Liikunta & TIEDE 56 4/ 19 • 8 eu ro a Valtio, ulkoilu ja liikkuminen TEEMA: Liikunta ja ikääntyminen elämänkulussa Ajatuskin liikkeestä hyväksi aivoille
Eläkkeelle siirtymisen myötä ihmisille usein vapautuu enemmän aikaa omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Pitkään työrupeamaan on mahtunut useita lehtiä ja julkaisuja, ja matkan varrella Leena on tullut tutuksi monelle liikunta-alan ihmiselle, lehteen kirjoittaneelle tai sitä lukeneelle. Liikuntamuotojen monipuolisuus, yksilöllisten rajoitusten huomioiminen sekä lihaskuntoja kehonhuoltoharjoittelun suosiminen ovat keinoja, joilla liikuntaharrastuksen jatkumista voi tukea. Näinä vuosina hän on varmasti myös lukenut liikuntatieteestä enemmän ja laaja-alaisemmin kuin moni muu. Säännöllinen liikunnan harrastaminen vähentää selvästi toimintakyvynrajoitteiden riskiä, ja vielä iäkkäätkin ihmiset voivat kehittää lihasja kestävyyskuntoaan merkittävästi. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports alkoi ilmestyä vuonna 1990. Olen oppinut tuntemaan Leenan ihmisenä, joka ei ole halunnut pitää itseään erityisesti esillä, mutta lehden sisällön suunnittelua ja toimitustyötä hän on tehnyt vankalla ammattilaisen otteella. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikunta &Tiede 4 / 2019 AKTIIVISIA ELÄKEPÄIVIÄ Ku va : JY U /IN K A R IS SA N E N U sein kuulee sanottavan, että ikä on mielentila. Sen mukaan ikääntymises sä on ainakin osaltaan kyse siitä, miten suhtaudumme ikään ja elämänvaiheisiin liittyviin muutoksiin. Keski-ikäisen kään keho ei siedä enää samanlaista rasitusta ja yhtä huoletonta käyttöä kuin aikaisemmin. Motion – Sport in Finland -lehteä hän toimitti vuosina 1990–2010. Kirjoittajiin Leena on suhtautunut kunnioittavasti ja kärsivällisesti. Liikunta & Tiede -lehden vastaavana toimittajana Leena aloitti 1997 ja ehti siis työskennellä tässä tehtävässä yli 20-vuotta. mielen hyvinvoinnin, eläköitymisen, fyysisen aktiivisuu den mittaamisen, hormonaalisten muutosten sekä työkyvyn ja työhyvinvoinnin näkökulmista. Hän on usein odottanut käsikirjoitusta muutaman ylimääräisen päivän, eikä ole menettänyt hermojaan silloinkaan, kun joku teksti on jäänyt kokonaan saapumatta. Iän karttuessa liikunnan ja terveellisten elintapojen merkitys hyvinvoinnin ylläpitäjinä korostuu. Liikunnan mielekkyys ja merkitykset ovat aikuiselle ja ikääntyvälle yhtä tärkeitä kuin nuorellekin. Ikääntymiseen liittyvät fysiologiset muutokset tuovat toki haasteita. 56. Iän karttuessa liikunta vaatiikin aikaisempaa enemmän kehon kuuntelua sekä maltillisempaa ja joustavampaa suhtautumista omiin liikkumistavoitteisiin. Palautuminen hidastuu, ja erilaisia vaivoja ilmaantuu helpommin. Lehden toimituspäällikkö Leena Nieminen päättää kunnioitettavan yli 30-vuotisen työuransa Liikuntatieteellisessä Seurassa ja on siirtymässä syyskuussa ansaituille eläkepäiville. Itsestään liikkumalla huolehtinut seitsemänkymppinen voi olla jopa paremmassa kunnossa kuin fyysisesti passiivisia ajanviettotapoja suosiva parikymppinen. Aina on myös voinut luottaa siihen, että Leena terävöittää tekstin sanomaa ja hioo kömpelöt ilmaukset. sanna.h.palomaki@jyu.fi. Toivon, että näin käy myös Leenalle ja hän saa viettää mukavia, aktiivisia eläkepäiviä itselleen mieluisten asioiden ja läheisten ihmisten parissa. SANNA PALOMÄKI Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Sanna Palomäki (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimittaja: Jouko Kokkonen Teemaosuuden toimittaja: Mikaela von Bonsdorff Toimituskunta: Päivi Berg Arto Hautala Ilkka Heinonen Terhi Huovinen Mikko Julin Markku Ojanen Eila Ruuskanen-Himma Timo Ståhl Kannen kuva: Antero Aaltonen Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Tässä lehdessä liikuntaa ja ikääntymistä käsitellään viidessä teema-artikkelissa, jotka lähestyvät aihetta mm. Lämpimät kiitokset hyvästä yhteistyöstä kirjoittajille ja teeman vastaavalle toimittajalle, apulaisprofessori Mikae la Bonsdorffille Jyväskylän yliopistosta. Paino: Forssa Print 2019 Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 40 euroa Vuositilaus: 42 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytetyissä kuvituskuvissa esiintyvillä henkilöillä ei henkilöinä ole yhteyttä asiantuntijaartikkeleissa käsiteltyihin aiheisiin, ellei kuviin artikkelissa erityisesti viitata. Sosiaaliset suhteet, luonnossa liikkuminen, itsensä voittaminen, elämykset ja uuden oppiminen motivoivat monia liikkujia iästä riippumatta. Sen käsikirjoitusten arvioinnista Leena vastasi päätoimittajien Bengt Saltinin ja myöhemmin Henrik Galbon johdolla. Terveysja toimintakykymotiivien rinnalla tarvitaan myös liikunnasta saatavaa iloa ja virkistystä. Leena tuli LTS:aan keväällä 1988 toimittamaan Scandinavian Journal of Sport Sciences -lehteä ja valmistelemaan kahden uuden lehden perustamista
64 EMERITUS IHMETTELEE: Urheilusankaruutta. Jouko Kokkonen 20 Yksi valtio, monta näkökulmaa liikkumiseen. Jouko Kokkonen, Riitta-Ilona Hurmerinta 30 POLTTOPISTE: Kutsuuko luonto sinua. Riikka Turtiainen. Tuija Leskinen, Kristin Suorsa, Anna Pulakka, Sari Stenholm 46 Ovatko nuoret aikuiset fyysisesti aktiivisempia kuin iäkkäät. Jarmo Mäkinen 13 Luonto lisää lasten liikettä – mutta mistä aikaa luonnolle. Mihaly Szerovay 27 Tiedeja kulttuuriministeri Hanna Kosonen: Halua ja valmiutta lisätä liikkumista löytyy. Sanna Palomäki 4 Neurologi Kiti Müller: ”Liikunta pistää kaikkiin aivojen hermoverkkoihin vipinää ja liikettä.” Jouko Kokkonen, Riitta-Ilona Hurmerinta 8 Kyselyn kertomaa aikuisväestön liikunnasta: Naiset voimistelevat, miehet palloilevat. Tiia Kekäläinen 43 Eläke lisää liikettä – joksikin aikaa. Jouko Kokkonen 26 NÄIN MAAILMALLA: Futislehtorina Titanicin lähtökaupungissa. Aktiivisia eläkepäiviä. Tuomas Rytkönen, Juha Ahtiainen. Että osaa kohdella muita ihmisiä hyvin.”. 63 Paavo Arhinmäki Valtion liikuntaneuvoston johtoon. 37 LÄHIKUVASSA: Ammennan tutkijana omista kokemuksistani. Jouni Lavikainen 62 Kirjoittajakutsu: ”Eriarvoisuuden kasvot suomalaisessa liikunnassa”. Friedmann Award -palkinto. Kalevi Heinilä 65 OPISKELIJA OUNASTELEE: Miksi opiskelija liikkuu – tai ei liiku. Annukka Alapappila. Kuva liikuntakulttuurin historiasta. Laura Karavirta 52 Ikääntymisen kiihdytysajot alkavat vaihdevuosista – kestääkö keho mutkissa mukana. TUTKITTUA 72 Tutkimusuutiset 78 Väitösuutiset 2 PÄÄKIRJOITUS. 63 Kansallinen liikuntafoorumi lokakuussa Jyväskylässä. Saku Rikala 25 Toimittajalta: Liikunta & Tiede – isompi lehti kuin luulisikaan. Elina Hasanen 17 Ulkoilun ei pitäisi olla ilmaa liikkumisen edistämisessä. 63 LTS äänessä: Tieteen ja käytännön äärellä -podcast. 63 Blogeja liikuntakulttuurin ilmiöistä. Kati Lehtonen ARVIOITUA 67 TUL:n viimeisimmät taistot – ja vähemmän enemmänkin kirjoissa ja kansissa. 61 Virstanpylväitä Madridissa – ISHPES Congress 2019. 31 Voima se on joka jyllää – voimantuoton kenttätestaamisen lyhyt oppimäärä. 39 TEEMA: Liikunta ja ikääntyminen elämänkulussa 39 Hyvinvoiva mieli saa keski-ikäiset ja ikääntyneet liikkumaan. Joonas Suikula POHDITTUA 66 Urheilun vapaaehtoistoiminta – näkyvää, mutta silti niin näkymätöntä. Jouko Kokkonen 71 VÄLÄHDYKSIÄ VUOSIEN TAKAA: Stadion 50 vuotta sitten. Jouko Kokkonen 68 Antaudu tarinalle – se kannattaa. Teijo Pyykkönen 70 Diego Maradona – tähti hyvässä ja pahassa. AJASSA 61 Pauli Rintalalle Elly D. Eija Laakkonen 57 Liikunnasta lisää hyvinvointia työikäisille. Matti Munukka, Mikaela von Bonsdorff T Ä S S Ä N U M E R O S S A s 4 Ku va : R IIT TA -IL O N A H U R M E R IN TA ”Minusta sydämensivistys on tärkeintä
4 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019
5 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Teksti: JOUKO KOKKONEN Kuvat: RIITTA-ILONA HURMERINTA NEUROLOGI KITI MÜLLER: ”Liikunta pistää kaikkiin aivojen hermoverkkoihin vipinää ja liikettä” – Neurologi tai aivotutkija on kiinnostunut siitä, miten eri aivoalueet aktivoituvat erilaisissa liikkeissä. Kaikkia näitä tarvitaan kaikessa liikkumisessa. Mihin perustuvat liikunnan positiiviset vaikutukset ihmisen mielenterveyteen. Tuntoaivokuori ottaa vastaan tuntoinformaation. Geriatri on kiinnostunut siitä, miten liikunnalla pidetään yllä ihmisen toimintakykyä. Neurologi tuo kokonaisuuteen ymmärryksen siitä, että ihmisen keho, aivot ja mieli ovat kuin kolmen jalan jakkara, jossa jokaisen täytyy olla riittävän vakaa. Psykiatria kiinnostaa, miten liikunta vaikuttaa erilaisiin hermovälittäjäaineisiin ja vaikkapa luonnollisiin endorfiineihin. Ihminen ja hänen aivonsa ovat niin monimutkaisia kokonaisuuksia, että niiden ymmärtämiseen tarvitaan eri tieteenalojen tutkijoiden yhteistyötä. Müller näkee liikkumisen hyvin moninaisena Pienikin liike ja liikkeen ajatteleminenkin on hyväksi aivoille. Liikunta koskettaa Müllerin mukaan kaikkia aivojen osa-alueita, mitä esimerkiksi kielelliset tai matemaattiset tehtävät eivät tee. Liikunta on erinomainen esimerkki aihepiiristä, jonka tutkimukseen ja ymmärtämiseen monitieteinen lähestymistapa soveltuu. Jos joku jaloista huojuu, niin toimintakykykin huojuu. Aivojen toi minnan ymmärtämisessä tarvi taan eri tieteenalojen menetelmiä ja tietovarantoja. Nokia Bell Labsissa erikoistutkijana työskentelevä Müller on monitieteisyyden puolestapuhuja. Taiteen ja kulttuurin tutkimus voi antaa oman lisänsä liikunnan ja liikkumisen ymmärtämiseen. Ja jos jollekin aivoalueelle tulee vamma, miten se näkyy ihmisen liikkumisessa, ja miten liikunnan avulla voitaisiin kuntouttaa. Tiivistetysti on kyse siitä, että eri alojen ihmiset pohtivat yhdessä esimerkiksi liikuntatutkimuksen käytännön sovelluksia.. Tämä avaa laajoja näkymiä monitieteisyydelle. – Liikunta pistää kaikkiin aivojen hermoverkkoihin vipinää ja liikettä. Ihminen on monimutkainen kokonaisuus, jossa riittää tutkimuskohteita monitieteisellä otteella. M onitieteisyys on arkipäivää neurologi Kiti Müllerille. Näin voisi tiivistää neurologi Kiti Müllerin sanoman. Liikeaivokuori huolehtii perusliikkeistä. Siksi tutkimuskenttää riittää esimerkiksi fysiologeille, psykologeille, ravitsemustieteilijöille ja yhteiskuntatieteilijöille. Müller muistuttaa, että liikkuminen on jollain lailla läsnä ihmisen koko elämässä. Kuuloaisti nappaa vaikkapa musiikin, näköaisti tanssipartnerin liikkeet, otsalohkot suunnittelevat, miten sarjat tehdään, pikkuaivot osallistuu tasapainon säätelyyn ja aivorunko liikkeiden koordinointiin. Ihmistä päästä varpaisiin tarkasteleva neurologi auttaa ymmärtämään, miten toimintakyvyn eri osat saadaan toimimaan keskenään
Tuoli voisi liikehtiä ja kehottaa nousemaan ylös. Vaikeasti hahmotettavat sykkyrät ja käyrät eivät kerro ihmiselle välttämättä oleellisia asioita. Digitalisaatio on osaltaan vähentänyt liikkumista ja kiihdyttänyt vähän liikkuvan elämäntavan yleistymistä. Toisaalta tietosuoja tulee vastaan tietojen keruussa. Asiaan pitäisi Müllerin mielestä kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi koulutuksessa kuin nyt tehdään. Urheilusuoritusta tai tanssia katsovalla ihmisellä aktivoituvat samat aivoalueet, joita tarvitaan liikkumiseen. Jokaiselle asialle löytyy puolestapuhuja tai vastustaja. Kun jotkut sanovat, että harrastatko vain kävelyä, niin vastaan, että kävelykin on aika kognitiivinen juttu. Pikemmin vaara on, että seurauksena on informaatiokupla, muistuttaa Müller. Miten elää informaatiotulvassa. Ratkaisu ei ole se, että käytetään suodatinta, joka jättää hyödyntämättä tietyn informaation. Müller itse torjuu hälyinfoa vastamelukuulokkeilla, joissa soi musiikki. Ensimmäisenä oirehtii Müllerin mukaan kyky napata kuullusta oleellinen informaatio. Väsyneenä tarkkaavuus herpaantuu herkemmin, jolloin normaalikin ärsykemäärä voi heikentää havainnointikykyä. Peruskävelyssä on monta erilaista asiaa. Virtuaali kokemuksen avulla voisi lieventää aivokuvantamiseen tai leikkauksiin liittyviä pelkoja. Monien asioiden kohdalla ei ole olemassa oikeaa tai väärää ratkaisua, kaikki on siltä välil tä. Juoksemista harrastavan rannelaite ei välttämättä hälytä ajoittain esiintyvästä rytmihäiriöstä, joka on oire siitä, että fysiologinen toipuminen flunssasta on kesken. Liikunnasta ja digitalisaatiosta puhuttaessa esille nousevat erilaiset mittalaitteet ja sovellukset. Digisovellukset hyvä renki, huono isäntä Liian vähäinen liikkumisen määrä on huolenaihe kautta maapallon. Näitä ratkaisuja on kehitteillä. Ne voisivat lisätä ymmärrystä ihmisen kehosta ja aivojen sekä aistien toiminnasta. Tarkastelussa ovat dataintensiiviset ympäristöt ja se, miten informaatio pitää esittää, että ihminen ymmärtää sen. Mustavalkoisesti ajattelevat ihmiset saattavat kokea pääsevänsä helpommalla pysyttelemällä samanmielisten kuplassa. Ne voivat orjallisesti seurattuna aiheuttaa ahdistusta. Oikean tulkinnan pohjaksi olisikin oltava riittävästi tietoa siitä, mitä mitataan ja millaiselle kohderyhmälle laite tai sovellus on kehitetty. – Siinä, miten laitteiden avulla tunnistetaan vaaran signaaleja, on paljon kehitettävää. Lisätyn todellisuuden ja virtuaalisuuden käyttö on mahdollista myös kuntoutuksessa. VR-laseja voi ehkä käyttää halvaustai vapinaoireiden kuntoutukseen siten, että virtuaalitilassa täytyy tarttua johonkin. Hänen mielestään monet ihmiset ovat tajunneet, että kaikkea tarjolla olevaa informaatiota on mahdoton omaksua. Liikettäkin digitalisaatio voi tuottaa. Jo käsillä tekeminen aktivoi niiden liikuttamiseen tarvittavat aivo-alueet puhumattakaan kävelystä, jota ihmiset väheksyvät suotta. Silloin on kestettävä tästä aiheutuva ahdistus. Toiminnallisen kuulon ikäkuuloongelma kohdistuu puhealueelle. – Täytyy hallita neljä raajaa, tasapainoa, havainnoida tilannetta, havaita esteet, kyetä menemään puunjuurakon tai kynnyksen yli. Oma musiikkikupu auttaa häntä keskittymään. Sovellukset eivät myöskään ainakaan vielä kykene tunnistamaan vaaranmerkkejä esimerkiksi flunssan jälkeen. Lääketieteessä suhtaudutaankin varovaisesti laitteiden käyttöön. Aina käden ulottuvilla olevat mobiililaitteet passivoivat ihmisiä kiistatta, mutta kuva ei ole Müllerin mukaan aivan näin mustavalkoinen. Kaikki liikunta ei välttämättä taivu virtuaalitodellisuuteen. Robotteja on kehitetty toimimaan ryhmäliikuntaohjaajina ja valmentajina. Oleellisempi onkin kysymys, tukeutuuko faktaan vai fiktioon. Müller pohtii informaatiotulvaa myös laajemmin. Müller kehittäisi myös esineitä, joihin on upotettu tekoälyä. Müller panostaisi mieluummin esimerkiksi robotiikan mahdollisuuksiin korvata menetetty raaja. Tämän päivän ihminen joutuu elämään infotulvan keskellä. Krooniset sairaudet lisääntyvät ikääntymisen myötä, mikä osaltaan kasvattaa tiedontarvetta ih. Erilaiset tanssipelit ja aktiivisella alustalla tapahtuvat liikesarjat ovat osoittautuneet toimiviksi. Voiko virtuaalivedestä ylipäätään saada luonnollisen tuntuista. 6 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 koko naisuutena. Jos maltti puuttuu, seurauksena voi olla henkeä uhkaava vakava rytmihäiriö syrjäisellä lenkkipolulla. Vanha ja sairas vasta liikettä tarvitseekin Väestö vanhenee Suomessa ja myös koko maailman mitassa. Müller muistuttaa, että kävely itsessään on varsin vaativa suoritus. Ihmisen tarkkaavuutta, tunnetilojen ja aikaisemmin opitun vaikutuksen hahmottamisen tuntevat neurologit voivat olla tiedon esittämistä mietittäessä suureksi avuksi. Sen vaikutukset riippuvat vireydestä. Pelaaminen ohjaimilla kehittää silmä-käsi -yhteistyötä. Müllerin mielestä mitatun tiedon esittämistavan pohtiminen (”data-design”) on suurelta osin laiminlyöty. Tilanne muuttuu, kun kertyy tietoa terveistä ja vastaavasti mittausmenetelmien käyttäytymisestä eri sairauksissa. Onneksi on paljon ihmisiä, jotka jotka Müllerin mukaan ajattelevat, että asiat eivät ole mustavalkoisia. Ja aina löytyy se, joka sanoo, että tämä on oikea tapa ajatella ja kaikki muut ovat väärässä. Nokia Bell Labsissa Müllerin tutkimuskohteena on ihmisen tapa havainnoida ympäristöään ja kognitiivisten toimintojen luonne. Silti esimerkiksi vain harvat ravintolat kiinnittävät huomiota siihen, että ääniympäristössä on helppo kuulla toisen ihmisen puhe. Työympäristössäkin on usein häiritsevää taustamelua. Hälyinfon vaikutus korostuu esimerkiksi ikäkuulosta kärsivillä. Pitäisi vielä malttaa levätä. Kaikki ratkaisut, joissa pelataan tai liikutaan virtuaalitilassa, ovat Müllerin mielestä lupaavia liikuttamisen kannalta. Esimerkiksi uimisessa on oleellista kosketus veteen. Esimerkkejä tästä ovat lähes ihmiskäden veroinen tekoälyllä varustettu robottiraaja tai oppi va jalkaproteesi, joka toimii niin hyvin, että ihminen pystyy sillä luontevasti kävelemään tai juoksemaan. Ison haasteen muodostaa se, että ihmisen laajin elin on tuntoaisti
Aamuihminen haluaisi tehdä aamupäivällä, iltaihminen alkuillasta. Sähköistä ruokapäiväkirjaakaan hän ei kertomansa mukaan jaksanut pitää. Se ei kuitenkaan tunnu hänestä liikunnalta. Vireystilan vaihtelu olisikin otettava Müllerin mielestä paremmin huomioon etenkin kroonisissa sairauksissa ja ihmisen vanhentuessa. JOUKO KOKKONEN Erikoistutkija Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: jouko.kokkonen@lts.fi Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksi halutaan kehittää mahdollisimman pitkälle ihmisen kaltainen robotti ryhmäliikuntaohjaajaksi. Tuleekin olemaan mielenkiintoista nähdä, miten suuntaus jatkuu.. Mutta ymmärrän, että tämä kiinnostaa toisia ihmisiä. 7 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 misten jaksamisesta ja vireystilasta. Arkiliikunta kaikki kaikessa Itsensä Müller määrittelee liikkujaksi, joka ei pidä lainkaan hikoilusta. Liikkeitä voi tehdä myös sängyssä, mutta muistisairaan saaminen liikuttamaan ajoittain käsiään ja jalkojaan ei ole yksinkertaista. Aikaeron rasittaman ihmisen kannattaisi kuitenkin lähteä pienelle palauttavalle kävelylle. Monimutkaisia malleja kutoessa ei ehdi ajatella työasioita. – Asia on mutkikas, mutta väitän, että yksi syy kuntoutumisen epäonnistumiseen on väärä ajoitus. Erilaisia liikuntaan liittyviä digivempaimia Müller kokeilee mielellään, mutta liikkumaan ne eivät itsessään saa. Minulla on auttanut siirtyminen isommasta lautasesta pienempään lautaseen. – Onko mitään järkeä antaa esimerkiksi liikuntakykyä parantavaa kuntoutusta, jos ihminen on niin väsynyt, että hän ei yksinkertaisesti jaksa osallistua. Päästyään perille he lähtevät lenkille. Liikunta on monelle Müllerin havaintojen mukaan liian suorituspainotteista. Luonteeltaan palauttava ja rauhallinen liikunta on vastapainoa intensiiviselle työlle. – Ymmärrän hyvin ihmisiä, jotka pohtivat, auttavatko ruokapäiväkirjat heitä. Kaikista tarkkaan aikataulutetuista asioista voidaan tehdä robottitai avatar-ratkaisu. Fysioterapia osuu pahimmillaan hetkeen, jolloin ihminen on kaikesta väsyneimmillään. Ihan yhtä lailla ihmisiä voi liikuttaa valkokankaalta näkyvä ihminen. Yksinkertainen juttu. Nokialla monet ihmiset lentävät säännöllisesti ympäri maapalloa. Ihminen ei hevin halua näyttää toimintakykynsä heikenneen ja kadottaa halunsa lähteä ulkoilemaan. Vaivalloisesti liikkuville on tärkeää, että kodin lähiympäristössä on helppoa ja turvallista liikkua. Taidot nousta istumaan makuulta unohtuvat, koska harjoitusta on liian vähän. Mieluisia liikuntamuotoja ovat uiminen, hidas hiihtäminen, rauhallinen pyöräily ja luistelu. Müllerin mukaan väsyneeseen kehoon tehoaa paremmin muutaman minuutin liikuntaharjoite useasti päivän aikana kuin puoli tuntia kerralla. Müllerille paras tapa rentoutua on käsitöiden tekeminen, vaikka se kuormittaa niskaa ja hartioita. Oma kysymyksensä on suurimman osan päivästään vuoteessa lepäävien aktivointi niin, että heidän kehon hahmotuskykynsä säilyy. Ikäihmisen pitää edelleen tyytyä kuntoutukseen yleensä silloin, kun se fysio terapeutille sopii. Hän suosii arkiliikuntaa: kävelee aina portaat ja usein osan työmatkasta sekä sään salliessa pari kertaa viikossa kymmenen kilometriä kotoa Helsingin keskustaan. Liikkumista edistävä toimintakykyterapia olisi ajoitettava ajankohtaan, jossa ihminen on virkeimmillään
Tulokset esitetään tekstissä ja kuvioissa ryhmien osuuksina koko lajin harrastajamäärästä. Myös näiden lajien alalajit on esitetty taulukossa joogaa lukuun ottamatta. Asuinpaikan merkitys on pienempi, mutta selviä alueellisiakin eroja löytyy. Ainakin jälkimmäisen sukupuolijakauma tuntuu yllätykselliseltä ja kaipaa lisävarmistusta tai tulkintaa. Harrastajien sukupuoli erottelee lajeja voimakkaasti. Niitä yhdistää myös se, että niitä harrastetaan yli 90 prosenttisesti omatoimisesti joko yksin tai ryhmässä. Ensiksi tarkastellaan lajeja, joissa naisten osuus kaikista harrastajista on vähintään 70 prosenttia. Muita kuin palloilulajeja ovat tässä ryhmässä rullaluistelu, yleisurheilu, soutu ja purjehdus. Lavatanssin ja muu voimistelun lisäksi kaksi muuta lajia ovat suppaus ja lumilautailu. Kaikissa näissä naisten harrastamisen päärungon muodostavissa lajeissa on vuositasolla yli 300 000 harrastajaa. Nämä ovat myös pysyneet vuodesta toiseen aikuisväestön yleisimmin ilmoittamina liikkumismuotoja eri kyselyissä. Kuvioihin ei ole sisällytetty lajien harrastajamääriä. Myös nousussa olevan kiipeilyn harrastajapohjan tasajakoisuus on mielenkiintoinen tieto. 8 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Teksti: JARMO MÄKINEN KYSELYN KERTOMAA AIKUISVÄESTÖN LIIKUNNASTA: Naiset voimistelevat, miehet palloilevat Sukupuolesta riippumattomia ovat lajit, joissa kummankaan sukupuolen osuus ei ylitä 60 prosenttia. Lajit on ryhmitelty poikkiviivojen avulla. A rtikkeli perustuu kahteen vuonna 2018 tehtyyn aikuisväestön liikunnan harrastamista ja vapaaehtoistyötä koskeva kyselyyn, joiden tulokset julkaistiin toukokuussa (Mäkinen 2019). Suurimmillaan naisten osuus on ratsastuksessa (92 %) ja satusekä äitija lapsijumpassa (92 %). Olisi mielenkiintoista tietää, missä määrin naisten kuntonyrkkeily lisää ottelevien naisten määrää. Enimmäkseen naisia liikuttavaa suurta palloilulajia ei Suomessa ole. Poikkeuksen muodostaa yhä suositummaksi tullut kuntosaliharjoittelu, joka on kävelylenkkeilyn jälkeen yleisin liikkumismuotoja muoto. Kuviossa 1 lajit on järjestetty naisharrastajien osuuden mukaan laskevasti. Naisten ja miesten yhtä paljon harrastaminen lajien rungon muodostavat perusliikuntamuodot eli kävely, pyöräily, uinti, maastohiihto ja juoksulenkkeily. Lajeille on yhteistä myös se, että niitä harrastetaan keskimääräistä enemmän yksityisten yritysten palveluina. Niiden harrastajapohjasta naisten osuus Urheiluja liikuntamuotojen harrastamiseen ovat edelleen vahvasti yhteydessä sukupuoli ja ikä. Tämän ryhmän harrastajamäärältään suurimmat lajit ovat voimistelu (VO), ryhmäliikunta (RL), tanssi (TA) sekä uutena tulokkaana jooga. Huomiota kiinnitetään lähinnä ryhmien välisiin määrällisiin poikkeamiin. Alle 25 000 harrastajan lajit jätettiin analyysin ulkopuolelle. Harrastajapohjaltaan tasavertaisimmaksi lajiksi osoittautui yllättäen nyrkkeily. Miesharrastajien lievästi hallitsemina (60–70 % miehiä) erottuu useita palloilulajeja, kun sitä ennen ainoa erottunut palloilulaji on keilailu. Korkeimmillaan yrityspalveluiden käyttö on ryhmäliikunnassa, jonka harrastuskerroista 41 prosenttia tapahtuu yksityissektorilla.. Harrastaminen on yhä sukupuolittunutta Harrastajien sukupuoli erottelee lajeja voimakkaasti. Uutena suosittujen lajien listalle nousseen frisbeegolfinkin harrastajista miehiä on lähes 70 prosenttia. Alalajeistakin vain ”muussa voimistelussa” ja lavatanssissa naisten osuus jää alle 70 prosentin. Mukana ovat myös suurimmat naisten osuudet käsittävät joukkuepalloilulajit: pesäpallo, lentopallo ja futsal. Tämä kertonee siitä, että hyvinkin erityistä ja maskuliinista lajiperinnettä voidaan muokata laajemmille harrastajajoukoille soveltuvaksi. Jossain määrin yllätyksellistä on myös ainoan moottoriurheilulajin, moottorikelkkailun kuuluminen tähän neutraaliin ryhmään, mikä voi liittyä laitteen yleistymiseen sekä liikkumisettä harrastusvälineenä. Kuvion 1 lajeista loput ovat selkeämmin miesten hallitsemia. Näitä lajeja ennen erottuu vielä pieni ”väliryhmä”, jossa naisten osuus on 60–70 prosenttia kaikista lajin harrastajista. Kyselyssä ei eroteltu kuntonyrkkeilyä ja ottelullista nyrkkeilyä toisistaan, mikä on ehkä syytä tehdä jatkossa. Niiden tiedot löytyvät internetistä ladattavasta raportista. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kaikissa yli 25 000 harrastajan joukkuepalloilulajeissa miesharrastajien osuus on suurempi. Todennäköisimmin suomalaisen löytää kävelemästä, pyöräilemästä tai kuntosalilta
Ensimmäiseen kyselyyn vastanneet eivät voineet vastata jälkimmäiseen kyselyyn, jolloin ne on voitu yhdistää yhdeksi 3 241 henkilöä käsittäväksi aineistoksi. Kyselyssä on seurattu erityisesti liikunnan ja urheilun harrastamisen, vapaaehtoistyön, osallistumisen ja seuraamisen selvittäminen lajikohtaisesti. A rtikkeli perustuu kahteen vuonna 2018 tehtyyn aikuisväestön liikunnan harrastamista ja vapaaehtoistyötä koskeva kyselyyn, joiden tulokset julkaistiin toukokuussa (Mäkinen 2019). Alle 25 000 har rastajan lajit jätettiin analyysin ulkopuolelle.. Koulutuksen, tulojen ja ammattiryhmän mahdollisia vaikutuksia ei ole otettu analyysiin mukaan, koska niiden ristivaikutukset ovat voimakkaita, eikä niitä voi poistaa tämänkaltaisessa ”yksinkertaisessa analyysissa”. Ensin mainittua osaaluetta koskeva raportti julkaistiin toukokuussa 2019. Kyselyiden sisältöinä olivat ensinnäkin suomalaisten liikuntaharrastaminen, vapaaehtoistyö, osallistuminen ja harrastuksiin kulkeminen. Kyselyt ovat samansisältöiset ja ne on kohdistettu 15–74-vuotiaille suomalaisille. 9 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Kuva: ANTERO AALTONEN MITÄ JA MITEN TUTKITTIIN. Sen kirjoitti tutkimusryhmä, johon ovat kuuluneet KIHUsta Outi Aarresola , Minna Blomqvist , Kaisu Mononen ja Jarmo Mäkinen , LIKES-tutkimuskeskuksesta Matti Hakamäki ja Kaarlo Laine sekä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta Hannu Itkonen ja Anna-Katriina Salmikangas . Analysoin tekstissäni vastaajien sukupuolen, iän ja asuinalueen yhteyttä lajien harrastamiseen. Tulokset esitetään tekstissä ja kuvioissa ryhmien osuuksina koko lajin harrastajamäärästä. Kyselyn virhemarginaali on +/2,5 prosenttia. Kuvi oihin ei ole sisällytetty lajien harrastajamääriä. Toista osa-aluetta koskeva raportti julkaistiin vuo den 2018 loppupuolella mutta se sisältää ainoastaan toukokuussa toteutetun kyselyn analyysin (Mäkinen et al. Toinen kysely tehtiin marraskuun loppupuolella ja siihen vastasi 1 672 henkilöä. Vastaajat edustavat koko Suomen väestöä sukupuolen, iän ja asuinalueen suhteen tasapainotettuna. Tiedot löytyvät internetistä ladattavasta raportista. Toisena kohteena olivat urheilun seuraaminen paikan päällä ja mediassa sekä käsitykset huippu-urheilusta. Huomiota kiinnitetään lähinnä ryhmien välisiin määrällisiin poikkeamiin. Ensimmäinen Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen Kantar TNS:n palveluna tekemistä kyselyistä tehtiin toukokuussa 2018 ja siihen vastasi 1 569 henkilöä. Lisäksi tutkimusryhmä toimi yhteistyössä Suomen Olympiakomitean kokoaman asiantuntijaryhmän kans sa. 2018). Tavoitteena on tuottaa ja jakaa aineistosta käytännön tietoa sekä tarkastella samalla mahdollisuuksia analysoida aihetta syvällisemmin
2003, 36). Moottoriurheilu, painonnosto ja ammunta ovat pääosin miesten harrastamia lajeja. Näitä joukkuelajeja ovat futsal, koripallo, jääkiekko, salibandy, jalkapallo ja pesäpallo. Tällaisia ovat e-urheilu, frisbeegolf, suppaus, fitness ja kiipeily. Lisäksi tähän nuorten suosimien liikuntaharrastusten ryhmään kuuluvat uudet lajit tai perinteisempien lajien uudet alalajit. Kahtiajako yksinkertaistaa vastausten esittämistä kadottamatta kuitenkaan alun perin kuuteen ikäluokkaan perustuvan analyysin päähavaintoja. Ikä ei ole vain numero liikunnassa Kuviossa 2 vastaajat on jaettu kahteen ikäluokkaan: alle 45-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin. 10 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 on 0–30 prosenttia ja miesten 70–100 prosenttia. Viittä suurinta palloilulajia on harrastanut viimeisen vuoden aikana noin miljoona suomalaista, joista valtaosa on miehiä. Myös lajien ryhmittely noudattelee tekstissä samoja prosenttirajoja. Kuntosalilla harjoittelevien määrän kasvu on ainoa merkittävä vanhempien ikäluokkien lajien harrastaKUVIO 1. Myös lumilautailu on säilynyt nimenomaan nuorten lajina. Näistä pienin naisten osuus on jääkiekossa (11 %). Miehet harrastavat naisia enemmän urheiluseuroissa, mikä johtuu suurelta osin joukkuepalloilun vaikutuksesta. Myös bodaus näyttää olevan suositumpaa miesten parissa, joskin naisten suosioon noussutta fitnessiä voidaan pitää lähellä sitä olevana lajina. Tarkempaan ikäluokitukseen perustuva tarkastelu osoittaa, että joukkuepalloilun harrastamien laskee selvästi jo 35 ikävuoden jälkeen. Vanhemman ikäluokan osuus on nuorempia suurempi kävelyssä, hiihdossa ja voimistelussa. Lajien osuudet esitetään samaan tapaan kuin sukupuolta koskevat tulokset. Kolmen nuorimman ikäluokan eli alle 45-vuotiaiden osuus lajin harrastajista esitetään laskevassa järjestyksessä eli alkaen suurimmasta osuudesta. Lähes puolet tämän ryhmän lajeista on palloilulajeja mukaan lukien suuret palloilulajit jalkapallo, jääkiekko salibandy ja koripallo. Tenniksessä naisharrastajien osuus on odotettua pienempi siihen nähden, että myös lajin naispuoliset huiput ovat suhteellisen hyvin esillä mediassa esimerkiksi jääkiekkoon verrattuna. Erityisesti yli 44-vuotiaiden harrastamien lajien määrä on suhteellisen pieni, joten harrastettavien lajien joukko näyttää supistuvan ikääntymisen myötä. Kaikista yli 25 000 harrastajan joukkuepalloilulajeista ryhmän ulkopuolelle jäävät vain kaukalopallo ja lentopallo, joka on harrastajien iän suhteen varsin neutraali. Nämä ovat myös määrällisesti edelleen vanhempien ikäpolvien suosimia lajeja pyöräilyn, uinnin ja vesiliikunnan ohella (ks. Zacheus et al. Naisja miesharrastajien osuudet yli 25 000 harrastajan lajeissa.. Alle 45-vuotiaiden hallitsemissa lajeissa heidän osuutensa on 70–100 prosenttia kokonaisharrastajistamäärästä. Joukkuepalloilulajit erottuvat yhtenä tällaisena lajiryhmänä. Palloilulajeista biljardia ja pöytätennistä ei harrasteta yhtä paljon kuin joukkuepalloilua, mutta niidenkin lajitaidot vaikuttavat olevan edelleen arvostettuja miesten keskuudessa
Seuraavassa tarkastellaan lajeja, joissa alueen harrastusmäärät poikkeavat selvästi eli vähintään kymmenen prosenttia odotetuista arvoista. Näitä lajeja ei ole kovin montaa, joten niitä ei ole taulukoitu, vaan tärkeimmät lajit tuotu kunkin alueen yhteydessä. Perinteisiä urheiluja voimalajeja harrastetaan suhteellisesti muuta maata enemmän. Merkittävästi muusta maasta poikkeavat KUVIO 2. Pääkaupunkiseudun ”trendikäs” lajiprofiili eroaa suhteellisen selvästi muista alueista liittyen todennäköisesti alueen olosuhteisiin, ikäjakaumaan ja tulotasoon. Poikkeaman prosenttiarvo on merkitty lajin perään sulkuihin. Tämän lisäksi tässä on Helsinki-Uudestamaasta erotettu pääkaupunkiseutu omaksi viidenneksi alueeksi. Pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta alueet koostuvat maakunnista, jotka puolestaan perustuvat yhtäältä historiallisiin maakuntiin ja toisaalta funktionaalisiin talousalueisiin. Muilta osin koko väestön eniten harrastamien lajien ikärakenne painottuu vanhempiin ikäluokkiin. 15–44-vuotiaiden ja 45–74-vuotiaiden osuudet yli 25 000 harrastajan lajeissa. Myös Etelä-Suomi muistuttaa koko maata. Suurista lajeista ikäneutraaliin joukkoon kuuluvat vielä ryhmäliikunta ja pyöräily. Käytetty alueellinen kehikko ei ole paras mahdollinen tämän kaltaiselle analyysille, lähinnä Pohjoisja Itä-Suomen yhdistämisen sekä Eteläja Länsi-Suomen alueiden laajuuden vuoksi. Juoksulenkkeilyn ikärakenne painottuu enemmän nuorempiin ikäluokkiin. Kuntosaliharjoittelu kuuluu kuitenkin kokonaisuutena ikäneutraaleihin lajeihin, jotka liikuttavat kaiken ikäistä väestöä. Pääkaupunkiseudulla purjehduksen (27 %), sukelluksen (22 %) ja latinalaisten tanssien (20 %) osuudet lajien harrastamisesta ovat selvästi suurempia kuin muilla alueilla. Keski-Suomeen asti yltävä Länsi-Suomi erottuu lajien harrastamisessa hieman selvemmin. 11 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 misessa tapahtunut määrällinen muutos reilun viimeisimmän kymmenen vuoden aikana (ks. Yhdistetty Pohjoisja Itä-Suomi erottuu lajiprofiililtaan melko selvästi, mikä selittyy osin ilmasto-olosuhteillakin. Muuta ei ollut kuitenkaan käytettävissä ja tämäkin toi joitakin alueellisia eroja esille. Senioriliikuntatutkimus 2007–2008). Ainoastaan aikidon (13 %), lavatanssien (12 %) ja muiden tanssien harrastamisen osuus ylittää tuon kymmenen prosentin rajan. Sen sijaan Uudenmaan alueella ei yhdenkään lajin poikkeama nouse yli kymmenen prosentin poikkeaman. Yksittäiset poikkeamat eivät kuitenkaan ole kovin suuria. Muita tällaisia lajeja ovat golf (14 %), fitness (12 %), kiipeily (11 %) ja suppaus (10 %). Alueellisia erityispiirteitä löytyy Lajien harrastamisen alueellisten piirteiden tarkastelun pohjalla oleva alueellinen jaottelu perustuu neljään NUTS-suuralueeseen, jotka ovat Helsinki-Uusimaa, Etelä-Suomi, Länsi-Suomi ja Pohjoisja Itä-Suomi (Kuvio 3). Yli kymmenen prosentin poikkeaman saavuttavat yleisurheilu (13 %), bodaus (12 %), voimanosto (11 %), pesäpallo (10 %) ja lentopallo (10 %)
Tässäkin kyselyssä käytetty 118 lajin lista osoittautui puutteelliseksi. Mikäli liikuntakäyttäytymiseen halutaan vaikuttaa, niin kaikille ei välttämättä kannata tarjota samaa liikuntareseptiä, koska se voi jäädä käyttämättä. Suuri kirjo vaikeuttaa liikuntakäyttäytymiseen vaikuttamista Sukupuoli ja ikä vaikuttavat olennaisesti siihen, mitä lajeja harrastetaan. Alueelliset erot lajien harrastamisessa eivät ole yhtä selviä kuin sukupuoleen ja ikään liittyvät erot. Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry sekä Suomen Kuntoliikuntaliitto Kunto ry. Miten elämänkaari jäsentää liikuntakäyttäytymistä. Liikunta & Tiede 40 (5-6/03), 33–38. Myös Itä-Suomesta olisi voinut erottua joitakin muita lajeja, jotka jäivät yhdistämisen vuoksi alle kymmenen prosentin. Pienemmissä lajeissa yksittäisten seurojen aktiivisuus voi vaikuttaa alueellisiin eroihin. Zacheus, T., Tähtinen, J., Koski, P., Rinne, R., Heinonen O. KUVIO 3. SLU:n julkaisusarja 2/08. Niitä harrastetaan ikääntymisen myötä yhä enemmän. Suurimpia lajeja eli lähinnä perusliikkumismuotoja harrastavat sen sijaan molemmat suku puolet. (toim.) 2019. 12 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 moottorikelkkailun (33 %) ja todennäköisesti rullahiihdon sisällään pitävän rullaluistelun (23 %) osuudet. Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2018. Harrastettujen lajien määrä pienenee iän myötä. Harrastuskertojen huomioon ottaminen muuttaa tilannetta suurten lajien eduksi, mutta pieniä lajeja ei kannata sivuuttaa lähtökohtaisesti liikuntakäyttäytymisen tutkimuksessa. Mäkinen, J., Lämsä, J. Suomen Euroopan unionin alueluokitusjärjestelmän mukaiset NUTS-alueet (2012).. Kävelylenkkeily on merkittävin liikuntamuoto koko väestön ja kaikkien ikäryhmien liikkumisen kannalta. Kokonaisuutena alueelliset erot muodostuvat keskisuurista ja pienehköistä lajeista. Huippu-urheilun arvostus ja lajien seuraaminen: väestökyselyn 2018 tuloksia. & Pusa, S. Harrastetut lajit ja liikuntamuodot vaihtelevat eri väestöryhmien kesken. Senioriliikuntatutkimus 2007–2008. 2003. J. Keskisuuret lajit näyttävät haarautuvan pääsääntöisesti joko miesten tai naisten suosimiin lajeihin. Jatkossa kyselyyn vastanneiden taustat kannattaa selvittää vähintään maakuntapohjaisesti. Väestön kokonaisliikkuminen koostuu monista pienistä puroista. Pohjoisja Itä-Suomessa hiihdetään ja lasketellaan muuta maata enemmän, mutta poikkeamat eivät yltäneet kymmeneen prosenttiin. KIHUn julkaisusarja, nro 62. Noin 60 prosenttia 15–74 -vuotiaiden harrastamisesta tapahtuu lajeissa, joiden harrastajamäärä yltää yksittäin tarkasteltuna 0,1–3 prosenttiin kaikista liikkujista. Väestötason liikuntakäyttäytymisen tutkimuksessa pitäisi pyrkiä nykyistä tarkempaan tietoon ja ymmärrykseen liikuntamuotojen selvittämisessä. Muita kymmenen prosentin poikkeamaan yltäviä lajeja Pohjoisja ItäSuomessa ovat jousiammunta (10 %), lumilautailu (10 %), showtanssi (10 %) ja kaukalopallo (10 %). JARMO MÄKINEN, YTT Erikoistutkija Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus Sähköposti: jarmo.makinen@kihu.fi LÄHTEET Mäkinen, J. Taustamuuttujien vaikutusta lajien harrastamiseen on syytä kartoittaa tarkemmin malleilla, jotka mahdollistavat koulutuksen, tulojen ja ammattiryhmien vaikutusten mukaan ottamisen. Aikuiset 66–70 -vuotiaat. KIHUn julkaisusarja, nro 67. Tässä on menetelmällisiä haasteita, sillä tutkittava kirjo on laaja. 2018. Käytetyssä jaottelussa suomalainen liikuntakulttuuri näyttäytyy alueellisesti melko homogeenisenä, mutta muutamissa lajeissa alueellisia erityispiirteitä nousee esille. Mikäli Pohjois-Suomi olisi ollut omana alueenaan, tämä raja olisi todennäköisesti ylitetty maastohiihdossa ja laskettelussa. Suurten lajien ja liikuntamuotojen osalta alueet eivät poikkea merkittävästi toisistaan. Selkeästi enemmän alueella harrastetaan myös aikidoa (18 %), kyykkää/mölkkyä (15 %), koripalloa (14 %) sekä todennäköisesti hirvenhiihdon sisällään pitävää ampumahiihtoa (13 %)
Luonnossa liikkuminen jää kuitenkin liian usein taka-alalle, kun arki painaa päälle. Vesillä liikkuminen kysyi myös yhteistyötaitoa kaverin kanssa. L uontoympäristön ja luonnossa liikkumisen on todettu tukevan lasten ja nuorten hyvinvointia, kasvua ja kehitystä monin tavoin. Lapset kantoivat retkiltä kotiin intoa ja malleja luonnossa liikkumiseen. Jopa ote ruuduista kirposi. Kaverisuhteet ja yhteishenki vahvistuivat. Mitä tapahtui, kun neljä koululuokkaa pääsi kokonaisiksi päiviksi liikkumaan luontoon. Kuva: Minna Jokinen. 2014.) Kun etsitään mahdollisuuksia vahvistaa lasten Luontoliikuntapäivään kuulunut melonta oli uusi liikuntamuoto monille lapsille. Läheisen luontosuhteen rakentuminen lapsena tukee liikunnallista elämäntapaa myös aikuisuudessa. 13 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Teksti: ELINA HASANEN Luonto lisää lasten liikettä – mutta mistä aikaa luonnolle. (Hartig ym. Viime vuosikymmeninä huoli lasten pääsystä luontoon ja luontosuhteen heikkenemisestä on lisääntynyt
Lapset ottivat tämän ilolla vastaan aikuisjohtoisen arjen vastapainoksi. Liikuntataitojen yhteydessä tämä on tärkeää, sillä koettu lahjakkuuden puute ja pärjäämiseen liittyvät huolet estävät usein liikuntaharrastuksiin osallistumista (Hakanen ym. He kysyivät, millainen luonnossa liikkuminen on lapsille mielekästä ja merkityksellistä. Luonto on omaehtoisuuden ja leikkisyyden salliva ja jopa niihin kannustava, tarkoituksenmukaisuutta korostaviin luokkahuoneisiin ja liikuntapaikkoihin verrattuna väljempi tila. Kaverisuhteiden tiivistyminen ja koko luokan yhteishengen vahvistuminen olivat kallisarvoisia viemisiä kouluarkeen. He kokivat raikkaan ulkoilman, rauhan ja kauneuden arjesta erottuviksi. Luonto on myös kontakteja eläimiin ja kasvillisuuteen sekä yhdessäolon paikka, jossa liikuttiin kavereiden ja perheen kanssa. ”Luontoa” ei aineistonkeruussa määritelty. (Itkonen & Kauravaara 2015; Simula 2012, 13-14.) Luonto lisää liikettä -hankkeessa vietiin 10–11-vuotiaita lapsia luontoon haluten tarjota heille tarttumapintaa hyvinvointia lisäävään luonnossa liikkumiseen. Millainen osa luonnossa liikkumisella on lasten elämän kulttuurisissa, sosiaalisissa ja fyysisissä konteksteissa. (Ks. ”Tärkeimmäksi” ulkoiluympäristöksi koetaan kuitenkin vesistöt. Luontoon vetäydytään arjen ympäristöistä ja velvollisuuksista hyvän olon lähteille. Ne sisälsivät paljon ohjausta, mutta aikaa ja tilaa jäi myös omaehtoiselle liikkumiselle ja muulle ajanvietolle. Sitä ei oudoksuttu, vaan he kokivat sen tulleen tarpeeseen.. Lasten kokemukset ja merkityksenannot toivat esiin, millaista arkitodellisuutta ne heijastavat. 2019, 23). Päivät olivat aikuisten raamittamia. Kiinnittyminen luonnossa liikkumiseen, kuten mihin tahansa toimintaan edellyttää sekä subjektiivisia merkityksellisyyden kokemuksia että suotuisia olosuhteita ja rakenteellisia kehyksiä arkitodellisuudessa. Hasanen 2017; Skår ym. Lapsille tärkeä vapauden tuntu syntyi valinnanvapaudesta toiminnan muotojen, tahtien ja tapojen sekä tavoitteiden suhteen. 14 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 suhdetta luonnossa liikkumiseen, on tarpeen tuntea luonnossa liikkumisen tapojen lisäksi myös sen asema lasten elämässä ja arjessa. Luontoon lähdetään yleensä lähelle, yleensä metsään. Pitkiä aikoja ulkona oleminen oli harvinaista lasten elämässä. Lapsille luonto edustaa ensisijassa aistielämyksiä, rauhaa ja elpymistä sekä vapautta ja leikkisyyttä. Sitä ei oudoksuttu, vaan he kokivat sen tulleen tarpeeseen. Yhdessäolon ja yhteisöllisyyden merkitykset nousivat tärkeiksi, kun luokka vietti kokonaisia päiviä toimien yhteistyössä ja välillä kilpaillen. Vapautta ja ulkoilmaa, oppeja ja luokkahenkeä Luontoliikuntapäivät olivat luonnossa oman luokan kanssa vietettyjä koulupäiviä. Luontoliikuntapäivillä uusien liikkumisen muotojen kokeilu ja toimintojen sopiva haasteellisuus toivat lapsille onnistumisen ja itsensä ylittämisen kokemuksia. Aineistosta tuli ilmi, että kaupungissa asuville lapsille ”luonnoksi” saattaa riittää puiden olemassaolo. Simula 2012), paistoi aineistosta. Haastatteluissa tuli esiin myös luontoympäristöön liittyviä pelkoja. Interventio edisti lasten kiinnittymistä luonnossa liikkumiseen tutustuttamalla luonnossa liikkumisen muotoihin ja tarjoamalla omakohtaisia kokemuksia sen vaikutuksista hyvinvointiin. Esimerkiksi eksymistä pelkäävälle kaupunkilaistytölle arjen mieluisa luontoympäristö oli lähellä tuttua urbaania: ihmisiä ja kulkuväyliä. Pitkäaikainen ulkona oleminen oli harvinaista lasten elämässä. Joihinkin aktiviteetteihin sisältynyttä kilpailullisuutta lapset arvostivat vähemmän. Lapset yhdistivät raikkaassa ilmassa oleskelun muun muassa parempaan koulun arjessa jaksamiseen. He kokivat kilpailun vastakkaisena yhteistyölle ja yhteen kuulumiselle. Luonnossa liikkumista katsotaan myös sen hyvinvointivaikutusten eli hyötyjen kautta; se virkistää koulutehtävien lomassa ja kohentaa fyysistä kuntoa. Hankkeen tutkijat halusivat saada lasten äänen esiin. Lapset katsoivat luontoliikuntapäiviä sekä niiden antia vahvasti sosiaalisesta näkökulmasta, mikä heijastaa vertaisryhmien merkitystä tässä iässä. Yli puolet interven tioon osallistuneista lapsista arvioi sen itselleen hyvin tärkeäksi asiaksi ja noin 90 prosenttia hyvin tai melko tärkeäksi asiaksi. 2019; Koski & Hirvensalo 2019). Vapauden tuntu sai liikettä aikaan, ja luonto toimintaympäristönä edisti vapauden tuntua. Päiviin kuuluneet aktiviteetit, toimintatavat ja toiminnan tulokset merkityksellistyivät osin tavallisen kouluarjen vastapainona, osin sitä tukevina asioina. Kilpailu ei siten vastaa kaikkien lasten tarpeita, eikä ole omiaan vahvistamaan suhdetta luonnossa liikkumiseen. 2016.) Luontoliikuntapäivillä koetut aistielämykset olivat lapsille tärkeitä. Havaintoa voi verrata tutkimustuloksiin, joiden mukaan kilpailullisuus koetaan yleisesti liikunnan harrastamisen esteeksi, eikä enää tärkeäksi merkitykseksi (Hakanen ym. Moni vaikutti löytävän luonnossa liikkumisesta uusia itselleen merkityksellisiä asioita. Ajallemme tyypillinen urbaani luontokäsitys, jossa luonto nähdään arjen vastapainona (esim. Rauhaa – myös ruuduista Luonnossa liikkumisella vaikutti olevan melko vankka sija lasten arvomaailmassa. Merkityksellistä oli myös uuden oppiminen. Oppimisen taustalla oli riittävä määrä ohjausta, mutta liiallinen tavoitteellisuus onnistuttiin välttämään ja sen sijaan ruokkimaan kokemusta omien taitojen riittämisestä
