Ensimmäinen suomenkielinen kuormitusfysiologian oppikirja Miten fyysisen rasitus ja harjoittelu vaikuttavat elimistöön. Kuormitusfysiologian tietous ja keskeiset tutkimustulokset yksissä kansissa. Teos kokoaa alan tietouden ja keskeiset tutkimustulokset yksiin kansiin. Kohteena ovat erityisesti kestävyysja lihasvoimaharjoittelun tuottamat adaptaatiomuutokset ja toiminnallisen kapasiteetin lisääntyminen hermolihas-, hengitysja verenkiertosekä sisäeritysjärjestelmissä. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 Hinta 60 euroa + toimituskulut Myynti: tiedekirja.fi Kari Kauranen Kuormitusfysiologia Kuormitusfysiologia on alan ensimmäinen suomenkielinen oppikirja. Ymmärrys biomekaniikasta on tämän ansiosta täydentynyt. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 177 Hinta 75 euroa Myynti: tiedekirja.fi Molemmat teokset saatavana myös e-kirjana: www.ellibs.com E-kirjojen hinnat: Kuormitusfysiologia 40 € Liikkumisen biomekaniikkaa 55 € TEEM A: Miehet ja liikkuminen Liik un ta & Tie de 4/2 2 Olympiavuoden 1952 syvempi merkitys Läksyksi liikuntaa Jutta Urpilainen: EU liikunnassa vasta alkutaipaleella M IE H ET JA LII KK U M IN EN 59 (4 ) 4/ 22 • 10 eu ro a. Kuormitusfysiologia tutkii fyysisen rasitukseen ja harjoittelun elimistössä aiheuttamia välittömiä ja pitkäaikaisia muutoksia. Kirja on tarkoitettu etenkin liikuntatieteiden opiskelijoille, liikunnanohjaajille, fysioterapeuteille, personal trainereille, hierojille ja kuormitusfysiologiasta kiinnostuneille liikunnan harrastajille. Liikkumisen biomekaniikkaa tarjoaa alan uusimman tiedon suomeksi ammattilaisille ja opiskelijoille. Kuormitusfysiologiaa hyödynnetään esimerkiksi kansanterveyden edistämisessä, urheiluvalmennuksessa, ergonomiassa ja fysioterapiassa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 ISBN 978-952-5762-19-8 ISSN 0356-746X Kuormitusfysiologia Kari Kauranen K uo rm itu sf ys io lo gia Ka ri Ka ur an en Kari Kauranen Uusinta tietoa biomekaniikasta suomeksi Biomekaniikan tutkimus on edistynyt ja mittausteknologia kehittynyt viime vuosina merkittävästi
M enestys ei synny yhdellä tempulla. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 € / Vuositilaus: 45 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Sille ei mitään voi, mutta sille voi, missä ilmapiirissä jännitys koetaan. Hullunkiilto on nähty menestyjän ominaisuutena mieluummin kuin viileä äly. Turhan moni lahjakkuus lopettaa yhä ensimmäisiin aikuisvuosiinsa, mutta suunta on alkanut kääntyä. Liikuntatieteillekin tässä olisi tarjolla, paitsi hyvä tutkimusaihe, myös omaa toimintamallia haastavan sisäisen keskustelun paikka. Yllättäviä tilanteita, joihin täytyy reagoida. Ei ole yhtä maagista avaintekijää, joka kääntää arvokisojen karsiutujan mestariksi. Vaikka kyseessä on ”vain” EM-taso ja vaikka venäläisiä ja valkovenäläisiä ei kisoissa nähty, on saalista turha vähätellä. Tulee turvallinen olo, voi olla oma itsensä. Neuvottomuutta, johon pitää etsiä neuvo. Muutenkin joukkue salli tunteiden näyttämisen. Tämä oivallus on lisääntynyt yleisurheilussa. Se on tuottanut monta surullista tarinaa. S uomalaista urheilua on vaivannut myytti siitä, että menestys syntyy jääräpäisellä puurtamisella, yksinäisyydessä, harmaiden kivien läpi pää edellä heittäytyen. On opittu kiertämään kiviä, ei yrittämään läpi. Tapahtumassa esitellään myös tuoretta kotimaista liikuntalääketieteen tutkimustietoa tutkimusesittelysessioissa ja Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2022 kilpailussa. Se on rakentunut viime vuosien kokemuksista, joita yleisurheilijat sekä joukkueen taustaja johtohahmot ovat hiljalleen toisistaan saaneet. 59. M ünchenissä jännitys näkyi jopa avoimemmin kuin ennen, mutta se myös kanavoitui niin, ettei se muuttunut suorittamista jumittavaksi peloksi ja kauhuksi, kuten usein on nähty. Se, että urheilijoita jännittää, jopa hirvittää ja pelottaa, on yhteistä kaikille kisajoukkueille. Arvokisareissu on jännä paikka aina. Vuosikymmeniin parhaan mitalisaaliin ohella syntyi lupaava kasa nousuja finaalitasolle ja tulevien arvokisojen mitalitaistelut mahdollistaviin asemiin. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Ja siihen liittyen on huomattu, että kaikki fiksuus ei asu omassa päässä, vaan on hyvä hakea aktiivisesti fiksumpaa seuraa – edetä verkottuen, yhteistyöllä, joukkueena. On opittu ottamaan pakolliset mutkat asiankuuluvina vaiheina reittiä. EM -ryhmässä oli hyvin nimiä, joita on joskus hehkutettu junioritasolla. Physical activity and health benefits in youth: Does growth, age and intensity matter. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Ilmapiiri rakentuu ennen kisoja, kuten muutkin onnistumistekijät. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. ?. Lisäksi Münchenissä näkyi yksi iso muutos, joka auttaa aikuistumisvaiheessa olevia. Muuallakin kuin urheilussa. EM-ryhmän ilmapiiri ei syntynyt yksittäisellä tempulla. Epäonnistumisten ja onnistumisten tai pelkojen ja toiveiden ilmauksia ei tarvinnut kätkeä. Sitäkin pitää kehittää yhtä systemaattisesti ja ajan kanssa kuin voimaa tai kestävyyttä. Tapahtumassa luodaan kokonaistutkimusnäyttöön ja uusimpiin tutkimus havaintoihin pohjaava näkemys liikkuvien lasten ja nuorten liikunnallisuuden ja suorituskyvyn tukemiseen sekä terveyden edistämiseen. Sitä kautta jännitys muuttuu usein kuormasta voimaksi. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Harmaan kiven kiertäjät S uomen yleisurheilijat ovat osoittaneet pirteitä kasvuilmiöitä jo jokusen vuoden, mutta vasta Münchenin EM-kisat saivat kasvun näkymään myös menestyksenä. Suomessa on lopultakin opittu paitsi luomaan kehityspolkuja, myös suorittamaan. On opittu ajattelemaan. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Tie huipulle on mutkainen ja tukkoinen. Jatkuvaa kasvua ja kasvun tuomaa jatkuvaa tarvetta arkitoiminnan päivittämiseen, monimutkaisen kokonaisuuden hallintaa, puuttuvien palasten etsintää. Teemana on lasten ja nuorten liikuntalääketiede. Kisatilanteissa, median edessä ja majapaikassa tuli väkisinkin mieleen vertailu noin vuosikymmen sitten tehtyjen kisareissujen ilmapiiriin. Järjen käytön ja joukkuepelin lisääntyminen ovat tässä tärkeitä tekijöitä. Huippu-urheilussa pitää käyttää päätä, ja paljon, mutta vain ajatteluun – ei kiviin hakkaamiseen. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Kannen kuva: Juha Laitalainen Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Yleisurheilun johtamisessa on oivallettu jotakin, jota olisi hyvä pohtia laajemmin – urheilun ulkopuolellakin. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Apulaisprofessori Alan Barker, University of Exeter Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 27.10.2022: www.lts.fi/tapahtumat/lltp22 Lasten ja nuorten liikuntalääketiede XXVIX Liikuntalääketieteen päivät pidetään 16.–17.11.2022 Original Sokos Hotel Presidentissä Helsingissä sekä etänä. Alan huippupuhujia! 16.–17.11.2022 | Original Sokos Hotel Presidentti Liikkumisen suositukset muuttuivat, liikkuvatko lapset ja nuoret riittävästi ja vähäisen liikkeen hintalappu Johtaja, LT Tommi Vasankari, UKKinstituutti Physical activity, fitness and cardiometabolic risk in children and adolescents Professori Ulf Ekelund, Norwegian School of Sport Science Osallistu etänä tai tule paikan päälle! 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Päivi Berg, Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Sellainen tekee ihmiselle hyvää. Vaikka kaikki perustuu systemaattiseen pitkän tähtäyksen suunnitelmaan, hommaa leimaa jatkuva arkisen löytöretkeilyn ja uudisraivauksen tunnelma
Markku Jokisipilä 25 NÄIN MAAILMALLA | Kokemuksiani urheilusta kolmessa eri maassa Saara Haapanen 27 POLTTOPISTEESSÄ | Liikunta – stressin laukaisija vai lataaja. Arto Hautala 28 TUTKIMUSUUTISIA Yhteiskuntaja käyttäytymistieteet: Anna-Katriina Salmikangas Liikuntapedagogiikka: Kasper Salin Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Lääketiede: Eero Haapala TEEMA: Miehet ja liikunta 36 Kun miehet kisailevat Antti Laine 41 Vähäinen liikunta voi olla normihomma nuorelle miehelle Kati Kauravaara 44 Keski-ikäisiä miehiä sohvalla, salilla ja sauvakävelemässä Kati Lehtonen 47 Jalkapallossa löytyy myötämieltä maahanmuuttotaustaisille nuorille Marko Kananen & Kari Saari 50 Miesten liikuttamiseen tarvitaan uutta otetta Arto Tiihonen 55 Naisten ja miesten liikunnan biologiset yhtäläisyydet ja erot Arto J. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 3 4/2022 2 PÄÄKIRJOITUS | Harmaan kiven kiertäjät Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA | Keskivartalon kasvun aika Jouko Kokkonen 6 AJASSA 10 VÄITÖSUUTISET 12 Jutta Urpilainen: ”Liikunta ja urheilu yhdistävät ihmisiä ainutlaatuisesti” Jouko Kokkonen 15 Paradoksi 1952 Jari Kupila 18 Kotimaiset ja kansainväliset kulttuurikamppailut Helsingissä 1952 Jouko Kokkonen 22 Mitaleja vai maailmanparannusta. Hautala & Jari Parkkari 58 Soveltava liikunta uusissa soterakenteissa Sari Kivimäki & Heidi Leppä 61 Liikuntaläksyt tukevat yläkoululaisten vapaa-ajan liikkumistaa Mari Kääpä 65 Digitalisaatio muuttaa vapaa-ajan liikuntaa Veera Ehrlén 68 Tuokiokuvia liikuntapsykologiasta viideltä vuosikymmenellä Taru Lintunen 72 EMERITUS IHMETTELEE | Yhdenvertaisuuden todellisuus ja harhat Pauli Rintala 73 ARVIOITUA 78 STADION 50 VUOTTA SITTEN VERTAISARVIOIDUT TUTKIMUSARTIKKELIT 80 Qatarin jalkapallon MM-kisat ja kuvanäytöksellisyys 91 Liikuntaseurojen muodonmuutokset 12 Eu ro op an Un io ni Ju si Es ko la F.E .Fr em lin g/ M us eo vir as to An te ro Aa lto ne n 36 15 61
Läskien ähellys on myös sosiaalipehmopornoa: miten joku voikin olla noin huonossa kunnossa. Kun jojo lähti keskikesällä oikein kunnolla ylös, niin paino palautui samassa ajassa kuin se oli pudonnutkin. Uusi elämäntilanne johtaa usein pitkään sivuosaan jääneiden asioiden paluuseen. Hän alkoi syödä säännöllisemmin, vähensi naposteluaan ja vaihtoi oluen kuivaan valkoviiniin. tunnettu norjalaistoimittaja Ronny Brede Aase etsii keinoa saada elopainoaan putoamaan. Sopan suurin sattuma on kiteytys painonhallinnan päätavoitteesta: eniten terveyshyötyjä tuottaa maltillinen painonpudotus, joka jää pysyväksi. Terveysvaikutuksiakaan ei kannata väheksyä, vaikka paino ei liikkumalla kummoisesti putoaisikaan. Asumuseron alla ja sen tultua ruokaa ja oluttakin kului. Aase on ollut sinut kehonsa kanssa, mutta heräsi huomaamaan, miten lukuisat lihavat ovat kärsineet halveksuntaa mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Ruutujen ääressä on varmasti näiden tuotteiden suurkuluttajia. Lisäksi hiihtelin lähes 600 kilometriä ja pelailin futismaalivahtina. Aiheeseen koukutti osaltaan se, että alkuvuoden 2021 kuntokuurin tuloksena pudonnut paino oli lähtenyt nousuun. Eniten äänessä on päähenkilö, joka korostaa elämänmuutoksen välttämättömyyttä, läheisten tuen arvoa ja tahdonvoiman merkitystä. Aase itse laihtui kymmenisen kiloa, vaikka ei tehnyt mitään rajuja muutoksia. Kanavapujottelu läväytti silmille myös painonpudotusohjelmat. Avausjakso keräsi 900 000 katsojaa. Alkuvuoden 2021 aikana kolasin futiskenttää keskimäärin kolme tuntia päivässä sadan päivän ajan. T osi-TV:n painonpudotusohjelmat julistavat yksilön vastuuta ja lehdet pursuavat suurlaihduttajien menestystarinoita. No, oikeasti olen tiirannut enimmäkseen urheilua ja etenkin jalkapalloa, jonkin verran historiadokumentteja ja elokuvia. Vaikka liikunnan lisääminen ei ole paras painopudotuskeino, niin se soveltuu elämäntaparemontin osaksi. Jos talvi sulatti läskiä, niin suvi toi silavaa. Ohjelman pätkivät mainokset räväyttivät silmille toisen todellisuuden. Ihminen tarvitsee töytäisyjä muuttaakseen elintapojaan. Liikunta tuo ohjelmaan toiminnallisuutta. Niin kävi minullekin. Ostin television ja aloin katsoa sitä liki joka ilta. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että laihtuakseen pitää liikkua hurjasti. Monelle meistä lihavistakin liikunta antaa hyvää oloa ja tilaisuuksia yhdessäoloon. K atsomistani painonpudotusohjelmista hauskimmassa . Vuositasolla treenitunteja olisi kertynyt tällä tahdilla tuhat, kelpo urheilijan verran. Ilman liikuntaa jaksot olisivat tylsiä. V ielä mainoksia enemmän riepoi liikunnan ylikorostuminen tositeevellisessä painonpudotuksessa. Liikuntaja sotepalvelut ovat vähin erin löytäneet toi. . parempi elämä. Väestötasolla ylipainoisuutta ei kuitenkaan ratkaista yltiöyksilökeskeisellä lähestymistavalla. Julkinen paine pakottaa laihtumaan ainakin niin kauan kuin kamera käy ja otsikot leviävät. Vaan ihmekös tuo. Muutos lähtee ihmisestä itsestään, mutta se kaipaa usein tuekseen osaavaa ohjausta. Paino putosi 15 prosenttia. Tässäkin ihmiset ovat erilaisia. Sisältö ei itsessään ollut erityisen risova. P oikamiehistymisellä on monia seurauksia, kuten käytettävissä olevan ajan lisääntyminen. Hän tunnustautui laiskaksi liikkujaksi, jolle liikkuminen ei tuota juurikaan fiiliksiä. Sarja herätti paljon keskustelua ja myös arvostelua. Sen huomasin muutettuani omilleni loppukesästä 2021. Ja sponsoriksi saadaan näin kuntosaliketju. Suomalaisohjelmista seurasin Hurjaa painonpudotusta. Massaa on taas parin ihannepainoisen maratoonarin tarpeiksi. Aase haastattelee lukuisia asiantuntijoita, joiden neuvot ovat jopa ristiriitaisia. Aasen ohjelmasarja kiinnosti norjalaisia. Kilot pois . Päähenkilö saa ohjelmassa ihan järkeviä neuvoja personal trainerilta, ravitsemusterapeutilta, lääkäriltä ja psykologilta. Kuuri vaikutti vaatekokoon tehokkaasti, vaikka söin paljon. Liikunta ei mainittavasti vaikuttanut Aasen keventymiseen. Eikä kaikilla ole mahdollista ostaa palveluita markkinahintaan. 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 Keskivartalon kasvun aika KONTULASTA Jouko Kontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Tahti tietysti oli rauhallisempi kuin oikeilla urheilijoilla. Uutisia ja ajankohtaisohjelmiahan tietysti vain katson. Julkisuudessa eivät näy epäonnistujat, joilla jojo on taas ponkaissut ylös. Katsojat saivat ahmia silmillään suklaata, jäätelöä, pitsaa, hampurilaisia ja lakritsia
Neuvontaja hoitoketjut venyvät ja paukkuvat. Luottolääkäri Richard Sotamaa sai sentään välillä suostuteltua Kekkosen autokyytiin, josta hän nousi muutama kilometri ennen maalia. Oma ymmärrys vähenevän liikkumisen syistä karttui, kun ruumiillinen toimeliaisuus väheni ruuhkavuosina rutosti. Moralisoiva sävy puree niukasti liikkuviin yhtä huonosti kuin vanhan ajan päihdevalistus juoppoihin. Kilot pois . Lähes poikkeuksetta liikuntaoppia janoavat ovat seuroissa harrastavien lasten liikunnallisia vanhempia, joiden on helppo tutustua uuteen lajiin. . Jouko Kokkonen . parempi elämä. Ja vaikka osalla on reilusti kiloja, niin heillä on myös aikaisempaa liikuntataustaa. Aikaa jää muuhun touhuamiseen ja vaikka laiskotteluun. Työterveyshoitajalle tokaisin syksyllä 2021, että meikäläisessä ruumiillistuu sanonta ”suutarin lapsilla ei ole kenkiä”. Kuka sitten voisi liikauttaa vähän liikkuvia. Tapaus tallentui Pielaveden ja Keiteleen Sanomien toimittajan filmirullalle, mutta ei päätynyt koskaan lehteen. Kaikki tarvittava tieto on ollut tarjolla, mutta ylipainoa on rutkasti ja kunto huono. Jos liikunnan harrastaminen on osa identiteettiä, niin yhtä lailla harrastamattomuus voi olla sitä. Vähän liikkuvan on vaikea mennä mukaan urheiluseurojen toimintaan tai ylipäätään liikuntaryhmiin. Ja vielä laiskempaa on lihoa. Tiedon puutteeseen en ole voinut vedota. Aika moni ajattelee edelleen Urho Kekkosen tavoin kaikkien liikunnan estävien syiden olevan tekosyitä. osoitti, että koneja metallialaa opiskelevien nuorten miesten tärkeysjärjestyksessä liikunta ei korkealle noussut. Liikunnasta vastaavat pakosta monihosaajat, jotka eivät repeä joka paikkaan. Vaan ketä kouluihin tulee. Itselläni on kokemusta kahden futisseuran (FC Kontu ja HPS) lajia aiemmin harrastamattomille aikuisille tarjoamasta toiminnasta. Syrjäsilmällä seurasin muutama vuosi sitten Viipurin Urheilijoiden järjestämää yleisurheilukoulua. Kati Kauravaaran vähän liikkuvia nuorten miehiä käsittelevä väitöskirja Mitä sitten, jos ei liikuta. Kekkoselle näin varmaan olikin, tasavallan presidentti saattoi määritellä aikataulunsa itse. Kekkonen saattoi rasittaa itseään jopa sairaana, kuten nimikkohiihdossaan ”Urkin uralla” Pielavedellä talvella 1977. Liikkumiseen vaikuttavat monimutkaiset mekanismit, joiden ymmärrystä voi laajentaa yhteiskuntaja käyttäytymistieteellinen tutkimus. Yli-innokas liikunta kuitenkin kostautui, kun vanheneva presidentti ei malttanut kuunnella kehoaan. Liikunnassa ja varsinkin ohjatussa harjoittelunsa on omat koodinsa, joiden vaikeuttavat ummikon mukaanpääsyä. Siw Ellen Jakobssen, Ikke snakk stygt om andres kropp, forskning.no 25.12.2021 https://forskning.no/overvekt-samfunn/ ikke-snakk-stygt-om-andres-kropp/1949663. Vilustunut presidentti hiihti osan 35 kilometrin lenkistä pakkassäässä. Julkisille liikuntapalveluille uusi sote-todellisuus on yhtä aikaa mahdollisuus, mutta myös usein myös tekemätön paikka. Aikuisten futistai urheilukouluissa ei ole mitään moitittavaa. Jyväskylän liikunnalla alan professorien määrä on kutistunut, mikä vaikuttaa väistämättä myös tutkimukseen. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 5 sensa, vaan miten ennaltaehkäisyn ja liikuntaneuvonnan käy sote-uudistuksessa. M utta onhan meillä liikuntasuositukset! Sen verran olen Kontulan kulmia kiertänyt, että voin sanoa ison osan kontulalaisista vähät välittävän suosituksista. Tietoisuus liikunnan vaikuttavuudesta on kasvanut lääkärikunnassa, mutta sote-mylläys heittää palikat taas levälleen. Urheiluseurako. https://areena.yle.fi/1-50865439 . Loppukirin ottaessaan presidentti kaatui. Vähän liikkuvat näyttäytyvät ”liikkumattomuuskeskustelussa” korostetusti yhteiskunnallisena kulueränä, jonka aiheuttavat kustannukset koituvat hyväkuntoisten kansalaisten maksettaviksi. Itsekin ajattelin aikoinaan, että laiskuuttahan se on, jos ei liiku. Liikuntaakin olisi edistettävä hyvinvointialueen tasolla, mutta onnistuuko se, kun viivan alle halutaan heti selvää säästöä. M eidän liikuntamyönteisten asenteissa on paljon korjaamisen varaa. Ilmiö ei ole yksin itähelsinkiläinen, vaan maanja maailmanlaajuinen. Sen asema näyttää kuitenkin heikentyvän. Vähäinen liikunta on heille mielekäs valinta. Homma on toteutettu hyvin. Etenkin pienten kuntien voimavarat ovat vähäiset
Hän on itse kuvannut joutuneensa monesti ja monessa asiassa kulkemaan vastavirtaan. Heinilä oli myös aktiivinen ja rohkea yhteiskunnallinen keskustelija. www.lts.fi/lts/liikunta-ja-yliopistoura-kriittisena-haasteena.html Kuva: Jussi Heinilä IN MEMORIAM: KALEVI HEINILÄ Suomalaisen liikuntatieteen tienraivaaja on poissa. Pyöräily, tennis, jumppa, soutulaite ja hiihto olivat hänen lajejaan viimehetkiin asti. Sittemmin hänestä tuli maan ensimmäinen liikuntasosiologian professori. Kalevi Heinilä. Yhtenä muistonaan hän kertoi olleensa sammuttamassa pommituksessa syttynyttä oman koulunsa tulipaloa. Tuossa roolissa hän oli ihailtavan rohkea, järkähtämätön ja suoraselkäinen. Heinilä toimi muun muassa seuran hallituksen jäsenenä, varapuheenjohtajana, puheenjohtajana, pääsihteerinä ja myöhemmin myös neuvottelukunnan jäsenenä. Uransa aikana Heinilä työskenteli muun muassa myös tiedekunnan dekaanina ja Jyväskylän yliopiston rehtorina. Kalen päälajeiksi valikoituvat keihäänheitto ja pesäpallo. Esitettyä taustaa vasten ei ole yllättävää, että Kalevi Heinilä on ollut merkittävä hahmo ja toimija myös Liikuntatieteellisessä Seurassa. Valmistumisensa ja pienen työrupeaman jälkeen hän jatkoi opiskelua Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Hänen laaja ja monipuolinen tutkimustyönsä käsitteli eri näkökulmista urheiluun ja liikuntaa liittyviä kysymyksiä. Hän kantoi päävastuun liikuntatieteellisen tiedekunnan toiminnan käynnistämisestä ja linjaamisesta. Hän oli myös seuran kunniajäsen. 2020. Aktiivisuus ja toimeliaisuus olivat jo varhain hänen keskeisiä piirteitään, eikä ollut yllättävää, että hän hakeutui alueen muiden poikien mukana myös urheilun pariin. Stipendiaattivuosi Yhdysvalloissa viitoitti tietä yliopistouralle. Itse hän on kirjoittanut, että ”monien sotakokemuksiin verrattuna pääsin pelkällä säikähdyksellä. Yksi Kalevin pitkän iän salaisuuksista oli säännöllinen kuntoilu. Seuran historian kuvauksissa hänen nimensä esiintyy tiuhaan. Nuori tohtori Heinilä aloitti vuonna 1965 maan ensimmäisenä liikuntapedagogiikan professorina. Samalla hän loi suuntaviivoja maan liikuntakulttuurille. Hän oli puoli vuotta aiemmin täyttänyt 98 vuotta. 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 ajassa Kalevi Heinilä, merkittävä suomalaisen liikuntatutkimuksen ja -opetuksen pioneeri ja myös maamme liikuntakulttuurin syvällinen uudistaja, nukkui pois heinäkuun viimeisenä lauantaina. Sotavuodet osuivat hänen teinivuosiensa lopulle. Heinilä on kansainvälisesti yksi tunnetuimmista ja arvostetuimmista liikuntatutkijoistamme. Vapaa-ajallaan Heinilä oli mainio seuramies, joka tosin viihtyi myös yksikseen etenkin Asikkalan mökillään, jossa saattoi muun muassa kalastaa ja hoitaa puutarhaa. Hänellä oli poikkeuksellinen kyky tarkastella yhteiskuntaa ja nähdä, mitä seurauksia eri kehityskuluista on tulossa. Liikuntaja yliopistoura kriittisenä haasteena. Heinilä väitteli 1959 Helsingin yliopistossa aiheesta ”Vapaa-aika ja urheilu”. PASI KOSKI Kirjoittaja on Kalevi Heinilän oppilas, ystävä ja työtoveri . Liikuntatieteellinen korkeakoulutus otti ensiaskeleitaan Jyväskylässä 1960-luvun alkupuolella. Heinilä syntyi ja kasvoi Salossa. Vaikka Salo oli kaukana etulinjasta, tulivat sielläkin vihollisen toimet tutuiksi. Heinilä ehti myös rintamalle ja yletä kapteeniksi. Vuonna 2019 Kalevi Heinilä nimettiin ansioidensa perusteella Suomen Urheilun Hall of Fameen. Hän oli esimerkiksi yksi kansainvälisen liikuntasosiologien tiedejärjestön, nykyisen ISSA:n, perustajajäsenistä. Kalen monet aikalaiset ovat jo poistuneet keskuudestamme, mutta häntä jäi entisten työkavereiden, kollegoiden ja lukuisten ystävien lisäksi kaipaamaan neljä lasta, 11 lastenlasta ja kuusi lastenlapsenlasta. Sain tietysti kokea sodan melskettäkin, mutta kertaakaan en joutunut tilanteeseen, jossa nuoren miehen kantin kestävyys olisi joutunut tosi koetteelle.” Sodan jälkeen Heinilä kouluttautui voimistelunopettajaksi. Yhdysvalloissa hän opiskeli sosiologiaa Herbert Blumerin johdolla tuoden palatessaan Suomeen muun muassa symbolisen interaktionismin virikkeet. Heinilä oli aktiivinen toimija myös monissa järjestöissä. Kotona loppuun asti pärjänneen miehen poislähtö tapahtui varsin nopeasti, sillä aivoinfarkti vei matkan päätökseen reilussa viikossa ensioireesta
Säätiö jakaa vuosittain apurahoja lajiliitoille, seuroille ja yksittäisille urheilijoille sekä liikuntatieteelliseen tutkimukseen. www.urheiluopistosaatio.fi. Sosiaalidemokraatit säätiöivät Pajulahden urheiluopiston omistuksen, jotta kommunistit eivät saisi opistoa hallintaansa päästessään mahdollisesti valtaan TUL:ssa. Urheiluopistosäätiön perustaminen liittyi kamppailuun vallasta Työväen Urheiluliitosta. Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori käsitteli puheenvuorossaan liian vähäisen liikkumisen yksilökohtaisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Neljän vuoden välein järjestettävien SOVELI-päivien teemana oli ”Ei mitään meistä ilman meitä – Inget om oss utan oss”. Liikuntafoorumissa käsitellään muun muassa muutosta ja sen vastuullista johtamista, ulkoilua, 2020-luvun seuratoimintaa, digitalisaatiota ja ilmastonmuutosta. Pääpuhujina olivat professori PhD. Urheiluopistosäätiö omistaa Nastolassa sijaitsevan Liikuntakeskus Pajulahden. Koronapandemia on vahvistanut ilmiöitä, jotka olivat pinnalla jo ennen koronaa, kuten ulkoilun ja luontoliikunnan suosiota, etätyön tekemistä ja digitalisaatiota. Vapaavuori kertoi Olympiakomitean nostaneen yhdeksi kärkitavoitteekseen liikkeen lisäämisen: – Meidän tulee jollain tavoin onnistua tavoittamaan ne, jotka eivät liiku. Vuosi 2022 on tuonut uusia yllätyksiä, joista suurin on Venäjän hyökkäys Ukrainaan geoja talouspoliittisine vaikutuksineen. Keskustelijat näkivät tilanteen jopa hankalammaksi ja synkemmäksi kuin mitä sen kuvitellaan olevan. . L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 7 Soveltavan liikunnan päivillä esillä liikkujien kokemukset Soveltavan liikunnan parissa toimivia kokoontui elokuun lopussa Helsinkiin ammattikorkeakoulu Metropolian kampukselle. Liikuntafoorumiin voi ilmoittautua 30.9.2022 saakka. Paluuta vanhaan ei ole luvassa, vaan edessä on tuntematon tulevaisuus. Tom Shakespeare (London School of Hygiene and Tropical Medicine), tutkimuspäällikkö Aija Saari (Paralympiakomitea), johtaja, PhD. Vuoden 2022 apurahabudjetti on yhteensä 500 000 euroa. Myös kaupunkien, toimivien palveluiden sekä teknologian hyödyntämisen tärkeys nousi esiin. Foorumi järjestetään 31.10– 1.11.2022 Kouvolassa. Pääroolissa olivat liikkujat ja heidän kokemuksensa soveltavasta liikunnasta. Kuva: Antero Aaltonen Kansallinen liikuntafoorumi Kouvolassa Kahdeksannen kansallisen liikuntafoorumin teemana on Paluu tulevaisuuteen. . https://www.liikuntaneuvosto.fi/ tapahtuma/8-kansallinen-liikuntafoorumi/ Urheiluopistosäätiö 70-vuotias Urheiluopistosäätiö juhli 70-vuotistaivaltaan järjestämällä seminaarin Olympiastadionilla. Erityistä huolta he kantoivat niistä lapsista ja nuorista, joita seuratai harrastustoiminnalla ei tavoiteta. Keskustelijoiden mielestä kodin ja varhaiskasvatuksen rooli on liikkumisen kannalta merkittävä. Työpajojen teemoina olivat soveltava sirkus, soveltava seikkailukasvatus, kuntien erityisliikunnanohjaajille suunnattu keskustelu, urheilijoiden taitovalmius, esteettömän tilan suunnittelu ja Move! -mittausten soveltaminen käytännössä. Kun TUL hajosi, niin Pajulahti jäi oikeistososiaalidemokraattien perustaman Työväen Urheiluseurojen Keskusliiton käyttöön. Aiheesta käytyyn paneelikeskustelun osallistuivat Vapaavuoren lisäksi Koripalloliiton päävalmentaja Henrik Dettmann, Paralympiakomitean pääsihteeri Riikka Juntunen ja Palloliiton naisten jalkapallon kehityspäällikkö Heidi Pihlaja. Esillä on myös liikkumisen ja liikunnan poikkihallinnollinen edistäminen. Anjali Forber-Pratt (National Rehabilitation National Institute on Disability, Independent Living, and Rehabilitation Research) ja kehittämispäällikkö Sari Kivimäki Liikkuva aikuinen -ohjelma (Jyväskylän Ammattikorkeakoulu). Rehellisesti sanoen en tarkalleen tiedä millaisin keinoin tässä onnistumme, mutta lupaamme yrittää parhaamme
8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 Euroopan jalkapalloliitto UEFA järjesti elokuussa Helsingissä pelatussa Super Cupin ottelussa Reál Madrid–Eintracht Frankfurt näkörajoitteisille suunnatun kuvailutulkkauksen. Kuva: Suomen Palloliitto ajassa. Tärkeää on myös pelaajan ja pelin suunnanmuutoksista kertominen. Tulkki ei arvota, analysoi tai kerro omia näkemyksiään. He hoitivat tehtävän parina. Julinin mukaan kuvailutulkkauksessa oli ajoittain vaikeuksia pysyä pelin mukana ja löytää oikeat sanat kuvaamaan tilannetta. Maksuton tapahtuma toteutetaan 27. Järjestelyistä vastaa liikuntatieteellinen tiedekunta yhteistyössä KIHUn kanssa. Symposiumin ohjelma koostuu pohjoismaisten tutkijoiden esityksistä. . Näin näkörajoitteinen käyttäjä voi nauttia pelistä stadionin missä tahansa osassa – halutessaan vaikka keskellä fanikatsomoa. Suomesta kongressin suunnitteluun ovat osalllistuneet opetusja kulttuuriministeriö sekä UKK-instituutti. Heistä kaksi, Eetu Julin ja Petri Pyysing, toimivat kuvailutulkkaajina Super Cupissa. Kuvailutulkkausta on kokeiltu jääkiekkoliigassa. Myös tietynlainen varmuus sekä tasaisuus tulevat vasta kokemuksen myötä. Näkörajoitteisilta futisfaneilta saatu palaute oli pääosin myönteistä. – Tilanteet vaihtuvat nopeasti, joten reaktioaika on hyvin lyhyt. Koulutukseen osallistui neljä henkilöä. Lisäksi oli haastavaa pysytellä erossa tavallisesta selostuksesta, joka ei palvele juurikaan näkörajoitteisia katsojia. Me toimimme katsojien silminä ja samaan aikaan pyrimme kommentoimaan ottelua viihdyttävästi. Suurista jalkapallosarjoista kaikki Bundesliigaja valioliigapelit kuvailutulkataan. Ohjelma tarjoaa näyttöön perustuvaa tietoa tutkijoille, päätöksentekijöille, yrityksille ja yrittäjille, urheiluja kuntovalmentajille, personal trainereille, kouluttajille, urheilijoille ja kuntoilijoille. Käyttäjä saa kuulokkeisiinsa reaaliaikaisen kuvailevan selostuksen, jonka avulla hän voi hahmottaa missä pallo on, ja mitä pelissä tapahtuu. Tulevaisuudessa kuvailutulkkausta on tarkoitus jatkaa ainakin maaotteluissa sekä myöhemmin mahdollisesti pääsarjatasolla. www.lts.fi/tapahtumat/the-nordic-countries-on-the-movetogether.html Näyttöön perustuvaa tietoa tarjolla huippu-urheilusta Evidence-based practices for elite sport -symposiumi järjestetään Jyväskylän yliopistossa 2.–4.11.2022. Tavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä ja kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia. . www.jyu.fi/sport/en/research/congresses/ebpes Petri Pyysing (vas.) ja Eetu Julin Super-cupin jälkitunnelmissa. Tulkki välittää kuvailutulkkauksessa näkövammaiselle sanallisesti informaatiota näkemästään mahdollisimman objektiivisesti. Super-cupissa kuvailutulkkausta näkörajoitteisille Pohjoismaat etsivät yhdessä keinoja lisätä liikkumista The Nordic Countries on the move – together on ensimmäinen laajasti liikkumista ja sen edistämistä Pohjoismaissa käsittelevä yhteispohjoismainen kongressi. Suomessa kuvailutulkkaus on urheilussa vielä suhteellisen uusi palvelu, joten ottelua varten tarvittavat suomenkieliset kuvailutulkkaajat piti kouluttaa erikseen. Kuvailutulkkaus on jatkuvaa tasapainottelua informatiivisuuden ja viihdyttävyyden välillä. lokakuuta webinaarina
L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 9 Terveysliikuntapäivien aiheena väestötutkimukset Tyhmä tiedekysymys Liikuntapaikkoja löytyy. . Mitä kerätyllä tiedolla tehdään. UKK-instituutissa Tampereella. Itse en kuitenkaan tuomitsisi myöskään hampaat irvessä liikkuvaa miestä. Päivät käsittelevät liikkumisen väestötutkimuksia, joita on tehty Suomessa noin puoli vuosisataa. Muutos on aika marginaalinen. Saija Granlund, IT 5/2022 ”Helppo virhe”, ”tuomarivirhe”, ”amatöörimäinen moka”, ”lapsus”ja kruununa onnistumisen ”ei erehtynyt”... ARTO TIIHONEN, FT liikuntasosiologi arto@artotiihonen.fi Vuoden 2022 Terveysliikuntapäivät järjestetään 12.–13.10. Yksittäisellä miehellä on siis nyt suuremmat mahdollisuudet valita itselleen sopiva miehisyys. Mihin väestötutkimuksia tarvitaan. Vain olosuhteet ovat parantuneet. Päivillään pohditaan myös vähän liikkuvia mahdollisesti yhdistäviä tekijöitä. Tapahtumaan voi osallistua myös verkon välityksellä. Mies liikkuukin nykyään puolisonsa, lastensa, naapureidensa ja erilaisten kaveripiirien kanssa. Hampaat irvessä liikkuva mies ei voisi sellaista tehdäkään. Kaikki nämä voisi vain lopettaa urheilua arvioidessa ilmaisuina ja hyväksyä suoritusten virran, jossa tapahtuu kaikenlaista. Ilja Venäläinen, @iljavenalainen, twitter 14.8.2022 Pelaaja Ida, 11 vuotta, keskustellessamme kaiken maailman asioista: ”Joskus pojat ovat liian yksinkertaisia, ja tytöt liian monimutkaisia.” Santtu Luoto Facebook 15.8.2022. Juniorit pääsevät harrastamaan, yksilöurheilijat kilpailemaan ja liikkujat liikkumaan iästä riippumatta. Lyhyesti: kyllä osaa! Itse asiassa varsinkin aktiivisesti liikkuvat miehet ovat erinomaisen osaavia löytämään liikkumiselleen monenlaisia merkityksiä. Antti Tuisku, Pään takii, 2021 Muualla sanottua Osaako mies liikkua muutenkin kuin hampaat irvessä. Käsitys ei kuitenkaan ole tuulesta temmattu, sillä liikuntakulttuurimme on viimeisten vuosikymmenten aikana muuttunut suoritusja kilpaurheilua suosivasta terveysliikuntaa ja jopa kokemuksellista liikuntaa arvostaviin suuntiin. Janne Eerikäinen, @J_Eerikainen, twitter 9.8.2022 Muistaako joku minkälainen tapahtuma Veikkausliigan jalkapallo-ottelu oli reilu kaksikymmentä vuotta sitten. Sulle mä neuvon samaa, älä mieti kun mene vaan. Kalle Punto, Liikunnan ammattilainen 2/2022 Lahdessa erityisryhmien kuntosalivuorot on järjestetty mäkimontun kuntosalille, jonka ovesta ja luiskasta ei kaikilla apuvälineillä pääse sisälle – ei edes silloin, kun paikalla on useampia avustajia. He löytävät liikkumisestaan ja urheilemisestaankin elämyksiä sisältäviä, identiteettiään rakentavia, yhteisöllisyyttä vahvistavia ja toimijuutta lisääviä kokemuksia. Jos ei, niin kannattaa mennä matsiin mahdollisimman pian. ukkinstituutti.fi/palvelut/koulutus/terveysliikuntapaivat. Myös miehisyydet ovat muuttuneet. Tärkeintä lienee se, että miehet ja miesten elämä on erilaista kuin ennen. Miehiltä odotetaan ja he odottavat itsekin itseltään monenlaisia rooleja, jotka ovat luoneet uusia mahdollisuuksia liikkumiseen. Myös esteettömyyteen kiinnitetään jatkuvasti enemmän huomiota. Kaikki eivät halua ja kaikkien ei todellakaan tarvitse liikkua hampaat irvessä. Kyllä tavoitteellisuus, kilpailullisuus ja suorituskeskeisyys ovat aivan hyviä ja kelvollisia syitä liikkumiseen. Ei se tarkota sataa kilsaa, pari askeltakin jo jeesaa. Perinteisen (traditionaalisen) ja vallitsevan (hegemonisen) miehisyyden rinnalle ovat nousseet neuvotteleva (ambivalentti) ja myös vaihtoehtoinen (marginaalinen) miehisyys
sitä, että Virtapohja on viime vuosina kirjoittanut suuren määrän laajoja tietokirjoja ja että kirja olisi syntynyt kiireessä. TUOMO JANTUNEN liikuntaneuvos Tahko Pihkala -seuran puheenjohtaja Väitösuutiset Hyvä itsetunto ja urasopeutuvuustaidot tukevat urheilulukiolaisten urakehitystä LitM Aku Nikander tutki urheilulukiolaisten uramuodostusta urasopeutuvuustaitojen avulla sekä arvioimalla yksilöllisiä ja ympäristöön liittyviä tekijöitä näiden taitojen ennustajina. Vähintään yhtä arvokasta on ollut monien seuran jäsenten talkootöinään tekemä kirjan myyminen. Vettenniemi kritisoi mm. Halusimme Tahkon elämänkerran, joka tiivistäisi hänen tärkeimmät elämänvaiheensa ja oppinsa noin 300 sivuun. Kirjasta löytyvät asiantuntijoiden tekstit tukevat omalta osaltaan Kalle Virtapohjan luomaa Tahko-elämänkertaa. Kirjasta niitä ei paljoa löydy. Kirjoittajaksi löysimme tunnetun tietokirjailijan, urheilumiehen ja toimittajan, FT Kalle Virtapohjan, jonka kanssa aloitimme työskentelyn reilut neljä vuotta sitten. Itsetunto sekä urasopeutuvuustaidot ovat positiivisesti yhteydessä toisiinsa, ja miehillä on näissä naisia korkeampi taso. Aku Nikanderin psykologian väitöskirja “Adolescent student-athletes’ dual career adaptability: The role of individual and environmental factors” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 19.8.2022. Siinä ei pitäisi olla mitään kadehtimisen sijaa. Pienen seuran toiminta ei sen kustannuksia kata. Jättikirjan painattaminen ja myyminen ei olisi ollut järkevää eikä taloudellisesti edes mahdollista. Tutkimuksen perusteella urasopeutuvuustaidot ovat suhteellisen pysyviä. Kulut tulevat katettua. Hänen vähättelevä ja jopa ivallinen kirja-arvostelunsa tuntui kohdistuvan monelta osin kirjailijaan Kalle Virtapohjaan ja toisaalta kirjan kohteeseen Lauri Pihkalaan. Erityisesti professori Kalevi Heinilän sanat vakuuttivat meidät: "Tahkon sanoma on edelleen ajankohtainen. Sellaisia meillä ei ollut. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. Toinen painos valmistunut. Ideaan uudesta Tahko-kirjasta suhtauduttiin hyvin innostuneesti. Nämä ovat vaikuttaneet siihen, mitä asioita on valikoitunut tarkasteltavaksi. Vähättelijöitä on syytä oikaista". Myös urheilulukiolaisten ja heidän äitiensä menestysodotukset ovat yhteydessä korkeampiin urasopeutuvuustaitoihin. 1 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 Tahko-kirjan taustoista Vuonna 1979 perustetussa Tahko Pihkala -seurassa heräsi 2010-luvulla ajatus Tahkon elämän ja taustojen selvittämisestä uudelleen ja niiden saattamisesta tämän päivän liikuntatieteilijöiden ja -johtajien sekä tavallisten liikkujien käyttöön. Tietysti toivoimme myös näkökulmia ja nostoja, jotka toisivat lukijoille uutta tietoa Tahkosta. Olemme siitä kiitollisia. Ja niitä saimme, kiitos Kallen! Me Tahko Pihkala -seuran jäsenet tietysti tunnemme yhdistyksemme nimihenkilön ja arvostamme hänen työtään. Kävimme vierailulla useissa järjestöissä ja organisaatioissa, joiden kanssa Tahko aikoinaan työskenteli. Siksi kirjassa käsitellään myös mielipiteitä, joista Tahko on tunnettu ja jotka ovat olleet ajalleen ominaisia, mutta jotka nykyajasta katsottuna ovat jopa vääriä. Tahko Pihkala -seurasta tuli kirjan tilaaja ja Docendosta kustantaja. Kokouksissamme kuulimme paljon aikalaisten omakohtaisia tarinoita Tahkosta. Arvioitsija Vettenniemi puhui suuresta määrästä sponsoreita ja rahoittajia. Halusimme kirjaan mahdollisimman monipuolisesti ja avoimesti tekstiä Lauri Pihkalan innovaatioista, tekemisistä ja kohtaamista vaikeuksistakin, emme vain hauskoja tarinoita. Tahko-kirja syntyi useiden vuosien ponnistuksen tuloksena. Sitä vastoin Liikunta & Tiede -lehden palstoilla esiintynyt Erkki Vettenniemi tuntuu löytävän niitä enemmänkin. Se näkyy mm. Syntyneen Tahko Pihkala -kirjan budjetti pohjautuu kokonaisuudessaan kirjan myyntiin, ei saatuihin avustuksiin. kirjan viitemäärässä, joita on 455. LUKIJAN SANA Liikunta & Tiede julkaisee palstalla tarvittaessa lukijoidensa mielipidekirjoituksia ajankohtaisista aiheista. Ympäristön organisaatiokulttuuri vaikuttaa urheilulukiolaisiin usein siten, että he priorisoivat mieluummin urheilua kuin koulutusta. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9341-2 Sepelvaltimotauti ei estä liikkumista kylmässä TtM Rasmus Valtonen tutki väitöskirjassaan sepelvaltimotautipotilaiden sydänja verisuonivasteita liikuttaessa kylmässä ympäristössä. Kattaakseen Tahkon koko monivivahteisen ja pitkän elämän sekä kaikki hänen oppinsa ja ajatuksensa, elämänkerran olisi täytynyt olla yli tuhatsivuinen. Valtonen havaitsi, että kylmässä toteutettu kohtuukuormitteinen dynaaminen ja staattinen liikunta lisäävät sepelvaltimotautipotilaan sydämen työmäärää noin ajassa. Lähes jokaisella heistä on ollut vahva, omakohtainen side kirjan päähenkilöön. Kirjan tavoite on tarjota hyötyä lukijoilleen, mutta myös kirjoittaa historiaa ja luoda Tahkosta rehellinen kuva. Jo heti ensimmäisen kuukauden aikana yksinomaan seura myi teosta yli tuhat kappaletta. Olimme kuitenkin valmistautuneet lukemaan tulevasta elämänkertateoksesta myös hänen negatiivisista puolistaan. Sen sijaan Tahkon elämäntyötä arvostavat tahot sitoutuivat etukäteen ostamaan kirjaa normaalilla hinnalla
Faranak Halalin ravitsemustieteen väitöskirja ”Weight management and its behavioral, psychological, and metabolic features among Finnish adults: with special reference to weight loss history” tarkastettiin 3.6.2022 Itä-Suomen yliopistossa. KM, LitM Mari Kääpä tutki väitöskirjassaan yläasteikäisten tyttöjen koulupäivän jälkeistä liikkumista ja koululiikunnan osana tehtäviä liikunnallisia kotitehtäviä. Painonpudotuksen vaikutukset voivat jäädä heikommiksi etenkin niillä, joilla on ollut elämänsä aikana toistuvia painonpudotusyrityksiä. Ne voivat vaikuttaa epäedullisesti syömiskäyttäytymiseen sekä kehon painoon ja aineenvaihduntaan. Teema: Liikuntalääketiede. Tästä huolimatta tutkimuksessa ei havaittu merkkejä sydänlihaksen hapenpuutteesta tai muita haitallisia EKG-muutoksia. Erityisesti hauskat tehtävät olivat oppilaiden mieleen. Dmitriy Bondarevin gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja “Role of physical activity in the links between menopausal status, physical performance and mental well-being” tarkastettiin 20.5.2022 Jyväskylän yliopistossa. LL Matias Hilska havaitsi väitöstutkimuksessaan, että merkittävä määrä ilman kontaktia sattuvista alaraajavammoista voidaan ehkäistä hermo-lihasjärjestelmää aktivoivan alkuverryttelyn avulla. Seuraava ilmestyy marraskuussa. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9311-5 Fyysinen aktiivisuus parantaa keski-ikäisten naisten hyvinvointia vaihdevuosina Keski-iässä vaihdevuodet selittävät osaltaan naisten fyysisen toimintakyvyn ja mielen hyvinvoinnin vaihteluita. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9154-8 Valmentaja vaikuttaa ilmapiirillä huippuurheilijan toiminnallisiin tunnetiloihin LitM Saara Haapasen väitöstutkimuksen perusteella valmentajan luomalla autonomiaa tukevalla ilmapiirillä on positiivinen vaikutus huippu-urheilijan toiminnallisiin tunnetiloihin. Haapanen tarkasteli väitöstutkimuksessaan urheilijan tunnetiloihin vaikuttavien sosiaalisten, ympäristöllisten ja yksilöllisten tekijöiden välistä suhdetta kahdessa urheilijajoukossa Suomessa ja Pohjois-Amerikassa. Saara Haapasen liikuntapsykologian väitöskirjan “Cross-cultural study of social environmental and individual antecedents of psychobiosocial states in high-level Finnish and North American athletes” tarkastettiin 27.5.2022 Jyväskylän yliopistossa. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-4559-4 Liikuntaläksyt tukevat yläkoululaisten vapaa-ajan liikkumista Liikunnasta ei ole ollut tapana antaa kotitehtäviä, mutta oppilaiden mielestä läksyt sopivat liikuntaan siinä missä muihinkin oppiaineisiin. Väitöskirjan verkkoversio: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2477-3 Toistuvat painonpudotusyritykset eivät takaa parasta lopputulosta MSc Faranak Halal tutki painonpudotushistorian yhteyttä syömiskäyttäytymisen eri piirteisiin sekä lihavuuteen liittyviin terveyden riskitekijöihin. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 1 1 Mari Kääpän liikuntapedagogiikan väitöskirjan “Understanding and Promoting Physical Activity among Finnish Adolescent Girls The Role of Active Physical Education Homework” tarkastettiin 28.5.2022 Jyväskylän yliopistossa. Suurin vammoilta suojaava vaikutus saavutetaan harjoittelemalla säännöllisesti 2–3 kertaa viikossa. Tulosten perusteella korkea fyysinen aktiivisuus liittyy vähäisempiin masentuneisuuden tuntemuksiin ja runsaampaan myönteiseen hyvinvointiin riippumatta vaihdevuosien vaiheesta. Lisäksi hän tarkasteli painonhallintaan motivoivia ja vaikeuttavia tekijöitä sekä yleisimmin käytettyjä keinoja painotavoitteiden saavuttamiseksi. Matias Hilskan liikuntalääketieteen väitöskirja ”Prevention of Lower Extremity Injuries in Children’s Football” tarkastettiin Tampereen yliopistossa 2.7.2022. Tulokset viittaavat siihen, että stabiilit sepelvaltimotautipotilaat todennäköisesti hyötyvät ympärivuotisesta dynaamisesta liikunnasta. Tulokset osoittavat, että toistuvia painonpudotusyrityksiä tulisi välttää. Väitöskirjan verkkoversio: jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-623352-9 Aktivoiva alkuverryttely ehkäisee liikuntavammoja lasten jalkapallossa Sekä äkilliset liikuntavammat että rasitusvammat ovat yleisiä lasten jalkapalloharrastuksessa. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9139-5 20 prosenttia verrattuna liikuntaan lämpimässä. Rasmus Valtosen lääketieteen väitöskirja ”Cardiovascular responses to cold and exercise in patients with coronary artery disease” tarkastettiin Oulun yliopistossa 12.8.2022. Dmitriy Bondarev selvitti keski-ikäisten naisten fyysistä suorituskykyä ja mielen hyvinvointia suhteessa vaihdevuosien vaiheeseen sekä fyysisen aktiivisuuden roolia näiden välisissä suhteissa. Tulosten mukaan liikuntaläksyt ovat oiva keino lisätä nuorten liikkumista. Mukana tutkimuksessa oli yli 700 huippu-urheilijaa. M.Sc
1 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 ”Liikunta ja urheilu yhdistävät ihmisiä ainutlaatuisesti” Komissaari Jutta Urpilainen: Liikunnan mahdollisuuksista on käytetty komissaari Jutta Urpilaisen mukaan kansainvälisissä kumppanuuksissa vasta osa.
Esimerkiksi kaupunkija elinympäristöjen kehittämiseen liittyvissä projekteissa on Urpilaisen mukaan runsaasti erilaisia eri käyttäjäryhmille tärkeitä näkökulmia, kuten saavutettavuus, syrjimättömyys ja viihtyvyys. – Uskon, että suuren yleisön asettama, jopa kansainvälisen mittakaavan saava paine on myös tehokas tapa saada aikaan muutoksia. Urpilainen pitää hienona, että urheilun ystävät ja katsojat ovat alkaneet perätä kisojen ja suurtapahtumien järjestäjiltä vastuullisuutta. EU pyrkiikin kehitysyhteistyöprojekteissaan ja ohjelmissaan arvioimaan vaikutuksia suunnittelussa, toteutuksessa ja jälkikäteen. Jotta kehitys olisi aidosti JOUKO KOKKONEN Kuvat: Euroopan Unioni kestävää ja vakaata, on samanaikaisesti kiinnitettävä huomiota kestävyyden kaikkiin ulottuvuuksiin – sosiaaliseen, ympäristölliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Perusteena on yksinkertaisesti se, että monien kumppanimaiden väestö on hyvin nuorta. Tämä korostaa esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelun keinojen merkitystä, kun liikkumisen määrää yritetään lisätä. Kansalliset huippu-urheilumenestykset nousevat etenkin suurtapahtumien aikana keskusteluun komissaarien kesken. YK on Urpilaisen mukaan hyödyntänyt pitempään liikuntaa ja urheilua järjestelmällisesti kestävän kehityksen edistämiseksi. – Leijonien kiekkokultaa juhlistimme oman kabinettini kanssa ja kyllä se laajemminkin huomattiin. Urpilainen sai juhlahumun keskellä ihasteltavakseen mestaruuspokaalin.. – Nämä teemat ovat aina esillä kumppanimaiden kanssa käymässämme vuoropuhelussa. – Esimerkiksi Nigeriassa meillä on YK:n kehitysohjelman kanssa projekti, jossa pakolaisleireillä asuville, radikalisoitumisvaarassa oleville nuorille sekä pakolaisleirejä ympäröivien yhteisöjen nuorille on alettu järjestää yhteisiä jalkapallokerhoja ja turnauksia. Urheilu herkistää EU-väenkin Euroopan unioniin kuuluu 27 maata, joilla jokaisella on omintakeinen liikuntaja urheilukulttuuri. – EU:n tunnuslause on ”moninaisuudessa yhtenäinen”. Nuorten mahdollisuudet löytää paikkansa yhteiskunnassa ja heidän tulevaisuudennäköalansa ovat hänen mukaansa kumppanimaille suoranainen kohtalonkysymys. Urpilainen sanoo valinneensa nuoret yhdeksi työnsä painopisteistä. – Osittain tämä johtuu ehkä siitä, että urheilu ylipäätänsä on suhteellisen nuori EU-politiikan osa-alue: ennen vuotta 2009 EU:lla ei ollut urheiluasioihin minkäänlaista toimivaltaa. Kestävällä kehityksellä yhteys liikkumiseen Kestävän kehityksen kysymysten merkitys korostuu yhä enemmän liikunnassa ja urheilussa. Julkinen paine pakottaa urheilua muuttumaan Demokratia, ihmisoikeudet ja ympäristökysymykset ovat nousseet kansainvälisten suurtapahtumien yhteydessä entistä enemmän keskusteluun. Yhteiskuntien modernisoituessa liikkumisen määrä vähenee maailmanlaajuisesti. Samalla tarkastelukulma on laajentunut esimerkiksi kisoja järjestävän maan ihmisoikeustilanteeseen. Komissaaritkin vertailevat joskus kotimaidensa urheilumenestystä. Minusta se tarkoittaa tervettä ylpeyttä kansallisista kulttuureista, mikä joskus myös sisältää hyväntahtoista kilvoittelua urheilukentillä ja -areenoilla. Urpilainen muistuttaa, että EU on sitoutunut edistämään YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteita. Myös EU-kansalaisten valitsema Euroopan parlamentti on tarttunut aiheeseen. Hän näkee, että alueella on kuitenkin paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Ajatuksena on tarjota mielekästä vapaa-ajan tekemistä, tuoda nuoret yhteen, hälventää ennakkoluuloja ja vahvistaa osallisuuden kokemuksia. Urpilainen korostaa, että EU:n kansainväliset kumppanuudet ovat arvolähtöisiä. Urheilulla on Urpilaisen mielestä täysin ainutlaatuinen ominaisuus yhdistää ihmisiä ja ”rikkoa jää” heidän välillään. EU on toteuttanut YK-järjestöjen kanssa yksittäisiä projekteja, joissa liikunnalla on ollut keskeinen rooli. Sen lisäksi TšeKomissaarit vertailevat joskus kotimaidensa urheilumenestystä. Vasta Lissabonin sopimuksen myötä jäsenmaat antoivat unionille niin sanotun täydentävän toimivallan, mikä tarkoittaa, EU:n toimet voivat täydentää ja tukea jäsenmaiden omaa urheiluja liikuntapolitiikkaa. Parlamentti on muun muassa esittänyt viime vuoden lopulla hyväksytyssä EU:n urheiluja liikuntapolitiikkaa koskevassa aloitepaperissaan, että maissa, jossa tapahtuu laajamittaisia ihmisoikeusrikkomuksia, ei pitäisi järjestää kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia. Urheilu on myös väylä kanavoida suuria tunteita. Jutta Urpilainen vieraili Senegalin pääkaupungissa Dakarissa helmikuussa 2022, kun maa oli juuri voittanut jalkapallon Afrikan mestaruuden. – Kaikkia ulkosuhdetoimiamme myös arvioidaan kestävän kehityksen tavoitteita vasten. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 1 3 E uroopan unionin kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Urpilainen sanoo, että liikunnan ja urheilun potentiaali osana kansainvälisiä kumppanuuksia on tiedostettu. Asetamme erityisesti, kun tuemme kumppanimaita taloudellisesti ehdoksi rakenteelliset uudistukset, jotka edistävät perusarvoja. – Urheilun ja liikunnan käyttäminen rauhanrakentamiseen ja yhteiskuntien eheyden lisäämiseen onkin tästä syystä erityisen kiinnostavaa. Unionin kehityspolitiikan tarkoituksena on edistää unionin perusarvoja, joihin demokratia ja ihmisoikeudet lukeutuvat
Työhön kuuluu paljon matkustamista, usein kaukokohteisiin, ja päivät ovat kokousten täyttämiä. Haastattelu on tehty sähköpostitse elokuussa 2022. – Jaksamisen kannalta on tärkeää pitää huolta itsestään. Komissaarin elämässä liikunta antaa mahdollisuuden itsehuoltoon. Rakennerahastot tukivat 284:ää hanketta, joista 163 oli aluekehitysrahastohankkeita ja 121 sosiaalirahastohankkeita. EU yllättävän suuri liikuntaja urheilurahoittaja Suomessa Suomalaiset liikuntahankkeet saivat vuosina 2017–2020 yhteensä 115,2 miljoonaa euroa tukea kansallisista EU-rahoitusohjelmista. Suosittuja ovat olleet myös erityiset reitistöhankkeet ja kehittämistyö. EU-eurot liikunnalle 2017–2020. www.olympiakomitea.fi/uploads/2021/11/eee18601final_23.11.2021_eu-euroja-liikunnalle-2017-2020_web.pdf EU-komissaarit Ursula von der Leyen, Virgilius Sinkevi?ius, Jutta Urpilainen, Kadri Simson ja Johannes Hahn unionin tilaa esittelevän raportin valmisteluseminaarin jaloittelutauolla heinäkuussa 2022 La Hulpessa Brysselin liepeillä. Reitistöhankkeissa korostuivat pyöräilyn eri muodot. Kuntosalilla tai pilates-tunnilla käyminen on myös tärkeää omaa aikaa, joka muutoin on kortilla. Euroopan unioni rahoittaa ohjelmakaudellaan 2021–2027 liikuntaa ja hyvinvointia edistäviä hankkeita. EU-hankerahalla on rakennettu muun muassa ampuma-, hevosja moottoriurheilun suorituspaikkoja. Jutta Urpilainen (s. 1 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 kin saavuttama pronssimitali sai meidät yhdessä tuumaamaan, että pärjäsimme näissä kisoissa EU:na aika hyvin! Liikunta auttaa jaksamaan komissaariarjessa Urpilainen kokee liikunnan suureksi voimavaraksi ja sanoo sen olleen aina läsnä elämässään. Komissaarin liikuntavinkki on yksinkertainen. – Myös suomalaisten kaupunkien väljyyttä ja sen tuomia mahdollisuuksia alkaa täällä arvostaa. Tukea myönnettiin 1 399 hankkeelle, joihin liittynyt yksityinen rahoitus oli arviolta 64 miljoonaa euroa. Hänen sanoo vaihtelun virkistävän ja ennakkoluulottomien lajikokeiluiden kannattavan. EU-tuki täydentää liikunnan valtiolta ja kunnilta vuosittain saamaa rahoitusta. Suomessa vuosina 2017–2020 toteutetut 1 399 liikuntaa edistänyttä EU-rahoitteista hanketta saivat tukea joko Euroopan unionin maaseutuohjelmasta tai Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmista. Unionin varoista tullut tuki oli keskimäärin 29 miljoonan euroa vuodessa, mikä vastaa vajaata viidennestä valtion liikuntabudjetissa. Suomesta komissaari kaipaa erityisesti kaupunkilaisillekin helppoa pääsyä liikkumaan luonnossa. Bryssel on Urpilaisen mielestä mainettaan mukavampi ja viihtyisämpi. Hankkeista 956 rahoitettiin maaseutuohjelman Leader-toimintaryhmien kautta ja 159 ELY-keskusten maaseutuosastojen jakaman maaseuturahoituksen avulla. Suomalaisia hakijoiden tukena toimii ”EU Sport 2021–” -hanke. . 1975) EU-komission jäsen 2019– valtiovarainministeri 2011–2014 kansanedustaja 2003–2019 SDP:n puheenjohtaja 2008–2014 Kokkolan kaupunginvaltuutet tu 2000–2019, valtuuston puheenjohtaja 2015–2016 kasvatustieteiden maisteri, Jyväskylän yliopisto 2002. Bryssel on vanha ja tiivisti rakennettu kaupunki, ja erityisesti pyörätiet ovat harvassa. Rakennerahastojen tukemissa hankkeista kärjessä olivat koulutusja työelämähankkeet niin kappalemääräisesti kuin rahoituksenkin osalta. . Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n (Liikunnan aluejärjestöjen), Suomen Olympiakomitean ja opetusja kulttuuriministeriön yhteishankkeen tavoitteena on lisätä liikunnan EU-hankerahoitusten hyödyntämistä Suomessa
E. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 1 5 V uoden 1952 Helsingin olympialaisista on tullut niin kiinteä osa suomalaisen historiankirjoituksen kanonisoitua perustarinaa, että kisojen tarkastelun näkökulmat ovat jääneet eräin kohdin yksipuoliseksi. Samalla myös muu suomalaisuus ympärillä alkoi muuttua suuntaan, jossa urheilun merkitys kansallisen olemassaolon osoittajana vähentyi. Omissa olympiakisoissa päättyi vaihe, jolloin suomalaisella urheilulla oli tarve todistaa olemassaolonsa muulle maailmalle. Yksi ulottuvuus, jota tutkimus ja kisoja koskeva julkinen keskustelu on varsin vähän huomioinut, liittyy kisojen jättämään perintöön Suomen urheilukulttuurille. Vaikka menestys vähän jo hiipuikin. Kisat viestivät tätä muulle maailmalle, mutta etenkin suomalaisille itselleen. Fremling/Museovirasto muotonsa sekä omaksui prioriteettinsa, valtarakenteensa ja identiteettinsä – ja tuotti samalla yhteiskunnallisen roolinsa ja merkityksensä. Kuva: F. Kisat päättivät 1800-luvun lopulla käynnistyneen kehitysjakson, jonka aikana urheilukulttuuri järjestäytyi ja loi JARI KUPILA Paradoksi 1952 Helsingin olympialaiset olivat historiallinen käänne suomalaisuudelle ja suomalaisten pääkaupungille, mutta mitä olisikaan suomalainen urheilukulttuuri, jos omia olympialaisia ei olisi koskaan järjestetty. Helsingin kisat olivat merkittävä sen osoittamisessa, että maailmassa oli, kaikkien sotavuosien jälkeenkin, sellainen maa kuin Suomi. Mihin suuntaan olympialaiset veivät suomalaisen urheilun painopisteitä ja identiteettiä. Suomen Suurkisat 1947. Oltiin uskottavasti kansainvälisen urheiluyhteisön jäseniä, suorastaan sisäpiiriä. Kisojen konkreettisen merkityksen Helsingin rakennetulle kaupunkikuvalle on todettu moneen kertaan, samoin on mainittu kisojen henkinen merkitys sodan jälkeisestä ahdingostaan toipuvalle kansakunnalle. Enää ei tarvinnut. Mutta mitä kisahanke merkitsi urheilukulttuurille itselleen. Oli syntynyt järjestäytynyt kansallinen urheilukulttuuri ja kytkeydytty kansainväliseen urheiluun – ensin menestymällä urheilussa ja lopulta kasvamalla rooliin, jossa voitiin isännöidä kansainvälisesti näkyvin huipputapahtuma. On huomioitu poliittiset ulottuvuudet, on kerrattu kuinka Lonkero ja Aperita tulivat kisojen mukana Alkon tuotevalikoimaan. Suomen urheiluhistorian alkuvaihe tuli valmiiksi. H elsingin olympialaiset voi nähdä käänteenä. Oma mielikuva siitä, että Suomella todellakin oli paikkansa maailmankartalla, alkoi olla uskottavasti valmis. Sekin tiedetään, että kisojen aikana satoi, yleisöä oli odotuksia vähemmän ja suomalaisten menestys jäi pettymykseksi – vaikka 22 mitalia onkin lopulta osoittautunut koko sotien jälkeisen olympiahistoriamme ylivoimaisesti parhaaksi saavutukseksi. Suomi aikuistui sotien kiirastulen jälkeen. Kun viimeinen sotakorvausjunakin lähti ja Armi valittiin maailman kauneimmaksi juuri kisojen aikana, laukaisi kisaisännyys tunnelman siitä, että nyt kääntyy uusi aika.
