla, hän selittää monipolvista uraansa tutkimuksen, opetuksen, valmennuksen, hallinnon ja järjestöelämän aloilla. Itse aloin pitää siitä, että oli niin monenlaista näkökulmaa esillä, hän sanoo. Siinä koen onnistuneeni, saamme tutkimuksesta tietoa siihen tarpeeseen mihin sitä kulloinkin tarvitaan, hän toteaa. Mutta ei tullut pojasta trumpetistia, Kari Keskinen kertoo taustastaan. Väsymiseen saakka liikuttiin iltahämäriin asti ja sen jälkeenkin, hän kertoo.. Ei tullut pojasta trumpetistia Isäni oli Lappeenrannan orkesterin kapellimestari ja monipuolinen kulttuuri-ihminen, joka soitti pääinstrumenttinaan trumpettia. Vahva tieteellinen tausta, ymmärtää tiedettä ja numeroita, tarkka ja asiakeskeinen, vastuuntuntoinen, yhteistyökykyinen, ei tuo itseään esille, luonnehtivat häntä kollegat ja yhteistyökumppanit. Liikuntatieteen jalansija on Suomessa kasvanut Keskinen ei koe linnoittautuneensa mihinkään tieteelliseen leiriin, mutta tunnustaa arvostavansa soveltavaa tietoa perustutkimuksen rinnalla. Sekä nuoret että kokeneemmat tutkijat ovat saaneet tunnustetun julkaisukanavan Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelinumeroista
Keskinen on huolissaan suomalaisen tutkimusrahoituksen kehityksestä. Kun Paavo Komi lähetti Keskisen graduntekoon Gymnastik och Iddrottshögskolan’iin Tukholmaan, hän sai majapaikkaa etsiessään tyynyt ja huovan henkilöltä, joka osoittautui Karoliinisen Instituutin fysiologian professori Per-Olof Åstrandiksi. Vuoden aikana Keskinen oli opintojen ohella pyörittämässä kahta kurssia, yksi fysiologiaan liittyvä ja toinen urheiluhierojan ammattikurssi. Kaikki koulutus on hyvästä Kun Kari Keskinen lukiovuosina alkoi miettiä tulevaa uraansa, ei liikunta ollut ensimmäisenä mielessä. Oman väitöskirjan rakentaminen alkoi pienimuotoisilla kuormituskokeilla omien ideoiden pohjalta assistentin virassa toimien ja opetusministeriön kautta saatujen apurahojen turvin. Laaja-alaiset suurhankkeet saavat rahoitusta, mutta pienemmät tutkijalähtöiset projektit eivät. Fysioterapeutiksi valmistuttuaan hän aloitti opinnot Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1976 pääaineenaan liikuntafysiologia. Keskisen luottamustehtävien luettelo liikuntatieteen kansainvälisissä verkostoissa on pitkä. Päälinjana on ollut uinnin tekniikan ja energia-aineenvaihdunnan väliset ilmiöt, sillä menes tys kilpauinnissa perustuu sekä veden ominaisuuksien hyödyntämiseen teknisen osaamisen kautta että elimistön kykyyn vastustaa väsymystä äärimmäisessä kovassa fyysisessä suorituksessa. Komi oli 1970-luvun lopulla tieteellisesti erittäin aktiivinen, luomisvoimainen ja kansainvälisesti kovaa valuuttaa, joten päätin lähteä hänen vanavedessään taloudellisesti vaatimattomaan, mutta henkisesti rikkaaseen assistentin elämään, Keskinen kertoo. Jokainen muistaa omat professorinsa ja etenkin väitöskirjaohjaajansa. Ensimmäinen opetustehtäväni yliopistossa oli anatomian kurssin vetäminen, ja fysioterapiakoulusta saaduilla tiedoilla oli helppoa opettaa vertaisia liikuntatieteen opiskelijoita, Keskinen muistelee. OKM:n linjauksia olisikin hyvä miettiä uudestaan niin, että myös yksittäisille hankkeille annettaisiin tilaisuus, Keskinen toteaa. Siinä on ollut aika paljon hommaa, kun on kak. 25 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Kari kolmesta veljeksestä vanhimpana valmensi nuorempiaan sekä muita uinnista innostuneita nuoria. Vuodesta 1994 Keskinen on ollut World Commission of Sport and Science (WCSS) uintikomitean puheenjohtajana, missä tehtävässä hän jatkaa vuoteen 2018 saakka. Vaikka olikin urheillut ’pienen ikänsä’, hänen päällimmäinen toiveensa oli päästä lukemaan biologiaa. Kynnys oli kuitenkin korkealla, joten hän lähti asevelvollisuuden suoritettuaan opiskelemaan fysioterapiaa Lappeenrantaan. Olin erittäin vaikuttunut siitä, että hän oli kiinnostunut aikaansaannoksestani, hän lisää. Hän vaikuttaa vuoteen 2020 asti myös ICSSPE:n johtoryhmässä rahastonhoitajana yli vuosikymmenen kokemuksella saman organisaation julkaisutoimikunnasta ja toimittuaan melkein yhtä pitkään sen hallituksessa ja johtoryhmässä. Väitösopintojen valmistelujen aikana Komi lähetti Keskisen Brysselin yliopistoon professori Jan-Pieter Clarys’n laboratorioon oppimaan uintitutkimusta. Keskinen toimi Jyväskylän yliopistossa useissa liikuntabiologian laitoksen viroissa vuosina 1980–2003. Kaikki koulutus on hyvästä, jos se itseä kiinnostaa. Viimeisimmässä tehtävässään liikuntafysiologian professorina Keskinen toimi ennen siirtymistään LTS:n pääsihteeriksi. valmennusja koulutuspäällikkönä. Kotimaassa vaikuttavia esikuvia ovat olleet myös monet Jyväskylän yliopiston professorit kuten esimerkiksi Risto Telama, Eino Heikkinen ja Pauli Vuolle. Työ tuotti tulosta: runsaasti SM-mitaleita ja Suomenmestaruuksia sekä maajoukkue-, EM-, MMja Olympia-edustuksia. Tiedejärjestötyö jatkuu WCSS:ssä ja ICSSPE:ssä Kari Keskisen oma tutkimusmielenkiinto on kohdistunut ihmisen ja veden välisen vuorovaikutuksen tutkimukseen. Matkallaan hän tapasi tutkijan uralla myös muita merkittäviä uintitutkijoita, joiden kanssa yhteydenpito jatkuu yhä edelleen. Hän ei usko, että nykynuoret olisivat lähtökohtaisesti sen haluttomampia liikkumaan, mutta oma-aloitteista aktiivisuutta oli ennen enemmän. Muista ulkomaisista vaikuttajista hän nimeää yhdysvaltalaisen professori David Costill’n, joka vieraili pääpuhujana Jyväskylässä 1998 järjestetyssä kansainvälisessä uinnin biomekaniikkakongressissa. Hän ei nimeä varsinaista tieteellistä auktoriteettia, mutta muistaa arvostaen monia vaikuttajia kouluajoista lähtien: biologian, liikunnan ja sittemmin ammattiopintojen opettajiaan. Fysioterapeutin koulutus osoittautui hyväksi sijoitukseksi. Keskisen mielestä hallitusohjelmaankin kirjattu linjaus panostamisesta lasten ja nuorten liikuntaan on ehdottoman tarpeellinen. Valmennusuralle kokonaan antautuminenkin kävi hilkulla 70–80-lukujen taitteessa Keskisen työskennellessä uimaliiton vt. Helsingin urheilulääkäriaseman kanssa on ollut yhteistyötutkimusta käynnissä muun muassa uimarin astmaan liittyen. Åstrand oli keskeinen urheiluja työfysiologian vaikuttaja ja urheiluvalmennuksen kehittäjä Ruotsissa. Viimeaikainen kehitys on johtanut siihen, että vastaavanlaiset pienhankkeet eivät menesty hakukilpailuissa. Kun olin esittänyt ensimmäisen kongressiesitelmäni, sain mahdollisuuden jatkaa asian pohdiskelua saunan lauteilla suuren suomalaisen tutkijan ja tieteen auktoriteetin, Martti J. Ensimmäinen vuosi yliopistossa sujui kivuttomasti, eikä sisällöissä ollut liian paljon pureskeltavaa. Kun sitä tehtävää tarjottiin minulle, kysyi samoihin aikoihin tuleva väitösohjaajani Paavo Komi minua assistentiksi yliopistolle. Karvosen kanssa. Keskisen tutkimustyö alkoi Jyväskylässä ja on jatkunut yhteistyöprojekteina muun muassa Barcelonan, Porton ja Tarton yliopistojen tutkijoiden kanssa teemana hapenoton kinetiikka erilaisissa uintikuormituksissa. Itselläni oli kunnia tuntea ensimmäisenä pääoppiaineeni professorina Esko Karvinen ja väitöskirjan ohjaajana Paavo Komi, hän kertoo
Suomalaisten järjestöjen talous on ollut kovassa turbulenssissa ja olen halunnut välttää sellaiseen joutumista LTS:n kohdalla. kausikortti menossa, se on pistämätön paikka kunnon kehittämiseen, hän myhäilee. Seuralla pitäisikin olla kyky ja kapasiteetti tietoa välittävään rooliin. Ei kuitenkaan elämäkerrallista, vaan mieluummin asiapitoista, hän tuumaa. Valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Minna Paajanen vahvistaa hänen käsityksensä: Lähivuosina on odotettavissa tuloksia, jotka antavat tietoa liikunnan hyödyistä ja liikuntapolitiikan toimien vaikuttavuudesta. Mutta ei tutkija ehdi istumaan ministeriön kabinetissa selittämässä tuloksiaan, sillä he työllistyvät jo pakollisesta raportoinnista. Ei tule pienintäkään ongelmaa, kun joko harrastaa liikuntaa tai tekee kirjallisia töitä tai molempia, hän arvelee jatkostaan. Töitä on edelleen kesken, mutta ehkä jotakin uutta kirjallista tulee harrastettua. Tehtävästä luopuessani ajattelen seuran tulevaisuutta ja haluan antaa sille vapausasteita, Keskinen sanoo, vaikka hänellä olisi ollut mahdollisuus jatkaa työuraa useammankin vuoden – ja intoakin. Meillä on Suomessa kuitenkin hyviä hankkeita, joista johtopäätöksiä voi tehdä, Keskinen sanoo. Kongressijulkaisu sisältää sekä tiivistelmiä että pitkiä tiedeartikkeleita, ja minulle tulee arvioitavaksi tuntuva otos odotettavissa olevista noin 300 paperista, hän kertoo. Kolmessa tunnissa pystyy tekemään tiiviin työrupeaman. Liikuntatieteellisen Seuran Kari Keskinen jättää hyvillä mielin, sillä hetki on hänestä siihen sopiva. Tilastoja löytyy myös uinnista, golfista ja keilaamisesta. Liikunnan ja urheilun harrastajana Keskinen tunnustautuu ammattimaiseksi ja ainakin jonkin verran kilpailulliseksi. Uimastadikalla on 14. Liikuntatieteellisen Seuran uusi mahdollisuus Kari Keskinen viihtyy numeroiden parissa ja hyödyntää niitä missä vain mahdollista. Minusta on reilua antaa seuran ottaa uuden johdon ideat ja ajatukset käyttöön tuoreen pääsihteerin johdolla. Koko koneisto on rakennettu kokoamaan tietoa ja jakamaan sitä eteenpäin päättäjille ja liikunta-alan ammattilaisille. Tämä on seuralle suuri mahdollisuus, ja odotankin seuraajaltani tohtori Jari Kanervalta kehittävää eteenpäin menoa. Myös Liikuntatieteellisen seuran budjetin seuranta on pääsihteerin tiukassa hallinnassa – on ollut tehtävään tarttumisesta lähtien. Keskinen aikoo edelleen asua sekä Jyväskylässä että Helsingissä ja lukeekin artikkeleita todennäköisesti junamatkoilla kotikaupunkiensa välillä. Jatkossa ei kuitenkaan ole kokonaan poissuljettua aikoinaan väitöskirjatyöhön tyrehtynyt huippu-urheilun valmennustyöhön osallistuminen itselle sopivassa roolissa. Hallintoon suuntautuva toiminta on haastavaa, mutta olemme pystyneet tarjoamaan liikuntahallinnolle palveluksia, päätöksentekoa tukevia selvityksiä ja tietoa suoraan tutkijoilta, Keskinen itse toteaa. Uimaseuran ikämiesten viestijoukkue voi saada hänestä perhosspesialistin, ja kisaaminen kuuluu myös keilailuun. Keskisen kollegat ja yhteistyökumppanit arvioivat hänen onnistuneen erityisen hyvin myös turvaamaan seuran toimintaedellytykset ja keskusteluyhteydet niin tutkimusmaailmaan kuin rahoituksen kannalta ratkaisevaan liikuntahallintoon opetusja kulttuuriministeriössä ja valtion liikuntaneuvostossa. Tarkan talouden aikana haluan olla hyvin selvillä mihin suuntaan talous kehittyy. En halunnut lähteä sitomaan seuran tulevaisuutta omaan ajatteluuni, joka saattaa olla vanhentunutta – tai sitten ei. Liikuntaa ja tiedettä myös edessäpäin Hyväkuntoiselle ja laajasti verkostoituneelle miehelle ei tule vastakaan aika pitkäksi. Vaimo on hiljattain jäänyt myös eläkkeelle, joten hän saa miehensä takaisin Jyväskylään, jossa asuu myös tytär perheineen. – Ei kuitenkaan samalla tarkkuudella kuin esimerkiksi Harri Kirvesniemellä aikanaan, hän tarkentaa. Pappaa ja mummua tarvitaan molemmissa kaupungeissa, joten jatkamme tätä elämäntapaa edelleen, hän sanoo.. Keskinen muistuttaa, että Liikuntatieteellinen Seura on tietoa jakava ja popularisoiva toimija. Kollega tietää hänen seuraavan yhtä järjestelmällisesti myös muun muassa kodin energiankulutusta. WCSS:n seuraava uintitutkijoiden suurtapahtuma on Japanissa syyskuussa 2018. 26 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 si kertaa vuodessa useamman päivän kokoukset milloin missäkin päin maailmaa ja niiden välilläkin paljon muuta tehtävää. Valmennustehtävissä 1970–80-luvuilla menestynyt huipputekijä ei tällä hetkellä osallistu aktiivisesti sen enempää järjestöjen johtamiseen kuin niiden valmennustoimintaankaan, pienimuotoista vapaan tyylin konsultointia lukuun ottamatta. Haasteena on, että erityisesti liikunnan yhteiskuntatieteiden alueella satunnaistettujen asetelmien rakentaminen evidenssin löytämiseksi voi olla hankalaa. Hänellä on esimerkiksi 36 vuoden tilastot omista hiihtokilometreistään. Kummankin mielestä seura on kelpo kunnossa ja valmis hakemaan uusia ajatuksia ja suuntia uuden johdon voimin. Tulevana talvena Keskisellä on edessään ’mammuttimainen luku-urakka’. Ajatus lienee kypsynyt myös lukuisissa keskusteluissa samaan aikaan seuran puheenjohtajan tehtävät jättävän Jyväskylän yliopiston liikuntapsykologian professori Taru Lintusen kanssa. Oma työ on tähän asti vienyt paljon energiaa, mutta nyt pystyn olemaan aiempaa parempi ICSSPE:läinen seuraavat neljä vuotta, hän kaavailee. Melonta ja hiihto koukuttavat häntä ilman kilpailuelementtiäkin. Helsingissä samassa korttelissa asuvan pojan perheeseen syntyi toukokuulla pikkuinen Saimi Kerttu. Klubikisat antavat ’ryhdikkäämpää otetta’ myös harrastuksista tuoreimpaan, golfiin
Jälleenrakennusajan monumentteina nousi eri puolille maata puisia hyppyrimäkiä, jotka tehtiin talkoilla. Kontulan Kunto liittyi Työväen Urheiluliittoon. Junalla pääsi Paneliaan, Pöljälle ja Höljäkkään, linja-autoliikenne tihentyi ja autotkin yleistyivät vähitellen. Kaupunkiin muuttaneet kävivät lomallaan auttamassa kotitilallaan heinänteossa. Maaja metsätyöt koneellistuivat 1950-luvulta alkaen. Liikuntakulttuuri ei ollut Suomen selviytymisen kannalta päällimmäisin asia sotavuosina. Isänmaan joukkue saavutti 20 mitalia. Urheilujärjestöt kasvoivat satojentuhansien suomalaisten kansanliikkeeksi. Pyöräilijöiden määrä kutistui, kun mopedit tulivat markkinoille 1950-luvulla ja autot yleistyivät. Sukupuoliroolien muutos teki naisten urheilusta hyväksytympää kuin aiemmin. Yleisurheilusta, suomalaisten totutusta menestyslajista, tuli vain yksi pronssi. Lähiöissä väki perusti urheiluseuran, kun muuttokuormat oli saatu purettua. Seurojen vakiotoimintaa lasten liikuttamista tuli kuitenkin vasta 1940-luvun lopulla. Monen suomalaisen unelma toteutui, kun Helsingissä järjestettiin 1952 kesäolympiakisat. Yleisurheilusta, suomalaisten totutusta menestyslajista, tuli vain yksi pronssi.. Marjastus, sienestys ja kalastus säilyivät harrastuksina uusissa kotimaisemissakin. Vielä vähemmän elämää nähneet saivat tyytyä leikkimään keskenään. Lentopalloilevat veteraanit jatkoivat harrastustaan kotiuduttuaan. Harvassa olivat kylät, joihin ei perustettu urheiluseuraa ja rakennettu kenttää. Omin voimin liikkuminen alkoi vähentyä ja ruumiillinen työ keventyä. Mäkihyppy ponnisti menestyslajiksi, jonka vaatima rämäpäisyys sopi jälleenrakennusajan henkeen. Palloista oli pula, mutta hätäapupallo tehtiin tarvittaessa itse. Nuorimmat juniori-ikäisiksi luetut olivat 12-vuotiaita. Traumaa on paranneltu jo 65 vuotta, vaihtelevalla menestyksellä. Mieskuvassa korostui karskius, joka tarttui nuorukaisiinkin. Niin Suomessakin. Jääkiekko levittäytyi aluksi oppikouluja Helsingin olympialaisissa isänmaan joukkue saavutti 20 mitalia. Urheilusta tuli muutenkin yhä useamman juttu. Henkensä edestä ja henkensä pitimiksi. Helsingin Kontulassa kokoontui syksyllä 1966 Hakan työmaaparakkiin innokasta urheiluväkeä perus tamaan urheiluseuraa. ”Väärin menestytty” monen mielestä. Pesäpallo löysi helposti harrastajia maaseudulta ja kaupungeistakin. Urheiluseurojen junioritoiminta alkoi toden teolla sotien jälkeen. Eniten väkeä saivat liikkeelle kuitenkin hiihto ja yleisurheilu. Kenttiä tarvittiin muuttajien uusilla kotiseuduilla. Kansa ei jäänyt aloilleen rauhan tultua. Agraariset juuret näkyivät lomanvietossa. JOUKO KOKKONEN, FT toimituspäällikkö www.itsenäisyys100.fi Sähköposti: jouko.kokkonen@lts.fi S ota muuttaa yhteiskuntaa vääjäämättä. Suomen Valtakunnan Urheiluliiton puoltajat perustivat tammikuussa 1967 Kontulan Urheilijat. Koripalloa pelattiin sisällä ja ulkona. Lastauksissa ja varastoissa koneet korvasivat asteittain fyysisen voiman. Lukuisat miehet oppivat pelaamaan lentopalloa asemasotavuosina. Yksinkertaisimmillaan peliä varten viritettiin naru kahden puun väliin. Sopu -teltat löysivät sijansa leirintäalueilta. Liikettä riitti lavan lankuilla ja saattoreissuilla, joille lähdettiin usein polkupyörällä. Kotimaanmatkailu lisääntyi 1950-luvulla. Poikkeusaika jätti kuitenkin jälkensä urheiluun ja liikuntaan. Kaupunkien kasvuvauhti kiihtyi, kun väki muutti maalta kaupunkeihin. Kyläkenttä toisensa jälkeen alkoi pukata horsmaa. Tunnetuin heistä oli Mauno Koivisto. SUOMI 100 Jouko Kokkonen Liikunta & TIEDE 27 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Teksti: JOUKO KOKKONEN Ei jääty tuleen makaamaan tehdaspaikkakunnille. Vuonna 1945 kukaan ei enää kehdannut sanoa ääneen, ettei yleisurheilu sovi naisille. Sotavuodet pakottivat kansalaiset liikkumaan. Tanssilavankin seura jos toinenkin rakensi. Seuran tarpeellisuudesta vallitsi yhteisymmärrys, joka keskusjärjestöä valittaessa haihtui. Joukkuelajien suosio alkoi kasvaa sotien jälkeen. Muutamat seurat, kuten Viipurin Urheilijat ja Kuopion Pallotoverit, olivat järjestäneet sitä jo 1930-luvulla. Sotilaat olivat tappaneet rintamalla aikaa puhdetöillä, lyömällä korttia ja urheilemalla. ”Väärin menestytty” monen mielestä
Ehkä siksi Mikael Fogelholmin työhuoneen ovenpieleen Helsingin yliopiston Elintarvikeja ympäristötieteiden laitoksella on kiinnitetty professori-nimikettä täydentämään vähemmän virallinen piirroskyltti, jossa tepastelee iloinen porkkanahahmo julistaen “DOCTOR CARROT guards your Health”. Pelkkä professori-nimike ei kerro toimialasta tai ihmisestä paljoakaan. Tutkijoiden eturintamassa taistelee ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm. P rofessoreita on moneen lähtöön. ”Väsyttäähän se, varsinkin jos kysytään tyhmiä tai samaa sadatta kertaa. Fogelholm määrittelee itsensä ensisijaisesti yliopiston opettajaksi ja tutkijaksi, ja vasta sitten osallistuvaksi tutkijaksi. Yliopistoissa heitä työskentelee noin 2 500. Kuva: JUHA LAINE ”Keskustelun kannalta hankalimpia ovat he, jotka käyttävät yksittäisiä tutkimuksia ideologiansa ja uskomuksensa pönkittämiseen.” 28 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Teksti: TEIJO PYYKKÖNEN ”Tohtori porkkana” puolustaa tieteellistä asiantuntemusta Tiede on joutunut sanasotaan mielipiteitä vastaan. Väsyttääkö. Työajastaan hän arvioi noin viidenneksen kuluvan tutkimustiedon puolustamiseen uskomuksia vastaan.. Hän tuntuu ehtivän aina sinne, missä ravitsemukseen liittyvät kokemuspohjaiset villitykset uhkaavat tieteellistä tulkintaa. Suuri yleisö tuntee Fogelholmin ennen kaikkea sinnikkäänä terveellisen ravitsemuksen lähettiläänä. Ystäviltä saatu ”porkkanamies”-luonnehdinta kuvaa kohdettaan harvinaisen hyvin. Toisaalta haluan auttaa toimittajia, jos vain pystyn.” Osallistumisensa hän näkee osaksi yliopiston kolmatta tehtävää eli yhteiskunnallista vaikuttamista. Uudelleen ja uudelleen hän on osallistunut keskusteluun rasvoista, sokerista, maidosta, karppauksesta, superfoodista, gluteenittomuudesta, hivenaineista, paleodieetista, lisäaineista jne
Vasta tutkimusalueen kokonaisuus muodostaa politiikkarelevanssin. Toki yliopisto on eniten kiinnostunut huippututkijoista, mutta kyllä se myös arvostaa professoreita, jotka panevat itsensä peliin, ovat median kanssa tekemisissä ja ottavat yhteiskunnallisesti kantaa.” ”Tarjoan tutkimustietoa, en mielipiteitäni” Ravitsemuskeskustelu on saanut piirteitä, joita Fogelholm ei voi olla ihmettelemättä. He osaavat hyödyntää internetin mahdollisuuksia. Asioista halutaan kertoa kaksi erilaista näkökulmaa. Suosituksia on kiitelty, mutta – kun ravitsemuksesta on kyse – odotetusti myös kritisoitu. ”Ihmisten on ollut vaikea ymmärtää, etteivät ravitsemussuositukset ole ensisijaisesti yksilön suosituksia, vaan ne on tarkoitettu väestön Mikael Fogelholm (s. Fogelholm myöntää, että myös tutkijoiden ja yliopistojen pitäisi katsoa peiliin. Jos konsensushakuisen tieteen piiristä ei löydy eriävien kantojen esittäjiä, tutkija-asiantuntijan keskustelupariksi haetaan itseoppinut maallikko. Vielä 20 vuotta sitten tieteellistä lähestymistapaa pidettiin parhaana mahdollisena.” Myös perinteinen media metsästää mielipiteitä tutkimuspohjaisten tulkintojen sijaan. Heidän on väitetty ajavan milloin elintarviketeollisuuden, milloin maatalouden etuja. ”Arvelisin, että suurin osa työyhteisöstäni on hyvin tyytyväinen siitä, että olen valmis hoitamaan niin sanottua ulkopolitiikkaa. Se ei ole musta-valkoista tiedettä eikä täydellisyystiedettä. Fogelholm kollegoineen on toistuvasti saanut vakuutella, että ainoa intressi on ollut tieteen välittämä tieto ravitsemuksen ja terveyden yhteyksistä. ”Ihmettelen kuinka innostutaan yksittäisestä tutkimuksesta. Toimittajien soisi oppivan, ettei voi kysyä muuttaako jokin tutkimus käsityksemme aiemmista tulkinnoista ja suosituksista.” Hän painottaa, että kohua herättävän tulkinnan tueksi on löydettävä lisätutkimuksia ennen kuin sen varaan voi rakentaa. Kun suositukset eivät vastaa omia tottumuksia tai kokemuksia, niihin suhtaudutaan varauksellisesti. ”Kun media haluaa raflaavia juttuja, niin yliopistojen viestintä lähtee mukaan leikkiin ja esimerkiksi väitösuutisissaan keskittyy vain kyseiseen työhön ilmaan laajempaa katsantoa.” Uutisten lukijoilta ei voi edellyttää tutkimusten sijoittamista laajempaan kontekstiin. ”Tämä on käsittämätöntä maassa, jossa koulutus on ollut kova sana. Mitä oudompi tutkimustulos, sitä suurempi otsikko. Open access tuottaa tässä mielessä harmaita hiuksia. ”Kun toimittaja kysyy mitä mieltä olen, niin yritän sanoa, että minulla on kyllä mielipide esimerkiksi siitä mikä on hyvä ravintola, mutta tieteellisissä kysymyksissä ei ole kyse mielipiteistäni, enkä niitä jakele.” Hän ei kuitenkaan halua antaa kuvaa, että kaikki mitä ravitsemustieteessä sanotaan, on ehdotonta faktaa, sillä mielipiteen ja vakuuttavan tiedon välistä löytyy epävarman tiedon tulkinta. Fogelholm on hämmentynyt tällaisen tasapuolisuusharhan (false balance -ilmiön) yleistymisestä. Aina löytyy tutkimus, joka tukee omaa uskoa.” Media juoksee maallikkosaarnaajien tavoin yksittäisten tutkimusten perässä. Sosiaalista mediaa ei voi hallita, mutta perinteisen median tulisi harkita kuinka paljon se lähtee mukaan sometyyliin.” Hän rinnastaa harrastajaravitsemusneuvojat niihin personal trainereihin, jotka toimivat lähes olemattoman koulutuksen varassa. Itseoppineiden ravitsemuskeskustelijoiden mielipiteillä on etenkin sosiaalisessa mediassa valtaisa näkyvyys ja sen myötä vaikuttavuutta. Valelääkärit ja valejuristit ovat saaneet kansan tuomion, mutta valeravitsemusasiantuntijoilla on ihmeen paljon kuulijoita.” ”Suositukset helppo ymmärtää väärin” Fogelholm on osallistunut kansallisten ravitsemussuositusten valmisteluun. Myös yksilötasolla vastaanotto on ollut epäilevä. Fogelholm muistuttaa ravitsemustieteen olemuksesta: se on todennäköisyystiedettä, keskiarvotiedettä ja kohtuustiedettä. Suositusten laatijoiden jääviyttä on epäilty. Päätavoitteeksi nostetaan kiistelyn aikaansaaminen. Media rakastaa vastakkainasettelua. ”Kovin debatti käydään niiden ihmisten kanssa, joiden lähtökohta on oma ideologia ja uskomus ja jotka pyrkivät käyttämään tieteellisiä julkaisuja oman uskomuksensa pönkittämiseen. ”Myös Yle on syyllistynyt tieteen ja huuhaan rinnastamiseen tarjoamalla molem mille yhtäläistä julkisuutta. 1959) TYÖURAA väitöskirjan (1992) jälkeen • 1993 Maastrichtin yliopiston (Hollanti) tutkija • 1994–1998 UKK-instituutin erikoistutkija • 1999–2001 Lahden tutkimusja koulutuskeskuksen Palmenian tutkimusja kehitysjohtaja • 2001–2007 UKK-instituutin johtaja • 2007–2011 Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen yksikön johtaja • 2011– Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori. Joillekin suositukset eivät riitä, ja jotkut eivät niitä geeniperimänsä ansiosta juurikaan tarvitse. ”Jos tulkitsee epävarmaa tietoa, kyse ei ole mielipiteestä.” Fogelholm ei pidä mutu-keskustelijoita kaikkein haasteellisimpina asiallisen keskustelun kannalta, sillä erilaiset ravintokokeilut on yleensä helppo osoittaa höpöhöpöksi. 29 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Osa Fogelholmin kollegoista pitää kontakteja tiedotusvälineisiin yliopistotyön kannalta jokseenkin turhina, mutta valtaosa ymmärtää osallistumisen tärkeyden. ”On outoa, ettei heidän tiedepohjaa vailla olevaa toimintaansa kyseenalaisteta nykyistä enemmän
”Ehkä se on jopa hyvä, ettei poliittisia linjauksia pilkota liian pieniksi, vaan ravitsemuslinjaukset palvelevat niitä tavoitteita, joita niiden kuuluu palvella.” Entä tarvitaanko erillistä liikuntapolitiikkaa. Fogelholm patistaa tutkimaan miten sosiaalinen ja fyysinen ympäristö vaikuttavat ja miten nämä ovat vuorovaikutuksessa ihmisen motivaation ja kokemusten kanssa. ”Olisi tiettyjä päälinjoja, ja sitten olisi tällaisia apupolitiikkoja kuten ravitsemus ja liikunta, joita tarvitaan useampaan linjaan. Ravitsemussuosituksissa on korostettu joustavuutta ja valintoja, jotka kussakin maassa on helpointa ja luontevinta toteuttaa. Fogelholm arvelee, että liikunnan yhteydessä painotetaan fyysistä terveyttä, koska liikunnan terveysvaikutuksia on tutkittu paljon, ja monissa tutkimuksissa liikunta on tuottanut myönteisiä terveysvaikutuksia. Ne ovat ravitsemuspoliittisia työvälineitä.” Liikuntasuosituksissa hän näkee yhteneväisyyttä ravitsemussuositusten kanssa. Juuri sen takia ihmisten on helppo tarttua ravitsemustutkimuksen ristiriitaisuuksiin.” Liikuntatutkimuksessa ristiriitoja tulee Fogelholmin mukaan vain siinä, onko jollakin tekijällä myönteinen vaikutus tai ei-vaikutusta. ”Liikunta ei ole lääke” Fogelholm korostaa, ettei tarvitse syödä täydellisesti voidakseen riittävän hyvin. ”Liikunta ei ole lääke, koska lääkkeen ottaminen on pakonomaista: silloin kun jokin asia on huonosti, otetaan lääkettä ja siitä ei voi kukaan nauttia. Ravitsemuksen ja liikunnan suositusten vertaamista hän pitää hieman ontuvana, koska vallitsevat liikuntasuositukset ovat niin karkeat. Siksi on helppo jatkaa näiden tutkimusten toistamista. 30 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 ravitsemustilanteen seurantaan. Ravitsemussuosituksissa ollaan pidemmällä: jokaiselle ravintoaineelle on annettu omat saantisuositukset ja ruokapyramidi kuvaa eri ruoka-aineiden keskinäisiä yhteyksiä. Terveyttä edistävään ruokavalioon päästään erilaisilla valinnoilla. ”Joku liikuntatutkija voi tästä suuttua, mutta väitän, että ihmisen ruokavalio on paljon monimutkaisempi ilmiö kuin ihmisen fyysinen aktiivisuus. ”Voisi tietysti ajatella, että liikenne, terveys-, koulutuspolitiikkaa jne. ”Liikuntasuositukset antavat mahdollisuuden arvioida, millä tasolla on jonkin maan liikuntakäyttäytyminen: onko ryhmiä, joilla on suurempia ongelmia kuin muilla, onko sukupuolieroja jne. Otsikoihin on nostettu lähinnä istuminen, ja senkin haittoja on Fogelholmin tulkinnan mukaan liioiteltu. Ne vastaavat ravitsemuksessa jotakuinkin ilmaisua ”syö monipuolisesti ja säännöllisesti”. Myös liikuntaa suositellaan todennäköisyyksien ja keskiarvojen pohjalta. toimivat liikunnankin hyväksi.” Samalla hän makustelee ajatusta, että poliittinen ohjaus toimisi matriisinomaisesti. Liikunnan määrän ja intensiteetin mittaaminen on ainakin jollakin tasolla objektiivisesti mahdollista, mutta ruokavalion ei ole. Liikuntapuolella tällainen lähes tyminen on vieraampaa. Ilman julkista ohjausta ainoastaan he, joilla menee hyvin, onnistuvat hyödyntämään ideat oikeasta ravitsemuksesta ”Liikunnan yhteiskunnalliset perusteet ja käytännön edistämisen keinot ovat eri asia.”. Mittauksiin Fogelholm yhdis täisi muita tapoja kuvata liikkumista. Tulkinta yllättää Fogelholmin, mutta hän on valmis hyväksymään sen. ”Niin, voidaanhan se nähdä osaksi maatalouspolitiikkaa, terveyspolitiikkaa tai kuluttajapolitiikkaa.” Tovin pohdittuaan hän ei pidä tällaista tulkintaa lainkaan huonona. Kaiken kaikkiaan liikunta tulisi nähdä liikettä laajemmin, samoin kuin ravitsemus ruokaa laajemmin. Liikunnan yhteiskunnalliset perusteet ja edistämisen keinot ovat eri asia, hän muistuttaa. Yksilölle liikunta on jotain kivaa, joka siinä sivussa tuottaa terveysvaikutuksia.” Hän ei usko, että itsekään liikkuisi terveyden takia, jos liikunta tuntuisi muuten vastenmieliseltä. ”Olisi epäeettistä, jos emme pyrkisi edistämään hallinnon keinoin asioita, joista on hyötyä sekä yhteiskunnalle että yksilöille.” Hänestä merkittävin perustelu – sekä liikunnan että ravitsemuksen osalta – liittyy terveyden yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon. Kyllä liikuntapolitiikka on tässä mielessä samanlaisessa asemassa kuin ravitsemuspolitiikka.” Tärkeintä hänestä on kuitenkin se, että julkisella ohjauksella pyritään vaikuttamaan. Tutumpaa on jaella yhteis kunnan tarpeista johdettuja yleissuosituksia. Hän ei ole koskaan pitänyt ajatuksesta, että liikunta olisi lääke. Kun tehdään liikuntapoliittisia päätöksiä väestön liikunnan edistämiseksi, voidaan peilata tilannetta väestötason suosituksiin.” Se, etteivät liikuntasuositukset ole nousseet yhtä kuumaksi aiheeksi kuin ravitsemussuositukset, johtuu Fogelholmin mielestä osin siitä, että ravitsemustutkimus on vaikeampaa ja sekavampaa kuin liikuntatutkimus. Kielteisiä vaikutuksia on vähän. ”Ravitsemusja liikuntapolitiikat ovat apupolitiikoita” ”Suomessa ei ole erillistä itsenäistä ravitsemuspolitiikkaa”, kertoo Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) nettisivuillaan. Liikunnassa tulisi ehdottomasti lähteä ratsastamaan ilolla ja nautinnolla, mikä ei suinkaan tarkoita terveyskysymyksen ohittamista.” Liikunnan mittaamisessa on omat hyvät puolensa, mutta eivät ne kerro koko totuutta. Se, että suositukset ilmaistaan ehdottoman tuntuisina, hämärtää niiden tavoitetta. ”Nykyistä enemmän pitäisi ymmärtää mitä liikunta ihmiselle merkitsee
Sitten löytyy – edellisiä paljon vähemmän – hakemuksia, jotka ovat tosi briljantteja ja innovatiivisia, ja joista raati on innoissaan.” Tähän asti arviointi sujuu ongelmitta, mutta sitten tulee iso mutta. Osa hakemuksista on sellaisia, että niistä on helppo sanoa niiden olevan huonoja eikä niitä kannata rahoittaa. Tässä luottamustoimessa hän seuraa professori Taru Lintusta. ”Tieteellisen laadun arviointi on aina vaikeaa. Sittemmin lajivalikoima on laajentunut juoksusta suunnistukseen, pyöräilyyn etenkin maastossa, hiihtoon ja miesvoimisteluun. V. ”LTS on itse fokusoinut oman näkyvyytensä. Esimerkiksi omalla laitoksellani kukaan ei tunne seuraa. Siksi LTS:ssa tulisi aidosti pohtia onko nykyinen tyyli ja frekfenssi esimerkiksi tilaisuuksien järjestämisessä se järkevin, löytyykö uusia kohderyhmiä, uusia yhteistyötahoja ja lisää monitieteistä näkemystä. Hänestä se on huolestuttavaa, sillä yksilön vastuun liiallinen korostaminen lisää terveyden epätasa-arvoa. LTS:n toimiala – tiedeviestintä – on hänelle tuttu. Fogelholmin asettelee sanansa varovasti myös kysyttäessä mielikuvaa LTS:n näkyvyydestä. Opiskeluaikoina maraton taittui alle kahden ja puolen tunnin. ”Ikävä kyllä tarvitsemme jossain määrin holhoamista terveyden tasa-arvopyrkimyksissä. Snellmanin nimeä kantavalla tiedonjulkistamispalkinnolla. Liikuntaa käsitteli väitöskirjakin, jonka aiheena oli liikunnan vaikutus vitamiinija kivennäisainetasapainoon. Fogelholm mieltää LTS:n ennen muuta viestintäorganisaatioksi. Tämä ei välttämättä ole negatiivinen kommentti. Seura on liikunnan tutkijoille älyttömän hyvä työväline, jos tutkijat osaisivat sitä käyttää. Olennaista on, että ne tuntevat LTS:n, joiden kuuluukin tuntea.” Entä tärkein LTS-tavoite kolmen–neljän vuoden tähtäimellä. 31 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 ja sopivasta liikunnasta. ”Jos perustulo antaa ihmisille paremmat toimeentuloedellytykset ja voimavaroja muuhunkin kuin siihen, että täytetään lappusia ja ravataan luukuilla, niin onhan heillä silloin enemmän mahdollisuuksia ajatella omaa itseään ja terveyttään.” ”Tutkimushankkeita voisi rahoittaa myös arpomalla” Fogelholm oli Suomen Akatemiassa työskennellessään (2007–11) vaikuttamassa siihen, että Akatemian roolista tuli keskeinen arvioitaessa opetusja kulttuuriministeriön rahoittamaa liikuntatutkimusta. Yliopistoilla ei ole resursseja toteuttaa esimerkiksi sellaisia seminaareja, joita LTS tuottaa.” Tarkempaa luonnehdintaa LTS:sta hän kuitenkin panttaa, koska ei vielä tiedä mitä ei seurasta tiedä. Näin jälkeenpäin hän pitää toteutettua muutosta hyvänä asiana. ”Lopuista hakemuksista melkein kaikki ovat enemmän tai vähemmän kelpoa tiedettä: kiinnostava aihe ja pätevät tutkijajoukko, vaikka alan kehittymisen kannalta tällä yksittäisellä tutkimushankkeella ei ehkä ole kovin suurta merkitystä. Ensimmäinen paneeli saattoi antaa hakemukselle täydet pisteet (6), jolloin rahoitus oli lähes varma. ”Se on ihan sama juttu missä tahansa paneelissa.” Hän tarjoaa pulman ratkaisuksi radikaalia ehdotusta: paneeli karsii selvästi huonot pois ja erottelee kuutoset, ja kaikista muista arvotaan rahoitettavat. Fogelholm korostaa, että tämä ei ole vain Akatemian järjestelmän heikkous. Mutta kyllä paljon on jätetty ihmisten itsensä päätettäväksi.” Fogelholm on pannut merkille, että poliittiset päättäjät puhuvat aiempaa enemmän yksilön vastuun lisäämisestä. Keväällä 2017 Helsingin yliopisto huomioi Fogelholmin sivuhomman palkitsemalla hänet J. Alustavasti hän kuitenkin aprikoi, että silloin tällöin on hyvä pohtia kriittisesti, mitä kannattaa tehdä ja miten. Harmaassa keskimassassa (3–5) järjestykset voivat muuttua, kun vaihdetaan arviointipaneelin koostumusta. Paneelien arviointien ero kuusiportaisessa asteikossa saattoi olla kaksi pistettä. ”Luulen, että tutkijat saattaisivat jopa hyväksyä käytännön, että luokitellaan kolmeen kategoriaan ja annetaan fortunan ratkaista keskikastissa.” ”Yritän pitää LTS:n hengissä” Fogelholm aloittaa Liikuntatieteellisen Seuran (LTS) puheenjohtajana syyskuussa 2017. ”Uusi käytäntö paransi liikuntatieteen tasoa, vähensi kuppikuntaisuutta ja jääviyskysymyksiä.” Toisaalta paneeliarvioinnissa on omat ongelmansa, hän tunnustaa. Tämän massan saaminen sellaiseen järjestykseen, joka kelpaisi myös toiselle, samanlaisista asiantuntijoista kootulle paneelille, on mahdoton toimenpide.” Tätä hän perustelee vuonna 2009 toteutetulla Akatemian tuplapaneeli-testillä (samat hakemukset arvioitiin kahdella eri paneelilla), joka tuotti erilaiset arvioinnit samoista hakemuksista. Liikunnan tutkijat ja muut edistäjät tuntevat LTS:n, eivät juuri muut. ”Totta kai ihmisellä on oma vastuunsa, mutta jonkinlainen tasapaino näiden välille pitäisi löytää.” Hän näkee perustulon yhdeksi mahdollisuudeksi edistää erityisesti alhaisen tulotason omaavien kansalaisten terveyttä. Kahden numeron erolla on siis suuri merkitys. Tutkimus voitti, mutta tiedeviestintä on ollut kiinnostava sivuhomma koko uran ajan. ”Koen, että LTS on opetusja kulttuuriministeriön lahja yliopistoille yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen alueella. ”LTS:n kaltaisten organisaatioiden on helppo käpertyä rutiineihin – esimerkiksi järjestää tutunoloisia seminaareja, koska niitä on aina järjestetty ja koska samat tutut nimet ovat valmiit osallistumaan.” Hän uumoilee, että tiedonvälittämisellä voisi olla laajempiakin tavoitteita. Toisen paneelin arvioimana sama hakemus sai ehkä nelosen, jolloin rahoitus oli jo hyvin epävarma. Hän harkitsi maisteriksi valmistuttuaan tiedetoimittajan uraa. ”Ensimmäinen tavoite tässä säästämisen maailmassa on, että LTS:n pitää olla hengissä ja voimissaan.”. Liikuntaa hän harrastaisi intohimoisesti, vaikka se kiellettäisiin
Suomalaisen liikuntasosiologian historia on lyhyehkö, sillä alalle saatiin oppituoli vuonna 1971. Liikuntaja urheilupolkujen ja liikkumisen sosialisaatioympäristöjen tutkimuksen syventäminen on tarpeen. Liikunnan yhteiskuntatutkimusta tehdään myös KIHUssa ja LIKESillä sekä muutamissa muissa tutkimusinstituutioissa. Latua on avattu myös ympäristöpoliittiselle liikuntasosiologialle. Tämä ärsyttää sekä käytännön toimijoita että päätöksentekijöitä, jotka odottavat nopeita analyysejä ja pikaisia tutkimustulosten sovellutuksia.. 32 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Teksti: HANNU ITKONEN Liikunnan yhteiskuntatieteiden juurevat avaukset Liikunnan yhteiskuntatutkimuksen ovelle kolkuttavat useat ilmiöt. Tieteenalarajojen madaltuminen on sittemmin merkinnyt myös Liikunnan yhteiskuntatieteissäkään tulokset eivät synny pikaisesti. S uomalainen liikuntasosiologia ja laajemminkin liikunnan yhteiskuntatieteet ovat institutionaalisesti ohuehkoja tieteenaloja. Perustutkimusta Liikunnan yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa liikuntasosiologia on ollut avainasemassa. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tutkimusta ja opetusta tehdään kahden professorin ja muutaman vakinaiseksi palkatun sekä määräaikaisesti rahoitetun tutkijan voimin. Kansainväliset liikuntasosiologian yhteistyökumppanit ovat löytyneet etenkin Euroopan liikuntasosiologijärjestön (EASS) tutkijoiden keskuudesta. Liikunnan ja urheilun markkinallistuessa liikunnan yksityissektorista kaivataan tutkimusta
Kansalaistoimintojen analyysi syventyi 1990-lopun tutkimushankkeessa, jonka loppuraportti valmistui vuonna 2000 (ks. 2000). Itkonen et al. Tällöin valmistui useita perustutkimuksenomaisia väitöskirjoja, joissa pureuduttiin etenkin liikunnan julkissektoriin ja kansalaistoimintoihin. Kuva: GORILLA/SIMON POTTER 33 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 muiden tieteiden lisääntyvää liikunnan yhteiskunnallisten ilmiöiden valaisemista. Liikunnan yhteiskuntatieteellinen tutkimus laajeni merkittävästi 1990-luvulla. (ks. Asialla ovat olleet muun muassa historioitsijat, maantieteilijät ja kulttuurintutkijat. Liikunnan yhteiskuntatieteellisen perustutkimuksen kirjoitustyötä ovat jatkaneet Erkki Vasara valtion liikuntahallinnon historiankirjoituksella (2004). Ilmanen 1996; Koski 1994; Itkonen 1996)
Liikuntakulttuurin yksi muutossuunta on urheilun lajinomaistuminen, mikä on johtanut lajianalyyseihin. 2014). (Simula et al. Nuorisokulttuurisen liikkumisen tutkimus on tuottanut useita tasokkaita väitöskirjoja. Ilmastonmuutos koskettaa jo monin tavoin liikuntaja urheilukulttuureita. Pasi Kosken väitöskirjan jälkeinen tutkimustyö jatkui liikuntaorganisaatioiden toimivuuden analyysinä sekä sittemmin liikuntasuhde-käsitteen kehittelynä. Kati Kauravaara selvitteli etnografiassaan ammattioppilaitoksen poikien liikkumistulkintoja. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymiseen paneutunut LIITU-tutkimus tuottaa tietoa varttuvan sukupolven tekemisistä (Kokko & Mehtälä 2016). Moralistissävytteisen ”liikkumattomuuspuheen” syventämiseksi tarvitaan juurevaa tutkimusta vähäisen fyysisen aktiivisuuden syistä. Ilmastonmuutokseen haasteisiin vastaaminen on välttämätöntä sekä liikuntatutkijoille että alan päätöksentekijöillekin. 2017). Szerovay et al. Liikunnan ja urheilun markkinallistuessa liikunnan yksityissektorista kaivataan tutkimusta. Toivottavaa on liikuntaja urheilupolkujen ja liikkumisen sosialisaatioympäristöjen tutkimuksen syventäminen. Outi Aarresola liikkui nuorten urheilupoluilla. Päivi Bergin tekstit täydentävät alan tutkimusta (Berg 2010). Vuonna 2007 julkaistiin avauspotkuna viiden maan tutkijoiden artikkelikokoelma Kuningaspelin kentät (Itkonen & Nevala 2007). Jalkapalloa tutkittaessa on pyritty kuromaan kiinni muiden maiden tieteilijöiden etumatkaa. Harinen & Rannikko 2013). Tietoa kaivataan sitoutumisesta vapaaehtoistehtäviin, osallistumisen motiiveista ja muuttuvasta alueellisuudesta. Jatkumoja ja avauksia Liikunnan kansalaistoimintojen tutkimus on jatkunut Itkosen ja Kosken avaamilla poluilla. (Nurmi 2012; Kauravaara 2013; Ojala 2015; Aarresola 2016). 2014.) Ovelle kolkuttajat Liikunnan yhteiskuntatutkimuksen ovelle kolkuttavat useat ilmiöt. Juureva tulevaisuus Liikunnan yhteiskuntatieteissäkään tulokset eivät synny pikaisesti. Tähän muutoshaasteeseen ovat vastattu KEKLI-tutkimushankkeessa. Tulossa on avauksia Antti Laineen ja Hanna Vehmaksen toimesta. 34 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 ja Jouko Kokkonen kolmella julkaisullaan liikuntarakentamisesta ja liikunnan muutoksesta yhteiskunnallisena ilmiönä (Kokkonen 2010; 2013; 2015). Lajin muutosanalyysistä on kyse myös Kimmo Isotalon suomalaisen jääkiekon muutosta valaisevassa väitöshankkeessa. Esimerkkejä ovat Tero Matkaniemen kuopiolaisen uintiurheilun historia ja Annu Kaivosaaren väitöskirja naishiihdon muutoksesta (Matkaniemi 2010; Kaivosaari 2017). Valmistumassa on Mikko Mäkisen väitöskirja TUL:n SuurHelsingin piirin vaiheista. Jyväskylän tutkimusten lisäksi myös Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat analysoineet useissa teksteissään nimenomaan nuorisokulttuuriseksi määritellyn liikunnan olemusta (ks. Latua on avattu myös ympäristöpoliittiselle liikuntasosiologialle. Mediatutkimuksellekin löytyy tehtävää. Liikuntasuhdetta ovat väitöskirjoissaan hyödyntäneet muun muassa Tuomas Zacheus (2008) ja Susanna Takalo (2016). Loppusuoralla on Mihaly Szerovayn väitöskirja Unkarin ja Suomen jalkapallokulttuureista (ks. Yhteiskunnan polarisoituminen hyväja huonoosaisiin ilmenee sekä liikkumisessa että laajemmin hyvinvoinnissa. Toimintatutkimuksellisesti on haettu kestävän kehityksen käytäntöjä Joensuussa ja Jyväskylässä. Anna Nurmen tutkimuskohteena oli hip-hop-tanssi osana luki on liikuntakasvatusta. Tämä ärsyttää sekä käytännön toimijoita että päätöksentekijöitä, jotka odottaIlmastonmuutokseen haasteisiin vastaaminen on välttämätöntä sekä liikuntatutkijoille että alan päätöksentekijöillekin.. Liikuntahallinnon jähmeiden rakenteiden kritiikki jatkuu Kati Lehtosen syksyllä tarkastettavassa väitöskirjassa. Elina Hasasen esitarkastuksessa olevassa väitöskirjassa avataan nuorten liikkumisympäristöihin kohdistamaa merkityksenantoa. Itkosen väitöskirjan jatkumona on tehty etenkin liikuntakulttuurin muutostutkimusta. Kun SOTE-uudistus joskus toteutuu, myös liikunnan asema osana hyvinvointipolitiikkaa paikantuu uudestaan, ja tätä muutosta sietää myös liikuntasosiologien analysoida. Kiinnostavaksi teemaksi on nousemassa pelaajien muuttoliike (Itkonen et al. Liikunnan kansalaistoimintojen tutkimustarpeet tulevat säilymään. Alan väitöskirjoja ovat laatineet Marianne Roivas ja Sami Kolamo (Roivas 2009; Kolamo 2014). Anna-Liisa Ojala analysoi lumilautailijoiden tekemisiä ja valintoja. Uusi tutkijasukupolvi jatkaa lasten ja nuorten liikunnan laaja-alaista tutkimusta. Uusia avauksia kaivattaisiin urheilun ja liikunnan eettisten ja moraalisten kysymysten pohdintoihin. Kestävä kehitys liikuntakulttuurissa -projekti on luonut tietopohjaa liikuntakulttuurin päättäjille
University of Eastern Finland. Matkaniemi, T. 2010. 2008. (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. – Sironen, E. Zacheus, T. Valtion liikuntahallinnon historia. Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. Osaavia tutkijoita ja tarttumisen väärtejä ilmiöitä on riittävästi. & Koski, P. Kokkonen, J. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:3. 2009. Kokkonen, J. Itkonen, H., Heikkala, J., Ilmanen, K. 2016. 2016. Kunnallinen liikuntahallinto suomalaisen yhteiskunnan muutoksessa 1919-1994. Myös perinteisten tieteenalarajojen ylittäminen yhteistyöhankkeineen on osoittautunut alaa rikastuttavaksi aktiivisuudeksi. Liikuntaseura toimintaympäristössään. Harinen, P. Suomen Urheilumuseosäätiön tutkimuksia n:o 3. HANNU ITKONEN, YTT Liikuntasosiologian professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hannu.itkonen@jyu.fi LÄHTEET: Aarresola, O. Gaudeamus. Nuorten urheilupolut. Kokkonen, J. Jyväskylän yliopisto. & Nevala, A. Suomalaisten naisjalkapalloilijoiden liikkuvuus. 1994. Studies on sport, physical education and health 43. Sarja C, osa 268. ”Lempeä Lydia” – ”Voimakas Björgen”. & Rannikko, A. Liikunnan yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen viimeaikainen ilmiö on ennen kaikkea uuden tutkijasukupolven kasvattaminen. Sosiaalipsykologisia tutkimuksia 22. Erityinen haaste lähitulevaisuudessa on riittävien tutkimusresurssien turvaaminen. Jalkapallon merkityksiä englantilaisessa uudessa jalkapallokirjoituksessa. Studies in sport, physical education ja health 219. 2017. 2015. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 276. Jyväskylä. Soccer and Society. Studies in sport, physical education and health 35. Turku.. Jalkapalloilu paikallisena ja globaalina ilmiönä. 2004. Jyväskylä. Suomalaiset liikuntasukupolvet ja liikuntakulttuurin muutos. Ympäristöasioiden hallinta kuntien liikuntatoimissa ja valtakunnallisissa liikuntajärjestöissä. 2015. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 116. ’Glocal’ processes in peripheral football countries: a figurational sociological comparison of Finland and Hungary. Itkonen, H. Mitä sitten, jos ei liikuta. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu 152. Liikunnan kansalaistoiminta – muutokset, merkitykset ja reunaehdot. FIFAn valtapeli. Keuruu. Helsinki. Opetusja kulttuuriministeriö. 2013. & Vehmas, H. 2013. Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 65. 2014. 2014. (toim.) Suomen Urheiluhistoriallisen Seuran vuosikirja 2013–2014. Kolamo, S. Mikä nuorta liikuttaa. 2014. 2010. 1996. Itkonen, H. Nuorisotutkijoiden ajatuksia nuorten liikunnasta ja sen kipupisteistä. Gaudeamus. Takalo, S. & Mehtälä, A. Ilmanen, K. Tampere. Jalkapalloa kirjoittamassa. 35 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 vat nopeita analyysejä ja pikaisia tutkimustulosten sovel lutuksia. Studies in sport, physical education and health 184. Koski, P. Helsingin yliopisto. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 315. Helsinki. Suomen Urheilumuseon tutkimuksia n:o 2. Ojala, A-L. Suomalaisen liikuntakulttuurin lähihistoria. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja 56. Naishiihtäjien representoinnin muutokset Urheilulehden teksteissä vuosina 1905–2010. 2017. Ryhmärajoja ja hierarkioita: etnografinen tutkimus peruskoulun yläasteen liikunnanopetuksesta. Itkonen, H., Nevala, A. Studies in sport, physial education and health 246. Etnografinen tutkimus nuorista miehistä. & Matilainen, P. (toim.) Tässä seison enkä muuta voi. Luonnonmukaisesta arkiliikunnasta liikunnan eriytymiseen. Jyväskylä. Kaivosaari, A. 2012. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 165. Simula, M., Itkonen, H. Kaduilta liikuntasaliin. Porvoo. Helsinki. 1996. Usein tutkimuksen juuret löytyvät yllättävänkin syvältä. Vaihtoehtoisuutta ja valtavirtaisuutta. Kauravaara, K. Suomalainen liikuntakulttuuri – juuret, nykyisyys ja muutossuunnat. Kenttien kutsu. Tutkimus kilpaurheiluun sosiaalistumisen normeista, pääomista ja toimijuudesta. Berg, P. Jyväskylän yliopisto. Kunnat liikkeellä. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu 157. Roivas, M. Helsinki. Jyväskylän yliopisto. 2010. Tutkimus suomalaisten lumilautailijoiden uria raamittavista asenteista, olosuhteista ja resursseista. Valtio liikuntarakentamisen linjaajana. Myös liikunnan kansalaistoimintatutkimusta on tehty jo useiden vuosikymmenten ajan. 2007. Vasara, E. Turun yliopiston julkaisuja. Jyväskylän yliopisto. Paikallisilta kentiltä kansainvälisille viheriöille. Tutkimus liikuntatottumusten rakentumisesta lapsesta nuoreksi aikuiseksi. Jyväskylän yliopisto. Etelä-Afrikan jalkapallon MMkisat 2010 keskitettynä mediaspektaakkelina. & Giulianotti, R. 2013. Kokko, S. Jyväskylän yliopisto. 2000. Helsinki. Szerovay, M., Itkonen, H. Teoksessa Roiko-Jokela, H. 2016. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Esimerkiksi liikuntasosiologisen ympäristötutkimuksen pohdintoja viriteltiin jo 1990-luvulta alkaen. Kun SOTE-uudistus joskus toteutuu, myös liikunnan asema osana hyvinvointipolitiikkaa paikantuu uudestaan, ja tätä muutosta sietää myös liikuntasosiologien analysoida. Toimintatutkimus hiphoptanssista osana lukion liikuntakasvatusta. Nurmi, A. Helsinki. Kuopiolainen uinti paikallisena ja kansallisena kansalaistoiminnan ilmiönä. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4. Kuningaspelin kentät. Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 13. Liikuntaa hyvinvointivaltiossa. Joensuu. Helsinki. Vol 18, No 4. Studies in sport, physical education and health 255
Yliopisto saa julkaisuja ja opinnäytteitä sekä oppii uudesta teknologiasta, yritys saa tietoa joka suuntaa sen kehitystoimia. Luotettavaa dataa tarvitaan yrityksessä myös muun muassa laatusertifikaatteihin. Y liopistouudistuksen myötä yliopistoilta halutaan enevää integraatiota yhteiskuntaan sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tällaista tutkimusta ei aina julkaista eikä siihen välttämättä liity tieteellisiä ambititioita. Akateeminen epäily kohdistuu ensisijaisesti tutkimuksen eettisiin näkökohtiin. Liikuntateknologian tutkimuksissa on usein kyse ihmisen fysiologisesta mittaamisesta tai käyttäytymistieteellisestä näytöstä. Siitä on hyötyä molemmille osapuolille. Tutkimusyhteistyö elinkeinoelämän kanssa on yksi hyvä ja konkreettinen mahdollisuus toteuttaa tätä tavoitetta. 36 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Teksti: RAIJA LAUKKANEN Yritykset, yliopistot ja tutkimusyhteistyö – case liikuntateknologia teisiin sekä palveluihin liittyvää luotettavuuseli validaatiotutkimusta. Metodit ja julkaiseminen noudattelevat normaaleja tutkimuskäytäntöjä. Siitä on hyötyä molem mille osapuolille. Tutkimuslaitoksen asiantuntemuksella ja laitteistolla on keskeinen rooli laadukkaan tiedon kerääjänä ja se tarkentaa mittaamista osaamisellaan. Validaatiotutkimukset liittyvät tuotteiden ja palveluiden luotettavuuden ja pätevyyden osoittamiseen. Perustutkimus yrityksen ja tutkimuslaitoksen välillä ei eroa tieteellisesti tai muutoin akateemisesta tutkimuksesta. Näkemykseni on, että tämän kaltainen yhteistyö tulee jatkossa lisääntymään ja yliopistojen sekä muiden tutkimuslaitosten kannattaa ajatella sitä yhtenä mahdollisuutena oman toiminnan rahoittamisessa. Tavallisesti molemmat osapuolet sijoittavat resursseja tällaiseen tutkimukseen. Akateeminen tutkimus mielletään yhteiskunnassamme edelleen vahvasti vain yliopistojen ja tutkimuslaitosten toiminnaksi. Lopputuloksena on ”win-win” eli molemmat osapuolet – esimerkiksi yliopisto ja liikeyritys – hyötyvät tuloksista. Henkilökohtainen mielipiteeni ja kokemukseni on se, että yritysten kanssa voi ja pitääkin tehdä akateemista tutkimusta. Yliopistoilta yhteistyö edellyttää ketteryyttä, selviä ja sovittavia tutkimuskäytäntöjä sekä sopimusten mukaista toimintaa. Kun haetaan uutta tietoa, yritysten (ainakin keskisuurten) omalla tutkimustiimillä on olennainen osa hankkeen eri vaiheissa ja sen osallistuminen täydentää tutkimuslaitoksen osaamista. Datankeruututkimuksissa yrityksen rooli korostuu ja näissä tapauksissa se yleensä tilaa (maksaa) ja suunnittelee tutkimuksen. Tässä tullaan etenemään lähitulevaisuudessa.. Sellaiset tutkimukset, joissa yritykset ovat mukana joko aiheen innoittajina, tutkimusosapuolina tai rahoittajina koetaan monesti muuksi kuin ”akateemiseksi” tutkimukseksi. Yrityksissä yhteistyötä edistää tutkimusosaamisen saattaminen riittävälle tieteelliselle tasolle. Yritykset tarvitsevat luotettavaa dataa omaan tuotekehitystoimintaansa ja datan avulla yritys pystyy rakentamaan ja todentamaan algoritmejä ja niistä johdettuja palveluita. Validaatiotutkimus Yliopistot voivat ja niiden pitääkin tehdä akateemista tutkimusta yritysten kanssa. Perustutkimusta, datankeruuta, validaatiota Yhteistyönä tehtävää tutkimusta on monenlaista: ilmiöiden selvittämiseen ja uuden löytämiseen tähtäävää perustutkimusta, datankeruututkimusta tai tuotLiikuntateknologian markkinoilla ei toistaiseksi edellytetä tieteellisiä, riippumattomien tutkimuslaitosten tekemiä tutkimuksia tuotteiden myyntilupiin
Onnistuneiden validaatiotutkimusten edellytys on, että tutkijat voivat ”joustaa” laitteiden tuottaman tiedon yksityiskohdista ja pystyvät suunnittelemaan hankkeet laboratorion ulkopuoliseen maailmaan sopiviksi. Liikuntateknologian markkinoilla ei tällä hetkellä edellytetä tieteellisiä, riippumattomien tutkimuslaitosten tekemiä tutkimuksia tuotteiden myyntilupiin. Yrityksen voi olla kannattavampaa palkata omia tutkijoita kuin rahoittaa tutkimuslaitosten raken teita. • Yliopistojen sopimuskäytäntöjen muutokset. Sopimuskäytäntöjen hallinnollinen hierarkisuus on lisääntynyt. Ennustan, että tässä tullaan etenemään lähitulevaisuudessa ja se merkitsee myös validoinnin tarpeen lisääntymistä. • Pystytäänkö yliopistojen sopimushallinnossa ja eettisissä toimikunnissa uudistumaan riittävän nopeasti, jotta hankkeet eivät jumiudu näihin raken teisiin liian pitkiksi ajoiksi. • Onnistuuko yliopiston ja liike-elämän välinen vuoropuhelu vaivatta vai onko tämä osaaminen ja yhteistyöhalukkuus harvojen käsissä. Tämä on joissakin tapauksissa johtanut tutkimushankkeen kariutumiseen ja jopa tutkimusryhmän hajoamiseen. Miten ne vaikuttavat tutkimusraporttien läpimenoon ”conflict of interest” -klausaalista huolimatta. Oma haasteensa on sopiminen. • Yritysten edustajien kirjoittajaoikeudet. • Yliopistojen ja tutkimuslaitosten kasvaneet sivu kulut. Liikuntateknologian nykytuotteet ovat monimutkaisia; niissä on paljon erilaista sensorija muuta teknologiaa ja tietojen tallennus tapahtuu pilvirakenteissa. Tässä mielessä tutkimuksen eteneminen suunnitellussa ja sovitussa aikataulussa on erittäin kriittistä. Sellaiset tutkimuslaitokset, jotka toteuttavat hankkeet sovitusti ja aikataulussa voivat yltää yritysten strategiksi tutkimuskumppaneiksi. Yritys ja tutkimuslaitos hyötyvät tutkimusprosessin eri vaiheissa eri painoarvoilla; yritys aiemmmin kuin tutkimuslaitos. 37 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 voi olla erittäin haasteellista ja vaikeaa. Tässä muutoksessa edellytetään ketteryyttä ja nopeampaa reagointia sekä näkemystä liike-elämän tutkimustarpeista. • Ymmärtävätkö liikuntateknologian yritykset, että niiden oma tutkimusosaaminen ja -käytänteet on saatettava riittävälle tieteelliselle tasolle, jotta yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa sujuu. Yliopistot haluavat myös kaupallisia oikeuksia itselleen ja myös sellaisissa hankkeissa, joissa yritys on merkittävä rahoittaja. Seuraavassa havaintoja viime aikaisista kokemuksista tutkimusyhteistyössä yliopistojen kanssa yritysnäkökulmasta: • Hakemusten käsittely eettisissä toimikunnissa on hidasta. Yritys tavoittelee tuloksia, yliopisto julkaisuja Olipa tutkimus mitä edellä mainituista tahansa yritys tarvitsee ensisijaisesti tutkimuksen tuloksia, koska niiden perusteella tehdään mittavia tuotekehitykseen ja liiketoimintaan liittyviä päätöksiä. Yliopisto tavoittelee pääasiassa julkaisuja, jotta se voi varmistaa omaa pätevyyttään ja rahoitustaan. Toki julkaisutkin ovat yritykselle tarpeen ja kiinnostavia, mutta julkaisuaikataulujen hitaus heikentää niiden käyttöarvoa merkittävästi. Meneillään oleva kiivas muutosvaihe ja digitalisaatio vaikuttavat tähän voimakkaasti. Edellä mainitun perusteella tuon esille mielestäni tärkeimpiä yhteistyön haasteita: • Pystyvätkö tutkimuslaitokset ja erityisesti yliopistot reagoimaan yhteiskunnan muutoksen. ”Overheadit” ovat kasvaneet viime aikoina erittäin korkeiksi. Nämä tekevät validaatiotutkimuksista – erityisesti interventioista – erittäin monisäikeisiä. • Miten yhteistyötutkimus sijoittuu ja kehittyy yrityksissä. Ratkaisuksi tähän ehdotan yliopistoihin perustettavaksi liike-elämän yhteistyön tieteellistä tointa (mieluiten professori). Käsittelyissä on ollut havaittavissa erityisen vaativaa yksityiskohtien selvittämistä silloin, kun yritys on tutkimuksen osapuolena. Nykysuuntaus on se, että sopimusneuvottelut kestävät aiempaa kauemmin ja ne viivästyttävät usein mittausten aloittamista ja hankaloittavat muutoinkin hankkeiden läpivientiä. Aiheeseen liittyviä asioita säädellään EUasetuksilla. Tämä nostaa tutkimushankkeiden hintaa usein liian suureksi suhteessa saatuun hyötyyn. tutkimustahon heikkoa rakennetta (ja projektijohtamista), eikä yrityksillä ole yksinkertaisesti varaa jatkuvampaan yhteistyöhön tällaisen tahon kanssa. RAIJA LAUKKANEN, FT Dosentti, tiedejohtaja Polar Electro Oy Sähköposti: raija.laukkanen@polar.com. Ensimmäinen haaste on yleensä se, miten löytää tai määrittää luotettava referenssi, jota vastaan validoidaan. Ne sekä tietojen säilytysja jatkokäsittelyvaiheet vaativat paljon aikaa nykyhankkeiden toteutuksessa. Hitaat ja epämääräisesti etenevät tutkimushankkeet usein heijastavat ao. Mahdollinen viive voi johtaa siihen, että lahjakkaat yrityksissä toimivat tutkijat meritoituvat akateemisesti erittäin hitaasti ja haluavat siirtyä pois yrityksistä. • Tietosuojakysymykset pilvipalveluihin tallentuvista tutkimustiedoista. Tutkimuslaitoksissa ei aina ymmärretä, että tuot teet on suunniteltu kuluttajille ja siksi niiden omi naisuudet eivät aina täytä tutkimuslaitteiden vaatimuksia. Kulujen karsiminen tästä ”ei-tuottavasta” toiminnasta on helppoa, mutta yritysten ei kannata säästää sellaisessa tutkimuksessa, joka tuottaa lisäarvoa ja uskottavuutta markkinoilla ja lisää kilpailukykyä
Kuva: ANTERO AALTONEN 38 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Voiko liikunta hidastaa biologista ikääntymistä?