Kokemus ajan puutteesta viittaa paitsi koulutehtävien kaltaisiin velvollisuuksiin myös ajankäytön priorisointiin. ELINA HASANEN, LitT Sähköposti: elina.hasanen@gmail.com Artikkeli perustuu tutkimukseen Hasanen, E. Simula, M. Teoksessa H. Luonto lisää liikettä – Mikä innostaa kouluikäistä. Koulun puoleen kääntymiselle on perusteluja. Hartig, T., Mitchell, R., de Vries, S. Nähtäväksi jää esimerkiksi, millaisiin suuntiin ilmastonmuutos ja luonnon kasvava arvo vievät omaehtoisen liikkumisen kulttuureita sekä miten kehittyy ruutujen ja luonnon rinnakkaiselo. Lapsen aika – Kohti kansallista lapsistrategiaa 2040). Harrastukset olivat tärkeitä mutta aikaa vieviä, eikä niiden jälkeen enää lähdetty iltapimeässä ulos. Jyväskylä: LIKES, 135–182. Ruudun ääreen oli helppo jäädä. 15 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Lapset näkivät luontoon lähtemisen myös irtautumisena ruutujen ääreltä. Martin (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Sarja A 228. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. & Vähäsarja, K. Luonnossa liikkuminen oli kovin usein arjessa altavastaaja koetuista merkityksistään ja todetuista vaikutuksistaan huolimatta. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. 2019. Aikuisten hallinnoimien instituutioiden rinnalla elävät lasten ja nuorten todellisuudessa heidän omat kulttuurinsa omine pyrkimyksineen. Tulkintojen jäljillä. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018. Luonnossa liikkumisen määrää koulussa piti liian vähäisenä lähes puolet tutkituista, ja intervention anti etenkin lasten sosiaaliselle hyvinvoinnille koululuokassa oli selvä. Itkonen, H. Mietittävää löytyy liikuntaseurojen harjoituspaikoista. & Salasuo, M. Pohtia voi myös perheiden ajankäyttöön liittyviä arvoja, sillä yhdessä luonnossa vietetyn ajan lisääminen olisi sekä lasten, vanhempien että yhteiskunnan intressien mukaista (ks. Skår, M., Gundersen, V. Liikunnan merkitykset ja esteet. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-698-0. Havainnot käänsivät ajatukset siihen, kuinka aikuiset ohjaavat lasten ajankäyttöä ja millaisiin tiloihin arkea sijoitetaan. 2019. Koski, P. Tämänkin tutkimuksen tulokset korostavat lähellä sijaitsevien viherympäristöjen merkitystä. Tutkimusraportti on luettavissa Metsähallituksen verkkosivuilta: https://julkaisut.metsa.fi/ julkaisut/show/2379 LÄHTEET Hakanen, T., Myllyniemi, S. Ruutuaika jossakin muodossa kuului lähes joka toisen lapsen vapaa-ajan suosikkipuuhien joukkoon. Kuinka ujuttaa luonnossa liikkumista lasten arjen rakenteisiin, tehdä se sekä helpommaksi että arvostetummaksi valinnaksi. Lapsen aika – Kohti kansallista lapsistrategiaa 2040. Tulkintoja liikkumisesta ja liikunnanedistämisestä. & Frumkin, H. Kokko & L. & O’Brien, L. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:4. Kauravaara (toim.) Liikunta kansalaisten elämänkulussa. Huomattava osa lapsista (kyselyittäin noin 30–50 %) kertoi liikkuvansa luonnossa kuitenkin melko harvoin. Aikaa luonnolle Suurin osa lapsista piti luonnossa liikkumista mieluisana arjen tekemisenä. Helsinki: Opetusja kulttuuriministeriö, 67–74. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Children’s Geographies 14 (5), 527–540. 2016. Itkonen & K. 2017. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 296. Lasten selityksissä korostuivat ajan puute sekä muun tekemisen määrä. Teknologian käyttö luonnossa liikuttaessa ei aineistossa tullut esiin, vaan ruudut ja luonto nähtiin erillisinä ja vastakkaisina tiloina. Annual Review of Public Health 35, 207–228. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. How to engage children with nature: Why not just let them play. Oikeus liikkua. 2014. Siitä puhuttiin myös kielteiseen sävyyn joutavana oleiluna, joka oli hyvä keskeyttää virkistävään ulkoiluun. Studies in Sport, Physical Education and Health 261. 2015. 2019. Julkaisussa S. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. & Hirvensalo, M. Luonnossa liikkuminen oli kovin usein arjessa altavastaaja koetuista merkityksistään ja todetuista vaikutuksistaan huolimatta.. Ajanvietto ruutujen äärellä näyttäytyi lapsille tärkeänä asiana sekä helppona valintana. 2012. Hasanen, E. & Kauravaara, K. Nature and Health. Luonnossa liikkumisen kulttuuriset representaatiot – Diskurssianalyysi suomalaisten luonnossa liikkumista käsittelevistä haastatteluista. Helsinki: Opetusja kulttuuriministeriö / Valtion liikuntaneuvosto / Valtion nuorisoneuvosto / Nuorisotutkimusverkosto. Studies in Sport, Physical Education and Health 182. ”Me ollaan koko ajan liikkeessä” Tutkimus nuorten omaehtoisen liikkumisen muodoista ja merkityksistä tilan kehyksissä
Tarkoitusta varten suunniteltiin luontoliikuntainterventio. Niissä kuvataan, millaiset toiminnan elementit olivat lapsille mielekkäitä ja hyviä juuri luonnossa liikuttaessa, myös liikunnallisen elämäntavan tukemisen kannalta. Intervention taustalla olivat itsemääräämisteoria (Deci & Ryan 2008) ja muutosvalmiuden (Prochaska & DiClemente 1983) tukeminen; tutkimuksessa viitekehystä laajennettiin ympäröiviin rakenteisiin. L uonto lisää liikettä -hanke tavoitteli lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä lisäämällä luonnossa liikkumista. Toiminta sisälsi luonnossa liikkumista, luontotietoutta, taidetta ja kulttuurihistoriaa. 16 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Luonto lisää liikettä -hankkeen interventiot tutkimuskohteena Tutkija Elina Hasanen kenttätyön parissa. Kyselyaineiston määrällinen analyysi muodosti perustan, jolle tuotiin haastatteluaineiston laadullinen sisällönanalyysi. Luonnosta vieraantumista pohtiville tulokset osoittavat, mitä tällaisella interventiolla saavutetaan. Luokkien oppilaiden (yhteensä 81 lasta) asuinalueet vaihtelivat kaupungin keskustasta pienen kunnan taajamaan ja haja-asutusalueeseen. Tutkimuskohteeksi rajattiin lasten kokemukset luontoliikuntapäivistä ja suhde luonnossa liikkumiseen. Ku va : M A R I LU U D Kuva: MINNA JOKINEN. Itsensä tutkija sai jo melko hyvin vakuutettua. Luonto lisää liikettä -hankkeen toteutti Metsähallituksen Luontopalvelut kumppaneineen vuosina 2017–2019. Tutkimus voi antaa myös vanhemmille ja valmentajille hyviä syitä ohjata lapset metsään. Ohjelmarungon suunnitteli hankehenkilöstö, ja yksityiskohtien suunnittelusta sekä ohjauksesta vastasivat paikalliset luontoja eräopasyrittäjät ja -opiskelijat. Interventio toimii hyvin vastaavien pohjana. Tieto luontoon lähtemisen taustoista, esteistä ja koetuista vaikutuksista antaa eväitä liikunnan edistämiseen. Tavallista arkea tarkasteltiin myös, ja tuloksista voikin lukea yleisesti luonnon virkistyskäyttöön liittyviä lasten tarpeita ja mieltymyksiä. Toimenpiteisiin kuului luonnossa liikkumisen toimintamallien ja hyvinvointivaikutusten arviointimenetelmien kehittäminen. Yksi luokista oli keskimääräistä monikulttuurisempi joukko. Interventioon valitut neljännet luokat tulivat Helsingistä (1), Tampereelta (1) ja Tammelasta (2). Sananen sovellettavuudesta: tarjolla eväitä lasten luontoliikunnan edistämiseen T utkimus kohdistui pääasiassa lasten kokemuksiin leirikoulumaisista luontoliikuntapäivistä. Luokat osallistuivat omina ryhminään kolmeen luontoliikuntapäivään tai -päiviin, jotka toteutettiin Forssan seutukunnan luontokohteissa keväällä, syksyllä ja talvella. Aineistona olivat lapsille tehdyt lomakekyselyt jokaisen luontoliikuntapäivän jälkeen (n = 75, 77 ja 63) sekä syventävät teemahaastattelut (11 lasta 2 luokalta). Lasten liikuntaharrastuneisuus oli lähellä kansallisen LIITU-tutkimuksen keskiarvoja. Rahoittajia ja yhteistyökumppaneita olivat Euroopan aluekehitysrahasto, Uudenmaan liitto, Hämeen liitto ja Eerikkilä Sport & Outdoor Resort sekä Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnat. Siksi tulokset ovat käyttökelpoisia opettajille, luontoja eräoppaille ja muille kouluikäisten luontoliikuntaa ja -toimintaa suunnitteleville ja järjestäville. Liikkumismuotojen kirjo ulottui tavanomaisesta patikoinnista erikoisempiin resiinaretkeen ja SUP-lautailuun
Vanhat konstit on koeteltu ja teholtaan rajallisiksi huomattu. Ku va : M A R I LU U D. Antti Rinteen hallituksen aikeena on ottaa ulkoilu ja luontoliikunta yhdeksi liikkumisen lisäämiskeinoksi. Teksti: JOUKO KOKKONEN Ulkoilun ei pitäisi olla ilmaa liikkumisen edistämisessä Ulkoilun ja luontoliikunnan kortteja ei ole katsottu kunnolla liikkumisen edistamisessä. Olisi jo aika
Ulkoilmassa liikkumista on mahdollista lisätä fyysiseen aktivisuuteen houkuttelevilla ja siihen suuntaavilla ratkaisuilla. Ulkoilun ja luontoliikunnan laaja-alaisuus havainnollistuu niitä koskevan lainsäädännön tarkastelussa. Ministeriöiden merkitystä valottaa Saku Rikalan artikkeli sivuilla 20–25. Suomalaiset ulkoilevat erityisesti kevyen liikenteen väylillä, ulkoilureiteillä, hiihtoladuilla, kuntoreiteillä, luontopoluilla ja puistoissa. Hyviin palveluihin tukeutuvien lyhyiden vaellusten suosio kasvaa. Kustannustehokkain tapa edistää väestön liikkumista on lisätä ulkoilumahdollisuuksia rakennetussa ympäristössä. Kunnille ja järjestötoimijoille hajanaisuus tuottaa enemmän vaivaa. Sen voisi olettaa säätelevän laajasti ulkoilua. Ulkoilijat eivät useinkaan miellä harrastavansa liikuntaa, mutta saavat iloa liikkumisestaan – ja samalla terveyshyötyjä. Aikaisempien hallitusten ohjelmassa käsitettä ei löydy, joten ulostulo on historiallinen. Ylipäätään lähtökohdat kehittää ulkoilua ja luontoliikuntaa kansalaisia entistä enemmän houkutteleviksi ovat parantuneet 2010-luvulla. Avainasemassa ovat vapaamuotoisen liikunnan ja ulkoilun mahdollistavat alueet. Askeettisen samoilun ja luonnossa tapahtuvan hyötyliikunnan rinnalla ovat vahvistuneet muut virkistyskäytön muodot. Suomessa on ehkä taivuttava päällystämään lähivirkistysalueiden metsäpolkuja, vaikka keskieurooppalaisille asvalttipoluille onkin aiemmin naureskeltu. Vuonna 1973 voimaantullut laki on kuitenkin U lkoilu sisältyy 6.6.2019 nimitetyn Rinteen hallituksen ohjelmaan. Tärkein on maankäytön suunnittelusta ja kaavoituksesta sekä suojelualueista vastaavan ympäristöministeriön rooli. Ulkoilussa ja luontoliikunnassa ovat korostumassa ääripäät yhtä lailla kuin liikunnassa. Hankaluuksia aiheuttaa ilmastonmuutos. Rinteen ohjelmassa todetaan seuraavasti: ”Lisätään ja perusparannetaan lähiliikuntapaikkoja ja ulkoilureitistöjä. Kaupunkiympäristöissä tarvitaan erityisesti kaikenikäisille soveltuvia ulkoilumahdollisuuksia, kuten viheralueita, ulkoilureittejä, luontoja kuntopolkuja, leikkija kuntoilupaikkoja, rollaattorireittejä, ja skeittipaikkoja. Hiihtoreittien rinnalle tarvitaan erillisiä maastokävelyja pyöräilyreittejä myös talvella. Maastossa juostaan, kiipeillään ja pyöräillään entistä enemmän. 18 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Väestön keskittyminen aluekeskuksiin ja erityisesti Etelä-Suomeen vaikuttaa liikkumisen edellytyksiin. Kestävän kehityksen näkökulmasta kannattaa edistää sekä ulkoilua että liikkumista lähiluonnossa. Päällystetty väylä helpottaa etenkin liikuntarajoitteisten liikkumista ja saattaa houkutella vähemmän liikkuvia ulkoilemaan. Jäisillä kaduilla on vaikea liikkua turvallisesti, eivätkä todennäköisesti lisääntyvät tuuliset ja sateiset säät houkuta lähtemään ulos. Sen rinnalla tavallinen metsä säilyttää asemansa luontoliikunnassa. Vetoaminen suotuisiin terveysvaikutuksiin on tarpeen päätöksentekijöiden vakuuttamiseksi, mutta osalle ihmisistä se tuo ulkoiluunkin lääkkeen maun. Toisaalta liikuntaan houkuttelevia lähiluontokohteita tarvitaan lisää. Ulkoilu ja suhde luontoon muuttuvat Käsitykset ulkoilusta ja luontoliikunnasta ovat murroksessa. Molempia alueita koskevia säädöksiä sisältyy lukuisiin lakeihin. Kaupungistuneessa Suomessa luonnontilainen metsä ei ole enää välttämättä tuttu paikka likikään kaikille kansalaisille. Luonnossa liikkumisen muodot ovat muuttuneet moninaisemmiksi. Lisätään lasten, iäkkäiden ja erityisryhmien liikkumisen kannalta keskeisiä arjen lähiympäristöjä, kuten puistoja ja viheralueita. Tietoisuus niiden merkityksestä liikkumisen kokonaismäärän kannalta on vahvistunut. Viikkokausien vaellukset erämaassa eivät liikuttele suuria joukkoja. Päättäjille ja viranhaltijoille suunnattu puhe kannattaa kuitenkin pitää erillään ulkoilijoille tarkoitetusta. Liikkuminen luonnossa ei vaadi järeää erillistä rakentamista. Ulkoilun ja luontoliikunnan lisäämistä puoltavat edullisuus, helppous ja rentous (Luonnon virkistyskäyttö 2010, /www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp212.pdf). Rollaattorikin kulkee kovalla pinnalla paremmin kuin soralla. Kansalaisille sirpaleisuudella ei ole välttämättä suurta merkitystä. Erilaisten käyttäjien toiveiden yhteensovittaminen korostuu tulevaisuudessa. Niihin liittyviä asioita hoidetaan opetusja kulttuuri-, maaja metsätaloustyöja elinkeino-, liikenneja viestintä, sosiaalija terveysja ympäristöministeriöiden tonteilla. Askeettisen samoilun ja luonnossa tapahtuvan hyötyliikunnan rinnalla ovat vahvistuneet muut virkistyskäytön muodot.. Päivän pyrähdyksen jälkeen saunotaan, syödään hyvin ja nukutaan puhtaiden lakanoiden välissä. Luodaan kansallinen virkistyskäyttöstrategia.” Kirjaus avaa mahdollisuuden vahvistaa ulkoilun ja luontoliikunnan asemaa valtionhallinnossa. Heiveröinen hallinto Ulkoilun ja luontoliikunnan asema valtionhallinnossa on heiveröinen ja monen ministeriön hallinnonalalle jakautunut. Ulkoilulaki ei nimestään huolimatta ole niistä likikään tärkein. Ulkoilua on mahdollista lisätä parantamalla lähivirkistyspaikkojen saavutettavuutta ja esteettömyyttä. He ulkoilevat ja kulkevat luonnossa omia polkujaan. Ulkoilu kohdentuu entistä enemmän lähivirkistykseen ja luontomatkailuun. Ulkoilukerroista kaksi kolmannesta suuntautuu alueelle, jolla on metsäistä luontoa. Ylipäätään kaupunkiluonnon merkitys kasvaa
Ministeriöt sopivat yhteisestä ulkoilun ja luontoliikunnan edistämisja kehittämisvisiosta. Ulkoilun ja luonnon virkistyskäyttöä edistävää koordinaatiota ja yhteistyötä parannetaan eri ministeriöiden välillä. Avotulenteko vaatii maanomistajan luvan. Valtio laatii yhdessä ulkoilun ja luonnon virkistyskäytön toimijoiden kanssa pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja -suunnat kokoavan strategian. 1. Maastossa ja yksityisteillä saa liikkua jalan, hiihtäen, pyöräillen ja ratsastaen. 19 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 ylimalkainen, eikä vastaa ulkoilun kehittämistarpeita. Maksuttomien luontoliikuntapaikkojen käsitetään usein kuuluvan jokamiehenoikeuksien piiriin. 2. Marjojen ja sienten keruu sekä onginta ja pilkkiminen ovat yleensä sallittuja. Laissa tai hallituksen esityksessä ei kuitenkaan anneta ohjeita tai määreitä kuvaamaan sitä, mikä on riittävää. Laki metsähallituksesta määrittelee luonnon virkistyskäyttöön liittyvien luontoja retkeilypalvelujen tuottamisen sekä kulttuuriomaisuuden vaalimisen kuuluvan Metsähallituksen tehtäviin. Pohjan tähän tarjoaa VILMATja VIRKEI-raportit. Sen sijaan sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai oksia ei ole lupa ottaa. Seuraavat suositukset valtionhallinnolle sisältyvät Ulkoilu ja luontoliikunta – monen ministeriön tontilla -raporttiin. Oikeudet koskevat kaikki Suomessa asuvia ja oleskelevia. Tämä tukisi erityisesti pienten kuntien edellytyksiä tarjota ulkoiluja luontoliikuntapalveluja.. 3. Se hallinnoi ja hoitaa lain nojalla kaikkia luonnonsuojeluun ja retkeilyyn varattuja valtion omistamia alueita. Leirintäaluesäädösten osalta laki on uudistettu vuonna 1995. Valtio tekee pitkän aikavälin suunnitelman Metsähallituksen Luontopalvelujen retkeilyrakenteiden korjausvelan kuromiseksi kiinni. Onkiminen ja pilkkiminen on pääosin sallittua joitakin rajoitusalueita lukuun ottamatta. 4. OKM ryhtyy rahoittamaan tehostetusti pienten luontoliikuntareittien kunnostamista ja perustamista samaan tapaan kuin lähiliikuntapaikkojen osalta on tehty. Jokamiehenoikeudet eivät ole voimassa esimerkiksi pihapiirissä, viljelysmailla, luonnonsuojelualueilla, puolustusvoimien hallinnassa olevilla alueilla ja rajavyöhykkeellä. 5. JOUKO KOKKONEN Artikkeli perustuu kirjoittajan toimittamaan, kesäkuussa julkaistuun raporttiin Ulkoilu ja luontoliikunta – monen ministeriön tontilla (LTS:n tutkimuksia & selvityksiä 15). Maastoon saa myös tilapäisesti leiriytyä. Maankäyttöja rakennuslain kokonaisuudistuksessa turvataan asukkaille lähimetsien, virkistysalueiden ja rantojen käyttömahdollisuudet. Julkaisu on luettavissa LTS:n verkkosivuilla. Kyse ei ole jokamiehenoikeudesta vaan siitä, että yhteiskunta on päättänyt antaa reitit ja palvelut kaikkien käyttöön maksutta. Hyväksyessään ulkolain vuonna 1973 eduskunta piti tärkeänä, että ”ikimuistoisista ajoista alkaen kuuluneet maan ja veden yleiskäyttöoikeudet, jokamiehenoikeudet, säilyvät siinä muodossa, jollaisiksi ne olivat muotoutuneet” turvataan. Ne palvelevat myös matkailutoimintaa. Maankäyttöja rakennuslain perusteella maankäytön suunnittelussa on varattava riittävästi maata virkistysalueita ja ulkoilureittejä varten. Metsähallituksen on toiminnassaan otettava huomioon luonnon virkistyskäytön vaatimukset. Luonnonsuojelulaki sallii kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa alueen perustustarkoitusta vaarantamattoman opastustoiminnan, retkeilyn ja alueeseen tutustumisen, joita palveleva rakentaminen on sallittua. Ulkoilulaki säätelee ulkoilureittien ja valtion retkeilyalueiden perustamista sekä leirintäalueita. Luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja saa poimia jokamiehenoikeuden nojalla. Miten valtionhallinto voisi edistää ulkoilua ja luontoliikuntaa Eri ministeriöt voivat toimillaan tukea kansalaisten ulkoilua ja liikuntaa, vaikka liikkuminen lähtee viime kädessä yksilöstä itsestään. Jokamiehenoikeudet luonnossa liikkumisen peruskallio Jokamiehenoikeudet antavat Suomessa laajat mahdollisuudet ulkoilla ja liikkua luonnossa kenen tahansa omistamalla maalla ja myös vesistöjä pitkin, ellei oikeutta ole lainsäädännössä tai muutoin rajoitettu. Lakiin sisällytetään viher alueiden riittävyyden, laadun ja saavutettavuuden kriteerit. Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan yhteiskuntasuunnittelun, rakentamisen ja maankäytön järjestämistä siten, että ”mahdollisuudet jokamiehenoikeudella tapahtuvaan luonnon virkistyskäyttöön säilytetään ja taataan”. Jokamiehenoikeudet pohjautuvat sekä tapaoikeuteen että eri lakeihin sisältyvään tarkentavaan lainsäädäntöön. Maankäyttöja rakennuslain mukaan kuntien tehtävänä on järjestää ja varata riittävästi virkistys-alueita kaikilla kaavatasoilla
Liikenneja viestintäministeriöllä on merkittävä rooli kävelyn ja pyöräilyn edistäjänä ja olosuhteiden kehittäjänä.. Ympäristöministeriölle kuuluvat maankäytön suunnittelu, kaavoituksen ohjaus ja liikennejärjestelmien ja liikkumisen kehittäminen tukevat arkiliikunnan mahdollisuuksia. 20 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Teksti: SAKU RIKALA Yksi valtio, monta näkökulmaa liikkumiseen Kuva: ANTERO AALTONEN Esimerkki eri hallinnonalojen toiminnan risteämisestä
Poikkihallinnollisuuden tarvetta korostaa myös nykyisen liikuntapolitiikan keskeinen kohderyhmä eli terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvat, joiden aktivointi on haastavaa. Moni seikka korostaa poikkihallinnollisuuden tärkeyttä liikunnassa. (opetusja kulttuuriministeriö 2017, Pyykkönen 2019). (Pyykkönen 2019) Väestö liikkuu tai on liikkumatta suurelta osin liikuntajärjestelmästä riippumatta. Parasta liikkumispolitiikkaa on vaikuttaa vähäisen liikkumisen perussyihin kuten köyhyyteen, matalaan koulututustasoon ja työttömyyteen. Etenkin erityistä tukea tarvitsevilla väestöryhmillä, kuten liikkumisja toimintaesteisillä, liikkuminen riippuu monesti eri hallinnonalojen toimista, kuten kuljetuspalveluista, apuvälineistä ja avustajista, esteettömistä olosuhteista ja itselle soveltuvasta liikuntatarjonnasta. Parasta liikkumispolitiikkaa on ensinnäkin vaikuttaa vähäisen liikkumisen perussyihin, kuten köyhyyteen, matalaan koulutustasoon ja työttömyyteen. Hallinnonalat toimivat erillään ja omissa siiloissaan. ihmisiä. Samalla liikunnan edistämiskysymykset ovat laajentuneet kaikille hallinnonaloille. sosiaalija terveys-, koulutus-, ympäristöja liikennepolitiikkaa. Parhaan ympäristön vähän liikkuvien aktivointiin tarjoavat heille merkitykselliset liikunta-alan ulkopuoliset toimijat, kuten kansanterveysja eläkeläisjärjestöt ja muut yhteisöt sekä kaveriporukat ja perheet. Liikuntasektori on nostanut esille vähäisen liikkumisen ja toisaalta laadukkaiden liikuntapalveluiden terveystaloudelliset vaikutukset, sosiaalija terveydenhuoltomenoihin, työkykyyn tai sairauspoissaoloihin. Esimerkiksi digitalisaatio pääosin passivoi. Silti hallinto voi myös heikentää mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa. Liikuntasektori ei tee tässä poikkeusta. Ihmisten arki kuluu suurelta osin eri hallinnonalojen piirissä ja liikuntahallinnon ulottumattomissa, kuten päivähoidoissa, kouluissa, työpaikoilla tai näiden välisillä matkoilla. Liikkumisen ja liikunnan poikkihallinnollinen edistäminen vaatii eri hallinnonalojen intressien ymmärtämistä ja tukemista. Jos tätä kehitystä halutaan edes jarruttaa, tarvitaan laaja-alaisia ja yhtenäisiä yhteiskunnan toimia. (OKM 2017) Väestön fyysisen aktiivisuuden väheneminen on myös yhteiskunnallisena ongelmana niin merkittävä ja haastava, ettei siihen pystytä puuttumaan pelkästään liikuntahallinnon toimin. 21 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Kukaan valtionhallinnossa ei vastusta liikkumista tai liikuntaa. Kaikilla hallinnonaloilla on kosketuspinta arkiliikkumisen ja terveyttä edistävään liikuntaan, osalla kilpaja huippu-urheiluun. (Pyykkönen 2019) Tähän kokonaisuuteen vaikuttaminen edellyttää laaja-alaista hallinnonrajat ylittävää moniammatillista yhteistyötä. Väestön vähäinen fyysinen aktiivisuus on moniulotteinen ja merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö, joka ei noudata hallinnonalarajoja. Parin viimeisen vuosikymmenen aikana liikunnan edistäminen on laajentunut kattamaan perinteisen liikunnan lisäksi arjen fyysisen aktiivisuuden. (Rikala 2018) Niin fyysisen aktiivisuuden edistämisessä osana ihmisten arkipäivää kuin liikuntaan kannustamisessa tarvitaan mm. Tärkeää on myös vaikuttaa koko väestön liikkumisen ja liikunnan kannalta keskeisiin tekijöihin, kuten yhdyskuntasuunnitteluun ja liikennejärjestelyihin sekä sosiaalija terveyspalveluihin. (Kokkonen 2013) Vuosien varrella liikuntasektori on itse pitänyt ja tarjonnut liikuntaa ratkaisuna hyvinkin laajoihin yhteiskuntapoliittisiin ongelmiin. H allinnonrajat ylittävän yhteistyön ja poikkihallinnollisuutta on esitetty lisättäväksi viime vuosikymmeninä käytännössä kaikissa julkisen hallinnon kehittämissuosituksissa. Väestö myös liikkuu suurelta osin liikuntahallinnon ulottumattomissa ja muiden hallinnonalojen piirissä, kuten omatoimisesti tai kaveriporukassa muualla kuin varsinaisella liikuntapaikalla. Suomalainen valtionhallinto on hajautunutta. Sen tarve nousi esiin jo 1980-luvulla, jolloin Lääkintöhallitus nosti esille tavoitteen edistää kansalaisten fyysistä aktiivisuutta. (OKM 2017) Nykyisin vain pieni osa väestöstä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. (Rantala 2014) Liikunnan yhteiskunnallisissa perusteluissa keskiössä ovat olleet kuitenkin pitkään terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Lisäksi tarvitaan toimia niin hallinnonalojen sisällä kuin niiden välillä. Vähäisellä liikkumisella laajat yhteiskunnalliset vaikutukset Liikkumisen ja liikunnan poikkihallinnollisella edistämisellä on jo suhteellisen pitkä historia
Väestön heikko fyysinen toimintakyky huonontunut esimerkiksi jo sotilaallisen maanpuolustuksen suoritusvalmiutta (sisäministeriö 2019). Ministeriöt voivat edistää omia tavoitteittaan jokaisessa kohtaa ”liikuntajanaa”. Näiden tavoitteiden edistämisessä ei ole olennaista, onko kyse arkiliikkumisesta, liikunnasta vai huippuurheilusta. Yhteistyö ei voi perustua vain liikuntasektorin agendaan. Jatkossa eri hallinnonalojen tulisi arvioida ja ymmärtää toimiensa vaikutukset väestön liikkumisen ja fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta. Osalla on lisäksi yhtymäkohtia kilpaja huippuurheiluun. Liikkumisen ja liikunnan poikkihallinnollinen edistäminen vaatii liikuntahallinnolta eri hallinnonalojen intressien ymmärtämistä ja tukemista. Vähäisen liikkumisen vaikutusten leviäminen yhä laajemmin eri yhteiskunnan sektoreille luo entistä parempia edellytyksiä liikkumisen ja liikunnan poikkihallinnolliselle edistämiselle. (Pyykkönen 2017). Esimerkiksi OKM:n muille osastoille kuin liikunnan vastuualueelle liikunnalla on ”vain” välinearvo esimerkiksi kasvatuksen, oppimisen ja osallisuuden tukemisessa. Tällöin liikuntapolitiikka on esimerkiksi terveys-, koulutusja liikennepolitiikan apupolitiikkaa. 22 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Liian vähäisellä liikkumisella ja toisaalta laadukkailla liikuntapalveluilla näyttää kuitenkin olevan nykyisin yhä laaja-alaisempia vaikutuksia yhteiskunnan eri sektoreille. Liikuntasektoria on syytetty siitä, että se on tukenut. Esille nousevat esimerkiksi väestön luontosuhteen edistäminen (luontoympäristön osasto, ympäristöministeriö), maaseudun elinvoimaisuus (maaja metsätalousministeriö), kestävän liikkumisen edistäminen (liikenneja viestintäministeriö) tai työllisyyden edistäminen (työja elinkeinoministeriö). Kun valtaosa väestöstä arvostaa edelleen liikkumista ja liikuntaa, voi liikuntapolitiikka olla monessa kohdin hyvää ja jopa haluttua apupolitiikkaa. Joidenkin hallinnonalojen omat tavoitteet läpileikkaavat kaiken liikunnan ja urheilun, kuten ”yhdenvertaisuus” (oikeusministeriö) tai ”taloudellisen kasvun edistäminen” (työja elinkeinoministeriö). Liikunnalla on itseisarvo vain opetusja kulttuuriministeriön (OKM) liikunnan vastuualueelle. Mikä on liikkumisen arvo eri hallinnonaloilla. Laadukkaat liikuntapalvelut voivat ylläpitää esimerkiksi maaseudun elinvoimaisuutta. Esimerkiksi kouluverkon harventaminen tuo julkiselle taloudelle säästöjä, mutta vähentää lasten mahdollisuuksia liikkua itsenäisesti kävellen ja pyörällä. Yksilölle fyysisesti passiivinen elämä voi olla yhdentekevä asia tai jopa tavoite, mutta julkiselle hallinnolle se ei voi olla sitä. Muille ministeriöille liikunnalla on välinearvoa omien tavoitteidensa toteuttamisessa. Digitalisaatio luo mahdollisuuksia uudenlaisille palveluille sekä liikkumiselle ja liikunnalle, mutta myös vähentää väestön liikkumisen tarvetta. (kuva 1) Eri hallinnonaloilla on myös toimia, jotka vähentävät väestön mahdollisuuksia liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Liikuntasektorin olisi hyvä kartoittaa eri hallinnonalojen liikkumista ja liikuntaa vähentävät toimet. KUVA: Valtionhallinnon ulottuvuudet liikkumisen, liikunnan ja urheilun kentällä Saku Rikalan mukaan. Arkija terveysliikunta liikuttavat hallinnonaloja Jokaisella hallinnonalalla ja ministeriöllä on kosketuspinta arkiliikkumiseen ja terveyttä edistävään liikuntaan. Valtaosalla hallinnonaloista intressi ja päätoimiala liikunnassa liittyy kuitenkin arkiliikunnan ja terveysliikunnan edistämiseen
Valtionhallinnon toimia arvioitaessa on tärkeää ymmärtää, että se luo ensisijaisesti edellytyksiä ja mahdollisuuksia liikkumiselle ja liikunnalle. 23 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 heikosti muiden hallinnonalojen hyviä tavoitteita vaikka ne tuottaisivat sivutuotteina liikunnallisuutta (Pyykkönen 2019). Liikuntaa hyvinvointivaltiossa. ”Tohtori Porkkana” puolustaa tieteellistä asiantuntemusta (Mikael Fogelholmin haastattelu). Vielä vähäisemmältä yhteistyö liikkumisen ja liikunnan edistämiseksi näyttäytyy muiden hallinnonalojen sisällä. Pyykkönen T. (2019) Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä – selvityksen taustamateriaali. (2017). (2019). (2019). Suomen Urheilumuseon tutkimuksia 2. Liikkumisen ja liikunnan poikkihallinnollinen edistäminen vaatii paljon toimia ja koordinaatiota hallinnonalojen välillä, mutta myös niiden sisällä. Liikkumisen ja liikunnan edistäminen on suhteellisen niukkaa OKM:n eri osastojen (varhaiskasvatus, yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, liikunta, kulttuuri ja nuoriso) välillä. Maailman istuvin urheilukansa – ihmettelyjä liikuntapolitiikan labyrinteissa. Rikala S. (2013). Sisäministeriö. Liikkumisen ja liikunnan edistämiseksi tehdään yhteistyötä esimerkiksi OKM:n liikunnan vastuualueen, STM:n ja YM:n välillä, mutta hallinnonalojen sisäinen yhteistyö eri osastojen välillä on vähäistä. Helsinki: Suomen urheilumuseosäätiö. Liikunta & Tiede 4/2017. Valtion toimien ja lopputuloksen yhteydestä ei voida aina tehdä suoria johtopäätöksiä, mutta edellytyksien ja mahdollisuuksien luomista voidaan ja on syytä mitata. Edelleen löytyy myös paljon tietoaukkoja liikkumiseen ja liikuntaan liittyen eikä kaikilta kohdin pystytä arvioimaan, miten eri osa-alueilla on edistytty valtionhallinnon osalta. ”kestävä liikkuminen” ja ”aktiiviset kulkumuodot/kulkutavat”, kun sosiaalija terveysministeriölle sopivat ”fyysinen aktiivisuus” sekä ”terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta”. Helsinki 2019. Pyykkönen T. Jyväskylä 2014. Valtion roolin ja ohjauskeinojen selkeyttäminen suomalaisessa liikuntaja urheilukulttuurissa. Tämän ”sisäisen poikkihallinnollisuuden” vähäisyys näkyy liikunnan kotipesästä lähtien. Eri hallinnonalojen rahoittamat tutkimukset ja tutkimuslaitokset tuottavat paljon tietoa siitä, miten eri liikkumisen ja liikunnan edistämisen osa-alueilla on edistetty. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Liikunnan asemointi ja argumentointi suomalaisessa liikuntapolitiikassa vuosia 1909–2013. Osa muiden hallinnonalojen liikuntaan liittyvistä tavoitteista on liikuntahallinnolle läheisempiä ja osa vieraampia. Eri käsitteillä voidaan kuitenkin puhua samasta asiasta ja molemmille hallinnonaloille tärkeästä asiasta, kuten kävelystä ja pyöräilystä sekä niiden edistämisestä. Rantala M. (2017). Kansallinen riskiarvio. On millä mitata Eri hallinnonalojen liikkumista ja liikuntaa edistävien toimenpiteiden seurantaan ja arviointiin on olemassa erilaisia mittareita. Sata vuotta toistoa. (2014). Tietoa on karttunut esimerkiksi eri väestöryhmien liikkumisesta ja liikunnan määrästä, väestön toimintaja työkyvystä, ulkoilun ja luontoliikunnan mahdollisuuksista, kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä sekä liikunnan yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta. Esimerkiksi liikenneja viestintäministeriön sanastoon kuuluvat mm. Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi nro 30. Helsinki 2017. Kokonaisuudessaan on vaikea nähdä, että liikuntahallinto olisi muita hallinnonaloja heikompi itselle vieraiden tavoitteiden edistämisessä. Liikkumisen ja liikunnan edistäminen vaatii liikuntahallinnolta erilaisten intressien ymmärtämistä. Myös hallinnonalojen sisällä on liikkumisen ja liikunnan edistämiseksi erilaisia intressejä, jotka tulee tunnistaa yhteisen nimittäjän löytämiseksi. Yhteistyö ei voi perustua liikuntasektorin agendaan.. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 287. Suomalaisen liikuntakulttuurin lähihistoria. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2018:4. Helsinki 2019. Sisäministeriön julkaisuja 2019:5. Oli kyseessä liikuntahallinto tai muu hallinnonala, toteutuksesta vastaavat yleensä valtionhallinnon ulkopuoliset varsin itsenäiset toimijat, kuten kunnat ja järjestöt. Eri hallinnonalojen intressien lisäksi tulee ymmärtää, mitkä liikkumiseen ja liikuntaan liittyvät käsitteet sopivat kunkin hallinnonalan omaan sanastoon. Opetusja kulttuuriministeriö. SAKU RIKALA, HTM Suunnittelija Valtion liikuntaneuvosto Sähköposti: saku.rikala@minedu.fi LÄHTEET Kokkonen J. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:40
V altion keskushallinto muodostuu 12 ministeriöstä sekä niiden alaisista virastoista, laitoksista ja muista toimijoista. Oikeusministeriö (OM) luo omilla toimillaan perustaa ja mahdollisuuksia osallistavalle, demokraattiselle, yhdenvertaiselle ja tasa-arvoiselle liikuntaja urheilukulttuurille. OKM edistää liikkumista ja liikuntaa myös osana varhaiskasvatusta, yleissivistävää, ammatillista ja korkea-asteen koulutusta (liikuntakasvatus, liikunnanopetus, opiskelijaliikunta) sekä tutkimusta, nuorisotyötä (liikunnallinen nuorisotyö), kulttuurialaa (esim. Sille kuuluvat myös yhteiskunnallisesti merkittävien urheilutapahtumien televisiointiin liittyvät asiat. Tuloskorttien perusteella kaikilla hallinnonaloilla on merkitystä väestön liikuttajina. SM:n ohjaama rahapelijärjestelmä sekä rahankeräystoiminnan sääntely ovat keskeisiä liikunnan ja urheilun rahoituksen ja varainhankinnan näkökulmasta. Tuloskortit lisäävät ymmärrystä ja tietoa eri hallinnonalojen toimista ja intresseistä liikkumisen ja liikunnan edistämisessä. sirkus, tanssi ja parkour) sekä kirjastotoimea (liikuntaja urheilutiedon välittäminen). 24 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Ministeriöt liikuttajina minen ulottuu varusmiesten liikuntakoulutuksesta ja väestön liikunnan edistämisestä kilpaja huippu-urheilun edistämiseen asti. Sen vastuualueeseen kuuluvat liikuntaja urheilutapahtumien turvallisuus sekä ampumaurheilun ja metsästyksen turvallisuus. Puolustusvoimat tekee myös liikuntaan liittyvää koulutustyötä, tutkimusta ja tuottaa tietoa väestön kuntotasosta. Luonnonvara-, kiinteistö-ja paikkatiedot luovat edellytyksiä monenlaiselle aktiiviselle liikkumiselle, liikunnalle ja urheilulle. Sisäministeriö (SM) luo toimillaan ihmisille osaltaan turvalliset olosuhteet liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Tehtäväkenttänä ovat liikuntatoiminta, liikunnan kansalaistoimintaa, liikuntapaikkarakentaminen, liikunnan koulutuskeskukset, liikuntatieteellinen tutkimus ja tutkimusyhteisöt, huippu-urheilu, liikunnallinen elämäntapa, liikunnan yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä kansainvälinen toiminta. VLN on valmistellut yhteistyössä ministeriöiden kanssa kullekin omat liikunnan ja liikkumisen tuloskortit. parantamalla infraa ja sen kunnossapitoa, tuottamalla ja jakamalla tietoa, vaikuttamalla asenteisiin ja tottumuksiin, kehittämällä lainsäädäntöä, parantamalla maankäytön suunnittelua. LVM kehittää joukkoliikennettä, jolla on yhteys kävelyn ja pyöräilyn määrään. Maaja metsätalousministeriön (MMM) toimet luovat puitteita liikunnan harras¬tamiseen erityisesti luonnossa ja maaseudulla. Suora kytkös liikunnan edistämiseen OM:lla on vankien liikunnan edistämisessä. Valtioneuvoston kanslia (VNK) hallinnoi useita poikkihallinnollisia hankkeita ja toimielimiä sekä rahoitetaan valtioneuvoston yhteistä selvitysja tutkimustoimintaa (VN TEAS). Korteissa kuvataan kunkin ministeriön liikkumisen ja liikunnan edistämisen intressit, tavoitteet, toimenpiteet, resurssit, mittarit, keskeinen lainsäädäntö ja kehittämiskohteet. Ulkoministeriö myös tukee suomalaisen liikunnan ja urheilun kansainvälistymistä yhteistyössä muiden ministeriöiden ja toimijoiden kanssa. Opetusja kulttuuriministeriön (OKM) liikunnan vastuualueelle kuuluu liikuntapolitiikan yleinen johto, yhteensovittaminen ja kehittäminen sekä liikunnan yleisten edellytysten luominen valtionhallinnossa. Verotuksessa tunnistetaan liikunnan yhteiskunnallinen merkitys ja erityispiirteet, mistä esimerkkinä liikuntaa ja urheilua edistävien yhteisöjen veronhuojennukset, virkistysja urheilupalveluiden alennettu arvonlisäverokanta sekä urheilijoiden tulojen jaksottaminen. SM:n hallinnonalalle liikunta on keino huolehtia poliisien ja pelastusja rajavartiotoimen toimintakyvystä. Liikenne ja viestintäministeriöllä (LVM) on merkittävä rooli kävelyn ja pyöräilyn edistäjänä ja olosuhteiden kehittäjänä. Osassa hankkeista ja tutkimuksia on huomioitu myös liikunnan ja liikkumisen kysymykset. Valtion liikuntaneuvoston (VLN) tehtävänä on arvioida valtionhallinnon toimia liikunnan alueella. Puolustusministeriön (PLM) hallinnonalalla liikunta ja urheilu ylläpitävät ja kehittävät fyysistä ja henkistä toimintakykyä osana sotilaallisen suorituskyvyn ylläpitoa. Ulkoministeriölle (UM) liikunta ja urheilu ovat yksi keinoista edistää kansainvälistä yhteistyötä, kehitysyhteistyötä ja Suomelle tärkeitä asioita, kuten ihmisoikeuksia. LVM edistää kävelyä ja pyöräilyä mm. Lisäksi ne mahdollistavat VLN:n liikunnan arviointitehtävän laajentamisen. Valtiovarainministeriön (VM) toimet luovat mahdollisuuksia liikkumiselle, liikunnalle ja urheilulle verotuksen, kuntien peruspalveluiden ja talouspolitiikan avulla. PLM on OKM:n lisäksi ainoa hallinnonala, jonka intressiin kuuluu kilpaja huippuurheilun edistäminen. Ministeriö edistää kaikkien väestöryhmien luonnon virkistyskäyttöä ja toiminnallisia luontoharrastuksia (kuten metsästys, kalastus, sienestys ja marjastus) ja hevosurheilua. Hallinnonalan liikunnan ja urheilun edistä. OM valvoo ja ohjaa säädösvalmistelussa sitä, millaista liikuntaja urheilukulttuuria esimerkiksi valtion liikuntahallinto, kunnat ja alan järjestöt edistävät
Lisäksi etenkin nuoremmasta polvesta löytyy monia hyvin somettuneita tutkijoita. Se tarjoaa julkaisukanavan alan tutkijoille ja kertoo uusimmista tutkimustuloksista laajemmalle yleisölle. Kurssilla kävi ilmi, että Liikunta & Tiede ei ole mikään lilliputti koti maisten tiedelehtien sarjassa, vaan keskisuuri julkaisu. Valtion liikuntahallinto on keskittynyt liikunnan edistämiseen lähinnä kansalaisyhteiskunnan ja kuntien kautta. Ympäristöministeriöllä (YM) on tärkeä rooli väestön aktiivisen liikkumisen ja liikunnan sekä osin myös urheilun edellytysten luomisessa valtionhallinnossa. Lehden pitkäaikainen toimituspäällikkö Leena Nieminen aloittaa ansaitut eläkepäivät syyskuun lopussa. Ydinkohdat voivat ilmestyä lehdessä ja laajempi kokonaisuus saa sijansa verkkosivuillamme. Nämä kaikki vaikuttavat myös osaan urheilulajeista. Lehden on elettävä ajassa. Näkyvin niistä on sanallinen ja kuvallinen kurkistus historiaan osioissa ”Stadion-lehti 50 vuotta sitten” ja ”Kuva väläys menneiltä vuosilta”. Tiedeviestinnällisesti lehti hoitaa lukuisia tehtäviä. Ne voivat jopa pienessä mitassa lieventää ajallemme ominaista kuplautumista. Historiantutkijana tiedän toisaalta, että perinteet tarjoavat vankan pohjan, mutta niillä ei yksin pärjää. Erityisen kullanarvoista on palaute ilmestyneistä numeroista. Tiedejulkaisemisen kurssilla minulle kirkastui myös, että Liikunta & Tiede on monessa suhteessa ainutlaatuinen julkaisu. STM:n hallinnonalla on keskeinen merkitys fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan edistämisessä etenkin erityistä tukea tarvitsevien väestöryhmien osalta. Eri tehtävät eivät sulje toisiaan pois. EU:n rakennerahasto-ohjelmien liikuntahankkeet). Hänen työnsä ja lehden 56-vuotiset perinteet velvoittavat jatkajia. Isommassa mitassa sitä voi antaa osallistumalla LTS:n kotisivuilta löytyvään lukijakyselyyn. Sosiaalija terveysministeriössä (STM) fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan edistäminen kiinnittyy erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen osana väestön elintapoihin vaikuttamista. Yhteistyö painetun lehden ja seuran verkkoviestinnän välillä tiivistyy. Pääosa tiedelehdistä syntyy kokonaan vapaaehtoisin tai osa-aikaisin voimin. Liikuntapolitiikan sopassakin lehden lusikka on toisinaan ja tulevaisuudessa todennäköisesti entistä useammin. Liikuntatutkimuksen kirjon esittely suomeksi on hiukan juhlallisesti sanottuna osa kansallista kulttuuria. Vastaamalla voit osaltasi vaikuttaa lopputulokseen. Muuten se taantuu ja menettää kiinnostavuutensa. Maankäytön suunnittelu, kaavoituksen ohjaus ja liikennejärjestelmien ja liikkumisen kehittäminen tukevat arkiliikunnan mahdollisuuksia. Ajatuksena on myös lisätä julkaisun some-näkyvyyttä. Lukijakyselyn tuloksia käytämme sisällön kehittämiseen. Tämä työ on hiljalleen alkanut toimituksessa ja toimituskunnassa, mutta kiristämme tahtia alkusyksystä. Työn yhdeksi lähtökohdaksi kysymme lukijoiltamme käsityksiä lehdestä. JOUKO KOKKONEN Työja elinkeinoministeriö (TEM) edistää liikuntaa ja urheilua etenkin elinkeinotoimintana, mutta myös keinona tukea työelämää, maahanmuuttajien kotouttamista, siviilipalveluksen suorittavien hyvinvointia sekä alueiden kehittämistä (mm. Liikunta & Tieteen peruskonsepti toimii, mutta mediaympäristön ja tiedeviestinnän muutosten vuoksi sitä on syytä aika ajoin analysoida. Myös 2 500 kappaleen painosmäärämme on iso. Tutustu raporttiin ja tuloskortteihin osoitteessa www.liikuntaneuvosto.fi.. 25 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Toimittajalta K ävin marras–maaliskuussa tiedekustantamisen kurssin, jolla sain rautaisannoksen tietoa suomalaisesta tiedeviestinnästä. Hallinnonalan asiantuntijalaitokset, kuten THL, UKKinstituutti ja Työterveyslaitos, tuottavat tietoa väestön fyysisestä aktiivisuudesta sekä tekevät paljon terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan kehittämisja koulutustyötä. Hallinnonalan tutkimuslaitokset (LUKE ja SYKE) tuottavat arvokasta tietoa väestön ulkoilusta ja luonnonvirkistyskäytöstä sekä niiden olosuhteista. Toimitus ottaa mielellään vastaan artikkeli-ideoita, käsikirjoituksia ja teemaehdotuksia. Sitä kautta tietoa saattaa tihkua muihinkin lehtiin ja verkkojulkaisuihin. STM:lla on myös kiinnekohta urheiluun ammattiurheilijoiden sosiaaliturvan kautta. Esteettömän rakentamisen edistäminen luo edellytyksiä yhdenvertaiselle liikkumiselle, liikunnalle ja urheilulle. Myös ilmoitusvinkit ovat tervetulleita. Pieniä sisältöviilauksia on tehty jo tässä numerossa. Käsittelyä voi syventää tarvittaessa lehdessä, jos aiheesta kertyy esimerkiksi lisää taustatietoa. YM edistää hallinnoimissaan luontokohteissa ulkoilua ja luonnon virkistyskäyttöä. Lehden ilmestymisväli on sen verran pitkä, että monesti verkkosivusto soveltuu paremmin uutisluonteisen aineiston julkaisemiseen. Teksti perustuu selvitykseen ”Liikunnan ja liikkumisen edistäminen valtionhallinnossa – Ministeriöiden tuloskortit” (Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:6). Myös lehden ulkoasu uudistuu ensi vuoden alussa. TEM edistää liikunnan yritystoimintaa, jonka merkitys korostuu etenkin tyttöjen ja naisten liikunnan harrastamisessa. STM kehittää poikkihallinnollisesti terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa sekä fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa osana toimintakyvyn ja työkyvyn edistämistä, sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta sekä sosiaalipalveluita. Toisaalta internetiin mahtuu rajattomasti aineistoa