1950-luvun alussa alkanut nousukausi olisi tempaissut suomalaiset iloisempaan elämänmenoon ilman kisojakin, mutta urheilulla ei olisi ollut mitään symbolista tai konkreettista roolia ilmapiirin synnyttäjänä. Olennaista on myös olympialaisten ja järjestöelämän yhteys. Yhteiskunnallinen todellisuus alkoi viedä tähän suuntaan heti sotien jälkeen. Se opetti myös myöhemmät suomalaiset kokemaan käänteen sotavuosista hyvinvointiin olympiakisojen vauhdittamana asiana. Jalkapallossa hapuiltiin kosketuksia kansainväliseen ammattilaiskulttuuriin, nyrkkeilyssä samoin. Se, että TUL, CIF ja SVUL pakotettuina suostuivat sotien jälkeen yhteistoimintaan olympiakisojen turvaamiseksi, oli muodollisen ”urheilusovun” ohella myös tekijä, joka patosi painetta. Ei olisi ollut tarvetta ladata koko urheilun huomiota ja resursseja olympiahankkeen tueksi, olisi voitu hakea toisenlaisiakin kasvupolkuja ja antaa tilaa myös olympiaurheilun kanssa ristiriitaisillekin kehityskuluille. 1 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 Urheilun rooli tuntemuksen konkretisoijana oli merkittävä, mutta paradoksaalista kyllä, kisat olivat samalla eräänlainen joutsenlaulu aikakaudelle, jolloin urheilulla oli erityinen merkittävyys kansallisen identiteetin tuottajana, osoittajana ja vahvistajana. Tämä on ollut omiaan lisäämään urheilua kohtaan tunnettua positiivista asennetta yhteiskunnassa. Se, miksi urheilujohtajuus ja urheilun yhteiskunnallisen puheenvuoron päivitys jumiutuivat 1950-luvulla, johtui pitkälti järjestöelämän sekasortoisesta vaiheesta. Osa uutta todellisuutta oli se, että vaikka urheiluun suhtauduttiin Suomessa positiivisesti, sen yhteiskunnallinen merkitys alkoi muuttua. Jälleenrakennusvuosien dynamiikka sai aikaan uutta kehitystä myös urheilussa, mutta urheilun johtamisessa ja järjestelmän ylätasojen linjauksissa olympiaurheilun rooli vain vahvistui. Näiden kisojen jälkeen Suomi ja suomalaisuus muuttuivat, maailma muuttui, kansainvälinen huippu-urheilu muuttui. Se, että olympiaurheilulla säilyi Suomessa myös sotien jälkeisessä todellisuudessa niin keskeinen rooli osana huippu-urheilumme valtarakenteita ja prioriteetteja, selittyy vahvasti omien olympialaisten jättämällä kokemuksella. S otia edeltävän aikakauden Suomi jäi 1950-luvun alun ilmapiirissä monin kohdin historiaan. Oltiin niin tyytyväisiä siihen, että pidettiin Suomea maailmankartalla, ettei havahduttu syntyneeseen tarpeeseen päivittää oman olemassaolon perusteita. Voi kysyä, olisiko urheilun sisäpolitiikan tulehtuminen voitu estää, jos järjestökenttä olisi voinut sopeutua sodanjälkeisen todellisuuteensa omista lähtökohdistaan, paineitaan rauhallisesti käsitellen – ja rakentaa lopulta realistisen reitin aitoon yhteistoimintaan ilman ulkoisen olympiapaineen pakkoa. Olympialaisilla ei kuitenkaan olisi ollut tässä prosessissa roolia. Kisojen seuraaminen olisi ollut etäistä. Iso osa tästä asenteesta on kytkeytynyt juuri olympiaurheiluun. Mikä olisi saanut sen sukupolven, jonka tehtäväksi tuli 1950ja 1960-lukujen Suomen rakentaminen, pitämään olympialaisia erityisen merkittävänä asiana, jos juuri vuonna 1952 ei olisi ollut omaa erityistä olympiakokemusta. Eikä asema ole aidosti horjunut myöhemminkään. Moottoriurheilu alkoi hiljalleen nostaa merkitystään. Urheilun tarve sotien jälkeisessä yhteiskunnassa olisi määrittynyt toisilla perusteilla. H elsingin kisat olivat monumentti sukupolvelle, joka nuoruudessaan tuotti itsenäisen Suomen huippu-urheilun suuren menestysjakson – ja joka keski-ikäistyttyään teki Helsingistä olympiakisojen isännän. Urheiluelämäkin olisi varmasti ainakin kansallisena ilmiönä piristynyt. 2020-luvullakin urheilun johto on organisoitu, ainakin muodollisesti, Olympiakomitean alaisuuteen. Se sukupolvi katsoi eteenpäin. Omien kisojen järjestäminen kiillotti olympiaurheilun merkityksen.. Ajassa kasvoi ilmiöitä, joissa piili haaste olympiaurheilun merkitykselle urheilutekemisen johtotähtenä. Urheilussa itsessään tätä hidasta muutosta ei huomattu. Kun vielä olympiamenestyskin jäi sotien jälkeen vaatimattomaksi, on vaikea nähdä miten sotien jälkeistä urheilevaa Suomea – ja sen johtajuutta – olisi enää saatu huumaantumaan olympiaurheilun erityisestä merkityksestä, ellei juuri vuonna 1952 olisi ollut omia olympiakisoja. Urheilun arki on tuottanut koko ajan ilmiöitä, jotka ovat kyseenalaistaneet olympiaurheilun erityismerkityksen. Tämä olisi vaikuttanut urheilun johtamisen painopisteisiin ja sitä kautta koko urheiluelämän omiin prioriteetteihin. Jos kisat olisivat olleet vaikkapa Los Angelesissa, Suomen menestys olisi luultavimmin jäänyt Helsingissä nähtyä heikommaksi. Vielä 1950-luvulla nämä ilmiöt kasvoivat hieman piilossa, mutta 1960-luvulta lähtien pelin henki on ollut selvä. Samalla muuttui Suomen rooli maailmassa ja urheilussa. Kun painetta ei voitu avoimesti kohdata ja käsitellä, se purkautui TUL:n ja SVUL:n leireissä kisojen jälkeisinä vuosina sisäisesti repivänä ja leirijakoja syventäen. Näin myös urheilussa. Joku voisi sanoa, ettei ole täysin huomattu vielä 2000luvullakaan. Lisäksi Itäblokki ei olisi niihin osallistunut ja länsieurooppalaistenkin osallistuminen olisi ollut kustannussyistä laiskaa, mikä olisi vienyt myös kansainvälisestä loistosta paljon pois. K un kisat olivat Suomessa, 1950-luvun alkuvuosina herännyt usko parempaan tulevaisuuteen konkretisoitui omiin kisoihin. Muutos muutti myös kansallista tapaamme kokea urheilu ja nähdä sen merkitykset, mutta muutos olisi voinut olla huomattavasti rajumpi ilman omia olympialaisia. Jääkiekko alkoi ottaa ensimmäisiä kehitysaskelia, kuten muutenkin joukkueurheilu. Vuonna 1952 aikuistui sukupolvi, joka ei ollut oikein syntynytkään, kun viimeinen suuri suomalainen olympiatriumfi koettiin Berliinissä 1936. Ilman omia kisoja sellaista perustetta ei olisi ollut. Omat olympialaiset symboloivat suomalaisten tarinan käännettä. Sitä sukupolvea ei kiinnostanut sotia edeltävien aikojen muistelu
1950 -luvun jälkeistä Suomea leimasi kaupungistuminen ja erilaisen populaariviihteen kulutuksen kasvu. Kisoihin olisi menty ilman Helsingin kisamenestyksen pelastaneita melojia ja muutenkin pienemmällä ryhmällä. Se muokkasi myös urheilun yhteiskunnallisia tarpeita. Mutta ei tässä muutakaan voi. Samalla, hyvinvointivaltion kehittyessä, alkoivat korostua myös liikunnalliset arvot. Paradoksaalista on, että kokemuksen tuottanut urheilujärjestelmä itse unohti loikata mukaan kehitykseen, joka kisojen ansiosta urheilua ympäröivässä yhteiskunnassa vauhdittui. Vaikka Suomen asema urheilun suurvaltana on lipunut historiaan, yksittäisten olympiamitalien merkitys paisui paisumistaan 1900-luvun toisen puoliskon johtamisessa – vaikka arjessa kehittyi koko ajan ilmiöitä, jotka veivät muita tavoitteita kohti. Se olisi vaikuttanut siihen, miten urheilun merkitys olisi koettu 1950-luvulla – ja se taas olisi mahdollistanut toisenlaisiakin kehityspolkuja kuin olemme nähneet. Olisiko joukkueurheilun kehitys päässyt liikkeelle luontevammin ja heti alkuvaiheistaan täysivaltaisena osana huippu-urheilua – ilman keskustelua siitä, onko joukkueurheilu edes oikeaa urheilua. Jos kisat olisivat olleet Amerikassa, olympiaurheilun historiallinen merkitys olisi jäänyt kiillottamatta sotien jälkeiselle Suomelle. P alataanpa siihen jossitteluun. Paavo Nurmi olisi jäänyt kaukaisemmaksi historian hahmoksi ilman avajaisjuoksuaan. Tähän yhdistyi tarve sosiaalisiin kokemuksiin. Kuva: Väinö Kannisto/ Helsingin kaupunginmuseo.. Kisojen merkitys olisi mitä luultavimmin jäänyt suomalaisittain kuriositeetiksi. . Sotia edeltänyttä menestysjaksoa ei olisi saatu kytkettyä sotien jälkeisen urheilun perustaksi ilman niitä hetkiä. On rohkeaa väittää, että kokemus omista olympialaisista ja siihen liittyvästä euforiasta olisi urheilun johtamista leimaavan yhteiskunnallisen reaktiohitauden tradition taustalla. Näitä lajeja leimasi se, että olympiamenestys ei ole niissä päätavoite. Erityisaseman horjuminen ei olisi koko olympiaurheilun merkitystä vienyt, mutta olisiko sotien jälkeen kyetty paremmin antamaan tilaa olympiaurheilun etujen kanssa ristiriitaisillekin kehityskuluille, jos kaikki huomio ei olisi fokusoitunut olympialaisiin. Suomalaisen urheilun virallinen narratiivi ikään kuin betonoitui avajaishetkissä. Tarvittiin urheiluelämyksiä joka viikko, ei olympiadin välein. Kansainvälinen menestys oli toki koko ajan tärkeää, mutta samalla kasvoi myös kansallisen ja paikallisen urheilun seuraamisen uusi perinne. Mitähän se olisikaan merkinnyt koko urheilukulttuurille. Voimistelijoita ja yleisöä Suomen Suurkisojen päättäjäisjuhlassa Töölön Pallokentällä vuonna 1947. Helsingin kisat vauhdittivat Helsingin ja Suomen kehitystä, auttoivat niitä tarttumaan ajan dynamiikkaan kiinni. Urheilun johtaminen ei herännyt tämän muutoksen kyytiin, muutamaa lajia lukuun ottamatta. Siis mitäpä jos ne Helsingin kisat olisivatkin olleet Pohjois-Amerikassa, kuten vaihtoehto oli. Lisäksi olisi jäänyt kokematta se euforia, jonka Paavo Nurmen ilmaantuminen maratonportista aiheutti. Omien kisojen järjestäminen ikään kuin kiillotti olympiaurheilun merkityksen. Olisiko esimerkiksi jalkapallon ammattilaiskulttuurin kehittymistä voitu jarruttamisen sijasta vauhdittaa ja mahdollistaa Aulis Rytkösen kaltaisten pioneerien laajamittainen esiinmarssi Euroopan kentillä jo 1950-luvulla – siis vähän siihen tyyliin kuin Ruotsissa. Ne suorastaan estivät urheilua päivittämästä yhteiskunnallista pelikirjaansa. Olympiaurheilu ja siihen latautuneet historialliset merkitykset – ja tähän liittyen urheilusysteemin rahoitusmekanismien sitkeä painotus olympiamenestyksiin – hidastivat halua reagoida nykyaikaan. Sekin vei suuntaan, jossa kaiken satsaaminen olympiamitaleihin ja maailmalla näkyviin yksittäisiin menestyksiin, ei oikein enää riittänyt urheilun yhteiskunnalliseksi perusteeksi. Koululiikunnan ohella alettiin tarvita vapaa-ajan liikuntaa koko väestölle. Kisahuuma lumosi urheilujohtajuuden niin, että se vaikutti johtamisen perimässä vielä vuosikymmeniä. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 1 7 Sen johto hallinnoi mandaattia, joista lausutaan urheilumme tärkeimmät puheenvuorot yhä
Tilastoitu kulutus oli laskenut sodanjälkeiseltä tasolta alle kahteen litraan absoluuttista alkoholia vuodessa ja oli Euroopan alhaisimpia. Sinänsä Ryhtiliikkeen tarve oli jo vähentynyt. Järjestön olympiavuoteen tähtäävän Isännyys velvoittaa -kampanjan tavoitteena oli hyvän käytöksen edistäminen ja väkijuomatapojen parantaminen. Pääkaupunkiin komennettiin eri puolilta maata 826 poliisia. Julkijuopotteluun ja rikollisuuteen poliisi varautui JOUKO KOKKONEN Kotimaiset ja kansainväliset kulttuurikamppailut Helsingissä 1952 Olympiakesän 1952 kotimainen tavoite oli kirkas. Kumpikin osoittautui mahdottomaksi toteuttaa. Ryhtiliike valitsi keinoksi päihtymyksen moralisoinnin. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 Helsingin Aleksanterinkatu olympiakesänä 1952. (Helsingin poliisin rikososaston olympia-toimikunta) Päävastuun juopottelun torjunnassa kantoi vuonna 1949 perustettu Suomen Kansan Ryhtiliike, joka jatkoi sotien jälkeen perustetun Kansalaisryhdin toimintaa. Helsingistä ja Suomesta oli tavoitteena antaa länsimainen kuva, mihin alkoholin saatavuuden rajoittaminen ei sopinut. Olympiakisat tarjosivat kuitenkin poikkeuksellisen mahdollisuuden yrittää vaikuttaa jopa suomalaisten huonoksi väitettyyn viinapäähän. (Kokkonen 2008; Peltonen 2002, 63–65) Ryhtiliike väitti juopottelevien ja tappelevien kotimaisten kisavieraiden pilaavan järjestäjien ja suomalaisurheili. Alkoholinkäytön näkyvien haittojen vähentämiskeinoiksi valikoivat valistus ja vetoaminen suomalaisten velvollisuudentuntoon. Omaa kulttuurikamppailuaan kävivät Helsingissä kylmän sodan hengessä itä ja länsi. Kuva: Olympia-kuva Oy/Helsingin kaupunginmuseo H elsingin olympiakisojen järjestelytoimikunta ja poliisi pohtivat keväällä 1951 rajuja keinoja isäntämaan maineen turvaamiseksi. Päinvastoin anniskelua lisättiin Helsingissä. lisäämällä valvontaa. Esillä olivat alkoholin myyntikieltokielto ja vaarallisimmiksi arvioitujen rikollisten pidättäminen ja pääsyn estäminen Helsinkiin. Miehet oli pidettävä selvinä ja naiset siveinä
(Eeva heinäkuu 1952) Kisojen aikana lukuisat pakinoitsijat moittivat ulkomaalaisista kiinnostuneita suomalaisnaisia. (Kokkonen 2008) Rikollisten tarkkailu tehostui Helsingin poliisikomentaja Erik Gabrielsson korosti toukokuussa 1952, että poliiseilta odotettiin kisojen aikana ”kohteliasta ja miehekästä käytöstä, avuliaisuutta ja huumorintajua”. Poliisi jatkoi ”jenkkipoikien” ja ”miksei myös neekerien” olevan ”valtavia ilmestyksiä”. Sota-ajan neuvostopropagandasta parhaiten olivat tehonneet vihjaukset suomalaisten kotirintamalla hääriviin saksalaisiin. Sota-ajan näkyvimpiin propagadisteihin kuulunut ”Jahvetti” (Yrjö Kilpeläinen) arveli, että ”parinkymmenen vuoden kuluttua näistä olympiakisoista myöskin Suomella on omat kuuluisat sprintterinsä”. (Rikososaston Olympia-toimikunta; Kokkonen 2008) Suomi-kuvan varjelemisen pienenä sivujuonteena Helsingin kaupunki sijoitti alkoholisoituneita miehiä Mäntsälästä ostamaansa Hirvihaaran kartanoon. On vaikea arvioida Ryhtiliikkeen osuutta siihen, että alkoholinkulutus jäi olympiakisojen aikana arvioitua alhaisemmaksi. Liike perusteli toimiaan myös urheilutapahtumista saaduilla kokemuksilla. Varsinkaan päihtyneiden miesten vastuuntuntoon ei voinut luottaa. (Kaleva 20.7.1952) Jo kisojen aikana alkoivat arvailut kansojen intiimikohtaamisten seurauksista. Väkijuomien myynti lisääntyi suurten urheilukilpailujen alla. Suomalaisten väitetyt huonot ominaisuudet eivät korostuneet kisojen aikana. Vuonna 1917 olivat muodissa kasakat ja kiinalaiset. (Suomen Sosialidemokraatti 25.7.1952) Lehdet kertoivat olympiaromanssien seurauksista keväällä 1953, jos saivat niistä vihiä. Lehtien pääkirjoitukset julistivat sanomaa kansojen ja rotujen veljeydestä, mutta pakinoitsijat paheksuivat ulkomaalaisten pauloihin langenneita Suomi-neitoja. Hän arvioi ”riehaantuneiden” määrän pieneksi, mutta näkyväksi. Rikollisten silmälläpitoa varten poliisi perusti kisojen ajaksi erityisen tarkkailuja valvontaryhmän, jolla oli käytössään kattava aineisto: (Helsingin poliisin rikososaston olympia-toimikunta) – Vapaina olevien ammattimaisten ja tavanomaisten rikoksentekijäin tunnetuksi tekemiseksi esitetään poliisimiehille tunnetuimpien rikoksentekijöiden valokuvat varjokuvakoneella sekä selostetaan kunkin rikollisen henkilötiedot, tuntomerkit, rikoslaji ja tekotapa, tavallinen oleskelupaikka sekä tiedossa olevat seurustelutoverit. Juopumuspidätykset lisääntyivät yli 60 prosenttia, mutta asiaan vaikutti poliisien runsaus pääkaupungissa. Palmgren sohaisi viittauksellaan arkaan paikkaan. Neuvostoliiton joukkue marssi olympiareenoille ja taisteli tosissaan menestyneimmän maan paikasta Yhdysvaltojen kanssa, vaikka jäi toiseksi. Kalevan nimimerkki ”Valtteri” tapasi kisojen avajaispäivänä suomalaisnaisten käytöstä ihmetelleen poliisin: ”Merkillinen on Suomen nainen, kun värillistä rotua näkee”. Värillisten kanssa seurustelleita oli vähän, mutta ”poikkeuksen tietenkin tekivät helsinkiläiset naikkoset, joita poliisit pyydystelivät vesakoista”. Kan. Luku oli vuoden 1952 korkein. ”Hyvät helsingittäret” olivat pitämässä huolen, että ”puoliverisiä” pikajuoksijoita oli syntymässä. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 1 9 joiden saavuttaman myönteisen julkisuuden. Sekä kähärätukkainen lapsi että hänen äitinsä voivat olosuhteisiin katsoen hyvin. Hän varoitti lankeamasta tilapäissuhteisiin, jotta Suomen nuorison maine maailman puhtaimpana ei kärsisi. Valtionrautatiet, Postija lennätinhallitus, SOK, OTK ja Kesko levittivät liikkeen julisteita korvauksetta. Kylmä sota valtaa olympiakabinetit ja -areenat Helsingin vuoden 1952 olivat myös ensimmäiset todelliset kylmän sodan aikakauden kisat. Hän muistutti kohteliaisuuden tehoavan usein parhaiten epäkohteliaisiin asiakkaisiin. Tiettävästi maan ensimmäinen ”musta olympiavieras” on nähnyt päivänvalon Riihimäellä. (Orko 1952) Eeva-lehden ”Rouva Suorasuu” muistutti vuoden 1947 Suurkisoissa tapahtuneen ”syrjähyppyjäkin, joista koitui surullisia seurauksia elämänsä juhlaan valmistautuneille tyttölapsille”. HKL:n busseissa ja raitiovaunuissa oli esillä 2 000 ”Isännyys velvoittaa, ystävyys valloittaa” -julistetta. Ulkomaalaisten kisavieraiden ja urheilijoiden koettiin kuitenkin uhkaavan nuorten naisten siveyttä. Ryhtiliikkeen pääviesti ”Isännyys velvoittaa” löi hyvin läpi. – Eräät Helsingin olympiakisojen jälkimainingit alkavat nyt ilmaantua. Ryhtiliike arvioi ”isäntäväen osoittaneen tässäkin kohdin itsehillintää ja tahtoa esiintyä arvokkaina, maamme maineesta kiinnipitävinä kansalaisina”. Moralisoiva sävy ei jää epäselväksi. Sittemmin alkoholistien vanhainkodiksi muuttuneeseen kartanoon vietiin noin 60 miestä. Vuonna 1918 tuli saksalaisten vuoro, ja uudelleen taas viime sodan alettua, kun suomalaiset miehet vartioivat Syvärillä ”kotia, uskontoa ja isänmaata” ja saksalaiset hyväntahtoisesti huolehtivat järjestyksestä kotirintamalla. Kisojen avajaispäivänä oli poliisin suojissa 318 juopunutta, joista 11 oli naisia. (Kokkonen 2008) Liisa Orko korosti keväällä 1952 Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton Kisakenttä-lehdessä suomalaisten hyvän maineen riippuvan naisista, sillä ”meidän naisten on loppujen lopuksi vastattava kansakunnan moraalista”. Uudessa Suomessa ilmestyi 3.5.1953 pikku-uutinen Riihimäeltä. Ulkomaiset vieraat mahdollinen uhka naisten siveydelle Helsingin olympiakisat olivat yleisen käsityksen mukaan kansojen ystävyyden juhla, jonne suomalaiset toivottivat kaikki osanottajat varauksitta tervetulleeksi. Kisojen aikana kuulutukset muistuttivat 18 asemalla ryhdikkäästä käytöksestä. Kommunistien Vapaan Sanan ”Hapan” (Raoul Palmgren) väitti, ettei ilmiössä ollut mitään uutta: (Vapaa Sana 22.7.1952) – Älköön kuitenkaan luultako, että tämä suomalaisten naisten kiimarynnäkkö XV olympialaisten amerikkalaisten he-manien, brasilialaisten mustienrudolfien, espanjalaisten donjuanien ja ennen kaikkea neekerien perään on mitään uutta historiassamme. Myös muut itäblokin maat menestyivät hyvin. Orko vihjasi ulkomaistenkin kisaturistien saattavan käyttäytyä sopimattomasti. Väkivaltarikoksien määrä laski kisojen aikana selvästi. Moottoripyöräilyn Pyynikin ajoissa tehty haastattelututkimus kertoi, että monet kisavieraat olivat ”varanneet matkaevääksi pari pulloa väkeviä”. Näkemys kertoo sekä halusta varjella ihanteellista suomalaisuutta että muukalaiskammosta
Kisajärjestäjät torjuivat osaltaan läntistä propagandatoimintaa, jonka saattoi olettaa ärsyttävän Neuvostoliittoa. kongressi Helsinki) Rautaesirippu Otaniemessä Jakoa itään ja länteen korosti se, että Neuvostoliiton vaatimuksesta sen ja itäblokin muiden maiden joukkueet saivat oman olympiakylän Otaniemestä. Edström ehdotti, että vain Formosan Olympiakomitean joukkueen urheilijat saisivat kilpailla. KOK:n tuolloisen peruskirjan mukaan edustusoikeus oli vain jonkin olympiakomitean alaisuuteen kuuluvalla urheilijalla. Von Frenckell totesi KOK:n kokouksessa Oslossa helmikuussa 1952, että pakolaisjoukkuetta ei voida järjestää Helsingin kisoihin. Esillä oli muun muassa loikkaamaan rohkaisevien lentolehtisten levittäminen, mutta yritykset vaikuttaa sosialistimaiden urheilijoiden kisojen aikana jäivät toteuttamatta. Lokakuun alussa 1952 sama lehti kertoi hänen kuvailleen romanialaisurheilijoiden olevan valtion palkkaamia ammattilaisia. KOK yritti löytää yhteisymmärryksen Oslon 1952 talvikisojen alla. Edström epäili aiheellisesti von Frenckellin kutsuneen salaa sekä Itä-Saksan että Kiinan kisoihin ja yrittävän siten pakottaa KOK:n hyväksymään molemmat maat jäsenekseen. kongressi 11.-12.1952 Oslo; Kokkonen 2007) Oslossa esillä ollut malli toteutui vuosina 1956–1964. Hän jatkoi ongelman ratkeavan itsestään, sillä vuoden 1956 kisoihin urheilijat olisivat jo liian vanhoja. Itä-Eurooppaan antikommunistista sanomaa lähettänyt Voice of America ei päässyt radioimaan olympiastadionilta. Molempien osanottoa puoltanut kanta voitti KOK:n istunnossa äänin 29–22. (Rider 2011, 199–200) Loikkauksia tapahtui vain yksi. Itä-Saksalle tämä ehdotus ei sopinut. Saksat olisivat lähettäneet Helsinkiin Berliinissä pidettyjen karsintakilpailuiden jälkeen valitun yhteisjoukkueen, jolla olisi ollut yhteisesti hyväksytty lippu. Von Frenckell jatkoi keväällä 1952 KOK:n puheenjohtajan J. (Kokkonen 2007, Rider 2011 198–199) Amerikkalainen kulttuuri pesi neuvostoliittolaisen Helsingistä tuli myös Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton kulttuurikamppailun näyttämö. Molemmat maat tekivät propagandaa Suomessa kisojen aikana. Neuvostoliittolaiset olivat kuitenkin pohtineet vakavissaan urheilijoiden kuljettamista kilpailuihin lentokoneilla Leningradista tai Tallinnasta (Kokkonen 2007). Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton (SDNL) urheilusihteeri Valdemar Snäll arvosteli Terä-lehdessä järjestäjien keinotekoista ”rautaesirippua”, sosialististen maiden urheilijoitten majoittamista Otaniemeen, kun muut asuivat olympiakylässä Käpylässä (Selin 2004). Erillisen olympiakylään majoittumalla sosialistimaiden joukkueiden johto ja runsaslukuiset turvallisuuspoliisit pystyivät valvomaan tehokkaasti mahdollisia loikkausyrityksiä ja yhteyksiä pakolaispiireihin sekä länsimaiden edustajiin. (Rider 2011, 160–162) Itä-Euroopan maista länteen paenneet urheilijat yrittivät saada Helsinkiin oman Vapaan Euroopan joukkueen. Romanialainen pistooliampuja Panait Câlcâi onnistui värikkäiden vaiheiden jälkeen pakenemaan päällystakiltaan ja pääsi Saksan kautta Yhdysvaltoihin. Suomen Sosialidemokraatti uutisoi 7.8.1952 romanialaisen olympiaurheilijan kadonneen. Suomalaiskommunistit yrittivät tosin väittää, että kyse oli porvarien juonesta. (KOK:n 47. Von Frenckellin mielestä Formosaa ei voinut sulkea pois, mutta myös kansantasavallan urheilijoille oli annettava mahdollisuus kilpailla. (KOK:n 46. KOK:n toimeenpaneva komitea esitti kaikkien kiinalaisten sulkemista kisoista. Von Frenckell pelasi selvästi aikaa, jotta kiusallinen kysymys pysyisi pienenä sivujuonteena. Hän yritti saada itäsaksalaiset matkustamaan kisojen alla Helsinkiin odottamaan KOK:n päätöstä olympiakomiteansa tunnustamisesta. Helsingin kisojen järjestelykomitean puheenjohtaja ja KOK:n jäsen Erik von Frenckell teki tiukasti töitä, jotta myös soihtuviesti Olympiasta Helsinkiin olisi kulkenut neuvostomaan kamaralla, mutta ponnistukset eivät tuottaneet tuloksia. Yrityksen rauettua KOK katsoi, että Länsi-Saksan osallistuminen Helsingin kisoihin riittää. Todennäköisen kielteisen päätöksen jälkeen itäsaksalaisilla olisivat voineet kilpailla yhteisen Saksan joukkueessa. Järjestelykomitea vetosi paikkojen rajallisuuteen ja siihen, että olympiakisojen lähetysoikeudet annettiin vain omaan maahansa paikallisilla kielillä lähettäville yleisradioyhtiöille. Yhdysvaltojen Helsingin Philipin saapuminen Helsinkiin oli poliittisesti merkittävä ele.. Itä-Saksan olympiakomitea päätti kuitenkin, ettei maa lähetä joukkuetta, jos komitean tunnustamisesta ei ole varmuutta. 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 sainvälisen Olympiakomitean ja Suomen yhteinen toive oli saada Neuvostoliitto mukaan vuoden 1952 kisoihin. Sen sijaan Yhdysvaltojen ulkoministeriön perustama International Information Agency sai lähettää kisoihin kahdeksan kisoihin akkreditoitua toimittajaa. Itäsaksalaisille nimenomaan olympiakomitean asema oli kynnyskysymys, sillä se olisi ollut ensimmäinen askel kohti maan kansainvälistä tunnustamista. Kiinalaiset olivatkin tulossa Helsinkiin, vaikka KOK:n asenne oli kielteinen. (Kokkonen 2007) Paljon visaisemmiksi osoittautui kysymys Saksan ja Kiinan osallistumisesta Helsingin kisoihin. Helsingissä KOK joutui päättämään kiinalaisten osanotto-oikeudesta. Neuvostoliitto liittyikin KOK:n jäseneksi keväällä 1951 ja ilmoittautui kisoihin saman vuoden lopussa. Kokkonen 2007). Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA tuki epäsuorasti yritystä. Itäja Länsi-Saksan yhteinen edustus näytti jo järjestyvän keväällä 1951, mutta sopu haihtui maiden suhteiden kiristyttyä. Johtajana olisi toiminut Länsi-Saksan olympiakomitean puheenjohtaja Karl Ritter von Halt. Paosta kirjoitettiin suomalaislehdissä suhteellisen niukkasanaisesti, mutta se oli kuitenkin esillä julkisuudessa toisin kuin on väitetty (Etelä-Suomen Sanomat 5.8.2012; vrt. Helsingin Sanomat kysyi kolmen palstan uutisessaan 11.8.1952, oliko Câlcâi jo Ruotsissa. Sigfrid Edströmin kielloista huolimatta omia neuvottelujaan itäsaksalaisten kanssa. Yhdysvalloissa ulkoministeriö pohti keinoja levittää propagandaa itäblokin urheilijoille. KOK:n uudeksi puheenjohtajaksi Helsingissä valitun Avery Brundagen mukaan päätös ei merkinnyt Kiinan kansantasavallan olympiakomitean tunnustamista
Kokkonen, J. Urheilu nationalismin kanavana ja lähteenä Suomessa 1900–1952. Rangellin kokoelma. Suomi oli ostanut toisen maailmansodan jälkeen USA:n ylijäämävarastoista miljoona kiloa kolasiirappia. Palkinnon sai kuitenkin Yhdysvaltain entinen ulkoministeri George C. (L. Helsinki. Hän vieraili myös Suomen Kansan Demokraattisen Nuorisoliiton kisaleirillä Jollaksessa keihäänheitossa kultaa saavuttaneen vaimonsa Dana Zátopkovan kanssa. Kisat tuottivat länteen kurkottaneiden toivoman tuloksen. Sadan vuoden olympiadi. Propagandaponnistus maksoi vain 1 500 dollaria (15 300 euroa/2022). C. 2011.The Olympic Games and the Secret Cold War: The U.S. J. 2007. Piiloon jäänyt tapaus: urheilija loikkaisi länteen Helsingin olympialaisissa. . Kyse ei ollut suoranaisesta amerikkalaispropagandasta, mutta vaikutus oli samansuuntainen. 2004. Valtteri, Olympiatiellä… Klemettilä, S. Tämä sisälsi piiloviestin siitä, mistä suunnasta näkyvyyttä erityisesti haettiin. Ainakin 85 tehdasta hankki sitä. (Klemettilä 2014) Coca-Colan valmistus alkoi Suomessa vuonna 1957, sitä ennen juoma oli tuontitavaraa. (Rider 2011, 166–168) Paljon näkyvyyttä saivat Coca-Cola Companyn Sotainvalidien Veljesliitolle lahjoittamat 720 000 pulloa kasvisuutejuomaa. Neuvostoliittolaisten järjestämien ulkonäytäntöjen ohjelmassa oli urheiluelokuvia, piirrettyjä sekä elokuvat ”Moskova tänään ja huomenna” ja ”Malja Neuvostoliitolle”. Elokuvien lisäksi Neuvostoliitosta tuli Suomeen kansantanssiryhmä. Toiminta sai kommunisteja lukuun ottamatta kaikkien poliittisten puolueiden tuomion. Muu lehdistö myötäili lännen näkemyksiä tai korosti Suomen kisoilla saamaa läntistä huomiota. Suomen Sokeri alkoi pian tuoda maahan kasvisuutetta, jonka se makeutti ja myi tehtaille. Bibliotheca Historica 119. Lähettilään mielestä kisojen ansiosta parantunut Suomi-tuntemus ”painoi enemmän kuin mitkään talouden menetykset, joita maa on ehkä joutunut kokemaan”. Rider, T. The School of Graduate and Postdoctoral Studies The University of Western Ontario, London, Ontario, Canada. WSOY. & Viita, O. Js 1–10. Kasvisuutejuoma ei ollut tuotteena täysin outo. Hapan, Piikkikengistä jäljet vain jää…. 2011. Neuvostoliittolaiset esiintyivät kuvissa jopa rennommin kuin myöhemmissä olympiakisoissa. Suomen Sosialidemokraatti 25.7.1952. Etelä-Suomen Sanomat 5.8.2012. Kansakunta kilpasilla. Juuri valtaistuimelle nousseen kuningatar Elisabetin puolison Philipin saapuminen Helsinkiin oli poliittisesti merkittävä ele, vaikka kuningashuoneen virallisesta vallasta olivat jäljellä enää rippeet. 2004. (Kokkonen 2007) Sen sijaan tulkinnoissa kommunistilehdet rummuttivat Moskovan tahtiin. Rangellin kokoelma. kongressi 17.–18.7.1952. Kun limsa tuli Suomeen, ET-lehti 4.5.2014. Yhdysvaltalaisurheilijoita opastettiin käyttäytymään ystävällisesti neuvostojoukkueen jäseniä kohtaan. Eeva heinäkuu 1952. W. 2007. 1952. Elokuvia esitettiin myös Käpylän olympiakylässä ja sairaanhoito-opistolla. Oikeiden olympiakisojen maa. Suomalaisen olympialiikkeen historia. Yhdysvaltojen suurlähettiläs Cabot arvioi, että järjestelyiltään kisat olivat menestys ja toivoi niiden voivan ”hälventää aivan liian vallitsevaa vaikutelmaa siitä, että Suomi on Neuvostoliiton satelliitti” (Ryder 2011, 169). Rouva Suorasuu, Suoraan Sanoen. J. 1952 toiminnan järjestelyt. Urheilutuloksista lehdet kertoivat samaan tapaan, vaikka kommunistilehdet valittivat Neuvostoliiton ja muiden sosialistimaiden saavutusten saavan liian vähän huomiota. O.). W. Ison-Britannian suurlähettiläs Andrew Noble arvioi kirjeessään pääministeri Anthony Edenille kisojen auttaneen ”häivyttämään sitä aivan liian vallitsevaa illuusiota, että Suomi olisi jotenkin rautaesiripun takana”. Idän ja lännen urheilijoiden kohtaamisten julkisuuskuva oli aurinkoinen. Tiivisteestä valmistettua Ami-Colaa pullotti vähintään sata eri valmistajaa. Government and the Propaganda Campaign Against Communist Sport, 1950-1960. Vapaa Sana 22.7.1952. kongressi 11.–12.2.1952. USIS mainosti näytöksiä julkaisemassaan Aikamme -lehdessä ja Helsingin lehdissä. Juhlassa esiintynyt kisojen suurin tähti Emil Zátopek korosti tervehdyksessään olympiakisojen merkitystä kansojen keskeisen ystävyyden ja kansainvälisen rauhanomaisen yhteistyön lujittajana. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Suomi-kuvan rakentamista myrskyn silmässä, Liikunta & Tiede 4/1998. 2014. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 2 1 suurlähettiläs John M. (Aunesluoma 1998) Joukko suomalaisia ja ruotsalaisia kansanedustajia ehdotti KOK:lle Helsingin kisojen hengen innoittamana Nobelin rauhanpalkintoa vuonna 1953 (Kokkonen 2007). Teoksessa TIkander, V. 2008. 1998. Kampanjan huipensi suuri rauhankokous Alppilassa kisojen päätöspäivänä. (Rider 2011, 170) Sittenkin länttä ja Eurooppaa Suomalaislehtien olympiakirjoittelusta välittyy kaksijakoinen kuva. Kansallisarkisto KOK:n 47. Pääosin suomenkielinen ohjelmisto vaihtui päivittäin. Philip lähti Suomesta näyttävästi häntä noutamaan tulleella suihkumoottorikoneella, joka oli ensimmäinen Suomeen saapunut. Olympiakisat v. Kaleva 20.7.1952. Amerikkalaiselokuvat toimitti United States Information Service (USIS). Selin, S. Kansallisarkisto Orko, L. Cabotin ehdotuksesta amerikkalaiset vuokrasivat elokuvateatterin Helsingin keskustasta vastatoimena neuvostoelokuvien ilmaisnäytöksille. Amerikkalaiset panivat kuitenkin yllättyneenä merkille monien heistä olevan aidosti ylpeitä sosialistisesta isänmaastaan. Helsingin poliisilaitos Rikososasto. www.etlehti.fi/artikkeli/kotijaruoka/kun_limsa_tuli_suomeen Kokkonen, J. Neuvostoliittolaisilla ei ollut esittää mitään vastaavaa. Yleinen lehtimiesliitto. Oslo. Yhdeksänä päivänä järjestetyt 45 näytöstä keräsivät 31 000 katsojaa. Suomi-kuva kirkastui ainakin jonkin verran. Sodanjälkeisen nuorison aatteet ja haaveet Terälehden kuvastamina. 2008., KOK:n 46. (Selin 2004) Sivustatukea lännen pyrkimyksille antoivat Yhdistyneiden kuningaskuntien kuninkaallisten Edinburgin herttua Philipin ja Kentin herttua Edwardin vierailut. Oletko Suomen edustaja olympialaisissa, Kisakenttä 10/1952. Marshall, joka oli tehnyt ehdotuksen Euroopan maille toisen maailmansodan jälkeen suunnatusta talousavusta. Moskovan ohjauksessa toiminut rauhanliike keräsi kisojen aikana nimiä rauhanadressiin. LÄHTEET Aunesluoma, J
Ei ole sattumaa, että viime vuosina huippu-urheilusta ja sen negatiivisista puolista kuten korruptiosta, rasismista, seksismistä ja ekologisesta kuormittavuudesta on keskusteltu kriittisemmin kuin kenties milloinkaan aiemmin. Osa näistä muutosvoimista on globaaleja, osa eurooppalaisia, osa kansallisia. Huippu-urheilun tulevaisuuden kannalta on avainasemassa se, pystyykö se löytämään toimivan tasapainotilan yhtäältä kovenevan kansainvälisen kilpailun vaatimusten, toisaalta ulkopuolelta asetettujen ulkourheilullisten yhteiskunnallisten velvoitteiden noudattamisen välillä. Ihmisoikeusliberalistinen käänne, jossa tärkeimmiksi arvoiksi kohotetaan tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yksilön itsemäärittelyvalta ja yksilöllisen identiteetin loukkaamattomuus, on tehnyt huippu-urheilun oikeuttamisesta vaikeampaa. Yhä useammat maat panostavat huippu-urheilussa menestymiseen saavuttaakseen imagohyötyjä ja pönkittääkseen kansallista yhteenkuuluvuuden tunnetta. Lunastaakseen yhteiskunnallisen hyväksyttävyytensä huippu-urheilun on pystyttävä osoittamaan aiempaa suurempaa eettisyyttä, vastuullisuutta, inklusiivisuutta ja moniarvoisuutta. Omassa osa-arviossani tarkastelin huippu-urheilun yhteiskunnallista ja kulttuurista asemaa Suomessa, sen historiaa, nykytilaa ja mahdollisia tulevaisuuksia. MARKKU JOKISIPILÄ, VTT johtaja, eduskuntatutkimuksen keskus Turun yliopisto jokisip@utu.fi MITALEJA VAI MAAILMANPARANNUSTA. Yhteiskunnalliset vaatimukset koventuneet Samaan aikaan tämän kilpavarustelun yltymisen kanssa ympäröivä maailma vaatii urheilulta monia sellaisia asioita, joilla ei ole suoraa liittymäkohtaa urheilulliseen tulokseen tai jotka voivat jopa hankaloittaa sen saavuttamista. Urheilua ympäröivän yhteiskunnan voimakas arvomuutos on tekemässä tai jo tehnyt monista urheilumaailman totutuista ajatteluja toimintavoista vanhentuneita. Kansainvälisesti huippu-urheilua leimaa alati kiristyvä ja armottomammaksi muuttuva kilpailu. Erityisen haastavaksi tämän sopeutumisen tekee se, että yleinen yhteiskunnallinen arvomuutos on monessa suhteessa voimakkaassa ristiriidassa huippu-urheilun omien kansainvälisten kehitystrendien kanssa. Suomalainen huippu-urheilu on historiallisen muutoksen kourissa. Koska urheilu ei voi toimia muusta yhteiskunnasta irrallisena omalakisena maailmanaan, sen on pysyttävä sopeutumaan tähän muutokseen, mikäli se haluaa säilyttää legitimiteettinsä eli olemassaolon oikeutuksensa sekä olla myös jatkossa tärkeänä pidetty ja arvostettu osa inhimillisten aktiviteettien kokonaisuutta. Mitaleita toivotaan, mutta kovenevan kilpailun kentillä on mietittävä myös menestyksen hintaa.. Huippu-urheilu on pohjimmiltaan toimintaa, jossa yksilöt pyritään asettamaan paremmuusjärjestykseen tietyn urheilulajin sääntöjen pohjalta muodostettujen keinotekoisten arviointikriteerien nojalla. SPLISS-tutkimuksessa tätä on kuvattu ”globaaliksi urheilun kilpavarusteluksi”. Kilpailuetuja haettaessa alaa on vallannut totaalinen valmennusfilosofia, jossa menestyksen tavoittelusta on tullut kilpailua systeemin rakentamisesta sekä resurssien kokoamisesta ja keskittämisestä. 2 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 K esäkuussa julkaistussa opetusja kulttuuriministeriön toimeksiannosta laaditussa suomalaisen huippu-urheilun arvioinnin keskeisimmiksi havainnoiksi nousivat huippu-urheilumenestyksemme pitkän aikavälin heikkeneminen, huippu-urheilun yhteiskunnallisen relevanssin väheneminen ja verkostomuotoisen huippu-urheilujärjestelmän tehokkaan johtamisen vaikeus. Huippu-urheilu elää ristiriitaisten vaatimusten paineessa
Kilpailu globalisoitunut Huippu-urheilu oli suurimmassa osassa lajeja aina 1980-luvulle saakka vahvasti eurooppalaisten hallitsema alue. Jatkossa tulee olemaan entistä vaikeampaa perustella esimerkiksi jatkuvaa lentämistä, mittavaa kuljetuslogistiikkaa tai suureellista stadionrakentamista edellyttäviä lajeja, kilpailujärjestelmiä ja tapahtumia. Hyvin harvoista tavoitteellisesti harjoittelevistakaan nuorista urheilijoista tulee huippuja ja vielä harvemmat saavuttavat kansainvälistä menestystä. Kuten esimerkiksi kotimainen keskustelu Venäjällä uraansa jatkavien mahdollisuudesta osallistua maajoukkuetoimintaan osoittaa, urheilijoiden myös edellytetään harkitsevan toimintansa poliittisia ulottuvuuksia. Huippu-urheilijoilla katsotaan näkyvyytensä vuoksi olevan jopa suoranainen moraalinen velvollisuus ottaa julkisesti kantaa havaitsemiinsa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Jos mukaan lasketaan vielä Yhdysvaltain, Australian, Kanadan ja Uuden-Seelannin mitalit, vei eurooppalainen maailma lähes 80 prosenttia kesäkisojen mitaleista. Urheilujärjestöjen maailmoja syleilevästä vastuullisuusja eettisyysretoriikasta huolimatta tosiasiana säilyy, että huippu-urheilu on lähtökohtaisesti erittäin epätasa-arvoista toimintaa. Nyt asenteet ovat muuttuneet eikä urheilijoiden poliittista aktiivisuutta enää pidetä ongelmallisena, kunhan se tapahtuu oikeaksi miellettyjen asioiden puolesta. Leijonien kultajuhlintaa Tampereella toukokuun lopussa 2022. Urheilulle asetettujen yhteiskunnallisten odotusten muutoksesta kertoo myös urheilun ja politiikan suhteen uudelleenarviointi. 50 vuotta sitten Münchenissä eurooppalaiset ottivat 67,5 prosenttia kaikista jaoissa olleista mitaleista (405/600) ja vielä ensimmäisissä suurten boikottien jälkeisissä Soulin kisoissakin 1988 osuus oli 66,6 prosenttia (492/793). L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 2 3 Äärimmäisen kilpailullisuutensa ja jatkuvaan karsintaan perustuvan sisäisen toimintalogiikkansa vuoksi huippu-urheilu on väistämättä jännitteisessä suhteessa pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamme johtoarvojen eli tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja inklusiivisuuden kanssa. Monissa lajeissa kilpailu ratkeaa jo syntymässä, joka suo toisille urheiluun paremmin soveltuvan geeniperimän kuin toisille. Kuva: Emmi Korhonen/Lehtikuva. Kaikkea inhimillistä toimintaa arvioidaan yhä tarkemmin ekologisen kestävyyden ja ilmastovaikutusten näkökulmasta. Yksi suurimpia huippuja erityisesti ammattilaisurheilun legitimiteettiä jo nyt ja varsinkin lähitulevaisuudessa haastavia yhteiskunnallisia muutoksia on ekologisen ajattelun erittäin voimakas valtavirtaistuminen. Esimerkiksi kesäolympialaissa menestyneimmät Euroopan ulkopuoliset maat eli Yhdysvallat ja Australia olivat nekin eurooppalaista maailmaa ja elämäntapaa edustavia länsimaita. Kulutuskriittisyyden ja kiertotalousmallien yleistyminen saattaa myös radikaalisti muuttaa urheiluvälineitä, -vaatteita ja oheistuotteita valmistavien yritysten sekä ylipäätään urheiluliiketoiminnan markkinanäkymiä. Vaikka urheilun poliittista valjastamista on tapahtunut niin kauan kuin urheilua on ollut olemassa, ajateltiin pitkään, että urheilun tulisi pyrkiä poliittiseen ja ideologiseen puolueettomuuteen
. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-784-0 Lähiaikoina Suomi todennäköisesti jää ensi kerran kesäkisoissa mitalitta.. Uinnin MM-kisoissa Ecuadorissa vuonna 1982 eurooppalaiset voittivat 56,8 prosenttia mitaleista, tänä vuonna Budapestissa 40,8 prosenttia. Kun Soulissa 1988 Aasia saavutti 83, latinalainen Amerikka 15 ja Afrikka 14 mitalia, viime vuonna Tokiossa lukemat olivat 278, 55 ja 37. 2 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 Viimeisen runsaan 30 vuoden kuluessa huippu-urheilumenestys on kokenut merkittävän globalisaation. Edellisestä kesälajien kultamitalista on vierähtänyt 14 vuotta, ja on todennäköistä, että lähiolympiadien aikana Suomi tulee ensimmäistä kertaa jäämään kesäkisoissa kokonaan vaille mitalia. Lake Placidista 1980 Eurooppaan matkasi 87,0 prosenttia mitaleista (100/115), Pekingistä tänä vuonna enää 69,4 prosenttia (227/327). Samaan aikaan kun eurooppalaisten suhteellinen osuus maailman väestöstä on pienentynyt 1980-luvun alun 15,6 prosentista tämän hetken 9,8 prosenttiin, tavoitteellinen urheilun harrastaminen, valmennusosaaminen ja liikuntapaikkarakentaminen ovat levinneet ympäri maailmaa. Tällä vuosituhannella talvikisojen kultamitalimaiden kerhoon ovat liittyneet Australia ja Uusi-Seelanti. Kun Helsingissä 39 vuotta sitten eurooppalaiset veivät 71,5 prosenttia kaikista mitaleista, Eugenessa osuus oli enää 27,9 prosenttia. Olympiakomitean huippu-urheilutyötä vaikeuttaa se, että Suomesta puuttuu yhteinen näkemys huippu-urheilun tehtävästä sekä niistä mittareista, joilla tässä tehtävässä onnistumista mitataan. Maantieteen rajoittaman levinneisyytensä vuoksi talvilajit ovat edelleen eurooppalainen menestyslinnake, mutta pudotus on sielläkin ollut huomattava. Mitalitaulukon kärkikymmenikössä Euroopan ulkopuolista maailmaa edustivat vain Yhdysvallat ja Jamaika. Poliittisena kysymyksenä huippu-urheilu on meillä kaikesta julkisesta huomiosta huolimatta jäänyt marginaaliseksi. Demografia ja johtaminen huippu-urheilun erityishaasteina Globaalit ja eurooppalaiset kehitystrendit pätevät totta kai myös Suomessa, mutta niiden ohella suomalaisen huippu-urheiluun nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen vaikuttavat tietyt kansalliset erityispiirteet. Yleisurheilun ensimmäisissä MM-kisoissa Helsingissä 1983 parhaiten menestynyt maa oli DDR kymmenellä mestaruudella. Liikunta ja urheilu joutuvat kilpailemaan ihmisten vapaa-ajasta entistä rajummin, eikä urheilusankaruudella ole enää samanlaista vetovoimaa kuin aiempina vuosikymmeninä. Telinevoimistelussa eurooppalaisten suhteellinen mitaliosuus on pudonnut Moskovan vuoden 1981 kisojen 66,7 prosentista vuoden 2021 Japanin Kitakuyshun kisojen 29,7 prosenttiin. Mitalitaulukon kärkikymmenikössä Eurooppaa edusti vain kahdeksanneksi sijoittunut Puola, ja 45 mitalimaasta eurooppalaisia oli 18. . Elämän helpottumisen seurauksena yleisen fyysisen aktiivisuuden määrä on laskenut dramaattisesti sekä lasten ja nuorten keskimääräinen valmius urheiluharjoitteluun laskenut. Ammunnan vuoden 1982 MM-kisoissa Venezuelassa Eurooppa vei 79,0 prosenttia mitaleista, vuonna 2018 Etelä-Korean kisoissa 65,0 prosenttia. Urheilumenestyksen globalisoituminen näkyy lukuisissa lajeissa. Huippu-urheilijoita tulee nykyisin kaikista maanosista ja yhä suuremmasta määrästä maita. Kirjoitus perustuu Jokisipilän opetusja kulttuuriministeriölle osana huippu-urheilun ulkoista arviointia laatimaan selvitykseen ”Huippu-urheilu osana suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria”. Vuonna 1988 olympiakullan voittaneita urheilijoita oli tullut 60 eri maasta, nyt määrä on 109. Urheilu-uraan panostamisen houkuttelevuutta vähentää myös koventunut kilpailu opiskeluja työpaikoista. Eurooppalaisen urheilun suhteellisen menestyksen heikentyminen on havaittavissa lähes kaikissa globaaleissa yksilölajeissa. 25:sta mitaleja voittaneesta maasta 14 oli eurooppalaisia. Vaikutuksiltaan potentiaalisesti dramaattisin niistä on syntyvyyden alenemisesta johtuva ikäluokkien pieneneminen. Vuonna 2017 olympiakomitea sai vastuulleen koko suomalaisen liikuntakentän johtamisen ulottuen väestötason liikkumisen edistämisestä aina huippu-urheilumenestyksen tuottamiseen. Vanha maanosa on menettänyt asemiaan tuntuvasti myös perinteisissä mahtilajeissaan. Soudussa eurooppalaiset ottivat vuoden 1982 Luzernin MM-kisoissa 79,6 mitaleista, 2019 Itävallan Ottensheimissa 63,6 prosenttia. Nyrkkeilyssä Eurooppa otti vuoden 1982 MM-kisoissa Münchenissä 58,3 prosenttia mitaleista, viime vuonna Belgradissa enää 32,7 prosenttia. Huippu-urheilun globalisaation ohella eurooppalaisten heikkenevä menestys johtuu länsimaisen elämäntavan muutoksista. On todennäköistä, että seuraavien 5–15 vuoden aikana joudumme monissa perinteisissä suomalaislajeissa todistamaan mäkihypyssä nähdyn kaltaista eksistentiaalista syöksykierrettä. Kultamitalilajeistamme esimerkiksi soudussa edellinen olympiaesiintyminen tapahtui Pekingissä 2008, ratamelonnassa Lontoossa 2012. Vuonna 2021 kilpailluissa Tokion kesäkisoissa eurooppalaiset voittivat enää 44,9 prosenttia mitaleista (485/1080). Olympiakomitean rooli on ristiriitainen, koska yhtäältä liikunnan ja urheilun, toisaalta kilpaurheilun ja huippu-urheilun intressit ovat vain osittain yhteiset. Vuonna 1982 Belgradissa eurooppalaiset ratamelojat voittivat 51 mitalia 54 mahdollisesta, tänä vuonna Kanadan Dartmouthissa 63 mahdollisesta 90:stä. Kun vuonna 1950 syntyneellä suomalaisella oli 98 000 ikätoveria, vuonna 1970 syntyneellä enää 64 500 ja vuonna 2020 syntyneellä vain 46 500. Tämän vuoden heinäkuussa Eugenen MM-kisoissa menestynein maa oli kisaisäntä Yhdysvallat 13 mestaruudella. On mielenkiintoista, että esimerkiksi jalkapallossa ja yleisurheilussa yhä useampi eurooppalainen maajoukkueurheilija on maahanmuuttajataustainen. Suomalaisen huippu-urheilun johtamishaasteista on puhuttu pitkään. Kun lasten ja nuorten urheiluharrastus keskittyy entistä voimakkaammin muutamiin jalkapallon, jääkiekon ja salibandyn kaltaisiin suosikkilajeihin, löytyy yhä harvemmasta lajista kansainvälisen menestyksen tavoittelun edellyttämää harrastajamassaa
Opiskelin myös psykologiaa ja kinesiologiaa, joiden uskon auttaneen minua valtavasti. Yritin keskittyneesti olla mahdollisimman hyvä urheilija ja ihminen. Minua hoidettiin unihäiriöiden vuoksi, mutta ahdistus diagnosoitiin vasta aivokuvauksessa 36-vuotiaana. Oli kuin maailmankaikkeus olisi tasoittanut tietä minulle. Viimeisemä opiskeluvuotenani voitin konferenssimestaruuden, mikä oli loistavaa, kova työni tuotti tulosta. Niinpä ilmoittauduin uimahyppytunneille. Koin neljä poikkeuksellista vuotta. Viimeisenä yliopistovuotenani 2007 kävin urheilupsykologian kurssin ja koko maailmani muuttui. Usein en nukkunut, jos olin kilpailumatkalla. Nykyisin autan tavallisia ihmisiä elämään onnellisemmin ja terveellisemmin.. Rakastuin taas, kaikki kurssilla oli niin merkityksellistä minulle ja urheilu-uralleni – oli kuin olisin saanut supervoiman. Olin innoissani siitä, että olin löytänyt juttuni. Yliopistossa oli melkein joka viikko kahden joukkueen miniotteluita. Nämä tapahtumat opettivat minua käsitteleSAARA HAAPANEN, PHD yrittäjä Performance is Haapanen saara@performanceishaapanen.com Kokemuksiani urheilusta kolmessa eri maassa mään ahdistustani ja uniongelmaani. Valitsin lajin, koska uimahallissa oli trampoliini ja uimahyppytunnit olivat halvempia kuin trampoliinitunnit. Saara Haapanen. Pääsin onnekseni Jyväskylän yliopiston urheiluja liikuntapsykologian maisteriohjelman ensimmäisten joukossa vuonna 2007. Opin, mitä on olla osa joukkuetta, ja tapasin elämäni rakkauden, Brentin. Opin asioita, jotka auttoivat minua paljon kilpailuahdistuksessa, suorituskyvyn säätelyssä, ajatusmalleissa, motivaatiossa, emotionaalisessa säätelyssä ja psykobiososiaalisissa tiloissa. Tajusin lopulta, mitä halusin tehdä isona. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 2 5 näin maailmalla V artuin Kanadassa. Kuva: Saara Haapasen kotialbumi Olen aina halunnut tulla paremmaksi valmentajaksi. Mutta tunsin myös paljon kilpailemisen aiheuttamaa ahdistusta. Jaoin lehtiä ja olin ostanut trampoliinin, mutta halusin oppia tekemään voltin. Aloitin uimahyppyvalmennuksen 14-vuotiaana ja tajusin, että tämä voisi olla pääsylippuni pois kanadalaisesta pikkukaupungista. Pääsin vuonna 2003 Wyomingin yliopiston uimahyppyjoukkueeseen (University of Wyoming Cowgirls). Sulhaseni ja minä muutimme Suomeen. Rakastuin uimahyppyihin ja kävin hyvin nopeasti läpi Learn to Dive -ohjelman neljä tasoa. Aloitin uimahyppyurani 10-vuotiaana
. Käännös Jouko Kokkonen . Kilpailuihin otettiin vain 29 hyppääjää, joten olin ensimmäinen, joka jäi ulkopuolella. MM-kisoissa sijoitukseni oli 30:s. Olin saanut riittävästi pisteitä kilpaillakseni Pekingin MM-kisoissa helmikuussa, ja minulla oli mahdollisuus päästä olympialaisiin. Halusin tietää, miten tehdä ihmisistä parempia. Sisuunnuin kuitenkin ja sijoituin 18. Pidin paljon ihmisin suorituskyvyn tutkimisesta. 2 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 Aloitin opiskelut upouudessa ohjelmassa ja harjoittelin vuoden 2008 olympialaisiin suomalaisurheilijana. Väitöskirjassani tutkin psykobiososiaalisia tiloja edeltäviä tekijöitä ja niiden seurauksia suomalaisille ja pohjoisamerikkalaisilla urheilijoille. Olen pitänyt valmentamisesta kovasti nuoresta pitäen ja se on tuonut minulle paljon iloa. Olen aina halunnut tulla paremmaksi valmentajaksi. Kokemus oli erilainen kuin urheilijoiden valmentaminen, jolloin olet vain osa joukkuetta, joka auttaa hyppäämään korkeammalle tai juoksemaan hieman nopeammin. Olen onnekas, että olen saanut vuodesta 2013 lähtien auttaa ihmisiä elämään onnellisempaa ja terveellisempää elämää, vahvistamaan mieltään ja lihaksiaan. Olen aina ollut erittäin kiinnostunut siitä, miten ja miksi ihmiset menestyvät. Olin musertunut. 2022. Muotoilen 14 viikon ohjelmassani alitajuisia ajatuksia uudelleen, jotta terveyskäyttäytymisen muuttaminen on helpompaa. Sitten sain mahdollisuuden valmentaa tavallisia ihmisiä. Jyväskylän yliopisto. Ensimmäisen kerran edustin Suomea Grand Prix -tapahtumassa ulkoilmassa Fort Lauderdalessa Floridassa – ja ulkona hyppääminen on hieman haastavaa sisällä hyppäämään tottuneelle. Muutos oli valtava, ja sydämeni pakahtui – pystyin antamaan elinikäisiä taitoja. Oli myös ensimmäinen kerta, kun hyppäsin 3,5 volttia eteenpäin, mikä oli erehdys. Minulle on kertynyt hyvin erilaisia kokemuksia urheilusta kaikissa maissa, joissa olen harjoitellut, joten halusin sisällyttää kulttuurien välisen näkökulman työhöni. Aikoinaan ajattelin, että haluan työskennellä vain huippu-urheilijoiden kanssa. sijalle maailman parhaiden hyppääjien parissa. Cross-cultural study of social environmental and individual antecedents of psychobiosocial states in high-level Finnish and North American athletes. Kilpailu vahvisti asemaani kansainvälisenä huippuhyppääjänä. Vaikka vartuin Kanadassa, molemmat vanhempani ovat suomalaisia, joten minulla oli kaksoiskansalaisuus. Kun uima-allas ja taivas ovat molemmat samanvärisiä, voi olla vaikeaa päästä ylös alhaalta. Muutamia vinkki valmentajille väitöskirjani pohjalta: aina kun mahdollista, luo itsenäisyyttä tukeva ilmapiiri, kasvata koettua osaamista ja edistä haasteiden arviointia optimaalisempien tilojen saavuttamiseksi. Opiskelin seuraavan vuoden Jyväskylässä, harjoittelin Helsingissä ja kilpailin ympäri maailmaa. Olympialaisissa piti kilpailla 34 parhaan naisen, mutta 12 päivää ennen Pekingin olympialaisten avajaisseremonioita sain tietää, etten pääsekään mukaan. Pro gradu -tutkielmaani varten selvitin 31 maasta kotoisin olevan 639 hyppääjän motivaatiota. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9311-5. Saara Haapanen. Asun ja työskentelen tällä hetkellä Denverissä, Coloradossa mieheni Brentin ja kahden bokserini kanssa
Joku rentoutuu ja purkaa stressinsä kovatehoisella intervallitreenillä tänään, mutta ei enää huomenna. Tällaista liikuntaa voi harrastaa useita kertoja päivässä ja lyhyenkin aikaa, ehkä eri liikuntalajeja muunnellen. Kuormituksen kasaantuessa syystä tai toisesta käännekohta distressin suuntaan voi tietysti olla lähellä. Monesti helpommin sanottu kuin tehty. Jos hyväksymme sen, ettei elimistö fysiologisesti tunnista stressin alkuperää, niin aivot ja mieli kyllä tunnistavat. Toisaalta teknologian tuomat apuvälineet voivat olla mainio keino opetella kuulemaan ja kuuntelemaan oman kehon ääntä. Näinhän ei kuitenkaan ole, vaan stressi on osa jokapäiväistä arkea, joka laittaa vipinää kinttuihin. Veimme tutkimusmielessä sydänpotilaita katsomaan Oulun Kärppien pudotuspelejä. Usein törmäämme siihen käsitykseen, että stressi tarkoittaa jotain kielteistä, joka syö voimavaroja ja uuvuttaa. Oman kehon äänen kuunteleminen on tärkeää, mutta kuuluuko ääni. Fyysiset oireet, kuten pidempään koholla oleva verenpaine, huonosti nukutut yöt, motivaatiopula, ärtyisyys, väsymys ja toimintakyvyn heikkeneminen, antavat olettaa, että liika on liikaa, syntyipä elimistön pidempikestoinen kuormitus mistä syystä tahansa. Tunnetila ohjaa vahvasti elimistön sydänja verenkiertoelimistön vasteita yhtä lailla kuin liikunta. Oman kehon äänen kuunteleminen on tärkeää, mutta kuuluuko ääni?. Voimattomuus ja väsymys ovat merkkejä, joita ei pidä väheksyä. Tämä tekee erityisesti kroonisen stressin ja sen oireiden tulkinnasta vaikeaa. Vaikka jollakulla kova kuntosalitreeni purkaa paineita, niin usein se vain kasvattaa stressiä, ja voi johtaa entistä huonompaan oloon, jos puntinkolistaja on jo valmiiksi stressaantunut. Tutkittavat olivat tietysti kotijoukkueen faneja, joita monitoroitiin pelin ajan hyvin tarkasti. Keskeistä yksilön näkökulmasta onkin se, miten pitää tasapaino myönteisen puolella. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 2 7 polttopisteessä A rki kysyy resilienssiä toisin sanoen jatkuvaa kohtaamista ja vuoropuhelua hyvän (eustressi) ja pahan (distressi) stressin välillä. Stressin purkuun pitäisikin valita laji tai lajeja, joista itse pitää. Tästä löytyy mielenkiintoinen esimerkki jääkiekon SM-liigan katsomosta. Pikemminkin määrä ja teho voisivat olla sellaisia, että liikunnan jälkeen olo on rentoutunut ja mieli virkistynyt. Silloin kannattaa levätä ja tehdä seuraavalla kerralla ihan erilainen, selvästi kevyempi harjoitus ja seurata, millainen vaste siitä tulee. Lepopäiväkin liikunnasta voi tuottaa uudelleen latautuneet voimavarat. Toiselle palauttava lempeä liikunta on sellaista, jossa syke ei nouse kovin korkealle. Liikuntatuokion vaste voi olla yksilöllisesti hyvin erilainen. On mielenkiintoista havaita, että ihmisen elimistö ei fysiologisesta näkökulmasta pysty tunnistamaan syntyykö muun muassa verenpaineen nousuna ilmenevä stressi fyysisestä aktiivisuudesta vai tunnereaktiossa. Ydinsyiden tarkastelu lienee ainoa oikea toimintatapa, kun distressi on päällä. Jos syke nousee vakiolenkillä selvästi normaalia korkeammalle tasolle, se todennäköisesti kertoo stressistä, ainakin fysiologisesti. Kun elämässä ei ole stressitekijöitä ja olo tuntuu virkeältä, voi esimerkiksi vakiolenkillä seurata sykettä suunnilleen omalla tavallisella juoksunopeudella ja havainnoida keskisykettä. Kannattaa pohtia, mistä stressi kumpuaa. Urheilijan ylikuormituksen tyypillisiä piirteitä ovat suoritusja harjoittelukyvyn heikkeneminen ja miltei jatkuva väsymys ja voimattomuus. Monesti se sykäyttää positiivisesti, kun esimerkiksi määräpäivä kirjoittaa Liikunta & Tiede -lehden Polttopisteessä lähestyy. Onko esimerkiksi aiheuttajana parisuhde, ARTO HAUTALA fysioterapian ja kuntoutuksen apulaisprofessori Jyväskylän yliopisto Liikuntatieteellinen tiedekunta LTS:n varapuheenjohtaja arto.j.hautala@jyu.fi Liikunta – stressin laukaisija vai lataaja. Liikunnan ei välttämättä pidä olla kevyttä ollakseen palauttavaa. Voidaanko tilanne purkaa liikunnalla. . Vaikka älykello tai unianalyysi kuinka kertoisi hyvästä valmiudesta ja palautumisesta kehottaen lähtemään lenkille, kannattaa levätä, jos keho ja mieli tuntuvat väsyneiltä. Kyllä ja ei. Kun liikunnalla tavoitellaan stressin laukaisua, tärkeintä on saavuttaa hyvä olo. Samanlaisia oireita tunnistetaan työkyvyn heikkenemiseen liittyvässä työuupumuksessa. töissä jaksaminen, liiallinen viikoittainen liikunnan määrä vai kaikkien yhdistelmä. Hampaat irvessä tamppaaminen vastenmielisen lajin parissa tuskin tuottaa hyvää fiilistä. Kun stressin aiheuttaja löytyy, kannattaa tietenkin ensisijaisesti pyrkiä vaikuttamaan siihen. On hyvä muistuttaa, että liikunnassa kannattaa rohkeasti kokeilla ja seurata omaa tuntemusta liikunnan jälkeen. Vastustajan tehdessä maalin tutkittavan systolinen verenpaine nousi hetkessä noin 40 elohopeamillimetriä ja saavutti 210 elohopeamillimetrin tason, mutta ilmekään ei värähtänyt, eikä mitään liikettä tapahtunut
Jalkapalloilemalla turvapaikanhakijat pystyivät saavuttamaan saman emotionaalisen mielihyvän tunteen kuin lapsena pelatessaan kavereiden kanssa entisessä kotimaassaan. Rennolla herjanheitolla voi olla myös kielteisiä vaikutuksia, jos se on tilanteeseen sopimatonta, vihamielistä tai sisältää kritiikkiä. Turvapaikanhakijoilla ei välttämättä ollut mahdollisuutta kokea samanlaista mielihyvää työn tai opiskelujen kautta. Jalkapalloilu tarjosi myös puhdistavan (katharsis) kokemuksen. Esimerkiksi toisten kustannuksella vitsailu ei tuota myönteisiä vaikutuksia. Ilon hetket saivat synkkyyden poistumaan, vaikka heidän elämänsä oli täynnä huolta perheen hyvinvoinnista, kotimaan turvallisuustilanteesta ja oman turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Jalkapallo tarjosi miehille mahdollisuuden paeta hetkellisesti kipua ja tuskaa, epävarmuutta ja tulevaisuuden pelkoa. 2021. Turvapaikanhakijat kokivat olonsa turvalliseksi pelatessaan ja jakaessaan jokapäiväistä elämää muiden kanssa. Monikulttuurisessa ryhmään kuului sekä uuden mahdollisen kotimaan edustajia että eri syistä turvapaikanhakijoina olevia henkilöitä. Turvapaikanhakijat tunsivat olevansa elossa siinä hetkessä, kun saivat yhteyden menneisyydessä heille mielihyvää tuottaneisiin asioihin. Timothy Budden tutkijaryhmineen löysivät narratiivianalyysillä rennolle ja hauskalle puheelle useita merkityksiä. Läpänheitolla ja huumorilla painonpudotus saatiin tuntumaan hyvältä, parannettiin toverihenkeä ja annettiin mahdollisuus olla oma itsensä. 2 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 tutkimusuutisia Yhteiskuntaja käyttäytymistieteet ANNA-KATRIINA SALMIKANGAS anna-katriina.salmikangas@jyu.fi Jalkapallo toi mielihyvää maahanmuuttajamiesten elämään Jalkapallon pelaamisen tuottamilla mielihyvän ja ilon kokemuksilla on yhteiskunnallista merkitystä turvapaikanhakijamiesten arjessa. Pelaamisesta tuoma mielihyvä ei kuitenkaan lopettanut arjen rasismin ja turvapaikkahakemusten käsittelyprosessin aiheuttamia poliittisia ongelmia. Tällöin huumori ja läpänheitto tekivät liikkumisen, joukkueen jäsenenä toimimisen ja kokemuksien jakamisen vertaisten kanssa houkuttelevaksi. LÄHDE Webster, C. Lisäksi ryhmässä hyvin toistensa tuntevat jäsenet pystyivät jakamaan sekä omaan painoonsa että henkiseen hyvinvointiinsa liittyviä asioita. Chis Webster tutki kolme vuotta kestäneessä tutkimuksessa etnografisin menetelmin yhdeksän turvapaikkaa hakeneen miehen kokemuksia Iso-Britanniassa. The (in)significance of footballing pleasures in the lives of forced migrant men, Sport in Society, 25:3, 523-536, DOI: 10.1080/17430437.2022.2017815 Läpänheitto ja huumori edistävät miesten painonpudotusta Australialaisessa tutkimuksessa havaittiin, että oikeanlainen läpänheitto ja huumori voi edistää miesten painonpudotusta liikuntaa hyödyntävässä ohjelmassa. Kognitiivinen mielihyvä tuli esille heidän kokemuksissaan jalkapallon tuoksinassa esiintyvinä pelinlukuja ongelmanratkaisutaitoina. Pelihetket antoivat heille mahdollisuuden henkiseen haasteeseen, jota he eivät kokeneet odottaessaan passiivisesti turvapaikkapäätöstä. Heille oli tärkeää, ettei jalkapallon pelaaminen ryhmässä leimannut heitä maahanmuuttajiksi kuten turvapaikanhakuprosessi, vaan pelaamaan pääsi kuka tahansa. 2022. Pelaamisesta nautittiin yhdessä ja sen tuottamia mielihyvän kokemuksia muisteltiin myös muussa arjessa. Interventioiden kehittäjien ja toteuttajien tulisi huumorin rajoittamisen sijaan ennemminkin tukea tilanteeseen sopivan ja hyvää tarkoittavan huumorin käyttöä miesten painonpudotusryhmissä. Jalkapalloa pelattiin julkisessa ja sosiaalisessa tilassa kentällä, joka sijaitsi kantakaupungin sydämessä. Hän havaitsi viikoittaisen jalkapallon pelaamisen tuottavan emotionaalista, kognitiivista, puhdistavaa ja sosiaalisen yhdessäolon tuottamaa mielihyvää. LÄHDE Budden, T., Dimmock, JA, Smith, B., Rosenberg, M., Beauchamp, MR & Jackson, B. Näin turvapaikanhakijat tulivat myös konkreettisesti näkyviksi kaupungissa. Miehet kehittivät sen avulla omaa sietokykyään, jota he hyödynsivät antaessaan tukea muille ryhmän jäsenille. Making sense of humour among men in a weightloss program: A dialogical narrative approach, Qualitative Research in Sport, Exercise and Health, DOI: 10.1080/2159676X.2021.1979635. Turvapaikanhakijan stressi ei vaivannut, kun huolet jäivät jalkapallokentän ulkopuolelle
2022. LÄHDE De Martini Ugolotti, N. Nicola De Martini Ugolotti havaitsi etnografian menetelmin, miten vapaamuotoisen ei-organisoidun liikkumisen avulla voidaan helpottaa kulttuurienvälistä kohtaamista urbaanissa ympäristössä. Vapaamuotoisen liikkumisen, kuten parkourin, on todettu helpottavan kulttuurienvälistä kohtaamista. Nuorille tarjottiin myös mahdollisuutta esittää oma harrastuspaikan rakentamista parkourille, mikä ei heidän mielestään sopinut vapaamuotoisen lajin luonteeseen. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 2 9 Parkour avasi maahanmuuttajataustaisille nuorille miehille kaupunkitilaa Parkour helpotti nuorten toisen polven maahanmuuttajien pääsyä kaupunkitilaan Torinossa. Silti vapaamuotoinen liikkuminen on sisältynyt harvoin kaupunkien elävöittämissuunnitelmiin. Contested bodies in a regenerating city: post-migrant men’s contingent citizenship, parkour and diaspora spaces, Leisure Studies, DOI: 10.1080/02614367.2022.2085775. Toisen luokan kansalaisiksi itsensä tuntevat maahanmuuttajanuoret pääsivät esittämään taitojaan ja opettamaan parkouria kaupungin tapahtumissa, mikä sai nuoret tuntemaan kaupungin arvostavan heidän osaamistaan. Sen Kuva: Pontenews, Torino sijaan nuoret toivoivat, että kaupunkikuvan kehittäjät olisivat puolustaneet heidän oikeuttaan kaupunkitilaan vihamielisesti suhtautuvien virkamiesten ja kaupunkilaisten suuntaan. Samalla parkour tuki Torinon tavoitteita lisätä kaupungin kiinnostavuutta nuorisoja monikulttuurisuuden avulla
2022. A. Sustainability 14(5), 2822. LÄHDE Seger, I., Lundvall, S., Eklund, A., Jamshidpey, A., Takats, J., Ståhlman, C., Tidén A., Andersson, E. Kolmen koulun oppilaat osallistuivat ylimääräiseen 30 minuutin aerobiseen harjoitushetkeen liikunnanopettajien vetäminä. Koeryhmäläisten aerobisessa kunnon, lihasvoiman ja kouluarvosanojen (englanti, ruotsi, liikunta) havaittiin parantuneen intervention tuloksena. Kuva: Juha Laitalainen. Tämän lisäksi tutkimuksessa oli 26 oppilaan kontrolliryhmä. Arvosanat nousivat molemmilla sukupuolilla, mutta fyysisen kunnon muutokset olivat suurempia pojilla kuin tytöillä. Seger kollegoineen (2022) halusi selvittää, miten ylimääräinen aerobinen harjoittelu koulupäivän aikana aerobiseen kuntoon, lihasvoimaan, kouluarvosanoihin ja terveyteen. A Sustainable Swedish School Intervention with Extra Aerobic Exercise—Its Organization and Effects on Physical Fitness and Academic Achievement. Kaksivuotiseen projektiin rekrytoitiin 122 13–14-vuotiasta oppilasta. Muutokset koskivat kaikkia kolmea interventioryhmää mukaan lukien koulu, jossa oli selvästi enemmän maahanmuuttajataustaisia oppilaita kuin muissa kouluissa. Molemmilla ryhmillä oli opetussuunnitelman mukainen liikuntatunti (60 min.) kahdesti viikossa. 3 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 tutkimusuutisia Liikuntapedagogiikka KASPER SALIN kasper.salin@jyu.fi Koulussa saatu lisäharjoittelu parantaa kuntoa ja oppimis tuloksia Merkittävä osa lapsista ja nuorista ei saavuta fyysisen aktiivisuuden suosituksia. Esimerkiksi pidennetyn välitunnin aikana voidaan hyvin järjestää ylimääräinen aerobisen harjoittelun tuokio. Tutkimus antaa selviä viitteitä siitä, että koulupäivän aikaisella lisätyllä harjoittelulla voidaan parantaa erityisesti oppilaiden fyysistä kuntoa, mutta myös mahdollisesti kouluarvosanoja. Liikunnan lisäämisellä on myös huomattu voivan olla positiivisia vaikutuksia lasten fyysiseen kuntoon, terveyteen ja suoriutumiseen koulussa
Mentorointi voisi olla nuorelle opettajalle väylä paitsi sosiaalistua työyhteisöön, mutta myös tuoda esille työssä koettuja hankaluuksia ja sanoittaa niitä muiden kollegoiden kesken. LÄHDE Spicer, C. Alone in the gym: A review of literature related to physical education teachers and isolation. Työnjohdolla voidaan vähentää eristäytyneisyyden tunnetta, mutta siihen voidaan vaikuttaa myös opettajankoulutuksessa. B. 2021. Monien uusien vastuualueiden hoitaminen voi aiheuttaa tunnetta siitä, ettei ole vielä valmis koulutuksen jälkeenkään. Eristäytyneisyys voi vaikuttaa liikunnanopettajan työtyytyväisyyteen Eristäytyneisyyden tunne on monelle opettajalle tuttu tunne ja erityisesti se korostuu liikunnanopettajilla. Tulevia opettajia tulisi valmistaa siihen, että ajoittain työ voi olla yksinäistä. He havaitsivat, että eristäytyneisyys aiheutti opettajille mielenkiinnon laskua työtä kohtaan, loppuun palamista ja kokemuksia työyhteisön ulkopuolelle jäämisestä. Uran alkuvaiheessa opettajat kokivat lukuisia vaikeuksia, joita olivat muun muassa todellisuusshokki, väheksyntä ja eristäytyminen. Mahdollisen eristäytyneisyysongelman ymmärtäminen jo opintovaiheessa voi auttaa sietämään eristäytyneisyyden tunnetta ja käsittelemään hetkiä, jolloin kaipaisi kollegiaalista yhteistyötä. & Eliasson I. Kinesiology Review 10(1), 66–77.. Koska liikunnanopettajat ovat monesti oman erityisalansa ainoita tai harvoja spesialisteja, he myös kokivat oppiaineensa statuksen olevan olevan alhaisempi ja suorastaan väheksytty. Esimerkiksi aktiivinen osallistuminen monialaisten oppimiskokonaisuuksien tai teemapäivien rakentamiseen voi auttaa työyhteisöön sosiaalistumisessa. Tässä induktiovaiheessa noviisiopettajat kokevat lukuisia vaikeuksia sosiaalistuessaan työyhteisöön. European Physical Education Review 28(2), 303–321. Christa Spicer ja Daniel Robinson (2021) halusivat kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, millaisia vaikutuksia eristäytyneisyydellä on, ja millaisia ratkaisuja tilanteeseen on. 2022. Opettajien sosiaalistuminen työyhteisöön nojaa vahvasti yksilön kykyyn luoda suhteita ja vuorovaikutustilanteita muiden kanssa. LÄHDE Westerlund, R. & Robinson, D. Runa Westerlund ja Inger Eliasson (2022) halusivat selvittää, miten uran alkuvaiheessa ruotsalaiset liikunnanopettajat käsittelevät induktiovaihetta, ja minkälaisia hankaluuksia he kohtaavat. Näin ollen kollegiaalisen yhteistyön tekeminen on tärkeää heti alusta asti ja lisäksi sidosryhmäyhteistyö voi auttaa navigoimaan opettajan työn alkuvaiheessa. Työyhteisöön sosiaalistuminen usein hankalaa aloittelevalle opettajalle Opettajalle ensimmäiset työvuodet ovat usein kriittisiä koko työuran kannalta. Nuoret opettajat tarttuivat kohtaamiinsa ongelmiin ja koettivat ratkoa niitä eri keinoin, joista kolme nousi keskeisiksi: 1) sosiaalistuminen vahvasti työyhteisöön, 2) liikunnanopettajan roolin korostamista terveyden edistäjänä ja 3) kriittisen opetusperspektiivin ylläpitäminen. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 3 1 Tulevia opettajia tulisi valmistaa siihen, että ajoittain työ voi olla yksinäistä. Nuoret opettajat joutuvat myös huomaamaan, että työhön kuuluu paljon asioita, mihin koulutus ei ole heitä valmistanut. Todellisuusshokki iskee, kun opettaja ymmärtää, mistä kaikesta hänen pitäisi kantaa vastuuta. Liikunnanopettaja työskentelee usein koulurakennuksen ulkopuolella, jolloin kollegiaalista vuorovaikutusta ei pääse välttämättä syntymään riittävästi. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä kahdeksan induktiovaiheessa olevaa opettajaa. ‘I am finding my path’: A case study of Swedish novice physical education teachers’ experiences when managing the realities and challenges of their first years in the profession. Työuran alkuvaiheiden tutkimusta tarvitaan lisää, jotta opettajan työstä luopumista voitaisiin vähentää ja säilyttää koulutetut ammattilaiset alalla. Mentorointi saattaisi myös vähentää liikunnanopettajien kokemaa eristäytymistä, jota voimistavat usein muualla kuin koulurakennuksessa sijaitsevat toimintaympäristöt. Induktiovaihe kaipaa selkeää organisaatiotason tukea, jotta yksilö kokee kiinnittyvänsä työyhteisöön ja olevansa osa porukkaa
https://doi-org.ezproxy.jyu. Tutkijoiden mukaan valmentajien stressikokemusten kauden aikaisten vaihteluiden ja henkiseen hyvinvointiin kohdistuvan vaikutuksen kokonaisvaltainen ymmärtäminen auttaa kouluttamaan valmentajia ymmärtämään heidän rooliinsa liittyvän stressin vaikutuksia. A longitudinal examination of stress and mental ill-/well-being in elite football coaches. The Sport Psychologist. Etenkin sosiaaliset verkostot auttoivat valmentajia stressitekijöiden käsittelyssä, joten tutkijat kannustivat heitä panostamaan niihin. D., & Neil, R. Korkeat stressitasot saattavat altistaa työuupumukseen ja alentaa henkistä hyvinvointia. Lisäksi kahdeksaa valmentajista haastateltiin neljästi kauden aikana, jolloin tutkijat selvittivät kyselyssä tunnistettujen stressitekijöiden vaikutusta henkiseen hyvinvointiin. Valmentajat, jotka epäonnistuivat stressin tehokkaassa säätelyssä, kokivat enemmän kielteisiä tunteita ja muita negatiivisia henkilökohtaisia seurauksia. Tutkimuksessa selvitettiin kyselyillä 18:n miespuolisen huippujalkapallovalmentajan stressiin liittyviä tekijöitä ja henkistä hyvinvointia neljästi kauden aikana. Loppukaudesta valmentajien henkinen uupumus ja itsensä epätodelliseksi ja vieraaksi tunteminen (engl. 2022. Kauden aikana valmentajat kokivat henkisen hyvinvointinsa kohtalaiseksi ja loppuun palamisen oireet alhaisiksi tai kohtalaisiksi. Vakavimmiksi arvioidut stressitekijät johtivat läpi kauden heikentyneeseen henkiseen hyvinvointiin ja suoritussaavutusten puutteeseen sekä lisääntyneeseen itsensä epätodelliseksi ja vieraaksi tuntemiseen. Baldockin ja kumppaneiden tutkimuksen mukaan Englannin korkeimmilla sarjatasoilla työskentelevät jalkapallovalmentajat kokivat ennen kauden alkua henkisen hyvinvointinsa alhaiseksi korkeiden menestyspaineiden vuoksi. depersonalization) olivat korkeita suuren työtaakan, konfliktien sekä suoritukseen ja organisaatioon liittyvien stressitekijöiden vuoksi. 3 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 tutkimusuutisia Kuva: Antero Aaltonen Psykologia HANNA-MARI TOIVONEN hanna-mari.h-m.toivonen@jyu.fi Huippuvalmentajien henkinen hyvinvointi koetuksella jo kauden alla Huippuvalmentajan työpaikka on uhattuna, jos tulosta ei tule. LÄHDE: Baldock, L., Cropley, B., Mellalieu, S. fi/10.1123/tsp.2021-0184. Stressikokemuksia aiheuttavat esimerkiksi stressitekijät, selviytymisstrategiat ja tunnereaktiot