Fyysisen aktiivisuuden vaikutus telomeerien pituuteen Telomeerien pituuden yhteydestä fyysisen aktiivisuuden määrään on julkaistu lukuisia tutkimuksia, joiden taso on kuitenkin vaihteleva, kuten Mundstock ym. Tätä yksilöllistä vaihtelua on pyritty selittämään sekä geneettisellä perimällä että erilaisilla ympäristötekijöillä. Kaksostutkimuksen avulla voimme puolestaan sulkea pois ison osan geneettisen perimän aiheuttamasta variaatiosta, joka usein vaikeuttaa luotettavien johtopäätösten tekoa ympäristötekijöiden ja ikääntymisen välisistä vaikutussuhteista. Telomeeripään tehtävänä on suojata solun toiminnallista DNA:ta ja mahdollistaa sen täydellisen kopioituminen uuteen soluun. katsauksessaan (2015) toteavat. Niiden on kuvattu olevan kuin kengännauhojen päissä olevia muovisuojia, jotka suojaavat nauhaa rispaantumiselta kulutuksen yhteydessä. DNA-juosteen kahdentuessa solunjakautumisen yhteydessä pieni pätkä kromosomin päästä kuluu pois, koska DNA-polymeraasientsyymi ei kykene monistamaan ketjun viimeisiä nukleotidejä. Telomeerien lyheneminen toimii siis solun ”biologisena kellona”. Kaksostutkimukset ovat haastaneet vallitsevaa käsitystä siitä, että liikunnalla voidaan hidastaa ikääntymistä. Liikunnan vaikutusta ihmisen ikääntymiseen on hankalaa tutkia, jos vastemuuttujaksi valikoidaan kuolleisuus, sillä yhden tutkijasukupolven aikana työ etenisi vasta alkuvaiheeseen. 39 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Teksti: ELINA SILLANPÄÄ Ikääntymisen perimmäinen syy on edelleen epäselvä, eikä ikääntymisvauhtia yksilötasolla voida tarkasti ennustaa. Kun DNA:ta suojaava telomeeripää kuluu pois, kromosomin perintöaines vaurioituu, solun toiminta heikkenee ja se menettää kykynsä jakautua ja lopulta kuolee. Esimerkiksi 70-vuotias henkilö voi olla maratoneja juokseva aktiivisesti yhteiskuntaan tai työelämään osallistuva henkilö tai täysin toisten avun varassa oleva hauras vanhus. Tehtävä helpottuu huomattavasti, jos pystymme luotettavasti mittaamaan biologisen ikääntymisen etenemistä ihmiskehossa. Aktiiviset ja hyväkuntoiset ihmiset elävät pidempään ja terveempinä kuin liikunnallisesti passiiviset ihmiset. Yli puolissa tutkimuksista yhteyttä telomeerien pituuden ja fyysisen aktiivisuuden määrän välillä ei havaittu, noin kolmasosassa havaittiin positiivinen yhteys ja kahdessa U:n muotoinen yhteys. Nykyään myös internetistä löytyy erilaisia biologisen iän laskureita ja testejä. Modernit biologisen ikääntymisen markkerit – telomeerit ja epigeneettiset muutokset – voivat olla avuksi tutkittaessa liikunnan ja muiden ympäristötekijöiden vaikutusta yksilön ikääntymiseen. Modernit biologisen ikääntymisen markkerit voivat olla avuksi tutkittaessa liikunnan ja muiden ympäristötekijöiden vaikutuksia yksilölliseen ikääntymiseen. Biologisen iän markkerit Tutkijat ovat kehitelleet ja testanneet lukuisia erilaisia biologisen iän markkereita viimeisten vuosikym. Liikunta vähentää riskiä sairastua moniin ikääntymiseen ja elintapoihin liittyviin tauteihin ja parantaa suoritusja toimintakykyä. 2015). Tällä hetkellä lukuisista erilaisista biologisen iän markkereista lupaavimpina pidetään telomeerien pituutta ja epigeneettistä kelloa eli DNA-metylaatioikää. The American Federation of Aging Research on ehdottanut seuraavia kriteereitä hyvälle ikääntymisen biomarkkerille: hyvän ikääntymisen biomarkkerin pitäisi 1) ennustaa ikääntymisen etenemistä tarkemmin kuin kronologinen ikä, 2) mitata ilmiötä ikääntymisen taustalla, eikä esimerkiksi iän myötä todennäköisemmäksi käyvien sairauksien vaikutusta, 3) mahdollistaa toistomittaukset ja olla käytännöllinen toteuttaa ja 4) toimia sekä koe-eläimillä että ihmisillä, jotta erilaisten altisteiden ja ympäristötekijöiden vaikutuksia ikääntymiseen voitaisiin tutkia helpommin toteutettavilla koe-eläinmalleilla. Telomeerit biologisen iän markkereina Telomeerit ovat aitotumallisilla soluilla esiintyviä DNA-jaksoja kromosomien päässä, joiden tehtävänä on suojata kromosomin rakennetta ja sen sisältämää perintöainesta. Huolimatta tuhansista testatuista mekanismeista ja teorioista ikääntymisen perimmäinen syy on edelleen epäselvä eikä ikääntymisprosessin etenemistä yksilötasolla voida tarkasti ennustaa. Lukuisissa tutkimuksissa havaittu yhteys telomeerien pituuden ja kronologisen iän välillä tukee telomeerien merkitystä biologisen ikääntymisen markkerina. Nuoremmilla ihmisillä telomeerit ovat pitkiä ja lyhenevät iän ja sairauksien myötä. menten aikana. Johtopäätösten tekemistä vaikeutti se, että valtaosa tutkimuksista oli I kääntyminen on kaikkia monimutkaisia eliöitä koskettava ilmiö, jonka yksilöllinen eteneminen vaihtelee kuitenkin huomattavasti. Viime vuosina julkaistut kaksostutkimukset ovat kuitenkin haastaneet vallitsevaa käsitystä, että liikunnalla voidaan hidastaa ikääntymistä. Yksilötasolla näille eri vaihtoehdoille on yhteistä lähinnä se, etteivät ne toimi kovinkaan hyvin. vertasivat tutkimuksessaan kaksosia, joilla on identtinen perimä, mutta selkeä ero liikunnan harrastamisen määrässä aikuisuudessa, eivätkä yllättäen havainneetkaan eroa eliniän pituudessa (Karvinen ym. Telomeerit koostuvat toistuvista DNAjaksoista, joiden pituus vaihtelee kolmen ja 20 000 emäsparin välillä. Telomeerin pituus kertoo sekä vanhemmilta peritystä pituusreservistä että elämänaikaisesta kulutuksesta. Karvinen ym
2015). Tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että kyselyn perusteella fyysisesti aktiivisilla oli alhaisempi DNA-metylaatioikä verrattuna inaktiivisiin (Quach ym. Lukuisilla ympäristötekijöillä on havaittu olevan vaikutuksia epigneettiseen säätelyyn. Perimän merkitys on suurin lapsilla ja nuorilla ja iäkkäillä suurempi osuus telomeeripituudesta selittyy ympäristötekijöillä. Tulokset vahvistavat hypoteesia, että pitkäaikainenkaan liikunnan harrastaminen ei vaikuta ikääntymisnopeuteen. Korrelaatio DNA-metylaatioiän ja kronologisen iän välillä on lapsuudessa logaritminen ja aikuisuudessa lineaarinen (Horvath 2013). Yhdessä nämä merkit muodostavat epigenomin, joka säilyy solujen uusiutuessa ja voi myös periytyä sukupolvelta toiselle. Pidemmät telomeerit ovat ennustaneet myös vähäisempää lihasvoiman laskua viiden vuoden seurannassa iäkkäillä henkilöillä (Woo ym. Epigeneettisistä mekanismeista tunnetaan parhaiten DNA:n metylaatio eli metyyliryhmien (CH3) liittyminen sytosiiniemäksiin DNA-metylaatioikä eli epigeneettinen kello on vuonna 2013 julkaistu biologisen ikääntymisen mittari, joka voidaan määrittää lähes mistä tahansa kudostyypistä (Horvath 2013). 2014). DNA-metylaatioiän tutkimus on kuitenkin vielä alkuvaiheessa, eikä ole selvää onko ikäriippuvaisten DNA-kohtien metyloituminen ikääntymisen syy vai seuraus. Viisi vuotta suurempi epigeneettinen ikä verrattuna kronologiseen ikään lisäsi kuolemanriskiä 21 prosenttia iäkkäillä henkilöillä (Marioni ym. 2015). Ikääntymisnopeuden ja fyysisen aktiivisuuden kausaalisuussuhteen selvittäminen edellyttää pitkittäistutkimuksia tai pitkiä, useita vuosia kestäviä interventioita. Useimmiten yhteys vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden ja telomeerien pituuden välillä havaittiin erityisesti iäkkäämmissä koehenkilöryhmissä. Alustavat havaintomme kertovat, että DNA-metylaatioikä ei eroa saman geneettisen perimän omaavilla kaksosilla, joista toinen on harrastanut liikuntaa noin 30 vuoden ajan ja toinen on ollut inaktiivinen (Twinactive-kohortin jatkoanalyysit, Leskinen & Kujala 2015). 40 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 sekundäärianalyysejä, koehenkilöiden määrät ja käytetyt telomeerien pituuden ja fyysisen aktiivisuuden mittausmenetelmät vaihtelivat huomattavasti. Epigenetiikka on välttämätön edellytys ihmisen normaalille kasvulle ja kehitykselle, sillä se mahdollistaa saman identtisen perimän sisältävien solujen erilaistumisen lukuisiksi erilaisiksi solutyypeiksi. Epigeneettinen kello Epigenetiikka tarkoittaa mekanismeja, jotka säätelevät geenien ilmentymistä vaikuttamatta geenien emäsjärjestykseen eli sekvenssiin. On mahdollista, että väestötutkimuksissa havaittu positiivinen yhteys liikunnan harrastamisen ja hyvän kunnon sekä pidemmän eliniän välillä selittyy sillä, että sama geneettinen perimä selittää parempaa aerobista kuntoa, liikunnan harrastamista ja pitkää elinikää (Karvinen ym. DNA-juosteen ja histoniproteiinien ”päällä” olevat epigeneettiset merkit vaikuttavat siihen milloin ja kuinka paljon mitäkin geeniä luetaan. Tiedämme, että telomeeripituus selittyy noin 70 prosenttisesti geneettisillä tekijöillä. Myöskään kronologisen iän vaikutusta telomeeripituuteen ei huomioitu kaikissa analyyseissä. Tällaisia tutkimuksia on hyvin vähän eikä niissä ole pystytty aukottomasti todentamaan liikunnan telomeeripituutta suojaavaa vaikutusta (Arsenis ym. DNA-metylaatioiän ja kronologisen iän erotus kertoo siitä, onko yksilön biologinen ikääntyminen edennyt nopeasti vai hitaasti muihin samanikäisiin verrattuna. Ensimmäiset tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että tämä niin sanottu ”epigeneettinen ikääntymisnopeus” (age acceleration) ennustaa kuolemanriskiä tarkemmin kuin kalenteri-ikä ja on alhainen suhteessa kronologiseen ikään poikkeuksellisen pitkäikäisillä ihmisillä (Horvath ym. 2017). Osoitimme pitkittäistutkimuksessamme, että telomeeripituus iäkkäillä naisilla ennustaa fyysisen aktiivisuuden vähenemistä 11-vuoden seurannan aikana (Sillanpää ym. Liikunta voi vaikuttaa telomeereja pidentävän telomeraasientsyymin aktiivisuuteen sekä vähentää oksidatiivista stressiä ja inflammaatiota, joiden lisääntymisen tiedetään olevan yhteydessä lyhyempiin telomeereihin. Tätä yhteyttä on pyritty selittämään useilla eri mekanismeilla. On mahdollista, että telomeeripituus kertoo vain ikääntymisen etenemisestä ja sen vuoksi ennustaa myös iän myötä lisääntyvää liikkumisja toimintakyvyn heikkenemistä. 2017). Suurissa aineistoissa korrelaation kronologisen iän ja DNA-metylaatioiän välillä on ollut jopa 0.97 (Christiansen ym. Fyysisen aktiivisuuden vaikutus DNA-metylaatioikään Elämäntapatekijöiden vaikutusta DNA-metylaatioikään ei ole juuri tutkittu. DNA-metylaatioiän vaikutus suoritusja toimintakykyyn Kiihtynyt epigeneettinen ikääntymisnopeus on yhteydessä heikompaan fyysiseen ja kognitiiviseen. Tehdyt poikittaistutkimukset eivät anna vastausta siihen, onko fyysisen aktiivisuuden määrä biologista ikääntymistä hidastava tekijä. 2014). Ikäspesifisten, DNAkohdan päälle tarttuneiden metyyliryhmien perusteella voidaan laskenta-algoritmia käyttäen määritellä ikävuodet hämmästyttävän tarkasti eri yksilöillä. 2016). 2016). Telomeerien pituuden yhteys suoritusja toimintakykyyn Telomeerien ja fyysisen aktiivisuuden kausaalisuussuhteen voi perustellusti ajatella kulkevan myös päinvastoin. 2015a). Laskenta-algoritmin julkaissut Steve Horvath on esittänyt, että kello on indikaattori mekanismin toiminnasta, joka ylläpitää epigeneettistä vakautta (Horvath 2013; Horvath ym. Epigenomi muuntuu huomattavasti nopeammin kuin genomi
2015. Sen sijaan lihassolujen telomeeripituus oli yhteydessä lihasmassaan ja – voimaan mikä viittaa siihen, että liikunnan ja toimintakyvyn sekä ikääntymisen yhteyksien selvittäminen saattaa edellyttää hypoteesien testaamista nimenomaan lihaskudoksella. Tämä vaatii kuitenkin aiempaa haastavampien tutkimusasetelmien toteuttamista, jotta erityisesti kausaalisuussuhteista voidaan tehdä johtopäätöksiä. Tutkimuksia aiheesta on toistaiseksi niukasti. Ageing Res Rev 22:72–80. Ideaalitilanteessa luotettava pitkittäistutkimuksella kerätty tieto lihaskudoksen biologisesta ikääntymisestä yhdistettynä suorituskykytietoon sekä geneettiseen informaatioon voisi valottaa mekanismeja, jotka säätelevät lihasten ikääntymistä ja liikkumiskyvyn heikkenemistä. 2015b). Liikunnan vaikutus biologiseen ikääntymiseen Biologisen ikääntymisen markkerit voivat lisätä ymmärrystämme liikunnan ja ikääntymisen välisistä yhteyksistä. Frailty is associated with the epigenetic clock but not with telomere length in a German cohort. Kiihtyneen epigeneettisen ikääntymisnopeuden on havaittu myös lisäävän haurausoireyhtymän todennäköisyyttä (Breitling ym. Marioni RE, Shah S, McRae AF, Ritchie SJ, Muniz-Terrera G, Harris SE, Gibson J, Redmond P, Cox SR, Pattie A et al. Aging Cell 15:149–154. 2014. Obesity accelerates epigenetic aging of human liver. Oncotarget. 2015b). Mundstock E, Zatti H, Louzada FM, Oliveira SG, Guma FT, Parisi MM, Rueda AB, Machado DG, Stein RT, Jones MH et al. Horvath S. DNA methylation age is associated with mortality in a longitudinal Danish twin study. 2015b. 2014. eCollection 2016. Horvath S, Pirazzini C, Bacalini MG, Gentilini D, Di Blasio AM, Delledonne M, Mari D, Arosio B, Monti D, Passarino G et al. Quach A, Levine ME, Tanaka T, Lu AT, Chen BH, Ferrucci L, Ritz B, Bandinelli S, Neuhouser ML, Beasley JM et al. 2015. 2015a. 2017. Telomere length is associated with decline in grip strength in older persons aged 65 years and over. Effects of physical activity in telomere length: Systematic review and meta-analysis. Leskinen T, Kujala UM. Aging (Albany NY) 9:419–446. DNA methylation age of blood predicts all-cause mortality in later life. Health-Related Findings Among Twin Pairs Discordant for Leisure-Time Physical Activity for 32 Years: The TWINACTIVE Study Synopsis. 2016. Age (Dordr) 36:9711-014-9711-7.. Breitling LP, Saum KU, Perna L, Schottker B, Holleczek B, Brenner H. Woo J, Yu R, Tang N, Leung J. AGE 38(2):34. Havaitsimme tutkimuksessamme, että veren leukosyyteistä mitattu telomeeripituus oli yhteydessä kehon rasvan määrään, mutta ei lihasmassaan tai suorituskykyyn (Sillanpää 2017, arvioitavana). Christiansen L, Lenart A, Tan Q, Vaupel JW, Aviv A, McGue M, Christensen K. Jun;18(3):266–72. Genome Biol 16:25-015-0584-6. 2017. The epigenetic clock is correlated with physical and cognitive fitness in the Lothian Birth Cohort 1936. 2015. (2014) havaitsivat, että lihavuus saattaa kiihdyttää maksan ikääntymistä verrattuna muihin kudoksiin. Decreased epigenetic age of PBMCs from Italian semi-supercentenarians and their offspring. Horvath S, Erhart W, Brosch M, Ammerpohl O, von Schonfels W, Ahrens M, Heits N, Bell JT, Tsai PC, Spector TD et al. Horvath ym. Proc Natl Acad Sci U S A 111:15538–15543. Muutamassa tutkimuksessa on saatu viitteitä siitä, että biologinen ikääntyminen voi edetä eri kudoksissa eri vauhdilla. 2016). 2013. Poikkeuksellisen pitkäikäisillä ihmisillä puolestaan pikkuaivot näyttävät ikääntyvän hitaammin kuin muut kudokset. Noin 70-vuotiaana mitattu DNA-metylaatioikä ei kuitenkaan ennustanut toimintakyvyn muutoksia kuuden vuoden seurannan aikana eikä ikääntymisnopeus seurannan aikana ollut yhteydessä toimintakyvyn muutoksiin (Marioni ym. 2016. Liikkumiskyvyn ja fyysisen aktiivisuuden kannalta mielenkiintoisin kudos on luonnollisesti lihaskudos. Sillanpää E, Törmäkangas T, Rantanen T, Kaprio J, Sipilä S. Aging (Albany NY) 7:1159–1170. Clin Epigenetics 8:21-0160186-5. Int J Epidemiol 44:1388–1396. 2016. Kukaan ei kuitenkaan ole vielä verrannut DNAmetylaatioikää koko kehossa ja lihaksissa samoilla yksilöillä vuosien seurannan aikana. Twin Res Hum Genet. Marioni RE, Shah S, McRae AF, Chen BH, Colicino E, Harris SE, Gibson J, Henders AK, Redmond P, Cox SR et al. Nykyisen tutkimustiedon valossa näyttää siltä, että esimerkiksi telomeerien pituus ja epigeneettinen ikääntymisnopeus ovat yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen ja toimintakykyyn. Physical activity and telomere length: Impact of aging and potential mechanisms of action. Physical activity in adulthood: genes and mortality. Epigenetic clock analysis of diet, exercise, education, and lifestyle factors. Tällaisen tiedon merkitys ikääntymisen yksilöllisen etenemisen ennustamisessa ja terapeuttisten interventioiden suunnittelussa ja seurannassa olisi suuri ikääntyvässä yhteiskunnassa. 2015. On myös epäselvää ovatko nämä biologisen iän markkerit enemmän geneettisesti määräytyviä ikääntymisen indikaattoreita, jotka ennustavat aktiivisuuden vähenemistä ja liikkumisja toimintakyvyn heikkenemistä vai voidaanko liikunnalla vaikuttaa ikääntymiseen molekyylija kudostasolla. DNA methylation age of human tissues and cell types. 41 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 toimintakykyyn iäkkäillä ihmisillä (Marioni ym. Genome Biol 14:R115. Karvinen S, Waller K, Silvennoinen M, Koch LG, Britton SL, Kaprio J, Kainulainen H, Kujala UM. Does telomere length predict decline in physiological functioning in older sisters during an 11-year follow up. Sci Rep 5:18259. Erot eri kudosten ikääntymisnopeudessa voivat mahdollisesti paljastaa ikääntymiseen liittyvien patologisien prosessien etenemisen ja valottaa eri sairauksiin liittyviä mekanismeja. Tämä yhteys on kuitenkin verrattain heikko. ELINA SILLANPÄÄ, LitT Gerontologian dosentti Gerontologian tutkimuskeskus Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sähköposti: elina.sillanpaa@jyu.fi LÄHTEET: Arsenis NC, You T, Ogawa EF, Tinsley GM, Zuo L
Liikuntakulttuurisiin yhteisöihin ei kuitenkaan helposti muodostu erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja muiden nuorten keskinäisiä ryhmiä. Kuva: LEENA KUMMU 42 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Teksti: SUSAN ERIKSSON Vammaisten nuorten liikunta – yhdenvertaisuuden mahdollisuudet ja esteet Liikunnan merkitykset elämässä ja harrastamisen mielekkyyttä luovat asiat ovat kaikille nuorille yhteisiä. Vammaiset nuoret ja vammaisuuden kokemukselle perustuvat liikuntayhteisöt ovat oma saarekkeensa.
Näihin liikuntamuotoihin liittyy vahva nuorisokulttuurinen ulottuvuus. Haastatteluissa etsittiin merkityksiä liikunnan ilosta ja vaikutuksesta identiteettiin, elämään ja hyvinvointiin, osaamisen ja pätemisen merkityksiin sekä muiden ihmisten rooliin liikuntaharrastuksessa. Tutkimusaineistoa on kerätty haastattelemalla ja havainnoimalla vammaisia nuoria liikuntaharrastusten parissa sekä webropol-kyselynä. Nuorten omaehtoinen liikkuminen ja liikunnallinen aktiivisuus on kuitenkin kasvanut voimakkaasti viime vuosina uusien lajien myötä, joita ovat esimerkiksi parkour, skeittaaminen, erilaiset tanssilajit ja rollerderby. Liikanen & Rannikko 2015), joten tulokset tässä tutkimuksessa ovat samankaltaisia. Sen sijaan huomattavaa eriarvoisuutta on vammaisten nuorten mahdollisuuksissa harrastaa liikuntaa erilaisissa seuroissa ja muiden nuorten kanssa. Suomessa tuotetaan ajantasaista tietoa myös nuorten liikuntaharrastuksista esimerkiksi vapaa-ajan kyselytutkimuksin. 43 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 V ammaisten nuorten liikunnallisia aktiviteetteja ei ole paljoakaan tutkittu sosiologisesti nuorisokulttuurien tai elämäntapojen näkökulmasta. Myös liikuntaseuran ohjaajan merkitys on erittäin suuri, sillä moni nuori on harrastamisen kollektiivisista puitteista huolimatta lajin yksilösuorittaja ja tarvitsee valmennusta päästäkseen parhaimpaansa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja Itä-Suomen yliopistossa on parhaillaan käynnissä tutkimushanke, jossa vammaisten nuorten liikuntaharrastuksia tutkitaan samankaltaisin kysymyksenasetteluin. Nuorelle liikuntaharrastus tarjoaa paitsi pätemisen ja menestymisen kokemuksia, myös luontaisen väylän terveellisten elämäntapojen noudattamiseen. Kyselyyn vastanneista nuorista peräti 75 prosenttia koki liikunnan mielekkyyden kytkeytyvän ennen muuta hauskanpitoon, ystävien saamiseen ja yksinäisyyden vähenemiseen. Hyvä olo ja hyvä fyysinen kunto ovat nuorelle keskeisiä myös kyselyaineiston valossa, mutta siinä puolestaan kävi ilmi, että vain noin neljännes vastaajista kokee mahdollisuuden ulkonäön muokkaukseen merkitykselliseksi liikuntaharrastuksessaan. Viimeisimpien tulosten mukaan nuorten aktiivinen liikunnan harrastaminen on lisääntymässä siitä huolimatta, että media ja yhteydenpito vievät entistä suuremman osan heidän valveillaoloajastaan ( Merikivi & Myllyniemi & Salasuo 2016). Nuorten liikuntaharrastuksia koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että ystävien tapaaminen ja yhteisöllisyyden merkitys ovat olennaisia harrastuksen mielekkyyden kokemuksissa (mm. Aineistoa kerätessä kiinnitettiin huomiota nuoren toimimiseen ryhmässä ja yksilönä, muiden ihmisten merkitykseen sekä liikuntakulttuurin käytäntöihin ja normeihin. Syyt eriarvoisuudelle ovat sekä rakenteellisia että asenteellisia. Havainnointiaineiston perusteella huomattiin, että nuoret ovat sidoksissa merkittäviin aikuisiin ja muihin lajin harrastajiin. Se johtuu pitkälti sitä, että vammaisuutta tai vammaisia ihmisiä on totuttu tarkastelemaan kokonaan omassa yhteydessään ja syrjässä muista ihmisistä ja ilmiöistä. Vanhempien ja perheenjäsenten rooli on ollut usein tärkeä jo mukavan liikuntalajin löytymisen kannalta. Suurimmiksi syiksi sille urheiluseuroissa on ilmoitettu resurssien ja osaamisen puute erityiseen tukeen tai ohjaukseen sekä tukea tarvitsevien arveltu varovaisuus hakeutua muiden joukkoon harrastamaan. Ne ovat omaehtoisia nuorisoryhmittymiä, joita pitää koossa rakkaus lajiin ja mahdollisuudet sen tarjoamiin identiteetteihin ja vapaa-ajan mielekkyyteen. (Saari 2015, 10.) Yhtenä syynä nähdään myös kielteiset tai ennakkoluuloiset asenteet vammaisia. Nuorten liikuntaharrastukset ovat sidoksissa useimmiten urheiluseuroihin ja – järjestöihin ja harrastamista johtaa ja valvoo aikuinen. Mahdollisuudet ja esteet Liikunnan merkitysten ja harrastamisen motivaation suhteen vammaisten nuorten keskuudessa kerätty aineisto antaa samankaltaisia tuloksia kuin nuorten liikuntatutkimuksissa yleensä. Yhteiskuntatieteellinen vammaistutkimus on kuitenkin noussut Suomessakin emansipatoriseksi sosiaalitieteiden haaraksi, jossa pyritään tutkimaan vammaisen ihmisen asemaa yhteisöissä ja yhteiskunnassa sekä niitä esteitä tai rajoitteita, joita he joutuvat kohtaamaan elääkseen mielekästä elämää. Esimerkiksi laskettelurinteillä kerätyn aineiston perusteella havaittiin, että hyvä fyysinen kunto, terveellinen syöminen, painon pitäminen kohtuudessa ja sen vaikutus ulkonäköön tuntuvat liittyvän keskeisesti liikuntaharrastuksen tuomaan hyvän olon tunteeseen. Harrastustoverit ovat toki läsnä ja se onkin hyvin tärkeää, mutta omakohtainen osaaminen ja menestys ovat kuitenkin monen kohdalla olennaisinta motivaation kannalta. Aineistoa kerättiin ratsastustalleilla, yleisurheilussa, laskettelussa ja muissa lumilajeissa, näkövammaisten maalipallossa, jalkapallossa ja judossa. Hankkeessa keskitytään erityisesti sen tutkimiseen, millaisena vammaisten nuorten asema näyttäytyy yhdenvertaisuuden näkökulmasta muiden nuorten joukossa erilaisissa nuorten liikuntakulttuureissa. Liikunta vammaiselle nuorelle – harrastus vai elämäntapa. Hauskuus on erittäin tärkeä liikunnan mielekkyyden elementti. Tässä tutkimushankkeessa pyritään tarkastelemaan vammaisten nuorten asemaa erilaisissa nuorten liikuntakulttuureissa kysymällä, millaisia mahdollisuuksia vammaisilla nuorilla on harrastaa liikuntaa yhdessä muiden nuorten kanssa. Vapaa-aika ja harrastukset ovat keskeisiä nuorisotutkimuksen tutkimuskohteita. Useimmilla liikuntapaikoilla ja urheiluseuroilla ei ole jäsenistössään erityistä tukea tarvitsevia lapsia tai nuoria. Liikunnan merkitykset elämässä ja harrastamisen mielekkyyttä luovat asiat ovat kaikille nuorille yhteisiä. Esimerkiksi vanhemmat toimivat tsemppareina ja sparraajina ja osallistuvat aktiivisesti nuoren harrastukseen harrastaen usein itsekin mukana
Mahdollisuudet harrastaa liikuntaa yhteisöllisesti tai ryhmässä ovat vammaisilla lapsilla ja nuorilla vähäisemmät kuin muilla. Kysymys on usein siitä yhteenkuuluvuuden tunteesta, joka syntyy samankaltaisesta kokemuspiiristä kehitysvammaisen lapsen perheenjäsenenä (esim. Aineistoon lukeutuneessa Suomen mestaruusturnauksessa kesäistä sunnuntaipäivää vietettiin urheilukentällä rennosti eväitä syöden, oleskellen ja seurustellen hauskanpidon merkeissä. Keskeiseksi ongelmaksi on koettu osaamisen puute erityistä tukea tarvitsevien ohjaamisessa.. Lajin harrastamisella on myös elämäntapaan liittyviä merkityksiä, jotka muodostavat perheiden välisiä kiinteitä sidoksia useiden vuosien ajaksi. Esimerkiksi kehitysvammaisten henkilöiden intressit ja aktiviteetit muodostavat tiivistä ja erityislaatuista perheiden keskinäistä yhteisöllisyyttä. Yhdenvertaisuuden periaate johtunee ainakin siitä, että lajia harrastetaan Suomessa hyvin vähän, joten lajista kiinnostuneissa pelaajissa on sekä näkövammaisia että näkeviä, eri ikäisiä miehiä ja naisia. Esimerkiksi kehitysvammaisten nuorten jalkapallossa yhteisöllisyys perustuu pitkälti siihen elämäntapaan, joka liittyy nuoren harrastukseen ja sen ympärillä toimimiseen. Esimerkiksi näkövammaisten maalipallon kohdalla yhdenvertaisuuden elementti on voimakas eikä sosiaalista erottelua näkövammaisten ja muiden välillä näyttänyt olevan. Palveluja ja fasiliteetteja erityistä tukea tarvitseville ei siis välttämättä ole riittävästi kunnallisessa tarjonnassa, eikä kolmannella sektorilla kyetä nykyisellään vastaamaan kaikkien tarpeisiin. Esimerkiksi kehitysvammaisten nuorten jalkapallo herätti havaintojen perusteella uteliaisuutta ja hämmennystä muiden saman ikäisten lajinharrastajien keskuudessa. Myös harvinaiset, uudemmat liikuntalajit kiinnostavat kovasti nuoria kyselyaineistomme perusteella, mutta monellakaan paikkakunnalla niiden harrastamiseen ei ole riittävästi mahdollisuuksia eikä tarjolla tukea tai avustajia kyseisissä lajeissa. Kielteisten asenteiden merkitystä ei ole syytä ainakaan vähätellä syynä siihen, ettei erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja muiden nuorten keskinäisiä ryhmiä muodostu helposti urheiluseuroihin ja liikuntakulttuurisiin yhteisöihin. Harrastamisen mahdollisuudet rajoittuvat Suomessa erityistä tukea tarvitseville suunnattuihin liikuntapalveluihin, joiden tarjonta vaihtelee paikkakuntakohtaisesti erittäin paljon. Kielteinen asennemaailma vaikuttaa paljon siihen, että vammaiset nuoret joutuvat eristetyksi muista ja vammaisuuden kokemukselle perustuvat yhteisöt eristäytyvät kokonaan omaksi saarekkeekseen. Vammaisten henkilöiden urheilu-ja liikuntakulttuurien eristyneisyys on rakenteellinen epäkohta. Niukemman lajitarjonnan lisäksi tämä oli kytkeytynyt siihen, että kaupunkien välillä on huomattavia eroja palvelutarjonnan luonteessa erityistä tukea liikuntaharrastuksissa tarvitseville. Eräs haastateltu kaksikymmenvuotias näkövammainen maalipalloilija ei mielestään juurikaan ole Ystävien tapaaminen ja yhteisöllisyyden merkitys ovat olennaisia harrastuksen mielekkyyden kokemuksissa. 44 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 ihmisiä kohtaan, sillä esimerkiksi jotkut nuoret eivät halua harrastustovereikseen vammaisia ihmisiä. Kilpailullisuus tuntui puuttuvan tästä turnauksesta miltei kokonaan ja kaikkien saavutuksia, onnistuneita maaleja ja syöttöjä juhlittiin kunnolla ”tuulettamalla” ja metelöimällä. Aineistonkeruun aikana havaitsimme kuitenkin myös sen, että muutamien harvinaisempien urheilulajien kohdalla seuratoiminta perustuu vahvasti yhdenvertaisuuden idealle. Vammaisuuden perustalle syntyvät yhteisöt ovat kuitenkin alttiita syrjinnälle ja kielteisille asenteille. Eriksson 2008.) Liikunnan ja urheilun maailmassakin muodostetaan tiivistä yhteisöllisyyttä näiden perheiden välillä, jolloin harrastamisen ilo syntyy pitkälti kollektiivisuudesta ja sosiaalisesta samankaltaisuudesta. Tämä havaittiin myös aineistossamme ainakin ratsastustallilla, jossa oli päädytty järjestämään erilliset viikonpäivät erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten ratsastusvalmennusta varten. Erityinen yhteisöllisyys liikunnan parissa Yhteisöllisyyden merkitys vammaisten nuorten liikuntaharrastuksissa ei rajoitu pelkästään yksittäisiin ystävyyssuhteisiin ja kaveripiirin laajenemiseen. Kentän reunalle kerääntyneet nuoret huvittuivat muun muassa joidenkin pelaajien ulkonäöstä. Aineistossamme on muun muassa esimerkki, jossa nuoren liikuntaharrastukselle ei muuton jälkeen enää löytynyt uudelta asuinpaikkakunnalta samanlaisia mahdollisuuksia
& Rannikko A. 2016: Media hanskassa. Tiedon puute, väärät käsitykset ja ennakkoluulot vaikuttavat paljon siinä, millaisia mahdollisuuksia vammaisilla nuorilla on harrastaa muiden nuorten kanssa. Vammaisten lasten ja nuorten liikunnalliseen osallisuuteen on kuitenkin panostettu paljon esimerkiksi kolmannella sektorilla erilaisin kokeiluin ja kampanjoin. Esimerkiksi asennemuutokseen on mahdollista panostaa entistä enemmän muun muassa levittämällä tietoa osallisuudesta erilaisissa liikuntaharrastuksissa ja – kulttuureissa mahdollisesta vammaisuudesta huolimatta. Helsinki: Kehitysvammaliitto. Palloilijat tapailevat ja viettävät aikaa yhdessä myös pelaamisen ulkopuolisella vapaa-ajalla. SUSAN ERIKSSON, YTT Tutkija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Nuorisoalan tutkimusja kehittämiskeskus Juvenia Sähköposti: Susan.Eriksson@xamk.fi LÄHTEET: Eriksson S. ”Vammaisurheilun” kaksinainen sanoma Vammaisten henkilöiden urheilu-ja liikuntakulttuurien eristyneisyys on rakenteellinen epäkohta, johon vaikuttavat useat syyt. Lapsille ja nuorille pyritään esimerkiksi etsimään vapaaehtoisia henkilöitä avustamaan liikuntaharrastuksen hankinnassa, kuten Vammaisurheilu ry.:n kansainvälisessä Valtti-hankkeessa. Helsinki: Suomen vammaisurheilu ja – liikunta Vau ry. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. 2015: Vaihtoehtolajit nuorten liikunnallisena elämäntapana. Nuorten vapaa-aikatutkimus 2016 mediasta ja liikunnasta. Eristetty asema näkyy myös kielenkäytössä, kun puhutaan esimerkiksi vammaisurheilusta tai – liikunnasta, joka tulee tulkituksi erilliseksi toiminnaksi urheilun alueella. Keskeiseksi ongelmaksi on koettu osaamisen puute erityistä tukea tarvitsevien ohjaamisessa niin, että nuoret voisivat osallistua laajemmin urheiluseuratoimintaan. 2008: Erot, erilaisuus ja elinolot. Liikanen V. Saari A. & Salasuo M. Hän on lähtenyt harrastamaan lajia ystävien suosituksesta ja saanut lisää ystäviä harrastuksen myötä. Eristetty asema edesauttaa myös väärien käsitysten syntymistä vammaisista henkilöistä ja siihen, että tietoa ei tarjoudu vammaisuudesta ja sen vaikutuksista mahdollisuuksiin harrastaa urheilua. Liikkumiseen ja liikunnalliseen osallisuuteen panostaminen koskee tällä hetkellä kaikkia lapsia ja nuoria yhtenä esimerkkinä Liikkuva koulu -hanke, jossa heitä pyritään rohkaisemaan liikunnan pariin kannustamalla siihen koulussa. Liikunta & Tiede 52 (1): 47-54. Vammaisuuden perustalle syntyvät yhteisöt ovat alttiita syrjinnälle ja kielteisille asenteille.. Raportti 29.12.2015. Se hälventäisi ennakkoluuloja liikuntaseuroissa ja liikuntapaikoilla sekä lasten ja nuorten keskuudessa. 45 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 kokenut vammalle perustuvaa syrjintää. Merikivi J. Vammaisten arkielämä ja itsemäärääminen. Kehitysvammaliiton tutkimuksia 3/2008. http://www.vammaisurheilu.fi/images/tiedostot/ladattavat-tiedostot/vammaisurheilujaerityisliikuntaseuroissa2015-1.pdf (luettu 15.6.2017) Liikkumiseen ja liikunnalliseen osallisuuteen panostaminen koskee tällä hetkellä kaikkia lapsia ja nuoria. 2015: Erityisliikunta ja vammaisurheilu seuroissa. & Myllyniemi S. Maalipallon harrastamiselle perustuva elämänmuoto on tiivis ja yhteisöllinen, mutta yhteisöllisyys ei perustu niinkään vammaisuuden kokemukselle kuin innostavalle harrastustoiminnalle. Tutkimuksemme tuottaa käytäntöön sovellettavaa tietoa muun muassa vammaisten lasten ja nuorten osallisuuden parantamista varten yhteiskuntarakenteissa
46 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Teksti: RIITTA PYKY Nuorten miesten liikkumisprofiilit – eroaako maalaispoika kaupungin kasvatista. Kuva: ANTERO AALTONEN
Noina vuosina yhteensä 4116 miestä vastasi kyselyymme ja 3722 miehen kunto mitattiin. Maaseudulla harrastusmahdollisuuksien lajikirjo voi olla hyvinkin suppea ohjaajapulasta johtuen, eivätkä rakennettu ympäristö tai liikuntapaikat tue trendikkäiden nuorisolajien harrastamista. Tutkimuksellisesti nuoret miehet on mielenkiintoinen ryhmä, koska koko ikäluokka on mahdollista tavoittaa vuosittaisissa kutsuntatilaisuuksissa. Elämänlaatu koetaan kaupungissa paremmaksi, mutta onnellisia on eniten harvaan asutulla maaseudulla. Luontoliikunnalle ominaista ovat myös sen voimaannuttavat ja stressitasoa alentavat hyvinvointivaikutukset. Luontoliikunta on maaseudulla yleisempää kuin kaupungissa ja oma kotipiha ja puutarha ovat potentiaalisia paikkoja sekä kevyelle että rasittavalle liikunnalle (McCrorie ym. Puolustusvoimien tilastojen mukaan vuonna 2009 keskimäärin jopa joka kolmannella oululaisella kutsunnanalaisella nuorella miehellä oli terveydellisiä ongelmia, jotka estivät varusmiestai siviilipalveluksen suorittamisen. 47 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Suomalaisten hyvinvointi vaihtelee maaseutumaisten ja kaupunkimaisten alueiden välillä. (James ym. Tämä varsin heterogeeninen joukko näkyy säännöllisin väliajoin mediassa liikunnan kannalta negatiivisessa valossa. Maalaispoika eroaa kaupungin kasvatista ja tämä olisi hyvä huomioida paremmin myös liikuntatutkimuksessa ja terveyden edistämistyössä. 2016.) Rakennetun ympäristön ominaisuuksista korkea väestötiheys, runsas risteyksien määrä, tiheä N uorten miesten joukkoon mahtuu monenlaista: liikunnallista ja liikkumatonta, seurallista ja syrjään vetäytyvää, maaseudun poikaa ja kaupungin kasvattia. (Saarsalmi ym. Syrjäseudulla korostuu perhekeskeinen elämäntapa ja kodin läheinen luonto tarjoaa paikkoja omatoimiselle tekemiselle (Tuuva-Hongisto ym. Näiden ominaisuuksien määrä vaihtelee asuinympäristöstä riippuen. Maaseudulla on kärsitty viimeiset vuosikymmenet palvelujen vähenemisestä ja asukkaiden poismuutosta. Riippumatta siitä mitä luokittelua käytetään, suomalaisten hyvinvointi vaihtelee maaseutumaisten ja kaupunkimaisten alueiden välillä. Kadut ja koulujen pihat ovat usein kaupunkilaisnuorille puistoja tärkeämpiä liikuntapaikkoja. Maaseudulla työkyky koetaan useammin heikentyneeksi kuin kaupungissa. Maaseutu ja kaupunkiympäristö tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia liikkumiseen Maaseutu ja kaupunki eroavat toisistaan sekä rakennetun että luonnollisen ympäristön osalta. 2015; Dadvand ym. Omatoimisuus on välttämätöntä, koska valmiita vaihtoehtoja ei ole tarjolla samalla tavalla kuin kaupungissa. 2016). Tutkimusten mukaan maailmanlaajuisesti vain viidennes nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi (Hallal ym. Niinpä tuolloin käynnistyneessä MOPO-tutkimuksessakin (www. tuunaamopo.fi) päätettiin keskittyä kutsuntaikäisiin miehiin. Asuinympäristön ja liikkumisen tutkimuksessa on keskitytty pääasiassa rakennettuun ympäristöön, vaikka vihreän ympäristön on tutkittu edistävän erityisesti ripeää fyysistä aktiivisuutta ja koettua terveyttä. 2014; McGrath ym. (McCrorie ym. Lihavien ja niukasti. Pojat liikkuvat hieman enemmän kuin tytöt. Liikkumista rajoittavat tekijät ja liikuntapalvelujen tarjonta eroavat asuinpaikasta riippuen. Lisäksi tutkimme nuorten miesten asuinympäristöjä paikkatietomenetelmiä hyödyntäen. Myös liikkumisen kulttuuri ja mahdollisuudet ovat maaseudulla erilaiset kuin kaupungissa. Onneksi Suomessa on tehty varsinkin viime vuosina laadukasta tutkimusta syrjäseutujen nuorista. Kansainvälisten tutkimusten mukaan kaupungin kasvatit viettävät viheralueilla vain vähän aikaa ja tytöt vielä vähemmän kuin pojat. 2012). Koska tutkimus keskittyy usein kaupunkeihin, maaseudulla asuvien ihmisten ääni on vaarassa jäädä kuulematta. kasviksia käyttävien osuudet ovat myös suurempia maaseudulla. Yhdeksäsluokkalaisista suomalaisista nuorista vain kymmenen prosenttia liikkuu terveysliikuntasuosituksen mukaisen tunnin päivässä. Usein uutisointi koskee varusmiehiä. Palvelukseen astuneet varusmiehethän ovat jo tietyllä tavalla valikoitunutta joukkoa. Asuinalueiden välillä on eroja myös palveluiden riittävyyden suhteen. 2015.) Ympäristötekijät ja liikunta Monilla ympäristötekijöillä kuten luonnon määrällä tai kävelyja pyöräilyreittien tiheydellä on vaikutusta ihmisten liikkumiseen (Pratt ym. 2014.) Hyvinvoinnin erojen vuoksi on tärkeää selvittää tutkimuksella, kuinka kustannustehokkainta terveydenedistäjää, liikuntaa, voidaan edistää sekä maaseutuettä kaupunkiympäristöissä. 2012). Hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa Maaseutu voidaan jakaa uusimman kaupunkimaaseutu-luokituksen mukaan maaseudun paikalliskeskuksiin, kaupungin läheiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun (Suomen ympäristökeskus). Kaupungissa erilaisten rakennettua ympäristöä hyödyntävien kaupunkilajien harrastaminen on mahdollista ja ohjatuista ryhmistä löytyy jokaisella jotakin. 2014; Picavet ym. Erityisesti maaseudulla asuvat nuoret arvelevat, etteivät jaksa työelämässä eläkeikään asti. 2016). Keräsimme tietoa nuorten miesten liikuntaaktiivisuudesta, liikuntasuhteesta, hyvinvoinnista, informaatiokäyttäytymisestä, elintavoista ja kunnosta Oulun kutsunnoissa vuosina 2009 2013. (Kokko & Hämylä 2014.) Liikkumattomuus, epäterveet elintavat, syrjäytyminen ja ylipainoisuus näkyvät myös kutsuntatarkastuksissa
48 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 joukkoliikenneverkosto ja puistojen lukumäärä ovat yhteydessä aikuisväestön liikunta-aktiivisuuteen (Sallis ym. 2013). Erilaiset pallopelit, kuntosali, lenkkeily ja pyöräily olivat enemmistön liikuntalajeja molemmissa ympäristöissä, mutta taistelulajeja ja muita erikoisempia liikuntamuotoja harrastettiin rakennetussa ympäristössä hieman enemmän. Enemmistö nuorista asuu rakennetussa ympäristössä Enemmistö (68 %) nuorista miehistä asui rakennetussa ympäristössä. Luonnollisessa ympäristössä asuvat nuoret miehet opiskelivat useammin ammattiopistossa, joivat vähemmän alkoholia ja olivat tyytyväisempiä kotinsa taloustilanteeseen kuin rakennetussa ympäristössä asuvat. 2012.) Vanhempien merkitystä liikkumiselle eri asuinympäristöissä on tutkittu vain vähän. Ikääntyneillä ympäristön turvallisuus edistää liikkumista, mutta nuorilla motiivit voivat olla erilaiset. 2016). Lisätarkasteluja tehtiin myös 7-portaisella kaupunkimaaseutu-luokituksella. Ehkäpä juuri jännittävä ja vaihteleva ympäristö saa nuorison liikkeelle. Käytimme tutkimuksessa 1904 kutsuntaikäisen miehen kyselyaineistoa vuosilta 2012–2013, tutkittavien kotiosoitteen perusteella laskettuja paikkatietomuuttujia ja 202 mieheltä viikon ajan mitattua fyysistä aktiivisuutta. Vanhempien omalla liikunta-aktiivisuudella tai lasten käsityksellä vanhempiensa aktiivisuudesta ei ole aina todettu olevan yhteyttä lasten liikunta-aktiivisuuteen. Myös luontoympäristön tyypillä on väliä: kaupunkipuistot kannustavat kävelyyn ja maaseutumaisempi ympäristö puutarhanhoitoon, pihatöihin ja muuhun hyötyliikuntaan. Noin 85 prosenttia nuorukaisista raportoi terveyden edistämisen liikuntamotiivikseen, 75 prosenttia kunnon kohottamisen ja samoin 75 prosenttia liikunnan aiheuttamasta hyvänolon tunteesta nauttimisen. Asuinympäristöllä on siis merkitystä, mutta miten se näkyy pohjoissuomalaisten nuorten miesten liikkumisessa. Vertailevia tutkimuksia liikunnan määrästä on vähän, mutta joidenkin kansainvälisten tutkimusten mukaan maaseudun nuoret liikkuvat kaupunkilaistovereitaan vähemmän (Moore ym. Avoimilla kysymyksillä selvitetyissä huonoimmissa ja parhaissa liikuntakokemuksissa ei myöskään ollut eroja. Huonot kulkuyhteydet ja sopivan liikuntaryhmän puute sen sijaan rajoittivat enemmän maaseudun poikien liikkumista. 2012; Bauman ym. Sekä äidin että isän aktiivisuuden on raportoitu oleTutkimuksellisesti nuoret miehet on mielenkiintoinen ryhmä, koska koko ikäluokka on mahdollista tavoittaa vuosittaisissa kutsuntatilaisuuksissa.. Noin puolet miehistä koki työstä tai opiskelusta johtuvan väsymyksen rajoittavan liikkumista, 42 prosenttia ilmoitti liikkumattomuuden syyksi laiskuuden ja 34 prosenttia ajan puutteen. Luonnollisessa ympäristössä asuvista 13 prosenttia asui maaseudulla. Liikunnan motiiveissa ei ollut eroja luonnollisen ja rakennetun asuinpaikan välillä. Vanhempien tuki ja harrastamisen mahdollistaminen edesauttaa lasten liikunnallisen elämäntavan muodostumista. Myös liikuntaa eniten rajoittavat tekijät olivat osittain yhtenäiset rakennetussa ja luonnollisessa ympäristössä. (Sleddens ym. Itse arvioidussa tai objektiivisesti mitatussa fyysisessä aktiivisuudessa ei ollut asuinpaikkojen välillä tilastollisesti merkitsevää eroa. (Picavet ym. Halusimme MOPO-tutkimuksessa selvittää, ovatko fyysinen aktiivisuus ja siihen liittyvät tekijät, motiivit ja rajoitteet erilaisia nuorten miesten asuinpaikasta riippuen. Noin kuudesosa luonnollisessa ympäristössä asuvista ja vajaa viidennes rakennetussa ympäristössä asuvista miehistä raportoi tekevänsä vain kevyitä kotitöitä, mutta ei ollut muuten fyysisesti aktiivinen. 2011). Mikäli tutkittavan asuinympäristö kilometrin säteellä kotiosoitteesta sisälsi enemmän rakennettua aluetta (1) kuin luonnollista (2-5) nuoren katsottiin asuvan rakennetussa ympäristössä ja luonnollisen ympäristön osalta toisinpäin (2-5 enemmän kuin 1). Vanhempien eroavat roolit Vanhemmilla on suuri merkitys lastensa liikkumiselle. Samat motiivit liikuttavat maaseudulla ja kaupungissa Liikunnan motiiveja ja rajoitteita selvitettiin kyselyllä. Määrittelimme nuorten asuinympäristön Corinemaankäyttöaineistolla, joka jakaa maankäytön viiteen yläluokkaan: 1) Rakennetut alueet 2) Maatalousalueet 3) Metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat 4) Kosteikot ja avoimet suot sekä 5) Vesialueet. 2016.) Liikkumista edistäviä ympäristöjä on tutkittu Suomessa vain vähän ja kansainväliset tulokset ovat nuorten osalta ristiriitaisia riippuen siitä, onko käytetty objektiivisia vai subjektiivisia liikunnan ja ympäristön mittareita. Keskimäärin 66 prosenttia koki liikunnan tuovan lisää energiaa arkeen ja 65 prosenttia liikkui kasvattaakseen lihasmassaansa. Aikaisempien tutkimusten mukaan monipuolinen maankäyttö ja korkea asuntojen tiheys ovat yhteydessä nuorten liikkumiseen (Ding ym. Pienemmälle joukolle tehdyn aktiivisuusmittauksen mukaan nuorille miehille kertyi keskimäärin 12 minuuttia päivässä vähintään kohtuullisesti rasittavaa fyysistä aktiivisuutta
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa vuonna 2013 – ATH-tutkimuksen tuloksia uuden kaupunki-maaseutuluokituksen mukaan. tutkimus syrjäkylän nuorista, joiden vapaa-aikaa leimaa kaupunkiympäristössä ehkä vähemmälle huomiolle jäävä kotikeskeisyys. Ding D ym. Karvonen S ja Kaikkonen R. Physical activity among spanish adolescents: Relationship with their relatives’ physical activity – the AVENA study. 2012. Keuruu, Suomi.. Curr Epidemiol Rep 2(2):131-142; doi: 10.1007/s40471-015-0043-7 [doi]. Tuuva-Hongisto S, Pöysä V, Armila P. Is environmental setting associated with the intensity and duration of children’s physical activity. Vaikka tutkimuksessamme maalaispojat olivat osa luonnollisessa ympäristössä asuvien nuorten joukkoa, on hyvä muistaa, että syrjäisiä kyliä ei ole vain harvaan asutulla maaseudulla. Global physical activity levels: Surveillance progress, pitfalls, and prospects. 2013. Dumith SC, Gigante DP, Domingues MR, Hallal PC, Menezes AM, Kohl HW, 3rd. McCrorie PR, Fenton C, Ellaway A. 2012;15(12):2237-2245. A review of the health benefits of greenness. Syrjäkylien nuoret – unohdetut kuntalaiset. Prev Med 89:7-14; doi: 10.1016/j.ypmed.2016.04.021 [doi]. Prev Med. Environ Int 91:161-167; doi: 10.1016/j.envint.2016.02.029 [doi]. Maalaispoika eroaa kaupungin kasvatista ja tämä olisi hyvä huomioida paremmin myös liikuntatutkimuksessa ja terveyden edistämistyössä. Greener living environment healthier people?: Exploring green space, physical activity and health in the doetinchem cohort study. The implications of megatrends in information and communication technology and transportation for changes in global physical activity. 2016. 2012. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:2. 2014;90(1):35-41. 2016. 49 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 van yhteydessä kaupunkilaispoikien liikkumiseen kansainvälisissä tutkimuksissa. MOPO-tutkimuksemme monimuuttuja-analyyseissä äidin korkea liikunta-aktiivisuus oli yhteydessä rakennetussa ympäristössä asuvien nuorten miesten liikunta-aktiivisuuteen. James P, Banay RF, Hart JE, Laden F. Association of the built environment with physical activity and adiposity in rural and urban youth. 2012;13(11):1015-1033. Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 99. Tasa-arvoa liikuntatutkimukseen ja terveyden edistämiseen asuinpaikasta riippumatta Vastaus tämän kirjoituksen otsikon kysymykseen on helppo. Sleddens EF, Kremers SP, Hughes SO, ym. Tästä mielenkiintoisesta ilmiöstä antaa viitteitä myös Tuuva-Hongiston ym. Physical activity in relation to urban environments in 14 cities worldwide: A cross-sectional study. Jones AP, Coombes EG, Griffin SJ, van Sluijs EM. Am J Prev Med 2011;41(4):442– 455. Kuntaliitosten myötä syrjäseutuja on myös entistä enemmän pinta-alaltaan suurten kaupunkien kaukaisilla reuna-alueilla. Ainakin vanhempien rooli, liikkumista rajoittavat tekijät ja liikuntapalvelujen tarjonta eroavat asuinpaikasta riippuen. Environmental supportiveness for physical activity in english schoolchildren: A study using global positioning systems. Liikkumista rajoittavat huonot kulkuyhteydet ja sopivan liikuntaryhmän puute viittaavat maaseudun väheneviin palveluihin. Public Health Nutr. Dadvand P, Bartoll X, Basagana X, Dalmau-Bueno A, Martinez D, Ambros A ym. Physical activity in adolescents: Analysis of the social influence of parents and friends. 2016. Green spaces and general health: Roles of mental health status, social support, and physical activity. 2014. Coombes E, van Sluijs E, Jones A. Martin-Matillas M, Ortega FB, Chillon P, ym. Hallal PC, Andersen LB, Bull FC, Guthold R, Haskell W, Ekelund U et al. Aktiivisia kyläyhdistyksiä ja tyhjiä kyläkouluja kyllä löytyy toiminnan pyörittämiseksi. 2009. 2014. J Pediatr (Rio J). Int J Behav Nutr Phys Act 11:93-014-0093-0; doi: 10.1186/s12966-014-0093-0 [doi]. Moore JB, Brinkley J, Crawford TW, Evenson KR, Brownson RC. Lancet 380(9838):282-293; doi: 10.1016/S01406736(12)60736-3 [doi]. Kokko S & Hämylä R (toim.). Isän runsas liikkuminen taas liittyi luonnollisessa ympäristössä asuvien nuorukaisten korkeaan liikunta-aktiivisuuteen. 2012. (Martin-Matillas ym. Lancet 380(9838):247-257; doi: 10.1016/ S0140-6736(12)60646-1 [doi]. 2015. Kunnallisalan kehittämissäätiö. 2014; Dumith ym. Lancet 387(10034):2207-2217; doi: 10.1016/S0140-6736(15)01284-2 [doi]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2012.) Maaseutunuorista tutkimuksia on hyvin niukasti. Physical activity parenting: A systematic review of questionnaires and their associations with child activity levels. Saarsalmi P, Koskela T, Virtala E, Murto J, Pentala O, Kauppinen T. Associations of objectively measured built-environment attributes with youth moderate-vigorous physical activity: A systematic review and meta-analysis. Uudet menetelmät ovat tarpeen, jotta liikuntapalvelujen tasapuolinen saavutettavuus taataan asuinpaikasta riippumatta. Voisiko maaseudulle esimerkiksi tuoda liikunnanohjausta virtuaalisesti. Sallis JF, Cerin E, Conway TL, Adams MA, Frank LD, Pratt M ym. A Review. 2016. 2011; Cheng ym. Int J Behav Nutr Phys Act 6:42-5868-6-42; doi: 10.1186/1479-5868-6-42 [doi]. Predictors of physical activity change during adolescence: A 3.5-year follow-up. Combining GPS, GIS, and accelerometry to explore the physical activity and environment relationship in children and young people – a review. J Sports Sci. Neighborhood Environment and Physical Activity Among Youth. Nuoret omaksuvat helposti uusia teknologioita. Cheng LA, Mendonca G, Farias Junior JC. Health Place 20:62-65; doi: 10.1016/j.healthplace.2012.11.008 [doi]. McGrath LJ, Hopkins WG, Hinckson EA. Picavet HS, Milder I, Kruize H, de Vries S, Hermans T, Wendel-Vos W. 2015. Kun palvelut ja kaverit ovat kymmenien kilometrien päässä, ulkona touhutaan enimmäkseen perheen kanssa ja usein kaverina on oma isä. 2011;29(4):329-336. Sports Med 45(6):841-865; doi: 10.1007/s40279-015-0301-3 [doi]. Obes Rev. findings from the SPEEDY GPS study. Lancet 380(9838):258-271; doi: 10.1016/S0140-6736(12)60735-1 [doi]. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2014. RIITTA PYKY, LitM, insinööri (AMK) Projektikoordinaattori, tutkija ODL Liikuntaklinikka Oulun yliopisto Sähköposti: riitta.pyky@odl.fi LÄHTEET: Bauman AE, Reis RS, Sallis JF, Wells JC, Loos RJ, Martin BW ym. 2013;56(2):145-148. Correlates of physical activity: Why are some people physically active and others not. Pratt M, Sarmiento OL, Montes F, Ogilvie D, Marcus BH, Perez LG ym. Epätasa-arvoiset liikuntamahdollisuudet tulisi huomioida myös kuntien palvelujen kehittämisessä
50 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Teksti: KATI LEHTONEN VALTA JA VERKOSTOT SUOMALAISESSA LIIKUNTAJA URHEILUJÄRJESTELMÄSSÄ: Keskittynyttä, hajautunutta ja hetkellistä Kuva: ANTERO AALTONEN
Tässä artikkelissa vallan ja verkoston tematiikkaan sukelletaan väitöskirjatutkimukseni ”Muuttuvat rakenteet – staattiset verkostot. Suomalaisen liikuntaja urheilujärjestelmän rakenteelliset muutokset 2008–2015” myötä. Verkostoihin jos mihin pätee hyvin tutkimuksen tekoon liittyvä sanonta ”saat sen, mitä kysyt.” Havainnollistan tutkimukseni keskeisiä tuloksia kolmen kuvan avulla, jotka kaikki tuovat esille eri vivahteita verkostojen rakenteista. Miten he sitä käyttävät. Liikunnassa ja urheilussa institutionaalista päätöksentekovaltaa on pitänyt hallussaan pieni joukko ihmisiä. 51 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Valta ja verkostot ovat kiehtova käsitepari. Toiseksi visualisointien kanssa voi leikitellä loputtomasti ja tylsäksi kääntyvät iltapäivän tunnit voi aina täyttää kikkailemalla uusilla kuvilla. (emt.) Vallan tyhjiö on todellinen, mutta yhdelläkään henkilöllä ei ole muita merkittävästi enemmän jäsenyyksiä.. Samalla verkostot ovat myös päättymättömiä. Rakenteellinen lähestymistapa mahdollistaa laajemman systeemin ja sen eri komponenttien tunnistamisen. Hallitusja työryhmäjäsenyyksistä muodostuvien verkostojen rakenteen hahmottaminen tuottaa tutkimuksessani tulkinnan liikuntaja urheilujärjestelmän formaalista päätöksentekorakenteesta, mikä puolestaan heijastelee laajemman järjestelmän kykyä uusiutua tai olla ylipäätään olemassa. Kai Eriksson (2015) on oivallisesti todennut, että verkostot ovat nykyään yhteiskunnallisen olemisen tila ja tapa toimia. Väitöskirjakokonaisuus koostuu neljästä artikkelista, joista kahdessa olen käyttänyt tutkimusmenetelmänä verkostoanalyysiä (ks. Laajemmassa viitekehyksessä artikkelini liittyy isompaan tutkimuskokonaisuuteen, jossa tarkastelen suomalaista liikuntaja urheilujärjestelmää keskusjärjestöjen ja valtion liikuntahallinnon muodostaman systeemisen kokonaisuuden näkökulmasta. Hanneman & Riddle 2011). Kuvat on piirretty Gephi-verkostoanalyysiohjelmalla. Ketkä ovat mukana verkostoissa ja kuka on niissä keskeisin henkilö. Samalla hän osallistuu kummankin organisaation päätöksentekoon. Luolamiesverkostossa on vähän ristikkäisiä yhteyksiä ja välimatkat vastakkaisille luolille, joita tässä tapauksessa ovat keskusjärjestöt, ovat pitkiä. Lähestyn verkostoja rakenteellisesta näkökulmasta. Keskusjärjestöjen ja työryhmien jäsenyysverkostojen rakenne on hyvin erilainen (kuvat 1 ja 2). Kuvassa kaksi on työryhmien jäsenyysverkosto, ja kuvaan kolme olen liittänyt yhteen kahden edellisen aineistot ja piirtänyt kuvan kokonaisverkostosta. Watts 1999). Kolmantena hyvänä puolena verkostoissa on se, että niitä pilkkomalla, yhdistämällä tai aineistoa muovaamalla saa aina uuden tulkinnan. Kenellä valtaa on ja millaista valtaa. (Knoke & Kuklinski 1982, 9-10.) Verkostot kertovat päätöksentekorakenteista Tutkimuskohteeni on liikunnan keskusjärjestöjen hallitusten ja valtion liikuntapoliittisten työryhmien päällekkäisjäsenyydet. Niistä ensimmäisenä on mainittava yllätyksellisyys: verkostossa olevien toimijoiden väliset suhteet voivat olla jotain ihan muuta, kuin mutu-tuntumalla saattoi etukäteen ajatella. Päällekkäisjäsenyyksien ytimeen kuuluu myös ajatus siitä, että suurlinkkaajat yhdistävät toisiinsa yksittäisiä organisaatioita. Esimerkiksi henkilö, jolla on kaksi hallitusjäsenyyttä eri organisaatioissa, yhdistää nämä organisaatiot luottamusmiestasolla. Kuvassa yksi on keskusjärjestöjen hallitusten jäsenyysverkosto. Löydänkö verkostoista kenties myös itseni. Päällekkäisjäsenyyksien ydinajatuksena on jäsenyyksistä kasautuva informaatioja kontrollivalta: mitä enemmän hallitusja työryhmäjäsenyyksiä organisaatiolla tai yksilöllä on, sitä enemmän käytössä on informaatiota, kontrollointija päätöksentekomahdollisuuksia, joita voi hyödyntää henkilökohtaisesti ja organisaatiotasolla (ks. Huomio kiinnittyy yksittäisen toimijan asemaan sosiaalisessa rakenteessa, rakenteen kokonaisuuteen ja toimijoiden välisiin keskinäisriippuvuuksiin. Kumpikin tuottaa lukuisia mielleyhtymiä ja kiinnostavia kysymyksiä. 2016; Lehtonen 2017). Yhteydet muodostuvat luolien ympärille muutamien yksittäisten henkilöiden välityksellä, jolloin kokonaisverkostosta muodostuu sulkeutunut kehä. Keskusjärjestöjen verkosto muodostaa lähes täydellisen ympyräverkoston, jota kutsutaan rakenteensa vuoksi myös luolamiesverkostoksi (ks. Kolme tulkintaa verkostoista ja vallasta Verkostoihin liittyy useita mielenkiintoisia piirteitä. Lehtonen ym. V altaan liittyy keskeisesti ajatus vallan käyttäjistä ja käytön kohteena olemisesta. Verkostot puolestaan alkavat olla jo varsin jokapäiväinen asia, suorastaan elämisen edellytys ja ehto
