KJELL WESTÖN kirjoissa liikutaan luontevasti Miten saada Suomi liikkeelle. Tilaa Liikunta & Tiede Arkkipiispa TAPIO LUOMA: Liikunnan hengellinen ulottuvuus vahva KIINAN VAIHTUVAT LIIKUNTAIDEOLOGIAT Urheilijat tilittävät, painokoneet laulavat T E E M A : Usko & liikuntakulttuuri 59 (1 ) 1/ 22 • 10 eu ro a TEEM A: Miehet ja liikkuminen 59 (4 ) 4/ 22 • 10 eu ro a Olympiavuoden 1952 syvempi merkitys Läksyksi liikuntaa Jutta Urpilainen: EU liikunnassa vasta alkutaipaleella Urheilijan terveet päivät Liikuntaa Kolumbiassa KUNNAT JA SOVELTAVA LIIKUNTA T E E M A : Liikuntalääketiede 58 (5 ) 5/ 21 • 10 eu ro a Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi 60 (4 ) 4/ 23 • 10 eu ro a TEEMA: Hyvinvointi & pahoinvointi Painosta puhuminen vaatii herkkyyttä. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Tuoreinta tutkimusta. Sähköinen LTS-infokirje. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. Punnittuja puheenvuoroja. Vuosikerta 45 euroa, kestotilaus 42 euroa/vuosi. H YV IN VO IN TI & PA H O IN VO IN TI Liik un ta & Tie de 4/2 3 TEEMA: Tiedolla johtaminen 60 (1 ) 1/ 23 • 10 eu ro a Jyrki Katainen: Johtaminen vaatii tietoa ja arvoja Ulkoilun suosio kasvanut Suomessa Toimintakyky korostuu turvallisuusaloilla Jäsenmaksu 40 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi
Juuri nyt olemme ajassa, jossa tarvitaan tieteen tekemisen ytimestä nousevia puheenvuoroja, joilla tutkimustulosten ohella noustaan puolustamaan myös tiedettä itseään. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Tiedon puolesta L iikuntatieteellinen Seura ja Liikunta & Tiede -lehti täyttävät vuosia. Tapahtuman pääsalin luentoja voi seurata myös etäyhteydellä. Se on haaste tieteen asioista kertoville julkaisuille, mutta myös tieteentekijöille itselleen. Liikuntakulttuurissa ja sen ympärillä on ehtinyt tapahtua näinä vuosina paljon. Tarvitaan kanavaa, joka tuo alan tutkimustietoa esiin. Tieteentekijän ei koskaan pidä ulkoistaa koko viestintäänsä erilaisille viestintäpäälliköille ja alan julkaisuille. Suomea synnyttäneeseen ja vahvistaneeseen tietopohjaiseen ajatteluun on kuulunut olennaisesti se, että opetusta ja tietoa on tarjottu koko kansalle. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Suomalaisuudessa on historiallisella tavalla alettu murentaa tieteellisen argumentoinnin tarpeellisuutta, merkitystä ja uskottavuutta. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Kansallista heräämistä ja nousua Euroopan köyhimmästä periferiasta rikkaimpiin hyvinvointivaltioihin ei tehty sotimalla, vaan kouluja käymällä, opiskelemalla, tutkimalla – sekä osaamiseen ja sivistykseen nojanneella rohkealla päätöksenteolla. Seura on toiminut lähes koko itsenäisen Suomen historian ja lehtikin yli puolet siitä. Tommi Vasankari LT, johtaja UKK-instituutti Tutustu Liikuntalääketieteen päivien ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 8.11.2023: www.lts.fi/tapahtumat/lltp23 Liikuntalääketiede hyvinvointialueiden tukena XXX Liikuntalääketieteen päivät pidetään 29.–30.11.2023 Hotel Haaga Central Parkissa Helsingissä. Lehteä on viime vuodet tietoisesti viety suuntaan, jossa haluamme vahvemmin viestiä liikuntatieteellisen tutkimuksen tuloksia ja näkökulmia myös alan yhteisön ulkopuolelle. Tapahtuma on osa Liikuntatieteellisen Seuran 90-vuotisjuhlavuotta. Tiedeyhteisö ja sen tieteellisellä prosessilla vertaisarvioidusti tuottamaan tietoon isketään milloin mikäkin vähättelevä leima ja se sivuutetaan tunnepohjaisten, asenteellisten tai eturyhmälaskelmointiin liittyvien tarpeiden tieltä. Suomi on toki pelastettu aseiden kanssa rintamalla, mutta suomalaisuus syntyi kynä kädessä kouluissa ja yliopistoissa, lehtien toimituksissa, kirjallisuudessa sekä näiden kautta intoutuneissa kansanliikkeissä. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 € / Vuositilaus: 45 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Tieteentekijän on osattava olla nyt myös tietopohjaisuuteen rakentuvan yhteiskunnallisen toimintakulttuurin puolustaja. Näin on saatu kaikki resurssit rekrytoitua tuottamaan tietopohjaa, johon yhteinen hyvinvointi nojaa. S amalla kun lehden rooli asemoituu hieman toisin, nousee ajassamme myös täysin uudenlainen haaste. Se, mikä on muuttunut, on suhteemme ympäröivään maailmaan. On puolustettava tiedettä ja tutkimusta, sen merkitystä ja tarpeellisuutta. Tässä ilmapiirissä kaiken tiedeviestinnän olisi herättävä. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. ?. Erilainen tiedevastaisuus valtaa alaa julkisessa keskustelussa. Nähdään Helsingissä! 29.–30.11.2023 | Hotel Haaga Central Park, Helsinki Kustannusvaikuttavuuden arviointi ja edistäminen hyvinvointialueilla Antti Malmivaara LKT, professori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tule viettämään kanssamme LTS:n juhlavuotta! Sairaanhoitopiireistä hyvinvointialueisiin – painopisteenä ennaltaehkäisy. Vaikuttavuus ja mittarit. Lehti on ollut alan tutkimustulosten julkaisija ja samalla myös tieteellisen keskustelun foorumi. Tämä perustehtävä ei sinänsä ole muuttunut miksikään. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Juhlavuosi on hyvä paikka tarkastella paitsi mennyttä, myös sitä, miten näinkin pitkään toimineen julkaisun pitäisi toimia tässä ajassa. Nyt tämä itsestään selväksi luultu ymmärrys siitä, että tietopohjaisuus on kansakuntamme hyvinvoinnin ja olemassaolon peruskivi, on unohtumassa. Teemana on liikuntalääketiede hyvinvointialueiden tukena. Suomalaisten kunto on huono – mitä tarttis tehdä. Tule päivittämään tietosi, keskustelemaan mielenkiintoisten esitysten siivittämänä ja tapaamaan muita alan toimijoita liikuntalääketieteen verkoston tärkeimpään vuosittaiseen kohtaamiseen Suomessa. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Timo Ståhl TtT, dos., johtava asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Liikunta & Tiede on aina pyrkinyt edistämään liikuntakulttuurin tietopohjaisuutta. Tapahtumassa esitellään lisäksi tuoretta kotimaista liikuntalääketieteen tutkimustietoa ja käydään Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2023 -kilpailu. Se vaatii huomiota kaikelta tiedeviestinnältä. Lehtemme on sellainen kanava, mutta pyrimme viestimään myös toiseen suuntaan ja herättelemään tiedeyhteisöä havahtumaan siihen, mitä yhteiskunnan näkökulmia tutkijakammioissa olisi hyvä hoksata. Mitä tavoitteita. S uomi on kansakunta, jonka koko olemassaolo perustuu tietoon ja sivistykseen. Tieteentekijä itse on oman asiansa tärkein viestijä. Mitä odotetaan. 60. Aikamme suomalaisuus on tunnistanut liikuntasektorin yhteiskunnalliset mahdollisuudet, mutta päätöksenteossa on huutava tarve tietopohjan vahvistamiseksi
Filippiineiltä lapsena adoptoitu Roope on isänsä Kari Kangasvierin ohjauksessa harrastanut liikuntaa koko ikänsä jo pienestä pitäen. Ryba, Elina Joronen & Kati Lehtonen 76 Liikunta & Tiede 60 – Osastojako selkeytti lehteä Jouko Kokkonen 4/2023 10 2 PÄÄKIRJOITUS: Tiedon puolesta Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA: Suomi liikkeelle. Pia Charpentier 53 Psyykkinen hyvinvointi tuo kokonaisvaltaista menestystä urheilussa Tatja Holm 56 Liikunta – lääke myös mielelle. Hänen päälajinsa ovat 400 metriä ja 800 metriä sekä kymmenottelu. Juuso Jussila 59 Melu uhkaa kuuloa liikunnassakin Anniina Lavikainen 62 Neville Owen: Istu vähemmän, liiku enemmän, voi paremmin Jouko Kokkonen 64 Ilon ja terveyshyötyjen yhdistelmä lisää eniten liikuntaa Virpi Kuvaja-Köllner 68 Sukupuolten tasa-arvo ei ulotu kaikkialle urheilupolitiikassa Tatiana V. Markku Ojanen 43 Ylös, ulos, lenkille ja saunaan Earric Lee 47 Urheilijan painosta puhuttava vastuullisesti Laura Mierlahti & Laura Manner 50 Mikä on urheilijan syömishäiriö. 2001) on monipuolinen urheilija. Taustalla näkyy kunnan vasta valmistunut urheiluhalli. Kesällä 2023 hän on valmentanut ja opastanut nuoria liikuntaharrastusten parissa Toholammin tänä kesänä avatulla urheilukentällä yhdessä Roopen kanssa. Kari Kangasvieri on pitkään toiminut Toholammin yleisurheilijoissa eri tehtävissä. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 3 10 Kjell Westö: Oma liikkuminen sykähdyttävämpää kuin penkkiurheilu Jouko Kokkonen 13 Hyvinvointi ei ole täydellisyyttä Jari Kupila 16 LTS 90: osa 4 Jouko Kokkonen 18 ”Antaa lasten ja nuorten itse kertoa harrastus mieltymyksistään” Mikko Salasuo & Kai Tarvainen 21 Move!-mittaukset eivät ole inhokki Mikko Huhtiniemi 24 Urheiluseurat tuovat vakautta yhteiskuntaan Juha Hedman, Timo Räikkönen & Juuso Nieminen 28 Vertaisohjaus lisää Suomeen muuttaneiden liikettä Eva Rönkkö TEEMA: Hyvinvointi & pahoinvointi 38 Miksi hyvinvointivaltiossa on paljon pahoinvointia. nyt tarvitaan muuta kin kuin liikuntaan kahlittu katse Teijo Pyykkönen 72 Liikkuminen on auttanut minua kuntoutumaan Panu Laturi 73 Todellinen suurmestari huomioi faninsa Ilkka Heinonen 75 OPISKELIJAT OUNASTELEVAT Hyvinvointiparadoksi Siiri Kumpula & Heidi Malkki 78 STADION 50 VUOTTA SITTEN 80 ARVIOITUA Jo uk o Ko kk on en Kannen kuva: Toholampilainen Roope Kangasvieri (s. Jouko Kokkonen 5 AJASSA 8 VÄITÖSUUTISET 30 NÄIN MAAILMALLA: Omaleimaisen liikuntakulttuurin Irlanti Mika Manninen 32 POLTTOPISTEESSÄ Uuvuttaa, väsyttää Riikka Juntunen 33 TUTKIMUSUUTISIA Lääketiede: Eero Haapala Pedagogiikka: Arto Laukkanen Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Yhteiskuntatieteet: Jouko Kokkonen POHDITTUA 70 Suomi liikkeelle . Kuva: Juha Laitalainen TÄSSÄ NUMEROSSA:
Kennedy laajensi ohjelman koskemaan myös aikuisia. Luottamus urheilun esikuvavaikutukseen löytyy ohjelmasta: ”Huippu-urheilijat tarjoavat sekä innostavia esikuvia että suuria elämyksiä, jotka vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Liikunta-sana esiintyy johdannaisineen hallitusohjelmassa yli 50 ja urheilu yli 20 kertaa. Ohjelma ulottuu kaikille hallinnonaloille, joilta on tarkoitus tunnistaa ”fyysisen aktiivisuuden kannalta olennaiset muutostarpeet niin toimintatavoissa, rakenteissa kuin ajattelussakin”. Harvasta niistä kuultiin juuri mitään loppuraportin julkistamisen jälkeen. KONTULASTA Jouko Kontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Tuli mieleen 1970-luvun kuntoilujulisteen iskulause ”Palloilu kannattaa jo muodon vuoksi”. Poliittisesti kyseessä ei ole enää mullistava päätös, vaan toteutunut kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa tämä on ainoa järkevä päätös. Monet ohjelmaan sisälletyt asiat ovat olleet esillä koko 2000-luvun ja sisällytetty vuoden 2018 Liikuntapoliittiseen selontekoon. Kumpikin voi pahentaa alkoholin ongelmakäyttäjien tilannetta. Toisaalla hallitusohjelmassa ovat esillä oluen verotuksen alentaminen ja vahvempien juomien tuominen kauppoihin. Liikkeelle ohjelma lähtee valtioneuvostotasoisena ja ministerityöryhmän vetämänä, joten muskeleitakin löytyy. Häntä presidenttinä seurannut John F. Asiat ovat tärkeitä, mutta salkun ohuus viittaa siihen, että hallituksen kokoon saamiseksi oli kehiteltävä opetusja kulttuuriministeriöön kolmas ministerinpaikka. Rahaa ohjelmaan on luvassa vuosittain 20 miljoonaa euroa. Liikunnan esiinmarssia voi tarkastella myös jatkumona. Liikunnan ja urheilun talouteen vaikuttaa se, että verkossa pelattavat rahapelit siirtyvät lisenssipohjaisiksi vuoden 2026 alkuun mennessä, mikä merkitsee tältä osin Veikkauksen monopolin loppumista. Etenkin miljardööri Elon Muskin lelukseen ottama Twitter, sittemmin X, on kuohunut henkistä kuonaa. Hallitus aikoo kääntää suomalaisten fyysisen aktiivisuuden nousuun kaikissa ikäryhmissä poikkihallinnollisella Suomi liikkeelle -ohjelmalla, joka on saanut kokonaan oman lukunsa. Mieleen tulee vuonna 2008 valmistunut Kansallinen liikuntaohjelma, joka sisälsi 46 toimenpide-ehdotusta. L oppukevennyksenä voin kertoa, että olen saavuttanut ensimmäisen palloilulajien mitalini. H allitusohjelman liikuntakirjauksista huokuu myös jonkinlainen usko ja toivo liikuntaan ihmeitätekevänä voimana. . Suomi liikkeelle -ohjelman esittelyn yhteydessä hallitus korostaa riittävän liikunnan olevan osa terveellistä elämäntapaa. Pelasin muutaman pelin kontulalaisen Idän Pikajunan maalivahtina. Liittovaltion saavuttamat tulokset eivät olleet järisyttäviä. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Suunnitteilla on myös kansalaisja työväenopistojen valtiontuen leikkaus. Tutkimustieto kertoo, että esikuvavaikutus lähinnä siirtelee harrastamisen suuntaa. Tuttua tuokin kotikentältä. Kirjoa kuvaa se, että niihin sisältyvät äitiyspakkaukseen pakattava pallo ja ikääntyneiden subjektiivinen ulkoiluoikeus, jota on määrä selvittää. Toimenpidekokonaisuuksia on lueteltu 16. Vähiten liikkuvat ovat usein köyhimpiä suomalaisia, joiden toimeentuloon monet leikkaukset vaikuttavat. Heinäkuun alussa sain kaulaani pronssimitalin viime kauden Palloliiton eteläisen alueen seitsenhenkisten joukkueiden sekasarjasta. Sisällöltään monelta osin melko ympäripyöreät liikuntakirjaukset olivat todennäköisesti hallitusneuvotteluissa helpoimmasta päästä hyväksyä. Ehkä ei sentään. Eisenhower käynnisti lapsille ja nuorille suunnatun liittovaltion liikuntaohjelman. 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 Suomi liikkeelle. Tämä on uusi Suomen ennätys. Opistot liikuttavat juuri niitä ihmisiä, jotka eivät muuten lähtisi liikkeelle. Tämä on tärkeää erityisesti lasten kannustamisessa urheilun pariin.” Kyse on pikemminkin huippu-urheilun oikeuttamisesta ylevällä merkityksellä. Ja onhan hallituksessa liikunta-, urheiluja nuorisoministeri. S uomi liikkeelle -ohjelma on monenlaisten toiveiden tynnyri. Käytännön työtä johtaa päätoiminen sihteeristö. Osa amerikkalaisista alkoi kyllä liikkua etenkin 1960-luvulta lähtien, mutta heidät saivat liikkeelle kulttuuriset muutokset ja kaupalliset toimijat. S uvi 2023 ei ollut suloinen somessa. Ei huoli kansalaisten heikosta kunnosta ole yksin suomalaista tai edes ihan uutta. P itäisikö liikuntaa hihkua riemusta. Jouko Kokkonen. Petteri Orpon hallituksen ennätyslaajaksi paisunut hallitusohjelma sisältää myös aikaisempia ohjelmia paljon enemmän liikuntaja urheilukirjauksia. Pontimena oli amerikkalaisten heikentynyt kunto, jonka pelättiin vaarantavan jopa maapuolustuksen. Yhdysvalloissa oltiin liikkeellä jo 1950-luvulla, kun Dwight D. Riemua pienentää hallitusohjelma kokonaisuutena. Vaan liikuntapolitiikasta ei ole juurikaan puhuttu, vaikka aihetta olisi. Ihan tyhjästä ei tässä tarvitse lähteä, sillä Valtion liikuntaneuvosto on selvittänyt eri ministeriöiden liikunnan ja liikkumisen edistämistoimia vuosina 2019–2023. Samaan aikaan arkiliikunnan väheneminen kiihtyi ja alkoi kasvattaa väestöryhmien välisiä fyysisen suorituskyvyn eroja. Jo ohjelman johdannossa todetaan, että ”kaikenikäisten liikunnallisen elämäntavan vahvistaminen lisää suomalaisten hyvinvointia”
Akatemian ylijohtaja Riitta Maijala näkee liikuntatutkimuksen tarjoavan tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja moniin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Liikuntakasvatuksen opetus alkoi Jyväskylän yliopistossa vuonna 1963. Tiedekunta on alallaan Suomen ainoa. Tiedekunta sai vuonna 1971 alussa käyttöönsä oman rakennuksen, jonka suunnitteli Alvar Aalto. Uusi ohjelma pyrkii myös edistämään kansainvälistä ja kansallista tutkimusja sidosryhmäyhteistyötä sekä viestintää liikuntatieteen tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi, sanoo Maijala. Johtaja Tiina Kivisaari OKM:n nuorisoja liikuntapolitiikan osastolta korostaa, että eduskunnan asettamat liikuntapoliittiset tavoitteet voidaan toteuttaa avustusprosessissa parhaalla mahdollisella tavalla. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 5 ajassa Liikuntatieteellinen tiedekunta täyttää 60 vuotta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta viettää 60-vuotisjuhlavuotta. Liikuntatieteellinen tiedekunta perustettiin vuonna 1968 ja sen toiminta alkoi laajentua liikuntatutkimuksen eri aloille. Kuva: Jouko Kokkonen Liikuntatutkimuksen valtionrahoitus siirtyy Suomen Akatemialle Liikuntatutkimuksen valtionavustukset siirtyvät opetusja kulttuuriministeriöstä Suomen Akatemian hoitoon helmikuussa 2023 voimaan tulleen liikuntalain muutoksen myötä. Yhdeksäs Kansallinen liikuntafoorumi järjestetään 30.–31. Ensimmäinen uuden Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelman haku päättyy tammikuussa 2024. Toiminta yliopistona alkoi vuonna 1966. – Ohjelman teemat määritellään kulloinkin voimassa olevan ministeriön liikunnan tiedolla johtamisen suunta-asiakirjan mukaan, kertoo Kivisaari. Suomen Akatemian Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelman tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa liikunnan edistämiseksi. lokakuuta Kisakallion urheiluopistolla. Yliopisto juontaa juurensa vuonna 1863 perustetusta ensimmäisestä suomenkielisestä kansakoulunopettajaseminaarista. Lukuisen kuntien kyky investoida liikuntapaikkoihin on heikentynyt ja valtion liikuntabudjettiin kohdistuu leikkauspaineita. Ilmoittautumiset ja ohjelma: www.eslu.fi/kansallinen-liikuntafoorumi.. Opetusja kulttuuriministeriö ja Suomen Akatemia tekevät yhteistyötä uudessa ohjelmassa. Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa työskentelee noin 200 asiantuntijaa ja opiskelijoita on lähes 1 400. Taloutta tarkastellaan foorumissa hallitusohjelman, kansantalouden, verotuksen ja harrastamisen hinnan näkökulmista. Liikunnan harrastamisen hinta on monilta osin noussut. Paljon on puhuttu myös suomalaisten liian vähäisen liikkumisen yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista. Liikuntatieteellinen tiedekunnan merkkivuosi on osa Jyväskylän yliopiston 160-vuotis juhlintaa. Liikunnanopettajakoulutuksen sijoittaminen Jyväskylään oli osa maakuntakorkeakoulujen kehittämistä. Kansallinen liikuntafoorumi Kisakalliossa Vuoden 2023 Kansallisen liikuntafoorumin teemana on Euroja liikkeellä. Sen seurauksena loppui voimistelunopettajakoulutus Helsingin yliopistossa. Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelman hakemukset käyvät läpi kansainvälisen vertaisarvioinnin yhdessä Akatemian muiden hakemusten kanssa. – Tutkimustietoa voidaan hyödyntää kansanterveyden parantamiseksi edistämällä fyysisen aktiivisuuden edellytyksiä sekä ehkäisemällä syrjäytymistä ja liikkumattomuutta. Seminaari muuttui vuonna 1934 Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi. Veikkausvoittovarat ovat siirtymässä osaksi valtion budjettia. Talouden mer kitys on korostunut, kun koronapandemia ja Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan ovat kiihdyttäneet inflaatiota
Liikunnan järjestötietokantaan on koottu perustiedot urheilun lajiliittojen, liikunnan aluejärjestöjen ja muiden liikuntaa edistävien järjestöjen toiminnasta. Suositukset kaikille avoimen liikunnan järjestämiseksi kunnissa: www.lts.fi/media/lts_julkaisut/julkaisut/suositukset-kaikille-avoimen-liikunnanjarjestamiseksi-kunnissa-saavutettava-2023.pdf Urheilumuseo 80-vuotias Suomen Urheilumuseo avautui elokuussa 1943 Helsingin silloisella stadionilla. Seuratietokantaan on koottu kaikkien valtionavusta saavien lajiliitto jen jäsenseurat. Kunnalliset soveltavan liikunnan palvelut ja tukitoimet ovat olennaisia yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien toteutumisen kannalta. Talvija jatkosodan vuoksi muutto viivästyi. Tietokannasta löytyvät järjestöjen valtionavustusten määrät yli kahdenkymmenen vuoden ajalta. Tarjolla on myös tietoa tasaarvon kehityksestä järjestöjen hallinnossa 1990-luvulta alkaen. Kuva: Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto. Kesällä 2022 Urheilumuseo muutti nimensä Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahdoksi. Se perustuu Erityisliikunnanohjaaja – kohti soveltavan liikunnan kehityskumppanuutta -hankkeessa (2020–2023) luotuihin suosituksiin. Kutsuvieraat tutustuivat museoon 6.8.1943, ja kaksi päivää myöhemmin yleisö pääsi katsomaan museon kokoelmia. Opetusja kulttuuriministeriön rahoittamaan hankkeeseen osallistui yhdeksän kuntaa: Helsinki, Kouvola, Lappeenranta, Naantali, Pirkkala, Tampere, Jyväskylä, Oulu ja Rovaniemi. Näyttelytilat järjestyivät vuonna 1938 valmistuneelta stadionilta. 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 ajassa Uutta tietoa liikuntajärjestöistä ja urheiluseuroista Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes julkaisi toukokuussa uuden Liikunnan järjestötietokannan sekä päivitetyn version suomalaiset urheiluja liikuntaseurat kokoavasta Seuratietokannasta. Toukokuun lopussa julkaistut tietokannat ovat osa Liikunnan järjestötiedon kehittäminen -hanketta, joka vahvista liikunnan ja urheilun järjestötoimintaan liittyvän tiedon avointa ja maksutonta saatavuutta. Kunnille valmistuivat suositukset kaikille avoimesta liikunnasta Suositukset kaikille avoimen liikunnan järjestämiseksi kunnissa -julkaisu kertoo, miten kaikille avointa liikuntaa kannattaa toteuttaa kunnissa. Nykyiset näyttelytilat valmistuivat Olympiastadionin viisivuotisten korjausja muutostöiden päätteeksi vuonna 2020. Tarkastelussa ovat seurojen lukumäärät lajiliitoittain, jäsenmäärät, palkkatyön määrä seuroissa ja seuratoiminnan kehittämistuen seuranta-aineistot yli kymmenen vuoden ajalta. Museon kokoelmia oli kartutettu 1920-luvulta lähtien. Tieto auttaa analysoimaan liikunnan järjestötoiminnan nykytilaa ja kehityssuuntia
Hän on RKP:n varapuheenjohtaja ja eduskuntaryhmänsä toinen varapuheenjohtaja. Se oli ihan helvetin ärsyttävää, kun joku kyttäsi ja valvoi koko ajan kaikkea. Hänellä on myös perhepäivähoidon ja vanhushuollon peruskoulutus. Ja jos liikunnan oheen lisää kognitiivista toimintakykyä haastavia harjoituksia, saavutettu etu voi olla aivoterveyden kannalta jopa suurempi." Tutkijatohtori Anna Tirkkonen, Fysioterapia 3/2023 "Äiti oli mukana jokaisessa harjoituksessani, kunnes olin 15-vuotias. Lisäksi varhainen erikoistuminen kasvattaa esimerkiksi loppuunpalamisen sekä fyysisen ja psykososiaalisen terveyden heikkenemisen vaaraa. Liian varhaiseen erikoistumiseen yhteen urheilulajiin liittyy usein paljon yksipuolista liikuntaa, mikä voi lisätä rasitusmurtumia ja loukkaantumisriskiä. Kulttuurija urheiluministerin nimikkeellä ovat hallitukseen kuuluneet Stefan Wallin (2007–2011) ja Paavo Arhinmäki (2011–2015). Nykytiedon valossa liian vähäinen liikunta tai hyvin yksipuolinen runsas liikunta ovatkin haitallisempia kuin mikään yksittäinen liikuntalaji, jota toteutetaan lasten ehdoilla. Paikoillaanolo voi haitata myös mielenterveyttä erityisesti, jos liikkumattomuuteen liittyy paljon ruutuaikaa. Hän on Paraisten kaupunginhallituksen puheenjohtaja. EERO HAAPALA, FT lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Jyväskylän yliopisto Sandra Bergqvististä liikunta-, urheiluja nuorisoministeri Pääministeri Petteri Orpon hallituksen liikunta-, urheiluja nuorisoministerinä on aloittanut ruotsalaisen kansanpuolueen Sandra Bergqvist. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 7 Muualla sanottua "Kävelylenkit ovat sopiva tapa aloittaa juoksuharrastus, etenkin jos juoksu on tarkoitus aloittaa vanhemmalla iällä, tai liikkujalla on ylipainoa. Bergqvist on työskennellyt Kuntaliitossa, opetusja kulttuuriministeriössä, ruotsinkielisillä kansankäräjillä ja Åbo Akademissa. Opetusja kulttuuriministeriössä Bergqvist työskentelee kolmantena ministerinä. Papatti, kun itsekin tiesin, että huonosti meni. Sanoin hänelle monta kertaa pahasti ja paiskoin ovia, mutta nyt voin myöntää, että ilman häntä en olisi tässä, se on aivan satavarmaa. Bergqvist on toiminut kansanedustajana vuodesta 2019. Sampo Terho toimi vuosina 2017–2019 Eurooppa-, kulttuurija urheiluministerinä. Hän käsittelee opetusja kulttuuriministeriön nuorisoja liikuntapolitiikan osastolle kuuluvat asiat mukaanluettuna opintotukiasiat. Mikään ei myöskään estä yhdistelemästä kävelyä ja juoksua." Fysioterapeutti Joni Järvi, Hyvä Selkä 2/2023 "Koska julkinen kuva urheilusta on jokseenkin mollivoittoinen tällä hetkellä, kaikkien meidän urheilutoimijoiden on tärkeä tuoda esiin sitä hyvää, mitä urheilu antaa – itsensä ylittämistä, ihmisenä kehittymistä, oppimista, iloa, yhteisöllisyyttä, arvostusta…" Toiminnanjohtaja Sari Tuunainen, Valmentaja 2/2023 "Liikunta ei ainoastaan paranna liikkumiskykyä, vaan edistää myös aivoterveyden osaaluetta, joka on erittäin tärkeä itsenäisen elämän kannalta. Lisäksi säheltäminen ja ohjeiden noudattamatta jättäminen muuten hyvässä liikuntaharrastuksessa voi lisätä erilaisten vammojen riskiä, vaikka itse laji ei olisikaan vaarallinen. Suomessa ei ole aiemmin ollut liikunta-, urheiluja nuorisoministeriä. Liian vähäinen liikunta ja runsas paikoillaanolo vaikuttavat negatiivisesti lähes jokaiseen ihmiskehon elimeen ja elinjärjestelmään. Esimerkiksi kehon rasvakudoksen määrä lisääntyy ja lihasmassan määrä, luuston mineraalipitoisuus ja kestävyyskunto sekä lihasvoima eivät kehity normaalisti. Olen äidille todella kiitollinen." Jalkapalloilija Oliver Antman, X – Veikkauksen asiakaslehti 21.3.2023 Tyhmä tiedekysymys Mikä on haitallisinta liikuntaa lapsille ja nuorille. Vuonna 1980 syntynyt Bergqvist on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja ammatiltaan maatalousyrittäjä. Sandra Bergqvist Kuva: Opetusja kulttuuriministeriö. Liikunta, joka sisältää paljon päähän kohdistuvia iskuja, voi kuitenkin haitata kasvavien ja kehittyvien aivojen kehittymistä. Yksinkertaista vastausta lapsille ja nuorille haitallisimpaan liikuntaan on vaikea antaa. Toisin sanoen lähestulkoon kaikkea liikuntaa ja lajeja voi harrastaa tehokkaasti ja turvallisesti
SOPIVA-hankkeen esittely: www.lts.fi/tapahtumat/sopiva-hankkeen-aloitustilaisuus.html. Tutkimuksessa nuoruudessa harrastettu kilpaurheilu ennusti keski-iässä parempaa fyysistä kuntoa sekä terveydelle edullisempaa kehon koostumusta. Huhtiniemi tutki viidesja kahdeksasluokkalaisten oppilaiden motivaatioja tunnekokemuksia koululiikunnassa ja erityisesti siihen sisältyvissä Move!-mittaustilanteissa. Hankkeeseen osallistuminen on maksutonta. Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä Turussa tai etäyhteydellä. Lisäksi hän tarkasteli koulussa toteutettua fyysisen toimintakyvyn parantamiseen tähtäävää interventio-ohjelmaa. 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 ajassa Väitösuutiset Syömiskäyttäytymisen ja kuukautiskierron häiriöt yleisiä suomalaisilla naisurheilijoilla TtM Suvi Ravin väitöskirjatutkimuksen mukaan suomalaisilla naisurheilijoilla esiintyy verrattain paljon ongelmia syömiskäyttäytymisessä ja kuukautiskierrossa. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9648-2 Move!-mittaukset voivat olla myönteinen kokemus oppilaille LitM Mikko Huhtiniemen mukaan Move!-mittaustilanteet voivat olla myönteinen kokemus oppilaille, kun ne on toteutettu mielekkäällä tavalla. Työkirjan avulla kunnan liikuntatoimi voi suunnitella soveltavan liikunnan palveluiden järjestämistä yhteistyössä kunnan, hyvinvointialueen ja paikallisten järjestöjen kanssa. Muutoksia havaittiin myös aineenvaihduntatuotteiden SOPIVA-hanke lähdössä liikkeelle Liikuntatieteellisen Seuran kesällä käynnistynyt SOPIVA-hanke auttaa kuntia soveltavan liikunnan strategisen suunnittelun työkirjan käyttöönotossa Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa vuosina 2023–2024. Lounais-Suomen aluehallintovirasto ja LTS järjestävät kunnille maksuttoman soveltavan liikunnan palveluiden kehittämisseminaarin 26. Lisäksi oppilaiden toimintakyvyn kehittäminen on kouluympäristössä mahdollista melko pienillä panostuksilla. Hän selvitti myös, kertooko tehokkaammin toimiva rasvanpoltto paremmasta kyvystä hallita verensokeria sokerirasituskokeen aikana. Tulosten perusteella vaihdevuodet ja muutokset hormonipitoisuuksissa olivat yhteydessä valtimonkovettumatautia aiheuttavien lipoproteiinipartikkelien ja LDL-kolesterolin määrän kasvuun. lokakuuta Turussa. Sitä vastoin syömisen ja kuukautiskierron haasteet näyttäytyivät epäedullisina urheilijan terveyden ja urheilu-uran kannalta. Mikko Huhtiniemen liikuntapedagogiikan väitöskirja "Students’ Motivational and Affective Experiences in Physical Education and during School-Based Fitness Testing, and the Development of Motor Competence and Health-Related Fitness" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 17.6.2023. Suvi Ravin liikuntalääketieteen väitöskirja "Low Energy Availability-Related Conditions in Female Athletes: Prevalence Rates and Relationships with Health, Injuries, and the Sports Career" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 21.6.2023. Tilaisuus on suunnattu kunnan sivistys-, vapaa-aikatai liikuntatoimessa suunnittelutyötä tekeville työntekijöille, joiden vastuulla on johtaa soveltavan liikunnan kehittämissuunnitelman laatimista. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9658-1 Vaihdevuodet eivät laske lepoenergiankulutusta tai rasvanpolttokykyä TtM Jari Karppinen tutki vaihdevuosien ja fyysisen aktiivisuuden yhteyttä aineenvaihduntaan
Vaihdevuodet eivät kuitenkaan olleet yhteydessä alentuneeseen lepoenergiankulutukseen. Tutkimuksessa kehitettiin uusi koneoppimiseen perustuva menetelmä, jolla voitiin aiempaa paremmin erottaa paikallaanolo ja liikkuminen aktiivisuusmittarin tuottamasta signaalista. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-4867-0 Runsas päivittäinen paikallaanoloaika on yhteydessä heikentyneeseen rasva-aineenvaihduntaan TtM Petra Tjurin väitöstutkimuksen mukaan keski-ikäisten ihmisten runsas päivittäinen paikallaanoloaika on yhteydessä heikentyneeseen rasva-aineenvaihduntaan. Sen sijaan etenkin fyysisesti passiivinen pelaaminen ja sosiaalisessa mediassa vietetty aika lisäsivät lasten niska-hartiakipujen ilmaantuvuuden riskiä ensimmäisen seurantavuoden aikana. Petra Tjurin lääketieteen väitöskirja "Paikallaanolo keski-iässä: Mittausmenetelmän kehittäminen ja yhteys rasvaja sokeriaineenvaihduntaan" tarkastettiin Oulun yliopistossa 2.6.2023. Tulosten mukaan pysyvää selkäydinstimulaatiota käyttäneillä oli vähemmän sairauslomia ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä kuin muissa tutkimuksen potilasryhmissä. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9565-2 Runsas ruutuaika kouluikäisten niska-hartiakipujen taustalla TtM Katariina Pirnes selvitti väitöskirjatutkimuksessaan kouluikäisten lasten niska-hartiakipuihin liittyviä tekijöitä. Ne tarjoavat myös uusia molekyylitason kohteita tarkempien mekanismien selvittämiseen. LL Hanna Kaijankoski tarkasteli väitöskirjassaan työkykyä ja kipulääkkeiden käyttöä selkäleikatuilla potilailla, joiden alaraajakipua on hoidettu selkäydinstimulaatiolla. Yhteys oli voimakkaampi, jos paikallaanoloa korvattiin reippaalla ja rasittavalla liikkumisella. Tulosten mukaan KFPS-tutkimuksessa oli valikoitumisharhaa, sillä osallistuneet olivat jo lähtötilanteessa nuorempia, korkeammin koulutettuja, fyysisesti aktiivisempia ja toimintakykyisempiä sekä terveempiä kuin ne, jotka eivät osallistuneet. Usein kaatumiset johtavat loukkaantumisiin, joskus kohtalokkain seurauksin. Tommi Vilpunahon kirurgian alaan kuuluva väitöskirja "Methodological aspects of fall prevention" (Kaatumisen ehkäisyn metodologisia näkökulmia) tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 19.5.2023. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 9 pitoisuuksissa. Seurantatutkimuksessa yli neljäsosa lapsista vastasi kärsivänsä viikoittaisista niska-hartiakivuista kyselyä edeltäneen kolmen kuukauden aikana seurannan lopussa. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/urn:isbn:9789526236810 Liikunta-alalta valmistuneiden työurat ovat monipolvisia ja vaihtelevia Liikunta-alalla työskenteleville alanvaihdot, moneen paikkaan työllistyminen ja eri alojen yhdistäminen on tuttua. Tutkimuksen seurannan aikana ei havaittu reippaan tai rasittavan fyysisen aktiivisuuden tai paikallaanoloajan lisäävän tai vähentävän niska-hartiakipuja. Tulosten mukaan kehonkoostumuksen muutosta voi hidastaa olemalla fyysisesti aktiivinen ja syömällä terveellisesti. LitM Kaisa-Mari Jaman väitöstutkimuksen perusteella urien muotoutuminen liittyy sattumia, erehdyksiä, yllättäviä tapahtumia ja asioita, joita yksilö ei voi hallita. Lisäksi uratapahtumiin liittyvät monet yksityiselämän tapahtumat ja kokemukset. Samalla kuvattiin KFPS-tutkimuksen protokolla. LL Tommi Vilpunahon väitöstutkimus liittyi Kuopion kaatumisten ehkäisy -tutkimukseen (Kuopio Fall Prevention Study, KFPS), jossa toteutettiin satunnaistettu kontrolloitu liikuntainterventio kaatumisten ja murtumien ehkäisemiseksi ikääntyneillä naisilla. Hanna Kaijankosken lääketieteen väitöskirja "Disability pension and use of pain medications in persistent spinal pain syndrome patients treated with spinal cord stimulation" (Työkyvyttömyyseläke ja kipulääkkeiden käyttö selkäleikkauksen jälkeen selkäydinstimulaatiolla hoidetuilla potilailla) tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 9.6.2023. Hanna-Kaarina Jupin gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja "Associations of the Menopausal Transition with Body Composition: Examining the Influence of Hormonal Changes, Muscle RNA Signaling and Lifestyle Habits" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 9.6.2023. Uran muotoutumisen ennustaminen on vaikeaa. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9575-1 Fyysinen aktiivisuus hidastaa vaihdevuosien vaikutusta kehon rasvaan FM Hanna-Kaarina Jupin väitöstutkimuksen mukaan vaihdevuosien siirtymävaihe on yhteydessä kehon rasvoittumiseen ja lihasmassan vähenemiseen. Katariina Pirneksen fysioterapian väitöskirja "Neck and shoulder pain in school-aged children with special reference to physical activity, sedentary time, and physical fitness characteristics" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 19.5.2023. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-4849-6. Oireet voivat johtaa sekä lyhytettä pitkäaikaiseen työstä poissaoloon ja pahimmassa tapauksessa työkyvyttömyyseläkkeelle. Kaisa-Mari Jaman kasvatustieteen väitöskirja "Career-themed life narratives of sports graduates: Intertwinement of careers and nonwork-elements of life" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 19.5.2023. Pitkittäisaineistoon perustuvat tulokset vahvistavat aiemmin tehtyjä havaintoja vaihdevuosien merkityksestä keskivartalolihavuuden synnylle ja lihasmassan vähenemiselle. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9530-0 Kaatumisten ehkäisytutkimukseen valikoitui muita hyväkuntoisempia naisia Merkittävä osa ikääntyneistä kaatuu vuosittain. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9615-4 Selkäkipu vaatii hoitoa työkyvyttömyyseläkkeelläkin Selkärangan kipua on vaikea hoitaa nopeasti. Jari Karppisen liikuntalääketieteen väitöskirja "Menopause, Physical Activity, and Whole-Body Metabolism with an Emphasis on Resting Energy Expenditure, Fat Oxidation, and Serum Metabolome" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 16.6.2023. Paikallaanolon ja pitkien paikallaanolojaksojen korvaaminen vähintään kevyellä liikuskelulla on yhteydessä suotuisampaan sokeriaineenvaihduntaan
1 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 Kjell Westö: Oma liikkuminen sykähdyttävämpää kuin penkkiurheilu
Leh tien urheilusivuja hän alkoi seurata jo 5–6-vuotiaana. Argentiinalaiselta kaveriltaan hän sai ajantasaisia WhatsApp-raportteja. Westö kuuluu myös sukupolveen, joka luki Martti Jukolan viiteen painokseen yltänyttä Urheilun pikkujättiläistä. Urheilulla on myös ollut suuri merkitys kansallisen identiteetin kannalta, eikä tämä ulottuvuus ole Westön mielestä kokonaan kadonnut. Osassa Westön kirjoista urheilu on mukana enemmän mausteena. Romaaniin Kangastus 38 sisältyy kohtaus, jossa juutalaiselta Abraham Tokazierilta viedään 100 metrin voitto stadionin kesäkuussa 1938. TEKSTI JA KUVAT: JOUKO KOKKONEN Urheilun sisällyttäminen tarinaan ei vaadi mitään ihmetekoja. Päätös piti, vaikka suosikkijoukkueen Argentiinan menestys ei tehnyt asiaa helpoksi. Tapahtuma päätyi romaaniin osaksi sattumalta. Hannes Kolehmaisen, Paavo Nurmen ja Lasse Virénin juoksuista on siirrytty eläytymään Leijonien ja Huuhkajien menestykseen. Westön syyskuussa 2023 ilmestyvään Molly & Henry. Liigan muuttuminen suurelta osin öljyrahan hallitsemaksi globaaliksi viihdeteollisuudeksi ei miellytä. Eikä rasismi ole kadonnut Suomesta mihinkään, pikemminkin päinvastoin. Urheilu liittyy luontevasti Westön teksteihin Urheilu ja myös liikunta näkyvät Westön kirjoissa. Westö on tuonut esille myös urheilun kielteisiä puolia. Monet urheilevat itse ja paljon useammat ovat penkkiurheilijoita. Urheilun yhdistämistä kerrontaan on helpottanut se, että Westö urheili itse 15-vuotiaaksi asti. Urheilu on juonellista ja kerronnallista ydinsisältöä Missä kuljimme kerran -romaanissa (2006) Allu Kajanderin jalkapallomenestyksen kautta. Westö ei seuraa enää juurikaan Valioliigaa, vaikka on kannattanut yhdessä lähisuvun kanssa Arsenalia. Lisäksi tänä päivänä urheilua eivät seuraa enää vain miehet vaan myös naiset. Moista hän ei olisi voinut kuvitella tekevänsä 1980-luvulla. Kilpailullisiksi lajeiksi tulivat käsipallo ja pöytätennis. – Saudit pelaavat mielettömillä korteilla maailmantilanteessa, jossa ei pitäisi painaa joka alalla kaasua, vaan etsiä uusia ja hillitympiä tapoja elää, sanoo Westö. Muistiin ovat jääneet 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun tulokset niin hyvin, että kaverit heittävät hänelle herjaa asiasta. Rahan mahti ja korruptio ovat vieneet maun suosikkilajin jalkapallon seuraamisesta. Kjell Westö seuraa enää vähän huippu-urheilua. Romaani sotavuosilta -teokseen sisältyy pieni jalkapallokohtaus, joka sijoittuu vuoteen 1941. Westölle urheilun liittäminen osaksi tarinaa on luonnollista myös siksi, että se merkitsee monille ihmisille paljon. Westön kirjoissa urheilu kulkee luontevana osana kerrontaa.. Jalkapallossa tilannetta hämmentävät entisestään Saudi-Arabian pyrkimykset nostaa oman liigansa kiinnostavuutta hankkimalla Cristiano Ronaldon, Neymarin ja Karim Benzeman tasoisia pelaajia. – Moraalin kannalta oli tärkeää, että virhe myönnettiin, vaikkakin 75 vuotta myöhemmin. – Urheilun sisällyttäminen tarinaan ei vaadi mitään ihmetekoja, sillä olen kiinnostunut urheilusta ja sen maailmasta. Suoria lähetyksiä Westö ei seurannut, mutta puolivälieristä lähtien hän katsoi seuraavana päivänä ottelukoosteen. Yksi on pysynyt: HIFK:n jääkiekko vetää yhä puoleensa. Westö sai tiedon tapauksesta vääryyttä kärsineen urheilijan veljenpojalta Hillel Tokazierilta ja ajatteli sen sopivan osaksi tarinaa. Siinä mielessä urheilu on helppo saada luontevaksi osaksi tarinaa. Kirjassa sivumäärällisesti pieni episodi kasvoi julkisuudessa mittoihin, jotka johtivat tulosten muuttamiseen 75 vuotta myöhemmin, mikä oli jo edesmenneen urheilijan sukulaisille suuri asia. Hänen läpimurtoteoksestaan Leijat Helsingin yllä (1996) urheilusta kiinnostuneelle lukijalle jää mieleen jääkiekon nuorten EM-kisojen loppuottelu, jossa Suomi voitti Helsingin jäähallissa Neuvostoliiton. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 1 1 M arraskuussa 2022 Westö ilmoitti julkisesti, ettei seuraa miesten jalkapallon MM-kisoja Qatarissa. Jalkapallo olisi kiinnostanut eniten, mutta Munkkivuoren suunnalla ei ollut tarjolla junioritoimintaa
Westö sanoo nykyisin voivansa huonosti, jos juoksemiseen tulee viikon tauko. Vaikka selkäja polvivammoja on tullut, niin Westö pystyy 62-vuotiaana juoksemaan, jalkapalloilemaan ja pelaamaan sulkapalloa. Westön esikoinen Benjamin oli yhdeksänvuotias ja osoittautui lahjakkaaksi futaajaksi. Vanhempien eron jälkeen ja kaveripiirin hajaannuttua ”Munkinseudun” kulmat jäivät. Talvellakin vedin intervalleja siellä. Pitkät matkat sopivat hänelle hyvin. Kentällä oli sateiden jälkeen armottoman suuria lätäköitä, joiden kuivuminen kesti päiväkausia. Hän alkoi käydä Nordiksella 1960-luvun lopulla, jolloin ottelut olivat pelkistettyjä tilaisuuksia, eivät showtapahtumia. – Joskus on vaan semmoinen olo, että ei nyt tänään. Matkalla on saaria, joista yhdellä on aika jyrkkä lyhyt mäki. Olin polttanut 20 vuotta ihan kaksin käsin. Erityisen hyvin mieleen ovat jääneet Münchenin olympiakisojen jälkeen järjestetyt kilpailut. ?. – Olen sanonut, että liikunnan aloittaminen ja paheiden vähentäminen silloin 35-vuotiaana on elämäni parhaita ratkaisuja. Tupakanpoltto ja terävät jäivät. Juoksin Gallén-Kallelan museolle Tarvaspäähän. Juoksen myös radalla. 1961) Tuotanto: 9 romaania, 4 novellikokoelmaa, kolme runokokoelmaa, muistelmateos yhdessä Mårten-veljen kanssa ja valokuvateos yhdessä Sari Poijärven kanssa. Vajaa kymmenen vuotta sitten Westö tapasi nykyisen vaimonsa, joka asui Munkkiniemessä. Sen sijaan 60 metrillä Westö sanoo olleensa toivottoman hidas. Näimme puoli tuntia ennen peliä, kun pelaajat tulivat jäälle lämmittelemään. Muistan sen tunteen jollain juoksulenkillä metsässä, kun keuhkot alkoivat ottaa happea taas. Hän seurasi joukkueen edesottamuksia myös asuessaan Tukholmassa 2010-luvun alussa. Olin lukenut, että Pekka Vasala oli saavuttanut hirmukuntonsa juoksemalla mäkiä hiekkakuopalla. Stadikalta Westöltä on lukuisia hienoja muistoja. Samalla toteutui paluu Palokunnan kentälle, jolle oli asennettu tekonurmi. Cooper-tulos oli yleensä luokan paras. Paluu liikunnan pariin Liikunta ja urheilu jäivät Westöltä kokonaan 15–16-vuotiaana. Nordiksen tunnelma sykähdyttää Kaikkein läheisin urheilupaikka Westölle on Helsingin jäähalli Nordis. Aloin saada keuhkoja takaisin. – Käyn höntsäämässä treeneissä silloin kun ehdin. Onhan se hienoa. Rööki paloi ja alkoholia kului. 1 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 Kjell Westö (s. Tuntuu aika hurjalta pelata samalla kentällä kuin 50 vuotta sitten. Hänen liikuntavinkkinsä on pelkistetty: lähde silloinkin, kun ei huvita. Tuttu ikämiesporukka siirsi harjoituksensa kentälle. Westö sanoo, ettei hän muistele mielellään boheemiaikojaan. Westön HIFK-side on säilynyt, vaikka huippu-urheilu ei muutoin jaksa enää innostaa. Isä-Kjell toimi jonkin aikaa Savannan Pallon kakkosvalmentajana, kunnes huomasi touhun vievän kauden aikana tuhottomasti aikaa. Ja siihen aikaan olisi ollut pyhäinhäväistys, jos oli hodarilla, kun toista erää on pelattu kahdeksan minuuttia. Oikea polveni ei enää kestä juoksemista asvaltilla. Vuonna 1966 valmistuneessa hallissa on Westön mielestä säilynyt osa vanhan ajan charmista, vaikka toki meno Nordiksellakin toista kuin 50 vuotta sitten. Muutos alkoi samoihin aikoihin, kun Leijat Helsingin yllä ilmestyi. Martti Kuuselan 70-vuotissyntymäpäiväottelussa Brahen kentällä lokakuussa 2015 Westö huomasi ilokseen kykenevänsä taas pelaamaan. Teoksia käännetty yli 20 kielelle Ruotsin Akatemian Suomi-palkinto 2018 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto 2014 teoksesta Kangastus 38 Aniara-palkinto (Ruotsi) 2014 Pro Finlandia -mitali 2008 Finlandia-palkinto 2006 teoksesta Missä kuljimme kerran Kirjallisuuden valtionpalkinto 1990 teoksesta Merkitty ja muita novelleja Työskennellyt toimittajana Hufvudstadsbladetja Ny Tid -lehdissä Opintoja Svenska Socialoch kommunalhögskolanissa Hiekkakentiltä se alkoi Westö sai ensikosketuksensa jalkapalloon Munkkivuoressa Ulvilantien ja Porintien välisellä hiekkakentällä. Mikä ei tietysti tarkoita sairaana urheilemista. En jaksa, mutta kun lähtee, niin se tuntuu aina hyvältä. Kaksinkertainen kultamitalimies Lasse Virén juoksi kisoissa 5 000 metrin uuden maailmanennätyksen 13.16,4. Kymmenvuotiaana Westö innostui juoksusta Juha Väätäisen, Lasse Virénin ja Pekka Vasalan menestysten innostamana. Taukoa kesti parikymmentä vuotta. – Lenkkeilin tosi paljon niinä vuosina. Perheen muutettua Munkkiniemeen tutuksi tuli Palokunnan kenttä, joka oli saanut nimensä vieressä tuolloin sijainneesta paloasemasta. Hankalin vaivoista on ollut välilevytyrä, joka esti liikunnan vuoden ajan. – Tulimme aikaisin, jotta saimme kaiteen luona hyvät paikat seisomakatsomosta. Sateisena syyskuun iltana Münchenissä 1 500 metriä voittanut Pekka Vasala kukisti 800 metrillä matkan olympiavoittajan Dave Wottlen. Kentän laidalla toimiminen johdatti kuitenkin takaisin omakohtaisen harrastamisen pariin. Tapahtuman intensiteetti on kärsinyt siitä, että ihmiset ovat niin pilalle hemmoteltuja. Pallo pysähtyi peleissä tuon tuosta lammikkoon
Hyvinvointi ei ole täydellisyyttä Liikunta tekee hyvää, mutta hyvinvointiin tarvitaan paljon muutakin – ja toisinaan jotakin aivan kokonaan muuta. Se tuntee olevansa hyvä siinä mitä tekee, tarpeellinenkin. Se on terve. Hyvinvoiva ihminen nukkuu yönsä hyvin. Sillä on ystäviä. Se liikkuu hyvin ja tarpeeksi. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 1 3 JARI KUPILA P äädyin kerran muutaman urheilutouhuissa varsin syvällä olevan valmentajan kanssa jutustelemaan siitä, minkälaisten tunnusmerkkien kautta ihminen voi hahmottaa oman hyvinvointinsa tilaa. Eihän kenellekään mene ihmisten maailmassa niin hyvin, että täyttäisi hyvinvoivan ihmisen kriteerit. Ja niin edelleen. Kuva: Juha Laitalainen. Se herää aamulla mielellään, lähtee päivän askareisiin reippaana, se viihtyy askareissaan, se tuntee illalla olleensa päivän aikana se ihminen, joka hänen pitääkin olla. Se paskoo hyvin. Se syö hyvin. Keskustelu rönsyili, kunnes päädyimme siihen, että mahdottomaksi menee. Keskustelu rönsyili monin tavoin, mutta alkoi lopulta tiivistyä. Sillä on rakkautta. Sillä ei ole hätää taloutensa kanssa. Naurahdimme, ja puhe siirtyi keihäänheiton tilan ihmettelyyn
Ihminen ei ole mekaaninen kone. Ihminen on kokonaisuus. Unohtuu se, että vaikka liikunta on hyvä väline hyvinvoinnin rakentamisessa, se on vain väline. Koko aihepiirin iso pääotsikko on hyvinvointi. Näin on käynyt tässäkin aiheessa. Liikuntaporukan puheenvuoroista välittyy hetkittäin mielikuva, jossa fyysisestä suorituskyvystä ja liikunnan lisäämisestä on tullut aihepiirin päätavoite. Hyvinvointiin ei tarvita täydellisyyttä Urheilun ja liikunnan kulttuureissa elää eetos siitä, että ihmisen pitää koko ajan kehittyä. Jos takaisi, erilaiset mielenterveysongelmat eivät olisi niin yleinen ongelma kuin ne myös liikunnallisessa väestössä ovat. Hyvinvointi kun on asia, jota kohti toinen pääsee lisäämällä liikettä, mutta jonkun toisen kohdalla sama tavoite vaatiikin liikkeen pysäyttämistä. Ihmisen hyvinvointi ei siksi lähtökohtaisesti vaadi minkään mittarilukeman täyttämistä. Tietenkin tässä näkökulmassa on paljon perääkin, mutta siinä piilee myös riski sokeutumiseen hyvinja pahoinvoinnin kokonaisuudelle. Jos kuta kuinkin kaikessa pitää kurkotella täydellisyyttä, unohtuu jotakin olennaista ihmisyyden perusluonteesta. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen ovat kiehtovasti kietoutuneet toisiinsa ja muodostavat sen mitä olemme ja miten voimme. Joskus on syytä pysäyttää liike Urheilun ja liikunnan järjestöt sekä alan kaupallisetkin toimijat ovat alkaneet osallistua aiempaa aktiivisemmin hyvinvointipuheeseen. Että keskittyisimme siihen mitä olemme, minkälaisilla elämisen pelikorteilla olemme päätyneet pelaamaan. Kun pyrkimyksenä on koko ajan kehittyä, elää kulttuurissa tietysti vahvana erilaisten suorituskykyyn liittyvien yksityiskohtien jatkuvan mittaamisen ja analysoinnin tarve. Aika monesti riittäisi, että yrittäisimme hieman vähemmän. Etenkin meitä liikuntaja urheilukulttuurin kasvatteja tämä ajattelutapa leimaa helposti. Huippukunto ei takaa hyvinvointia. Se on tervetullutta kehitystä, mutta samalla tulee paljaasti esiin koko tämän keskustelun keskeinen vinouma. Aivan kuin hyvinvointi olisi joku palapeli, joka mekaanisesti kasataan. Liikkeen lisääminen voi pahimmillaan jopa lisätä pahoinvointia. Samalla kannattaa tunnistaa sekin, mitä hyvinvointi ei vaadi. Jos ihmisen elämän keskeiseksi sisällöksi tule jatkuva kehittyminen, erilaisten ulkoisesti mitattavien mittarilukemien täyttäminen, päädytään helposti kierteeseen, josta ei hyvä seuraa. Samalla teemme turhankin helposti johtopäätöksiä, joissa erilaiset liikunnalliset ja ylipäänsä fyysiset mittarit ylikorostuvat. Ja kun ei ole, on syytä olla myös tarkkana sen kanssa, mitä väitämme hyvinvoinnin meiltä vaativan. On tunnistettu asiaan liittyvä kansanterveydellinen ja -taloudellinen riski. Kaikki tietysti katsovat aina kaikkea omista näkökulmistaan, mutta itse kunkin eturyhmätahon olisi silti hyvä joskus pysähtyä hieman syvällisemmin näkemään kokonaiskuva. Siis se, että me kaikki olemme keskeneräisiä ja vajavaisia. 1 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 Ihmisen hyvinvointi ei vaadi minkään mittarilukeman täyttämistä. Vaikka erilaiset kansainväliset mittaukset kertovat, että Suomessa asuu maailman onnellisin kansa, emme silti voi hyvin. Eikä siinä sinänsä ole mitään vikaa. Eturyhmät kilpasilla Viime aikojen suomalaisuus on alkanut puhua samasta asiasta. On tunnistettu miten moni voi huonosti. Tahoja, jotka kertovat mitä pitää tehdä, että pahoinvointi poistuu, tuntuu riittävän. Kun puhumme hyvinvoinnin lisäämisestä, päädymme turhan usein vain listaamaan asioita, jotka ihmisen pitää laittaa kuntoon. Tämä ajattelu läikkyy helposti urheiluja liikuntasuoritusten mittaamisen ulkopuolelle. Se puolestaan tuottaa helposti toimintaa, joka ei enää palvele päätavoitetta, hyvinvointia, vaikka liikkumisen tavoitetta palvelisikin. Se taas ohjaa helposti näkemään elämän asiana, jossa jatkuvasti kamppaillaan erilaisten mitattavien yksityiskohtien kanssa – ja ihmisenä elämisen ideaksi alkaa muodostua jatkuva pyrkimys kehittyä näiden yksityiskohtien kanssa. ”Tiedän, että täydellisyyttä ei voi saavuttaa, mutta on se silti hyvä tavoite” -tyyppiset lauseet ovat keskeistä traditiota. Ainakaan se ei vaadi täydellistä ihmistä, kaikessa onnistuvaa ja koko ajan edistyvää superhahmoa. Liikuntakulttuurilla on varmasti valtavan hyviä mahdollisuuksia olla tukemassa suomalaisten hyvinvoinnin kehittämistä, mutta samalla liikunnan ihmisten olisi syytä haastaa oman puheensa, toimintansa ja ihmiskäsityksensä – ja sitä kautta hyvinvointikäsityksensä – perusteita. Pahoinvoinnin muutos hyvinvoinniksi vaatii varmasti muutosta jossakin elämän osa-alueessa, mutta mitä se pohjimmiltaan vaatii, onkin toinen juttu. On taipumusta nähdä hyvinvointi asiana, joka hoituu, kun asiaan kuuluvat mitattavat yksityiskohdat laitetaan kuntoon. Kun yhteiskunnassa tunnistetaan jokin tarve, tahtoo käydä niin, että alkaa kuulua myös erilaisia äänekkäitä puheenvuoroja siitä, miten tarve täytetään. Tämänkin yhteiskunnallisen tarpeen käsittelyssä tuntuu edunvalvonnan sivumaku. Hyvinvointiin pyrkiminen ei vaadi täydellisyyteen pyrkimistä. Tämän ajatustavan looginen jatkumo on tietenkin se, että kun laitetaan Suomi liikkeelle, saadaan ihmiset voimaan hyvin. Hyvinja pahoinvointi ovat nousseet julkisen keskustelun agendalle. Valitettavasti keskustelu on alkanut muistuttaa keskusteluamme kentänlaidalla. Elämästä tulee kilpajuoksu, jossa onnistuminen alkaa määrittyä sillä, miten lähellä täydellistä missäkin asiassa olemme. Lähestymme asian hoitamista kuin maratonkunnon rakentamista ensi kesään. Liikkuminen on yksi alaotsikko, tärkeä sellainen, mutta silti vain yksi alaotsikko