Aloitin työt Englannin etelärannikolla tammikuussa 2018. Tämän tekstin kirjoittamisaikana seurataan innolla naisten maailmanmestaruuskisoja, jotka pelataan Ranskassa. Työnkuvaani kuuluu lisätunteja tutkimukseen, koska olen ”tutkijan polulla”. Tavoitteenamme on, että opiskelijat kehittävät syvää ymmärrystä jalkapallosta yhteiskunnallisena ilmiönä, sekä saavat valmiuksia toimia monenlaisissa ympäristöissä ja eri rooleissa valmentajasta toimitusjohtajaan. Viime aikojen trendinä on kuitenkin ollut, että he jatkavat opintoja maisteritasolle asti. Järjestämme ensi vuonna Euroopan liikuntasosiologien konferenssin. Itse opetan jalkapallon globalisaatiota, sosiologiaa ja tutkimusmenetelmiä, mutta tarvittaessa käyn myös futiskentällä auttamassa meidän valmennuksen lehtoreita. Työhuoneen, jota kutsutaan ’hubiksi’, jaan neljän mahtavan ihmisen kanssa. Saan tutkia Solentissa aiheita, joita pidän tärkeinä. Esimerkiksi Solentiin valmistui juuri 28 miljoonan puntaa maksanut Sport Complex, joka palvelee pääosin tiedekuntamme henkilökuntaa ja opiskelijoita. Tarjolla on kaksi koulutusta, joissa aloittaa yhteensä yli 100 opiskelijaa vuosittain – Football Studies ja Football Business Management. Samaan aikaan yliopistoon on siirtynyt paljon henkilökuntaa elinkeinoelämästä. 26 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Teksti: MIHALY SZEROVAY Futislehtorina Titanicin lähtökaupungissa paitoineen näkyy jo monta tuntia ennen kotiotteluita ympäri Southamptonia. Saints on taistellut sarjapaikasta viime vuosien ajan ja on onneksi tähän asti säilynyt, mikä on Solentille erittäin tärkeää. MIHALY SZEROVAY, PhD Senior Lecturer in Football Studies School of Sport, Health and Social Sciences Solent University Sähköposti: mihaly.szerovay@solent.ac.uk N Ä IN M A A IL M A L L A M uutama kuukautta ennen väitöskirjani valmistumista Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisestä tiedekunnasta olin lähdössä viettämään kesälomaa Turun saaristoon, kun sain sähköpostin tutkijalta, johon olin tutustunut liikuntasosiologisessa konferenssissa Prahassa. Lisäksi viime vuonna käynnistyi Football Science -ohjelma, joka kuuluu Sport Science and Performance -oppiaineeseen. Isoja teemoja olivat pelaajien hyvinvointi ja erilaiset pelaajasekä valmentajapolut. Investointeja, joilla houkutellaan opiskelijoita, tehdään jatkuvasti. Lisäksi työstän artikkelia opiskelijan kanssa virtuaalitodellisuuslasien käytöstä jalkapallovalmennuksessa. Jalkapallo on yksi tiedekunnan (School of Sport, Health and Social Science) seitsemästä oppiaineesta. Mary’s. Sen lisäksi olen tehnyt toimintatutkimuksen opiskelijoidemme akateemisesta lukutaidoista. Jonkun verran keskustellaan myös kriketin MMkisoista, jotka järjestetään parasta aikaa Englannissa ja Walesissa. Ben Powis, Southamptonin Solent yliopiston jalkapallon lehtori (Senior Lecturer in Football Studies) kertoi, että vastaava työpaikka olisi auki. Työharjoittelut ja vierailevat luennoitsijat mahdollistavat heidän ensikosketuksen työelämään. Paneelikeskustelussa, jossa oli mukana mm. Yhteistyömme seuran kanssa on monitasoista: Opiskelijat tekevät kehitysprojekteja seuran oman säätiön kanssa. Hain ja sain pestin jalkapallo-ohjelman (Football Performance and Participation) henkilökunnan ensimmäisenä kansainvälisenä jäsenenä. Britanniassa yli 70 yliopistoa tarjoaa mahdollisuuden opiskella liikuntaa ja urheilua. Monia näistä teemoista olisi hyödyllistä tutkia myös suomalaisen urheilun kontekstissa. Esimerkiksi viime keväänä meillä kävi Englannin jalkapalloliiton seurojen tukipäällikkö sekä valioliigaseuroista AFC Bournemouthin maalivahtivalmentajia ja Watford FC:n rekrytointipäällikkö. Kontaktit suomalaisen akateemisen maailmaan ovat säilyneet, koska tutkin myös suomalaisia liikuntaseuroja. Heidän työuransa vie yhä useammin ulkomaille. Hiljattain allekirjoitettiin Jyväskylän yliopiston kanssa Erasmus+ -sopimus, jonka toivon hyödyttävän molempien yliopistojen sekä opiskelijoita että tutkijoita. Meillä on runsaasti urheiluvälineitä kuten tennispalloja, futispallo, rugbypallo ja golfmaila, joten tauot voidaan viettää aktiivisesti. Toisin kuin Suomessa, suurin osa yliopisto-opiskelijoista lähtee työelämään kolmen vuoden opiskelun jälkeen. Noin kolmasosa opiskelijoista tulee ulkomailta. Tapahtuman gaala-illallinen pidetään stadionilla. Kesäkuussa saimme rahoituksen kollegani Chris Nevillen kanssa pelaajaurien eri vaiheiden tutkimukseen. Stacey Pope ja Alex Culvin , oli aiheena naisten jalkapallo. Vuosittainen Football Collective -konferenssi, johon osallistuin viime vuonna Glasgow’ssa, kerää jalkapallotutkijoita ympäri Britanniaa. Pelipäivä on aina juhlaa: faneja punavalkoisine. Yliopiston lippulaivoja ovat liikuntatieteen, musiikin, merenkulun ja luovan teollisuuden oppiaineet. Opiskelijat nähdään usein asiakkaina, koska he maksavat opiskelusta yli 9 000 puntaa vuodessa. Toimiston ikkunasta näkyy FC Southamptonin valioliigajoukkueen stadion, St. Solent on opetuspainotteinen yliopisto (”teachingfocused university”), mutta viime vuosina se on panostanut tutkimukseen. Meiltä valmistuneet opiskelijat sijoittuvat eri tehtäviin ruohojuuritasolta valioliigajoukkueisiin. Isännöimme viikoittain kahviklubia. Niistä 16 yliopistolla on jalkapalloon liittyviä ohjelmia, joten kova kilpailu ja markkinoinnin merkitys näkyvät arjessa. Lisäksi jäi mieleen Hanya Pielichatyn tutkimus jalkapallovanhemmista, jossa hän nojautui kriittiseen etnografiaan. Tämä projekti on osa kasvatustieteiden opintojani, jotka ovat pakollisia kaikille lehtoreille. Yliopistorankingien sijoituksia seurataan ja avoimia päiviä järjestetään usein
Urheilu-sanaa ei ministerinimikkeessä näy, mutta kyse ei ole Kososen mukaan urheilun ja liikunnan väheksynnästä. Tutkijat ovat hänen mukaansa harvoin yhteydessä poliitikkoihin. Kuvat: RIITTA-ILONA HURMERINTA. Ministeri Hanna Kosonen on vasta toinen huippu-urheilijataustainen liikuntaja urheiluasioista vastaava ministeri. elokuuta. Hän myöntää keskustelun yllättäneen hänet. Kososen mukaan Veikkaus Tiedeja kulttuuriministeriksi vuoden pestin saanut Hanna Kosonen näkee liikuntapolitiikan tärkeimpinä kysymyksinä liikkumisen lisäämisen ja urheilu menestyksen edellytysten turvaamisen. 27 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 TIEDEJA KULTTUURIMINISTERI HANNA KOSONEN: Halua ja valmiutta lisätä liikkumista löytyy K eskustan toisen kauden kansanedustaja Kosonen aloitti puoluesisarensa Annika Saarikon äitiysloman sijaisena 9. Suunnistustaustasta on ministerin mukaan hyötyä politiikan poluillakin. Ensimmäinen oli 1900-luvun alussa kymmenottelun SM-kultaa voittanut Eino Pekkala, joka toimi ministerinä 1945–46. – Hallitusohjelmassa liikunta ja urheilu on äärimmäisen isona kokonaisuutena mukana. Vastaukset eivät ymmärrettävästi tipahdelleet aina kuin apteekin hyllyltä. Kuumaksi kiehahtaneella Veikkaus-sopalla Kosonen varoo itsensä polttamasta. Ministeri Kosonen sanoo pyrkivänsä seuraamaan tutkimusta. Aiheena voisivat olla koosteet tutkimustuloksista ja ajatukset lähiajan tutkimuskohteista. Liikunta & Tiede pääsi haastattelemaan Kososta tämän ensimmäisenä varsinaisena työpäivänä. Kosonen toivookin yhteydenottoja
Liikuntapaikkarakentamisen lisämäärärahoja ja kansallisen virkistyskäyttöstrategian laatimiskuluja on kirjattu 12 miljoonaa euroa. Urheiluvoitoilla on Kososen mielestä viihdyttävä ja yhteishenkeä luova merkitys. Liikkumattomuutta Kosonen luonnehtii valtavaksi kansanterveydelliseksi, taloudelliseksi ja inhimilliseksi haasteeksi koko Suomelle. Koordinaatioelimen kokoonpano on vielä auki. Yhteiskunnalle saatava hyvä kannattaa ottaa kotimaahan, eikä antaa sitä ulkomaille. Minusta meidän pitää huolehtia siitä, että sen asema säilyy. Valtion liikuntaneuvoston rooli on myös pohdinnassa. Liikkumisen edistämisen kohtalonkysymys on poikkihallinnollisuuden toteutuminen ja eri hallinnonalojen sitouttaminen asiaan. Ylipäätään Kososen mielestä kannattaa liikkua aina, kun se on mahdollista. Hallitusohjelmaan ja eduskunnan hyväksymään liikuntapoliittiseen selontekoon pohjautuva kansallinen liikkumisohjelma on käynnistysvaiheessa. Lisärahaakin on hallitusohjelman perusteella käytössä normaalin liikuntabudjetin päälle runsaat 40 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022. Osaltaan näkökulmaan ja toteutukseen vaikuttaa liikkumisohjelman kotipesä, jota ei ole vielä valittu. Kosonen perustelee näkemystään myös sillä, että Suomessa pelataan joka tapauksessa. – Kaupunkipyörällä pääsee paljon nopeammin paikasta toiseen kuin monella muulla kulkuvälineellä. Tämä vaatii Kososen mukaan eri toimijoiden tehtävänkuvien selkeyttämistä ja tekemisen järkeistämistä. Merkityksensä on myös Veikkauksen tuoton kehityksellä. Kalenteriin pitäisi raivata tilaa liikunnalle. Eurooppalaisittain Veikkaus tunnistettu ja tunnustettu, todella hieno innovaatio, josta on syytä pitää kiinni. Jokaisesta liikkeestä saa hänen mukaansa olla onnellinen. Liikkumisen lisäämisen on lähdettävä Kososen mieles. Tulokset tekevät urheilijat itse. Poikkihallinnolliseen liikkumisohjelmaan, liikuntapoliittisen koordinaatioelimen luomiseen ja Liikkuva koulu -ohjelman laajentaminen on puolestaan osoitettu 24,6 miljoonaa.. Kosonen sanoo haluavansa saada nopeasti liikkeelle liikuntapoliittisen selonteon ja hallitusohjelman hyviä kirjauksia. Pelihaittoihin on kuitenkin suhtauduttava vakavasti. – Liikkuminen maastossa on tyystin toisenlaista kuin nykypäivän arki. Niissä yhdistyvät monet hyvät asiat. Kosonen sanoo olevansa erityisesti ulkoilun, luontoja metsäliikunnan puolestapuhuja. Kosonen näkee, että liikunnasta löytyy kaikille sopivia haasteita. Miten saada hallinto pelaamaan liikkumisen pussiin. Menestyneet urheilijat tarjoavat myös esimerkin yhdestä uravaihtoehdosta. Oleellisinta olisi hänen mukaansa turvata jatkoedellytykset siinä vaiheessa, kun urheilija on päässyt kansainvälisen menestyksen kynnykselle, mutta pohtii, panostaako hän vielä kovemmin urheiluun. Eduskunnan keväällä hyväksymän liikuntapoliittisen selonteon mukaan myös huippu-urheilun hallinto ja johtaminen on pantava kuntoon. Alkaneen hallituskauden tärkeimmiksi liikuntapoliittisiksi asioiksi Kosonen nostaa liikkumattomuuteen vaikuttamisen ja huippu-urheilumenestyksen parantamisen. ”Vähemmän somea ja enemmän ulkoilua” Ministeri antaa kiireisen arjen liikuntavinkeiksi työmatkapyöräilyn ja -kävelyn ja kehottaa kävelemään portaat. Ruotsin rastiviikon viisi suunnistuskisaa takasivat tänä kesänä, että työasiat nollautuivat kehollisesti ja mielellisesti. Näiden asioiden puolesta on helpompi tehdä työtä kuin aiemmin, arvioi Kosonen. Hallitusohjelmaan sisältyy myös kirjaus, jonka mukaan liikunnan ja urheilun rahoittaminen on mahdollista veikkausvoittovarojen lisäksi varsinaisista budjettivaroista. Veikkauksen toiminnassa on ministerin mielestä tapahtunut ylilyöntejä, jotka vaativat tarkastelua. Kosonen muistuttaa, että viime hallituskaudella lisättiin urheiluakatemioiden pysyväistä rahoitusta ja nuorten urheilijoiden kaksoisurarahoitusta. Liikuntapoliittisen selonteon toimeenpanoon on varattu viisi miljoonaa euroa. Opetusja kulttuuriministeriössä Meritullinkatu 10:ssä portaiden kipittäminen ei kuitenkaan noin vain onnistu. Kaikkien ei tarvitse jaksaa juosta 10 kilometriä ja pyöräillä 20 kilometriä töihin päivittäin. Tarkoituksena on Kososen mukaan lisätä liikuntaan suunnattua rahoitusta, mutta taloustilanne vaikuttaa budjettirahoituksen käyttömahdollisuuksiin. Ministeri Kosonen pitää urheilumenestystä edelleen tärkeänä Suomelle. Vähemmän somea ja enemmän ulkoilua. Ministerin mukaan metsällä on tervehdyttävä vaikutus. Hän ottaa esimerkiksi jääkiekon maailmanmestaruuden, joka sai suuret massat juhlimaan. Hän uskoo huippuurheilijoiden menestyksen innostavan lapsia ja nuoria liikkumaan. On iso harppaus, jos nousee seisomaan säännöllisesti, eikä vain istu kaiken aikaa. – Liikunnan ja liikkumisen merkityksen ymmärtäminen on levinnyt laajalle. Itse hän juoksee, suunnistaa, rullaluistelee ja ui avovesissä. Neuvostosta on Kososen mukaan mahdollista saada vielä enemmän irti liikunnan ja urheilun suunnannäyttäjänä. 28 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 on tunnistettu erittäin tärkeä toimija Suomessa nimenomaan tuottamiensa hyötyjen näkökulmasta. Lisäksi ohjelman toteuttamaan perustetaan sektorirajat ylittävä koordinaatioelin, johon kohdistuvat odotukset ovat Kososen mukaan melkoiset. Kukaan ei ainakaan kiistä sitä. – Eri vaihtoehtoja kartoitettaessa monopoli näyttäytyy parhaana myös edunsaajien kannalta. Seistäkin pitää. Urheilumenestyksellä on väliä Hiihtosuunnistuksen maailmanmestari talvelta 2000 haluaa löytää ratkaisuja siihen, miten voidaan tukea huippu-urheilijoita, jotta he onnistuisivat tärkeissä kilpailuissa. Vaihtoehtoina ovat olleet esillä valtioneuvoston kanslia ja valtion liikuntaneuvosto. Aina pitää ottaa aikaa liikunnalle. Talvella Kosonen hiihtää. Kosonen perehtyi neuvoston toimintaan toimiessaan kaksi vuotta tasa-arvoja yhdenvertaisuusjaoston puheenjohtajna ja liikuntaneuvoston jäsenenä. Hän korostaa, että valtion tehtävä on osaltaan luoda urheilijoille hyviä toimintaympäristöjä
”Todennäköisesti edetään liikuntapää edellä eli lisätään liikuntaneuvontaa, perustetaan liikuntaryhmiä, tuetaan urheiluseuratoimintaa, panostetaan huippuurheiluun jne. ”Liikunta ja liikkuminen ovat vähän säänneltyjä elämänalueita. Paineistettuja tilanteita on ollut nuoresta lähtien. Huippu-urheilutausta auttaa mielenja jännityksenhallinnassa. Luulen, että se juontaa urheilusta. Valtion liikuntaohjelmilla ja -hankkeilla ei yksin päästä pitkälle. Liikuntaväellä on vahva usko tuttujen keinojen toimivuuteen. Liikuntatieteellisessä Seurassa liikuntapolitiikkaa pitkään seurannut Teijo Pyykkönen arveli blogissaan (5.8.2019) liikuttamistulosten edellyttävän nimenomaan VNK:n koordinaatiota. Kansalaiset eivät myöskään halua luopua vapaudestaan. Tavoitteen saavuttamiseksi on ohjelman mukaan määrä ”luoda liikkumisohjelma ja sen arviointiyksikkö ensisijaisesti valtioneuvoston kansliaan” (VNK). Sen sijaan, että ollaan kiinnostuneita vain ihmisen liikunnasta, pitäisi kiinnostusta ihmisen koko elämästä ja sen reunaehdoista. Politiikassakin tavoitteet ovat usein kaukana. Liikunta ja urheilu on tuonut hänelle itselleen riemua ja hyvää oloa. ”No, voisi kai vastata niin, että en odota mitään kovin ihmeellistä, mutta jos sellaista tapahtuu, en pety.” JOUKO KOKKONEN JK. ”Toistaiseksi on saatu kirjattua mitkä ovat eri hallinnonalojen ilmeisimmät yhteydet liikunnan ja liikkumisen lisäämiseen. ”Talousnäkymät ovat keväästä muuttuneet eikä liene varmuutta ohjelman toteuttamisesta tai ainakaan sen aikataulusta. – Annika Saarikko sanoi minulle ministerivalan jälkeen, että et ole yhtään jännittäjätyyppi. Suunnistuksessa ja hiihtosuunnistuksessa pitää pään toimia koko ajan. Tämä tuskin ratkaisevasti lisää arjen liikkumista väestötasolla. Pyykkönen toimi myös vuosina 2006–2008 Kansallisen liikuntaohjelman valmistelutyön sihteerinä. – Huippu-urheilussa tavoitteiden saavuttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Ilmeistä kuitenkin on, että OKM tulee vastaamaan koordinoinnista sikäli kuin ohjelmatyöhön ryhdytään. Arjen liikkumista halutaan lisätä samoin tavoin kuin liikuntaja urheiluharrastusta on totuttu edistämään. Mikä on poikkihallinnollisuuden merkitys. Kun valtiovallalla ja kansalaisilla on osin erilaiset perusteet liikkumiselleen, tulisi politiikan ja hallinnon suunnalla olla nykyistä enemmän pelisilmää miten liikkumista kannattaa tarjoilla.” Mitä odotat liikkumisohjelmalta. Liikkumisohjelman koordinointi sittenkin OKM:lle. Hallinnonalojen todelliset tuloskortit syntyvät vasta, kun otetaan huomioon sekä liikkumista edistävät että ehkäisevät päätökset eli tuloskortit voivat olla joko plustai miinusmerkkisiä. Kosonen sanoo tottuneensa pienestä pitäen keskittymään johonkin asiaan. On edettävä kohti liikkumisvaikutusten arviointimenettelyä.” Kuinka vaikea tehtävä liikkumisen lisääminen on valtiovallalle. VNK:lla ei tunnu olevan asiaan intoa eikä hallituksella halua painostaa. Hyvä kunto auttaa osaltaan jaksamaan pitkää päivää. P ääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman tavoitteena on lisätä koko väestön liikunnallista kokonaisaktiivisuutta. Valtiovallan ulostuloissa korostetaan – toki ymmärrettävästi – lähinnä yhteiskunnan tarpeita, mikä saattaa jopa loitontaa kansalaisia liikunnasta ja liikkumisesta. lokakuuta. Teijo Pyykkönen: Liikkumista halutaan lisätä, mutta kenen koordinoimana. 29 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 tä kunkin omasta taustasta sillä ajatuksella, että se lisää hyvinvointia ja elinikää. Miltä näyttää, mikä taho koordinoi ohjelmaa. Ei riitä, että jalat ja keho toimivat, vaan pään pitää olla täysillä mukana, vaikka kuinka oli aivan väsynyt. Valtion linjausten tulee puhutella myös kansalaisia, ei vain politiikan ja hallinnon toimijoita. Liikunta & Tiede kysyi häneltä (22.8.), mistä liikkumisohjelma näyttää saavan kotipesänsä. Hallituksen esitys vuoden 2020 talousarvioksi julkistetaan 7. Liikuttaminen ei ole helppoa, sillä liikkeen olennainen lisääminen edellyttää niin yksilöiden, yhteisöjen kuin yhteiskunnan samansuuntaisia pyrkimyksiä. Tämän voi tulkita niinkin, että vähäinen liikkuminen on Suomessa kansallinen ongelma vain liikuntaja urheilutahojen mielestä.” Minkälainen liikkumisohjelmasta on tulossa OKM:n koordinoimana. ”. Liikkumisohjelman luonne ja rahoitus selviävät ministeri Kososen mukaan 23.8.2019 saadun tiedon mukaan budjettiriihessä. JOUKO KOKKONEN Lisää liikuntapolitiikasta LTS:n blogeissa lts.fi: Jouko Kokkonen: Koko Suomi liikkeelle hallitusohjelmalla
Sain huomata, kuinka erilaisia ja ihania paikkoja on Suomen luonnossa. Askel rauhoittuu ja aistit heräävät. Aivojen ”jarrupoljin” herkistyy ja tyynenä pysyminen helpottuu. säätelemään tunnereaktioitaan ja vähentämään stressiä. Yksi etsii luonnosta ihania tuoksuja ja makuja, toinen nautinnollista liikkumisympäristöä ja kolmas yhteistä hetkeä läheisten kanssa tai aikaa itselleen. Mahtava luontomme tarjoaa tätä kaikkea. Lukuisat toimijat ovat huomanneet luonnon ja luonnossa liikkumisen arvon. Esimerkiksi Suomen Latu, Sydänliitto, Ikäinstituutti, Folkhälsan ja jopa kirkko kehittävät keinoja, jotka antavat lapsiperheille, työikäisille, ikääntyville ja kuntoutujille mahdollisuuden päästä luontoon nauttimaan sen voimavaroja ja toimintakykyä tuovista vaikutuksista. Huomasin, että kun vietin päivän luonnon keskellä ja siitä nauttien, unikin maistui illalla. 30 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 P O L T T O P I S T E E S S Ä Teksti: ANNUKKA ALAPAPPILA Kutsuuko luonto sinua. Harjoittelemalla voi oppia mm. Saamme voimaa luonnosta oleskelusta ja liikkumisesta. päröimänä sain kokea luonnon tosi lähellä. Vain lintujen laulu, veden liplatus, puunoksan rasahdus rikkoivat hiljaisuuden. Lisäksi luonto parantaa vastustuskykyä ja pienentää riskiä sairastua sydänja muistisairauksiin. Sulkiessani silmät sain pysähtyä kuulemaan luonnon ääniä. Luontoon.fi -sivustolta löytyy monenlaisia luontotapahtumia. Tärkeintä on, että valitsemme itsellemme parhaiten sopivat tavat suojella luontoa. Luonnossa liikkuminen vaalii terveyttämme. Hyvä niin. Olemme oppineet erilaisia tapoja säästää luontoa. Pienikin luontohetki tuntuu antavan sitä jotain, mitä kaipaamme. Ympäristössämme on nykyään valtavasti ärsykkeitä, jotka kuormittavat mieltä ja aivoja. Omille luontokokemuksilleen vaihtelua etsivälle on tarjolla erilaisten luontokohteiden ohjelmapalveluyritysten palveluja. Kaivataan myös tutkimuksia luonnon hyödyntämisessä sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa. Stressikin antautuu ainakin joksikin aikaa. Luonto on meille tärkeä voimavara. Luonnossa on mahtava pyöräillä, juosta poluilla, suunnistaa tai uida. Onneksi ei tarvitse lähteä merta edemmäksi kalaan. Lyhytkin harjoitus palauttaa ylivirittyneisyyden tilasta. Kukin nauttii luonnosta tavallaan ja hyvä niin. Jopa luonnossa olevan mielipaikan miettiminen voi lepuuttaa mieltä. Kesälomani oli tänä vuonna erilainen, sillä vietin sen kokonaan Suomessa. Mikä mukavinta, luonnosta ja luontoliikunnasta voi nauttia myös omatoimisesti lyhyen hetken tai koko päivän. Pienestäkin voi aloittaa. Välttämättä ei tarvitse edes mennä ulos. Luonnosta löytyy aikamoinen juoksumatto ja kuntosali raikkaassa ilmassa. Osa meistä kokee luonnon erityisen liikuttavana ympäristönä. Myös luonnossa tehtävässä Mindfulness-harjoituksessa voi opetella suuntaamaan huomiota hengitykseen ja omaan kehoon, olemaan läsnä tässä hetkessä. ANNUKKA ALAPAPPILA Liikunta-asiantuntija Sydänliitto Sähköposti: annukka.alapappila@sydänliitto Y hä useampi meistä kaipaa luontoon vastapainoksi kiireiselle tahdille työn ja perheen parissa. Monena päivänä yksikään moottorivene ei onnistunut viemään huomiotani. Arjen huolet ja murheet tuntuvat kevenevän. Luontoa löytyy läheltä – pihalta, puutarhasta, lähimetsästä tai puistosta. Ajatuksemme siirtyvät pois työkiireistä tai arjen askareista. On helppo huomata, kuinka lihakset rentoutuvat, syke ja verenpaine laskevat luonnon keskellä. Moni kunta järjestää erilaisia luontotapahtumia, joihin saattaa kuulua esimerkiksi paikallishistoriaan liittyvä opastus. Vaikka tutkimustietoa luonnon hyvistä vaikutuksista on olemassa ja niitä hyödynnetään, tarvitaan sitä lisää esimerkiksi luontokäynnin vaikutuksen kestosta, annos-vastesuhteesta, yksilöllisistä eroista ja terveyshyötyjen pitkäaikaisvaikutuksista. Mökillä keskellä luontoa mustikanja puolukanvarpujen ymLuonnosta löytyy aikamoinen juoksumatto ja kuntosali raikkaassa ilmassa.. Valoisa mäntymetsä, järvi, hiekkaranta, kivet, kannot ja puiden juuret antoivat sopivan ympäristön rentoutua. Jo kauniin luontokuvan katseleminen rentouttaa ja vähentää stressiä
Nopeusvoimasuorituksissa kykenee sitä parempiin suorituksiin mitä enemmän pystyy tuottamaan voimaa rajoitetussa ajassa, lajista riippuen noin 0,1–0,5 sekunnissa. 31 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Teksti: TUOMAS RYTKÖNEN (testit), JUHA AHTIAINEN (teoriatausta) Voima se on joka jyllää – voimantuoton kenttä testaamisen lyhyt oppimäärä V oiman lajeja ovat maksimi-, nopeusja kestovoima. 33.) Kuva: Milla Vahtila. Monia kehonpainoliikkeitä voi raskauttaa pidentämällä tavoitesuoritusta vastustavan kehonosan vipuvartta. Huipputason mittausjärjestelyt ovat vain kuitenkin harvojen ulottuvilla. Maksimivoima on itseisarvoisen tärkeää maksimivoimalajeissa ja sen reservi on tärkeä pohjaominaisuus sekä nopeusvoimalle että kestovoimalle. Aktiivisten lihasten supistuessa maksimivoiman tuottaminen kestää puolesta sekunnista pariin sekuntiin. myös teksti s. Tieto voimantuottokyvystä on hyödyksi harjoittelun kaikilla tasoilla. Jokainen meistä tarvitsee hermolihasjärjestelmään perustuvaa kykyä tuottaa voimaa. Tavallinen ihminen arjesta selvitäkseen, urheilija yltääkseen parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Mitä suurempi voimantuottonopeus, sitä suuremman osan maksimivoimareservistään pystyy hyödyntämään lyhyessä ajassa. (Ks. K U N T O T E S T A U S Haara-etuvaaka on yksi etuvaa’an liikekehittelyistä. Miten voimantuottoa voidaan mitata luotettavasti muualla kuin laboratoriossa
15–90 sekunnin suorituksissa tärkein energiantuottotapa on ATP:n tuottaminen hiilihydraateista ilman happea. Maksimivoiman testaaminen dynaamisissa maksimivoimatavoitteissa Maksimivoimatesteissä, kuten muissakin voimatesteissä, pitäisi alkuverryttelyssä ensiksi nostaa kehon sisälämpötilaa. Tämä parantaa muun muassa hermoimpulssien johtumista liikehermoissa, lihassolujen energiantuoton entsyymitoimintaa sekä tukija liikuntaelimistön elastisuutta. Tämän jälkeen testaaminen yhden toiston sarjoilla voi alkaa. Tämä johtuu sekä hermostollisen käskytyksen nivelkulmaspesifeistä adaptaatioista että harjoitetuilla nivelkulmilla voimantuoton kannalta tärkeimpien lihasryhmien lihasjännekompleksien voimantuotollisista ja voimanvälityskyvyllisistä muutoksista. Voiman kehittymisen spesifisyys Voimantuoton testaamisessa tulee ymmärtää, että kehittyminen johtuu monella tapaa käytetystä harjoitusmuodosta. Voima kehittyy eniten niillä liikenopeuksilla, joilla voimaa harjoitetaan. Laboratoriotesteillä saadaan usein tarkempaa tietoa eri ominaisuuksien kehittymisestä, mutta muilla kuin huippu-urheilijoilla ei yleensä ole näppäriä käytännön resursseja säännölliseen laboratoriotestaukseen. Puolestaan vaikkapa keihäänheittäjän tukijalan maksimivoimareservistä syvän etukyykyn maksimivoimatesti ei kerro määränsä enempää, koska tukijalan tilanteessa korostuu polven ja lonkan ojentajien eksentrinen ja isometrinen nopea voimantuotto korkeilla nivelkulmilla. Tämä on erityiseen tärkeää huomioida nopeusvoimalajeissa. Mikä osa testituloskehityksen taustalla olevista fysiologisista adaptaatioista on jalostettavissa lajisuorituksen iloiksi ja mitkä ovat vain testispesifejä adaptaatioita. Hermolihasjärjestelmältä vaaditaan erilaisia liikemalleja, eri lihasryhmien sekä lihaspituuksien voimantuoton korostamista riippuen siitä, suunnataanko voimantuotto ylös-alas-, eteen-taakse-, sivuttaisvai kiertosuunnassa. Esimerkiksi syvän etukyykyn yhden toiston maksimi mittaa ennen kaikkea konsentrista voimantuottoa syvillä nivelkulmilla, pitkillä lihaspituuksilla ja hitailla liikenopeuksilla. Päivän yhden toiston maksimi pitäisi löytyä korkeintaan kuudella yrityksellä ja sarjapalautusten pitäisi olla yritysten välissä 3–10 minuuttia. Yksi testi mittaa vain tiettyjä testilihasryhmien voimantuotto-ominaisuuksia. Lisäksi voimantuoton kehittyminen riippuu osin voimantuotonsuuntauksesta. Pitkiä staattisia venytyksiä tulisi välttää, jottei maksimaalinen ja nopea voimantuotto hetkellisesti heikkene. Alle kuuden sekunnin suoritukset hoituvat pääosin välittömillä energianlähteillä eli lihaksissa valmiina olevilla adenosiinitrifosfaatilla (ATP) ja fosfokreatiinilla (KP). Mistä lajin kannalta tärkeiden pohjatai jalostusominaisuuksien kehittymisestä tämän testin kehittyminen kertoo. Voima kehittyy eniten niillä lihastyötavoilla, joilla harjoitellaan. Kertooko käytetty testiliike tavoitelajin kannalta olennaisten ominaisuuksien kehittymisestä. Selvästi yli kahden minuutin kestovoimasuorituksissa hiilihydraattien hapettaminen on tärkein energiantuottomekanismi. Voimantuotto kehittyy eniten niillä nivelkulmilla, joilla harjoitellaan. Myös adaptaatiot energiantuoton kehittymisessä ovat spesifejä harjoittelulle. Lisäksi olisi tärkeää valmistaa hermolihasjärjestelmä maksimaaliseen suoritukseen lähestymissarjoilla: pari 5–10 toiston sarjaa 20–50 prosentin kuormilla arvioidusta yhden toiston maksimista 1–2 minuutin sarjapalautuksilla ja pari 3–5 toiston sarjaa 50–85 prosentin kuormilla arvioidusta yhden toiston maksimista 2–3 minuutin sarjapalautuksilla. Tämä mahdollistaa välittömien energianlähteiden ja hermoston palautumisen yritysten välissä. Erillisellä eksentrisellä harjoittelulla voidaankin harjoittaa erityisesti noita rakenteita ja lihasten maksimaalista hermostollista käskyttämistä eksentrisessä lihastyössä. Lihasten välinen ja sisäinen koordinaatio kehittyy niissä liikkeissä ja niillä kuormilla ja liikenopeuksilla, joilla liikkeitä harjoitetaan. Varmuudella yksilön yhden toiston maksimia ei voi. Syvän etukyykyn yhden toiston maksimi on esimerkiksi hyvä maksimivoimatesti painonnostajan yhdistetyn polven ja lonkan ojennuksen dynaamisen voimantuoton sekä torson isometrisen (aktiivisten lihasjännekompleksien pituus ei muutu) voimantuoton testaamiseen ajatellen ennen kaikkea rinnallevedon ylösnousuvaihetta. Muun muassa tällaiseen pohdintaan hyvän kuntotestaajan ja fysiikkavalmentajan tulee kyetä voimatestaamista suunnitellessa. Yhden toiston maksimi on dynaamisen maksimivoiman testaamisen kultainen standardi. Nopeasta voimantuotosta on paremmin siirtovaikutusta hitaaseen voimantuottoon kuin toisin päin. Voiman lajien laadukas testaaminen vaatii laajaa kuormitusfysiologista ymmärrystä sekä tarkkaa tietoa biomekaanisesta lajianalyysistä. Lisäksi testiliikkeiden suoritustekniikka ja liikerata on todella tärkeää vakioida testin luotettavuuden ja toistettavuuden takia. Myös energiantuottotavat täytyy huomioida testija treenivalinnoissa. Vammojen ennaltaehkäisemiseksi on tärkeää, että etsitään kussakin liikkeessä päivän tekninen yhden toiston maksimi eli suurta vammariskiä sisältäviä nostotekniikoita vältetään. Lisäksi olisi hyvä tehdä dynaamisilla venytyksillä testiin tarvittavien liikelaajuuksien aukaisut. 32 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Kestovoimalajeissa riittävä maksimivoimareservi mahdollistaa taloudellisen suoritustekniikan, mutta lisäksi tarvitaan toki hyviä kestovoimaominaisuuksia ja lajitekniikkaa. Eksentrisesti pystytään kuitenkin tuottamaan 20–50 prosenttia isompia voimia kuin konsentrisesti johtuen venytystä vastustavista lihasrakenteista. Onneksi laadukkaat kenttätestivalinnat tuottavat usein hyvin informaatiota korkeatasoisen fysiikkaharjoittelun suunnitteluun ja harjoittelun tuloksellisuuden seurantaan. Esimerkiksi eksentrinen (aktiiviset lihakset pitenevät) voimantuotto ei kehity maksimaalisesti ilman erillistä eksentristä treeniä, koska tasakuormaisessa konsentriseksentrisessä (aktiiviset lihakset lyhenevät ja pitenevät lihastyötapoja vuorotellen) harjoittelussa konsentrinen voimantuotto määrittää käytettävät kuormat
Voimantuottonopeuden kehittymisen kannalta olennaisimmat adaptaatiot ovat hermostollisen käskytyksen kehittyminen voimantuoton ensimmäisien kymmenien ja satojen millisekuntien aikana sekä lihas solujen supistumisnopeuden kehittyminen. Varsinainen maksimivoimatesti on etsiä liikevariaatio, jolla jaksaa pitää tavoiteasentoa yllä 3–5 s (esim. Täysi liikerata on yleisvoiman standardi, mutta urheilijoilla laadukkaassa voimatestaamisessa täytyy käyttää myös nivelkulmaspesifejä maksimivoimatestejä. (esim. pystypunnerrus), sivusuuntainen vetäminen (esim. Nämä adaptaatiot eivät ole jalostettavissa urheilijan lajiin, ellei testiliike ole urheilijan laji tai osa hänen lajinsa liikekieltä. Kimmoisuudessa korostuvat jänteiden, muiden tutkija sidekudosten ja lihasten kyky varastoida ja vapauttaa elastista energiaa. Lähestymisja testisarjojen palautuksiin sekä testisarjojen määrään pätevät samat lainalaisuudet kuin dynaamisen maksimivoiman testaamisessa. penkkiveto), sivusuuntainen punnertaminen (esim. Lisäksi lihasten välinen ja sisäisen koordinaation kehittyminen nettovoimantuoton näkökulmasta tavoiteliikkeissä tavoitekuormilla ja -liikenopeuksilla on tärkeää nopeusvoimasuorituksissa. maastaveto tai lantionnosto). Toistotesti 80 prosentin kuormalla yhden toiston maksimista on lihasmassaharjoittelulle lajispesi fi testi ja kertoo ennen kaikkea lihasmassan kasvusta sekä anaerobisen kapasiteetin kehittymisestä. penkkipunnerrus), yhdistetty polven ja lonkanojennus (esim. Nopeusvoimatestien perusalkuverryttelyohjeet ovat samanlaiset kuin maksimivoimatesteissä, mutta noususarjojen sijasta muutama submaksimaalinen testiliikesuoritus 1–3 minuutin palautuksilla toimii hyvin. Esimerkiksi bulgarialaista askelkyykkyä puolikyykkynä eli 90 asteen polvikulmasta voitaisiin käyttää osana juoksuja hyppylajien maksimivoimareservin testipatteristoa. Testiliikkeeseen vähemmän kokeneilla testattavilla voidaan kuitenkin arvioida yhden toiston maksimia seuraavasti 2–5 toiston maksimin perusteella: Arvioitu 1 RM (repetition maximum) = 2 RM / 0,95 Arvioitu 1 RM = 3 RM / 0,90 Arvioitu 1 RM = 4 RM / 0,875 Arvioitu 1 RM = 5 RM / 0,85 Kuntoilijan yleisvoimaa testatessa kuuden päävoimantuottosuunnan täyden liikeradan liikkeiden käyttäminen toimii hyvin. Jos esimerkiksi raaka rinnalleveto kehittyy 120 kilosta 140 kiloon, niin todennäköisesti osa kehityksestä tulee yleisvoimaadaptaatioista ja osa liikespesifeistä adaptaatioista. leuanveto), ylöspäin punnertaminen (esim. täysetuvaaka 1+1 kg nilkkapainoilla). Räjähtävän nopeusvoiman, pikavoiman, kimmoisuuden ja reaktiivisuuden testaaminen Nopeusvoimasuorituskyky koostuu maksimivoimareservistä, voimantuottonopeudesta ja nopean, varsinkin iskuttavan, lihasjännekompleksien venymislyhenemissykluksen sisältävissä lajeissa myös kimmoisuudesta. Liikespesi fiä adaptaatiota puolestaan on lihasten välisen ja sisäisen koordinaation kehittyminen testiliikkeessä nettovoimantuoton näkökulmasta. Sen sijaan sekä yhden toiston maksimitesti että toistotesti 80 prosentin kuormalla alkutestien yhden toiston maksimista on hyvä testikaksikko lihasmassaprojekteihin. Pelkkä maksimivoiman testaaminen ei ole kuitenkaan kovin hyvä testi lihasmassan kasvattajalle, koska dynaamisissa maksimivoimasuorituksissa vain noin puolet suorituskyvystä koostuu lihasmassasta ja puolet hermostollisista tekijöistä sekä lihasjännekompleksien voimantuotollisesta ja voimanvälityskyvyllisestä laadusta. täysetuvaaka avustettuna vastuskuminauhalla) on hyvä lähtökohta. 33 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 da tietää kuin testaamalla. Lihasmassaharjoittelua tukeva maksimija kestovoimatestaaminen Lihasmassaharjoittelussa kehittymisen seurannassa erilaiset kehonkoostumusmittaukset ovat hyvä apuväline, mutta myös voimatesteille on tärkeä paikkansa. Varsinaisissa testisuorituksissa yksittäisten hyppyjen ja heittojen välissä yhden minuutin sarjapalautukset riittävät, mutta aina kolmen yrityksen jälkeen olisi hyvä Onneksi laadukkaat kenttätestivalinnat tuottavat usein hyvin informaatiota korkeatasoisen fysiikkaharjoittelun suunnitteluun ja harjoittelun tuloksellisuuden seurantaan.. keräetuvaaka ja suoran selän keräetuvaaka) ja pari kovempaa 3–5 s lähestymissarjaa, joilla jaksaa olla asennossa 8–15 s (esim. Näiden ominaisuuksien kehittyminen on osin suoraan käytettävissä ja osin jalostettavissa hyvällä lajivoimaja lajiharjoittelulla lajiin. Päävoimantuottosuuntia ovat yläkropan alaspäin vetäminen (esim. Pitkällä aikavälillä lihakset eivät voi kasvaa ilman, että kehon voimantuotto-ominaisuudet muuttuvat. Maksimivoiman testaaminen isometrisissä kehonpainotavoitteissa Jos tavoitteena on isometrinen liike, kuten etuvaaka, takavaaka tai nojavaaka, on hyvä testaaminen lihastyötapaja nivelkulmaspesifiä. Testituloksen kehittymisen taustalla voi olla yleisvoima-adaptaatioista lihasmassan kasvua, liikehermoston parantunutta kykyä käskyttää yksittäisiä lihaksia ja niiden motorisia yksiköitä, lihaslaatumuutoksia ja tukija sidekudosten parantunutta voimanvälityskykyä. erilaiset kyykyt) ja lannesarana (esim. Pari kevyempää 5–10 s kestoista lähestymissarjaa liikevariaatiolla, jolla jaksaisi olla asennossa 20–30 s. Dynaamisen maksimivoiman testit kertovat sekä kehittyneestä yleisvoimasta että liikespesifeistä adaptaatiosta
Nopeaa voimantuottoa voidaan mitata erityisellä laitteistolla analysoimalla voimadynamometrillä saadusta voimakäyrästä voimantuoton nousunopeus (voima-aika -analyysi). Urheilusuorituksen kannalta ratkaisevaa on, kuinka paljon voimaa kyetään tuottamaan ensimmäisen 200–300 ms aikana, johon mennessä ei vielä kyetä tuottamaan maksimaalisia voimatasoja. Urheilijan voimantuotto-ominaisuuksin testaamisessa ja harjoittelun monitoroinnissa tulisi pitkällä aikavälillä huomioida kaikki edellä mainitut nopeusvoiman osatekijät huomioiden harjoittelujaksojen painopistealueet. 2015). Joissakin lajeissa on pystyttävä liikuttamaan itsensä lisäksi myös vastustajaa tai pelivälinettä. Ikääntyneiden kuntotesteissä tulisikin kiinnittää huomiota nopeusvoiman mittaamiseen. JUHA AHTIAINEN Lihasmassaharjoittelussa kehittymisen seurannassa erilaiset kehonkoostumusmittaukset ovat hyvä apuväline, mutta myös voimatesteille on tärkeä paikkansa.. Lisäksi urheilulajin vaatimuksista riippuen harjoittelu voi sisältää enemmän tai vähemmän reaktiivisen voimantuoton harjoitteita (plyometrinen harjoittelu). Rajoittunut lihasten voimantuotto voi heikentää henkilön toimintakykyä erityisesti ikääntyessä. Yleisesti ottaen voimaharjoittelu vaikuttaa myönteisesti ja erityisesti useissa julkaisuissa korostuu nopeusvoimaominaisuuksien suhde ikääntyneiden toimintakykyyn. Siksi maksimoidakseen nopeusvoimaominaisuuksien kehittymisen tulee harjoittelun sisältää sekä suurilla kuormilla tehtävää maksimivoimaharjoittelua, että maksimaalisella liikenopeudella suoritettavia harjoitteita pienellä kuormalla (räjähtävä voimantuotto) ja maksimitehoalueen kuormilla (nk. Lisätietoa näistä testimenetelmistä löytyy Fyysisen kunnon mittaaminen kirjan luvusta 3, hermolihasjärjestelmän toiminnan testaaminen. Lähes kaikissa urheilulajeissa korostuu urheilijan kykyisyys tuottaa nopeusvoimaa. ukkinstituutti.fi/alpha). Urheilussa hermolihasjärjestelmän voimantuotto on merkittävä tekijä urheilijan suorituskykyisyydessä, tietysti lajin vaatimuksista riippuen. 34 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Mihin ihminen tarvitsee voimantuottoa ja miksi sitä pitää testata. Näin saadaan selville, kehittyvätkö ne voimaominaisuudet, joita kulloinkin pyritään kehittämään ja vastaavasti säilyvätkö muut voimaominaisuudet halutulla tasolla. Kuntosalilla pääasiassa levytangolla tapahtuvan voimaharjoittelun lisäksi tarvitaan lajille ominaista voimaharjoittelua lajispesifissä ympäristössä, kuten kentällä tapahtuvat vastusvetoharjoitukset tai ylipainoisilla välineillä tehtävät harjoitteet. T arvitsemme kaikki hermolihasjärjestelmän voimantuottoa eli kesto-, maksimija nopeusvoimaa paitsi liikuntasuorituksissa myös päivittäisessä elämässämme. lähdeluettelo, lähteet merkitty*). Liikunnalla voi ehkäistä tai hidastaa ikääntymisen vaikutuksia lihasten toimintaan ja edistää terveyttä ja toimintakykyä (Garatachea ym. optimikuorma). Suorituksen teho riippuu liikenopeudesta ja ulkoisesta voimasta (teho = voima x nopeus). Voimantuoton merkitys korostuu, kun pitää liikuttaa nopeasti omaa kehoa, kuten juoksupyrähdyksissä, hypyissä, loikissa ja suunnanvaihdoissa. Lihasvoima on osana fyysisen toimintakykyisyyden tärkeä osa-alue. Avainasemassa harjoittelun kannalta on nopeiden motoristen yksiköiden stimuloituminen harjoitusärsykkeeseen (Kraemer & Looney 2012). Suurin teho voidaan saavuttaa submaksimaalisilla kuormilla, joka voidaan määrittää liikenopeutta mittavalla laitteistolla portaittain kasvavassa kuormituksessa, esimerkiksi vertikaalihypyssä lisäkuormilla (Haff & Nimphius 2012). Joissakin terveyskuntoa mittaavissa testistöissä onkin valittu jokin testi tämän ominaisuuden kartoittamiseksi, kuten esimerkiksi ponnistushyppy UKKterveyskuntotesteissä (http://www.ukkinstituutti.fi/ ammattilaisille/testaaminen/ukk-terveyskuntotestistot) ja ALPHA-FIT-terveyskuntotestistössä (http://www. Voimaharjoittelun vaikutuksista ikääntyneiden lihaskuntoon ja toimintakykyyn liittyen on viime vuosina julkaistu useita systemaattisia katsauksia ja meta-analyysejä (ks. Toisaalta lajitekninen suoritus voi vaatia riittävän suurta nopeaa voimantuottoa. Yhdistämällä pitkällä aikavälillä maksimija nopeusvoimaharjoittelua voidaan maksimoida urheilijan kyky tuottaa voimaa nopeasti, joka luo edellytyksiä itse lajisuorituksen kehittymiselle. Joka tapauksessa voimaharjoittelun myötä kehittyneiden voimantuottoominaisuuksien siirtyminen lajisuoritukseen vaatii jatkuvaa lajitaidonja tekniikan harjoittelua (Newton & Kraemer 1994). Usein taitavan suorituksen taustalla on kyky tuottaa voimaa tarkoituksellisella tavalla mahdollisimman nopeasti saavuttaakseen tarvittavan liikenopeuden tai ylläpitääkseen tasapainoa