H., Keea , Y. Harjoittelun tulee tapahtua yhteistyössä urheilijoiden ja valmentajien kanssa ja se on integroiva harjoittelukokonaisuuteen. Samalla myös ongelmat lisääntyneet. Puhelinten käyttäminen oli monille tapa ja jopa pakkomielle. H., Pillaib , J. Tutkijoiden mukaan paineensietoharjoittelun toteutus vaikuttaa suuresti sen tehoon. C. 2022. R., Butt, J., Freeman, P., Stoker, M., & Maynard, I. E. Effective delivery of pressure training: Perspectives of athletes and sport psychologists. Urheilun näkökulmasta nuoret arvioivat puhelimen käytön heikentävän muun muassa keskittymistä ja harjoittelun laatua. T. Kun paineen kasvattamista ei salata urheilijoilta, voidaan heitä myös valmistaa epämukavuuden kohtaamiseen. Paineensietoharjoittelun tehokkuus riippuu kuitenkin muustakin kuin paineen luomisesta. Low tutkimusryhmineen haastatteli kahdeksaa kansainvälisen tason urheilijaa sekä kahdeksaa urheilupsykologia heidän kokemuksistaan paineensietoharjoittelun käytöstä. Tutkittavat käyttivät matkapuhelimiaan usein, kun heillä oli tylsää tai jos he tunsivat olonsa epämukavaksi. Tutkimukseen osallistui 369 nuorta singaporelaisurheilijaa, jotka täyttivät sähköisen kyselyn. Aikuiset voivat auttaa nuoria hallitsemaan matkapuhelimensa käyttöä. Tutkijoiden mukaan valmentajien ja vanhempien tulisi kiinnittää huomiota nuorten matkapuhelinten käyttöön ja tunnistaa ongelmiin johtavia tekijöitä. Nuoret urheilijat pelkäsivät jäävänsä jostain paitsi, jos he eivät avanneet puhelintaan myös urheillessaan. jyu.fi/10.1123/tsp.2021-0178 Matkapuhelimet aiheuttavat ongelmia urheilijoille Maailmassa on yli viisi miljardia matkapuhelinta, jotka ovat osa arkipäivää. Valmentajien kannattaakin hyödyntää urheilupsykologian ammattilaisten osaamista. LÄHDE: Ong, N. Sekä urheilupsykologien että urheilijoiden mielestä usein toistuvat pienet harjoitukset liitettynä harjoittelukokonaisuuteen tuottavat parempia tuloksia kuin erilliset harjoitukset. Matkapuhelimen käyttö on aiheuttanut ongelmia jo 40 prosentille nuorista singaporelaisurheilijoista. S., Limc , H. B. https://doi.org/10.1080/1612197X.2022.2078856 Aikuiset voivat auttaa nuoria hallitsemaan matkapuhelimensa käyttöä.. Ong tutkimusryhmineen pyrki tunnistamaan matkapuhelinten ongelmakäyttöön liittyviä tekijöitä ja niiden vaikutusta nuoriin urheilijoihin. Haastateltavat toivatkin esiin, että paineensietoharjoittelu ei saa tuntua rangaistukselta, vaan sen tulisi olla mahdollisuus kehittyä. The Sport Psychologist. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 3 3 Tehokkaan paineensietoharjoittelun salat Paineensietoharjoittelu (engl. Älytoimintojen myötä puhelimien käyttö on entisestään monipuolistunut. Menetelmässä lisätään painetta harjoittelussa. 2022. He pitivät jatkuvaa räpläämistä ajantuhlauksena: aika ei aina riittänyt kouluun ja urheiluun panostamiseen. Esimerkiksi koulupaineista ja -vaatimuksista selviytymiseksi turvauduttiin puhelimiin, jotka koettiin mukavaksi ajanvietteeksi ja hyviksi kommunikointivälineiksi. LÄHDE Low, W. Psykologit kertoivat välttävänsä paineensietoharjoittelusta puhumista sen negatiivisen leiman vuoksi. Urheilijat tunsivat puhelinkäytön aiheuttavan useita ongelmia. pressure training) auttaa urheilijoita suoriutumaan paineen alla. H. Paineensietoharjoittelun tulee olla osa normaalia harjoittelua, ei erillinen harjoitus. Urheilijat kertoivat vihanneensa harjoituksia, joissa valmentajat lisäsivät painetta painottamalla seurauksia kertomatta menettelynsä syitä. Puhelimen aiheuttaa ongelmia, jos henkilö ei pysty hallitsemaan tai säätelemään sen käyttöä, jolloin väline vaikuttaa kielteisesti hänen arkielämäänsä. Tarpeen ovat myös nuorille suunnatut ohjelmat, joissa heitä autetaan ymmärtämään ongelmakäytön seurauksia ja tuetaan myönteisiä matkapuhelinten käyttötapoja. Problematic mobile phone use among youth athletes: A topic modelling approach. Paineensietoharjoittelun tarkoituksen ja sisällön on oltava läpinäkyvää. Helppokäyttöisen matkapuhelimen voi napata nopeasti käteen, mikä osaltaan lisää ongelmakäyttöä. & Chuac, J. Psykologit painottivat, että paineensietoharjoittelussa tulee tuntea erityisen hyvin lajin luonne sekä yksittäinen joukkue tai urheilija. Monet tutkittavista kokivatkin, etteivät he hallitse matkapuhelimensa käyttöä. Urheilijalle tulee opettaa keinoja käsitellä paineita sekä ennen paineensietoharjoittelua että sen jälkeen. International Journal of Sport and Exercise Psychology. https://doi-org.ezproxy. Urheilijoiden tunteminen ja kuunteleminen auttaa parhaiten määrittämään, minkä vaatimusten tai seurausten lisääminen kasvattaa painetta. Puhelinten ongelmakäyttö aiheutti myös väsymystä ja riippuvuutta. Sen tulee edistää oppimista ja olla läpinäkyvää
Interventiot kestivät näissä tutkimuksissa 9–65 viikkoa. Lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden syyt ovat monitahoisia, eikä yksi tekijä selitä yksilötasolla normaalipainoisena pysymistä ja painon kertymistä. Vaikka McConnel-Nzungan ryhmä ei tutkimuksessaan pystynyt huomioimaan kaikkia mahdollisia tekijöitä, niin reippaan ja rasittavan liikkumisen edistäminen lapsuudessa ja nuoruudessa osoittautui toimivaksi myös ylipainon ja lihavuuden ehkäisyssä. On kuitenkin hyvä huomioida, että liikunnan myönteiset vaikutukset tiedollisiin toimintoihin arvioitiin pieniksi. Lisäksi pojilla vähäisempi paikoillaanolo ennusti pienempää rasvamassaa, mutta tämä yhteys ei ollut riippumaton liikunnasta. Erilaisten dementioiden ehkäisystrategioiden löytäminen on tärkeää, mutta lisäksi tarvitaan myös keinoja tiedollisten toimintojen tukemiseen dementiasta jo kärsiville. Aikaisemmin on havaittu, että esimerkiksi liikunnan tyyppi ja intervention kesto vaikuttavat interventioiden tehoon. Lapsuudesta ja nuoruudesta asti jatkunut lihavuus kohottaa sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksien sekä tyypin 2 diabeteksen vaaraa myöhemmin elämässä. Vaikka ylipainon ja lihavuuden syyt ovat moninaiset, tuore tutkimus painottaa erityisesti runsaan reippaan ja rasittavan liikkumisen merkitystä liiallisen rasvamassan kertymisen ehkäisyssä nuoruuden aikana. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös interventioiden tehoon vaikuttavia tekijöitä. Runsaampi reipas ja rasittava liikkuminen ennustivat vähäisempää rasvamassan kertymistä sekä tytöillä että pojilla. Effects of exercise training on the cognitive function of older adults with different types of dementia: a systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med 2022;56:933–940. Pojilla rasvamassan kertyminen tasaantui kasvupyrähdyksen tienoilla, kun tytöillä rasvamassa lisääntyi vielä kasvupyrähdyksen jälkeenkin. LÄHDE Balbim GM, Falck RS, Barha CK, Starkey SY, Bullock A, Davis JC & Liu-Ambrose T. Siksi tarvitaan tietoa tehokkaimmista keinoista ehkäistä ja vähentää nuoren polven ylipainoa ja lihavuutta. A 4-year Mixed Longitudinal Study of Health Behaviors and Fat Mass Accrual during Adolescence and Early Adulthood. Med Sci Sports Exerc 2022 (e-pub ahead of print). Balbimin ja työtovereiden tutkimus tuo lisänäyttöä liikunnan myönteisistä vaikutuksista, mutta antaa myös selkeän kansanterveydellisen viestin – vain toteutunut liikunta vaikuttaa. LÄHDE McConnel-Nzunga J, Leigh G, Macdonald HM, Rhodes RE, Hofer SM, Naylor PJ & McKay HA. Balbimin ja kumppanien analyysin mukaan näillä tekijöillä ei ollut vaikutusta. Tuoreen meta-analyysin mukaan liikunnalla näyttäisikin olevan pieni positiivinen vaikutus kognitiivisiin toimintoihin dementiaan sairastuneilla henkilöillä. 3 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 tutkimusuutisia Lääketiede EERO HAAPALA eero.a.haapla@jyu.fi Liikkuminen tukee kognitiivisia toimintoja myös dementiassa Erilaiset dementiat vaikuttavat maailmanlaajuisesti yli 50 miljoonaan ihmiseen ja määrän on arvioitu kolminkertaistuvan tulevien kolmen vuosikymmenen aikana. 2022. Merkittävää kuitenkin oli se, että suurempi sitoutuminen interventioon lisäsi sen tehokkuutta. McConnel-Nzunga ja kumppanit tutkivat liikemittareilla mitatun liikkumisen ja paikoillaanolon sekä energiansaannin yhteyksiä rasvamassan muutoksiin neljän vuoden seurannan aikana 9–21-vuotiailla kanadalaisilla. Liikunta yksinään ei ole ihmelääke, mutta se tukee osaltaan aivojen terveyttä.. Liikunta yksinään ei ole ihmelääke, mutta se auttaa omalta osaltaan tukemaan aivojen terveyttä. Balbimin ja kumppanien meta-analyysiin valikoitui 28 vuosina 1990–2021 julkaistua satunnaistettua ja kontrolloitua interventiotutkimusta. Kiinnostus aivojen terveyden edistämiseen koko elämänkaaren aikana on kasvanut vuosina suuresti. Dementiat vaikuttavat monin tavoin hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Liikunta näyttäisi olevan yksi potentiaalinen keino edistää aivojen terveyttä myös henkilöillä, joiden kognitiiviset toiminnot ovat dementian seurauksena jo heikentyneet. Meta-analyysin tulosten mukaan liikunnalla oli pieni myönteinen vaikutus tiedollisiin toimintoihin. Liikunta voi olla yksi lääkkeetön keino tukea kognitiota. 2022. Reipas liikkuminen nuoruudessa ehkäisee ylipainoa Lasten ja nuorten lihavuus ovat keskeinen maailmanlaajuinen kansanterveydellinen jataloudellinen ongelma
Tutkimus antaa vahvaa lisänäyttöä ylipainon ja lihavuuden ehkäisyn merkityksestä sekä kestävyyskunnon roolista sydäntautien ja niistä johtuvien ennenaikaisten kuolemien ehkäisyssä. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 3 5 Kestävyyskuntoa vai normaalipainoa sydäntautien ehkäisyyn. Tämä paransi tutkimuksen luotettavuutta. Tuoreen seurantatutkimuksen tulosten mukaan ylipaino ja lihavuus olivat voimakkaampia sydäntautien ilmaantuvuuden ja kokonaiskuolleisuuden vaaratekijöitä kuin huono kestävyyskunto. Eur J Prev Cardiol 2022;29:959–967. Sekä ylipaino ja huono kestävyyskunto lisäävät sydänsairauksien ja niistä johtuvan kuoleman vaaraa. Hemmingssonin ja kumppaneiden tutkimuksessa tarkasteltiin ylipainon, lihavuuden ja kestävyyskunnon yhteyksiä sydäntautien riskiin, niistä johtuviin kuolemantapauksiin sekä kokonaiskuolleisuuteen yli 160 000 aikuisen aineistossa ja 25 vuoden seurannan ajan. LÄHDE Hemmingsson E., Väisänen D., Andersson G., Wallin P. Hemmingssonin ryhmän tutkimus on hyvä esimerkki siitä, miten vanhastakin aiheesta saadaan uutta ja merkittävää tietoa analysoimalla aineistoa eri tavoin ja hyödyntämällä päivittynyttä ja uutta menetelmällistä tietoa. Kuva: Antero Aaltonen. Mutta kumpi niistä on tärkeämpi. & EkblomBak E. Combinations of BMI and cardiorespiratory fitness categories: trends between 1995 and 2020 and associations with CVD incidence and mortality and all-cause mortality in 471?216 adults. Hyvä kestävyyskunto vähensi sydäntautien, sydäntautikuolleisuuden ja kokonaiskuolleisuuden riskiä erityisesti lihavilla henkilöillä. Sen sijaan lihavuus ja matala kestävyyskunto lisäsivät suunnilleen yhtä paljon sydäntautikuolleisuuden riskiä. Toisaalta matalin sydäntautien ja kokonaiskuolleisuuden riski oli normaalipainoisilla ja hyväkuntoisilla. Riski kasvoi ylipainoisilla ja lihavilla, ja kestävyyskunnon taso vaikutti siihen melko vähän. 2022. Menetelmien kehityksestä kertoo muun muassa se, että vaikka tutkimuksessa kestävyyskunto arvioitiin epäsuoralla ja submaksimaalisella testillä, se suhteutettiin kehon pituuteen, mikä vähensi kehon koon ja koostumuksen vaikutusta tuloksiin. Tutkimus ei siis suoraan tue käsitystä siitä, että parempi kunto johtaa aina parempaan lopputulokseen terveyden kannalta, jos samalla on ylipainoa ja lihavuutta
Kuudenkymmenen metrin juoksijoita Isnäsissä vuonna 2009. Ja nauttivat yhdessäolosta. 3 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 teema Miehet ja liikunta ANTTI LAINE, LitT yliopistotutkija liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto antti.laine@jyu.fi Kun miehet kisailevat Urheilukentälle päässeet keski-ikäiset miehet kilpailevat ja kuittailevat. Kuva: Jussi Eskola
Tiilimurskainen 350 metrin rata sulkee sisäänsä rapistuneita suorituspaikkoja hyppyja heittolajeille. Vinossa oleva tienviitta Urheilukenttä ohjaa vajaan tunnin ajomatkan Helsingistä tehneitä autoja kääntymään oikealle. Ne olivat isäni minulle, isoveljelleni ja meidän kanssa samanikäisille Eskolan veljeksille mökkikesän virikkeeksi järjestämät yleisurheilukisat. Kolme on ollut paikalla kaikkina 26 kertana. Juomaja ruokavastaavat asettavat hankkimansa antimet esille. Kuva: Antti Laineen kotialbumi. Tärkeätä on kilpailuhenkisyys, sitoutuneisuus ja pilke silmäkulmassa. Aitoja ei juostu, eikä seivästä hypätty, mutta kaikki muut kymmenottelun lajit kuuluivat ohjelmaan. Osallistujat korkeuspaikalla ja rima Zhu Jianhuan silloisissa maailmanennätyslukemissa (239 cm). Edellinen kesäilta oli saattanut venähtää pitkäksi ja unet jääneet lyhyiksi. Jalkapallon juniorimaalit, leikattu nurmipinta ja etenkin lähimaastoon asennetut frisbeegolfin maalikorit osoittavat, että kylä ei ole hylännyt urheilukenttäänsä. Poisjääneiden tilalle on kutsuttu samanhenkisiä, porukkaan sopivia ja useimmille tuttuja, uusia atleetteja. Alkamassa on Isnäsin avoimet, jota kutsutaan olympiaperinteitä mukaillen kymmenotteluksi, vaikka lajeja on ollut vuodesta riippuen seitsemästä yhdeksään. Osallistujakaartissa on ollut vammojen, ulkomaille asettumisien ja muiden elämänmuutosten myötä jonkin verran vaihtuvuutta, mutta ydinporukka on pysynyt koko tapahtuman historian samana. ”Modernin Isnäsin” alullepanijaa ja koollekutsujaa tituleeraamme Isnäs-juryn puheenjohtajaksi. Useimmilla osallistujilla on kilpaurheilutausta, pääosin palloilulajeissa. Hän on jo ”Antiikin Isnäsissä” kisannut, Suomen tunnetuimpiin urheilukuvaajiin lukeutuva Jussi Eskola. Parikymmentä vuotta sitten tilanne oli toinen. Päivä on pitkä. Avointa reittiä tähän kaveriporukan kutsukilpailuun ei kuitenkaan ole. Mökille palattuamme me ottelijat suuntasimme uupuneina uimaan ja saunaan, kun isä laski pisteet. Isäni organisoi, otti aikaa, mittasi ja piti kärsivällisesti kirjaa tuloksista. Puheensorina viestii innostuksesta, naurunpurskahdukset kertovat tunnelmasta. Perinne alkoi vuonna 1997 ja sen jälkeen samalle kentälle on kokoonnuttu kerran kesässä joka vuosi, 26 kertaa. Vaatetusta vähennetään ja tossunnauhoja kiristetään. Nykyisin loukkaantumisriskejä on muutenkin riittävästi ja tasoitustakaan ei haluta antaa. Tällä kertaa tapahtuma aloitetaan poikkeuksellisesti hiljentymällä kuuntelemaan kappale, jolla kunnioitetaan aiemmin viikolla poisnukkunutta suurta mestaria, useimpien nuoruuden sankaria. Yli puolet on pysytellyt mukana kilpailutoiminnassa, alatai ikämiessarjoissa. Kymmenisen viittäkymmentä lähenevää stadilaismiestä nousee verkkaisesti ja raajojaan venytellen autoista. Tapahtuman nimeen on haettu mahtipontista mallia urheilun kansainvälisistä suurtapahtumista. Kutsun saa vuosittain 14–15 henkilöä, joista mukana on keskimäärin kymmenen. Osan ruumiinrakenne on tanakoitunut, mutta kaikki ovat edelleen innokkaita liikkujia. Asetelmia kisaan aletaan spekuloida. Kenttävastaavalle on informoitu tulostamme ja hän on käynyt avaamassa ovet rakennukseen, josta löytyy tarvittava kokoelma yleisurheiluvälineitä. Kymmenen lajia tuli täyteen lisäämällä ylimääräinen pikajuoksu mukaan ja hyppäämällä korkeutta kahdesti. Osa meistä näkee toisiaan useamman kerran viikossa, osa tapaa täällä kerran vuodessa. Muutamaa tuntia myöhemmin pidettiin juhlalliset palkintojenjakoseremoniat. Tarjolla on kivennäisvettä, limua, mietoja alkoholijuomia sekä pari sipsija karkkipussia. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 3 7 O n vuoden 2022 elokuun toinen lauantai. Alkoholijuomiin ei ole vuosikausiin koskettu ensimmäisten tuntien aikana, vaikka ei kuskina olisikaan. Vauhtia oli enemmän ja harkintaa vähemmän. Moukarihäkin runkotolpat päivystävät ilman verkkoa nurmialueen päässä. Kuulumiset vaihdetaan, pahimmat kropan kolotukset ja vammat kerrataan. MiEnsimmäiset ”Antiikin Isnäsin” kisat käytiin vuonna 1984. Vesa-Matti Loirin Vesku Helismaasta albumin sanoituksista löytyy viesti ikääntyvälle atleettijoukolle: ”Kaipa vanha jaksaa, hiio-hoi! […] Ennen oli miehet rautaa, laivat oli puuta hiio-hoi! Hiio-hoi! Puuta ovat miehet nyt, ja laivat ovat rautaa hiio-hoi! Hiio-hoi!” Juuret ”Antiikin Isnäsissä” Idea mittelölle on saatu samaisella kentällä 1980-luvulla käydyistä koitoksista, joita nimitämme nykyisin ”Antiikin Isnäsiksi”. Välittömästi vauhtiin pääsevä lämminhenkinen kuittailu osoittaa, että kaikki tuntevat hyvin toisensa. Ensimmäistä kertaa kisasimme vuonna 1984, jolloin olimme 9–11-vuotita. Tapahtuma alkaa juniorimaaleihin pelattavalla futiksella, jota varten suoritetaan jako nuoriin ja vanhoihin. Kaikki pelissä – hyvässä hengessä Viime vuoden voittaja kaivaa laukustaan kiertopokaalin. Joukossa on SM-mitalisteja, entisiä juniori tähtiä ja divarijyriä. Aamuaurinko kimaltelee hataran pilviverhon välistä Isnäsin kylässä itäisellä Uudellamaalla
Uhoa on silti ilmassa ja itseluottamus taitovajeesta huolimatta tapissa. Taktikointimahdollisuuden, tasapuolisuuden ja etenkin erilaisten vammojen myötä jokainen ilmoittaa alkulämmittelyfutiksen jälkeen yhden yleisurheilulajin, johon ei osallistu. Useampi ”tietää”, millä edellisenä vuotena heitettiin, ja pian äänekkäimmät kaksi osoittavat samanaikaisesti eri välinettä – vaikka jo vuosien ajan on kisattu samalla ruosteisella puolentoista kilon kiekolla ja vihreällä 600 gramman keihäällä. Lajivalikoimaa on vuosien saatossa uudistettu ja sääntöjä hiottu. Luullaan leiskautetun pitkälle, mutta mittanauha kertoo karun totuuden. Niiden mukaisesti asetutaan kahteen 60 metrin alkuerään. Nedo, Jugi, Imaami, Hedu, Rahikainen, Sörsseli… osallistujien vuosien saatossa hioutuneet ”taiteilijanimet” naputellaan taulukon pystysarakkeeseen ja lajit vaakasarakkeeseen. 3 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 teema Miehet ja liikunta opiskella tv-lähetyksistä teoriaa, mutta lajiharjoittelu on juoksua lukuun ottamatta pannassa. Floppauksen ja kierähdyksen ohella kahden jalan ”tiikeri” onkin ahkerassa käytössä. Muissa yleisurheilulajeissa suoritukset tehdään ikäjärjestyksessä, nuorimmasta aloittaen, ja käytössä on kymmenottelun mukaisesti kolme yritystä. Vähiten pisteitä saanut kirjauttaa mestarina nimensä tarralapuin koristeltuun pokaaliin. Hän oli nuorin myös vuonna 1997, tuolloin 21-vuotiaana. Mikäli heittokäden olkapää on vastikään leikattu, väliin jää luultavimmin keihäs ja kiekko irtoaa propellina heikommasta kädestä. Vielä tuolloin lajivoittaja ylitti viisi metriä. Vuoden aikana saa trimmata mielin määrin fysiikkaa ja. Tulostaso ei huimaa yleisurheilulajeissa Ensimmäisenä varsinaisena kilpailulajina oli vuosien ajan korkeushyppy, mutta iän lisääntyessä vammoille erityisen alttiiksi käyneet 60 metrin rykäisyt tehdään nykyisin heti lämmittelyfutiksen päätteeksi. Atleetti toisensa jälkeen lähestyy lankkua irvistäen ja ponnistaessa välttelee tossun osumista yliastumiset lahjomattomasti osoittavalle ”hiekkakynnykselle”. Lajivoittajalle piste, kakkoselle kaksi ja niin edelleen. Harva malttaa aloittaa rauhallisesti ja maitohapot valloittavat jalat nopeasti. Osallistujamäärän verran numerolappuja sijoitetaan lippikseen ja jokainen nostaa yhden. Pituushypyn ilmalentoa vuodelta 2015. Viisi ensimmäistä ovat yleisurheilulajeja: 60 metriä, korkeusja pituushyppy sekä keihäänja kiekonheitto. Kolme parasta etenee finaaliin ja loput jumbofinaaliin. Harjoitustai lämmittelysuorituksia ei sallita edes tapahtumapaikalla. Nykyisin nuorin ja siten pituuden aloittava on 46-vuotias. Omia kannustetaan, vastustajille hymy huulilla vinoillaan. Ratakierrosta kokeiltiin vuosia sitten kerran, mutta siinä erot muotoutuivat turhan suuriksi ja pikamatka palautettiin ohjelmaan. Viime vuosina lajimääräksi on vakiintunut yhdeksän. Ei enää vuonna 2022. Parikymmentä vuotta sitten tällaisia asioita ei tarvinnut miettiä. Vielä 1990-luvulla sopivia tarroja löytyi saman valmistajan VHS-videokasettipaketeista, mutta sittemmin tyylissä on otettu vapausasteita. Yliastumisista ja varaslähdöistä ollaan armottomia, mutta muutamia poikkeuksia virallisiin sääntöihin on tehty: heittolajeissa ei ole sektoreita, väline saa tulla maahan miten tahansa ja korkeudessa tyyli on vapaa. Samasta syystä tämän jälkeen on katsottu järkevimmäksi siirtyä pituushyppypaikalle. Pelin ratkettua otetaan läppäri esille. Kuva: Jussi Eskola käli osallistujia on pariton määrä, vanhat pelaavat yhden ylivoimalla. Halkaisijaltaan 22 senttistä ja kahden kilon painoista miesten kiekkoa on ollut tapana hypistellä huvittuneina. Korkeushyppypatjat, -telineet ja -rima kannetaan varastosta paikoilleen. Lajivalikoima on pyritty vuosien varrella yhdessä hio maan mahdollisimman monipuoliseksi ja kilpailuasetelma tasapuoliseksi. Maalikameraa harvemmin tarvitaan. Laatikkoon laskeuduttua toivotaan sormet ristissä etteivät vanhat vammat uusiutuneet tai uusia ilmaantunut. Keihäsja kiekkovalikoima on suppea, mutta käytettävästä välineestä saadaan silti aikaiseksi jokavuotinen väittely. Tapahtuman merkittävin ja omaleimaisin sääntö koskee yleisurheilun lajiharjoittelukieltoa. Pääasiallinen tarkoitus on lämmitellä, mutta voitosta pelataan, sillä tappio tuntuu puolikkaalla pisteellä häviäjien sarakkeessa. Jalkapallotausta välittyy osan kosketuksesta, muutamien lenkkareista pallo pomppii kuin kivilouhikosta. Vaikka matka on lyhyt, osa hyytyy jo ennen kuin pääsee kunnolla vauhtiin. Moniottelujen pistelaskureita ei tarvita, sillä pisteitä jaetaan lajikohtaisesti paremmuusjärjestyksen, eikä tuloksen mukaan. Myös 800 gramman keihäs jää varastoon
Taitolajeilla tulospakka sekaisin. Niitä kutsutaan taitolajeiksi – aivan kuin yleisurheilussa jyrättäisiin pelkän fysiikan voimalla. Peli on raaka: sekä alkuerissä että finaaleissa heittoja on tasan yksi ja tiilimurskainen ratapinta asettaa omat haasteensa. Osalla polvet ovat tosin siinä kunnossa, että kunnioittavia mittoja nekin. Kahden heitetyn radan jälkeen samaan tulokseen päätyneet erotellaan paremmuusjärjestykseen ylimääräisin tarkkuusheitoin. Tallenteet useimpien toteutuksista kelpaisivat viihdeohjelmiin. Jokaisen vauhti ja ponnistusvoima ovat jonkin verran hiipuneet; useampia jarruttavat vartalon omat vyölaukut. Saatat pikakelata mielessä: liikeradan loppuun saakka kiihtyvä liike, mahdollisimman suuri lähtönopeus ja optimaalinen heittokulma. Frisbeegolfia heitetään kaksi rataa ja jokaisen heittojen kokonaismäärä lasketaan yhteen. Pyörähdät liikkeelle ja seuraavat sekunnit ovat kuin hidastetusta filmistä. Osallistujat jaetaan jälleen arvalla kahteen alkuerään ja samalla heittojärjestykseen. Tahtoa ja voimaa on. Betonisessa kiekkoringissä muis tellaan otetta ja asentoa hakiessa, miltä Diskopoloksen patsas näyttää ja pohditaan, pitikö limppu lähettää ilmoille etuvai pikkusormen kautta. Pisteet naputellaan kisan edetessä koneelle, johtaja kantaa keltaista paitaa ja taulukkoon hahmottuvat taisteluparit laskelmoivat mahdollisuuksiaan. Vielä muutama vuosi sitten lajivoittoon vaadittiin 160 sentin ylitys, mutta nykyisin riittää vähempikin. Vauhtia on liikaa, jalat sotkeutuvat ristiaskeleita ottaessa toisiinsa ja tukijalasta ei ole tietoakaan. Kuva: Jussi Eskola. Jonkun avausheiton kaartaessa keskelle rämeikköä muut osoittavat paikan hymyillen. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 3 9 Pituushypyssä tulostaso on pudonnut suhteessa eniten. Keihäänheiton mielikuvat tulevat televisiolähetyksistä: vauhtijuoksu, ristiaskeleet, tukijalka maahan, heittokäsi taakse ja terävä veto. Aikoinaan lajivoitto edellytti yli viiden metrin tulosta. Keppi vaappuu poikittain ilmassa, laskeutuu noin kymmenen metrin päähän nurmeen pyrstö edellä – ja naurua ei pidätellä. Joukossa on ympärivuotisesti golfia harTasoituksia ei tunneta, eikä tarvita. Tekniikka hukassa. Taitolajeissa testissä on etenkin tarkkuus ja hermokontrolli. Nykyisin paras on lähempänä neljää ja puolta, yli puolet jää alle neljän metrin ja muutamille kolme metriäkin on tiukassa. Muutamat osaavat tekniikan ja lyhyellä vauhdilla tehdyt rennot vedot lähettävät keihään lähelle 40 metriä. Tulostaso ei huimaa myöskään korkeuspaikalla, jonka monet valitsevat vammojen takia väliin jätettäväksi lajiksi. Niillä – stadilaisia, kun ollaan – stigataan skrubua, eli pyritään heittämään kolikko mahdollisimman lähelle vajaan viiden metrin etäisyydelle asetettavaa tikkaa. Aloituskorkeus on suurin pirtein samalla tasolla kuin miesten aidat (106,7 cm) ja liian suurista korotuksista protestoidaan. Seuraavaksi haalistuneesta minigrip-pussista kaivetaan esille kerran vuodessa käytössä olevat 1960-luvun hopeamarkat. Reunalleen alas tulevat kolikot alkavat herkästi kieriä, mikä tarkoittaa muiden taholta ”voivottelua” eli käytännössä vilpitöntä vahingoniloa. Pitkähkö nurmipinta ja paineet yllättävät säännöllisesti. Suuret sijoitusheilahtelut ovat edelleen mahdollisia, sillä jäljellä on neljä yllätyksellistä lajia: frisbeegolf, skrubu, golfin chippi ja futiksen rankkarikisa. Kun kiekkokaaret on mitattu avautuvat ensimmäiset oluttölkit ja pidetään pistetilannekatsaus. Golfin chipissä matkaa kohteeseen on noin 25 metriä ja yrityksiä kolme
. Jokainen tietää tilanteensa tulostaulukossa. Kisat on käyty, mutta ohjelma ei pääty. Lajivoitto menee usein epäonnistuneen kylkiosuman matkaan lähettäneelle. Samat jutut kerrataan ja äänekkäästi nauretaan. Tasoituksia ei tunneta, eikä tarvita. Sijoitukset ja pisteet luetaan häntäpäästä aloittaen. Tunnustellaan kropan kolotuksia ja todetaan ettei olla enää nuoria. Tapahtuman varhaisvuosina meno saunalla oli railakasta ja kuskeja oli vaikea löytää, kun tiedossa oli jatkot tappiin saakka Helsingin yössä. Kameran itselaukaisin viritetään ja kaikki ryhmittyvät perinteiseen yhteiskuvaan kuin antiikin vakavailmeiset patsaat. Pulahdetaan meressä ja hehkutetaan uniikkia perinnettä. Välillä vakavoidutaan. Voittaja nostaa kiertopalkinnon ja kuninkuuslajin vienyt FIFA World Cup -voittopokaalin taskukokoisen kopion. Torjumassa saattaa olla entinen huippuveskari tai palloa arasteleva pitkänmatkanjuoksija. ”Isnäsin avoimet elää ja voi hyvin” Osallistujat pakkautuvat autoihin ja letka suuntaa jälkipeleihin kentältä peninkulman päässä sijaitsevalle samalle mökille kuin ”Antiikin Isnäsin” atleetit lähes 40 vuotta sitten. Vetänyt siirtyy maaliin ja numerojärjestyksessä edetään. Kun viimeinen pilkku on vedetty, palkintopalli kannetaan varastosta esille. Suurimman numeron hatusta nostanut aloittaa maalissa ja pienin potkaisee ensimmäisenä. Kaikki nyökkäävät hymyillen. Aika rientää ja ilta hämärtyy. Onnistumisia juhlitaan hillitysti ja arvokkaasti, sillä näin ajatellaan antiikin olympialaisissakin toimitun. Kuva: Jussi Eskola. Yksi osallistujista lausuu arvokkaasti perinteikkäät sanat ”Isnäsin avoimet elää ja voi hyvin”. Puhutaan töistä ja lasten harrastuksista, ehkä joku sana päivänpolitiikasta. Kovimmat löylyt ovat terassilla, jossa aletaan jossain vaiheessa puida läpi jokaisen toilailuja vuosien varrelta. Grilli putsataan, sauna siivotaan ja tavarat pakataan. Kaupassa kävijää kehutaan ja oman osuuden suuruutta udellaan. Arpa ratkaisee järjestyksen ja maalivahdin. Vuoden päästä täällä taas. Rasvapitoisilla grillattavilla paikataan ripeästi energiavajetta. Nykyisin holitonta kuluu enemmän kuin olutta: joka paikkaan kolottaa useamman päivän ajan ilman krapulaakin. Toisaalta, siinä missä antiikin kreikkalaisessa ajatusmaailmassa oli tärkeää vain voitto, eikä osallistuminen, täällä arvoa annetaan molemmille. Vaikka mahdollisuutta nostaa sijoitusta ei enää olisi, kukaan ei luovuta. Osallistujat ryhmäkuvassa vuonna 1998. Samasta syystä keihästä on joskus heitetty alasti. 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 teema Miehet ja liikunta rastavia ja kerran vuodessa mailaan tarttujia. Viimeiseksi paremmuutta selvitellään kuninkuuslajiksi nimetyssä ja juniorimaaleihin miteltävässä futiksen rangaistuspotkukilpailussa, jonka voittajalle on tiedossa erikoispalkinto. Pitkähkö nurmipinta ja paineet yllättävät säännöllisesti. Jokaiselle taputetaan ja kolmea joka kerta mukana ollutta muistetaan. Sauna lämpiämään ja grilli kuumaksi. Perinteet ovat kunniassa; näin on tehty joka kerta ”Modernin Isnäsin” historiassa. Pallo verkkoon ja olet jatkossa, epäonnistuminen ja jäät taistelemaan heikoimmista sijoituksista. Kuohuva poksahtaa ja mitalikolmikkoa kätellään. Saunan lauteilla spekuloidaan päivän tapahtumia ja muistellaan vanhoja legendoja. Roskat kerätään, välineet palautetaan paikoilleen varastoon ja kenttävastaavalle jätetään kiitokseksi viinipullo
Vastaus oli selvä: kaverit. Lisäksi pitää olla lämmin ja aurinkoinen keli. Tavoitteena ei suinkaan ole liikunnan harrastaminen, vaan kavereiden näkeminen ja yhteinen ajanvietto, hengailu. ”. Minulla on ollut tapana antaa hänelle ja hänen vuotta nuoremmalle veljelleen joululahjaksi vaatetai harrastusvälinehankintoja heidän ehdotustensa pohjalta. Liikkuminen ei välttämättä yllä korkealle nuoren miehen tarveasteikolla. KATI KAURAVAARA LitT, VTM sosiaalityöntekijä yrittäjä kati.kauravaara@pilateshetki.fi Vähäinen liikunta voi olla normihomma nuorelle miehelle Liikunnan harrastaminen on yksi arjen valinnoista. 1 Keskustelin Maxin kanssa puhelimessa 6.8.2022, jolloin sain häneltä myös luvan julkaista häntä koskevaa aineistoa tässä artikkelissa. Kysyin Maxilta 1 , mikä saa hänet kuitenkin toisinaan lähtemään hetken mielijohteesta ruudun äärestä pihalle liikkumaan. Varusteita ja välineitä on myös käytetty, vaikka hyvin usein tietokonepelit, suoratoistopalvelun sarjat, elokuvat ja ”mitä sattuu löytymään” sekä hengailu ja keskustelu kavereiden kanssa Discord ryhmächat -alustalla vievät voiton siskonpoikani vapaa-ajasta. Mielelläni olen viime vuosien aikana vastannut toiveisiin frisbeegolfkiekoista, jalkapallokengistä ja lenkkitossuista, jalkapallosta, scoottikypärästä, polvi-, kyynärja rannesuojista ja hammassuojista. Viestissä oli kuvat kiekoista, jotka häntä kiinnostivat. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 4 1 S aanks joululahja rahan tilaisin netistä itelle frisbeegolf kiekkoi”, kirjoitti huhtikuussa 2021 silloin 17-vuotias ammattioppilaitoksessa opiskeleva siskonpoikani Max WhatsApp-viestissään
Liikkuminen kilpailee monien arjen (kulutus) valintojen kanssa. Miehillä, joilla oli hyvät psyykkiset voimavarat, syynä oli useimmiten ajan puute. Hänen elämänkulkunsa ja arjen toimintansa rakentuvat yksilöllisten valintojen ja sosiaalisten rakenteiden vuorovaikutuksessa. Rakenteet raamittavat nuorten miesten elämisen ehtoja, joihin he vastaavat omilla valinnoillaan ja tekemisilItsestään selvää oli tarkistaa, voisiko kävelyn välttää ja saada kyydin joltakulta.. Suolat tekevät elämästä mielekästä ja niiden tulee toteutua arjen valinnoissa, jotta mielekkyyden kokemus säilyy. Toki myös makutottumukset vaikuttavat siihen, laitetaanko käytettävissä oleva raha liikkumiseen vai johonkin muuhun tarpeelliseksi katsottuun. Joskus liikunta voisi kiinnostaakin, mutta elämässä on paljon muutakin mielenkiintoista tekemistä, joka valitaan ennen liikkumista. Vähäinen liikkuminen näyttäytyi tutkimukseni nuorille miehille lähikulttuurin hyväksyttävänä valintana ja osana kulttuurista makua. Joillakin nuorilla liikkuminen yhtenä arjen valintana vastaa elämän suoloja, joillakin ei. Sosiaaliset asemat ovat yhteydessä erilaisten luokkasidonnaisten instituutioiden käytäntöihin ja rakenteisiin. Itselle merkitykselliset toiset nuoren miehen lähikulttuurissa määrittelevät yhdessä hänen kanssaan sen, mikä kulttuurissa on hyväksyttävää, normin mukaista ja suotavaa, ja mikä paheksuttavaa, noloa ja häpeällistä. Liikunnan ja terveystiedon opinnot eivät esimerkiksi olleet pakollisia täysi-ikäisille opiskelijoille, kuten eivät muutkaan taideja taitoaineet. Vanttajan ja kumppaneiden (2017, 76–77) pitkittäistutkimuksessa vähän liikkuvien 14–18-vuotiaiden teini-ikäisten ja 19–28-vuotiaiden nuorten aikuisten naisten ja miesten liikunnan harrastamisen yhtenä esteenä oli laiskuus. Esimerkiksi reserviläisten toimintakykyä selittävässä tutkimuksessa (Appelqvist-Schmidlechner ym. Tällä lähestymistavalla onkin pidemmät perinteet kuin elämäntavan näkökulmasta tapahtuvalla tarkastelulla. LIITU-tutkimuksessa nuorten lukioikäisten miesten liikuntaharrastuksen yleisimmät esteet olivat samansuuntaisia kuin edellä: ajan puute, muut harrastukset ja se, ettei viitsi lähteä liikkumaan (Koski & Hirvensalo 2021, 53). Toinen keskeinen syy oli mielenkiinnon puute. Taloudelliset reunaehdot määrittävät osaltaan arjen valintoja. Ammattikoulussa ilmenevät liikkumista edistävät ja estävät käytännöt ja asenteet vaikuttavat siihen, minkälaisilla mekanismeilla työväen luokkaiset nuoret omaksuvat vähän liikuntaa sisältävän elämäntavan tai saavat vähintäänkin vahvistusta sille. Niin opiskelijat kuin opettajatkin kulkivat autoilla ruokalan ja koulurakennuksen välisen muutaman sadan metrin matkan. Liikkumisen esteitä on kysytty vähän liikkuvilta nuorilta myös suoraan. Itsestään selvää oli tarkistaa, voisiko kävelyn välttää ja saada kyydin joltakulta. Kulttuuriset normit vaikuttavat siihen, mitä tiedostamatta tai tiedostaen mielletään hyväksi elämäksi ja minkälaisia valintoja tehdään ja missä järjestyksessä. He eivät myöskään nauttineet kilpailemisesta, löytäneet itselleen sopivaa liikuntalajia, eikä heillä ollut aikaa liikkua. Arvelen, että vähäisen liikkumisen selityksenä hyvän elämän rakennuspalikoiden ymmärtäminen syventää liikkumisen esteiden tarkastelua ajatellen kokonaiskuvan rakentumista ilmiöstä. Yksilöillä on erilaiset resurssit, kompetenssit ja pääomat tavoitella elämässään erilaisia päämääriä. Koulurakennus ei myöskään viihtyisyydellään houkutellut käyttämään portaita ja siten lisäämään arkiaktiivisuutta, eikä omatoimisen liikkumisen paikkoja juuri ollut. Etnografisessa tutkimuksessani en lähestynyt vähäisen liikkumisen ilmiötä suoraan. Tullakseen valituksi liikkumisen tulee vastata niihin tarpeisiin, jotka tekevät elämästä nuoren miehen mielestä elämisen arvoista ja merkityksellistä. Nuorella miehellä ei siten ole välttämättä hallussaan sellaisia taloudellisia mahdollisuuksia tai kulttuurista pääomaa, kuten tietoja, taitoja, valmiuksia, suhtautumistapoja, arvoja, jotka muuttuisivat omaa kehoa liikuttavaksi elämäntavalliseksi valinnaksi. Käytännössä liikuntaopetuksen määrä supistui ja osa liikuntatunneista meni hukkaan, kun poissaoloja ja myöhästymisiä oli paljon. Lisäksi osa opetusajasta käytettiin liikuntapaikkoihin kulkemisiin, mutta ei suinkaan omaa kehoa käyttäen. Sen sijaan olin kiinnostunut koneja metallialaa ammattikoulussa opiskelevien nuorten miesten arjesta ja elämäntavasta ja siitä, mikä ohjaa heidän arjen valintojaan ylipäänsä. Sosiaalisten rakenteiden raamit Nuoren itselleen tärkeäksi ja hyväksi elämäksi kokema syntyy vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja on siten myös kulttuuriin sidottua. Arkeen valitaan asioita, joiden uskotaan vastaavan omia tarpeita, arvostuksia ja päämääriä. 2020) kävi ilmi, että haluttomuus liikkua yksin on merkittävä syy nuorten, armeijan käyneiden vähän psyykkisiä voimavaroja omaavien miesten vähäiseen liikkumiseen vapaa-ajalla. Maxin vastaus edellä on samansuuntainen kuin väitöskirjatutkimuksessani (Kauravaara 2013), jossa nuoren miehen valintoja ohjaavat viisi elämän suolaa: hetkessä eläminen, kiireettömyys, vapaa-ajan runsaus, mahdollisimman vähällä pääseminen ja kaverit. 4 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 teema Miehet ja liikunta Elämän mielekkyyden tavoittelua Jokainen yksilö tavoittelee tavalla tai toisella subjektiivisesti mielekästä elämää omista lähtökohdistaan. Nuorella miehellä tai hänen perheellään ei aina välttämättä riitä rahaa liikkumiseen. Heille vähäinen liikkuminen on tulkintani mukaan riippuvainen työväenluokkaisessa lähikulttuurissa ilmenevissä makutottumuksissa, mutta myös taloudellisissa ehdoista ja ammattikoulun käytännöistä. Nuoren miehen maun liikkumisen suhteen voi ajatella olevan oikeastaan rationaalista sopeutumista kulttuurisen ja taloudellisen pääoman tarjoamiin mahdollisuuksiin. Oman tutkimukseni perusteella ammattioppilaitoksen kulttuuriset käytännöt ja fyysinen ympäristö tukivat vähäistä liikkumista
Kokko, R. & Kokkonen, M. Koski, P. Verkkojulkaisuja, Liike 151. Julkaisuja 2021:1, 50–55. Liikunnassa koettu eriarvoisuus ilmenee konkreettisesti esimerkiksi uskon puutteena omiin kykyihin, itselle mieluisista liikuntamuodoista luopumisena, liikkumisen pelkona, vähinä mahdollisuuksina päättää omasta vapaa-ajasta, henkisenä turvattomuutena liikuntaharrastuksen parissa sekä osin edellisten johdosta vähäisempänä liikunta-aktiivisuutena (Kauravaara & Rönkkö 2020, 230). Vanttaja kumppaneineen on ehdottanut, ettei vähäinen liikkuminen ole välttämättä pysyvä elämäntapa, vaan tiettyyn elämänvaiheeseen tai elämäntilanteeseen liittyvä ilmiö (Vanttaja ym. ”Siitä on pikemminkin vaiettu”. 2020. Kokkonen & K. Martin (toim.) Nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Joskus taustalta saattaa löytyä myös kokemuksia siitä, että nuori mies ei tule hyväksytyksi liikuntakentällä tai tietyn lajin parissa, vaikka halua liikkua olisikin. Liikkumattomuuden jäljillä. Urheilun takapuoli. (toim.). Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. 2013. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura ry. Pitkittäistutkimus vähän liikuntaa harrastavien nuorten liikuntasuhteesta ja liikunta-aktiivisuuden muutoksista. Artikkelini keskiössä on ollut ammattioppilaitoksessa opiskeleva noin 16–20-vuotias vähän liikkuva nuori mies, jonka maailmaan pääsin tutustumaan etnografisen tutkimuksen keinoin. Kuvasimme tätä kollegani Eva Rönkön (Kauravaara & Rönkkö 2020, 236–239) kanssa piirtämämme intersektionaalisuuskiekon avulla. (toim.). 2017. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura Verkkojulkaisuja 115.. Kauravaara, K. 2020; Kokkonen & Kauravaara 2020). & Hirvensalo, M. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 276. Samaan kohderyhmään kuuluu siskonpoikani Max, jonka arkea seuraan hänen tätinään. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2020. Kirjoituksia kiusaamisesta, syrjinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta lasten ja nuorten liikunnassa ja urheilussa. Kokkonen, J. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Julkaisu nro 175. Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto. Kauravaara, K. Etnografinen tutkimus nuorista miehistä. Hämylä & L. (toim.). Ymmärryksen lisääntymisen jälkeen liikunnanedistämistoimetkin saattavat asettua uuteen valoon. Liikunnan kulttuurinen kenttä ikään kuin työntää pois, vaikka halua liikkua olisikin. Hänelle vähäinen liikkuminen on luonnollinen ja arvokas osa omaa olemista. & Rönkkö, E. Nuori mies joutuu tyytymään ikään kuin välttämättömyyteen, vaikka tuskin pitää itse sitä joutumisena tai edes tunnistaa sitä. Myönteisyys ja kielteisyys ovat määrittyneet liikuntakentällä käytyjen kulttuuristen neuvottelujen tuloksena ja tulevat näkyviksi usein silloin, kun ihmiset kokevat syrjintää ja ulossulkemista, eivätkä voi liikkua siten kuin haluaisivat (esimerkkejä teoksissa Berg & Kokkonen 2016; Berg ym. Relationship between different domains of physical activity and positive mental health among young adult men. Nuori mies kuuluu samanaikaisesti lukuisiin erilaisiin sosiaalisiin kategorioihin sukupuolensa, ikänsä, seksuaalisen suuntautumisensa, alkuperänsä, toimintakykynsä, ulkonäkönsä, asuinpaikkansa tai koulutuksensa ja yhteiskuntaluokkansa mukaan. Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa. Sen ymmärtäminen edellyttää kiinnostusta katsoa nuorta miestä nimenomaan hänen näkökulmastaan ja halua nähdä, mikä hänelle on tärkeää ja miksi. Mielekäs valinta Vähäinen liikkuminen saattaa näyttäytyä nuoren miehen omista lähtökohdista tarkasteltuna mielekkäältä ja omaa hyvää elämää tukevalta valinnalta ja valituksi tulleelta itsestäänselvyydeltä tai pakolta. Mitä sitten jos ei liikuta. Kauravaara (toim.) Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa. . 2021. Liikunnan merkitykset ja esteet lukiolaisilla. & Kyröläinen, H. Teoksessa: J. 2020. Vanttaja, M., Tähtinen, J., Zacheus, T. 2020. Julkaisuja, Tiede 186. Jäänkin odottamaan mielenkiinnolla, kuinka kovassa käytössä Maxin saamat liikuntavälineet ovat tulevaisuudessa. Jokainen sijoittuminen vallitsevasta normista katsottuna ”väärään” ryhmään vaikuttaa kumulatiivisesti henkilön sosiaaliseen asemaan liikuntakentällä. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura ry. Julkaisu nro 175, 229–251. Väitöskirja. Berg, P. Asemoituminen liikuntakentällä vaikuttaa mahdollisuuksiin Vähän liikkuvien nuorten miesten ryhmä ei ole yhtenäinen. & Koski, P. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa. 2020. & Salasuo, M. BMC Public Health 20, 1116. 2017, 148). Näkymättömyys, marginalisaatio ja eronteot suomalaisessa liikuntakulttuurissa. Hän itse saattaa antaa liikkumisen esteitä kysyttäessä vastaukseksi esimerkiksi mielenkiinnon puutteen, muut harrastukset, viitsimättömyyden tai laiskuuden. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 4 3 lään tai tekemättä jättämisillään samalla uusintaen rakenteita. Siten myös kaikki nuoren miehen eri ryhmiin kuulumiset saattavat muokata hänen suhdettaan liikkumiseen myönteiseen tai kielteiseen suuntaan. & Kauravaara, K. Mitä useamman sosiaalisen hierarkian osalta nuori mies sijoittuu huonoon asemaan liikunnan kentällä, sitä todennäköisemmin hänen on vaikea löytää paikkaansa, sitä huonommin hänen mahdollisuutensa ja toiveensa toteutuvat ja sitä kauempana hän on hyvästä ja etuoikeutetusta liikuntakentällä toimijasta. LÄHTEET Appelqvist-Schmidlechner, K., Vaara, J., Vasankari, T., Häkkinen, A., Mäntysaari, M. 2016. Berg, P., Lehtonen, K. Näihin kategorioihin sijoittuminen puolestaan on liikunnassa tai tarkemmin tietyssä lajikulttuurissa etuoikeutetun aseman rakentumisen näkökulmasta myönteistä ja tavoiteltavaa tai kielteistä ja normin vastaista. Teoksessa: S. Eriarvoisuuden kokemukset voi nähdä liikkumisen esteenä huolimatta siitä, että ihminen ei aina itse tiedostakaan sitä
Sekä pyöräilyä että kuntosalilla käyntiä harrastavan väestön määrä on reilusti yli 400 000 niin miehissä kuin naisissa. Suuri osa naisten suosikkilajeista (ryhmäliikunta, fitness, kuntosaliharjoittelu) tapahtuu yksityisissä yrityksissä. Kasvanut yksityisen sektorin palveluntuotanto näissä lajeissa näkyy siten sekä lajitarjonnassa että käytettyjen liikuntapalvelujen määrässä. (Mononen ym. Myös perusterveys on hyvä. Osa lapsista asuu vielä kotona. Lajikulttuurien laajentuminen eri tanssimuodoissa ja ryhmäliikunnassa KATI LEHTONEN, LitT, dosentti johtava tutkija (ma) LIKES Jyväskylän ammattikorkeakoulu kati.lehtonen@jamk.fi Keski-ikäisiä miehiä sohvalla, salilla ja sauvakävelemässä osaltaan vahvistaa eri lajien harrastamisen sukupuolittuneisuutta. Naisilla ja miehillä on omat liikuntasuosikkinsa. Miehet käyttävät huomattavasti naisia vähemmän yksityisen sektorin liikuntapalveluita (naiset 22 %, miehet 8 %), ja muutostrendi on vahvistunut. Itse hän kuvaa suhdettaan liikuntaan näin: ”Liikun, en harrasta liikuntaa. (Mäkinen 2019.) Lähes kokonaan naisten harrastamia lajeja ovat esimerkiksi ratsastus, erilaiset ryhmäliikuntamuodot, taitoluistelu ja vesiliikunta. Toisaalta miehet makoilevat enemmän. 2019.) Lähes pelkästään miesten vapaa-ajalla harrastamia lajeja ovat kaukalopallo, tikkaurheilu, shakki ja jääkiekko. Miehet harrastavat edelleen naisia aktiivisemmin urheiluseuroissa (miehet 16 %, naiset 10 %) ja muissa yhdistyksissä sekä työpaikan tai seurakunnan järjestämässä toiminnassa. Masa on korkeakoulutettu ja elää taloudellisesti vakaata elämää. Liikuntaa tai liikkumista kohtaan hän ei tunne erityistä vetoa, mutta silti hän on varsin aktiivinen liikunnan harrastaja. Haastatteluilla halusin tarkentaa miten ja miksi ”tavalliset suomalaiset miehet” liikkuvat – jos liikkuvat. Kertojien nimet on muutettu, mutta tarinat ovat tosia. 2019.) Perinteisempiä ulkoilumuotoja, kuten pyöräilyä, kävelylenkkeilyä ja juoksua niin miehet kuin naiset harrastavat lähes saman verran. (Mononen ym. 2) Jos harrastat, mitä/miten ja kuinka usein. Vähintään kerran vuodessa kävelylenkkeilyä harrastaa väestöstä yli miljoona naista ja reilusti yli 800 000 miestä. 4 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 teema Miehet ja liikunta. Aikuisväestön suosituin liikuntalaji on edelleen kävelylenkkeily. Naiset sen sijaan ovat miehiä aktiivisempia liikkujia kunnan tai kaupungin järjestämässä ohjatussa toiminnassa, kansalaistai työväenopistossa sekä koulun tai oppilaitoksen järjestämässä liikunnassa. Iän ja sosioekonomisen taustan samankaltaisuuden lisäksi haastateltavien valikointi tapahtui heidän erilaisten liikuntatottumustensa perusteella. Yleistila liikkumisen jälkeen on aina hyvä ja siksi tulee lähdettyä.” Masalla on personal trainer, joka on mukana kuntosalilla. 3) Onko liikunnan harrastaminen muuttunut elämänkaaren varrella. Joka kerta on aloittamisen tuska ja lähteminen vaatii tahdonvoimaa. Haastattelut olivat vapaamuotoisia ja haastateltaviksi valitut noin 50–60-vuotiaita työssäkäyviä keski-ikäisiä miehiä. Miehet harrastavat myös joukkuepalloilulajeja yleisemmin kuin naiset. T arkastelen miehiä liikkujina sekä tutkimustietoon perustuen että kolmen artikkelia varten tehdyn haastattelun pohjalta. Hikoileva mies Haastattelemistani miehistä Masa on neljän lapsen isä ja yrittäjä. Miehillä liikuntapalveluiden käyttö tarkoittaa pääosin kuntosaliharjoittelua. Miehet liikkujina tilastojen valossa Liikunnan ja urheilun tasa-arvosta tehdyn katsauksen mukaan liikunnan harrastamisen trendit ovat jopa vahvistuneet sukupuolierojen näkökulmasta (Lehtonen, Oja & Hakamäki 2021). Kävelyn, pyöräilyn ja hölkän suosio ei kuitenkaan riipu sukupuolesta. Myös kuntosaliharjoittelu on suosittua sekä miesten että naisten keskuudessa. Haastatteluja johdatteli kolme pääkysymystä: 1) Miksi harrastat tai et harrasta liikuntaa. Masan mukaan ”jonkun on komennettava ja katsottava, Elämänkaaren varrella miehille kertyy rasittavaa liikuntaa enemmän kuin naisille
että liikkeet tulee tehtyä oikein”. Lopputuloksena on hikoilun jälkeinen hyvänolontunne. Masaa voikin luonnehtia hikoilevaksi mieheksi: kun liikutaan, liikutaan kunnolla. Jo lapsuudesta lähtien liikunta ja urheilu ovat olleet Paulille tärkeitä ja hyvin keskeinen sisältö elämässä niin vapaa-aikana kuin työssä. Jossain vaiheessa Masa innostui uimaan, mutta nykyään hän käy hallilla harvemmin. Työporukassa hän pelasi myös jääkiekkoa ja kaukalopalloa. Nivelkivut ja kolesteroli ovat vaatineet lääkehoitoa. Opiskelut yliopistossa jäivät aikanaan kesken, koska työ ja perheen perustaminen menivät edelle. Myöskään hyvää oloa ”ei tule ilman hikeä”. Hän ei sovi kuitenkaan siihen liikkuvan miehen muottiin, jossa mies käy lenkkeilemässä säännöllisesti, tekee vähän kotitöitä ja lorvailee loppupäivän sohvalla. Tavoitteellista Masan liikkuminen ei ole kuitenkaan ikinä ollut eikä hän mittaa suorituksiaan mitenkään. Liikunnan tehon ja lajien puolesta Masaa voi pitää varsin keskimääräisenä keski-ikäisenä miehenä. Sauvakävelevä mies Pauli tekee pitkiä työpäiviä ja työ vaatii myös matkustamista kotimaassa. Nykyisin arkiL I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 4 5 Kuva: Antero Aaltonen. Liikkuminen ja eri lajit ovat aina olleet helppoja. Hän on kilpaillut lapsuudessa ja nuoruudessa lukuisissa eri lajeissa, ollut seuran toiminnanjohtaja ja vaikuttanut pitkään urheilun luottamustoimissa. Lapset ovat jo omillaan ja heillä on myös omia lapsia. Keskimäärin Masan voisi kuitenkin tulkita olevan rationaalinen velvollisuusliikkuja, joka tarvitsee liikkeelle lähteäkseen tahdonvoimaa. Päivään mahtuu siis paljon arkista puuhailua ja kävelyä hikiliikunnan lisäksi. Hiki tuottaa mielihyvää ja liikunnan jälkeisen hyvän olon. Myös lajivalikoimaa voi pitää sukupuolittuneena. Masa on myös ollut yli 30 vuotta mukana salibandyporukassa, joka kokoontuu pelailemaan kerran viikossa. Se voi olla perua lapsuusajan kasvuympäristöstä ja hyvästä perusterveydestä. Masa nimittäin tekee kotija pihatyöt itse. Matkustamista kertyi viikoittain paljon ja työreissuilla liikuntasuorituksena oli kävely hieman kauempana olevaan ravintolaan. Elämänkaaren varrella tavoitteellinen urheilu muuttui satunnaiseksi lenkkeilyksi pääasiassa vaativan työn vuoksi. Kauppaan ja kaljalle pyöräilyä tai kävelyä hän ei lue liikunnaksi. Pauli teki tämän tietoisesti, koska halusi työpäivien lomaan askelia ja raitista ilmaa. Pauli on siis elänyt ja hengittänyt liikuntaa ja urheilua monin tavoin. Elämä on vakaata ja arki rullaa eteenpäin omalla painollaan. Eletty elämä ja vuodet tuntuvat jo kehossa. Prototyyppi hän ei kuitenkaan ole, sillä taustalla on jo lähes 20 vuotta kotona tehtyjä pilates-harjoitteita. Hikoilun vastapainoksi Masa makoilee paljon
& Mäkinen, J. Toki näiden kolmen miehen lisäksi omaksi ryhmäkseen muodostuisi vähintäänkin kilpakuntoilijat tai ne, joilla elämäntilanne syystä tai toisesta ei mahdollista liikuntaa innokkuudesta huolimatta. Mäkinen, J. Teoksessa J. Jukalle lapsuus ja nuoruus olivat toimeliasta aikaa kuten muillekin 1960-luvulla syntyneille: virikkeet haettiin lähiympäristöstä ja ulkona puuhailtiin paljon. Liikunnan ja urheilun harrastaminen. & Pyykönen, T. Kauravaaran (2013) väitöskirjan otsikkoa lainaten voikin kysyä ”mitä sitten, jos ei liikuta”. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 276. Ison osan arjestaan Jukka viettää istuen tai maaten. Liikunta ei herätä Jukassa sen enempää innostusta kuin inhoakaan: ”Ei minua haittaa se, jos en ole liikkunut tai hikoillut viikkoihin. Liikkujatyyppinä Paulia voi kuvailla systemaattiseksi elämäntapaliikkujaksi, jolle tärkeintä on pysyä hyvässä kunnossa sekä terveyden että sosiaalisten suhteiden vuoksi. . Jukalla on opistotasoinen koulutus, vakaa talous ja lapset asuvat vielä kotona. Vähän liikkuvat juoksuttavat päättäjiä ja tutkijoita. 2013. Silloinkin yleensä kavereiden kanssa. Töissä on paljon kokouksia. Vaikka Masa on liikunnan harrastajana varsin tyypillinen hikoileva mies – jopa hivenen macho – hän ei kuitenkaan koe, että on olemassa naisten ja miesten lajeja. Jos talvella kotipaikkakunnalla on lunta, hän käy silloin tällöin hiihtämässä. Elämän varrella hän on ehtinyt olla mukana eri yhdistysten luottamustoimissa ja kunnallispolitiikassa. Liikkumiseni ei ole kiinni tietämättömyydestä. Mäkinen (toim.) Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2018. Itsensä koettelu ei enää kiinnosta: ”Lähipiirissä on liian paljon esimerkkejä siitä, että vanhat ukot lähtevät pelleilemään tenniskentälle tai kilpailemaan tosissaan kuvitellen olevansa 20-vuotiaita. Hänellä on verenpainelääkitys ja ylipainoa. Elämäntapamuutoksista on keskustelu työterveyslääkärin kanssa: ”Tiedostan liikunnan terveyshyödyt ja niistä puhutaan myös mediassa paljon. Nainen voi jumpata tai jalkapalloilla ja mies joogata tai jääkiekkoilla. Liikunta ja Tiede 4, 8–12. KIHUn julkaisusarja, nro 67, 8–22. Esimerkiksi kilometrin päähän kauppaan kävelen lähes aina. Talveen kuuluu kavereiden kanssa viikon laskettelumatka Eurooppaan. Jukka ei itse kuitenkaan koe, että hän olisi osa yhteiskunnallista miljardiluokan liikkumattomuusongelmaa: elämä on mukavaa, mielenkiintoista ja hän itse kokee olonsa hyväksi. Kauravaara, K. Joskus myös menen kiertotien kautta kävellen ja aikaa menee puoli tuntia enemmän.” Teholtaan Paulin liikunta on kevyttä eikä hän juurikaan hengästy. sen liikkumisen merkitys on entistä suunnitelmallisempaa: ”Ennen ne matkat, jotka tein lähelle autolla, teen nyt kävellen. Pyykköstä ja Roviota (2011) mukaillen Jukka juoksuttaakin enemmän päättäjiä ja liikuntatutkijoita kuin itseään. Jokaisen suhde liikuntaan on hieman erilainen, mutta kaikki ovat tietoisia liikunnan terveyshyödyistä. & Hakamäki, M. Liikunta säännöllisesti ei vaan kiinnosta tai huvita. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:5. Myös kuntosaliharjoittelu kuuluu ohjelmaan. Mononen, K., Blomqvist, M., Hakamäki, M., Laine, K. Toisaalta Jukan kaltaiset miehet ovat liikunnan edistäjien työllistämisen lisäksi liikuntatutkijoiden päättymätön perustelu uusille tutkimuksille. Ei sillä ole väliä.” Jukalle tärkeintä satunnaisessa liikunnan harrastamisessa ovatkin kaverit. Seurauksena on yleensä kolmen viikon liikuntatauko, kun paikat hajoavat. Etnografinen tutkimus nuorista miehistä. Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi nro 26. Vaikka liikuntaa kertyy satunnaisesti, eivät määrät tai tehot täytä kansallisia liikkumissuosituksia. 2019. Kesällä Pauli pelaa paljon golfia. Lisäksi, jos haastattelut olisi kohdentanut esimerkiksi hajautetusti elämänkaaren eri vaiheisiin, olisi miesliikkujien kirjo ollut todennäköisesti hyvin erilainen. Masa on huomioinut palloilua harrastavien naisten kasvavan määrän. Väitöskirja. Jukka ei myöskään tee kotitöitä ja hän on palkannut siivoojan. Liikunnan ja urheilun tasa-arvo Suomessa 2021. 2011. Varsinaisesti liikunnan tai urheilun harrastajaksi Jukka ei itseään kuitenkaan edes lapsuudessa tunnista. Eri sukupuolten mielenkiinnon kohdistumista pääosin naisten tai miesten lajeihin ei heidän mielestään pidä nähdä ongelmana. Liikuntasuhde miehen mukaan Masa, Jukka ja Pauli sijoittuvat melko mukavasti miesten keskimääräistä liikuntaa kuvaaviksi tilastonumeroiksi. Jukan elämä on tasapainoista ja hyvää ilman hikeä, askelia tai hengästymistä, mikäli sitä kysyy häneltä itseltään. Omien sanojensa mukaan hän pyrkii ”jopa välttämään hengästymistä”. Lehtonen, K., Oja, S. Olen todennut, että tämä nautinnollinen matalatehoinen liikunta on nyt parasta.” Päivittäinen noin 60–90 minuutin lenkki on joko sauvakävelyä, kävelyä tai talvisin hiihtoa. Mitä sitten, jos ei liikuta. LÄHTEET: Rovio, E. Paulin lajivalikoima onkin varsin perinteinen ja keski-ikäiselle suomalaiselle tyypillinen – oli sitten kyseessä mies tai nainen. Töiden jälkeen Jukka syö ja käy sohvalle katselemaan televisiota. 2022. Kyselyn kertomaa aikuisväestön liikunnasta: Naiset voimistelevat, miehet palloilevat. Makoileva mies Jukka työskentelee toimitusjohtajana ja hän on myös aktiivinen toimija eri yhteiskunnallisissa tehtävissä. 4 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 teema Miehet ja liikunta Jukka ei itse koe olevansa osa miljardiluokan liikkumattomuusongelmaa.. Kesäisin hän pelaa golfia noin kerran viikossa. Toisaalta Paulikaan ei koe tarvetta lähteä sauvakävelemään pimeille poluille välttääkseen kanssakulkijoiden kummastelevat katseet. Jokainen tyylillään ja tavallaan. 2019. Se tosin ei Jukkaa itseään saa liikkeelle. Ei se sen kummallisempaa ole.” Liikuntapoliittisesti Jukka onkin ongelmatapaus ja lukuisien seminaarien sekä kehittämistoimenpiteiden kestoaihe
Ongelmia aiheuttavat maahanmuuttajaperheiden tiukka talous ja ohut suhde joukkueeseen sekä kielivaikeudet. Kuva: Jouko Kokkonen. Vaikka usko jalkapallon – ja ylipäätään liikuntaharrastuksen – hyvinvointia, osallisuutta ja sosiaalisia suhteita edistävään vaikutukseen on vahva, niin maahanmuuttotaustaisten pelaajien asemaa ja kokemuksia suomalaisessa jalkapalloilussa on tutkittu verrattain vähän. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 4 7 J alkapallo on yksi suosituimmista maahanmuuttotaustaisten poikien ja nuorten miesten harrastuksista Suomessa. Havainnoinnin lisäksi tilannetta on kartoitettu niin haastattelujen kuin valmentajaja tuomarikyselyiden kautta. Tarkastelemme erityisesti sitä, millaisena maahanmuuttotaustaisten nuorten asema MARKO KANANEN, YTT tutkimuspäällikkö Suomen urheilun eettinen keskus marko.kananen@suek.fi KARI SAARI, YTT tutkija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK kari.saari@xamk.fi Jalkapallossa löytyy myötämieltä maahanmuutto taustaisille nuorille Maahanmuutto ja monikulttuurisuus eivät ole mörköjä B-juniori-ikäisten poikien valmentajille. Pois paitsiosta -hanke (2019–2022) on seurannut neljän B-juniorijalkapallojoukkueen arkea kolmen vuoden aikana ja kiinnittänyt huomiota erityisesti maahanmuuttotaustaisten pelaajien rooliin ja mahdollisuuksiin
4 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 teema Miehet ja liikunta näyttäytyy juniorivalmentajien näkökulmasta. Näkemyksiä monikulttuurisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja syrjinnästä Valmentajien maahanmuuttoon, -muuttajiin ja monikulttuurisuuteen liittyvät asenteet näyttäytyvät kyselyn valossa varsin myönteisinä. Tämä pätee toki kaikkiin taustasta riippumatta. Haasteena usein on vanhempien poissaolo seuran toiminnasta. Yleisesti ottaen tiedonkulkuun ja joukkueen asioista tiedottamiseen liittyvien ongelmien katsottiin hankaloittavan tarpeettomasti nuorten harrastamista. Vastaavasti syrjintähavaintojen määrä oli keskimääräistä vähäisempää niissä joukkueissa, joissa maahanmuuttotaustaisten pelaajien taustat olivat esimerkiksi Venäjällä tai Aasiassa. Valmentajien havainnoima syrjintä ja rasistinen käytös oli tapahtunut erityisesti joukkueen vieraspeleissä (49 %) tai vapaa-ajalla (30 %), eikä niinkään oman joukkueen harjoitustoiminnassa (17 %). Valmentajat näkivät isona hankaluutena esimerkiksi sen, ettei seuran ja perheiden välillä ole välttämättä keskusteluyhteyttä, jonka myötä varusteisiin, vakuutuksiin, maksuihin ja kuljetuksiin liittyvät kysymykset jäävät liiaksi nuorten omalle vastuulle. Usein sama pelaaja joutuu myös itse hoitamaan näihin liittyvät järjestelyt. Yli 90 prosenttia vastaajista uskoi jalkapallon helpottavan kotoutumista yhteiskuntaan.. Tämä koski niin valmentajien ja pelaajien välistä kommunikaatiota kuin myös seuran ja pelaajien perheiden välistä yhteydenpitoa. Ilmoitettujen taustatietojen valossa näyte edustaa varsin monipuolisesti erilaisia valmentajia. Yli 90 prosenttia vastaajista uskoi esimerkiksi jalkapalloharrastuksen helpottavan maahanmuuttajanuorten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kyselyyn vastasi yhtensä 113 juniorivalmentajaa eri puolilta Suomea. Keskeytti pelin, kävi kysymässä toiselta meidän valmentajalta mitä oli tapahtunut, ja heitti vastustajan valmentajan pois kentältä. Rohkea teko teini-ikäiseltä ohjaajalta. Olen vastuuvalmentajana itse kustantanut koko kauden maahanmuuttajapojan harrastuksen jäsenmaksuista varusteisiin. Syrjintätapausten tarkempi analyysi paljasti myös sen, että syrjintähavaintoja oli keskimääräistä enemmän niissä joukkueissa, joissa maahanmuuttotaustaisten pelaajien juuret olivat Afrikassa tai Lähi-Idässä. Kyselylomake koostui sekä monivalintaettä avovastauskysymyksistä. Usein pelaaja jätetään yksin harrastuksensa kanssa ja tuki kotoa on heikkoa. Jalkapalloharrastukseen liittyvät ongelmat Kyselyssä kartoitettiin myös valmentajien näkemyksiä maahanmuuttotaustaisten nuorten harrastamiseen liittyvistä ongelmista. Valtakunnallinen verkkokysely B-juniorijoukkueiden valmentajille toteutettiin syksyllä 2021. Kolmanneksi yleisimpänä hankaluutena esiin nousi mahdollinen kielimuuri (53%). Selvästi merkittävämmäksi ongelmaksi valmentajat nostivat ta lou dellisen eriarvoisuuden mukanaan tuomat vaikeudet (73 %). Harjoituksissa ei tule kommentteja koska pojat tietävät miten käyttäytyä. Yleisesti ottaen yli puolet vastaajista (58 %) oli sitä mieltä, että maahanmuuttajataustaisten pelaajien valmentaminen on vaikeampaa kuin kantasuomalaisten pelaajien. Valmentajien maahanmuuton ja jalkapallon välistä suhdetta koskevat näkemykset mukailivat julkisessa keskustelussa tyypillisesti esiin nostettavia positiivisia näkökulmia. Pelitilanteessa on vastustajan pelaajilta tai yhdessä tapauksessa valmentajalta tullut avoimen rasistista kommenttia. Verkkokyselyn kautta kerättyjä valmentajien näkemyksiä peilataan artikkelin lopuksi vielä tutkijoiden kentän laidalta keräämiin havainnointikokemuksiin. Urheiluharrastusmaksujen nousu on ylivoimaisesti suurin haaste yleisesti lasten ja nuorten harrastamiselle, oli kyseessä sitten maahanmuuttaja tai kantasuomalainen. Taloudellisesti osalla siis hyvin tiukkaa harrastusten osalta. Sisällöllisesti kyselylomakkeen kysymykset kartoittivat valmentajien kokemuksia ja näkemyksiä maahanmuuttajataustaisten nuorten jalkapalloharrastuksessa kohtaamista hankaluuksista, mahdollisuuksista ja tuesta joukkueja seuratasolla. Juniorijalkapalloilua pidettiin vastaanottavaisena ympäristönä, jossa pelaajien yhdenvertainen kohtelu on yksi keskeisimmistä arvoista. Melkoinen haaste, kun kyseessä on usein lapsi tai nuori. Vastaajista valtaosa on poikien jalkapallojoukkueiden valmennushenkilöstöä ja heillä kaikilla on ainakin jonkin verran kokemusta maahanmuuttotaustaisten pelaajien valmentamisesta. Useimmiten minun joukkueessa olleet maahanmuuttajataustaiset pelaajat ovat pärjänneet taidollisesti ja sosiaalisessa kontaktoinnissa muun joukkueen kanssa verrattain hyvin. Selkeä enemmistö valmentajista koki suomalaisen jalkapalloilun myös kehittyneen maahanmuuton lisääntymisen myötä. Valmentajan näin tehdessä pelinohjaaja oli hyvin hereillä. Toiseksi merkittävimmäksi ongelmaksi valmentajat nostivat vanhempien vähäisen osallistumisen nuorten harrastukseen (63 %). Maahanmuuttajataustaisten kohdalla tämä haaste korostuu, kun pelaajan itsensä pitäisi osata kertoa maksuista, tapahtumista ja tapahtumien maksuista kotona. Hankaluudet tulee esiin sitten kun aletaan puhumaan rahasta, kyydityksistä, peliasuista, pelaajaoikeuksista. Vaikka selvä enemmistö vastaajista katsoi maahanmuuttotaustaisiin pelaajiin suhtauduttavan yleisesti ottaen myönteisesti, kolmannes valmentajista oli kuitenkin sitä mieltä, että suomalaisessa jalkapallossa esiintyy myös syrjintää etnisyyden, ihonvärin tai kansalaisuuden vuoksi
Sen sijaan tyytymättömyyttä ja kehitettävää löytyi joka viidennen vastaajan mielestä valmentajien omassa vuorovaikutuksessa maahanmuuttajataustaisten pelaajien vanhempien kanssa. He eivät kuitenkaan jostain syystä tule seuratoimintaan mukaan. kantasuomalaiset pelaajat jakautuvat selvästi eri ryhmiin. Tämän lisäksi tyytymättömyyttä ilmeni seurojen tarjoaman monikulttuurisuusasioihin liittyvän tiedon, koulutuksen ja tuen kohdalla. Selvästi tärkeimpinä pidettiin valmentajien ja joukkueen muiden pelaajien asennoitumista monikulttuurisuuteen ja vuorovaikutusta maahanmuuttotaustaisten pelaajien kanssa. Tältä osin ero oli tilastollisesti merkittävä. Havainnoiduissa harjoituksissa tai ottelutapahtumissa ei esimerkiksi esiintynyt kiusaamista tai rasistista kielenkäyttöä. Olemme huomanneet, että tämä on paras käyntikortti, jolloin tummaihoiset perheet uskaltautuvat kokeilemaan. Mielenkiintoista on, että tämän teeman kohdalla vastaukset vaihtelivat merkittävästi riippuen siitä, kuinka paljon maahanmuuttotaustaisia pelaajia joukkueessa on. Muuten riskinä on, että innokkuus vapaaehtoistoimintaan vähenee entisestään (jaksaminen). Joskus olemme jalkautuneet asuinalueille, jossa on paljon maahanmuuttotaustaisia perheitä. On mahdotonta olla yksittäin yhteydessä vanhempiin. Esimerkiksi joukkueeseen liittyvät uudet maahanmuuttotaustaiset pelaajat menivät aina automaattisesti ja kenenkään heitä ohjaamatta toisten maahanmuuttotaustaisten pelaajien ryhmään, joka heidät myös tottuneesti otti vastaan. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 4 9 Suurimpana ongelmana maahanmuuttajan valmentamisessa on se mahdollinen yhteisen kielen puute. Tähän vakiintuneeseen järjestykseen ei kiinnitetty erityisemmin huomiota, eikä sitä myöskään kyseenalaistettu tai pyritty muuttamaan. Osa (40 %) vastaajista oli kokenut myös erilaisista kulttuuritavoista johtuvia vaikeuksia. Esimerkiksi yhdessä joukkueista maahanmuuttotaustaiset pelaajat jäävät alkuhölkässä aina porukan hännille, muutaman metrin päähän pääjoukosta. Havainnot herättävätkin laajemman kysymyksen maahanmuuttajien asemasta ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Jos pelaaja ei koskaan puhu mitään niin optimaaliseen yhteyteen mahdoton päästä. Heijasteleeko jalkapallojoukkueissa tapahtuva (ainakin osittain etnisyyteen pohjautuva) eriytyminen laajempaa kehitystä, jossa eri ryhmät oppivat ja sisäistävät oman paikkansa yhteiskunnan sosiaalisessa hierarkiassa. Tärkein asia on, että seurassa on maahanmuuttajia toimihenkilöinä, erityisesti tummaa ihonväriä ja erityisesti valmentajina. Osa valmentajista mainitsi avovastauksissa kehittämiskohteeksi myös maahanmuuttotaustaisten pelaajien ja valmentajien entistä tehokkaamman rekrytoinnin mukaan seuratoimintaan. Seuralla pitäisi olla näissä asioissa suurempi rooli. Tutkijat havaitsivat nimittäin säännöllisesti toistuvia hetkiä, jolloin maahanmuuttotaustaiset ja ns. Kulttuurieroilla viitattiin esimerkiksi aikatauluista ja joukkueen yhteisistä säännöistä kiinnipitämiseen ja joukkueeseen sitoutumiseen. Useat valmentajat ja joukkueenjohtajat tekevät tätä vapaaehtoistyönä. Valtaosa valmentajista oli tyytyväisiä sekä omaan vuorovaikutukseensa maahanmuuttajataustaisten pelaajien kanssa että seuran rasisminja syrjinnänvastaiseen työhön. Vaikka ketään ei siis avoimesti tai vihamielisesti suljettu ulos, vallitsi joukkueissa usein hiljainen tai tiedostamaton eriytyminen. Osaltaan havainnot kentän laidalta tukevat valmentajien näkemyksiä maahanmuuttotaustaisten poikien harrastamisen vaikeuksista. On välttämätöntä saada luotua sellainen suhde pelaajiin, että ne uskaltaa sanoa, tehdä, yrittää kaiken mitä mieleen tulee ilman pelkoa epäonnistumisesta. Yleisesti ottaen pelaajat siis näyttivät jakautuvan omaehtoisesti ja -toimisesti eri ryhmiin. Siellä on muksuja hengailemassa ja innostuvat heti kun joku tulee peluuttamaan. Aikaa ei näihin asioihin vain ole. Havainnot tukivat myös valmentajien näkemyksiä siitä, ettei joukkueissa ilmene avointa syrjintää. Myös seuran toimintakulttuuri ja selkeät syrjinnän vastaiset asenteet nostettiin esille maahanmuuttotaustaisten nuorten osallisuutta tukevina tekijöinä. Enkä tarkoita vain teknisten asioiden ymmärtämistä, kun niitä kerrotaan vaan ihan kaiken kommunikoinnin suhteen. Heidän seurassaan ei ollut kuitenkaan käytännössä koskaan kantasuomalaisia poikia. Esimerkiksi taloudelliset ongelmat ja vanhempien vähäinen osallistuminen näkyivät selvästi myös havainnoiduissa joukkueissa. ?. Niissä joukkueissa, joissa maahanmuuttotaustaisia pelaajia oli alle viisi, eri kulttuuritavoista johtuvat vaikeudet nähtiin selvästi yleisemmiksi kuin niissä joukkueissa, joissa maahanmuuttotaustaisia pelaajia oli yli viisi. Maahanmuuttotaustaiset pojat jäivät myös usein kentän laidalle juttelemaan harjoitusten päätyttyä. Havaintopäiväkirjat nostivat kuitenkin esille teeman, jota kyselyaineistossa ei huomioida. Valmentajilta kysyttiin myös sitä, millaisten tekijöiden he näkevät tukevan maahanmuuttotaustaisten jalkapalloilijoiden osallistumista seuratoimintaan. Olemme yrittäneet houkutella pakolaistaustaisia futaajia valmentajiksi Punaisen ristin kautta, mutta ainakaan vielä nämä henkilöt eivät ole halunneet sitoutua toimintaan. Tai edes tietää mille tasolle asti ollaan päästy ja miten sitä kehittää tai mihin suuntaan. Toisessa joukkueessa pojat puolestaan jakautuvat juomataukojen aikana kolmeen kieliryhmään. Havaintoja kentän laidalta Pois paitsiosta -hankkeen tutkijat havainnoivat neljän eri juniorijoukkueen arkea eri puolella Suomea kolmen vuoden aikana. Kaikki tuntuivat siis tietävän oman paikkansa joukkueessa. Toimintaan monikulttuurisessa ympäristössä kysyy avointa mieltä Kysely selvitti myös valmentajien tyytyväisyyttä seuran monikulttuurisuustoimintaan
5 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 teema Miehet ja liikunta ARTO TIIHONEN, FT liikuntasosiologi arto@arto.tiihonen.fi Kuva: Juha Laitalainen Miesten liikuttamiseen tarvitaan uutta otetta Aktiivinen liikkuminen vähenee huolestuttavasti. On aika havahtua ja aloittaa vaikuttava toiminta, joka kohdistuu myös miehiin.