Vaan kyky elää tasapainossa oman keskeneräisyyden ja vajavaisuuden kanssa. Elämme kärjistysten aikaa Elämme aikaa, jossa asiassa kuin asiassa on muodikasta puhua kovalla äänellä ja ehdottomalla nuotilla. Se, että ihminen liikkuu aktiivisesti, ei tee hänestä automaattisesti hyvinvoivaa. On puhetta ja ääntä, mutta miten lienee vuorovaikutuksen laita. Sitä kohti voi kuitenkin ohjata. Täydellisyys ei kuulu hyvinvoivan ihmisen tunnusmerkistöön. Erityisen tärkeää tämä on yhteiskunnallisen päätöksenteon yhteydessä. Itse asiassa moni meistä liikkuu pitkälti siksi, että kestäisimme arkeamme, joka kaikin puolin kuluttaa meitä yhä kiihtyvämmällä sykkeellä. Sanomisen rytmi ja sävy haastavat reagoimaan, puhumaan takaisin samassa äänensävyssä – ei kuuntelemaan ja harkitsemaan. Tämän itsestäänselvyyden hoksaaminen onnistuu, jos muistaa hahmottaa omaa elämäänsä hieman vähemmän yksittäisten mittareiden kautta – ja hieman enemmän oman elämän kokonaiskuvan kautta. Sellaisen tavoitteen kanssa hyvinvoinnista on vaikea pitää huoli. Liikuntaväellä on näissä talkoissa paljon annettavaa, kunhan muistetaan että ei liikunnan keinovalikoimalla tätä koko ongelmaa pysty – eikä tarvitsekaan pystyä – ratkaisemaan. Kiireisin edistysaskel on toisinaan se, että pysähtyy. Vain siten voidaan tehdä yhteiskunnallisella päätöksenteolla ohjausliikkeitä, jotka oikeasti kohdistuvat varsinaiseen tavoitteeseen, eivät sivuasiaan. Fiksujen ohjausliikkeiden aika Hyvinvointi ei ole asia, joka syntyy pakottamalla ja patistamalla, jollakin taianomaisella yleisellä elämänmallilla, johon kansakunta kokonaisuudessaan työnnetään. Tätä kaikkea ei pidä nyt lukea niin, että kehottaisin suomalaisia lysähtämään sohvalleen ja lopettamaan elämässään kaikki pyrkiminen parempaan. Täydellisyys on rankka tavoite. Jos puhumme hyvinvoinnista, ei pidä unohtua puhumaan ylipainosta. Vielä rankemmaksi se tulee, jos ihminen vaatii sitä itseltään kovin monessakin asiassa. Ei ole olemassa hyvinvoivan ihmisen prototyyppiä, jotakin perusmallia hyvinvoivasta ihmisestä, jota kohta kaikkien pitäisi kulkea. On varmasti hyväksi, että ihmisellä on asioita, joissa hän haluaa kehittyä. Ongelmiemme ydin ei ole puutteissamme, vaan kyvyssämme – tai kyvyttömyydessämme – elää niiden kanssa. Tiedeyhteisö on kyllä tutkinut pahoinvoinnin eri ulottuvuuksia varsin perusteellisesti, nyt pitäisi vain malttaa kuulla ja kuunnella tätä asiantuntijapuhetta, jota tulee hyvin laajalta spektriltä – etenkin soteja kasvatuspuolen tutkijakunnan kautta. Siksi pitää myös miettiä, mitä hyvinja pahoinvoinnin asioissa on milloinkin syytä tyrkyttää ratkaisuksi. On nimittäin niin, että mitään kestävää hyvää kehitystä ei synny, jos emme hetkittäin ymmärrä pysähtyä tarkastelemaan oman elämämme isoja linjoja ja kokonaisuuttamme, sitä mikä oikeasti on tärkeää. On hyvä, että niihin asioihin heittäytyy täysillä ja tavoittelee koko sydämellään. Juoksemme pakoon pahoinvointia, emme kohti hyvinvointia. Niistä pitää toki puhua, monessakin kohtaa, mutta vain yksityiskohtina. Tärkeintä olisi koko ajan muistaa, että aikamme suurin vitsaus ei ehkä sittenkään ole se, että olemme vajavaisia ja kykenemättömiä pysymään niiden mielikuvamallien perässä, joita aikamme ihminen usein itseltään vaatii. Siksi pitää olla myös tarkkana siitä, miten katsomme aiheen ulkoisia tunnusmerkkejä. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 1 5 – sen sijaan että yrittäisimme epätoivoisesti muuttua joksikin muuksi. Ristiriitaiset tunnusmerkit Se, mitä itse kukin tarvitsee pahoinvointinsa poistamiseen ja hyvinvointinsa lisäämiseen, on eri yksilöiden kohdalla hyvin erilainen asia. Keskustelukulttuuriimme on tullut huutelun ja painiottelun tunnelma. Tärkein ohjausliike pitäisi ensimmäiseksi tehdä ajattelussa ja edessä olevan ongelman kokonaiskuvan hahmottamisessa. Valitettavaa on, että sama ilmiö on alkanut hiljalleen valua jopa siihen keskusteluun, jota yhteiskunnassamme käydään hyvinvoinnista ja pahoinvoinnista. Kehotan ihan päinvastaiseen. Hyväkuntoinen ihminen, jonka elämässä on paljon jännittäviä yksityiskohtia, voi olla sisältä täysin tyhjä. Vastaavasti se, että ihmisellä on ylipainoa tai jokin fyysistä toimintakykyä rajoittava sairaus, ei välttämättä tarkoita sitä, etteikö hän voisi olla kaikkien vajavaisuuksien ja puutteidensa keskellä tasapainossa itsensä ja elämänsä kanssa – ja elää rikasta ja täyttä elämää. Nyt, kun Suomessa vallitsee konsensus siitä, että hyvinvointiasioissa on paljon tehtävää, olisi erittäin tärkeää edetä asiaan liittyvän kokonaiskuvan hahmottumisen aiempaa yksityiskohtaisemman ja laaja-alaisemman tarkastelun kautta – ei rynnätä ensimmäisten mieleen tulevien päätösten ja satsausten kautta. Tämä pitäisi ymmärtää omalla kohdalla, mutta myös katsoessamme muita. Jollekin tekisi varmasti hyvää liikkua enemmän, mutta vastaavasti on niitäkin, jotka ovat tehneet elämästään aikatauluhelvetin, jossa olisi liikettä tarpeellisempaa opetella pysähtymistä – tai ainakin säätää oman liikkumisen tapaa. Mutta samalla pitäisi kuitenkin muistaa, että ihan kaikessa ei niin tarvitse tehdä. Eikä verenpaineesta, ei tupakoinnista, ei liikkumattomuudesta. ?. Ei suinkaan. Tämä ei sinänsä mitään ihmeitä vaadi. Pitää olla varovainen, kun päättelemme jonkin yksittäisen asian kertovan hyvintai pahoinvoinnista. Muuten saattaa käydä niin, että se toimenpide, jonka piti lisätä hyvinvointia, tuottaakin pahoinvointia. Myös liikuntakulttuurin ihmisten olisi hyvä pysähtyä pohtimaan millä asenteella ja äänensävyllä – ja millä valmiudella kuulla muiden argumentaatiota – erilaiseen hyvinvointiteemaiseen keskusteluun osallistutaan. Niitä, jotka pysähtyisivät ja pohtisivat, jotka kuuntelisivat muita ja pyrkisivät suhtautumaan yhteiseen keskustelunaiheeseen kuin yhteisen haasteen ratkaisuun – ei kaksintaisteluun, jossa vastapuoli on lyötävä – ei juuri näy. Riittää suoraviivaisia sanojia, jotka yksinkertaistavat moniulotteisia asioita ja vaativat äkkinäisiä toimenpiteitä
”Seuran kannalta tärkeitä reunaehtoja ovat sen entisen toiminnan turvaaminen yhteiskuntaja käyttäytymistieteiden alueella sekä liikuntapoliittisen keskusteluvapauden hyväksyminen sekä siihen kannustaminen.” LTS:n henkilökunta vuonna 1996. Opetusministeriön aloitteesta antidopingtoiminta järjestettiin uudelleen. Viestinnällisesti LTS otti ison askeleen, kun internetsivut valmistuivat vuonna 1997. ”Katastrofaalisen häpeän” vaikutukset ulottuivat jopa LTS:n toimintaan. Etualalla pääsihteerin sihteeri Kylli Marttala, taloussihteeri Virva Norja ja tiedotuspäällikkö Eeva Tulisalo. Liikunta & Tiede julkaisikin liikuntalain luonnoksen kokonaisuudessaan numerossaan 2/1997. Vuoden 2000 toimintakertomuksessa pohdittiin syitä: ”Voimakkaasti kasvanut kongressitarjonta yleensä, kilpailevat samanaikaiset alan tilaisuudet, kieliongelmat kotimaisten osallistujien osalta sekä laajahko yhteiskunnallinen teema nähtiin mahdollisina syinä sille, ettei kongressi kerännyt riittävästi osallistujia.” Kokonaisuudessa LTS:n toiminta jatkui vanhaan malliin, kunnes kuusi suomalaishiihtäjää jäi kiinni dopingin käytöstä Lahden MM-hiihdoissa 2001. LTS 90 osa 4 S uomi lähti syvästä lamasta uuteen huimaan nousuun 1990-luvun puolivälissä. Vuoden 1995 Liikuntatieteen päivien tähtipuhujana oli Suomen jääkiekon maailmanmestariksi liu’uttanut Curt Lindström. Suomessa alkoi toimia Antidopingtoimikunta. Liikuntatieteen päivät järjestettiin marraskuussa 1996 Tukholmaan suuntautuneena laivaseminaarina. Pääsihteeri Joel Juppi hoiti liki 35-vuotisen LTS-kautensa päätteeksi yhdistymisneuvotteluja yhdessä puheenjohtaja Pertti Vuorelan kanssa. Toisessa rivissä vastaava toimistosihteeri Leena Arola, vastaava toimittaja Eila Ruuskanen ja kongressisihteeri Sirpa Vilhu. Aivan entiseen tapaan kongressitoiminta ei vetänyt. Kuva: LTS:n arkisto Teemaillat olivat voimissaan vielä 1990-luvulla. Tähän asti LTS oli otellut pääosin liikuntapolitiikan ja yhteiskuntaja käyttäytymistieteiden kentillä. Se kokosi 295 osallistujaa 38 maasta. Julkaisutavat eivät muuttuneet hetkessä, sillä internet oli vielä melko harvojen käytössä – ja tiedonsiirto modeemeilla hidasta. LTS antoi myös julkilausuman: OPM:n tulisi laatia erityinen ”kansallinen strategia ikäihmisten liikunnan kehittämiseksi”. Sääntömuutos. Siitä tuli välttämättömyyden pakosta vielä enemmän yleisseura. Dopingtyötä tehneen Liikuntalääketieteen ja testaustoiminnan edistämisyhdistys Liite ry:n liikuntalääketieteen ja kuntotestauksen toiminnot siirtyivät LTS:n suojiin. Fuusio muutti LTS:n toimintaa merkittävästi. LTS:lla ei ollut asian kanssa mitään tekemistä, mutta vaikutukset ulottuivat myös sen toimintaan. Takana pääsihteeri Joel Juppi, toimitussihteeri Leena Nieminen ja tutkimusja julkaisupäällikkö Teijo Pyykkönen. Osallistujia oli peräti 305. Vuorela korosti syksyllä 2001, että muutos ei saanut haitata olemassa olevaa toimintaa. Helsingin kulttuuripääkaupunkivuoden yhteyteen suunniteltu Sport and Society 2000 -kongressi ei toteutunut. Samana vuonna lopetettiin monistesarja. Lahdessa järjestetty Movement and Sport in the Life Cycle of Woman oli vuoden 1997 merkkitapaus. Kuudennet Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät Messukeskuksessa marraskuussa 1999 Ikälisä hyvään elämään -teemalla keräsivät 319 osallistujaa. Liikunta & Tiede 1/1996 Liikuntalääketieteestä ja kuntotestauksesta tuli osa LTS:n toimintaa vuoden 2002 alussa. 1 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 JOUKO KOKKONEN Vuosi 2001 oli synkkä suomalaiselle maastohiihdolle
Joel Jupin seuraajaksi valittu LKT Ilkka Rauramo toimi lyhyen aikaa pääsihteerinä, mutta siirtyi lääkäriseura Duodecimin palvelukseen. Seura oli vahvasti mukana myös FIEPin vuonna 2008 Vierumäellä pidetyn maailmankongressin järjestelyissä. Seura palkkasi koordinaattorin hoitamaan liikuntalääketieteeseen ja kuntotestaukseen liittyviä asioita. LTS:n näkyvyys mediassa vähentyi 2000-luvulla. Vaali on LTS:n historiassa poikkeuksellinen, sillä yleensä puheenjohtaja on valittu tehtäväänsä yksimielisesti. Ehdokkaina olivat professori Pauli Vuolle ja Polar Electro Oy:n tieteellinen johtaja Raija Laukkanen. Jäsenmäärä notkahti alle 800:n vuonna 2000. Lisäksi molempien ehdokkaiden leirit tekivät töitä ehdokkaansa puolesta, mistä kertoo suuri osallistujamäärä. Perinteinen seminaariuutisointi ei enää kiinnostanut. Vaikka sitä ei ihan ääneen sanottukaan, niin vastakkain olivat yhteiskuntaja biotieteet. Yksi kaari LTS:n historiassa katkesi. Julkaisutoiminta jatkui vuosituhannen vaihteen kahden puolen. Molemmat saivat vaalissa 33 ääntä ja arpa ratkaisi voiton Vuolteelle. Hän jäi tehtävästä eläkkeelle vuonna 2017. Impulssit käsittelivät mm. Urheilumuseolla aiheesta alustivat AC Allianssin pelaaja Erkka V. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 1 7 mahdollisti henkilöjäsenyyden lisäksi yhteisöjen liittymisen seuraan. Omille verkkosivuilleen seura tuotti kuitenkin yhä enemmän aineistoa. urheilun nurjia puolia, nationalismia, liikuntatutkimusta ja suomalaisen dopingin historiaa. Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät menettivät myös parhaan puhtinsa. Kansallinen liikuntafoorumi on sittemmin vuodesta 2013 osittain täyttänyt Liikuntapoliittisilta neuvottelupäiviltä jääneen tilan. Esillä on kansallisen liikuntaohjelman suunnittelu, korkeakoulujen liikunta, liikkumattomuus tutkimuksen kohteena, liikunnan rakenteet ylätasolta yksilöön, kuntanäkökulma ja kansainväliset haasteet. Teemaillat hiipuivat 2000-luvun alkupuolella. Keskinen hahmotteli Liikunta & Tiede -lehdessä 3–4/2007 päivien liikkumattomuus-teemaa: ”Päivien tarkoituksena on synnyttää keskustelua liikkumattomuudesta monesta eri näkökulmasta: globaalista otteesta aina yksittäisen henkilön motiiveihin ja valintoihin. Myös pääsihteerivalinnassa uusi kumppanuus näkyi. LTS järjesti jääkiekkosymposiumin vuoden 2003 MM-kisojen yhteydessä. Julkaisusarjassa ilmestyvät Uusi erityisliikunta (2002), Kuntotestauksen käsikirja (2004), Valtion liikuntahallinon historia (2004) ja Ryhmäilmiöt liikunnassa (2009), kaikki alansa perusteoksia. Kun arpa ratkaisi puheenjohtajan Seuran toimintaa vuonna 2001 suunnannut muutos nousi esiin myös linjakysymyksenä syyskokouksessa, jossa käytiin tiukka puheenjohtajavaali. The 8th Scandinavian Congress of Medicine and Science in Sports 269 osallistujaa 15 maasta, tosin pääosin Suomesta. Prosentuaalisesti lasku oli vuosina 1996–2000 peräti 36,4 prosenttia. Tämän jälkeen virta kääntyi ja jäsenmäärä nousi vähitellen yli 900:n. ?. Seuran toiminnan ja näkyvyyden nousu oli alkanut vuoden 1967 päiviltä. Päivien teemat ovat vaativia ja niiden eteenpäin vieminen onnistuneesti edellyttää kansakunnan parhaiden voimien yhteen kokoamista.” Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät järjestettiin viimeisen kerran vuonna 2011. Kansainvälinen kongressitoiminta jatkui vuoden 2000 takaiskusta huolimatta. Jotain jäi vähitellen pois. Practise Meets Science kokosi 252 osallistujaa joista 62 prosenttia oli ulkomaalaisia. Hallituksen kokoonpanosta on sen sijaan usein äänestetty. Nopeasti 2000-luvun loppupuolella laajentuneessa sosiaalisen median käytössä LTS taisi jäädä pitkäksi aikaa pukuhuoneen puolelle. Aiheita sinänsä riitti. Pääsihteeri Kari L. Osaltaan asiaan vaikutti se, että LIKES ja UKK-instituutti nostivat profiiliaan. Vuosittaiset Liikuntalääketieteen päivät ja kuntotestauspäivät tulivat samalla LTS:n järjestettäviksi ja vakiintuivat osaksi toimintaa. Keskinen. Vuodesta 1984 seurassa työskennellyt tutkimusja julkaisupäällikkö Teijo Pyykkönen hoiti sijaisena tehtävää vuosina 2002–2004, minkä jälkeen pääsihteeriksi tuli fysiologian ja kuntotestauksen asiantuntija LitT Kari L. Viimeisimpiä oli vuonna 2002 järjestetty ilta, jonka teemana oli Urheiluvalmennus – ihmisen valmentamista. Kuka kaipaa psykologiaa ja sosiologiaa urheilukentille. Lehtola, tutkija Esa Rovio Jyväskylän yliopistosta ja LTS:n viestintäpäällikkö Arto Tiihonen
1 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 MIKKO SALASUO, VTT talousja sosiaalihistorian dosentti Helsingin yliopisto mikko.salasuo@helsinki.fi KAI TARVAINEN, VTM icehearts.fi ”Antaa lasten ja nuorten itse kertoa harrastus mieltymyksistään” Kuva: Juha Laitalainen
Saman voi muotoilla myös siten, että tutkimuksessa haluttiin haastaa ajatus siitä, että lapset ja nuoret haluavat harrastaa samoja harrastuksia kuin heidän vanhempansa. Siihen vaikuttivat myös pyrkimykset kehittää harrastamista Suomen mallin avulla paremmin lasten ja nuorten intressejä palvelevaksi ja inklusiivisemmaksi vapaa-ajan toiminnaksi. Suurella osalla vastaajista mieluisin ja eniten aikaa vievä harrastus ovat sama. Aineistossa eniten mainintoja saavat kuntosali, pelaaminen, jalkapallo, musiikki ja ratsastus. Liikuntaharrastuksista pojilla seuraavaksi yleisimpiä ovat jalkapallo ja jääkiekko, tytöillä puolestaan ratsastus ja tanssi. Tutkimushaastatteluissa ja raportin tilasto-osiossa jäsennettiin lasten ja nuorten harrastamista uudella tavalla. Näin ei ollut kaikkien kohdalla, sillä muun kuin liikunnan sekä L asten ja nuorten vapaa-aikatutkimusta on tehty 2000-luvulla allardtilaisessa muutosta jäljittävässä ja toisin näkevässä hengessä. Laaja-alainen ja hallinnonalojen mukaiset siilot ylittävä tarkastelutapa tarjosi mahdollisuuden ”antaa lasten ja nuorten itse kertoa harrastusmieltymyksistään” sen sijaan, että tutkijat kategorisoivat ennalta harrastusmieltymykset liikunnaksi, kulttuuriksi, taiteeksi tai median käytöksi. Vuoden 2022 tutkimuksessa oli pyrkimyksenä ymmärtää 2020-luvun lasten ja nuorten tapaa merkityksellistää harrastamista. OKM:n (esim. Nuorimmat vastaajat kertovat useimmin mieluisimman ja eniten aikaa vievän harrastuksen eriävän. Lasten ja nuorten mieluisimmaksi ja eniten aikaa vieväksi nimeämät harrastukset ovat pitkälti samoja. Asetelman tarkoituksena oli testata hypoteesia, mutta myös virittää keskustelua lasten harrastusten valikoitumisesta, tarkoituksesta ja motiiveista. Selvitimme myös sitä, eroavatko mieluisin ja eniten aikaa vievä harrastus tyypiltään, jos kyseessä ovat eri harrastukset. Motiivina oli irtisanoutua ajatuksesta, että mikä tahansa harrastaminen, miten tahansa ja kenen tahansa ohjaamana ja millaisin tavoittein tahansa olisi itseisarvoisesti mieluisaa ja edistäisi lasten ja nuorten hyvinvointia (ks. Pojat ovat useammin kiinnostuneita yksittäisistä harrastuksista, kun tytöt puolestaan monista harrastuksista. Liikunnan kertoivat mieluisimmaksi harrastuksekseen myös monet niistä, joilla eniten aikaa vievä harrastus on jokin muu kuin liikuntaharrastus. Toivotuimmat harrastukset, kuten parkour, ruoanlaitto, pelisuunnittelu ja kiipeily, ovat kaikki sellaisia, jotka eivät kuulu suomalaisen harrastuskulttuurin kaanoniin. Suurimmalla osalla itselle mieluisa harrastus Tulosten mukaan suurimmalla osalla lapsista ja nuorista on jokin harrastus. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 1 9 Lasten ja nuorten ääni kuuluu vuoden 2022 vapaa-aikatutkimuksessa. Harrastuskulttuurin muutos haastaa kysymään toisin Vuoden 2022 tutkimusta ja sen asetelmaa ryydittivät havainnot lasten ja nuorten harrastuskulttuurissa käynnissä olevasta muutoksesta. 2020) toteuttamissa koululaiskyselyissä on ollut viitteitä siitä, etteivät lasten ja nuorten mielenkiinnon kohteet kohtaa aikuisten käsityksiä lasten ja nuorten harrastusmieltymyksistä. Salasuo 2021). Tutkimusasetelmassa haluttiin irtautua pinttyneistä hallinnonalojen “siilojen” mukaisista harrastamisen kategorioista. Tutkimuksessa haluttiin antaa lasten ja nuorten itse sanoittaa harrastamistaan. Pyrkimyksenä oli ymmärtää, miten nouseva polvi itse kokee harrastamisensa. Useimmin näin tekevät 7–9-vuotiaat tytöt, joista noin joka toisella eniten aikaa vievä ja mieluisin harrastus poikkesivat toisistaan. Näistä peruslähtökohdista toteutettiin myös vuoden 2022 Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus. Liikunnasta eniten aikaa vievänä harrastuksena kertovat lapset ja nuoret raportoivat liikunnasta myös mieluisimpana harrastuksena. Toki lapset ja nuoret toivovat myös kaanonin mukaisia harrastuksia, mutta jos esimerkiksi lähes 200 000 koululaisen (mt.) harrastustoiveita voi pitää muutoksen in. Lasten ja nuorten nimeämistä harrastuksista esitettiin lisäkysymyksiä. dikaattorina, näyttävät harrastamisessa puhaltavan uudet raikkaat tuulet. Asetelma tarjosi mahdollisuuden a) tarkastella lasten ja nuorten tapaa sanoittaa harrastuksia, b) ymmärtää mikä ylipäätään mielletään harrastamiseksi, c) nähdä mitä lapset ja nuoret todella kokevat harrastavansa, d) kuulla lasten ääntä mieltymysten osalta ja e) testata hypoteesia, jonka mukaan osa lapsista ja nuorista käyttää eniten aikaansa ”jonkun muun intressien mukaiseen” harrastamiseen. Vuoden 2022 tutkimukseen ei määritelty ennalta teemaa, kuten liikunta, kulttuuri tai median käyttö, vaan lapset ja nuoret kertoivat avovastauksin mieluisimmasta ja eniten aikaa vievästä harrastuksestaan. Tutkimusraporteissa on pyritty ymmärtämään yhteiskunnallisen muutoksen vaikutusta lasten ja nuorten elämään ja vapaa-aikaan. Kuntosali on yleisin liikuntaharrastus sekä tytöillä että pojilla. Asetelmaa voi luonnehtia kokeilevaksi nuorisotutkimukseksi, jossa annetaan ääni lapsille ja nuorille. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen 1 401 vastaajasta seitsemän kymmenestä kertoo viettävän eniten aikaa itselleen mieluisimman harrastuksen parissa. Tulosten mukaan harrastukset ovat samantyyppisiä. Samanikäisistä pojista noin kolme kymmenestä kertoi tästä. Vuoden 2022 tutkimuksessa harrastuskulttuurin värähtelyä jäljitettiin kysymällä avokysymyksin mieluisinta ja eniten aikaa vievää harrastusta. Tulos on myönteinen, sillä yhteiskunnallisena tavoitteena on ollut saada jokaisella lapselle ja nuorelle vähintään yksi mieluisa harrastus. Etenkin liikunnan varsin kritiikittömässä tutkimusympäristössä perinteisten tutkimuskyselyiden asetelmia voi pilke silmäkulmassa haastaa kysymällä, kuinka kiinnostavaa ja relevanttia tietoa saadaan tutkimuksista, joissa vuosi toisensa jälkeen kysytään aktiivisesti liikuntaa tai urheilua harrastavien kokemuksia liikunnan ihanuudesta
Tilastoosio. Liikunnan harrastaminen kunnon kansalaisuutena. Yhteiskunnallinen muutos oli sotien jälkeen nopeaa, mikä heijastui monin tavoin lasten ja nuorten elämään ja tapoihin viettää vapaa-aikaa. & Jyrkilä, F. Allekirjoittaneet peräänkuuluttavat myös jatkossa tutkimusta, jossa harrastamista tarkastellaan lasten ja nuorten, ei viime vuosisadalla nuoruuttaan eläneiden aikuisten ja pinttyneiden instituutionaalisten kategorioiden silmin. Erik Allardt ja kumppanit (1958) toteuttivat 1950-luvulla ensimmäisen laajasti lasten ja nuorten vapaa-aikaa ja harrastamista käsittelevän tutkimuksen. & Salasuo, M. Mieluisimpien harrastusten osalta mieltymysten kirjo on laajempi ja harrastusmuodoissa korostuu itsen toteutus. Loppulause Vuoden 2022 Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksessa pyrittiin tarkastelemaan lasten ja nuorten harrastamista ”tuoreella kosketuksella”. 1958. Havainnot antavat viitteitä siitä, että harrastamisen kulttuurissa on nähtävissä sukupuolittuneisuutta ja sosiaalisten voimien vaikutuksesta tapahtuvaa ohjautumista ”perinteisiin” harrastuksiin (ks. LÄHTEET Allardt, E., Jartti, P. Salasuo, M. Vaikka eniten aikaa vievän ja mieluisimman harrastuksen joukossa on monesti samoja harrastusmuotoja, painottuvat tietyt harrastukset eniten aikaa vievien harrastusten joukossa. 2023. Yhteiskuntapolitiikka 82 (3), 251–261. Liikkuva luokka. Opetusja kulttuuriministeriö. OKM 2020. . Kokeilu onnistui sikäli, että hypoteesin mukaisesti osa lapsista ja nuorista käyttää eniten aikaansa harrastukseen, joka ei ole heille mieluisin. Puhelinhaastatteluin tehtyjen tutkimusten tuloksista on ilmestynyt raportteja vuosina 2009, 2013, 2016, 2019, 2021 ja 2023 (tietoanuorista.fi). Tulokset myös osoittavat funktionaalisten syiden, kuten terveydenedistämisen vaikuttavan harrastusten valintaan. Neuvottelua lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastamisen yhteiskunnallisesta perustelusta sotien jälkeen. 2021. myös Berg & Salasuo 2017). Nuorison harrastukset ja yhteisön rakenne. Allardtin johdolla tehty tutkimus ravisutti aikalaisia, sillä nuori polvi ei viettänyt vapaa-aikaansa agraariyhteiskunnan normien mukaisesti ja raatamisen eetoksen läpäisemänä, vaan tanssi, kävi elokuvissa ja urheilukilpailuissa ja oleili joutilaana. Teoksessa Sinikka Aapola-Kari (toim.) Vaihteleva vapaa-aika. Tutkimusta ovat rahoittaneet valtion nuorisoja liikuntaneuvosto.. Koululaiskysely 2020. & Salasuo, M. Mieluisin harrastus saa keskiarvoksi hieman yli yhdeksän, kun taas eniten aikaa vievän harrastuksen keskiarvo on hieman yhdeksän alapuolella. Helsinki: WSOY Berg, P. Kuva: Antero Aaltonen Vapaa-aikatutkimuksen taustaa Vapaa-aikatutkimuksen juuret yltävät yli puolen vuosisadan taakse. Tarvainen, K., Manner, J., Myllyniemi, S. Mikko Salasuo ja Kai Tarvainen työskentelivät Nuorisotutkimusseurassa ja osallistuivat vuoden 2022 Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen suunnitteluun, toteutukseen ja raportointiin. Tulos on kuitenkin vain pinnan raaputtamista eikä tutkimuksessa päästy syvemmälle aiheeseen. Tutkimusten tavoitteena on ollut tuottaa tietoa 7–29-vuotiaiden lasten ja nuorten vapaa-ajasta yleensä, liikunnan harrastamisesta, median käytöstä, taiteen ja kulttuurin harrastamisesta sekä esimerkiksi järjestökiinnittyneisyydestä. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020. Tutkimusten tarkoituksena on ollut tuottaa ajankohtaista ja yhteiskuntapoliittisesti relevanttia tutkimustietoa. 2017. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kouluarvosanoin tyytyväisyyttään mieluisimpaan ja eniten aikaa vievään harrastukseensa. Edellinen ”Suomen malli”. Teoksessa Mikko Salasuo (toim.) Harrastamisen äärellä. https://okm.fi/koululaiskyselyt-harrastamisesta (Viitattu 27.7.2023). Helsinki: Opetusja kulttuuriministeriö & Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto, 17–28. 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 eniten aikaa vieväksi ja mieluisimmaksi harrastukseksi nimeää noin kolmannes vastaajista. Tarkoituksena on myös ollut tehdä uusia avauksia. Nuorisotutkimusseura on vastannut Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen toteuttamisesta vuodesta 2009 lähtien. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2022. & Littunen, Y. Helsinki: Opetusja kulttuuriministeriö & Valtion liikuntaneuvosto & Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto, 11–121. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja, nro 74 & Nuorisotutkimusseuran/Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja, nro 244
On selvää, että toimintakyvyn mittauksia ei tulisi toteuttaa vain mittaamisen ilosta, vaan niillä tulisi tavoitella jotakin parempaa, kuten lisääntynyttä ymmärrystä omasta ke. Kuntoa ja taitoja voi lisäksi kehittää verrattain pienillä toimenpiteillä koulupäivän aikana. Osa tutkijoista on esittänyt, että kunnon mittaaminen lisää oppilaiden tietämystä omasta fyysisestä kunnostaan ja sitä kautta heidän haluaan kehittää tai ylläpitää omaa kuntoaan (Harris & Cale, 2006). Tietoja hyödynnetään koulun liikuntakasvatuksessa, mutta myös osana laajoja terveystarkastuksia. Suomen peruskouluissa otettiin vuonna 2016 käyttöön valtakunnallinen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!. Lisäksi järjestelmä tuottaa tietoa fyysisestä toimintakyvystä päätöksenteon tueksi niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti. Huomionarvoista on se, että valtaosa väitteistä perusKuva: Henri Valkeinen MIKKO HUHTINIEMI, LitT kehittämispäällikkö Move! – fyysisen toimintakyvyn seurantaja palautejärjestelmä Jyväskylän yliopisto mikko.huhtiniemi@jyu.fi Move! mittaukset eivät ole inhokki Liikuntatuntien fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaukset eivät aiheuta erityisiä kielteisiä tunnekokemuksia oppilaille. Sen hyödyllisyydestä ja moninaisista vaikutuksista on kuitenkin käyty paljon värikästä keskustelua tutkijoiden ja opettajien keskuudessa (Simonton, Mercier, & Garn, 2019; Jaakkola ym., 2013; Cale & Harris, 2009; Silverman ym., 2008; Naughton, Carlson, & Greene, 2006). tuu spekulatiivisiin mielipiteisiin, kun taas empiiristä tutkimusnäyttöä oppilaiden kuntotestikokemuksista on saatavilla melko vähän. Toisaalta joidenkin mielestä kunnon mittaamisella voi myös olla negatiivisia vaikutuksia oppilaiden motivaatioja tunnekokemuksiin tai heidän halukkuuteensa liikkua (Lodewyk & Muir, 2017; Cale & Harris, 2009). Järjestelmän avulla mitataan ja seurataan järjestämällisesti viidesja kahdeksasluokkalaisten oppilaiden fyysisiä ominaisuuksia sekä motorisia perustaitoja. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 2 1 K unnon ja taitojen mittaaminen on yksi tyypillinen osa koulun liikuntakasvatusta (O’Keeffe ym., 2020)
Lisäksi tutkin käytettyjen tutkimusmittarien invarianttisuutta ajassa sekä luokkatasojen välillä. eli autonomian, pätevyyden ja yhteenkuuluvuuden tyydyttyminen ja autonominen motivaatio olivat yhteydessä viihtymiseen koululiikunnassa. Neljännessä osatutkimuksessa toteutin viiden kuukauden mittainen kvasikokeellisen intervention alkuja loppumittauksilla sekä koeja kontrolliryhmillä. Interventio-ohjelma koostui kolmesta ohjatusta elementistä, joita toteutettiin kerran viikossa liikuntatunnilla (20 minuuttia) ja pitkällä välitunnilla (20 minuuttia) sekä päivittäin luokkahuoneissa (5 minuuttia). Tarkoituksenani oli tutkia oppilaiden motivaatioja tunnekokemuksia koululiikunnassa, ja erityisesti kuntotestitilanteiden aikana. Yhteensä 260 viidesluokkalaista (11,86 ± 0,28 vuotta, 50 % tyttöjä) ja 242 kahdeksasluokkalaista (14,93 ± 0,37 vuotta, 55 % tyttöjä) oppilasta osallistui tutkimukseen vastaamalla kyselylomakkeisiin. Oppilaat kokivat mittaustunneilla myös alhaisempaa kognitiivista ahdistuneisuutta verrattuna yleisiin koululiikuntatunteihin. Yhteensä 1 472 viidennen ja kahdeksannen luokan oppilasta (ikä 11–14) osallistui osatutkimuksiin. Väitöskirjakokonaisuuteeni sisältyi neljä alkuperäistä tutkimusartikkelia sekä yhteenveto-osio, johon sisältyy myös joitakin aikaisemmin julkaisemattomia tuloksia. Yleisesti tulokset osoittivat, että psykologisten perustarpeiden, Näin tutkin Väitöskirjakokonaisuudessani hyödynsin useita teoreettisia viitekehyksiä ja konsepteja tutkittaessa oppilaiden motivaatioja tunnekokemuksia koululiikunnassa ja kuntotestitilanteissa sekä kuntotekijöiden ja motoristen taitojen kehittymistä. Keskeisiä viitekehyksiä olivat oppilaiden tunneja motivaatiokemuksiin liittyen tavoite orientaatioteoria (Nicholls, 1989) sekä itsemääräämisteoria (Ryan & Deci, 2017) ja siihen kytkeytyvä motivaation hierarkkisuuden ja jatkumon konsepti (Vallerand, 1997; Goetz ym., 2006). Lisäksi hyödynsin interventiotutkimuksen suunnittelussa teoriaa laajennetuista, pidennetyistä ja tehostetuista mahdollisuuksista (Beets ym., 2016). 2 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 hosta ja sen toiminnasta. Ensimmäistä osatutkimusta varten kokosin poikkileikkausaineiston Keskija Etelä-Suomesta. Lisäksi ohjelmien tulisi myös olla helposti toteutettavia, kustannustehokkaita, erilaisille oppilaille soveltuvia sekä laajalle joukolle skaalautuvia (Lang ym., 2022). Viihtymisen kokeKunnon mittaaminen ja palaute ovat kunnon ja taitojen kehittämisen tukikeinoja. Tutkimuksessa keräsin kolme erillistä aineistoa eri puolilta Suomea. Kyseessä oli pitkittäisaineisto, jossa materiaali kerättiin muutamien viikkojen välein koulun liikuntatunneilla sekä peräkkäisillä kuntotestitunneilla. Toisaalta oppilaiden kokema somaattinen ahdistuneisuus oli korkeampaa mittaustunneilla. Toista ja kolmatta osatutkimusta varten keräsin erillisen aineiston Etelä-, Länsija Keski-Suomesta. Muita keskeisiä konsepteja osatutkimuksissa olivat viihtyminen, ahdistuneisuus, fyysinen kunto, motoriset taidot sekä koettu fyysinen pätevyys. Sekä viidesettä kahdeksasluokkalaisten oppilaiden arviot viihtymisestä koulun liikuntatunneilla olivat korkeita. Oppilaiden kunnon mittaaminen ja palautteen antaminen fyysisestä toimintakyvystä voidaankin nähdä varsinaisen kunnon ja taitojen kehittämisen tukikeinona. Jotta opettajat ja koulut voisivat parhaalla mahdollisella tavalla tukea oppilaiden toimintakyvyn kehittymistä, tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan tehokkaiksi todettuja malleja ja ohjelmia. Mikko Huhtiniemi Kuva: Jyväskylän yliopisto. Tulokset osoittivat, että oppilaiden huolestuneisuuden kokemukset olivat samalla tasolla niin kuntotestitunneilla kuin yleisesti koululiikunnassa. Toisessa osatutkimuksessa selvitin, eroavatko oppilaiden viihtymisen ja ahdistuneisuuden kokemukset yleisten koululiikuntatuntien ja kuntotestituntien välillä. Lisäksi tutkin sitä, voidaanko oppilaiden motorisia taitoja ja fyysistä kuntoa kehittää kouluissa toteutettavalla interventiolla. Koululiikunnassa viihdytään – Move! ei ahdista Ensimmäisen osatutkimuksen tarkoituksena oli analysoida oppilaiden psykologisten perustarpeiden, motivaation säätelytyylien ja viihtymisen yhteyksiä koululiikunnassa. Tutkimukseen osallistui 325 viidesluokkalaista oppilasta (11,26 ± 0,33 vuotta, 50 % tyttöjä) viideltä eri koululta Keski-Suomesta. Yhteensä 645 viides(11,2 ± 0,36 vuotta, 50 % tyttöjä) ja kahdeksasluokkalaista (14,2 ± 0,35 vuotta, 53 % tyttöjä) oppilasta 36 luokalta ja 12 koululta osallistui tutkimukseen
Verrattuna kontrolliryhmään, koeryhmän oppilaat kehittyivät paremmin 20 metrin viivajuoksussa, punnerruksissa, vatsarutistuksissa sekä heitto-kiinniottomittauksessa. Kolmannen osatutkimuksen tarkoituksena oli tutkia tehtäväja kilpailusuuntautuneen motivaatioilmaston, koetun fyysisen pätevyyden, fyysisen toimintakyvyn sekä viihtymisen ja ahdistuneisuuden yhteyksiä kahdella eri sisältöisellä kuntotestitunnilla. 1997. The Guilford Press: New York. 2022. 2013. 2006. E. Student Motivation Associated With Fitness Testing in the Physical Education Context. C., Frenzel, A. Harvard University Press. W., Okely, A., Weaver, R. Huhtiniemi M. Kunto ja taidot kehittyivät pienillä toimenpiteillä Neljännen osatutkimuksen tavoitteena oli selvittää viiden kuukauden mittaisen skaalautuvan koulupohjaisen intervention tehokkuutta oppilaiden fyysisen kunnon ja motoristen taitojen kehittämiseksi. J., Zhang, K., Agostinis-Sobrinho, C., Andersen, L. T., Sääkslahti, A., Yli-Piipari, S., Manninen, M., Watt, A., & Liukkonen, J. Physical Education & Sport Pedagogy, 24(6), 549–564. Koulun kuntotestitunneista, kuten mistä tahansa liikuntatunneista, voi luoda positiivisen ja motivoivan oppimiskokemuksen korostamalla oppimista, yrittämistä, yhteistyötä ja itsevertailua sekä vahvistamalla oppilaiden pätevyyden kokemuksia. D., & Phillips, S. https://doi.org/10.1080/17408980701345782 Goetz, T., Hall, N. S., & Greene, D. Journal of Teaching in Physical Education, 1–27. Tulokset viittaavat siihen, ettei oppilailla ole erityisiä negatiivisia odotuksia kuntotestitunneista tai lisääntynyttä pelkoa huonosta suoriutumisesta testitilanteissa. Advances in Experimental Social Psychology, 29, 271–360. HealthRelated Fitness Monitoring Practices in Secondary School-Based Physical Education Programmes. High School Females’ Emotions, Self-Efficacy, and Attributions During Soccer and Fitness Testing in Physical Education. The Competitive Ethos and Democratic Education. 2006. Ohjatun toiminnan ansiosta oli myös mahdollista huomioida oppilaiden erilaiset taitoja kuntotasot sekä varmistaa harjoitteiden riittävä intensiteetti. Toimintakyvyn eri osa-alueita kehittäviä tehtäviä lisättiin oppilaiden viikoittaiseen liikuntatuntiin ja pitkään välituntiin noin 20 minuutin toimintajaksoilla sekä luokkahuonetyöskentelyyn päivittäisillä noin viisiminuuttisilla taukojumpilla. R., & Muir, A. Sports Medicine, 53(2), 549–564. 2008. 2009. Tulokset korostavat opettajan pedagogisen osaamisen merkitystä. Fitness testing in physical education – a misdirected effort in promoting healthy lifestyles and physical activity. The theory of expanded, extended, and enhanced opportunities for youth physical activity promotion. Tulokset osoittivat, että fyysisen kunnon ja motoristen taitojen kehittäminen kouluympäristössä on mahdollista melko pienillä panostuksilla. O’Keeffe, B., MacDonncha, C., Ng, K., & Donnelly, A. O. https://doi.org/10.1007/s40279-022-01752-6 Lodewyk, K. 2006. https://doi.org/10.1016/s0065-2601(08)60019-2. 2017. 2020. Interventiossa hyödynnettiin koulun omia rakenteita ja toimintamalleja, jolloin toiminta tavoitti laajasti kaikki oppilaat. Väitöskirjakokonaisuuteni tulokset tarjoavat uutta tietoa koulun kuntotestaukseen ja fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen liittyvään kansainväliseen tutkimukseen. 2016. https://doi.org/10.1123/jtpe.2018-0336 Ryan, R., & Deci, E. Learning and Instruction, 16(4), 323–338. 2019. R. Tulokset osoittivat, että tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto ja koettu fyysinen pätevyys olivat suoraan yhteydessä viihtymiseen, riippumatta testisisällöistä tai oppilaiden mittaustuloksista. https://doi.org/10.1016/j.jsams.2006.01.002 Nicholls, J. https://doi.org/10.1521/978.14625/28806 Silverman, S., Keating, X. https://doi.org/10.1177/1356336x06065359 Jaakkola, T. https://doi.org/10.1080/17408989.2019.1628932 Vallerand, R. A. A review of children’s fitness testing. Journal of Science and Medicine in Sport, 9(1–2), 40–45. “Students’ Motivational and Affective Experiences in Physical Education and during School-Based Fitness Testing, and the Development of Motor Competence and HealthRelated Fitness”. P. Tulokset osoittivat, että oppilaiden motorisia taitoja ja fyysistä kuntoa pystyttiin tehokkaasti kehittämään interventiolla. Do fitness test performances predict students’ attitudes and emotions toward physical education. Self-Determination Theory: Basic Psychological Needs in Motivation, Development, and Wellness. C. J. 2017. European Physical Education Review, 12(2), 201–225. C., & Pekrun, R. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää koululiikunnan opetussuunnitelmien, opettajien perusja täydennyskoulutuksen sekä Move!-järjestelmän kehittämisessä. A Lasting Impression: A Pedagogical Perspective on Youth Fitness Testing. 1989. B., Basterfield, L., Berglind, D., … Fraser, B. https://doi.org/10.1016/j.learninstruc.2006.07.004 Harris, J., & Cale, L. A., Carlson, J. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9658-1 LÄHTEET Beets, M. G., Webster, C., Lubans, D., Brusseau, T., … Cliff, D. https://doi.org/10.18666/tpe-2017-v74-i2-7136 Naughton, G. J. Toward A Hierarchical Model of Intrinsic and Extrinsic Motivation. Top 10 International Priorities for Physical Fitness Research and Surveillance Among Children and Adolescents: A Twin-Panel Delphi Study. G. Lang, J. L., Mercier, K., & Garn, A. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 2 3 mukset olivat mittaustunneilla kohtalaisia, mutta kuitenkin alhaisempia kuin yleisesti koululiikunnassa, jossa viihtyminen oli erittäin korkeaa. Measurement in Physical Education and Exercise Science, 12(3), 146–166. Physical Education & Sport Pedagogy, 14(1), 89–108. A challenge to fitness testing in primary schools. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 13(1), 120. Journal of Teaching in Physical Education, 32(3), 270–286. The Physical Educator, 74(2), 269–295. https://doi.org/10.1186/s12966-016-0442-2 Cale, L., & Harris, J. . A hierarchical conceptualization of enjoyment in students. Oppilaiden kokema kilpailusuuntautunut motivaatioilmasto oli yhteydessä korkeampaan ahdistuneisuuteen. https://doi.org/10.1080/10913670802216122 Simonton, K. 2023. On Harvard University Press
JUHA HEDMAN, VTM projektitutkija/hankkeen johtaja Turun yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, Taloussosiologia juha.hedman@utu.fi TIMO RÄIKKÖNEN, YTT, HM erikoistutkija Turun yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, Taloussosiologia timo.raikkonen@utu.fi JUUSO NIEMINEN, valmentaja perustaja/toimitusjohtaja HedCoach for Sports juuso.nieminen@hedco.fi Urheiluseurat tuovat vakautta yhteiskuntaan Urheiluseurojen paikallinen ja maanlaajuinen merkitys korostuu yhä kaoottisemmalta näyttävässä maailmassa. Ne vahvistavat osaltaan yhteiskuntarauhaa Suomessa. Kuva: Antero Aaltonen. Lohtua synkkien uutisten keskellä tuo se, että voimme tukeutua yhä voimallisemmin tekoälyn apuun monissa toiminnoissa. Pitkään jatkunut globalisaatiokehitys saavutti kuitenkin tietynlaisen lakipisteensä 2020-luvun alussa huipentuen globaalin pandemian laukaisemaan murrokseen etätyön yleistymisessä sekä idän ja lännen suhteiden vakavaan kriisiytymiseen. Edelleen on kuitenkin yksi keskeinen asia, jota koneet eivät puolestamme osaa ratkaista: Miten elää merkityksellistä elämää ja miten tehdä se tulevat sukupolvet huomioon ottaen. Kysymykset yhteiskuntavastuusta, yhteenkuuluvuudesta ja merkityksellisyydestä ovat nousseet arkipäivän puheenaiheiksi yhteiskunnan, organisaatioiden ja yhteisöjen eri tasoilla. 2 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 S otien jälkeisessä Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa yhteiskuntarauhan kannalta keskeinen yhteenkuuluvuus on voitu ottaa melko lailla itsestäänselvyytenä
Juuri tämä määritelmä erottaa seuran yhdistyksestä, porukasta, kerhosta tai joukkueesta. Useimmat yhteiskunnan keskeiset instituutiot ovat turhan jäykkiä, jotta ne kykenisivät reagoimaan oikea-aikaisesti ja riittävän hienojakoisesti. Ne avaavat myös mahdollisuuden kehittää monipuolisesti omaa ja yhteistä osaamista eri rooleissa (yhteisöosaaminen) sekä nauttia merkityksellisyyden ja joukkoon kuulumisen kokemuksista (yhteenkuuluvuus). Urheiluseura onkin hyvä ymmärtää tapana, jolla useammat sukupolvet on organisoitu toiminnallisesti yhteen – yhteisten tavoitteiden nimissä. elinkeinoelämäyhteistyö ~ 20 v YHTEENKUULUVUUS Yhteisymmärrys tavoitteista ja prioriteeteistä Tehokas yhteistyö ja toimeenpano Seurallinen vuorovaikutus ja osallisuus, kestävä fyysinen alusta kohtaamisille Yhteenkuuluvuuden tunteeseen perustuva sitoutuminen, luottamus ja vastavuoroisuus otolliset olosuhteet urheilulle . Urheiluseuratoiminnan yhteiskunnallisen ja yhteisöllisen vaikuttavuuden tunnistaminen ja sanoittaminen tutkimuksen keinoin on tunnetusti hankalaa. Tarkastelua voidaan tarkentaa seuratoiminnan mahdollistaviin panoksiin (input), jotka koostuvat otollisesta sijainnista (land), riittävästä teknologiasta (capital) ja osaavasta henkilöstöstä (labor), joista kutakin mitataan omalla mittayksiköllään (neliömetrit, eurot ja henkilötyövuodet). urheilun, liikunnan ja terveyden ammattilaisuus ”TASAINEN PELIKENTTÄ” TULOKSET (OUTPUT) SEURAUKSET (OUTCOME) YHTEISÖOSAAMINEN Yhteiskunnallinen vaikuttaminen . Seuraukset (outcome) ovat kaikki ne yhteisölliset kokemukset – niin hyvät kuin huonot – yhdessä hankittu osaaminen sekä jaettu hyvinvointi, joka seuratoiminnan arjessa realisoituu. Seurojen vaikuttavuuden tunnistaminen ja sanoittaminen Urheiluseurat ovat yhteiskunnallisesti ja yhteisöllisesti merkittäviä toimijoita, jotka tarjoavat laajassa mittakaavassa ihmisille paikan kohdata toisiaan tasavertaisina (seura) toimijoina, ja luoda kestäviä ihmissuhteita (”tasainen pelikenttä”). Tavoitteelliset toimintatavat ja -mallit . Ehkä paras ja ketterin ratkaisu löytyykin paikallisista yhteisöistä, kuten urheiluseuroista ja niiden vaalimasta yhteenkuuluvuudesta. Askel kohti ratkaisua on jäsentää urheiluseura merkityksellisinä kohtaamisina, yksilöiden ja yhteisöjen osaamista sekä yhteenkuuluvuutta tuottavana mekanismina (kuvio 1.). Tarvitaan kovaa dataa, pehmeitä arvoja ja strateginen viitekehys. Yksittäisten seuratoimijoiden tavoitteellinen toiminta luetaan jo luonteensakin vuoksi seuratoiminnan tulokseksi (output), investoinneiksi inhimilliseen pääomaan. osaaminen ja asiantuntijuus . Matka toiminnan mahdollistavista panoksista tulosten kautta realisoituvaan vaikuttavuuteen ei esimerkiksi mitenkään mahdu yhteen ”tilikauteen”, vaan kyse on vuosikymmenien mittaisista prosesseista. Seura on yksinkertaisesti enemmän ja juuri siksi sen tarkoituksenmukainen johtaminen ei onnistu samoin keinoin kuin yhdistyksen. Turun yliopiston ”Yhteenkuuluvuudesta hyvinvointia” -tutkimushankkeen tavoitteena on tunnistaa ja sanoittaa urheiluseuratoiminnan yhteiskunnallista ja yhteisöllistä merkitystä. Testattu yhteenkuuluvuus auttaa pääsemään entistä konkreettisemmin käsiksi seurojen toiminnan sisäiseen organisointiin ja kehittämiseen, mikä jo itsessään tuo yhteenkuuluvuuden rakentamisen tiedolla johtamisen piiriin, jonne se ilman muuta kuuluukin. Päämääränä on myös selvittää, miten suomalaiset seurat voisivat parhaiten hyödyntää käynnissä olevan yhteiskunnallisen vaikuttavuuskeskustelun ja ryhtyä säännöllisesti testaamaan yhteenkuuluvuutta. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 2 5 Aikamme keskeinen kysymys näyttääkin olevan, miten erilaiset organisaatiot ja toimijat voisivat tarkemmin selvittää sitä, miten ne onnistuvat palvelemaan ihmisten arkipäiväisiä tarpeita jaetusta yhteenkuuluvuuden tunteesta aina henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Mutta ehkä vielä keskeisempää testatussa yhteenkuuluvuudessa on sen laajempi yhteiskunnallinen vaikuttavuus, kuten keskinäisen luottamuksen rakentuminen, josta meidät suomalaiset myös maailmalla hyvin tunnetaan. Inhimillisen pääoman teoriaan nojaava investointikehikko sovitettuna suomalaisen seuratoiminnan käsitteelliseen viitekehykseen. Usein seuratoimintaan osallistuminen on luonteeltaan ylisukupolvista, jolloin edellisten sukupolvien investoinnit realisoituvat täydessä mitassaan vasta seuraavien sukupolvien toiminnan kautta eli jopa vuosikymmenien viiveellä. Tämä mekanismi tuottaa tavoitteellisesti toimien seuran itsensä kannalta merkityksellisiä tuloksia (output), joilla edelleen on tarkoitettuja, mutta myös tarkoittamattomia seurauksia (outcome). järjestö-yhteistyö Kuvio 1. kansalaistoiminta ja taloudellinen toimeliaisuus . oppilaitosyhteistyö PANOKSET (INPUT) Henkilöstö (labor) Sijainti (land) Teknologia (capital) Tavoitteellista yhteistoimintaa (investments in human capital) Inhimillistä pääomaa (human capital) Itseensä investoivat elämäntavat
Jo huhtikuussa 2022 pilotti laajeni yhdessä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa kattamaan kaikki liiton alueet. 2 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 Perinteinen kansainvälinen mittari investoinneille inhimilliseen pääomaan on opiskeluun käytetty aika eli käytännössä koulun tai oppilaitoksen kirjoilla vietetyt vuodet. Muutoskaan ei ole itsetarkoitus, vaan se tapahtuu tarpeen mukaan seuran omilla ehdoilla. Ensimmäinen laajempi yhteenkuuluvuustestin pilotti toteutettiin vuoden 2022 tammikuussa Turun Palloseuran seurayhteisön (TPS Juniorijalkapallo, TPS Juniorijääkiekko ja TPS Salibandy) kanssa. Oltiin siis ydinkysymyksen äärellä: mikä seura itse asiassa on. Yhteisöosaamisen määrittäminen yhteenkuuluvuustestillä Datapohjaista vaikuttamista seuratoiminnassa pilotoi ja tutkii yhteenkuuluvuustestin kehittäneen HedCoachin (hedcoach.fi) sekä Turun Yliopiston yhteiskuntatieteilijöistä koostuva tutkimusryhmä (Social Impact and Evaluation Studies, sies.utu.fi). Seuralle on merkityksellistä, miten sen inhimilliset resurssit ja yhteenkuuluvuus – yhteisöosaaminen – jakautuu eri joukkueisiin ja ryhmiin siten, että seura mahdollistaa. Näin päästään koko seuran mittakaavassa kiinni aidosti tavoitteelliseen toimintaan; niiden mekanismien perinpohjaiseen tuntemiseen, jotka johtavat kohti asetettuja tavoitteita kohtuullisin inhimillisin ja taloudellisin kustannuksin. Voiko joku olla enemmän tepsiläinen kuin toinen. Testin on läpikäynyt noin 430 yhteisöä (ryhmää, johtokuntaa, joukkuetta, kerhoa, tiimiä jne.) sekä yli 15 000 aikuisikäistä seuratoimijaa, jotka hoitavat noin 21 000 tehtävää seuroissaan. Erityisesti Eric Hanushek ja Ludger Woessmann ovat vahvasti argumentoineet mittarin vaillinaisuudesta ja tarjonneet tilalle Taloudellisen yhteistyön järjestön OECD:n osaamistesteillä (PISA ja PIAAC) saatavia tuloksia. Tätä usean tuhannen ihmisen yhteisöä yhdistävä kysymys oli tepsiläisyys ja mitä se seura väelle merkitsee. Tulokset, kuten henkilöiden mielipiteet, jäävät ontoiksi, ellemme pääse kiinni tarkemmin näkemyksiä esittävien henkilöiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin (relaatioihin). Mukaan tulivat GrIFK Ishockey, Junior-Pelicans, Juniori-Jukurit, Juniori-KalPa, JYP-Juniorit, Kärpät 46 ja Rovaniemen Kiekko. Arvoja väliltä 1 ja 100 saava indeksi kertoo missä määrin ja miten hyvin joukkue tai ryhmä on onnistunut löytämään yhteisymmärryksen ja yhteiset tavoitteet. Mikä on oikea määrä tepsiläisyyttä. Siinä missä PISA mittaa kouluikäisten ja PIAAC aikuisikäisten luku-, laskuja kirjoitustaitoja, HedCoachin yhteenkuuluvuustesti puolestaan testaa ensisijaisesti aikuisten vuorovaikutustaitoja – yhteenkuuluvuutta. Joitain yhteiskunnallisia ja yhteisöllisiä uhkakuvia pystyttäisiin kuitenkin ennaltaehkäisemään ja toisaalta vahvuuksia tukemaan, jos oppimiseen seuratoiminnassa suhtauduttaisiin samalla vakavuudella kuin oppimiseen koulussa. Kohti digiajan seuratoimintaa Arvioitaessa seuran aikaansaamia tuloksia on hyvä ensin kysyä edellä esitetyn investointikehikon mukaisesti, miten seura toimii eli minkälaisten mekanismien kautta tarkoitetut ja tarkoittamattomat seuraukset syntyvät. Yhteenkuuluvuus on toimintaa, ei mielipiteitä tai käsityksiä yhteenkuuluvuudesta. Testistä kertyvä raakadata on läpeensä suhteellista (osallistuvuusaste, tavoitteellisuusaste, tyytyväisyysaste ja yksimielisyysaste), minkä perusteella kullekin ryhmälle, joukkueelle, kerholle, johtoryhmälle määrittyy yhteenkuuluvuusindeksi. Miten tepsiläiseksi tullaan. Alustojen avulla yhteenkuuluvuuden eri ulottuvuudet (osallistuvuus, tavoitteellisuus, tyytyväisyys ja yksimielisyys) voidaan muodostaa anonyymien mielipiteiden sijaan omalla nimellä tehtyjen digitaalisten tekojen perusteella. Datapohjaisen vaikuttamisen ehkä keskeisin ero perinteiseen väliintuloon on se, että sen tarkoituksena ei ole oikeuttaa yksiä toimintatapoja toisten kustannuksella (standardoida), vaan pitää koko seura jatkuvasti tietoisena ja alttiina keskustelulle siitä, mitä seurauksia nykyisistä toimintatavoista on ja miten ne palvelevat seuran strategiaa. Ikään kuin sivutuotteenaan hanke testaa näin myös uuden typpistä yhteistyöja vuorovaikutusmallia urheilun ja tutkimuksen välillä. Nykyaikaiset digitaaliset alustaratkaisut mahdollistavat yhteenkuuluvuuden jäsentämisen erilaisten yhteisöjen (ryhmien, tiimien, joukkueiden, johtokuntien jne.) yhteistoimintana, jolloin seurat voivat entistä täsmällisemmin ja ajantasaisemmin määrittää, mitata ja ohjata yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan eli oppia itsestään ja toimintaympäristöstään. Tähän mennessä yhteenkuuluvuustestin avulla on määritetty yhteisöosaamista 17 urheiluseurassa. Joka tapauksessa seuratoiminnasta puuttuvat mittarit tyystin ja siitä huolimatta kansakuntamme investoi maa-alueita, rahaa ja aikaa lasten ja nuorten inhimilliseen pääomaan jokaisessa kylässä, jossa valot vielä palavat – ja hyvä niin. Opetusja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimusja kehittämishanke ”Yhteenkuuluvuudesta hyvinvointia” mahdollistaa kansainvälisesti ainutlaatuisen aineiston käyttämisen perustutkimuksessa sekä myös nopean tutkimustulosten hyödyntämisen toimintatutkimuksen keinoin. Miltä tuntuu olla tepsiläinen. Lisäksi Porin Ässät yhteistyöseuroineen (Kankaanpään Jääkotkat ja VaPS Jääliikunta) nousi pilottiseurojen ulkopuolelta itsenäisesti edelläkävijöiden ryhmään. Oppia voi datan avulla hakea joko omasta historiasta tai verrokkijoukkueista ja -ryhmistä. Näistä Rovaniemen Kiekko ja Juniori-Jukurit ovat laatineet itselleen jo pitkän aikavälin suunnitelman, jotta tiedolla johtaminen läpäisisi seuran toiminnan. Näin saamme karttuvaa käytännön kokemusta yhteenkuuluvuuden mittaamisesta kustannustehokkaasti sekä tutkimuksellisesti arvokasta tietoa siitä, miten seurat voivat datapohjaisen vaikuttamisen keinoin rakentaa yhteenkuuluvuutta ja edistää hyvinvointia. Pilotti koostui kolmesta eri urheilulajista, joista vastaavat organisatorisesti kolme yhdistystä ja kaksi osakeyhtiötä. Porin Ässät on testattu maalis-huhtikuussa 2023 yhdessä VG-62:n, Raision Nuorisokiekon, Tarvasjoen Urheilijoiden ja Kaarinan Poikien kanssa, jotka halusivat ottaa selvää, miten ne vertautuvat alueensa muihin, jo testattuihin seuroihin. Yhteenkuuluvuus asuu määritelmällisesti juuri vuorovaikutussuhteissa, mistä syystä sitä on ollut perusteltua pitääkin vaikeasti mitattavana. Mittaamalla vastaajien kokemaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tuottamalla tästä tiedosta yhteisökohtaisia keskilukuja, ei vie lähemmäksi yhteenkuuluvuutta