Tällöin painopiste ei romahda loikkakontaktissa ja energiaa ei pääse valumaan hukkaan. Sivusuuntaan tapahtuvat saman jalan 3–5-loikat ovat hyvä lisä monien suunnanmuutoslajien kenttätesteihin. Näissä testeissä korostuu eksentriskonsentrisen venymislyhenemissykluksen toimivuus. Testiliikkeitä valittaessa pitäisi huomioida lajista seuraavat tekijät: • Lihasryhmät • Liikemallit • Lihastyötavat • Nivelkulmat • Voimantuottoajat • Suoritusten kokonaiskesto • Eri ominaisuuksien kokonaisvaikutus suorituskykyyn Testattaessa on huomattava, että monissa nopeusvoimasuorituksissa tarvitaan esimerkiksi niin maksimivoimareserviä, voimantuottonopeutta kuin kimmoisuutta.. 35 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 pitää pidempi 3–10 minuutin palautus. Erilaiset moniloikkatestit mittaavat alaraajojen syklistä pikavoimaa ja kimmoisuutta. Heittotesteissä täytyy ymmärtää, että pallon lähtönopeuden lisäksi heittokulma (tekninen osaaminen) vaikuttaa heiton pituuteen. Moniloikissa ja muissa useamman toiston tai sekunnin suorituksissa pitäisi jokaisen testiyrityksen jälkeen pitää 3–10 minuutin sarjapalautus. Hyvä kimmoisuus yhdistettynä äärimmäiseen nopeaan voimantuottoon maksimoi reaktiivisuuden. Juoksun liikenopeuden testaaminen Lineaarista juoksunopeutta mitattaessa on tärkeää mitata sekä kiihdytyskykyä että täysvauhtista nopeutta. Lentopalloilijalla voidaankin osassa pudotushyppytestejä mitata pelkkää nousukorkeutta ja unohtaa reaktiivisuus, johon ponnistuksen kesto vaikuttaa merkittävästi. Kestovoiman testaaminen Kestovoimalajeissa on usein syytä testata sekä maksimivoimatestit että kestovoimatestit, koska maksimivoimareservi vaikuttaa niin paljon suorituskykyyn. Nopeamman kontaktin ja liikenopeuden testeinä toimivat hyvin 6-loikka ja 3-kinkka 2–6 askeleen juoksuvauhdista. Räjähtävää nopeusvoimaa testaavat yksittäiset hypyt ja heitot. Testisuorituksia olisi hyvä olla vähintään kolme, mutta testiä tulee jatkaa niin kauan kuin testisuoritus paranee. Täytyy olla riittävät eksentriset voimantuotto-ominaisuudet, jotta jalkajousen jäykkyys on korkealla. Reaktiivisuutta voidaan mitata pudotushypyillä 20–50 cm korkeudesta. Aerobisen kestovoiman testeissä dynaaminen toistomaksimitesti tai isometrinen aikamaksimitesti tulisi toteuttaa kuormalla, jolla testi kestää noin 2–10 minuuttia. Kestovoiman testaaminen on sinänsä yksinkertaista, kunhan testiliikkeiden suoritustekniikat on vakioitu hyvin. Alhaalta–ylös-suunnan kenttätestejä ovat esimerkiksi alaraajoille kevennyshyppy seinäkosketuksella (tai älypuhelimen sovelluksilla, joilla voidaan mitata lentoaika (t), josta saadaan laskettua nousukorkeus (h) kaavalla h = gt2/8) ja yläraajoille 2–5 kg kuntopallon työntö selinmakuulta mahdollisimman pitkälle. Lentävä 20 m puolestaan kertoo hyvin täysvauhtisesta juoksunopeudesta. Anaerobisen kestovoiman testeissä dynaaminen toistomaksimitesti tai isometrinen aikamaksimitesti tulisi toteuttaa kuormalla, jolla testi kestää noin 30–90 sekuntia. Käsiaika on liian epätarkka näin nopeissa suorituksissa. Esimerkiksi lentopallon torjuntalyönnissä voimantuottoaikaa on useampi kymmenys. Hyvä kyky esijännittää lihaksia jo ilmalennon aikana lisää voimantuottoaikaa lisäten voimantuottoa ja nopea konsentrinen voimantuotto mahdollistaa mahdollisimman suuren osuuden hyödyntämisen olemassa olevasta maksimivoimareservistä työntövaiheessa. Palloilulajeissa suunnanmuutosnopeus on äärimmäisen tärkeää. Paras luotettavuus ja toistettavuus juoksutesteihin saadaan valokennoilla, mutta älypuhelimella videoimalla voidaan päästä kohtuulliseen kenttätestitarkkuuteen. Mitä enemmän vauhtiaskeleita sitä vähemmän on voimantuottoaikaa ja äärimmäisen nopea voimantuottonopeus korostuu. Hyviä kehon massakeskipisteen kiihdytyskykyä mittaavia moniloikkatestejä ovat vauhditon 5-loikka, kolme tasatassua ja vauhditon 3-kinkka. Räjähtävässä nopeusvoimassa nopea konsentrinen voimantuotto korostuu. Mitä kevyempi pallo, sitä suurempi liikenopeus ja pienempi voimantuottoaika. Suunnanmuutossuoritus sisältää kiihdytyksen, jarrutuksen, suunnanmuutoksen ja uuden kiihdytyksen. Reaktiivisuus on tärkeää kimmoisissa lajeissa, joissa voimantuottoaikaa on vähän. Esimerkiksi pikajuoksussa reaktiivinen voimantuotto korostuu, koska voimantuottoaikaa on kontaktivaiheessa täysvauhtisessa juoksussa huippujuoksijalla vain noin sekunnin kymmenys. Hyviä takaa-eteensuunnan kenttätestejä ovat esimerkiksi alaraajoille vauhditon pituushyppy sekä alhaalta eteen kuntopallon tai kuulan heitot 2–5 kg kuormilla ja yläkropalle alakropan nivelet lukossa tehtävät eteenpäin suuntautuvat kuntopallon työnnöt 2–5 kg kuormilla mahdollisimman pitkälle. Alaraajojen sivusuunnan räjähtävän nopeusvoiman testinä toimii hyvin sivuloikka. Hyvä suunnanmuutosnopeutta mittaava testi kestää alle 10 s ja sisältää lajinomaisia suoran etenemisen pätkiä ja lajinomaisia suunnanmuutoksia sekä lajinomaisesti liikkumista etuperin, takaperin ja sivuttain. Toki on myös pelitilanteita, joissa reaktiivisuutta tarvitaan ja sitäkin on hyvä testata. Kudosten kyky varastoida ja vapauttaa elastista energiaa on tärkeää. Voimantuoton testaajan muistilista Lajin kuormitusfysiologinen ja biomekaaninen lajianalyysi on huomioitava testejä suunnitellessa. Juoksutesteissäkin yrityksiä on hyvä olla vähintään kolme ja yritysten välisen palautuksen vähintään kolme minuuttia. 30 m ja 10 m kiihdytykset paikaltaan kertovat hyvin kiihdytysnopeudesta. Reaktiivisen voiman indeksi lasketaan jakamalla lentoaika ponnistuksen kontaktiajalla
Viisipisterata on esimerkki radasta, jolla voidaan testata suunnanmuutosnopeutta. 2017, 13;12:955– 961.*. Sports Med. * Fyysisen kunnon mittaaminen – käsija oppikirja kuntotestaajille. Clin Interv Aging. Effects of Supervised vs. Sports Med. * Newton RU, Kraemer WJ. Effects of physical exercise interventions in frail older adults: a systematic review of randomized controlled trials. Training Principles for Power. Resistance training for activity limitations in older adults with skeletal muscle function deficits: a systematic review. The effects of exercise on muscle strength, body composition, physical functioning and the inflammatory profile of older adults: a systematic review. 2015, 2;15:154. Haff GG, Nimphius S. * Muehlbauer T, Gollhofer A, Granacher U. Ageing, Muscle Power and Physical Function: A Systematic Review and Implications for Pragmatic Training Interventions. Underlying Mechanisms and Physiology of Muscular Power. 2017, 35:147–154. Exercise attenuates the major hallmarks of aging. BMC Geriatr. * de Labra C, Guimaraes-Pinheiro C, Maseda A, Lorenzo T, MillánCalenti JC. Strength and Conditioning Journal, 2012, 34(6):13–19. 2017, 24;12:721–740. Kari L. 2016, 98(6):531–45. Päätoim. 2016, 46(9):1311–32. Kuva: Milla Vahtila. Keskinen, Keijo Häkkinen ja Mauri Kallinen, Liikuntatieteellinen Seura, Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu 174, 2018. * Borde R, Hortobágyi T, Granacher U. Unsupervised Training Programs on Balance and Muscle Strength in Older Adults: A Systematic Review and Meta-Analysis. 2017, 20(1):30–53. Rationale for Strengthening Muscle to Prevent Falls and Fractures: A Review of the Evidence. Aging Clin Exp Res. Calcif Tissue Int. Strength Cond Journal, 1994, 16:20–31 Papa EV, Dong X, Hassan M. Ageing Res Rev. 36 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 TUOMAS RYTKÖNEN, LitM, Voimaja fysiikkavalmentaja sekä kouluttaja Voimaharjoittelun käsikirjan (Fitra 2019) kirjoittaja www.tuomasrytkonen.fi Athletica Valmennus www.athletica.fi Sähköposti: tuomasrytkonen@gmail.com JUHA AHTIAINEN, LitT Yliopistotutkija, Liikuntafysiologian dosentti Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sähköposti: juha.ahtiainen@jyu.fi ARTIKKELIKOKONAISUUDEN LÄHTEET: Behm DG, Muehlbauer T, Kibele A, Granacher U. * Lopez P, Pinto RS, Radaelli R, Rech A, Grazioli R, Izquierdo M, Cadore EL. Sports Med. 2015, 45(12):1693–720. Curr Opin Clin Nutr Metab Care. ISBN: 9789525762075 Garatachea N, Pareja-Galeano H, Sanchis-Gomar F, Santos-Lozano A, Fiuza-Luces C, Morán M, Emanuele E, Joyner MJ, Lucia A. Effects of Strength Training Using Unstable Surfaces on Strength, Power and Balance Performance Across the Lifespan: A Systematic Review and Meta-analysis. Strength and Conditioning Journal, 2012, 34 (6):2–12 Kraemer WJ, Looney DP. * Byrne C, Faure C, Keene DJ, Lamb SE. Nonpharmacological interventions to treat physical frailty and sarcopenia in older patients: a systematic overview – the SENATOR Project ONTOP Series. Lacroix A, Hortobágyi T, Beurskens R, Granacher U. 2015, 45(12):1645–69.* Benichou O, Lord SR. 2018, 30(8):889–899. Dose-Response Relationships of Resistance Training in Healthy Old Adults: A Systematic Review and Meta-Analysis. Benefits of resistance training in physically frail elderly: a systematic review. 2015, 18(1):57–89. 2017, 47(11):2341–2361. Neuromuscular contributions to the age-related reduction in muscle power: Mechanisms and potential role of high velocity power training. Sports Med. Rejuvenation Res. Developing explosive muscular power: Implications for a mixed methods training strategy. Sports Med. Clin Interv Aging. * Liberman K, Forti LN, Beyer I, Bautmans I. * Lozano-Montoya I, Correa-Pérez A, Abraha I, Soiza RL, Cherubini A, O’Mahony D, Cruz-Jentoft AJ. * McKinnon NB, Connelly DM, Rice CL, Hunter SW, Doherty TJ. Associations Between Measures of Balance and Lower-Extremity Muscle Strength/Power in Healthy Individuals Across the Lifespan: A Systematic Review and Meta-Analysis. 2015, 45(12):1671–92
Tutkimuksellinen kiinnostukseni liikuntaja urheilukulttuurien käytäntöjä ja arvomaailmaa kohtaan kumpuaa siis vahvasti omista kokemuksistani, mikä on tyypillistä kulttuurintutkijoille. Tutkijakoulutukseen ajauduin suunnittelematta, kun digitaalisen kulttuurin professori vihjasi auki tulevasta assistentin paikasta vuonna 2005. Entä millaisia vaiheita urapolullesi mahtuu. Esimerkiksi Serena Williamsin ja Mo Salahin kaltaiset urheilun supertähdet ovat esikuvia, jotka ovat oman uransa myötä vaikuttaneet urheilukulttuurin eriarvoisuuteen rikkomalla rajoja ja muuttamalla ihmisten käsityksiä ja asenteita. Kasvoin liikuntayhteisöjen, (media)urheilumaailman ja erilaisten joukkuetovereiden ympäröimänä. Hän työskentelee Turun yliopiston Porin yksikössä, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa. Olen pyrkinyt yhdistämään tutkimuksellisia intressejäni opetukseeni pitämällä kursseja esimerkiksi urheilusta ja sosiaalisesta mediasta, liikunnan pelillistämisestä, verkkoteknologiasta ja kehollisuudesta sekä itsensämittaamisteknologioista. ”Itselleni on tärkeää tehdä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimusta, joka tavoittaa ihmiset myös yliopistojen ulkopuolella. Minulla on omaa kilpaurheilutaustaa joukkuelajeissa. Ja miksi se kiinnostaa. L Ä H I K U V A S S A R I I K K A T U R T I A I N E N Miten ja miksi löysit uran juuri liikunnan ja urheilun tutkimuksesta. Erityisenä mielenkiinnon kohteenani ovat olleet naisurheilijoiden mediarepresentaatiot ja sosiaalisen median rooli urheilukulttuurin muutoksessa. Olen pelannut jalkapalloa lähes 30 vuotta – nuorempana ihan vaka vissani – ja välissä pari vuotta rugbya. Haasteena onkin se, että kaiken keskellä aikaa ja jaksamista löytyisi pitkäjänteisen tutkimuksen tekemiselle. Harkitsin lukion jälkeen liikunnan yhteiskuntatieteiden opintoja Jyväskylässä ja tiedotusopin opiskelua Tampereella, mutta intohimoni kulttuureja ja taiteita kohtaan vei minut kuitenkin humanististen tieteiden pariin. Päivittäinen työni on hyvin opetuskeskeistä, sillä opetan useita kursseja vuodessa ja vastaan opiskelijoidemme opinto-ohjauksesta ja opetuksen suunnittelusLiikuntaja urheilumaailman arvot ja mediaurheiluun liittyvä vallankäyttö kiinnostavat digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori Riikka Turtiaista. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovatkin teemoja, jotka ovat pysyneet viimeiset vuodet mukana tutkimuksissani. Kaikki sellaiset tilaisuudet, joissa olen saanut toimia urheilun tasa-arvon äänitorvena voikin laskea huippuhetkikseni.”. Olen ollut pitkään kiinnostunut liikuntaja urheilumaailman arvoista sekä mediaurheiluun liittyvästä vallankäytöstä. Siitä lähtien olen työskennellyt oppiaineessa yhtäjaksoisesti projektitutkijana, yliopisto-opettajana ja nyt yliopistonlehtorina. Suoraviivaista suunnitelmallisuutta vai sattuman puuttumista peliin. Mitä tutkit. Käsittelin jo digitaalisen kulttuurin oppiaineen gradussani mediaurheilukulttuuria ja jatkoin väitöskirjassani (2012) sen tarkastelua, miten digitalisoituminen on muuttanut urheilun seuraamiskäytäntöjä. Olen tarkastellut niin naisten jalkapallon arvokisojen mediaesityksiä kuin some-vaikuttajina toimivien urheilijoiden itserepresentaatioitakin. 37 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Ammennan tutkijana omista kokemuksistani ta sekä ohjaan opinnäytetöitä. Oppiaineemme painopistealueet (verkkoyhteisöt ja sosiaalinen media, pelikulttuurit sekä teknologian kulttuurinen muutos) ovat tietenkin ohjanneet omia tutkimuksellisia näkökulmiani ja kysymyksenasettelujani
Itselleni ihan akuutisti ajankohtaista on se, että olen juuri lähdössä Ranskaan seuraamaan jalkapallon MM-kisoja ja keräämään tutkimusaineistoa koskien vihdoin meneillään olevaa naisjalkapallon arvostuksen nousua. Mitkä kysymykset ovat sinulle ajankohtaisia. Osallistun samalla Madridissa järjestettävään konferenssiin, jossa kokoontuu vuosittain mediaurheilun tutkijoiden työryhmä. Toinen pitkään mukanani kulkenut, menetelmällisesti ja teoreettisesti kiehtova, aihepiiri onkin kehollisuus. Mitä odotat alan tutkimukselta. Olen joukkueurheilija myös akateemisessa maailmassa – siksi pidän arvossa sitä, että olen päässyt tekemään yhteistyötä eri alojen tutkijoiden ja ammattilaisten kanssa. Huippua on se, että saan työkseni tuottaa ja jakaa tietoa kiinnostavista ilmiöistä ja työskennellä mahtavien kollegojen ja opiskelijoiden kanssa.. Itselleni on tärkeää tehdä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimusta, joka tavoittaa ihmiset myös yliopistojen ulkopuolella. 38 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Some-vaikuttajia ovat myös tutkimani fitnessbloggaajat, jotka määrittelevät omalta osaltaan nykyisen liikuntakulttuurin suuntaviivoja ja hyvinvoinnin ideaaleja. Olen tutkinut yhdessä kollegojeni kanssa muun muassa juoksutapahtumien pelillistämisen jatkumoa, television urheilulähetyksistä tuttujen piirteiden hyödyntämistä e-urheilun esittämisen yhteydessä sekä CrossFitia pelillistettynä urheiluna ja kilpailullistettuna leikkinä. RIIKKA TURTIAINEN, digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori Turun Yliopisto, Porin yliopistokeskus Sähköposti: rmturt@utu.fi Minulle urani huippuhetket eivät näyttäydy niinkään vastaanottaminani palkintoina ja tunnustuksina tai muina yksittäisinä saavutuksina. Pelillistymisen, leikillistymisen ja urheilullistumisen kombinaatioiden tarkastelu saa varmasti jatkoa tulevaisuudessa myös hiljattain perustetun tutkimusryhmä PLoPin (Pori Laboratory of Play) muodossa. Olen saanut olla mukana myös kolmessa Suomen Akatemian rahoittamassa, pelikulttuuriaiheisessa tutkimushankkeessa. Se tuo aina uutta potkua omaan tekemiseen ja ajatteluun. Huippuhetki urallasi, tärkeimmät saavutukset. Mediaurheilua ovat Suomessa tutkineet toistaiseksi vain muutamat henkilöt, vaikka ala on kansainvälisesti ollut kasvussa jo pitkään. Samalla peräänkuulutan kriittistä tutkimusotetta, joka uskaltaa kyseenalaistaa urheilukulttuurin nykyisiä normeja. Näiden projektien kautta olen ajautunut tarkastelemaan liikunnan/urheilun ja pelin/leikin välisiä kytköksiä. Kaikki sellaiset tilaisuudet, joissa olen saanut toimia urheilun tasa-arvon äänitorvena voikin laskea huippuhetkikseni. Tällä hetkellä (2018–2025) kuulun Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikön tutkimusryhmään. Opinnäytteitä on viime vuosina ilmestynyt, joten odotan, että aihepiirin tutkimus saisi suomalaisittainkin nostetta ja tunnustusta tulevaisuudessa – sillä uusia teknologiaja mediavälitteisiä liikuntaja urheilukulttuurin ilmiöitä eli potentiaalisia tutkimuskohteita syntyy koko ajan lisää. Esitelmöin Facebook Live -palvelun kautta striimatun urheilun (naisten rugby ja CrossFit) reaaliaikaisesta kommentoinnista. Olen pyrkinyt yhdistämään pelitutkimuksen ja urheilukulttuurin tutkimuksen teoretisointeja keskenään, sillä molemmilla on mielestäni paljon annettavaa toisilleen. Minulle urani huippuhetket eivät näyttäydy niinkään vastaanottaminani palkintoina ja tunnustuksina tai muina yksittäisinä saavutuksina. Ilmiön tarkasteluun on mahdollista yhdistää piirteitä niin liikuntatutkimuksesta, aistietnografiasta kuin haptisesta (tuntoaistiin tai kosketukseen perustuvasta) mediatutkimuksestakin, mikä avaa aivan uusia näkökulmia digitaalisten laitteiden kyllästämään fyysiseen olemiseemme. Huippua on se, että saan työkseni tuottaa ja jakaa tietoa kiinnostavista ilmiöistä ja työskennellä mahtavien kollegojen ja opiskelijoiden kanssa. Toivotaankin, että näitä huippuhetkiä on urani varrelle luvassa vielä useita. Mediaurheilukulttuurin tasa-arvo ja kehollisuus ovat lempitutkimusaiheitani, joihin voin toivottavasti syventyä jatkossakin
39 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Teksti: TIIA KEKÄLÄINEN Hyvinvoiva mieli saa keskiikäiset ja ikääntyneet liikkumaan Liikkuminen tuo ja suo ihmisille monenlaisia hyötyjä. Mielen hyvinvointi tukee keski-iässä liikuntaaktiivisuutta. LIIKUNTA JA IKÄÄNTYMINEN ELÄMÄNKULUSSA Kuva: ANTERO AALTONEN. Eläkevuosinakin aloitettu liikunta voi antaa elämään uutta sisältöä
Yli 65-vuotiaiden olisikin hyvä harjoittaa lihaksiaan kahdesta kolmeen kertaan viikossa. Oma terveys arvioidaan yleensä heikommaksi iän karttuessa (Andersen, Christensen & Frederiksen 2007). Puhuttaessa hyvinvoinnista yhteiskunnallisella tasolla, termillä viitataan usein esimerkiksi toimeentuloon, terveyteen ja elinoloihin. Vielä joka neljäs 30–40-vuotias ilmoittaa harrastavansa lihaskuntoa kehittävää liikuntaa vähintään kahdesti viikossa, kun yli 50-vuotiaista samaan yltää vain yksi kymmenestä. Näitä ovat esimerkiksi fyysinen hyvinvointi eli kokemus omasta terveydestä, ja taloudellinen hyvinvointi eli kokemus siitä, kuinka hyvin tulee toimeen. Suosituksen täyttävien osuus laskee tasaisesti iän myötä. 2015) tehdyt analyysit osoittivat, että erilaisiin vapaa-ajan kohteisiin panostaminen oli yhteydessä hyvinvoinnin eri osa-alueisiin 50–74-vuotiailla. Lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa parantavaa liikuntaa suositellaan tehtäväksi vähintään kaksi kertaa viikossa. Erilaiset harrastukset kytkeytyvät hyvinvoinnin eri puoliin Suomi 2014 – Kulutus ja elämäntapa -postikyselyn suomalaista aikuisväestöä edustavalla otoksella (Koivula ym. Esimerkiksi naimisissa olevat ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin naimattomat ja vastaavasti korkeammin koulutetut ovat tyytyväisempiä kuin matalammin koulutetut. Valintoihin kuuluvat myös esimerkiksi elintavat ja vapaa-ajan harrastukset. Sekä suomalaisissa että kansainvälisissä liikuntasuosituksissa aikuisväestöä kehotetaan harrastamaan kestävyyskuntoa ylläpitävää reipasta liikuntaa vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa. Toisaalta erilaisten elämäntapahtumien ja valintojen on todettu vaikuttavan mielen hyvinvointiin (Headey, Muffels & Wagner 2010). Esimerkiksi suomalaisten yleisin vapaa-ajan viettotapa, television katselu, on ennemminkin yhdistetty matalampaan hyvinvointiin (Schmiedeberg & Schröder 2017). Mielen hyvinvointi vuorostaan on suhteellisen pysyvää aikuisiässä (Kokko ym. Kun päivittäistä aktiivisuutta on tutkittu aktiivisuusmittarin avulla, tulokset ovat erilaisia. Toisaalta kaikkia aktiviteetteja ei ole aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty parempaan hyvinvointiin. Työikäisten ja yli 65-vuotiaiden liikuntasuositukset eroavat toisistaan juuri lihaskunnon ja liikehallinnan osalta, sillä näiden rooli korostuu ikääntyessä. Maaliskuun 2019 alussa tarkastetussa väitöskirjatyössäni tarkastelin erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja ja erityisesti liikuntaa sekä voimaharjoittelua keski-ikäisten ja ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäjinä. 2017). 60–69vuotiaat liikkuvat enemmän kuin nuoremmat ja keskimäärin vain joka viides täyttää ylipäätään kestävyysliikuntasuosituksen (Husu ym. Mittaustavasta riippumatta liian harva suomalainen liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Tarkastelemalla esimerkiksi tuloja tai sairauksien lukumäärää ei kuitenkaan saada kiinni siitä, miten yksilö kokee oman elämänsä sujuvan. Yksilötasolla hyvinvointi onkin subjektiivinen kokemus (Diener & Ryan 2009). Tässä väitöskirjatutkimuksessa käytettiin osallistujilta 42ja 50-vuotiaana kerättyjä tietoja vapaa-ajan harrastuksiin osallistumisesta sekä hyvinvoinnista. Empiiriset analyysit osoittavat näiden ulottuvuuksien tavoittavan kokonaisvaltaisen mielen hyvinvoinnin (Keyes 2005; Kokko ym. Nämä luovat pohjan myös yksilön hyvinvoinnille. Esimerkiksi luovat aktiviteetit olivat yhteydessä korkeampaan emotionaaliseen hyvinvointiin, kun taas lukeminen psykologiseen hyvinvointiin. Tämä voi pitää sisällään esimerkiksi kävelyä, raskaita kotitöitä tai työmatkaliikuntaa. Lihaskuntoaan harjoittavien osuus on vielä pienempi. Hyvinvointi on moniulotteinen kokonaisuus Terveyshyötyjen lisäksi liikunta kytkeytyy myös hyvinvointiin, jolla voidaan tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita. Emotionaalinen hyvinvointi kuvastaa esimerkiksi sitä, kuinka tyytyväinen on elämäänsä ja kokeeko useimmiten myönteisiä vai kielteisiä tuntemuksia (Diener & Ryan 2009). Vastaavasti liikuntaan panostaminen oli yhteydessä korkeam paan fyysiseen hyvinvointiin. 2018). Hyvinvointia voidaan tarkastella moniulotteisena koko naisuutena, joka koostuu eri osa-alueista. Noin kolmasosa suomalaisista aikuisista ilmoittaa täyttävänsä liikuntasuosituksen kestävyysliikunnan osalta (Bennie ym. Erilaiset liikuntaharrastukset olivat myönteisesti yhteydessä hyvinvoinnin eri. Mielen hyvinvointia voidaan tarkastella myös moniulotteisena ilmiönä, johon kuuluvat esimerkiksi emotionaalinen, psykologinen ja sosiaalinen hyvinvointi (Keyes 2005). Raskas liikunta voi olla esimerkiksi hiihtoa, juoksua tai uintia. 40 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 LIIKUNTA JA IKÄÄNTYMINEN ELÄMÄNKULUSSA L iikunnan rooli terveyden edistämisessä ja sairauksien ehkäisyssä on selkeä. Esimerkiksi ne tutkittavat, jotka mielestään panostivat matkailuun runsaasti, kokivat sekä fyysisen, taloudellisen että emotionaalisen hyvinvointinsa korkeammaksi kuin mielestään vähäisesti matkailuun panostavat. Sosiaalinen hyvinvointi tuo mukaan myös ihmissuhteisiin ja ympäristöön liittyvän ulottuvuuden (Keyes 2005). 2013). 2013) ja pohjautuu osittain yksilön taipumuksellisiin piirteisiin, kuten persoonallisuuteen (Steel, Schmidt & Shultz 2008). Liikuntaharrastuksia oli mahdollista tarkastella Lapsesta aikuiseksi -aineistosta 50-vuotiaiden kohdalta myös yksityiskohtaisemmin. Kun harrastuksiin osallistumista ja hyvinvointia tarkasteltiin 50-vuotiaiden kohdalta, tulokset vahvistivat edellisen aineiston antamia havaintoja siitä, että erilaiset aktiviteetit ovat yhteydessä hyvinvoinnin eri osa-alueisiin. Liikunnan lisäksi muut vapaa-ajan harrastukset tukevat hyvinvointia. Fyysinen hyvinvointi on läheisesti yhteydessä terveydentilaan. Lisäksi tutkin myös toiseen suuntaan meneviä yhteyksiä eli liikunta-aktivisuutta ennustavia tekijöitä. Mittaustavalla voi kuitenkin olla merkitystä. Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksessa (Pulkkinen 2017) samoja, vuonna 1959 syntyneitä tutkittavia, on seurattu 8-vuotiaasta 50-vuotiaaksi asti. Psykologinen hyvinvointi viittaa elämän tarkoituksellisuuden tunteeseen ja mahdollisuuksiin kehittää itseään (Ryff 1989). Liikunta kytkeytyi myös tässä aineistossa myönteisesti fyysiseen hyvinvointiin. Vastaavat hyödyt saavutetaan myös osallistumalla raskaaseen liikuntaan vähintään tunnin ja viisitoista minuuttia viikossa
41 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 LIIKUNTA JA IKÄÄNTYMINEN ELÄMÄNKULUSSA osa-alueisiin. Mielen hyvinvointi näyttäisikin keskiiässä olevan keskeinen voimavara myös liikunta-aktiivisuuden ylläpitämiselle. Noin puolet jatkaneista oli tehnyt voimaharjoittelua keskimäärin kerran viikossa ja toinen puoli kahdesti viikossa. 2017; Walker ym. Odotin aina harjoituspäivää”, totesi eräs tutkimukseen osallistunut haastattelussa voimaharjoitteluintervention päätyttyä. Lähes puolet osallistuneista (46 %) oli jatkanut säännöllistä harjoittelua koko vuoden. 2017). Sen sijaan fyysisessä aktiivisuudessa tapahtui enemmän vaihtelua kahdeksan vuoden aikana. Tulosten perusteella voimaharjoitteluun osallistuneiden elinympäristöön liittyvä elämänlaatu koheni eli he selviytyivät elinympäristössään aiempaa paremmin. Ne osallistujat, joiden sisäinen motivaatio ja liikuntaan liittyvä minäpystyvyys lisääntyivät ohjatun harjoittelujakson aikana, jatkoivat harjoittelua todennäköisemmin kahdesti viikossa Sen sijaan kerran viikossa jatkaneiden ja harjoittelemattomien väliltä ei löytynyt eroja. Sisäinen motivaatio kuvastaa sitä, että nauttii liikunnasta. Liikunnan, motivaation ja hyvinvoinnin yhteys Väitöstutkimukseni tulosten perusteella liikunta vaikuttaa myönteisesti mielen hyvinvointiin. Voimaharjoittelun vaikutuksia tutkittiin vertaamalla harjoitteluun osallistuneita verrokkiryhmään, joka ei tehnyt voimaharjoittelua yhdeksän kuukauden aikana. He kokivat elämänsä mielekkäämmäksi, merkityksellisemmäksi ja hallittavammaksi kuin aiemmin. Tulokseni tukivat aiempia havaintoja, sillä sisäinen motivaatio ja minä pystyvyys olivat avainasemassa siinä, että voimaharjoittelua tuli jatkettua vuoden ajan säännöllisesti kahdesti viikossa. Esimerkiksi kestävyysliikunta yhdistyi fyysiseen hyvinvointiin, kun taas kävely oli yhteydessä psykologiseen hyvinvointiin ja luonnossa liikkuminen sosiaaliseen hyvinvointiin. Mielen hyvinvointi ennustaa liikunta-aktiivisuutta Lapsesta aikuiseksi -pitkittäisaineistoa hyödyntämällä tutkittiin myös sitä, miten 42-vuotiaana raportoitu vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus ja hyvinvointi ennustavat 50-vuotiaan fyysistä aktiivisuutta ja hyvinvointia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi se, että sataa vettä, väsyttää tai on kiire. Myös heidän koherenssin tunteensa lisääntyi. Toisaalta tulokset eivät vielä kerro syy-seuraussuhteista mitään. Hänen kokemuksensa harjoittelusta nauttimisesta kuvastaa sisäisen motivaation löytymistä. Lisäksi he alkoivat tehdä suunnitelmia liikunnan harrastamiseksi, ja heidän sisäinen motivaationsa harjoittelua kohtaan lisääntyi. Heillä ei ollut aiempaa voimaharjoittelutaustaa. Samalla aineistolla toteutetussa tutkimuksessa on aiemmin todettu, että keski-ikäiset, joilla on suhteellisen korkea mielen hyvinvointi, pärjäävät hyvin myös muilla elämän osa-alueilla, kuten työelämässä, ja kokevat sosiaaliset suhteensa tyydyttäviksi (Kokko & Feldt 2018). ”Harjoittelu oli kivaa. Minäpystyvyys taas kertoo siitä, että uskoo omiin kykyihinsä liikunnan harrastajana ja uskoo myös siihen, että kykenee ylittämään liikunnan harrastamisen tielle tulevia esteitä. Henkilöt, joilla oli korkea mielen hyvinvointi 42-vuotiaana, olivat fyysisesti aktiivisempia 50-vuotiaana. Lisäksi säännöllinen harjoittelu parantaa myös liikuntamotivaatiota. Kun voimaharjoittelujaksoon osallistuneilta kysyttiin vuosi ohjatun harjoittelun päättymisen jälkeen, ovatko he jatkaneet säännöllistä voimaharjoittelua, tulos yllätti myönteisesti. Vastavuoroisesti nämä tekijät taas ennustavat fyysisen aktiivisuuden jatkumista.”. Vain sen hetkinen aktiivisuus oli yhteydessä 50-vuotiaan hyvinvoinnin kokemuksiin. Sen sijaan mielen hyvinvointi ennusti myöhempää fyysistä aktiivisuutta. On mahdollista, että luonnossa liikkuminen tarkoittaa miehille ja naisille erilaisia asioita: miehillä se korreloi myönteisesti kuormittavan liikunnan harrastamisen kanssa, kun taas naisilla vastaavaa yhteyttä ei näkynyt. Taustateorioiden ja aiempien tutkimusten valossa sisäinen motivaatio nähdään merkityksellisenä etenkin toiminnan pitkäkestoiselle jatkamiselle ja esteisiin liittyvä minäpystyvyys voimavarana ylläpitovaiheessa, kun fyysisesti aktiivista elämäntapaa pyritään jatkamaan säännöllisesti (esim. Tulokset kuvaavat sekä vapaa-ajan liikunta-aktiviteettien että hyvinvoinnin laajuutta: molempia olisi syytä tarkastella monipuolisesti. Nautinto ja usko omiin kykyihin saavat jatkamaan Väitöstutkimuksessa hyödynnettiin myös satunnaistettua koeasetelmaa, jossa terveet 65–75-vuotiaat miehet ja naiset osallistuivat yhdeksän kuukauden ajan ohjattuun voimaharjoitteluun (Turpela ym. Luonnossa liikkuminen oli yhteydessä sekä emotionaaliseen että fyysiseen hyvinvointiin, mutta yllättäen ainoastaan miehillä. Tulokset olivat yllättäviä: vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus ei ennustanutkaan hyvinvointia. Tulosta voi osittain selittää se, että mielen hyvinvoinnilla oli korkea pysyvyys: ne henkilöt, jotka kokivat mielen hyvinvointinsa korkeammaksi 42-vuotiaana, kokivat todennäköisesti samoin myös kahdeksan vuotta myöhemmin. Toisaalta motivaatio ennustaa liikuntaharrastuksen ”Fyysinen aktiivisuus myötävaikuttaa fyysisten hyötyjen ohella myös mielen hyvinvointiin ja motivaatioon. Voi olla, että liikuntaharrastukset edistävät hyvinvointia tai sitten hyvinvoivat jaksavat harrastaa enemmän. Schwarzer 2008; Standage & Ryan 2012)
Kokko, K. Subjective well-being: a general overview. Koivula, A., Räsänen, P. Standage, M. Human development from middle childhood to middle adulthood: growing up to the middle-aged (In collaboration with Katja Kokko). & Frederiksen, H. 2017. Selfrated health and age: a cross-sectional and longitudinal study of 11,000 Danes aged 45—102. & Ryan, R. Self-determination theory and exercise motivation: Facilitating self-regulatory processes to support and maintain health and well-being. Long-running German panel survey shows that personal and economic choices, not just genes, matter for happiness. Bennie, J. Mental illness and/or mental health. D. & Feldt, T. TIIA KEKÄLÄINEN, TtT Gerontologian tutkimuskeskus ja liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sähköposti: tiia.m.kekalainen@jyu.fi Kirjoittajan gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja ”Leisure Activities and Well-being in Midlife and Older Age with Special Reference to Physical Activity and Resistance Training” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 8.3.2019. Roberts & D. 2017. 2017. Journal of Happiness Studies 14 (1), 99–114. Teoksessa: G. Schwarzer, R. 2005. Keski-ikäisillä mielen hyvinvointi osoittautui keskeiseksi voimavaraksi fyysisesti aktiivisen elämäntavan ylläpitämisessä. & Newton, R. Liikunta, motivaatio ja hyvinvointi kulkevat siis käsi kädessä tukien toinen toistaan. 2018. H., Tokola, K., Husu, P., ym. & Sarpila, O. London: Routledge. Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto. 42 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 LIIKUNTA JA IKÄÄNTYMINEN ELÄMÄNKULUSSA jatkuvuutta ikääntyneillä. & Ryan, K. 2009. C. Longitudinal profiles of mental wellbeing as correlates of successful aging in middle age. Kokko, K., Korkalainen, A., Lyyra, A. 2007. 2008. Explorations on the meaning of psychological well-being. Effects of different strength training frequencies on maximum strength, body composition and functional capacity in healthy older individuals. Psychological Bulletin 134 (1), 138–161. International Journal of Behavioral Development 42 (5), 485–495. Turpela, M., Häkkinen, K., Haff, G. & Shultz, J. 2018. Structure and continuity of well-being in mid-adulthood: a longitudinal study. 2017. 2013. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America 107 (42), 17922–17926. Ryff, C. 2010. Applied Research in Quality of Life 12 (1), 137–151. K., Christensen, K. & Feldt, T. & Schröder, J. G. Leisure activities and life satisfaction: an analysis with German panel data. U. Schmiedeberg, C. Moderate-load muscular endurance strength training did not improve peak power or functional capacity in older men and women. Headey, B., Muffels, R. Happiness is everything, or is it. Walker, S., Haff, G. 2017. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:30. A., Pedisic, Z., Suni, J. M. Self-reported health-enhancing physical activity recommendation adherence among 64,380 Finnish adults. Journal of Personality and Social Psychology 57, 1069–1081. & Walker, S. G. Turku: University of Turku. Odotin aina harjoituspäivää.”. Husu, P., Tokola, K., Suni, J., Vähä-Ypyä, H., Mänttäri, A., ym. LÄHTEET Andersen, F. Refining the relationship between personality and subjective well-being. ”Harjoittelu oli kivaa. 2015. Investigating axioms of the complete state model of health. South African Journal of Psychology 39 (4), 391-406. Diener, E. Pulkkinen, L. 2008. Champaign, IL: Human Kinetics., 233–270. Working papers in economic sociology: Suomi 2014 – kulutus ja elämäntapa: tutkimusseloste ja aineistojen 1999–2014 vertailua. 1989. G., Häkkinen, K. Experimental Gerontology 98, 13–21. Applied Psychology an International Review 57 (1), 1–29. Steel, P., Schmidt, J. Treasure (toim.) Advances in motivation in sport and exercise. Keyes, C. C. Modeling health behavior change: How to predict and modify the adoption and maintenance of health behaviors. Journal of Consulting and Clinical Psychology 73 (3), 539–548. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 27 (12), 1842–1853. & Wagner, G. L. 2012. Aiemmissa tutkimuksissa myös motivaation ja hyvinvoinnin on havaittu kytkeytyvän läheisesti toisiinsa, sillä juuri sisäistä motivaatiota edustavat toiminnot, joista yksilö nauttii ja on innostunut, edistävät myös hyvinvointia. Scandinavian Journal of Public Health 35 (2), 164–171. Helsinki: Ministry of Education and Culture, Finland. Frontiers in Physiology 8, doi: 10.3389/fphys.2017.00743
43 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 LIIKUNTA JA IKÄÄNTYMINEN ELÄMÄNKULUSSA Teksti: TUIJA LESKINEN, KRISTIN SUORSA, ANNA PULAKKA, SARI STENHOLM Eläke lisää liikettä – joksikin aikaa Liikunta on tärkeää terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kannalta, mutta vain harva eläkeläinen liikkuu suositusten mukaisesti. Kuva: ANTERO AALTONEN. Eläkkeelle siirtyminen tarjoaa mahdollisuuksia liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen ja edistämiseen. Myös paikallaanolo lisääntyy iän myötä. Moni suomalainen tarttuu tilaisuuteen, mutta ei aina pysyvästi
(Lahti ym. 2015). Laadullisen katsauksen mukaan liikuntaa lisätään terveyden edistämiseksi. Eläköitymisen yhteydessä miehillä kokonaisaktiivisuus ei laske (CPM muutos 60, 95 % LV -20-150), mutta naisilla laskee (-110 CPM, 95 % LV -150-70). Vuorokauden aktiivisuusprofiilit muuttuvat eläköidyttäessä sekä miehillä että naisilla: eläköitymisen jälkeen aktiivisuuskäyrässä on vain yksi huippu, joka ajoittuu keskipäivään, ja jonka jälkeen aktiivisuus vähenee iltaa kohden (Kuva 1.). 2019). Vuosittain Suomessa siirtyy eläkkeelle lähes 80 000 henkilöä, joista kolme neljästä jää vanhuuseläkkeelle (Eläketurvakeskus 2018). 2011; Stenholm ym. 44 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 LIIKUNTA JA IKÄÄNTYMINEN ELÄMÄNKULUSSA nute) 2560, 95 % luottamusväli (LV) 2500–2610 vs. 2011; Stenholm ym. 2019). FIREA-tutkimuksen objektiivisten liikemittausten mukaan päivittäinen paikallaanoloaika lisääntyy eläkkeelle siirtymisen jälkeen (24 min/pv, 95 % LV 15–33) (Suorsa ym. 2016). 2014; Lahti ym. 2016). Ero naisten ja miesten aktiivisuuden välillä ennen eläköitymistä selittyy erilaisilla työnkuvilla ja kotitöiden määrällä, mutta myös työmatkan aktiivisuudella, joka näyttäisi korostuvan etenkin naisten vuorokauden aktiivisuusprofiilissa kahtena piikkinä sekä aamulla että myöhemmin iltapäivällä (Kuva 1.). Liikunnan lisäys ei kuitenkaan ole pysyvää: pitkittäistutkimus osoittaa, että itseraportoitu vapaa-ajan liikunta vähenee myöhempinä eläkevuosina (Stenholm ym. Eläkkeelle siirryttäessä vapaa-aikaa ja energiaa vapautuu lisää, toimintaympäristöt ja aikataulut muuttuvat ja siksi oman käyttäytymisen muutoksille on enemmän mahdollisuuksia. Eläköitymisen vaikutus paikallaanoloon Katsauksen mukaan itseraportoitu kokonaisistumisaika vähenee eläköitymisen jälkeen, mutta vapaa-ajan istuminen television ääressä, lukeminen ja muu istuminen lisääntyvät (Sprod ym. 2015). Aikaisempien tutkimusten mukaan sekä ohjatut että kotona toteutettavat liikuntainterventiot lisäävät keski-ikäisten aktiivisuutta, mutta niiden S uuriin ikäluokkiin kuuluvat suomalaiset ovat siirtymässä tai ovat jo siirtyneet eläkkeelle. Tieto ja ymmärrys siitä, miten liikuntakäyttäytyminen muuttuu työelämästä eläkkeelle siirryttäessä auttaa eläkeikäisten liikunta-aktiivisuutta tukevien interventioiden suunnittelussa. Liikunta-aktiivisuuden muutokset objektiivisesti mitattuna Koko vuorokauden aikaisen aktiivisuuden mittaaminen kyselyillä on haastavaa, mutta liikemittarit tarjoavat tarkempia mahdollisuuksia kokonaisaktiivisuuden mittaamiseen. Miehillä paikallaanoloaika on noin tunnin verran suurempaa kuin naisilla, eikä eläköityminen aiheuta miehillä merkittäviä muutoksia paikallaanoloaikaan. 2016). 2070, 95 % LV 1980–2160). 2018). Kyselytutkimusten mukaan etenkin naiset, työssään paljon istuvat, vähän liikkuvat ja huonon terveyden omaavat henkilöt ovat alttiita lisäämään vapaa-ajan istu misaikaa eläköitymisen jälkeen (Leskinen ym. Liikunnan lisäystä ei ole havaittu työkyvyttömyyseläkkeelle tai omaishoitajaksi jäävillä, kun taas osa-aikaeläkeläisillä liikunnan määrä pysyy samana (Lahti ym. Se ajoittuu keskipäivään, jonka jälkeen aktiivisuus vähenee iltaa kohden. 2016). Pitkittäistutkimukset, joissa samoja henkilöitä on seurattu heidän eläköidyttään, ovat osoittaneet, että itseraportoitu vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus lisääntyy eläkevuosien alettua. 2011; Oshio ja Kan 2017; Sjösten ym. Eläkeläisten liikunta-aktiivisuuden tukeminen Eläkeläisille suunnattuja liikuntainterventioita tarvitaan, jotta liikunta-aktiivisuus jatkuisi myöhempinäkin eläkevuosina. 2018; Sprod ym. 2012; Stenholm ym. Päivittäisen paikallaanoloajan keskimääräinen kasvu selittyy pääosin aktiivisten työtuntien poistumisella, sillä paikallaanolon lisääntyminen ennen eläköitymistä vietetyistä vapaapäivistä eläkepäiviin on maltillisempaa (15 min/pv, 95 % LV 6–23). Turun yliopiston Finnish Retirement and Aging -tutkimuksessa (FIREA, www.utu.fi/firea) seurataan eläköityviä kuntatyöntekijöitä vuoden välein sekä kyselyillä että objektiivisesti ranteessa pidettävillä ActiGraph-liikemittareilla (Pulakka ym. Naisilla liikuntaan liittyy myös sosiaalisuus, kun taas miehet hakevat liikunnasta haasteita työuran jälkeen (Barnett, Guell, ja Ogilvie 2012). Eläköitymisen on todettu olevan hyvä hetki liikuntatapojen muuttamiseen tai niiden vakiinnuttamiseen (Barnett, van Sluijs, ja Ogilvie 2012). Myös FIREA-tutkimuksen kyselytulokset osoittavat, että itseraportoitu vapaa-ajan istuminen, tvja tietokoneaika lisääntyvät eläkkeelle siirtymisen jälkeen (Leskinen ym. Liikunnan lisäys on pääosin hyötyliikuntaa, kuten kotija puutarhatöitä sekä kohtuutehoista liikuntaa, esimerkiksi kävelyä (Barnett ym. Vuorokauden aktiivisuusprofiilit muuttuvat eläköidyttäessä sekä miehillä että naisilla: eläköitymisen jälkeen aktiivisuuskäyrässä on vain yksi huippu. Alustavien liikemittaritulosten mukaan naiset ovat ennen eläkkeelle siirtymistä aktiivisempia kuin miehet (keskimääräinen aktiivisuuslukema (CPM, counts per mi
2016). Siksi kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kannattaisi huomioida eläkkeelle siirtyvät ja kannustaa heitä osallistumaan ja liikkumaan tarjolla olevissa liikuntaryhmissä yhdessä saman ikäisten kanssa. 2012. Liikunnallisen elämäntavan tukeminen ja siihen kannustaminen tulisi aloittaa jo työelämässä ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn ja työssä jaksamisen edistämiseksi sekä aktiivisen elämäntyylin omaksumiseksi. Hock, A. 2014. KUVA 1. Juuri eläkkeelle siirtyneille henkilöille kohdistettuja liikuntainterventioita ei kuitenkaan vielä ole tehty, vaikka eläköityminen saattaisi olla optimaalinen hetki liikuntatapojen muutokselle. CPM; counts per minute, aktiivisuuslukeman keskiarvo ja 95 % luottamusväli 45 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 LIIKUNTA JA IKÄÄNTYMINEN ELÄMÄNKULUSSA pitkäaikaisista vaikutuksista ei vielä tiedetä tarpeeksi (Baxter ym. REACT-tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan jatkossa hyödyntää ikääntyviä liikuntaan ja muihin elintapamuutoksiin kannustavien strategioiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Physical Activity and Transitioning to Retirement: A Systematic Review. Baxter, S., M. TUIJA LESKINEN, LitM, TtT Tutkijatohtori (Suomen Akatemia) REACT-tutkimuksen vastuullinen tutkija Kansanterveystiede, Turun yliopisto Sähköposti: tuija.leskinen@utu.fi KRISTIN SUORSA, TtM Väitöskirjatutkija Kansanterveystiede, Turun yliopisto Sähköposti: kristin.suorsa@utu.fi ANNA PULAKKA, FT Erikoistutkija Kansanterveystiede, Turun yliopisto Sähköposti: anna.pulakka@utu.fi SARI STENHOLM, TtT, dosentti Akatemiatutkija Kansanterveystieteen ja epidemiologian professori FIREA ja REACT tutkimuksen vastuullinen johtaja Kansanterveystiede, Turun yliopisto Sähköposti: sari.stenholm@utu.fi LÄHTEET Barnett, Inka, Cornelia Guell, & David Ogilvie. 1–10. Johnson, N. Wareham. Barnett, Inka, Esther M. Rannekkeesta henkilö voi seurata aktiivisuustavoitteen täyttymistä ja esimerkiksi päivittäisiä askelmääriä. 2012. Pavey, G. Daley, A. Payne, L. F. Lisäksi istumisen ja muun paikallaanolon korvaaminen kevyellä arkiaktiivisuudella on erittäin tärkeää eläkeläisen kokonaisaktiivisuuden kannalta. Taylor, T. American Journal of Preventive Medicine 43(3):329–36. van Sluijs, & David Ogilvie. Barnett, Inka, Esther van Sluijs, David Ogilvie, & Nicholas J. Liikunnan aloittamisen tai jatkamisen haasteena eläkkeelle siirtymisen jälkeen saattaa olla henkilön heikentynyt terveys tai toimintakyky, elämäntilanteen muut haasteet (muun muassa omaishoito), mutta myös puutteelliset tiedot missä ja miten liikuntaa voisi harrastaa. Oman edistymisen seuranta, tavoitteet ja palaute ovat yleisesti käytettyjä menetelmiä, joilla on osoitettu olevan yhteys käyttäytymisen muutokseen. Blank, E. Changes in Household, Transport and Recreational Physical Activity and Television Viewing Time across the Transition to Retirement: Longitudinal Evidence from the EPIC-Norfolk Cohort. Goyder, H. Buckley-Woods, L.. Vuorokauden aktiivisuusprofiilit ennen ja jälkeen eläköitymisen. Mountain, E. Turun yliopistossa käynnissä olevassa REACTliikuntainterventiossa (NCT03320746) tutkitaan kaupallisen aktiivisuusrannekkeen mahdollisuuksia lisätä päivittäistä liikunta-aktiivisuutta ja vähentää istumisen määrää heti eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Journal of Epidemiology and Community Health 68(8):747–53. The Experience of Physical Activity and the Transition to Retirement : A Systematic Review and Integrative Synthesis of Qualitative and Quantitative Evidence. Interventioryhmään satunnaistetut henkilöt käyttävät vuoden ajan aktiivisuusranneketta, johon asetetaan päivittäinen aktiivisuustavoite, ja joka värisee istumisen pitkittyessä
