Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Tuoreinta tutkimusta. Tilaa Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi 61 (4 ) 4/ 24 • 10 eu ro a Pariisin kisojen jälkikaikuja Liikunnan ja urheilun EU-tukia kannattaa hakea Erkki Liikanen: Litmasen tunsivat Brysselissä kaikki teema: EU & liikunta Liik un ta & Tie de 4/2 4 EU & LII KU N TA. Sähköinen LTS-infokirje. Lii ku nta & Tie de 4/2 2 59 (4 ) 4/ 22 • 10 eu ro a Jäsenmaksu 45 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Vuosikerta 55 euroa, kestotilaus 50 euroa/vuosi. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. Punnittuja puheenvuoroja
Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Vuorovaikutus on rahaa tärkeämpää S uomalaisissa EU-puheissa tapaa korostua raha ja talous. 61. Tule päivittämään tietosi, keskustelemaan mielenkiintoisten esitysten siivittämänä ja tapaamaan muita alan toimijoita liikuntalääketieteen verkoston tärkeimpään vuosittaiseen kohtaamiseen Suomessa. Ensinnäkin itsestäänselvyys. Pian tähän liittyi putki uudistuksia, joilla poistettiin kaupankäyntiin, rajamuodollisuuksiin, tulleihin, energiapolitiikkaan, työvoiman liikkuvuuteen, koulutukseen ja vastaaviin elinkeinoelämän taustarakenteiden hidasteita ja esteitä. EU:n perusidea ei siis ole avustusten jako ja saaminen, vaikka nettomaksulaskuriinsa tuijottavassa Suomessa niin usein ajatellaankin. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Tapahtumassa esitellään lisäksi tuoretta kotimaista liikuntalääketieteen tutkimustietoa ja käydään Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2024 -kilpailu. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Teemana on Liikunta ja mielenterveys. Ben Singh Research Fellow University of South Australia Osallistu myös etänä! Mielenterveys ilmiönä – yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta Outi Linnaranta psykiatrian erikoislääkäri psykiatrian dosentti, YET Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 4 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. M iten tämä liittyy Suomen liikuntaelämän arkiedellytysten kehittämiseen. Suomen liikuntaja urheiluväellä on jäänyt hyviä EU:n rahastoissa piileviä tilaisuuksia hyödyntämättä asenteiden ja ajattelun jumien vuoksi. Tuo on kuitenkin vain perinteisen näkökulman asia. EU:n kautta voi saada paitsi rahaa, myös kytkeä suomalaista liikunta-arkea osaksi eurooppalaista arkea. Tämä kannattaa muistaa, kun ensi kevään hakupapereita alatte hiljalleen syvällisemmin valmistella. Tapahtuman pääsalin luentoja voi seurata myös etäyhteydellä. Samalla EU-politiikan onnistumista näyttää mittaavan usein se, miten tehokkaasti Suomi torjuu yritykset maksuosuuksien tai yhteisvastuullisuuksien lisäämiseksi – ei se, miten syvällisesti olemme onnistuneet kiinnittymään osaksi paneurooppalaista osaamis-, oppimis-, toimeliaisuus-, turvallisuusja hyvinvointirakenteita. Toinen asia liittyy EU:n varsinaiseen ideaan. Rahanjaon tavoite on pukata käyntiin prosesseja, joissa ideat, oivallukset, vaikutteet ja käytännön sovellukset tuottavat yhteiseen Eurooppaan jotakin uutta ja hyvää. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. ?. Kysymys nettomaksajuudesta ja miinuksen määrästä tuntuu olevan EU-suhteemme ydinkysymys. Kaikinpuolisen yhteistyökulttuurin vahvistaminen on ollut keskiössä. Talous kun on sittenkin vain yksi unionin tuottama ulottuvuus. Siis eurooppalaisiin verkostoihin kiinnittymisen ja arkisten kanssakäyntien kautta syntyvää uudenlaista arkea, joka tuottaa pysyvämpää yhteistä aktiivisuutta, osaamista, näkökulmia, luovuutta, oivalluksia ja uudenlaista toimintaa – ja lopulta kykyä tuottaa yhteisen hyvän lisäämisen kautta myös itselleen paremmin sitä taloudellistakin hyvää pitemmälläkin tähtäyksellä. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Tämä on toki ymmärrettävää, mutta kyllähän se silti kovin rajoittunut tapa Euroopan unionin hahmottamiseen on. Nähdään Helsingissä! 27.–28.11.2024 | Hotel Haaga Central Park, Helsinki Physical Activity and Mental Health: Towards Understanding Physiological and Psychosocial Mechanisms of Physical Activity Dr. Liikunta ja mielenterveys – interventiot, kustannusja arkivaikuttavuus Tomi Mäki-Opas professori, yhteiskuntapolitiikka Vaikuttavuuden talo Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Savon hyvinvointialue Tutustu Liikuntalääketieteen päivien ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 1.11.2024: www.lts.fi/tapahtumat/lltp24 Liikunta ja mielenterveys XXXI Liikuntalääketieteen päivät pidetään 27.–28.11.2024 Hotel Haaga Central Parkissa Helsingissä. Kaiken ideana on ollut yhteistyön ja vuorovaikutuksen – siis ajattelun, näkökulmien, osaamisen ja oivaltamisen edellytysten – lisääminen. Haluttiin etteivät ranskalaiset ja saksalaiset enää ryntäisi toistensa kimppuun, vaan näkisivät toisissaan uhkien sijasta yhteisen edun. Perusidea on eurooppalaisen arkitoimeliaisuuden aktivointi. Vaikka pientä piristymistä onkin jo alkanut näkyä, yhä kaivataan systemaattisempi ote siihen, miten niin Erasmus Sportin kuin myös erilaisten alue-, maaseutuja koulutusrahastojen mahdollisuuksia voisi liikuntaja urheiluelämässä hyödyntää. EU on hyvä rahoitusmahdollisuus, mutta lyhyen tähtäimen avustus on väline, jolla pitää pyrkiä luomaan jotakin pysyvämpää. EU perustettiin alkujaan rauhanjärjestöksi. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Se taas antaa tilaa tuottaa sitä mitä niin liikunta-alan toimijat kuin myös Euroopan unioni pohjimmiltaan pyrkivät luomaan: aktivoitumista, osaamista, uudenlaisia toimintaa – siis laadukkaampaa arkitekemistä. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 50 € / Vuositilaus: 55 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Se taas avaa reitin, jota pitkin suomalaiset toimijat voisivat oppia eurokumppaneiltaan monenlaista, mutta samalla suomalaisten oma vahva liikuntaosaaminen avaa tilaisuuksia olla EU-tasolla hyödyllinen muille
Susanna Luikku 44 EU-rahoitus on monesti iso mahdollisuus Timo Hämäläinen 48 Suomalaista menestystä Erasmus+ Sportin pelikentillä Terhi Liintola 51 Myönteiset kokemukset kannustavat hakemaan EU-rahoitusta Sari Tuunainen 54 Oppia elämää varten Oslossa Matias Häkkänen 57 Kuntien tuki urheilulle monimuotoista Jari Lämsä, Pasi Mäenpää & Akseli Holopainen 61 Junioriurheilutapahtuma – pikavoitto vai pitkäaikaissijoitus. Seisomatyö rasittaa jalkoja, joten säännölliset kuntoporrastreenit pitävät jalat kunnossa. Myös taaempana näkyvä tilitoimistoyrittäjä Helena Tabell pitää porrastreeneistä. Kuva: Juha Laitalainen TÄSSÄ NUMEROSSA: 10. Hänelle mieluisia liikuntamuotoja ovat kuntouinti, allasjumppa ja ryhmäliikunta. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 3 2 PÄÄKIRJOITUS Vuorovaikutus on rahaa tärkeämpää Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA Olkoon sitten huippu-urheilu rempallaan Jouko Kokkonen 5 AJASSA 8 VÄITÖSUUTISET 9 POLTTOPISTEESSÄ Liikuntaja terveystutkija EU-rahoituksen jäljillä Arto Hautala 32 TUTKIMUSUUTISIA Lääketiede: Eero Haapala Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Yhteiskuntatieteet: Outi Aarresola Pedagogiikka: Arto Laukkanen Terveystieto: Kristiina Ojala 56 LÄHIKUVASSA Juuso Laamanen: Kooveella hyviä kokemuksia Euroopasta Jouko Kokkonen 82 EMERITA IHMETTELEE Kauneutta ja kohuja olympia-areenoilla Reetta Meriläinen 83 EMERITUS IHMETTELEE Pariisi näytti mallia olympialiikkeelle Kari Mänty 85 ARVIOITUA 91 STADION 50 VUOTTA SITTEN Reilu peli on kadonnut VERTAISARVIOIDUT TUTKIMUSARTIKKELIT 93 Liikunnan ja urheilun eettiset diskurssit Samuli Oja 10 Erkki Liikanen: Jalkapallo ja F! yhdistävät eurooppalaisia Jouko Kokkonen 14 Hakemista vaille valmis Jari Kupila 17 Miehet pullistelevat politiikassa urheilulla Jouko Kokkonen 21 Idän urheilujättiläinen Mikko Knuuttila 24 Urheiluorganisaatioissa tarvitaan tietoa vastuullisesta johtamisesta Hanna Vehmas & Suvi Heikkinen 28 Kaikilla on oikeus turvalliseen urheiluympäristöön Jatta Muhonen, Virve Toivonen, Marja Kokkonen & Antti Aine TEEMA: EU & liikunta 38 EU:n liikuntapolitiikan uusi suunta Kati Lehtonen 41 Eurooppalainen liikuntapolitiikka – onko sitä. Mia Koivujoki-Hyökki 64 Tytöt liikkumaan – ei suorittamalla, vaan hauskanpidolla Tiia Kaijalainen 66 Kunnissa kuuluu soveltavalle liikunnalle hyvää ja huonoa Timo Ala-Vähälä 70 Ruotsinkieliset urheiluseurat soveltavan liikunnan asialla Lotta Nylund 72 Soveltavan liikunnan alkuvaiheita Pekka Saarenmaa 76 Monipuolinen liikuntaharjoittelu vähentää kaatumisia Tiina Pitkänen, Maarit Piirtola, Riitta Koivula, Sirpa Hartikainen, Marja Äijö & Tuija Ylitörmänen 80 Olympialaiset kisaturistin silmin Riikka Roitto 4/2024 Ku va : Jo uk o Ko kk on en Kannen kuva: Iisalmelainen 56-vuotias kelloja kulta-alan yrittäjä Eija Lyyti käinen askeltaa säännöllisesti osin EU-rahoitteisilla Iisalmen kuntoportailla
Suomi liikkeelle -ohjelmasta ei ole paljon iloa, jos vähemmän liikkuville tärkeä liikuntapaikka katoaa. Jukka Uunila ehdotti 1980-luvulla tukien porrastamista menestyksen perusteella ja lajien luokittelemista A-, Bja C-sarjaan. Varsinkaan vähiten liikkuvia aikuisia järjestäytynyt liikunta ei ole tavoittanut, eikä tule suuressa määrin koskaan tavoittamaan. Ja moni tuntuu aidosti pitävän vesijuoksusta. Olen päässyt nauttimaan uimahalleista kuntouttaessani polveani. Silloin tulee mieleen, että meillä on osattu myös hukata mahdollisia menestyslajeja, mistä mäkihyppy on selvä esimerkki. Helsingin vuoden 1952 suomalaisurheilijat saavuttivat 22 mitalia. Joskus liikuntaa harrastaneita rapakuntoisia seurat voivat satunnaisesti onnistua liikauttamaan. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Keinoja palata menestysuralle on etsitty 1990-luvulta lähtien heikoksi koetun olympiamenestyksen vuoksi. En nimittäin vieläkään erityisemmin pidä vesijuoksusta, vaikka harjoituskertoja on kertynyt jo kymmeniä. Samalla heikkenevät kansalaistaitona pidetyn uimaopetuksen edellytykset. Väärin voitettu, sillä yleisurheilusta mitaleita tuli vain yksi. Poimin talven mustikat ja puolukat omakätisesti. Huippu-urheilusta on helpompi esittää painokkaita puheenvuoroja. Huonoa menestystä on voivoteltu sotien jälkeisistä ajoista lähtien. Kilpaurheilu ja -kuntoilu sopivat lajiliitoille ja seuroille. Etenkin 2000-luvulla tukea ovat saaneet lukuisat lähiliikuntapaikat. Kokeilemisen arvoinen keino, jos päämääränä on menestyä paremmin olympialaisessa mitalijahdissa. Liikkuminen ja liikunta ovat kansakunnan kokonaismenestyksen ja ihmisten onnellisuuden kannalta tärkeämpiä kuin mitalit. Jos uimahallikantamme rapistuu, niin suuri joukko ihmisiä menettää hyvän liikuntapaikan. Vielä Melbournen mitalimäärä oli 15, jolloin Suomi putosi ensimmäisen kerran ja samalla pysyvästi mitalitaulukon kärkikymmenikön ulkopuolelle sitten Lontoon 1908 kisojen. Kilpaurheilu ei ole yleensä huippu-urheilua. Ja niinhän se on. Kekkosta mukaillen tuiskahdan: jos liikunnan tai huippu-urheilun pitää olla rempallaan, niin olkoon se huippu-urheilu. Koko Suomen tai edes valtaosan suomalaisista saaminen liikkeelle on monin verroin vaikeampi tehtävä. L yhyenä loppukevennyksenä kerron harrastaneeni hyötyliikuntaa marjametsässä. Vuonna 1994 valmistui ensimmäinen Strategia huippu-urheilun kehittämiseksi, ja jatkoa seurasi 1998 ja 2002. . Korjaustoimissa kärki näyttää sen sijaan jätättävän. Altaassa huomaa hyvin miten tärkeitä hallit ovat vähemmän liikkuville ja eri tavoin liikuntarajoitteisille. Viime vuosikymmeninä listoille ovat nousseet usein uimahallit, liikuntasalit ja jäähallit. Ensimmäiset avustukset valtio jakoi vuonna 1931. On helppo todeta, ettei Suomi humahtanut Pohjolan parhaaksi urheilumaaksi. Samaan aikaan monien kuntien mahdollisuudet pitää yllä ja ennen kaikkea korjata uimahallejaan heikkenevät. KONTULASTA J ouko k ontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Sen tilaa on myös helpompi korjata, jos niin päätetään todella tehdä. Vuonna 2027 valtio suunnittelee avustavansa liikuntapaikkahankkeita enää 8,4 miljoonalla eurolla, josta Olympiastadion saa liki neljänneksen. Vesiliikuntamahdollisuuksien merkitys korostuu väestön ikääntyessä. L iikunnan ja urheilun keskittämiseen Olympiakomiteaan johtanut organisaatiomylläys alkoi 1990-luvulla. Jaossa on valtionvarainministeriön esityksen mukaan 10,5 miljoona euroa, kun tänä vuonna summa oli 25,4 miljoonaa euroa. Huippu-urheilutyöryhmän muistio valmistui 2004. Ja sitten se mutta. Huippu-urheilun muutosryhmä (HUMU) sai työnsä päätökseen vuonna 2012. Ja koko väestön liikuttamisvastuusta voisi vapauttaa olympiakomitean, lajiliitot ja seurat. Alkuvaiheessa rahaa saivat pääosin urheilukenttäja uimalaitoshankkeet. Valtion urheilulautakunta laati myös kenttärakennusoppaita 1920-luvulta alkaen. Pahoin pelkään, että supistukset heikentävät ennen kaikkea kuntien mahdollisuuksia korjata uimahallejaan. ”On mustikanpoimintaa mukavaa toimintaa” laulaa Antero Raimo Avoimet ovet -yhtyeen säestämänä. Sama ajatus on vilahtanut keskustelussa Pariisin olympiakisojen jälkeen. Edellisistä marjametsässä käynneistä oli vierähtänyt viisi vuotta. Ja ainakin menestyksen puutteesta ruikuttamisessa olemme lähellä maailmankärkeä. Barcelonan kesäkisoissa 1992 suomalaisurheilijat saavuttivat viisi mitalia (2–2–1) ja Lillehammerin talvikisoissa 1994 kuusi mitalia (0–1–5). Monen kokoisia uimareitakin käy altaassa. Osasyynä on se, että kilpaja huippu-urheilu menevät edelleen suloisesti sekaisin. Mikä parasta, sain siirrettyä marjastusperinnettä seuraavalle sukupolvelle, kun toinen pojistani lähti mustikkaan. A loitukseni ei tarkoita sitä, etteikö huippu-urheilulla olisi aikansa ja paikkansa. 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 Olkoon sitten huippu-urheilu rempallaan T asavallan presidentti Urho Kekkonen tokaisi aikoinaan, että jos sisätai ulkopolitiikan pitää olla rempallaan, niin olkoon se sitten sisäpolitiikka. Melbournen jälkeen paras tulos kesäkisoissa on ollut Los Angelesin 12 mitalia, joiden saavuttamista auttoi itäblokin väkivahvojen urheilijoiden poisjäänti boikotin vuoksi. Ja jos tämä linja valitaan, niin silloin kannattaa panostaa talvikisoihin. Metsässä liikkuminen rentouttaa. Tämä eronteko on meillä kesken. V altion liikuntapaikkarakentamiseen myöntämiin määrärahoihin on tulossa roima supistus vuonna 2025. Tai ainakin käyttämään halleja. Huippu-urheilu kannattaa pitää Olympiakomitean ja erityisesti lajiliittojen vastuulla. JOUKO KOKKONEN. Kummankaan liikuntakulttuurin osa-alueen tuloskuntoa se ei ole vahvistanut
kongressi järjestettiin Madridissa 4.–7.6.2024. Viimeinen rekisteröitymispäivä on 23. kerran ja sen kielenä on englanti. Pääteeman lisäksi posterit ja suulliset esitykset käsittelivät muun muassa liikunnan harrastamista, urheilun ammattimaistumista, liikunnan kaupunkiympäristöjä, kehollisuutta, liikunnan trendejä, kestävää kehitystä ja liikunnan yhteiskuntatieteiden teorioita. Pääesitelmät pitivät Louise Mansfield (Brunei University, Iso-Britannia), Paul Dimeo (University of Stirling, Skotlanti), Sacra Morejon (University of Ramon Lull, Espanja) ja Ivo van Hil voorde (Vrije University, Alankomaat). EASSin seuraava kongressi järjestetään Varsovassa kesäkuun lopulla 2025. Vuoden 2026 kongressi pidetään Jyväskylässä 15.–18.6.2026 yhteiskongressina liikuntasosiologian maailmanjärjestö ISSA:n (International Sport Sociology Association) kanssa. Kongressin isäntänä toimi kauniilla ja modernilla kampuksella toimiva Universidad Europea, joka sijaitsee noin 25 kilometrin päässä Madridin keskustasta lounaaseen. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 5 ajassa Kuva: EASS Euroopan liikuntasosiologit kokoontuivat Madridissa Euroopan liikuntasosiologijärjestö EASS:n (European Association for Sociology for Sport) 20. syyskuuta. Hot Topics in Exercise Physiology: www.jyu.fi/en/events/hot-topics-in-exercise-physiology-2024. Tapahtuma järjestetään 24. Kongressi kokosi 170 osallistujaa 30 eri maasta. Käytännön järjestelyistä vastasi espanjalainen tieteellisiin tapahtumiin erikoistunut GB Events. Nuoren tutkijan palkinnon voitti tänä vuonna Federico Genoveri Ulsterin ylipistosta Isosta-Britanniasta. Aiheina ovat muun muassa suhteellinen energiavaje urheilussa (REDs), raskauden aikainen harjoittelu, sukupuolten väliset erot harjoittelussa ja eri ympäristöolosuhteiden (kuuma, kylmä, hypoksia, vuorokausirytmi) vaikutus urheilemiseen. HANNA VEHMAS Tuhti annos liikuntafysiologiaa tarjolla Jyväskylässä Jyväskylässä pidetään Kansainvälinen liikuntafysiologian Hot Topics in Exercise Physiology -symposium 25.–27.9.2024. Kongressin pääteemana oli Sport, Democracy, Inequality and Beyond. Kongressin yhteydessä järjestettiin jatko-opiskelijoiden PhD-seminaari
Kokonaan englanninkielisen konferenssin teemoina ovat 1. Muita symposion alustuksissa käsiteltyjä teemoja olivat tietopohja ja tutkimustoiminta, kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintatyö, koulutus ja osaaminen sekä yhteinen kieli ja ymmärrys. Teemana oli sektorien välinen yhteistyö sekä yhdyspintatyön vahvistaminen. Soveltavan liikunnan symposio järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004, jolloin Liikuntatieteellinen Seura järjesti Erityisryhmien liikunnasta soveltavaan liikuntaan -seminaarin. 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 Football is Medicine -konferenssi Jyväskylässä tammikuussa 2024 Jalkapallon terveys ja hyvinvointivaikutuk sia käsittelevä Football is Medicine -konferenssi pidetään Jyväskylässä 14.–16.1.2025. Konferenssi on osa Football is Medicine (FIM) -verkostoa, jonka professori Peter Krustrup kollegoineen perusti vuonna 2018. Tarkastelussa oli erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö. Professori Brett Smithin (University of Durham) aiheena oli ”Moving Social Work: The Value of Social Workers in Adapted Physical Activity”. Ensimmäiset terveysliikuntapäivät UKK-instituutti järjesti vuonna 1990. Järjestyksessään seitsemännen konferenssin toteuttavat yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta, Suomen Palloliitto ja Laurea ammattikorkeakoulu. Esitelmä ehdotusten tiivistelmien jättöaika päättyy 30.9.2024. Pääpuheenvuoro-osuuden taustoittavassa osiossa FT Miia Länsitie (Hytetu -erityisasiantuntija, Lapin hyvinvointialue) käsitteli terveyttä edistävää liikkumista ja liikuntaa osana sosiaalija terveydenhuoltoalan koulutussisältöjä. Raportti perustuu kunnille ja soveltavan liikunnan palvelujen asiakaskunnalle kohdennettuihin kyselyihin. Seminaarin tavoitteena on levittää tutkimukseen perustuvaa terveysliikuntatietoutta. Symposiossa pohdittiin uusia ratkaisuja ja mahdollisuuksia soveltavan liikunnan kohderyhmien liikkumisen lisäämiseksi. Esillä oli myös uutta tutkimustietoa, hankkeita, alan järjestöjä sekä hyviä käytäntöjä. Terveysliikuntapäivät 2024: ukkinstituutti.fi/palvelut/koulutus/terveysliikuntapaivat Soveltavan liikunnan väki koolla Vantaalla Soveltavan liikunnan tilasta paikallisja aluetasoilla selvitys Valtion liikuntaneuvosto julkaisi elokuussa selvityksen soveltavan liikunnan tilasta kunnissa ja hyvinvointialueilla vuonna 2023. Päiville osallistuu terveyden ja liikunnan edistäjiä terveydenhuollosta, liikunta-alalta, eri hankkeista ja kansanterveysja liikuntajärjestöistä. Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2023: www.liikuntaneuvosto.fi/lausunnot-jajulkaisut/soveltava-liikunta-kunnissa-2023 Soveltavan liikunnan symposio järjestettiin Laurea ammattikorkeakoulun Tikkurilan kampuksella 29.8.2024. Football is Medicine: www.jyu.fi/en/events/football-is-medicine-2025 ajassa Terveysliikuntapäivien teemana fyysinen toimintakyky UKKinstituutti järjestää terveysliikuntapäivät Helsingissä 9.–10. Verkostoon kuuluu 22 maasta noin 250 tutkijaa, jotka tutkivat vapaa-ajan liikunnan terveysvaikutuksia erityisesti jalkapallon näkökulmasta. Implementation and impact: Bridging the gap between science and practice. lokakuuta pohditaan, onko fyysinen pärjäämisemme uhattuna. Soveltavan liikunnan tilaa kunnissa on selvitetty neljän vuoden välein vuodesta 2000 alkaen. Pääteemojen lisäksi esitykset voivat käsitellä jalkapalloa eri näkökulmista tai muita joukkuelajeja. Ensimmäiset erityisliikunnan neuvottelupäivät pidettiin vuonna 1986 Hyvinkäällä. FIM on maailmanlaajuinen tiedefoorumi, joka järjestää vuosittain konferenssin, työpajoja, valmennuskursseja ja tapahtumia. Nykyisin Soveltavan liikunnan symposio järjestetään Soveltavan liikunnan päivien välissä neljän vuoden välein.. Football for all across the life span ja 2. lokakuuta 2024 otsikolla Fyysinen toimintakyky rappiolla – näin ei tarvitse olla! Keskiviikkona 9. Torstaina mietitään, miten uhkakuvia voidaan lieventää. Selvityksen on laatinut tutkija Timo AlaVähälä Liikuntatieteellisestä Seurasta
VESA HEIKKINEN suomen kielen dosentti Oulun yliopisto vesa.pekka.heikkinen@luukku.com Syyskoulun päättänee seen paneelikeskuste luun osallistuivat (vas.) pääsihteeri Kaari Mat tila (Ihmisoikeusliitto), tutkija Eva Rönkkö (LTS), erikoissuunnit telija Matti Hakamäki (Likes/Jamk), ja tut kijatohtori Marjukka Mikkonen (Tampereen yliopisto). Varhaiskasvatusaikaisen liikkumisen kansallisen tavoitteen toteutuminen on hyvällä tasolla, mutta tilanne vaihtelee kunnittain ja toimipaikoittain. Huippu-urheilijan kalenterissa elämä on pilkottu substantiivein merkityksellistettyihin ja selkein numeroin ryyditettyihin osiin ja jaksoihin. Verbit kuvaavat tyypillisesti prosesseja, kun taas substantiiveilla kuvataan asioita ja ilmiöitä. Mahdollisia syitä on monia. Vanhempi yliopistonlehtori Petteri Muukko nen Helsingin yliopistosta puhui liikunnan saavutettavuuden ulottuvuuksista. Olisiko omaan puheeseen tarttunut jotain englanninkielisistä selostuksista. Moukarinheittäjät tekivät hienon kilpailun. Tutkijatohtori Veera Ehrlén Jyväskylän yliopistosta käsitteli alustuksessaan mediaa ja sukupuolten tasa-arvoa. Tekemistä ilmaistaan substantiivilla verbin asemesta. Jos tekee ehjän juoksun, pystyy pärjäämään. Liikkuvan varhaiskasvatuksen vaikutus lasten liikkumisen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen on kokonaisuutena melko hyvällä tasolla. Miksi ei hypätä. Puhetta johti Outi Aarresola. Moni muistaa koulun äikäntunneilta ”substantiivitaudiksi” kutsutun kankean kirjakielen kukkasen. Valtion liikuntaneuvoston Kansalliselta koulutuksen arviointikeskukselta (Karvi) tilaaman arvioinnin toteutuksesta vastasivat arviointiasiantuntija Kati Isoaho ja ulkoinen asiantuntija Julia KuusiholmaLinnamäki. Liikkuvan varhaiskasvatuksen yksi keskeinen tulos on hyvin verkostona toimiva tavoitteiden ja toiminnan jalkauttamisen malli. Tulos-, ennätysja suorituskeskeisessä kontekstissa – huippu-urheilussa – on ehkä tärkeää ottaa epämääräisetkin prosessit haltuun muuttamalla ne olioiksi. Toisekseen voi pohtia olioittamisen yleisiä motiiveja. Niinpä jokapäiväiset prosessit pätkitään valmentautumissuoritteiksi. Emma Kanerva teki elämänsä suorituksen. Aiheena oli Eriarvoisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon monet ulottuvuudet liikuntatutkimuksessa. Kaikki tähtää suorituksen suorittamiseen – siihen, että urheilija tekee elämänsä teon. Suomen Paralympiakomitean tutkimuspäällikkö Aija Saaren aiheena oli yhdenvertaisuus vammaisuuden ja terveydentilan näkökulmista tutkimuksessa. Liikkuva varhaiskasvatus toiminnan ulkoinen arviointi: www.liikuntaneuvosto.fi/ lausunnot-ja-julkaisut/ liikkuva-varhaiskasvatus-arviointi/ Lyhdyn syyskoulu pidettiin Jyväskylässä Tyhmä tiedekysymys Miksi huippu-urheilussa tehdään koko ajan niin paljon. Vähän liikkuvien lasten huomiointi on toteutunut kunnissa vaihtelevasti. Toisen kerran järjestetyn Syyskoulun tarkoituksena on edistää tutkijoiden vuoropuhelua ja osaamista. Miksi ihmeessä olioitamme elävää urheilupuhetta. Oletettavasti urheilutoimittajamme seuraavat aktiivisesti kansainvälistä mediaa. elokuuta. Tänään tehdään selkää ja jalkoja, huomenna sprinttiä ja intervallia. Kielenkäytön muutoksissa on toisinaan taustalla vieras vaikutus. Kuva: Hanna Vehviläinen Liikunnan yhteiskuntatieteiden LYHTY asiantuntijaryhmän Syyskoulu kokoontui Jyväskylässä 20. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 7 Liikkuvan varhaiskasvatuksen arviointi valmistunut Liikkuvan varhaiskasva tuksen kansallinen organisointi, koordinaatio ja johtaminen ovat kesäkuussa 2024 julkistetun selvityksen mukaan erittäin hyvällä tasolla. Pariisi taisi tehdä kaikkien aikojen olympialaiset – ainakin kisaselostuksissa oli vahva tekemisen meininki. Simone Biles teki häikäisevän hypyn. Tehdä hyppy. Tavoitteena on tuoda yhteen eri puolella Suomea toimivia tutkijoita, jotka lähestyvät liikuntaa yhteiskuntatieteellisellä otteella.
Aira havaitsi, että nuoren keskusteluvaikeudet isän kanssa ennusti liikkumisen vähenemistä ja liikkumisen säilymistä vähäisenä. 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 ajassa Väitösuutiset Nuoren liikkumisen väheneminen liittyy isä suhteeseen ja näkyy sairauksien riskitekijöissä TtM Tuula Aira tutki väitöskirjassaan, miten terveyskäyttäytyminen, demografiset ja psykososiaaliset tekijät, liikkumisen muodot ja paikallaanolo ovat yhteydessä liikkumiskäyttäytymisen muutokseen ikävuosien 15 ja 19 välillä. Aktiivisuuden väheneminen näkyi myös epäedullisina sokeriaineenvaihdunnan, hyvän kolesterolin ja painoindeksin muutoksina eli sydänja verisuonitautien riskitekijöissä jo nuorena.?Liikuntaseuraharrastuksen jatkuminen nuoreen aikuisuuteen tuki aktiivisuuden säilymistä.. Näihin kuuluvat esimerkiksi alueen palvelut, hyvät sosiaaliset verkostot sekä turvallisuus. Nauhan lääketieteen väitöskirja Chronotype, physical activity, sedentary behaviors, and sleep regularity : associations with cardiometabolic health at midlife in the Northern Finland Birth Cohort 1966 tarkastettiin Oulun yliopistossa 7.6.2024. Väitöskirjan verkkoversio http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-0249-1 Muualla sanottua ”Laji-ihmisiltä pitää kysyä, mutta he haluavat aina kuun taivaalta, eivätkä pysty kompromisseihin. Lavikainen havaitsi, että kevyillä mittausteknologioilla voidaan arvioida biomekaanisia suureita, kuten nivelkulmia ja niveliin kohdistuvia kuormituksia, joiden laskemiseen tyypillisesti tarvitaan liikelaboratoriossa tehtyjä mittauksia ja laskennallisesti raskaita analyysejä. Esteetön luontoreitti antaa mahdollisuuden mukavaan matkailuun ja luontoliikuntaan ulkoilijan toimintakykyyn katsomatta.” Invalidiliiton liittohallituksen 1. Lapsille luonto ja erilaiset luonnonelementit tarjoavat mahdollisuuksia mielekkääseen toimintaan ja sosiaalisen vuorovaikutukseen. Väitöskirjan verkkoversio http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-5208-0 Lyhytkestoinen voimaharjoittelu voi parantaa hermoston toimintaa kaikenikäisillä aikuisilla LitM Gonzalo Gomez Guerrero tutki väitöskirjassaan aivokuoren magneettistimulaation (TMS) ja lannerangan sähköstimulaation (LS) soveltuvuutta kortikospinaalisen radan herkkyyden arvioimiseen. Tuloksien mukaan ilta-kronotyyppi oli sekä miehillä että naisilla yhteydessä vähäiseen fyysiseen kokonaisaktiivisuuteen, ja miehillä myös suurempaan paikallaanoloaikaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lapset, nuoret, vanhemmat ja nuoret aikuiset kokevat asuinalueensa paikat merkityksellisiksi omalle hyvinvoinnilleen. Päätavoitteena oli arvioida ikääntymisen ja voimaharjoittelun vaikutuksia kortikospinaalisen radan toimintaan. Vanhempien hyvinvointi paikoissa muodostuu fyysisen, sosiaalisen ja psykologisen ympäristön kokonaisuudesta. Väitöskirjan verkkoversio http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0178-4 Epäsäännöllinen unirytmi heikentää sydän ja verisuoniterveyttä FM Laura Nauha tutki väitöskirjassaan kronotyypin, mittalaitteella mitatun fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanoloajan sekä unirytmin säännöllisyyden yhteyttä sydän-, verisuonija aineenvaihduntaterveyteen keski-iässä. Väitöskirjan verkkoversio https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405173638 Biomekaanista liikettä ja kuormitusta voidaan arvioida kevyillä mittausteknologioilla FM Jere Lavikainen kehitti väitöstutkimuksessaan menetelmiä ihmisen biomekaanisen liikeanalyysin tekemiseen liikelaboratorioympäristön ulkopuolella. Väitöskirjan verkkoversio http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5276-9 Oman asuinalueen paikat koetaan merkityksellisinä hyvinvoinnille HTL Kati Honkanen tarkasteli väitöstutkimuksessaan eri ikäisten ihmisten paikoille antamia merkityksiä subjektiivisen hyvinvoinnin tuottajina. varapuheenjohtaja Jussi Syrjälä, IT 4/2024. Honkasen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Paikkojen merkitykset subjektiiviselle hyvinvoinnille tarkastettiin filosofisessa tiedekunnassa Itä-Suomen yliopistossa 22.8.2024. Tutkimus osoittaa, että lyhytaikainen voimaharjoittelu voi parantaa hermoston toimintaa sekä nuorilla että vanhemmilla aikuisilla. ”Jokaisella ihmisellä on yhdenvertainen oikeus luonnossa liikkumiseen sekä luonnosta nauttimiseen. Gomez Guerreron biomekaniikan väitöskirja ”Assessment of Corticospinal Functioning in Young and Older Adults: Effects of Resistance Training and Detraining” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 16.8.2024. Lavikaisen lääketieteellisen fysiikan alaan kuuluva väitöskirja Estimation methods for musculoskeletal movement and loading using biomechanical models and portable modalities tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 16.8.2024. Tykkään uppoutua omiin ajatuksiini ja ottaa aikaa pienelle haaveilulle. Epäsäännöllinen unirytmi oli yhteydessä heikompaan sydän-, verisuonija aineenvaihduntaterveyteen, mikä ilmenee erityisesti vyötärönympäryksen kasvuna. En yleensä mieti reittiä etukäteen vaan katson, mihin mieli kuljettaa.” Kolmiloikkaaja Senni Salminen, tunne & mieli 3/2024. Airan terveyden edistämisen väitöskirja Physical Activity Patterns from Adolescence to Young Adulthood: Their Characteristics and Relationship with Cardiometabolic Health tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 7.6.2024. Monitoimihalleissa tämä on haastavaa.” Espoon Leppävaarassa sijaitsevan Kameleonten-hallin projektipäällikkö Patrik Gustafsson, Liikunnan ammattilainen 2/2024 ”Päivän päätteeksi rauhoitun parhaiten kävelemällä hiljenevässä illassa
Suurella mielenkiinnolla odottelimme arviointia ja rahoituspäätöstä. ARTO HAUTALA fysioterapian ja kuntoutuksen apulaisprofessori Jyväskylän yliopisto Liikuntatieteellinen tiedekunta LTS:n varapuheenjohtaja arto.j.hautala@jyu.fi Liikuntaja terveystutkija EU-rahoituksen jäljillä. Vertailun vuoksi todettakoon, että juuri julkaistu Opetusja kulttuuriministeriön Liikuntatutkimuksen suunta-asiakirja kertoo myönnettyjen uusien liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden avustusten myöntöprosenttien olleen vuosien 2019– 2023 avustushauissa noin 20. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 9 polttopisteessä Tutkimusrahoitus on sekä kansallisesti että kansainvälisesti erittäin kilpailtua. Horisontti Eurooppa -puiteohjelman budjetti on noin 95 miljardia euroa seitsemäksi vuodeksi (2021–2027). Liikuntaja terveystutkijalle ei ole uutta se, että tutkimusrahoitus on sekä kansallisesti että kansainvälisesti erittäin kilpailtua. En halua kokemuksiani tulkittavan katkeroituneen tutkijan murheen alhoksi, joten totean kielteisten päätösten kuuluvan tutkijan arkeen. On hyvä havaita, että EU:n strateginen ohjaus vaikuttaa kansalliseen tiedepolitiikkaan, sillä EU-linjaukset valuvat usein Suomen Akatemian tai Business Finlandin käytäntöihin. Tarkkoja lukuja tietylle alasektorille, kuten liikuntaja terveystutkimukselle suunnatusta rahoituksesta on vaikea löytää. Konsortiossa oli mukana 52 toimijaa (Suomesta viisi) yhdeksästä Euroopan maasta. ”Jos et hae, et voi myöskään saada” toimii toivottavasti alkuun panevana voimana prosessille. Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelman avausseminaari pidetään 26.11.2024 Helsingissä. Tarkoituksena oli – ei enempää eikä vähempää – kehittää menetelmiä selkäydinvammaisen henkilön kuntouttamiseksi pyörätuolista itsenäiseksi kävelijäksi. Esimerkiksi European Research Council (ERC)ja Marie-Sklodowska Curie -ohjelmista saatava rahoitus voivat konkreettisesti pitää tieteentekijän perheen leivässä. O sallistuin jokin aika sitten laajan eurooppalaisen tutkimuksen suunnitteluun. Ohjelman tavoitteena on tuottaa uutta tietoa liikunnan edistämiseksi suuntaamalla tutkimusrahoitusta korkeatasoiseen, innovatiiviseen ja monialaiseen tutkimukseen. Tutkijaryhmälle pettymys oli suuri, mutta tunne ei ollut uusi. Rahoitusta haettiin Euroopan ECSEL-ohjelmasta. Tutkimussuunnitelma arvioitiin erinomaiseksi ja rahoituskynnyspistemäärä ylittyi kaikkien arvoitujen suunnitelmien elementtien osalta, mutta rahoituspäätös oli kielteinen. Laadukas korkeatasoinen innovatiivinen tutkimus on keskeinen tehtävä yliopistoissa. Tuoreimman Business Finlandin tilastopäivityksen perusteella Suomen osallistuminen EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelmaan on erinomaisella tasolla. Toivottavasti tavataan siellä! . Klusteri kattaa monia aiheita, mukaan lukien sairaudet, terveydenhuolto, terveysteknologiat ja hyvinvointi, johon liikuntatutkimus myös osittain kuuluu. Huomattavaa on erityisesti huima kehitys onnistumisprosenteissa: suomalaisten hakemusten osalta se on noin 21 prosenttia eli selvästi yli EU-keskiarvon, joka on noin 17 prosenttia. Ohjelmasta ei erikseen kohdenneta tiettyjä prosenttiosuuksia tarkasti yksilöidyille tutkimusalueille, kuten liikuntaja terveystutkimukseen. Samanlaisia kokemuksia olen saanut myös viimeisimmästä akatemiahausta, jonka päätöksessä todettiin hakemuksen olevan erinomainen, mutta myönnettävissä oleva rahoitus ei mahdollistanut kaikkien erinomaiseksi arvioitujen hakemusten rahoittamista. Tutkimusrahoitusta etsitään kansallisten kanavien lisäksi muun muassa EU:sta. Jälkimmäinen tarjoaa rahoitusta tutkijoiden liikkuvuuteen ja urakehitykseen. Hankkeen kokonaisbudjetti oli hieman yli 45 miljoonaa euroa. Rahoitusinstrumentin kassan pohja näkyi ja näin suureen kokonaisuuteen ei rahaa riittänyt. Esimerkiksi Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelma ACTIVE edistää fyysiseen aktiivisuuteen, liikuntaan ja urheiluun liittyvän tutkimuksen laatua, uusiutumista ja vaikuttavuutta. Perustelu tälle on ilmeinen, sillä EU:n tiedepolitiikka näkyy yliopistoissa monin tavoin. Rahoitus jakautuu laajasti eri aihealueille ja riippuu hakijoiden ehdotuksista sekä kilpailusta. Kuitenkin ”terveys” (health) on yksi ohjelman merkittävistä klustereista, joka saa huomattavan osan rahoituksesta. Ohjelma kattaa laajan valikoiman tutkimusalueita, mukaan lukien terveys, ilmasto, energia, liikenne ja digitalisaatio. Siis uutta matoa koukkuun ja onnistumisia kohti. Suomen näkökulmasta kiinnostavaa tietysti on se, kuinka hyvin tai huonosti EU-rahoitusta maahamme saadaan
1 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 Jalkapallo ja F1 yhdistävät eurooppalaisia Erkki Liikanen:
Suomalaispelaajan taidot pelinjohtajana huomannut EU-komission puheenjohtaja Jacques Delors kysyi Liikaselta, mikä mies Litmanen oikein on. Jari Litmasen parhaat pelivuodet ajoittuivat Liikasen ensimmäiselle komissaarikaudelle. Hänen komissaarivuosinaan EU:lla ei ollut toimivaltaa liikunnassa ja urheilussa. Siirtonopeus kasvoi, mikä mahdollisti liikkuvan kuvan välittämisen internetissä. Ei siellä tunneta pohjoismaisia hiihtolajeja eikä jääkiekkoa. Sopimuksensa päätyttyä pelaaja saattoi hakea töitä mistä tahansa EU-maasta kansallisuudesta riippumatta. Ulkomaalaiskiintiöitä ei voinut soveltaa enää EU-alueelta kotoisin oleviin pelaajiin. Liikunnan ja urheilun rahoitukseen kohdistuvat unionin veikkaustoimintaa koskevat päätökset. Samaan aikaan tekninen kehitys mahdollisti suorien lähetysten toteuttamisen kevyemmällä tuotantokoneistolla. Hänen Eurooppa-uransa alkaessa Neuvostoliitto oli olemassa ja sen kanssa solmittu Ystävyys, yhteistyö ja avunanto -sopimus voimassa. Veikkaus sai säilyttää EU-oloissakin monopoliasemansa, joka on kansallisin päätöksin loppumassa verkkopelaamisen osalta. EU-päätökset vaikuttivat kuitenkin jo tuolloin etenkin kilpaja huippu-urheiluun. Liikasen toiselle komissaarikaudelle ajoittui paikallisverkkojen vapauttaminen vuonna 1999 kilpailun piiriin, mikä alensi oleellisesti tiedonsiirron hintaa. Liikanen ei ollut aikaisemmin harrastanut juoksua, mutta lenkkeily imaisi hänet mukaansa. Liikanen osallistui 2000-luvun alussa Cannesissa keskusteluun, jossa olivat mukana elokuvaohjaaja Wim Wenders ja Lindsey Muth. – Litmasen läpimurto nosti urheilumme näkyvyyden aivan uudelle tasolle Euroopassa. Sisämarkkinasäädökset vaikuttaneet myös urheiluun Liikasen komissaarivuosien alkuun osui Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen joulukuussa 1995 antama Bosman-päätös. Kokonaisuutta ei osannut ennakoida kukaan. Yhtä lailla hämärän peitossa oli se, että englantilaisen jalkapallon keskeinen yleisö löytyy 2020-luvulla Aasiasta ja etenkin Kiinasta. EU-päätökset vaikuttavat myös urheilujärjestöjen toimintaan. Laajakaistayhteyksien kehittyminen nopeutti tiedonkulkua ja mahdollistivat uudenlaiset liiketoimintasovellukset. Liikanen muistuttaa, että urheilu on Euroopan unionin näkökulmasta suurelta osin kansallinen asia. Brysselin vuodet tekivät maratoonarin Liikasesta tuli Brysselin vuosinaan maratoonari. Joku saattoi muistaa Lasse Virénin. Pääoman, palveluiden, tavaroiden ja työvoiman vapaa liikkuminen pitää sallia. Brysselin maratonille vuonna 1992 osallistunut Kalevi Kivistö toi hänelle lahjaksi Polarin sykemittarin. Jutunjuurta löytyi etenkin jalkapallosta. Brysselin vuosinaan Liikanen löysi lenkkeilyn, jota hän harrastaa edelleen. Tuorein esimerkki tästä on EU-tuomioistuimen joulukuussa 2023 antama päätös, jonka mukaan urheilukilpailujen järjestäminen on avattava vapaalle kilpailulle. Afrikkalaistaustainen taksinkuljettaja hehkutti hänelle ”Zidane on arabi, Thuram afrikkalainen, mitä ajattelee Jean-Marie Le Pen” Ranskan voitettua vuonna 1998 jalkapallon maailmanmestaruuden. Maratoneja kertyi vuosien mittaan viitisenkym. Keskustelijat pohtivat, miten tiedonsiirron kehitys vaikuttaa elokuvan liiketoimintamalliin. Vuonna 2009 hyväksytty Lissabonin sopimus toi liikunnan ja urheilun EU:n virallisen toimivallan piiriin. Amsterdamin Ajax kuului Euroopan huippuseuroihin ja Litmanen on yksi joukkueen tähdistä. Liikanen muistuttaa kuitenkin, että sisämarkkinoita koskevat päätökset vaikuttavat eniten liikuntaan ja urheiluun. – Euroopan unionin ytimessä on sisämarkkinoiden toiminta. TEKSTI JA KUVAT: JOUKO KOKKONEN E rkki Liikanen työskenteli Brysselissä 14 vuotta aluksi Suomen EU-lähettiläänä ja vuodet 1995–2005 komissaarina. Tuomioistuin katsoi sopimusjärjestelmän olevan työvoiman vapaan liikkuvuuden periaatteen vastainen, mikä mullisti joukkuelajien työmarkkinat EU:ssa. Hän muistelee, että 500 kilobitin yhteys maksoi tuolloin 50 euroa kuukaudessa. Paavo Nurmen tiesi joku urheiluhistoriaan perehtynyt, hänet tunnetaan Amerikassa paremmin, sanoo Liikanen. Viisi vuotta myöhemmin Suomi oli Euroopan Unionin jäsen ja Neuvostoliitto kadonnut kartalta. Urheilu on Liikasen mukaan kulttuurin ohella eurooppalaisilla areenoilla luonteva puheenaihe, josta monilla keskustelukumppaneilla on jotakin sanottavaa. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 11 Euroopan unionin kilpailua ja liikkuvuutta koskevat päätökset ovat Erkki Liikasen mukaan vaikuttaneet myös urheiluun. Tämä lisäsi urheilumedian ja etenkin maksutelevision bisnesmahdollisuuksia. Jalkapallon erittäin keskeinen merkitys Euroopassa havainnollistui Liikaselle EU-vuosina. Hinnat laskivat ja kapasiteettia nostaneet investoinnit vauhdittuivat kysynnän kasvaessa. Kehityksen suuntaa oli tosin vaikea ennakoida. Tämä antaa esimerkiksi mahdollisuuden perustaa UEFA:sta riippumeton jalkapallon eurooppalainen superliiga. Ennen kisoja äärioikeistolainen Le Pen oli lausunut olevan ”keinotekoista tuoda pelaajia ulkomailta ja nimittää heistä koottua joukkoa Ranskan maajoukkueeksi”
Moottoriurheiluun erikoistunut kuvaaja Antti Puskala valisti häntä, että kuvaajia kiinnosti ennen kaikkea Heidi Klum. Fomula 1 -kilpailuja hallinnoivan Kansainvälisen autourheiluliiton (FIA) puheenjohtaja Max Mosley tuli 2000-luvun alussa tapaamaan komissaari Liikasta ja korosti tarvetta parantaa autojen turvallisuutta. Juoksusta oli Liikasen aloittaessa harrastuksensa tullut jo suosittu liikuntamuoto Keski-Euroopassa, joten hölkkäävä suurlähettiläs ja komissaari ei herättänyt suurta huomiota. Suomen Pankin pääjohtajan tehtävästä eläkkeelle vuonna 2018 jäänyt Liikanen suhtautuu juhlapuheisiin ja laskelmiin epäilevästi. Räikkönen yllättyi käynnistä ja kysyi ”tuletko sä tänne ihan tän takia?” Sankka joukko kuvaajia pyöri ympärillä ja Liikanen arveli Räikkösen olevan todella suosittu. Hän toimi europarlamentaarikkona kaksi kautta, ensin 1999 Suomesta ja 2004 Ranskasta valittuna. Kauppakomissaarin tehtävää vuosina 1999– 2004 hoitanut Pascal Lamy ja kehitysyhteistyö-, kilpailuja energia-asioiden osastojen pääjohtajana toiminut Philip Lowe harrastivat juoksua. Tärkeitä olivat vuoden 1985 maailmanmestaruuden lisäksi neljä Pariisi–Dakar-rallin voittoa 1980–1990-lukujen taitteessa PSA-konsernin Peugeotja Citroen-autoilla. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan sisältyy myös Suomi liikkeelle -ohjelma, jonka tarkoituksena on kansallisesti kääntää kehityksensuunta. Maraton ei vaadi lahjoja vaan luonnetta. Tallipäällikkö Flavio Briatoren vieraana Liikanen tutustui Renaultin F1-tallin toimintaan 2000-luvun alussa Magny-Coursin radalla. Jos armeijaan menevä ei jaksa juosta 2 000 metriä, niin hän on todella huonossa kunnossa. 12 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 mentä. Ei siellä ajateltu, että mitä pitempi matka, sitä tyhmempi jätkä. Mosley harmitteli vuonna 2012 ilmestyneissä muistelmissaan, että yhteistyö ja sen pohjalta alkanut prosessi katkesivat Liikasen siirryttyä komissaarikautensa jälkeen Suomen Pankin pääjohtajaksi. Brysselin suomalaiset perustivat oman juoksukerhonsa, Bruxelles Marathon Clubin. Komission väkeä kävi juoksemassa maratoneja Brysselissä ja lähiseuduilla. Formulakilpailuiden merkityksestä Saksassa kertoo uutislähetys maan liittopäivävaalipäivänä 1998. Matkasta selviää, kun juoksee ensimmäisen kympin niin hitaasti, että hävettää, toisen jarrutellen, kolmannen normaalisti ja neljännen niin kovaa kuin jaksaa, kuvailee Liikanen. Kehityssuunta yhdistyneenä eliniän pidentymiseen lisää terveydenhoitomenoja. Jos varhaisella iällä kunto jää hoitamatta, niin taakka on pirunmoinen. Mutta asia on iso. Suomessa Liikanen vei useana kesänä juoksunharrastajia 27 kilometrin lenkille Mikkelin torilta Anttolaan mäkistä eteläsavolaista maantietä kulkevalle reitille. Liikanen huomasi, että Keke Rosbergista oli jäänyt muistijälki monelle mieleen. Keskieurooppalaiset liikkuvat paljon viherympäristöissä, joiden Liikanen luonnehtii olevan luonteeltaan puistojen ja suomalaisten metsien välimuoto. On löydettävä tapa, jolla juoksee pitkän matkan. Ihmiset kulkevat viheralueilla kierteleviä päällystettyjä polkuja pitkin. Hänen mukaansa moottoriurheilu on Euroopassa tunnetuin urheilulaji, johon liittyy EU-tasolla kilpailuja teknologiaulottuvuuksia. Juhlapuheissa toistuu huoli liikkumattomuuden kansantaloudelle aiheuttamista miljardikustannuksista. Liikanen kertoo tukevansa urheiluseurojen toimintaa Mikkelissä. Lenkkeily tarjosi paitsi liikuntaa myös tavan tutustua eri henkilöihin. – Juoksuharrastusta arvostettiin. Vähäinen liikkuminen iso ongelma Ihmisten vähentynyt fyysinen aktiivisuus on todellisuutta kaikkialla Euroopassa ja laajalti koko maapallolla. Samalle päivälle osui Nürnburgringin radalla ajettu Luxemburgin GP. Ayrton Sennan kuolema vuonna 1994 Imolan radalla toi esiin nopeammiksi ja suorituskykyisemmiksi kehitettyjen autojen turvallisuusongelmat. Ranskalaisen Metro-lehden vuonna 2006 tekemän kyselyn mukaan Vatanen oli kymmenenneksi suosituin eurooppalainen Ranskassa. F1 tuli tutuksi Komissaarina Liikaselle tuli usein kutsuja Formula 1 -luokan osakilpailuihin, joita hän myös kävi seuraamassa. Liikanen osallistui Mosleyn johtaman turvallisuusfoorumin työskentelyyn. Mika Häkkinen nousi huipulle 1990-luvulla ja hänen menetysimussaan seurasi Kimi Räikkönen 2000-luvulla. Britannian, Espanjan, Italian, Ranskan ja Saksan autoteollisuudella on ollut vahva yhteys moottoriurheiluun, joten alan lobbaus EU:n suuntaan on voimakasta. Liikasen mukaan Peugeot´n pääjohtaja Jean-Martin Folz sanoi Vatasen suorastaan pelastaneen yhtiön. Uutiset alkoivat Liikasen mukaan tiivistyksellä ”Schröder und Häkkinen gewonnen, Kohl und Schumacher verloren” (Schröder ja Häkkinen voittivat, Kohl ja Schumacher hävisivät). Viime vuosina Liikanen on siirtynyt juoksemaan puolimaratoneja. Tärkeää on myös mahdollisimman monien saaminen mukaan toimintaan. Formula 1 -luokka on julkisuusarvoltaan omassa sarjassaan, mutta ralliautoilun maailmanmestari Ari Vatanen oli erittäin tunnettu Ranskassa. Tulokset riippuvat siitä, millä kaavalla ja menetelmällä ne tehdään. – Laskelmat ovat vähän humpuukia. Onnettomuus johti sääntömuutoksiin ja muun muassa jarruteknologian kehittämiseen. Liikanen ei tosin tunnistanut häntä. Komissaari pyysi päästä tervehtimään Kimi Räikköstä ja Klum lähti opastamaan häntä varikolle. Mukana oli myös Briatoren silloin naisystävä, huippumalli Heidi Klum. Vakavia, usein kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli tapahtunut formulakilpailuissa lähes vuosittain, mutta yhden kirkkaimman tähden menehtyminen suureksi televisiolajiksi nousseessa moottoriurheilumuodossa pakotti lopulta toimiin. Kehitin oman maratonfilosofiankin. Hän sanoo arvostavansa suuresti seuroissa valmentajina ja huoltajina toimivia vanhempia, joita on edelleen paljon. Kilpailullisuutta hän pitää Ei siellä ajateltu, että mitä pitempi matka, sitä tyhmempi jätkä.. Liikanen pääsi seuraamaan läheltä autoteknologian kehitystä
Vauhtia lähtee lisäämään helposti väsyneenäkin. Koulun merkitys liikuntatottumuksien muovaajana on Liikasen mukaan suuri. Sopivalla vauhdilla juostut lenkit ovat pitäneet jalkaja selkävaivat loitolla. 1950) • Suomen Pankin pääjohtaja 2004–2018 • Euroopan komission jäsen (komissaari) vastuualueena yritystoiminta ja tietoyhteiskunta 1999–2004 • Euroopan komission jäsen (komissaari) vastuualueena budjetti, henkilöstö ja hallinto, kääntäminen ja komission tietotekniikka 1995–1999 • Suurlähettiläs, Suomen edustaja Euroopan unionissa 1990–1994 • Valtiovarainministeri 1987–1990 • SDP:n puoluesihteeri 1981–1987 • Mikkelin kaupunginvaltuuston jäsen 1973–1984 • Kansanedustaja 1972–1990 • Valtiotieteen kandidaatti, Helsingin yliopisto 1975. Kaupustelijat ja kyydintarjoajat sekoittivat hölkkärytmiä. Vaikeinta liikunnassa on Liikasen mukaan liikkeelle lähteminen. Perheen ja koulun lisäksi internetin kautta saatavat vaikutteet ohjaavat nuorten valintoja. Olen 73-vuotias kundi, joten kannattaa katsoa, että vauhti on sopiva ja pulssi pysyy. Liikanen kertoo juoksevansa muun liikunnan lisäksi rauhallisen ja pitkän lenkin kolme–neljä kertaa kuukaudessa. Lenkille lähtö harmittaa tuskin koskaan Liikanen ei ole asettunut eläkevuosinaan aloilleen, vaan matkustaa edelleen paljon työja luottamustehtävien vuoksi eri puolille maailmaa. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 13 urheiluun luontevasti kuuluvana osana. Aamu on paras hetki liikkua Anttolassa, New Yorkissa, Delhissä, missä tahansa, sanoo Liikanen. Vauhti kannattaa pitää rauhallisena, sitä voi lisätä. Liikanen on kuunnellut lenkeillään Volter Kilven suomalaisen kirjallisuuden klassikoihin kuuluvan Alastalon salissa -romaanin luku kerrallaan. Kuumuutta enemmän lenkkeilyä haittasi ihmispaljous. Liikanen sanoo internetin tehneen ihmisten välisestä yhteydenpidosta helppoa, mutta mahdollistaneen myös olemisen omissa oloissaan. Juostessa ajatukset järjestyvät ja kirkastuvat Liikasen mukaan kuin itsestään rauhallisen ja pitkän lenkin aikana. – Hyvä urheilija ei ole välttämättä hyvä esikuva, vaan hän voi vaikuttaa jopa kielteisesti. – Olen vain pari-kolme kertaa katunut liikkeelle lähtemistä. Lenkkitossut ovat nykyisin hyväksytty matkustusjalkine, joten ne kulkevat kätevästi mukana. Kun kokonaiskuormitus on kova, niin täytyy olla varovainen, muistuttaa Liikanen. Huippu-urheilijoiden esikuvavaikutukseen liikuntainnon herättäjinä ja laajemminkin Liikanen suhtautuu kriittisesti. Liikanen viihtyy myös Anttolan kalavesillä, mistä kertovat saaliskuvat Facebook-sivulla. Liikuntaan voi myös yhdistää kirjojen kuuntelun. Kilpi luki tekstit ääneen vaimolleen. En juokse ilman mittaria, varsinkin kun aikarytmi vaihtelee. – Sykemittari on loistava keksintö, se auttaa pitämään rytmin. Määränpäässä Liikanen pyrkii käymään aamutuimaan lenkillä. Erkki Liikanen (s. Liikuntaa ei kannatakaan jättää meinaamiseksi. Hän kokee säännöllisen liikunnan auttavan jaksamaan, ja maltillisen lenkkeilyn helpottavan aikaeron aiheuttamaa rasitusta. Teksti vie varmasti muihin maailmoihin. Kannattaa etsiä YLEn Areenasta Alastalon salissa, ja kuunnella kirja luku kerrallaan. . On katsottava, että pulssi on kunnossa. Joku juoksee mielellään, toiselle sopii sauvakävely. – Miten hyvin se soi. Juhannuksen alla hän vieraili Intiassa, jossa lämpöä oli 35 astetta. Kirja on kirjoitettu niin, että rytmi on läsnä. Liikanen ei pidä kuntosalilla käymisestä, mutta suo sen tuottaman mielihyvän muille. Kyse on savolaisittain sanottuna projektista, joka on aloittamista vaille valmis. Erilaisia tapoja liikkua ei Liikasen mielestä kannata tuomita
Kun suomalaisen urheilusysteemiin rahoitusmallit ovat isossa muutoksessa ja moni perinteinen kanava uhkaa tukkeutua, olisi erityinen syy havahtua miettimään omaa tulevaa rahoitusstrategiaa uusiksi. Tämän ajatusharhan lisäksi olemme luoneet EU:n rahoitusjärjestelmistä mielikuvamyytin, joka ei kannusta oleHakemista vaille valmis Reitti Euroopan unionin rahoitusmahdollisuuksiin ei vaadi urheiluja liikuntaväeltä taistelua erityisen byrokratiahelvetin läpi. 14 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 JARI KUPILA S uomalaisten EU-suhteen perusongelma tulee paljaasti esiin urheiluja liikuntaporukan tavassa hahmottaa Euroopan unioni ja sen rahoitusvaihtoehdot. Kaikki on olevinaan niin vaikeaa, suomalaisille erityisen vaikeaa. Jostakin syystä niin moni meistä näkee niin, että EU merkitsee Suomelle maksuja ja velvollisuuksia, jatkuvaa riskiä siitä, että joudumme muiden maiden hyödyksi menevien päätösten maksumiehiksi – sen sijaan että näkisimme reitin hakea unionin rahastoista vauhtia omiin hankkeisiimme. Osana tätä mietintää olisi jokaisen tällä elämänalueella toimivan yhdistyksen, yritykKuva: Juha Laitalainen. Vaikka rahoituksen hakemisesta ei olisi mitään kokemusta, apua löytyy – vieläpä Suomesta ja suomen kielellä. Niin vaikeaa, että parempi olla ottamatta edes selvää miten vaikeaa. maan tekemisissä EU:n kanssa. Ja niin jää monelta huomaamatta se, että oman liikuntaa tai urheilua – tai niihin liittyviä rakenteita tai oheispalveluita – tuottavan seuran, yrityksen tai järjestön ulottuvilla olisi isoja mahdollisuuksia hankkia omaan toimintaan lisävoimaa