Cambridge, Massachusetts and London, England: The MIT Press, 2015. The psychological sense of community: Prospects for a community psychology. Hedman, J. 1974. 2017. Toimintonsa täysin oman yhteisöosaamisensa varaan rakentava seura saa kestävyysindeksin arvoksi 100. (tulossa) Unlocking the Power of Sports: An Exploration of the Nexus between Shared Place, Community Competence, and Sense of Community (vertaisarvioitavana) Sarason, S. B. & Hedman, J. and Walker, M. Yhteiskuntarauhan kannalta elintärkeää on, miten pidämme huolta siitä, että seuraavilla sukupolvilla on yhtäläiset mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä psykologisesti turvallisessa ympäristössä. Tätä mittaamme kestävyysindeksillä. Hedman, J. & Woessmann, L. Who’s Keeping the Score. LÄHTEET Coalter, F. Pilotointi seuratoiminnassa on osoittanut, että laajamittainen digitaalinen testi toimii yhdenvertaisena ja osallistavana prosessin käynnistäjänä. Sport is not industry: bringing sport back to sport management. Testatut seurat (14) sijoitettu niiden viimeisimmän testituloksen perusteella jatkumolle ”Etäohjattu Ekosysteemi – Lähiohjautuva seurayhteisö (a’la Nordics)” kestävyysindeksin arvon perusteella.. Seuratukien vaikuttavuuden arviointi pelaajakehitysindeksin ja strategiaviitekehysten avulla. Examining Sense of Community in Sport: Developing the Multidimensional ‘SCS’ Scale. Which wider social roles. Kuvio 2. Hanushek, E. . TPS säätiön toimeksianto. Journal of Sport for Development, 5 (8), 41–52. Gammelsæter, H. Tämä ääripää edustaa tietyllä tavalla Pohjoismaista seuraihannetta. Räikkönen, T. Kun indeksin arvo laskee alle 50, niin kyse on enemmän jo palveluorganisaatiosta, joka joustaa asiakkaidensa kulloistenkin tarpeiden mukaisesti. Warner, S., Sparvero, E., Shapiro, S. Journal of Sport Management, 27, 349–362. Kun joustavuus viedään äärimmilleen, laskee indeksin arvo lähelle arvoa yksi, mikä vastaa globaalin liiketoiminnan ihannetta etäohjatuista ”ekosysteemeistä”. Psykologinen turvallisuus tehdään yhdessä. 2023. Waardenburg, M. The Knowledge Capital of Nations – Education and the Economics of Growth. 2016. Suomen Palloliitto ry:n toimeksianto. European Journal for Sport and Society, 13 (3), 38–54. kuvio 2.) Kestävä yhteenkuuluvuus, merkityksellinen elämä sekä oppimisen edellytykset rakentuvat ennen kaikkea vastuullisen osallistumisen, kuulluksi tulemisen sekä yhteisten tavoitteiden kautta. Siksi on tärkeätä, että kaikki lähtevät prosessiin ”samalta viivalta” ja etenevät siitä eteenpäin itse valitsemaansa tahtia. 2021. Cambridge: Brookline Books. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 2 7 kestävän reitin aloittelijasta seuraikoniksi. A Wider Social Role For Sport. Warner, S., Kerwin, S. London: Routledge. An analysis of social roles ascribed to voluntary sports clubs. and Anderson, A. (Ks. 2007. 2015. 2013. European Sport Management Quarterly 21(2), 257-279. Yielding healthy community with sport. 2022. TPS 100 – Näkökulmia seuratoiminnan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen
Säilytimme kuitenkin tärkeät fysiologiaan tai terveysliikuntaan liittyvät termit, jotka koulutettavat saivat etukäteen tulkittavaksi ja käännettäväksi. Kisakeskuksen koulutusta muokattaessa otimme huomioon pilottikurssien kokemukset. Helsingin ja Turun pilottikoulutuksiin osallistui yhteensä 28 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Vapaa ehtoiset liikuttajat voivat auttaa suomalaisen liikunnan maailmaan. Kisakeskuksen vertaisohjaajakursseilla koulutus keskittyy liikuntakokemusten tarjoamiseen painottaen edullisia ulkoliikkumismahdollisuuksia. (Rönkkö 2023). Pohjana oli Kuntoliikuntaliiton Liikuttaja -koulutusaineisto. (Rönkkö 2010). Myös käytännön liikuntakokemusten osuus oli niukka. Pallopeleistä, sisäliikunnasta sekä liikuntaleikeistä saatu innostus on kannustanut kurssilaisia kokeilemaan opittua perheenjäsenien tai työkavereiden kanssa. Pilottikoulutuksen keskeisiä ongelmia olivat teoriapainotteisuus ja luento-opetus. Ymmärrys liikunnasta ja urheilusta ja niiden roolista yhteiskunnassa rakentuu kulttuurisesti eri yhteiskunnissa vallitsevien poliittisten tavoitteiden ja omien yhteisöjen käsitysten mukaisesti. Koulutushanke ei jatkunut, vaikka osallistujat kokivat kurssin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Lisäsimme eri liikuntalajien käytännön opetusta ja muokkasimme teoriaosuutta tiivistämällä sisältöä sekä yksinkertaistamalla sanastoa. Ohjaukseen liittyvistä verbeistä ja keho-osien nimistä teimme toiminnallisia harjoituksia yhdistämällä ne pallopeleihin ja monenlaisiin joukkueviesteihin. Uudessa asuinmaassa liikunnan harrastaminen ei ole yksinkertaista. Muutosta on haettu etenkin arkeen. Kesto piteni neljäksi lähiopetusviikonlopuksi, joiden välissä kurssilaiset suorittivat etätehtäviä. Lajikokemusten rinnalla tavoitteena on ollut lisätä ymmärrystä liikunnallisesta elämäntavasta, suomalaisesta liikuntakulttuurista sekä liikunnan ja luonnon yhteydestä hyvinvointiin. U rheiluopisto Kisakeskuksessa on vuodesta 2010 opetusja kulttuuriministeriön opintoseteliavustuksella koulutettu ulkomaalaistaustaisia henkilöitä vapaaehtoisiksi liikuttajiksi. EVA RÖNKKÖ, FT, M. Liikuntaharrastuksen aloittamista tukevat monesti oma yhteisö tai toiset muuttajat. Kuvan otti toinen kouluttaja Marina Robush. 2019). Tämä oli otettava huomioon vertaisohjaajakoulutuksen suunnittelussa. Arki vie aikaa ja energiaa, eikä liikuntaan tunnu liikenevän voimia, vaikka se voisi auttaa jaksamaan. Suomeen muuttaneen käsityksiä liikunnasta tai hyvinvoinnista ei voi tietää etukäteen. Enemmän käytäntöä, vähemmän teoriaa Koulutuksen taustalla on vuonna 2010 Suomen Liikunnan ja Urheilun (SLU) käynnistämä Maahanmuuttajasta liikuttajaksi -hanke. Vertaisohjaajien on tarkoitus toimia liikuntakaverina käyttäen omia vahvuuksiaan. Sc. 2 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 Vertaisohjaus lisää Suomeen muuttaneiden liikettä Kurssilaiset saivat tuntumaa myös vertaisohjaakoulutukseen vastaavan kouluttajan Eva Rönkön (keskellä) vahvaan laji suunnistukseen. Metodologisesti oli ratkaistavana haaste: koulutettavien monenkirjavat käsitykset liikunnasta ja hy. Aikaisemmasta liikuntakokemuksista huolimatta ulkomaalaistaustaisilla aikuisilla on vaikeuksia löytää liikunnan äärelle. Käsitys liikunnasta, urheilusta ja terveydestä on muuttunut, nyt saan iloa liikkumisesta.” Nainen Helsingistä. ”Olen tehnyt henkilökohtaisesti elämänmuutoksen. Norjalaistutkimuksen mukaan toiseen maahan muuttavien ihmisten terveys on keskitasoa parempi mutta heikkenee oleskelun pitkittyessä liittyen erilaisiin elinja työoloihin (Czapka & Sagbakken 2016). Tarvetta on, sillä ulkomaalaistaustaiset ihmiset liikkuvat keskimäärin vähemmän kuin valtaväestö ja heidän terveydessään sekä toimintakyvyssään on lähtömaan mukaan merkittäviä eroja (Rask ym. vertaisohjaajakoulutuksen vastaava kouluttaja Urheiluopisto Kisakeskus eva.ronkko@elakelaiset.fi Liikunta on henkilö kohtainen asia. Se on radikaali muutos, koska kurssin alussa inhosin liikuntaa. Kehittämistarpeina tulivat ilmi kohderyhmän määrittely, koulutuksen markkinointi, opetusmenetelmien kehittäminen ja kurssin keston pidentäminen. Tavoitteena oli saada Suomeen muuttaneita liikkumaan ja liikuttamaan sekä toimimaan aktiivisesti liikunnan ja urheilun maailmassa (Beurling 2010). Kurssilaiset eivät osanneet kertoa, mistä edellispäivänä oli puhuttu koulutuksessa. Menetelmillä on merkitystä Liikuntakokemukset ja alan sanaston laajentaminen eivät yksin riittäneet. Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden kielellinen ja käsiteellinen taso ei mahdollistanut sisällön omaksumista kahdessa viikossa. Tämä korostuu Suomeen muuttaneiden kohdalla
Teoksessa: S. SLU:n maahanmuuttajien ohjaajakoulutuksen pilottiprojektin arviointiraportti. Keskusteluissa tulivat monesti esille liikkumiseen liittyvät ennakkoluulot ja pelkotilat, joista koko ryhmän edessä ei uskallettu puhua. Kurssilaisille luotiin yhteinen liikunnallinen ja kehollinen kokemuspohja, josta kukin oivalsi terveysliikunnan osa-alueiden, kuten kestävyyden, voiman, lihasten toiminnan tai koordinaation merkityksiä peilaten saatuja kehollisia kokemuksia. Päivän kokemuksia puitiin opetuksen päälle eritoten saunan lauteilla.. ”Meillä on paljon naisia, jotka ei liiku. Mukana ulossuljettuna – etnografinen tutkimus ulkomaalaistaustaisten naisten ohjatusta ryhmäliikunnasta. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, s. Tiedollinen opetus rakennettiin kokemukselliseen oppimisen varaan, jossa kaikkia teoriaopintoja edelsi tarkoin mietitty kehollinen toiminta. Se tuntuu omalta.” Nainen Helsingistä. Maahanmuuttajasta liikuttajaksi –projekti. Kouluttajien ja kurssilaisten monipuoliset kielelliset resurssit auttavat kielirajojen rikkoamisessa. Useat ovat hankkineet lisäkoulutusta ja työllistyneet tuntiohjaajiksi. Teoreettisen keskustelun avaimet – rasismi, valkoisuus ja koloniaalisuuden purkaminen. Seikkula & F. & Sainio, P. Tällä saa ajatella mukaan ja opetatte meitä analysoimaan. Jokela, L. On luonnollista, että kielitaitoerojen vuoksi kurssilaiset hakevat tukea samaan kieliryhmään kuuluvilta. Kisakeskuksen kursseilla on monesti käytössä samanaikaisesti 3–4 kieltä. Kouluttajien tietoisuus ulkomaalaistaustaisuuteen liittyvistä sosiaalisista hierarkioista on hyödyksi. Vaarana on, että arjessa koetut hierarkiset valta-asemat siirtyvät kurssilaisten välisiin suhteisiin (ks. Mkwesha (toim.) Rasismi, valta ja vastarinta. Rönkkö 2023). Metodologisesti oli yhdistetty eri liikuntalajien opettaminen fyysisen kunnon ja fysiologian osa-alueiden kanssa. En ole kuntosali-ihminen, mutta kävelylenkki onnistuu. 45–68. Useina vuosina kurssilaisia on osallistunut Naisten Kympille. Tällöin syntyy helposti etnisiä kuppikuntia. Nyt teen namibialaisten kanssa retkiä ja suunnittelen sinne vertaiskeskusteluja ja liikunnallista tekemistä eri-ikäisille. Porvoossa Slovakiasta ja Turkista muuttaneet naiset perustivat Mamanet lentopalloryhmän, Espoossa Lähi-Idästä muuttaneet naiset perustivat seuran ja ovat järjestäneet jo vuosia monipuolista liikuntaa, kuten perheretkiä luontoon ja vesijumppaa. Helsinki: Gaudeamus, s. Kuusisto, A. Koulutettavat sanallistivat kokemuksiaan suomeksi kielitaitonsa pohjalta. FinMonik-tutkimus 2018–2019. Toisten havainnot opettivat muita huomaamaan asioita, jota he eivät itse olleet sanallistaneet. Keskinen, M. Työn kautta tapaan äitejä ja he ovat pyytäneet piknikkiä. & Seikkula, M. Haluan tarjota aikuisille leikkisiä lapsuusasioita. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota ryhmäyttämiseen, sillä koulutettavilla ovat epävarmoja omista taidoistaan ja pärjäämisestään itselle vieraassa ympäristössä. “Where to find those doctors?” A qualitative study on barriers and facilitators in access to and utilization of health care services by Polish migrants in Norway. Ensimmäisen koulutuksen jälkeen somalinaiset organisoivat Helsingissä yhteistyössä ruotsinkielisen työväenopiston Arbiksen kanssa omalle yhteisölleen säännöllistä ryhmäliikuntaa puolentoista vuotta. Keskinen, S., Mkwesha, F. Raportti 1/2020. Kun on jo teoreettista tietoa kehosta oman ammatin kautta (kätilö), ymmärrän, että ei tarvitse olla osaaja, vaan voin kehitytään yhdessä naisten kanssa. 2010. Projektisuunnitelman muistio. 2023. Epämuodollinen puhe johti syvemmälle kuin luokkaoppiminen. Myös suomen kielen valta-asema on rikottava, vaikka se on yhteinen opetuskieli. Rönkkö, E. Lähijaksoilla havainnollistui kurssilaisten ajattelun sekä kielitaidon kehittyminen ja yhtenäistyminen. Tuloksia kuitenkin on. 2021. Rodullistaminen, valkoisuus ja koloniaalisuus Suomessa. 2016. BMC Health Services Research, Vol. Kokemusten peilaamisessa keskeistä oli ryhmäreflektointi. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Suomen Liikunta ja Urheilu, julkaisematon. Teoksessa: H. Koulutuksen ansiosta kurssilaisten itsevarmuus ohjaajina kasvoi ja kontaktiverkosto laajeni. Ilmapiiri ratkaisee Eri etnisten ryhmien kanssa toimiessa on otettava huomioon yhteiskunnassa vallitsevat hierarkiat (Keskinen ym. ”Tässä on sellainen ilmapiiri, että saa todella olla kun on ja ei tarvitse hävetä. Czapka, E. Heikommin suomea puhuvat hyödynsivät tulkkeina kurssikavereita tai digitekniikkaa. LÄHTEET Beurling, J. Somersalo & E. Se että toiset (kurssilaiset) näyttävät liikkeitä on hyvä, se luo ilmapiiriä.” Mies Vantaalta. 97–100. A. Seppänen, S. Rask, S., Koskinen, S. Rönkkö, E. Päivän kokemuksia puitiin opetuksen päälle eritoten saunan lauteilla. Koulutuksen vaikutuksia ei ole voimavarojen vähäisyyden vuoksi selvitetty järjestelmällisesti. ”Kurssille tullessaan ajattelin, että liikunta ei ole minua varten. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 2 9 vinvoinnista tuli saada ”samalle kartalle” avaten, miten Suomessa liikuntaa ja urheilua tulkitaan. Liikunta ei ole vaikea.” Nainen Turusta. Luku 7.1. Käytännössä menetelmiä oli kaksi. 2019. Suomen Liikunta ja Urheilu, julkaisematon. Lilja (toim.) Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa. 2021). Eri vuosikursseja yhdisti kurssilaisten liikunta-aktiivisuuden kasvu ja muutokset arkielämän rutiineissa liikunnallisen elämäntavan suuntaan. Uudet liikuntalajit, maksuttomat liikuntapaikat sekä oman kunnan tarjonta tulivat tutuiksi. Kurssilaisten kirjava käsitys liikunnasta muuttui koulutuksen edetessä selkeämmäksi ja yksinkertaisemmaksi. Nyt osaan tehdä lyhyttä treeniä, alkulämmitystä ja loppuosia. Koulutuksen tuloksia Urheiluopisto Kisakeskuksen koulutuksissa on 13 vuoden aikana valmistunut 168 liikuttajaa, jotka ovat lähtöisin lukuisista eri maista. Fyysinen toimintakyky. Myös ymmärrys laajeni: käsitys liikunnasta urheiluna muuttui laajemmaksi. Oman lisänsä oppimiseen toi myös sisäoppilaitosmainen koulutus. & Sagbakken, M. 16(1):460. Kaksi Kisakeskuksen kasvattia on koulutettuja liikunnan ammattilaisia. Tasavertaisen ilmapiirin luomiseksi on purettava sekä suomalainen-maahanmuuttaja -asetelma että rajat etnisten ryhmien välillä. . 2010. Moni koulutettava vetää nykyään yhdistyksissä tai hanketyössä liikuntatoimintaa esimerkiksi iäkkäiden muuttajien kohtaamispaikka Jade ry:ssä
Urheilu on tärkeä osa Irlannin kulttuuria. 3 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 MIKA MANNINEN Omaleimaisen liikuntakulttuurin Irlanti O len työskennellyt Dublinissa, Irlannissa liikuntakasvatuksen apulaisprofessorina (assistant professor) Dublin City Universityssä (DCU) heinäkuusta 2019 alkaen. Irlannissa liikunnanopettajaksi voi valmistua kolmesta eri yliopistosta (Dublin, Limerick, Cork), joissa kaikissa liikuntaan yhdistetyt opiskeluaineet ovat hieman erilaisia. Tätä kirjoittaessani olen asunut Irlannissa tarkalleen neljä vuotta. Nykyisen työni avainosaaminen eli tutkimustaitoni karttuivat väitöskirjaa väsätessä Yhdysvalloissa. Tai itse asiassa tämä koskee vain DCU:sta valmistuneita liikunnanopettajia. Työssäni opetan, ohjaan ja haastan tulevia liikunnan ja biologian tai liikunnan ja matematiikan opettajia. Yksilölajeista golf on hyvin suosittua. Tuossa lauseessa kiteytyy jo ehkä ensimmäinen mielenkiintoinen puoli irlantilaisista liikunnanopettajista – suurin osa opettajista nimittäin opettaa sekä liikuntaa käytännösnäin maailmalla sä että luokkahuoneperustaisesti matematiikkaa ja biologiaa. Tämän kokemuksen turvin toimin nykyisin tutkimusja opetustyön lisäksi liikunnan ja biologian/matematiikan -opettajankoulutusohjelman päällikkönä. Miesten rugby-maajoukkue on viime vuodet hallinnut maailman rankingin kärkisijaa ja on globaaleista lajeista viime aikoina maan menestynein. Niiden suosion takaa osaltaan harrastamisen edullisuus.. Näiden kolmen kaupungin yliopistot profiloituvat myös tutkimustyössään hieman eri alueille, vaikka yhteistyö yliopistojen välillä onkin suhteellisen tiivistä. Limerickissä voi muun muassa yhdistää liikuntaan iirin kielen opettajan opinnot ja Corkissa maantiedon. Kuluneet vuodet ovat kuitenkin opettaneet minulle paljon nykyisestä kotimaastani, niin yleisesti kuin liikuntakulttuurinkin puolesta. Sattumoisin Pohjois-Irlannin ja ehkä koko maailman parhaan golf-pelaajan Rory McIlroyn päätös pelata Irlannin, ei Iso-Britannian lipun alla Tokion vuoden 2021 olympialaisissa kätkee alleen Kotoperäiset urheilulajit voivat hyvin Irlannissa ja ovat liikuntakulttuurin valtavirtaa. Liikunta-alan sekä opettajuuteni juuret ovat Jyväskylän liikuntatieteellisen liikuntapedagogiikan pääaineessa. Lajiin liittyy keskeisesti myös Irlannin koulujärjestelmä, sillä rugby-pelaajaksi kasvetaan valtaosin maan yksityiskouluissa, joilla on pitkät perinteet koulun ja rugbyn yhdistämisessä. Dubliniin muuttoa en ollut ennen sopivan työpaikkailmoituksen näkemistä ikinä suunnitellut, joten etukäteistietoni uudesta kotimaasta ja -kaupungistani olivat Irlantiin tullessani vain yleisluontoiset
Yksityiskoulujärjestelmä luo kouluverkkoon tasoja, mutta myös katolilaiset tyttöja poikakoulut ja toisaalta sekakoulut (mixed-sex schools) erottavat kouluja toisistaan. Isoista palloilulajeista lentopallolla ei ole juuri minkäänlaista asemaa Irlannissa. Valmennuksessa ja muidenkin resurssien osalta on vaikea kilpailla gaelilaisen urheilun dominoimassa maassa. Kuva: Wikipedia. Sen lajeja voi pelata ulkona vuoden ympäri, kenttiä on joka paikassa, harrastaminen ja pelaaminen on helppoa. Toisaalta lukiotasolla irlantilaisopiskelijat voivat nykyään suorittaa loppukokeensa myös liikunnassa ja muutenkin suomalaiset toisen asteen opiskelijat liikkuvat ehkä hieman vähemmän kuin ikätoverinsa Irlannissa. Suomalaisena Irlannissa on ollut helppoa työskennellä erittäin ystävällisen irlantilaisen kulttuurin vuoksi, mutta myös siksi, että Suomen koulujärjestelmää on pidetty pitkään jonkinlaisena malliesimerkkinä tai vähintään mielenkiintoisena ja tunnettuna vertailukohtana. Gaelialaisen urheilun suuri suosio heijastuu Irlannin liikuntakulttuuriin laajemminkin. Irlantilainen yhteiskunta on muuttunut nopeasti viime vuosina osittain vahvan taloutensa ansiosta. Irlannin koripallotaso Suomeen verrattuna ei olekaan kummoinen, vaikka laji onkin sisälajeista maan suosituin. Silti esimerkiksi uimataidon osalta koululaiset ovat Irlannissa hyvin epätasa-arvoisessa asemassa. Liikunnanopetuksen tuntimäärät ovat peruskoulutasolla suurin piirtein samanlaiset kuin Suomessa, mutta liikuntatilat ja -ympäristöt ovat vaatimattomampia. Perinteisen urheilun ohella suosituksi on tullut viime vuosina kylmävesiuinti, jonka viehätyksen varsinkin suomalaiset voivat hyvin ymmärtää. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 3 1 monimutkaisia, mielenkiintoisia ja yhä Irlannin saaren elämään vaikuttavia kysymyksiä ihmisten identiteetistä. Gaelilaisten lajien harrastaminen on ilmaista tai hyvin halpaa aikuistasolle saakka. . Jotain lajien suosiosta kertoo se, että käytännössä jokainen opiskelijani on jossain vaiheessa pelannut gaelilaista jalkapalloa, hurlingia tai camogieta. Liikunnan määrän ja laatuun gaelilaisen urheilun suosio vaikuttaa kuitenkin paljon. Kansallisurheiluiden asema vahva Suomalaisen pesäpallon tapaan Irlannissa on oma kansallisurheilunsa. Tai itse asiassa kansallisurheilulajeja on kolme ja niiden merkitys Irlannin kulttuurissa on erittäin huomattava. Näin korkeat kausimaksut ovat jossain määrin ongelma lajille ja seuralle, sillä tätä summaa pidetään korkeana verrattuna gaelilaisten lajien selvästi huokeimpiin harrastusmaksuihin. Koska gaelilaisten lajien urheilijat ovat enemmän tai vähemmän amatöörejä, eikä pelaajapalkkioihin lajien suuresta suosiosta huolimatta kulu juuri rahaa, voidaan lajien tuottamat resurssit ohjata ruohonjuuritasolle. Monissa yksityiskouluissa on omat uima-altaat ja uimajoukkueet, kun taas valtaosa valtion rahoittamista kouluista ei tarjoa uintiopetusta lainkaan. Kuten monissa muissakin maissa, Irlannin liikunnanopetuksessa ovat painottuneet perinteisesti erilaiset urheiluja etenkin palloilulajit. Monimutkainen koulujärjestelmä Irlannin koulujärjestelmä on yleisellä tasolla huomattavasti monimutkaisempi kuin Suomessa. Tästä johtuen gaelilaisten lajien harrastaminen on käytännössä ilmaista tai hyvin halpaa aikuistasolle saakka. Tämän osalta opetus on kuitenkin viime vuosina hieman muuttunut ja monipuolistunut. Nämä gaelilaiset lajit eli gaelilainen jalkapallo, miesten pelaama hurling ja sen naisten harrastama muoto camogie sekä vähemmän suosittu gaelilainen käsipallo näkyvät ja kuuluvat kaikkialla. Onkin ollut mielenkiintoista seurata, miten maan koulujärjestelmä on muuttunut muun kehityksen mukana. Lisäksi kaikki lajit vaativat paljon monipuolista liikettä. Yksilölajeista myös yleisurheilu, soutu, purjehdus ja hevosurheilu ovat suhteellisen suosittuja. Ei ole myöskään harvinaista, että Irlannin ja yksi Euroopan suurimmista stadioneista – yli 80 000 ihmistä vetävä Croke Park – voi olla loppuunmyyty gaelilaisen jalkapallon isoimmissa peleissä. Kilkennyn ja Tipperaryn välistä hurglingfinaalia seurasi vuonna 2009 Croke Parkin stadionilla 82 000 katsojaa. Jotkut kutsuvatkin gaelilaisia urheilulajeja uudeksi uskonnoksi maassa, jossa katolinen kirkko on viime vuosina rämpinyt skandaalista toiseen samalla menettäen yhteiskunnallista asemaansa. Muuttaessani Dubliniin aloin valmentaa koripalloseurassa, jonka vuosimaksut olivat alle 300 euroa
Jokaiselle löytyy jotain. sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen, onnellisuus, terveys, mielekäs tekeminen ja odotukset hyvästä elämästä. Olisiko aika vaihtaa näkökulmaa ja keinoja ja siirtyä pahoinvoinnin poistamisesta hyvinvoinnin edistämiseen. Miten voimme innostua ja innostaa muita liikkumaan. Hyvinvointi ei ole yksinkertainen asia – ei yksilön, eikä yhteiskunnan näkökulmasta.. Olemmeko kiinnostuneita omasta hyvinvoinnistamme, koska törmäämme eri yhteyksissä pahoinvointiin. Sanomatta on selvää, että molemmat vaikuttavat toisiinsa. Voisiko oma hyvinvointimme kiinnostaa meitä, koska liikkuminen on mukavaa ja tuo hyvää oloa. Mutta silti emme lähde liikkeelle. Miten voin opettajana saada oppilaat innostumaan hyvinvoinnista. Hyvinvointiin voidaan vaikuttaa myös kouluissa, opintojen aikana ja työelämässä. Tiedämme, kuinka paljon pitää liikkua, millaisia motivaatioita on ja miten liikunta vaikuttaa elimistöömme. Yksilön hyvinvoinnin osatekijöitä ovat mm. . Voimmeko olla yhdessä lastemme kanssa ja oppia nauttimaan yhdessäolosta ja liikkumisesta. Kysymystulvani jatkuu. Miten voimme liikunta-alan ammattilaisina muuttaa yhteiskuntamme hyvinvoivaksi yhteiskunnaksi. Kiinnostaako meitä oma hyvinvointimme, koska asiantuntija on kertonut, että olisi syytä liikkua hiukan enemmän ja syödä säännöllisemmin. Väestön fyysisestä aktiivisuudesta kertova tutkimustieto on karua luettavaa. Miten voin valmentajana tukea urheilijan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Jokainen järkevä ihminenhän ymmärtää, että hyvinvointi on tärkeä asia. Hyvinvointiyhteiskunta pitää huolen omistaan. Hyvinvointia ja liikuntaa on tutkittu paljon. Jos emme saa ihmisiä liikkeelle tiedolla, onnistuisiko se tunteella. Suomalaista yhteiskuntaa on pidetty hyvinvointiyhteiskuntana, mikä pitää monen osalta yhä paikkansa. Onko hyvinvoinnista tullut pakollinen kiinnostuksen kohde. Tiedämme, että hyvinvoinnilla ja liikkumisella on yhteys. Mutta myös kaikenlainen hyvinvointi myy. Mitä tehdä, kun ei enää kiinnosta, kun ei enää jaksa, kun näkee vain synkkiä ja tummia pilviä. Tiedämme myös yhteiskunnassamme olevan pahoinvointia, joka näkyy työllistymisen, toimeentulon, syrjäytymisen ja yksinäisyyden ongelmina. Pahoinvointia on yritetty poistaa keinoilla, jotka eivät ole toimineet. Hyvinvointi ei ole yksinkertainen asia – ei yksilön, eikä yhteiskunnan näkökulmasta. Moni muukin asia vaikuttaa hyvinvointiin, mutta liikunta on yksi parhaimmista keinoista lisätä sitä. Pahoinvointi myy. Meille myydään juttuja julkisuudessa paistattelevien henkilöiden uupumisesta ja väsymisestä. Lehtien kannet huutavat uutisia pahoinvoinnista. Voimmeko lähteä pyöräilemään, metsäretkelle, uimaan tai hiihtämään. Yhteisön hyvinvointiin vaikuttavat ympäristö ja asuinolot, työllisyys sekä toimeentulo. 3 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 polttopisteessä RIIKKA JUNTUNEN, LitM LTS:n puheenjohtaja Paralympiakomitean pääsihteeri riikka.juntunen@paralympia.fi Uuvuttaa, väsyttää K iire, kiire, kiire, lopulta uupumus, väsymys ja pahoinvointi. Voimmeko mennä pihalle lastemme kanssa pelaamaan pihapelejä tai hyppimään trampoliinilla. Klikkaamme uupumisotsikoita somessa ja luemme, miten joku on kuormittunut niin, ettei enää jaksa. Tänä kesänä uutisia on tullut myös uupuneista huippu-urheilijoista, superihmistä, joiden olemme ajatelleet kestävän kaiken. Voiko perhe lähteä yhdessä ulos, ottaa pallon kainaloon ja mennä puistoon potkimaan sitä. Liikunnallisen elämäntavan voi opetella milloin tahansa, mutta helpoiten sen oppii lapsuudessa yhdessä perheen kanssa. Juoksukouluja, erilaisia nettitreenikursseja, ravintovalmennuksia ja huippu-urheilijoiden kasvoilla myytäviä valmennuksia on tarjolla joka lähtöön. Tai koska kolesteroli ja verenpaine ovat hieman koholla. Jutuissa pääsemme kurkistamaan silotellun ulkokuoren ja näennäisen hyvinvoinnin ja menestyksen taakse: vaikka kaikki näyttäisi olevan kunnossa, ihminen voi silti voida pahoin. Suomalaiset liikkuvat vähemmän kuin koskaan aikaisemmin. Miten voin edistää omassa työyhteisössäni hyvinvointia
BMC Psychology 2023; 127. Liikuntaryhmään osallistuvien lasten rasvaprosentti ja keskivartalon rasvakudoksen määrä väheni ja kestävyyskunto parani suhteessa verrokkiryhmään. Tuoreen tutkimuksen mukaan hyvin pieni määrä liikkumista iltaisin voi madaltaa aterianjälkeisiä verensokerin ja insuliinin tasoja. Runsas puhelimen ja sosiaalisen median käyttö näyttäisi lisäävän masennusoireita erityisesti tytöillä. Verensokerin lasku vastusharjoittelun seurauksena havaittiin normaalipainoisilla, ylipainoisilla ja lihavilla, mutta insuliinitasojen lasku oli selvin normaalipainoisilla aikuisilla. Interventiolla ei ollut vaikutusta veren rasva-arvoihin, insuliiniresistenssiin tai lihasmassaan. Nuoruus on myös altista aikaa mielenterveyden ongelmille ja noin 14 prosentilla nuorista on mielentervey den haasteita. Liiallinen ruutuaika voi lisätä nuorten mielenterveyden ongelmia, vaikka ruuduista on monia hyötyjä. Mielenterveyden hyödyt eivät olleet yhtä selviä. Liika ruutuaika heikentää nuorten mielenterveyttä Nuoret elävät näyttöjen täyttämässä maailmassa ja hyödyntävät jatkuvasti useita erilaisia ruutuja ja niiden sisältöjä. Interventio ei vaikuttanut mielenterveyteen. Vastusharjoittelu laskee aterianjälkeistä verensokeria ja insuliinia Iltojen pimetessä monet meistä hakeutuvat sohvalle ja istuminen pitkittyy. Toisaalta tietokonetta yleisiin asioihin käyttävien itsetunto on parempi kuin paljon pelaavien. Toinen ryhmä katkaisi istumisen 30 minuutin välein kolme minuuttia kestävillä yksinkertaisilla vastusharjoitteilla. Lisäksi kardiometabolisen kokonaisriskiin liittyvä havainto on syytä tulkita varauksella, sillä interventio aiheutti positiivisia vaikutuksia ainoastaan 20 metrin sukkulajuoksutestillä mitatun kestävyyskunnon sisältäneeseen muuttujaan, joka on itsessään voimakkaasti yhteydessä kehon rasvakudoksen määrään. Pitkäksi venyvä ruutuaika saattaa myös heikentää unen laatua ja vähentää sen määrää sekä niukentaa liikuntaa. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin kahta kardiometabolista kokonaisriskiä kuvaavaa riskipistemäärää. Mahdollisesti intervention liikuntaohjelma ei sisältänyt mielenterveyden edistämisen kannalta tarvittavia osatekijöitä, kuten luontoaltistusta tai positiivista sosiaalista kanssakäymistä. Toinen niistä sisälsi perinteiset metabolisen oireyhtymän osatekijät ja toinen lisäksi kestävyyskunnon. Istumisen keskeyttäminen madalsi aterian jälkeistä verensokerin tasoa 32 prosentilla ja insuliinin tasoa 26 prosentilla. Effects of an Exercise Program on Cardiometabolic and Mental Health in Children With Overweight or Obesity. Interventiolla ei kuitenkaan ollut vaikutusta mielenterveyteen. Aikaisempien havaintojen tapaan espanjalaistutkimus osoitti, että aerobista liikkumista ja voimaharjoittelua sisältävä interventio vähentää sekä rasvamassan kokonaismäärää että keskivartalon rasvakudoksen määrää. Lähde: Migueles JH, Cadenas-Sanchez C, Lubans DR, ym. Osassa tutkimuksissa pelaamisen ja masennusoireiden välillä yhteyttä ei ole havaittu. A Secondary Analysis of a Randomized Clinical Trial. The associations between screen time and mental health in adolescents: a systematic review. tutkimusuutisia. Tulosten perusteella ruutujen käyttö liittyi masennusoireisiin, ahdistukseen, alhaiseen itsetuntoon ja heikentyneeseen mielenhyvinvointiin. Ruutujen käytön kokonaisajan lisäksi ruutuajan ja mielenterveyden välisiin yhteyksiin vaikuttavat käytetty laite, sisältö, käyttötarkoitus ja mahdolliset muut tekijät. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 3 3 Kuva: Papunet Lääketiede EERO HAAPALA eero.a.haapala@jyu.fi Liikunta ei paranna ylipainoisten lasten mielenterveyttä Lasten ylipaino ja lihavuus on kasvava maailmanlaajuinen huolenaihe, ja sillä voi olla vakavia seurauksia sekä fyysiselle että psyykkiselle terveydelle. Esimerkiksi runsas television katsominen tai tietokoneen käyttö on yhdistetty ahdistusja masennusoireisiin. Tutkijat jakoivat 92 espanjalaislasta liikuntaja kontrolliryhmään. Tarkastelukohteena olivat liikuntaintervention vaikutukset kehon koostumukseen, veren rasva-arvoihin, insuliiniresistenssiin, kestävyyskuntoon, lihasvoimaan ja mielenterveyteen. Lähde: Santos RMS, Mendes CG & Bressani GYS, ym. Gale ja kumppanit toteuttivat satunnaistetun ristikkäiskokeen, johon osallistui 30 tervettä aikuista. Tämä voi kuitenkin lisätä esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskiä. Liikuntaryhmä osallistui 3–5 kertaa viikossa aerobista liikkumista ja voimaharjoittelua sisältäneeseen liikuntakertaan 20 viikon ajan. Fysiologinen mekanismi verensokerivasteilla saattaakin olla lihassupistuksen aiheuttama lisääntynyt verensokerin lihassoluun otto. Lisäksi interventio madalsi kardiometabolista kokonaisriskiä. Tämä voi kokonaisuudessaan vaikuttaa kielteisesti mielenterveyteen. Santos ja kumppanit analysoivat 50 tutkimusta, jotka käsittelivät ruutujen käytön ja mielenterveyden yhteyksiä. Miguelesin ja kumppaneiden tutkimuksessa aerobista liikkumista ja lihasvoimaharjoittelua sisältänyt interventio vähensi kehon rasvakudoksen määrää, alensi kardiometabolista kokonaisriskiä ja paransi kestävyyskuntoa ylipainoisilla lapsilla. Heidät jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen ryhmä istui neljän tunnin ajan. Yksi syy tähän voi olla lasten hyvä mielenterveys tutkimuksen alkutilanteessa. Tuoreen järjestelmällisen katsauksen mukaan liiallinen ruutuaika voi lisätä nuorten mielenterveysongelmia. Myös ylipainoisten lasten kestävyyskunto parani. Pelaaminen saattaa olla sosiaalista toimintaa ja siten myös tukea mielenterveyttä. Ruutuajan keston hallinnan lisäksi sen haittoja voi mahdollisesti vähentää kiinnittämällä huomiota käyttötapoihin ja sisältöön sekä keskittymällä muihin mielenterveyttä tukeviin toimintoihin, kuten uneen ja liikkumiseen. JAMA Network Open 2023;6:e2324839
Neljän oppilaan ryhmähaastatteluihin osallistui viisi tyttö-, kolme poikaja kolme sekaryhmää. Hauskuus sisälsi usein ajatuksen siitä, että pelaaminen oli aktiivisempaa ja jännittävämpää sekä omaa taitotasoa vastaavaa. Breaking Up Evening Sitting with Resistance Activity Improves Postprandial Glycemic Response: A Randomized Crossover Study. Naisopettajat käyttivät tavoitteellisesti pedagogisia menetelmiä edistääkseen luottamussuhteen syntymistä oppilaiden kanssa. Tunteisiin vaikuttava alue on skotlantilaisessa opetussuunnitelmassa yksi neljästä oppimisen pääosatekijästä. Tutkimukseen osallistui 165 yhdysvaltalaista viidesluokkalaista kolmesta liikunnanopetusryhmästä ja kolme opettajaa. 3 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 Tutkimuksen kansanterveydellinen merkitys on keskeinen, sillä se keskittyi juuri ilta-aikaan, jolloin vietämme usein paljon aikaa istuen televisiota katsellen ja napostellen. Lähde: Gale JT, Wei DL, Haszard JJ & Brown RC, ym. Menetelminä olivat sopivien oppimistavoitteiden asettaminen, välitön positiivinen ja osissa annettu palaute sekä epäonnistumiset sallivien oppimisympäristöjen luominen. Tutkimukseen osallistui harkinnanvaraisen otannan perusteella vapaaehtoisia yläkoulun opettajia, jotka hyödynsivät tunneperäistä pedagogiikkaa. Tutkimusjakso koostui 20:sta liikunnan oppitunnista tchoukpalloa. Kunkin taitotason joukkueille Kuva: Stéphane Bruhin. Opettajien mukaan palloilujaksolla oppilaiden ei tarvinnut tuntea huolta syrjään jäämisestä, nolatuksi tulemisesta ja peloista. Etenkin tytöt kokivat heidät yksilöinä tuntevan liikunnanopettajan pystyvän luomaan luottamuksellisen suhteen, mikä edisti heidän hyvinvointiaan, oppimistaan ja kiinnostustaan liikuntaa kohtaan. Erityisesti vähemmän taitavien ryhmien jäsenet rohkaistuivat tekemään ehdotuksia, kannustamaan toisia ja organisoimaan joukkueita. Tytöt tunsivat opettajan hyvän oppilaantuntemuksen sekä kannustavan ja sitoutumista osoittavan vuorovaikutuksen vaikuttavan itseluottamukseensa, etenkin vaikeissa liikuntatilanteissa. Peliä voi kuvailla sekoitukseksi käsipalloa, lentopalloa ja squashia. Heidän ei toisaalta tarvinnut pelätä tulevansa jarrutetuksi tai rajoitetuksi. Lähde: Teraoka, E. tutkimusuutisia Opettajiksi opiskelevien tiedetään kokevan tunneja vuorovaikutustaitojen koulutuksen myönteisenä ja tarpeellisena. Oppilaat kokivat liikuntatuntien ilmaston olleen inklusiivisempi ja vähemmän stressaava. Sport, Education and Society 27(8), 935–945. Näin tunsivat erityisesti affektiivisen eli tunneperäisen pedagogiikan hyödyntämiseen suuntautuneet naisopettajat. Pelissä heitetään käsipalloa kentän päädyissä viistosti pystyssä oleviin pallon takaisin kimmottaviin telineisiin. Tavoitteena oli oppia tuntemaan oppilaiden mielenkiinnonkohteita, tilannesidonnaisia tunnetiloja sekä perheja kaveritilanteita. Exploring pupils’ and physical education teachers’ views on the contribution of physical education to Health and Wellbeing in the affective domain. Mukana oli taitoja kiinnostustasoltaan erilaisia oppilaita. & Kirk, D. Medicine & Science in Sports & Exercise 2023;55:1471–1480. Hyvän vuorovaikutusosaaminen edistää lisäksi sekä opettajien että oppilaiden hyvinvointia. Alueen muodostavat motivaatio, luottamus ja itsetunto, määrätietoisuus ja resilienssi sekä kunnioitus ja suvaitsevaisuus. Oppilaat ottivat myös uudenlaisia johtajarooleja. https://doi.org/10.1080/13573322.2021.1940917 Tasoryhmät voivat parantaa liikunnanopetuksen laatua Taitotason mukaisissa ryhmissä toteutettu alakoulun palloilujakso oli sekä liikuntaa opettaville opettajille että oppilaille myönteinen kokemus. Oppilaat kokivat pitäneensä palloilujakson liikuntatunneista taitotasosta riippumatta. Tavoitteena on kimmottaa pallo jommastakummasta telineestä niin, ettei vastustajajoukkue saa sitä kiinni ennen kuin se koskettaa maata. Luottamus tehtävistä selviytymiseen liittyy oppilaan koettuun pätevyyteen, jonka tukeminen käsitetään yleisesti yhdeksi liikunnanopetuksen keskeisistä tunteisiin vaikuttavista tavoitteista. Tämä mahdollisti yksilöllisen pedagogisen huomioinnin ja eriyttämisen. Koulutuksen koetaan helpottavan vuorovaikutustilanteita. Naisopettajat pyrkivät lisäksi käymään epämuodollisia keskusteluita oppilaidensa kanssa . Jos lyhyet ja helpot vastusharjoitteet voivat auttaa laskemaan aterianjälkeistä verensokeria, niin tällaisella toiminnalla voi olla merkittävä rooli tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Opettajat näkivät ryhmittelyn antaneen oppilaille mahdollisuuden nauttia pelaamisesta. Oppilaat kokivat, että luottamussuhteen luoneet opettajat tunsivat hyvin heidän kykynsä. Tunne-elämään liittyvän pedagogiikan rooli on nähty keskeisenä keinona puuttua nuorten kasvaviin mielenterveyden ja hyvinvoinnin ongelmiin. Opettajat valitsivat opetusryhmistään oppilaita ryhmähaastatteluihin näiden ystävyyssuhteiden pohjalta. Puolistrukturoituihin yksilöhaastatteluihin osallistui 8 liikunnanopettajaa ja ryhmähaastatteluihin 44 iältään 11–14-vuotiasta nuorta. Ryhmäjako pohjautui opettajien havaintoihin oppilaiden taitotasosta palloilutunneilla sekä tietämykseen oppilaiden koulun ulkopuolisista palloilukokemuksista. Jokainen oppilas käytti vähintään kerran sanaa hauska riippumatta taitotasosta. Pedagogiikka ARTO LAUKKANEN arto.i.laukkanen@jyu.fi Luottamukselliset suhteet edistävät hyvinvointia liikunnanopetuksessa Skotlantilaiset liikunnanopettajat kokivat luottamuksellisen suhteen muodostumisen liikunnanopettajan ja oppilaan välille keskeiseksi yläkoululaisten itseluottamuksen ja liikuntamotivaation rakentumisen kannalta. Oppilaat jaettiin yhdeksään kuuden–seitsemän oppilaan joukkueeseen, joista muodostui kolme taitotason mukaista liigaa. 2022
Naisten pahoinvointi oli yleisempää kuin miehillä. Toinen piti sisällään aktiiviurheilijoita, joilla oli alhainen riski alkoholin väärinkäyttöön. A systematic review exploring body image programmes and interventions in physical education. Tutkijat kartoittivat kehonkuvaan tai kehosuuntautuneisuuteen liittyviä ohjelmia ja interventioita sekä niiden tehoa liikunnanopetuksessa. Tutkimus on ensimmäisiä, jossa on selvitetty taitotasoisen liikunnanopetuksen kokemuksia sekä opettajien että oppilaiden näkökulmista. Ryhmittely on herkkää, sillä erityisesti tiettyyn ryhmään pysyvästi leimautuminen voi haitata oppilaiden oppimista ja kehitystä. Tutkimuksessa erottuneissa profiileista ensimmäinen koostui pääasiassa uransa lopettaneista vanhemmista miesurheilijoista, jotka voivat psyykkisesti hyvin. Niihin osallistui kerrallaan kaksi oppilasta eri joukkueista samalta taitotasolta. Profilointi auttaa urheilijoiden psyykkisen hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin lähtötason määrittelyssä ja muutosten seuraamisessa. Kehonkuvan kehitysja muutostekijöiden parempi ymmärrys auttaisi opettajia ja kasvattajia huomioimaan nuoret yksilöllisemmin. Toisaalta fyysisen aktiivisuuden lisäämisen ja kunnon kohottamisen yhdistäminen kehon mittojen muutokseen voi olla riskialtista. Kyselyyn vastasi 259 suomalaista nykyistä tai entistä huippu-urheilijaa 31:stä eri lajista. Harvinaisin profiili oli tyypillinen nuorille urheilijoille, joilla ilmeni psyykkistä pahoinvointia. Fyysiseen aktiivisuuteen ja kuntoon keskittyvät interventiot edistivät yleisesti tutkittavien nuorien myönteistä kehonkuvaa. Etenkin nuoret naisurheilijat ovat ylisitoutuneita urheiluun, mutta he nauttivat eniten kehityksestään urheilijana. Tutkimuksessa mitattiin subjektiivista psyykkistä hyvinvointia (tyytyväisyyttä elämään), psykologista psyykkistä hyvinvointia (myönteistä toimintakykyä) ja psyykkistä pahoinvointia (masennusta, ahdistusta, syömishäiriön mahdollisuutta ja riskiä alkoholin väärinkäyttöön). J., Buchanan, A. A., Brock, S. Tulokset rohkaisevat tutkimaan lisää ryhmittelyn mahdollisuuksia liikunnanopetuksen laadun kehittämisessä. 2022. Lähde: Hastie, P. 2022. Opettajat osallistuivat yksilöhaastatteluihin. Liikunnan ja terveystiedon tunnit tarjoavat erinomaisen ympäristön nuorille myönteisen kehonkuvan opettamiseen ja oppimiseen. European Physical Education Review 28(4), 942–967. B. Pahoinvointi oli yleisintä nuorilla urheilijoilla. & Owen, M. Lähde: Kerner, C., Prescott, A., Smith, R. Fyysisen kunnon ja sosiokulttuurisen näkökulman yhdistävät ohjelmat voivat tukea sekä kehonkuvan kehitystä että valmistaa nuoria kohtaamaan kehonkuvaan liittyvää kriittistä keskustelua. Etenkin nuorten naisurheilijoiden syömishäiriöiden määrä oli korkea suhteessa samanikäisiin miesurheilijoihin. Valmentajien on erityisen tärkeää osata suunnata nuorten huippu-urheilijoiden huomio pois lopputuloksesta suorituksen osiin ja prosessiin, joihin urheilija pystyy itse vaikuttamaan. & Moore, M. Kasken tutkimusryhmän tavoitteena oli tunnistaa huippu-urheilijoiden psyykkisiä hyvinvointija pahoinvointiprofiileja. Aktiiviurheilijoille tulisi varmistaa pääsy erilaisiin tukipalveluihin. Kehonkuvaa edistävissä tutkimuksissa ja interventioissa olisi syytä selvittää suorien yhteyksien ja vaikutusten lisäksi muutosten taustamekanismeja ja -prosesseja. E. Profiles of mental welland ill-being among elite athletes: Associations with sport-related demands and resources. Täydellisyyden tavoittelu on kuitenkin yksi keskeinen syömishäiriöille altistaja. Resursseista mitattiin henkilökohtaista kehittymistä ja tyytyväisyyttä valmennukseen. LÄHDE: Kaski, S., Arvinen-Barrow, M., Kinnunen, U. Journal of Clinical Sport Psychology. Stakeholders’ perceptions of within-class ability grouping in a primary school physical education unit. https://doi.org/10.1123/jcsp.2021-0083. Kolmas profiili koostui pääasiassa nuorista naisurheilijoista, joilla oli mahdollinen syömishäiriö. Urheilukeskeinen identiteetti saattaa johtaa psyykkiseen pahoinvointiin. Oppilaishaastattelut (12 tyttöä, 12 poikaa, ikä 10–11 vuotta) toteutettiin pareittain. Ne vähensivät tyytymättömyyttä kehoon, kehotarkkailua ja lisäsivät kokemusta kehon viehättävyydestä. Pahoinvointi liittyi joko alkoholin väärinkäytön riskiin tai syömishäiriöön. Se voi altistaa nuoren tavoittelemaan tietyntyyppistä ja normitettua kehotyyppiä. 2023. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 3 5 erikseen toteutetut oppitunnit sisälsivät taitojen opettelua, tulevien taitohaasteiden harjoittelua sekä yhteistoiminnallisiin taitohaasteisiin ja kilpailullisiin peleihin osallistumista. Resursseista tyytyväisyys valmennukseen vaikutti kuitenkin merkittävästi hyvinvointiin. Physical Education and Sport Pedagogy, DOI: 10.1080/17408989.2023.2219276 Myönteisen kehonkuvan muodostumista yritetään edistää monin tavoin Liikunnanopetuksessa toteutetut myönteisen kehonkuvan edistämiskeinot ovat monenkirjavia eikä mitään yhtenäisiä menetelmiä erotu brittiläisen tutkimusryhmän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan. Myös toiminnallisuuteen ja kokemuksellisuuteen perustuvien keinojen kuten joogan ja seikkailukasvatuksen katsottiin tarjoavan lupaavia lähestymistapoja edistää myönteistä kehonkuvaa. Urheilusta lähtevät vaatimukset vaikuttivat resursseja enemmän hyvinvointija pahoinvointiprofiileihin. Ulkonäköihanteisiin, median normitettuun viestintään ja sosiaaliseen vertailuun liittyvien luokkahuonepohjaisten koulutusohjelmien on havaittu lisäävän oppilaiden tietämystä kehonkuvasta ja parantavan keskusteluvalmiuksia. Uransa jo lopettaneiden iäkkäämpien miesurheilijoiden hyvinvointi oli korkein. Parantuneen kehonkuvan syntymekanismeja ei tutkimuksissa ollut yleensä selvitetty. Urheilun vaatimuksista kohteena olivat menestyspaineet, ylisitoutuminen ja urheiluun liittyvät huolet, kuten loukkaantumiset. DOI: 10.1177/1356336X221097318 Psykologia HANNA-MARI TOIVONEN hanna-mari.h-m.toivonen@jyu.fi Suomalaiset huippu-urheilijat voivat psyykkisesti melko hyvin Suurin osa suomalaisista huippu-urheilijoista voi psyykkisesti kohtalaisesti. Muutama tutkimus viittaa siihen, etteivät kehonkuvan muutokset useinkaan selity fyysisen kehonkoostumuksen muutoksilla, vaan usein molemmat muuttuvat melko itsenäisesti. Urheilijoiden kanssa työskentelevien tulisikin auttaa heitä tiedostamaan identiteetin muodostumiseen vaikuttavat eri roolit. & Parkkari, J
Huippujoukkueet ja valmentajat matkustavat paljon ja viettävät siten paljon aikaa poissa kotoa. Mielenterveyskoulutuksessa oli tarjolla tietoa myönteisen käyttäytymisen osatekijöistä, kuten ravinnosta, unesta ja tietoisesta läsnäolosta. Using video docuseries to explore male professional football coaches’ well-being experiences throughout a season. Psychology of Sport & Exercise. Taitojen kehittäminen suuntautui pääasiassa tunnekeskeisiin selviytymiskeinoihin. Ammattivalmentajat eivät voi myöskään välttyä fanija mediakritiikiltä. Journal of Sport Psychology in action. 2023. L., Newman, J. Valmentajan työ voi olla myös yksinäistä. LÄHDE: Higham, A. He joutuvat usein tekemään vaikeita päätöksiä yksin ja kantavat isoimman vastuun joukkueen menestymisestä. Kuva: Wikipedia. Urheilijat pelkäävät, että heidät leimataan apua pyytäessään heikoiksi. 3 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 tutkimusuutisia Psyykkisen hyvinvoinnin rakentaminen on tiimityötä Mielenterveyteen ja psykologiseen hyvinvointiin panostetaan huippu-urheilujoukkueissa verrattain vähän. Ammattivalmentajille jalkapallo oli kaikki kaikessa. Valmentajat eivät koe voivansa aina näyttää tunteitaan huippujalkapallon maskuliinisessa kulttuurissa. LÄHDE: Hammermeister, J., Holliday, B., Hope, K. https://doi.org/10.1016/j.psychsport.2023.102488 Pittsburg Pirates pelaa kotiottelunsa PNC Park -stadionilla. Potkut saanut päävalmentaja kuvaili tunteneensa jääneensä ilman tarkoitusta ja olevansa hukassa, koska hänen identiteettinsä oli sidottu valmentamiseen. Tämä vaikuttaa sekä omaan että perheiden hyvinvointiin. Higham ja kumppanit tarkastelivat neljää jalkapallovalmentajista kertovaa dokumenttisarjaa. Valmentajilla oli valtavasti menestyspaineita. A. Rakastettu valmentaja voi saada seuraavassa hetkessä tappouhkauksia. & Huntington, N. Kolmiosainen kriisinhallintamenettely piti sisällään ensinnäkin mielenterveyden asiantuntijoista koostuvan neuvottelukunnan, joka auttoi päätöksenteossa. Kohteena oli myös kielteinen käyttäytyminen – esimerkiksi päihteet ja uhkapelaaminen. Omat odotukset johtivat lajin jatkuvaan pohtimiseen sekä työn ja yksityiselämän välisiin konflikteihin. A. & Stone, J. Tutkijat pyrkivät selvittämään, kuinka neljä miesvalmentajaa kokivat hyvinvointinsa valmentaessaan Valioliigassa tai La Ligassa. Työ vaikuttaa myös heidän perheidensä hyvinvointiin. Ammattilaisseurojen tulisi tarjota tukea valmentajille ja tiedostaa, että päävalmentajat saattavat uupua työssään. Mielenterveyden ensiavun kautta apua oli tarjolla välittömästi. Lisäksi tutkijat järjestivät kommunikoinnin, johtamisen ja sosiaalisten taitojen harjoittelua. Kliinistä hoitoa tarvitseville urheilijoille ja henkilökunnalle taattiin pääsy mielenterveyshoitoon. Valmentajat ja heidän perheensä kokivat kritiikin usein henkiseksi väkivallaksi. 2023. Valmentajat hyötyisivät koulutuksesta ja reflektiosta tiedostaakseen paremmin hyvinvointiinsa vaikuttavat tekijät. Psyykkisen hyvinvoinnin mallissa mielenterveyden ympärille muodostuneen stigman vähentämiseen pyrittiin luomalla turvallinen ja tukeva kulttuuri apua tarvitsevalle. https://doi.org/10.1080/21520704.2023.2226620 Huipputason jalkapallovalmennus kuormittaa Eurooppalaiset huippujalkapallojoukkueiden päävalmentajat kokevat identiteettikonflikteja ja uppoutuvat liian syvällisesti työhönsä. Amerikkalainen pääsarjatason baseballjoukkue Pittsburgh Pirates kehitti psyykkisen hyvinvoinnin mallin (The Pirates Mental Wellness Initiative), jonka tavoitteena oli tukea optimaalista psyykkistä hyvinvointia, kannustaa hyödylliseen terveyskäyttäytymiseen, vähentää itsetuhoista käyttäytymistä ja auttaa itsemurhien ehkäisyssä. Esiin nousi valmentajan roolin kuluttavuus, joka heikensi heidän hyvinvointiaan. Valmentajat pyrkivät erottamaan henkilökohtaisen elämänsä ja työnsä, mikä ei aina ole mahdollista. Erityistä huomiota kiinnitettiin johtajien asenteisiin. Ammattilainen ohjasi joukkueen jäseniä tarvittavaan jatkohoitoon. Jalkapallon pyöriminen alinomaan mielessä aiheutti esimerkiksi unettomuutta. Valmentajat tuovat työnsä usein tiedostamattaan kotiinsa ja ovat usein psykologisesti perheen tavoittamattomissa. Pittsburgh Pirates mental wellness initiative. Riskiryhmäläisten tunnistamiseen sisältyi mielenterveysseulonta ja mielenterveyden ensiapu. Tutkijat suosittelivatkin, että ammattilaisjoukkueissa olisi tätä varten vähintään yksi yleisesti tiedossa oleva henkilö. J., Rumbold, J. Valmentajan toimintaan vaikuttavat mikro(kollegat tai koti), meso(seuran ja perheen suhteet), ekso(media), makro(seurakulttuuri) ja kronotason (elämänmuutokset) tekijät. Toisaalta valmentajan työn arvaamattomuus koettiin jopa innostavana. Prosessikaavio auttoi selventämään rooleja ja tehtävänjakoa. Hammermeisterin ja tutkimusryhmän malli koostuu mielenterveyskoulutuksesta, taitojen kehittämisestä, riskiurheilijoiden tunnistamisesta, pääsyn tarjoamisesta asiantuntijahoitoon, kriisinhallintamenettelystä ja mielenterveysongelmien stigman vähentämisestä. Tutkijoiden mukaan valmentajien hyvinvoinnissa on tärkeätä huomioida kaikki siihen vaikuttavat asiat