2016. Suorsa, Kristin, Anna Pulakka, Tuija Leskinen, Ilkka Heinonen, Olli J. Heinonen, Jaana Pentti, Jussi Vahtera, & Sari Stenholm. Fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen tarvitaan entistä monipuolisempia menetelmiä, jotta aktiivisuuden muutokset elämänkulussa voidaan erottaa suorituskyvyssä tapahtuvista muutoksista. 2018. Stenholm, Sari, Anna Pulakka, Ichiro Kawachi, Tuula Oksanen, Jaana I. Helsinki: Juvenes Print. Heinonen, Jaana Pentti, Mika Kivimäki, Jussi Vahtera, & Sari Stenholm. The Dynamic Impact of Retirement on Health: Evidence from a Nationwide Ten-Year Panel Survey in Japan. Oshio, Takashi & Mari Kan. 2017. Tilasto Suomen Eläkkeensaajista. Changes in Leisure-Time Physical Activity after Transition to Retirement : A Follow-up Study. Hock, A. Change in Physical Activity and Weight in Relation to Retirement: The French GAZEL Cohort Study. I kääntymiseen liittyvät muutokset fyysisessä suorituskyvyssä ovat synkkää luettavaa: kestävyyskunto laskee, lihasvoima vähenee, tasapaino heikkenee ja tukija liikuntaelimistön ongelmat yleistyvät. 46 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 LIIKUNTA JA IKÄÄNTYMINEN ELÄMÄNKULUSSA Blank, E. Lahti, Jouni, Mikko Laaksonen, Eero Lahelma, & Ossi Rahkonen. Goyder. Age and Ageing 44(6):918–25. 2019. Mountain, & E. Pavey, G. 2011. BMJ Open 2(1). Eläketurvakeskuksen Tilastoja 8/2018. Tämä tuntuu olevan itseään vahvistava kehä. Occupational and Environmental Medicine 76(1):33–39. Ikääntyminen laskee suorituskykyä, mutta iäkkäät liikkuvat oman rasitustuntemuksen mukaisesti ja suhteessa kykyihinsä. Ikääntyvät liikkuvat vähemmän ja suorituskyky heikkenee, jolloin he pystyvät liikkumaan entistäkin vähemmän. Daley, A. The Journals of Gerontology: Series A. Sprod, Judy, Katia Ferrar, Timothy Olds, & Carol Maher. 2019. Halonen, Ville Aalto, Mika Kivimäki, & Jussi Vahtera. 2016. 2005) Ikä ei kuitenkaan näytä vaikuttavan fyysisen aktiivisuuden määrään, kun aktiivisuuden intensiteetti suhteutetaan yksilölliseen kuntotasoon.. Taylor, T. Objectively Measured Sedentary Time before and after Transition to Retirement:The Finnish Retirement and Aging Study (FIREA). Journal of Epidemiology and Community Health jech-2017209958. Pulakka, Anna, Tuija Leskinen, Annemarie Koster, Jaana Pentti, Jussi Vahtera, & Sari Stenholm. 2012. Changes in Sedentary Behaviours across the Retirement Transition: A Systematic Review. Teksti: LAURA KARAVIRTA Ovatko nuoret aikuiset fyysisesti aktiivisempia kuin iäkkäät. 2015. Sjösten, Noora, Mika Kivimäki, Archana Singh-Manoux, Jane E. Changes in Physical Activity during Transition to Retirement: A Cohort Study. The International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 13(1):12. Tuleeko itseltään vaatia samaa viikoittaista kilometrimäärää tai energiankulutustavoitetta kuin vuosikymmen sitten, vaikka nykyisin suorituskyky on alhaisempi, elämäntilanne on erilainen, työ on vaativampaa tai erinäiset tukija liikuntaelimistön vaivat haittaavat liikkumista. Daily Physical Activity Patterns among Aging Workers: The Finnish Retirement and Aging Study (FIREA). The International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 13(1):51. Muuttuva suorituskyky tekee liikunnan määrän ja siinä tapahtuvien muutosten arvioimisen elämänkulussa hankalaksi. Changes in Non-Occupational Sedentary Behaviours across the Retirement Transition: The Finnish Retirement and Aging (FIREA) Study. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 8(1):36. Leskinen, Tuija, Anna Pulakka, Olli J. Ferrie, Marcel Goldberg, Marie Zins, Jaana Pentti, Hugo Westerlund, & Jussi Vahtera. Vuosikymmenessä tapahtuva noin kymmenen prosentin keskimääräinen lasku maksimaalisessa hapenottokyvyssä (Fleg ym. Preventive Medicine 100:287–93. Usein todetaan myös, että iän myötä fyysisen aktiivisuuden määrä vähenee. Promoting and Maintaining Physical Activity in the Transition to Retirement: A Systematic Review of Interventions for Adults around Retirement Age
47 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 LIIKUNTA JA IKÄÄNTYMINEN ELÄMÄNKULUSSA Kuva: ANTERO AALTONEN
(2017) tutkimuksessa kahdella eri tavalla: absoluuttisiin MET-rajoihin perustuen ja yksilölliseen kestävyyssuorituskykyyn suhteutettuna. Koettu rasitustuntemus on subjektiivinen tapa arvioida liikkumisen intensiteettiä, ja riippuvainen yksilöllisestä kokemuksesta. Jyväskylän yliopiston AGNES-tutkimuksessa mitattiin iäkkäiden kävelynopeutta, koettua rasitusta ja KUVA 1. Tutkimuksessa havaittu absoluuttinen aktiivisuuden määrän väheneminen näyttäisi siis johtuvan lähes yksinomaan iän myötä laskevasta suorituskyvystä. Työikäisten miesten ja naisten reippaan ja raskaan aktiivisuuden määrää arvioitiin Kujalan ym. 2016). Todellisuudessa yksilöllinen vaihtelu absoluuttisessa intensiteetissä on suurta, mikä osoitettiin kokeessa, joka toteutettiin osana isoa yhdysvaltalaista LIFE-tutkimusta (Rejeski ym. 2018). Heillä voi olla esimerkiksi kipuja alaraajoissa tai haasteita tasapainon ylläpitämisessä, mikä lisää liikkumisen rasitusta suuremmaksi kuin objektiivisten mittausten perusteella voitaisiin olettaa (Rejeski ym., 2016). Kyselyn tulokset pisteytetään siten, että reipas aktiivisuus vastaa neljää METiä ja raskas aktiivisuus kahdeksaa METiä. Mittaammeko fyysistä aktiivisuutta vai suorituskykyä. Yhdenmukainen koettu rasitus tuotti liikemittariin kiihtyvyyssignaalin, jonka taso vaihteli huomattavasti yksilöiden välillä. IPAQ-kyselyssä reipas fyysinen aktiivisuus kuvataan liikkumiseksi, joka aiheuttaa kohtuullista ponnistelua ja lievää hengästymistä. Nämä kriteerit ovat selvästi suhteessa ihmisen yksilölliseen kuntotasoon ja tuottavat absoluuttisesti vaihtelevan tehoisen liikkeen. Absoluuttinen aktiivisuuden määrä väheni iän myötä, mutta suhteellinen aktiivisuus säilyi lähes muuttumattomana tässä poikkileikkaustutkimuksessa. Uudet amerikkalaiset ohjeet (Department of Human and Health Services 2018) suosittelevat kuitenkin iäkkäille tätä suhteellista intensiteetin määritystapaa koettuun rasitukseen perustuen. 48 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 LIIKUNTA JA IKÄÄNTYMINEN ELÄMÄNKULUSSA merkitsee lenkkivauhdissa karkeasti arvioiden laskua, joka vastaa yhtä kilometriä tunnissa (Ainsworth ym. Liikkumisen absoluuttinen intensiteetti siis laskee suorituskyvyn laskun myötä. Siten absoluuttiseen intensiteettiin perustuvilla fyysisen aktiivisuuden mittausmenetelmillä voi olla hankala erottaa, onko korkeampi suorituskyky aktiivisuuden syy vai seuraus. Fyysinen suorituskyky asettaa rajat fyysisen aktiivisuuden intensiteetille. Suositusta voidaan perustella sillä, että iäkkäillä kestävyyskunnon lisäksi monet muutkin teki jät määrittävät, millä teholla he pystyvät liikkumaan. Fyysisen aktiivisuuden määrää arvioitiin ympärivuorokautisella sykemittauksella. Ikä ei kuitenkaan näytä vaikuttavan fyysisen aktiivisuuden määrään, kun aktiivisuuden inten-siteetti suhteutetaan yksilölliseen kuntotasoon. Kiihtyvyys on yhteydessä kävelymat-kan perusteella laskettuun keskimääräiseen kävelynopeuteen.. Neljännes tutkittavista ei yltänyt mihinkään kirjallisuudessa määriteltyyn reippaan liikunnan alarajaan, vaikka he kokivat kävelynsä rasittavaksi. Syke on erinomainen muuttuja kestävyysliikunnan suhteellisen rasitustason mittaamiseen, koska se kertoo elimistön kuormittumisesta. Kuuden minuutin kävelytestissä koettu rasitus RPE-asteikolla arvioituna ei ole yhtey-dessä liikesensorin mittaamaan kiihtyvyyteen (MAD, g). 2011). Liikuntakäyttäytymisen näkökulmasta fyysinen aktiivisuus näyttäisikin olevan riippumaton iästä ja riippuvainen yksilöllisestä fyysisestä suorituskyvystä. Raskas aktiivisuus vaatii voimakasta ponnistelua ja aiheuttaa voimakasta hengästymistä (The IPAQ group). Iäkkäitä miehiä ja naisia pyydettiin pukemaan liikemittari lantiolle ja kävelemään teholla, jonka he kokevat hieman rasittavaksi eli RPE-tasoksi 13 Borgin koetun rasituksen asteikolla. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa, jossa 31–88-vuotiaiden fyysistä aktiivisuutta arvioitiin sekä sykeettä liikemittauksella, sykereserviin pohjautuvan suhteellisen analyysin perusteella iäkkäät näyttivät saavuttavan jopa suuremman määrän reipasta ja raskasta liikuntaa kuin nuoremmat (Schrack ym
Lepoenergiankulutus on voimakkaimmin yhteydessä ikään, sukupuoleen ja kehon rasvamassaan. 2014). Vakioarvo vastaa kuitenkin lähinnä 70-kiloisen nuoren miehen lepoenergiankulutusta. Tutkimuksessakin on havaittu, että kuntotasoon suhteutettu intensiteettitavoite on huomattavasti kovempi kuin absoluuttinen kolmen METin tavoite, sillä kuntotasoon suhteutettuna aktiivisuusminuutteja kertyy huomattavasti vähemmän (Kujala ym., 2017). 49 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 LIIKUNTA JA IKÄÄNTYMINEN ELÄMÄNKULUSSA kiihtyvyyttä liikesensorilla kuuden minuutin kävelytestissä, joka suoritettiin itse valitulla tavanomaisella kävelynopeudella. Yleensä oletetaan, että lepoaineenvaihdunta eli 1 MET vastaa hapenkulutusta 3,5 ml/ kg/min. Päinvastoin kuin voisi olettaa, koettu rasitus oli käänteisesti yhteydessä kävelynopeuteen siten, että ne jotka kävelivät hitaammin, kokivat kävelyn rasittavimmaksi. Yleisin tapa arvioida väestön fyysistä aktiivisuutta on laskea aktiivisuusminuutteja joko itse-raportoidun tai aktiivisuusmittarilla mitatun tiedon perusteella. 2018). Sekä 30että 60-vuotiaan miehen tulisi liikkua huomattavasti ripeämmin, jotta liikkumisen intensiteetti olisi kunto-tasoon suhteutettuna vähintään reipas. Tutkimuksessa arvioidaan arkiaktiivisuutta noin viikon pituisen liikeja sykemittaritallennuksen avulla (Rantanen ym. Näiden alustavien tulosten pohjalta on seuraavaksi tarkoitus selvittää, vähentävätkö alentunut suorituskyky ja koettu rasitus liikkumista myös arjessa. MET on lepoaineenvaihdunnan kerrannaisyksikkö, jota käytetään liikunnan intensiteetin arvioimisessa. Alustavat tulokset osoittavat, että liikesensorin mittaama kiihtyvyys oli yhteydessä kävelynopeuteen, mutta ei koettuun rasitustuntemukseen (Karavirta ym. Oheisen esimerkkilaskelman perusteella kolme METiä riittäisi reippaaksi liikunnaksi 60-vuotiaalle keskikuntoiselle naiselle ja vain siinä tapauksessa, että käytetään lepo-aineenvaihdunnan vakiota 3,5 ml/kg/ min (taulukko 1). 2011). Kolmen ikäluokassaan keskimääräisen esimerkkihenkilön reippaan liikunnan alaraja eri tavoilla laskettuna. Tutkimusnäyttö vaadittavasta minimi-intensiteetistä on kuitenkin ristiriitainen, ja kirjallisuudesta on vaikea löytää selkeää perustelua kolmen METin käyttämiselle terveysliikunnan alarajana. ylittää reippaan liikunnan alaraja, jona tyypillisesti pidetään kolmea METiä. Yhtä METiä vastaava energiankulutus vaihtelee yksilöllisesti, on keskimäärin vain 0,86 kilokaloria painokiloa kohti tunnissa ja laskee ikääntymisen myötä (McMurray ym. Luokittelun lähtökohdaksi on otettu vakioarvo yhdelle METille, joka on 3,5 ml/kg/min tai 1 kcal/kg/h (Ainsworth ym. 2018). Nuorilla ja normaalipainoisilla miehillä yksi MET on hyvin lähellä yleistä vakiota eli yhtä kilokaloria painokiloa kohti. MET-perusteinen intensiteettiluokittelu on alun perin kehitetty kyselyissä raportoitujen aktiviteettien energiankulutuksen arvioimiseen. Näiden tutkimustulosten ja laskelmien perusteella on selvää, että käytettäessä absoluuttista MET-rajaa aktiivisuusminuuttien laskemisessa, suorituskyky on merkittävä fyysistä aktiivisuutta selittävä tekijä. TAULUKKO 1. Kolmea METiä vastaava kävelynopeus on noin neljä kilometriä tunnissa, joka on nuorille aikuisille hyvin rauhallinen ja iäkkäillekin tavanomainen kävelynopeus. Kerryttääkseen aktiivisuusminuutteja, liikkujan tulee Mikä on MET. Siten esimerkiksi kolmea METiä vastaavaksi hapenkulutukseksi saadaan: 3 * 3,5 ml/kg/ min = 10,5 ml/kg/min
HIIT-harjoittelun aikainen energiankulutus jää murto-osaan aerobisen harjoittelun energiankulutuksesta ja kyseenalaistaa siten perinteisen energiankulutukseen perustuvan annos-vastesuhteen. On kuitenkin epäselvää, tulisiko yksilöllinen lepoaineenvaihdunta huomioida liikkumisen intensiteetin määrittämisessä. Riittääkö siis, että liikkuu vain suhteessa omaan suorituskykyynsä. 2011). Sekä absoluuttiselle että suhteelliselle intensiteetin määrittämiselle on paikkansa. Yksilön näkökulmasta sen tietenkin täytyy riittää, koska ihminen pystyy liikkumaan KUVA 2. Huomioitaviin tekijöihin kuuluu kuitenkin mahdolliset muutokset liikuntamuodoissa, millä voi olla suuri vaikutus liikkumisen absoluuttiseen määrään. Ihminen voi liikkua vain suhteessa omaan suorituskykyynsä, joten on tärkeää tietää, mitkä ovat suhteellisella intensiteetillä toteutetun liikunnan terveysvaikutukset. On tärkeää tietää, mitkä ovat suhteellisella intensiteetillä toteutetun liikunnan terveysvaikutukset.. Ihminen voi liikkua vain suhteessa omaan suorituskykyynsä. Ikääntyessä kolmen METin absoluuttinen raja on vaikeampi saavuttaa alenevan suorituskyvyn vuoksi. Absoluuttiseen intensiteettiin perustuvaa fyysisen aktiivisuuden määrää on helpompaa seurata läpi eliniän, koska muuttuva suorituskyky ei vaikuta mittausmenetelmän tarkkuuteen. Lepoaineenvaihduntaan suhteutetusta intensiteetistä ja sen merkityksestä liikunnan terveysvaikutuksissa on hyvin vähän tutkimusnäyttöä. Esimerkiksi vuosien mittaan tapahtuva juoksemisen korvautuminen pyöräilyllä tai vesiliikunnalla näkyy kiihtyvyyteen perustuvassa liikemittauksessa aktiivisuuden vähentymisenä. Intensiteetin merkitystä korostaa myös viimeaikainen tutkimusnäyttö kovatehoisesta HIIT-harjoittelusta, jossa minimaalisella harjoittelun kestolla ja maksimaalisella intensiteetillä hapenottokyky paranee enemmän kuin perinteisellä aerobisella kävelyharjoittelulla (Ruffino ym. Tarve intensiteettikynnykselle kumpuaa tutkimusnäytöstä, jonka mukaan kestävyyssuorituskyky paranee vain, kun liikkumisen intensiteetti on riittävä. Suhteellista intensiteetin määritystapaa kuitenkin tarvitaan, kun pyritään muuntamaan epidemiologisten tutkimusten tuloksia liikuntasuosituksiksi. Liikeja sykemittaukseen perustuva vuorokauden kokonaisenergiankulutus väheni HIIT-ryhmällä verrattuna tilanteeseen ennen harjoitteluinterventiota ja kasvoi kävelyryhmällä, mutta hapenottokyky parani enemmän HIIT-ryhmällä. Tyypillisesti intensiteettiä ei määritetä suhteessa yksilölliseen minimiin vaan maksimiin, kuten maksimaaliseen hapenottokykyyn tai maksimisykkeeseen, ja suurin osa tutkimustiedosta perustuu yksilölliseen maksimiin suhteutettuun intensiteettiin. Absoluuttiseen intensiteettiin perustuva reippaan liikunnan alaraja ei huomioi eroja yksilöllisessä suorituskyvyssä. Esimerkiksi Ruffinon ym. Intensiteetin yhteys suorituskykymuutoksiin ja liikunnan terveyshyötyihin Fyysinen aktiivisuus määritellään hyvin laajasti luurankolihaksilla tuotetuksi kehon liikkeeksi, joka nostaa energiankulutuksen lepotason yläpuolelle (Garber ym. 50 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 LIIKUNTA JA IKÄÄNTYMINEN ELÄMÄNKULUSSA tunnissa, mutta esimerkiksi ylipainoisilla iäkkäillä naisilla yksi MET vastaa keskimäärin energiankulutusta 0,72 kcal/kg/h. Suhteellisen intensiteetin käyttämisessä on myös monia haasteita, jotka liittyvät iän myötä muuttuviin vertailuarvoihin, kuten yksilöllisellä nopeudella iän myötä alenevaan maksimisykkeeseen ja suorituskykyyn. Kovakuntoisille urheilijoille kovatehoinen harjoittelu voi olla ainoa tapa parantaa jo ennestään korkeaa hapenottokykyä. tutkimuksessa HIIT-ryhmä harjoitteli korkeintaan 30 minuuttia viikossa, josta 2 minuuttia kovalla intensiteetillä (3 kertaa viikossa kaksi 20 sekunnin sprinttiä). Liikkumisen kokonaiskilometrimäärä puolestaan nousee selvästi pyöräilyssä ja laskee vesiliikunnassa. Meillä muilla on todennäköisesti enemmän valinnanvaraa intensiteetin suhteen. Määritelmä ei sinänsä edellytä mitään tiettyä liikkumisen intensiteetin alarajaa. 2017)
C. Medicine & Science in Sports & Exercise 43 (7), 1334–1359. Uusia tutkimustuloksia odotellessa voimme pitää nykyistä aikuisväestön terveysliikuntatavoitetta eli 150 minuuttia vähintään reipasta liikuntaa viikossa tavoitteena, jota kohti pyrimme asteittain. P., Brubaker, P. Circulation 112 (5), 674–682. Applied Physiology, Nutrition, and Metabolism 42 (2), 202–208. 2018. G. B. 2018. Body composition in 18to 88-year-old adults Comparison of multifrequency bioimpedance and dual-energy X-ray absorptiometry. 2014. Garber, C. Series A, Biological sciences and medical sciences 71 (4), 521–8. 2018. & Reibold, R. & Lakatta, E. L. Haettu osoit-teesta https://sites.google.com/site/theipaq/ home. A., Wright, J. 2014. 2005. & Rantanen, T. & Vollaard, N. Valmentajamme sanoisi, että vain pienet muutokset kerrallaan ovat järkeviä, jos tavoitteemme on pitkällä tulevaisuudessa, esimerkiksi toimintakykyisessä vanhuudessa. M., Studenski, S. P., Hunter, G. A comparison of the health benefits of reduced-exertion high-intensity interval training (REHIT) and moderate-intensity walking in type 2 diabetes pa-tients. 2018 Physical Activity Guide-lines Advisory Committee Scientific Report. 2005. A., Stenroth, L., Selänne, H. Accelerated Longitudinal Decline of Aerobic Capacity in Healthy Older Adults. The journals of gerontology. The Journals of Gerontology: Series A 73 (5), 668–675. Haettu 31.5.2019 osoitteesta https://health.gov/paguidelines/second-edition/pdf/Physical_Activity_Guidelines_2nd_edition.pdf Fleg, J. Quantity and Quality of Exercise for Developing and Maintaining Cardiorespiratory, Musculoskeletal, and Neuromotor Fitness in Apparently Healthy Adults. Sillanpää, E., Cheng, S., Häkkinen, K., Finni, T., Walker, S., Pesola, A., Ahtiainen, J. 2011 Compendium of Physical Activities: A Second Update of Codes and MET Values. M., Hills, A. J., Lee, I.-M., Nieman, D. Aviation, space, and environmental medicine 61 (1), 3–11. Obesity 22 (1), 101–109. BMC Public Health 18 (1), 565. E., Blissmer, B., Deschenes, M. Active aging – resilience and exter-nal support as modifiers of the disablement outcome: AGNES cohort study protocol. Aerobic fitness norms for males and females aged 6 to 75 years: a review. LAURA KARAVIRTA, LitT Tutkijatohtori Liikuntatieteellinen tiedekunta ja Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Sähköposti: laura.i.karavirta@jyu.fi LÄHTEET 2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee. & Ferrucci, L. Shvartz, E. A., Crainiceanu, C. & McCurdy, T. (31.5.2019) International Physical Activity Questionnaire. Rantanen, T., Saajanaho, M., Karavirta, L., Siltanen, S., Rantakokko, M., Viljanen, A., Ranta-lainen, T., Pynnönen, K., Karvonen, A., Lisko, I., Palmberg, L., Eronen, J., Palonen, E., Hin-richs, T., Kauppinen, M., Kokko, K. & Leon, A. Jos iäkkään ihmisen maksimisuorituskyky on kolme METiä eli sama kuin keskimääräisen väestön reippaan liikunnan alaraja, liike ei voi jatkua tällä teholla kovin kauan (kuva 2). Metabolic equivalent: one size does not fit all. M., Thompson, D. Medicine and Science in Sports and Exercise 46 (7), 1352–1358. Medi-cine & Science in Sports & Exercise 49 (3), 474–481. 2011. & LIFE Study Investigators. McMurray, R. Karavirta, L., Rantalainen, T., Saajanaho, M., Portegijs, E. & Schutz, Y. M., Pietilä, J., Myllymäki, T., Mutikainen, S., Föhr, T., Korhonen, I. H., Buman, M., Fielding, R. L., Zipunnikov, V., Simonsick, E. painos). Analysis and Interpretation of Accelerometry Data in Older Adults: The LIFE Study. Health.gov. Medicine & Science in Sports & Exercise 43 (8), 1575–1581. J., Marsh, A. 2018. Heterogenei-ty of perceived effort at accelerometrybased moderate intensity walking in older adults. Kujala, U. 2011. A., Leroux, A., Fleg, J. J. J., Talbot, L. Schrack, J. Tutkimusnäyttö terveysvaikutuksiin vaadittavasta liikunnan vähimmäismäärästä on vielä epäselvä, koska intensiteetin arvioiminen yksilötasolla on vaikeaa. Journal of Applied Physiology 99 (3), 1112–1119. & Helander, E. L., Vezina, J., WhittGlover, M. Department of Human and Health Services. 2018. & Sipilä, S. R., Tudor-Locke, C., Greer, J. US Department of Health and Human Services. C. The IPAQ group. 2017. 1), 4. A., Hire, D., Manini T., Rego, A., Miller, M. Rejeski, W. G., Brant, L. G., Soares, J., Caspersen, C. C. J. Ainsworth, B. H., Bos, A. Examining variations of resting metabolic rate of adults: A public health perspective. G. Using Heart Rate and Accelerometry to Define Quantity and Intensity of Physical Activity in Older Adults. S. E., Haskell, W. L., Herrmann, S. P. R., Weinsier, R. & Swain, D. Tarvitaan lisää tutkimuksia, joissa tiedostetaan ero absoluuttisen ja suhteellisen intensiteetin välillä ja arvioidaan fyysistä aktiivisuutta molemmilla tavoilla (2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee 2018). S., Songsorn, P., Haggett, M., Edmonds, D., Robinson, A. Physical Activity: Absolute intensity versus relative-to-fitness-level volumes. (2. Samalla suorituskyky ja sen mukana mahdollisuus säilyttää myös absoluuttinen fyysisen aktiivisuuden määrä korkealla paranee. A., Lamonte, M. & Portegijs, E. Jos arvioisimme liikunnan määrää kuten valmentaja, ottaisimme lähtökohdaksi nykyisen kuntotasomme ja elämäntilanteemme, ja suhteuttaisimme liikuntaharjoittelumme siihen. 2017. 51 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 LIIKUNTA JA IKÄÄNTYMINEN ELÄMÄNKULUSSA korkeintaan omalla maksimitehollaan. Journal of Sports Sciences 36 (Suppl. Physical Activity Guidelines for Ameri-cans. D., Meckes, N., Bassett, D. Byrne, N. E. Ruffino, J. 1990. R., Franklin, B. 2016. L., Morrell, C
Kuva: ANTERO AALTONEN. 52 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 LIIKUNTA JA IKÄÄNTYMINEN ELÄMÄNKULUSSA Teksti: EIJA K. LAAKKONEN Ikääntymisen kiihdytys ajot alkavat vaihdevuosista – kestääkö keho mutkissa mukana
Vaihdevuodet, menopaussi, hormonimyrsky: rakkaalla lapsella on monta nimeä Eniten estradiolia tuottavat naisten munasarjat. Androgeenejä ja estrogeenejä ei saada suoraan aktivoimalla geenejä. 53 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 LIIKUNTA JA IKÄÄNTYMINEN ELÄMÄNKULUSSA Vaihdevuodet muuttavat naista. 2009, Mikkola ym. Liikunnan, ravitsemuksen ja elämäntapojen vaikutuksista vaihdevuosioireisiin ei ole vielä yksiselitteistä tutkimustietoa. Nainen on hedelmällisimmillään, kun verenkierrossa on paljon estradiolia ja vähän FSH:ta. Näyttää siltä, että kehon fysiologiset ikääntymismuutokset kiihtyvät menopaussin aikana. Valmistuksessa tarvitaan kemiallista koostumusta askel kerrallaan muuttavia entsyymejä. Estrogeenia sisältävällä hormonikorvaushoidolla voidaan jonkin verran ehkäistä tai ainakin hidastaa luuston ja lihaksiston ikääntymiseen liittyvää heikentymistä (Sipilä ym. Näin tapahtuu sekä miesten että naisten kudoksissa. 2011). Estradioli on biologisesti tärkein naishormoni.. Estradioli pitää naiset vahvoina Pitkittäistutkimukset, joissa naisia seurattaisiin yli vaihdevuosien, ovat harvinaisia. Myös menopaussia edeltävän perimenopaussivaiheen pituus on kovin yksilöllinen. S teroidihormonit määrittävät sukupuoliominaisuuksia: androgeenit ovat mieshormoneja ja estrogeenit naishormoneja. Premenopaussissa kuukautiskierto on vielä säännöllinen. Testosteronista on enää yksi askel estradioliin, joka puolestaan on tärkein naishormoni. Useimmat tutkimukset perustuvat asetelmaan, jossa verrataan vaihdevuodet ohittaneita naisia sellaisiin vaihdevuodet ohittaneisiin naisiin, Steroidihormonien valmistus alkaa kolesterolista. 2019) ominaisuuksissa tapahtuu vaihdevuosi-iässä heikentymistä, joka altistaa osteoporoosille (luukato) ja sarkopenialle (lihaskato ja -heikkous). Elämäntapavalinnat vaikuttavat kuitenkin elämänlaatuun vaihdevuosien jälkeenkin. Puberteetista vaihdevuosiin estradiolin tuotanto noudattaa kuukausittaista syklistä kiertoa, jonka aikana verenkierron estradiolipitoisuus vaihtelee matalasta korkeaan. 2019, Greendale ym. 2006) ja lihasten (Bondarev ym. 2001, Cheng ym. Tämä takaa kohdun limakalvon uusiutumisen ja pitää naiset hedelmällisinä. Perimenopaussissa kierto muuttuu epäsäännölliseksi, veren hormonipitoisuudet sahaavat ylös ja alas ja hedelmällisyys laskee. Koska estrogeenireseptoreita, joiden välityksellä monet estradiolin vaikutukset välittyvät, on lähes kaikissa elimistön kudoksissa, vaikuttaa vaihdevuosiin liittyvä hormonimuutos elimistössä laajalti. Niiden valmistus on moniportainen prosessi, joka alkaa kolesterolista (kuva 1). Kirjaimellisesti ottaen menopaussi eli vaihdevuodet tarkoittavat viimeisiä kuukautisia, mutta laajempana käsitteenä ne tarkoittavat sitä aikaa, jona keho sopeutuu kuukautiskierron päättymiseen. Tämä johtuu siitä, että vaihdevuosien pituutta ja tarkkaa ajoitusta on vaikea ennustaa, joten tutkimusten toteuttaminen on työlästä, kallista ja vie aikaa. Tämä vaihe jaetaan pre-, perija postmenopaussiin. Menopaussi tulee keskimäärin 51 vuoden iässä, mutta normaali vaihtelu on suurta. 1969). Sykliä säädellään mm. aivolisäkkeen vapauttamilla hormoneilla. Useiden välivaiheiden kautta päädytään mieshormoneista tunnetuimpaan testosteroniin. Näistä tärkein on FSH eli follikkelia stimuloiva hormoni. Esimerkiksi luuston (Sowers ym. Tätä askelta toteuttaa aromataasi-niminen entsyymi. 2002, Ronkainen ym. Estradiolin merkityksestä miesten elimistölle tiedetään eniten luukudoksesta, muista vaikutuksista on vain vähän tutkimustietoa. Tässä artikkelissa keskitytään kuitenkin naisiin. Useiden välivaiheiden kautta syntyy ensin testosteronia, joka on tunnetuin mieshormoni. Toisin sanoen kaikki elimistön kudokset, jotka pääsevät käsiksi testosteroniin ja joissa on aromataasia, tuottavat myös estradiolia (Longcope ym. Postmenopaussissa verenhormonitasot sitten kiepahtavat peilikuvikseen: estradiolin määrä jää pysyvästi alhaiseksi ja FSH:n korkeaksi, eikä kuukautisia enää tule. Aromataasientsyymi tekee testosteronista estradiolia
Vaikka näissä tutkimuksissa ei suoraan raportoitu fyysisen aktiivisuuden määrän laskevan, on energiankulutuksen lasku epäsuora osoitus sen vähentymisestä. 2007). Ainakin osittain estradiolin vaikutukset välittyvät lihaksista löytyvien estrogeenireseptoreiden kanavoimina. Viitteitä estradiolin vaikutuksesta liikuntamotivaatioon on saatu muutamasta ihmistutkimuksesta. Elämäntapojen vaikutusta menopaussimuutoksiin tutkittu vähän Vaihdevuosivaiheen ylittäviä pitkittäistutkimuksia, jois sa olisi selvitetty hormonimuutoksen vaikutusta nais ten fyysisen aktiivisuuden, lihasten suorituskyvyn ja kehonkoostumuksen muutokseen, ei toistaiseksi ole saatavilla. Kun hiiriltä poistetaan munasarjat, niiden juoksuinnokkuus romahtaa, mutta se palautuu, mikäli estradiolivaje korjataan (Gorzek ym. Näissä tutkimusjulkaisuissa ei myöskään raportoitu naisten lihasten suorituskyvyn mahdollisia muutoksia. 2017a) ja luentaa sääteleviin tekijöihin (Olivieri ym. Estradioli vaikuttaa myös lihassolujen geenien luentaan (Pöllänen ym. Tämä saattaa johtua solutason aineenvaihdunnan muuttumisesta. 2010, Greising ym. Kun naisten fyysinen aktiivisuus mitattiin liikemittarilla, havaittiin estradiolilisää saaneiden naisten olevan fyysisesti hieman aktiivisempia kuin pelkkää estradioliestäjää saaneet naiset. Sitä, miksi ja miten estradioli vaikuttaa lihasvoimaan, ei tarkasti tiedetä (tämän hetken tutkimustiedon yhteenveto löytyy katsausartikkelista Collins, Laakkonen & Lowe 2019). 2010, Laakkonen ym. 2014). Tavallisin malli on sellainen, jossa aikuiselta koe-eläimeltä (yleensä hiiri tai rotta) poistetaan munasarjat. Estrogeenireseptorin toiminnan estymiseen liittyy koko kehon painon ja erityisesti kehon rasvan määrän kasvu (Heine ym. 2011). Tavalliset hiiret, joilla on vapaa pääsy juoksupyörään, juoksevat mielellään kilometrikaupalla. 2018). Koetut vaihdevuosija lantionpohjaoireet saattavat rajoittaa naisten fyysistä aktiivisuutta. 2009, da Camara ym. Sitäkään ei tiedetä, johtaako estradiolivaje myös naisten juoksuinnon katoamiseen. Kahdessa aiemmin tehdyssä tutkimuksessa naisten energiankulutus mitattiin toistomittauksilla ennen ja jälkeen menopaussin (Lovejoy ym. Tämän hetkisen tutkimustiedon mukaan naisten vaihdevuosiin liittyy kehon rasvoittuminen ja erityisesti kehon rasvan jakautumisen muutos. Premenopausaalisilla naisilla kehon rasvasta noin 5–8 prosenttia sijaitsee vatsaontelon alueella, mutta luku on 15–20 prosenttia menopaussin jälkeen (Douchi ym. Vaihdevuosioireita, tai lähinnä kuumia aaltoja, on pyritty lieven. 2010, Torres ym. 2010, Ronkainen ym. Poikkileikkausasetelmalla tehtyjen tutkimusten perusteella on päätelty, että menopaussiin liittyvä hormonimuutos heikentää naisten lihasten suorituskykyä (Calmels ym. Molemmissa tutkimuksissa energiankulutuksen havaittiin laskevan ja kehon rasvoittuvan. Koe-eläinasetelmien avulla estradiolin on havaittu vaikuttavan suoraan lihassolujen supistuskoneistoon. 2007, Greising YM. 2011, Collins ym. 2006, Genazzani ym. 2011). Supistuskoneiston toiminta heikkenee, jos eläimiltä poistetaan munasarjat, ja palautuu, kun estradiolivaje korjataan (Moran ym. Hormonikorvaushoitoa käyttävät naiset kävelevät nopeammin ja hyppäävät korkeammalle kuin kaksoissisarensa (Ronkainen ym. Tällä matkitaan vaihdevuositilaa, jossa munasarjat lakkaavat tuottamasta estradiolia ja keho jää suoraan muissa kudoksissa testosteronista tehtävän estradiolin varaan. 2009). Tämä vastaa siis naisten käyttämää hormonikorvaushoitoa. 2015, Bondarev ym. Toisaalta estradiolin puutoksen on havaittu vaikuttavan myös eläinten käyttäytymiseen. 1998, Morita ym. 2008, Duval ym. 2006, Moran ym. Yhdysvaltalainen tutkimusryhmä antoi premenopausaalisille naisille joko pelkästään estradiolin tuotannon estävää lääkettä tai sen lisäksi myös estradiolilisää (Melanson ym. Tutkimuksen tulosten tulkintaa vaikeuttaa se, että käytetty estolääkitys vähentää myös testosteronimäärää. 2000, Brown ym. Kun keskushermoston vaikutus ohitettiin stimuloimalla suoraan lihasta käskyttävää hermoa, olivat hormonikorvaushoitoa käyttävät naiset kolmanneksen voimakkaampia kuin heidän kaksoissisarensa (Finni ym. Lisäksi lihaksen kantasolujen toiminta heikkenee ja määrä vähenee (Collins ym. 2007, Pöllänen ym. Toistaiseksi ainoassa julkaistussa lihaksen supistuskoneistoa tutkineessa ihmistutkimuksessa saatiin samansuuntaisia tuloksia: hormonikorvaushoitoa käyttäneiden naisten lihassolujen voimantuotto ja myosiiniproteiinien toiminta olivat tehokkaampia kuin heidän kaksoissisartensa, jotka eivät käyttäneet hormonikorvaushoitoa (Qaisar ym. 2013). 2019). Myös lantionpohjan lihasten heikentymisestä johtuvat oireet ovat yleisiä vaihdevuosi-ikäisillä ja sitä vanhemmilla naisilla. Mekanismeja on pyritty selvittämään käyttämällä koe-eläinmalleja. Kun tällaisessa asetelmassa käytetään identtisiä kaksossisaria, voidaan kontrolloida perintötekijöiden vaikutus. Muuntogeenisten hiirten, joiden lihaksissa estrogeenireseptori alphan toiminta on estetty, solun energia-aineenvaihdunnan keskusyksiköiden eli mitokondrioiden toiminta häiriintyy (Ribas ym. 2010, Gorres ym. 2009, Ribas ym. 1995, Cheng ym. 2006, Moran ym. Vastaavasti lihasten voimantuotto voidaan palauttaa antamalla estradiolia (Moran ym. Viekö menopaussi liikuntamotivaation. 2013). 2006). Se tarkoittaa, että lihaksissa on enemmän voimareserviä, kun estradiolia on saatavilla. Estradioli voidaan palauttaa takaisin verenkiertoon käyttämällä estradiolia vapauttavia kapseleita tai estradiolipistoksia. 2011). Todennäköisiä solutason prosesseja, joihin estradioli suoraan vaikuttaa, ovat kudoksen kokoon ja uusiutumiseen vaikuttaminen, solujen aineenvaihdunnan ohjaus sekä kudoksen tulehdustilan sääntely. Sitä kumpi tulee ensin, juoksumotivaatio katoaa, jolloin eläin lihoo, vai aineenvaihdunta muuttuu, jolloin eläin lihoo eikä enää jaksa juosta, ei tiedetä. 2018). 2018). 54 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 LIIKUNTA JA IKÄÄNTYMINEN ELÄMÄNKULUSSA jotka kompensoivat estradiolivajetta hormonikorvaushoidolla. 2007, Lowe ym. Hormonimuutos aiheuttaa monille naisille oireita, joita kutsutaan yleisnimellä vaihdevuosioireet. 2018). Kaksoissisarten pohjelihasten isometrinen voimantuotto oli sama
91: 1261–1267. 2014, Lyon ym. Bone. 2017b). Lowe, D.A., Baltgalvis, K.A., Greising, S.M. Appl. Physical performance in relation to menopause status and physical activity. 100(2): 548–559. Menopaussin ja syömisen välisestä yhteydestä on julkaistu vain kaksi pitkittäistutkimusta. 38(2): 61–67. J Appl Physiol (1985). 2002. 2018). 2014). Vaihdevuosioireiden kokeminen sen sijaan oli yhteydessä hieman suurempaan kevyttehoisen fyysisen aktiivisuuden määrään (Laakkonen ym. 2017b). Tulokset ovat olleet heikkoja. Esimerkiksi ruokavalion, joka sisältää runsaasti soijavalmisteita, on osoitettu olevan yhteydessä sekä vähäisempään että suurempaan vaihdevuosioireiden kokemisen määrään (Nagata ym. Mikkola, T.M., Heinonen, A., Kovanen, V., Cheng, S., Kujala, U.M., Suominen, H., Alén, M., Puolakka, J., Ankarberg-Lindgren, C., Ronkainen, P.H.A., Koskenvuo, M., Kaprio, J., Rantanen, T., Sipilä, S. 25: 1432–1441. Postmenopausal hormone replacement therapy modifies skeletal muscle composition and function: a study with monozygotic twin pairs. 2013. Ei tiedetä, kumpi on syy ja kumpi seuraus. 2014) ja toisessa todettiin naisten ryhtyvän rajoittamaan syömänsä ruuan määrää menopaussin johdosta (Drobnjak ym. Toisaalta tiedämme myös, että liikuntainterventiot, joihin yhdistetään ravitsemusinterventio, ovat tehokkaita painonhallinnan välineitä myös menopaussin jälkeen (Cheng, Hsub & Liu 2018). Sport Sci. J Bone Miner Res. 2006. 4(5). 2001, Dorjgochoo ym. Appl. 44(5): 769–775. Liikunta ei saatavilla olevan tutkimustiedon mukaan poista vaihdevuosioireita, mutta sitä ei ole tutkittu, suojaako pidempiaikainen fyysisesti aktiivinen elämäntapa tai hyvä fyysinen kunto vaihdevuosioireilta. Collins, B.C., Laakkonen, E.K., Lowe, D.A. 107(1): 25–33. 2011. Estradiol replacement reverses ovariectomy-induced muscle contractile and myosin dysfunction in mature female mice. 102(4): 1387–1393. 2006. Elämäntapavalinnoilla voidaan siis ainakin jonkin verran vaikuttaa menopaussiin liittyvään kehonkoostumuksen muutokseen. Muscle function in monozygotic female twin pairs discordant for hormone replacement therapy. Elämäntapojen ja vaihdevuosioireiden välisistä yhteyk sistä on yleensäkin hyvin vähän tutkimustietoa. 101(2): 147–157. Effects of hormone replacement therapy and highimpact physical exercise on skeletal muscle in post-menopausal women: a randomized placebo-controlled study. 31(1): 126–135. 55 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 LIIKUNTA JA IKÄÄNTYMINEN ELÄMÄNKULUSSA tämään liikuntainterventioilla (Daley ym. pii: 124865. Muscle Nerve. Cheng, S., Sipilä, S., Taaffe, D.R., Puolakka, J., Suominen, H. Hormone predictors of bone mineral density changes during the menopausal transition. LAAKKONEN Akatemiatutkija Gerontologian tutkimuskeskus Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sähköposti: eija.k.laakkonen@jyu.fi LÄHTEET: Longcope, C., Kato, T., & Horton, R. 2011. Moran, A.L., Nelson, S.A., Landisch, R.M., Warren, G.L., Lowe, D.A. JCI Insight. Menopause. Physiol. Influence of long-term postmenopausal hormone-replacement therapy on estimated structural bone strength: a study in discordant monozygotic twins. Bondarev, D., Laakkonen, E.K., Finni, T., Kokko, K., Kujala, U.M., Aukee, P., Kovanen, V., Sipilä, S. 123: 137–144. Greendale, G.A., Sternfeld, B., Huang, M., Han, W., KarvonenGutierrez, C., Ruppert, K., Cauley, J.A., Finkelstein, J.S., Jiang, S.F., Karlamangla, A.S. 48(12): 2191–2201. Toisessa havaittiin ruokahalun kasvavan (Duval ym. Joko vähemmän liikkuvat oireilevat enemmän tai ne, joilla on enemmän oireita, liikkuvat vähemmän. J Clin Endocrinol Metab. Removal of ovarian hormones from mature mice detrimentally affects muscle contractile function and myosin structural distribution. Bone. 26(3): 546–552. Ravitsemustottumusten ja vaihdevuosioireiden yhteyksistä saadut tulokset ovat ristiriitaisia. 2002). J Appl Physiol (1985). 2019. Finni, T., Noorkoiv, M., Pöllänen, E., Ronkainen, P.H.A., Alén, M., Kaprio, J., Kovanen, V., Sipilä, S. Conversion of blood androgens to estrogens in normal adult men and women. 2009. 2010. Sowers, M.R., Jannausch, M., McConnell, D., Little, R., Greendale, G.A., Finkelstein, J.S., Neer, R.M., Johnston, J., Ettinger, B. Ronkainen, P.H.A., Kovanen, V., Alén, M., Pöllänen, E., Palonen, E.M., Ankarberg-Lindgren, C., Hämäläinen, E., Turpeinen, U., Kujala, U.M., Puolakka, J., Kaprio, J., Sipilä, S. Tutkimuksessa, johon osallistui keski-ikäisiä vaihdevuosien eri vaiheissa olevia naisia, lantionpohjaoireiden havaittiin olevan yhteydessä vähäisempään keskiraskaalla tai raskaalla teholla suoritettavaan fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärään (Laakkonen ym. 2018. Qaisar, R., Renaud, G., Hedström, Y., Pöllänen, E., Ronkainen, P.H.A., Kaprio, J., Alén, M., Sipilä, S., Artemenko, K., Bergquist, J., Kovanen, V., Larsson, L. 2019. Changes in body composition and weight during the menopause transition. Vielä ei siis ole selvää, miten vaihdevuodet tai niihin liittyvä hormonimuutos tarkalleen ottaen vaikuttavat liikunta-aktiivisuuteen, ravitsemuskäyttäytymiseen sekä kehonkoostumukseen ja siten naisten terveyteen. 110(1): 109–115. 2007. 2011. Moran, A.L., Warren, G.L., Lowe, D.A. Physiol. Tämän tutkimuksen osallistujista lähes 80 prosenttia raportoi kokevansa vaihdevuosioireita ja yli puolet lantionpohjaoireita. Ei tiedetä, miksi jotkut naiset eivät koe lainkaan vaihdevuosioireita, vaikka toisilla naisilla oireet voivat olla hyvinkin häiritseviä ja jopa elämänlaatua heikentäviä. Liikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat silti suositeltavia ja terveyden kannalta hyödyllisiä kaikenikäisille. Mechanisms behind Estrogen’s beneficial effect on muscle strength in females, Exerc. J Clin Invest. J. Hormone replacement therapy. 1969. 2011). Clin Sci (Lond). Greising, S.M., Baltgalvis, K.A., Kosir, A.M., Moran, A.L., Warren, G.L., Lowe, D.A. Sipilä, S., Taaffe, D.R., Cheng, S., Puolakka, J., Toivanen, J., Suominen, H. Oikein toteutettu lihaskuntoharjoittelu vahvistaa lantionpohjan lihaksia ja siten estää virtsankarkailua ja muita lantionpohjaoireita (Aukee ym. EIJA K. Aging of the musculoskeletal system: How the loss of estrogen impacts muscle strength. Rev. J. Change in bone mass distribution induced by hormone replacement therapy and high-impact physical exercise in postmenopausal women. On joka tapauksessa selvää, että fyysinen aktiivisuus ylläpitää kehon toimintakykyä ja että energiamäärältään suuret ruoka-annokset ja energiatiheät ruokaaineet ovat yhteydessä lihomiseen. 2001. Estradiol’s beneficial effect on murine muscle function is independent of muscle activity
2011. U. eCollection 2014. Influence of Estradiol Status on Physical Activity in Premenopausal Women. 1998. Increased adipose tissue in male and female estrogen receptor-alpha knockout mice. 17beta-estradiol directly lowers mitochondrial membrane microviscosity and improves bioenergetic function in skeletal muscle. 2001. Greising, S.M., Carey, R.S., Blackford, J.E., Dalton, L.E., Kosir, A.M., Lowe, D.A. 6(6): 1276–1287. 2014. 2002. Pöllänen, E., Fey, V., Törmäkangas, T., Ronkainen, P.H.A., Taaffe, D., Takala, T., Koskinen, S., Cheng, S., Puolakka, J., Kujala, U.M., Suominen, H., Sipilä, S., Kovanen, V. Precedence of the shift of body-fat distribution over the change in body composition after menopause. 2014. Genazzani, A.R., Gambacciani, M. 60(6): 1020–1023. 32(5): 513–516. Gorres, B.K., Bomhoff, G.L., Morris, J.K., Geiger, P.C. Duval, K., Prud’homme, D., Rabasa-Lhoret, R., Strychar, I., Brochu, M., Lavoie, J.-M., Doucet, É. 2010. Lovejoy, J., Champagne, C., de Jonge, L., Xie, H., Smith, S. Restrained eating and self-esteem in premenopausal and postmenopausal women. 2007. Brown, M., Ning, J., Ferreira, J.A., Bogener, J.L., Lubahn, D.B. 2011. Rejuvenation Research. Estradiol and tamoxifen reverse ovariectomy-induced physical inactivity in mice. 124(4): 980–992. Hormone replacement therapy enhances IGF-1 signaling in skeletal muscle by diminishing miR-182 and miR-223 expressions: a study on postmenopausal monozygotic twin pairs. J Obstet Gynaecol Res. 67(3): 175–176. 2018. Olivieri, F., Ahtiainen, M., Lazzarini, R., Pöllänen E., Capri, M., Lorenzi, M., Fulgenzi, G., Albertini, M.C., Salvioli, S., Alén, M.J., Kujala, U.M., Borghetti, G., Babini, L., Kaprio, J., Sipilä, S., Franceschi, C., Kovanen, V., Procopio, A.D. 2014. A. Cell Reports. Cheng, M.-H., Wang, S.-J., Yang, F.-Y., Wang, P.-H., Fuh, J.-L. 130(3): 879–889. Deletion of estrogen receptor . AGE (Dordr). 10(4): 485–500. J. 97(23): 12729–12734. Laakkonen, E.K., Kulmala, J., Aukee, P., Hakonen, H., Kujala, U.M., Lowe, D.A., Kovanen, V., Tammelin, T., Sipilä, S. Breast Cancer Res Treat. Med Sci Sports Exerc. 25(7): 772–782.. Pöllänen, E., Ronkainen, P.H.A., Suominen, H., Takala, T., Koskinen, S., Puolakka, J., Sipilä, S., Kovanen, V. 2009. Menopause. Aging Cell. Heine, P.A., Taylor, J.A., Iwamoto, G.A., Lubahn, D.B., Cooke, P.S. Endocrinol. Calmels, P., Vico, L., Alexandre, C., Minaire, P. 56 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 LIIKUNTA JA IKÄÄNTYMINEN ELÄMÄNKULUSSA improves contractile function and myonuclear organization in single fibres from postmenopausal monozygotic female twin pairs. J Physiol. Melanson, E.L., Lyden, K., Gibbons, E., Gavin, K.M., Wolfe, P., Wierman, M.E., Schwartz, R.S., Kohrt, W.M. in skeletal muscle results in impaired contractility in female mice. 32: 949–58. 10:e0119480. Clinical inquiries: Does exercise relieve vasomotor menopausal symptoms. Painossa. da Camara, S.M., Zunzunegui, M.V., Pirkle, C., Moreira, M.A., Maciel, A.C. Ribas, V., Nguyen, M.T., Henstridge, D.C., Nguyen, A.K., Beaven, S.W., Watt, M.J., Hevener, A.L. 2(2): e0172054. Exp Gerontol. 2010. Estradiol treatment, physical activity, and muscle function in ovarian-senescent mice. Metab. A MONET group Study. J Eat Disord. increases insulin-stimulated skeletal muscle glucose uptake. 39: 248–256. 2013. Duval, K., Prud’homme, D., Rabasa-Lhoret, R., Strychar, I., Brochu, M., Lavoie, J.M., Doucet, E. J. 68(2): 271–276. 11: CD006108. Menopausal status and physical performance in middle aged women: a cross-sectional community-based study in northeast Brazil. Metab. Physiol. Effects of the menopausal transition on factors related to energy balance. 296(4): E854–E861. Proc. Cheng, C.C., Hsu, C.Y., Liu, J.F. Maturitas. Morita, Y., Iwamoto, I., Mizuma N., Kuwahata, T., Matsuo, T., Yoshinaga, M., Douchi, T. Ronkainen, P.H.A., Pöllänen, E., Alén, M., Pitkänen, R., Puolakka, J., Kujala, U.M., Kaprio, J., Sipilä, S., Kovanen, V. 591(9): 2333– 2344. PLoS One. Laakkonen, E.K., Soliymani, R., Karvinen, S., Kaprio, J., Kujala, U.M., Baumann, M., Sipilä, S., Kovanen, V., Lalowski, M. Acad. 2008. Exercise for vasomotor menopausal symptoms. Am J Epidemiol. Muscular transcriptome in postmenopausal women with and without hormone replacement. Gorzek, J.F., Hendrickson, K.C., Forstner, J.P., Rixen, J.L., Moran, A.L., Lowe, D.A. Cross-sectional study of muscle strength and bone mineral density in a population of 106 women between the ages of 44 and 87 years: relationship with age and menopause. 2009. Menopause. Estrogenic regulation of skeletal muscle proteome: a study of premenopausal women and postmenopausal MZ cotwins discordant for hormonal therapy. Collins, B.C., Mader, T.L., Cabelka, C.A., Iñigo, M.R., Spangenburg, E.E., Lowe, D.A. Eur J Clin Nutr. Aukee, P., Immonen, P., Penttinen, J., Laippala, P., Airaksinen, O. 2018. Menopause and physical performance-a community-based cross-sectional study. 70: 180–186. 2018. 2000. 2011. PLoS One. Int J Obes. J Physiol. 46(8): 685–693. 29(3): 247–252. Aging Cell. 22(3): 145–150. Lyon, C., Mullen, R., Deffenbacher, B., Reed, A., Nashelsky, J. J Fam Pract. S. 2006. 2017b. Increased visceral fat and decreased energy expenditure during the menopausal transition. Endocrinol. 2018. Effects of the menopausal transition on dietary intake and appetite: a MONET Group Study. Physiol. Estrogen receptor-alpha and -beta and aromatase knockout effects on lower limb muscle mass and contractile function in female mice, Am. 2(1):1. Soy intake in association with menopausal symptoms during the first 6 and 36 months after breast cancer diagnosis. 16(5): 892–896. Estrogen Regulates the Satellite Cell Compartment in Females. Douchi, T., Yamamoto, S., Nakamura, S., Ijuin, T., Oki, T., Maruta, K., Nagata, Y. 67: 407–411. Power Training and Postmenopausal Hormone Therapy Affect Transcriptional Control of Specific co-regulated Gene Clusters in Skeletal Muscle. Female reproductive factors are associated with objectively measured physical activity in middle-aged women. Sci. Effect of climacteric transition and hormone replacement therapy on body weight and body fat distribution. 2007. Nagata, C., Takatsuka, N., Kawakami, N., Shimizu, H. Aging Cell. J Appl Physiol (1985). 50(8): 1704–1709. 9(6):1098–1110. 2019. 27(1): 167–179.e7. Med Sci Sports Exerc. 153(8): 790–793. In vivo stimulation of oestrogen receptor . Drobnjak, S., Atsiz, S., Ditzen, B., Tuschen-Caffier, B., Ehlert, U. 2015. Gynecol Endocrinol. Dorjgochoo, T., Gu, K., Zheng, Y., Kallianpur, A., Chen, Z., Zheng, W., Lu, W., Shu, X.O. Cochrane Database Syst Rev. 2014. doi: 10.1101/331777. 32(3): 347–363. Daley, A., Stokes-Lampard, H., Thomas, A., MacArthur, C. 2017a. Collins, B.C., Arpke, R.W., Larson, A.A., Baumann, C.W., Nash, N.L., Juppi, H.-K., Laakkonen, E.K., Sipilä, S., Kovanen, V., Spangenburg, E.E., Kyba, M., Lowe, D.A. Urology. Natl. 1995. Global Gene Expression Profiles in Skeletal Muscle of Monozygotic Female Twins discordant for Hormone Replacement Therapy. Torres, M.J., Kew, K.A., Ryan, T.E., Pennington, E.R., Lin, C.T., Buddo, K.A., Fix, A.M., Smith, C.A., Gilliam, L.A., Karvinen, S., Lowe, D.A., Spangenburg, E.E., Zeczycki, T.N., Shaikh, S.R., Neufer, P.D. Impaired oxidative metabolism and inflammation are associated with insulin resistance in ERalpha-deficient mice, Am. 2006. 298(2): E304–E319. Cell Metab. Soy product intake and hot flashes in japanese women: Results from a community-based prospective study. 589(8): 2041–2054. 2018. Effects of dietary and exercise intervention on weight loss and body composition in obese postmenopausal women: A systematic review and meta-analysis. Eur J Clin Nutr. 13(5): 850–861. Eur J Appl Physiol. 2010. Increase in pelvic floor muscle activity after 12 weeks’ training: a randomized prospective pilot study. The effect of menopause on regional and total body lean mass