Tähän ähkyyn auttaa kuitenkin taas se, että tarjolla on kokeneempaa asiantuntija-apua. EU on niin kuin moni muukin urheilun yhteistyötaho. Kyse on maaseutujen, siis maataloutta laajemmin maaseutua hahmottavasta rahoituksesta, jossa urheiluseurojen kaltaiset kotikyliensä elinvoimaa ylläpitävät tahot ovat erityisen kiinnostavia rahoituskohteita. Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto, Erasmus+ Sport, maaseuturahasto, Interreg, LEADER, ympäristörahasto – lista on pitkä. Syitä suomalaisten haluttomuuteen tai osaamattomuuteen tuottaa hakemuksia voi vain arvailla. Se kun on monella tavalla kytkyssä niihin asioihin, jotka EU:n asialistalla ovat. Vaikka rahoituskanavia on moneen lähtöön, yksi asia näitä yhdistää. Kukaan ei tule hakemaan kotikylältä mihinkään, itse on tehtävä aloite. Lisäksi juuri urheilussa on omaan arkilogiikkaan kuuluvaa. Vaikka tilanne on piristymään päin, Suomi tuottaa suhteettoman vähän hakemuksia. On aivan selvää, että Suomi on toistaiseksi ollut aliedustettuna EU:n kautta urheiluja liikuntasysteemiin ohjautuneessa rahoituksessa. Suomalaiset eivät ole sen vähempää EU-kansalaisia kuin ovat ranskalaiset, saksalaiset tai espanjalaiset. Suomi on osa EU:ta ja EU sijaitsee yhtä lailla kaikilla suomalaisilla paikkakunnilla kuin se sijaitsee Brysselissä, Strasbourgissa tai Luxemburgissa. Määrän ohella on myös laatuongelmaa. Liikuntainvestointi on omaperäinen väline moneen EU:n ydintavoitteisiin kuuluvan asian edistämiseen. Etenkin kun unionin rahastojen seuraavat hakukierrokset lähestyvät vielä sen verran monen kuukauden päässä, että monessa seurassa, yrityksessä tai järjestössä olisi mahdollisuuksia pelkällä nykyisen toiminnan toisenlaisella paketoinnilla, tai korkeintaan pienehköillä täydennyksillä, saada omaa toimintaa EU-rahoituskriteerit täyttäväksi. Tämän asian tunnistaminen on Suomessa vielä alkutekijöissään, mutta juuri siksi siinä on myös iso kasvun ja kehittymisen mahdollisuus, paikka oivaltaa jotakin tärkeää. Tämä ei johdu siitä, että EU olisi jotenkin syrjinyt suomalaisia, vaan suomalaisten omasta saamattomuudesta. Eurooppa on täällä, ei tuolla Eurooppa ja EU eivät ole jossakin kaukana. EU:n kanssa asioivan ei tarvitse välttämättä matkustaa Suomesta mihinkään. Suomen urheiluväki on kuitenkin varsin kielitaitoista, seuraja järjestötyö on opettanut toimimaan hankkeiden ja projektien kanssa. Liikuntainvestoinnit ovat usein paitsi liikuntainvestointeja, myös hankkeita, joilla on suora yhteys alueiden elinvoimaan, rajaseutuyhteistyöhön, ympäristönsuojeluun, sosiaalija terveyspuolen kokonaisuuteen, vapaa-aikaan liittyvään elinkeinotoimintaan, koulutukseen… Asetelma kuvaa hyvin maaseuturahoitus. Liikuntaja urheilu eivät sinänsä toimialoina kuuluu EU:n ydintoimintaan, mutta unioni on monin tavoin kiinnostunut liikuntasektorista. EU näyttäytyy helposti byrokraattiselta sekameteliltä, jonka edessä menee sormi suuhun. Ei tarvitse osata ranskaa, ei englantia tai ruotsiakaan. Myös urheilun ja liikunnan rahoitusvaihtoehtojen kanssa tulee helposti ähky, jonka edessä lamaantuu. Siis mitä sellaista mitä EU haluaa edistää, tulemme liikuntatouhullamme välittömästi tai välillisesti jo nyt edistäneeksi. Lisäksi yksittäisten hakupapereiden hiontaa voisi vielä hieman kehittää hankkimalla parempaa ymmärrystä siitä, minkälaisilla kriteereillä sporttirahaa jaetaan. Kun tosiasia on, että EU:n määritelmien mukaan 95 prosenttia Suomen pinta-alasta on maaseutua, on suurimmalla osalla suomalaisia urheiluseuroja mahdollisuus päästä mukaan maaseutujen elinvoimaa ylläpitämään ja edistämään kehitetystä EU:n jättimäisestä maaseuturahoituksesta. Liikuntainvestoinnit edistävät EU:n ydintavoitteita Kun näin on, EU on aktiivisesti mukana lukuisissa liikuntaja urheiluhankkeissa. Pari minuuttia netissä tuottaa puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet, joiden kautta aukeaa reitti eteenpäin. Se reitti ei ole sen kummempaa tarpomista ole kuin on minkään muunkaan rahoitushakemuksen tekeminen – paitsi tämä on jopa ehkä astetta helpompaa. Suomen urheiluja liikuntaväen kannattaakin tässä kohdin ajatella luovasti ja nähdä toimintaansa EU:n silmin. Tarpomista auttaa se, että EU:n Suomessa olevat toimijat auttavat työkseen suomalaisia tekemään hakemuksiaan. Eurooppa ei ole tuolla kaukana – paikassa, jonne tärkeilevät eurobyrokraatit lentävät bisnesluokassa litkimään maitokahvia ja samppanjaa. Tätä varten on oma Erasmus-rahoituksensa, mutta juuri Suomen kaltaisessa Euroopan reunalla sijaitsevassa maaseutuvaltaisessa maassa ovat myös monet muut EU:n rahoituskanavat avoinna. Suomeksi ja Suomessa, suomalaisten kesken. Lisäksi näissä liikunnan asioissa opetusja kulttuuriministeriö, Olympiakomitea ja liikunnan aluejärjestöt ovat kaikki jo heränneet tarjoamaan valmiita ohjeistuksia hakukierroksia varten, kunhan vaan urheilun arkitoimijat itse ymmärtävät ottaa yhteyttä ja kysellä voisiko EU olla ratkaisu heidän haasteissaan. Ei pelätä byrokratiaa Euroopan unionin kanssa on aina se riski, että aivot menevät solmuun erilaisten hankkeiden, termien ja toimielinten sekamelskasta. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 1 5 Kukaan ei tule hakemaan kotikylältä mihinkään, itse on tehtävä aloite. Myös liikuntasektoria koskevien rahoituspohdintojen kanssa. EU:n kanssa voi asioida Suomessa, suomen kielellä. EU on yhtä lailla Suomussalmella, Lapualla tai Rutalahdella lauantaisaunan jälkeisessä grillimakkaran tuoksussa. Sama logiikka toimii monessa muussakin kohdassa. sen, oppilaitoksen, tapahtuman ja järjestön syytä miettiä omia EU-asenteitaan uusiksi
hankehumpan lisääntyminen kaikessa, myös liikunnan ja urheilun asioissa. Kun ympäröivä suomalaisuus ja eurooppalaisuus toimii yhä enemmän hankkeiden ja projektien kautta, on tämä opittava ottamaan samanlaisena ympäristötekijänä kuin sääolosuhteet hiihtokisoissa. Siksi juuri nyt ei kannata tyrmätä yrityksiä hahmottaa uusiksi urheilemisen ja liikkumisen toimintakenttää sekä siihen liittyvien rahoituksellisten avaus ten kokonaisuutta. Hakeminen on taitolaji, koko hommassa menestyminen vaatii pisteytyskisassa pärjäämistä, siksi kannattaa tarkkaan miettiä millä tavalla oman hankkeen voi rakentaa siten, että pisteitä alkaa kertyä. Toisaalta, juuri on myös mahtava mahdollisuus. Kiroaminen ja vastenmielinen tuhina ei realiteetin edessä auta. Jos rahoitus vaatii yhä enemmän hankehumppaan osallistumista, sitten siihen on opittava osallistumaan niin, että humppa osataan. On kummallista miksi niin ei ole tehty, mutta mikään ei estä muuttamasta tätä asiaa nopeastikin. Sille, joka opettelee elämään tämän olosuhteet vaatimalla tavalla, tästä samasta asiasta tulee vahvuus. Kaikki hankkeet pisteytetään kussakin rahoitusinstrumentissa olevan kriteeristön mukaisesti ja rahaa jaetaan vain pisteytyksen perusteella. Paremmin hakusysteemiin perehtyneiden maiden liikuntahankkeet ovat päässeet yliedustamaan. Aktiivisemmalla ja päättäväisemmällä hakuotteella olisi tarjolla uusi rahoituskokonaisuus, jonka veroista lisäpottia ei Suomen urheilusysteemiin ole mistään muualta tarjolla. Suomessa on tarjolla ohjausta ja opastusta EU:n rahoituslähteisiin, jos urheilun arkitasoilta vain rohjettaisiin lähteä apua hakemaan. Tässä kohdin urheilun ja liikunnan porukoissa kannattaisi kuitenkin hetkeksi pysähtyä mitä kiroamme, kun hankehumppaa noidumme. Hankkeiden laatu ratkaisee. Myös EU-yhteistyö herättää paikoin arveluja siksi, että EU-käytännöt johtavat usein hankehumppamaisiin tilanteisiin. Lisäksi eri rahastot ovat selkeästi tarkoitettu tietyntyyppisiä hakijoita varten. Hakijana voi olla seura, lajijärjestö, kunta, tapahtuman taustaorganisaatio tai eri tahot yhteisesti. Ei voida suosia mitään maata, mutta ei myöskään jakaa rahaa solidaarisuusperiaatteilla mihinkään vain sen vuoksi, että joku maa on aliedustettu. On vain viestin kulkuun liittyvä ongelma. Nyt pitäisi vaan laittaa toimeksi, tarttua tilaisuuteen. Olosuhteet, osaaminen, arkitoiminta, koulutus, tapahtumat, erityisprojektit… mahdollisuuksia riittää. Tässä vain kohdataan asia, jonka toimintaympäristön muutos tuo eteen. Ongelma se on sille, joka tekee siitä ongelman. 16 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 kansainvälistä toimintaa varsin paljon. Kannattaa miettiä kumpaan porukkaan itseään ja omaa porukkaansa on ohjaamassa – EU-asioissa, ja muutenkin. Kun Suomi ei ole osannut kovin laajasti hakukisoihin osallistua, ovat rahat menneet muualle. Ei maankiintöitä, hakemuksen laatu ratkaisee EU:n rahoitusjärjestelmien kriteeristö on siinä mielessä mielenkiintoinen, että mitään kansallisia kiintiöitä ei ole. Kiroamme nimittäin asiaa, jolle ei voi liikunnan ja urheilun keinoilla mitään. On opittava toimimaan toisin, tultava pois vanhoilta reiteiltä ja tutuista maisemista. Tässä kohdassa olisi tietysti muodikasta alkaa haukkua Olympiakomiteaa ja urheilujohtajia, mutta ei ongelma niissä ole. Hankkeet kilpailevat, eivät maat. Tässä mietinnässä kannattaa ilman muuta hyödyntää myös oman seuran ulkopuolista viisautta. Tätä hieman sekavaa kokonaisuutta ei kuitenkaan kannata pelätä, vaikka EU-rahan hakemisesta ei olisi mitään aiempaa kokemusta. Soittokierros omaan lajiliittoon, liikunnan aluejärjestöön, ministeriöön ja Olympiakomiteaan vie jo pitkälle. Suomessa on jo kuitenkin sen verran monta onnistunutta hakemusta saatu aikaan, että apua löytyy, jos sitä aktiivisesti vain hakee. Jo yhteen näistä soittaminen avaa asiaa paljon. On otettu yhteys tahoihin, jotka osaavat hakemukset tehdä. Kun EU jakaa rahaa ja Suomessa on alikäytetty omia hyviä mahdollisuuksia, isokin muutos on mahdollinen varsin nopeastikin. Sanotuksen ohella on olennaista pohtia sitä, kenen tai minkä nimissä rahoitusta haetaan. Hankehumppaa on turha kirota Maailma muuttuu. Veikkauksen rahanjakoautomaatti jää historiaan ja myös niin julkisen vallan kuin yritystenkin rakenteet muuttuvat koko ajan suuntaan, joka vaikeuttaa yhteistyökuvioita. Voi oikeastaan kysyä millä muulla elämänalueella kuin juuri urheilussa suomalaisuudella on niin paljon arkista yhteistyötä eurooppalaisen järjestelmän kanssa. Urheiluseuran arkityötä tekevien vapaehtoisten ei kannata tätä itse alkaa tekemään, etenkään kun apua on puhelinsoiton päässä tarjolla. ?. Eri rahastoilla on kuitenkin omat painopisteensä ja hakemuksen perustelun ja koko myyntipuheen sanoituksessa on tietenkin huomioitava se, miltä rahastolta rahaa ollaan hakemassa. Yksi viime vuosien ilmiö on ollut ns. Tämän luulisi kiinnostavan tilanteessa, jossa Veikkauksen perinteinen rahanjakokone siirtyy historiaan ja kun yritysten ja julkisen vallan mahdollisuudet yhteistyön lisäämisen ovat nykytodellisuudessa ne mitkä ne ovat. Myös suomalaisten muuttoliikkeet, ikäjakauma ja elintapojen murrokset heijastuvat liikuntaa-alaan haastavasti. EU-rahoitusta voi hakea melkeinpä mihin tahansa, mitä urheiluja liikuntaelämän arjessa tapahtuu. Kun kaikki muuttuu, on ymmärrettävä, että myös omien asenteiden sekä ajatusja toimintamallien on muututtava. Hakeminen on taitolaji Vaikka EU:ssa on tarjolla kymmenien miljoonien liikuntapotti, ei se tietenkään sitä tarkoita, että rahaa alkaa virrata, kun alamme vain tehtailla hakemuksia. Ne muutamat kannustavat esimerkit, joita Suomessa on saatu aikaan, ovat kaikki perustuneet yhteen perusoivallukseen. Liikuntaväellä pitäisi siis olla kaikki edellytykset tuottaa menestyviä EU-hakemuksia
Il Duce poseerasi usein yläruumis paljaana ja myös uimahousuissa. Tässä hän Mussolini oli aikaansa edellä. (Swan 2016) JOUKO KOKKONEN Miehet pullistelevat politiikassa urheilulla Monet diktaattorit ovat korostaneet valtaansa fyysistä voimaa uhkuvilla kuvilla. L’Illustrazione Italiana -lehti korosti kuvatekstissään 24. Terminillossa Keski-Italiassa alkuvuodesta 1937 otetuissa kuvissa Mussolini hiihtää ylävartalo paljaana. tammikuuta 1937 Mussolinin ainutlaatuista pystyvyyttä harrastaa lukuisia urheilulajeja: ”Ducen poikkeuksellinen fyysinen kyvykkyys ilmenee kaikissa urheilulajeissa, joita hän harjoittaa, aina kun vakavat valtiolliset velvollisuudet sen sallivat. Sotilasja siviililentäjä, kilpa-ajaja ja moottoripyöräilijä, uimari, miekkailija ja ratsastaja, Duce harjoittaa kaikkia urheilulajeja teknisesti täydellisesti ja suurenmoisella innolla.” Mussolini-kultin rakentaminen oli alkanut 1920-luvun heti sen jälkeen, kun hänestä tuli diktaattori. Vuonna 1934 Mussolini ja hänen vävynsä, ulkoministeri Galeazzo Ciano kävelivät uimahousuissa Riccionen rannalla puku päällä liikkuneen Itävallan liittokanslerin Engelbert Dollfussin kahden puolen. Aikansa italialaismiesten keskimitan hiukan ylittänyt Mussolini oli parhaina vuosinaan 169 senttiä pitkä ja painoi 70 kiloa. Hän esiintyi uimahousuissa jopa valtiovierailuiden yhteydessä. ”Il Duce, suuri urheilija.” Benito Mussolini La Tribuna Illustrata lehden kannessa Vittorio Pisantin piirroskuvassa vuonna 1937.. Myös demokratioissa urheilullisen julkikuvan merkitys on kasvanut kuvia tulvivassa maailmassa. (Swan 2016) Urheilullisuus ja fyysinen suorituskyky olivat osa Mussolinin henkilökulttia. Mussolini esiintyi brutaalin miehekkäänä ja oli seksisymboli aikana, jolloin sanaa ei tunnettu. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 17 I taliaa vuosina 1922–1944 johtanut ja itsensä vuonna 1925 diktaattoriksi julistanut Benito Mussolini (1883–1945) käytti osittaista alastomuutta tehokkaana imagonrakennuksen työvälineenä
Tunnetuksi tulivat jääkiekko-ottelut, joissa hitaasti luisteleva Putin teki maaleja liukuhihnalta kenenkään estämättä. Jääkiekolla on Venäjällä erittäin suuri vertauskuvallinen merkitys ja jääkiekkoliiga KHL on perustettu Putinin aloitteesta (Forsberg 2021). Maon kuuluisin uintimatka Jangtzessa ajoittui Kulttuurivallankumouksen alkuvaiheeseen. Kontrasti neuvostoaikoihin oli suuri. Vuonna 1949 perustetun Kiinan kansantasavallan johtajana hän pyylevöityi, vaikka harrasti uintia omassa uima-altaassa viimeisiin vuosiinsa saakka. Mao ui vuonna 1956 kolmessa joessa: kohteina olivat Helmijoki (Zh. 1952), joka oli valtaan tullessaan vuonna 1999 ensin pääministeriksi ja seuraavana vuonna presidentiksi nuorin Venäjän tai Neuvostoliiton johtaja sitten Josif Stalinin (Swan 2016). Mao piti kuitenkin päänsä ja toteutti uintiaikeensa. Samalla ovat kiihtyneet arvelut hänen terveydentilastaan. Maon vuonna 1958 liikkeelle sysäämä Suuri harppaus oli johtanut katastrofiin, mikä vahvisti Liu Shaoqin ja Deng Xiaopingin asemaa. Neuvostojohtajista monet olivat olleet ikämiehiä, jotka esiintyivät vain virallisissa muotokuvissa ja erilaisissa valtiollisissa juhlatilaisuuksissa julkaistuissa otoksissa. Putin asettui kuvaan ylävartalo paljaana muun muassa kalastamassa vuonna 2007 ja hevosen selässä kesällä 2009. (Carter 2021) Tšiang Kai-Sekin armeijaa paenneiden kommunistijoukkojen äärimmäisen raskaan pitkän marssin aikana vuosina 1934–1935 Mao ei joutunut ponnistelemaan fyysisesti, vaan taittoi matkaa kantotuolissa (Chang & Halliday 2006, 175). Ikääntyneen johtajan terveydestä ja kyvystä johtaa maata liikkui huhuja. Kuva: Wikipedia menä ihmisen liikkeellä täytyi olla syy. Hän halusi osoittaa olevansa toiminnan mies. Pitkällä urallaan Neuvostoliiton mestaruussarjassa ja NHL:ssa pelannut valioduuman jäsen Vjatšeslav Fetisov otti rivakimmat luistelupotkut yrittäessään turhaan estää Putinia kaatumasta. (Swan 2016) Macho-kuvat ajoittuvat erityisesti vuosiin 2008–2012, jolloin Putin toimi pääministerinä, mutta johti tosiasiassa Venäjää, vaikka presidenttinä oli Dmitri Medvedev. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 Toisen maailmansodan aikana Mussolini poseerasi lähes aina asepuvussa. Putin Mussolinin jalanjäljissä Mussolinia esittävästä kuvastosta löytyy paljon yhtymäkohtia Vladimir Putiniin (s. (AP Archives) Häneltä ilmestyi vuonna 2008 judovideo Opiskelemme judoa V. Syyskuussa 2019 presidentti poseerasi Siperiassa metsäretkellä lepäilemässä puolustusministeri Sergei Shoigun kanssa. Valtiollinen propaganda kertoi ylivuotavasti uintisuoritukses. (Vuortama 2022) Mao vauhditti kulttuurivallankumousta uimalla Kiinan pitkäaikainen johtaja Mao Zedong (1893 –1976) käytti etenkin uintisuorituksiaan poliittisena välineenä. Mao piti erityisesti uinnista, jota hän harrasti nuoruusvuosista alkaen. Hän kävi avannossa loppiaisena 2018. Kuvat viestittivät, kuka on todellinen isäntä Venäjällä. Ji?ng) lähellä Guangzhouta, Xiang-joki Changshassa ja Jangtzessa Wuhanissa. Ikääntymisen merkit näkyivät kuitenkin erityisen selvästi vuonna 2019 pelatussa näytösottelussa, johon liittyneiden seremonioiden aikana Putin ei huomannut vaihtoaition eteen levitettyä mattoa ja kompastui siihen. Aivan valtakautensa alussa Japanin-matkallaan vuonna 2000 mustan vyön judoka Putin esitteli judotaitojaan. Henkilääkäriä huolestutti saastuneen veden aiheuttama sairastumisriski. Viimeistään paidattomasta Putinista Siperiassa 2010 otettu kuva teki hänestä seksisymbolin Venäjällä. Koronapandemian ja Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 Putin-kuvastosta ovat kadonneet presidentin elinvoimaa alleviivaavat kuvat. Sodan loppuvaiheissa otetuissa kuvissa näkyy imperiuminsa menettänyt ikääntynyt ja väsynyt mies. Fyysisen kuntoisuuden vahvistamista hän näki keinoksi muuttaa kuvaa Kiinasta ”Aasian sairaana miehenä”. Putinia etsittävään kuvastoon ilmestyi tavallisempia kuvia 2010-luvun lopulla. Putin on kuvattu lentämässä riippuliitimellä, kalastamassa, sukeltamassa, ratsastamassa, pelaamassa jääkiekkoa ja harrastamassa judoa. Järkiperäisenä eläiVladimir Putin asettui paidatta kuvaan kalastusmatkallaan Tuvas sa vuonna 2007. V. Mao pulahti Kiinan suurimpaan jokeen 16. Mussolinin elämä päättyi partisaanien teloittamana huhtikuun lopussa 1945. Puoluejohtajan suunnitelmat säikäyttivät sekä hänen turvallisuudestaan vastanneet että paikallisen puoluejohdon. Hän oli vuonna 1917 kirjoittamassaan artikkelissa väittänyt fyysisen ja ja älyllisen suorituskyvyn välisen yhteyden ohjaavan ihmisen toimintaa, koska hän oli eläin. kesäkuuta 1966 osoittaakseen olevansa täysin toimintakykyinen. Vuosina 1956–1962 Mao ui Jangtzessa yhteensä 11 kertaa. Putinin kanssa (Paananen 2008). Vuonna 2012 tapahtuneen presidentiksi paluunsa jälkeen Putin näkyi vuoteen 2019 saakka pääasiassa judoja jääkiekkokuvissa
(Carter 2021) Suorituksellaan 73-vuotias johtaja näytti, että hän on yhä vallankahvassa. Kennedyn (1917–1963) valinnasta lähtien. Ruumiillisuuden korostamisen edelläkävijä oli Theodore Roosevelt, josta tuli 42-vuotiaana presidentti William McKinleyn murhan jälkeen vuonna 1901. Kekkonen avasi latua Suomessa Suomessa urheilu ja liikunta olivat olennainen osa vuosina 1956–1981 tasavallan presidenttinä toimineen Urho Kekkosen imagonrakennusta, jota hän teki sukupolvensa poliitikoista ylivoimaisen tietoisesti. Presidentti saattoi käväistä kiireidensä keskellä heittelemässä tuokion palloa. Hyväkuntoiselta näyttänyt presidentti nähtiin myös uimarannalla otetuissa kuvissa. (Obama 2020, 468) Hän poseerasi mielellään koripalloaiheisissa kuvissa (Obama 2020, kuvaliite; Kriger 2023). Sports Illustrated julkaisi vuonna 1978 laajan haastattelun, jossa Carter kertoi pitävänsä juoksemista terveytensä kannalta hyödyllisimpänä liikuntamuotona: lyhyelle kahden–kolmen mailin lenkille pystyi lähtemään kesken työpäivän. (Swan 2016) Yhdysvaltojen presidenttinä 1977–1980 toiminut Jimmy Carter (s. Kilometrivauhti oli 4 minuuttia 13 sekuntia. Hyvää fyysistä kuntoa uhkuva Obama esiintyi usein myös uimarannalla otetuissa kuvissa. Kuva: Jaakko Julkunen / Museovirasto. Pyörätuolissa istuvana hänestä julkaistiin valokuvia vain harvoin. 1946). Mao alkoi lietsoa kannattajiaan joukkokokouksissa Tianmenin aukiolla yhä kovempiin otteisiin kansanvihollisiksi väitettyjä ihmisiä vastaan. (Newman 1978) Hölkkäkuvissa esiintyivät mielellään myös Bill Clinton (s. Hiihtoja kalastuskuvia Kekkosesta ilmestyi lukuisia. Fyysisen kunto ja siihen liittyvien mieli kuvien merkitys on suuri poliitikoille etenkin Yhdysvalloissa. 1946) ja George W. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 19 ta. 1924) tuli tunnetuksi innokkaana hölkkääjänä. Roosevelt (1882–1945) – 1900-luvun alun edeltäjänsä kaukainen sukulainen – menetti kävelykykynsä 39-vuotiaana halvaannuttuaan vyötäröstä alaspäin. 1946) kiistelivät golftaidoistaan vaaliväittelyssä kesäkuun lopussa ennen kuin Biden luopui ehdokkuudestaan. Miehisenä miehenä esiintynyt Roosevelt oli tunnettu luonnossa liikkuja ja metsästäjä. 1961) purki työpaineita presidenttivuosinaan pelaamalla koripalloa Valkoisen talon takapihalla. Hän ei suoranaisesti tullut tunnetuksi urheilullisuudestaan, mutta voitti vuoden 1960 vaalit nuorekkuudellaan. Erityisesti nuorisolle suunnattu viesti tiivistyi iskulauseeseen ”seuratkaa puhemies Maoa kovan tuulen ja aaltojen halki!” (Chang & Halliday 2006, 605). Puolustajat kiirehtivät selittämään, että vauhti oli joen virtauksen ansiota. 1943) ja Donald Trump (s. Kennedystä rannalla otettujen kuvien tavoin ne liittävät hänet Mussolinin aloittamaan tapaan poseerata kuvaajille (Swan 2016). (Kiger 2023) Barack Obama (s. Bidenin kaatuminen pyörälenkillä vuonna 2022 sai paljon huomiota sosiaalisessa mediassa, mikä antoi lisäpontta kyseenalaistaa hänen kykynsä hoitaa presidentin virkaa. Vuoden 1932 presidentinvaalien alla yritettiin tuloksetta kyseenalaistaa Rooseveltin kyky toimia presidenttinä. Ulkomaiset kriitikot kiinnittivät huomiota järjenvastaiseen uintinopeuteen. Virtauskaan ei riittänyt selittämään vauhtia, mutta numerot eivät olleetkaan oleellisin asia uinnissa. Hän jatkoi nyrkkeilyharrastustaan Valkoisessa talossa, kunnes nuoren laivastoupseerin isku aiheutti pysyvän silmävamman. Kennedy pelasi monien Yhdysvaltojen presidenttien tapaan mielellään golfia. Vuoden 2024 presidentinvaalikampanja sai huvittavia piirteitä, kun Joe Biden (s. (Acker 2024) Bush juoksi presidenttinä vuonna 2003 kolme mailia (4,827 kilometriä) aikaan 20,23. Valituksi tultuaan Roosevelt rakennutti Valkoiseen taloon 50 metrin uima-altaan. Hiihdon valinta ei ollut sattuUrho Kekkonen kuntotestissä vuonna 1974. (Carter 2021) Yhdysvalloissa presidentit korostavat kuntoisuuttaan Suosiollisen näkyvyyden tavoittelu urheilullisuutta ja urheilusuorituksia hyväksikäyttäen ei ole diktaattorien yksinoikeus. Kansan Päivälehden mukaan Mao ui tunnissa lähes 15 kilometriä. (University of Arizona libraries) Yhdysvalloissa presidentin fyysinen kunnon ja urheilutaustan merkitys on korostunut television valtakauden alettua John F. Roosevelt kuntoutti itseään uimalla, minkä ansiosta hän kykeni pitämään puheita seisten ja liikkumaan lyhyitä matkoja kainalosauvoilla. Bush (s. Urheilua ja ulkoilmaelämää yli kaiken arvostanut Roosevelt oli kasvanut lihaskristillisyyden kyllästämässä ilmapiirissä. Hänen sanotaan olevan viheriöilläkin huono häviäjä. Kennedy esiintyi nuorekkaana presidenttinä, vaikka kärsi lukuisista terveysongelmista. (Kiger 2023) Vuosina 1932–1945 Yhdysvaltojen presidenttinä toiminut Franklin D. Trump kehuskelee mielellään golf-taidoillaan
Presidenttivuosinaan Niinistö kävi useana talvena pelaamassa ”pipolätkää”. It’s Jimmy, the no. Opiskele judoa Putinin kanssa nyt videolla! katso näyte videosta, Ilta-Sanomat 7.10.2008. Marin S. Suomen Urheilumuseosäätiön tutkimuksia 3. Taittavana imagonrakentajana Kekkonen vahvisti hiihtomatkoillaan kuvaa kansanomaisesta ja tavallisten ihmisen elämää ymmärtävästä johtajasta. https://www.runnersworld. https://vault.si.com/vault/1978/12/18/ its-jimmy-the-no-1-jogger Paananen, A. Sauli Niinistö tuli tunnetuksi 2000-luvun alussa rullaluistelijana. https://www.theguardian. & Reyes, L. Triatlonistin esiintyminen urheilukuvissa liittyy luontevasti henkilöhistoriaan. 2021. Helsinki, Otava. What’s It Like to Run with a President. Suomalaisen kirjallisuuden Seura. 2019. Vladimir Putin falls after ice hockey match. Harrisin varapresidenttiehdokas Tim Walz (s. https://www.youtube.com/watch?v=52JsS7WQLh0 University of Arizona libraries. https://content.time.com/ time/specials/packages/article/0,28804,2025424_2025864_ 2025986,00.html Swan, A. Kekkosesta ilmestyi kesällä 1974 kuvia, joissa hän polkee paidattomana kuntopyörää Peurungassa. Urheilu nationalismin kanavana ja lähteenä Suomessa 1900–1952. (Vrt. Laji oli tullut tutuksi hänen ikäpolvelleen sotavuosina ja etenkin niiden jälkeen. The New Statesman 2.7.2023. Twitter-postaus 10.9.2021. 2023. 2008. 1985) kuntoilu-uutisointi kohdistui vaatetukseen ja ja ulkonaköön. 2015. Runner´s World 26.8.2024. ”Manu” jatkoi lentopalloharrastustaan presidenttinä. Routhledge. Liikuntaa harrastavia miespoliitikoita ei arvioida samoista näkökulmista. (Päiväämätön) Franklin D. 2021. https://www.history.com/news/us-presidents-athletes Kokkonen, J. The Guardian 18.6.2022. (Kokkonen 2015, s. com/us-news/2022/jun/18/joe-biden-falls-off-bike-video John, E. Aretz 2015) Konservatiivipoliitikko on ehkä vältellyt ratsastuskuviin joutumista lajiin usein liitetyn elitistisyyden vuoksi. Oval Office Athletes: Presidents and the Sports They Played. Gleeson, S. USA Today 8.11.2020. https://x.com/MarinSanna/ status/1436339077624832003 Natale, M. Kokkonen, J. 2016. & Halliday, J. 1 jogger, Sports Illustrated 18.12.1978. Japan: Tokyo: Russian president Putin: judo. https://www.is.fi/ulkomaat/ art-2000009117311.html. (esim. https://www.youtube.com/watch?v=RYr38WiUvw Aretz, J. Swan 2016) Mauno Koivisto (1923–2017) näyttäytyi edeltäjänsä tavoin liikunnallisena presidenttinä. 2021. 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 ma: lajin merkitys urheilumenestyksen mittarina nousi sotien jälkeen, kun harvat yleisurheilijat ylsivät enää mitaleille olympiakisoissa. & Mäkinen toim.) Russia´s Cultural Statecraft, s. 2024. 2022. 2006. 1964) harrastaa juoksua säännöllisesti, millä hän saattaa osaltaan täydentää ehdokasparia. 2008. 2023. Tunnetussa Kalle Kultalan ottamassa kuvassa Kekkonen kiipeää taatelipalmuun Tunisiassa vuonna 1965. https://www.welt.de/sport/ article145054957/Roeschen-war-immer-ehrgeizig-sass-schoengerade.html Carter, J. Die Welt 10.8.2015. 1978. https://doi.org/10.4324/9781003141785-10 Helmore, E. Suomessa pääministeri Sanna Marinin (s. (Vrt. Harris on kertonut harrastaneensa lukiovuosinaan tanssia kuuden nuoren naisen ryhmässä. How sport explains Thatcher’s Britain. The iconic body: Mussolini unclothed. Syyskuussa 2021 Marin kertoi päättäneensä budjettiriihiviikon puolimaratoniin (Marin 2021). https://thechinaproject.com/2021/07/14/ power-of-symbolism-the-swim-that-changed-chinese-history/ Chang, J. https://www.runnersworld.com/runners-stories/ a61597604/how-running-changed-me-tim-walz AP archives. https://www.newstatesman.com/culture/ books/2023/07/how-sport-explains-thatchers-britain Kiger, P. https://eu.usatoday.com/story/sports/2020/11/08/ joe-biden-kamala-harris-sports-histories/6140675002/ Forsberg, T. 2026. „‚Röschen‘ war immer ehrgeizig, saß schön gerade“. J. 219–220) Myös Kekkosen kuvista osa tuo mieleen Mussolinista julkaistut otokset. com/news/a61946901/jogging-with-the-president-secret-service/ Newman, B. Modern Italy Vol. Yhdysvalloissa demokraattien presidenttiehdokkaaksi valitun Kamala Harrisin (s. 4, 361–381, doi:10.1017/mit.2016.54 The Telegraph. Moskovan olympiakisojen boikottia hän kannatti, tuloksetta. Teoksessa Russia´s Cultural Statecraft Forsberg, T. (Gleeson, S. Asiantuntija: ”Yritetään pitää niin pienen piirin tietona kuin mahdollista”. Mao. & Reyes 2020). Naispoliitikot eivät ratsasta urheilulla Tähänastisten poliitikkosukupolvien miesten on ollut helpompi liittää liikunta ja urheilu osaksi julkisuuskuvaansa kuin naisten. Kultalan otoksessa vuodelta 1964 Kekkonen vaikuttaa pitävän lenkillä Upinniemessä niin reipasta vauhtia, että häntä 14 vuotta nuorempi puolustusministeri Kaarlo Leinonen näytti joutuvan tekemään töitä pysyäkseen mukana. Maaliskuun alussa 2023 tasavallan presidenttinä aloittanut Aleksander Stubb (s. 21, No. Deep roots exist between Joe Biden, Kamala Harris and the world of sports. 2015. (John 2023) EU-komissiota vuodesta 2019 johtanut Ursula von der Leyen on taitava ratsastaja ja hänestä löytyy helposti kuvia hevosen selässä, mutta ei enää EU-komissiovuosilta. Power of symbolism: The swim that changed the history of Chinese. (Kokkonen 2008, 267–272) Suksilla liikkuminen liitti Kekkosen myös maaseutuun, jolla suurin osa suomalaisista ja valtaosa Kekkosen kannattajista asui pitkälle 1960-luvulle. ‘I’m good’: Joe Biden falls off bike during Delaware ride with first lady. Ahkerana sosiaalisen median hyödyntäjänä Marin toisaalta varmisti Instagramissa, että hänen lenkkinsä saivat julkisuutta. Ison-Britannian pääministerinä vuosina 1979–1990 toiminutta Margaret Thatcheria (1925–2013) urheilu ei suuresti kiinnostanut. 2020. Kuntotestin tulokset kertoivat presidentin kunnon olevan yhtä hyvä kuin alle 40-vuotiailla, mikä pönkitti osaltaan Kekkos-kulttia. Suomalainen liikuntakulttuuri – juuret, nykyisyys, ja muutossuunnat. We Asked the Secret Service. Ilta-Sanomat 7.10.2022. 2000. 206–225. 2022. Mikä on totuus Vladimir Putinin terveydestä. 1964) suhdetta liikuntaan ja urheiluun ei ole juuri tuotu esille kampanjassa. (Acker 2024; Natale 2024) LÄHTEET Acker, J. Roosevelt – Disability and deception. Kansakunta kilpasilla. https://www.is.fi/ ulkomaat/art-2000000079082.html Photos troughout Time. A. Sport as cultural statecraft: Russia and the Kontinental Hockey League. Jimmy Carter. Bibliotheca Historica 119. For the Governor of Minnesota and Kamala Harris’ VP Pick, Running Is About Stress Relief and Community, Runner´s World 25.7.2024. Reitende Ministerin. 2000. 1968) on epäilemättä yksi maailman kovakuntoisimmista valtiojohtajista. https://lib.arizona.edu/hsl/materials/ collections/secret-illness/fdr Vuortama, J
L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 21 MIKKO KNUUTTILA toimittaja, tietokirjailija mikko.knuuttila@gmail.com Idän urheilu jättiläinen Kiina voitti ensimmäisen olympiakultansa vain 40 vuotta sitten. Kiina voitti ensimmäisen olympiakultansa vasta Los Angelesin kesäkisoissa vuonna 1984, jolloin se palasi olympianäyttämölle jäädäkseen. Kiinan Quan Hongchan naisten 10 metrin ker roshyppyjen loppukilpailussa Pariisin olympia kisoissa. Hongchan voitti kilpailun. Sheng on 19-vuotias ja Huang vasta 17-vuotias. Kuva: Zhang Yuwei, Eyevine / Lehtikuva P ariisin vuoden 2024 kesäolympialaisten ensimmäinen kultamitali meni Kiinaan. Maailman toiseksi väkirikkaimmasta maasta on neljässä vuosikymmenessä kasvanut Yhdysvaltojen kovin haastaja niin mitalitaulukossa kuin urheilun kabinettipeleissä. Sen voittivat ilmakiväärin 10 metrin sekajoukkueessa kilpailleet Sheng Lihao ja Huang Yuting. Historiallisen kullan toi pistooliampuja Xu Haifeng, joka oli tarkin 50 metrin vapaapistoolin olympiafinaalissa.. Heidän koko elämänsä ajan Kiina on ollut yksi maailman menestyksekkäimmistä urheilumaista, mutta maan historia huipulla on itse asiassa yhä melko lyhyt
Kuva: Wu Huiwo, Eyevine / Lehtikuva Kiinan lehdistössä Xun ylistettiin ”rikkoneen vihdoin olympialaisten nollan”, ja kotiin palattuaan voittajaa odotti ekstaattinen vastaanotto. Valinta tehtiin usein jo alakouluiässä eikä sitä ohjannut niinkään lapsen oma kiinnostus tai innostus, vaan joka lajiin pyrittiin etsimään fyysisiltä ominaisuuksiltaan ideaaleja tyyppejä. Esimerkiksi Pariisin kesäolympialaisissa Kiina vei kaikki kahdeksan uimahypyssä jaossa ollutta kultaa. Quan sanoi, että ei ollut koskaan käynyt huvipuistossa ja unelmoi pääsevänsä pelaamaan kourapeliä, jossa poimitaan pehmoleluja. 1980-luvun aikana Kiina organisoi urheilujärjestelmänsä juguo tizhi -strategian (koko kansakunta tukee huippu-urheilua) mukaisesti. Yhdysvallat vastapelurina mitalikamppailuissa ja dopingtaisteluissa Söpöstelyn ohella Pariisissa nähtiin myös perinteisempää suurvaltapolitiikkaa. Kurinalainen järjestelmä toimii osassa lajeja Kiinan urheiluoppilaitosjärjestelmä on ollut erityisen tehokas lajeissa, jotka vaativat samankaltaisen suorituksen toistamista mahdollisimman täydellisesti kerta toisensa jälkeen. Quan päätyi urheilukouluun ja käytti lapsuutensa harjoitteluun. Huippu-urheilun osuus valtion liikuntabudjetista oli 1980-luvulla peräti kaksi kolmasosaa. Urheilu kiehtoo valtavaa ihmisjoukkoa. 10 metrin kerroshyppyjen parikilpailun jälkeen Quan ja hänen parinsa Chen Yuxi tapasivat lehdistötilaisuudessa heitä onnittelemaan tulleen freestylehiihdon kiinalaisen olympiavoittajan Eileen Gun. Ympäri maata perustettiin tuhansia sisäoppilaitosperiaatteella toimivia urheilukouluja, joihin kerättiin urheilullisesti lahjakkaita lapsia harjoittelemaan ammattimaisesti tuntikausia päivässä. Kiertueen päätyttyä Xu-parka oli lopen uupunut, juhlaohjelma oli ollut niin intensiivinen, että hän ei ollut saanut nukuttua eikä syötyä kunnolla. Gu vastasi ihailuun halailemalla Quania. Häntä kierrätettiin kolmen viikon ajan ympäri maata valtavien kansanjoukkojen ylistettävänä. Kisojen kulisseissa Kiina ja Yhdysvallat ottivat yhteen dopingrintamalla. Ensinnäkin se kasvatti puolueen legitimiteettiä kansan silmissä. Sama kohtalo odotti myös voimistelija Li Ningiä, joka palasi Los Angelesista kolmen kullan, kahden hopean ja pronssin kanssa. Mitalitaulukon kärkeen ylsi Yhdysvallat, tosin vain niukasti: sekä Yhdysvallat että Kiina saavuttivat 40 kultaa, mutta Yhdysvalloilla oli enemmän hopeamitaleja. 2 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 Kultamitalistit Sheng Lihao (oik.) ja Huang Yuting uutistoimisto Xinhuan haastattelussa Pariisin olympialaisissa. Se näkyi Quanin olemuksessa. Kisan jälkeen hän sulatti kiinalaisten sydämet kertomalla, että urheilee ansaitakseen rahaa, jotta voi maksaa vakavasti sairaan äitinsä hoidon. Shin kisan 73 kilon sarjassa pilasi selkävamma, joka sai hänet kyynelehtimään tuskasta ja pettymyksestä. Hän hihitti ja nolosteli Gun edessä kuin kuka tahansa teinifani. Toiseksi urheilumenestys toi Kiinalle kansainvälistä arvostusta, jota sen oli muuten vaikea saavuttaa. Quan on köyhän maanviljelijäperheen tytär, joka päätyi lajinsa pariin seitsemänvuotiaana, kun lasten leikkiä koulun pihalla seurannut uimahyppyvalmentaja huomasi tytön olevan motorisesti valtavan lahjakas. Painonnostoon Kiina sai maakiintiöiden takia ilmoittaa kuusi urheilijaa. He palasivat kotiin viiden kullan kera. Tavallisen kansan liikuttaminen ei ollut yhtä tärkeää kuin kullan ja kunnian saavuttaminen kansainvälisillä kilpakentillä. Deng opasti panostamaan huippuurheiluun Kansan valtava innostus huomattiin myös Kiinaa hallitsevan kommunistisen puolueen johdossa. Puoluejohtaja Deng Xiaoping sanoi maan päättäjille: ”Urheilun merkitys on kasvanut niin suureksi, että se vaikuttaa taloutemme ja sivilisaatiomme kehitykseen. Meidän täytyy parantaa urheilu menestystämme.” Dengin ohjeistuksen jälkeen huippu-urheilun rahoitusta kasvatettiin huomattavasti ja se moninkertaistui 1980-luvun aikana. Pariisissa kaksi kultaa voittanut uimahyppääjä Quan Hongchan, 17, on hyvä esimerkki Kiinan urheilujärjestelmän tuotteesta. Arviolta 200 000 maanmiestä saapui paikalle toivottamaan Lin tervetulleeksi takaisin kotimaahan. Pariisin alla New York Times paljasti yhdessä saksalaisen ARD-kanavan kanssa, että 23 kiinalaista. Urheilumenestys – ja etenkin kesäolympiamenestys – auttoi puolueen johtoa tyydyttämään kahta sen keskeistä tavoitetta. Pariisissa Quan hurmasi kiinalaiset menestyksensä ohella käytöksellään lehdistön edessä. Yhdysvalloissa syntynyt ja kasvanut Gu tekee urheilu-uransa ohella töitä mallina ja opiskelee maineikkaassa Stanfordin yliopistossa. Kiina oli vielä 1980-luvulla rutiköyhä maa, joka oli kaukana maailman kärjestä kaikessa muussa paitsi väkiluvussa. Hän on glamourmittareilla mitattuna aivan eri maailmasta kuin maalaistyttö Quan. Puolue kykeni väittämään, että urheilijoiden voitot on saavutettu puolueen ohjauksella. Hän voitti ensimmäisen olympiakultansa jo Tokiossa 2021, vain 14-vuotiaana. Ainoa mitalitta jäänyt kiinalainen painonnostaja oli ME-mies Shi Zhiyong. Kiinan hallinnon viestiä sosiaalisessa mediassa vievät tilit tosin ynnäsivät nopeasti Kiinan saldoon Hongkongin ja – kiistanalaisemmin – Taiwanin saavuttamat mitalit ja saivat yhteistulokseksi 44 kultaa ja selvän voiton
Satoja miljoonia euroja maksaneen projektin järkevyyttä epäiltiin lännessä. Paljastuksessa oli kyse vain kolmesta urheilijasta vuosien 2011–2014 välillä, mutta se antoi mahdollisuuden Wadalle jyristä Usadan toimivan ulkokultaisesti: he näkevät rikan toisen silmissä, mutta eivät malkaa omassaan. Paljastukset saivat poliitikot niin demokraattikun republikaanileirissä puhumaan Wadan rahoituksen lopettamisesta. Pariisin kisojen aikana uutistoimisto Reuters paljasti lisäksi, että Usada ja Wada ovat tukkanuottasilla yhdysvaltalaisjärjestön käyttämästä taktiikasta antaa doupattujen urheilijoiden jatkaa kilpailemista käryämisestä huolimatta, jos he ryhtyvät mafiatutkintojen tapaan ilmiantajiksi ja auttavat narauttamaan kilpakumppaneitaan. Kiinan antidopingjärjestö Chinada oli ilmoittanut käryjen aiheutuneen saastuneesta ruuasta eikä maailman antidopingtoimisto Wada ollut haastanut selitystä. Urheilumenestys on nimittäin merkittävä legitimiteetin lähde Kiinan lisäksi myös muissa autoritäärisesti johdetuissa valtioissa. Tämän vuoden jalkapallon Afrikan mestaruusturnaus pelattiin Norsunluurannikolla. Kuva: www.president.go.ke. Tygartin, joka jyrisi, että ”puhtaita urheilijoita on puukotettu selkään”. Kisoja varten maahan rakennettiin neljä uutta jalkapallostadionia, joista kolme nousi kiinalaisrahalla, mukaan luettuna pääkaupunki Abidjanin lähistölle rakennettu 60 000 katsojaa vetävä urheilupyhättö, joka nimettiin maan presidentin Alassane Ouattaran mukaan. Bánka vannoi puolustavansa Wadan itsenäisyyttä. Jännitteet Yhdysvaltojen kanssa tuskin katoavat lähivuosina, ne saattavat jopa kasvaa. Yangin rooli Wadassa on linjassa Kiinan suhtautumiseen kansainvälisiin järjestöihin myös urheilun ulkopuolella. Lähitulevaisuudessa onkin mielenkiintoista seurata, kuinka Kiina käyttää kasvavaa vaikutusvaltaansa kansainvälisen urheilupolitiikan kabineteissa. Maa rahoitti esimerkiksi myös kaikki neljä stadionia, jotka rakennettiin Gaboniin vuoden 2017 Afrikan mestaruuskisoja varten. Lausunto raivostutti Yhdysvaltojen antidopingjärjestön Usadan johtajan Travis T. Järjestön varapuheenjohtaja on Kiinan ensimmäinen talviolympialaisten kultamitalisti, pikaluistelija Yang Yang, jonka valintaa edelsivät Kiinan järjestölle tekemät miljoonalahjoitukset. Kuinka maalla, jonka väestöstä yli kolmannes elää köyhyysrajan alapuolella, on varaa rakennuttaa ja ylläpitää jättistadionia. Kiistassa on kyse myös Wadan hallinnasta. Kiinaa moiset kysymykset eivät kuitenkaan haitanneet, kuten eivät myöskään muualla Afrikassa. Kenian pääkaupungissa Nairobissa nousee parhaillaan kiinalaisten rakentama uusi jättistadion vuoden 2027 Afrikan mestaruuskisoja varten. Peruskiven muurausseremoniassa Kenian presidentti William Ruto poseerasi polleasti kaivinkoneen ohjaimissa. Kenian presidentti William Ruto vieraili kiinalaisten rahoittaman Talantastadionin rakennustyömaalla heinäkuussa. Usein hankelistalla on ollut siltojen ja rautateiden ohella myös stadioneita, joiden turvin paikalliset poliittiset johtajat ovat voineet päteä oman kansansa silmissä. Yang on tosin kiistänyt lahjoitusten johtaneen hänen valintaansa, vaan pitää väitettävänä pöyristyttävänä hyökkäyksenä. Globaalia urheiluvaikuttamista Kiinan pehmeän vallan projektin ytimessä on vuonna 2013 aloittama massiivinen Vyö ja tie -hanke, jonka puitteissa maa on investoinut satoja miljardeja euroja infrastruktuurihankkeisiin kymmenissä maissa ympäri maailman. ”Jalkapallostadion on pieni hinta maksettavaksi potentiaalisesti paljon suuremmista eduista”, kommentoi Kiinan urheiluvaikuttamiseen perehtynyt pariisilaisen Skema-kauppakorkeakoulun professori Simon Chadwick New York Timesille helmikuussa. . Käryäjistä 11 oli mukana Pariisissa, mukaan lukien Zhang Yufei, joka voitti kuusi mitalia. Pariisissa Chinada kävi vastaiskuun ja syytti Usadaa tekopyhyydestä, kaksinaismoraalista ja antidopingtyön politisoinnista. ”Jalkapallostadion on pieni hinta maksettavaksi potentiaalisesti paljon suuremmista eduista.” L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 23 huippu-uimaria oli kärynnyt dopingista Tokion olympialaisten alla, mutta he olivat silti saaneet kilpailla. Kiina ei yritä enää maolaishenkistä vallankumousta, jossa kaikki vanha tuhotaan uuden tieltä, vaan se pikkuhiljaa hivuttaa kansalaisiaan ja Kiinan linjalle myötämielisten maiden edustajia päättäviin asemiin keskeisiin organisaatioihin. Kiinalaiset saivat ainakin osittaista tulitukea Wadan puheenjohtajalta, Puolan entiseltä urheiluministeriltä ja 400 metrin juoksijalta Witold Bánkalta, joka Kiinan valtiontelevision englanninkielisen CGTN-kanavan haastattelussa voivotteli järjestönsä joutuneen geopoliittisen sodan keskelle. Lisäksi seuraavat kesäolympialaiset järjestetään vuonna 2028 jälleen Los Angelesissa, ja urheilumaailman merkittävimmän päättäjän vaali on kohta edessä, kun Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n puheenjohtaja Thomas Bachin toimikausi päättyy
Tutkimuksissa huomiota ovat saaneet muun muassa ympäristökysymykset (Dingle & Mallen, 2021; Millington & Darnell, 2020), huippu-urheilun kestävyys (Barker-Ruchti & Barker, 2017), kestävän kehityksen tavoitteet (McCullough et al., 2022), yritysten yhteiskuntavastuu (Valeri, 2019), ja yritysjohdon eettinen toiminta (Hoye et al., 2018; Paramio-Salcines et al.,2013). Liikunnan ja urheilun johtamisen vastuullisuus ja kestävyys eivät ole yksiselitteisiä ilmiöitä, ja organisaatiot voivat samanaikaisesti tehdä vastuullisia päätöksiä ja toimia vastuuttomasti. Urheilupesu (sportwashing) eli urheilun hyödyntäminen (kyseenalaisten) poliittisten päämäärien saavuttamiseksi ei ole epätavallista. Aikaisemmissa tutkimuksissa on myös havaittu, että vastuullisuustiedon lisääminen korreloi positiivisesti vastuullisen toimintakulttuurin omaksumisen ja uusien aloitteiden kehittämisen kanssa urheiluorganisaatioissa (McCullough et al., 2016). Yksi vastuullinen päätös ei automaattisesti tee urheiluorganisaatiosta vastuullista, mutta yksi merkittävä vastuuton teko voi leimata urheiluorganisaation huonoksi, mikä voi vaikeuttaa organisaation toimintaa, kehittämistä ja resurssien hankkimista tulevaisuudessa (Carlini et al., 2021). Kestävän kehityksen ja urheilutapahtumien ympäristövaikutusten arvioinnin rinnalla on alettu puhua yhä enemmän hyvästä ja läpinäkyvästä hallinnosta, yhdenvertaisuudesta ja suvaitsevaisuudesta sekä eettisistä ja moraalisista toimintatavoista. Toimien seurauksia voi olla vaikea määritellä tai ne voivat näyttää jopa tahattomalta. Urheilujärjestöjen odotetaan hoitavan asioitaan vastuullisesti ja kestävästi. On myös huomionarvoista, minkälaisiksi urheilujärjestöt kokevat maineensa ja legitimiteettinsä. Huomio on kiinnittynyt erityisesti ilmi tulleisiin taloudellisiin ja poliittisiin väärinkäytöksiin sekä epäeettisiin toimintatapoihin liikuntaja urheiluseuratoiminnassa. Urheilun kaunis kuori murentunut Käsitystä urheilun hyvästä kertomuksesta eli urheiluun ikään kuin sisäänrakennetusta ja lähtökohtaisesti korkeamoraalisesta hyvyydestä, nuhteettomuudesta ja rehtiydestä on alettu kyseenalaistaa (vrt. Ryan & Dickson, 2018). Urheilun ammattimaistuminen, kaupallistuminen ja globaalin viihteellisyyden korostuminen ovat kuitenkin lisänneet houkutusta taloudellisiin väärinkäytöksiin tai epäeettisiin ratkaisuihin urheilumenestyksen takaamiseksi. Harva voi myöskään enää tosissaan väittää, että urheilu ja politiikka eivät olisi kytköksissä toisiinsa. Tietty toimintamalli voi vaikuttaa vastuulliselta yhdelle ryhmälle, mutta vastuuttomalta toiselle. esim. Vastuullisen urheilujohtamisen kansainvälinen tutkimus on lisääntynyt erityisesti 2010-luvulta eteenpäin (Constandt & Willem, 2021; Ryan & Dickson, 2018; Sheth & Babiak, 2010). Oja & Lehtonen 2024). esim. Vastuullisuus ja kestävyys monimutkaisia ilmiöitä Urheilun eettiset kysymykset ovat kohdistuneet erityisesti yksittäisten urheilijoiden käyttäytymiseen (Sheth & Babiak, 2010), kun urheiluorganisaatioiden eettinen johtaminen on jäänyt tutkimuksissa vähemmälle huomiolle (ks. Tutkimusten mukaan urheiluorganisaatiot ovat Suomessa ja globaalisti kiinnittäneet melko vähän huomiota toimintansa vastuullisuuteen (Bradish & Cronin, 2009; Riivari & Heikkinen, 2021), ja epäkohtien esilletulo onkin lisännyt vastuullisuuspuhetta myös urheilussa. Urheilun vastuullisuutta käsittelevien tutkimusten lisääntymisestä huolimatta ilmiön taustalla vaikuttavien kä. Media on nostanut esille tapauksia, jotka ovat liittyneet muun muassa nuoriin urheilijoihin kohdistuneisiin kyseenalaisiin valmennusmenetelmiin, seksuaaliseen ja rasistiseen häirintään sekä julkisten varojen väärinkäyttöön. Urheilu nähdään yhä useammin sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan muotona siinä missä mikä tahansa muukin yhteiskunnallinen toimeliaisuus. Edistysaskelista huolimatta vastuullisuuteen tähtäävät teot eivät palvele aina kaikkien osapuolten tarpeita. Korjausliikkeitä on tehty, mutta monesti hapuillen johtuen tiedonpuut teesta ja käsitteiden epäselvyydestä. 24 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 L iikuntaja urheiluorganisaatioiden toimintatavat ovat herättäneet runsaasti keskustelua viime vuosina sekä Suomessa että ulkomailla. HANNA VEHMAS, FT, VTM yliopistonlehtori liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto hanna.m.vehmas@jyu.fi SUVI HEIKKINEN, KTT apulaisprofessori Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Urheiluorganisaatioissa tarvitaan tietoa vastuullisesta johtamisesta Tietoisuus urheilun varjopuolista on vahvistu nut viime vuosina
Sustainable Devepment Goals). Näitä olivat Botswana ja Gambia Afrikasta; Brasilia ja Ecuador Etelä-Amerikasta; Japani ja Etelä-Korea Aasiasta; Belgia, Espanja, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Sveitsi Euroopasta sekä Uusi-Seelanti Oseaniasta. Kirjoittajia pyydettiin keräämään tietoa maidensa liikuntaja urheiluorganisaatioiden johtamisesta vastuullisuuden ja kestävyyden näkökulmista haastattelemalla julkisella, yksityisellä ja voittoa tavoittelemattomalla kolmannella sektorilla työskenteleviä henkilöitä. Laasch & Conaway, 2015). Tämän päivän ihmisten ja organisaatioiden toiminnan yhteydessä vastuullisuudella viitataan usein muun muassa hyvään hallintotapaan ja yritysten yhteiskuntavastuuseen (mm. Vastaavasti kehittyneissä yhteiskunnissa mainintoja saivat ympäristöhuolet, yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 25 sitteiden määrittelyssä on yhä epäselvyyttä ja kansainvälisiä eroja. Kestävään kehitykseen yhdistettiin useimmiten taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus, ja vastuullisuus nähtiin puolestaan erityisesti yritystoimintaan yhdistyväksi käsitteeksi. Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat termejä ja käsitteitä, jotka sekoittuvat tai vähintäänkin limittyvät helposti erityisesti arkikielenkäytössä. Kestävyyden käsite perustuu Brundtlandin komission julkilausumaan vuodelta 1983, jonka mukaan ”kestävä kehitys” (engl. Kaikki haastattelut perustuivat samaan formaattiin, ja niissä käsiteltiin muun muassa organisaation käsityksiä kestävästä kehityksestä ja vastuullisesta johtamisesta; kestävän kehityksen eri ulottuvuuksista (sosiaalinen, ympäristöllinen, taloudellinen); kestävän kehityksen tavoitteiden soveltamisesta vastuulliseen liikuntajohtamiseen sekä mahdollisia viimeaikaisia maakohtaisia tapauksia, jotka ovat liittyneet vastuullisuuteen. Teos Management of Sport Organizations at the Crossroad of Responsibility and Sustainability: Perceptions, Practices, and Prospects Around the World ilmestyi keväällä 2024. Vaikka tämän laadullisin haastatteluin toteutetun projektin pohjalta ei voida tehdä yleistyksiä, yllättävin tulos lienee se, että niinkin toisistaan erilaisissa Toisistaan erilaisissa maissa vastuullisuus ja kestävyys määriteltiin melko samansuuuntaisesti.. Vastuullisuus puolestaan viittaa ihmisten toimintaan nykyhetkessä, ja se voidaan määritellä tilaksi tai tosiasiaksi, jossa ollaan vastuussa tai tilivelvollisia jostakin omassa vallassa tai hallinnassa olevasta asiasta. Tavoitteena oli selvittää, miten julkisen, yksityisen ja voittoa tavoittelemattoman kolmannen sektorin liikuntaja urheiluorganisaatiot määrittelevät vastuullisen johtamisen ja kestävän kehityksen, ja mikä merkitys näillä on organisaatioiden toiminnassa. Urheiluorganisaatioiden jokapäiväisessä toiminnassa tämä toteutuu muun muassa lupausten pitämisenä, ihmisten tasa-arvoisena kohteluna, erilaisten ryhmien ja läpinäkyvyyden huomioimisena päätöksenteossa sekä luotettavuutena, velvoitteiden noudattamisena sekä vastuunottamisena. Alhaisen elintason maissa, kuten Afrikan ja Etelä-Amerikan valtioissa nimenomaan taloudelliset tekijät vastuullisuuden ja kestävyyden määrittäjinä korostuivat jossain määrin. Vastuullinen johtaminen tarkoittaa löyhästi määriteltynä toiminnan suunnittelua, organisointia ja toteuttamista organisaatiossa, joka pyrkii edistämään sosiaalista ja ympäristövastuuta eli ihmisten ja ympäristön tasa-arvoista, oikeudenmukaista ja kestävää huomioimista toiminnassaan (Pless & Maak, 2011). Haastattelut toteutettiin syksyn ja talven 2022 aikana, ja aineistoa analysoitiin temaattisen sisältöanalyysin menetelmin. Toimittajakolmikkoon kuului meidän lisäksemme Kirstin Hallman Kölnissä toimivasta Saksan urheiluyliopistosta. Kuten taulukosta nähdään, haastateltujen käsityksissä vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä ei ilmennyt erityistä yllätyksellisyyttä, ja ne olivat melko samansuuntaisia eri maiden välillä. Tätä tavoitetta varten otimme kesällä 2022 yhteyttä noin 25 tutkijaan eri maista. Painopisteenä on tulevaisuuteen suuntautuva ympäristöllinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Kestävä kehitys tähtää ihmisten ja maapallon myönteiseen hyödyntavoitteluun, joka suojelee, luo ja ylläpitää sosiaalisia, ympäristöllisiä ja taloudellisia tavoitteita. Sustainable Development) ottaa huomioon nykyajan tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää omia tarpeitaan. Taulukkoon 1 on koottu projektiin osallistuneiden maiden urheiluorganisaatioiden käsityksiä vastuullisuudesta ja kestävyydestä toiminnoissaan. Kirjan avulla vastuullisuuden johtamisen ja kestävän kehityksen jäljille Vastuullisuuteen liittyvän kansainvälisen käsitteistön selkiyttämiseksi käynnistimme kirjaprojektihankkeen, johon kutsuimme tutkijoita eri puolilta maailmaa kuvaamaan kestävyyden ja vastuullisuuden käsityksiä omissa maissaan. Niitä käytetään myös usein samankaltaisissa yhteyksissä viitaten toimintaan, käyttäytymiseen tai kehitykseen, joka ottaa muut ihmiset tai ympäristön moraalisesti tai eettisesti huomioon. Lopulta kirjaprojektiin osallistui kirjoittajaryhmiä yhteensä 13 eri maasta. Nykyään kestävyydestä puhutaan usein viittaamalla YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitteisiin (engl
Brasilia Vastuullisuus ymmärretään politiikan ja strategioiden arvopohjaiseksi kehitykseksi. Ecuador Liittyy koulutukseen, asiakkaiden turvallisuuteen, palvelulähtöisyyteen ja talouden rehellisyyteen – määritelmä riippuu toimialasta. Botswana Kestävä kehitys seuraa vastuullisuutta ja niihin puututaan urheiluorganisaatioissa. Uusi Seelanti Kestävyys ja vastuullisuus nähdään yhtenä ja samana lähestymistapana, tämä on etusijalla Uuden-Seelannin urheilusektorilla. Kestävän kehityksen katsotaan liittyvän läheisesti ympäristönäkökohtiin ja planeetan tulevaisuuteen; käsite korvattavissa ympäristövastuulla. Taulukko 1. Japani Yritysvastuu kuvataan työntekijöiden ja kansalaisten velvollisuudeksi toimia kokonaisvaltaisesti, kunnioittaa kaikkia sidosryhmiä ja vähentää alueellista eriarvoisuutta, sitä verrattiin myös sääntöjen noudattamiseen. Kestävän kehityksen arvioidaan muovaavan hallitusten päätöksentekoa, käytännön instituutioiden aktiivista täytäntöönpanoa; sekä voittoa tavoittelemattomien että voittoa tavoittelemattomien urheilujärjestöjen ponnisteluja ja ymmärrystä; tarvitaan edistämistä, joka tarjoaa yksityiskohtaista tietoa ja edistää asianmukaista ymmärrystä kestävästä kehityksestä. Kestävän kehityksen määritelmä ja päätavoitteet painottuvat erityisesti energiansäästöja digitalisaatioprosesseihin. Espanja Sosiaalinen vastuu nähdään sitoutumisena kansalaisiin, osaksi yrityskuvaa sekä tavaksi olla yhteydessä yhteisöön ja vaikuttaa siihen positiivisesti. Organisaatiot eivät mieltäneet kestävää kehitystä kovin erilaisena vastuullisuudesta. Nykyiset toimet tulee tehdä tulevaisuutta ajatellen. Gambia Vastuulla tarkoitetaan tietyn statuksen ja taloudellisen tuen saamista ja ylläpitämistä; sisältää myös henkilöresurssien ja monimuotoisuuden kahtiajaon. Keskeistä on yhteisöllisyys ja terveellisen ja kestävän elämäntavan mahdollistaminen. Termi kestäviin toimiin vastuullisen hallinnon alalla, jossa keskitytään ympäristöllisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin tekijöihin. Kestävä kehitys seuraa vastuullisuutta, ja niihin puututaan urheiluorganisaatioissa. Suomi Julkinen sektori suosii vastuullisuuden käsitystä sen laajan kattavuuden vuoksi; ympäristöja sosiaaliset ulottuvuudet liitettiin matkustamiseen ja kansainvälisiin urheilutapahtumiin; yhteistyöhön kansainvälisen urheiluyhteisön kanssa; taloudellinen vastuu koski osakkeenomistajia. Kestävä kehitys nähdään aina osana yhteiskuntavastuuta. 26 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 Maa Vastuullisuus Kestävä kehitys Belgia Ei mainintaa Kestävän kehityksen sosiaalinen ulottuvuus on ilmeisin ja suorin yhteys urheiluun. Kestävän kehityksen tärkeys todettiin kaikissa haastatteluissa, painopisteenä ympäristöja sosiaalinen kestävyys sekä palveluiden tuottaminen ja sitä kautta taloudellinen kestävyys. Kestävä kehitys nähdään kattoterminä; kestävällä kehityksellä varmistetaan, että nykyisessä liiketoiminnassa ajatellaan tulevia sukupolvia taloudellisella, ympäristöja yhteiskuntatasolla sekä yritysten hallinnassa. Termi kestävyys noudattaa yhä kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, kun aiheet saavat enemmän haasteita ja ovat sidottu lähemmäs ympäristöä. Etelä Korea Eettisten ja kestävien käytäntöjen priorisointi kaikilla toiminnan osa-alueilla; ytimessä on sosiaalinen ja ympäristövastuu, läpinäkyvyys ja sitoutuminen vastuullisuuteen. Sveitsi Kaikkien haastateltavien mukaan vastuullisuus liittyy yleisesti operatiiviseen hallintoon. Julkisella sektorilla ympäristönäkökohdat kuitenkin ovat vallitsevimpia; yksityisellä sektorilla taloudelliset näkökohdat hallitsevat, ja vapaaehtoissektorilla ympäristöja talousnäkökohdat ovat yhtä tärkeitä. Vakaa tulevaisuus taloudellisille ja fyysisille rakenteille, jotka keskittyvät pitkän aikavälin hyötyyn sisällyttämällä liiketoiminnan ympäristölliset ja sosiaaliset vaikutukset strategiseen hallintosuunnitelmaan. Kestävyys ja vastuullisuus ovat yksi lähestymistapa, tämä on etusijalla Uuden-Seelannin urheilusektorilla. Molemmat termit liittyvät ihmisten ja koko planeetan tulevaisuuteen. Organisaatiot kantavat vastuuta kestävän kehityksen kysymyksistä ja käyttävät kestävän kehityksen tavoitteita organisaationsa ylimmillä tasoilla; painopiste on sosiaalisessa kestävyydessä, kun taas taloudellinen kestävyys nähdään toimintakeinona; ympäristön kestävyyttä pidetään tärkeänä, mutta se saattaa haitata urheilutoiminnan ja -ohjelmien toteuttamista. Saksa Vastuullisuus nähdään pääasiassa urheilun tarjoamisena kaikille ja vastuuna työntekijöille ja vapaaehtoisille. Termi kestävyys noudattaa yhä kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, kun aiheet saavat enemmän haasteita ja ovat sidottu lähemmäs ympäristöä. Ruotsi Keskitytään sosiaaliseen integraatioon, osallisuuteen ja kansanterveyteen. Molemmat termit liittyvät ihmisten ja koko planeetan tulevaisuuteen. Kaksi muuta ulottuvuutta (taloudellinen ja ympäristö) jäävät vähemmälle huomiolle rajallisen asiantuntemuksen ja taloudellisten syiden vuoksi. Kirjahankkeeseen osallistuneiden maiden urheiluorganisaatioiden käsitykset vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä.