L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 5 1 V äitöskirjaani Ruumiista miestä, tarinasta tulkintaa: oikeita miehiä – ja urheilijoita. Ensin analysoidaan nykytilanne ja käydään läpi positiiviset ja negatiiviset kokemukset. Liikkumisen vähenemisen taustatekijöitä Vaikeinta arkija siten kokonaisliikkumisen lisäämisen kannalta on, että toimijuuskokemusten merkitys on vähentynyt huolestuttavasti. Tästä puhumme sanoessamme, että ”ennen oli kaikki paremmin/ huonommin”. Käytännössä meidän tulisi oppia merkityksellistämään arkiliikkumisemme nykyistä paljon paremmin unohtamatta muita kokemuksellisuuksia, jotka tekevät liikkumisesta ja urheilemisesta monipuolisesti kiinnostavan vaihtoehdon ajankäytöllemme. Aktiivisesti liikkuvat miehet osaavat löytää liikuntamuotoja, joista saavat näitä erilaisia kokemuksia. Olen havainnut, että miehet saavat liikkuessaan elämys-, identiteetti-, osallisuusja toimijuuskokemuksia (Tiihonen 1996; 2011, 2012; 2013). Se näkyy karusti aktiivisen liikkumisen vähenemisessäkin. Meneillään oleva 2020-luku tulee vaatimaan venymistä ja resilienssiä. Eri (mies)sukupolvet ovat kasvaneet aikuisiksi kokemuksellisesti melko erilaisina aikakausina. Sen merkitys onkin nykyään joskus jopa liian suuri, sillä nuoriso on hyvin riippuvaista itselleen tärkeistä vertaisista. Kiireen taustalla on kuitenkin syvällisempiä muutoksia sukupuolille rakentuneista rooliodotuksista ja mahdollisuuksista toteuttaa niitä. Vähän liikkuva tekee vain sitä, mistä tykkää siihen asti, kun sekin muuttuu ikäväksi. (Tiihonen 2014). (Tiihonen 2002) Myöhemmin olen TKI-hankkeita varten muotoillut prosessin konkreettisesti nelivaiheiseksi. He ovat oppineet merkityksellistämään monenlaisia liikkumiskokemuksiaan. En mainitse tässä kengännauhojen sitomista, mutta kyse on ollut vakavasta virheestä myös kasvatuksessa. Toiseksi hankitaan uusia/korjaavia kokemuksia, kolmanneksi juurrutetaan sopiviksi osoittautuneita liikkumiskokemuksia omaan arkeen ja neljänneksi (koko ajan) pohditaan itselle tärkeitä liikkumisen merkityksiä ja opitaan ne. Seuraavassa taulukossa on tulkintani näistä muutoksista (taulukko 1, Tiihonen 2021a). Toinen liikkumisen lisäämisen suuri haaste liittyy kiireeseen. Miesten liikuttaminen olisikin helpompaa, jos miehet eläisivät maailmassa, jossa näillä kokemuksilla ei olisi niin voimakkaita kulttuurisia arvolatauksia. Tämä ei kuitenkaan riitä varsinkaan vähän liikkuvien ryhmissä tai ryhmissä, joissa perhe-elämä, työ tai muut harrastukset, mutta myös yksinäisyys, vaikeuttavat liikkumiseen käytetyn ajan löytämistä. Meillä olisikin oltava jokin kokonaiskuva siitä, minkälainen maailma tässä liikkumisja toki muidenkin kokemuksellisuuksien merkitysten muutoksessa on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana (Pirnes & Tiihonen 2011). Yhteisöllisyysteemaan havahduttiin laajasti 2000-luvun alussa. Sen sijaan vähemmän liikkuvien ongelmana on, että he hakevat liikkumiseltaan vain jotakin tiettyä kokemusta, eivätkä osaa merkityksellistää muita liikkumiskokemuksiaan. Tulkinta liikkumiskokemusten muutoksesta 1960– 2020, eri osatekijöiden osuudet prosentteina. Nythän tämä on hyvin tärkeää. Naisilla on nykyisin huomattavasti suuremmat mahdollisuudet toteuttaa itseään työelämässä tai urheilussa kuin muutama vuosikymmen sitten. On kuitenkin tärkeää huomata koko ”ajankäytön kokonaisuus” eli se, minkälaisia rooliodotuksia naisilla ja miehillä on ja miten ne ohjaavat ajankäyttöämme (taulukko 2, Tiihonen 2021a).. Liikkuminen kilpailee muiden tärkeiden ja vähemmän tärkeiden tekemisten kanssa ajastamme. Ensin pitäisi tunnistaa minkälaisia kokemuksia liikkumisestaan odottaa ja saa. Liikkumisen aloittaminen tai lisääminenkään ei siten ole helppoa tai edes mahdollista vain valistuksen, ohjeiden tai mielikuvien avulla, elleivät ne yhdisty merkityksellisiin kokemuksiin, joita tukee oppimisprosessi. Identiteettikokemus suoritusurheiluna oli vallitsevana vielä 1980-luvulla, mutta myöhemmin sen merkitys on laskenut ja muuttunut ulkonäköja erikoisuuspainotteiseksi. Jos opimme merkityksellistämään liikkumisen paremmin, niin pärjäämme paremmin tässä kilpailussa. Käytännössä aktiivisesti liikkuva kävelee, hiihtää, pyöräilee, palloilee, käy kuntosalilla ja tekee monenlaisia ruumiillisia askareita. Ja tämä koskee ikäluokkia 50-vuotiaisiin asti. Tulkinta liikkumiskokemusten muutoksesta 1960?2020 1960luku 1980luku 2000luku 2020luku Toimijuuskokemus 35 30 15 10 Osallisuuskokemus 20 20 25 30 Identiteettikokemus 40 40 35 30 Elämyskokemus 5 10 25 30 Taulukko 1. Omassa lapsuudessani 1960-luvulla emme odottaneet, että liikkuminen olisi ollut kivaa tai muuten elämyksellistä. Lapset ja nuoret eivät ole esimerkiksi oppineet liikkumaan tehdäkseen hyödyllisiä asioita eli tekemään latuja, hyppyreitä, pallopelikenttiä tai kävelemään ja pyöräilemään harjoituksiin, kauppaan tai kouluun. sisältyi ajatus siitä, että elämäntapamuutos on mahdollista vain, jos uusi ruumiillinen kokemus yhdistyy sisäisen identiteettitarinan muutokseen
(Tiihonen 2013; 2004) Liikkumiseen miehisyydet voivat vaikuttaa sekä aktivoivasti että passivoivasti. Vapaa-aikaja parisuhderoolien vaatimiin muutoksiin perheiden arjessa ja ihmisten identiteeteissäkin emme ole juurikaan pystyneet keksimään yhteiskuntapoliittisia ratkaisukeinoja. Kun kritisoin väitöskirjassani mielikuvia miehistä eli miehisyyksistä, niin se perustui myös Jorma Sipilän kanssa toimittamaamme Suomen ensimmäiseen miestutkimuskirjaan Miestä rakennetaan – maskuliinisuuksia puretaan. Taulukon yli 100 prosentin osuudet kuvaavat tilannetta 2000-luvulla, kun odotukset ovat ylittäneet ihmisten kyvyn vastata niihin. Käytännössä puolisot liikkuisivat keskenään, vanhemmat lastensa ja aikuiset lapset iäkkäiden vanhempiensa kanssa. Yhtä lailla merkittävää on tunnistaa vanhentuneet mielikuvat ja luopua niistä miehille kohdistetusta liikkumista edistävästä viestinnästä. Pyörällä tai kävellen tehdyt työmatkat kannattaa sisällyttää työrooliin ja kaupassa käynnit osaksi vapaa-aikaroolia ottamalla kaveri tai naapuri mukaan. perhevapaauudistuksia, joilla työn ja perheen yhteensovittamista on yritetty edistää. Miehisyystarkastelun tärkeys on siinä, että miehet itse tunnistaisivat mahdolliset monipuolista liikkumista estävät uskomuksensa. Vuorokaudessa pitäisi olla 36 tuntia ja viikossa kymmenen päivää, jotta kaikki odotukset voisi täyttää. Tähän on erinomainen aika ja usein paikkakin, kun lapsia kuljetetaan eri harrastuksiin. Urheilevat miehetkin ovat kuitenkin tunnistaneet nämä odotukset jo 2000-luvun alkupuolella erinomaisesti (Tiihonen 2007). Kummankin odotetaan hoitavan parisuhdetta ja lapsia, olevan aktiivisia töissä ja vapaa-ajallaan. Oletukset saattavat perustua vanhentuneisiin käsityksiin varsinkin miehisyyksistä. Pohjoismaisissa eli maailman onnellisimmissa yhteiskunnissa olemme systemaattisesti tehneet politiikkaa, jossa kummatkin sukupuolet voivat toteuttaa itseään varsinkin työelämässä suurin piirtein yhtä hyvin. Voinemme kuitenkin erottaa toisistaan perinteisen, vallitsevan, neuvottelevan ja vaihtoehtoisen miehisyyden. Tämä näkyy varsinkin keski-ikäisten vähentyneessä liikkumisessakin. Nämä miehisyydet, joita voi pitää kulttuurisina uskomuksina siitä, minkälainen miehen pitäisi olla, eivät tietenkään ole hävinneet, vaikka yhtä jyrkkinä ja selvärajaisina ne eivät enää ilmenekään kuin 30 vuotta sitten. Oletuksena kuitenkin on, että rooliodotusten muutokset ovat heijastuneet myös liikkumisrooleihin. Lievimmillään puhutaan riittämättömyyden tunteesta, kun aikamme ja energiamme ei tunnu riittävän isyyden, parisuhteen, työn ja vapaa-ajan yhä vaativimmilta tuntuvissa vaatimuksissa. Taulukko ei kerro sitä, miten paljon päivässä, viikossa tai kuukaudessa miehet ja naiset käyttävät aikaa liikkumiseen eri rooleissa eikä sitä, minkälaisia muutoksia tässä on mahdollisesti tapahtunut vuosien saatossa. Perinteistä miehisyyttä toteuttava mies ei lähde helposti mukaan uusiin tai naisellisiin liikuntamuotoihin. Käytännössä olemme saaneet melko säännöllisin väliajoin mm. Miesten rooliodotusten muutokset 1960?2020. Muutokset ovat miehilläkin olleet todella nopeita, eikä tämä tietenkään ole tapahtunut kivuttomasti. 5 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 teema Miehet ja liikunta Miesten rooliodotusten muutokset 1960–2020 1960luku 1980luku 2000luku 2020luku Vanhemmuusrooli 15 20 20 30 Parisuhderooli 10 15 25 30 Työrooli 45 40 35 30 Vapaa-aikarooli 30 30 30 30 Taulukko 2. Tuloksista näkee hyvin, että eri liikkumisroolit ovat miesten ja naisten kesken nykyään lähellä toisiaan (taulukko 3.). Tärkeää tietysti on, että voi ja saa liikkua yksinkin. Parisuhderooli Vanhemmuusrooli Työrooli Vapaaaikarooli Yksin Miehet 2017 39,4 31,9 9,4 57 50,9 Naiset 2017 37,2 43 7 61,8 58,9 Taulukko 3. Käsitykset miehisyyksistä päivitettävä Olisikin syytä päivittää käsityksiä naisista ja miehistä. Sekä perinteistä että vallitsevaa miehisyyttä korostavat miehet voivat kuitenkin olla hyvin liikunnallisia ja urheilullisia. Liikunnan ja urheilun harrastus eri rooleissa viimeisten 12 kuukauden aikana. Miesten ja naisten rooliodotukset ovat nykyään aika lähellä toisiaan. Ehdottomasti tärkeintä on liikkumisen yhdistyminen keskeisiin rooliodotuksiin. Monta kertaa viikossa yksin harrastettu liikunta on valitettavasti tässä rooliodotusten paineessa aika itsekästä toimintaa. Miehet liikkuvat yllättäen jopa enemmän parisuhderooleissa kuin naiset. (Tiihonen 2004). Pyrimme raivaamaan teoksella tilaa miesten kasvulle ilman haitallisten miehisyysmielikuvien painolasteja. 1990-luvulla tutuksi tullut hegemoninen maskuliinisuus (vallitseva miehisyys) ei ole enää samassa arvoasemassa, mutta kilpailullisuutta, menestystä ja vertailua korostava mies saattaisi vieroksua puolison ja lasten kanssa liikkumista tai leikinomaisia liikuntamuotoja. Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksessa 2017 kysyttiin ensimmäistä kertaa, missä rooleissa ihmiset liikkuvat. Keski-ikäiset odotusten ristipaineessa Liikkumisen lisäämisen näkökulmasta on olemassa joitakin varteenotettavia vaihtoehtoja. Äidit voisivat liikkua toisten äitien ja isät toisten isien kanssa saaden näin myös vertaistukea toisiltaan. (Sipilä & Tiihonen 1994). Toisaalta naiset liikkuvat miehiä enemmän vapaa-aikarooleissa ja yksin
Ylivoimaisesti suurin osa liikkumisen ja varsinkin terveyden edistämisen asiantuntijoista ja alueen toimittajista on naisia. Se ei ole vain kivaa, mikä on jo pelkkänä vääränä odotushorisonttina erittäin haitallista liikkujille, mutta myös liikunnan edistäjille, opettajille ja ohjaajille. Kriittistä tutkimusta sukupuolen vaikutuksista terveyden ja liikkumisen edistämiseen ei valitettavasti näy ainakaan julkisessa keskustelussa. On ollut tyhmää Tuntuu kuin miehissä olisi vikaa, jos terveyden tai liikkumisen edistäminen ei onnistu.. Niiden aikana monipuolinen liikkuminen juurrutettaisiin arjen rooleihin ja ajankäyttöön. . Portaat ovat parempi metafora ja ensimmäiset portaat voivat toki olla matalampia. Esitän näistä haitallisista mielikuvista hiukan provokatiivisia tulkintoja, jotka perustuvat tutkimuksiini, kokemuksiini ja aiheesta pitkään erilaisia aineistoja tehneen tulkintoja näistä haitallisista mielikuvista. Liikkumisen lisäämiseksi viisainta olisi toteuttaa pitkäjänteistä työtä, jotta vähän liikkuvia miehiä saataisiin mukaan riittävän pitkiin kokemuksellisesti merkityksellisiin oppimisprosesseihin. Liikkuminen ei voi eikä saa olla vain itsekästä ”omaa aikaa itselle”, kuten sitä kovasti markkinoidaan. ”Portaita” eli väyliä liikkumista tukeviin yhteisöihin ja palveluihin pitääkin rakentaa paikkoihin, joissa niitä ei nyt ole eli sinne, missä vähän liikkuvia ihmisiä kohdataan luontaisesti. Sosiologin mielestä puhtaasti ”sisäistä” ei tietysti olekaan, vaan kyse liikkumisessakin on ulkoisten merkitysten (epä) onnistuneesta oppimisprosessista. (Tiihonen 2021e; 2020) Sohaisen vakiintuneen liikuntavalistuksen ja hyvinvointiajattelun pyhiin totuuksiin, joita tulisi tarkastella kriittisesti. • ”Matala kynnys” on ymmärretty väärin. Niistä suurinta osaa ei ole koskaan testattu tai ”palvelumuotoiltu” erilaisia miehiä tai miehisyyksiä ajatellen. Sen sijaan liikkumisen tulee olla kokemuksellisesti monin tavoin merkityksellistä. Tähän on tultava muutos. • Liikkumisen edistäminen kannattaa erottaa elämäntapamuutoksesta ja varsinkin laihduttamisesta. Niiden muuttaminen tulisikin aloittaa pikimmiten eikä ainoastaan miehiä koskien (Tiihonen 2021cd). ”Liikuttajiksi” pitää myös saada kokemusasiantuntijoita ja vapaaehtoisia, jotka auttavat ensimmäisillä portailla. Liikkumisen lisääminen arkeen on riittävän vaikeaa ilman näitä todella vaativia tavoitteitakin. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 5 3 Lyhyesti miesten liikkumisen edistämisestä Mies itse lopulta päättää, liikkuuko hän ylipäätään – sekä miten ja miksi. Aivan samoin kuin sukupuoli vaikuttanee vaikkapa urheilujohtamiseen jotenkin erityisesti, niin toki liikkumisen edistämiseenkin sukupuolella lienee jotain vaikutusta. Liikkumista ei voi tehdä helpoksi (liikkuminen on vaikeaa) eikä saa tehdä ”matalaksi” (merkityksettömäksi). Liikunta-, terveysja hyvinvointimediaa lukiessa on erittäin vaikea löytää mitään miehille suunnattua ja miesten kokemusja merkitysmaailmoja ymmärtävää. Hiukan yliampuvasti voi todeta, että tuntuu kuin miehissä olisi vikaa, jos terveyden tai liikkumisen edistäminen ei onnistu. • Liikunnan ei pidä olla (vain) kivaa. Terveysliikunta sopii keskiluokkaisille ja koulutetuille ihmisille, joilla on ”varaa olla” kiinnostunut omasta itsestään ja terveydestään. Se on pääosin naisille kohdistettua, naisten ohjaamaa ja ”egoistista”. • Sisäisen motivaation harha pitää oikaista. Ainakin pitäisi miettiä, miten niitä voisi muokata paremmin miehille ja 2020-luvulle sopiviksi. Tämä sopinee keskiluokkaisille, koulutetuille naisille, mutta me muut – varsinkin miehet – voimme aivan hyvin liikkua myös epäitsekkäästi ja ”ulkoisista” syistä, jotka ainakin ennen arvotettiin korkeammalle kuin egoistiset syyt. Vaan olisiko vikaa pikemminkin terveyden ja liikkumisen edistämisen sisällöissä, menetelmissä tai tekijöissä kuin kohteissa. Jälkimmäisen suhteen ei kuitenkaan käydä mitään julkista keskustelua asian muuttamiseksi. (Tiihonen 2021b) Vaikeinta on muuttaa miehille haitallisia mielikuvia liikkumisesta. Sosiaalija terveydenhuoltoon ja eri kansalaisjärjestöihin, mutta myös kouluihin, kauppakeskuksiin, tapahtumiin ja internettiin pitää saada asiansa osavia eri alojen ammattilaisia, jotka osaavat liikuttaa kaikenlaisia ihmisiä. • Terveysliikunta ei ole ollut toimiva ratkaisu (miesten) vähäiseen liikkumiseen. Me tarvitsemmekin tulevaisuudessa liikkumiselle yhä enemmän merkityksiä, joissa yhdistämme liikkumisen oppimiseen, yhteisöllisyyteen sekä toistemme auttamiseen ja tukemiseen. Tiihosen teesit: eroon haitallisista mielikuvista Julkisuudessa totuuksiksi muuttuneista, etenkin miesten liikkumista jarruttavista mielikuvista on päästävä liikkumista oikeasti edistäviin kokemuksiin, tavoitteisiin ja tulkintoihin
Liikunta & Tiede, 58, 3/21, 74-75. Mieluummin sitä, että opit asioita, teet hyödyllisiä juttuja ja ehkä opit jotain itsestäsi ja muista. 2021a. 2020. Miestä rakennetaan – maskuliinisuuksia puretaan. – Liikkumisesta on hyvä tehdä arjen tapoja ja rutiineja, viikonloppuina ja lomilla kannattaa kokeilla uusiakin asioita. 1996. Tampere, Vastapaino. Ikäinstituutti, Oraita 1/2014, Helsinki, 76-90. LÄHTEET Pirnes E. Teoksessa Hoikkala, Tommi (toim.) Miehen kuvia. Hyvinvointia liikunnasta ja kulttuurista, Käsitteiden, kokemusten ja vastuiden uusia tulkintoja. (toim.) Miehistä puhetta – Miehet, ikääntyminen ja vanhenemisen kulttuuriset mallit. 2022e. Blogi sivulla www.miksiliikun.fi, 3.1.2020. & Tiihonen A. Tutkimus, tieto ja tulkinnat. Erilaisia ikämiehiä. LTS-blogi, 15.06.2021. Sama ongelma on yksittäisissä tutkimuksissa, jossa korostetaan jonkin todella pienen seikan merkitystä terveyteen tai siihen, miksi joku liikkuu tai ei. Tiihonen A. (http://www.kasvatus-ja-aika.fi/ site/?lan=1&page_id=275) (https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/ view/68211/29140). Liikkuminen on todellakin riittävän tärkeää ilman laihduttamista tai isoa elämäntapojen muutosta. Helsinki. & Taponen R., (toim). LTS-blogi, 23.06.2021. Tiihonen A. Miehisyysvalinnat jalkapalloilijan elämässä. Pahinta on luovuttaminen. 2021c. 2011. Erilainen tapa vanheta. Liikkumiseen tai liikkumattomuuteen ei vaikuta mikään yksittäinen tekijä ja aina lopulta ihminen itse päättää liikkuuko vai ei. • Ristiriitaisten suositusten tai yksittäisten tutkimusten seuraamisen sijasta kannattaa rakentaa itselleen pysyvät tavoitteet ja tavat, joita noudattaa pitkäjänteisesti. Miksi liikutaan, miksi ei ja mitä pitäisi tehdä. Teoksessa Hanifi, R.; Haaramo, J.; Saarenmaa, K. Tampere University Press, 167–196. Perustavoite voi olla vaikkapa liikkumisen määrä vuodessa tunteina. pdf) Tiihonen A. Kuka tai mikä päättää, liikunko minä vai en. 1994. Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus, 134. Teoksessa Itkonen H. 5 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 teema Miehet ja liikunta vaatia ihmisiltä täydellistä elämäntapamuutosta tai sitoa painonpudotus liikkumisen kanssa yhteen. Helsinki, Tilastokeskus 2021. Gaudeamus.. Siihen kannattaa yhdistää sosiaalisten suhteiden hoitoa ja arjen askareita. Väitöskirja. Helsinki. 2010. Tiihonen A. Tiihonen A. Vuosikatsaus 2021: Lisää – ja merkityksellisempää – liikettä! (https://www.miksiliikun.fi/2022/01/11/vuosikatsaus-2021lisaa-ja-merkityksellisempaa-liiketta/). ”Mikään ei ole rumempaa kuin kaunis mies?!” Liikunta & tiede 4/2004, 21–26. Jonkin liikkumismuodon opettelu tai siinä kehittyminen on hyvä tavoite sekin. Fiksua on asettaa tietyt vähimmäistavoitteet, joihin pitäisi pystyä aina – näitä voi toki iän myötä muuttaa. – Liikkumiselle kannattaa rakentaa fiksuja ja monenlaisia tavoitteita, joiden tavoittelu lisää liikkumisen mielekkyyttä. Kokemuksia, suorituksia, terveyttä – aktiivisen ikämiehen liikunnalla on monta moottoria. Miksi ikämies liikkuu – liikunnan harrastaminen on merkityksellistä. Tiihonen A. Teoksessa Viiru K., Manninen J., Nieminen M., Suominen H., Christer Sundqvist, Tiihonen A. 2013. kanssa). 2002. Liikunta & tiede 49 (5) 74–78. (https://www.miksiliikun.fi/2020/01/03/liikuttavan-ikamiehenvuosikymmenkatsaus-2010-2019/). Mitä pitää tehdä liikuntapoliittisen keskustelun herättämiseksi horroksestaan. Teoksessa Pietilä I. Kasvatus & Aika 4(2) 2010, 203-235. 2014. 2012. Kuningaspelin kentät – Jalkapalloilu paikallisena ja globaalina ilmiönä. Gaudeamus 2007, 210–225. Kannattaisi myös asettaa itselleen jokin enimmäispaino, jonka saavuttaminen johtaisi tarpeellisiin, itselle sopiviin toimenpiteisiin. Ikuisesti urheileva poika eli mistä on ’kunnon miehet’ tehty. Mitä kuuluu vapaa-aikaan. Tiihonen A. 2021d. Tällainen ristiriitainen asiantuntijatieto ei tue liikkujaa, vaikka tavoite onkin hyvä. (https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/eli_ vapm_202100_2021_23894_net.pdf). Tiihonen A. Suomen Veteraaniurheiluliitto, Kajaani, 19–44. Tiihonen A. Teoksessa Pohjolainen P. 2004. – Joka vuodenaikaan muutamia sopivia liikkumismuotoja, joita voi toteuttaa oli paikka, keli tai tilanne mikä tahansa. & Tiihonen A. Pohjoismaisen mallin historia, nykyisyys ja tulevaisuus liikuntapolitiikan tavoitteiden sekä ihmisten liikuntakokemusten ja liikuntaroolien avaamista näkökulmista. – Älä odota terveyshyötyjä tai ulkonäön parantumista. (https://www.lts.fi/liikunta-tiede/artikkelit/miten-rakenteetvaikuttavat-ihmisten-liikkumiseen). (toim.). Tiihonen A. fi, 11.1.2022. Ihan yksinkertaiset tavoitteet, kuten leuanvetojen, punnerrusten, vatsaja selkäliikkeiden tai jalkakyykkyjen määrät, ovat nekin mainettaan parempia. Laato-ohjelman loppuraportti. (https://www.lts.fi/liikunta-tiede/artikkelit/kuka-tai-mika-paattaaliikunko-mina-vai-en). Kokemuksellinen toimintakyky ja ikäihmisten voimaannuttaminen. Tiihonen A. Liikuttavan ikämiehen vuosikymmenkatsaus 20102019. (http:// www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2016/08/Oraita_1-2014-pdf. Tässä muutamia toimiviksi todettuja tapoja. – Liikkumismuodoista on hyvä oppia saamaan monipuolisesti merkityksellisiä kokemuksia (elämys-, identiteetti-, osallisuusja toimijuuskokemuksia). Sipilä J. – Liikkumista kannattaa harjoittaa eri rooleissa eri ihmisten kanssa (puolison, lasten, eri kaveriryhmien, naapurien jne. (https://www.lts.fi/liikunta-tiede/ artikkelit/pohdittua-mita-pitaa-tehda-liikuntapoliittisen-keskustelunherattamiseksi-horroksestaan). Näin vältät haitalliset ja vaikeat laihduttamiset ja liian suuret, nopeat ja vaativat elämäntapamuutokset. • Ja – älä lyö läskiksi, jos et pysty saavuttamaan tavoitteitasi tai liikkumaan riittävästi. (toim.). 2007. & Nevala A. Terveysliikuntasuositusten noudattaminen täydellisesti on aivan liian vaikeaa, kun samalla väitetään, että todella vähäinen liikunta tai jopa tuolilta nouseminen on tärkeää. 2021b. Miten rakenteet vaikuttavat ihmisten liikkumiseen. Blogi sivulla www.miksiliikun. Ruumiista miestä, tarinasta tulkintaa: oikeita miehiä – ja urheilijoita. • Vähän on vähän ja paljon on paljon – sopiva on löydettävä itse. Tiihonen A. Kunnon kohottaminen liikkumalla on yllättävän palkitsevaa. Liikkuminen kannattaa ajatella kokemuksellisena oppimisena, jossa oppii asioita liikkumismuodosta, itsestään, kanssaliikkujista tai vaikkapa luonnosta, maantieteestä tai melkein mistä tahansa asiasta. Tiihonen A. Ei haittaa, että kunto välillä laskee, jos sen saa taas nousemaan. & Ojala H. Tiihonen A. (2014, toim.) Toimintakyvyn arviointi ja tukeminen 2
Tällaisia ovat selän, olkapään, kyynärpään, ranteen, lonkan, polven ja nilkan kivut (Sihvonen et al., 2013, Karelson et al., 2021, Femoroacetabular Impingement Randomized Controlled Trial et ARTO J. Urheilija tavoittelee maksimaalisen suorituskyvyn parantamista omassa lajissaan, kun taas sydänpotilaalla liikuntaharjoittelu kuuluu viikoittaiseen elämänrytmiin lääkeja muun hoidon osana. Myös sepelvaltimotaudin hoidossa ja kuntoutuksessa liikunnan asema on keskeinen (Hautala et al., 2017, Dibben et al., 2021, Taylor et al., 2022), jota lisää liikuntaharjoittelun tueksi saatu teknologinen apu yksilölliseen ohjaukseen ja seurantaan (Vasankari et al., 2021). Monissa sairauksissa terapeuttinen harjoittelu on korvaamassa leikkausja lääkehoitoja. Liikunnan ohjelmoinnissa keskeistä on aluksi täsmentää mitä tavoitellaan. Eikä unohtaa voi myöskään liikunnan merkitystä paremman mielialan, vireys tilan ja arjessa jaksamisen työkaluna. Sairauden tai vamman kohdatessa liikunta ja terapeuttinen harjoittelu toimivat osana kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta olipa kyseessä sitten huippu-urheilija, kuntoilija tai sohvaperuna. Kuva: Antero Aaltonen. Hyödyt ovat samanlaisia niin miehille kuin naisille. Nykyään yleisesti tiedossa on, että säännöllinen ja turvallinen liikunta ehkäisee monia sairauksia ja vaikuttaa positiivisesti mielialaan (Warburton et al., 2006). Onko naisten ja miesten liikunnassa tiedenäytön perusteella erityispiirteitä, jotka tulisi huomioida tavoitteellisen liikunnan ohjelmoinnissa. JARI PARKKARI liikuntalääketieteen erikoislääkäri ja professori liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto jari.p.parkkari@jyu.fi Liikunta on hyväksi sukupuoleen katsomatta. Tässä katsauksessa pohdimme liikunnan myönteisten vaikutusten ja riskien eroja sukupuolten välillä. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 5 5 P residentti Urho Kekkonen totesi dokumentissa Presidentin päivä vuonna 1977: ”Minä olen pikkupojasta lähtien harrastanut tämäntapaista kuntoilua ja en minä kuntoile sen takia, että minä eläisin pitemmän aikaa kuin vastaavasti minun ikäiseni tapaavat elää, mutta minä kuntoilen sen mielihyvän ja virkistyksen vuoksi, jonka juokseminen ja juoksentelu metsässä ja hiihto minulle antavat.” Ajatuksessa on paljon viisautta ja totuutta, jonka kattava tiedenäyttö on vahvistanut. Pyrimme avaamaan näkökulmia miesten ja naisten liikuntaharjoitteluun sekä terveyden edistämisen että urheilijan harjoittelun ja vammojen ehkäisyn kannalta. HAUTALA fysioterapian ja kuntoutuksen apulaisprofessori liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto arto.j.hautala@jyu.fi Naisten ja miesten liikunnan biologiset yhtäläisyydet ja erot al., 2021, Ponkilainen et al., 2021)
Erilaisen liikunnan ohjelmoinnin yksinkertaisena perusteluna voitaisiin pitää eroja sukupuolten välillä kehon koostumuksessa. Sekä tutkijoita että liikunnan harrastajia kiinnostaa myös se, tulisiko liikunnan ohjelmoinnin olla lähtökohtaisesti erilaista naisilla ja miehillä. Kuitenkin esimerkiksi sepelvaltimotautipotilailla, naiset hyötyvät sydänkuntoutuksesta kestävyyskunnon noususta samalla tavoin kuin miehet, vaikka kestävyyskunnon lähtötaso on heillä matalampi (Mosca et al., 2007). Hormonaaliset tekijät vaikuttavat myös liikuntaharjoittelun taustalla. Tietysti absoluuttinen maksimaalinen voimataso tai kestävyyskunto huomioidaan lähtötilanteessa ja harjoittelun edetessä yksilöllisesti sukupuolesta riippumatta. Hyötyvätkö naiset ja miehet liikunnasta samalla tavalla. Testosteronin korkeampi taso miehillä kasvattaa lihasmassaa ja -voimaa naisia tehokkaammin. Esimerkiksi naisilla verenpaine nousee kuormituksessa hitaammin ja syke nopeammin miehiin verrattuna (Wheatley et al., 2014). koronarokotusten yhteydessä. Tulokset osoittivat, ettei sukupuolieroja kestävyyskunnon nousussa ollut, kun tarkasteltiin kunnon suhteellista muutosta. (Way et al., 2021). Paljon liikkuvilla veteraaniurheilijoilla on kasvanut riski rytmihäiriöille ja rakenteellisille muutoksille sydänja verenkiertoelimistössä (Eijsvogels et al., 2018). Eräs tuoreimmista keskustelun ja tieteenkin mielenkiinnon kohteista on ollut vaikuttaako sydänja verenkiertoelimistön terveydentila liikunnan terveysvaikutusten annos-vastesuhteeseen. Sydänpotilaan liikunnan ohjelmoinnissa kovatehoinen intervallityyppinen kestävyysharjoittelu on siirtynyt myös suosituksiin, koska harjoittelun on todettu olevan useimmilla turvallista (Rognmo et al., 2012). (Witvrouwen et al., 2019). Muitakin eroja on. Harjoittelujakso kesti vähintään kolme viikkoa ja kovien vetojen piti olla linjassa intervalliharjoittelun suositusten kanssa. Tämän havaitsimme mm. Hiljattain julkaistussa meta-analyysissä tarkasteltiin, eroaako kestävyyskunnon nousu miesten ja naisten välillä. Säännöllinen liikunta suojaa esimerkiksi tyypin kaksi diabetekselta ja sydänperäiseltä äkkikuolemalta (Laukkanen et al., 2010, Tuomilehto et al., 2001). Mielenkiintoista on esimerkiksi se, että naisilla vallitsevaksi lihassolutyypiksi on havaittu väsymistä hyvin kestävä tyypin I lihassolu. 5 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 teema Miehet ja liikunta Sukupuolen merkitys liikuntaharjoittelun ohjelmoinnissa Olemme oppineet yksilöllistämään liikuntaharjoittelun ohjelmointia aiempaa paremmin. Liikunnan myönteisten vaikutusten ja riskien suhde Vaikka liikunnan tiedetään olevan yhteydessä epäedullisiin sydäntapahtumiin ja liikuntavammoihin, ovat hyödyt moninkertaisia vaaroihin verrattuna (Parkkari et al., 2004b, Mittleman et al., 1993, Siscovick et al., 1984). Sekä miehillä että naisilla maksimaalinen hapenottokyky voi nousta keskimäärin 17–19 prosenttia (Gee et al., 2014, Menezes et al., 2014). Liikunnan hyötyjen voisi ehkä olettaa jossain määrin eroavan miesten ja naisten välillä johtuen pelkästään kokoerosta. Samaan toimintatapaan tulisi myös liikunta-alalla pyrkiä, jotta liikuntalääk. Lisäksi kestävyykunto kasvaa sen tuloksena nopeammin kuin kohtuukuormitteisen pidempikestoisen tasavauhtisen kestävyysharjoittelun tuloksena (Moholdt et al., 2014). (Kiviniemi et al., 2010). Taustalla on vahva tutkimusnäyttö siitä, että liikuntavasteet ovat yksilöllisiä sukupuolesta ja iästä riippumatta (Bouchard and Rankinen, 2001, Hautala et al., 2006, Lehtonen et al., 2022, Joyner and Lundby, 2018, Ahtiainen et al., 2020). Terveillä ja sydänja verenkiertoelimistön riskitekijöitä (tupakointi, ylipaino, korkea kolesteroli, korkea verenpaine) omaavilla henkilöillä riski pieneni jyrkästi jo vähäisellä kohtuukuormitteisella liikunnalla. Myös kuukautiskierron vaiheiden ja hormonaalisen ehkäisyn merkitystä on tutkittu suorituskykyyn liittyen, mutta selkeää tutkimusnäyttöä ei toistaiseksi ole siitä, vaikuttaako kierron vaihe tai ehkäisy suorituskykyyn (Ansdell et al., 2020). Ruotsalaisen maastohiihtokilpailun Skiloppetin yhteydessä kerätty aineisto (52 755 hiihtäjää, 5278 naista) osoitti erityisesti useita kertoja osallistuneilla (> 5 kertaa) ja nopean loppuajan 90 kilometrillä saavuttaneilla miehillä olevan suurempi riski sydämen eteisvärinälle verrattuna hitaampaan hiihtoaikaan ja yhteen osallistumiskertaan (Andersen et al., 2013). Lääketeollisuus käyttää runsaasti resursseja lääkkeidensä haittavaikutusten tutkimukseen ja torjuntaan. Riskin pieneneminen sen sijaan hidastui, kun liikunnan määrää edelleen lisättiin. Riippumatta siitä, että liikunnan terveyttä edistävät vaikutusmekanismit tunnetaan hyvin, on syytä huomioida tapauskohtaisesti erityisesti määrällisesti ja kuormittavuudeltaan paljon liikuntaa harrastavien terveysriskit. Esimerkiksi kun kestävyysharjoittelun etenemistä on ohjattu autonomisen hermoston toimintaa mittaamalla (sykevaihtelu), liikuntaa harrastavien naisten on havaittu hyötyvän sykevaihteluohjauksesta, naiset ovat saavuttaneet merkittäviä parannuksia kestävyyskuntoon pienemmällä harjoituskuormituksella miehiin verrattuna. Miehillä on esimerkiksi enemmän lihasmassaa, mikä tarkoittaa suurempaa maksimaalista voimaa naisiin verrattuna (Ansdell et al., 2020). Liikunta on hyvä lääke, mutta hyvälläkin lääkkeellä on haittavaikutuksensa ja mahdollisia vasta-aiheita. Kohtuukuormitteinen säännöllinen liikunta henkilöillä, joilla oli sydänja/tai verisuonisairaus hyötyivät liikunnasta ”enemmän on parempi” – periaatteella. Miehillä nopeaa voimantuottoa edustava tyypin II lihassolu on suhteellisesti vallitsevampi (Witvrouwen et al., 2019). Hiljattain raportoidussa hollantilaisessa kohortissa (n= 142 493, puolet naisia) seurattiin epäedullisten sydäntapahtuminen ilmaantuvuutta noin seitsemän vuoden ajan. (Bakker et al., 2021). Tulisiko sukupuolten välistä liikuntaharjoittelua yksilöllistää myös huomioiden muita tunnettuja fysiologisia eroja. Ehkäpä tämän tutkimukset tulokset ovat hyödyllisiä nimenomaan silloin, kun tavoitteellista liikuntaharjoittelun yksilöllistä optimointia pohditaan sydänja verisuoniterveys huomioiden. Tutkijat huomauttivat, että analysoiduissa 14 tutkimuksessa naisten määrä tutkittavista oli vähäinen (miehiä 836 ja naisia 103). Liikunnan terveyshyötyjen näyttö on kiistaton sukupuolesta riippumatta
Vammat altistavat myös ahdistuneisuuteen ja masennukseen. Selkävaivoja on runsaasti tytöillä voimistelulajeissa ja taitoluistelussa ja pojilla jalkapallossa ja jääkiekossa. Tutkitusti tehokkaimpia keinoja lisätä liikunnan turvallisuutta ovat passiiviset menetelmät. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 5 7 keen käyttö saataisiin sille kuuluvalle tasolle. . Suositukset lasten ja nuorten liikuntavammojen ehkäisyyn. Kansallisia ja kansainvälisiä liikuntasuosituksia voidaan perustellusti käyttää viikoittaisen liikunnan ohjelmoinnissa ja säännöllisen fyysisesti aktiivisen elämäntavan rakentamisessa (WHO, 2020). Suomessa on vuonna 2022 laadittu tämänhetkisen tutkimusnäytön mukaiset suositukset vammojen ehkäisyyn eri liikuntaympäristöissä (Leppänen and Parkkari, 2022). Jos se vaurioituu, niin monien liikuntalajien harrastaminen vaikeutuu ja nivelrikon kehittymisen riski nousee 4?6-kertaiseksi (Poulsen et al., 2019). Urheilijoiden henkistä hyvinvointia on tutkittu Suomessa ja kansainvälisesti. Miehille sattuu naisia enemmän liikuntavammoja, koska he harrastavat enemmän lajeja, joissa on korkea vammariski. Liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat toimia tässä turvallisen suunnan näyttäjinä. Ikäihmisten murtumariskiä voi arvioida ja murtumien ehkäisyä suunnitella Kaatumisseula -työkalun avulla (Uusi-Rasi et al., 2020). Myös luun lujuus on naisilla miehiä matalampi (Uusi-Rasi et al., 2020). ACL-vamman riski on suurimmillaan, kun polvi on melko suorana (15?30 asteen fleksio), jos siihen kohdistuu samanaikainen reisiluun ulkokierto ja sääriluun sisäkierto-liike, ja jos suunnan muutoksessa tai alastulossa polvi pyrkii painumaan sisäänpäin (valgukseen) (Hewett et al., 2005, Leppanen et al., 2017). Naisten jääkiekossa taklaaminen on kielletty ja päävammojen ilmaantuvuus on naisilla puolet alhaisempi kuin miehillä (Tuominen et al., 2017). Uudet suositukset vammojen ehkäisyyn eri liikuntaympäristöissä Liikunnan haittojen kuten koetun epämukavuuden, kivun ja vammojen ehkäisyn tulisi alkaa alakouluiässä, jolloin taitojen, tietojen ja toimintamallien oppiminen on tehokasta ja kattaa koko väestön (Emery et al., 2015, Emery et al., 2020). Eniten henkistä pahoinvointia on todettu nuorten urheilijoiden ja naisten keskuudessa (DiFiori et al., 2014, Kaski et al., 2022) Intensiivisyys ja kontaktit lisäävät liikuntavammoja Vammariski kasvaa liikunnan intensiivisyyden ja kontaktien lisääntyessä (Parkkari et al., 2004a, Parkkari et al., 2004b, Tuominen et al., 2015, Tuominen et al., 2016). Polvivammojen lisäksi selkäja päävammat aiheuttavat usein pitkäkestoisia ongelmia liikunnan harrastajalle (Tuominen et al., 2017, Ristolainen et al., 2019). https://ukkinstituutti.fi/aineistot/ suositukset-lasten-ja-nuorten-liikuntavammojen-ehkaisyyn/ Artikkelissa käytetyt lähteet löytyvät tekstin verkkoversiosta.. Erityisesti lääkärit kohtaavat työssään liikunnan yhteydessä ilmenneitä haittoja, mikä saattaa aiheuttaa epävarmuutta liikuntahoitojen käytössä (Parkkari et al., 2004a, Mattila et al., 2009). Aktiiviset menetelmät ovat vähemmän tehokkaita, koska ne vaativat liikkujan oman käyttäytymisen tai toimintavan muutosta. Suomessa liikunta on tapaturmien ja rasitusvammojen yleisin syy (Haikonen et al., 2017) Vammat voivat aiheuttaa pitkäaikaista haittaa, kuten varhaista nivelrikkoa, ja johtaa fyysisen aktiivisuuden vähenemiseen ja jopa loppumiseen (Caine and Golightly, 2011, Whittaker et al., 2019). Naisten suurentuneen polvivammariskin ajatellaan johtuvan siitä, että heidän etureitensä on suhteellisesti merkittävästi vahvempi kuin takareisi. Liikunnan yksilölliset erityispiirteet muokkautuvat enemmänkin terveydentilan, aikaisemman liikuntataustan ja liikunnan tavoitteiden näkökulmista. Vanhuksilla laadukkaat lonkkasuojaimet ovat tehokas tapa ehkäistä liikunnan yhteydessä sattuvia lonkkamurtumia (Kannus et al., 2000). Tämä lisää polven sisäänpäin taipumista. Tämän takia etureisi dominoi ja polvi pyrkii suoristumaan käännöksissä ja hypyistä alas tullessa. Näitä ovat joukkuepalloiluja kontaktilajit (Parkkari et al., 2004a, Parkkari et al., 2004b, Ristolainen et al., 2019) Toisaalta naisten riski saada liikunnan aikana vakava polven eturistisidevamma on 4?7-kertainen miehiin verrattuna (Hewett et al., 2005, Krosshaug et al., 2007, Hietamo et al., 2020, Pasanen et al., 2017, Pasanen et al., 2018). On syytä muistaa, että motivaatio ja sen kautta muodostuvat elintavat konkretisoituvat perintötekijöiden, sairauksien, henkilökohtaisen liikuntasuhteen ja psykososiaalisen pääoman pohjalta iästä ja sukupuolesta riippumatta. Iäkkäille naisliikkujille sattuu enemmän murtumia kuin miehille (Kannus et al., 1999). Naisten lantion on myös suhteellisesti leveämpi kuin miehillä. Polven eturistiside (ACL) on polven toimintakyvyn säilymisen kannalta tärkeä rakenne. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nimissä on perusteltua tarkastella liikuntaa ja sen yksilöllisen ohjelmoinnin perusteluita iästä ja sukupuolesta riippumatta. Lisäksi kuukautiskierron keskivaiheilla tapahtuva estrogeenitason nousu löysentää nivelsiteitä ja saattaa altistaa vammoille (Krosshaug et al., 2007, Hietamo, 2021). Tutkitusti tehokkain aktiivinen menetelmä torjua liikuntavammoja ja ikäihmisten kaatumisvammoja on säännöllinen hermo-lihasjärjestelmää kehittävä harjoittelu (Kannus et al., 2005, Pasanen et al., 2008, Leppanen et al., 2014, Emery et al., 2015, Uusi-Rasi et al., 2020). . Päävammoja sattuu sekä miehille että naisille erityisesti jalkapallossa ja jääkiekossa. Näiden osalta liikunnan ja kontaktien määrä selittävät vammojen sattumista enemmän kuin sukupuoli. Tulisiko yksilöllisen liikunnan oman pääoman olla suunnanantajana yksilölliselle liikuntapolulle. Tämän ajatellaan johtuvan naisten heikommasta lihaskunnosta, mikä altistaa suurienergisille kaatumisille. Näitä ovat kunnolliset suojaimet ja varusteet kuten kypärä ja suojalasit. Tiedenäyttö tukee tätä lähestymistapaa erityisesti, kun tarkastellaan liikunnan hyötyjä. Ehkäisy pyrkii parantamaan yksilön kykyä reagoida turvallisella tavalla vammoja aiheuttaviin yllättäviin tilanteisiin. Polvivammojen ehkäisy on erityisen tärkeää suunnanmuutoslajeissa ku ten jalkapallossa, koripallossa, salibandyssä ja käsipallossa
Yleisimmin soveltavan liikunnan kohderyhmiin luetaan toimintarajoitteiset tai pitkäaikaissairaat henkilöt sekä ikääntyvät, joiden toimintakyky on heikentynyt. 5 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 SARI KIVIMÄKI Kehittämispäällikkö Liikkuva aikuinen -ohjelma Jyväskylän ammattikorkeakoulu sari.kivimaki@jamk.fi HEIDI LEPPÄ Ohjelmakoordinaattori Liikkuva aikuinen -ohjelma Jyväskylän ammattikorkeakoulu heidi.leppa@jamk.fi S osiaalija terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille, mutta kunnat vastaavat jatkossakin liikuntapalveluiden järjestämisestä. Osa tutuista toimintamalleista ei enää toimi ja ammattilaisten roolit muokkautuvat uudelleen. Muutos tuo mahdollisuuksia, mutta herättää myös kysymyksiä. Toisaalta muutos voi mahdollistaa moniammatillisen palveluketjujen vahvistamisen ja uuden aktiivisemman kehittämisyhteistyön ammattilaisten välillä. Soveltava liikunta uusissa soterakenteissa Sote-uudistus muokkaa soveltavan liikunnan toimintakenttää. Jos yhteistyö onnistuu, niin Kuva: Antero Aaltonen. Tulevien hyvinvointialueiden ja kuntien tulee viedä soveltavaa liikuntaa vahvasti yhdessä eteenpäin tukeutuen jo olemassa oleviin, toimiviin rakenteisiin. Miten esimerkiksi käy liikuntaneuvonnan palveluketjujen. Soveltavan liikunnan asiakkaat tarvitsevat tavalla tai toisella liikunnan mukauttamista tai tukea osallistuakseen liikuntaan
Sitä hyödynnetään matalan kynnyksen toimintana, jossa asiakkaalla on mahdollisuus löytää liikunnallinen elämäntapa. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Yhdistyksillä on tärkeä tehtävä liikuntaryhmien järjestäjinä ja paikallistuntemuksen osaajina. Kunta tekee hyvinvointialueen kanssa kumppanuussopimuksen, jossa olennaista on sopia liikkumisen edistämisen vastuut ja roolit selkeiksi organisaatioiden välillä. Sote-uudistus ja liikunnan edistäminen Sote-uudistuksen tavoitteena on yhtenäistää ja turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaalija terveydenhuollon palvelut hyvinvointialueella asuville (sosiaalija terveysministeriö). Laki sosiaalija terveydenhuollon järjestämisestä (6§ ja 7§) linjaa, että hyvinvointialueen on toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä alueen sa kuntien kanssa. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 5 9 koko hyvinvointialueen terveyden edistämisen käytännöt yhtenäistyvät. Tällä hetkellä kuitenkin vain muutama erityisliikunnanohjaaja käyttää työaikaansa liikuntaneuvontaan. Liikuntaneuvonnan palveluketjun toimivuus vaatii vahvaa yhteistyötä ja selkeää työnjakoa. Liikuntaneuvonnassa keskitytään liikkumisen edistämiseen ja se on suunnattu kuntalaisille, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Lähde: Liikuntaneuvonnan suositukset. Tavoitteena on edistää elämänlaatua ja terveyttä lisäämällä liikuntaa. (Roitto 2021.) Toimiva palveluketju liikuttaa Yksilöllisellä ja tavoitteellisella liikuntaneuvonnalla olisi vielä paljon enemmän potentiaalia ja annettavaa soveltavan liikunnan asiakkaalle. Tärkeää on tietää, mitä kukin tekee. Sote-uudistuksen yhteydessä varmistetaan, että saumaton liikuntaneuvonnan palveluketju syntyy kunnan, hyvinvointialueen ja järjestöjen välillä. Yhteisesti sovittavia asioita ovat muun muassa avustajapalvelut, kuljetukset sekä kuntoutusja liikuntapalveluiden toiminnallinen yhteistyö. Neuvontaan on sovittava vastuuhenkilöt (vastinparit) hyvinvointialueella ja kunnassa. Neuvonta on yksilöllistä, tavoitteellista sekä etenevää ja siihen sisältyy arviointia. Palveluketjun onnistuneita esimerkkejä ovat asiakkaan ohjautuminen erikoissairaanhoidosta kunnan liikuntapalOmatoiminen ja/tai ohjattu liikkuminen Liikuntaneuvontaprosessi Ohjaus/lähete liikuntaneuvontaan Liikkumisen puheeksiottaminen Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja tunnistaminen Kuvio 1. Soveltavan liikunnan asiakkaille liikuntaneuvontaa annetaan palveluketjussa, kuten muillekin kohderyhmille. (Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset.) Soveltavan liikunnan liikuntaneuvonta on vahvistumassa, ja yhä useampi kunta on kiinnostunut käynnistämään palvelun. Soveltavan liikunnan toimintakenttä on hyvin laaja ja asiakkaat käyttävät samanaikaisesti useita palveluja. Liikuntaneuvonnan palveluketju. Liikuntaneuvonnan palveluketjussa asiakas ohjautuu lähes aina terveydenhuollosta liikuntapalveluiden kautta järjestöjen, kansalaisja työväenopistojen tai yritysten liikuntatoimintaan. Toimintarajoitteiset ja pitkäaikaissairaat voivat osallistua kuntalaisille tarkoitettuun liikuntaneuvontaprosessiin, jos täyttävät tavallisimmat kriteerit, joita ovat esimerkiksi liikkumattomuus, ylipaino tai kansansairauksien riski. Näin palveluista muodostuu asiakkaalle jouheva kokonaisuus. Lisäksi suositellaan, että kunta nimeää poikkihallinnollisen liikunnan edistämistä työryhmän. Lisäksi hyvinvointialueiden ja kuntien on tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä muiden terveyttä edistävien julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Kunnat vastaavat jatkossakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä liikunnan keinoin. Tavoitteena on, että hyvinvointialueiden aloittaessa riittävän matalan kynnyksen liikuntatarjontaa suunnitellaan yhdessä palveluketjun toimijoiden kanssa entistä vahvemmin. Liikuntaneuvontaa soveltavan liikunnan asiakkaille Liikuntaneuvonnan nykytila -selvityksen (Liikkuva aikuinen -ohjelma 2022) mukaan 58 kuntaa tarjoaa liikuntaneuvontaa toimintarajoitteisille ja pitkäaikaissairaille. Osa kunnista tarjoaa neuvontaa myös kohdennetusti soveltavan liikunnan asiakkaille. Se sisältää useita tapaamisia ja keskustelua sekä asiakkaan niin halutessa myös liikkumista. Neuvontaa järjestäviä kuntia oli kyselyä tehtäessä 158 ja kyselyyn vastasi 114 kuntaa. Esimerkiksi liikuntaneuvonnan tulisi olla paremmin sotehenkilöstön tiedossa, jotta he ohjaisivat neuvontaan enemmän myös soveltavan liikunnan asiakkaita. Soveltavan liikunnan asiakkaat voivat hyödyntää liikuntaneuvontaa esimerkiksi kuntoutuksen jälkeen tai itsenäisenä palveluna kuntoutuksen tukena. Ammattilaisten onkin erityisen tärkeää tietää, mistä eri palvelut löytyvät. Kun liikuntaneuvonnasta viestitään aktiivisesti ja tuloksia tehdään näkyväksi, neuvontaan ohjautuminen lisääntyy ja palvelu tulee tutuksi. Yksi näistä on kuntalaisten liikunta-aktiivisuus tai liikuntaneuvonnan toteutuminen. Erityisliikunnanohjaajat kokevat heille suunnatun kyselyn perusteella liikuntaneuvonnan hyödylliseksi ja merkitykselliseksi
Terveyden edistämisen elintapaohjauksen palvelutarjotin on otollinen paikka matalan kynnyksen liikuntatarjonnalle ja liikuntaneuvontapalvelulle. Kortin kriteerinä ovat riittämätön liikkuminen, ylipaino tai riski sairastua kansansairauteen. Erityisliikunnanohjaaja – kohti soveltavan liikunnan kehityskumppanuutta -hankkeen ensimmäinen vuosi. https://okm.fi/ hanke?tunnus=OKM031:00/2022 Kansanterveyden neuvottelukunta, Rakenteet ja menetelmät -jaosto/Elintapaohjauksen työryhmä. Tuorein esimerkki on liikuntaneuvontakortti asiakkaille, jotka sitoutuvat neuvontaprosessiin. Kuntiin on palkattu liikunnan ja elintapaohjauksen yhdyspintasuunnittelijoita ja soteen elintapaohjaajia. On tärkeää, että viestinnän suunnitteluun osallistuvat kaikki palveluketjuun kuuluvat asiantuntijat. (toim.). Liikuntatarjonnan on näyttävä kuntien ja yhdistysten verkkosivuilla sekä hyvinvointialueiden palvelutarjottimella. Liikkuva aikuinen -ohjelma / Likes -tutkimuskeskus. Erityisliikunnanohjaajien tulevaisuuden työtehtävät kunnissa. Hyvällä menestyksellä on kokeiltu myös liikuntaneuvonnan vastinparitoimintaa sotessa ja liikuntapalveluissa. Liikuntaneuvonta yhdyspinnoilla – ohjeistus soteuudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon. Osa ihmisistä tarvitsee useita tukipalveluita, kuten kuljetuspalvelun liikuntapaikalle, avustajan ja apuvälineitä. Viitattu 21.8.2022. Kuntien liikuntapalveluiden ja hyvinvointialueen yhteistyön lisäksi tarvitaan myös laaja-alaista, sektorirajoja ylittävää yhteistyötä. He luovat luottamuksellisen verkoston ja sopivat säännöllisestä yhteydenpidosta ja tiedottamisen tavoista. https://soteuudistus.fi/ uudistus-lyhyestiLiikunta osana elintapaohjausta tulevissa sote-rakenteissa -työryhmä. Kansanterveyden neuvottelukunnan työryhmä laati tuleville hyvinvointialueille Elintapaohjauksen tarkistuslistan, jossa liikkuminen ja erityisesti palveluketjut ovat vahvasti esillä. Liikuntaneuvonnan nykytila -selvitys. (Käsikirjoitus, julkaistaan syyskuussa.) Liikuntaneuvonnan asiantuntijafoorumi. Tuunanen, K. 2022. Ohjeistuksista apua Opetusja kulttuuriministeriön tuore Liikuntaneuvonta yhdyspinnoilla -ohjeistus nostaa esille soveltavan liikunnan, josta hyvinvointialueet ja kuntien liikuntapalvelut kantavat tulevaisuudessa yhdessä vastuun. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 389. 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 veluihin tai yhdistystoimintaan sekä kuntoutusasiakkaiden jatkoreitit soveltavaan liikuntaan. Roitto R. Tuleeko liikkumisen edistämisestä väline soten työkalupakkiin?. Laadukas elintapaohjauksen palveluketju edellyttää hyvinvointialueiden suuntaavan riittävästi voimavaroja ohjauksen (ml. Sivuilla tulee näkyä vähintään sisältö, palveluiden kohderyhmä ja ohjautumisinformaatio sekä yhteystiedot. Useimmat soveltavan liikunnan tukipalvelut sen sijaan siirtyvät kunnista hyvinvointialueiden hoitoon. . Verkkosivuilla on tärkeää mainita myös, mitkä ovat liikuntaneuvonnan aloittamisen kriteerit, kuten onko palvelu suunnattu toimintarajoitteisille ja pitkäaikaissairaille. liikuntaneuvonta) osaamiseen ja henkilöstöön. Kuntien tulee ohjeistuksen mukaan tarjota liikuntaneuvontaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuville soveltavan liikunnan asiakkaille. Vaikuttavaa viestintää yhteistyöllä Ministeriöiden työryhmien ohjeistukset korostavat viestinnän merkitystä liikuntaneuvonnan järjestämisessä, kun toimintaympäristö muuttuu. 2022. Hämmennystä aiheuttavat myös apuvälineiden saatavuus ja avustajapalvelut, jotka siirtyvät hyvinvointialueen vastuulle. Suuri muutos on tulossa myös toimintarajoitteisten tai pitkäaikaissairaiden kuntoutusketjuun, kun kuntoutusja liikuntapalvelut järjestetään tulevaisuudessa eri organisaatioissa. 2022. Sivujen tulee palvella niin kohderyhmää kuin ammattilaista. Olisiko mahdollista, että saamme jokaiselle hyvinvointialueelle liikkumisen edistämisen ammattilaisen, jonka työnkuvassa on liikkumisen koordinointi. Soveltavan liikunnan tukipalveluihin liittyvät suunnitelmat kunnan ja hyvinvointialueiden välillä eivät ole vielä valmiita. Elintapaohjauksen tarkistuslista – työkalu elintapaohjauksen yhdyspintapalvelujen suunnitteluun ja valmisteluun. Vai muuttuuko käytännössä kuitenkaan mikään – paitsi organisaatioiden nimet. Joillekin riittää, että liikuntaa on sovellettu liikkujan tarpeisiin nähden sopivammaksi. Tukipalveluiden vastuu vaihtuu Sote-uudistuksessa soveltavan liikunnan liikuntaryhmien järjestäminen jää edelleen kuntien liikuntapalveluiden vastuulle. LÄHTEET: Sosiaalija terveysministeriö. Erilaiset erityisliikuntakortit ovat lujittaneet palveluketjuja ja ammattilaisten välistä tiedonsiirtoa. Tukitarpeet vaihtelevat laajasti riippuen henkilön toimintakyvystä. & Kivimäki, S. Näiden palveluiden tuoma apu on joillekin ihmisille ainoa keino päästä liikkumaan. Tuleeko liikkumisen edistämisestä vähitellen todellinen väline sote-alan työkalupakkiin. Sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus. Kumppaneita ovat muun muassa muut vapaa-aikaja sivistyspalvelut sekä teknisessä toimessa maankäyttö ja kaupunkisuunnittelu. Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset – toteuttaminen, yhteistyö ja arviointi. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro 20. 2021. Muutamissa kunnissa on reagoitu ennakoivasti ja perustettu muun muassa Elintapaohjaus yhdyspintapalveluna -verkosto sekä maakunnallisia liikuntaneuvonnan verkostoja. Verkkosivujen merkitys viestinnässä on suuri. Alennuskortti kuuluu kaikille, myös toimintarajoitteisille ja pitkäaikaissairaille. Jää nähtäväksi, saammeko hyvinvointialueille sellaiset rakenteet, että palveluketjut vahvistuvat entisestään. Mitä lähitulevaisuus tuo tullessaan. Linkin voi toimittaa, lisätään vedosvaiheessa. Liikunnasta keskustelemisen kynnys madaltuu, kun asiakkaalle on konkreettista tarjottavaa. Liikkuva aikuinen -ohjelma. Tärkeä asia kannattaa kuitenkin tehdä näkyväksi, jotta tarvittavat toimet eivät viivästyisi. 2021
2017). Elinpiiri laajenee lapsuudesta ja samalla kasvaa nuorten huomiosta ja ajasta kilpailevien tekijöiden määrä. Vaikka vanhempien rooli on nuorten elämässä edelleen merkittävä, lisääntyy vertaisryhmän merkitys päätöksenteossa murrosiässä (mm. Kokko ym. Vapaaehtoisia liikuntaläksyjä tehdään kuitenkin ahkerasti ja ne lisäävät yläkouluikäisten tyttöjen liikkumista. Esteinä voivat olla esimerkiksi sosioekonominen asema, liikuntapaikoille siirtymisen vaikeus sekä lapsen tai nuoren motivaation, pätevyyden tunteen tai taitojen puute. 2019; Judice ym. Liikunnanopettajan tuli käyttää hieman aikaa suunnitteluun sekä tunneilla noin 15 minuuttia liikuntaläksyjen antamiseen ja tarkistamiseen. Koulun mahdollisuudet vaikuttaa koko ikäluokan liikkumiseen ovat erinomaiset (Abdelghaffar ym. Koululiikunta tarjoaa liikkumisen mahdollisuuksia, mutta ei riittävästi kokonaisaktiivisuuden kannalta, joten vapaa-ajan sisällön merkitys on ratkaiseva (Marttinen ym. (mm. Yläkouluikäiset tytöt vastasivat sen sijaan ”Miksi ei?” kysymykseen liikuntaläksyistä. 2019). L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 6 1 L asten ja nuorten fyysinen aktiivisuus ei saavuta liikuntasuositusten määriä, liikkuminen vähenee ja paikallaanolo lisääntyy jo alakouluiässä, ja erityisesti tyttöjen liikkumisen määrä vähenee murrosiässä (mm. 2008; Husu ym. 2014; Siekkinen ym. 2015; Lounassalo ym. 2019; Pfitzner et al., 2013). Kuitenkin lapsuuden ja nuoruuden liikkumistottumukset vaikuttavat liikkumismääriin aikuisena, joten nuorten liikkumisen tukeminen on erityisen tärkeää (mm. Teini-iässä oma päätösvalta lisääntyy myös liikkumisen osalta. Atkins ym. Liikunnalliset kotitehtävät voivat olla yksi tapa vähentää nuorten paikallaanoloa ja lisätä liikkumista. Koulupäivinä kertyvä liike ei kuitenkaan useimmilla vie liikkumisen suositusten mukaiseen (tunti päivässä) liikkumisen tavoitteeseen. Toteutus oli helposti lähestyttävä opettajalle, oppilaille, heidän vanhemmilleen ja koko kouluyhteisölle. Liikuntaharrastuksetkaan eivät tavoita kaikkia lapsia ja nuoria. Fyysisen aktiivisuuden lisääminen liikunnallisten kotitehtävien avulla ei siten tyssää resurssipuutteeseen. MARI KÄÄPÄ, LitT yliopistonopettaja Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto mari.p.kaapa@jyu.fi Liikuntaläksyt tukevat yläkoululaisten vapaa-ajan liikkumista Liikunnasta ei ole ollut tapana antaa kotitehtäviä. Liikkumista on pyritty lisäämään koulupäivän aikana esimerkiksi välituntiliikkumista tukemalla, oppituntien liikunnallistamisella, aamujen ja iltapäivien fyysisen aktiivisuuden kasvattamisella sekä koulumatkaliikkumista kannustamalla. 2021). 2019; Siekkinen ym. 2019). ”Onhan kaikista muistakin oppiaineista läksyjä, miksei sitten liikunnasta?” Liikuntaläksyt kuormittavat vain vähän koulua Liikuntaläksykokeilu ei vaatinut koululta lisäresursseja tai uudelleenorganisointia. Liikuntaläksyjä antamalla korKuva: Antero Aaltonen. ACSM, 2018; Currie ym. 2010). ”Eihän liikunnasta voi olla läksyjä!” oli yleinen aikuisten kommentti liikuntaläksyihin. 2018; McMullen ym. Heitzler ym
VanMari Kääpä JYU DISSERTATIONS 522 Understanding and Promoting Physical Activity among Finnish Adolescent Girls The Role of Active Physical Education Homework and changes in muscle size tietoa nuorten liikkumisesta, kun sekä oppilaat, vanhemmat sekä tutkija-opettaja antoivat omat näkemyksensä aiheeseen. Tutkimuksessa käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä, ja kokoavana teoriakehyksenä toimi Bronfenbrennerin (1979; 2006) sosioekologinen malli.. Tehtävät olivat vapaaehtoisia, ne eivät vaikuttaneet liikuntanumeroon, mutta oppilaiden toiveesta ne tarkastettiin aina seuraavalla tunnilla. Vanhemmat olivat kiinnostuneita liikuntaläksyistä, huomioivat läksyjen tekemisen sekä toisinaan osallistuivat niiden tekemiseen. 6 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 keasti koulutettujen liikunnanopettajien osaaminen voi levittäytyä rikastuttamaan myös oppilaiden vapaa-aikaa. Liikuntaläksyt noudattivat opetussuunnitelmaa ja koululiikunnan vuosisuunnitelmaa. Selvitin yläkouluikäisten tyttöjen iltapäiväja ilta-aktiviteetteja ja sitä, miten he liikkuivat koulupäivän jälkeen. Teini-iässä itsenäinen toiminta ja vertaisten merkitys kasvaa myös liikkumisessa. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista ja 84,7 prosenttia tytöistä osallistui siihen. Liikuntaläksyillä pyrittiin usein myös aktivoimaan kotiväkeä. Kattavan tutkimusaineiston saamiseksi aineistoa kerättiin kyselylomakkeilla, kiihtyvyysanturimittauksilla, puolistrukturoiduilla päiväkirjoilla, haastatteluilla sekä tutkija-opettajan päiväkirjamerkinnöillä. Myös liikuntaläksyn kuormittavuuden tason oppilas saattoi skaalata itselleen sopivaksi, vatsalihaliikkeiden määrä vaihteli viidestäkymmenestä viiteen sataan viikossa, lenkkien pituudet puolesta kilometristä kymmeneen kilometriin. Näin saatiin toisiaan täydentävää aineistonkeruumenetelmät kyselylomake + tutkijaopettajan päiväkirja kiihtyvyysanturit + puolistrukturoitu päiväkirjakyselylomake haastattelut tutkimuksen osallistujat N = 117 6.–9.lk tyttöä (6.lk 20, 7.lk 32, 8.lk 29, 9.lk 36) N = 88 kiihtyvyysanturidata (yhteensä 513 mittauspäivää) n = 81 päiväkirjaa toistotestaus toisella koululla n = 48 N= 43 (38 oppilasta, 5 vanhempaa) analysointimenetelmät frekvenssit, ristiintaulukointi, keskiarvovertailut (t-testi, varianssianalyysi) avoimien vastausten luokittelu, typistäminen ja käsitteellistäminen keskiarvot + SD MET-arvojen ja askelmäärien vertailu varianssianalyysi (ANOVA + Tamhane) kahden läksyryhmän vertailu t -testi ja Cohenin d suhteellisten MET-arvojen vertailu aktiivisuusryhmien välillä varianssianalyysi (ANOVA + Tukey ja Tamhane) pienten otoskokojen ryhmien vertailu Kruskal-Wallis + Bonferroni sisällönanalyysi (qualitative content analysis strategy =QCA) + tilastolliset yhtäläisyyksien ja eroavaisuuksien vertailut Taulukko 1. Näin tutkittiin Tutkimukseni syntyi käytännön koulutyöstä syntyneestä tarpeesta löytää toteuttamiskelpoinen kouluarkeen sopiva ja liikkumista lisäävä menetelmä. Liikuntaläksykokeilu toteutettiin tavallisessa keskisuomalaisessa yhtenäiskoulussa (300–350 oppilasta) normaalin koulutyön lomassa lukuvuosina 2016–2020. Lisäksi tutkin oppilaiden ja heidän vanhempiensa käsityksiä liikunnallisista kotitehtävistä. Keskityin erityisesti liikkumiseen koulupäivän jälkeen sekä liikunnallisiin kotitehtäviin koululiikunnan osana. Osa päätti liikuntaläksyistä pareittain, ja osa valitsi ryhmälle teeman, jonka mukaisesti opettaja antoi läksyt. Yhteenveto aineistonkeruusta ja tutkimusmenetelmistä. Liikuntaläksyprojektin tavoitteena oli tarkastella nuorten tyttöjen fyysistä aktiivisuutta. Oppilaat pitivät erityisesti hauskoista kotitehtävistä, kuten tasapainoilusta yhdellä jalalla hampaita pestessä tai väärän käden viikosta, jolloin piti tehdä kaikki muut paitsi koulutehtävät ”huonommalla kädellä” viikon ajan. Liikuntaläksyissä oli mahdollisuus valita, tekeekö tehtävät yksin vai yhdessä jonkun kanssa. Liikuntaläksyt pystyi tekemään kotona tai kodin lähiympäristössä ilman erityisiä välineitä. Osallistamalla vanhempia voidaan myös päivittää heidän tietämystään liikunnanopetuksen sisällöistä. Tutkimukseni perusteella voin suositella liikunnallisten kotitehtävien liittämistä osaksi liikunnanopetusta. Koska tiedonkeruumenetelmiä oli useita, myös tiedon käsittelyn ja analysoinnin menetelmät vaihtelivat. Eri liikuntaryhmät valitsivat erilaisia osallistumisen asteita. Kotitehtävistä kerrottiin kotona ja yhdessä tehtävistä liikuntaläksyistä pidettiin, niitä toivottiin annettavan tulevaisuudessakin. Oppilaat saivat kuitenkin itse osallistua tehtävien suunnitteluun. Läksynä saattoi esimerkiksi olla opettaa kyykkytekniikka jollekin kotiväestä tai viedä joku lenkille. Jotkut luottivat arpaonneen ja toiset halusivat opettajan päättävän läksyn. Kaikki koulun 12–15-vuotiaat tyttöoppilaat saivat liikunnallisia kotitehtäviä liikuntatunneilla