Kabinettitason rakenne ja portinvartijat Kolmannessa kuvassa on keskusjärjestöjen ja työryhmien muodostama kokonaisverkosto, joka on samalla rakenteellinen kuvaus liikuntaja urheilujärjestelmän systeemisestä kokonaisuudesta ”kabinettitasolla”. KUVA 1. Samalla kuvasta voi havainnoida keskusjärjestöjen keskinäisen hierarkian suhteessa työryhmiin ja ko. Verkostokuvana se ei muodosta selkeää tähteä, mutta metaforisesti työryhmäverkosto on selkeästi hierarkkinen siten, että linkit kasautuvat yksittäisille henkilöille verkoston keskelle ja erot linkkien määrissä ovat suuria (vrt. Erikokoiset fontit kuvaavat keskeisyyttä: mitä suurempi fontti, sitä enemmän organisaation hallituksessa on ollut jäseniä tai keskeisempi henkilö on. Samoilla väreillä kuvatut toimijat ovat muita läheisemmässä suhteessa keskenään kokonaisverkostoon verrattuna. Jokaisella järjestöllä on ollut vuosikymmenten ajan oma tulipaikkansa ja sitä vartioivat henkilöt, eikä ideologisia eroja – kuten kuntoliikuntaa ja huippuurheilua – sekoitettu toisiinsa myöskään hallitusjäsenten tasolla. 52 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Keskusjärjestöjen näkökulmasta katsottuna jäsenyysverkosto todentaa myös 1990-luvun rakennemuutoksen yhteydessä syntyneen monikeskuksisen järjestörakenteen, useat valtakeskittymät ja järjestöjen väliset ideologiset erot (ks. Yhdistettynä verkostona kokonaisuus näyttäytyy nyt erilaisena, ja yllättäen löytyy myös ihmisiä, jotka linkittävät nämä kaksi verkostoa toisiinsa. Erityisosaamisen korostaminen on työryhmätyöskentelyssä normaalia, mutta merkille pantavaa on se, että osa toimijoista on ollut mukana kolmella eri vuosikymmenellä. Keskusjärjestöjen hallitusten jäsenyysverkosto. Vuosikausia kestäneen urheilun muutosprosessin näkökulmasta kuva kertoo karun totuuden: Valtakunnallinen liikuntaja urheiluorganisaatio Valo sijoittuu ympyrän keskelle ja useimmat hallituksen jäsenet, myös monet ensimmäisestä virallisesta hallituksesta, löytyivät jo olemassa olevasta verkostosta. Muutos ja uudistuminen hallitustasolla oli erittäin vähäistä. Samalla syntyy kolmas tulkinta keskeisistä vallankäyttäjistä, jotka muodostuvat nyt sekä keskusjärjestöissä että työryhmissä jäseninä olleista henkilöistä. Samalla huippu-urheilutyöryhmien ympärille keskittyvät niissä jäseninä olleet henkilöt. Keskusjärjestöjen luolasto sijoittuu kuvan alaosaan ja vastaavasti työryhmien verkosto yläosaan. Viivan paksuus kuvaa jäsenyyden kestoa. Mitä paksumpi henkilöä ja organisaatiota yhdistävä viiva on, sitä pidempään henkilö on ollut kyseisen organisaation hallituksen jäsen. Työryhmien jäsenyysverkosto. Kuvan selkeyttämisen ja tekstin näkyvyyden vuoksi verkostosta on otettu pois ne henkilöt, joilla on ollut yksi jäsenyys. Huomionarvoista työryhmäverkostossa on yksilöiden jakaantuminen erityyppisten työryhmien ympärille. Heikkala 1998). KUVA 2. Tähtimallisessa verkostossa erot keskustan ja periferian välillä ovat suuria. Selkeimmin työryhmistä nousevat esille huippu-urheilua kehittäneet työryhmät, jotka kaikki sijoittuvat kuvassa alas muiden hajaantuessa tasaisemmin. Osa heistä on koko verkoston keskeisiä toimijoita, mutta osa selkeästi huippu-urheiluun profiloituneita asiantuntijoita. Luolamiehet eivät jääkään yksin, ja suurlinkkaajien kokonaisverkosto piirtyy kuvaan keskusjärjestöjen ja työryhmien väliselle rajapinnalle. Hanneman & Riddle 2011). Tämä havainto herättää kysymyksiä verkostojen ja päätöksenteon uudistumisesta ja samalla vahvistaa tulkintoja verkoston staattisuudesta. Vastaavasti kuva työryhmien jäsenyysverkostosta (kuva 2) tuo korostuneesti esille verkoston ytimessä olevat keskeiset henkilöt
Suomen Liikunta ja Urheilu ja Olympiakomitea puolestaan muodostivat keskusjärjestöjen napa-akselin. Tutkimukseni aineistona olleista järjestöistä neljä on jo lakkautettu, mikä sinällään ei ole yllätys katsottaessa moninapaista 1990-luvulla luotua järjestörakennetta. Ovatko päätökset olleet liikuntaja urheilujärjestelmää kehittäviä ja kuinka tuloksekkaita. Suurin osa verkostossa olevista ihmisistä on toimijoita, jotka ovat mukana hetkellisesti tai jäsenyyksiä hallituksissa on ollut vain yksi. Nuori Suomi on puolestaan suuntautunut erittäin voimakkaasti työryhmiin mutta ei muihin keskusjärjestöihin Kuntoliikuntaliittoa lukuun ottamatta. Lehtonen 2014). Järjestöt linkittyvät myös yhteen samojen hallitusjäsenten kautta. Keskusjärjestöjen hajaantunut luolasto on liittynyt valtaverkostoihin osittain irrallisena suhdeKokonaisverkostossa on nähtävissä OKM:n vahva organisatorinen rooli. Nämä järjestöt toimivat ”portinvartijoina” työryhmiin, mikä näkyy useina linkkeinä työryhmäverkostoon. Verkostojen muotoutumisen näkökulmasta keskeisintä on ministeriön mahdollisuus käyttää valtaa nimitysvaiheessa. Kokonaisverkostossa on nähtävissä opetusja kulttuuriministeriön vahva organisatorinen rooli. KUVA 3. Heiskanen 1990). Vai onko virkamiehillä vastuuta ollenkaan, vai vain pelkkä keskeinen rooli verkostossa ja mahdollisuus käyttää valtaa niin halutessaan. Kyse on siis siitä, kenelle ylipäätään annetaan mahdollisuus osallistua tai tulla kuulluksi. Uusissa rakenteissa vähemmän vallankäytön paikkoja Suomalaisen liikuntaja urheilujärjestelmän verkostolliset rakenteet ovat samaan aikaan sekä keskittyneitä, hajaantuneita että hetkellisiä. Se herättää kysymyksiä myös vastuusta. Vallan näkökulmasta verkostojen selkeä keskittyminen työryhmäja kokonaisverkostossa vahvistaa mielikuvia siitä, että myös liikunnassa ja urheilussa institutionaalista päätöksentekovaltaa on pitänyt hallussaan pieni joukko ihmisiä. Vallan kuvaaminen verkostojen avulla on tutkimukseni kautta avannut oven liikuntaja urheilujärjestelmän ytimeen eli päätöksentekoon. 53 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 konaisverkoston ytimeen. Liikuntaja urheilujärjestelmän näkökulmasta työryhmien jäsenyyspositiot mahdollistavat osallistumisen laajempaan liikuntapolitiiseen päätöksentekoon. Kuntoliikuntaliitto on kuvassa äärimmäisenä alhaalla ja sen välimatka verkoston ytimeen on pitkä verrattuna muihin järjestöihin. Menneitä vuosikymmeniä on helpompi ymmärtää, mutta ennen kaikkea pitäisi kyetä katsomaan tulevaisuuteen. Ne ovat myös opetusja kulttuuriministeriön mahdollisuuksia hyödyntää omia sidosryhmiään (ks. Keskusjärjestöjen hallitusten ja liikuntapoliittisten työryhmien jäsenyyksistä muodostuva kokonaisverkosto. Jo nyt, vuonna 2017, verkostojen rakenteet. Virkamiesvalta työryhmätyöskentelyn myötä on ymmärrettävää eikä yllättävää, mutta samalla herää kysymys myös vastuusta: ovatko päätökset olleet liikuntaja urheilujärjestelmää kehittäviä tai miten tuloksekkaita ne ovat olleet. verkkona, mutta toisaalta tiukasti ja tietyin ideologisin ehdoin poliittis-hallinnolliseen järjestelmään kiinnittyneenä rakenteena. Selitys voi löytyä siitä, että opetusja kulttuuriministeriön rahoittaman liikuntaohjelman toteutus takasi järjestölle legitiimin aseman suhteessa valtioon, jolloin sen asema suhteessa muihin järjestöihin oli itsenäisempi (ks
London: Sage, 340–369. Helsinki: Pekan Pikapaino Oy. Helsinki: Gaudeamus, 7–26. Scott, John (toim.) Networks of Corporate Power: A Comparative Analysis of Ten Countries. Yhteiskuntatieteellinen verkostoajattelu. 2011. suurlinkkaajia (big linkers) ja samalla verkostoissa muita keskeisempiä (Stokman & Wasseur 1985). Tämä voi johtaa epävirallisten verkostojen vallankäytön lisääntymiseen. 2015. National Networks in 1976: A Structural Comparison. 2016. Lisäksi mukana on valtion liikuntaneuvosto, josta tarkastelussa oli pääsihteereinä ja puheenjohtajina olleet henkilöt. Concepts and measures for basic network analysis. Lehtonen, K. Yhteiskuntapolitiikka 82 (2), 127–140. Aineisto on kerätty keskusjärjestöjen toimintakertomuksista ja työryhmien muistioista (n=100). Väitöskirjatutkimuksen kuvaus ja julkaisutiedot löytyvät osoitteesta: www.likes.fi/lehtonen-vaitoskirja. Network analysis. Liikunnan järjestökentän muutos 1990-luvun Suomessa. & Itkonen, H. 1985. Hallinnon Tutkimus 35 (4), 304–320. Scott & P.J. A. LÄHTEET: Dahl, R. Liikuntajärjestöjen rakenneuudistus 2009–2012. Acta Univerisitatis Tamperensis A 278. Heiskanen, I.1990. NÄIN TUTKITTIIN T utkimuskohde ja aineisto: Liikunnan ja urheilun keskusjärjestöjen (n=5) hallitusten ja liikuntapoliittisten työryhmien (n=16) päällekkäisjäsenyydet (interlocking directorates) vuosilta 1993–2014. & Wasseur, F. Heikkala, J. Lehtonen, K., Laine, K. Carrington (toim.) Social network analysis. Ne toimijat, joille kertyy useampia jäsenyyksiä, ovat nk. N., Stokman, R, Ziegler. 2017. Julkisten, kollektiivisten ja markkinaperusteisten toimijoiden asema Suomen energiasektorin politiikkaverkostossa. 1998. Stokman, F. Acta Universitatis Tamperensis 641. Teoksessa K. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 283. Tampereen yliopisto. Työryhmistä mukana ovat yleispoliittiset työryhmät sekä kaikki liikuntalakia, avustusjärjestelmiä ja huippu-urheilua käsitelleet työryhmät. Eriksson, K. Kulttuurin organisaatiositeet opetusministeriössä. Onks yhteistä todellisuutta. Ajolähtö turvattomiin kotipesiin. Watts, D.J. N. Networks, dynamics and the small world phenomenon. 1999. Ensin mainittu sisältää työryhmät ja hallitukset ja jälkimmäinen niissä jäseninä olevat yksilöt. Selvitys pysyvistä sivuelimistä ja keskeisimmistä sidosryhmäsuhteista. 1989. Teoksessa J. 1982. & Riddle, M. Keskusjärjestöiksi tutkimuksessa luokiteltiin Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU), Olympiakomitea (OK), Nuori Suomi (NS), Kuntoliikuntaliitto (KUNTO) ja Valtakunnallinen liikuntaja urheiluorganisaatio Valo. Glasgow: Polity Press, 20–44. Sage University Paper 28. Kokonaisuutena 2010-luvun loppu näyttäytyy vallan ja verkostojen näkökulmasta katsottuna liikuntaja urheilujärjestelmän murroksen aikana. Lehtonen, K. 54 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 ovat tyystin erilaiset, koska vallankäytön paikat ovat vähentyneet. Energiapolitiikan määräytyminen. Päällekkäisjäsenyydet liikunnan ja urheilun organisaatioverkostossa. Luolamiehet ja Suurlinkkaajat suomalaisessa liikunnan ja urheilun eliittiverkostossa. W. Kaksiulotteisia verkostoja analysoimalla on mahdollista tutkia, mitkä toimijat (organisaatiot tai henkilöt) ovat jäseninä missäkin hallituksessa tai työryhmässä. Hallitusja työryhmäjäsenyyksistä muodostuvat verkostot ovat kaksiulotteisia (affiliation networks), jolloin niissä on sekä tapahtumaettä toimijaulottuvuus. 2014. & Kuklinski, J.H. Johdatus politiikan tutkimukseen. KATI LEHTONEN, LitM Tutkija LIKES Sähköposti: kati.lehtonen@likes.fi Kiitokset: Verkostojen visualisointiin liittyvästä lisäperehdyttämisestä kiitos tutkijatohtori Anssi Smedlundille (Tiedon ja innovaatioiden tutkimuskeskus CKIR, Aalto-yliopisto). Hanneman, R.A. Helsinki: Tammi. & J. Knoke, D. Teoksessa F. 1971. Ruostetsaari, I. Eriksson (toim.) Verkostot yhteiskuntatutkimuksessa. American Journal of Sociology 105 (2), 493–527. Opetusministeriö
Kuva: ANTERO AALTONEN. Myös kuntien välinen yhteistyö tulee lisääntymään soteja maakuntauudistusten myötä. 55 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Teksti: LEENA SOUDUNSAARI, HELKA-LIISA HENTILÄ Poikkihallinnollisella yhteistyöllä arkiliikunnan edellytyksiä kuntiin K aupunkien ja kuntien alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on luoda terveellistä, turvallista ja viihtyisää elinympäristöä. Kaavoitus ohjaa myös liikenteellisten ja teknisten verkostojen rakentamisLiikuntaedellytyksiä edistetään kunnissa etenkin kaavoitustoimen, liikennesuunnittelun ja liikuntatoimen yhteistyöllä. Siinä ratkaistaan maa-alueiden käyttötarkoitukset ja määritellään erilaisten toimintojen, kuten asumisen, palveluiden, virkistysalueiden ja työpaikkojen sijainti. Suunnittelua toteutetaan esimerkiksi kaavoituksen avulla
Hajanainen yhdyskuntarakenne, jossa asuminen, työpaikat ja palvelut on sijoitettu toisistaan erilleen, aiheuttaa välimatkojen pitenemisen kautta autoriippuvuutta. Arkiliikunnan olosuhteiden edistämisessä tulee huomioida eri väestöryhmien tarpeet. Liikuntalain (5 §) mukaan tehtäviä tulee toteuttaa kunnassa eri toimialojen yhteistyönä sekä kehittämällä paikallista, kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä. Liikennesuunnittelu on olennainen osa kaavoitusta. Opaskirjan ohella Liikuntakaavoitus.fi-sivustolta on löydettävissä runsaasti tietoa liikunnalle suotuisten elinympäristöjen suunnittelusta niin kuntalaisten, suunnittelijoiden kuin päätöksentekijöiden näkökulmista. Niitä ja muita hyviä käytäntöjä arkija terveysliikunnan olosuhteiden kehittämiseksi on koottu yksityiskohtaisemmin laatimaamme opaskirjaan (Soudunsaari & Hentilä 2017). Poikkihallinnollinen vuorovaikutus on tärkeää arkija terveysliikunnan olosuhteiden toteuttamiseksi erityisesti kaavoitustoimen, liikennesuunnittelun ja liikuntatoimen viranhaltijoiden yhteistyössä. Kaavoitus avainasemassa elinympäristön rakentumisessa Kunnan tehtävänä on myös luoda yleisiä edellytyksiä kuntalaisten omaehtoiselle liikunnalle (liikuntalaki 390/2015) sekä arvioida kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä (terveydenhuoltolaki 1326/2010). Kävellen tai julkisilla kulkuneuvoilla saavutettavissa olevat päivittäiset lähipalvelut tukevat muun muassa ikääntyvien asumista omissa kodeissaan. Kunnan on myös kuultava asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä. Liikennesuunnittelulla toteutetaan arkiliikunnan ympäristöä asuinpaikkojen välittömässä läheisyydessä, reittejä töihin, kouluun Kunnan on kuultava asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä.. Laki antaa raamit myös kunnan ja eri viranomaisten vuorovaikutukseen sekä kunnan sisäiseen yhteistyöhön. Kaavat valmistellaan yhteistyössä niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa (MRL 6 §). Kaavoitustoimi on erityisen tärkeässä asemassa vakiinnuttamassa arkija terveysliikunnan olosuhteiden suunnitteluun liittyviä käytäntöjä ja kunnan sisäistä toimintakulttuuria. Kaavoittajat kokoavat näkemyksiä eri osapuolilta, neuvottelevat kunnan eri toimialojen ja viranomaisten kanssa sekä valmistelevat kaavoitukseen liittyvien asioiden esittelyt kunnanvaltuustolle ja -hallitukselle sekä lautakunnille. Kaavoituksessa tulee pyrkiä estämään ilmastoja energiapoliittisten tavoitteiden mukaisesti yhdyskuntarakenteen hajaantumista ja vähentämään liikenteen päästöjä. Kuntatasolla laaditaan yleisja asemakaavoja, maakunnissa tehdään maakuntakaavoja. Kunnan sisäinen yhteistyö ratkaisee sen, miten eri toimialat voivat vaikuttaa kaavoitukseen liittyvien tavoitteiden määrittelyyn, selvitysten laatimiseen, kaavavaihtoehtojen suunnitteluun ja niiden vaikutusten arviointiin. Kunnassa eri toimialoilla tehtävät päätökset vaikuttavat arjen elinympäristöjen syntyyn ja sitä kautta kuntalaisten omaehtoisen liikkumisen mahdollisuuksiin. 56 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 ta. Erityisesti kaavoitus ja siihen liittyvä päätöksenteko ovat avainasemassa omaehtoisen arkija terveysliikunnan olosuhteiden kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Kunnan eri toimialat voivat osallistua kaavoitukseen, jos suunnittelu koskee niiden toimialaa. Toimintamallit pohjautuvat kyselyn tuloksiin ja toteutuneisiin kuntaesimerkkeihin. Kunnan sisäinen yhteistyö tärkeää Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan toteuttamassa Missä mennään liikuntakaavoitus -hankkeessa tehtiin kaikkiin Suomen kuntiin syksyllä 2015 internetkysely, jossa kartoitettiin kuntien liikuntakaavoituksen nykytilaa ja poikkihallinnollisia toimintamalleja. Liikuntaa suosiva elinympäristö ennaltaehkäisee sairastumista ja edistää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Poikkihallinnollista vuorovaikutusta onkin syytä kehittää edelleen Poikkihallinnollisessa liikunnan edistämisessä painottuvat kaavoitustoimen, liikennesuunnittelun ja liikuntatoimen tehtävät. Kaavoitus perustuu maankäyttöja rakennuslakiin (132/1999), joka takaa kansalaisten osallistumismahdollisuudet elinympäristön suunnitteluun. Liikuntakaavoitushanketta rahoittavat opetusja kulttuuriministeriö sekä ympäristöministeriö. Kansalaisten, maanomistajien, erilaisten yhteisöjen ja viranomaisten kanssa tapahtuvalla, mutta myös kunnan sisäisellä vuorovaikutuksella tavoitellaan avointa tiedonvaihtoa ja yhteistyötä suunnittelun laadun parantamiseksi. Lasten ja nuorten koulumatkat ovat pyöräillen tai kävellen tehtyinä tärkeä osa heidän päivittäistä liikuntatarvettaan. Yhdyskuntarakenteen täydentäminen mahdollistaa lyhyemmät välimatkat, jolloin liikkuminen voidaan toteuttaa lihasvoimin ja vähäpäästöisesti. Suunnittelun yleisiä tavoitteita ovat muun muassa sujuvien, turvallisten ja esteettömien liikenneverkostojen luominen sekä eri liikennemuotojen yhteensovittaminen
Sitä toteutetaan esimerkiksi paikkakunnan vetovoimaisuuden (maankäyttö, kulttuuri, liikunta), yritysten toiminnan (elinkeinotoimi, hankinnat) ja osaamisen (sivistystoimi) kehittämisen kautta. Päätökseen tulisi sitouttaa niin kuntajohtajat kuin luottamuselimet eri toimialoilla. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326). Näin kaikki toimijat ymmärtävät vastuunsa tavoitteiden toteutumisessa. Liikuntalaki (390/2015) (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150390). & Hentilä, H.-L. Liikuntatoimi on tässä avainasemassa tuottamassa oleellista tietoa eri toimialojen väliseen yhteistyöhön. Kaavoituksen ja liikunnan yhteensovittaminen maakuntien tehtävien kanssa avaa uusia vuorovaikutusmahdollisuuksia ja korostaa entisestään monialaisen yhteistyön merkitystä.. Maankäyttöja rakennuslaki (132/1999) (http://www.finlex.fi/fi/ laki/ajantasa/1999/19990132). Ohjelmien ja suunnitelmien toteutumista tulee seurata ja raportoida niistä eri toimialoille ja luottamushenkilöille. Parlamentaarisen työryhmän väliraportti tulevaisuuden kunnasta. Kuulemista, tiedottamista, tapaamisia, koordinointia Yhteistyö eri toimialojen välillä voi olla enemmän kuin pelkkää tiedottamista ja kuulemista. Asukkaat voivat käyttää esimerkiksi ulkoilureittejä tai hiihtolatuja, jotka eivät ole kaavoitustiedossa. Ne ovat yhteydessä muun muassa elinympäristöön, kaavoitukseen ja liikennejärjestelyihin, jotka luovat kuntalaisten hyvinvoinnin perustaa. Arkiliikunnan olosuhteiden edistämiselle on myös varattava resursseja ja aikaa kullakin toimialalla. Tulevaisuuden kunnan skenaariot ja visiot 2030. LEENA SOUDUNSAARI, TkT, arkkitehti SAFA Yliopisto-opettaja Arkkitehtuurin tiedekunta, Oulun yliopisto Sähköposti: leena.soudunsaari@oulu.fi HELKA-LIISA HENTILÄ, TkT, arkkitehti SAFA Professori Oulun yliopisto Sähköposti: helka-liisa.hentila@oulu.fi LÄHTEET: Liikuntakaavoitus.fi-sivusto (www.liikuntakaavoitus.fi). (Valmisteilla, ei vielä julkaistu.). (2017). Rakentamattomien alueiden, kuten ulkoilualueiden ja metsiköiden ohella tärkeitä liikuntapaikkoja ovat kävelyja pyörätieverkostot sekä ulkoilureitit viheralueilla. Yksi tärkeimmistä liikuntatoimen tehtävistä on liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen. Kunnassa on hyvä tehdä poliittinen päätös liikunnan olosuhteiden edistämisestä. Myös kuntien välinen ja alueellinen yhteistyö tulee lisääntymään soteja maakuntauudistuksen myötä. Asukkaiden, muiden ympäristöä käyttävien, siellä toimivien yhteisöjen ja järjestöjen osallistamisella esille saadaan paikallistietoa ja toiveita elinympäristön kehittämisestä. Kansalliset ohjelmat, suositukset ja lait on syytä saattaa kaikkien toimialojen tietoon. Kaavoitustoimen, liikennesuunnittelun ja liikuntatoimen jatkuva vuorovaikutus ja tiedonsiirto ajankohtaisista hankkeista ja kehitysnäkymistä ovat poikkihallinnollisen yhteistyön kulmakiviä. Kunnan on huolehdittava myös väestön hyvinvoinnista ja terveyden edistämisestä. Liikunnan edistäminen kunnissa: hyviä käytäntöjä kunnan poikkihallinnolliseen yhteistyöhön yhdyskuntasuunnittelun kontekstissa. (http://verkkojulkaisut.vm.fi/zine/119/ cover). Tulevaisuuden kunnalle on suunnitteilla suuri rooli elinvoimaisuuden edistämisessä. Soudunsaari, L. 57 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 ja palveluihin. Valtiovarainministeriön julkaisu 9a/2017. Olennaista on kokoontua säännöllisesti tapaamisiin tai seminaareihin, joihin voidaan kutsua myös kuntalaisia, liikuntaja urheiluseurojen edustajia ja liikuntayrityksiä. Kunnan tavoitteet liikunnan olosuhteita edistävistä asioista tulisi kirjata muun muassa kuntastrategiaan. Kaavoituksen ja liikunnan yhteensovittaminen maakunnan tehtävien kanssa avaa uusia vuorovaikutusmahdollisuuksia sekä korostaa entisestään monialaisen yhteistyön merkitystä. Liikunnan edistämisen myönteiset vaikutukset näkyvät viiveellä. Vuorovaikutus voi olla virallisen yhteistyön ohella vapaamuotoista kanssakäymistä. On myös suositeltavaa valita toimiala, joka vastaa liikunnan edistämisen kokonaiskoordinoinnista
Mutta miten suomalaiset saisi muuttamaan liikuntakäyttäytymistään terveellisempään suuntaan. Yksi esimerkki tällaisesta viitekehyksestä on Intervention Mapping (Bartholomew ym. Muutosteoriat ovat usein varsin monimutkaisia, ja niiden soveltaminen käytäntöön edellyttää yleensä varsin syvällistä paneutumista käyttäytymistieteelliseen ajatteluun. Lisäksi vain pieni osa muutosteorioista perustuu vankkaan tutkimusnäyttöön syy-seuraussuhteista. 2014). Muutospyörän suomennos on laadittu UKKinstituutin ja Tampereen yliopiston tutkijoiden yhteistyönä (Aittasalo M, Hankonen N, Nupponen R, Seppälä T, 2017) ja se löytyy UKK-instituutin verkkosivuilta osoitteesta http://www.ukkinstituutti. Toisaalta käyttäytyminen voi itsessään muuttaa kaikkia kolmea alkulähdettä esimerkiksi niin, että kun kyvykkyys kehittyy, motivaatio vahvistuu ja tilaisuuksia on enemmän. Käyttäytymisen muutoksesta on laadittu jopa 83 erilaista teoriaa (Davis ym. 58 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Teksti: MINNA AITTASALO Käyttäytymisen muutospyörä – työkalu liikunnan edistämiseen Käyttäytymisen muutospyörä on konkreettinen apuväline käyttäytymisen muutokseen tähtäävien interventioiden suunnitteluun. Samalla pyrkimys on parantaa interventioiden vaikuttavuutta. teella havaittuaan, ettei mikään viitekehyksistä ollut yksinään riittävän kattava (Michie ym. Esimerkiksi motivaatioon voivat vaikuttaa sekä kyvykkyys että tilaisuudet. fi/muutospyora. 2014). Käyttäytymisellä on kolme alkulähdettä Pyörän lähtökohta on sisin kehä (vihreä keskusta), jossa on kuvattu käyttäytymisen (Behaviour) kolme alkulähdettä (sources of behaviour): kyvykkyys (Capability), tilaisuudet (Opportunity) ja motivaatio (Motivation). Tätä pohtivat yhtä lailla päätöksentekijät ja käytännön toimijat. Yksinkertaistettuna se voi tarkoittaa sitä, että mitä enemmän kyvykkyyttä ja tilaisuuksia, sitä vahvempi motivaatio. Käytännön toimijat tarvitsevat kuitenkin luotettavia ja helppokäyttöisiä työkaluja oman työnsä tueksi. 2011). Tätä synteesiä käyttäytymisen alkulähteistä kutsutaan COM-B –malliksi (Kuva 2). 2011) systemoidun tieteellisen katsauksen perus. Siksi muutosteorioista on kehitetty laajempia viitekehyksiä, joiden tarkoituksena on helpottaa käyttäytymisen muutokseen tähtäävien interventioiden suunnittelua, toteutusta ja arviointia käytännön työssä. Myös tutkimusnäyttö siitä, onko muutosteoriaan perustuva toiminta (interventio) vaikuttavampaa kuin muutosteoriaan perustumaton toiminta, on toistaiseksi huteraa (Prestwich ym. Lisäksi moni suomalainen viettää päivänsä pääosin istuen. Yksisuuntaiset ja kaksisuuntaiset nuolet osoittavat alkulähteiden yhteyksiä toisiinsa ja käyttäytymiseen. Molemmilla elämäntyyleillä on kansanterveydellisiä haittoja, kuten tyypin 2 diabeteksen riskin suureneminen, jota voi ehkäistä liikkumista lisäämällä ja istumista vähentämällä. 2015). Sen on kehittänyt englantilainen käyttäytymistieteellinen tutkijaryhmä (Michie ym. Alkulähteisiin voidaan vaikuttaa monella tavalla Keskimmäisellä kehällä (punainen) on kuvattu yhdeksän vaikuttamistoimintoa (intervention functions): koulutus, suostuttelu, kannustinten asettaminen, pakottaminen, harjoittaminen (valmentaminen), mahdollistaminen, mallin antaminen, V ain pieni osa suomalaisista liikkuu suositusten mukaisesti eli vähintään 150 minuuttia viikossa reippaalla teholla. Käyttäytymisen muutospyörä (Behaviour Change Wheel) on synteesi 19:stä käyttäytymisen viitekehyksestä (Kuva 1)
Käyttäytymisen muutospyörän sisin kehä eli COM-B-malli (Michie ym. KUVA 2. Niiden kautta alkulähteisiin pyritään vaikuttamaan niin, että tavoitteena oleva käyttäytyminen muuttuu. Ne on sijoitettu uloimmalle kehälle (harmaa). Muutospyörän käyttö lyhyesti Muutospyörää voidaan käyttää yksilö-, ryhmäja organisaatiotasolla. Politiikkatoimet tukevat vaikuttamista Kullekin vaikuttamistoiminnolle on puolestaan määritelty sopivimmat politiikkatoimet (policy categories): fyysisen ja sosiaalisen ympäristön suunnittelu, viestintä ja markkinointi, lainsäädäntö, palvelujen tarjonta, sääntely, verotus ja suositukset. Politiikkatoimet ohjaavat paikallista, alueellista ja yhteiskunnallista toimintaa ja tukevat yksilöön, ryhmiin tai organisaatioon kohdistuvia vaikuttamistoimintoja. Periaate on kaikissa sama ja sisältää kolme eri vaihetta (Kuva 3). Muutospyörän rakennetta on selvitetty tarkemmin UKK-instituutin verkkosivuilla (http://www.ukkinstituutti.fi/muutospyora), josta löytyvät myös käyttäytymisen alkulähteiden, vaikuttamistoimintojen ja politiikkatoimien yksityiskohtaisemmat selitykset sekä esimerkki siitä, mitä ne voivat tarkoittaa interventiossa, jonka tavoitteena on vähentää yrityksen X työntekijöiden päivittäistä istumista työssä. Käyttäytymisen muutospyörä suomeksi käännettynä (Aittasalo, Hankonen, Nupponen & Seppälä 2017). 2011) 59 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 ympäristön muuttaminen ja rajoittaminen. Ensimmäisessä vaiheessa määritetään ongelma ja se käyttäytymismuoto KUVA 1. Kullekin alkulähteelle on määritelty sopivimmat vaikuttamistoiminnot, joten ennen vaikuttamistoimintojen valintaa täytyy tietää, mitkä niistä ovat tavoitekäyttäytymisen muuttumisen kannalta tärkeimpiä
Siinä käytetään apuna muutostekniikoita (Behavior Change Techniques, BCTs), joista on julkaistu erillinen termistö (Taxonomy of Behaviour Change Techniques, Michie ym. Samalla myös tavoitekäyttäytyminen, kohdejoukko ja intervention toimintaympäristö (koti, työpaikka, julkinen tila jne.) määrittävät valintaa. Siis esimerkiksi ovatko fyysiset taidot kohdallaan, puuttuuko motivaatiota tai onko taloudellisia resursseja. 60 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 tai -muodot (syöminen, nukkuminen, liikkuminen jne.), jonka avulla ongelmaan päästään käsiksi (= tavoitekäyttäytyminen). Lisäksi pyörän sisintä osaa hyödyntäen pyritään tunnistamaan, mitkä käyttäytymisen alkulähteet (kyvykkyys, motivaatio, tilaisuudet) ovat avainasemassa tavoitekäyttäytymisen muutoksen kannalta. Toteuttamistavan valintaan vaikuttaa ennen kaikkea se, mitä vaikuttamistoimintoja interventiossa on päätetty käyttää. Käyttäytymisen muutos vie aikansa – niin myös interventioiden suunnittelu Yksilöiden, ryhmien tai organisaatioiden käyttäytymisen muutos on usein aikaa vievä prosessi. Muutospyörä huomioi hyvin sen, että muutokseen vaikuttavat paitsi yksilölliset myös sosiaaliset ja ympäristölliset tekijät. Valintaa tehdessä on hyvä tiedostaa, että toteuttamistapa heijastuu intervention arviointiin: esimerkiksi kasvokkain tapahtuvasta interventiosta voi olla huomattavasti helpompi kerätä toteutumisja vaikuttavuustietoa kuin interventiosta, joka tapahtuu mobiilisovelluksen avulla. Kuvassa 4 on yksinkertainen esimerkki erilaisista toteuttamistavoista, kun vaikuttamistoimintoihin kuuluu viestintää. 2013). Sen käyttö vaatii perehtymistä ja harjoittelua. Toisessa vaiheessa suunnitellaan vaikuttamistoiminnot, jotka parhaiten soveltuvat tunnistettujen käyttäytymisen alkulähteiden muuttamiseen. 2014). (Kuva 4). Käyttäytymisen muutospyörän soveltaminen käytäntöön (Michie ym. Termistöstä on myös ilmainen ladattava mobiilisovellus (BCTTv1 Smartphone App). Vastaavasti vaikuttamistoiminnon ”harjoittaminen” tavallisimpia muutostekniikoita ovat käyttäytymisen näyttäminen ja käyttäytymisen suoritusohjeiden antaminen. Linkki termistön ilmaiseen verkkokoulutukseen löytyy osoitteesta http://www.bct-taxonomy.com. Käyttäytymisen muutospyörä ei tee tässä poikkeusta. Myös käyttäytymisen muutokseen tähtäävien interventioiden suunnittelu on työlästä. Kolmannessa vaiheessa mietitään vaikuttamistoimintojen tarkempaa sisältöä. Kolmannen vaiheen lopuksi pohditaan, mikä olisi sopivin (ja vaikuttavin) tapa toteuttaa interventio. Se auttaa yhtenäistämään sisällön kuvaamista niin, että interventioiden tuloksia voidaan verrata toisiinsa ja tuloksista voidaan tehdä yhteenvetoja. Samalla se kuitenkin jäsentää suunnittelua ja tuo siihen systemaattisuutta. Suunnittelussa kannattaa selvittää, mitkä vaikuttamistoiminnot ovat tutkimuksissa tuottaneet myönteisiä tuloksia samantyyppisessä kohdejoukossa. Vaikka tavoitteena on lisätä interventioiden vaiKUVA 3. Samalla pyritään myös tunnistamaan ne politiikkatoimet, jotka voivat tukea suunniteltuja vaikuttamistoimintoja. Esimerkiksi vaikuttamistoiminnon ”koulutus” yleisimpiä muutostekniikoita ovat tiedon antaminen terveysvaikutuksista, palautteen antaminen käyttäytymisestä ja käyttäytymisen omaseuranta
Implementation Science 2011,6:42. Painos: Jossey Bass 2011. Behavior change wheel: A new method for characterizing and designing behavior change interventions. 2014) LÄHTEET: Barholomew, L., Parcel, G., Kok, G., Gottlieb, N., Fernandez, M. 61 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 kuttavuutta (Effectiveness and cost-effectiveness), suunnittelussa painotetaan myös taloudellisen toteuttamiskelpoisuuden (Affordability), käytännönläheisyyden (Practicability), hyväksyttävyyden (Acceptability), haittojen (Side-effects / safety) ja oikeudenmukaisuuden (Equity) ottamista huomioon (APEASE-kriteerit). Esimerkki intervention toteuttamistavoista (Michie ym. 3. Michie, S., van Stralen, MM., West, R. A Guide to Designing Interventions. Theories of behaviour and behaviour change across the social and behavioural sciences: a scoping review. The behavior change technique taxonomy (v1) of 93 hierarchially clustered techiniques: building an international consensus for the reporting of behavior change interventions. Silverback Publishing 2014, Great Britain. Annals of Behavioral Medicine 2013;46:81-95. Muutospyörän suomennos TtT Minna Aittasalo (UKK-instituutti), VTT Nelli Hankonen (Tampereen yliopisto), FT Ritva Nupponen (UKK-instituutti, eläkk.), VTT Tuija Seppälä (Tampereen yliopisto), kevät 2017, http://www.ukkinstituutti.fi/muutospyora.. Planning health promotion programmes: An intervention Mapping Approach. implementationscience.com/content/6/1/42. Health Psychology 2014;33:465-474. Davis, R., Campbell, R., Hilden, Z., Hobbs, L., Michie, S. Michie, S., Atkins, L., West, R. Meta-Analysis. http://www. Does theory influence the effectiveness of health behavior interventions. Muutospyörä on tervetullut apuväline kaikille toimijoille, jotka suunnittelevat käyttäytymisen muutokseen tähtääviä interventioita ja haluavat käyttää suunnittelussaan käyttäytymistieteellisiä lähtökohtia. Prestwich, A., Sniehotta, FF., Whittington, C., Dombrowski, SU., Rogers, L., Michie, S. Minna Aittasalo, TtT Erikoistutkija UKK-instituutti Sähköposti: minna.aittasalo@uta.fi KUVA 4. Health Psychology Reviews 2015;9:323-344. The Behaviour Change Wheel. Michie, S., Richardson, M., Johnston, M., Abraham, C., Francis, J., Hardeman, W., Eccles, MP., Cane, J., Wood CE
Yksilö etenee urheilussa tässä järjestyksessä, jos kyvyt ja innostus antavat myötä. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimusja julkaisupäällikkö Teijo Pyykkönen (2016) on todennut tästä, että liikuntapuhetta hallitsee kaksi heimoa. Esimerkinomaisesti voidaan todeta, että Suomessa arvioidaan Kansainvälinen huippu-urheilu tarjoaa teollisessa mittakaavassa tuotettua viihdettä. Siinä ei kuvitella huippu-urheilun vaikutuksen valumista alaspäin kuten poliittisessa keskustelussa usein uskotellaan vaan kysymys on yksilön liikkumisen tavoitteiden muuttumisesta. Sen katsotaan kohdistuvan lähinnä niihin, jotka ovat jo ennestään urheilussa aktiivisia. Samalla voi todeta kaikkien kolmen vaiheen vaativan omat tavoitteensa ja kehittämistoimensa. Toinen tähtää urheilijoiden menestykseen, toinen koko väestön terveyteen. 62 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Teksti: LAURI TARASTI Huippu-urheilu on eriytynyt myös kilpaurheilusta Toisaalta epäillään valumiseffektin vaikutusta liikuntaan osallistumiseen ja liikkumattomuuden ongelmiin. Muulla kilpaurheilulla sen sijaan on kiistämättömiä vaikutuksia myös harjoittajiensa terveyteen. Käykö näin ja missä määrin, riippuu pääasiassa huippu-urheilun toimivista organisaatioista. L iikuntatieteessä ja käytännön liikuntapolitiikassa on käyty jatkuvasti pohdintaa: huippu-urheilu vai kuntourheilu. Teoria on mielestäni osuva. Sillä ei liene olennaista vaikutusta väestön kuntourheiluun eikä sillä ratkaista liikkumattomuuden ongelmia. Se on huippuurheilun saamien taloudellisten hyötyjen valuminen kilpaurheiluun tai joskus myös kuntourheiluun. Eriytyneet maailmat taloudessa, media huomiossa, arvokisajärjestelyissä, arvoissa Huippu-urheilijoitten lukumäärän osuus tässä kolmen kuviossa on minimaalisen pieni. Kyllä tällä muulla kilpaurheilulla on melkoinen vaikutus suuren väestönosan terveyteen. Huippuurheilu on harvojen poikkeuslahjakkaiden kilpaurheilua (engl. Liikuntatieteen kansainvälinen järjestö ICSSPE (International Council of Sport Science and Physical Education) on julkaissut maaliskuussa 2017 kirjan “Elite Sport and Sport-for-All”. Toisaalta nähdään huippu-urheilun vaikutus muuhun urheiluun positiivisessa hengessä. sport-for-all) kuten englanninkieliset termit osuvasti kertovat. Siinä on 11 liikuntatieteellistä artikkelia, joissa käsitellään huippuurheilun vaikutusta muuhun urheiluun perusteellisesti. Kirjan lopussa on lähestytty huippu-urheilukuntourheilu -teemaa ei ylhäältä alaspäin vaan alhaalta ylöspäin esittämällä teoria kolmesta vaiheesta urheilussa: 1) osallistuminen henkilökohtaisen hyvinvoinnin luomiseen, 2) henkilökohtaisen suorituskyvyn parantaminen ja 3) huippuun tähtäävä urheileminen. Tästä trickle-down-effectistä kuitenkin mielestäni puuttuu neljäs mahdollinen vaikutus. Esillä on ”trickle-down effect”, jolla tarkoitetaan huippuurheilun vaikutuksen valumista alaspäin väestöön kolmella tavalla: 1) huippu-urheilun ja urheilumenestyksen herättämällä innostuksella, 2) huippuurheilijoitten persoonallisuudella (idoli-vaikutus) ja 3) huipputapahtumien isännöimisellä.. elite sport) ja kuntourheilu kaikkien urheilua (engl. Kumpaan heimoon sitten kuuluu muu kilpaurheilu kuin huippu-urheilu, kuten tuhannet palloilulajien sarjapelit, seniorien ja juniorien kilpaurheilu, vammaisurheilu, massatapahtumat hölkissä, hiihdoissa ja soudussa
Suurimmille tähdille palkkiot ovat tähtitieteellisiä, kymmeniä miljoonia euroja jalkapallossa, koripallossa, golfissa ja formulassa ja miljoonia jääkiekossa, tenniksessä, baseballissa jne. Vastikään tehtiin kaikkien aikojen kallein pelaajasopimus NBA:n korisliigassa: Stephen Curry sai 201 miljoonaa dollaria viiden vuoden sopimuksesta. Vaikka kansainvälisten huippu-urheilijain palkoista, palkkioista, sponsorituloista ym. Paroni de Coubertinin mietelause ”Tärkeintä ei ole voitto vaan osanotto” pätee vain muussa kilpaurheilussa, sillä huippu-urheilussa tärkeintä on nimenomaan voitto. Olympiastadionin peruskorjauksen nykyinen arvio 261 miljoonaa euroa on tästä hyvä esimerkki, jossa summassa arkkitehtiystäväni arvion mukaan 100 miljoonaa euroa on tarpeetonta remontointia. Huippu-urheilun ja muun kilpaurheilun arvot ovat etääntymässä. Eikä Suomikaan ole tästä jäänyt sivuun. Jalkapallon siirtokorvaukset yksin Englannin Premier Liigassa olivat vuonna 2016 1,17 miljardia euroa. TV-sopimukset ovat huippu-urheilussa mahtavat. Adidas rahoittaa vuosittain Real Madridin jalkapallojoukkuetta 100 miljoonalla eurolla eli kymmenessä vuodessa miljardilla eikä Nike jääne paljon jälkeen Barcelonan rahoituksessa. 3. Rion olympiakisat maksoivat 11,8 miljardia euroa, mikä oli 3,9 miljardia yli arvioidun. Urheilurakentamisessa urheilujohtajia vaivaa suuruudenhulluus. Tavallinen kilpaurheilija saa enintään päivärahaa ja kulukorvauksia. 63 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 olevan 8 000 urheiluseurassa noin 1 250 000 jäsentä ja ammattiurheilijoita noin 1 200, joista niistäkin huippu-urheilun kansainvälisellä tasolla on vain pieni osa. Siihen lähes kaikki valtiot ja ainakin niiden urheilujohtajat pyrkivät. Jalkapalloilija Lionel Messin siirtohinnaksi on arvioitu 220 miljoonaa dollaria. NBC osti Rion olympiakisojen TV-oikeudet 1,17 miljardilla eurolla ja maksaa olympialiikkeelle vuosien 2021-2032 olympiakisoista 5,49 miljardia euroa. Jalkapallon World Cupissa vaaditaan 6–8 jalkapallostadionia, jotka Qatarissa parhaillaan rakennetaan vuoden 2018 turnausta varten jäädäkseen todennäköisesti enimmältään käyttämättömiksi World Cupin jälkeen. Samalla huippu-urheilu, vaikka sen käsite on epämääräinen, on eriytymässä muusta kilpaurheilusta kuten liikuntalaissa (390/2015) jo on tehty. Olympiakisojen vaatimustaso on noussut niin korkeaksi, että vuoden 2024 olympiakisoista kilpailevat vain Pariisi ja Los Angeles Budapestin, Rooman ja Hampurin luovuttua yrittämästä. Beijingin 2008 ja Lontoon 2012 olympiakisojen uusintatesteissä löytyi yhteensä 98 uutta dopingtapausta. Eikä ratkaisua käyttäjien ja testaajien kilpajuoksuun ole odotettavissa, kun geeniteknologiakin tekee tuloaan. Kansainvälisen huippu-urheilun vertaamisesta muuhun kilpaurheiluun ei liene suurempaa hyötyä.. Venäjän valtiojohtoinen dopingohjelma on ollut raaka esimerkki. Mutta mediassa, urheilurakentamisessa ja yleisessä keskustelussa huippu-urheilu on ylivoimaisen hallitseva. Vertailun vuoksi mainittakoon, että urheilun arvioitiin keränneen sponsorirahaa vuonna 2014 Suomessa 128 miljoonaa euroa ja että valtion liikuntamäärärahat olivat vuonna 2016 vajaat 148 miljoonaa euroa, josta huippu-urheilulle laskettu osuus oli vajaat 12 miljoonaa euroa. Kemiallinen valmennus on huippu-urheilussa huipussaan. Vain huippu-urheilussa on varaa maksaa palkkaa. 6. 1. Tähän tulokseen useat kirjoittajat päätyivät edellä mainitussa ICSSPE:n kirjassa Elite Sport and Sport-for-All. Aiemmassa liikuntalaissa (1054/1998) mainittiin kilpaja huippu-urheilu, mutta nykyisessä kilpaurheilua ei mainita, kun sen sijaan huippu-urheilun edistäminen kuuluu lain tavoitteisiin. 5. Huippu-urheilua on monenlaista, mutta seuraavissa kuudessa esimerkissä keskityn lähinnä kansainvälisen huippu-urheilun ja muun kilpaurheilun suhteeseen. Kimmo J.Lipponenkin mainitsee selvityksessään Menestyksen polulla – huippu-urheilun ulkoinen arviointi ”..Olympiakomitea lunastaa roolinsa … voidakseen vahvistaa suomalaisen voittamisen kulttuuria.” Poimimani esimerkit kansainvälisen huippu-urheilun muusta kilpaurheilusta eroavista piirteistä ja samalla huippu-urheilun ongelmista antaisivat ehkä aihetta olettaa, että oma suhtautumiseni huippu-urheiluun olisi kielteinen. Huippu-urheilu on laissa määritelty kansallisesti merkittäväksi ja kansainvälisesti menestykseen tähtääväksi tavoitteelliseksi urheilutoiminnaksi. Huippu-urheilun vaikutusta väestön kuntourheiluun tuskin olennaisesti on eikä sillä ratkaista liikkumattomuuden ongelmia. Eikä tulle olemaan. Huipulla ei juurikaan ole amatööriurheilua, siellä ei useissa lajeissa ole dopingista kokonaan vapaata urheilua, siellä ei ole vaatimattomia arvokilpailuja. Media seuraa pääasiassa huippu-urheilua ja sen myötä sponsorit osallistuvat kansainväliseen huippu-urheiluun aivan eri summilla kuin muuhun kilpaurheiluun. Eniten rahaa on kerännyt koripalloilija Michael Jordan 1,1 miljardia euroa, jos kohta golfin pelaaja Tiger Woods lienee samoissa lukemissa. Tokion pormestari valitti vuoden 2020 olympiakisojen kalleutta laskettuaan kustannukset 26 miljardiksi euroksi. 4. on vaikea saada tarkasti tietoa, mediassa on esiintynyt erilaisia arvioita. Dopingia esiintyy myös kuntosaleilla, mutta ongelmaksi se muodostuu pyrittäessä lääketieteen keinoin huippusuorituksiin ja suuriin rahapalkintoihin. Ongelmat tietenkin tiedostan, mutta paluuta entiseen ei ole. Roger Federerin arvioitiin ansainneen 370 miljoonaa euroa ja Kimi Räikkösen 185 miljoonaa euroa urallaan vuoteen 2016 mennessä. Brasilia hakee parhaillaan KOK:lta alennuksia Rion kisoista olympialiikkeelle maksettavista korvauksista pystyäkseen maksamaan suorittamattomia laskuja kisojen rakennustöistä. 2. Huippu-urheilijat ovat ammattilaisia, muut kilpaurheilijat amatöörejä. Arvokilpailuja voivat enää järjestää suurvallat tai arabimaat. Sen sijaan muulla kilpaurheilulla on kiistämättömiä vaikutuksia sen harjoittajien liikkuvuuteen ja terveyteen
4-10 von Wendt J. Kyseessä ei ole teollisen mittakaavan (kaupallinen) viihde. 2017 . 2017. Huippu-urheilun kaupallisiin piirteisiin suhtauduttiin aiempaa myönteisemmin. The question of the trickle-down effect in Danish sport, teoksessa Elite Sport and Sport-for-All, ICCSPE 2017 Torres C.R. Football leaks. Tässä suhteessa etenkin kansainvälinen huippu-urheilu eroaa olennaisesti muusta kilpaurheilusta. Urheilijat alkavat kärytä geeneistä, HS 15.8.2016 Tiede Heikkinen K. Se on osa suurta viihdeteollisuutta. Menestyksen polulla – huippu-urheilun ulkoinen arviointi, Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2017:1 Storm R.K. Bisnes on hyväksi urheilulle, HS 10.7.2017 Heikkilä M. Norros O. Lipponen K.J. Näin minäkin ajattelen. Niks naks, ja geenit paremmaks, Suomen Kuvalehti 4/2016 Hämäläinen K. Toki muukin kilpaurheilu kuin huippu-urheilu voi olla viihdettä, mutta yleensä lähinnä yksilötasolla. Se on osa suurta viihdeteollisuutta.. Die Top-5-Verdiener in amerikanischen Sporligen www.insidethegames.biz, sähköpostiuutiset 19.6.2014, 16.1.2016, 22.7.2016, 6.10.2016, 24.2.2017 ja 15.6.2017 Huippu-urheilu on laissa määritelty kansallisesti merkittäväksi ja kansainvälisesti menestykseen tähtääväksi tavoitteelliseksi urheilutoiminnaksi. Die schmutzigen Geschäfte im Profifussball Collins D. 2017. Assehöj T.B. 2017. 2017. Väestökysely huippu-urheilun vaikutuksista ja seuraamisesta. Kansa tarvitsee niitä. Huippu-urheilun kaupallisiin piirteisiin suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin. Bailey R. KIHUn ja Taloustutkimus Oy:n tuoreessa 18–69 vuotiaille suunnatussa kyselyssä 75 prosenttia vastanneista (1690 henkilöä) oli seurannut Rion olympiakisoja televisiosta eikä huippu-urheilun viihteellisyyttä juurikaan kyseenalaistettu. Urheiluoikeus, 2017 Kilpa ja huippuurheilun tutkimuskeskus 2017. Hover P. LAURI TARASTI Oikeustieteen lisensiaatti Ministeri Sähköposti: lauri.tarasti@kolumbus.fi KIRJALLISUUS: Breedveld K. Stephen Currysta NBA:n parhaiten palkittu pelaaja, HS 2.7.2017 Pyykkönen T. Liikunnan kehittämisessä uskotaan hankkeisiin, Liikunta & Tiede 6/2016 s. Wicker P. http:// www.football observatory.com/IMG/pdf/wp2014en.pdf Hakola T. Elite sports: what is it good for. McLaughlin D.W. Messi ja Ronaldo är inte rikast, HBL 15.8.2016 Der Spiegel 43/22.10.2016. 2017. 64 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Mutta ei tarvitse ollakaan, sillä huippu-urheilun arvo on sen tarjoamassa viihteessä. Wulzinger M. Big-5 Weekly Post number 93. Arguments and evidence of bridging elite performance and mass participation sports from an economic perspective, teoksessa Elite Sport and Sport-for-All, ICSSPE 2017 Buschmann R. 2017. More fulfilling lives through sport, teoksessa Elite Sport and Sport-for-All, ICSSPE 2017 CIES Football Observatory. A sporting utopia, teoksessa Elite Sport and Sport-for-All, ICSSPE 2017 Halila H. teoksessa Elite Sport and Sport-for-All, ICSSPE 2017 Breuer C. Viihdeteollisuudessa on tänään kaksi suurta lohkoa; pop-musiikki ja huippu-urheilu. Urheilu ja terveysliikunta vetävät eri suuntiin, Vieraskynä, HS 27.8.2016 Rikala S
Viimeisessä gradun ohjaustilaisuudessa professori Lasse Kannas kysyi kiinnostustani väitöskirjan teke miseen. Miten ja miksi löysit uran juuri liikunnasta. Sattuman puuttumista peliin. Ehkäpä ajoitus ei ollut oikea, kun graduprosessi tuntui, kuten usein, elämää suuremmalta ponnisL Ä H I K U V A S S A S A M I K O K K O Miten ja kuinka paljon lapset ja nuoret liikkuvat. Maisteriopinnot tein töiden ohessa toimiessani JYP junioreiden valmennuspäällikkönä. Liikunnanohjaajakoulutuksessa tuntui ensimmäistä kertaa siltä, Siirtymää nuoruudesta varhaisaikuisuuteen on tutkittu melko vähän.. Ensimmäinen vakavampi urheiluvammma – polven sivusiteen katkeaminen – auttoi ymmärtämään, ettei urheilu-ura kestä koko elämää. Ne ovat kaikki tuoneet jotain uutta ja uusia kokemuksia, joiden summana olen se mikä nyt olen. Pääsin sisään ja päätin panostaa kiekon ohella opiskeluun. Seurantatietoa liikunnan määrästä ja keskeisistä trendeistä on ollut vähän. Onneksi olen uskaltanut tarttua eri haasteisiin rohkeasti. Hain ja pääsin – jälleen vaimoni avustuksella – vuonna 1997 Liikunnalle opiskelemaan terveyskasvatusta, josta minulla ei muuten ollut paljoakaan ennakkotietoa. Vastasin välittömästi ettei kiinnosta. Suora viivaista suunnitelmallisuutta. Kurssimme vastuuopettaja Matti Kauppinen kannusti minua hakemaan jatko-opintoihin yliopistoon. Millaisia vaiheita urapolullesi mahtuu. Kysymykseen ei ole ollut helppo antaa yksiselitteistä vastausta. Se vei aina puoliammattilaistasolle SM-liigaan. Hyödyllisiä harharetkiä. 65 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Nuorten liikunnan muutosta jäljittämässä että opiskelu mukavaa ja huomasin, että liikunnan/ urheilun parista voisi löytyä mielenkiintoisia työmahdollisuuksia. Liikunnanohjaajakoulutuksessa jopa liikunta-alan kirjallisuus alkoi tuntua mielenkiintoiselta. Olen neljän lapsen isä, juniorijääkiekkovalmentaja, ”taksikuski”= päivittäinen lasten harrastuksiin kuskaaja sekä lasten ja nuorten liikunnan, terveyden ja urheilun tutkija. Silloisen tyttöystäväni, nykyisen vaimoni avulla hain opiskelemaan liikunnanohjaajaksi Suomen urhei luopistolle, Vierumäelle. Elämä on kuljettanut ja koulinut sopivalla tavalla. Liikunta ja urheilu on ollut osa elämääni ihan pienestä asti. Tätä puutetta ovat nyt paikkaamassa Terveyttä edistävä liikuntaseuraja Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymien Suomessa -tutkimukset, joita luotsaa tutkija Sami Kokko. Ehkä siihen asti piilossa olleet akateemiset kyvyt alkoivat silloin nostaa päätään. Kuka olet, miten ja missä sinusta on tullut sinä. Useiden eri lajien puuhastelun ja harrastamisen jälkeen jääkiekosta tuli päälajini
Ja kyllä tutkijan mieltä lämmittää aina, kun saamme artikkelin julkaistua. Toisaalta meitä ei kiinnosta vain koulussa vietetty aika. Miksi se kiinnostaa. Mikä merkitys liikkumisen suhteen on perheillä, kavereilla, seuraharrastamisella. Mielenkiintoinen kysymys on, missä tekijöissä trendimuutoksia tulee ja kuinka pian itse aktiivisuustasot alkavat muuttua vai alkavatko. Useampi sata nuorta on muun muassa käynyt läpi laajamittaisen terveystarkastuksen, joka mahdollistaa monitasoisen ja -tieteisen tarkastelun. Onneksi Lasse ei lannistunut, vaan kysyi puolisen vuotta myöhemmin – kun olin jo saanut riittävästi happea – uudestaan. TELS tutkimus on konsortiotutkimus, joka toteutetaan UKK-instituutin ja kaikkien Suomen liikuntalääketieteen keskusten kanssa. Huippuhetki urallasi, tärkeimmät saavutuksia. Sain melko pian terveyskasvatuksen assistentin pidemmän pestin, pääsin mukaan opetukseen ja pystyin viemään väitöskirjaa eteenpäin. Vaikkei liikunta ja urheilu edelleenkään ole valtavirtaa, ne ovat jo agendalla mukana. Siinä trendiseurataan suomalaisten lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä kahden vuoden välein. Ei tule mitään mieleen. Pääsemme pian tutkimaan miten liikkuminen ja urheileminen muuttuvat tuossa ikävaiheessa ja miten seuratoimintaan osallistuminen näkyy nuorten terveystottumuksissa ja terveydessä. Laaja-alaisen aineiston kautta saamme hyvin erilaisia tarkastelukulmia tähän ilmiöön. On aina mielenkiintoista nähdä, miten tilanne on edelliskerrasta muuttunut. Lisäksi pystymme vertaamaan seuratoimintaan osallistumisen vaikutusta erilaisiin, sekä liikuntaan että terveystottumuksiin ja terveyteen liittyviin tekijöihin. Tarkoitus on siis tuottaa ajantasaista tietoa tilanteesta, mutta myös löytää niitä tekijöitä, joiden avulla lasten ja nuorten liikkumista voitaisiin edistää. Mitä tutkit/teet, mikä sinua työllistää parhaillaan. Kun suunniteltua sitten päästään toteuttamaan, se on huippuhetki. Se toi lisämotivaatiota, sillä terveyden edistämisen kentällä esimerkiksi konferensseissa liikunta ja erityisesti urheilu ei ollut kovinkaan paljoa näkyvillä. Mitä tekisit toisin, jos saisit mahdollisuuden palata ajassa taaksepäin. LIITU-tutkimuksen kautta pystymme jossain määrin tarkastelemaan muun muassa Liikkuva Koulu -ohjelman vaikutusta lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymiseen. Olen onnekas, kun saan tehdä työtä näin mielenkiintoisten ja mielekkäiden aihei den parissa ja näin mahtavassa työpaikassa. Sittemmin se, että olemme saaneet sekä TELSin että LIITUun hyvän yhteistyöporukan kasaan ja sitä kautta rahoitusta hankkeille. TELSissä erityisesti tuo seuratoiminnan vaikutus nuorten tottumuksiin ja toisaalta liikuntamääriin. Tarkoituksena on tuottaa perustietoa lasten ja nuorten paitsi liikunta-aktiivisuudesta ja passiivisesta ajanvietosta, myös niihin yhteydessä olevista tekijöistä. Mitkä kysymykset ovat sinulle ajankohtaisia nyt. Parin alkumittauksen jälkeen alamme juurikin päästä noiden trendimuutosten jäljille. Huomasin, että olemme väitöskirjan aiheen, terveyttä edistävän urheiluseuran, kanssa uurtamassa uraa ihan kansainvälisestikin. Mitä vastauksia alan tutkimukselta odotat. TELS ja sen seuranta-aineisto kiinnostaa, koska kysees sä olevaa ikää – siirtymä nuoruudesta varhaisaikuisuuteen – on tutkittu melko vähän. 66 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 tukselta. Myös tässä tutkimuksessa laaja yhteistyöjoukko on tuonut tutkimukseen monitieteisyyttä ja erilaisia näkökulmia. Terveyttä edistävän urheiluseuran tutkijoita on jo useissa maissa.. Onnistunut aineistonkeruu taas takaa sen, että analyyseissä syntyy laadukasta tutkimusta. Samalla pääsemme tutkimaan, miten seuratoiminnasta pois tippuminen näkyy tottumuksissa ja tervey dessä. Oma väitöstilaisuus ja väitöskirjan valmiiksi saaminen on se ensimmäinen tutkijan huippuhetki. Siinä olemme parhaillaan keräämässä seuranta-aineistoa, jossa alkuvaiheessa 15-vuotiaat nuoret ovat nyt 18–19-vuotiaita. Johdan väitöskirjani pohjalta laajennettua Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) tutkimusta sekä Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) tutkimusta. Olen todella kiitollinen yhteistyötahoillemme, jotka ovat tuoneet merkittävän lisän tähän tutkimukseen. Samalla siirryin yliopistolle töihin terveystiedon amanuenssiksi. Myönteinen rahoituspäätös on aina kovan työn takana. Myös LIITU tutkimus on laajan joukon yhteistyötä. Viime keväänä keräsimme yhteistyössä UKK-instituutin ja laajan toimijajoukon kanssa ensimmäisen kansallisesti kattavan objektiivisesti mitatun aineiston liikunta-aktiivisuudesta. LIITU taasen tuottaa koko ajan ajantasaista tietoa siitä, miten suomalaislapset ja nuoret liikkuvat. Terveyttä edistävän urheiluseuran tutkijoita on jo useissa maissa