Routledge. 2020. Sports Economics, Management and Policy, 25. 2021. 2024. 2022. LÄHTEET BarkerRuchti, N., & Barker, D. https://doi.org/10.1177/1742715016674864 Sheth, H., & Babiak, K. OpetusJa Kulttuuriministeriön Julkaisuja 2018:6. esim. Routledge. 2018. Beyond the Game: Perceptions and Practices of Corporate Social Responsibility in the Professional Sport Industry. SUEK ry:n julkaisuja urheilun eettisistä asioista No. Reilu Peli – Urheiluyhteisön eettiset periaatteet. 2017. Journal of Business Ethics, 98(Suppl 1), 3–13. 2018. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura Bradish, C., & Cronin, J. P., Kellison, T., & Melton, E. Read 2nd of Feb, 2023 Valeri, M. Sustainability in high performance sport: Current practices-Future directions. Constandt, B., & Willem, A. 2021. The invisible norm: An exploration of the intersections of sport, gender and leadership. Leadership (London, England), 14(3), 329–346. Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry. Journal of Sport Management, 23(6), 691–697. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-548-8. C., Nicholson, M., & Stewart, B. 2019. Turpeinen, S., & Hakamäki, M. Responsible Leadership: Pathways to the Future. 2018. Journal of Global Sport Management, 1–27. Katsaus sukupuolten tasa-arvon nykytilaan liikunta-alalla. Principles of Responsible Management: Glocal Sustainability, Responsibility, Ethics. https://doi.org/10.4324/9781003172833 Dingle, G., & Mallen, C. 2015. 2010. & Lehtonen, K. https://suek.fi/wpcontent/uploads/2020/06/Vaikeneminen-ei-ole-vaihtoehto-Katsausha%CC%88irinta%CC%88a%CC%88-ja-kiusaamistaka%CC%88sitteleva%CC%88a%CC%88n-tutkimustietoon-liikunnanja-urheilun-na%CC%88ko%CC%88kulmasta.pdf Laasch, O. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että epäeettistä toimintaa on myös joskus vaikea tunnistaa tai siihen on vaikea puuttua – myös urheiluorganisaatioissa ja niiden johtamisessa. Suomen Olympiakomitea 2021). Lahti, A., Kyllönen, M., Pusa, S., Tolvanen, A., & Laakso, N. Journal of Business Ethics, 91(3), 433–450. https://suek.fi/wp-content/uploads/2020/09/ Ha%CC%88irinta%CC%88-suomalaisessa-kilpaurheilussa.pdf McCullough, B. C. 2011. (toim.). Turpeinen ja Hakamäki (2017; Mikkonen ym., 2021; Berg & Kokkonen, 2016; Kyllönen, 2018; Lahti ym., 2021). Corporate Social Responsibility in Sport. Sport and Environmental Sustainability: Research and Strategic Management. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 27 maissa vastuullisuus ja kestävyys määriteltiin melko samansuuntaisesti. Mason Cengage. https://doi.org/10.1080/ 24704067.2022.2066556 Ryan, I., & Dickson, G. Sport management: principles and applications. Lisäksi Suomen Olympiakomitea (2021) on laatinut ”Urheiluyhteisön eettiset periaatteet”, jonka tarkoituksena on ulottua kaikkiin suomalaisiin urheilulajeihin ruohonjuuritasolta huipulle (ks. 2021. . Management of Sport Organizations at the Crossroad of Responsibility and Sustainability: Perceptions, Practices, and Prospects Around the World. Hallmann, K., Heikkinen, S., & Vehmas, H. 2018. Urheilun takapuoli: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa. Virtuousness in Sports Organizations: Examination of Ethical Organizational Culture and Its Virtues. Stimulating ethical behaviour and good governance in sport: The (non) sense of codes of ethics. ParamioSalcines, J. Toisaalta voidaan myös pohtia, että tämän aihepiirin tutkimukseen voi liittyä sensitiivisyyttä ja vaikenemista. The Routledge Handbook of Sport and Sustainable Development. Routledge. & Conaway, R. Näitä näkökulmia tarkastellaan myös Suomen liikuntalaissa (2015), joka määrittelee vastuullisen toiminnan vaatimukset sekä liikunnassa että huippu-urheilussa. 2009. https://doi.org/ 10.1007/s10551-009-0094-0 Suomen Olympiakomitea. https://www.olympiakomitea.fi/uploads/2021/11/ a49b971c-reilu-peli-2021.pdf. Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry. 2024. Katsaus häirintää ja kiusaamista käsittelevään tutkimustietoon liikunnan ja urheilun näkökulmasta. Kirjoittajat toimivat tutkintovastaavina liikuntatieteellisen tiedekunnan ja kauppakorkeakoulun yhteisessä kansainvälisessä vastuullisen urheilujohtamisen (Responsible Business and Management of Sport) -maisteriohjelmassa. https://doi.org/https://doi.org/10.1007/978-3-319-97649-5. N. Riivari ja Heikkinen (2022) totesivat tutkimuksessaan, että läpinäkyvällä tavalla järjestetty avoimeen keskusteluun kannustaminen ja johdon esimerkki sekä tuki koettiin avaintekijöiksi eettisyyden ylläpitämisessä ja kehittämisessä urheilujärjestöissä. Routledge. M., & Maak, T. (Eds.). Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Se merkitsee kokonaisvaltaista näkemystä organisaatiokulttuurista ja sen suhteesta muuttuvaan ympäristöön. Routledge handbook of sport and corporate social responsibility. 2013. Routledge London. Vaikeneminen ei ole vaihtoehto. Corporate Social Responsibility and Reporting in Sports Organizations. Konkreettista, arkista ja subjektiivista Liikunnan ja urheilun eettiset periaatteet -hankkeen loppuraportti. Opetusja kulttuuriministeriö. https://doi.org/10.1007/978-3-031-52489-9 Hoye, R., Smith, A. Routledge. Suomessa esimerkiksi on tyypillistä, että erityisesti oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja epäeettisyyden kokemukset ovat korostuneet (ks. Liikunta ja tasa-arvo 2017. https://doi.org/10.1007/s10551-011-1114-4 Riivari, E., & Heikkinen, S. Näin liikuntakulttuuri ja urheiluliike voivat kestävästi edistää niihin liitettyjä yhteiskunnallisia funktioita, kuten liikunnallista elämäntapaa ja terveyden edistämistä, merkityksellistä sosiaalista toimintaa ja viihteellisyyden tuomaa elämyksellisyyttä sekä taloudellista toimeliaisuutta ammattilaisurheilun ja yritystoiminnan muodoissa. 2016. Routledge. Myös kirjaprojektimme pohjalta voi todeta, että urheiluorganisaatioissa tarvitaan entistä enemmän johtajuutta ja johtajia, joilla on tietoa ja ymmärrystä erilaisten toimintatapojen sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristöllisistä vaikutusmekanismeista, mutta myös kykyä sekä halua toimia ja johtaa vastuullisesti ja eettisesti. Vastuullinen johtaminen on paljon enemmän kuin muodollisia tai epävirallisia sääntöjä ja niiden noudattamista. Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa. Springer Nature Switzerland AG. Millington, R., & Darnell, S. 2020. L., Babiak, K., & Walters, G. 2022. 210–220). Read 11th of Jan, 2023. In Good Governance in Sport: Critical Reflections (pp. Berg, P., & Kokkonen, M. Pless, N. Oja, S. Tämä kertonee tietyistä tavoista ja mekanismeista käsitteellistää vastuullisuutta useimmiten samoilla käsitteillä kuin muillakin yhteiskunnan osa-alueilla. Kyllönen, M. 2. Springer. J. Sport, development and environmental sustainability. Käsitykset vastuullisesta vaihtelevat Merkittävää on myös, että odotukset vastuullisuudesta voivat kuitenkin vaihdella huomattavasti yhteiskunnasta toiseen
Suomessa urheilussa väkivallasta käytetään usein myös käsitettä kaltoinkohtelu, joka on kuitenkin rajatumpi käsite, eikä tarkoita samaa asiaa. Tutkimusten mukaan urheilussa esiintyy niin henkistä, fyysistä kuin seksuaalista väkivaltaa. Yleisintä urheilussa näyttäisi olevan henkinen väkivalta (Muhonen ym. Väkivallan muotojen tavoin myös tekijätahot ovat urheilussa moninaisia. Urheiluväkivaltaa tapahtuu myös verkossa (Kaski ym. Ilmiönä henkinen väkivalta on vaikeampi tunnistaa ja siihen on hankalampia puuttua kuin fyysiseen tai seksuaaliseen väkivaltaan. Suomessa tunnetuin tapaus lienee valmentajan muodostelmaluistelijoihin kohdistama henkinen väkivalta. 2022, Toivonen & Aine, 2024). Kaikilla on oikeus turvalliseen urheiluympäristöön Urheiluväkivalta on noussut ilmiönä keskusteluun ja laajempaan tietoisuuteen viime aikoina.. Väkivaltaan voivat syyllistyä valmentajat, muut urheilijat, katsojat tai alaikäisten urheilijoiden vanhemmat. Viime vuosina julkisuuteen on kuitenkin tullut useita urheiluväkivaltatapauksia sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Joillekin urheilusta tulee jopa työ ja ura. Se ei sisällä toisen ihmisen koskettamista, mutta vahingoittaa tai saattaa vahingoittaa henkilön fyysistä tai psyykkistä hyvinvointia, turvallisuutta tai kehitystä (THL, 2020). 2024; Toivonen & Aine, 2024). Kyse on tällöin tilanteista, joissa väkivaltaa kohdistetaan henkilöihin, jotka ovat vastuu-, luottamustai valtasuhteissa heikommassa asemassa (THL, 2020). 28 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 JATTA MUHONEN väitöskirjatutkija kriminologian ja oikeus politiikan instituutti väestön terveyden tohtoriohjelma Helsingin yliopisto jatta.muhonen@helsinki.fi VIRVE TOIVONEN, dosentti kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti Helsingin yliopisto virve-maria.toivonen@helsinki.fi MARJA KOKKONEN, dosentti liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto marja.kokkonen@jyu.fi ANTTI AINE, professori oikeustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Turun yliopisto antti.e.aine@helsinki.fi, antti.aine@utu.fi P arhaimmillaan urheilu antaa harjoittajilleen myönteisiä kokemuksia, lukuisia hyödyllisiä taitoja ja tärkeitä ihmissuhteita loppuelämäksi. Yhdysvalloissa voimistelujoukkueen lääkäri käytti voimistelijoita seksuaalisesti hyväksi vuosikymmeniä
He saattavat kokea, että tiettyjä lajikulttuurin tapoja, kuten huutamista, painon punnitsemista ja haukkumista tulee sietää (Coakley, 1993). Väkivallan riskiä kasvattavat tekijät urheilussa Väkivalta on aina mahdollista ihmisten välisissä kohtaamisissa, mutta urheilussa on erityisiä tekijöitä, jotka mahdollistavat ja ylläpitävät sitä. Erityisen paljon väkivaltakokemuksia näyttäisi olevan huippu-uralle tähtäävillä lapsilla (Muhonen ym. Erityisen haitallista se on vielä kasvamassa ja kehittymässä oleville alaikäisille, joihin väkivalta vaikuttaa usein paitsi vakavasti, myös pitkäkestoisesti (Stirling & Kerr, 2013). Ilmiötä on nostanut näkyviin ja pitänyt esillä muun muassa Ihmisoikeusliiton ”Älä riko urheilua” -kampanja. Väkivallan kohteeksi joutumisen riskiä kasvattaa muun muassa kilpaurheilu, vaikka väkivaltaa esiintyykin kaikilla tasoilla, myös esimerkiksi alaikäisten ohjatuissa urheiluharrastuksissa (Kaski ym. 2024; Toivonen & Aine, 2024). Näitä ovat muun muassa suorituskeskeinen urheilukulttuuri ja suorituksiin perustuva rahoitus, epäkohdista vaikeneminen, tiedon puute, tehoton oikeussuojajärjestelmä sekä epätasapainoinen valtasuhde valmentajan ja urheilijan välillä. masennus) tai sosiaalisia (esim. Menestyneimpiä urheilujärjestöjä rahoitetaan tavallisesti runsaammin kuin vähemmän menestyneitä. Väkivalta on vahingollista kaikille, myös urheilijoille. Väkivallan seuraukset voivat olla fyysisiä (esim. Tätä noidankehää saattaa vahvistaa voimakas urheilijaidentiteetti (Muhonen ym. (Wilinsky & McCabe, 2021). 2024). Korjaavia liikkeitä Monet eri toimijat ovat viime vuosina havahtuneet urheiluväkivaltaan. heikentynyt urheilusuoritus), henkisiä (esim. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 2 9 myös vaikea tunnistaa väkivaltaa, jos he ovat tehokkaasti sosialisoituneet väkivaltaa normalisoivaan urheilun maailmaan. Lasten voi olla Väkivaltaa mahdollistavia tekijöitä urheilussa Tiedon (tutkimusperustaisen) puute Urheilun rahoitusmallit Väkivaltaisen käytöksen normalisointi Epäterveellinen urheilukulttuuri ja siihen sosialisoituminen Epäselvät vastuukysymykset Epätasapainoiset valtasuhteet Oikeudellisen sääntelyn heikkous Vaikenemisen kulttuuri Erityisen paljon väkivaltakokemuksia näyttäisi olevan huipulle tähtäävillä lapsilla.. Tämä pitää osaltaan yllä noidankehää, jossa urheilujärjestöt tähtäävät yksin urheilulliseen menestykseen eivätkä kiinnitä huomiota urheilijan hyvinvointiin (Stirling & Kerr, 2013). Valmentajat saattavat turvautua huutamiseen ja pelotteluun mielestään toimivina pedagogisina tai motivoivina työkaluina (Parent & Fortier, 2018). Sekä Väestöliitolla että Suomen Urheilun Eettisellä Keskuksella on palvelu, johon urheilijat voivat ilmoittaa väkivaltatilanteista ja muista rikkomuksista. ihmissuhteissa ilmenevä eristäytyminen). Lapset ovat usein aikuisia alttiimpia väkivallalle nuoren ikänsä, vähäisen tietopohjansa sekä aikuiselle alisteisen asemansa takia. 2022; Toivonen & Kananen, 2023). Myös henkisen väkivallan vaikutukset voivat olla yhtä vakavia kuin muun väkivallan. Urheilun julkisen rahoituksen korjaavana liikkeenä pidämme sitä, että vuodesta 2021 lähtien rahoitusta on kohdennettu aikaisempaa selvemmin eettisiin asioihin, kuten tasa-arvoon, sekä terveellisiin ja turvallisiin liikuntaympäristöihin (Opetusja kulttuuriministeriö 2024). Kielteisten seurausten pelko tai kokemukset siitä, ettei väkivallasta kertominen johda muutoksiin, estävät tehokkaasti urheilijoita kertomasta väkivallasta (Muhonen ym. 2024; Wilinsky & McCabe, 2021)
Suoritusja menestyskeskeisestä urheilusta olisi pystyttävä siirtymään kohti urheilijakeskeisempiä toimintaympäristöjä, jotka ottavat huomioon myös urheilijoiden emotionaalisen, sosiaalisen ja fyysisen turvallisuuden (Preston ym. Jotkut järjestöt ovat myös nimittäneet erityisiä ”vastuullisuusasiantuntijoita”. Yhtenä keinona väkivallan ja muun epäasiallisen käyttäytymisen kitkemiseksi tulisi vähintäänkin lasten osalta pohtia myös sitä, voisiko urheilijoiden asemaa turvata paremmin jo lainsäädännössä. Lisäksi Olympiakomitea on yhteistyössä lajiliittojen kanssa laatinut vastuullisuusohjelman, joka raamittaa urheilujärjestöjen vastuullisuustyötä. Vasta tulevaisuus näyttää, miten korjausliikkeet muuttavat suomalaista urheilukulttuuria vai jäävätkö uudistukset irrallisiksi ja tilapäisiksi toimiksi. Menestystä – sekä urheilijan että valmentajan – voisi sijoitusten ohella mitata esimerkiksi sen perusteella, kuinka paljon siirrettäviä elämäntaitoja lapset ja nuoret oppivat urheilussa (esimerkiksi vuorovaikutus-, yhteistyötai ajanhallintataidot), tai kuinka motivoituneita ja hyvinvoivia seuran aktiiviurheilijat tai entiset urheilijat ovat. Monet urheilujärjestöt ovat itsekin näkyvästi kehittäneet oikeusturvaohjelmiaan ja -ohjeitaan ja järjestöjen verkkosivuilta löytyvät usein kurinpitosäännöstö, toimintaohjeita sekä eettiset säännöt. Toistaiseksi urheilussa kuitenkin esiintyy vielä väkivaltaa. 3 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 Suomen Olympiakomitea perusti vuonna 2021 erillisen kurinpitolautakunnan, jolla on toimivalta käsitellä kaikki vakavaa henkistä väkivaltaa ja epäeettistä käyttäytymistä koskevat tapaukset. Tutkimuksen mukaan väkivallan käsittelytavat eivät ole tehokkaita, ainakaan jos mittarina on väkivallan loppuminen (Toivonen & Aine, 2024). Lisäksi lasten tarpeet ja kehitystaso on otettava paremmin huomioon ja lasten keskinäisen väkivallan selvittelyssä tulee olla käytössä myös muita kuin virallisia, usein pitkäkestoisia ja kaukana lasten arjesta tapahtuvia kurinpitomenettelyjä (Toivonen & Aine, 2024). Kaikki mainitut ovat askeleita oikeaan suuntaan, vaikka esimerkiksi Olympiakomitean vastuullisuusohjelman vieminen käytäntöön on osoittautunut hankalaksi niin organisaation sisällä kuin lajiliitoissakin. Väkivallasta raportoinnin ja sitä seuraavan prosessin läpinäkyvyyttä ja tiedon kulkua eri toimijoiden välillä on parannettava. Ennaltaehkäisy ja puuttumismekanismeja tarpeen kehittää Erityisesti painokkaasti olisi panostettava väkivallan ja muun asiattoman käyttäytymisen ehkäisyyn. 2016). Yhtä lailla on kuitenkin varmistettava, että väärinkäytöksiä varten urheilussa on toimivat ja tehokkaat jälkikäteiset oikeusturvamekanismit. Ennaltaehkäisyn näkökulmasta katse kiinnittyy urheilukulttuuriin. Tällä hetkellä urheilijat kokevat, ettei väkivallasta raportoiminen johda tuloksiin. Ensiarvoisen tärkeää olisi turvata se, että rikkomukset ja niiden tutkinta olisi tarvittaessa mahdollista myös riippumattomassa, urheilun ulkopuolisessa organisaatiossa. Sen on todettu tuottavan todennäköisemmin hyvinvoivempia urheilijoita ja sitä kautta viime kädessä myös urheilun maailmaan kuuluvaa menestystä (Kim & Park, 2020). Tutkimustiedon valossa on myös selvää, että turvallisen urheiluympäristön eteen voidaan tehdä vielä paljon enemmän. Urheilun arvoihin voidaan vaikuttaa myös urheilun menestyksen mittareita muuttamalla tai monipuolistamalla (Kerr, 2021). Suomi on sitoutunut suojelemaan alaikäisiä kaikelta heille vahingolliselta toiminnalta kaikissa toimintaympäristöissä, myös urheilussa, mutta Korjaavia liikkeitä Hyvinvointi urheilun keskiössä Itsenäinen ja riippumaton oikeussuoja järjestelmä Tiedon ja ymmärryksen lisääminen Urheilijakeskeinen kulttuuri ja urheilijalähtöinen valmennus Tutkimusperustainen kehittäminen Kattavat vastuullisuusohjelmat Rahoituksen sitominen eettisyyteen Täsmällisempi sääntely ja tehokkaampi oikeussuoja
2020) sekä urheilijalähtöisempään valmennustyyliin (Kokkonen & Holopainen, 2022). Liikunta ja Tiede, 59(3), 38–41. Kerr, G. & Stirling, A. & Stirling, A. Kansainväliset esimerkit kertovat, että urheilijakeskeinen urheilukulttuuri, jossa sekä valmentajat, urheilijat että muut urheilun parissa toimivat voivat hyvin ja menestyvät, voi toimia. Kansainvälisissä tutkimuksissa yhtenä syynä väkivallan vähentämiseen tähtäävien toimien epäonnistumiseen on pidetty sitä, ettei urheilussa ole hyödynnetty tutkimusperustaista tietoa (Kerr, 2021). 2019. The perceived effects of elite athletes’ experiences of emotional abuse in the coach–athlete relationship. 2019. Viesteissä on voimaa valmennuksessa. Initiating and sustaining emotional abuse in the coach–athlete relationship: An ecological transactional model of vulnerability. Preston, C., Kerr, G. 2021. . A core value of pride in winning: the all blacks’ team culture and legacy. Valmentajat toimivat samalla tavalla kasvattajina kuin opettajat, ja tämän pitäisi näkyä myös koulutuksessa. Wilinsky, C. Solstad, G. Valmennustyylin potentiaali on kuitenkin urheilijan hyvinvoinnissa ja sitä kautta paremmissa suorituksissa (Kerr ym. Urheilun takapuoli: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa, 23–45. A review of emotional and sexual abuse of elite child athletes by their coaches. Epäasiallinen kohtelu urheilussa. 2018. & Fortier, K. Erityisesti tutkimustiedon hyödyntämisen tarve koskee henkistä väkivaltaa, sillä se on väkivallan muodoista yleisin, mutta myös suomalaisessa urheilussa vähiten esimerkiksi koulutuksissa esillä ollut väkivallan muoto (esim. 2024. Valmentajakoulutuksessa tulisi keskittyä enemmän myös valmentajan pedagogisiin taitoihin (Battaglia ym. Journal of Sport and Social Issues, 42(4), 227–246. European Journal for Sport and Society, 16(3), 229–246. Myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia kilpaurheilussa. Väitöskirja. 2022. Työpaperi 1/2020. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-211-6 (luettu 3.4.2024). The International Journal of Sport and Society, 4(1), 1. Journal of Aggression, Maltreatment & Trauma, 23(2), 116–135. & Aine, A. 2021. Kim, Y. Peltola 2016). Stirling, A. Teoksessa Kokko S., Martin L. & Kerr, G. Urheilijalähtöinen valmennustyyli vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä (Battaglia ym. Toivonen, V. 2020). The Journal of Athlete Centered Coaching, 1(01), 81–101. 2020 Väkivaltakäsitteiden sanasto. Toisaalta myös valmentajien hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota. Lakimies 3–4/2024. & Holopainen, S. Hyvä esimerkki ovat Uuden-Seelannin rugbymaajoukkueet, joiden toiminta rakentuu holististen ja urheilijakeskeisten arvojen varaan (Johnson et al., 2013). “Coach Really Knew What I Needed and Understood Me Well as a Person”: Effective communication acts in coach– athlete interactions among Korean Olympic archers. L. Teoksessa T. 2020. Kokkonen, M. Siksi ennaltaehkäisyn ytimessä on urheilijoiden ja urheilujärjestöjen tiedon ja ymmärryksen lisääminen väkivallasta (erityisesti henkisestä väkivallasta) ja sen seurauksista, asianmukaisesta valmennuskäyttäytymisestä sekä urheilijoiden oikeuksista ja oikeusturvasta (Kerr ym. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 31 tämä ei näy urheilua koskevassa sääntelyssä. 2024. & Stirling, A. Itä-Suomen yliopisto. 2020) toisin kuin perinteinen autoritäärinen tyyli. Peltola M. Koulutuksen tulee olla johdonmukaista, kattavaa ja perustua ajantasaiseen tutkimukseen. Athletic identity affects prevalence and disclosure of emotional abuse in Finnish athletes. Stirling, A. Pykälät paperilla eivät kuitenkaan auta, jos niitä ei tunneta. International Journal of Environmental Research and Public Health, 17(9), 3101. SIRC. Kaski, S., Heikkinen, A. A. LÄHTEET Battaglia, A., Kerr, G. & Lintunen, T. Next Steps in the Safe Sport Journey: From Prevention of Harm to Optimizing Experiences. & Kerr, G. International Journal of Sport and Exercise Psychology, 18(4), 519–533. M. Alaikäisten urheilijoiden väkivaltakokemukset ja niihin puuttuminen. & McCabe, A. Asiallinen ja vastuullinen sekä epäasiallinen ja vastuuton kohtelu urheilussa. Johnson, T., Martin, A. Maltreatment in youth sport: A systemic issue. 2014. Valmentajakoulutus kaipaa kehittämistä Tutkijat ovat katsoneet, että valmentajakoulutuksiin sisällytettävät ”tunneja vuorovaikutustaidot ovat välttämättömiä, jotta valmentajien urheilijoihinsa kohdistamat väärinkäytökset saadaan loppumaan ” (Kokkonen 2017, s. Examining the influence of athletes’ punishment experiences on decisions to cease participation in competitive hockey. 2023. Toivonen, V. 2017. https://sirc.ca Kerr, G. & Park, I. (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa – LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. 2013. Suomen urheilun eettinen keskus. Where is safeguarding in sport psychology research and practice. 2019. J., Palmer, F. Comprehensive overview of the problem of violence against athletes in sport. Parent, S. Uudistuksia ja muutoksia tehtäessä on aina tärkeää, että niiden toimivuutta ja vaikutuksia seurataan ja että saatuihin tuloksiin ollaan valmiita reagoimaan. A. Sports Coaching Review, 10(1), 84-109.. 2020. Jyväskylä: PS-kustannus. R., Watson, G. 2022. Reunamäki, L. Liukkonen, & A. Kokkonen, M. Reporting abuse in sport: A question of power. E. Kinesiology Review, 8(3), 237–243. International Journal of Sport and Exercise Psychology, 11(1), 87–100. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Mallia voisi ottaa esimerkiksi kasvatustieteistä; valmentajan ja opettajan työ on hyvin samankaltaista, mutta opettajien koulutus sisältää huomattavasti enemmän pedagogisia ja kasvatuksellisia opintoja. Urheiluvalmentajan työsuojelu. Muhonen, J., Stirling, A. Sääkslahti (toim.), Liikuntapedagogiikka, 185–214. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1. Myös lapsia ja nuoria on kuultava uudistuksista ja heille on annettava koulutusta, jotta he kykenevät tunnistamaan väkivallan ja raportoimaan kokemuksistaan. 2016. & Kananen, M. Journal of Applied Sport Psychology, 31(4), 367–384. E. Liikunta sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä edistävien tunneja ihmissuhdetaitojen tukijana. & Ramsey, P. Ohjaajan väkivaltainen käyttäytyminen liikuntaharrastuksissa: sukupuolen ja maahanmuuttotaustan merkitys lapsiuhritutkimuksen valossa. THL. 2019; Kerr & Stirling, 2019). 2016. Frontiers in Sports and Active Living, 6, 1406949. 2013. Teoksessa Berg, P. Nämä joukkueet ja niiden ympärillä oleva valmennustiimi paitsi voivat hyvin, myös suoriutuvat erinomaisesti – Uusi-Seelanti on yksi rugbyn menestyneimmistä, ellei peräti menestynein maa. 2023. Elite athletes’ experiences of athlete-centred coaching. 202). Myös Suomella on kaikki edellytykset uudistaa urheilua ja sen arvoja ja samalla houkutella uusia lapsia ja nuoria urheilun pariin. On arvioitu, että huonosti voiva ja ylikuormittanut valmentaja sortuu todennäköisemmin purkamaan oman pahan olonsa urheilijoihin (Stirling & Kerr, 2014; Reunamäki 2023). & Kokkonen, M. & Stirling, A. Jaakkola, J. (Toivonen & Aine, 2024). & Kokkonen, M. Kerr, G., Battaglia, A
Journal of Strength and Conditioning Research 2021;35(5):1449–1458. Kestävyysliikunnan lisääminen väestötasolla ei kuitenkaan ole helppoa. Suorituskykyä voidaan kuitenkin ylläpitää suhteellisen vähäisellä harjoittelulla, kunhan harjoittelun teho pysyy riittä. Lapset ja nuoret palautuvat aikuisia nopeammin ja ovat vähemmän alttiita liikunnan aiheuttamille lihasvaurioille. Samalla maksimaalisen hapenottokyvyn ylläpitämiseksi harjoittelun intensiteetti tulisi olla mahdollisimman korkea. Näyttää myös siltä, että ero lasten ja nuorten sekä aikuisten välillä lihaskivun ja kreatiinikinaasipitoisuuksissa on suurempi yläraajaharjoittelun jälkeen verrattuna alaraajoihin kohdistuneen harjoittelun jälkeen. Tutkijat muistuttavat, että liikunnan aiheuttamia lihasvaurioita esiintyy myös lapsilla ja nuorilla. Lähde: Fernades JFT, Hayes LD, Dingley AF, Moeskops S, Oliver JL, Arede J, Twist C, Wilson LJ. Siten riittävä palautuminen ja palautumisen seuranta on tärkeää myös nuorilla urheilijoilla. Toiseksi yksittäisen harjoituskerran kestoa voidaan leikata jopa 66 prosenttia (jopa alle 15 minuuttia kerrallaan riittää) jos ylläpidetään harjoitusfrekvenssi ja intensiteetti. Pediatric Exercise Science 2024;36:123–134. Kolmanneksi harjoittelun intensiteetti voidaan laskea 80–87 prosenttiin maksimisyketasosta, jos harjoitusfrekvenssi ja yksittäisen harjoituksen kesto voidaan ylläpitää. Tuoreen systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin tulosten perusteella yksi tätä eroa selittävä tekijä voi olla lasten aikuisia vähäisempi alttius liikunnan aiheuttamille lihasvaurioille. Nuorilla aikuisilla lihasvoima ja lihasmassa voidaan ylläpitää jopa yhdellä voimaharjoituskerralla viikossa ja yhdellä sarjalla per liike, kunhan harjoituksen intensiteetti säilyy. Fernandesin ja kumppaneiden tutkimuksessa vertailtiin lasten ja aikuisten lihasvoiman, lihaskivun ja kreatiinikinaasi-pitoisuuden muutoksia liikuntaharjoittelun jälkeen. Verenpaineen liikuntahoitoon on perinteisesti suositeltu kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, jonka on havaittu laskevan kohonneen verenpaineen omaavilla systolista verenpainetta keskimäärin kahdeksan elohopeamillimetriä (mmHg) ja diastolista verenpainetta keskimäärin viisi mmHg. Esimerkiksi kiireisen lapsiarjen keskellä päivittäinen 15 minuutin rivakka juoksulenkki riittää kestävyyskunnon ylläpitämiseksi. Nämä tulokset ovat myös tärkeä muistutus siitä, että lapset ja nuoret eivät ole vain pieniä aikuisia, vaan harjoitusvasteiltaankin ainutlaatuinen ihmisryhmä. Spieringin ja kumppaneiden narratiivisen katsauksen tarkoituksena oli määrittää harjoittelun vähimmäismäärä, joka tarvitaan suorituskyvyn ylläpitämiseksi. Kuva: Antero Aaltonen Suorituskykyä voi ylläpitää monin tavoin Liikuntaharjoittelu suunnitellaan usein parantamaan fyysistä suorituskykyä. Youths Are Less Susceptible to ExerciseInduced Muscle Damage Than Adults: A Systematic Review With MetaAnalysis. Maintaining Physical Performance: The Minimal Dose of Exercise Needed to Preserve Endurance and Strength Over Time. Vaikka liikunnan terveysvaikutuksia ei käsitelty tässä katsauksessa, kuvatut harjoitusmäärät todennäköisesti riittävät ylläpitämään myös liikunnan terveyshyötyjä. Jo 2–4 viikon harjoitustauko laskee merkittävästi suorituskykyä, mutta ylläpitämiseksi riittävän harjoittelumäärän määrittäminen voi auttaa esimerkiksi useita eri ammattiryhmiä ylläpitämään työja suorituskykyään. Kuinka paljon harjoittelua tarvitaan ylläpitämään suorituskykyä katkojen aikana vai onko se edes mahdollista. Valmentajien tulisi hyödyntää tätä tietoa palautumisaikojen eroista nuorten ja aikuisten välillä optimoidessaan harjoitusohjelmia. Katsaustutkimuksen mukaan sekä kestävyyskuntoa että lihasvoimaa voidaan ylläpitää useita viikkoja hyvinkin pienellä määrällä harjoittelua, kunhan intensiteetti säilyy riittävän korkeana. 3 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 tutkimusuutisia Lääketiede EERO HAAPALA eero.a.haapala@jyu.fi vän korkeana. Lähde: Spiering BA, Mujiga I, Sharp MA, Foulis SA. Arjessa moni kuitenkin tuskailee esimerkiksi työkiireiden tai lapsiperhearjen aiheuttamista katkoista suunniteltuun ja säännölliseen harjoitteluun. Tulosten mukaan aikuisilla esiintyi merkittävästi suurempia muutoksia kaikissa kolmessa lihasvaurioita kuvaavassa mittarissa lapsiin ja nuoriin verrattuna. DOI: 10.1519/ JSC.0000000000003964 Lapset ja nuoret vähemmän alttiita liikunnan aiheuttamille lihasvaurioille kuin aikuiset Sekä arkikokemuksen että tutkimuksen perusteella lapset ja nuoret pystyvät palautumaan aikuisia nopeammin maksimaalisistakin suorituksista. Tuoreen katsauksen havainnot isometrisen harjoittelun myönteisistä vaikutuksista verenpaineeseen voivatkin avata uusia mahdollisuuksia verenpainetaudin liikuntahoidoille. Vanhemmilla, 60–75-vuotiailla, lihasvoimaharjoittelua saatetaan tarvita kahdesti viikossa ja 2–3 sarjaa liikettä kohden. Kestävyyssuorituskykyä voidaan ylläpitää ensinnäkin kahdella viikoittaisella harjoituskerralla, jos yksittäisen harjoituksen kesto ja intensiteetti pidetään samana. Kohonnut verenpaine koskettaa lähes joka toista yli 30-vuotiasta suomalaista. Säännöllisen harjoittelun toteuttaminen ei arjessa ole aina mahdollista, ja monia huolettaa suorituskyvyn heikkeneminen. Laskeeko kohonnut verenpaine ilman hikiliikuntaa
Päävalmentajat saattavatkin kokea ammatillista eristäytymistä, kun he eivät koe tulleensa ymmärretyiksi ja tuetuiksi, ja erottuvat valta-asemansa vuoksi. Naisvalmentajat päätyvät työskentelemään erityisen paljon ja tekemään uhrauksia esimerkiksi perheen suhteen todistaakseen osaamisensa ja ansaitakseen tunnustusta. Tyytyväisyys autonomiaan liittyy merkittävästi valmentajien taipumuksiin tehdä liiallista työtä. Isometrisistä harjoitteista tehokkain näyttäisi olevan seinäkyykky (systolinen verenpaine -11 mmHg / diastolinen verenpaine -5 mmHg). L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 33 Edwards ja kumppanit tarkastelivat tutkimusnäyttöä isometrisen harjoittelun vaikutuksesta verenpaineeseen. Viimeaikaisten systemaattisiin katsauksiin ja meta-analyyseihin perustuen isometrinen harjoittelu laskee systolista verenpainetta 5–10 mmHg ja diastolista verenpainetta 1–7 mmHg erilaisissa väestöryhmissä. Myös isometrinen polven ojennus(-10 / -4 mmHg) sekä isometrinen käden puristusvoimaharjoittelu (-8 / -4 mmHg) tuottavat vähintään samanlaisia hyötyjä kuin kestävyysharjoittelu. Iäkkäämmät ja kokeneemmat valmentajat kokivat pääsääntöisesti enemmän autonomiaa, pystyvyyttä ja yhteenkuuluvuutta työssään. Samalla olisi lisättävä tasapainoisen ja terveellisen arjen arvostusta. Isometric Exercise Training and Arterial Hypertension: An Updated Review. Journal of Clinical Sport Psychology, 18, 251-269. Myös turhautuminen autonomian ja pystyvyyden puutteeseen oli positiivisesti yhteydessä pakkomielteiseen ja liialliseen työskentelyyn. Isometrisen harjoittelun vaikutukset ovat keskimäärin vähintään samansuuruisia kuin kestävyysliikunnalla ja lääkehoidolla. Toiseksi virtuaalitodellisuudesta on hyötyä havainnon ja toiminnan yhdistämisen harjoitteessa, jossa lyöjä tekee päätöksen lyödä tai jättää lyömättä. Lisäksi olisi pyrittävä eroon työkulttuurista, jossa nähdään ylityöt ja ympärivuoden työskentely ainoana tapana menestyä valmentajana. Urheilupsykologian ammattilaiset voisivat auttaa valmentajia analysoimaan työtään ja asettamaan rajoja tehokkaalle työpäivälle ja työmäärälle. Taipumus työnarkomaniaan lisääntyy myös iän ja valmennuskokemuksen myötä. Tällöin he kykenevät vaikuttamaan myönteisesti urheilijoihin, joukkueisiin ja urheiluorganisaatioihin, joita heitä pyydetään johtamaan. Wilkins esitteli ammattilaisbaseballiin soveltuvan virtuaalitodellisuuden viitekehyksen pohjoisamerikkalaista Major League Baseball -sarjaa varten. https://doi.org/10.1123/jcsp.2021-0105 Kuva: Wikipedia Virtuaalitodellisuus antaa kilpailuetua baseballissa Virtuaalitodellisuuden strateginen ja kohdistettu käyttö antaa baseballorganisaatioille merkittävän kilpailuedun etenkin pelaajien psykologisessa suoriutumisessa. Psykologisten perustarpeiden ja työnarkomanian välillä löydettiin merkitsevä yhteys. Kun valmentajat kokevat omasta tahdostaan tekevänsä mielekästä työtä, on todennäköisempää, että he käyttävät enemmän tunteja työtehtäviinsä. Psykologia HANNAMARI TOIVONEN hanna-mari.h-m.toivonen@jyu.fi Valmentajat ovat usein työnarkomaaneja Naisvalmentajat ovat miesvalmentajia taipuvaisempia työskentelemään pakkomielteisesti ja liiallisesti. & Raabe, J. Lähde: Edwards JJ, Coleman DA, RittiDias RM. Virtuaalitodellisuus toimii syötön tunnistamisen työkaluna siten, että lyöjä pystyy katsomaan mitä tahansa syöttöä todellisesta näkökulmasta. Tolentinon tutkimusryhmän mukaan tätä saattaa selittää se, että miesvalmentajat saavat tyypillisesti parempaa korvausta työstään ja he etenevät urallaan useammin kuin naisvalmentajat. Eniten virtuaalitodellisuudesta baseballissa hyötyvät lyöjät. Lisäksi lyöjät hyötyvät peleihin valmistautumisessa tai jopa vuoroparien välissä kohtaamalla syöttäjän virtuaalitodellisuudessa.. Työnarkomaniaa vähentämällä varmistetaan, että valmentajat pystyvät luomaan pitkän ja kestävän uran. Miesvalmentajien pätevyyden tunne oli naisvalmentajia korkeampi. Vaikka kestävyysliikunta hallitsee edelleen useimpia kohonneen verenpaineen liikuntahoitosuosituksia, isometrinen harjoittelu näyttää tarjoavan tehokkaan ja turvallisen keinon kohonneen verenpaineen hallintaan. Päävalmentajat olivat tyytyväisempiä autonomiaan, mutta turhautuneempia ja vähemmän tyytyväisiä yhteenkuuluvuuteen kuin apuvalmentajat. Myös päävalmentajat ovat apuvalmentajia taipuvaisempia työnarkomaniaan, mitä selittää päävastuu kaikista päätöksistä ja halu osoittaa tehokasta johtajuutta. ym. Valmentajat voisivat myös hyötyä priorisoinnin, ajanhallinnan ja tavoiteasettelun harjoittelusta pystyvyyden tunteen lisäämiseksi. Sports Medicine 2024;54:1459–1497. LÄHDE: Tolentino, T., Readdy, T. Valmentajat pyrkivät tällöin todennäköisesti kompensoimaan perustarpeiden täyttymisen puutetta. Erityisesti käden isometrinen puristusvoimaharjoittelu on helposti toteutettava ja hyvin siedetty hoitomuoto, joka on helppo toteuttaa jopa kotona sohvalla istuen. Tutkimuksessa selvitettiin kyselyillä 873:n Yhdysvaltojen yliopistosarjan valmentajan työnarkomaniaa ja psykologisten perustarpeiden (autonomian, pystyvyyden ja yhteenkuuluvuuden) täyttymistä. 2024. Sen avulla voidaan edistää pelaajien suoritusta, loukkaantuneiden pelaajien kuntoutumista ja harjoittaa psykologista valmiutta tasolta toiselle siirryttäessä. Tutkimukset ovat olleet kuitenkin lyhytkestoisia ja tarvitaankin lisää tietoa, sitoutuvatko ihmiset kuukausien tai vuosien kestoiseen isometriseen harjoitteluun
Kenttäpelaajille on puolestaan hyötyä pelin jälkeisestä analyysistä. Virtuaalitodellisuus mahdollistaa todellisen ympäristön ja tilanteiden toistamisen, jotta pelaajat tietävät, mitä odottaa seuraavalla sarjatasolla tai vieraassa ympäristössä. Journal of Sport Management, 37(6), 429–439. Tytöillä ilmeni poikia enemmän kehonkuvaan liittyviä huolia ja taipumusta painon sääntelyyn. Kestävyyttä painottavien kuluttajien ryhmässä korostuivat tuotteen kierrätysmahdollisuudet, kierrätetyt materiaalit ja tuotteen korjattavuus. Lisäksi he korostivat tuotteen kestävyyttä käytössä. Fortierin tutkimusryhmä selvitti poikkileikkaustutkimuksessaan pakonomaista liikuntaa ennakoivia tekijöitä nuorilla urheilijoilla. Tutkimuksesta onkin hyötyä, kun halutaan pohtia suomalaisten liikuntaja urheiluorganisaatioiden elinvoimaisuutta ja jatkuvuuden edellytyksiä. Suomessa liikuntaa ja urheilua hyödyntävät pääosin yhdistykset ja säätiöt, jotka saavat myös julkista rahoitusta. A Resource-Based View of Organizational Sustainability in Sport for Development. Subjektiivinen kokemus pakko-oireisuudesta ei siis välttämättä heijasta nuorten urheilijoiden harjoitteluun käyttämää aikaa, vaan korostaa harjoituksen laadullista puolta määrään nähden ja tukee pakonomaisen (vs. LÄHDE: Wilkins, L. Virtuaalitodellisuudesta voi lisäksi olla hyötyä pelaajien psykologisen valmiuden harjoittamisessa siirryttäessä kilpailemaan korkeammalle tasolle, kuten lukiosta yliopistoon tai amatööristä ammattilaiseksi. liiallisen) harjoituksen terminologiaa. Kyselyihin vastasi 492 kanadalaista nuorta eri lajien urheilijaa. 2024. Tytöt raportoivat kuitenkin vielä enemmän pakonomaista liikuntaa ja kehonkuvaan liittyviä huolia kuin pojat. Fuchs kumppaneineen (2024) muodosti tutkimuksessaan urheiluvaatekuluttajista (n = 1012) neljä eri tyyppiä sen perusteella, miten sosiaalinen ja ekologinen kestävyys näyttäytyvät ostopäätöstä tehtäessä. Tytöillä pakonomaiseen liikuntaan ovat voimakkaasti yhteydessä myös bulimian oireet ja itsekurina, itsensä kieltämisenä ja omien tarpeiden hallitsemisena ilmenevä askeettisuus. tutkimusuutisia. Journal of Sport Psychology in Action. Predictive factors for compulsive exercise in adolescent athletes: A cross-sectional study. Wilkins pitää ongelmista huolimatta virtuaalitodellisuutta potentiaalisena ja merkittävänä lisätyökaluna ammattilaisbaseballissa. LÄHDE: Fortier, M., Rodrigue, C., Clermont, C., Gagné, AS., Brassard, A., Lalande, D. R., Lee, W., Jones, G. Virtuaalitodellisuus mahdollistaa identtisten lentoratojen luomisen, auttaa selvittämään syöttöjen irtautumishetkiä ja tuo esiin syötön rytmin vaikutuksia lyöjään. Resurssipohjainen tarkastelu on peräisin yksityiseltä sektorilta, mutta tutkijoiden mukaan sen ymmärtäminen hyödyttää myös yhteiskunnallisia tehtäviä hoitavia organisaatioita. Choin ja kumppaneiden Yhdysvalloissa tekemä tutkimus keskittyi tarkastelemaan liikuntaa kehityksen välineenä käyttävien organisaatioiden (sport-for-development) resursseja ja niiden kehittymistä toiminnan jatkuvuuden kannalta. & Dion, J. Hinta ei ollut kovinkaan tärkeä tekijä ryhmään kuuluville keskituloisille kuluttajille, jotka viettivät paljon aikaa ulkona. Tytöt raportoivat myös poikia enemmän pakkomielle-, masennusja ahdistusoireita. 2024. J., & Svensson, P. Esimerkiksi rentoutumisja havainto-kognitiiviset harjoitteet ovat mahdollisia. Laihuuden tavoittelu oli tytöillä ja kehonkuvaan panostaminen pojilla voimakkain pakonomaista liikuntaa ennakoivista tekijöistä. Tällaiset organisaatiot pyrkivät vaikuttamaan urheilun ja liikunnan avulla myönteisesti esimerkiksi väestön terveyteen, nuorisotyöhön, koulutukseen, inkluusioon tai paikkakunnan taloudelliseen ja yhteisölliseen kehitykseen. Journal of Clinical Sport Psychology. 3 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 Virtuaalitodellisuudesta on hyötyä myös syöttäjille ja kenttäpelaajille. Virtuaalitodellisuutta voidaan hyödyntää myös loukkaantuneiden pelaajien kuntouttamisessa harjoittamalla aivoja rasittamatta kehoa. Myös vakaa rahoitus on organisaatioiden jatkuvuudelle tärkeää. Virtuaalitodellisuuden käyttöönottoa voivat vaikeuttaa epäluotettavuus, tekniset ja logistiset esteet, ihmisten virheelliset käsitykset sekä materiaalien laatimiseen vaaditun taidon tai ajan puute. https://doi.org/10.1080/21520704.2024.2352864 Laihuuden ja täydellisyyden tavoittelu ennakoi pakonomaista liikuntaa Laihuuden ja täydellisyyden tavoittelu sekä kehonkuvaan panostaminen urheilussa ovat sekä tyttöjen että poikien kohdalla merkittävimmät pakonomaista liikuntaa ennakoivat tekijät. Syöttäjien kohdalla on etua etenkin mahdottomien tai vaikeiden skenaarioiden luomisessa kontrolloidulla ja toistettavalla tavalla. 2023. G. https://doi.org/10.1123/jsm.2022-0359 Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys kiinnostaa vain osaa urheiluvaatteiden kuluttajista Eurooppalaiset urheiluvaatteiden ostajat voidaan jakaa ainakin sadetakkiostostensa perusteella neljään ryhmään: kestävyyttä arvostaviin, hintaorientoituneisiin, toiminnallisesti suuntautuneisiin ja päättämättömiin kuluttajiin. Tutkijoiden mukaan erityistä huomiota tulisi kiinnittää sellaisten urheilijoiden seulomiseen, jotka tavoittelevat laihuutta, antavat urheilussa suurta painoarvoa kehonkuvalle, ovat perfektionisteja ja ylipäätään erityisen ankaria sekä ku rin alaisia niin harjoituksissa kuin arjessa. A framework for using virtual reality to enhance psychological performance in baseball. Lähde: Choi, W., Chung, M. Osa organisaatioista pyrkii monipuolistamaan rahoitusta, mihin liittyy päämäärien ja toiminnan laajentuminen. Sukupuolten välillä ei kuitenkaan ollut eroja viikoittaisissa liikuntamäärissä. Tarkastelussa olivat organisaatioiden talousresurssit, henkilöresurssit, strategiset resurssit, prosessiresurssit ja olosuhteet. https://doi.org/10.1123/jcsp.2023-0025 Yhteiskuntatieteet OUTI AARRESOLA outi.m.aarresola@jyu.fi Voimavarojen tutkimus voi edistää organisaatioiden yhteiskunnallisia tavoitteita Erityisen tärkeitä resursseja urheilua ja liikuntaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä käyttäville organisaatioille ovat olosuhteet, suoraan toiminnan tuottamiseen liittyvät palvelukulut ja hallituksen jäsenet henkilöresurssina. Etenkin pelin aikana tehtyjä päätöksiä voidaan analysoida uudelleen luomalla tilanteita siten, että kokemus on pelinomaisempi ja nautinnollisempi kuin vain videolta kerrattaessa
Exploring nature-based physical activity as a catalyst for sustainable entrepreneurial intentions in sport science students. Tutkimuksessa ei otettu huomioon erilaisia merkkija muotiseikkoja, jotka todellisuudessa vaikuttavat usein urheiluvaatteiden ostopäätöksiin. Heidän ympäristötietoisuutensa oli keskimääräinen tai matala. Journal of Hospitality, Leisure, Sport & Tourism Education, 34, 100482. H. Tutkimuksen perusteella liikunta-ala voi edistää erityisen hyvin kestävyyttä kiinnittämällä huomiota liikunnan luontoympäristöihin. Tuotteen hinnalla ei ollutkaan toiminnallisuutta painottaville juuri merkitystä. https://doi.org/10.1016/j.jhlste.2024.100482 Liikunnallisen leikin riskien hallintaan vaikuttavat monet motiivit Lasten fyysinen aktiivisuus on vähäistä ja ulkoleikit ovat vähentyneet. Havainto on varmasti sovellettavissa myös muihin liikunnan koulutusinstituutioihin. Tutkimuksessa haastateltiin usealta eri sektorilta 30 henkilöä, jotka osallistuvat alakoululaisten liikuntaja leikkimahdollisuuksien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi luontoaktiviteetit muokkasivat opiskelijoiden kestävyysasenteita ja yrittäjyysaikomuksia niitä tukevaan suuntaan. 2024. Tämä ilmiö on herättänyt huolta lasten liikkumisen vapauksien rajoittamisesta ja liikkumiseen liittyvien riskien hallinnasta kouluissa. 2024. Lähde: OrdiñanaBellver, D., AguadoBerenguer, S., PérezCampos, C., & GonzálezSerrano, M. Analyysin perusteella tunnistettiin neljä erilaista kehystä, joilla riskejä käsitellään. Kaksi näistä kehyksistä oli riskikielteisiä (suojelu ja tuottavuus) ja kaksi riskimyönteisiä (kehitys ja kukoistus). International Journal of Sports Marketing and Sponsorship, 25(3), 641–663. Lähde: Fuchs, M., Bodet, G., & Hovemann, G. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 3 5 Hintaorientoituneilla korostui tuotteen hinta ja alennusten hyödyntäminen. Silti tutkimus avaa kiinnostavasti sitä, miten vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyvät valinnat asettuvat suhteessa muihin valintoihin. Tämä ajattelu oli yleisempää koulun ulkopuolisilla tahoilla. Australialaistutkimus paljastaa, että koulujen toimintaa säätelevät toimijat ja tahot suhtautuvat lasten liikunnallisten leikkien riskeihin hyvin eri tavoin. Riskikielteiset kehykset korostivat loukkaantumisten ehkäisyä ja turvallisten tilojen luomista, mikä johti usein leikkimahdollisuuksien rajoittamiseen. Toiminnallisesti suuntautuneessa kuluttajaryhmässä korostuivat tuotteen tekniset ominaisuudet. Tulosten mukaan yliopistot voivat luontoympäristössä tapahtuvalla koulutuksella edistää kestävyystavoitteiden saavuttamista. https://doi.org/10.1108/IJSMS-06-2023-0116 Pedagogiikka ARTO LAUKKANEN arto.i.laukkanen@jyu.fi Kuva: Antero Aaltonen Kuva: Antero Aaltonen Liikuntakoulutus luonnonympäristössä lisää kiinnostusta kestävyysyrittäjyyteen OrdiñanaBellver ja kumppanit (2024) havaitsivat, että luonnonympäristössä tapahtuvalla liikuntaja urheiluharrastuksella on yhteys opiskelijoiden kestävyysyrittämistä kuvaaviin tekijöihin (sustainable entrepreneurship variables). Tämä lähestymistapa oli yleisempi koulujen sisäisten toimijoiden keskuudessa. Näyttää siltä, että loukkaantumisten ehkäisyä ja tuottavuustavoitteita korostavat toimintatavat saattavat johtaa riskien ja hyötyjen epätasapainoon. Tämä pienituloisista koostuva ryhmä vietti aikaa ulkona muita vähemmän, joten sadetakit eivät olleet heille ylipäätään yhtä tärkeitä tuotteita. Tutkimukseen osallistui 555 liikuntatieteiden opiskelijaa. The role of social and environmental sustainability on sportswear’s purchasing among European consumers. Riskinottoon kannustavassa lähestymistavassa korostuivat riskit osana lasten kokonaisvaltaista oppimista ja hyvinvointia. Ostamista ei siis suunnannut mitään yksittäinen tekijä vaan kokonaisuus. Tämä voi rajoittaa lasten mahdollisuuksia osallistua vapaaseen ja liikunnalliseen leikkiin, jonka tiedetään olevan tärkeää heidän kehitykselleen ja hyvinvoinnilleen.. Päättämättömien ryhmässä ostopäätökseen vaikuttivat eri tekijät yhdessä. Ryhmän ympäristötietoisuus oli matala, mutta tulotaso korkea
2024. Harjoittelu kumpaakin kättä käyttäen kohensi heittotaitoa ja -matkaa ja harjoittelun aiheuttama kehon kuormittuminen jakautui tasaisemmin. Sosiaalinen sorto puolestaan ilmenee opettajien ja luokkatovereiden alistavina toimina, jotka tutkimusuutisia kohdistuvat erityisesti niihin oppilaisiin, joita pidetään "laiskoina, heikkoina ja epäurheilullisina". Molemminpuolinen harjoittelu voi auttaa tasapainottamaan kehon kuormitusta ja vähentää yksipuolisesta harjoittelusta johtuvia rasitusvammoja. https://doi.org/10.1080/02701367.2024.2347990 Hierarkkinen kulttuuri lisää epämiellyttäviä kokemuksia liikuntatunneilla Monet koululaiset kokevat liikuntatunnit ahdistavina ja nöyryyttävinä. Tutkimukseen osallistui 677 oppilasta, jotka olivat 11–18-vuotiaita. Aira yhdisti tutkimuksessaan 254 suomalaisen nuoren liikemittaridatan terveystarkastuksessa kerättyihin terveystietoihin sekä terveyskäyttäytymistä ja psykososiaalisia tekijöitä koskeviin kyselyvastauksiin. Mittaukset tehtiin nuorille ensin 15-vuotiaana ja ne toistettiin 19-vuotiaana.. Hän vertasi eri tavoin liikkumistaan muuttaneita tai aktiivisuutensa säilyttäneitä nuoria koko nuoruutensa vähän liikkuneisiin. Haavoittuvuuden kokemukset liittyvät tilanteisiin, joissa oppilaat tuntevat itsensä fyysisesti paljastetuiksi tai epäonnistuvat suorituksissaan. https://doi.org/10.1080/ 17408989.2024.2352825 Terveystieto KRISTIINA OJALA kristiina.ojala@jyu.fi Kuva: Juha Laitalainen Liikkumisen väheneminen vaikuttaa haitallisesti nuoren terveyteen Liikkumisen väheneminen on yhteydessä elintapasairauksien riskitekijöihin jo alle 20-vuotialla nuorilla. Tämä voisi auttaa kehittämään toimintatapoja, joilla voidaan löytää riskien ja riittävän kehittävän liikunnallisen leikin tasapaino. Tutkijat korostavat, että tarvitaan pedagogisia muutoksia, jotka huomioivat oppilaiden moninaisuuden ja purkavat hierarkioita. How education policy actors interpret, portray and contest risk in children’s physically active play in schools: a framing analysis. Kukin harjoitussessio sisälsi noin 50 yläkauttaheittoa seinään, yhteensä noin 500 heittosuoritusta koko harjoittelujakson aikana. Oppilaat, jotka eivät täytä vallitsevia kehotai suoritusnormeja, joutuvat usein syrjinnän kohteeksi. J. Molemminpuolinen harjoittelu voi olla tehokkaampi tapa oppia motorisia taitoja kuin pelkän hallitsevan puolen käyttäminen. Cross-Education of Skill: Assessment of Overhand Throwing Using Productand ProcessOriented Assessment. Research Quarterly for Exercise and Sport, 1–10. Tämän vuoksi monet oppilaat tuntevat jäävänsä yksin ja avuttomiksi, eivätkä he pysty pakenemaan haitallisista tilanteista. Lähde: Metz, S., Zander, B. L., Lander, N., Duncan, M. Physical Education and Sport Pedagogy, 1–13. Unsettling experiences and situational conditions. & Murray, M. Liikkumisen vähenemisen seurauksena nuorten painoindeksi, insuliini-, glukoosija HDL-kolesterolipitoisuudet kehittyvät terveyden kannalta epäedulliseen suuntaan. Oppilaiden kokemusten kaksi pääluokkaa olivat haavoittuvuuden ja sosiaalisen sorron kokemukset. 2024. & Barnett, L. Lähde: Jerebina, A., Eyre, E. Lähde: Genc, D., Cleather, D. Heittokättä vaihtelemaan ohjeistetulla ryhmällä heittomäärä jakautui puoliksi molemmille käsille. & Hunger, I. Ryhmät harjoittelivat kymmenen minuuttia kerrallaan, kahdesti viikossa, yhteensä viisi viikkoa. J. Sport, Education and Society, 1–19. Terveysvaikutukset määrittyivät 15-vuotiaan aktiivisuustason ja liikunnan vähenemisen jyrkkyyden perusteella 19-vuotiaaksi tullessa. Tuula Aira selvitti väitöstutkimuksessaan, mitä suomalaisten nuorten liikkumiselle tapahtuu aikuisuuden kynnyksellä, ja kuinka liikkumisessa tapahtuvat muutokset heijastuvat elintapasairauksien riskitekijöihin. Saksalaistutkimuksen mukaan liikuntatuntien hierarkkinen kulttuuri edistää epämiellyttävien kokemusten syntymistä. Keinoja voisivat olla ennaltaehkäisevät didaktiset lähestymistavat ja koulujen tukiohjelmat, jotka parantaisivat oppilaiden liikuntatuntikokemuksia. Tutkimukseen osallistui 59 yksitoistavuotiasta yhdysvaltalaislasta. Tieto on erityisen hyödyllinen liikunnanopettajille ja valmentajille, jotka voivat hyödyntää menetelmää opetuksessaan. https://doi.org/10.1080/13573322.2024.235 7169 Molemminpuolinen heittoharjoittelu auttaa oppimaan ja säästää kehoa Molempien käsien käyttäminen harjoittelussa parantaa lasten heittotaitoja tehokkaammin kuin pelkästään hallitsevan käden käyttäminen. Seitsenviikkoisessa tutkimuksessa lapset jaettiin kolmeen ryhmään: hallitsevaa kättä käyttävät, ei-hallitsevaa kättä käyttävät ja molempia käsiä vuorotellen käyttävät. Ilmi tulleita epämiellyttäviä kokemuksia olivat muun muassa julkinen nöyryytys, sosiaalinen syrjintä ja väkivalta. Näin voidaan varmistaa, että liikuntatuntien positiiviset mahdollisuudet ovat kaikkien oppilaiden saavutettavissa. 36 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 Tutkijat korostavat, että tulevaisuudessa tulisi parantaa ymmärrystä riskikielteisyyteen johtavista tekijöistä ja tuottaa näyttöä riskinoton hyödyistä lapsille. The suffering of students in physical education. 2024
19-vuotiailla vähäinen hedelmien ja vihannesten käyttö sekä tupakointi olivat kuitenkin yleisempiä liikuntaa vähentäneillä muihin verrattuna. Tutkimus oli osa Liikkumisen ja urheilun erilaiset polut – Terveyttä edistävä liikuntaseura -tutkimusta, joka on toteutettu Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan, UKK-instituutin ja Suomen liikuntalääketieteen keskusten verkoston yhteistyönä. Tämä viittaa siihen, että osallistuminen järjestettyyn urheilutoimintaan voi riippua perheen tulotasosta. Ruokavalioiden muutos kasvipainotteisemmiksi edistäisi terveyttä ja vähentäisi ympäristökuormitusta, sillä maatalous ja elintarviketuotanto sekä niihin liittyvät järjestelmät ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen päästölähteitä, kuluttavat runsaasti resursseja ja saastuttavat. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää sukupuolten välisiin eroihin, vanhempiin koululaisiin ja vähävaraisista perheistä tuleviin nuoriin. Environmental impact of dietary patterns in 10 European countries; a cross-sectional analysis of nationally representative dietary surveys. Eri väestöryhmien erot ja Euroopan maiden alueelliset ja kulttuuriset erityispiirteet on syytä huomioida toimivien, kohdennettujen terveyden edistämisen toimien ja politiikkojen suunnittelussa. Regional Office for Europe. WHO suosittelee, että nuoret harrastaisivat keskimäärin vähintään 60 minuuttia kohtuullista tai reipasta tai rasittavaa fyysistä aktiivisuutta (MVPA) päivittäin. Huoleen on aihetta, sillä edellä mainitut ovat ei-tarttuvien sairauksien, kuten sydänja verisuonitautien, diabeteksen ja syövän riskitekijöitä, todetaan WHO:n julkaisemassa Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) -tutkimuksen raportissa. Lisäksi naisten ja ikääntyneiden ihmisten ruokavalinnat on todettu ympäristön kannalta kestävimmiksi EU-maissa. Tilanne on eri Euroopan maissa samantapainen, vaikka erot maiden, sukupuolten ja ikäryhmien välillä ovat huomattavia. Liikuntaseuraharrastuksen jatkuminen nuoreen aikuisuuteen tuki aktiivisuuden säilymistä. Aineistonkeruu 2021/2022 toteutettiin 44 maassa. https://iris.who.int/handle/10665/376772 Kasvispainotteisen ruokavalion ympäristöjalanjälki on pienempi Kasvispainotteinen ruokavalio kuormittaa selvästi vähemmän ympäristöä kaikkialla Euroopassa, vaikka ruokavalioiden ympäristövaikutukset eroavatkin merkittävästi eri maiden välillä. Aikuisuuteen siirtymisen merkityksellisessä elämänvaihteessa myös epäterveelliset tavat ja yksinäisyys voivat kasaantua. Aktiivisuutensa säilytti 28 prosenttia nuorista. Edellistä hieman suurempi osuus liikkui vähän läpi koko nuoruuden. Lähtötason terveystottumukset 15-vuotiaana eivät ennustaneet liikunnan muutosta. 2024. Suomen koululaisten VPA-osuudet olivat parhaimpien joukossa kaikissa ikäryhmissä. Lähde: Aira, T. European Journal of Public Health. Lähes 280 000 koululaista vastasi kyselyyn, jonka tulokset on julkaistu useammassa teemaraportissa. Liikunnan ja terveellisen syömisen tulisi edelleen olla keskiössä kouluissa, perheissä ja yhteisöissä. Virosta, Latviasta, Itävallasta, Belgiasta, Ranskasta, Alankomaista, Kreikasta, Kyprokselta, Sloveniasta ja Espanjasta kerätyn aineiston 15 500 aikuisen ruokapäiväkirjat saatiin European Food Safety Authority (EFSA) tietokannasta. Tulokset korostavat tarvetta kohdentaa toimenpiteitä nuorten terveellisten käyttäytymismallien edistämiseksi. Nuorista 13 prosenttia vähensi liikuntaansa korkealta keskitasolle ja vain 8 prosenttia nuorista lisäsi liikuntaa. Lisäksi ylipainoisten ja lihavien osuuksien kasvu jatkuu. Pojista vain joka viides ja tytöistä joka seitsemäs saavutti suosituksen. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 37 Yleensä liikkuminen vähenee nuoruudessa, mutta muutokset vaihtelevat yksilöllisesti. Fyysisesti inaktiivisiksi määriteltyjen osuus (MVPA 0–2 päivänä viikossa) oli Suomessa tutkimusmaiden pienin: 10 prosenttia pojista ja 14 prosenttia tytöistä. Nuoren aikuisen pitenevät opiskeluja työmatkat voivat vaikeuttaa aktiivista kulkemista. Ricardo Alves ja hänen kollegansa vertailivat erilaisten ruokavalioiden ympäristövaikutuksia kymmenessä Euroopan maassa. Niistä neljäs käsitteli liikuntaa, ruokatottumuksia, ylipainoisuutta ja kehonkuvaa. Varakkaampien perheiden nuoret ilmoittavat korkeampia VPA-tasoja. A focus on adolescent physical activity, eating behaviours, weight status and body image in Europe, central Asia and Canada: Health Behaviour in School-aged Children international report from the 2021/2022 survey. Ihmiskunnan terveyden ja maapallon tulevaisuuden kannalta on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota syömiseen ja ruoantuotantoon. 2024. Tämä oli havaittavissa myös Suomessa, vaikka suosituksen saavuttavien osuudet olivatkin meillä keskimääräistä korkeampia. Lähde: Alves, R., Perelman, J., Chang, K. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Lähde: Raki?, J. Tarvitaan monenlaisia liikkumisympäristöjä ja yhteisöjä, jotka sopivat helposti nuoren aikuisen arkeen ja ajankäyttöön sekä nuorille räätälöityä, laaja-alaista terveyden edistämistä. Ymmärrys ruokavalioiden ympäristövaikutuksista on keskeistä terveysvaikutusten lisäksi. G., Hamrik, Z., Dzielska, A., FelderPuig, R., Oja, L. Kansainvälisesti WHO:n suosituksen rasittavasta fyysisestä aktiivisuudesta (VPA) vähintään kolme kertaa viikossa täytti 60 prosenttia nuorista (69 % pojista, 51 % tytöistä). https://doi.org/10.1093/eurpub/ ckae088. Osuus pieneni iän myötä erityisesti tytöillä. World Health Organization. & Millett, C. Tietokanta on luotu EU Menu -projektin yhteydessä, jossa kerättiin kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa EU-maiden kansalaisten ruokailutottumuksista. Noin neljännes siirtyi keskimääräiseltä liikuntatasolta vähäiselle tasolle. 2024 Physical activity patterns from adolescence to young adulthood: Their characteristics and relationship with cardiometabolic health. Lisäksi isän ja nuoren välinen vuorovaikutus oli yhteydessä nuoren liikkumiskäyttäytymisen kehitykseen. Kasvispainotteinen ruokavalio, joka koostuu pääasiassa kasviksista, hedelmistä, palkokasveista, siemenistä, pähkinöistä ja täysjyväviljasta, ja sisältää vähemmän eläinperäisiä tuotteita ja kaloreita, on terveellinen ja ympäristön kannalta kestävämpi. Suomessa WHO-Koululaistutkimuksena tunnettu HBSC-tutkimus tuottaa tietoa 11-, 13ja 15-vuotiaiden lasten ja nuorten terveydestä, terveystottumuksista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tyttöjen liikuntaharrastaminen vähenee jyrkemmin iän myötä, ja sukupuolen välinen ero kasvaa. et al. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-0178-4 Suurin osa eurooppalaisista kouluikäisistä liikkuu liian vähän Hälyttävän suuri osuus 11-, 13ja 15-vuotiaista lapsista ja nuorista liikkuu liian vähän ja syö epäterveellisesti
3 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 KATI LEHTONEN, LitT johtava tutkija, dosentti Jyväskylän ammattikorkeakoulu kati.lehtonen@jamk.fi EU:n liikuntapolitiikan uusi suunta teema EU & liikunta Kuva: Antero Aaltonen
Kansallisesti olisi erittäin hyvä hetki aloittaa keskustelu siitä, mitä osaa liikuntakulttuuristamme järjestöt kannattelevat, mihin tarvitaan julkista sektoria tai missä yksityiset toimijat ovat parhaimmillaan. Tällä hetkellä puhututtavat keinot, joilla omatoiminen liikunta ja liikkujat voitaisiin huomioida politiikkatoimissa paremmin. Huonoin lopputulos saadaan sillä, että kaikki tekevät samoja asioita. Raskin ym. Selvästi kolmen kärjen taakse jäivät liikunnan harrastamisen paikkoina kuntokeskukset (13 %), urheiluseurat (12 %) ja työpaikat (11 %). K esäkuussa 2024 julkaistiin eurooppalaista urheilua ja liikuntaa koskeva tutkimus European Sport: one or several sporting realities. Omatoimiset liikkujat liikuntapolitiikan haasteena. Liikunnan määrä eri maissa ei välttämättä ollut raportin keskeisin anti. 38 %). L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 3 9 Kansallinen liikuntapolitiikkamme nojautuu kannanotoissaan myös Euroopan unionin suuntaviivoihin. Tutkijaryhmä Rask, Le Coq ja Storm tarkasteli urheiluun osallistumista ja väestön fyysistä aktiivisutta suhteessa urheilun eurooppalaiseen malliin. EU-maiden ja hallitusten liikuntapolitiikkaa käsittelevässä johtopäätösmuistossa (9773/24) ”itse-organisoidun” liikunnan rooli ja merkitys nostetaan keskiöön, mikä tarMiten tuottaa parempia palveluita eri motiivein, tarpein ja tavoittein liikkuville?. Euroopan liikkuvin urheilukansa Tutkimustulokset nojautuvat uusimpaan väestön liikuntatottumuksia kartoittavaan Eurobarometriin vuodelta 2022. Kolmantena oli kodin ja työpaikan, koulun tai muiden asiointipaikkojen välinen liikkuminen fyysisesti aktiivisella tavalla (24 %). Seuraavaksi yleisimpänä vastaajat mainitsivat oman kodin (37 %). Lisäksi Eurobarometri ei huomioi lapsia ja nuoria, jotka osallistuvat aktiivisesti seuratoimintaan. Tulokset eivät yllätä, sillä jo vuosien ajan on ollut tiedossa, että kansalaiset liikkuvat pääosin omatoimisesti, ja esimerkiksi kävelyja pyörätiet vaikuttavat suuresti fyysiseen päivittäisaktiiviteen. Erityisesti tästä näkökulmasta katsoen liian tiukat poliittiset johtopäätökset on syytä unohtaa. Tarkasteluista 27 maasta liikunnallisimmat yli 15-vuotiaat ihmiset löytyvät eurooppalaisessa vertailussa Suomesta: kyselytutkimukseen vastanneista vähintään kerran viikossa liikkuvien osuus oli 71 prosenttia. Aiheellinen huomio kiinnitettiin siihen, miten tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä eri maissa. Pohdin tässä artikkelissa tutkimuksen keskeisiä tuloksia ja niiden potentiaalia toimia kansallisen liikuntapolitiikan suunnan näyttäjänä. Miksi jakaa verovaroja järjestöille tai tukea yrityksiä, jos lissut ja lasset joka tapauksessa jumppaavat kotona tai kävelevät puistossa. Esimerkiksi Häklin (2023) toteaa raportissaan, että eurooppalaisen urheilun malli soveltuu enemmän kilpaja huippu-urheilun toteuttamiseen kuin rakenteeksi, jonka voi odottaa tuottavan liikkuvampia kansalaisia. Eurobarometrin tulokset vahvistavat aiempia havaintoja: puistot, ulkoliikuntapaikat ja muut vastaavat ovat ylivoimaisesti suosituimpia liikunnan harrastamisen paikkoja (47 %). Jos jollekin toimijaryhmälle on luontaista liikuttaa jo liikunnasta innostuneita, tiedon voisi ottaa helpottuneena vastaan. Keskimääräisiin EU-kansalaisiin verrattuna suomalaiset ovat superliikkujia, sillä kaikista vastanneista vähintään kerran viikossa liikkuvia oli selvästi suomalaisia vähemmän (ka. Miksi tätä lähtökohtaa ei hyväksytä esimerkiksi meillä kansallisen liikuntapolitiikan perustaksi, on erittäin hyvä kysymys. (2024) tutkimus tehtiin Belgian ollessa EU:n puheenjohtajamaana. Tutkimuksen erityisenä tavoitteena oli analysoida sitä, miten Euroopan unionin liikuntapolitiikassa sinetöity pyramidimalli ja järjestötoiminta pystyvät vastaamaan eurooppalaisen väestön liikuntatottumuksiin. Siinä liikunta ja urheilu organisoituu lajiliittojen johtaman pyramidimallin hierarkkiseen rakenteeseen, jonka ytimessä ovat vapaaehtoispohjalta toimivat paikalliset urheiluseurat. Pohjoismaista Ruotsi ja Tanska olivat seuraavilla sijoilla. Fiktioista faktoihin Tutkimuksen tuloksiin voisi suhtautua mustavalkoisesti, jolloin äkkivääränä päätelmänä esimerkiksi liikunnan ja urheilun julkinen tuki voitaisiin lopettaa kokonaan. On pohdittava, mikä osa väestön liikuntaja urheilutarpeista esimerkiksi järjestöjen toteuttamana täydentää toimintaa ja mietittävä uteliaana, miten tuottaa parempia palveluita eri motiivein, tarpein ja tavoittein liikkuville ihmisille. Pikemminkin fokus kohdistui siihen, miten pitäisi suhtautua (liikunta)poliittiseen utopiaan yhdestä eurooppalaisesta liikunnan ja urheilun organisoitumisen mallista ja sen kyvystä vastata eri maiden tapoihin toteuttaa omaa liikuntapolitiikkaansa. Paikallisen ja kansallisen tason lisäksi pyramidiin sisältyvät sekä eri lajiliitot yhdistävä kansallinen kattojärjestö että lajien kansainväliset organisaatiot Kansainvälistä olympiakomiteaa unohtamatta. Tuloksiin onkin suhtauduttava ennakkoluulottomasti. Tässä kohdassa liikuntapolitiikan toimijoilla onkin paljon pohdittavaa; miten tai kenelle julkiset varat jaetaan, jos omatoimista liikuntaa halutaan tukea entistä enemmän tai miten omatoiminen liikunta ylipäätään määritellään. Julkisen tuen osoittaminen järjestöille on varmasti perusteltua jatkossakin, mutta yhtä lailla olisi löydettävä väyliä tukea väestön omaehtoista liikuntaa. Tätä kysymystä tutkijat lähestyivät tarkastelemalla Eurobarometrin vastauksia liikunnan harrastamisen ja toteuttamisen paikoista