Tästä suurin osa oli kevyttä liikkumista, rasittavaa ja reipasta liikkumista kertyi keskimäärin tunti ja 11 minuuttia ja rasittavaa liikkumista 8 minuuttia. Liikunnallisia kotitehtäviä tehtiin keskimäärin kaksi kertaa viikossa. Kuvio 1. Vaikka liikunnallisiin kotitehtäviin käytetty aika ei ollut suuri, jo kymmenen minuutin paikallaanoloajan korvaamisella liikkumisella näyttäisi olevan merkitystä (Corder ym. Myös liikuntaläksyjen huomioiminen liikunnan arvioinnissa tuli esiin sekä oppilaiden että vanhempien haastatteluissa. Keskimäärin 38 prosenttia tytöistä saavutti suositusten mukaisen tunnin fyysisen aktiivisuuden päivittäin. Erityisesti eniten liikunnallisia kotitehtäviä tehneet oppilaat pitivät niitä hyödyllisinä ja liikkumistaan lisäävinä. Verrattaessa osallistujien fyysistä aktiivisuutta liikunnallisten tehtävien tekemismäärien mukaisesti, enemmän läksyjä tehneillä oli merkitsevästi enemmän juoksuaskelia ja rasittavaa liikkumista kuin vähemmän läksyjä tehneellä ryhmällä. Harrastuksista suosituimpia olivat jalkapallo, tanssi, voimistelu sekä muut pallopelit (salibandy, koripallo, lentopallo, pesäpallo). Tässä tutkimuksessa suosituimmat omaehtoisen liikkumisen tavat olivat kävely, lenkkeily, kehonhuolto, venyttely, ulkopelit ja tanssipelit. 2015). Opettajan kannustava vuorovaikutus vaikuttaa olevan merkittävä tekijä fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä (Behrens ym. Se on spontaania, järjestäytymätöntä ja usein kevyttä, mikä saattaa vedota tyttöihin, jotka eivät kaipaa kilpailua tai rasittavaa liikkumista. Aktiivisuusryhmien (vähän, keskivertoisesti ja paljon liikkuvat) mukaiset keskimääräiset liikkumismäärät MET-arvoina koulupäivän jälkeen.. Oppilaiden mielestä heidän tulisi saada osallistua liikuntaläksyjen suunnitteluun. 2010). Kaikkien ryhmien osalta ensimmäiset tunnit heti koulupäivän jälkeen olivat aktiivisimpia. Läksyt tulivat tehtyä Tytöt tekivät vapaaehtoisia liikunnallisia kotitehtäviä ahkerasti, tytöistä 80 prosenttia teki annetut läksyt aina ja aina tai lähes aina 90 prosenttia. Oppilaiden autonomiaa tuettiin antamalla heille päätäntävaltaa tehtävien sisällöstä, toteutustavasta, tasosta ja määrästä. Oppilaat arvostivat sitä, että opettaja tarkisti tehdyt tehtävät. Liikuntaläksyjen tekemisen esteiksi oppilaat kertoivat unohtamisen, sairauden tai siitä toipumisen, kiireen ja motivaation puutteen. Keskimääräinen liikkumisaika oli tytöillä 4 tuntia ja 18 minuuttia valveillaoloajasta. Osallistujat jaettiin mitatun fyysisen aktiivisuuden mukaisesti vähän liikkuvien, keskivertoisesti liikkuvien sekä paljon liikkuvien ryhmiin. 2015). Vaikka organisoitu liikunta lisää ja myös ylläpitää fyysistä aktiivisuutta (Bélanger ym. 2009; Pate ym. Oppilaat toivoivat liikuntaläksyjen olevan tasoltaan sopivan haastavia ja vapaaehtoisia jatkossakin. Tämän tyyppinen liikkuminen ei vaadi erityistä osaamista tai kilpailemista. Keskimääräisiä tuloksia vertailtaessa tulee myös huomioida tulosten laaja skaala yksilöiden kohdalla, esimerkiksi päivittäisten askelmäärien vaihteluväli oli 4 645–14 089. On myös havaittu, että kevyt liikkuminen pysyy helpommin arjessa mukana läpi nuoruuden (Koorts ym. 2010), saattaa omaehtoinen liikkuminen tuntua vähän liikkuvasta nuoresta helpommalta lähestyä (Lawler ym. Liikunnalliset kotitehtävät lisäsivät opettajan ja oppilaiden välitöntä vuorovaikutusta oppitunneilla sekä kasvattivat opettajan oppilaantuntemusta. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 6 3 hemmat toivoivat liikunnallisten kotitehtävien olevan monipuolisia, vaihtelevia, ilman erityisiä välineitä kotona tai kodin lähipiirissä tehtäviä. 2011; Pate ym. Paljon liikkuvat tytöt osallistuivat eniten liikuntaharrastuksiin, kun taas vähän liikkuvat tytöt tekivät eniten kotitöitä. Yli puolet vastanneista teki läksyt mieluiten yksin ja neljäsosa kaverin kanssa. Aikaa liikuntaläksyihin käytettiin keskimäärin 34 minuuttia viikossa, aktiivisuusryhmien välinen vaihteluväli oli 20–51 minuuttia. Paljon liikkuvien tyttöjen fyysisen aktiivisuuden taso säilyi korkealla koko päivän iltaan asti, kun taas vähän liikkuvilla fyysinen aktiivisuus putosi alhaiselle tasolle jo neljältä iltapäivällä. 2017). Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun vaihteli, mutta he arvostivat oman sopivan tekemisen tason määrittämistä ja valinnanmahdollisuuksia. Tästä suurin osa kertyi istumisesta (noin 6,5 h). Osallisuuden katsotaan lisäävän oppilaiden myönteisiä kokemuksia tehtävästä, autonomian kokemusta sekä sitoutumista tehtävään (Deci & Ryan, 2000). Osallistujien kokonaisaktiivisuudesta 46 prosenttia kertyi koulupäivän jälkeen. Paikallaan oloa (= makaamista ja istumista) oli keskimäärin 7 tuntia 37 minuuttia valveillaoloajasta, mikä oli 52 prosenttia kokonaismittausajasta
2019. N., Godeau, E., Roberts, C., Smith, R., Currie, D., Picket, W., Richter, M., Morgan, A., & Barnekow, V. The ecology of human development. Perspectives of adolescents, parents, and teachers on barriers and facilitators of physical activity among school-age adolescents: A qualitative analysis. 2015. A. Montenegrin Journal of Sports Science and Medicine, 7(1), 5–12. Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto. M. Helsinki, Finland: State Sport Council Publication. Experiments by Nature and Design. 2017. R., Sallis, J. Journal of Adolescent Health, 51(3), 292–298. American Journal of Health Promotion, 33(5), 806–819. https:// doi.org/10.1186/s12966-017-0481-3 Kokko, S., Martin, L., Villberg, J., Ng, K., & Mehtälä, A. New York: John Wiley. https://doi.org/10.4236/ape.2019.94016 Kääpä, M., Palomäki, S., Vähä-Ypyä, H., Vasankari, T., Hirvensalo, M., & Fedewa, A. Teoksessa S. R., Deere, K., Blair, S. K. 2019. Journal of Physical Activity and Health, 8(8), 1057–1065. 2nd edition. https:// doi.org/10.1371/journal.pone.0065192 Siekkinen, K., Tammelin, T., Aira, A., Turpeinen, S., & Laine, K. 2012. Teoksessa S. https://doi/10.1177/0890117118818747 Currie, C., Gabhainn, S. A., Dowda, M., Addy, C. https://doi. https://doi.org/10.1016/j.amepre.2009.04.002 Bronfenbrenner, U. 2000. F. J., Young, D. https://doi.org/10.1186/1471-2458-13-718 Corr, M., McSharry, J., & Murtagh, E. M. 26–40.). International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 14, 25. Cluster analysis of physical activity and sedentary behavior patterns in moderate schoolgirls. Husu, P., Jussila, A. Perceived family functioning and friendship quality: Cross-sectional associations with physical activity and sedentary behaviours. Physical Activity and Health, 5(1), 1–14. Júdice, P. 2021. B., & Strikmiller, P. R., Pfeiffer, K. De Baere, S., Lefevre, J., De Martelaer, K., Philippaerts, R., & Seghers, J. 2010. N., & Silverman, S. 2019. LÄHTEET Abdelghaffar, E.A., El Kazdouh, H., Bouftini, S., El Fakir, S., & El Achhab, Y. Damon & R. M., Tokola, K., Vähä-Ypyä, H., & Vasankari, T. When adolescents drop the ball: Sustainability of physical activity in youth. www.liikkuvakoulu.fi Trilk, J. 2014. Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus. Psychological Inquiry, 11(4), 227–268. Adolescent girls’ perceptions of physical activity: A systematic review of qualitative studies. BMC Public Health, 15, 791. 2019. M. 2017. Martin (Toim.), Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa; LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018 (1, pp. 2010. https://doi.org/10.1123/ jtpe.2014-0062 Pate, R. . Pfitzner, R., Gorzelniak, L., Heinrich, J., von Berg, A., Klümper, C., Bauer, C. 2019). F., Ward, D. T., & Tammelin, T. Kokko & L. 2008. American Health Behavior, 34(5), 593–606. J., Schuna, J. M., & Liebert, M. https://doi.org/10.1207/S15327965PLI1104_01 Heitzler, C., Lytle, L., Erickson, D., Barr-Anderson, D., Sirard, J., & Story, M. https://doi.org/10.1186/ s12199-019-0775-y American College of Sports Medicine Position Standard. Middle school students’ free-living physical activity on physical education days, non-physical education days, and weekends. S. The bioecological model of human development. P., Koletzko, S., Berdel, D., Horsch, A., & Schulz, H. Variation in adolescents’ motivational characteristics across gender and physical activity patterns: A latent class analysis approach. Physical activity opportunities during the school day: Classroom teachers’ perceptions of using activity breaks in the classroom. 2017. 2009. 1979. Physical Activity in German Adolescents Measured by Accelerometery and Activity Diary: Introducing a Comprehensive Approach for Data Management and Preliminary Results. American Journal of Preventive Medicine, 39(5), 433–439. S., Stevens, J., Dowda, M., Welk, G. PLoS ONE, 8, e65192. Näin omaksuttu liikkuminen voi kantaa myös aikuisuuteen (Corr ym. https://doi.org/10.1186/s12889-017-4677-x Lounassalo, I., Hirvensalo, M., Palomäki, S., Salin, K., Tolvanen, A., Pahkala, K., Rovio, S., Fogelholm, M., Yang, X., Hutri-Kähönen, N., Raitakari, O. https://doi.org/10.1123/ jpah.8.8.1057 Kääpä, M., Hirvensalo, M.H., Palomäki, S., & Valleala, U. M., Neumark-Sztainer, D., & Lytle, L. L. Environmental Health and Preventative Medicine, 24, 21. 2011. Journal of School Health, 85, 880–885. Martin (Toim.), Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa; LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018 (1, pp. H. Physical Activity Intensity, Lesson Context, and Teacher Interactions during an Unstructured Afterschool Physical Activity Program. L ., Riblisl, K. M. Kun tunnetaan tytöille mieluisat tavat liikkua, voidaan heille opettaa liikuntamuotoja, joista he pitävät. https://doi.org/10.1186/s12889-015-2093-7 Corder, K., Atkin, A.J., Ekelund, U., & Van Sluijs, E. F. 15–26.). 1: Theoretical models of human development (6, pp. What do adolescents want in order to become more active. org/10.1016/j.jadohealth.2011.12.021. 793–828.). Cambridge, Massachusetts, and London, England: Harvard University Press. Sedentary patterns, physical activity and healthrelated physical fitness in youth: cross-sectional study. L., Pate, R. org/10.5334/paah.73 Lawler, M. 2013. M. 2006. 2015. BMC Public Health, 21(1), 533. Kokko & L. Temporal patterns of physical activity and sedentary behavior in 10–14-year-old children on weekdays. 2019. BMC Public Health, 13, 718. Koorts, H., Mattocks, C., Ness, A. Inequalities in young people’s health: HBSC international report from the 2005/06 survey. 2021. American Journal of Preventive Medicine, 37(1), 41–49. B., Silva, A. 2013. In Health Policy for Children and Adolescents, 105–107. Physical Activity Guidelines for Americans. https://doi.org/10.1186/ s12966-015-0180-x Behrens, T. Finnish Adolescent Girls’ Activity Patterns and The Effects of an Activity-Based Homework Intervention on Their Physical Activity. A. R., Jobe, J. Life-course leisure-time physical activity trajectories in relation to health-related behaviors in adulthood: the Cardiovascular Risk in Young Finns study. Liikuntatehtäviä kotiläksyinä: Koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminen opetuksen tukena tyttöjen liikunnassa. The International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 12, 23. BMC Public Health, 17, 661. L., & Ryan, R. 2019. Objektiivisesti mitatun paikallaanolon, liikkumisen ja unen määrä. Age-related changes in types and contexts of physical activity in moderate schoolgirls. Liikunta & Tiede, 54, 74–82. C., Heary, C., & Nixon, E. The ‘what’ and ‘why’ of goal pursuits: Human needs and the self-determination of behaviour. Vähän liikkuva nuori yläkoulussa. M. 2018. The association between the type, context, and levels of physical activity amongst adolescents. 2015. DOI:10.26773/ mjssm.180301 McMullen, J., Kulinna, P., & Cothran, D. R., & Riddoch, C. M., Berria, J., Petroski, E., Ekelund, U., & Sardinha, L. https://doi.org/10.1111/josh.12345 Bélanger, M., Gray-Donald, K., O’Loughlin, J., Gilles, P., & Hanley, J. K., Miller, D. Kääpä, M., Palomäki, S., Vähä-Ypyä, H., Vasankari, T., & Hirvensalo, M. N., Pate, R. In W. Journal of Teaching in Physical Education, 33(4), 511–527. Itsearviointu liikunta-aktiivisuus, ruutuaika ja sosiaalinen media sekä liikkumisen seurantalaitteet ja -sovellukset. 6 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 Paljon liikkuvien tyttöjen omaehtoisen liikkumisen lajiskaala oli muita tyttöjä suurempi. Evaluating a model of youth physical activity. 2018. Vähän liikkuvia nuoria voisi aktivoida se, että heille tarjottaisiin monipuolinen valikoima mahdollisia omaehtoisen liikkumisen muotoja esimerkiksi liikuntaläksyinä. https:// health.gov/our-work/physical-activity/current-guidelines Atkin, A., Corder, K., Goodyer, I., Bamber, D., Ekelund, U., Brage, S., Dunn, V., & Van Sluijs, E. Deci, E. http://doi. The role of physical education homework to adolescent girls’ physical activity in Finland. Bronfenbrenner, U., & Morris, P. https://doi.org/10.1186/s12889-021-10554-w Marttinen, R., Fredrick III, R. Advances in Physical Education, 9(4), 223–239. Lerner (Eds.), Handbook of child psychology, Vol
Liikuntajärjestöt ovat joutuneet siirtämään toimintaansa kysyntään perustuvasta tarjonnan kehittämiseen, ja samanaikaisesti lajit joutuvat kilpailemaan entistä enemmän mediahuomiosta (Koski 2012). Kuva: Antero Aaltonen. Liikunnan verkkosisältöjä luovat niin liikuntajärjestöt kuin yksityishenkilöt valtamediasta, kattojärjestöistä ja seuroista aina yksittäisiin palveluntarjoajiin, toimittajiin, huippu-urheilijoihin ja vapaa-ajan liikkujiin. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 6 5 L iikuntaa jossakin määrin harrastavien 20–64-vuotiaiden suomalaisten määrä on kahdessa vuosikymmenessä noussut 70 prosentista 80 prosenttiin (Tilastokeskus 2018). Suomessa on noin 2,7 miljoonaa aikuista vapaa-ajan liikkujaa. Vapaa-ajan liikuntaharrastukseen voikin liittyä monia sosiaalisia elementtejä, vaikka liikuntasuoritus itsessään ei olisi sosiaalinen tapahtuma. Älypuhelimet ja -kellot, aktiivisuusrannekkeet ja puettava teknologia tarjoavat mahdollisuuksia urheilumediatuotteiden tallentamiseen ja jakamiseen liikuntasuoritusten yhteydessä. Digitalisaatio on vahvistanut muutosta pakottaen järjestöjä monipuolistumaan. VEERA EHRLÉN tutkijatohtori Kielija viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto veera.ehrlen@jyu.fi Digitalisaatio muuttaa vapaa-ajan liikuntaa Koronapandemian myötä liikuntapalvelujen tarjonta verkossa on monipuolistunut ja vertaistukea harrastamiseen on saatavilla enemmän. Huomattava osa sosiaalisesta vuorovaikutuksesta toteutuu 2020-luvun alussa verkossa keskusteluina, kuvina, videoina, tykkäyksinä ja kommentteina. Digitalisaatio on luonut uusia mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kiinnostuspohjaisten verkostojen ja yhteisöjen muodostumiseen. Digitalisaatio eriyttää, kaupallistaa ja yksilöllistää Liikunnan järjestäytyminen on viimeisimmän 30 vuoden aikana kokenut murroksen, kun Suomesta on tullut urbaanimpi, moniarvoisempi, yksilöllisempi ja markkinavetoisempi yhteiskunta. Eriytyminen tarkoittaa paitsi liikuntajärjestöjen myös yksittäisten liikkujien tavoitteiden, motivaatioiden ja toiDigitalisaatio eriyttää, yksilöllistää ja kaupallistaa liikuntakulttuuria, tukee kevyiden yhteisöjen muodostumista ja vauhdittaa liikunnan institutionaalista muutosta. Frandsen 2020). Organisaation koko, resurssit, prioriteetit ja ulkoiset toimijat ovat muokanneet liikuntajärjestöjen sisäisiä rakenteita ja vieneet järjestöjä eriäviin suuntiin (Frandsen 2020). Liikunnan suosio on kasvanut Suomessa ja muissa Pohjoismaissa rinnakkain digimedian ja teknologioiden kehityksen kanssa (ks. Digimediakäytänteistä on tullut yhä tiiviimpi osa fyysistä aktiivisuutta
Liikkujat kuluttavat globaaleja mediasisältöjä ja soveltavat niitä paikallisesti jokapäiväisessä harjoittelussaan. Vapaa-ajan liikkujat etsivät osallistumisen tapoja, jotka sopivat heidän sosiaaliseen ja taloudelliseen tilanteeseensa ja käsitykseensä mielekkäästä vapaa-ajasta (McGrath 2019). Digialustat noudattavat siten kytkeytyneisyyden logiikkaa (logic of connectivity), joka yhtäältä yhdistää käyttäjiä toisiinsa ja toisaalta käyttäjiä toisiin kaupallisiin tahoihin (van Dijck & Poell 2013). Yksilöt voivat täten olla tiheämmin yhteydessä toisiin yhteisöjen jäseniin ja useisiin eri yhteisöihin. Kaupalliset digialustat ja teknologiat auttavat yksittäisiä liikkujia jäsentämään ja järjestämään päivittäisiä harjoitusrutiineja yksilöllisten tarpeidensa ja toiveidensa mukaisesti. Liikuntakulttuuri, tilannetekijät sekä yksilölliset tarpeet ja tavoitteet muokkaavat kuitenkin sitä, missä määrin ja miten liikkujat käyttävät niitä osana liikuntaharrastustaan. Tämä näkyy uusissa toiminnan ja järjestäytymisen muodoissa, kuten myös lajikirjossa ja medioiden uudenlaisena hyödyntämisenä. Kevyet yhteisöt eivät välttämättä ole sinänsä vahvasti yhteisöllisiä, mutta ne tarjoavat kohtaamispisteitä yksittäisille liikkujille ja taustarakenteen liikunnallisten verkostojen ja alakulttuurien muodostumiselle. Samaan aikaan he jakavat paikallisia esimerkkejä ja variaatiota liikunnallisista käytänteistä maailmanlaajuisesti ja edistävät siten koko liikuntakulttuurin eriytymistä. Vapaa-ajallaan liikkuvat hyödyntävät digimediaa sosiaalisessa kanssakäymisessä ja liikunta-aktiviteettien organisonnissa. Liikunnan kontekstissa Borgers kollegoineen (2018) on nostanut esiin käsitteen kevyistä liikuntayhteisöistä. Yhdistämällä erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja ja palveluita yksilöt voivat luoda oman liikunnallisen elämäntyylinsä ja jakaa sen verkossa. Näen kevyet liikuntayhteisöt yläkäsitteenä, joka kattaa sekä fyysiset että digitaaliset epävirallisesti järjestäytyneet liikunnalliset ryhmittymät, kuten Facebook-ryhmät tai kimppalenkit. Digimedian käyttömahdollisuuksin kuuluvat ajan ja paikan rajojen ylittävien yhteisöjen rakentumisen lisäksi jatkuva kontakti toisiin ihmisiin (persistent contact) ja kaikkialle leviävälle sosiaalinen tietoisuus (pervasive social awareness) (Hampton, 2016). Jälkimodernit yhteisöt ovat tilapäisiä, löyhästi järjestäytyneitä kokonaisuuksia, joiden toiminta perustuu jaettuihin tunteisiin, elämäntapoihin tai kulutuskäytäntöihin (Blackshaw 2010). Yksityisten yritysten palveluita käyttäneiden osuus on 15 prosenttia. Kevyet liikuntayhteisöt eivät ole kokonaan uusi ilmiö, mutta niiden suosio on noussut viime vuosikymmeninä sekä perinteisten liikuntajärjestöjen rinnalla että niiden sisällä (Borgers ym. Kevyet liikuntayhteisöt voidaan nähdä jälkimoderneina yhteisöinä, joita kuvataan usein heimomaisiksi (tribal, Maffesoli 1995) tai notkeiksi (liquid, Bauman 2012). Digitalisaatio kiihdyttää liikuntakulttuurin eriytymistä. Yksilö voi kuulua useisiin yhteisöihin olematta erityisen kiintynyt mihinkään niistä. 6 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 mintojen monipuolistumista ja haarautumista (Itkonen 1996; Pfister 2006). 2020-luvun liikkujat kuluttavat, tuottavat ja jakavat liikuntaan liittyvää tietoa, viihdettä ja kokemuksia eri medioiden ja teknologioiden avulla. Liikunta-aiheisen kuvan tai reitin jakaminen, tiedon ja vinkkien vaihto tai toisten liikkujien saavutusten kommentoiminen ovat kaikki digimedian mahdollistamia yhteisöllisiä aktiviteetteja. Digialustat toimivatkin paitsi vapaa-ajan liikkujia yhdistävänä solmukohtina myös yksilöllisen identiteetin rakentamisen ja viestinnän paikkoina. Digitalisaatio tukee kevyitä liikuntayhteisöjä Vaikka liikuntaja urheiluseurojen määrä on viime vuosikymmenten aikana lisääntynyt tasaisesti, seuroissa harrastavien aikuisten osuus ei ole kasvanut. Tämä kertoo osaltaan liikunnan alakulttuurien sisäisestä eriytymisestä. Liikuntakulttuurin eriytyminen liittyy läheisesti kaupallistumiseen ja yksilöllistymiseen. Digimedia tarjoaa käyttömahdollisuuksia, jotka ohjaavat liikunnan harrastajien toimintaa. Kiintymyksen useisiin, jopa ristiriitaisiin yhteisöihin mahdollistavat eri roolit; muodostaessaan yhteyden ihmiset tuovat usein esiin tietyn arvon, kyvyn tai osan itsestään, mutta eivät koko henkilöä (Wellman 2001.) Jälkimodernit yhteisöt antavat yksilölle mahdollisuuden rakentaa väliaikainen identiteetti, joka saattaa hälvetä, kun hän lähtee yhteisöstä (Bauman 2004; Maffesoli 1995). 2018). Suomessa valtionapua saavien lajiliittojen jäsenseurojen määrä on viimeisimmän 30 vuoden aikana kaksinkertaistunut, ja valtaosa vuoden 2010 jälkeen rekisteröidyistä liikuntaja urheiluseuroista on erikoistunut yhteen lajiin (Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus 2021). Digimedia avaa kiinnittymisen mahdollisuuksia etenkin vapaa-ajan harrastajille, jotka liikkuvat pääsääntöisesti yksin. Digitalisaatio tukee kevyiden liikuntayhteisöjen muodostumista. Järjestäytymisen keveys digialustoilla liittyy 2020-luvun liikuntalajien ja käytäntöjen kirjoon, sillä väljien sosiaalisten ryhmittymien tuoma yksilöllinen vapaus mahdollistaa entistä yksilöllisemmän tavan ilmentää liikuntaa. Ennen liikunnan harrastajat suhteuttivat toimintansa ympäristön ja kulttuurin asettamiin mahdollisuuksiin ja rajoituksiin. Digialustoilla saman lajin harrastajat voivat löytää toisensa ja vaihtaa tietoa ja elämyksiä ilman alueellisia rajoituksia. Digialustoilla käyttäjät maksavat näennäisesti ilmaisista palvelusta heistä kerättävällä datalla, jota alustat voivat myydä eteenpäin toisten yritysten hyödynnettäväksi. Toisin kuin sääntöjä ja sitoutumista painottavat liikuntaja urheiluseurat, kevyet liikuntayhteisöt ovat olemukseltaan joustavia. Eriytyminen ilmentyy myös uusissa aktiviteeteissä, jotka poikivat erilaisia ryhmittymiä ja alakulttuureita eri lajeissa. Kansallisen liikuntatutkimuksen (Mononen 2018) mukaan vapaa-ajan aikuisliikkujista vain 13 prosenttia liikkuu seuroissa. Digitalisaatio tukee kevyiden liikuntayhteisöjen muodostumista.. Pääosa aikuisväestöstä harrastaa liikuntaa omatoimisesti yksin (66 %) tai ryhmässä (34 %). Hetkelliset kokemukset intressipohjaisen sisällön jakamisesta digialustoilla sulautuvat yhteisöllisesti merkitykselliseksi toiminnaksi, joka tukee ja ylläpitää vapaa-ajan liikkujien kiinnostusta lajiin
2006. 2013. px/ van Dijck, J., & Poell, T. Jos perinteiset liikuntajärjestöt haluavat herättää vapaa-ajan liikkujien kiinnostuksen, on niiden oltava avoimia vaihtoehtoisille osallistumisen malleille. Bennike ym. Maffesoli, M. The time of the tribes: The decline of individualism in mass society. Routledge, 354–356 Stenling, C. 2018. Yhteisöjen on tänä päivänä otettava huomioon ihmisten halu toteuttaa itseään yksilöllisesti sekä osaltaan pystyttävä myötäilemään yksilöiden erilaisia elämäntyylejä (ks. Bartlett, C. Wellman, B. On aiheellista pohtia, voisiko esimerkiksi nuorten fyysistä aktiivisuutta tukea paremmin tarjoamalla kevyem piä järjestäytymisen muotoja, joiden toiminta kytkeytyy tiiviisti digimediaan. Mediatization and self-organized leisure sports: A Finnish perspective. Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus. Jotkut liikuntaja urheiluseurat ovat vastanneet esiin tulleisiin tarpeisiin ja alkaneet esimerkiksi järjestää niin kutsuttua drive-in -ohjelmia, jotka mahdollistavat kevyemmän ja joustavamman tavan osallistua seuran toimintaan (ks. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 24(Suppl 1), 138–146. Digimedia toimii pääosin kaupallisilla ehdoilla ja palvelee yksilöllisiä tarpeita. Monash university. Routledge. Koski 2012), digimedian on kilpailtava entistä voimakkaammin liikunnan alakulttuurien ja yksittäisten käyttäjien huomiosta. The persistence and transformation of community: From neighbourhood groups to social networks. Gratton, & C. Liikunnan ja urheilun harrastaminen. Blackshaw, T. Tämä puolestaan edelleen vahvistaa niiden kytkeytyneisyyden logiikkaa (ks. Tämä tarkoittaa sitä, että vapaa-ajan liikunnan järjestäytymisen normit ja logiikka muuttuvat vuorovaikutuksessa medialogiikan kanssa. Hjarvard, S. Can we consider changes in sports participation as institutional change. https://seuratietokanta.fi Konttinen, E. Mäkinen (toim.), Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2018. Kenttien kutsu: Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. & Peltokoski, J. 2014; Stenling, 2013). Anastasiadis, & J. Polity Press. 2022. Digitalisoituminen vaikuttaa kehän molemmilla puolilla sekä purkaen että jälleenrakentaen liikunnan instituutioita. SAGE. Teoksessa: C. Koski, P. Teoksessa: R. Understanding social media logic. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa kevyempää liikuntatarjontaa, ei-sitovia jäsenyysvaihtoehtoja ja muutoksia vapaaehtoistyöhön liittyviä odotuksia kohtaan. Media and Communication, 1(1), 2–14. Pfister, G. 2013. The introduction of drive-in sport in community sport organization as an example of organizational non-change. 2018. Liquid modernity, 2nd ed. Thimm, M. org/10.1177/21674795221095042 LÄHTEET Bauman, Z. Siinä missä yksittäiset lajit joutuvat kilpailemaan joukkomedian huomiosta (ks. 2014. Näen, että suomalaisen liikuntaja urheilujärjestelmän on yhä näkyvämmin tunnustettava omaehtoisen järjestäytymisen kasvava merkitys osana liikuntakulttuuria. https://doi. Jyväskylän yliopisto. Key concepts in community studies. Jos digialustat eivät täytä yksittäisten liikkujien tai alakulttuurien tarpeita ne hylätään. Monille vapaa-ajan liikkujille kevyemmät järjestäytymisen muodot täyttävät liikuntaharrastukseen liittyvät sosiaaliset tarpeet. Samanaikaisesti on pohdittava, kuinka voimme hyödyntää digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia kaupallistamatta vapaa-aikaa ja tinkimättä yksityisyydestä. Communication & Sport, 1–18. van Dijck & Poell 2013). The logics of the media and the mediatized conditions of social interaction. Kaupalliset alustat pyrkivät tarjoamaan kohtuuhintaisia palveluita, jotka vastaavat yksittäisten liikkujien ja eri alakulttuurien tarpeita. Digialustat eivät korvaa perinteisiä urheilujärjestöjä, mutta ne tarjoavat uudenlaisen tavan järjestäytyä ja ottaa osaa yhteisöllisesti. Frandsen, K. Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%) 20–64-vuotiaista vuosina 1998–2018. 2021. Tilastokeskus 2018. Kehän toisella puolella on liikunnan re-institutionalisoituminen, joka tarkoittaa uusien korvaavien logiikoiden muodostumista. 1996. A concept for adult players in Danish football clubs. 2010. Bennike, S., Wikman, J., & Ottesen, L. 2012. SAGE. Palgrave Macmillan, 63–84. 2019. Digimedian vaikutus vapaa-ajan liikuntaan ei ole yksisuuntaista. Differentiation. Persistent and pervasive community: New communication technologies and the future of community. Borgers, J., Pilgaard, M., Vanreusel, B., & Scheerder, J. 2010. Sport and mediatization. Konttinen & Peltokoski 2010). Einspänner-Pflock (toim.) Media logic (s) revisited: Modelling the interplay between media institutions, media technology and societal change. Journal of Sport Management, 27(6), 497–509. Teoksessa: J. Muutokset perinteisten liikuntayhteisöjen osallistumisen ja järjestäytymisen normeissa uudistavat liikunnan instituutiota. Konttinen & J. Liikkeet liikkeessä. Ehrlén, V. . KIHU:n julkaisusarja nro 67, 8–27. Gaudeamus. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 6 7 Digitalisaatio vauhdittaa institutionaalista muutosta Borgers kollegoineen (2018) kuvaa vapaa-ajan liikunnan institutionaalista muutosta kaksisuuntaisena kehänä. Media toimii vuorovaikutuksessa muiden paikallisten ja globaalien instituutioiden kanssa, jotka yhtä lailla vaikuttavat median toimintalogiikkaan (Hjarvard 2018). Palvelulähtöinen joustava osallistumismalli heijastuu uusien liikuntayhteisöjen toimintaan ja ajaa perinteisiä liikuntayhteisöjä mukauttamaan tarjontaansa vastaavasti. Law Commission of Canada.. American Behavioral Scientist, 60(1), 101–124. Football fitness: A new version of football. Teoksessa: E. Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali, 2–23. International Review for the Sociology of Sport, 53(1), 84–100. International Journal of Sport Policy and Politics, 4(2), 257–275. Seuratietokanta. 2001. Tämä pakottaa digialustoja luomaan yksilöllisempiä vuorovaikutuksen mahdollisuuksia. Myös kevyet liikuntayhteisöt voivat muovata liikuntajärjestelmää esimerkiksi vakiinnuttamalla toimintaansa rekisteröitymällä seuraksi. Kehän yhdellä puolella on liikunnan de-institutionalisoituminen, jolla he viittaavat perinteisten järjestäytyminen normien ja logiikan heikkenemiseen tai katoamiseen. Peltokoski (toim.) Verkostojen liikettä. A conceptual framework. 2016. 2012. Finnish sports club as a mirror of society. 1995. 2020. The changing nature of sport: The complexities of informal sports participation. 2019. Itkonen, H. Väitöskirja. McGrath, G. https://pxnet2.stat.fi/ PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ter__avtk/statfin_avtk_pxt_002. Mononen, K., Blomqvist, M., Hakamäki, M., Laine, K., & Mäkinen, J. . Hampton, K. Rolf (toim.), Encyclopedia of international sports studies
Urheilupsykologian lisäksi keskeiseksi nousi terveytensä kannalta vähän liikkuvien aktivointi. Likes oli innostava paikka kehittyvälle tutkijalle. Itselleni tämä tyyli sopi, koska se mahdollisti laaja-alaisuuden ja monenlaiset sivupolut esimerkiksi mittausmenetelmien kehittämiseen ja metodikokeiluihin. Tutkimuslaitoksen vuodenkiertoa rytmittivät vahvasti syyskuun lopussa opetusministeriölle jätetyt rahoitushakemukset. Myöhemmin mukaan liittyi tilastotieteilijä Esko Leskinen. Kun hakemukset oli saatu monistettua suuriksi pinoiksi ja toimiTARU LINTUNEN, LitT liikuntapsykologian professori (emerita) Liikuntatieteellisen Seuran puheenjohtaja 2014–2017 Tuokiokuvia liikuntapsykologiasta viideltä vuosikymmenellä Liikuntapsykologia kehittyi, laajentui ja ammattimaistui voimakkaasti työurani aikana. Opiskelin myöhemmin myös psykologiksi, koska koin tarvitsevani lisätietoja aloitettuani väitöskirjaopinnot vuonna 1982 Lapsiurheilututkimuksessa, jossa seurasimme samojen lasten kasvua ja kehitystä viisi vuotta. Taru Lintunen. 6 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 A loitin liikunnanopettajaopinnot Jyväskylän yliopistossa vuonna 1976. Tutkimuksen ideoi Likesin Urheiluja kuntotutkimusaseman johtaja liikuntafysiologi Paavo Rahkila. Opintoihin kuului apulaisprofessori Pentti Pitkäsen pitämä liikuntapsykologian peruskurssi. Hän kutsui mukaan myös liikuntapedagogi-kulttuurintutkija Martti Silvennoisen ja lääkäri Leo Österbackin. Olimme nuoria, innokkaita ja opiskelimme tutkijoiksi vanhan eurooppalaisen tradition mukaisesti hyvin itseohjautuvasti, mikä oli tuohon aikaan tavallista. Vasta myöhemmin yleistyi väitöskirjojen tavoitteellinen ja aikataulutettu ohjaus. Ryhmään ei kuulunut senioritutkijoita. Kuva: Petteri Kivimäki/Jyväskylän yliopisto
Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat professori Kirsti Lonka Helsingin yliopistosta, Paul Wright Northern Illinois -yliopistosta ja Daniel Gould Michigan State -yliopistosta. Yhdessä Esan ja Olli Salmen kanssa kokosimme toimittamaamme kirjaan Ryhmäilmiöt liikunnassa ryhmätason näkökulmia liikuntaan. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 6 9 tettua postiin juotiin kahvit ja syötiin Marjatta Louhelaisen tuomista omenista tehtyjä uuniomenoita. 1990-luvulla päädyimme väitöskirjaopiskelijani Esa Rovion kanssa kouluttamaan kasvatustieteilijöitä toimintatutkimuksessa. Pedagoginen toimintatutkimus osoittautui käyttökelpoiseksi menetelmäksi ja olenkin ohjannut lukuisia eritasoisia opinnäytteitä, joissa menetelmää sovelletaan (esimerkiksi Haarala, 1995; Rovio, 2002; Kuusela, 2005). Dettman 2022) Opetuksen kenttä laajenee Minut valittiin 2002 samassa kokouksessa sekä liikuntapsykologian että liikuntapedagogiikan professoriksi, joista valitsin liikuntapsykologian. Perinteisestä, valmentajan määräysvaltaa korostavasta valmennustyylistä luopuminen ei ole aina ollut helppoa. Sain hyödyntää lapsiurheilututkimuksessa kertyneitä tietoja ja taitoja luodessani opintojakson Kasvu, kehitys ja vanheneminen. Lasten urheiluharrastusta määrittivät tuolloin usein aikuisten kilpaurheilun toimintaperiaatteet, säännöt, suorituspaikat ja autoritäärinen valmennusilmapiiri. Oman työurani aikana joukkuevalmennus kehittyi niin, että pelaajien tarpeiden kuuntelu, osallistaminen päätöksentekoon ja psyykkisesti turvallisen valmennusilmapiirin luominen nähdään entistä tärkeämpänä. Kehitin myös koetun fyysisen pätevyyden mittarin, jollaista ei ollut saatavilla (Lintunen 1987), ja toimitin aiheesta teemanumeron Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports -lehteen. Olen myös kuulunut useisiin rahoitusta puolustaneisiin työryhmiin erityisesti toimiessani Liikuntatieteellisen Seuran puheenjohtajana. Tutkimustuloksemme kiinnostivat kansainvälisesti ja monet yhteistyökumppanuudet saivat alkunsa tuona aikana. Omia ja yhteistyöryhmieni hankkeita ministeriö on rahoittanut lähes katkeamatta vuodesta 1982. Likesiltä Liikunnalle Lapsiurheilututkimuksen aikana kiersimme paljon eri puolilla Suomea puhumassa valmentajille. Urheilussa kuitenkin ollaan valmiita ottamaan käyttöön toimivaksi osoittautuneet menetelmät. Muuttujien tason ja korrelatiivisen pysyvyyden mittaamisen lisäksi etsin menetelmiä, joilla voisi tarkastella tutkittavan ominaisuuden laadullista muuttumista. Tuona aikana liikuntapsykologian opetus laajeni kurssi kerrallaan. Ohjasin Esa Rovion maisteriopintoja, väitöskirjan ja myöhemmin teimme yhteistyötä ryhmäilmiötutkimuksessa. Likesillä saman kahvipöydän äärelle kokoontui tutkijoita solubiologista filosofiin. Järjestin myös liikuntatieteellisen tiedekunnan ensimmäisen laadullisten tutkimusmenetelmien kurssin. Tiedekunnassa opiskelee suurin osa maamme yliopistokoulutuksen saavista liikunta-alan ammattilaisista. liikuntapsykologian professorina, kun edeltäjäni Juhani Kirjonen oli usein tutkimusvapaalla. Koulutin itseäni alalle pääasiassa lukemalla liikuntapsykolo giasta kaiken mitä sain käsiini. Mahdollisuus vaikuttaa heidän tietoihinsa, taitoihinsa ja asenteisiinsa on tutkijalle etuoikeus. Kohtaamisissa ja keskusteluissa kävi ilmi suuri tiedon tarve. Nykyään huippuvalmentajat korostavat haastatteluissa pelaajien kuuntelun ja vuorovaikutustaitojen merkitystä (esim. Kumppaneinani ovat olleet pääasiassa ohjaamani jatko-opiskelijat ja tutkijatohtorit, erityisesti Marjo Kuusela, Esa Rovio, Markus Talvio, Kim Forsblom ja Hanna-Mari Toivonen. Saatuani valmiiksi väitöskirjani vuonna 1996 saatoin laajentaa tutkimustyötäni tunne-, vuorovaikutusja ryhmäilmiöihin. Kurssi muun muassa valmisti tulevia opettajia ja valmentajia perustelemaan helposti kuumenevassa etulinjassa lapsilähtöisen opetuksen ja valmennuksen etuja autoritäärisesti toimiville, sinänsä hyvää tarkoittaville kouluttamattomille ohjaajille. Myös interventiotutkimus kiinnosti. Omassa eri alojen osaajista koostuneessa tutkimusryhmässä oli luontevaa tehdä monitieteistä tutkimusta, jossa ei ainoastaan tarkastella samaa ilmiötä eri tieteenalojen näkökulmasta vaan tuotetaan teoriaan nojautuen uutta tietoa. Suuri osa teoreettisesti ja metodisesti haastavista tutkimuksista on toteutettu interventioina. Aihealue oli kiinnostanut aivan omien opintojeni alusta alkaen. Taukoa rahoituksiin tuli, kun olin itse käsittelemässä rahoitushakemuksia opetusministeriön liikuntatieteellisen jaoston jäsenenä. Sitä ennen toimin Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa vuosina 1987–2002 assistenttina, yliassistenttina, liikuntapsykologian ensimmäisenä lehtorina ja vs. Toimintatutkimuksen pariin Lapsiurheilututkimuksen kuluessa aloin kaivata määrällisten aineistonkeruuja analyysimenetelmien rinnalle uusia keinoja tutkia kasvua. Tulos ratkaisee, joten keskustelu on huomattavasti hiljentynyt. Tutustuin tuolloin urheiluvalmennuksen maailmaan ja valmentajien haasteisiin. Opetusja kulttuuriministeriö on rahoittanut merkittävästi liikunnan käyttäytymisja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Keskustelu kävi ajoittain kiivaana esimerkiksi jääkiekkolehdissä, joista Esa kiikutti minulle säännöllisesti otteita. 2009). On ollut ilo huomata kuinka vuosien kuluessa liikunnalta valmistuneet ammattilaiset ovat kehittäneet esimerkiksi eri lajien kilpailujärjestelmiä lasten kehitystä tukevaan suuntaan. 1988). Esittelimme lisäksi tutkimukseen, kehittämistyöhön ja käytännön kokemuksiin perustuvia työkaluja ryhmien ohjaukseen ja joukkuevalmennukseen (Rovio ym. Liikunnan kehityspsykologian opettamisesta tulikin keskeinen osa opetusja tiedonvälitystyötäni siirryttyäni Likesiltä liikuntatieteelliseen tiedekuntaan vuonna 1987. Pyysin lisäksi kokeneen Muuramen kunnan johtavan psykologin ja pesäpalloilijoiden Kohtaamisissa ja keskusteluissa kävi ilmi suuri tiedon tarve.. Lapsiurheilututkimuksesta onnistuimme julkaisemaan aidosti yhteistieteistä tutkimusta esimerkiksi biologisen kehityksen ajoittumisesta suhteessa ikätovereihin ja siihen liittyvistä fyysisistä pätevyydenkokemuksista (Lintunen ym
Yhteistyökumppaneina toimivat useat sosiaalija terveyspsykologit ja käyttäytymislääketieteen edustajat, erityisesti professori Nelli Hankosen tutkimusryhmä. Tilanne on tyypillinen monessa liikunta-alan ammatissa, joihin ei ole määritelty vaadittua pätevyyttä. Oppimaani olen hyödyntänyt erityisesti valmennuksen psykologian, ryhmäilmiöiden, vuorovaikutustaitojen ja liikuntakäyttäytymisen muutoksen tutkimuksessa ja opetuksessa. 2020), jossa mm. Olikin luontevaa perustaa Suomen psykologiliiton alaisuuteen urheiluja liikuntapsykologian sertifiointilautakunta yhdessä urheilupsykologian huippuammattilaisten ja pitkäaikaisten yhteistyökumppaneiden Satu Kasken, Päivi Frantsin, Niilo Konttisen, Leena Matikan ja Montse Ruizin kanssa ja liiton puheenjohtajan Tuomo Tikkasen aktiivisella tuella. Tämän verkoston johtamiskokemus auttoi, kun perustimme liikuntatieteelliseen tiedekuntaan liikuntapsykologian kansainvälisen maisteriohjelman Master’s Programme in Sport and Exercise Psychology (SEPPRO) vuonna 2007. Tiedekunnassa ei ollut kovin montaa graduohjaajaa, joten pääsin heti tositoimiin, vaikka olin itsekin vielä maisteri. Liikuntapsykologisissa julkisissa tehtävissä päätoimisia henkilöitä oli Suomessa vielä vuonna 2010 vain kolme: liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toimineet professori ja lehtori sekä KIHUn palveluksessa ollut erikoistutkija. Opetusministeriö antoi pian suosituksen käyttää ensisijaisesti urheiluja liikuntapsykologian sertifioituja asiantuntijoita ammattimaisissa alan tehtävissä. Tiedämme paljon liikunnan myönteisistä terveysvaikutuksista. Suosio sivuaineena kasvoi liikuntatieteen ja psykologian opiskelijoiden joukossa. Siksi toimivien pohjakoulutus vaihtelee tai alalle päädytään pätevöitymällä työelämässä. esittelemme uuden käyttäytymisen muutos -tieteenalan.. Lukuisten tutkimusartikkeleiden lisäksi merkittävä tuotos oli Handbook of Behavior Change -kirja (Hagger ym. Ja myös kohtaamiset kongresseissa, kun ympärille kertyvä entisten opiskelijoiden piiri kertoo kuulumisiaan – tarjolla on yliopistoelämän jälkiruokaa. Sertifiointijärjestelmä ryhdisti välittömästi urheilupsykologista toimintaa. Opetus oli alusta asti toiminnallista, opiskelijalähtöistä ja promotiivista eli psykologisten taitojen opettamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvää, mikä oli harvinaista 1990–2000-luvuilla. Liikuntapsykologia on tullut näkyväksi ja siitä on kehittynyt arvostettu ammatti. Koulutusta tarvitaan. Liikuntapsykologian arvostus noussut Liikuntapsykologian maailmanjärjestön ISSP:n johtokunnassa olin perehtynyt eri maiden sertifiointijärjestelmiin. Erasmus-ohjelman aamuhämärissä syntynyt idea laajeni siten, että mukana on ollut 18 yliopistoa 13 maasta. Tietopohjaa liikunnan ja terveyden edistämiseen Olen jatkanut väitöskirjasta alkanutta tutkimuslinjaa koko työuran ajan. Niinpä aloin suunnitella rehtori Aino Sallisen tuella liikuntapsykologian kansainvälistä maisteriohjelmaa. Näin kehittyivät liikuntapsykologian perusja aineopinnot ja vihdoin myös syventävät opinnot opintosihteeri Juha Rantakarin kannustamana. Oli kuitenkin selvää, että alan koulutusta oli kehitettävä. Kansainvälisiä kontakteja Olen ollut aktiivisesti mukana eurooppalaisessa liikuntapsykologian opetuksenkehitysverkostossa. Usealla ammatinharjoittajalla ei ollut mitään koulutusta alalle. Tärkeä pitkäaikainen yhteistyökumppani on professori Martin Hagger (University of California, Merced ja Jyväskylän yliopisto). Sertifikaatista tuli tavoiteltu ja arvostettu, ja alan ammattilaiset ovat innolla hankkineet sen. Graduja kertyi tasaisesti ja sadan jälkeen lakkasin laskemasta kokonaismäärää. Parasta ovat olleet yhteiset ponnistelut, maailmanparannuskeskustelut pyöreän pöytäni ääressä, yhteinen ilo saavutuksista ja murhe vastoinkäymisistä: mahdollisuus kulkea tovi rinnalla. Tullessani tiedekuntaan oli juuri tehty tutkinnonuudistus, jonka seurauksena kaikki liikuntatieteen opiskelijat tekivät maisteritutkinnon. Lisäksi oli psyykkisen valmennuksen palveluja tarjoavia yrittäjiä. Lisäksi tarvitaan tietoa, miten saadaan terveytensä kannalta liian vähän fyysisesti aktiiviset ihmiset liikkumaan. Pienellä tieteenalalla oli hyödyllistä tehdä yhteistyötä, koska siten kykenimme tarjoamaan 60 ECTS-pisteen erikoistumisopinnot, jollaisia mikään maa ei kyennyt yksin järjestämään. 7 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 psyykkisenä valmentajana toimineen Matti Oravan työnohjaajakseni. Tätä ennen teimme yhteistyötä Business Finlandin rahoittamassa Finland Distinguished Professor -hankkeessa (www.fidiproimpact.com/). Esimerkiksi urheilijat mainitsevat usein työskentelevänsä urheilupsykologin kanssa. Yliopiston rahoitusmallin muutokset pienensivät sivuainesuorituksista saatua rahoitusta ja liikuntapsykologian opetus jouduttiin muutamaa kurssia lukuun ottamatta pettymyksekseni lopettamaan. Samaan aikaan on alalle syntynyt päätoimisia työpaikkoja, esimerkiksi lähes kaikille urheiluakatemiaverkoston paikkakunnille. Opinnäytteiden ohjaus on ollut minulle erityisen mieleistä. Kun toiminta ammattimaistuu ja laajenee, niin osaamisvaatimukset kasvavat. Ohjelma onkin ehtinyt toimia vuosina 2008–2022 usealla nimellä ja lyhenteellä: SEPPRO, EMSEP, SEPPRO II, Sportpro ja PsyAct. Sitkeästi perustimme sen liikuntapsykologian lehtori Montse Ruizin kanssa yhä uudelleen. Työurani alussa 1980-luvulla näin ei tapahtunut, koska psykologisten palvelujen käyttö koettiin jopa stigmatisoivaksi. Kansainvälinen maisteriohjelmamme lopetettiin useita kertoja. 2019). Näistä ”ensimmäisen aallon” liikuntapsykologian opiskelijoista useat hakeutuivat tehtäviin, joissa saattoivat hyödyntää oppimaansa ammattimaisesti esimerkiksi urheiluopistoissa tai psyykkisinä valmentajina. Silloin tarvitaan pätevyysja koulutusvaatimuksia osoittavia sertifikaatteja. Psykologian laitoksella osallistuin esimerkiksi lukuisille antoisille Antero Toskalan kognitiivisen psykoterapian ja Jukka Aaltosen systeemisen perheterapian kursseille. Yksityinen palvelutarjonta oli villiä. Euroopan komission toteuttama erittäin kilpailtu Erasmus Mundus -ohjelma rahoittaa anteliaasti opiskelijoiden apurahoja ja Euroopan ulkopuolelta kutsuttavien vierailevien asiantuntijoiden kuluja (ks Lintunen, ym. Johdin kotimaista ohjelmaa ja kansainvälisen verkoston toimintaa sekä näiden pohjalta syntynyttä Erasmus Mundus -maisteriohjelmaa. Tavoitteena oli kehittää motivaatioteoriaa ja edistää fyysistä aktiivisuutta teoriaan ja käytäntöön perustuvilla interventiotutkimuksilla
(toim.). Helsingin Sanomat, visio. Perceived Physical Competence Scale for Children. . European perspectives in sport motivation research: introduction to the special issue. Brussels: FEPSAC. 1987. & Lintunen, T. Doctoral dissertation. Champaign, IL: Human Kinetics. & Österback, L. s. 1995. KÄY SISÄÄN TIETEEN OMAAN VERKKOK AUPPAAN WWW.TIEDEKIRJA.FI T u t k i m u s t a j a t i e t o a T i e d e k i r j a s t a ! L ö y d ä t m y ö s L i i k u n t a t i e t e e l l i s e n S e u r a n j u l k a i s u t m e i l t ä .. Sport Psychology and Education – History of the European Masters in Sport and Exercise Psychology. Cambridge University Press, 708 s. Koin hetken hyväksi, kun suomenkielinen perusja aineopintotasoinen koulutus oli saatu toimimaan, kansainvälinen maisteriohjelma taas kerran perustettua kouluttamaan alan ammattilaisia ja keskeinen tutkimusalue valittu yliopiston profilointialueeksi. Viitattu 20.8.2022. Biological, Psychological, and Educational Perspectives. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura. Kuusela, M. Lintunen, T., Rahkila, P., Silvennoinen, M. 1988. Likes research reports on sport and health, 133. Scandinavian Journal of Sport Sciences 9, 57–64. LÄHTEET Dettmann, H. Teoksessa: A-M. Psyykkisen valmennuksen mallin kehittäminen: esimerkkinä taitoluistelu. Lintunen, T., Apitzsch, E., Papaioannou, A., & Vanden Auweele, Y. Rovio, E. Sosioemotionaalisten taitojen harjaannuttaminen, oppiminen ja käyttäminen perusopetuksen kahdeksannen luokan tyttöjen liikuntatunneilla. M. Toimintatutkimus psyykkisen valmennuksen ohjelman suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista poikien jääkiekkojoukkueessa. Saimme Suomen Akatemialta merkittävän rahoituksen, jolla on palkattu alueelle kolme apulaisprofessoria pätevöitymispolulle. 2005. FEPSAC Monograph n:o 3. Lintunen, T. Joukkueellinen yksilöitä. On merkittävää, että yliopisto haluaa nostaa fyysisen aktiivisuuden ja terveyden edistämissekä käyttäytymisen muuttamisen tutkimuksen toiminnassaan näin vahvasti esille. Harkitsin eläköitymisajankohtaa huolella. 2020. Likes research Center for Sport and Heath Sciences. 305-316. Malina (Toim.), Young Athletes. 1999. 85–91. 2022. 2019. Hagger, M., Cameron, L., Hamilton, K., Hankonen, N. Tunnen itseni onnekkaaksi, koska olen saanut toimia tällä innostavalla alueella hienojen työtovereiden ja opiskelijoiden kanssa. (toim.). 2009. Psychological and physical correlates of early and late biological maturation in 9to 11-year-old girls and boys. Teoksessa: S. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 7 1 FiDiPro-hankkeesta versoi yhdessä psykologian laitoksen tutkijoiden kanssa Behaviour Change, Health, and Wellbeing Across the Lifespan – From Basic Research to Implementation (BC-Well) -profilointihanke. Liikuntapedagogiikan pro gradu. 2019. N:o 165. Haarala, S. Elbe & R. Seiler (toim.) 50 years of FEPSAC – Recent developments in European sport psychology. 2002. Jyväskylän yliopisto valitsi BC-Wellin profilointialueeksi, jota se pitää erityisen tärkeänä koko yliopiston tutkimusja kehittämisalueena, ja jolle suunnataan resursseja. Liikunnan psykologiaa. Sinikallio (toim.) Terveyden psykologia. The Handbook of Behavior Change. Lintunen, T. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports, 9, (6), 313-314. Rovio, E., Lintunen, T., & Salmi, O. teoksessa: R. Jyväskylä: LIKES. Jyväskylä: Likes Lintunen, T. Vääpelöinnin loppu. Ryhmäilmiöt liikunnassa. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä: PS-kustannus, s
Kielen muutokset vaikuttavat ajan mittaan myös toiminnan tasa-arvoisempiin käytänteisiin. ”Ei mitään meistä ilman meitä” kuvaa erittäin hyvin tätä asenteellista muutosta. 7 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 PAULI RINTALA erityisliikunnan professori (emeritus) Jyväskylän yliopisto pauli.rintala@jyu.fi Yhdenvertaisuuden todellisuus ja harhat M inulla oli mahdollisuus osallistua Soveltavan liikunnan päiville elokuun lopussa. Tavoite on hankala saavuttaa, mutta ei sitä ei pidä hylätä vain siksi, että se on vaikea, ellei suorastaan mahdoton. Liikunnan tekemisessä houkuttelevaksi auttaa se, että vammaiset henkilöt pääsevät itse vaikuttamaan itseään koskettaviin päätöksiin. Erityisliikunnasta on siirrytty soveltavaan liikuntaan, koska liikunta ei ole sen erityisempää vammaisille kuin vammattomille henkilöille, vaan liikuntaa pitää monesti soveltaa itse kullekin. Päivät olivat järjestyksessään kymmenennet. Tiedon pohjalle olisi helpompaa rakentaa erilaisia käytännön malleja, yhdessä. Sopimuksen keskeisiä periaatteita ovat yksilön itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus, vammaisten henkilöiden osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan sekä esteettömyys ja saavutettavuus. emeritus ihmettelee Suuri määrä ihmisiä on vammaisuuden vuoksi yhä yhteiskuntien marginaalissa.. Soveltavan liikunnan päivillä käsiteltiin vammaisuuteen liittyvää terminologiaa, sillä uudistettu alan sanasto on lausuntokierroksella. Liikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomat, ja se voi olla vammaisille jopa tärkeämpää kuin vammattomille henkilöille. WeThe15-liike (www.wethe15.org) laitettiin liikkeelle vuosi sitten Tokion Paralympialaisten aikaan kertomaan maailmalle, että vammaisia henkilöitä on 15 prosenttia koko maapallon väestöstä. Ei tarvitse olla tutkijakoulutuksen saanut tohtori, että voi kokemusasian tuntijana auttaa meitä vammattomia tekemään parempaa liikuntaan ja urheiluun liittyvää tutkimusta, kun se käsittelee vammaisten henkilöiden liikuntaa. Meillä ei vielä todellakaan toteudu vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus virkistys-, vapaa-ajan ja urheilutoiminnassa, vaikka tämä on selvästi sanottu yleissopimuksessa. Ajan hengen mukaisesti asiantuntijat pohtivat, miten ja millaista liikuntaa vammaisille henkilöille voitaisiin järjestää. Meillä pitää olla ihanteita, jopa saavuttamattomia tavoitteita. Suuri määrä ihmisiä on vammaisuuden vuoksi edelleen yhteiskuntien marginaalissa. Suomen väestöstä 15 prosenttia on noin 800 000 ihmistä – ei tätä määrää voi enää kutsua vähemmistöksi! Miten näin suuri joukko huomioidaan liikuntakentällämme, jotta tasa-arvo toteutuisi. Vuonna 2022 päivien teema ”Ei mitään meistä ilman meitä” kertoo muutoksesta asenteissa ja toimintatavoissa. Meidän liikuntaihmisten haaste onkin tehdä liikunnasta ja liikkumisesta laajassa merkityksessä niin houkuttelevaa, että yhä useampi haluaa aktivoitua, itselle sopivalla tavalla ja ajalla. Liikunta-asioissa valtaa käyttävien tulisi herkällä korvalla kuunnella vammaisia henkilöitä ja heidän liikunnallisia tarpeitaan. Tämä ei tarkoita olemista vain tutkimuksen kohteina tai osallistujina, vaan myös toimimista jopa tutkimustiimeissä täysivaltaisina jäseninä. Siis ”ei mitään meistä ilman meitä”. En voi tässä avata käsitettä tarpeeksi, jotta voisimme kaikki sen samalla tavalla ymmärtää. Ensimmäinen alan ”katselmus” vuonna 1986 kulki nimellä Erityisliikunnan neuvottelupäivät. Vaikka asenteiden muutos on hidasta, niin ne ovat muuttuneet suuresti. Vammaiset ja muut liikunnassa toimintarajoitteita kokevat henkilöt voidaan 2020-luvulla ottaa mukaan ei vaan toiminnan kohteeksi, vaan kumppaneiksi suunnittelemaan, osallistumaan ja arvioimaan. Liikunnalla ja urheilulla, jos sitä harrastaa, on iso merkitys ihmisen kaikenpuolisessa hyvinvoinnissa. Mutta onko tämä sittenkään todellisuutta tänään. Tähänkin valintaan jokaisella on oikeus ja se kuuluu itsemääräämisoikeuden piiriin. Suomi ratifioi vuonna 2016 YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista (Convention on the Rights of Persons with Disabilities, CRPD). Kuten Paralympiakomitean tutkimuspäällikkö Aija Saari totesi esityksessään, että paradoksaalista kyllä inkluusion ihanteen toteutuessa siitä tulee näkymätöntä. Nopeasti yleistynyt para-alkuinen termistö kuvaa erityisesti vammaisten huippu-urheilua, mutta sen käyttö on laajentunut myös kansallisen kilpailutason urheiluun, kun esimerkiksi puhutaan paraurheilijasta tai parayleisurheilusta. Meiltä myös puuttuu edelleen tutkimusta, jossa kartoitettaisiin toimintarajoitteita kokevan väestön liikkumistarpeet. Parhaimmillaan se on merkityksellistä vapaa-aikaa, lisää itseluottamusta, antaa sosiaalisia kontakteja, aktivoi aivoja, voi helpottaa työssä jaksamisessa tai sen saamisessa. Toinen puoli asiaa on se, että kaikki eivät liiku eivätkä halua liikkua, vaikka se voi meitä ”liikuntaihmisiä” ihmetyttää tai jopa raivostuttaa. Ja ajatus pitää ottaa tosissaan, eikä jättää vain juhlapuheisiin. Yksi Soveltavan liikunnan päivien teemoista oli liikunnan ja urheilun inkluusio eri tasoineen fyysisestä sosiaaliseen. Pohtikaamme siis vielä kerran mitä tarkoittaa: ”Ei mitään meistä ilman meitä”
Tämä on paitsi kirjoittajiensa keskinäistä kopittelua, myös avausheittoja lukijan ajatustoiminnalle – ja jatkokeskustelulle itse kunkin ympäristöissä. Joten, ei häiriinnytä kopittelun rönsyihin ja ohiheittoihin. Vesa Vares: Enemmän kuin peliä. Pesisherrojen kopittelun toivoisi inspiroivan muitakin urheilussa vaikuttaneita julkiseen pohdiskeluun. Pesis ajautui 1970-luvulla suomalaisuuden kaupungistumisen ja urheiluviihteen kansainvälistymisen myötä kriisiin. Sekin arvo sinänsä, että on saatu aikaan urheilukirja, jonka keskiössä on johtaminen. Olen pelannut jalkapalloa yli kaksi vuosikymmentä, mutta vasta viime vuosina naisten jalkapallosta on tullut valtamedioita kiinnostava urheilulaji eikä vain tyttöjen harrastustoimintaa. Keskitytään niihin tarkkoihin ja räpylän pohjaan napsahtaviin nappiheittoihin, joita teoksessa kuitenkin on. Näistä miehistä ja heidän tekemisistään olisi saanut enemmänkin irti. Pesis ymmärsi lajina poikkeuksellisen hyvin mitä digitalisaatio, kaupungistuminen, markkinaehtoistuminen, tasa-arvoistuminen ja mediallistuminen vaati urheilulta, seuratyöltä, urheiluviihteeltä ja johtamiselta. Oman tietopääoman jakaminen ei ole urheilukulttuurimme vahvuus. 340 s. Suomen Pesäpalloliitto 2022. Palloliiton Kansallisen liigan brändiuudistus sekä strategia naisten jalkapallon kehittämiseksi ovat tapahtuneet verrattain myöhään. 248 s. Tämä tapahtui johtamiskulttuurilla, jonka keskiössä oli koko ajan ympäröivän yhteiskuntakehityksen tarpeiden huomiointi. Toki, juuri tässä kirjassa lienee tehty tietoinen ratkaisu siitä, että annetaan rönsyjen rönsyillä. Pitkään odotetut ja jo kertaalleen siirretyt EM-kisat, Helmareiden paluu arvokisoihin sekä liikunnan ja urheilun yhdenvertaisuuden edistäminen. Tätä historiallista prosessia kopittelukirja avaa tervetulleella tavalla. Kolmen konkarin kopittelua on avoimen subjektiivinen, mutta kun Antti Heinosella, Seppo Paavolalla ja Markku Pullisella on ollut erityinen näköalapaikka, ”kopittelu” ei sittenkään ole höpisevää nostalgiaa. 2022. Emme uskalla kopitella puolivalmiilla ajatuspallolla. Kustantamo S&S. Hieman häiritsee toki se, että kirjoittajat eivät malttaneet keskittyä siihen, mikä aiheessa ja tekijöissä itsessään olisi olennaisin ja tärkein viesti. Molemmissa teoksissa pureudutaan maailmanlaajuisesti naisten jalkapallon kehittymisen tiellä ollei. Oiva aihio tuottaa suomeksi tietokirjallisuutta jalkapallosta niin, että pääosassa ovat naiset. Naisten jalkapallo tasa-arvon tiellä maailmalla ja Suomessa. Olkoonkin, että tästä kirjasta kannattaisi ottaa se koppi, että astetta terävämpi kustannustoimittaminen ei lopputulosta pahenna. Toisaalta tunnelmoidaan syvällä oman henkilöhistorian yksityisissä maailmoissa. Ymmärrettiin, että mikäli aidosti halutaan jotakin uutta, pitäisi toisinaan malttaa antaa rönsyjen elää, vaikka se hetkeksi tekisikin työpöydästä sekavan. Laji käänsi kuitenkin tarinansa nousuun, jonka veroista ei Suomen urheilussa löydy kuin jääkiekosta. Se, miten pesiksen 1990-luku tehtiin, ansaitsisi saman huomion kuin jääkiekon nousutarina on saanut. Sisältö on yhä edelleen relevanttia pohdintaa ja kuvausta urheiluelämän johtamisessa tärkeistä asenteista ja näkökulmista. Urheiluväellä tahtoo olla taipumus turhankin nopeaan rönsyjen katkontaan sekä virtaviivaisten ja selkeiden kaavioiden piirtämiseen. 340 s. Mutta on arvo sinänsä, että on saatu aikaiseksi edes yksi teos, jossa 1970-luvun jälkeisen pesisjohtamisen – ja siinä koko urheilulle piilevän opetustarinan – päälinjat on saatu kansien väliin. Suomen urheiluhistoriallisen seuran julkaisusarja nro 3. Sekin taisi olla yksi pesiksen nousuvaiheen vahvuuksista. Teoksen toteutus on vaativa, mutta jos lukija ymmärtää jättää kronologisen etenemisen sikseen ja maistella sivuilla olevia jutunpätkiä sieltä täältä noukkien, ikään kuin buffet -pöydästä napostellen, ansiot pääsevät esiin. Toisaalta kuvataan urheilutoiminnan yhteiskunnallista yhteyttä ja kehittämistyön reunaehtoja niin kirkkaasti, että kirjan voisi määrätä urheilujohtajuuden pakolliseksi oppikirjaksi. Erityisesti yhden kirjoittajan – tosin kirjassa sairastumisensa vuoksi haamukirjoittajan ja lähipiiriläisten oivaltavien kommenttien kautta esiintyvän – Markku Pullisen toiminnassa olisi pohdinnan paikka myös tämän päivän urheilujohtajuudelle. Tämä ei ole elämänkerta, ei muistelma, ei tietokirja, ei pöytäkirja, ei oppikirja. Yleisömäärät nousivat lähes jalkapallon veroisiksi, ja yhteiskuntasuhteet kehittyivät urheilun mittakaavassa poikkeuksellisiksi. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 7 3 arvioitua K i r j a Ajattelun avausheittoja Antti Heinonen, Seppo Paavola & Markku Pullinen: Kolmen konkarin kopittelua. Tämä kokonaisuus hallittiin pesiksessä omaa luokkaansa olevalla otteella, mikä teki kansallisen ja pääkaupungin ulkopuolella toimineen lajin medialuvuista käsittämättömän kovat. Se tekee tuloksesta hieman sekavan. Tätä kirjaa lukiessa ei oikein tiedä mihin lokeroon teoksen mielessään pistäisi. Kirjan vahvuus on yksittäisissä oivaltavissa lauseissa, vähän irrallisissakin kuvauksissa, joista aukeaa harvoin nähtyjä näkökulmia urheilujohtamisen arkitilanteisiin. Tämä on sekoitus kaikkea. 2022. JARI KUPILA K i r j a Kaksi näkökulmaa (naisten) jalkapalloon Johanna Ruohonen: Naisten laji, kirja jalkapallosta. Valmennuksen ja urheilemisen tasolla traditio välittyy edes jotenkin, mutta johtamisen ja ylipäänsä taustatoiminnan kohdalla turhan moni aiempi tärkeä oivallus jää jakamatta seuraaville sukupolville