2016, Astrella 2017). Sillä tarkoitetaan edellytyksiä onnistua työssä, ja siihen vaikuttavat sekä työn vaatimukset että yksilön voimavarat. Työpaikkojen terveysja hyvinvointiohjelmien suosio on kasvanut viime vuosikymmeninä. Terve työympäristö vaikuttaa työntekijän fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen. Työantajat ovat tarjonneet työntekijöilleen yhä enemmän mahdollisuuksia edistää ja ylläpitää terveitä elämäntapoja työpaikalla (Proper & van Mechelen 2008, Huang ym. Työhyvinvoinnin kehittämisen keskeisenä tavoitteena on parantaa työssä jaksamista, ehkäistä työkyvyttömyyttä ja pidentää näin työuraa (TTK 2011). T yöikäinen väestö käyttää työhön huomattavan osan ajastaan. Työhyvinvointiohjelmat lisäävät myös osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta, minkä on todettu edistävän työtehoa ja kannattavuutta. Perinteiseen terveydenhuoltoon verrattuna terveysja hyvinvointiohjelmat voivat tuottaa taloudellista hyötyä vähentämällä mm. Työssä jaksaminen edesauttaa työtehtävistä suoriutumista ja vaikuttaa siten ihmisten elämään monin tavoin. Työnantajalle toiminta tuo onnistuessaan kustannussäästöjä. (Proper & van Mechelen 2008). Väestön ikääntyminen kasvattaa eläkeikäisten määrää huomattavasti seuraavien vuosikymmenten aikana (Jämsen & Jylhä 2019). Suomalaisessa 28 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa on osoitettu, että työn fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät sekä huono työkyky keski-iässä ovat yhteydessä heikompaan Kuva: ANTERO AALTONEN. Työhyvinvointiin kuuluu myös työn, vapaa-ajan ja levon tasapaino sekä niiden yhteensovittaminen. Työn merkitys tekijälleen on usein monitahoinen. toistuvia poissaoloja, sairausläsnäoloja (sairaana työskentely voi aiheuttaa tuottavuuden heikkenemistä, uupumusta ja epidemioita työpaikalla), työterveyshuollon kustannuksia ja työntekijöiden vaihtuvuutta. Työhyvinvoinnin ylläpito on mahdollista kaikissa työyhteisöissä. 57 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 LIIKUNTA JA IKÄÄNTYMINEN ELÄMÄNKULUSSA Liikunnalla lisää hyvinvointia työikäisille Teksti: MATTI MUNUKKA, MIKAELA VON BONSDORFF Yritykset ja työyhteisöt ovat yhä enemmän kiinnostuneet työhyvinvoinnin kehittämisestä. Työntekijä saa terveyttä ja hyvinvointia. Työkyky on työhyvinvoinnin keskeinen osa ja lähtökohta. Se on paljon muutakin kuin vain toimeentulon lähde. Työpaikat tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia aikuisväestön terveyden edistämiseen ja tutkimiseen, koska niiden kautta voidaan tavoittaa usein suuri joukko samassa yhteisössä toimivia ihmisiä
2013, Prakash ym. Tanskalaisessa satunnaisessa kontrolloidussa tutkimuksessa toimistotyöntekijät saivat käyttää tunnin viikoittaisesta työajastaan liiPerinteiseen terveydenhuoltoon verrattuna terveysja hyvinvointiohjelmat voivat tuottaa taloudellista hyötyä vähentämällä toistuvia poissaoloja, sairausläsnäoloja, työterveyshuollon kustannuksia ja työntekijöiden vaihtuvuutta.. Suurimman osan tästä ajasta he viettävät joko istuen paikallaan tai makuuasennossa. 2011, Äikäs ym. 2019). Mitä ovat terveysja hyvinvointiohjelmat. 2017). Työpaikan terveysja hyvinvointiohjelmat tarkoittavat työyhteisössä terveyttä edistävää toimintaa tai organisaatiotasoista politiikkaa, jonka tarkoituksena on tukea terveellistä käyttäytymistä ja parantaa terveyteen liittyviä asioita työpaikalla. Nykyaikainen elämäntapa myös istuttaa työelämässä entistä suurempaa joukkoa työikäisiä. 2011). Elämäntapojen hallintaan sisältyy fyysisen kunnon ylläpitämiseen tai parantamiseen, tupakoinnin lopettamiseen ja stressintai painonhallintaan liittyviä terveysja hyvinvointiohjelmia. Reippaaseen tai rasittavaan liikkumiseen käytettiin vain alle tunti päivittäin. Lisäksi alhainen osallistumisaste voi estää ohjelmia saavuttamasta täyttä potentiaaliaan (Huang ym. Terveysja hyvinvointiohjelmien on todettu vähentäneen työntekijöiden poissaoloja ja parantaneen työasennetta (Henke ym. Vaikka työn fyysinen kuormittavuus on vähentynyt ja työturvallisuus on parantunut viimeisimmän 50 vuoden aikana, niin Suomessa tule-sairaudet ovat tärkein syy pisimpiin sairauspoissaoloihin ja suurimpiin kustannuksiin, mielenterveyden häiriöiden ollessa toisena. Näin ollen erilaisten ohjelmien terveydellisestä vaikuttavuudesta saatu tutkimusnäyttö on positiivisista havainnoista huolimatta edelleen rajoittunutta ja epäjohdonmukaista (Äikäs 2017). Seulontatoimia ovat esimerkiksi terveysriskien arviointi, verenpaineen ja kehon painon arviointi sekä kolesterolin testaus. Epäsuorat kustannukset koostuvat mm. Terveysja hyvinvointiohjelmien talousvaikutuksia on arvioitu mm. 2013). Tukija liikuntaelinten sairaudet (tule-sairaudet) sekä mielenterveyden häiriöt ovat tavallisimpia työhön liittyviä terveysongelmia Suomessa ja maailmanlaajuisesti. 2017). 2018). Työterveyden toimijoiden tulisi omata riittävästi tietoa ikääntymisestä ja kykyä tunnistaa ajoissa riskissä olevat henkilöt. Tuore kirjallisuuskatsaus osoittaa, että työpaikan harjoitteluinterventiot, kuten korkean intensiteetin voimaharjoitukset ja/tai integroitu terveydenhuolto, voivat vähentää kipua ja oireita työntekijöillä, joilla on pitkäaikaisia tukija liikuntaelinsairauksia (Skamagi ym. Ohjelmien tuottoasteis ta on kuitenkin saatu ristiriitaisia tuloksia. työntekijän jatkuvien poissaolojen tai vamman/sairauden aiheuttamasta tuottavuuden laskusta (Mattke ym. Suorat kustannukset kuvaavat terveydenhuoltoon käytettyjen varojen todellista määrää. Työpaikan terveysja hyvinvointiohjelmien määritelmä on myös hyvin laaja-alainen, sisältäen useita erilaisia tutkimusasetelmia ja ohjelmasisältöjä. 2016). 2019). 2018). Kattavan terveysja hyvinvointiohjelma sisältää kolme osatekijää: seulonnan, elämäntavan tai riskitekijöiden hallinnan ja sairauksien/terveysongelmien hallinnan. UKK-instituutin vuosina 2017 ja 2018 suoritetun Suomi 100 KunnonKartta -väestötutkimuksen mukaan suomalaiset aikuiset ovat valveilla noin 15 tuntia vuorokaudesta. Keskeistä ikääntyvien työntekijöiden osalta on työkyvyn ylläpitäminen, joka tarkoittaa työn vaatimusten suhteuttamista ihmisen terveyteen ja toimintakykyyn. Syynä tähän on pidetty sitä, että säästöjen mittaamiseen käytetyt menetelmät vaihtelevat tutkimusten kesken eikä pitkäaikaisvaikutuksia ole raportoitu (Astrella 2017). Työntekijöiden terveyttä ja työkykyä tukemalla voidaan edistää pidempiä työuria ja terveempää vanhuutta (Stenholm ym. Terveysongelmien hallintaan suunnitellut ohjelmat keskittyvät lääkityksen ja hoidon noudattamiseen henkilöillä, joilla on tiettyjä kroonisia sairauksia, kuten diabetes, alaselkäkipu tai masennus (Huang ym. Lisäksi yhä useampi tekee mieltä kuormittavaa henkistä työtä, jota on vaikea jättää työpäivän päätteeksi työpaikalle (Kuokkanen 2017). 58 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 LIIKUNTA JA IKÄÄNTYMINEN ELÄMÄNKULUSSA toimintakykyyn eläkevuosina (Kulmala ym. 2016). Systemaattiset kirjallisuuskatsaukset, pitkittäistutkimukset ja meta-analyysit osoittavat, että työpaikalla suoritetut terveysja hyvinvointiohjelmat voivat parantaa terveyttä ja tuottaa taloudellisia säästöjä (Henke ym. Tervettä ikääntymistä tulisi tukea jo työuran aikana (Stenholm ym. Ohjelmien odotetaan vähentävän työntekijöiden terveydenhuollon kustannuksia, lisäävän työtehoa ja aiheuttavan positiivisen sijoitetun pääoman tuottoasteen (Astrella 2017). Työterveyslaitoksen Psyykkisen haavoittuvuuden nousu suomalaisessa työelämässä 1960–2015 -hankkeessa todettiin, että työelämä on monimutkaistunut ja työn vaatimukset ovat koventuneet. Tutkimuksen kyselyssä vastaajat ilmoittivat istuvansa arkipäivinä keskimäärin kahdeksan tuntia, josta hieman yli puolet kertyi työpäivän aikana (Husu ym. suorilla ja epäsuorilla terveydenhuollon kustannussäästöillä ja investointien tuottoasteella
Nykyinen tutkimustieto tukija liikuntaelinten ongelmiin kohdistuvista työpaikkojen harjoitteluinterventioista on kuitenkin rajallista (Skamagi ym. Terveysja hyvinvointiohjelmien tulee olla tarpeeksi kattavia, jotta niistä saataisiin pitkällä tähtäimellä taloudellista hyötyä (Astrella 2017). Satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista on saatu joitakin tuloksia siitä, että seisomatyön mahdollistavat sähköpöydät vähentävät työpaikoilla istumista lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä (Shretstha ym. 2016). Ohjelmat, jotka sisälsivät sekä henkistä että fyysistä terveyttä tukevia toimenpiteitä, monitahoisia mielenterveysja/tai psykososiaalisia ohjelmia ja jotka kohdistuivat tiettyihin ongelmiin, kuten ahdistuneisuushäiriöihin, olivat tehokkaimpia (Wagner ym. Lisäksi tarvitaan tarkkaa seurantaa eli ohjelman arviointisuunnitelma. Osana työhyvinvointikokonaisuutta, Jyväskylän yliopistossa alkoi tammikuussa 2019 koko henkilöstöä koskeva Liikkuva ja Luova Yliopistoyhteisö (LiLY) -projekti. Motivointiin voi sisältyä liikuntaseteleitä, työpaikoille järjestettyjä liikuntatapahtumia ja kisoja sekä muita liikuntamahdollisuuksia, liikuntaharrastusten sponsorointia tai palkkioita esimerkiksi tupakoinnin lopettamisesta, painonhallinnasta tai liikuntasuorituksiin osallistumisesta. 2016). vähentyneinä poissaoloina, työilmapiirin kohentumisena ja työntekijöiden vireyden kasvuna (Maaseudun Tulevaisuus 2018). Interventioryhmiä oli kaksi: ohjattu niskahartiaseudun voimaharjoitteluryhmä (20 min, 3x/vko) ja monipuolisen hyötyliikunnan ryhmä (sisälsi myös mm. 2015). Julkiselta sektorilta löytyy myös hyviä esimerkkejä työhyvinvoinnin edistämisestä. Tulokset näkyivät työpaikalla mm. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti mielenterveysohjelmien vaikutuksia tuottavuuden kasvuun, poissaolojen vähenemiseen ja kustannusten määrään. Esimerkiksi Stora Enso aloitti vuonna 2010 kertaluontoisten kampanjoiden sijaan ohjelman, joka tähtää kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin. Yrityssektorilta löytyykin esimerkkejä työhyvinvoinnin edistämisen vaikutuksista yrityksen menestymiseen. Paikallaan olemisella on yhteys kokonaiskuolleisuuteen, sydänja verisuonitautikuolleisuuteen, sydänja verisuonitautien esiintyvyyteen, syöpäkuolleisuuteen, sekä tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyteen (Biswas ym. 2018). Jotta terveysja hyvinvointiohjelma onnistuisi, siihen sisällytetään usein kannustimia. liikuntaan motivointia sekä työpaikalla suoritettavaa ryhmäliikuntaa kuten sauvakävelyä). Puolustusvoimissa on oikeus käyttää kaksi tuntia viikossa työaikaa liikuntaan ja henkilöstön kuntoa testataan säännöllisesti. Kysely selvitti yliopiston henkilökunnan liikuntaharrastuneisuutta, Terveysja hyvinvointiohjelmien tulee olla tarpeeksi kattavia, jotta niistä saataisiin pitkällä tähtäimellä taloudellista hyötyä.. Toimintaan kuuluvat yhdessä Korkeakoululiikunnan kanssa järjestettävät työhyvinvointia liikunnan avulla monipuolisesti tukevat kampanjat. Yrityksen mukaan 69 prosenttia osallistujista on toteuttanut vähintään yhden, esimerkiksi ruokavalioon tai liikkumiseen liittyvän elämäntapamuutoksen. LiLY on kolmevuotinen projekti, jonka tarkoituksena on edistää liikunnan harrastamista yliopiston henkilöstön keskuudessa. Systemaattisten kirjallisuuskatsausten mukaan työpaikoilla toteutetut mielenterveysohjelmat ovat olleet kohtalaisen tuloksekkaita. 2018 katsauksessa todettiin, että istumista vähentävistä interventioista on haastavaa tehdä yhteenvetoja niiden sisältöjen monimuotoisuuden takia. Liikuntakampanjoissa keskitytään liikkumisen ja terveyden eri osa-alueisiin, kuten kestävyyskuntoon, palautumiseen, liikuntamotivaatioon ja taukoliikuntaan. Esimerkiksi Työterveyslaitoksella jokainen työntekijä voi käyttää viikossa tunnin työajastaan liikuntaan. 2009). Liikuntainterventiot johtivat liikuntaneuvontaa saaneeseen verrokkiryhmään verrattuna kliinisesti merkitseviin vähennyksiin kardiovaskulaaristen ja metabolisten oireyhtymien liittyvissä riskitekijöissä sekä niskaja hartiaseudun kivun vähenemiseen ja matalaan fyysisen kapasiteetin kasvuun (Pedersen ym. Työhyvinvointiohjelmat Suomessa Työhyvinvoinnin edistäminen on yksi hyvän henkilöstöjohtamisen keskeinen työkalu, jota toteutetaan monessa suomalaisessa yrityksessä. Jyväskylän yliopisto aloitti tammikuussa 2019 terveysja hyvinvointiohjelman, joka liikuntaan kannustamalla tukee yliopiston henkilökunnan hyvinvointia ja työkykyä. LiLY-projektin aluksi suoritettiin henkilöstölle kohdennettu liikuntaja hyvinvointikysely. Shretsan ym. Vain puolet työnantajista arvioi terveysja hyvinvointiohjelmien vaikuttavuutta. Lisäksi tutkimusnäytön laatu jää useimmiten heikoksi lähinnä tutkimusasetelmien ja pienten otoskokojen vuoksi. Ohjelman arviointi on välttämätöntä, kun määritellään, toteutettiinko ohjelma oikein ja tehokkaasti sekä täyttikö ohjelma asetetut tavoitteet. 59 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 LIIKUNTA JA IKÄÄNTYMINEN ELÄMÄNKULUSSA kuntaan. 2018). Istumisen tauottaminen ja vähentäminen ovat silti aktiivisen liikunnan harrastamisen ja muiden terveellisten elintapojen lisänä tehokas ja suositeltava keino ehkäistä terveyshaittoja (Pesola ym. Henkilökunta saa käyttää työtehtävien salliessa liikuntaan viikoittain kaksi tuntia työaikaa sopimalla asiasta esimiehen kanssa. Tämänkaltainen panostus ja viesti työnantajalta on yksi keino lisätä työhyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja työtehoa, ja mahdollisesti se toimii myös yhtenä yliopiston vetovoimatekijänä rekrytoinnissa
Scand J Work Environ Health 2017;43:40514. Shrestha, N., Kukkonen-Harjula, KT., Verbeek, JH., Ijaz, S., Hermans, V & Pedisic, Z. J Nurs Adm. doi: 10.1097/JOM.0000000000001067. Työhyvinvointia yhteistyöllä. 2008. Husu, P., Sievänen, H., Tokola, K., Suni, J., Vähä-Ypyä, H., Mänttäri, A & Vasankari, T. Henke, RM., Goetzel, RZ., McHugh, J & Isaac, F. Physiother Res Int. Vanhuuden vallankumous on jo täällä – mutta miten siihen suhtaudumme. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2017. 2016;132:1964–71. Biswas, A., Oh, PI., Faulkner, GE., Bajaj, RR., Silver, MA., Mitchell, MS & Alter, DA. Työelämä parantuu, miksi mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. 2016. 2018. Effectiveness and economic impact of worksite interventions to promote physical activity and healthy diet. MATTI MUNUKKA, TtT Tutkijatohtori Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sähköposti: matti.munukka@jyu.fi MIKAELA VON BONSDORFF, TtT Apulaisprofessori Liikuntatieteellinen tiedekunta ja Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Sähköposti: mikaela.vonbonsdorff@jyu.fi LÄHTEET: TTK. J Occup Environ Med. A systematic review on workplace interventions to manage chronic musculoskeletal conditions. 2019;135(11):1068–74. Kulmala, J., von Bonsdorff, MB., Stenholm, S., Törmäkangas, T., von Bonsdorff, ME., Nygård, CH., Klockars, M., Seitsamo, J., Ilmarinen, J & Rantanen T. 2018 Oct;23(4):e1738. Incentives, Program Configuration, and Employee Uptake of Workplace Wellness Programs. Workplace Wellness Market. LiLY-projektin vaikutuksia työhyvinvointiin, työtehoon ja liikunnan harrastamiseen seurataan vuosittaisilla jatkokyselyillä sekä kampanjoihin liittyvillä mittauksilla. https://www.ttl.fi/blogi/tyoelama-parantuumiksi-mielenterveysongelmat-ovat-lisaantyneet/. Viitattu 7.6.2019.. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. painos. Istumisen terveysriskien mekanismit antavat syyn nousta tuolista ylös säännöllisesti Miksi liiallinen istuminen on vaarallista. 2011. Skamagki, G., King, A., Duncan, M & Wåhlin, C. Health Aff (Millwood). eCollection 2013 Winter. 2017 Jul/Aug;47(7-8):379-383. J Occup Environ Med. 2016 Jan;7(1):1–14. Mattke, S., Schnyer, C & Van Busum, KR. 1. 2018. Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä. Wagner, SL., Koehn, C., White, MI., Harder, HG., Schultz, IZ., Williams-Whitt, K., Warje, O., Dionne, CE., Koehoorn, M., Pasca, R., Hsu, V., McGuire, L., Schulz, W., Kube, D & Wright, MD. doi: 10.1097/JOM.0000000000000613. doi: 10.1002/pri.1738. Painojussit Oy. Avoimista vastauksista tuli esille, että ajan löytäminen liikkumiseen on monelle kiireen, ajan puutteen ja väsymyksen takia haastavaa. Astrella, JA. Kuokkanen, A. 60 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 LIIKUNTA JA IKÄÄNTYMINEN ELÄMÄNKULUSSA Korkeakoululiikunnan palveluiden käyttöastetta, aietta hyödyntää viikossa kaksi tuntia työajasta liikuntaan, työn kuormittavuutta ja työkykyä sekä henkilöstön toiveita ja huolia liikuntaharrastuneisuuden suhteen. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2013;68:984-91. Mahdollisuus käyttää työaikaa liikuntaan sai paljon kiitosta henkilöstöltä. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:30. 2018. Pesola, AJ., Pekkonen, M & Finni, T. Prakash, KC., Neupane, S., Leino-Arjas, P., von Bonsdorff, MB., Rantanen, T., von Bonsdorff, ME., Seitsamo, J., Ilmarinen, J & Nygård CH. Jämsen, E & Jylhä,M. 2016 Jan;58(1):30-4. doi: 10.1002/14651858.CD010912.pub5. doi: 10.1377/hlthaff.2010.0806. Recent experience in health promotion at Johnson & Johnson: lower health spending, strong return on investment. 2013 Feb 28;2(4):7. Metsäyhtiö alkoi panostaa hyvinvointiin – työntekijät nuorentuivat 885 vuodella. 2011. A Review of the U.S. Maaseudun tulevaisuus. Workplace interventions for reducing sitting at work. Rand Health Q. Return on Investment: Evaluating the Evidence Regarding Financial Outcomes of Workplace Wellness Programs. Epub 2018 Aug 20. Proper, K & van Mechelen, W. A Case Study of a Workplace Health Promotion Program Using the 4-S Program Design and the PIPE Impact Metric Evaluation Models. Perceived stress symptoms in midlife predict disability in old age: a 28-year prospective cohort study. 2017 Aug;59(8):752–760. Äikäs, AH., Pronk, NP., Hirvensalo, MH & Absetz, P. Work-related biomechanical exposure and job strain in midlife separately and jointly predict disability after 28 years: a Finnish longitudinal study. Lisäksi lähes 80 prosenttia vastaajista oli kiinnostunut oman kuntonsa testaamisesta. 2013. Vastanneista yli 90 prosenttia aikoo hyödyntää sitä joko säännöllisesti tai epäsäännöllisesti. Geneva: World Health Organization Huang, H., Mattke, S., Batorsky, B., Miles, J., Liu, H & Taylor E. 2018 Dec 17;12:CD010912. Ann Intern Med. Sedentary time and its association with risk for disease incidence, mortality, and hospitalization in adults: a systematic review and meta-analysis. Viitattu 7.6.2019. Int J Occup Environ Med. Erityisesti vaikeaa se on pienten lasten vanhemmille, joten kahden tunnin työajan käyttö liikuntaan on merkityksellistä. Cochrane Database Syst Rev. doi: 10.15171/ijoem.2016.607. 2019;135:1061–3. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Eläköityvien terveyden edistämiseen kannattaa panostaa. doi: 10.1097/ NNA.0000000000000499. 2017. Opetusja kulttuuriministeriö. doi: 10.7326/M14-1651. https://www. maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.268795. Does Implementation Follow Design. Mental Health Interventions in the Workplace and Work Outcomes: A Best-Evidence Synthesis of Systematic Reviews. 2015 Jan 20;162(2):123-32. Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto. Stenholm, S., Leskinen, T & Viikari,L. Liikuntaan käytettävän ajan uskotaan myös lisäävän Jyväskylän yliopiston henkilöstön yhteisöllisyyttä. 2011 Mar;30(3):490–9
Tunnustuspalkinto on korkein soveltavan liikunnan alan kansainvälinen palkinto. (Kuva: ISHPES) Pauli Rintalalle Elly D. Hän on osallistunut kaikkiin ISAPAkongresseihin, joita on järjestetty kahden vuoden välein vuodesta 1989 alkaen. Friedmann Award -tunnustuspalkinnon. Keynote-luennoista vastasivat pitkäaikaiset ISHPESvaikuttajat Patricia Vertinsky , Pierre-Olaf Schut , Heather Dichter ja Hans Bonde . 61 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Teksti: JOUNI LAVIKAINEN Virstanpylväitä Madridissa – ISHPES Congress 2019 Kuva: PIRITTA ASUNTA U rheiluhistorian kansainvälisen kattojärjestö ISHPESin kongressi kokosi urheiluhistorioitsijat heinäkuussa Madridiin. Suomesta paikalla olivat allekirjoittaneen lisäksi erikoistutkija Kalle Rantala Urheilumuseosta ja professori Vesa Vares Turun yliopistosta. Müller . Rintala on kehittänyt pitkäjänteisesti urallaan soveltavaa liikuntaa. Elly D. Tanskalaisprofessorin mukaan voimisteluun ja nudismiin viehtynyt Müller pohjusti modernin yhteiskunnan läpimurtoa murtamalla viktoriaanisen ruumiinkulttuurin konventioita. Vuoden 2021 ISAPA-kongressi (International Symposium of Adapted Physical Activity) järjestetään Jyväskylässä. Värikkäintä antia tarjosi Kööpenhaminan yliopistossa toimiva Bonde, jonka aiheena oli tanskalainen ”terveysapostoli” J. Nelipäiväinen kongressi keräsi noin sata osallistujaa; edustettuina olivat kaikki maanosat. Kahden järjestön fuusiona 1989 syntynyt ISHPES juhli 30-vuotistaivaltaan, mikä näkyi kongressin teemana Milestones in the Histories of Sport and Physical Culture. Friedmann Award -palkinto P rofessori Pauli Rintala sai kesäkuussa Elly D. Rintala toimii järjestelytoimikunnan puheenjohtajana.. P. Se annettiin Rintalalle ISAPA-kongressin yhteydessä Charlottesvillessä Yhdysvalloissa. A J A S S A ISHPESIN puheenjohtaja Annette Hoffman ja vuoden 2019 ISHPES-palkinnon saanut Heather Dichter. Friedmann Award myönnetään tunnustuksena intohimosta ja inspiraatiosta soveltavan liikunnan kehittämiseen. Müllerin 26 kielelle käännettyä pääteosta Mit System (1904, suomeksi 1912) myytiin aikoinaan jopa 1,5 miljoonaa kappaletta. Friedman oli israelilainen soveltavan liikunnan uranuurtaja
JOUNI LAVIKAINEN Erikoistutkija Urheilumuseo jouni.lavikainen@urheilumuseo.fi Lisätietoja: www.ishpes.org/. Artikkelissa voi myös tarkastella eriarvoisuuteen eri tavoin linkittyviä teemoja, kuten sitä, kuinka hyvää tarkoittavat rakenteet voivatkin olla ulossulkevia tai kuinka, ”liikunta on yhteinen kieli” -mantra saattaa estää näkemästä eriarvoisuutta siellä, missä sitä on. LTS:n vertaisarvioiduilla artikkeleilla on JUFO 1 -luokitus. Ensi kesänä ISHPES tarjoaa forumin näille kohtaamisille Japanin Sapporossa. Artikkelikokoelman tavoitteena on tehdä näkyväksi liikunnassa esiintyvän eriarvoisuuden monia muotoja sekä laajentaa ja syventää liikunnan toimijoiden ymmärrystä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta ja niiden puutteesta. Kirjoitusohjeisiin voi tutustua LTS:n verkkosivuilla. elämänehtojen eriarvoisuus, eksistentiaalisuuteen liittyvä eriarvoisuus, resurssien eriarvoisuus) kautta. Lisätietoja Kirjoitusohjeet ja vertaisarviointiprosessi: Jouko Kokkonen, jouko.kokkonen@lts.fi, puh. Kirjoittajia pyydetään lähettämään sähköpostin liitteenä tiivistelmät aiheistaan syyskuun loppuun mennessä osoitteeseen jouko.kokkonen@lts.fi. Artikkeleiden tulee olla valmiina 31.10.2019. Artikkelikokoelma julkaistaan maalis-huhtikuussa 2020, ja artikkelien pohjalta järjestetään seminaari Helsingissä kansainvälisen kulttuurisen monimuotoisuuden päivän aattona 20.5.2020. Julkaisuun tarjottavat artikkelit käyvät läpi Liikuntatieteellisen Seuran vertaisarviointiprosessin. Gigliola Gori -esseepalkinnon voittanut Ornella Nzindukiyimana paikansi kanadalaisen urheilun rajalinjoja rodullistetun naisyleisurheilijan Jean Lowen kautta. Rinnakkaissessiot tarjoilivat laajan kavalkadin tutkimusaiheita. Taylor tarkasteli muistitietoa hyödyntävässä tutkimuksessaan Englannissa 1960 järjestettyjen soudun Euroopan mestaruuskilpailujen merkityksiä englantilaisille soutuyhteisöille. Sisällölliset seikat: Kati Kauravaara, kati.kauravaara@liikuntafysio.fi, puh. A JA S S A Kongressi tarjosi mielenkiintoisen läpileikkauksen urheiluhistorian tutkimuskentästä. Nuorten tutkijoiden esitelmäpalkinnon saivat Lukas Rehmann ja Lisa Taylor . 050 5836802. Liikuntatieteellinen Seura ja Liikuntafysio haluavat lisätä ymmärrystä eriarvoisuuden ilmiö(i)stä erityisesti liikuntakentällä, ja kutsuvat tutkijat ja asiantuntijat kirjoittamaan vertaisarvioitavaan artikkelikokoelmaan aiheesta työotsikolla ”Eriarvoisuuden kasvot suomalaisessa liikunnassa”. Mukana oli piristävän paljon marginalisoitujen ryhmien urheiluhistoriaa ja urheilun kääntöpuolen ilmiöitä. Erityisesti nuorille tutkijoille, joita Madridiin oli saapunut mukavan paljon, erilaisia kulttuureita ja tutkimustraditioita edustavien kollegoiden tapaaminen on opettavaista ja rohkaisevaa. Artikkelikokoelma julkaistaan osana Liikuntatieteellisen Seuran Tutkimuksia ja selvityksiä -sarjaa. Kokoelmaan kaivataan erityisesti artikkeleita, joissa eriarvoisuutta liikunnassa lähestytään moni ulotteisesti ja intersektionaalisesti. Rehmann esitteli kylmän sodan Saksoissa harjoitettua urheiluvakoilua, jossa urheilulääketiede yleisesti ja doping erityisesti näyttelivät suurta roolia. Tiivistelmiä käytetään arviointiprosessin ja julkaisun sisältösuunnitelman valmisteluun. Eriarvoisuuden ilmiötä voi käsitellä esimerkiksi erontekojen (esim. 1940-luvun kanadalaislehdistössä tummaihoisen Lowen kykyjä ihailtiin, mutta samalla hänet esitettiin aina ensisijaisesti ”rotunsa” ja sukupuolensa edustajana, ei urheilijana. 040 7530740. Artikkelikokoelman toimituskuntaan kuuluvat liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen , LitT yrittäjä Kati Kauravaara , pääsihteeri Jari Kanerva , erikoistutkija Jouko Kokkonen (vastaa vertaisarviointiprosessista) sekä väitöskirjatutkija Eva Rönkkö . ISHPES on 30 vuo dessa karistanut alkuvuosien eurosentrisyyttään ja muuttunut aidommin kansainväliseksi järjestöksi. E riarvoisuus on yhteiskunnallinen ja kulttuurinen ilmiö, joka rajoittaa ihmisten mahdollisuuksia toimia. 62 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Kirjoittajakutsu: ”Eriarvoisuuden kasvot suomalaisessa liikunnassa”. elämänkulun eri vaiheet, vähemmistöt, sukupuoli, yhteiskuntaluokka, ruumiinrakenne, asuinpaikka) tai eriarvoisuuden muotojen ja ilmentymien (esim
Lisätietoja: http://www.liikuntaneuvosto.fi/liikuntafoorumi/2019 Paavo Arhinmäki Valtion liikuntaneuvoston johtoon V altioneuvosto asetti torstaina 22. James Krieger sekä neurologi Kiti Müller . elokuuta uuden valtion liikuntaneuvoston (VLN) nelivuotiskau delle, joka alkaa 8.9.2019. Foorumissa esiintyvät muun muassa organisaatiopsykologian professori Rob Briner (Queen Mary University of London), viestinnän asiantuntija Maria Rantala (Likes), projektipäällikkö Mnna Paajanen (Helsingin kaupunki), pääsihteeri Marco Casagrande (Suomen Palloliitto), hiihdon maailmanmestari Matti Heikkinen ja apulaisprofessori Juha Hulmi (Jyväskylän yliopisto). LTS julkaisee säännöllisesti blogikirjoituksia liikuntakulttuurista ja -politiikasta. Keskustelua on luvassa myös liikuntapoliittisista ja -yhteiskunnallisista asioista laidasta laitaan. Varapuheenjohtajiksi valtioneuvosto nimesi kansanedustaja Marko Asellin (sdp, varajäsen liikuntaja nuorisoyksikön päällikkö Petteri Lahti ) ja kansanedustaja Pasi Kivisaaren (kesk., varajäsen liikuntaja nuorisotoimenjohtaja Petteri Salmijärvi ). Podcastit löytyvät myös LTS:n verkkosivuilta: www.lts.fi/liikunta-tiede/ podcastit. Teemana on tiedolla johtaminen. Tieteen ja käytännön äärellä -podcasteja voi kuunnella SoundCloudin ja Spotifyin kautta. Ääneen pääsevät yhdysvaltalaiset asiantuntijat PhD Mike Israetel ja M.S. Neuvosto arvioi val tionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia lii kunnan alueella, tekee aloitteita ja esityksiä liikunnan ke hit tämiseksi sekä antaa lausuntoja liikuntamäärärahojen käy töstä. VLN:n puheenjohtajana toimii kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.), jonka varajäsen on rakennusinsinööri Anneli Lehto . Tarvittaessa julkaisemme ärhäköitäkin tekstejä, mutta asialinjalta. Ehdota kiinnostavia podcast-aiheita ja keskustelukumppaneita sähköpostitse: media@lts.fi. Foorumissa pohditaan, miten tieto muutetaan liikkeeksi. Keskustelu ja väittely on 2010-luvulla siirtynyt suurelta osin internettiin. 63 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 LTS äänessä: Tieteen ja käytännön äärellä -podcast L iikuntatieteellisen Seuran Tieteen ja käytännön äärellä -podcast tarttuu monisäikeisesti liikuntaja terveystieteen aiheisiin, ilmiöihin, tutkimuksiin ja käytännön sovelluksiin. Ajatuksena on nostaa esiin katveeseen jääviä asioita ja ottaa myös kantaa. Tarkastelun kohteena on liikunnan ja tiedon merkitys julkishallinnolle, järjestöille ja yksittäisille liikkujille. VLN: muut jäsenet ovat: Yrittäjä Sean Bergenheim (varajäsen pääsihteeri Christel Björkstrand ), kansanedustaja Ritva Elomaa (ps., varajäsen Oskar Viding ), YTM Saara Hanhela (varajäsen VTK Sara Saramäki ), kansanedustaja Timo Heinonen (kok., varajäsen kansanedustaja Sari Sarkomaa , kok.), YTK Hanna Huumonen (varajäsen YTM Marjukka Mattila ), valmentaja Arttu-Petteri Klami (varajäsen Suvi Karhu ), valmentaja Ismo Läntinen (varajäsen Matias Turkkila ), kansanedustaja Sari Multala (kok., varajäsen kansanedustaja Arto Satonen , kok.), liikuntaneuvos Tuija Pohjola (varajäsen liikuntapäällikkö Antti Kempas ) ja LitT Elina Sillanpää (varajäsen kilpauimari Ari-Pekka Liukkonen ).. Ensimmäisissä podcasteissamme käsitellään harjoittelua ja palautumista sekä liikunnan merkitystä aivotutkijan näkökulmasta. A J A S S A Kansallinen liikuntafoorumi lokakuussa Jyväskylässä S eitsemäs Kansalliseen liikuntafoorumi järjestetään 28.–29.10.2019 Jyväskylässä. Otamme vastaan ideoita ja kirjoituksia osoitteessa media@lts.fi. Blogeja liikuntakulttuurin ilmiöistä L iikuntatieteellisen Seuran kuukausikokouksissa käytiin 1960ja 1970-luvulla kipakoita keskusteluja liikuntapolitiikasta. Sanan säilä heilui myös seuran lehden palstoilla pitkälle 1980-luvulle. Arhinmäki hoiti kulttuurija urheiluministerin tehtävää 2011–2014
Pohjimmiltaan urheilussa on kuitenkin kysymys vain paremmuudesta sadoissa ”jonninjoutavissa” liikuntasuorituksissa, joissa ei mäkihypyn tai pallon potkimisen, voimistelutemppujen tai koriin heittämisen tapaan ole sinällään kysymys mistään sen tärkeämmästä kulttuuriarvosta tai -teosta. Nykypäivän markkinavoimat älypuhelimineen ja peleineen ovat omiaan vahvistaman etenkin nuorten luonnotonta istumista ja altistamaan terveysriskeille. Markkinavoimat ja tehokas nykymedia ovat osaltaan vahvistaneet tätä suuntausta ja sen tuloksena urheilusta on kehittynyt ”maailman suurin pieni asia”. Heinilä on Liikuntatieteellisen Seuran kunniajäsen. Vastaus kuvastaa hyvin nuoruuden vilpitöntä elämänkäsitystä ja samalla sitä, että urheilu ja urheilumenestys eivät välttämättä ole elämän keskeisiä tarkoituksia, vaikka suuret arvokisat ja nykymedia tukevatkin sellaista käsitystä. Ovatko ison rahan markkinat tässä hyvän tai vähemmän hyvän asialla. Kaikki urheilun ja peliviihteiden istuinelämykset edustavat samalla virtuaalista elämäntyyliä, jossa elämisen tarkoitus ja mieli toteutuvat epäsuorasti toisten myötäelämisen kautta. Kansainvälisellä urheilumenestyksellä on niin suuri arvolataus, että siitä on tullut suurelta osin julkisen toimivallan asia.. 64 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Teksti: KALEVI HEINILÄ Urheilusankaruutta Päättymättömän kilpailun prosessin seurauksena monissa urheilulajeissa vaatimustaso on noussut niin korkeaksi, että vain todelliset lajilahjakkuudet ja suorituskykynsä kehittämiseen kaikkensa panostaneet yltävät suureen arvokisamenestykseen. Urheilumme kultakaudesta lähtien kritiikittömään urheiluhulluuteen aivopestyinä olemme ladanneet tulosurheiluun ja erityisesti kansainväliseen menestykseen niin suuren arvolatauksen, että siitä on kehityksen myötä tullut suurelta osin julkisen toimivallan asia. Syystäkin urheilun supersuoritukset Matti Nykäsen tapaan herättävät loistokkuudessaan, taidokkuudessaan ja ylivertaisuudessaan suuren yleisön ihailun ja sankaripalvonnan. Elämme markkinataloudessa ja markkinataloudesta, jossa kysyntä ohjaa paljolti kaikkea aineellisten, henkisten ja myös liikunnallisten tuotteiden tuottamista ja niiden kulutusta. Rahalla ostetaan tänään menestystä jopa kansallisessa pesäpallossa ja itse urheileminen on muuttunut huipulla päätoimiseksi elämäntehtäväksi ja palkkatyöksi. Urheilun vahvistuva viihdekysyntä kasvatti tuotteen arvostusta ja samalla urheilutapahtumien muuttumista liiketoiminnaksi. Hän oli Jyväsky län yliopiston vararehtori vuosina 1971–1974 ja rehtori vuosina 1977–1982. Kun aikaisemmin julkinen valta kantoi päävastuun lähinnä urheilun erilaisten suoritustilojen rakentamisesta kenttineen, halleineen ja koulutustiloineen se on ajan ja vaatimustason jatkuvan nousun myötä laajentunut kattamaan myös alan koulutuksen, asepalvelun, terveyspalvelut, tutkimustiedon ja järjestötoiminnan. Urheilusta on nykyisen kehityksen ja urheilujärjestöjen tulospyrkimysten myötä kehittynyt suuren yleisön suosima istumaviihde. EMERITUS IHMETTELEE ”M aailmassa on tuhat tärkeämpääkin asiaa” vähätteli taannoin Mikael Granlund toimittajalle, joka uteli ilmaveivin tehneen nuoren lätkäsankarin tuntemuksia ihmemaalin jälkeen. KALEVI HEINILÄ Liikuntasosiologian emeritusprofessori Espoo Kirjoittaja toimi Jyväskylän yliopiston liikuntapedago giikan professorina vuosina 1965–1972 ja liikuntasosio logian professorina vuosina 1972–1987. Tähän on tultu huippu-urheilumme kehityksessä ja sen valtiollistumisessa nykypäivän suosituimpana kansanviihteenä. Kun tähän lisätään valtion apurahat, urheilumenestyksen palkitsemiset, linnakutsut ja -onnittelut ja menestysuran jälkeen mahdolliset urheilijaeläkkeet, niin voidaan mielestäni puhua huippu-urheilun yliarvostuksesta maassamme. Kun yleisurheilun MM-kilpailujen yhteydessä 1983 jotkut toimittajat ihmettelivät stadionin ympäristön muuttumista basaariksi, perusteltiin tätä yhteiskunnallisella hyväksyttävyydellä. Elämä on luonnollisesti tarkoitettu itse elettäväksi. Yrjö Kallisen sanoin voidaan kysyä: Mitä arvokasta on siinä, että joku on sekunnin kymmenyksen nopeampi kuin joku toinen
Opiskelua voi verrata toimistotyöhön. Sen sijaan stressiä on helpompi itse lievittää. Hinta-laatu-suhteen optimointi pitääkin muistaa palveluita suunniteltaessa. Mutta olisipa tämä yhtälö näin yksinkertainen. Lisäksi lajin kuin lajin, tai ylipäänsä harrastuksen, ympäriltä löytyy samanhenkinen porukka. Kotona on päivän päätteeksi mukava istahtaa sohvalle television eteen. Opiskelu itsessään on ollut rankkaa ja haastavaa, ja vaikka oma kokemukseni rajoittuu pääosin tekniikan opiskelun piiriin, uskoisin keskiverto-opiskelijan kokevan paljon samoja haasteita päivittäin. Kun tähän yhtälöön vielä lisätään toimeentulohaasteet, työn sovittaminen aikatauluihin tuo lisää painetta opiskelijan arkeen. JOONAS SUIKULA, tekniikan kandidaatti Puheenjohtaja Opiskelijoiden Liikuntaliitto Sähköposti: joonas.suikula@oll.fi OPISKELIJA OUNASTELEE K aikki varmaan muistavat ne ihanat ala-asteen liikuntatunnit, kun päästiin (tai pakotettiin) luokkakavereiden kanssa raikkaaseen talvisäähän hiihtämään. Sain myös lapsuudessa kannustusta kokeilla eri lajeja. Harkkatöiden umpikujien ratkaisuksi. Usein luentosalissa istuttu päivä ei riitä, vaan esseitä ja raportteja pitää naputella kotona yötä myöten. Suurin kiitos siitä kuuluu vanhemmilleni, jotka jo varhain ottivat mukaansa ladulle, eivätkä antaneet omien ennakkoluulojensa vaikuttaa kokemukseeni. Eli miksi opiskelijat eivät liiku. Ajan myötä kiinnostuksen kohteet kuitenkin muuttuvat ja lukioon päästessäni lajini oli vaihtunut amerikkalaiseen jalkapalloon. on jo useasti osoittautunut lenkki pururadan ympäri ja laskuharjoitusten osittaisderivaatalle tekee hyvää hetken jaloittelu raikkaassa ulkoilmassa. Tältä pohjalta lähdin Lappeenrannan Teknilliseen Yliopistoon (nykyisin LUT-yliopisto) lukemaan sähkötekniikkaa. Tässä lyhyesti oma urheiluhistoriani. Osa opiskelijoista muuttaa uudelle paikkakunnalle opintojen perässä, jolloin tuttu ja turvallinen tukiverkko jää kotipaikkakunnalle. Liikunta on sitä paitsi hauskaa. Toisaalta paikallisten seurojen ilmaiset lajipäivät tarjosivat matalan kynnyksen eri lajien kokeiluun. Seuraavana vuorossa olikin armeija, jonka loppupuolella nilkkani vääntyi sen verran pahasti, että kilpaurheilu jäi pitkälti siihen. 65 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Teksti: JOONAS SUIKULA Miksi opiskelija liikkuu – tai ei liiku. Asuin aivan kampuksen vieressä ja lähes takapihalta löytyi pururata ja talvisin latu. Moni opiskelija harrastaa vähäisellä vapaa-ajallaan Netflixiä, pelaamista tai muuta ”istututtavaa” lajia. Mutta mistä 11 tuntia saadaan oikein kasaan. Yhdessä liikkuminen on mahtavaa, vaikka ei aivan sata lasissa ja veren maku suussa paahtaisikaan. Keskiverto-opiskelijan päivittäin istuma tuntimäärä saattaa yllättää: hän istuu jopa 11 tuntia päivässä. Liikuntaa se ei onneksi minulta kuitenkaan vienyt. Tähän, kun lisätään keskimääräiset kahdeksan tuntia unta, niin ylitse ei jää kuin muutama hassu tunti liikuntaan tai yleensä muuhun elämään. Onnistumisen kokemukset ja itsensä ylittäminen ovat itselleni se juttu, joka saa palaamaan salille tai kentälle kerta kerran jälkeen. Omiksi lajeikseni vakiintuivat hiihto ja yleisurheilu, ja hiihdossa pärjäsinkin alaja yläasteen aikaan piirinmestaruustasolla suhteellisen hyvin. Varsin helposti, nykypäivänä toimistotyöntekijä istuu töissä jo noin 7–8 tuntia, työmatkalla istutaan bussissa tai omassa autossa, ateriat syödään istuen. Kesäisin lähin uimaranta oli kivenheiton päässä. Pääsin kokeilemaan kaikennäköistä: jalkapalloa, hiihtoa, painia ja jousiammuntaankin. Opiskelijalle tärkeintä on liikuntapalveluiden laatu ja saavutettavuus, josta iso tekijä on palveluiden hinta. Harrastusten kautta on suhteellisen helppo tutustua uuden paikkakunnan porukkaan ja löytää kavereita. Liikunnan kannalta koulun valinta onnistui vahingossa verrattain hyvin; liikuntapalvelut olivat riittävän tasokkaat ja opiskelijan kukkarolle sopivan hintaiset. Itselleni hiihtotraumoja ei kuitenkaan päässyt syntymään. Itselleni liikunta on osoittautunut mitä parhaimmaksi keinoksi purkaa opiskelun ja töiden tasapainottelun aiheuttamia paineita. Toisaalta opiskelijoiden liikkumista voidaan lisätä varsin helposti. Karkeasti 40 prosenttia yksinäisyyttä jatkuvasti kokevista opiskelijoista ei harrasta liikuntaa. Tulevaisuuden epävarmuuteen on vaikea vaikuttaa. Osalle tunneista jäi suuhun niin paha maku, että liikunta on tuntunut vastenmieliseltä siitä lähtien. Mukana on muutama vaikea muuttuja, joita ei aivan heti ratkaistakaan. Jos kampuksella on hyvä sali, sitä käyttää moni, joka ei jaksaisi lähteä kauemmas liikkumaan. Jenkkifutis oli fyysisesti todella kuormittavaa ja pelien ohella polveni otti hieman osumaa. Deadlinet kaatuvat niskaan ja raportteja pitäisi kirjoittaa raportin perään. Toki tähän vaikuttivat myös vahvasti kotikaupunkini rajalliset harrastusmahdollisuudet. Ja jos asunnon vieressä on pururata ja ulkoliikuntapaikka, niin käyttökynnys on matalampi verrattuna siihen, että ne olisivat kymmenen kilometrin päässä