Lisäksi politiikalla on ainakin ajoittain taipumus nähdä ongelmia myös siellä, missä niitä ei ole. Yhteiskuntapolitiikka, 88(2), 200–205. Euroopan unionin urheilupolitiikka eurooppalaisen urheilun mallin näkökulmasta. Nykytilanteesta eteenpäin pääseminen edellyttääkin ymmärrystä siitä, että alalla tavalla tai toisella toimivat täydentävät toisiaan – eivätkä kilpaile toisiaan vastaan. Rask, S., Le Coq, C. Tällä hetkellä Suomesta puuttuu myös kokonaisvaltainen linjaus kansallisesta liikuntakulttuurista ja -politiikasta, joka sisältäisi määritellyt ja toisiaan täydentävät roolit liikuntapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi eri yhteiskuntasektoreilla toimiville yhteisöille ja organisaatioille. Ketterä neljäs sektori vahvistuu liikunnassa. Ratkaisuna ei ole, että esimerkiksi järjestöjä joko on tai ei ole, tai että julkinen tuki jaetaan kansalaisille liikuntaseteleinä. teema EU & liikunta koittaa joka tapauksessa asian huomioimista kansallisessa liikuntapolitiikasta ennemmin tai myöhemmin. Raisio, H., Lehtonen, K. 2023. European sport: One or several sporting realities. K. 2023; Raisio ym. Liikunta & Tiede, 60(1), 51–54. Toistaiseksi suomalainen liikuntatai sen paremmin hyvinvointipolitiikkakaan ei ole omatoimista tai ”itse-organisoitua” liikuntaa dokumenteissaan huomioinut (ks. www.sla-ry.. https://www.playthegame.org/media/0nwbrzf3/european-sport.pdf Viitattu 12.8.2024. & Storm, R. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Play the Game, Aarhus. . Hyvä kysymys on myös, saadaanko omatoimista liikuntaa ja liikkumista uitettua julkisen liikuntapolitiikan haaviin tai onko se edes tarkoituksenmukaista. Liikunnan ja urheilun puolella ja liikunnan merkitystä kunnissa Käy tutustumassa verkkosivuillamme tarkemmin jäsenetuihimme ja liity jäseneksemme!. 2023. https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-9773-2024-INIT/ en/pdf Viitattu 11.8.2024. Häkli, T. 2023. 2024. Yhtä lailla on herättävä siihen todellisuuteen, että liikunta-ala ja -politiikka tarvitsevat kehittyäkseen erilaisia toimijoita. 2023). toimisto@sla-ry.. pdf?sequence=2 Viitattu 11.8.2024. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/811432/ Euroopan%20unionin%20urheilupolitiikka%20eurooppalaisen%20 urheilun%20mallin%20n%C3%A4k%C3%B6kulmasta. & Jalonen, H. (2024) tutkimusraportin sekä Euroopan unionin omat päätelmät on aina suodatettava kansallisten linssien läpi. Lehtonen ym. LÄHTEET Council of the European Union. Lehtonen, K., Raisio, H. & Jalonen, H. Outcome of proceedings, 9773/24. Kaveriporukat, vertaisryhmät tai sosiaalisen median kautta koolle kutsutut lenkkeilyryhmät eivät välttämättä halua kiinnittyä politiikan huolipuheeseen tai tiedosta olevansa sen paremmin osa ongelmaa kuin sen ratkaisuakaan. Tästä näkökulmasta katsoen Raskin ym. Liikunnan neljäs sektori – hyvinvointipolitiikan uusi mahdollisuus. Omatoimisen liikunnan ja liikkujien määrä sekä potentiaali on tavalla tai toisella kuitenkin liikuntapolitiikassamme huomioitava
Hän korostaa, että Lissabonin sopimuksen tuoma muutos, jonka mukaan liikuntaja urheiluasioille on oikeusperusta EU-tasolla, mahdollisti esimerkiksi sen, että Erasmus+ -rahoitusohjelmasta tuetaan myös suoraan. Tämä sopimus on mahdollistanut esim. Mikä on EU:n rooli liikuntapolitiikassa, ja olisiko Suomella mahdollisuuksia hyötyä siitä enemmän. – EU tukee ja koordinoi toimia, jotka lisäävät liikunnan ja urheilun merkitystä yhteiskunnassa. Eurobarometri 2022:n mukaan suomalaiset ovat edelleen alueen ahkerimpia liikkujia, mutta on toinen juttu, mitä on lukujen takana. Arjen tasolla voi silti kysyä, onko olemassa EU:n liikuntapolitiikkaa, vai onko se vain yleisluontoinen julkilausuma. Aiemmin hän työskenteli lähes seitsemän vuotta liikuntapoliittisena johtajana eurooppalaisten urheilujärjestöjen ENGSO:ssa, liikuntaa ja urheilua ruohonjuuritasolla edistävässä järjestössä. Lainsäädäntövalta on jäsenvaltioilla, eikä komissio voi pakottaa jäsenvaltioita päättämään jotakin. Erasmus+Sport -ohjelman perustamisen, joka aloitti toimintansa vuonna 2014, Hämäläinen sanoo. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 41 E uroopan unioni on iso koneisto, jolla on paljon valtaa, monissa asioissa ohi kansallisen lainsäädännön. Eli kyllä eurooppalainen liikuntapolitiikka olemassa on, mutta EU-tasolla ei ole siinä lainsäädännöllistä valtaa. Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n EU-asioihin perehtynyt erityisasiantuntija Timo Hämäläinen kertoo, että liikunta-asiat ovat osa EU:n laajempaa urheiluja terveyspolitiikkaa: niillä pyritään edistämään kansalaisten hyvinvointia, fyysistä aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä. – Liikunta ja urheilu on vaikutukseltaan vain murunen isoissa EU-pöydissä, mutta virallisen aseman se sai vuonna 2009 voimaan tulleen Lissabonin sopimuksen kautta. Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola ehti vaikuttaa Brysselissä yhteensä 12 vuotta, josta reilut viisi vuotta varajohtajana Euroopan olympiakomiteoiden EU-toimistossa. SUSANNA LUIKKU Kuva: Antero Aaltonen Eurooppalainen liikuntapolitiikka – onko sitä. EU voi ainoastaan suositella ja kannustaa linjauksissa, eli liikunnan ja urheilun tilanne poikkeaa tässä esimerkiksi ympäristösuojelusta tai maaseutupolitiikasta, Hämäläinen tiivistää
JOUKO KOKKONEN. – Liikuntaja urheilutoimijoilla on omia keskeisiä teemoja, joiden edistäminen on koettu tärkeäksi. Ensimmäinen EU:n urheilualan työsuunnitelma valmistui vuonna 2011. Artiklan 2 kohdan perusteella unionin toiminnalla pyritään ”kehittämään urheilun eurooppalaista ulottuvuutta edistämällä urheilukilpailujen rehellisyyttä ja avoimuutta sekä urheilusta vastaavien järjestöjen välistä yhteistyötä samoin kuin suojelemalla urheilijoiden, erityisesti kaikkein nuorimpien urheilijoiden, fyysistä ja henkistä koskemattomuutta”. Vuosiksi 2021–2024 laaditun suunnitelman yhtenä painopisteenä on luoda liikuntamahdollisuuksia kaikenikäisille. Parlamentti antoi vuonna 2012 päätöslauselman urheilun eurooppalaisesta ulottuvuudesta, mikä pohjusti tietä Euroopan urheilun teemaviikolle. Lissabonin sopimus teki urheilusta EU:n toimivaltaan kuuluvan alan. Marraskuussa 2022 annettu päätöslauselma toteaa e-urheilun ja tavanomaisen urheilun olevan eri aloja. Lisäksi esimerkiksi Euroopan urheiluviikko (23.–30.9.) on ollut tärkeä aloite. Timo Hämäläisen mukaan EU:n liikunta ja urheilupolitiikassa HEPA (Health-enhancing Physical Activity) eli kuntoja terveysliikunta on yksi keskeinen käsite. Viime aikoiEU:n liikuntaa ja urheilua koskevia linjauksia na esille on noussut esimerkiksi eurooppalaisen urheilumallin ja urheilun integriteetin puolustaminen. ”Edelleen höyhensarjaa” Oma kysymyksensä on, onko mahdollista tai tarpeellista tavoitella yleiseurooppalaista liikuntapolitiikkaa – ja jos on, millaista sen tulisi olla. EU:n urheiluministerit tapaavat koulutus-, nuoriso-, kulttuurija urheiluneuvoston kokouksissa. Komission vuonna 2007 hyväksymä valkoinen kirja käsittelee mm. Miten eri kansallisuudet liikkuvat. Painopisteisiin kuuluu myös ”vihreän kehityksen urheilu”. Hän myöntää, että vaikka asema on vankistunut Lissabonin sopimuksen myötä, EU:ssa liikunnan ja urheilun alue on yhä ”höyhensarjaa”. Eri kohderyhmille ja Perussopimuksissa ei ennen vuotta 2009 annettu EU:lle toimivaltaa liikunnassa ja urheilussa. Parlamentti on pyrkinyt torjumaan sopupelejä ja lahjontaa urheilussa antamalla asiasta päätöslauselman maaliskuussa 2013. Toinen asia on, vastaako se enää todellisuutta. Sopimuksen kuudennen artiklan e-alakohdan mukaan EU voi tukea tai täydentää jäsenvaltioiden toimia urheilun alalla. Euroopan parlamentissa liikuntaja urheilupolitiikka kuuluu kulttuurija koulutusvaliokunnalle (CULT). – Kun EU-lainsäädäntö kuitenkin vaikuttaa liikuntaan ja urheiluun monella tavalla, kuten kilpailulainsäädännössä Bosman-siirtosäännön ja jalkapallon Superliigan tapauksessa sekä ympäristölainsäädännössä, liikunnan ja urheilun asemaa olisi hyvä ainakin vahvistaa EU:ssa, Timo Hämäläinen arvioi. Parlamentti on käsitellyt päätöslauselmissaan myös sukupuolten tasa-arvoa, urheilun roolia rasismin torjunnassa ja urheilun merkitystä sosiaalisessa ja kulttuurien välisessä vuoropuhelussa paikallisen väestön sekä turvapaikanhakijoiden välillä. Aiemmin tämä ei ollut mahdollista. urheilun yhteiskunnallista roolia, kansanterveyden edistämistä liikunnan avulla, vapaaehtoistoiminnan tukemista, urheilun taloudellisen ulottuvuuden ja pelaajien vapaan liikkuvuuden laajentamista, dopingin, lahjonnan ja rahanpesun torjuntaa ja mediaoikeuksien valvontaa. Komissiota kehotetaan laatimaan peruskirja eurooppalaisten arvojen edistämiseksi e-urheilukilpailuissa. Ne tuovat yhteen viranomaiset, urheilujärjestöt, kilpailujen järjestäjät ja muut tahot taistelemaan näitä ilmiöitä vastaan, tai niiden puolesta. Samoin terveysliikunnan suositukset ja eri päätelmät – muun muassa urheilijoiden kaksoisura – joista EU:n urheiluministerit ovat päättäneet, ovat eri jäsenmaissa kehittäneet myös kansallista liikuntapolitiikkaa, Pekkola sanoo. – Kuitenkin EU-maissa yhteiskunnalliset olot, toimintakulttuurit ja rakenteet eroavat toisistaan, samoin myös kuntoja terveysliikuntakäsitykset. Suomella on perinteisesti ehkä vähän omahyväinenkin käsitys urheilullisesta, terveestä, reippaasta ja paljon liikkuvasta kansasta. Mutta yhteistä kaikille EU-maille on, että lähes kaikki lapset ja aikuiset toteuttavat fyysistä aktiivisuutta liian vähän omassa arjessaan ja että keinoille saada lisää liikettä on tarve. – Euroopan neuvostolla on yleissopimuksia esimerkiksi antidopingista, katsomoturvallisuudesta ja kilpailumanipulaation vastaisesta taistelusta, jotka myös Suomi on ratifioinut. Heidi Pekkolan mukaan on muistettava, että myös Euroopan neuvosto on tärkeä elin yleiseurooppalaisen liikuntapolitiikan kannalta. EU pyrkii lisäksi kasvattamaan naisten osuutta valmennusja johtotehtävissä, edistämään tasavertaisia edellytyksiä urheilla ja lisäämään uutisointia naisten urheilukilpailuista. 4 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 teema EU & liikunta urheilu alaa ja liikunnan ja urheilun hankkeita. – Eli myös liikuntaja urheiluhankkeille itsessään on suoraan EU-rahoitusta tarjolla. EU voi tukea urheilualaa rakenteellisesti Erasmus+ -ohjelmasta sekä edustaa jäsenvaltioita kansainvälisissä yhteyksissä ja suhteissa EU:n ulkopuolisiin maihin. Lissabonin sopimuksen 165 artiklan 1 kohdan mukaan ”Unioni myötävaikuttaa Euroopan urheilun edistämiseen ottaen huomioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän”. Marraskuussa 2021 hyväksytty päätöslauselma ”EU:n urheilupolitiikka: arviointi ja mahdolliset etenemistavat” suosittelee lisäämään rahoitusta ruohonjuuritasolla, säätelemään pelaajasiirtoja paremmin, edistämään samapalkkaisuutta ja naisten näkyvyyttä urheilussa, huolehtimaan paremmin lasten suojelusta ja lisäämään koulun liikuntatuntien määrää. Kesäkuussa 2015 parlamentti hyväksyi FIFA:n korkean tason korruptiotapauksia koskevan lauselman ja helmikuussa 2017 päätöslauselman ”Yhtenäistetty lähestymistapa urheilupolitiikkaan: hyvä hallinto, saavutettavuus ja rehellisyys”
Barometri ottaa huomioon harrastamisen kerran viikossa, mutta samalla arkiliikunta ja hyötyliikkuminen ovat ratkaisevasti vähentynyt. Pekkola mukaan haasteena on usein se, että liikuntaan ja urheiluun vaikuttavat kokonaisuudet tulevat kokonaan toisilta politiikan aloilta eikä niitä valmistelevilla virkahenkilöillä ole tietoa liikunnan ja urheilun erityispiirteistä lainsäädännön vaikutuksista koko kenttään. Kyllä Suomessa liikutaan vapaa-aikana jonkin verran, mutta kaikki tietävät, että kerta viikossa ei riitä vielä mihinkään, puhumattakaan arjen yleisen aktiivisuustason laskusta, Hämäläinen kommentoi. – Lisäksi aktiivinen osallistuminen EU-projekteihin ja -liikuntapolitiikkaan on oiva keino oppia muista maista, vaihtaa hyviä käytänteitä sekä kehittää kansainvälisiä verkostoja. Heidi Pekkolan mukaan mielenkiintoista on, ettei monissa kielissä ole varsinaisesti liikunta-sanaa niin selkeänä kuin suomessa. Tässä liikunta ja urheilu ei välttämättä ole aina ollut hereillä, mutta molemmat entiset työpaikkani (ENGSO ja Euroopan Olympiakomiteoiden EU -toimisto) ovat olleet keskeisessä roolissa aktivoimaan ja lisäämään ymmärrystä esimerkiksi olympialiikkeessä aiheen tärkeydestä. Sitä kautta voi rakentaa myös vaikutusvaltaa eurooppalaisissa ja kansainvälisissä kattojärjestöissä, Pekkola kommentoi. Tämä voi avata tulevilla ohjelmakausilla merkittäviä lisärahoitusmahdollisuuksia. Vastanneista suomalaisista 71 prosenttia kertoo, että he liikkuvat vähintään kerran viikossa. – Siksikin näissä on tärkeää päästä tarpeeksi ajoissa vaikuttamaan. Hämäläinen muistuttaa, että EU:n tulevan eli vuodesta 2028 alkavan ohjelmakauden valmistelut ovat jo käynnistyneet. Suorana hyötynä näkisin rahoitusmahdollisuudet EU-rahoitteisten projektien kautta, varsinkin nyt, kun liikuntaa ja urheilua uhkaavat kansallisesti isot leikkaukset. Aluejärjestöjen kautta saadaan tärkeää rahoitusta alueellisesti ja paikallisesti liikunnan ja urheilun kokonaiskoneiston käyttöön, mitä esimerkiksi valtakunnalliset toimijat eivät aina voi edes hakea. Aktiivinen osallistuminen EUprojekteihin on oiva keino oppia muista maista.. Komissio kyllä seuraa ja tutkii tilannetta. – Ehdottomasti voisimme olla aktiivisempia. Eurobarometri 2022:n mukaan suomalaiset ovat edelleen koko Euroopan aktiivisimpia liikkujia. . Myös Erasmus+-rahoituksen teemoista osa on keskeisiä huippu-urheilun kannalta. Voisivatko suomalaiset liikuntapäättäjät, -järjestöt ja -yhteisöt tehdä enemmän yhteistyötä EU-tason kanssa, ja mitä se hyödyttäisi. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 4 3 Timo Hämäläinen mukaan olisi tärkeää, että liikuntapäättäjät pystyisivät vaikuttamaan EU-politiikkaohjelmiin siten, että liikunnan merkitys ja toimenpiteet tunnistetaan niissä. ja eurooppalaisia lajiliittoja ja kansallisia Olympiakomiteoita), joille monitoroidaan ja välitetään koko ajan tietoa EU-politiikasta ja päätöksenteosta. Toisaalta näen nykyisen työni kautta, että liikunnan aluejärjestöjen osaaminen aluekehitysmaaseutuja Euroopan sosiaalirahaston käytössä on huippuluokkaa, Heidi Pekkola sanoo. – Kertooko tämä sitten sitä, että suomalaiset tiedostavat liikkumisen tarpeen paremmin. – Pohjoismaissa terveysliikuntaan käsitteenä on kuitenkin kiinnitetty pitkään huomiota ja ylipäätään tietoisuus liikkumisen ja liikunnan tärkeydestä osana hyvinvointia on keskeisempi rooli suomalaisille kuin esimerkiksi eteläeurooppalaisille, hän arvioi. – Ensi vuonna käynnistynee isommin myös kansallinen valmistelu, eli nyt olisi hyvä aika aloittaa vaikuttaminen. Alin taso on Portugalilla, jossa 73 prosenttia vastaajista ei koskaan liiku vapaaehtoisesti. Timo Hämäläinen sanoo, että huippu-urheilu tarkoittaa Euroopassa monessa maassa ensisijaisesti jalkapalloa, ja sillä on iso rooli kansallisesti. Mikä on huippuurheilun rooli. tilanteisiin voivat toimia erilaiset tavat, mutta usein toisten ideoista voi saada hyviä toimintamalleja, hän pohtii. Suomi voisi olla aktiivisempi Suomalaisten vaikuttamistoimintaa EU:n suuntaan on osin aiheellisesti kritisoitu passiivisuudesta ja jälkijättöisyydestä: ei osata, haluta tai ymmärretä olla läsnä ennen kuin esityksiä valmistellaan virallisesti, tai ne ovat siirtymässä äänestykseen. Tuolloin on paljon vaikeampaa saada läpi muutoksia, kansallisesti tärkeitä lisäyksiä tai poikkeamia. Heidi Pekkola muistuttaa, että juuri ammattilaisjalkapallo ja siinä esimerkiksi ottelumanipulaatio sekä nuorten urheilijoiden suojelu ovat olleet suuressakin roolissa EU:n liikuntapolitiikan kehityksessä. Pekkola vahvistaa, että kaikessa EU-tason ”lobbaamisessa” on tärkeää, että ollaan ajoissa liikkeellä, läsnä ja verkostot ovat kunnossa. EOC EU -toimistolla on esimerkiksi yli 30 partneria (KOK, kv. Huippu-urheilussa mennään kansallisten tunnuksien alla. Vaikka niiden merkitys on vähentynyt, ne ovat silti olemassa – ja vaikuttavat Suomessa olevan yhä tärkeitä, hyvässä ja pahassa. On ollut hienoa nähdä, että muutamat järjestöt, kuten SUL ja Paralympiakomitea ovat lähteneet aktiivisesti mukaan Erasmus+-projekteihin. – Suomalaiset eivät toki yksin pysty ihmeisiin, mutta yhdessä eri liikuntatoimijoiden ja nykypäättäjien kanssa kansainvälisellä yhteistyöllä (ministeriö, europarlamentti, komissio) asioihin voi pitkäjänteisesti vaikuttaa, Timo Hämäläinen sanoo. – EU:n nykypolitiikkaohjelmissa huippu-urheilu katsotaan kuitenkin usein puhtaasti kaupalliseksi elinkeinotoiminnaksi, ja siksi se ei ole päässyt Erasmus+Sport -ohjelman suoran rahoituksen piiriin. Toki esimerkiksi urheiluakatemiasekä muuta kehitystoimintaa on voitu rahoittaa unionista, mutta varsinaiseen huippu-urheiluun sieltä ei satsata. Barometrin tuloksia tarkastellessa kannattaa Pekkolan mukaan ottaa huomioon, että suomalaiset edelleen harrastavat liikuntaa järjestetysti
Iisalmen Seudun Yrittäjänaisten jäsenet Helena Tabell (vas.) ja Eija Lyytikäinen kuntoilivat Palois vuorella suunnitellen samalla seuraavaa yrittäjänaisten ryhmäliikuntakertaa portaille. EUtukea kannattaa hakea, jos rahoitus tukee organisaation omia tavoitteita.. Kuva: Juha Laitalainen EU-rahoitus on monesti iso mahdollisuus Suomalaiset liikuntatoimijat ovat oppineet hyödyntämään EU rahoitusta paremmin, mutta kirimisen varaa on. 4 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 teema EU & liikunta TIMO HÄMÄLÄINEN, LitM, KTM erityisasiantuntija Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu timo.hamalainen@plu.fi Leaderrahoitusta saaneet Menestyksen portaat ovat olleet käytössä kuusi vuotta
(Ks. Myös liikuntatoimijoille ESR+ -rahoitus tarjoaa hyviä mahdollisuuksia tietyissä teemoissa. Laaja-alaisesti liikuntaa ja urheilua edistäviä suomalaishankkeita on saatu EU-rahoituksen piiriin yhä enemmän. Rahoitettavien hankkeiden tulee vastata Leader-ryhmän kehittämisstrategian tavoitteita – ja liikuntateema sopii lähes kaikkien Leader-ryhmien ohjelmiin. Tämä tarkoittaa sitä, että kansallisten EU-rahoitusten hakemukset jätetään suomalaisille viranomaisille ja päätökset tehdään Suomessa. Tukea voi saada 20–100 prosenttia kuluista. Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) on työllisyyden edistämiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja osaamisen kehittämiseen painottuva ohjelma. https://leadersuomi.fi ). Elokuussa 2024 käynnistyy uuden liikuntahankkeita kokoavan raportin kokoaminen vuosilta 2021–2023. Viimeisimmällä ohjelmakaudella vuosina 2014–2020 vastaava määrä oli 2 041. Hankkeiden lukumäärän kasvu näkyy myös EU-tukien euromäärissä. Maaseuturahaston alla olevissa Leaderhankkeissa puoltopäätökset tekevät oman seutukunnan ihmiset, ainoastaan viranomaispäätös tehdään maakuntatasolla paikallisissa ELY-keskuksissa. Liikuntahankkeiden määrä Suomessa eri ohjelmakausilla Kansallisesti haettavat ja käytettävät EUrahoitukset Kansallisten rahastojen yleislinjat määritellään EU-tasolla, mutta rahastojen painotuksia ja niiden soveltamisen kansallinen toimintatapa räätälöidään maakohtaisesti. Esimerkiksi EU-ohjelmakaudella vuosina 2000–2006 laaja-alaisesti liikuntaa kehittäviä, kansallisesti haettavalla EU-rahoituksella toteutettuja hankkeita rekisteröitiin 902 kappaletta. ?. Raportin ennakoidaan valmistuvan loppuvuodesta 2024. Rahoituksen yksityiskohdista tukiprosentteineen saa tietoa oman alueen Leader-ryhmästä. Nykymuodossaan EAKR-rahoitus on hyvin yrityskehityspainotteinen, ja erityisesti liikuntayritykset voivat hyödyntää sitä mm. Kaudella 2014–2020 vastaavat kokonaiskustannukset olivat yli 278 M€, joten liikunnallisten EU-hankkeiden kokonaisvaikuttavuus on jo merkittävä. Tällä hetkellä seutukuntakohtaisia Leader-ryhmiä on Suomessa yhteensä 52, (mukana myös Ahvenanmaa. Liikunnallisten EU-hankkeiden kokonaiskustannusarviot kaudella 2000–2006 olivat yhteensä runsaat 60 M€. Ohjelmakausi Hankkeiden kappalemäärä 2000–2006 902 2007–2013 1526 2014–2020 2041 Taulukko 1. Leader-rahoitusta voi hakea yleishyödylliseen kehittämistai investointihankkeeseen sekä yrityshankkeeseen. Leader-rahoitusta voivat hakea esimerkiksi yhdistykset, alle viisi henkilötyövuotta työllistävät yritykset, kunnat, oppilaitokset ja säätiöt. Vuosituhannen ensimmäisellä ohjelmakaudella vuosina 2000–2006 liikunnallisten EU-hankkeiden julkinen tuki (EU-raha + valtion vastinraha + kuntaraha) oli noin 40 M€, ja ohjelmakaudella 2014–2020 vastaava julkinen tuki on yli 172 M€. Maaseuturahastosta rahoitettavien hankkeiden toteutusalueena on maaseutu tai maaseutumainen alue. Kansallisesti hallinnoitujen EU-rahastojen hankehaut toteuttaa suomalainen hallintokoneisto. ESR+ -hankerahoitus voi vaihdella hankekohtaisesti melko paljon, taso voi olla esimerkiksi 50–90 prosenttia. Rahoitusta voidaan myöntää hakuperiaatteiden mukaan paikallisille, maakunnallisille, ylimaakunnallisille ja valtakunnallisille hankkeille. ESR+ -rahoituksella ei ole maantieteellisiä rajoituksia, joten esimerkiksi yliopistot ja ammattikorkeakoulut hyödyntävät paljon tätä rahoitusta. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 4 5 K aikkiin liikuntatoimijoiden tarpeisiin ei EU-rahoitus taivu, mutta asian selvittäminen kannattaa aina ihan mielenrauhan takia. Hakijan omaa rahoitusta tarvitaan aina, mutta se voidaan kattaa myös konsortion yhteispanostuksella. tuotekehitykseen ja digitalisaation etujen hyödyntämiseen myös liikunta-alalla. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) tavoittelee alueiden välisten erojen pienentämistä, alueiden ja yritysten elinvoiman lisäämistä sekä kestävän kasvun ja kilpailukyvyn parantamista. Keskieurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna Suomi on lähes pelkästään maaseutumaista aluetta, mutta aivan suurimpien kaupunkien keskustoissa tätä rahoitusta ei voi hyödyntää. Kokemus on myös osoittanut, että pelkän rahan takia EU-rahoitusta ei kannata liikuntaväenkään hakea. Suurin osa Suomesta on kuitenkin tukikelpoista aluetta tässä rahoituksessa. Loppujen lopuksi EU-rahoitukset ovat vain yksi, arkipäiväinen väline toteuttaa liikuntaorganisaatioiden strategioita
Käpälikköhankkeen julkinen rahoitus oli 53 365 euroa ja tukiprosentti 65. Tarkoituksena on selvittää, mitkä ovat suosituimmat EU:n maaseuturahoitusta saaneet kuntoportaat Suomessa. Eli paperityötä ei kannata pelätä, muutkin tavalliset ihmiset ovat niistä selvinneet aiemmin! Esimerkkejä rahoituskohteista Maaseuturahoitus (ELY-keskus ja Leader -rahoitus) VarsinaisSuomessa rakennettiin, laajennettiin tai kunnostettiin Leader-tuen avulla vuosina 2014–2022 yhteensä 147 liikuntakohdetta. Vuodesta 2008 toiminut yhdistys on yhdessä Seinäjoen kaupungin kanssa toteuttanut monilla EU:n maaseuturahaston hankkeilla elämysliikuntareittejä ja elämyskohteita. Paloisvuoren ”Menestyksen portaat” edustavat Pohjois-Savoa valtakunnallisessa kuntoporraskilpailussa. Tuen avulla on rakennettu vuosina 2014–2022 esimerkiksi 36 luontopolkua, 17 kuntoportaat ja 17 frisbeegolfrataa. Lakeuden Elämysliikunta ry: Yhteistyöllä kohti terveellisempää ja aktiivisempaa ympäristöä. EU-hanketyö ei ole mitään ”avaruustiedettä”, vaan ihan normaalia työtä – jossa on omat pelisääntönsä. Keuruulaisten lisäksi salilla käy käyttäjiä kaikista ympäristökunnista. Tästä seuraa paljonkin paperityötä, mutta ydin hanketoiminnassa on kulloinkin kehitettävän asian eteen tehtävä työ. maaseutuverkosto.fi/ hankkeet/terveytta-ja-hyvinvointia-pyorailyreiteista/ ESRja ESR+ -rahoitus Suomen Urheiluliitto on saanut Yhteinen Talo Kaikille -hankkeeseen (TALO-hanke) 716 740 euroa, tukiprosentti on 75. EU-hankerahoitus on ihan tavallisten ihmisten toteuttamille kehittämishankkeille tarkoitettu. Portaiden loppurahoitukseen osallistui kaikkiaan 68 eri yhteisöä ja yritystä. Paperityöt sietää, kun hankkeella toteutetaan organisaation strategiaa edistävää ja tärkeää asiaa. Tuloksena syntyy noin 240 kilometriä pitkä valtakunnallinen pyörämatkailureitti, joka viedään HelsinkiNorth -sivustolle mobiiliystävälliseksi sähköiseksi kartaksi ja valtakunnalliseen Bikelandin ylläpitämään pyörämatkailukarttaan. Portaissa ovat käytössä kävijälaskurit 30.5.– 30.9.2024. Ledit syttyvät samanaikaisesti Paloisvuoren pururadan valojen kanssa. Keskeinen sijainti Keuruun keskustassa koulukeskuksen vieressä ja uimahallin kupeessa on tuonut tiloihin paljon käyttäjiä. maaseutu.fi/tarina/lakeuden-elamysliikuntayhteistyolla-kohti-terveellisempaa-ja-aktiivisempaa-ymparistoa/ Keurusjumppa rakensi oman liikuntasalin Keuruulle EU:n maaseuturahoituksen tuella. Hankkeen ensimmäisen vaiheen tuki oli 617 100 euroa ja tukiprosentti 75. Toiseen vaiheeseen tukea tuli tuki 55 584 euroa (50 %). Yhdistys on tunnistanut, että investointien lisäksi tarvitaan myös toimintaa, yhteistyötä, tapahtumia ja tiedottamista, jotta alueen tarjoamia mahdollisuuksia osattaisiin hyödyntää entistä enemmän. Hankkeessa edistetään paikallisten asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä aktivoimalla ihmisiä liikkumaan ja virkistäytymään maaseutuympäristössä. Tekemällä oppii! ”EUhankkeet ovat pelkkää byrokratiaa!” Totta ja tarua. Portaat maksoivat 35 000 euroa, josta Leader-rahoitus kattoi 21 000 euroa (60 %). Mukana kilpailussa on 18 paikallisten Leader-ryhmien rahoittamaa kohdetta eri puolilta Suomea. Pääkohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset lapset, nuoret ja heidän vanhempansa, joille tarjoavat tukea, apua ja palveluja ammattilaiset ja paikalliset urheiluseurat pilottipaikkaIisalmen ”Menestyksen portaat” Kauan kaivatut kuntalaisaloitteen pohjalta ideoidut kuntoportaat avattiin Iisalmessa Paloisvuoren ulkoliikunta-alueella vuonna 2018. Kun julkista rahaa saadaan suuriakin määriä, siitä seuraa raportointivelvollisuus sekä läpinäkyvyysvelvoite (ts. Myös salin laajennus sai tukea maaseuturahastosta. Tähän tähdättiin syksyllä 2023 päättyneellä Luontotalo Käpälikkö toimivaksi -hankkeella. Kooste Varsinais-Suomen Leader-ryhmien hankkeista. Iisalmelainen lumilautailija Rene Rinnekangas pinkoi avajaisissa vuonna 2018 portaat 26,1 sekunnissa. Menestyksen portaissa on 161 askelmaa ja nousua kertyy 25 metriä. JUHA LAITALAINEN. maaseutu.fi/varsinais-suomi/varsinais-suomen-leader-ryhmat-tukivatliikuntapaikkoja-37-miljoonalla-eurolla/ Lakeuden Elämysliikunta ry on pitkäjänteisesti kehittänyt Seinäjoella Jouppilanvuoren ja Kyrkösjärven aluetta kaikenlaisille käyttäjille sopivaksi terveysliikunta-alueeksi. Menestyksen portaiden toteuttajana toimi Iisalmen Yrittäjät ry. kulut on useimmiten pystyttävä todentamaan). Voitto heltiää kuntoportaille, joita on noustu eniten syyskuun loppuun mennessä. 4 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 teema EU & liikunta EUhankkeita koskevia yleisiä väitteitä ”EUhankkeet on niin vaikeita hakea ja pyörittää, ettei kannata uhrata aikaa niihin!” Tarua. Hanke sai tukea 49 812 euroa ja tukiprosentti on 80. maaseutu.fi/tarina/keurusjumpan-salilla-opitaan-yhteisollisyytta-javastuullisuutta/ Matkailuyhdistys HelsinkiNorth ry:n Terveyttä ja hyvinvointia pyöräilyreiteistä hanke luo luontoliikuntaan aktivoivia reittejä 1.11.2023–30.10.2024. Terveyttä ja hyvinvointia pyöräreiteistä. Lisäksi rahoitusta on myönnetty muun muassa ulkokuntosalien ja skeittiparkkien rakentamiseen sekä uimarantojen kunnostamiseen. Kävijöitä on enimmillään 700 viikossa. Keurusjumpan salilla opitaan yhteisöllisyyttä ja vastuullisuutta. Reitti lisää alueen vetovoimaa monipuolisena matkailukohteena ja houkuttelee uusia kävijöitä alueelle. Kuntoilu portaissa myös syysiltojen pimetessä on mahdollista, sillä portaiden oikeanpuoleinen kaide on valaistu kädensijan alareunassa olevalla led-valonauhalla koko matkalta. Portaat tuovat juuri sopivassa määrin haastetta liikuntaan olematta kuitenkaan kokonaisuudessaan liian rankat. Iisalmessa portaat ovat kaiken ikäisten ja -kuntoisten liikkujien käytössä keväästä syksyyn. Leader-rahoitusta myönnettiin näihin kohteisiin yhteensä 3,7 miljoonaa euroa
Työnantajien monimuotoisuusosaamisen lisääminen. Työhönvalmennuksen pilotoiminen täsmäpalveluna sitä tarvitseville asiakkaille. Maa. Liikunta-alan täydennyskoulutuksen ja osaamisen tulevaisuustyö -työpaketin (TP 1) tavoitteena on tuottaa liikunta-alan osaamisen ja koulutuksen vuoteen 2035 ulottuva tulevaisuuskuva. www.jyu.fi/fi/ hankkeet/huippu-urheilun-tulevaisuuden-teknologiat-hutte Wellbeing data lab – synteettisen hyvinvointidatan hautomo hanke on Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen ja informaatioteknologian tiedekuntien yhteishanke sekä Business Jyväskylän yhteishanke. Hankkeen tärkeänä kumppanina on Pohjois-Savon hyvinvointialue ja se kohdistuu jokaiseen Pohjois-Savon 19 kuntaan. www.islo.fi/fi/islo/hankkeet/#SportEdu2 Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu PLU ry:n VETO+ hankkeessa kehitetään vuosina 2024–2027 vaikuttavaa elintapaohjausta ja työvalmennusta. Wellbeing data lab – synteettisen hyvinvointidatan hautomo. Hankkeen julkinen tuki on yhteensä 742 716 euroa (tukiprosentti 89). Hanke on saanut EAKR-rahoitus 163 805 euroa ja sen tukiprosentti on 80. Hankkeessa pyritään poistamaan perheiden osallistumisesteitä ja lisäämään liikkumista. Työvoimaviranomaisten kanssa kohtaanto-ongelmaan puuttuminen ja uudistuneiden työvoimapalveluiden edistäminen. Päähankeen kokonaiskustannusarvio on noin 125 000 euroa, josta EAKR-rahoituksen osuus on 80 prosenttia. Päätavoitteena on kehittää liikunta-alan täydennyskoulutuksia vastaamaan nykyistä paremmin tulevaisuuden työtehtävien osaamisvaatimuksia sekä lisätä koulutusten houkuttelevuutta ja saavutettavuutta. Osaamisen todentamisen menetelmien kehittäminen -työpaketin (TP 3) päämääränä on luoda osaamisen menetelmä, jonka avulla liikunta-alan opiskelija voi koota ja todentaa oman osaamisensa digitaalisesti. Pilottikohteena prototyyppi on tarkoitus kehittää aseeseen kiinnitettävää langaton tähtäyspisteen seurantalaite. Koulutusten saavutettavuuden parantaminen -työpaketin (TP 4) tavoitteena on, että liikunta-alan koulutukset löytyvät jatkossa kootusti ja helposti uusitulta SportEdu.fi -sivustolta. www.yleisurheilu.fi/uutinen/sul-rahoitusneuvotteluissamiljoonahankkeesta-seuratoiminta-avuksi-maahanmuuttajataustaistenintegroimisessa-yhteiskuntaan/ PohjoisSavon Liikunta ry on saanut vuosille 2024–2027 yhteensä 449 518 euroa maakunnalliseen Perheille-hankkeeseen. Hankkeen vaikuttavuus perustuu uusiin sovellusinnovaatioihin, jotka voivat aikaisempaa tehokkaammin hyödyntää tietoa yhteisön aktiivisuudesta, hyvinvoinnista ja liikkumisesta hankkeessa syntyvien toimintamallien, teknisten valmiuksien ja datan pohjalta. Hankkeessa työskentelee kaksi kokoaikaista hanketyöntekijää. Siinä kehitetään liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvästä datasta synteettistä dataa tukemaan tulevaisuuden uusien innovaatioiden monipuolista tuotekehitystä alan yrityksissä. Julkinen tuki on yhteensä noin 950 000 euroa ja tukiprosentti 70. Perheille-hanke (ESR+). Digitaalisten työnhakuvalmiuksien parantaminen. www.plu.fi/hankkeet/veto-hanke/ Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Urheilun data ja digitalisaatio: Uutta osaamista ja lisäarvoa Kainuuseen ja Vuokatin hiihtokeskittymälle (CEMISUDDA). 4. Päätavoitteena TALO-hankkeessa on valtakunnallisen ja paikallisen toimintaja yhteistyömallin kehittäminen maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden osallistamiseksi, hyvinvoinnin lisäämiseksi ja integroimiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan (yleisurheilun) seuratoiminnan avulla. Tärkeimpänä tavoitteena on kehittää työttömille tarkoitettu työvalmennusja elintapaohjausmalli uudelle VETO+ -tasolle ja edistää sen käyttöönottoa hankealueen kunnissa. 3. Samalla ennaltaehkäistään mm. Julkisen tuen osuus on 80 prosenttia. Liikunta-alan täydennyskoulutusten sisällön ja innovatiivisten toteutustapojen kehittäminen -työpaketin (TP 2) tavoitteena on käynnistää kaksi liikunta-alan täydennyskoulutuspilottia, jotka suunnitellaan tulevaisuustyön sekä eri ammattiryhmille tehtävään osaamistarvekartoituksen pohjalta. Hankkeessa muodostuva yritysten käyttöön tarjottava datavarannon käsittelymalli mahdollistaa vaativampien tuotekehitysprosessien nopeamman aloituksen ja läpiviennin. Mukana on Oulun yliopiston mittaustekniikan yksikkö. Huippuurheilun tulevaisuuden teknologiat – HUTTE. SportEdu – Tulevaisuuden osaamista liikunta-alalle hanke. syrjäytymisen, epäterveellisten elintapojen, sairastavuuden ja heikon sosioekonominen aseman ylisukupolvista siirtymistä. Julkinen tukiprosentti on 97. 2. www.pohjois-savonliikunta.fi/hankkeet/ perheille-hanke/ ItäSuomen Liikuntaopisto SportEdu – tulevaisuuden osaa mista liikuntaalalle hanke on saanut tukea 421 351 euroa vuosille 2024–2026. seuraavat: 1. Tavoitteena on vaikuttaa niin perheen työikäisten aikuisten kuin lasten ja nuorten jaksamiseen ja hyvinvointiin sekä koko perheen toimintakykyyn ja yhtenäisyyteen. Veto+ -hanke. Osatavoitteita ovat mm. www.jyu.fi/fi/hankkeet/wellbeing-data-lab-synteettisen-hyvinvointidatanhautomo EUrahoituslinkkejä Leaderrahoitus: leadersuomi.fi EU:n maatalous ja maaseuturahoitus: maaseutu.fi ESR+ ja EAKRrahoitukset: rakennerahastot.fi EUeurot liikunnalle 2017–2020raportti: bin.yhdistysavain.fi/ 1598889/xM95uTbyDpVJJXHpl2Mh0XoKNg/EU-eurot-liikunnalle-20172020-raportti.pdf kunnilla eri puolilla Suomea. Mukaan on kutsuttu kuudesta kaupungista kuusi urheiluseuraa: Espoon Tapiot, Helsingin Kisa-Veikot, Jyväskylän Kenttäurheilijat, Lappeenrannan Urheilumiehet, Turun Urheiluliitto ja Vantaan Salamat. Jyväskylän yliopisto, Vuokatti. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 4 7 hanmuuttajien kohdalla huomioidaan erityisesti kielitaidon ja myös kielitietoisuuden merkitys työpaikalla. Huippu-urheilun tulevaisuuden teknologiat – HUTTE. Jyväskylän yliopiston vetämä ryhmähanke toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n kanssa. Työllistämistä ja elintapaohjausta edistävän sidosryhmäyhteistyön jatkaminen ja tiivistäminen verkostoyhteistyönä. VETO-hankkeessa 2022–2023 pilotoidun maahanmuuttajatoiminnan edelleen kehittäminen ja laajentaminen myös alueellisesti. Hanke tuo uuden sukupolven mittausteknologiaa, kuten tekoälyprosessorit, suurtaajuustutkat ja seuraavan sukupolven konenäkökamerat huippu-urheilun tutkimusja testaustoiminnan sekä harjoittelun hyödynnettäväksi. SUL rahoitusneuvotteluissa miljoonahankkeesta: Seuratoiminta avuksi maahanmuuttajataustaisten integroimisessa yhteiskuntaan. 5
Rahoitus auttaa edistämään vastuullisuutta, tasa-arvoa, ympäristökestävyyttä, osallisuutta, liikkumattomuutta ja urheilijoiden kaksoisuria, jotka ovat keskeisiä painopisteitä EU urheilun työsuunnitelmassa vuosille 2024–2027. Hakuprosesseja ja hankkeiden toteutusta ei ole syytä pelätä. Suomalaisia hankekoordinaattoreita on yhteensä kahdeksan, joista voi nostaa esimerkeiksi Kooveen ja Oulun Pyrinnön. Byrokratiastakin selviää arkijärjellä. AvustusErasmus+ ohjelman kansallisten toimistojen toukokuussa 2024 pidetyn kokouksen osallistujia: Bart Verschueren (Flanderi/ Belgia), Jürgen Aarden (Hollanti), Terhi Liintola, Marin Le Roux (Ranska) ja Katie O´Regan (Irlanti). On ilahduttavaa, että suomalaiset urheiluseurat ovat löytäneet Erasmus+ -hankkeet työkaluksi toiminnan kehittämiseen. Aktiivisin suomalainen tahot on ollut Suomen työväen urheiluliitto TUL ry kolmella hankkeella. Edunsaajaorganisaatioita on 41, sillä osa toimijoista on mukana useammassa hankkeessa. 4 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 teema EU & liikunta. Teemat liittyvät myös keskeisesti suomalaiseen liikuntaja urheilupolitiikkaan. Erasmus+ -ohjelma tarjoaakin suomalaisille liikuntatoimijoille näköalapaikan kansainväliseen yhteistyöhön, osaamisen lisäämiseen, verkostojen vahvistamiseen ja eurooppalaiseen liikuntaja urheilusektorin käytäntöjen kehittämiseen. Jyväskylän yliopisto, Suomen Urheiluliitto (SUL) ja Liikkukaa ry osallistuvat kahteen hankkeeseen. Kuva: Opetushallitus TERHI LIINTOLA vastaava asiantuntija Opetushallitus terhi.liintola@oph.fi Suomalaista menestystä Erasmus+ Sportin pelikentillä Erasmus+ ohjelma avaa suomalaisille liikunta ja urheilutoimijoille monia väyliä Eurooppaan. Vuosittain avustusta on Euroopan tasolla jaossa yli 50 miljoona euroa erilaisiin yhteistyöhankkeisiin. E uroopan unioni on myöntänyt 2,2 miljoonaa euroa keskitettyä Erasmus+ Sport -avustusta suomalaisille liikuntaja urheilusektorin hankkeille vuosina 2021– 2023. Vuosina 2021–2023 suomalaisia tahoja on mukana 47:ssä Erasmus+ Sport hankkeessa
Webinaarit ovat maksuttomia ja niissä käydään läpi eri aiheita niin hakumenettelyyn kuin hankehakemuksiin liittyen. Avustussummat voivat olla 30 000–450 000 euroa. • Resurssit ja viestintä: Määrittele hankkeen toteuttamiseen tarvittavat resurssit ja suunnittele viestintää sekä tulosten levitystä konkreettisesti. Hankkeita voi johtaa virtuaalisesti, eli kaikkia hankekokouksia ei tarvitse enää järjestää fyysisesti, vaan yhteistyötä voi edistää sutjakkaasti esimerkiksi Teamsin välityksellä. EUbyrokratia on myytti Monilla suomalaisilla voi olla edelleen mielikuva, että EU-hankkeisiin liittyy raskas byrokratia. Rahoittajaa kiinnostivat jopa osallistujien kotiosoite, koulutustaso ja äidinkieli. Hyödynnä olemassa olevia verkostoja ja kontakteja. Tällöin onnistuu harvemmin. summa kohoaa vuosittain niin, että vuonna 2027 nykyisen Erasmus+ -ohjelman viimeisenä vuotena arvioidaan avustusmäärän olevan 80 miljoonan euroa. Raportointia voi ja sitä kannattaakin tehdä reaaliajassa, joka helpottaa hankkeen koordinointia sekä loppuraportointia. • Selkeä rakenne ja perustelu: Rajaa hanke selkeäksi kokonaisuudeksi ja määrittele konkreettiset toimenpiteet. • Organisaation sopivuus: Mieti, miten hanke linkittyy organisaatiosi normaaliin toimintaan ja vastaa Erasmus+ -ohjelman tavoitteisiin. Tämä käsitys lienee peräisin 2000-luvun hankkeista, jolloin kokousmatkojen jälkeen oli pakko säästää kaikki matkaliput. Pienimmällään avustusta voi hakea kahden eri maassa toimivan urheiluseuran ruohonjuuritason yhteistyöhön. ERASMUS + SPORT -RAHOITUS SUOMESSA JA EUROOPASSA 2021–2023 Kokonaissumma 2,2 miljoonaa euroa Edunsaajia 41 Hankkeita 47 Rahoitus Euroopassa vuosittain 50 miljoonaa euroa Ennakoitu rahoitus Euroopassa vuonna 2027 80 miljoonaa euroa Avustussummat 30 000– 450 000 euroa. Liian monen yhteistyökumppanin Onnistuneen Erasmus+ hakemuksen askelmerkkejä Nämä neuvot helpottavat hankkeen suunnittelua ja toteutusta. Erasmus+ -hankkeissa keskitytään toiminnan ja tulosten kehittämiseen. Erasmus+ -avustus perustuu toimintaan ja tavoiteltaviin tuloksiin. Perustele tarve tutkimuksin ja tilastoin. • Kumppanit: Valitse kumppanit, joilla on tarvittavaa osaamista ja samanlaiset päämäärät. Avustuksen jakautuminen hankepartnerien kesken määritellään jo hakemuksessa. Raportointi tehdään samassa portaalissa, josta hankehakemus on lähetetty. EU on kuunnellut edunsaajia ja nykyaikaistanut hankehallintoa sekä raportointia. Omarahoitusosuutta ei vaadita, mikä tekee hankkeista houkuttelevampia. Hakemus on melkein valmis työsuunnitelma. Kyse ei ole vientihankkeista, vaan tarkoituksena on ratkaista hankepartnerien yhteisiä ongelmia eri maiden toimijoiden yhteistyönä. Kun avustus on myönnetty ei tarvitse enää miettiä kuka tekee mitäkin ja koska, sillä nämä asiat on jo määritelty hakemuksessa. Tämä helpottaa huomattavasti hanketoimijoiden työtä ja madaltaa kynnystä osallistua kansainvälisiin projekteihin. Myös avustuksen saaminen on toden näköisempää. Hanketta ei koskaan kannata suunnitella ainoastaan rahan takia. Vähintään 70 prosenttia avustuksesta maksetaan ennen hankekauden alkua, mikä helpottaa hankkeiden käynnistämistä ja toteutusta. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 4 9 EU on nykyaikaistanut hankehallintoa ja raportointia. Konkretia on näissä hakemuksissa valttia. • Aikaa suunnitteluun: Varatkaa riittävästi aikaa hankkeen suunnitteluun ja aloita yhteistyö hankekumppanien kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tarkoitus on, että hankepartnerit osallistuvat hakemuksen laatimiseen. Hakijatahot määrittelevät itse partnerien lukumäärän. Kilauta kollegalle, jolla tiedät olevan kansainvälisiä verkostoja. Kansainvälistä tiimipelaamista ja joustavaa rahoitusta Erasmus+ liikuntaja urheilualan hankkeet suunnitellaan aina yhteistyössä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa. Tämä on hyvä uutinen aikana, jolloin valtio vähentää liikuntasektorin avustusmäärärahoja. Talouden raportoinnin näkökulmasta huolehditaan siitä, että avustus on käytetty hankekauden aikana asianmukaisesti, aivan samoin kuin kansallisesti myönnettyjen avustusten osalta toimitaan. Hakijatahot määrittelevät itse haettavan avustuksen, joka on kertakorvaus. Tilanne on onneksi muuttunut. Painopiste on hankkeiden tuloksissa, niiden viemisessä käytäntöön ja tuloksista viestimisessä. Kansallinen Erasmus+ toimisto auttaa myös kumppanien löytymisessä. • Osallistu hakuwebinaareihin: Erasmus+ kansallinen toimisto aloittaa hakukierrokseen liittyvät infoja koulutuswebinaarit 4–5 kuukautta ennen hakuaikaa. Hankkeiden raportointi on verrattavissa esitäytettyyn veroilmoitukseen: kuitit pidetään itsellä tallessa kirjanpidossa, eikä niitä ei tarvitse liittää loppuraporttiin
Hakemuksen läpimenoon tarvitaan painopisteestä riippuen noin 75–90 pistettä. Eurooppalaisilla Erasmus+ hankekentillä on tilaa monille uusille suomalaisille hankepelaajille. Näissä hankkeissa ei toimijoilta kysellä kielitodistusten perään. Mahdollisuuksia on monia, ja Erasmus+ kansallinen toimisto auttaa haarukoimaan oikean sektorin hakemukselle. Suoritus kannattaa kuitenkin tehdä itse, eikä käyttää ulkopuolisia konsultteja hakemuksen laatimiseen, sillä sisällön ja tarpeen tuntee parhaiten hakija itse kumppaniensa kanssa. 5 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 teema EU & liikunta. hankkeet toimivat harvoin, mikä korostuu erityisesti, jos jokainen kumppani tulee eri maasta. Hankehakuun kannattaa ehdottomasti osallistua, moni toimija on kertonut jo itse hakuprosessin vahvistaneen verkostoja ja luoneen uusia kumppanuuksia. Erasmus+ tukee myös kansallisesti Erasmus+ -ohjelma kattaa urheilun lisäksi yleissivistävän, aikuis-, ammatillisen ja korkeakoulutuksen sekä nuorisosektorin. Jäs enten ja tilaajien käytössä on myös lehden arkisto vuodesta 1990 alkaen. Nuorisopuolelta on myönnetty hankkeita urheilualan organisaatiolle nuorisotyön kehittämiseksi. Arviointikriteerit ovat avoimesti luettavissa Erasmus+ -ohjelmaoppaasta, ja hakemusten tulee olla konkreettisia ja hyvin perusteltuja. Suuria hakemusmääriä tai matalaa myöntöprosenttia ei kannata pelätä, sillä suomalaisilla toimijoilla on niin osaamista kuin kykyä koordinoida eurooppalaista hanketta. . Hankeyhteistyön myötä myös laajemmat kuviot ovat avautuneet useille toimijoille. Tähän mennessä Aktivoi palvelu takakannen osoitetarrasta löytyvällä tilaajatunnuksella. Suomalaisia toimijoita arvostetaan ja meihin luotetaan. Toivottavasti suomalaiset tahot lähtevät ennakkoluulottomasti mukaan eurooppalaiseen yhteistyöhön Erasmus+ -tuella. Tarjolla on tietoa niin virtuaalitapaamissa kuin tarvittaessa paikan päällä aikataulujen salliessa. vapaaehtoiset) oppimisen toisessa urheiluseurassa. Kannattaa lähteä rohkeasti mukaan, syöttöjä lapaan on tiedossa varmasti muilta eurooppalaisilta toimijoilta. Toimintaa kannattaa suunnitella niin, että jokaisesta mukana olevasta maasta on mukana kaksi eri tahoa. Euroopan tasolla on avustuksen hakijoina monenlaisia yrittäjiä, sillä kaikissa EU-maissa ei jaeta liikuntaan ja urheiluun valtion tasolla avustuksia kuten meillä. Huipputason urheilusuorituksen onnistumista tavoittelemisen tavoin niin Erasmus+ haussakin kannattaa hyödyntää valmennusta. Pisteytyksen skaala on 0–100 pistettä. Edunsaajina on myös liikuntaja urheilusektorin toimijoita, kuten yläkoulujen urheiluluokkia, urheilulukioita, urheiluopistoja sekä alan korkeakouluja. Avustuksen saaminen ei ole arpapeliä, eikä edellytä hyvä siskotai veliverkostoja. Kannattaa ottaa yhteyttä Erasmus+ kansalliseen toimistoon jo alkuvaiheessa ja matkan varrella. www.lehtiluukku.fi Kirjautumisohjeet: lts.fi/liikunta-tiede Liikunta & Tiede arkistoineen löytyy Lehtiluukusta Lue Liikunta & Tieteen näköislehtiä Lehtiluukku.fi -palvelussa. Usein asetamme riman aloituskorkeuden jostain syystä korkeammalle itsellemme kuin eurooppalaiset kilpakumppanimme. Sama pätee kielitaitoon. avustusta on myönnetty 20 seuralle eurooppalaiseen liikkuvuuteen, mikä mahdollistaa yli 150 seuratoimijan (ml. Lisäksi yksi asia johtaa usein toiseen. Vuosittainen avustus on vielä pieni: vuonna 2024 jaossa oli noin 170 000 euroa, mutta summa kasvaa vuosittain. Peruskielitaidolla pärjää erinomaisesti, ja mikä parasta näiden hankkeiden myötä erityisesti rohkeus vieraan kielen käyttämiseen paranee. Hyvä toimintapa voi olla myös lähteä aluksi mukaan hankekumppanina oppimaan, mutta tämä ei ole välttämättömyys. Euroopan komissio julkaisee tarkemman hakukuulutuksen vuosittain marraskuussa. Tämän lisäksi Erasmus+ kansallisena toimistona toimiva Opetushallitus jakaa avustusta yli 60 miljoonaa euroa niin liikkuvuuskuin yhteistyöhankkeisiin koulutusja nuorisosektoreille. Hakukierrokset päättyvät pääsääntöisesti helmi-maaliskuussa. Vuonna 2023 aukesi urheiluhenkilöstön liikkuvuushankkeiden haku, josta myönnetään liikkuvuustukea ensisijaisesti urheiluseuratoimijoille. Jokainen hakemuksen arvioi ja pisteyttää kaksi ulkopuolista arvioijaa
Niiden lisäksi kehityskohteita nousee esiin arjessa, jäsenten kohtaamisista ja palautteista. ENGSO:n (European Organisation for Grassroots Sport) koordinoima Erasmus+ Sport -yhteistyöhanke edisti sukupuolten välistä tasa-arvoa valmennuksessa. Erasmus+ -ohjelSARI TUUNAINEN, LitM toiminnanjohtaja Suomen Valmentaja sari.tuunainen@suomenvalmentajat.fi mat voivat olla vastaus kehitystyön tarpeisiin ja kysymykseen ”millaisilla toimenpiteillä asioita lähdetään viemään eteenpäin?”. Seuraavaksi yhdistys lähti nopealla päätöksellä mukaan Fair Coaching -hankkeen hakuun. Niin meillä kuin maailmallakin tehdyt tutkimukset nostavat tärkeitä kehityskohteita esiin. Valmennukseen ja valmentajuuteen liittyvä kehitystyö on arkipäivää Suomen Valmentajissa. Yhdistys on saanut jo monenlaisia kokemuksia Erasmus+ -ohjelmista. Niiden ohella Erasmus+ -rahoituksen merkitys on koko ajan kasvanut. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 51 S uomen Valmentajien toiminnanjohtajana hakeudun usein kuuntelemaan urheiluvalmennusta koskevia tutkimusesityksiä. Kuva: Anna Vlasoff / Suomen Valmentajat. Tässä kohtaa erilaiset rahoitushaut tulevat avuksi. Esitysten jälkeen ajattelen usein, mitä tapahtuu seuraavaksi. Eurooppalaiset yhteishankkeet avaavat uusia näkökulmia ja kartuttavat osaamista. Rahoituksia tullaan varmasti tarvitsemaan, kun kulut kasvavat ja valtionavustukset pienentyvät. Kansainvälinen ulottuvuus kotimaisen Valmentaa kuin nainen -hankkeen alkuvuosien rinnalla oli toimiva ja toisiaan tukeva yhdistelmä. Syksyllä 2023 ensimmäiseen Erasmus+ nuorten osallistumishankkeen Nuoret valmentajat – Tulevaisuuden tekijät tapahtumaan Varalan urheiluopistolla osallistui 55 alle 30vuotiaista valmentajaa eri puolilta Suomea. Vuonna 2024 tapahtuma järjestetään Suomen Urheilu opistolla Vierumäellä syyskuun lopussa. Samoihin aikoihin alkoi myös kansallinen valmennuksen tasa-arvon edistämishanke. Aiheesta toiseen Erasmus+ Sportin avulla Suomen Valmentajat osallistui menestyksekkääseen Strengthening coaching with the objective to raise equality (SCORE) -hankkeessa vuosina 2015–2016. Kokemusten ja niistä kertyneen osaamisen avulla mietitään jatkossakin uusia avustushakuja. Millaisilla toimenpiteillä tutkimustuloksista kumpuavia teemoja lähdetään viemään valmennuksen arkeen. Suomen Valmentajat oli Myönteiset kokemukset kannustavat hakemaan EU-rahoitusta Erasmus+ rahoituksen merkitys on viime aikoina korostunut valmennuksen kehittämisessä. Suomen Valmentajien päävastuulla oli hankkeen mentorikoulutuksen järjestäminen, joka toteutui Kyproksella Larnakassa ja Suomessa Helsingissä järjestettyinä koulutusjaksoina. Kehitystyö vaatii rahaa, jota harvoin voi perusbudjetista irrottaa. Suomen Valmentajat on saanut erillisavustuksia opetusja kulttuuriministeriöstä ja Opetushallituksesta. Muutoinkin SCORE-kokemus oli erittäin hyvä ja rohkaiseva
Tapahtuman yhteyteen järjestäjät rakensivat By the Young for the Young: EYOF 2021 to foster inclusion and physical activity -hankkeen. Nuorten valmentajien toiminnan tukemiseen liittyi uusi aluevaltaus Erasmus+ Nuoriso-ohjelmien puolelle keväällä 2023. Suomen Valmentajat pääsi hankkeeseen mukaan osatoteuttajaksi järjestämään Modern Coach -seminaarin alle 30-vuotialle valmentajille. Tiimi ideoi aktiivisesti Modern Coach -seminaaria ja muutama tiimiläinen auttoi sen läpiviennissä paikan päällä. Voi sanoa, että SCORE, Fair Coaching ja Fairer Coaching ovat tavallaan kaikki jatkumoa toisilleen ajatellen sitä, miten Suomen Valmentajat on valikoitu mukaan hankkeiden konsortioon. Asiaa auttaa yksi onnistunut järjestämiskokemus. Valmennusseminaareja kilpailutapahtumien yhteyteen Erasmus+ Sport -tapahtumapuolen ohjelma oli nähty mahdollisuutena jo useita vuosia. Suomen Valmentajien suurin panos oli valmentajille suunnatun koulutuskokonaisuuden työstäminen, josta saatiin muilta hankepartnereilta runsaasti kiitosta. Nuorille valmentajille tukea nuorisoohjelmasta Jo ennen Vuokatissa ja Kajaanissa järjestettyä Modern Coach -seminaaria Nuorten valmentajien tiimi oli järjestänyt päivän mittaisen kansallisen Nuoret valmentajat – Tulevaisuuden tekijät -tapahtuman Helsingissä Euroopan urheiluviikolla syyskuussa 2021. Idea siirtyi käytäntöön yhdessä Kainuun Liikunnan kanssa. Parhaillaan meneillään on italialaisen naisurheilun edistämisjärjestön ASSISTin johtama yhteistyöhanke tasa-arvoisen ja kaikille avoimen valmennuksen edistämiseksi Euroopassa. Rahoitusta on jaossa nimenomaan voittoa tavoittelemattomien eurooppalaisten urheilutapahtumien oheisohjelmiin. Tässä hankkeessa jatkoi kolme edelliseen hankkeeseen osallistunutta tahoa, joista Suomen Valmentajat oli yksi. Suomen Valmentajissa oli jo pitkään kaavailtu, että valmennusseminaarit voisivat olla sopia kilpailutapahtumien yhteyteen. Hankkeiden aiheita on varsin helppo yhdistää muuhun toimintaan, kun ne ovat strategisesti tärkeitä, eivätkä toiminnan kannalta päälle liimattuja. Kuva: Sari Tuunainen / Suomen Valmentajat Strategisesti tärkeitä hankkeita on helppo yhdistää muuhun toimintaan.. Lentoliput olivat varattuina helmikuun lopussa 2020 Italian Bolognaan hankkeen aloitustapahtumaan, kun koronapandemia lähti leviämään juuri Italian kautta koko Eurooppaan. Italian lentopalloliigan johtamasta hankkeesta tuli kaiken kaikkiaan vaikea, kun se ajoittui pandemiavuosiin. Muutama päivä ennen matkaa ensimmäinen tapaaminen oli lopulta pakko perua. Suomen Valmentajien suojissa on vuodesta 2020 lähtien toiminut Nuorten valmenta jien tiimi. Pandemia-ajan hengen mukaisesti muutaman nuoren osallistuminen seminaariin kaatui viime hetkellä koronan takia. Osa ulkomaisista osallistujista oli jo muutoinkin Suomessa, esimerkiksi opiskelemassa valmennusta. Erilaisia valmennusseminaareja kansainvälisten tapahtumien yhteyteen tehdään mielellään jatkossakin ja avaimet käteen -periaatteella. Tarvittavat ”paperityöt” tehtiin muutamassa päivässä. Erasmus+-nuoriso-ohjelma rahoittaa nuorten osallisSuomen Valmentajat järjesti Vuokatissa ja Kajaanissa kansainväli sen Modern Coach seminaarin osana Kainuun Liikunnan EYOFkil pailutapahtumaan liittynyttä hanketta. 52 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 teema EU & liikunta tullut esiin nimenomaan SCORE-hankkeen ansiosta. Idea nuorten valmentajien kansainvälisestä seminaarista ei sekään syntynyt tyhjästä. Vuokatti isännöi Euroopan nuorten olympiafestivaaleja parin siirron jälkeen lopulta keväällä 2022. Lopulta kuitenkin voitiin järjestää muutama hanketapaaminen ja läsnätapahtuma kaiken etäkokoustamisen jälkeen. Samanlainen toteutui pääkaupungissa myös 2022. Koko hankekin saatiin onnistuneesti vietyä läpi tehokkaan loppukirin ansiosta. Suomen Valmentajilla ei ole tässä hankkeessa mitään yksittäistä isoa työpakettia johdettavana, vaan vastuullamme on osatoteutuksia muun muassa verkkokoulutuksen luomisessa sekä diversiteettiaiheisen webinaarin vetovastuu. Myös tarjottu rooli valmennuksen eettisten aiheiden koulutuksen kehittäjänä oli osuva. Seminaarin osallistui kuitenkin 52 valmentajaa, joista puolet oli suomalaisia ja puolet ulkomaalaisia. Yhdistys osoitti hankkeessa luotettavuutensa ja paikkasi myös joidenkin hankepartnereiden saamattomuutta, mikä poikikin jälleen jatkoa. Fair Coaching -hankkeen tavoitteena oli edistää arvostusta ja urheilun arvoja eri tasoilla toimivien valmentajien keskuudessa ja taistella häirintää, väkivaltaa ja muuta epäasiallista käytöstä vastaan, jotta urheilijoille taataan turvallinen ja inspiroiva urheiluympäristö. Ei ollut sattumaa, että vuoden 2022 tapahtumassa teemana oli Fair Coaching. Fair Coaching -hanketta seurasi tuloksellinen Fairer Coaching -hankehaku. Kolmivuotinen hanke sai rahoituksen ja alkoi vuonna 2020. Tiimi koostuu noin kymmenestä alle 30-vuotiaasta aktiivisesta jäsenestä, jotka antavat yhdistyksen toimintaan näkemyksiä nuorten valmentajien näkökulmasta
Lisäksi isommissa hankkeissa on mukana monen eri alan toimijoita, jotka omalta osaltaan antavat uusia näkökulmia. Meillä on siinä paljon annettavaa, mikä tekee meistä halutun kumppanin. Suomen Valmentajien Erasmus+ matka alkoi SCOREhankkeesta. Ensimmäinen koulutusosa järjestettiin Kyprok sella. Hankepartnereiksi saimme Portugalin valmentajayhdistyksen ja Valmentajuuden maailmanjärjestön ICCE:n Euroopan toimiston, jonka kotimaa on Malta. Hyödyt hankkeista ovatkin rahan lisäksi moninaiset. Haimme nuorten valmentajien osallisuuteen liittyen seuraavaa loikkaa. Hanketoiminta ei saa myöskään vaarantaa laadukasta perustoimintaa. Vastuullisuus on yhdistyksemme vahva strateginen valinta. Yhdistyksen henkilöstön rooliksi jää tiimin tukeminen ja auttaminen sekä taloushallinnon hoitaminen. Lähdemme myös aiempaa innokkaammin hankekumppaniksi, jos ideapapereissa esitetyt aiheet ja toimenpiteet kiinnostavat meitä. Yhä rohkeammin uusia hakuja liikkeelle Pidin toiminnanjohtajana muutamia vuosia sitten vielä kiinni periaatteesta, että Suomen Valmentajilla voi olla käynnissä 2–3 hanketta yhtä aikaa, jotta hallintomme ei kuormitu liikaa. Nuorten valmentajien tiimi vie hanketta hienosti eteenpäin. Syksy 2024 näyttää toteutuuko hanke ja pääsemmekö harjoittelemaan Erasmus+ Sport -hankkeen johtamista vuoden 2025 alussa. Jälkikäteen voi nähdä, että aika usein olemme aloittaneet jo jonkun toimenpiteen itse ennen erillisrahoitusta. Samalla on kohonnut valmius aloitteellisempaan toimintaan. Suomessa ollaan myös valmennusosaamisessa etujoukoissa, joten yhteistyöhankkeissa olemme olleet useimmiten antavana osapuolena. Toisena periaatteena oli, että emme lähde itse koordinoimaan kansainvälistä hanketta. Kuva: SCORE-hanke. Hankkeet ovat silti tuoneet lisäarvoa yhdistyksen toimintaan. Suomen Valmentajat toimii aktiivisesti Valmentajuuden maailmanjärjestössä ICCE:ssä ja useissa hankkeissa kohtaamme tämän verkoston toimijoita. Hankkeiden tuotoksista on otettu mallia ja työstetty työkaluja suomalaisen urheilun tarpeisiin. Sivupoluille emme halua lähteä edes eurojen perässä. Hankkeessa on tarkoitus hyödyntää Suomen Valmentajien kokemuksia Nuorten valmentajien tiimistä ja mallintaa sitä muille valmentajajärjestöille. Rahoitushaut läpäisevien hankkeiden avulla varmistamme yhdistyksen taloutta tuleviksi vuosiksi. Alkuvuonna 2024 haimme ensimmäistä kertaa päähakijana Erasmus+ Sport -ohjelmasta rahoitusta. Tässä olemme sekä organisaationa että kansakuntana edelläkävijöitä verrattuna kansainvälisiin kumppaneihimme. Rahoitusta tuntuisi löytyvän erityisesti vastuullisuuteen urheilussa. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 5 3 tumista yhteiskunnalliseen toimintaan tukevia hankkeita. Kyseessä ei ollut vielä maksimisuuruinen yhteistyöhanke, vaan osallistuimme maltillisesti kolmen eri maista tulevan tahon 120 000 euron yhteishakuun. Rahoitusta saavat hankkeet, jotka kannustavat kokeilemaan uudenlaisia tapoja lisätä nuorten osallistumista ja vuorovaikutusmahdollisuuksia. Hankkeiden tulee toimia lisäpanostuksena johonkin yhdistykselle tärkeään teemaan tai kohdistua johonkin toiminnan piirissä olevaan tärkeään kohderyhmään. Young Coaches – Youth Engagement in Coaches’ Associations (CU30) -hankkeen tavoitteena on vahvistaa nuorten urheiluvalmentajien osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia valmentajajärjestöjen toiminnassa Euroopassa. Olennaista on, että hankkeet toteuttavat suunnittelusta arviointiin asti nuoret itse. . Enimmillään hakusumma voi olla 400 000 euroa. Jo hankehaku päävastuullisena toteuttajana oli uusi ja opettavainen kokemus. Hankkeen mento rikoulutus oli suomalaisten vastuulla. Ketterästi strategian viitoittamalla tiellä Vaikka haettavat rahoitukset ovat olleet moninaisia, ja joistakin hankehakuja yhdistyksessämme rajoittavista periaatteista on jo luovuttu, niin joistakin päälinjoista on silti pidetty tiukasti kiinni. Nuorten valmentajien tiimi valmisteli Nuoret valmentajat – tulevaisuudet tekijät -osallistumishankkeen, johon saatu rahoitus turvaa ja laajentaa Nuorten valmentajien tiimin toimintaa kahden vuoden ajan. Kokemusten kautta myös hankehallinto on kehittynyt, ja rohkeus tarttua useampiin hankkeisiin on kasvanut. Erasmus+ -hankkeet avaavat myös kansainvälistä näkökulmaa ja kontakteja eri teema-alueille. Toteutuessaan hanke tarjoaa nuorille valmentajille mahdollisuuksia kansainvälisiin kohtaamisiin. Kehitystyötä on liityttävä strategiaan kirjattuihin teemoihin. Rahoitus tarjoaa Nuorten valmentajien tiimille mahdollisuuden kahden vuoden oppimisprosessiin työpajapäivien ja säännöllisen yhteydenpidon kautta. Näin olemme saaneet lisävoimavaroja resurssia ja tehoa pilotoidun aihealueen toimintaan. Rahoituksen myötä vuosittaiset Nuoret valmentajat – Tulevaisuuden tekijät -tapahtumat pitenivät kaksipäiväisiksi ja lisäksi mukaan tuli alueellisia ”valkkukahviloita”. Kun sopiva rahoitusmalli on tullut vastaan, niin olemme lähteneet hyvinkin nopealla aikataululla hakuihin mukaan