Buenos Aires tukeutui kaupungin mahdollisuuksiin järjestää kisat. Lisäksi aineistona oli kymmenen havaintokertaa kuudella ratsastuskoululla. Tokion kisat olivat kädenojennus Aasialle, minkä jälkeen KOK:lla oli tarve myöntää olympiakisat seuraavaksi Latinalaiseen Amerikkaan. Käytössä on ensinnäkin "käänteinen" logiikka, jolloin kehon häpeää rikotaan kääntämällä keho näyttävästi päinvastaiseksi. Scandinavian Sport Studies Forum Vol. Nuoret käyvät kuntokeskuksissa vastustaakseen kehohäpeää kolmella tavalla. Nuoret kävivät harjoittelevassa vähintään kahdesti viikossa osana itse määrittelemäänsä kehon muutosprosessia. Tämä uusintaa tiedostamatta keskiluokkaisia toimintatapoja ja roolimalleja. https:// idrottsforum.org/wp-content/uploads/2023/05/hedenborgetal230510.pdf Tanskalaisnuoret tunnistavat kehohäpeän Kehohäpeä on tuttu tunne kuntokeskuksissa käyville tanskalaisnuorille. Esikouluikäiset eivät kykene laittamaan hevosta valmiiksi tunnille, joten vanhempien odotetaan pystyvän tekemään tarvittavat valmistelut. Päämääränä on ilmentää kulttuurisesti ylistettyjä ihanteita. Kahdet seuraavat kisat saivat Rooma ja Tokio. Kuntokeskuksissa käynti mahdollistaa kuitenkin erilaisia kehohäpeän tulkintoja. Nämä äidit ovat hyviä ”hevostyttöjä” ja ratsastavat miehet puolestaan ”hevosmiehiä”. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 3 7 Yhteiskuntatieteet JOUKO KOKKONEN Mexico City haki olympiakisoja sopivassa saumassa Vuoden 1968 olympiakisojen järjestäminen levottomassa Mexico Cityssä näyttää ensisilmäyksellä oudolta. J. Äitien oletetaan tuntevan tallikulttuurin, isiltä tätä ei läheskään yhtä paljon vaadita. Tavoitteena on esimerkiksi muuttua pienestä lihaksikkaaksi tai suurikokoisesta hoikaksi. Lähde: Hedenborg, S., Thorell Palmqvist, G., Rosén. Lähde: Campos, E. Tähän tulokseen päätyivät Stage ja Bach Nielsen 20 iältään 15–24-vuotiaan nuoren haastattelututkimuksessa. Tutkijat pohtivat pitäisikö kehohäpeän käsitteellistämisestä kielteisenä ja hylättävänä tunteena luopua. Liikunta muuttuu keholliseksi harjoitukseksi, joka ei liity ulkonäköön, vaan sisäiseen motivaatioon, henkilökohtaiseen voimaantumiseen ja hyvinvointiin. Kuntokeskusharrastus voi olla myös "itsehoitoa". Erityisesti aktiivisten äitien koetaan sekaantuvan liiaksi tallien toimintaan. Ratsastuksenopettajat olettavat lisäksi hevosten kanssa toimimaan tottuneiden äitien auttavan muita tarvittaessa. Tutkimus perustuu 21 puolistrukturoituun haastatteluun, joihin osallistui ratsastuskoulujen edustajia ja vanhempia. Dilemmatic spaces’ och föräldrars deltagande i ridskolornas verksamhet för de yngre barnen. & Bach Nielsen, S. Meksiko oli hakenut tuloksetta jo vuoden 1956 kisoja. Lähde: Stage, C. Mexico Cityn kanssa kisapaikasta kilpaili Argentiinan pääkaupunki Buenos Aires. Mexico City perusteli hakemustaan koko maan vuosituhantisilla korkeakulttuurisilla juurilla ja kiinnitti halunsa päästä järjestämään kisat koko Latinalaisen Amerikan historiaan. Journal of Olympic Studies (2023) 4 (1): 18–40. A. Sen sijaan olisi tarkasteltava kehohäpeää pikemminkin panostuksena henkilökohtaiseen muutokseen ja sen todentamiseen. Tarkoituksena voi toisaalta olla "normalistointi", jossa kuntoharrastuksen päämääränä kehon mittoihin liittyvä kielteinen huomio, kuten ylipaino. & Solenes, O. 2023. Heidän tai muiden tallinhenkilökuntaan kuulumattomien aikuisten lisääntynyt läsnäolo on luonut uusia jännitteitä talleille. Campos ja Hartman ovat käyttäneet päälähteenään mo lempien kaupunkien hakuasiakirjoja ja KOK:n puheenjohtajan Avery Brundagen arkistoa. Ruotsissa ja Norjassa monet ratsastuskoulut ottavat toimintaan mukaan esikouluikäisiä, mikä vaatii myös Kuva: Wikipedia vanhempien läsnäoloa. & Hartman, D. Äiteihin ja isiin suhtaudutaan talleilla kuitenkin eri tavoin. Meksiko halusi järjestää olympiakisat näyttääkseen olevansa latinalaisen Amerikan johtava valtio, joka nykyaikaistui nopeasti. Viva Mexico! The Cultural Politics Behind the 1968 Mexico City Olympic Bid. Reversal, normalization and self-care – three logics of countering body shame through fitness activities among young Danes. Vanhempien osallistumien tallikulttuuriin on suhteellisen uutta. https://doi.org/10.5406/26396025.4.1.03 Äitien ja isien roolit erilaisia ratsastustalleilla Ohjatun liikunnan tarjoaminen yhä pienemmille lapsille on yleistynyt. Kun KOK päätti vuoden 1968 kisapaikasta viisi vuotta aiemmin, niin myös sen monopoli oli ainakin jossakin määrin uhattuna. Puolet haastatelluista nuorista osallistujista näkee keskuksissa käynnin tuottavan myös yhteistä häpeää, sillä se mahdollistaa vertailuympäristön ja painostaa joskus liian kovaan harjoitteluun. Siirtomaajärjestelmä oli purkautumassa ja kylmä sota määritti Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välisiä suhteita. https://sportstudies.org/ 2023/03/27/reversal-normalization-and-self-care-three-logicsof-countering-body-shame-through-fitness-activities-among-youngdanes/. KOK lähestyi vertauskuvallisesti kehittyviä maita ja meksikolainen nationalismi sai kansallisen eliitiin toivomaa käyttövoimaa. Indonesiassa vuonna 1963 pidettyihin GANEFO-kisoihin osallistui 50 maata mukaan luettuna koko neuvostoblokki. Päätöksessä yhdistyivät kuitenkin KOK:n ja Meksikon valtion tarpeet. 2023. Tämän jälkeen vuoden 1968 osalta tilanne oli Meksikon kannalta suotuisa. Toimintatapa auttaa "kulkemaan huomaamatta". Kaupunkien hakemustaktiikka poikkesi toisistaan. Publicerat på idrottsforum.org 2023-05-10. Esiin nousee myös lasten iän vaikutus toiminnan luonteeseen. Hakijoita yhdisti yhteiskunnallinen epävakaus, joka oli hakuajankohtana Argentiinassa suurempi kuin Meksikossa. 14 2023, pages 53–74 Published March 27, 2023
MARKKU OJANEN psykologian professori (emeritus) Tampereen yliopisto markku.ojanen@tuni.fi Kuva: Antero Aaltonen. 3 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 teema Hyvinvointi & pahoinvointi Miksi hyvinvointivaltiossa on paljon pahoinvointia
Suomessa tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan ahdistusja masennusoireet olivat merkittävästi lisääntyneet vuodesta 2017 vuoteen 2021 (Aalto-Seppälä ym. Roy Baumeisterin artikkelissa Why the self became a problem. Yhtä kielteisiä muutoksia ei muissa tutkimuksissa ole saatu. Tyytyväisyyden kääntöpuoli Onko siis onnellisuusja tyytyväisyystietojen mukaan kaikki hyvin. 2020; Twenge, 2020). Tyytyväisyys on käsitteenä selkeämpi kuin onnellisuus, josta on useita määritelmiä. Sekä kadulla haastateltu tavallinen suomalainen Suomalaiset ovat onnellisia tai pikemminkin tyytyväisiä. Suomalaisilla on fyysisten sairauksien lisäksi paljon psyykkisiä ongelmia, kuten ahdistusta, masennusta, alkoholismia, syömishäiriöitä, uupumusta ja unettomuutta. 2016) Kuinka nämä ongelmia kuvaavat luvut ja koettu onnellisuus ja tyytyväisyys voidaan sovittaa yhteen. Jos kaikki vakavat ongelmat lasketaan yhteen, saadaan niistä kärsivien osuudeksi lähes 50 prosenttia väestöstä. Sveitsissä tehdyssä 30 vuoden seurannassa 74 prosenttia sai tuona aikana jonkin psykiatrisen diagnoosin (Angst ym. Esimerkiksi Richterin, Wallin, Bruenin ja Whittingtonin katsaus vuosilta 1978–2015 osoitti mielisairauksien määrän lisääntyneen vain vähän. Antropologi Joseph Henrich (2020, 21) muistuttaa, että länsimainen ihminen on poikkeuksellinen. 2021). Riitta-Kerttu Kaltiala (2022) otsikoi osuvasti nuorten tilanteen: ”Nuoruusikä tuuliajolla – miksi hyvinja pahoinvointi näyttäisivät kasvavan samaan aikaan?” Lisäksi Salon Gahlinin aforismi osuu oikeaan: ”Onneton avioliitto johtuu siitä, että kaksi erinomaista ihmistä on joutunut toistensa huonoon seuraan.” Emme tule toistemme kanssa niin hyvin toimeen kuin tyytyväisyysluvuista voisi päätellä. Tämä näkyy yhä vielä selvästi verrattaessa kollektiivisia ja individualistisia kulttuureita. Lasten ja nuorten psyykkiset ongelmat ovat aivan viime vuosina lisääntyneet, mikä näkyy myös kansainvälisissä tutkimuksissa (Davey, 2018; Collingshaw & Sellers, 2020; Cosma ym. Ehkä siinä vielä painaa myös Eino Leinon näkemys. Esimerkiksi onnellisuus taannehtivana arviona voidaan erottaa onnellisuudesta tunnetilana. Länsimainen kulttuuri on vasta hiljattain alkanut käyttää sanaa identiteetti. World Happiness Report -tutkijaryhmä on tosin tarpeettomasti käyttänyt sanaa onnellisuus, sillä raportin tärkein hyvinvointia mittaava kysymys oli tyytyväisyys elämään. Tällaiset vertailut ovat vaikeita, koska sekä diagnostiset käytännöt että masennusoireiden tunnistaminen ovat muuttuneet. Suomi on tuon indeksin mukaan vähiten rikkinäinen maa kymmenellä hyvinvointia kuvaavalla mittarilla eli toisin sanoen olemme myös hyvinvoinnin objektiivisilla mittareilla ykkösiä. Tulos voi osaksi heijastaa sitä, että työelämää koskevat arviot ovat viime vuosina muuttuneet kielteisemmiksi. Länsimaiselle elämäntavalle ominainen jatkuva minuuden tarkkailu vaikuttaa elämäämme hyvässä ja pahassa. Kun onnellisuus yllättää, on parasta lähteä korpeen yksin siitä nauttimaan. Minuuden taakka Useat kulttuurin tutkijat (esimerkiksi Roy Baumeister, Philip Cushman, Michel Foucault, Francis Fukuyama, Joseph Henrich ja Charles Taylor) ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että länsimaisen ihmisen minuus on vahvistunut. ja Mark Learyn kirjassa The Curse of the self on esitetty diagnoosi siitä, mitä runsaan sadan vuoden aikana on tapahtunut. Lisäksi olemme edistyneet kymmenen vuoden aikana 0,3 pistettä. Allan Horwitz ja Jerome Wakefield (2007, 4–5) arvioivat, että sadan vuoden aikana masennus on merkittävästi lisääntynyt. Ovatko nämä ongelmat lisääntyneet länsimaissa. Tottuminen kesti aikansa, sillä käsityksemme suomalaisten tilasta ovat pitkään mukailleet Eino Leinon pessimististä kuvausta onnellisuudesta. Tämä on iso muutos neljässä vuodessa. Kun katsotaan tarkemmin World Happiness –tuloksia, huomataan, että olemme aika lähellä asteikon maksimia, sillä kolmen vuoden (2020–2022) keskiarvomme tyytyväisyydessä oli 0–10 -portaisella asteikolla 7,8. Nuo kielteiset käsitykset suomalaisuudesta eivät pidä paikkaansa. Kielteiset muutokset eivät kuitenkaan kansainvälisten tutkimusten mukaan ole olleet suuria. Yllättävä poikkeus on THL:n työelämätutkimuksen tieto, että elämänlaadun hyväksi kokeneita oli tuoreessa tutkimuksessa vain 50 prosenttia, kun neljä vuotta sitten vastaava osuus oli 60 prosenttia. Jos epäilee suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan laatua, voi katsoa Fragile States Indeksin tuloksia vuodelta 2021. että hyvinvoinnin tutkija vastaisi tähän kysymykseen: ei ole. Monet minuutta kuvaavat sanat ovat uusia länsimaisissa kielissä. Kun aika menee ihmissuhteiden vaalimiseen ja yhteisön eheyden säilyttämiseen, minuus jää taka-alalle. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 3 9 O lemme jo tottuneet siihen, että Suomi on maailman onnellisin maa. Ikään kuin sinetiksi muistutettiin suomalaisten tekemistä itsemurhista. Kun suomalaisilta kysytään onnellisuuden kokemusta juuri tällä hetkellä tai kuluvan päivän aikana, sijoituksemme putoaa kansainvälisissä vertailuissa jonnekin 30:n tienoille, joskus alemmaksikin (Ojanen, 2023, 54–58). Suomalaiset eivät voi olla onnellisia. Tämä tulos saattaa liittyä suomalaisten monia maita niukempaan tunneilmaisuun. Kateellisuuteen on usein lisätty suomalaisten sulkeutuneisuus, melankolisuus ja huono itsetunto. Hän on WEIRD,. Nyt tiedämme, että suomalaiset ovat onnellisia. Esimerkiksi suomalaisten arviot itseluottamuksesta ovat yhtä korkeita kuin onnellisuudesta. Niitä ei tarvita yhteisöllisissä kulttuureissa. Kovin paljon ei ole varaa parantaa, sillä elämä ei ole koskaan täydellistä. Koska ihmiset ovat kateellisia eivätkä kestä muiden onnellisuutta, on parempi olla näyttämättä onnellisuutta. Suomi on kansainvälisissä vertailuissa turvallinen, rauhallinen, luottavainen ja tasa-arvoinen maa. Tämä on kuitenkin ihmisen historiassa kovin lyhyt aika. Tekisi mieli vastata sanomalla ”en tiedä”, mutta jatkan silti
Usein tuo elämän ankaruus voidaan jakaa ja ottaa yhdessä vastaan. Individualistisen ja kollektiivisen kulttuurin ongelmat Minän kiroukset ja siunaukset Länsimaisen ihmisen minuuteen liittyvät ongelmat johtuvat siitä, että vahva minuus haluaa päättää, tietää, hallita, johtaa ja valita, mutta koska minuus ei ole yksin, se joutuu taistelemaan asemastaan muiden minuuksien kanssa. Individualistisissa kulttuureissa pohditaan, mikä yksilön persoonallisuudessa sai sen aikaan. Jos tapahtuu jotakin pahaa, se johtuu kollektiivisissa kulttuureissa joko siitä, että tuossa tilanteessa noin oli tehtävä, tai sitten niin vain tapahtui. Kolmanneksi kulttuurissamme on piirteitä, jotka tuottavat epävarmuutta. 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 teema Hyvinvointi & pahoinvointi outo, kasvanut yhteiskunnassa, joka on länsimainen, koulutettu, teollistunut, rikas ja demokraattinen (Western, Educated, Industrialized, Rich, Democratic). Näiden kuvausten mukaan länsimaisen ihmisen minuus on kuin hemmoteltu ja ylisuojeltu lapsi, joka vaatii huomiota, oikuttelee ja haluaa olla kaiken keskipisteenä. On pärjättävä niin kuin muutkin – mielellään vielä paremmin. Kaikkialla koetaan elämän tuskaa, mutta niiden merkitys korostuu kulttuureissa, joissa on köyhyyttä ja sortoa. Tilannekeskeiset selitykset ovat muuttuneet yksilökeskeisiksi. Minän kirouksesta puhuminen on kuitenkin kohtuutonta, sillä minuus on johtanut myös moniin hyviin asioihin. Perinteisen, kollektiivisen kulttuurin ongelmat ELÄMÄN TUSKA MINUUDEN TAAKKA VALLAN VÄÄRISTYMÄT ELÄMÄN TUSKA MINUUDEN TAAKKA VALLAN VÄÄRISTYMÄT Kuvio 1. Koska tulevaisuudelta on lupa odottaa paljon, odotusten ja todellisuuden kuilu laajenee helposti suureksi. Melkein kaikki ne ongelmat, joista me nyt puhumme, liittyvät minuutemme tuottamiin houkutuksiin ja ristiriitoihin. Niin kauan kun ihminen oli orjan kaltainen olento niille, jotka olivat vallassa, hänen ruumiistaankaan, saati sielustaan, ei tarvinnut välittää. Toiseksi minuudesta on tullut äänekäs arvioija tai jopa tuomari. Kärsimme vertailun piinasta, josta seuraa, että olemme hyvin herkkiä arvioinneille ja joudumme koko ajan taistelemaan asemastamme. Kompromissien tekeminen on usein vaikeata. Hän on sekä enkeli että paholainen. Kirjailija Margaret Talbot kertoo Hollywoodissa näyttelijänä vaikuttaneen isänsä Lyle Talbotin elämästä kirjas. Kun yhteisön hierarkia on selkeä, tällaista taistelua ei juuri synny. Paikallaan ei saa pysyä. Korkeintaan syntyy valtataisteluja. Psykologinen aika tulkintoineen selittää kokemuksia ja etsii teoille sisäisiä tulkintoja ja motiiveja. Kun traditionaalisissa, kollektiivisissa kulttuureissa kärsitään vallankäytön ongelmista, länsimainen ihminen kärsii minuuden ongelmista (kuvio 1). Paradoksaalisesti mitä enemmän tasa-arvoa, sitä enemmän omasta asemasta on kannettava huolta. Ihmiset eivät kuitenkaan masennu, vaikka elämä on niissä usein ankaraa. Olemmeko onnellisuudestamme huolimatta haurastuneet vai onko kulttuuri koventunut. A. Minuus ei ole vain ongelma, vaan jopa kirous. On osoitettu, että kollektiivisissa kulttuureissa korostetaan enemmän tilanteiden merkitystä ja yksilökeskeisissä yksilön persoonallisuuteen liittyviä selityksiä. Länsimainen kulttuuri vannoo kilpailun nimeen – siinä on suuri kontrasti kollektiiviseen kulttuuriin. Joka suunnalta tulee kehotuksia lisätä tehokkuutta, hankkia taitoja, suostua muutoksiin ja pysyä ajan hermolla. Tämä on monille turvallisuushakuisille ihmisille rasittavaa. Jos ihmisen sisällä on jotakin arvokasta, sitä on lupa myös vaalia. Vaatimukset eivät ole moraalisia kuten ennen, sillä ne liittyvät nykyisin menestykseen. Lapsen tavoin hän vaihtaa nopeasti kiinnostuksiaan, tunteitaan ja mielitekojaan. On kuin jokin näkymätön orjapiiskuri pakottaisi jatkuvaan muutokseen. Tapahtumia ei oteta sellaisena kuin ne ovat, vaan niille etsitään psykologisia tulkintoja. Länsimaisen, yksilökeskeisen kulttuurin ongelmat B. Me keskitymme itseemme – ominaisuuksiimme, saavutuksiimme ja pyrkimyksiimme – sosiaalisten suhteittemme ja rooliemme kustannuksella. Samaan aikaan, kun minuus on kehittynyt, myös ihmisarvo on vahvistunut. Niissä ei ole stressin käsitettä, joka myös on uusi sana. Elämä opitaan ottamaan vastaan sellaisena kuin se on, vaikka se olisi hyvin raskasta. Siirtyminen psykologiseen aikaan Olemme lyhyen ajan kuluessa siirtyneet esipsykologisesta ajasta psykologiseen. Eksistentiaalista ahdistusta on ilmeisesti koettu, kuten käy ilmi Raamatun Saarnaajan kirjasta. Vanhat kollektiiviset kulttuurit tuntevat lähinnä vain manian ja melankolian. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Toisin kuin maailman ihmisten enemmistö ja useimmat eläneet ihmiset, me WEIRD-ihmiset olemme erittäin yksilökeskeisiä, itsekeskeisiä, hallintaan pyrkiviä, mukautumista vastustavia ja analyyttisiä. Myös kollektiiviset kulttuurit ovat omalla tavallaan kovia. Ihmisen sisäistä maailmaa ei enää pidetä yksioikoisena ja itsestään selvänä, koska olemme keksineet minuuden. Minän kirousta on kuvattu monilla sanoilla: tyhjä minuus, kyllästetty minuus, monta minuutta, mahdollinen minuus, egoistinen minuus, narsistinen minuus, totalitaarinen minuus, paradoksaalinen minuus, puolustautuva minuus, jakautuva minuus ja herkkä minuus. Tämä sisäinen arvioija vaatii itsensä toteuttamista, tuloksia ja menestystä
Kaikkea ei siis tarvinnut ymmärtää ja selittää. Tiedän, että muutamat heistä ajautuivat vaikeuksiin, kun maalla ei enää tarvittu työntekijöitä yhtä paljon kuin ennen. Asiat otettiin sellaisina kuin ne olivat. Tehokkaimmin matala-asteiseen tulehdukseen ja krooniseen stressiin voidaan vaikuttaa elintapoja muuttamalla. Kyse voi olla sellaisista biologisista tekijöistä, joista kauan sitten ei ollut mitään haittaa, mutta nyt ne eivät sovi yhteen nykyajan vaatimusten kanssa. Tuhansien vuosien aikana stressejä aiheuttavia tekijöitä ovat olleet ravinnon puute, väkivalta, läheisten kuolemat, sairaudet ja luontoon liittyvät vaarat. Äiti saattoi kuolla ja surevalle lapselle kerrottiin, että äiti oli mennyt parempaan paikkaan sanomatta hyvästiä tai sitten lapselle kerrottiin totuus, mutta kiellettiin puhumasta äidistä, sillä niin oli parempi. Samat tekijät ovat myös ylipainon ja monen muun elintasosairauden taustalla. Myös mielekkyyden kokemus oli vanhojen stressien osalta helpompi saavuttaa kuin uusien stressien yhteydessä. Paljon siitä, mitä lapsille tehtiin välittämättä kestävistä vaikutuksista oli vahingollista ja anteeksiantamatonta, mutta joskus siitä seurasi yllättäviä myönteisiä seurauksia, jotka perustuivat esipsykologiseen viattomuuteen. Esimerkiksi psykologi John Schumakerin luettelo on pelottava. Länsimainen elämäntyyli aiheuttaa matala-asteista tulehdusta ja kroonista stressiä, jotka lisäävät riskiä moneen mielenterveysongelmaan. Stressitekijöiden muutos Kyseessä ovat tilanteet, joissa olosuhteet ovat kohtuuttomia tai jopa ylivoimaisia selviytymiskyvyn kannalta. Mistä tämä johtuu, sitä emme tarkoin tiedä. He selviytyisivät vanhoista stresseistä, mutta uudet ovat heille liikaa. Me elämme kulttuurissa, joka tuottaa ihmisille masennusta, stressiä, kiirettä, tyytymättömyyttä, materialismia, ahneutta, monimutkaisuutta, narsismia, ikävystymistä ja välinpitämättömyyttä, pelokkuutta, yksinäisyyttä, vieraantumista, raivon purkauksia, spirituaalisuuden puutetta, kovuutta, kosketusvajausta, leikin puutetta, tanssin puutetta, unen puutetta, älyllistä tyhjyyttä, uteliaisuuden ja luovuuden kuihtumista, luonnosta vieraantumista, läheisyyden epätoivoista etsimistä, perheyhteyden kuihtumista, ystävyyden latistumista, huonoa fyysistä kuntoa ja velkariipMielettömyyden kokemus syntyy, kun ei tunnista, mistä ongelmassa on kysymys ja mitä sille pitäisi tehdä.. Koska olen itse syntipukki, onko minun ruoskittava itseäni vai juostava itseäni pakoon. Heiltä ei vaadittu sosiaalisia taitoja, saati tunnetaitoja. Moderni kulttuuri opettaa, että ongelmat ovat ihmisen sisällä, eivät ulkopuolella niin kuin vanhat stressitekijät. Tuolloin osattiin luonnostaan tyyni suhtautuminen elämään. Juuri parempaa ei odotettu. Hyvä jos edes näin jatkui. Nämä henkilöt saattoivat tehdä ohjattuina yksinkertaisia tehtäviä. Se näkyy itsensä vahingoittamisena, ahdistuksena, masennuksena ja vajoamisena yhä syvemmälle omaan minuuteen. Vanhoja stressejä osattiin käsitellä joko taistelemalla tai pakenemalla, mutta uusissa nämä suorat menetelmät toimivat huonosti. Kirjassa Talbot kuvaa samalla osuvasti 1900-luvun taitteen elämää Nebraskan pikkukaupungissa (3–5). L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 4 1 saan The Entertainer. Kun kuitenkin tutkimusten mukaan länsimaissa – ja useimmiten muuallakin – asuvien ihmisten enemmistö ilmoittautuu tyytyväisiksi ja onnellisiksi, pystyykö suurin osa ihmisistä käsittelemään myös uusia stressejä tyydyttävästi, mutta samalla yhä useammat eivät pysty niitä käsittelemään. Lapsen kehityksen kieli, lapsen omat erityiset tarpeet, eivät kuuluneet arkikieleen. Kyse saattoi olla esimerkiksi keskittymiskyvyn puutteista tai hitaudesta. Tutkittuaan sekä lasten että aikuisten sopeutumista stressitekijöihin Evangelos Katsampourisin ryhmä (2020) päätyi tulkintaan, jonka mukaan nuo vanhat stressit on opittu tuhansien vuosien aikana käsittelemään niin, että ne eivät tuota yhtä paljon kielteisiä psykofyysisiä seurauksia kuin uudet stressit. Näillä toimenpiteillä myös mielenterveysongelmien oireet heikkenevät. Markus Rantala ja Severi Luoto (2022, 105) esittävät evoluutiopsykologian näkökulmasta samanlaisia ajatuksia: Nykyihmiset eivät yksinkertaisesti ole sopeutuneet länsimaiseen elämäntyyliin. Koska muita keinoja ei ole tarjolla, moderneista stresseistä kärsivät käyttävät näitä kumpaakin. Terveyskäyttäytymisen myönteinen muutos ennakoi kuitenkin paremmin hyvinvointia kuin hyvinvointi terveyskäyttäytymistä. Viimeiselle lauseelle antaa tukea Säde Stenlundin ryhmän (2022) tutkimus, jonka tulosten mukaan terveyskäyttäytyminen ja koettu hyvinvointi ennustivat kumpikin toisiaan yhdeksän vuoden seurannassa. Monet filosofit, psykologit, biologit ja sosiologit ovat nähneet pessimistisesti länsimaisen ihmisen tilan. Katsampourisin tutkimuksessa vanhoja stressitekijöitä osattiin käsitellä paremmin kuin uusia sekä ongelmaettä emootiokeskeisillä menetelmillä. Ajattelen esimerkkinä lapsuuteni maalaisympäristöä, jossa oli tilaa myös niille, joiden kyvyt olivat aika vaatimattomia. Me liikumme liian vähän, syömme liikaa, ruokamme on heikkotasoista, suolistomme mikrobiomi on köyhtynyt, nukumme liian vähän, kärsimme yksinäisyydestä, emme liiku luonnossa ja vietämme suuren osan päivästä puhelimen tai muiden laitteiden näyttöjä tuijottaen. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että riski sairastua moneen mielenterveysongelmaan pienenee laskemalla matala-asteista tulehdusta ja vähentämällä stressiä. Mitä vastaan taistella ja mihin paeta, kun stressin aiheita on vaikea tunnistaa. Uudet stressit liittyvät minuuden tunnistamiseen ja elämän monimutkaisuuteen. Omien sisäisten kokemusten hallinta on osoittautunut vaikeaksi. Ihmisen asema ei enää määrity syntymässä, vaan paikka yhteiskunnassa on voitettava omin avuin. Tuo pieni kaupunki eli eräällä tavalla esipsykologista aikaa, jolloin ihmiset eivät vielä yleisesti selittäneet toistensa tekoja ja motiiveja sellaisilla käsitteillä – torjunta ja projektio, ahdistukset ja vietit – jotka tulivat niin tutuiksi ihmisille pari vuosikymmentä myöhemmin. Mielettömyyden kokemus syntyy, kun ei tunnista, mistä ongelmassa lopulta on kysymys ja mitä sille pitäisi tehdä. Hyväksyttiin elämä sellaisena kuin se oli
How the self became a problem: A psychological review of historical research. Pandemia ja nuorten mielenterveys. S. 2021. YLE 17.5.2023 https://yle.fi/a/74-20032176.. 1987. 2007. Olisi outoa, jos tämä ei helpottaisi yhteiselämää. 2023. Näkökulmia hyvinja pahoinvoinnin sekä kansantautien kehitykseen (s. Acta Psychiatrica Scandinavica, 140, 393–407. THL 2023. Lontoo: Robinson. W. 2016. Why increases in adolescent depression may be linked to the technological environment. In search of happiness. & Sellers, R. Miten Suomi voi nyt ja tulevaisuudessa. Oxford: Oxford University Press. Trends in child and adolescent mental health prevalence, outcomes, and inequalities. Nykyisin ajatellaan, että sitä on enemmän kuin itsekkyyttä. Davey, G. 2022. Collishaw, S. ym. Henrich, J. Epidemiology and psychiatric sciences, 25, 24–32. The curse of self. Ihmisen luontainen toiveikkuus on se tekijä, joka sekä lievittää ongelmiamme ja että vahvistaa onnellisuutta. ym. LÄHTEET Aalto-Setälä, T., Suvisaari, J., Appelqvist-Schmidlechner, K. Länsimaisen kulttuurin muutos yksilökeskeiseksi on tuonut mukanaan paljon hyviä asioita, kuten vapautta, elämän hallinnan kokemusta, tasa-arvoa ja itsearvostusta. Paremman odottaminen kertoo samalla ihmisten toiveikkuudesta, joka on aivan keskeinen hyvän elämän osatekijä. 43–54). Tekniikan kehittyminen on esimerkiksi vähentänyt työn raskautta ja kuluttavuutta, mutta samalla on kehittynyt monia liikkumista helpottavia ja vähentäviä keinoja. Kuka uskaltaa sanoa, että älä enää odota parempaa, tyydy siihen mitä sinulla on. 2022. Elämisen ongelmia vastaan ihmisillä on onneksi useita luonnollisia selviytymiskeinoja, joista tärkeimmät ovat omien vahvuuksien liioittelu, hallintausko, empatia ja toiveikkuus. M. Katsampouris, E., Turner-Cobb, J. Helsinki: Basam books. Leary, M. Cosma, A. The causes of our modern-day anxieties. Journal of Health Psychology, 27, 624–636. Can ancient and modern stressors be distinguished. 2019. 2020. On luonnollista odottaa parempaa, koska ajat todella nyt ovat parempia kuin ”ennen vanhaan”. Sen seurauksena länsimaisen ihmisen fyysinen kunto on huomattavasti heikentynyt. A mixedmethods exploration of psychosocial characteristics and health symptoms in young and older adults. The loss of sadness. 4 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 teema Hyvinvointi & pahoinvointi puvuutta. 2020. 2020. Mental Health and Illness Worldwide (63–73). Horwitz, A. Wong, & K. Changed health behavior improves subjective well-being and vice versa in a follow-up of 9 years. Teoksessa E. Ojanen, M. & Wakefield, J. Joskus ollaan järkyttävän korkealla kuten Suomessa. Terve Suomi -tutkimus. New York: Oxford University Press. Olemme sekä onnellisia että moniongelmaisia. Current Opinion in Psychology, 32, 89–94. Kaikki tämä on omiaan heikentämään mielekkään onnellisuuden mahdollisuutta. Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2022. Ongelmapuhetta lisää odotusten jatkuva kasvaminen. Singapore: Springer. Nuoruusikä tuuliajolla – miksi hyvinja pahoinvointi näyttäisivät kasvavan samaan aikaan. Journal of Personality and Social Psychology, 52, 163–176. Synkkyyteen ei kannata vajota Tämä on kuitenkin aivan liian synkkä kuva nykyajan elämästä. THL:n Kouluterveyskysely 2021. 2022. ym. 2020. Is the global prevalence rate of adult mental illness increasing. Taylor, F. Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2022. Richter, D., Wall, A., Bruen, A., & Whittington, R. Self-awareness, egotism, and the quality of human life. 2020. & Kiviruusu, O. Westport: Praeger. C. Baumeister, R.F. 2007. Stenlund, S. C., & Arnold, R. Rantala, M. Kaltiala, R.-K. A. Cross-national time trends in adolescent mental well-being from 2002 to 2018 and the explanatory role of schoolwork pressure. Tämä on myös onnellisuustutkimusten päätulos, sillä on vain vähän maita, joissa onnellisuuden tai tyytyväisyyden arviot ovat mitta-asteikon kielteisellä puolella. Positiivisen psykologian käsikirja. Hyvinja pahoinvointi evoluutiopsykologian näkökulmasta. Yoshida (toim.) Mental Health and Illness of Children and Adolescents. Verhulst, J. Vasta silloin, kun nämä keinot eivät enää toimi, ongelmat ja stressitekijät voittavat ja onnellisuuden kokeminen heikkenee merkittävästi. Näkökulmia hyvinja pahoinvoinnin sekä kansantautien kehitykseen (s. 2018. Understanding an endangered state of mind. Journal of Adolescent Health, 66, S50–S58. The anxiety epidemic. Dublin: Penquin books. Angst, J. Systematic review and meta-analysis. Kuitenkin on yhä enemmän havaintoja, joiden mukaan suotuisa kehitys on tuonut mukanaan uusia ongelmia ja stressitekijöitä, joita emme vielä ole oppineet hallitsemaan. Onnellisia on yleensä huomattavasti enemmän kuin onnettomia. Health and Quality of Life Outcomes, 20, 66. How the West became psychologically peculiar. F. . 2004. Onko nykyajan ihmisen onnellisuus illuusiota. How psychiatry transformed normal sorrow into depressive disorder. The weirdest people in the world. Twenge, J. & Luoto, S. Myös tieteen ja tekniikan kehitys on edistänyt terveyttä ja hyvinvointia. Evoluution tuloksena ihmisten mieliala painottuu kaikkialla myönteiseen suuntaan, ellei elämä ole todella kurjaa. 101–110). Se on luonnollista, koska se heijastaa yleistä elämänlaadun paranemista. The epidemiology of common mental disorders from age 20 to 50: Results from the prospective Zurich Cohort Study. Biologit, psykologit ja psykiatrit ovat aina viime vuosiin asti korostaneet ihmisten luontaista itsekkyyttä, mutta vähitellen on ymmärretty, että ihmisessä on myös luontaista epäitsekkyyttä ja hyväntahtoisuutta. M., Barnett, J. Schumaker, J
Silti saunan mahdollisista myönteisistä vaikutuksista sydänja verisuoniterveyteen on tehty kattava kooste vasta hiljattain (Li ym. Avoimeksi jäi, mitkä ovat saunomisen vaikutukset koko väestölle. Suomalaistutkijat jatkoivat aiheen parissa 1950-luvulla (Eisalo 1956; Pekkarinen & Kinnunen, 1951). En ole syntynyt suomalaiseen saunakulttuuriin, kuten suurin osa teistä. nomisen kulttuurisesta merkityksestä, paitsi niiden kahdeksan vuoden ajalta, jotka olen Suomessa asunut. 2020). Suomalaisen saunan määritelmän ovat taidokkaasti kuvanneet Heinonen ja Laukkanen (2018) yhdistettynä tavallisen käyttäjän tyypillisiin saunomistapoihin. Tätä täydentää myös väitöskirjani (Lee 2023), jossa keskityin tutkimaan saunomisen mahdollisuuksia liikunnan lisänä. Ja erityisesti se, onko olemassa tieteellisesti vankkoja tutkimuksia, jotka vahvistavat saunomisen hyvinvointihyödyt. Tämäkin tutkimus perustui pääasiassa kliiniseen hoitoon ja siihen osallistuneisiin henkilöihin. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 4 3 S aksassa ilmestyi runsaasti saunomisen vaikutuksia käsittelevää tutkimuskirjallisuutta 1940-luvulta lähtien (Hoske 1945; Ott 1947). Joukko suomalaistutkijoita (Kukkonen-Harjula & Kauppinen, 1988; Kukkonen-Harjula ym., 1989) havaitsi 1980-luvun loppupuolella, että saunomisen välittömät vaikutukset, kuten hormonaaliset muutokset, sydämen tihentynyt syke, Kuva: Petri Jauhiainen/Lehtikuva. En oletakaan tietäväni paljoakaan sauEARRIC LEE, PhD Postdoctoral researcher University of Jyväskylä earric.m.lee@jyu.fi Ylös, ulos, lenkille ja saunaan Säännöllisen saunominen yhdistettynä liikuntaan rentouttaa ja on terveellistä. Fysiologisesti saunan merkityksessä hyvinvoinnin lähteenä riittää vielä paljon tutkittavaa. Tai mitkä tekijät puhuvat mahdollisesti saunomista vastaan. Koska olen liikuntalääketieteen fysiologian pääaineopiskelija, niin haluan valottaa laadukkaan englanniksi julkaistun tieteellisen näytön pohjalta, miten voimme käyttää saunaa tehokkaammin parantaaksemme hyvinvointiamme
2013). Muuttujat, joita voimme muokata, ovat harjoituksen kesto (saunomisaika), tiheys (saunakerrat viikossa) ja intensiteetti (lämpötila). Saunomistakin voi harjoitella Tilannetta voi verrata liikuntaharjoitteluun. Hyödyllisiä sopeutumisia saavutetaan, kun elimistö pyrkii voittamaan jatkuvan stressin. Tällöin lämpöimpulssin tai stressin on ylitettävä elimistön kynnys ja sitä on lisättävä vähitellen. Tästä pääsemme keskustelun ytimeen, sillä niin saunomisen rutiineihinsa sisällyttämään haluavat kuin saunan ystävät ympäri maailmaa haluavat tietää, mikä on ihanteellinen saunomisaika ja -tiheys. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä enemmän käymme saunassa, sitä alhaisempi on riski menehtyä minkä tahansa syyn aiheuttamaan kuolemaan, mukaan lukien sydänja verisuonitapahtumat. Tässä suhteessa merkittäviä yhteyksiä on havaittu saunomisen ja kaikkien kuolinsyiden välillä (Laukkanen ym., 2015). Osallistujat saunoivat yhtäjaksoisesti 30 minuuttia 85–90 °C ja 101–108 °C lämpötiloissa. Mitä saunomistutkimukset kertovat. 4 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 teema Hyvinvointi & pahoinvointi kehon nestehukka ja verisuonten laajentuminen muistuttivat liikunnan vaikutuksia. 2020) on terveyden kannalta annosriippuvainen suhde, joka ei ole lineaarinen (Jtai U-muotoinen). Saunan lämpö, kosteus ja altistumisen kesto ovat yleisesti ottaen keskeisiä tekijöitä sydänja verisuonistressin aiheuttajina (Kauppinen 1997). Ja missä lämpötiloissa. Hiljattain puolalainen tutkijaryhmä (Pilch ym., 2023) osoitti, että 10 saunomiskertaa, jotka suoritettiin 22 päivän aikana 90 °C lämpötilassa, voivat parantaa miesten immuunijärjestelmän toimintaa. 1999) lisääntyvät, kun taas verenpaine ja veren lipiditasot alenevat. Saunatutkimusten kertomaa Välittömät vasteet johtavat pitkäaikaisiin sopeutumisiin, joita useimmat meistä loppujen lopuksi etsivät harkitessaan tehokkaita elämäntapamuutoksia tai interventioita. Tämä on olennaista ymmärtää pohdittaessa, mikä on saunomisen optimaalinen kesto, tiheys ja lämpötila. Epidemiologisia tutkimuksia on tulkittava aina varovasti, koska syy-seuraussuhdetta ei voida varmistaa. Tämä mahdollistaa liikunnan ja saunomisen suotuisan yhteisvaikutuksen. On hyvin dokumentoitu, että yhden liikuntakerran jälkeen insuliiniherkkyys (Holloszy 2005) ja angiogeeniset tekijät (Richardson ym. Lisäksi enemmän ei aina ole parempi, sillä jopa liikunnassa (Eijsvogel & Thompson, 2015) ja fyysisen aktiivisuudessa (Geidl ym. Jos pääsen saunaan vain kolmesti viikossa, voin vähitellen lisätä saunomisaikaa (jatkuvaa aikaa) noin 30 sekuntia joka toinen viikko. 2012; Sobajima ym. Toisaalta monet ihmiset voivat saunoa kuntokeskuksessa tai -salilla, jolla he käyvät neljä tai viisi kertaa viikossa. Kokeessa saunottiin kerran tai kahdesti viikossa, 8– 2 minuuttia kerrallaan, 80–95 °C asteessa kuuden kuukauden ajan. Lisäksi pidempi altistumisaika liitettiin alhaisempaan äkillisen sydänkuoleman ja kohtalokkaan sydänja verisuonitaudin riskiin. Useimmat ihmiset eivät pysty olemaan lauteilla pidempään kuin 15 minuuttia.. Tieteessä ei ole suoraviivaisia vastauksia. Kuitenkin kuumuuden sietokyvyn kynnykset eivät välttämättä ole samat hyvin harjoitelleilla kestävyysurheilijoilla, kuten on osoitettu Australiasta (Stanley ym., 2015) ja Iso-Britanniasta (Kirby ym., 2021). Ernstin ja työtovereiden (1990) suorittama kliininen koe osoitti, että säännöllinen saunominen voi vähentää yleisten flunssien esiintyvyyttä. Tämä kynnys tulee vieläkin selvemmäksi aerobisen harjoituksen jälkeen – kannattaa kokeilla. Saattaa olla jopa eduksi, jos voimme käyttää vain julkisia saunoja, koska voimme muokata vain saunomisen kestoa ja tiheyttä. Tutkimukset tehtiin kliinisessä ympäristössä, jossa osallistujat lepäsivät saunomisen jälkeen 30 minuuttia vuoteessa lämpimien peittojen alla. Tällöin he saattavat saunoa useammin, mutta viettää siellä lyhyemmän kumulatiivisen ajan (kesto). Olen tehnyt lukuisia pilottitutkimuksia sekä säännöllisesti että epäsäännöllisesti saunovilla ja havainnut, että useimmat ihmiset eivät pysty olemaan lauteilla pidempään etenkin, kun lämpötila ylittää 75 °C. Pitkäkestoinen aerobinen harjoitus nostaa ja ylläpitää kehon lämpötilaa huomattavasti, ja urheilijat saattavat jo olla sopeutuneita selviytymään tästä termisestä stressistä harjoittelunsa ansiosta. Tämän vahvistivat myös suoremmin Ketelhut ja Ketelhut (2019), jotka havaitsivat, että akuutit sydämen sykeja verenpainevasteet olivat samankaltaisia kohtalaisen intensiivisessä pyöräilyssä ja saunomisessa. Uudessa-Seelannissa tehty satunnaistettu tutkimus (Kanji ym., 2015) osoitti, että 20 minuutin saunomissessiot kolmesti viikossa kahdeksan viikon ajan vähensivät päänsärkyä kroonisissa jännitystyyppisissä päänsäryissä. Mielenkiintoista kyllä, Coventryn yliopiston kuumavesiimmersiotutkimuksissa on havaittu sama sietokyvyn kynnys. Olemassaolevan tiedon pohjalta voi kuitenkin pohtia kokonaisuutta. 1995), sillä niissä käytettiin infrapunasaunaa ja Wa-on -terapiamenetelmää. Jos sinulla sattuu olemaan oma sauna, sinulla on leikillisesti sanottuna vielä enemmän liikkumatilaa. Varttitunti lauteilla kerrallaan Useimmat saunatutkimuksissa lauteilla on istuttu 15 minuuttia, näin myös japanilaisessa Wa-on -terapiassa. Aluksi siirrän sivuun Japanissa 1990-luvulta lähtien tehdyt tutkimukset (Tei ym. (Imamura ym. Tutkimusteni ja tutkimuskirjalllisuuden pohjalta erottuu joitakin yleisiä teemoja. Sydänja verisuonitautien ja kaikkien kuolinsyiden riski oli kääntäen verrannollinen saunomistiheyteen annosriippuvaisella tavalla. Näyttää siltä, että aerobinen liikunta ja saunominen sopivat varsin hyvin yhteen, ja harjoituksen jälkeen avautuu ”mahdollisuuksien aikaikkuna” (Luttrell & Halliwill, 2015) lisähoitoihin. Kuten professori Taylor (2014) on osuvasti korostanut, niin fysiologinen sopeutuminen tapahtuu vain silloin, kun elimistön homeostaasi joutuu ylikuormitetuksi. 2001; Ohori ym. Vaikka tämä ei ehkä parhaiten vastaa tyypillistä saunomisen kestoa, niin se on pisin jakso, joka voidaan turvallisesti sietää. Itse asiassa on väitetty, että saunominen heti harjoituksen jälkeen saattaa lisätä siihen liittyvää stressiä ja haitata palautumista (Skorski ym., 2020). Saunomiskerrat jaettiin kolmeen viidentoista minuutin altistukseen, joiden välissä otettiin viilentävä suihku
https://doi.org/10.1001/ jama.2015.10858 Eisalo, A. https://doi.org/10.3109/07853899009148930 Garolla, A., Torino, M., Sartini, B., Cosci, I., Patassini, C., Carraro, U., & Foresta, C. 2022), jossa osoitin saunomiseen yhdistyvän säännöllisen liikunnan tuottavan enemmän hyötyjä kuin pelkän liikunnan. https://doi.org/10.1016/j.ctim.2019.05.002 Kirby, N. A. Sydänsairauksista kärsivien suositellaan lisäksi keskustevan lääkärin kanssa ennen saunakuormituksen lisäämistä. W., Liu, Y., & Liu, R. Kanji, G., Weatherall, M., Peter, R., Purdie, G., & Page, R. Journal of Alternative and Complementary Medicine (New York, N.Y.), 21(2), 103–109. https://doi.org/10.1093/humrep/det020 Geidl, W., Schlesinger, S., Mino, E., Miranda, L., & Pfeifer, K. https://doi.org/10.1089/acm.2013.0466 Kauppinen, K. Efficacy of regular sauna bathing for chronic tension-type headache: a randomized controlled study. Näyttää siltä, että saunassa kohoava kivespussin lämpötila vaikuttaa haitallisesti siittiöihin (Brown-Woodman ym. 1997. Journal of Forensic Sciences, 53(3), 724–729. Sotilaslaaketieteellinen Aikakauslehti, 31(4), 191–196. https://doi.org/10.1152/ajpregu.00115.2017 Holloszy J. Lisäksi alkoholin nauttimisesta saunomisen yhteydessä aiheutuva ortostaattinen hypotensioreaktio (Roine ym. Burns: Journal of the International Society for Burn Injuries, 31(6), 776–779. Journal of Burn Care & Research : Official Publication of the American Burn Association, 30(4), 705–710. A. D. Suomalaisen saunan fysiologisista vaikutuksista [Physiological effects of the Finnish sauna]. Erityisesti kahdeksan viikon satunnaistettu kontrolloitu tutkimus osoitti, että säännöllinen liikunta, jonka jälkeen saunottiin kolmesti viikossa, paransi enemmän sydänja hengityselimistön kuntoa kuin liikunta yksin. Heinonen, I., & Laukkanen, J. 1956. G., Xue, B. 2015. 2013). 2020. G. 2015. Exercise-induced increase in muscle insulin sensitivity. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 4 5 Tämä havainto saa tukea vahvaa viimeisimmässä työssäni (Lee ym. https://doi.org/10.1016/j.burns.2005.04.024 Kukkonen-Harjula, K., & Kauppinen, K. 1989. 2005. I. Rhabdomyolysis caused by hot air sauna burn. Saunomisen varjopuoliin on silti kiinnitettävä huomiota. LebensKunst; Cademario-Nachrichten, 26(2), 33–40. 1992) on johtanut moniin saunakuolemiin (Ylikahri ym. 1988. https://doi.org/10.1152/japplphysiol.00123.2005 Hoske, H. 2021. Ernst, E., Pecho, E., Wirz, P., & Saradeth, T. 2009. Human Reproduction (Oxford, England), 28(4), 877–885. https://doi.org/10.1001/jamainternmed.2014.8187 Earric Lee. M., & Thompson, P. Tutkimusala on kuitenkin lupaava, sillä suomalainen saunakulttuuri näyttää olevan vahvempi ja suositumpi kuin koskaan ennen. Annals of the New York Academy of Sciences, 813, 654–662. https://doi.org/10.1186/s12966-020-01007-5 Guo, H., Zhang, H. JAMA Internal Medicine, 175(4), 542–548. The effect of a single sauna exposure on spermatozoa. C., & White, I. V., Lucas, S. https://doi.org/10.1007/s00421-020-04541-z Koljonen V. 2013. American Journal of Physiology. Annals of Clinical Research, 20(4), 262–266. https://doi.org/10.1111/j.1556-4029. How the sauna affects the endocrine system. Dose-response relationship between physical activity and mortality in adults with noncommunicable diseases: a systematic review and meta-analysis of prospective observational studies. Tämä on tärkeää erityisesti miehille, jotka yrittävät tulla isäksi. 2019. : 1985), 99(1), 338–343. Toistaiseksi tieteellisesti vakuuttavaa tietoa lääkärin antaman ”saunareseptin” ja asianmukaisen saunomisohjeistuksen laatimiseksi ei ole vielä riittävästi. Sauna als Heilmittel [Sauna as a remedy]. European Journal of Applied Physiology, 121(2), 621–635. Z. 2006) ja siittiöiden kehittymiseen (Garolla ym. . Journal of Applied Physiology (Bethesda, Md. Intermittent post-exercise sauna bathing improves markers of exercise capacity in hot and temperate conditions in trained middle-distance runners. Effects of heat and cold on health, with special reference to Finnish sauna bathing. https://doi.org/ 10.1097/BCR.0b013e3181abfa9f Koski, A., Koljonen, V., & Vuola, J. J. 1984. 2006. Association between sauna bathing and fatal cardiovascular and all-cause mortality events. 1990. 2005; Koljonen 2009), mistä saunojien tulisi olla tietoisempia. 1945. Regulatory, Integrative and Comparative Physiology, 314(5), R629–R638. J., Gass, G. Regular sauna bathing and the incidence of common colds. 2015. J., Weaver, S. Archives of Andrology, 12(1), 9–15. European Journal of Applied Physiology and Occupational Physiology, 58(5), 543–550. G., Sha, Y. JAMA, 314(18), 1915–1916. 1988; Kenttämies & Karkola, 2008) ja vammoihin (Koski ym. https://doi.org/10.3109/01485018409161141 Eijsvogels, T. D., Post, E. 1984), siittiöiden morfologiaan (Guo ym. https://doi.org/10.1111/ j.1749-6632.1997.tb51764.x Kenttämies, A., & Karkola, K. Complementary Therapies in Medicine, 44, 218–222. Hot air sauna burns--review of their etiology and treatment. G. Kuva: Jyväskylän yliopisto. 2005. Haemodynamic and hormonal responses to heat exposure in a Finnish sauna bath. E., Armstrong, O. R., & Lucas, R. 2008.00703.x Ketelhut, S., & Ketelhut, R. https://doi.org/10.1007/BF02330710 Laukkanen, T., Khan, H., Zaccardi, F., & Laukkanen, J. The International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 17(1), 109. Exercise Is Medicine: At Any Dose?. Kukkonen-Harjula, K., Oja, P., Laustiola, K., Vuori, I., Jolkkonen, J., Siitonen, S., & Vapaatalo, H. 2018. O. The blood pressure and heart rate during sauna bath correspond to cardiac responses during submaximal dynamic exercise. Annals of Medicine, 22(4), 225–227. Lisäksi se alensi systolista verenpainetta ja kokonaiskolesterolitasoja, kun taas pelkkä säännöllinen liikunta ei johtanut samaan. Facts and fables about sauna. Käännös: Jouko Kokkonen DeepL-käännöksen pohjalta LÄHTEET Brown-Woodman, P. A. Zhonghua nan ke xue = National Journal of Andrology, 12(3), 215–221. 2008. Seminal and molecular evidence that sauna exposure affects human spermatogenesis. Death in sauna
1995. R., Henry, R., Noyszewski, E. The excretion of 17-ketosteroids and the reactions of eosinophils. Regulatory, Integrative and Comparative Physiology, 323(3), R289–R299. & Pa?ka, T. Repeated sauna therapy improves myocardial perfusion in patients with chronically occluded coronary artery-related ischemia. https://doi.org/10.3389/fphys.2015.00204 Ott, V. Human VEGF gene expression in skeletal muscle: effect of acute normoxic and hypoxic exercise. D. International Journal of Hyperthermia: The Official Journal of European Society for Hyperthermic Oncology, North American Hyperthermia Group, 40(1), 2179672. 1988. A. https://doi.org/10.1161/01.cir.91.10.2582 Ylikahri, R., Heikkonen, E., & Soukas, A. 2020. 1999. https://doi.org/10.1152/ajpregu.00076.2022 Li, Z., Jiang, W., Chen, Y., Wang, G., Yan, F., Zeng, T., & Fan, H. Acute hemodynamic improvement by thermal vasodilation in congestive heart failure. Recovery from exercise: vulnerable state, window of opportunity, or crystal ball?. K., & Laukkanen, J. Annals of Clinical Research, 20(4), 287–291.. Comprehensive Physiology, 4(1), 325–365. S., Toyama, Y., & Tanaka, N. 2022. https://doi.org/ 10.1080/02656736.2023.2179672 Richardson, R. The sauna and alcohol. Effects of Postexercise Sauna Bathing on Recovery of Swim Performance. International Journal of Sports Physiology and Performance, 15(7), 934–940. K., Andraš?íková, Š. Alterations to cardiovascular function from sauna bathing, and exercise and sauna in populations with cardiovascular risk factors (Doctoral dissertation). 4 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 teema Hyvinvointi & pahoinvointi Lee, E. European Journal of Cardiovascular Nursing, 20(2), 96–105. 2014. S. A. https://doi.org/10.1111/j.1365-2796.1992. The effects of a single and a series of Finnish sauna sessions on the immune response and HSP-70 levels in trained and untrained men. 1947. Alcohol and sauna bathing: effects on cardiac rhythm, blood pressure, and serum electrolyte and cortisol concentrations. Effects of regular sauna bathing in conjunction with exercise on cardiovascular function: a multi-arm, randomized controlled trial. Frontiers in Physiology, 6, 204. European Journal of Applied Physiology, 115(4), 785–794. Circulation, 91(10), 2582– 2590. https://doi.org/10.1016/j.ijcard.2011.12.064 Stanley, J., Halliday, A., D’Auria, S., Buchheit, M., & Leicht, A. Schweizerische Medizinische Wochenschrift, 77(16), 462. https://doi.org/10.1177/1474515120944584 Luttrell, M. 2013. American Journal of Physiology. Acute and short-term efficacy of sauna treatment on cardiovascular function: A meta-analysis. J., & Halliwill, J. L., Anna, P., ?ychowska, M., Ewa, S. 1992. W., Chang, K. 2015. https://doi.org/10.1002/cphy.c130022 Tei, C., Horikiri, Y., Park, J. Effect of sauna-based heat acclimation on plasma volume and heart rate variability. The American Journal of Physiology, 277(6), H2247–H2252. https://doi.org/10.1123/ijspp.2019-0333 Sobajima, M., Nozawa, T., Ihori, H., Shida, T., Ohori, T., Suzuki, T., Matsuki, A., Yasumura, S., & Inoue, H. On the physiological effects of the Finnish steam-bath. C., Jeong, J. https://doi.org/10.1530/acta.0.0070282 Pilch, W., Szarek, M., Olga, C. Die Sauna; Wirkungsmechanismus und praktische Anwendung [The sauna; Mechanism of action and practical application]. Journal of Internal Medicine, 231(4), 333–338. P., Haapala, E. (2023). 2020. J., Suokas, A., Heikkonen, E., Koskinen, P., Ylikahri, R., Toivonen, L., Härkönen, M., & Salaspuro, M. 1951. A., Willeit, P., Kunutsor, S. 2015. Pekkarinen, A., & Kinnunen, O. R. https://doi.org/10.1152/ ajpheart.1999.277.6.H2247 Roine, R., Luurila, O. Acta Endocrinologica, 7(1-4), 282–287. Human heat adaptation. tb00941.x Skorski, S., Schimpchen, J., Pfeiffer, M., Ferrauti, A., Kellmann, M., & Meyer, T. International Journal of Cardiology, 167(1), 237–243. A., & Wagner, P. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9555-3 Lee, E., Kolunsarka, I., Kostensalo, J., Ahtiainen, J. S., Wagner, H., Mudaliar, S. (2023). https://doi.org/10.1007/s00421-014-3060-1 Taylor N