Arkija retkipyöräilyyn keskittyvässä sarjassa ohitetaan yhteiskunnan tarpeet ja keskitytään yksilötason kokemuksiin ja elämyksiin, joita voi saada vain pyöräilemällä. Silmiinpistävää on kuitenkin se miten eri argumentein pyöräilyä lähestytään. Hänen teostaan olisi voinut toimittaa enemmän, sillä lukukokemusta häiritsivät toisinaan ylipitkät lainaukset ja erikoiset käännökset sanavalintoineen. Molemmat teokset herättivät paljon muistoja, mutta myös ajatuksia siitä, miten paljon jalkapallo on muuttunut pelkästään oman peliurani aikana. Pulkkisen filosofiaan kallellaan oleva sarja on kuin jatkoa Erno Paasilinnan esseelle Pyöräilyn ylistys (1997). Yhdenvertaisuuden ensiaskeleet aloitettiin sääntöjen tarkistamisella, jolloin naiset saivat täydet peliminuutit ja viitoskoon pallon. Tällainen ajattelu hallitsi keskustelua Suomessakin muutama vuosikymmen sitten. Pyöräilyn puolesta halutaan puhua niin hallintopapereissa kuin kansalaiskeskusteluissa. Paasilinnan tavoin Pulkkinen uskoo polkupyörän olevan yksi ihmiskunnan jaloimmista, hyödyllisimmistä ja yksinkertaisimmista keksinnöistä. Aluksi esteenä olivat väärät uskomukset naisten fysiologiasta, myöhemmin median vähättely ja näkyvyyden puute. Yhä useampi kokee pyöräilyn helpoksi, hyödylliseksi ja terveelliseksi sekä keinoksi selvitä ruuhkista. Vares on käyttänyt kansainvälisten huippujen muistelmia kuvaamaan naisten jalkapallon historiallisia pelihetkiä. Aikanaan polkupyörä kasvatti suomalaisten naimaympyrää, kun pyörällä pääsi lavatansseihin vähän etäämmällekin. Vares on luottanut perinteisempään historian esittämistyyliin. Hän on kerännyt naisten jalkapallon historiasta olennaisimmat taitekohdat, mutta keskittyy erityisesti kuvaamaan jalkapallon nykytilannetta ja tulevaisuutta laajojen haastatteluiden kautta. Kymmenosainen audiosarja, Yle Areena, julkaistu 9.6.2022. Mielenkiintoiset yksityiskohdat jalkapallon mahtimaiden historiasta, aikaisemmasta menestyksestä arvokisoissa sekä naisten pääsarjoista lisäsivät ymmärrystä siitä, kuinka ainutlaatuiset EM-kisat Englannissa pelattiin. Naisiin kohdistuva väheksyntä urheilun eri osa-alueilla ei ole poistunut ja Ruohonen on osuvasti ajassa kiinni kuvatessaan naisjalkapalloilijoiden ongelmia kotija ulkomaan kentiltä. Lapselle pyöräilemään oppiminen vertautuu edelleen lukemisen ja uimisen oppimiseen.. Pyöräily on hidasta, likaista ja turvatonta. He tarvitsevat idoleita ja mahdollisuuden unelmoida jalkapalloammattilaisuudesta, jossa sukupuoli ei vaikuta työolosuhteisiin, -tehtäviin tai palkkoihin. 7 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 arvioitua siin syihin. Vielä 2000-luvun lopulla paikallislehti nosti otsikoksi meidän B-ikäisten pelaajien mielenkiinnon brassipoikiin ja kisadiskoon pääsyn tärkeämmäksi kuin menestyksen Helsinki-cupin finaaleissa. Ruohosen teos on henkilökohtaisempi kuvaus naisurheilun haasteista. kertomuksia täydellisestä keksinnöstä. Nyt on toisin. Naisten jalkapallokulttuurin kehittymisen esteenä ovat olleet käytännössä kaikki mahdolliset tahot ennen asenneilmapiirin muutosta UEFA:n ja FIFA:n suunnalta. RIIKKA ROITTO, KM hankekoordinaattori Liikuntatieteellinen Seura riikka.roitto@lts.fi A u d i o Pyöräilen, olen siis vapaa J.P.Pulkkinen: Mitä polkupyörä tarkoittaa . Naisten ammattiurheilussa pelataan vieläkin eri säännöin, vaikka suurseurojen panostuksella eurooppalaiseen jalkapallokulttuuriin on ollut viime vuosina suuri vaikutus. Kansalaisille itse pyöräily on ”se juttu”. Valtiovallan edistämistoimet nojaavat hallitusohjelman tavoitteeseen puolittaa liikenteen päästöt parissa vuosikymmenessä. Tätä avaa notkein sanakääntein J.P. Tai toisinpäin, kuinka monessa urheiluhistorian teoksessa käsitellään miesjoukkueiden pelaajien seksuaalista suuntautuneisuutta. Hän on selvästi tavoittanut pelaajahaastatteluissa hyvän yhteyden maajoukkueen huippuihin. Sekä FT Johanna Ruohonen että professori Vesa Vares nostavat hyvin esille urheilu-uutisoinnin miesvaltaisuuden ja naispelaajien ominaisuuksien vähättelyn, jonka esimerkit ulottuvat omiin nuorisopalloiluvuosiini saakka. Pulkkiselle polkupyörä ei tarjoa vain ponnistamisen autuutta ja hikoilun hurmaa, vaan tavan kokea ja ymmärtää ympäristöä ja kulttuuria . Eräs osa teoksesta aiheutti myös hämmennystä; naisten urheilun seksualisointia käsittelevän luvun osa, jossa paneudutaan naisurheilijoiden seksuaaliseen suuntautuneisuuteen. Tietokirjana Vareksen teos palvelee hyvin, sen etuja ovat selkeä runko ja lähteiden ansiokas määrä. En ymmärrä, miten pelaajien yksityiselämän piirteet kuuluvat jalkapalloaiheiseen tietokirjaan. Ruohosen ansioksi voi lukea kirjoittajan omakohtaisen intohimon jalkapalloa kohtaan. Pulkkisen Ylelle tekemä audiosarja Mitä polkupyörä tarkoittaa. Jalkapallon harrastajamäärien potentiaalinen kasvu on tytöissä. Sarja muistuttaa kuinka polkupyörä on laajentanut ja laajentaa yhä kokemusmaailmaamme. Pyöräilyn itseisarvoa kansalaisille ei niinkään noteerata. Ja mikä pahinta: se rajoittaa autoilua. elämää. Tärkeämpää on yhteiskunnalliset päästöja säästötavoitteet, joita polkemalla tulisi edistää. Sanomansa todisteeksi Pulkkinen lainaa pätkiä niin kirjallisuudesta kuin elokuvista
Katsojat ryntäsivät usein kentälle ja stadioneiden ulkopuolella tapeltiin rajusti. ei järjen . Uskallan jopa veikata, että sarjalla on hallinnon linjauksia suurempi merkitys, sillä liikunta on harrastajalleen ensi sijassa tunteen . Tämä tarjosi vuonna 1992 osaltaan 22 pääsarjajoukkueelle mahdollisuuden perustaa Valioliiga. Ja miksei myös toisin päin. Jalkapallohuliganismi oli Englannissa laajamittaista 1980-luvulla. Ottelua seurasi 25 miljoonaa englantilaista. TEIJO PYYKKÖNEN teijo.pyykkonen@gmail.com T e l e v i s i o Kun Englannin jalkapallo muuttui viihdebisnekseksi Valioliigan tarina: Pelistä bisnestä. Siltaa kansalaisten ja hallinnon välille ei rakenneta kummastakaan suunnasta. (Fever Pitch: The Rise of the Premier League.) Tuotanto: Story Films ja Studio 99. tosin yliampuvin sanakääntein . Hitaan matkanteon ohella sarja korostaa . Ihmisten nautintohakuisuus on vajavaisesti hyödynnetty voimavara hallinnon kehittämispapereissa. Sky-Televisionin omistaja Rupert Murdoch osti televisio-oikeudet 300 miljoonalla punnalla. Toisin kuin junamatkustaja, joka muuttuu tavaraksi lähtöja saapumisasemien välille, pyöräilijä voi koko ajan kuulla, nähdä, haistaa ja muutenkin kokea vaihtuvaa ympäristöä. päämääräämättömyyttä: ”Turha lähteä, jos tietää mihin päätyy”, ”Eksyminen on täydellistä läsnäoloa”. Lentomatkustaminen ei ole Pulkkiselle lainkaan matkustamista, vaan odottamista. ja miksei muutakin liikuntaa . Siinä kansalaisten suhdetta pyöräilyyn kyllä sivutaan, mutta varsinainen huomio kohdistuu hallintotoimiin, joilla lisätä kävelyn ja pyöräilyn matkamääriä 30 prosentilla. ”Nopeus vie aisteilta mahdollisuuden”, tiivistää Pulkkinen. Maksulliset satelliittikanavat alkoivat kilpailla perinteisten kanavien kanssa. Ensimmäisen divisioonan luku laski 16 miljoonasta 9 miljoonaan. Hienoa olisi, jos vielä joskus mainitut näkökulmat voisi yhdistää. päätöksenteon tueksi . Valioliigan tarina lähtee liikkeelle ajasta, jolloin jalkapallo oli menettänyt rajusti suosiotaan ja mainettaan. Peli oli myös kovaotteista. Valtioneuvosto julkaisi . syyskuussa 2021 laajan tutkimuksen ”Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen mahdollisuudet ja esteet” (155 sivua). Kun keskitytään vain mitattaviin hyötyihin, hukataan näkemys inhimilliseen kokemukseen. Ne vaihtuvat lakkaamatta, ne ovat aina yhtä uusia, yllättäviä ja vaikuttavia.” Kun pyöräilyn edistämiseen suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin, ja kiinnostus pyörämatkailuun on nousussa, niin eikö myös kansalaiskokemusten varaan kannattaisi rakentaa pyöräilyn edistämistoimia: yhdistää kansalaisten näkemykset ja hallinnon tavoitteet. Vaikka ei allekirjoittaisikaan Pulkkisen heittoa siitä, että eksyminenkin saa olla päämäärä, voi yhtyä ajatukseen, että pyöräillessä löytää jotain mitä ei osannut etsiä. 4 osaa, Britannia, 2021. Vapaus itse päättää reitistä ja vauhdista on pyöräilyn keskeinen elementti. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 7 5 Pulkkisen sarja vannoo hitaan matkanteon nimeen. Samoin koki Paasilinna: ”Kahta samanlaista päivää, hetkeä tai maisemaa ei koskaan tapaa. Liigan katsojaluvut putosivat vuoden 1966 yli 30 miljoonasta parissa vuosikymmenessä 16 miljoonaan. Olemme edelleen tilanteessa, jossa virallinen Suomi liittää liikunnan ja liikkumiseen vain säästöjen maksimointiin ja päästöjen minimointiin. yhteensä 232 minuuttia. Pulkkinen havainnollistaa: ”Kun poljen, minä menen; kun matkustan junalla tai bussilla, minua viedään”. Jalkapallon julkisuuskuva oli huono. Kansalaisnäkökulma puolestaan rakentuu sille, että liikunta on harrastajalleen elämää kannatteleva harrastus, jolla on myös siinä sivussa yhteiskunnallista arvoa. ei pyöräilyä tai kävelyä harrastavia. Hanketta vetivät Liverpool, Everton, Arsenal, Tottenham ja Manchester United. Edellä esitetty kaksinapaisuuden ongelma ei kuitenkaan tarkoita, ettei J.P. Toistaiseksi yksilötason pyöräilykokemukset ja -elämykset ovat kovin niukalti yltäneet pyöräilyn edistämislinjausten perusteiksi. Vähän niin kuin vanhassa lastenlaulussa: ”Minä poljen, sinä ohjaat, niin kuin tanssi matka käy.” Vahinko vain, etteivät kansalaiset taida kaivata ohjausta pyöräilylleen, jos sitä yritetään vain yhteiskunnan tarpeiden näkökulmasta. edistävä vaikutus. Ei samoja maiseman perusmuotoja, ei värejä, ääniä eikä tuoksuja. Dokumentti tuo hyvin esille mediamaailman nopean murroksen vaikutuksen Valioliigan syntyyn ja alkuvaiheisiin. Seurat halusivat määrätä liigan raha-asioista itse ja saada tuotoista suuremman osan. Näin saavutettaisiin ilmastonmuutosten hillintään ja kansanterveyden parantamiseen liitetyt tavoitteet. Pulkkinen eli haastattelee ohjelmassaan 12 innokasta pyöräilijää (tuttuaan?), mutta ei yhtään alan virkamiestä tai tutkijaa. asia. Pulkkisen audiosarjalla olisi pyöräilyä . Englannin pääsy välieriin 1990 palautti osittain kiinnostuksen jalkapalloon. pyöräilyn vapauden. Toki työtä omassa kuplassaan tekee myös J.P. Otteluiden seuraamiseen tarvittiin satelliittiantenni, joka maksoi 200 puntaa (466 euroa/2022).. Sarjaa kuunnellessa huomaa vertaavansa pyöräilyä purjehtimiseen: ”Purjehtija on perillä jo astuessaan veneeseen.” Itsekin retkipyöräilyä harrastaneena nostan Pulkkisen sarjan tärkeimmäksi huomioksi pyöräilyn yksilöllisyyden ja riippumattomuuden . Tutkimusta varten haastateltiin iso joukko hallinnon eri tasojen ja eri sidosryhmien edustajia
Valioliigan tarina antaa hyvän yleiskuvan markkinoiden, median ja urheilun sulautumisesta. Samalla selviää muun muassa mikä joukkue teki ensimmäisen valioliigamaalin. Jantunen sai potkut Jokereista kaudella 2005–2006. Ohjaus: Aleksi Mäkelä. Tuloksena oli mestaruus kaudella 1994?95. Kerronta etenee sujuvasti ja pääosin uskottavaksi. Hyväpalkkainen kiekkoilija eli pintapuolisen makeaa elämää. Englantilaisten omat opit eivät enää taanneet menestystä. Severi Salminen näyttelee väkevästi pääroolissa. Käytännönläheisen näkökulman tuo Blackburn Roversin pitkäaikainen toimistonhoitaja Juliana Preugschat. Otteluväläykset rytmittävät hyvin dokumenttia. Kumpikaan ei herättänyt ihastusta, mutta maanantaipelit jäivät, cheerleaderit eivät. Aiheita riitti siirtosummista seurapiirijuoruihin. Alkoholin käyttömäärät kasvoivat ja vähitellen kuvaan tulivat huumeet. Maajoukkueessa Jantusen saavutukset jäivät laihoiksi. Hän käytti silloisia ennätyssummia rahaa pelaajahankintoihin ja palkkasi Kenny Dalglishin manageriksi. Sheffield Unitedin Jake Dean ohitti 1990-luvun tanskalaisen tähtimaalivahdin Peter Schmeichelin (ManU) ajassa 4,36. Huonosta alusta huolimatta ManU voitti Valioliigan ensimmäisen mestaruuden. Kuvaus: Pini Hellstedt. Valioliigan ensimmäisiä superjulkkiksia olivat ranskalainen Eric Cantona (ManU) ja Alan Shearer (Newcastle). Narkkarikaverin ryöstö leikkipistoolilla on elokuvan heikoin kohtaus, eikä tavoiteltu musta huumori toimi. Wenger pani homman kuriin Arsenalissa. Pohjalle vajottuaan Jantunen aloitti päihteettömän elämän vuonna 2015. Teräsbisneksellä rikastunut Jack Walker osti Blackburnin ja alkoi hankkia nuoria nousevia tähtiä seuraan. Pari avioitui vuonna 1999 ja ”Posh Spice” otti miehensä sukunimen. Uran jälkeen amfetamiiniannokset, suun kautta käytetyt ”pommit”, pitävät miehen liikkeessä. 98 minuuttia. Muutamat jääkiekkokohtaukset ovat vaatimattomia, mikä ei häiritse, sillä niiden osuus kokonaisuudesta on pieni. Tunnetuimmaksi trendikasvoksi nousi David Beckham, joka omistaa osan dokumentin tuottaneesta tuotantoyhtiöistä, mikä ei onneksi juurikaan näy dokumentin sisällössä. Pelaajien tulot kohosivat nopeasti Valioliigan ensimmäisellä vuosikymmenellä. Hänen uransa päättyi kolmeen kauteen Lahden Pelicansissa. ManU:n lupaava Keith Gillispie joutui siirtymään Newcastleen, kun Alex Ferguson halusi Andy Colen joukkueeseensa. Käsikirjoitus: Mikko Kouki & Petja Lähde. Kiekkoilijan yhä nopeampaa luisua kuvaavat takaumat toimivat hyvin. Jantunen pelasi humalassa ja krapulassa. Rahaa tuli paljon, mutta sitä paloi vielä paljon enemmän. Kausikorttien kallistuivat niin paljon, että jalkapallo muuttui keskiluokkalaiseksi. Hän näyttää nar. Alamäki oli lukuisten lahtelaisten tiedossa, mutta paikallisjulkkiksen pudotus jatkui. Otteluita sijoitettiin maanantai-iltaan ja torvisoittokuntien tilalle tuotiin Amerikan malliin tanssityttöjä. Pääosissa: Severi Saarinen, Katariina Havukainen, Jorma Tommila. Tähtipelaajien palkat lähtivät jääkiekossa Jantusen uran aikana nousuun. Ura Calgaryssä ei lähtenyt liitoon ja farmijoukkue kutsui. Pelaajat juhlivat paljon kauniiden poptähtien ja mallien kanssa. Kaikki eivät kyenneet käyttämään järkevästi nopeasti kasvaneita palkkarahoja. Kiinnostavia haastateltavia riittää, vaikka puhuvien päiden määrää olisi voinut hiukan rajata. JOUKO KOKKONEN E l o k u v a Lätkäjannun kiirastuli Laitapuolen hyökkääjä. Urheiluvälinevalmistaja Nike käynnisti rasisminvastainen kampanjan, jonka yhtenä kärkinimenä oli Cantona. Kellon tikittäessä päähenkilön mieleen palautuu asioita elämän ja kiekkouran varrelta. Myös urheilullinen kilpailu koveni. Useista Valioliigan pelaajista tuli miehille suunnattujen elämäntapalehtien kansikuvamalleja ja juttukohteita. Laitapuolen hyökkääjä ei ole urheiluelokuva, vaan vapaasti jääkiekkoilija Marko ”Jarna” Jantusen elämään perustuva elokuva. Monista valioliigapelaajista tuli 1990-luvulla rocktähtien tapaisia julkkiksia. Blackburnin menestys hiipui kuitenkin nopeasti. NHL-jäitäkin hän pääsi kokeilemaan kolmen ottelun verran. Jantunen menestyi sekä SM-liigassa että Ruotsin Elitserienissä. 7 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 arvioitua Perinteinen ottelutapahtuma koki myös mullistuksen. Murdochin lehti-imperiumi hyödynsi surutta erilaisia kohuja. Kehyskertomuksena toimii kuvitteellinen vuorokausi, jonka aikana Jantusella on aikaa kerätä 10 000 euroa kovaotteisille huumevelkojen perijöille. Teräsmiljonäärin rahoilla ei enää ole pystynyt 2000-luvulla valioliigajoukkueita pyörittämään, kun miljardöörit maailman eri kulmilta ovat ostaneet seuran toisensa jälkeen. Ura kääntyi pian laskuun ja paha peliriippuvuus jyrkensi syöksykierrettä. Valioliigan 1990luku oli kuitenkin vasta esimakua tulevasta. Solar Films 2022. Cantonan hyökkäys rasistisesti huudelleen katsojan kimppuun tammikuussa 1995 tarjosi paljon aineksia lehdistölle, kun jalkapallokatsomoiden todellisuuteen kuulunut muukalaisviha nousi pintaan. Muut seurat joutuivat seuraamaan esimerkkiä, kun Arsenal alkoi menestyä. Fanituotteiden myynti kasvoi ja kärkiseuroista tuli maailmanlaajuisesti tunnettuja. Hyperjulkkispari oli syntynyt. Beckham sai 1990-luvulla rinnalleen huippusuositun Spice Girlsin jäsenen Victoria Adamsin. Itse tarina on ahdistava ja tekee katsojan olon toistuvasti epämukavaksi. Entisen jääkiekkoilijan elokuvassa muovikasseissa myytäväksi raahaamat palkinnot kertovat, että unelmat urheilijana toteutuvat lähes kokonaan. Pelaajat olivat tottuneet kittaaman olutta viikolla. Ranskalainen Arsene Wenger toi Arsenaliin uusia harjoittelumenetelmiä ja mullisti pelaajien juomaja ruokavalion
Teen myös ensimmäisen kerran näkyväksi, kuinka tärkeä kanava Suomen Kuvalehti oli Tahkolle. Ja seuraavaksi piti jo varautua saavutetun itsenäisyyden puolustamiseen. Tässä yhteydessä sain Pasaselta lisäksi muutamia uusia lähteitä, joita hän ei vielä ollut Vierumäen kokoelmaan toimittanut. Kirjassa esitelty Pihkalan kirjallinen tuotanto perustuu liikuntaneuvos Arto Pasasen yli 3 000 nidettä käsittävään kirjakokoelmaan, jonka hän on lahjoittanut Suomen urheiluopiston yhteydessä toimivalle Haaga-Helian kirjastolle. Voimmekin jäädä odottamaan Erkin kirjaa, jossa hän vastaa itse keksimiinsä ”olennaisiin” kysymyksiin. Suojeluskuntien urheiluohjelmaa Tahko kehitti suurten massojen liikuttamisen näkökulmasta. Olen pahoillani niiden asiantuntijoiden puolesta, joita Erkki kutsuu varsinaisen tekstin sanomaa toistaviksi ”muistelijoiksi”. Jos kirjan lukija ihmettelee tätä rakenteellista ratkaisua, vastaus tulee heti seuraavilla sivuilla. Aikaisemmin Tahko on kirjallisuudessa esitelty Pihtiputaan pappilan nuorimpana vesana. Suomen ulkopoliittinen linja perustui luottamukseen, mutta sitä Tahkolla ei Neuvostoliiton suhteen ollut. Erkkikin olisi voinut antaa tunnustusta sille, että nostan Tahkon ansiot esiin Yleisradion urheilulähetysten pioneerina ja kehittäjänä. Roolia varten Saarinen pudotti painoaan lähes 20 kiloa. Kirjan kuvamateriaali on pääosin aiemmin julkaisematonta. Erkin arvio nonsaleeraa täydellisesti nämä kirjan arvokkaimmat asiat. Siinä vaiheessa oli kaksi vaihtoehtoa, kirjoittaa kirja kokonaan uusiksi, tai perehtyä rauhassa aineistoon mahdollista uutta kirjaa varten. Arvostelijaksi valittu Erkki Vettenniemi oli kuitenkin keskittynyt kritiikissään esittelemään sellaisia omia näkemyksiään, joita yli 300-sivuisessa kirjassa olisi vielä pitänyt käsitellä. Sain käyttööni pahvilaatikollisen Lauri ja Rauna Pihkalan yksityistä kirjeenvaihtoa. Jotta kritiikki olisi edes jollain tavalla kohdistunut tähän teokseen, hän julisti olevansa samaa mieltä viimeisestä virkkeestäni, että Tahkossa riittää tutkittavaa vastakin. Sen vuoksi tarkastelen erikseen hänen luovuutensa hedelmiä, satoja lehtiartikkeleita ja keksintöjä kirjan keskimmäisessä osassa (Osa II, ”Toimittaja ja keksijä”). Tämän jälkeen oli luonteva esitellä (Osa I, ”Kaikki peliin isänmaan puolesta”), kuinka Tahko teki töitä suomalaiskansallisessa hengessä aivan kuten Sibelius musiikissa tai Gallén-Kallela kuvataiteessa. Vaikka Laitapuolen hyökkääjä on osin fiktio, niin se on sisällöllisesti uskottavampi. Kirjoitin tästä aiemmin huomiotta jääneestä seikasta artikkelin myös Suomen Kuvalehteen 23/2022. Elokuva ei anna valheellisen ruusuista kuvaa päihderiippuvaisen elämästä tai maalaile rentturomantiikkaa. elokuuta kolme muuta katsojaa, jotka kaikki olivat ulkokuoreltaan elämän silmin nähden kolhimia. Kirjan varsinaisen arvioimisen hän jätti vähemmälle. Hän oivalsi monimediatoiminnan mahdollisuudet paljon ennen muita. Käsittelen kirjan lopussa muun muassa Tahkon monipuolista työtä kansanterveyden hyväksi (Osa III, ”Kaikki peliin terveyden puolesta”). Lisäksi Tahko teki näkyväksi sosialidemokraattien vasemmistosiiven pyrkimyksen Suomen armeijan alasajoon. Hiihdon innovaatiot hiihtoloma, Suomen Latu -järjestö ja laturetket toteutuivat hyvässä yhteistyössä lehden kanssa. Erkki antaa väärän todistuksen siitä, että kirja olisi tehty kiireessä. Harmittavan pieni joukko on nähnyt Laitapuolen hyökkääjän. Valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon. Minä tuon hänet esille kuitenkin uudesta näkökulmasta. Alussa kerron tavallaan esilukuna, kuinka Tahko Pihkala kehitti pesäpallon kansallispeliksi. Puoliso ei halua suostua pelkän lätkävaimon rooliin. Jaan kirjan leipätekstin neljään osaan. Ja toisaalta hän oli ensimmäisenä kehittämässä myös poikaurheilua. Kirjoittajat ovat arvostettuja tutkijoita tai sitten vanhempia henkilöitä, joilla on ollut poikkeuksellinen suhde Tahkon kanssa. Elokuun viimeisenä viikonloppuna ensi-iltansa saanut elokuva keräsi ensimmäisen esitysviikon aikana 6 000 katsojaa. Koska kritiikki kohdistuu enemmän kirjoittajaan kuin kirjaan, voinen muutamalla rivillä esitellä Suomen urheilun merkittävimmästä kehittäjästä kertovan teoksen rakennetta sekä ainutlaatuista lähdeja kuvamateriaaliani. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 7 7 VASTINE Kirjasta ja sen ulkopuolelta Ehdin ilahtua huomattuani, että Liikunta & Tiede -lehti (3/2022) oli antanut tietokirjailijavuosieni pääteoksen Lauri Pihkala – koko kansan Tahko (Docendo 2022) arvostelulle runsaasti tilaa. Tahko oli ennätyksellisen tuottelias toimittaja, jonka aivot kehittelivät kaiken aikaa uusia ideoita. JOUKO KOKKONEN. Hän kantaa huolta miehensä lisääntyneestä juomisesta. Häntä tuntuu häiritsevän tuotteliaisuuteni, mutta hän ei voi tietää kuinka monta vuotta olen jokaista kirjaani kirjoittanut. Kun olin aivan kirjan loppumetreillä, tapahtui suoranainen ihme. Toisin kuin Erkki kirjoittaa ”neuvostoystävyyden vuosista”, Tahko oli loppuun saakka Suomen ulkopoliittisen linjan ja sen takuumiehen presidentti Urho Kekkosen kriitikko. He ovat kirjoittaneet tekstinsä itsenäisesti, ja jokaisella on oma arvokas näkökulmansa. Hyvä yhteistyö Jyväskylän yliopiston Tiedemuseon kanssa antoi mahdollisuuden käyttää kirjassa Lauri Pihkalan oman kuvakokoelman valokuvia, joka on vasta osittain digitoitu. Tarvittiin kansallispeli, ja tarvittiin itsenäinen Suomi. Kati-vaimoa näyttelee onnistuneesti Katariina Havukainen. Kansakunnan rakentamisen ajatus periytyi Tahkolle tästä asetelmasta. Mies saa lähteä, vaikka sitä ei suoraan elokuvassa näytetäkään. Iltapäivänäytöksessä Itiksessä oli 30. Elokuva poikkeaa merkittävästi Jere Karalahden edesottamuksista kertovasta myös Solar Filmsin tuottamasta dokumentista, jossa päällimmäiseksi jää äijä-Jere. Kokoelman todellinen arvo tullaan ymmärtämään vasta vuosien päästä. Hänen isänsä ja setänsä olivat valtiopäivämiehiä. KALLE VIRTAPOHJA FT, LiTM, tietokirjailija, toimittaja komaanilta eleiltään ja olemukseltaan
”Voidaan myös olettaa, että suuri osa niistä varoista, joita julkisen vallan toimesta liikuntaan sijoitetaan ja joiden tarkoituksena on palvella tavallista ihmistä, palveleekin sellaisia ihmisiä, joilla ennestäänkin on parhaimmat liikunnan harrastusmahdollisuudet.” Pohdinnan lähtökohtana olleisiin urheilun talouslukuihin eivät sisältyneet pyöräja jalankulkuteiden ja virkistysalueiden rakentamiskulut. Tyytymättömät opiskelijat laativatkin monisteen, jossa he syyttivät konferenssia ”huonosta organisaatiosta, spontaaniuden puutteesta, gigantismuksesta, keskustelun tukahduttamisesta ja todellisten ongelmien peittämisestä”. Palestiinalaisterroristien Israelin joukkueen majapaikkaan tekemä isku sai Aaltoselta ja Pajuselta osakseen ymmärrystä, vaikka he tuomitsivat itse teon. Ilmo Lounasheimo kallistui käsitelleessään Saksan liittotasavaltaa ja Saksan demokraattisen tasavaltaa sekä Pohjoisja Etelä-Korea Aaltosen ja Pajusen mielestä länteen. Suomalaisia oli paikalla kymmenkunta. Hänestä näytti siltä, ettei ala houkutellut päteviä ja eteenpäinpyrkiviä tutkijoita. 7 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 Stadion 50 vuotta sitten välähdyksiä vuosien takaa Pirkan hölkän lähtötungosta vuonna 1971. Pentti Salmen ”selostus Neuvostoliiton ja USA:n välisestä koripallo-ottelusta hakee vertaistaan Neuvostoliiton vastaisuudessaan”. Niillä ei ollut selviä suunnitelmia, mihin lisääntyviä varoja käytettäisiin. Keskustelijat korostivat, että ”kuitenkin juuri niillä luodaan sellaisia liikuntaedellytyksiä, jotka ovat nykypäivänä erittäin tärkeitä”. Valtion liikuntabudjetin osuus tästä oli 40 miljoonaa ja vapaaehtoistyön 100 miljoonaa. Yksityisten ihmisten liikuntaan käyttämä summa oli 180 miljoonaa markkaa (251 M€). He tarkastelivat olympiakisoja maailmanpolitiikan osana ja julkisten tiedotusvälineiden kommentoinnin kautta. USA:n presidentti Richard Nixon ehätti ensimmäisten joukossa lausumaan voimakkaan inhonsa tapahtuman johdosta. Sport in unserer Welt – Chancen und Probleme -konferenssiin osallistui yli tuhat tutkijaa, liikunnanopettajaa, valmentajaa ja urheilujohtajaa. Monia muita mammuttikonferensseja on jo pitkään syytetty tieteellisestä turismista. Vaikka konferenssi olikin fyysisesti koossa, oli se tutkimusaloittain pirstoutunut ja mielenkiintoiset esitelmät vaikeasti löydettävissä.” Urheilututkimuksen tila ei ollut Heikkisen mukaan konferenssin perusteella kehuttava. Poliittisesti kyse oli siitä, miten urheilun rahavirrat saadaan kääntymään paremmin koko kansan tarpeita vastaaviksi. ”Musta Syyskuu -sissijärjestön järjestämä välikohtaus oli järkyttävä ja se on myös tuomittava teko. Suunnitelmat kulkivat silloin väärin päin. Kilpaurheilun tarpeita keskustelijat eivät sinänsä kyseenalaistaneet. Heikkinen pohti suurkonferenssia merkitystä tieteen kannalta. Kimmo Aaltonen ja Rauno Pajunen kysyivät Mitä tapahtuikaan Münchenissä. Mutta minkälaista tekohurskautta tapahtuma herättikään eri puolilla maailmaa. Oleellista oli myös pohtia, ketä liikuntaan sijoitetut varat hyödyttivät. Kumpi on tärkeämpi, informaation vaihto vai matkailu. Arvioitiin ensin, kuinka paljon on mahdollisuus saada rahaa ja vasta sitten katsottiin, mitä tällä rahalla voisi tehdä.” Yhteenvedon laatineen Jussi Viljasen mukaan keskustelussa tuli esille huippu-urheilun ja kuntoliikunnan välinen kilpailu rahanjaossa. JOUKO KOKKONEN . Valtio, kunnat ja yhteisöt käyttivät liikuntaan 380 miljoonaa markkaa (530 M€). Urheilun taloutta Stadion käsitteli Heikki Klemolan, Jorma Viitasen, Pertti Mustosen ja Joel Jupin keskustelun pohjalta. Kuva: Reijo Palmu/Museokeskus Vapriikki E ino Heikkinen kertoi Stadionissa 4/1972 Münchenin olympiakisojen alla järjestetyistä ”tieteen olympialaisista”. Israelin kostolennoista, joiden seurauksena moninkertainen määrä arabeja sai surmansa Münchenin uhrien määrään, tuli maailman silmissä lähes hyväksyttyjä. Juoksijoiden ylivoimainen enemmistö oli miehiä. Loton tuominen Veikkauksen pelivalikoimaan vuonna 1971 oli kasvattanut nopeasti yhtiön tuottoja. Sport in unserer Welt – Chancen und Probleme -konferenssin esitelmät. Olympiaideologiaa kritisoivat puheenvuorot eivät juurikaan päässeet esille virallisessa ohjelmassa, vaikka käytäväkeskusteluissa niitä kuultiin paljon. ”Tämänlaatuisissa kongresseissa käydessään tulee pakostakin ajatelleeksi, miksi niitä järjestetään. Samaan aikaan murhataan Vietnamissa ihmisiä moninkertainen määrä amerikkalaisten toimesta. ” Suomalaisselostajia kirjoittajat moittivat puolueellisuudesta. ”Kun tuli selville, että loton myötä tulevat valtionavustukset nousemaan, olivat järjestöt sormi suussa. https://link.springer.com/content/pdf/bfm%3A978-3-66213018-6%2F1.pdf Münchenin kisojen jälkikaikuja
Toimitusryhmän sihteeri pehmentää tarvittaessa loukkaavan sävyistä lausuntoa tai poistaa arvioitsijan paljastavia yksityiskohtia. Jos hän tunnistaa kirjoittajan, tästä on kerrottava toimittajalle. Liikunta & Tiede käyttää kahta arvioitsijaa. Asiantuntijalausunto kirjoitetaan asiallisesti, kannustavasti ja perustellen. Hyvä arvio ottaa kantaa siihen, tuottaako käsikirjoitus uutta tietoa, ja tunteeko kirjoittaja riittävästi aihepiirinsä tutkimusta. Sähköpostikutsussa määritellään lausunnon luonne ja arviointiaikataulu. VERTAISARVIOITUA LIIKUNTA & TIEDE: VERTAISARVIOINTIPROSESSIN PÄÄPIIRTEET Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelien toimitusryhmä tutustuu tarjottuun käsikirjoitukseen. Hän saa tiedon artikkelin vastaanottamisesta toimitukseen, arvioinnin aloittamisesta, arviointilausunnoista ja julkaisupäätöksestä. Seuraavat jättöajat ovat 30.9.2022 ja 31.3.2023. Toinen arvioitsija pyydetään yleensä käsikirjoitukseen liittyvältä liikuntatieteen alalta ja toinen emotieteestä. Oleellista on lausua, toimiiko teksti rakenteellisesti, ja täyttyykö johdannossa luvattu. Kirjoitusohjeet ja arviointiprosessin kuvaus ovat luettavissa osoitteessa www.lts.fi. Käsikirjoitusten arvioinnista vastaa toimitusryhmä, johon kuuluvat Sanna Palomäki (puheenjohtaja), Katja Borodulin, Hannu Itkonen, Jari Kanerva, Kari L. Kirjoittajan lausunto ja muokattu käsikirjoitus lähetetään arvioitsijalle, joka ottaa kantaa tekstin julkaisukelpoisuuteen. Arvioitsijan odotetaan kertovan myös, miten metodologiset ratkaisut toimivat. Keskinen, Jouko Kokkonen (toimittaja), Tiina Kujala ja Kati Lehtonen. Toimittaja lähettää kirjoittajalle taittoa edeltävät viimeistelyohjeet. Tekstiä voi esittää julkaistavaksi sellaisenaan, pienin muutoksin, huomattavin muutoksin tai hylättäväksi. Vertaisarviointiprosessi kokonaisuudessaan: www.lts.fi/liikunta-tiede/vertaisarvioidut-tutkimusartikkelit/ vertais arviointiprosessi.html. Ryhmä voi hylätä tekstin, pyytää muutoksia ennen sen lähettämistä arvioitavaksi tai aloittaa arviointiprosessin. Kirjoittaja saa vedoksen luettavakseen ennen painamista. Jos käsikirjoitus on vahvasti päällekkäinen aiemmin julkaistun aineiston kanssa, tästä on ilmoitettava toimitusryhmälle. Niiden odotetaan myös auttavan kirjoittajaa jatkotyöstössä. Jos asiantuntija pitää käsikirjoituksen lähteitä tai niiden käyttöä puutteellisena, hänen odotetaan nimeävän artikkelia oleellisesti täydentävä kirjallisuus ja uudet lähteet. Kirjoittaja pidetään ajan tasalla käsikirjoituksen käsittelystä. Lopullisen julkaisupäätöksen tekee toimitusryhmä. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 2 7 9 Liikunta & Tiede julkaisee vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita painettuna ja verkkosivuilla, joilla ovat luettavissa kaikki artikkelit vuodesta 2008. Toimitusryhmä laatii lausuntoyhteenvedon, jossa se ottaa esille tärkeimmät korjaustarpeet. Kirjoittaja vastaa omassa lausunnossaan, miten hän on reagoinut palautteeseen. Valmis artikkeli ilmestyy Liikunta & Tiede -lehdessä ja pdf-muodossa LTS:n verkkosivuilla. Asiantuntija saa arvioitavakseen nimettömän käsikirjoituksen. Myös plagiarismiepäily sekä sitaattien tai lähteiden merkinnän puutteet on kerrottava. Käsikirjoituksia otetaan arviointiprosessiin kaksi kertaa vuodessa. Jos asiantuntijalla on ilmeinen eturistiriita käsikirjoituksen sisällön ja/tai kirjoittajan kanssa tai sidonnaisuuksia kirjoittajaan, hänen tulee kieltäytyä arvioinnista. Tehtävään suostuva arvioitsija saa koko artikkelitekstin ja arviointilomakkeet. Liitteenä seuraa käsikirjoituksen tiivistelmä. Kaikkia muutoksia ei ole tarpeen tehdä, mutta ratkaisut on perusteltava. Lausunnot antavat toimitusryhmälle asiantuntijanäkemyksen tarjotun käsikirjoituksen julkaisukelpoisuudesta. Kirjoittaja saa lausunnon käyttöönsä
”Tällä hetkellä jalkapallolla ei ole mitään merkitystä”: Qatarin jalkapallon mm-kisat 2022 malliesimerkkinä urheilun kuvanäytöksellisyyden voimasta . Lopuksi pohdimme empatiaa jalkapallospektaakkelin tuotantokoneiston tunneresurssina ja kysymme, millaisin toimenpitein empatia rakennustyöläisiä kohtaan sammutetaan ja miten ongelmaa tulisi lähestyä. To begin with, we will use an example to illustrate the power of television to influence our feelings of empathy: we will compare the attention and empathy Christian Eriksen received at the European Championship with the construction workers at the Qatar World Cup who suffered from similar heart problems. Our data are based on five days of ethnographic participant observation in Qatar and various media texts on the topic. 2022. Tämä on muuttanut katsojien subjektiviteetteja kuluttajista aktiivisiksi sisällöntuottajiksi, josta palkinnoksi he saavat viihtymistä ja nautintoa. Taustoitamme Qatarin MM-kisojen analyysia historiallisella katsauksella jalkapallon megatapahtumille tyypillisestä tapahtumaformaatista. At the same time, they reproduce the prevailing image of the spectacle in the way Fifa wants, as Fifa controls all the action from behind the scenes with its strict demands on the host in the bid book. Näkökulmamme teoreettisfilosofisena viitekehyksenä toimii Jonathan Bellerin elokuvallisen tuotantomuodon teoria, jonka tulkitsemme urheilukontekstissamme osaksi affektiivisen nykykapitalismin toimintalogiikkaa. ”At the moment, football is of no importance”: Qatar 2022 fifa world cup as an example of the cinematic mode of production and desired attentionseeking. Artikkelissamme tarkastelemme Qatarin jalkapallon MM-kisaspektaakkelin tuotantokoneiston toimintaa totaalisena kuvanäytöksellisyytenä. Liikunta & Tiede 59 (4), 80–90. P. Finally, we consider empathy as an emotional resource of the football spectacle production machinery and ask what measures are needed to extinguish empathy towards construction workers and how the problem should be approached. This paper discusses the machinic production of the Qatar World Cup event 2022 as a total visual spectacle from the point of view of those in power, Fifa and its close allies, host and sponsors. 8 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 4-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Qatarin jalkapallon MM-kisat ja kuvanäytöksellisyys ”TÄLLÄ HETKELLÄ JALKAPALLOLLA EI OLE MITÄÄN MERKITYSTÄ”: QATARIN JALKAPALLON MM-KISAT 2022 MALLIESIMERKKINÄ URHEILUN KUVANÄYTÖKSELLISYYDEN VOIMASTA Sami Kolamo YTT, FM Tampereen yliopisto/viestintätieteet. 2022. Kuvanäytöksellisyyden ja tunteita puhuttelevan huomiotalouden tärkeimpänä mediateknologiana on perinteisesti toiminut televisio vakiintuneine dramaturgisine käytäntöineen. Aineistomme perustuu viiden päivän mittaiseen etnografiseen osallistuvaan havainnointiin Qatarissa ja erilaisiin aihetta koskeviin mediateksteihin. Sen rinnalle ovat nousseet muut medialaitteet ja erityisesti sosiaalinen media on saavuttanut keskeisen aseman tapahtumien välittäjänä. Ilkka Levä, FT, Turun yliopisto. The concept of visual spectacle serves as an analytical tool to outline how the production machinery manages media visibility and attention economy in both media and urban spaces. Asiasanat: jalkapallo, Qatar, mediatutkimus, media, kuvanäytöksellisyys ABSTRACT Kolamo, S., Levä, I. 0294 5211 (vaihde) Sähköposti: sami.kolamo@tuni.fi (yhteyshenkilö). TIIVISTELMÄ Kolamo, S., Levä, I. Keywords: football, Qatar, media, cinematic. Our analysis of the Qatar World Cup begins with a historical overview of the event format typical of football mega-events. Samalla he uusintavat vallitsevaa kuvanäytöksellisyyttä Fifan haluamalla tavalla, sillä Fifa ohjaa kaikkea toimintaa taustalta tiukoilla vaatimuksillaan kisaisännälle. Liikunta & Tiede 59 (4), 80–90. It has transformed viewers’ subjectivities from consumers to active content producers, rewarded with entertainment and enjoyment. Kalevantie 4, 33100 Tampere. The main media technology for the spectacle of the visual and emotional attention economy has traditionally been television with its established dramaturgical practices. It has been joined by other media and, in particular, social media have taken on a central role as a vehicle for simulating the events. Kuvanäytöksellisyyden käsite toimii analyyttisenä työkaluna, jonka avulla hahmotamme tuotantokoneiston tapoja hallita medianäkyvyyttä ja huomion suuntaamista niin mediakuin kaupunkitiloissakin. The theoretical-philosophical framework of our approach is the theory of the cinematic mode of production from Jonathan Beller, which we interpret in our sports context as part of the functional logic of affective contemporary capitalism. Kuvaamme aluksi esimerkin avulla television kykyä vaikuttaa empatian tunteisiimme: vertaamme Christian Eriksenin EM-kisoissa saamaa huomiota ja empatiaa Qatarin MM-kisojen rakennustyöläisiin, jotka ovat kärsineet samanlaisista sydän ongelmista
Selostaja Matti Härkösen mukaan yhtäkkiä ”veitsellä leikaten” syntynyt tilanne oli ”karmea”, ”epätodellinen”, ”pelottava”, ”hämmentävä” ja ”järkyttävä”. Korostettakoon, että vaikka puhumme faneista ja heidän subjektiviteeteistaan, emme tutki vastaanottoa eli yksilöiden (katsojien, fanien, turistien) omia kokemuksia mediaesityksistä, muokatuista ja uudelleen rakennetuista kaupunkitiloista sekä tunnelmasta ja kanssakulkijoista. kuvio 1). Katsojien rinnalla keskeisessä roolissa ovat kisastadionit ja muu MM-kisoja varten rakennettu ympäristö. Qatar on MM-kisaisäntänä poikkeuksellinen jo pelkästään kokonsa ja jalkapallokulttuurin ohuuden vuoksi. Tutkimme ihmisten osallistumista ja jalkapallon MM-kisatapahtuman organisointia ja esillepanoa suhteessa tuotteen omistajan Fifan ja toimiluvansaajan (franchisees) eli kisaisännän sekä niiden läheisten yhteistyökumppaneiden intresseihin. Qatarin valtion johto ja kisaorganisaatio onkin pyrkinyt hyvin laskelmoivasti suuntaamaan huomiota toisaalle ja vaimentamaan kritiikkiä antamalla osin jopa virheellistä tietoa asioista. Qataria on myös kritisoitu lukuisista yhteiskunnallisista epäkohdista, kuten naisten ja sukupuolisekä seksuaalivähemmistöjen surkeasta asemasta ja siirtotyöläisten epäinhimillisistä olosuhteista sekä brutaalista kohtelemisesta. Nämä kuvat vaikuttavat fanien ruumiillisuuden ilmenemistapoihin eli subjektiviteetteihin. Katsojat, mukaan lukien vieraanvaraisiksi koulutetut paikalliset ihmiset, ovat yksi osa tapahtumaformaattia ja kuvanäytöksellisyyttä. Globaalin jalkapallotalouden huipulla ovat ylipalkatut tähtipelaajat. Eriksenin kohdalla tv-ohjaaja näytti hetken aikaa toimineen ilman ohjeistusta – joidenkin kriitikkojen mielestä jopa liian tunkeilevasti ja tilanteen huonosti arvioiden. Kolamo 2014; Kolamo 2019) myös ennen muuta viiden päivän mittaiseen etnografiseen. Ymmärrämme urheilun mediaspektaakkelit globaalin (jalkapallo)talouden kanssa yhteen kietoutuvaksi yhteiskunnalliseksi matriisiksi, joka vaikuttaa voimakkaasti jokapäiväiseen elämään etenkin kisakaupungeissa, mutta myös muualla maailmassa sopimusten ja erilaisten yhteistyön muotojen sekä lähes kaikkialle levittäytyvien kuvien kautta. Roche 2000; Horne & Manzenreiter 2006; Klauser 2011; Zimbalist 2015). LIIKUNTA & TIEDE 59 / 4-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Qatarin jalkapallon MM-kisat ja kuvanäytöksellisyys 8 1 JOHDANTO ”Koko tätä stadionia, näitä Tanskan pelaajia, Suomen pelaajia, kaikkia tv-katsojia [kiinnostaa] ainoastaan se, [kuinka] Christian Eriksen tästä selviää.” Näin kommentoi Ylen asiantuntija Erkka V. Kuten Erkka V. Katsojasta ja laitteiden käyttäjästä tulee fyysisistä sijaintipaikoistaan irrotettujen ”tehtaiden” ympärivuorokautisesti valmiudessa olevia työläisiä, jotka saavat ”työstään” palkaksi viihtymistä ja nautintoa (ks. Heidät on rajattu tapahtumaformaattia valvovan tuotantokoneiston kuvavirran ulkopuolelle muutamaa lavastettua poikkeusta lukuun ottamatta. Monien elämä on päättynyt ja tulee päättymään samankaltaisten sydänongelmien vuoksi kuin Eriksenillä. Beller puhuu ”koneellisesta orjuutuksesta”, jossa pääomalle tuotetaan alati lisäarvoa ilman maksettua työtä. Ylen toimittajien arviota traumaattisen psyykkisen kriisin ensimmäisestä vaiheesta vahvistivat tv-kameroiden poimimat kuvat järkyttyneistä ja itkevistä pelaajista sekä surullisin, hämmentyneen huolestunein katsein tapahtumia seuraavista faneista. myös Levä 2021.) Elokuvallisen tuotantomuodon omaksunut kapitalismi toimii monimutkaisina yhteen kytkeytyvinä prosesseina, joissa logistiikka, kaupunkija mediatilat, urheiluja muu viihdeteollisuus sekä ihmisten tavat havaita ja tuntea liittyvät yhteen itseensä sulkeutuvaksi semioottiseksi systeemiksi – osin samaan tapaan kuin Guy Debordin (2005) tavoissa ajatella yhteiskuntaelämää spektaakkelina, jossa kuvat ryhtyvät välittämään ihmisten välisiä suhteita. Eritellessään sydänkohtauksen luomaa tunnelmaa selostaja, studioisäntä ja asiantuntijat käyttivät eniten käsitettä ”šokki”. 1 Jalkapallon EM-kisat ovat Fifaan kuuluvan maanosaliitto Uefan organisoima megatapahtuma, jonka tuotanto televisiointeineen ja keskeisten tapahtumapaikkojen ehostamiseen ovat pääpiirteittäin samat kuin MM-kisoissa. Näkökulmamme perustuu paitsi aiempiin tutkimuksiimme jalkapallon MM-kisoista (esim. Puhumme murtumista dramaturgiassa, sillä erittelemme Qatarin jalkapallon MM-kisoja elokuvallisen tuotantomuodon (cinematic mode of production) viitekehyksessä. Pohjimmaisena, yleensä kameroiden ulottumattomissa ovat kisapaikkoja rakentavat köyhät työläiset, jotka mainitaan ainoastaan juhlapuheissa. Jalkapallon megatapahtumissa reaaliaikainen jalkapallolähetys on tärkeä osa tuotantokoneistoa, jonka MM-kisoissa muodostavat Fifa, kisaisäntä ja niiden läheiset liittolaiset. Sovellamme tätä Jonathan Bellerin (2006) rakentamaa teoriaa käyttämällä luomaamme kuvanäytöksellisyyden käsitettä (ks. Yleensä urheiluspektaakkeleissa ja niiden tuotannossa tällaiset kärsimysnäytelmät pysyvät käsikirjoituksen, läpeensä ohjeistetun kameraohjauksen ja ennakkoon suunnitellun mediajulkisuuden hallinnan avulla näkymättömissä. Lähestymme vuoden 2020 EM-kisaotteluja (jotka koronapandemian takia järjestettiin kesällä 2021) ja MM-kisapaikkojen rakentamista globaalin jalkapallotalouden samanaikaisina tiloina (Massey 1991, 24–27), joita läpäisevät monen tyyppiset yhteiskunnalliset riippuvuusja valtasuhteet, kuten nykykapitalismin työnjaon eriarvoistavat piirteet. Artikkelissamme mediatapaus-Eriksen ymmärretään yhteiskunnallisesti merkitykselliseksi murtumaksi kaavamaisessa tv-dramaturgiassa. He eivät esiinny tv-kameroille tai anna lausuntoja erityisissä haastattelupisteissä. Mutta toisin kuin Erikseniä, rakennustyöläisiä ei ole missään vaiheessa ollut pelastamassa ripeä lääkintähenkilöstön toiminta. Dramaturgiassa ilmaantuvien murtumien ja säröjen avulla voi päästä käsiksi tapahtumaa rajoittaviin ehtoihin ja harmoniseksi silotellun julkisivun takaisiin ristiriitoihin. Toisin kuin useimmissa muissa tutkimuksissa näkökulmassamme mediaja kaupunkiympäristöt kietoutuvat erottamattomasti toisiinsa. Artikkelimme tukeutuu urheilun megatapahtumien tutkimusperinteeseen etenkin niiden tekstien osalta, joissa korostuu mediavälitteisyys, mielikuvamarkkinointi ja huomiosekä bränditalous (ks. Lehtola huolestuneena huudahti: ”nyt painetaan siäl [rintakehää], ei vitsi, nyt pois, pois kamerat täältä!” Jonkin ajan kuluttua tästä Matti Härkönen ääni väristen totesi: ”tällä hetkellä jalkapallolla ei ole mitään merkitystä, ei mitään merkitystä.” Tämä äkillinen ja odottamaton halkeama muuten etukäteen suunnitellusti etenevässä ja tarkasti ohjatussa kuvavirrassa avaa näkymän paitsi jalkapallo-ottelun kykyyn puhutella monin eri tavoin osallistujiensa tunteita myös niihin vallankäytön mekanismeihin, jotka vaikuttavat kuvien välittämisen taustalla – etenkin kun Eriksenin saamaa huomiota verrataan Qatarin MM-kisojen rakentamiseen liittyvään mediaviestintään. Bellerin mukaan (2006) tietoja informaatioteknologian mukautuvuus ja kyky tunkeutua kaikkialle eri elämän osa-alueille ohjaa ruumiillisten subjektiviteettien rakentumisen tapoja, sillä tuotantovoimien omistajilla on viimekätinen valta määritellä puheavaruuksia, yhteiskunnallisen ajattelun suuntia sekä täten myös inhimillistä käyttäytymistä. Lehtola Christian Eriksenin, Tanskan jalkapallomaajoukkueen tähtipelaajan tuupertumista Kööpenhaminan Parkenin viheriölle kesken Tanskan ja Suomen EM-kisaottelua kesäkuussa 2021. 1 Asiantuntija-arvioiden mukaan MM-turnauksen käynnistyessä marraskuussa 2022 rakennustyöläisiä on ehtinyt kuolla yhteensä jopa yli 6500 (Guardian 23.2.2021)
Havainnoimme ottelujen ja stadionalueiden lisäksi myös muita kisaturistien ja fanien liikkumisen ja julkisen näkyvyyden kannalta keskeisiä kaupunkitiloja (West Bayn tornitalot, Msheireb Doha Downtown -rakennushanke, The Pearl-Qatar, Lusail, upouusi metro, lentokenttä ja ostoskeskukset, valtateiden varret ja suosittu Souq Waqifin basaarialue). Niitä rakennetaan kameratietoisesti tuottamalla yksinomaan myönteisiä mediakuvia. Aineistojen luentaa ja tulkintaa ohjaa tutkimusasetelmamme. Kaksi stadionia (Ahmad bin Ali -stadion, Lusail stadion) oli metalliaitojen ja betoniporsaiden takana, joten niiden tarkkailu oli mahdollista vain kaukoetäisyydeltä. Kuviossa lihavoituna tuotantovaihe, johon osallistuva havainnointimme kohdistui. Tutkimusasetelma: Jalkapallon MM-kisat elokuvallisena tuotantomuotona. Kuvio 1. Pari viikkoa ennen kenttätutkimusmatkaamme Norjan yleisradioyhtiö NRK:n kaksi toimittajaa oli pidätetty ”yksityisomaisuuden loukkaamisesta ja luvattomasta kuvaamisesta”, minkä vuoksi pidimme matalaa profiilia emmekä lähestyneet siirtotyöläisiä kaduilla tai yrittäneet päästä heidän leireilleen. Kahdella näistä (Al Janoub -stadion ja Khalifa International -stadion) pääsimme vapaasti kiertelemään. Toisin sanoen aineiston analyysi edustaa teoreettislähtöistä sisällönanalyysia: aineistoihin pureudutaan teoreettisen perspektiivin valossa pysyen samalla avoimena aineistoista esiin nouseville erityyppisille löydöksille (ks. Pääaineistona oli osallistuva havainnointi julkisessa tilassa sekä edellistä täydentävinä aineistoina olivat keskustelut, jotka eivät olleet strukturoituja haastatteluja. Sitten analysoimme Qataria erityislaatuisena MM-kisaisäntänä. Crabtree & Miller 1992). Yhdeltä (Education city -stadion) meitä pyydettiin poistumaan. Tarkimmastakin etukäteissuunnittelusta huolimatta niissä esiintyy aina joitain soraääniä, sillä myös protestoijat hakevat medianäkyvyyttä. Seurasimme otteluja kolmella stadionilla (Al Thumama -stadion, 974-stadion, Al Bayt -stadion). 2 Artikkelimme etenee niin, että aluksi taustoitamme Qatarin jalkapallon MM-kisojen analyysiamme kertomalla jalkapallon megatapahtumille tyypillisestä tapahtumaformaatista (MMja EM-kisat). Artikkelissamme kohteena tosin oli Qatarissa marras-joulukuussa 2021 järjestetty Fifa Arab Cup, jonka tuottamisen tavat simuloivat jalkapallon MM-kisoja.. Kiinnitimme huomiota tilojen estetiikkaan ja symboliikkaan, ihmisten materiaalisin oloihin ja tunnelman tuottamiseen sekä fanien käyttäytymiseen, kuten eleisiin, ruumiillisiin liikkeisiin, kameroiden käyttöön ja kameroille esiintymiseen. Liikkumistamme hankaloitti rakennusja tietyömaat, minkä vuoksi käytimme runsaasti taksija Uber-kyytejä. Pink 2007). Kuvat auttavat täydentämään muistiinpanoja jälkikäteen – etenkin kun niiden avulla voi palauttaa mieleen ajatuksia ja tunteita, joita kuvanottohetkellä oli (ks. 8 2 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 4-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Qatarin jalkapallon MM-kisat ja kuvanäytöksellisyys osallistuvaan havainnointiin kuudentoista maajoukkueen Arabian mestaruusturnauksessa Fifa Arab Cup, joka toimi marras-joulukuussa 2021 Qatarin jalkapallon MM-kisojen esija testiturnauksena. Kirjoitimme avainsanoja muistiinpanovihkoihimme ja valokuvasimme alueita. Esitämme, 2 Eettistä lupaa ei kysytty, koska kaikki tieto oli julkisesti saatavilla joko kirjallisesti tai etnografisesti. Tarkastelemme Qatarin kisojen tuotantokoneiston toimintaa totaalisuuteen pyrkivänä kuvanäytöksellisyytenä, joka ilmentää esimerkillisesti elokuvallista tuotantomuotoa. Viidelle muulle MM-kisastadionille teimme havainnointija kuvausretken. Muut täydentävät aineistot koskevat Qatarin MM-kisojen kritiikkiä verkossa, kisajärjestäjien omaa tiedotustoimintaa ja mediatapaus-Eriksenin kommentointia tv-lähetyksissä. Kuvia kertyi noin 500 ja muistiinpanoja kymmenen A4-liuskaa. Sen sijaan olemme käyttäneet täydentävänä aineistona keskustelujamme hotelli-, ravintolaja stadionalueen työntekijöiden sekä kuskiemme kanssa
Kuvien kentältä on oltava dramaattisesti vetovoimaisia, mutta vallan merkkijärjestelmän näkökulmasta tapaus Eriksen meni yli rajan, koska siihen sisältyi ennalta-arvaamatonta poikkeuksellisuutta, joka asetti koko merkkijärjestelmän liiketilaan. esim. He ovat sisäisiä osia, ’syötteitä’ ja ’vasteita’, palautetta tai toistumista, eivätkä he ole enää kytkeytyneet koneisiin [vain] niiden tekijöinä tai käyttäjinä.” (Deleuze & Guattari 1987, 458.) Televisioinnin avulla laajamittaisesta tuotemainonnasta on tullut kiinteästi kisoihin kuuluva ilmiö. ”Yksilö on inhimillisenä koneena tv:n orjuuttama, sikäli kuin television katselijat eivät enää ole kuluttajia tai käyttäjiä, eivät edes subjekteja, joiden pitäisi ’tehdä’ jotain. Viimeisten neljän MM-kisojen aikana fanit ovat pitäneet hauskaa muun muassa Kölnin tuomiokirkon edessä, Nürnbergin vanhassa kaupungissa ja Berliinissä Brandenburgin portin ja Siegessäule-monumentin luona, Sowetossa Johannesburgissa ja Etelä-Afrikan vanhimman rakennuksen Castle of Good Hopen ympärillä Kapkaupungissa, Copacabanan rannalla Rio de Janeirossa ja Pietarissa Kristuksen ylösnousemuksen katedraalin eli ”Verikirkon” kupeessa. Tällainen television kutsuva ja koukuttava voima herättää kysymyksen televisiosta kuvanäytöksellisyyteen mukaan suostuttelevana värväyskoneistona. Samalla se paljasti television katsomisen voyeristisen luonteen ja elokuvista tutun oletuksen siitä, että katsojat koukuttuvat väkivallan ja kuoleman kuvista. Lopuksi vedämme sanottua yhteen ja kysymme, millaisin toimenpitein empatia rakennustyöläisiä kohtaan sammutetaan ja miten ongelmaa tulisi lähestyä. Mediakanaviensa avulla ihmiset somettaessaan levittävät vallankäyttäjien lavastamaa julkisivua sponsorilogoineen ja sloganeineen. Tapahtumaformaatin nimissä kisaisäntä ”siistii” kaupunkitiloja ja tuottaa niihin uusia visuaalisia ja sosiaalisia järjestyksiä (vrt. Tyypillistä on, että esimerkiksi Ylen on käytettävä Fifan luomia lähetysten alkuja lopputunnuksia ja näistä tunnuksista koostettuja lyhyitä musiikkivälikkeitä. Rakentamalla uutta ja ehostamalla vanhaa tavoitteena on tuottaa myönteistä mediajulkisuutta, joka lisää tapahtumasta Fifalle, paikalliselle kisaorganisaatiolle ja paikallistalouden toimijoille ohjautuvia rahavirtoja. Televisiolähetykset muuttavat vallan esitykset ihailtaviksi visuaalisesteettisiksi merkeiksi (Dayan & Katz 1992, 8889). Katsojien huomiota suuntaamalla televisio rakentaa suojaa vallan merkkijärjestelmälle. Deleuzen ja Guattarin kritiikin mukaan (1987, 458) katsojat eivät ole niinkään passiivisia sohvaperunoita tai aktiivisesti itseohjautuvia toimijoita vaan pikemminkin tuotantokoneiston ”sisäisiä” osia. Jalkapallon MM-kisojen kaikki ottelut on televisioitu suorina Englannin vuoden 1966 kisoista lähtien. Ilman televisioinnin vaikutusta yleisöihin kisoja ei olisi olemassa sellaisina mediaspektaakkeleina kuin ne nykyään ovat. Television vaikutusvallan kasvun vanavedessä urheilun megatapahtumien tuotannossa vakiintui 1980-luvulla TOP-sponsoriohjelma, jossa valituilla korporaatioilla on globaalit markkinointioikeudet ja yksinoikeus omaan tuotekategoriaansa. Kehystämisellä tarkoitamme tapoja, joilla harkitusti valikoidut kuvat esittävät asioita ja ihmisiä sekä sitä, miten ne on rajattu kuviin, keitä kuvissa esiintyy ja millaisia eleitä heille sallitaan. Valmisteilla on Fifan puheenjohtaja Gianni Infantinon sanoin ”kaikkien aikojen parhaat kisat” unelmien teattereissa ilman häiriötekijöitä. Fifan, sponsoreiden ja median liittouma paikallisine sidosryhmineen kontrolloi tiukasti asioiden esittämisen tapoja mediassa ja keskeisten tapahtumapaikkojen fyysisessä ympäristössä, jota on ehostettu globaalin medianäkyvyyden ehdoilla.. LIIKUNTA & TIEDE 59 / 4-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Qatarin jalkapallon MM-kisat ja kuvanäytöksellisyys 8 3 että Qatar näyttäytyy huomiotalouden optimipaikkana ja pehmeän suostuttelevan vallankäytön mallimaana, jossa yhteiskunnalliset ongelmat on haudattu tarkasti suunnitellun kuvaperusteisen brändin rakentamisprosessin alle. Entman 1993). Videojärjestelmät toimivat 1970-1980-luvuilla ensimmäisenä uudelleen tallentamisen mahdollistavana yleistyneenä kuvateknologiana, jossa kuvien virtaukseen liittyviä yhteiskunnallisia koodeja purettiin ja koodattiin uusiksi osana uudenlaista kuluttajakansalaisuutta. Televisiodramaturgia kehystämisen tapoineen voi näin kouluttaa niin katsojien kuin pelaajienkin halua esiintyä tietyllä toivotulla tavalla – etenkin kun kuvat kiertävät ja toistuvat muissa medioissa, kuten sanomaja aikakauslehdissä sekä sosiaalisen median eri kanavilla (Kolamo 2018a; Sumiala ym. Tietotekniikan kehitys, Internet ja sen viestintäalustat, kuten suoratoistopalvelut ja sosiaalisen median sovellukset, ovat 1990-luvulta alkaen mahdollistaneet aivan uudenlaisen kuvien tuotantosuhteen ja syventäneet inhimillisten toimijoiden ja elektronisten medioiden välistä yhteen kytkeytymistä. Näiltä samoilta enklaaveilta eli aidatuilta erillissaarekkeilta paikalliset ja turistit siirtävät kännyköillään kuvia ja informaatiota sosiaaliseen mediaan. (ks. Myös otteluiden televisiointi kuvakulmineen ja -kokoineen sekä leikkauksineen on osa tuotantokoneiston hallinnoimaa ja valvomaa tapahtumaformaattia ja sen vetovoimaa. Klauser 2011; Kolamo & Vuolteenaho 2019). Turvamiehille ja niin kutsutuille brändipoliiseille on poikkeuslakien turvin annettu oikeus sulkea ulos keskeisiltä paikoilta, kuten stadioneilta ja niiden ympärille kilometrin säteelle rajatulta turvallisuusvyöhykkeeltä sekä aidatuilta Fan Fest -alueilta, Fifan, sen partnerien ja kansakunnan maineen pilaajiksi luokitellut ei-toivotut ihmiset ja symbolit (Klauser 2011). Ottelulähetykset sisältävät runsaasti samankaltaisesti kehystettyjä kuvia, jotka tunteisiin vetoamalla kutsuvat katsojia osallistumaan tapahtumien kulkuun. Television yleistyessä 1950–1970 -luvuilla joka kodin ”iltanuotioksi” katsojien suhde välineeseen muuttui perustavanlaatuisesti. Joissakin ottelulähetyksissä tulee esittää myös Fifan promospotteja sen omista kampanjoista sekä pelipaikkakuntainserttejä, joissa ”kuoleman kentät” esittäytyvät loisteliaina arkkitehtonisina rakennelmina (Kolamo 2014; Kolamo 2022 tulossa). 2018.) Fifa MM-kisatuotteen omistajana vaikuttaa jopa kansallisten tv-yhtiöiden lähetysten studio-osuuksien sisältöihin. Jalkapallon MM-kisat: kameratietoisesti tuotettu tapahtumaformaatti Jalkapallon MM-kisojen organisoinnin ja esillepanon yhteydessä on perusteltua puhua Fifan ja sen liittolaisten hallinnoimasta tapahtumaformaatista, jolla on tietty yhtenäinen sisältö ja muoto. Millward 2016). Fanituristien jatkuvan aktiivisen kuvaamisen vuoksi esimerkiksi viralliset FIFA Fan Fest -areenat ovat sijainneet alueilla, jotka henkivät vahvaa historiallista symbolimerkitystä. Huolimatta siitä, että Tanskan joukkueen muut pelaajat muodostivat vartaloillaan muurin maassa makaavan Eriksen ympärille, tv-ohjaus pyrki yllättävän pitkään kuvakulmia vaihtamalla herkuttelemaan ainutkertaisella draaman käänteellä. Verkottuneet ja kannettavat medialaitteet ovat laajentaneet median käyttöä ja kuvavälitteisyyttä irrottaen ne kodin piiristä muualle kaupunkiympäristöihin. Tarkasti suunniteltuna ja sopimusperusteisiin asiakirjoihin perustuvana formaatti sisältää runsaasti vaatimuksia etenkin kaupunkija mediatilojen ja ihmisten käyttäytymisen muutoksista (ks
Näitä sananvapauden näkökulmasta kyseenalaisia toimia perusteellaan osallistujien ja fanien turvallisuuden takaamisella, vaikka todellisuudessa kyse on Fifan ja sen sponsoreiden sekä kisaisännän hermeettisestä synergiasta: brändityöstä, jossa brändin puhtautta suojellaan ja uudelleen tuotetaan vetoamalla erilaisiin kuviteltuihin uhkakuviin. Tässä mediaesitysten kierrossa ja enklavisaatiossa eli tilojen rajaamisessa ja huomion keskittämisessä toivomuksena on, että toimittajat eri puolilla maailmaa siteeraisivat toisiaan ja välittäisivät maailmalle yksinomaan kisajärjestäjien toivomia kuvia uutuuttaan hohtavista tapahtumatiloista ja iloisesta karnevaalimeiningistä. Katsojat kuvasivat kameralle esiintyviä faneja ja seremoniamestaria, joka vaikutti olevan paikallinen julkkis. digitaalisen median käytöstä verkottuneessa urheilussa esim. Kameratietoisuudella emme viittaa vain tapahtumapaikoilla liikkuvien ihmisten jatkuvaan tarpeeseen ikuistaa itsensä osana tapahtumaa kuvaamalla sitä sosiaaliseen mediaan vaan laajemmin mediajulkisuuteen ja sen tuottamiseen kameroiden välittämän kuvallisuuden kautta. Hutchins & Rowe 2013.) Jalkapallon MM-kisojen tuotantomuodon vetovoiman perustana on nimenomaan mediaja kaupunkitilojen yhteen kytkeminen. Kameratietoisuuden tuottamisen tärkeinä osina toimivat kansainvälisten mediayhtiöiden televisiokamerat ja alueiden turvallisuuskamerat. Ei olekaan ihme, että vuoden 2010 Etelä-Afrikan ja vuoden 2014 Brasilian MM-kisoissa esiintyi laaja-alaisia protesteja kisajärjestäjiä kohtaan. Kun tätä selitystä tarkastelee mediaja kaupunkitilojen kontrollin yhteydessä, voi sanoa, että kameratietoinen ja kuvanäytöksellinen tuotantomuoto ei salli ruumiillisia rytmejä ja liikkeitä sekä tunteiden osoittamisen tapoja, jotka ovat vallitsevaan karnevaalimeininkiin sopimattomia. Kisaorganisaatio palkkasi paikallisia kuuluisuuksia kohottamaan emotionaalista intensiteettiä ja koulutti järjestysmiehiä sekä talkootyöntekijöitä brändityöläisiksi. Samalla ihmislaumoja houkuteltiin ihanteellisena pidettyyn fanirooliin, jota jo tv-lähetyksissä oli kisojen ajan aktiivisesti esitelty. Qatarin jalkapallon MM-kisojen erityisyys: totaalinen kuvien näytös ”Noin kilometrin mittaisella kulkuväylällä metroasemalta 974-stadionille ihmisten liikkumista organisoivat järjestysmiehet eli ’last mile marshalsit’ heiluttivat lanteitaan ja käsiään sekä hokivat kysymystä ’Are you ready, are you happy?’ Stadionin sisätiloissa tunnelmaa nostatti siniseen samettiseen pikkutakkiin ja punaiseen otsapantaan sonnustautunut seremoniamestari. Selityksenä oli, että muistiinpanojen tekeminen on kiellettyä. Hän huudatti mikrofoni kädessään fanijoukkoja kameran edessä. Toisenlaisia rytmin muutoksia stadiontilaan tuotti omassa nurkkauksessaan musiikkia soittanut DJ. Samalla joitain asioita rajataan tietoisesti ja aktiivisesti näkyvyyden ulkopuolelle. Samalla mediaja kaupunkitilat ovat kietoutuneet toisiinsa erottamattomasti siten, että kyse on niiden suorasta skaalautuvuudesta suhteessa toisiinsa. Sen sijaan Pirkanmaan kokoisessa enklaavissa Qatarissa tiukka valvonta ja kovat rangaistukset näyttäisivät näivettävän vähäisetkin soraäänet. Tätä kameroiden poimimaksi tulemista he myös itse kuvasivat kännyköillään. (McCosker & Wilken 2020.) Hallitsemalla keskeisiä tapahtumapaikkoja tuotantokoneisto pyrkii saamaan globaaliin kiertoon haluamiaan kuvia ja tekstejä. Tämän artikkelin toiselta tekijältä vietiin kynä pois turvatarkastuksessa. 8 4 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 4-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Qatarin jalkapallon MM-kisat ja kuvanäytöksellisyys Keskeistä on se, että tapahtuma on laajentunut stadioneilta järjestäjäkaupungin rakennettuun ympäristöön sekä eri mediaalustojen virtuaaliseen todellisuuteen, jossa tapahtuvat asiat ja kuvallistetut ilmiöt ovat aivan yhtä todellisia, elleivät jopa todellisempia kuin stadioneilla tapahtuvat asiat. Esimerkiksi useat tyhjinä ammottavat MM-kisastadioneiden käyttöja ylläpitokustannukset kasautuvat veronmaksajien harteille. (Ks. Tuotantomuoto suostuttelee ihmisiä osallistujiksi tapahtumaformaattiin, jonka kuvissa välitetään juuri tietynlaisia tunteita. Totaalisen kuvien näytöksen yhtenä tärkeänä perustana on huomion tarkka rajaaminen ja tunnepuheen suuntaaminen MM-kisojen jalkapalloilullisiin olosuhteisiin. Kyse on tapahtuman esillepanosta ja järjestämisestä ”kaikkia kameroita” silmällä pitäen sitä samalla uudelleen tuottaen, jolloin tapahtumalle kertyy lisää arvoa sosiaalisessa mediassa. Tuotantokoneiston toimintalogiikka perustuu ennalta tehdyille valinnoille, joiden toteutumista se itse valvoo. Jopa vuoden 2018 Venäjän MM-kisoissa valvonta petti, kun Pussy Riot -aktivistiryhmän jäseniä pääsi livahtamaan kentälle kesken MM-finaalin ja osoittamaan mieltä putinilaista valtajärjestelmää kohtaan. Niissä karnevaaliasusteiset ja kasvomaalatut sekä riehakkaasti käyttäytyvät ihannefanit pakkautuivat tiiviisti yhteen juhlijoiden joukoksi. Myös hänet poimittiin aika ajoin jättinäyttöjen kuvavirtaan.” (Etnografinen tutkimuspäiväkirja 2021) Muistiinpano on Qatarin ja Egyptin välisestä Fifa Arab Cupin pronssiottelusta, joka käytiin 974-stadionilla. Vaikka urheilun megatapahtumissa ihmisiä rohkaistaan tunteiden ilmaisemiseen ja nationalististen symbolien käyttöön, toisin kuin kansallisissa sarjoissa esitykset ja symbolit eivät saa sisältää kisaorganisaation ja sen yhteiskumppaneiden kannalta ei-toivottuja mielleyhtymiä. Jokainen valtakoneiston rutiineista ja rituaaleista riippumaton valinta muodostaa uhkan vallan toiminnalle ja oikeutukselle. Kyse on kameratietoisesta toiminnan ohjaamisesta eli tarkoitushakuisesta ja kontrolloidusta esitystilojen ja -tilanteiden tuottamisesta sekä tiettyjen asioiden harkitusta tekemisestä näkyväksi. Qatarin MM-kisaspektaakkelin tuotantomuodon vetovoiman koukuttavuudesta esimerkkinä toimikoon tapahtumapaikoilla vierailleen ja kisaorganisaation edustajien kanssa yhteiskuvissa poseeranneen Jari Litmasen kommentti: ”Itse olen edelleen sitä mieltä, että HUOM jalkapallo-olosuhteet – kuten fasiliteetit (hotellit, stadionit) ja etäisyydet – ovat loistavassa kunnossa ajatellen 2022 pelattavaa jalkapallon MM-turnausta. Tapahtuman tuotantokoneistolle tärkeää ei siis ole vain se, miten media esittää tapahtumat vaan yhtä lailla se, millaiselta keskeiset tapahtumapaikat näyttävät, kun globaali media ja turistit medialaitteineen saapuvat kisakaupunkeihin. Bellerin elokuvallisen tuotantomuodon teoriassa (2006) katsoja on elimellinen osa tuotantomuotoa, sillä esimerkiksi älypuhelimen käyttö on automaattisesti lisäarvon tuotantoa ilmaiseksi monella eri tasolla – se tarjoaa näkyvyyttä liittymän palveluntarjoajalle, käytettävän sovelluksen valmistajalle, oikeuksien omistajalle sekä myös yhteisbrändäämisen (co-branding) muodossa Fifalle ja kisaisännälle silloin, kun fanit pitävät yllä kisatunnelmaa toivotulla tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa laaja-alaista kuvien hallintaa ja ihmisten liikkumisen organisointia halutuille kulkuväylille. Ihanteellisen yleisön kuvastosta poikkeavat aktivistit sysätään keskeisiltä tapahtumapaikoilta kameroiden ulottumattomiin. Otan vain ja ainoastaan kantaa pelaajien ja joukkueen, urheilullisesta, näkökulmasta.” (Yle 30.9.2019). Fifan asettamien ehtojen sanelema yksisuuntainen sopimusperusteinen vallankäyttö jättää kuitenkin jälkeensä vakavia ristiriitoja ja ongelmia, joiden kanssa kisakaupungit joutuvat kisojen jälkeen tulevina vuosina tulemaan toimeen. Innostuneisuudesta viestivä kuvaja äänimaisema välittyi stadionin jättinäytöille