Ensimmäinen sisäpiirivitsi muodostui amerikkalaisen Charlien kanssa. Norwegianin lentokone vei minut ja matkatavarani Helsingistä Osloon. Kokonaisuudelle oli asetettu seuraavat ehdot: yliopistovaihdon tuli sijoittua kolmannen opiskeluvuoden kevääseen, tuottaa vähintään 25:n opintopisteen sivuainekokonaisuus ja mielellään vielä sivuta kasvatustieteitä. Nice to meet you.” MATIAS HÄKKÄNEN, FM, KM kognitiotieteilijä, pedagogi salibandyvalmentaja mhakkanen@gmail.com Oppia elämää varten Oslossa Puoli vuotta Erasmusvaihdossa Oslossa kartutti kokemuksia monikulttuurisuudesta ja norjalaisesta liikunnasta. Tunsin itseni robotiksi, koska toistin saman asiat jatkuvasti: ”Hey, I’m Matias from Finland. Tavarat ja säästövinkit kierrossa Vaihdon ensimmäisten viikkojen aikana selvisi, että yliopistollamme resurssit ovat kattavat ja toiminta on laadukkaasti järjestettyä. Tilannetta helpotti, että lähes kaikki uudet tuttavuudet olivat juuri Osloon saapuneita kevään vaihto-oppilaita. Videopäiväkirjojen mukaan Erasmus-vaihdon alku oli hektinen. Olin huomannut kansainvälisen arjen muuttuneen ilon ja sivistyksen lähteeksi. 5 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 teema EU & liikunta K un vuonna 2013 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kansainvälisyyskoordinaattori kysyi ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilta valtavassa luentosalissa: ”Ketkä kaikki ovat suunnitelleet hakeutuvansa opintojensa aikana vaihtoon?”, viittasin. Janosin näkökulmien laajentumista, ymmärryksen syvenemistä, tarinoita ja kohtaamisia. Muistan ajatelleeni, että jatkuvan ärsyketulvan tasapainottamiseksi kameralle puhuminen on oiva keino tyhjentää mieli päivän päätteeksi. Nyt kahdeksan vuotta myöhemmin on ilo palata liikkuvan kuvan ja äänen välityksellä kevään 2016 tapahtumiin: ”Matias Oslossa, päivä 1.” Videoita kertyi lopulta kymmeniä. Ajattelin tuolloin, että unelmieni vaihtokohde olisi lämmin ja aurinkoinen. Aamun infoluentoja odotellessa tuijotin yliopiston kahvilan seinää ja kysyin ääneen: ”Should I take a coffee?” Tähän jenkkivahvistus tokaisi: ”Yes.” Saman toistuttua kolmesti Charlie alkoi vastaamaan: ”The answer is always yes.” Tätä hoettiin keskustelun kontekstista riippumatta seuraavan puolen vuoden ajan. Kuva: Matias Häkkäsen kotialbumi. Ennen yliopistoa olin käynyt kansainvälistä yläastetta Berliinissä kahden vuoden ajan. Olin pohtinut, että tuleva vaihtokokemukseni voisi sijoittua kevätlukukaudelle, mikä mahdollistaisi kotimaisten synkkien loskasäiden ohittamisen. Tuumin, että mahdollisuus ulkomailla opiskeluun tulee hyödyntää. Tutustumisviikon alussa jokaiselle ryhmälle nimettiin tuutori. Sen jatkoksi suoritin lukiotaipaleeni Helsingin Kulosaaren kansainvälisessä yhteiskoulussa. Koska Norja oli minulle etäisempi kuin Ruotsi, päätin lähteä sinne vaihtoon. Alun intensiivisten päivien päätteeksi kuvasin muutaman minuutin videon, jossa kertasin kameralle päivän tapahtumat. Erasmusvaihtoon Norjaan tulleet opiskelijat pääsivät kokeile maan myös laskettelua. Tämä suunnitelma ei tietenkään toteutunut. Kahden ensimmäisen viikon aikana luokkamme ryhmäytettiin säännöllisten tutustumiskierrosten, aktiviteettien ja bilettämisen myötä. Olin päässyt opiskelemaan kasvatustieteitä yliopistoon. Halusin päästä selvittämään, mitä on seuraavan kielimuurin takana. Nimiä ja kansalaisuuksia vaihdettiin toistuvasti. Ensimmäiset viikot kuluivat ihmettelemiseen, lähialueisiin tutustumiseen ja yliopiston järjestämiin infotilaisuuksissa. Ystäväni kommentti: ”Random on aina hyvä!” antoi ripauksen lisää rohkeutta. Siksi olin motivoitunut opiskelemaan jälleen kielten ja kulttuurin rikastuttamassa ympäristössä. Täten monikielisen ja -kulttuurisen arjen dynaamiset lainalaisuudet olivat tulleet tutuksi. Jokainen kohtaaminen alkoi kättelyllä ja esittelyllä. Ärsyketulva Oslossa Vuosi 2016 alkoi ympäristönvaihdoksella. Näiden rajoitusten myötä ainoiksi vaihtoehdoiksi jäivät Ruotsi tai Norja. Uusia naapureita tai luokkakavereita ilmaantui jatkuvalla syötöllä
Alun ihmettelyviikkojen jälkeen aloitimme kurssin ”Multicultural identity in a global world” suorittamisen. Ilmoitin itseni sinne mukaan. Hieman pinnallisen uskomuksen alle kätkeytyy keinoja, joita oslolaiset hyödynsivät jatkuvasti. Toisaalta havaitsin myös, että peli eteni kielimuurista huolimatta. ”Kaikki ruotsalaiset ja suomalaiset, jotka tulee tänne pelaamaan sählyä, ohjataan suoraan torstain vuorolle. Talviset maisemat olivat erinomaiset, sillä Holmenkollen sijaitsee 400 metriä merenpinnan yläpuolella. Sanoilla tuskin oli mitään väliä. Te olette liian taitavia pelaajia tähän ryhmään.” Olin vieläkin hieman ihmeissäni. Ensin opin, että Holmenkollen ei sijaitsekaan jossain Pohjois-Norjassa, vaan sinne pääsee metrolla Oslon keskustasta puolessa tunnissa. Pienen selvitystyön jälkeen opin, että yliopistomme tiloissa pyörii viikoittainen sählyvuoro. Opiskelu ryhmän kanssa sisälsi luentojen, ryhmätöiden ja esitysten lisäksi vierailuja Oslon kouluihin ja päiväkoteihin. Ensiksi älykännyköihin asennettiin sovellus, joka listasi paikallisten ruokakauppojen päivittäiset tarjoustuotteet hintoineen samaan näkymään. ”Tää on väärä ryhmä sulle, torstaisin siellä ja siellä on kunnon pelit.” Ihmettelin, että eihän tässä ole pelattu vielä sekuntiakaan. Myös IKEA-käynnit siirtyivät muutaman viikon myöhemmäksi. Kevään päätösjuhlissa vaihtarit kirjoittivat toisilleen muutaman rivin terveisiä muistellen yhteistä matkaa. Stereotyyppisesti Norja on varsin kallis maa. Näin kouluryhmän hiihtävän Pohjois-Norjassa kevään viimeisillä lumilla. Tunnin pelaamisen jälkeen ymmärsin paikallisen sählyvastaavan sanoman. Monikulttuurisen ryhmämme mahdollistamana juhlimme lukuisten eri valtioiden itsenäisyyspäivät ja söimme niihin kuuluvat perinneruuat. He saapuivat Italiasta, Sveitsistä, Belgiasta, Tšekeistä, Espanjasta, Norjasta, Saksasta, Suomesta, Hollannista, USA:sta, Itävallasta ja Kiinasta. Seuraavaksi havaitsin, että Oslossa ja todennäköisesti myös koko Norjassa hiihtävät lähes kaikki. Lisäksi kurssillamme opiskeli yksi norjalainen, Juni. Sieltä kannettiin muovikasseittain vihanneksia ja hedelmiä kotiin syötäväksi. Sain hallilta lainaan vanhan Fat Pipen mailan vaihtokuukausieni ajaksi. Ilmoittauduin hänen neuvomalleen vuorolle saman viikon torstaille. Kurssimme vahvuus oli 22 opiskelijaa. Kolmanneksi ohjeistettiin hieman vitsikkäästi, että jos Oslossa on jotain ilmaista, tarttukaa siihen välittömästi. Venäjän Maxim Vylegzhanin sijoittui kolmanneksi saapuen maaliin hieman yli minuutin myöhemmin kuin kilpailun voittaja Sundby. On tavanomainen näky, että ikään, sukupuoleen tai etniseen taustaan katsomatta henkilö kantaa esimerkiksi Fischerin tai Madshusin suksipakettia metroasemalla monot jalassa ja hiihtoasu päällä. Toiseksi vakiorutiiniksi muodostui hieman nuhjuisen, joskin eloisan ja monikulttuurisen Grønland-alueen Real Frukt & Grønt -kauppa. Pelata voi sujuvasti, vaikkei kieltä ymmärtäisikään. Pian ymmärsin, että norjalaiset hengittävät hiihtämistä ja kaikkea siihen liittyvää kuten suomalaiset jääkiekkoa. Kävin aistimassa Holmenkollenin hiihtofestivaalien tunnelmaa ja katsomassa miesten maastohiihdon 50 kilometrin suurkisaa. Heti kärkeen kysyttiin: ”Koska nimesi on Matthias, oletko ruotsalainen?” Kerroin totuuden. Mutta Erasmus-vaihdossa Oslossa, tuolla puolen vuoden piilopaikassa, vastaus mitä erikoisempiin ehdotuksiin oli aina kyllä. Huomasin Charlien kirjoittaneen vihkoon yhden rivin: ”The answer is always yes.” Myöhemmin opin, ettei Charlien ohje olekaan kultainen, vaan joskus on annettava kieltävä vastaus. Oslo tarjosi yhtä helpon mahdollisuuden harrastaa hiihtoa. Siellä grillattiin makkaraa teknomusiikin jyskeessä, kannustettiin ohikiitävää hiihtäjälaumaa ja heilutettiin lippuja. Melkein kaikki hiihtävät Kun samat norjalaiskämppikset olivat aikansa tutkineet sählytoimintani kulmakiviä, he päättivät saattaa minut hiihdon pariin. Vapaa-ajalla vietimme toistemme syntymäpäivät sekä matkustimme ympäriinsä. Näin lunta ja pakkasta ensimmäistä kertaa kokevat opiskelijat saatettiin kerrospukeutumisen äärelle. Monikulttuurista yhteiseloa Vietimme puolivuotisen Erasmus-kevään samalla porukalla niin luokkahuoneessa kuin sen ulkopuolellakin. Tuon puolen vuoden opiskelijaruokavalion pääannoksia olivat kasvispitsa tai -nuudelit vaihtuvilla täytteillä tai lisukkeilla. Selasin tätä tekstiä varten aarrearkkuuni jemmattua Oslon vihkoa. Paikallistuntemuksensa vuoksi ylensimme hänet Oslon ja samalla koko Norjan matkaoppaaksemme. Tätä samaa riemua olin päässyt kokemaan lapsuudessa ja nuoruudessa Kontulassa: monot jalkaan ja suksimaan Kivikkoon ladulle. Norjalaiset kämppikset ihmettelivät hiljaa toimintaani, kun työnsin mailan lavan pakastimeen lavan käyristyksen kovettamiseksi. Tämän ohjeen myötä yliopistomme aulan suklaat olivat kovaa valuuttaa. Käyräsin mailan lavan opiskelija-asunnon keittiössä mieleisekseni hyödyntäen kattilassa kiehuvaa vettä. Kilpailun kaksi ensimmäistä sijaa menivät vähemmän yllättäen norjalaisille Martin Sundbylle ja Niklas Dyrhaugille. Lippuja maalialueelle ei ostettu, koska paikallisten mukaan paras tunnelma on hiihtoladun varrella metsässä. Siellä oli maalivahdit, lajiin vihkiytyneitä pelaajia sekä selkeät harjoitteet ja pelit. Tunnelma oli railakas ja iloinen. ?. Koska tavoitteenani oli elää kuten paikallinen ja soluttautua mukaan, tein pian kuten toiset. Paikalla oli viisi pelaajaa ja pienet maalit. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 55 Yliopistomme vahtimestari oli yhteistyössä paikallisen vaihtokoordinaattorin kanssa kerännyt edellisten vaihto-oppilaiden talvitakit, makuupussit, paistinpannut, astiat, urheiluvälineet ja muut tavarat varastoon. Myös minä ymmärsin heidän neuvonsa pelin tiimellyksessä. Nämä tavarat jaettiin ilmaiseksi kevätlukukauden kansainvälisille opiskelijoille. Tuijotin heitä takaisin ja yritin katseellani kovasti viestittää, että näin se tehdään, uskokaa pois. Liian hyvä sählyvuorolle Opiskelemisen ja itsetehdyn kasvispitsan syömisen ohella aikaa vietettiin urheillen. Oli miellyttävää yhdistää kaupunkija luontoympäristöt saumattomaksi kokonaisuudeksi: pakata sukset ja siirtyä metrolla Holmenkollenille metsään hiihtämään aurattuja latuja. Huomasin ohjaavani peliä huutamalla ohjeita suomeksi norjalaisille pelaajille, kuten ”Jätä!”, ”Toinen!” ja ”Kämmen!” Aina huutoni jälkeen mietin, että mitähän norskit miettii suomalaisesta, joka halusi kanssaan pelaamaan sählyä
Latvialainen FBK Valmiera ja saksalainen SC DHfK Leipzig olivat valmiita lähtemään mukaan ja ensimmäinen hakemus valmistui vuonna 2021. Koovee kumppaneineen onkin jättänyt isomman hankehakemuksen. Salibandyjaostossa alkoi muhia ajatus pyrkimisestä mukaan Erasmus+ Sport -toimintaan. Väen vaihtuminen vaikeuttaa myös kilpailutapahtumien toteuttamista. Perehdyttämisen määrä on lisääntynyt vapaaehtoisten nopeutuneen kierron seurauksena, mikä syö toiminnanjohtajan työaikaa. Tampereella aiheena oli lajivalmennusosaamisen kehittäminen. Kokonaisuudessaan hankkeesta saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Bongasin sitten Kooveen työpaikkailmoituksen. Kun EU-rahoituksesta puhutaan, niin esille nousee nopeasti byrokratia. Laamanen sanoo oppineensa erottamaan työkokemuksen karttuessa tärkeät ja vähemmän kiireelliset asiat. Tämä tuo haasteita esimerkiksi siinä, miten luottamusjohdossa saadaan ylläpidettyä jatkuvuutta. Seurarakenne mahdollistaa Laamasen mukaan myös kustannustehokkaan tavan toimia ja hoitaa hallintoa. Toiminnanjohtajan on osattava säädellä ajankäyttöään jaksaakseen työssään pidemmän päälle. Pisteet eivät aivan riittäneet, mutta palautteen perusteella tehty uusi hakemus tuotti tulosta ja hanke alkoi syksyllä 2022. Sen suojissa toimii sekä yksilöettä joukkue lajien jaostoja, joilla on erilaisia tarpeita. Monipuolinen työ monilajiseurassa Kooveen toiminnanjohtajaksi 32-vuotias Laamanen päätyi työskenneltyään ensiksi Espoon ja Helsingin liikuntavirastoissa olosuhteiden kehittämistehtävissä. Esimerkiksi suomalaisten englannintaito riittää hänen kokemuksensa mukaan keskimäärin hyvin kansainvälisissä ympyröissä. lähikuvassa Kuva: Kooveen arkisto. Hän kokee tekevänsä merkityksellistä työtä lasten ja nuorten parissa liikunnan harrastamisen ja kilpailemisen mahdollistajana. Syyskuun lopussa 2024 päättyvässä hankkeessa kukin kumppaneista on isännöinyt viikonlopun kestävän työpajan, jonka aihe on valittu kunkin osallistujan vahvuusalueilta. Laamanen myöntää toiminnanjohtajan työn olevan kuormittavaa, mutta myös palkitsevaa. Salibandyn lajivalmennusosaamisen kehittämishankkeeseen löytyivät Latviasta ja Saksasta mahdolliset kumppanit, joille kooveelaiset esittelivät hankkeen. Ajattelin, että paikka voisi palvella urakehitystä ja on varsin mielenkiintoinen perinteinen monilajiseura. Seuratoiminnan luonteen muuttuminen näkyy myös Tampereella. Laamanen sanoo pitävänsä työyhteisöstään, joka koostuu samanhenkisistä ihmisistä. Työstä tekee mielenkiintoisen mahdollisuus seurata sekä valmennuksellisten että muiden prosessien etenemistä. Hän kehottaa muitakin seuroja tarttumaan rohkeasti toimeen. Hanke sai 60 000 euroa, josta pääkoordinointivastuussa olevan Kooveen osuus oli puolet ja kummankin kumppanin neljännes. 56 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 K ooveessa alkoi Laamasen mukaan vuonna 2021 pohdinta, miten monilajiseuran toimintaa voisi kehittää. – Vapaaehtoisuudesta on tullut hyvin projektiluontoista. Pohjana oli liikuntatieteiden maisterin paperit yhteiskuntatieteistä. Päädyin 2018 Grankulla IFK:n salibandyn toiminnanjohtajaksi pariksi vuodeksi. Laamanen sanoo miettivänsä myös, miten seuran muut lajijaostot voisivat päästä mukaan Erasmus + Sport -hankkeisiin. Toisaalta toiminta liikunnan ja urheilun parissa yhdistää. Saksassa olivat esillä paikallisittain pienen lajin kohtaamat esteet ja hyvin kirjavista taustoista lajin pariin hakeutuneiden pitäminen mukana toiminnassa junioritoiminnassa, jotta salibandyn pelaajamäärä kasvaisi. Laamasen vakuutti erityisesti latvialainen fyysisen oheisharjoittelun osaaminen. Laamanen muistuttaa, että Kooveen resurssit ovat urheiluseurojen tapaan niukat. – En halunnut nuorena ja innokkaana 25-vuotiaana jäädä vielä julkiselle sektorille. Vaikeuskerrointa lisää se, että tänä vuonna 95 vuotta täyttävä Koovee on edelleen monilajiseura. Latvialaiset esittelivät fyysistä ja henkistä valmentamista. Esille nousi tarve löytää uusia rahoituslähteitä ja erottautua toisista Pirkanmaan seuroista. Neuvojen ansiosta hakemus sai oikean muodon. Kun logiikkaan pääsi kiinni niin hakemuksen sai tehtyä. Tulovirroista suurin osa koostuu jäsenten kausija osallistumismaksuista, joita ei voi nostaa, joten hallinto on pidettävä pienenä. . – Sanon suoraan, että byrokratia oli raskas, mutta ei niin raskas kuin pelkäsin. Seuratoimijat ryhtyivät miettimään, miten olemassa olevia kansainvälisiä verkostoja voisi hyödyntää asiassa. Laamanen kiittelee opetushallituksesta ja erityisesti Terhi Liintolalta hakemusvaiheessa saatua apua, joka säästi aikaa ja hermoja. – Aika usein iltaisin kysyn itseltäni, kun tulee yhteydenotto, että tarvitseeko asiaan reagoida heti, vai voiko siihen vastata palaavansa asiaan tarkemmin myöhemmin. JOUKO KOKKONEN Juuso Laamanen: Kooveella hyviä kokemuksia Euroopasta Erasmus+ Sport on tuonut toi minnanjohtaja Juuso Laamasen mukaan uuden ulottuvuuden Kooveen toimintaan
Hankkeen tiedonkeruuvaiheessa Manner-Suomen 96 kunnalle lähetettiin kysely organisoidun urheilun tukeJARI LÄMSÄ, LitM johtava asiantuntija Huippu-urheilun instituutti Kihu jari.lamsa@kihu.fi PASI MÄENPÄÄ asiantuntija, yrittäjä Liikunnan asiantuntijapalvelut Pasi Mäenpää pasi.maenpaa@appm.fi AKSELI HOLOPAINEN asiantuntija huippu-urheilun Instituutti KIHU akseli.holopainen@kihu.fi Kuntien tuki urheilulle monimuotoista Järjestäytynyt urheilu saa kunnilta merkittävää tukea, mutta on silti vähän esillä strategioissa. Esimerkiksi joidenkin olosuhteiden osalta voi olla hankala määritellä tiettyjen käyttäjäryhmien osuutta. Huoli kuntalaisten terveydestä ja liikkumattomuudesta laajentaa perinteistä käsitystä liikunnasta ja urheilusta. Organisoidun urheilun tukija avustusmuotoja yli 10 000 asukkaan kuntia koskevan selvityksen perusteella urheilun asema on kuntastrategioissa ja -suunnitelmissa heikko. 2020-luvulla sekä kunnat että urheiluelämä toimivat uudenlaisten muutospaineiden alla. Toisaalta kunnat tukevat organisoitua urheilua entistä monimuotoisemmin. Tässä suhteessa selvitys on kartoittava ja tarkentavia analyyseja tarvitaan. Suuremmat kunnat korostavat myös imagotekijöitä. Urheiluseurojen avustamisessa ei välttämättä tarkastella seuran toiminnan eri ryhmiä, vaan tuetaan koko seuraa. Kyselyyn vastasi puolet (n = 48) kunnista. Organisoituun urheiluun sisällytettiin kilpa-, huippuja ammattiurheilun osa-alueet ja niihin liittyvät toimijat (Kuvio 1). Rajauksen tavoitteena oli erottaa järjestäytyneen urheilun kokonaisuus mahdollisimman selvästi laajemmasta liikunnan ja liikkumisen kokonaisuudesta. Kuntien osalta määritelmä ei ollut kovin helppo. Suoran ja epäsuoran tuen taloudelliseksi arvoksi hankkeessa arvioitiin 300–450 miljoonaa euroa vuodessa. Organisoidulla urheilulla tarkoitetaan yli 12-vuotiaiden urheilutoimintaa, jota toteuttavat pääosin yhdistysmuotoiset urheiluseurat. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 57 K untien rakentamat olosuhteet sekä suorat ja epäsuorat tuet urheilutoimijoille ovat edesauttaneet suomalaisen urheilun menestystä ja kasvua (Ilmanen 1995). Urheilussa uudet lajit, ammattimaistuminen sekä kaupallistuminen haastavat kansalaistoimintaan pohjautuvaa urheilua. Kuva: Juha Laitalainen. Pienemmät kunnat perustelevat tukea erityisesti lasten ja nuorten tarpeilla. Tässä artikkelissa keskitytään kuntien tukija avustusmuotojen tarkasteluun. misesta. Lisäksi tietoja kerättiin kuntien strategioista ja kuntapäätöksistä, haastattelemalla kuntien viranhaltijoita ja kuntapoliitikoita sekä urheiluseurojen edustajia
Lähteet: Vuodet 2015–2021. Yhä useampi kunta avustaa myös seuroja yksityisten liikuntaolosuhteiden käyttämisestä aiheutuvista kuluista tai tukee seurojen omia olosuhdehankkeita. Urheilun suurtapahtumien ja palloilun pääsarjojen olosuhteiden osalta kunnat ovat kilpailutilanteessa keskenään. Suuret kaupungit näkivät tämän lisäksi urheilulla olevan merkitystä kunnan markkinoinnissa vetoja pitovoimana. Kyselyn vastauksissa keskisuuret 10 000–50 000 asukkaan kunnat halusivat panostaa lasten ja nuorten monipuolisiin liikuntaja urheilumahdollisuuksiin. Kun kuntien käyttökustannuksissa huomioidaan käyttötulot ja noin 40 miljoonan euron valtionosuudet ja -avustukset, ovat kuntien liikuntatoimien nettokustannukset liikuntaan ja urheiluun noin 900 miljoonaa euroa. Eri osa-alueet ovat myös yhteydessä toisiinsa. Lajiliitot, seurat ja media vertailevat aktiivisesti eri kuntien olosuhteita keskenään ja etenkin paine urheilun tapahtumaolosuhteiden kehittämiseksi on jatkuvaa. Aktiivinen urheilutoiminta lisää liikettä, luo yhteisöllisyyttä ja tuottaa tapahtumia. 5 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 Kuntien liikuntapanostukset kokonaisuudessaan miljardin luokkaa Kunnat ohjaavat liikuntaan ja urheiluun taloudellisia resursseja yli miljardin euron verran vuodessa (Kuvio 2). Kuvio 1. Tuki kanavoituu neljään kohteeseen Kuntien tuki organisoidulle urheilulle kohdentuu olosuhteisiin, urheiluorganisaatioille, tapahtumiin sekä urheilijoille ja joukkueille. Kyselyyn vastanneissa kunnissa oli viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana panostettu eniten jalkapallon, jääkiekon ja sisäpal(-12 v.) Lasten urheilu ja liikunta Nuorisourheilu (yli 12 v.) Huippu-urheilu Ammatti-urheilu Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta LIIKUNTA Terveyttä edistävä liikunta LIIKKUMINEN Arkiliikunta ORGANISOITU URHEILU Alueellinen ja kansallinen kilpaurheilu Kuntien liikunnan toimintakulut ja tuotot Kuvio 2. Eniten lisääntyivät investoinnit, + 71 prosenttia (166,4 -> 284,4 m€). LIPAS -tietokanta, vuodet 2022–23, www.tutkihallintoa.fi. Lopulta ilman toimivia olosuhteita on vaikeaa organisoida urheilua tai järjestää onnistuneita yleisötapahtumia. Karimäki 2024). Koronapandemian aikana menot laskivat hiukan vuosina 2021 ja 2023, mutta investointien kasvu on jatkanut voimakkaana. Toiminnan lisäksi kunnat investoivat 284,4 miljoonaa euroa liikunnan ja urheilun olosuhteisiin. Kuntien näkökulmasta haasteena on löytää tasapaino erilaisten tukimuotojen ja niiden kohteiden välille. Vuonna 2022 kuntien sisäiset ja ulkoiset toimintakulut (vuoteen 2021 saakka kuntien käyttökustannukset) liikuntaan olivat Manner-Suomessa yhteensä 791,4 miljoonaa euroa. Vuosina 2015–2022 kuntien liikunnan käyttökustannukset kasvoivat 14 prosenttia (692,4 -> 791,4 m€). Olosuhteet ja niiden subventiot perustana Urheilun olosuhteiden rakentaminen, ylläpito ja käytön subventio ovat merkittävä osa kuntien tuesta organisoidulle urheilulle. Viime vuosina kuntien investoinnit liikuntaja urheiluolosuhteisiin ovat kasvaneet voimakkaasti. Näiden neljän osa-alue muodostama kokonaisuus raamittaa pitkälti urheilutoiminnan kirjoa ja laajuutta kunnissa. Erityisesti tapahtumien merkitys on kasvussa, yhä useampi kunta haluaa aktiivisesti panostaa urheilutapahtumien saamiseksi kuntaan. MannerSuomen kuntien liikunnan yhteenlasketut käyttökustannukset, käyttötuotot, investoinnit sekä jaetut avustukset vuosina 2015–2023. Toisaalta kunnat voivat ja käytännössä profiloituvat eri tavoin urheilukunniksi. Organisoidun urheilun kokonaisuus selvityksessä sekä suhde liikuntaan sekä liikkumiseen.. Menestyvät urheilijat, joukkueet ja seurat edistävät kunnan vetoja pitovoimaa, sekä ovat osa kuntabrändiä. Kaikissa kunnissa urheilutoiminnasta perittävät käyttömaksut ovat käyttökustannuksia pienemmät – kunnat siis subventoivat urheiluolosuhteiden käyttöä (Ks
Nämä konserniyhtiöiden Taulukko 1. Turun kaupunki, Pöytäkirja 001/2023 §7. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 5 9 loilulajien olosuhteisiin. Urheilua tuetaan kunnissa yhä useammin myös varsinaisten liikunta-avustusten ulkopuolelta. Sivistyspalvelujen vuoden 2023 avustusten jakosuhde. Osa kunnista tekee yhteistyösopimuksia myös yksittäisten urheilijoiden tai joukkueiden kanssa. 24.1.2024. Tässä hankkeessa koottujen tietojen perusteella yli 12-vuotiaiden organisoituun urheiluun kohdentuvien suorien ja epäsuorien avustusten yhteisarvo on Suomen kunnissa arviolta yhteensä 300–450 miljoonaa euroa vuodessa. Sivistyslautakunta § 18. 09.03.2023. Liikuntapalveluiden avustukset v. Suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä ja Turussa, taloudellisesti merkittävin tukimuoto on kuitenkin tilankäyttöavustus, johon kohdentuu yli puolet koko avustuspotista. Näitä avustuksia Suomen kunnat ilmoittivat jakavansa yhteensä 56 miljoonaa euroa vuonna 2023 (Tutki hallintoa 2024). Urheilua voivat tukea avustuksin suoraan tai välillisesti liikuntapalvelujen rinnalla myös valtuusto, hallitus, kaupunginjohtaja, toimialojen ja konsernihallinnon johtajat sekä elinvoima-, sivistysja teknisen toimialan muut toimijat. Rakennetun ympäristön lautakunta 01.03.2023 § 45. Esimerkkikuntien liikunnasta vastaavien lautakuntien liikuntaavustusten jakauma. Asia/3. Liikuntalautakunnan myöntämien avustusten määrärahat vuodelle 2023. Vaikka urheiluseurojen toiminta onkin suuri avustamisen kohde, kohdentuu avustuksia myös muille liikuntatoimijoille. Suurin osa tuesta, noin 80 prosenttia, koostuu epäsuorista olosuhdeja tapahtumasubventioista. Kunnat ovat myöntäneet pitkään yhdistysmuotoisille seuroille toiminnan tukemiseen vuosittain yleisavustuksen, jonka seura voi käyttää kohdeavustusta vapaammin yhdistyksen toiminnan edistämiseksi. Suoran taloudellisen tuen arvo on 50–80 miljoonaa euroa.. Yksilölajeista esiin nousivat uinti ja yleisurheilu. 24.01.2023. Etenkin osa markkinointija tapahtuma-avustuksista päätetään muualla kuin liikuntatoimessa. Raahen kaupunki. Avustusten kirjo on suuri ja niitä kohdennetaan eri tavoin eri kunnissa. Loimaan kaupunki. 2023. Selvityksessä ei paneuduttu kuntien liikuntapaikkojen käyttömaksupolitiikkaan. on esitelty neljän erikokoisen kunnan liikunta-avustusten jakautuminen eri tukimuotoihin vuonna 2023. Loimaalla avustetaan kohdennetusti lasten ja nuorten jääurheilua, ja Raahessa tilankäyttöavustuksia ei ole lainkaan. Kyselyyn vastanneista suurista kunnista 67 prosenttia oli jakanut markkinointiavustusta ja 57 prosenttia tehnyt jonkin muun yhteistyösopimuksen. Helsinki Turku Loimaa Raahe Urheiluseurojen toiminta-avustus 2 000 000 € 534 000 € 66 000 € 60 300 € Seurojen sopimusperusteiset avustukset 54 000 € Muiden liikuntaa edistävien yhdistysten avustus 100 000 € 40 000 € Tilankäyttöavustus 5 520 000 € 1 043 281 € Jääurheilun lasten ja nuorten kohdeavustus 950 000 € 30 000 € Kohdennettu olosuhdeavustus 30 000 € Suunnistuskartta-avustus ja starttiavustus 40 000 € 20 000 € Liikunnan kohde-/erityisavustus 111 000 € 21 600 € 9 000 € Tapahtuma-avustus 100 000 € 10 000 € Kehittämisja tutkimustoiminta 30 000 € Koulutus 73 000 € Stipendit ja palkinnot 14 000 € 5 000 € 1 000 € Erityistä tukea tarvitsevien lasten harrastustoiminnan tukeminen / Vammaisavustaja-avustus 13 000 € 15 000 € YHTEENSÄ 8 821 000 € 1 834 281 € 191 600 € 70 300 € Asukasta kohti 13,28 € 9,26 € 12,36 € 2,93 € Lähteet: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2023 1 (3) Kulttuurija vapaa-aikalautakunnan liikuntajaosto. Tuen laskennallinen arvo Kuntien panostukset organisoituun urheiluun ohjautuvat edelleen pääosin liikuntatoimen kautta. Sama koskee merkittävien urheiluolosuhteiden rakentamispäätöksiä. Yleisavustusten merkitys pienenee Perinteisin osa organisoidun urheilun tukimuodoista ovat liikunnan operatiivisen yksikön tai liikunnasta vastaavan lautakunnan päättämät liikunta-avustukset. Taulukossa 1. Samat lajit olivat aktiivisimpia vaikuttajia organisoidun urheilun asioissa kunnan suuntaan. Markkinointitukea urheilijoille, joukkueille ja tapahtumille Erilaisten avustusten lisäksi kunnat ja organisoidun urheilun toimijat tekevät yhä enemmän yhteistyötä ja solmivat sopimuksia liittyen ammattiurheiluun ja kuntabrändin edistämiseen. Kuntien enemmistöomisteiset yhtiöt myös sponsoroivat suuremmissa kaupungeissa urheilun toimijoita ja etenkin palloilun pääsarjajoukkueita
Tukipäätökset tehdään osin yksilöllisesti laji, olosuhde tai tapahtuma kerrallaan. 1995. Liikunnan ja urheilun perinteiset tavoitteet yhteisöllisyyden, terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä ovat kunnissa saaneet rinnalleen vetovoimaan, talouteen, kuntabrändiin ja matkailuun liittyviä päämääriä. Lisää näkyvyyttä edistämällä tasaarvoista osallistumista ja sosiaalista vahvistamista. Ilmanen & J. Valtion, läänien ja kuntien liikuntahallinto 1919-1994. Lähde mukaan Erasmus+ -ohjelmaan! Liikuntaja urheilusektorin toimijana voit hakea avustuksia seuraaviin hankemuotoihin: Erasmus+ Sport – eurooppalaista yhteistyötä. https://kihuenergia.kihu.fi/ tuotostiedostot/julkinen/2024_lms_kunnaturhe_sel56_46215.pdf LÄHTEET Ilmanen, K. Järjestäytynyt urheilu on myös laajentunut ja kaupallistunut. Hankkeiden avulla etsitään ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. Helsinki, Lahti, Tampere, Turku ja Jyväskylä ovat käynnistäneet yhdessä matkailun edistäjien kanssa Sport Event Management Finland -hankkeen. Huippu-urheilun Instituutti KIHU. 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 sopimukset ovat useimmiten piilossa julkisuudesta. Sen tarkoituksena on edistää ja auttaa suomalaisia toimijoita kansainvälisissä suurkilpailuhauissa. Katso tarkemmat hakuajat, avustussummat, ohjeet ja infotilaisuuksien ajankohdat Valmentajien ja urheiluhenkilöstön (ml. Mikä on urheilun asema tulevissa suunnitelmissa. Samalla se on kasvanut ulos kuntien perinteisistä liikuntastrategioista. 213–327. Klemola, K. Pienimuotoinen kumppanuushanke sopii erityisesti pienemmille toimijoille ja eurooppalaista yhteistyötä aloitteleville tahoille hyvien käytäntöjen vaihtoon ja pienimuotoiseen kehittämiseen. vapaaehtoiset) liikkuvuus tarjoaa urheiluseuroille mahdollisuuden osaamisen kehittämiseen ja verkostoitumiseen kansainvälisillä vaihtojaksoilla. Suurimmille tapahtumille voidaan myöntää suoria raha-avustuksia tai niiden järjestämiseksi kunta lupaa toteuttaa sisäisenä työnä tapahtuman vaatimia järjestelyjä. Juppi, H. 2024. 2019. Selvitys keskisuurten ja suurten kuntien toimintatavoista ja tukimuodoista organisoidulle urheilulle. Kunnallinen Liikuntatoimi 1919-1994. Kuntien urheilustrategioiden huteruus johtunee ainakin osittain liikuntakulttuurin laajentumisesta ja monimuotoistumisesta. Kiitos kuntien tilankäyttö edullista seuroille. Liikunta & Tiede 2/2024, 32-34. Kunnat urheilun tukena. . Kumppanuushanke avulla testataan, kokeillaan ja arvioidaan erilaisia toimintatapoja ja menetelmiä sekä kehitetään hyviä käytänteitä. Opetushallitus on apuna ja tukena hakuprosessissa. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 142. Teoksessa J. Aunesluoma. Eurooppalaiset liikuntaja urheilutapahtumat elävöitä ja kehitä tapahtumia erilaisilla oheistoiminnoilla. Suurimmat kunnat ovat viime vuosina perustaneet myös erillisiä tapahtumatoimistoja tukemaan tapahtumien hakemista, viestintää ja markkinointia. Mäkelä, A. Karimäki, A. Organisoidun urheilun osalta hyvinvointiperustelut ovat heikentyneet ja elinvoimaperusteita ei vielä osata hyödyntää täysimääräisesti. Kapasiteetinvahvistamishankkeet vahvistaa ohjelmaan assosioituneiden maiden liikuntaja urheilusektorin toimijoiden osaamista. Tammerpaino Oy, s. & Holopainen, A. Selvitys kaupungin urheilutoiminnalle myöntämien erilaisten suorien ja välillisten tukien kokonaisuudesta vuonna 2018. Lämsä, J., Mäenpää, P. Lahden kaupungin selvityksen mukaan kaupungin konserniyhtiöiden yhteistyöja sponsorointisopimusten arvo oli yli 600 000 euroa vuonna 2018 (Mäkelä 2019). Lahti. Kuitenkin vain harva kunta on määritellyt oman roolinsa organisoidun urheilun tukena strategisesti. Liikuntaa kaikelle kansalle. 2024. KIHUn julkaisusarja 87. Urheilun tukimuodot ovat moninaisia ja urheilutoimijoiden yhteistyö kuntaorganisaation kanssa pääosin sujuvaa. Kunnissa järjestetään vuosittain suuri määrä urheilun kilpailuja, otteluita, turnauksia ja näytöksiä. Kunnat tukevat kaikkia tapahtumia subventoiduilla tilavuokrilla, mutta yhä useampi kunta avustaa suurempia tapahtumia myös erikseen
Suomessa järjestetään suuri määrä junioriurheilu tapahtumia. Vireitä urheiluseuroja löytyy kuitenkin edelleen lähes jokaisesta Suomen kunnasta. Kunnat voisivat hyötyä niistä paljon enemmän kuin nykyisin. K aupungistumisen megatrendi on lisännyt Suomessakin pienemmillä paikkakunnilla paineita todistaa elinvoimaisuutensa. Ne järjestävät perustoimintansa lisäksi aktiivisesti tapahtumia, jotka tuovat paitsi euroja seuralle, myös elinvoimaa koko paikkakunnalle.. Työikäiset ja lapsiperheet muuttavat herkästi kaupunkeihin, jolloin potentiaalisia uusia kuntalaisia houkuttelevien palveluiden ylläpito hankaloituu verovarojen vähentyessä. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 61 MIA KOIVUJOKIHYÖKKI, HTM, DI liikunnanohjaaja (AMK) mia.koivujoki@gmail.com Kuva: Juha Levonen Junioriurheilutapahtuma – pikavoitto vai pitkäaikaissijoitus
Tästä 75 prosenttia koostui sekundäärivaikutuksista ja loput primäärivaikutuksista. Tenavaleirin aluetaloudelliset vaikutukset olivat odotetusti suuremmat kuin Nuorisoleiri. Esimerkiksi Laakso, Kilpeläinen, Kostiainen ja Susiluoto (2006) tutkivat vuonna 2005 Helsingissä järjestettyjen yleisurheilun MM-kilpailuiden aluetaloudellisia vaikutuksia, jotka olivat yhteensä noin 80 miljoonaa euroa. Taloudellisia vaikutuksia tarkastelin kesällä 2023 Kankaanpään Tenavaleirillä sekä Oulun Nuorisoleirillä primääri-, sekundäärija tertiäärivaikutusten näkökulmista. Johtuuko tämä siitä, ettei niiden koeta olevan kun tien elinvoimaa lisääviä tapahtumia. Kuntien elinvoiman näkökulmasta tarkasteltuna on mielenkiintoista pohtia, miten urheiluseurojen järjestämien lapsille ja nuorille suunnattujen tapahtumien potentiaali ymmärretään. Pyrkimys vaikuttaa niihin jo tapahtuman suunnitteluvaiheessa on onnistumisen kannalta keskeistä. Tällaiset junioriurheilutapahtumat houkuttelevat järjestäjäpaikkakunnille osallistujien lisäksi myös heidän kannustusjoukkojaan: vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat sekä muut läheiset matkustavat junioriurheilutapahtumiin pitkienkin matkojen takaa ja käyttävät tapahtumapaikkakunnilla huomattavia rahamääriä. Yhteistyökumppanien saaminen tapahNäin tutkittiin Selvitin tutkimuksessani, miten valtakunnalliset pesäpalloleirit vaikuttavat järjestämisalueiden talouteen. Kunta toimii prosessissa seuran kumppanina jo tapahtuman oikeuksia haettaessa, mikä luo hedelmällisen mahdollisuuden aidosti kunnan elinvoimaisuuteen vaikuttavalle yhteistyölle. Leirien aluetaloudelliset vaikutukset olivat yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa urheiluseuran tapahtuman järjestämisestä saamaa tuottoa, sekä sen tapahtumaa varten tekemiä hankintoja ja työllistämisvaikutuksia alueella (Kainulainen 2005, 95). Aluetaloudellisten vaikutusten kolmiportainen tarkastelu auttaa paitsi tapahtumaa järjestävää seuraa myös kuntaa näkemään junioriurheilutapahtuman kokonaispoten tiaalin jo ennen tapahtuman järjestämistä. Alueellisten toimijoiden ymmärrys junioriurheilutapahtumien alueelle tuomasta ostovoimasta, on melko vähäinen (Mackellar 2015, 7). Taustalla oli myös laajempi ajatus leireistä kuntien elinvoimaa lisäävinä tapahtumina. Oulu on tehnyt brändityötä näyttäytyäkseen elinvoimaisena kaupunkina, minkä seurauksena leirille tulijoilla oli jonkinlainen, mahdollisesti myönteinen mielikuva kaupungista jo ennen leiriä. Nähdäänkö paikkakunnalle saapuvat ensisijaisesti urheiluseuran tapahtuman osallistujina, tapahtumamatkailijoina vai kenties tulevina veronmaksajina. Pesäpalloliitto myöntää valtakunnallisten pesäpalloleirien järjestämisoikeudet paikallisille urheiluseuroille, jotka toteuttavat ne tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa. Niissä osallistujat ovat päässeet paitsi liikkumaan ja tapaamaan ikätovereitaan, myös vierailemaan paikkakunnilla, joihin eivät muuten olisi todennäköisesti matkustaneet. Primäärivaikutuksia syntyy varsinaisesta tapahtuman järjestämisestä. Näitä kahta vaikutusmuotoa on yleisimmin tarkasteltu urheilutapahtumien taloudellisia vaikutuksia tutkittaessa. Vai eikö niissä liikkuvia euromääriä vain ymmärretä. Pyrin selvittämään aluetaloudellisia vaikutuksia mahdollisimman kattavasti, minkä vuoksi tarkastelusta tuli kolmitasoinen. Mahdollisuus tuottaa elinvoimaa kuntiin Suomessa on tutkittu jonkin verran urheilun suurtapahtumien taloudellisia vaikutuksia. Analysoin aineiston ensin tapahtumittain, minkä jälkeen vertasin niitä toisiinsa. Asiaan vaikutti luultavasti se, että Oulu on asukasluvultaan liki 17 kertaa suurempi kuin Kankaanpää. Sekundäärivaikutukset perustuvat alueen ulkopuolelta saapuvien rahankäyttöön. Eikö niiden tutkimiseen ole yksinkertaisesti ollut resursseja. Kankaanpään Tenavaleirin aluetaloudelliset vaikutukset olivat yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa ja Oulun Nuorisoleirin noin 1,1 miljoonaa euroa. Pesäpalloleirien aluetaloudellinen merkitys suuri Tarkastelin tammikuussa 2024 julkaistussa tutkimuksessani kahden kesällä 2023 järjestetyn valtakunnallisen pesäpalloleirin aluetaloudellisia vaikutuksia. 6 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 Lasten sekä nuorten organisoituun liikuntaja urheilutoimintaan liittyvät vahvasti eri puolilla Suomea järjestettävät turnaukset, pelit, leirit ja kilpailut. Junioriurheilutapahtumien aluetaloudellisia vaikutuksia ei kuitenkaan ole juuri Suomessa tutkittu. Lisäksi paikallisia yhteistyökumppaneita on helpompi saada mukaan, kun tapahtuman niille ja koko alueelle tuottamaa taloudellista hyötyä pystytään arvioimaan ennen varsinaista tapahtuman järjestämistä. Sekundäärisekä tertiäärivaikutusten aineiston kokosin leirille osallistuneilta yhteensä viideltä eri kohderyhmältä. Alle 12-vuotialle tarkoitetulla Tenavaleirillä oli 2 000 ja alle 16-vuotiaille suunnatulla Nuorisoleirillä 1 100 kannustajaa. Toimijaryhmistä kannustajat käyttivät keskimäärin eniten rahaa päivittäin. Kvantitatiivisen tapaustutkimuksen aineisto keräsin kahden eri kyselyllä. Tertiäärivaikutukset tarkoittavat imagon ja maineen käsitteisiin läheisesti linkittyviä vaikutuksia, jotka syntyvät esimerkiksi alueelle kohdentuvan uuden matkan, sinne muuttamisen tai yrityksen perustamisen kautta (Kainulainen 2005, 98). Primäärivaikutusten aineisto keräsin suoraan leirijärjestäjiltä. Kunnan elinvoiman näkökulmasta kuitenkin suurin potentiaali piilee nimenomaan tertiäärivaikutuksissa. Kokonaisuudessaan rahaa kului eniten majoitukseen sekä muihin palveluihin. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Suomen Pesäpalloliitto.. Nuorisoleirin tertiäärivaikutusten voidaan arvioida olleen suuremmat kuin Tenavaleirin, mutta niiden taloudellisen vaikuttavuuden mittaamista en pystynyt luotettavasti arvioi maan
[Verkkoaineisto]. Los Angeles, Sage.. Kuitenkin tuntuu, etteivät kunnat eivätkä urheiluseurat ymmärrä, millainen pidempiaikainen potentiaali niissä piilee. . Tutkimukseni mukaan kannustajat viettivät leirialueilla vähemmän aikaa kuin pelaajat, mutta käyttivät toimijaryhmistä eniten rahaa. LAB-ammattikorkeakoulu. Lappeenrannan– Lahden teknillinen yliopisto LUT. Tämän jälkeen heidän huomioimisensa tapahtumasuunnittelussa ja ennakkoja jälkimarkkinoinnissa maksimoi tapahtumien aluetaloudellisia vaikutuksia kuntien elinvoiman näkökulmasta tarkasteltuna. European Sport Management Quarterly. Tapahtumien jälkikäteisarviointi on tärkeää (Raj, Walters & Rashid 2009, 79), mutta vielä oleellisempaa on, miten kerättyä tietoa hyödynnetään tulevaisuudessa tapahtumien suunnittelussa. Perheet voisivat jäädä alueelle lomailemaan heti leirin jälkeen, ja optimoida näin kesälomaan varatun aikansa. Junioriurheilutapahtumat voivat vaikuttaa aluetalouteen siinä missä urheilun suurtapahtumatkin. Tästä syystä heille kohdennettu markkinointi ennen leiriä on keskeistä. [Luettu 28.7.2024]. Tilaisuus tehdä lapsiperheille kohdennettua kuntamarkkinointia Laakson ym. Paikallisten yritysten mukaan saamisella onkin keskeinen merkitys, mikäli tapahtumien taloudellisia vaikutuksia halutaan kehittää (kts. Parjanen, S. 14, nro. KIHU:n julkaisusarja, nro 3. 1, s. Oleellista on nähdä lapsiperheet junioriurheilutapahtumien kohderyhmänä. Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU. [Verkkoaineisto]. L. & Rashid, T. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/793110/Hyvarinen_ Anni.pdf Kainulainen, K. Tämä tarjoaa kunnille ja paikallisille yrityksille paikan tehdä vaikutus mahdollisiin veronmaksajiin tai mökkipaikkakuntalaisiin. Alueen ulkopuolelta tuleva rahoitus ja paikallisten yritysten palvelujen hyödyntäminen (Kilpeläinen ym. myös Crompton 1999, 149). Hyvärinen, A. An integrated and practical approach. Mackellar, J. Jos tapahtuman järjestäjä pystyy esittämään konkreettisia lukuja paikallisille yrityksille, ja osoittamaan niiden kautta potentiaalin esimerkiksi majoitusja ruokailupalveluiden suhteen tehtävästä yhteistyöstä, konkretisoituu taloudellinen hyöty myös paikallisille yrityksille. Toisaalta esimerkiksi Etelä-Karjalassa tehdyn tutkimuksen mukaan kunnat eivät itse koe lapsiperheitä keskeiseksi kuntamarkkinoinnin kohderyhmäksi (Hyvärinen 2023), mikä tuntuu erikoiselta. Viikon leirejä voi pidentää tarjoamalla joukkueille pidennettyjä majoituspaketteja ja markkinoimalla aluetta lomapaikkana. 15, nro. 2023. 7–26. Elinvoimaa pesäpallosta: valtakunnallisten pesäpalloleirien aluetaloudelliset vaikutukset. 142–150. 2012, 19) vaativat mahdollisimman suurta kauempaa tulevien osallistujien määrää. Vol. Etelä-Karjalan kuntien markkinoinnin haasteet 2020-luvulla. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/ bitstream/handle/10024/67538/951-44-6439-7.pdf Laakso, S., Kilpeläinen, P., Kostiainen, E. Tuotantotalouden diplomityö 2024. & Susiluoto, I. Yrittäjien näkemykset hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen vaikutuksista Lahden keskustan elinvoimaisuuteen. Vol. Junioriurheilutapahtumien keskeinen kohderyhmä ovat lapsiperheet, minkä ymmärtäminen voisi auttaa urheiluseuroja ja kuntia hahmottamaan niiden vaikutusta paikalliseen elinvoimaan paremmin. 2015. Saatavissa https://journal.fi/ matkailututkimus/article/view/73009/34943 Raj, R., Walters, P. Matkailututkimus. 2006, 111). 9, s. Kannustajien saaminen alueelle pidemmäksi aikaa voisikin kasvattaa positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Tradenomi. Kunta ja kulttuurin talous. [Verkkoaineisto]. Junioriurheilutapahtumat houkuttelevat lapsia ja heidän lähipiiriään alueille, joille he eivät ilman tapahtumia välttämättä muutoin päätyisi. The economic impact of sports tournaments and events. Mikäli osallistujat halutaan saada palaamaan paikkakunnalle, niin heitä on mahdollista lähestyä tapahtuman jälkeen vielä jollain henkilökohtaisella tavalla. Kuntamarkkinointi on aina investointi, ja junioriurheilutapahtumat ovat kustannustehokas mahdollisuus tuottaa hyötyä, jonka kokonaistaloudellista arvoa on mahdoton rahassa mitata. [Verkkoaineisto]. Lisäksi tapahtuman tulee kestää mahdollisimman pitkään (kts. 2005. Parks and Recreation. [Luettu 28.7.2024]. mukaan urheilun suurtapahtumat tulisi nähdä mahdollisuutena luoda koko alueelle hyvää mainetta, joka vaikuttaa myöhemmin myönteisesti alueen talouteen (Laakso ym. Mitä enemmän kannustajia alueelle saadaan, sitä suuremmat ovat tapahtuman aluetaloudelliset vaikutukset. 2017. Myös Mackellarin (2015, 8) mukaan paikallisten yritysten sitoutumisella paikallisiin urheilutapahtumiin on suuri merkitys tapahtumien taloudellista menestystä ja jatkuvuutta sekä tapahtumaan osallistujien tyytyväisyyttä tarkasteltaessa. 1, s. 2009. Yleisurheilun MM2015-kisojen aluetaloudelliset vaikutukset. [Luettu 28.7.2024]. KoivujokiHyökki, M. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 6 3 Oleellista on nähdä lapsiperheet junioriurheilutapahtumien kohderyhmänä. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401193472 LÄHTEET Crompton, J. Tulkintoja kulttuuripääoman ja festivaalien aluetaloudellisista merkityksistä. Event management. 2006. Opinnäytetyö. tumiin on ollut vaikeaa, ja yhteistyötä tehdään edelleen pitkälti tottumuksesta tai “tukemismielessä”. Hyvin toteutetulla ja oikea-aikaisella ennakkomarkkinoinnilla junioriurheilutapahtumien yhteistyökumppanit voisivat saada “tukieurot” moninkertaisina takaisin. Determinants of business engagement with regional sport events. 1999. 7–25. 34, nro. Jos urheiluseura ja kunta yhdessä päättävät hyödyntää junioriurheilutapahtumien potentiaalin, niin ne voivat parantaa omaa elinvoimaisuuttaan. Aluetaloudelliset vaikutukset riippuvat erityisesti alueen ulkopuolelta tulevien osallistujien määrästä ja tapahtuman kestosta. Parjanen 2017, 18). Vol
Kaikista opiskelijatytöistä yli 60 prosenttia oli kiinnostunut osallistumaan. Tytöt suhtautuvat liikuntaan myönteisesti Ilahduttavaa oli, että tytöt suhtautuvat myönteisesti liikkumiseen. Heistäkin lähes 60 prosenttia oli kiinnostunut osallistumaan oppilaitoksessa järjestettävään liikunnalliseen toimintaan, kun taas vähän liikkuvista pojista vastaava osuus oli vain hieman yli 40 prosenttia. Tytöt suhtautuvat liikkumiseen myönteisesti – moni vain etsii vielä omaa liikunnallista juttuaan. He ilmoittivat harrastavansa arkiliikuntaa korkeintaan tunnin päivässä ja liikkuivat hikoillen ja hengästyen enintään tunnin viikossa. Eniten vastauksia saatiin palvelualojen opiskelijoilta (28,8 %) ja seuraavaksi eniten terveysja hyvinvointialojen opiskelijoilta (23,3 %). Opiskelijoiden toiveita ja ideoita fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi opiskelupäiviin kartoitettiin vuosien 2021– 2023 aikana toteutetuilla kyselyillä. Siksi SAKU ry:n opetusja kulttuuriministeriön rahoittamassa Tytöt liikkeelle -hankkeessa on haettu vastauksia siihen, miksi tytöt liikkuvat poikia vähemmän ja mikä innostaisi heitä liikkumaan enemmän. Lisäksi Erätauko-keskusteluissa kävi ilmi, Kuva: SAKU ry:n kuva-arkisto TIIA KAIJALAINEN, medianomi, TtK verkostokoordinaattori Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuurija urheiluliitto, SAKU ry Tytöt liikkumaan – ei suorittamalla, vaan hauskanpidolla Ammattiin opiskelevat tytöt liikkuvat vähemmän kuin pojat. Lisäksi tietoa on saatu Erätauko-keskusteluista, joihin osallistui keväällä 2024 yhteensä 21 opiskelijaa. Myös tiloja ja välineitä liikkumiseen oppituntien ulkopuolella ehdotettiin. Alle 21-vuotiaiden tyttöjen toiveista erottuivat erityisesti kävely ja juoksu sekä istumisen vähentäminen tunneilla. että tytöt liikkuvat kyllä mielellään, kun he löytävät mieluisan tavan ja oikeanlaiset olosuhteet. Humanististen ja taidealojen opiskelijoilla luku oli yli 80 prosenttia. Opiskelupäivää sisältyville tauoille alle 21-vuotiaat tytöt ja kaikenikäiset pojat toivoivat selvästi eniten pallopelejä, kuten sählyä tai koripalloa. Aineistoa kertyi 28 oppilaitoksesta 1 499 vastausta, joista tyttöjen osuus oli 674 vastausta. Kyselyihin vastanneista tytöistä 60 prosenttia oli alle 21-vuotiaita ja 40 prosenttia yli 21-vuotiaita. Erätauko-menetelmän avulla on mahdollista keskustella tasavertaisesti niin, että mukaan pääsevät myös ne, jotka muuten saattavat helposti jäädä keskustelun ulkopuolelle (Erätauko 2024). Näin ajatteli myös suurin osa vähän liikkuvista tytöistä. Seuraavana molempien toive. Toiveena nousivat esiin myös istumisen vähentäminen, jumppapallot ja sähköpöydät opetustiloihin. Esittelen tässä artikkelissa selvityksen ja Erätauko-keskusteluiden tuloksia tyttöjen liikkumistoiveista ja -esteistä. Luottamuksellisilla keskusteluilla on syvennetty kyselyistä saatua tietoa. Lisäksi he toivoivat järjestettäväksi erilaisia liikuntatai teemapäiviä, tapahtumia ja myös jumppaa sekä taukojumppaa. Tytöt olisi hyvä saada mukaan liikkumaan paitsi heidän oman terveytensä takia, niin myös tulevaisuuden työkyvyn kannalta. Pojat ehdottivat tavallisimmin liikkeen lisäämiseksi biljardia ja pingistä, jumppaa tai taukojumppaa sekä venyttelyä ja kuntosaliharjoittelua. Vähän liikkuvista tytöistä suurin osa ei osannut ehdottaa mitään tapaa lisätä liikkumista. SAKU ry:n liikunnan kilpailutoimintaan osallistuvista vain noin 20 prosenttia on tyttöjä. Lisäksi nostan esille tyttöjen ja poikien toiveiden eroja. Liikkeen lisäämistä oppilaitokseen ideoitaessa yli 21-vuotiaat tytöt ehdottivat useimmiten taukojumppaa ja venyttelyä. 6 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 A mmattiin opiskelevien tyttöjen liikkumisen vähäisyys poikiin verrattuna nousee esille esimerkiksi kouluterveyskyselyissä (THL 2023) mutta se on huomattu myös Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuurija urheiluliitto, SAKU ry:n toiminnassa
Tyttöjä motivoi Erätauko-keskustelujen perusteella osallistumaan eniten kannustus, kaverin seura ja hyvä porukka. Vähän liikkuvilla tytöillä yleisin syy oli kiinnostuksen puute ja se, että he eivät välitä liikunnasta. Myös yli 21-vuotiaat tytöt liikkuisivat mieluiten erilaisin pienin tavoin opiskelupäivän aikana, mutta myös tauoilla. . Esiin nousivat myös jooga ja pallopelit. Eri-ikäisillä opiskelijatytöillä näyttäisi olevan erilaisia liikuntatoiveita. Myöskään oppilaitoksen suihkuja ei haluta välttämättä käyttää. Kouluterveyskyselyn tulokset. Lisäksi tyttöjen mielestä olisi tärkeää, että mukaan pyydettäisiin kasvotusten. Erätauko-keskusteluissa korostui se, että liikunnan kuuluu olla hauskaa ja kivaa, eikä liian kilpailuhenkistä. LÄHTEET Erätauko 2024. Nuoremmat toivoivat poikien tavoin enemmän vauhdikasta ja sykettä kohottavaa liikuntaa tauoille ja oppilaitoksen arkeen. Sekä yli 21-vuotiaat että vähän liikkuvat tytöt näyttävän pitävän enemmän rauhallisesta liikkumisesta. Toiset tykkäävät hikiliikunnasta, mutta monet ovat rauhallisten lajien ystäviä. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelee moninainen joukko opiskelijoita, joten myös heidän toiveensa ovat kirjavia. Lisäksi on tärkeä muistaa kannustaa liikkumaan. Nämä teemat korostuivat myös Erätauko-keskustelussa, joissa esteeksi mainittiin lisäksi se, että ei tunneta riittävän hyvin muita opiskelijoita eikä tuntemattomien kanssa haluta liikkua. https://thl.fi/tutkimus-jakehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/ kouluterveyskyselyn-tulokset liikkuvat ja yli 21-vuotiaat tytöt tuntuvat pitävän enemmän itsenäisesti liikunnasta. www.eratauko.fi/mika-eratauko/ THL 2023. Oppituntien rytmitys siten, että päivään mahtuisi edes yksi liikunnan mahdollistava pidempi tauko, erilaiset pienet liikuntavälineet sijoitettuna ympäri oppilaitosta ja oppituntien toiminnallisuuden lisääminen toisivat liikettä opiskelupäiviin. Pojilla yleisin este oli kiinnostuksen ja liikunnallisuuden puute. Vähän liikkuvilla tytöillä korostuivat jumpat, taukojumpat ja venyttely. Liikkuminen ei saisi olla liian vakavaa, vaan osallistumiskynnyksen pitäisi olla matala. Lisäksi lyhyet tauot koettiin liikkumisen kannalta ongelmalliseksi ja vaatteiden vaihtaminen kesken opiskelupäivän epämukavaksi. Yli 21-vuotiailla tytöillä kiire ja liikkuminen mieluummin vapaa-ajalla olivat suurimpia esteitä olla osallistumatta oppilaitoksessa järjestettävään liikunnalliseen toimintaan. Vähiten mieluisa ajankohta liikkua oli selvityksen mukaan ennen opiskelupäivää, mikä ilmeni myös Erätauko-keskustelussa. Opiskelijoiden toiveet eivät ole mahdottomia toteuttaa koulutuksen järjestäjille. Kuva: SAKU ry:n kuva-arkisto. Luokkatiloihin kaivattiin esimerkiksi jumppapalloja ja tasapainolautoja. Liikkumisen esteet Oppilaitoksen järjestämä liikuntatoiminta ei kiinnosta osaa opiskelijoista. Alle 21-vuotiaiden tyttöjen yleisin syy oli se, että liikunta ei kiinnosta tai että he eivät koe olevansa liikunnallisia. Biljardin ja pingiksen pelaamista sekä ohjattuja rentoutumishetkiä tai joogaa liikuntasalissa toivottiin tauoille myös Erätauko-keskustelussa. Vähän liikkuvat tytöt pitivät parhaana ajankohtana liikuntaa heti opiskelupäivän jälkeen. He kokivat lisäksi olevansa laiskoja tai väsyneitä, eivätkä sen takia olleet kiinnostuneita liikunnallisesta toiminnasta oppilaitoksessa. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 6 5 listalla olivat pingis ja biljardi. Näyttääkin siltä, että mieltymykset ovat enemmän yksilökuin alakohtaisia. Tähän vastaukseen on kuitenkin voinut vaikuttaa koronapandemia, sillä aineisto on kerätty poikkeusoloissa, jolloin erilaiset rajoitukset olivat vielä voimassa. Ja liikkumisen tulee ennen kaikkea olla kivaa. Yli 21-vuotiaiden tyttöjen toiveissa painottuivat jumppaaminen, taukojumpat ja venyttely. Toiveissa oli myös saada rohkaisua opettajilta. Tyttöjen liikuntatoiveissa tai liikkumisen esteissä ei ilmennyt opiskelualojen välisiä eroja. Osa opiskelijoista haluaa liikkua yksin, osa ryhmässä tai kaverin kanssa. Seuraavaksi yleisin syy oli haluttomuus liikkua isossa ryhmässä. Myös terveydelliset syyt tulivat esille. Liikuntatuokio opiskelupäivän jälkeen sai kannatusta Erätauko-keskusteluissa, sillä vaatteiden vaihdon keskellä päivää koettiin aiheuttavan kiirettä. Opiskelupäivään mahtuu aktiivisia hetkiä Mieluisimmaksi aktivoitumisajankohdaksi alle 21-vuotiaat tytöt mainitsivat liikkumisen opiskelupäivän aikana erilaisin pienin tavoin sekä oppitunnit. Mikä Erätauko. Jotkut toivovat ohjattua liikuntaa, ja toiset haluavat liikkua itsenäisesti. Lisäksi monet pojat liikkuvat mieluummin vapaa-ajalla kuin oppilaitoksessa. Pojilla korostuu enemmän porukassa liikkuminen, pelaaminen ja kilpaileminen. Erityisesti vähän Kaikkien ryhmien vastauksista nousivat esille myös pelko tulla kiusatuksi ja koululiikunnasta jääneet huonot kokemukset. Oppilaitoksissa olisikin hyvä huomioida, että monenlaista liikunnallista toimintaa tarvitaan. Lisäksi he toivoivat jotakin rauhallista liikuntaa sekä biljardia ja muita sen tyyppisiä pelejä
20 000–49 999 as. Tähän viittaavat sekä arviot soveltavan liikunnan menokehityksestä että tiedot ryhmämääristä. 50 000–99 999 as. 2023 soveltavaan liikuntaan rahaa keskimäärin noin 1,8 euroa asukasta kohden. Alle 10 000 as. Palvelut eivät ole kuitenkaan palanneet kunnissa koronapandemiaa edeltäneelle tasolle. Taulukko 1. 100 000– as. Luvut ei ole tarkkoja, koska kuntien talousseuranta ei välttämättä anna erillistä tietoa soveltavan liikunnan tuloista ja menoista. Vastaajien arvioiden mukaan kunnat käyttivät vuonna TIMO ALAVÄHÄLÄ, FT tutkija Liikuntatieteellinen Seura timo.ala-vahala@lts.fi Kunnissa kuuluu soveltavalle liikunnalle hyvää ja huonoa Soveltava liikunta näyttää kehittyneen kunnissa myönteiseen suuntaan. Soveltavan liikunnan menojen kehitys, bruttomenot, indeksikorjattu 1 . Kuva: Antero Aaltonen. 6 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 P alvelujen osalta voi pienin varauksin arvioida, että toiminta ei ole palautunut korona-aikaa edeltäneelle tasolle. Luvut on indeksikorjattu vastaamaan vuoden 2023 hintatasoa. 10 000–19 999 as. Vuonna 2019 luku oli 2,6 euroa. Kaikki vastaajakunnat 2023 1,7 2,7 1,7 1,0 0,7 1,8 2019 3,3 2,6 2,2 0,9 2,5 2,6 2017 3,0 3,4 2,2 1,8 2,5 2,7 2013 1,7 2,8 2,1 1,4 1,8 1,9 2009 3,8 2,6 1,5 2,7 3,0 2005 4,0 2,6 2,2 3,4 3,2 1 Kuntien peruspalvelujen hintaindeksi, 2005 = 100
Osa pienistä kunnista ei järjestä soveltavan liikunnan ryhmiä lainkaan ja näiden kuntien osuus vastaajista voi vaihdella kyselystä toiseen. Liikuntatoimien ja vastaavien tahojen järjestämät ryhmät. 20 000–49 999 as. (Taulukko 2.) Sama suuntaus näkyy myös kaikkien järjestäjätahojen ryhmämäärissä. Myönteisten arvioiden perusteena olivat lisääntyneet tai monipuolistuneet palvelut ja parantunut resurssitilanne. 50 000–99 999 as. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 67 Myös liikuntatoimen järjestämien liikuntaryhmien määrä on laskenut kaiken kokoisissa kunnissa. 2 Luku on laitettu sulkeisiin, koska se antaa hieman harhaanjohtavan kuvan tilanteesta: valtaosa suomalaisista asuu suurimmissa kunnissa, joissa asukaslukuun suhteutettu ryhmien määrä on huomattavasti pienempi kuin kaikkien vastaajakuntien keskiarvo.. 100 000– as. 2,4 2,6 2,7 3,1 2,7 2,6 136 2,5 Taulukko 2. Kyselyyn vastanneista yli puolet (54 %) arvioi kuitenkin soveltavan liikunnan tilanteen parantuneen jonkin verran tai merkittävästi viimeisimmän viiden vuoden aikana. Soveltavan liikunnan ryhmämäärien kehitys. 10 000– 19 999 as. Kaikki vastaajakunnat 2023 12,6 1 10,3 6,0 2,6 3,1 (9,6) 2 2019 20,5 14,7 9,8 7,2 7,9 (15,6) 2017 17,9 12,3 8,5 6,5 6,3 (13,2) 2013 9,8 11,5 9,5 8,7 6,6 (9,8) 2009 15,6 9,2 6,7 (11,3) 2005 13,1 9,0 5,6 (9,7) 1 Tässä suuruusluokassa suuret erot voivat osin johtua satunnaisesta vaihtelusta vastaajakunnassa. 2,4 2,5 3,3 2,4 1,9 2,6 133 1,2 Oman arvioni mukaan liikuntaneuvonnan yhdyspinta toimii hyvin, eli hyvinvointialueen palveluohjaus ja kuntamme liikuntaneuvonta muodostavat toimivan palveluketjun. Tyytymättömyys voi johtua siitä, että sote-sektorin tarjoamien liikuntaryhmien määrä näyttää laskeneen voimakkaasti. 20 000– 49 999 as. Alle 10 000 as. Näyttääkin siltä, että toiminta ei ole Covid-19-pandemian aikaisten rajoitusten jälkeen palannut täysin pandemiaa edeltäneelle tasolle. 100 000– as. Vuonna 2023 hyvinvointialueet järjestivät keskimäärin yhden ryhmän samalle väestömäärälle. (Taulukko 3.) Taulukko 3. Vastaajat ottivat kantaa siihen, (1) löytyykö hyvinvointialueelta vastinpari, johon voi ottaa yhteyttä soveltavan liikunnan yhteistyötä kehitettäessä, (2) sujuuko soveltavan liikunnan palveluihin liittyvä yhteistyö hyvin, (3) toimiiko palveluketju hyvinvointialueen terveysja kuntoutuspalveluista kunnan tarjoamiin soveltavan liikunnan ryhmiin ja (4) toimiiko palveluketju hyvinvointialueen palveluohjauksen ja kunnan liikuntaneuvonnan kesken hyvin. Vain seitsemän prosenttia arvioi tilanteen heikentyneen jonkin verran. (1 = täysin eri mieltä … 5 = täysin samaa mieltä.) Erottelu kuntakoon mukaan. Tässä kyselyssä hyvinvointialueet tulivat jaetulle kolmannelle sijalle yhdessä koulutoimien sekä urheiluja liikuntaseurojen kanssa. Covid-19-pandemian jälkeen on tehty kehitystyötä ja lisätty resursseja, mikä näyttäytyy myönteisenä, vaikka pandemiaa edeltänyttä toiminnan tasoa ei välttämättä ole saavutettu. Usein mainittiin myös käynnissä oleva kehitystyö. Edellisessä kyselyssä parhaat arvosanat yhteistyöstä eri tahojen kesken sai kuntien sosiaalija terveyssektori. Kaikki yhteensä n otoskeskihajonta Hyvinvointialue on määritellyt vastinparin, johon voin olla yhteydessä soveltavan liikunnan yhteistyötä suunniteltaessa. Vastaajia pyydettiin arvioimaan hyvinvointialueiden kanssa tehtävää yhteistyötä neljällä väitteellä, joita saattoi kommentoida asteikolla 1 = täysin eri mieltä … 5 = täysin samaa mieltä. Yleisarvio soveltavan liikunnan tilanteen kehityksestä oli siis enimmäkseen myönteinen tai neutraali. 2,6 2,2 2,0 1,9 2,1 2,3 136 2,5 Soveltavan liikunnan palveluihin liittyvä yhteistyö sujuu hyvin hyvinvointialueen kanssa 2,5 2,6 2,6 2,7 2,3 2,5 129 2,6 Oman arvioni mukaan palveluketju hyvinvointialueen terveysja kuntoutuspalveluista kuntamme tarjoamiin soveltavan liikunnan palveluihin toimii hyvin. Erottelu kunnan suuruusluokan mukaan. Edellisessä selvityksessä vastaajat arvioivat kuntien sote-palveluiden tarjonneen keskimäärin 4 ryhmää 10 000 asukasta kohden. Kärkeen nousivat eläkeläisjärjestöt sekä kansalaisja työväenopistot. Yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa hakee muotoaan Hyvinvointialueyhteistyön osalta vastaajien näkemykset olivat kriittisempiä. 10 000–19 999 as. Alle 10 000 as. 50 000– 99 999 as. Vastausten keskiarvo. Vastaajien arviot yhteistyöstä hyvinvointialueiden kanssa. Hieman yli kolmannes (37 %) vastasi tilanteen pysyneen ennallaan. Erottelu kuntakoon mukaan. Sama tuli esiin tarkasteltaessa liikunnan resursseja. Vastaajien kommentit olivat kriittisiä, sillä kaikkien väitelauseiden osalta vastausten keskiarvo oli alle kolme
6 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 SOVELTAVAN LIIKUNNAN TILANNE SUOMEN KUNNISSA 2023 YLEISARVIO SOVELTAVAN LIIKUNNAN KEHITYKSESTÄ 2018–2023 72 % parantunut jonkin verran 11 % parantunut merkittävästi 37 % pysynyt ennallaan 2 % ei vastausta 7 % heikentynyt jonkin verran HYVÄN KEHITYKSEN OSATEKIJÄT • Toiminnan laajeneminen • Suunnittelu ja kehitystyö • Lisäresurssit • Yhteistyö eri tahojen kanssa KEHITYKSEN HIDASTEET TAI ESTEET • Resurssiongelmat • Vaikeudet saada pätevää henkilöstöä • Heikko kysyntä LIIKUNTAPAIKKOJEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUKSET KUNNISSA 13 % Kartoitukset säännöllisiä 54 % Kartoitukset satunnaisia 17 % Kartoituksia ei tehdä 14 % Kartoitusten tilasta ei tietoa 2 % Ei vastausta Arviolta 60 % esteettömyyskartoituksista on johtanut parannuksiin. (n = 148) KUNTIEN JÄRJESTÄMIEN LIIKUNTARYHMIEN MÄÄRÄN KEHITYS (kappalemäärä 10 000 asukasta kohti) 15,6 2019 13,2 2017 9,8 2013 11,3 2009 9,7 2005 10,2 2023 SOVELTAVAN LIIKUNNAN MENOJEN KEHITYS (bruttomenot euroa/asukas; indeksikorjattu) 2023 1,8 € 2,6 2019 2,7 2017 1,9 2013 3,0 2009 3,2 2005 Liikuntamenot ovat keskimäärin 78 EUROA kuntalaista kohden. Soveltavan liikunnan osuus on tästä 2 % .
Kyselyjen tavoitteena on ollut selvittää soveltavan liikunnan järjestelytapoja, resursseja ja palvelujen tarjontaa. Ratkaisua odottavat myös kunnilta hyvinvointialueille siirtyneiden tilojen ja muiden resurs sien käyttö ja kuljetusja avustajapalvelujen kehittäminen hyvinvointialueilla. Elokuussa 2024 julkistettu selvitys on seitsemäs. Valtion liikuntaneuvosto on toteuttanut tilaustyönä soveltavan liikunnan kuntakyselyjä noin neljän vuoden välein vuodesta 2000 asti. Valtaosa suurimmista kunnista vastasi kyselyyn, joten vastaajakunnat kattavat noin 80 prosenttia väes töstä. Näitä kysymyksiä vastaajat saattoivat arvioida asteikolla 1 = muutos on aiheuttanut olennaisia ongelmia … 3 = tilanne on pääosin ennallaan … 5 = muutos on olennaisesti parantanut toimintaedellytyksiä. Myös arvosanojen hajonta oli pienempi kuin kysyttäessä yhteistyön toimivuutta. Juuri valmistunut selvitys toteutettiin verkkokyselynä keväällä 2024, ja siihen vastasi noin puolet Manner-Suomen kunnista (51 %). Nämä vastaukset tulivat tyypillisesti kunnista, joiden sosiaalija terveyspalvelut oli jo aiemmin keskitetty kuntayhtymille. Liikuntasektorin ja hyvinvointialueiden yhteistyö on useimmissa kunnissa vasta muotoutumassa. Vähemmistö vastaajista koki yhteistyön jatkuneen pääpiirteittäin entiseen tapaan, ja muutama näki sen parantuneen. Ongelmana on ensinnäkin toimivien yhdyspintojen ja palveluketjujen rakentaminen. Yhteistyön kehittämiseen oli siten ollut enemmän aikaa. Vastaajia saivat kertoa vapaamuotoisesti, oliko mahdollisen hyvinvointialueyhteistyön taustalla aiempaa yhteistyötä kunnan tai kuntayhtymän sosiaalija terveyssektorin kanssa. lokakuuta.. Heiltä kysyttiin myös, miten sosiaalija terveyssektorin tilojen ja henkilöresurssien siirto hyvinvointialueille on vaikuttanut soveltavan liikunnan palveluihin. Kaikki vastaajat eivät kuitenkaan olleet kriittisiä. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 69 Vastaajia pyydettiin lisäksi arvioimaan, miten vammaisille tarkoitettujen kuljetus-, apuvälineja avustajapalvelujen siirto hyvinvointialueelle on edistänyt tai vaikeuttanut soveltavaa liikuntaa. Toimintaa on jatkanut hyvinvointialue. Palaute oli kriittistä, sillä molempien kysymysten vastausten keskiarvo oli 2,2. Kuva: Hanna Vehviläinen Ongelmana on toimivien yhdyspintojen ja palveluketjujen rakentaminen. Ota yhteyttä jouko.kokkonen@lts.fi ja tarjoa tekstiä! Numeron 5/2024 aineistopäivä on 7. Tai kirjoittaa artikkelin. Haluatko täydentää. Uusina teemoina tarkasteluun on otettu esteettömyyden edistäminen ja soveltavan liikunnan alennuskortit. Soveltavan liikunnan tilaa kunnissa käsittelevän raportin julkistamistilaisuuden paneelikeskusteluun osallistuivat (vas.) hallituksen jäsen Marja Pihnala Rusetti ry:stä, hyvinvointikoordinaattori Marika Lätti, PohjoisSavon hyvinvointialueelta, liikuntasuunnittelija Riitta Lehtonen Neuroliitosta ja liikuntasuunnittelija Petra Kela Nurmijärven kunnasta. Puheenjohtajana toimi liikuntatieteiden asiantuntija Vilja Prinkey Liikuntatieteellisestä Seurasta. Kirjoita Liikunta & Tieteeseen! Säväyttikö jokin artikkeli. Oletko eri mieltä.