Terve aikuinen voi painoaan säätelemällä tavoitella suorituskykynsä rajoja asiantuntijoiden tuella. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 4 7 S ekä lyhytettä pitkäaikaisella energiavajeella on useita haitallisia vaikutuksia urheilijan suorituskykyyn ja terveyteen. 2018) Kuva: Antero Aaltonen. (Mountjoy ym. Urheilijat saattavat kokea esimerkiksi joukkuekaverien tai valmennuksen suunnasta tulevia ulkoisia paineita rajoittaa syömistään tavoitteenaan saavuttaa ”täydellinen urheilullinen vartalo”. 2007) Joillakin urheilijoilla matalan energiansaatavuuden taustalla on häiriintynyt syöminen tai kliininen syömishäiriö. Laihdutuksen ohella tunnettuja syömishäiriön riskitekijöitä ovat muun muassa geneettinen alttius, perfektionismi persoonallisuuspiirteenä, huono itsetunto, haitallinen painopuhe, ryhmissä toteutettavat punnitukset sekä hankalat loukkaantumiset. Lisäksi hieman vajaa 40 prosenttia vastanneista kertoo myös jatkuvasti pyrkivänsä pudottamaan painoaan parantaakseen suorituskykyään tai ulkonäköään. (Sundgot-Borgen & Torstveit 2010; Patton ym. Monilla urheilijoilla saattaa kuitenkin olla puutteelliset taidot ja ymmärrys riittävästä syömisestä, ja energiavaje pääsee syntymään hieman yllättäen. Tieteellistä tutkimusta aiheesta ei kuitenkaan juuri ole. julkaisematon) Painonpudotus on yksi suurimmista syömishäiriön laukaisevista tekijöistä. (Ihalainen ym. Esimerkkejä energiavajeen haitallisista vaikutuksista ovat muun muassa lisääntyneet hormonihäiriöt ja rasitusmurtumat, heikentynyt vastustuskyky, kasvanut vammariski, erilaiset psyykkiset oireet sekä huonompi palautuminen. (Wasserfurth ym. 2019; Nattiv ym. Vuonna 2020 toteutetun Naisurheilija 2.0 -tutkimuksen kyselyjen perusteella jopa 40 prosenttia suomalaisista naisurheilijoista arvottaa itsensä painonsa perusteella. Toisaalta moni tekee näitä paineita itse itselleen. 2020) Miksi urheilija muokkaa painoa tai kehonkoostumusta. 2018; Melin ym. Urheilijoiden kanssa toimivat valmentajat ja asiantuntijat tarvitsevat parempaa ymmärrystä aiheesta. Yleisimmin matala energiansaanti johtuu kuitenkin jonkinlaisesta pyrkimyksestä pudottaa painoa tai rasvaprosenttia menestyäkseen paremmin omassa urheilulajissaan. ulkonäkö tavoitteista. Syitä urheilijoiden painon ja kehonkoostumuksen muokkaamiseen on useita. Ne voivat linkittyä urheiluun ja suorituskykyvaikutuksiin, mutta ne voivat nousta myös LAURA MIERLAHTI, TtM laillistettu ravitsemusterapeutti Turun Seudun Urheiluakatemia ja Jyväskylän yliopisto laura.mierlahti@edu.turku.fi LAURA MANNER, EtM urheiluravitsemuksen asiantuntija Suomen Olympiakomitea ja URHEA laura.manner@olympiakomitea.fi Urheilijan painosta puhuttava vastuullisesti Lasten ja nuorten urheiluun painon optimointi ei kuulu koskaan. 2017; Mountjoy ym. Tämä koskee erityisesti nuoria tai erityisen paljon harjoittelevia urheilijoita. (Sundgot-Borgen & Torstveit 2004; Poikkimäki ym. 1999) Kansainvälisen Olympiakomitean mukaan 0–19 prosenttia miesurheilijoista ja 6–45 prosenttia naisurheilijoista kärsii syömisen häiriöistä (Reardon ym. 2019). (Sundgot-Borgen & Torstveit 2010) Huippu-urheilijat ovat viime vuosina kertoneet kokemistaan ulkonäköpaineista ja urheilun haitallisesta painopuheesta mediassa. Lisäksi tiedetään, että painoluokkalajien, esteettisien lajien ja painovoimalle herkkien lajien urheilijoilla on suurentunut riski sairastua syömishäiriöön. Näin pystytään käytännössä toteuttamaan valmennustoimintaa mahdollisimman turvallisesti ja syömiseen liittyviä ongelmia ennaltaehkäisevästi
Kuuntelemme ja tarjoamme tukea tarvittaessa. Mahdolliset mittaukset tehdään yksilöllisesti ja palaute käsitellään luottamuksellisesti. 4. Urheilijat ovat useimmiten normaalipainoisia, eivätkä esimerkiksi terveydellisistä syistä tarvitse painonpudotusta. Voimme pohtia, miten itse suhtaudumme kehoomme. 5. Painopuheen sijaan on hyvä kysyä kuulumisia, jaksamisesta, voinnista ja kehityskohteista.. 7. Voimme edistää sitä toiminnassamme seuraavasti: 1. Aiheesta on kuitenkin niukasti laadukasta tutkimusnäyttöä, joka huomioisi koko urheilijan suorituskyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin kokonaiVastuullinen painopuhe urheilussa on meidän kaikkien vastuulla. Tällöin tavoitellaan rasvattoman kudoksen (lihasmassa) lisääntymistä suuremman voiman ja tehon tuottamiseksi. Painon optimointi ei kuulu lasten ja nuorten urheiluun. Ovatko ne todella yhteydessä suorituskykyyn ja lajissa kehittymiseen. Suhtautuminen painoon ja kehoon voi myös muuttua ajan saatossa. Huippu-urheilussa painon pudotuksella ei varsinaisesti tarkoiteta laihduttamista. 10. 3. Myös huippu-urheilussa syyt ja olosuhteet painonhallinnan toteuttamiselle on punnittava tarkkaan, eikä sitä ole huipputasollakaan syytä toteuttaa ilman moniammatillista terveyden seurantaa ja asiantuntevaa ravitsemusohjausta. 9. Nuori mieli on erityisen altis vaikutteille. Kehon massa vaikuttaa erityisesti maan vetovoimaa vastaan tehtävään työhön. Kehon massan vaikutus urheilusuoritukseen on hyvin moniulotteinen riippuen lajista ja se vaihtelee usein myös lajin sisällä riippuen tilanteesta. Painon optimoinnilla tavoitellaan ikään kuin urheilijan normaalipainon äärirajaa, jossa harjoitteluvaste, palautuminen ja terveys kuitenkin pysyvät riittävällä tasolla. Jos aiheista on tärkeää keskustella, voidaan kysyä: Mitä ajattelet, jos puhuisimme painostasi. Optimointi voi tarkoittaa myös painonlisäystä. Liikkumista vastustavia voimia ovat painovoima, väliaineenvastus (ilmantai vedenvastus) ja kitkavoimat (liukumisja vierimiskitkat). Silti monella urheilijalla esimerkiksi loukkaantumisen aiheuttama harjoitusmäärien lasku saattaa aiheuttaa ahdistusta. Terveellä aikuishuippu-urheilijalla tulee kuitenkin halutessaan olla mahdollisuus hakea rajojaan, ja kokeilla painon optimointia osana suorituskyvyn kehittämistä turvallisessa ja vastuullisessa ympäristössä. Tunnistamme lajissa ja ympäristössämme vallitsevat ulkonäköihanteet. Tämän takia suorituskyvystä ja painosta puhuttaessa kehonkoostumusta ei voida unohtaa. Valmentautumisessa ollaan useasti kehon ominaisuuksien, kuten liikkuvuuden ja voiman, äärellä. Me kaikki tarvitsemme ruokaa, joka päivä, eikä sitä tarvitse ”ansaita” liikkumalla. 8. Toisaalta lihasmassan määrä vaikuttaa ihmisen kykyyn tuottaa liikkumista aiheuttavia voimia. Tiedostamme, että painosta ja kehosta puhuminen voi herättää erilaisia tunteita. Huomioimme, että oma puheemme ravitsemuksesta, painosta ja kehosta vaikuttavat muihin, myös silloin kun puhumme itsestämme. Painosta tai kehosta keskusteltaessa tai mittaustilanteissa luodaan turvallinen tila. Ulkonäöstä tai ulkoisista paineista kumpuavat motiivit eivät ole syy painonoptimoinnille edes huippu-urheilussa. Urheilijan ruokaja kehosuhde voi muuttua loukkaantumisten, terveydellisten haasteiden tai elämäntilanteen muutosten myötä. Painon ja kehon arviointi ei kuulu lasten ja nuorten urheiluun tai harrasteliikuntaan. Keskitymme puheessamme näihin sen sijaan, että puhumme ulkomuodosta. Ulkoisesta olemuksesta tai yksittäisestä ateriasta ei voi päätellä henkilön ruokailutottumuksia, suorituskykyä tai suhdetta kehoon. 2020; Stellingwerff 2018) Painon vaikutus suorituskykyyn Kehon massan vaikutus suorituskykyyn perustuu fysiikan lakeihin ja fysiologiaan. 4 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 teema Hyvinvointi & pahoinvointi Painon optimointi huippu-urheilussa Painon optimoinnilla tavoitellaan huippu-urheilussa parempaa suorituskykyä tai kilpailuasetelmaa. Painosta ja kehosta voidaan puhua huippu-urheilussa silloin, kun siihen on perusteet. Varhainen puuttuminen sekä ohjaaminen tuen piiriin haasteiden äärellä on tärkeää, ja parantaa tuen vaikuttavuutta. Ruokailutilanne ei ole paras hetki puuttua toisen syömisiin, vaan annamme tukemme turvallisessa tilassa tai haemme asiantuntija-apua. Suorituskykyyn vaikuttaa oleellisesti se, missä määrin massa koostuu liikkumisen kannalta aktiivisesta lihasmassasta tai passiivisesta rasvamassasta. 2. Ihmisen liikkeeseen ja energiakulutukseen vaikuttavat ihmiseen kohdistuvat ja ihmisen tuottamat voimat. Keskustelun tavoite ja tarve on ennalta harkittu, ja urheilijalle tarjotaan tarvittaessa moniammatillista tukea. Vastuullisen painopuheen ABC 6. Aloite kehosta ja painosta puhumiseen voi tulla myös urheilijalta. Ajatuksemme ja asenteemme vaikuttavat tiedostetusti tai tiedostamatta. Itse painosta puhuminen harvoin ratkaisee haasteita. Huippu-urheilu koettelee suorituskyvyn rajoja, ja tällöin tasapainotellaan välillä terveyden näkökulmasta veitsen terällä. (Ackerman ym. Urheilijan ruokaja kehosuhteen tulisi lähtökohtaisesti aina olla terve, jotta painonoptimointia voidaan harkita. Emme voi ennalta tietää, mitä toinen ajattelee. Toisaalta psyykkisen hyvinvoinnin tasapaino voi olla erityisen herkillä esimerkiksi sairasteluiden, tai yksin asumaan muuttamisen myötä, jolloin riski erilaisille muutoksille myös ruokaja kehosuhteessa kasvaa. Emme kommentoi toisen ulkoista olemusta, aterioita tai syömistä. Aihe on harvoin kenellekään neutraali
DOI:10.1136/bjsports-2019-101926. 2018. Perheissä tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten vanhemmat puhuvat omasta kehostaan, ollaanko perheessä jatkuvalla dieetillä ja arvostellaanko perheessä toisten kehoja tai syömisiä. L.M., et al. Mental health in elite athletes: International Olympic Committee consensus statement (2019). Disordered eating in athletes at different age groups according to different sports–review. . Painon merkitystä urheilussa tuleekin tarkastella kokonaisuutena osana ihmisen elämäntilannetta, terveyttä, perimää ja ravitsemustilaa. Reardon, C.L., Hainline, B. Teksti pohjautuu Moderni urheilulääketiede ja valmennus -asiantuntijaverkostopäivien sisältöön. 2020) Painonoptimoinnin toteutuessa on hyvä tunnistaa, miten oletettua suorituskykyhyötyä mitataan ja tarkastellaan. et al. 2007;39(10):1867–1882. 2019;29(2):152–164. Sundgot-Borgen, J. Scand J Med Sci Sport. 1999. J. Painonpudotuksen yhteyteen tulee suunnitella urheilijan terveydentilan ja jaksamisen seuranta. Myös valmentajien ja muiden urheilutoimijoiden puhe lapsille ja nuorille on tärkeää. Int J Sport Nutr Exerc Metab. 2004. 2017. Erityiskiitos REDSja painonoptimointi -työryhmille. Varmasti voidaan kuitenkin sanoa, että jokaisella on oikeus tehdä omaan kehoonsa liittyvät päätökset itse. & Wolfe, R. (Ackermann ym. Myös eri lajeissa toimivien on tärkeää tarkastella edustavatko niissä vallitsevat kehoja painoihanteet terveyden näkökulmasta kestävää tapaa kehittää urheilijan suorituskykyä. Liikunta & Tiede 54 (2–3), 113–120. Sports medicine-open, 6(1), 44.. Suunnitelman tulee olla joustava ja sitä on muutettava, jos psyykkisessä tai fyysisessä terveydessä havaitaan haitallisia muutoksia. LÄHTEET Ackerman, K.E., Stellingwerff, T., Elliott-Sale, K.J., Baltzell, A., Cain, M., Goucher, K., Fleshman, L. Epäasialliset, kriittiset ja vertailevat kommentit ovat haitallisia urheilijan kehonkuvan kannalta. PMID: 14712163. 2006) Valmentajan tuleekin tunnistaa, millaista käyttäytymistä hän palkitsee ja miten valmennuksessa puhutaan painosta. 2019. doi:10.1123/ ijsnem.2018-0201 Mountjoy, M., Sundgot-Borgen, J.K., & Burke. 2010. 2004 Jan;14(1):25-32. doi:10.1111/j.1600-0838.2010.01190.x Wasserfurth, P., Palmowski, J., Hahn, A., & Krüger, K. (Joy et al. 2006. 54(7):369–370. doi:10.1249/mss.0b013e318149f111 Patton, G.C., Selzer, R., Coffey, C., Carlin, J.B. Brit J Sports Med. doi: 10.1097/00042752200401000-00005. & Warren, M.P. Usein onkin mielekästä tarkastella urheilijan omaa kokemusta suorituskyvyn, jaksamisen ja palautumisen suhteen. Vanhemmilla on keskeinen rooli myönteisen ja kielteisen kehoja ruokasuhteen kehittymisessä. Prevalence of eating disorders in elite athletes is higher than in the general population. & Mountjoy, M. Oleellista on myös, että valmentaja ymmärtää riittävän energiansaannin merkityksen, antaa kasvulle rauhan ja oikoo nuorten vääristyneitä painoja ravitsemususkomuksia. Energy availability in athletics: Health, performance, and physique. BMJ.1999;318(7186):765. Clin J Sport Med. International Journal of Sport Nutrition and Exercise Metabolism, 28(4), 428–433. Seuranta osana painonoptimointia Painonhallintaa ohjeistaa lähtökohtaisesti koulutettu urheiluravitsemuksen asiantuntija. Seurannasta vastaavat urheilijan ympärillä toimivat ammattilaiset, joskin on myös tärkeää ohjata urheilijaa tarkastelemaan oman kehonsa viestejä ja mahdollisia merkkejä hyvinvoinnin heikkenemisestä. & Torstveit, M.K. 2016 update on eating disorders in athletes: A comprehensive narrative review with a focus on clinical assessment and management. & Aron, C.M. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 4 9 suuden (Stellingwerff 2018). Tarvittaessa painonpudotus on keskeytettävä. Urheilussa toimivien aikuisten luoma paine ylläpitää vähärasvaista kehoa tai kommentit painosta ja ulkonäöstä voivat aiheuttaa tyytymättömyyttä omaa kehoa kohtaan, johtaa energiansaannin rajoittamiseen ja altistaa häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen. 2016. Tarkoituksenmukainen testaus voi tukea painonhallinnan hyötyjen todentamista, mutta siitä huolimatta painon vaikutusta yksittäisenä tekijänä on vaikea tunnistaa luotettavasti. British journal of sports medicine, 50(3), 154–162. & Torstveit, M.K. 2010;20(SUPPL. Lapsille ja nuorille tulee antaa rauha kasvaa ja kehittyä tervettä ruokaja kehosuhdetta tukien. (Kerr ym. & Vanhala, M. Onset of adolescent eating disorders: population based cohort study over 3 years. & Mountjoy, M.L. Disordered eating in women’s gymnastics: Perspectives of athletes, coaches, parents, and judges. Aspects of disordered eating continuum in elite high-intensity sports. REDS (Relative energy deficiency in sport): time for a revolution in sports culture and systems to improve athlete health and performance. Kerr, G., Berman, E., & Souza, M. Asiallista puhetta painosta Kehorauha ja vastuullinen ruokapuhe tukevat terveen minäkuvan ja kehosuhteen muodostumista lapsilla ja nuorilla. Sundgot-Borgen, J. Stellingwerff, T. doi:10.1136/ bjsports-2018-099193 Nattiv, A., Loucks, A.B., Manore, M.M., Sanborn, C.F., SundgotBorgen, J. 2):112–121. Joskus painonhallinnalla voi olla vähintään koettu myönteinen vaikutus suorituskykyyn. Br J Sports Med 2019;53:667–699. Urheilussa esiintyvään painopuheeseen sekä painonhallintaan liittyvää osaamista tulee kehittää jatkuvasti koko urheilun kentällä. 2020. Med Sci Sports Exerc. Melin, A.K., Heikura, I.A., Tenforde, A. Journal of applied sport psychology, 18(1), 28–43. Br J Sports Med. Tällaisesta puheesta aikuisten tulee tietoisesti pidättäytyä, ja pyrkiä sen sijaan kannustamaan riittävään ja monipuoliseen syömiseen, iloa ja nautintoa unohtamatta. Joy, E., Kussman, A., & Nattiv, A. 2018;52(11):687–697. Painonoptimointi tulee toteuttaa aina terveys edellä. Poikkimäki, T., Rantala, E., Nurkkala, M., Keisala, J., Korpelainen, R. 2019. Urheilussa toimivien aikuisten ja urheilevien lasten vanhempien tulee kantaa vastuu vastuullisen painopuheen toteutumisesta. 2018. The female athlete triad. Reasons for and consequences of low energy availability in female and male athletes: social environment, adaptations, and prevention. IOC consensus statement on relative energy deficiency in sport (RED-S): 2018 update. Painonhallinnan hyöty voi hävitä lisääntyneen psyykkisen kuormituksen, terveysongelmien tai liian niukan energiansaannin myötä. 2020. Case study: body composition periodization in an olympic-level female middle-distance runner over a 9-year career. D. 2016) Painon ja kehonkoostumuksen vaikutus urheilussa ei ole yksiselitteinen, ja moni valinta voi johtaa hyvään (tai huonoon) lopputulokseen
S yömishäiriökeskuksessa on havahduttu urheilijoiden suureen määrään asiakaskunnassa ja huomattu erikseen räätälöidyn ja urheilijoiden tarpeeseen vastaavan syömishäiriöhoitomallin välttämättömyys. Syömishäiriökeskuksessa huomattiin noin viisi vuotta sitten, että terapiayksikkömme asiakkaista lähes kolmasosa oli urheilijoita. Tämä luo urheilijalle painetta, mutta jättää hänet usein ilman työkaluja selvitä tilanteesta. Hoidossa voidaan siksi rakentaa paraneminen pitkälti Kuva: Antero Aaltonen. Sairastumisen tilanneja olosuhdesidonnaisuus aiheuttaa sen, että sairaus on usein luonteeltaan muuten hyvin toimivan psyyken ”harha-askel” hankalassa tilanteessa. Urheilijoiden syömishäiriöiden ominaispiirteitä Urheilijoiden syömisongelmat ja -häiriöt eroavat usein muiden sairastavien tilanteesta siinä, että oireiden alkaminen on monesti sidoksissa heidän pyrkimykseensä olla hyviä urheilijoita tai siihen, että he jäävät täysin ilman tukea uran loputtua. Lajin vaatima kehon PIA CHARPENTIER, PsM psykoterapeutti (VET) toiminnanjohtaja Syömishäiriökeskus Mikä on urheilijan syömishäiriö. 5 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 teema Hyvinvointi & pahoinvointi Urheiluympäristö saattaa altistaa urheilijan syömishäiriölle, sillä monissa lajeissa on tietyt vaatimukset kehon muodolle ja painolle sekä sitä kautta syömiskäyttäytymiselle. muoto tai paino suuntaa urheilijan ajatukset väkisinkin painon ja syömisen tarkkailuun. Tämä tapahtuu usein täysin ilman ohjausta siihen, miten asiaan voisi tarttua psyykkistä ja fyysistä terveyttä edesauttavalla tavalla. Tämä johtaa helposti syömisen häiriintymiseen, sillä pidättäytyvä syöminen johtaa helposti joko alipainon tuomiin ongelmiin tai ahmimis-oksentamiskierteeseen. Keräsimme aineistoa suoraan asiakkailtamme, tutkimuksista sekä konsultoimalla ulkomaisia ja suomalaisia alan osaajia. Lopettaminen on suuri elämänmuutos, jonka urheilija usein joutuu kohtaamaan ilman tukea ja valmistautumista. Rakensimme urheilijoille räätälöidyn hoitomallin, jossa huomioidaan ”urheilijuuden” muodostama ja muista sairastavista eroavat sairauden syntymis-, ilmenemisja paranemisprosessin erityispiirteet. Urheilijan syömisen vaikeudet näyttävät korostuvan usein myös tilanteessa, jossa urheilu-ura on loppunut eikä urheilija tiedä kuinka rakentaa arkensa ja syömisensä ”tavallisena kansalaisena”. Käynnistimme Oman Elämänsä Urheilija -projektin, jossa aloimme kartoittaa syömishäi riöistä ja -ongelmista kärsivien urheilijoiden hoidollisia erityistarpeita. Tällöin syömisen vaikeudet astuvat monilla kuvaan, sillä liikunnan vähenemisen saatetaan pelätä näkyvän painossa epäsuotuisalla tavalla. Uudessa tilanteessa vanhat toimintamallit eivät enää auta eteenpäin ja urheilija saattaa olla kykenemätön kohtamaan uuden elämänvaiheen. Olennaisessa roolissa ovat myös urheilijan läheiset ja valmentaja, joiden tuki auttaa keskeisellä tavalla hoidon onnistumisessa. Näin urheilijan pyrkimys ”sokkona” täyttää lajin ulkonäkövaatimukset voi saada hänet syömään tavalla, joka voi johtaa syömisen häiriintymiseen. Mallissa huomioidaan urheilijan yksilölliset tarpeet ja rakennetaan hänen tuekseen moniammatillinen hoitotiimi. Urheilijoiden syöminen saattaa ajautua väärille raiteille monista syistä, joista keskeinen on rankka arvioiduksi tuleminen kehon muodon perusteella
Monet urheilijat pelkäävät hoidon aloittamista syömishäiriön vuoksi, sillä he eivät halua pitää taukoa urheilusta. Urheilijan paranemisen kannalta on keskeistä, että hänen ympärillään olevat aikuiset tukevat hoitoa. Malli strukturoi urheilijalle annettavaa tietoa häiriintyneen syömisen vaikutuksesta suoritukseen ja auttaa häntä oivaltamaan oman käyttäytymisensä vaikutusta tilanteeseensa. Tällaisessa tilanteessa korostuu urheilijan lähipiirin tuen merkitys, sillä tauon pitäminen urheilusta on vaikeaa ja herättää monenlaisia pelkoja kyvystä palata takaisin harjoituksiin ja kilpailuihin. On tärkeää turvautua asiantuntija-arvioon aina, jos heikentynyt tilanne pitkittyy. Syömishäiriökeskuksen työntekijät ovat kokeneet uuden hoitomallin olevan helppo ja joustava toteuttaa ja hyödyntää erilaisissa yksilöllisissä tilanteissa. Liikunta pyritään sovittamaan syödyn ravinnon määrään sekä urheilijan fyysiseen ja psyykkiseen vointiin. Urheilijan hoitomalli sisältää osa-alueita, joissa tutkitaan urheilijan kanssa yhdessä mm. urheilun merkitystä, tavoitteita, vahvuuksia, suhdetta harjoitteluun, kehonkuvaa ja stressitekijöitä. Myös tiheät loukkaantumiset ja vammojen epätavallisen hidas paraneminen kertovat ravitsemuksen riittämättömyydestä ja antavat aiheen tarkistella ravitsemuksen ja liikunnan oikeaa suhdetta. Hänelle annetaan psykoedukaatiota suhteellisen energiavajeen oireista ja riittävän syömisen merkityksestä. Salaaminen ja selittely kuuluvat kuitenkin syömishäiriöihin keskeisenä oireena. Oireista eroon pääsemiseksi on harjoiteltava terveitä tunteensäätelykeinoja, tehtävä syvältä luotaavaa minäkuvaja itsetuntotyöskentelyä ja selvitettävä miksi sairaus on puhjennut. Lähipiiri on saattanut investoida paljon rahaa ja aikaa urheilijan tukemiseksi. Paraneminen edellyttää tietoiseksi tulemista omista toimintamalleista ja niiden syistä. Milloin urheiluun tulee katkos. Toisinaan törmätään tilanteeseen, jossa urheilijan lähipiiri ei ymmärrä sairautta ja sen vakavuutta. Syömisongelmiaan salaamaan pyrkivä urheilija saattaa keksiä nerokkaita selityksiä oireilleen ja saada ne näyttämään näennäisen loogisilta ja ymmärrettäviltä. Vakavassa muodossaan syömishäiriö esiintyy urheilijoilla samanlaisena kuin muillakin sairastuneilla. Tapaamiset toteutetaan tavallisesti viikoittain ja niissä seurataan alussa laadittua hoitosuunnitelmaa. Näitä harjoitellaan tapaamisten välillä erilaisten harjoitusten ja kotitehtävien avulla. Näiden avulla rakennetaan rohkeutta ja motivaatiota ottaa paranemisen edellyttämät vaativat askeleet. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 5 1 urheilijalla jo olemassa olevien vahvuuksien varaan. Aina pyritään siihen, että urheilija voisi pysyä lajinsa parissa niin kauan kuin urheileminen ei vaaranna paranemista. Urheilijan syömishäiriötä hoitaa aina moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat sairaanhoitaja, ravitsemusterapeutti ja lääkäri. Hoidossa pyritään korostamaan paranemisen tärkeyttä urheilijan terveyden sekä myös hänen urheilu-uransa turvaamiseksi. Tällöin hoidossa panostetaan siihen, että löydetään yhteinen ja kaikkien hyväksymä tapa edetä tilanteessa. Hoitava henkilö haluaa ymmärtää urheilijan kokemusta lajinsa parissa mahdollisimman tarkasti ja keskustelee siitä paljon, jotta hän voi antaa asianmukaista tukea. Hoitoon pyritään ottamaan mukaan valmentaja ja vanhemmat, sillä heidän panoksensa paranemisessa on erittäin keskeinen. Joskus vanhempien on vaikeaa tukea hoitavan henkilön ehdotusta tauosta, sillä he pelkäävät nuorelle urheilukiellosta syntyvää mielipahaa. Myös valmentajan ja vanhempien katsotaan kuuluvan tiimiin. Parhaimmillaan lähellä olevien tuki auttaa urheilijaa selättämään sairauden nopeastikin. Lisäksi se vaatii käyttäytymisen muuttamista ja toisinaan myös toimintaa ohjaavien ajatusten ja uskomusten työstämistä. Onkin tärkeää, että läheiset huomaavat, jos urheilijan syömisissä, jaksamisessa tai mielialassa alkaa näkyä hälyttäviä muutoksia. Uran lopettamisesta on saattanut kasvaa ylittämätön kynnys urheilijan mieleen. Ajoittain hoidossa tulee esille se, ettei urheilija haluakaan enää jatkaa urheilu-uraansa. Sairastumisen jälkeen asiasta päästään puhumaan rehellisesti ja lopettamisen vaihtoehtokin voidaan tuoda rakentavasti keskusteluun läheisten kanssa. Joskus kuitenkin urheileminen on keskeytettävä, kunnes urheilijan keho ja mieli kestävät harjoittelua niin, että paraneminen voi edetä sen rinnalla. Syömisongelmat salataan ovelasti Monesti urheilijat kokevat häpeää syömisongelmistaan eivätkä halua kertoa tilanteestaan valmentajilleen tai vanhemmilleen. Myös syömishäiriön yksilöllisiä syitä tutkitaan yhdessä ja pyritään kohdistamaan hoito urheilijalle olennaisimpiin asioihin. Urheilijakin voi sairastua vakavaan syömishäiriöön, joka on luonteeltaan samanlainen kuin muillakin syömishäiriötä sairastavilla, jolloin syöminen toimii sairastuneelle tärkeänä tunteiden ja olon säätelykeinona. Tällöin sairastuminen on voinut toimia tiedostamattomana irrottautumiskeinona urheilusta ilman, että joutuu tuottamaan pettymystä perheelle ja valmentajalle. Ratkaisusta keskustellaan yhdessä tukiverkoston kanssa. Motivaatio palata takaisin urheilun pariin paranemisen jälkeen sekä halu saada arki järjestykseen uran loputtua ovat tärkeitä kulmakiviä hoidossa. Hoitomallissa Monet urheilijat eivät halua pitää taukoa urheilusta hoidon vuoksi.. Ilman tukea jäävän urheilijan hoito saattaa jopa sabotoitua, jos ympäristö vähättelee hoidon merkitystä tai ei tue muutoksia, joita paraneminen edellyttää. Hoidossa pyritään aloittamaan syömisen normalisoiminen mahdollisimman varhain ravitsemusterapeutin avulla. Harjoittelun ja kilpailemisen keskeyttäminen voi olla vanhemmille kova pala, sillä nuoren urheilu-ura on heillekin keskeinen elämän sisältö, johon on panostettu paljon. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että lähipiiri kiinnittää huomiota urheilijan voinnin heikkenemiseen, vaikka sen näennäisesti selittäisikin jokin harmittoman oloinen seikka, kuten juuri sairastettu flunssa tai väsymys tenttiviikon jälkeen. Hoito alkaa arviointijaksolla, mutta jo ensimmäisellä käynnillä pyritään aloittamaan varsinainen hoito. Tämä työskentely vie aikaa käynnistäen henkisen kasvuprosessin, jonka tuloksena syömishäiriö väistyy
M., Bonci, L. H., Schlitzer Tierney, A. Samalla varmistetaan, että urheilijalla on riittävästi tukea ympäristössään, jotta paranemistulokset pysyvät ja jotta hän selviää haasteistaan. Hoidossa tuodaan esille myös se, että paranemisprosessi ja hoito kuormittavat urheilijaa. 2016 update on eating disorders in athletes: A comprehensive narrative review with a focus on clinical assessment and management. 040 411 5481 info@syomishairiokeskus.fi • Hoitoon voi tulla yksin tai läheisten (puoliso, vanhemmat) ja valmentajan kanssa 2 Arviointi Arvioidaan urheilijan tilanne, hoidon tarve, jolloin kohteina: • Fyysinen vointi • Oireiden vaikeusja vakavuusaste • Psyykkinen vointi • Syömishäiriön tausta 3 Hoidon aloitus • Hoito pyritään aloittamaan heti. J. • Hoitosuunnitelma laaditaan yleensä urheilijan kanssa. Current Opinion in Psychology 16:148–153. Jos aikataulu on liian tiivis, ei vaadittaviin käyttäytymisen muutoksiin ja psyykkiseen työskentelyyn jää tarpeeksi aikaa ja energiaa. 2017. Tällöin urheilija syö liikkumiseensa nähden riittävästi ja energia riittää kaikkeen, mitä urheilija haluaa päivässään tehdä opiskelut mukaan lukien. Br J Sports Med 50, 154–162. http://dx.doi. Hoitoon on varattava riittävästi aikaa, jotta paraneminen pääsee etenemään sujuvasti. Athletes with eating disorder symptomatology, a speci?c population with speci?c needs. A., Appaneal, R. Essentials for Best Practice: Treatment Approaches for Athletes With Eating Disorders. org/10.1080/10640266.2016.1269551 Wells, K. & Meyer, C. 2008. • Urheilijan lajikohtaiset kokemukset keskeisiä 4 Hoidon kulku • Tavoitteena urheilun jatkon tukeminen ja syömishäiriöstä parantuminen • Syömisen normalisoiminen aloitetaan mahdollisimman pian • Mukautetaan liikunnan määrä ravinnon määrään ja urheilijan fyysiseen ja psyykkiseen vointiin • Hoito toteutetaan yksilöllisten syiden pohjalta • Urheilemisen ja voinnin seuranta. Conviser, J. Br J Sports Med 54, 1247–1258. P. R., Arcelus, J, Leung, N. doi:10.1136/bjsports-2015-095735 Plateau, C. et al. 2017. Hoidon loppuessa on suotavaa, että urheilija on kasvanut tilanteeseen, jossa hän selviää arkensa haasteista joutumatta enää turvautumaan syömishäiriöoireisiin. et al. & Nickols, R. 5 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 teema Hyvinvointi & pahoinvointi käydään läpi sarja kysymyksiä, jotka auttavat urheilijaa pohtimaan tilannettaan ja tulemaan tietoisemmaksi sairaudestaan. Yhdessä valmentajan ja vanhempien kanssa varmistetaan, että hoidolle suodaan tarvittava tila. & Sundgot-Borgen, J. http://dx.doi.org/ 10.1016/j.copsyc.2017.05.009 Joy, E., Kussman, A. Tässä vaiheessa on tavoitteena, että hän on oppinut syömisoireita tehokkaampia ja terveellisempiä keinoja olonsa säätelyyn. Journal of Clinical Sport Psychology 12, 495–507. https://doi.org/10.1123/jcsp.2018-0013 de Bruin, A. LÄHTEET Bonci, C. doi:10.1136/bjsports-2019-101813 5 Hoidon lopettaminen Hoito voidaan lopettaa, kun • Urheilija syö liikkumiseensa nähden riittävästi • Urheilijalla ei ole tarvetta turvautua syömishäiriöoireisiin • Elämä sujuu psyykkisen tai fyysisen terveyden vaarantumatta • Liikunta ja urheilu tuottavat iloa Syömishäiriökeskuksen urheilijan hoitomalli tiivistettynä 1 Hoitoon hakeutuminen • Lähetettä ei tarvita • Ajanvaraus: puh. Hoidossa hyödynnetään myös SEES-taulukoita (safe exercise at every stage) helpottamaan sopivan liikuntamäärän arviointia huomioiden urheilijan kehon, ravitsemustilan ja psyykkisen voinnin tilanne. R. 2018. . Journal of Athletic Training 43 (1), 80–108. Tämä pyritään ottamaan huomioon urheilijan kokonaiskuormituksen hallinnassa. The Australian Institute of Sport (AIS) and National Eating Disorders Collaboration (NEDC) position statement on disordered eating in high performance sport. R., Jeacocke, N. Hoidon lopettamisesta sovitaan aina yhdessä koko tiimin kesken. National Athletic Trainers’ Association Position Statement: Preventing, Detecting, and Managing Disordered Eating in Athletes. Female athlete experiences of seeking and receiving treatment for an eating disorder. On myös toivottavaa, että hoidon ollessa loppumassa liikunnan tekemiseen on palannut ilo. EATING DISORDERS 25:3, 273–277. & Nattiv, A. Eating disorders in athletes: Overview of prevalence, risk factors and recommendations for prevention and treatment, European Journal of Sport Science 13:5, 499–508, DOI: 10.1080/17461391.2012.740504. • Tapaamiset yleensä viikoittain. 2013. 2020. 2016. Hoito lopetetaan, kun syöminen on normalisoitunut. & Granger, L. Bratland-Sanda, S
Nykyisin tiedostetaan paremmin, että psyykkinen hyvinvointi on olennainen osa urheilijan suorituskykyä ja terveyttä (Henriksen ym. Psyykkisen terveyden haasteet ovat herättäneet entistä enemmän huomiota urheilussa ja niiden esiintyvyys on tullut näkyväksi tutkimusten (esim. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 5 3 U rheilijoiden mielenterveys ja siihen liittyvät haasteet ovat nousseet esille viime vuosina. Foskett & Longstaff, 2018; Schaal ym., 2011; Kaski 2020) lisäksi urheilijoiden omissa kertomuksissa, mielenterveyskampanjoissa ja koulutuksissa. Psyykkisen terveyden haasteet tarkoittavat pidempään jatkunutta muutosta mielialassa. Urheilu voi tukea psyykkistä kasvua. Psyykkisesti vahva urheilija tuntee itsensä hyvin ja on tietoinen vahvuuksistaan ja kehittymiskohteistaan. Kuva: Antero Aaltonen Henkisesti vahva urheilija menestyy niin kilpakentillä kuin elämässään. Paineiden säätelyssä lähipiirin tuki on merkityksellinen.. Urheilijalla tämä heijasTATJA HOLM, PsM, urheilupsykologi (sert.) vastaava urheilupsykologi Urhea, Helsingin olympiavalmennuskeskus tatja.holm@urhea.fi Psyykkinen hyvinvointi tuo kokonaisvaltaista menestystä urheilussa tuu tyypillisesti jaksamiseen, palautumiseen ja joissain tapauksissa myös toimintakykyyn. 2019). Hän ymmärtää omat rajoituksensa ja kykenee hyödyntämään vahvuuksiaan kilpailutilanteissa. Paras suorituskyky vaatii psyykkistä hyvinvointia Urheilijoiden on kyettävä säätelemään stressiä, käsittelemään paineita, oppimaan epäonnistumisista ja ylläpitämään myönteistä mielentilaa, jotta he voivat saavuttaa parhaan mahdollisen suorituskyvyn
2015). Urheilussa esiintyy myös kuormittavia tekijöitä (Henriksen ym. Stressi, ahdistus ja masennus voivat altistaa urheilijoita fyysisille loukkaantumisille ja hidastaa toipumista. Useat urheilijat kokevat edelleen stigmatisointia ja pelkoa leimautumisesta liittyen mielenterveysongelmiin (Gorczynski ym. Korkeat odotusja painetasot menestyksen ja suoritusten suhteen voivat aiheuttaa urheilijoille stressiä ja ahdistusta. Sosiaalisen tuen, hyvien ihmissuhteiden ja itsetunnon merkitys korostuvat erityisesti urheiluympäristössä, jossa kilpailupaineet ja stressi voivat olla merkittäviä. Liiallinen harjoittelu ilman riittävää lepoa ja palautumista voi johtaa ylikuormitustilaan ja ylikuntoon, mikä puolestaan voi vaikuttaa negatiivisesti urheilijan mielenterveyteen ja fyysiseen hyvinvointiin. Näitä tekijöitä voivat olla esimerkiksi koulutusmahdollisuudet, toimeentulo työn tai muun tulonlähteen kautta, yhteisön ja ympäristön tuki, turvallinen asuinympäristö sekä yhteiskunnan tarjoamat tukijärjestelmät. On kuitenkin mahdollista, että urheilija menestyy psyykkisistä oireista huolimatta, kun hän saa riittävää ja asianmukaista tukea sekä hoitoa. Nämä suojaavat tekijät voidaan luokitella sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi sosiaalinen tuki, vahvat ystävyyssuhteet sekä varhaiset ihmissuhteet, jotka tuovat turvallisuuden tunnetta. Urheilijat voivat pelätä epäonnistumista ja kokea paineita vastata odotuksiin sekä saavuttaa tavoitteitaan. Sisäiset suojaavat tekijät liittyvät yksilön kokemuksiin ja ominaisuuksiin. Terve mieli ja keho toimivat yhdessä, ja psyykkisen terveyden tukeminen voi auttaa vähentämään loukkaantumisriskiä ja nopeuttamaan palautumista. 2020). Nämä ulkoiset suojaavat tekijät ovat myös tärkeitä urheilussa, sillä ne voivat auttaa urheilijoita luomaan vankan perustan psyykkiselle hyvinvoinnilleen. Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä on äärimmäisen tärkeää, että urheilulääkärit, urheilupsykologit, valmentajat ja urheilijan lähipiiri tunnistavat mahdolliset mielenterveysongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarjoavat asianmukaista tukea. Mielenterveystyön ja psykoedukaation toteuttaminen on mahdollista eri tasoilla urheilun organisoidussa toiminnassa. Voimavaroja ja toimintakykyä hyvinvoinnista Psyykkinen hyvinvointi ei ole stabiili tila, vaan se vaihtelee kuormittavien elämäntilanteiden ja yksilön voimavarojen mukaan. Tämä pelko voi aiheuttaa ahdistusta ja heikentää itsetuntoa. Kilpailutilanteet, joukkueen, valmentajan ja yleisön asettamat suuret odotukset sekä median vaatimukset voivat kaikki vaikuttaa mielenterveyteen. Tietoisuus näistä suojaavista tekijöistä urheilussa voi auttaa valmentajia, urheiluorganisaatioita ja yhteisöjä luomaan sellaisen ilmapiirin ja tukiverkoston, jotka edistävät urheilijoiden mielenterveyttä ja hyvinvointia. Psyykkisen terveyden ja holistisen näkökulman huomioiminen auttaa urheilijoita ylläpitämään kokonaisvaltaista hyvinvointia ja parantaa heidän elämänlaatuaan myös urheilun ulkopuolella. Hyvä suhde valmentajaan ja hänen tukensa ovat yhteydessä urheilijoiden vähäisempään uupumukseen, ja joukkuelajeissa puolestaan joukkuetovereiden vähäinen tuki on ollut yhteydessä ahdistusja masennusoireisiin (Gouttebarge ym. Urheilun kautta urheilija voi oppia ongelmanratkaisutaitoja ja harjoitella ihmissuhdetaitoja, jotka ovat tärkeitä sisäisiä suojaavia tekijöitä. On tunnettua, että psyykkisellä hyvinvoinnilla on suora yhteys fyysiseen terveyteen. Urheilijoiden harjoitteluja kilpailuympäristöillä voi olla merkittäviä vaikutuksia heidän psyykkiseen ja fyysiseen terveyteensä sekä suorituskykyynsä (Kuettel & Larssen, 2019). 2020; Reardon ym., 2019). Mielenterveyden ongelmat ovat rinnastettavissa fyysisen terveyden ongelmiin. Lisäksi urheilijat saattavat kohdata henkilökohtaisia haasteita, kuten vaikeita ihmissuhteita, taloudellisia vaikeuksia tai muita elämän stressitekijöitä, jotka voivat vaikuttaa mielenterveyteen ja suorituskykyyn urheilussa. Vaikka tutkimukset viittaavat siihen, että huippu-urheilijoilla esiintyy suunnilleen yhtä paljon mielenterveyden häiriöitä kuin yleisessä väestössä, on tärkeää huomioida, että urheilussa on erityispiirteitä mielenterveyden näkökulmasta (Moesch ym. Lisäksi hyvä mielenterveys ja kokonaisvaltainen hyvinvointi voivat olla välttämättömiä tekijöitä huippusuoritusten saavuttamiseksi. Vaikka urheiluakatemioissa ja yksityisellä sektorilla on jo kohdennettu resursseja urheilijoiden ja valmentajien Urheilussa on erityispiirteitä mielenterveyden näkökulmasta.. Lisäksi hyvä itsetunto ja tunne hyväksytyksi tulemisesta ovat tärkeitä sisäisiä suojaavia tekijöitä. Psyykkisen hyvinvoinnin näkökulman huomioiminen urheilumaailmassa voi parhaimmillaan murtaa tabuja ja lisätä tietoisuutta psyykkisen terveyden merkityksestä. Ulkoiset suojaavat tekijät liittyvät ympäristöön ja ulkoisiin olosuhteisiin. Urheilu voi suojata ja vahvistaa mielen hyvinvointia Urheilussa havaitaan useita psyykkistä hyvinvointia suojaavia ja vahvistavia tekijöitä (Ivarsson ym. Tällainen lähestymistapa voi kannustaa urheilijoita hakemaan rohkeasti apua ja saamaan tarvitsemaansa tukea. Urheilijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen Urheilija ei ole yhtä kuin hänen urheilusuorituksensa. 5 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 teema Hyvinvointi & pahoinvointi Sosiaalinen ympäristö vaikuttaa ihmiseen, joko vahvistaen tai heikentäen. Psyykkisen hyvinvoinnin huomioiminen voi edistää päivittäisen elämän laadukkuutta ja mahdollistaa täyden sitoutumisen urheiluun pitkällä tähtäimellä. Fyysinen kunto ja perimä voivat myös vaikuttaa myönteisesti mielenterveyteen. 2016). Samalla on tärkeää, että urheilijat saavat tarvittavaa tukea ja resursseja ulkoisten tekijöiden, kuten koulutuksen, taloudellisen vakauden ja turvallisuuden, kautta. Urheilijat ovat ihmisiä, joilla on tunteita, tarpeita ja elämänalueita urheilun ulkopuolella. Tällainen varhainen puuttuminen ja tuki voivat merkittävästi edistää mielenterveyden huomiointia urheiluympäristössä. 2018; Reardon ym., 2019; Kaski, 2020)
2020. Gouttebarge, V., Kerkhoffs, G., & Lambert, M. Wahto, R.S., Swift, J.K. PloS One, 6(5), e19007. & Whipple, J.L. Consensus statement on improving the mental health of high performance athletes. C., & Barker-Ruchti, N. 2019. Foskett, R. Psychology of Sport and Exercise, 16, 15–23. ongelmien varhainen tunnistaminen, hoitopolkujen rakentaminen sekä erilaiset ennaltaehkäisevät interventiot. Rice, S.M., Purcell, R. 2020. Lisääntyvä keskustelu mielenterveydestä ja sen merkityksestä edistää tervettä ja tasapainoista urheiluympäristöä, jossa sekä urheilijat että valmentajat voivat kukoistaa sekä fyysisesti että henkisesti. Kyse ei ole esimerkiksi heikkoudesta tai laiskuudesta, vaan psyyken reagoinnista erilaisiin pidempään ilmeneviin stressitekijöihin. 2016;46:1333–53. 2020. LÄHTEET Breslin, G., Shannon, S., Haughey, T. Tietoisuuden lisääminen ennaltaehkäisee ongelmia Psyykkiseen hyvinvointiin liittyvän tietoisuuden lisääminen vaatii urheiluorganisaatioiden ja valmennustiimien tahtotilaa ja konkreettisia toimenpiteitä. Teksti pohjautuu Moderni urheilulääketiede ja valmennus -asiantuntijaverkostopäivien sisältöön, erityisesti urheilijan mieli ja mielenterveys -osioon. 2017. Tarvitsemme avointa keskustelua urheilutoimijoiden kesken urheilijoiden kokonaisvaltaisesta tukemisesta samalla kun luomme tukiverkostoja. Kaski, S., Arvinen-Barrow, M., Kinnunen, U., & Parkkari, J. Balancing performancebased expectations with a holistic perspective on coaching: a qualitative study of Swedish women’s national football team coaches’ practice experiences. International Journal of Sport and Exercise Psychology. Liikuntatieteellinen Seura. C. doi:10.1186/s13643-017-0568-6 Elbe, A-M, & Jensen, S.N. http://doi.org/10.3389/fpsyg.2016.01782. H., & Terry, P. et al. Comparison of athletes’ proneness to depressive symptoms in individual and team sports: research on psychological mediators in junior elite athletes. http://doi.org/10.3389/fpsyg.2016.00893. International Journal of Sport and Exercise Psychology. 2016;7:893. Self-determination theory applied to health contexts: A meta-analysis. International Journal of Sport and Exercise Psychology, 18(5), 553-560. Kuettel, A., & Larsen, CH. Athlete mental health in the Olympic/ Paralympic quadrennium: a multi-societal consensus statement. 10.1080/17482631.2017.1358580. doi:10.1080/1750984x.2019.1689574. Ivarsson, A., Stenling, A., Fallby, J., Johnson, U., Borg, E., & Johansson, G. Perspectives on psychological science, 7(4), 325-340. How Psychological Safety Affects Team Performance: Mediating Role of Efficacy and Learning Behavior. & Beckmann, J. Lindgren, E. 2016. The mental health of elite athletes: a narrative systematic review. 2015. 2013. Journal of Science and Medicine in Sport, 21, 765–770. et al. The prevalence of failure-based depression among elite athletes. & De Silva, S. International Journal of Qualitative Studies on Health and Well-Being, 12(sup2). Keinoja ovat mm. Jokainen urheilija ansaitsee mahdollisuuden menestyä ja saavuttaa oman huippunsa. Kim, S., Lee, H., & Connerton, T. P. Commentary: comparison of athletes’ proneness to depressive symptoms in individual and team sports: research on psychological mediators in junior elite athletes. . 2016;7:1782. International society of sport psychology position stand: Athletes’ mental health, performance, and development. Frontiers in Psychology, 11, 1581. Br J Sports Med 2019;53(11):667-69 Schaal, K., Tafflet, M., Nassif, H., Thibailt, V., Pichard, C., Alcotte, M.,?… ?Uddin, M. 2019; http://doi.org/10.1080/1612197X.2019. 2016. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 5 5 psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen, toiminnassa on edelleen parannettavaa. 2020. 2017. World Health Organization. 2020. 2013;23:273–7. International Journal of Sport and Exercise Psychology. Mental health in elite athletes: International Olympic Committee consensus statement (2019). Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä 18. 2017. Risk and protective factors for mental health in elite athletes: a scoping review. The predictive ability of the talent development environment on youth elite football players’ well-being: A personcentered approach. Ng, J. Sports Med. Reardon, C.L., Hainline, B. 2012. D., Larsen, C. & Aron, C.M. Urheiluympäristön avoin ja turvallinen toimintakulttuuri edistää psyykkistä hyvinvointia sekä lisää avoimuutta ja rohkeutta ottaa erilaisia ongelmia esille. L., Ryan, R. J Appl Sport Psychol 2021;33(4):387-401. Y., Ntoumanis, N., Thøgersen-Ntoumani, C., Deci, E. Systematic Reviews 2017;6(1):177. Examining mental health literacy, help seeking behaviours, distress, and wellbeing in coaches in the UK. https://doi.org/10.1097/JSM.0b013e318287b870. The mental health of elite athletes in the United Kingdom. 2019. 2016. M., Duda, J. et al. L., & Williams, G. 2016. 2019. 2018. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen on keskeistä urheilussa, sillä menestys ei rajoitu pelkästään fyysiseen kuntoon. Invited commentary: Developing mental health literacy and cultural competence in elite sport. Nykyisten ja entisten urheilijoiden henkinen hyvinvointi Suomessa. Henriksen, K., Schinke, R., Moesch, K., McCann, S., Parham, WD, Larsen CH, et al. 2020; http://doi.org/10.1080/1612197X.2020.1746379. J., Stambulova, N. Henriksen, K., Schinke, R., Moesch, K., McCann, S., Parham, W. European Journal of Sport Science, 16(5), 595–602 Hammond, T., Gialloreto, C., Kubas H, et al. 1570473 Henriksen, K., Schinke, R., McCann, S., Durand-Bush, N., Moesch, K., Parham, WD, et al. Clin J Sport Med. L., & Longstaff, F. et al. The role of stigma and referral source in predicting college student athletes’ attitudes toward psychological help-seeking. Psychological balance in high-level athletes: Gender-based differences and sport specific patterns. 2021. Front Psychol. Front Psychol. Näin ollen on välttämätöntä luoda tukiverkostoja ja ylläpitää rakentavaa keskustelua mielenterveyden edistämiseksi urheilumaailmassa. doi: 10.1016/j.jsams.2017.11.016 Gorczynski, P., Currie, A., Gibson, K. European Physical Education Review 2020;26(3):713–726. Nixdorf, I., Frank, R. Miten huippu-urheilijan mieli voi. J Clin Sport Psychol 2016;10:85-98. Gorczynski, P., Gibson, K., Clarke, N., et al. Mental health: a state of well-being 2014. Consensus statement on improving the mental health of high performance athletes. Int Rev Sport Exer Psych 2019;13(1):231-265. Schinke, R. A systematic review of interventions to increase awareness of mental health and wellbeing in athletes, coaches and officials. 2011. Urheilun kontekstissa on olennaista ymmärtää, että mielenterveydenhäiriöiden taustalla on aina monimutkaisia biopsykososiaalisia tekijöitä. Prevalence and determinants of symptoms of common mental disorders in retired professional Rugby Union players. B., Si, G., & Moore, Z
Säännöllinen liikunta voi esimerkiksi edistää aivojen muovautumiskykyä (neuroplastisuutta) sekä uusien hermosolujen ja verisuonten muodostumista (Voss ym., 2013). Liikunta voi vahvistaa itsetuntoa esimerkiksi parantamalla kehontuntemusta ja kehonkuvaa. 5 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 teema Hyvinvointi & pahoinvointi L iikunta on monella tapaa sidoksissa mielenterveyteen. Myös satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset puoltavat liikuntaharjoittelun vaikuttavuutta masennusja ahdistusoireiden hoidossa. Pidemmällä ajalla nämä muutokset voivat johtaa eri aivoalueiden, kuten hippokampuksen, kasvuun, mikä suojaa masennuksen aivoihin kohdistamilta haittavaikutuksilta (Gujral ym., 2017). Kuva: Antero Aaltonen Fyysisen aktiivisuuden sanotaan edistävän kansanterveyttä ja myös kansan mielenterveyttä. Liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteys on kuitenkin monimutkainen. Pitkittäistutkimuksissa on toistuvasti havaittu, että säännöllisellä liikunnalla on erityisesti masennukselta suojaavia vaikutuksia. Liikuntaharrastukset tarjoavat myös mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kanssakäymiseen. Fyysinen aktiivisuus tehostaa myös aivojen verenkiertoa sekä mielihyvähormonien, kuten dopamiinin, noradrenaliinin ja serotoniinin tuotantoa, mikä selittää välittömästi liikunnan jälkeen tulevaa hyvän olon tunnetta ja kohentunutta mielialaa (Lin & Kuo, 2013). Sosiaalinen tuki kannustaa sitoutumaan säännölliseen liikkumiseen, mutta sillä on myös jo pitkään havaittu olevan masennukselta suojaavia vaikutuksia (Brown ym., 1986). Liikkumisen eri muodot vaikuttavat kuitenkin mielenterveyteen eri tavoin – jokin liike ei välttämättä ollenkaan. Vastaavasti onnistumisen kokemukset, kuten uusien taitojen oppiminen tai liikunnallisten tavoitteiden saavuttaminen, voivat lisätä luottamusta siihen, että pystyy olemaan aktiivinen liikkuja. Säännöllinen liikunta suojaa lisäksi muilta mielenterveyden häiriöiden biologisilta riskitekijöiltä, kuten matala-asteiselta tulehdukselta, oksidatiiviselta stressiltä ja liialliselta kortisolin tuotannolta (Kandola ym., 2019). Varmaa on, että etenkin vapaa-ajan liikunta on mielelle hyväksi.. Kysymys kuuluukin, millaisen liikunnan lisäämistä tulee erityisesti tavoitella, jos pyrkimyksenä on edistää yksilön tai väestön mielenterveyttä. Liikunta vaikuttaa mielenterveyteen monien erilaisten – ja osin myös limittäisten – biologisten, psykososiaalisten ja behavioraalisten mekanismien kautta (Kandola ym., 2019; Lubans ym., 2016). Liikunnan keskeisimmät mielenterveyteen vaikuttavat psykososiaaliset mekanismit liittyvät itsetuntoon, minäpystyvyyteen ja sosiaaliseen tukeen (Kandola ym., 2019; Lubans ym., 2016). JUUSO JUSSILA, MSC väitöskirjatutkija kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Itä-Suomen yliopisto juuso.jussila@uef.fi Liikunta – lääke myös mielelle. Neurobiologian näkökulmasta liikunnan hyödyt selittyvät aivojen rakenteen ja toiminnan muutoksilla
Usein vapaa-ajan liikuntaa harrastaessa myös yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuu. Liikuntamuotojen vaikutusmekanismeilla voi kuitenkin olla eroja. Tämä ei toki ole edellytys mielenterveyshyötyjen saamiseksi, jos ihminen haluaa liikkua yksin (Vella ym., 2023). Oli liikuntamuoto mikä tahansa, mielenterveyshyötyihin tähtäävän liikkumisen suositellaan olevan intensiteetiltään vähintäänkin reipasta eli ainakin hieman sydämen sykettä kohottavaa (Heissel ym., 2023; Singh ym., 2023). Tärkeimmät muutokset liittyvät uneen. Vapaa-ajan liikunta parasta mielelle Liikkumisen muoto, intensiteetti sekä siihen liittyvä fyysinen ja sosiaalinen ympäristö vaikuttavat siis mielenterveyteen monin tavoin ja useiden erilaisten – monimutkaistenkin – mekanismien kautta. Osa askelista toisia tehokkaampia Tuoreimmissa tutkimuskatsauksissa ei ole havaittu merkittäviä eroja eri liikuntamuotojen, kuten aerobisen liikunnan, voimaharjoittelun, kovatehoisen intervalliharjoittelun, joogan ja kilpaurheilun mielenterveysvaikutusten välillä (Singh ym., 2023; Vella ym., 2023). Fyysinen aktiivisuus – pois lukien ennen nukkumaanmenoa tapahtuva raskastehoinen liikunta – pidentää unen kestoa, parantaa unenlaatua ja vähentää uneliaisuutta, jotka osaltaan suojaavat mielenterveyden häiriöiltä (Kredlow ym., 2015). Selitys vapaa-ajan liikunnan mahdollisen ”ylivoimaisuuden” takana voi toki olla vieläkin yksinkertaisempi. Liikuntaa harrastetaan erilaisissa fyysisissä ympäristöissä, kuten luonnossa, kaupungin lähiliikuntapaikoilla, kuntosalilla ja omassa olohuoneessa. Liikunnan ohjausmuodolla ja liikkumisen sosiaalisella ympäristöllä voi olla myös merkitystä. Liikuntalääketieteen ja -psykologian tutkijat ovatkin jo pitkään halunneet selvittää, voiko liikunta olla jopa lääkehoitoa tehokkaampi masennuksen ja ahdistuksen hoitoVapaa-ajan liikunta vähentää masennusja ahdistusoireita.. Nuorilla liikuntaharrastus voi lisäksi kehittää itsesäätelytaitoja, mikä edistää mielen hyvinvointia esimerkiksi lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden todennäköisemmän saavuttamisen kautta (Lubans ym., 2016). Tätä selittää se, että säännöllinen liikunnallinen luontoaltistus vähentää kortisolivastetta akuutissa stressissä ja auttaa palautumaan modernien kaupunkiympäristöjen aiheuttamasta keskittymiskyvyn heikentymisestä sekä uupumuksesta (Frumkin ym., 2017). Arkija työliikunta on myös vaatimustasoltaan pääosin helppoa, jos ihmisellä ei ole fyysisiä rajoitteita tai kehityksellisiä häiriöitä. Kokemus näiden perustarpeiden täyttymisestä esimerkiksi liikunnan aikana ruokkii ihmisen sisäistä motivaatiota ja hyvinvointia (Deci & Ryan, 1985; Vella ym., 2023). Esimerkiksi luonnossa käveleminen vähentää masennusoireita ja stressiä tehokkaammin kuin vastaava kävelymäärä sisätiloissa (Thompson-Coon ym., 2011). Liikuntaharjoittelun on todettu vähentävän masennusja ahdistusoireita niin lapsilla, nuorilla, aikuisilla kuin ikääntyneilläkin (Biddle ym., 2019; Heissel ym., 2023; Singh ym., 2023). Säännöllistä vapaa-ajan liikuntaa harrastetaan lähes poikkeuksetta omaehtoisesti, kun taas kulkumatkojen tai työn aikana tapahtuva liikkuminen ei välttämättä perustu vapaaehtoisuuteen. Tärkein tekijä liikunnan mielenterveyttä edistävien vaikutusten taustalla saattaa kuitenkin olla liikkumisen konteksti. Esimerkiksi huippu-urheilun ulkopuolisessa ohjauksessa olisi hyvä pyrkiä vahvistamaan tehtäväsuuntautuneisuutta, sillä liiallinen kilpailusuuntautuneisuus – tai suorituskeskeisyys – voi vähentää liikuntaharrastuksesta nauttimista ja lisätä harrastuksen lopettamisen todennäköisyyttä (Crane & Temple, 2014). Yhdessä liikkuminen voi myös vahvistaa mielenterveyttä yksin liikkumista tehokkaammin. Suurin osa tästä liikunnasta koostuu kävelystä ja pyöräilystä, joihin vaadittavat motoriset taidot opitaan pääsääntöisesti jo varhaislapsuudessa. Arkiliikunnan (esimerkiksi koulutai työmatkan kulkeminen lihasvoimin) ja työn aikana tapahtuvan liikkumisen osalta tutkimusnäyttö on vähäisempää ja osin myös ristiriitaista (Vella ym., 2023). Vapaa-ajan liikunta tarjoaa monipuolisempia mahdollisuuksia kyvykkyyden kokemuksille esimerkiksi uusien taitojen oppimisen, lajitaitojen kehittymisen ja joissain tapauksissa myös voittojen tai ennätysten muodossa. Tutkimuksissa on havaittu, että erityisesti ohjattu liikunta esimerkiksi koulussa tai urheiluseurassa vaikuttaa mielenterveyteen myönteisesti (Vella ym., 2023). Se tuo iloa ja nautintoa monen elämään – tavalla tai toisella (Seippel, 2006). Ulkona – erityisesti luontoympäristössä – tapahtuva liikunta saattaa vaikuttaa mielenterveyteen myönteisimmin (Vella ym., 2023). Esimerkiksi joukkuepelit voivat edistää aivojen suorituskykyä kävelylenkkeilyä tehokkaammin (Schmidt ym., 2015) ja kilpaurheilu voi tarjota itsetuntoa kehittäviä onnistumisen kokemuksia ei-tavoitteellista liikuntaa monipuolisemmin (Calfas & Taylor, 1994). L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 5 7 Behavioraalisten mekanismien taustalla on ajatus, että säännöllinen liikunta muovaa muuta käyttäytymistä mielenterveydelle edullisemmaksi (Lubans ym., 2016). Tähänastiset tutkimukset ovat johdonmukaisesti osoittaneet, että erityisesti vapaa-ajan liikunta vähentää masennusja ahdistusoireita. Tehokkaampaa kuin lääkehoito. Useat eri tekijät voivat selittää, miksi juuri vapaa-ajan liikunta – muodosta, intensiteetistä tai ympäristöstä riippumatta – on havaittu mielenterveyden kannalta myönteisimmäksi. Edward Decin ja Richard Ryanin kehittämän teorian mukaan ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta: omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteisöllisyys. Paritai joukkuepelien lisäksi myös yksin liikkuja tai yksilöurheilija voi kokea kuuluvansa liikuntamuotonsa ympärille rakentuneeseen yhteisöön (Vella ym., 2023; Warner ym., 2012). Ohjauksen laatu on kuitenkin tärkein yksittäinen tekijä, joka määrittää ohjatusta liikunnasta saatavilla olevat hyödyt. Ilmiö aukeaa ehkä kuitenkin parhaiten ihmisen motivaatiota ja hyvinvointia käsittelevää itseohjautuvuusteoriaa soveltamalla. Mielenterveyden edistämisen näkökulmasta ohjauksessa tulisikin huomioida sekä ohjattavien liikunnalliset että psykologiset tarpeet
Brain Sciences, 3(4), 39–53. A., Calkins, A. & Bridge, L. S., Tandon, P. Effects of physical activity on psychological variables in adolescents. S., Varanasi, U., Wolf, K. W. 2013. F. J., Cochran, B., Kahn Jr, P. Voss, M. M. Physical activity and depression: Towards understanding the antidepressant mechanisms of physical activity. & Ryan, R. General Hospital Psychiatry, 49, 2–10. Intrinsic motivation and selfdetermination in human behavior. Väestötasolla paras lopputulos syntyy mahdollistamalla mieleisiä, matalan kynnyksen vapaa-ajan liikuntaharrastuksia kaikenikäisille ja -kuntoisille ihmisille. Psychological Medicine, 16(4), 813–831. Exercise effects on depression: Possible neural mechanisms. & Vergeer, I. Warner, S., Dixon, M. Gujral, S., Aizenstein, H., Reynolds, C. & van Praag, H. Deci, E. C. L. A systematic review of dropout from organized sport among childrenand youth. W., Vivar, C., Kramer, A. M. 2015. Vapaa-ajan liikunta vaikuttaa olevan mielenterveydelle myönteisintä, kun taas arkija työliikunnan vaikutuksista ei ole selvää näyttöä. Liikunnan riemu kaikkien ulottuville Kuten tähänastiset tutkimukset liikunnan ja mielenterveyden yhteydestä osoittavat, erilainen liikkuminen vaikuttaa mielen hyvinvointiin eri tavoin. Optimising the effects of physical activity on mental health and wellbeing: A joint consensus statement from Sports Medicine Australia and the Australian Psychological Society. Physical activity and mental health in children and adolescents: An updated review of reviews and an analysis of causality. Journal of Community Psychology, 40(8), 983–1003.. M. 5 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 teema Hyvinvointi & pahoinvointi muoto. The meanings of sport: Fun, health, beauty or community. T., Boddy, K., Stein, K., Whear, R., Barton, J. A. & Temple, V. W., Andrews, B., Harris, T., Adler, Z. W. & Conzelmann, A. B., Rosenbaum, S., Hallgren, M. J., Swann, C., Rosenbaum, S., White, R. 2019. Pediatric Exercise Science, 6(4), 406–423. Crane, J. 2014. A., Capozzoli, M. Exercise benefits brain function: The monoamine connection. Liikuntaharjoittelun ja lääkehoidon vaikuttavuus arvioitiin yhtä merkittäväksi (Blumenthal ym., 2007). L. Neuroscience & Biobehavioral Reviews, 107, 525–539. Ohjattu liikuntaharjoittelu tulisi kuitenkin tuoda vahvemmin osaksi terveydenhuollon palveluita ja masennusta sairastavien hoitoketjuja, koska sillä on vähintäänkin muuta hoitoa tukevia ja liitännäissairauksia vähentäviä vaikutuksia. A., Aidman, E., Teychenne, M., Smith, J. Satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten tuloksia vertailemalla voi tehdä johtopäätöksen, että ainakin aikuisilla liikunnan vaikutus on yhtä suuri – tai jopa suurempi – kuin yleisimmillä mielialalääkkeillä (Singh ym., 2023). Vaikka liikuntaharjoittelu saattaakin siis olla mielialalääkkeiden veroinen hoitomuoto, tämänhetkisen tutkimusnäytön perusteella liikunnalla ei voida, eikä kannata korvata masennuksen lääkehoitoa tai kognitiivista terapiaa. Journal of Behavioral Medicine, 38(3), 427–449. 1985. Psychology ofSport and Exercise, 42, 146–155. M., Watkins, L., Hoffman, B. L., Waugh, R., Hinderliter, A. Aihealueen kenties tunnetuimmassa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa 202 masennusdiagnoosin saanutta aikuista jaettiin ohjattuun liikuntaharjoitteluryhmään, omatoimiseen liikuntaharjoitteluryhmään, lääkehoitoryhmään (sertraliini) tai kontrolliryhmään (lumelääke). Does participating in physical activity in outdoor natural environments have a greater effect on physical and mental wellbeing than physical activity indoors. & Otto, M. 2012. E., Brosse, A. Cognitively engaging chronic physical activity, but not aerobic exercise, affects executive functions in primary school children: A group-randomized controlled trial. N., Breslow, S. Heissel, A., Heinen, D., Brokmeier, L. Environmental Science & Technology, 45(5), 1761–1772. & Erickson, K. M., Barbour, K. & Kuo, Y-M. The impact of formal versus informal sport: Mapping the differences in sense of community. Pediatrics, 138(3), e20161642. Singh, B., Olds, T., Curtis, R., Dumuid, D., Virgara, R., Watson, A., Szeto, K., O’Connor, E.,Ferguson, T., Eglitis, E., Miatke, A., Simpson, C. Lubans, D., Richards, J., Hillman, C., Faulkner, G., Beauchamp, M., Nilsson, M., Kelly, P., Smith, J., Raine, L. 2023. Exercise and pharmacotherapy in the treatment of major depressive disorder. E. Laadukkaita tutkimuksia, joissa vertaillaan liikuntaharjoittelun vaikutusta lääkehoitoon tai näiden yhdistelmään on kuitenkin vain vähän. 1994. Trends in Cognitive Sciences, 17(10), 525–544. & Chalip, L. Journal of Sport and Exercise Psychology, 37(6), 575–591. Sport in Society, 9(1), 51–70. & Depledge, M. & Biddle, S. A., Babyak, M. 2006. A., Doraiswamy, P. J., Levin, P. A. Coon, J. British Journal of Sports Medicine, http://dx.doi.org/ 10.1136/bjsports-2022-106282. A., Herman, S., Craighead, W. & Taylor, W. Journal of Science and Medicine in Sport 26(2), 132–139. LÄHTEET Biddle, S., Ciaccioni, S., Thomas, G. Nature contact and human health: A research agenda. Brown, G. Liikuntaryhmiin osallistuneet ja lääkehoitoa saaneet pääsivät kuitenkin masennusoireista kokonaan eroon kontrolliryhmää todennäköisemmin. & Stubbs, B. & Lubans, D. H., Lawler, J. Vella, S. Neljän kuukauden hoitojakson jälkeen masennusoireet lievenivät kaikissa ryhmissä. I. 2023. 2017. & Wood, S. Seippel, Ø. Myös koululiikunnan – perusopetuksen suosituimman oppiaineen – lisääminen saattaisi vaikuttaa myönteisesti vaikutuksia lasten ja nuorten psyykkiselle hyvinvointiin. Social support, self-esteem and depression. 2023. Psychosomatic Medicine, 69(7), 587–96. Physical activity for cognitive and mental health in youth: A systematic review of mechanisms. Liikunnan mielenterveyshyötyjä voidaan myös ”optimoida” esimerkiksi intensiteettiä, ohjausta sekä fyysistä ja sosiaalista ympäristöä muokkaamalla. 2017. Blumenthal, J. Bridging animal and human models of exercise-induced brain plasticity. L. European Physical Education Review, 21(1), 114–131. Kandola, A., Ashdown-Franks, G., Hendrikse, J., Sabiston, C. L., Skarabis, N., Kangas, M., Vancampfort, D., Stubbs, B., Firth, J., Ward, P. Schmidt, M., Jäger, K., Egger, F., Roebers, C. Effectiveness of physical activity interventions for improving depression, anxiety and distress: An overview of systematic reviews. Lin, T-W. C., Hearon, B. R. 2016. Calfas, K. & Schuch, F. Frumkin, H., Bratman, G. New York: Plenum. Yksilötasolla tärkeintä on kuitenkin löytää liikuntamuoto, josta nauttii ja johon pystyy sitoutumaan. Kredlow, M. Ohjatun harjoittelun etuna on lisäksi vahvempi liikuntaan sitoutuminen, koska masentuneisuus voi olla myös esteenä omatoimiselle liikkumiselle (Vella ym., 2023). A systematic review. 2015. F., Butters, M. & Sherwood, A. 2019. British Journal of Sports Medicine, http://dx.doi.org/10.1136/bjsports-2022-106195. A systematic review and meta-analysis with metaregression. 2007. 2013. M. & Maher, C. Environmental Health Perspectives, 125(7), 075001. . 2011. The effects of physical activity on sleep: A meta-analytic review. Exercise as medicine for depressive symptoms. 1986. A. J
Koskela ym. Jenni Radunin työryhmän (2022) tutkimuksessa impulssiääni aiheutti hiljaiseen ääneen verrattuna enemmän ärsytystä, kuormitusta ja uupumusta sekä nosti kortisolikeskittymiä. 2020) Maulan työryhmä totesi tutkimuksessaan (2021), että työskentely asiaan liittymättömän puheen aikana aiheuttaa enemmän stressiä kuin hiljaisuudessa työskentely. 2022), vaikka niiden vuosittainen määrä on työpaikkojen parantuneen kuulonsuojauksen myötä vähentynyt. Lähtökohtaisesti työpaikoilla tulisi aina miettiä yleisiä keinoja melun poistamiseksi ja vähentämiseksi. Altistumme melulle aiempaa enemmän, vaikka työpaikoilla tapahtuvaa melualtistusta on saatu vähennettyä. Kuuloaistia käytetään ensinnäkin puheenvaraisessa kommunikaatiossa. Osa äänistä on ihmiselle miellyttäviä, mutta monet äänet voivat myös aiheuttaa stressiä. Pitkäkestoinen altistus raja-arvot ylittävässä säännöllisessä melussa tai lyhytkestoisessa impulssimelussa voivat aiheuttaa melusta johtuvan pysyvän kuulovian. Melu voi heikentää kuuloa Eri äänien aiheuttamien fysiologisten muutosten lisäksi liian voimakkaat äänet voivat pahimmillaan vaurioittaa kuuloa. Erilaiset äänenlaadut vaikuttavat eri tavoin ihmiseen. Kuulo tukee myös tilan hahmottamista ja tilassa kulkemista. Myös liikunnassa tarvittavan suuntakuulon avulla saamme tärkeää tietoa ympäristöstämme ja sen ominaisuuksista. Impulssimainen ääni aiheuttaa sen kokijoissa ylimääräisen stressireaktion. Sitä tarvitaan äänien kuulemiseen sekä puheen tunnistamiseen ja erottamiseen. Laajakaista-, kapeakaista-, impulssija puheääANNIINA LAVIKAINEN, VTM kehittämispäällikkö Kuuloliitto ry anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi Melu uhkaa kuuloa liikunnassakin nen aiheuttamasta stressistä eniten stressiä aiheuttaa puheääni. Melu ei pelkästään uhkaa kuuloa, vaan voi kokonaisvaltaisesti vaikuttaa ihmisten jaksamiseen sekä fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Liikunnan harrastamisessa ja sen parissa työskenneltäessä tulisi kuitenkin aiempaa paremmin kiinnittää huomiota myös turvalliseen äänimaailmaan, melualtistukseen ja melun vähentämiseen. Muutenkin on syytä kiinnittää huomiota liikunnassa tapahtuvaan melualtistukseen ja erilaisten äänien vaikutuksiin liikunnan harrastamiseen. Lainsäädännössä on määritelty erikseen raja-arvoja työssä kohdatulle melulle, ympäristöja vapaa-ajan melulle. Esimerkiksi erotuomarit kohtaavat melua tuomaroidessaan ja voimakasäänisiä pillejä käyttäessään. vähentää työskentelyn tehokkuutta tehtävissä, jotka vaativat kognitiivista työmuistia. Tasalaatuiseen ääneen verrattuna impulssimainen ääni koettiin ärsyttävämpänä, kuormittavampana ja työkykyä vähentävänä. Kuulon tunneja psykososiaalinen merkitys on suuri. Melun aiheuttamista moninaisista terveysvaikutuksista puhutaan ja uutisoidaan säännöllisesti. Toisaalta työpaikoilla riittää tekemistä edelleen kuulon suojaamisessa tarvittaessa myös yksilöllisin ratkaisuin. Tämä vuoksi impulssimaiseen meluun tulee kiinnittää erityisestä huomioita myös työympäristöissä. Ympäristöstä ja vapaa-ajasta on tullut yhä meluisampaa.. Kuuloaisti on merkityksellinen myös esteettisten kokemusten välittämisessä, kuten musiikissa. Kuullut äänet tai puheviestit voivat yhtäältä vahvistaa luottamustamme tai toisaalta joskus myös heikentää esimerkiksi turvallisuuden tunnetta. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 5 9 E rilaisia melutöitä ja työssä kohdattua melualtistusta, kuten liikunnanopettajien työssään kohtaamaa altistusta, ei edelleenkään tunnisteta riittävästi. Se mm. (mukaillen Sorri & Huttunen 2016) Kuultuja ääniä on monenlaisia. Pitkittyessään puhemelun aiheuttama stressi voi olla vahingollista terveydelle ja motivaatiolle. Kuulolla on kommunikaation ja vuorovaikutuksen tehtävien lisäksi muita tehtäviä. Melusta johtuvat kuulonalenemat ovat pitkään olleet yleisimpiä ammattitauteja (ks. Kuulolla on merkitystä myös tunneviestinnässä, koska sen avulla arvioimme, esitetäänkö esimerkiksi joku tietty puhe tai sanoma iloisessa vai vihaisessa sävyssä. (Hongisto ym. Melulle on olemassa erilaisia määritelmiä ja raja-arvoja. Liikunnan merkitys terveyden ylläpidossa korostuu tulevaisuudessa ja Suomessa halutaan panostaa väestötasollakin liikunnan edistämiseen kaikissa ikäryhmissä jo lapsesta lähtien. Työturvallisuuden ja -suojelun näkökulmasta määriteltyjä meluun liittyviä raja-arvoja tarvitaan, jotta kyetään suojaamaan työntekijöitä työperäisen melun aiheuttamilta kuulovaurioilta. Kuuloaistilla monia tehtäviä Liikunnassa käytämme eri aisteja monin tavoin. Kuulon avulla saamme selvää ympäristön merkkija varoitusäänistä, esimerkiksi lähestyvästä autosta tai hälytyksen äänestä
2010). 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 teema Hyvinvointi & pahoinvointi Työpaikoilla, joiden melutaso voi vaihdella päivittäin, tasoa arvioidaan yleensä yhteensä viiden päivän ajalta, jonka jälkeen lasketaan tasojen keskiarvot. Korkeat taustaäänitasot (55–65 dB) vaikuttavat myös äänen käyttöön ja nostavat vuosien kuluessa Äänentoistolaitteiden käyttö säästää ohjaajien ääntä, mutta sekä sisällä ja ulkona on syytä miettiä kaiuttimien paikkaa. ihmisen perimä. Jos melua ei voida kokonaan poistaa tai riittävästi vähentää, on työnantaja velvollinen tarjoamaan työntekijöille kuulosuojaimet melulle asetettujen raja-arvojen säännöllisesti ylittyessä. Puolet opettajista kokee melun työpaikallaan häiritsevänä ja vajaa puolet ar vioi sen erittäin häiritseväksi tai kestämättömäksi. Suurin osa tutkimuksen opettajista altistui päivittäin korkeille äänitasoille, jotka voivat heikentää kuuloa, varsinkin jos päivittäinen altistus on useita tunteja. (Maffei ym. Myös työympäristön piirteet, kuten tilan akustiikka tai jälkikaiunta-aika, voivat vaikuttaa melun kokemukseen joko negatiivisesti tai positiivisesti. Huonosti akustoiduissa tiloissa melu voi olla enemmän häiritsevää kuin hyvin akustoiduissa tiloissa. Lisäksi tilan suunnittelulla voidaan heikentää tai lisätä melun vaikutuksia. Opettajat kokivat melun häiritsevyyden vaikuttavan muun muassa fyysiseen ja emotionaaliseen jännitykseen, keskittymiseen, äänivaikeuksiin ja yskään. Viimeaikaisissa tutkimuksissa onkin peräänkuulutettu melun raja-arvojen kriittistä tarkastelua myös yleisemmin sen aiheuttamien terveysvaikutusten minimoimiseksi. Vasta viime aikoina on alettu kiinnittää vahvemmin huomiota myös opettajien työssään kohtaamaan melualtistukseen, melun kokemuksiin sekä melun vaikutukseen terveyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi erityisesti liikuntasalien akustiikassa on monesti ongelmia. Ääniyliherkkyydellä voi olla merkittäviä terveydellisiä vaikutuksia. Tarvittaisiin rakenteellisia ja organisatorisia toimia, joilla vähennetään kovia äänitasoja ja melulle altistustumista liikunnanopettajan työssä. Suomessa on paljon vanhoja koulurakennuksia, joiden akustiset ratkaisut eivät ole ihanteellisia. Muiden oppilaiden puhe oli äänistä häiritsevin. Kouluympäristöissä melu on yksi merkittävimmistä häiriötekijöistä (Augustynska ym. 2014.) Melutyön vaaroja ja riskejä ei ole tunnistettu muuta kuin teollista työtä tekevillä kuten opettajilla. Äänitasot vaihtelivat oppitunneilla aiheesta riippuen. Niissä äänitasot vaihtelivat 80 ja 85 desibelin välillä. Demohuoneessa toiminnan äänitasot olivat alhaisempia kuin perinteisessä luokkahuoneessa. Vaikka tutkimusten perusteella tiedetään keskimääräiset kuulolle haitalliset melutasot, osalle ihmisistä voi tulla vaurioita myös alhaisemmilla melutasoilla, erityisesti melun kestäessä pitkään. Liikunnanopettajista 20–25 prosenttia voi altistua viikoittain yli 80 dB (A) melulle. Suomessa on äskettäin todettu, että musiikinopettajien melualtistumista on tutkittu liian vähän musiikinluokissa tehtyihin melumittauksiin ja musiikinopettajien kokemuksiin melun haitoista nähden (Heikkilä 2023). Jenni Radunin työryhmä (2023) vertasi perinteisen luokkatilan ja paremmin akustoidun demohuoneen äänitasoja sekä oppilaiden kokemuksia akustiikasta. Demohuoneessa opettajan puheen kuuleminen näkemättä opettajaa, keskittyminen opetukseen ja paikallaan oleminen olivat helpompaa kuin perinteisessä luokassa. Erilaiset melutyöt ja työympäristöt tunnistettava paremmin Perinteisesti Suomessa ja maailmalla on parhaiten tunnistettu kuuloa uhkaavaksi melutyöksi teollisuuden ja rakentamisen alat sekä esimerkiksi sotilastyö. Meluperäisesti ihmisen hyvinvointiin voivat vaikuttaa sekä työympäristö että mm. Musiikinopettajien lisäksi myös liikunnanopettajat kohtaavat epämiellyttäviä ja ei-hyväksyttäviä melualtistuksia, jotka aiheuttavat stressiä ja kuulo-ongelmia. Mitatut meluluvut vaihtelivat koululuokissa, opettajanhuoneissa sekä yleisissä tiloissa 58–80 dB:n välillä, mikä ylittää melun häiritsevyyden desibelirajan 55 dB. (Sa ym. Oppilaat kokivat melun vähemmän häiritseväksi demohuoneessa kuin perinteisessä luokassa. Kesäkuussa 2023 voimaan tullut työturvallisuuslain muutos edellyttää tarvittaessa tekemään myös yksilöllisiä työsuojelutoimia, jos yleisillä toimenpiteillä ei voida varmistaa työntekijän turvallisuutta ja terveyttä työssä. Opetustilojen lisäksi kovaa melua esiintyi koulujen käytävillä ja liikuntasaleissa. Opettajat kokevat työssään kuulovaikeuksia, puuroutunutta kuuloa, yliherkkyyttä koville äänille, jatkuvia päänsärkyjä ja levottomuutta. Liikunnanopettajat altistuvat usein melulle Liikunnanopettajat kohtaavat korkeita melutasoja, jotka voivat vaarantaa heidän terveytensä. Kiinnostus aiheeseen on kuitenkin lisääntymässä. 2011) Suomessa on tehty viime aikoina jonkun verran kouluissa melumittauksia, joissa liikuntasalien desibelimäärät ovat nousseet toisinaan 90 desibeliin. Opettajien kohtaama melu ja äänitasojen voimakkuus vaihtelevat ja niihin vaikuttavat monet eri tekijät. Osa ihmisistä on perimältään alttiimpia melun aiheuttamille kuulo-ongelmille. Musiikinopettajat joutuvat kokemaan keskimäärin vielä voimakkaampaa melua. Opetustilan ominaisuudet vaikuttavat siten myös äänten ja melun häiritsevyyteen. Kuulon lisäksi melu kuormittaa terveyttä kokonaisvaltaisesti. Pitkään jatkuessaan melu voi uhata myös liikunnanopettajien kuuloa sekä aiheuttaa ja lisätä ääniyliherkkyyttä. Kuva: Antero Aaltonen. Muun muassa avoimissa opetustiloissa melu voidaan kokea häiritsevämmäksi kuin perinteisissä opetustiloissa, jos suunnittelussa ei ole huomioitu akustiikkaa tai tilojen muuntamista käyttäjämäärän mukaan
Pupils’ experience of noise in two acoustically different classrooms. & Radosz, J. Maisterintutkielma, Jyväskylän yliopisto. Musiikinopettajan melualtistus. . Sorri, M. (Augustynska ym. 85dB(A) tai äänenpaineen huippuarvo (iskumainen melu) 137dB(C) Arvioidaan ilman kuulonsuojainten vaikutusta. 2014. Luokkahuoneiden huono akustiikka ja huoneiden huonot jälkikaiunta-ajat heikentävät opetusta ja oppimista, koska puheesta on vaikea saada selvää. Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta (2006) https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060085 LÄHTEET: Augustynska, D., Kaczmarska, A., Mikulski, V. Ylempi toiminta-arvo: Riskin vähentämiseksi alemman toiminta-arvon edellyttämien toimenpiteiden lisäksi tarvitaan lisätoimenpiteitä: • Työnantajan on laadittava meluntorjuntaohjelma ja annettava työntekijöiden käyttöön kuulonsuojaimet. Taulukko 1. & Machado, O. Eri tyyppisten äänten fysiologiset, psykologiset ja suoriutumisvaikutukset. Pahimmillaan syntyy kierre, jossa äänitasot koko ajan nousevat, koska ihminen luonnostaan korottaa ääntä tilassa, jossa on taustamelua. Hongisto, V., Radun, J., Rajala, V., Maula, H., Keränen, J. (toim.) 2016. Noise exposure of physical education and music teachers. https://sintef.brage.unit.no/sintef-xmlui/handle/11250/2976098 Radun, J., Hongisto, V., Maula, H., Rajala, V., Al-Ramahi, D. Rakentamisessa ei kannata säästää akustiikasta, vaan toteuttaa se mahdollisimman hyvin ottamalla mukaan akustiikkasuunnittelija, joka osaa arvioida käyttäjien tarpeiden huomioimista akustiikkaratkaisuissa. & Saarinen, P. Portuguese Physical Education Instructors’ Exposure to Noise and Perception of Associated Risk, Human and Ecological Risk Assessment: An International Journal, 20 (2), 448-460. Lähtökohtaisesti kaikessa rakentamisessa tulee miettiä tiloja myös melun näkökulmasta sekä pohtia tilojen ja niiden käyttäjien monenlaisia käyttötarpeita. Meluasetuksen (2006) mukainen melun raja-arvotaulukko. Yksilöllisesti tehdyt kuulosuojaimet ovat musiikinja liikunnanopettajien työssä yleensä paras ratkaisu. 2021. Hyvä akustiikka tukee kaikkien käyttäjien tiloissa toimimista sekä vähentää melun aiheuttamia negatiivisia tuntemuksia. & Hongisto, V. Volume 42, issue 1. www.researchgate.net/ publication/336890992_ERI_TYYPPISTEN_AANTEN_FYSIOLOGISET_ PSYKOLOGISET_JA_SUORIUTUMISVAIKUTUKSET Radun, J., Maula, H., Rajala, V., Scheinin, M. 2011. Alempi toiminta-arvo: Toiminta-alueen ylittyessä on tarpeen toteuttaa direktiivin tarkoittamia ehkäiseviä toimenpiteitä työntekijöiden kuulovaurioriskien estämiseksi: • Työntekijöillä on oikeus asianmukaisiin, hyvin istuviin kuulonsuojaimiin. Acute stress effects of impulsive noise during mental work. 2022. Rakentamiseen panostamisen lisäksi liikunnassa kannattaa kiinnittää huomiota taustaääniin. www.sciencedirect.com/ science/article/pii/S0272494422000640?via%3Dihub Radun, J., Lindberg, M., Lahti, A., Veermans, M., Alakoivu, R. Facilities 41 (15/16), 21–37. Heikkilä, V. Yksi puhuu kerrallaan, ja tarvittaessa hyödynnetään myös äänentoistoa tai -siirtoa sekä puhetta tukevia menetelmiä, esimerkiksi näyttämällä liike kuvana tai videolta. Maffei, L., Iannace, G. Niissä voidaan kuppisuojaimia paremmin huomioida myös työhön liittyvät kuulemisen tarpeet, kuten musiikin tai puheen erottamisen tarve. Musiikkia soitettaessa on syytä kiinnittää huomiota äänenvoimakkuuden lisäksi kaiuttimien määrään ja niiden paikkaan tilassa. & Hongisto, V. Työpaikalla on merkittävä alueet, joissa tällaista altistumista voi esiintyä ja pääsyä niille alueille on rajoitettava. & Scheinin, M. 2023. Noise & vibration worldwide. Akustiikkapäivät 2019, Oulu. 87dB(A) tai äänenpaineen huippuarvo (iskumainen melu) 140dB(C) Arviossa huomioidaan kuulonsuojainten vaikutus. 2010 Assessment of Teachers’ Exposure to Noise in Selected Primary Schools. Esimerkiksi taustamusiikki on yleistä tietyissä lajeissa. 2020 Miksi ympäristömelu häiritsee. Journal of Environmental Psychology 81 (2022). Työntekijöille on tiedotettava riskeistä ja oikeudesta kuulotesteihin tai tarkastuksiin. 2016. & Helaskoski, E. Lähde: Työterveyslaitoksen verkkosivut, https://www.ttl.fi/teemat/ tyoturvallisuus/altistuminen-tyoympariston-haittatekijoille/fysikaaliset-altisteet-tyopaikalla/melu Miten melua voi liikunnassa vähentää. Sopimalla yhteisesti kommunikoinnista liikunnassa vahvistetaan sitä, ettei esimerkiksi päällekkäin puhumisesta synny ylimääräistä taustamelua. Työterveyslaitos, Helsinki. Myös ihmisten puheesta syntyy taustamelua. & Masullo, M. & Huttunen, K. Akustiikkaan tulee panostaa sekä uudisettä korjausrakentamisessa. https://journals.sagepub.com/doi/10.1260/0957-4565.42.1.9 Maula, H., Radun, J. Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2018: Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset. 2019. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 6 1 opettajien riskiä saada krooninen äänihäiriö. Sá, M. tilanjakajat), lisätä akustiikkalevyjä ja miettiä kaiuttimien tilassa sijoittelua. & Hongisto, V. Melua voi vähentää liikunnassa monin eri tavoin. 2023. • Työntekijä velvoitetaan kuulonsuojainten käyttöön. M., Azevedo, R., Martins, C. Turku: Turun ammattikorkeakoulu Koskela, K., Lehtimäki, J., Aalto-Korte, K., Pesonen, M., Lindström, I., Suojalehto, H., Airaksinen, L., Suuronen, K. Healthy Buildings, Europe. Performance, psychological, and physiological effects of office noise. Archives of acoustics, 35 (4), 521–542. Liikuntasalien tilaratkaisuja olisikin tutkittava esimerkiksi vertaamalla perinteisen ja hyvin akustoidun liikuntasalin melutasoja sekä niiden vaikutuksia melukokemuksiin. • Työntekijöiden, joiden altistuminen ylittää alemman toiminta-arvot, on voitava käydä ennaltaehkäisevässä audiometrisessä kuulotestissä. Jos melua ei riittävästi pystytä poistamaan, on tärkeä panostaa kuulosuojaimiin. Kuulo. Raja-arvo: Tätä arvoa ei saa ylittää. 2010). Gerontologia. Liikuntasalien akustiikan parantamiseen on useita eri keinoja. Jos halutaan panostaa onnistuneisiin liikunnan kokemuksiin, tulee tarttua toimeen myös melun vähentämiseksi liikunnassa. Lukuarvo Merkitys asetuksessa (meluasetus 85/2006) 80 dB(A) tai äänenpaineen huippuarvo (iskumainen melu) 135 dB(C) Arvioidaan ilman kuulonsuojainten vaikutusta. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki.. Esimerkiksi voidaan hyödyntää akustiikkaa parantavia materiaaleja (mm. Suomessa tulee kiinnittää jatkossa aiempaa enemmän huomiota liikunnassa tapahtuvaan meluun ja erityisesti liikunnanopettajien työssä tapahtuvaan melualtistukseen. Anojanssi-projektin loppuraportti. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 265. Teoksessa Heikkinen, E., Jyrkämä, J., Rantanen, T. 2022
– Istumisen haittoja voi pienentää liikunnalla, mutta ne eivät nollaudu täysin. Julkisen valIstumista ovat lisänneet autoistuminen, televisio, älypuhelimet ja työn luonteen muuttuminen. Owen muistuttaa, että yhdyskuntia ja kaupunkeja on rakennettu pitkälti autoilun tarpeista. Etenkin kasvavissa suurkaupungeissa autojen määrän kasvu johtaa tuntikausien istumiseen peltikuoren sisällä. Määrä on kasvanut 124 prosenttia 1990-luvun puoliväliin verrattuna. Samalla liikenteen päästöt vähenevät. Vierailu liittyi Xamkin johtamaan akatemiahankkeeseen, jossa yhteistyökumppaneina ovat Jyväskylän yliopisto, Baker Heart and Diabetes Institute sekä Queenslandin yliopisto. Melbournelaisen Swinburnen yliopiston professori Neville Owenin mukaan yhdeksän tuntia istumista päivässä on tutkimustiedon perusteella ehdottomasti liikaa. Vuonna 2022 valmistui 61,5 miljoonaa autoa, joista yli kolmannes tehtiin Kiinassa. Suomessa henkilöautoja on 2,8 miljoonaa. Owenin kotiseudulla Melbournen metropoli alueella asuu 4,4 miljoonaa ihmistä. Maailmassa on yli 1,5 miljardia autoa. Kenellekään ei ole hyväksi istua paikallaan niin kauan, että on pakko lähteä vessaan tai juomaan vettä. Junissa pääosa matkustajista seisoo ja lihakset joutuvat tekemään työtä asennon säilyttämiseksi. Liukuportaita on vähemmän kuin yleensä metroissa. Koko kehoon kohdistuvat haitat myös kasautuvat, kun istumista kertyy jatkuvasti liikaa, sanoo Owen. Ihmiset liikkuvat enemmän omin voimin tiheästi asutuissa kaupungeissa, joissa on hyvä joukkoliikenne. Aikaa liikkua ja virkistyä ei jää. Kun määrä nousee 12 tuntiin, niin tilanne on jo hälyttävä. JOUKO KOKKONEN Neville Owen. Kaupunkisuunnittelu avainasemassa Kaupunkirakenne ja toimiva joukkoliikenne vaikuttavat autoilun määrään. Australialaiset suurkaupungit ovat pinta-alaltaan suuria ja autoiluun tukeutuvia. Sähköautoihin siirtyminen ei muuta istumisen suhteen tilannetta miksikään. Lähiympäristössä olisi ensinnäkin oltava kauppoja ja muita palveluita, jotta autoilu vähenisi. Kielteistä vaikutusta pahentaa istumisjaksojen pitkittyminen. Liikkumisen vähentymisen pääsyyt ovat tiedossa, mutta suunnan kääntäminen ei ole helppoa. Esikaupungit levittäytyvät laajalle ja autoilun määrä on suuri. Owen painottaa kaupunkisuunnittelun merkitystä. Kyse on yleisestä tietoisuudesta ja myös julkisen terveydenhuollon kapasiteetista tarjota oikeaa tietoa. Kuva: XAMK Istu vähemmän, liiku enemmän, voi paremmin Maailmanmitassa on kehittynyt kierre, jonka seurauksena ihmiset joutuvat istumaan autoissa, vaikka eivät välttämättä sitä haluaisikaan. Owen vieraili Mikkelissä kesäkuun alussa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun XAMK:n järjestämässä istumisen vähentämistä käsitelleessä seminaarissa. Määrä on kaksinkertaistunut 40 vuodessa. Tätä tavoitetta tukevat aktiivisten kulkemistapojen mahdollistaminen ja ympäristön muokkaaminen kävelemään houkuttelevaksi. Autoja voi olla 2030-luvun lopussa jo liki kolme miljardia, jos kasvu jatkuu yhtä kiivaana. Neville Owen:. Tokiossa askelia kertyy Owenin mukaan metrolla liikkuville kaupunkilaisille runsaasti, kun he käyttävät portaita. Joukkoliikenteestä ja kestävistä liikkumismuodoista on tehtävä sen avulla houkuttelevampia ja järkevämpiä vaihtoehtoja. Autojen määrä kasvaa suhteessa nopeammin kuin maapallon väestö. Liiallista istumista on vaikea kompensoida rasittavuudeltaan kohtalaisella tai reippaallakaan liikunnalla. Owen korostaa, että autoistumisen vaikutus istumisen määrään on maailmanlaajuisesti kasvanut koko ajan. 6 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 teema Hyvinvointi & pahoinvointi I stumisen määrän lisääntyminen on huomattu viimeistään 1960-luvun alussa, kun elintason nousu ja fyysisen työn määrän väheneminen kiihtyivät. – Puistot ja viheralueet parantavat ilmanlaatua ja ovat miellyttäviä liikkumisympäristöjä. Fyysistä aktiivisuutta lisäävät ympäristöt saavat Owenin mukaan ihmiset liikkeelle ja parantavat tasa-arvoa
Owen korostaa, että työpaikan sisäinen ilmapiiri vaikuttaa oleellisesti istumisen vähentämiseen. – Mukavuutta lisääviksi ja helpottaviksi kuvitellut päätökset voivat vaikuttaa kielteisesti fyysiseen ja henkiseen terveyteen, muistuttaa Owen. Työelämän ruutuistuminen lisännyt istumista Näyttöpäätetyöskentelyn yleistyminen on kasvattanut istumisen määrää ja venyttänyt istumisjaksoja. Yksistään yksittäisille ihmisille Owen ei halua sälyttää vastuuta istumisen vähentämisestä. Samalla on pohdittava, mikä on ihmisten yhteiskunnallisessa todellisuudessa mahdollista. Oleellisempaa on luoda työkulttuuri, jossa on mahdollista pitää taukoja, ja työskennellä istuen tai seisten, kun siltä tuntuu. Tekniikka voi olla hyvä renki Maailmassa on arviolta lähes seitsemän miljardia älypuhelinta. Älylaitteet tuottavat massoittain tietoa, josta on hyötyä tutkijoille. Kuva: Antero Aaltonen. Suomessa 16–74-vuotiaista 96 prosentilla on käytössään älypuhelin ja alle 35-vuotiailla peittomäärä on liki sata prosenttia. – Ihmiset olisi saatava liikkumaan enemmän. Sosiaalinen kanssakäyminen on vähentynyt myös työpaikoilla. Owen muistuttaa, että olipa kunto mikä hyvänsä, niin koko ajan ei kannata istua. Owenin oma suosikkiliikuntamuoto on pyöräily, vaikka Melbournessa se ei aina ole mahdollista. Teknologia, joka on mahdollistanut sosiaalisen median synnyn ja käytön, on vähentänyt liikkumista oleellisesti. Istuen vietetty aika tuottaa jollakin tavalla merkityksellistä sisältöä. Australiassa terveysviranomaiset ovat määritelleet istumatyön terveysriskiksi. Ohikulkeva ihmisen kohtaaminen on kävelijälle tai pyöräilijälle erilainen kuin metallilaatikosta katsottuna. 24/7-yhteiskunta on syötetty korviemme väliin. En ole salaliittoteoreetikko, mutta elintarvikeyhtiöiden valta on suuri. Kasvokkaisten kohtaamisten määrä lisääntyy sen ansiosta. Kasvokkain tapahtuvien kohtaamisten määrä on pienentynyt. Myös akatemiahankkeen yhtenä tavoitteena on puettavalla teknologialla kerätyn tiedon jalostaminen tyypin 2 diabeetikoiden hyödyksi. Päivittäinen liikuskelu ihmisten parissa on joka tapauksessa vähentynyt. . Ihmisille on kuitenkin kerrottava istumisen riskeistä, jotta he ovat tietoisia valintojensa vaikutuksista. Owen sanoo puolitosissaan, ettei hän nouse pyörän selkään, kun äidit hakevat lapsiaan koulusta isoilla kaupunkimaastureillaan. Ongelman ytimessä on ihmisten juuttuminen ruutujensa ääreen. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 6 3 lan olisikin syytä välttää sekä liikkumista vähentäviä että istumista lisääviä päätöksiä. Parhaiten toimii kannustaminen ja rohkaiseminen muutoksiin, joita on helppo ja mukava tehdä. Some syö liikuskelua Ajastamme kilpailevat erilaiset viihteen muodot, jotka ovat saavutettavissa kellon ympäri. Työkulttuuri voi suosia istumisen katkaisemista esimerkiksi mahdollistamalla työskentelyn seisaallaan. Sen ennaltaehkäiseminen on periaatteessa helppoa, mutta käytännössä vaikeaa. Vanhanmallisten työantajalähtöisten istumisen vähentämiskampanjoiden tehoon Owen ei usko. – Puettavaan teknologiaan liittyvät terveydenhoitoon liittyvät mahdollisuudet eivät ole tieteiskirjallisuutta, vaan lähitulevaisuutta, sanoo Owen. Työterveyshuollon merkitys tiedontarjoajana ja suositusten antajana on Owenin mukaan suuri. Tämä näkyy muun muassa tyypin 2 diabeteksen lisääntymisenä. Niiden vaikutus on lyhyt. Australiaankin syntyivät toisen maailmansodan jälkeen suuret ikäluokat, jotka ovat siirtyneet eläkkeelle. Suurella osalla maapallon väes töstä on historiallisen paljon vapaa-aikaa, joka täyttyy helposti liiasta istumisesta sekä hyvistä ruuista ja juomista. Jopa puolet käyttäjistä seuraa askelmääräänsä puhelimesta. Owen näkee älypuhelinten ja -kellojen voivat osaltaan saada ihmiset liikkumaan. Puettavan teknologian kehitys myös etenee nopeasti. Owen muistuttaa, ettei moralisoiva puhe laiskuudesta pure ilmiöön. Liikkuminen vähentää esimerkiksi särkylääkkeiden käyttöä myös ikävuosien kartuttua. Owen korostaa, että liikkuminen vaikuttaa myös sosiaalisesti. Ruokaja juomatottumusten olisi muututtava
Omassa joulukuussa 2022 Itä-Suomen yliopistossa valmistuneessa väitöstutkimuksessani Economic aspects of physical activity promotion kysyin, mitkä olisivat tehokkaimmat keinot lisätä liikuntaa. Monet onnistuvat lisäämään mukavaksi kokemansa liikunnan kylkeen myös tunnin viikossa itselle vähemmän mieluisaa liikkumista sen tuottamien terveyshyötyjen vuoksi. Liikunta hyödykkeenä Taloustieteen ja terveystaloustieteen keskeisiä peruskäsitteitä ovat mm. Pohdin myös, miksi joku liikkuu ja toinen ei. VIRPI KUVAJA-KÖLLNER, FT analyytikko, terveystalous Etelä-Savon hyvinvointialue virpi.kuvaja-kollner@etelasavonha.fi Ilon ja terveyshyötyjen yhdistelmä lisää eniten liikuntaa Suomessa on niin runsaasti liikuntapaikkoja, että uusia rakentamalla ei saada ihmisiä liikkumaan enemmän. (Kuvaja-Köllner 2022B) Keskeinen tulokseni oli, että yksilötekijät määrittelevät liikuntakäyttäytymistämme. Kun liikuntamotivaation taustalta löytyy yhdistelmänä liikunnan ilo ja ajatus investoinnista omaan terveyteen, niin liikekin lisääntyy. hyödyke, kysyntä, tarjonta ja tehokkuus. 6 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 T aloustieteessä keskeistä on, miten liikuntaan käytetyt resurssit kuten aika, vaiva, työvoima, radat, hiihtoladut, kuntopolut ja -laitteet edistävät parhaiten kansalaisten hyvinvointia. Yhteiskunnalle liikkuminen ja liikunta ovat meriittihyödyke eli liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia koko yhteiskunnan näkökulmasta. Kuva: Antero Aaltonen. 2020). Ratkaisua on etsittävä ihmisten omista valinnoista ja suhteesta liikuntaan. Jos ihminen saa liikunnasta iloa liikkuessaan, voi liikunnan ajatella olevan hänelle kulutushyödyke – hauskaa sellaisenaan. Tarkastelin tutkimuksessani liikkumista ja liikuntaa hyödykkeenä, joka voisi olla kulutustai investointihyödyke. Perinteisiä esimerkkejä meriittihyödykkeistä ovat koulutus ja terveydenhuolto (Mankiw & Taylor 2017, 205– 207; Begg ym. Meriittihyödykkeen on myös määritelty olevan tuote tai palvelu, jota ihmiset käyttäisivät liian vähän, jos heidän pitäisi maksaa sen käytöstä täysimääräisesti. 2005, 285). Useimmat ihmiset harrastavat yhtä tai kahta lempiliikuntalajia, koska ne tuottavat hyvää oloa liikunnan aikana. (Cabane & Lechner 2014; 2015; Cohen & Henderson, 1991, 124–125; Cohen 1984; Hagberg ym. Aiheesta syntyi lopulta viisi julkaisua, joissa kaikissa oli eri aineisto. Terveyshyötyjen näkökulmasta liikunta on investointi terveyteen – keino edistää terveyttä
Liikuntamahdollisuuksia olisi siis oltava kohtuullisesti tarjolla, ja erityisesti niille, joille liikunnan aloittaminen on hankalaa. Tässä vaiheessa moni varmaan huomaa, mihin suohon ajauduimme. (Kuvaja-Köllner ym. (Kuvaja-Köllner ym. Kun paikalliset resurssit eivät olleetkaan tärkein tekijä alueen asukkaiden liikuttajina, niin siirsin tarkastelun painopistettä yksilötasolle. (Sturm 2004; Barr 2004, 75) Tämän vuoksi julkisen vallan pitäisi olla kiinnostunut liikunnan edistämisestä (Cohen & Henderson 1991, 156; Begg et al. (Esim. 2022) Mahdollisuus käyttää kevyen liikenteen väyliä lisää liikkumista.. Pohdin, ovatko lapsille suunnatut liikuntainterventiot kustannusvaikuttavia liikunnan lisäämisessä. Toisaalta kokonaisuuteen liittyy oleellisesti myös maksajan maksuhalukkuus (willingness to pay; Esim. Raja-arvot löytyivät Wu’n julkaisusta (2011), jossa oli arvioitu liikkumattomuuden aiheuttaminen kustannusten suhteellista osuutta (2,4– 5 %) koko terveydenhuollon kustannuksista. Kustannus-vaikuttavusanalyysissä katsotaan aina sekä kustannuksia että vaikutuksia. Heti alkuun jouduimme pähkäilemään, mitkä kuntien käyttämät resurssit vaikuttavat asukkaiden liikunta-aktiivisuuteen. Voimavarojen käytön tehokkuuden tai tehottomuuden tarkastelussa tarvitaan taloudellisia arviointeja (economic evaluation). Tämä olikin jo hieman hankalampi kysymys. Tätä tulosta piti hetki sulatella. vähentämällä elintapasairauksia. 2005, 285; Cawley 2004). Drummomd et al. Terveystaloustieteen kustannusvaikuttavuus (cost-effectiveness) termi on nykyisin hyvin usein esillä, mutta kirjoittajan ja lukijan käsitys termin tarkoituksesta ei ole välttämättä sama. Heitä pitäisi myös tukea liikuntapolun alkuvaiheessa. Suomessa ei ole selvää raja-arvoa sille, miten paljon yksi lisäliikuntatuntia saa maksaa, jotta interventio voidaan luokitella kustannusvaikuttavaksi. 2005, 40) ja kysymys maksajasta: kunta, lapsen vanhemmat vai joku muu taho. Interventioon osallistuneiden lasten kokonaisliikunta lisääntyi viikossa keskimäärin 63 minuuttia ja verrokkiryhmän lapsilla se väheni keskimäärin 38 minuuttia. 2011) Katsauksen tulosten innoittamana halusin tarkastella samoja asioita Suomessa. Kustannusvaikuttavuusanalyysi (cost-effectiveness analysis) on yksi taloudellisen arvioinnin (economic evaluation) muoto. Drummond et al. 2014) Katsauksessa hyödynsimme valmiita raja-arvoja, joiden perusteella arvioimme toimien kustannusvaikuttavuutta. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 6 5 Jos liikunta nähdään samoin kuin koulutusja terveyspalvelut, niin liikkumisen ja liikunta-aktiivisuuden edistäminen ja tukeminen hyödyttää koko yhteiskuntaa mm. Laskelman perusteella johdimme liikunnan edistämisen kustannusvaikuttavuuden raja-arvon. Sen avulla saadaan tietoa esimerkiksi liikunnan tukemisella halutun vaikutuksen kustannuksista, kuten yhden lisäliikuntatunnin tai yhden MET-yksikön lisäyksen kustannus. Näistä molemmista tarvitaan kustannussekä vaikuttavuustiedot sekä lähtöettä lopputilanteessa. Lisäksi interventioryhmän lapsille tarjottiin mahdollisuus osallistua liikunnallisiin iltapäiväkerhoihin. Jotta kustannus-vaikuttavuusanalyysi tai kustannus-utiliteettianalyysi (cost-utility analysis) voidaan toteuttaa, käytössä on oltava vähintään kaksi toimenpidettä, joita verrataan keskenään. 2022A) Näytti siltä, ettei kuntien liikuntaan kohdentamilla resursseilla ollut vaikutusta, vaan päätös liikunnasta tapahtuu yksilötasolla. (Kuvaja-Köllner ym. Joidenkin kuntien kohdalla oli toteutunut jopa kaksi kuntaliitosta 11 vuoden seurannan aikana. Kyse ei siis ole usein lehtien palstoilla esiintyvästä ”kustannusvaikutuksesta”, jolla usein tarkoitetaan jonkin toiminnan kustannuksia unohtamalla tuloksena olevat vaikutukset. Vuonna 1999 kuntia oli 452 ja vuonna 2011 enää 336. 2021) Yhden lisäliikuntatunti maksoi ilman vanhempien ajankäytön kustannuksia 6,21 euroa ja 8,62 euroa niiden kanssa. Liikuntaintervention kustannukset olivat 619 euroa lasta kohti kahdessa vuodessa ilman vanhempien ajankäytön kustannuksia ja 820 euroa lasta kohti vanhempien ajankäytön kustannusten kanssa. Tuottavatko liikuntapanostukset. Vertasimme omien analyysiemme tuloksia mm. Taloudellinen arviointi osaksi interventiotutkimusta Yhteiskunnan resurssit ovat niukat, joten myös liikkumisen edistämistä tulisi arvioida kriittisesti. Toisaalta vaakakupissa painoi aineistojen saatavuus. uimahallilipun hintaan ja tästä näkökulmasta interventio kuulosti järkevältä resurssien käytöltä. 2005; Sintonen ym. Toisaalta kysyin, vaikuttavatko kuntien liikuntaan suuntaamat resurssit alueen asukkaiden liikuntaan. (Kuvaja-Köllner ym. Yksi osajulkaisuistani oli kirjallisuuskatsaus, jonka keskeisen tuloksen mukaan mahdollisuus käyttää kevyen liikenteen väyliä lisää liikkumista. Liikunnan edistämiseen vaikuttavista tekijöitä on tutkittu paljon, mutta liikunnan taloudellista arviointia on tehty vain vähän. 1997; Räsänen & Sintonen 2013) Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että ensin muutokset arvioidaan ryhmän sisällä, laskemalla esimerkiksi liikunnan muutoksen keskiarvot ja vasta sen jälkeen erotukset ryhmien välillä. (Laine ym. Lisäksi lapsille suunnatut monitasoiset interventiot, joihin perheet ja useimmiten myös koulu osallistuivat, onnistuivat parhaiten liikunnan lisäämisessä. Interventioon osallistuneet lapset ja heidän huoltajansa kävivät liikuntaohjauksessa kuudesti kahden vuoden aikana. Pääsin tekemään kustannus-vaikuttavuusanalyysiä professori Timo Lakan PANIC-aineistolla. Päädyimme käyttämään THL:n Terveys 2000 ja 2011 -aineistoja ja Tilastokeskuksen tietoja vuosilta 1999 ja 2010 kuntien liikuntapanostuksista. (Wu ym. Toisaalta Suomessa on verrattain hyvä liikuntainfra, peruselementit löytyvät, joten resurssien lisäys ei todennäköisesti muuta vähän liikkuvaa riittävästi liikkuvaksi, mutta saattaa lisätä jo ennestään paljon liikkuvien liikuntapiirakkaan taas yhden lajin lisää. Terveystaloustieteen näkökulmasta kyse on liikunnan tarjontaan ja kysyntään liittyvistä osatekijöistä. Oliko interventio kustannusvaikuttava. Tämä kertoi tavallaan, miten paljon yhteiskunta on valmis maksamaan lisääntyneestä MET-tunnista. 2021) Seuraavaksi tarkastelin kuntien liikuntaan käyttämiä resursseja ja niiden vaikutusta asukkaiden liikuntaan. Lopuksi kustannukset jaetaan vaikuttavuudella, jolloin saadaan lisäliikuntatunnin kustannus
2022. 2020. & Valtonen, H. Jahrbücher für Nationalökonomie und Statistik, 235(4–5), 376–402. He eivät olleet kokeneet liikunnan harrastamista koskaan tärkeäksi ja koululiikunta oli jättänyt liikuntainhon. Olisikin mielenkiintoista tutkia, vaikuttavatko yksilön aikaperspektiivi ja suhtautuminen riskeihin elintapoihin. American Journal of Preventive Medicine, 27(3, Supplement 1), 117–125. BMC Public Health 22, 1213.. 2020; Newson & Kemps 2007). (Kuvaja-Köllner ym. Begg, D., Fischer, S. & Dornbusch, R. 1984. R. Tätä artikkelia (Kuvaja-Köllner ym. Jos harrastaa liikuntaa pelkästään terveyshyötyjen vuoksi, niin taloustieteen näkökulmasta käyttäytymismalli on sijoitus omaan terveyteen. 2023. Liikunta ei tuottanut heille minkäänlaista mielihyvää, vaan he harrastivat jotain muuta. An economic framework for understanding physical activity and eating behaviors. Toiset tarvitsevat enemmän tukea ja spar rausta oman lajinsa löytämisessä. Hetkessä elävillä ihmisillä saattaa taasen olla enemmän epäterveellisiä elintapoja. Olisi myös mielenkiintoista selvittää, miten hyvin Wu’n (2011) esittämä liikunnan kustannusvaikuttavuuden raja-arvolaskelma toimisi esimerkiksi Suomesta saatavilla luvuilla ja Suomessa toteutetuilla liikuntainterventioilla. Väitöskirja. & Henderson, J.B. Muutenkin he hakevat esimerkiksi harrastuksissa jatkuvaa jännitystä ja myös riskejä, jopa näyttävän onnistumisen ja kuoleman välillä. Liikuntatutkijoille tämä ongelma ei liene niin suuri kuin taloudellisen arvioinnin näkökulmasta. Elätkö hetkessä vai oletko enemmänkin tulevaisuuteen orientointunut. What is the time cost of exercise. & Lechner, M. Kuvaja-Köllner, V. Aineiston henkilöiden keski-ikä oli 49 vuotta, ja toivonkin todella, että nykyisestä koululiikunnasta ei enää jäisi liikuntainhon kokemuksia. Itä-Suomen yliopisto. Physical activity of adults: A survey of correlates, determinants, and effects. Health, Prevention and Economics. 2023) Tästä 156 hengen aineistosta löytyi myös joukko, jota yhdisti liikuntainho. Jos lukeudut jompaankumpaan näistä ryhmistä, niin olet vähemmistössä. Economics, 8th Edition. Cost Effectiveness and Resource Allocation, 18(1), 1–7. J., Torrance, G. Tämä yksilön aikasuhteen käsittely jäi väitöskirjassani vielä kesken. & Lechner, M. Jos haluaisi liikkua valoisalla, niin vielä työelämässä mukana oleville tämä on aika hankalaa ainakin marraskuisessa Suomessa. Useimmat meistä kuuluvat sekaryhmään, jossa on yksi tai muutama lempilaji. Niitä harrastetaan nautinnon ja ilon vuoksi. 2005. Maidenhead (GBR). 2004. Cohen, D.R. Ketään ei kuitenkaan voida pakottaa liikkumaan, koska viimekädessä ihmiset päättävät itse haluavatko he liikkua tai olla liikkumatta. Jos liikunta-aktiivisuutta on kysytty 24 kuukauden interventiossa vain lähtöja loppukyselyissä, niin missä vaiheessa oletetaan muutoksen tapahtuneen. Kuvaja-Köllner, V. Journal of Epidemiology & Community Health, 38(1), 61–65. Economics of the welfare state (Fourth edition ed.). Sekä ilon kokemus liikunnasta että tietoisuus liikunnan suotuisasta vaikutuksesta omaan terveydentilaan lisäsivät liikkumista. 14-088, Zentrum für Europäische Wirtschaftsforschung (ZEW), Mannheim. 6 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 Miksi yksi liikkuu ja toinen ei. Economic aspects of physical activity promotion. Samalla on tarkasteltava liikkumista koko ajalta, ja myös sitä milloin liikunta lisääntyy ja kuinka kestävä muutos on. & Stoddart, G. 2022A. Chippenham, Great Britain: Oxford University Press. Kuvaja-Köllner, V., Kankaanpää, E., Laine, J., Borodulin, K., Mäki-Opas, T. Drummond, M. (Kuvaja-Köllner ym. Liikuntaan investoimalla saa terveempiä elinvuosia ja parempaa toimintakykyä. McGraw-Hill. 2023) Toisaalta liikunnanilon kokeminen tuli esille myös väitöskirjani viidennessä artikkelissa, jossa tarkastelin 55–74-vuotiaiden kuopiolaisten liikuntamotivaatioita ja liikkumisen määrää. Osa ihmisistä löytää helposti oman lajinsa, ja on muutenkin hyvin kaikkiruokaisia liikkujia. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/28793 LÄHTEET Barr, N. Lisäksi tämä ihmistyyppi pystyy yleensä täydentämään omaa liikuntapiirakkaansa myös vähemmän mukavilla lajeilla, jotka kuitenkin tuottavat ehkä jopa enemmän varsinaista terveyshyötyä. Kuvaja-Köllner, V., Laulainen, S., Kautonen, J., & Valtonen, H. Oxford University Press, New York. Cost of time spent on exercise in a primary health care intervention to increase physical activity. Physical activity of adults: A survey of correlates, determinants, and effects, ZEW Discussion Papers, No. Ryhmään kuuluvat kokivat olevansa huonossa kunnossa, joten liikkumisen aloittaminen oli vaikeaa. Cabane, C. Lisäksi juuri eläkeiän kynnyksellä olevat liikkuivat vähemmän kuin eläkkeelle siirtyneet henkilöt. Pyritkö välttämään riskejä kaikin tavoin. Nämäkin tulokset ovat oikeastaan hyvin ymmärrettäviä. 2022B. 2014. He liikkuvat riittävästi ja syövät terveellisesti. Cabane, C. (Kuvaja-Köllner ym. . Methods for the economic evaluation of health care programmes–3rd edition: Oxford University Press. Terveyttä edistävien intervention osalta talousvaikutusten arviointiin liittyy kaikenlaisia hankaluuksia. Health Promotion International, 38(1), daac178. F., Sculpher, M. Jos liikkumisen muutokseen tarvitaan kaksi vuotta, niin silloin kustannukset on huomioitava koko ajalta. 2015. 2004. 1991. Aikaorientaatiossa oletetaan, että elämäänsä hyvin kauaskantoisesti suunnittelevat ihmiset käyttäytyvät myös elintapojensa suhteen samoin. Municipal resources to promote adult physical activity a multilevel follow-up study. Hyvää tarkoittava liikunnan tuputtaminen ei toimi. 2017; Van der Pol & Cairns 2005). 2005. (Cabane & Lechner 2014; 2015; Cohen & Henderson, 1991, 124–125; Hagberg ym. 2013) Liikuntaa kannattaa tarkastella hyödykkeenä Toivon, että liikunnan tarkastelu kulutustai investointihyödykkeenä antaa uusia näkökulmia liikunnan edistämistoimia suunnitteleville ja toteuttaville. J. Vai otatko mieluusti riskejä, silläkin uhalla, että rapatessa roiskuisikin. W., O’Brien, B. Physical activity as an investment or consumption good—a mixed methods approach. Cohen, D. Jos liikkuu hauskuuden ja elämyksien vuoksi, niin liikunta on kulutushyödyke. 2023) työstäessäni luin useamman julkaisun, joissa tarkasteltiin yksilön suhtautumista aikaan ja riskeihin (Van der Pol & Irvine 2018; Van der Pol ym. & Lindholm, L. Utility model of preventive behaviour. Se tuottaa hyötyä ja iloa juuri käyttöhetkellä, eivätkä myöhemmät vaikutukset ja hyödyt kiinnosta. Economic aspects of physical activity promotion. Aloitin kertomalla liikunnasta investointija kulutushyödykkeenä. Hagberg, L., Lundqvist, S. L. Cawley, J