Havaintojemme perusteella tapahtumajärjestelyt esikisoissa toimivat Fifan valvoman formaatin mukaisesti. LIIKUNTA & TIEDE 59 / 4-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Qatarin jalkapallon MM-kisat ja kuvanäytöksellisyys 8 5 Kisojen stadionit ovat esteettisesti näyttäviä ja arkkitehtonisesti haastavia, kokonaan tai osin moduuleista rakennettuja. Tavarat joudutaan kuljettamaan molempiin suuntiin meriteitse ja lentorahtina, joten maan hiilijalanjälki Al Bayt -stadion sijaitsee Al Khorissa, Dohasta 35 kilometriä pohjoiseen. Tilapäinen stadionalue sijaitsee lähellä Dohan lentokenttää ja ydinkeskustaa. Konttien käyttö ja kierrättäminen liittyy siihen MM-kisabrändin osioon, jossa puhutaan kestävästä kaupunkisuunnittelusta ja ympäristötietoisuudesta. Bussimatka vei moottoriteiden jo halkoman mutta vielä rakentamattoman aavikkomaiseman läpi toiselle parkkialueelle, josta kävelymatkaa itse stadionille oli pari kilometriä. Stadionilla pelataan seitsemän MM-kisaottelua.. Niihin on ladattu ”emotionaalisen muotoilun” avulla pejoratiivisen stereotyyppisiä arabialaiseen kulttuuriin lännessä liitettyjä merkityksiä tavoilla, joita Edward Said kutsuu orientalismiksi (vrt. Metroaseman parkkipaikalla kannattajia odotti yli 150 bussia, joita täytettiin ohjatusti. Suurimpia kauppakumppaneita ovat viennin osalta Japani, Etelä-Korea, Intia, Kiina ja Singapore sekä tuonnin osalta Yhdysvallat, Ranska, Iso-Britannia, Kiina, Saksa ja Italia. Stadionelementtien siirrettävyyden vuoksi MM-kisakenttien toivotaan mobilisoivan myös ei-paikallisia identiteettejä ja tunteita sekä olevan osoituksia kisaisännän hyväntekijyydestä. Lähempänä stadionia tunnelmaa loi kovaäänisistä pauhaava kisamusiikki. Crilley 1993). Numerosarja viittaa paitsi Qatarin kansainväliseen suuntanumeroon myös stadionin rakenteisiin upotettujen kierrätettyjen rahtikonttien määrään. Stadionilla pelataan muun muassa MM-kisojen avausottelu Qatar–Ecuador. Valtaosa ihmisistä tyytyi valokuvaamaan organisoitua kisariehaa. Stadionin ympäristöön oli tehty jopa pyöräteitä, vaikka emme nähneet tutkimusmatkamme aikana kuin yhden pyöräilijän. Sen vastarannalla on rahavallasta muistuttava West Bayn pilvenpiirtäjien siluetti. Ekologiset seikat on mainittu myös simpukan muotoisen, alueen helmensukelluksesta, kalastuksesta ja perinteisistä arabialaisista dhow-purjelaivoista inspiraationsa saaneen Al Janoub -stadionin kohdalla. Al Bayt -stadionin ylätason istuimet tullaan kisojen jälkeen siirtämään järjestelytoimikunnan mukaan ”osaksi kehittyvien maihin urheilullista infrastruktuuria”. 974-stadion eli niin kutsuttu konttistadion. Qatar on ensi sijassa yksityisautoja varten rakennettu maa. Kaikki kolme näkemäämme ottelua olivat äärimmäisen tarkkaan orkestroituja, kuvanäytöksellisyyteen valjastettuja kaupallisia tapahtumia. Free Zone -metroasemalla fanihanskoihin pukeutuneiden järjestysmiesten jättisormet osoittivat oikeaa kulkusuuntaa. Etniset rytmiryhmät kannustivat faneja tempautumaan mukaan tanssiin ja tuuletuksiin erityisissä rajatuissa hauskanpitopisteissä. 974-stadionia mainostetaan maailman ensimmäisenä kokonaan moduuleista koostettuna stadionina. Asetelmaa korostaa maan huonot välit naapurimaa Saudi-Arabiaan. Esimerkiksi kulkujärjestelyt välieräotteluun isäntämaa Qatarin ja turnauksen lopulta voittaneen Algerian välillä Al Thumama -stadionille olivat tarkasti suunniteltu niin, että yksikään fani ei voinut valita vaihtoehtoista reittiä. Moduulitekniikan käyttöä on perusteltu kestävän kehityksen ihanteilla ja valkoisten elefanttien eli kisojen jälkeen käyttämättömäksi jäävien kenttien välttämisellä – semminkin, kun Qatarin pääsarjan Stars Leaguen katsojakeskiarvo oli 672 katsojaa ottelua kohden kaudella 2016–2017 (Qatar Stars League). Qatar on sijaintinsa takia myös suuri elintarvikkeiden tuoja. Esimerkiksi 60 000 katsojaa vetävä ja avausottelun peliareenana toimiva Al Bayt -stadion muistuttaa nomaditelttaa. Perinnetietoisuuteen pyrkivässä rakentamisessa on pitkälti kyse myös myönteistä mediajulkisuutta varten toteutetusta stadiontilojen fyysisestä esillepanosta, jonka huomiota herättäviä elementtejä fanien, turistien ja toimittajien odotetaan tulevan kuvaamaan
Stadionin designin kerrottiin saaneen inspiraationsa Gahfiyasta, perinteisestä muslimimiesten käyttämästä päähineestä. 3 Nostokurkien täyttämälle Lusailin alueelle, jossa sijaitsee kisojen päänäyttämö ja jossa rakennustyöläisiä on kuollut runsaasti, rakennetaan infrastruktuuri 250 000 ihmisen tarpeita varten. Qatarin valtion kehitysohjelma käynnistettiin vuonna 2008 ja sen tähtäin on vuodessa 2030, jolloin maan tulisi olla ihanteellinen luksusasumisja turistikohde sekä suurten urheilutapahtumien vakionäyttämö. Qatarin 2030 projektissa jalkapallon MM-kisat toimivat lippulaivana. Rizzo 2014). Vasemmalla stadionaluetta, oikealla tyhjiä asuinkiinteistöjä.. On perusteltua olettaa, että stadioneiden avulla nostetaan maan arvoa niin, että asuinalueet toimivat osana kiinteistökeinottelua ja spekulatiivista finanssipolitiikkaa (Haila 2016). Esimerkiksi jäähdyttämisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt on luvattu hyvittää ylimalkaisesti istuttamalla puita jonnekin muualle. Potemkinin kulisseista alettiin puhua, kun saksalainen diplomaatti Georg von Helbig levitti vuosina 1797–1800 tarinoita Potjomkinin elämänkerrassaan, joiden mukaan ruhtinas Grigori Potjomkin määräsi vuonna 1787 ihmiset kunnostamaan julkisivut ja jopa pystyttämään pelkkiä seinärakenteita Katariina Suuren Krimin matkan varrelle. Yhtenä tärkeänä avaintekijänä on kiinteistökehittäminen, uskottavan investointikohteen luominen kansainvälisille ja qatarilaisille sijoittajille. Fossiiliset polttoaineet eivät riitä loputtomiin. Saman ilmiön havaitsimme vielä yksityiskohtaisemmin Al Thumama -stadionin läheisyydessä. Heille on jo aiemmin rakennettu urheilutiloja, elitistisiä asuinalueita, pilvenpiirtäjien muodostamia toimistokomplekseja ja moderneja kulutusparatiiseja. Etnisiä qatarilaisia on väestöstä vain 11,6 prosenttia. Nykyisin maaja kiinteistöomistusten sekä -velkojen yhdistyminen osaksi rahoitusmarkkinoita synnyttää spekulatiivista kaupunkikehitystä erityisesti megaluokan kaupunkisuunnitteluprojekteissa (vrt. (Qatar National Vision 2030.) Huomionarvoista on, että viestejä uudenlaisesta Qatarista valvotaan tarkasti maan sisällä. Lisäksi stadionit ovat täysin ilmastoituja. Se oli ensimmäinen alue, jonka asuntoihin myös ulkomaalaiset saattoivat hankkia omistusoikeuden. kaasun poraamiseen sekä lannoitteiden valmistamiseen. Ne vaativat massiivisia energiantuottopanostuksia, jotka ovat Qatarin lämpötilaolosuhteissa epäekologisia. Lusailin naapurissa sijaitsee rikkaille tarkoitettu 14 neliökilometrin laajuinen meren päälle rakennettu The Pearl-Qatar. Potjomkinin julkisivujen ehostamistyön tarkoituksena oli tehdä vaikutus keisarinnaan viestittämällä totuudenvastaisesti hyvinvoivasta Venäjästä ja sen kansalaisista. Maalla on tavoitteena elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja vanhojen paikkamielikuvien uudistaminen. Niinpä hyväntekemisessä on viime kädessä kyse kuvanäytöksellisestä toiminnasta ja pr-tempusta. 8 6 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 4-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Qatarin jalkapallon MM-kisat ja kuvanäytöksellisyys on sen alueelliseen kokoon nähden erittäin korkea, yksi maailman painavimmista. Konttistadionin voikin ajatella kuvastavan riippuvuussuhdetta, joka Qatarilla on merikuljetuksiin. Dohassa Smart city eli äly”Qatarin helmen” välimerelliseksi mainostettua aluetta Porto Arabiaa. James Billingtonin mukaan (1970) legendalla oli syvempää kosketuspintaa todellisuuteen, sillä uusia kaupunkeja rakennettaessa niille yritettiin keinotekoisesti antaa keisarillista loistoa niin sanotulla jatkuvalla julkisivulla (sploshnoy fasad). ”Simpukkastadion” jäi mieleemme myös siitä syystä, että stadionille vievien kulkuväylien kupeeseen oli rakennettu runsaasti uusia asuntoja, jotka olivat ainakin vielä tyhjillään. Kriitikot ovat sitä mieltä, että systeemisten muutosten sijasta kisaisäntä keskittää voimavarat paikkabrändin rakentamiseen ja sen yhteydessä tapahtuvaan ”viherpesuun” ja ”urheilupesuun” (sport washing). Qatarin talouskasvu ja korkea bruttokansantuote on perustunut öljyn ja maa3 Käsite Potemkinin kulissit viittaa ympäristön lavastamiseen niin, että se näyttää paremmalta kuin oikeasti on. Kenelle nämä kalliit asunnot on rakennettu. Kävelemässä ohjatulla reitillä kohti Al Thumama -stadionia. Stadionille vievä parin kilometrin mittainen kulkuväylä, jota aavemaisen tyhjät asunnot reunustivat, toi mieleen Potemkinin kulissit. Tuskin ainakaan Kauko-idästä ja Afrikasta tulleille köyhille siirtotyöläisille, jotka kattavat Qatarin noin 2,8 miljoonan suuruisesta väestöstä 88,4 prosenttia
Siirtotyöläiset pidetään hiljaisena ja nuhteettomana paitsi kafalamaisilla olosuhteilla etenkin käytännöllä, jossa vähäinenkin rikosrekisterimerkintä tarkoittaa porttikieltoa tehdä työtä ja elättää perhettään paitsi Qatarissa myös muissa rikkaissa arabimaissa. Paikalla oli 3700 stadionin rakentamiseen osallistunutta työläistä. Olette osa Qataria. Qatarissa valeuutiset, sananvapauden kieltäminen sekä ihmisoikeuksien rikkominen ovat osa jokapäiväistä arkea. Työpaikoilla yksinvaltiaan kaltainen vallankäyttäjä on ”kafil” eli ”sponsori”, jota voi kutsua myös työnantajaksi. Kontrollin välineinä ja kurinalaistavina pelotteina valvontakamerat ilmentävät osaltaan kameratietoisuuden leviämistä kaikkialle infrastruktuurissa. Dohassa ei jäänyt epäselväksi algoritmisen vallan (Beer 2010) eli tietokoneohjelmistojen koodien kyky muokata ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Useat kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ja tutkivat journalistit ovat toistuvasti ottaneet kantaa rakennustyöläisten kohteluun ja olosuhteisiin vuodesta 2012 lähtien. Valtaa pitävä Al Thanin suku hallitsee diktatorisesti, sillä 45 paikkaisella maan parlamentilla on ainoastaan neuvoa-antavaa valtaa ja suurimman osan sen jäsenistä nimittää valtion päämies Tamim Al Thani. Niissä on mahdollisuus valita liittolaisensa. Imagopelin nimissä myös minimipalkkaa nostettiin, mutta sen määrä on edelleen vain 275 dollaria kuukaudessa. Lisäksi pitää saada oikeus verovapauteen ja ulkomaan valuutan rajaton tuontisekä vientioikeus (Cottle 2011; Kolamo 2014). ks. Ilman paikallista koronapassisovellusta (Ehteraz) ei ollut asiaa metroon eikä useimpiin kauppoihin. Olette osa tarinaamme. Jalkapallon MM-kisojen läheisyys ja YK:n vuoden 2020 erityisraportti saivat Qatarin nimellisesti luopumaan orjatyövoiman mahdollistavasta kafala-systeemistä. Parannukset työolosuhteisiin ovat olleet kosmeettisia mediaoperaatioita tai lainsäädännöllistä hienosäätöä, jonka toimeenpanoa ei valvota (Esim. Perheyhteyteen viittaaminen ei Fifan tapauksessa tietenkään perustu mihinkään todelliseen sukulaisuuteen, vaan se on jälleen kahdella tasolla toimivaa suostuttelua: tapa ohjata jalkapalloon liittyvän järjestäytymisen muotoja koskevaa puhuntaa lähiyhteisöissä sekä suunnata huomiota juuri tietynlaisiin yhteisöllisiin (mieli)kuviin. He ovat antaneet periksi ja luovuttaneet toivostaan elää, mutta silti he kulkevat vielä elossa: elävinä mutta jo kuolleina, lasittunein zom4 Käsite Muselmann eli ”muslimi” on natsien keskistysleirien kielenkäytössä kehitetty pejoratiivinen ilmaus. esim. Kuskin mukaan asia salattiin eikä kuolemasta saanut puhua kenellekään. QIA:n ostosten ja investointien portfolio on pysäyttävän laaja-alainen. Qatarin valtion vuonna 2005 perustama investointiyhtiö QIA pitää osaltaan huolen siitä, että useimmat kansainvälisen politiikan ja talouden vaikutusvaltaiset tahot eivät halua moittia Qatarin vallanpitäjiä, saati puuttua valtion sisäpolitiikkaan ja lainsäädäntöön. Kyky järjestää tapahtuma ilman soraääniä todentaa kisoissa tuotettavien kuvien näytösluonteisuuden, jonka avulla tuotantomuodon vetovoimaa uusinnetaan. Ainoastaan fyysiset toiminnot olivat käynnissä, kaikki muu toiminta oli lakannut. Tosin heidän toivotaan pidättäytyvän seksuaalisen suuntautumisensa esittämisestä julkisesti kisojen aikana. Työläisille on asetettu liikkumisrajoituksia sekä maasta poistuminen on tehty mahdottomaksi takavarikoimalla passit ja vaatimalla erityistä työnantajan hyväksymää poistumislupa-asiakirjaa. Asuinolosuhteet ovat surkeat. Heidän raporteissaan kerrotaan, että työläiset ovat joutuneet maksamaan kalliita rekrytointimaksuja (noin 500–4300 dollaria) jääden usein velkaa välitysfirmalle. Road to 2022: Keeping Workers Cool 28.3.2019). Alkoholia saa kisojen aikana nauttia sille erikseen varatuissa tiloissa ja muina aikoina epätoivotut LGBTQIA+-yhteisön jäsenet on toivotettu erikseen tervetulleiksi kisoihin. Kaikki edellä mainittu perustelee sitä, miksi yksinvaltainen kuningaskunta ja lilliputtivaltio Persianlahden rannikolla valittiin kisaisännäksi. Eräs kuskeistamme kertoi, että hänen serkkunsa kuoli MM-kisojen rakennustyömaalla. Fifalla sidosryhmineen on useita vaatimuksia järjestäjämaalle. Järjestelytoimikunnan (Supreme Committee for Delivery and Legacy) pääsihteeri Hassan Al Thawadi kiitti rakentajia: ”Kiitos paljon. Olette osa perhettämme. Heitä kutsuttiin myös nimillä muumiomies tai elävä kuollut. Otteluliput tuli puolestaan ladata puhelimeen Fifan oman sovelluksen avulla. (Ks. Millward 2016) Lopuksi: Empatian sammuttaminen ja näytöksellisen kuvamaailman voima Filosofi Giorgio Agamben (1999, 41–67) on kehitellyt käsitteen der Muselmann 4 kuvaamaan natsien keskitysleirivankeja, jotka tietävät kuoleman hetken olevan lähellä. Kulkiessamme hotellilta kauppoihin, asuinalueille ja stadioneille tietoja turvallisuusteknologia oli alati läsnä. Yritysostoja ja sijoituksia pehmeämpi vallankäyttö näkyi puolestaan tavassa, jolla järjestäjät muistivat kritiikin jälkeen rakennustyöläisiä vuonna 2018, ja järjestivät heille ”kiitosjuhlat”. Immateriaalioikeudet on turvattava poikkeuslakien turvin, kaikki esteet virallisten kisatuotteiden myynniltä on poistettava, tapahtuman toimivuudelle mahdollisesti kitkaa aiheuttavat työlait on jäädytettävä kisojen ajaksi ja viestintäinfrastruktuurin käytön pitää olla maksutonta. esim. Palkoista valehdellaan ja niiden maksua siirrellään eteenpäin mielivaltaisesti. Fifan vaatimukset eivät menisi läpi missään oikeusvaltiossa ilman myönnytyksiä ja kompromisseja. Qatarin kaltaiselle autoritaariselle ja epädemokraattiselle valtiolle ne eivät ole ongelma, sillä maassa ei kuulu soraääniä suurista yhteiskunnallisista epäkohdista huolimatta. LIIKUNTA & TIEDE 59 / 4-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Qatarin jalkapallon MM-kisat ja kuvanäytöksellisyys 8 7 kaupunkihanke toimii yhtenä työkaluna kansalaisaktivistien valvonnassa ja kontrolloinnissa – etenkin jos sovellukset vaativat sitä, että sijaintipalvelu tulee laittaa päälle. Sukulaisuuteen ja periytymiseen perustuva oidipaalinen perheyhteys on paljon sitovampi kuin siitä poikkeavat alliansseille perustuvat liittosuhteet vapaampien toimijoiden välillä. Jalkapallon MM-kisoihin maa on joutunut tekemään erityisjärjestelyitä kisaturistien vuoksi. Se käsittää muun muassa rahoituspalveluja, terveydenhuoltoa, energiayhtiöitä, rakennusalaa, kiinteistöjä, hyödykkeitä ja kauppakeskuksia sekä mediayhtiöitä maailman eri kolkista. Ulkomaiset hotellija ravintolatyöntekijät kertoivat ylpeinä, että valvontakameroita on kaikkialle ja siksi maa on turvallinen. Valituksia tehneitä työntekijöitä on uhkailtu niin työpaikan menettämisellä kuin väkivallallakin. (Fifan suostuttelevasta pehmeästä vallasta ks. Sillä kuvattiin vankeja, jotka olivat luovuttaneet kaikesta toivostaan elää, vaikka olivatkin vielä hengissä. (Amnesty 7.4.2022) Huolimatta siitä, että Qatarin kisojen rakennustyömaiden väärinkäytökset ovat olleet esillä ulkomaisessa mediassa Fifa, kisaisäntä ja muut vaikutusvaltaiset tahot eivät ole korjanneet epäkohtia vaadituilla tavoilla. Ja me tulemme aina olemaan yhdessä yhtenä perheenä.” (Road to 2022: Workers’ Appreciation Dinner 28.2.2018) Perheestä puhuminen on osa Fifan globaalia brändiä. Agamben 1999, 41–67.. Aamuisin piti varmistua siitä, että puhelimen akku oli täynnä. Guardian 18.11.2021, 29.6.2022; HRW 7.7.2022.) Olennaista on, että tapahtuma tulee etenemään rautaisessa kontrollissa ilman häiriötekijöitä odotetulla tavalla – Fifan jo hakuvaiheessa (Bid Book) määrittelemän myönteisten mielikuvien kisoina globaalin median valokeilassa
Siksi ei ole liioiteltua väittää, että Qatarin työlaeilla ja niiden käytännön sovellutuksilla on myös yleisempää yhteiskunnal. Kun toimittaja on sisäistänyt ajatuksen tv-dramaturgian konventioista ja rituaaleista, hänen viestinsä edustavat informaation sijaan enemmänkin konfirmaatiota, etukäteen jo tiedetyn ja odotetun asian vahvistamista ja vakiinnuttamista (Carey 1994). Yksikään jalkapallojohtaja ei ole puhunut rakennustyöläisten puolesta huolestuneeseen sävyyn todeten, että ”jalkapallolla ei ole mitään merkitystä” ennen kuin työntekijöiden olosuhteet saadaan kuntoon. Brannaganin ja Rookwoodin (2016, 183) haastatteleman fanin sanoin: ”En oikeasti ajattele työntekijöitä. Kolamo 2018b). Gieryn 2002, 38–39). Qatarille myönnettiin kisat vuonna 2010. Kirjeen ainoana seurauksena on, että SPL ja muut pohjoismaiset liitot voivat olla tyytyväisiä omasta korkeasta moraalisuudestaan ja positiivisesta identiteettipoliittisesta yleisösuhteestaan. Vaikka Qatar on ilmoittanut muuttaneensa työlakejaan, niiden valvonta on ollut epämääräistä ja halutonta. Auktoriteettien välinpitämättömyys ja vastuun välttäminen esimerkiksi rakennustyöläisten kohtaloista vaikuttaa osaltaan siihen, että kisafanit ja -turistit ovat valmiita uusintamaan yhteiskunnan valtasuhteita heille ottelutapahtumissa tarjotuissa esikirjoitetuissa emootiotuotannon rooleissa. Kirjeessä vaaditaan muutosta Qatarin työolosuhteisiin ja -lakeihin mutta todetaan, että se on hidasta ja kestää kauan. Televisiodramaturgia rakentaa hegemonista tulkintareittiä paitsi ottelun spekuloimiselle myös sille, millaisia tunteita erilaisiin kuviin tulee liittää ja kytkeä katsojiin. Siinä missä Christian Eriksen oli kärsimyksissään jokaisen katsojan ”yhteinen ystävä”, ja hänen kanssaan myötäelettiin, ovat rakennustyöläiset katselijoille pelkkiä ”muselmanneja”, jo kuolleita eläviä, joista ei tämän vuoksi tarvitse tai edes kannata ryhtyä välittämään. Tässä kontekstissa, jossa boikotteja ja todellisia vaatimuksia tapahtumaformaatin muutoksista ei esitetä, myös Pohjoismaisten liittojen kirje Fifan puheenjohtaja Gianni Infantinolle on nähtävissä kuvamaailman performanssina: näennäiskriittisyytenä, jossa rakenteellinen ongelma ja vallan ydin lobbausverkostoineen säilyy ennallaan. 8 8 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 4-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Qatarin jalkapallon MM-kisat ja kuvanäytöksellisyys bin katsein. Ne muokkaavat näiden ruumiiden liikkeitä, asentoja, eleitä, asenteita, havaintoja, odotuksia ja samalla koko semioottista järjestelmää. Saman tyyppisestä vakiintuneen tv-dramaturgian kyseenalaistamattomasta tottelemisesta ja moniäänisyyden katoamisesta on kyse, kun televisioselostajat hehkuttavat yksinomaan MM-kisastadioneiden ”komeutta”, ”upeutta” ja ”hienoutta”. Kyse ei ole vapaasti leijuvasta viettienergiasta, vaan seurausta tarkasti etukäteen suunnitellusta ja orkestroidusta sekä itseään korjaavasta luupin kaltaisesta järjestelystä. Samalla Fifa pyrkii prosessoimaan ihmisjoukkojen parissa kiertäviä energioita oman joukkueen kannattamiseen niin, että murtumia dramaturgiassa ei esiinny. esim. Tässä muka-kriittisessä diplomatiassa ei voi olla kuulematta kaikuja pragmatisti William Jamesin (1842–1910) sanoista rikkaille, jotka voivat kyynelehtiä teatterissa köyhille roolihahmoille, samalla kun heidän köyhät ajurinsa odottavat ulkona pakkasessa (Harrison 2008). Tällä empatiakyvyttömyydellä ja vastuuttomuudella voi olla kauaskantoisia seurauksia, sillä jalkapallon MM-kisat ovat maailman seuratuimpia tapahtumia. (Deleuze & Guattari 1987, 215.) Toisaalta mediaspektaakkelin pirstaloituminen yhä useammalle sosiaalisen median alustalle tekee virallisesta narratiivista haavoittuvaisen ja siten – ainakin osin – kaapattavan ja kritiikille alttiin (ks. He ovat poispainettu totuus tavasta, jolla fanimassoja kytketään jalkapalloempatian kuvanäytöksellisyyden spektaakkeliin. Näin tuotetaan ykseyden mielikuvia koko kansan toivomista rakennuksista häivyttämällä näkyvistä rakentamiseen liittyvät kyseenalaiset ehdot, prosessit, kiistellyt vastakkaiset tavoitteet ja poliittiset kähminnät sekä ennen muuta työntekijöiden ala-arvoiset olosuhteet ja kuolemat (ks. Esitettyjen vaatimusten vaikutuksista ei myöskään ole saatavissa mitään takuita ja sitä seuranneen lehdistökirjoittelun jälkeen kaikki on jatkunut ennallaan. Elokuvallisessa tuotantomuodossa sitä, mitä katsojat tahtovat, ei voi irrottaa niistä monimutkaisista vallan järjestelmistä, jotka kytkevät katsojat haluttuihin ruumiiden mikromuodostelmiin. Tiedän että se kuulostaa pahalta. Fifa on globaalina organisaationa valtio valtioissa. Kun olet tapahtumapaikoilla, on aika bilettää.” Tämä ajatus juhlasta ilman tunnontuskia rakennustyöläisten kohtaloista toteutui esimerkillisesti Fifa Arab Cupissa. 2018; Salomaa 2019). Qatar on MM-kisatuotteen franchisees eli toimiluvan saaja. Toistuva, valvottu ja tietynlaiseen muotoon vakiinnutettu formaatti synnyttää ennakko-odotuksia siitä, miten tapahtumien tulee edetä, mitkä toimet katsotaan ”vääriksi” ja millaiset ihmiset sekä symbolit sen piiristä on syytä sulkea ulos. Tämä näkyy tapahtumapaikoilla esimerkiksi siinä, kuinka ihmismassoja liikutellaan haluttuja kulkureittejä pitkin ja huomio keskitetään virallisten sponsoreiden tuotteisiin. Harva jalkapallofani tai -turisti haluaa, että hänen tunteitaan puhutellaan sananvapauden ja ihmisoikeuksien riistämistä tai seksuaalivähemmistöjen alistamista koskevilla seikoilla silloin, kun pelitapahtumat ovat käynnissä ja tunteita on investoitu suosikkijoukkueeseen (ks. Fifa vaatii, että MM-kisatapahtuma etenee sen suunnitteleman käsikirjoituksen mukaisesti. Ihmisten halu samastua kansakuntaansa ja tempautua mukaan jalkapallokarnevaalin ja sen tähtien palvontaan vaikuttavat ratkaisevasti siihen, että tapahtuman negatiiviset ideologiset seuraukset jäävät näkymättömiin. Siksi on perusteltua kysyä, mikä on diplomatian merkitys tilanteessa, jossa ongelmat ovat olleet tiedossa jo yli kymmenen vuotta ilman, että ne juurikaan olisivat ratkenneet. Vetoamalla ihmisten tunteisiin kameratietoisella esiintymisellä MM-kisojen tuotantokoneisto pyrkii minimoimaan ideologista kamppailua, kehystämään ja oikeuttamaan haluttua tulkintaa todellisuudesta sekä saamaan tuottamiensa tunteiden kautta aikaan toivottua käyttäytymistä. Se on tuotteen omistajana, franchisorina eli toimiluvan antajana kaapannut itselleen puhemiehen roolin, eikä puhemies ota vastuuta epäkohdista, vaikka on alun perin kisojen hakuvaiheessa määrittänyt kisoille tarkat toimintaehdot. Kansallistunne onkin tuotantokoneistolle ja sen hallinnoimalle tapahtumaformaatille erinomainen suoja, joka kääntää huomion pois julkisivun takaisista kähminnöistä ja epäoikeudenmukaisuuksista. Sen rahavallan verkostot, jalkapallon sponsorointi ja muut talousyhteydet sekä David Beckhamin kaltaiset tähtimarkkinointisoturit vaientavat useimmat vastustavat äänet ja kritiikki jää performanssien tasolle. Osana kuvanäytöksellisyyttä toimii ennalta suunniteltujen emootioiden tuotanto faneille samalla tavoin kuin nykyisissä valtavirtatuotannon elokuvissa (Shaviro 2010). Riskinä on myös jatkuva emootioiden ylitulvimisen vaara, jossa kansallisesti ladatut energiat saattavat purkautua tappion jälkeen väkivaltaisena riehumisena ja muuna huliganismina. Vaikka joitakin merkkejä eettisistä kannanotoista on nähty, kuten Qatarin MM-kisojen protestipaidat maajoukkueilla ja Norjan ja Tanskan jalkapalloliittojen edustajien kapinahenkisyys, todellisia muutoksia on vaikea saada aikaan. Eriksenin ja rakennustyöläisten ero tulee näkyville juuri tässä. McGillivray 2017; Sumiala ym
New Jersey: Wiley-Blackwell. Jalkapallon megatapahtumien kuvanäytöksellisyyteen syntyi halkeama, kun symboliseksi kamppailuksi ajateltu ottelutapahtuma muuttui taisteluksi Eriksenin hengestä ja käsin kosketeltavan todelliseksi. Crilley, D. Agamben, G. New York: Routledge. Oxford: Pergamon Press, 232–252. LÄHTEET Kirjallisuus: Aaltola, E. 2006, toim. Theory and Society 31 (1), 35–74. South Africa’s World Cup: A Legacy for Whom. & Manzenreiter, W. Esimerkkinä kuvanäytöksellisyyden viekoittelevuudesta ja olemassa olevan järjestyksen pehmeästä indoktrinaatiosta toimii myös YouTubessa kisojen virallinen ”Qatar2022” -kanava. 2014 Fifan Valtapeli. Scottsville: University of KwaZulu-Natal Press. 2010 Mobile music, coded objects and everyday spaces. 1993 Architecture as advertising: Constructing the image of redevelopment. Myötäelämisen tiede. Tällaisten tilojen tuottaminen tekstuaalisesti voisi synnyttää empatiaa eli ihmiselle lajityypillistä yhteisöllisyyttä, johon kuuluu taipumus kommunikoida toisten kanssa ja tuottaa keskinäistä ymmärrystä. Narrative 16 (3), 256–278. Deleuze & Guattari 1987, 26–3). LIIKUNTA & TIEDE 59 / 4-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Qatarin jalkapallon MM-kisat ja kuvanäytöksellisyys 8 9 lista merkitystä. Beer, D. New York: Zone Books. Helsinki: Into. Oireina rahanahneus ja suuruudenhulluus. Journal of Communication 43 (4), 51–58. Sports Mega-events: Social Scientific Analyses of a Global Phenomenon. F. & Kytö, S. Nurmijärvi: Aviador.. Kun empatia siirtotyöläisiä, mutta myös naisia ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan on sammutettu, MM-kisojen jälkeen on mahdollista kirjoittaa Qatarin suoriutuneen kisaisännän roolistaan erinomaisesti – aivan kuten Venäjän jalkapallon MM-kisojen jälkeen suomalaisetkin toimittajat hehkuttivat (Kolamo 2019). The Internet, Digital Media and the Rise of Networked Media Sport. On kiinnitettävä huomiota esteettisen pinnan rinnalla näyttämisen ja esittämisen keinoihin ja niihin ennakkoehtoihin, jotka voimistavat valtahierarkioita. L. Kolamo, S. & Rowe, D. 2018 Empatia. Cambridge: Harvard University Press. Entman, R. 1993 Framing: Towards Clarification of a Fractured Paradigm. M. Huomio on kiinnitettävä rakennettuun ympäristöön, sen työn ja tuotannon historioihin eli siihen, millä tavoin suorituspaikkoja ja niihin liittyvää infrastruktuuria on rakennettu ja rakennetaan tulevissa kisakaupungeissa osana sitä samaa maailmaa, jossa toimivat yhtä lailla niin rikkaat tähtipelaajat, Fifa, kisajärjestäjät, katsojat kuin myös köyhät siirtotyöläiset. 2016 Urban Land Rent: Singapore as a Property State. Debord toteaa tällaisesta spektaakkelin vaikutuksesta katsojuuteen: ”Spektaakkelin ruudun kaikilta puolilta rajaaman lattean maailmankaikkeuden vankina ollessaan katsojan tietoisuudella on vain mielikuvituksen tuotetta olevia keskustelukumppaneita, jotka alistavat sen yksisuuntaiselle keskustelulle tavaroistaan ja niiden politiikasta. Harrison, M-C. Kääntänyt Daniel Heller-Roazen. The Live Broadcasting of History. (2016) Sports Mega-events, Soft Power and Soft Disempowerment: International Supporters’ Perspectives on Qatar’s Acquisition of the 2022 FIFA World Cup Finals. Etelä-Afrikan jalkapallon MM-kisat 2010 keskitettynä mediaspektaakkelina. Jalkapallon MM-kisojen kuvanäytöksellisyys on ymmärrettävä ilmiönä, joka tulee politisoida yhä uudelleen. Teoksessa Gerry Kearns & Chris Philo (toim.) Selling places: The city as cultural capital, past and present. 1999 Remnants of Auschwitz. 2018a Mediaurheilu – Tunnetalouden dynamo. Cottle, E. 2005 Spektaakkelin yhteiskunta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Tällaisissa olosuhteissa yllättävien tapahtumien seurauksena empaattiset tunteet saattavat joskus tosin tarttua toisilleen tuntemattomiinkin ihmisiin. Carey, J. Lebanon: University Press of New England. Klauser, F. M. Minneapolis: Minnesota University Press. Brannagan, P. Debord, G. Tiukasti valvottuna reilun rakentamisen ja kisajärjestelyiden sertifikaatit voisivat toimia tapana ulottaa urheilun yhteisöllisyyden voima koskemaan sekä juhlittuja sankareita että myös heidän toimintansa mahdollistavia rakennustyöläisiä. Crabtree, B. Kolamo, S. 1992, toim. & Miller, W. & Katz, E. F. Attention Economy and the Society of the Spectacle. Gieryn, T. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 116. Homo Sacer III. Kuvanäytöksellisyyteen perustuva tuotantomuoto pakottaa kielen itseilmaisun välineestä toisten aiemmin sanomien asioiden mekaaniseksi toistoksi. Pahimmillaan qatarilaiset työolosuhteet voivat toimia äärimmäisenä dystooppisena esimerkkinä tulevaisuuden työmarkkinaolosuhteiden uudesta normaalista myös läntisissä oikeusvaltioissa. Deleuze, G. Summa: Helsinki. 1992 Media Events. 2006 The Cinematic Mode of Production. Beller, J. An Interpretive History of Russian Culture. Tiedotustutkimus 17 (2), 81–97. Capitalism & Schizophrenia, vol. 2011, toim. Newbury Park: Sage. The Witness and the Archive. Oxford: Blackwell. Se näyttää kaiken jo tehtynä, täydellisenä ja kauniina, representaationa sellaisesta järjestyksestä, johon ei voi itse vaikuttaa muuten kuin kannattamalla sitä eli kytkemällä itsensä osaksi tuotantokoneiston yksiäänistä kuvien virtaa. Mobilities 5 (4), 469–484. Doing Qualitative Research. Kääntänyt Tommi Uschanov. Hutchins, B. Haila, A. Tämän tietoisuuden ainoa ’heijastaja’ on spektaakkeli koko laajuudessaan, joka tarjoaa olemattoman pakotien yleistetystä autismista.” (Debord 2005, 179.) Tapahtumaformaatti kaavamaisine rituaaleineen ja vakiintuneine toimintamalleineen toimivat empatian esteenä (vrt. Jos ihmiset nähdään yksinomaan toisistaan irrallisina, heidän välilleen on vaikea tuottaa empatiaa. Kun totaalinen kuvien näytös on siepannut kaiken kommunikaation itselleen, ihmiset löytävät itsensä jalkapallospektaakkelista Fifan ja kisaisännän brändityöläisinä, kuten toivottuina karnevaalihenkisinä otoksina osana kansainvälistä kuvavirtaa. Horne, J. Billington, J. Kääntänyt Brian Massumi. & Guattari, F. & Rookwood, J. Aaltola & Kytö 2018, 268.) Empatian kieltämisen tai sytyttämisen taustalla vaikuttaa Platonista alkanut läntisen ajattelun harha ruumiiden ontologisesta epäjatkuvuudesta, jolla perustellaan ”yksilöiden” olemassaoloa. Juuri näin kuvanäytöksellisyyden vetovoima toimii: se siirtää huomion pintaan, julkisivuun, jotta vaikeat yhteiskunnalliset kysymykset voidaan ohittaa. Kolamo, S. New York: Vintage Books. 1970 The Icon and the Axe. Samalla avautui mahdollisuus nähdä myös Qatarin vierastyöläiset inhimillisinä toimijoina. Urban Studies 48 (15), 3203–3219. 2002 What Buildings Do. 2. 1987 A Thousand Plateaus. 2011 The exemplification of “fan zones”: Mediating mechanisms in the reproduction of best practices for security and branding at Euro 2008. 1994 Viestintä kulttuurisesta näkökulmasta. Kyse on yhteiskunnallisesta tilasta, jossa sallitaan erilaiset mielipiteet, suhteellinen epäjärjestys ja sellainen ihmisyyden ulottuvuus, jota ei ole kaapattu kuvanäytöksellisyyden haltuun (ks. Dayan, D. 2018b Urheilun mammuttitauti. International Journal of Sport Policy and Politics 8 (2), 173–188. 2008 The Paradox of Fiction and the Ethics of Empathy: Reconceiving Dickens’s Realism. 2013 Sport Beyond Television. Tampere: Vastapaino
Millward, P. 2019. Roche, M. Uncanny Resemblances?: Captive audience positions and media-conscious performances in Berlin during the 1936 Summer Olympics and the 2006 FIFA World Cup. Sumiala, J. Guardian 23.2.2021 <https://www.theguardian.com/globaldevelopment/2021/feb/23/revealed-migrant-worker-deaths-qatar-fifaworld-cup-2022> Luettu 2.2.2022. & Vuolteenaho, J. International Journal of Communication 13, 5310–5332. 2020 Automating Vision. 2019 Valtiopropagandan paluu Venäjän jalkapallon MM-kisoissa. Yle 30.9.2019 <https://yle.fi/urheilu/3-10997437> Luettu 30.9.2019. 2016 World Cup 2022 and Qatar’s Construction Projects: Relational Power in Networks and Relational Responsibilities to Migrant Workers. The Economic Gamble Behind Hosting The Olympics and The World Cup. Road to 2022: Keeping Workers Cool 28.3.2019 <https://www.youtube. 2018 Hybrid Media Events: The Charlie Hebdo Attacks and Global Circulation of Terrorist Violence. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Shaviro, S. Idäntutkimus 26 (1), 3–22. Film-Philosophy 14 (1), 1–102. 2015 Circus Maximus. London: Routledge. Qatar National Vision 2030 <https://www.gco.gov.qa/en/about-qatar/ national-vision2030/> Luettu 9.2.2022. Lähikuva 34 (2–3), 6–22. Rizzo, A. 2017 Platform politics: sport events and the affordances of digital and social media. Sport in Society 20 (12), 1888–1901. Salomaa, E. Massey, D. HRW 7.7.2022 <https://www.hrw.org/news/2022/07/07/world-cupshame-fifa-fails-lgbt-rights-test-qatar> Luettu 13.7.2022. 9 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 4-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Qatarin jalkapallon MM-kisat ja kuvanäytöksellisyys Kolamo, S. Cities 39, 50–57. Fight Clubin metaelokuvallisuus ja sen työn kuva. McCosker, A. 2010 Post-Cinematic Affect. Zimbalist, A. The Social Impact of the New Camera Consciousness. Sosiaalinen televisio vuorovaikutuksen ja mediatapahtumaan osallistumisen välineenä. 2022, tulossa. ym. Tampere: Vastapaino. Qatar2022 YouTube -kanava kisojen virallinen verkkoalusta. Guardian 18.11.2021 <https://www.theguardian.com/football/2021/ nov/18/alcohol-cruise-ships-rainbow-flags-what-awaits-fans-at-qatarworld-cup> Luettu 2.2.2022. Riistopallon MM-kisat Qatarissa. com/watch?v=KfFnprhwdJQ&t=2s> Luettu 2.2.2022. Pink, S. Washington: Brookings Institution Press. Bingley: Emerald. 2019 Television ja Twitterin risteyksessä. London: Sage. McGillivray, D. 2007 Doing Visual Ethnography. Verkkosivut: Amnesty 7.4.2022 <https://www.amnesty.org/en/documents/ mde22/5388/2022/en/> Luettu 7.4.2022. 2014 Rapid urban development and national master planning in Arab Gulf countries. Kolamo, S. 1991 A Global Sense of Place. On Grace Jones, Boarding Gate and Southland Tales. Guardian 29.6.2022 <https://www.theguardian.com/football/2022/ jun/29/qatar-fails-to-offer-world-cup-safety-guarantees-to-lgbtq-fans> Luettu 13.7.2022. Levä, I. 2000 Mega-events and Modernity: Olympics and Expos in the Growth of Global Culture. Marxism Today June 1991, 24–29. Qatar as a case study. Road to 2022: Workers’ Appreciation Dinner 28.2.2018 <https://www.youtube.com/watch?v=Flgf7xuZjhs> Luettu 1.5.2019. & Wilken, R. 2021 Television kasvattamat. New York: Routledge. Qatar Stars League <https://en.wikipedia.org/wiki/2016–17_Qatar_ Stars_League> Luettu 2.2.2022. Kolamo, S. <https://www.youtube.com/c/Qatar2022> Luettu 3.7.2022. Current Sociology 65 (5), 756–776
Sähköposti: kerkko.huhtanen@jyu.fi (yhteyshenkilö). Analyysimenetelmänä käytämme teorialähtöistä sisällönanalyysiä, jossa hyödynnämme David Billisin teoriaa hybridiorganisaatioista. Tapaustutkimusseurojen monipuolistuneessa palvelutarjonnassa ilmentyvät niin kansallisessa liikuntapolitiikassa painotettujen väestöryhmien ohjatun liikunnan palvelut kuin liikuntaolosuhteiden ylläpitotehtävät. 2022. Keskussairaalantie 4, 40014 Jyväskylän yliopisto. & Itkonen H. Hannu Itkonen, YTT, Jyväskylän yliopisto. Julkiset palvelutuotantotehtävät suomalaisten liikuntaseurojen muodonmuutosten lähteenä. From the sectoral characteristics point of view the main effects of these tasks for clubs were division of ownership, inner differentiation, and diversification of operational priorities. TIIVISTELMÄ Huhtanen K. Tarkastelemme artikkelissa, (1) millaisiin julkisten palvelujen tuotantotehtäviin liikuntaseurat ovat olleet valmiita sitoutumaan ja (2) miten tehtävät ovat muuttaneet seuratoimintaa. Our research data consists of club documentation and thematic interviews of the club operatives. Keywords: third sector organizations, sport clubs, public services, hybridization. Theory driven content analysis is used, utilizing David Billis´s theory of hybrid organizations. & Itkonen H. We approach our topic with a comparative case study of eight Finnish sport clubs committed locally to public service provision. In overall, public service provision can be interpreted as one area of more comprehensive hybridization of sport clubs, manifested also in the businessification of club activities and in increased collaboration with the private sector. The maintenance of sports facilities and the organization of physical activities for the demographic groups emphasized on the national sport policy are both represented in the services of the case study clubs. 2022. Liikunta & Tiede 59 (4), 91–102. Lähestymme tutkimusaihettamme vertailemalla kahdeksaa julkiseen palvelutuotantoon paikallisesti sitoutunutta liikuntaseuraa. However, in recent years public sector has strived to involve actors of other societal sectors, such as sport clubs, more widely to public service provision. Avainsanat: kolmannen sektorin organisaatiot, liikuntaseurat, julkiset palvelut, hybridisaatio ABSTRACT Huhtanen K. Public service provision as a source of transformations in Finnish sports clubs. We examine in this article, (1) to what kind of public service tasks have the sport clubs been willing to commit and (2) how have these tasks changed the club activities. Kokonaiskuvassa seurojen sitoutumista julkisiin palvelutehtäviin voi tarkastella osana seuratoiminnan laaja-alaisempaa hybridisoitumista, joka ilmenee myös toimintojen liiketoiminnallistamisena ja lisääntyneenä yhteistyönä yksityisen sektorin kanssa. Our research demonstrates the ongoing diversification of sport club activities, which has gained new branches from the provision of public services. Viime vuosina julkinen sektori on kuitenkin pyrkinyt laajentamaan muiden yhteiskuntasektorien toimijoiden, kuten liikuntaja urheiluseurojen, osallistumista kansalaisten palvelutuotantoon. Tutkimusaineistomme koostuu tapaustutkimusseurojen toimijoiden teemahaastatteluista ja seuradokumentoinneista. 040-805 5072. Civil society actors have always had a significant role in the Finnish society providing welfare and social security for citizens. Tutkimuksemme havainnollistaa edeltäviltä vuosikymmeniltä jatkunutta suomalaisen seuratoiminnan monimuotoistumista, joka on saanut julkishallinnon ohjaamana uusia haaroja kansalaisten liikunnan ja hyvinvoinnin edistämistehtävistä. P. Sektorikohtaisten erityispiirteiden näkökulmasta julkisiin palvelutehtäviin sitoutumisen keskeisimpinä vaikutuksina seuroille näyttäytyvät seuratoimintojen omistajuuden hajautuminen, sisäinen eriytyminen ja toiminnallisten prioriteettien monimuotoistuminen. LIIKUNTA & TIEDE 59 / 4-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntaseurojen muodonmuutokset 9 1 JULKISET PALVELUTUOTANTOTEHTÄVÄT SUOMALAISTEN LIIKUNTASEUROJEN MUODONMUUTOSTEN LÄHTEENÄ Kerkko Huhtanen, LitM, Jyväskylän yliopisto / Liikuntatieteellinen tiedekunta. Liikunta & Tiede 59 (4), 91–102. Suomalaisessa yhteiskunnassa kansalaistoimijoilla on aina ollut merkittävä asema väestön hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden tuottamisessa
Bromley 2020; Ruuskanen ym. Liikuntakulttuurimme perusyksiköinä liikuntaja urheiluseuroissa on potentiaalia kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön. Huotari ym. Käsite jalkautui suomalaistutkimukseen, hallintoon ja arkipuheeseen kansainvälisistä keskusteluista 1990-luvulla, ja sillä selvennettiin rajaa liikeyritysten muodostamaan yksityiseen sekä valtion ja kuntien edustamaan julkiseen sektoriin. Huhtanen & Itkonen 2018.) Hyvinvointivaltiota kriisiyttänyt 1990-luvun alun taloustaantuma johti julkishallinnossa palvelutuotannon leikkauksiin sekä hallinnollisiin ja rakenteellisiin uudistuksiin. Seuratoiminnot painottuvat nykyään lapsiin ja nuoriin, joista lähes 90 prosenttia osallistuu ennen täysikäisyyttään seuratoimintaan (Blomqvist ym. Suomessa organisoitua kansalaistoimintaa edustavien liikuntaja urheiluseurojen on tulkittu juureutuvan kolmannelle sektorille, mutta huomionarvoista on, että kaikissa yhteiskunnissa tai niiden toimintalohkoilla kansalaistoimintaperustaisten organisaatioiden ei välttämättä ole hahmotettu muodostavan omaa yhteiskuntasektoriaan (ks. Ennen kehystämistä teemme muutaman huomion käyttämistämme käsitteistä. Tunnistamme lähestymistavassamme sukulaisuutta suomalaisten sosiaalijärjestöjen hybridisoitumisen tutkimukseen (Rantamäki 2016). Huotari ym. 15–74-vuotiaista seuratoimintaan osallistuu noin 35 prosenttia ja seuroissa liikuntaa harrastaa noin 13 prosenttia (Aarresola ym. Anheier 2004, 1–9; Powell 2020). Viime vuosikymmenten yhteiskunnalliset muutokset ovat sumentaneet ja laajentaneet myös liikunnan kolmatta sektoria. Toisen maailmansodan jälkeen vaurastuneessa ja palveluyhteiskunnaksi muuttuneessa maassa oli siirrytty julkishallintovetoisen sektoripolitiikan aikaan, jota ilmensi 1960-luvun sosiaalipoliittisen reformin vanavedessä valmisteltu ja vuonna 1980 voimaa astunut ensimmäinen liikuntalaki (1979/984). (ks. Itkonen 2015). TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS Kehystämme julkisiin palvelutuotantotehtäviin sitoutuneiden liikuntaseurojen tarkasteluamme ympäröivän yhteiskunnan, julkishallinnon ja liikuntaseuratoiminnan lähivuosikymmenten muutoksilla. Ikääntyneille toimintaa järjestävien osuuskin on kasvanut viimeisen 30 vuoden aikana (Koski & Mäenpää 2018, 39). Liikuntasosiologisessa tutkimuksessa suomalaisen yhteiskunnan ja liikuntakulttuurin muutosta on jäsennetty Billisin tavoin nojaten käsitykseen alueilla toimivien organisaatioiden asemoitumisesta kolmelle yhteiskuntasektorille: yksityiselle, julkiselle ja kolmannelle sektorille (ks. Perinteistä toimija-ajattelua koettelevat myös järjestäjäkentälle rantautuneet muiden toimialojen yhdistykset sekä liikunnan lajikirjon jatkuva laajeneminen. 9 2 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 4-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntaseurojen muodonmuutokset JOHDANTO Suomalaiselle yhteiskunnalle on ollut ominaista kansalaistoiminnan keskeinen asema väestön hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden tuottamisessa. Ennen toista maailmansotaa monet kansalaisten elämänlaatua parantaneista palveluista rakentuivat kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistyön ja yritysten vapaaehtoisen sosiaalitoiminnan varaan. Tunnistamme tarpeen laaja-alaisemmalle suomalaisen liikunnan kansalaistoiminnan uudelleentarkastelulle. (ks. Laaja-alaisempaan liikunnan kansalaistoimijakentän tarkasteluun palaamme myöhemmissä julkaisuissa. 2008; Rantamäki 2016). Tutkimuskysymyksiin vastatessamme kuvaamme samalla liikuntaseurojen muuttunutta asemaa kansalaisten liikuntapalvelujen tuotannossa 1990-luvulta nykypäivään. Liikuntaja urheiluseuroihin kohdistuvat odotukset tunnistaen näemme artikkelissamme perustelluksi tarkastella, millaisiin julkisten palvelujen tuotantotehtäviin seurat ovat olleet valmiita sitoutumaan. esim. Jalansijaa saivat uudet julkisjohtamisen opit (New Public Management), joiden perusajatuksena oli uusliberalistisen talousajattelun soveltaminen julkisen sektorin päätöksentekoon. Koski & Mäenpää 2018, 105). esim. Ilmanen 2015). Toisaalta 2000-luvun yhteiskunnallisten muutosten on tulkittu sumentaneen sektorirajoja ja organisaatioiden asemoitumista selkeiksi sektoreiksi (ks. (Huhtanen & Itkonen 2018.) Viime vuosikymmeninä yhteiskuntaa kriisiyttäneet taloustaantumat ovat ajaneet julkishallintoa jälleen osallistamaan muiden yhteiskuntasektorien toimijoita laajemmin kansalaisten palvelutuotantoon. Aineistomme koostuu laadullisista tapaustutkimuksista. Suomalaistutkimuksessa kolmannen sektorin organisaatioita on kauan kategorisoitu vanhoihin ja uusiin (ks. (Ilmanen 1996,. Liikuntalaki oli puitelaki, joka virallisti liikunnan yhteiskunnallisen aseman. esim. Artikkelimme rajaamiseksi kohdennamme katseen liikuntaseurojen toimintaan ja suhteeseen julkisen sektorin toimijoihin. Työnjako ei ollut yksiselitteinen, sillä esimerkiksi erityisliikunnan toteutus jäi pääosin kuntien vastuulle. Osallistaminen ilmenee useilla palvelualueilla, kuten sosiaali(Rantamäki 2016) ja liikuntapalveluissa (Ilmanen 2015; Koski & Mäenpää 2018, 102–104). 2019). Osa on löyhemmin organisoituja, rekisteröimättömiä yhteisöjä. Lain mukaan julkiselle sektorille asettui vastuu kansalaisten liikunnan yleisten edellytysten luomisesta ja järjestöille varsinaisen liikuntaja urheilutoiminnan järjestämisestä. esim. Perinteisten liikuntaseurojen sekä uudempien osakeyhtiöja konserniseurojen rinnalle liikuntapalvelujen järjestäjäkentälle on ilmaantunut muitakin järjestäjäyhteisöjä (ks. Osa näistä yhteisöistä on tulkittavissa uutta kolmatta sektoria edustaviksi ammattilaispohjaisiksi ja julkiseen palvelutuotantoon erikoistuneiksi yhdistyksiksi tai yhteiskunnallisiksi yrityksiksi (social enterprises, ks. Hallinnon muutokset Muutostulkinnoissa 1980-lukua on pidetty suomalaisen hyvinvointivaltion, julkisen palvelutuotannon ja kunnallisten liikuntapalvelujen kukoistuskautena (ks. esim. 2019). Käsitteellä kolmas sektori on viitattu vapaaehtoisperustaiseen, voittoa tavoittelemattomaan ja muodollisesti organisoituun kansalaistoimintaan. Toiseksi tarkastelemme, miten julkisiin palvelutuotantotehtäviin sitoutuminen on muuttanut seuratoimintaa. taulukko 1). Hyvinvointivaltion rakennusvaiheessa 1950–80-luvuilla kansalaisjärjestöjen tehtäväksi vakiintui julkishallinnon vastuulleen ottamien kansalaisten hyvinvointipalvelujen täydentäminen. 2008, 7). Ilmanen 2015, Itkonen 2015). 2020). Kansainvälisessä tutkimuksessa on peräänkuulutettu niin kolmannen sektorin uudelleenmäärittelyä (Bromley 2020; Powell 2020) kuin voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden uudelleenluokittelua suhteessa kolmeen yhteiskuntasektoriin (Anheier 2020). Hyödynnämme tarkastelussa David Billisin teoriaa hybridiorganisaatioista, eli organisaatioista, jotka juureutuvat yhdelle yhteiskuntasektorille, mutta ovat omaksuneet toimintaansa piirteitä ja ydinelementtejä muiltakin sektoreilta (Billis 2010, ks. Ruuskanen & Kontinen 2015.) Kansalaistoiminnaksi on puolestaan ymmärretty yksilön vapaaehtoinen ja julkinen toiminta järjestöissä, yhdistyksissä ja epämuodollisemminkin organisoiduissa yhteisöissä, yhdessä toisten samansuuntaisia tavoitteita omaavien henkilöiden kanssa (ks
Samalla julkisen palvelun käsitettä lavennettiin julkissektorin organisaatioiden tuottamista palveluista sellaisiin muiden sektoreiden toimijoiden tuottamiin palveluihin, jotka vastaanottivat julkista rahoitusta tai joiden tuottaminen oli julkishallinnollinen tavoite (Harris 2010). Organisatorisesti liikuntaseuratoiminnan monimuotoistumisen voi nähdä johtaneen myös seurojen sisäiseen eriytymiseen: itse seuraorganisaation jakautumiseen tavoitteiltaan ja periaatteiltaan eriäviin toimintalohkoihin tai -ryhmiin. Toisaalta sisäinen eriytyminen on voinut johtaa yhdistysten jakautumiseen. Aiemmassa tutkimuksessa tunnistettu keskeinen suomalaista liikuntaseuratoimintaa viime vuosina koskettanut muutos on ollut 1970–80-luvuilla käynnistynyt eriytyminen, joka on synnyttänyt toimijakentälle kaksi jakolinjaa: yhtäältä kilpaurheilun ja muun liikunnan välille sekä toisaalta vapaaehtoisperustaisen kilpaurheilun ja ammattimaisen huippu-urheilun välille (ks. Myös kolmannen sektorin organisaatioita alettiin ohjata kokonaisvaltaisempaan kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. myös Anheier 2004, 3–5.) Liikuntaseuratoiminnan muutokset Julkishallinnon uudistukset ovat heijastuneet moninaisesti liikuntaseurojenkin toimintaan. Jäsenten ohella palveluja on alettu tarjota muillekin, esimerkiksi yksityisen, muun kolmannen sektorin ja kotitalouksien asiakkaille. Karimäki 2020) ovat ajaneet seuroja myös yhteistyöhön yksityisen sektorin toimijoiden kanssa, minkä voi tulkita edellyttäneen eri sektoreiden käsitteistön ja toimintaperiaatteiden yhteensovittamista. myös Bromley 2020; Ruuskanen ym. (ks. 2018, 123–124; ks. Julkishallinnon uudistukset ovat jatkuneet Suomessa 2000-luvulla. Rakenteellisesti seuratoimintaa on saatettu konsernisoida, eli toimintaa organisoida useampiin rekisteröityihin yhdistyksiin sekä yhtiöitettyihin ja säätiöitettyihin toimintoihin (Mäenpää & Koski 2019, 38–39; Skelcher & Smith 2015). esim. Byrokraattisesta julkihallinnosta (Public Administration) on siirrytty uuden julkisjohtamisen oppien kautta uuden julkisen hallinnan (New Public Governance) aikaan. Vuoden 2015 liikuntalakiuudistuksessa (2015/390) korostettiin toimialojen yhteistyötä, ja samalla laista poistuivat liikuntajärjestöjä koskevat tehtäväkirjaukset. (Itkonen ym. Toiseksi yksityisen liikuntasektorin kasvu ja syntynyt kilpailutilanne kotitalouksien asiakkaista on pakottanut seuroja tiettyjen markkinatalouden periaatteiden kuten asiakaslähtöisen palvelutuotannon omaksumiseen (Koski & Mäenpää 2018, 106; Laine 2015). Kolmanneksi julkisen sektorin taloudellisen tuen vähentyminen ja olosuhdeinvestointien hiipuminen (ks. 2020, 9–11.) Julkisen sektorin avustuksiin tukeutuneille seuroille tämä on tarkoittanut joko julkishallinnon toiminnanohjauksen hyväksymistä ja palvelutehtäviin sitoutumista tai varainhankinnan vahvistamista muilla menetelmillä. Julkisen palvelun uudelleenmäärittely ja hallinnolliset uudistukset johtivat yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioiden uudelleenasemoitumiseen. LIIKUNTA & TIEDE 59 / 4-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntaseurojen muodonmuutokset 9 3 201–226; 2015; Temmes 2008; Lehtonen 2017, 3.) Uusia oppeja edustivat tulosohjaus ja tulosjohtaminen, laatujohtaminen, näennäismarkkinamallit, tilaaja-tuottajamallin sovellukset ja ulkoistamiset, liikelaitostamiset ja yhtiöittämiset sekä valtionosuusja vapaakuntauudistukset (Temmes & Kiviniemi 1995, 38–44, Yliaska 2014, 12). Julkisen avustuspolitiikan painopistettä on siirretty kansalaistoiminnan vapautta turvanneista yleisavustuksista julkishallinnon tavoitteita suoremmin palveleviin kohdeja hankeavustuksiin sekä seurojen kanssa solmittuihin palvelutuotantosopimuksiin. Koski & Mäenpää 2018, 39–40, 103–108.) Vaikka markkinatalousajattelun soveltaminen vapaaehtoisperustaiseen yhdistystoimintaan ei aina ole ongelmatonta, on sen lisääntyminen ymmärrettävää useammastakin syystä. Itkonen 2015; Itkonen ym. Heikkala & Koski 2000; Ilmanen 2015; Möttönen & Niemelä 2005; Rantamäki 2016.) Niukentuneet resurssit palauttivat 1990-luvulla julkishallinnon agendalle myös poikkihallinnollisen yhteistyön vahvistamisen (Huhtanen & Itkonen 2018). Lehtonen 2017; Bromsley 2020). Julkisen ja yleishyödyllisen rajapintojen hämärtyminen heijastui kansalaisjärjestöjen toimintaan. Kansalaisten hyvinvointipalvelujen tuotannossa käännettiin huomio sektorirajat ylittävään yhteistyöhön, joka on vahvistunut edelleen. Uusi julkinen hallinta ei ole täysin hylännyt edeltävien hallintouudistusten oppeja. Ensinnäkin julkishallinnon omaksumat markkinatalouden opit ovat heijastuneet sen ohjauskäytäntöihin ja valuneet valtakunnallisten liikuntajärjestöjen kautta ainakin suurimpiin paikallistasolla toimiviin liikuntaseuroihin erinäisten avustusohjelmien sekä seuratoiminnan kehitysjärjestelmien kriteerien välityksellä (ks. Varainhankintansa vahvistamiseksi muilla menetelmin liikuntaseurat ovat lähteneet monimuotoistamaan toimintaansa niillä vanhoilla ja uusilla toiminnan osa-alueilla, joilla ovat tunnistaneet potentiaalia talouskasvulle. Paradigmaattisesti julkishallinnon johtamisesta on siirrytty verkostojen hallintaan, jossa yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat näyttäytyvät yhteistyökumppaneina ja kansalaiset osallistujina. (ks. Väestön hyvinvoinnin tai liikunnan edistämistä ei enää nähty yksittäisen hallinnonalan tehtäviksi. esim. Samalla on herännyt kysymyksiä kansalaistoiminnan autonomian toteutumisesta seuroissa sekä niiden edellytyksistä toimia perinteisissä edunvalvontatehtävissään suhteessa paikallishallintoon. Muita liikuntaseuratoiminnan muutostrendejä 1980-luvun jälkeen ovat olleet kustannustason nousu sekä ammattimaistuminen (Koski & Mäenpää 2018, 102–105.), jolla on viitattu seurojen palkallisten työntekijöiden lukumäärän kasvun ohella seuratyön muuhunkin systematisoitumiseen, suunnitelmallistumiseen ja tehostumiseen nyky-yhteiskunnan odotusten mukaisella tavalla. Kuvaavaa on sekin, että seuroissa markkinatalousajattelulle tyypillinen toiminnan (jatkuva) laajentaminen vaikuttaa nykyisin varsin yleiseltä tavoitteelta. Aikakauden hengessä laajentamisessa on päädytty soveltamaan myös markkinalogiikkaa. Yksi merkittävimmistä on ollut julkishallinnossa tapahtunut ajattelutavan muutos, jonka mukaisesti liikuntajärjestöja -seuratoimintaa on alettu tarkastella vapaan kansalaistoiminnan sijaan osin työkaluna liikuntapoliittisten tavoitteiden edistämisessä. Seuratilastoissa yksilajiset erikoisseurat ovat kasvattaneet suhteellis. Yksityisen sektorin palvelutuotanto lisääntyi kunnissa ja palvelualueilla, joilla oli edellytyksiä markkinaperustaiselle liiketoiminnalle (Ilmanen 2015; Itkonen & Salmikangas 2015; Laine 2015). 2018). (Hakari 2013; Karimäki 2020; Möttönen & Niemelä 2005, 79–129; ks. Vuonna 1998 uudistetussa liikuntalaissa (1998/1054) painotettiin paikallista ja alueellista yhteistyötä. On tulkittu, ettei julkishallinto enää yksin kykene ohjaamaan yhteiskuntaa, vaan tarvitsee tehtävässä onnistuakseen ja väestön hyvinvoinnista huolehtiakseen yhteistyötä eri sektoreiden toimijoiden ja kansalaisten kanssa. Ville Yliaska (2014) on kuvannut, miten Iso-Britannian julkishallinnon uudistuksessa jalostuneet julkisjohtamisen opit jalkautuivat suomalaiseen hallintopoliittiseen keskusteluun 1970-luvun loppupuolella, ja valtavirtaistuivat 1990-luvulla. Muutokset heijastuivat viiveellä lainsäädäntöön
myös Bromley 2020; Anheier 2020.) Viimeisen vuosikymmenen hybridisaatiotutkimus tarjoaa tarttumapintoja käsitteellistävälle liikuntaseurojen tutkimukselle. Yhteiskuntatieteellisessä liikuntatutkimuksessa ei ole kattavasti jäsennetty, millaisia muotoja seurojen laajentunut yhteistyö eri sektorien toimijoiden kanssa on saanut, esimerkiksi seurojen vastaanottamien julkisten palvelutehtävien alueella. Billisin mukaan kaikilla hybridiorganisaatioilla on kuitenkin juurensa yhdellä sektorilla, jonka periaatteisiin ja pelisääntöihin ne ensisijaisesti kiinnittyvät. (2017) ovat puolestaan korostaneet, että hybridiorganisaatioiden luokittelun sijaan lisätutkimusta kaivattaisiin siitä, millaisin muodoin ja missä laajuudessa niiden toiminta on hybridisoitunut. Billisin hybridisaatioteoriaa on jo hyödynnetty suomalaisten sosiaali-, nuorisoja kulttuurijärjestöjen muutosten tutkimuksessa (ks. Hybridisoituneet organisaatiot ja toimintamallit, kuten valtioja kuntaomisteiset yhtiöt, yhteiskunnalliset yritykset tai voittoa tavoittelemattomien järjestöjen kanssa harjoitettava yhteistyö, ovat vain yleistyneet vaihtoehtoina nyky-yhteiskunnassa ilmaantuneiden monimutkaisempien ongelmien ratkaisemiseen. myös Vakkuri & Johanson 2021.) Hieman eri näkökulman sektorirajojen sumentumiseen on ottanut kansalaisyhteiskunnan organisatorista muodonmuutosta tarkastellut Patricia Bromley argumentoidessaan, että nyky-yhteiskunnassa toimivilta organisaatioilta odotetaan samankaltaisia ominaisuuksia – vastuullisuutta, ammattimaisuutta ja reagoivuutta yhteiskunnan odotuksiin – riippumatta sektorista, jonne ne juureutuvat (Bromley 2020). Yhteisymmärrys on muodostunut siitä, että hybridisaatio ei ole uusi ilmiö, vaan eri sektorien toimintaperiaatteita on yhdistetty yhteiskunnallisten organisaatioiden toiminnassa jopa vuosisatojen ajan (ks. Billis & Rochester 2020; Bromley 2020; Vakkuri & Johanson 2021). (Billis 2020; ks. Sektori / Ydinelementit Yksityinen sektori Julkinen sektori Kolmas sektori Omistajuus Osakkeenomistajat Kansalaiset Jäsenet Hallinto Yhtiökokoukset, osakemäärään sidottu äänioikeus Julkiset vaalit, kansalaisuuteen perustuva äänioikeus Jäsenkokoukset, jäsenyyteen perustuva äänioikeus Toiminnalliset prioriteetit Markkinavoimat, yksilölliset valinnat Julkisen palvelun velvoite, kollektiiviset valinnat Sitoutuminen omaan missioon Inhimilliset resurssit Palkatut työntekijät johdon kontrolloimassa yrityksessä Palkatut viranhaltijat ja julkiset palvelijat virastossa Jäsenet ja vapaaehtoistoimijat yhdistyksessä Taloudelliset resurssit Liiketoiminnan tuotot Verotulot Jäsenmaksut ja lahjoitukset. Taulukko 1. Julie Battilana ym. 2017; Billis 2020; Johanson & Vakkuri 2018, 17– 22). Niinpä hybridisaatio ei ilmene vain useamman sektorin piirteiden sekoituksena, vaan perustavanlaatuisesti erilaisina hallinnollisina ja operationaalisina periaatteina niin kolmannelle kuin muillekin sektoreille juureutuvissa organisaatioissa. Tarkastelematta on myös jäänyt, miten sitoutuminen julkiseen palvelutuotantoon ja ylisektoraalisiin yhteishankkeisiin on muuttanut seuratoimintoja: missä laajuudessa seurojen toiminta on hybridisoitunut ja hybridisaatio muovannut toimintakäytäntöjä. esim. Yhteistä on myös käsitys siitä, että hybridiorganisaatioita ja -toimintamalleja on tunnistettavissa kaikilta sektoreilta, vaikka ne viralliselta organisaatiomuodoltaan kiinnittyisivätkin ensisijaisesti vain yhdelle (ks. Battilana ym. Nyky-yhteiskunnan uusi organisatorinen todellisuus kaipaa käsitysten päivittämistä. Tutkimuksellamme haemme vastauksia juuri näihin kysymyksiin. taulukko 1). Toisin sanoen, eri sektorien organisaatiot ovat alkaneet muistuttaa toisiaan, mikä korostaa tarvetta niiden sektorisuhteiden sekä vallitsevien organisaatiokäsitysten uudelleentarkastelulle. 2021; ks. (Billis 2010; 2020.) Billisin ohella yhteiskunnista tunnistettujen hybridiorganisaatioiden tarkastelusta ovat 2000-luvulla kiinnostuneet muutkin, eri tieteenaloja edustavat tutkijat. (Itkonen & Salmikangas 2015; Koski & Mäenpää 2018, 43–46.) Hybridisaatio muutosten tulkitsijana David Billisin hybridiorganisaatioiden teoretisoinnin lähtökohtana on, että edellä kuvattu yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin rajojen sumentuminen ja toimintalogiikoiden sekoittuminen kaipaavat vahvempaa käsitteellistävää lähestymistapaa. Hybridisoituneeksi hän määrittelee organisaation, joka omaa toiminnan piirteitä ja ydinelementtejä useammalta kuin yhdeltä sektorilta (ks. Laitinen 2018; Rantamäki 2016; Ruusuvirta 2019). 9 4 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 4-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntaseurojen muodonmuutokset ta osuuttaan. (Johanson & Vakkuri 2018; Vakkuri ym. Eri yhteiskuntasektoreita kuvaavat organisaatiotason ydinelementit (Billis 2010). Billisin mukaan organisaatioiden hybridisoitumisen syvyydessä ilmeneekin eroja: hybridisaatio voi edetä organisaatiossa ajan kanssa pinnalliselta (shallow) juurtuneelle (entrenched) tasolle tai muodostua uutta perustettaessa koko toiminnan lähtökohdaksi (enacted hybrid) (Billis 2010). Yhtenäisen seurakulttuurin merkitys seuroissa on heikentynyt laji-, joukkueja toimintaryhmäkeskeisen ajattelun myötä. Hybridiorganisaatioiden hallintaa ja arvonluontia hallintotieteellisestä näkökulmasta tarkastelleiden Jan-Erik Johansonin ja Jarmo Vakkurin pääviestinä on ollut, että näennäisestä monimutkaisuudesta ja koetusta epämääräisyydestä huolimatta hybridit eivät aiemman tutkimuksen perusteella ole yksiselitteisesti toimivampia tai toimimattomampia ratkaisuja kuin perinteiset yksisektorisetkaan. Yhteistä hybridiratkaisuille on ollut organisaation tai tuotetun toiminnon omistajuuden jakautuminen, epäyhtenevien päämäärien ja toimintalogiikoiden yhteensovitustarve, monimuotoiset rahoitusjärjestelyt sekä moninaiset sosiaalisen ja institutionaalisen kontrollin muodot. Tuoreemmassa teoreettisessa tarkastelussaan hän myös tunnistaa tarpeen muiden tutkijoiden esittämälle yhteiskuntasektorien ja niillä toimivien organisaatioiden uudelleenmäärittelylle
Seurat anonymisoitiin, koska anonymiteetin säilyttäminen sovittiin haastateltavien kanssa haastattelujen lähtökohdaksi. Hyytinen & Kivisto-Rahnasto 2015, 16). Rantamäki 2016) kaltaisen tietokannan puuttuessa liikunta-alalta tutkimukseen soveltuvia liikuntaseuroja lähdettiin haarukoimaan satunnaisesti valittujen kuntien taustoittavilla viranhaltijakyselyillä. Tutkimushaastatteluja jäsentäneen teemahaastattelurungon teemoittelussa hyödynnettiin Billisin hybridisaatioteoriassa (2010) kuvattuja eri sektoreiden toiminnan ydinelementtejä (taulukko 1). (ks. Kuntien taustatietokartoituksessa todetut rajoitteet johtivat tapaustutkimuksemme liikuntaseurojen valintaan suunniteltua suppeammasta, kuntien liikuntatoimien tiedossa olleesta seurajoukosta. Kerättyyn kokonaisaineistoon sisältyi myös osia, erityisesti seurojen inhimillisiin ja taloudellisiin resursseihin liittyviä haastatteluosuuksia, joissa anonymisointi tulkittiin tarpeelliseksi. Seuratoimijoiden tulkintojen dokumentointi julkiseen palvelutuotantoon sitoutumisen motiiveista ja vaikutuksista on jäänyt vähemmälle huomiolle. Molemmilla käytännöillä on saatettu vahvistaa kuntalaisten liikuntapalvelutarjontaa, vaikka avustuspoliittisissa ratkaisuissa kunnan mahdollisuudet ohjata palvelutuotantoa ovat suppeammat (Ruusuvirta & Saukkonen 2010). Perusteluna lähestymistavallemme on intressimme yltää kyselytutkimuksia syvällisempään analyysiin seuratoiminnasta. Haastattelujen taustoittamiseksi, intensiivisemmän seurakohtaisen tarkastelun mahdollistamiseksi ja aineistotriangulaation saavuttamiseksi tutkimusaineistona hyödynnettiin myös avoimista lähteistä kerättyjä sekä haastatelluilta saatuja seurojen dokumentointeja, kuten seurastrategioita, organisaatiokuvauksia ja toimintakertomuksia. Teemahaastatteluille luontaisesti haastatteluteemojen käsittelyjärjestyksessä oli liikkumavaraa, mutta jokaisesta kuitenkin keskusteltiin muutaman haastattelurunkoon kirjatun pääkysymyksen ohjaamana. Taustatietokartoituksessa todetuista rajoitteista seurasi myös, että kuntien liikuntapalvelujen tuotannossa ilmenevän ylisektoraalisen yhteistyön kokonaisvolyymejä päätettiin lähteä kartoittamaan omalla kyselytutkimuksella. Haastatelluista kuusi oli seuransa päätoimisia työntekijöitä, toiminnanjohtajia (4 kpl) tai muita julkisten palvelutuotantotehtävien hallinnoinnista vastaavia toimihenkilöitä (2 kpl). Kyselytutkimusta taustoitettaessa selvisi, että ylisektoraalista yhteistyötä oli tarkasteltu varsin suppeasti myös aiemmissa kuntien liikuntapalveluja tarkastelleissa kyselytutkimuksissa (ks. 2011). Sektorirajat ylittävää yhteistyötä liikuntapalvelutuotannossa on jo sivuttu aiemmissa tutkimuksissa, mutta aineistonkeruussa ovat painottuneet viranhaltijakyselyt ja -haastattelut sekä julkishallinnon näkökulma (ks. Tämä kuntakysely toteutettiin yhteistyössä Kuntaliiton kanssa syksyllä 2020, ja sen päätulokset raportoidaan myöhemmin. Tapaus tutkimukseen valikoitunutta seurajoukkoa ja niiden toimijahaastatteluissa tarkentuneita julkisia palvelutuotantotehtäviä kuvataan taulukossa 2. Tämä tutkimusvaihe tuotti ensimmäiset arvokkaat tutkimushavainnot. Haastatellun taustatietoja sekä tutkimuskohteena olleen liikuntaseuran rakenteita ja julkisia palvelutehtäviä tarkentaneiden kysymysten jälkeen haastatteluissa edettiin seuran tuottamien julkisten palvelujen merkityksistä keskusteluun. Taustakartoituksella tavoiteltiin kokonaiskuvaa ylisektoraalisesta yhteistyöstä ja kolmannen sektorin liikuntapalvelutuottajien lukumäärästä sekä ymmärrystä tapaustutkimusseurojen toimintaympäristöistä. Hyytinen & Kivistö-Rahnasto 2015, 23). Hyvärinen 2017; Tuomi & Sarajärvi 2018, 87–93, 127–128.) Esimerkiksi seuran tuottamien julkisten palvelujen omistajuutta lähestyttiin kysymällä seuratoimijoiden tulkintoja siitä, kenelle seuran tuottamat julkiset palvelut on tarkoitettu, edellyttääkö niiden käyttäminen. 2020; Valtiovarainministeriö 2020). Keskustelua ohjasivat etukäteen valitut teemat, joita olivat seuran tuottamien julkisten palvelujen omistajuus, hallinto, toiminnalliset prioriteetit sekä inhimilliset ja taloudelliset resurssit. Neljä muuta haastateltavaa olivat seuransa luottamushenkilöitä, puheenjohtajia (3 kpl) tai julkisia palvelutuotantotehtäviä tuntevia hallituksen jäseniä (1 kpl). Opiskelijoiden osallistamiseen aineistonkeruuseen kannustivat toisaalta tutkimusekonomiset syyt, toisaalta opintojakson ja koko maisterikoulutuksen tavoitteet perehdyttää opiskelijoita liikunnan kansalaistoiminnan nykytutkimukseen. Valviran ylläpitämän sosiaalija terveyspalvelujen tuottajien rekisterin (ks. Haastattelut toteutettiin keväällä 2019 ja niihin osallistui yhteensä 10 henkilöä. Kaikkiaan haastatteluaineiston kokoaminen tuotti 356 minuuttia äänitallenteita ja 128 sivua litterointia. Esimerkiksi liikuntapaikkojen ylläpitoon, ryhmäliikuntapalvelujen tuotantoon tai voimakkaasti laajenneeseen lasten ja nuorten matalan kynnyksen liikuntatoiminnan järjestämiseen liittyviä ostopalvelusopimuksia saattaa hallinnoida useampi viranhaltija, eikä liikuntapalvelujen ostopalvelutuotannon kokonaisvolyymejä välttämättä seurata. Tutkimusaineiston keräämisen toteuttivat osaltaan Jyväskylän yliopiston liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutusohjelman Muuttuvat kansalaistoiminnat ja liikuntaorganisaatiot -opintojaksolle osallistuneet maisterivaiheen opiskelijat, joiden opetuksessa sovellettiin tutkivan oppimisen pedagogista mallia (ks. Otanta toteutettiin harkinnanvaraisesti painottaen sitä, että tapaustutkimuskohteet edustaisivat mahdollisimman monipuolisesti tyypillisimpiä kolmannen sektorin toimijoille ulkoistettuja paikallisten liikuntapalvelujen tuotantotehtäviä (ks. Lonka ym. Tutkimuksemme pääaineisto koostuu kahdeksan liikuntaja urheiluseuran toimijoiden teemahaastatteluista. Kahdessa seurassa julkisia palvelutehtäviä organisoitiin vapaaehtoistyöllä. Haastateltavat valittiin seurakohtaisesti seuran julkisten palvelutehtävien sekä lähihistorian tapahtumien tuntemuksen perusteella. Teemahaastatteluista kaksi toteutettiin puhelinhaastatteluina ja loput kasvokkain. esim. Hakamäki ym. Viranhaltijatai seuratasolla ei myöskään ole aina selvää, missä menee raja sopimusvaraisen palvelutuotannon ja kuntien myöntämien harkinnanvaraisten kohdeavustusten välillä. LIIKUNTA & TIEDE 59 / 4-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntaseurojen muodonmuutokset 9 5 TUTKIMUSMENETELMÄT JA -AINEISTO Artikkelissamme tarkastelemme vertailevan tapaustutkimuksen keinoin kahdeksaa julkisten liikuntapalvelujen tuotantoon paikallisesti sitoutunutta liikuntaja urheiluseuraa. Kerättäessä haastatteluaineistoa usean haastattelijan voimin haasteita voi aiheuttaa haastattelujen yhteismitallisuus. esim. Tässä tutkimuksessa haasteeseen vastattiin perehdyttämällä tutkimusavustajina toimineita opiskelijoita opintojakson luento-opetuksen puitteissa tutkimusaiheeseen, kertaamalla heille menetelmäopinnoista tuttuja tutkimushaastattelujen tekemisen ja tietosuojanormien mukaisen aineistonkäsittelyn käytäntöjä sekä hyödyntämällä strukturoidumpaa teemahaastattelurunkoa. Aineistoa hyödynnetään myöhemmissäkin julkaisuissa. Muissa seuroissa tehtävät olivat siirtyneet tai siirtymässä palkattujen työntekijöiden hallinnoitaviksi. Poikkihallinnollistumisen seurauksena liikuntapalvelujen palvelutuotantosopimukset eivät nykykunnissa rajaudu vain yhden viranhaltijan tai hallinnonalan vastuulle
Varsinaisessa analysointivaiheessa aineistohavainnoista tehtyjä tulkintoja vielä peilattiin muiden hybridisaatiotutkimusten tuloksiin. Ideaalityyppisissä kolmannen sektorin organisaatioissa tavoitteita, toiminnallisia prioriteetteja sekä luottamushenkilövalintoja koskeva muodollinen päätöksenteko-oikeus on jäsenillä, joista tyypillisesti vain osa osallistuu aktiivisesti päätöksentekoon. Tapaustutkimusseurat ja niiden tulkitsemat julkiset palvelutuotantotehtävät. Haastattelurunkoa myös pilotoitiin syksyllä 2018 ennen varsinaisten tutkimushaastattelujen tekemistä. Teknisenä apuvälineenä aineiston hallinnassa ja analysoinnissa hyödynnettiin Atlas.ti-ohjelmistoa. (Billis 2010.) Nykyisissä liikunTaulukko 2. Muodollisten ja aktiivisten omistajien (for mal & active owners) lisäksi organisaatioista on erotettavissa kolmas omistajaryhmä, pääomistajat (principal owners), jotka ovat kaikkien tuntemia ja toimivat tosiasiallisesti päätöksenteon aktiivirooleissa. Julkiseen palvelutuotantoon sitoutumisen vaikutukset liikuntaseuroille Toiseen tutkimuskysymykseemme vastataksemme jäsensimme tapaustutkimusseurojen tarkasteluamme Billisin kuvaamia organisaatioiden sektorikohtaisia erityispiirteitä (taulukko 1) hyödyntäen. Artikkelin ulkopuolelle ja erikseen julkaistavaksi rajasimme vaikutukset seurojen inhimillisiin ja taloudellisiin resursseihin tunnistaen, että julkisten palvelutehtävien aikaansaama seuraresurssien lisääntyminen muodostaa toisen merkittävän, tarkastelutilaa kaipaavan kokonaisuutensa. Artikkelin rajaustarpeisiin ja tutkimusaineistomme analyysiin perustuen tarkastelemme tässä tekstissä kokonaisuutena julkisten palvelutuotantotehtävien vaikutuksia seurojen omistajuuteen, hallintoon ja toiminnallisiin prioriteetteihin. Osa seuratoimijoista tulkitsi julkisiksi palvelutehtäviksi myös osallistumisen kuntien liikuntapalvelujen kehittämistyöhön ja kaavoitukseen, joihin niiden asiantuntijatukea oli pyydetty tai osallistuminen oli seuran etujen mukaista (Y2; Y8). Julkisen palvelun käsitteen laventumista kuvaa, että muutamat kunnallishallintotaustaiset seuratoimijat ymmärsivät julkiseksi palvelutuotannoksi myös sellaiset kuntalaisille kohdennetut seurapalvelut, joiden rahoitukseen kunta ei vielä toistaiseksi osallistunut, mutta joiden tuottaminen oli tulkittavissa julkishallinnon tavoitteiden mukaiseksi (Y6). Omistajuus Billisin (2010) hybridisaatioteoriassa organisaation omistajuus määritellään talousnäkökulmien sijaan organisaation päätöksentekoon liittyvien oikeuksien ja vastuiden jakautumisena. Tuomi & Sarajärvi 2018, 104– 114, 127–132). 9 6 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 4-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntaseurojen muodonmuutokset seurajäsenyyttä ja ovatko palvelut seuran vai kunnan palvelutoimintaa. Kerätyn aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä (ks. TULOKSET Liikuntaseurojen julkiset palvelutuotantotehtävät Taulukosta 2 ilmenee, miten vertailemiemme seurojen palvelutarjonnassa heijastuvat kokonaisuudessaan kansallisessa liikuntapolitiikassa lähivuosina painottuneet kohderyhmät ja palvelumuodot, kuten lasten ja nuorten matalan kynnyksen liikuntatoiminnot sekä vanhusten ja erityisryhmien palvelut. Seurojen julkisten palvelutuotantotehtävien sopimusmuodot vaihtelevat niin kuntakuin tehtäväkohtaisesti. Seura Seuratyyppi Kuntatyyppi Julkiset palvelutuotantotehtävät Y1 yleisseura, suurseura kaupunkimainen • Matalan kynnyksen liikuntatoiminta: alakouluja yläkouluikäisille Y2 yleisseura kaupunkimainen • Matalan kynnyksen liikuntatoiminta (seura-avustuksin) • Suunnistuskarttatuotanto (kartta-avustuksin) • Hiihtomajakahvilatoiminta • Tapahtumatuotanto: suunnistusja polkujuoksutapahtumat • Kunnan liikuntapalvelujen kehittämisja kaavoitustyö Y3 erikoisseura kaupunkimainen • Terveysliikuntaryhmät • Perheliikuntatuokiot (suullinen sopimus) Y4 yleisseura, kyläseura maaseutumainen • Kylän lasten liikuntakerho • Kylän talviliikuntapaikkojen ja uimarannan ylläpito • Kylän jätekeräyspisteen hoito Y5 erikoisseura kaupunkimainen • Lakisääteinen koululaisten liikunnallinen iltapäivätoiminta • Liikkuva koulu -toiminta: välituntiliikunta, jälkkäriohjaajakoulutus Y6 erikoisseura, suurseura taajaan asuttu • Iltapäiväja liikuntakerhot (säätiörahoitus) • Vanhusten kotiliikunta (säätiörahoitus) • Liikkuva koulu -toiminta: välituntiliikunta, koulutuntien liikunnallistaminen Y7 erikoisseura taajaan asuttu • Liikuntakerhot • Talviliikuntapaikkojen ylläpitotehtävät • Muiden liikuntapaikkojen valvontatehtävät Y8 erikoisseura, suurseura kaupunkimainen • Peruskoulujen liikuntatunnit • Lasten ja nuorten liikuntatoiminta (maanvuokrasopimus) • Kunnan liikuntapalvelujen kehittämisja kaavoitustyö. Aineistonkeruuta seurasi aineiston lukeminen, pilkkominen ja uudelleenryhmittely edellä kuvattuun teemoitteluun (Billis 2010) tukeutuen. Samoin palvelutarjonnassa näyttäytyy sitoutuminen liikunnan olosuhdetyöhön. Tavanomaistuneiden kirjallisten ostopalveluja palvelutuotantosopimusten lisäksi seurat tuottavat palveluja suullisin sopimuksin ja avustuspohjaisesti
(Y1.) Julkiseen palvelutuotantoon sitoutuessaan liikuntaseurojen toiminnan omistajajoukko laajenee ja omistajuutta siirtyy julkiselle sektorille (Rantamäki 2016). Tulkinta heikkeni, mitä etäämpänä tuotettu palvelu oli seuran perinteisestä toiminnasta (Y1; Y7b). Tapaustutkimusseuroista osassa julkisten ja muiden jäsenrekisterin ulkopuolisille suunnattujen palvelujen osallistujamäärät olivat haastattelujen perusteella niin huomattavia, ettei jäsenmäärää tai -toimintoja ollut perusteltua tarkastella ainoina seuratoiminnan laajuuden kuvaajina (Y3; Y5; Y6; Y8). Kuntatoimijoiden tilivelvollisuus kuntalaisille saattaa ohjata heitä kantamaan vastuuta palvelujen kohderyhmien kuulemisesta ja määrittelemään, miten palvelutuottajat raportoivat toiminnastaan ja osallistuvat käyttäjäpalautteen keräämiseen: No se oikeestaan menee nii, et kunta tai kaupunki on kysyny toiveita näiltä nuorilta, et minkä tyylistä toimintaa he haluavat. Julkisiin palvelutehtäviin sitoutuminen ja uuden sektorin tehtäväkentälle astuminen kompleksisoivat liikuntaseurojen toiminnan omistajuusja tilivelvollisuuskysymyksiä. 2008) jalkautumista seuratoimintaan. Ja sit ku me tietysti raportoidaan siitä, et kuinka paljon niitä kävijöitä, sitten he päättävät et onks kannattavaa jatkaa toimintaa seuraavana kautena tai vuonna. Seurayhdistyksen jäsentoimintojen rinnalle rakentuva asiakaspalvelutuotanto ilmentää niin perinteisen yhdistystoiminnan hybridisoitumista (Billis 2010) kuin uuden kolmannen sektorin organisaatioiden piirteiden (Huotari ym. Seurojensa palvelutuotantoa tunteneista luottamushenkilöistä useimmat työskentelivät kunnallishallinnossa (Y2; Y3; Y6), ja seuratyöntekijöilläkin oli työkokemusta julkiselta sektorilta (Y5). Enemmistö tulkitsi tuotetut julkiset palvelut ensisijaisesti seuratoiminnaksi, eikä kuntapalveluiksi (Y2; Y4; Y5; Y6; Y8). Omistajuuden näkökulmasta seurayhdistyksen omistavan jäsenkunnan rinnalle kasvava asiakaskunta on huomionarvoinen siksi, että muodolliseen päätöksentekoon osallistumisoikeuden puutteesta huolimatta sen painoarvo voi lisääntyä, mitä suuremmiksi asiakaspalvelutuotannon volyymit kasvavat. Asia oli seuran säännöllisten liikuntaryhmien osalta ratkaistu siten, että seura kirjasi ryhmiin osallistujat heidän luvallaan jäsenrekisteriinsä. (Y3.) Ilman jäsenyyttä seuran järjestämiin toimintoihin osallistuvien mahdollisuudet vaikuttaa seuran toimintaan muuttuvat. Että oikeestaan sieltä puolelta sitte ottavat yhteyttä, että onks meillä mahdollisuutta järjestää. (Y7b.) Hallinto Seuratoiminnan omistajuusja valtasuhteiden muutokset vaikuttavat seurojen hallintoja johtamisrakenteisiin. Tilaajan omistaja-aseman tunnistamisesta huolimatta seuratoimijoiden käsitykset seurojen julkisen palvelutuotannon omistajuudesta vaihtelivat. Yleisseuroissa jaostoja toimintaryhmärakenteet luovat kerroksisuutta hämärtäen sitä, kenellä on todellisuudessa edellytyksiä osallistua koko seuraa koskevaan päätöksentekoon. Että oikeestaan tän tyylisesti se päätösvalta menee. Pinnallisen hybridisoitumisen piirteitä ovat organisaation toiminnan kaupallistuminen, ensimmäiset työntekijäpalkkaukset operatiivisiin tehtäviin sekä julkisen ja yksityisen rahoituksen saaminen organisaation tavoitteiden edistämiseen. (Billis 2010.) Taulukossa 3 kootaan tapaustutkimusseurojen hybridisaation tunnusmerkkejä. Useissa seuroissa jäsenyysvelvoitteista vapaat matalan kynnyksen asiakaspalvelut myös ymmärretään uusien jäsenten rekrytointikanaviksi (Y2; Y5; Y6; Y7). Haastatelluista seuratoimijoista kaikki tunnistivat seurojensa tuottamien julkisten palvelujen kohderyhmäksi joko laaja-alaisesti kuntalaiset tai vaihtoehtoisesti sen kuntalaisryhmän, esimerkiksi koululaiset tai vanhukset, jolle palvelu oli ensisijaisesti tilattu. Kyllä me nähdään sillä lailla, että jos ajatellaan ihan puhtaasti niin kuitenkin menee kunnan puolelle siinä mielessä, että keskustelut on käyty vaikka iltapäiväkerhotoiminnasta, että se on puhtaasti kunnan toimintaa, jota ostetaan seurakunnista tai muista, niin se menee ihan puhtaasti kunnan puolelle samoin kuin seniori-ikäisten liikunnan järjestäminen. Muutosta edesauttavat myös seurahallintoon palvelutuotantotehtäviä organisoimaan rekrytoituvat uudet omistajat, seuratyöntekijät tai luottamushenkilöt, joille julkisen sektorin toimintalogiikka on ennestään tuttu tai tulee tutuksi tehtävien myötä (ks. Billis 2010). Tuotettujen julkisten palvelujen käyttäjiltä ei edellytetty seurajäsenyyttä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: erään tapaustutkimusseuran yhdistyssääntöihin oli kirjattu, ettei seura saa järjestää ”pysyvää toimintaa” kuin jäsenille. Seurahallintoon palkatuille työntekijöille voi kertyä paljonkin vaikutusvaltaa luottamuselinten päätösten valmistelun ja toimeenpanon myötä. Toisaalta kaikissa seuroissa ei ole asiakaskunnalle suunnattujen palvelujen osallistujamäärien seurantaan vakiintuneita käytäntöjä, mikä vaikeuttaa volyymien arviointia. Haastatelluista vain osa vastasi seuransa keräävän kyselyin palautetta jäsenrekisterin ulkopuolisilta (Y2; Y5; Y6). Billisin (2010) mukaan hybridisaation juurtuminen voi alkaa organisaatiossa niin hallinnosta kuin operatiiviselta tasolta. Julkisista palvelutehtävistä keskusteltaessa osa tunnisti asiakkaiden palautteenannon painottuvan suoriin vuorovaikutustilanteisiin ohjaajien kanssa (Y3; Y5). Seura on tuottamistaan julkisista palveluista tilivelvollinen ensisijaisesti tilaajalle ja epäsuorasti kuntalaisille, vaikka päätösvalta palvelutuotantotehtävään sitoutumisesta säilyisi seuran omistajilla. Että se on enemmänkin niinku toiveena, että sitä kautta sitten ehkä joitain lapsia tulee meidän jäseniksi. Billisin (2010) mukaan perinteisen kolmannen sektorin organisaation toiminnan hybridisoituminen voi edetä ajan myötä ja luonnollisella tavalla pinnalliselta juurtuneelle tasolle. Ja sit sen mukaan kartottaa seuroja, jotka vois tämmösiä tarjota. LIIKUNTA & TIEDE 59 / 4-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntaseurojen muodonmuutokset 9 7 taseuroissa pääomistajien määrittely voi seurakoon kasvaessa ja -rakenteen eriytyessä vaikeutua. (Y5.) Seuran tuottamien julkisten palvelujen yhdeksi pääomistajaksi voi nimetä palvelun tilaajan, tyypillisesti kunnan, jonka edustajilla on tosiasiallista vaikutusvaltaa palvelutuotantoon. Myös asiakkaiden kanavat seuran palveluihin vaikuttamiseen hajautuvat. Et ensin se kartotus. Julkisten palvelutehtävien, erityisesti päiväsaikaan tarjottavien ohjaus. Asiakasmäärän kasvusta nähdään seuranneen niin jäsenmäärän kuin seuran kasvua: Ei edellytetä (seuran jäsenyyttä). Juurtunutta hybridisoitumista ilmentävät organisaation vakiintuneet julkiset ja yksityiset tulovirrat, tulovirtojen varmistamiseksi päätöksentekoelimiin pysyväisluonteisesti hyväksytyt muiden sektoreiden edustajat, moniportaiset hierarkkiset johtamisjärjestelmät sekä palkatun henkilöstön nousu määräävään asemaan operatiivisten tehtävien hoitamisessa. Seuroista enemmistön (75 %) toiminnasta oli tunnistettavissa juurtuneen hybridisaation piirteitä, vaikka niistä kahdessa hybridisoituminen lienee vielä juurtumisvaiheessa. Omistajuus korvautuu asiakkuudella, eikä muodollista osallistumisoikeutta seurapäätöksentekoon muodostu. Enemmistössä tapaustutkimusseuroista julkisten palvelutehtävien vastaanottamisen ja vakiintumisen voi väittää vauhdittaneen seuratoiminnan laajempaa hybridisoitumista. Viimeisessä kahdessa vapaaehtoistyöperustaisessa seurassakin toiminta oli vähintään pinnallisesti hybridisoitunutta
Lisäksi päätöksentekijöiksi on saatettu hyväksyä yhteistyösyistä jäsenrekisterin ulkopuolisia eri sektorien sidosryhmien edustajia. julkiset palvelutuotantotehtävät ja urheilutoiminnan vastuuvalmennustehtävät • Säännöllistynyt ja monipuolistunut yksityinen ja julkinen hankerahoitus (määräaikaisrahoitus) Y7 erikoisseura juurtumassa • Moniportainen hierarkisoitunut johtamisjärjestelmä: ensimmäiset hallinnon työntekijät palkattu, vapaaehtoisvalmentajia ja -toimijoita • Kaupallistunut toiminta: julkisten palvelujen laajentamisja asiakapalvelukonseptien kehittämissuunnitelmia • Vakiintumaton julkisen palvelutuotannon tulovirta Y8 erikoisseura, suurseura juurtunut • Kaupallistunut toiminta: monimuotoinen asiakaspalveluja tapahtumatuotanto • Hierarkkinen johtamisjärjestelmä: toiminnanjohtaja, palkattuja valmentajia ja muita työntekijöitä • Palkattujen työntekijöiden määräävä asema: mm. 9 8 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 4-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntaseurojen muodonmuutokset palvelujen, hoitaminen on edellyttänyt seuroilta työntekijäpalkkauksia ja tehtävien laajentuminen henkilöstöhallinnon organisointia (Y1; Y3; Y5; Y6; Y8). julkiset palvelutuotantotehtävät • Säännöllistyneet julkiset ja yksityiset tulovirrat Y2 yleisseura pinnallinen • Toiminnan kaupallistuminen: kasvanut massatapahtumaja asiakaspalvelutuotanto • Talkootyöpohjainen palvelutuotanto • Julkisten palvelutuotantotehtävien tulojen ohjaaminen seuran päätarkoituksen edistämiseen: jäsentoiminta Y3 erikoisseura juurtumassa • Toiminnan kaupallistuminen: kasvanut asiakaspalveluja tapahtumatuotanto • Yksinkertainen hierarkisoitumassa oleva johtamis-järjestelmä: ensimmäinen hallinnon työntekijä palkattu • Palkattujen työntekijöiden määräävä asema osassa toiminnoista: julkiset palvelutuotantoja ohjaustehtävät • Vakiintunut julkisen palvelutuotannon tulovirta Y4 yleisseura, kyläseura pinnallinen • Toiminnan vähäinen/olematon kaupallistuminen • Talkootyöpohjainen palvelutuotanto • Julkisten palvelutuotantotehtävien tulojen ohjaaminen seuran tarkoituksen edistämiseen: lasten ja nuorten liikuttaminen, kylän elinvoimaisuuden ylläpitäminen Y5 erikoisseura juurtunut • Moniportainen hierarkkinen johtamisjärjestelmä: palkattuja hallinnon työntekijöitä, ohjaajia ja valmentajia • Palkattujen työntekijöiden määräävä asema osassa toiminnoista: mm. Tulovirtojen vakiintuessa julkisten palvelutehtävien tukemana palkatulle hallintohenkilöstölle on voinut rakentua määräävä asema seurassa, ainakin omalla toiminnan vastuualueellaan (Y1; Y5). Yhden seuran operatiivisiin työryhmiin oli kutsuttu mukaan ulkopuolisia asiantuntijoita (Y6). Pinnallisen ja juurtuneen hybridisaation tunnusmerkkejä tapaustutkimusseuroissa. Hybridiorganisaatioiden hallintomalleihin syventyneet Chris Cornforth ja Roger Spear ovat esittäneet, että vaikka kolmannen sektorin organisaatioiden ideaalityyppinä edelleen pidetäänkin jäsenvaltaista, kaksiportaiseen hallintomalliin perustuvaa yhdistystä (membership association), esiintyy niiden hallintorakenteissa käytännössä huomattavaa vaihtelua. Haastattelut Taulukko 3. (Cornforth & Spear 2010.) Tutkituista liikuntaseuroista ei paljastunut muodollisia päätöksentekoelimiä, joissa toimisi jäsenoikeudettomia sidosryhmien edustajia. toiminnan johto, julkiset palvelutuotantoja valmennustehtävät • Säännöllistyneet julkiset ja yksityiset tulovirrat. julkiset palvelutuotantotehtävät ja urheilutoiminnan vastuuvalmennustehtävät • Urheilutoiminnan ja yhteiskuntapalvelutoiminnan rakenteellinen eriytyminen • Vakiintunut julkisen palvelutuotannon tulovirta Y6 erikoisseura, suurseura juurtunut • Moniportainen hierarkkinen johtamisjärjestelmä: palkattuja hallinnon työntekijöitä, ohjaajia ja valmentajia • Ulkopuolisia asiantuntijajäseniä operatiivisissa tiimeissä • Urheilutoiminnan ja yhteiskuntapalvelutoiminnan rakenteellinen eriytyminen • Palkattujen työntekijöiden määräävä asema osassa toiminnoista: mm. Jäsenistön ja sen valitseman hallituksen kokousten ohella seurayhdistyksessä päätösvaltaa voi olla valutettu alajaostojen, tytäryhdistysten, yhtiöitettyjen osien ja säätiöiden päätöksentekoelimille. Seura Seuratyyppi Hybridisaation taso Hybridisaation tunnusmerkit Y1 yleisseura, suurseura juurtunut • Moniportainen hierarkkinen johtamisjärjestelmä: palkattuja hallinnon työntekijöitä, ohjaajia ja valmentajia, itsenäiset lajijaostot omine päätöksentekoelimineen ja työntekijöineen • Palkattujen työntekijöiden määräävä asema osassa toiminnoista: mm
Pisimmälle rakennemuutos oli edennyt seurassa, jossa lajijaostojen irtaantumiset seurayhdistyksestä olivat aiemmin johtaneet yleisseuran supistumiseen erikoisseuraksi. Pystytään tarjoamaan erilaista kohderyhmille. (Y7a.) Seuratoimintojen prioriteettien monimuotoistuminen ja sisäinen eriytyminen herättävät kysymyksen, miten erilaisia toimintatavoitteita omaavien yksiköiden yhteistoiminta jatkuu. (Y6.) Toiminnalliset prioriteetit Hybridisoituneiden toimintojen juurtuminen kolmannen sektorin organisaatioihin saattaa Billisin (2010) mukaan johtaa ulkopuolisten tai sisäisten voimien ohjaamana organisaation alkuperäisen tarkoituksen uudelleentarkasteluun. Julkishallinnon resursoimana järjestetyn harrastustoiminnan ymmärrettiin vahvistavan seuran tunnettavuutta ja madaltavan osallistujien kynnystä hakeutua mukaan jäsentoimintoihin (Y2; Y5; Y6; Y8). (Y5.) Seurojen hybridisoitumista kuvastaa, että toiminnan tarkoituksesta keskusteltaessa joidenkin seuratoimijoiden puheeseen oli tarttunut julkishallinnon tavoitteellisuutta ja julkisjohtamisen kieltä. (Y6; Y7a; Y7b.) Sanotaan, että strategia tietysti on lasten ja nuorten liikuntapalveluiden tuottaminen. myös Skelcher & Smith 2015). Ja vaikka me ollaan tässä saman seuran alla, niin he toimii omanaan yksikkönään. Nämä piirteet vahvistivat kuvaa seuroista perinteisinä yhdistyksinä, joiden tavoitteellisuus oli lähtökohdiltaan yhdensuuntainen julkisen liikuntahallinnon kanssa. Muutos on kuitenkin pitempiaikainen, eikä ole selitettävissä pelkästään lisääntyneellä julkishallinnon yhteistyöllä ja ohjauksella. (Y7a.) Tapaustutkimusseurojen toiminnallisten prioriteettien ja hallintorakenteiden rinnakkaistarkastelu viittasi siihen, että julkisiin palvelutuotantotehtäviin sitoutumisen yhtenä lopputulemana voi olla seuratoiminnan sisäinen eriytyminen. Seurajäsenten liikunnan edistämisen sijaan keskustelua käännettiin laajempiin kuntalaisten liikuttamisen tavoitteisiin, liikuntapalvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen sekä toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseen. Käytännössä se menee siihen, että halutaan olla liikunnallinen palveluntarjoaja, perinteisestä urheiluseura-ajattelusta kohti liikunnan palveluntarjoajamallia eli pystytään harrastamaan tavoitteellista jalkapalloa, mutta sitten on hauskanpidon harrastajaryhmä mahdollista. Seurojen keskushallinnon ohella osa jaostoistakin oli ottanut vastuulleen julkisia palvelutehtäviä. Julkisiin palvelutehtäviin heijastunut liikuntaseurahallinnon nykypiirre oli jaostojen ja toimintaryhmien autonomia, joka havainnollistui suuremmissa yleisseuroissa. Näiden seuratoiminnan ulottuvuuksien itsenäinen rinnakkaiselo havainnollistui seuratoimijahaastatteluissa: Meillä on erikseen edustusjoukkue, heillä on omat tilit. (Y5) Harrastuksellinen seuratoiminta vaikutti kasvattaneen tapaustutkimusseuroissa painoarvoaan suhteessa kilpaurheiluorientoituneeseen seuratoimintaan (ks. Sittemmin seuran organisaatiokaaviossa valmennuspäällikön johtaman urheilutoiminnon rinnalle oli muodostunut yhteiskuntavastuun vastuualue, jota johti myös kunnallishallinnossa työskentelevä seuratyöntekijä. Kolmessa tapaustutkimusseurassa julkisten palvelutehtävien vakiintuminen, laajentuminen ja niihin liittyvä palkattujen ammattilaisten rekrytoituminen antoivat kuvan, että seuroihin oli muodostunut tai muodostumassa perinteisten lajijaostojen rinnalle uusi palvelutuotantoon erikoistuva toimintayksikkö (Y1; Y5; Y6; ks. Meillä on aika vahva arvopohja, meillä on yhteiskuntavastuu vahvasti mukana. Olemassa tai suunnitteilla olevia konsernirakenteita, kuten tytäryhdistyksiä, yhtiöitä ja säätiöitä, ilmeni puolessa seuroista (Y1; Y3; Y6; Y7). Näiden tehtävien yksityiskohdat tai toteutusjärjestelyt eivät välttämättä olleet emoseuran päättäjien hallinnassa enää sopimusten hyväksymisen jälkeen. Kaikki ei halua kilpailla, niin sitten myös pystytään tarjoamaan niille matalan kynnyksen jalkapalloa. Ja sit on tää kaikki junnujalkapallo. Toiminnan juuret eivät olleet unohtuneet tai ne olivat nousseet uudelleen pintaan palvelutuotantoon sitoutumisen merkityksiä pohdittaessa: Mä nään, että seurojen tehtävä on kasvattaa lapsia, nuoria ja aikuisia tämmöiseen liikunnalliseen elämäntapaan. Ja sit meillä on tämmöstä kouluyhteistyötä, elikkä kaikki iltapäivätoiminnat ja välituntiliikunnat ja kerhot ja päiväkotiyhteistyö, niin on tavallaan semmoisena omana yksikkönään. Perinteinen jaostorakenne oli korvautunut tiimeillä vastuualueineen. Tarkoitusta toteutettiin tarjoamalla niin harrasteliikunnan kuin kilpaurheilun osallistumismahdollisuuksia. myös Itkonen & Salmikangas 2015). (Y1; Y2.) Tämä avasi mahdollisuuksia palvelutuotannon funktioiden monimuotoistumiselle seuran sisällä. (Rantamäki 2016.) Julkisten palvelutehtävien suhteellisen painoarvon lisääntyminen ilmeni myös tutkimissamme liikuntaseuroissa, mutta useiden seuratoimijoiden mielestä tehtävät palvelevat lopulta laaja-alaisemminkin yhdistyksen toimintaa. Halutaan olla liikuttamassa myös kuntalaisia, jotka eivät välttämättä itse fyysisten, sosiaalisten tai taloudellisten rajoitteiden vuoksi pysty olemaan mukana kollektiivisessa urheiluseuratoiminnassa. 2008). Etenkin seuroissa, joissa julkisiin palvelutehtäviin heittäytyminen oli synnyttänyt organisaatioon perinteisten lajijaostojen ja -toimintojen rinnalle uuden palvelutuotantoon erikoistuneen ja palkattuja ammattilaisia työllistävän yksikön (Y1; Y5; Y6), oli tunnistettavissa toiminnallisten prioriteettien monimuotoistumista. LIIKUNTA & TIEDE 59 / 4-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntaseurojen muodonmuutokset 9 9 osoittivat julkisen sektorin työkokemusta omaavien luottamushenkilöiden ja työntekijöiden vaikuttaneen seurojen palvelutuotantotehtävien vastaanottamiseen ja niiden laajentamiseen (Y3; Y5; Y6). Halutaan luoda toiminta-alueella yhteiskunnallista ja sosiaalista merkitystä ja vaikuttavuutta. Kaikissa tapaustutkimusseuroissa yhdistyssääntöihin kirjattu toiminnan tarkoitus oli yleistettävissä kansalaisten liikunnan edistämiseksi, vaikka muutamissa toimintaa rajattiin lisämäärein vain seurajäsenille (Y3; Y7) tai suunnattiin tiettyihin painopistelajeihin ja -liikuntamuotoihin (Y5; Y7; Y8). Organisaatioiden edustajista yli puolet arvioi, ettei toiminta enää vastannut yhdistyksen alkuperäistä tarkoitusta. Huotari ym. Perinteinen seuran urheilutoiminta oli täydentynyt julkisrahoitteisilla harrastustoiminnoilla, joissa kilpailutavoitteiden sijaan korostuivat liikuntakasvatukselliset, yhteisölliset ja elämykselliset tavoitteet. Rantamäen (2016) tutkimuksen mukaan sosiaalipalveluja tuottavissa kolmannen sektorin organisaatioissa julkisten palvelutehtävien laajeneminen ja ammattilaistuminen ovat vähentäneet jäsenille suunnatun toiminnan painoarvoa. Sen lisäksi, että jokaisella seuralla on se oma laji ja se oma seura ja logo ja kaikki, niin se kaikkein tärkein tehtävä on semmonen liikunnallisen elämäntavan, siihen kasvattaminen ja sen ylläpitäminen. Sääntökirjausten tasolla yksikään seuroista ei näyttäytynyt uusimuotoisena kolmannen sektorin organisaationa, jolle palvelujen tuottamisesta, myymisestä ja työllistämisestä olisi muodostunut olemassaolon ensisijainen tarkoitus (vrt. Palvelutehtäviin sitoutumisen motiiveista keskusteltaessa tyypillisiä olivat viittaukset yhdistyksen päätarkoitukseen (Y1; Y3; Y4; Y5; Y6; Y7)
Julkishallinnon tilaamien ja jäsenrekisterin ulkopuolisille tuotettujen palvelujen laajentuessakin perinteiset jäsentoiminnot olivat säilyneet seurakäytännöissä. Tutkimuksessa hyödynnetyn sektorikohtaisten erityispiirteiden analysointikehyksen (taulukko 1) valossa julkisten palvelujen tuotantotehtäviin sitoutumisen keskeisimpinä vaikutuksina seuroille näyttäytyivät seuratoimintojen omistajuuden hajautuminen (ks. Mäenpää 2021). Julkisten sosiaalipalvelujen tuotantoon sitoutuneiden kolmannen sektorin organisaatioiden kaltaista yhteisön alkuperäisen tarkoituksen hämärtymistä ei vertailluista liikuntaseuroista paljastunut (vrt. Julkisten palvelutehtävien suhteellinen painoarvo oli lisääntynyt, mutta samalla kasvattanut jäsentoimintoja seuratoiminnan tunnettavuutta vahvistamalla ja liittymiskynnystä madaltamalla. Sisäistä eriytymistä kuvaa, että julkisten palvelutehtävien vakiintuessa, laajentuessa ja ammattimaistuessa tapaustutkimusseuroihin oli muodostunut perinteisten lajijaostojen rinnalle itsenäisiä palvelutuotantoon erikoistuvia toimintayksiköitä. Tapaustutkimusseurojen monipuolistuneessa palvelutarjonnassa ilmentyivät niin kansallisessa liikuntapolitiikassa painotettujen väestöryhmien ohjatun liikunnan palvelut kuin liikuntaolosuhteiden ylläpitotehtävät. Kuvio 1. Tapauskohtaisesti toimintojen katsottiin laajemminkin edistävän paikallista hyvinvointia. JOHTOPÄÄTÖKSET Julkisten palvelujen tuotantoon sitoutuneiden liikuntaseurojen vertailumme havainnollisti edeltäviltä vuosikymmeniltä jatkunutta suomalaisen seuratoiminnan monimuotoistumista, joka on saanut 1990–2000-luvuilla julkishallinnon ohjaamana uusia eriytyneitä ulottuvuuksia kansalaisten liikunnan ja hyvinvoinnin edistämistehtävistä. Kokonaiskuvassa liikuntaseurojen siirtymistä julkisen palvelutuotannon tehtäväkentälle voi tarkastella osana nykypäivän seuratoiminnan laaja-alaisempaa hybridisoitumista, jota tutkimuksemme tuloksia yhteen vetäen havainnollistamme kuviossa 1. Omistajuuden hajautuminen ilmeni tapaustutkimusseuroissa siten, että tuotetun julkisen palvelutoiminnan alueella toimintaan liittyvää päätösvaltaa jakautui sopimusmuodon mukaisesti tilaajaorganisaationa toimivalle kunnalle. Samoin toimintamallien sulautuminen voi käynnistyä seurassa sisäisesti, esimerkiksi organisaatioon rekrytoitujen luottamushenkilöiden ja työntekijöiden toimesta (Billis 2010; Cornforth & Spear 2010). Palvelutuotantoa ammattimaistaneissa seuroissa tosiasiallista vaikutusvaltaa jalkautui myös palkatuille työntekijöille. Seuratoimijoiden tulkinnoissa julkiset palvelutehtävät tukivat seurojen päätarkoitusta eli niiden vaikutuspiirissä olevien kansalaisten liikunnan edistämistä. Hybridisoituneen liikuntaseuran toimintakentät, tutkimuskirjallisuuteen tukeutuen ja tapaustutkimusaineistoa tulkiten.. Julkisten palvelutehtävien ohella muiden sektorien organisaatioille tyypillisempiä toimintamalleja voi juurtua liikuntaseuroihin toimintojen yhtiöittämisen, yritysyhteistyön sekä kaikkien kolmen sektorin toimijoita osallistavien kumppanuushankkeiden myötä. myös Vakkuri ym. 1 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 4-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntaseurojen muodonmuutokset emoyhdistyksen alla (vrt. Organisaatioiden hybridisoitumisen näkökulmasta yhteistä tapaustutkimuseuroille oli, että julkisesta informaatioja resurssiohjauksesta sekä muilta sektoreilta omaksutuista toimintamalleista huolimatta niiden juuret eivät olleet irronneet kolmannen sektorin kasvumaaperästään. Palkatut työntekijät edustavat jo itsessään perinteisestä vapaaehtoistoiminnasta poikkeavia käytäntöjä liikuntaseuroissa. Rantamäki 2016). 2021), sisäinen eriytyminen ja toiminnallisten prioriteettien monimuotoistuminen. Yhdessäkään seurassa palveluja ei nähty organisaation missiosta poikkeaviksi tai pelkästään varainhankintamotiivein tuotetuiksi. Tapaustutkimusseurojenkin lähihistoriasta löytyi esimerkkejä kilpaurheiluorientoituneiden lajijaostojen erkaantumisesta omiksi yhdistyksiksi (Y1; Y5; Y6) sekä fuusioitumisesta toisen saman lajin yhdistyksen kanssa (Y1; Y5)
Ilmanen & P. Ilmanen, K. 2015. B. Liikunta yhteiskunnallisena ilmiönä. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:9. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitos, 39–58. Uusi julkinen hallinta – kuntien hallinnonuudistusten kolmas aalto. Seurojen yhteiskuntavastuutoimintaa oli lokeroitu mutta ei vielä segregoitu omiin yhdistyksiinsä, mikä voi myös olla yksi eriytymisprosessin lopputulema (ks. 2018. Johanson, J-E & Vakkuri, J. Teoksessa H. & Kokko, S. Suomalaiset liikuntaja urheiluseurat muutoksessa 1986–2016. Haastattelun maailma. Liikuntapalveluiden ulkoistaminen ja palveluiden turvallisuus. Powell & P. Tutkimusnäkökulmia suomalaiseen sosiaaliseen yritykseen. 2010. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitos, 77–98.. Ruusuvuori (toim.) Tutkimushaastattelun käsikirja. & C. Itkonen & K. Billis, D. Liikuntapalvelujen muutos 1800-luvun lopulta 2000-luvulle. Billis, D. Tutkimus Tampereen toimintamallista. Civil society. Bromley (ed.) The Nonprofit Sector: A Research Handbook, 3rd Edition. Viesoji politika ir administravimas, 14(4), 545–556. Laine, A. Valtakunnalliset liikuntapoliittiset linjaukset alihyödynnettyjä kuntien työkaluna. VLN:n julkaisuja 2018:6. The Organizational Transformation of Civil Society. Itkonen, H., & Salmikangas, A-K. & Itkonen, H. 2010. & Koski, P. Teoksessa H. Kansalaistoimintojen kaudet ja muuttuvat käytännöt. 2004. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:25. Helsinki: Sosiaalija terveysturvan keskusliitto. Anheier, H. Seurarakenteen konsernisoituminen voi edelleen monimutkaistaa toiminnan omistajuusja päätösvaltasuhteita sekä seurajohtamista. Aarresola (toim.) Tutkimuskatsaus liikuntapoliittisen selonteon tausta-aineistoksi. VLN:n julkaisuja 2019:1. 2019. Nikander & J. 2017. Lehtonen & O. & Mitzinneck, B. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Bromley 2020; taulukko 3). Itkonen, H., Lehtonen, K. Studies in Sport, Physical Education and Health 43. Teoksessa D. Rochester (ed.). Kunnat liikkeellä. Karimäki, A. Routledge. Suomalaisen sosiaalipolitiikan ja liikuntapolitiikan yhtenevät päämäärät 1920–80-luvuilla. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitos, 19–37. Kunnallinen liikuntahallinto suomalaisen yhteiskunnan muutoksessa 1919–1994. Comparative Nonprofit Sector Research: A Critical Assessment. Liikunnan kansalaistoiminta. esim. Heikkala, J. Urheilu ja seuraharrastaminen. E. Huhtanen, K. Teoksessa W. Martin (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Hyvärinen, M. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuja nro 152. 2018. Osassa toimintaansa ammattimaistaneista seuroista hybridisoituneita toimintamalleja voi luonnehtia syvälle juurtuneiksi. Teoksessa H. K., Lang, M., & Toepler, S. Billis (toim.) Hybrid Organizations and the Third Sector. Handbook on hybrid organisations. Harris, M. Helsinki. Eri sektorien toimintalogiikoiden ymmärrys vaikuttaa nykypäivän liikuntajohtamisessa välttämättömältä (ks. Billis (ed.) Hybrid Organizations and the Third Sector: Challenges for Practice, Theory and Policy. Teoksessa D. Itkonen & A. 1996. Blomqvist, M., Mononen, K., Koski, P. 2015. 2020. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Laaja-alainen yhteistyö korostuu. 2019. Teoksessa H. 2015. & Mäenpää, P. Laine (toim.). Teoksessa D. Nykykunnissa sektorirajat ylittävien yhteistyösopimusten hallinnointi jakautuu poikkihallinnollistumisen seurauksena entistä useamman hallinnonalan ja viranhaltijan vastuulle. & Kapustamäki, H. Heikkala, K. Hyvärinen, P. 2017. 2000. kuvio 1). Muutokset, merkitykset ja reunaehdot. 2020. Helsinki, 119–130. Ilmanen, K. 2020. Infograafi. Hampshire: Palgrave Macmillan, 25–45. Handbook on hybrid organisations. 2018. Toisaalta vapaaehtoistyöperustaisuuttaan vaalineiden seurojen toiminnastakin on tunnistettavissa pinnallisen hybridisoitumisen piirteitä. Jyväskylä: KIHU. On Hybrids and Hybrid Organizing: A Review and Roadmap for Future Research. myös Smith 2010; Szerovay 2020). Aiheeseen palataan pääkirjoittajan väitöskirjatutkimuksen myöhemmissä julkaisuissa. Koski. LÄHTEET Aarresola, O., Mäkinen, J. Billis (toim.) Hybrid Organizations and the Third Sector. Billis, D. Hampshire: Palgrave Macmillan, 46–69. Measurement, evaluation, policy. Cheltenham, UK: Edward Elgar Publishing, 424–447. Acta Universitatis Tamperensis 1871. Oliver, T. Meyer (ed.) The SAGE Handbook of Organizational Institutionalism. Governing hybrid organisations. Suomalaisen seuratoiminnan nykytilanteen ymmärtämiseksi ja hallitsemiseksi kaivataan lisätutkimusta kaikilta edellä kuvatuilta seurojen toimintakentiltä (ks. 2010. 2015. Third sector organizations in contradictory policy environment. Battilana, J., Besharov, M. Teoksessa M. Kokko & L. K. Helsinki, 47–56. Hyytinen, T. Redwood City: Stanford University Press, 648–676. Exploring Diversity of Institutional Life. Powell & P. The governance of hybrid organizations. Lawrence & R. Tampere: Vastapaino. Laine (toim.) Liikunta yhteiskunnallisena ilmiönä. Teoksessa D. 15–74-vuotiaiden suomalaisten osallistuminen urheiluseuratoimintaan. Teoksessa R. Challenges for Practice, Theory and Policy. Redwood City: Stanford University Press, 123–143. & Spear, R. 2013. Lisäksi hybridisaatiotutkimusta olisi paikallaan laajentaa muihin liikunnan toimijakentän perinteisiin sekä uusimuotoisiin organisaatioihin (ks. Helsinki: LTS ry, Joensuun yliopisto, Jyväskylän yliopisto & SLU ry, 107–118. Itkonen & A. Hampshire: Palgrave Macmillan, 70–90. Billis 2020). & Pättiniemi, P. Towards a New Organisational Reality. Cheltenham, UK: Edward Elgar Publishing. 2020. Järjestöt kolmen merkitysulottuvuuden vapaaehtoisuuden, valtion ja markkinoiden – leikkauspisteessä. Kuntien liikuntapalveluiden tulevaisuus. Cornforth, C. Hakamäki, P., Aalto-Nevalainen, P., Saaristo, V., Saukko, N. Tampere. Artikkelissamme emme tarkastelleet, miten julkisten palvelujen tuotantotehtäviin sitoutuminen on vaikuttanut liikuntaseurojen inhimillisiin ja taloudellisiin resursseihin. & Aarresola, O. The Changing Roles of Public, Civic and Private Sectors in Finnish Sports Culture. Liikunta & Tiede 55 (6), 111–119. Paikallisessa liikuntapalvelutuotannossa harjoitetun ylisektoraalisen yhteistyön koko volyymien hahmottamiseksi tarvitaan tutkimusta, jossa huomioidaan kuntalaisten liikunnan ja hyvinvoinnin edistämistyön viime vuosikymmenten poikkihallinnollistuminen. SAGE Publications Ltd, 128–162. & Ståhl, T. Itkonen, H. Eriasteisesti ja -vaiheisesti edennyt hybridisoituminen vaikuttaa kuuluvan suomalaisten liikuntaseurojen nykyiseen organisatoriseen todellisuuteen (ks. Koski & Mäenpää 2018, 105). Liikunta & Tiede 57 (4), 54–57. LIIKUNTA & TIEDE 59 / 4-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntaseurojen muodonmuutokset 1 1 Näiden yksiköiden toiminta oli linjassa yhdistyksen päätarkoitukseen, mutta toiminnallisilta prioriteeteiltaan monimuotoisti seuran palveluja. Skelcher & Smith 2015). Hybrid organisations and human problems. Bromley (ed.) The Nonprofit Sector: A Research Handbook, 3rd Edition. Teoksessa S. (ed.) 2020. Sosiaalisen ja taloudellisen välimaastossa. 2018. Laine (toim.) Liikunta yhteiskunnallisena ilmiönä. Itkonen & A. Itkonen, J. Johtopäätökset. 2020. 2015. Anheier, H. Kuluvan vuosikymmenen hybridisaatiotutkimuksen herättämiin kysymyksiin peilaten tapaustutkimuksemme perusteella vaikuttaa myös siltä, että julkisiin palvelutuotantotehtäviin sitoutuneiden liikuntaseurojen hybridisoitumisen muodoissa ja syvyydessä ilmenee eroja (ks. Teoksessa W. Billis, D. Helsinki. Liikunnan edistäminen kunnissa – TEA 2020. Liikuntaja urheilualan yrityskenttä. Routledge. & Kivistö-Rahnasto, J. Bromley, P. Challenges for Practice, Theory and Policy. Greenwood, C. Teoksessa H. & Rochester, C. Koski, P. THL:n tilastoraportti 42/2020. 2008. Towards a theory of hybrid organizations. Huotari, T., Pyykkönen, M. Hakari, K
2010. Veikkolainen (toim.) Kolmannella lähteellä. Yliaska, V. 2020. Helsinki: Tammi. Yhteiskuntapolitiikka 81(6). Valtiovarainministeriön julkaisuja 2020:26. 2010. Kokos julkaisuja 1, 87–93. The case of nonprofits. Lonka, K., Pyhältö, K. Value Creation Perspectives. 2020. 2017. 2018. Ruusuvirta, P. Vakkuri, J., Johanson, J-E., Feng, N. (toim.) 2021. Policy and Society, 29:3, 219–229. & Kiviniemi, M. & Johanson, J-E. Lindblom-Ylänne & A. & Smith, S.R. Temmes, M. Routledge. Hyvinvointipalveluja kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön aloilta. Koivisto, K. Redwood City: Stanford University Press, 3–18. Yleisseurojen tilanne ja tulevaisuus Suomessa. 2005. Helsinki. Kolmannen sektorin muutos ja hybridiorganisaatiot. Ruuskanen, P., Jousilahti, J., Faehnle, M., Kuusikko, K., Kuittinen, O., Virtanen, J., & Strömberg, L. Teoksessa S. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 47/2020. Vakkuri, J. Plural characteristics and logics in third sector festival organisations. 1 2 LIIKUNTA & TIEDE 59 / 4-2022 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntaseurojen muodonmuutokset Laitinen, H. Suomalaisen liikuntaja urheilujärjestelmän rakenteelliset muutokset 2008–2015. Suuret seurat suurennuslasin alla. Kolmannen sektorin erityisyys ja ammattimainen sosiaalija terveyspalvelujen tuottaminen. JYU Dissertations 31. Shifting dominant logics. 2016. 33(3), 245–260. Lehikoinen, R. Hallinnon Tutkimus 27(3), 69–79. Suomen hallinnon muuttuminen 1987–1995. Hybridization and nonprofit organizations. 2021. & Niemelä, J. Tutkimalla oppimassa – tutkiva oppiminen yliopistossa. Ikäja aluerakenteen muutoksessa, kysynnän ja kustannusten paineessa. Tuomi, J. Mäenpää, P. The governance challenge. & Lipponen, L. Powell & P. Nevgi (toim.) Yliopisto-opettajan käsikirja. Skelcher, C. What Is the Nonprofit Sector. & Kontinen, T. Nuorisojärjestöjen hybridit toimintalogiikat. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:32. Ruuskanen, P. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Public Administration 93(2), 433–448. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 331. Faculty of Humanities and Social Sciences. Teoksessa N. Helsinki: Valtionvarainministeriö & Helsingin yliopisto. Journal of Public Budgeting. Helsinki. & Giordano, F. Powell, W. 2018. 2011. Helsinki. Palvelutuotannon vaihtoehtoja. Jyväskylä: LIKES. Tolvanen & A. 2019. Helsinki: WSOYpro. https://doi. 2020. Institutional logics, complex organizations, and actor identities. Muuttuvat rakenteet – staattiset verkostot. Does sector matter. Rantamäki, N. Helsinki: Into Kustannus. Pasanen-Willberg, M. Jyväskylä: PS-kustannus. https://doi.org/10.1080 /17430437.2020.1772235, 30.3.2022 Temmes, M. 2015. https://onlinelibrary.wiley.com/ doi/10.1111/padm.12105, 30.3.2022 Smith, S.R. Ruusuvirta, M. Teoksessa W. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Helsinki. Nuorten, valtion vai markkinoiden asialla. org/10.1016/j.polsoc.2010.06.003, 30.3.2022 Szerovay, M. Valtiovarainministeriö. Governance and accountability in hybrid organizations – past, present and future. Uuden julkisjohtamisen historia Suomessa 1970-luvulta 1990-luvulle. Theorizing hybridity. Suomen hallintopolitiikan pitkät aallot ja käännekohdat. 2019. 2008. Saukkonen, P. Ruusuvirta, M. Hybrid Governance, Organisations and Society. Kunta ja kolmas sektori. Lehtonen, K. & Sarajärvi, A. 1995. Möttönen, S. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:20. 2014. Mäenpää, P. Tehokkuuden toiveuni. 2020. Bromley (ed.) The Nonprofit Sector: A Research Handbook, 3rd Edition. Yhteistyön uudet muodot. Kansalaisyhteiskunta, 6 (1), 1–4. The organizational field of Finnish sport clubs in the 2010s. Peruspalvelujen tila 2020. (ed.) 2021. & Saukkonen, P. Onko enää kolmatta vaihtoehtoa. Sport in Society. & Koski, P. 2015. Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa
Muutenkin joukkue salli tunteiden näyttämisen. 59. Tapahtumassa luodaan kokonaistutkimusnäyttöön ja uusimpiin tutkimus havaintoihin pohjaava näkemys liikkuvien lasten ja nuorten liikunnallisuuden ja suorituskyvyn tukemiseen sekä terveyden edistämiseen. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Physical activity and health benefits in youth: Does growth, age and intensity matter. Suomessa on lopultakin opittu paitsi luomaan kehityspolkuja, myös suorittamaan. Järjen käytön ja joukkuepelin lisääntyminen ovat tässä tärkeitä tekijöitä. Sellainen tekee ihmiselle hyvää. Sitäkin pitää kehittää yhtä systemaattisesti ja ajan kanssa kuin voimaa tai kestävyyttä. ?. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. S uomalaista urheilua on vaivannut myytti siitä, että menestys syntyy jääräpäisellä puurtamisella, yksinäisyydessä, harmaiden kivien läpi pää edellä heittäytyen. EM -ryhmässä oli hyvin nimiä, joita on joskus hehkutettu junioritasolla. On opittu ottamaan pakolliset mutkat asiankuuluvina vaiheina reittiä. M enestys ei synny yhdellä tempulla. Jatkuvaa kasvua ja kasvun tuomaa jatkuvaa tarvetta arkitoiminnan päivittämiseen, monimutkaisen kokonaisuuden hallintaa, puuttuvien palasten etsintää. Teemana on lasten ja nuorten liikuntalääketiede. EM-ryhmän ilmapiiri ei syntynyt yksittäisellä tempulla. Hullunkiilto on nähty menestyjän ominaisuutena mieluummin kuin viileä äly. Tämä oivallus on lisääntynyt yleisurheilussa. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Kisatilanteissa, median edessä ja majapaikassa tuli väkisinkin mieleen vertailu noin vuosikymmen sitten tehtyjen kisareissujen ilmapiiriin. Sille ei mitään voi, mutta sille voi, missä ilmapiirissä jännitys koetaan. Ei ole yhtä maagista avaintekijää, joka kääntää arvokisojen karsiutujan mestariksi. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Se, että urheilijoita jännittää, jopa hirvittää ja pelottaa, on yhteistä kaikille kisajoukkueille. Epäonnistumisten ja onnistumisten tai pelkojen ja toiveiden ilmauksia ei tarvinnut kätkeä. Alan huippupuhujia! 16.–17.11.2022 | Original Sokos Hotel Presidentti Liikkumisen suositukset muuttuivat, liikkuvatko lapset ja nuoret riittävästi ja vähäisen liikkeen hintalappu Johtaja, LT Tommi Vasankari, UKKinstituutti Physical activity, fitness and cardiometabolic risk in children and adolescents Professori Ulf Ekelund, Norwegian School of Sport Science Osallistu etänä tai tule paikan päälle! 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 2 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Päivi Berg, Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Vuosikymmeniin parhaan mitalisaaliin ohella syntyi lupaava kasa nousuja finaalitasolle ja tulevien arvokisojen mitalitaistelut mahdollistaviin asemiin. Lisäksi Münchenissä näkyi yksi iso muutos, joka auttaa aikuistumisvaiheessa olevia. Tapahtumassa esitellään myös tuoretta kotimaista liikuntalääketieteen tutkimustietoa tutkimusesittelysessioissa ja Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2022 kilpailussa. Tie huipulle on mutkainen ja tukkoinen. Huippu-urheilussa pitää käyttää päätä, ja paljon, mutta vain ajatteluun – ei kiviin hakkaamiseen. Ilmapiiri rakentuu ennen kisoja, kuten muutkin onnistumistekijät. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 € / Vuositilaus: 45 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. On opittu ajattelemaan. Muuallakin kuin urheilussa. Se on tuottanut monta surullista tarinaa. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Kannen kuva: Juha Laitalainen Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Harmaan kiven kiertäjät S uomen yleisurheilijat ovat osoittaneet pirteitä kasvuilmiöitä jo jokusen vuoden, mutta vasta Münchenin EM-kisat saivat kasvun näkymään myös menestyksenä. Liikuntatieteillekin tässä olisi tarjolla, paitsi hyvä tutkimusaihe, myös omaa toimintamallia haastavan sisäisen keskustelun paikka. Arvokisareissu on jännä paikka aina. Ja siihen liittyen on huomattu, että kaikki fiksuus ei asu omassa päässä, vaan on hyvä hakea aktiivisesti fiksumpaa seuraa – edetä verkottuen, yhteistyöllä, joukkueena. Yleisurheilun johtamisessa on oivallettu jotakin, jota olisi hyvä pohtia laajemmin – urheilun ulkopuolellakin. Vaikka kaikki perustuu systemaattiseen pitkän tähtäyksen suunnitelmaan, hommaa leimaa jatkuva arkisen löytöretkeilyn ja uudisraivauksen tunnelma. Tulee turvallinen olo, voi olla oma itsensä. M ünchenissä jännitys näkyi jopa avoimemmin kuin ennen, mutta se myös kanavoitui niin, ettei se muuttunut suorittamista jumittavaksi peloksi ja kauhuksi, kuten usein on nähty. Neuvottomuutta, johon pitää etsiä neuvo. Se on rakentunut viime vuosien kokemuksista, joita yleisurheilijat sekä joukkueen taustaja johtohahmot ovat hiljalleen toisistaan saaneet. Sitä kautta jännitys muuttuu usein kuormasta voimaksi. Apulaisprofessori Alan Barker, University of Exeter Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 27.10.2022: www.lts.fi/tapahtumat/lltp22 Lasten ja nuorten liikuntalääketiede XXVIX Liikuntalääketieteen päivät pidetään 16.–17.11.2022 Original Sokos Hotel Presidentissä Helsingissä sekä etänä. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. Yllättäviä tilanteita, joihin täytyy reagoida. Turhan moni lahjakkuus lopettaa yhä ensimmäisiin aikuisvuosiinsa, mutta suunta on alkanut kääntyä. Vaikka kyseessä on ”vain” EM-taso ja vaikka venäläisiä ja valkovenäläisiä ei kisoissa nähty, on saalista turha vähätellä. On opittu kiertämään kiviä, ei yrittämään läpi
Kuormitusfysiologia tutkii fyysisen rasitukseen ja harjoittelun elimistössä aiheuttamia välittömiä ja pitkäaikaisia muutoksia. Kohteena ovat erityisesti kestävyysja lihasvoimaharjoittelun tuottamat adaptaatiomuutokset ja toiminnallisen kapasiteetin lisääntyminen hermolihas-, hengitysja verenkiertosekä sisäeritysjärjestelmissä. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 ISBN 978-952-5762-19-8 ISSN 0356-746X Kuormitusfysiologia Kari Kauranen K uo rm itu sf ys io lo gia Ka ri Ka ur an en Kari Kauranen Uusinta tietoa biomekaniikasta suomeksi Biomekaniikan tutkimus on edistynyt ja mittausteknologia kehittynyt viime vuosina merkittävästi. Ymmärrys biomekaniikasta on tämän ansiosta täydentynyt. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 Hinta 60 euroa + toimituskulut Myynti: tiedekirja.fi Kari Kauranen Kuormitusfysiologia Kuormitusfysiologia on alan ensimmäinen suomenkielinen oppikirja. Kuormitusfysiologian tietous ja keskeiset tutkimustulokset yksissä kansissa. Ensimmäinen suomenkielinen kuormitusfysiologian oppikirja Miten fyysisen rasitus ja harjoittelu vaikuttavat elimistöön. Teos kokoaa alan tietouden ja keskeiset tutkimustulokset yksiin kansiin. Liikkumisen biomekaniikkaa tarjoaa alan uusimman tiedon suomeksi ammattilaisille ja opiskelijoille. Kuormitusfysiologiaa hyödynnetään esimerkiksi kansanterveyden edistämisessä, urheiluvalmennuksessa, ergonomiassa ja fysioterapiassa. Kirja on tarkoitettu etenkin liikuntatieteiden opiskelijoille, liikunnanohjaajille, fysioterapeuteille, personal trainereille, hierojille ja kuormitusfysiologiasta kiinnostuneille liikunnan harrastajille. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 177 Hinta 75 euroa Myynti: tiedekirja.fi Molemmat teokset saatavana myös e-kirjana: www.ellibs.com E-kirjojen hinnat: Kuormitusfysiologia 40 € Liikkumisen biomekaniikkaa 55 € TEEM A: Miehet ja liikkuminen Liik un ta & Tie de 4/2 2 Olympiavuoden 1952 syvempi merkitys Läksyksi liikuntaa Jutta Urpilainen: EU liikunnassa vasta alkutaipaleella M IE H ET JA LII KK U M IN EN 59 (4 ) 4/ 22 • 10 eu ro a