-raportin, jossa kartoitettiin soveltavan liikunnan ja paraurheilun nykytilaa seuroissa ja liikuntaa järjestävissä yhdistyksissä. Kyseiseen raporttiin vastasi vain muutama ruotsinkielinen seura (5 <; Prinkey & Roitto 2023). 70 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 R uotsin kielen asemaa on pyritty viime aikoina turvaamaan esimerkiksi vuonna 2021 laaditun kansallisella kielistrategialla, jonka tavoitteena on ruotsinkielisten palvelujen toimivuuden ja saatavuuden turvaaminen sekä kieliyhteisön elinvoimaisuuden vahvistaminen (Oikeusministeriö 2021). Finlands Svenska Idrott (FSI) tuki ja edisti vuosina 2021–2024 ruotsinkielisten urheiluseurojen osaamista, jotta toimintarajoitteiset ja pitkäaikaissairaat henkilöt saisivat mahdollisuuden liikkua seuroissa omaa äidinkieltään käyttäen. Siltä löytyy rekisteröityneitä urheiluseuroja ja muita toimijoita, joiden toimintaan osallistuu parasurheilijoita tai erityistä tukea tarvitsevia liikkujia tai joilla on valmiuksia. Kuva: André Bottenstock LOTTA NYLUND projektledare, Vi också Finlands Svenska Idrott lotta.nylund@idrott.fi Ruotsinkieliset urheiluseurat soveltavan liikunnan asialla Mahdollisuus käyttää äidinkieltään liikuntapalveluissa on erityisen tärkeää toiminta rajoitteisille ja pitkäaikaissairaille. Liikuntatieteellinen Seura ja Suomen Paralympiakomitea julkaisivat vuonna 2023 Liikuttaako 2023. Tämä ei ole likikään aina itsestäänselvyys ruotsinkielisille suomalaisille. Samaa viestiä välittää Suomen Paralympiakomitea “Löydä oma seura” -sivusto
• Hanke teki myös yhteistyötä Ahvenanmaan liikuntatoimen (Ålands Idrott) kanssa tietoisuuden lisäämiseksi soveltavasta liikunnasta mm. mahdollistamalla toimintavälineiden kokeilemisen eri tapahtumissa. • FSI:n toiminnan ja osaamisen kehittäminen. & Roitto, R. • Hanke vastasi Suomen Paralympiakomitean ruotsinkielisen Valtti-toiminnan koordinoimisesta. • Ruotsinkielisten koulutusten tuottaminen seuroille, kunnille, järjestöille, FSI:n henkilökunnalle, opiskelijoille ja oppilaitoksille. 2021. Tarkoituksen on myös tarjota koulutusta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla erityisesti ruotsinkielisille urheiluseuroille, yhdistyksille, liitoille ja kunnille. Lisäksi hanke pyrki aktiivisesti poistamaan sukupuoleen perustuvia osallistumisesteitä. Liikuttaako 2023. Liikuntatieteellinen Seura julkaisi sanaston vuonna 2023. Näitä seuroja yritettiin osallistaa Vi också -hankkeeseen pilottiseuroina, mutta korona-aika oli vienyt voimavarat, joten yhteistyö kariutui. Vuoteen 2021 asti mikään urheilujärjestö ei ottanut vastuuta suomenruotsalaisella urheilukentällä toimivien seurojen soveltavan liikunnan koulutuksesta. Ruotsinkielisiä seuroja on mukana vain kourallinen. Kolmevuotisen hankkeen myötä on aloitettu ruotsinkielisen tukimateriaalin tuottaminen ensimmäistä kertaa SuoVi också hanke pähkinänkuoressa • Ruotsinkielisen tukimateriaalin tuottaminen: mm. . • Suomenruotsalaisten paraurheilijoiden tunnettuuden lisääminen esimerkiksi mediatiedotteilla, somepostauksilla ja rekrytoimalla kohderyhmää kokemusasiantuntijoina koulutuksiin ja podcasteihin. • Soveltavan liikunnan ohjaajien ja muiden alan toimijoiden koulutus. Tätä toimintaan tarvitaan henkilö, joka koordinoi ja kehittää kohderyhmän mahdollisuuksia yhdenvertaiseen liikuntaa. www.lts.fi/media/lts_ julkaisut/lts_selvityksia/liikuttaako-2023.pdf järjestää soveltavaa liikuntaa. LÄHTEET Oikeusministeriö. Yhteistyö järjestöjen ja organisaatioiden kanssa yli kielirajojen on ollut tärkeää, jotta kohderyhmä näkyisi paremmin ja siihen kuuluvien liikuntamahdollisuudet lisääntyisivät. Työskentelin Opetusja kulttuuri ministeriön rahoittaman hankkeen hankevastaavana. Nationalspråkstrategin, Kansalliskielistrategia: Statsrådets principbeslut, Valtioneuvoston periaatepäätös. Suomenkieliset seurat ovat saaneet tukea soveltavan liikunnan kehitystyöhön jo yli 30 vuoden ajan esimerkiksi Suomen Paralympiakomitealta. • Ensimmäisten ruotsinkielisen soveltavaa liikuntaa käsittelevä podcastin julkaiseminen. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 71 messa. Hankkeen päätulokset Suomessa on yli 200 ruotsinkielistä seuraa, joiden kattojärjestönä toimii Finlands Svenska Idrott. Sen tavoitteena on lisätä liikuntaa henkilöille, joilla on liikunnanharrastamiseen vaikuttava toimintarajoite tai sairaus. • Soveltavan liikunnan kaksikielinen verkoston luominen yhdessä oppilaitosten, kuntien, seurojen ja muiden toimijoiden kanssa osaamisen edistämiseksi. Tavoitteena on löytää erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille liikuntaharrastus. Soveltavan liikunnan sisällyttäminen osaksi järjestön vakinaista toimintaa. viisi käsikirjaa, viisi videoita ja kaksi nettisivua valmistui. Noin 30 vuotta myöhemmin Finlands Svenska Idrott sai tukea kehittääkseen soveltavaa liikuntaa ruotsiksi. Vi också -hankkeen loputtua Opetusja kulttuuriministeriö myönsi FSI:lle jatkorahoituksen Vi vill också delta -hankkeelle. Hankkeessa keskityttiin koko kaksikielisten kentän kehittämiseen seuraavin toimenpitein: Ruotsinkielisen tukimateriaalin käyttö olisi juurrutettava seuroihin.. Vi också hanke edisti vuosina 2021–2024 liikunnan yhdenvertaisuutta ruotsinkielisille henkilöille, joilla on vamma tai pitkäaikaissairaus lisäämällä liikkumisja liikuntamahdollisuuksia. Vi också -nimen saaneen hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Liikuntatieteellinen Seura ja Suomen Paralympiakomitea. Vi också -podcast on saavutettava, koska kaikki sen jaksot voi kuunnella tai lukea. Liikuntatieteellinen Seura 2023. Tämä viittaa siihen, että ruotsinkielisten toimintarajoitteisten ihmisten järjestetyn liikunnan mahdollisuudet ovat niukat. Muita tuloksia • Hankevastaava osallistui soveltavan liikunnan ja paraurheilun sanaston laatimiseen ja vastasi ruotsinkielisestä sanastosta. Hankkeen tavoitteet • Soveltavan liikunnan toiminnan kehittäminen ja mahdollisuuksien lisääminen ruotsinkielisissä seuroissa. Sen käyttö olisi saatava juurrutettua seuroihin. • Hankkeessa on luotu ja vahvistettu toimivia kansallisia yhteistyöverkostoja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-967-0 Prinkey, V. Ääneen pääsivät asiantuntijat ja paraurheilijat. • Tiivis yhteistyö muiden alan toimijoiden kanssa sekä kansallisesti että kansainvälisesti muiden Pohjoismaiden kanssa. 1990-luvulla CIF (entinen Finlands Svenska Idrott) pyrki kehittämään soveltavaa liikuntaa ruotsiksi, mutta laman vuoksi järjestö ei saanut valtion rahoitusta tähän tarkoitukseen. Aineistoa löytyy tämän ansiosta jonkin verran ruotsiksi. Hankkeen tavoitteena oli avata ovia seuratoimintaan, tukea kuntien ja seurojen yhteistyötä ja lisätä soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun osaamista. – Toimintarajoitteisille henkilöille suunnatun Liikkujakyselyn ja Seuraja yhdistyskyselyn raportti
Kuitenkin jo paljon aiemmin muut järjestöt olivat tarttuneet toimeen. Tarkoituksena oli myös järjestää monipuolista koulutusta laitoksissa liikunnan ohjaustehtävissä toimiville heidän ammattitaitonsa vahvistamiseksi. Samalla seuraan kohdistuu monia odotuksia. Kaikki kunnia kuitenkin LTS:lle, sillä sen panos asian eteenpäin viejänä on ollut merkittävä. Ohjaajana toimi Tauno Koljonen. Näitä henkilöitä olivat mm. Tuolloin puhuttiin erityisryhmien liikunnasta. Soveltava liikunta – SOVELi ry:n lopetettua toimintansa LTS on ottanut yhä vahvemmin alan vetovastuun. Sen vetäjäksi oli saatu Rinnekodin johtajaylilääkäri Oiva. Kuva: Nurmeksen museo PEKKA SAARENMAA sosiaalineuvos sosiaalija terveysjohtaja, eläkkeellä Kerava Soveltavan liikunnan alkuvaiheita Liikunnanohjaajilla ja vammaisjärjestöillä oli suuri merkitys soveltavan liikunnan alkuvaiheen kehittäjinä. 72 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 O uti Kauralan ja Anu Väärälän teoksen Erityisestä kaikille avoimeen liikuntaan – Suomalaisen erityisliikunnan juuret ja kehittyminen (2010) mukaan ”Liikuntatieteellinen Seura (LTS) toimi Suomessa erityisryhmien liikunnan aloitteentekijänä ja toiminnan käynnistäjänä”. Tavoitteena oli luoda yhteistyöverkosto kokemusten vaihtoa ja liikunnanohjauksen edistämistä varten. Jouko Puustisen lisäksi asiasta innostuivat monet laitoksissa toimivat liikunnanohjaajat, jotka vaikuttivat liikunnallisen kuntoutuksen yleistymiseen. Toivo Salo Kellokosken sairaalassa, Tauno Laine Harjavallan sairaalassa ja kehitysvammaisten Antinkartanon keskuslaitoksessa Ulvilassa työskennellyt Timo Valli. Suomen Liikunnanohjaajat ry:n (SULI) hallitus perusti vuonna 1965 silloisen puheenjohtajansa Jukka Vesan aloitteesta sosiaalisen kuntoutuksen jaoston. Sen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Kellokosken sairaalan liikunnanSotainvalidien liikuntapiiri Nurmeskodissa 1960luvun puolivälissä. Jaosto oli tarve perustaa, koska useita liikunnanohjaajia työskenteli psykiatrisissa sairaaloissa, kehitysvammalaitoksissa ja nuorisonhuoltolaitoksissa etenkin Helsingissä. Soveltavan liikunnan alkuaskeleet otettiin 1960–luvun puolivälissä. Merkittäväksi osoittautui SULI ry:n yhteistyössä Keskuslaitos Rinnekodin kanssa vuonna 1968 järjestämä kurssi. ohjaajana työskennellyt Jouko Puustinen. Liikuntatieteellinen Seura tuli mukaan 1960luvun lopulla
Vuoden lopulla yhteistyössä Suomen Liikunnanohjaajat ry:n ja Suomen Voimistelunopettajaliiton kanssa järjestetyn tilaisuuden aiheena oli Liikunta ja laitostunut yhteiskunta. Lääkärikunta on tiedostanut liikunnan kansanterveydellisen merkityksen ja monet lääkärit ovat valmiita kirjoittamaan ”liikuntareseptejä”. Vuonna 1969 LTS järjesti Suomalaisella kauppakorkeakoululla paneelikeskustelun Mielenterveys ja liikunta yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Vuoden 1968 pitopaikkana oli Keskuslaitos Rinnekoti, jossa samana vuona toteutettiin Ernst Kiphardin vetämä täydennyskoulutus. Seuraavana vuonna paikkana oli Käpylän kuntoutuslaitos. Käsiteltävinä olivat mm. Ulla Lahtinen ja minäkin sain kunnian osallistua. Seuraava vuonna Peurungan Kuntoutuslaitoksessa Laukaalla järjestettiin toinen liikuntaseminaari. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 73 LTS tuli mukaan erityisryhmien liikunnan koulutukseen vuonna 1973 järjestämällä Pajulahden Urheiluopistossa seminaarin yhteistyössä Kehitysvammaliiton ja Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Lääketieteenkandidaattiseura oli oivaltanut asian tärkeyden ja omisti Medisiinari-lehtensä koko numeron 4/1973 laaja-alaisesti liikunnalle osana eri väestöryhmien terveydenhuoltoa. Kurssi oli ensimmäinen tärkeä alan täydennyskoulutustapahtuma ja vauhditti erityisryhmien liikuntatoiminnan laajentamista. Lääkärit eivät tuolloin paljon puhuneet liikunnasta – saati erityisryhmien liikunnasta. Myöhemmin Kiphard toimi liikuntapedagogiikan professorina Frankfurt am Mainissa. Tämän seurauksena LTS:n hallitus käsitteli vuoden 1970 ensimmäisessä kokouksessaan erityisryhmien liikuntakysymyksen viemistä eteenpäin. Hengeltään myönteinen tilaisuus ei johtanut toivottuun tulokseen. Vierailu toteutui, mutta lähetystön otti vastaan kansliapäällikkö Heikki Hosia toimistopäällikkö Heikki Klemolan kanssa. Esitystä ei hyväksytty, sillä julkilausumassa on mainittu jokaisella ihmisellä olevan oikeus ikään, sukupuoleen, liikunnallisiin taipumuksiin ja muihin syihin katsomatta harrastaa liikuntaa ja nauttia yhteiskunnan tarjoamista liikuntapalveluista. LTS:n hallitukseen minut valittiin 1970-luvun alussa varajäseneksi kuten myös ystäväni Jukka Vesa. Jo vuonna 1973 nuoret lääkärit kiinnittivät huomiota riskija erityisryhmien liikuntaan. Olimme molemmat SULI ry:ssä pyrkineet edistämään vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden liikunnallisia oikeuksia. mielenterveyden, nuorisonhuollon ja kehitysvammaisuuden ohella selkäydinvammaisten ja päihdeongelmaisten liikuntaterapia ja kuntoutustarpeet. Aluksi liikunnanohjaajat keskittyivät laitoksissa olevien vammaisten ja pitkäaikaissairaiden liikunnan monipuolistamiseen ja heidän liikunnallisten oikeuksiensa edistämiseen. Vuonna 1971 toteutui koulutustilaisuus Oulun keskusmielisairaalassa. Hänen aloitteestaan Kehitysvammaliitto perusti vuonna 1969 liikuntajaoston, jonka puheenjohtajana Ollila toimi 1970-luvun lopulle. Hänen ideoimanaan liitto julkaisi liikuntajaostoon kuuluneen Ulla Lahtisen kirjoittaman uraauurtavan Kehitysvammaisten liikuntaoppaan. Rinnekodin kaksiviikkoiselle kurssille osallistui 23 innostunutta henkilöä. Kirjoittajina oli useita erityisryhmien liikunnan parissa toimineita, mm. LTS:n herääminen LTS:n vuonna 1967 järjestämien ensimmäisten Liikuntapoliittisten neuvottelupäivien julkilausumaan esitettiin sisällytettäväksi erityisryhmien, joihin kuuluviksi määriteltiin vammaiset ja pitkäaikaissairaat, liikunnallisten oikeuksien huomioon ottaminen. Keskuslaitos Rinnekodin johtajaylilääkäri Oiva Ollila oli arvostettu kehitysvammaisten liikunnan edistäjä. Keskityimmekin seurassa ajamaan erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden liikuntamahdollisuuksien kehittämistä. Lähetystö jätti aloitteen komitean asettamisesta selvittämään erityisryhmien liikuntaa. LTS:n edustajina olivat puheenjohtaja Castor Lindqvist, pääsihteeri Joel Juppi ja Pekka Saarenmaa. Vuonna 1975 toteutui seminaari yhteistyössä Sosiaaliturvan Keskusliiton ja Terveyskasvatuksen Keskuksen kanssa. Etenkin kunnat oli saatava kiinnostumaan vammaisten ja pitkäaikaissairaiden liikunnasta. Monipuolinen kurssitus käynnistyi Jo vuonna 1967 SULI:n sosiaalisen kuntoutuksen jaosto oli järjestänyt Kellokosken sairaalassa ylilääkäri Ilkka Taipaleen suosiollisella avustuksella koulutuspäivät mielisairaaloiden, kehitysvammalaitosten ja nuorisonhuoltolaitosten liikuntaja vapaa-ajanohjaajille. Kuudennet kuntoutuspäivät olivat Antinkartanon Keskuslaitoksessa vuonna 1974, jolloin osallistujia oli noin 70. Liikunnanohjaajia edusti puheenjohtaja Toivo Salo ja voimistelunopettajia Risto Nieminen. Liikuntatieteen tohtoriksi väitellyt Lahtinen toimi 1970-luvulla Jyväskylän ylipiston ensimmäisenä erityisryhmien liikunnan viranhaltijana. Nykyään tilanne on aivan toinen. Samalla vahvistui tietoisuus siitä, että avohuollossa olevien liikunnan kehittämisessä on mittava työsarka. SULI jatkoi erityisryhmien liikunnanohjaajille tarkoitettujen kuntoutuspäivien järjestämistä yhteistyössä eri kuntoutuslaitosten ja sairaaloiden kanssa. Lääkärit eivät paljon puhuneet liikunnasta – saati erityisryhmien liikunnasta.. Hän oli työskennellyt liikuntaterapeuttina lapsija nuorisopsykiatrisella klinikalla. Lahtinen on vaikuttanut monin tavoin sekä kehitysvammaisten että yleensä erityisryhmien liikunnan edistämiseen ja alan koulutukseen. Tuli tarpeelliseksi etsiä yhteistyökumppaneita asian edistämiseksi, jolloin yhteistyö LTS:n kanssa virisi. Varsin pian erityisliikunnan parissa toimivat oivalsivat, että kotona asuvien, avohuollossa olevien henkilöiden liikuntamahdollisuudet ja heille tarjottavat palvelut olivat hyvin rajallisia. Hallitus päätti, että LTS:n ja edellä mainittujen järjestöjen lähetystö pyrkii opetusministerin puheille. Ollilan henkilökohtaisten suhteiden avulla saksalainen fysioterapeutti ja diplomiliikunnanopettaja Ernst Kiphard, joka oli edelläkävijä vammaisten sekä pitkäaikaissairaiden liikunnallisen kuntoutuksen kehittäjänä. Myöhemmin hän on toiminut erityispedagogiikan professorina
Vuonna 1981 valmistunut mietintö herätti laajaa huomiota ja vauhditti merkittävästi kehitystä. Sain toimia sen puheenjohtajana. Laajapohjaista ja arvovaltaista hallintoryhmää johti FL Manu Jääskeläinen. Järjestöjen yhteistyö erityisryhmien liikunnan tukena Erityisryhmien liikuntakomitean mietinnön valmistuttua vuonna 1981 opetusministeriö ryhtyi toimenpiteisiin mietinnön ehdotusten toteuttamiseksi. Uudellamaalla jaoston toiminnassa liikunnanohjaajilla oli keskeinen merkitys. Vuoden 1972 ensimmäisessä kokouksessaan hallitus päätti jatkaa työryhmän toimintaa. Myös Suomen Liikunnanohjaajat ja Suomen Liikunnanopettajain Liitto osallistuivat käyntiin. (LTS hallitus 1/1973 § 11 kohta 3) ”Hyväksyttiin erityisryhmien ongelmia pohtivan toimikunnan ehdotus lähetystön uusintakäynnistä opetusministerin luona erityisryhmien liikuntaongelmia koskevan selvityksen aikaansaamiseksi. Seuran edustajiksi hallitus nimesi puheenjohtaja Castor Lindqvistin, pääsihteeri Joel Jupin ja Pekka Saarenmaan. 1970 mukana olleilta Suomen Liikunnanohjaajat r.y:ltä ja Suomen Liikunnanopettajaliitto r.y:ltä tiedustellaan myös asiaa ja pyydetään mukaan uuteen lähetystöön”. VLTT puolsi esitystä ja piti sitä kiireellisenä. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin minut ja mukaan päätettiin pyytää edustajat Kehitysvammaliitosta ja Suomen Mielenterveysseurasta. Jaosto teki vuosittain kyselytutkimuksia, joilla seurattiin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden liikunnan tilannetta kunnissa ja erityisryhmien liikunnanohjaajien määrän kehitystä. Tällöin mukaan liittyi Veikko Puputti, jonka panos erityisesti kuntoutuksen kehittäjänä oli mittava. Siihen kutsuttiin lisäksi Suomen Mielenterveysseuran edustaja. Ensimmäisellä käynnillä v. Onnistunut projekti vauhditti opetusministeriön vuonna 1980 tekemää päätöstä asettaa komitea selvittämään erityisliikunnan tilaa. LTS:aa edustivat puheenjohtaja Martti Karvonen, pääsihteeri Joel Juppi ja hallituksen jäsen Pekka Saarenmaa. Jaosto kiinnitti myös kuntien huomiota erityisesti liikuntapaikkojen esteettömyyteen. Ryhmän esityksestä LTS:n hallitus päätti kokouksessaan vuonna 1972 lopulla toteuttaa seuraavana vuonna erityisryhmien liikuntaongelmia pohtivan seminaarin. Heidelbergin paralympialaiset pidettiin vuonna 1972. LTS ei kuitenkaan lannistunut tästä. Erityisliikunnan asiaa edisti osaltaan LTS:n keväällä 1976 koolle kutsuma neuvottelutilaisuus, johon osallistuivat sosiaalihallituksen pääjohtaja Alli Lahtinen, lääkintöhallituksen pääjohtaja Leo Noro, VLTT:n puheenjohtaja Aarni Koskela ja osastopäällikkö Heikki Klemola opetusministeriöstä. Projektin toteutti LTS vuosina 1976–1979. Kuitenkin vasta vuonna 1980 opetusministeriö asetti professori Eino Heikkisen johtaman komitean selvittämään käytännön toimenpiteitä erityisryhmien liikunnan kehittämiseksi. Pyrkimyksenä oli edistää erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden liikuntamahdollisuuksia ja tasa-arvon toteutumista. Ministeriö käynnisti keskusteluja sosiaalija terveysjärjestöjen kanssa alan liikuntatoiminnan edistämiseksi, mikä tuotti tulokUudenmaan läänin liikuntalautakunta erityisryhmien asialla Vuonna 1985 Uudenmaan läänin liikuntalautakunnassa aloitti läänin liikuntasihteerinä toimineen Jukka Vesan aloitteesta perustettu erityisryhmäliikunnan jaosto. LTS otti vuonna 1973 uudelleen esille tarpeen laatia erityisryhmien liikuntaselvitys. Myös Jukka Vesasta tuli työryhmän jäsen. Vuoden 1973 lopulla LTS ehdotti Valtion liikuntatieteelliselle toimikunnalle (VLTT), että toimikunta teettäisi tutkimuksen erityisryhmien liikuntaongelmista. Kuva: Jukka Kuusisto/Museovirasto. Kokouksessa sovittiin laajan erityisryhmien liikunnan kokeiluja tutkimusprojektin järjestämisestä ja rahoituksesta. Vastaanotto ei ollut yhtä myönteinen kuin vuonna 1970, sillä ministeri Väänänen totesi aika tylysti, että kaikkia pieniä ryhmiä varten ei voida asettaa komiteoita tai toimikuntia. LTS:n hallitus nimesikin kokouksessaan (5/1971 § 7 kohta 6) työryhmän Erityisryhmien liikuntaongelmat, jonka puheenjohtajaksi minut valittiin. Seuran puheenjohtaja ja toimikunnan puheenjohtaja valmistelevat asian. Kuntia kannustettiin perustamaan liikunnanohjaajien virkoja. Ratkaisukeinona ehdotetaan valtioneuvoston komitean perustamista. huhtikuuta 1973. Lautakunta painotti jakaessaan avustuksia liikuntapaikoille niiden soveltuvuutta vammaisja pitkäaikaissairaiden liikuntaan. Erityisryhmien ongelmien selvittämistä ajaneen lähetystön käynti opetusministeri Marjatta Väänäsen luokse toteutui 6. Kuulaa työntämässä todennäköisesti Suomen Eero Mäki. Liikuntalautakunta tiedosti, että erityisliikunnan kehittämisen kannalta kunnat olivat avainasemassa. Jaosto järjesti kunnissa toimiville liikunnanohjaajille koulutustilaisuuksia. Erityisryhmien liikuntajaostoa ei tiettävästi ollut muiden läänien liikuntalautakunnissa. Komitean ansiokkaana sihteerinä toimi Kari Koivumäki. 74 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 Seuran silloinen puheenjohtaja Castor Lindqvist tuki asiaa
Sotainvalidien Veljesliitto perusti vuonna 1945 liikuntatoimikunnan, joka vuonna 1960 irtautui Sotainvalidien Urheiluliitoksi. Valitettavasti järjestön toiminta päättyi vuoden 2023 lopussa. Tällöin myös nimi muuttui Suomen erityisryhmien liikunta ry:ksi. . Tukiliitto oli vuonna 1993 perustetun SEY:n perustajajäsen. Yhdistämistä vauhditti opetusministeriö tavoite eheyttää, yhdistää ja järkeistää liikunnan kenttää. Suomen Invalidien Urheiluliitto erkani emojärjestöstään vuonna 1964. Ratkaisun merkittävyyttä korosti se, ettei alan järjestöjä perinteisesti rahoittanut Raha-automaattiyhdistys osoittanut tukea liikuntaan. muutti nimensä vuonna 2004 Soveltava Liikunta – SOVELI ry:ksi, mikä oli perusteltu ja onnistunut uudistus. Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteen laitos, tutkimuksia1/2010, Kopiohyvä Oy, Jyväskylä.. LÄHTEET Hölsänmäki, H. Periaatteena oli jakaa taloudellista tukea vain yhdeltä taholta, mikä ajoi perustamaan erilliset liikuntajärjestöt. Järjestöön liittyi myös ruotsinkielinen Förbundet De Utväcklingsstördas Väl rf. Laurell oli aiemmin johtanut Vammaisurheilujärjestöjen yhteistyötoimikuntaa (VYT), jonka jäseninä olivat Suomen Invalidien Urheiluliitto, Näkövammaisten Keskusliitto, Kuurojen Urheiluliitto ja Sotainvalidien Urheiluliitto. liikuntatieteen laitos, tutkimuksia 2/2007. 1995. Järjestön ensimmäinen kokopäivätoiminen järjestösihteeri Pertti Pousi kehitti liitosta vahvan toimijan. Yhdistyksen rekisteröinnin jälkeen sihteeriksi tuli Keuhkovammaliiton liikuntasihteeri Janne Haarala, joka on tehnyt ansiokkaan uran liitossa liikunnan koordinoijana ja kehittäjänä. Sotasokeiden liikuntatoiminta alkoi vuonna 1948. SKUL:n toiminnanjohtajaksi valittiin pitkään Kehitysvammaliiton liikuntajaoston sihteerinä toiminut Eija Kangas-Virtanen, jolla oli kokemusta ruohonjuuritason liikunnasta. (toim.). 2010. Vuoteen 2000 mennessä melko monta järjestöä hyväksyttiin valtionapukelpoiseksi liikuntajärjestöksi. Hänen vahvuutenaan on ollut kansainvälinen verkottuminen, mm. 1993. Vuonna 1995 minut valittiin SEY:n johtoon Kehitysvammaliiton liikuntajaoksen puheenjohtajana. Poikkeuksena tästä oli Näkövammaisten Liitto, joka hyväksyttiin valtionosuuteen oikeuttavaksi liikuntajärjestöksi. Kuusela, K. Jyväskylän yliopisto. Soveltavan liikunnan julkaisu 4. Päätös ei ollut yksimielinen ja osa SEY:n jäsenjärjestöistä jättäytyi pois toiminnasta. Vammaisurheilulla pitkät perinteet Sotiemme jälkeen koettiin tarpeelliseksi käynnistää liikunnallista kuntoutusta lukuisien sodissa vammautuneiden toimintakyvyn edistämiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi. Erityisestä kaikille avoimeen liikuntaan – Suomalaisen erityisliikunnan juuret ja kehittyminen. & Taulu, A. Toiminnanjohtaja Pertti Paakkinen ajoi aktiivisesti sosiaalija terveysjärjestöjen yhteistyötä ja järjestöjen pääsyä valtion liikuntatuen piiriin. Kuurojen ja kuulovammaisten liikuntatoiminta oli käynnistynyt jo 1800–1900-lukujen vaihteessa, jolloin liikuntaa oli harrastettu alueellisissa kuurojenyhdistyksissä. Siitä irtaantunut Kehitysvammaisten Liikuntaliitto hyväksyttiin vuonna 1988 valtiontukeen oikeuttavaksi liikuntajärjestöksi. Kehitysvammaisten Liikuntaliitto ja Kehitysvammaliiton liikuntajaos yhdistyivät vuonna 2004 pitkien ja vaikeidenkin neuvottelujen jälkeen, jolloin syntyi Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu – SKUL. Katajamäki Print&Media, Ylöjärvi. Pro gradu –tutkielma 2006. Kopijyvä, Jyväskylä. Vuonna 1920 aloitti toimintansa Suomen Kuuromykkäin Urheiluliitto, nykyisen Suomen Kuurojen Urheiluliiton edeltäjä. Kangas-Virtasen panos alan kehittämisessä on ollut tärkeä. Sokeiden ja näkövammaisten liikunnalla on myös kauas ulottuvat juuret. Sitä ennen oli jo sokeiden kouluissa panostettu liikuntaa. 2013.Soveltava liikunta SOVELI, 20 vuotta liikuntaa yhdessä kehittäen. Tätä ennen liikunta oli ollut yksittäisten laitoksissa toimivien ohjaajien vastuulla. Kummajaisesta huippu urheiluksi. Multiprint, Helsinki. Klemola. Hän vaikutti merkittävästi siihen, että syksyllä 1993 perustettu 18 vammaisja kansanterveysjärjestön yhteistyöelin Suomen erityisliikunnan yhdistys SEY rekisteröitiin vuonna 1996. Kehitysvammaisten Liikuntaliitto sai alkunsa vuonna 1961 perustetun Kehitysvammaisten Tukiliiton yhteydessä. Suomen erityisryhmien liikunta ry. Soveltava Liikunta SOVELI ry. Se on näkynyt myös toiminnassa. Suomen Liikunnanohjaajat r.y. Kehitysvammaliitto perusti vasta 1960-luvun lopulla liikuntajaoston. Vuotta aiemmin Kehitysvammaliitto oli saanut vastaavan aseman. 1940–1990. Sotainvalidiurheilu 50 v – Sotainvalidien Urheiluliitto ry. Keuhkovammaliitto, myöhemmin Hengitysliitto HELI, hyväksyttiin vuonna 1987 ensimmäisenä valtionosuuteen oikeuttavaksi liikuntajärjestöksi. Kehitysvammaisten liikuntatoiminta on varsin myöhäsyntyistä. Tämä avasi tien muillekin kansanterveysjärjestöille liikunnan valtiontuen piiriin. yhteistyö Special Olympics -liikkeen kanssa. Jäljelle jäi 12 jäsenjärjestöä, mutta tulevina vuosina jäsenmäärä kasvoi tasaisesti. Syynä eri vammaisryhmien omien liikuntajärjestöjen perustamiseen on taloudellinen. Suomen vammaisurheilun historia 1960–2005. Sokeain Keskusliiton järjestäytynyt liikunta alkoi vuonna 1962. Kaurala, O. 2007. Kummu, L. Vuonna 1988 Keuhkovammaliitto palkkasi liikuntasihteerin edistämään liikuntatoimintaa. Liikuntatieteellisen Seura. H. Hänen johdollaan liitto solmi lukuisia kansainvälisiä yhteyksiä. Liikuntaa olivat järjestäneet aikaisemmin Suomen Invalidiliitto ja sen edeltäjä, vuonna 1938 perustettu Siviilija asevelvollisuusinvalidien Liitto. Hajaannuksen syynä oli huoli valtion liikuntamäärärahojen jakaantumisesta ja riittävyydestä. SEY:n puheenjohtajana aloitti vuonna 1993 Näkövammaisten Liiton liikuntasihteeri Hannu Laurell ja sihteerinä toimi opetusministeriön erikoisliikunnan suunnittelija Kari Koivumäki. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 75 sia. Hän oli aiemmin toiminut Keskuslaitos Rinnekodissa ohjaajana. Loimaan Kirjapaino Oy. & Väärälä, A. Sosiaalija terveysjärjestöt saivat tukea Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta. Sen keskeinen henkilö on alusta alkaen Alvar Sandström, joka toimi myöhemmin pitkään puheenjohtajana. Liikunnan ilon sanansaattajat. Vuosikokousja hallituspöytäkirjat 1969–1973
76 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 I äkkäiden kaatumiset ovat yleisiä. Kaatumisen ehkäisyn suositukset on laadittu ensisijaisesti sosiaalija terveystoimen tarpeisiin. Iäkkään yksilölliset toiveet ja tarpeet tulee ottaa huomioon ehkäisytoimia suunniteltaessa. Kaatumiset eivät kuitenkaan vääjäämättömästi kuulu ikääntymiseen. Kuntien liikuntatoimella, urheiluseuroilla, yhdistyksillä ja muilla liikuntapalveluita tarjoavilla tahoilla on tärkeä merkitys kaatumisten ehkäisyssä. Mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa tulee lisätä liikuntapalvelupolulla, jolla liikunnan toimijat toimivat yhteistyössä hyvinvointialueiden terveydenhuollon ja kuntoutuksen ammattilaisten kanssa. Suositus ohjeistaa kaatumisriskin tunnistamisessa. (Pajala 2016) Vuosittain Suomessa sattuu liki puoli miljoonaa kaatumista, joista joka toinen aiheuttaa jonkinasteisen vamman. sekä iäkkäitä itseään ja heidän läheisiään. Iäkkään toimintakyvyn arviointi ja kaatumisten ehkäisy edellyttävät kuitenkin usein lisäkoulutusta. Mikäli vastaus yhteenkin kysymykseen on ”kyllä”, tulee iäkkäälle tehdä yksilöllinen kaatumisten riskiarvio. Liikunnan ammattilaisilla on valmiudet arvioida fyysistä suoritusja toimintakykyä. Tässä artikkelissa keskitytään fyysisen suorituskyvyn arviointiin ja liikuntaharjoitteluun. Mitä aiemmin väestö aktivoituu liikunnalliseen elämäntapaan ja monipuoliseen liikuntaharjoitteluun, sitä paremmin toimintakyky säilyy läpi elämän. SIRPA HARTIKAINEN, professori (emerita) geriatrinen lääkehoito farmasian laitos Itä-Suomen yliopisto MARJA ÄIJÖ, TtT, ft gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu TUIJA YLITÖRMÄNEN, TtT, sh erityisasiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kaiken kuntoisten iäkkäiden kaatumisia voidaan ehkäistä tehokkaasti. Uusi suositus täydentää ja syventää aiempia kansainvälisiä sekä kansallisia suosituksia ja ohjeistuksia (Pajala 2016; Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus 2017). Suositukset hyödyttävät kuitenkin kaikkia iäkkäiden parissa työskenteleviä TIINA PITKÄNEN, fysioterapeutti iäkkäiden toimintakyvyn ja kaatumisten ehkäisyn asiantuntija pitkanentiinamar@gmail.com MAARIT PIIRTOLA, dosentti, FT, TtM, ft vanhempi tutkija UKK-instituutti vieraileva tutkija, Helsingin yliopisto RIITTA KOIVULA, YTT, sh johtava asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monipuolinen liikuntaharjoittelu vähentää kaatumisia Iäkkäiden kaatumisten ehkäisyn maailman suositusten mukaan monipuolinen liikunta harjoittelu on hyväksi kaikille iäkkäille. Kaatumisriskin seulontaan suositellaan kysymyksiä: Oletteko kaatunut viimeisen 12 kuukauden aikana, onko teillä kävelyja/tai tasapaino-ongelmia ja pelkäättekö kaatumista. Kaatumiset ja kaatumisen pelko vaikeuttavat päivittäisistä toiminnoista selviytymistä, vähentävät sosiaalista kanssakäymistä sekä lisäävät yksinäisyyttä, masennusta ja terveyspalveluiden käyttöä (Pajala 2016). Kaatumisten ehkäisysuositus pähkinänkuoressa Suositus painottaa kolmea asiaa: iäkkään kaatumisriskin systemaattista kysymistä, yksilöllisten riskitekijöiden tunnistamista sekä yksilöllisten ennaltaehkäisevien toimenpiteiden järjestämistä riippumatta iäkkään toimintakyvystä ja asuinpaikasta. Myös kaatumisen pelko tulee arvioida. Terveydenhuollon ja liikuntasektorin yhteistyö onkin tärkeää, jotta liikuntapalvelupolku voi jatkua iäkkään toimintakyvyn muutoksista huolimatta. Maailmansuositus soveltuu kaikille Kansainvälinen työryhmä päivitti vuonna 2022 kaatumisten ehkäisyn suositukset vastaamaan uusinta tieteellistä näyttöä (Montero-Odasso et al. 2023). Arviointiin tulee sisällyttää toiminta-, kävelyja tasapainokyvyn lisäksi myös sydänja verenkiertoelimistön sekä lääkityksen arviointi. Mitä iäkkäämpi ja huonompi toimintakyky henkilöllä on, sen todennäköisemmin hän kaatuu. Kaatumisten ehkäisyn keskeisimmät suositukset on esitelty UKK-instituutin www-sivuilla (Maailmanlaajuiset suositukset kaatumisten ehkäisyyn). Lisäksi se antaa ohjeita seulonnan, neuvonnan, hoidon, kuntoutuksen ja liikuntaharjoittelun käytännön toteutukseen. Tämä artikkeli pohjautuu suomalaisen työryhmän sovitustyöhön. Monipuolinen liikuntaharjoittelu on yksi kustannusvaikuttavimmista keinoista edistää toimintakykyä ja ehkäistä kaatumisia (Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus 2017)
Merkittävä proteiinialiravitsemus estää liikuntaharjoittelun. Testaaminen auttaa seuraamaan harjoittelun edistymistä. Osa lääkkeistä heikentää myös vireystilaa ja tasapainoa. Taulukko 1. Ravitsemus Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio edistää ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä (Schwab 2023). Tasapainon parantuminen voi myös vähentää kaatumisen pelkoa ja yksinäisyyttä ja auttaa siten parantamaan koettua terveyttä ja elämänlaatua. Vaihtoehtoisesti voi käyttää Timed Up and Go (TUG) -testiä ja sen variaatioita. Onkin tärkeää, että terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaiset arvioivat säännöllisesti asiakkaiden toimintakykyä ja ohjaavat heitä heille sopivan liikuntaharjoittelun pariin. Mikäli tällaisia ongelmia ilmenee, on hyvä ohjata iäkäs lääkityksen arviointiin. Liikuntaharjoittelu parantaa toimintakykyä Kokonaisvaltainen toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen ovat keskeinen osa kaatumisen ehkäisyä. Ulkona hankaluudet ovat erilaisia maastosta ja asuintavasta ja -paikasta riippuen. Fyysinen aktiivisuus ja monipuolinen säännöllinen liikunta, erityisesti tasapainoharjoitukset, auttavat ylläpitämään itsenäistä liikkumiskykyä. Myös kävelyn ja tasapainon laatu tulee arvioida. Heikentynyt näkö ja kuulo vaikeuttavat vaaranpaikkojen havaitsemista ja reagointia niihin. Näitä tekijöitä on kuvattu taulukossa 1. Tasapainoharjoitukset auttavat ylläpitämään itsenäistä liikkumiskykyä.. Jos ravitsemuksessa on pieniä puutteita, voidaan liikuntaharjoittelu aloittaa kevyesti ja ravitsemuksen parannuttua lisätä vaativuutta. Säännölliset terveystarkastukset ja aistiapuvälineiden käyttötarpeen arviointi ovat iäkkäälle tärkeitä. Liikuntaryhmissä kävelynopeuden voi mitata esimerkiksi kymmenen metrin kävelytestillä. Hyvä liikkumisja toimintakyky omassa elinympäristössä vähentää kaatumisriskiä monin tavoin. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 7 7 Kuva: Jaana Selander / Kiuruvesi-lehti Kävely ja tasapaino Suositus painottaa kaatumisten kysymisen lisäksi kävelynopeuden ja tasapainon arviointia. Arviointityökaluja on kuvattu muun muassa Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy -oppaassa (Pajala 2016). Liikuntaharjoittelun yhteydessä iäkkäitä on hyvä ohjata tarpeellisen proteiinin saantiin. Molempiin vaikuttavia tekijöitä ovat: • Tasapaino ja lihasvoima: Itsenäinen liikkumiskyky edellyttää hyvää tasapainoa ja lihasvoimaa. Kävelyn ja tasapainon testaaminen auttavat liikuntaharjoittelun suunnittelussa eli siinä, millaisia liikkeitä on hyvä harjoitella, ja miltä vaikeustasolta harjoittelu voidaan turvallisesti aloittaa. Asuinympäristön liikkumiselle asettamia motorisia vaatimuksia on hyvä harjoitella. Ruokavalion tulee sisältää riittävästi proteiinia, kalsiumia ja D-vitamiinia. Luotettavan arvioinnin tekemiseen on oltava koulutusta. Tunnon heikennykset vaikeuttavat reagointia maaston muutoksiin. Hyvä ravitsemustila ylläpitää lihasten ja luuston terveyttä ja vähentää murtumariskiä sekä parantaa vireyttä ja elämänlaatua. Näkö ja kuulo Hyvään toimintakykyyn kuuluu myös hyvä näkö ja kuulo sekä jalkojen tunto. Niitä harjoittamalla voidaan vähentää kaatumisriskiä. Koti ympäristö Varsinkin kaikkein iäkkäimmillä henkilöillä suurin osa kaatumisista tapahtuu oman kodin sisällä. Yhteistyö esteettömyysasioissa terveydenhuollon ammattilaisten, kuten fysioja toimintaterapeuttien, kanssa on hedelmällistä. Lääkityksen tarkistus Jotkin lääkkeet voivat sivuvaikutuksena aiheuttaa verenpaineen tahatonta laskua, väsymystä tai huimausta. Testien avulla ohjaaja saa tietoa, missä toiminnoissa ja liikkumiskyvyn säätelyjärjestelmissä iäkkäällä on vaikeuksia. On hyvä huomioida, että iäkkään lääkitys, ravitsemustila, aistitoiminnot ja kotiympäristö vaikuttavat kaatumisriskin lisäksi myös harjoittelun onnistumiseen ja kotona pärjäämiseen. • Ketteryys ja koordinaatio: Liikkumisja toimintakyky sisältää myös ketteryyden ja koordinaation. Hyvät motoriset taidot ja oman kehon tuntemus voivat auttaa iäkästä välttämään kaatumisia ja putoamisia. Liikuntaharjoittelun onnistumiseen ja kotona pärjää miseen vaikuttavia tekijöitä
Kaatumisen vakavuuden arviointi (vähintään yksi) • vamma • . Totuttautumisvaiheen (2–4 viikkoa) jälkeen harjoittelun intensiivivaiheen tulee kestää useita kuukausia ja ylläpitovaiheen koko eliniän. Liikuntapalveluiden saatavuuden lisäksi tulee huomioida liikuntapaikkojen saavutettavuus, esteettömyys ja turvallisuus. riski kaatumiselle vuoden sisällä) Käynti terveydenhuollossa, jossa syynä kaatuminen tai siihen liittyvä vamma (70 % riski . Kävely ja tasapaino heikentynyt Kävelyvauhti . Kaatumisen ehkäisyn näkökulmasta harjoittelun tulee olla monipuolista, asteittain vaativammaksi muuttuvaa ja sisältää tasapainoja voimaharjoittelua. 0.8 m/s tai vaihtoehtoisesti TUG -testi > 15 s. 2 kaatumista viime vuoden aikana • gerastenia (hauraus) • maannut lattialla, ei pysty nousemaan • pyörtyminen/tajunnan menetys Matala riski Tavoite: kaatumisten primaaripreventio Keskitason riski Tavoite: kaatumisten sekundäärinen preventio Muutetaan merkittävää riskitekijää vähäiseksi Korkea riski Tavoite: kaatumisten sekundaaripreventio ja hoito • Neuvontaa kaatumisten ehkäisystä • Liikuntaneuvontaa • Räätälöidyt liikuntaohjeet voimaja tasapainoharjoitteluun sekä kävelyyn (lähete fysioterapeutille) • Neuvontaa kaatumisten ehkäisystä Kokonaisvaltainen kaatumisvaaran arviointi Yksilöllisesti laadittu ja arviointiin perustuva interventio Seuranta 1–3 kk kuluttua Selite: Kohtaaminen Arviointi Kohonnut riski Matala riski Uudelleenarviointi vuoden sisällä Kyllä Ei Ei Ei Kyllä Kyllä Kaatumisriskin arvioinnin ja toteutuksen eteneminen maailmanlaajuisen iäkkäiden kaatumisen ehkäisyn suosituksen (2022) mukaan.. Pelkäättekö kaatuvanne. 1 kaatumiselle tulevana vuonna) Kysy kaatumisista viimeisen 12 kk aikana Kolme kysymystä: Oletteko kaatunut viimeksi kuluneen vuoden aikana. Iäkkäiden liikuntaryhmien kokoa mietittäessä tuleekin huomioida osallistujien liikkumisja toimintakyvyn taso sekä ohjaajien ja apuohjaajien määrä, osaamistaso ja koulutustarve. Kaatumisten ehkäisyn toimintapolku Sattumanvarainen/ sekundäärinen löydös Vuotuinen terveyskäynti tai -tarkastus Terveystiedot (jos käytettävissä) (30 % . Iäkkäiden liikunnan palveluketjut tulee suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä kuntien liikuntapalveluiden, hyvinvointialueiden, järjestöjen, yhdistysten ja seurojen kanssa. Harjoittelun suunnittelussa tulee huomioida, että tasapainoharjoittelun aikana kaatumisriski voi hetkellisesti kasvaa. 78 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 Liikuntaharjoittelun merkitys ja toteutus Kaikille iäkkäille suositellaan kunnosta riippumatta monipuolista liikuntaharjoittelua. Näin mahdollistuu jokaiselle iäkkäälle hänen tarpeitaan ja toimintakykyään vastaava liikuntaharjoittelu. Onko teillä tasapainoja/ tai kävelyongelmia
Harjoittelun perusta on toiminnallisissa harjoitteissa. 2023 Sep 1;52(9): Erratum in: Age Ageing. Harjoitteita tulisi tehdä eri nopeuksilla. Task Force on Global Guidelines for Falls in Older Adults. Muistisairautta sairastava henkilö hyötyy harjoittelusta ja osallistuu liikuntaharjoitteluun toimintakykynsä edellytysten mukaan. https://ukkinstituutti.fi/ liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-yli65-vuotiaille/ Huolestuttaako kaatuminen. Toimintakyvyn ylläpitämiseksi suositellaan myös yksilöllistä progressiivista voimaharjoittelua kuntosalilla. FES-I-kysely suomeksi). • Vaikuttava liikuntaharjoittelu edellyttää hyvää ravitsemustilaa • Liikuntaneuvonta voi lisätä iäkkäiden tietoa kaatumisen ehkäisystä ja antaa heille työkaluja oman toiminnan arviointiin ja muuttamiseen.. World guidelines for falls prevention and management for older adults: a global initiative. Liikuntapalveluiden kehittämistyötä hyvinvointialueen ja kunnan liikuntatoimen välillä on aloitettu mm. https://ukkinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/10/FES-IHuolestuttaako-kaatuminen.pdf Schwab U. Harjoittelun intensiivivaiheen tulee kestää ainakin 12 viikkoa ja jatkua läpi elämän. https://ukkinstituutti.fi/liikkumisen-turvallisuus/kaatumistenehkaisy-ammattilaisille/maailmanlaajuiset-suosituksetkaatumisten-ehkaisyyn/ Liikkumisen suositus yli 65vuotiaille. www.terveysportti.fi/apps/dtk/sfs/article/sfs00003?toc=900 MonteroOdasso, M., van der Velde, N., Martin, FC, Petrovic, M, Tan, MP, Ryg, J., AguilarNavarro S., Alexander, NB, Becker, C., Blain, H., Bourke, R., Cameron, ID, Camicioli, R., Clemson, L., Close, J., Delbaere, K., Duan, L., Duque, G., Dyer, SM, Freiberger, E., Ganz, DA, Gómez, F., Hausdorff, JM, Hogan, DB, Hunter, SMW, Jauregui, JR, Kamkar, N, Kenny, RA, Lamb, SE, Latham, NK, Lipsitz, LA, Liu Ambrose, T., Logan, P, Lord, SR, Mallet, L., Marsh, D, Milisen, K., MoctezumaGallegos, R., Morris, ME, Nieuwboer, A., Perracini, MR, PierucciniFaria, F., Pighills, A., Said, C., Sejdic, E., Sherrington, C., Skelton, DA, Dsouza, S., Speechley, M., Stark, S., Todd, C., Troen, BR, van der Cammen, T., Verghese, J., Vlaeyen, E., Watt, JA & Masud, T. Liikunta ylläpitää fyysistä toimintakykyä ja hidastaa sen heikkenemistä sekä parantaa eri syistä heikentynyttä toimintakykyä. Kaatumiset ja niistä aiheutuvat vammat tulevat olemaan yhteiskunnallinen haaste. Ryhmätoiminnassa tulee huomioida ja soveltaa harjoittelu eri kuntoisille iäkkäille. Tasapainon säilyttäminen edellyttää nopeaa reagointikykyä horjahdukseen. Liikunta on monen sairauden tärkeä hoitomuoto. Suomen väestö ikääntyy nopeasti. Suosituksista on julkaistu myös videosarja. Rajalliset resurssit vaativat työnjaon selkeyttämistä ja yhteistyötä. . Niissä kannattaa suosia ylösnousua tuolilta ja lattialta, kävelyn eri variaatioita ja portaiden nousua. Lääkärikirja Duodecim. www.julkari.fi/ bitstream/handle/10024/79998/THL_Opas_16_verkko.pdf Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus 2017. Palveluiden järjestämisessä tulee huomioida palveluiden saavutettavuus, harjoittelutilojen ja -laitteiden sopivuus ja turvallisuus suhteessa iäkkäiden toimintakykyyn. Iäkkäiden yleiset liikkumisen suositukset on kuvattu UKK-instituutin www-sivuilla (Liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille). 2022 Sep 2;51(9):afac205. FESIkysely suomeksi. Suositusten jalkauttaminen suomalaiseen palvelujärjestelmään edellyttää palvelujen tuntemista ja laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Turussa ja Tampereella. (https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01086, 25.5.2023) Liikunta ja kaatumisten ehkäisyn ydinkohdat • Huomioi kaatumisriski • Kaatumisen ehkäisy on yhteistyötä • Kaikille iäkkäille suositellaan monipuolista liikuntaharjoittelua, joka sisältää voimaja tasapainoharjoittelua. 2023. Harjoittelu voi alkaa terveydenhuollossa ja jatkua omaharjoitteluna harrasteryhmissä. 2023 Oct 2;52(10): PMID: 36178003; PMCID: PMC9523684. Palvelujärjestelmän esihenkilöiden tulee sitoutua näyttöön perustuvien ehkäisytoimien hyödyntämiseen. Kaatumisten ehkäisy on yhteistyötä Tehokkaat ehkäisytoimet edellyttävät palvelujärjestelmältä ennakoivaa iäkkäiden kaatumisriskin tunnistamista ja tehokkaiden ehkäisymenetelmien käyttöä. Mikäli mahdollista, tasapainoharjoittelun ohella tehdään taiji-liikkeitä tai vastaavia harjoitteita. doi: 10.1093/ageing/afac205. 2015. Ikääntyneiden ravitsemus. Age Ageing. Tällaisia potilasryhmiä ovat mm. LÄHTEET Pajala, S. Iäkkäiden omia toiveita on kuultava. FES-I-mittarit löytyvät UKK-instituutin www-sivuilta (Huolestuttaako kaatuminen. Maailmanlaajuiset suositukset kaatumisten ehkäisyyn. Kaatumisen pelko saattaa rajoittaa liikkumista ja heikentää siten iäkkään toimintakykyä. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 79 Arjen aktiivisuudella ja fyysisellä harjoittelulla on monia positiivisia terveysvaikutuksia. Iäkkäiden ohjattu ja omaharjoittelu tulisi suunnitella ja toteuttaa siten, että harjoittelun vaikeutta ja rasittavuutta nostetaan asteittain. Liikuntapalveluissa on hyvä tietää mahdollisesta kaatumisen pelosta, mihin toimintaan pelko liittyy ja käyttää tietoa liikuntaohjelmien laadinnassa. 2023. alkuja keskivaiheen Parkinsonin tautia sairastavat, aivoverenkiertohäiriöja lonkkamurtumakuntoutujat. Koordinointi voisi vähentää palveluiden päällekkäisyyttä ja tehostettujen sote-palveluiden tarvetta sekä lisätä toimijoiden yhteistyötä esimerkiksi koulutusten ja osaamisen varmistamisen näkökulmasta. Toiminnallisia harjoitteita riittävän pitkään Kotona asuvan iäkkään tulisi harjoitella toiminnallisia ja tasapainoa haastavia liikkeitä vähintään kolmesti viikossa esimerkiksi nousemalla istumasta seisomaan ja askeltamalla eri suuntiin. Erratum in: Age Ageing. Kotona asuvilla kaatumispelon arvioinnissa tulee käyttää standardisoitua mittaria, Falls Efficacy Scale International (FES-I) tai lyhyttä FES-I-mittaria. Kaikkien iäkkäiden liikkumista edistävän ja kaatumisia ehkäisevän palvelupolun koordinointi liikuntaja hyvinvointipalveluiden välillä hyödyttää ensisijaisesti iäkkäitä. Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy 2016. Liikuntatoimijoilla on tärkeä rooli kaatumisten ehkäisyssä, liikuntaan motivoimisessa ja liikuntapalvelujen ja -paikkojen tarjoamisessa
Koko Ranskan pääkaupunki oli muuttunut olympianäyttämöksi. 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 RIIKKA ROITTO Olympialaiset kisaturistin silmin Ilmassa oli Pariisin olympialaisten aikana hyvin suuren urheilujuhlan tuntua. Uudenlainen olympiakokonaisuus toimi hyvin.