Järjestöjen ulkopuolella tapahtuu jo paljon väestön liikunta-aktiivisuuden kannalta tärkeää toimintaa, mutta liikunnan kansalaisjärjestötoiminnassa vapaaehtoistyö on edelleen sen kantava voima. Niistä välittyi myös merkittävä viesti vapaaehtoisuuteen liittyen; tule jos ehdit ja valitse itsellesi sopiva tehtävä. Toinen trendi on, että korkeammin koulutetut tekevät vapaaehtoistyötä muita enemmän. Monille ihmisille tapahtumavapaaehtoisuudesta on muodostunut aito Kuinka monessa urheiluseurassa esimerkiksi lähetetään viikoittaisia kiitosviestejä vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta. Tai oppia jotain tavoista, joilla tapahtumiin rekrytoidaan vapaaehtoisia. Suomi on tarjonnut viime vuosien aikana lukuisia yksittäisiä ja vuosittaisia urheilun suurtapahtumia, joissa pätkävapaaehtoisuutta voi toteuttaa. 66 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Teksti: KATI LEHTONEN Urheilun vapaaehtoistoiminta – näkyvää, mutta silti niin näkymätöntä harrastus. Oma osallistumiseni Kangasala Jukolaan osui ja upposi siis täydellisesti tilastollisiin keskiarvoihin. Leimallista kaikille viesteille oli se, että ne sisälsivät kannustusta, tsemppausta ja huomioimista. Tehty vapaaehtoistyö myös kasautuu entistä enemmän: ne jotka tekevät, eivät laske juurikaan tunteja. Haikailu vuosikymmenten taakse ei auta ajassa, jossa usean ihmisen päiviin tuntuu sisältyvän vähintään 36 tuntia. Ymmärrettävästi huoli viikoittaisten harjoitusten organisoinnista huolettaa useita seuratoimijoita, mutta paras keino hyväksyä urheilun vapaaehtoistoiminnan arki on sopeutua todellisuuteen. Ilmiö on tunnistettu pitkän aikaa. Viesti lämmitti mieltä. Suurin osa vapaaehtoistyötä tehdään nykyään eri kokoisissa tapahtumissa. Vapaaehtoistoiminta on kuitenkin muuttunut säännöllisestä puurtamisesta kohti elämyksiä ja hetkellisyyttä. Näin onkin, mutta voisimmeko olla iloisia siitä, että 2 000 talkoolaista löytyy verraten helposti järjestämään suurtapahtumia. Vapaaehtoistoimintaan perustuva liikuntakulttuuri on perinteisesti nähty suomalaisen liikunnan ja urheilun selkärankana. Tämä ei tarkoita, että he olisivat valistuneempia vapaaehtoistyön tekiP O H D I T T U A ”L ämmin kiitos kaikille KangasalaJukolan tekijöille! Onnistuimme järjestämään iki muistoisen ja onnistuneen Jukolan viestin. Ehkä kannattaisi, sillä kiitos ei käyttämällä kulu. Se ei tarkoita, että lakkaamme esimerkiksi rekrytoimasta vanhempia seuraharjoituksiin. Saman tyyppisiä viestejä oli tullut siitä asti, kun olin ilmoittautunut talkoolaiseksi kesäkuun alussa järjestettyyn tapahtumaan. Usein kuulen harmistuneita kommentteja siitä, että ihmisiä on vaikea rekrytoida säännölliseen vapaaehtoistyöhön. Ehkä kannattaisi, sillä kiitos ei käyttämällä kulu.. Tärkeintä on, että pääset paikalle. Uudessa todellisuudessa on vain hyväksyttävä se, että vapaaehtoistoiminta on valikoivampaa, ihmiset ovat tarkempia vapaa-ajastaan ja vapaaehtoistoiminta on yhä enemmän tavalla tai toisella vastikkeellisempaa. Nämä arjen isot teot jäävät usein näkymättömäksi sen rinnalla, mitä Jukolan kaltaiset tapahtumat saavat aikaan. Kumpikaan muoto ei sulje toistaan pois. Näin onkin, kun puhutaan liikuntajärjestöjen organisoimasta toiminnasta. Jääkiekon, taitoluistelun, suunnistuksen ja hiihdon MM-kisat ovat esimerkkejä arvokisoista, joissa vapaaehtoistyön panos on ollut merkittävä. Te kaikki mahdollistitte sen omalla talkoo panoksellanne, joka oli äärimmäisen iso ja merkittävä! Me teimme sen!” Yllä oleva lainaus on kopioitu sähköpostista, jonka sain Kangasalla järjestetyn suunnistustapahtuman jälkeisenä päivänä. Tapahtumien lisäksi viikoittaiset valmennustapahtumat, harjoituksiin ja kilpailuihin kuljetukset, liikuntapaikkojen kunnostus, hallitustyöskentely, kisapukujen ompelu ja juomapullojen täyttäminen kentän laidalla ovat monen äidin, isän, isovanhemman ja huoltajan arki päivää. Olin huomioitu, ja lähettäjä onnistui luomaan aidon tunteen siitä, että olin tehnyt tärkeää työtä yhdessä 2 000 muun talkoolaisen kanssa. Kuinka monessa urheiluseurassa esimerkiksi lähetetään viikoittaisia kiitosviestejä vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta
Voisi olettaa, että urheilijaja valmentajavaihdon käytännön kiemuroissa riittäisi aineksia myös historiankirjoitukseen. Hentilä on käyttänyt laajasti Ahteen arkistoa, joka kiistatta tuo hyvin esiin TUL:n aseman etenkin Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n perustamisvaiheissa. New York: Springer. Tuliko muuta, sitä ei kannata ilman kunnon lähteitä arvailla. Järjestön jöitä. Teoksessa Kirstin Hallmann & Sheranne Fairley (toim.) Sport Volunteers around the globe – Meaning and understanding of volunteering and its societal impact. (2019) Sport Volunteering in Finland. Suomen Työväen Urheiluliitto 1919–2019. Toukokuussa 2019 julkistettu kirja ei ole silti jatkoosa, vaan otteeltaan erilainen tutkimus TUL:n lähihistoriasta ja varhaisemman historian keskeisistä käännekohdista. Ahteen kauden alussa Työläisurheilun Keskusjärjestö palasi TUL:n suojiin. Ratkaisu tuo esille arjen puurtajat, jotka eivät järjestöhistorioissa pääse esille. Mitä esimerkiksi vanhojen TULja SVUL-seurojen toteutuneet fuusiot ovat merkinneet molempien osapuolien seura-aktiiveille. Poliittisen ja yhteiskunnan muutoksen kuvaaminen onkin välttämätöntä TUL:n vaiheiden ymmärtämiseksi. Isoja linjoja Hentilä kuljettaa usein kaukaakin. Näin palattaisiin perusasiaan eli siihen, josta liikunnan kansalaistoiminta on syntynyt, ja jonka varassa yhä edelleen lepää suuri osa suomalaista liikuntaja urheilukulttuuria. Ahde (s. Kabinettiväännöt ja visiotyöt ovat kaukana maailmasta, jota tehdään päivittäin tuhansia tunteja eri puolilla maata. KATI LEHTONEN, Tutkija (LitT) LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: kati.lehtonen@likes.fi KIRJALÄHDE: Vehmas, Hanna, Koski, Pasi & Lehtonen, Kati. A R V I O I T U A. Varmasti tiedossa on, että itäblokista tuli varteenotettavaa valmennustietoutta. Paikallistasolle teksti sukeltaa satunnaisemmin, vaikka joitakin kenttätason esimerkkejä sivuilta löytyykin. 81–91. TUL:n vähitellen heikkenevä kansandemokraattinen haara jää tarkastelussa kuitenkin hiukan varjoon. Kirjoitus perustuu väljästi kansain väliseen urheilun vapaaehtoistyötä käsittelevään kokoomateoksen tekstiin, jossa allekirjoittanut toimi yhtenä kirjoittajana sekä Jukolan viestin yöllisiin kokemuksiin teltta saunan lämmittäjänä. Fokusta voisikin siirtää enemmän järjestötoiminnan paikallisiin muotoihin liikunnan kansalaistoiminnan osa-alueena. Liikuntajärjestöjen, etenkin valtakunnallisesti, pitäisi ymmärtää ja huomioida vapaaehtoistyön merkitys entistä syvällisemmin osana liikunnan ja urheilun kansalaistoimintaa ja tehdä sitä näkyväksi. TUL liikuttaa, kasvattaa, vaikuttaa. paikka määrittyi paitsi työväenkulttuurin kautta myös porvarillisen Suomen Valtakunnan Urheiluliiton (SVUL) haastajana ja vastavoimana. Hentilän 1980-luvulla laatima kolmiosainen TUL:n historia kattaa vuodet 1919–1979. Paikallistasolla riittääkin vielä paljon tutkittavaa. P oliittisen historian emeritusprofessori Seppo Hentilä on kirjoittanut Työ väen Urheiluliiton satavuotisjuhlan kunniaksi ensisijaisesti järjestön viime vuosikymmenien vaiheita käsittelevän teoksen. Yleinen yhteiskunnallinen kehitys yhtyy hänen tekstissään luontevasti järjestöhistorian kaareen. Hänen kautensa (1977–1995) ulottuu työväenurheilun yhdentymisestä perinteisten valtakunnallisten urheilujärjestöjen aikakauden loppuun. Liikunnan ja urheilun vapaaehtoistyö lukeutuu kokonaisuutena niihin arjen asioihin, joka tehtynä työnä on itsestään selvyys, mutta tekemättömänä työnä aiheuttaa katastrofin. 1945) on TUL:n ylivoimaisesti pitkäaikaisin puheenjohtaja. Korkeammin koulutettujen perheiden lapsilla on pikemminkin varaa olla urheiluseuroissa ja lasten harrastaminen johdattaa vanhemmat tekemään myös muita enemmän vapaaehtoistyötä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2019, 405 s. 67 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Teksti: JOUKO KOKKONEN TUL:N VIIMEISIMMÄT TAISTOT – JA VÄHEMMÄN ENEMMÄNKIN KIRJOISSA JA KANSISSA Seppo Hentilä. Matti Ahteen osuus korostuu teoksessa, mihin on osin perusteensa. Tämä antoi liitolle käyttövoimaa sekä valtakunnallisesti että paikallisesti 1970ja 1980-luvuille saakka. Hentilä kuvaa laajalti TUL:n järjestötoiminnan arkea. TUL:lle tärkeät suhteet Neuvostoliittoon ja muihin sosialistimaihin ovat saaneet yllättävän vähän palstatilaa. Vapaaehtoistoiminnan kasvot ovat moninaisemmat kuin koskaan ja yhä edelleen se kiinnostaa, antaa yksilöille ja yhteisöille merkityksiä sekä mahdollistaa osalle meistä liikuntaharrastuksen
Mutta miten paljon ohjelmat ovat suunnanneet paikallistason toimintaa. Teksti: TEIJO PYYKKÖNEN ANTAUDU TARINALLE – SE KANNATTAA Lasse Erola (toim.): Parhaat urheilujutut (234 s.). Pikkupiru piileksii tässäkin teoksessa yksityiskohdissa. Painoasu ja kuvitus erottavat visuaalisesti Hentilän uuden TUL-kirjan hänen 30 vuoden takaisesta sarjastaan. SVUL ja Palloliitto olivat paremmin ajan hermolla. Vaikeudet olivat Hentilän mukaan alkaneet jo 1960-luvulla, jolloin TUL ei saanut oikein otetta lähiöistyvästä Suomesta. Ylipäätään tuloksia kaipaava ei niitä kovin paljon teoksesta löydä. s. Pahin aukko on osunut nyrkkeilyyn, jonka 1980-luvun menestyjistä usea olisi kaivannut rivin tai pari. Urheilumuseon kokoelmiin kuuluvat TUL:n kuva-aineistot ovat tarjonneet sille hyvän pohjan. Entiseen tapaan TUL ei kuitenkaan voinut jatkaa. Perinteisen TUL:n tie oli sittenkin kuljettu 1990-luvulle tultaessa. Yhtä lailla toimintaan vaikutti työväenkulttuurin hiipuminen. Liikuntakulttuurin painopiste on myös siirtynyt väestön ikääntyessä yhä enemmän aikuisiin, joita seurojen ja järjestöjen on paljon vaikeampi tavoittaa kuin lapsia ja nuoria. Ne ovat kiistatta vaikuttaneet liikuntapoliittiseen keskusteluun, onhan niitä ollut laatimassa kovan tason tekijöitä. Järjestöä ovat viime vuosikymmeninä kannatelleet sen toimintaan kasvaneet suuriin ikäluokkiin kuuluvat ja heitä hiukan nuoremmat. Kilpaja huippu-urheilua käsittelevästä osuudesta on jäänyt pois menestyjiä, mikä on herättänyt ihmetystä TULveteraanien parissa. Työläisurheilun identiteetin ja olemuksen määrittely TUL:n toisen vuosisadan alkaessa osoittauYleinen yhteiskunnallinen kehitys yhtyy Hentilän tekstissä luontevasti järjestöhistorian kaareen. Artikkelit on koottu kansiin otsikolla Parhaat urheilujutut. Urheilumuseo 2019. Vähemmälle jää ohjelmien vaikuttavuuden pohdinta. Rajaus on ollut tarpeen, sillä kirjoitettujen, puhuttujen ja kuvattujen urheilujuttujen määrä on mittaamaton. Mutta mitä on TUL 2019. Millainen TUL on, kun heitä ei enää ole vuosikymmenen, parin jälkeen toimijoina. Tähän vastaaminen ei kuulu historiateoksen tehtäviin, mutta tekstistä jää se vaikutelma, että TUL:n toiminta pyörii toistaiseksi omalla painollaan. Kuvitus on värikästä ja monipuolista. Nordlingin artikkeli on yksi 38:sta, A R V I O I T U A. Otsikon lupaukseen ei kannata takertua. jotka toimittaja Lasse Erola on valinnut suomalaisissa sanomatai aika kauslehdissä julkaistuista urheilujutuista. Esille on joka tapauksessa päässyt pääosa TUL:n huipputason menestyjistä, kuten painija Tapio Sipilä , kävelijä Reima Salonen , hiihtäjä Marjut Rolig (o. Pirun sanotaan asuvan yksityiskohdissa ja pilaavan muuten hyvän kokonaisuuden. Järjestön itsenäisyys säilyi, kuten myös suomenruotsalaisen urheiluliikkeen. Urheilun ydintä ovat tarinat ja tyypit, kulttuuri, joka kehittyy ja muokkautuu ja tempaa ihmisiä mukaansa”, kirjoittaa Johanna Nordling arvioidessaan urheilun ulottuvuuksia artikkelissaan DDRkiekon sydän. Siinä TUL:n perinteet ovat kantaneet 2010-luvulle saakka. JOUKO KOKKONEN ”U rheilu on paljon muutakin kuin mitaleja. Hentilän teos tuo lisäymmärrystä suomalaisen liikuntakulttuurin muutokseen myös laajemmin. Lukkarinen) ja uimari Jani Sievinen . Ohjelmatyötä Hentilä käsittelee perusteellisesti. Järjestösiteiden löystyminen ei ole yksin TUL:n kokema ilmiö, vaikka työväenliikkeen kannalta yksilöllisten identiteettien ja markkinavetoisen toiminnan korostuminen ovatkin olleet vaikeammin ratkaistavia kuin väljemmin järjestäytyneellä porvaripuolella. Liikunta jäi, aate haalistui. Lukijoiden houkuttelussa superlatiivit ovat yleinen tuu vaikeaksi myös tässä teoksessa. Rahahanat kiertyivät tiukemmalle, mikä pakotti supistamaan järjestön toimintaa. 68 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 TUL:n kortit olivat aluksi heikot, mutta Suomen Valtakunnan Urheiluliiton talousahdinko käänsi asetelman. Tätä Hentilä kuvaa realistisesti ja vailla nostalgiaa. Teoksen alaotsikkoa mukaillen TUL liikuttaa ja kasvattaa edelleen – ja vaikuttaakin jonkin verran
Valitettavasti teeman harrastajat ovat vähissä. Laadun takeena ovat kirjoittajat, jotka ovat tunnettuja kirjailijoita (Kianto, Sillanpää , Haanpää , Waltari , Pakkanen , Tervo , Kyrö jne.) tai tunnustettuja toimittajia. Kirjan kaikki jutut eivät kaikkia kutkuta, mutta jokaiselle löytynee jotakin. Tätä taustaa vasten ei ole yllätys, että yli puolet kirjan jutuista ponnistaa yleisurheilun tai hiihtolajien maailmasta. Vertauskuvallisen kirjoituksen pointti ei varmastikaan jäänyt lukijoilleen epäselväksi. Eikä tieteen piiristä helpolla antauduta tarinoiden maailmaan. Liikuntaja urheilututkimukselle saattaisi olla eduksi, jos kollegoiden arvostuksen lisäksi haettaisiin suuren yleisön kiinnostusta. Tutkimusraportit eivät nouse lukulistoille ja harvoin edes suuren yleisön tietoisuuteen. Parhaat urheilujutut -kirjassa erilaiset tekstilajit ovat hyvin esillä. Yli 50 vuotta vanhoja juttuja on 15. 69 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 tapa. Miten on, hahmottuuko teksteistä kuva urheilukirjoittamisen muuttumisesta vuosikymmenten aikana. Hyvät tarinat ja persoonalliset tyypit myyvät – myös tiedettä. Kirjoittajista vain runsas kolmannes (14) edustaa sotien jälkeen (1945 –) syntyneitä. Erolan (s. Urheilupolitiikka tarjoaisi nykyäänkin mehukkaita tarinoita eri tyyleillä kerrottavaksi. Samoin kuin urheilu on muutakin kuin tuloksia, myös tiede on muutakin kuin tutkimusraportteja. Urheilukirjoittamisen suuren kaaren hahmottamista vaikeuttaa sekin, että jutut on Erolan mukaan tarkoituksella sijoitettu peräkkäin sattumanvaraisesti, ei siis aikatai muussakaan järjestyksessä. Kuten Erola toteaa ”hyvässä urheilukirjoituksessa on usein kyse hyvästä näkökulmasta”. Vanhimman (1915) ja uusimman (2018) jutun julkaisemisen välissä on lähes vuosisata. Tätä todistaa myös Parhaat urheilujutut: naisten kirjoittamista teksteistä on Erolan valintakriteerit täyttänyt vain kolme. Waltarin lupaama juttu ei koskaan valmistu, mutta vuoropuhelu sellaisenaan on hupaisaa luettavaa. 1946) valinnat painottuvat takavuosikymmeniin. Tässä ajassa ovat muuttuneet moneen kertaan niin liikunnan ja urheilun kulttuuri kuin kirjoittamisen tavat ja puitteet. Tätä todistaa myös Parhaat urheilujutut: naisten kirjoittamista teksteistä on Erolan valintakriteerit täyttänyt vain kolme. Miestekstejä on 35. Suomen ja Venäjän sijaan Pihkalan ilkikurinen teksti käsittelee tšekkiurheilijoita osana Itävalta–Unkarin joukkuetta ja vuotta 1928 (!). Ratkaisu ihmetyttää. Kaiketi siksi, että kirjailijat ja toimittajat kokevat tieteen tornit etäisiksi. Urheilu tarjoaa mahdollisuuksia monenlaisiin kirjoituksiin: voi keskittyä tuloksiin, tunnelmiin, henkilökuvaan jne. Urheilun parhaat tiedejutut -kirjaa saanemme odottaa ehkä pitkäänkin. Aikaansa sidottujen ja luonteeltaan erilaisten juttujen keskinäinen vertailu ei tunnu mielekkäältä. Mutta silti: enemmän olisi pitänyt löytyä. Urheilukirjoittaminen on urheilun tavoin (ollut) miesten maailmaa. TEIJO PYYKKÖNEN vapaa kirjoittaja Sähköposti: teijo.pyykkonen@gmail.com. Urheilun tutkimuksesta ei ole kirjassa yhtään tekstiä. Samoin kuin missikisoissa kauneus on katsojan silmissä, myös parhaiden urheilujuttujen lista on laatijansa näköinen. Tahko Pihkalan juttu Moraalinen voitto (1915) ottaa ajan oloon nähden uskaliaasti kantaa Venäjän ja Suomen kiistaan siitä voiko Suomi osallistua olympiakisoihin muuten kuin osana Venäjän joukkuetta. Ja voi pukea tarinansa reportaasiksi, kolumniksi, pakinaksi, runoksi jne. Kirjan esipuheessa Erola kertoo, ettei tarkoitus ollut laatia läpileikkausta suomalaisten lehtien urheilukirjoittamisesta, mutta ”sellainenkin tästä taisi tulla”. Siinä Waltari kertaa Martti Jukolan kanssa käymäänsä kirjeenvaihtoa, jossa Jukolan tavoitteena on saada Waltarilta urheiluaiheinen teksti Urheilijan Joulu -lehteen (1947). Mainio esimerkki lähestyä aihetta tavanomaisesta poikkeavalla tavalla on Mika Waltarin vuoropuhelunovelli. Valitut naisten kirjoitukset ehdottomasti laajentavat tarjottua kokonaiskuvaa. Teksteistä 11 on julkaistu 2000-luvulla. Toki naisten mahdollisuudet kirjoittaa urheilusta olivat pitkään varsin rajalliset, joten Erolalla ei ole ollut naisten artikkeleissa yhtä laajaa valinnan mahdollisuutta kuin miesten teksteissä. Erola on tehnyt mittavan työn kahlatessaan juttuja sadalta vuodelta, Urheilukirjoittaminen on urheilun tavoin (ollut) miesten maailmaa. Miestekstejä on 35. Miksi. Parhaat urheilujutut -kirjaa ei tule lähestyä tietokirjana (esipuheesta huolimatta), vaan hyvin kirjoitettujen juttujen kokoelmana, jonka voi nauttia 38 osassa. mutta juttuvalikoimaa on uskaliasta luonnehtia kattavaksi tai edustavaksi läpileikkaukseksi varsinkin kun valintoja ei kirjassa mitenkään perustella. Tutkijoille opetetaan jo varhain, että päähuomio tulee kohdistaa omien vertaisarvioitujen tutkimusraporttien esittelyyn kollegoille. Urheilua ja politiikkaa käsitellään muutamassa jutussa
Nykänen ja Maradona omaksuivat uransa jälkeen tietynlaisen pellen roolin. Huippujalkapalloilun 2010-luvun kurinalaisuuteen oli vielä pitkä matka. Jos Maradonan saapuminen Napoliin oli tyrmäävä, niin yhtä lailla Ibra koki siirtonsa Juventukseen ja jalkapallohulluun Italiaan. Villa Fioriton kujilla oppi harhauttamaan ja pitämään puoliaan, mutta ei elämään jatkuvassa julkisuudessa. Päihteitä kului ja makeaksi mielletty elämä kuului asiaan myös pelikausien aikana. Tarinan voi nähdä myös jalkapalloilijan unelmien täyttymyksenä. Vastassa oli kaiken lisäksi elämän muilla kentillä tottuneempia hämääjiä. Taiturimaisia väläyksiä vähemmän teräväpiirtoisilta 1980-luvun tallenteilta on ilo seurata. Kerronta peilaa median ja urheilun suhteen muutosta. Nykänenkin joutui kylmiltään julkisuuteen, joka ensin palvoi häntä, sitten raateli ja lopulta seurasi ilkeän ironisesti siipeensä saaneen mäkikotkan räpiköintiä. Selväksi tulee, että jalkapallo oli huipullakin 1980-luvulla villiä ja vapaata. Ruotsinbalkanilaisellakin oli vaikeuksia hallita temperamenttiaan. Malmön Rosengårdin lähiössä rosoisissa oloissa varttunut ”Ibra” ei ole aivan Diegon veroinen jalkapalloilija, mutta heidän tarinoissaan yhtäläisyyksiä. Molempien luonnekuvaan kuuluu myyttinen ja todellinen kaksijakoisuus. Jalkapallo on molemmissa maissa vähintään arkea suurempi asia, monelle myös maallinen uskonto. Maradona on valittu 1900-luvun merkittävimmäksi argentiinalaisurheilijaksi. Asif Kapadian elokuvaan sisältyy paljon yksityiskohtia, jotka kertovat paljon muustakin kuin Maradonasta. Vauhti on suorastaan hengästyttävä. Luin ennen elokuvan katsomista Zlatan Ibrahimovicin minämuotoisen elämäkerran, jonka David Lagerkrantz saattoi vuonna 2013 kansien väliin. ei voi edetä jatkuvasti – ainakaan jos ei pääse koskaan pois julkisuuden valo keilassa. Diego Maradona. Toisaalta hän on oppinut vastoinkäymisistään ja elämään julkisuudessa. Hyvä Diegon osuus pienenee sitä mukaan kuin paha Maradona saa valtaa. Tähtien etumatka rivipelaajiin oli pitempi kuin nykyisin, mikä mahdollisti osaltaan hurvittelun. Kapadiakin rakentaa osaksi elokuvansa jaon varaan. Maradonan ympärille kietoutuivat uudella tavalla urheiluja viihdejulkisuus – aluksi suotuisana, lopulta yhä kielteisempänä. Hän näyttäytyy pallotaiturina ja traagisena sankarina, jolla ei ollut pelivälineitä hallita menestyksensä seurauksia. ”Ibrakin” raivasi tietään tähdeksi katupoika-asenteellaan. Sivujuonteena elokuva kertoo jalkapallon merkityksestä italialaisille ja argentiinalaisille. Maradona sai paljon aikaan jalkapallokentillä. 70 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Teksti: JOUKO KOKKONEN DIEGO MARADONA – TÄHTI HYVÄSSÄ JA PAHASSA Asif Kapadia. Tarinan päälinja on jalkapalloa seuranneelle tuttu, mutta vankka taustoitus ja tiheällä rytmillä toisiaan seuraavat arkistopätkät tuovat siihen syvyyttä. 130 minuuttia. Pitkälti hänen ansiostaan Argentiina nousi jalkapallon maailmanmestariksi vuonna 1986. Suomalaisille Maradona vertautuu Matti Nykäseen , joka oli parhaina päivinään lajinsa valtias. ”Jalkapallo on hämäyspeli”, Maradona sanoo dokumentissa, mutta elävässä elämässä hämäyksillä A R V I O I T U A. Elokuva käy intensiivisesti läpi Diego Maradonan jalkapallouran nousun, loiston ja tuhon. Diego Maradona on jalkapallon ystävälle yhtä aikaa raastava ja viihdyttävä kokemus. Maradonan johdolla Napoli ylsi kahdesti Serie A:n voittajaksi. Dokumenttielokuva, 2019. JOUKO KOKKONEN, FT A sif Kapadian dokumenttielokuva Diego Maradona keskittyy jalkapallotähden uran aikuisiän aktiivivuosiin. Diegolta tämä ei ole onnistunut. Unelmat ovat kuitenkin usein niin hauraita, että ne säröilevät heti, kun ne on saavutettu
Teräslinnan päätehtäviä olivat opettaa liikunnan fysiologiaa, ohjata jatko-opiskelijoita ja suunnitella uutta liikuntatieteiden tutkimuslaitosta. 71 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Urheilijan paineita ja liikuntatieteen näkymiä S tadion käsitteli lokakuussa ilmestyneen numeronsa 3/1969 pääkirjoituksessa huippu-urheilijoiden henkistä huoltoa. (LTS:n arkisto) S ta d io n 5 vu o tt a si tt en Kuva liikuntakulttuurin historiasta VÄLÄHDYKSIÄ VUOSIEN TAKAA. Päivä päivältä koventunut kilpailu vaati toimia. tri Pentti Teräslinna oli lähdössä Kentuckyn yliopiston professoriksi. ”Koneellistunut yhteiskunta jättää eräät ihmisen biolo giset perustarpeet vaillinaisesti tyydytetyiksi, sen vuoksi tarvitaan kokonaisvaltainen ihmisbiologinen tiede, joka tarjoaa apua pyrittäessä pois nykyiseen ihmiselämään sisältyvistä virhesuuntauksista. Kekkonen piti liikuntatieteen näkymiä hyvinä. ”Kilpa ja huippuurheilusta pääasiassa vastaavan keskusjärjestön olisi tutkittava ja harkittava, mitä mah dollisuuksia olisi palkata henkilöitä, jotka vastaisivat yksinomaan urheilijan henkisestä huollosta. Tarkkaan ottaen kyse oli apulaisprofessuurista (associate professor). Stadion kysyi, miten kauan Teräs linna aikoo viipyä Yhdysvalloissa. ”Riippuu monista eri tekijöistä. Työtä ei pidä häneltä puuttuman.” Lehti julkaisi kokonaisuudessaan tasavallan presidentti Urho Kekkosen puheen Jyväskylän yliopiston promootiotilaisuudessa 7.6.1969. Liikuntalain valmistelu alkoi komiteatyönä vuonna 1974. Päätoimittaja Yrjö Launosen mielestä suhde yleisöön ja lehdistö olivat jännitteisiä. Liikuntatieteiden kunniatohtorin arvon saaneen Kekkosen puhe ei herättänyt likikään yhtä paljon huomiota kuin hänen kaksi vuotta myöhemmin pitämänsä ”sporttipuhe”. Tässä avautuu liikuntatie teelle suuret, mittavat tehtävät.” Stadion kertoi myös 3/1969, että voimistelunopettaja, fil. Paineita aiheuttivat myös perhe-elämä ja suhteet seuraja liittoportaan urheilujohtajiin. Työskentelyolosuhteet ja lasteni tulevaisuudenmahdollisuudet vaikuttavat myös ratkaisuuni.” Liikuntatieteellisen Seuran puheenjohtaja Castor Lindqvistin ja pääsihteeri Joel Jupin johtama lähetystö luovutti joulukuussa 1973 opetusministeri Marjatta Väänäselle seuran järjestämän, liikuntalainsäädännön valmistelua käsitelleen kokouksen muistion. Tulen luultavasti takai sin Suomeen, jos täällä vapautuu tai perustetaan vastaava virka ja minut hyväksytään siihen. Yhdysvaltoihin lähdön syynä oli se, että Teräslinnaa ei ollut valittu Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan virkaan
LÄHDE: Kim, M., Suk-Kyu Kim, S. (2019): Assessing volunteer satisfaction at the London Olympic Games and its impact on future volunteer behaviour, Sport in Society, DOI: 10.1080/17430437.2019.1616926. Toisaalta vapaamuotoisesti liikkuvista voi tulla uusia jäseniä urheiluseuroihin. Tyytyväisyyteen vaikuttivat erityisesti järjestäjän antama koulutus sekä myönteisen ilmapiirin luominen vapaaehtoisten ja palkatun henkilökunnan välille. Vapaamuotoisen liikunnan tilan tarve olisi huomioitava yhdyskuntasuunnittelussa jättämällä tai luomalla riittävästi vapaata tilaa kuten nurmikkoalueita, joita vapaamuotoinen liikkuminen voi hyödyntää. (2019) Managing informal sport participation: tensions and opportunities, International Journal of Sport Policy and Politics, 11:1, 79-95, DOI: 10.1080/19406940.2018.1479285 Kisajärjestäjät vaikuttavat vapaaehtoisten haluun jatkaa O saavat ja motivoituneet vapaaehtoiset ovat urheilutapahtumien järjestämisen edellytys. Lisäksi tapahtumajärjestäjien pitää varmistaa vapaaehtoisten huomioiminen ja myönteinen palaute tapahtuman aikana ja sen jälkeen. Jos vapaaehtoiset ovat tyytyväisiä järjestäjältä saamaansa tukeen ja koulutukseen, he jatkavat todennäköisemmin vapaaehtoisuraansa. Tilanteen parantamiseksi tarvitaan muutoksia sekä toimintakulttuurissa että liikuntaan aktivoimisen käytännöissä. J. Vapaamuotoisen liikunnan järjestäjiksi sopivat seuroja paremmin muut järjestöt, joilla on liikkumisen lisäksi muita sosiaalisia tavoitteita. Vapaamuotoisen liikunnan kehittämiseksi pitää tunnistaa niitä järjestävät verkostot, hyväksyä erilaiset toimintakulttuurit ja arvioida uudelleen perinteisiä tukitoimintoja. Kim, M. & Zhang, J. Vapaamuotoiset ryhmät koetaan seuroissa vapaamatkustajiksi, jotka hyödyntävät seurojen tarjoamia mahdollisuuksia, muun muassa liikuntavuoroja ja -tiloja, mutta eivät anna mitään vastinetta seuralle. Liikunta-aktiivisuuden lisääminen annetaan useimmiten urheiluorganisaatioiden tehtäväksi, vaikka liikkuminen on siirtynyt urheiluseuroista vapaamuotoisempaan liikkumiseen. Liikuntapolitiikan suunnittelijat ja päätöksentekijät eivät ole pohtineet, kuinka urheiluseurojen ulkopuolista liikkumista voitaisiin tukea. Kokeneiden vapaaehtoisten rekrytointi ja johtaminen ovat helpompaa kuin aivan uusien saaminen ja kouluttaminen. 72 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Teksti: ANNA-KATRIINA SALMIKANGAS Omaehtoisen liikunnan tukeminen vaatii yhteistyötä ja vanhojen käytäntöjen tarkastelua T U T K IM U S U U T IS IA L i i k u n n a n y h t e i s k u n t a t i e t e i d e n m a a i l m a s t a T ämän hetkiset tukikäytännöt rajoittavat organisoimattoman liikunnan kehittämistä urheiluseurojen ulkopuolella. Urheiluseuroilla on etuoikeutettu ja vahva asema, koska ne ovat liikuntahallinnon perinteisiä yhteistyökumppaneita. Tutkimus vahvisti aiempia tuloksia siitä, että erittäin tyytyväisten vapaaehtoisten ura todennäköisesti jatkuu. Organisoimattomaksi liikunnaksi määriteltiin esimerkiksi jalkapallo ja kriketti, joita ei harrastettu urheiluseuroissa eikä harrastamisesta kerätä osallistumismaksua. Vapaaehtoisia on yleensä tutkittu yhtenä suurena ryhmänä, vaikka he toimivat hyvin monenlaisissa tehtävissä. Tämä selvisi Australiassa Victorian osavaltiossa toteutetussa tutkimuksessa, jossa haastateltiin liikunnan edistämisestä vastaavien sidosryhmien edustajia. & O’Connor, J. LÄHDE: Jeanes, R., Spaaij, R., Penney, D. Erityisesti nuoret aikuiset harrastavat omatoimista liikunta, jolloin siitä saattaa tulla tärkeä osa heidän elämäntapaansa. Lontoon vuoden 2012 olympialaisten mediaryhmän vapaaehtoisten halukkuutta jatkaa vapaaehtoistyötä tulevissa urheilutapahtumissa tutkittiin kyselyvastausten pohjalta. Vapaamuotoinen liikunta saattaa tavoittaa urheiluseurojen perinteistä jäsenkuntaa laajempia ja myös uusia osallistujaryhmiä, kuten maahanmuuttajia
Eniten julkisen tuen määrään vaikuttaa jäsenmäärä. Tämä varmistaisi rahoituksen kannalta tärkeän jäsenmäärän säilymisen nuorten ikäluokkien pienentyessä. Tutkimus osoittaa, että raskaan liikunnan määrä laskee tytöillä jo seitsemännestä ikävuodesta alkaen. Tutkimuksen perusteella etenkin tytöille tulisi suunnata toimintaa, joka lisäisi rasittavan liikunnan määrää. Noin puolet urheiluseuroista saa tukea urheiluorganisaatiolta sekä kunnilta ja reilu viidesosa valtion myöntämää tukea. Aineisto koottiin seuroille kolmena vuonna suunnatulla sähköisellä kyselyllä. Journal of Science and Medicine in Sport, 22(4), 450-455. Urheiluseurojen julkiseen rahoitukseen vaikuttavat myös muut tekijät, kuten kunnan taloudellinen tilanne ja seuran yhteistyö kunnan kanssa. Rasittavan liikunnan määrä laski 9–12-vuotiailla pojilla, mutta nousi 12–15-vuotiaana. Tytöillä rasittavan liikunnan määrä laski seitsemännestä ikävuodesta eteenpäin 1,7 minuuttia vuotta kohden. J., Pearce, M. Tähän tulokseen päädyttiin, kun vertailtiin saksalaisten urheiluseurojen saamia julkisia tukia niiden myöntöperusteisiin. R., Janssen, X., Farooq, A., Adamson, A. Tutkimusjoukon neljästä mittauspisteestä (7 vuotta, n = 507, 9 vuotta, n = 510, 12 vuotta, n = 425 ja 15 vuotta, n = 310) muodostettiin rasittavan liikunnan muutoksia kuvaavia käyriä. 73 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Kilpaurheilu ja nuorten liikuttaminen kannattavinta urheiluseuroille Saksassa Teksti: KASPER SALIN Miten lasten rasittavan liikunnan määrä muuttuu kahdeksassa vuodessa. K., Basterfield, L., Reilly, J. J.2019. Näin ollen pitkittäismuutoksia rasittavassa liikunnassa on aiheellista tutkia. Beltram-Valls kollegoineen (2019) halusi selvittää, miten lasten rasittavan liikunnan määrä muuttuu kahdeksan vuoden aikana. (2018): Public subsidies for sports clubs in Germany: funding regulations vs. LÄHDE: Feiler, S., Wicker, P. Nämä rahoituslähteet muodostavat noin yhdeksän prosenttia tukea saavien seurojen tuloista. Pojille rasittavaa liikuntaa kertyi enemmän kuin tytöille kaikissa mittauspisteissä. L asten liikuntasuositusten mukaan päivittäisen liikkumisen tulisi sisältää myös tehokasta, rasittavaa liikuntaa, jonka aikana syke nousee ja hengästyy selvästi. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että rasittavalla liikunnalla olisi voimakkaampia yhteyksiä terveysindikaattoreihin, kuten kuntoon tai insuliiniresistenssiin kuin matalampitehoisemmalla liikunnalla. empirical evidence, European Sport Management Quarterly, DOI: 10.1080/16184742.2018.1541915 Anna-Katriina Salmikangas, LitT ANNA-KATRIINA SALMIKANGAS Yliopistotutkija Liikuntatieteellinen tiedekunta Sähköposti: anna-katriina.salmikangas@jyu.fi T U T K IM U S U U T IS IA L i i k u n t a p e d a g o g i i k a n m a a i l m a s t a U rheiluseurat saavat Saksassa enemmän avustuksia perinteisten tehtävien toteuttamiseen, kuten kilpaja huippu-urheiluun ja nuorten aktivoimiseen kuin esimerkiksi terveysliikunnan järjestämiseen. Longitudinal changes in vigorous intensity physical activity from childhood to adolescence: Gateshead Millennium Study. Kohtalaisesti liikkuvien ryhmän (23,2 %) liikunta laski myös koko mittausjakson ajan. Tytöissä vähän liikkuvien ryhmän (65,0 %) liikunta laski koko mittausjakson ajan. & Breuer, C. S., Reilly, J. jsams.2018.10.010 Mielenkiintoista on, että terveysliikunnan rahoitustavoitteiden toteuttaminen ei näy urheiluseuran saamassa rahoituksessa samalla tavalla kuin perinteiset urheiluseurojen tehtävät. Pojilla löytyi myös liikunnan lisääjien ryhmä, jota tytöillä ei havaittu. DOI: 10.1016/j. Melko aktiivisten ryhmän (11,8 %) liikunta väheni 12 ikävuoteen asti, jonka jälkeen se lisääntyi. Tutkijat esittävät, että kasvavasta ikääntyvästä väestöstä olisi rekrytoitava urheiluseurojen jäseniä. Fyysisen aktiivisuuden määrää mitattiin kiihtyvyysantureilla kunakin vuonna seitsemän päivän ajan. LÄHDE: Beltran-Valls, M. ja laskevien liikkujien ryhmä (13,6 %). Julkisiin tukiin kuuluvat osavaltion ja kuntien antaman tuen lisäksi urheilujärjestöjen jakamat tuet, joista jälkimmäisiä ei Suomessa katsota julkisiksi tuiksi. Kuvaajamallinnuksessa erottui sekä tytöillä että pojilla kolme käyrää. Pojista muodostuivat pysyvästi vähän aktiivisten ryhmä (77,4 %), lisäävien liikkujien ryhmä (9,0 %). Poikien passiivisten ryhmä ei merkittävästi enää vähentänyt liikkumistaan seitsemännen ikävuoden jälkeen, mutta aktiivisella ryhmällä liikunnan lasku alkoi seitsemän ikävuoden paikkeilla. Saksalaiset urheiluseurat saavat julkista tukea perustoimintaan, liikuntapaikkoihin, huippu-urheiluun, toiminnan järjestämiseen eri kohderyhmille, terveysliikuntaan sekä yhteistyöhön
Kolmantena ryhmänä oli kontrolliryhmä (n = 56). H., Corbin, C. B., & Yu, H. Intervention jälkeen kuntotavoitteen saavutti 56 prosenttia PAEB-C-ryhmästä, 56 prosenttia Fitbit-O-ryhmästä ja 26 prosenttia kontrolliryhmästä. Journal of Physical Activity and Health, 15(2), 927-932. He saivat yhden lukuvuoden ajan mallin mukaista liikunnanopetusta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että koehenkilöt saavuttivat todennäköisemmin reippaan liikunnan (MVPA) suositukset kuin kansallisen aineiston henkilöt. Toiselle ryhmälle (PAEB-C, n = 31) näytettiin neljän viikon ajan erilaisia aktiivisuusvideoita (6 minuuttia) aina 20 minuutin istumisen jälkeen jokaisena koulupäivänä. Tulokset osoittivat, että kahdella erilaisella interventiolla saavutettiin samankaltaisia tuloksia fyysisen kunnon suhteen, mutta PAEB-C-ryhmän interventio vähensi myös oppilaiden paikallaanoloaikaa merkittävästi. Vaikka tauot ovat viime vuosina lisääntyneet, niiden vaikutuksista lasten fyysiseen aktiivisuuteen tai fyysiseen kuntoon ei juuri tiedetä. Koululiikunnan tukena on terveystiedon opetus, mutta fyysisen aktiivisuuden ja kunto-ominaisuuksien osuus oppiaineen sisällöistä on varsin pieni. Normaalien liikuntatuntien lisäksi malli sisälsi luokkamuotoista opetusta. Effectiveness of Secondary School Conceptual Physical Education: A 20-Year Longitudinal Study. Voisikin olla aiheellista pohtia, miten suomalaisessa liikunnanopetuksessa voitaisiin tuoda aiempaa enemmän esille elämänmittaisen fyysisen aktii visuuden merkitystä terveydelle. Kaikki ryhmät osallistuivat Fitnessgramin mukaisiin kuntomittauksiin. Harris ja Chen (2018) halusivat selvittää, miten säännölliset, teknologiaa hyödyntävät aktiivisuustauot vaikuttavat oppilaiden kuntoon ja fyysiseen aktiivisuuteen. Ensimmäinen ryhmä (Fitbit-O, n = 29) sai käyttöönsä mittarit (Fitbit Charger + heart rate tracker) mittaamaan aktiivisuutta ja sykettä. Tulosten perusteella lyhyetkin hyvin suunnitellut aktiivisuustauot voivat vaikuttaa lasten kunto-ominaisuuksiin.. Osallistujien kokemukset mallista olivat hyviä. Koska mittauksen alkuvaiheessa olleesta kontrolliryhmästä tavoitettiin vain muutama henkilö, verrattiin koeryhmän fyysistä aktiivisuutta kansalliseen aineistoon. 74 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Koululiikunta elämänmittaisen liikunnan edistäjänä P erinteisen liikunnanopetuksen rinnalle kehitettiin 1960-luvulla Conceptual physical education -malli, jonka pyrkimyksenä oli korostaa liikunnan terveysvaikutuksia. Tulokset osoittivat, että PAEB-C -ryhmällä oli keskimäärin enemmän askelia ja heidän aktiivisuusaikansa oli pidempi kuin Fitbit-O -ryhmällä. Teknologiaa hyödyntävien aktiivisuustaukojen vaikutus kuntoon ja fyysiseen aktiivisuuteen K oulupäivä tarjoaa hyvät mahdollisuudet lasten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi tasapuolisesti. Lisäksi heiltä tiedusteltiin kokemuksia uudenlaisesta koululiikuntamallista. Oppitunneilla pitkäaikaiseen liikuntaan ei ole juurikaan mahdollisuuksia, mutta pitkäkestoista istumista voidaan tauottaa erilaisilla aktiivisuustauoilla. Suomessa koululiikunta tapahtuu valtaosin liikuntaympäristöissä. Kontrolliryhmä ei pitänyt mittareita, eikä heillä ollut aktiivisuustaukoja. 2018. Tutkimuksessa luotiin kolme ryhmää. LÄHDE: Kulinna, P. Tutkimukseen osallistuneet vastasivat samankaltaiseen kyselyyn sekä 1990-luvun alkupuolella että 24 vuotta myöhemmin. Kulinna (2018) kollegoineen halusi selvittää, miten tämänkaltainen liikunnanopetus vaikuttaa pitkällä aikavälillä liikuntatottumuksiin. Peräti 92 prosenttia osallistuneista arvioi saaneensa hyvin informaatiota fyysisestä aktiivisuudesta ja kuntotekijöistä. Tämän lisäksi heille annettiin vastaava mittari kuin toiselle ryhmälle. Keskittymällä koululiikunnassa elämänmittaisen liikunnan terveyshyötyihin voidaan yksilöiden liikuntatottumuksiin vaikuttaa kauaskantoisesti. Niin ikään kansallisen aineiston henkilöt luokiteltiin todennäköisemmin passiivisiksi kuin koehenkilöt. Sen sijaan voimaharjoittelun suositusten saavuttamisessa ei havaittu eroja ryhmien välillä. He rekrytoivat yhteensä 116 viidesluokkalaista (10–11-vuotiaita) tutkimukseen. Tutkimuksessa seurattiin yhteensä 91 (62 naista, 29 miestä) lukioikäistä 1990-luvun alkupuolella ja 24 vuotta myöhemmin. On kuitenkin hyvä huomata, että aktiivisuuden lisääntymisestä huolimatta molemmat ryhmät jäivät vielä keskiarvoltaan päivittäisen 60 minuutin reippaan liikunnan tavoitteesta. Puolet heistä oli sitä mieltä, että he edelleen hyödynsivät niitä oppeja, joita olivat saaneet 24 vuotta aikaisemmin. Lähtötilanteessa terveyden kannalta tavoiteltavalla kuntoalueella (Healthy fitness zones) oli 26 prosenttia sekä PAEB-Cryhmästä että Fitbit-O-ryhmästä, ja 39 prosenttia kontrolliryhmästä. Kaikki tutkittavat osallistuivat liikunnanopetukseen, jossa keskityttiin erityisesti elämänmittaisen liikunnan ylläpitämiseen
Etenkin vastuun ja johtajuuden jakaminen joukkueessa edesauttoi joukkuetta selviämään paineiden alla ja haastavissa tilanteissa. Kyseessä oli läpi kauden kestänyt etnografinen tutkimus. Morgan tutki kollegoidensa kanssa rugbyjoukkueen sinnikkyyttä edistäviä psykososiaalisia strategioita. V. Technology-Enhanced Classroom Activity Breaks Impacting Children’s Physical Activity and Fitness. Joukkue asetti yhdessä pelisäännöt ja tavoitteet sekä keskustelivat eteen tulleista haasteista avoimesti. Joukkueella oli kolme valmentajaa, joista jokainen omalla persoonallaan ja lähestymistavallaan edesauttoi pelaajien kehittymistä ja joukkueen menestymistä. • Nautinnon ja positiivisen ajattelutavan ylläpitäminen stressaavissa tilanteissa. Kaikki joukkueen jäsenet olivat fyysisesti ja emotionaalisesti sitoutuneita tekemään töitä joukkueen eteen ja tukivat toisiaan haastavissa tilanteissa, kuten joutuessaan penkille. Into tutkimusryhmineen selvitti suomalaisten urheilulukioiden valmennusilmapiirejä, ja kuinka ilmapiirit liittyvät urheilijoiden uupumisoireisiin koulussa ja urheilussa. Tutkijat löysivät viisi kategoriaa, jotka edistivät joukkueen sinnikkyyttä. Journal of Clinical Medicine, 7(7), 165. LÄHDE: Into, S., Perttula, V.-M., Aunola, K., Sorkkila, M., & Ryba, T. Tutkimus osoitti, että urheilulukioiden valmentajilla on tärkeä rooli opiskelijoiden psykologisen hyvinvoinnin tukemisessa urheilussa, mutta myös koulunkäynnissä. Lisäksi kaikissa muissa valmennusilmapiireissä esiintyi enemmän uupumisoireita koulussa kuin voimaannuttavaan valmennusilmapiiriin kuuluvilla. DOI: 10.3390/ jcm7070165 U rheilulukioiden oppilaat joutuvat tasapainottelemaan urheilun ja koulunkäynnin vaatimusten välillä, mikä saattaa johtaa urheiluun tai koulunkäyntiin liittyviin uupumisoireisiin. (2019). DOI: 10.1037/spy0000180 T U T K IM U S U U T IS IA L i i k u n t a p s y k o l o g i a n m a a i l m a s t a LÄHDE: Harris, H. B., Chen, W. 75 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Teksti: HANNA-MARI TOIVONEN Uupumusta urheilulukioissa lussa kahteen muuhun valmennusilmapiirin kuuluviin verrattuna. • Pelaajien innostaminen, motivoiminen ja haastaminen erinomaisen suorituksen saavuttamiseksi. • Epäitsekkääseen kulttuuriin perustuva joukkueen identiteetin ja yhteenkuuluvuuden kehittäminen ja ylläpitäminen. Tutkimuksessa 414 urheilulukiolaista seitsemästä eri urheilulukiosta täytti valmennusilmapiiriin ja uupumisoireisiin liittyvän sähköisen kyselyn. Huumorilla, pilailulla ja koomisilla rituaaleilla joukkue huolehti, että kaikki nauttivat toiminnasta kentän ulkopuolella. Lisäksi hymyssä KASPER SALIN, LitT Tutkijatohtori Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sähköposti: kasper.j.salin@jyu.fi. team resilience) viittaa dynaamiseen, psykososiaaliseen prosessiin, joka suojelee joukkuetta stressitekijöiden mukanaan tuomilta negatiivisilta vaikutuksilta ja auttaa sopeutumaan vastoinkäymisiin. Valmentajat ja pelaajat monitoroivat joukkueen suorituksia, toimintaa ja reaktioita vastoinkäymisissä. Osittain voimaannuttava osoittautui selvästi yleisimmäksi ilmapiiriksi. oukkueen sinnikkyys (engl. • Joukkueen sääntelyjärjestelmän kehittäminen. Sport, Exercise, and Performance Psychology. Ei-voimaannuttavan valmennusilmapiiri vältteleminen ei riitä, vaan valmentajien tulisi pyrkiä luomaan voimaannuttava ilmapiiri ehkäistäkseen sekä urheiluun että kouluun liittyvää uupumusta. Nämä tilanteet antoivat pelaajille ja joukkueelle mahdollisuuden harjoitella epäonnistumisten ja haasteiden käsittelyä yksin ja joukkueena ja auttoivat suuntamaan keskittymisen prosessiin tulosten sijaan. Tutkijat löysivät neljä erilaista valmennusilmapiiriä: erittäin ei-voimaannuttava, ei-voimaannuttava, osittain voimaannuttava ja voimaannuttava. Tämä tulisi myös huomioida valmentajakoulutuksissa opettamalla tapoja luoda voimaannuttava ilmapiiri. • Joukkueen altistaminen haastaville harjoituksille, kuten valitsemalla harjoitusotteluihin vahvat vastustajat ja yllättäville/vaikeille tilanteille, jotka johtavat epäonnistumisiin. 2018. Uupumus voi ilmentyä väsymyksenä, kyynisyytenä tai riittämättömyyden tunteina. Voimaannuttavavalmennusilmapiiri on autonomiaa ja sosiaalista kanssakäyntiä tukeva ja tehtäväsuuntautunut. Urheilijat, jotka kuvasivat valmennusilmapiirin erittäin ei-voimaannuttavaksi tai ei-voimaannuttavaksi, ilmoittivat kokevansa enemmän uupumisoireita urheiMiten luoda sinnikäs joukkue. Uupumus on usein monen asian summa, mutta urheilulukijoiden valmennusilmapiirin vaikutusta siihen ei ole aiemmin tutkittu. Relationship between coaching climates and studentathletes’ symptoms of burnout in school and sport