Aloin harrastaa EMERITUS IHMETTELEE L asten ja nuorten liikunnasta kohistaan näinä päivinä. Minulla oli oikea nahkainen jalkapallo, jota potkimme itse raivaamallamme metsäaukiolla. Keskellä Saunanmäkeä oli Kumitehtaan sauna ja pyykkitupa ja sen ympärillä iso avoin piha. Kun opimme ajamaan polkupyörillä, ajelimme lähiteillä tuntikausia. Me pojat samoilimme päivittäin metsissä, savirunnilla, jopa muutaman kilometrin päässä sijaitsevalle Keravan joelle, leikimme sotaa metsästä löytämiemme isojen kivien välissä, rakensimme majoja. Koulunkäyntiin kuului ilman muuta välitunneille meno ja seisomaan nousu vastatessa. Olimme myös innostuneita urheilusta ja rakensimme korkeushyppytelineet ja raivasimme pituushyppypaikan metsään. Oli talojen keskellä tilavaa pihamaata, oli metsiä ja mäkiä ja lähellä sijaitsi Savion Tiilitehtaan savenottoalue eli ”savirunni” pienoisrautateineen. Liikunnan viehätyksestä kertoo se, että kun äidit kutsuivat meitä iltaisin syömään, viivyttelimme viimeiseen hetkeen ja keksimme kaikenlaisia verukkeita pitkittääksemme harrastustamme… Kun aloitimme kansakoulun, liitimme pihaleikkeihimme koulussa oppimamme nelimaalin ja pesäpallon pelaamisen. Missään näissä leikeissä ja puuhissa meillä ei ollut ketään aikuista ”ohjaamassa”: emme itse asiassa osanneet ajatellakaan, että aikuisia olisi tarvittu meidän leikkeihimme. 67 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Teksti: JUKKA LAITAKARI Kuinka me aikanamme liikuimme. Varovaisesti arvioiden me lapset vietimme vähintään 5–6 tuntia päivässä liikkuen ja urheillen. Talvisin vietimme päiväkausia poikaja tyttöporukoissa kelkkamäissä, joissa vertailimme mahakelkkojemme virtaviivaisuuksia ja kokeilimme potkukelkoista tehtyjä ”junttureita”. Talveksi raivasin itselleni oikoladun metsän halki ja hiihtelin välistä kouluun aamupimeässä. Oppikouluun ajoin tovereitteni kanssa Saviolta neljä kilometriä pyörällä, säässä kuin säässä. Välistä taistelimme muskettisotureina itse tekemillämme miekoilla ja kiipeilimme Tarzaneina puissa. Onko meillä jotain oppimista 40ja 50-lukujen Suomesta?. Ajattelin, että voisi olla kiintoisaa ja hyödyllistäkin valottaa asiaa 60–70 vuoden aikaperspektiivistä. Vanhemmat lähettivät meitä lapsia kauppoihin ostoksille, jonne menimme tietysti kävellen ja kassia kantaen. Miten kehittää yhteiskuntaamme takaisin liikuntaa suosivaan suuntaan. Saviolaisten lähes kaikki arkipäivän liikkuminen tapahtui tuohon aikaan kävellen tai pyörällä. Kumitehdas järjesti silloin tällöin työntekijöilleen puulaakiurheilutapahtumia (juoksuja hiihtokilpailuja), joita me lapset seurasimme silmä kovana. Kouluun menimme luonnollisesti kävellen, joskus juosten. Asuin 1940ja 50-luvuilla alle kouluikäisenä ja kansakoulun aloittaneena Keravan silloisen kauppalan keskustasta noin kolmen kilometrin päässä, Savion pysäkin lähellä Saunanmäessä eli Tehtaanmäessä. Joskus näitä tapahtumia oli järjestetty myös meille lapsille. Kumitehdas rakensi läheisyytensä maauimalan, jossa me lapset opimme uimaan ja sukeltamaan. Yhdellä pojista oli muutaman kilon rautakuula. Pihaleikkeihin, kuten ”maa”-peli, hipat, piilosilla olo, vinkkija 12-tikkua, osallistuivat kaikki yhdessä. kunnes voittaja selvisi. Saunanmäki oli nimensä mukaan kukkula, jonne oli rakennettu Savion Kumitehtaan virkailijoille ja työläisille lukuisia paritaloja ja pari puukerrostaloa, joiden välissä kulki pikkuteitä ristiin rastiin. Saada liikunnan edellytykset ympättyä lasten ja nuorten elämään ja lähiympäristöön. Talvisin rakensimme lumilinnoja, hiihdimme ja hyppäsimme mäkeä itsetehdyistä hyppyreistä. Talvisin tehdas jäädytti Saunanmäen kupeeseen luisteluradan, jota hyödynsimme muun muassa jääpalloa pelaamalla (jääkiekko oli silloin vielä tuiki tuntematon laji). Saunanmäen perheissä asui eri-ikäisiä poikia ja tyttöjä ehkä noin 15–20 ja se oli meille lapsille ihanteellinen kasvuja leikkiympäristö. Järjestimme tavan takaa kuulantyöntöturneita, joissa työnsimme ensin oikealla kädellä, jatkoimme vasemmalla, sitten pään yli ja jalkojen välistä jne. Välillä meitä tarvittiin perheen töihin: siivouksiin ja puiden pinoamiseen ja kantamiseen
Saada liikunnan edellytykset ympättyä lasten ja nuorten jokapäiväiseen elämään ja lähiympäristöön. Kun lähiympäristö salli monipuolisen ja turvallisen liikkumisen arjessa ja kun meillä oli sopivaa seuraa toisistamme, liikunta muodostui tärkeäksi osaksi jokapäiväistä elämäämme ilman minkäänlaista aikuisten väliintuloa. Loppukaneettina mainittakoon, että asuessani tätä nykyä vaimoni kanssa Jyväskylän keskustassa kävelemme päivittäin 5–6 kilometriä arkisen asioinnin ja illalla tapahtuvan ”happihyppelyn” myötä. Olisiko lapsuuden itsestään selvä liikunnallisuus pontimena nykyiseen arkiliikkumiseemme. Miten kehittää yhteiskuntaamme takaisin liikuntaa suosivaan suuntaan. 1940ja 50-luvuilla liikkuminen ja urheilukin olivat luonnollisia osia suomalaista arkea eikä niille ollut kilpailijoita televisiosta tai kännyköistä. Liikunnan terveysvaikutuksista ei silloin vielä ollut tieteellistä näyttöä. Mitä tulee Saunanmäkeen, sen voi ohikiitävästä junasta havaita Savion aseman kohdalla 26 km Helsingistä pohjoiseen. Mitä tästä voisi oppia. JUKKA LAITAKARI Terveyskasvatuksen emeritusprofessori Jyväskylän yliopisto. Entisestä lapsille ihanteellisesta liikkumismiljööstä on jäljellä vain muistot. Talot ovat valitettavasti ehtineet kovasti rappeutua ja ränsistyä. 68 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 myös telinevoimistelua, joka merkitsi koulumatkojen lisäksi kaksi tai kolme edestakaista viikottaista matkaa harjoituksiin pyörällä tai suksilla. Silloin olivat Saunanmäessä liikuntaan altistavat, sen mahdollistavat ja sitä vahvistavat tekijät ihanteellisesti kohdallaan. Voi hyvällä syyllä kysyä, onko meillä jotain oppimista 40ja 50-lukujen Suomesta. En ole koskaan ollut niin hyvässä kunnossa kuin silloin – jatkuvan pyöräilyn, hiihdon ja voimistelun myötä. Sittemmin suomalainen yhteiskunta on kehittynyt isoin harppauksin sedentaariseen (istumista suosivaan) suuntaan, vaikka tieteellistä tietoa liikunnan hyvistä vaikutuksista on kosolti
Siitäkin huolimatta, että joukossa varmasti oli myös vanhan koululiikunnan kasvatteja. Mittauksia voi hyödyntää ja opettaa myös tärkeitä suoritusteknisiä asioita, joista jokaisen tulisi olla tieIlman päteviä liikunnanopettajia emme voi saada hyviä koululiikuntakokemuksia.. 68 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Teksti: LINDA NIKULA Move! – pätevän liikunnanopettajan hellässä huomassa OPISKELIJA OUNASTELEE M ove! -fyysisen toimintakyvyn mittaukset ovat aiheuttaneet paljon keskustelua nuorten, huoltajien, median ja liikunnanopettajien keskuudessa. Tietoiskut keski-iällä uhkaavista sydänja verisuonisairauksista tuskin toimivat motivointikeinona 14-vuotiaalle. Yhtä tärkeää on osata selittää oppilaalle miksi sitä omaa toimintakykyä kannattaisi yrittää kehittää, miten se vaikuttaa hänen elämäänsä juuri sillä hetkellä. Ilokseni huomasin, että moni kommentoija oli ymmärtänyt mittausten perimmäisen tarkoituksen ja heidän kommenttinsa oppilaalle olivat rohkaisevia ja tsemppaavia. Opettajalle Move!-mittausten tulokset antavat selkeää näyttöä siitä, minkälaisia asioita kyseiselle ryhmälle tai oppilaalle kannattaa opettaa. Nähdäkseni Move!-mittauksilla on paljon annettavaa sekä oppilaille että opettajille. Kun eräs kahdeksasluokkalainen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidesivulla (1.5.2017) mittauksista ja niiden vaikutuksista koululiikuntakokemuksiinsa, huomioni kiinnittyi kirjoituksen saamiin kommentteihin. Syvästi mentäisiinkin metsään, jos liikunnanopettaja tekisi fyysiset toimintakyvyn mittaukset, kertoisi oppilaille tulokset ja jatkaisi opetusta entiseen tapaan. Oppilaan heikkouksien tunnistaminen antaa mahdollisuuksia yksilölliseen opetukseen. Heitä, joilla monella saattoi olla ikäviä koululiikuntakokemuksia – eikä ehkä vähiten juuri vanhoista fyysisen suorituskyvyn testeistä. Tärkeintä on selvittää oppilaalle itselleen hänen oma fyysinen toimintakykynsä ja antaa vinkkejä, vaihtoehtoja ja ideoita – luoda oppilaan kanssa suunnitelmaa siitä, miten toimintakykyä voisi kehittää
Se nostattaa tunteita ilosta ja onnistumisesta ahdistukseen ja epävarmuuteen. Monilla saattaa olla väärä kuva nykyi sestä koululiikunnasta. Nuorena opitut liikkeiden oikeat suoritustekniikat auttavat välttämään monia tukija liikuntaelimistön ongelmia ja liikuntavammoja myös myöhemmällä iällä. Valitettavasti monissa kouluissa liikuntaa opettavat sijaiset, joilla ei ole koulutusta liikunnan pedagogiikasta. Liikunnanopettajan tulee järjestää yksilöllistä opetusta, osallistua ja olla läsnä, opettaa fyysisestä toimintakyvystä huolehtimista, luoda pätevyyden ja autonomian kokemuksia ja edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Varhain saadut hyvät liikuntakokemukset taas edesauttavat lapsen ja nuoren osallistumista liikuntaan myös aikuisiällä, mikä on tärkeää yksilön, mutta myös yhteiskunnan kannalta. 69 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 toinen arjessaan. Hyvät liikuntatunnit eivät ole sitä, että ”heitetään pallo kehään ja pelataan koko tunti” ilman sen kummempaa oppituntia suunnittelematta. Liikunta on oppiaineena erityislaatuinen ja herkkä. Ilman päteviä liikunnanopettajia emme voi saada hyviä koululiikuntakokemuksia. Jotta oikeaa suoritustekniikkaa voi opettaa, pitää osata havainnoida liikettä. Ellei löydä oleellisia asioita liikkeen suoritustekniikasta, on mahdotonta antaa konkreettista palautetta, auttaa korjaamaan suoritusta tai opettaa tekemään liike oikein. Liikunnanopettajan ammattitaidolla on suuri merkitys. LINDA NIKULA Liikuntapedagogiikan kandidaatti ja 5. Oikean suoritustekniikan avulla oppilaat saavat lisäksi onnistumisia ja sitä myötä pätevyyden kokemuksia, jotka taas tuovat liikunnan iloa ja motivoivat liikkumaan entisestään. vuosikurssin opiskelija Fysioterapeutti (AMK) Jyväskylän yliopisto Sähköposti: linda.k.nikula@student.jyu.fi
Harjoittelu on suunnitelmallista ja tapahtuu valvotuissa olosuhteissa. Voimaharjoittelu kuuluu urheilijoiden harjoitteluun jo lukion ensimmäiseltä luokalta asti. Nykyinen asuinpaikkani on Lexingtonissa, Kentuckyn osavaltiossa, jossa suoritan liikuntafysiologian tohtorin tutkintoa. Vaikka lähtökohdat ovat erilaiset, osaamista rapakon toiselta puolelta voidaan ottaa koti-Suomessakin käyttöön. Oma fysiikkaharjoitteluni oli vahvasti osana kehitystäni amerikkalaisen jalkapallon pelaajana. Vaikka voiman kehittäminen ei tässä iässä olekaan mielestäni tärkein asia, liikkuvuuden harjoittelu ja voimaharjoittelun oppiminen on nuorelle urheilijalle hyödyksi. 69 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 N Ä I N M A A I L M A L L A Teksti: ANSSI SAARI Enemmän ei aina ole yhtä kuin paremmin Pelkkä lajiharjoittelu ei ole välttämättä ole nopein tie huipulle. Yhdysvalloissa kovan kilpailun ja rahan myötä fyysinen valmennus ja harjoittelu on osittain edellä Suomea. Salin seinälle oli ripustettu koulun urheilijoiden tuloksia ja jalkapallojoukkueen voimaharjoitteluohjelma. Näkemykseni harjoittelusta ovat kehittyneet urheilijana, valmentajana toimiessani ja urheilijan fysiikkaan keskittyneissä opinnoissa Suomen lisäksi Englannissa ja Yhdysvalloissa. L ajissa kuin lajissa tarvitaan taktista ja teknistä osaamista, henkistä kapasiteettia keskittyä ja suoriutua paineen alla sekä riittäviä fyysisiä ominaisuuksia. Lajeja, joita harjoittelussa autoimme, olivat muun muassa. Vaikka harjoitteluun on käytössä rajallinen viikoittainen tuntimäärä, on tärkeää, että kaikkia ominaisuuksia huomioidaan harjoitussuunnitelmassa. Töitä riitti aamusta iltaan. Pienen kylän lukion voimaharjoittelusalissa oli muun muassa puolen tusinan verran kyykky telineitä, voimanostopenkkejä ja painonnostoalustoja. Ikään kuin fysiikan kehittämisen tulisi olla sivuroolissa muihin ominaisuuksiin nähden. Yhdysvalloissa panostetaan vahvasti urheilijan fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen. Sellaisiakin kouluja on tullut vastaan, jossa voimanostotekniikoita opetellaan jo alemmilla koululuokilla. Oma kiinnostuksen kohteeni on urheilijan fysiikan kehittäminen. Suomessa fysiikkaharjoittelusta on pitkään käytetty sanaa ”oheisharjoittelu”. Marylandissa toimin kaupallisessa yrityksessä fysiikkavalmentajana useille eri joukkuelajeille. Urheilukulttuureissa on eroa Ensimmäisen kosketukseni fyysiseen harjoitteluun sain vaihto-oppilasvuoteni aikana Shelbyssä, Montanassa. Lajivalmentajat olivat nähneet parhaaksi keskittyä omaan osaamiseensa ja jättää vastuun fyysisestä harjoittelusta alan ammattilaisille. Yhdysvalloissa fyysisten ominaisuuksien kehittämistä painotetaan. Fyysiseen harjoitteluun käytetty aika tuo kuitenkin hyötyjä, kun fyysinen valmius nähdään tärkeänä osana urheilijan kokonaiskuvassa. Tämä asia on tullut selväksi pelaajana ja fysiikkavalmentaja Yhdysvalloissa. Yliopisto-opiskelijoiden fyysinen harjoittelu tuli tutuksi opiskellessani aiem min Minnesotan osavaltiossa. Olin työssä yrityksessä, joka vastasi lukioiden eri urheilujoukkueiden nopeus-, ketteryysja lajikohtaisesta kestävyysharjoittelusta
Hän opiskelee liikuntafysiologian tohtoriksi Kentuckyn yliopistossa Yhdysvalloissa.. Se mahdollistaa yhteistyön ja resurssien yhdistämisen eri lajien välillä. Kun suomalaisia urheilijoita on muuttanut Yhdysvaltoihin, heille on usein tullut merkittävästi lisää niin sanottua ”hyvää painoa” ensimmäisen vuoden aikana. Tämä on huomattu Yhdysvalloissa, ja lukioihinkin on palkattu kokopäivätoimisia fysiikkavalmentajia, kun harjoittelusta aiemmin vastasivat lajivalmentajat ja yritykset. Kun harjoittelu ei enää tuota lisää parannusta suoritukseen, sitä on lisättävä tai muutettava. Kokopäivätoimiset fysiikkavalmentajat työskentelevät kaikkien lajien parissa. Tähän on nähdäkseni syynä systemaattinen voimaharjoittelu, joka on otettu mukaan osaksi harjoitussuunnitelmaa. Suurin ero Suomeen onkin kilpaurheilun kuuluminen miltei poikkeuksetta seurajoukkueille. Kun keskittyminen yhteen lajiin alkaa, fysiikkaharjoittelusta tulee tärkeää. Tällöin samoja liikeratoja toistetaan valtavasti verrattuna monipuolisemmin urheileviin nuoriin. Saman asian harjoittaminen ei tuo kehitystä ikuisesti. Tärkeä viestini on, että lajissaan voi kehittyä monella eri tavalla – varsinaisen lajiharjoittelun lisäksi. Uudessa mallissa pyritään ottamaan huomioon päivittäisiä muuttujia, kuten ulkoiset stressin aiheuttajat, ravinnon ja unen laatu, yksilöllinen kehitystahti ja päivittäinen rasitus lajiharjoituksissa. Lisäksi esimerkiksi urheilukeskuksiin voisi mahdollisesti tuoda lisää palveluja, jossa fyysinen harjoittelu olisi mukana. Harjoitussuunnitelmien rakentaminen on haastavaa. Valmentajan ja urheilijan haasteena onkin löytää ne osa-alueet, joita parantamalla harjoittelusta hyötyy eniten. Urheilevat nuoret erikoistuvat yhteen lajiin yhä nuorempina. Suomalainen teknologia, jolla voidaan selvittää urheilijoiden päivittäistä valmiustilaa kiinnostaa monia yhdysvaltalaisia yliopistoja ja ammattilaisseuroja. Kun harjoitussuunnitelma keskittyy systemaattisesti ja monipuolisesti kokonaisuuteen, harjoittelu pysyy haastavana ja kaiken lisäksi mielenkiintoisena. Yhteistyön tekeminen seurojen välillä voisi ehkä olla mahdollista, mutta haasteellisempaa. Suurin muutos tapah tuu alkuvaiheessa, ja myöhemmin kehitys alkaa tasaantua. Päivittäistä valmiustilaa voidaan ottaa huomioon subjektiivisilla mittareilla omista tuntemuksista (esim. Tavoitteena on kuormittaa urheilijaa mahdollisimman paljon, mutta samalla välttää ylirasitusta ja loukkaantumisia. Sitä käytetään, mitä on tarjolla. Euroopassa ja Australiassa käytettyä ”sports performance” -mallia sovelletaan myös Yhdysvalloissa. Uuden mallin mukaan kaikki osa-alueet hitsataan yhteen toisiaan tukevaksi pake tiksi. Yhdysvalloissa urheilijat erikoistuvat viimeistään yliopistoikäisinä. Urheilulukiot ja akatemiat ovat loistava mahdollisuus, sillä niissä eri lajien resursseja voidaan mahdollisesti yhdistää. Näenkin fyysisten ominaisuuksien parantamisen tapana, jolla voidaan lisätä kapasiteettia parantaa teknistä ja taktista osaamista. Aikaisemmin harjoitussuunnitelmat jaettiin esimerkiksi neljän viikon jaksoihin, ja pyrittiin ennustamaan, miten urheilija reagoi jokaisen harjoituksen kuormitukseen. ANSSI SAARI, MSc Sertifioitu fysiikkavalmentaja (National Strength and Conditioning Association) Kirjoittaja on valmistunut Loughborougin yliopistosta Englannissa ja suorittanut liikuntafysiologian MSc tutkinnon Minnesota State Universityssä. Kun urheilijan fysiikka kehittyy, voidaan lisätä haastetta myös muilla osaalueilla ja lisäksi urheilija kestää paremmin lajin tuomat rasitukset. Sillä halutaan ehkäistä loukkaantumisia ja parantaa suorituskykyä. Haasteena on osastojen keskinäinen dialogi, ymmärrys siitä mitä kukin pyrkii tekemään ja mikä on loppujen lopuksi paras suunnitelma urheilijan kehityksen ja kilpailusuorituksen kannalta. Yhteen lajiin erikoistuminen yhä aiemmin Fysiikkaharjoittelulla on pääasiassa kaksi tavoitetta. Kaikki nämä vaikuttavat palautumiseen ja harjoittelun laatuun. Miten mahdollistaa kokonaisvaltainen harjoittelu, ellei joukkueella ole käytettävissä kokopäivätoimista fysiikkavalmentajaa, ravintoterapeuttia ja urheilupsykologia. Rating of Perceived Soreneess, Tiredness Scale), nopeilla testeillä ennen harjoituksia (esim. Yliopiston koosta sekä lajin suosiosta riippuen joukkueilla saattaa olla myös lajikohtaiset fysiikkavalmentajat. Yhdysvalloissa kilpaurheilu kuuluu ennen ammattilaistasoa pääosin koulujen edustusjoukkueille. Uutena kehityksenä alalla onkin harjoitussuunnitelman mukauttaminen enemmän urheilijan päivittäiseen fyysiseen valmiustilaan sopivaksi. Autoregulatory Progressive Resistance Exercise, APRE). Muutama tunti viikoittaisesta harjoitusmäärästä esimerkiksi voiman tasapuoliseen kehittämiseen ja nivelten liikeratojen parantamiseen ei ole nuorelle urheilijalle pahitteeksi. Yliopistoissa fyysinen harjoittelu on entistä systemaattisempaa. Ei pelkästään lajiharjoittelulla Näkemykseni urheilijan optimaalisesta kehittymisestä perustuu omiin kokemuksiini opiskelijana, pelaa jana ja valmentajana. Amerikkalaisen jalkapallon pelaajilla oli tosin usein ensin joukkueen omat voimaharjoitukset, joista he tulivat vielä meidän valmennettaviksemme. Kokonaisvaltaista, päivittäiset muuttujat huomioivaa Uusien tutkimuksien, valmentajien omien kokemusten ja tiedonvaihdon myötä harjoittelun filosofia ja käytännön tekeminen kehittyy. Aiemmin lajivalmentajat suunnittelivat omat harjoituksensa ja fysiikkavalmentajat ja ravintoterapeutit ohjelmansa urheilijoiden kehitystavoitteiden mukaan itsenäisesti. Joukkueet voivat käyttää yhteistä fysiik kavalmentajaa ja ulkopuolisten yritysten tuottamat fysiikkaharjoitukset voidaan järjestää yhteisiksi kaikille lajeille, tytöille ja pojille. 70 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 jalkapallo, koripallo, lentopallo ja lacrosse. kyykkyhypyn korkeus) tai harjoituksessa suorittamisen mukaan (esim. Täten rahoitus ja resurssien hankkiminen jää yksittäisten seurojen omalle vastuulle. Siitä, mihin eri lajeissa ja ikävaiheissa kannattaa fysiikkaharjoittelussa keskittyä, riittäisi pohdittavaa useammaksi kirjoitukseksi. Ideoita Suomeen. Yhdysvalloissa fyysinen harjoittelu nähdään tärkeänä osana harjoittelua
Aikaisempien muutosyritysten kriitti. Kirjan esimerkkien sanotaan olevan aitoja kokemuksia, mutta sisältävät myös keksittyjä elementtejä (anonymiteetin säilyttämiseksi). Kirjoittaja soveltaa käytäntöön väitöskirjansa Mindfulness, Acceptance and Commitment Approach in enhancing a physically more active lifestyle (2015) aiheita. Kirjan alaotsikko on Tietoisesti kohti terveyttä ja hyvinvointia. Kyvyllä tarkoitetaan havainnoivaa mieltä, pysähtymistä, kykyä olla reagoimatta ärsykkeisiin ja rauhoittumista hetkeen. Tällä ei siis tarkoiteta esimerkiksi sellaista tietoisuutta, joka virittyy toiminnasta, tekemisestä tai sosiaalisesta kanssakäymisestä. ”Hyvät ohjeet ja suositukset sekä kannustaminen ja motivointi eivät riitä, jos ei ole ihmisen omaa halua muutokseen ja toisaalta keinoja käsitellä esteitä, joita mieli väistämättä tuottaa epämukavuusalueelle siirryttäessä. Tekijä suosittelee suhtautumaan teokseen harjoituskirjana, mikä onkin onnistunut luonnehdinta. Keskeiseksi käyttäytymisen muutoksessa nähdään psykologisen joustavuuden lisääminen ja omiin arvoihin sitoutuminen. Kirjan voikin nähdä pyrkivän tieteellisesti ja teoreettisesti perustellun käyttöteorian esittelyyn, mikä on luettava ansioksi. Näkökulma on tekijänsä sanoja lainaten ”hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, erityisesti arjen fyysisen aktiivisuuden ja liikkumisen lisäämisessä sekä syömiskäyttäytymisessä ja painonhallinnassa”. Omatoimiharjoitukset soveltuvat ammattilaisenkin työn tueksi Vaikka kirja on kirjoitettu lähinnä omatoimisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, soveltuvat harjoitukset hyvin, ja jopa paremmin, ammattilaisen ja asiakkaan välisen työskentelyn tueksi esimerkiksi liikuntaja terveysneuvonnassa tai osana kuntoutusprosessia. Taustaselityksinä sille, että ”vähäinen fyysinen aktiivisuus, lihavuus ja tupakointi ovat nousseet maailmanlaajuiseksi terveysongelmaksi”, mainittiin ihmiskehon biologinen alttius suosia runsaasti energiaa sisältäviä ruokia ja minimoida energiankulutusta, mikä on ollut tuhansien vuosien aikana muokannut kehoa pärjäämään ankarissa olosuhteissa. Kangasniemi pyrkii hyödyntämään kokemuksiaan terapia-ammattilaisena, kokemuksiaan tutkimusprosessista sekä tieteellistä tutkimusnäyttöä liikuntaja terveyspsykologiasta. Muutokset vaativat ajateltua enemmän Elintapojen muutoksen todetaan vaativan tekijältään paljon enemmän kuin tyypillisesti on totuttu ajattelemaan. Tietoisuudella tässä viitataan tietoinen analysointi on perusteltua, koska samoja virheitä ja epäonnistuneita ratkaisuyrityksiä ei kannata toistaa. Steven Heyes Yhdysvalloissa ja Raimo Lappalainen Suomessa), nopeaan muutokseen tähtäävään malliin (Kirk Strosahl) sekä psyko-fyysiseen psykoterapiaan. Kirjassa esitetyt ajatukset ja harjoitukset ovat käytettävissä useiden erilaisten terveysongelmien (itse)hoitoon, sillä ongelmien taustalla olevat psykologiset ilmiöt ovat usein hyvin samankaltaisia riippumatta siitä, onko kyseessä elintapamuutosten kanssa kamppailu vai kenties krooniseen kipuun, diabetekseen tai mielialaan liittyvät haasteet tai pulmat. 71 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Teksti: HARRI KOSKI ELINTAPAMUUTOSTEN TEORIA JA HARJOITUKSET Anu Kangasniemi (2017) Tavoitteesta tavaksi: tietoisesti kohti terveyttä ja hyvinvointia, Kirjapaja, Helsinki. ”Helppo ja vaivaton elämä on päinvastaista sille, että kehomme on aikojen kuluessa kehittynyt nimenomaan liikkumaan.” Tätä kappaletta olisi voinut kehitellä vähän pitemmälle vaikkapa ’joustavuutta ja armollisuutta’ koskevassa luvussa. Tyylikkäämpi ratkaisu olisi mielestäni ollut autenttisten esimerkkitapausten pelkistetty esittely tietenkin asiakkaan kanssa sovitulla tarkkuudella. Pysyvä käyttäytymisen muutos täytyisi kyetä liittämään osaksi omaa elämää.” Muutoksen sudenkuoppia tarkastellaan vertailun, vanhojen tapojen, sääntöjen ja neuvojen, omiin tunteisiin juuttumisen (samaistumisen) sekä kontrolloinnin ja välttämisen ansojen näkökulmista. Toisena selityksenä nostettiin esille passiivisuutta tukeva ympäristömme. Näihinkin teemoihin liitetään useita harjoituksia. mindfulness) ja tietoiseen läsnäoloon, kykyyn elää tässä hetkessä ja kykyä havaita sitä, mitä ajatuksissa, kehossa ja tunteissa tapahtuu. L U E T T U A P sykologian tohtori Anu Kangasniemen teos on kirjoitettu liikunnanja terveystiedon opettajan, psyykkisen valmentajan ja psykologin rooleista käsin. Kirjan lukumatkan ajaksi suositeltiin kirjanmerkkiä, johon kirjata omia oivalluksia tai huomioita. Terapeuttinen ajattelu nojautuu hyväksymisja omistautumisterapiaan (esim. Omien muistiinpanojen, kommenttien ja ajatusten kirjaaminen auttaakin asian viemistä ”tietoisesti” eteenpäin ja auttaen omaksumista, tekemään aihetta omaksi. Useinhan ajatellaan, että ihmiset ovat vastuussa omista elintavoistaan (itsehankittu ongelma) ymsuustaitoihin (engl. Kirjan tavoite on auttaa löytämään uudenlainen suhde elintapamuutoksiin
Voisiko aloittaa ja ottaa ensimmäiset askeleet siihen suuntaan, mitä aikoo ja haluaa mielellään tehdä arvojensa mukaisesti lopun ikäänsä. Itsehoidon osalta voi todeta, että jokaiselle biologisen evoluution ja teknis-kulttuurisen kehityksen omanelämänsä-Onslow’lle (vrt. 72 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 märtämättä, että omat elintavat ovat osa kulttuurihistoriaa ja ihmiskunnan biologista elinkaarta. Käypä hoito -näytönasteraporttien mukaan Mindfulness-tietoisuustaitomenetelmän näyttö ainakin syömishäiriöiden hoidossa on toistaiseksi jäänyt niukaksi (näytön aste C), alkoholismin hoidossa näyttö on parempi (B) ja masennuksen uusiutumisen hoidossa näyttö on vahva (A). Listat, aktiivisuus ja toiminta. Kynnyksen ylittäminen on suurin haaste. Toteutus arjessa jättää lukijalle, asiakkaalle, kuntoutujalle tai terapeutille vielä omaan elämiseen sopivaa pelivaraa. Ymmärrän myös pohtimaan pysähtymisen välttämättömäksi, jos on pudottu kartalta, mutta eivätkö useat omien pohdintojen listat pysäytä ja käännä huomion omaan minään, ajatuksiin tai tunteisiin turhan pitkäksi aikaa. harjoittamiseen, listojen tekemiseen tai Mindfulness-kulttuuriin. Itsehoito-oppaana kirja on vaativa eikä aliarvioi lukijoitaan. Tosin lähdeviitteitä ei ole käytetty. Kaikkia kirjan harjoituksia tuskin kukaan tekee. Voidaan yhtyä ajatukseen, että liikuntatottumusten muuttamisessa kyky hyväksyä tai sietää muutokseen liittyviä epämiellyttäviä tunteita ja kehon tuntemuksia voi olla ratkaisevaa. ravitsemus-, fysioja psykoterapeuttien, valmentajien, terveysneuvonnan ja urheilupsykologien) koulutuksen oppi materiaaliksi ja löytänee paikkansa alan ammatinharjoittajien asiakastyön harjoituskirjana ja virikkeiden lähteenä. lentäjän checkinglistat). Kirjaan paneutuminen edellyttää paitsi kiinnostusta omaa hyvinvointia kohtaan myös kiinnostusta introspektion. Kieliasu vivahtaa tutkimustekstiin ja jää asiallisuudessaan kauaksi mainostoimistojen sisällöntuotannosta. Uskon kirjan palvelevan tarkoitustaan tukemalla asiakkaan ja valmentajan/ terapeutin/kuntouttajan välistä allianssia muun muassa korostaessaan asiakaslähtöisesti asiakkaan omia arvoja ja lähtötilannetta sekä antaessaan struktuuria terapiatyöhön. Näen listat tärkeänä toimintatapana tilanteissa, joissa ei soisi unohdettavan mitään (esim. Usein liikunnan aloittaminen (aloitusvaihe) ei tunnu mukavalta tai miellyttävältä. Kirjoittaja on onnistunut antamaan aineksia elintapamuutosten kanssa työskentelyn käyttöteorialle. Teoreettisesti perustellulle ja näyttöön perustuvalle jatkuvasti kehittyvälle ammattikäytännölle on kuitenkin aina paikkansa. Kaiken kaikkiaan kirja soveltuu elintapamuutosten (liikunta, syömisja juomistottumukset, kipu, diabetes, mielialaongelmat) kanssa työskentelevien alan ammattilaisten (esim. HARRI KOSKI, PsL Neuropsykologian erikoispsykologi Tampere Sähköposti: harri.koski@pgikoski.fi Jäin kaipaamaan liikunta-aktiivisuuden ja toiminnan kytkemistä tietoisuusharjoitteisiin. TV-sarja Pokka pitää) voi suositella Teoreettisen fysiikan käsikirjan jälkeen lukemaan Anu Kangasniemen ”Tavoitteesta tavaksi”, mutta se on vasta alku. Itsehoito-oppaaksi, koulutusmateriaaliksi, ammattilaisten työn tueksi Asiakkaan ja terapeutin yhteistyön onnistuminen (allianssi) selittää yleensä terapian tuloksellisuutta parhaiten teoriataustasta riippumatta. Tuntematta Mindfulness-ajattelua syvemmältä suhde harjoitusten introspektiivisiin pohdintoihin ja erityisesti listojen laatimiseen jäi etäiseksi
Sen vuoksi urheiluseuroilla voi olla vaikeuksia valita. Taustalla on myös seuratoiminnan vapaaehtoisuuden periaate, joka saattaa näkyä hallintoon haluavien ehdokkaiden puutteena. Järjestöja aluetason ehdokkailla on usein monipuolinen urhei lutausta, kun taas seuratasolla ehdokkaat ovat yleensä lasten vanhempia, joiden sitoutuminen vaihtelee oman lapsen osallistumisen, vanhemman oman liikuntakokemuksen ja liikunnalle annetun tärkeysasteen mukaan. Sen sijaan urheiluseurat eivät ole juurikaan kiinnittäneet asiaan huomiota. Tutkimuksissa havaittiin useita syitä, jotka aiheuttavat eroja organisaatiotasojen välille. Toisekseen hallitustehtäviin valittavien henkilöiden rekrytointi on erilaista järjestöja aluetasolla kuin paikallistasolla urheiluseuroissa. 72 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Teksti: ANNA-KATRIINA SALMIKANGAS Sukupuolikiintiöt urheiluseurojen hallinnon haasteena T U T K IM U S U U T IS IA L i i k u n n a n y h t e i s k u n t a t i e t e i d e n m a a i l m a s t a U rheiluliitot ja aluejärjestöt noudattavat pääsääntöisesti sukupuolikiintiösäännöstöä, jonka mukaan hallituksessa, johtokunnassa tai muussa työryhmässä tulisi olla vähintään 40 prosenttia sekä naisia että miehiä. Ensinnäkin tieto sukupuolikiintiöistä ei aina välity keskusjärjestöstä urheiluseuroille, sillä kaikki haastateltujen seurojen edustajat eivät olleet edes tietoisia sukupuolikiintiöistä. Tämä nousi esille norjalaisessa tutkimuksessa, jossa haastateltiin yhteensä 69 urheiluliittojen, aluejärjestöjen ja urheiluseurojen edustajaa
& McClain, Z. com/home/irs ANNA-KATRIINA SALMIKANGAS, LitT Yliopistotutkija Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sähköposti: anna-katriina.salmikangas@jyu.fi. S. Urheiluvedonlyönti on nuorten miesten harrastus T yypillinen urheiluvedonlyöjä on 32-vuotias matalan toimeentulon omaava mies, joka on erittäin kiinnostunut urheilusta, seuraa sitä aktiivisesti eri tiedotusvälineistä ja haluaa ottaa riskejä. Suurimmat vedonlyöntiin vaikuttavat tekijät olivat ikä ja sukupuoli. Näin todettiin Kaliforniassa toteutetussa tapaustutkimuksessa, jossa havainnointiin kolmea skeittipuistoa ja haastateltiin 30 näiden puistojen keskeistä toimijaa. 73 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 tiömääräykset näyttävät lisäävän naisten lukumäärää urheilujärjestöjen hallinnossa, seuroissa on vielä tehtävä töitä, jotta molempien sukupuolten voimavarat saataisiin käyttöön myös hallinnossa. Nuoremmat henkilöt löivät vetoa enemmän kuin vanhemmat samoin kuin miehet naisia enemmän. DOI: 10.1177/1012690215597650 journals.sagepub. Vedonlyöntiin liittyvien lieveilmiöiden vuoksi urheiluvedonlyöjistä tarvitaan lisää koko väestöä edustavia laajoja tutkimuksia. Samalla on kuitenkin herännyt huoli tällaisten hankkeiden kestävyydestä, sillä yksittäisen henkilön tai yrityksen kiinnostus ja vastuunkanto voi loppua tai siirtyä johonkin uuteen asiaan. and Pierdzioch, C. Julkisen sektorin pienenevät resurssit ovat lisänneet tarvetta uusliberalismin mukaiselle eri tahojen yhteistyölle, jolloin kuntien roolina on verkostoituminen yksityisten toimijoiden kanssa. Skateboarding, community and urban politics: shifting practices and challenges, International Journal of Sport Policy and Politics, 9:1, 11–23, DOI: 10.1080/19406940.2016.1220406. Tämän verkostoitumisen tavoitteena on tuottaa palveluja aiempaa edullisemmin. 2017. Nämä henkilöt edesauttoivat puistojen kehittämisja ylläpitohankkeiden syntymistä eri sektoreiden välille. Tämä tulos saatiin Saksassa toteutetussa urheiluvedonlyöntiä käsittelevässä tutkimuksessa. Some further empirical evidence using German data. Erityisesti yrityksiä kiinnostivat nopeasti suosiota saavuttaneen skeittauksen uudet markkinointikanavat. LÄHDE: Beal, B., Atencio, M., Wright, E. Aineisto kerättiin internet-kyselyllä, johon vastasi yhteensä 634 saksalaista. Tutkimus vahvisti osittain aiemmin saatuja tuloksia. Tosin otanta ei vastannut perusjoukkoa, sillä vastaajat olivat tavallista saksalaista nuorempia, paremmin koulutettuja sekä heillä oli pienemmät tulot. K., Fasting, K. & Sand, T. 2017: The impact of gender quotas in leadership in Norwegian organised sport, International Journal of Sport Policy and Politics, DOI: 10.1080/19406940.2017.1287761 riittävä määrä hallituksen jäseniä. LÄHDE: Gassmann, F. International Review for the Sociology of Sport 2017, Vol. Sukupuolikiintiöiden toteuttamiseksi tarvitaan aluejärjestöjen panostusta. Who bets on sports. Aluejärjestöt voivat kannustaa urheiluseuroja parantamaan sukupuolten tasa-arvoa esimerkiksi lisäämällä tiedottamista ja seuraamalla kiintiöiden toteutumista. Kumppanuushankkeissa skeittauksesta on tehty väline hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liikunnallisen hyödyn lisäksi. Vaikka kiinSkeittauksen olosuhteita parannetaan yhteistyössä S keittauksen olosuhteita parannetaan yhteistyössä useiden eri tahojen kanssa yhteisen hyvän nimissä. LÄHDE: Sisjord, M. Myös urheiluun kohdistuva kiinnostus ja heikko sosioekonominen asema lisäsivät alttiutta vedonlyöntiin. Esimerkkitapauksissa yksittäiset henkilöt kuten skeittaavien lasten vanhemmat, jotka omasivat hyvät valmiudet toimia erilaisissa verkostoissa, lähtivät puolustamaan julkisten varojen niukentuessa rappeutuvia skeittipuistoja. M. Tutkimuksen taustalla on aiempi vedonlyönnin tarkka säätely, jonka uskottiin ehkäisevän vedonlyönnistä aiheutuvaa riippuvuutta. Tällöin on uhkana, että kukaan ei ota vastuuta skeittipuiston ylläpitämisestä. Haastateltavat edustivat skeittaajia, heidän vanhempiaan, julkisen sektorin työntekijöitä sekä yrityselämän edustajia. 52(4) 391–410. Esimerkiksi internetin ja yksityisten yritysten tulo vedonlyöntimarkkinoille on helpottanut vedonlyöntiä. Kaikkein vähiten vedonlyöntiin vaikuttivat vedonlyöjän havaitsema urheiluun kohdistuva korruption mahdollisuus ja riskinoton vastenmielisyys. 2017. Tästä syystä sukupuolikiintiön ehdoton noudattaminen voi vaikeuttaa seuran toimintaa, jolloin ei ole myöskään järkevää vaatia rangaistuksia tai seuraamuksia kiintiön sivuuttamisesta esimerkiksi vaatimalla uusintavaalia. Urheiluvedonlyönti muuttuu uusien vedonlyöntimahdollisuuksien syntyessä. and Emrich, E
Intervention päättyessä koeryhmään osallistuneet oppilaat olivat taidoiltaan neljä kuukautta kontrolliryhmää edellä sekä matemaattisessa että kielellisessä osaamisessa. Chen (2017) kollegoineen halusi selvittää kuinka suuri osa oppilaista saavuttaa ensimmäiselle ja toiselle luokka-asteelle asetetut tavoitteet neljässä perustaidossa: juokseminen, painon siirtäminen, pallon kuljettaminen käsin ja kiinniottaminen. 2017. LÄHDE: Mullender-Wijnsma, M. Mullender-Wijnsma kollegoinen (2016) halusi selvittää fyysisesti aktiivisen intervention vaikutuksia lasten koulumenestykseen. Fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi olisi tärkeää, että kaikilla lapsilla olisi riittävät motoriset perustaidot. Physically active math and language lessons improve academic achievement: A cluster randomized controlled trial. Pediatrics 137(3), e20152743. Pätevyyden kokemiseksi opettajien tulisi tukea oppilaita niiden taitojen kehittämisessä, joissa eniten havaitaan puutteita. J. Lasten koulumenestystä mitattiin kahdella matematiikan ja kahdella kielen testillä. Suomessakin on havaittu liikunnan positiivisia vaikutuksia esimerkiksi keskittymiseen oppitunneilla. Huomattavaa on myös se, että matematiikan yleistestin erot alkoivat näkyä jo ensimmäisen vuoden jälkeen. J., Hartman, E., de Greeff J. Koeryhmä osallistui kahden vuoden ajan kolme kertaa viikossa aktiivisille matematiikan ja kielten tunneille. Sekä ensimmäisen että toisen vuoden oppilailla eniten puutteita oli pallon kuljettamisessa käsin. Lisäksi kiinnostuksen kohteena oli selvittää eroja luokka-asteiden ja eri sukupuolten välillä. Passiivisen istumisen sijasta oppituntien aktivoiminen voisi parantaa oppimistuloksia myös Suomessa. Kahden vuoden interventio osoitti, että interventioryhmään osallistuneet oppilaat menestyivät paremmin matematiikan yleisja nopeustesteissä Toiminnalliseen opetukseen osallistuneet lapset olivat neljä kuukautta edellä vertailuryhmäänsä sekä kielellisissä, että matemaattisissa taidoissaan.. 2016. Viime aikoina on kuitenkin saatu lisää tietoa siitä, miten liikunta voi positiivisesti vaikuttaa koulumenestykseen. Lasten lukemistestissä ei havaittu eroa koeja kontrolliryhmien välillä. Motoristen perustaitojen kehittämisellä annetaan valmiuksia eri liikuntamuotojen omaksumiseen ja pätevyyden kokemusten lisäämisellä edesautetaan liikunnallisen elämäntavan omaksumista. LÄHDE: Chen, W., Hammond-Bennett, A., & Hypnar, A. Vastaavasti juoksemisessa ja pallon käsittelyssä kehitys oli maltillisempaa. W., Doolard, S., Bosker, R. Tulosten mukaan ensimmäisen vuoden oppilaista keskimäärin 72 prosenttia oppilaista hallitsi riittävät taidot asetetuissa perustaidoissa. Merkittävimmin oppilaan kehittyivät painon siirtämisessä ensimmäisen ja toisen vuoden välillä. Tutkimuksen mukaan fyysisesti aktiiviset oppitunnit paransivat merkittävästi matematiikan ja oikeinkirjoitustestien tuloksia. Tutkimukseen osallistui yhteensä 499 lasta (keski-ikä 8,1 vuotta) kahdestatoista eri koulusta ja heidät jaettiin koeja kontrolliryhmiin. Visscher, C. Vastaavia menetelmiä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi vieraan kielen opiskelussa. Examination of motor skill competency in students: evidencebased physical education curriculum. BMC Public Health 17, 222 Toiminnallinen opetus parantaa oppimistuloksia (p<0.001) sekä äidinkielen oikeinkirjoitustestissä (p<0.001). 74 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Teksti: KASPER MÄKELÄ Perustaitojen kehittäminen erityisen tärkeää ensimmäisinä kouluvuosina T U T K IM U S U U T IS IA L i i k u n t a p e d a g o g i i k a n m a a i l m a s t a A iemmissa tutkimuksissa on havaittu, että motorisilta taidoiltaan pätevät lapset ovat todennäköisemmin fyysisesti aktiivisia. L iikunnan positiiviset fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset vaikutukset ovat olleet jo pitkään tiedossa, mutta melko vähän on tietoa liikunnan positiivisista vaikutuksista esimerkiksi oppimiseen. Toisen vuoden oppi laiden ero oli tilastollisesti merkitsevä nuorempiin nähden ja toisen vuoden oppilaista 81 prosenttia hallitsi riittävät perustaidot
Parent support for children’s physical activity: A qualitative investigation of barriers and strategies. Esitietojen perusteella kohderyhmästä muodostettiin viisi pienempää ryhmää, jotka osallistuivat yhteiseen keskusteluun lasten liikunnasta eri teemojen mukaan. Data analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin avulla. LÄHDE: Bassett-Gunter, R., Rhodes, R., Sweet, S., Tristani, L., & Soltani, Y. Lasten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi on tärkeää tunnistaa vanhempien asenteita ja pyrkiä laskemaan kynnystä fyysisen aktiivisuuden tukemisessa. Tutkimuksen kohderyhmä muodostui 5–11 vuotiaiden lasten vanhemmista (N=21), jotka täyttivät esitietolomakkeen. Lisäksi yhteisöllinen vanhemmuus koettiin tekijäksi, joka voisi lisätä vanhempien tukea lasten fyysiselle aktiivisuudelle. BassettGunter (2017) kollegoineen halusi selvittää, mitkä ovat merkittävimmät esteet, jotka vaikuttavat vanhempien käyttäytymiseen ja lasten fyysisen aktiivisuuden tukemiseen. V anhemmilla on tärkeä rooli lasten fyysisen aktiivisuuden tukemisessa ja aktiivisen elämäntavan omaksumisessa. 75 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Mikä estää tai mahdollistaa vanhempia tukemasta lasten liikkumista. 2017. Vanhemmat ymmärsivät fyysisen aktiivisuuden merkityksen ja oman roolinsa lasten kannustamisessa. Research Quarterly for Exercise and Sport. KASPER MÄKELÄ, LitT Tutkijatohtori Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sähköposti: kasper.makela@jyu.fi. Vanhemmat kokivat, että heidän tukeaan lapsille lisäisivät mahdollisuus liikkumiseen itse samanaikaisesti (esimerkiksi kuntosalilla) tai muiden vanhempien kohtaaminen ja sosiaalistuminen toimintaan. Yhteisöllisyys, mahdollisuus toisten vanhempien kohtaamiseen ja harrastaminen lasten kanssa samanaikaisesti koettiin tärkeiksi tekijöiksi, joilla voitaisiin vaikuttaa siihen, miten vanhemmat tukevat lastensa fyysistä aktiivisuutta. Yhteisöllinen vanhemmuus merkitsi esimerkiksi lasten yhteiskuljetusta harjoituksiin, mutta myös strukturoimattoman liikunnan järjestämistä yhteisöllisesti. Esteiksi lasten fyysisen aktiivisuuden tukemiselle lukeutuivat muun muassa aikataulujen tai logistiikan vaikeudet, taloudelliset näkökohdat, lasten turvallisuus, viihde-elektroniikan houkuttelevuus, sää, väsymys, oman motivaation tai kiinnostuksen puute
75 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Teksti: HANNA-MARI TOIVONEN Henkinen väkivalta vaivana huippu-urheilussa T U T K IM U S U U T IS IA L i i k u n t a p s y k o l o g i a n m a a i l m a s t a K ilpaurheilussa vallitsee usein autoritaarinen johtajuus, jonka myötä esiintyy myös henkistä väkivaltaa. Elite athletes’ experience of coping with emotional abuse in the coach– athlete relationship. 2017. Kavanagh ja tutkijaryhmä selvittivät henkistä väkivaltaa urheilija-valmentaja suhteessa kohdanneiden huippu-urheilijoiden (n=12) käyttämiä sopeutumisstrategioita. Henkisen väkivallan jälkeen ja pitkällä aikavälillä urheilijat pyrkivät välttelemään asiaa, pyrkivät ratinalisoimaan/ymmärtämään kokemuksensa, hakeutuivat tukiverkostoihin tai lopettivat urheilun. Haastatteluista kävi ilmi, että urheilijat käyttivät sekä tunteisiin että välttelyyn liittyviä strategioita hallitakseen tunteitaan henkisen väkivallan aikana, pitkällä aikavälillä ja yrittäessään ymmärtää kokemuksiaan. viittasivat henkisellä väkivallalla pitkäaikaiseen, toistuvaan, tahalliseen, ei-fyysiseen käyttäytymiseen, joka tapahtuu läheisen henkilön toimesta ja vaikuttaa yksilön hyvinvointiin. Kavanagh ym. Urheilijat pitivät henkistä väkivaltaa stressaavana, mutta varsin yleisenä kilpaurheilussa ja usein osana valmennusprosessia. Henkisen väkivallan tapahtuessa urheilijat pyrkivät hallitsemaan tilanteen ja tunteensa. Journal of Applied Sport Psychology. LÄHDE: Kavanagh, E., Brown, L., & Jones, I. Heidän tavoitteenaan oli peittää emotionaalinen reaktio ja välttää negatiivista vaikutusta suoritukseen. DOI: 10.1080/10413200.2017.1298165. Kavanaugh ym. korostavat, että olisi tärkeää luoda ennalta ehkäisevää koulutusta ja interventioita, joilla rikotaan henkisen väkivallan kierre ja kehitetään yksilön resursseja. Strategiat sisälsivät rentoutumisja hengittämisharjoituksia, huomion siirtämistä, tunteiden kanavoimista, yrittämisen lisäämistä, huumorin käyttämistä ja dissosiaatiota. Henkiseen väkivaltaan ei ole urheilukirjallisuudessa juurikaan kiinnitetty huomiota, joten sen ymmärtäminen on rajoitettua
Autonomian ja yhteenkuuluvuuden painottaminen ei riitä, mikäli viestin tuojat eivät aidosti usko sanomaansa. Journal of Applied Sport Psychology. Fyysisen ympäristön/palveluiden ryhmän ideoihin lukeutui rauhoittavan ja kutsuvan ympäristön luominen sekä välineiden asettelu ja soveltuvuus kaiken kokoisille jäsenille. Tutkijat observoivat ja haastattelivat ohjelman kahta ohjaajaa selvittääkseen millaisia strategioita he käyttivät nuorten positiivisen kehityksen tukemisessa. DOI: 10.1080/10413200.2017.1337822 Panostamalla vuorovaikutukseen ja autonomiaan aktivoit nuoret N uorten positiiviseen kehitykseen tähtäävissä ohjelmissa nuoret nähdään yhteisössä tehokkaasti toimivina kehitettävinä voimavaroina. Kuntokeskuksissa olisi hyvä pyrkiä vähentämään painoon liittyviä ennakkoluuloja tietoisuutta lisäämällä ja ohjeita parantamalla, jotta myös isokokoiset jäsenet tuntisivat olonsa tervetulleiksi. Toinen tärkeä strategia, nuorten johtajuuden tukeminen, mahdollistettiin tasapainoisen ja joustavan ohjelmarakenteen avulla. Ohjeet käsittivät henkilökunnan ja muiden jäsenten käyttäytymisen, kuten kaiken kokoisten ihmisten palkkaamisen ja laihdutustuotteiden myynnin välttämisen. Useimmat liikunnanohjaajat ja valmentajat haluavat tukea nuorten positiivista kehitystä, mutta kaipaavat käytännön strategioita sen saavuttamiseksi. Bean ja Forneris tutkivat 26:tta nuorten liikuntaohjelmaa, joista laadukkaimmaksi osoittautui tytöille suunnattu liikuntaan perustuva elämäntaitojen mentorointiohjelma. Ohjelmointiryhmän ideoihin lukeutui esimerkiksi liikuntaja hyvinvointituntien tarjoaminen sekä sisäisen motivaation ja yhteenkuuluvuuden painottaminen kurssien rakenteessa. 76 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Ylipainoiset liikkeelle ennakkoluuloja karsimalla Y lipainoisiin ihmisiin kohdistuu usein ennakkoluuloja ja he usein välttävät liikuntaa. J., & Ebbeck, V. Tutkijoiden mukaan tämä viittaa siihen, että kuntokeskuksissa on painoon liittyviä ennakkoluuloja. Osallistujat (n=155) olivat entisiä ja nykyisiä kuntokeskusten asiakkaita ja työntekijöitä. Tärkeimpänä strategiana ohjaajat nostivat esiin hyvän vuorovaikutussuhteen rakentamisen nuorten kanssa. Ammatillinen kehitys puolestaan sisälsi henkilökunnan tietoisuuden lisäämisen omien ennakkoluulojen, vartalonkielen, empatiakyvyn ja isokokoisten ihmisten biomekaniikan ymmärtämiseksi ja tunnistamiseksi. LÄHDE: Souza, B. Ideat jakautuivat lopulta viiteen ryhmään: ohjelmointi, kuntokulttuuri, ohjeet, ammatillinen kehittyminen ja fyysinen ympäristö/palvelut. Jokaisella tapaamisella ohjaajat valitsivat yhden harjoiteltavan elämäntaidon, josta he tunnin aluksi keskustelivat ja jonka he liikunnan aikana sopivasYhteenkuuluvuuden painottaminen ei riitä, mikäli viestin tuojat eivät aidosti usko sanomaansa.. Kuntokulttuuri sisälsi sosiaaliset ja ympäristörakenteet, kuten kuntokeskusten seinillä esitettävät kuvat, jotka vaikuttavat ihmisten käsityksiin kehon painosta ja muodosta. Keskeistä oli ohjaajien kyky antaa nuorten vaikuttaa ohjelman kulkuun ja tehdä päätöksiä unohtamatta ohjelman tavoitteita ja sisältöjä. 2017. Vastaajia pyydettiin osallistumaan sähköiseen aivoriiheen ja keksimään mahdollisimman monta strategiaa, jotka auttavat ihmisiä vapaaehtoisesti hyväksymään isompi kokoiset henkilöt. Seuraavaksi vastaajat saivat jakaa aivoriihissä tuotetut 100 ideaa heille merkityksellisiin ryhmiin ja laittaa ne järjestykseen ideoitten tärkeyden ja toteutettavuuden perusteella. Vuorovaikutussuhteita rakennettiin tukemalla yhteenkuuluvuuden tunnetta ja psykologisesti turvallista ilmapiiriä kannustamisen, positiivisuuden, henkilökohtaisten keskusteluiden ja palautteen sekä aktiivisen osallistumisen keinoin.Ohjaajat myös osoittivat olevansa aidosti kiinnostuneita nuorista ihmisinä. Suurin osa tärkeimmiksi valituista ja toteutettavista ideoista liittyi henkilökunnan käyttäytymiseen. Souza ja Ebbeckin tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä ideoita, joita kuntokeskuksen toimintaan osallistuvat tahot kollektiivisesti pitävät tärkeinä, toteutettavina ja jotka todennäköisesti muokkaisivat asenteita myönteisemmiksi keskusten isompi kokoisia jäseniä kohtaan. Perspectives on increasing positive attitudes toward larger members in fitness centers. Tutkimus toteutettiin sähköisesti ja tutkimuksessa käytettiin käsitekartoitusta
LÄHDE: Bean, C., & Forneris, T. Lisäksi ohjelma keskittyi tehtäviin, joissa lasten ei tarvinnut istua paikallaan ja joissa he saivat aikaa tutustua toisiin nuoriin ja ohjaajiin. Vaikka kyseessä oli tapaustutkimus, ohjelmassa käytetyt strategiat toimivat hyvänä esimerkkinä ja lähtökohtana mille tahansa nuorten positiiviseen kehitykseen tähtäävälle liikuntaohjelmalle. 2017. DOI:10.1123/cssep.2016-0008 HANNA-MARI TOIVONEN, LitM Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Sähköposti: toivonen.hanna@yahoo.com. Tärkeä osa elämäntaitojen harjoittelemista ja merkityksen ymmärtämistä oli keskusteleminen niiden käyttämisestä liikunnan ulkopuolella – esimerkiksi kotona, koulussa tai kavereiden kanssa. Strategies for fostering a quality physical activity-based mentoring program for female youth: Lessons learned and future directions. Case Studies in Sport and Exercise Psychology. 77 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 sa välissä nostivat esiin
Naiset näyttävät toimivan omaehtoisemmin. LÄHDE: Aral S, Nicolaide. Tämän vuoksi Nieuwoudt ja kumppanit selvittävät tutkimuksessaan, voisiko uudeksi trendilajiksi jo kivunnut Crossfit myös parantaa beettasolujen toimintaa diabeteksessä. doi: 10.1152/ajpendo.00407.2016. Erot naisten ja miesten välillä ovat kiinnostavia. Juokseminen tarttuu! uokseminen on tunnetusti helppo ja halpa tapa liikkua. 2017 Apr 18;8:14753. Mielenkiintoisella tavalla juoksemista edistää etenkin hieman laiskempi juoksija, eikä esimerkiksi se, että vähemmän juokseva yrittäisi saada kiinni himojuoksijaa juoksukilometreissä. Exercise contagion in a global social network. Kyseessä oli laaja tutkimus. 77 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 T U T K IM U S U U T IS IA L i i k u n n a n b i o t i e t e i d e n m a a i l m a s t a Teksti: ILKKA HEINONEN Myös Crossfit tehoaa diabetekseen H aiman beettasolujen toimintahäiriö on keskeinen ongelma 2 tyypin diabeteksen kehittymisessä. Toisaalta diabeetikkojen suurin ongelma taitaa monesti olla se, että juuri mitään liikuntaa ei harrasteta, joten mikä tahansa lihasten liikuttaminen olisi monen terveydelle hyödyksi. Myös sosiaaliset asiat vaikuttavat liikkumiseen, ja niitä voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää entistä enemmän. Am J Physiol Endocrinol Metab. Se on vaihtoehto etenkin heille, joita pitkäkestoisempi ja rauhallisempi liikunta ei kiinnosta. Nat Commun. Tutkimuksessa hyödynnettiin muun muassa sääasemien ja juoksusovellutusten kautta kerättyä niin sanottua isoa dataa. Ne voivat kertoa siitä, että naiset eivät ole yhtä kilpailuhenkisiä kuin miehet, joita muitten juokseminen potkii eteenpäin. Functional High Intensity Training Improves Pancreatic ?-cell Function in Adults with Type 2 Diabetes. LÄHDE: Nieuwoudt S, Fealy CE, Foucher JA, Scelsi AR, Malin SK, Pagadala MR, Rocco M, Burguera B, Kirwan JP. Rasva hävisi etenkin vatsanseudulta, mikä oli yhteydessä parantuneeseen beettasolujen toimintaan. Crossfit näyttää siis olevan varsin tehokasta ja hyvää liikuntaa myös diabeetikoille. Siinä oli yli miljoona tutkittavaa, joita seurattiin yli viiden vuoden ajan ja jotka juoksivat yhteensä yli 350 miljoonaa kilometriä. Myös kehon rasvaprosentti väheni merkitsevästi ja kliinisesti merkittävästi. doi: 10.1038/ ncomms14753.. Lisäksi sekä miehet että naiset vaikuttavat miesten juoksemiseen, mutta naisten juoksemiseen vaikuttavat vain naiset. Lihasmassa säilyi, mutta ei toisaalta lisääntynytkään, vaikka liikunta oli voimaharjoittelun kaltaista. Lisäksi lenkkien vauhti kasvaa, joten lisääntyvä lenkkeily näkyy täten myös energiankulutuksessa, mikä voi vaikuttaa positiivisesti painonhallintaan. Tutkimukseen otti osaa 12 aikuista 2 tyypin diabeetikkoa. 2017 May 16:ajpendo.00407.2016. Harjoittelun seurauksena beettasolujen toiminta parani merkitsevästi. Tuoreen tutkimuksen mukaan juoksevat ihmiset saavat kaverinsakin liikkumaan enemmän, mutta pienin varauksin. Tutkimus kesti kuusi viikkoa ja tutkittavat suorittivat viikossa kolme suhteellisen kovatehoista, mutta vain 10–20 minuutin harjoitusta. Siinä havaittiin, että juokseminen tarttuu siten, että vähemmän juoksevat ihmiset vaikuttavat enemmän juokseviin ihmisiin juoksua lisäävästi. Kestävyystyyppisen aerobisen liikunnan on todettu parantavan beettasolujen toimintaa, mutta kaikki diabeetikot eivät välttämättä halua tehdä tämän tyyppistä liikuntaa, vaan räväkämpi toiminta voisi olla heille mieluisampaa. Juoksevat ystävät näyttivät tuovan lenkkiin lisää mittaa noin 300 metriä vertailuun taipuvilla ihmisillä