Ikääntyneille kisaturisteille erilaiset tapahtumasovellukset sekä sähköiset metroliput aiheuttivat hankaluuksia. Urheiluareenoilla ei voinut maksaa muilla kuin olympialaisten pääsponsorina toimineen luottoyhtiön korteilla, eikä käteisen käyttö kaikkialla onnistunut. Niin kisaturistit kuin paikalliset asukkaat maksoivatkin heinäkuusta paralympialaisten päättymiseen saakka korotettuja lipunhintoja – kertalipusta 4 euroa ja viiden päivän aluelipusta 60 euroa. Osaltaan asiaan on vaikuttanut matkailun kehittyminen massaelinkeinoksi. Pääosassa oli urheilu, kun Pariisi järjesti ennennäkemättömät olympiakisat, mutta samalla kaupunkimatkailun maailmannäyttelyn, joka välittyi tv-kuvina kaikkialle maailmaan. Le Golf Nationaletiin myytiin päivittäin 35 000 lippua ja Stade de Francella yleisurheilijoita kannusti heti aamusRanskalaisten rakastaman maantiepyöräilyn reitti kulki Pariisin keskustan läpi. Sadassa vuoden aikana kisojen koko on kasvanut merkittävästi, vuoden 2024 kisoissa runsas 10 000 urheilijaa kilpaili 32 eri lajissa Pariisin ikonisten maamerkkien välittömässä läheisyydessä. Taksilla oli turha yrittää liikkua, sillä laajoja alueita Pariisin keskustasta oli suljettu liikenteeltä. Miten Pariisin kisat ja olympialaiset ovat muuttuneet sadan vuoden aikana. Ranska on lisäksi kohdemaana ylivoimaisesti suosituin maailmassa: vuonna 2023 maassa vieraili sata miljoonaa matkailijaa. Julkinen liikenne kuitenkin toimi, eikä esimerkiksi Stade de Francelta poistuminen ollut ongelma. Kisat pyrittiin järjestämään olemassa olevilla urheiluareenoilla ja vain yksi uusi tapahtuma-areena rakennettiin. Osa tapahtuma-alueista oli tuotu urbaaniin ympäristöön, kuten Place de la Concordelle, jossa järjestettiin breakingin, BMX-pyöräilyn, skeittauksen ja koripallon 3 vs. Vuoden 1900 asetelman voi sanoa kääntyneen päälaelleen. Kierrättämiseen kannustaminen oli näennäistä vastuullisiksi mainostetuissa kisoissa.. Tokion paransi kisaisäntänä metrolinjaston esteettömyyttä, mutta Pariisissa ei otettu esteettömyyden näkökulmasta suuria kehitysaskeleita. Yleisömäärät eri stadioneilla vaikuttivat myös tunnelmaan. 3-kilpailut. Maksutonta naisten maantiepyöräilyä Pariisin katujen varrelle oli kerääntynyt katsomaan yli 500 000 henkeä. Vuonna 1924 suomalaiset urheilijat sijoittuivat mitalitilastossa toiseksi 37 mitalilla viisi kultaa voittaneen Paavo Nurmen ollessa kisojen ehdoton mitalikuningas. Koillis-Pariisissa sijaitseva 1980-luvulla vanhan teurastamon alueelle rakennettu Parc de Villette toimi kisojen aikana ”kansojen puistona”, jossa sijaitsivat usean kisajouk kueen näyttelyja tapahtuma-alueet, urheilijoiden ja fanien tapaamispaikka ja lukuisia kisakatsomoita ravintoloineen. Sadan vuoden takaisten kisojen näyttämöistä enää yksi oli enää käytössä. Yhteensä yli 45 000 vapaaehtoista ja 75 000 aseistettua poliisia tiesulkuineen ohjasivat kisaturisteja suorituspaikkojen, historiallisten nähtävyyksien ja erilaisten tapahtumaaukioiden luona. Iltaisin kannustushuudot kantautuivat puistosta kilometrien päähän. Pariisin jo valmiiksi kattavaa julkista liikennettä kehitettiin kisojen alla yhdellä uudella metrolinjalla sekä uusilla pyöräilykaistoilla. Jäänkin mielenkiinnolla seuraamaan seuraavien Los Angelesin kesäkisojen järjestelyitä kaupungissa, jossa julkinen liikenne on lähes olematonta ja autokaistat eurooppalaisiin kaupunkeihin verrattuna leveämpiä. Pariisin kisoissa urheilupaikkojen sekä avajaisten tuominen kaupungin keskustaan lisäsi merkittävästi kisojen vetovoimaa luoden olympiahuumaa koko kaupunkiin. Pantillisia mukeja ei voinutkaan palauttaa ja vesipullojen täyttöpisteitä joutui etsimään. Monen tie vei Pariisiin Vuosisadan takaisia tunnelmia on tietenkin mahdotonta arvioida, mutta sata vuotta sitten kisoihin osallistui urheilijoita 44 eri maasta nykyisten yli 200 maan sijaan, joten kisaturisteja paikalla oli vuonna 2024 merkittävästi enemmän. On sanomattakin selvää, että tällaisten massojen liikuttelu vaatii laajaa julkista liikennettä sekä turvallisuusjärjestelyitä. Vierailin olympialaisissa kisaturistina 1.–5. Risuja ja ruusuja Pariisin kisojen vastuullisuusohjelmalle on myös annettava kritiikkiä. Sata vuotta sitten järjestetyissä Pariisin toisissa kisoissa kilpaili hiukan yli 3 000 urheilijaa 17 lajissa. Ensimmäistä kertaa järjestetty, pääosin ilmainen, kansojen puisto toi turistit ja paikalliset yhteen juhlistamaan urheilua. Myös kierrättämiseen kannustaminen oli näennäistä vastuullisiksi mainostetuissa kisoissa. elokuuta seuraten miesten golfia, naisten maantiepyöräilyä ja yleisurheilun aamupäivien karsintoja. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 81 P ariisin kolmannet olympialaiset järjestettiin 26.7.–11.8.2024. Pariisilaiset lienevät tottuneet täysiin metrovaunuihin ja tiesulkuihin. Kuva Riikka Roitto ta täysi, vajaa 80 000 hengen katsomo. . Pariisin ensimmäiset kisat vuonna 1900 olivat osa maailmannäyttelyä, mikä jätti hiukan yli 1 200 urheilijaa ja olympialiikkeen sivurooliin. Tämä oli niin minulle kisojen ensikertaisena kuin haastattelemilleni olympiaturistiveteraaneille ainutlaatuista ja kisojen arvostusta lisäävä tekijä
Pariisin olympiakisojen päättymisen aiheuttama tristesse, surumieli. Kansainvälinen voimisteluliitto nosti asteittain arvokisojen alaikärajaa 16 vuoteen (1997). Katin kontit! Mitalittomien kisojen alakulossa ja jälkipyykissä voi hämärtyä, että suomalaisella penkkiurheilijalla on kyky unohtaa pettymykset ja odottaa tulevia kisoja, mitalia ja ennen kaikkea yhteistä iloa. Algerian Imane Khelifin kultaa tuonut nyrkkeilysaavutus pelkistyi sometulkintaan ”mies hakkaa kehässä naista”. Kurpitsoilta ei ehkä voi vaatia vastuuta, mutta somepalveluilta ja niillä rikastuneilta miljardööreiltä voi. Hän vaikutti järisyttävästi naisten voimistelun evoluutioon. elokuuta 2024. Meriläinen työskenteli toimittajana Helsingin Sanomien eri toimituksissa vuodesta 1971. Voimistelu alkoi Montrealin jälkeen mennä vikasuuntaan, hengettömäksi temppuiluksi. Nollaan mitaliin syyllisten etsiminen on kiihottavaa, mutta tärkeämpää on myöntää virheet, nöyrtyä ja tehdä radikaalejakin valintoja. Ei auta yhtään lohduttelu, että seuraavat kisathan ovat jo neljän vuoden kuluttua ja talviset olympiakisat vain kahden vuoden päästä. Sanotaan, että suomalaiset ovat menestys-, eivätkä urheiluhulluja. Jokainen omanlaisensa. Katkaisuhoitoon loppukesän kisat ovat ohutta laastaria. Päästä kaukaa ihailemaan palkintopallille nousevaa omaa urheilijaa. Avajaisten jumalanpilkkakohu laantui varsin nopeasti, kun taiteentuntijat huomauttivat, ettei taiteilijajoukko pilkannutkaan sinistä Jeesusta viimeisellä ehtoollisella vaan ilakoi Kreikan jumaltaruston Dionysoksen, nautinnon jumalan, ympärillä. Monen someraivoajan pään tilalla näyttää olevan ontto halloween-kurpitsa. 82 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 S e alkoi maanantaina 12. Pariisin kisoja on ylistetty harvinaisen yksiäänisesti, eikä minulla ole superlatiiveihin sanottavaa. Reetta Meriläinen (s. Sanoman toimittajakoulun johtajana hän toimi vuosina 1989–1990.. N aisten rullalautailun pienimuotoinen ikäkohu toi mieleen Montrealin kisat 1976. Sillä saa myös työrauhaa, jota kaipaisi huippu-urheilun ydintyö, se, jota tekevät seuroissaan urheilijat ja valmentajat. Yhteiskuntatietäjät edesmennyttä presidentti Martti Ahtisaarta myöten arvelivat Suomen saaneen 1995 jääkiekon MM-kullasta kollektiivista puhtia laman kukistamiseen. Avajaiset, päättäjäiset, suorituspaikat ja kisojen visuaalinen ilme olivat luovasti tuotettu kokonaisteos, jossa hengen ja kehon kulttuuri olivat samaa juurta. Olympiakisoihin kuuluvat myös kohut. Jos siis halutaan jatkaa huippu-urheilua. Pariisin telineillä taituroi teini-ikäisten ohella liki 30-vuotiaita voimistelijoita. emerita ihmettelee REETTA MERILÄINEN Kauneutta ja kohuja olympia-areenoilla Miten sukupuolidiversiteetti ratkaistaisiin niin, että urheilijoiden oikeudet ja kilpailun reiluus toteutuisivat. Asia on todella vaikea, mutta se ei poistu sulkemalla silmät. Urheilukilpailut eivät toki lopu, mutta olympiakisojen erityisyys, mitalien hohto ja hinta sekä inhimillisen taitonäyttelyn valtavuus puuttuvat. E n tiedä tätä kirjoittaessani, joko suomalaisen huippu-urheilun vastuulliset on vapautettu jalkapuusta. Niissä Romanian vakava keijukainen, Nadia Comaneci, voimisteli olympiavoittajaksi 14-vuotiaana ja keräsi historian ensimmäiset täydet kympit. O n arveltu tai toivottu, että kisat eheyttäisivät poliittisesti pahasti jakautunutta Ranskan kansaa. Yhdenkään urheilijan ei pitäisi joutua kokemaan julmaa pilkkaa ja uhkailua sukupuolensa takia. USA:n Simone Biles, yksi olympiakisojen supertähdistä ja loistava evolutionääri, on 27-vuotias. V akavampi kohu syntyi naisten nyrkkeilyssä. Tiedemaailma on tiennyt jo kauan, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi. Kritiikin kohteeksi joutui myös Taiwanin Lin Yuting. Olympiakisoihin ehti kehittyä riippuvuus: jännityksen, ilon, pettymysten, surun ja kauneuden elämykset tuntuivat vaativan uuden annoksen joka päivä. Urheilija ei ole ohjelmoitava robotti vaan uniikki ajatteleva, tunteva ja luova yksilö. On taitolaji pitää urheilija ehyenä, mielen valmennus kehollisen valmennuksen tasalla niin, että urheilija pääsee kilpaillessaan parhaimpaansa. Jumaluuksista Pariisissa en tiedä sanoa, mutta monimuotoista kauneutta riitti. Lahjakkaiden nuorten valmentaminen huipulle on hienomekaniikkaa, pitkäjänteistä ja vaativaa. En mene syvemmälle Pariisin sukupuoliasioihin, mutta kävi ilmiselväksi, että urheilunkin täytyy ratkaista suhteensa sukupuolten moninaisuuteen. . 1950) toimi Helsingin Sanomien päätoimittajana vuosina 1991–2011. Asiaa ei myöskään voida jättää yksittäisten kansainvälisten liittojen ratkaistavaksi. Keskustelu naisurheilijan todellisesta sukupuolesta roihahtaa aika ajoin, etenkin, jos naisurheilija on ylivoimainen kuten korkeushyppääjä Iolanda Balas tai juoksijat Caster Semenya ja Jarmila Kra tochvilová. Sanotaan, että raha rauhoittaa. Lapsiurheilijoiden ankara valmennus ylilyönteineen huolestutti. He olivat kiivailijoiden mielestä miehiä naisten nahoissa. Kohujen liekitykseen some on erinomainen työkalu, sammutukseenkin some käy, mutta usein vahinko on ehtinyt jo tapahtua. Laman pahin vaihe oli tuolloin jo taittumassa, mutta yhteisen ilon merkitystä ei kannata väheksyä. Nyt eletään 2020-lukua ja se tarkoittaa, että syrjintään, häirintään ja eriarvoisuuteen suhtaudutaan takavuosia herkemmin. Antiikin Kreikan kisoissa reilut 2500 vuotta sitten juhlittiin kreikkalaisten jumaluuksia ja kauneutta
Leon Marchand, ranskalainen nelinkertainen kultamitaliuimari toi Pariisia kuumailmapallossa valaisseen olympiasoihdun stadionille, jossa tuli puhallettiin hänen johdollaan sammuneeksi. Mielikuvani on siinä mielessä vähän vino, että suomalainen yleisurheilu pärjäsi muihin lajeihin verrattuna sittenkin kohtalaisesti. Kilpailu on ylipäätään koventunut ja joukkueurheilu kiinnostaa nuoria poikia ja tyttöjä yhä enemmän. Avajaisista rakennettiin spektaakkeli Pariisin tunnettujen ja näyttävien kohteiden ympärille tavalla, joka hienosti markkinoi Pariisia koko muulle maailmalle. Lentävä suomalainen Paavo Nurmi juoksi silloin itsensä koko maailman tietoisuuteen, kun voitti viisi kultamitalia. Suomi ei saanut ensimmäistä kertaa olympialaisten historiassa mitalin mitalia. Pihlan valmentaja Maarit Teuronen johdatteli jo Mira Potkosen pronssipallille kaksissa olympialaisissa. My Way luonnehtii erinomaisesti Pariisin olympiakisoja, jotka järjestettiin olemassa olevaa infrastruktuuria hyväksi käyttäen ja turhaa rakentamista välttäen. Ranskalainen sävellys kertoo viimeisen esiripun laskeutumisesta miehelle, joka eli rohkeasti oman elämän. Heili muutti perheensä kanssa viisivuotiaana Australiaan ja hänellä on Suomen lisäksi Australian passi. Päättäjäiset järjestettiin yleisurheilun kisastadionilla Stade de Francella, jossa jähmeä virallisuus loisti edelleen poissaolollaan. Jumalan aliarvioimista osoittaa, että joissakin suomalaisissakin kristillisissä piireissä avajaisia pidettiin Jumalan pilkkana. Taustalla on se, että Heili on kustantanut harjoittelunsa periaatteella ”pappa betalar” eli isä Fredu Sirviö maksaa. Kisojen jälkipyykki on ilman tätäkin ongelmaa riittävän iso, joten hihat kannattaa kääriä heti. Se näkyy selvästi auton ikkunasta, kun ajelee eri puolilla Suomea. Ilta ja kisat huipentui, kun ranskalaislaulaja Maria Onguenet esitti Frank Sinatran tunnetuksi tekemän My Way -kappaleen. Tyhjät yleisurheilukentät saa. S uomi pääsi näkyviin Pariisin olympiakisoissa kisojen alla, kun maailmalle levitettiin muisteloita Pariisin olympiakisoista 100 vuotta sitten. H eili Sirviö on nimi, joka ei sanonut minulle, eikä monelle muullekaan mitään ennen kisoja. Lipun matka jatkui etukäteen tehdyllä videolla ilmojen halki kohti seuraavaa kesäkisakaupunkia Los Angelesia. Tom Cruise laskeutui nykyajan tekniikkaa hyväksi käyttäen kattorakenteista alas kentälle ja lähti viemään 0lympialippua moottoripyörällä pois stadionilta. Naiskolmikko on niin nuori, että tilaa palkintopallilla voi hyvin odottaa seuraavalla kerralla – kuten myös suomalaisille keihäänheittäjille. KARI MÄNTY Pariisi näytti mallia olympialiikkeelle vat menneisyyden miehen muistelemaan aikaa, jolloin kännyköitä ei näpytelty, mutta 10-ottelua harrastettiin kavereiden kanssa päivittäin. Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön varajohtaja Leena Paa volainen selittää, ettei huippu-urheilun tehostamistukirahaa eikä opetusja kulttuuriministeriön urheilija-apurahaa voi maksaa alle 16-vuotiaille. Ranskalaiset näyttivät taas kerran, että heidän tyylitajunsa ulottuu muuhunkin kuin vaatesuunnitteluun. Yhdeksän suomalaisurheilijaa pääsi pisteille ja heistä yleisurheilijoita olivat Silja Kosonen, Krista Tervo, Wilma Murto ja Lassi Etelätalo. Se aiheuttaa Suomen olympiakomitealle päänvaivaa, sillä Heili on vihjaillut, että voisi jatkossa edustaa Australiaa. A vajaiset uskallettiin viedä stadionilta ulos kaupungille ja esitellä koko maailmalle Ranskan ja Pariisin upeaa historiaa. Toimittajat pyrkivät tekemään työtään – niin minäkin olisin tehnyt – mutta kotisohvalla ymmärsin senkin, että Teuronen halusi rauhoittaa kokematonta urheilijaa ja päästi Pihlan toimittajien eteen vasta, kun ottelut päättyivät. Maarit vie nyt Pihlaa määrätietoisesti eteenpäin ja suojeli nuorta suojattiaan toimittajilta kisojen keskellä. Kirjoitan tätä tekstiä Pariisin olympiakisojen juuri päätyttyä. Kaikki tuntevat nyt vasta 13-vuotiaan park-skeittaajan, joka lautaili itsensä taidokkaasti viidenneksi. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 83 emeritus ihmettelee Suomalaismenestyksestä ei jäänyt maailman lapsille kerrottavaa. Viidenneksi Pariisissa sijoittuneet nyrkkeilijä Pihla Kaivooja ja rullalautailija Heili Sirviö kuuluvat ilman muuta tulevaisuuden menestyjiin. Tämä ei tullut lopulta yllätyksenä, sillä olympiamenestys on hiipunut pitkään. Vuoden 2024 suomalaismenestyksestä ei sen sijaan jäänyt maailman lapsille kerrottavaa
Kaikki ovat selviytyneet KOK:n asettamista tulosrajoista. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 ISBN 978-952-5762-19-8 ISSN 0356-746X Kuormitusfysiologia Kari Kauranen K uo rm itu sf ys io lo gia Ka ri Ka ur an en Kari Kauranen Uusinta tietoa biomekaniikasta suomeksi Biomekaniikan tutkimus on edistynyt ja mittausteknologia kehittynyt viime vuosina merkittävästi. Rahkamon omastakin innosta puheenjohtajaksi viestii se, että hän haluaisi vastoin Vapaavuoren kantaa rajata Olympiakomitean vastuualueen huippu-urheiluun. Valitsijoiden tehtävänä on miettiä, olivatko kriteerit liian löysiä. Yle-verolle on tarjottu vastinetta, kun Yleisradio on tuottanut miljoonille suomalaisille päivittäin eri kanavillaan monipuolisen kattauksen televisiossa, radiossa ja verkkopalveluissa. Kari Mänty (s. Jäi eläkkeelle Yle Urheilun johtajan paikalta. Teos kokoaa alan tietouden ja keskeiset tutkimustulokset yksiin kansiin. Kaupalliset tv-kanavat ovat tarjonneet suomalaisille laadukasta valinnan varaa. Kohteena ovat erityisesti kestävyysja lihasvoimaharjoittelun tuottamat adaptaatiomuutokset ja toiminnallisen kapasiteetin lisääntyminen hermolihas-, hengitysja verenkiertosekä sisäeritysjärjestelmissä. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 177 • Hinta 75 euroa Myynti: tiedekirja.fi Molemmat teokset saatavana myös ekirjana: www.ellibs.com Ekirjojen hinnat: Kuormitusfysiologia 40 € Liikkumisen biomekaniikkaa 55 € Tutkittua tietoa kehon toiminnasta. Olympiakomitean pitäisi saada keskittyä alkuperäiseen tehtäväänsä eli huippu-urheiluun eikä kantaa vastuuta ”tavallisesta” kilpaurheilusta siitä puhumattakaan, että sen pitäisi huolehtia myös kansanjoukkojen kuntoilusta. Sekin kannattaa mainita, että Ylen väki vastasi yleisurheilun kansainvälisestä kuvasta monien edellisten olympiakisojen tapaan. 8 4 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 O lympialaisia on seurattu Suomessa innokkaasti siitä huolimatta, että sinivalkoinen lippu on heilunut vain katsomoissa. Kirja on tarkoitettu etenkin liikuntatieteiden opiskelijoille, liikunnanohjaajille, fysioterapeuteille, personal trainereille, hierojille ja kuormitusfysiologiasta kiinnostuneille liikunnan harrastajille. Kuormitusfysiologiaa hyödynnetään esimerkiksi kansanterveyden edistämisessä, urheiluvalmennuksessa, ergonomiassa ja fysioterapiassa. Vapaavuori saattaa saada vastaehdokkaaksi olympiavoittajan, Kuortaneen urheiluopiston rehtorin Tapio Korjuksen, joka kuuluu keskustaan. Kuormitus fysiologian tietous ja keskeiset tutkimustulokset yksissä kansissa. Liikkumisen biomekaniikkaa tarjoaa alan uusimman tiedon suomeksi ammattilaisille ja opiskelijoille. Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittaja 1996–2002. Olen vahvasti sitä mieltä, että Olympiakomitean korissa on liikaa tavaraa ja liian vähän rahaa. Jotain saattaa enteillä se, että Urheiluliiton puheenjohtaja, keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen ehti arvostella Olympiakomitean tiedotusta siitä, että se antaa virheellisen mielikuvan yleisurheilun menestyksestä Pariisissa! Mielenkiintoinen syksy edessä. . Sen vastuulle siirrettiin takavuosien järjestöremontissa niin kansan liikuttelu kuin kilpaja huippu-urheilukin. Ensimmäinen suomenkielinen kuormitusfysiologian oppikirja Miten fyysisen rasitus ja harjoittelu vaikuttavat elimistöön. Urheilijoiden omat tavoitteet ja unelmat täyttyivät, kun heidät valittiin kisoihin. Tv-oikeuksien omistaja Warner Bros Discovery halusi jatkaa yhteistyötään Ylen kanssa, ja kun katseli olympialaisten yleisurheilua, sitä ei tarvitse ihmetellä. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 • Hinta 60 euroa Kari Kauranen Kuormitusfysiologia Kuormitusfysiologia on alan ensimmäinen suomenkielinen oppikirja. Kokoomukselainen Vapaavuori ei ole pitänyt olympiakomitean monipuolista tehtäväkuvaa ongelmana. O lympiakomitean johtopaikat ovat tänä syksynä täytettävissä. K isoihin päässeitä huonosti menestyneitä suomalaisurheilijoita on turha teilata. Ymmärrys biomekaniikasta on tämän ansiosta täydentynyt. Kuormitusfysiologia tutkii fyysisen rasitukseen ja harjoittelun elimistössä aiheuttamia välittömiä ja pitkäaikaisia muutoksia. Olympiakomitean hallituspaikkoja ei ole perinteisesti jyvitetty eri puolueille, mutta huomiota on kiinnitetty siihen, että puheenjohtajan lisäksi myös varapuheenjohtaja Susanna Rahkamo on kokoomuslainen. Puheenjohtaja Jan Vapaavuori luonnehti viimeisen kisapäivän päätteeksi Suomen menestystä katastrofiksi, mutta ilmoittautui samalla halukkaaksi jatkamaan puheenjohtajana. 1948) työskenteli Yleisradion palveluksessa vuosina 1970–1996 ja 2002–2010. Puheenjohtajavaalista tulee tuskin läpihuutojuttu. Lehtien olympiakattaus on ollut entistä monipuolisempi, koska enää ei tarvitse tyytyä vain kirjoittamaan vaan toimittajat kuvaavat itsekin videohaastatteluja ja kommentteja
Katrin Bromberin ansiosta ymmärrys ruumiinkulttuurien kehityksestä ja kirjosta Afrikan itäisellä reunalla on joka tapauksessa oleellisesti tarkentunut. Vuoden 1924 olympialaisten avajaisia – nekin pidettiin Pariisissa – kunnioittaneen etiopialaisseurueen johtaja oli halukas tuomaan heti seuraavaan olympiatapahtumaan etiopialaisia osanottajia. Eri asia sitten on se, missä määrin urheiluriennot yhdistivät tai voivat koskaan yhdistää etnisesti sirpaleisen valtakunnan. Tämän puutteen korjaa saksalainen historioitsija Katrin Bromber, jonka tutkimus Sports & Modernity in Late Imperial Ethiopia on paitsi pioneerityö myös kontrafaktuaalista ajattelua kiihottava teksti. Sitä emme saa koskaan tietää. Modernisaatiolla on tunnetusti tahattomiakin seurauksia. Siinä miljöössä nuorisolla oli keisarin mukaan ”pyhä velvollisuus” jalostaa niin ruumista kuin sielua. Etiopian tapauksessa sellaisena voidaan pitää vuoden 1960 syksyä, kun ulkomaiset, käytännössä läntiset vaikutteet tuottivat kapinaksi kärjistynyttä tyytymättömyyttä itsevaltiuteen. Tämä suomalaissyntyinen Ruotsin alamainen asettui Etiopiaan 1940-luvun lopulla vaikuttaen muun muassa partioliikkeessä, minkä Katrin Bromber asianmukaisesti huomioi. Etiopian ensimmäinen stadion – modernin urheilun tyyssija – valmistui Addis Abebaan 1947. Niin kutsuttujen kansanomaisten urheilujen tutkijat kyllä arvaavat, että myös Etiopiassa on painittu ja kisailtu hevosilla jo ammoisina aikoina. Sanaparista ”Etiopia” ja ”urheilu” tulee kai useimmille tarkkailijoille mieleen hoikka ja väsymätön pitkien matkojen menijä. Siinä hankkeessa urheilulla ja ylipäänsä liikuntakasvatuksella oli oma merkittävä tehtävän sä. Partiolaiset reippailivat, YMCA levitti niin sanottua lihaskristillisyyttä. Katrin Bromber syventyy menneen vuosisadan keisarilliseen Etiopiaan, jonka historia päättyi vuoden 1974 vallankumoukseen. Kansainvälisen olympiakomitean mukaan etiopialaisilla ei ollut edellytyksiä kilpailla niin sanotun sivistyneen maailman edustajien rinnalla. 2000-luvulla internet on tehnyt ”big datan” eli suurten, digitaalisessa muodossa olevien tietomäärien hyödyntämisen mahdolliseksi suurelle ylei. 2 nd edition. Princeton University Press 2022, 584 sivua. James Currey 2002, 240 s. Juoksulajit eivät olleet opetusohjelman keskiössä. Haile Selassien suuri projekti oli feodaalisen valtakunnan modernisointi. Ylevä puhetapa on tuttua tuon ajan Suomestakin, samoin se muljahdus, joka teki tutkijaa lainaten urheilusta ”poliittisen propagandavälineen”. Puoli vuosisataa myöhemmin suomalaiset ja etiopialaiset kestävyysjuoksijat ottivat sitten tasaväkisesti yhteen, kuten Moskovan olympialaisissa 1980, mutta ne kiistat rajautuvat tämänkertaisen tarkastelun ulkopuolelle. Maaseudulla tilanne oli toinen, sillä vielä 1970-tultaessa alle 10 prosenttia etiopialaisista asui kaupungeissa. Sijoittajat, markkinoijat, sotilaat, johtajat ja insinöörit käyttävät havaintoihin, tilastotietoihin ja hypoteeseihin perustuvia analytiikan menetelmiä etsiessään ja vertaillessaan parhaita vaihtoehtoja ja optimoidessaan suunnitelmia tai kustannuksia. ERKKI VETTENNIEMI, YTT tietokirjailija K i r j a Joukkueurheilun tosiasiat esiin matematiikan ja tilastotietojen avulla Wayne L. Muskelit tosin liitettiin kansanomaisessa ajattelussa rikollisuuteen, ja siksi varhaiset kehonrakentajat kolistelivat rautaa vasta pimeän tullen, mistä Bromberilla on esittää mainioita muisteluksia. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 8 5 arvioitua K i r j a Etiopiassa ei ole vain juostu Katrin Bromber: Sports & Modernity in Late Imperial Ethiopia. Abebe Bikilan ja muiden suurjuoksijoiden valmentajana kunnostautunut Onni Niskanen loistaa tutkimuksessa kansikuvaa myöten. Winston, Scott Nestler & Konstantinos Pelechrinis: Mathletics: How Gamblers, Managers, and Fans Use Mathematics in Sports. Addis Abeban eliittikoulussa opetettiin liikuntaa jo 1900-luvun alussa, vähin erin muissakin kouluissa ja pienemmissä kaupungeissa sekä armeijan parakeissa. Mutta harva osaa yhdistää Etiopiaa esimerkiksi nyrkkeilyyn, ralliautoiluun, kehonrakennukseen tai edes jalkapalloon. Äskeisistä Pariisin olympialaisista voidaan muistella vaikkapa naisten maratonia, jonka loppuvaiheissa voitosta kamppailleet etiopialaissyntyiset juoksijat ottivat yhteen kyynärpäät kolisten. Yleisurheilun ohella nyrkkeiltiin ja voimisteltiin; Italian miehitysvuosina pyöräilyn asema korostui ja kaupunkilaiset kiintyivät jalkapalloon. Pariisissa pistäytynyttä delegaatiota johti jalosukuinen Tafari Mekonnen, Etiopian keisariksi hallitsijanimellä Haile Selassie vuonna 1930 kruunattu mies. Millaisella menestyksellä hänen maanmiehensä olisivat juosseet Paavo Nurmea ja kumppaneita vastaan Amsterdamissa 1928. Kirjallinen hakemus hylättiin. Hänen niteensä sopii siten sijoittaa kirjahyllyssä John Balen ja Joe Sangin merkkiteoksen Kenyan Running (1996) välittömään läheisyyteen. Sotilasselkkauksen jäljiltä tyrmään suljettiin hetkeksi myös Abebe Bikila, maratonin tuore olympiavoittaja ja keisarillisen henkivartiokaartin upseeri. Siihen kysymykseen tekijä ei ota kantaa
Se kuvaa todellisuuspohjaisesti tilastollisen analyysin hyödyntämistä vähävaraisen baseball-voittajajoukkueen rakentamisessa vuonna 2002. Kenestäkään ei tule taitoluisteluhuippua ilman geneettistä lottovoittoa ja sen Lepistökin tunnistaa kohdallaan. Mielenkiintoinen Mathletics-teos herättää kysymään, mitä lukija menettää, jos ei sovella vastaavia menetelmiä omassa työssään. Analytiikasta on tullut 20 vuodessa oleellinen osa ammattilaisurheilua, MIT järjestää säännöllisesti urheiluanalytiikkaseminaareja ja aihetta opetetaan monella taholla. Siksi on hävettävää, miten teosta on kohdeltu lehtien urheilusivuilla. Tilastollisen analyysin soveltamista urheiluun kuvataan varsin yksityiskohtaisesti teoksessa Mathletics. Ainoa nosto on ollut Laura Lepistön ja Kiira Korven baarikierros Vancouverin olympiakisojen jälkimainingeissa. Siksi saamme lukea varsin seestynyttä ja monipuolista kuvausta hänen kokemuksistaan. Pelaajiin ja pelivälineisiin liitettyjen langattomien anturien avulla esimerkit paikat, asennot ja suunnat voidaan tallentaa kymmeniä kertoja sekunnissa. Tammi 2024. Laura Lepistö, voittava mieli. Mutta hänellä toteutuivat lahjakkuuden muutkin katalyytit kuten hyvä onni tärkeiden ihmisten, tervejärkisten vanhempien ja osaavan valmentajan, kohdalla. Missä vaiheessa peliä kannattaa käyttää mitäkin taktiikkaa. Alemmaksi on vaikea vajota. KALLE HUHTALA, DI digioppimisen asiantuntija kalle.huhtala@sci.fi K i r j a Punnittuja ajatuksia huippu-urheilusta Marika Lehto. 8 6 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 sölle, ja luonut pohjan oppiville tekoälyalgoritmeille. Mathletics-teos on matemaattinen runsaudensarvi, joka pelkistää pelaajat funktioiden muuttujiksi. Elokuva kertoo tietenkin ihmisistä: millaisia inhimillisiä ristiriitoja syntyy, kun ”vanhan koulukunnan” asiantuntijuus sekä mutuja hihavakiot törmäävät ”Google-poikien” taulukkolaskennan kylmiin numeroihin. Katsojaa ei häiritä matemaattisilla kaavoilla, mutta tarinasta on tunnistettavissa monia kirjassa käsiteltyjä ratkaisuja. Kirjassa ja sitä tukevalla verkkosivustolla on muun muassa Excelja Python-muodoissa taulukoita ja kaavoja, joita innokas lukija voi soveltaa. Näissä lajeissa analytiikan soveltaminen, ”sabermetrics” on ilmeisesti pisimmällä. Teoksen ensimmäinen versio ilmestyi 2000luvun alussa, jolloin pohjoisamerikkalaisilla urheiluseuroilla ei juuri ollut analytiikkatiimejä, eikä urheiluanalytiikkaa paljoakaan opetettu. Onneksi Suomen kaikkien aikojen menestynein (Euroopan mestaruus, MM-pronssi ja olympiakisojen kuudes sija) yksilötaitoluistelija Laura Lepistö malttoi kymmenen vuotta kypsyttää kokemuksiaan. Miten joukkueen pelaajat kannattaa värväysvaiheessa valita. Analytiikkaa sovelletaan pelaajien ja joukkueiden mitattaviin tuloksiin, ei esimerkiksi yksittäisen urheilijan pelinaikaisiin, sensoreilla mitattaviin fysiologisiin muuttujiin. Kaikki tutkimuskysymykset pyrkivät maksimoimaan peleistä ja pelaajista saatavan rahallisen arvon, joskin myös loukkaantumisriskien (joilla on toki rahallinen arvo) minimointi mainitaan yhtenä sovelluskohteena. Englanninkielinen teos keskittyy erityisesti kolmeen pohjoisamerikkalaisen ammattilaisurheilun rahakkaaseen joukkuelajiin: baseballiin, amerikkalaiseen jalkapalloon ja koripalloon. Kirjassa mainitaan myös oppivat algoritmit eli ”tekoäly”, joka voi oppia rakentamaan yksittäisten pelaajien ja ketjujen suorituksista ennustemalleja. Kirjassa käsitellään myös jalkapalloa, jääkiekkoa, lentopalloa, golfia ja e-urheilua. Kirjassa korostuu monipuolisen ja yksityiskohtaisen tilastotiedon arvo – ilman sitä ei analytiikkaa voida tehdä. On yllättävää miten paljon Lepistö korostaa leikkimielisyyden roolia hänen varhaisessa lajiharrastuksessaan. Tilastoja eri urheilulajeista on julkisesti saatavilla internetin kautta, ja niiden kuvaamien tietojen määrä ja tarkkuus on viime vuosina kasvanut voimakkaasti erilaisten sensori-, seurantaja kuvantunnistustekniikoiden ansiosta. Matematiikan teoriaosaamisen lisäksi analytiikassa korostuvat välinetaidot: työkaluohjelmien, tietokantojen ja ohjelmoinnin hallinta. 286 s. Laskutoimituksia ei kirjassa yksityiskohtaisesti selitetä, mutta ”terävän korkeakouluopiskelijan pitäisi pystyä omaksumaan suurin osa sisällöstä”. Myös ympäristö (jäähallit lähellä, Mäkelänrinarvioitua. Suomalaiselle lajien säännöt, joukkueet ja tähtipelaajat voivat olla vieraita, mikä vaikeuttaa esimerkkien ymmärtämistä. Kun urheilu on suurelle yleisölle voimakkaiden tunteiden asia, niin kannustammeko todellisuudessa supertähtien sijaan analytiikkatiimejä. Kaverit ja hauskuus oppia uutta, olla rohkea hyppyjen yrittämisessä veivät häntä treeneihin. Onhan taitoluistelu mielettömine vaatimustasoineen mitä totisinta urheilua. Marika Lehdon Laura Lepistö, voittava mieli, on hyvä urheilijakirja. Heti kättelyssä sovelletaan Pythago raan lausetta, jossa muuttujina ovat joukkueen ja vastustajan tekemät juoksut, joiden perusteella arvioidaan montako peliä joukkue voittaa kaudessa. Mathleticsissa analytiikalla saavutettava arvo on viime kädessä aina rahallinen: kuinka paljon lisäarvoa kukin korkeapalkkainen pelaaja oikeasti joukkueelleen tuottaa. Kirja lähtee liikkeelle baseballista. Tämä leikillisyys harjoittelussa kantoi pitkälle, vaikka se viimeinen nousu huipulle 17–18-vuotiaasta eteenpäin oli sitten Lepistölläkin äärimmäisen totista huippu-urheilua. Aiheeseen liittyen on tehty myös Brad Pittin tähdittämä elokuva, Moneyball (2011). Lukija ymmärtää matematiikan rutiinien hallitsemisen ja soveltamisen taitojen arvon – vaikka oma työ ei urheiluun liittyisikään, tilastollinen analyysi on kuin toimialasta riippumaton röntgensäde. Pythagoraan lauseen moni muistanee koulusta, mutta kirjassa sovelletaan laajaa joukkoa tilastotieteen ja matematiikan menetelmiä, joiden ymmärtäminen on luonnontieteellisen koulutuksen saaneellekin haastavaa
Mutta ongelmista ei ollut puutetta. Välttämätön osa ympäristöä oli myös vanhempien juuri ja juuri riittävä tulotaso kalliin harrastuksen rahoittamiseen. Esikuvien merkitys näyttää olleen yllättävän vähäinen. Tarastin tuore muistelmateos tarjoaakin suuren määrän kokemuksia pitkältä uralta juuri urheiluvaikuttajana ja -juristina. Tarastilla on muistumia jaettavaksi, mutta lukijaa häiritsee yksityiskohtainen, luettelomainen kuvaus eri urheilijoiden tapauksista. Menestystäkin tuli. Arvostettuna ja erinomaisesti verkostoituneena juristina Tarasti oli asiantuntijana myös useissa Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) ja IAAF:n oikeudellisissa komissioissa sekä maailman antidopingjärjestössä (WADA). Helvettejä olivat epäonnistumiset 150 00 katsojan edessä ja loukkaantumiset. Alussa oli kuitenkin nuori pikajuoksijan alku, joka löysi tiensä yhteen maamme johtavista yleisurheiluseuroista, Helsingin Kisa-Veikkoihin. Kirjaa voi suositella huippu-urheilu-uraa havitteleville, heidän vanhemmilleen ja kaikille valmentajille. Tämän jälkeen Tarasti ja Virtapohja kirjoittavat vuonna 1983 Helsingissä pidetyistä yleisurheilun ensimmäisistä MM-kilpailuista, joiden järjestelyissä muistelijalla oli oma tärkeä sijansa. Kilpailija-Laura puhkesi vasta tuossa loppunousussa. Kuukautiset olivat poissa kymmenen vuotta, mutta nyt hänellä on kaksi lasta. 240 s. Lepistön oma tarina saa perspektiiviä, kun hän kuvaa sen rinnalla häntä ehkä vielä lahjakkaamman Jenni Vähämaan toisenlaista uraa. Vähämaa oli parhaimmillaan 15–16-vuotiaana ja ura loppui pian loukkaantumiseen ja ylirasitukseen. Mies teki työnsä kiitettävästi. Silmiin osui muun muassa seuraava lause: ”Tutkinnassa kävi ilmi, että Rio de Janeiro oli ostanut vuoden 2016 kisaisännyyden lahjomalla KOK:n jäseniä.” Tämänkin luvun ongelmana on kuitenkin se, että yksityiskohtaista pikkuasiaa on niin tavattomasti, että tärkeät linjaukset hautautuvat tekstissä niiden sekaan. Minulla meni yli puoli kirjaa sulattaa, että ”Vippe” on valmentaja Virpi Horttana. Instanssin tekemät päätöksethän olivat perusteluineen julkisia. Asiaa on niin runsaasti, että järjestelyiden kokonaismerkitys ja jopa Tarastin oma osuus uhkaa jäädä yksityiskohtien varjoon. Uran taivaana olivat kotikisojen Euroopan mestaruus ja nappiin onnistunut Vancouverin kisojen vapaaohjelma. Tärkeämpiä ovat olleet hyvät harjoituskaverit ja kirittäjät. Jo 1990-luvulla hän myös muistutti dopingista kansainvälisen huippu-urheilun vaikeimpana ongelmana. On tärkeää ja uskottavaa kun Lepistö sanoo, että terveyttään ei kenenkään pidä uhrata huippu-urheilulle. Nyt kokemukset ja opetukset tulevat vuolaana, mutta toki tarkkana ja hyvin kirjoitettuna, kerrontana. Luku on yksityiskohtia pursuava raportti kisoihin liittyneistä oheistapahtumista. Taitolajiurheilijan tapaan Lepistö näyttää kuuluneen siihen joukkoon, jonka kilpailuhenkisyys ei ole ollut korostunutta. Sama tarkastelutapa vaivaa myös lukua Kansainvälisen yleisurheiluliiton (IAAF) vetoomusoikeudesta. Helsinki 2024. HANNU PELTTARI tietokirjailija hephannu51@gmail.com K i r j a Mies monessa mukana Lauri Tarasti & Kalle Virtapohja: Lauri Tarasti urheilun ja dopingin selvitysmiehenä. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 87 teen urheilulukio) oli riittävän hyvä taitoluistelu-uraan. Tapahtumat nousevat Tarastin muistelusten myötä jälleen mitä yksityiskohtaisimmin esiin, ja hyvä että ne tulevat kirjatuiksi hänenkin kuvaaminaan. Onnekkaaksi sattumaksi ei tunnu oikein löytyvän kuin 18-vuotiaana tullut vamma, josta toipuminen kirvoitti uran lyhyeen loppunousuun. Niitähän ei kiltin näköiseltä tytöltä olisi uskonut tulevan. Mutta ilman perkeleitä ei taitoluistelijaksi tulla. Vuolas kronologia johtaa myös turhaan toisteisuuteen. Tässä suhteessa olisi toki auttanut, jos kirjan antia olisi paremmin systematisoitu. Tarastin, koulutukseltaan oikeustieteen lisensiaatin, ehkä merkittävimpiä tehtäviä ovat olleet toimiminen ympäristöministeriön kansliapäällikkönä ja korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvoksena. Vielä erityismaininta sopivasti sijoitetuista kunnon kirosanoista Lepistön suuhun. Siinä ohessa hän on toiminut lukuisissa tehtävissä myös urheilun saralla, ja muisteltavaa on kertynyt. Selvää on, että dopingongelma, joka kirjassa nousee tämän luvun myötä esiin, oli – ja on – vitsaus, jota vastaan työtä on tehty enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Ministeri Lauri Tarasti on kirjoittanut – tohtori Kalle Virtapohjan toimiessa ikään kuin julkisena haamukirjoittajana – muistelmateoksen tehtävistään urheilun ja dopingin selvitysmiehenä. Luvussa Tarasti ottaa esiin myös lääkäreiden ja valmentajien vastuun, mikä on myönteistä. Mies on kirjansa ansainnut. Parempi ratkaisu olisi ollut poimia kustakin, sinänsä kiinnostavasta tapauksesta ydinkohdat ja tuoda ne esiin kompaktina kokonaisuutena. Lepistö kantaa huolta urheilijoiden terveydestä. Taitolajissa kun pitää kilpailla itsensä kehittämisen kanssa. Varttunutta lukijaa häiritsee runsas lempinimien käyttö ihmisistä. Kysymysmerkiksi jää Lepistön arvuuttelu siitä oliko kehon aliravitsemus oleellinen osa uran lopettaneisiin vaivoihin johtanutta kierrettä. ”Vaa timustason noustessa ja taloudel. Lehto ja Lepistö lienevät saaneen luvan käyttää nuorempaa kilpasiskoa esimerkkinä liian vakavasta ja liian nopeasta ahnehtimisesta kilpauralle. Niin on hyvä. Varsinaisessa dopingia käsittelevässä luvussa päähuomio suuntautuu Lahden MM-hiihtoihin vuonna 2001, jolloin Suomen omat huippuhiihtäjät kärähtivät dopingista pahemman kerran. Hän on avoin niin rahaasioista kuin sopeutumisesta urheilijauran jälkeiseen elämään. Readme. Lukija joutuu itse tekemään johtopäätöksen, että Lepistön keho ei kestänyt huipulle vienyttä rääkkiä kuin parisen vuotta. Teos jakautuu useisiin lukuihin, jotka toimivat myös omina kokonaisuuksinaan
Uutista oli täsmennettävä: kasvuhormonin käytöstä oli kiinnostunut yksi johtava henkilö Hiihtoliitossa. Hovi oikeudessa tuomiot kuitenkin lievenivät oleellisesti. Paikoin käy ilmi, että Tarasti on myös selkeän tietoinen pätevyydestään urallaan saamiinsa lukuisiin tehtäviin. Käy selväksi, että Lauri Tarasti on oikeuden mies paitsi koulutukseltaan myös arvomaailmaltaan. Lahden tapahtumat ikään kuin lisäävät uutisen julkaisemisen oikeutusta, vaikka ne ovat kaksi erillistä asiaa. Tarina dopinguutisesta ja toimittajasta, joka haluttiin vaientaa. Loppuluvussa tulee ilmi vielä miehen ilo siitä, että squash on hyväksytty lajiksi vuoden 2028 olympiakisoihin. Teoksen ilmiselvä puute on suomalaisen dopinghistorian melko ylimalkainen käsittely. Kokonaisuutena teos on sikäli epätasapainossa, että kirjan ensimmäinen puolikas on yksityiskohtia pursuavaa, lähes päiväkirjanomaista kerrontaa, josta on hankalaa saada otetta. WSOY 2024, 319 s. Kaiken kaikkiaan teos tuo vastaansanomattomasti esiin sen, että kansainvälinen huippu-urheilu on paitsi huippuluokan erinomaista viihdettä, myös alakulttuuri, kuten Tarasti itse luonnehtii, johon liittyy valitettavasti lukuisia epämiellyttäviä ongelmia. Silti tuntuu erikoiselta, että Aatsalo käyttää urheilutoimituksen ja koko STT:n väestä pääosin vain etunimiä. Toimittajakokemustakin oli ehtinyt kertyä STT:n lisäksi Ylessä. Liikuntapolitiikkaa ja urheiluoikeutta Suomessa käsittelevät luvut toimivat nekin ja tuovat esiin Tarastin pohdintoja monista tärkeistä kysymyksistä kuten huippu-urheilun merkityksestä ja huippu-urheilijain oikeuksista sekä urheilusta rikoslaissa – tietenkin dopingin kautta. 8 8 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 listen etujen kasvaessa kiusaus turvautua kiellettyihin lääketieteellisiin keinoihin kasvoi. Hiihtoliitto sai jutussa käräjäoikeudessa tyrmäysvoiton. Vihjailijat asettivat Aatsalon ammattitaidon kyseenalaiseksi, vaikka liikuntafysiologian osalta se oli Jyväskylässä suoritetun loppututkinnon ansiosta vahva verrattuna toimittajakollegoihin. Aatsalon tekstissä näkyy jonkin verran vuoden 1998 tarkastelu kolmen vuotta myöhemmin avautuneen Lahden tirkistysreiän kautta. Esitys on kaiken aikaa jäntevää, pohtivaa ja analyyttistä, eikä Tarastin linja käy epäselväksi. Ennen kaikkea perinteinen kirjeposti oli voimissaan ja sitä kertyi paljon. Luvuista Urheilukilpailujen manipulaatio on kirjan ehkä onnistunein kokonaisuus. ERKKI VASARA, VTT poliittisen historian dosentti Helsingin yliopisto K i r j a Toimittajan tuskien taival Johanna Aatsalo. Aatsalo ja myös päätoimittaja Väisänen joutuivat kovan paineen alle. Kirjan takakansiteksti pelkistää osuvasti asetelman: ”Tositarina toimittajasta, joka paljasti häpeällisen valheen, ja miehistä, jotka halusivat vaientaa hänet.” Hiihtoliitto valitsi puheenjohtajansa Esko Ahon johdolla hyökkäävän taktiikan, joka toimi pitkään hyvin. Lopussa esitys onneksi alkaa jäntevöityä. Vain tiukka dopingvalvonta voisi estää vilpillisten keinojen käytön.” Tarastin toiminta erinäisissä kotimaisissa ja kansainvälisissä urheilualan yhdistyksissä on niin ikään saanut oman lukunsa ja linja pitää – anekdootteja riittää. Oikeuskäsittelyä varten aineistoa kertyi vielä lisää. Hän seurasi Hiihtoliiton puheenjohtajana toista keskustalaista Eino Petäjä nie meä, joka toimi Keskisuomalainen Oy:n toimitusjohtajana. Liitto ohjaili myös mediaa ja etenkin maakuntalehtiä kirjoittamaan asiasta haluamallaan tavalla. Suomalaista urheilu ja koko uutisjulkisuutta hallitsi tammikuun lopussa 1998 Suomen Tietotoimiston (STT) uutinen, jonka oli laatinut Johanna Aatsalo (silloinen Aatsalo-Sallinen) päätoimittaja Kari Väisäsen hyväksymänä. Paluuta urheilutoimittajaksi tai liikuntajärjestöjen palvelukseen Aatsalolla ei enää ollut. Oppositiossa olleen Suomen Keskustan puheenjohtaja ja lamavuosien pääministeri Aho tähysi vuoden 2000 presidentinvaaleihin. Väistämättä tulee mieleen ajatus siitä, että kun toimittaja on jutun päällä, niin se voi viedä liikaa mennessään. Paljastus. Aatsalo myöntää kirjassaan useaan otteeseen, että uutinen olisi pitänyt taustoittaa huolellisemmin. Median ja etenkin urheilujournalismin luonteesta Aatsalon kirja ei kerro hyvää. Sosiaalisen median aikakauden alkuun oli vielä liki vuosikymmen, mutta kännykkätiheys oli jo suuri. Ahon yhteiskunnallinen asema vaikutti ilmiselvästi siihen, että Hiihtoliitto sai poliisitutkinnan ja oikeudenkäynnin vireille nopeasti. Aatsalo tuo esille Eero Mäntyrannan tapauksen, jossa Suomen olympiakomitea ja Hiihtoliitto yrittivät salata hiihtäjälegendan arvioitua. Hän on työskennellyt pitkään Rakennuslehdessä, jossa hän on käsitellyt jonkin verran liikuntapaikkoja. Työtoverit STT:ssa hylkäsivät hänet kokonaan. STT:n radiouutislähetyksessä kuultu käynnisti Suomessa monessa suhteessa ainutlaatuisen prosessin, jonka Aatsalo kertoo omasta näkökulmastaan. Hän tuomitsee niin lahjonnan, sopupelit ja muut junaillut kilpailujärjestelyt samoin kuin rasismin ja konsanaan machokulttuurin vääristymät. Hiihtoliitto pyöritti myllyä laskemalla liikkeelle huhuja muun muassa Aatsalon ja Väisäsen välisestä suhteesta. Jari Räsänen, kaikki Hiihtoliiton johtokunnan jäsenet ja henkilökunnan avainhenkilöt – yhteensä 16 henkilöä – hakivat korvauksia, jotka olivat Suomessa ennenkuulumattoman suuria. Uutisen mukaan Jari Räsänen oli käyttänyt kasvuhormonia Hiihtoliiton johtavien henkilöiden tieten. Kasvuhormoniuutista seurannut julkisuus oli kovaa ja palaute rajua. Silti Hiihtoliitto voitti erän, mutta tilanne muuttui Lahden vuoden 2001 dopingtapausten jälkeen
Lauri Markkanen on koripallon todellinen supertähti. Satavuotisteokselle valinta on ehkä hieman outo. Epäselväksi jää, toimitaanko näin Gnistanissa, vai jääkö tämä vain vastuullisuusohjelman sanahelinäksi. Esimerkiksi ympäristövastuullisuutta voidaan lisätä kulkemalla harjoitusja pelimatkat kimppakyydeillä tai julkisilla. Aatsalo on kertonut tarinansa. TAHTO – urheilumuseo. IF Gnistanin kotikentän Mustapekka-areenan pääkatsomon tulipalossa tuhoutui kaiken muun aineellisen ohella seuran arkisto. Seura panosti paljon kenttäja katsomoremonttiin, historiallinen ensimmäinen Veikkausliigakausi on sujunut hyvin ja Ogelissa elettään ennennäkemätöntä yhteisöllisyyden aikaa. Ensiksikin: erinomaista että tämä teos on kirjoitettu. Monet kansalaiset kokivat Vainion kärsineen vääryyttä, mistä urheilujohtajat saivat kitkerää palautetta. Se jää hiukan puolinaiseksi, kun hän pitää ymmärrettävästi edelleen kiinni koko uutisen mahdollistaneesta lähdesuojasta. Kirja on painettu toisesta suunnasta suomeksi ja toisesta ruotsiksi samansisältöisinä. Korona-aikana seuran paikallisuus ja yhteisöllisyys punnittiin ensimmäisen kerran, mutta todellinen koetinkivi on edessä nyt. – – kirjan toimituskunta suositteli, että kirjan teemaksi laajennetaan seuran arvot. 19.6.2024-6.1.2025. Seuran 100-vuotinen historia on saatu kansien väliin ennen katastrofia. Urheiluhistorioitsija, -toimittaja ja tietokirjailija Juha Kanerva lausuu Gnistanista näin: ”Myös kaksikielisyys on tärkeä voimavara, jota ei ole unohdettu vaan päinvastoin kunnioitetaan. Lisäksi kuvakerronta painottuu paljon nykypäivään. IF Gnistan ry, 126 s. Monilla toiminnassa on mukana koko perhe. Kirjan lopun kiitoksissa valintaa perustellaan näin: ”Arkistojen ja historian penkomisen sijasta mielenkiintoisempaa olisi tarttua nyky-Gnistaniin ja sen toimintaan. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 89 Sapporon vuoden 1972 kisojen alla ilmenneen piristeiden käytön. Tällainen yhteen seuraan sitoutuminen on kunnioitettavaa, kun tuntuu, että nykyään pelaajan pysyminen samassa seurassa edes yhden kauden ajan on jo vaikeaa. Miksi Gnistanin värit ovat sininen ja keltainen. Teokseen on haastateltu mm. Välillä myös liikutaan käsitteissä niin ylätasolla, että konkretia uupuu. heinäkuuta 2024 Oulunkylässä. Kirjan parasta antia ovat nippelitiedot. Koska Ruotsin maajoukkue pelasi Helsingissä kansainvälisessä turnauksessa 1950-luvun alussa ja joukkue harjoitteli Oulunkylän kentällä. JOUKO KOKKONEN K i r j a Yhteisöllisyys ja paikallisuus voimavarana Mitri Pakkanen & Heikki Laakso: Sata vuotta kipinää – IF Gnistan 1924–2024. Lukijan olisi kuitenkin voinut vakuuttaa vähemmälläkin kuvailulla kuulusteluihin ja oikeudenkäynteihin valmistautumisesta. Reissun päättyessä he luovuttivat pelipaitansa seuralle. Kirja alleviivaa seuran yhteisöllisyyttä. Kirjan omakohtaisuutta korostavat Aatsalon hyvin tarkat kuvaukset tuntemuksistaan. Gnistanin identiteetti muistuttaa jonkun verran ruotsalaisseurojen ajatusta paikallisuuden merkityksestä ja omasta paikasta, joka on henkinen, fyysinen ja toiminnallinen koti.” Ison plussan teokselle voi antaa kaksikielisyydestä. Näitä olisin kaivannut lisää. Tämän ansiosta kirjasta tuli entistä enemmän Gnistanin näköinen.” Koska kirjasta puuttuu kronologia, näyttäytyy kokonaisuus hieman sirpaleiselta. Pääsyyllisen roolin otti SUL:n valmennuspäällikkö Antti Lanamäki. Hän on noussut absoluuttiselle huipulle yhdessä maailman suosituimmista ja kilpailluim. Medianäkökulmasta paljon kiinnostavampi olisi ollut pohtia Martti Vainion vuonna 1984 tapahtuneen kiinnijäämisen jälkeistä mediajulkisuutta ja Suomen Urheiluliiton sekä olympiakomitean tuolloin valitsemaa taktiikkaa. Tässä kohtaa olisi ollut paikallaan kaivella hieman historia-arkistoja entisaikojen ajankuvan saamiseksi. Hiihtoliiton ja sen toimijoilta ei ole odotettavasti täydentävää tietoa asiasta. Perinteisestä historiikista ei voi puhua, sillä kronologisen etenemisen sijaan teos painottuu Gnistanin neljään arvoon: yhteisöllisyys, kehitys, yhdenvertaisuus ja vastuullisuus. HANNA VEHVILÄINEN tiedeviestinnän asiantuntija hanna.vehvilainen@lts.fi N ä y t t e l y Antoisa näyttely koripallotähdestä Lauri Markkanen – Suomen ensimmäinen NBAtähti. Tulee mieleen, että kiistattoman dopingtapauksen jälkeinen palaute saattoi vaikuttaa Hiihtoliiton valitsemaan toimintatapaan. Toivotaan, että seura saa olosuhteet entistä ehompaan kuntoon ja Kipinän tarina jatkuu ainakin seuraavat 100 vuotta. THL:n erikoistutkijaa Susanna Rau liota terveellisestä ravinnosta ja Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n toiminnanjohtajaa Anna VirolainenHynnää ympäristövastuullisuudesta. Teoksessa on haastateltu useita henkilöitä, jotka ovat ensin pelanneet seurassa ja sen jälkeen jatkaneet vapaaehtoisina. Kiinnostava on myös tarina vuoden 1995 yllättävästä Ykkösen nousukarsintaottelusta. Kaikki tietävät, mitä tapahtui aamuyöllä 13
Historiaa käsittelevissä dokumenttifilmien suola löytyy usein arkistoista. Yleisurheilussa oli harpattu 1970-luvun alkupuolella nopeasti pois ajasta, jolloin naisten urheilemiseen suhtauduttiin vähättelevästi. Vaikka ura olikin ollut jo menestyksekäs, Markkanen sai Utahin joukkueessa roolin, jossa hän nousi seuraavalle tasolle – NBA:n todellisten huippupelaajien joukkoon. Naisurheilijoiden huippuonnistumisesta kertoo se, että Rooman kisajoukkueeseen kuului seitsemän naista, joista kuusi ylsi mitalisijoille. Haastattelupätkät kertovat ajasta, jolloin urheilijoita ei vielä annettu mediakoulutusta. Niin tälläkin kertaa. Marko Tervaahon ohjaama ja käsikirjoittama Rooman perilliset palaa menestysvuoteen Riitta Salinin, Pirjo Wilmin, Marika Eklundin ja Nina Hol ménin johdattelemana. Kroatian valmentajan sanoin Markkanen oli pysäyttämätön – pienille pelaajille liian iso ja pitkille liian nopea puolustettavaksi. Kaksi pääjuonta eivät limity täysin luontevasti. Bullsista tie vei yhdeksi kaudeksi Cleveland Cavaliersiin ja sieltä Utah Jazziin. Etenkin Salinin ja Lehikoisen jutustelu jää melko löysäksi. Mukana on myös loistava puolustus ja tyly heiton torjunta Stephen Currya vastaan. One and done -sanonnan mukaisesti yksi kausi yliopistokoripalloa riitti ja hänet varattiin Pohjoismaiden historian pienimmällä varausnumerolla, seitsemäntenä, NBA:n vuoden 2017 varaustilaisuudessa. Silja Kosonen, Eve liina Määttänen ja Saga Vanninen puhuvat toimittajan haastattelemina, mikä toimii paljon paremmin. Blue Media 2024, pituus 58 min. Sen parasta antia ovat 50 vuotta sitten menestyneiden urheilijoiden muistot, jotka päähenkilöt osaavat suhteuttaa elämänkokemukseensa. Yhtä kaikki kokonaisuus on katsomisenarvoinen. Suomalainen yleisurheilu eli menestyksen hetkiä Rooman EM-kisoissa 1974. Tahdossa pääsee ihailemaan ja tunnelmoimaan Suomen suurimman koripallotähden uraa ja menestystä. Hän on tehnyt yhdet rahakkaimmista sopimuksista suomalaisessa urheiluhistoriassa. Filmivälähdykset kertovat enemmän urheilijoiden olemuksesta, suorituspaikoista ja julkisuudesta kuin tuhat selitystä. Oman lisänsä tuovat menestyksen taustoista kertovat valmentajat Antti Lanamäki ja Pertti Helin. Koripallossa selvää on, ettei Markkanen ei tavoittele NBA:n rivipelaajan uraa vaan pysyvyyttä liiganhuippujen joukossa. Naisurheilijoiden osuus tästä oli puolet. Markkasesta huokuu oma sisäinen motivaatio ja into kehittyä, mitä tukevat fyysinen ja henkinen kapasiteetti. Markkanen on noussut ikoniseksi pelaajaksi Suomen maajoukkueessa, Susijengissä. Lapsena treeneissä oli hauskaa ja siellä näki kavereita, kivoja turnausreissuja unohtamatta. Markkaselle on tullut tutuksi myös huippu-urheilun kaupallinen puoli, sopimusasiat ja seurasiirrot. Tärkeinä asioina näyttelyssä nousevat esiin myös perhe, luonto, frisbeegolfharrastus sekä kotiseuturakkaus. Näyttelyssä nousevat esiin huippu-urheilijaksi kehittymisen kulmakivet, kuten suomalainen seuratoiminta sekä osaava ja innostava valmentaja. EM-kilpailuissa 2022 Markkanen vauhditti Suomen puolivälieriin voitolla koripallon suurmaasta Kroatiasta tekemällä maajoukkueen piste-ennätyksen, huikeat 43 pistettä. NBA-uraan mahtuu jo lukuisia huikeita meriittejä, kirkkaimpana All Stars -ottelu. NBA:n videokoosteessa nähdään Markkasen laajaa korintekorepertuaaria – kolmen pisteen heittoja, keskimatkan kaatuvia hyppyheittoja, lay-upeja ja donkkeja. Huipuksi ei kehitytä vain seuran toiminnassa. Menneiden vuosien ja tämän päivän rinnastus tuo hyvin esiin harjoitteluolosuhteiden kehityksen. Näyttelyssä pääsee ihailemaan Markkasen upeita suorituksia ja saavutuksia. Rooma kisamuistojen rinnalla Terva-aho kuljettaa 2020-luvulla yleisurheilussa menestyneiden naisten tarinoita. Rooman perilliset ei ole nimenä kaikkein osuvin. Ohjaaja ja käsikirjoittaja Marko Tervaaho. Yhden dokumentin teemaksi olisi riittänyt naisurheilun nousu 1970-luvun Suomessa. Dokumentti lähtee vähän jähmeästi käyntiin, kun nelikko astelee mahtipontisen musiikin säestämänä Rooman Stadio Olimpicolle. Heistä mitalin saavutti 8. Markkasen ura on vienyt Jyväskylästä Helsinkiin ja sieltä yliopistokoripallon pariin Arizonaan. 9 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 mista lajeista. Vielä huonommin toimii Riitta Salinin tapaaminen Viivi Lehikoisen kanssa urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahdossa. Dokumentti alkaa kuitenkin onneksi kulkea alkukankeuden jälkeen. Perheen tuella ja kannustuksella on ollut valtava merkitys. Dokumentti kertoo sittenkin enemmän Rooman menestyjistä. Miehiä kilpaili Roomassa 26. Koripallolegenda Lebron Jamesin kommentti Markkasesta saa hymyilemään: ”One of my favourites. Näyttelyssä pääsee kurkistamaan Markkasen elämään ja urakehitykseen lapsuudesta NBA All Stars -otteluun. Ajankuva välittyy vahvana, ja Pentti Salmen ja Voitto Raatikaisen äänet tuovat muistot mieleen. Chicago Bullsissa NBA-ura alkoi vakuuttavasti, mutta Chicago-vuosien aikana haasteitakin oli. Televisio toi urheilijat väreissä olohuoneisiin ja menestyvät naisurheilijat kiinnostivat sekä naistenlehtiä että yleisaikakauslehtiä. Katsottavissa Yle Areenassa. JOUKO KOKKONEN arvioitua. Markkasen lapsuus on ollut monipuolisesti liikunnallinen ja hän pelasi erilaisia pihapelejä isoveljien vauhdittamana. I love him.” VENLA VÄYRYNEN, TtM hanke-koorfinaattori, SOPIVA-hanke venla.vayrynen@lts.fi T e l e v i s i o Pikakurssi naisten yleisurheilun menestysvuosista Rooman perilliset. EM-kotikilpailuissa Helsingissä 2017 Markkasella oli suuri rooli joukkueen uskomattomassa nousussa voittoon Puolasta ottelun viime hetkien tappioasemasta kahden jatkoajan jälkeen. Joukkue saavutti kymmenen mitalia (4–1–5)
Englantilaisten ammattilaisseurojen juniorien käsityksissä idealismilla ei ollut juurikaan sijaa. Svenssonilta ilmestyi vuonna 1973 kirja Avoin kirje urheilupampuille, jossa hän arvosteli tiukin sanoin urheilijoita riistäviä urheilujohtajia. Heillä painottuivat Heinilän mukaan kova peli, vilpin hyväksyminen ja kaupallisuus. ”Kilpailuhenki ryvettää sekä idän että lännen kansakuntia. Svensson vauhditti uraansa hormonivalmisteilla, joiden käytön Kansainvälinen olympiakomitea kielsi vuonna 1974. Toisinaan Fair Play muuttui Mustosen mukaan suhdetoiminnalliseksi hurskasteluksi, kun sitä käytettiin omien toimintatapojen kehuskeluun. Myös Bruch kertoi käyttäneensä anabolisia steroideja. JOUKO KOKKONEN. ”Hedelmällisemmältä lähtökohdalta näyttäisi urheilun tarkasteleminen yleisistä, demokraattisen yhteiskunnan ja kansainvälisessä kanssakäymisessä hyväksyttyjen yhteistyöja pelisääntöjen pohjalta, lähtökohtana voisi olla esim. ”Voimme tämän päivän urheilussa nähdä kulutusyhteiskuntamme peilikuvan, jossa passiivista kuluttajaa/yleisöä (viihdyttävät -JK) liikeyritysten ylläpitämät huippu-urheilijat, jotka ovat pakotettuja tyydyttämään yleisön yhä paremmilla suorituksilla. Työryhmään kuuluivat Kalevi Heinilä, Pauli Vuolle, Jukka Wuolio, Kalevi Olin ja Reijo Katajamäki. Jos taas urheilu on tarkoitukseltaan yhteisösuuntautunutta ja sen menestysodotusten mukainen, urheilijain moraalikäsitykset määräytyvät myös voittamisen ensisijaisen tavoitteen suunnassa.” LTS antoi ISCPE:n pyynnöstä lausunnon ranskalaisen komitean laatimasta Fair Play -mietinnöstä. Hänen mukaansa erilaiset häiriöja konfliktitilanteet olivat yleistymässä urheilussa, ja kilpailuiden sääntely oli sen vuoksi vaikeutumassa. Isät ja äidit valmentavat kotona lapsiaan yhä tehokkaammin keinoin kilpailemaan. Kriittisin suomalaissilmin tarkasteltuna mietintö näyttäytyi eräänlaisena ympäröivästä maailmasta irrallisena huippu-urheilun puolustuspuheena. Läksyjä luetaan siksi, että saataisiin parempi todistus kuin naapurin kakara.” Mustosen mielestä yhteiskunnassa ei ollut enää tilaa reilulle pelille. LTS:n näkemyksen mukaan ranskalaiset olivat laatineet sekavan mietinnön, joka keskittyi liiaksi urheiluun. Kilpailu tunkeutui kaikkialle yhteiskunnassa ja maailmassa. Pålbrant esitelmöi aiheesta Työväen Urheiluliiton 55-vuotisliittojuhlan yhteydessä järjestetyssä kansainvälisessä työläisurheiluseminaarissa. Meillä on useita esimerkkejä, joista tunnetuimmat ovat Ricky Bruch ja Pelle Svensson, jotka osoittavat, että hinta jonka urheilutähdet joutuvat maksamaan piristävien aineiden ja hormoonivalmisteiden nauttimisesta parantaakseen suorituskykyään, on korkea psyykkisten häiriöiden muodossa.” Kiekonheittäjä Bruch oli 1970-luvulla tunnettu värikkäistä lausunnoista. Professori Kalevi Heinilä vertaili englantilaisten, ruotsalaisten ja suomalaisten juniorijalkapalloilijoiden moraalikäsityksiä. Hänen mukaansa urheilu oli niin Ruotsissa kuin muissa länsimaissa riippuvaista kapitalistisesta talousjärjestelmästä ja luokkasuhteista. Toiset huomioonottava joutui sysätyksi sivuun. Sänkiaho näki lisäksi seuratoiminnan jääneen sivuun tarkastelusta. urheilu fair play -sääntöineen ja yhteiskunta olisivat molemminpuolisessa vuorovaikutuksessa.” LTS ehdotti, että esimerkiksi ICSPE:n olisi asetettava kansainvälinen komitea kehittelemään fair play -säännöstöä. Päätoimittaja Pertti Mustosen mielestä kilpailuyhteiskunnassa oli huutava fair playn tarve. Yksilöt, seurat puolueet yhdistykset, liitot, joukkueet kilpailevat, sättivät, kamppaavat toisiaan minkä ennättävät. Arvostelija epäili, ettei sanoma ollut helposti luottamusmiesportaan ymmärrettävissä. Amatööriseurojen juniorit hyväksyivät niin Englannissa, Ruotsissa kuin Suomessa perinteisen urheiluidealismin ja fair play -hengen. Vahvimmin perinne eli Suomessa. Painija Svensson voitti kaksi MM-kultaa. Sänkiaho tulkitsi teoksen jääneen pitkälti byroja teknokraattiseksi käsikirjaksi, jossa arvoväritteiset ratkaisut oli verhottu teknokraattisella salakielellä ja menetelmällisellä koukeroinnilla objektiivisuuden valekaapuun. Rolf Pålbrant käsitteli ruotsalaisen urheilun kehityslinjoja työväenliikkeen näkökulmasta. Professori Risto Sänkiaho arvioi LTS:n vuonna 1974 julkaiseman Kunnallinen liikuntasuunnittelu -teoksen, josta hän löysi sekä ansioita että puutteita. Yhdistyneiden Kansankuntien ihmisoikeuksien julistus. L I I K U N TA & T I E D E 4 2 24 91 Stadion 50 vuotta sitten välähdyksiä vuosien takaa Reilu peli on kadonnut S tadionin 4/1974 teemana oli fair play, reilu peli. ”Jos urheilun tarkoitus on urheilemisessa, pelaamisessa ja kilpailemisessa sinänsä, urheilumoraali on omiaan tukemaan tätä tarkoitusta ja optimoimaan urheilemisen antamaa tyydytystä. Näin nähtynä urheilu olisi osa yhteiskuntaa ja siinä noudatettaisiin yleisesti hyväksyttyjä menettelytapoja, ts
Niiden odotetaan myös auttavan kirjoittajaa jatkotyöstössä. Toimitusryhmä laatii lausuntoyhteenvedon, jossa se ottaa esille tärkeimmät korjaustarpeet. Toimittaja lähettää kirjoittajalle taittoa edeltävät viimeistelyohjeet. Kirjoittaja pidetään ajan tasalla käsikirjoituksen käsittelystä. Jos käsikirjoitus on vahvasti päällekkäinen aiemmin julkaistun aineiston kanssa, tästä on ilmoitettava toimitusryhmälle. Kirjoittaja vastaa omassa lausunnossaan, miten hän on reagoinut palautteeseen. Käsikirjoituksia otetaan arviointiprosessiin kaksi kertaa vuodessa. Tekstiä voi esittää julkaistavaksi sellaisenaan, pienin muutoksin, huomattavin muutoksin tai hylättäväksi. Kirjoittaja saa vedoksen luettavakseen ennen painamista. Jos asiantuntija pitää käsikirjoituksen lähteitä tai niiden käyttöä puutteellisena, hänen odotetaan nimeävän artikkelia oleellisesti täydentävä kirjallisuus ja uudet lähteet. Arvioitsijan odotetaan kertovan myös, miten metodologiset ratkaisut toimivat. Hän saa tiedon artikkelin vastaanottamisesta toimitukseen, arvioinnin aloittamisesta, arviointilausunnoista ja julkaisupäätöksestä. Vertaisarviointiprosessi kokonaisuudessaan: www.lts.fi/liikunta-tiede/vertaisarvioidut-tutkimusartikkelit/vertais arviointiprosessi.html VERTAISARVIOITUA 92 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24. Liikunta & Tiede käyttää kahta arvioitsijaa. Toinen arvioitsija pyydetään yleensä käsikirjoitukseen liittyvältä liikuntatieteen alalta ja toinen emotieteestä. Oleellista on lausua, toimiiko teksti rakenteellisesti, ja täyttyykö johdannossa luvattu. Kirjoittaja saa lausunnon käyttöönsä. Jos asiantuntijalla on ilmeinen eturistiriita käsikirjoituksen sisällön ja/tai kirjoittajan kanssa tai sidonnaisuuksia kirjoittajaan, hänen tulee kieltäytyä arvioinnista. Toimitusryhmän sihteeri pehmentää tarvittaessa loukkaavan sävyistä lausuntoa tai poistaa arvioitsijan paljastavia yksityiskohtia. Hyvä arvio ottaa kantaa siihen, tuottaako käsikirjoitus uutta tietoa, ja tunteeko kirjoittaja riittävästi aihepiirinsä tutkimusta. Tehtävään suostuva arvioitsija saa koko artikkelitekstin ja arviointilomakkeet. Käsikirjoitusten arvioinnista vastaa toimitusryhmä, johon kuuluvat Sanna Palomäki (puheenjohtaja), Katja Borodulin, Ilkka Heinonen, Jari Kanerva, Jouko Kokkonen (toimittaja), Tiina Kujala ja Kati Lehtonen. Liikunta & Tiede julkaisee vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita painettuna ja verkkosivuilla, joilla ovat luettavissa kaikki artikkelit vuodesta 2008. LIIKUNTA & TIEDE: VERTAISARVIOINTIPROSESSIN PÄÄPIIRTEET Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelien toimitusryhmä tutustuu tarjottuun käsikirjoitukseen. Asiantuntija saa arvioitavakseen nimettömän käsikirjoituksen. Ryhmä voi hylätä tekstin, pyytää muutoksia ennen sen lähettämistä arvioitavaksi tai aloittaa arviointiprosessin. Valmis artikkeli ilmestyy Liikunta & Tiede -lehdessä ja pdf-muodossa LTS:n verkkosivuilla. Myös plagiarismiepäily sekä sitaattien tai lähteiden merkinnän puutteet on kerrottava. Kirjoittajan lausunto ja muokattu käsikirjoitus lähetetään arvioitsijalle, joka ottaa kantaa tekstin julkaisukelpoisuuteen. Lausunnot antavat toimitusryhmälle asiantuntijanäkemyksen tarjotun käsikirjoituksen julkaisukelpoisuudesta. Asiantuntijalausunto kirjoitetaan asiallisesti, kannustavasti ja perustellen. Lopullisen julkaisupäätöksen tekee toimitusryhmä. Sähköpostikutsussa määritellään lausunnon luonne ja arviointiaikataulu. Kaikkia muutoksia ei ole tarpeen tehdä, mutta ratkaisut on perusteltava. Jos hän tunnistaa kirjoittajan, tästä on kerrottava toimittajalle. Kirjoitusohjeet ja arviointiprosessin kuvaus ovat luettavissa osoitteessa www.lts.fi. Seuraavat jättöajat ovat 30.9.2024 ja 31.3.2025. Liitteenä seuraa käsikirjoituksen tiivistelmä
2024. Aineistosta löydettiin neljä eettistä diskurssia, jotka muodostivat kaksi toisilleen vastakkaiset diskurssit sisältävää diskurssiparia. 2024. Sähköposti: samuli.oja@jamk.fi. Diskurssit ja diskurssiparit automaattinen eettisyys – eettisyys ei ole automaatio sekä byrokraattinen eettisyys – moninainen eettisyys osin uusintavat urheilun hyvän kertomusta. +358444916299. EETTISET DISKURSSIT VALTION LIIKUNTAPOLIITTISISSA JA LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN ASIAKIRJOISSA Samuli Oja, LitM, Jyväskylän ammattikorkeakoulu / Likes. Urheilun uusi hyvän kertomus. Liikunnan ja urheilun eettisyyttä on Suomessa perinteisesti käsitelty urheilun hyvän kertomuksen kautta. The ethical discourses produced by the actors of state sports administration and central organizations only marginally engage in critical ethical deliberation and self-reflection regarding the morality and values of sports culture. Piippukatu 2, 40100 Jyväskylä. Keywords: morality, discourse, the good story of sports, critical discourse analysis. In Finland, the ethics of sports has traditionally been conceptualized through the lens of the good story of sports. The analysis suggests that the traditional good story of sports is partially renewed within the data. Liikunta & Tiede 61 (4), 93–102. Aineistona ovat valtion liikuntapoliittiset dokumentit (n=12) ja liikuntajärjestöjen dokumentit (n=7). The data revealed four ethical discourses, forming two pairs of opposing viewpoints: automatic morality versus non-automatic morality, and bureaucratic morality versus diverse morality. TIIVISTELMÄ Oja, S. Suomessa liikunnan ja urheilun eettisyyteen liittyvä tutkimus on keskittynyt enimmäkseen eettisyyden osa-alueisiin (esim. Asiasanat: eettisyys, diskurssi, urheilun hyvän kertomus, kriittinen diskurssianalyysi ABSTRACT Oja, S. The research material consists of documents from state sports administration (n=12) and central sports organizations (n=7), analyzed using critical discourse analysis (CDA). P. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 4-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunnan ja urheilun eettiset diskurssit 93 URHEILUN UUSI HYVÄN KERTOMUS. Eettiset diskurssit valtion liikuntapoliittisissa ja liikuntajärjestöjen asiakirjoissa. Valtion liikuntahallinnon ja liikuntajärjestöjen toimijoiden tuottamissa eettisissä diskursseissa esiintyy vain vähäistä kriittistä pohdintaa ja itsereflektiota liikuntakulttuurin eettisyydestä ja arvoista. This study examines the ethical discourses produced by the actors of the state sports administration and central sports organizations. Tavoitteena on analysoida sitä, millaisten diskurssien kautta eettisyys ymmärretään ja uusintavatko diskurssit vallalla olevia käsityksiä liikunnan ja urheilun eettisyydestä. Liikuntakulttuurin eriytymiskehitys, esiin nousseet eettiset ongelmat ja lisääntynyt tutkimustieto ovat kuitenkin haastaneet liikunnan ja urheilun oletettua hyvyyttä. Ethical discourses in state sports administration’s and central organizations’ documents. However, the diverse sports culture, emerging ethical challenges and increased research have cast doubt on the assumed inherent goodness of sports. The new good story of sports. Research in Finland has predominantly focused on specific aspects of sports ethics (such as equality and harassment). Aineisto analysoitiin kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Liikunta & Tiede 61 (4), 93–102. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan valtion liikuntahallinnon ja valtakunnallisten liikuntajärjestöjen toimijoiden tuottamia eettisiä diskursseja. The aim is to analyze how morality is understood and whether these ethical discourses renew prevailing conceptions of the morality of sports. tasa-arvo ja häirintä)