& Manns, B. Räsänen, P., & Sintonen, H. In Oxford Research Encyclopedia of Economics and Finance. The European Journal of Health Economics, 18(3), 373–386. The impact of time cost of physical exercise on health outcomes by older adults: the DR’s EXTRA Study. S. Methods for eliciting time preferences over future health events. Van der Pol, M., Hennessy, D. & Kankaanpää, E. Advances in health economics. Liikkumisen biomekaniikkaa tarjoaa alan uusimman tiedon suomeksi ammattilaisille ja opiskelijoille. & Sturm, R. Factors that promote and prevent exercise engagement in older adults. Kohteena ovat erityisesti kestävyysja lihasvoimaharjoittelun tuottamat adaptaatiomuutokset ja toiminnallisen kapasiteetin lisääntyminen hermolihas-, hengitysja verenkiertosekä sisäeritysjärjestelmissä. The economics of physical activity: Societal trends and rationales for interventions. 2013. 1997. American Journal of Preventive Medicine, 27(3, Supplement), 126–135. The European Journal of Health Economics, 14(3), 471–479. In Scott, A., Maynard, A., & Elliott, R. Terveystaloustiede. 2005. 2004. Kuormitusfysiologiaa hyödynnetään esimerkiksi kansanterveyden edistämisessä, urheiluvalmennuksessa, ergonomiassa ja fysioterapiassa. Terveydenhuollon taloudellinen arviointi. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 18(1), 1–11. American Journal of Health Promotion : AJHP, 29(2), 71–80. Teos kokoaa alan tietouden ja keskeiset tutkimustulokset yksiin kansiin. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 6 7 Kuvaja-Köllner, V., Lintu, N., Lindi, V., Rissanen, E., Eloranta, A. 2017. & Cairns, J. Economic analysis of physical activity interventions. Cost-effectiveness of population-level physical activity interventions: A systematic review. Sturm, R. 2021. 2013. 2007. Wu, S., Cohen, D., Shi, Y., Pearson, M. The role of time and risk preferences in adherence to physician advice on health behavior change. Journal of Aging and Health, 19(3), 470-481. Cost-effectiveness of physical activity intervention in children–results based on the Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) study. 2011. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 Hinta 60 euroa Kari Kauranen Kuormitusfysiologia Kuormitusfysiologia on alan ensimmäinen suomenkielinen oppikirja. Kuvaja-Köllner, V., Valtonen, H., Komulainen, P., Hassinen, M. Juva: WSOY. Ensimmäinen suomenkielinen kuormitusfysiologian oppikirja Miten fyysisen rasitus ja harjoittelu vaikuttavat elimistöön. A. & Rauramaa, R. Laine, J., Kuvaja-Kollner, V., Pietila, E., Koivuneva, M., Valtonen, H. (eds.). Mankiw, N. & Kemps, E. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 ISBN 978-952-5762-19-8 ISSN 0356-746X Kuormitusfysiologia Kari Kauranen K uo rm itu sf ys io lo gia Ka ri Ka ur an en Kari Kauranen Uusinta tietoa biomekaniikasta suomeksi Biomekaniikan tutkimus on edistynyt ja mittausteknologia kehittynyt viime vuosina merkittävästi. & Linnakko, E. Microeconomics, 4th Edition. Newson, R. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 177 Hinta 75 euroa Myynti: tiedekirja.fi Molemmat teokset saatavana myös e-kirjana: www.ellibs.com E-kirjojen hinnat: Kuormitusfysiologia 40 € Liikkumisen biomekaniikkaa 55 € Tutkittua tietoa kehon toiminnasta. 2014. M., Kiiskinen, S., Martikainen, J., Kankaanpää, E., Valtonen, H. Van der Pol, M. Hampshire: Cengage Learning. Sintonen, H., Pekurinen, M. & Lakka, T. P. B. 2017. American Journal of Preventive Medicine, 40(2), 149–158. Kuormitusfysiologian tietous ja keskeiset tutkimustulokset yksissä kansissa. & Taylor, M. Van der Pol, M. Ymmärrys biomekaniikasta on tämän ansiosta täydentynyt. Kuormitusfysiologia tutkii fyysisen rasitukseen ja harjoittelun elimistössä aiheuttamia välittömiä ja pitkäaikaisia muutoksia. Suomen lääkärilehti, 68(17), 1255-1260. 2018. G. John Wiley & Sons, 41–58. & Irvine, A. Time preferences for health. Kirja on tarkoitettu etenkin liikuntatieteiden opiskelijoille, liikunnanohjaajille, fysioterapeuteille, personal trainereille, hierojille ja kuormitusfysiologiasta kiinnostuneille liikunnan harrastajille
Crenshawn mukaan ihmisellä on useita erilaisia identiteettejä, jotka valtasuhteiden kautta samanaikaisesti joko mahdollistavat tai estävät heidän pääsynsä urheilun toimintaympäristöön tietyissä sosiokulttuurisissa konteksteissa. Suomen urheilujärjestelmään sisäänrakennettu heteropatriarkaalinen sukupuoli-ideologia on kuitenkin jarruttanut muutoksia. Jopa tämän kyseisen ryhmän oikeudellinen turva voi jäädä huomiotta, jos esimerkiksi rotuun, etnisyyteen, äidinkieleen, vammaisuuteen tai sosioekonomiseen asemaan perustuvaa moninaista sortoa ei tunnusteta. Teksti pohjautuu keväällä 2023 käynnistyneeseen tutkimushankkeeseen ”Kuka jää tasa-arvon ulkopuolelle huippu-urheilussa. Lehtonen & Hakamäki, 2022; Turpeinen ym., 2011; Turpeinen ym., 2017). Se tuo myös esille, miten nykyinen tasa-arvopolitiikka voi toistaa syrjintää, johon käytänteiden on tarkoitus puuttua. P ohdimme tässä artikkelissa sukupuolten välistä tasa-arvoa kansallisessa liikuntapolitiikassa intersektionaalisesta näkökulmasta. Nämä teemat tulevat ilmi kansainvälisessä urheilua, syrjäytymistä ja julkista politiikkaa globaalia pohjoista ja etelää koskevassa Spaaijin ja kollegoiden (2014) katsaustutkimuksessa. 6 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 Sukupuolten välinen tasa-arvo on perusarvo Suomessa. Tutkijat löysivät kolme laajaa urheilupoliittista tavoitetta: 1) lisätä mahdollisuuksia osallistua urheiluun, 2) luoda turvallisia ja osallistavia urheiluympäristöjä kaikilla eri urheilutasoilla ja 3) hyödyntää urheilua laajemmin hallitusten tavoitteiden toteuttamisen, kuten sitouttamisen, terveyden edistämisen ja maahanmuuttajien sosiaalisen integraation, välineenä. Intersektionaalisuus korostunut Intersektionaalisuuden korostaminen rotuun liittyvissä tutkimuksissa on erityisen ajankohtaista nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä, kun Suomi nousi maailmanlaajuisesti uutisiin yhtenä Euroopan rasistisimmista maista. Miten poliittisen ilmapiirin muutos on vaikuttanut keskusteluun. Kuva: Antero Aaltonen. Päädyimme tarkastelemaan hankkeessa kriittisesti tasa-arvoon, monimuotoisuuteen ja inkluusioon liittyvää politiikkaa Crenshawn (1989) intersektionaalisen teorian kautta. Hyvänä esimerkkinä urheilupolitiikassa on sukuTATIANA V. SportEx-hankkeessa intersektionaalinen näkökulma tarjoaa näkemyksiä kansallisesta tasa-arvoon ja syrjintään liittyvästä liikuntapolitiikasta (vrt. Aihetta kriittisesti tarkastelevat tutkijat ovat todenneet, että muut kuin intersektionaalista osallisuutta edistävät käytänteet suosivat yleensä kohderyhmän vähiten syrjäytyneitä jäseniä, minkä vuoksi monet muut ryhmään kuuluvat jäsenet jäävät ulkopuolelle (Ahmed, 2012; Spaaij ym., 2020). Sukupuolten välinen tasa-arvo on perustavanlaatuinen arvo suomalaisessa yhteiskunnassa. Poikkitieteellinen tutkimus sukupolvien välisestä kulttuurisesta muutoksesta urheilutavoitteissa, vanhemmuudessa ja identiteetissä” (SportEX). RYBA, FT, dosentti yliopistonlehtori kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto tatiana.ryba@jyu.fi Sukupuolten tasaarvo ei ulotu kaikkialle urheilu politiikassa ELINA JORONEN, PsK kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto elina.m.joronen@student.jyu.fi KATI LEHTONEN, LitT, dosentti johtava tutkija Jyväskylän ammattikorkeakoulu kati.lehtonen@jamk.fi puolten tasa-arvoinen huomioiminen, joka usein viittaa vain cis-naisiinja tyttöihin. Tasa-arvon, monimuotoisuuden ja inkluusion toteuttamiseen liittyviä vaikeuksia urheiluorganisaatioissa onkin kuvailtu metaforana monipäisestä lohikäärmeestä, joka kasvattaa katkenneen pään tilalle aina uuden (Arhinmäki, 2011). Sen edistäminen on ollut olennainen osa liikuntapolitiikkaa 1990-luvun alusta lähtien (Lehtonen ym., 2022). Mutta mikä on todellinen tasa-arvotilanne
Teoksessa S. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 6 9 va, että eri rooleissa toimivien vanhempien, urheilijoiden, valmentajien ja urheilutomihenkilöiden urakehitystä tuetaan tasapuolisesti. On Being Included: Racism and Diversity in Institutional Life. Liikunta & Tiede, 60(1), 26-26. Spaaij, R., Magee, J., & Jeanes, R. Opetusja kulttuuriministeriö sekä Suomen Olympiakomitea korostavat, että ammatikseen urheilevien vanhemmuuden identiteetin oikeudellinen turva on tunnustettava, ja se on otettava pikaiseen käsittelyyn liikuntaja urheilupolitiikassa (ks. Tästä olisi päästävä erittelemään yksityiskohtaisesti tavoitteita ja käytäntöjä siitä, miten haastetaan järjestelmällinen syrjintä, jota tietyt aliedustetut väestöryhmät kohtaavat urheilun toimialalla. “I feel many contradictory emotions”: Finnish mothers’ discursive struggles with motherhood. Sport management review, 23(3), 363-373. Keinona on olleet esimerkiksi 40/60-sääntö sukupuolten välisen tasapainon varmistamiseksi päätöksenteossa ja johtotehtävissä. & Hakamäki, M. . Lehtonen, K., Oja, S. valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160521/OKM_6_2018.pdf Valtioneuvosto. Tämä haittaa merkittävästi naisten urheilu-uraa ja hyvinvointia varhaiseläkkeelle jäämisen ja äitiyttä koskevien päätösten osalta. Kaikenkattavista ehdotuksista huolimatta toimintaperiaatteista puuttuvat kuitenkin erityisesti lausumat, joissa käsiteltäisiin tasa-arvoisen kohtelun ulkopuolelle jääneiden ryhmien tarpeita. Tämä voi johtaa mielekkäisiin lopputuloksiin, jolloin kaikki eri sukupuoliset yksilöt pääsevät osallisiksi hyvinvoinnista ja suorituskyvystä urheilun kaikilla tasoilla. & Hakamäki, S. Liikunta ja tasa-arvo 2017 – Katsaus sukupuolten tasa-arvon nykytilaan liikunta-alalla. Crenshaw, K. Makrotason keskustelun tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja inkluusiosta olisikin perustuttava intersektionaalisuuteen. 2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75383/ OKM33.pdf Turpeinen, S. https://okm.fi/documents/1410845/4449678/Valtioneuvoston+ selonteko+liikuntapolitiikasta.pdf/16b4a853-180b-ad4f-0127e3065b616912/Valtioneuvoston+selonteko+liikuntapolitiikasta.pdf Samankaltaisia teemoja on tunnistettu myös Valtioneuvoston (2018) liikuntapoliittisessa selonteossa, jossa on tarkasteltujen politiikkadokumenttien lisäksi tuotu esiin osallisuuden, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen. Lisäksi Ryban ja Saarisen (2023) mukaan naisurheilijoiden sopimuksista puuttuvat usein määräykset ja turva raskauden, synnytyksen ja synnytyksen jälkeiseltä ajalta, eikä Suomen Olympiakomitealla tai lajiliitoilla ole ohjeistusta naisten rahalliseen tukemiseen varhaisvanhemmuuden eri vaiheissa. Turpeinen, J. Olisi myös varmistetta. Kankaanpää & M. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:5. Puheen on siirryttävä myös mikrotasolle osallistaviksi ja tasa-arvoisiksi käytännöiksi, joissa on huomioitava tietyt tasa-arvon ulkopuolelle jääneet ryhmät. V., & Saarinen, M. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:6. Journal of Marriage and Family, 84(3), 752–772. Ennen kaikkea on pohdittava sitä, miten mahdollistetaan kaikille yhdenvertainen osallistuminen. 2020. Arhinmäki, P. Turpeinen ym., 2011; Turpeinen ym., 2017). Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta. 16) raportti päätyy kuitenkin ironisesti siihen, että poliittiset päättäjät kannattavat sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista päätöksenteossa siten, että ”kaikki päätökset ja toimenpiteet on arvioita sen mukaan, miten ne vaikuttavat molempiin sukupuoliin” (s. 2011. University of Chicago Legal Forum, 1989(1), 139–167. 2011. 2017. 2014. Liikunta ja tasa-arvo 2011 – Sukupuolten tasa-arvon nykytila ja muutokset Suomessa. Ryba, T. Liikunnan ja urheilun tasa-arvo Suomessa 2021. 10–11. Turpeinen, S., Jaako, J., Kankaanpää A., & Hakamäki, M. 2018. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011: 33. 17). 47). 2022. LÄHTEET Ahmed, S. Sukupuolinäkökulman huomioimisessa urheilijan uralla tarvitaan monitieteistä otetta. https://julkaisut. “We want more diversity but…”: Resisting diversity in recreational sports clubs. Urheilupolitiikassa luetellaan yleisluontoisesti ”arvostettuja” identiteettejä, joita organisaatiot eivät syrji. Routledge. 2023. Puhuttaessa sitoutumisesta tasa-arvopolitiikkaan ”kaikkien ihmisten monimuotoisuuden näkökulmasta” (s. On toteutettu myös Valmentaa kuin nainen -hanke ja pyritty valtavirtaistamaan sukupuolinäkökulmaa. Jaako, A. Duke University Press. Demarginalizing the intersection of race and sex: A black feminist critique of antidiscrimination doctrine, feminist theory and antiracist politics. Sport and Social Exclusion in Global Society (1st ed.). 1989. Tällainen binäärinen oletus luo illuusion homogeenisuudesta tiettyjen luokkien sisällä, mutta jättää myös tehokkaasti ulkopuolelle ei-binääriset, transja intersukupuoliset ihmiset. Spaaij, R., Knoppers, A., & Jeanes, R. Vaikka usein väitetään, että Suomessa sukupuolten välinen tasa-arvo vanhemmuudessa ja työelämässä on edennyt, niin silti suomalaiset naiset kokevat enemmän perheja työelämän ristiriitoja kuin miehet (Raudasoja ym., 2022). Onkin kysyttävä, miten voimme odottaa, että kriittisen tärkeät käytännöt taistelisivat menestyksekkäästi ”monipäistä lohikäärmettä” vastaan, jos emme määrittele urheilun sidosryhmille esimerkiksi sitä, missä on rakenteellisesti epätasa-arvoista käytänteitä. Suurin osa johtotehtävissä toimivista naisista on ollut naimattomia ja lapsettomia huolimatta naisten osallistumista urheilun hallintotehtäviin lisäävistä monista hankkeista (Turpeinen ym., 2011, s. Liikunta ja tasa-arvo -raportissa vuodelta 2011 sukupuolen moninaisuudesta todetaan, että ”nykyään Suomi tai muut Pohjoismaat eivät pyri naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon, vaan korostavat pikemminkin moninaisuutta” (s. Nykyinen sukupuolten tasa-arvoon liittyvä politiikka voi jatkaa tiettyjen identiteettien marginalisointia sekä poissulkemista liikunnassa ja urheilussa. On tarpeen selkeyttää, miten ras kaus ja vanhempainloma vaikuttavat työpaikkojen turvaamiseen, rahoitukseen sekä urheilijoiden mahdollisuuteen palata harjoittelemaan ja kilpailemaan. 2012. 15). Hakamäki (toim.), Liikunta ja tasa-arvo 2011 – Sukupuolten tasa-arvon nykytila ja muutokset Suomessa, s. Esipuhe. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/ 163828/OKM_2022_5.pdf Raudasoja, M., Sorkkila, M., Laitila, A., & Aunola, K. Kaksinapaisuuden harha Vaikka sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja syrjimättömyydestä on keskusteltu laajasti urheilun hallintopolitiikassa, niin lähes kaikissa raporteissa sukupuolta käsitellään binäärisenä käsitteenä
Vapaavuori ei selvästikään pelkää johtajuutta. Toimintakykyä edistettäessä ollaan kiinnostuneita miten ihminen selviää arkiaskareissaan ja pystyy osallistumaan eri aktiviteetteihin. Olisi sääli, jos ohjelman toteuttaminen typistyisi vain liikuntakärjen terävöittämiseen. Vapaavuori ja OK saattoivat toivoa hallituskaudelle tuttua, runsailla euroilla koristeltua liikuntaohjelmaa, jossa asiat sidotaan liikunnan ja OK:n ympärille. Hallitusohjelmassa Suomi liikkeelle on saanut jopa oman pääluvun. Tämä on ymmärrettävää. Toisin kävi, hallitusohjelmassa patistetaan uuteen otteeseen: ”Vuosien varrella on toteutettu erilaisia ohjelmia ja toimenpiteitä, mutta kehityssuunnan kääntäminen vaatii kokonaisvaltaista ja hallinnonrajat ylittävää lähestymistapaa.” OK:lla lienee rooli tässäkin lähestymistavassa, vaikka ei välttämättä sellaista kuin se toivoi tai jopa piti itsestään selvänä. Elämäntapa ja toimintakyky ovat terveyden tavoin laajoja osaamisalueita, joihin ei pätevöidytä urheilukentillä eikä välttämättä liikunnan oppilaitoksissakaan. S uomen Olympiakomiteassa (OK) iloitaan: ”Hallitusohjelmassa on runsaasti toimenpiteitä, jotka tähtäävät liikunnan ja urheilun vahvistamiseen” (olympiakomitea. Sen sijaan järjestöjen ja seurojen kilpailuorientoituneet toimijat eivät ainakaan toistaiseksi ole jalkautuneet lähiöostareille aktivoimaan riittämättömästi liikkuvia tai muuten pureutuneet kansalaisten arjen välttämättömyyksiin, jotka säätelevät liikkumista. OK ja muut liikuntajärjestöt ovat varmasti ydinosaajia liikuntaharrastuksen ja urheilun saroilla. lisäämiseksi laaditaan ”liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollinen Suomi liikkeelle -ohjelma”. Hän haluaa olla OK:n kanssa edelläkävijä aktiivisen arjen lisäämisessä. Liikuntafokusta on viime vuosikymmeninä laajennettu terveyden suuntaan, mikä jo on kaventanut liikuntajärjestöjen suhteellista merkitystä liikuttajina. fi; 16.6.2023). Mutta moniko halukkaista on sisäistänyt ohjelmalle kirjatut liikuntaa ja urheilua laajemmat tavoitteet. Ei riitä, että toimintaa tarkastellaan asia . ei siis liikunnan . tai uskottelee ?, että liikunnan ja urheilun asiantuntijat ovat myös arjen liikkumisen erityisosaajia. 7 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 TEIJO PYYKKÖNEN teijo.pyykkonen@gmail.com pohdittua Pääministeri Petteri Orpon hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelmaan on kaavailtu sen verran euroja, että halukkaista toteuttajista ei liene pula. kerrallaan. Mutta teidän kannattaa miettiä, että pitäisikö ja kannattaisiko. Elämäntavan tutkimuksessa arkea ja elinoloja arvioidaan kokonaisuutena. Laskelmat liikkumattomuuden kustannuksista onnistuttiin ennen vaaleja myymään medialle ja hallitusneuvottelijoille populistista retoriikkaa ja vastakkainasettelua viljellen: ”200 miljoonaa toimintakykyohjelmaan vai 3,2 miljardia liikkumattomuuden kustannuksiin?” (olympiakomitea.fi; 24.3.2023). Miten tähän on tultu. nyt tarvitaan muutakin kuin liikuntaan kahlittu katse Nyt OK:n puheenjohtajana Vapaavuori on ajanut liikunnallisen elämäntavan OK:n strategian keskiöön ja peräänkuuluttaa johtajuutta liikkumattomuuskriisin ratkaisemiseksi (olympiakomitea.fi; 16.6.2023). Ei intohimoisia ruokaharrastajiakaan liiemmin nähdä aliravitsemusta pohtimassa. Paljon riippuu elinympäristöstä ja yksilötekijöistä. Yhtä hyvin kuin liikkumisteeman sisäänajo hallitusohjelmaan ei tainnut OK:n näkökulmasta onnistua Suomi liikkeelle -ohjelman tavoiteasettelu. edes oma väki . Suomi liikkeelle -ohjelma tarjoaa tavoitteidensa perusteella mahdollisuuden katsoa liikkumisen esteitä ja mahdollisuuksia laaja-alaisesti eri riippuvuussuhteet huomioon ottaen. Hallitusohjelman mukaan liikkumisen . Suomi liikkeelle -ohjelma tarjoaa mahdollisuuden katsoa liikkumista laajasti.. Mutta voiko olla edelläkävijä, jos kukaan . Se ei kuitenkaan tunnu OK:ta huolettavan, vaan se toteaa ohjelman ”toimeenpanon onnistumisen vaativan liikuntaja urheiluyhteisön aktiivista vaikuttamistyötä”. Onnistuiko liikuntaja urheiluyhteisö lobbauksessaan kenties paremmin kuin koskaan. Olympiakomiteaa ei juurikaan tunneta arkiliikkumisen, elämäntavan tai toimintakyvyn asiantuntijayhteisönä. ei seuraa. Samoin toimintakyky on enemmän kuin fyysiset suoritukset. Vai nostetaanko kädet pystyyn ja annetaan rahat STM:lle ja muille organisaatioille ja järjestöille?” Suomi liikkeelle . OK uskoo . Liikunnan ärhäkkää brändäystä ei haitannut edes se, että taloustieteen suunnalta yksioikoiset tulkinnat liikkumattomuuden kustannuksia kyseenalaistettiin (Olli Kärkkäinen; Liikunta & Tiede 2/2023). Liikunnallista elämäntapaa ja toimintakykyä voidaan tehokkaammin edistää vaikuttamalla liikkumattomuuden taustatekijöihin kuin kahlitsemalla katse liikuntaan ja urheiluun. Ehkei kuitenkaan kaikki mennyt niin kuin OK:ssa ajateltiin. esimerkiksi liikunta . Olympiakomitealla ylitsevuotava itseluottamus Jan Vapaavuori piti valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana urheiluväelle veret seisauttaneen illallispuheen Vierumäen liikuntafoorumissa 2013: ”Mun viestini teille on se, että teillä ei ole velvollisuutta ottaa koppia liikkumattomuudesta
Toisaalta kun jätetään kokonaiskuva kuvaamatta, valtion rooli helposti ylikorostuu. Pasi Kosken (2003) sanoin: ”Liikuntaseurat hukkaavat lahjakkuuksia, mutta huomattavasti enemmän lahjattomia.” Olisiko tässä missio OK:lle: oman toiminnan kehittäminen niin, että kaikki halukkaat . Ja jos pysyvät, omaksuvat liikunnallisen elämäntavan todennäköisesti paremmin kuin vasta aikuisiällä Suomi taas liikkeelle -ohjelmissa. Hallitusohjelman perusteella kyse on mittavasta resursoinnista. Suomi liikkeelle -ohjelmassa vaikuttavuutta halutaan vahvistaa perustamalla ohjelman toimeenpanoa ja seurantaa varten ministerityöryhmä. Suomea ei ole tosissaan haluttu liikkeelle. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 7 1 LIPOKO . ?. Suositukset on kuultu. Ohjelman taustalle tarvitaan näkemys siitä, minkälainen merkitys (liikunnallisen) elämäntavan muotoutumisessa on paitsi valtiolla myös kunnilla, järjestöillä, markkinoilla ja kansalaisilla itsellään. Sen tavoite oli ”erityisesti koordinoida, seurata ja arvioida eri ministeriöissä tehtävää liikkumisen edistämistyötä”. Johtopäätöksen työryhmä on jättänyt lukijalle: liikuntaa eikä liikkumista koeta tärkeäksi. Uusien ohjelmien uskotaan loistavan kirkkaammin, kun vanhat ohjelmat ja niiden taustatahot unohdetaan. Suomi liikkeelle -ohjelman on tarkoitus hyödyntää LIPOKO:n työtä. Tuloksiin saatetaan päästä, kun liikuntaa ja liikkumista katsotaan elämän läpi, ei elämää liikunnan läpi. Laajasta valmistelusta ja toteutuksesta huolimatta loppuraportissa joudutaan toteamaan, ettei ”hallitusohjelmassa asetettu tavoite liikunnallisen kokonaisaktiivisuuden noususta kaikissa ikäryhmissä toteutunut tällä hallituskaudella”. LIPOKO:n alatyöryhmistä liikuntapolitiikan kannalta tärkeimmän työ keskittyi liikuntaja liikkumisvaikutusten arviointiin. Toki tarjonta usein lisää kysyntää, mutta liikunnan pitopöydän laajentaminen kiihottaa varmimmin jo makuun päässeitä. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman (2019) mukaisesti Liikuntapolitiikan koordinaatioelin (LIPOKO) työskenteli 2020?23. Seuratoiminta kerää lapsia yhteen, mutta se myös luokittaa heitä. Koordinaatioelimeen ja sen neljään alatyöryhmään nimitettiin lähes 90 jäsentä ministeriöistä ja asiantuntijayhteisöistä. Jos tai kun Suomi liikkeelle ei tarjoa OK:lle tyydyttävää vaikuttamisroolilla, sen ei kannata masentua, sillä urotöitä riittää tehtäväksi. LIPOKO:n loppuraportti antaa viitteitä siitä kuinka monitahoista ja työlästä liikkumisen lisääminen on. Valmisteltavia toimenpiteitä oli 126, joista toimikauden aikana toteutettiin 77. Lähes kaikki lapset osallistuvat jossakin vaiheessa seuratoimintaan, mutta heistä puolet lopettaa jo ennen 15 vuoden ikää, koska ”kyllästyvät lajiin, eivät viihdy joukkueessa tai toiminta ei ole innostavaa” (LIITU-tutkimus, 2022). pysyvät mukana. LIPOKO:n loppuraportissa suositellaan ministeriöille yhteisten toimenpiteiden toteutusta, tehokkaampaa vaikutusten arviointia sekä erillistä resursointia. Vielä on syytä palata Olympiakomitean rooliin. Ilmeisesti kansalaisten elämäntavan uskotaan muuttuvan, kun ihmisille tarjotaan lisää liikuntatietoa ja -mahdollisuuksia. Suomi liikkeelle -ohjelmalle on kirjattu 16 toimenpidettä. Mitä enemmän ohjelmassa keskitytään vain liikuntaratkaisuihin, sitä ohuemmaksi jää eri hallinnonalojen sitoutuminen ohjelmaan. lahjakkaat ja vähemmän lahjakkaat lapset ja nuoret . Katse keskittyy liikuntaja liikkumisratkaisuihin. Koordinaatioelimeen kutsuttiin edustus 11 ministeriöstä. Usein ”liian huonot” valikoidaan tai he valikoituvat itse pois. Ohjelman toimeenpanoon osoitetaan päätoiminen sihteeristö ja sen viestintään varataan resursseja. LIPOKO:n suurin arvo lieneekin sen pohjustustyössä: liikkumisen lisääminen edellyttää pitkäjänteistä, hallituskauden ylittävää monialaista ja aitoa yhteistyötä. Hallitusohjelma keskittyy luonnollisesti valtion ratkaisuihin. Siinä ”ministeriöt valmistelevat ja toimeenpanevat sekä valitsevat toimenpiteille mittarit”. Tarkat euromäärät tai toteutuksen ”alihankkijat” selvinnevät syksyn kuluessa. Kokonaiskuvan alustavakin hahmottaminen ohjaisi työnjakoa kohti kustannustehokkaita ratkaisuja. Suomi liikkeelle -ohjelma on valtiovetoinen. Ryhmän loppuraportti paljastaa synkän kuvan arvioinnista eri hallinnontasoilla: sen enempää valtionhallinnossa kuin kunnissa ei juurikaan huomioida esitysten tai päätösten vaikutusta liikuntaan tai liikkumiseen. silta Marinista Orpoon Valtiojohtoiset ohjelmat tuppaavat lopahtamaan hallituspuolueiden vaihtuessa. Yllättäen niissä yhdessäkään ei pyritä syventymään elämäntapaan tai toimintakykyyn laaja-alaisesti. Vesittääkö toteutus tavoitteet. Nyt näyttäisi, että tähän perinteeseen tehtäisiin poikkeus. Mitä enemmän kiinnostutaan kansalaisten arkea määrittävistä toimista ja niiden vaikutuksista elämäntapaan ja toimintakykyyn, sitä sitoutuneemmin eri hallinnonalat saadaan mukaan
Antin selkeä tavoite oli, että pystyn siirtymään ennen pitkää pyörätuolista käyttämään rollaattoria. Kuitenkin pääsin pyörätuoliin sängystä ilman nosturia. Otin ensimmäiset askeleeni. Hän sanoi heti aluksi: ”muista, että elämä ei pääty siihen, vaikka olisit lopun ikäsi pyörätuolissa, vaan elämästä voi tämänkin jälkeen nauttia.” Osasto 14 oli erittäin hyvä. Minulla oli onneksi erinomainen avustaja, jonka kanssa kuljimme ympäri kaupunkia. Eli olin käytännössä vuoteenoma ja liikuntakyvytön. Antin avulla pääsimme siihen, että rollaattorilla liikkumisen määrä lisääntyi vahvasti. Tällöin toteutui itselleni yksi onnettomuuteni jälkeen merkittävimmistä tapaamisista. Ja kävimme pyörätuolilla avustajani kanssa vihdoin kaupungilla. Ja meillä oli todella tuuria. Lisäksi molemmat jalkani olivat lonkista niin kipeät, ettei niitä pystynyt liikuttamaan tai edes nostamaan kuin yhtä aikaa. Laaksossa alkoi kuntoutukseni, joka oli sekä fyysistä että toimintaterapiaa. Onnettomuuden jälkeen olin kuusi viikkoa koomassa. Eriaikainen nosto oli kuin puukolla olisi pistetty lonkkaan. Rollaattorilla kävely lähti hitaasti käyntiin muutamasta askeleesta. Fysioterapeutiksi löytyi Antti Mustalahti, joka on todella loistava ja hänen ansiostaan olen nykyisin paljon paremmassa tilanteessa eli pystyn liikkumaan yhden kepin avulla. Tuona aikana minut siirrettiin Brysselistä Suomeen Töölön sairaalaan, josta heräsin helmikuussa 2020. Siellä kauhistelimme heti sitä, että kuntoutus oli erittäin vähäistä, vaikka kyseessä oli kuntoutusosasto. Antin kanssa liikkeelle Tämän jälkeen minut siirrettiin eri osastojen ja parin tehoosastokäynnin kautta lopulta Laakson osastolle kaksi. Ensin Töölössä puoli vuotta ja sen jälkeen siirryin Laakson osastolle 14, joka oli erittäin hyvä. Ja uskalsimme lopulta lähteä Panu Laturi Töölöntorilla alkuvuodesta 2022. Kuva: Juha Laitalainen. Pääsimme vähän kerrassaan viiteenkymmeneen askeleeseen ja marraskuussa 2020 muutin sairaalasta palvelutalo Merenpisaraan Helsingin Arabianrantaan. Osuin täysin satunnaisesti kohdalle, kun hän toteutti tavoitteensa ja löi minua päähän kädellään, jossa oli rauta painona. Lopulta kävelin parhaimmillaan Eeva-telineellä noin 70 askelta osaston käytävällä loppusyksystä 2020, jolloin Antti päätti aloittaa rollaattoriharjoittelun. Kuntoutus aloitettiin sillä, että opettelin nousemaan sängystä varovasti ylös. Aloin päästä vähän alkuun liikkumisen suhteen, mikä tarkoitti aluksi sitä, että itse nousin sängystä pyörätuoliin. Osastolla oli pääasiassa ihmisiä, joiden liikuntakyky oli tavoitteena palauttaa. Ja liikkuminen ei pelkästään paranna kuntoa, vaan pitää pään kunnossa. Kulut jouduimme tosin pääosin maksamaan omalla rahalla. Kimppuuni hyökkäsi työmatkallani Brysselissä 55-vuotias mies, joka oli kotoa lähtiessään päättänyt vain vahingoittaa jotakuta vastaantulijaa. Ja tällöin toipumiseni kannalta merkittävin henkilö, vaimoni Laura Rissanen etsi minulle fysioterapeutin. Jatkoimme kävelyn harjoittelua ja aloin päästä säännöllisesti viiteenkymmeneen askeleeseen. Antin kanssa aloitimme siitä, että otimme käyttöön Eeva-telineen eli kävelytuen. Vasen käteni ei toiminut, vaan oli spastinen. Se oli niin raskasta. Tapasin ystäväni Invalidiliiton pääsihteeri Petri Pohjosen. Tärkeintä oli se, että fysioterapeuttista kuntoutusta oli useita kertoja viikossa. 7 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 PANU LATURI, VTM työkyvyttömyyseläkeläinen, kuntoutuja panu.laturi@icloud.com pohdittua Liikkuminen on auttanut minua kuntoutumaan O lin erittäin pahassa onnettomuudessa joulukuussa 2019. Herätessäni kuulin ajankulumisesta ja tajusin, että onnettomuus oli ollut todella paha. Antti kannusti siihen, että aloin kulkea Merenpisaran sisällä rollaattorilla, vaikka aluksi käytin paljon pyörätuolia. Antti jatkoi onneksi fysioterapeuttinani Merenpisarassa. Sängystä pyörätuoliin minut nostettiin nosturilla, jolloin pääsin käymään pihalla loppukesästä 2020. Tämä helpotti huomattavasti liikkumista, koska pyörätuolilla kaupungille lähteminen tai Merenpisaran ulkopuolinen liikkuminen oli lähes mahdotonta. Valitettavasti minä satuin olemaan tämä vastaantulija. Kaikki perustui Antin loistavaan filosofiaan siitä, että kaikenlainen liikkuminen auttaa toipumistani ja fyysisen kunnon lisäksi parantaa henkistä hyvinvointia. Koska olin ollut koomassa, en tajunnut ollenkaan ajan kulumista, joten kuusi viikkoa oli minulle kuin yksi yö. Olin käytännössä sairaalassa vuoden ajan
Muutin keväällä 2022 omaan asuntoon Merenpisarasta Töölöntorille. Kläbolla oli aikaa joka ikiselle fanille kaikkina kolmena päivänä, joina hän kilpaili Lahdessa. Ja kaikki Ranskan hiihtotähdet ja italialaiset – kaikki muut paitsi Suomen suurhiihtäjä. Lauantain sprinttien jälkeen fanialueen ohi kulkenut Norjan valmentaja sanoi Kläbon tulevan kymmenen minuutin päästä. Golf paransi henkistä kuntoani valtavasti, kun oli muutakin tekemistä kuin katsoa Netflixiä telkkarista. Lauantaina fanialueelle tullessaan hän laittoi ensitöikseen kristallipallon ja sauvat syrjään, ja antoi kaikille halukkaille nimikirjoituksen ja yhteiskuvan, usein molemmat samaan syssyyn. Lahden kisaviikonloppu oli myös Salpausselän kilpailujen 100-vuotisjuhla. Parasta oli, että nousin pyörätuolista ylös, otin viisi askelta ja heiluin mailan kanssa, mikä auttoi valtavasti tasapainon parantamista. Edes kysyttäessä Iivolla ei ollut aikaa nimikirjoitukselle. Lahdessa katsojia oli viikonlopun aikana 50 000: perjantaina 10 000, lauantaina 25 000 ja sunnuntaina 15 000. Hän veti joukkoa, päätyen sijalle 9. Mutta mitä Iivo teki kilpailun loputtua, kun fanit odottivat häntä pitkän aikaa nimikirjoitusja kuvauspisteellä. Kun sain parannettua fyysistä kuntoa, niin ennen pitkää uskalsin lähteä jopa yksin rollaattorilla Merenpisaran ulkopuolelle lyhyille matkoille. Antti ja ystäväni Hästis GoGolfista houkuttelivat minut golf-simulaattorille. Olen edelleenkin puolikuntoinen ja keskeinen ongelma on se, että en jaksa tehdä töitä kuten ennen, vaan väsyn nopeasti. Se palautti tasapainon sellaiseksi, että rollaattorin käyttö tuli mahdolliseksi ja pääsin kulkemaan laajemmin ilman pyörätuolia. Ilmaantuminen kesti tunnin ja 10 minuuttia, mutta kukaan fani ei poistunut paikalta. On ilmeistä, että Norjassa PR-toiminta fanien kanssa kuluu ”koulutukseen” yhtä olennaisesti kuin varsinaiseen tuloksen tekemiseen liittyvät kunnonkohottaminen ja tekniikan kehittäminen. Parasta olivat Antin antama kannustus ja saavutetut konkreettiset tavoitteet. Liikunnasta ja sen merkityksestä puhutaan paljon. Todellinen suurmestari huomioi faninsa Kahden suurmestarin täysin vastakkainen käytös hämmästytti Salpausselällä. Antin kehotuksesta hankin Apple Watchin, jonka askelmittarista katson joka päivä päivän liikkuminen määrän. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 7 3 kaupungille rollaattorin kanssa. Keskeistä oli se, kun opin kulkemaan rollaattorilla itse ja pystyin lopulta itsenäiseen elämään. Kun Kläbo jakoi nimikirjoituksia nuorille, niin stadionin fanialueen innokkain ihailijajoukko oli vain muutamia kymmeniä, murto-osa kisoja katsomassa olleista tuhansista katsojista. Kuntoutus Antin kanssa jatkuu edelleen ja kuntoni paranee päivä päivältä. Pitäisi kuitenkin oppia kannustamaan ihmisiä arkipäiväiseen liikkumiseen ja saada jokainen ymmärtämään, että kaikki liikunta on hyvästä, sillä se parantaa sekä kuntoa että henkistä hyvinvointia. Ainoa keino parantaa tilannetta on liikkuminen. Jos Iivo olisi suostunut antamaan nimikirjoituksen tai asettunut yhteiskuvaan kaikkien halukkaiden kanssa, niin se olisi vaatinut maksimissaan kaksi minuuttia. Arvioilta noin puolet faneista pääsi Iivon kanssa yhteiskuvaan. Golfista tuli uusi harrastus, joka jatkuu varmasti hyvin pitkään. Itse en olisi mitenkään toipunut ilman liikuntaa. Ensin maailman ennätys pituushypyssä, sitten kolmiloikassa. Väki tuli varmasti katsomaan kaikkia heitä, mutta takuuvarmasti suurmestari Iivo Niskanen oli suurin syy yleisöpaljouteen. Liikunnan ainoa tavoite ei olekaan fyysinen kunto vaan se, että henkinen hyvinvointi paranee. . Suurin vaikeus oli se, että tasapainoni oli erittäin huono. Täysin päinvastaisesti toimi toinen suurmestari, norjalainen Johannes Hosflot Kläbo. Se ei hiihtoyleisöä haitannut, sillä kolminkertaisen olympiavoittajan ja maailmanmestarin näkeminen tositoimissa antoi rahoille varmasti vastinetta. Askelia kertyy vähintään 6 000 päivässä ja parhaina päivinä nykyisin 10 000, jolloin kuntoni paranee koko ajan. Tämä oli minulle suuri asia. Kuntoutumisen kannalta liikkuminen ei ollut golfin ainoa hyöty. Koko Norjan maajoukkue tietää superhiihtäjiensä merkityksen faneille. Viisi noin 10-11 -vuotiasta poikaa huomasi Iivon kiirehtivän fanialueella ja juoksi hänen peräänsä, mutta he jäivät nuolemaan näppejään. ILKKA HEINONEN. Tärkeää oli, että vähän kerrallaan mennään eteenpäin. Golf kohensi tasapainoa monessa mielessä Antti keksi golfin olevan hyvä kuntoutusmuoto siinä vaiheessa, kun olin vielä pyörätuolissa. Hän viiletti puolijuoksua fanialueen ohi. Merkittävää oli se, että elämään tuli uusia asioita. Usein kuvitelma ja mielikuva on se, että liikunnan pitää olla pitkiä lenkkejä tai kuntosalitreenejä. Minun piti yrittää nousta seisomaan rollaattoria käyttämään. Odotus palkittiin, kuningas ei pettänyt fanejaan. Kaikki suomalaiset hiihtohuiput kisasivat Lahdessa. Erittäin merkittävää oli se, että Antti oli painottanut liikunnan olevan tärkeää koko ajan ja kaikissa hetkissä. L ahdessa järjestettiin 24.-26.3.2023 maastohiihdon maailmancupin päätöskilpailut. Kristallipallojen jako toi käytännössä kaikki maailman parhaat hiihtäjät Lahteen. Mutta tähän hänellä ei ollut aikaa. ”On vähän kiire”, hän sai sanottua. Samalla tavalla toimivat kaikki Norjan ja Ruotsin supertähdet. Ja hiihtokansaa oli paikalla mustanaan, etenkin lauantaina ja sunnuntaina. Aloimme kävelyssä tavoitella eri apuvälineillä aina matkassa yleisurheilun maailmanennätyksiä. Ja siirryimme lopulta keihäänheittoon. Kläbo oli iloinen, huoleton, eikä hänellä ollut kiire mihinkään. Iivo hiihti kilpaa vain sunnuntaina perinteisen 20 kilometrin yhteislähdössä
Maaliskuun lopussa useassa media uutisoi laajasti hiihdon päävalmentajan Teemu Pasasen suuresta huolesta hiihdon harrastajamäärien suhteen Suomessa. Mainoksen mukaan pakettiin kuului rento Iivo Niskanen. Kaikille on varmaan käynyt selväksi Iivon voitontahto: ehkä 9. Risto-Matti Hakola ja Perttu Hyvärinen jopa nostivat nuorimpia lapsia aidalle, jotta yhteiskuvasta tulisi paras mahdollinen. Palkintojen jakoon Iivolla ei ollut kiire ja maailmancup oli juuri päättynyt. Siihen olisi päässyt mukaan perjantaina 119 eurolla, lauantaina 229 eurolla ja sunnuntaina 159 eurolla, ja päälle vielä arvonlisävero. Kläbon suuruutta eivät ilmennä vain lukuisat voitot tai loistava hiihtotekniikka. Remi Lindholmilla, kuten joillakin Norjan supertähdillä, oli aikaa jopa vaihtaa jopa muutama sana lasten ja nuorten kanssa. pohdittua. Valistunein arvaus oli, että Iivolla oli kiire omaan VIP-tilaisuuteensa. Pål Golberg, Hyvärinen ja Niko Anttola kiittivät kohteliaasti, kun heitä onniteltiin kauden hiihtomenetyksestä. 7 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 Sain maajoukkuekuviot hyvin tuntevasta norjalaislähteestä tietää, että muutamia vuosia sitten norjalaishiihtäjät olivat saaneet runsaasti arvostelua osakseen ylimielisestä käyttäytymisestä, minkä jälkeen asiaan oli puututtu. sija oli niin karvas pettymys, että ajatukset olivat vain häviössä. Vaikuttaa nimittäin siltä, että esikuvat kyllä innostavat, mutta vain jo ennestään liikkuvia ja harrastavia (Liikunta & Tiedelehti 5/2022). Ihailtavaa huomioimista. Vähän liikkuviin esikuvavaikutus ei tehoa, vaikka juuri heidät pitäisi saada innostumaan liikkumisesta. Fanialue on myös oiva tilaisuus antaa tunnustusta hiihtäjille. Fanialueella rentoudesta ei ollut tietoakaan. Itsekkyys ei ole tuntematon käsite Kläbollekaan, kun hän miettii missä ja kenen kanssa hän valmistautuu arvokisoihin. . Hän ei valita haastatteluissa pitkästä kaudesta ja väsymyksestä, koska hiihto on hänen työnsä. Huippu-urheilijan pitää olla terveellä tavalla itsekäs, muuten ei suursaavutuksiin välttämättä ylletä. Esimerkiksi Olympiakomitean huippu-urheilijohtajaksi hakenut kokenut yritysjohtaja ja raa’an kestävyyslajin MM-voittaja ja huippu-urheilun vaatimukset läpikotaisin tunteva Valentin Kononen olisi ollut mainio valinta pestiin. Väite on totta, mutta vain puoliksi. Kläbo on jo nyt valtavan suosittu myös Suomessa ja Lahden esiintymiset varmasti vain lisäsivät hänen suosiotaan. Rentoa vitsailua tulee mediassa tämän tästä. MM-hopeajoukkueen toisilla viestimiehillä oli aikaa kaikille faneille niin paljon kuin kysyntää oli. Valituksi tuli kuitenkin mitä kohteliain ja huomaavaisin Matti Heikkinen. Rahalla saa ja hevosella pääsee. Supertähdet vaikuttavat suuresti siihen, miten hiihto saa kaiken tasoisia pysyviä harrastajia, jottei laduilla nähdä vain harvoja hyvin pärjääviä. Toivottavasti Iivo edes ulkomailla huomioi kaikki faninsa, samaan tapaan kuin Kläbo teki Suomessa. Kläbo ei joutunut, vaan hän halusi. Kerttu Niskanen meni fanialueen ohi ripeästi, mutta antoi silti nimikirjoituksen ja yhteiskuvan kaikille halukkaille. Järjestäjien nettisivuilla ei eritelty VIP-tilaisuuksien järjestäjiä, mutta Iivokin sai tuloista varmasti oman osuutensa. Viaplayn hiihtolähetyksissä, kun hän on opastanut nuoria hiihtämään ryhdikkäänä, eikä kyyryssä kuten Kerttu Niskanen. Kläbo haluaa hiihtää kilpaa ja tehdä samalla rahaa. Ajattelevatko urheilijat esikuvavaikutustaan. Vaatimukset kuitenkin kasvavat korkeamman yhteiskunnallisen aseman myötä. Eräs paikalla ollut äiti kertoi, että yhteiskuvaa lapsensa kanssa pyydettäessä Iivo oli vastannut, että nopeasti sitten, sillä jos hän antaa yhden kuvata, niin hän antaa suostumuksen kaikille. Ruotsalaisilla suhtautuvat asiaan ilmeisesti samalla tavalla. Innostavalla ja arvostavalla suhtautumisella heihinkin voisi kenties vaikuttaa. Kokeneena ja menestyneenä urheilijina Iivo oli varmasti muistanut ottaa vaihtovaatteet ja palautusjuomat stadionille mukaansa. Urheiluja messukeskuksen valotaululla komeili koko viikonlopun Iivo Niskanen VIP. Nimenomaan muiden ominaisuuksiensa vuoksi hän on mitä parhain suurlähettiläs hiihdolle ja koko urheilumaailmalle. Mutta Lahdessa hänen epäitsekkyytensä oli jopa ylitsepursuavaa. Luultavasti nämä muut asiat olivat se syy, miksi juuri Matti haluttiin suomalaisen huippu-urheilun nuorekkaaksi keulakuvaksi ja johtavaksi päättäjäksi, urheilullisen menestyksen ja arkipohjaisten vaatimusten tuntemisen lisäksi. Yrittäkäämme siis jokainen huomioida toiset avoimesti ja arvostavasti, niin ensitapaamisissa kuin muutenkin, vaikka emme olisikaan suuria tähtiä. Iivon toiminnan huomasi myös järjestyksenvalvoja. Urheilujohtajat perustelevat usein urheilun tärkeyttä sillä, että esikuvat innostavat lapsia ja nuoria liikkumaan. Iivo Niskasen käytös Lahdessa hämmästytti, sillä hän ei ole (aina) profiloitunut vain itsekkäänä omiin asioihin keskittyvänä urheilijana. Stadionin pressialueella hän ensin jutteli kaikkien toimittajien kanssa niin pitkään kuin he halusivat, ja jatkoi samaa linjaa fanien kanssa. Hiihdosta uhkaa tulla eliittilaji ja mielikuvaa ei helpota, jos nimikirjoituksen esikuvalta saa vain VIP-tilaisuudessa. Hän totesi, että ”onneksi muilla suomalaisilla oli sentään aikaa faneille”. Norjan hiihdon suurin valttikortti on erittäin suuri harrastajapohja, joka on tosin viime vuosina pienentynyt. Huumori on kukkinut mm. Ennen Lahtea käytiin vilkasta keskustelua lasten ja nuorten harrastamisen hinnasta, eikä hiihto ole suinkaan halvimpia lajeja. Muina päivinä esimerkiksi Jasmin Kähärä ja Jasmi Joensuu olivat fanien tavattavissa stadionin ja fanialueiden ulkopuolellakin, Jasmi jopa fanikorttiensa kera. Miten ylivoimainen hän olisikaan, jos hän olisi esimerkiksi parisprintin jälkeen lähtenyt majapaikkaan lepäämään, kun edessä oli vielä kaksi tärkeää kilpailua. Itsekkäämpi ja palautumistaan miettivä urheilija ei olisi viettänyt jaloillaan kilpailujen jälkeen puoltakaan siitä ajasta, mitä Kläbo teki Lahdessa. Iivon ilmeestä näki, että ehkä hänkin olisi tahtonut antaa aikaa kaikille, mutta ei jostain syystä siihen pystynyt. Tänä päivänä ladulla ylivoimaiset norjalaiset joutuvat olemaan entistä huolellisempia: ylimielisyys muuta hiihtomaailmaa ja faneja kohtaan ei saa näkyä muussa toiminnassa. Voittajana on tietysti helppo hymyillä, mutta urheilijaa mitataankin juuri tappion hetkillä. Janne Ahosellakin oli omat VIP-tilaisuutensa, mutta liput olivat hieman halvempia. Mestaruudet ja menestys jäävät historiankirjoihin ikuisiksi ajoiksi, mutta aikalaiset muistavat myös millainen urheilija on ollut ihmisenä. Kaikissa haastatteluissa hän hehkuttaa, miten mukavaa kaikkialla on hiihtää kilpaa. Vaikka hän on vasta 26-vuotias, kuntopohja on niin rautainen, että MM-kisaurakoinnin ja peräjälkeen hiihdettyjen 50 kilometrin kilpailujen jälkeen hänet nähtiin myös Drammenissa, Falunissa, stadionsprintissä ja Lahdessa kaikissa kilpailuissa, usein voittajana
Maailma on täynnä erilaista tietoa oman hyvinvoinnin edistämisestä ja uutta tulee joka päivä. . Armollinen ja hyväksyvä suhtautuminen omaan keskeneräisyyteen tukee jo itsessään hyvinvointia ja ohjaa sopivien hyvinvointitekojen valintaa. Jos itselleen asetetut terveyttä, vireyttä ja parempaa vointia koskevat vaatimukset kasvavat huomaamatta, hyvinvoinnin kohentumisen sijaan seurauksena voi olla uupuminen tai voimavarojen ehtyminen. Opintojen etenemiseen kannustavat omien tavoitteiden lisäksi opintotukietuuksien nivoutuminen suoritettuihin opintopisteisiin ja tutkinto-oikeuden suorittamiseen rajattu aika. Opiskelijaa kannustetaan opettelemaan aikatauluttamista, kehittämään akateemisten tekstien lukutaitoa ja muokkaamaan aiemmin omaksuttuja opiskelutekniikoita korkeakouluun sopiviksi. Uusien hyvinvointia edistävien keinojen oppiminen voi olla innostavaa ja mukaansatempaavaa. Omien voimavarojen tarkkailu lienee melko yleistä, ja uskoisimme kanssaopiskelijoiden olevan kiinnostuneita käytännön keinoista edistää omaa hyvinvointiaan. Opiskelun ohella voi olla myös välttämätöntä työskennellä osa-aikaisesti oman talouden turvaamiseksi. Informaatiotulva voi toisaalta aiheuttaa paineita ja riittämättömyyden kokemuksia. Verkostoja olisi hyvä rakentaa heti ensimmäisistä minuuteista lähtien. Vapaudesta huolimatta opiskelijan on saatava asioita aikaan. Suorituspaineita hyvinvoinnista Omaa jaksamista tulisi tarkastella kokonaisuutena, joten hyvinvointia edistääkseen voi muun muassa kävelemällä luonnossa, tekemällä tietoisuusharjoituksia, tauottamalla istumista työskentelyn lomassa, antamalla aikaa luovuudelle, kirjoittamalla kiitollisuuspäiväkirjaa, lukemalla muutakin kuin ammattikirjallisuutta, harjoittamalla niska-hartiaseudun lihasvoimaa ja tekemällä asioita, jotka ovat itselle mieluisia. Omia voimavaroja on usein järkevää ja mielekästä tarkastella aiempaa lempeämmästä ja yksilöllisemmästä näkökulmasta. Etenkin sosiaalisen median kanavien kautta on vaivatonta havaita asioita, joita juuri sinunkin tulisi tehdä, sillä hyvinvointi on tämän hetken yksi trendikkäimmistä aiheista. Tietoa voi etsiä, mutta se myös tulee nykyään luoksemme pyytämättä ja kohdennetusti. Nämä tehtävät vaativat erityisesti henkisiä ja sosiaalisia voimavaroja, joten omasta jaksamisesta on myös tärkeää pitää huolta. Esseet, harjoitustyöt ja luentopäiväkirjat täytyy tehdä ja tentteihin pitää valmistautua. Mielestämme laiskuus ja saamattomuus kuuluvat hyvinvointisanastoon yhtä lailla kuin stressinhallinta ja liikkuminen. Välillä elämäntilanne kuormittaa niin paljon, että salitreenistä on enemmän haittaa kuin hyötyä, vaikka se olisikin kalenteriin merkattu. Hyvinvointi alkaa nopeasti tuntua uudelta loppumattomalta tehtävälistalta, ja siihen kietoutuu melko ristiriitaisesti suorittamisen ja kuormittavuuden piirteitä. Tällöin kehomme ja mielemme kaipaavat nimenomaan koti-iltaa television ääressä, mikä myös tulisi nähdä omia voimavaroja tukevana valintana ilman huonon omantunnon kokemuksia. Ole itsellesi armollinen Hyvinvointi ei tarkoita suurta elämäntapamuutosta tai vaadi kaikenkattavaa ymmärrystä ja osaamista terveyden edistämisestä. Opiskelijoiden hyvinvointia ovat viime aikoina heikentäneet suureksi koettu työmäärä, poikkeukselliset olosuhteet ja uusiin käytänteisiin sopeutuminen. Itsestä huolehtiminen muuttuu hankalaksi ja aikaa vieväksi suoritukseksi, jolloin sen toteuttamiseen ei välttämättä ole riittävästi voimavaroja. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 7 5 opiskelijat ounastelevat K un ihminen aloittaa opinnot, hänen on totuttava elämänvaiheeseen liittyviin erilaisiin vastakohtiin. On lukemattomia vaihtoehtoja, joiden joukosta voi valita itselleen omaan arkeen sopivia toimintatapoja. Voimme yhdistää arkeemme hyvinvointiamme tukevia ja edistäviä tekoja, vaikka jollain elämän osa-alueella asiat ovat keskeneräisiä tai ratkaisemattomia. Vapaus ja mahdollisuudet ovat oleellisia teemoja opiskelijan arjessa: päivät voi viettää kiinnostavien aiheiden parissa ja illat on varattu harrastuksille, ystäville ja yhteisöllisille tapahtumille. Paine ja stressi hyvinvointiteoista voivat kumota jaksamista tukevat hyvät vaikutukset ja samaan aikaan aiheuttaa lamaannusta: on inhimillistä olla tekemättä mitään, kun kokee, ettei pysty tekemään tarpeeksi. Voidakseen nykyistä paremmin, kannattaa kiinnittää ensisijaisesti huomiota uneen, liikkumisen lisäämiseen sekä riittävään ja monipuoliseen ravintoon. Kokoaikaisen opiskelun maailmassa ei omisteta ja leimata kellokortteja. Rinneriehatapahtumassa ulkoilu tai puolitoista tuntia kestävät opiskelijalounaat ystävien seurassa kasvattavat arjen voimavaroja omalla tavallaan. HEIDI MALKKI, LitK harjoittelija Mieli liikkeelle -hanke Likes JAMK SIIRI KUMPULA, LitK harjoittelija Mieli liikkeelle -hanke Likes JAMK siiri.e.kumpula@student.jyu.fi Hyvinvointiparadoksi Laiskuus ja saamattomuus kuuluvat hyvinvointisanastoon yhtä lailla kuin stressinhallinta ja liikkuminen.