Lisäksi Madiganin eri tutkimuksiin osallistuneista nuorista urheilijoista 101 täytti saman kyselyn kahdesti kolmen kuukauden välein ja 110 kahdesti kuuden kuukauden välein. Seuranta-aineiston perusteella pitkällä aikavälillä vain valmentajilta tuleva paine ennusti lisääntyneitä perfektionistisia pyrkimyksiä ja huolia. Painonpudotus ei kuitenkaan suinkaan ole ainut liikunnan toivottu terveysvaikutus, joten ei anneta tulosMikä saa urheilijan tavoittelemaan täydellisyyttä. J., Curran, T., Stoeber, J., Hill, A. Tutkijoiden data tuki itse asiassa näkemystä, että energiansaanti jäi aamupäivällä liikkuneilla hieman pienemmäksi kuin muulloin liikkuneilla. DOI: 10.1123/jsep.2018-0287 HANNA-MARI TOIVONEN, LitM Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Sähköposti: toivonen.hanna@yahoo.com suin pelaaminen ja positiivisuus tarttuivat kentällä ja pelaajat pystyivät suoriutumaan rennosti, mutta keskittyneesti. Lisäksi tulisi selvittää muiden tekijöiden, kuten menestymisen, vaikutusta urheilijoiden perfektionismin syntyyn. 76 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Teksti: ILKKA HEINONEN Liikunta aamulla tiputtaa painoa eniten T U T K IM U S U U T IS IA L i i k u n n a n b i o t i e t e i d e n m a a i l m a s t a H aluatko pudottaa painoa. Osallistujista lähes 80 prosenttia oli miehiä. B. Developing team resilience: A season-long study of psychosocial enablers and strategies in a high-level sports team. Kaikkia Morganin ryhmän tutkimuksessa esiin tulleita joukkueen sinnikkyyden tukemisen strategioita yhdistää avoin vuorovaikutus ja tekeminen yhdessä joukkueena. P erfektionismi eli täydellisyyden tavoittelu on yleistä urheilijoilla. Tutkimukseen osallistui 212 urheiluakatemioiden 16–19-vuotiasta urheilijaa, jotka täyttivät perfektionismiin liittyvän kyselyn (the Multidimensional Inventory of Perfectionism in Sport; MIPS). Madigan ja kumppanit myös suorittivat minimeta-analyysin koko aineiston osalta. Tutkijat uskovatkin, että nuoret urheilijat saattavat kehittää perfektionismin pyrkiessään lieventämään valmentajan koetusti tai todellisesti asettamia paineita. (2019). M., & Passfield, L. DOI: 10.1016./j.psychsport.2019.101543. Kaikkien liikunta oli pääosin kestävyysliikuntaa, kuten juoksumatolla kävelyä tai juoksua sekä kuntopyörällä polkemista. Sen syntyyn vaikuttavia tekijöitä urheilussa on tutkittu kuitenkin vähän, eikä niitä vielä täysin ymmärretä. Loppuillan kompensatorista passivoitumista on havaittu etenkin istumista pelkän seisomisen avulla korvanneissa tutkimuksissa, joten liikunta näyttää olevan tässäkin suhteessa toimivampi keino kuin pelkkä seisoskelu. P., Smith, M. LÄHDE: Madigan, D. Willisin ryhmän tutkimuksen mukaan liikunta ennen puoltapäivää voi pudottaa painoa tehokkaammin kuin liikkuminen myöhään iltapäivästä tai illasta. Development of perfectionism in junior athletes: A three-sample study of coach and parental pressure. Tulokset osoittivat, että sekä valmentajilta että vanhemmilta tuleva täydellisyyden paine lisäsi perfektionistisia pyrkimyksiä ja huolia nuorissa urheilijoissa. Lisäksi aamupäivällä liikkuneet ottivat myös hieman enemmän askelia pitkin päivää. Journal of Sport and Exercise Psychology, 41, 167-175. Aihetta tulee kuitenkin tutkia lisää etenkin naisten osalta. Syitä aamupäiväliikunnan tehokkuuteen painonpudotusta ja sitä myöten terveysvaikutuksia ajatellen voi olla useita. Madigan selvitti tutkimusryhmineen valmentajilta ja vanhemmilta tulevan täydellisyyden paineen sekä perfektionististen pyrkimysten ja -huolien välisiä suhteita. (2019). Aamupäivällä useimmiten liikkuneet laihtuivat 10 kuukautta kestäneessä tutkimuksessa keskimäärin pari kiloa enemmän kuin myöhemmin päivästä liikkuneet. Painonpudotusta ajatellen liikuntaa kannattanee siis harrastaa, mikäli mahdollista etenkin aamupäivisin. Aamupäivän liikunta ei passivoinut heitä. Liikunta aamupäivällä saattaa vähentää loppupäivän ruokahalua, jolloin energiansaanti jää alhaisemmaksi, koska kaikilla ryhmillä liikunnan kesto ja teho oli sama. LÄHDE: Morgan, P. Uuden tutkimuksen mukaan tulokseen voi vaikuttaa, mihin aikaan päivästä liikuntaa harrastaa. Aamupäivällä liikkuneet, ylipainosta ja suoranaisesta lihavuudesta kärsineet henkilöt pystyivät pudottamaan painoaan keskimäärin seitsemän kiloa, joten liikunta toimi heillä painopudotusta ajatellen mallikkaasti. Jos haluat, niin liikunta on tunnetusti avuksi, etenkin jos et kompensoi lisääntynyttä energiankulutusta suuremmalla syömisellä. C., Fletcher, D., & Sarkar, M. Psychology of Sport & Exercise
Tutkimuksen tulokset tulevat tarpeeseen, jotta pääsemme eroon siitä käsityksestä, että voimaharjoittelua harrastavat ihmiset harrastavat voimaharjoittelua, koska ovat jo lähtökohtaisesti älykkäämpiä ja käyvät siksi salilla, koska tietävät sen olevan hyväksi terveydelle. 2019 Jul 9. Voimailu kasvattaa lihasten lisäksi aivoja ja älyä K untosalilla voimaharjoittelun parissa viihtyvät ovat tunnetusti ”fiksuja ja filmaattisia”. Eroa on kuitenkin siinä mihin aikaan päivästä ihminen on yleensä vahvimmillaan; suuremmat painot nousevat ylös yleensä illansuussa suoritetuissa harjoituksissa. Voimaharjoittelu näyttää vaikuttavan myönteisesti etenkin etuotsalohkon ja valkoisen aineen tilavuuteen, mitä kautta älyllisiä toimintoja lisäävät vaikutukset välittyvät. doi: 10.1080/07420528.2019.1567524. Liikuntaa voi myös pilkkoa moniin eri osiin pitkin päivää, mihin esimerkiksi työmatkaliikunta antaa mitä parhaat luonnolliset puitteet. Tutkimuksen mukaan lihasmassan ja -voiman kasvattamisen kannalta ei näyttäisi olevan mitään väliä, mihin aikaan päivästä harrastaa voimaharjoittelua. Functional and/ or structural brain changes in response to resistance exercises and resistance training lead to cognitive improvements a systematic review. lihasmas san lisäämisessä ovat jo niin vahvat, että on suorastaan ihme, etteivät kaikki suomalaiset harrasta sitä suositusten mukaisesti. LÄHDE: Willis EA, Creasy SA, Honas JJ, Melanson EL, Donnelly JE. Monesti kuitenkin käsille ei kerry juurikaan aktiivisuutta, vaikka muuta liikuntaa tulisikin harrastettua. Asia on todistettu myös tieteellisesti, sillä tuoreen meta-analyysin mukaan voimaharjoittelu toden totta kasvattaa aivojen kokoa ja lisää kognitiivisia kykyjä. The effects of time of day-specific resistance training on adaptations in skeletal muscle hypertrophy and muscle strength: A systematic review and meta-analysis. Syyt voimaharjoittelusta laistamiseen ovatkin vain tekosyitä. Toisaalta voimaharjoittelua varten ei edes tarvitse mennä salille, sillä omalla kehonpainolla jokainen saa tehtyä tarpeeksi kovan voimaharjoituksen. Yhdistelmä on lisäksi hyvin aikatehokas. Eur Rev Aging Phys Act. 2019 Apr;36(4):449-460. Kyse on vain omasta viitseliäisyydestä. Nähtäväksi jää miten aivoille ja älylle käy, jos harrastaa sekä voimaettä kestävyysharjoittelua; kumoavatko vai vahvistavatko suoritukset toisiaan. Tutkimuksessaan he keskittyivät lihasmassaan ja -voimaan, jotka ovat voimaharjoittelun selkeimpiä ja huomattavimpia vaikutuksia. Voimaharjoittelun terveysvaikutukset mm. doi: 10.1038/s41366-019-0409-x.. Listaan voidaan lisätä siis vaikutukset aivoihin. Liikuntaa kannattaa harrastaa silloin kuin se itselle parhaiten sopii kellonajasta riippumatta. Vaikka tutkimuksessa ei selvitetty muita terveysvaikutuksia ja vaikka kellonaika vaikuttaisikin niihin, ne ovat isossa kuvassa vain silkkaa ”hifistelyä”. Voimailulla on myös muita vaikutuksia aivoihin. Vaikka tutkijat hieman vielä jarruttelevat innostumasta liikaa tuloksista, on selvää, että voimaharjoittelua voidaan suositella myös sen aivovaikutusten vuoksi. 77 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Voimaharjoittelu ei kysy kellonaikaa os painonpudotusta ja sen tuomia terveysvaikutuksia ajatellen kestävyysliikunta aamupäivisin on tehokkainta, niin miten on voimaharjoittelun laita. Tieto on huojentava etenkin pääosin kestävyyslajeja harrastaville, sillä myös he kuten kaikki muutkin voivat lisätä aivoja ajattelukapasiteettiaan voimaharjoittelulla. ILKKA HEINONEN, LitM, FM, FT Kollegiumtutkija, Liikuntaja verenkiertofysiologian dosentti Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen laitos, & PET-keskus Turun yliopisto, Turku ten hämätä liikaa. Siksi päivittäistä työmatkapyöräilyä on hyvä täydentää aamuin illoin vaikkapa tekemällä punnerruksia pyöräsession päätteeksi. 2019 Jul 10;16:10. LÄHDE: Grgic J, Lazinica B, Garofolini A, Schoenfeld BJ, Saner NJ, Mikulic P. The effects of exercise session timing on weight loss and components of energy balance: midwest exercise trial 2. Salille mennessä ei siis tarvitse miettiä kelloa. Chronobiol Int. Kukaan ei myöskään kiellä tekemästä lihaskuntoa parantavia suorituksia vaikka useamman kerran päivässä. Int J Obes (Lond). doi: 10.1186/ s11556-019-0217-2. LÄHDE: Herold F, Törpel A, Schega L, Müller NG. Esimerkiksi parhaan mahdollisen sokeriaineenvaihdunnan kannalta olisi syytä harjoittaa päivittäin jokaista kehon lihasryhmää. Grgic ja kumppanit päättivät selvittää asiaa
Väitöskirja on julkaistu Jyväskylän yliopiston verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 101, ISSN 24899003, ISBN 789513978075 (PDF). Neljännessä tutkimuksessa haastateltiin 16 korkeakoulutuksen kehittämishankkeessa mukana ollutta ammattikorkeakouluopettajaa. Vain alle viidennes opettajista hyödyntää laajasti digitaalisuutta ja omaan kehittymiseen tähtäävästi. Töytärin mukaan kuitenkin vain pieni edelläkävijöiden joukko kuvasi oppimistaan innovatiivisena toimintana korkeakoulun ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Oppimisen ei tulisi rajoittua luokkahuoneisiin ja yksilölliseen kognitiiviseen toimintaan, vaan tapahtua paljolti verkostomaisessa ja innovatiivisessa yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Tutkimustestit koostuivat suorituskykytesteistä lumella ja laboratoriossa sekä tasapainotestistä laboratoriossa. Tulosten perusteella on ilmeistä, että opettajat tarvitsevat myös digitaalisuuden hyödyntämiseksi ja työelämäyhteistyöhön laajempaa osaamista ja täydennyskoulutusta. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja analysoitiin sekä laadullisella (fenomenografisella) tutkimusotteella että määrällisesti. Yllättävästi opettajat kokevat työnsä muuttuneen yhä yhteistoiminnallisemmaksi. Hiihtäjien suorituskyvyn heikkenemisen syyt suorituksen aikana tunnistava mittausmenetelmä LitM Olli Ohtosen biomekaniikan väi töskirjan ”Biomechanics in Crosscountry Skiing Skating Technique and Measurement Techniques of Force Production” tarkastustilaisuus pidettiin Vuokatissa (Kidekuja 2, Vuokatti). Opettajien kuvauksissa näkyy perinteistä ajattelua oppimisesta yksilöllisenä toimintana, mutta toisaalta nykyisten oppimiskäsitysten kanssa samansuuntaista ajattelua. Valeria Rosso tutki väitöskirjatyössään paraurheilun kelkkahiihdon biomekaniikkaa. Väitöstutkimus tehtiin Jyväskylän yliopiston ja Politecnico di Torinon välisellä yhteistyösopimuk sella. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää näyttöön perustuva testaustapa kelkkahiihtäjien luokittelua varten, koska luokittelu on yksi paralympialaisten vaativimmista näkökohdista. Paraurheilun kelkkahiihtäjät kilpailevat istuen kelkassa ja tuottavat työntöliikettä yläraajoilla sekä mahdollisuuksien mukaan vartalon liikkeillä. Työelämäyhteistyön osaamishaasteena on Töytärin mukaan yhteistyön vähäisyys ja kumppanuuksien puute. Tulokset tuovat esiin ammattikorkeakouluopettajan työn kirjon. M.Sc. Valeria Rosson väitöstutkimuksen tarkoituksena oli kehittää kelkkahiihdon paraurheilijoiden luokitteluun soveltuvia suorituskyvyn ja vartalon heikentymisen mittareita. Väitoskirja koostuu neljästä artikkelista, joista kahden tutkimuksen kohdejoukkona olivat kaikki Suomen ammattikorkeakoulujen lähes 6 000 opettajaa. Vastaväittäjänä toimi professori Francesco Bottiglione (Politecnico di Bari, Italia) ja kustoksena professori Laura Gastaldi (Politecnico di Torino, Italia). Biomekaanista tietoa paraurheilun kelkkahiihdon luokittelun pohjaksi M.Sc. Valeria Rosson biomekaniikan väitöskirja ”Biomechanics in Paralympic Cross-Country Sit Skiing: Evidence-based Tests for Classification” tarkastettiin 22.7.2019 Italiassa. Lujuustestit tunnistivat syntyneen voiman, jolloin kyetään paremmin mittaamaan vartalon voiman heikentymistä. Aikaisempien tutkimustulosten perusteella ammatillinen opettajuus on muuttunut yksilöllisestä yhteisöllisempään suuntaan, mutta verkostoitunut ja varsinkaan kansainvälinen opettajuus ei näyttäydy Töytärin mukaan hallitsevana muotona ammattikorkeakoulutuksessa. Jyväskylän yliopiston ja Vuokatin Urheiluopiston tilat mahdollistivat tutkimusryhmän suoritusten testauksen hiihtotunnelissa ja laboratoriossa. Politecnico di Torinossa suunniteltiin uusi testauslaite tasapainoja lujuustesteihin. Paikkana oli Department of Mechanical and Aerospace Engineering, Politecnico di Torino. Kolmannen artikkelin aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja sen kohteina olivat FUAS-ammattikorkeakoulujen opettajat (yli 700 henkilöä). Julkaisu on luettavissa JYXjulkai suarkistossa osoitteessa http://urn.fi/ URN:ISBN:9789513978112 (PDF). Vastaväittäjänä toimi FT, dosentti Seija MahlamäkiKultanen (Hämeen ammattikorkeakoulu) ja kustoksena FT Arja Piirainen (Jyväskylän yliopisto). Tutkimusprosessin aikana tunnistettiin tarve uudenlaiselle testauslaitteelle. Lisätietoja: Valeria Rosso, valeria_rosso@polito.it. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää muihinkin istumaurheilulajeihin. Töytärin väitöskirjan tulosten mukaan ammattikorkeakouluopettajuus kiteytyy neljään muotoon: 1) individualistinen opettajuus, 2) kollegiaalinen opettajuus, 3) tiimimäinen, yhteisöllinen opettajuus oman alan toimijoiden kanssa ja 4) verkostoitunut, kansainvälinen opettajuus. Heillä digitaalisuus toteutuu vuorovaikutuksessa ulkopuolisten kanssa verkostoissa ajasta ja paikasta riippumattomana. Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 104, Jyväskylä 2019, ISSN 24899003, ISBN 9789513978112. Julkaisu on luettavissa JYXjulkaisuarkis tossa osoitteessa http://urn.fi/ URN:ISBN:9789513978075. Lisätietoja: Arja Töytäri, arja.toytari@minedu.fi. Vakioitavalla testauslaitteella urheilijoiden vartalon kinematiikkaa voidaan mitata keskivartalon heikentymisen osalta. Aija Töytäri on tutkinut Jyväskylän yliopistoon tehdyssä väitöstutkimuksessaan, miten ammattikorkeakouluopettajat oppivat ja hyödyntävät digitaalisuutta työssään ja minkälaisia osaamishaasteita heillä on työelämäyhteistyössä. 78 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 T U T K IT T U A V ä i t ö k s e t Ammattikorkeakoulujen opettajat tarvitsevat lisäoppia digitaalisuuden hyödyntämiseen TtL Aija Töytärin fysioterapian väitöskirja ”Näkökulmia ammattikorkeakouluopettajan oppimiseen ja osaamishaasteisiin” tarkastettiin Helsingissä 9.8.2019. Rosson mukaan väitöstutkimuksen tulokset tarjoavat Kansainväliselle Paralympiakomitealle (IPC) perustan uusien luokitusjärjestelmien määrittelyyn maastohiihdon kelkkahiihdossa. Jotta kilpaileminen olisi tasavertaista ja oikeudenmukaista, urheilijat jaetaan eri luokkiin henkilökohtaisen toimintakyvyn perusteella
Tavaramerkkiä voidaan vahvistaa myös muilla juridisilla välineillä. Tutkimuksessa päädyttiin mittaustarkkuuden varmistamiseksi kompromissiin, jossa voimia mitataan kahteen suuntaan kahdella erillisellä anturilla huomioiden näin kaikki suunnat. Tavaramerkki tuleekin ottaa huomioon jo idean tuotteistamisvaiheessa, mikäli suunnittelee hyödyntävänsä ideaa itse. Tutkimuksen eri vaiheisiin osallistui kansallisen tason hiihtäjiä Suomesta ja Itävallasta. MD Piryanka Motianin tutkimus osoittaa, että jo kahden viikon liikuntaharjoittelu aiheuttaa merkittäviä aineenvaihdunnallisia muutoksia valkoisessa rasvakudoksessa terveillä ja insuliiniresistenteillä henkilöillä. Liikuntapalvelut tarvitsevat Sippolan mukaan tuotteistamista ja sen seurauksena syntynyttä tunnusta tullakseen konkreettisiksi, ostettaviksi tuotteiksi. päivänä 2019 kello 12. Kilpailijat jäljittelevät usein menestyneitä liikuntapalveluita. Ohjattujen liikuntapalveluiden sisällön kuten askelsarjojen suojaaminen yksinoikeudella voi kuitenkin olla ongelmallista. Palvelut ovat luonteeltaan aineettomia ja abstrakteja. Väitöskirja on julkaistu sarjassa Acta Wasaensia 422. Merkit tunnistaa moni sellainenkin kuntoilija, joka ei kuntosalien tai liikuntakeskusten saleja yleensä kuluta. Tavaramerkiksi voidaan rekisteröidä palvelun tunnus, mutta ei esimerkiksi liikuntapalvelun sisältöä. kesäkuun 29. Vaasan yliopistoon talousoikeuden väitöstutkimuksen tehneen KTM Petra Sippolan mukaan erottamiskykyinen tavaramerkki auttaa merkittävästi liikuntapalvelujen tuotteistamisessa ja kaupallisessa hyödyntämisessä. Julkaisu (PDF) on luetta vissa sähköisesti osoitteessa http://urn.fi/ URN:ISBN:9789524768634. Tutkimuksessa kehitettiin myös voimanmittausmenetelmää. Tavaramerkki auttaa liikuntapalveluiden tuotteistamisessa KTM Petra Sippolan talousoikeuden alaan kuuluva väitöstutkimus ”Tavaramerkki liikuntapalvelun tuotteistamisessa – kun jumppa ei ole enää pelkkää jumppaa” tarkastettiin Seinäjoella 8.6.2019. Se toteutettiin Vuokatin hiihtotunnelissa käyttäen tutkimuksessa kehitettyä voimanmittausmenetelmää sekä kaupallista liikeanalyysijärjestelmää. Liikuntaharjoittelu parantaa valkoisen rasvan aineenvaihduntaa – ruskeaan rasvaan vaikutus voi olla päinvastainen MD Piryanka Motianin väitöskirja Exercise training-induced effects on brown and white adipose tissue metabolismin humans: positron emission tomography studies in health and insulin resistance tarkastettiin Turun yliopistossa 31.5.2019. Vastaväittäjänä toimi professori Øyvind Sandbakk (NTNU, Norja) ja kustoksena professori Vesa Linnamo (Jyväskylän yliopisto). Suomessa on Sippolan mukaan opittavaa kansainvälisiltä toimijoilta liikuntapalvelujen tuotteistamisesta ja tavaramerkkien hyödyntämisestä. Ekonomitausta auttoi näkemään haasteita ja mahdollisuuksia, joihin liikunta-alan ammattilainen ei välttämättä kiinnitä huomiota. Kannattava ja kansainvälinen liiketoiminta ei kuitenkaan onnistu ilman tavaramerkkiä ja sen antamaa liiketaloudellista suojaa. Ensimmäistä kertaa laajemmalle urheilijaryhmälle käytetty propulsiovoimamenetelmä antaa tarkemmat tulokset kuin perinteinen menetelmä, joka analysoi käsien voimatuotannon vähenevän jalkavoimia enemmän. Menetelmien tuottama tieto yhdistettiin uudenlaisella analyysimenetelmällä hiihtäjän suorituskyvyn ja tekniikan arvioimiseksi. Propulsiovoimamenetelmässä analysoidaan Ohtosen mukaan, kuinka paljon hiihtäjän tuottamat voimat käsillä ja jaloilla vievät häntä eteenpäin hiihtosuorituksessa. 79 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 ISBN 9789513977979. Mitä eroa on tavallisella kansalaisopiston jumpalla ja Les Millsin BodyPumpilla, Zumballa ja Crossfitillä. Julkaisu on luettavissa JYXjulkai suarkistossa osoitteessa http://urn.fi/ URN:ISBN:9789513977979 (PDF). Menetelmällä voidaan osoittaa perinteisiä keinoja täsmällisemmin esimerkiksi väsymyksen vaikutukset hiihtäjään. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Petra SundNorrgård (Hanken School of Economics) ja kustoksena professori Vesa Annola (Vaasan yliopisto). Ohtonen tutki väitöskirjassaan luisteluhiihdon vaatimuksia erilaisissa nopeusja väsymystilanteissa biomekaanisesta näkökulmasta. Tavaramerkki suojaa ohjatun liikuntapalvelun merkkiä, symbolia tai logoa, jota käytetään sen liiketaloudellisena tunnuksena. Lisätietoja: petra(at)petrasippola.fi tai petra.sippola(at)seamk.fi. Tutkimusaiheen pariin Sippolan johdattivat omakohtaiset kokemukset liikunta-alan yrittäjänä. Väitöksen alana oli kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede. Näin pystytään varmistamaan riittävä mittaustarkkuus, joka on erittäin tärkeää hiihdon propulsiovoimien mittaamisessa. Sippolan mukaan ammattimainen tuotteistaminen ja kansainvälinen kaupallistaminen ovat yleisiä ilmiöitä ohjatuissa liikuntapalveluissa. Tarkka voimanmittaus luisteluhiihtosuorituksen aikana kolmeen luonnolliseen suuntaan on haastava tehtävä, johon tutkimuksessa haettiin ratkaisua. Lisätietoja: Olli Ohtonen, olli.ohtonen@jyu.fi Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 97, Jyväskylä 2019, ISSN 24899003,. Ne tuotetaan ja kulutetaan samanaikaisesti. Olympiavoittaja Iivo Niskasen henkilökohtaisena valmentajana toimivan Ohtosen väitöskirja koostuu neljästä osatutkimuksesta. Jälkimmäiset ovat kansainvälisesti levinneitä, tunnettuja ja ammattimaisesti tuotteistettuja liikuntapalveluita, joita myydään ja markkinoidaan tavaramerkeillä. Kun kuluttaja yhdistää yrityksen nimen, tavaramerkin ja verkkotunnuksen samaan alkuperään, kilpailijat tuskin kiinnostuvat enää niitä muistuttavasta nimestä tai tunnuksesta. Mitä erottamiskykyisemmän palvelun ja palvelutunnukset yritys pystyy luomaan, sen vahvemman suojan siihen voi myös tavaramerkillä saada. Jäljittely on Sippolan mukaan helppoa, sillä palvelut on jo todettu toimiviksi nopeatempoisilla markkinoilla. Uusi mittausmenetelmä pystyy huomioimaan väsymyksen aiheuttaman tekniikan muutoksen ja sen vaikutukset voimantuottoon. Tavaramerkin rekisteröinti ei ole kuitenkaan liikunta-alan yrittäjälle itsetarkoitus, vaan perimmäisenä intressinä on suojan hyödyntäminen taloudellisesti ja kannattavan liiketoiminnan rakentaminen. Vastaväittäjänä toimii professori Ellen Blaak (Maastricht University, Alankomaat) ja kustoksena professori Pirjo Nuutila (Turun yliopisto). Hän arvioi, että askelsarjansa itse tekevät ohjaajat jäävät kansainvälisen miljoonabisneksen jalkoihin. Hiihtäjän tuottamat jalkavoimat vähenevät selvästi käsivoimia enemmän pitkän hiihtosuorituksen aikana
Lisäksi kovatehoinen sprintti-intervalliharjoittelu paransi tehokkaammin vatsaontelon sisäisen rasvan sokeriaineenvaihduntaa ja keskitehoinen kestävyysharjoittelu sen rasvahappoaineenvaihduntaa. Tulos oli täysin uusi ja melko yllättävä, sillä aiemmat tutkimukset jyrsijöillä ovat osittaneet, että liikuntaharjoittelu aktivoi ruskean rasvan toimintaa. He myös kokivat fyysisen toimintakykynsä ja aktiivisuutensa alentuneen. D, Medica 1518. Lisäksi hän tutki itsearvioidun fyysisen toimintakyvyn, sosiaalisen ympäristön ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteyttä fyysisen toimintakyvyn muutoksiin. Itsearvioitu fyysinen toimintakyky, sosiaalinen ympäristö ja psyykkinen hyvinvointi olivat yhteydessä fyysisen toimintakyvyn muutoksiin. Tulokset viittaavat siihen, että liikuntaharjoittelu ei ole tehokas tapa aktivoida ruskeaa rasvaa. Lisätietoja: Sinikka Lotvonen, sinikka.lotvonen@seniorikunto.fi. Ikääntyneitä haastateltiin kyselylomakkeiden avulla ja heidän fyysistä toimintakykyään mitattiin. Niihin muuttaa ikääntyneitä, jotka eivät enää selviydy entisessä asuinympäristössään toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi. Aineisto kerättiin kotikäyntien aikana 3 ja 12 kuukautta muuton jälkeen. Tämän tutkimuksen perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että ihmisillä liikunnan aikaansaama vaste onkin päinvastainen. Aikaisempaa tutkittua tietoa palvelutaloon muuttaneiden fyysisestä toimintakyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä uudessa asuinympäristössä on hyvin vähän. Motianin mukaan sekä intervalliharjoittelu että tasasykkeinen harjoittelu ovat tehokkaita liikuntamuotoja, ja niiden tuottamat muutokset rasvakudoksen aineenvaihdunnassa ovat hyödyllisiä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Päivittäisistä toimista suoriutuminen (IADL), kävelynopeus ja oikean käden puristusvoima heikkenivät ensimmäisen asumisvuoden aikana. 80 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Liikuntaharjoittelun alentaa sen sijaan ruskean rasvan insuliiniherkkyyttä. Se on luettavissa sähköisesti osoitteessa UTUPubissa osoitteessa http://urn.fi/ URN:ISBN:9789512976539 (PDF) Muutto palvelutaloon alentaa vanhusten toimintakykyä, mutta vahvistaa turvallisuuden tunnetta TtM Sinikka Lotvosen väitöskirja Palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden fyysinen toimintakyky, sen muutos ja toimintakykyyn yhteydessä olevat tekijät ensimmäisen asumisvuoden aikana tarkastettiin Oulun yliopistossa 16.8.2019. 1429. Ruskean rasvan olemassaolo aikuisilla havaittiin noin kymmenen vuotta sitten, minkä jälkeen ruskean rasvan tutkimus potentiaalisena kohdekudoksena lihavuudenhoidossa on lisääntynyt. Mielenkiintoista oli, että kävelynopeus hidastui enemmän asukkailla, jotka vaikuttivat sopeutuneen huonosti palvelutaloon. Myöskään pidempikestoinen kuuden viikon sekaharjoittelu, jossa on yhdistetty kestävyysharjoittelua, voimaharjoittelua ja intervalliharjoittelua, ei ole Motianin mukaan vaikutusta ruskean rasvan kylmästimuloituun sokeriaineenvaihduntaan nuorilla terveillä aikuisilla. Lotvonen muistuttaa, että väestörakenteen muutokseen varautuminen korostuu vanhuspalvelulaissa ja sosiaalija terveysministeriön strategioissa. Kohteena oli myös selvittää, parantaako liikuntaharjoittelu valkoisen rasvan insuliiniherkkyyttä, jonka on osoitettu heikentyneen insuliiniresistenteillä henkilöillä. Asukkaat arvioivat voivansa tehdä, mitä haluavat ja tapaavansa riittävästi läheisiä ihmisiä palvelutalossa. Valkoinen rasva toimii pääasiallisesti energiavarastona, kun taas ruskean rasvan aktivoituminen lisää energiankulutusta ja vapauttaa lämpöä. Lotvonen selvitti tutkimuksessaan palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä ja siinä tapahtuvia muutoksia ensimmäisen asumisvuoden aikana. Tuloksia voidaan Lotvosen mukaan hyödyntää ikääntyneiden toimintakyvyn arviointia ja tukemista tähtäävien käytäntöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja johtamisessa, kun tunnistetaan ja ennaltaehkäistään toimintakyvyn alenemiseen liittyviä tekijöitä. Ruskea rasva on Motianin mukaan insuliiniherkkä kudos, kuten esimerkiksi luustolihas. Näyttääkin siltä, että liikuntaharjoittelun vaikutukset rasvakudokseen ovat riippuvaisia sekä rasvakudoksen tyypistä että liikunnan intensiteetistä. Väitöskirja on julkaistu sarjassa Acta Universitatis Ouluensis. D Osa – Tom. Muuttaminen on ikääntyneille suuri elämänmuutos ja aiheuttaa riskin toimintakyvyn edelleen heikkenemiselle. Itsenäisen kotona asumisen mahdollistava fyysinen toimintakyky edellyttää riittävää kykyä selviytyä tavallisimmista päivittäisistä toimista, kuten liikkumisesta asuinympäristössä, itsestä huolehtimisesta, ostosten tekemisestä, kauppakassien kantamisesta, tavaroiden nostamisesta ja asioiden hoitamisesta. Sarja – Ser. Lisätietoja: Piryanka Motiani, papmot@utu.fi. Tulokset voivat myös lisätä hoitotyön johtajien, ammattilaisten ja opiskelijoiden tietoisuutta ja ymmärrystä ikääntyneiden toimintakyvyn arvioinnin, tukemisen ja edistämisen merkityksestä sosiaalija terveyspalveluissa. Vastaväittäjänä toimi Dosentti Anja Rantanen (Tampereen yliopisto) ja kustoksen dosentti Satu Elo (Oulun yliopisto). Tulokset osoittavat, että palvelutaloon muuttaneiden fyysinen toimintakyky on heikko. Eläinkokeiden perusteella on arvioitu, että liikuntaharjoittelu voisi muuttaa elimistömme valkoista rasvaa ruskeaksi rasvaksi. Lisäksi kovatehoista intervalliharjoittelua voidaan pitää vähintään yhtä tehokkaana tutkimuksen kohdekudosten aineenvaihduntaa parantavana harjoitusmenetelmänä kuin perinteistä tasasykkeistä harjoittelua. Väitöskirjatyössään hän tutki, paraneeko insuliiniherkkyys liikuntaharjoittelun vaikutuksesta ruskeassa rasvassa, kuten lihaksessa. Löydös ilmeni sekä kovatehoisen sprintti-intervalliharjoittelun että keskitehoisen kestävyysharjoittelun jälkeen. Liikuntaharjoittelu vähensi kuitenkin valkoisen rasvan määrää sekä vatsaontelossa että ihon alla, ja paransi myös verenkierron rasvatasapainoa. Lisäksi itsearvioitu arkiaskareista suoriutuminen ja ulkona liikkuminen vaikeutuivat, mutta lihaskuntoharjoittelu ja harrastusryhmiin osallistuminen lisääntyivät. Motiani havaitsi tutkimuksessaan, että kahden viikon liikuntaharjoittelu alentaa ruskean rasvan insuliiniherkkyyttä. Piryanka Motianin tavoitteena oli tutkia, voiko liikuntaharjoittelun avulla parantaa myös rasvakudoksen aineenvaihduntaa. Löydös on myös erilainen kuin luustolihaksessa, jossa liikunta parantaa insuliiniherkkyyttä. Väitöskirja on julkaistu sarjassa Annales Universitatis Turkuen sis. Se on luettavissa osoitteessa http://jultika.oulu.fi/ Record/isbn9789526222967 (PDF).. Tavoitteena on väestön ikääntyminen mahdollisimman toimintakykyisenä, mitä tukevat laadukkaat arviointimenetelmät ja palvelut. Muuttoliike palvelutaloihin lisääntyy väestön vanhentuessa. Liikuntaharjoittelun mahdollisuuksista aktivoida ruskeaa rasvaa ihmisillä tiedetään kuitenkin vähän. Ikääntyneet kokivat, että päätösvalta omaa elämää koskevissa asioissa pieneni, mutta turvallisuuden tunne lisääntyi
Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2019 • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta • Tuntuva etu seuran järjestämien seminaarien osal lis tumismaksuista! • Noin 10 %:n alennus seuran julkaisuista Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi. Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. Myös muu palaute on tervetullut. Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kirjapalkintoa. PO ST IM AK SU M AK SE TT U Li ik un ta tie te el lin en Se ur a ry Tu nn us 50 05 14 4 00 00 3 VA ST A U SL Ä H ET YS LT S m ak sa a po st im ak su n Äänestä paras artikkeli – osallistu arvontaan Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 30.9.2019 mennessä. Itselleni Lahjaksi Vuositilaus 45 euroa / 2019 Kestotilaus 42 euroa /vuosi Opiskelijatilaus 25 euroa / 2019 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan Jäseneksi 40 euroa / 2019 Yhteisöjäseneksi 250 euroa / 2019 (kysy lisää!) Opiskelijajäseneksi 20 euroa / 2019 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani Muutan tilaukseni jatkuvaksi Muutan osoitteeni / alkaen Peruutan tilaukseni Eroan LTS:n jäsenyydestä Tilauksen maksaja / vanha osoite / arvontalipuke Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti Lahjatilauksen saaja / uusi osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti Tietoja käytetään Seuran jäsen/ tilaajarekisterin ylläpitoon. P A L V E L U K O R T T I Annan palautetta numerosta 4/2019 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: 1 sivulla 2 .sivulla 3 sivulla Muuta palautetta Tilaan Liikunta & Tiede -lehden (1.1.–31.12.) Tilatessasi lehden kesken vuotta ja maksaessasi tilausmaksun saat jo ilmestyneet lehdet takautuvasti. Voit osallistua äänestykseen lähettämällä palautetta jouko.kokkonen@lts.fi. Ilmoita palautekortin kohdassa Muuta palautetta kumman kirjan valitset, mikäli voitat
/tapahtumat/lltp19 XXVII Liikuntalääketieteen päivät 13.–14.11.2019 Hotel Haaga Central Park, Helsinki Teemana Liikunta ja TULE-Terveys Päivien aikana tarkastellaan, miten liikunnalla voidaan edistää tukija liikunta-elimistön terveyttä ja vaikuttaa kroonisiin TULE-ongelmiin Tule päivittämään tietosi, keskustelemaan ja tapaamaan muita alan toimijoita liikuntalääketieteen verkoston tärkeimpään vuosittaiseen kohtaamiseen Suomessa! #LLTP19 Järjestäjä: Liikuntatieteellinen Seura Yhteistyössä: Helsingin Urheilulääkäriasema | Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus, KIHU | Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos | Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka | Paavo Nurmi -keskus, Turku | Tampereen Urheilulääkäriasema | Suomen Fysioterapeutit | Helsingin yliopisto | Jyväskylän yliopisto | Oulun yliopisto | Turun yliopisto KESKIVIIKKO 13.11. / tapahtumat/lltp19. Professori Sarianna Sipilä, Jyväskylän yliopisto 10.15 Kahvi 10.45 Liikuntalääketieteelliset tutkimusesittelyt (rinnakkain 2-3 salissa) 11.50 Lounas ja kaupalliseen näyttelyyn tutustuminen 12.50-14.20 Rinnakkaiset sessiot Teemasessio tutkijoille 12.50 Biomechanical assessment of joint loading Professor Tim Hewett, Ohio State University, USA 13.20 AI – tekoälyn hyödyntäminen polven nivelrikon diagnosoinnissa Professori Simo Saarakkala, Oulun yliopisto 13.50 Biopankkiaineistojen hyödyntäminen liikuntalääketieteen tutkimuksessa Dosentti Kati Kristiansson, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Teemasessio lääkäreille ja terveydenhuollon sekä liikunnan ammattilaisille Moniammatillisen yhteistyön rakentaminen: liikuntalääketieteen ja liikunnan rooli julkisessa terveydenhuollossa puhujat ilmoitetaan myöhemmin 14.20 Kahvi 14.50 Kaipaako käsityksesi bromyalgiasta päivitystä ei sittenkään niin ahdistavaa ja toivotonta?” Sisätautien ja reumasairauksien erikoislääkäri Markku Mali, TYKS, reumatologian ja kliinisen immunologian keskus 15.20 Kroonisen kivun työkalupakit Dosentti Helena Miranda, Allevianda Oy 15.50 Yhteenveto ja seminaarin päätös 16.00 Hyvää kotimatkaa www.lts. Dosentti Esa-Pekka Takala, Työterveyslaitos 9.45 Miten pidetään ikääntyvien TULE-ongelmat kurissa. Suomenkielinen abstrakti tulee jättää 16.9.2019 klo 16.00 mennessä. O H J E L M A TORSTAI 14.11. Suomenkielinen abstrakti tulee jättää 16.9.2019 klo 16.00 mennessä. VUODEN LIIKUNTALÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS 2019 -KILPAILU Kilpailuun voi osallistua 1.1.2019 jälkeen julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikuntalääketieteeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella. O H J E L M A TORSTAI 14.11. 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.30 Tervetuloa 9.45 Iän, ajan ja tukija liikuntaelimistön toimintakyvyn muutokset Professori Taina Rantanen, Jyväskylän yliopisto 10.15 TULE-sairauksien epidemiologiaa Epidemiologian dosentti Simo Taimela, Finnish Centre for Evidence-Based Orthopaedics, Helsingin yliopisto 10.45 Role of biomechanics in prevention of musculoskeletal disorders Professor Tim Hewett, Ohio State University, USA 11.45 Lounas ja kaupalliseen näyttelyyn tutustuminen 12.45 Nivelrikko ja liikunta Professori Arja Häkkinen, Jyväskylän yliopisto 13.15 Diabetekseen liittyvät TULE ongelmat ja liikunta Ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto ry 13.45 Liikunnan rooli selkävaivojen ehkäisyssä ja hoidossa Professori Jaro Karppinen, Työterveyslaitos ja Oulun yliopisto 14.15 Kahvi 14.50 Liikuntalääketieteelliset tutkimusesittelyt (rinnakkain 2-3 salissa) 16.00 Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2019 -kilpailun naali ja palkintojen jako 17:00 Päivän päätös ja aikaa liikunnalle 20.00 Iltatilaisuus – Hotel Haaga Central Park 8.45 Lasten ja nuorten TULE-ongelmat Fysiatrian erikoislääkäri Minna Ståhl, Helsingin yliopisto; TAYS Lasten ja nuoren kipupoliklinikka 9.15 Onko ergonomian parantaminen avain työikäisten TULE-ongelmiin. 82 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 4 / 2019 Pi dä te tä än oi ke ud et oh je lm an m uu to ks iin Katso tarkemmat seminaaritiedot ja ilmoittaudu mukaan www.lts. Abstraktilomake ja kilpailun ohjeet löytyvät osoitteessa www.lts. / tapahtumat/lltp19 Pi dä te tä än oi ke ud et oh je lm an m uu to ks iin Katso tarkemmat seminaaritiedot ja ilmoittaudu mukaan www.lts. Dosentti Esa-Pekka Takala, Työterveyslaitos 9.45 Miten pidetään ikääntyvien TULE-ongelmat kurissa. 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.30 Tervetuloa 9.45 Iän, ajan ja tukija liikuntaelimistön toimintakyvyn muutokset Professori Taina Rantanen, Jyväskylän yliopisto 10.15 TULE-sairauksien epidemiologiaa Epidemiologian dosentti Simo Taimela, Finnish Centre for Evidence-Based Orthopaedics, Helsingin yliopisto 10.45 Role of biomechanics in prevention of musculoskeletal disorders Professor Tim Hewett, Ohio State University, USA 11.45 Lounas ja kaupalliseen näyttelyyn tutustuminen 12.45 Nivelrikko ja liikunta Professori Arja Häkkinen, Jyväskylän yliopisto 13.15 Diabetekseen liittyvät TULE ongelmat ja liikunta Ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto ry 13.45 Liikunnan rooli selkävaivojen ehkäisyssä ja hoidossa Professori Jaro Karppinen, Työterveyslaitos ja Oulun yliopisto 14.15 Kahvi 14.50 Liikuntalääketieteelliset tutkimusesittelyt (rinnakkain 2-3 salissa) 16.00 Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2019 -kilpailun naali ja palkintojen jako 17:00 Päivän päätös ja aikaa liikunnalle 20.00 Iltatilaisuus – Hotel Haaga Central Park 8.45 Lasten ja nuorten TULE-ongelmat Fysiatrian erikoislääkäri Minna Ståhl, Helsingin yliopisto; TAYS Lasten ja nuoren kipupoliklinikka 9.15 Onko ergonomian parantaminen avain työikäisten TULE-ongelmiin. /tapahtumat/lltp19 XXVII Liikuntalääketieteen päivät 13.–14.11.2019 Hotel Haaga Central Park, Helsinki Teemana Liikunta ja TULE-Terveys Päivien aikana tarkastellaan, miten liikunnalla voidaan edistää tukija liikunta-elimistön terveyttä ja vaikuttaa kroonisiin TULE-ongelmiin Tule päivittämään tietosi, keskustelemaan ja tapaamaan muita alan toimijoita liikuntalääketieteen verkoston tärkeimpään vuosittaiseen kohtaamiseen Suomessa! #LLTP19 Järjestäjä: Liikuntatieteellinen Seura Yhteistyössä: Helsingin Urheilulääkäriasema | Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus, KIHU | Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos | Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka | Paavo Nurmi -keskus, Turku | Tampereen Urheilulääkäriasema | Suomen Fysioterapeutit | Helsingin yliopisto | Jyväskylän yliopisto | Oulun yliopisto | Turun yliopisto KESKIVIIKKO 13.11. Professori Sarianna Sipilä, Jyväskylän yliopisto 10.15 Kahvi 10.45 Liikuntalääketieteelliset tutkimusesittelyt (rinnakkain 2-3 salissa) 11.50 Lounas ja kaupalliseen näyttelyyn tutustuminen 12.50-14.20 Rinnakkaiset sessiot Teemasessio tutkijoille 12.50 Biomechanical assessment of joint loading Professor Tim Hewett, Ohio State University, USA 13.20 AI – tekoälyn hyödyntäminen polven nivelrikon diagnosoinnissa Professori Simo Saarakkala, Oulun yliopisto 13.50 Biopankkiaineistojen hyödyntäminen liikuntalääketieteen tutkimuksessa Dosentti Kati Kristiansson, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Teemasessio lääkäreille ja terveydenhuollon sekä liikunnan ammattilaisille Moniammatillisen yhteistyön rakentaminen: liikuntalääketieteen ja liikunnan rooli julkisessa terveydenhuollossa puhujat ilmoitetaan myöhemmin 14.20 Kahvi 14.50 Kaipaako käsityksesi bromyalgiasta päivitystä ei sittenkään niin ahdistavaa ja toivotonta?” Sisätautien ja reumasairauksien erikoislääkäri Markku Mali, TYKS, reumatologian ja kliinisen immunologian keskus 15.20 Kroonisen kivun työkalupakit Dosentti Helena Miranda, Allevianda Oy 15.50 Yhteenveto ja seminaarin päätös 16.00 Hyvää kotimatkaa www.lts. VUODEN LIIKUNTALÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS 2019 -KILPAILU Kilpailuun voi osallistua 1.1.2019 jälkeen julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikuntalääketieteeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella. Abstraktilomake ja kilpailun ohjeet löytyvät osoitteessa www.lts
O H J E L M A TORSTAI 14.11. Dosentti Esa-Pekka Takala, Työterveyslaitos 9.45 Miten pidetään ikääntyvien TULE-ongelmat kurissa. VUODEN LIIKUNTALÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS 2019 -KILPAILU Kilpailuun voi osallistua 1.1.2019 jälkeen julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikuntalääketieteeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella. /tapahtumat/lltp19 XXVII Liikuntalääketieteen päivät 13.–14.11.2019 Hotel Haaga Central Park, Helsinki Teemana Liikunta ja TULE-Terveys Päivien aikana tarkastellaan, miten liikunnalla voidaan edistää tukija liikunta-elimistön terveyttä ja vaikuttaa kroonisiin TULE-ongelmiin Tule päivittämään tietosi, keskustelemaan ja tapaamaan muita alan toimijoita liikuntalääketieteen verkoston tärkeimpään vuosittaiseen kohtaamiseen Suomessa! #LLTP19 Järjestäjä: Liikuntatieteellinen Seura Yhteistyössä: Helsingin Urheilulääkäriasema | Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus, KIHU | Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos | Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka | Paavo Nurmi -keskus, Turku | Tampereen Urheilulääkäriasema | Suomen Fysioterapeutit | Helsingin yliopisto | Jyväskylän yliopisto | Oulun yliopisto | Turun yliopisto KESKIVIIKKO 13.11. Abstraktilomake ja kilpailun ohjeet löytyvät osoitteessa www.lts. Professori Sarianna Sipilä, Jyväskylän yliopisto 10.15 Kahvi 10.45 Liikuntalääketieteelliset tutkimusesittelyt (rinnakkain 2-3 salissa) 11.50 Lounas ja kaupalliseen näyttelyyn tutustuminen 12.50-14.20 Rinnakkaiset sessiot Teemasessio tutkijoille 12.50 Biomechanical assessment of joint loading Professor Tim Hewett, Ohio State University, USA 13.20 AI – tekoälyn hyödyntäminen polven nivelrikon diagnosoinnissa Professori Simo Saarakkala, Oulun yliopisto 13.50 Biopankkiaineistojen hyödyntäminen liikuntalääketieteen tutkimuksessa Dosentti Kati Kristiansson, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Teemasessio lääkäreille ja terveydenhuollon sekä liikunnan ammattilaisille Moniammatillisen yhteistyön rakentaminen: liikuntalääketieteen ja liikunnan rooli julkisessa terveydenhuollossa puhujat ilmoitetaan myöhemmin 14.20 Kahvi 14.50 Kaipaako käsityksesi bromyalgiasta päivitystä ei sittenkään niin ahdistavaa ja toivotonta?” Sisätautien ja reumasairauksien erikoislääkäri Markku Mali, TYKS, reumatologian ja kliinisen immunologian keskus 15.20 Kroonisen kivun työkalupakit Dosentti Helena Miranda, Allevianda Oy 15.50 Yhteenveto ja seminaarin päätös 16.00 Hyvää kotimatkaa www.lts. Pi dä te tä än oi ke ud et oh je lm an m uu to ks iin Katso tarkemmat seminaaritiedot ja ilmoittaudu mukaan www.lts. Suomenkielinen abstrakti tulee jättää 16.9.2019 klo 16.00 mennessä. 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.30 Tervetuloa 9.45 Iän, ajan ja tukija liikuntaelimistön toimintakyvyn muutokset Professori Taina Rantanen, Jyväskylän yliopisto 10.15 TULE-sairauksien epidemiologiaa Epidemiologian dosentti Simo Taimela, Finnish Centre for Evidence-Based Orthopaedics, Helsingin yliopisto 10.45 Role of biomechanics in prevention of musculoskeletal disorders Professor Tim Hewett, Ohio State University, USA 11.45 Lounas ja kaupalliseen näyttelyyn tutustuminen 12.45 Nivelrikko ja liikunta Professori Arja Häkkinen, Jyväskylän yliopisto 13.15 Diabetekseen liittyvät TULE ongelmat ja liikunta Ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto ry 13.45 Liikunnan rooli selkävaivojen ehkäisyssä ja hoidossa Professori Jaro Karppinen, Työterveyslaitos ja Oulun yliopisto 14.15 Kahvi 14.50 Liikuntalääketieteelliset tutkimusesittelyt (rinnakkain 2-3 salissa) 16.00 Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2019 -kilpailun naali ja palkintojen jako 17:00 Päivän päätös ja aikaa liikunnalle 20.00 Iltatilaisuus – Hotel Haaga Central Park 8.45 Lasten ja nuorten TULE-ongelmat Fysiatrian erikoislääkäri Minna Ståhl, Helsingin yliopisto; TAYS Lasten ja nuoren kipupoliklinikka 9.15 Onko ergonomian parantaminen avain työikäisten TULE-ongelmiin. / tapahtumat/lltp19