Myös kehon viilentäminen ennen rasitusta toimii, mutta näiden menetelmien tehoa ei ole ennen vertailtu keskenään. 2017 May 5. Se voi kuitenkin auttaa äkillisissä tilanteissa, esimerkiksi mikäli maraton osuu kesän kuumimpaan hellepäivään. Ainakin ne kannattaa laittaa korvan taakse ensi kesää ajatellen ja toivoa, että niitä pääsee viimeistään silloin soveltamaan. Vaikka olettaa olisi voinut, että suurin parannus suorituskykyyn tulisi kun lämpöön sopeutunut ihminen vielä viilennetään ennen kovaa rasitusta, oli tämä yhdistelmä vain hädin tuskin kontrollitilannetta parempi suorituskyvylle.. LÄHDE: James CA, Richardson AJ, Willmott AGB, Watt PW, Gibson OR, Maxwell NS. Akuutilla viilennyksellä ennen rasitusta ei ylletä samoihin mittasuhteisiin. Lisäksi he testasivat näiden yhdistelmää, eli viilennystä lämpösopeutumisen jälkeen. [Epub ahead of print]. J Strength Cond Res. Totuttelemalla kuumaan ilmaan lämmönsietoa voi parantaa, mutta hyvinkin kuumaan sopeutuneena suorituskykyä ei saa palautettua aivan termoneutraaleja oloja vastaaviksi. Se paransi suorituskykyä kuusi prosenttia. Lämpösopeutuminen toi kuitenkin vielä suuremman hyödyn. 78 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Sopeutumista kuumien olojen rasitukseen voi tehostaa Tutkimuksen perusteella suorituskyky kuumassa on paras silloin, kun kehoa on sopeutettu kuumaan usean päivän ajan. doi: 10.1519/ JSC.0000000000001979. Asiaa selvittääkseen brittitutkijat testasivat aloittelevia juoksijoita viiden kilometrin juoksukokeissa siten, että heitä ensin viilennettiin ennen testijuoksua tai heidät altistettiin 37 asteen lämpöstressille viiden peräkkäisen päivän ajan. Tuloksista on varmasti hyötyä loppukesän intiaanikesää odotellessa. ILKKA HEINONEN, LitM, FM, FT Kollegiumtutkija, Liikuntaja verenkiertofysiologian dosentti Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen laitos, & PET-keskus Turun yliopisto, Turku Sähköposti: ilkka.heinonen@utu.fi K uuma ilma huonontaa etenkin kestävyyssuorituskykyä. Koska tutkimuksen juoksijat olivat verraten noviiseja varsinaisiksi juoksijoiksi (parin kuukauden juoksutausta, kolmisen lenkkiä viikossa) ja kuumaan sopeutuminen tapahtui 90 minuutin rasituksen alaisena, ei ole täysin selvää kuinka paljon itse asiassa testiä edeltänyt viiden päivän harjoittelu paransi suoritusta. Short-term heat acclimation and precooling, independently and combined, improve 5 km running performance in the heat. Kun juoksijoiden suorituskykyä verrattiin kontrollitilanteeseen, joka suoritettiin 32 asteen lämmössä, viilennys tuotti neljän prosentin parannuksen suorituskykyyn
Jos kestävyysharjoittelu puolestaan tehdään samana päivänä, aina ennen voimaharjoittelua, saattaa lihaksen tahdonalainen aktivaatio heiketä pitkällä aikavälillä. Tutkimukseen osallistui 101 tervettä, 18–40 -vuotiasta miestä ja naista, jotka jaettiin 24 viikon ajaksi kolmeen harjoitusryhmään. Eri päivinä harjoitelleiden kestävyyssuorituskyky parani kuitenkin huomattavasti enemmän, kuin samana päivänä harjoitelleilla. 78 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 T U T K IT T U A V ä i t ö k s e t Kuntoilijan kannattaa jakaa voimaja kestävyysharjoittelu eri päiville. LitM Daniela Eklundin valmennusja testausopin väitöskirjan ”Differentday and same-session combined strength and endurance training: Adaptations in neuromuscular and cardiorespiratory performance, body composition, metabolic health and wellbeing in men and women” tarkastettiin 6.6.2017 Jyväskylän yliopistossa. Kummatkin sukupuolet kaikissa harjoitusryhmissä paransivat kestävyyssuorituskykyä ja lihasvoimaa harjoittelujakson aikana. Vastaväittäjä toimi professori Dusan Hamar (Comenius University, Slovakia) ja kustoksena professori Keijo Häkkinen. Treenien jakaminen eri päiville vaikutti myös kehon rasvan määrään.. Yksi ryhmistä harjoitteli ohjatusti voimaa ja kestävyyttä eri päivinä, yhteensä 4–6 erillistä harjoituskertaa viikossa. Kaksi muuta ryhmää harjoittelivat saman harjoitusmäärän, mutta tekivät samana päivänä ja samalla harjoituskerralla kestävyysharjoituksen ennen voimaharjoitusta tai päinvastaisessa järjestyksessä 2–3 kertaa viikossa. Eri päivinä toteutettu harjoittelu vaikuttaisi olevan tehokkain keino kestävyyskunnon kehittämiseen, kehon rasvamäärän vähentämiseen ja metabolisen terveyden kohentamiseen, selviää Eklundin väitöstutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin, eroavatko harjoitusvaikutukset, mikäli voimaja kestävyysharjoitukset suoritetaan samalla harjoituskerralla peräkkäin tai jos harjoitukset sijoitetaan omille päivilleen. Tutkimuksessa verrattiin kolmen eri yhdistetyn voimaja kestävyysharjoitteluohjelman vaikutuksia maksimivoimaan, lihasten tahdonalaiseen aktivaatioon, kestävyyssuorituskykyyn, kehon koostumukseen, seerumin hormonipitoisuuksiin, kolesteroliin sekä koettuun terveyteen ja ajankäyttöön
Vastaväittäjänä toimi professori Jari Laukkanen (ItäSuomen yliopisto) ja kustoksena professori Juhani Knuuti. Vastaväittäjänä toimi professori Ari Heinonen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Clas-Håkan Nygård. – Viime vuosina on raportoitu mielenkiintoisia tutkimuksia, joissa on osoitettu, että oikea kammio saattaa olla liikunnan aikana sydämen heikoin lenkki. – Diabeetikon sydämen kannalta kestävyysharjoittelu saattaa olla hieman parempi harjoittelumuoto, mutta toisaalta monet koko kehon muuttujat paranivat yhtä lailla sekä HIITettä kestävyysharjoittelulla: esimerkiksi verenpaine ja leposyke laskivat sekä koko kehon insuliiniherkkyys kasvoi. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-7071-0 Jo pieni määrä kovatehoista intervalliharjoittelua vaikuttaa terveen sydämen aineenvaihduntaan FM, LitM Marja Heiskasen väitöskirja ”Right ventricular metabolic responses to high-intensity interval and moderate-intensity continuous training: studies by positron emission tomography” tarkastetiin Turun yliopistossa 9.6.2017. Väitöskirja on julkaistu sähköisenä https://www.doria. Oikeaa kammiota käsittelevät tutkimukset ovat kuitenkin varsin harvassa. Toisaalta aiemmissa vertailututkimuksissa on havaittu, että myös pitkään harjoitelleilla kestävyysurheilijoilla sydämen vasemman kammion glukoosin käyttö on pienempää liikuntaa harrastamattomiin henkilöihin verrattuna. fi/handle/10024/134756 Liikunnan vaikutus työkykyyn ja elämänlaatuun keski-ikäisillä naisilla LitM Reetta Rutasen väitöskirja ”Liikunnan vaikutus työkykyyn ja elämänlaatuun keski-ikäisillä naisilla” tarkastettiin 16.6. Tutkimuksessa arvioitiin liikunnan vaikutuksia keski-ikäisten naisten työkykyyn, kuormittumiseen, elä. Viikoittaiseksi liikuntamääräksi suositellaan 150 minuuttia keskitehoista kestävyysliikuntaa, kuten reipasta kävelyä tai kevyttä hölkkää. Rutasen väitöskirja osoittaa, että lisätyllä liikunnalla voidaan vaikuttaa keski-ikäisten naisten työkykykyyn, fyysiseen kuormittumiseen ja henkisiin voimavaroihin. Kovatehoinen intervalliharjoittelu eli HIIT kohottaa tehokkaasti kuntoa sekä lisää koko kehon insuliiniherkkyyttä. Tampereen yliopistossa. Jos liikunta on rasittavampaa, vaikkapa juoksua, suositusten mukaan 75 minuuttia viikossa riittää. Heiskasen väitöstutkimuksessa selvisi, että myös sydän reagoi jo kahden viikon liikuntaharjoitteluun: sekä HIIT-harjoittelu että kestävyysharjoittelu vähensi oikean kammion glukoosin käyttöä sekä suurensi sen tilavuutta terveillä keski-ikäisillä miehillä. Näitä sprinttejä toistettiin yhden harjoitussession aikana 4–6 kertaa, jolloin varsinaista treeniaikaa kertyi vain 2–3 minuuttia. Heillä kumpikaan harjoittelumuoto ei kuitenkaan aiheuttanut tilastollisesti merkitseviä muutoksia oikean kammion aineenvaihduntaan. Lisätietoja: Daniela Eklund daniela.eklund@jyu.fi. Teos on julkaistu sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health numerona 258, 132p, Jyväskylä 2017, ISSN 03561070; 258, ISBN 978-951-39-7070-3 (nid.), ISBN 978-951-39-7071-0 (PDF). ”Urheilijan sydän” on monelle tuttu termi, jolla tarkoitetaan liikunnan aiheuttamia positiivisia muutoksia sydämen vasemmassa kammiossa, joka pumppaa verta kehon eri kudoksiin. Keuhkoverenkierrosta vastaava oikea kammio sen sijaan on pitkään jäänyt vähemmälle huomiolle. Oikean kammion glukoosin käytön väheneminen sekä HIITettä kestävyysharjoittelun seurauksena oli tutkijan mukaan hieman yllättävä löydös, sillä aiempien tutkimusten perusteella sydämen insuliiniherkkyys ja sen myötä glukoosin käyttö alenee myös eräiden sairauksien, kuten lihavuuden sekä tyypin 2 diabeteksen, johdosta. HIIT-ryhmässä koehenkilöt polkivat kuntopyörällä täydellä teholla puoli minuuttia, jota seurasi muutaman minuutin palautusjakso. Myös yksittäisen harjoituskerran aiheuttaman kasvuhormonipitoisuuden nousu oli naistutkittavilla tällä harjoitusjärjestyksellä pienempää kuin ryhmällä, joka teki voimaharjoittelun ennen kestävyysharjoittelua. Väitöskirjatutkimus tehtiin Valtakunnallisessa PET-keskuksessa Turussa. Työkyvyn tiedetään laskevan iän myötä ja se voi vaikuttaa ikääntyvän työntekijän työssä kuormittumiseen. Hyvä työkyky koostuu tasapainosta työntekijän terveyden, omien voimavarojen, työn vaatimusten ja mahdollisuuksien sekä ulkoisten tekijöiden välillä. Hormonitoiminnan muutokset voivat heikentää paitsi elämänlaatua, myös vaikuttaa työkykyyn ja yleisesti jaksamiseen työssä. Kahden viikon ja kuuden harjoituskerran aikana HIIT-ryhmä treenasi yhteensä 15 minuuttia. Oikean kammion tilavuus ja massa kasvoi pelkästään kestävyysharjoittelulla, mutta ei HIITharjoittelulla. Tässä tutkimuksessa selvitetään liikunnan vaikutusta oikean kammion aineenvaihduntaan, Heiskanen kertoo. Samat liikuntainterventiot toistettiin myös tyypin 2 diabetesta tai diabeteksen esiastetta sairastavilla henkilöillä, joilla sydämen insuliiniherkkyys on useimmiten alentunut terveisiin verrattuna. Oikean kammion rakennetta ja toimintaa tutkittiin sydämen magneettikuvauksella (MRI). Kestävyysharjoittelua tekevä ryhmä puolestaan pyöräili leppoisammalla vauhdilla 40–60 minuuttia kerralla, jolloin harjoitusaikaa kertyi heille kahdessa viikossa yhteensä 300 minuuttia. Lisäksi liikunta vähensi vaihdevuosioireita ja paransi keski-ikäisten naisten elämänlaatua. Keski-iässä alkavat vaihdevuodet ovat naisen elämässä merkittävä ajanjakso. 79 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Mikäli voimaa ja kestävyyttä treenataan samana päivänä, ei kestävyysja voimaharjoitusten järjestyksellä ole merkitystä suorituskyvyn kannalta. Mutta voitaisiinko päästä vieläkin vähemmällä, jos liikutaan täydellä teholla. Diabeetikoiden kohdallakin voidaan edetä omien mieltymysten mukaisesti lääkärin ohjeet huomioiden, Heiskanen toteaa. Liikunnan vaikutusta sydämen oikean kammion aineenvaihduntaa tutkittiin positroniemissiotomografialla (PET), jolla voidaan selvittää kuinka paljon sydänlihas käyttää glukoosia sekä rasvahappoja. Varsinkin pitkäkestoinen intensiivinen kestävyyssuoritus, kuten maratonin juokseminen, näyttäisi kuormittavan erityisesti oikean kammion toimintaa. Lisätiedot Marja Heiskanen masink@utu.fi. Tilaukset Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö myynti@library.jyu.fi
Naisten koettu fyysinen kuormittuminen ja vaihdevuosioireitten määrä väheni, työkyky, elämänlaatu ja henkiset voimavarat paranivat. Kuuden kuukauden harjoittelututkimuksen tulokset osoittavat, että liikunnan lisääminen hyvä vaihtoehto vaikuttaa omaan työkykyyn ja hyvinvointiin keski-iässä. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen voi olla sopiva vaihe edistää liikunta-aktiivisuutta esimerkiksi liikunta-interventioilla, koska ihmiset saattavat elämänmuutosten yhteydessä muuttaa herkemmin liikuntatottumuksiaan. Keski-ikäisiä ja ikääntyviä työntekijöitä kannattaa kannustaa lisäämään liikunta-aktiivisuuttaan VTM Ansku Holstilan väitöskirja ”Changes in leisure-time physical activity, functioning, work disability and retirement – a follow-up study among employees” tarkastettiin 11.8.2017 Helsingin yliopistossa. Kyselyn toinen vaihe toteutettiin vuonna 2007 (N=7332, vastausprosentti 83 %) ja kolmas vaihe vuonna 2012 (N=6814, vastausprosentti 79 %). HyväMielihankkeeseen osallistuneet jaettiin interventioja kontrolliryhmiin. Lisääntynyt liikunta-aktiivisuus oli yhteydessä pienempään sairauspoissaolojen riskiin. Vastaväittäjä toimi professori Kaisu Pitkälä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Taina Rantanen. Työntekijöiden liikunta-aktivisuus lisääntyi eläkkeelle jäämisen jälkeen, mutta lisäys oli lyhytkestoinen. Tutkimus on osa Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osastolla tehtävää Helsinki Health Study -tutkimusta. Rasittava liikunta oli erityisen hyödyllistä suhteessa tukija liikuntaelinsairauksista johtuvien sairauspoissaolojen ehkäisyyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon. Lisätietoja: Ansku Holstila, ansku.holstila@helsinki.fi. Liikuntakerroista vähintään kaksi oli ripeää kävelyä tai sauvakävelyä. Teoksen pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-513516-2 Sosiaalinen aktiivisuus ylläpitää ikäihmisten terveyttä TtM Katja Pynnösen väitöskirja ”Social engagement, mood, and mortality in old age” tarkastettiin 11.8.2017 Jyväskylän yliopistossa. Tutkimus oli kuuden kuukauden satunnaistettu harjoittelututkimus, jossa tutkittavat jaettiin koeja kontrolliryhmiin. Lisätietoja: Väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2280, Tampere University Press, Tampere 2017. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli tarkastella, kuinka liikuntaaktiivisuuden muutokset olivat yhteydessä tulevaan toimintakykyyn, sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tulosten perusteella keski-ikäisiä ja ikääntyviä työntekijöitä kannattaa työpaikoilla kannustaa lisäämään liikunta-aktiivisuuttaan. Toisena tavoitteena oli tarkastella, kuinka liikunta-aktiivisuus muuttuu vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen ja eläkkeelle siirtymistä seuraavina vuosina. Interventioryhmään kuuluvat osallistuivat liikuntaryhmään, sosiaaliseen virikeryhmään tai henkilökohtaiseen neuvontaan. Tulokset perustuvat Ikivihreätprojektin aineistoon, jossa osallistujat olivat 65–84-vuotiaita ja HyväMielihankkeeseen, jonka osallistujat olivat 75–79-vuotiaita. Fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä tukija liikuntaelinsyihin ja mielenterveyssyihin perustuvia sairauspoissaoloja tarkasteltiin erikseen, koska yhteydet liikunta-aktiivisuuden muutosten ja työja toimintakyvyn fyysisten ja psyykkisten osa-alueiden välillä voivat olla erilaisia. Rekisteriyhdistelyyn suostuneiden vastaajien (N=6606) kyselytiedot yhdistettiin Kelan sairauspoissaolorekisterin tietoihin vähintään kymmenen päivää kestäneistä sairauspoissaoloista ja Eläketurvakeskuksen eläkerekisterin tietoihin työkyvyttömyyseläkkeistä. Katja Pynnönen tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan sosiaalisen aktiivisuuden ja sosiaalisten suhteiden kokemisen yhteyttä ikäihmisten terveyteen. Koeryhmän naiset ohjeistettiin liikkumaan neljä kertaa viikossa. On kuitenkin tärkeää huolehtia myös liikunta-aktiivisuuden ylläpidosta eläköitymistä seuraavina vuosina, jotta eläkkeelle jäämisen yhteydessä mahdollisesti tapahtuneet positiiviset muutokset liikunta-aktiivisuudessa säilyvät mahdollisimman pitkään. Siihen osallistui 176 Pirkanmaalaista naista, joilla oli häiritseviä vaihdevuosioireita. Terveitä työntekijöitä voi kannustaa myös rasittavan liikunnan harrastamiseen. Liikunnan intensiteetillä oli vähemmän merkitystä suhteessa mielenterveyssyistä johtuviin sairauspoissaoloihin ja psyykkiseen toimintakykyyn. Liikuntaaktiivisuuden lisääminen vähäisestä tai kohtuullisesta rasittavaan oli yhteydessä pienempään työkyvyttömyyseläkkeiden riskiin. 80 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 mänlaatuun ja vaihdevuosioireisiin. Peruskyselyyn vastanneita seurattiin kahdella seurantakyselyllä. Kontrolliryhmäläiset taas tapasivat neuvojan yhden kerran, ja jatkoivat sen jälkeen tavanomaista elämäänsä ilman mitään erityisempää ulkopuolista aktivointia. Vastaväittäjänä toimi dosentti Riitta Luoto (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Ossi Rahkonen. Vastaavasti liikunta-aktiivisuuden vähentäminen rasittavasta kohtuulliseen tai vähäiseen aktiivisuuteen oli yhteydessä suurempaan työkyvyttömyyseläkkeen riskiin. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis. Tutkimuksen mukaan yksinäisyys väheni ajan kuluessa riippumatta lisääntyneestä sosiaalisesta osallistumisesta. Lisääntynyt liikunta-aktiivisuus oli yhteydessä parempaa tulevaan fyysiseen toimintakyvyn ja vähentynyt liikunta-aktivisuus huonompaan. Tutkimus osoitti myös, että aktiivisempi osallistuminen erilaisiin sosiaalisiin toimintoihin saattaa hidastaa ikäihmisten terveyden heikkenemistä. Tutkimuksen peruskyselyt toteutettiin postikyselyinä vuosina 2000–2002 (N=8960, vastausprosentti 67 %) Helsingin kaupungin kyseisinä vuosina 40–60-vuotiaiden työntekijöiden keskuudessa. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1782, Tampere University Press 2017. Ikivihreät-projektin aineistossa kuolleisuuden riski oli pienempi niillä ikäihmisillä, jotka osallistuivat sosiaalisissa konteksteissa tapahtuviin harrastuksiin. Yhteydet liikunta-aktiivisuuden muutosten ja psyykkisen toimintakyvyn välillä olivat vähäisempiä. – Esimerkiksi kulttuuriharrastuksiin, opiskeluun, liikuntaryhmiin ja
Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health, nro 259, s. Väitöstutkimuksessa todettiin, että vaikka raskauden aikainen tehostettu elintapaohjaus neuvoloissa paransi naisten elintapoja, sillä ei enää ollut vaikutusta metabolisen oireyhtymän yleisyyteen vuosi ja seitsemän vuotta synnytyksen jälkeen. Väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2286, Tampere University Press, Tampere 2017. Tilaukset: Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisu yksikkö, myynti@library.jyu.fi. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-7129-8 Elintapaohjauksella voidaan pienentää valtimotautien ja diabeteksen riskiä TtM Jatta Puhkalan väitöskirja ”Elintapaohjauksen vaikutukset verenkiertoelimistön ja aineenvaihdunnan riskitekijöihin ylipainoisilla ammattikuljettajilla ja naisilla, joilla oli raskauden aikana kohonnut raskausdiabeteksen riski” tarkastettiin Tampereen yliopistossa 18.8.2017. Lisätietoja: Katja Pynnönen, katja.pynnonen@jyu.fi. Puhkalan väitöstutkimus perustuu kahteen elintapaohjausinterventioon, joiden tavoitteena oli parantaa ammattikuljettajien ja raskaana olevien naisten terveyttä. Esimerkiksi ohjattu vapaaehtoistoiminta voi lisätä kokemusta kiintymyksen ja tarpeellisuuden tunteista sekä vapaaehtoisella että avun vastaanottajalla. Ylipainoisten ammattikuljettajien valtimotautien ja diabeteksen riskiä on mahdollista pienentää ravitsemusja liikuntaneuvonnalla. Suurin todennäköisyys sairastua metaboliseen oireyhtymään oli naisilla, joilla todettiin varhainen raskausdiabetes sekä naisilla, jotka olivat ylipainoisia ennen raskautta. Raskausajan ohjauksella ei kuitenkaan ollut enää vaikutusta metabolisen oireyhtymän yleisyyteen vuoden ja seitsemän vuoden kuluttua synnytyksestä. Elintapaohjaus paransi myös raskausdiabeteksen riskissä olevien naisten terveyttä ja elintapoja raskauden aikana. Osa tästä yhteydestä näytti selittyvän paremman liikkumiskyvyn kautta, Pynnönen sanoo. NELLI – raskausdiabeteksen ehkäisyhanke on yksi ensimmäisistä laajoista raskausdiabeteksen ehkäisytutkimuksista. Raskaus saattaa olla liian lyhyt aika saavuttaa pysyviä elintapamuutoksia. Metrimies – ammattikuljettajien laihdutustutkimus, on kansainvälisestikin ensimmäisiä, satunnaistettuja elintapaohjaustutkimuksia ammattikuljettajille. Raskausdiabetesta sairastaneiden ja lihavien naisten seurantaa ja elintapaohjausta olisikin tärkeää jatkaa synnytyksen jälkeen. Kognitiivisten ongelmien ja masennusoireiden huomioiminen on tärkeää, kun pyritään edistämään ikäihmisten aktiivisuutta ja hyvinvointia, jotta heidän elämänpiirinsä ja sosiaaliset suhteensa eivät entisestään kapeutuisi. 98, Jyväskylä 2017, ISBN 978-951-39-7129-8 (PDF), ISBN 978-951-39-7128-1 (nid.), ISSN 0356-1070. Lisätietoja: Jatta Puhkala jatta.puhkala@uta.fi. Tutkimukseen osallistuneille kaukoliikenteen mieskuljettajille annettiin vuoden ajan kuukausittain tapaamisissa ja puhelimitse ohjausta ravitsemukseen, liikuntaan ja uneen liittyvissä kysymyksissä. Suomalaiseen äitiysneuvolajärjestelmään kuuluu elintapaohjausta raskauden aikana, mutta synnytyksen jälkeen äidit jäävät usein omilleen ja ilman seurantaa. järjestöjen toimintoihin osallistuvilla sekä ystäviä, sukulaisia ja naapureita auttavilla ikäihmisillä oli pienempi kuolleisuuden riski 21 vuoden seurannassa. Kuukausittainen elintapaohjaus, jossa tapaamisiin yhdistettiin puhelinkontakteja, vaikutti sopivalta keinolta saavuttaa kaukoliikenteen ammattikuljettajia ja auttoi heitä muuttamaan elintapojaan. Kuljettajat paransivat ruokailutottumuksiaan ja lisäsivät liikuntaa.. 81 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Heidän painonsa laski nelisen kiloa ja valtimotautien ja diabeteksen sairauksien riskitekijät pienenivät. Kiintymyksen, pidettynä ja hyväksyttynä olemisen kokemus sekä kokemus siitä, että on tarpeellinen ja voi edistää toisten ihmisten tai yhteistä hyvää, olivat yhteydessä vähäisempiin masennusoireisiin. Koeryhmään kuuluneet raskaana olevat naiset saivat äitiysneuvoloissa tehostettua neuvontaa ravitsemuksesta ja liikunnasta. Suomessa harva ammattikuljettaja kuuluu työterveyspalvelujen piiriin, jolloin he jäävät paitsi terveysseurannalta ja elintapaohjaukselta. Niillä ikäihmisillä, joilla oli enemmän masennusoireita tai yksinäisyyden koke musta, koetun yhteisyyden kuten esimerkiksi kiintymyksen, sosiaalisen liittymisen ja arvostuksen kokeminen oli vähäisempää. Osallistujat raportoivat kokevansa yksinäisyyttä ja alakuloa vähintään silloin tällöin. Vastaväittäjänä toimi dosentti Marjaana Lahti-Koski (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Clas-Håkan Nygård. Ikäihmiset, joilla oli paremmat kognitiiviset kyvyt ja joilla oli vähemmän masennusoireita, osallistuivat aktiivisemmin sosiaalisiin toimintoihin. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1789, Tampere University Press 2017. HyväMieli-hankkeen ryhmäaktiviteetteja ja neuvontaa sisältänyt interventiojakso ei puolestaan vaikuttanut hankkeeseen osallistuneiden ikäihmisten masennusoireisiin eikä nopeuttanut yksinäisyyden ja alakulon lievittymistä
82 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Liikuntatieteen päivien 2017 abstraktit Kaikki liikuntatieteen tekijät kutsuttiin esittelemään tutkimusta Liikuntatieteen päiville 2017 Jyväskylään. Lähetetyistä abstrakteista 54 hyväksyttiin esitettäväksi päivillä ja julkaistavaksi Liikunta & Tiede -lehdessä. Lisäksi päiville kutsuttiin kaikki alle 35-vuotiaat liikuntatieteen tekijät osallistumaan tutkimuskilpailuun. Päiville on varattu oma osio tutkijoille, opettajille, kehittäjille ja opiskelijoille liikuntatieteellisen tutkimusja kehittämistyön esittelyyn. Esittelemään sai tulla 1.1.2016 jälkeen julkaistun tai toistaiseksi julkaisemattoman liikuntatieteeseen liittyvän alkuperäistutkimuksen. Määräaikaan mennessä saapui vajaat 60 abstraktia, jotka erillinen paneeli arvioi. Parhaat työt ja paras nuori tutkija palkitaan Liikuntatieteen päivillä stipendeillä.
Eri liikuntamuotojen ja liikunnan kokonaisindeksin yhteydet kuolleisuuteen 13 vuoden seurannassa: Kansallinen FINRISKI tutkimus 1982–2002 BORODULIN K, HARALD K, MÄNNISTÖ S, WENNMAN H, JOUSILAHTI P TAUSTA: Väestöaineistoissa on paljolti tutkittu eri liikuntamuotoja erikseen, joissa erityisesti työn ruumiillista rasittavuutta on pidetty erillään vapaa-ajan liikunnasta. Progress towards leadership. Tyydyttymättömän liikunnantarpeen kehittymistä arvioitiin yhden vuoden seurannassa niillä henkilöillä, jotka eivät aiemmin raportoineet tyydyttymätöntä liikunnantarvetta (n=693). Yhden vuoden seurannassa tyydyttymätön liikunnantarve kehittyi 85 tutkittavalle (12 %). TULOKSET: Tulokset paljastavat mielenkiintoisia eroja naisja miesliikuntajohtajien välillä. & Cunningham, G.B. Biographies and Career Paths of Male and Female Leaders in German Sport Organizations. (toim.) 2006. Tästä ristiriidasta kumpuaa tämän tutkimuksen perusajatus. Aineisto analysoitiin logistisella regressioanalyysillä. Tästä tutkimuksesta saatavan tiedon avulla voidaan edistää sekä naisten että miesten uramenestystä ja tasaarvoa liikunta-alalla. Alaraajojen toimintakykyä testattiin Short Physical Performance Battery(SPPB), kognitiota Mini Mental State Examination (MMSE) ja masennusoireita Center for Epidemiologic Studies Depression Scale (CES-D) -testeillä. Professionalisation, sport governance and strategic capability. Edistettäessä ikääntyneiden tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua liikuntaan, on liikuntaa rajoittavat tekijät huomioitava laaja-alaisesti. Huolimatta siitä, että Suomessa naisten ja miesten liikunta-aktiivisuus on keskenään suurin piirtein samalla tasolla, ja naiset ovat korkeammin koulutettuja kuin miehet, on naisten määrä liikuntajohtajina miehiä vähäisempi. National Sports Organisations and the Process of Professionalisation. TULOKSET: Ne tutkittavat, joilla alkutilanteessa oli tyydyttymätöntä liikunnantarvetta (n=115, 14 %) olivat vanhempia, useammin naisia, kokivat taloudellisen tilanteensa heikommaksi, kokivat enemmän masennusoireita ja liikkumisvaikeuksia sekä suoriutuivat heikommin SPPB-testistä verrattuna niihin joilla ei ollut tyydyttymätöntä liikunnantarvetta. University of Jyväskylä. Koski, P. Vaikka tutkimuksen kokonaismalli uramenestyksestä on samankaltainen naisilla ja miehillä, tutkimus osoittaa ongelmia liikuntajohtajien uramenestyksessä tasa-arvon kannalta. MENETELMÄT: Kyselytutkimuksen aineisto (n=329, palautusprosentti 56) analysoitiin tilastollisten menetelmien, kuten faktorianalyysin ja yleisen lineaarisen mallin avulla. Henkilöt, jotka ilmoittivat haluavansa liikkua enemmän, mutta kokivat samalla, ettei heillä ole siihen mahdollisuuksia, luokiteltiin tyydyttymätöntä liikunnantarvetta kokeviksi. Monimuuttujamallissa liikkumisvaikeudet sekä heikompi SPPB tulos olivat yhteydessä tyydyttymättömän liikunnantarpeen kehittymiseen. & Heikkala, J. Yksi keskeinen ongelma on, että huolimatta siitä, että naisilla on ”kaikki sama” kuin miehillä, kuten ikä, koulutus ja työtunnit, naiset saavat miehiä vähemmän palkkaa. Koettuja kävelyvaikeuksia kahden kilometrin matkalla, taloudellista tilannetta sekä yksin asumista selvitettiin kyselyillä. Managing Leisure 16 (2), 108–127. Laakso, N. Köln: Sportverlag Strauss. Yksilöllisten tekijöiden yhteys tyydyttymättömän liikunnantarpeen kehittymiseen ikääntyessä AARTOLAHTI E, RANTANEN T, PORTEGIJS E, PALMBERG L, VILJANEN A, RANTAKOKKO M TAUSTA: Ikääntyneen tyydyttymätön liikunnantarve kuvaa tilannetta, jossa henkilö ei koe mahdolliseksi liikkua niin paljon kuin haluaisi. 2006; Laakso 2016), ja uramenestystä marginaalisesti (Sagas & Cunningham 2004). Department of Social Sciences of Sport, research report 63. Tyydyttymättömän liikunnantarpeen kehittymiseen olivat yhteydessä sosiaalisista tekijöistä heikommaksi koettu taloudellinen tilanne, psyykkisistä tekijöistä masennusoireet ja fyysisistä tekijöistä kävelyvaikeudet ja SPPB. 2004. & Radtke, S. Naiset saavat miehiä vähemmän palkkaa ja ovat tyytymättömämpiä uramenestykseensä kuin miehet. Jyväskylä Studies in Business and Economics 166. Sagas, M. Sex Roles 50 (5/6), 411–421. 1998. & Ferkins, L. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimus indikoi, että liikuntajohtajia rekrytoivien päätöksentekijöiden tulisi tutkia huolella asenteitaan ja oletuksiaan naisista johtajina. Bundesinstitut fur Sportwissenschaft. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tyydyttymätön liikunnantarve on yleistä kotona-asuvilla ikääntyneillä henkilöillä, joilla on koettuja tai mitattuja liikkumisvaikeuksia, masennus oireita ja heikompi sosioekonominen asema. 2016. 2011. Useat eri tekijät ovat yhteydessä liikuntajohtajien objektiiviseen ja subjektiiviseen uramenestykseen. Stories of becoming an elite sport manager in Finland. Naiset ovat miehiä korkeammin koulutettuja, tekevät enemmän kotitöitä ja saavat enemmän sosiaalista tukea kuin miehet. Gender differences in the determinants of career success among intercollegiate athletic administrators. LÄHTEET: Doll-Tepper, G., Pfister, G. Shilbury, D. Mallit vakioitiin iällä ja sukupuolella. Heillä on vastuu tasa-arvoisesta uramenestyksestä sekä naisille että miehille. Miehet taas ovat useammin naimissa ja heillä on enemmän lapsia verrattuna naisiin. 83 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Johtajien uramenestys liikunta-alalla naisten ja miesten näkökulmista AALTO-NEVALAINEN P TAUSTA: Palkattujen johtajien määrän kasvu ja toiminnan ammattimaistuminen ovat herättäneet tarpeen tutkia johtajien uria liikunta-alan organisaatioissa (Koski & Heikkala 1998; Shilbury & Ferkins 2011). Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa liikunta-alan ylimpinä johtajina toimivien naisten ja miesten objektiivisesta (palkka) ja subjektiivisesta (uramenestystyytyväisyys, työja perhe-/yksityiselämän tasapaino) uramenestyksestä ja uramenestystekijöistä sekä niiden välisistä yhteyksistä Suomessa erityisesti tasa-arvon näkökulmasta. Aiemmissa tutkimuksissa ei ole tutkittu liikunnan kokonaisaktiivisuutta kovinkaan syvästi ja siksi suomalainen tutkimusnäyttö on vajavaista kokonaisliikunnan ja terveyden. Psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia tekijöitä tarkasteltiin malleissa erikseen sekä monimuuttajamalliin yhdistettynä. Does having “the right stuff” matter. Monet yhteyksistä ovat erilaisia naisilla ja miehillä. Liikunta-alalla johtamisuria on tutkittu suku puolten näkökulmista vähän (Doll-Tepper ym. Miehet ovat myös kilpaurheilleet korkeammalla tasolla kuin naiset, ja toimineet muissa liikunta-alan tehtävissä ja seuraavat liikuntaa useammin kuin naiset. Tarkoituksena oli selvittää, mitkä yksilölliset fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät ovat yhteydessä ikääntyneiden tyydyttymättömän liikunnantarpeen kehittymiseen yhden vuoden seurannassa. MENETELMÄT: Kotona tehtyihin haastatteluihin ja toimintakyvyn arviointiin osallistui alkutilanteessa 843 henkilöä (75–90-vuotiaita, 62 % naisia)
Työliikunta lasketaan mukaan kansainvälisissä terveyttä edistävän liikunnan suosituksissa, mutta tämän analyysin tulokset eivät välttämättä näe työliikuntaa tärkeässä roolissa kuolemanriskiä ennustettaessa. Tulokset viittaavat siihen, että työliikunnalla ei välttämättä olisi tärkeää roolia liikunnan terveysvaikutuksissa, kun taas vapaa-ajalla ja työmatkoilla tapahtuvalla liikunnalla olisi. Tuloksia verrattiin aiempiin kyselyihin, joita on toteutettu oleellisesti samalla protokollalla vuodesta 2000. MENETELMÄT: Neljä yläkoulua osallistui Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheeseen lukuvuosien 2010–2012 aikana. Tukeminen ja seuraaminen edellyttävät ajantasaista tietoa, jonka hankkiminen oli tämän tutkimuksen tarkoitus. Kuudesluokkalaisten uimataito ja uimaopetuksen järjestäminen Suomessa HAKAMÄKI M TAUSTA: Uimataidon opettaminen on kirjattu Suomessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. MENETELMÄT: Tieto koululaisten uimataidosta kerättiin kyselylomakkeilla alueellisesti kattavasti 4 213 kuudesluokkalaiselta oppilaalta sekä suomenettä ruotsinkielisistä kouluista lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Kun eri liikuntamuotojen vakioitua kuolemanriskiä tutkittiin erikseen, löydettiin miesten ja naisten vapaa-ajan aktiivisuuden ja naisten työmatkaliikunnan olevan yhteydessä matalampaan kuolemanriskiin vakioiduissa malleissa. Täydentävää tietoa kerättiin kysymällä pitkään uimaopettajina kunnissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia eri liikuntamuotojen sekä näistä muodostetun kokonaisindeksin yhteyttä kuolleisuuteen 13 vuoden seurannassa väestöä edustavassa kansallisessa FINRISKI kohortissa. Fyysisen aktiivisuuden edistämisprosessin kartoittamiseksi hankevastaavat osallistuivat haastatteluihin ja kyselyihin (2012, n=7), ja rehtorit (2013, n=3) ja henkilökunta (2012, n=83) vastasivat kyselyihin. kuolemanriskin oheen sairastumisriskin suhteen sekä analyyseissä käytetyn kokonaisindeksin luotettavuudesta suhteessa todelliseen fyysiseen kokonaisaktiivisuuteen. Suurin osa henkilökunnasta koki koulupäivän aikaisen liikunnan edistävän kouluviihtyvyyttä ja välituntiliikunnan edistävän oppituntien työrauhaa. TULOKSET: Kahdessa yläkoulussa pojat raportoivat fyysisesti aktiivisempia välitunteja vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2011 (p=0,004; p=0,003). Jatkossa tulisi tutkia millaiset aktiviteetit ja toteutustavat olisivat tehokkaimpia lisäämään niin fyysistä aktiivisuutta kuin sosiaalista hyvinvointia kouluissa. Lähtötilanteessa terveitä tutkittavia seurattiin 13 vuoden ajan kansallisista rekistereistä kokonaiskuolleisuuden suhteen. Tutkittavat (17 215 miestä, 18 830 naista) osallistuivat terveystarkastukseen ja raportoivat liikunta-aktiivisuuttaan työssä, työmatkalla ja vapaa-ajalla. Kahdeksasluokkalaisten välituntien fyysinen aktiivisuus ja koulun sosiaaliset tekijät neljässä koulussa vuosina 2011 ja 2013 HAAPALA H, HIRVENSALO M, LAINE K, LAAKSO L, HAKONEN H, LINTUNEN T, TAMMELIN T TAUSTA: Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteena on edistää aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Tavoitteeksi on asetettu ”opettaa riittävä uimataito, jotta oppilas voi liikkua vedessä ja pelastautua vedestä”. Henkilökunnan osallistuminen edistämistoimiin vaihteli kouluittain, vaikka koulupäivän aikaisen liikunnan hyödyistä oltiin yksimielisiä. 84 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 välisistä yhteyksistä. Tutkimuskysymykset olivat, kuinka suuri osa kuudesluokkalaisista osaa uida, miten uimaopetus on kunnissa järjestetty ja riittääkö se perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden toteutumiseen. Yhdessä yläkoulussa oppilaat raportoivat heikompia vertaissuhteita ja kouluilmapiiriä sekä pojat parempaa ja tytöt heikompaa yhteenkuuluvuutta koulussa vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2011. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia koulun liikunnallisen toimintakulttuurin muutosta 1) selvittämällä neljän yläkoulun kahdeksannen luokan oppilaiden välituntien fyysistä aktiivisuutta ja kouluun liittyviä sosiaalisia tekijöitä Liikkuva koulu -ohjelman keskivaiheilla (kevät 2011) ja vuosi ohjelmaan osallistumisen jälkeen (kevät 2013), sekä 2) kuvailemalla koulujen liikunnan edistämistoimia ja henkilökunnan kokemuksia. Erot liikuntaindeksiluokkien välillä olivat pieniä ja epäsystemaattisia. Sen sijaan vapaa-ajan ja työmatkojen aktiivisuus oli yhteydessä kokonaiskuolleisuuteen. MENETELMÄT: Tutkimusaineisto kerättiin osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallista FINRISKI -tutkimusta vuosina 1982–2002, jonka tavoitteena on väestön laajamittainen terveyden seuranta. On selvää, että tutkimustietoa tarvitaan lisää, mm. Yhdessä koulussa lähes kaikki opettajat osallistuivat ja toisessa koulussa alle neljännes opettajista oli mukana toiminnassa. Esimerkiksi naisilla keskitasoinen liikuntaindeksi (HR 0,73; 95 % LV 0,57–0,93) ennusti matalampaa kokonaiskuolleisuuden riskiä verrattuna korkeaan liikuntaindeksiryhmään, kun taas matala liikuntaindeksiluokka ei poikennut korkeasta luokasta kuolemanriskin suhteen. Liikkumisen edistämishanke koettiin hyvin näkyväksi kouluissa, mutta henkilökunnan osallistuminen liikkumisen edistämiseen vaihteli. Opettajat (194 kpl) vastasivat uimaopetuksen järjestämistä kunnissa koskeviin kysymyksiin (millä luokka-asteilla uimaopetusta järjestetään ja jos ei lainkaan, niin miksi). JOHTOPÄÄTÖKSET: Laajan väestöä edustavan aineiston perusteella ei löydetty merkitseviä tai systemaattisia yhteyksiä liikunnan kokonaisindeksin ja kuolleisuuden välillä lähtökohtaisesti terveillä aikuisilla. Eri liikuntamuodoista rakennettiin kokonaisliikunnan indeksi (matala, keskitaso ja korkea). Vastaavia tuloksia on raportoitu muissakin aineistoissa. Oppilastason data analysoitiin varianssianalyysilla, ja kouluprosessien analysoinnissa käytettiin luokittelua, narratiivista lähestymistapaa ja sisällönanalyysia. Lisätietoa tarvitaan myös koulun autonomian tason sekä henkilökunnan sitou tumisen ja osallistumisen merkityksestä fyysisesti aktiivisemman ja viihtyisämmän koulupäivän edistämiseksi. Kyselyllä selvitettiin uimataidon taso, alkeisuimataidon oppimisikä sekä uimassa käymisen useus koulun ulkopuolella. Analyysinä käytettiin Coxin suhteellisen vaaran mallia (Hazard ratio, HR ja sen 95 %:n luottamusvälit, LV), jossa vakioitiin tutkimusvuosi, ikä, alue, kokonaiskolesteroli, verenpaine, tupakointi, painoindeksi ja koulutus. Opetushallitus tukee ja seuraa perusteiden toimeenpanoa. JOHTOPÄÄTÖKSET: Kouluissa toteutetut fyysisen aktiivisuuden edistämistoimet aktivoivat poikien välituntiliikkumista, mutta eivät juurikaan vaikuttaneet kouluun liittyviin sosiaalisiin tekijöihin. Välituntien fyysistä aktiivisuutta, vertaissuhteita koulussa, yhteenkuuluvuutta koulussa ja kouluilmapiiriä kartoitettiin kyselylomakkeilla kahdeksansien luokkien oppilailta keväällä 2011 (n=385) ja keväällä 2013 (n=373). TULOKSET: Kokonaisliikunnan indeksin yhteys kokonaiskuolleisuuteen oli tilastollisesti merkitsevä sekä miehillä (p=0,012) että naisilla (p=0,0004), mutta yhteys säilyi vain naisilla (p=0,0013), kun muut sekoittavat tekijät otettiin huomioon. Kolmessa koulussa neljästä suurin osa henkilökunnasta uskoi hankkeesta jäävän pysyviä käytäntöjä kouluun
MENETELMÄT: Ravitsemusosaamista kartoittava kyselylomake luotiin ja validoitiin 2016 aikana Helsingin yliopistolla. Tutkimuskysymykset ovat: 1) missä nuoret omaehtoisesti liikkuvat, 2) millaista omaehtoista liikkumista nuoret harjoittavat, ja 3) millaisia merkityksiä nuoret liittävät omaehtoisen liikkumisen tiloihin. Taso on pysynyt pitkään samana. Lomake oli saatavana sekä paperiversiona että e-lomakkeena. Joissakin kunnissa tai yksittäisissä kouluissa uimataitoa ei pidetä niin oleellisena, että sen opettamiseen suhtauduttaisiin tavoitteen kannalta vakavasti. Pääaineistona ovat 12–16-vuotiaiden, liikuntaharrastuneisuudeltaan erilaisten tyttöjen ja poikien teemahaastattelut (34). Oman ajan vieton viiteryhmä määrittää olennaisesti liikkumista, ja itse liikkumismuodon rooli vaihtelee spontaanista oheistoiminnasta pääosaan tavoitteellisen harjoittelun kohteena. Tulosten valossa tila, joka rakentuu yksilön ja hänen fyysisen elinympäristönsä, ympäröivän yhteisön sekä kulttuurin kohtaamisissa tiettyinä ajankohtina, tekee liikkumisen erilailla mielekkääksi ja mahdolliseksi valinnaksi erilaisille nuorille. Maastohiihtäjiä oli 36 %, suunnistajia 35 % ja ampumahiihtäjiä 12 %. Maahanmuutto tuottaa Suomeen lapsia, joilla ei kuudenteen luokkaan tultaessa ole samoja uimataitotai vesiturvallisuusvalmiuksia kuin kantaväestöllä. TULOKSET: Urheilijoista 156 oli miehiä ja 156 naisia, heidän keski-ikänsä oli 17,9 ± 1,2 vuotta ja heistä 25 % kuului maajoukkueeseen. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimus tuottaa ymmärrystä siitä, mikä nuoria kannustaa liikkumaan sekä myös ”liikkumattomuuden” taustoista. Suurin osa haastatelluista etsittiin kouluissa kahdeksasluokkalaisille tehdyn kyselyn avulla ja osa nuorten vapaa-ajanvieton paikoilta. Toisaalta luottamus uimaopetukseen on yleisesti korkea. Valmentajat ovat urheilijoille eräs tärkeimmistä ravitsemustiedon lähteistä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin kirjatut tavoitteet toteutuvat hyvin vaihtelevasti. Saatuja tuloksia tullaan hyödyntämään 2018 alkavassa interventiossa, jonka tavoitteena on kehittää, yksilöidä ja parantaa kestävyyslajien ravitsemuskoulutusta. Ravitsemusosaamista voidaan arvioida oikealle kohderyhmälle valituilla, validoiduilla osaamiskyselyillä. Nuorten omaehtoista liikkumista tarkastellaan tilallisuuden teoreettisessa viitekehyksessä, vapaa-ajan kokonaisuuden sekä liikkumisen paikkojen kontekstissa. TULOKSET: Tulosten mukaan nuorille tärkeät omaehtoisen liikkumisen paikat sijaitsevat lähellä kotia. Oppilaiden uimataidon yleisyys ja taso ovat yhteydessä siihen, järjestetäänkö kunnassa uimaopetusta, onko kunnassa uima halli ja miten pitkä matka uimahalliin on. Siksi on tärkeää, että valmentajien ravitsemusosaaminen on riittävää. Kaksi jälkimmäistä vaikuttavat myös siihen, käyvätkö oppilaat uimassa koulun ulkopuolella. 85 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 toimineilta henkilöiltä (17 kpl) uimaopetuksessa tapahtuneista muutoksista ja mm. Osa kunnista ei järjestä uimaopetusta siinä laajuudessa, että riittävä uimataito olisi mahdollista opettaa, saati että pelastautumista voitaisiin opetella. Analysointimenetelmät ovat teoriaohjaava ja aineistolähtöinen sisällönanalyysi. maahanmuuton vaikutuksista. Sosiaalisuus ja leikkisyys näyttäytyvät keskeisinä merkityksinä, ja rationaaliset liikunnan perustelut vastaavat merkityksenantoja vain pieniltä osin. Omaehtoisesti liikutaan enemmän kuin organisoidusti, mutta monimuotoista ilmiötä on tutkittu vähän. Tulokset kerättiin 2016 lokakuun ja 2017 helmikuun välisenä aikana. Toimintatilan löytäminen mielekkäälle liikkumiselle edellyttää usein neuvottelua, jossa tarvitaan toimijuutta sekä pääomia kuten sosiaalisia suhteita ja liikuntataitoja. Valmentajien keski-ikä oli 46,3 ± 12,3 vuotta ja heistä 27 % oli naisia. Toisaalta useissa kunnissa uimataito on prio risoitu korkealle elämässä tarpeellisena tietona ja taitona ja sen opetus on systemaattisesti järjestetty ja lisäopetusta on tarjolla sitä tarvitseville. Ero urheilijoiden ja valmentajien ravitsemusosaami. Liikkumismuotoja luonnehtii soveltaminen käytettävissä olevaan paikkaan, aikaan ja porukkaan. Tutkimuksen mukaan vallitseva liikuntakulttuuri ja aikuisten tilallinen valta voivat usein rajoittaa nuorten omaehtoista liikkumista. Kyselylomakkeen täytti 312 kestävyyslajien urheilijaa ja 94 valmentajaa, jotka rekrytoitiin lajiliittojen päävalmentajien ja valmennuspäälliköiden kautta. Samalla kun huoli nuorten vähäisestä liikkumisesta kasvaa, omaehtoisen liikkumisen merkitys saa ansaitusti lisää huomiota. Osa uimaopettajista kokee, että opetustilanteet ovat levottomampia kuin ennen. Oppilaat ovat asuinkunnasta riippuen eriarvoisessa asemassa sen suhteen, toteutuvatko perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteet. Se sisältää 79 urheiluravitsemukseen ja yleisiin ravitsemussuosituksiin liittyvää oikein/ väärin -väittämää, joista jokaisesta oikeana vastatusta saa yhden pisteen. Aineistoon kuuluvat lisäksi haastatteluissa tuotetut kartat omaehtoisen liikkumisen paikoista sekä havainnointiaineisto. Ravitsemustietoa ei hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla, sillä urheilijoiden ja valmentajien ravitsemusosaaminen on usein puutteellista. Ravitsemusosaamista kartoittavassa kyselyssä urheilijat vastasivat oikein keskimäärin 73 ± 8,8 prosenttiin ja valmentajat 81 ± 8,7 prosenttiin kysymyksistä. Omalla ajalla liikkumisessa merkityksellisenä asiana näyttäytyy nuoren kokemus vapaudesta valita tilansa sekä tilankäyttötapansa. Pelkästään yksilön valintoihin keskittymisen sijasta on tarpeen huomioida valintoihin ja niiden tekemisen mahdollisuuksiin vaikuttavat taustatekijät. Nuorten omaehtoisen liikkumisen paikkojen tulkitaan merkityksellistyvän monenlaisiksi tiloiksi osina nuoren elämän kokonaisuutta. Tähän ei ole kaikissa kunnissa vielä varauduttu. MENETELMÄT: Tutkimus on laadullinen ja yhdistää liikuntasosiologian, nuorisotutkimuksen sekä humanistisen maantieteen lähestymistapoja. TULOKSET: Kolme neljästä kuudesluokkalaisesta – sekä tytöistä että pojista – osaa uida pohjoismaisen uimataitomääritelmän edellyttämällä tavalla eli 200 metriä. Tarvetta on ollut nuorten omien merkitysmaailmojen esiin tuomiselle sekä liikuntakäyttäytymisen selittämiselle laajemmasta sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta. Valtaosa urheilijoiden ravitsemusosaamiseen liittyvistä tutkimuksista on tehty ulkomailla joukkueurheilijoiden parissa. Nuorten kestävyysurheilijoiden ja heidän valmentajiensa ravitsemusosaaminen HEIKKILÄ M, LEHTOVIRTA M, FOGELHOLM M, VALVE R TAUSTA: Hyvä ravitsemustila edistää urheilijan suorituskykyä ja kehittymistä. Nuorten omaehtoinen liikkuminen tilan kehyksissä HASANEN E TAUSTA: Organisoimaton vapaa-aika on tärkeä osa nuorten elämää. Aineisto kerättiin yhden kunnan neljässä eri tyyppisessä elinympäristössä: kaupungin keskustassa, kaupungin asuinalueilla, maaseudun kirkonkylässä ja haja-asutusalueilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten lukioikäisten kestävyysurheilijoiden ja heidän valmentajiensa ravitsemusosaamista. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan mielekkään omaehtoisen liikkumisen edellytyksiä nuorten kokemusmaailmoista ja elinympäristöistä lähtien. Laadun sijasta korostuu paikkojen käytön vapaus sopivalla hetkellä ja tavalla. Valintaa perustellaan yleensä uimaopetuksen ja kuljetusten kalleudella
Aikuisten tulisi havainnoida lasten leikkimistä ja kannustaa erityisesti vähiten fyysisesti aktiivisia lapsia fyysisesti kuormittaviin aktiviteetteihin ja peleihin. JOHTOPÄÄTÖKSET: Lasten vapaa leikki päiväkodin ulkoilutilanteessa koostui suurimmaksi osaksi kevyistä fyysisistä aktiviteeteista ja peleistä. 2007. & Smith, P.K. Toimenpiteet doping-rikkomusten varalle – moraalifilosofinen näkökulma HÄMÄLÄINEN M TAUSTA: Doping-taistelua käydään kolmella rintamalla: sääntöjen asettamisessa, sääntöjen valvonnassa ja rikkomuksiin puuttumisessa. MENETELMÄT: Kaksitoista lasta videoitiin yksitellen 60 minuutin ajan päiväkodin pihalla vapaan leikin aikana talvella 2016. Trost, S.G. 2006. Yksilöiden väliset erot erilaisiin fyysisen aktiivisuuden tyyppeihin eli erilaisten motoristen taitojen harjaannuttamiseen käytetyissä ajoissa olivat kuitenkin suuria. Saatujen tulosten perusteella etenkin miesurheilijoiden ravitsemusohjausta tulee kehittää kokonaisvaltaisesti. 86 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 sessa oli tilastollisesti merkitsevä (p<0,001). Mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä, jotta vääryys saataisiin ainakin minimoitua. Parmenter, K & Wardle, J. LÄHTEET: General Observation Software. & Sibilia, M. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella tullaankin suunnittelemaan ravitsemusinterventio, jossa urheilijoiden ja valmentajien ravitsemustaitoja pyritään konkreettisesti ja spesifisti kehittämään. Department of Sport Sciences. Pellegrini, A.D. 1998. Naisurheilijoiden osalta tutkimus antaa viitteitä siitä, että ohjauksen yksi päälinjoista tulee olla syömishäiriöalttiuden kartoittamisessa ja ehkäisyssä. Epäreilua kilpailua on vaikea muuttaa reiluksi jälkikäteen. Ne ovat (1) hylkäys ja sijoitusten uudelleenjako, (2) suorituksesta saavutetun tuloksen muuttaminen, (3) mitalien palauttaminen ja uudelleenjako, (4) kilpailukielto, (5) uusintaottelu, (6) oikeudellinen seuraus, (7) anteeksipyyntö sekä (8) anteeksianto. Suoralla havainnoinnilla toteutettuja tutkimuksia lasten fyysisestä aktiivisuudesta on vähän, vaikka sitä pidetään tarkimpana menetelmänä tutkia lasten tyypillistä fyysistä aktiivisuutta. TULOKSET: Mikään toimenpiteistä ei näytä yksinään korjaavan doping-rikkomuksen aiheuttamaa vääryyttä. & Pate, R.R. Jokaisen lapsen videosta koodattiin observointiohjelmalla aika minuuteissa ja sekunneissa (min.s.), jonka hän käytti kahdeksaan erilaiseen fyysisen aktiivisuuden tyyppiin. University of Jyväskylä. Keihäänheittäjä Antti Ruuskaselle järjestetty mitaliseremonia hiihdon MM-kisoissa Lahdessa vuonna 2017 oli oikea askel tähän suuntaan, mutta lisää työtä tarvitaan. Kahdeksan havainnointikategorian yksimielisyysprosentti kahden havainnoijan välillä oli keskimäärin 89, mikä osoittaa havainnoinnin luotettavuuden. & Slater, G. Physical activity play: the nature and function of a neglected aspect of playing. Lasten erilaiset fyysisen aktiivisuuden tyypit päiväkodissa ulkona vapaan leikin aikana talvella IIVONEN S, NIEMISTÖ D, ITKONEN J, SÄÄKSLAHTI A TAUSTA: Lapselle tyypillinen fyysinen aktiivisuus ilmenee vapaassa leikissä. Se on kuitenkin tärkeässä asemassa, kun ilmi tulleita doping-tapauksia puidaan ja uusia yritetään ehkäistä. American Journal of Lifestyle Medicine 1 (4), 4299–4314. Tämä tutkimus käsittelee kolmatta näistä, rikkomuksiin puuttumista. Yleisenä haasteena on löytää sopiva aikaikkuna, jolloin toimenpidettä olisi perusteltua käyttää. Kevyet fyysiset aktiviteetit saattoivat sisältää esimerkiksi hienomotorisia taitoja harjaannuttavia leikkejä ja karkeamotorisia käsittelytaitoja harjaannuttavia pelejä. Valmentajilla nuori ikä oli yhteydessä parempiin vastausprosentteihin (p<0,001). Urheilijoiden osaamisessa oli enemmän puutteita. Tällöin on päätettävä, mihin toimiin ryhdytään. Tutkijat ovatkin esittäneet arvioita, että vapaa leikki ulkona olisi helppo ja edullinen tapa lisätä lasten päivittäistä fyysistä aktiivisuutta ja edistää motoristen perustaitojen kehittymistä päiväkodissa. A review of factors influencing athletes’ food choices. J Athl Train 47, 205–211. J Nutr Educ 32, 269–277. Voidaanko esimerkiksi urheilijoiden sijoituksia muuttaa 50 vuotta alkuperäisen kilpailun jälkeen. 2017. Monesti doping-tapaus tulee ilmi kilpailun ja palkintojenjaon jälkeen. Monet urheilun doping-rikkomukset paljastuvat vasta itse kilpailun ja palkintojenjaon jälkeen. Erikseen on hyvä mainita, että tarvitaan näyttävyyttä ja juhlallisuutta, kun mitaleja jaetaan uudelleen. JOHTOPÄÄTÖKSET: Valmentajien ravitsemusosaaminen oli keskimäärin hyvällä tasolla. Eettisessä arvioinnissa selvitetään toimenpiteiden käyttökelpoisuutta etiikan näkökulmasta. Birkenhead, K.L. Child Development 69 (3), 577–598. 2012. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli havainnoida lasten vapaata leikkiä päiväkodin pihalla ja laskea, kuinka kauan aikaa kukin lapsi käytti erilaisiin motorisista perustaidoista koostuviin fyysisen aktiivisuuden tyyppeihin. Vanhemmat urheilijat saivat keskimäärin parempia tuloksia kuin nuoremmat urheilijat (p=0,001). Motor. 2000. Doping-rikkomukseen on mahdollista reagoida vähintään kahdeksalla erilaisella tavalla tai toimenpiteellä. Tässä moraalifilosofian eli etiikan alaan kuuluvassa tutkimuksessa tarkastelen toimenpiteitä doping-rikkomusten varalle. Miten voitaisiin silti päästä ainakin mahdollisimman lähelle reilua tilannetta. Sports Nutrition Knowledge Among Collegiate Athletes, Coaches, Athletic trainers, and Strength and Conditioning Specialists. 2015. State of the art reviews: Measurement of physical activity in children and adolescents. Naisurheilijoilla ja -valmentajilla tulokset olivat parempia kuin miehillä (p=0,005 ja p=0,004). TULOKSET: Jokaiselta lapselta saatiin keskimäärin 60 minuuttia 17 sekuntia havainnoitua aineistoa. Lapsi käytti keskimäärin (min.s.) erilaisiin fyysisen aktiivisuuden tyyppeihin havainnoinnin aikana: makaamiseen 0.14, istumiseen 7.29, seisomiseen 7.24, kävelemiseen 0.49, juoksemiseen 0.33, kevyisiin fyysisiin aktiviteetteihin ja peleihin 40.26, kohtuullisesti kuormittaviin ja kuormittaviin fyysisiin aktiviteetteihin ja peleihin 3.22 sekä keinumiseen 0.0. MENETELMÄT: Tutkimusmenetelmänä on tapauskuvaus ja eettinen arviointi. Nuorten valmentajien parempi ravitsemusosaaminen herättää toiveita kyseisen intervention hyvästä vastaanotosta ja viemisestä käytäntöön. Kaikkiin toimenpiteisiin liittyy myös ongelmia. Tällöin rikkomus on ehtinyt aiheuttaa vääryyttä, jota on vaikea korjata jälkikäteen. True, L., Pfeiffer, K.A., Dowda, M., Williams, H.G., Brown, W.H., O’Neill, J.R. JOHTOPÄÄTÖKSET: Suurin mahdollinen määrä reiluutta voidaan tyypillisesti saavuttaa doping-rikkomuksen jälkeen, kun käytössä on järkevästi valitut toimenpiteet ja ne toteutetaan viisaalla tavalla. Eettisen arvioinnin tärkeä työkalu on johdonmukainen ajattelu. Sports Med. Doping-rikkomuksiin puuttuminen on jäänyt vähäiselle huomiolle akateemisessa kirjallisuudessa. Evaluation and Design of Nutrition Knowledge Measures. 45, 1511–1522. Ihannetilanteessa saattaisivat esiintyä muut toimenpiteet paitsi uusintaottelu. LÄHTEET: Torres-McGehee, T.M., Pritchett, K.L., Zippel, D., Minton, D.M., Cellamare, A
Heidät satunnaistettiin joko interventioryhmään (IR, n=48) tai tavanomaisen kertaohjauksen saavaan kontrolliryhmään (KR, n=50). Tutkimukseen osallistui 900 miestä (keskiikä=43,9; SD=12,7), joista 19 % oli huonokuntoisia ja 42 % keskitasoisessa kunnossa. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 98 nikamaliukumapotilasta (75 % naisia, ka. & Karppinen, J.I. Kaikkiaan 40 %:lla (n=361) oli selkeä tarve terveystottumusten muutoksille. Alaselän jäykistysleikkauksen jälkeinen nousujohteinen kotiharjoittelu ei kehitä vartalon lihasvoimaa tavanomaista yhtä fysioterapiaohjausta paremmin. Nikamaliukumaan liittyvä krooninen alaselkäkipu heikentää etenkin selkälihasvoimaa ja aiheuttaa toiminnan vajautta. Fleksiovoiman suhde painoon oli lähtötilanteessa IR:llä 0,39 (0,13) ja KR:llä 0,43 (0,16) parantuen vastaavasti 0,06 (0,04–0,09) ja 0,07 (0,04–0,09). Teoreettisen viitekehyksen tutkimukselle muodostivat Health Action Process Approach (HAPA) -malli ja sosiaalisen markkinoinnin periaatteet. JOHTOPÄÄTÖKSET: Vuoden nousujohteinen kotiharjoittelu ei kehitä tavanomaista ohjausta tehokkaammin vartalon lihasvoimaa tai lihastasapainoa. Kuntoa arvioitiin kehon kuntoindeksillä (BFI), perustuen kehon koostumusanalyysiin (Inbody 720), kestävyyskunnon arvioon (Polar OwnIndex) ja käden puristusvoimamittaukseen. 1985. Lisää tutkimusta tarvitaan tehokkaan ja kustannusvaikuttavan selkäleikkauksen jälkeisen harjoittelumuodon ja -ohjelman löytämiseksi. Quantification of lumbar function. Intervention alussa keskimääräinen (SD) vartalon ekstensiovoiman suhde painoon oli IR:llä 0,35 (0,16) ja KR:llä 0,40 (0,15), parantuen vastaavasti 0,10 (95 % LV 0,07–0,12) ja 0,08 (0,06–0,011). Isometristä vartalon fleksioja ekstensiovoimaa mitattiin venymäanturilla seisten. Vuoden 2014 aikana näistä miehistä 102 vastasi seurantakyselyyn ja 41 osallistui kuntotesteihin. IR:n harjoittelufrekvenssi aleni intervention aikana, ollen ensimmäisten kahden kuukauden aikana ~2,5x/vko ja viimeisten kahden kuukauden aikana ~1,5x/ vko. & Häkkinen, A. Tutkimusaineistot analysoitiin keskiarvoja mediaanitesteillä sekä monimuuttujamenetelmillä. Tulos on suhteutettu kehon painoon. Heitä kannustettiin myös säännölliseen kestävyysliikuntaan. Part 2. Liikuntaaktiivisuutta, muutosvalmiutta sekä psykososiaalisia tekijöitä (tiedot, taidot, pystyvyys, tavoitteen asettaminen, sosiaalinen tuki) arvioitiin kyselylomakkeella. Tulokset analysoitiin ikäja sukupuolivakioidulla mixed model -menetelmällä hoitoaikeen mukaan. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, parantaako selän jäykistysleikkauksen jälkeinen nousujohteinen kotiharjoittelu tehokkaammin vartalon lihasvoimaa ja lihastasapainoa kuin tavanomainen kertaohjaus. 3,01 (0,88); p=0,01], ja vuonna 2014 heillä oli korkeampi pystyvyys [3,00 (0,48) vs. MENETELMÄT: Aineistot kerättiin SuomiMies seikkailee -rekkakiertueelta vuonna 2011 sekä seurantakyselyllä ja kuntotesteillä vuonna 2014. Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus. Journal of Science and Medicine in Sport. Disabil Rehabil 35 (2), 134–9. Lisäksi laskettiin ekstesoreiden ja fleksoreiden voimasuhde. Verrattuna liikuntaa vähentäneisiin ja aktiivisuustason säilyttäneisiin, liikuntaa lisänneet miehet olivat asettaneet vahvempia tavoitteita vuonna 2011 [ka.=2,55 (SD 0,83) vs. HAPA-malli selittää terveyskäyttäytymistä yksilötasolla, kun taas sosiaalinen markkinointi liittää yksilön käyttäytymisen kampanjan laajempaan toimintaympäristöön. Mayer, T.G., Smith, S.S., Keeley, J. TULOKSET: Heikko pystyvyys sekä tavoitteiden, taitojen ja sosiaalisen tuen puute erottivat huonokuntoiset hyväkuntoisista. Spine 8 (10), 765–772. 87 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 competence and characteristics within preschool environment. Lähes kaikki (95 %) huonokuntoiset miehet aikoivat lisätä liikunnan harrastamista. 2013. Seurantakysely (n=102) osoitti, että vähiten liikkuvien (<1t/vko) osuus väheni 25 %:sta 16 %:iin, mutta yli 3 tuntia viikossa liikkuvien määrä ei kasvanut. 3,25 (0,46); p=0,03] ja. Tutkimuksessa vartalon ekstensioja fleksiovoimat paranivat molemmilla ryhmillä intervention aikana, mutta voimatasot jäivät edelleen alhaisiksi terveisiin verrattuna. Lisäksi tarvitaan lisää motivointikeinoja harjoitteluun sitoutumisen parantamiseksi. Lannerangan jäykistysleikkauksen on todettu vähentävän kipua tehokkaasti, mutta lyhytaikaisessa kolmen kuukauden seurannassa vartalon lihasvoimatasot jäivät edelleen mataliksi. Ekstensiovoima/fleksiovoima -suhde oli intervention alussa 0,90 (0,31) IR:llä ja 0,98 (0,28) KR:llä, muuttuen vastaavasti 0,11 (0,05–0,17) ja 0,02 (-0,04–0,08). Paalanne, N.P., Korpelainen, R., Taimela, S.P., Remes, J., Salakka, M. TULOKSET: Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja missään vartalon lihastoimintaa kuvaavissa muuttujassa 12 kuukauden intervention aikana. Sagittal plane trunk strength in chronic low-back pain patients. JCR 23 (5), 1618–1626. ILVES O, NEVA M, HÄKKINEN K, DEKKER J, JÄRVENPÄÄ S, KYRÖLÄ K, HÄKKINEN A TAUSTA: Hyvä vartalon lihasvoima mahdollistaa vartalon paremman liikehallinnan sekä toimintakyvyn, ja on siten tärkeä tekijä alaselkäkivun ennaltaehkäisyssä ja kuntoutuksessa. KR sai kolmen kuukauden kohdalla fysioterapeutilta kertaohjauksen omatoimiseen keskivartalon lihaskestävyysharjoitteluun. ikä 59 v.), joille tehtiin selkäkivun takia lannerangan jäykistysleikkaus. Reproducibility and reference values of inclinometric balance and isometric trunk muscle strength measurements in Finnish young adults. Liikunta-aktiivisuuteen yhteydessä olevat tekijät SuomiMies seikkailee -kampanjaan osallistuneilla miehillä KAASALAINEN K, KASILA K, KOMULAINEN J, MALVELA M, POSKIPARTA M TAUSTA: Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten psykososiaaliset tekijät ovat yhteydessä itsearvioituun liikunta-aktiivisuuteen ja fyysiseen kuntoon suomalaisilla työikäisillä miehillä, jotka osallistuivat SuomiMies seikkailee -kampanjaan. Kolme kuukautta leikkauksen jälkeen IR aloitti 12 kuukauden kestävän progressiivisen vartalon lihasvoimaja liikehallintaharjoittelun, johon he saivat henkilökohtaisen ohjauksen ja kuvalliset harjoitusohjeet fysioterapeutilta kahden kuukauden välein. The early changes in trunk muscle strength and disability following lumbar spine fusion. & Mooney, V. 2009. Häiriintynyt ekstensio/ fleksio -voimasuhde ei myöskään korjaantunut kotiharjoittelulla. Harjoittelufrekvenssiä seurattiin harjoittelupäiväkirjoilla. LÄHTEET: Tarnanen, S., Neva, M.H., Kautiainen, H., Ylinen, J., Pekkanen, L., Kaistila, T., Vuorenmaa, M
Naisurheilun muuttuva mediakuva KAIVOSAARI A TAUSTA: Naishiihtäjät ovat olleet osallisina suomalaisessa kilpahiihtokulttuurissa sen alkuajoista lähtien. 88 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 paremmat taidot [2,97 (0,72) vs. Yhteistyö paikallistason toimijoiden, työyhteisöjen ja liikuntajärjestöjen kanssa voi juurruttaa kuntotestit osaksi liikunnan palveluketjua. Perinteistä naiseutta korostavat kuvaukset vähenivät ja naiseutta uudistavat kuvaukset lisääntyivät tutkimusajanjakson edetessä. Toiseksi vertailtiin kouluiän liikehallinnaltaan eritasoisten ryhmien kehitystä varianssianalyysillä. Aikuisiän mittauksiin valittiin TEKOtutkimuksen liikehallintatesteistä vauhditon 5-loikka, edestakaisinhyppely, flamingoseisonta, kahdeksikkokuljetus, tarkkuusheittokiinniotto ja kärrynpyörä. Aineistossa voimakkaimman diskurssin aseman saanut menestyvän hiihtäjän diskurssi kasvatti osuuttaan aineiston loppuosan teksteihin tultaessa. liikuntakerhoja, liikuntapäiviä, välituntiliikunnan aktivointia. Samalla urheilevien naisten normista poikkeavat esitykset ovat mitä otollisimpia yleisiä naisnormeja uudistavia performansseja. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tulokset vastasivat HAPA-mallin oletuksia pystyvyyden, taitojen ja tavoitteiden merkityksestä liikunta-aktiivisuudelle. Päädiskurssit muodostuvat ylätason diskursseihin sisältyvistä vastapareista: Menestyvä hiihtäjä–Kyseenalainen hiihtäjä, Hyväksytty naishiihtäjä–Kyseenalaistettu naishiihtäjä, Kelpoyksilö–Kelvoton yksilö sekä Normia myötäilevä nainen–Normista poikkeava nainen. Tämä tutkimus tuo uutta tietoa aikuisiän liikehallinnan ennustamisesta ja selitysmalleista kouluiässä 21 vuoden seuranta-aineiston avulla. Kouluiän liikehallintatuloksista käytettiin vuoden 1988 tuloksia, jolloin koehenkilöt olivat 10–16-vuotiaita. TULOKSET: Kouluiän tulosten selitysosuus aikuisiän tuloksista oli keskimäärin 33 %. Tutkimusaineistona toimivat Urheilulehden tekstit vuosien 1905–2010 välisenä aikana. Suurimmat selitysosuudet olivat kahdeksikkokuljetuksessa (54 %) ja kärrynpyörässä (51 %). JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimusaineistossa esiintyvät naishiihtäjien representoinnit välittävät kuvaa tasa-arvoistuvasta urheilun uutisoinnista. Muuttujina käytettiin yksittäisten testien tuloksia sekä niistä muodostettua kokonaisliikehallinnan summamuuttujaa. Kolmanneksi etsittiin parasta kouluiän selitysmallia aikuisiän liikehallinnalle lineaarisella regressioanalyysillä taustamuuttujien joukosta. Flamingoseisonnassa kouluiän tulokset eivät selittäneet lainkaan aikuisiän tuloksia. Puolet heistä osallistuivat koulujen toteuttamiin erilaisiin koululiikunnan tehostamisohjelmiin, jotka sisälsivät mm. Vailla omaa sarjaansa he osallistuivat aluksi miesten kilpailuihin. Näihin tekijöihin vaikuttavia, ja kuntotestejä täydentäviä, toimia voivat olla esimerkiksi yksilöllinen liikuntaneuvonta, matalan kynnyksen ryhmät ja säännöllinen palaute elintapamuutosten suunnasta. Kouluiän liikehallinnaltaan eritasoisten. Jatkossa miehille suunnattavissa interventioissa on tärkeää tukea liikuntapystyvyyttä sekä tarjota monipuolisia mahdollisuuksia liikuntaan liittyvien taitojen kehittämiselle. Aikuisiän mittauksissa 2009 he olivat 33–38-vuotiaita. Tutkimuksessa muodostetun diskurssiluokituksen valossa voitaisiin tarkastella myös muiden elämänalueiden toimijoiden sukupuolittuneita representointeja. Valintaperusteena oli aiemmissa tutkimuksissa osoitettu luotettavuus sekä soveltuvuus aikuisille. Mallin mukaisesti analyysi aloitettiin tekstin tasolta ja edettiin diskurssikäytänteiden tasolta sosiaalisen käytännön tasolla tapahtuvaan tulkintojen selittämiseen. MENETELMÄT: Tutkimus pohjautuu Tehostetun koululiikunnan tutkimuksessa (TEKO) 1985–1988 kerättyyn aineistoon koululaisten liikehallinnasta (n=2007), joista kutsuttiin 88 suostumuksensa antanutta (44 miestä ja 44 naista) aikuisiän liikehallintamittauksiin eri puolilta Suomea vuonna 2009. Urheilumedia voi esityksillään olla edistämässä urheilun tasa-arvoa. Lisäksi taustamuuttujina olivat kouluiän kehonrakenne, liikkuvuus ja lihasvoimakkuus sekä sukupuoli, koululiikunnan tehostus ja kouluiän liikehallinnan monipuolisuus. Naishiihtäjien representoinneille tyypilliseksi piirteeksi tutkimusajanjakson loppupuolella muodostui diskurssien päällekkäinen esiintyminen, jota kuvataan monitulkinnallisen subjektin käsitteellä. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen naisurheilijoiden vähättelyä, kuten epäoleellisten seikkojen korostamista, tytöttelyä ja ulkonäkökuvauksia ei tutkimusaineiston loppuosan teksteissä enää esiintynyt. Aikuisiän liikehallintaa ennustettiin kolmella tavalla. Tätä kehitystä on vauhdittanut paitsi urheilun maskuliinisten rakenteiden purkautuminen, myös yleisten sukupuolinormien väljentyminen. TULOKSET: Analyysin tuloksena syntyi naishiihtäjien representointeja ohjaava neljän ylätason diskurssin ja kahdeksan päädiskurssin luokitus. 3,25 (0,46); p=0,01]. MENETELMÄT: Tutkimuksen metodisena viitekehyksenä toimii kriittisen diskurssianalyysin perinteeseen nojaava Fairclough’n kolmiulotteinen malli. Sukupuolinormeja tarkastelevassa tutkimuksessa tukeudutaan Judith Butlerin ideologiaan sukupuolen performatiivisuudesta. Liikehallinnan ennustettavuus kouluiästä aikuisikään KALARI J, NUPPONEN H TAUSTA: Aikuisten ja varsinkin kouluikäisten liikehallinnasta on runsaasti poikittaistutkimuksia, mutta vain muutamia kouluiästä aikuisikään ulottuvia pitkittäistutkimuksia. Kuntotesteihin osallistuneilla (n=41) keskimääräinen kuntoindeksi ei kohonnut, mutta yksittäisillä osa-alueilla havaittiin myönteisiä muutoksia. Median tavoin myös urheilevat naiset itse voivat toiminnallaan ja esiintymisillään antaa oman panoksensa tasa-arvotyöhön. Tutkimuksessa tarkastellaan naishiihtäjien representointeja ja niissä tapahtuneita muutoksia sekä perinteisen naisnormin vahvistamisen, että sen uudistamisen näkökulmasta. Seuranta-aineiston pienen koon ja useiden sekoittavien tekijöiden vuoksi tulokset eivät kerro liikuntamuutoksiin vaikuttavien tekijöiden välisistä kausaalisuhteista. Naishiihtäjä representoitiin viimeisten tarkasteluvuosien teksteissä yhä useammin urheilusankariksi. 3,30 (0,65); p=0,02] sekä enemmän omaan hyvinvointiin liittyviä liikunnan motiiveja [3,00 (0,48) vs. Jatkuvan kritiikin sijaan tulisikin nostaa esiin tutkimustulosten kaltaisia havaintoja niistä toimintamalleista, joiden kautta tasa-arvoa rakennetaan. Yleistettävyyttä rajoittaa osallistujien valikoituminen terveystietoisiin miehiin. Ensiksi laskettiin yksittäisten testien selitysosuudet (korrelaatioiden neliöt) kouluja aikuisiän tulosten välille. Ylätason diskurssit ovat Hiihtäjädiskurssi Naishiihtäjädiskurssi, Yksilödiskurssi ja Naiseusdiskurssi. Samalla naisten asemassa tapahtuneet yhteiskunnalliset muutokset ovat vauhdittaneet naishiihtäjien aseman kehitystä. Vaiheittain he ovat raivanneet tietään kohti tasa-arvoisempaa asemaa kilpahiihtokulttuurin piirissä. Naisihanteen muutosten myötä tyttöjen ja naisten on ollut helpompaa astua miehisenä pidetyn raskaammankin urheilun piiriin. Yksityiselämän kuvaukset ilmestyivät teksteihin vuoden 1970 kirjoituksissa ja kasvattivat osuuttaan loppua kohden
Vuonna 2000–2002 tutkittaville lähetettiin postitse kyselylomake, jolla kerättiin terveyskäyttäytymistä (tupakointi, alkoholi, liikunta, ruokavalio ja uni) koskevia tietoja. Tavoiteorientaation yhteyttä urheiluseuraharrastamiseen tutkittiin MANOVA-testillä ja Tukeyn HSD posthoc -testillä. TULOKSET: Tulokset osoittivat, että pojat olivat merkitsevästi tyttöjä kilpailuorientoituneempia (p<0,001). SLU:n julkaisusarja 7. Cambridge, MA: Harvard University Press. Urheiluseurassa harrastavat ja kilpailevat lapset olivat kilpailuorientoituneempia kuin muiden ryhmien lapset (p<0,001). Adolescence 41, 369–389. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko tavoiteorientaatio yhteydessä lasten urheiluseuraharrastamiseen. Trends in leisure time physical activity among young people in Finland , 1977-2007. & Ronan, K.R. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 969 (482 tyttöä ja 487 poikaa) 10-vuotiasta suomalaista lasta, jotka rekrytoitiin koulujen kautta. 2006. Lisää tutkimusta kaivataankin lasten liikunnan ja urheiluun harrastamisesta, jotta voidaan paremmin ymmärtää tekijöitä, jotka edistävät fyysisesti aktiivista elämäntapaa. European Physical Education Review 14, 139–155. Lisäksi kysyttiin urheiluseuraharrastamisen tilannetta, jonka mukaan lapset jaettiin viiteen ryhmään: 1) Ei ole harrastanut urheiluseurassa 2) Lopettanut urheiluseuratoiminnan, mutta ei ole kilpaillut 3) Lopettanut urheiluseuratoiminnan ja on kilpaillut 4) Harrastaa urheiluseurassa, mutta ei kilpaile ja 5) Harrastaa urheiluseurassa ja kilpailee. Liikehallinnan taso kouluiässä vertaisryhmään nähden ennustaa vahvasti liikehallinnan tasoa aikuisena. Urheiluseuroissa harrastavat lapset pystyvät motivoitumaan monista eri lähteistä, mikä luo hyvän lähtökohdan pitkäaikaiselle harrastamiselle. Lisäksi urheilua harrastavat ja kilpailevat lapset olivat tehtäväorientoituneempia kuin muiden ryhmien lapset (p<0,001). Youth sport programs: An avenue to foster positive youth development Physical Education & Sport Pedagogy 10, 19–40. 114. Journal of Physical activity and Health 13, 157–164. & Pere, L. Lisätutkimusta tarvitaan selvittämään edistääkö urheiluseuratoiminta motivaatiopohjan laajentumista vai hakeutuvatko tietynlaiset lapset toimintaan mukaan. Research Reports on Sport and Health Sciences no. Tammelin, T.H., Aira, A., Hakamäki, M., Husu, P., Kallio, J., Kokko, A.,Laine, K., Lehtonen, K., Mononen, K., Palomäki, S., Ståhl, T., Sääkslahti, A., Tynjälä, J. Lasten ja nuorten liikunta. Teorian mukaan suoritusmotivaatio ja pätevyyden tunne voidaan jakaa eri tavoiteorientaatioihin sen mukaan, miten yksilöt käsittelevät menestystä ja epäonnistumisia. Kansallisen liikuntatutkimuksen (2010) mukaan yli 400 000 suomalaista lasta osallistuu vuosittain ohjattuun urheilutoimintaan. & Kämppi, K. & Deakin, J. Epäterveellisistä elintavoista aiheutuvien sairaspoissaolojen kustannuksia on kuitenkin tutkittu vain vähän. 2010. Lapset täyttivät vanhempien avustuksella kyselylomakkeen, joka sisälsi suomalaisen version tavoiteorientaatiokyselystä (POSQ) (Liukkonen, 1998). 1998. Toimintaan osallistumisen on todettu edistävän lasten hyvinvointia (Donaldson & Ronan, 2006) sekä kehittävän heidän sosiaalisia taitojaan (Fraser-Thomas, Cötè & Deakin, 2005). Naisilla heikkojen tulokset eivät muuttuneet, mutta hyvien ja keskivertojen tulokset heikkenivät. (2008) mukaan lasten urheiluseuroissa harrastaminen on lisääntynyt viimeisen 30 vuoden aikana, mutta toisaalta yleinen fyysinen aktiivisuus on laskenut viime aikoina (Tammelin ym. The effects of sport participation on young adolescents’ emotional well-being. Tutkittavien epäterveellisten elintapojen lukumäärää kuvattiin indeksillä, jossa tupakoinnista, runsaasta alkoholin käytöstä, liikkumattomuudesta, vähäisestä kasvisten ja hedelmien käytöstä sekä toistuvista (yli 14 yönä/kk) unettomuusoireista sai kustakin. Tulokset korostavat kouluiän monipuolisen liikunnan ja varsinkin koululiikunnan merkitystä, koska liikuntatunnit ovat monille ainut mahdollisuus monipuoliseen liikuntaan. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, lisäävätkö epäterveelliset elintavat lyhyistä, <15 vrk sairaspoissaoloista työnantajalle aiheutuvia palkkakustannuksia. JOHTOPÄÄTÖKSET: Liikehallinta aikuisena on vahvimmin ennustettavissa kouluiän yleisillä voimisteluja välineenkäsittelytehtävillä. Sukupuolten välisiä eroja tavoiteorientaatioiden suhteen tutkittiin t-testin avulla. Tavoiteorientaation yhteys urheiluseuraharrastamiseen 10-vuotiailla suomalaisilla lapsilla KALLINEN V, MONONEN K, BLOMQVIST M, LOCHBAUM M, KONTTINEN N TAUSTA: Suomalaiset urheiluseurat ovat merkittävässä roolissa lasten liikunnan ja urheilun harrastamisessa. Tehtäväorientoituneen yksilön pätevyyden tunne syntyy henkilökohtaisten taitojen kehittymisen myötä. LÄHTEET: Donaldson, S.J. Fraser-Thomas, J., Côté, J. LIKES Research Center for Sport and Health Sciences. Parhaiten liikehallintaa aikuisiässä selittää kouluiän liikehallinnan monipuolisuus. MENETELMÄT: Aineistona käytettiin Helsingin kaupungin 40–60-vuotiaiden työntekijöiden terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia koskevaa Helsinki Health Study -tutkimusta (n=8 960, vastausprosentti 67 %). Kansallinen liikuntatutkimus 2009–2010. Liukkonen, J. Nicholls, J.G. 2005. 1989.Competitive ethos and democratic education. Tavoiteorientaatioteoriassa keskiössä ovat tehtäväja kilpailuorientaatio. Results from Finland’s 2016 report card on physical activity for children and youth. Laakso ym. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tyttöjen ja poikien välinen ero kilpailuorientaatiossa on johdonmukainen aikaisempien tutkimustulosten kanssa. 2016). Parhaiten aikuisiän liikehallintaa selittivät miehillä kouluiän liikehallinnan monipuolisuus ja liikkuvuus (61 %), mutta naisilla ainoastaan kouluiän liikehallinnan monipuolisuus (37 %). University of Jyväskylä. Enjoyment in youth sports: A goal perspectives approach. Epäterveelliset elintavat lisäävät lyhyistä sairaspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia työnantajalle KANERVA N, PIETILÄINEN O, RAHKONEN O, LAHTI J TAUSTA: Epäterveelliset elintavat, kuten liikkumattomuus, tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja huono uni lisäävät sekä itsenäisesti että yhdessä sairaspoissaolojen riskiä. Tavoiteorientaatioteorian mukaan suoritusmotivaation lähtökohtana on koetun pätevyyden ja kykyjen osoittaminen. Laakso, L., Telama, R., Nupponen, H., Rimpelä, A. Koululiikunnan tulisi huolehtia erityisesti liikehallinnaltaan heikoimmista oppilaista ja perusliiketaitojen opettamisesta. Kouluiän kehonrakenne, liikkuvuus, lihasvoima, liikehallinnan monipuolisuus sekä koululiikunnan tehostus selittivät 57 % miesten ja 30 % naisten aikuisiän liikehallinnasta. 2008. Kilpailuorientoitunut yksilö kokee pätevyyden tunnetta kilpailullisten saavutusten kautta ja vertailemalla itseään muihin (Nicholls, 1989). Miehillä heikkojen ja keskivertojen tulokset paranivat, mutta hyvien tulokset eivät muuttuneet. 89 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 ryhmien (heikko, keskiverto, hyvä) kehitys kouluiän jälkeen oli erilaista sukupuolten välillä, mutta tasoryhmien erot säilyivät. 2016
LÄHTEET: Barron, J.M., Ewing, B.T. Sen sijaan tietoa liikunnan ja koulutuksen pitkän aikavälin yhteyksistä on vain vähän. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet liikunnan olevan positiivisesti yhteydessä mm. 2012. The links between education and health. Lajin urheilullisuudesta on käyty paljon keskustelua, mutta pelaajien fyysistä harjoittelua ei ole kuitenkaan aiemmin tutkittu. 48, 1197–1222. Becker, G.S. lapsen terveys, aikaisempi koulumenestys, vanhempien koulutus sekä perheen tulot ja koko. Indeksin vaihteluvälillä 0–5 suurempi pistemäärä kuvaa epäterveellisten elintapojen suurempaa lukumäärää. 60 (5), 719–45. Mallinnuksessa huomioitiin mm. 82 (3), 409–421. MENETELMÄT: Tutkimusaineistona hyödynnettiin Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijät -seurantatutkimusta yhdistettynä Tilastokeskuksen rekistereihin. Sitten epäterveellisten elintapojen yhteyttä lyhyiden sairaspoissaolojen kustannusten määrään mallinnettiin yleistetyllä lineaarisella mallilla niiden tutkittavien keskuudessa, joilla kustannuksia esiintyi (Gamma-jakauma, loglinkkifunktio). JOHTOPÄÄTÖKSET: Tulosten mukaan lapsuuden liikunnalla voi olla kauaskantoisia seurauksia koulutuksen näkökulmasta: Lapsuudessa harrastettu liikunta ei ole ainoastaan yhteydessä parempaan koulumenestykseen, vaan se voi myös johtaa korkeampaan peruskoulun jälkeiseen koulutustasoon. Hanushek, E.A. Human capital: A Theoretical and Empirical Analysis, with Special Reference to Education. Analyysit tehtiin hyödyntäen pienimmän neliösummansekä instrumenttimuuttujamenetelmää. Analysointi suoritettiin Rja STATA-ohjelmistoilla. Physical activity, fitness, cognitive function, and academic achievement in children: a systematic review. Epäterveellisimmin käyttäytyvien sairaspoissaoloista aiheutui työnantajalle 3 074 € (95 % luottamusväli 1 812 €–4 251 €; p<0,001) enemmän palkkakustannuksia verrattuna terveellisimmin käyttäytyviin. Tämä voi puolestaan tarjota niin yksilöllisiä kuin yhteiskunnallisia hyötyjä. Education at a glance interim report: Update of Employment and Educational Attainment Indicators. 2015. 90 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 yhden pisteen, jotka summattiin yhteen. oppimiseen, koulumenestykseen ja koulutustasoon. Am Sociol Rev. Epäterveellisimmin käyttäytyvillä tutkittavilla (indeksi >2) oli todennäköisemmin lyhyistä sairaspoissaoloista aiheutuneita palkkakustannuksia (p=0,009) sekä suuremmat kustannukset (p<0,001) verrattuna terveellisimmin käyttäytyviin (indeksi=0). TULOKSET: Tutkittavia seurattiin keskimäärin 9,9 vuotta. tupakoimattomat; 1 528 €–3 139 €; p<0,001). Lapsuuden liikunnan ja koulutuksen pitkän aika välin yhteydet KARI J, PEHKONEN J, HUTRI-KÄHÖNEN N, RAITAKARI O, TAMMELIN T TAUSTA: Koulutus on yksi tärkeimmistä investoinneista inhimilliseen pääomaan. Laji kerää kasvavissa määrin katsojia niin paikan päälle kuin TV:n ja eri verkkomedioiden ääreen. https://www.oecd.org/edu/EAGInterim-report.pdf. Lapsia seurattiin vuoteen 2010 asti, jolloin osallistujien keski-ikä oli 40 vuotta. E-urheilijoiden fyysinen harjoittelu KARI T, KARHULAHTI V-M TAUSTA: Videopelien kilpailullinen pelaaminen – e-urheilu (eSports) – on noussut viime vuosien aikana merkittäväksi osaksi urheilukulttuuriamme. Chicago (IL): University of Chicago Press, 17–21;29–54. Koulutustiedot puolestaan koostuivat kahdesta muuttujasta: keskiarvo 15-vuotiaana (itse-raportoitu) ja koulutusvuosien määrä aikuisuudessa (rekisteripohjainen). Pojilla ero oli noin puoli arvosanaa. Mikä on puolestaan liikunnan rooli koulutuksen näkökulmasta. Tutkittavien työaikaja palkkatietoja sekä sairauspoissaoloja seurattiin vuosien 2002–2016 välillä työntekijöiden rekisterin kautta (yhdistämisluvan antaneita 78 %). J Econ Growth. & Szabo-Reed, A.N. & Wu, C.I. Rev Econ Stat. Organization for Economic Cooperation and Development. Koulutusvuosien määrässä ero paljon liikkuvien ja vähän liikkuvien välillä oli noin vuosi, sukupuolesta riippumatta. Korkeamman koulutustason on osoitettu olevan positiivisesti yhteydessä mm. Med Sci Sports Exerc. Analyyseissä huomioitiin tutkittavien ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema, siviilisääty, fyysinen toimintakyky sekä seurantavuodet. & Waddel, G.R. Elintapojen itsenäisiä vaikutuksia kustannuksiin tarkasteltaessa havaittiin, että tupakointi aiheutti suurimmat lyhyistä sairaspoissaoloista aiheutuvat kustannukset työnantajalle (2 334 € enemmän vrt. 2009. Myös e-urheilussa liikkuvat rahamäärät ja palkintorahat ovat kasvussa (Talouselämä, 2017). 2016. 17 (4), 267–321. Useat muista lajeista paremmin tunnetut urheiluseurat ovat myös perustaneet e-urheilujoukkueita. 2000. Ross, C.E. Cognitive skills, economic outcomes, and causation. e-urheilun huippujen harjoitusmääriä – ennen kaikkea fyysiseltä kantilta, sekä fyysisen harjoittelun koettuja vaikutuksia kilpailusuoritukseen.. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko lapsuuden liikunta yhteydessä koulumenestykseen peruskoulun päättyessä sekä koulutusvuosien määrään aikuisuudessa. terveyteen, työmarkkinatulemiin sekä talouskasvuun. Yksittäisistä elintavoista erityisesti tupakointi lisää sairauspoissaolojen kustannuksia. Lapsuuden liikunta koostui neljästä muuttujasta: vapaa-ajan liikunta koulutuntien ulkopuolella, osallistuminen urheiluseuran harjoituksiin, osallistuminen kilpailuihin, sekä muutos liikunta-aktiivisuudessa 12–15 vuotiaana. Rekisteritietojen avulla laskettiin lyhyistä sairaspoissaoloista aiheutuvat suorat palkkakustannukset. 1995. JOHTOPÄÄTÖKSET: Kymmenen vuoden ajanjaksolla, useita epäterveellisiä elintapoja omaavien henkilöiden lyhyistä sairaspoissaoloista aiheutui työnantajalle noin 3 000€ suuremmat kustannukset verrattuna niihin, joilla epäterveellisiä elintapoja ei ollut. Tutkimusaineisto koostui lapsista, jotka olivat 12(n=1 723, 49 % poikia) ja 15(n=2 445, 48 % poikia) vuotiaita liikuntaa mitattaessa. Esimerkiksi vuonna 2016 The League of Legends -pelin finaalilla oli 43 miljoonaa katsojaa (Riot Games, 2016). Ensin lyhyistä sairaspoissaoloista aiheutuvien kustannusten todennäköisyyttä mallinnettiin logistisella regressiolla koko aineistossa. Liikkumattomuudesta aiheutuneet lyhyiden sairaspoissaolojen palkkakustannukset työnantajalle olivat 945 € (1 46 €–1 739 €; p=0,020) suuremmat verrattuna aktiiviseen elämäntapaan. TULOKSET: Lapsuuden liikunta oli positiivisesti yhteydessä koulumenestykseen peruskoulun päättyessä sekä koulutusvuosien määrään aikuisuudessa. Donnelly, J.E., Hillman, C.H., Castelli, D., Etnier, J.L., Lee, S., Tomprorowski, P., Lambourne, K. Paljon liikkuneilla tytöillä oli keskimäärin noin yhden arvosanan verran korkeampi keskiarvo peruskoulun päättyessä verrattuna vähän liikkuneisiin tyttöihin. & Woessmann, L. Do better schools lead to more growth. Tämä tutkimus selvitti mm. The effects of high school athletic participation on education and labor market outcomes
Yhteensä kyselyyn vastasi 115 e-urheilijaa. Energian [11,4 (6,9– 13,8) MJ/päivä], proteiinin [1,5 (0,98–1,6) g/ kg/päivä] ja hiilihydraattien [6,4 (3,8–8,1) g/kg/päivä] saanti olivat hieman alle suosituksien, koska kaikki tarvikkeet piti kantaa itse, jolloin painon ja tilan säästämiseksi mukaan otettiin mahdollisimman vähän tavaraa. 2014. Tutkimustiedosta hyötyvät niin liikunta-alan toimijat kuin poliittisten päätösten tekijät.. 2016. Koehenkilö nukkui 7.30–9.50 tuntia yössä paitsi yömaratonin jälkeen vain 3.30 tuntia. Scheer, V. MENETELMÄT: Tässä tapaustutkimuksessa kuvataan aavikkomaratonjuoksijan ravitsemus, energian saanti ja kulutus, kehonkoostumuksen muutokset ja palautuminen vuoden 2015 Oman Desert Maratonissa (ODM). Tässä tutkimuksessa katse kohdistuu Suomeen 2000-luvulla rantautuneeseen CrossFit-liikuntalajiin, jota ei ole aikaisemmin tutkittu liikuntasosiologian näkökulmasta. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimus osoittaa, että pelaamisen lisäksi myös fyysinen harjoittelu on keskeisessä osassa huipputason e-urheilijoiden harjoittelua heidän tavoitellessa parempaa kilpailumenestystä. Datan analysoinnissa käytettiin IBM SPSS Statistics 22 -ohjelmistoa. Energian kulutus ennen kisaa lepopäivänä oli 8,25 MJ, juoksupäivinä se vaihteli 13,7–17,7 MJ. 91 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 MENETELMÄT: Tutkimuksen data kerättiin verkkokyselytutkimuksella syyskuun 2015 ja kesäkuun 2016 välisenä aikana. Ruuan energiatiheys oli 1,4 MJ/100 g, ja kaikki mukana ollut ruoka syötiin. Hyvä patja varmistaa hyvät yöunet ja helpottaa palautumista etappien välillä. 5 (6), 427–438. Suurin osa vastaajista koki fyysisen harjoittelun parantavan heidän suoritustasoaan e-urheilussa: 39 % koki vaikutuksen jokseenkin positiivisena ja 17 % erittäin positiivisena. Liikunnalle asetetaan yhä kokonaisvaltaisempia merkityksiä ihmisten arjessa ja yhteiskunnassa. Samalla virtuaalimaailman kehitys tuo kaukaisemmatkin liikuntavaikutteet lähelle. Yksilöja joukkueurheilijoiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Ikä 50 vuotta, pituus 175 cm, paino 70,7 kg, paras henkilökohtainen maratonaika 3.30 (3.30–4.00). Energian kulutus mitattiin sykevälivaihteluun (heart rate variation, HRV) perustuvalla menetelmällä koko kilpailun ajan. Aavikoilla lämpötila on säännöllisesti yli 30 °C, ja osallistujat vastaavat itse kilpailunaikaisesta huollostaan monipäiväisten kilpailujen ajan. Increase in finishers and improvement of performance of masters runners in the Marathon des Sables. SpringerReference 27, 04:35. TULOKSET: Huipputason ja huipulle tähtäävät e-urheilijat harjoittelevat keskimäärin noin 5,5 tuntia päivittäin, josta keskimäärin yksi tunti on fyysistä harjoittelua, kuten lenkkeilyä, voimaharjoittelua tai vastaavaa. Ultra-Marathon running injuries. LÄHTEET: Riot Games. Ultramarathon runners: nature or nurture. Tutkimuksen tulokset ovatkin yleistettävissä vain eurooppalaisiin ja pohjois-amerikkalaisiin pelaajiin. http://www.lolesports.com/en_US/articles/2016-league-legendsworld-championship-numbers. Ravintoa tuli olla vähintään 8,36 MJ/päivä. Data kerättiin First Beatin BodyGuardtallentimella (Body Guard, FirstBeat, Kuopio, Suomi). CrossFit Suomen jälkimodernissa liikuntakulttuurissa: CrossFitin rantautuminen, organisoituminen ja laji liikuntamuotona KAUPPINEN A TAUSTA: Suomalainen liikuntakulttuuri elää jatkuvassa muutoksen tilassa. Uusia liikuntalajeja tutkimalla saadaan yhteiskunnallisesti arvokasta tietoa liikunnan muuttuvista merkityksistä ja liikuntakentän organisaatiomuutoksista. & Murray, A. Luettu 25.5.2017 Talouselämä. 2013. http:// www.talouselama.fi/uutiset/kalpene-nba-finaali-jaus-open-golf-norttiurheilu-hakkaa-jo-katsojissa-ja-rahoissa-suomalaistahdelle-lahes-600-000-6640754. JOHTOPÄÄTÖKSET: Merkittävin löydös oli koehenkilön nopea sopeutuminen vallitseviin olosuhteisiin ja rasitukseen, mikä näkyi palauttavan univaiheen viiveen nopeana lyhenemisenä. Tämä antaa mielenkiintoisen viestin uraansa aloittaville pelaajille, kuten myös huippupelaajia fanittaville harrastajille. & Rosemann, T. Ensimmäisen juoksuetapin jälkeen kesti kuusi tuntia nukkumaanmenosta ennen unen muuttumista voimavaroja palauttavaksi. Luettu 25.5.2017 Ravitsemus, energiankulutus ja palautuminen aavikkoultramaratonin aikana KARINEN H TAUSTA: Ultramaratonkilpailut ja polkusekä maastojuoksu (trail running) ovat lisänneet suosiotaan viime aikoina pitkänmatkan juoksua harrastavien parissa. Repun paino oli kisan alkaessa 9,2 kg. Kalpene NBA-finaali ja US Open -golf – Nörttiurheilu hakkaa jo katsojissa ja rahoissa, suomalaistähdelle lähes 600 000 €. Int J Sports Physiol Perform. Järjestäjien taholta voidaan toimittaa ainoastaan vettä määrävälein erämaahan sovituille pisteille. LÄHTEET: Jampen, S.C., Knechtle, B., Rüst, C.A., Lepers, R. Kilpailijat joutuvat kantamaan itse vettä lukuun ottamatta kaikki tarvitsemansa varusteet. 31 vastaajaa tavoitettiin suoraan kutsumalla ja 84 sosiaalisen median kautta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat huipputason ja vakavasti huipulle tähtäävät e-urheilijat. TULOKSET: Ravintoa oli mukana 4,6 kg eli 0,7 (0,4–0,8) kg/vrk. ODM on ultramaratonjuoksu, jossa kuuden päivän aikana juostaan kuudessa etapissa 165 km Omanin hiekka-aavikolla päivälämpötilan ollessa 38–41°C. 2017. 7 (4), 310–312. Vastaajien keski-ikä oli 20,8 vuotta. Kuumuuteen ja juoksurasitukseen sopeutumisen myötä viive palauttavaan uneen lyheni niin että se oli 3–4 päivän kuluttua normaalia vastaava. Int J Gen Med. Koehenkilön lopullinen sijoitus oli 49/98. Lisäksi se vihjaa, että e-urheilutiimien tulisi panostaa enemmän pelaajiensa fyysisen harjoittelun suunnitteluun. 2016 League of Legends World Championship By the Numbers. Lepoja kilpailupäivät huomioiden, todellinen päivittäinen harjoitusmäärä on suhteessa korkeampi. Nestettä nautittiin janon tunteen mukaan, ad libitum 6–9 l/vrk ilman mitään kuivumisen oireita tai hyponatremiaa. Uusi sukupolvi muokkaa perinteisiä liikuntalajeja uudelleen vastaamaan paremmin nykyisiä tarpeitaan. Noin 82 prosentilla vastaajista oli (fyysinen) harjoitusohjelma, mutta suurin osa (70 %) oli kuitenkin itse vastuussa oman (fyysisen) harjoitusohjelmansa suunnittelusta ja vain noin 10 prosentille ohjelman suunnitteli valmentaja tai vastaava. 2012. Koehenkilö on juoksunharrastaja, joka on juossut useita tavallisia maratoneja. Viime vuosina näitä on alettu järjestää enenevästi äärimmäisissä ympäristöolosuhteissa, kuten aavikoilla, viidakoissa ja jäätiköillä, missä pitkän juoksumatkan lisäksi kilpailijoita koettelevat ympäristöolosuhteet. Kannustamme sellaisten sosiaalisten verkostojen kehittämistä, jotka auttavat nuoria ymmärtämään ja arvostamaan myös e-urheilun asettamia fyysisiä vaatimuksia eurheilijan polulla. Ultramaratoniksi lasketaan kaikki juoksutapahtumat, joissa matka ylittää yhdessä tai useammassa etapissa perinteisen maratonin 42 195 km. Tutkimuksen rajoitteena oli aasialaisten ja aasialaisia tiimejä edustavien vastaajien vähäinen määrä. Ennen aavikkoultramaratonia tulisi akklimatisoitua vähintään 3–4 päivää kuumassa ilmastossa. Vastaajista 68 % pelasi pääosin joukkueissa ja 27 % oli yksilöurheilijoita. Knechtle, B
MENETELMÄT: Kutsukirje tutkimukseen lähetettiin 2 000 väestörekisteristä satunnaisesti valitulle 65–75-vuotiaalle jyväskyläläiselle. Uusissa liikuntalajeissa korostuvat sovellettava ja avoin toiminta, jotka mahdollistavat niiden mukautumisen perinteisiä lajeja paremmin vastaamaan harrastajien tarpeisiin. Erityisesti motivaation liittyvien hyötyjen saamiseksi harjoittelutiheyden on oltava vähintään kaksi kertaa viikossa. JOHTOPÄÄTÖKSET: Voimaharjoittelulla on myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden liikuntaan liittyvien toimintaja selviytymissuunnitelmien tekemiseen ja motivaatioon. Aktiivisen toimintakulttuurin edistäminen peruskouluissa itsearviointia hyödyntäen KÄMPPI K, INKINEN V, AIRA A, HAKONEN H, LAINE K TAUSTA: Nykytilan arvioinnin työkalu on luotu koulujen käyttöön, jotta ne voisivat itse arvioida oman koulunsa Liikkuva koulu -toiminnan tilannetta, saada kehittämisideoita ja konkreettisen välineen koulun sisäisiin keskusteluihin. Tutkimukseni mukaan virtuaaliympäristö on saamassa yhä merkittävämmän roolin toiminnan organisoimisen alustana. Jatkaneista 47 % harjoitteli keskimäärin kerran viikossa ja 53 % kahdesti viikossa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko liikuntamotivaatioon liittyvillä tekijöillä ja muutoksilla niissä intervention aikana yhteyttä voimaharjoittelun jatkamiseen intervention jälkeen. Intervention vaikutuksia selvitettiin GEE-menetelmällä (generalized estimated equations) ja harjoittelun jatkamista ennustavia tekijöitä binaarisella logistisella regressioanalyysilla. Muutokset liikuntamotivaation liittyvissä tekijöissä voimaharjoitteluintervention aikana ennustavat voimaharjoittelun jatkamista intervention jälkeen vähän liikkuvilla ikääntyneillä KEKÄLÄINEN T, KOKKO K, SIPILÄ S, TAMMELIN T, WALKER S TAUSTA: Liikuntamotivaatioon liittyvät tekijät ovat keskeisessä roolissa liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa. TULOKSET: Yhdeksän kuukauden voimaharjoitteluintervention aikana sisäinen motivaatio liikuntaa (ryhmä x aika p=0,005) ja harjoittelua kohtaan (p=0,004) lisääntyivät kaksi tai kolme kertaa viikossa harjoitelleilla verrattuna kontrolliryhmään ja kerran viikossa harjoitelleisiin. Haastateltavien valinnassa käytettiin lumipalloja saturaatio-otantaa. Intervention aikana lisääntynyt sisäinen motivaatio harjoittelua kohtaan ennusti voimaharjoittelun jatkamista tiheämmällä frekvenssillä (OR 4,33; 95 % LV 1,30–14,49). Arvioinnissa on yhdeksän osa-aluetta: 1) toiminnan. Tutkimusmetodina käytettiin teemahaastatteluja, jotka toteutettiin kuudelle lajipioneerille. CrossFit-salitoiminnan rinnalla virtuaaliympäristöllä on keskeinen asema salitoiminnan jatkeena. CrossFitistä on erotettavissa jälkimodernin liikuntakulttuurin kaupallisen kuntoliikunnan ja vaihtoehtoisen liikunnan piirteitä. Työkalu on kehitetty Liikkuva koulu -ohjelmassa, jonka tavoitteena on edistää aktiivisen toimintakulttuurin levittämistä kaikkiin peruskouluihin. Tutkimuksen empiirinen osa kuvaa CrossFitin Suomeen rantautumisen kanavia, toiminnan organisoitumista ja luonnehtii CrossFitiä kokonaisvaltaisena liikuntalajina. Heidät satunnaistettiin neljään ryhmään: harjoitteluryhmiin 1 (n=26), 2 (n=27) ja 3 (n=28) sekä kontrolliryhmään (n=25). Lisäksi toimintasuunnitelmien (p<0,001) tekeminen lisääntyi kaikilla harjoitteluryhmillä ja selviytymissuunnitelmien (p=0,011) tekeminen kaksi tai kolme kertaa viikossa harjoitelleilla verrattuna kontrolliryhmään. Ensimmäisen kolmen kuukauden ajan kaikki harjoitusryhmät osallistuivat ohjattuun voimaharjoitteluun kahdesti viikossa. Tutkimuksen teoriaosa antaa kuvan tekijöistä, jotka vaikuttavat uusien liikuntalajien syntymiseen ja rantautumiseen, mitkä tekijät ratkaisevat liikuntalajien vakiintumisen ja millaisena nykyinen jälkimoderni liikuntakulttuuri käsi tetään. MENETELMÄT: Koulujen itsearviointityökalu on sähköinen verkkokysely. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimukseni vahvistaa tutkijoiden vaihtoehtoisen liikunnan käsitepohdintoja. Liikuntamotivaatioon liittyviä tekijöitä mitattiin liikuntaan ja harjoitteluun liittyvien itsesäätelyn, minäpystyvyyden, toimintaja selviytymissuunnitelmien sekä fyysisen aktiivisuuden hyväksynnän kautta. Uusia liikuntakentän tulokkaita on kuvattu virtuaalimaailmaan sidottuina, kansainvälisinä ja tee-se-itse -kulttuuria korostavina. Tutkimukseni mukaan CrossFit on kokonaisvaltainen liikuntalaji, joka tarjoaa yhteisöllisyyden kokemuksia ja yksilöllisen elämäntyylin rakennuspalikoita. Tutkimusmetodologiana on laadullinen tapaustutkimus, jossa tutkimuskohteena ovat Suomen CrossFit-salien toiminta ja CrossFitin harrastaminen saleilla. Liikuntamotivaatioon liittyvien tekijöiden taso intervention päättyessä ei ollut yhteydessä voimaharjoittelun jatkamiseen, mutta liikuntaan liittyvän minäpystyvyyden lisääntyminen intervention aikana ennusti voimaharjoittelun jatkamista intervention jälkeen (OR 1,20; 95 % LV 1,03–1,40). Samalla ne toimivat yksilöllisen identiteetin ja elämäntyylin rakennuspalikoina jälkimodernin ajan yksilöille. TULOKSET: Tutkimus osoittaa CrossFitin rantautuneen Suomeen Yhdysvalloista aluksi epävirallisesti omaehtoisena harrastamisena, jossa tiedonlähteenä on toiminut lajin internet-sivustot. Seuraavat kuusi kuukautta ryhmä 1 harjoitteli kerran, ryhmä 2 kahdesti ja ryhmä 3 kolmesti viikossa. Voimaharjoittelun jatkamista intervention jälkeen selvitettiin harjoitusryhmiin kuuluneilta haastatteluilla seurantamittauksissa kuuden kuukauden kuluttua intervention päättymisestä (n=66) sekä puhelinhaastatteluilla vuosi intervention päättymisestä (n=78). Intervention jälkeen 46 % tutkittavista jatkoi voimaharjoittelua vähintään kerran viikossa seuraavan vuoden ajan. Vaikka voimaharjoitteluinterventiot keskittyvät yleensä fyysisen toimintakyvyn parantamiseen, olisi lisäksi tavoiteltava liikuntaan liittyvän minäpystyvyyden ja sisäisen motivaation edistämistä, jotta voimaharjoittelu jatkuisi intervention jälkeen ennestään vähän liikkuvilla ikääntyvillä. Lopuksi teoria ja empiria yhdistyvät pohdintoina CrossFitin paikantumisesta osaksi Suomen nykyistä liikuntakulttuuria. Intervention aikana lisääntynyt liikuntaan liittyvän minäpystyvyyden kokemus innostaa jatkamaan voimaharjoittelua, kun taas lisääntynyt sisäinen motivaatio harjoittelua kohtaan innostaa jatkamaan voimaharjoittelua tiheämmin intervention jälkeen. Poissulkukriteereiden ja lääkärintarkastuksen jälkeen lopullinen otos oli 106 vähän liikkuvaa miestä ja naista. 92 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 MENETELMÄT: Tutkimus on luonteeltaan sosiologian perustutkimus, jonka tavoite on tuottaa uutta tietoa ennen tutkimattomasta ilmiöstä ja vastata tutkijoiden kiinnostukseen uusia liikuntalajeja kohtaan. Salitoiminnan lisäksi kilpailuilla ja koulutuksilla on olennainen osa CrossFitissä. Tämän jälkeen laji on organisoitunut viralliseksi salitoiminnaksi. Toukokuussa 2017 ohjelmaan oli rekisteröitynyt 1 978 peruskoulua eli 81 % kaikista Suomen peruskouluista
Tutkimusten täytyi hyödyntää pitkittäisasetelmaa ja tarkastella rakennetun ympäristön muutosten yhteyttä muutoksiin fyysisessä aktiivisuudessa. Liikuntaläksykokeilun päätteeksi tehdyn oppilaskyselyn vastaukset analysoitiin frekvenssien, ristiintaulukoiden (khiin neliötesti) ja keskiarvovertailujen avulla (varianssianalyysi ja ttesti). JOHTOPÄÄTÖKSET: Tulokset vahvistavat käsitystä aktiivisten liikkumismuotojen varaan suunniteltujen yhdyskuntarakenteiden terveyshyödyistä. Hyvällä yhdyskuntasuunnittelulla voidaan lisätä aktiivisia liikkumismuotoja (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) ja edistää fyysistä aktiivisuutta väestötasolla pitkäkestoisin tuloksin (Sallis ym. Lisäksi ympäristön koetut esteettiset ja turvallisuuteen liittyvät tekijät olivat yhteydessä lisääntyneeseen aktii visuuteen. Kuntakoosteita on eri kunnissa hyödynnetty myös esimerkiksi kunnan hyvinvointikertomuksen datana. TULOKSET: Toukokuussa 2017 nykytilan arvioinnin oli tehnyt 1 367 koulua (951 alakoulua, 234 yhtenäiskoulua ja 182 yläkoulua; 209 kunnasta). 2016). JOHTOPÄÄTÖKSET: Nykytilan arvioinnin avulla saadaan seurantatietoa Liikkuvien koulujen nykytilasta ja kehitystarpeista. Jokainen osa-alue koostuu useasta väittämästä, joita arvioidaan asteikolla 0–4 (0=ei lainkaan ja 4=toteutuu täysin). Tuloksia voidaan hyödyntää kestävän kehityksen mukaisten kaupunkirakenteiden toteuttamisessa ja arvioitaessa yhdyskuntaja liikennesuunnittelun terveysvaikutuksia perusteellisemmin. Lisäksi tarkastelimme sitä, miten muutokset rakennetussa ympäristössä vaikuttavat fyysiseen aktiivisuuteen. 2016. Tutkimuksessa tarkasteltiin, tehtiinkö läksyjä kaverien ja vanhempien kanssa sekä sitä, millaisia eroja oli läksyjentekoaktiivisuudessa ja luokka-asteiden välillä. Eniten kehitettävää on oppilaiden osallisuuden hyödyntämisessä, oppituntien toiminnallisuuden lisäämisessä sekä yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämisessä. Objektiivisesti mitattu määränpäiden saavutettavuus ja käve lyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen liittyvä uusi infrastruktuuri olivat yhteydessä aktiivisten liikkumismuotojen valintaan ja suurempaan kokonaisaktiivisuuteen. Luomalla kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tarkoitettua uutta infrastruktuuria, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksia voidaan kasvattaa ja henkilöauton käyttöä vähentää. LÄHTEET: Sallis, J.F., Bull, F., Burdett, R., Frank, L.D., Griffiths, P., Giles-Corti, B. TULOKSET: Oppilaskyselyn vastausten. Tuloksia voidaan tarkastella esimerkiksi valtakunnallisesti, maakunnittain, kunnittain tai aluehallintovirastojen alueiden mukaan tai erotellen alakoulujen, yläkoulujen ja yhtenäiskoulujen vastaukset. Liikuntatehtäviä kotiläksyinä: Koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminen opetuksen tukena tyttöjen liikunnassa KÄÄPÄ M, HIRVENSALO M, PALOMÄKI S, VALLEALA U M TAUSTA: Liikuntaläksykokeilussa tutkittiin, miten erilaiset liikunnalliset kotitehtävät, liikuntaläksyt, toteutuivat koululiikunnan osana ja miten oppilaat kokivat liikuntaläksyt sekä oman osallisuutensa niiden tekemisessä. 93 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 organisointi, 2) välitunnit ja kampanjat, 3) henkilökunnan osallistuminen, 4) oppilaiden osallisuus, 5) koulun piha, tilat ja ympäristö, 6) oppitunnit, opetuskäytännöt ja oppimisympäristöt, 7) koulumatkojen edistäminen, 8) kerhotoiminta ja 9) yhteistyö. Valtakunnallisten tulosten mukaan Liikkuva koulu -toiminnan organisointi ja välituntitoiminta ovat saaneet osa-alueista parhaat keskiarvot. MENETELMÄT: Pyrimme systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla tunnistamaan rakennettuun ympäristöön liittyvät tekijät, jotka ovat yhteydessä muutoksiin fyysisessä aktiivisuudessa. Rakennettu ympäristö fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavana tekijänä: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus pitkittäistutkimuksista KÄRMENIEMI M, LANKILA T, IKÄHEIMO T, KOIVUMAA-HONKANEN H, KORPELAINEN R TAUSTA: Fyysinen inaktiivisuus on globaali ongelma, joka lisää monien kroonisten tautien riskiä ja vähentää elinajan odotetta. Tulokset ovat avoimesti tarkasteltavissa verkkosivuilla. Etsimme englanninkielisiä tiedejulkaisuissa joulukuuhun 2015 saakka julkaistuja alkuperäistutkimuksia kuudesta tietokannasta: Medline, PubMed, Scopus, Web of Science, Transportation Research Information Services ja Active Living Research. Lancet 388 (10062), 2936?2947. Työkalun avulla saadaan ajantasainen tieto aktiivisen toimintakulttuurin edistämisestä peruskouluissa välittömästi asian parissa toimivien käyttöön. Arvioinnin täyttämisen jälkeen koulu saa visuaalisen yhteenvedon tuloksistaan. Noin 60 prosentissa kouluista on Liikkuva koulu -tiimi, joka organisoi toimintaa. TULOKSET: Rakennetun ympäristön muu tokset olivat yhteydessä fyysisen aktiivi suuden lisääntymiseen. Maankäyttö ja liikennepolitiikka on tunnistettu eräiksi tekijöiksi fyysisen inaktiivisuuden taustalla, sillä yksityisautoilun ehdoilla toteutetut hajanaiset kaupunkirakenteet eivät tue luonnollista arkista fyysistä aktiivisuutta. MENETELMÄT: Liikuntaläksykokeilu toteutettiin lukuvuonna 2015–2016 keskisuomalaisessa koulussa 6.–9.-luokan tyttöjen kanssa, yhteensä 117 tyttöä. Kaavoituksessa määritelty maankäytön monipuolisuus – asumiseen tarkoitetut rakennukset sekoittuneena julkisten ja yksityisten palveluiden, työpaikkojen ja vapaa-ajan määränpäiden kanssa – on yhteydessä suurempaan fyysiseen aktiivisuuteen ympäristön laadullisten tekijöiden, kuten esteettisyyden ja turvallisuuden ohella. Vähän liikkuvat oppilaat huomioi kohdennetuin toimenpitein joka viides koulu. Lukujärjestyksiin on raivattu tilaa pitkille toimintavälitunneille joka toisessa koulussa. Sisällytimme katsaukseen 21 prospektiivista kohorttitutkimusta, joissa tarkasteltiin muuttamista erilaisten ympäristöjen välillä ja 30 rakennetun ympäristön muokkaamiseen liittyvää luonnollista koetta. Tulosten perusteella edellytykset aktiiviselle toimintakulttuurille ovat paremmalla mallilla alaja yhtenäiskouluissa suhteessa yläkouluihin kaikilla osa-alueilla. Viimeisen 15 vuoden aikana rakennetun ympäristön yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen on tutkittu pääasiassa poikkileikkausaineistojen avulla ja vasta viime vuosina pitkittäistutkimukset ovat yleistyneet. LIKES-tutkimuskeskus koordinoi arviointiprosessia kansallisesti, kerää aineiston ja analysoi tuloksia. Use of science to guide city planning policy and practice: How to achieve healthy and sustainable future cities. & Stevenson, M. Kyselylomakkeen avoimet vastaukset järjestettiin luokka-asteittain ja läksytyypeittäin. Yhtä yleistä on, että koulupäivän aikainen liikkuminen on kirjattu osaksi koulun lukuvuoden toimintasuunnitelmaa
JOHTOPÄÄTÖKSET: Estradiolin säätelyrooli löydettiin tässä tutkimuksessa ensimmäistä kertaa lihasproteomitasolla. TULOKSET: Intervention päätyttyä, kyselyihin vastasi yhteensä 12 osallistujaa (71 %). Postmenopausaaliset naiset (54–62-v., n=9 paria) olivat identtisiä kaksossisaria, joista toinen käytti estrogeenihoitoa ja toinen ei. Toisaalta poistogeenisillä koe-eläimillä on puutteellisen estrogeenisignaloinnin osoitettu heikentävän lihasten energia-aineenvaihduntaa ja mitokondrioiden toimintaa. Jatkotutkimuksia tarvitaan löydettyjen reaktioteiden ja estradiolin säätelyroolin validointiin. Havaintoa tukivat mitatut erot verenkierron estradiolitasoissa. 94 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 mukaan liikuntaläksyjä tehtiin ahkerasti. Identifioidut ryhmien välillä eri voimakkuudella ilmentyvät proteiinit muodostivat toiminnallisia ryhmiä, joista suurimmat liittyivät mitokondrioiden toimintaan, solulimassa tapahtuvaan energia-aineenvaihduntaan ja solusignalointiin. Nuorten kestävyysurheilijoiden ravitsemusvalmennuksen digitalisoiminen LAHTI M TAUSTA: Urheilijat ja valmentajat eivät aina tiedosta hyvän ravitsemuksen merkitystä. Läksyjentekoaktiivisuudessa havaittiin muiden muuttujien suhteen merkittäviä eroja. Yli puolet (51,3 %) vastanneista teki läksyt mieluiten yksin ja neljännes teki ne kavereiden kanssa. Toistaiseksi androgeeneja on tutkittu estrogeenejä enemmän ja niitä pidetään tärkeämpinä lihaksiin vaikuttavina hormoneina. Osallistujien ateriakuvia kommentointiin myös yksilöllisesti kolmesti viikossa. Tutkittavista premenopausaalisista naisista (30–34v., n=6) kukaan ei käyttänyt estrogeenia sisältäviä valmisteita. Lihasproteomianalyysi osoittaa estrogeenin osallistuvan naisten luurankolihasten energia-aineenvaihdunnan säätelyyn LAAKKONEN E, SOLIYMANI R, KARVINEN S, KAPRIO J, KUJALA U, BAUMANN M, SIPILÄ S, KOVANEN V, LALOWSKI M TAUSTA: Luurankolihakset ovat koko kehon aineenvaihdunnan kannalta tärkeä kudos. Urheilijat osallistuivat ravitsemusvalmennusluennolle, jonka jälkeen heille asetettiin mobiilisovelluksen kautta kaikille yhteinen, eri ruoka-aineryhmien annosmäärätavoitteisiin perustuva ruokavalioohjelma. Naisten keski-ikään liittyy lihasten koon ja lihasvoiman vähentyminen, mikä iän karttuessa voi altistaa sarkopenialle ja aineenvaihdunnan häiriöille. Näistä 137 ei oltu aiemmin yhdistetty lihasten ikääntymiseen. Proteiinit identifioitiin ja niiden suhteellinen määrä mitattiin Progenesis QI proteomiikkaalustaa hyödyntäen. Motivaatiota ja koettua pystyvyyttä arvioitiin itsemääräämisteoriaan perustuvien kyselyiden avulla. Alavirran biologisista prosesseista todennäköisimmin solukuolemaan ja sokeriaineenvaihduntaan liittyvät reaktiotiet olivat yhteydessä havaittuihin ryhmäeroihin. Rasvattoman maidon käyttö vähentyi 3,00 kertaa viikossa. MENETELMÄT: 17 nuorta kestävyysurheilijaa osallistui neljän viikon mittaiseen ravitsemusvalmennukseen, jossa pidettiin ruokapäiväkirjaa mobiilisovelluksen avulla kuvaamalla aterioita ja kirjaamalla ruokaaine annoksia. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, voidaanko nuorten kestävyysurheilijoiden ruokailutottumuksiin vaikuttaa mobiilisovellus MealLoggerTM välityksellä toteutetulla ravitsemusohjauksella, jonka keskiössä on sovelluksen kautta asetettava tavoitteellinen ruokavalio-ohjelma. MENETELMÄT: Tässä työssä käytettiin 24:ltä preja postmenopausaaliselta naiselta otettuja lihasnäytteitä, joiden avulla määritettiin lihaksissa näytteenottohetkellä olevat proteiinit (proteomi) ja selvitettiin, ovatko erot proteiinien määrissä yhteydessä tutkittavien naisten ikään, menopaussivaiheeseen tai hormonikorvaushoidon käyttöön. Ruokavalioohjelman tavoitteiden täyttymistä arvioitiin vertaamalla kirjattujen ruoka-aineannosten määrää asetettuihin tavoitteisiin. IPA:n ennusteen mukaan estadioli oli useiden solukuolemaan ja energia-aineenvaihduntaan liittyvän proteiinin säätelijä. Tulos varmennettiin kokeellisesti altistamalla lihassoluja estradiolille ja mittaamalla proteiinitasot. Lähes 90 prosenttia oppilaista teki läksyt aina (89,7 %). Ruoankäyttöä mitattiin ruoankäytön frekvenssilomakkeella (FFQ). IPA-menetelmällä selvitettiin myös mihin alavirran biologisiin prosesseihin havaitut proteomierot liittyvät ja mitkä ylävirran säätelytekijät mahdollisesti aiheuttavat proteiinitasolla havaitut erot. Vähemmän läksyjä tehneet eivät pitäneet niin tärkeänä läksyjen tarkistamista. Proteomi kartoitettiin leimavapaalla nano-LC-HD-MS menetelmällä. Lisäksi osallistujat vastaanottivat sovelluksen kautta viikoittain motivoivia, kaikille yhteisiä viestejä. Läksyt aina tehneet pitivät läksyistä enemmän, he pitivät läksyjen tekemistä hyödyllisempänä kuin läksyjä vähemmän tehneet. TULOKSET: Lihasnäytteistä tunnistettiin 1 353 proteiinia ja 762 esiintymisen voimakkuus saatiin määritettyä. Aina läksyt tehneiden mielestä läksyjen tekeminen on lisännyt heidän liikuntaansa ja heille vapaa-ajalla liikkuminen oli mieluisampaa. Keski-ikään sijoittuviin vaihdevuosiin eli menopaussiin kuuluva munasarjojen toiminnan hiipuminen johtaa verenkierron estradiolitason laskuun. Ruokavalio-ohjelman tavoitteisiin liittyvien ruoka-aineryhmien käytössä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä muutoksia. Intervention aikana sovellus tarjosi osallistujille reaaliaikaista palautetta asetettujen tavoitteiden täyttymisestä. Kasvava tutkimusnäyttö suorituskykyä parantavista ravitsemuskäytännöistä haastaa suomalaisen huippu-urheilun panostamaan ammattimaiseen ravitsemusvalmennukseen. Matalan estradiolitason tiedetään olevan yhteydessä lihasten ikääntymismuutoksiin, mutta ilmiön taustalla olevia molekyylibiologisia mekanismeja ei täysin tunneta. Oppilaiden mielestä heidän tulisi voida vaikuttaa liikuntaläksyihin. Estradioli osoittautui todennäköiseksi ylävirran säätelytekijäksi. Marjojen käyttö lisääntyi 2,36 kertaa viikossa (SD 4,07, p=0,049). Löydöstemme mukaan lihasten energiaaineenvaihdunta on osittain estrogeenisäätelyn alaista selittäen vaihdevuosien ja lihasten ikääntymismuutosten välistä yhteyttä. Tavoitteena oli myös selvittää, vaikuttavatko urheilijan motivaatio ja koettu pystyvyys ruokavalio-ohjelmassa asetettujen tavoitteiden täyttymiseen ja ruuankäytössä havaittuihin muutoksiin. Kotitehtävät ovat muissa koulun oppiaineissa tavallinen osa koulutyötä, myös liikunnan oppiaineksen lisäharjoittelulla kotitehtävien muodossa voidaan lisätä tunneilla opitun harjoittelumäärää, mahdollisesti myös lisätä yläkouluikäisten tyttöjen fyysistä aktiivisuutta kouluajan ulkopuolella. Nuoret urheilijat tarvitsevat ammattimaista ravitsemusvalmennusta oppiakseen toteuttamaan harjoittelua ja hyvinvointia tukevia ravitsemuskäytäntöjä. Erityisesti energia-aineenvaihduntaan liittyvät reaktiotiet glukolyysi, oxidatiivinen fosforylaatio, glukoneogeneesi, sitruunahapposykli ja mitokondrioiden toimintahäiriöt, nousivat Ingenuity Pathway analyyseissä (IPA) esiin. Koska vaihdevuosien jälkeen naisten kardiometabolisten sairauksien riski kasvaa, voivat löydetyt energia-aineenvaihdunnan proteiinit osoittautua kliinisesti tärkeiksi kohdemolekyyleiksi. JOHTOPÄÄTÖKSET: Kotitehtävät sopivat koululiikuntaan, oppilaat tekivät liikuntaläksyjä ahkerasti
The Test of Gross Motor Development-3. Liikuntaa tukevat vanhemmuuskäytännöt eivät kuitenkaan eronneet tyttöjen ja poikien välillä. TULOKSET: Liikuntaa tukevia vanhemmuuskäytäntöjä esiintyi merkitsevästi vähemmän vanhempien kuin nuorempien lasten vanhemmilla. 95 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 (SD 4,28, p=0,042). & Rhodes, R.E. Artikkelissa luodaan katsaus näihin muutoksiin ja hahmotetaan liikunnan politiikkatoimien kehitysvaiheita tukeen liittyneiden sisällöllisten ja hallinnollisten muutosten kautta. Liikuntaa tukevat vanhemmuuskäytännöt: lapsi-, perheja ympäristötason korrelaatit LAUKKANEN A, NIEMISTÖ D, JUUTINEN FINNI T, CANTELL M, SÄÄKSLAHTI A TAUSTA: Liikuntaa tukevat vanhemmuuskäytännöt, eli kannustus, liikkuminen lapsen kanssa sekä varusteiden hankkiminen ja kyyditseminen, ovat lasten fyysisen aktiivisuuden johdonmukainen korrelaatti (Yao & Rhodes 2015). Tässä katsausartikkelissa uutta hallintamuotoa tarkastellaan seuratoiminnan kehittämistuen viitekehyksessä. Kyselylomakkeella selvitettiin vanhemman liikunnallisen tuen käytännöt, koulutusja tulotaso, liikunta-aktiivisuus, käsitys lapsen taidoista ja ulkoilumäärästä verrattuna ikätovereihin sekä lapsen temperamenttipiirteet (Rowe & Plomin 1977), lapsen ulkoilumäärä ja ohjattuun liikuntaan osallistumisaktiivisuus, syntymäjärjestys perheessä, nauttiminen liikunnasta, viihdemediaan käyttämä aika sekä urheiluja liikkumispaikkojen saatavuus ja käyttöaste. J Pers Assess 41 (2), 150–156. Huonosti sitoutuneet olivat nuorempia. 2013. Naisten sekä kotona vanhempien ruokahuollon piirissä asuvien osallistujien osuus oli suurempi huonosti sitoutuneiden joukossa. Liikuntaa tukevien vanhemmuuskäytäntöjen summapisteiden eroa testattiin sukupuolten välillä t-testeillä ja yhteyttä muihin muuttujiin osittaiskorrelaatioilla lapsen ikä huomioiden (p<0,001 erittäin merkitsevä; p<0,05 merkitsevä). Ympäristötason korrelaateista vanhemmuuskäytäntöihin olivat yhteydessä erittäin merkitsevästi lapsen aktiivisuus urheiluja liikuntapaikkojen käyttämisessä (r=0,327) sekä näiden paikkojen saatavuus (r=0,111). 1977. Seuratoiminnan kehittämistuki on valtion liikuntahallinnon pitkäaikaisin yksittäinen hankerahoitus, jonka jakaminen aloitettiin vuonna 1999. Rowe, D.C. Temperament in early childhood. Valtionhallinnon. Sen asema nousi muita toimialajärjestöjä vahvemmaksi siksi, että sen toimintastrategiana oli valtion liikuntahallinnon rahoittama lasten ja nuorten liikuntaohjelma (1999–2012). Parental correlates in child and adolescent physical activity: a metaanalysis. Vuoteen 2016 mennessä tukea on jaettu urheiluseuroille yli 33 miljoonaan euroa. Ohjaukseen ja sovelluksen käyttöön hyvin sitoutuneet osallistujat (n=8) saavuttivat lähes poikkeuksetta 3/4 tavoitetta viikoittain, kun taas huonosti sitoutuneet osallistujat (n=7) eivät useimmiten saavuttaneet yhtäkään tavoitetta yhtenäkään viikkona. Jatkotutkimuksissa on olennaista tunnistaa havaituista korrelaateista ne, jotka ennustavat vanhemmuuskäytänteiden muutoksia. MENETELMÄT: Ensisijaisena tutkimusaineistona käytetään seuratoiminnan kehittämistuen seurantaja arviointiaineistoja ja niistä tehtyjä raportteja vuosilta 1999–2016. Liikuntaohjelman yhtenä toimenpiteenä aloitettiin vuonna 1999 seuratoiminnan kehittämistuki. 2015. & Plomin, R. Täydentävinä tutkimusaineistona ovat valtion liikuntahallinnon rahoittamien liikuntaohjelmien asiakirjat ja liikuntaohjelmista tehdyt arvioinnit vuosilta 2005–2012 sekä muu aihetta tukeva kirjallisuus. ”vaikea” temperamentti (r=-0,199), viihdemediaan käyttämä aika (r=-0,112) sekä merkitsevästi lapsen motoriset taidot (r 0,098 – 0,107). Belz test, Weinham. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimus paljasti, että liikuntaa tukevat vanhemmuuskäytännöt ovat laajasti sidoksissa niin lapsi-, perhekuin ympäristötasonkin muuttujiin. Int J Behav Nutr Phys Act 12:10. Lapsitason tekijöistä vanhemmuuskäytäntöjen kanssa olivat erittäin merkitsevästi yhteydessä lapsen ns. TULOKSET: Seuratoiminnan kehittämistuen historiasta on löydettävissä kolme erilaista hallinnollista jaksoa: 1999–2008, 2009–2012, 2013–2016. 1974. Tulevaisuudessa tehokkaamman ravitsemusvalmennuksen toteuttamiseksi urheilijoiden lähtötilanne tulisi kartoittaa paremmin. Lisäksi lasten motoriset taidot mitattiin (TGMD-3, Ulrich 2013; KTK, Kiphard & Schilling 1974). Myös ruokavalioohjelman tavoitteet tulisi asettaa paremmin urheilijan tarpeiden mukaisiksi. Perhetason tekijöistä vanhemmuuskäytäntöihin olivat erittäin merkitsevästi yhteydessä vanhemman oma liikuntaaktiivisuus (r=0,312), vanhemman käsitys lapsen ulkoilumäärästä (r=0,265) ja taidoista (r=0,174) muihin ikätovereihin verrattuna sekä merkitsevästi lapsen syntymäjärjestys perheessä (r=-0,101). Seuratoiminnan kehittämistuki on paitsi yksittäinen hankerahoitusmuoto myös liikuntapolitiikan toteuttamisen väline, jonka vuoksi se heijastelee laajempia liikunnan politiikkatoimissa tapahtuneita muutoksia. Alussa mitattu motivaatio ja koettu pystyvyys eivät eronnet näiden kahden joukon välillä. LÄHTEET: Kiphard, E.J. Kehityssuunta on vaikuttanut merkittävästi myös liikunnan ja urheilun rahoituskäytäntöihin, toimintatapoihin ja organisoitumiseen ja niissä tapahtuneisiin muutoksiin. ”helppo” temperamentti (r=0,297), ulkoilumäärä (r=0,296), liikunnasta nauttiminen (r=0,257), osallistumisaktiivisuus ohjattuun liikuntaan (r=0,239), ns. Tasavertaisempien valmennustyylien käyttämistä sekä vanhempien osallistamista tulisi myös harkita. MENETELMÄT: Tutkimus perustuu valtakunnallisesti edustavaan, ryvässatunnaistettuun Taitavat Tenavat -hankkeen otokseen ja koostuu 3–7-vuotiasta (5,41 ± 1,13 vuotta) lapsista (n=989) ja kunkin lapsen yhdestä vanhemmasta (naiset n=864, ikä 35,27 ± 5,23 vuotta; miehet n=125, ikä 38,5 ± 5,54 vuotta). & Schilling, F. Miespuolisten vanhempien liikunnallinen tuki lapselle oli merkitsevästi korkeampi kuin naispuolisten. Hacettepe J Sport Sci 24 (2), 27–33. Yao, C.A. Ensimmäisellä jaksolla tuki kytkeytyy kiinteästi valtakunnallisten liikuntajärjestöjen toimialarakenteeseen, jossa lasten ja nuorten liikunnan toimialajärjestöstä Nuori Suomi ry:stä muodostui valtion liikuntahallinnon strateginen kumppani. JOHTOPÄÄTÖKSET: Vähäisistä muutoksista huolimatta, mobiilisovellus osoittautui käyttökelpoiseksi ja hyväksyttäväksi valmennustyökaluksi niiden urheilijoiden keskuudessa, jotka osoittivat hyvää sitoutumista ravitsemusvalmennukseen. Hankerahoitus liikuntapoliittisena välineenä LEHTONEN K, LAINE K, TURPEINEN S TAUSTA: Suomalaista julkista hallintoa on 1990-luvulta alkaen määrittänyt hallinnon ja päätöksenteon näkökulmasta katsottuna keskeisimmin projektit, ohjelmat ja arviointi. Tämä tutkimus selvitti liikuntaa tukeviin vanhemmuuskäytäntöihin yhteydessä olevia lapsi-, perheja ympäristötason muuttujia. Tulokset auttavat tunnistamaan mihin lasten liikuntaa edistävän liikuntaviestinnän, -neuvonnan ja -rakentamisen sekä erilaisten muiden vaikuttamisja tukitoimien tulisi kohdistua. Myös maidon ja maitoon verrattavissa olevien juomien käyttö kokonaisuudessaan vähentyi 3,67 kertaa viikossa (SD 5,82 p=0,034). Mobiilisovellusdata saatiin 15 osallistujalta. Ulrich, D. Körperkoordinationstest für Kinder
2012). Kukin tutkimus tunnisti 2–5 erilaista trajektoriryhmää, kuten fyysisen aktiivisuuden lisääjät tai vähentäjät sekä aktiivisten ja inaktiivisten ryhmät. 2012. Liikunnanopettajiksi vuosina 1984–2004 valmistuneiden työtyytyväisyys. Tulosten käsittelyssä merkityksellisiksi asioiksi nousi esiin työhyvinvointiin yhteydessä olevista tekijöistä yhteisöllisyys, oppilaiden tukeminen sekä arvostus. Tämä tutkimus tavoitteli tietoa seikoista, jotka tukevat pitkään ammatissa toimineiden liikunnanopettajien työhyvinvointia, työkykyä ja työssä jaksamista. Näiden haasteiden merkityksen voisi olettaa korostuvan ikääntymisen myötä. Systemaattiset haut tehtiin neljästä tietokannasta: Medline Ovid, PubMed, Web of Science ja CINAHL. Liikunta & Tiede 49 (1), 67–74. Haastatteluissa nousi esiin ajatus siitä, että liikunnanopettajien uskottiin olevan hyviä ihmissuhdeasioissa. Liikuntajärjestöt jäivät prosessissa selkeästi taka-alalle, mikä tapahtui myös valtionhallinnon ohjelmallisessa ajattelussa. Lasten ja nuorten liikunta kiinnittyi valtakunnalliseen Liikkuva koulu -ohjelmaan, jonka myötä kasvatusja koulutusinstituutiot ohittivat liikuntajärjestöt ohjelmapolitiikan toteuttajina. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tämän tutkimuksen mukaan ikääntyminen ja opettajien senioriteetti oli lisännyt liikunnanopettajien arvostusta, mikä vahvisti työhyvinvointia. Muut opettajat lähettivät oppilaita keskustelemaan liikunnanopettajan kanssa erilaisten haastavien tilanteiden purkamiseksi. Haastateltavat kertoivat kollegoiden pitävän heitä terveyden edistämisen asiantuntijoina ja kysyvän neuvoja oman terveytensä ja fyysisen kunnon ylläpitämiseen. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että liikuntaa oppiaineena ei arvosteta yhtä paljon kuin lukuaineita. MENETELMÄT: Katsaukseen otettiin mukaan tutkimusartikkelit, jotka käyttivät jotakin ns. Liikunnanopettajat näkivät tämänkaltaiset luottamuksenosoitusten lisäävän ammatillista itseluottamustaan. TULOKSET: Liikunnanopettajien tuntema opettajien, oppilaiden ja koko työyhteisön arvostus tuki työssä jaksamista. Työikäisten ikäluokkien pieneneminen on tuonut yhteiskunnalliseen keskusteluun kuitenkin vaatimuksen, että työuria pitäisi jatkaa entistä pidempään. Tutkittavat painottivat muiden aineiden opettajien ymmärtävän myös oppilaiden fyysisen kunnon merkityksen kokonaisvaltaisen jaksamisen ja hyvinvoinnin tukijalkana. Trajektorianalyysin avulla voidaan heterogeenisestä populaatiosta tunnistaa liikuntakäyttäytymiseltään homogeenisiä alaryhmiä. Viimeisin haku toteutettiin 15.8.2016. Samalla seuratoiminnan kehittämistuesta tuli muusta liikuntapolitiikasta irrallinen rahoitusinstrumentti. TULOKSET: Aineisto koostui 17 tutkimusartikkelista, jotka luokiteltiin kolmeen ryhmään tutkittavien alkumittauksen iän mukaan: Nuorin ryhmä (8 artikkelia), Keskimmäinen ryhmä (4 artikkelia) ja Vanhin ryhmä (5 artikkelia). (Mäkelä ym. MENETELMÄT: Tutkimuksessa haastateltiin kevään 2015 ja syksyn 2016 välillä kuutta yli 55-vuotiasta liikunnanopettajaa. Samaan aikaan poliittisena interventiona alettiin voimistaa urheiluseurojen professionaalisuuteen liittyvää eetosta kohdistamalla tukea seuratyöntekijöiden palkkaamiseen. Arvostus tukee ikääntyvien liikunnanopettajien työssäjaksamista LIPPONEN H, HIRVENSALO M, ILMANEN K TAUSTA: Liikunnanopettajan työssä on haasteita, jotka vaikuttavat opettajan työssäjaksamiseen, kuten työn fyysinen kuormittavuus, koulun heikko johtaminen, huonot opetustilat ja -välineet sekä kiire. Fyysinen aktiivisuus ja sen muutokset eri ikäryhmissä: Systemaattinen kirjallisuus katsaus trajektorianalyysejä hyödyntävistä pitkittäistutkimuksista LOUNASSALO I, MÄKELÄ K, HIRVEN SALO M, PALOMÄKI S, KANKAANPÄÄ A, TOLVANEN A, YANG X, TAMMELIN T TAUSTA: Yksilön aikaisemman fyysisen aktiivisuuden tason on havaittu ennustavan sen myöhempää tasoa. kehittynyttä pitkittäisaineistoihin soveltuvaa latenttien luokkien analyysimenetelmää joko fyysisen aktiivisuuden, liikunnan tai urheiluseuratoimintaan osallistumisen trajektorityhmien tunnistamiseksi aina lapsuudesta vanhuuteen. Kolmannessa vaiheessa vuodesta 2013 alkaen tuen hakuja jakoprosessi siirtyi kokonaan pois liikuntajärjestöiltä opetusja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueelle. Toista jaksoa (2009–2012) kuvaa leimallisimmin murros. & Laakso, L. LÄHTEET: Mäkelä, K., Hirvensalo, M., Palomäki, S., Herva, H. Pitkittäistutkimuksissa on alettu hyödyntämään ns. Selkeää lisääjien ryhmää lapsilla ja nuorilla ei havaittu: mikäli lapsi tai nuori lisäsi aktiivisuuttaan, hän myös ennemmin tai myöhemmin vähensi sitä. trajektorianalyysejä, jotta ymmärrettäisiin paremmin liikuntakäyttäytymistä ja sen muutoksien eroja yksilöiden välillä elämänkulun aikana. Tällaista aliarvostuksen kokemusta ei esiintynyt haastateltujen opettajien keskuudessa. Yhteisenä nimittäjänä vuosien varrella on ollut vahva paikallisuuden tukemisen eetos. Päätös oli sekä hallinnollinen että poliittinen. Liikuntapoliittisena rahoitusinstrumenttina tukimuoto on muovautunut yksittäisen järjestön strategisesta välineestä valtion liikuntahallinnon jakamaksi hankerahaksi. Sen sijaan Keskimmäisessä ja Vanhimmassa ryhmässä havaittiin useammassa tutkimuksessa fyysisen. Seuratuen jakamisvastuu laajeni myös muille toimialaorganisaatioille ja se kohdentui laaja-alaisesti eri ikäryhmille. JOHTOPÄÄTÖKSET: Liikunnan politiikkatoimissa tapahtuneet sisällölliset muutokset ja liikuntaja urheilujärjestelmässä tapahtuneet rakenteelliset ja toimintatavalliset muutokset ovat heijastuneet seuratoiminnan kehittämistuen hallinnollisiin toimintatapoihin. Ajanjaksoon sisältyi myös valtakunnallisten liikuntajärjestöjen muutosprosessi, joka johti muun muassa Nuori Suomi ry:n lakkauttamiseen. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli koota yhteen pitkittäistutkimukset, jotka ovat tutkineet fyysistä aktiivisuutta elämänkulun aikana väestötasolla käyttäen tilastollisena menetelmänä trajektorimallinnusta. Kaikki tutkittavat olivat työskennelleet yli 30 vuotta liikunnan opetustehtävissä. 96 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 vahvana ajatuksena oli toteuttaa liikuntaa liikuntajärjestöjen kautta. Arvostuksen tunne lisäsi työmotivaatiota ja halua jatkaa työntekoa mahdollisimman pitkään. Lapsilla ja nuorilla (Nuorin ryhmä) havaittiin enemmän erilaisia aktiivisuustason vähentämistä kuvaavia trajektoriryhmiä kuin aikuisilla ja iäkkäillä. Toisaalta esimerkiksi ikä ja elämäntilanteet voivat muuttaa liikuntakäyttäytymistä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua
97 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 aktiivisuuden lisääjien ryhmä. & Ekelund, U. Tutkimusongelmat tiivistyivät tutkimuksen edetessä seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten elämysja seikkailupedagoginen luontoliikunta soveltuu erilaisille opiskelijoille. Journal of Exercise Science and Fitness 14, 1–6. Longitudinal studies of changes in moderate-tovigorous-intensity physical activity across childhood and adolescence. Puolet työssäkäyvistä naisista ja 40 % miehistä koki työpäivän jälkeen kohtuutonta uupumusta usein tai silloin tällöin. LÄHTEET: Telama, R. Rekkaan oli rakennettu kuntotestiasema, jossa asiakkaat pääsivät testauttaman oman kuntonsa. JOHTOPÄÄTÖKSET: Kirjallisuuskatsaus osoitti, että fyysistä aktiivisuutta ja sen muutoksia olisi tärkeä ymmärtää laajemminkin kuin vain kuvaamalla väestön keskimääräistä fyysisen aktiivisuuden tasoa, jotta liikuntaa ja terveyt tä edistäviä toimenpiteitä voidaan jatkossa suunnata tarkoituksenmukaisesti oikealle kohderyhmälle. MENETELMÄT: Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue oli syksyllä 2016 liikkeellä 40 päivän ajan eri puolilla Suomea. When does it all go wrong. Hallal, P.C., Andersen, L.B., Bull, F.C., Guthold, R., Haskell, W. 3) Miten elämysja seikkailupedagoginen luontoliikunta soveltuu opetussuunnitelman toteuttamiseen ja tavoitteisiin. Ryhmän opetukseen sisällytettiin lukuvuonna 2012–2013 opettajatiimissä (ryhmää ohjaava erityisopettaja, -ohjaaja ja tutkija-opettaja) kehittämää tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen pohjautuvaa elämysja seikkailupedagogiikkaa erilaisissa ympäristöissä huomioiden opetussuunnitelman tavoitteet kokonaisvaltaisesti. Suomalaisten työuria lyhentävät erityisesti tukija liikuntaelinvaivat, mielenterveydenongelmat sekä sydänja verisuonisairaudet. Fyysistä aktiivisuuttaan muuttavien suhteellinen osuus oli matalin Vanhimmassa ryhmässä, mikä osoittaa, että fyysinen aktiivisuus stabiloituu iän myötä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Kehon kuntoindeksi, työkykyja uupumusarviot kertovat, että merkittävällä osalla rekassa testatuista työikäisistä työkyky on uhattuna. 2012. Oppimisympäristönä elämysja seikkailupedagogiikassa on usein luonto ja siellä toimiminen. TULOKSET: Oman kuntonsa testautti 11 186 työikäistä, joista työkykyja uupumuskyselyn täytti 8 673 työssäkäyvää (naisia 62 % ja miehiä 38 %). Obesity Facts 2 (3), 187–195. Kun työntekijällä ei jää voimia olla aktiivinen, palautuminen työstä heikentyy entisestään. Lisäksi pidettiin kenttäja tutkimuspäiväkirjaa sekä muistioita eri yhteistyötahojen kanssa käydyistä keskusteluista. Työkyvyn säilyttäminen lisää yksilön elämänlaatua, minkä ohella suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden kannalta mahdollisimman monen työikäisen tulisi olla työssä terveenä ja työkykyisenä. 2008. Mittausten yhteenveto, Kehon kuntoindeksi, kertoi fyysisen kunnon kokonaisarvion. Työpaikoilla tulee olla aktiivinen rooli seurata ja tukea työntekijöiden työkykyä, ennakoida kuormitusongelmia ja nähdä fyysisen aktiivisuuden merkitys työkyvyn ylläpitämisessä. Työpäivän jälkeinen toistuva uupumus heijastuu työkyvyn heikkenemisenä. Lancet 380, 247–257. Kaiken kaikkiaan inaktiivisten määrä oli suhteellisen suuri kaikissa ikäryhmissä ja inaktiivisuus lisääntyi iän myötä. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla (opiskelijat, kotiväki, rehtori, ammatillisen koulutuksen johtaja, erityisopettaja, -ohjaaja), havainnoimalla, valokuvaamalla, videoimalla ja tallentaen opiskelijoiden kirjoituksia ja kertomuksia. Itse arvioitu uupumus kertoo työpäivän kuormittavuudesta ja siitä palautumisesta. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia menetelmän soveltuvuutta erilaisille oppijoille. Elämysja seikkailupedagoginen luontoliikunta opetussuunnitelman toteutuksessa: Etnografinen tutkimus MARTTILA M TAUSTA: Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä 1990-luvulla Suomeen levinneestä elämysja seikkailupedagogiikasta ja tutkia sen sovellusmahdollisuuksia opetuksessa opetussuunnitelmaa toteuttaen. Työkyvyn itsearvio on osoitettu olevan luotettava työkyvyn ennuste. Allender, S., Hutchinson, L. & Foster, C. Kampanjan toteutuksesta vastaa Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma yhteistyökumppaneineen. Hyvä fyysinen kunto ennustaa työkykyisyyttä MALVELA M, OKSANEN H, HAKONEN H, KOMULAINEN J TAUSTA: Muutokset toimintakyvyssä ja terveydessä heijastuvat työkykyyn – terveyden heikkeneminen luo uhan työkyvylle. Työkyvyn ylläpitämisen ohella hyvä fyysinen kunto edistää työkuormituksesta palautumista. Esitietolomakkeessa pyydettiin kuntotestien esitietojen lisäksi työssäkäyviä arvioimaan tämänhetkinen työkyky (0–10) sekä uupumus (1–5). Fyysisen kunnon arviointi tapahtui puristusvoimamittauksen, kehonkoostumusmittauksen, vyötärön ympärysmittauksen sekä Polar-kuntotestin avulla. Tracking of PA from childhood to adulthood: a review. Matka hyvään kuntoon -kampanja kannustaa työikäisiä kiinnittämään huomiota omaan hyvinvointiinsa ja työyhteisöjä huomioimaan fyysisen kunnon merkitys työkykyä edistävänä avaintekijänä. Opetussuunnitelmia koskevaa materiaalia eri koulutusasteilta ja julkaisuja elämysja. Erityisopettajalle ja -ohjaajalle tehtiin seurantakysely vuonna 2014. Luontoliikunnalla oli tärkeä rooli tutkimuksessa. Global physical activity levels: surveillance progress, pitfalls, and prospects. Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina olivat suomalaiset ja kansainväliset elämysja seikkailupedagogiikan teoriat ja traditiot sekä kokonaisvaltaisen, reflektiivisen, kokemuksellisen ja konstruktivistisen oppimisen teoriat. Kehon kuntoindeksin perusteella 2/3 työikäisistä tulos oli luokissa hälyttävä, huolestuttava tai ok (alle -3–1), mikä tarkoittaa sitä, että he hyötyisivät liikunnan lisäämisestä ja ruokailutottumusten kohentamisesta. Health Promotion International 23 (2), 160–72. Reilly, J.J. Fyysisesti hyväkuntoiset (Kehon kuntoindeksi > 1) arvioivat työkykynsä paremmaksi ja työpäivän jälkeisen kohtuuttoman uupumuksen vähäisemmäksi kuin fyysisesti huonokuntoiset (Kehon kuntoindeksi < -1). MENETELMÄT: Tutkimuskohteena oli erään ammatillisen oppilaitoksen valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen ryhmä. Life-change events and participation in PA: A systematic review. 2) Mitä muutoksia vuoden aikana tapahtuu valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen ryhmän opiskelijoissa, ryhmässä ja organisaatiossa. 2016. Henkilöt, jotka arvioivat työkykynsä välttäväksi tai huonoksi, ovat vaarassa menettää työkykynsä lähivuosina. Kehon kuntoindeksin asteikko oli viisiportainen: alle -3 hälyttävä, -3 – -1 huolestuttava, -1–1 ok, 1–3 hyvä, yli 3 erinomainen. 2009. Riittävällä fyysisellä aktiivisuudella voidaan edistää ja ylläpitää sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja säilyttää työkyky pitkälle eläkevuosiin asti. Lisäksi tulosten perusteella fyysisesti huonokuntoisilla naisilla on kolminkertainen riski ja miehillä nelinkertainen riski menettää ennenaikaisesti työkykynsä hyväkuntoisiin verrattuna. Ryhmään kuului kymmenen iältään 16–22-vuotiasta opiskelijaa. Kampanja sisältää johdolle ja esimiehille suunnatut Tulosta kohti -tilaisuudet sekä työikäisille ja työyhteisöille suunnatun Matka hyvään kuntoon -rekkakiertueen
Tehokkaiden interventioiden suunnittelun ja toteutuksen haasteena onkin kyky ottaa huomioon erilaiset liikkujat ja heidän toimintaympäristöjensä väliset moninaiset yhteydet. Korkeaksi koetulla fyysisellä toimintakyvyllä ja fyysisellä pätevyydellä, vähäisellä ruutuajalla samoin kuin säännöllisellä osallistumisella urheiluseuran tai liikuntayrityksen järjestämiin liikuntatilaisuuksiin oli suuri merkitys varsinkin korkeimmassa aktiivisuusluokassa. Tämänhetkiset objektiiviset fyysisen aktiivisuuden mittausmenetelmät, joista yleisin on kiihtyvyysmittari, eivät pysty täsmällisesti erottelemaan kaikkia päivittäisiä liikkumismuotoja. Koulun järjestämiin liikuntakerhoihin useammin kuin kerran viikossa osallistuvat lapset ja nuoret liikkuivat todennäköisemmin yli tunnin päivässä 5–6 päivänä viikossa kuin päivittäin. EMG:ssä paikallaanolon raja-arvo asetettiin signaalin perustason yläpuolelle (3 µV, vastaa keskimäärin 15 % kävelyn aikaisesta EMG-signaalin amplitudista). (2008) kynnysarvoja 15 s. TULOKSET: Opiskelijoiden, opettajien ja vanhempien kokemukset olivat myönteisiä. Raportoitujen päivien lukumäärän mukaan lapset ja nuoret luokiteltiin neljään eri liikunta-aktiivisuus luokkaan: 7 päivänä korkein, 5–6 päivänä korkea, 3–4 päivänä keskimääräinen ja 0–2 päivänä matala liikunta-aktiivisuus. Terveyden edistämisen näkökulmasta olisi tärkeää tunnistaa ne lapset ja nuoret, jotka eivät yllä liikuntasuosituksiin, sillä liikunnallinen elämäntapa omaksutaan jo lapsuusiässä. Lihasaktiivisuus ja kiihtyvyys lasten fyysisen aktiivisuuden mittareina MELIN M, LAUKKANEN A, PESOLA A, VANHALA A, SÄÄKSLAHTI A, JUUTINEN FINNI T TAUSTA: Paikallaanolo ja kohtuullinen fyysinen aktiivisuus ovat yhteydessä moniin terveyttä kuvaaviin muuttujiin. analyysi-ikkunalla. 2008, Pate ym. Kuitenkin tulokset tukevat aiempia tutkimustuloksia, ja tästä johtuen suositus on, että menetelmää sisällytetään laajemmin osaksi opetussuunnitelmia eri koulutusasteilla. 2002, Sirard ym. Elämysja seikkailupedagogiikan asiantuntijoita (4 kpl) hyödynnettiin tutkimuksessa peilaten kerättyä aineistoa heidän näkemyksiinsä. Analyysimenetelmänä käytettiin 2-tasoista logistista regressiomallia. Jokaiselle aktiivisuusluokalle ajettiin mallit, joihin lisättiin selittäjiä sosioekologisen lähestymistavan mukaisesti sekä yksilöettä ympäristötasoilta. 2005 ja Van Cauwenberghe ym. Ymmärrys liikunta-aktiivisuuteen yhteydessä olevista sosioekologisista tekijöistä auttaa tehokkaiden poliittisen tason interventioiden suunnittelussa. 2006, Puaya ym. Koska tutkimus oli laadullinen, tuloksia ei voida suoraan yleistää. JOHTOPÄÄTÖKSET: Elämysja seikkailupedagoginen luontoliikunta näyttää sopivan opetussuunnitelmien toteuttamiseen eri koulutusasteilla ja erilaisille oppijoille. Toisaalta tulokset osoittivat, että eri aktiivisuusluokkiin kuuluvat lapset ja nuoret myös eroavat toisistaan useiden tekijöiden suhteen. Reipasta tai rasittavaa lihasaktiivisuutta EMG-housut tunnistivat keskimäärin 18±9 % mitatusta ajasta (~90 min). Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten lapsilta mitattua kiihtyvyysmittarin signaalia pitäisi analysoida, jotta se parhaiten vastaisi reisilihaksista mitattua lihasten aktiivisuutta ja inaktiivisuutta. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimuksessa löydettiin sosioekologisen mallin tasoilta tekijöitä, joiden ottaminen huomioon terveyttä edistävissä interventioissa tavoittaisi laajalti niitä lapsia ja nuoria, jotka eivät liiku terveytensä kannalta riittävästi. 2011 kynnysarvoja (7±1 %) käytettäessä. Keskeiset tulokset näyttävät osoittavan, että elämysja seikkailupedagoginen luontoliikunta tuki yhteisöllisyyttä ja kaverisuhteita, kouluviihtyvyys parantui, poissaolot olivat vähäisiä ja liikunnan määrä lisääntyi. 98 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 seikkailupedagogiikasta kerättiin. Lähin täsmäävyys EMGshortsien ja kiihtyvyysanturin välille tuli Paten ym. Menetelmä tuki oppimista opiskelijoiden itsensä ja kotiväen kertomana. Merkitseviksi tekijöiksi kaikissa aktiivisuusluokissa osoittautuivat koetut esteet liikunnan harrastamiselle, omaehtoinen liikunta sekä kavereiden tuki siten, että vähäisemmäksi koetut esteet, säännöllisesti harrastettu omaehtoinen liikunta sekä voimakkaammaksi koettu kavereiden liikunnallinen tuki lisäsivät todennäköisyyttä olla liikunnallisesti erittäin aktiivinen. Kiihtyvyysanalyysissä 40±8 % paikallaanoloon päästiin käyttämällä Evensonin ym. Myös aiempien tutkimusten mukaan elämysja seikkailupedagogiikalla on ollut myönteisiä vaikutuksia muun muassa oppimiseen motivaation kautta ja yhteistyöhön. Viidesja seitsemäsluokkalaiset lapset ja nuoret kuuluivat todennäköisemmin korkeimpaan aktiivisuusluokkaan kuin yhdeksäsluokkalaiset nuoret. 2011) sekä erilaisia analyysi-ikkunan pituuksia käyttäen (1, 7.5, 15, 30 ja 60 s., Evenson). kynnysarvoilla (52±7 %) ja suurin ero tuli Van Cauwenberghen ym. Kevyen aktiivisuuden osuudeksi EMG tunnisti keskimäärin noin 41±10 % mitatusta ajasta. TULOKSET: Mittausjakson keskimääräinen paikallaanoloaika oli EMG:n mukaan 41±15 % (210 min). Reippaan liikunta-aktiivisuuden määrää selvitettiin kysy mällä lapsilta ja nuorilta, kuinka monena päivänä he liikkuivat reippaasti tutkimusta edeltävän viikon aikana vähintään 60 minuuttia. Sosioekologisten tekijöiden merkitys lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuudessa MEHTÄLÄ A, VILLBERG J, KÄMPPI K, KOKKO S TAUSTA: Vähäinen liikkuminen on kansanterveyteen ja hyvinvointiin liittyvä suuri haaste. Kiihtyvyysaineisto analysoitiin erilaisilla fyysisen aktiivisuuden intensiteettien (paikallaanolo, kevyt, reipas, rasittava) kynnysarvoilla (Evenson ym. EMG-signaali kategorisoitiin fyysisen aktiivisuuden tasoihin käyttämällä kävelyn aikaista EMG:tä vertailuarvona (kevyt < kävely; reipas > kävely; rasittava > 2*kävely). Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä tavoin erittäin aktiiviset ja vähemmän aktiiviset viides-, seitsemäsja yhdeksäsluokkalaiset lapset ja nuoret eroavat toisistaan tarkastelemalla tekijöitä sosioekologisen mallin eri tasoilta. Aineisto analysoitiin käyttämällä tutkimusta varten räätälöityä etnografiaan soveltuvaa aineistoa kunnioittavaa ja teoriatietoon linkittyvää analyysimenetelmää. 2006 (12±3 %) ja Evensonin (9±2 %) kynnysarvoilla. Analyysi-ikkunoi. TULOKSET: Pojat olivat tyttöjä todennäköisemmin erittäin aktiivisia kuin vähemmän aktiivisia, lukuun ottamatta matalinta aktiivisuustasoa, jossa sukupuoli ei ollut merkitsevä. MENETELMÄT: Tutkimusaineistona on käytetty vuoden 2016 Lasten ja nuorten kansallinen liikuntakäyttäytyminen (LIITU) -tutkimuksen kyselyaineistoa. Kiihtyvyysanalyysissä lähimmäksi päästiin jälleen Evensonin ym. MENETELMÄT: Fyysistä aktiivisuutta mitattiin 8–9-vuotiailta lapsilta (n=13) samanaikaisesti lihasaktiivisuutta mittaavilla EMG-shortseilla (Myontec Ltd.) ja kiihtyvyysmittarilla (X6-1a, Gulf Coast Data Concepts, 40 Hz) kahtena päivänä, molempina noin yhdeksän tunnin ajan
2008. Calibration of two objective measures of physical activity for children. vuosiluokkien oppilaille tarkoitettu fyysisen toimintakyvyn valtakunnallinen tiedonkeruuja palautejärjestelmä, johon kuuluu kahdeksanosainen fyysisen toimintakyvyn mittaristo (www.edu.fi/move). & Cardon, G. 2016. Väitteet faktoroituivat vastaaviin ryhmiin (BE-Appearance=käsitys omasta ulkonäöstä yleensä, BE-Weight=paino ja BEAttribution=muiden oletetut arviot ulkonäöstä) kuin alkuperäisessä mittarissa ja väiteryhmistä muodostettujen summamuuttujien sisäinen yhdenmukaisuus oli korkea. Ylipainoisuus määriteltiin kansainvälisten, ikäja sukupuolispesifien painoindeksien raja-arvojen avulla. TULOKSET: BESAA-mittari soveltui hyvin koetun ulkonäön arvioimiseen erityisesti 9.-luokkalaisilla koululaisilla. Tässä esiteltävien kahden tosiinsa liittyvän tutkimusten tavoitteena oli lisätä tietoa liikunnan yhteydestä yläkouluikäisten nuorten käsityksiin ulkonäöstään ja lopulta edistää nuorten myönteistä minäkuvaa ja hyvinvointia. Body-Esteem Scale for Adolescents and Adults -mittarin esitutkimus. JOHTOPÄÄTÖKSET: Vähäinenkin liikkuminen näyttäisi olevan yhteydessä myönteisempään käsitykseen omasta ulkonäöstä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin sukupuolen, iän ja liikuntaaktiivisuuden yhteyttä koettuun ulkonäköön sekä lopulta ulkonäön kokemista erilaisissa liikunta-aktiivisuusryhmissä. ikkunaa käytettäessä. Paras yhdenmukaisuus EMGja kiihtyvyysmittausten välillä tuli käyttämällä lyhyitä analyysi-ikkunan pituuksia. Liikuntaaktiivisuutta arvioitiin tutkimuksissa Moderate-to-vigorous physical activity (MVPA) mittarilla, johon vastaaja merkitsi kuinka monena päivänä hän oli liikkunut vähintään 60 minuuttia edellisinä seitsemänä päivänä. LÄHTEET: Evenson, K.R., Catellier, D.J., Gill, K., Ondrak, K.S. Lisäksi pilottitutkimuksen aineistosta havaittiin tilastollisesti merkitsevät ero pistemäärissä paitsi liikunta-aktiivisuuden ääriryhmien välillä, myös vähän ja jonkin verran liikkuvien ryhmien välillä. Pate, R.R., Almeida, M.J., McIver, K.L., Pfeiffer, K.A. 2005. Mittausosioita ovat: 1) 20 metrin viivajuoksu, 2) vauhditon 5-loikka, 3) etunojapunnerrus, 4) ylävartalon kohotus, 5) heitto-kiinniotto-yhdistelmä sekä liikkuvuus sisältäen 6) kyykistyksen, 7) alaselän ojennuksen sekä 8) oikean ja vasemman olkapään liikkuvuuden. Move!-mittausten mediaani tulokset sekä vertailuarvot lukiolaisille OKSANEN H, JOENSUU L, KULMALA J, SIEKKINEN K, HEISKANEN J, HAKONEN H, TAMMELIN T TAUSTA: Move! on perusopetuksen 5. 2002. 99 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 den pituuksien vertailussa paras yhdenmukaisuus kiihtyvyysmittarin ja EMG-shortsien tuloksiin saatiin 7,5 s. Validation and calibration of an accelerometer in preschool children. Korkeimmat, myönteistä käsitystä omasta ulkonäöstä kuvaavat pistemäärät saivat nuoret, jotka olivat ilmoittaneet liikkuneensa vähintään 60 minuuttia kaikkina kyselyä edeltävinä seitsemänä päivänä. Tutkimustuloksia tulkittaessa ja vertailtaessa on ensiarvoisen tärkeää huomioida tutkimuksen toteuttamisja analysointitavat. Tyttöjen ja poikien mediaanitulokset ovat seuraavat: 20 m viivajuoksu (min.s.) T:4.12 ja P:7.13; vauhditon 5-loikka (m) T:8,8 ja P:10,6; etunojapunnerrus (kpl) T:28 ja P:27; ylävartalon kohotus (kpl) T:31 ja P:33; heitto-kiinniotto-yhdistelmä (kpl) T:13 ja P:16. Täyttämisohjeissa annettiin esimerkkejä liikunnasta ja sen intensiteetistä. 1,5 tunnin aikana aloittaen heitto-kiinniotto-yhdistelmällä ja päättäen 20 m viivajuoksuun. Validation and calibration of physical activity monitors in children. MENETELMÄT: Mittaukset toteutettiin maaliskuussa 2017. Obesity 10(3), 150–157 Sirard, J.R., Trost, S.G, Pfeiffer, K.A., Dowda, M. 2016. Tulos saatiin sekä normaaliettä ylipainoisille nuorille. Pojat liikkuivat enemmän ja suhtautuivat myönteisemmin ulkonäköönsä kuin tytöt. Tutkimuksen osallistui 186 pääosin toisen vuosikurssin opiskelijaa. Liikunta & Tiede, 53 (2–3), 64–72. Pilottitutkimuksessa (n=402) selvitettiin 23 väitteen Body-Esteem Scale for Adolescents and Adults (BESAA) -mittarin soveltuvuutta 7. Tytöillä ylipaino oli liikuntaa voimakkaammin yhteydessä heidän käsityksiinsä ulkonäöstään, olivatpa kyseessä tyttöjen käsitykset omasta ulkonäöstä yleisesti, painosta tai muiden oletetuista arvioista heidän ulkonäöstään. MENETELMÄT: Kyselyaineistoja on kaksi: WHO-Koululaistutkimuksen pilottitutkimus vuodelta 2013 ja WHO-Koululaistutkimus vuodelta 2014. ja 8. TULOKSET: Mittauksiin osallistui 87 tyttöä (T) ja 99 poikaa (P). 2011. Yläkouluikäisten nuorten liikunta-aktiivisuus ja koettu ulkonäkö. Lyhyen (1 s.) analyysi-ikkunan käyttö johti keskimäärin 58 minuuttia lyhyempään arvioon paikallaanolosta verrattuna pidempään aikaan (7,5 s.). Liikkuvuusmittauksissa laskettiin tytöiltä ja pojilta onnistuneet suoritukset: kyykistys (onnistuneiden suoritusten osuus, %) T:93 ja P:88; alaselän ojennus (%) T:91 ja P:51; olkapäiden liikkuvuus,. & McMurray, R.G. LÄHTEET: Kemppainen, T. Calibration and comparison of accelerometer cut points in preschool children. Calibration and evaluation of an objective measure of physical activity in preschool children. luokan ohjeistuksia. Liikunnan yhteys nuorten käsityksiin ulkonäöstään: WHO-Koululaistutkimus OJALA K, KEMPPAINEN T, PIKKUPEURA V, HUOTARI P TAUSTA: Yksi nuoren kohtaamista kehitystehtävistä on myönteisen ruumiinkuvan luominen osaksi identiteettiä. Lukiolaisten Move!-mittaukset toteutettiin osana Opiskelijoiden fyysinen aktiivisuus, toimintakyky ja hyvinvointi -tutkimusta, jonka yhtenä tavoitteena oli luoda Move!-mittausten vertailuarvot liikunnan lukiodiplomia varten. 2006. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Jokaisen oppilaan suoritusta ohjeisti ja valvoi koulutettu mittaaja. Liikunnan ja painoindeksin yhteydet 15-vuotiaiden poikien ja tyttöjen käsityksiin kehostaan. Mittaukset toteutettiin yhdelle ryhmälle n. Jatkossa olisi tärkeää löytää kiihtyvyysja EMG-mittauksille yhdenmukaiset ja yksilölliset fyysisen passiivisuuden ja aktiivisuuden kynnysarvot. Opiskelijoiden keski-ikä oli 17,3 vuotta. WHO-Koululaistutkimuksen aineistosta tarkasteltiin 15-vuotiaiden poikien ja tyttöjen (n=1 965) liikunnan ja painoindeksin yhteyksiä heidän käsityksiinsä ulkonäöstään, jota arvioitiin 11-väitteen BESAA-mittarilla. & Pikkupeura, V. Mittauksissa käytettiin Move!-mittariston 8. Poikien ja tyttöjen erilainen suhtautuminen ulkonäköönsä on syytä ottaa huomioon liikunnan edistämisessä: hoikkuuden paineet näyttävät olevan erityisen merkityksellisiä tytöille. J Sports Sci 26(14), 1557–1565. Ojala, K., Välimaa, R., Tynjälä, J., Villberg, J., & Kannas, L. ja 9.-luokkalaisten koetun ulkonäön arvioimiseen. Reippaan ja rasittavan aktiivisuuden määrä pysyi samankaltaisena analyysi-ikkunan pituudesta riippumatta. & Dowda, M. Int J Pediatr Obes 6(2-2), e582–589. Obesity 14(11), 2000–2006 Puyau, M.R., Adolph, A.L., Vohra, F.A., Butte & N.F. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto. & Pate, R.R. Journal of Physical activity and Health 2(3), 345–357 Van Cauwenberghe, E., Labarque, V., Trost, S.G., de Bourdeaudhuij, I. Liikunta voi auttaa nuorta tässä tehtävässä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimusaineiston analysoinnin erilaiset menetelmät ja viitearvot vaikuttavat merkittävästi tutkimustuloksiin
Urheiluseuroissa on mahdollista tehdä merkittävää työtä liikunnan ja terveyden edistämiseksi, sillä suurin osa lapsista ja nuorista osallistuu toimintaan jossakin ikävaiheessa. Tulokset olivat samansuuntaisia objektiivisesti mitatun fyysisen aktiivisuuden suhteen; henkilöillä, jotka olivat fyysisesti aktiivisempia, oli pienempi riski kokea tyydyttymätöntä liikunnantarvetta vuoden seurannassa (OR 0,60; 95 % LV 0,42–0,87), mutta yhteys ei säilynyt enää kahden vuoden seurannassa. Move!-vertailuarvot laadittiin kerätystä aineistosta lukioikäisille tytöille ja pojille mittausosioittain. Erityisesti pyrittiin selvittämään, ennustaako säännöllinen urheiluseuraharrastaminen tupakoimattomuutta, kohtuullista alkoholinkäyttöä, runsasta hedelmien ja vihannesten syöntiä sekä liikunta-aktiivisuutta aikuisuudessa. Tyydyttymättömän liikunnantarpeen taustalla olevien tekijöiden tunnistaminen on tärkeää koettujen liikuntamahdollisuuksien sekä hyvinvoinnin edistämiseksi iäkkäillä henkilöillä. MENETELMÄT: Vuonna 2012 tutkimukseen osallistui 848 iältään 75–90-vuotiasta henkilöä, joista 816 osallistui ensimmäisen vuoden seurantaan ja 761 toisen vuoden seurantaan. TULOKSET: Naisilla nuoruuden aktiivinen urheiluseuraharrastaminen oli yhteydessä aikuisuuden terveellisempiin elintapoihin tupakoimattomuuden, hedelmien käytön ja liikunta-aktiivisuuden osalta. Fyysisen aktiivisuuden yhteys tyydyttymättömän liikunnantarpeen kehittymiseen iäkkäillä henkilöillä PALMBERG L, PORTEGIJS E, RANTANEN T, AARTOLAHTI E, VILJANEN A, HIRVENSALO M, RANTAKOKKO M TAUSTA: Fyysinen aktiivisuus on yksi ihmisen perustarpeista ja tärkeä terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäjä. 100 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 oikea käsi yläkautta (%) T:90 ja P:87; vasen käsi yläkautta (%) T:80 ja P:67. Tutkittavien urheiluseuraharrastamisista selvitettiin vuonna 1983, jolloin he olivat 9-, 12-, ja 15-vuotiaita sekä uudelleen kolme vuotta myöhemmin. seurannassa n=693 ja 2 v. Analyyseihin otettiin mukaan ne henkilöt, jotka eivät aiemmin raportoineet tyydyttymätöntä liikunnantarvetta (1 v. Mallit vakioitiin iällä, sukupuolella, koulutusvuosilla, sairauksien lukumäärällä, masennusoireilla (CES-D) sekä alaraajojen toimintakyvyllä (SPPB). Tyydyttymätöntä liikunnantarvetta kokeviksi henkilöiksi luokiteltiin ne osallistujat, jotka raportoivat haluavansa liikkua enemmän, mutta kokivat, ettei heillä ole siihen mahdollisuutta. Vertailuarvot julkaistaan osana uudistettua liikunnan lukiodiplomia. Objektiivisesti mitattu sedentaariaika työssä ja vapaalla sekä kardiometaboliset biomarkkerit vuoden aikana: Istumisen vähentämiseen tähtäävä klusterisatunnaistettu kontrolloitu tutkimus toimistotyötä tekevillä vanhemmilla PESOLA A, LAUKKANEN A, HEIKKINEN R, SIPILÄ S, SÄÄKSLAHTI A, JUUTINEN FINNI T TAUSTA: Istumisen vähentäminen ja. Vertailuarvot muodostettiin aineistosta tertiileittäin lukuun ottamatta liikkuvuusmittauksia. Liikkuvuusosiossa tytöt saivat poikia enemmän onnistuneita suorituksia kaikissa liikkeissä. Aikuisuuden elintapoja selvitettiin vuonna 2011, jolloin tutkittavat olivat 37–43-vuotiaita (n=771). Tyydyttymätön liikunnantarve on henkilön kokemus siitä, ettei hänellä ole mahdollisuutta liikkua niin paljon kuin haluaisi ja joka siten eroaa liikuntasuositusten täyttymisestä. TULOKSET: Ensimmäisen vuoden aikana tyydyttymätön liikunnantarve kehittyi 85 (12 %) henkilölle ja toisen vuoden aikana 52 (9 %) henkilölle. Miehillä havaittiin selvä yhteys urheiluseuraharrastamisen ja aikuisuuden liikunta-aktiivisuuden välillä, mutta seuraharrastaminen ei ennustanut terveellisten elintapojen määrää. Nuoruuden urheiluseuraharrastuksen yhteydet aikuisuuden terveellisiin elintapoihin – LASERIpitkittäistutkimus PALOMÄKI S, HIRVENSALO M, TAMMELIN T TAUSTA: Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella nuoruuden urheiluseuraharrastuksen yhteyksiä aikuisuuden elintapoihin. Tutkimuksissa on osoitettu, että yksilön terveyskäyttäytyminen muodostaa usein jatkumon, jossa aikaisemman perusteella voidaan ennustaa tulevaa, kun tarkastellaan samoja elintapoja. Askelmääriä sisältävät mallit vakioitiin lisäksi kiihtyvyysmittarin keskimääräisellä käyttöajalla. Fyysistä aktiivisuutta mitattiin sekä subjektiivisesti kyselyllä (kevyt aktiivisuus, kohtalainen aktiivisuus ja runsas aktiivisuus) että objektiivisesti käyttäen keskimääräistä päivittäistä askelmäärää. Poikkeuksena liikkuvuusmittaukset sekä etunojapunnerrus, jonka suoritustekniikka poikkeaa sukupuolten välillä. Henkilöillä, jotka raportoivat korkeintaan kevyttä aktiivisuutta, oli suurempi riski tyydyttymättömän liikunnantarpeen kehittymiseen sekä vuoden (OR 2,72; 95 % LV 1,33–5,56) että kahden vuoden seurannassa (OR 2,25; 95 % LV 1,01– 4,99) verrattuna kaikkein aktiivisimpiin osallistujiin. Kuitenkin noin joka seitsemäs suomalainen iäkäs henkilö kokee tyydyttymätöntä liikunnantarvetta. Fyysisen aktiivisuuden roolia tyydyttymättömän liikunnantarpeen kehittymiseen ei kuitenkaan tiedetä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko fyysinen aktiivisuus yhteydessä tyydyttymättömän liikunnantarpeen kehittymiseen yhden ja kahden vuoden seurannassa. On kuitenkin huomioitava, että terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat hyvin monenlaiset edistävät ja estävät tekijät ihmisten elämänkulussa. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tulokset viittaavat siihen, että etenkin naisilla säännöllinen urheiluseuraharrastaminen voi tukea liikunnan lisäksi muidenkin terveellisten elintapojen omaksumista. JOHTOPÄÄTÖKSET: Vähäisen fyysisen aktiivisuuden vaikutus tyydyttämättömän liikunnantarpeen kehittymiseen näkyi vielä kahden vuoden jälkeen, mikä osoittaa, että sopeutuminen vähäiseen liikuntaan on hidasta. MENETELMÄT: Tutkimuksen aineisto käsitti kolme ikäkohorttia Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät (LASERI) -pitkittäistutkimuksesta. JOHTOPÄÄTÖKSET: Move!-mittausten mediaanitulokset olivat pääsääntöisesti pojilla parempia kuin tytöillä. seurannassa n=572). Alkutilanteessa 174 henkilöä osallistui lisäksi kävelytutkimukseen, jossa fyysistä aktiivisuutta mitattiin kiihtyvyysmittareilla seitsemän päivän ajan. Sitä, millainen rooli liikunnalla ja urheiluseuraharrastamisella on muiden terveellisten elintapojen omaksumisessa, ei kuitenkaan vielä kovin hyvin tunneta. Aineisto analysoitiin logistisella regressioanalyysillä. Kolme vuotta harrastusta jatkaneiden naisten todennäköisyys ylläpitää aikuisuudessa useita terveellisiä elintapoja oli nelinkertainen verrattaessa niihin naisiin, jotka eivät olleet osallistuneet urheiluseurojen harjoituksiin. Aineistoa analysoitiin ristiintaulukoiden, khiin -neliötestillä ja logistisella regressioanalyysillä
Painoindeksin (kg/m²) muutos 35 vuoden aikana laskettiin vähentämällä vuoden 2011 painoindeksistä vuoden 1975 (alkutilanne) painoindeksi. Jyväskylästä valittiin seitsemän kaupunginosaparia, jotka vastasivat toisiaan sosioekonomisen taustan ja ympäristön liikuntamahdollisuuksien perusteella, ja arvottiin koeja kontrolliryhmiin. MENETELMÄT: Tähän kaksihaaraiseen klusteri-satunnaistettuun kontrolloituun interventiotutkimukseen osallistui 133 aikuista istumatyöntekijää (BMI<30kg/m²). Räätälöidyn, pelillisen ja mobiilin liikuntapalvelun vaikutukset nuorten miesten elämäntyytyväisyyteen ja koettuun terveyteen – väestöpohjainen, satunnaistettu kontrolloitu interventio (MOPO) PYKY R, KOIVUMAA-HONKANEN H, LEINONEN A-M, AHOLA R, HIRVONEN N, ENWALD H, LUOTO T, FERREIRA E, IKÄHEIMO T, KEINÄNEN-KIUKAANNIEMI S, MÄNTYSAARI M, JÄMSÄ T, KORPELAINEN R TAUSTA: Fyysinen aktiivisuus on vahvasti yhteydessä henkiseen hyvinvointiin. 101 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 tauottaminen on itsenäisesti yhteydessä hyvään terveyteen poikkileikkausja prospektiivisissa tutkimuksissa. Malleissa huomioitiin sekoittavina tekijöinä ikä, koulutus, tupakointi, alkoholin käyttö ja liikunta-aktiivisuus sekä painoindeksin muutoksen yhteydessä myös alkutilanteen painoindeksi ja 35 vuoden vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus. Päävastemuuttujat: Työja vapaa-ajan sedentaariaika (7 päivää, <100 counts/ min), kevyt aktiivisuus (<2020 cpm), keskikovatehoinen aktiivisuus ja tauot/tunti sedentaariaikaa mitattiin vyötäröllä pidettävällä kiihtyvyysanturilla viisi kertaa vuoden aikana kolmen kuukauden välein. Kontrolliryhmän työja vapaaajan keskija kovatehoinen aktiivisuus laski hieman lähinnä kolmen kuukauden kohdalla. Samalla eri biomarkkereissa tapahtui pieniä positiivisia muutoksia. Alkutilanteen painoindeksin ja 35 vuoden painoindeksin muutoksen yhteys istumiseen analysoitiin lineaarisella regressiomallilla. Vuonna 2011 miehet istuivat päivässä keskimäärin 7 tuntia 44 minuuttia (keskihajonta 2 tuntia 50 minuuttia) ja naiset 7 tuntia 10 minuuttia (keskihajonta 2 tuntia 31 minuuttia). Seurannan aikana (1975 – 2011) keskimääräinen painoindeksi nousi miehillä 4,4 kg/m² ja naisilla 4,8 kg/m² (paino nousi miehillä 14 kg ja naisilla 13 kg). Alkumittausten lisäksi tehtiin neljä seurantamittausta vuoden aikana. Päivittäinen istumisaika vuonna 2011 laskettiin erikseen työssä ja vapaa-ajalla tapahtuvasta istumisesta. Vapaa-ajan sedentaariajan vähentäminen voi olla hyödyllistä. Ensin analysoitiin painoindeksi yhteys päivittäiseen kokonaisistumisaikaan ja sitten istumisaikaan työssä ja vapaa-ajalla erikseen. Vapaa-ajalla tapahtuva istuminen sisälsi työmatkat, TV/videoiden katselun, tietokoneen ääressä vietetyn ajan ja muun istumisen. Tässä. Alkumittausten jälkeinen interventio sisälsi asiantuntijaluennon (30 min) istumisen haitoista ja arkiliikunnan hyödyistä sekä kasvokkain suoritetun perhelähtöisen neuvonnan, jossa osallistujat asettivat itselleen ja perheelleen tavoitteita istumisen vähentämiseksi työja vapaa-aikana, sekä kaksi puhelua ensimmäisen puolen vuoden aikana koskien tavoitteiden saavuttamista ja muuttamista. Kaksosparien sisäisen korrelaation vaikutus keskivirheeseen huomioitiin malleissa. Kaikki analyysit tehtiin erikseen miehille ja naisille. MENETELMÄT: Tutkimusjoukon muodostivat 2 725 aikuista kaksosta (60 % naisia), jotka vastasivat kaikkiin neljään Suomen Kaksoskohortin kyselyyn (1975, 1981, 1990 ja 2011) ja ilmoittivat vuonna 2011 olevansa työssä. Digitaalisen liikuntaan aktivoinnin vaikutukset subjektiiviseen terveyteen ja hyvinvointiin jäävät usein tutkimatta. TULOKSET: 71 koeryhmäläistä (ikä 36,6±5,0 v., naisia 60 %) ja 62 kontrolliryhmäläistä (ikä 39,6±5,3 v., naisia 52 %) mitattiin lähtötasolla, joista 62 ja 55 säilyivät tutkimuksessa loppuun asti. Jokainen lisääntynyt painoindeksiyksikkö oli yhteydessä pidempään istumisaikaan miehillä sekä työssä (6 minuuttia; 95 % LV 4–8 minuuttia) että vapaaajalla (6 minuuttia; 95 % LV 4–9 minuuttia), mutta naisilla vain vapaa-ajalla (4 minuuttia; 95 % LV 3–5 minuuttia). Sekundäärivastemuuttujat: Kardio-metaboliset muuttujat (perinteiset biomarkkerit sekä metabolomiikka) kolmen kuukauden välein, antropometriset muuttujat kuuden kuukauden välein ja 3+1 päivän ruokavaliokysely alussa ja lopussa. Lineaarisen regression monimuuttujamalleissa vuoden 1975 alkutilanteen painoindeksillä ei ollut yhteyttä päivittäiseen kokonaisistumisaikaan vuonna 2011, mutta 35 vuoden seurannan aikana jokainen painoindeksiyksikön nousu lisäsi päivittäistä kokonaisistumisaikaa miehillä 13 minuuttia (95 % luottamusväli [LV] 9–16 minuuttia) ja naisilla 5 minuuttia (95 % LV 2–7 minuuttia). Sähköinen elintapaohjaus voi edistää nuorten liikunta-aktiivisuutta ainakin lyhytaikaisesti. TULOKSET: Tutkittavien keski-ikä oli tutkimuksen alussa 21,9 (18–31) vuotta ja seurannan lopussa 58,3 (53–67) vuotta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli testata perhelähtöiseen istumisen vähentämiseen tähtäävän neuvonnan vaikuttavuutta työja vapaa-ajan objektiivisesti mitattuun sedentaariaikaan sekä biomarkkereihin vuoden aikana. Intervention vaikuttavuus analysoitiin lineaarisella yhteisvaikutusmallilla REML-sovituksella intention-to-treat -periaatteella. Verrattuna kontrolliryhmään, interventioryhmän paastoglukoosi parani hieman kolmen kuukauden kohdalla ja jalkojen lihasmassa sekä apoB/apoA-1 -suhde paranivat 12 kuukauden kohdalla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kehon painoindeksin ja sen muutoksen yhteys istumiseen käytettyyn aikaan työssä olevilla suomalaisilla 35 vuoden seurannassa. Vapaa-ajan sedentaariaika laski [-21,2 min/8 tuntia (95 % CI -37,3; -5,1), likelihood ratio p<0,001] ja kevyt aktiivisuus [13,4 min/8 tuntia (-2,2; 29,0), p=0,008] sekä tauot/tunti sedentaariaikaa [1,0 (-0,2; 2,2), p=0,010] lisääntyivät interventioryhmällä verrattuna kontrolliryhmään kolmen kuukauden kohdalla. Kehon painoindeksin ja sen muutoksen yhteys istumiseen käytettyyn aikaan 35 vuoden seurannassa suomalaisilla aikuisilla kakso silla PIIRTOLA M, KAPRIO J, SVEDBERG P, SILVENTOINEN K, ROPPONEN A TAUSTA: Runsas istuminen on terveydelle haitallista. Tulokset korostavat painonhallinnan tärkeyttä osana istumisajan vähentämistä. Ensisijaisesti istumisen vähentämiseen ja tauottamiseen arjen toiminnoissa pyrkiviä interventioita tarvitaan istumisen vähentämisen toteutettavuuden sekä kausaalisten terveysyhteyksien selvittämiseksi. JOHTOPÄÄTÖKSET: Pitkän, 35 vuoden, seurannan aikana tapahtunut kehon suurempi painoindeksin nousu oli yhteydessä pidempään päivittäiseen istumisaikaan erityisesti miehillä ja yhteys säilyi, kun analyyseissä huomioitiin useita sekoittavia tekijöitä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Istumisen vähentämiseen tähtäävä perhelähtöinen neuvonta oli tehokas muuttamaan vapaa-ajan sedentaariaikaa istumatyötä tekevillä vanhemmilla vuoden aikana. Lasku vapaa-ajan sedentaariajassa ylläpidettiin vuoden ajan [-7,9 (-24,0; 8,3) min/8 tuntia, p=0,029]
Urheilun avulla kasvuun pyrkinyt Suojeluskuntajärjestö otti tiedusteluhiihdon ohjelmaansa Lauri Pihkalan aloitteesta. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui keväällä 2013 yhteensä 420 seitsemännen luokan oppilasta kahdeksasta koulusta, jotka sijaitsivat eri puolilla Suomea. Kontrolliryhmä jatkoi normaalia elämäänsä. Tämä tutkimus oli ensimmäinen, joka selvitti nuorten subjektiivisen sosiaalisen aseman ja objektiivisesti mitatun fyysiseen aktiivisuuden yhteyttä. Ryhmien välisten muutosten ero analysoitiin ttestillä ja moni-imputoidulla Mann Whitney U-testillä. 2014. Tutkimuksessa tarkastellaan historiantutkimuksen keinoin syitä miksi suunnistuksella oli tällainen kasvupotentiaali heti sotavuosien jälkeen. 2001). Nuorten reippaan liikunnan määrä sekä liikkumattoman ajan määrä mitattiin objektiivisesti kiihtyvyysantureiden avulla. Aineisto analysoitiin sekä intention-to-treat että per protocol -menettelyllä. (Goodman ym. Quon, E.C. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 496 keskimäärin 17,8 (SD 0,6) -vuotiasta miestä, jotka rekrytoitiin Oulun kutsuntatilaisuudessa syksyllä 2013. Suunnistaminen, joksi lajia kutsuttiin, itsenäistyi Suomen Urheiluliitosta ja nousi merkittäväksi lajiksi suomalaisessa liikuntakulttuurissa, vaikka sillä ei ollutkaan olympiastatusta. Analyyseissa tarkasteltiin erikseen koko päivän aikaista sekä koulupäivän aikaista reipasta liikuntaa ja liikkumatonta aikaa. 102 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 tutkimuksessa selvitettiin, miten kuuden kuukauden mittainen, mobiili, räätälöity, pelinkaltainen aktivointi-interventio vaikuttaa nuorten miesten elämäntyytyväisyyteen ja koettuun terveyteen. Päävastemuuttujina olivat koetun terveyden ja elämäntyytyväisyyden muutokset. Tutkittavat satunnaistettiin interventioryhmään (n=250) ja kontrolliryhmään (n=246). LÄHTEET: Goodman, E., Adler, N.E., Kawachi, I., Frazier, A.L., Huang, B. Pediatrics 108, E31. Kouluyhteisössä syntyvään sosiaalisen aseman kokemukseen vaikuttavat muun muassa nuorten erilaiset ryhmäjäsenyydet ja ryhmien väliset sosiaaliset hierarkiat. Nuoret arvioivat kyselyssä subjektiivisen sosiaalisen asemansa molempia ulottuvuuksia kymmenportaisen tikasmallin avulla (Goodman ym. Oma arvio terveyden ja kunnon kohenemisesta olivat toisiinsa yhteydessä. Lisäksi aineistona on käyty läpi suojeluskuntapiirien lehdet, Suomen Urheilulehti, Urheilu ja Helsingin Sanomat 1910-luvun lopulta vuoteen 1945. Quon & McGrath 2014). Elämäntyytyväisyyttä mitattiin elämän onnellisuutta, kiinnostavuutta ja helppoutta sekä yksinäisyyden kokemista käsittelevillä kysymyksillä. & Colditz, G.A. JOHTOPÄÄTÖKSET: Mobiili, räätälöity, pelillinen aktivointi-interventio oli tehokkain hyvinvoinnin edistäjä niillä nuorilla miehillä, jotka alkuaan olivat tyytymättömiä elämäänsä ja kokivat terveytensä huonoksi. Elämäntyytyväisyys kohentui yhtäläisesti molemmissa ryhmissä (interventio: p<0,001; kontrolli: p=0,01), mutta interventioryhmässä todennäköisemmin niillä, jotka olivat lähtötilanteessa tyytymättömiä elämäänsä (OR 13,8; 95 % CI 3,7–51,8) ja joita liikkuminen mielialan kohentamiseksi motivoi (OR 2,5; 95 % CI 1,1–5,6). Subjective socioeconomic status and adolescent health: A metaanalysis. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimus tuotti uutta tietoa nuorten subjektiivisen sosiaalisen aseman ja liikkumisen välisestä yhteydestä. Kaikki täyttivät laajan elintapaja hyvinvointikyselyn ja heidän pituutensa ja painonsa mitattiin tutkimuksen alussa ja lopussa. Interventioryhmä sai käyttöönsä älypuhelimessa toimivan hyvinvointivalmennuspalvelun, jossa aktivointi oli räätälöity tutkittavan aktiivisuustason ja elämäntapamuutoshalukkuuden mukaan, ja joka hyödynsi pelillisiä elementtejä. Kilpailemiseksi suunnistus kehittyi Suomessa itsenäistymisen jälkeen. Kokemus matalasta sosiaalisesta asemasta koulussa puolestaan oli yhteydessä koko päivän aikaiseen sekä koulupäivän aikaiseen liikkumattomaan aikaan. Laji muovautui nopeasti tiedustelujuoksuksi eli suunnistuk. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat: miten suunnistus tuli Suomeen, millaista suunnistus oli, ketkä lajia levittivät ja miten laji alkoi organisoitua. Näiden tiedustelujoukkojen olennaisia taitoja olivat maastossa kulkeminen, kartanluku ja kompassinkäyttö. 2001. & McGrath, J.J. Nuorten subjektiivisella sosiaalisella asemalla on kaksi ulottuvuutta. Nuorten kokemus oman perheen sosiaalisesta asemasta ei ollut yhteydessä reippaan liikunnan tai liikkumattoman ajan määrään. TULOKSET: Nuorten subjektiivinen sosiaalinen asema koulussa oli yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen. Koetussa terveydessä ei tapahtunut merkitsevää muutosta kummassakaan ryhmässä, mutta interventioryhmässä sen parantumista ennusti lähtötilanteen huonoksi koettu terveys (OR 9,6; 95 % CI 3,7–24,9) ja siihen oli yhteydessä intervention aikana kohentunut itsearvioitu kunto (OR 4,2; 95 % CI 1,5–11,9). Nuorten subjektiivisen sosiaalisen aseman yhteys kiihtyvyysantureilla mitattuun fyysiseen aktiivisuuteen RAJALA K, KANKAANPÄÄ A, LAINE K, ITKONEN H, TAMMELIN T TAUSTA: Nuorten subjektiivisen sosiaalisen aseman on osoitettu olevan yhteydessä terveyteen sekä terveyskäyttäytymiseen (esim. Subjektiivisen sosiaalisen aseman ja fyysisen aktiivisuuden yhteyttä tutkittiin monitasomallinnuksen avulla. Ryhmien sisäiset muutokset analysoitiin lineaarisella sekamallilla ja luokkamuuttujien muutos moni-imputoidulla McNemar-testillä. TULOKSET: Suunnistuksen tapaista liikuntaa ryhdyttiin harjoittamaan laajemmin 1800-luvun loppupuolella jääkärikomennuskunnissa venäläisten sotilaskartoittajien piirtämillä topografikartoilla. Suunnistus selviytyi sodasta voittajana RANTALA K TAUSTA: Suomen Suunnistamisliitto kasvoi voimakkaasti heti perustamisensa jälkeen vuonna 1945. Koko päivän aikaista reipasta liikuntaa kertyi enemmän niille oppilaille, jotka kokivat oman sosiaalisen asemansa koulussa korkeaksi. 2001.) Subjektiivisen sosiaalisen aseman ja fyysisen aktiivisuuden välistä yhteyttä ei juurikaan ole aikaisemmin tutkittu. MENETELMÄT: Lähilukuun pohjautuva analyysi havainnoi kirjallisuuden ohella laajan arkistomateriaalin Suojeluskuntajärjestöstä keskeisiin suunnistusta edistäneisiin urheilujärjestöihin ja -seuroihin. Health Psychology, 33, 433–47. Se on toisaalta nuoren oma arvio siitä, mikä on hänen paikkansa oman kouluyhteisön sosiaalisessa arvojärjestyksessä ja toisaalta nuoren arvio siitä, kuinka hänen perheensä sijoittuu ympäröivän yhteiskunnan sosiaaliseen arvojärjestykseen. Adolescents’ perceptions of social status: Development and evaluation of a new indicator. TULOKSET: Interventioryhmässä 182 (72,8 %) ja kontrolliryhmässä 163 (66,2 %) miestä suoritti tutkimuksen loppuun. Molempien ryhmien päivittäinen fyysinen aktiivisuus mitattiin rannemittarilla (Polar Active), mutta vain interventioryhmä sai siitä palautetta. Elämäntyytyväisyyden ja koetun terveyden parantumista ennustavat tekijät analysoitiin logistisen regression monimuuttujamallilla sekä interventioryhmän sisällä että koko tutkimusjoukossa. Näiden kokemusten ymmärtäminen ja huomioiminen voi luoda uudenlaisia näkökulmia nuorten liikkumisen edistämiseen niin koulupäivän aikana kuin vapaa-ajallakin
Suomalainen liikuntajärjestökenttä on ollut murroksessa koko 2010-luvun ajan. Olisiko nyt edessä aika, jolloin organisaatioiden rakenteiden sijaan tarkistettaisiin tavoittavan toiminnan vaikuttamiskeinoja ja viestintää. Lajista tuli Sotilaspoikien tärkeimpiä liikuntamuotoja, ja Lotta-tytöt harjoittivat lajia tahollaan. Muutokset ovat tapahtuneet ennen kaikkea organisaatioiden tasolla. Suojeluskuntalaisten ohella erityisesti opiskelijat kiinnostuivat suunnistuksesta, sillä heillä oli yhteyksiä Tukholman seudulle, jossa laji kasvoi. Laji sai positiivista näkyvyyttä suojeluskuntayhteyksien lisäksi urheilupalstoilla. vuorotyön epämääräisyys, ravintokäyttäytyminen ja sotilasjohtajien käskemät kiellot, jopa piittaamattomuus liikuntaa kohtaan. Kohotetun soti laallisen valmiuden ja/tai aktiivisten taistelutehtävien osalta tässä tutkimusasetelmassa ei pystytty hankkimaan mittausdataa, mutta loppumittausten yhteydessä tutkimukseen osallistuneita haastateltiin koetun fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja eettisen toimintakyvyn riittävyydestä rauhanturvatehtäviin, tavoitteena monitieteellinen näkemys sotilaan toimintakyvystä. Aineisto kerättiin teoriasidonnaisin teemahaastatteluin (11 haastattelua eri henkilöstöryhmistä, >70 haastateltavaa) lokaja marraskuussa 2014 in situ UNIFIL/FinnishIrisBatt:ssa Etelä-Libanonissa. Liikunnanedistäjät ovat toisen maailmansodan jälkeen pyrkineet tarkentamaan kampanjoitaan yhä pienempien ja rajatumpien kohderyhmien tavoittamiseksi. Kuntoliikuntajärjestöjen toiminnan jatkuvuudet liittyvät erityisesti liikuntakampanjointiin, jossa jotkut elementit toistuvat vuosikymmenestä toiseen. Suomalaisen liikunnanedistämisen periodit RANTALA M TAUSTA: Suomalaisten liikunnanharrastamista ja fyysistä aktiivisuutta on pyritty edistämään jo yli sadan vuoden ajan. Järjestöjen organisoitumiseen ja toimintaan ovat vaikuttaneet ensisijaisesti niiden toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, joihin kuntoliikuntajärjestöt ovat reagoineet varsin nopeasti. TULOKSET: Suomalaisen liikunnanedistämisen historian voi jakaa viiteen eri periodiin, joita ovat Toiminnan viriämisen vuodet 1890–1937, Järjestäytymisen vuodet 1938–1965, Kasvun vuodet 1966–1981, Itsenäisen toiminnan vuodet 1982–1993 ja Sirpaloituvan toiminnan vuodet 1994–2010. Suunnistus hyötyi tästä toiminnasta, sillä lajiin tutustui, ja siitä innostui, nopeassa tahdissa selvästi suuremmat massat, kuin tavallisessa urheiluseurojen toiminnassa uusi laji olisi tavoittanut. Kunto-ominaisuudet lyhyehkössä operaatiossa näyttivät riittävän kestävyyden osalta kohtalaisesti, joskin hieman heikentyen, mutta taistelijan taitojen osalta jopa parantuen tehtävien hoitamiseen alhaisen toimintavalmiuden vallitessa. Tampereen Pyrinnön aktiivit ajoivat lajin Suomen Urheiluliiton ohjelmaan ja suomenruotsalaiset suunnistusaktiivit Svenska Finlands Idrott:n piiriin 1930-luvun puolivälissä. Kampanjoinnissa käytetyt keinot eivät ole kuitenkaan merkittävästi muuttuneet. JOHTOPÄÄTÖKSET: Suunnistuksesta tuli merkittävä kilpaurheilulaji erityisesti siksi, että sen ydin, kartanluku ja kompassinkäyttö, koettiin armeijan, Suojeluskuntajärjestön ja Lotta Svärdin johdossa tärkeäksi opittavaksi taidoksi Suomen olosuhteissa. Suomen Puolustusvoimat haastoi muutaman yrityksen ja keksijä Tuomas Vohlosen kehittämään marssikompassin 1930-luvulla. Tämä ei ollut ihme, sillä Lauri Pihkala oli liiton järjestön aktiivi. Tärkein liikuntamotivaatiotekijä oli oma innokkuus. Tämän väitöstutkimuksen osatutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia periodeja, muutoksia, murroksia ja jatkuvuuksia suomalaisessa liikunnanedistämistoiminnassa on esiintynyt vuosien 1941–2010 välisenä aikana. 103 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 seksi. Akateeminen Urheiluliitto otti tiedustelujuoksun viralliseksi lajikseen 1920-luvun puolivälissä. MENETELMÄT: Tässä tutkimuksessa raportoidaan ainoastaan fyysisestä toimintakyvystä ja aktiivisuudesta rauhanturvaajien itse esiin nostamia tekijöitä. Tietoisuus uudehkosta urheilulajista kasvoi siten voimakkaasti. Seuroissa toimi samoja miehiä, jotka olivat suunnistaneet suojeluskuntakisoja ja akateemisia suunnistuksia. Leirielämää kuvattiin fyysisen aktiivisuuden kannalta ”avovankilaksi”. Ajanjaksot eroavat toisistaan sen mukaan, miten kuntoliikuntajärjestöt ovat organisoituneet, tehneet yhteistyötä keskenään ja suunnanneet toimintaansa. Sota-ajan rintamaurheilu kasvatti lajia kokeilleiden määriä, sillä suunnistus ajateltiin sekä koulutuksellisena että virkistävänä toimintana. Laadullisina tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä teemoittelua että sisällön erittelyä. Liikuntamotivaatiota ja kuntoa nähtiin heikentävän pääosin ulkoiset tekijät, mm. Sisäistä motivaatiota ylläpiti vahvasti kavereiden tuoma tuki, leirin kohtalaisen hyvät harrastusmahdollisuudet ja laadittu kunto-ohjelma. Urheiluseurat lisäsivät suunnistuksen ohjelmaansa ensin pääkaupunkiseudulla ja Tampereen alueella. Jokainen periodi sisältää joitakin vain sille ajanjaksolle tyypillisiä piirteitä, mutta aineistossa esiintyy myös jatkuvuuksia. Rauhanturvaajien koettu fyysinen toimintakyky kriisinhallintaoperaatiossa RINTALA H, STRANDÉN A, PIHLAINEN K, KYRÖLÄINEN H, MÄKINEN J, HUOTARI P TAUSTA: Suomalaisten rauhanturvaajien (n=112) terveyttä ja toimintakykyä tutkittiin ”Kriisinhallinta ja toimintakyky 2014” -hankkeessa YK:n UNIFIL-operaation aikana pääasiassa tilastollisesti, ensisijassa biologisten ja psyykkisten muuttujien osalta. Vohlosen yritys Suunto sai kompassimarkkinat haltuunsa ja lisensoi kompassia myös Ruotsiin. Tutkimuksessa on hyödynnetty järjestöjen asiakirja-aineistoja ja kampanjamateriaaleja. Yhteenvedossa todettiin mm., että sotilaiden fyysinen aktiivisuus ”rauhallisessa operaatiossa” jäi alle suositusten, ja jopa neljännes tutkittavista ei harrastanut liikuntaa terveyden ja toimintakyvyn kannalta riittävästi. Fyysinen kunto nähtiin yleisesti riittävänä omaan työtehtävään. MENETELMÄT: Liikunnanedistämisen historiaa jäsennetään ennen kaikkea kuntoliikuntajärjestöjen organisoitumisen ja toiminnan näkökulmasta. JOHTOPÄÄTÖKSET: Suomalainen kuntoliikuntajärjestökentän muutokset ovat usein johtuneet muualta yhteiskunnasta tulleista vaikutteista. TULOKSET: Tuloksissa todettiin, että itse työhön liittyvä liikunta/fyysinen aktiivisuus oli erittäin vähäistä, ja liikunta näin ollen painottui vapaa-ajalle. Kilpaurheilullistamista tuki voimakkaasti se, että urheilutoimittajat innostuivat lajista. Keinot ja argumentit, joilla liikuntakulttuurin ulkopuolelle jääneitä tai jättäytyneitä on yritetty houkuttaa ja koukuttaa liikkumaan, ovat kuitenkin pysyneet periodi toisensa jälkeen melko samoina. Liikuntakampanjat ovat kaikissa periodeissa perustuneet suurilta osin erilaisten prosenttiosuuksien, pisteiden ja määrien (metrit, minuutit, kerrat, osallistujat) laskemiseen vaikka motivoinnissa olisikin käytetty esimerkiksi kuntokortteja, suoritusmerkkejä, arvontoja tai askelmittareita. Myös naiset suunnistivat sekä opiskelijapiireissä, seurojen kisoissa että Lotta-toiminnassa
Aivan olennaista on, että liikuntaohjelmaan osallistuisi koko yhteisö työtehtävästä ja arvosta riippumatta. Lisäksi selvitettiin ydinosaamisten hankkimista ja aikuisiän huippu-urheilijataustan puuttumisen vaikutusta valmentajana kehittymiseen. Ulko-opetus lisää alakoululaisten fyysistä aktiivisuutta ja vähentää paikallaan oloa ROMAR J-E, ENQVIST I, KULMALA J, KALLIO J, TAMMELIN T TAUSTA: Koulut voivat lisätä oppilaiden fyysistä aktiivisuutta innostamalla oppilaita kävelemään tai pyöräilemään kouluun, tarjoamalla lisää liikuntatunteja, kannustamalla liikkumiseen välitunneilla sekä vähentämällä paikallaanoloa oppitunneilla. Ulko-opetuspäivät toteutettiin koulun läheisessä metsässä, ja ne olivat osa koulun opetussuunnitelmaa. Taustan vähyys ei ollut kovin merkityksellinen.. Koska ydinosaamiset olivat erilaisten tietojen, taitojen ja persoonallisten ominaisuuksien yhdistelmiä, ydinosaamisten hankkiminen oli myös hyvin moninaista. 104 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 nähden nykyisen kaltaisessa operaatiossa, mutta samalla kunnon koettiin vääjäämättä heikkenevän operaation aikana vähäisen fyysisen kokonaisaktiivisuuden vuoksi, mikäli liikunta jää pelkästään oman kekseliäisyyden varaan. Haastateltavat valittiin käyttäen harkinnanvaraista otantaa. Ydinosaamiset edustivat vähintään kolmen valmentajan ajatuksia. Heidän täytyi tehdä enemmän töitä tietotaidon hankkimiseksi, pätevyyden osoittamiseksi ja pelaajan näkökulman ymmärtämiseksi. Ydinosaamisten hankkimisen tulokset jaoteltiin edellä mainittujen ydinosaamiskokonaisuuksien kautta. Aineisto kerätiin kahden viikon aikana syys-lokakuun vaihteessa. Jatkuvan itsensä kehittämiseen liitettiin vahvasti ahkera työnteko, innovatiivisuus ja määrätietoisuus. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tavoitteena tutkimuksessa oli lisätä tietoa huippu-urheiluvalmennuksessa vaadittavista keskeisistä osaamisista ja niiden hankkimisesta. Haastatteluhetkellä valmentajat toimivat päävalmentajana maajoukkueessa tai Suomen pääsarjatasolla. Oppilaat otti vat ulko-opetuspäivänä keskimäärin 1 100 askelta enemmän kuin sisäopetuspäivinä (p < 0,001). Oppi laiden päivittäinen fyysinen aktiivisuus ja paikallaanolo mitattiin lantiolla pidettävällä kiihtyvyysanturilla. Erittäin merkittävää Puolustusvoimien kannalta tuloksissa on, että rauhanturvaajat edustavat fyysisen aktiivisuuden ja suorituskyvyn osalta varsin tyypillistä suomalaisten työikäisten ryhmää. Askelmäärien välinen ero oli suurin vähiten liikkuvilla oppilailla. Valmentajan huippu-urheilutaustan puuttuminen oli vaikuttanut valmentajana kehittymiseen muutamalla tavalla. Taito toimia kohtaamistilanteissa koski spontaania vuorovaikuttamista ja piti sisällään muun muassa taidon toimia erilaisten ihmisten kanssa ja molemminpuolisen vuorovaikutuksen mahdollistamisen. MENETELMÄT: Tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelua aineiston hankintamenetelmänä. Siirtyminen luokkahuoneesta ulos luontoon oppimaan on pedagoginen lähestymistapa, missä opetus ja oppiminen on organisoitu eri tavalla kuin perinteisessä luokkahuoneessa. Luottamussuhdetta rakennettiin muun muassa valmennustiimissä ja pelaajaan itseensä. Kaikki haastateltavat olivat miehiä. Positiivinen asenne koettiin merkittäväksi asiaksi menestymisen kannalta. Kaikki ydinosaamiset, pois lukien positiivinen asenne, koostuivat pienemmistä osa-alueista. Muita osioita ulkopäivinä olivat yhteistyötehtävät, suunnistus, kynän vuoleminen puukolla metsästä löydetystä materiaalista, kirjan lukeminen, metsän eläinten ja kasvien opiskelu sekä lounastaminen leirinuotion äärellä. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tutkia ulkona opettamisen vaikutusta alakoulun oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon vertaamalla objektiivisesti mitattua fyysistä aktiivisuutta ulko-opetuspäivinä ja tavanomaisina koulupäivinä. Lisäksi taustan puuttumisella koettiin olevan positiivinen vaikutus ennakkokäsityksiin valmentamisesta. Ulko-opetuspäivät sisälsivät sekä vapaata että opettajan järjestämää leikkiaikaa. TULOKSET: Tulokset osoittivat, että siirtyminen sisätilojen perinteisistä opetusmetodeista ulko-opetusympäristöön vähensi oppilaiden paikallaanoloaikaa ja lisäsi oppilaiden fyysistä aktiivisuutta koulupäivän aikana kevyellä ja keskiraskaalla tasolla. TULOKSET: Haastateltavien näkemyksistä muodostui seitsemän ydinosaamisen kokonaisuutta: itsensä johtaminen, jatkuva itsensä kehittäminen, oman rajallisuuden ymmärtäminen ja vastuun jakaminen, yksilön kehittäminen kokonaisvaltaisesti, luottamussuhteen rakentaminen, taito toimia kohtaamistilanteissa sekä positiivinen asenne. Mittaukset suoritettiin kahtena sisäopetuspäivänä, viitenä ulko-opetuspäivänä ja lopuksi taas kahtena sisäopetuspäivänä. Oman rajallisuuden ymmärtäminen ja vastuun jakaminen -ydinosaaminen tarkoittaa, että tulee tiedostaa oma osaaminen ja että yksin ei pysty tekemään kaikkea vaan vastuuta tulee jakaa eri osaajille. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimuksen yhteenvetona voidaan todeta, että ulko-opetus lisäsi oppilaiden fyysistä aktiivisuutta ja vähensi paikallaanoloa verrattuna perinteiseen luokkahuoneopetukseen ja että fyysinen aktiivisuus koulussa on yhteydessä opettajien opetusmenetelmien valintoihin. Yksilön kehittämisessä kokonaisvaltaisesti korostuivat pienempinä kokonaisuuksina pelaajan ajattelun ja heittäytymisen lisääminen sekä kiinnostus yksilöstä ihmisenä. Huippu-urheiluvalmentajan avaimet. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 20 vuosiluokkien 1?6 oppilasta pienestä alakoulusta. Tutkimuksessa ydinosaaminen määritellään tiedoiksi, taidoiksi ja persoonallisiksi ominaisuuksiksi, jotka ovat vaikuttaneet valmentajan menestykseen. Sisätiloissa opetettuina päivinä koulupäivät sisälsivät opettajakeskeistä opetusta, lukemista, hiljaista työntekoa, ryhmätöitä ja käytännön tehtäviä kaikissa koulun oppiaineissa. Tutkimus antanee osaltaan viitteitä Puolustusvoimien sodan ajan reservin toimintakyvyn kannalta olennaisista tekijöistä. Koulun opettajat integroivat näihin päiviin osia kaikista oppiaineista. Johtamisen ja pedagogiikan avulla aktiivisuutta pitäisi pyrkiä lisäämään mm. Näinä päivinä oli tavallista, että opettaja tunnin alussa selitti tunnin aiheen, jonka jälkeen oppilaat tekivät oppikirjan tehtäviä. Laadullinen tutkimus palloilulajien huippu-urheiluvalmentajien ydinosaamisista RUOKANEN A, HIHNALA J TAUSTA: Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kansainvälisen tason palloilulajien valmentajien ydinosaamisia. JOHTOPÄÄTÖKSET: Liikunnan ammattimainen organisointi olisi mitä ilmeisimmin rauhanturvaajille suotuisaa kaikilla toimintakyvyn osa-alueilla. Ulko-opetus ei vaikuttanut vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrään. Kyseinen koulu valittiin tutkimukseen, koska tiedettiin, että siellä opettajat integroivat ulko-opetusta koulupäiviin. Joulukuussa 2016 ja tammikuussa 2017 haastateltiin kuutta valmentajaa. Itsensä johtaminen käsitteli ihmisenä kehittymistä ja paineensietokykyä. jokaisen rauhanturvaajan henkilökohtaisen kunto-ohjelman laadinnalla, ohjauksella, seurannalla ja palvelukseen sisältyvällä monipuolisella harjoittelulla, johon sitoudutaan alainen-esimies-akselilla. Sisätiloissa pidettyinä koulupäivinä 45 minuutin oppituntien väleissä oli 15 minuutin välitunteja
Itsensä kehittäminen ei pääty koskaan valmentajalla. JOHTOPÄÄTÖKSET: Ohjelma on kustannustehokas tapa lisätä vammaisen lapsen tai nuoren sosiaalista osallisuutta ja fyysistä aktiivisuutta. MENETELMÄT: Toimintamallia testattiin Suomessa vuonna 2016 yhteensä 237 ohjelmaan hakeneen 6–23-vuotiaan lapsen tai nuoren ja 250 Valtin kanssa. Valtti-ohjelman pilottivaiheen raportti. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, onko alaraajojen suorituskyvyllä ja kognitiivisella toimintakyvyllä yhteisvaikutusta koettuihin kävelyvaikeuksiin ja -modifikaatioihin, ja ennustavatko ne kävelyvaikeuksien ilmaantumista kahden vuoden seurannassa. Kaikki koehenkilöt olivat sijoittuneet lukioaikana vähintään 12 parhaan joukkoon nuorten Suomenmestaruus Hiihdoissa. Huono alaraajojen suorituskyky ja heikko kognitiivinen toimintakyky ennustavat kävelyvaikeuksia ja -modifikaatioita itsenäisesti. Valtit ovat esimerkiksi kuntoutuksen tai liikunnan opiskelijoita. LÄHTEET: Saari, A. Itseraportoidut kävelyvaikeudet ja kävelymodifikaatiot luokiteltiin seuraavasti: 1) ei ole kävelyvaikeuksia eikä kävelymodifi. Tämä on erityisen tärkeää niille valmentajille, jotka työskentelevät nuorten kaksoisuraurheilijoiden parissa. Lisääntyikö liike, löytyikö harrastus. Voimaannuttava motivaatioilmasto on tehtäväsuuntautunut, autonomiaa tukeva sekä sosiaalisesti tukeva ja sen on havaittu vaikuttavan positiivisesti urheilijan kehitykseen, hyvinvointiin sekä autonomiseen motivaatioon. 2017. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tulevaisuuden valmentajakoulutuksissa olisi tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten valmentaja vaikuttaa urheilijan motivaatioon sekä miten valmentaja voi parhaiten tukea urheilijan kaksoisuraa. Kävely on sekä motorinen että kognitiivinen toiminto. Dudan (2013) hiljattain julkaiseman ”Voimaannuttava valmennus” -teorian mukaan valmentajan luoma motivaatioilmasto voi olla voimaannuttava tai epävoimaannuttava. On havaittu, että valmentajan luoma motivaatioilmasto on yksi tärkeimmistä urheilijan hyvinvointiin, autonomiseen motivaatioon sekä urheiluun sitoutumiseen vaikuttavista tekijöistä. Pohjautuen Dudan (2013) teoriaan tämä tutkimus pyrki selvittämään, miten urheilijat kokivat valmentajan luoman motivaatioilmaston urheilulukiossa ja tukiko motivaatioilmasto heidän kaksoisuraansa. Lisäksi koottiin mm. Valttina toimiminen tukee tulevien ammattilaisten oppimista. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että urheilun ja opiskelun haasteiden kasvaessa nuorten urheilijoiden on kuitenkin vaikeaa säilyttää motivaationsa molempia osa-alueita kohtaan samanaikaisesti ja menestys toisella osa-alueella tuleekin usein toisen kustannuksella. Tämän lisäksi se painotti voimakkaasti vain urheilusuorituksen tärkeyttä antamatta esimerkiksi opiskelulle lainkaan huomiota. Kognitiivinen toimintakyky, alaraajojen suorituskyky ja koetut kävelyvaikeudet ikääntyvillä SILTANEN S, PORTEGIJS E, SAAJANAHO M, VILJANEN A, PORANEN-CLARK T, RANTAKOKKO M, RANTANEN T TAUSTA: Ikääntyessään ihmiset saattavat sopeutua terveytensä ja kuntonsa heikkenemiseen modifioimalla kävelytapojaan, esimerkiksi hidastamalla kävelyvauhtia tai lepäämällä kesken matkan. Urheilijoiden kokemuksia valmentajan luomasta motivaatioilmastosta ja sen vaikutuksesta heidän kaksoisuraansa urheilu lukiossa SAARINEN M, RYBA T, RONKAINEN N, RINTALA H TAUSTA: On tiedetty jo pitkään, että urheilijan tasapainoisen ja terveen kehityksen sekä myöhemmän työmarkkinoilla menestymisen vuoksi kaksoisuran luominen on erittäin tärkeää. Osallistujat olivat haastattelujen aikaan iältään 22–34-vuotiaita, olivat opiskelleet yhdeksässä eri urheilulukiossa ja heitä oli valmentanut yhteensä 15 eri valmentajaa. MENETELMÄT: Tutkimusta varten haastateltiin seitsemää naisja viittätoista mieshiihtäjää heidän urheilulukiokokemuksistaan. Sähköiseen palautekyselyyn vastasi 155 ohjelman läpikäynyttä lasta ja nuorta sekä 201 Valttia. Voidaan pitää todennäköisenä ettei löydetty motivaatioilmasto tukenut urheilijoiden kaksoisuraa, koska sillä saattoi olla kielteisiä vaikutuksia urheilijoihin ja heidän hyvinvointiinsa. Valtti-toimintamallin kehittely ja pilotointi olivat osa EU:n tukemaa Sport Empowers Disabled Youth (SEDY) -hanketta 2015– 2017. Sitä, miten valmentajan luoma motivaatioilmasto vaikuttaa urheilijan kaksoisurakäyttäytymiseen, ei ole tutkittu aikaisemmin. Myös inkluusiokehitys vauhdittuu, koska uusien kokeilijoiden myötä urheiluseurat joutuvat peilaamaan toimintatapojaan ja palvelujaan. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU. Valteista 87 % oli oppinut hyödyllisiä asioita tulevaa ammattiaan ajatellen ja 85 % suosittelisi Valttina toimimista opiskelutovereilleen. kuntien liikunnanohjaajien ja oppilaitosten palautteet. Valtti-toimintamalli vammaisten lasten liikettä lisäämässä ja harrastusta etsimässä SAARI A TAUSTA: Valtti-ohjelmassa on tavoitteena lisätä vammaisten lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta ja auttaa heitä löytämään liikunnallinen harrastus henkilökohtaisen ohjaajan eli Valtin avulla. Valtti-ohjelma jatkuu 2017–2019 opetusja kulttuuriministeriön tuella. Haastatteluaineisto analysoitiin temaattisesti. 105 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 JOHTOPÄÄTÖKSET: Tuloksista voidaan todeta, että kansainvälisen tason valmentajan ydinosaamisissa painottuvat itsensä tuntemiseen, hallitsemiseen ja kehittämiseen liittyvät taidot. Tämä mahdollistaa kävelyn rajoitteista huolimatta, mutta usein ennakoi kävelyvaikeuksien ilmaantumista. & Skantz, H. Epävoimaannuttava motivaatioilmasto puolestaan on kilpailusuuntautunut sekä kontrolloiva ja on yhteydessä urheilijan heikentyneeseen hyvinvointiin ja vähentyneeseen haluun urheilla. TULOKSET: Tulokset osoittivat, että suurin osa urheilijoista oli kokenut valmentajan luoman motivaatioilmaston epävoimaannuttavana, sillä ilmastot olivat hyvin kilpailusuuntautuneita ja kontrolloivia eivätkä tarjonneet sosiaalista tukea. MENETELMÄT: Alkumittauksiin osallistui 848 kotona asuvaa 75–90-vuotiasta henkilöä. Näytti siltä, että epävoimaannuttava motivaatioilmasto oli seurausta valmentajien voimakkaasta suorituskeskeisyydestä, jolloin he olivat omaksuneet kontrolloivan, urheilijoita ainoastaan urheilusuorituksen tekijöinä pitävän valmennustyylin. TULOKSET: Palautekyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista 54 % vastasi löytäneensä liikuntaharrastuksen ja 61 % raportoi liikkumisen määrän lisääntyneen
Tämä johtunee siitä, että useimmiten ohjaajina toimivat liikunnanopettajat, tutkijat tai ohjelmiin aikaisemmin osallistuneet nuoret. Hyvä kognitiivinen toimintakyky saattaa suojata koetuilta kävelyvaikeuksilta, kun taas heikko kognitiivinen toimintakyky lisää kävelyvaikeuksien riskiä huonon alaraajojen suorituskyvyn omaavilla iäkkäillä henkilöillä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Kognitiivinen toimintakyky muokkaa alaraajojen suorituskyvyn ja koettujen kävelyvaikeuksien yhteyttä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ohjelmilla, jotka ovat onnistuneesti hyödyntäneet vastuuntuntoisuuden mallia, on ollut positiivinen vaikutus nuorten myönteisiin arvoihin, autonomian kokemuksiin, elämäntaitoihin ja sosiaaliseen käyttäytymiseen. 106 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 kaatioita (31,6 %), 2) ei ole kävelyvaikeuksia mutta on kävelymodifikaatioita (26,4 %) ja 3) on kävelyvaikeuksia (42,0 %). Tulevaisuudessa kognition merkitys kävelyvaikeuksien ehkäisemisessä tulisi ottaa huomioon erityisesti sellaisilla ikääntyneillä, joiden alaraajojen suorituskyky on heikentynyt. Liikunnanopettajien jatkokoulutuksissa koulutuksen sisältöjä on jonkun verran raportoitu, mutta aloittelevien ohjaajien koulutusta ei ole tutkittu lainkaan. Alaraajojen suorituskyky mitattiin Short Physical Performance Battery -mittarilla, ja luokiteltiin huonoksi (?9) tai hyväksi (?10). Miehillä parempi maksimaalinen hapenottokyky oli yhteydessä pienempään keuhkosyöpäkuolleisuuden riskiin (HR 0,8; 95 % CI 0,7–0,96). Analyysit tehtiin multinomiaalisella regressioanalyysilla. Myönteisistä vaikutuksista huolimatta mallia hyödyntävien ohjelmien ohjaajien koulutuksesta on vain vähän tutkimusta. Vastuuntuntoisuuden mallin tavoitteena on osallistaa nuoret ottamalla heidät mukaan päätöksentekoon ja opettamalla heille vastuunottoa. TULOKSET: Verrattuna henkilöihin, joilla oli hyvä jalkojen suorituskyky ja kognitiivinen toimintakyky, henkilöillä, joiden alaraajojen suorituskyky ja kognitiivinen toimintakyky olivat huonoja, oli lähes 7-kertainen todennäköisyys kävelyvaikeuksiin. Lisäksi pienemmän alaotoksen (n=4 823) avulla selvitettiin arvioidun maksimaalisen hapenottokyvyn yhteyttä kuolleisuusriskiin. MENETELMÄT: Koulutusohjelma koostui 20 tunnin koulutuksesta, joka sisälsi teoriaa, malliesimerkkejä ja harjoituksia, ohjaamisen observointia ja liikuntaryhmän ohjaamista. Jos alaraajojen huonoon suorituskykyyn yhdistyi hyvä kognitiivinen toimintakyky, todennäköisyys oli matalampi (Odds Ratio, OR 5,09; 95 % luottamusväli, LV 2,73–9,47). Fyysinen kunto kuollei suu den ennustajana SOLOMON A, BORODULIN K, NGANDU T, KIVIPELTO M, LAATIKAINEN T, KULMALA J TAUSTA: Liikunnan vähäisyys, objektiivisesti mitattu huono fyysinen kunto sekä huono itsearvioitu terveys on aikaisemmissa tutkimuksissa tunnistettu merkittäviksi ennenaikaista kuolleisuutta lisääviksi tekijöiksi. Fyysisen kuntonsa huonoksi kokevat henkilöt voisivat hyötyä kunnon parantamiseen tähtäävistä interventioita ja tehokkaasta kroonisten sairauksien hoidosta ja ennaltaehkäisystä. TULOKSET: Tutkimuksen tulokset osoittivat, että huono itsearvioitu fyysinen kunto ennusti voimakkaasti sekä kokonaiskuolleisuutta [Hazard Ratio (HR) 1,9; 95 % Confidence Interval (95 % CI) 1,8–2,0] että kuolleisuutta sydänja verisuonisairauksiin (HR 2,0; 95 % CI 1,9–2,2), aivoverenkierron sairauksiin (HR 1,9; 95 % CI 1,6–2,2), hengityselinsairauksiin (HR 2,1, 95 % CI 1,9–2,4), tapaturmiin (HR 1,7; 95 % CI 1,3–2,0), infektioihin (HR 1,8; 95 % CI 1,3–2,7), muistisairauksiin (HR 1,9; 95 % CI 1,6–2,3) sekä syöpään (HR 1,7; 95 % CI 1,5–1,9). Kun analyysin otettiin mukaan vain ne, joilla ei ollut kävelyvaikeuksia eikä -modifikaatioita alkutilanteessa (n=268), heikko kognitiivinen toimintakyky lisäsi merkittävästi kävelyvaikeuksien riskiä, jos alaraajojen suorituskyky oli alkutilanteessa huono. Itsearvioidun fyysisen kunnon yhteyttä kuolleisuusriskiin ei kuitenkaan ole vielä laajoissa tutkimuksissa selvitetty. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää aikaisemman elämän fyysisen kunnon yhteyttä kokonaisja sairauskohtaiseen kuolleisuuteen. Mallit vakioitiin iällä, sukupuolella, sairauksien lukumäärällä, koulutusvuosilla, masennusoireilla ja näön tarkkuudella. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella vastuuntuntoisuuden mallia hyödyntäneen aloitteleville liikuntakerhon ohjaajille suunnatun ”Nuoret rulettaa” -koulutusohjelman sisältöä ja toimivuutta. Heistä 109 henkilölle (22 %) kehittyi kävelyvaikeus. MENETELMÄT: Tutkimus perustuu laajaan FINRISK-väestötutkimukseen, jossa analysoinnin kohteena oli yhteensä 59 741 henkilöä, joilta oli käytettävissä tiedot aikaisemman elämän itsearvioidusta fyysisestä kunnosta. Aloitteleville liikuntakerho-ohjaajille suunnatun ”Nuoret rulettaa” -vastuuntuntoisuuden koulutusohjelman arviointi TOIVONEN H-M TAUSTA: Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli on kansainvälisesti tunnettu metodi autonomian ja itseohjautuvuuden tukemiseen liikunnan ohjauksessa ja urheiluvalmennuksessa. Koulutukseen osallistui kahdeksan liikuntataustaista aloittelevaa ohjaajaa. Lisäksi tutkittiin kouluttajien ja osallistujien kokemuksia vastuuntuntoisuuden mallin oppimisesta ja soveltamisesta sekä muutoksia osallistujien opetuskäsityksissä koulutuksen aikana. Tutkittavien kuolintiedot saatiin Tilastokeskuksen kuolinsyyrekisteristä. Kognitiivinen toimintakyky mitattiin Minimental State Examination -mittarilla, ja luokiteltiin heikoksi (?23) tai hyväksi (?24). Alaraajojen huono suorituskyky lisäsi kävelyvaikeuksien ilmaantumisen riskiä (OR 2,41; 95 % LV 1,46–3,99), eikä riski eronnut kognitiivisen toimintakyvyn perusteella. Alaraajojen suorituskyvyn yhteys kävelymodifikaatioihin oli samanlainen sekä hyvän että heikon kognitiivisen toimintakyvyn kategorioissa. Analyysit tehtiin käyttäen Coxin regressionanalyysiä seuranta-ajan ollessa 3–38 vuotta. Analyyseissä otettiin huomioon sekoittavina tekijöinä sukupuoli, ikä, koulutus, painoindeksi, liikunnan harrastaminen, tupakointi ja itsearvioidun kunnon mittausajankohta. Aineistoa kerättiin monimenetelmäisesti fokushaastattelulla, vastuuntuntoisuuden mallin mittareilla, palautekyselyillä, koulutuksen videoinnilla ja tutkijan päiväkirjan avulla.. Korkeampi ikä, fyysinen inaktiivisuus ja vaikeat krooniset sairaudet voimistivat huonon fyysisen kunnon ja kuolleisuuden välistä yhteyttä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimuksen tulosten perusteella tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä henkilöihin, jotka kokevat fyysisen kuntonsa huonoksi. Ohjaajakoulutusten sisältöjen niukka kuvaileminen saattaa johtaa huomattavaan vaihteluun ohjelmien toteutuksessa ja arvioinnissa. Keskeinen tavoite on opittujen taitojen siirtäminen liikunnasta muille elämänalueille. Kahden vuoden seurantaan osallistui 761 henkilöä, joista 492:lla ei ollut kävelyvaikeuksia, mutta saattoi olla kävelymodifikaatioita alkutilanteessa
Suomalaisten liikuntajärjestöjen päätöksenteon ja johdon sukupuolirakenne sekä muutokset 20 vuoden aikana TURPEINEN S, HAKAMÄKI M TAUSTA: Viime vuosina päivitetyt liikuntalaki sekä laki naisten ja miesten tasaarvosta ohjaavat ja velvoittavat liikunta-alan toimijoita edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tilanne on kuitenkin kehittynyt 20 vuoden aikana tasa-arvoisempaan suuntaan. Ohjaajat nostivat myös esiin suunnittelun merkityksen onnistuneen liikuntatunnin ohjaamisessa. Naisten osuus liikuntajärjestöjen hallituksissa on noussut vuosien 1995–2017 välillä 16 prosentista 32 prosenttiin, puheenjohtajissa kuudesta prosentista 16 prosenttiin ja toiminnanjohtajissa 13 prosentista 34 prosenttiin. Ohjaamisen observointiosiota voisi vielä kehittää ja esimerkiksi hyödyntää videomateriaaleja. Ruokavalioissa ei ollut ryhmien välillä eroa, kaikki ryhmät saivat ravinnosta saman verran energiaa, hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvoja. Malliesimerkit ja opetusharjoitukset olivat erityisen toimiva ja pidetty osa koulutusta. Verinäytteet otettiin paastotilassa ja niistä määritettiin kolesteroli-pitoisuuksia (HDL ja LDL) ja tulehdusarvoja (IL-6, hsCRP, adiponektiini ja leptiini). Nämä muutokset nostavat riskiä sairastua metabolisiin sairauksiin. Adiponektiini-pitoisuus laski merkitsevästi mittauspisteiden ja 3 sekä 3 ja 9 välissä 2×vk-ryhmässä sekä mittauspisteiden 3 ja 9 välissä 3×vk-ryhmässä. Päätöksentekoelinten sukupuolirakenne vaihtelee runsaasti eri järjestöissä. Kehitettyä ”Nuoret rulettaa” -vastuuntuntoisuuden koulutusta on kuitenkin mahdollista soveltaa jatkossakin aloitteleville liikuntakerhon ohjaajille. Lisäksi, paaston glukoosipitoisuus (r=-0,39, p=0,006) ja systolinen verenpaine (r=-0,48, p=0,001) tutkimuksen alussa korreloi niiden muutokseen. MENETELMÄT: Selvityksen metodina on hallintojärjestelmän sukupuolirakenteen analyysi. Esimerkiksi Strasser ym. 107 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 Ohjelman sisältöjä ja toteutusprosesseja analysoitiin teemahaastattelusta ja tutkijan päiväkirjasta laadullisen aineiston analysointiohjelmalla (ATLAS.ti 8). TULOKSET: Ohjaajat ja kouluttajat olivat tyytyväisiä koulutuksen sisältöön ja käytännön toteutukseen. Liikunnan ja urheilun järjestörakenteen muutos vaikuttaa vielä päätöksentekoelinten henkilöpaikkoihin ja siten sukupuolijakaumaan. Tieteellinen näyttö voimaharjoittelun vaikutuksesta metaboliseen oireyhtymään on ristiriitaista. 2016). Muutos on ollut suhteellisen hidasta ja sykäyksittäistä. Harjoittelujakson aikaansaamat muutokset kokovartalon rasvamassassa (r=0,42, p=0,002) sekä vatsarasvamassassa (r=0,37, p=0,006) korreloivat leptiinin muutosten kanssa. Yhdeksän kuukauden voimaharjoitteluohjelma ei vaikuttanut glukoosiaineenvaihduntaan, eikä tulehdusmarkkereihin kummassakaan ryhmässä. Erityisesti kolmannen kuukauden jälkeen, HDL nousi ja LDL laski merkittävästi 2×vkja 3×vkryhmissä (p<0,05). Osallistujat satunnaistettiin neljään eri ryhmään; harjoittelua kerran (1×vk), kahdesti (2×vk) tai kolmesti (3×vk) viikossa tai kontrolliryhmään. (2012) raportoivat voimaharjoittelun laskevan vatsan alueen rasvamassaa sekä tulehdusarvoja. Koko kehon rasvaja rasvatonmassa mitattiin kaksienergisellä röntgenabsorptiometrialla (DXA) sekä vatsarasvamassa arviointiin tavallisella menetelmällä. Nämä muutosten aikaansaaminen kesti vähintään kolme kuukautta. Mittaukset suoritettiin ennen harjoittelua (0), sekä kolme (3) ja yhdeksän (9) kuukautta voimaharjoittelun jälkeen. JOHTOPÄÄTÖKSET: Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli on mahdollista opettaa aloitteleville liikuntakerhon ohjaajille, mutta sen onnistunut soveltaminen käytäntöön vaatii pidempi aikaista harjoittelua. Tämä on havaittu myös aiemmin voimaharjoittelututkimuksissa ja saattaa olla yksi erityisesti voimaharjoittelun aikaansaamista muutoksista (julkaisemattomia havaintoja). MENETELMÄT: Tähän tutkimukseen osallistui 57 tervettä, mutta vähänliikkuvaa naista (65–75 vuotta, 161±5 cm, 69±10 kg, 27±3 kg/m²). Tasa-arvoon kiinnitetään yhä enemmän huomiota ja naisten osallistumista pyritään edistämään. TULOKSET: Vuoden 2017 alussa liikuntajärjestöjen hallitusten jäsenistä 68 % oli miehiä ja 32 % naisia. Tasa-arvon edistämisestä on tullut yksi liikuntajärjestöille myönnettävän valtionavun edellytyksistä. Ohjaajat oppivat ymmärtämään vastuuntuntoisuuden mallia hyvin, mutta käytännön toteutuksessa oli vielä haasteita. Naisten määrän lisäämiseksi päätöksentekoja johtotehtävissä on 1990-luvulta lähtien muun muassa perustettu mentorointihankkeita, myönnetty projektirahoituksia ja synnytetty erilaisia verkostoja. Voimaharjoittelu parantaa kehonkoostumusta, meta bolista terveyttä sekä tulehdusarvoja terveillä ikääntyneillä naisilla WALKER S, INGLIS A, MÄKINEN T, IHALAINEN J, KAINULAINEN H TAUSTA: Ikääntyminen ja fyysinen inaktiivisuus johtavat muutoksiin kehonkoostumuksessa: lihasmassa vähenee ja rasvamassa kasvaa. JOHTOPÄÄTÖKSET: Naisten määrä liikuntajärjestöjen johtoja päätöksentekotehtävissä on noussut 20 vuoden aikana. Rasvaton massa kasvoi merkitsevästi harjoittelun jälkeen vain 3×vk-ryhmässä. Liikuntajärjestöjen hallitusten, puheenjohtajien ja toiminnanjohtajien tiedot on kerätty järjestöjen WWW-sivuilta ja sukupuoli luokiteltu nimen perusteella mieheksi tai naiseksi. Luvut on kerätty samalla tavalla vuosina 2011 ja 2017. Päättäjien joukko on edelleen miesvaltainen, etenkin puheenjohtajistossa ja lajiliitoissa. Puheenjohtajista miehiä on 87 % ja toiminnanjohtajista 74 %. Vaikka muutokset 1×vkryhmässä olivat samat suuntaiset, muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Lajiliittojen hallitusten jäsenistä 73 % on miehiä. Järjestöjen päätöksentekoelinten sukupuolijakaumaan on pyritty vaikuttamaan suosituksilla ja ohjauksella. Adiponektiini pitoisuudet laskivat 2×vkja 3×vk-ryhmissä. Voimaharjoittelun tiheys ei vaikuttanut glukoosiaineenvaihduntaan eikä verenpaineeseen, mutta naiset, joilla olivat korkeampi paastoglukoosipitoisuus sekä systolinen. Puheenjohtajista 16 % ja toiminnanjohtajista 34 % oli naisia. JOHTOPÄÄTÖKSET: Voimaharjoittelun tiheys useammin kuin kerran viikossa paransi kehonkoostumusta ja kolesteroliarvoja. Ohjaajat kehittyivät huomattavasti ryhmän ohjaamisessa. Ruokavaliota arvioitiin kolmen päivän ruokapäiväkirjalla. Voimakkaimmin miespainotteinen päätöksentekovalta on lajiliitoissa. TULOKSET: Sekä kokovartalon rasvamassa että vatsarasvamassa laskivat merkitsevästi 2×vkja 3×vk-ryhmissä (p<0,05) harjoittelun seurauksena. Liikunnan ja urheilun entinen kattojärjestö Suomen Liikunta ja Urheilu ry (SLU) keräsi tietoja liikuntajärjestöjen hallitusten, puheenjohtajien ja toiminnanjohtajien sukupuolijakaumista vuosina 1995–2009, joten lukuja voidaan osin vertailla 20 vuoden perspektiivillä. Toisessa meta-analyysissa vain systolisen verenpaineen raportoitiin laskevan systemaattisesti voimaharjoitteluintervention jälkeen (Lemes ym. Metodista triangulaatiota, kirjausketjua (audit trail), vertaisarviointia ja osallistujavalidointia (member check) käytettiin tulosten täsmällisyyden vahvistamisessa. Liikuntajärjestöjen päätöksentekoja johtotehtävät ovat perinteisesti olleet miesten hallussa
Analyysissä osallistujista muodostui kolme ryhmää: menneeseen jumiutuneet, hetkeen pysähtyjät ja muutostietoiset. Hyvinvointivalmennuksessa hyödynnettiin teknologiaavusteisia sovelluksia ja se sisälsi itsesäätelyharjoituksia sekä kehollista tietoa vahvistavia liikkumisharjoituksia. 010 778 6602 Liikunnan ja urheilun synnyttämät tunteet ja elämykset ovat jääneet velvoiteliikunnan ja vilppiurheilun varjoon. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pienryhmässä toteutettuun hyvinvointivalmennukseen osallistuneiden naisten kokemuksia painonhallinnasta, kehoon liittyneistä muutoksista ja hyvinvointivalmennuksesta. Sääli, sillä ilon mentyä ei terveyskään maistu. 108 LIIKUNTA & TIEDE 54 • 4 / 2017 verenpaine ennen harjoittelujaksoa, paransivat arvojaan eniten harjoitteluntiheydestä riippumatta. He myös opettelivat kehon kuuntelua ja havainnointia. & Siebert,U. Tilaukset: www.lts.. Resistance training reduces systolic blood pressure in metabolic syndrome: a systematic rewiew and meta-analysis of randomised controlled trials. 2016. LÄHTEET: Lemes, I.R., Ferreira, P.H., Linares, S.N., Machado, A.F., Pastre, C.M. Hetkeen pysähtyjät havahtuivat tarkastelemaan omia ajatuksiaan ja toimiaan sekä pääsivät hyvinvointivalmennuksen aikana jo alkuun muutospyrkimyksissään. Muutostietoisilla ilmeni tavoitesuuntautunutta toimintaa, joustavaa suhtautumista muutoksen tekemiseen sekä luottamusta muutoksen onnistumiseen. linda.raivio@lts.. puh. Ryhmien osalta vertailtiin myös mitattuja voimavaroja (Firstbeat-mittaus) ja antropometrisia muuttujia (paino, vyötärönympärys). Itsesäätelytaitoihin voidaan lukea myös kehollinen tieto, jolla tarkoitetaan oman kehon tuntemusten ja muutosten tunnistamista ja hyödyntämistä liikkumisen aikana. & Netto jr, J. He olivat tietoisia kehollisista tuntemuksista sekä kuvasivat myös kehossa tapahtuneita muutoksia. Valmennuksen lopussa osallistujien tuottamat, omia kokemuksia kuvaavat kirjoitelmat muodostivat tutkimusaineiston, joka analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysillä. Toimintaan ryhtymistä vaikeutti vastuun väistely ja ympäristön syyllistäminen. Nämä löydökset osoittavat, että voimaharjoittelu voi vähentää terveiden ikääntyneitten naisten riskiä sairastua aineenvaihduntasairauksiin. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimus tuo esille voimavaratekijöiden yksilöllisen huomioimisen tärkeyden; muutostavoitteiden ja -suunnitelmien tulisi perustua voimavaroihin. Menneeseen jumiutuneilla ajattelua rasittivat menneen elämän murheet vähentäen samalla itseluottamusta ja voimavaroja. TULOKSET: Tulokset osoittavat, että ryhmät olivat elämäntapamuutosten ja itsesäätelytaitojen oppimisen osalta erilaisissa muutosja oppimisvaiheissa. Kansakunnan pelastamiseksi määritellyt liikuntatavoitteet saavutetaan paremmin tunteen kuin ”pakkoliikunnan” kautta. Resistance training, visceral obesity and inflammatory response: a rewiew of the evidence. Hurmaa, hikeä ja hengailua – liikunnan vähän syvempi olemus Teijo Pyykkönen. Julkaisussa esitellään Top 40 liikuntavaikuttajaa. Julkaisu on Suomen Urheilumuseon ja Liikuntatieteellisen Seuran yhteistuotantoa. Hinta: 15 € + toim.kulut. Strasser, B., Arvandi, M. Ihmiset kaipaavat liikunnaltaan elämäniloa ylläpitävää harrastusta, ainutlaatuisia kokemuksia, yhteisiä hetkiä ja huikeita tarinoita. Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi nro 29, 44 sivua, 2014. ”Hurmaa, hikeä ja hengailua” koostuu liikuntaja urheilutarinoista. 2012. Hyvien tarinoiden syntyä voi edistää monesta suunnasta. Kehollinen tieto voikin olla yksi avain ylipainoisten, vähän liikkuvien henkilöiden sisäisen motivaation rakentumiseen. Heillä oli myös negatiivisia kehokokemuksia ja vaikeuksia pysähtyä kuuntelemaan oman kehon tuntemuksia. Eroja ryhmien välillä ilmeni yksilöllisissä voimavaratekijöissä, ajattelumalleissa ja oman toiminnan säätelyssä. Br J Sports Med . MENETELMÄT: Kolmen kuukauden mittaiseen (touko-elokuu 2015) hyvinvointivalmennukseen osallistui yhdeksän 41–73 -vuotiasta naista (n=9, BMI ?30kg/m² tai vyötärönympärys ?90cm). Kehollinen tieto avaa uuden näkökulman liikkumiseen painonhallinnassa; oman kehon kuuntelu ja kehon tuntemusten tunnistaminen liikkumisen aikana vahvistavat luottamusta omaan kehoon sekä auttavat säätelemään omaa liikkumista sisäisten kehotuntemusten perusteella. Obes Rev. Erilaisissa kestävyysvoima-, liikkuvuusja rentoutumisharjoituksissa tavoitteena oli kuunnella, tunnistaa ja jäsentää oman kehon viestejä ja aistimuksia. 13(7), 578–91 Yksilölliset voimavaratekijät määrittävät liikkumista ja painonhallinnan onnistumista WALLINHEIMO K, KETTUNEN T, VANHANEN H, KAASALAINEN K, KASILA K TAUSTA: Painonhallinnassa on kyse moni muotoisesta oman toiminnan säätelyja hallintaprosessista, johon vaikuttavat monet yksilön minäkäsitykseen ja koettuihin hyvinvointitarpeisiin liittyvät tekijät sekä tottumukselliset, sosiaaliset ja ympäristölliset tekijät