”Tulevat vuodet osoittavat, miten nuori termitulokas on kasvukipunsa kestänyt. Nyt onkin erityisen ajankohtainen tilaus liikkumattomuuden tutkimusohjelmalle liikunnan tutkimisen rinnalla.” Vuonna 2004 Kannas pohti (L&T 2/2004) murrosiän saavuttaneen terveysliikuntatermin tulevaisuutta. Onko tällä liikunnan uudehkolla etunimellä pysyvämpää käyttöä hyvinvointiallakassamme. liikunnanopetuksen tarpeista käsin. Pauli Vuolle kertoi numerossa 1/2001 toimituskunnan pohtineen lehden ”normaalinumerojen” ja tieteellisen artikkelijulkaisun suhdetta. L iikunta & Tiede alkoi julkaista vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita vuonna 2000 aluksi erillisenä liittteenä. ”Nimensä mukaisesti tutkimusartikkelijulkaisu on tieteellisten julkaisujen pelisäännöillä toimitettu, pääsääntöisesti liikuntatieteen eri alueiden alkuperäisraporttien julkaisufoorumi. Käsitteen keskusteluun tuoneen Ilkka Vuoren mukaan tarkoituksena oli markkinoida liikuntaa. ”Huolissaan ollaan mm. Normaalinumeroon tarjottavien ja siihen hyväksyttävien artikkeleiden ensisijaisena kriteerinä on tutkimustiedon sovellutusten etsiminen, arviointi ja pohdiskelu jonkin ammatillisen käytännön, esim. Dramaattisesti liikunnallisesti passivoitunut vuorokauden aikainen ajankäyttö nakertaa uuden sukupolven kunto-ominaisuuksia ehkä enemmän kuin organisoitujen liikuntaharrastuksien mahdolliset muutokset. Kuntoerot nuorten välillä ovat parin viime vuosikymmenen aikana kasvaneet. Kannaksen mukaan kyse oli myös poliittisesta strategisesta käsitteestä. Hie7 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3. Normaalijulkaisut ovatkin usein jonkin liikuntakulttuurin ajankohtaisen asian ympärille painotetusti rakentuvia teemanumeroja.” Terveystieteiden tutkijana tunnetuksi tullut professori Lasse Kannas toimi päätoimittajana numerosta 3/2002 vuoden 2004 loppuun. Liikunta & Tiede 60 JOUKO KOKKONEN Osastojako selkeytti lehteä Terveysliikunta näkyi 2000-luvun alussa Liikunta & Tieteen palstoilla. nuorten fyysisen kunnon eräiden osa-alueiden heikentymisestä, erityisesti kestävyyskunnon. Tutkimusartikkelit vakiinnuttivat paikkansa lehdessä. Kannas käsitteli ensimmäisessä pääkirjoituksessaan lasten ja nuorten liikuntaa, joka oli noussut julkiseen keskusteluun. Hämmennystä tulkintoihin on aiheuttanut toisensuuntainen trendi, jonka mukaan vapaa-ajan liikuntaharrastus ei ole kuitenkaan osoittanut hiipumisen merkkejä – pikemminkin päinvastoin. Johtopäätöksenä oli, että ne ovat selvästi erilaisia, mutta toisiaan täydentäviä liikuntatieteellisen tiedon välittäjänä
Hän kiitteli vuonna 2010 Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkeliosion luoneen suomalaistutkijoille merkittävän julkaisukanavan. Psykologian uutisia alkoi ilmestyä seuraavana vuonna Anu Kangasniemen kokoamina. Kannaksen käyttämä liikkumattomuus-sana lähti sen sijaan kovempaan liitoon. Niitä oli ilmestynyt aiemminkin, mutta seuranta muuttui uudistuksen myötä järjestelmällisemmäksi. Jälkiviisaana voi sanoa jossain määrin näin käyneen. Otsikoi se lyhyesti niin, että otsikko kertoo olennaisen tutkimuksen tuloksista. Laadi tutkimusuutinen selkeäksi ja tiiviiksi, laajuudeltaan maksimissaan 2000 merkkiä (välimerkit mukaan lukien) käsittäväksi. Tutkimusuutisen kirjoittajat ovat vaihtuneet vuosien varrella, mutta niiden arvo lehden sisältönä ja myös verkkojulkaisemisessa on korostunut. Osio oli painettu kustannussyistä ohuemmalle kellertävälle paperille. Väitösuutiset ilmestyivät lehteen 2000-luvun lopulla. Myös kirja-arviot saivat oman osionsa ja lehdessä alkoi ilmestyä ajankohtaisista aiheista lyhyesti kertova Ajassa-palsta. man varttuneemmista kaimoista ei ole puutetta. ”Allekirjoittaneen on joskus vaikea ymmärtää, miten noin kymmensivuinen tutkimustuotantokoneiston tuottama artikkeli on ikään kuin automaattisesti arvokkaampi kuin pitkäjänteisen tutkijatyön tuloksena syntynyt monografia, jossa jokin teema-alue on otettu laaja-alaisesti haltuun. Väitös uutisten muoto on muuttunut 2020-luvun alussa lyhentyen tiivistykseksi päätuloksesta. eettiset kysymykset, doping, tasa-arvokysymykset sekä liikunnan ja talouden kytkökset. UKK-instituutissa tutkijan työskennellyt Kukkonen-Harjula kertoi numerossa 1/2005 edustavansa terveysliikuntaa ja sen edistämistä. Aluksi ne olivat hiukan toimitettuja väitöstiedotteita. Hän veikkasi, että terveysliikunta saa käsitteenä kantavuutta, kunhan ymmärrys sen sisällöstä paranee. Kannasta seurasi päätoimittajana Katriina Kukkonen-Harjula. Niiden etuna tietysti on, ettei lukemiseen kulu paljoa aikaa ja toiseksi, kun tutkimustuloksia raottaa vain vähän kerrallaan, on mahdollista hankkia enemmän pisteitä instituutin bonuslaariin.” Lehdessä saivat 2000-luvulla ja 2010-luvun alussa palstatilaa mm. Uutisia keräisivät aluksi biotieteistä Kari Kalliokoski ja pedagogiikasta Arja Sääkslahti. Käytössä on jo sellaiset kutsumanimet kuin kunto, virkistys, hyöty ja arki.” Kannaksen mielestä liikuntapoliittisessa keskustelussa terveysliikuntaan suhtauduttiin edelleen hieman pidättyvästi. Liikunta & Tieteestä edelleen löytyvät osiot alkoivat olla koossa. Sille ovat kirjoittaneet yleensä puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toisinaan myös pääsihteeri. Lehti oli toki julkaissut jo aiemmin uutisia liikuntatieteellisestä tiedekunnasta väitelleistä, mutta seuranta laajeni kattamaan liikuntaa ja urheilua eri yliopistoissa ja korkeakouluissa sivuavat väitöstutkimukset. Usein moisen koneiston tuotokset ovat muodollisesti moitteettomia mutta sisällöllisesti varsin vähän uutta tietämystä tuottavia. Tutkimusuutisia Liikunta & Tiede alkoi julkaista säännöllisesti vuonna 2007. . Liikuntasosiologina tiimiin liittyi Hanna Vehmas vuonna 2009. Hän nosti esiin Yleisradion Suomi liikkeelle -hankkeen ja Liikuntatieteellisen Seuran koordinoiman Liiku terveemmäksi -viikon. ”Lähetä lyhyt tutkimusuutinen julkaisemastasi artikkelista. Vuosina 2009–2014 päätoimittajana toimi liikuntasosiologi Pasi Koski. Osastojako jämäköityi vuodesta 2006 alkaen, kun Polttopisteessä-palsta alkoi ilmestyä vuonna 2006. Koski tarkasteli samalla kriittisesti tieteellisen julkaisemisen yksipuolistumista etenkin yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen näkökulmasta. Rakenna teksti niin, että esittelet merkittävimmät tulokset, miten tutkimus oli tehty ja lopuksi johtopäätökset. Pohdi lyhyesti myös tulosten soveltamista käytäntöön. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 7 7. Liitä loppuun alkuperäisen tutkimusartikkelin julkaisutiedot ja omat yhteystietosi.” Tutkijoille esitetty toivomus ei herättänyt vastakaikua, joten tutkimusuutisten sisällöksi tuli eri alojen kansainvälisten tutkimustulosten välittäminen lukijoille toimituspäällikkö Leena Niemisen laatiman ohjeistuksen pohjalta. Ajatuksena oli myös, että eri alojen suomalaistutkijat voisivat uutisoida omista kansainvälisissä julkaisuissa ilmestyneistä raporteistaan Liikunta & Tiede -lehdessä. Vuosituhannen ensimmäisen kymmenluvun lopulla alkoivat myös edelleen ilmestyvät emerituksen ihmettelyt ja opiskelijan ounastelut. Monipuolinen sisältö paremmin esille Lehti oli julkaissut 1990-luvun lopulta lähtien keskustelusivut-otsikolla osiota, jossa ilmestyi kirja-arvioita ja mielipidekirjoituksia. Sen sijaan kasvaneen maahanmuuton merkitys liikuntakulttuurille jäi vähälle huomiolle
Hiihtoliiton toimitusjohtaja Hannu Koskivuori puolusti kansainvälistä olympialiikettä, joka oli hänen mielestään joutunut kohtuuttoman kovan arvostelun kohteeksi. Stadion 50 vuotta sitten välähdyksiä vuosien takaa Rullaluistelija harjoittelemassa Helsingin Kaivopuistossa 1980–1990-lukujen vaihteessa. ”Olympialiike on aina ajanut kansainvälisen rauhan asiaa. Kahden leirin ideologiat ponnistivat eri pohjilta: ”Toisen ideologia on sosialismi ja urheilun käyttäminen sen hyväksi, toisen ideologia on, ei suinkaan kapitalismi, vaan luokkatavoitteista vapaa itseisarvoinen urheilu.” Mikkolan mukaan eri leirien edustajien liikuntapoliittinen asiantuntemus ei kohdannut. Nykyisessä repivässä ja riitaisessa elämänmenossa kaivattaisiin nykyistä enemmän meitä kaikkia yhdistäviä ja ystävyyttä edistäviä tapahtumia.” Juha Rantakari käsitteli liikuntavälineiden suunnittelua. Viihteellisyyden rinnalla urheilu ylläpiti maskuliinisia, kilpailuhenkisiä, nationalistisia ja etnosentristisiä asenteita ja arvoja. Hänen tulkintansa heijasteli Suomen valtakunnan urheiluliiton näkemyksiä. Asetelma johti Mikkolan mielestä ohipuhumiseen ja jyrkkiin kannanottoihin. Välineitä tuottivat yritykset, jotka suunnittelivat niitä yhdessä kilpaurheilujärjestöjen ja huippu-urheilijoiden kanssa. Rantakari ehdotti, että välineiden suunnittelun ohjaaminen ja valvonta olisi annettava opetusministeriön urheilurakennustoimistolle. Ne olivat aiheena Sosialistisen Terveysrintaman ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan järjestämässä Urheilua huipuille vai liikuntaa kaikille -varjotapahtumassa. ”Tässä prosessissa jäävät lasten, naisten, nuoruusiän ohittaneiden miesten, vanhusten, kuntoliikkujien ja erityisryhmien, kuten esim. Kainu Mikkola näki, että Jyväskylässä olivat vastakkainen sosialistit ja urheilun teknokraatit. Tapahtuma herätti laajaa huomiota tiedotusvälineissä. Hänen mukaansa työliikunnan tavoitteena oli oltava työntekijöiden tietoisuuden kohottaminen, ei työvoiman uusintaminen pääomien kasaamiseksi tuotantovälineiden omistajille. Sen toiminta on ollut sotaa ehkäisevää ja siinä mielessä rakentavaa. Hänen mielestään Kansainvälisen olympiakomitean pitkäaikainen puheenjohtaja Avery Brundage oli ollut oikeassa taistellessaan itsepintaisesti kaupallisuutta vastaan. ”Liikuntapoliittiseen keskusteluun ja sen sosiaaliseen ilmastoon sisäistyneet valittivat Jyväskylän keskustelujen jäätyneen eri ajatuksellisten, aatteellisten blokkien hedelmättömään yksinpuheluun, jossa toisen osapuolen argumentit eivät jättäneet toisen osapuolen muuriin naarmuakaan.” Raija Mattilan mukaan oli perusteltua kysyä, oliko huippu-urheilu aihe, johon Jyväskylän urheilevassa kesässä oli syytä keskittyä. Professori Jeddi Hasan käsitteli Urheilua huipuille vai liikuntaa kaikille -tapahtumassa liikuntaa ja työolosuhteita. JOUKO KOKKONEN Liikuntapoliittista kuohuntaa Jyväskylän kesässä 7 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3. Dosentti Ilkka Vuoren mukaan urheilussa toimivan lääkärin ensisijaisena tehtävänä oli terveyden säilyttäminen ja parantaminen, eikä esimerkiksi suorituskyvyn parantaminen millä keinolla hyvänsä. Porvarilliset urheilumiehet tunsivat hyvin urheilun arjen, mutta varsinkaan marksilaisesta yhteiskuntateoriasta heillä ei ollut juurikaan käsitystä. Sosialisteilla oli teoria hallussa. ”Työväenluokan liikunnanharjoituksen on oltava työväenliikkeen osa ja sen on kyettävä lisäämään joukkojen kaikinpuolista taisteluvoimaa. erilaisten vammaisten tarpeet huomioimatta.” Liikuntavälineiden suunnitteluun Rantakari kaipasi turvallisuuden ja terveellisyyden huomioimista. Kuva: Antero Aaltonen J yväskylän urheileva kesä -kongressi oli esillä laajasti Stadionin numerossa 4/1973. Väestön valtaosan liikuntaongelmat jäivät sivuun. Urheilutoimittajien Hémanus näki olevan enemmän huippu-urheilun ja yhteiskunnan heijastajia kuin vallankäyttäjiä. Hän näki suunnittelun tapahtuneen pääosin fyysisesti aktiivisten, motorisesti lahjakkaiden nuorten miesten ehdoilla. Viihteellisyys perustui urheilun helppotajuisuuteen, dramaattisuuteen ja sen tarjoamaan harmaasta arjesta pois vievään purkautumisväylään. Kestävyys ja edullisuus olivat myös tärkeitä ominaisuuksia, jotta kaikki halukkaat voisivat hankkia välineitä. Tämä merkitsee sitä, että työväenluokalla on oltava oma itsenäinen liikuntajärjestönsä, joka toimii sen omilla ehdoilla objektiiviseen yhteiskuntanäkemykseen tukeutuen.” Tiedotusvälineiden urheiluaineistoa tarkastellut professori Pertti Hemánus näki urheilusisältöjen olevan ennen kaikkea viihdettä, mutta voivan myös vaikuttaa vastaanottajiensa maailmankuvaan. Pertti Mustosen mukaan kongressissa oli liiaksi ohjelmaa ja lisäksi keskustelu jumiutui poliittiseksi kiistelyksi. Lääkärin oli keskityttävä harjoittelun fysiologisiin vaikutuksiin, harjoitusja kilpailusuoritusten kehittämiseen mahdollisimman vähän terveysriskejä aiheuttaviksi, urheiluvammojen ehkäisyyn ja lääkeaineiden sekä lääketieteellisten menetelmien väärinkäytön ennaltaehkäisyyn
Kuntosalija liikuntabisneksen moninaiset juuret tulevat kirjassa monipuolisesti esille. Kuntosaliohjaajana edelleen toimiva kirjoittaja lähtee liikkeelle 1900-luvun alusta, jolloin kuntoilu oli outo alakulttuuri ja päätyy 2020-luvulle, joka suorastaan vaatii harrastamaan liikuntaa. joogasta, pilateksesta, tanssista ja voimailusta. Liikunnasta on tullut monessa mielessä täysimittainen kulutushyödyke, jonka tavoittelu voi olla pakonomaista. Presidentit Dwight D. VHS-videot tekivät puolestaan elokuvatähti Jane Fondasta myös maailman kuuluisimman aerobikkaajan. Natalia Mehlman Pertzela johdattaa lukijansa yhdysvaltalaisen ”pakkomielteisen liikunnan” pariin kertomalla 15-vuotiaasta pojasta, joka pystyi toistuvasti livahtamaan maksamatta kuntosalille, kun hänellä ei ollut enää varaa kausikorttiin. Liikunnanharrastuksen sukupuolittuneisuus tulee vahvasti esille kirjassa ja näyttää olleen Yhdysvalloissa jyrkempää kuin Suomessa, vaikka yhtäläisyyksiäkin on. Summa on liki 45 prosenttia Suomen valtion vuosibudjetista. 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 arvioitua K i r j a Kunnossa koko kansakunta. Lopettamispäätöstä jouduttivat, kuten monella muullakin urheilijalla, elämän harmilliset yllätykset: ensimmäinen polvioperaatio sekä isän syöpä ja äidin Alzheimer-diagnoosi.. Ja Amerikassa ei ollut ainoastaan televisiosaarnaajia, vaan myös miljoonayleisöitä saavuttaneita ruutujumppauttajia jo 1950-luvulta lähtien. Ei ole silti liioiteltua väittää, että etenkin suomalaiset aikuisille suunnatut liikuntapalvelut ovat liikahtaneet Amerikan meiningin suuntaan 1980-luvulta lähtien. Suomessakin voi toisaalta nähdä keskiluokan hyötyneen eniten liikuntainvestoinneista. Ala on saanut vaikutteita mm. Esimerkiksi Nike vauhditti naisten juoksuharrastuksen kasvua, mutta kompuroi aerobic-saleilla. Eisenhowerista Barack Obamaan ovat joutuneet huomaamaan, että kansa ei kampanjoiden liiku juurikaan enemmän. The Gains and Pains of America’s Exercise Obsession. JOUKO KOKKONEN K i r j a Pelissä koko elämä Tony Salmelainen, Arto Kuuluvainen ja Jukka Vuorio: Elämän pelikirja. Vapaa-ajan kuntoliikunnan nousu alkoi vähitellen 1950-luvulla, kun Yhdysvallat vaurastui nopeasti. Rahaa liikkuu, mutta se ei liikuta kovin tehokkaasti. Obaman kauden Let´s Move -kampanjalle antoi kasvot Michelle Obama, joka toi esille, että tärkeintä ovat liikunnan ilo ja terveelliset elämäntavat. Liikunta on monelta osin kehittynyt valkoisen keskiluokan ehdoilla. Yksin kuntosalibisneksessä pyörii Mehlman Pertzelan mukaan 40 miljardia dollaria (36,4 miljardia euroa). Käytännöt ja toimintakulttuurit ovat sidoksissa yhteiskuntaan. Liikunnassa ei pelata Yhdysvalloissa senteillä. Mehlman Pertzela tuo hyvin esille elintason nousun, median muutoksen ja tekniikan kehityksen vaikutukset liikuntakulttuuriin. Esimerkki kuvaa tilannetta Yhdysvalloissa. Rakkaudesta urheilijoihin. Entisenä urheilijana tunsin, kuinka yhtenevällä muotilla kirjoitetut, mutta silti henkilökohtaiset tarinat synnyttivät tarpeen avautua urheilu-uran päättymisen vaikeuksista ja kilpailuvuosiin mahtuneista ongelmista, paljastamaan arpeutuneet haavat, jotta muut saisivat vertaistukea. Liittovaltion alkoi kiinnittää huomiota kansalaisten kuntoon 1950-luvun kylmän sodan vuosina. Jalkineja tekstiilivalmistus lähti mukaan toden teolla 1970-luvulta alkaen. Kansien väliin kudottuihin yhteentoista tarinaan on helppo samaistua, vaikka en olekaan entinen jääkiekkoilija, lentopalloilija, kiekonheittäjä, tennistähti, futaaja tai donkkaava urheilujohtaja. Liikuntabisnekseen kuuluvat myös jatkuvasti uudistuvat tuotteet ja yhä uusia toiveita herättävä elämystarjonta: juuri tällä menetelmällä parannat elämäsi laatua. Mehlman Pertzelia tarkastelee kriittisesti ponnistuksia. Sain käsiini tunteikkaan teoksen. Sheppard Missettin yrityksestä tuli yksi toimilupien myyntiin perustuvan liiketoiminnan uranuurtajista liikunta-alalla. Hockey Tiger Oy, 158 s. Sillä on lähtökohtia myös seksuaalivähemmistöjen alakulttuureissa. New Yorkissa toimivan liberaalin The New Schoolin historian apulaisprofessorina toimiva Mehlman Pertzela piirtää laajan kaaren yhdysvaltalaisen liikuntakulttuurin ja etenkin kaupallisen liikuntapalveluiden kehityksestä. Niin vahvaa jenkkisporttisuus on kulttuurisesti. Kuten nimikin sanoo, se on tehty rakkaudesta urheilijoihin. Toisaalta se tuo sosiaalista pääomaa, josta ollaan valmiita maksamaan paljon. Donald Trump irvaili valtaan päästyään Obamien ponnistuksille ja korosti, että syököön ja liikkukoon jokainen niin paljon kuin haluaa. Vahvoja eroja piirtyy etnisyyden pohjalta. Liberaali ja 2020-luvun feministinen näkökulma näkyvät, mutta kyse on ehdottomasti täysipainoisesta tutkimuksesta, vaikka varmaan tästäkin teoksesta joku ”wokettamista” löytää. Omat kiivaimmat urheiluvuoteni ajoittuivat hetkeen, jolloin minulla oli jo maisterin tutkinto ja ensimmäiset vakituiset työsuhteet. Natalia Mehlman Pertzela: Fit Nation. Tähyilyä urheilu-uran jälkeiseen aikaan en kokenut tarpeelliseksi. Aerobicin kanssa kilpaili Judi Sheppard Missettin kehittämä jazzerdice. The University of Chicago Press 2022, 424 s. Halu auttaa on yllättävän kollektiivista urheilupiireissä, vaikka kilpailu perustuu vastustajan nujertamiseen. Yksityiskohtia on amerikkalaisen tarinankerronnan hengessä jopa hengästyttävän paljon, mutta pääosa niistä palvelee kokonaisuutta. Silti vain noin 20 prosenttia yhdysvaltaisista liikkuu säännöllisesti ja puolet salijäsenyyden lunastaneista ei käy treenaamassa. Nuorukainen joutui tekemisiin poliisin kanssa, mutta virkavallan edustaja päätyikin tukemaan häntä salimaksuissa. Saman ajanjakson aikana arkisen liikkumisen määrä on vähentynyt, mikä Mehlman Pertzelalta jää yllättävän vähälle huomiolle 1920-luvun havaintojen jälkeen
Minusta urheiluhetkiä, kuten laajemminkaan elämää, ei kannata hukata loppumisen loputtomaan vatvontaan. Siirtymässä tarvitaan tukea ja neuvoja. Miehistä, kirjasta ja podcastista huokuu kyllä auttamisen halu, mutta haistan myös kaupallisen markkinatalouden pyörteet. Kokonaiskesto 6 h 30 min. Elämään kannattaa toki haalia monenlaisia sisältöjä, jotka tukevat kilpaurheilumaailman mutkissa ja mäissä. Toisaalta onko siinä jotain pahaa. RIITTA-ILONA PUMMI-KUUSELA, FM väitöskirjatutkija pummi.kuusela@gmail.com T e l e v i s i o Vähän happea, paljon hikeä Ranskan ympäriajon kilpailijat kertovat Netflix 2023, kahdeksan osaa. Niissä käy ilmi se palapeli, jota vaaditaan loppukirien voittamiseen – ja se, miten hyvät taktiikat voivat kaatua kolariin tai kymmenysosasekuntien nukahduksiin. Miehen uskomaton riemu tallentuu autenttisena kuviin. Tallien johtajien huikea osaaminen ja asiantuntemus saavat ansaitusti paljon tilaa. Heiltä vaaditaan kovia päätöksiä ja hankalaa nuorallakävelyä tähtiajajien egojen välissä. Lopettaminen ei ole kaikille helppoa. Kilpaurheilun merkityksellisyys kannattaa kuitenkin asettaa omiin raameihinsa: Urheile niin kauan kuin se tuntuu hyvältä, lopeta kun et enää nauti siitä. Toisten surkeiden tarinoiden kuuleminen saattaa auttaa hahmottamaan, ettei minulla niin huonosti menekään. Teos havahduttaa siihen, että elämä ei ole suoraviivainen marssi ja että moni urheilija joutuu siirtymään ”oikealle” työuralle. Sarjan alkujaksoissa korostuvat tasamaaosuuksien sprintterien roolit. Kaikki sarjat ovat kuitenkin päässeet lähemmäksi urheilijoita kuin normaali penkkiurheilija – tai mihin urheilutoimittajat meitä vievät. Näihin kysymyksiin kirjasta löytää jonkinlaisia vastauksia, mutta teoksen arvo on muualla – tosielämän tarinoiden tarjoamassa vertaistuessa. Sarjan draama virittyy hienosti, kun Tanskassa ajetun prologin jälkeisen avausjakson voitti kuoleman porteilta palannut hollantilainen Fabio Jakobsen. Millaisiin lohduttomiin syövereihin urheilijat tipahtavat urheilu-uransa päättymishetkellä. Jokaisen näkemäni Netflix -dokumentin tekninen ja visuaalinen toteutus on vetävä, mutta kaikkia vaivaa jonkinasteinen lapsellinen opettavaisuus, mikä lienee suunnattu täysmaallikoille. Kilpailutallit näyttävät lähteneen avomielisesti mukaan ja niinpä katsoja pääsee seuraamaan jo tallien päätöksentekoa niiden valitessa ajajia vuoden 2022 kisaan. Podcastin ideana on auttaa urheilijoita siirtymisessä urheilu-uran jälkeiseen elämään. Mikä urheilemisessa kiehtoo niin paljon, että olemme valmiita ”uhraamaan” elämästämme ison siivun siihen. Pienillä talleilla ei ole ylellisyyttä valita kahdeksan hengen joukkuetta vain parhaista ja sopivimmista. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 2 3 8 1 Vastoinkäymisistä voittoihin on vahva mantra, jolla meistä jokaisen oletetaan saavan tuskaisina hetkinä päämme pystyyn ja elämämme takaisin raiteille. Kirjan takana ovat entinen NHLja maajoukkuejääkiekkoilija Tony Salmelainen ja urheilumarkkinoinnin asiantuntija, kauppatieteiden tohtori Arto Kuuluvainen. Kuten kirjassa muistetaan muistuttaa, jokainen urheilija on uniikki tapaus. Elämän pelikirja -teos ja -podcastit ovat yksi vaihtoehto urheilijoille saada vertaistukea. Onko lopettaja luuseri vai karujen tapahtumien ja vakavien vammojen voimistuttama sankari. Yksilöille tapahtuu kaikenlaista, mutta kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin. Ohjeita ja varoituksia tulee koko ajan. Vuoden 2022 kisassa matkaan lähti 176 ajajaa ja perille pääsi 135. Vielä loppusanoissakin kannustetaan hyödyntämään podcasteja ja ottamaan yhteyttä, jotta jatkoakin voidaan yhdessä pohtia. Loukkaantumiset sotkevat pakkaa niin ennen kisaa kuin sen aikana. Jo näissä jaksoissa saa mainion kuvan siitä kuinka aktiivista joukkueenjohtajan ja pyöräilijöiden kommunikaatio on ajon aikana. Kirjassa jokaisen henkilön esittely päättyy sanoihin, että lisää on tarjolla podcastina. Isojen tallien pitää sen sijaan miettiä, kuka on ajanut itsensä piippuun Italian ympäriajossa, ja kuka on kunnossa tämän vuoden kisaa ajatellen. Onneksi apua on saatavilla. Ovatko urheilijat sieluiltaan yli-ihmisiä, jotka kuvittelevat, että kilpailu-uran jälkeenkin kaikesta pitää selvitä yksin ja voittajana. Myös apuajajien osuuskohtaiset sankariteot tulevat ansaitusti esille.. Osa ääninauhoista pääsi nyt tekstimuotoon, kun toimittaja Jukka Vuorio saapui kaksikon tueksi. Kirja mahdollistaa kurkistuksen tunnettujen urheilijoiden kohtaamiin koettelemuksiin ja selviytymiskeinoihin. Kisaan osallistui 22 tallia ja niiden shakki eri etapeilla ja kokonaiskilpailussa ajatellen kuvataan hyvin. Onko urheilija siis jopa velvollinen jakamaan kokemuksensa, jotta muut saavat apua. Ranskan ympäriajo on rankka ja jopa hengenvaarallinen tapahtuma. He perustivat muutama vuosi sitten Elämän pelikirja -podcastin, jota on tähän mennessä tehty yli 50 jaksoa. Tästä en ole samaa mieltä. Urheilija nauttii kovan treenaamisen lisäksi kehittymisestään ja menestyksestä. Salmelainen lanseeraa ajatuksen siitä, että jo urheilun starttivaiheessa pitäisi heti alkaa miettiä elämään muitakin intohimon kohteita ja siten valmistautumaan urheilu-uran päättymiseen. Netflix jatkaa Tour de France -dokumentillaan mielenkiintoisia urheilusarjojaan
Dokumentin päättää Tour de Francen johtajan Christian Prudhommen toteamus, että jos sarja onnistuu näyttämään kisan luonteen joukkuelajina, se on onnistunut. Tarjolla on huippuhetkiä 1930-luvulta lähtien. HANNU PELTTARI tietokirjailija hannuspurs@icloud.com. Sarjan onnistuneimpia lähivalotuksia on mielestäni sprintteri Jasper Filipsenin taistelu viimeisellä vuorietapilla häviöaikarajaa vastaan, jotta hän selviäisi kamppailemaan Champs-Élyséesin loppukirivoitosta. Selostamistakin voi kokeilla yhden Viron tunnetuimman urheilutoimittajan Tarmo Tiislerin kanssa, jos viro taipuu. Kalustus tuo muistoja mieleen. Koripalloa saa heittää parillakin tapaa, urheiluksi Virossa luettavaa shakkia voi pelata, kelkkailua kokeilla, rallia ajaa ja reaktiotestikin on tarjolla. Viron urheiluja olympiamuseon lokakuussa 2020 avattu perusnäyttely Viron urheilun tarina (Eesti Spordi Lugu) kertoo maan liikuntaja urheiluhistoriasta Venäjän, ensimmäisen itsenäisyyden, neuvostovallan ja toisen itsenäisyyden aikana. Vingegaardin ja Poga?arin taktista vuoristo-osuuksien taistelua kuvataan lähietäisyydeltä maukkaasti. Sinimustavalkoinen paatos on ymmärrettävästi läsnä, mutta myös virolaisille herkkä doping on saanut oman nurkkauksensa. Tallien vuosibudjetit liikkuvat Wikipedian mukaan 15–60 miljoonan euron välillä ja suomalaisittain katsottuna sponsoreina on aika vähän todella tunnettuja yrityksiä. Tämä on perusteltua, koska kohteena on itse urheilukilpailu ja joukkueiden rooli. JOUKO KOKKONEN Kokonaiskisan voitosta kamppailevien Jonas Vingegaardin ja Tadej Poga?arin kamppailua seurataan enemmän Vingegaardin ja hänen Jumbo Visma tallinsa kautta. On vaikea käsittää miten jonkun yksittäisen osakilpailun voitto voi ratkaista jonkun pikkutallin olemassaolon. Vuorovaikutteisuudessa Viron urheiluja olympiamuseo yltää korkeammalle kuin suomalainen vastineensa Tahto. Hänen lähtiessään Pariisissa loppukiriin pyörän vaihteet tekivät kuitenkin tenän! Turisteille upea Champs-Élysées on pyöräilijöille helvetillisen vaikea vastamäkineen ja mukulakivipätkineen. (Vuoden 2023 kisaan Poga?arin valmistautuminen kärsi loukkaantumisista ja Vingegaard uusi selvästi voittonsa). Erityisen hauska on 1980-luvun urheiluhullun olohuone – etenkin, jos on tuolloin käynyt Neuvosto-Virossa. Materiaalia on varmasti kuvattu paljon, koska aina osoittautuu, että kun yhtä ajajaa lähdetään pohjustamaan, tällä on sattumoisin mielenkiintoinen rooli seuraavalla etapilla. Joukkueiden apuajajat hupenevat ja lopulta Vingegaardin vahvempi joukkue auttaa tämän voittoon. Avoinna ti–su klo 10–18. Kokonaiskisan voittotaistelua ei seurata jakso jaksolta, vaan siihen palataan erillisvalotusten jälkeen tiiviimmin loppujaksoissa. Siitä välittyy kuva urheiluja liikuntakulttuuristaan ylpeästä maasta. Museon kokoelmaluettelossa oli vuoden 2022 alussa yhteensä 153 894 urheiluhistoriallista esinettä. Olympialiikkeen esittelyä ryydittävät kisabiisit vuodesta 1964 lähtien. Tõnis Mägi esitti venäjäksi vuoden 1980 Moskovan kisojen virallisen kappaleen ”Olympiada”, johon Virossa suhtaudutaan ironisen nostalgisesti. Mitaleita ja pokaaleita siis riittää, mutta onneksi niistä on näytillä järkevä määrä. Viron urheiluja olympiamuseo määrittelee olevansa Baltian suurin urheilumuseo. Toden totta katsoja pääsee kokemaan joukkueiden autoissa niin peittelemätöntä kiroilua kuin euforista riemua. Sarjassa ei puhuta sanaakaan dopingista. Kazakstan ja Yhdistyneet Arabiemiraatit tekevät urheilullista valkopesua sponsoroimillaan talleilla. Mies hoippuu happea haukkoen ja mutkitellen kuin hiihtäjien ankkanousua jäljitellen Hautacamin nousun päälle ja pysyy muutamalla sekunnilla kisassa mukana. Pohjaluvut ovat ainakin komeita. Tuttuja nimiä löytyy vuosien varrelta, kuten Kristjan Palusalu, Erika Salumäe, Erki Nool ja Ott Tänak. Koko pyöräilykarusellin taloudellinen yhtälö jää sarjassa avaamatta. Kuvia ja pitkänpuoleisia tekstejä on jopa paatuneen museokävijän makuun liikaa yhdellä kertaa sulateltavaksi. Ja tähän huutoon sarja kyllä vastaa. Epäilen, että tämä selittää myös sen, miksi joukkueenjohtajia on päästy seuraamaan niin läheltä. 8 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 N ä y t t e l y Viron urheilumuseossa läkähdyttävän paljon nähtävää Eesti Spordija Olümpiamuuseum Rüütli 15, Tartto. Näyttelykokonaisuus on komea ja toimiva. Ei kai se voi tuoda niin ratkaisevaa näkyvyyttä tallin sponsorille. He ovat voineet luottaa siihen, että ikäviä d-asioita ei tarvitse kommentoida. Mutta koko turneen talouden rationaalisuus olisi kyllä kuulunut sarjan valotettavaksi. Nimiä vilisee niin paljon, ettei kaikkiin jaksa syventyä. Ensin luulin, että tämä oli jälkikäteen – voittajan selvittyä – tehty ratkaisu, mutta ilmeisesti kyse oli siitä, että Poga?arin talli (UAE) kieltäytyi yhteistyöstä. Epäselväksi ei jää se, että yksilönä Poga?ar oli vahvempi. Olympiakisojen vertauskuvallisen merkityksen korostamisen ymmärtää kaikkineen Virossa. Etenkin paluu olympiareenoilla vuonna 1992 sykähdytti
Tule päivittämään tietosi, keskustelemaan mielenkiintoisten esitysten siivittämänä ja tapaamaan muita alan toimijoita liikuntalääketieteen verkoston tärkeimpään vuosittaiseen kohtaamiseen Suomessa. Tämä perustehtävä ei sinänsä ole muuttunut miksikään. Vaikuttavuus ja mittarit. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Seura on toiminut lähes koko itsenäisen Suomen historian ja lehtikin yli puolet siitä. Erilainen tiedevastaisuus valtaa alaa julkisessa keskustelussa. Suomea synnyttäneeseen ja vahvistaneeseen tietopohjaiseen ajatteluun on kuulunut olennaisesti se, että opetusta ja tietoa on tarjottu koko kansalle. Tiedeyhteisö ja sen tieteellisellä prosessilla vertaisarvioidusti tuottamaan tietoon isketään milloin mikäkin vähättelevä leima ja se sivuutetaan tunnepohjaisten, asenteellisten tai eturyhmälaskelmointiin liittyvien tarpeiden tieltä. Lehteä on viime vuodet tietoisesti viety suuntaan, jossa haluamme vahvemmin viestiä liikuntatieteellisen tutkimuksen tuloksia ja näkökulmia myös alan yhteisön ulkopuolelle. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Mitä tavoitteita. Tieteentekijän ei koskaan pidä ulkoistaa koko viestintäänsä erilaisille viestintäpäälliköille ja alan julkaisuille. S uomi on kansakunta, jonka koko olemassaolo perustuu tietoon ja sivistykseen. Liikuntakulttuurissa ja sen ympärillä on ehtinyt tapahtua näinä vuosina paljon. Tarvitaan kanavaa, joka tuo alan tutkimustietoa esiin. Suomalaisuudessa on historiallisella tavalla alettu murentaa tieteellisen argumentoinnin tarpeellisuutta, merkitystä ja uskottavuutta. 60. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Tieteentekijä itse on oman asiansa tärkein viestijä. ?. On puolustettava tiedettä ja tutkimusta, sen merkitystä ja tarpeellisuutta. Näin on saatu kaikki resurssit rekrytoitua tuottamaan tietopohjaa, johon yhteinen hyvinvointi nojaa. Suomalaisten kunto on huono – mitä tarttis tehdä. Se, mikä on muuttunut, on suhteemme ympäröivään maailmaan. Lehti on ollut alan tutkimustulosten julkaisija ja samalla myös tieteellisen keskustelun foorumi. Tommi Vasankari LT, johtaja UKK-instituutti Tutustu Liikuntalääketieteen päivien ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 8.11.2023: www.lts.fi/tapahtumat/lltp23 Liikuntalääketiede hyvinvointialueiden tukena XXX Liikuntalääketieteen päivät pidetään 29.–30.11.2023 Hotel Haaga Central Parkissa Helsingissä. Se vaatii huomiota kaikelta tiedeviestinnältä. Mitä odotetaan. Tieteentekijän on osattava olla nyt myös tietopohjaisuuteen rakentuvan yhteiskunnallisen toimintakulttuurin puolustaja. Juuri nyt olemme ajassa, jossa tarvitaan tieteen tekemisen ytimestä nousevia puheenvuoroja, joilla tutkimustulosten ohella noustaan puolustamaan myös tiedettä itseään. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Nähdään Helsingissä! 29.–30.11.2023 | Hotel Haaga Central Park, Helsinki Kustannusvaikuttavuuden arviointi ja edistäminen hyvinvointialueilla Antti Malmivaara LKT, professori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tule viettämään kanssamme LTS:n juhlavuotta! Sairaanhoitopiireistä hyvinvointialueisiin – painopisteenä ennaltaehkäisy. Tapahtuman pääsalin luentoja voi seurata myös etäyhteydellä. Tässä ilmapiirissä kaiken tiedeviestinnän olisi herättävä. Nyt tämä itsestään selväksi luultu ymmärrys siitä, että tietopohjaisuus on kansakuntamme hyvinvoinnin ja olemassaolon peruskivi, on unohtumassa. Suomi on toki pelastettu aseiden kanssa rintamalla, mutta suomalaisuus syntyi kynä kädessä kouluissa ja yliopistoissa, lehtien toimituksissa, kirjallisuudessa sekä näiden kautta intoutuneissa kansanliikkeissä. Timo Ståhl TtT, dos., johtava asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 3 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Tiedon puolesta L iikuntatieteellinen Seura ja Liikunta & Tiede -lehti täyttävät vuosia. Teemana on liikuntalääketiede hyvinvointialueiden tukena. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 € / Vuositilaus: 45 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Se on haaste tieteen asioista kertoville julkaisuille, mutta myös tieteentekijöille itselleen. Tapahtuma on osa Liikuntatieteellisen Seuran 90-vuotisjuhlavuotta. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Lehtemme on sellainen kanava, mutta pyrimme viestimään myös toiseen suuntaan ja herättelemään tiedeyhteisöä havahtumaan siihen, mitä yhteiskunnan näkökulmia tutkijakammioissa olisi hyvä hoksata. S amalla kun lehden rooli asemoituu hieman toisin, nousee ajassamme myös täysin uudenlainen haaste. Aikamme suomalaisuus on tunnistanut liikuntasektorin yhteiskunnalliset mahdollisuudet, mutta päätöksenteossa on huutava tarve tietopohjan vahvistamiseksi. Kansallista heräämistä ja nousua Euroopan köyhimmästä periferiasta rikkaimpiin hyvinvointivaltioihin ei tehty sotimalla, vaan kouluja käymällä, opiskelemalla, tutkimalla – sekä osaamiseen ja sivistykseen nojanneella rohkealla päätöksenteolla. Liikunta & Tiede on aina pyrkinyt edistämään liikuntakulttuurin tietopohjaisuutta. Juhlavuosi on hyvä paikka tarkastella paitsi mennyttä, myös sitä, miten näinkin pitkään toimineen julkaisun pitäisi toimia tässä ajassa. Tapahtumassa esitellään lisäksi tuoretta kotimaista liikuntalääketieteen tutkimustietoa ja käydään Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2023 -kilpailu
Vuosikerta 45 euroa, kestotilaus 42 euroa/vuosi. Punnittuja puheenvuoroja. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Tuoreinta tutkimusta. Tilaa Liikunta & Tiede Arkkipiispa TAPIO LUOMA: Liikunnan hengellinen ulottuvuus vahva KIINAN VAIHTUVAT LIIKUNTAIDEOLOGIAT Urheilijat tilittävät, painokoneet laulavat T E E M A : Usko & liikuntakulttuuri 59 (1 ) 1/ 22 • 10 eu ro a TEEM A: Miehet ja liikkuminen 59 (4 ) 4/ 22 • 10 eu ro a Olympiavuoden 1952 syvempi merkitys Läksyksi liikuntaa Jutta Urpilainen: EU liikunnassa vasta alkutaipaleella Urheilijan terveet päivät Liikuntaa Kolumbiassa KUNNAT JA SOVELTAVA LIIKUNTA T E E M A : Liikuntalääketiede 58 (5 ) 5/ 21 • 10 eu ro a Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi 60 (4 ) 4/ 23 • 10 eu ro a TEEMA: Hyvinvointi & pahoinvointi Painosta puhuminen vaatii herkkyyttä. Sähköinen LTS-infokirje. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. H YV IN VO IN TI & PA H O IN VO IN TI Liik un ta & Tie de 4/2 3 TEEMA: Tiedolla johtaminen 60 (1 ) 1/ 23 • 10 eu ro a Jyrki Katainen: Johtaminen vaatii tietoa ja arvoja Ulkoilun suosio kasvanut Suomessa Toimintakyky korostuu turvallisuusaloilla Jäsenmaksu 40 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi. KJELL WESTÖN kirjoissa liikutaan luontevasti Miten saada Suomi liikkeelle