Jo alkujaankin ristiriitaista ja kyseenlaistettua kertomusta (esim. (2022) käyttävät tutkimuksessaan eettisyyden sijaan integriteetin käsitettä. esim. Itkonen 1996), urheilun ammattimaistuminen (Ilmanen 2012) ja julkisuuteen tulleet tapaukset liikunnan ja urheilun eettisistä ongelmista (Itkonen 2014). Melin 2014). 2020). LIIKUNTA & TIEDE 61 / 4-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunnan ja urheilun eettiset diskurssit 94 JOHDANTO Suomessa liikunnan ja urheilun etiikkaa on usein tarkasteltu urheilun hyvän kertomuksen viitekehyksessä. esim. Urheilun hyvän kertomuksen onkin luonnehdittu sisältäneen ennen kaikkea näkemyksiä siitä, millainen liikuntakulttuurin tulisi olla eikä niinkään siitä, millainen se todellisuudessa on tai oli (Ripatti 2002). Liikunnan ja urheilun avulla on voitu vastata esimerkiksi ihmisten terveyden ja kunnon heikentymiseen tai nuorison ongelmakäyttäytymiseen (Österlind & Wright 2014). Se, että jokin asia yhdistetään integriteettiin ei johdu välttämättä tapahtumasta itsestään, vaan integriteetti rakentuu sosiaalisesti edellisten tapahtumien ja kontekstin myötä (Loyens ym. Olennaista kertomukselle on, että urheilun katsotaan edistävän pelkästään positiivisia asioita (esim. Analyysin kohteina ovat valtion liikuntapoliittiset ja valtakunnallisten liikuntajärjestöjen (myöhemmin liikuntajärjestöjen) eettisyyttä käsittelevät asiakirjat. Antidopingtoimien nähdään olevan välttämätön osa urheilua, eivätkä urheilu ja doping kuulu metafyysisessä mielessä yhteen. Overbye ym. Heinilä 1974; Ilmanen 2012; Kotkavirta 2012). Ristiriitaisuudestaan huolimatta kertomusta on yhä uusinnettu suomalaisen liikuntakulttuurin eri käytännöissä (Salasuo 2019). 2013). He määrittelevät urheilun integriteetin ”laajempana kokoelmana moraalisia arvoja, normeja ja sääntöjä, jotka koskevat kaikkea urheilun parissa tapahtuvaa päätöksentekoa ja käyttäytymistä”. Keskustelua urheilun olemuksesta ja luonteesta on käyty etenkin dopingia käsitelleissä tutkimuksissa, joissa dopingin käytön kieltäviä sääntöjä on sekä puolustettu että vastustettu erilaisin argumentein (esim. Aikaisemmassa tutkimuksessa on todettu tarve tarkastella urheilun eettisiä ilmiöitä laaja-alaisesti (Efverström ym. Urheilueettistä keskustelua on aiemmin tulkittu niin, että usein sääntökeskeinen näkökulma on hallitsevassa asemassa, jolloin varsinainen eettinen pohdinta jää vähemmälle (esim. Urheilulla on jopa ajateltu olevan tiettyjä ominaispiirteitä, jotka saattavat altistaa erilaiselle epäeettiseksi katsotulle toiminnalle (ks. Varsinkin viime vuosina ja vuosikymmeninä tutkimustieto liikuntakulttuurin epäkohdista on lisääntynyt. Hyvä esimerkki tällaisesta urheilun eettisyyden sosiaalisesta rakentumisesta on Loyensin ym. Petersen & Kristensen 2009; Tamburrini 2006). Kosiewiczin (2014a) mukaan urheilua ei tulisi lainkaan tarkastella moraalisena ilmiönä. Sillä tarkoitetaan yleisesti kaikkia positiivisia asioita, joita edistetään urheilun avulla (Ripatti 2002). Tässä tutkimuksessa tarkastellaan eettisyyteen liittyviä diskursseja. Esimerkiksi urheilun kilpailullisuus voidaan nähdä eettisesti joko positiivisena (esim. Urheilun hyvän kertomus voidaan liittää laajempaan urheilueettiseen problematisointiin urheilun hyvyydestä. Hänen mukaansa urheilu on amoraalista, moraalin ulkopuolista toimintaa, ja urheilu tulisi ymmärtää pragmaattisena sääntöjen noudattamisena, jolla ei ole moraalista luonnetta (Kosiewicz 2014a). Eettisyy1 Loyens ym. Myös liikuntakulttuurin arvoperusta on kiinnostanut tutkijoita eri vuosikymmenillä (esim. Suomalaisissa tutkimuksissa on tutkittu esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoa (Hakamäki ym. Loland 2002, 15). Esimerkiksi reilun pelin käsitteen ja urheilun tai yhteiskunnan yleisempien sääntöjen ja lakien suhde onkin nähty epäselvänä (Di Giandomenico 2022). 2020). Salasuo 2019). 2022), seksuaalija sukupuolivähemmistöjen asemaa (Kokkonen 2019), urheilun ympäristövaikutuksia (Uusitalo ym. Siten käsitykset siitä, mikä on urheilussa oikein tai väärin, eivät synny tyhjiössä, vaan niihin vaikuttavat erilaiset sosiaaliset kontekstit (ks. Vaikka Suomessa modernin urheilun nousun samanaikaisuus kansakunnan rakennustyön ja itsenäistymisen kanssa teki olosuhteet otollisiksi kansalaisten kasvatukselle urheilun avulla ja siten hyvän kertomuksen luomiselle (Itkonen 1997), on liikunnan ja urheilun ajateltu olevan ratkaisu erilaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin myös muualla. Ilmanen 2012; Itkonen 1997) ja legitimointiin (ks. Samanlainen diskurssi esiintyy myös Maailman antidopingtoimiston (WADA) käyttämissä perusteluissa. 2022). 2016). Lindfelt 2005). Laajemminkin urheilua on pidetty toimintana, jonka avulla voidaan kehittää ja hankkia myös muualla kuin urheilussa tärkeitä ominaisuuksia (ks. Møller 2010, 24–25) asiana. esim. Niin sanotut essentialistit ajattelevat, että dopingin käyttö on vastoin urheilun ideaalia ja luontaisia ominaisuuksia (Morgan 2009). Heille integriteetti tarkoittaa toimimista kussakin kontekstissa oikeaksi katsottujen moraalisten arvojen, normien ja sääntöjen mukaan.. Vastaavasti on tehty havaintoja myös siitä, että eettisyys voidaan käsittää asiana, joka on enemmän kuin vain sääntöjen noudattamista (Oja 2024). Yhteenvetona voidaan todeta, että käsitykset urheilun eettisyydestä ovat vaihtelevia ja sisältävät näkemyksiä niin sen itseisarvoisuudesta kuin sosiaalisesta rakentumisestakin. Kotkavirta 2012). Morgan 2006a) tai negatiivisena (esim. Siten kertomus on ollut myös työkalu liikunnan ja urheilun normittamiseen (ks. Itkonen 2014; Ripatti 2002) ovat edelleen nakertaneet liikuntakulttuurin 1980-luvulla voimistunut eriytymiskehitys (ks. esim. Tutkimusten perusteella liikuntaja urheiluharrastuksissa tapahtuu esimerkiksi muita harrastuksia enemmän kiusaamista (Laine, Salasuo & Matilainen 2016). (Jedlicka 2014.) Tällainen ajattelu perustuu siihen, että urheilu on itsessään hyvää, ja että erilaiset lieveilmiöt kyseenalaistavat tämän hyvyyden. Kertomuksen mukaisesti urheilu on hyväksi niin fyysiselle kuin henkiselle hyvinvoinnille, koska se kohentaa esimerkiksi terveyttä, suorituskykyä, kurin alaisuutta sekä kehittää rehtiyttä, rohkeutta ja iloa (Itkonen 1997; Ripatti 2002). Näin ollen urheilun hyvän kertomuksen kaltainen käsitys liikunnasta ja urheilusta on ilmiönä kansainvälinen. (2022) tutkimus, jossa he havaitsivat, kuinka historia ja konteksti määrittävät, mitkä asiat tai tilanteet ylipäätään ymmärretään urheilun integriteettiin 1 liittyvinä tilanteina. 2024) ja urheilijoiden kokemaa häirintää (Lahti ym. Toisenlaisen käsityksen mukaan urheilulla ei – potentiaalistaan huolimatta – ole hyveellistä itseisarvoa (Serrano-Durá ym
Moninaisella kielenkäytöllä voidaan saada aikaan erilaisia lopputuloksia, diskursseja. Sen sijaan tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten eettisyys ymmärretään ilmiönä erilaisten diskurssien kautta. Valtionhallinto pyrkii normija informaatio-ohjauksen ohella edistämään liikuntakulttuurin eettisyyttä resurssiohjauksella. Yhdestä ilmiöstä voidaan puhua monella eri tavalla, jolloin tietynlaisten lausumien ryhmät muodostavat erilaisia ja joskus toisistaan poikkeavia käsityksiä tästä ilmiöstä. (Markula & Pringle 2006, 29–30.) Edellä esitetty tulkinta foucault’laisesta diskurssikäsityksestä nojautuu tieteenfilosofisessa mielessä sosiaaliseen konstruktionismiin. Näillä moraalisilla arvoilla on monesti muodollista tai epämuodollista vaikutusta ihmisten sosiaaliseen elämään esimerkiksi erilaisten sanktioiden kautta. Kun puhumme urheilun eettisistä kysymyksistä, emme vain esitä kielen avulla kuvauksia urheilun eettisyydestä, vaan myös muokkaamme ja rakennamme uudelleen käsityksiä siitä, mitä ja millaista eettisyys on (ks. Hacking 2009, 24–27.). Tarkoituksena ei ole tutkia sitä, mikä on urheilussa oikein tai väärin eikä sitä, millaisia ovat jonkin tietyn kohderyhmän arvot tai näkemykset. Markula & Pringle 30–31). LIIKUNTA & TIEDE 61 / 4-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunnan ja urheilun eettiset diskurssit 95 den edistämistoimet ovat Suomessa muotoutuneet pitkälti valtion liikuntahallinnon ja liikuntajärjestöjen yhteistyönä (ks. Kulloinkin liikunnan kattojärjestön asemassa ollut järjestö on puolestaan luonut ohjeistuksia ja siten linjannut liikunnan ja urheilun eettisyyttä jäsenjärjestöjensä kanssa. Petersen & Kristensen 2009). (Burr & Dick 2017.) Tutkimuksessa sitoudutaan sellaiseen sosiaaliseen konstruktionismiin, jossa asioihin – esimerkiksi eettisyyteen – liitettyjen ideoiden, ajatusten ja merkitysten katsotaan olevan sosiaalisesti rakentuneita. Tässä – kuten Foucault’n diskurssikäsityksessä – kielen ei ajatella olevan vain väline viestin tai ajatusten välittämiseen tai kuvaamiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida sitä, millaisten diskurssien kautta eettisyys ymmärretään liikuntapoliittisissa ja liikuntajärjestöjen asiakirjoissa ja uusintavatko diskurssit aiemmissa tutkimuksissa havaittuja käsityksiä liikunnan ja urheilun eettisyydestä. statement), jotka ovat diskurssin muodostavia osia, sen atomeita. Eettisiä diskursseja voidaan luonnehtia kiteytyneiksi ja kulttuurisesti jaetuiksi merkityksellistämisen tavoiksi (ks. Pietikäinen & Mäntynen 2009, 25–26), jotka sisältävät näkemyksiä siitä, millaisena eettisyys liikunnassa ja urheilussa ymmärretään. Tällöin ymmärrys jostakin ilmiöstä ei koostu pelkästään ulkoisesta maailmasta tehdyistä havainnoista, vaan tieto rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa (Burr & Dick 2017; ks. Koska sosiaalisen konstruktionismin perinteen mukaisesti erilaisia eettisyyteen liitettyjä merkityksiä ei oteta annettuina, sisältyy tutkimuksen lähtökohtiin myös kriittisyys itsestään selvältä tuntuvaa ajattelua kohtaan. Moraalilla voidaan viitata jonkin ryhmän sosiaalisiin normeihin ja arvoihin, jotka määrittelevät sitä, millainen toiminta on kussakin tilanteessa oikein tai väärin. Tässä tutkimuksessa diskurssin käsite ymmärretään edellä kuvatulla tavalla tietynlaisten lausumien ryhmänä, joka paitsi kuvaa myös tuottaa, rakentaa ja muokkaa käsitystä kohteestaan. (Kosiewicz 2014b; Loland 2002, 18.) Urheilun kontekstiin vietynä ja yksinkertaistettuna urheiluetiikassa siis tutkitaan liikunnassa ja urheilussa esiintyviä moraalisia näkemyksiä ja niiden luonnetta. (ks. (Pietikäinen & Mäntynen 2009, 12.) Diskurssit ovat myös aina sidoksissa sosiaalisiin ja historiallisiin käytäntöihin ja konteksteihin (ks. Tässä artikkelissa ollaan lähimpänä urheilun metaeettistä tutkimusta, jossa keskeisenä kysymyksenä on urheilun etiikan ja sen käsitteiden luonne ja merkitys (esim. Etiikalla taas tarkoitetaan tyypillisesti moraalin tutkimista, jossa empiirisen kuvaamisen ohella moraalia ja sen luonnetta arvioidaan kriittisesti ja systemaattisesti. Urheilun eettisistä kysymyksistä tällaista pohdintaa on käyty usein dopingista, jonka käytön kieltämistä tai toisaalta sallimista on perusteltu erilaisten teoreettisten lähtökohtien kautta (esim. Deskriptiivistä eli kuvailevaa etiikkaa edustavissa tutkimuksissa taas on selvitetty esimerkiksi eri kohderyhmien näkemyksiä urheilun erilaisista eettistä pohdintaa vaativista kysymyksistä (esim. 2022). Sen sijaan dopingin idea eli se, mitä sillä tarkoitetaan ei ole ihmismielestä riippumaton tosiasia, vaan sosiaalisesti rakentunut ja alati muutoksessa oleva konstruktio. Normatiiviseen etiikkaan suuntautuvissa tutkimuksissa pyritään etsimään vastauksia siihen, millaista on moraalisesti oikea tai väärä toiminta. 2016; Loland 2002, 18). Siten diskurssit voivat olla myös päällekkäisiä tai keskenään ristiriitaisia. Foucault’n ajatuksia urheilun kontekstiin sovittaneiden Markulan ja Pringlen (2006, 29–32) mukaan lausumilla on vaikutusta siinä mielessä, että ne tuottavat ymmärrystä ja merkityksiä kontekstistaan, jossa esiintyvät. Sosiaalisen konstruktionismin tutkimuskohteena on usein kieli, sillä erilaiset vuorovaikutuksen tavat rakentuvat monesti kielen ympärille. Foucault’n (2005, 108) teoretisoinneissa olennainen rooli on lausumilla (engl. Jedlicka 2014; Markula & Pringle 2006, 31). Esimerkiksi jalkapallodiskurssissa lajin harrastajat eivät ole vain ja ainoastaan jalkapallon pelaajia, vaan alttiita myös erilaisille diskursiivisille määrittelyille, jotka muovaavat heidän identiteettiään jalkapalloilijana (Markula & Pringle 2006, 29– 30). Urheiluetiikkaa, kuten etiikkaa yleensäkin, voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta. Liikuntasosiologisessa tutkimuksessa tukeudutaan usein Foucault’n diskurssimäärittelyihin. Lehtonen ym. Efverström ym. Sosiaalisissa prosesseissa muodostuva tieto antaa mahdollisuuden erilaisille todellisuuden ymmärtämisen tavoille. Kosiewicz 2014a). myös Markula & Pringle 2006, 54–55). Teoksessaan The Archaeology of Knowledge and the Discourse on Language Foucault (1972, 80) määrittelee diskurssin moninaisesti ja kuvailee sen olevan ”joskus yleinen kaikkien lausumien alue, joskus tietynlaisten lausumien ryhmä ja joskus tiettyihin lausumiin liittyvä säännelty käytäntö”. Siten kun tutkimuksen aineistossa puhutaan esimerkiksi dopingista, ajatellaan dopingaineiden olevan todellisia ilman jatkuvaa sosiaalista vuorovaikutustammekin. TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS Etiikan ja moraalin käsitteet voidaan erotella toisistaan huolimatta siitä, että varsinkin arkikäytössä niitä käytetään usein toistensa synonyymeinä. Diskurssit eivät siis pelkästään kielellisesti kuvaa todellisuutta, vaan myös rakentavat ymmärrystä ilmiös tä, josta puhuvat (Foucault 2005, 68–69)
Aineistosta karsittiin pois julkaisut, joissa ei käsitelty liikunnan ja urheilun eettisyyttä. Kansallista liikuntaohjelmaa valmistelevan toimikunnan raportti OPM 2008 Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla. Yksittäisissä julkaisuissa eettisyys saatettiin mainita ainoastaan viittauksena esimerkiksi liikuntalakiin tai valtionavustettavien järjestöjen valtionapukelpoisuusehtoihin. esim. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen avulla analysoidaan ja tunnistetaan aineistosta esiin nousevia eettisiä diskursseja. SLU-yhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet Huippu-urheilun muutostyöryhmä / Olympiakomitea 2012 Huippu-urheilun muutostyöryhmän loppuraportti Valo 2013 Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet OKM 2014a Selvitys urheilun eettisten kysymysten hallinnoinnista Suomessa OKM 2014b Suomalaisten liikuntajärjestöjen ja ulkomaisten peliyhtiöiden yhteistyö OKM 2015a Tehokas antidoping-yhteistyö. Asiasanoilla liikunta, urheilu ja huippu-urheilu löytyi hakuajankohtana eli toukokuussa 2024 yhteensä 104 julkaisua. Ad-toiminnan viranomaisyhteistyön tehostamista selvittäneen työryhmän loppuraportti OKM 2015b Suuntaviivoja liikuntapolitiikan tulevaisuuteen Olympiakomitea 2018 Urheiluyhteisön reilun pelin ihanteet ja tavoitteet Valtioneuvosto 2018 Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta Olympiakomitea 2021 Reilu Peli – urheiluyhteisön eettiset periaatteet. Toisen tutkimuskysymyksen avulla tarkastellaan sitä, uusintavatko löydetyt eettiset diskurssit urheilun hyvän kertomuksen mukaisia käsityksiä. Näin ollen diskurssi sisälsi normatiivisia kannanottoja siitä, miten urheilussa tulisi toimia. Hypoteettisesti tällainen liikunnan ja urheilun eettinen diskurssi voisi olla esimerkiksi liikuntaa kaikille -diskurssi, jossa korostetaan liikunnan avointa ja yhdistävää luonnetta. Myös nämä jätettiin pois analysoitavien asiakirjojen joukosta. Tutkimusaineistona ovat valtion liikuntapoliittiset (n = 12) ja liikuntajärjestöjen asiakirjat (n = 7) (Taulukko 1). Liikuntajärjestöjen avustusjärjestelmätyöryhmä IV:n muistio SLU 2005 Reilu Peli – Liikunnan ja urheilun eettiset periaatteet OPM 2007 Liikunta valintojen virrassa. Toisaalta käsitteellä on pyritty ylipäätään tunnistamaan eettisyyden tai eettisten pohdintojen läsnäoloa tietyssä kontekstissa. Tässä artikkelissa mielenkiinto kohdistuu tällaisten diskurssien sijaan siihen, millainen mielenmaisema ja millaiset vakiintuneet ajattelutavat ovat hypoteettisen liikuntaa kaikille -diskurssin taustalla. Ehdotus kansalliseksi liikuntaohjelmaksi julkisen ohjauksen näkökulmasta SLU 2008 Hyvän Seuran Reilun Pelin opas – Pitääkö tätäkin nyt miettiä. (Wagner & Pedersen 2014.) Tässä tutkimuksessa otetaan askel metaeettiseen suuntaan. Eettisessä diskurssissa korostettiin olympialiikkeen arvoja ja antidopingtoimien merkitystä urheilun hengen suojelemisessa. Esimerkiksi Wagner ja Pedersen (2014) havaitsivat omassa tutkimuksessaan Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingpuheen koostuvan terveys-, eettisyys-, laillisuusja kasvatuksellisuusdiskursseista. Käsitteellä on voitu deskriptiivisen etiikan hengessä tarkoittaa ihmisten asenteita eri ilmiöitä kohtaan, eli sillä on viitattu ihmisten moraalisiin käsityksiin ja arvoihin (ks. Aineistona käytetyt asiakirjat. TUTKIMUSTEHTÄVÄ, -MENETELMÄT JA -AINEISTO Tutkimuksessa tarkastellaan valtion liikuntahallinnon ja liikuntajärjestöjen toimijoiden tuottamia eettisiä diskursseja. OPM 2009 Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista OPM 2010 ”Sanoista teoiksi” – Huippu-urheilutyöryhmän ajatuksia suomalaisen huippu-urheilun kehittämiseksi SLU 2010 Tietoisemmin, vastuullisemmin, kestävämmin. Lisäksi karsittiin pois erilliset tutkimusraportit ja Taulukko 1. Tutkimuskysymyksinä ovat: ”Millaisten diskurssien kautta eettisyys ymmärretään liikuntapoliittisissa ja liikuntajärjestöjen asiakirjoissa?” ja ”uusintavatko diskurssit vallalla olevia käsityksiä liikunnan ja urheilun eettisyydestä?”. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 4-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunnan ja urheilun eettiset diskurssit 96 Varsinaisen eettisen diskurssin käsitettä on aiemmissa tutkimuksissa käytetty abstraktiotasoltaan vaihtelevasti. Lähdesmäki 2005). Lopputuloksena ei ole tarkoitus esittää kuvausta siitä, millainen toiminta liikuntakulttuurissa katsotaan moraalisesti oikeaksi. Julkaisija ja vuosi Asiakirjan nimi OPM 2003 Liikunnan kansainvälinen strategia 2003-2005 OPM 2004a Huippu-urheilutyöryhmän muistio OPM 2004b Liikuntajärjestöjen tulosohjauksen kehittäminen. Valtioneuvoston yhteisessä julkaisuarkistossa Valtossa on saatavilla liikunta-asioista vastaavan opetusja kulttuuriministeriön (OKM) julkaisuja vuodesta 2001
Eettisyyden käsite aiheuttaa sekä tarpeen että haasteen aineiston selkeälle rajaamiselle. Kuten tutkimuksessa ylipäänsä, diskurssien tutkimisessa aineiston rajaus on olennaista. Tällöin tarkastelu kohdistuu itsestään selviltä, luonnollisilta ja kyseenalaistamattomilta tuntuviin diskursseihin, jotka tekevät muunlaiset diskurssit vähemmän näkyviksi. Tutkijan apukysymyksinä analyysissä olivat esimerkiksi: millaisten diskurssien kautta liikunnan ja urheilun eettisyys aineistossa ymmärretään. Jorgensen & Phillips 2002, 77). Liikuntajärjestöjen Reilun Pelin dokumenteissa puolestaan luodaan lähtökohtaisesti koko liikuntakulttuurin eettisiä periaatteita. Julkaisut ovat vaikuttaneet merkittävästi eettisyyden sisältöihin ja merkityksiin suomalaisessa liikuntapolitiikassa ja -kulttuurissa (Mikkonen & Oja 2024). Valtion liikuntahallinnon asiakirjoista mukaan valikoitui sekä laajemmin liikuntakulttuuria käsitteleviä että kohdistetummin esimerkiksi huippu-urheilun toimintatapoja linjaavia tekstejä. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 4-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunnan ja urheilun eettiset diskurssit 97 ulkoiset arvioinnit, joiden voidaan ajatella edustavan enemmänkin niiden tekijöiden kuin valtion liikuntahallinnon ajattelua. (SLU 2005.) Sittemmin Reilusta Pelistä on julkaistu useampia päivitettyjä versioita. Asiakirja-aineisto analysoitiin kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Tässä artikkelissa analyysin ensimmäisen vaiheen tarkastelu kohdistui siihen, miten eettisyydestä valtion liikuntapoliittisissa ja liikuntajärjestöjen asiakirjoissa puhutaan. Tällöin huomio kiinnittyi esimerkiksi tekstissä toistuneisiin sanamuotoihin ja ilmaisuihin. Pietikäinen & Mäntynen 116–118). Analyysin toisen ulottuvuuden eli diskurssikäytännön avulla analysoidaan sitä, miten aineistona olevat tekstit on tuotettu ja miten niitä kulutetaan. Siten analysoitavaksi aineistoksi esimerkiksi OKM:n liikuntapoliittisista asiakirjoista rajautuivat ne asiakirjat ja asiakirjojen osat, joissa käsiteltiin eksplisiittisesti liikunnan ja urheilun eettisyyttä. Mainittuna vuonna Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) ry:n syyskokouksessa avattiin keskustelu ja julkaistiin ensimmäinen versio liikunnan ja urheilun yhteisistä eettisistä periaatteista. Näin ollen tekstejä on olennaista tulkita pikemminkin makrokuin mikroteoreettisen yhteiskuntanäkemyksen kautta. Analysoitavat asiakirjat ovat luonteeltaan kehittäviä, selvittäviä, arvioivia tai ohjaavia. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, kuinka eettisyys on monitulkintainen, subjektiivinen ja ajassa muuttuva käsite, joka voi enimmillään sisältää lähes kaiken ihmisten välisen toiminnan (Mikkonen & Oja 2024; Oja 2024). OKM:n dokumenttien lisäksi analyysiin sisällytettiin valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta (2018), sillä se on viimeisin liikuntapolitiikkaa kokonaisuudessaan suuntaava valtionhallinnon asiakirja. Osassa dokumenteissa eettisyys on esillä niukasti, kun taas esimerkiksi Selvitys urheilun eettisten kysymysten hallinnoinnista Suomessa -julkaisu (OKM 2014a) keskittyy kokonaan teeman ympärille. (Fairclough 1995, 81–84.) Tässä artikkelissa Fairclough’n mallin mukainen toinen osa tarkoitti tekstissä esiintyvien eettisten diskurssien tunnistamista sekä niiden keskinäisten suhteiden ja sosiaalisen sekä kulttuurisen kontekstin yhteyksien analysoimista. Tämän tutkimuksen aineiston kohdalla on ollut tärkeää pohtia sitä, mitkä ovat eettisyyden kohteet eli toisin sanoen millaiset asiakirjat ja mitkä niiden osat ovat relevantteja eettisten diskurssien analysoimisen kannalta (ks. Teksteillä on aina jokin tarkoituksensa ja historiansa, eivätkä ne synny tyhjiössä vailla merkitystä tai yhteyttä aikaisempiin teksteihin (esim. (Jokinen & Juhila 2004.) Aineiston analyysissä nojaudutaan Fairclough’n (1995, 78–86) kolmiulotteiseen malliin, joskaan mallille ja yleisesti diskurssianalyysille tyypillisesti analyysiprosessi ei aina etene suoraviivaisesti ennalta määrättyä reittiä pitkin (ks. Vaikka esimerkiksi kukin Reilun Pelin asiakirja on yhden organisaation (SLU, Valo, Olympiakomitea) julkaisema, voidaan niitä silti pitää organisaation jäsenyhdistystenkin rakentamina tai ainakin hyväksyminä. esim. Aineistossa esiintyvien eettisten diskurssien tunnistamisessa käytettiin apuna laadullista sisällönanalyysiä (ks. Näin ollen konkreettisen määritelmän antaminen eettisyydelle on vaikeaa. Joissain asiakirjoissa esimerkiksi eettisyyteen usein yhdistetty tasa-arvon teema esiintyi erillään eettisyydestä. Se, millä laajuudella eettisyyttä asiakirjoissa käsitellään, vaihtelee paljon. mikrotason analyysistä eli aineistona olevien tekstien analyysistä ja tulkinnasta, jossa kuvaillaan esimerkiksi tekstien sanamuotoja, metaforia ja tekstin järjestymistä. Vuonna 2005 periaatteet esiteltiin laajemmalle yleisölle Reilu Peli -nimisessä julkaisussa. Markula & Pringle 2006, 52). Olennaista on tekstissä esiintyvien diskurssien erittely. Dokumentit yhdessä edustavat kansallisen liikuntapolitiikan kannalta keskeisten instituutioiden ajattelua ja ne on hyväksytty liikuntapolitiikan ja -kulttuurin yhteisiksi julkilausumiksi. Koko tutkimuksen ydinajatus on tarkastella sitä, miten eettisyys ymmärretään valtion liikuntahallinnon ja liikuntajärjestöjen asiakirjoissa, jolloin analyysiä ohjaavat määritelmät eivät olisi palvelleet tarkoitustaan. Fairclough’n (1995, 79) analyysimallin ensimmäinen osa muodostuu ns. Millaiset diskurssit ja tavat ymmärtää eettisyyttä jäävät vähemmälle painotukselle tai kokonaan esiintymättä. Fairclough’n (1995, 98) analyysimallin kolmas ja viimeinen ulottuvuus on sosiaalisen käytännön tasolla tapahtuva analyysi, jossa keskitytään tarkastelemaan diskurssikäytäntöjen ja sosiaalisten käytäntöjen välisiä suhteita ja sitä,. Vuosi 2003 muodostaa luontevan lähtöpisteen myös liikuntajärjestöjen asiakirjojen tarkastelulle. Näin rajattuna analysoitavan aineiston ajalliseksi alkupisteeksi asettui vuosi 2003. Tällöin analyysiin sisällytettiin vain eettisyyttä käsittelevä osuus. Tässä tutkimuksessa tehtiin valinta olla etukäteen määrittelemättä ja rajaamatta eettisyyttä ja siihen liittyviä teemoja. (Törrönen 2010.) Tässä artikkelissa keskityttiin diskurssien moninaisuuden sijaan ”pikemminkin diskursiivisen kentän heterogeenisuutta kahlitsevien tekijöiden paikantamiseen”. Kriittiselle diskurssianalyysille on ominaista tarkastella diskurssien ja sosiaalisten sekä kulttuuristen ilmiöiden välisiä suhteita (Jorgensen & Phillips 2002, 60) ja kiinnittää huomiota tekstien ulkopuolisiin konteksteihin. Siten vuosien varrella julkaistut Reilun Pelin asiakirjat muodostavat samalla ajanjaksolla OKM:n julkaisemien liikuntapoliittisten dokumenttien kanssa mielekkään – joskin rajatun – aineistokokonaisuuden. Millaisista asioista eettiset diskurssit muodostuvat. Graneheim ym. Asiakirja-aineistoa varsinkin diskurssianalyyttisesti analysoitaessa tulee huomioida aineiston konteksti. 2017)
Asiakirjoissa eettisyyteen liittyvät ongelmat liitetään usein huippu-urheiluun. Liikunta ja urheilu näyttäytyvät tässä mielessä passiivisena yhteiskunnan osana, jota laajemmat muutosvoimat ohjaavat. esim. Johtopäätöksissä analyysiä viedään vielä pidemmälle kuvaamaan niitä seurauksia, joita aineistosta löydetyillä eettisillä diskursseilla voi olla. Eettisyys – itsestään selvä osa liikuntaa ja urheilua. Muutenkin eettisyys näyttäytyy liikuntakulttuurin osana, jota on tarve korostaa ja tuoda esille, muttei varsinaisesti kehittää parempaan suuntaan. Koska automaattinen eettisyys -diskurssin mukaisesti liikunnassa ja urheilussa on olemassa oleva vahva eettinen pohja, eivät liikunnan ja urheilun eettiset ongelmat tule ensisijaisesti sisältäpäin. Tälle diskurssille vastakkaisessa, eettisyys ei ole automaatio -diskurssissa liikuntaa ja urheilua ei nähdä pelkästään hyveellisinä ilmiöinä, jotka tuottavat automaattisesti toivottuja ja hyviksi katsottuja seurauksia. Analyysin eri ulottuvuudet etenevät mukana tulosten esittelyluvun läpi. TULOKSET Aineistosta tunnistettiin yhteensä neljä eettistä diskurssia, jotka muodostivat kaksi toisilleen vastakkaiset diskurssit sisältävää diskurssiparia. Liikuntakulttuurin olemassa oleva arvopohja nähdään asiana, joka tulee säilyttää eikä muuttaa (esim. OKM 2014a, 10). Edustavatko diskurssit liikuntaja urheilukulttuurin vallitsevia eettisyyskäsityksiä. Ruoranen ym. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 4-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunnan ja urheilun eettiset diskurssit 98 noudattavatko tai uusintavatko tekstien diskurssit vallitsevia diskurssijärjestyksiä (Jorgensen & Phillips 2002, 86–87). OPM 2008, 19). Diskurssit ja diskurssiparit olivat: automaattinen eettisyys – eettisyys ei ole automaatio sekä byrokraattinen eettisyys – moninainen eettisyys. Liikuntakulttuurin eettisyyspuheessa on historiallisesti tarkasteluna nojattu monesti urheilun hyvän kertomukseen, johon kuuluu olennaisesti paitsi liikunnan ja urheilun myönteisten puolten korostaminen myös negatiivisten puolten kieltäminen (ks. Millaisia seurauksia teksteistä löydetyillä tavoilla ymmärtää eettisyys on. Tälle diskurssille on ominaista käsittää eettisyys asiana, jota uhataan ulkopuolelta. Esimerkiksi huippu-urheilun eettisyyden edistämisessä on keskitytty saattamaan olemassa olevat ”laadukkaat käytännöt pysyviksi” (OKM 2010, 35). Diskurssissa puhutaan hyvin ja oikein toteutetusta liikunnasta ja urheilusta, jotka tarjoavat mahdollisuuden eettiseen toimintaan. Itkonen 2014). Diskurssissa ei tuoda esille sitä, missä määrin liikuntakulttuuri ja sen toimijat ovat itse voimistaneet esimerkiksi ammattimaistumiskehitystä. Esiymmärryksen myötä sosiaalinen ulottuvuus eli liikuntakulttuurin sosiaaliset ja kulttuuriset ominaispiirteet kulkivat analyysin mukana tasolta toiselle vähintäänkin tausta-ajatusten muodossa. esim. Liikunnan ja urheilun olemassa olevaa eettisyyttä tuleekin vahvistaa siihen ”tunkeutuneiden lieveilmiöiden” vuoksi, joita kuvataan OKM:n dokumentissa vuodelta 2014: ”Urheilun, etenkin huippu-urheilun, laajentuessa ja kaupallistuessa siihen on tunkeutunut monenlaisia kielteisiä lieveilmiöitä. Analyysiä ohjaavina kysymyksinä olivat: millaista käsitystä eettisyydestä tekstien diskurssit tuottavat, noudattavat tai uusintavat. 2018), mutta diskurssille tyypillisesti muutosten syyt ulkoistetaan, eikä liikuntaa ja urheilua nähdä aktiivisina ilmiöiden edistäjänä tai edes mahdollistajana. Samanaikaisesti kun perinteinen kilpaurheilu jatkuu terveissä muodoissaan ja on laajentunut naisurheiluun, senioriurheiluun, vammaisurheiluun jne., huippu-urheilussa osana viihdeteollisuutta rahan merkitys on kaikissa muodoissaan kasvanut. OPM 2010, 43; OPM 2004a, 51). OPM 2007, 7). Urheilu on kertomuksen mukaisesti itseisarvoisesti hyvää toimintaa. Näillä ilmiöillä on ollut vaikutuksensa liikuntaja urheilutoiminnan tavoitteisiin ja sisältöihin (ks. Esimerkiksi kaupallistuminen, ammattimaistuminen ja viihteellistyminen on nähty liikunnan ja urheilun eettisyyttä uhkaavina ilmiöinä (OKM 2010, 25–26; OKM 2014a, 9). Tässä artikkelissa analyysin viimeinen vaihe eli selittäminen (ks. Diskurssissa liikunnan ja urheilun eettisyyttä ei kehitetä, edistetä tai rakenneta, vaan vahvistetaan (esim. Eettisyyttä korostamalla voidaan vaikuttaa positiivisesti huippu-urheilun uskottavuuteen ja yhteiskunnalliseen arvostukseen (esim. Seuraavaksi esitellään aineistosta havaitut eettiset diskurssit ja tarkastellaan sitä, millaista käsitystä liikunnan ja urheilun eettisyydestä ne tuottavat. OPM 2008, 81), jopa niin, ettei sen sisältöjä tai merkityksiä tarvitse tarkemmin eritellä: ”Eettiset kysymykset sekä yhteiskuntavastuun toteuttaminen kuten laaja-alaisen tasa-arvon toteuttaminen, monikulttuurisuuden edistäminen ja kestävän kehityksen edistäminen kuuluvat kiinteänä osana seurojen, lajiliittojen ja muiden toimijoiden perustoimintaan ja siksi niitä ei ole yksityiskohtaisesti eritelty.” (OPM 2004a, 45.) Automaattinen eettisyys -diskurssissa liikuntaan ja urheiluun oletetaan liittyvän vahva ja hyveellinen eettinen perusta. Diskurssissa eettisyys esitettiin liikuntaan ja urheiluun itsestään selvästi kuuluvana ominaisuutena ja perusoletuksena (esim. Kaupallistuminen, ammattimaistuminen ja viihteellistyminen nähdään ensisijaisesti toimintaympäristön muutoksina, joihin liikunnan ja urheilun on tullut ja tulee sopeutua. Eettisyyden korostaminen on asiakirjojen mukaan tärkeää siksikin, että huippu-urheilun käytäntöjen ja kielteisten puolten katsotaan leviävän muuhun liikuntaan ja urheiluun ja vaikuttavan ihmisten mielikuviin koko liikuntakulttuurista (esim. Tämän tarinan piirteitä esiintyi aineiston automaattinen eettisyys -diskurssissa. Fairclough 1995, 97) tapahtui analysoimalla aineistosta havaittujen eettisten diskurssien suhdetta ja seurauksia liikuntakulttuuriin. Sa. Analyysiprosessissa Fairclough’n (1995) mallin eri ulottuvuudet limittyivät aika ajoin keskenään ja välillä oli tarpeen palata esimerkiksi diskurssikäytäntöjen analyysin tasolta tekstianalyysin pariin. Vastapainona tälle on urheiluliikkeessä syntynyt voimakas tarve urheilun eettisten periaatteiden vahvistamiseen ja fair play -hengen nostamiseen sille kuuluvaan arvoonsa.” (OKM 2014a, 9.) Diskurssissa liikunnan ja urheilun eettisyyttä uhkaavilta ilmiöiltä tulee puolustautua tai ainakin suojautua, jolloin eettisyys saa myös välineellisen muotonsa
Liikunnan ja urheilun eriy. Tässä työssä toivomme näiden periaatteiden olevan avuksi.” (SLU 2005, 7.) Moniarvoinen liikuntakulttuuri muodostaa haasteen sen hallinnoinnille ja johtamiselle. Siten on ymmärrettävää, että vuoden 2021 dokumentissa suhtautuminen ilmiöön on ehdottomampaa. Koko liikunnan ja urheilun yhtä yhtenäistä arvopohjaa on enää hankala hahmottaa, kun tavoitteiltaan ja toiminnoiltaan eriytyneet liikuntakulttuurin osa-alueet toimivat vaihtelevista eettisistä lähtökohdista käsin (Kotkavirta 2012). Niissä pyritään kuvailemaan periaatteita, joille hyvä toiminta voi perustua. Esimerkiksi liikuntaan ja urheiluun kuuluva tunteiden osoittaminen ja fyysinen koskettaminen voivat pahimmillaan aiheuttaa eettisiä ongelmia. Lahti ym. ”Eettisissä periaatteissa ei ole lueteltu ohjeita oikeasta ja väärästä toiminnasta. Diskurssissa liikunnan ja urheilun eettisyyttä ei ajatella omana saarekkeenaan, vaan liikuntakulttuurissa esiintyvien arvojen katsotaan heijastavan laajemmin yhteiskunnassa vallalla olevia moraalisia käsityksiä. Selkeimmin arvoperustan pirstaloituminen näkyy voittoa ja suorituskyvyn optimointia tavoittelevan kilpaja huippu-urheilun ja kasvatuksellisuutta, vapaaehtoisuutta ja reiluutta korostavan kansalaistoiminnan välillä (Ilmanen 2012). Keskeisistä käyttäytymisja toimintatavoista sovitaan myös joukkueja seuratasolla. Liikuntakulttuurin eriytyminen näkyy aineistossa moninainen eettisyys -diskurssina. Vuonna 2021 seksuaalinen ja sukupuolinen häirintä olivat yhteiskunnassa ja siten liikunnassa ja urheilussa esillä enemmän kuin vuosituhannen alussa. Konkreettisesti diskurssin muutos näkyy esimerkiksi siinä, miten vuosien 2005 ja 2021 Reilun Pelin dokumenteissa kehystetään liikunnassa ja urheilussa tapahtuvaa sukupuolista häirintää. 2010-luvun lopussa Me too -kampanja toi etenkin naisten kokeman häirinnän näkyvämmäksi puheenaiheeksi. Jokaisen liikunnassa ja urheilussa toimivan on aika ajoin syytä pohtia oman toimintansa arvopohjaa ja peilata sitä ympäröivään yhteiskuntaan. Dokumenteissa liikuntakulttuuri nähdään lähtökohtaisesti moniarvoisena kokonaisuutena, jossa käsitykset oikeasta ja toivotusta toiminnasta vaihtelevat yllä esitetyn eriytymiskäsityksen mukaisesti. 2020). Lapsen tai nuoren kokemus on kuitenkin aina otettava todesta, myös silloin, kun hän on tulkinnut aikuisen tai toisen nuoren kosketusta väärin.” (SLU 2005, 23–24.) Vuoden 2021 vastaavassa asiakirjassa samasta ilmiöstä puhutaan näin: ” – – seksuaalinen ja sukupuolinen ahdistelu sekä syrjintä ja rasismi eivät kuulu liikuntaan ja urheiluun – ei edes huumoriksi puettuna. Vahvimmat jakolinjat ovat muodostuneet kilpaurheilun ja muun liikunnan sekä kilpaurheilun sisällä kansalaistoimintaperusteisen ja ammattimaisen urheilun välille. Konkreettisesti eettisyyden mukautuvuus näkyy SLU:n julkaisemassa Reilu Peli -dokumentissa, jonka ensimmäisessä versiossa esitetyt eettiset periaatteet ovat pikemminkin apuväline kuin kokoelma sääntöjä. kuuluvat myös oleellisena osana urheilutoimintaan. Liikunnan ja urheilun eettisyys nähdään riippuvaisena esimerkiksi lajista tai tasosta (OPM 2007, 13). Liikunnan ja urheilun eettisyys ymmärretään myös ajassa kiinni olevana ilmiönä. 2023) omista lähtökohdistaan toimiviksi kokonaisuuksikseen. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 4-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunnan ja urheilun eettiset diskurssit 99 maan aikaan liikunnalla ja urheilulla todetaan olevan myös negatiivisia seurauksia ilman, että niiden katsotaan johtuvan liikunnan ja urheilun ulkopuolisista ilmiöistä. Fyysinen kanssakäyminen on osa yhteenkuuluvuuden tai riemun osoittamista. Byrokraattinen ja moninainen eettisyys Suomalaisen liikuntakulttuurin eriytymisen on todettu voimistuneen 1980-luvulla (esim. Itkonen 1996). Mukana on paljon tunteita, joita täytyy uskaltaa kohdata ja näyttää. Liikunnalla ja urheilulla todetaan olevan joitakin ominaispiirteitä, jotka aiheuttavat tai ainakin mahdollistavat myös negatiivisia seurauksia. 2018.) Eriytyneen liikuntakulttuurin kaikkia lohkoja ja niiden eroja on hankala tavoittaa ja kuvata, mutta viime vuosina on tunnistettu esimerkiksi nuorisokulttuuriset liikuntamuodot (Ojala 2015) sekä neljännen sektorin liikuntatoimijat (Lehtonen ym. Samalla diskurssin muuttuminen ilmenee kuitenkin selvästi. Eriytymisellä tarkoitetaan etenkin liikunnan ja urheilun toimintojen jakautumista omista lähtökohdistaan ja tavoitteistaan käsin toimiviksi osakokonaisuuksikseen. Samoihin aikoihin myös tutkimustieto liikunnassa ja urheilussa esiintyvästä seksuaalisesta ja sukupuolisesta häirinnästä lisääntyi (esim. Vuoden 2005 Reilussa Pelissä todetaan seuraavasti: ”Liikunta ja urheilu on fyysistä toimintaa, sillä suoritusten parantaminen vaatii kehon muokkaamista. Diskurssissa pyristellään tässäkin mielessä pois yhden arvopohjan liikuntakulttuurista. Diskurssin kehitystä voidaan tarkastella kuvaavimmin Reilun Pelin asiakirjojen kautta, joista ensimmäisissä (SLU 2005; 2008) liikuntaa ja urheilua ei nähdä yksinomaan positiivisten asioiden tuottajina. Koskettelu, taputtelu, halailu jne. Moninainen eettisyys -diskurssissa eettisyyttä ei ymmärretä ehdottomana vaan mukautuvana ja sallivana käsitteenä. (Itkonen ym. Varsinkin huippu-urheilu nähdään arvoiltaan muusta liikuntakulttuurista poikkeavana (OKM 2010, 27). Automaattinen eettisyys -diskurssi sen sijaan on läsnä lähes läpi aineiston. (SLU 2005, 18; 2008, 6.) Uudemmissa Reilun Pelin asiakirjoissa (Olympiakomitea 2021; Valo 2013) liikunnan ja urheilun roolia kielteisten ilmiöiden tuottajana ei samassa mitassa tunnisteta, eikä eettisyys ei ole automaatio -diskurssia vastaavalla tavalla esiinny. Näiden tapojen rikkomiselle määritellään samalla riittävät seuraukset.” (Olympiakomitea 2021.) Asiakirjanäytteitä lukiessa tulee huomioida niiden laajempi yhteiskunnallinen konteksti. Esimerkiksi liikunnan ja urheilun tuottamat haitalliset ympäristövaikutukset tunnistetaan. Liikuntakulttuurin eriytyminen on tavoitteiden ja toimintojen ohella tarkoittanut myös arvoperustan eriytymistä. Negatiivisten seurausten ohella urheilu voi toimia myös kielteisten ilmiöiden mahdollistajana, kuten ”kasvualustana liialliselle nationalismille ja rasismille.” (SLU 2005, 20.) Eettisyys ei ole automaatio -diskurssi esiintyy aineistossa harvakseltaan ja pääosin aineiston alkupuolen dokumenteissa
Sopimuksilla, strategioilla, laeilla ja työryhmillä kehystetty eettisyyskäsitys esiintyy etenkin aineistona olleissa valtion liikuntapoliittisissa asiakirjoissa. Esimerkiksi liikunnan ja urheilun yhteiset eettiset periaatteet eivät ole niinkään apuväline toimijoille omien toimintatapojen pohdintaan (vrt. Møller 2010, 26). Ollakseen valtionapukelpoinen järjestön on edistettävä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä noudatettava liikunnan ja urheilun eettisiä periaatteita. Liikunta ja urheilu voivat oikein toteutettuna edistää hyviksi katsottuja arvoja, mutta automaattista se ei ole. Kansainvälisellä tasolla on solmittu sopimuksia dopingista, katsomoväkivallasta ja kilpailumanipulaatiosta. Toimintaympäristön muutos ja esimerkiksi ammattimaistuminen, viihteellistyminen ja kaupallistuminen nähdään liikunnan ja urheilun eettisyyttä uhkaavina ilmiöinä. 2018.) Toisaalta liikuntaan ja urheiluun on ainakin järjestötasolla pyritty löytämään yhteisiä eettisiä periaatteita (esim. Sen sijaan vuoden 2021 Reilun Pelin taustalla olevista henkilöistä on ulkopuolisen hankala tehdä johtopäätöksiä, sillä dokumentissa ei mainita sen tekijöitä. – – Suositeltavaa on, että Olympiakomitean jäsenjärjestöjen hallitukset käsittelevät Reilun Pelin periaatteita oman järjestönsä toiminnan kannalta. Liikuntajärjestöjen Reilun Pelin asiakirjoissa moninainen eettisyys -diskurssi on vuosien saatossa saanut tehdä tilaa ehdottomammalle ja velvoittavammalle eettisyyspuheelle. Suositeltavaa on myös laatia oma toteuttamismalli siitä, miten Reilun Pelin periaatteita järjestössä toteutetaan käytännössä.” (Olympiakomitea 2021.) POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksessa liikunnan ja urheilun eettisyyttä tarkasteltiin kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Samoin katsomoväkivallan käsittelyn yhteydessä käydään läpi erilaisia kansainvälisiä sopimuksia, jotka tähtäävät ongelman kitkemiseen. Olympiakomitea 2021). Erilaisten eettisten ohjeistusten todetaan olevan pikemminkin toimijoiden omia arvopohdintoja tukeva elementti kuin ehdottoman velvoittavia toimintaohjeita. Byrokraattinen eettisyys -diskurssissa eettisyyttä ajatellaan erilaisten strategioiden, sopimusten, lakien, ohjeistuksien ja työryhmien kautta eli lähinnä hallinnollisesta ja/tai toimenpiteiden näkökulmasta. Kotkavirta 2012). Liikunnan ja urheilun eri osa-alueet toimivat toisistaan poikkeavin eettisin koodistoin. Jokainen yksilö ja yhteisö kantavat yksin ja yhdessä vastuun Reilusta Pelistä. Diskurssin muutos ehdollisemmasta ehdottomampaan eettisyyskäsitykseen näkyy Reilun Pelin julkaisuissa, joista ensimmäisissä moninainen eettisyys -diskurssi on vahvemmin läsnä ja vastaavasti vuoden 2021 päivitetyssä dokumentissa käsitys eettisyydestä on ehdottomampi: ”Reilu Peli on kaikkien liikunnan ja urheilun toimijoiden oikeus ja velvollisuus. Liikuntalaissa (390/2015) määritellään paitsi liikuntakulttuurin arvopohja myös säädetään järjestöjen valtionapukelpoisuudesta. (OKM 2014a, 9–11.) Diskurssissa eettisyys ja sen osa-alueet otetaan annettuina ja pelkistetään sopimusten tai ohjeistusten noudattamiseksi. Automaattinen eettisyys -diskurssissa eettisyys nähtiin liikunnan ja urheilun perusoletuksena. Eettisyys ymmärretään aineistossa sekä byrokraattisena että moninaisena. Esimerkiksi urheilun eettisten asioiden hallinnointia selvittäneen raportin johdantoluvussa dopingista ei puhuta arvonäkökulmasta. Sääntelyn lisääntymisellä on pyritty standardisoimaan liikunnan ja urheilun käytäntöjä ja poistamaan niihin liittyvää epävarmuutta. Eettisyys ei ole automaatio -diskurssissa liikunnan ja urheilun tuottamat hyödyt nähdään ehdollisempina kuin automaattinen eettisyys -diskurssissa. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 4-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunnan ja urheilun eettiset diskurssit 100 tyminen ja moninaisuus ovat saaneet aikaan sen, ettei liikuntakulttuuria hahmoteta enää arvoiltaan yhtenäisenä kokonaisuutena. (Itkonen ym. Diskurssin muuttumisen syitä voidaan hakea yhteiskunnallisesta ilmapiiristä, jossa eettisyys on noussut merkittävämpään rooliin niin liikuntapolitiikkaa, liikunnan järjestötoimintaa kuin arkea ohjaavana tekijänä. Lisäksi asiakirjoilla on aina taustansa, tarkoituksensa ja tekijänsä. Eettisyyden byrokraattiseen diskurssiin kuuluu myös ehdottomuus: erilaisten ohjeistusten tai periaatteiden noudattaminen on kaikkien vastuu ja velvollisuus. Samaan aikaan diskurssissa tunnistetaan myös liikunnasta ja urheilusta itsestään johtuvat eettiset haasteet. Tutkimuksen aineistossa uusinnetaan osaksi perinteistä urheilun hyvän kertomusta (ks. (esim. Eettisyys rakennetaan sosiaalisesti (ks. Liikunta ja urheilu eivät itsessään ole eettisesti arveluttavia, vaan eettiset ongelmat ovat peräisin niiden ulkopuolelta (ks. Aineistosta havaittiin yhteensä neljä eettistä diskurssia, jotka muodostivat kaksi toisilleen vastakkaiset diskurssit sisältävää diskurssiparia. Burr & Dick 2017) asiaksi,. Liikunnassa ja urheilussa ajatellaan olevan vahva eettinen perusta, jota tulee erilaisin toimenpitein vahvistaa. Moninainen eettisyys -diskurssissa korostetaan liikuntakulttuurin moniarvoisuutta. Backman & Carlsson 2020.) Tämän tutkimuksen aineistossa eettisyydestä puhutaan usein erilaisten sopimusten, strategioiden, lakien, ohjeistuksien, hankkeiden tai työryhmien kautta. Eettisten periaatteiden ohella liikunnan ja urheilun eettisyyttä on pyritty edistämään lainsäädännöllä ja erilaisten sopimusten kautta. Esimerkiksi vuoden 2005 Reilun Pelin asiakirja oli SLU:n monijäsenisen eettisen valiokunnan työn tulos. Eettisyyttä ohjaavien sopimusten ja säädösten voidaan katsoa ilmentävän liikunnan ja urheilun yleistä oikeudellistumista, jolla tarkoitetaan sääntelyn painoarvon lisääntymistä liikunnassa ja urheilussa. Sen sijaan ilmiötä kuvataan WADAn perustamisen ja järjestön aikaansaamien dopingsäännöstöjen kontekstissa. Byrokraattinen eettisyys -diskurssissa käsitys eettisyydestä on hallinnollinen ja tekninen: eettisyyttä ja siihen liittyviä ilmiöitä ei lähdetä kehystämään moraalisella arvioinnilla vaan strategisilla ja teknisillä toimenpiteillä. SLU 2005, 8; 2008, 5), vaan kaikkia liikuntakulttuurin toimijoita velvoittavia ohjeistuksia (Olympiakomitea 2021; SLU 2010, 7; Valo 2013). Moninainen eettisyys -diskurssiin verrattuna byrokraattinen eettisyyskäsitys on ehdottomampi ja velvoittavampi. Eettisyyttä ei nähdä kiveen hakattujen periaatteiden kautta, vaan liikunnan ja urheilun eri toimijoiden tunnustetaan toimivan toisistaan poikkeavin arvoperustoin
Teoksessa: B. Vaihtoehtona olisi käsitellä dopingilmiötä arvojen kautta, peilata sitä liikunnan ja urheilun eriytyneeseen arvopohjaan ja tehdä sitä kautta ilmiön ongelmallisuus näkyväksi. Mihin (muuhun kuin lakiin tai yhteisesti sovittuihin periaatteisiin) liikunnan ja urheilun arvopohja perustuu ja miksi. New York: Pantheon Books. International Sports Law Review Pandektis 14 (1–2), 7–19. Eri dokumenteissa sama eettinen diskurssi saattoi esiintyä kokonaan tai osittain. Varsinkin eettisyyden käsittelyn erilaisten sopimusten, lakien tai strategioiden kautta voidaan ajatella olevan liikuntapoliittisille asiakirjoille oletettukin tapa jäsentää ilmiötä. & Lundman, B. LÄHTEET Backman, J. 1972. Critical discourse analysis: the critical study of language. Etenkin aineistosta havaittujen automaattinen eettisyys -ja byrokraattinen eettisyys -diskurssien voidaan ajatella edustavan urheilun uutta hyvän kertomusta, joka pikemminkin vahvistaa nykyistä tilannetta ja pyrkimystä status quo -tilaan, kuin mahdollistaa kriittisen keskustelun liikunnan ja urheilun arvoista. 2017. Methodological challenges in qualitative content analysis: a discussion paper. & Bäckström, Å. Lontoo ja New York: Longman. Onko liikunnan ja urheilun arvopohja muuttunut ja jos on, missä määrin se on seurausta yhteiskunnallisista muutoksista ja liikunnasta ja urheilusta itsestään. H., Lindgren, B-M. Foucault, M. Efverström, A., Ahmadi, N., Hoff, D. Esimerkiksi ammattimaistumista on liikuntakulttuurin sisällä tuettu sekä resurssiohjauksella että strategiatyöllä (ks. Foucault, M. Tällaiseen ajatteluun ei luontevasti mahdu itsereflektiota siitä, missä määrin liikuntakulttuuri ja sen toimijat ovat olleet vauhdittamassa näitä toimintaympäristön muutoksia tai vähintäänkin tarjonneet niille alustan syntyä ja kasvaa. Hacking, I. Gough (toim.) The Palgrave Handbook of Critical Social Psychology. Negatiivisten ilmiöiden olemassaoloa ei kiistetä, mutta niiden katsotaan johtuvan ensisijaisesti muusta kuin liikunnasta ja urheilusta itsestään. Anti-doping and legitimacy: an international survey of elite athletes’ perceptions. 2009. 2020. & Dick, P. Mitä sosiaalinen konstruktionismi on. Some consideration about sport as intrinsically ethical activity. Mikäli syvällistä pohdintaa liikuntakulttuurin arvoista ja niiden muutoksesta ei käydä valtion liikuntapolitiikkaa, urheilun eettisten asioiden hallinnointia tai liikunnan ja urheilun eettisiä periaatteita linjaavissa asiakirjoissa, herää kysymys, missä tällaista keskustelua tulisi käydä vai tulisiko lainkaan. 1995. Di Giandomenico, A. The progress of SHL Sport Ltd, in light of ‘Americanization’, juridification and hybridity. Social Constructionism. Oja & Lehtonen 2022). Burr, V. International Journal of Sport Policy & Politics 8 (3), 491–514. Tiedon arkeologia. Liikuntapolitiikka koostuu informaatio-ohjauksen lisäksi resurssija normiohjauksesta, jolloin politiikkadokumenteissa luonnollisesti keskitytään vaikuttamiskeinoihin, jotka ovat liikuntapolitiikalle mahdollisia. 2005. Tässä tutkimuksessa liikuntaa ja urheilua on käsitelty valtion liikuntapolitiikan ja liikunnan kattojärjestöjen kontekstissa, jolloin tarkastelu on kohdistunut liikuntakulttuurin pyramidimallin mukaisesti ylätasolle (ks. Varsinkin toisen tutkimuskysymyksen kautta pyrittiin vastaamaan siihen, uusintavatko aineistosta löytyneet eettiset diskurssit urheilun hyvän kertomuksen mukaista ajattelua. Lajiliittotai seuratason tarkastelu mahdollistaisi analyysit siitä, miten eettisyys ymmärretään liikunnan ja urheilun arjessa, toimijoiden itsensä tuottamina. Keskustelua tulisi käydä etenkin ristiriidasta, joka saattaa muodostua voittamisen tärkeyden ja eettisten näkökulmien huomioimisen välille (ks. 2017. Aineistolle ominainen byrokraattinen tapa käsitellä eettisyyttä on etenkin valtion liikuntapoliittisille asiakirjoille ymmärrettävää. Tutkimuksen aineistossa esiintyy vain vähäistä kriittistä pohdintaa liikunnan ja urheilun arvoperustasta. Seurauksena voi olla liikuntakulttuurissa käydyn eettisen keskustelun pelkistyminen ja pinnallisuus. 2016. Tampere: Vastapaino. Nurse Education Today 56, 29–34. Artikkelin tutkimusongelman ja -kysymysten asettelua ohjasi aikaisempi liikuntakulttuurin eettisyyteen liittyvä tutkimus ja keskustelu. Tämä näkyi esimerkiksi siten, että samassa dokumentissa eettisyys saatettiin ymmärtää liikuntakulttuurin itsestään selvänä ja ehdollisena osana. Liikunta ja urheilu ovat itsessään eettistä toimintaa, jota toimintaympäristön muutokset esimerkiksi ammattimaistumisen muodossa uhkaavat. Pelkän eettisten diskurssien havaitsemisen ohella tutkimuksessa analysoitiin myös tapoja, joilla vanhaa ajattelua uusinnetaan (ks. Tällaista lähestymistapaa, jossa jäljitetään jotakin ilmiötä tukevia diskursseja ja esitetään niiden löytyminen tutkimustuloksena, on kritisoitu kehäpäätelmänomaiseksi (Summa 1991). & Carlsson, B. Fairclough, N. Mitkä ovat eettisyyden sisällöt eriytyneessä ja moniarvoisessa liikuntakulttuurissa. On relevantti kysymys, olisiko esimerkiksi liikuntapoliittisten päättäjien haastatteluista koostuva aineisto tuottanut samanlaisia eettisiä diskursseja kuin asiakirja-aineisto. Diskurssintutkimukselle tyypillisesti myös tässä tutkimuksessa havaitut eettiset diskurssit esiintyivät aika ajoin päällekkäin ja samanaikaisesti toistensa kanssa. 2022. Lontoo: Palgrave MacMillan, 59–80. Esimerkiksi Morgan (2006b) on argumentoinut, että moraaliin liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi tarvitaan moraalisia ratkaisuja, ei vain teknisiä toimenpiteitä. Lindfelt 2005). The Archaeology of Knowledge and the Discourse on Language. Tampere: Vastapaino.. 2022). Graneheim, U. Sport in Society 23 (3), 452–468. Morgan 2006b; Loyens ym. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 4-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunnan ja urheilun eettiset diskurssit 101 joka on liikuntaan ja urheiluun perustavanlaatuisesti kuuluva. Aineiston analyysissä ei lähtökohtaisesti keskitytty diskurssien moninaisuuteen, jolloin aineistosta on mahdollista havaita myös sellaisia eettisiä diskursseja, joita ei tässä tutkimuksessa esitetty. Lehtonen 2017) ja siellä rajatusti tiettyihin dokumentteihin. Esimerkiksi dopingista puhuminen valtiosopimusten tai valvontatoimenpiteiden kautta tuottaa ymmärrystä, jossa liikuntakulttuurin eettisyys käsitetään ennen kaikkea teknisenä sääntöjen noudattamisena (ks. Artikkelissa ei laadulliselle tutkimukselle tyypillisesti pyritty yleistettävyyteen, vaan mahdollisimman syvälliseen kuvaukseen rajatusta ilmiöstä. Jatkossa varsinkin diskurssien moninaisuuteen keskittyvissä tutkimuksissa olisikin hedelmällistä tutkia, missä määrin urheilun hyvän kertomusta uusinnetaan liikunnan ja urheilun muissa yhteyksissä tai muilla tasoilla esimerkiksi yksittäisten toimijoiden ajattelussa. Jokinen & Juhila 2004). Silti on myös valinta, millä tavalla ja missä kontekstissa liikunnan ja urheilun eettisyydestä puhutaan
Are Sportspersons Good Moral Role Models. Discourse Analysis as Theory and Method. Lontoo: Routledge. Sport, Education and Society 26 (6), 648–662. 2014. 2012. The normative discourse of anti-doping policy. 2019. Kuvaus, näkökulma, ääni: Representaatioiden analyysi empiirisessä sosiaalitutkimuksessa. Teoksessa: K. Nuorten omaehtoiset ruumiinkulttuurit: Lumilautailu esimerkkinä nuorisokulttuurisesta liikkumisesta. Suoninen (toim.) Diskurssianalyysin aakkoset. Physical Culture and Sport. 2005. Kurssi kohti diskurssia. Uusitalo, V., Halonen, V., Koljonen, H., Heikkinen, S. When Ethics Matters – Interpreting the Ethical Discourse of Small Nature-Based Entrepreneurs. Liikunta & Tiede 59 (5), 66–73. 2016. The Ethical and Legal Context of Justifying AntiDoping Attitudes. Helsinki: Gaudeamus. & Oja, S. 2006b. The social significance of sport in the moral governing of ‘good’ and ‘healthy’ citizens in Sweden, 1922–1998. The social construction of integrity: a qualitative case study in Dutch Football. Lehtonen (toim.) Konkreettista, arkista ja subjektiivista – Liikunnan ja urheilun eettiset periaatteet -hankkeen loppuraportti. Journal of the Philosophy of Sport 36 (1), 88–98. Itkonen, H. Markula, P. Oja, S. A Moral Relativistic View. Bullingham (toim.) The Routledge Handbook of Gender Politics in Sport and Physical Activity. 2024. Tampere: Vastapaino, 75–108. Jedlicka, S. Teoksessa: S. Tiedon kivijalasta tieteiden työkaluksi. & Lehtonen, K. A Strategy to Promote Gender Equality. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2018:6. Itkonen, H. Yhteiskuntatieteellisiä kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. 2022. Fair is Fair, Or Is It?: A Moral Consideration of the Doping Wars in American Sport. & Matilainen, P. Loyens, K., Claringbould, I., Heres – van Rossem, L. Philosophy and Physical Education. 2014. 2004. Väitöskirja. Yhteiskuntatieteellisiä kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. & Kristensen, J. Sport Management Review 17 (2), 160–173. Lontoo: Sage. Yhteiskuntapolitiikka 88 (2), 200–205. & Aarresola, O. Petersen, T. Kenttien kutsu. Lehtonen, K., Raisio, H. & Hakamäki, M. Journal of the Philosophy of Sport 36 (2), 162–181. 2010. Jyväskylä: K.J. 2009. 2002. Ripatti, K. 2022. Tutkimuksia 1/2015, 169–184. Sironen (toim.) Lajien synty. Roiko-Jokela & E. Vehmas (toim.) Liikunnan areenat. Jyväskylä: Yliopistopaino, 175–188. 2009. Urheilun hyvä kertomus suomalaisessa urheiluromaanissa. Lontoo: Routledge, 344–353. Macdonald & M. Morgan, W. Associations Between Sexual and Gender-Based Harassment by a Coach and Psychological Ill-Being Amongst Gender and Sexual Minority Sport Participants in Finland. Urheilu – ihminen – yhteiskunta. Redeeming the soul of sport. Arvot, syrjintä ja kiusaaminen. Helsinki: Gaudeamus, 276–304. 2018. Jokinen, K. 2014. Sport in Society 9 (2), 199–211. 2017. Pietikäinen, S. Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry. Itkonen, H. Ilmanen & H. 2014. Urheilun eriytynyt moraaliperusta. Eettisyyden käsite kansallisissa liikuntapolitiikkadokumenteissa. J. Mikkonen, M. & Martínez-Baena, A. & Pfister, G. Physical Culture and Sport. Studies and Research 62 (1), 22–30. Lindfelt, M. Tampere: Vastapaino. O’Sullivan (toim.) Handbook of Physical Education. Journal of Environmental Management 355. Laine (toim.) Liikunta yhteiskunnallisena ilmiönä. & Pedersen, K. 2020. Jokinen, A. Oja, S. Foucault, Sport and Exercise: Power, Knowledge and Transforming the Self. Jorgensen, M. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy, 35–51. Fair Play in Sport. 2009. Sport, Education and Society 19 (8), 973–990.. Heinilä, K. Knuuttila & A. Tieteessä tapahtuu 32 (3), 3–6. Tuskin etanaa elävämpi – urheilu sosiaalisena kontrollina. 1974. Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa. Wagner, U. Sosiologia 28 (4), 300–301. Törrönen, J. M. 2010. Summa, H. & Lehtonen, K. & Wright, J. Sport beyond Moral Good and Evil. Journal of Business Ethics 61 (1), 55–68. & Mäntynen, A. 2018. 2012. Oja & K. 2022. Lähdesmäki, M. Teoksessa: S. Current Issues in Sport Science 3 (3). Athletic Perfection, Performance-Enhancing Drugs, and the Treatment-Enhancement Distinction. 2014a. 2024. Loland, S. 2002. Oja & K. P. 2002. 2006. Lahti, A., Kyllönen, M., Pusa, S., Tolvanen, A. Turku: Turun Historiallinen Arkisto 51. Väitöskirja. & Schlesinger, T. Laine, A., Salasuo, M. 2023. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4, 57–61. 1991. & Pringle, R. Lehtonen, K. In search for climate neutrality in ice hockey: A case of carbon footprint reduction in a Finnish professional team. Suomalaisen liikuntaja urheilujärjestelmän rakenteelliset muutokset 2008-2015. Are Doping Sanctions Justified. Muuttuvat rakenteet – staattiset verkostot. Vares (toim.) Urheilu ja historia. The Number and Status of Women in Leadership and Decision-making Positions in Finnish Sport. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 331. Urheilun normimyllerrys on pysyvä ilmiö. Mehtälä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Lontoo: Routledge. – A Critical Note on Claudio M. Valtasuhteiden analysoiminen. To dope or not to dope: Elite athlete’s perceptions of doping deterrents and incentives. Teoksessa: A. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2001-2002. Studies and Research 62 (1), 47–62. Teoksessa: H. 2006a. Eettisyys ja sen edistäminen lajiliitoissa ja seuroissa. Teoksessa: H. Sport in Society 25 (9), 1714–1733. Ei pelkkää hyvän kertomusta. 2022. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:5. Causes for professionalization in national sport federations in Switzerland: a multiple-case study. Liikunnan neljäs sektori – hyvinvointipolitiikan uusi mahdollisuus. 2013. K. Kokkonen, M. 2006. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 20–34. Serrano-Durá, J., Molina, P. Ojala, A. Ilmanen & H. ”Sopiva taso meille” – pienten seurojen ammattimaistumista ohjaava eetos. Systematic review of research on fair play and sporting competition. Lehtonen, K., Oja, S. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Teoksessa: S. The Ethics of Doping and Anti-Doping. Tutkimuskatsaus liikuntapoliittisen selonteon tausta-aineistoksi. Teoksessa: V. Lontoo: Routledge. Morgan, W. Kirk, D. Lehtonen (toim.) Konkreettista, arkista ja subjektiivista – Liikunnan ja urheilun eettiset periaatteet -hankkeen loppuraportti. Itkonen, H., Lehtonen, K. Jyväskylän yliopisto. & Phillips, L. The IOC and the doping issue — An institutional discursive approach to organizational identity construction. & Jalonen, H. Liikuntalaki 390/2015. Salasuo, M. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 10–19. Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. Overbye, M., Knudsen, M. Melin, R. 2014. Juhila & E. 1997. 2019. Teoksessa: G. painos. 2005. Should Athletes Be Allowed to Use All Kinds of Performance-Enhancing Drugs. Teoksessa: T. Asumiskyvytön ei tarvitse kunnon asuntoa. 2020. Physical Culture and Sport. Teoksessa: D. Gummerus Osakeyhtiö. & Juhila, K. & Claudelin, S. Sport and ethics: how far can you go. Österlind, M. Ilmanen, K. 2024. 2014b. Lontoo: Sage Publications, 97–108. Tamburrini, C. S. 2015. Itkonen & A. Journal of Clinical Sport Psychology 13 (2), 259–273. Sport in Society 9 (2), 177–198. Urheilun etiikka ja moraali. J. 1996. Lehtinen (toim.) Representaatio. Jyväskylä: Yliopistopaino, 59–82. Kosiewicz, J. Møller, V. Molnár & R. & van Eekeren, F. & Laakso, N. J. Studies and Research 64 (1), 5–16. Performance Enhancement & Health 2 (3), 119–134. Liikunnan ja urheilun tasaarvo Suomessa 2021. Vehmas (toim.) Liikunnan areenat. If sport’s the solution then what’s the problem. LIIKUNTA & TIEDE 61 / 4-2024 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunnan ja urheilun eettiset diskurssit 102 Hakamäki, M., Turpeinen, S. International Journal of Sport Policy and Politics 6 (3), 429–442. Liikunta & Tiede 56 (2–3), 8–12. Kokko & A. Kotkavirta, J. 3. Ruoranen, K., Clausen, J., Nagel, S., Lang, G., Klenk, C., Giauque, D., Bayle, E. Tamburrini. World Leisure Journal 47 (4), 41–50. Morgan, W. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Kosiewicz, J. Teoksessa: K. Joensuun yliopisto
Se taas antaa tilaa tuottaa sitä mitä niin liikunta-alan toimijat kuin myös Euroopan unioni pohjimmiltaan pyrkivät luomaan: aktivoitumista, osaamista, uudenlaisia toimintaa – siis laadukkaampaa arkitekemistä. EU:n perusidea ei siis ole avustusten jako ja saaminen, vaikka nettomaksulaskuriinsa tuijottavassa Suomessa niin usein ajatellaankin. Suomen liikuntaja urheiluväellä on jäänyt hyviä EU:n rahastoissa piileviä tilaisuuksia hyödyntämättä asenteiden ja ajattelun jumien vuoksi. EU perustettiin alkujaan rauhanjärjestöksi. Nähdään Helsingissä! 27.–28.11.2024 | Hotel Haaga Central Park, Helsinki Physical Activity and Mental Health: Towards Understanding Physiological and Psychosocial Mechanisms of Physical Activity Dr. Perusidea on eurooppalaisen arkitoimeliaisuuden aktivointi. Tämä on toki ymmärrettävää, mutta kyllähän se silti kovin rajoittunut tapa Euroopan unionin hahmottamiseen on. Kaikinpuolisen yhteistyökulttuurin vahvistaminen on ollut keskiössä. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Liikunta ja mielenterveys – interventiot, kustannusja arkivaikuttavuus Tomi Mäki-Opas professori, yhteiskuntapolitiikka Vaikuttavuuden talo Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Savon hyvinvointialue Tutustu Liikuntalääketieteen päivien ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 1.11.2024: www.lts.fi/tapahtumat/lltp24 Liikunta ja mielenterveys XXXI Liikuntalääketieteen päivät pidetään 27.–28.11.2024 Hotel Haaga Central Parkissa Helsingissä. Tule päivittämään tietosi, keskustelemaan mielenkiintoisten esitysten siivittämänä ja tapaamaan muita alan toimijoita liikuntalääketieteen verkoston tärkeimpään vuosittaiseen kohtaamiseen Suomessa. Se taas avaa reitin, jota pitkin suomalaiset toimijat voisivat oppia eurokumppaneiltaan monenlaista, mutta samalla suomalaisten oma vahva liikuntaosaaminen avaa tilaisuuksia olla EU-tasolla hyödyllinen muille. M iten tämä liittyy Suomen liikuntaelämän arkiedellytysten kehittämiseen. Kaiken ideana on ollut yhteistyön ja vuorovaikutuksen – siis ajattelun, näkökulmien, osaamisen ja oivaltamisen edellytysten – lisääminen. Tuo on kuitenkin vain perinteisen näkökulman asia. Toinen asia liittyy EU:n varsinaiseen ideaan. Ben Singh Research Fellow University of South Australia Osallistu myös etänä! Mielenterveys ilmiönä – yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta Outi Linnaranta psykiatrian erikoislääkäri psykiatrian dosentti, YET Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 2 4 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Vaikka pientä piristymistä onkin jo alkanut näkyä, yhä kaivataan systemaattisempi ote siihen, miten niin Erasmus Sportin kuin myös erilaisten alue-, maaseutuja koulutusrahastojen mahdollisuuksia voisi liikuntaja urheiluelämässä hyödyntää. Tapahtumassa esitellään lisäksi tuoretta kotimaista liikuntalääketieteen tutkimustietoa ja käydään Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2024 -kilpailu. Kysymys nettomaksajuudesta ja miinuksen määrästä tuntuu olevan EU-suhteemme ydinkysymys. Talous kun on sittenkin vain yksi unionin tuottama ulottuvuus. 61. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 50 € / Vuositilaus: 55 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Siis eurooppalaisiin verkostoihin kiinnittymisen ja arkisten kanssakäyntien kautta syntyvää uudenlaista arkea, joka tuottaa pysyvämpää yhteistä aktiivisuutta, osaamista, näkökulmia, luovuutta, oivalluksia ja uudenlaista toimintaa – ja lopulta kykyä tuottaa yhteisen hyvän lisäämisen kautta myös itselleen paremmin sitä taloudellistakin hyvää pitemmälläkin tähtäyksellä. Haluttiin etteivät ranskalaiset ja saksalaiset enää ryntäisi toistensa kimppuun, vaan näkisivät toisissaan uhkien sijasta yhteisen edun. EU on hyvä rahoitusmahdollisuus, mutta lyhyen tähtäimen avustus on väline, jolla pitää pyrkiä luomaan jotakin pysyvämpää. EU:n kautta voi saada paitsi rahaa, myös kytkeä suomalaista liikunta-arkea osaksi eurooppalaista arkea. ?. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Rahanjaon tavoite on pukata käyntiin prosesseja, joissa ideat, oivallukset, vaikutteet ja käytännön sovellukset tuottavat yhteiseen Eurooppaan jotakin uutta ja hyvää. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Tapahtuman pääsalin luentoja voi seurata myös etäyhteydellä. Teemana on Liikunta ja mielenterveys. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Tämä kannattaa muistaa, kun ensi kevään hakupapereita alatte hiljalleen syvällisemmin valmistella. Samalla EU-politiikan onnistumista näyttää mittaavan usein se, miten tehokkaasti Suomi torjuu yritykset maksuosuuksien tai yhteisvastuullisuuksien lisäämiseksi – ei se, miten syvällisesti olemme onnistuneet kiinnittymään osaksi paneurooppalaista osaamis-, oppimis-, toimeliaisuus-, turvallisuusja hyvinvointirakenteita. Ensinnäkin itsestäänselvyys. Pian tähän liittyi putki uudistuksia, joilla poistettiin kaupankäyntiin, rajamuodollisuuksiin, tulleihin, energiapolitiikkaan, työvoiman liikkuvuuteen, koulutukseen ja vastaaviin elinkeinoelämän taustarakenteiden hidasteita ja esteitä. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Vuorovaikutus on rahaa tärkeämpää S uomalaisissa EU-puheissa tapaa korostua raha ja talous. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista
Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Punnittuja puheenvuoroja. Sähköinen LTS-infokirje. Tilaa Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi 61 (4 ) 4/ 24 • 10 eu ro a Pariisin kisojen jälkikaikuja Liikunnan ja urheilun EU-tukia kannattaa hakea Erkki Liikanen: Litmasen tunsivat Brysselissä kaikki teema: EU & liikunta Liik un ta & Tie de 4/2 4 EU & LII KU N TA. Lii ku nta & Tie de 4/2 2 59 (4 ) 4/ 22 • 10 eu ro a Jäsenmaksu 45 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi. Vuosikerta 55 euroa, kestotilaus 50 euroa/vuosi. Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Tuoreinta tutkimusta. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista