Liikunta & Tiede 5/2000 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Urheilija ja psyyke: VALMENTAJAT PALJON VARTIJOINA
Ojasen mukaan liikuntaan liittyy positiivisena asiana hyvä kunto, joka parantaa mahdollisuuksia työelämässä ja vapaa-aikana. On valitettavaa, että edelleenkin näistä liikunnan vaikutuksista on tehty vain vähän tutkimustyötä. Kun haetaan elämään mielekkäitä asioita, tulee liikunta erilaisine ryhmäja järjestötoimintoineen hyvin esille ja täyttää mielekkään elämän monia kriteereitä. Onhan todettu, että mielenterveyden häiriöt ovat hyvin yleisiä. 2 LIIKUNTA& TIEDES/2000 Liikunta &Tiede 5/2000 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 09-4542720 fax. Meidän mielellemme on hyväksi, jos voimme kokea hallitsevamme kehoamme ja jos voimme kokea sen tottelevan meitä. laajemmin koko väestöä koskevien liikunnan ja mielenterveyden yhteyksien kartoittaminen, näyttää nyt entistäkin tärkeämmältä. 09-45427222 e-mail: lts@stadion.fi Internet: www.stadion.fi/L TS Päätoimittajat: Pauli Vuolle (vast), Joel Juppi Vastaava toimittaja: Leena Nieminen Toimituskunta: Pilvikki Heikinaro-Johansson Olli J. Heinonen Hannu Itkonen Heimo Nupponen Lauri Laakso Mirja Papunen Eila Ruuskanen Jaana Suni Valokuvat: Antero Aaltonen, Sakari Viika, Lehtikuva A4 Media, Gorilla Kansikuva: Lehtikuva Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Suomen Liikunnanopettajien Liiton virallinen tiedotuslehti Paino: Vammalan Kirjapaino Oy Tilaukset: puh: 09-4542 720, fax: 09-45427222 Kestotilaus 170 mk/vsk Vuositilaus 190 mk/vsk. Hyvä terveys ja hyvä kunto kulkevat usein käsi kädessä. Se takaisi sen, ettei juuri päättyvä kolmivuotinen hanke jäisi tuloksien soveltamisen osalta keskeneräiseksi. Olisikin tärkeää jatkaa tätä työtä. Hallinnan lisäksi se tuo usein meille myös ystäviä ja vaihtelua elämään. JOEL JUPPI K un ihmisen mieli ei ole kunnossa, usein hänen elämästään puuttuu mielekkäitä asioita, kuten kiinnostavaa työtä, harrastuksia ja sosiaalinen verkosto eli ystäviä, tuttavia ja yhteistyökumppaneita. professori Markku Ojanen nyt päättymässä olevan Liikunta ja mielenterveys hankkeen käynnistämisvaiheessa. Me nautimme liikkuessamme sulavasti, täsmällisesti ja voimakkaasti. Ruumiin hallinta liittyy elämän hallintaan. Psykologisena selityksenä liikunnan vaikutuksista mielenterveyteen on esitetty liikunnan kautta kehittyvä hallinnan kokemus ja tunne. 37. Jopa joka neljäs meistä kärsii mielenterveyden häiriöistä siinä määrin, että se haittaa jokapäiväistä elämää. Näitä liikunnan mahdollisuuksia pohti mm. hallintoa palvelevaa koulutus., ja julkaisuaineistoa. Liikunnastako apua mielen tasapainolle. Nyt päättymässä olevan hankkeen yhteydessä olemme todenneet tärkeäksi, että näin saatu hallintoa ja käytäntöä palveleva tieto voitaisiin huolella seuloa ja muokata kehittämissuosituksiksi. vuosikerta ISSN 0358-7010. Jatkotutkimusten käynnistäminen, mm. Hankkeesta voidaan jalostaa mm. Oman lisänsä vähitellen karttuvaan tutkimustietoon ovat tuoneet LTS:n mielenterveyshankkeen yhteydessä tehdyt tutkimukset
Huippuurheilu voi vaarantaa mielenterveyden, ainakin jos urheilija jää yksin ja rakentaa koko elämänsä yhden kortin varaan. Markku Ojanen 14 Liikunta mielenterveyspotilaiden avohoidon tukena: Oma kokemus kohonneesta kunnosta aktivoi liikkumaan. Mielenterveysalalla tarvitaan liikunnan ja mielenterveyden yhteyksiä käsittelevää koulutusta, jotta hoitohenkilöstö kykenee mahdollisimman laajasti tukemaan liikunnallisen toiminnan organisointia mielenterveystyön kokonaisuudessa. Anne-Mari Teppo 22 Liikunnallinen aktiivisuus osaksi mielenterveystyön arkea. Kristiina Wuolio 49 KUKA-MIKÄ-MIKSI * Seija Astala: Uusin sisällöin, mutta tutuille foorumeille. Kulttuurisihteeri Seija Astala siirtyi liikunnan kansainvälisten asioitten pariin ministeriön kansainvälisten asiain sihteeristöstä. Fyysisellä aktiivisuudella on tärkeä rooli painon kehityksessä etenkin lapsilla, joilla tiukka ruokavalion noudattaminen ei ole turvallista tai mielekästä. Pirkko Lahti 21 Harjoitus tekee oman elämän mestarin. Hanna Svennevig 18 Liikunta mielenterveyspotilaiden avohoidon tukena -projekti loppusuoralla Markku Ojanen 20 Horjuvien mielien maa. Nurmela 46 Raija Mattila siirtyy urheilusta taiteeseen Suomalaisen liikuntahallinnon keskeinen kansainvälistäjä, kulttuuriasiainneuvos Raija Mattila on siirtynyt opetusministeriön liikuntayksiköstä yli 20 vuoden työrupeaman jälkeen taidehallinnon puolelle. Kristiina Wuolio 39 Liikunta ja lapsen lihavuuden ehkäisy: Arkiliikunta avain pysyvään painonhallintaan. Liikunnan ei tarvitse kohottaa fyysistä kuntoa, jotta sillä olisi suotuisa vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Seija Sihvola 44 Lauri Tarasti: "Juridiikka on syrjäyttämässä etiikan" Oikeudellisten asioiden käsittely on urheiluelämässä tullut entistä tärkeämmäksi; doping, siirtokorvaukset ja urheilijoiden erilaiset oikeudet, vaativat juridisia kannanottoja. Esa Sariola Keskustelu sivut 27 Kansalaistoiminta, liiketoiminta ja liikunnan julkinen tuki Kari Puronaho 31 Kansalaistoiminnan hallintobyrokratiaa purkamaan Kerstin Ekman 32 Bosman -päätös taloustieteen näkökulmasta Timo Metsä-Takila 33 Liikuntalääketiede: hyvästä paremmaksi Heikki Pekkarinen 35 Valmentajat paljon vartijoina. Kari A. Kari Koivumäki 25 Anna mun kaikki kestää ... Lihavuuden ehkäisyn ja erityisesti hoidon tulee alkaa aikuisista itsestään. Orientaatiosta kaikki on kiinni, siihen viime kädessä aina palataan. Liikunnan myötä muodostuvat sosiaaliset verkostot ovat monelle kuntoutujalle elintärkeitä reittejä päästä luomaan uusia ihmissuhteita. Leena Nieminen 48 LTSsivu 50 KKI sivu LIIKUNTA & TIEDE 5/2000 3. Ei siis suunnistuksesta, vaan maailmaan suuntautumisesta. Patrik Borg 41 Lasten lihavuuden ehkäisy on aikuisten asia Neljällä viidestä lihavasta lapsesta on ainakin toinen vanhemmista lihava ja joka neljännellä molemmat ovat lihavia. Mielenterveyskentällä on paljon hoidettavia ongelmia, jotka eivät ole ensisijaisesti mielenterveysongelmia vaan elämän kriiseistä johtuvia. TÄSSÄ NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus Joel Juppi 4 Mielen hyvinvointi terapiakulttuurin kyydissä Monet uudet terapiat markkinoivat ajatusta, jonka mukaan ihmisestä on muovattavissa melkein mitä tahansa
KUVA LEHTIKUVA
terapiakulttuurin kyyåissä LIIKUNTA & TIEDE 5/21XXJ 5
Ei ole enää sellaisia ongelmia, joi6 LIIKUNTA & TIEDE 5/200J hin psykologit eivät antaisi valmiita ratkaisuja. Kaiken psykologisointi 2. Etenkin monet uudet terapiat markkinoivat ajatusta, jonka mukaan ihmisestä on muovattavissa melkein mitä tahansa. Terapioilla on Zilbergeldin mukaan yhteinen ideologia, joka voidaan tiivistää seuraaviin iskulauseisiin: 1. On vain psykologisia ongelmia. Lisäksi syy on potilaan, eikä terapeutin, jos tuloksia ei saada. Syynä ongelmiin on nykyajan ihmisen itsekkyys ja vastuuttomuus sekä elämän monimutkaisuus.. Psykologeja tarvitaan urheilussa, johtamisessa, liikenteessä, ympäristön suojelussa; kasvatuksesta ja terveydenhoidosta puhumattakaan. Freudin mukaan minkä tahansa asian, vaikkapa kielen lipsahduksen, takana on jokin tiedostamaton mekanismi. Psykologia tuottaa jatkuvasti uusia sanoja, joilla sen alue laajenee: ahdistus, estot, turhautuma, identiteetti, konflikti, tiedostamaton, torjunta jne. Voipa terapiasta olla suoranaista vahinkoakin. Ihmisillä on paljon ongelmia. Nämä ristiriitaiset viestit voidaan koota seuraaviin iskulauseisiin: 1. Jokainen tarvitsee terapiaa ja hyötyy siitä 6. Terapiat ovat käyttäneet tätä tilannetta surutta hyväkseen. Teksti MARKKU OJANEN Länsimaisessa kulttuurissa ihmisen ongelmien ratkaisuja haetaan erilaisista terapioista. Vuonna 1983 Bernie Zilbergeld arvosteli amerikkalaista terapiakauppaa Kirjassaan "Amerikan kutistaminen. Ihminen ei oikein tiedä mitä hän haluaa, mutta jotakin parempaa hänen pitää saada. Ristiriitaiset viestit Länsimainen ihminen käyttää paljon aikaa oman tilansa pohtimiseen. Elämäsi on yhtä sotkua 4. Terapian jälkeen hän ei ole köyhä eikä kipeä. Ihminen hyötyy siitä, että tämä takana oleva paljastetaan. Ihmisen onnen tiellä ovat hänen siteensä muihin ihmisiin. Ellei sinulla juuri nyt ole mielenterveyden ongelmaa, voit olla lähes varma, että ennemmin tai myöhemmin sellaisen saat. Kuitenkin kokemukset ja tutkimukset osoittava, että kaikki eivät suinkaan hyödy terapiasta. Sille on ominaista yksilön aseman korostus, johon liittyy velvollisuus kehittää itseään, rajaton optimismi, oikeus onneen ja usko ratkaisuihin. 3. Hän ei ole sitoutunut terapiaan tai on jopa vastustanut terapeuttia. T erapiaoppaiden viesti on yksiselitteinen. Siteistä on vapauduttava 5. Ihminen ei oikein tiedä mitä hän haluaa, mutta jotakin parempaa hänen pitää saada. Psykologisointia edistää tulkinta, jonka mukaan kaiken takana on jotakin. Samalla myös hoidon tarve kasvaa koko ajan. Hän ei voi olla pohtimatta, koska kulttuuri tarjoaa paljon ainesta, jossa käsitellään ihmisen hyvinvointia, onnellisuutta, mielenterveyttä ja elämän laatua. Poliittisesta kulttuurista on siirrytty terapiakulttuuriin Samalla kuitenkin elämysten hankkiminen nousee korostetusti esiin. Toisen mukaan jokainen voi olla sankari ja hallita elämäänsä. Teema on hyvin suosittu aikakauslehdissä, päivälehdissä, televisiossa ja radiossa. Olipa terapiasuunta mikä tahansa, se auttaa mihin tahansa. Takana on aina jotakin 3. Hän voisi hyvin, jos muut ihmiset eivät häntä rajoittaisi. Liikunnan vahvuus on siinä, että se voidaan mieltää sekä terapiakulttuurin että elämyskulttuurin osana. L änsimaista kulttuuria luonnehtii muutos, jossa kaikkia ihmisen ongelmia tarkastellaan terapian näkökulmasta. Terapeutti tietää kaiken Etenkin uudet terapiat markkinoivat ajatusta, jonka mukaan ihminen on kuin vahaa. Ensimmäisen mukaan elämä on ongelmallista. He eivät itsekään tiedä vaikuttimiaan. Kiltteys ei ole todellista, vaan sen takana on torjuttu aggressiivisuus. 2. Hän etsii menetelmää tai keinoa, jolla onni voidaan saavuttaa. 4. Psykologisen muutoksen myytit.' Terapian kaupittelu kuvasti hänen mielestään yksilökeskeistä ajattelutapaa. Erityisen turmiollisia ovat vanhemmat, opettajat, papit, yleensäkin moraalin vartijat. Ihmiset käyttävät suuren osan energiastaan salatakseen todellisen minänsä. Ihmisen ongelmat ratkeavat terapian avulla. Melkein päivittäin ilmestyy jokin aihetta käsittelevä kirja. Tarjolla on kaksi pääteemaa. Ihmisten sanomisiin ei voi luottaa. Terapiat ovat käyttäneet tätä tilannetta surutta hyväkseen. Psykologit ja muut asiantuntijat tunkeutuvat kaikkialle. Ihminen on luonnostaan itsekäs ja omaa etuaan etsivä. Tarjolla olevat viestit ovat kaikkea muuta kuin johdonmukaisia. Vääryyttä, sortoa, etujen ristiriitoja, pahuutta tai syntiä ei enää ole olemassakaan. Ihmisten oirehtiminen ja paha olo lisääntyy koko ajan. Elämästä ovat kadonneet yksinkertaisuus, yhteisöllisyys, pysyvä identiteetti ja kestävät arvot. Terapian tehtävä on vapauttaa ihminen turhista estoista, syyllisyyksistä ja siteistä. Hän etsii menetelmää tai keinoa,jolla onni voidaan saavuttaa. Hänet voidaan muovailla millaiseksi tahansa. Ihmisiä arvioidaan heidän heikkouksiensa, eikä vahvuuksiensa näkökulmasta. Onpa tutkimuksiin vedoten esitetty arvioita, joiden mukaan todella terveitä on vähemmän kuin niitä, joilla on vähintään lieviä ongelmia. Ihmisillä ei enää ole lainkaan omia arkisia ongelmia. Yhtä hyvin kuin television korjaaja korjaa televisiosi, terapeutti panee sinut kuntoon
1998). 6. Ihmiselämän ongelmallisuutta kuvaa vaikkapa STAKESin ja KELAn tutkimustulos, jonka mukaan yli 60 prosentilla suomalaisista on jokin merkittävä ongelma, kuten alakuloisuus ja masennus, hermostuneisuus ja jännittyneisyys, unettomuus, ylirasittuneisuus ja voimattomuus (Arinen ym. 10. Terapiatilanteissa on syytä välttää moraalisia kannanottoja. Mielialassa 100:erittäin hyvä mieliala, ahdistuneisuudessa 100:erittäin voimakas ahdistuneisuus. Tämä rajanveto on kuitenkin mielivaltaista, koska kokemuksia on vaikea verrata keskenään. Tätä toisenlaista kuvaa tukevat hyvinvoinnin ja elämän laadun tutkimukset. 9. 8. Nämä kaksi keskustelun teemaa eivät juuri kohtaa toisiaan, vaikka ne kirjahyllyissä ovat sopuisasti vierekkäin. Tilan säästämiseksi olen käyttänyt myös sellaisia asteikoita,joissa vain ääripäät (Oja 100) on määritelty. Tietenkin on hyvä, jos joku säästyy alakuloisuudelta, jota erityisesti menetykset ja epäonnistumiset aiheuttavat. Kun hyvinvointia kuvaavien asteikoiden keskiarvot osuvat 70-75 prosentin kohdalle, mielekkyystekijöissä keskiarvot ovat 75-80 prosentin välillä (100 = paras mahdollinen tilanne). Kysymys oli muotoa "Onko teitä viime aikoina vaivannut em. Näitä kahta oiretta oli joskus 56 ja 4 2 prosentilla vastanneista. Ihmisen kyky auttaa itseään on rajallinen. LIIKUNTA & TIEDE 5/2000 7. Tämä kuva ei ole erityisen lohdullinen, varsinkin kun yhdeksän vuoden aikana oireitten ilmoittaminen on lisääntynyt noin 20 prosenttia. Terapian tuloksellisuus edellyttää sitoutumista ja vastuun ottamista. Pidän edellisiä parempina, mutta suurta merkitystä sillä ei ole, kumpaa menetelmää käyttää. Kuviossa 2 on muutamia esimerkkejä niistä tutkimuksista, joissa vastaajat ovat saaneet kuvata tyytyväisyyttä elämään. 7. * On opeteltava tyytymään siihen mitä on, eikä ajateltava sitä mitä ei ole. Riippumatta siitä, mitä hyvinvoinnin ominaisuutta kysytään,jakautumat ovat yllä kuvatun kaltaisia. Vielä myönteisempi kuva tulee tutkimuksista, joissa kysytään merkitystä ja mielekkyyttä antavia tekijöitä. Vastaajista oli miehiä 368 ja keski-ikä oli 39 vuotta. Aikaperspektiivi on "kuluneen kuukauden aikana". Menetelmä on ollut ns. kuuntele sydämesi ääntä älä anna tilaa vihalle ja katkeruudelle luo rakkautta. Tämä kuvastaa rajanvedon vaikeutta. Itse olen saanut kaiken todella haluamani! Periksi ei anneta! * Koti on siellä missä sydän on, ts. Tie onneen ja menestykseen on kaikille avoin. graafinen analogia-asteikko, joissa vastaaja on voinut valita mieleisensä kohdan nollan ja sadan välillä. Ihminen voi hyvin kun saa mitä haluaa ja voi toteuttaa itseään. Kuvio 1. Selkeämmän kuvan saamme, kun käytämme jatkuvaa luokitusta. oire?" Tähän kysymykseen saattoi vastata joko "kyllä" tai "ei". Tiivistäen tarjolla on kaksi pääteemaa: Ensimmäisen mukaan elämä on hyvin ongelmallista. Kuvioissa 1 on esitetty suuren yrityksen X 497 työntekijän mielialan ja ahdistuksen jakautumat 0-100 -asteikoilla. Siinä ei ole kerrassaan mitään outoa tai häiriintynyttä. Yrityksen X työntekijöiden mielialan ja ahdistuneisuuden jakautumat (N:495). Kansanterveyslaitoksen Finriski 1997 -tutkimus (Vartiainen ym. liman asiantuntevaa apua oireet ja ongelmat pahenevat. Toisen mukaan jokainen voi olla sankari ja hallita elämäänsä. Tosin samaan aikaan subjektiivinen terveys on hiukan kohentunut ja vain kolmella prosentilla on oman ilmoituksensa mukaan mielenterveyden häiriö. Erilaisia psyykkisiä oireita esiintyi "usein" 2-11 prosentilla vastaajista. Kun olen kysynyt ihmisiltä, mikä on heidän elämänsä kantava ajatus tai motto, vastaukset ovat tavattoman optimistisia: * Vertaamalla omia, kuitenkin pieniä, maailmassa tapahtuviin todella suuriin ongelmiin. Vaikeasta masennuksesta ja ahdistuneisuudesta kärsii tässä joukossa ehkäpä 3-5 prosenttia. Kummankin puolesta voidaan esittää tutkimustietoa. Koko asteikko on kuitenkin aina käytössä eli joukossa on myös niitä, jotka arvioivat hyvinvointinsa huonoksi. Tulokset ovat olleet aivan samanlaisia sekä muissa suomalaisissa että muualla tehdyissä tutkimuksissa (Kainulainen, 1998; Koivumaa-Honkanen, 1998) . * En valita, hymyillen kestän "kolhut", iloinen ja myönteinen elämänasenne. * Kyllä kaikki lutviutuu, ei kannata hermoilla. * Vaikka läpi harmaan kiven! * Nainen pystyy kaikkeen mitä vain haluaa! * Huumorilla pärjää aina! * Sisulla ja työllä. Esimerkiksi uupuneisuutta ja ylirasitusta oli usein 11 prosentilla, masennusta 5 prosentilla. Olen tutkimuksissani kysynyt monia hyvinvointiin liittyviä asioita, yleensä ainakin tyytyväisyyttä, itseluottamusta ja elämän hallintaa. 5. Jos sinulla ei juuri nyt ole mielenterveyden ongelmaa, voit olla lähes varma, että ennemmin tai myöhemmin sellaisen saat. Alakuloisuuden raja voisi olla esimerkiksi 50 ja masennuksen 30, ahdistuneisuuden 50 ja 70. Ongelmien syyt ovat syvällä ihmisen biologisissa rakenteissa tai kehityksessä. 11 . 1998) kysyi oireita viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Pääasiassa asteikot ovat olleet kuvailevia, joka tarkoittaa sitä, että jokaiseen kymmenlukuun liittyy 180 160 140 120 100 80 60 40 20 160 140 120 100 80 60 40 20 Mieliala 20 40 60 80 100 Ahdistuneisuus 20 40 60 80 100 yksityiskohtainen kuvaus siitä, mitä mikin hyvinvoinnin taso tarkoittaa. Ne painottuvat oikealle, joka merkitsee sitä, että ihmiset arvioivat itsensä keskimäärin hyvinvoiviksi. ''.Joskus" -vaihtoehtoa käytti 19-60 prosenttia vastaajista. Ihminen ei lopulta ole vastuussa oireistaan ja ongelmistaan. Alakuloisuuden ja masentuneisuuden rinnastaminen on harhaanjohtavaa (kyllä-vastauksia oli 25 prosenttia) , koska alakuloisuus kuuluu elämään sen luonnollisena osana
Lisäksi Locke oli uranuurtaja siinäkin, että hän käytti sanaa tietoisuus (consciousness). 2. Ihmisen haurastuminen nähtävästi liittyy siihen, että hän on kehittänyt itselleen liian vaativan, moniulotteisen ja alati muuttuvan elämänmuodon. 1. Juuri nykyaikaan liittyy suuria vaaroja, mitä ne sitten ovatkin. Ihmiselle ei oikeastaan mikään ole mahdotonta, kunhan hän vain usko itseensä ja panee itsensä likoon. Nykyajan ihminen ha. _ _ __ 261 Sopimusvuori ry:n asiakasta (sosiaalipsykiatrinen kuntourusyhteisö) 60 Tyytyvllsyys 50 40 ~k30 :är 20 10 20 40 60 60 100 Asteikko 1200 naista (Anna-lehden onnellisuuskysely) 400 350 300 250 200 150 100 50 20 40 60 80 100 400 miestä (Tekniikan maailman hyvinvointikysely) 140 120 100 80 60 40 20 20 40 60 80 100 Tyytyväisyyden jakautumia eri tutkimusryhmissä. Baumeisterin mukaan ihminen tulee tietoiseksi minästään oikeastaan vasta 1500-luvulta lähtien. Monet eri tekijät antavat minuudelle tilaa. Tätä kuvastaa sekin, että esimerkiksi englannin kielessä minä (selO oli tuohon aikaan asti jotakin hyvin kielteistä. Tälle rajalle on Baumeisterin mukaan tultu ja ehkä tuo raja on ylitettykin. Siitä tulee arvo sinänsä, joka korvaa yhteisöissä vallitsevia arvoja. Voiko ihminen oppia uuden kielen. Monet psykologit ja kulttuurien tutkijat (mm. Vähitellen englannin kieleen alkaa 1500ja 1600-luvulla tulla self-alkuisia sanoja, kuten selfpraise, selfpride, self-regard, self-made, self-interest, selfconfidence (Danzinger). Jos ihminen ei halua jotakin uutta ja erilaista, murtaa rajoja ja etsiä haasteita, ei voida kuvitella mitään sellaista, mitä länsimailla on tapahtunut. John Locke on ensimmäisiä, jotka alkavat pohtia tämän minuuden luonnetta. Syntyy varakas keskiluokka ja aateliston asema heikkenee. Kuvio 2 495 yrityksen X työntekijää 200 180 Tyytyvlllsyys 160 140 120 100 80 60 40 20 20 40 60 80 100 468 tamperelaista korkeakouluopiskelijaa 180 160 140 120 100 80 60 40 20 20 40 60 80 100 238 miestä ja naista 90 70 60 50 40 30 20 10 01...J-__. Kun minuuden tiedostaminen aluksi johtaa kaikkien ihmisten ihmisyyden tiedostamiseen, jossakin vaiheessa minuuden kehitys kääntyy kielteiseen suuntaan. Elämä tarjoaa vain haasteita, joista hän selviää yhä paremmin ja paremmin. Voimme esittää neljä vaativaa kysymystä: 1. Tällä kehityksellä on kuitenkin kääntöpuolensa, jonka Baumeister on tuonut vahvasti esille. Monet keskeiset asiat tiivistyvät Ranskan vallankumouksen sanoissa vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Edellä mainitussa STAKESin ja KELAn tutkimuksessa ongelmien määrät olivat huomattavasti lisääntyneet vajaan kymmenen vuoden aikana. Ihminen ei ole enää vain perheen, yhteisön ja kirkon jäsen, vaan yksilö, joka eroaa muista ja jolla on omia tavoitteita. Se merkitsi käytännössä ihmisen itsekästä osaa, jota vastaan oli taisteltava. Muokkaako kieli todellisuutta. Vai onko länsimaisella ihmisellä todellakin Januskasvot, joista toinen on masennuksen ja tuskan vääristämä ja toinen haltioitunut ja voitonriemuinen. Vaikka on varmaan totta, että elämällä on nämä molemmat puolet, on silti syytä kysyä, kumpi näistä kielistä on enemmän oikeassa. Voidaanko näitä kieliä mitenkään sovittaa yhteen. Tiede ja taide kehittyvät. Hän piti mahdollisena sitä, että tietoisuutta ja minuutta voitaisiin tutkia. Yksilöllisyyden, minuuden tiedostaminen on merkittävä kehitystä vauhdittava tekijä. Kehittämällä omia taitojaan ja ennen kaikkea asenteitaan ja ajatusmallejaan hänestä tulee kaunis, rohkea ja itseensä luottava. Kumpi näistä kielistä vastaa paremmin todellisuutta. Kun tähän asti on kysytty "Mikä on sielusi tila?" kysymys vaihtuukin pohdinnaksi siitä, mistä tulee ihmisen samana pysyvyyden kokemus. Ilman pätevää apua hän sotkee asiansa pahanpäiväisesti. Muuttuko kieli kulttuurin kehityksen myötä. 8 LIIKUNTA & TIEDE 5/2000 * On tärkeää huolehtia ystävyyssuhteista! Ilo pintaan vaikka sydän märkenisi. Vähitellen feodaalinen järjestelmä alkaa murtua. * Kaikki vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat. Vapaus ja tasa-arvo liittyvät yksilöllisyyden tiedostamiseen. Kaksi kieltä kaksi näkemystä Ihmiselämää kuvataan näin kahdella toisistaan selvästi eroavalla kielellä. Kirjapaino ja uskonpuhdistus vavistavat toisiaan ja murtavat samalla katoliseen uskoon perustuvaa yhtenäiskulttuuria. Toisen kuvan mukaan ihminen on joko benjihyppyyn valmistautumassa tai sieltä pois tulossa. 3. Roy Baumeister ja Kurt Danzinger) ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että ihmisen kehitys on erityisesti länsimailla kulkenut yhteisöllisestä yksilökeskeiseen. Kieli muuttuu koko ajan. 4. Minuuden kehitystä voidaan näin tulkiten pitää myönteisenä asiana. Toisen mukaan hän on haavoittuva, hauras ja tukea tarvitseva. Ilman sitä länsimaista kehitystä ei voida ajatella. Ihminen tulee tietoiseksi minästään ja tuo minä on jotakin positiivista. Ihminen alkaa taistella minuutensa puolesta. Yhteinen kapina sortajia vastaan voi nousta myös yhteisölliseltä pohjalta, mutta vasta kuin ihminen tiedostaa oman arvonsa ja erikoislaatunsa, hän alkaa vaatia vapauksia ja tasa-arvoa
75 prosenttia koki sisäistä rauhaa, 67 prosenttia iloa. 329) löysivät vain yhden Australian alkuasukkaan 2360:stä, jota voitiin sanoa ahdistuneeksi. Vaikka tunteissa on paljon kulttuureja ylittävää, on kaikissa kulttuureissa omia tunteiden nimityksiä, joita on vaikea ymmärtää muista kulttuureista käsin. Muutos heilautti elämäntilanteen positiiviseksi, josta se on edelleen parantunut. (1982) kuvaavat kuinka ongelmavastuun ja ratkaisuvastuun tulkinnat ovat historian kuluessa muuttuneet. Kieli muokkaa todellisuutta. 60 prosenttia koki tulleensa täydellisen rakkauden kohteeksi. Kieli muokkaa todellisuutta myös siinä mielessä, että ihmiset toimivat ennakko-odotustensa mukaan. Kun esimerkiksi miehet pitivät aineellista vaurautta ennen kaikkein tärkeinpänä asiana, oli se muutoksen jälkeen vähiten tärkeä. Oatley ja Jenkins, 1996, s. Tai että oikeasti länsimainen ihminen kärsii neurasteniasta ja piilottaa sen masennusoireiden alle. Myös naisilla muutokset olivat samansuuntaisia, joskaan eivät yhtä vahvoja. Tulkintaa tukevat eri kulttuurien vertailut. Todellisuus on se, mitä eletään ja siihen kuuluu myös todellisuuden kieli. Länsimaissa tavattavai kielteiset minä/ kokemukset ilmeisesti heiltä puuttuivat. Todelli suudessa he olivat fyysisesti sairaita tii. 3. Totta on se, että osalle tämä kilpailu sisäisestä sankaruudesta on liian kova. Mikä tuntuu hyvältä, sitä minun täytyy saada tehdä. Hyvä esimerkki on alkoholismi. Kuitenkin tätä synkkää kuvausta luettaessa on muistettava, että ihmiset ovat sopeutuvia ja kykenevät selviytymään näistä uusistakin haasteista. Aikaisemmin varakkuus nähtiin ahkeruuden ja sitkeyden seurauksena, nykyisin se on arvo sinänsä. Arvojen muutos koettiin todella rajuna. Työnantajat haluavat itseensä luottavia, sosiaalisesti sujuvia, muita ihmisiä manipuloimaan kykeneviä työntekijöitä. Suuria muutoksia on vaikea tavoittaa, koska ne ovat lähes aina yllätyksellisiä. Jones ja Home (ks. "Entisinä aikoina" ihmisillä ei ollut useinkaan käytetLIIKUNTA & TIEDE 5/2000 9. Länsimaisen tulkinnan (jota Kleinman edustaa) mukaan 87 prosenttia kärsi depressiosta. 2. Menestystä voidaan hakea hyvin monilta eri alueilta. Eri kulttuureissa nähdään eri asioita maailmasta ( Casson, 1994; D'Andrade, 1990). Tätä kehitystä on kuvattu myös sanalla narsismi. Tällaisia ihmisiä saatiin tutkimukseen mukaan 55. Minuutta markkinoidaan. DeRubeis ja Hollon). Edelliset arvioivat haastatellun paljon poikkeavammaksi kuin jälkimmäiset (Langer & Abelson, 1974). Uusi kieli on mahdollista oppia. Hänen tulee toteuttaa itseään tietämättä kuitenkaan mitä tämä lopulta merkitsee. Tarjolla on monia myönteisiä selviytymiskeinoja. Nyt alkoholismi on sairaus,jonka hoidossa on tärkeintä, että kääntyy asiantuntijan puoleen. Kehitys johtaa menestyshakuisuuteen ja jatkuvaan kilpailuun omasta asemasta eli identiteetistä (uusi sana tämäkin). Tehtävänä oli asettaa 50 arvoa tärkeysjärjestykseen. Minäkeskeisyyden torjunnassa auttavat ne arvot, jotka korostavat ihmisen arvokkuutta sellaisena kuin hän on ja jotka kehottavat häntä huomioimaan toisen ihmisen veljenä ja sisarena, lähimmäisenään. Vaikka ihmiset yleensä kokevat elämänsä muuttuneen parempaan suuntaan, on tutkimuksessa saatu muutos suuri. Miesten ja naisten arvot lähestyivät toisiaan. Aiheellisesti on alettu puhua itseään toteuttavista ennusteista. Kaikki tämä johtaa Baumeisterin mukaan siihen, että ihminen joutuu puolustamaan minuuttaan joka suuntaan. Vastuuta korostava malli vallitsi länsimailla vielä 50 vuotta sitten, kunnes asiantuntijamalli (lääketieteellinen malli) alkoi sitä korvata. Hyvä esimerkki ovat tunteet. Todellisuus on avoin. Tutkijat puhuvatkin kvanttimuutoksesta. Jos epäonnistumisesta voi syyttää vain itseään, on masennus, toivottomuus ja itsetuhoisuus luonnollista. 90 prosentilla oireet olivat erilaisia kipuja. Syntyy vaikutelma, että näistä ihmisistä tekemällä tehtiin masentuneita. William Miller ja Janet CdeBaca pyysivät lehdessä niitä henkilöitä ilmoittautumaan, jotka olivat kokeneet lyhyellä aikaa merkittävän arvojen, tunteiden, asenteiden tai käyttäytymisen muutoksen. Ihmisen tuskalla on monta kieltä. Tässä kilpailussa on lopulta vähän voittajia. Tätä tukevat lukuisat terapiatutkimukset, joissa on todettu mm. Henkisten arvojen merkitys oli suuresti noussut muutoksen ansiosta. Jos omaksuttu kieli tulkitsee ihmisen elämän hyvin ongelmallisena ja riskialttiina kuten psykoanalyysin mukaan on asianlaita, näkyy tämä niissä tulkinnoissa, joita he tekevät muista ihmisistä. Mielenkiintoisia olivat myös tulokset siitä, miten he arvioivat arvojaan ennen muutosta ja sen jälkeen. Vaikka tieteelliset selitykset ovat useimmiten varsin vaatimattomia, ne oikeuttavat kuitenkin heittämään ihmisen vapaan tahdon ja ratkaisukyvyn romukoppaan. Annettujen arvioiden mukaan näiden henkilöiden tila ennen muutosta oli huono, heillä ei ollut elämänhalua ja heillä oli tunne, että elämästä puuttui jotakin. Kleinman (1982) tutki Kiinassa psykiatrian klinikalla 100 neurastenia-diagnoosin saanutta henkilöä. Minäkeskeisyys voidaan tiedostaa ja torjua. Mikä merkillisintä, 80 prosenttia katsoi muutoksen kestäneen. Tämän tulkintamallin mukaan ihminen ei ole vastuussa sen paremmin ongelmistaan kuin niiden ratkaisemisesta. Huipulle päässeetkään eivät tiedä, ovatko he perillä, saati ne, jotka ovat jääneet puolitiehen tai aivan alkuun. olivat kokeneet vaikeita asioita. Kun näiltä ihmisiltä pyydettiin kolme arviota, millaista elämä oli ennen muutosta, heti muutoksen jälkeen ja millaista nyt, olivat tulokset seuraavia (taulukko 1). Erityisesti talouselämän alueella aletaan palvoa häikäilemätöntä itsekkyyttä. Ennen ihminen itse oli vastuussa ja hän oli ainoa, joka saattoi saada muutoksen aikaan. Sen aikana jokin tärkeä totuus paljastui ja samalla kuorma putosi harteilta. Eikö yhtä hyvin voitaisi sanoa, että länsimainen ihminen psykologisoi somaattiset oireet. Länsimainen Tarzan-mentaliteettiko saa tekemään tulkinnan, jonka mukaan kiinalaiset somatisoivat depression. esim. Eräässä tutkimuksessa verrattiin psykoanalyytikkoja ja behavioristeja siten, että he saivat nähdä saman haastattelun. omaan itseen liittyvien kielteisten tulkintojen vähentyneet terapian aikana (ks. Brickman ym. Väliinputoajien määrä todennäköisesti kasvaa siten kuin monet ovat ennustaneet. Enemmistö osasi sanoa päivän, jolloin muutos tapahtui. 4. Muutosta edelsi monilla ahdistus. Onnellisuus oli selvästi asteikon keskikohdan alapuolella. luaa vapautua kaikista rajoituksista. Tavoitteet voidaan määrittää kohtuullisiksi. Kokemus oli useimmilla voimakkaasti hengellinen tai spirituaalinen. Kuuluisa Sapir-Whorf hypoteesi voidaan pelkistää niin, että kielen kategoriat vaikuttavat siihen, miten havaintoja jäsennetään. Baumeisterin antama kuva on synkkä, ehkä liiankin synkkä
Sen sijaan länsimaissa on aivan luonnollista masentua, jos ei pärjää, menesty tai onnistu. Länsimaisia ihmisiä on LIIKUNTA & TIEDE 5/2000 turha yrittää manata tai loitsuta. Suomen historiassa on runsaasti sankaritarinoita. Arvioiden keskiarvot seitsenportaisella asteikolla. Usko sankaruuteen on rapissut. Tarjolla on mielenterveyskieli, joka kehottaa puhumaan, jopa paljastamaan vaikeita asioita. Ympäristötekijät vaikuttavat niihin huomattavasti. Hän ei saa arvostusta osakseen tai kokee epäonnistuneensa. Tarinat kulttuurin koodit Kulttuuri antaa omat luontevat tarinansa niitä tilanteita varten, joissa yksilö ei suoriudu kulttuurin normien ja odotusten mukaisesti. Ennen kaikkea hän uskoo ihmisten yhtäläisiin oikeuksiin ja tasa-arvoon. Elämän hallinta 2,0 3,9 4,8 5. Nykyaikainen, yksilökeskeinen kulttuuri on tuottanut aivan toisenlaisia kertomuksia: Menestyjä: ihminen jota arvostetaan ja joka hallitsee elämäänsä. Kielen puuttumisen ohella ongelmana oli myös se, että ihmisiä ei kehotettu puhumaan, vaan pikemminkin kätkemään. Häikäilemätön; ihminen jota ei arvosteta, mutta häntä pelätään, joskus jopa ihaillaankin. Jumalan läheisyys 2,1 4,5 4,8 (Asteikko: 1 :vähän tai ei ollenkaan ... Hänen itsekkyytensä ylittää ne rajat, joita pidetään suotavina. Useimmat tabujen rikkomukset tuntuvat heistä naurettavilta. Tämä on varmaankin jotakin sukua länsimaiselle masennukselle, mutta on kuitenkin ilmiasultaan erilainen ja aiheutuu toisenlaisista syistä. Identiteettikriisiä ei voi olla ennen kuin sana identiteetti on vakiintunut kieleen. Kolmanneksi niihin voidaan vaikuttaa lääkeaineilla. Ihminen erottaa itsensä muista, hän vaatii, kysyy, odottaa enemmän kuin ennen. Yhden ja samalla hyvin merkittävän kanavan tarjosi uskonto. Yhteiset kokemukset olivat tärkeämpiä. Taulukko 1. Etenkin melankoliassa on menetysten osuus suuri. Kolmas muutos on siinä, että nykyajan ihminen ei vain ota vastaan, mitä elämä tuo tullessaan, vaan hän jakaa asiat hyviin ja huonoihin ja odottaa, että elämä tarjoaa sittenkin enemmän hyviä asioita. On vapauden, uskon, raivauksen,. Tähän verrattuna muutos on suuri. Kaiken tämän seurauksen todellisuus on muuttunut. Näissä tarinoissa otetaan usein kantaa siihen, onko ihmisen syytä arvostaa itseään ja onko hän vastuussa siitä, millaiseksi hänen tarinansa on muotoutunut. Esimerkiksi masennuksen syyt ovat eri tulkintojen näkökulmasta aivan erilaisia. Läheiset ihmiset 2,8 4,3 5,3 7. 7:erittäin paljon) tävissä kieltä, jolla välittää omia sisäisiä tuntojaan. Myös vääryys masentaa, samoin hallinnan puute. Monet näistä ovat rakentavia, kuten * Taistelija-vastustan voittaja * Seikkailija-vaihtelun etsijä * Vstävä-myötäeläjä-tukija * Äitihahmo-hoitaja-auttaja * Isähahmo-tuen ja turvan antaja * Tehokas toimija-työmyyrä * Vastuunottaja-tunnollinen * Seurasta nauttiva * Itseensä luottava Tarinoiden luonne on vähitellen muuttunut. Mielenterveyskielen puolesta puhuu se, että ainakin maniaa ja melankoliaa näyttää esiintyvän kaikkialla. Ennen Jälkeen Nyt 1. Toisenlaisen kielen puolesta puhuu se, että näiden ilmiöiden ilmiasu vaihtelee suuresti eri kulttuureissa. Samalla tavoin kulttuuri tuottaa myös selviytymisja sankaruustarinoita. Toiseksi etenkin vaikeimmat ongelmat liittyvät jollakin tavalla ihmisen perintö tekijöihin. Hän tietää mitä tahtoo ja toimii sen mukaisesti. Kun katsomme omaa kulttuuriamme noin sata vuottaa taaksepäin, seuraavat tarinat olivat tavallisia: Kutsumuksestaan tietoinen; ihminen koki itsensä vastuullisena, Jumalan tahdon mukaisesti toimivana, arvokkaana Jumalan luomana olentona. *Vieraantunut; ihminen joka ei välitä etsiä menestystä ja arvostusta, koska kokee koko elämän mielettömänä ja kaiken ponnistelun turhana. Avuton; ihminen jonka voimavarat ja taidot ovat puutteellisia. Itsekkäästi elävä; ihminen oli ottanut ohjat omiin käsiinsä välittämättä yhteisön tarpeista tai Jumalan käskyistä. Onnellisuus 2,4 4,5 5,3 2. Monissa kulttuureissa tunnetaan loitsujen tai tabun rikkomisen aiheuttama lamaantuminen. Tämä kieli oli myös vahvasti yhteinen, yhteisöllinen. Yhteisön hylkäämä; tällainen ihminen oli tehnyt jotakin yhteisön silmissä arvotonta ja oli samalla menettänyt otteen elämästään. Hän eli tahdotonta elämää yhteisön reuna-alueilla. Merkityksen kokeminen 2,1 4,2 5,2 9. Onneksi nämä tarinat eivät kata kaikkea, vaan tarjolla on paljon muitakin tarinoita. Elämänhalu 3,5 5,2 5,7 4. Arvostusta ei tule, eikä hän kestä kilpailussa. Tarvitsee vain lukea vaikkapa psalmeja, sananlaskuja, saarnaajan kirjaa tai laulujen laulua, kun oivaltaa, miten uskonnollinen tulkinta antoi tilaa ihmisen iloille ja suruille. Masennus voi aiheutua biologisista syistä (geneettinen perusta, aivovauriot, hormonitason häiriöt) poliittisista syistä (sorto, riisto, syrjintä, alistaminen) sosiaalisista syistä (menetys, epäoikeudenmukaisuus) vuorovaikutuksesta (ristiriidat, viha) psykologisista syistä (sisäiset ristiriidat, tyydyttämättömät tarpeet, epäonnistuminen) eksistentiaalisista syistä (tarkoituksettomuus, toivottomuus) Jokainen kulttuuri esittää omat syynsä sille, että ihminen tulee alakuloiseksi, avuttomaksi, alistuneeksi, lamaantuneeksi, voimattomaksi tai masentuneeksi niin kuin länsimaissa on tapana sanoa. Tahtoa ja määrätietoisuutta tällaiselta ihmiseltä ei kuitenkaan puutu. "Jotakin puuttuu" 4,1 1,5 1,5 6. Alistuva; vaikka ote elämään oli elämän koettelemuksissa ja kärsimyksissä menetetty, ihminen uskoi siihen, että kaikki on tapahtunut Jumalan hyvässä huomassa. Kvanttimuutoksen kokeneiden ihmisten arviot elämästään ennen muutosta, muutoksen jälkeen ja tällä hetkellä. Näitä ilmiöitä voidaan tulkita hyvin eri tavoin ja niihin voidaan vaikuttaa kielen avulla. Ei ole vähäinen asia sekään, että hänellä on paljon enemmän oikeuksia ja varallisuutta kuin ennen. Neljänneksi on erityisesti skitsofrenian yhteydessä saatu tuloksia, jotka viittaavat siihen, että jokin aivoihin liittyvä vaurio voi olla ainakin yhtenä syytekijänä. Uskonto tarjosi myös ratkaisuja elämän ongelmiin. Vaikka hinta on kova, masentunut saa luvan irrottautua siitä menestyksen, aseman ja "identiteetin" metsästyksestä, joka on länsimaiselle kulttuurille tyypillistä. Myös näiden häiriöiden pakonomaisuus viittaa siihen, että ne ovat pikemminkin sairauksia kuin elämisen ongelmia. Huumorintaju 3,6 4,4 5,4 3. Tyytyväisyys elämään 2,1 5,0 5,6 8. Hän punnitsee tapahtumia oman minuutensa kautta, ei yhteisinä kokemuksina tai oman roolinsa osana
Kun kuuntelemme guruja tai luemme heidän kirjojaan, tuntuu upealta. Sellaisina niillä on oma arvonsa. Viimeksi mainittu tarkoittaa sitä, että auttaja saa unohtaa paineet saada tuloksia aikaan. Ajatus on hyvä, koska silloin sankaruus on kaikkien ulottuvilla. Pyrkimys korkeampaan. Olemme siirtyneet terapiakulttuuriin, joka tarjoaa kaikkiin ongelmiin saman vastauksen: lisää terapiaa, lisää terapeutteja. Näistä keinoista kaksi ensimmäistä on kyseenalaisia ja vielä kolmannessakin on ongelmia, mutta kaksi seuraavaa ovat yksiselitteisen myönteisiä keinoja. Kaikilta vaaditaan tuotannollista panosta. 1. Jos ihmisten ongelmat ovat yhdeksässä vuodessa lisääntyneet 20 prosenttiyksikköä, tulisi kai terapeuttien määrän lisääntyä samassa suhteessa. Kuitenkin elämä ilman sankaruutta on vajavaista. Kyseessä voi siis olla uskonnollinen, aatteellinen tai eettinen pyrkimys tehdä jotakin hyvää sen vuoksi, että uskoo johonkin. Nykyajan ammatit vaativat joko kestävyyttä tai tarkkaavaisuutta tai sitten molempia. Merkillistä kyllä, ihmisten tyytyväisyys elämään ei ole vähentynyt, vaan tasa-arvon ja vaurauden myötä pikemminkin kohentunut. Vähäinenkin panos on arvokas. Oli tyydyttävä siihen, mitä oli. Tällä hetkellä on tarjolla vain menestyjiä ja voittajia, joita me voimme palvoa, mutta joiden heikkoudet paljastetaan meille armottomasti. Jotakin voi tavoittaa meditaatiolla, osallistumalla hiljaisuuden retriitteihin tai vetäytymällä hetkeksi yksinäisyyteen. 6. Baumeister kuvaa kirjoissaan useita erilaisia pakoja. Missä nyt on tarjolla verkkaista, rauhallista, samana pysyvää elämää. Tajusin, etten enää voi suoda itselleni sitä ylellisyyttä, että jätän nämä asiat huomiotta. Vain sairauden avulla voi päästä eroon nykyajan tiukoista vaatimuksista. Huuma jatkuu aina kirjan viimeiselle sivulle asti, mutta sitten epäilys hiipii mieleen. Ennen näin ei ollut. Myönteinen luovuttaminen. Syynä on ehkä vain se, että pako näyttää mahdolliselta. Sankareitten pudottaminen jalustalta on toimittajien velvollisuus ja lehtien levikin tae. Kun menetämme sankaruuden, menetämme myös suuret kertomukset. 5. Jos alkoholistin kohtaamisessa päällimmäisenä on halu muuttaa häntä, tehdä hänestä raitis, yhteys on varmasti kankea ja auttaja kokee pettymyksen tunnetta. Syyllisyys ja velvollisuus tekevät helposti auttamisesta pakonomaista. Elämä hallitsee minua. Parhaimmillaan tämä toiminta antaa juuri sitä, mitä me ihmiset kaipaamme. Kiiltävät kilvet ja välkkyvät liput ovat peittäneet heidän tarkoitusperänsä. Csikszentmihalyin mukaan tämäkin keino on vaarallinen, koska se ei synnytä mitään uutta, vaan on passiivista vastaanottamista. 4. Alkoholi on paljon käytetty keino. Ihmiset, joilta näitä ominaisuuksia puuttuu, ajautuvat mielenterveyden hoitoyksikköihin. Se antaa mielihyvää, hoitaa ja kuntouttaa. Terapiaa ja hoitoa. Kun kuulemme sankaritarinoita, tunnemme oman kertomuksemme samalla vahvistuvan, koska usein olemme uskoneet juuri siihen kertomukseen, jota sankarikin edustaa. Ihmisen hyvinvointia edistää "pyrkimys korkeampaan" (higher striving), jota käsitettä Robert Emmons käyttää ihmisen uskonnollisista ja spirituaalisista tavoitteista. urheilun, työväenliikkeen, koulutuksen ja palvelulle omistautumisen sankareita. Onko edes Lapin perukoilla enää jotakin tällaista. 2. Olennaista ei ole päteminen ja menestys, vaan lämmin kohtaaminen. Voimme samaistua näihin sankareihin. Emmons kirjoittaa kirjassaan The psychology of ultima te concerns näin: "Kun aloitin tutkimusohjelmani, minulla ei ollut mitään ammatillista kiinnostusta spirituaalisiin tai uskonnollisiin kysymyksiin. Ehkä turvallisempaa on pitää näitä tarinoita selviytymistarinoina, eikä sankaritarinoina. Jos teen niin, uskon, LIIKUNTA & TIEDE 512000 11. Sisäinen sankaruus myönteinen ajattelu optimismi elämän hallinta itseluottamus. Ne osoittavat, miten ihminen voi selvitä vaikeistakin asioista. Teen sen, minkä osaan, enkä tuskittele taitojeni puutteita. Sankarit edustavat suuria kertomuksia, kertomuksia, jotka antavat elämään mielekkyyttä. Jos auttaja osaa kohdata autettavan aidosti ihmisenä, häntä lähimmäisenä tukien ja auttaen, muuta ei tarvitakaan. Mihin nyt voi vetäytyä. Harvoin heistä on todellisiksi sankareiksi. Kuudes ei enää ole hoitokeino, vaan tekijä joka edistää hyvinvointia. Esimerkit ovat niin vaativia ja haastavia, että huomaa väkisinkin oman pelkuruutensa. En sittenkään luota itseeni, ajattelen kielteisesti, jopa pessimistisesti, enkä lainkaan hallitse elämää. Koska kuitenkin kyseessä on kaikkialla näkyvä elämän ulottuvuus, spirituaalisuus näkyi jatkuvasti niissä ilmiöissä joita tutkin tavoitteissa, hyvinvoinnissa, onnellisuudessa, tarkoituksessa, mielekkyydessä, ihmisen potentiaaleissa .... Pako minuudesta ja elämästä. Kaikki tämä kuulostaa hienolta. Asiassa on jälleen kerran kaksi puolta. Apu on lähellä. Selviytymisen keinot Kun tarina saa synkkiä, kielteisiä sävyjä, miten päästään eteenpäin. Kaikki sankarit eivät todellakaan ole olleet puhtoisia pulmusia, vaan jopa häikäilemättömiä ihmisiä. Siitä tulee kaiken keskipiste. Olennaista hyvälle auttamiselle on neljä asiaa: aito kohtaaminen, sitoutuminen, nöyryys ja "pyhä huolettomuus". Näistä kertomuksista muodostuva kuva on kuitenkin sekava, eikä anna samaa varmuutta kuin "oikea" sankaruus. Näiden "korkeiden pyrkimysten" tutkimus on jäänyt psykologiassa sivuun. Kun tiedämme, että myös terapeuttien määrä on koko ajan lisääntynyt, on vain ajan kysymys, koska tämä ratkaisu kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Televisio on paljon käytetty, aika harmiton pakokeino. Ei juuri mihinkään. 3. Skitsofrenian keksiminen ja mielisairaaloiden laajentuminen liittyy hyvin läheisesti yleiseen vaatimustason nousuun. Positiivisten pakokeinojen tarve näyttää lisääntyvän koko ajan. Siihen voi todellakin hukuttaa minuutensa hetkeksi, mutta vain hetkeksi, sillä minätietoisuus palaa entistä vahvempana takaisin. Palvelu, vapaaehtoistyö. Naapurin sankaruudessa ei ole samaa hohtoa kuin jonkun kauempana olevan sankaruudessa. Liikunta on sekin omalla tavallaan pakokeino, mutta yleensä myönteinen. Nämä ovat kuitenkin vain ensiapua, eivät ratkaisuja. Moni ihminen on saanut terapiasta apua ongelmiinsa, mutta kokonaisuutena ratkaisu on mahdoton. Tekee mieli repiä kirja ja syöttää se gurulle. Aikaisempina vuosisatoina oli mahdollista vetäytyä luostariin,jos maallinen elämä tuntui mahdottomalta. Mitä keinoja on tarjolla. Baumeister pitää myös ahmimishäiriöitä pakona, koska niiden avulla voi paeta syömiseen. Tilalle on tarjottu arkielämän sankareita
Brickman, P., Rabinowitz, V. Urheilu viihteenä on saavuttanut merkittävän aseman yhteiskunnassa. Jos kulttuuri ei anna vastauksia, ihminen joutuu hakemaan vastaukset itse. (1987) How the self became a problem: A psychological review of historical research. Jos voin katsoa onnistuneeni ja saavuttaneeni jotakin, tuntuu hyvältä, jos saan pisteet itselleni, eikä niitä tarvitse antaa Jumalalle tai yhteisölle. Mitä voin tehdä ongelmilleni. Journal of Personality and Social Psychology, 52, 163-176. Klavus, J., Lehtonen, R. (1997). Liikunnan sairauksia ehkäisevät, hoidolliset ja kuntouttavat vaikutukset on vakuuttavasti osoitettu. Terapiakulttuurin perusta on minätietoisuuden vahvistumissa hitaasti aina 1500luvulta lähtien. Suomalaisten terveys ja terveyspalvelujen käyttö. Näihin kysymyksiin on yksilökeskeisessä kulttuurissa paljon vastauksia. Näitä kysymyksiä ihminen ei voi väistää. MARKKU OJANEN professori Psykologian laitos Tampereen yliopisto Lähde luettelo Arinen, S., Häkkinen, U,, Klaukka, T. (1982). Uskonto on suurelle osalle ihmisiä hyvin merkittävä tekijä elämässä. On suuri helpotus, jos kulttuuri antaa valmiit vastaukset. Narratiivisen psykologian synty kuvaa hyvin tätä kehitystä. William James ja James Leuba). Tutkimukset osoittavat, että ihmisen hyvinvointi ja elämän laatu on sidoksissa näihin "korkeisiin pyrkimyksiin", jotka näkyvät erityisesti uskonnoissa. Usko on useimmiten ihmiselle hyväksi, mutta uskonnot voivat olla tuhoavia. Liikunta tarjoaa vuosi vuodelta enemmän yhteisiä elämyksiä ja samaistumisen kohteita. Tämä on pakoa sa. Jussim (toim.) Self and identity. Voiko liikunta tässä olla avuksi. että olisi tekemässä akateemisella alueella samaa kuin mitä lääkärin ammatissa on taitovirhe" (s. Viime vuosisadalla poliittinen kulttuuri teki tilaa terapeuttiselle kulttuurille. Vaikka ihmiset eivät ehkä keskimäärin käytä kovin paljon aikaa urheilun seuraamiseen, on tällä alueella suurkuluttajia, joiden käyttömäärät ovat jopa kymmeniä tunteja viikossa. Terveyshuollon väestötutkimuksen 1995/6 päätulokset ja muutokset vuodesta 1987. Changes, problems, and opportunities. Fundamental issues. Hoito-ohjelmat eivät voi perustua siihen, että ihmisiä käännytetään johonkin aatteeseen tai uskoon. Liikunnan merkitys positiivisena pakona näyttää koko ajan lisääntyvän. Psykologian kehittyessä tieteeksi uskonnon psykologialla oli vahva painotus (mm. The self and society. New York: Oxford University Press. Osa niistä on edistämään hyvinvointia. & Aro, S. Mikä merkitys liikunnalla voi olla nykyajan ihmiselle. Masennukselle ominainen avuttomuus, voimattomuus, heikkous ja tahdottomuus on kerta kaikkiaan ristiriidassa liikuntaan kuuluvan aktiivisuuden, innostuksen, vahvuuden ja hallinnan kanssa. American Liikunta positiivinen pakomatka 12 LIIKUNTA & TIEDE 5/2000 O man kehon löytämisessä, kurittamisessa ja haltuun ottamisessa on jotakin hyvin positiivista. Silti on aivan korrektia pitää esillä niitä kristilliseen traditioomme liittyviä opetuksia, jotka yhä ovat kestäviä. Ikävien asioiden vieminen Jumalan, kohtalon tai edes poliittisten vastustajien kontolle olisi noissa tilanteissa parempi vaihtoehto. Helsinki: Suomen Virallinen Tilasto, Terveys 1988:5. Ihminen ei kuitenkaan voi ryhtyä uskovaiseksi saadakseen elämäänsä mielekkyyttä. Parhaimmillaan liikuntaa antaa länsimaiselle ihmiselle hänen kaipaamaansa myönteisen paon ja vahvistaa hänen selviytymistarinaansa. Liikunnan merkitys positiivisena pakona näyttää koko ajan lisääntyvän. 7). Baumeister, R.F. Pp. Yhteiset uskonnolliset ja poliittiset kertomukset ovat vaihtuneet yksilöitten kertomuksiksi. Näissä on paljon yhteisiäkin aineksia, mutta myös paljon sellaista, jota ei ole helppo jakaa muiden kanssa. Models of helping and coping. Länsimaisen ihmisen tragedia on siinä, että toisaalta hän haluaa olla oman onnensa seppä, mutta toisaalta hän tarvitsee tukea, hoitoa ja huomiota. (1998). Hoidon lisäksi länsimainen ihminen tarvit see positiivisia pakoja ja hyviä persoonallisia tarinoita tai kertomuksia. Liikunnan sairauksia ehkäisevät, hoidolliset ja kuntouttavat vaikutukset on vakuuttavasti osoitettu (Miettinen, 2000). Nykyaika ei kaipaa nöyristelyä, mutta kylläkin aitoa nöyryyttä, kilpailun sijasta kilvoittelua sekä armollista asennetta suhteessa itseemme ja toinen toisiimme. Tämä uskonnon ja spiritualiteetin torjunta on kahdessakin mielessä merkillinen asia. Toiseksi ihmisten enemmistö on aina ollut uskonnollista tai spirituaalisista asioista kiinnostuneita. Baumeister, R.F. C., Karuza, J., Coates, D., Cohn, E. Uskontojen ja ideologioiden nimessä on tehty myös paljon pahaa. Uskonnollinen vakaumus on tekijä, joka monien tutkimusten mukaan on yhteydessä koettuun hyvinvointiin ja terveyteen (Ojanen, 1999). Jos vastaukset ovat omalta kannalta katsoen huonoja: "Olen epäonnistunut, taitamaton, uhri, syntipukki" laskee hyvinvointi automaattisesti. Aikaisemmin kertomukset antoivat vastauksen kahteen suureen kysymykseen: Mistä elämisen ongelmat johtuvat. Ashmore and L. Sitä ennen poliittinen kulttuuri oli vallannut alaa uskonnolliselta kulttuurilta. Teoksessa R.D. Psykologian juuret ovat vahvasti filosofiassa ja teologiassa, joissa "pyrkimystä korkeampaan" on aina käsitelty. & Kidder, L. Me jäsennämme elämäämme omien ainutkertaisten kokemustemme ja tulkintojemme kautta. 191-217. Usko, toivo ja rakkaus ovat valtavia elämää säilyttäviä ja uudistavia voimia
Liikunta siis aivan ilmeisesti tukee jo ennestään hyvää tarinaa selviytymisestä. 137-159. Liikunnan myönteiset vaikutukset koettuun hyvinvointiin voivat perustua siihen, että selviytyjän tarina vahvistuu. Jos oma joukkue menestyy, kokemus on suorastaan katarttinen. Langer, E.J. Varmaankin on ihmisiä, jotka ovat tällaisen liikunnan avulla kokeneet sisäistä uudistumista. Liikunnan projekteissa tämä vaara on vaanimassa, mutta parhaimmillaan liikuntaa antaa länsimaiselle ihmiselle hänen kaipaamaansa myönteisen paon sekä vahvistaa hänen selviytymistarinaansa. Jussim ltoim.) Self and identity. Teoksessa J.W. Understanding emotions. (1989). 65-129. Jos liikunnan vaikutukset olisivat pelkkää tilapäistä pakenemista, sen merkitys jäisi puolinaiseksi. New York: Fawcett Columbine. Teoksessa R.D. Jos kuitenkin jatkan liikuntaa, on luovuttava masennuksesta ainakin sen pahimmista piirteistä. 11974). Moen, P., Dempster-McCain, D. : Clinician group difference in labelling bias. Oatley, K. Liikunta elämäntapana ja henkisen kasvun välineenä. & Williams, R. 12000). Koski, T. Kunto ja terveys kohenevat, taidot kasvavat ja tulokset paranevat. Koivumaa-Honkanen, H.-T. Lääketiede 143. Pp. Oxford: Blackwell. Tampereen yliopisto: Acta Electronica Universitatis Tamperensis, 59. Pako onnistuu useita kertoja viikossa. Campbridge: Cambridge University Press, ss. Garfield ltoim.), Handbook of psychotherapy and behavior change I4.p.). Tätä keinoa voi arvostella siitä, että vaikka juoksisi henki kurkussa, ei pääse lopullisesti pakoon. Ashmore and L. Tutkimuskatsaus, Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 124. Changes, problems, and opportunities. Liikunta tarjoaa omia sankaritarinoitaan. Essays on comparative human development. Process and outcome in psychotherapynoch einmal. 11983). Casson, R.W. 61-98. LIIKUNTA & TIEDE 5/21XXJ 13. Science, 241, 540-545. American Sociological Review, 54, 635-647. (1988). Paot ovat sillä tavoin myönteisiä, että jälkitila on yleensä myönteinen, joskus jopa euforinen. Mitä parempaa ja intensiivisempää peli on, sitä varmemmin näin käy. Kuopio: Kuopion yliopiston julkaisuja E. (1997). Liikunnan harjoittaminen antaa sekin mahdollisuuden päästä irti arjen ongelmista. Kyseessä on keino, joka on lähes takuuvarma. Kuopio: Kuopion yliopiston julkaisuja D. Miller, W.R.& C'deBaca, J. & Wallach L. A patient by other name .. Luks, A. (1982). Kleinman, A. E. Masennukselle ominainen avuttomuus, voimattomuus, heikkous ja tahdottomuus on kerta kaikkiaan ristiriidassa liikuntaan kuuluvan aktiivisuuden, innostuksen, vahvuuden ja hallinnan kanssa. Fundamental issues. Danzinger, K. & Jenkins, J. Teoksessa A. (1992). A psychology for the third millenium. Liikunnan filosofista ulottuvuutta on vaikea pelkistää. 11994). Jommasta kummasta on luovuttava. Urheilua seuratessa vajoaa ns. Social integration and longevity: An event history analysis of women's roles and resilience. (2000) Haasteena ihmisen hyvinvointi -Miten liikunta lisää mahdollisuuksia. nan varsinaisessa merkityksessä. Social relationships and health. "Terve sielu terveessä ruumiissa" kertoo tästä pyrkimyksestä jotakin, mutta tavoitteena on usein paljon enemmän, korkeamman tietoisuuden tila tai jokin muu henkisen kasvun parantunut tila. Herdt (toim.) Cultural psychology. Orlinsky, D.E., Grave, K., & Parks, B.K. M. Jokin haastava retki tuntureille voi antaa mieliinpainuvia kokemuksia luonnon kauneudesta, ystävien seurasta ja omasta selviytymisestä. DeRubeis ja Hollon Miettinen, M. Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu 11. Wallach, M.A. The historical formation of selves. Shafranske (toim.) Religion and the clinical practice of psychology. Psychologist, 37, 368-384. Yhteiskuntatieteet 62. Westport, Conn.: Praeger, ss. Washington, D.C.: APA books. Some propositions about the relations between culture and human cognitions. (1998). Teoksessa P.K. Stigler, R.A. Ouantum change: Towarad a psychology of transformation. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 42, 4-9. Neurasthenia and depression: A study of somatization and culture in China. Boston: Little, Brown and Co. D'Andrade, R. Minäkeskeiset projektit ovat koko ajan vaanimassa länsimaista ihmistä. Culture, Medicine and psychiatry, 6, 117-189. San Francisco: W.H. Ojanen, M (1999) Uskonnollinen kokemus auttaa selviytymään, Tiede 2000, 19, 48-50 Klemola, T. Siinä jos missä on oman onnensa seppä. Bergin & S. Cognitive anthropology. New York: Wiley, ss. Säännöllisesti harjoitettu liikunta tuottaa aina kouriintuntuvia tuloksia. Freeman. Csikszentmihlayi, M . Liikunnan projektien fenomenologinen tarkastelu. Ruumis liikkuu liikkuuko henki. Monille esimerkiksi pallopelit antavat mahdollisuuden irrottaa ajatukset työtehtävistä. Tämä voi näkyä esimerkiksi sisäisenä rauhoittumisena, mielettömän vertailun hylkäämisenä tai itseymmärryksen lisääntymisenä. Teoksessa E.P. House, J.S., Landis, K.R. Oman kehon löytämisessä, kurittamisessa ja haltuun ottamisessa on jotakin hyvin positiivista. The shrinking of America. 11996). (1993). Myths of psychological change. Voiko liikunta tukea hyviä tarinoita tai jopa luoda niitä. Masentunut ei oikeastaan määritelmän mukaan harrasta juuri mitään, ei ainakaan liikuntaa. Elämäntapahtumat ja elämään tyytyväisyys eri sosiaaliluokissa. The psychology of ultimate concerns. Tekemissäni kyselyissäni tästä on oltu lähes yksimielisiä edellyttäen tietenkin, että liikunnalla on arjessa myönteinen rooli. FiloZilbergeld, B. Kyseessä ovat pyrkimykset, joissa liikunnan avulla tavoitellaan henkisiä tai spirituaalisia tavoitteita. Realiteetteihin on pakko palata. New York: Oxford University Press. New York: HarperPerennial. Elämyksiä tarjoavan liiketoiminta laajenee koko ajan. llowtilaan, jossa ei enää ole köyhä eikä kipeä. The error of egoism in theory and therapy. Life satisfaction as a health predictor. (1994). The self and society. Matkailu, viihde ja urheilu liikuttavat nykyisin valtavia rahasummia. & Umberson, D. Jos ryhdyn masentuneena harrastamaan liikuntaa, syntyy kognitiivisen dissonanssin tila. Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta voi 66. (1996). (1990). Psychology's sanction for selfishness. Emmons, R.(1999). Aikaisemmin elämykset syntyivät luontevasti arjen tapahtumista, mutta nykyisin niitä tarjotaan yhä enemmän ja enemmän. Kainulainen, S. Ehkä jotakin tällaista tapahtuu silloin, kun masennus hellittää liikunnan ansiosta . & Abelson, R.P. (1983). Shweder & G. L. Niitä tarjoutuu varsinkin itämaisen liikunnan piirissä (Klemola, 1998; Koski, 2000). New York: Guilford. Seuraaminen tempaa täysin mukaansa. Entä uuden tarinan synty. Lisääntyvä elämysliikunta varmaankin jättää hiukan pysyvämpiä jälkiä. sofinen tutkimus liikunnan merkityksestä, esimerkkeinä jooga ja zen-budo. Bock ltoim) Psychological anthropology. Tulos on varmaankin sama lähes lajista riippumatta. The evolving self. Kaduille leviävää riemua saattaa riittää moniksi päiviksi. (1996). The healing power of doing good. (1998)
Psyykkisesti hyvinvoiva ihminen liikkuu ja ankea mieliala passivoi. Liikunta-aktiivisuuden väheneminen näyttääkin olevan merkki siitä, että ihminen voi psyykkisesti huonommin kuin aikaisemmin. Liikunta-aktiivisuus näyttää pikemminkin seuraavan mielialan kohoamista, kuin oleva sen syynä. Liikunta mielenterveyspotilaiden avohoidon tukena: Oma kokemus kohonneesta kunnosta AKTIVOI LIIKKUMAAN TEKSTI: HANNA SVENNEVIG Liikunnan ei tarvitse kohottaa fyysistä kuntoa, jotta sillä olisi suotuisa vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Subjektiivinen tuntemus fyysisen suoritustason kohoamisesta riittää itseluottamuksen, voinnin, elämänhallinnan ja vireystason paranemiseen. 14 LIIKUNTA & TIEDE 5/2000
Kuntomittauksista kokonaan poisjättäytyneiden todellista kuntoa voi vain arvailla, mutta näyttää siltä, että kuntomittaukset tuovat realistisuutta oman kunnon arviointeihin. Tästä johtuen osallistuminen testauksiin oli epätasaista. Kuntomittaus: pelottavaa realismia Fyysisen kunnon kartoitusten lukumäärällä näytti olevan merkitystä oman fyysisen kunnon arvioinnille. Tulos saattaa johtua osaltaan siitä, että miehet arvioivat psyykkisen kuntonsa lähtötasotilanteessa yläkanttiin, joten parantamisen varaa ei ehkä enää jäänyt. Tutkittavat pitivät fyysistä kuntoa tärkeänä. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 168 henkilöä, joista 101 naisia ja 67 miehiä. Syynä oli ilmeisesti se, että miehillä tapahtui pientä nousua sekä kävelysykkeessä että painoindeksissä. Tämä saattaa selittää kuntomittauksista poisjäämistä. Myös huonot kuntotulokset puhuvat vähäisen tai vähän kuormittavan liikunnan puolesta. Vain toiseen kuntomittaukseen osallistuneet arvioivat fyysisen kuntonsa heikommaksi kuin kuntomittauksista kokonaan poisjättäytyneet, mutta paremmaksi kuin molempiin kuntomittauksiin osallistuneet. Ainoa poikkeus oli naisten tasapaino tulos, joka oli jo alkumittauksissa väestön keskimääräistä tasoa jonkin verran parempi ja parani jälkimmäisissä mittauksissa selvästi keskimääräistä paremmaksi. Tutkittavien keski-ikä oli 45-49 vuotta. kävelyä, kuntosaliharjoittelua, allasjumppaa, kehontuntemusharjoitteita, bocciaa, jumppaa, rentoutusta jne. Miesten selkälihasten voima parani tilastollisesti oireellisesti). Illuusio palvelee tässä tapauksessa passivoitumista, eikä se ole hyväksi sen paremmin ruumiilliselle kuin henkisellekään hyvinvoinnille. Jalkalihasten voimassa ei tapahtunut muutoksia kummallakaan sukupuolella. Suurin osa osallistujista piti fyysisen kunnon ylläpitämistä tärkeänä. Vertailtaessa vain toiseen kuntomittaukseen osallistuneiden todellista (mitattua) fyysistä kuntoa molempiin kuntomittauksiin osallistuneiden mitattuun kuntoon, ei eroja syntynyt. Liikunta tuotakaan mielihyvää, vaan LIIKUNTA & TIEDE 5/2000 15. Toiseksi ja kolmanneksi tärkeimpiä liikuntamuotoja tutkimushenkilöillä olivat kyselyn mukaan kävely, uinti, pyöräily ja jumppaaminen. Liikuntaa ohjasivat liikunta-alan ammattilaiset. Mukana oli mm. Hyväkuntoisena itseään pitävä ei omasta mielestään tarvitse liikuntaa ja jos hän "kovakuntoisena" lähtee mukaan liikuntaryhmään, kokemukset voivat olla turhauttavia ja masentavia. Selkälihasten voiman mittaamiseen käytettiin staattista selkätestiä ja tasapainon mittaamiseen takaperinkävelyä. Psyykkisen hyvinvoinnin kartoituksessa käytettiin professori Markku Ojasen kehittämiä itsearviomittareita. Liikuntamuodot vaihtelivat. Ilmoitettuihin viikoittaisiin liikuntamääriin tulee kuitenkin suhtautua varauksella, sillä käsitettä "liikuntakerta" ei oltu aina selvästikään ymmärretty oikein. Kävelyaika parani miehillä tilastollisesti lähes merkitsevästi, mutta kuntoindeksi ei noussut. Liikunnasta oli loppumittaukseen mennessä tullut alkutilannetta säännöllisempää. Liikuntaperiodin jälkeisissä mittauksissa naiset kokivat, että heidän terveytensä ja tyytyväisyytensä elämään oli kohentunut. Psyykkinen hyvinvointi Tutkimuksessa kartoitettiin psyykkisen hyvinvoinnin alueelta seuraavia asioita: vointVterveys, tyytyväisyys elämään, työkyky, itseluottamus, elämän hallinta, sosiaaliset suhteet, harrastusten määrä, koettu fyysinen kunto, ahdistuneisuus, mieliala, turvallisuus, päätösvalta, elämänasenne, vihan tunne, valppaus/vireys, rentoutuneisuus ja liikunnallisuus. Myös naisten selkälihasten staattinen voima vastasi molemmilla kerroilla väestön keskimääräisiä arvoja. Taulukko 1 kertoo mittaustulosten keskiarvot molemmilla kerroilla ja niiden väliset tilastolliset erot. Jalkojen lihaskuntoa mitattiin askel-kyykistystestillä. Viikoittaiset liikuntakerrat vaihtelivat 0-15:een kertaan viikossa. Kuntomittauksista poisjättäytyneet ilmoittivat myös liikkuvansa huomattavasti runsaammin kuin kuntomittauksiin osallistuneet. Naisilla tapahtui harjoittelun myötä tilastollista merkitsevyyttä saavaa paranemista tasapainossa sekä kuntoindeksissä. Tutkimuksiin osallistuminen oli vapaaehtoista ja mahdollisuutta kieltäytyä testeistä myös käytettiin. Ehkä tosiasia omasta huonosta fyysisestä kunnosta tulisi saattaa ihmisen tietoon, jotta hän ymmärtäisi, että kunnon hyväksi olisi tarpeen tehdä jotain. Jotkut tutkimushenkilöt osallistuivat vain ensimmäisiin mittauksiin ja toiset vain jälkimmäisiin mittauksiin. Erilaisten liikuntamuotojen välisiä eroja ei tutkittu, koska ryhmät olivat suhteellisen pieniä keskimäärin, kymmenen hengen suuruisia.Tutkimuspaikkakunnat olivat Hämeenlinna, Forssa, Virolahti, Kajaani, Leppävirta, Tampere, Halikko, Espoo ja Heinola. Suosituimmat liikuntamuodot ja viikoittainen liikunta-aktiivisuus Ylivoimaisesti tärkein, eli tutkimushenkilöiden itsensä eniten harrastamakseen ilmoittama, liikuntamuoto oli kävely. Tutkimuksessa kartoitettiin osallistujien psyykkistä hyvinvointia ja fyysistä kuntoa ja niiden välistä yhteyttä. Liikunta ohjelmat olivat vapaasti ohjaajien ideoitavissa. Liikuntaryhmiin osallistuneet olivat standardoitujen kuntomittausten mukaan väestön keskimääräisiä arvoja heikommassa kunnossa sekä ennen liikunta jaksoa että sen jälkeen. Ne tutkimushenkilöt , jotka eivät osallistuneet kuntomittauksiin arvioivat jälkimmäisessä kartoituksessa kuntonsa selvästi korkeammaksi kuin kuntomittauksiin osallistuneet. L iikuntatieteellisen Seuran aloitteesta käynnistyi vuonna 1997 "Liikunta mielenterveyspotilaiden avohoidon tukena" projekti, jossa seurattiin liikunnan ja mielenterveyden välisiä yhteyksiä. Illuusiot ovat tiettyyn rajaan saakka minää palvelevia, mutta liika tarrautuminen niihin estää toisinaan tarpeellisen muutoksen. Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopiston psykologian laitoksella professori Markku Ojasen johdolla. Miehillä ei tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia psyykkisen hyvinvoinnin alueella. Tutkimukseen osallistuneet olivat erilaisista mielenterveyden ongelmista kärsiviä henkilöitä, jotka olivat tutkimushetkellä avohoidon piirissä. Fyysinen kunto Fyysisen kunnon osalta mitattiin seuraavia tekijöitä: yleiskuntoa, jalkojen lihaskuntoa, selkälihasten voimaa ja tasapainoa. Liikuntajakson kesto vaihteli viidestä yhdeksään kuukauteen ja liikuntafrekvenssi yhdestä kahteen kertaan viikossa. Viikoittainen liikuntatiheys oli tutkittavien mukaan ensimmäisellä mittauskerralla keskimäärin 4,3 kertaa viikossa ja toisella kertaa keskimäärin 4,9 kertaa viikossa. Yleiskunnon mittauksessa verenkiertoelimistön ja hapenottokyvyn kehitystä mitattiin UKK-Instituutin kävelytestillä. Miehet arvioivat itsensä lähtötasomittauksissa työkykyisemmiksi, itseensä luottavaisemmiksi, fyysisesti parempikuntoisiksi, rennommiksi ja vointinsa paremmaksi kuin naiset. Molempiin psyykkisen hyvinvoinnin kartoituksiin osallistui 41 naista ja 25 miestä ja molempiin fyysisen kunnon mittauksiin osallistui 34 naista ja 24 miestä. Jos fyysinen suorituskyky on tärkeä osa minäkuvaa, ei sen heikoksi paljastumista haluta kohdata
He olivat omasta mielestään parempikuntoisia kuin naiset. Vastaajat olivat myös keskimäärin huonokuntoisia, joten rasittava liikunta voi myös tuntua todella epämiellyttävänä tuntemuksina kehossa. Toiseksi tärkeimpänä liikuntamuotona kävelyn maininneet naiset kokivat puolestaan itsensä juuri kävelyn jälkeen tyytyväisemmiksi ja taitavammiksi ja miehet puolestaan iloisemmiksi kuin muiden liikuntamuotojen harrastajat. Naiset näyttävät hyötyvän liikunnasta miehiä enemmän kokemustasolla. Liikunnasta olisikin saatava "tapa", jotta sen jatkuminen olisi luonteva osa elämää. Harrastusten kalleus liikuntaa estävänä tekijänä puoltaisi mielenterveyspotilaitten liikunnan taloudellista tukemista. Miesten olisi ensin saavutettava kuntotaso, jolla he itse mieltävät olevansa, jotta he saisivat onnistumisen kokemuksia liikunnastaan. Olisi yllättävää, ellei se heijastuisi myös liikunnan harrastamiseen. Todennäköisempi selitys lienee kuitenkin se, että merkittävästi ylipainoiset eivät reagoineet mielialansa kohenemiseen fyysisen aktiviteetin lisääntymisellä kuten normaalipainoa lähempänä olevat saattavat tehdä. Mielialoista hyvä mieli tai hyvä olo aktivoi liikkumaan selkeästi useammin kuin huono mieliala. Tämä antaisi viitteitä siitä, että liikunta-aktiivisuus pikemminkin seuraa mielialan kohoamista, kuin on sen syynä. Liikunta on lähes riskitöntä ja halpaa kuntoutumista tukevaa toimintaa. Toiseksi tärkeimpänä liikuntana kävely tuottaa enemmän mielihyvää. Tällöin liikunta otetaan helposti tehtävänä, joka pitää suorittaa mahdollisimman hyvin tai taitavasti ja kun omia tavoitteita ei saavuteta jää liikunnasta saatava mielihyvän kokemus vähäisemmäksi. Mieluisinta liikuntaa oli vastaajien mielestä kevyt ja helppo liikunta ja epämieluisinta raskas ja vaikea liikunta. Ikä ja paino tunnekokemusta säätelemässä Lihavuus vähensi liikunnasta saatua mielihyvää. Vanhemmat ihmiset liikkuvat todennäköisemmin vain omaksi ilokseen, kun taas nuoremmilla liikuntaan liittyy helpommin itsekritiikkiä ja suorituspaineita. Tulokset antavat joka tapauksessa viitteen siihen suuntaan, että liikuntaharrastusta aloitettaessa on seurattava tarkoin liikkujien suorituskykyä, jotta heitä ei vahingossa karkotettaisi liikunnan parista liian raskaalla ohjelmalla. Naiset kokivat myös miehiä enemmän onnistumisen tunnetta liikunnan jälkeen. Nuoremmat olivat myös toiseksi tärkeimmän liikunnan jälkeen vanhempia vähemmän tyytyväisiä. Haasteena on se, miten omaa kuntotilaa koskeviin realiteetteihin palauttaminen tapahtuu niin, että se ei aiheuta koko liikunnan torjuntaa. Ylipainoisuus oli yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin, mutta ei niin suoraviivaisesti kuin liikunnan määrä (kuvio 2). Kävely ei kuitenkaan tärkeimpänä liikuntamuotona tuottanut niin positiivisia tunnelmia kuin muut liikuntamuodot. Tulos saattaa liittyä eri ikäryhmien erilaisiin päämääriin liikunnan suhteen. Tällöin kävely on tukena muulle liikunnalle ja siitä pystytään ilmeisesti nauttimaan paremmin Mikä saa liikkeelle ja minkälainen liikunta miellyttää 7 Liikuntatottumus näytti olevan syy useimpien liikkumiselle. Tämä saattaa johtua siitä, että kävely ei vaadi erityisiä ponnistuksia tai taitoa, jolloin esimerkiksi kokemusta taitavuudesta ei synny. Tulos saattaa osaltaan selittää naisten suurempaa hakeutumista liikuntaryhmiin. Tämä voi myös selittää sitä, että miesten kohdalla psyykkisessä hyvinvoinnissa ei tapahtunut muutoksia. Tärkeimmän liikuntamuodon kohdalla liikunnan jälkeinen tunnelma (0-100 asteikolla mitattu) korreloi liikunnan määrään siten, että tutkimushenkilöt, joilla liikunta synnytti paremmat tunnelmat liikkuivat enemmän kuin ne joilla tunnelma oli vähemmän positiivinen. Merkittävästi ylipainoisen liikkuessa oma keho ei välttämättä tunnu toimivammalta. Mikäli syy-seuraussuhde nähdään tämän suuntaisesti, tulos voidaan selittää siten, että merkittävä ylipaino haittaa liikunnasta saatavaa mielihyväkokemusta siinä määrin, ettei mieliala kohene. Liikunnan määrä, ylipaino ja psyykkinen hyvinvointi Liikunnan määrä ja psyykkinen hyvinvointi olivat poikkileikkaustarkastelussa selkeässä ja lähes lineaarisessa yhteydessä. Myös miehillä, joilla kävely oli tärkein liikuntamuoto havaittiin, että se tuotti vähemmän iloa, vähemmän tyytyväisyyttä, teki olon vähemmän hyväksi ja sai liikkujan tuntemaan itsensä vähemmän taitavaksi kuin muut liikuntamuodot. Kävelyn tuoma mielihyvä Kävely oli liikuntamuotona ylivoimaisesti suosituin. Todellisuudessa he kuitenkin olivat fyysisesti naisia heikommassa kunnossa standardoitujen kuntomittausten mukaan. Naiset, joilla kävely oli tärkein liikuntamuoto kokivsat itsensä vähemmän taitaviksi kuin muiden liikuntamuotojen harrastajat. Tämä saattaa johtua esimerkiksi siitä, että psyykkisesti hauraalle ihmiselle kehon äärimmäinen rasittaminen voi tuntua pelottavalta. Kysymykseen vastanneet eivät kokeneet omia rajoja koettelevaa liikuntaa mielekkäänä. Tilanne on hieman absurdi: liikkumaan ei lähdetä siksi, että kunto on niin huono! Huono kunto saa liikunnan tuntumaan epämiellyttävältä ja siksi vastaajat ehkä suosivatkin mahdollisimman kevyttä liikuntaa. Naisten ja miesten tunnelmissa liikunnan jälkeen oli jonkin verran eroja. epäonnistumisen kokemuksen. Mieliala ei kuitenkaan liittynyt liikunnan aloittamiseen läheskään kaikilla. Merkittävästi ylipainoisilla liikunta-aktiivisuus ei ollut selkeästi yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin, toisin kuin normaalipainoisilla ja lievästi ylipainoisilla, joilla liikunta-aktiivisuuden noustessa psyykkinen hyvinvointi koheni (kuvio 3). Liikunnan jälkeiseen tunnetilakyselyyn vastasi kaikkiaan 216 henkilöä. Li"kunnan jälkeinen tunnekokemus Tutkittavilta kysyttiin heidän mielialastaan liikunnan jälkeen. Miehillä ja naisilla ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja liikuntaa estävissä tekijöissä. Suuren painoindeksin omaavat tunsivat liikunnan jälkeen itsensä taitamattomammiksi ja väsyneemmiksi kuin hoikemmat kanssaliikkujansa. Tutkitussa ryhmässä miehillä tuntui olevan taipumusta oman kunnon yliarvioimiseen. Toiseksi tärkeimmän liikuntamuodon harrastamisen jälkeen naiset tunsivat lisäksi olonsa hyväksytymmäksi kuin miehet. Psyykkisesti hyvinvoiva ihminen liikkuu ja ankea mieliala passivoi. Ylipainoisuus, harrastusten kalleus ja ystävien puute haittasivat noin puolta vastaajista paljon tai jonkin verran. Ystävien puute on eräs mielenterveyspotilaiden yleinen ja suuri ongelma. 16 LIIKUNTA & TIEDE 5/2000 llmeisesti tällöin oli jo päästy siihen, että liikunnasta oli muodostunut elämäntapa, johon hetkelliset mielialan vaihtelut eivät vaikuta. Naiset tunsivat harrastettuaan tärkeintä liikuntamuotoaan itsensä tyytyväisemmiksi, rauhallisemmiksi ja olonsa paremmaksi kuin miehet. Eniten liikkuvat voivat psyykkisesti parhaiten (kuvio 1). Huomattavasti ylipainoiset siis pysyivät passiivisempina mielialavaihteluista riippumatta.. Huonot liikuntakokemukset tai huonot harrastusmahdollisuudet haittasivat liikunta-aktiivisuutta vähiten. Liikuntaharrastusta estäviä tekijöitä Liikuntaharrastusta estävistä tekijöistä suurin yksittäinen tekijä oli huono kunto. Sen tukematta jättämisessä syyllistytään lyhytnäköiseen ja pidemmän päälle epätaloudelliseen hoitopolitiikkaan
Psyykkisen hyvinvoinnin parantuessa liikunta-aktiivisuus nousee. HANNA SVENNEVIG, PsM Tampereen yliopisto Kirjoittaja toimi Liikunta mielenterveyspotilaiden avohoidon tukena -projektin tutkijana Tampereen yliopiston psykologian laitoksella vuosina 1997-99. Subjektiivinen tuntemus fyysisen suoritustason kohoamisesta riittää itseluottamuksen, voinnin, elämänhallinnan ja vireys tason paranemiseen. Normaalipainoiset voivat paremmin psyykkisesti. Nainen 60,1..-_ _ __ _ _ __ _ __ _ _ _, "'" Selkiilesti 1 Selkätesll 2 Kuvio 1 Liikunnan määrän ja psyykkisen hyvinvoinnin välinen yhteys. Tuntemus kunnon kohoamisesta ja psyykkinen hyvinvointi Kuntomittauksissa todetun fyysisen kunnon ja psyykkisen hyvinvoinnin väliset muutokset eivät olleet yhteydessä toisiinsa, mutta itse arvioidun fyysisen kunnon kohoaminen oli yhteydessä psyykkinen hyvinvoinnin paranemiseen joiltain osin. Syy ja seuraussuhde on todennäköisesti kehämäinen: huonontunut psyykkinen hyvinvointi johtaa siihen, että jäädään sänkyyn makailemaan. _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ ___. Liikunnan määrän vaihteluiden yhteys psyykkiseen hyvinvointiin Jos liikunnan määrä oli vähentynyt vuoden aikana oli havaittavissa selkeää psyykkisen hyvinvoinnin laskua useilla psyykkisen hyvinvoinnin alueilla keskiarvotasolla (kuvio 4). Passivoituminen puolestaan laskee itsearvostusta ja johtaa suorituksia ja aktiivisuutta arvostavassa kulttuurissa helposti syyllisyydentunteisiin. Taulukko I _ _ norrnaa!ipaino -~~ ylipaino 3) . LIIKUNTA & TIEDE 5/2000 17. Vähentynyt liikunta-aktiivisuus näkyi kielteisesti lähes kaikissa hyvinvoinninasteikoissa: huonompana vointina, suurempana tyytymättömyytenä elämään, työkyvynja itseluottamuksen laskuna, harrastusten määrän laskuna, kokemuksena fyysisen kunnon laskusta, ahdistuneisuuden kasvuna, mielialan laskuna, turvallisuuden tunteen vähenemisenä, päätösvallan pienenemisenä, elämänasenteen muuttumisena pessimistisemmäksi, vireyden laskuna ja rentoutuneisuuden vähenemisenä. Naisilla itsearvioidun fyysisen kunnon muutos ei ollut yhteydessä liikunnan määrän muutokseen, mutta miehillä se oli yhteydessä lisääntyneeseen liikunnan määrään. Liikunta-aktiivisuuden vähenemistä seuraa psyykkisen hyvinvoinnin huononeminen. Joka tapauksessa voidaan sanoa, että liikunta-aktiivisuuden vähenemiseen olisi kiinnitettävä huomiota, sillä se näyttää olevan selkeä merkki siitä, että ihminen voi psyykkisesti huonommin kuin aikaisemmin. fil 58 Ps 54 ., ________________ _. 90 ~ -~ 70 .. mer1dttåvå ytl)ai1o pesslMnen keski'näärAlnen aktiivinen Liikunnan määrä luokiteltuna Kuvio 3 Liikunta-aktiivisuuden, painon ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteydet. Merkittävästä ylipainosta kärsivät eivät aktivoidu liikkumaan psyykkisen hyvinvoinnin parantuessa . fil 58 56 54 "' Kes "' 48 Psyykkinen hyvinvointi .. Lisääntynyt Våhentynyt Eimuutosta Liikunnan määrä Kuvio 4 Liikunnan määrän vähenemisen yhteys psyykkiseen hyvinvointiin. Liikunnan ei siis tarvitse kohottaa fyysistä kuntoa, jotta sillä olisi suotuisa vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. noonaalipaino lievä ylipaino merkittävä ylipaino Paino Kuvio 2 Paino ja psyykkinen hyvinvointi. _______________ _. Naisilla parani itsearvioidun fyysisen kunnon parantuessa vointi, itseluottamus, sosiaaliset suhteet, miehillä puolestaan elämään tyytyväisyys, työkyky, elämänhallinta ja vireystaso
Liikunta ymmärretään kokonaisvaltaisesti siten, että kaikki liikunnan mahdollisuudet huomioidaan. Fyysinen kunto; liikunnan avulla saatu hyvä kunto antaa mahdollisuuden harrastaa ja tehdä työtä; hyvää kuntoa arvostetaan yhteiskunnassa. Näitä kokemuksia voidaan saada useita kertoja viikossa. LIIKUNTA MIELENTERVEYSPOTILAIDEN AVOHOIDON TUKENA -projekti loppusuoralla Teksti: MARKKU OJANEN M ielenterveyspotilaiden elämän on nykyisin itsenäisempää kuin kuin aikaisemmin. Projektin loppuraportti ilmestyy Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu -sarjassa tammikuussa 2001.. 2. Projekti järjestää myös koulutusta, joka pyrkii tukemaan edellä esitettyjä tavoitteita. Perusongelmia on kaksi. Liikunta voi olla kunto-, harrasteja hyötyliikuntaa. Projektin tavoite Projektin tavoitteena on arvioida ja kehittää sellaisia toimintamalleja, joissa liikunnan avulla voidaan edistää 18 LIIKUNTA & TIEDE 512000 mielenterveyspotilaiden psykososiaalista tilaa ja selviytymistä avohoidossa. Niillä tuetaan niitä henkilöitä, jota tarvitsevat muutenkin tukitoimenpiteitä. 4. Integroituminen yhteiskuntaan on puutteellista ja elämästä puuttuu mielekkäitä, tarkoitusta antavia asioita. Csikszentmihalyin (1992) ajan riento (flow) -teorian näkökulmasta ajan rientoa eli täydellistä uppoutumista ja sulautumista johonkin asiaan voi kokea esimerkiksi vuorikiipeilyssä ja shakissa (haaste) tai pallopeleissä (sosiaalinen vuorovaikutus). Neljänneksi tavoitteena on lisätä yhteistyötä eri hallinnonalojen kesken. Mielialavaikutuksia edistää liikunnan haastavuus ja vaihtelevuus sekä siihen liittyvä sosiaalinen vuorovaikutus. 3. Liikkumattomuudesta aiheutuva ylipainoisuus on vakava sairauksien riskitekijä. Kolme asiaa antaa mielekkyyttä elämään: työ, harrastukset ja sosiaalinen verkosto. Hyvinvoinnin kokeminen; liikunta antaa hallinnan kokemuksia ja lisää itseluottamusta. Liikunta tarjoaa yhden mahdollisuuden mielekkääseen toimintaan ja samalla myös yhteiskuntaan integroitumiseen. Hyvä olo: liikunta tuottaa välittömiä hyvän olon kokemuksia edullisesti. Pyrkimyksenä on avohoitopotilaiden elämänlaadun ja -hallinnan parantaminen. Projektin toimintamallit ja -ohjelmat toteutetaan sillä tavoin, että niillä on myös yleisiä kansanterveyttä edistäviä vaikutuksia. Projektin tavoitteena on kehittää sellaisia toimintamalleja, joita voitaisiin soveltaa kaikkialla avohoidossa. Projektin organisaatio ja kesto Projektiryhmään kuuluvat vuonna 2000 seuraavat henkilöt: Timo Tuori (STAKES, puheenjohtaja), Joel Juppi, (LTS) Teijo Pyykkönen (LTS, sihteeri), Göran Johansson (Mielenterveyden keskusliitto), Martti Rissanen (sosiaalija terveysministeriö), Pentti Pönkkö (Kajaanin kaupunki) ja Jarl-Henrik Nordenswan (KantaHämeen sairaanhoitopiiri), Markku Ojanen ja Markku Nyman (Tampereen yliopiston psykologian laitos). Projektin kohderyhmänä ovat kaikki sellaiset mielenterveyspotilaat, joilla joko a) fyysinen kunto on selkeästi ongelma tai b) tuen tarve on joko potilaan omasta mielestä tai muuten hoidollisista syistä ilmeinen. Itsensä hyvinvoivaksi tunteva ihminen uskaltaa ottaa kontakteja ja saa myös myönteistä palautetta ulkoisesta olemuksestaan. Samalla heidän arkeansa leimaa elämän kapeus ja rajoittuneisuus. Parhaimmillaan liikunta voi tuottaa suoranaisia huippukokemuksia. Psyykkiset ongelmat haittaavat kaikkia näitä kolmea aluetta. Parhaimmillaan liikunta on sosiaalinen tapahtuma, joka antaa myönteisiä elämyksiä ja saa aikaan tunteen, että voin edistyä omien tavoitteideni suunnassa. Terveydenhuollon lisäksi mukana tulisi olla sosiaalipalvelujen, liikuntaja kulttuuripalvelujen sekä erilaisten järjestöjen ja yhdistysten toimintamuotoja. Se antaa tekemistä ja synnyttää luontevia kontakteja harrastajien välille. Projekti alkoi keväällä 1997. Terveys; edistämällä kehon toimintaa liikunta vähentää sairastuvuutta ja pidentää elinikää. Liikunnan fyysistä hyötyä tehostaa sen intensiivisyys. Projekti järjesti Helsingissä marraskuussa 2000 seminaarin "Kuperkeikkoja mielen piristykseksi", jossa esiteltiin ja arvioitiin projektin tuloksia sekä eriteltiin liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteyksiä laajemminkin. Kolmanneksi ohjelmat toteutetaan avohoidossa. Toiseksi mallien tulee olla taloudellisia, siten järjestettyjä, että ohjelmat voidaan toteuttaa ainakin pääosin olemassa olevilla resursseilla. Nämä eivät kuitenkaan ole automaattisia seurauksia, vaan ehtona on, että liikunta koetaan mielekkääksi ja että sen koetaan olevan hyödyllistä. Hyvän liikunnan keskeinen ehto on, että se synnyttää ajan riento -kokemuksia. Työtä ei ole tarjolla, harrastuksia on vähän ja sosiaaliset kontaktit ovat niukkoja. Hyvinvoinnin näkökulmasta liikunta tuottaa monia merkittäviä asioita: 1
Mielenterveyskuntoutus edellyttää uudelleenajattelua ja tietysti myös määrällistä lisäämistä. Tällaisia kriisejä ovat esimerkiksi työttömyys, asunnottomuus, köyhyys ja syrjäytyminen. Voisi kärjistäen todeta, että siihen asti katsottiin, ettei skitsofreenikkoa voi hoitaa. Kun projekti käynnistyi, maassa tehtiin keskimäärin 1 500 itsemurhaa vuosittain. Kysymys ei ole siitä, kuka on terve ja kuka on hullu; kysymys on siitä, miten me nämä asiat miellämme ja miten läheisiksi ne omassa lähiympäristössämme toteamme tai missä määrin ne hyväksymme. Voidaanko tällaista käytäntöä noudattaa psykiatrin tai fysioterapeutin kohdalla. uomi johtaa itsemurhatilastoja Euroopan Unionissa. Tällä hetkellä nämä ongelmat lääketieteellistetään; niitä hoidetaan mielenterveysongelmina, joita työttömyys tai asunnottomuus eivät suinkaan ole. HORJUVIEN MIELIEN MAA Teksti: PIRKKO LAHTI Mielenterveyskentällä on paljon hoidettavia ongelmia, jotka eivät ole ensisijaisesti mielenterveysongelmia vaan elämän kriiseistä johtuvia. Ei välttämättä. Jokaiselle tulisi maksaa palkka vasta valmistuneesta työstä. Jos uupumus jätetään hoitamatta, siirrytään nopeasti masennuksen puolelle ja usein siitä edelleen vakavaan masennukseen. Arvot takaisin Suomalaisessa yhteiskunnassa on tällä hetkellä kysyntää seuraavista asioista: Tarvitaan mieltä elämälle, tarvitaan mieltä työlle, tarvitaan jokaisen ihmisen arvostamista ei ainoastaan optiosankareiden arvostamista ylikuumentuneen tulosajattelun perusteella. Ongelmana on kuitenkin lähinnä se, että Kansaneläkelaitoksen tähän sijoittamia määrärahoja on jossain määrin supistettu, koska ne ovat harkinnanvaraisia. Tämä tilasto musertaa kenet tahansa. Näiden asioiden seurausilmiöt eivät voi olla näkymättä yhteiskun20 ja kuka on hullu vaan siitä, kuinka eletään yhdessä. On viisasta tukea ihmisen terveyttä eikä lähteä hoitamaan häntä vasta sitten, kun terveys jo on menetetty. Tällä hetkellä nämä ongelmat lääketieteellistetään; niitä hoidetaan mielenterveysongelmina, joita työttömyys tai asunnottomuus eivät suinkaan ole. Viime aikoina meillä on ollut junaja liikennetapaturmia. siitä, kuka on terve Suomessa, niin kuin maailmalla yleensäkin, tapahtuu jossain määrin myös onnettomuuksia. Meillä on ihmisiä, jotka uupuvat työssä. nassa. Psykoterapia on hyväksytty hoitoja kuntoutusmuodoksi. Tälläkin sektorilla pitäisi kuitenkin pitää ihmisen elämää helpottavaa tulosta yhtenä palkan perusteena. Uupumus on kuitenkin hoidettavissa, jos se hoidetaan ajoissa. Tälläkin sektorilla on kuitenkin käytettävissä uusia lääkkeitä ja hoitomenetelmiä. Suomessa on 450 000 masentunutta, 165 000 uupunutta, yhden promillen verran skitsofreenikkoja ja erilaisia neurooseja noin 70 prosentilla; noin joka kolmas avioliitoista päättyy eroon, työttömiä on 13 prosenttia ja köyhiä noin puoli miljoonaa; alkoholiongelmia on runsaasti, samoin kasvavia huumeongelmia; vuodessa tapahtuu noin 2 000 tapaturmaa. Neuroosien kanssa on totuttu elämään, ja vain osalle ihmisistä ne muuttuvat haittaaviksi, arkielämää rajoittaviksi tekijöiksi. Näihin suhtautuminen kuvastaa omaa tunnemaailmaamme, tietojamme ja käyttäytymistämme. Tällä hetkellä luku Kysymys ei ole on 1 300 1 400. LIIKUNTA & TIEDE 5MXIJ Skitsofrenian, vakavan mielisairauden, alueella ei ole tapahtunut muutosta sitten 1900-luvun. Kieltämättä tiedot ovat karrikoituja, mutta halusinkin provosoida ihmisiä miettimään nykyistä tilannetta. Ihmisellä on myös oikeus hyviin palveluihin ja avunsaantiin silloin, kun hän niitä tarvitsee. Suomessa tuskin on tällä hetkellä kansalaista, joka ei olisi joutunut tekemisiin mielenterveysongelmien, alkoholin, työttömyyden tai jonkin muun elämänkriisin kanssa. PIRKKO LAHTI toiminnanjohtaja Suomen Mielenterveysseura. Voisi kuitenkin sanoa, että hoidossa on tapahtunut iso ajattelutavan muutos 1960-luvun jälkeen. Myös rikollisuus on jonkin verran raaistunut. Mielenterveyskentällä on paljon hoidettavia ongelmia, jotka eivät ole ensisijaisesti mielenterveysongelmia vaan elämän kriiseistä johtuvia. Tällä hetkellä meillä on käytettävissä erilaisia tehohoidollisia muotoja, kuten kriisihoito, perhehoito ja psykoterapia. Tällaisia kriisejä ovat esimerkiksi työttömyys, asunnottomuus, köyhyys ja syrjäytyminen. Olennaista on, miten tilastoja luetaan tai kuinka niitä tulkitaan. Suomalainen työelämä on tiukkatahtista. Projektin myötä saatiin kuitenkin runsaasti hyvää käyttökelpoista tietoa, muun muassa se, että itsemurhantekotavat ovat muuttuneet vuosien myötä, itse asiassa koventuneet. Meillä on toteutettu valtakunnallisesti ja kansainvälisesti iso itsemurhien tutkimusohjelma, jonka tavoitteena oli laskea itsemurhien määrää 20 prosentilla. Suomen kansa ahdistuu ja ahdistus puretaan alkoholiin, huumeisiin tai lääkkeisiin
Liikunnan on koettu lisäävän verkostoitumista muiden järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa, sekä Teksti: ANNE-MARI TEPPO Liikunnan myötä muodostuvat sosiaaliset verkostot ovat monelle kuntoutujalle elintärkeitä reittejä päästä luomaan uusia ihmissuhteita. Liikuntaa harrastavat jäsenet osallistuvat aktiivisemmin myös muuhun yhdistyksen toimintaan. Liikunta luo yhteistyötä Erilaisten retkien ja ulkoilun ansioista myös kiinnostus luontoon ja luonnon hyvinvointiin on lisääntynyt. Liikunta ja sen tarjoaminen on yhdistyksissä koettu todella tärkeäksi. He ovat motivoituneimpia hoitamaan omaa terveyttään ja omia asioitaan myös jokapäiväisessä elämässä. Hänen tehtävänsä on järjestää liikuntatiloja, tarvittaessa ohjaajia ja ennen kaikkea motivoida jäseniä liikkumaan. Yhdistyksissä on todettu, että innostus liikuntaan ja terveempiin elämäntapoihin tarttuu porukassa. Näyttää siltä, että mikäli liikunta jää vain oma-aloitteisesti ilman ohjausta tapahtuvaksi monenkin kuntoutujan fyysinen kunto rapistuu huomattavasti ikäryhmän keskitasoa heikommaksi. Harjoitus t~ke~. Monessa yhdistyksessä liikunnasta on tullut suuri osa yhdistyksen toimintaa ja liikunnalla on saatu aktivoitua mukaan uusia jäseniä ja myös nuoria jäseniä. Erilaisissa tapahtumissa yhteistyökumppanit tutustuvat toisiinsa konkreettisesti yhteistyötä tehden ja yhteistyö on lisännyt monen yhdistyksen omaa toiminta-aktiivisuutta. Liikunta on lisännyt hämmästyttävän paljon kiinnostusta omaan hyvinvointiin ja kunnon kohentamiseen. Liikuntaryhmien vertaistuen osuutta psyykkiselle hyvinvoinnille ei myöskään voi koskaan korostaa liikaa. Hyötyliikunta-ajattelun herättäminen ja esimerkiksi bussin vaihtaminen polkupyörään on tuonut monelle kuntoutujalle iloa, kuntoa ja myös rahallista hyötyä. Retket, liikuntapäivät yms. Mielenterveyden Keskusliiton tavoitteena on lisätä mielenterveyskuntoutujien omaehtoista virkistysja kuntoliikuntaa, tuoda tarjolle erilaisia liikuntalajeja ja kehittää liikkumisen laatua. Mielenterveyden Keskusliitto pyrkii siihen, että kuntouttavaa liikuntaa käytettäisiin entistä enemmän avohoidon osana sekä osallistumaan aiheeseen liittyviin tutkimusprojekteihin. OMAN ELAMAN MESTARIN L iikunta on tärkeä osa mielenterveysongelmista kuntoutumisen prosessia; fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi liittyvät toisiinsa. Liikunnan kautta saadut onnistumisen tunteet ja erilaiset elämykset on arvostettu todella korkealle. Yleisin läpi vuoden aktiivisena säilyvä ryhmäkoko on noin 10 osallistujaa. Yhdistysten jäsenten fyysinen ja psyykkinen kuntoisuus on parantunut , voidaan paremmin. Liikuntavastaava on yhdistyksen luottamustehtävässä samoin kuin puhteenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja jne. erilaiset liikuntatapahtumat, retket ja turnaukset ovat lisänneet yhteistyötä lähiyhdistysten kanssa. Liikunnan kautta muodostuneet vertaistukiryhmät liikkuvat ja tapaavat toisiaan myös muulloin kuin liikuntapäivinä. Liikuntaan osallistuvien pitkäjännitteisyys on noussut ja he osallistuvat liikuntatuokioihin aktiivisemmin kuin muuhun toimintaan. Liikunnan kautta muodostuneet ja muodostuvat sosiaaliset verkostot ovat monelle elintärkeitä reittejä päästä luomaan uusia ihmissuhteita ja ylläpitämään jo luotuja suhteita. Vertaistukiryhmät liikkuvat ja tapaavat toisiaan muulloin kuin liikuntapäivinä. Liikunnan on koettu vaikuttavan mielenterveysyhdistyksissä jäsenten elämään muun muassa seuraavilla tavoilla: Yhdistyksen jäsenistä liikuntaan osallistuvat jäsenet ovat aktiivisimpia myös muilla toiminnan saroilla kuin yhdistyksissä. Yhdistyksiin on koulutettu omista jäsenistään liikuntavastaavia, jotka organisoivat yhdistyksensä liikuntatoimintaa. Mielenterveyden Keskusliitossa on yhdistysten liikuntatoimintaa pyritty kehittämään vuodesta 1995. vetävät paikalle keskimäärin 25 60 osallistujaa. Yleiskunto ja jaksaminen on noussut. Yhdistysten liikuntaryhmissä on myös kiinnitetty huomiota terveempiin elämäntapoihin ja monet ovat onnistuneesti laihduttaneet ja myös tupakanpolton lopettaminen on onnistunut monilta. Kauttaaltaan liikunta on koettu tärkeänä kuntouttavana muotona yhdistyksissä. ANNE-MARI TEPPO liikuntasihteeri Mielenterveyden Keskusliitto ry LIIKUNTA & TIEDE 5/2t'OO 21. Yhdessä olo ja tekeminen on tärkein positiivisten elämysten tuottaja ja motivoija myös liikunnan pariin. Yleisimmät liikuntakertojen määrät yhdistyksissä ovat 1 3 kertaa viikossa. Liitto suunnittelee omia paikallisia kehittämisprojekteja, kouluttaa ja tukee liikuntavastaavia mielenterveysyhdistyksiin sekä tiedottaa liikunnan merkityksestä. Mikäli liikunta jää vain oma-aloitteisesti ilman ohjausta tapahtuvaksi monen kuntoutujan fyysinen kunto rapistuu huomattavasti ikäryhmän keskitasoa heikommaksi. Monipuoliset liikuntavaihtoehdot ovat mahdollistaneet sen, että jokaiselle löytyy varmemmin jotain
Liikunnallinen aktiivisuus osaksi mielenterveystyön arkea Teksti: KARI KOIVUMÄKI Mielenterveysalalla tarvitaan liikunnan ja mielenterveyden yhteyksiä käsittelevää koulutusta, jotta hoitohenkilöstö kykenee mahdollisimman laajasti tukemaan liikunnallisen toiminnan organisointia mielenterveystyön kokonaisuudessa. Suomen Mielenterveysseuran liikuntatyöryhmä Suomen Mielenterveysseuran liikuntatyöryhmä on toiminut vuodesta 1983 lähtien mielenterveysalan liikunnan kouluttajana ja koordinoijana. Mielenterveystyön liikunnallisessa ohjaustyössä korostuvat myös ohjaajien ihmissuhdetaidot. 2. Yhteensä kyseisissä koulutustilaisuuksissa oli osallistujia noin 500. Alueelliset mielenterveysalan liikunnan koulutukset 1990-2000 Kaikissa lääneissä järjestettiin 1990-luvun aikana läänikohtaiset mielenterveysalan liikuntaa käsitelleet alueelliset yhteistyöseminaarit, joiden avulla pyrittiin viemään eteenpäin sairaaloiden, avomielenterveystyön ja kuntien liikuntatoimen keskinäisiä yhteyksiä. M ielenterveystyön liikunnallisessa toiminnassa on tärkeätä, että lajivalikoima on riittävä ja toiminnassa vältetään pakonomaisuutta. Lähinnä kyse oli kuntien liikuntatoimen piirissä työskentelevien erityisliikunnanohjaajien työn suuntaamisesta myös mielenterveystyön asiakkaita palvelemaan sekä toisaalta liikunnallisen toiminnan yhteistyöstä ja kehittämistyöstä osana mielenterveystyötä. Laitosten lajivalikoimaan liikunnassa voitaisiin ajatella vähintään seuraavien lajien harrastusmahdollisuutta: voimistelu, ulkoilu, uinti, palloilulajit sekä tanssi. Tämä liikunnan minimiohjelma on mukailtu "Liikuntaa vanhainkoteihin" -teoksesta (Karvinen 1992). Samalla on kuitenkin perusteltua myös keskustella siitä, ettei intensi22 LIIKUNTA & TIEDE 5/2000 teetti ole liian vähäinen, koska toimintakyvyn kehittämistavoite edellyttää toteutuakseen tietynlaista intensiteettiä. Jyväskylän yliopistossa sekä niissä ammattikorkeakouluissa, joissa on liikunnanohjaajaja terveydenhuoltoalojen koulutusta. Sairaaloiden liikuntatoiminnan tilannetta on myös seurattu kyselyin, joista viimeisin on tehty vuonna 1999. Olennaista on myös hienotunteisuus, motivointikeinojen yksilöllinen pohdinta, aktiivinen yhteydenpito sekä rohkaiseva ja kannustava ote. Vastaavasti liikuntatoimen puolella tarvitaan mielenterveyskysymyksiin liittyvää koulutusta, jotta yhteistyö mielenterveysalan kanssa sujuisi mahdollisimman hyvin. Tällaisen koulutuksen toteutus on luontevaa mm. Psykiatrisissa sairaaloissa on noin 35 liikunnanohjaajaa. Mietinnön viisi suositusta ovat vain osittain toteutuneet, joten nyt on aika lähteä toteuttamaan niitä sekä kohentaa OPM:n liikuntahallinnon sekä STM:n so. Liikuntaa tulee siis soveltaa ja eriyttää siten, että kukin ohjattava voi toimia ohjaustilanteissa omassa rytmissään ja muuntamalla liikkeitä omien tarpeidensa mukaisesti. Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö Opetusministeriön liikuntatoimen piirissä vuonna 1996 valmistunut mietintö erityisryhmien liikunnan kehittämisestä vuosituhannen vaihteessa (KM 1996:15) sisältää suosituksia mielenterveysalan liikuntatoiminnan kehittämisestä. 3. Työryhmä on julkaissut kaksi alan oppikirjaa (Liikunta ja mielenterveys, 1986 ja Jalka potkee mieli notkee: liikunta mielenterveyden tukena, 1995) sekä järjestänyt näitä teoksia koulutusaineistona käyttäen vuosittaiset mielenterveysalan liikunnan koulutustilaisuudet lähinnä psykiatristen sairaaloiden liikunnanohjaajille. Huomisen suunta mielenterveysalan liikunnassa Esitykseni mielenterveystyön liikunnallisen toiminnan kehittämisestä perustuu seuraaviin lähtökohtiin: 1. Professori Markku Ojanen on julkaisuissaan esittänyt mielenterveysalan liikuntatoiminnan olevan tuloksellista, kun se on vapaaehtoista, säännöllistä, intensiteetiltään sopivaa, myönteistä palautetta antavaa sekä parhaimmillaan myös arjesta irroittavaa (Liikunta & Tiede 1/1999, LTS-moniste 19)
6. Suunnitelman kyseinen kohta kirjaa tehtävät seuraavasti: "Järjestetään erillinen teemakokous mielenterveysalan liikuntatoiminnasta ja tehdään suunnitelmat tämän liikuntakulttuurin osaalueen kehittämiseksi yhteistyössä valtakunnallisen sosiaalija terveystoimen sekä mielenterveysalan järjestöjen kanssa. Jatketaan miel enterveysalan liikunnan kehittämisprojekteja." Suunnitelmassa mainittu teemakokous on pidetty marraskuussa 1999 ja pientä resurssilisäystä on saavutettu vuonna 2000 , kun saimme Mielenterveyden Keskusliiton liikuntatoiminnan valtionavun korotetuksi siten, että järjestö on voinut palkata päätoimisen liikuntatyöntekijän. Lisätään mielenterveysalan liikunnallista toimintaa kuntien erityisliikuntatoiminnan osana. Hanke on käynistänyt uutta liikunnallista kokeilutoimintaa kolmella paikkakunnalla, mutta ei ole kyennyt LIIKUNTA & TIEDE 512000 23. VLN:n lausunto veikkausvoittovarojen jakosuhteen muutokseksi Valtion liikuntaneuvosto on lausunnossaan veikkausvoittovarojen jakosuhteen muutokseksi todennut yhtenä perusteena liikuntatoiminnan lisäresurssien tarpeelle mielenterveysalan liikuntatoiminnan kehittämistarpeet. Erityisliikunnan jaoston työsuunnitelma vuosiksi 1999-2003 Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto on asettanut työsuunnitelmassaan vuosiksi 1999-2003 itselleen tehtäviä mielenterveysalan liikunnan kehittämiseksi. 4. 5 . Liikuntatieteellisen Seuran "Liikunta mielenterveyspotilaitten avohoidon tukena" -projekti 19972000. Opetusministeriö sekä sosiaalija terveysministeriö ovat rahoittaneet kokeiluja kehittämishanketta mielenterveystyön avohuollon liikunnan kehittämiseksi. Tuetaan mielenterveysalan järjestöjen liikun ta toimin taa sekä sairaaloissa työskentelevien liikunnanohjaajien työtä. Myös koulutustoimintaa on edelleen toteutettu, mutta mielen terveys työn avohuollon liikunnallisen toiminnan resurssit ja tilanne koetaan h eikoiksi. siaalija terveydenhuollon yhteistyötä
Karvinen, Elina (1992). Työryhmässä tulisi olla edustettuina myös alan keskeiset järjestöt. 3) Kuntien liikuntatoimen sekä mielenterveystyön keskinäistä yhteistyötä kehitetään siten, että paikallistasolla saadaan toteutettua nykyistä enemmän mielenterveystyön asiakkaille soveltuvaa liikuntatoimintaa. 7000 henkilölle (Taulukko 1), vaikka tarve on huomattavasti suurempi. 1998. Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto, Helsinki. Jalka potkee mieli notkee: Liikunta mielenterveyden tukena. Liikuntatieteellisen Seuran moniste nro 19 (1994), Helsinki. 70 ryhmää) MIELENTERVEYSTOIMISTOT LIIKUNTA& TIEDE 5/2000 Osallistujia 3000 2000 1000 1000 7000 vuosien kokemus tämäntyyppisen koulutuksen toteutuksesta ja koulutusta on perusteltua jatkaa ja laajentaa sekä ulottaa edelleen myös alueelliseksi, eri puolilla Suomea tapahtuvaksi yhteistyökoulutukseksi. 5) Mielenterveysalalla edetään "Mielekäs elämä" -ohjelman hengessä siten, että liikunta nähdään yhtenä hyvinvoinnin ja itsestä huolehtimisen osa-alueena ja järjestetään tämän mukaisesti liikunnalliselle toiminnalle kunnolliset toimintaedellytykset. Liikuntaa vanhainkoteihin. Sairaaloiden liikunnanohjaajien toimenkuvia voidaan edelleen avartaa siten, että osa työajasta voidaan toimia avohuollossa ja huolehtia riittävistä yhteyksistä kotiutuvien asiakkaiden kotikuntiin. Suomen Mielenterveysseura, Helsinki. Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö. Mielenterveystyön liikuntatoiminnan kehittäminen edellyttää yhteistoimintaa ainakin seuraavien organisaatioiden kesken: * Psykiatriset sairaalat, joissa on noin 35 liikunnanohjaajaa (toimenkuvat mielekkäiksi) * Mielenterveystyön avohuolto kunnissa (yhteys liikuntatoimeen) * Kuntien liikuntatoimi ja niiden piirissä toteutettava erityisryhmien liikunta nykyisin noin 90 erityisliikunnanohjaajaa, joilla hieman alle 100 ryhmää mielenterveyskuntoutujille) * Mielenterveystyön järjestöt, joilla paikallisyhdistyksissä liikuntatoimintaa * Liikunta-alan järjestöt, jotka voivat myös tehdä yhteistyötä mielenterveystyön organisaatioiden kanssa. VAPK-kustannus.. Lintunen, Taru & Koivumäki, Kari & Säilä, Hannu (Toim.), 1995. ratkaisemaan valtakunnallista mielenterveysalan liikunnallisen toiminnan vähyyden ongelmaa. Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaoston työsuunnitelma 1999-2003. Nyt tulisikin etsiä uusia ratkaisuja mielenterveystyön liikunnallisen toiminnan kehittämiseksi siten, että kaikkia käytettävissä olevia voimavaroja pyritään käyttämään ja joitakin myös lisäämään. Jyväskylän yliopistossa sekä niissä ammattikorkeakouluissa, joissa on liikunnanohjaajaja terveydenhuoltoalojen koulutusta. Mielenterveysalalla tarvitaan liikunnan ja mielenterveyden yhteyksiä käsittelevää koulutusta, jotta hoitohenkilöstö kykenee mahdollisimman laajasti tukemaan liikunnallisen toiminnan organisointia mielenterveystyön kokonaisuudessa. Komiteanmietintö 1996:15. Mielenterveystyön asiakkaille soveltuvaa liikuntaa on ollut tarjolla vain n . Kuntien erityisliikuntatoiminnan tulokset v. Ilmeisesti olisi syytä perustaa OPM:n ja STM:n yhteinen työryhmä, joka tekisi mielenterveystyön liikuntatoimen kehittämiseksi oman valtakunnallisen suunnitelmansa. Opetusministeriö, Helsinki 1999. Liikuntakeskus Pajulahdella on jo 24 Taulukko 1. Liikunta ja psyykkinen hyvinvointi. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2000:4. Koivumäki, Kari & Rajala, Katja (1998). Opetusministeriö ja Edita Oy, Helsinki 1996. Liikunta & Tiede 1/1999. Miten edetä mielenterveysalan liikuntatoiminnan kehittämisessä. 4) Liikunta-alan ammatillisessa koulutuksessa Jyväskylän yliopistossa sekä eri ammattikorkeakouluissa lisätään mielenterveystyön perusteita koskevaa koulutusta. Tällaisen koulutuksen toteutus on luontevaa mm. Huomisen suuntaa voitaisiin siis luonnehtia siten, että: 1) Opetusministeriön johdolla asetetaan työryhmä tekemään mielenterveysalan liikuntatoiminnan kehittämisohjelma. Sosiaalija terveyshallituksen julkaisu, raportteja 51. 2) Mielenterveystyön kokonaisuudessa kehitetään liikunnallisen toiminnan asemaa käyttämällä täysipainoisesti hyväksi alalla toimivien liikunnanohjaajien työpanosta sekä järjestämällä sopivaa alueellista täydennyskoulutusta, jotta mielenterveystyön avohuollon henkilöstö voi toimia nykyistä enemmän liikunnallisen toiminnan tukijoina tai organisaattoreina. Liikkuva voi hyvin hyvinvoiva liikkuu. MIELENTERVEYSALAN LIIKUNTARYHMÄT Järjestäjä PSYKIATRISET SAIRAALAT MIELENTERVEYSJÄRJESTÖT KUNTIEN LIIKUNTATOIMI/ ERITVISLIIKUNT A (n. STM ja Edita Oy, Helsinki. Suomen Mielenterveysseura, Helsinki. Ojanen, Markku (1999). Mielekäs elämä: mielenterveyspalvelujen kehittämissuositukset. Vastaavasti liikuntatoimen puolella tarvitaan mielenterveyskysymyksiin liittyvää koulutusta, jotta yhteistyö mielenterveysalan kanssa sujuisi mahdollisimman hyvin. KARI KOIVUMÄKI Erityisliikunnan suunnittelija Opetusministeriö, liikuntayksikkö Kirjallisuus Luotoniemi, Markku (1986) Liikunta ja mielenterveys
Meistä on kyllä mukava totella silloin, kun meitä käsketään tekemään sitä mitä muutenkin tekisimme, muuten ei. Silloin meillä on tarpeeksi sivistystä ja järkeä vastata nöyrästi olevamme tietoisia vaarasta ja aikovamme aivan lähitulevaisuudessa ottaa sen huomioon, mutta käytännössä uskomme kuitenkin toisin. Sen takia terveyskasvatus tehoaa parhaiten niihin, jotka eivät sitä tarvitse. ANNA MUN KAIKKI KESTAA ... Kaikki me kuvittelemme livahtavamme tilastollisen todennäköisyyden verkonsilmästä. Käytännössä hän kiskoo kuppikaupalla kahvia työpäivän mittaan ja mättää joka kuppiin sokeria. Periaatteessa ihminen tietää tupakan ja syövän yhteyden ja alkoholin haittatekijät, mutta käytännössä hän uskoo, etteivät niiden riskit koske häntä. Totuus tulee tässä. Periaatteessa ihminen uskoo liikuntaan ja järkevään ruokavalioon ja kertoo olevansa dieetillä. Eikä en keikkunut kattokruunussa. Niin vain on elettävä. Burroughs ei koskaan kirjoittanut Tarzanin kypsän keski-iän auvoisista päivistä sivistyksen parissa. Ei häntä olisi vanhoilla päivillään jaksanut enää norsukaan kantaa. Miehet eivät vaivaudu edes taittamaan, vaan hotkaiset kerralla. Sen jos tekisimme, kuolisimme kolkon elämän ikävään ja yksinäisyyteen paljon nuorempina kuin kaupungissa saasteisiin ja elintasotauteihin. On niin mukavaa, kun saa tehdä mitä itse tahtoo, onpa kyse sitten mistä hyvänsä . Ei tietenkään silloin, jos sitä meiltä suoraan kysytään. Jos joku tulee meitä käskemään itsekuriin ja vaivannäköön, meitä alkaa suututtaa. Possumunkin hän taittaa kahtia osoittaakseen pidättyvyyttään, jos on nainen, mutta syö sitten molemmat puoliskot peräkkäin. Silloin jo juotiin kun maailma luotiin ja tanssittiin ja hurrattiin, lauletaan vanhassa amerikansuomalaisten laulussa. Ennen kaikkea nämä jälkimmäiset, sillä niistä ilmenee, mihin me käytännössä uskomme ennen kuin ehdimme silata tempauksemme järkeistävillä selityksillä. Koska hermostossa ja verenkierrossa kulkee satamäärin kaikenlaista viestinviejää, hormoneja ja välittäjäaineita. Liikenteen nostattamat pienhiukkaset ovat yhtä vaarallisia kuin tupakointi, mutta emme me silti vie lapsiamme kaupungista syvän metsän sydämeen asumaan puhtaan järven rannalle. Millainen selitys meillä on maailmalle . Meistä tuntuu siltä kuin toteuttaisimme omaa tahtoamme, kun kahmimme heti kaikkea, mitä mieli tekee. Kaikki syötiin mitä saatiin eikä kiukuteltu ruuasta. Mistä kaikki johtuu, kuinka kykenemme selviytymään, miten jaksamme. Vaikka olisimme tyhmiä ja moraalittomiakin, ei sitä kuitenkaan voi vielä siitä päätellä, että asumme kaupungissa ja käytämme nautintoaineita. Niiden kiinnitysalustoja, reseptoreita on helppo huijata, kun tuntee sopivat aineet. Eläin meissä uskoo siihen, että syöminen on vapautta, seksi on vapautta, tavaran kahminen on vapautta, vaikka meillä tietoisella tasolla olisi kuinka henkistynyt maailmanselitysoppi tahansa, täynnä filosofisia finessejä. Ei aivan vielä, ei juuri tämä savuke olevaarallinen, ei vielä tämäniltainen juopottelu. Aikanaan Tarzan nimittäin löysi hänkin eurooppalaisen keittiön herkut ja viinit moninaiset, kasvatteli lordin arvolle sopivaa vatsaa ja kiljahteli huomattavasti maltillisemmin, englantilaisen maalaisaateliston luokkatietoiseen tapaan. Eikä kuitenkaan tämä kaikki, eivätkä tuhannet muut esimerkit riskin otosta, johdu siitä ettemme tietäisi, eikä se johdu tyhmyydestä eikä moraalittomuudesta. Sellainen elimistö meillä vieläkin on ja siltä se näyttääkin. Meillä on kaksi hyvää syytä rakastaa elinrasvoja,nautintoaineita ja laiskuutta, eli mukavuutta. Pystyn vastustamaan mitä tahansa paitsi kiusauksia, sanoi Oscar Wilde. Niin kuin esi-isämme kuolivat. Alkoholin, tupakan, kahvin, opiaattien, kokaiinin, amfetamiinin ja ties minkä kaikkien aineiden rnoLIIKUNTA& TIEDE 5/2000. Toinen on psyykkinen. Toinen syy epäterveisiin nautintoihin on biologinen. Kuinka niin pääsi käymään. Enkä minä sano "eläin meissä" halveksivassa tai opettavaisen moralistisessa sävyssä, koska kunnioitan sitä eläintä, joka meissä on. Se, että me niin helposti samastamme välittömien mielitekojemme toteuttamisen autonomiaan, tekee meidät helposti hallittaviksi. Tyydytyksen lykkääminen on ikävää. Teksti: ESA SARIOLA rientaatiosta kaikki on kiinni , siihen viime kädessä aina palataan. Sellaiseksi ei ole ihmistä luotu, että jokainen yksikseen vetäytyisi peräkorpeen hengittämään saasteetonta ilmaa ja elämään raaoilla juureksilla ja itse pyydetyllä kalalla. Ei siis suunnistuksesta , vaan maailmaan suuntautumisesta. Se on perintöä siltä ajalta, kun kaikki löydetty ja kiinni saatu ravinto oli kipeästi tarpeen. Maailmankuvaa ei ole vain se, millaisen teoreettisen selityksen yritämme kaikkeudelle antaa, vaan kaikki ne spontaanit oletukset, joiden perusteella reagoimme ja toimimme. Sanotaan, että meillä on Tarzanin ruokahalu mutta laiskiaisen energiankulutus
Kun rehkii tunnin punttisalilla, saan endogeeniset morfiinit palkinnoksi ja olo on leijuvan hyvä, kun saunan jälkeen kävelee katua pois salilta. Hän ei käynyt koskaan, ja kuulemma hyvin meni. Sillä tavoin tarjoiltuna ei kelpaa edes seksi eikä Jumala. Ei siitä mitään hyöäty olisi ollutkaan kun kumpikin joka tapauksessa piti itseään toista fiksumpana, vaikkei meidän mieltymyksillämme mitään tekemistä fiksuuden kanssa ollut. Minä ja narkomaani emme pysty vertailemaan arvojamme niin, että siitä syntyisi mitään selkeää tulosta. Olen nimittäin yrittänyt. Kerroin jotakin salista, jota olin käynyt kokeilemassa, kun viereisestä pöydästä sekaantui puheisiin keski-ikäinen mies, jolla oli narun paksuiset raajat, poninhäntä ohenneessa tukassa ja sillä tavalla nuorekkuutta tavoitteleva vaatetus, ettei ollut vaikea arvata, mikä hän elämänsä sisältö oli. Voimamiehet kenties vieravat marjanpoimijoita ja kalpeat pojat hormonipulleroita, mutta yhtä kaikki jokainen haluaa olla jonkinlainen urheilija, jos ei hurja vääntäjä niin sitten kulturelli kävelijä ruokokeppi kädessä. Kumpikaan ei tarjonnut omaa lääkettään toiselle. Hän halusi tietää, ei millään pahalla, mitä järkeä oli käydä kuntosalilla. Ahkera urheileminen on sillä lailla raskasta, että siinä pian oppii oman rajallisuutensa. Kuulimme villin luonnon kutsun kumpikin omalla tavallamme, mutta hänen tapansa oli urbaanimpi ja teknologisempi, koska hän kykeni säätelemään mielihyvänsä pelkällä kemialla siinä, missä minun piti uskotella elimistölleni olevani vieläkin entisaikain hurja eläin nostelemalla rautaa ja polkemalla kuntopyörää. lekyylit kiinnittyvät meidän viattomiin ja naiiveihin reseptoreihimme ja manipuloivat meidät uskomaan, että nyt meillä vasta onkin hyvä olo, ennen näkemättömän hyvä. Kuntoilija maksaa kuntosalin omistajalle pari sataa markkaa kuussa eikä pidä sitä uhrauksena lainkaan, ja jää tauolle silloin kun huvittaa tai tulee muita kiireitä. Eivät kaikki halua samaa eikä mikä tahansa kelpaa. Olemme valmiit epämukaviin ja raskaisiinkin tekoihin, jos ne vain sopivat meidän maailmankuvaamme. Puurtaminen ei sovi kaikille. Ei niistä myrkyistä turhaan tykätä, sillä ne tarjoavat pikaista nautintoa, jolla on todellinen, materiaalinen perusta. Sattumalta osuin vuosia sitten keskustelemaan hevijuuserin kanssa jossakin Helsingin keskustan kuppilassa. Kumpi heistä oikeastaan pitää lahjaansa suuremmassa arvossa 7 Tässä kohti palaamme maailmanselitykseen. Ei kenties ole mukavaa olla lihava, mutta itsensä lihottaminenpa on mukavaa, niin kuin on mukavaa vähittäinen vaipuminen alkoholismiinkin, vaikka se mukavuus sitten aikanaan kenties loppuu. Niinpä motivoinnin taidossa on kyse tästä: Kerro minulle minusta itsestäni sellainen tarina, jonka haluan kuulla, niin minä toteutan sen. Millainen on se tarina, jonka kerron itselleni itsestäni. Hyveiden edistämisen ja pahan estämisen ministeriön älkää naurako, sellainen ministeriö siellä todella on tarkastajat valvovat kiellon noudattamista ja rankaisevat sen rikkojia. Afganistania hallitseva islamilainen Taleban-liike esimerkiksi kielsi lokakuussa tänä vuonna kaiken urheilun iltapäivisin ja alkuillasta koko maassa, koska urheilu häiritsee rukoushetkiä. Minä vain tykkäsin ähcrtää niiLIIKUNTA & TIEDE 5,'2000 den rautojen kimpussa ja hän piikittää kyynärtaivettaan ja kumpikin sai omasta touhustaan hyvän olon, oli älykkyysosamäärä nyt mikä tahansa. Narkomaani saa saman sukuisen tyydytyksen , mutta intensiivisempänä ja ilman tunnin aherrusta, kun tykittää suoneen. Niin menetellen Talebanin hallitus, paitsi hankkii maailmalla entisestäänkin vankkumattomamman kahelin maineen, vierottaa kansan Jumalasta ja lähentää sitä jalkapalloon, aivan niin kuin Puolassa kommunistit aikoinaan varmistivat sen, että puolalaisista tuli ateistisen propagandan tulvassa Euroopan kiihkein paavinuskoinen kansa. Kuka minä olen, millainen on elämäni ja kuinka sitä on hyvä elää. ESA SARIOLA Psykologi, kirjailija Hesperian sairaala Helsinki. Salilla kävijän ei tosin tarvitse urakoida iltaisin kellarimurtoja eikä ryöstellä lapsilta kännyköitä niin kuin narkkarin, mutta eikö juuri tämä ero osoita, kuinka paljon suurempi on narkomaanin saama nautinto ja nautinnon synnyttämä sitoumus kuin salilla rehkijän. Sitä sisältöä hän oli ilmeisesti juuri äsken työntänyt suoneensa, sen verran hyväntuulinen ja lennokas hän oli. Ihmistä ei voi, ei ainakaan helposti ja yksinkertaisesti, motivoida ulkoa päin yhtään mihinkään. Minä olin heti uskovinani, eikä meille tullut kiistaa, sillä hänkin teeskenteli kunnioittavansa minun mielipidettäni. Olin tehnyt treffit tuttavani kanssa kuntosalin jälkeen ja tulin paikalle kasseineni. Hänen löytämänsä lahja on niin kallis ja mieluinen, että hän uhraa sille paitsi omat myös varastamansa rahat , uransa, ihmissuhteensa ja koko elämänsä. Motivointi, niin kuin manipulointikin, onnistuu vain vetoamalla samanaikaisesti sekä tarpeisiin että maailmankuvaan. Jos me huomaamme, että meille tyrkytetään mitä emme tahdo, että meitä pakotetaan tai yritetään huijata, käännymme asiaa vastaan, vaikka se olisi kuinka hyvä. Me emme kuitenkaan elä pelkkien välittömien halujen ohjaamina, vaikka kroppa meitä siihen alati painostaakin
Samoin myöskin urheiluseurojen merkitys fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin välittäjinä käy raportista selvästi ilmi. Toiminta ei siis saa tapahtua liiketoiminnan muodossa eikä yhteisön varoja saa käyttää perustajan tai hänen lähipiirinsä hyväksi. Esimerkiksi jääkiekon SM-liigan seurojen toiminnassa ei ole enää kyse yhdistyslain tarkoittamasta yleishyödyllisestä toiminnasta. Mielenkiintoista oli myöskin ammattilaisurheilun tai -seurojen nostaminen tavallista voimakkaammin esille kulttuuriyhteisöjen rinnalle kuntien ja valtion mahdollisiksi rahoituskohteiksi. Lisäksi yhdistyksen talousprosessista voi johtaa taloudellisten riskien kaihtamisen. Toisen tehtävän toteuttaminen vaatii puolestaan lähinnä olemassa olevan aineiston kokoamisen lisäksi sen laajan keskustelun jatkamista, mikä parhaillaan on käynnissä mm. Lisäksi aatteelliseen yhdistystoimintaan kuuluvat olennaisina osina mm. Aluksi on tarpeellista määritellä liikuntajärjestöjen kansalaistoiminta ja liiketoiminta, käsitellä erikseen joukkueja yksilölajeja, kilpaurheilun sekä kuntoja harrasteliikunnan liiketoimintaa kuin myös kuntien ja valtion tukimuotoja. Lisäksi tarvitaan analyysi kansalaisja liiketoiminnan yleisistä periaatteista, eroista, ja lainsäädännöstä, julkisen tuen yleisistä perusteista niin valtion kuin kuntienkin osalta sekä alan asiantuntijoiden haastattelut. Liiketoiminta on usein keskeisin toimintamuoto, johon on sitoutunut suurin osa varallisuudesta ja joka on joissakin tapauksissa aiheuttanut merkittävää velkaantumista. Selvitysmiehen työn vahvuudet olivat etenkin rationaalinen pohdiskelu, urheilun todellisen kysynnän tai pikemminkin kysynnän puutteen rehellisesti esiin nostaminen, liikuntaorganisaatioiden ja median välisen yhteyden seikkaperäinen selostus sekä liikunnan ja muun kulttuurin kummallisen rahoitustilanteen pohdinta. vapaaehtoinen jäsenyys, demokraattinen päätöksenteko, henkilö/ääni -periaate ja vapaaehtoinen työ. liikunnan kansalaisja liiketoiminnan nykytilasta eli tutkimusja selvitysaineiston niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Perinteiset, yleishyödylliset urheiluseurat hankkivat erilaisia resursseja (työvoima, raha, tilojen käyttömahdollisuus ... Tehtävä vaatii myös selvitystä ja kannanottoa erilaisiin yhteisömuotoihin, niiden etuihin ja haittoihin nimenomaan julkisen sektorin rahoituksen näkökulmasta. Ensimmäinen tehtävä vaatii tuekseen laajan perusselvityksen ko. Toisessa tehtävässä edellytetään kannanottoja liikuntaorga nisaatioiden näkökulmasta . Yhteisö on yleishyödyllinen, jos se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä. Muun muassa näistä edellä mainituista syistä ja itse toiminnan yhteiskunnallisesta LIIKUNTA & TIEDE 5/21XXJ 27. SLU:n ja verohallinnon kesken . Yhteisö ei saa tuottaa toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, Vapaaehtoiset työntekijät tuskin jaksaisivat kovin kauaa olla mukana talkootyönä tehtävässä toiminnassa, jonka tavoitteena olisi taloudellisen voiton saavuttaminen rajoitetulle ryhmälle. ), yhdistävät niitä toimintaprosessissaan päämääränään liikuntatoiminnan aikaan saaminen. Yleishyödyllinen yhteisö voi kyllä harjoittaa liiketai ammattitoimintaa varsinaisen toimintansa tukemiseksi. Koko selvitystyötä on tarkoitus käyttää pohjana asioiden jatkovalmisteluissa. Kes kustel us i vut lts@stadion.fi TOIMITTAJA LEENA NIEMINEN KANSALAISTOIMINTA, LIIKETOIMINTA JA LIIKUNNAN JULKINEN TUKI TEKSTI: KARI PURONAHO Selvitysmies Risto Nieminen Ehdotus kansalaistoiminnan ja liiketoiminnan julkisen tukemisen eriyttämisessä noudatettavissa periaatteista erityisesti liikuntajärjestöjen osalta Helsinki: Opetusministeriö 2000http.//www.minedu.fi/julkaisut/muut _julkaisut_aiheittain.html#liikunta Opetusministeriö antoi selvitysmies Risto Niemiselle tehtäväksi 1) selvittää kansalaistoiminnan ja liiketoiminnan julkisen tukemisen eriyttämisessä noudatettavat periaatteet erityisesti liikuntajärjestöjen osalta sekä 2) selvittää kansalaistoiminnan järjestämistä ja kehittämistä vaikeuttavat verotusta, työnantajavelvoitteita ja muita velvoitteita koskevat säädökset ja niiden tulkinnat sekä tehdä ehdotuksia niiden korjaamiseksi Kirjallinen toimeksianto on selvä ja vaativa; työ laaja ja haastava. Ammattiurheilu ja urheilu liiketoimintana Urheiluseurat ovat Suomessa lähes poikkeuksetta yleishyödyllisiä yhteisöjä ja taloudellisia toimintayksikköjä, joiden talousprosessi ja toiminta eroavat olennaisesti yrityksen talousprosessista ja toiminnasta. voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Yhteisön toiminta ei saa myöskään kohdistua vain rajoitettuihin henkilöpiireihin
On liian kärjistetysti sanottu, että " ammattimaistuminen heikentää kansalaistoiminnan olemusta ja sisältöä, kun vastuu siirtyy ammattilaisille ". Seurat ovat kuitenkin edelleen pääasiassa yhdistyksiä veroetujen tähden ja koska useimpien urheilujärjestöjen sääntömääräykset estävät yhtiömuotoiset seurat. Tällainen tilanne on mahdollista silloin, kun ko. Tällaisissa tapauksissa syyt löytyvät urheilullisen menestyksen halusta nopeasti, taloudellisten riskien ottamisesta , vieraan pääoman harkitsemattomasta käytöstä, velkojien turhasta kärsivällisyydestä, urheilullisesta menestymättömyydestä, katsojakadosta ja lopulta tukijakadosta. Jäsenyys yrityksessä ei ole vapaaehtoinen, päätöksenteko tapahtuu omistussuhteessa ja vapaaehtoinen työ on harvinaista. Taloudellista ahdinkoa voi osakeyhtiössä purkaa osakepääoman korottamisen avulla, mutta osa yhtiömuotoisista urheiluseuroista on jo joutunut tekemisiin selvitystilan tai jopa konkurssin kanssa . Kyse voi olla ammattitaidottomuudesta tai jopa häikäilemättömästä olemassa olevan järjestelmän heikkouden hyväksikäyttämisestä, missä velkojat ja veronmaksajat kärsivät tappioita välittömästi ja koko urheiluväki välillisesti . Liikunta-alan ammattilaisia tarvitaan nimenomaan maksimoimaan liikuntaan liittyvät hyödyt ja minimoimaan siihen liittyvät haitat. Lisäksi harrastustoimintaa varten perustetuissa liikuntaja urheiluseuroissa toimiva suuri vapaaehtoistyöntekijöiden joukko kuuluu luontevasti aatteelliseen yhdistystoimintaan . Poikkeuksia lienevät monet ns. varainhankinnalla. LiTyössä ei ole määritelty kuntoja harrasteliikunnan liiketoimintaa erikseen. Nämä ovat aiheuttaneet osaltaan muutamien lajien kaupallistumisen kiihtymisen ja useimpien lajien kustannusten kasvun. kertaluonteiset tapahtumat kuten olympia-, MMtai EM-kisat. Osakeyhtiöiden virallinen taloudellisen tilan valvonta perustuu osakeyhtiölakiin, missä on mm. Yhä useampi ihminen saa toimeentulonsa liikunnasta tai liikunnan avulla . Mitä suurempi olemassa oleva kysyntä on tarjontaan nähden, sitä suuremmat ovat kaupallistumisen mahdollisuudet. merkityksestä johtuen yhdistyksillä voi olla mm. Kaupallistuminen tarkoittaa sitä, että jonkin tuotteen tai palvelun avulla ryhdytään ansaitsemaan rahaa. erikseen säädetty, milloin yritys pitää määrätä selvitystilaan . verotuksellinen erityisasema ja mahdollisuus kuntien seuratoiminta-avustuksiin, julkiseen tukeen sekä mahdollisuus saada motivoituneita vapaaehtoistyöntekijöitä. On todellakin ristiriitaista, kuten Risto Nieminen toteaa, että "vapaaehtoistoiminnassa varainhankinnan merkitys on kasvanut ja urheilutoiminnan järjestämisessä vapaaehtoistoiminta on suhteellisesti vähentynyt." Syyt ovat kustannusten kasvussa, julkisen tuen vähenemisessä, toiminnan sisällön monipuolistumisessa ja vaatimustason kasvussa sekä harrastuspäivien lisääntymisessä ja -intensiteetin kasvussa. Viimeaikaisten jääkiekkoseurojen yhtiöitymisien tavoitteina on mainittu mm. Vapaaehtoiset työntekijät tuskin jaksaisivat kovin kauaa olla mukana talkootyönä tehtävässä toiminnassa, jonka tavoitteena olisi taloudellisen voiton saavuttaminen rajoitetulle ryhmälle. Kaupallistuneimpia lienevät laskettelu, golf, tennis, kuntosalitoiminta, aerobic ja erilainen naisvoimistelu; laajahkoa liiketoimintaa jääkiekko. Yritystoimintaa voi harjoittaa monessa juridisessa muodossa (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, toiminimi) . s,._ ::::::5 > C Q) Q) ..r. Yrityksillä on myöskin mahdollisuus julkiseen tukeen, mutta perusteina ovat yleensä yrityksen oletetut työllisyysvaikutukset sekä tava 11 i sesti Ii i ketoi m i ntasu u n n itelma l la osoitettava elinkelpoi suus markkinoilla. ikävimpien tehtävien hoito ovat nimenomaan ammattilaisten tehtäviä. Lisäksi kunnat tukevat seuroja huomattavasti välillisesti liikuntapaikkojen rakentamisen, ylläpidon ja edullisen käytön kautta. Liikunnan yritystoiminnassa useimmiten käytetty osakeyhtiö on pääomayhtiö, johon osakkaat sijoittavat panoksensa merkitsemällä tai ostamalla yhtiön osakkeita . 28 LIIKUNTA & TIEDE 5/20CXJ Halu laajentua ja laajenemiseen liittyvät vaatimukset johtavat laajempaan paperisotaan ja byrokratiaan, mutta näin on myös muilla aloilla. Se on liikeyritys, jossa osakkaat eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön velvoitteista. kannattavan jääkiekkotoiminnan synnyttäminen, tulevaisuu. Jotta palvelujen laatu ja määrä kyettäisiin pitämään edes ennallaan tulee liikuntaorganisaatioide n hankkia aikaisempaa enemmän resursseja mm . Ammattimaistuminen ja kaupallistuminen Viime vuosina yhteiskunnan tuki on vähentynyt ja maksut kasvaneet. Yritysten talousprosessiin liittyy olennaisesti taloudellinen riski, sillä menot syntyvät ennen tuloja, joiden saaminen voi olla epävarmaa . Vapaaehtoistyön järkevä koordinointi ja ns. Yritysten päämääränä on taloudellinen voitto omistajille tuottamalla erilaisia palveluja ja tuotteita. säksi osakkaiden vähemmistöllä on sellaisia taloudellisia oikeuksia, joita yhdistyksen vähemmistöllä ei ole. Muuttuessaan osakeyhtiöiksi seurat eivät pystyne enää ajautumaan yhtä surkeaan tilanteeseen kuin esimerkiksi Joensuun Kiekkopojat vuonna 1994 (velkamäärä 12 Mmk) tai Kalpa vuonna 1999 (velkamäärä 9, 1 Mmk). ::::::5 0... Eri yritysmuodoissa yrittäjän ja yrityksen sekä toisaalta yrityksen ja yhteiskunnan väliset oikeudet ja velvollisuudet on järjestetty hieman eri tavalla. palvelun tai tuotteen kysyntä ylittää olemassa olevan tarjonnan . Lajiliittojen kokonaistulorahoituksesta noin 25 prosenttia tulee valtiolta, seurojen kokonaistuloista noin 7 prosenttia saadaan seuratoiminta-avustuksina kunnilta . Yritysmäistyinen ja yhtiöityminen Vuosituhannen vaihteeseen tultaessa monissa lajeissa toiminta on saanut sekä myönteisiä että kielteisiä piirteitä yritystoiminnasta . Vähemmistö voi osakeyhtiössä vaatia ylimääräisiä tilintarkastuksia tai vaatia, ettei tapahdu syrjivää voitonjakoa. Säännöllisessä urheilun liiketoiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten motivaatiosta tulee pitää erityistä huolta. Suomessa on viime vuosina jopa alettu jakamaan optioita ennen kuin organisaatio, työnjako, tuote, palvelu tai jakelutie ovat edes kunnossa Yhtiömuotoisia seuroja on ollut taannoin pääasiassa golfiin liittyen
Kärjistäen voitaisiin sanoa, että suurehkolta kilpaurheiluun keskittyvältä, huippu-urheilullista menestystä kärsimättömästi haluavalta aatteelliselta yhdistykseltä lienee parasta vaatia käteistai luottokorttisuorituksia ja mikäli luottoa halutaan, tulisi vaatia pankkitakaus. Ehdotuksen seuraukset olisivat ainakin osittain harmaan talouden kehittyminen ja matkakustannusten korvausten käytön laajentuminen. Jokaisen menestyneen lajin, seuran tai urheilijan takana on valtaisa määrä työtä; työtä, mikä on toteutettu laadukkaasti vapaa-ajan markkinoilla. Yleisiä yhtiöittämisen syitä ovat verotukselliset syyt, voimavarojen yhdistäminen, taloudellisen riskin pienentäminen tai hajauttaminen, omaisuuden siirtäminen yrityksen hallintaan, liiketoiminnan eriyttäminen varsinaisesta aatteellisesta toiminnasta, itsenäisyyden ja tehokkuuden lisääminen sekä päätöksenteon nopeuttaminen, omistajien ja lisärahoituksen hakeminen, ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittaminen, vallan muutokset, voiton tavoitteleminen omistajille sekä mahdolliset pakottavat syyt (esim. On kyetty vastaamaan olemassa olevaan kysyntään kilpailijoita paremmin tai on luotu kokonaan uutta kysyntää. Ruotsissa osakeyhtiömuotoiset seurat sallittiin vasta 1999. Ruotsissa yhtiöittämisen vastustajat väittävät, että yhtiöittäminen palvelee vain rikkaita seuroja rikastumaan edelleen ja lisäksi lasten ja nuorten mahdollisuudet harrastaa urheilua heikkenisivät kovassa kilpailussa. misvaikutuksista lamavuosien jälkeen sekä karismaattinen ja taitava puuhamies. Osakeyhtiömuodon käyttöpakko on saatettu sitoa myös joukkueen maksamien palkkojen kokonaismäärään tai joukkueen urheilutoiminnasta saatavien tulojen yhteismäärään. yleishyödyllisten liikuntaseurojen taloudellisia vaikeuksia olisi. Saksassa esimerkiksi verokohtelu ei määräydy toiminnassa käytetyn organisaatiomuodon vaan toiminnan ns. Menestyksekästä liiketoimintaa ei raportissa pidetä valtionavun kannalta negatiivisena tekijänä. uusi lainsäädäntö). teen varautuminen sekä päätöksentekomahdollisuuksien pitäminen itsellä yhteiskunnan sijasta. Jokainen laji, jolla on tai on ollut niin paljon kysyntää, että se on aikaansaanut ihmisten halun maksaa saamistaan palveluista, on saanut itse menestyksensä aikaan. Svoli:n (kuntosaliyritykset) tai Suomen hiihtoliiton (rinnehiihtokeskukset) yhteydessä ei ole vielä toistaiseksi puhuttu lainkaan siitä, että aloilla oleva laajahko liiketoiminta voisi olla haitallinen tekijä em. Suomessa oli vuonna 1997 ammattiurheilijoita ainoastaan 166: ssa seurassa. Selvityksessä ehdotetaan määriteltäväksi minimitaso tuloille, joiden pohjalta ammattiurheilua voitaisiin järjestää sekä ehdotetaan sellaiselle liitolle alennusta valtionapuun, jonka seurassa tai seuroissa on ammattiurheilua taloudellisesti heikolla pohjalla. Englannissa ensimmäinen osakeyhtiöm uotoi nen jalkapalloseura oli Everton (1892). Molemmissa tapauksissa kysynnän ja tarjonnan epätasapaino on johtanut kaupallistumiseen ja liiketoiminnan alkuun. Käsitteiden määrittelemättömyydestä johtuva termien ja käsitteiden sekamelska (esim. väestön määrä, käytettävissä olevien varojen määrä, palvelujen laatu, hinta ja saatavuus, kilpailevien hyödykkeiden laatu, hinta ja saatavuus sekä markkinointi. Ei ole myöskään otettu kantaa siihen, että julkisen tuen puute tai vähentäminen alalla, jolla on kysyntää, saattaa johtaa kaupallistumiseen ja liiketoimintaan. Ammattiurheilun toteuttamista liiketoiminnan muodossa pidetään järkevänä. Joissakin maissa, kuten Ranskassa, Englannissa, Espanjassa, Italiassa ja Kreikassa yhdistysmuodon käyttäminen pääsarjatason ottelutoiminnassa on jopa lainsäädäntöteitse kielletty yhdistysmuotoon liittyvien epäkohtien vuoksi. Ehdotukset Selvityksen mukaan tulee tehdä ero perinteiseen kansalaistoimintaan sekä ammattilaisuuteen perustuvan urheilun liiketoiminnan välillä palkanmaksuun (ammattilaisseurat) perustuvan ammattilaisuuden pohjalta tai yksilöurheilijoiden ollessa kyseessä, mikäli kokonaistulot ylittävät vuotuiseksi erikseen määrätyn summan (ammattilaisurheilijat). Kaikki palkkaa maksavat seurat ovat ehdotuksen mukaan ammattiurheiluseuroja ja kaikki vähintään tietyn määrän ansaitsevat urheilijat ammattilaisurheilijoita. Yleisiä kysyntään vaikuttavia tekijöitä ovat mm. Vuonna 1986 neljän päälajin eli baseballin, amerikkalaisen jalkapallon, koripallon ja jääkiekon suljetuissa pääsarjoissa pelanneista yhteensä 98 joukkueesta kaikki toimivat yhtiömuotoisina : 49 toimi osakeyhtiömuotoisena, 45 henkilöyhtiöinä ja 4 yksityisliikkeinä. Siellä sellainen joukkue, jossa yhdellekin pelaajalle maksetaan palkkaa yli määrätyn rajan, menettää verotuksessa yleishyödyllisen statuksensa . Osittain kyseessä oli myös täysin uuden kysynnän luominen Suomessa. Espanjassa yhdistysmuodon käyttäminen on sallittu sillä ehdolla, että urheiluseuran hallituksen jäsenet ottavat henkilökohtaisesti vastattavakseen vähintään 15 prosenttia seuran veloista. helsinkiläisten perisuomalainen kateus turkulaisia kohtaan, valtakunnan talousnousu, tehokas markkinointi ja mielikuvien luonti, saatavissa ollut julkinen liikuntarakentamisraha, esitetyt arviot työllistäSvoLi:n, (kuntosaliyritykset) tai Suomen hiihtoliiton ( rinnehiihtokeskukset )yhteydessä ei ole puhuttu siitä, voisiko laajahko liiketoiminta olla haitallinen tekijä em. Nurinkuristahan se olisikin. Siellä joukkueiden omistajat voivat pääsääntöisesti käyttää parhaaksi katsomaansa organisaatiomuotoa . organisaatioille valtionosuuksia jaettaessa. Kannattajat puolestaan ovat sitä mieltä, että yhtiöittäminen pelastaa monta seuraa konkurssilta ja että lisääntyvä kansainvälistyminen vaatii uusia toimintamalleja. Esimerkiksi Hartwall Areena oli osittain vastaus olemassa olevaan laadukkaan jäähalli-konserttitalo-areena -konseptikysyntään, koska "perse jäätyi penkkiin vanhassa Helsingin hallissa, kun Turun vuorineuvokset istuivat nojatuoleissa". Useimmat seurat toimivatkin yleishyödyllisenä yhdistyksenä edustusjoukkueen toimintaa lukuun ottamatta. Osakeyhtiö on niin valtion kuin kuntienkin näkökulmasta varsin turvallinen sopimuskumppani yhdistykseen verrattuna. Mikäli seuran edustusjoukkue menettää yleishyödyllisen statuksensa, se ei kuitenkaan vaikuta seuran muiden osien verokohteluun. ammattimaisuuden perusteella. Osakeyhtiömuodon käyttäminen on säädetty pakolliseksi esimerkiksi silloin, kun joukkue pelaa tietyllä sarjatasolla tai kun joukkueessa pelaa ammattilaispelaajia. Ensimmäinen täysammattilaisjoukkue USA:ssa, Cincinnati Red Stockings (baseball), perustettiin jo vuonna 1869. Esimerkiksi työssä ei ole määritelty kuntoja harrasteliikunnan liiketoimintaa ja kilpaurheilun liiketoimintaa erikseen. Mikäli näin toimittaisiin koko maassa, ei näitä ns. organisaatioille valtionosuuksia jaettaessa. Mukana olivat mm. Pääosa valtion tulosrahasta lajiliitoille tulee lapsija nuoriLIIKUNTA & TIEDE 5/2000 29. ammattiurheilu, kuntoja harrasteliikunnan liiketoiminta, kilpaurheilun liiketoiminta) sekä erilaisen julkisen tuen (valtionapu, kuntien tuki) kokonaishahmottamisen puute ehdotuksessa vaikeuttavat arviointia ja tulkintaa. Muita vaihtoehtoja ei esitetä
Eskelinen, A. Opetusministeriö Julkaisut: Selvitys urheilun kansalaisja liiketoiminnasta. Se, että maassa on yksi tai kaksi menestyvää urheilubisnestä Suomen Ratsastajainliiton, SVoli:n, Suomen Tennisliiton, Suomen Golfliiton ja Suomen Hiihtoliiton lisäksi, ei muuta tätä käsitystäni. 12.9.2000. Helkovaara, U. Opinnäytetyö. Yrityksen tuloslaskenta . Rauste, 1997. Kivelä, H. "Yksityiskohtaisen ehdotuksen tekemiseksi käynnistetään heti selvitystyö." Selvitysmiehen ehdotus urheiluoikeuden professuurin perustamisesta on myös kannatettava. Lopuksi "Selvitysmiehen ehdotus kansalaistoiminnan ja liiketoiminnan julkisen tukemisen eriyttämisessä noudatettavista periaatteista" on avaus keskusteluun aiheesta ja tarkoitettu työvälineeksi valtionavun tuloskriteereitä pohtivalle työryhmälle . Yrittäjän oikeutta 1. 1998. " Kannattavuus kuntooni" Jääkiekkolehti 7-8/98, 6. Nieminen, R. 1997. vsk, no 7, 1998, s. Helsinki.. 6. Jyväskylä . Urheilu Plus 1. Ainoastaan palkkamenojen kasvu taittui. 1999. Porvoo. Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulun julkaisusarja C 1. Jyväskylä. Urheilun verotustyöryhmä. Harjavallan Kirjapaino Oy 1997. Näillä, tämänkin selvityksen perusteella kaikkein parhaimmat liiketoiminnan mahdollisuuden omaavilla seuroilla, oli erinomainen mahdollisuus leikata lähes kaikille seuroille ongelmaksi koituneita palkkamenoja. Business Edita. 1995. Hän voisi sitten varmasti saattaa loppuun tehtävän, mikä selvitysmiehelle annettiin, sekä toimia aloitteentekijänä OPM:n suuntaan mm. T&E-keskus, yritysosasto. Miten tällainen ehdotus rahoitetaan . & Perkiö, A. Esitetäänkö siis valtion maksettavaksi niiden suomalaisten huippu-urheilijoiden palkkoja, joista aikaisemmin ovat huolehtineet seurat, joilla ei ole uusien ehdotettujen määritelmien mukaan riittäviä taloudellisia resursseja ammattiurheilun ylläpitämiseksi. Professori Heinilä jakoi opettaessaan tutkijat ja tutkimukset (tässä selvitykset ja selvitysmiehet) kahteen pääryhmään: sellaiset, joiden tutkimusmateriaalit ja menetelmät ovat OK, mutta tulokset ja johtopäätökset heikot ja toisaalta sellaiset, joiden materiaalit ja menetelmät ovat vähän sinne päin, mutta johtopäätökset ja tulokset oikeita. painos. Tampere . Ehdotus vaikuttaa byrokratian lisäämiseltä. 1997. WSOY. Raportissa saadaan vastauksia toiseen toimeksiannossa määriteltyyn kysymykseen ja ehdotetaan itsestäänselvyyttä vastaukseksi toiseen kysymykseen: "kansalaistoiminnan mahdollisuuksia edistetään poistamalla, vähentämällä ja yksinkertaistamalla kansalaistoiminnasta hallintobyrokratian sekä taloudellisia että hallinnollisia velvoitteita." Sitä, mitä nämä velvoitteet ovat tai sitä, miten niitä poistettaisiin, ei selvityksessä kerrota. Urheilu ja verot. 1997. uudistettu painos . Urheiluoikeus. Suomen Liikunta ja Urheilu ry ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (julkaisu nro 109). Selvityksessä ehdotetaan määriteltäväksi paitsi urheilulliset ja eettiset ehdot, joilla ammattiurheiluun perustuva liiketoiminta toimii myös urheilun liiketoiminnan taloudelliset ehdot kyseisen lajin valtionavun tuloskriteerien kannalta. Gummerus Kirjapaino Oy. 3. Yrittämisen perusteet ja menestys. Vaikuttaisi aika kohtuuttomalta vaatia kaikilta niiltä ihmisiltä vielä vuosien tappiollisen toiminnan jälkeen osuutta kaikkiin sinänsä hyviin tarkoituksiin. Yliopistopaino, Helsinki 1997. Yhdistysten ja säätiöiden verotus. 9. Gummerus. Valtiovarainm inisteriön työryhmä muistioita 17/98. 2000 Selvitysmiehen ehdotus kansalaistoiminnan ja liiketoiminnan julkisen tukemisen eriyttämisessä noudatettavista periaatteista erityisesti liikuntajärjestöjen osalta . Samalla he olisivat voineet nostaa omia lupaavia nuoria edustusjoukkueisiin ja investoida tulevaisuuteen, mutta miten kävi . uudistettu painos. Helsinki 1998. Viimeinen urheilun liiketoimintaan liittyvä ehdotus on kannattavuuden vaatimus. 1997. Liittojen tulosrahoitukseen tällä hetkellä vaikuttavista huippu-urheilutuloksista ainoastaan pieni osa tullee em. 27-28. Mikkelin Ammattikorkeakoulu. uudistettu painos . Järjestöjen uusi tiliopas. & Tarasti, L. 1999. & Anttila, R. Kyseisen lajin valtionapuun vaikuttaviksi tuloskriteereiksi esitetään ammattilaisseurojen ja liigan liiketoiminnan kannattavuus sekä kannattavuuden kautta syntyvän voiton kanavoituminen joko suoraan tai välillisesti urheilumuodon hyväksi: nuorisokasvatustyöhön, olosuhteiden parantamiseen sekä valmennuksen kehittämiseen. Helsinki. Selvitysmiehen työn yhteydessä ollaan osittain korjailemassa epäkohtia, jotka jo vuosia sitten olivat ennustettavissa ja vältettävissä. 30 LIIKUNTA & TIEDE 5/200:J On erittäin helppoa vaatia voitollista taloudellista tulosta liiketoiminnasta. seuran tai seurojen negatiivisen vaikutuksen arviointi eri lajiliitoille äärimmäisen vaikeaa. Yrityksen perustamisopas käytännön perustamistoimet. Kauppaja teollisuusministeriö. Pro gradu-tutkielmaan liittyvä kirjallisuuskatsaus. Lisäksi ehdotetaan valmennustukena ns. Neilimo, K. Helsinki 1997. " Ettei meitä yllätettäisi housut kintuissa ". 2000 Urheiluseuran yhtiöittäminen. Tähän ehdotukseen on aika vaikea löytää realistisia toteuttamismahdollisuuksia, koska esimerkiksi tuottava jääkiekon SM-liiga on vielä kaukana tulevaisuudessa. & Uusi-Rauva, E. Pääosa niiden osakeyhtiöiden omistajista, joissa urheilutoimintaa tällä hetkellä toteutetaan, ovat sijoittaneet tietoisesti ja monista eri syistä henkilökohtaisia varojaan erittäin epävarmaan bisnekseen. vsk, s. Sitähän kaikki yritykset periaatteessa tavoittelevat. urheilijapalkkaa (joka kyllä on jo olemassa) ei-ammattiurheilulajien liittojen urheilijoille. 1998. Helsinki 1999. Sosiaalija terveysalan keskusliitto. Tammer-paino Oy Forström, P. Tulojen minimitason arviointi on vaikeaa (eikä myöskään riittävää taloudellisen tilan selvittämiseen) ja ko. Osinko on palkkio omistajille tietoisesta taloudellisen riskin ottamisesta. Useimmilla heistä ei ole näköpiirissä minkäänlaisia taloudellisia etuja lähivuosina; pahimmissa tapauksissa lienee edessä sen sijaan joko osakepääoman korotus tai selvitystila. Nurminen, H. Halila, H. 3. 1998a. Ekman, K., Kahakorpi, H. Yrittäjyys ja yrityksen toiminta. Eskelinen, A. sellaisissa tutkimuksissa, kuten Liikuntaorganisaatioiden konkurssit ja niiden syyt, joka toistaiseksi ei ole saanut rahoitusta. Lipiäinen , T. Toivonen, T. & Nordell, R. Kuten on yleisesti tiedossa jääkiekon SM-liigan suljettiin 3 kauden ajaksi kaudesta 2000-2001 alkaen. sourheilusta sekä kuntoja harrasteliikunnasta. 1997. 1996. KARI PURONAHO, tutkija, Jyväskylän yliopisto LÄHTEET Ek, S., Jokiranta, K. Jääkiekkoseurojen yhtiöityminen . Helkovaara, U. Johdon laskentatoimi. Yhdistysoikeus . 2. Suomen Urheiluliiton Julkaisut Oy. kaltaisilta seuroilta. Päätä oikein seurajohtajan käsikirja. Jokainen voi itse päätellä, kumpaan työ kuuluu vai kuuluuko kumpaankaan. Oy Edita Ab, Helsinki 1999. 1998. Selvyyden vuoksi mainittakoon, että ulkomaalaisiin urheilijoihin tällainen rahoitus ei yltäne
Selvitysmieheltä pyydettiin ehdotuksia myös yhdistysten hallinnollisten velvoitteiden vähentämiseksi tai poistamiseksi . Linden antoi Veikkaus Oy:n viestintäjohtajalle Risto Niemiselle tehtäSuomen yhdistyslaki, joka on hyväksi tehdä selvitys asiasta. Tämä ehdotus on täysin linjassa esimerkiksi SLU :n tavoitteiden kanssa. Pääministeri Paavo Lipposen toisen hallituksen ohjelmassa on ennätysmäärä liikuntakulttuuria koskevia Suomen yhdistyslaki antaa juridisesti itsenäisen statuksen rekisteröidyille yhdistyksille. Risto Nieminen jätti omat ehdotuksensa ministerille syyskuussa 2000. Hallitusohjelmanaikaisesti ministeri antoi toiselle Ristolle eli taiteen keskustoimikunnan puheenjohtajalle Risto Ruohoselle tehtävän selvittää Suomen Kansallisoopperan toiminnan rahoitukseen liittyviä ongelmia. Suomessa ammattiurheilua olisi tuskin olemassa ilman laajaa yleishyödyllisyyteen perustuvaa seuratoimintaa. Asiaa on syytä kiirehtiä. Käytettävissä olleen ajan puitteissa selvitysmies ei tätä ehtinyt tehdä . Seuran palkanmaksuoikeuden sitominen liiton tai valtion päätöksiin ei ole mielestäni linjassa yhdistysten itsenäisen päätöksenteko-oikeuden kanssa. Seuran palkanmaksuoikeuden sitominen liiton tai valtion päätöksiin ei ole mielestäni linjassa yhdistysten itsenäisen päätöksenteko-oikeuden kanssa. urheilemisen tasosta riippumatta . Risto Nieminen ehdottaa, että (1) urheilun kansalaistoiminta ja urheilun liiketoiminta erotetaan toisistaan, että (2) poistetaan esteet kansalaistoiminnan harjoittamiselle ja (3) tukku toimenpiteitä epätaloudellisen ammattiurheilun tukemisen lopettamiseksi. Risto Nieminen ehdottaa, että ammattiurheilu alkaa siitä, kun urheilijalle maksetaan urheilijoiden sosiaaliturvalaissa määritellyn ansiorajan 56.640 mk/vuosi ylittävä palkka tai palkkio. Tämän johdosta opetusministeriön tulisi heti käynnistää selvitystyö yksityiskohtaisen ehdotuksen tekemiseksi kansalaistoiminnan hallintobyrokratian yksinkertaistamiseksi . Mielenkiintoista olisi tietää, mitä esimerkiksi kilpailuvirasto sanoisi asiasta. Viimeksi ma inittu selvitystyö on johtanut Kansallisoopperan valtionavun 14 miljoonan markan kasvuun vuoden 2001 valtion tuloja menoarviossa mm. Monet asiat ovat menossa parempaan suuntaan, mutta toisaalta uusia yritysmaailmaa koskevia velvoitteita on ryhdytty enenevässä määrin soveltamaan yhdistyksiin. Jokainen toimenpide edellyttää laajaa ja pitkäjänteistä työtä. Suomen Liikunta ja Urheilu on tutkinut ohjelman ja on kirjannut joukon tehtäviä, jotka on kirjoitettu SLU:n Liikuntapoliittisiin tavoitteisiin vuosille 1999-2003. Itse olen monesti pohtinut, mitä hyötyä tai haittaa on siitä, että järjestäytynyt liikunta on kaikissa ilmenemismuodoissaan saman sateenvarjon alla. Jos seura tällaisen palman kirjaus "edistetään taiteen, liikan maksaa, ja opetusministeriön kunnan ja nuorisotyön kansalaistoija liiton määrittelemää taloudellista mintaa ja selkiinnytetään kansalaispalkanmaksukykyä asianomaisella toiminnan julkisen tuen periaatteet liitolla ei ole, tämä vaikuttaisi kielteisuhteessa liiketoimintaan" johti siisesti liiton tulosperusteiseen valhen , että kulttuuriministeri Suvi tionapuun. toimenpiteitä, lupauksia ja tavoitteita . Yhtenäinen urheilu joutuu sitoutumaan samoihin reilun pelin sääntöihin, kilpailusäännöstöön, dopingsääntöihin ym. Jos Risto Niemisen selvitystyö edesauttaa tätä työtä, paljon on voitettu. Toisaalta seurojen urheilutoiminta saa varmasti kimmokkeita ja uusia ideoita ammattiurheilustakin. Savin ainutlaatuinen ilmiö maailmassa, antaa juridisesti itsenäisen statuksen rekisteröidyille yhdistyksille . Ymmärtääkseni yhtenäistä urheilua on muuallakin Euroopassa pidetty tavoiteltavana. Selvitystyö keskittyy liikuntakulttuurin kysymyksiin. Kerstin Ekman Vhteyspäällikkö SLU LIIKUNTA & TIEDE 5/2000 31. Monet asiat ovat menossa parempaan suuntaan, mutta toisaalta uusia yritysmaailmaa koskevia velvoitteita on ryhdytty enenevässä määrin soveltamaan yhdistyksiin. KANSALAISTOIMINNAN HALLINTOBVROKRATIAA PURKAMAAN Teksti: KERSTIN EKMAN Selvitysmieheltä pyydettiin ehdotuksia myös yhdistysten hallinnollisten velvoitteiden vähentämiseksi tai poistamiseksi. Myönteisinä asioina voidaan mainita kiinteistöverolain muutos yleishyödyllisten yhteisöjen osalta, harrasteluontoisen työn sulkeminen pois työsopimuslaista ja yhdistysten verotusmenettelyn selkeyttäminen. lisäeläketarpeiden hoitamista varten. Hän toteaa, että kansalaistoiminnan tulisi olla valtiovallan erityisessä suojeluksessa
Erilaisten palkkakattojen määräämisellä on kuitenkin symbolinen merkitys seurojen omistajille. Periaatteessa rajoitukset hyödyttävät seurojen omistajia, mutta yritykset estää palkkojen hallitsematon kohoaminen eivät kuitenkaan ole onnistuneet. Staudoharin kirjoituksen, jossa hän käsittelee suurimpien liigojen toimenpiteitä ehkäistäkseen pelaajien palkkioiden liian nopeata kohoamista. Standaard Editions Ltd, Antwerp. Scully esittelee artikkelissaan tutkimusta, jossa hän vertasi baseball pelaajien uria ennen ja jälkeen pelaajamarkkinoiden vapautumisen vuonna 1976. Baseballissa ja amerikkalaisessa jalkapallossa on sovellettu joukkuekohtaisia palkkakattoja, koripallossa tietyn rajan ylittävistä palkkabudjeteista joukkueet ovat joutuneet maksamaan veroa NBA:lle ja jääkiekossa on rajoitettu uusien palaajien palkkioita. Moorehousen mukaan siirtokorvausjärjestelmästä hyötyivät vain harvat seurat, lähinnä suurimmat ja tunnetuimmat organisaatiot.. BOSMAN -PAATOS taloustieteen näkökulmasta Teksti: TIMO METSÄ-TOKILA Claude Jeanrenaud & Stefan Kesenne (toim.): Competition policy in professional sports. Niinpä Bosman -päätös tuli "yllätyksenä" FIFA:lle ja UEFA:lle, joille Jean Marc Bosmanin kaltaiset siirto-ongelmat olivat toki menneiltä vuosikymmeniltä tuttuja ja vain harvoin jääneet ratkaisematta molempia osapuolia tyydyttämättömä l lä tavalla . 7999. FIFA:n näkemyksen mukaan järjestelmä suojaa ja tukee jalkapallon kehitystä. Nollin sekä Gerald W. Yhteinen teema yhdysvaltalaisille tutkijoille on eritellä miten Yhdysvaltojen kokemukset soveltuvat Eurooppaan. 193 s. Yhdysvaltalaisten tutkijoiden artikkeleista voisi vielä mainita Paul D. Erityisenä silmämääränä kirjassa on Bosman -päätös ja sen vaikutukset Euroopassa. Will ei peittelekään pettymystään Bosman -päätökseen vaan maalaa erilaisia uhkakuvia siitä, mitä harmillisia seurauksia päätös voikaan aiheuttaa eurooppalaiselle jalkapallolle tulevina vuosikymmeninä . Mestaruudet eivät ole kasautuneet vain harvoille seuroille. Hänen mukaansa Bosman -päätös tulee lisäämään kansainvälistä sarjajoukkueiden välistä kilpailua ja jopa synnyttämään ylikansallisia sarjoja, jos niin halutaan. 1970-ja 80 -luvuilla komissio piti järjestelmää jopa ymmärrettävänä ja perusteltuna. Europe after the Bosman case. Sama ilmiö on nyt nähtävissä myös Euroopassa. Moorehousen mukaa n sii rtokorva usjärjestel mästä Moorehouse osoittaa, että UEFA:n ja FIFA:n kritiikki Bosman -päätöstä vastaan on hataralla pohjalla. Halutuimpien pelaajien vanavedessä kaikki muutkin pelaajat ovat hyötyneet palkkatason yleisestä kohoamisesta. Tutkijat ovat Yhdysvalloissa jo pitkään olleet yhtä mieltä siitä, että yksi kilpaurheilun edellytys ovat vapaat pelaajamarkkinat eivätkä kirjassa esittäytyvät yhdysvaltalaiset tutkijat tee tässä suhteessa poikkeusta. Kirja koostuu johdannon ja FIFA:n virallisen puheenvuoron lisäksi kahdesta pääosasta . Vapaa-agentti käytäntöön siirtyminen lyhensi pelaajien keskimääräistä uraa muutamilla vuosilla, mutta pelaajien palkkiot nousivat aikaisempaa nopeammin. Yhdysvaltalaisten tutkijoiden artikkeleista maininnan arvoisia ovat erityisesti Roger H. Vapaaseen siirtojärjestelmään siirtyminen nosti Yhdysvalloissa parhaiden pelaajien palkkoja huomattavasti . Eurooppalaisten tutkijoiden artikkelista mielenkiintoisimpia ovat Herbert F. Kirjan ensimmäisessä osassa yhdysvaltalaiset tutkijat analysoivat pohjoisamerikkalaisissa ammattilaissarjoissa tapahtuneita muutaksi liigojen poistettua suurimman osan pelaajien liikkuvuuteen kohdistuneista rajoituksista reilut 20 vuotta sitten. .. Moorehouse osoittaa, että UEFA:n ja FIFA:n kritiikki Bosman -päätöstä vastaan on hataralla pohjalla. Uuden järjestelmän idea oli, että veteraanipelaajan sopimuksen loputtua hän oli vapaa siirtymään toiseen joukkueeseen ilman siirtokorvausta. Will muistuttaa myös, että Euroopan komissio on aikaisemminkin ollut kiinnostunut jalkapalloilijoiden siirtokorvauksista. David 32 LIIKUNTA & TIEDE 512000 H. Kirjoittajat ammentavat näkemyksensä 1970 -luvulta, jolloin kaikki suurimmat ammattilaissarjat siirtyivät rajoitetusta pelaajien siirtymisoikeudesta vapaa-agenttikäytäntöön. Noll tarkastelee pelaajamarkkinoiden vapauttamisen suhdetta sarjojen rakenteisiin . Niinpä yhdysvaltalaiset tutkijat eivät osaa pelätä rikkaimpien seurojen dominoivan myöskään eurooppalaista joukkueurheilua tulevaisuudessa . Moorehousen sekä Didier Primaultin ja Arnaud Rougerin kirjoitukset . Stefan Kesennen ja Claude Jeanrenaudin toimittama kirja sisältää maailmalla tunnettujen taloustieteilijöiden artikkeleita joukkueurheilijoiden oikeudesta siirtyä vapaasti seurasta toiseen . Herbert F. Tästä tapauksesta poikkeavan tekee se, että Jean Marc Bosman ei halunnut siirtoaan soviteltavan urheilujohtajien kabineteissa vaan hän vei asiansa oikeusistuimen ratkaistavaksi. Noll kuitenkin huomauttaa, että Bosman -päätöksen lisäksi on muita paljon tärkeämpiä tekijöitä, jotka vaikuttavat tähän kehitykseen kuten vapautuneet televisiomarkkinat. Kiinnostavan lisämausteen kirjaan antaa FIFA:n johtokunnan jäsenen David H. Perustavaa laatua oleva havainto yli 20 vuoden ajalta on, että pelaajien vapaa siirtyminen joukkueiden välillä ei ole tuhonnut sarjojen kilpailullista asetelmaa. Scullyn kirjoitukset. Gerald W . Kirjan toisessa osassa eurooppalaiset tutkijat pohtivat Bosman -päätöksen vaikutuksia omissa maissaan. Willin artikkeli, jossa tämä toteaa siirtokorvausjärjestelmän olevan kiinteä osa yli 100 vuotta vanhaa kehitystä
Kirjan toimittajat, professori likka Vuori ja dosentti Simo Taimela ovat kaikille tuttuja, alansa ehdottomia taitajia. Maailmalla, ja myös Suomessa liikuntalääketieteellinen tutkimustoiminta on ollut, ja edelleen on, vahvassa kasvussa, ja siitä on osoituksena Liikuntalääketiede-kirjan suuri kirjoittajajoukko . Aiheesta on olemassa mm. Martti J. Kirja on jaettu kuuteen osaan: Ensimmäisessä osassa tarkastellaan liikunnan vaikutuksia ja niiden tutkimista, toisessa liikuntaa elämän eri vaiheissa, ja kolmannessa liikuntaa erityisoloissa. Suomen liikuntalääketieteen "isä", professori Martti J. Sen vaikutuksia on syytä tutkia vielä nykyistä syvällisemmin niin taloustieteen kuin muidenkin tieteenalojen näkökulmista. Kesennen ja Jeanrenaudin toimittama kirja sisältää kymmenen hyvätasoista artikkelia. Tämä näkyy myös kirjan teksteissä. Yhdessä 46 muun suomalaisen huippuasiantuntijan kanssa he ovat työstäneet teoksen, jonka tulisi kuulua jokaisen terveydenhuollon ja liikunnan parissa työskentelevät henkilön jos ei aina välttämättä omasta, niin ainakin työpaikan kirjahyllystä löytyviin perusteoksiin. Karvonen on sanonut, että tämä vuosisata on liikuntalääketieteen vuosisata. Kirjan erityinen anti on jokaisen kirjoittajan erilainen näkökulma aiheeseen, ja, vaikka suuri osa kirjoittajista on taloustieteilijöitä, se tarjoaa muillekin asiasta kiinnostuneille mielenkiintoisia näkökulmia asiaan. Jo edellä mainittu otsikointi kertoo, että kirjasta löytyy käytännössä lähes kaikkea, mitä liikuntalääketiede-käsitteen alle voi kuvitella. Esimerkiksi mielenterveydestä, sen häiriöistä ja liikunnasta lukisi mielellään enemmänkin kuin kirjassa nyt olevan, sinällään hyvin tehdyn lyhyen yhteenvedon verran. Kirja sisältää myös useita urheilun nykyhistoriaan liittyviä yksityiskohtia ja tarinoita. TIMO METSÄ-TOKILA Tutkija, VTM Turun yliopisto Koulutussosiologian tutkimuskeskus Liikuntalääketiede: .. Lisäksi junioreiden valmennukseen Bosman -päätös ei tule merkitsemään suurtakaan muutosta, sillä seurojen junioritoiminta rahoitetaan muulla tavoin kuin siirtokorvausmaksuilla. Kirjan viimeisessä artikkelissa Didier Primault ja Arnund Rouger vertailevat yhdysvaltalaisia ja eurooppalaisia joukkueurheilutraditioita. Moorehouse muistuttaa lisäksi, että useissa maissa julkinen sektori tukee rahallisesti lasten ja nuorten urheiluharrastusta. HYV ASTA PAREMMAKSI Teksti: HEIKKI PEKKARINEN LIIKUNTALÄÄKETIEDE 2. normaalin kasvun takeena on tunnettu kautta lääketieteen historian, mutta vasta viime vuosikymmenet ovat tehneet liikunnasta itse asiassa jokaisen terveydenhuollon eri tehtävissä työskentelevän työkalun. On syntynyt myös uusia käsitteitä, kuten terveysliikunta (health related physical activity) ja terveyskunto (health related physical fitness). Karvosen mukaan muutama vuosikymmen sitten oli vaikeuksia löytää maailmalta asiantuntijoita kirjoittamaan kokoomateosta liikunnasta ja terveydestä siksi että tehtävää pidettiin liian vaikeana. Mikään helppo kirja lukijalleen, edes lääketieteen perustiedot omaavalle, Liikuntalääketiede ei ainakaan kaikilta osiltaan ole. Liikunnan merkitys terveydelle ja mm. Kirjoittajat ovat kaikki oman erikoisalansa asiantuntijoita ja alan tutkimuksen eturintamassa kansainvälisestikin. hyötyivät vain harvat seurat, lähinnä suurimmat ja tunnetuimmat organisaatiot. Heidän mukaansa eurooppalaiset sarjat, seurojen organisaatiot ja pelaajien asema eroavat siinä määrin pohjoisamerikkalaisista vastineistaan, että yksioikoisten johtopäätösten tekeminen esimerkiksi NBA:ta koskevista asioista johtaa virheellisiin lopputulemiin. Esimerkiksi Liikunta ja sairaus-otsikon alta löytyvät katsaukset liikunnasta ja osteoporoosista, liikunnasta ja nivelrikosta ja niveltulehduksista, liikunnasta ja selän ja niska-hartiaseudun vaivoista, liikunnasta ja keuhkosairauksista, liikunnasta ja infektioista, liikunnasta ja sepelvaltimotaudista, liikunnasta ja synnynnäisistä ja hankituista sydänvioista, liikunnasta ja aivoveren kiertohäiriöistä, Ii ikunnasta ja perifeerisestä valtimosairaudesta, liikunnasta ja kohonneesta verenpaineesta, liikunnasta ja lihavuudesta, LIIKUNTA & TIEDE 5/2000 33. Yleisimmin seurat hankkivat siirtokorvausrahoilla uusia pelaajia edustusjoukkueeseensa. Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1995 ja toinen, uudistettu painos viime vuonna. Tutkijoille Bosman -päätös lienee ajankohtainen aihe vielä useita vuosia. uudistettu painos Kustannus Oy Duodecim Vammalan kirjapaino 1999 ISBN 957-656-032-6 Kustannus Oy Duodecimiä on totuttu pitämään suomenkielisen lääketieteellisen kirjallisuuden laadun takeena, eikä Liikuntalääketiede-kirja tee tästä poikkeusta. Nyt tilanne on toisin. Neljäs luku on otsikoitu Liikunta ja sairaudet, viides Liikunnan vaarat ja haitat ja viimeisessä luvussa tarkastellaan liikunnan edistämistä eri näkökulmista. Kirjassa on 450 sivun rautaisannos ajanmukaista tietoa liikunnasta ja terveydestä. laajoja kansainvälisiä konsensuskirjoja. .. Artikkelinsa lopuksi ranskalaiset tutkijat erittelevät ansiokkaasti muista kirjoittajista poikkeavalla tavalla Bosman -päätöksen vaikutuksia
Terveydenhuollolla voi tässä olla lisäksi visainen pulma edessään. Mikään helppo kirja lukijalleen, edes lääketieteen perustiedot omaavalle, Liikuntalääketiede ei ainakaan kaikilta osiltaan ole. Teoksen tulisi kuulua jokaisen terveydenhuollon ja liikunnan parissa työskentelevän henkilön jos ei omasta, niin ainakin työpaikan kirjahyllystä löytyviin perusteoksiin. Mikäli kouluikäisten liikunta-aktiivisuus on todella alentunut ja fyysinen kunto huonontunut joidenkin mielestä romahtanut on meillä todella syytä huoleen. Tämän tyyppisen oppimateriaalin tarvetta esimerkiksi opettajien koulutuksessa lisää myös koulujen tuleva uusi oppiaine, terveystieto, jonka sisältöön kasvuikäisten liikunta ja terveys kuuluu olennaisesti . Tällaisena Liikuntalääketiede puolustaa erinomaisesti paikkaansa. esimerkkiliikuntareseptien muodossa, saataneen kirjaan lisää. Kirjan esipuheessa sanotaan, että kirja on alan yleisteos, joka sisältää vain rajoitetusti teknistä tietoa ja yksityiskohtaisia toimintaohjeita . Kirjan seuraavissa painoksissa, tutkimustiedon karttuessa, myös yksilökohtaisia toimintasuosituksia, mm. Meiltä puuttuu kuitenkin yhä liikuntafysiologian suomenkielinen perusteos. Kuopion yliopisto, liikuntalääketieteen arvosanaja pääainekoulutuksen vastuuhenkilö. käsikirjaksi lääkäreille, liikuntaneuvontaa antaville terveydenhoitajille, lääkintävoimistelijoille ja liikunnanopettajille sekä oppikirjaksi lääketieteen ja liikunta-alan opiskelijoille. Osin tähän on tietysti syynä kirjoittajien runsaus, osin olemassa olevan tutkimustiedon määrä, johon myös kunkin luvun sivumäärä on usein verrannollinen . Tähän listaan voidaan vielä lisätä liikuntalääketieteen arvosanaopintoja avoimessa yliopistossa suorittavat ja suorittaneet useat sadat opiskelijat, joiden oppikirjana Liikuntaläketiede on ollut ensimmäisen painoksen ilmestymistestä lähtien . Esimerkiksi mielenterveydestä, sen häiriöistä ja liikunnasta lukisi mielellään enemmänkin kuin kirjassa nyt olevan , sinä llään hyvin tehdyn lyhyen yhteenvedon verran. Maallikoiden ja alaa opiskelevienkin ensimmäiseksi alan lukemistoksi kirja on ehkä turhan haastava. Eri aiheiden käsittelyn laajuus kirjassa vaihtelee. Suomenkielistä, liikuntaja liikuntalääketiedealan kirjallisuutta on viime vuosina ilmestynyt varsin runsaasti. Samoin alaan vihkiytymätöntä, mutta alasta kiinnostunutta lukijaa auttaisi erillinen liikuntalääketieteellinen sanasto. Toinen, myös itseäni lähellä oleva aihe, jolle toivoisi jatkossa lisää ansiokasta palstatilaa, on kasvuikäiset ja liikunta . Ehkäpä kirjan seuraavassa painoksessa voisi olla myös oma, selkeämmin liikuntafysiologiaa käsittelevä osansa . Liikuntalääketiede-kirjassa liikuntafysiologia on osin integroituna kirjan eri lukuihin. HEIKKI PEKKARINEN, LKT, dos. 34 LIIKUNTA & TIEDE 5/2000 liikunnasta ja sokeritaudista, liikunnasta ja munuaissairauksista, liikunnasta ja syövästä, liikunnasta ja inkontinenssista, liikunnasta ja ihon sairauksista, liikunnasta vamman tai kirurgisen toimenpiteen jälkeen, vammaisuudesta ja liikunnasta, mielenterveydestä, sen häiriöistä ja liikunnasta sekä lääkeiden käytöstä ja liikunnasta. Alan klassikko, ja myös ainoa lajissaan, Bar-Orin Pediatric Sports Medicinekin on jo lähes kaksikymmentä vuotta vanha. Tämä näkyy myös kirjan teksteissä. Kirjoittajat ovat kaikki oman erikoisalansa asiantuntijoita ja alan tutkimuksen eturintamassa kansainvälisestikin. Kirjan takakannen mukaan mm. Kenelle Liikunta lääketiede-kirja sitten sopii. Tämä jo senkin vuoksi, että aiheesta ei käsittääkseni ole kansainvä l isestikään olemassa oppikirjatyyppistä, tuoretta perusteosta
Jos isä kysyy aina pelin jälkeen että 'voititteko ?' tai kun kotiin tulee vieraita, pitää lapsen esittää heille taitojaan. Urheilun väitetystä narsismista asiantuntija ei ole niinkään huolissaan. Urheilu on ammattimaistunut ja panokset ovat koventuneet. Esille voi pyrkiä ja päästä paljon kielteisemmilläkin tavoilla, jos siihen tuntee tarvetta. Ihmisen täytyy olla aika erikoinen, että jaksaa ponnistella huipulle asti. Mielenterveydellisiä ongelmia voi itää nuorisourheilussa, jossa kilpailuttaminen ja liiallinen normatiivinen vertailu voivat olla nuorelle kohtalokkaita. Se voi olla niin voimakasta, että ennen isoja kisoja aamiainen ei pysy sisällä. Nykyiset huippu-urheilijat taas ovat tässä mielessä selviytyjiä. Usein urheilijan persoonallisuus kestää odotukset, mutta vanhempien kunnianhimo on myös tuottanut tyypillisiä ylisuoriutujia, joille mikään oma suoritus ei tunnu riittävän. Halu menestyä voi myös olla kompensaatiota haavoittaville lapsuuden kokemuksille. Tasapainoiseen identiteettiin tarvitaan myös hyvät ihmissuhteet ja ammatti. Pitkään urheilijoiden psyykkisen valmennuksen parissa toiminut liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin dosentti, LitT Jarmo Liukkonen sanoo, että urheilijoille tarjottavat psykologiset ja psykiatriset palvelut ovat Suomessa satunnaisia. -Urheilussa on se riski, että minäkuva rakentuu liiaksi yhden pätevyyden varaan. Jos saa urheilijapalkkaa, voi kokea velvollisuudekseen menestyä, ja epäonnistuminen koetaan jopa kansan petturuutena. Muunmuassa rytmisen kilpavoimistelun, nyrkkeilyn ja yhdistetyn maajoukkueiden valmennukseen osallistunut Liukkonen kumoaa käsityksen, jonka mukaan urheilun huipulla pärjäisivät vain persoonallisuudeltaan tasapainoiset tai keskiverrot henkilöt. Useimmiten se on ihan tervettä. Liukkonen varoittelee, että vanhempien tuki ja odotukset voivat vaikuttaa haitallisestikin kehittyvän ja itseään etsivän nuoren tasapainoon. Urheilijat ovat usein tarkkoja ja tunLIIKUNTA & TIEDE 5/2000 35. Pitää olla hirveästi energiaa, jotta löytäisi apua kun ongelmia ilmenee. Hänen helsinkiläinen kollegansa Satu Kaski vahvistaa palveluiden niukkuuden. Moni amerikkalainen raskaansarjan nyrkkeilijä esimerkiksi näyttää ponnistavan kurjasta lapsuudesta, hän hakee esimerkin kauempaa. Paljon on puhuttu lahjakkaan lapsen tragediasta. Jos ei lapsena ole saanut minäkuvalleen tarpeellisia rakennusaineita, voi suuntautua juuri urheiluun saadakseen huomiota osakseen. Valmentajien intressistä lähtee, jos joku urheilija ohjataan psykologin puheille, nykyisin LIKESin työelämäpalveluista vastaava toimitusjohtaja Jarmo Liukkonen toteaa. SVolin kilpailemisesta ja valmennuksesta vastaava toimialajohtaja Pulmu Puonti katsookin, että ongelmiin pitää varautua vuosia ennen kuin niitä tulee. Tällaiset tapaukset ilmeisesti vain putoavat murrosiän jälkeen pois joukkueista. M itään hoitoonohjausjärjestelmää ei meillä ole. Toisaalta meillä on hyvinkin tasapainoisia tyyppejä, jotka voivat lopettaa huipulla ja siirtyä seuraaviin haasteisiin toisella elämänalueella, Liukkonen pohtii. Lahjakkaan lapsen tragedia tuttu monelle urheilija liekin Jarmo Liukkosen mukaan tavallisimpia urheilijoiden psyykkisiä ongelmia on kilpailujännitys. Kun tällaista tapausta selvittää tarkemmin, taustalta paljastuu lapsuuden kokemuksia ehkä 4-7 vuoden iästä. Kirjoa löytyy. Hänestä on hyvä, että joissakin lajeissa vanhempia suorastaan kielletään seuraamasta harjoituksia yliyrittämisen ehkäisemiseksi. Jos on jatkuvasti leikkauspöydällä, on heikoilla jos kaikki tavoitteet liittyvät urheilu-uraan. Jos ainoat kyvykkyyden kokemukset liittyvät urheiluun, sen jäädessä pois ihminen on tyhjän päällä, Liukkonen muistuttaa. Oli kyse ongelmien ehkäisemisestä tai niiden hoitamisesta, asiantuntemusta ei liiemmin ole saatavilla. Hän kaipaa tukea paitsi urheilijoille myös valmentajille. Kyse ei olekaan enää omasta elämäntavasta vaan pelissä on paljon muuta. Huippu-urheilu voi olla riski mielenterveydelle VALMENTAJAT PALJON VARTIJOINA Teksti: KRISTIINA WUOLIO Huippu-urheilu voi vaarantaa mielenterveyden, ainakin jos urheilija jää yksin ja rakentaa koko elämänsä yhden kortin varaan
Urheilijoiden mielenterveyttä edistävät myös välttämättömät tukijärjestelmät, kuten urheilulukiot, erilaiset koulutusjärjestelyt ja ammattienedistämissäätiöt. Urheilupsykologi ei perusta pelkästään henkisestä tuesta. 36 LIIKUNTA & TIEDE 52000 -Esimerkiksi työttömyys voi jättää urheilijalle hyvin aikaa harjoitella, mutta samalla se tuottaa ongelmia sitä kautta, että mieli on kiinni pelkästään urheilussa eikä ehdi palautua missään välissä. -Kun urheilija tekee hirveästi töitä, mutta silti motivaatio putoaa tai tulee urheiluvammoja eivätkä tulokset kehity paljosta treenaamisesta huolimatta, voi olla kyse burnoutista. Mieli on yhteydessä autonomiseen hermostoon, ja näin urheilija voi mennä fyysisestikin ylikuntoon, Liukkonen havainnollistaa. nollisia harjoittelussaan, ja tunnollinen ihminen ottaa epäonnistumisen raskaasti, Jarmo Liukkonen toteaa. Liukkosen mukaan pakollinen lepo voi korjata oireet. Loppuunpalaminen voi kohdata huippu-urheilijaakin. -On tärkeää taata urheilijalle ammatti. Osa niin fyysisistä kuin psyykkisistä ongelmista johtuu siitä, että palautumista ei ole otettu riittävästi huomioon. Muuhunkin kuin urheilemiseen liittyvän pätevyyden hankkiminen heijastuu vielä myönteisesti myös parisuhteeseen, psykologi tähdentää.. Lisäksi jaksamisongelmat heijastuvat myös vastustuskykyyn, jota stressi alentaa. Liukkosen mukaan burnoutia voi syntyä myös ihan fyysisen kuormituksen kautta
Olisinpa itse nuorena valmentajana ymmärtänyt sen, mitä nyt kuusivuotiaan pojan äitinä, hän huokaa. Valmentaja muistuttaa nuorille urheilijoille, ettei vielä ole aika miettiä liikaa huippua, jonka aika on vasta noin 25 vuoden iässä. Ei ensimmäisten viiden, kymmenen vuoden aikana mitään ongelmia yleensä olekaan. Selänteen mukaan niin yksilölajin edustajalla kuin kokonaisella joukkueella voi olla itsetunto-ongelma. Selänne uskoo, että urheilijoilla olisi hyvinkin tarvetta keskittymiskyvyn ja itsetunnon kehittämiseen psykologin avulla. LIIKUNTA & TIEDE 5/2000 37. Sellainen kuormittaa nuoria valtavasti, hän sanoo. Nuori ja kunnianhimoinen valmentaja voi vain ajan myötä kasvaa ja kypsyä kohti ihannetta, valmentajaa joka on urheilijan tavoitteiden mahdollistaja, hän uskoo. Jos en itse olisi saanut käsitellä asiaa tuolloin hyvän urheilupsykologin kanssa, kuinka kauan olisinkaan kantanut sitä hirveää kokemusta. Periaatteessa meilläkin on mahdollista tarjota urheilupsykologin palveluja, mutta vielä emme ole käytännössä järjestäneet asiaa, hän kertoo. Valmentajan roolin tulisi muuttua oppimista ohjaavaksi, korostaa Svoli:n valmennuspäällikkö Pulmu Puonti puolelle. Hoitohenkilökunta syyllisti tuolloin ankarasti sekä lajin että valmentajan siitä huolimatta, että voimistelija hakeutui hoitoon valmentajan aloitteesta. Uusi oppimiskäsitys on tullut aika hitaasti urheilun Loppuunpalaminen voi kohdata myös urheilijaa, muistuttaa Jarmo Liukkonen. Polttavampana kysymyksenä hän pitää kuitenkin nuorten urheilijoiden psyykkistä kuormitusta. Aivan kuten opettajankin rooli on muuttunut oppimista ohjaavaksi, myös valmentajan roolin pitäisi muuttua. Urheilun myönteisiä vaikutuksia tämän nuoren ihmissuhteille ja elämäntilanteelle ei otettu lainkaan harkintaan. Nuorten valmentajat avainasemassa -Terveyskeskuspsykologi ei välttämättä niin hyvin ymmärrä huippu-urheilijan elämäntilannetta kuin urheilupsykologiaan erikoistunut ammattilainen. Selänne uskoo psykologipalveluita tarvitsevien urheilijoiden hakeutuvan yleensä-mielenterveystoimistoihin ja muun yleisen terveydenhoidon piiriin. -Tuleviin paineisiin on varauduttava varhain. Hän kantaa huolta myös nuorten valmentajien kuormittamisesta ja syyllistämisestä. Monet parhaista valmentajista kokevat kyllä itsensä urheilijan tukijaksi, itse rytmisen kilpavoimistelun valmentajan uransa kuusi vuotta sitten lopettanut Puonti toteaa. -Pitäisi muistaa, että tavoitteet ovat vasta viiden vuoden päässä eikä jokaista suoritusta tai ottelua pidä ladata kovilla menestymisen odotuksilla. -Forss on koonnut valmennettavansa urheiluopistolle, jossa he harjoittelun ohella hoitavat koulunsa tai opiskelevat ammattiin. Valmentajilla hän on kuullut, että vanhempien käytös ja odotukset ovat viime aikoina muuttuneet entistä vaativammiksi. Valmentajakin kaipaa tukea Myös SVoLin kilpailun ja valmennuksen toimialapäällikkö Pulmu Puonti ottaa puheeksi lasten ja nuorten valmennuksen. Yhdellä hänen vuosien takaisista valmennettavistaan oli ongelma anoreksian kanssa. Ennen vanhemmat eivät juuri puuttuneet valmennukseen, mutta nyt yhä useammat vanhemmat ovat ryhtyneet aktiivisesti osallistumaan lapsensa valmennukseen. Siihen aikaan ei ainakaan pienellä paikkakunnalla ollut mitään hoitoonohjausta urheilijoille. Huipuissa on varmasti paljon sellaisia, jotka samalla fyysisellä kunnolla voisivat menestyä paljon paremmin. Harri Selänne pitää tärkeänä nuorten itsetunnon tukemista ja kehittämistä positiivisen kannustuksen ja onnistumisten kautta. Sitten kun niitä tulee, tarvitaan taitoja, jotka kehittyvät vain vuosien harjoittelun tuloksena, Puomi muistuttaa. Puomin mielestä kenenkään ei pitäisi joutua valmentajaksi liian nuorena, ainakaan ilman tukea. Kysyntää varmaan olisi, pohtiiJyväskylässä toimivan LIKESin liikuntalääketieteen klinikan ylilääkäri Harri Selänne. Muutama viikko sitten avatun klinikan palveluksessa on ortopedejä, kirurgeja, fysiatreja, liikuntalääketieteen erikoislääkäreitä ja OMT fysioterapeutteja. Monella näistä urheilijoista eri elämän alueet ovatkin hyvin tasapainossa. Liian usein valmentajat puhuvat vain fyysisestä kunnosta. -Urheiluklinikathan on mielletty fyysisten ongelmien asiantuntemusta tarjoavina paikkoina, hän lisää. Nyt voin omassa tehtävässäni olla tukena valmentajille, Puonti kertoo. Kun saataisiin edes valmentajat tajuamaan tämä. Hän painottaa psyykkisen valmennuksen tarvetta aivan alusta asti, eikä vasta sitten, kun urheilijalla on ongelmia. Liukkonen mainitsee hyvänä esimerkkinä nyrkkeilyvalmentaja Henry Farssin, joka on ohjannut nuoria urheilijoita tasapainoiseen elämään samalla kun tavoitteena on nousu lajin huipulle
Murrosiässä täytyy olla jo sinut itsensä kanssa. Urheilijan alisuoriutumisen taustalla on useimmiten se, että liossa on enemmän kuin se suoritus itse. Kasken mukaan urheilujärjestelmä ei vieläkään tunnusta psyykkisen valmennuksen tärkeyttä, vaan varsinkin urheilujohtajien asenteet ovat yhä kielteisiä. Hän kohtaa paljon urheilijoita, joilla on ongelmia tai joiden elämä tuntuu olevan menossa pirstaleiksi. Jos hänellä on taustatukea ja vahva henkinen kantti, hän kyllä pärjää. Melkoisena epäkohtana hän näkee myös yhden menetelmän varassa toimivat psyykkarit, jotka antavat ymmärtää olevansa psyykkisen valmennuksen ammattilaisia vaikka olisivat käyneet vain yhden lyhyen suggestiokurssin. On pitkän työn tulos, että urheilija kestää haastajaksi tai lajinsa ykköseksi nousun kaikkine henkisine paineineen, joita lajin ihmisten ja median suunnasta silloin kohtaa. Saan itsekin pari psykotearpiaan liittyvää tiedustelua joka viikko, mutta joudun sanomaan ei, Satu Kaski myöntää. Koulutuksen saaneet urheilupsykologit ja alan asian38 LIIKUNTA & TIEDE 5/200:J tuntijat ylläpitävätkin omaa asiantuntijarekisteriä. Hän toivoo, että puhe kokonaisvaltaisesta valmennuksesta näkyisi käytännössäkin. Vaikka itse onkin erikoistunut urheilupsykologiaan, Kaski uskoo yleisen terveydenhuollon psykologienkin laajan koulutuspohjan ja ammattitaidon riittävän myös urheilijoiden tarpeisiin. Onneksi viime vuosina on herätty kokonaisvaltaisen valmennuksen merkitykseen, hän painottaa. Omalta uraltaan Puonti nimeää käännekohdaksi valmennussuhteensa Anneli Laineen kanssa. Pulmu Puonti pitää puutteena sitä, että menestyksen hetkellä kukaan ei puhu psyykkisestä valmennuksesta. Olympiakomitea lakkautti psyykkisen valmennuksen työryhmänsä 90-luvulla, mikä Kasken mukaan ei ollut niinkään ongelma kuin se, että toimikunnalla ei ollut mitään sananvaltaa siihen, miten asiat käytännössä hoidettiin. Kasken mukaan parhaiden tulosten taustalla eivät olekaan ulkoiset tekijät vaan urheilijan oma filosofia, rakkaus lajiin ja tunne siitä, että hänen pyrkimyksensä ovat hänelle itselleen tärkeitä. Urheilu on vain osa elämää. On tärkeää, että urheilija osaa itse pohtia asiaa. Rahaan törmätessä urheilijalla on usein edessään arvotyhjiö. Moni huipulle pyrkivä joutuu tekemään 16-vuotiaana kovia valintoja, ja huippu-urheilussa ne on tehtävä urheilun ehdoilla. Hän tietää urheilijoiden paineet ja rahan vaikutusvallan, kun vaakalaudalla on urheilijan ura, oma identiteetti ja vielä toimeentulo. Siinä punnitaan suhde sekä itseen että valmentajaan. Urheilijan 'mitä jos' -kysymykset vievät energiaa ja rakentavat takuuvarmasti kokovartalokipsin, sillä uhkakuvat ovat liian suuria, Kaski sanoo. Puitteet sille pitäisi olla, Kaski vaatii. Pettymykset voivat viedä pitemmälle Pulmu Puonti uskoo pitkäjänteiseen psyykkiseen valmennukseen muun valmennuksen erottamattomana osana. Kasken mukaan huippu-urheilu voi olla riski mielenterveydelle, jos urheilija jää yksin. Mutta ammattitaitoisen urheilupsykologinkin pitää tietää omat rajansa. Toimikunta on pyrkinyt vaikuttamaan psyykkisen valmennuksen tunnustamisen ja resurssien puolesta. Sekä menestyksen että pettymysten kohtaamista on hänestä parasta harjoitella valmentajan tuella. Satu Kaski on Suomen Psykologiliiton psyykkisen valmennuksen toimikunnan puheenjohtaja. -Että ihan oikeasti myönnettäisiin, että huippu-urheilijatkin ovat tuntevia yksilöitä.. On tärkeää kehittää urheilijan kykyä käydä keskustelua itsensä kanssa. Hänen aikanaan opin arvostamaan itsenäistä urheilijaa , Puonti kertoo. -Tämän ajattelun taustalla on kokonaisvaltainen ihmiskäsitys, johon kuuluvat ruumis ja mieli, kehollisuus, henkisyys ja elämäntilanne. On osattava kysyä itseltään, onko hän oikea ihminen hoitamaan yksittäistä asiakasta vai onko aihetta ohjata hänet eteenpäin. Pulmu Puonti painottaa urheilun opettaman itsetuntemuksen hyödyllisyyttä elämässä urheilu-uran jälkeen. On suorastaan pelottavaa, kuinka lapset asettavat valmentajan jalustalle. Annelilla on varmaan paljon annettavaa henkisessä valmennuksessa nyt kun hän valmentaa itse. Ongelmana on vain palveluiden riittämättömyys. Huippu-urheilijakin on tunteva yksilö Kokonaisvaltainen valmentautuminen sisältää luonnollisena osana psyykkisen valmennuksen. On kuluttajan oikeus ja palveluantajan velvollisuus kertoa, millä pätevyydellä hän toimii, Kaski huomauttaa. Tätä kykyä tarvitaan myös urheilu-uran jälkeen, mihin tulisi osata ajoissa valmistautua. Avun etsimiseen paljon energiaa Urheilupsykologi Satu Kaski työskentelee psykologina ja psykoterapeuttina helsinkiläisellä Medi-Metro -lääkäriasemalla. -Pettymykset ovat tärkeitä, ne voivat viedä pitemmälle kuin jatkuva menestys. Lähtökohdaksi ei riitä vain innostus johonkin tiettyyn menetelmään tai vain pyrkimys saada paras irti itsestä oikealla hetkellä, Kaski huomauttaa. Ei kukaan mene olympiakisoihin tahallaan mokaamaan. Lahjakas urheilija voi lopettaa ensimmäiseen vastoinkäymiseen, jos se tulee pitkän nousun jälkeen. Urheilijoilla, jotka tällaisessa tilanteessa epäonnistuvat, täytyy olla tukea saatavana. Kaski ei hyväksy urheilun tulos tai ulos -ajattelua. Kun urheilijalla on oma halu kehittyä ja tulla paremmaksi, kilpailut ovat vain yksi näyttämö. Psykologian ammattietiikka vaatii tätä, Kaski painottaa. Identiteettiä rakennetaan koko elämää eikä ainoastaan urheilua varten. Ihmisellä pitää olla hirveän paljon energiaa jotta löytäisi apua kun ongelmia ilmenee. Murrosiässä se suhde pitää rakentaa uudestaan ja entistä tasavertaisemmaksi, Puonti pohtii
1999) ja ravinnon osalta lapset ovat vanhempien ateriakäyttäytymisen ja ruokavalintojen armoilla. Harrastevai arkiliikunta. Lasten lihavuuden yleistymisen taustalla ovat samat tekijät kuin aikuisillakin: päivittäisiin toimintoihin tarvittavan fyysisen aktiivisuuden väheneminen, ruuan helppo saatavuus ja ruokavalikoimien laajentuminen. 1997). Näihin tekijöihin liittyvää käyttäytymistä muokkaavat pitkälti asenteet, joiden osalta suuri merkitys lankeaa vanhemmille. Liikunnan määrän yhteys lasten lihavuuden kehittymiseen on poikkileikkaustutkimuksissa osoittautunut heikoksi, mutta seurantatutkimuksissa liikunnan lihavuutta ehkäisevä vaikutus on selvästi havaittavissa (Goran ym. 1999). Inaktiivinen elämäntapa vastaavasti edellyttäisi vain kohtuullisesti energiaa sisältävää ja hyvin vähärasvaista ruokavaliota, mikäli ylipainon syntymistä halutaan ehkäistä. Vanhempien liikunnallisuus ja liikkumattomuus ilmenee lasten liikunnallisuutena ja liikkumattomuutena (Fogelholm ym. Fyysisen aktiivisuuden rooli painonhallinnassa korostuu etenkin lapsilla, joilla ruokavalion tiukka rajoittaminen ei ole turvallista tai mielekästä normaalin kasvun turvaamiseksi. Fyysisen aktiivisuuden lisääntyessä ruokavalioon jää enemmän pelivaraa normaalin painon ylläpitoon. Harrasteliikunta on yleistynyt Suomessa 1980-luvulta lähtien (Kannas ja Tynjälä 1998), mutta muun fyysisen aktiivisuuden osuuden voi olettaa olevan laskusuunnassa, vaikkei luotettavaa tietoa asiasta ole saatavilla. Lasten arkisessa fyysisessä aktiivisuudessa kulutetaan enemmän LIIKUNTA & TIEDE 5/2000 39. Teksti: PATRIK BORG Fyysisellä aktiivisuudella on tärkeä rooli painon kehityksessä etenkin lapsilla, joilla tiukka ruokavalion noudattaminen ei ole turvallista tai mielekästä normaalin kasvun turvaamiseksi. Arkiliikunta on lapsilla yhtä tehokas painonhallinnan apukeino kuin ohjattu harrasteliikunta. Liikunta ja lapsen lihavuuden ehkäisy: Arkiliikunta avain • • • • PYSYY AAN painonhallintaan uomalaisten lasten lihavuus on yleistynyt tasaisesti 1970-luvulta lähtien (Rimpelä ym. Lasten kokonaisenergiankulutuksen voidaankin olettaa vähentyneen viime vuosikymmeninä
passiivisten toimenpiteiden vaikuttavuuteen. Arkiliikunnan on havaittu lapsella olevan yhtä tehokas painonhallinnan apukeino kuin ohjattu harrasteliikunta kaiken lisäksi arkiliikunnan pysyvyyden on havaittu olevan parempi ja se on johtanut parempaan pitkäaikaiseen painon pysyvyyteen (Epstein ym. Maffeis C, Zaffanello M, Schutz Y. 1989). 1997). Tällä hetkellä ja jatkossakin vanhemmat ovat ratkaisevassa roolissa lasten liikunnan ja ravitsemustottumusten vaikuttajana, mutta pieni lisäapu heille olisi tarpeen. Rimpelä M, Rimpelä A, Vikat A, Hermanson E, Kaltiala-Heino R, Kosunen E, Savolainen A. Jo yhden vuoden aikana liikkumattomuus tuottaa lapsilla havaittavia eroja painoindeksissä liikkuviin lapsiin verrattuna. Goran Ml, Reynolds KO, Lindquist CH. 2000) . 1985). A comparison of lifestyle exercise, aerobic exercise and calisthenistics on weight loss in obese children. 80 minuuttia liikuntaa päivässä ehkäisee painonnousua. Liian aikaisin liikunnallista elämäntapaa ei voi aloittaa jo teiniiän alkaessa lasten spontaani liikunta alkaa vakiintumaan kohti pysyvämpää aktiivista tai inaktiivista elämäntapaa (Berkey ym. lnterventions in health care settings to promote healthful eating and physical activity in children and adolescents . arkiliikunnan edistämisessä ja vastaavasti kaikenlaisen liikkumattomuuden, kuten TV:n katselun, vähentämisessä. Relationship between physica l inactivity and adiposity in prepubertal boys. Lasten fyysistä aktiivisuutta edistävien toimenpiteiden merkitys ulottuu läpi eliniän, sillä liikkuva lapsuus ja nuoruus ennustaa liikunnallista aikuisuutta. J Pediatr 1997;131 :288-292. Tämä voidaan kerätä pätkittäin päivän aikana ja se voi koostua leikeistä ja peleistä, omin voimin kulkemisesta (pyöräily, kävely, rullaluistelu jne.) tai harrasteliikunnasta. Activity, dietary intake, and w eight changes in a longitudinal study of preadolescent and adolescent boys and girls. Taras HL, Sallis JF, Patterson TL, Nader PR, Nelson JA. Prev Med 2000;31 :S112-S120. Dev Behav Pediatr 1989; 10: 176-180. 2000, Sallis ym. Nykyiset liikuntasuositukset korostavat vähintään 30 minuuttia kohtalaisen raskasta liikuntaa päivittäin kaikenikäisille. Using the school enviroment to promote physical activity and healthy eating. energiaa kuin varsinaisessa harrasteliikunnassa, joten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon painopisteen tulisi liikunnan osalta olla aktiivisen elämäntavan tai ns. Yhdysvalloissa tämänkaltaisilla ohjelmilla on kyetty vaihtelevalla menestyksellä lisäämään lasten fyysistä aktiivisuutta (Wechsler ym. lnt J Obes Relat Metab Disord 1999;23:1262-1268. Wechsler H, Devereux R, Davis M, Collins J. Liikunta ja Tiede 1998;4:4-10. Miten nuorten terveys on muuttunut 20 vuoden kuluessa. Paljon toiveita on asetettu ns. Passiivisten toimenpiteiden tarkoituksena on kehittää liikkumista suosivia ympäristöjä ja käytäntöjä mm. lnt J Obes Relat Metab Disord 1999;23 (Suppl 3):s18-s33. Television's influence on children's diet and physical activity. Hyvät keinot tarpeen Lasten liikkumattomuuden vähentämiseksi tehtävät toimenpiteet voivat olla luonteeltaan aktiivisia tai passiivisia. 2000). PATRIK BORG ETM, tutkija UKK-instituutti Berkey CS, Rockett HRH, Field AE, Gillman MWG, Frazier AL, Camargo CA ym. Arkiliikunnan mielekkyys korostuu etenkin lihavuuden hoidossa, sillä lihavalla lapsella intensiivinen harrasteliikunta voi olla epämielekästä ja loukkaantumisaltista. Behav ther 1985;16:345-356. Sallis JF, Patrick K, Frank E, Pratt M, Wechsker H, Galuska D. Prev Med 2000;31 :S121-137.. TV:n katselun osalta lihavuutta edistävä vaikutus voi olla jopa suurempi kuin pelkästään energiatasapainoa ajatellen voisi arvioida, sillä TV:n katselun on lisäksi havaittu olevan yhteydessä suurempaan energiansaantiin ja mainoksissa esiintyvien (yleensä energiatiheiden) ruoka-aineiden suurempaan kulutukseen (Taras ym. Role of physical activity in the prevention of obesity in children. 2000) , mutta Suomessa ongelmana on vastaavan ohjelman ja sen vaikuttavuuden näytön puute. Parent-child relationship of physical activity patterns and obesity. Liikunnan monipuolisia terveysvaikutuksia ajatellen lasten liikunnan edistämisellä on siis merkittävä vaikutus paitsi yksilön fyysisen ja psyykkisen terveyden, myös yhteiskunnallisten kustannusten kannalta. Terveysliikunnan paikalliset suositukset. Lastenkin osalla lihavuuden ehkäisyn kannalta sopiva liikunnan minimimäärä on ainakin tunti kohtalaisen raskasta liikuntaa päivittäin. parantamalla liikuntapaikkojen kuntoa ja määrää, helpottamalla ja lisäämällä arkiaktiivisuuden toteuttamista parantamalla kevyen liikenteen kulkuväylien laatua ja turvallisuutta. Tällaisten ohjelmien laajamittainen toteutus on kallista ja siksi niiden toteutuminen lähiaikoina epätodennäköistä. Koululaisten kunto ja liikunta-aktiivisuus. Liikkumattomuus lihavuuden vaaratekijänä Liikkumattomuus ennustaa lihavuuden kehittymistä (Maffeis ym. Aktiivisia ja passiivisia liikunnan lisäämiseen tähtääviä keinoja on hiljattain luonnosteltu toimenpidesuosituksiksi Terveysliikunnan paikallisissa suosituksissa (2000),joka korostaa kunnallisen päätöksenteon roolia liikunnan edistämisessä. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2000:1. Minimisuosituksen täyttyessä lii40 LIIKUNTA & TIEDE 5/2000 kunnalla saavutetaan jo terveysja kuntovaikutuksia, mutta lihavuuden ehkäisyn ja hoidon kannalta määrä on riittämätön. Lihavuuden ehkäisyn ja hoidon kannalta on aina parempi, mitä enemmän lapsi liikkuessaan kuluttaa energiaa. Suomen Lääkärilehti 1997;24:2705-2712. Kannas L, Tynjälä J. Aktiivisia toimenpiteitä voisivat olla koulun tai terveydenhuoltojärjestelmän kautta toteutettavat liikunnan lisäämisen terveysvaikutuksia ja liikunnan toteuttamista korostavat kampanjat tai ohjelmat. Pediatrics 2000;4. Aikuisilla on havaittu, että vasta n. TV:n, tietokoneen ja videopelien parissa vietetyn ajan lisääntyminen näyttää lisäävän painonnousun riskiä (Berkey ym. Fogelholm M, Nuutinen , Pasanen M, Myöhänen E, Saatela T. Epstein L, Wing R, Koeske R ym
Kadulla pulleroisia kävelee yhä enemmän vastaan, kouluissa lihavia on aiempaa enemmän ja harrastusten parissa paksujen lasten määrä kasvaa. LIIKUNTA & TIEDE 512000 41. Juuri tällaisiin saumakohtiin, koulun alkamiseen ja 7. Teksti: SEIJA SIHVOLA Neljällä viidestä lihavasta lapsesta on ainakin toinen vanhemmista lihava ja joka neljännellä molemmat ovat lihavia. ikuinen tekee havaintoja lasten ja nuorten voinnista eri rooleissaan. Näissä rooleissaan tarkkasilmäinen aikuinen voi havaita lasten ja nuorten lihavuuden lisääntyneen. Lihavuuden ehkäisyn ja erityisesti hoidon tulee alkaa aikuisista itsestään. Tällaisia aikuisen rooleja ovat pääasiassa tietysti vanhemman, mutta myös esimerkiksi ammattihenkilön, tutkijan, valmentajan, kerho-ohjaajan, sukulaisen tai naapurin rooli. luokalle siirtymiseen tulisi erityisesti kiinnittää huomiota. Lapsella lihavuuden kehittymiselle herkät ikävaiheet ajoittuvat 5-7 vuoden ikään sekä murrosikään
luokalle siirtymiseen tulisi erityisesti kiinnittää huomiota. Terveystietokysely tehtiin Espoossa, Joensuussa ja Mynämäellä. 1997) . Äiti tärkeimpänä tiedon antaja eri luokka-asteilla ravinto, tupakka, puh6 tytöt: ravinto, tupakka, laihdu8 pojat 8 tytöt: ravinto, puhtaus, päihteet, jännittäminen, oireet, hampaat, uni, liikenneturva kunto, ravinto, tupakka, laihdutus, puhtaus, päihtaus, päihteet, jännittämitus, puhtaus, päihteet, ravinto, puhtaus, hampaat, uni ravinto, puhtaus, oireet, hampaat, uni, liikenneturva teet, masennus, jännittänen, hampaat, uni, liikenjännittäminen, oireet, minen, oireet, hampaat, neturva hampaat, pelko, uni, liiyksinäisyys, pelko, uni, kenneturva liikenneturva, Taulukko 2: Isä tärkeimpänä tiedon antajana eri luokka-asteilla kunto, liikunta Taulukko 3. Jokaisella aikuisella kun on eri rooleissaan mahdollisuus vaikuttaa lasten ja nuorten normaalipainon säilymiseen. Sen vuoksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto teki Terveystietokyselyn, jossa selvitettiin 10-, 12ja 14-vuotiaitten eli 4., 6. Yksittäisistä tutkimuksista saadaan kuitenkin tietoa lihavuuden esiintyvyydestä. Terveystietoa antavia aikuisvaihtoehtoja olivat terveydenhoitaja, isä, äiti, luokanvalvoja, valmentaja, biologian opettaja, kuraattori, isovelitai sisko, tukioppilas, liikunnanopettaja, kotitalousopettaja, isovanhemmat, kummit, kerho-ohjaajat, psykologi, vaihtoehto Lasten ja nuorten puhelin, vaihtoehdot ei kukaan sekä joku muu. Se on voitu osoittaa niiden tietojärjestelmän avulla, jotka ovat seuranneet lasten ja nuorten painon kehitystä riittävän pitkään. Lasten lihavuuden syiden ymmärtäminen ja sisäistäminen on todellinen haaste aikuisille. Tutkimuksia aiheesta on varsin vähän. Pienemmät, alle kouluikäiset ja alkuopetuksen parissa olevat lapset eivät ole minkään seurantajärjestelmän piirissä, joten lihavuuden kehittymisestä ei heidän osaltaan ole luotettavaa tietoa. Näin ollen juuri tällaisiin saumakohtiin, koulun alkamiseen ja 7. Esimerkiksi omassa väitöskirja-aineistossani 7-vuotiaista lapsista (n=l820) 13 prosenttia oli kasvukäyrämittausten perusteella lihavia eli heillä suhteellinen paino oli 20 prosenttia tai enemmän ja 2 prosenttia tytöistä ja 4 prosenttia pojista oli merkittävästi lihavia, suhteellinen paino oli 40 prosenttia tai enemmän (Sihvola 2000a). Lihomisen herkät jaksot Lihavuudesta tiedetään onneksi varsin paljon. Koti koulua tärkeämpi terveystiedon antajana Lihavuuden ehkäisyssä tarvitaan tietoa terveellisestä ravinnosta, liikunnasta ja kunnon kohentamisesta sekä myös laihduttamisen pelisäännöistä. Tyttöjä kyselyssä oli 2 664 ( 49 %) ja poikia 2 719 (51 %) eli yhteensä 5 383 oppilasta. Liikunnanopettaja tärkeimpänä tiedon antajana eri luokka-asteilla liikunta liikunta Taulukko 5. Esimerkiksi vuodesta 1977 lähtien toteutettu Nuorten terveystapatutkimus kertoo karua kieltään: 12-18vuotiaitten painoindeksi hivuttautuu koko ajan suuremmaksi sekä tytöillä että pojilla (Rimpelä ym. Terveydenhoitaja tärkeimpänä tiedon antajana eri luokka-asteilla seksi, oireet Taulukko 4. Kuka lapsille ja nuorille terveystietoa oikein antaa, on ollut hämärän peitossa. Ei kukaan vaihtoehto tärkeimpänä tiedon antajana eri luokka-asteilla liikunta liikenneturva seksi seksi, tupakka, päihteet, seksi, tupakka, päihteet, oireet laihdutus liikunta, kunto liikunta, kunto kunto laihdutus, masennus, seksi, jännittäminen, yksinäisyys, pelko seksi laihdutus, masennus, yksinäisyys, pelko masennus, yksinäisyys laihdutus, masennus, jännittäminen, yksinäisyys, pelko masennus, jännittäminen, yksinäisyys, pelko Varmimmin lasten lihomisen todistaa kuitenkin tutkimus. Valmentaja tärkeimpänä tiedon antajana eri luokka-asteilla kunto Taulukko 6. ja 8.luokkalaisten lähipiirissä olevien aikuisten roolia terveystiedon antajana (Sihvola 2000b). 4 pojat: 4 tytöt: 6 pojat Taulukko 1. Tiedetään, että lapsella lihavuuden kehittymiselle herkät ikävaiheet ajoittuvat 5-7 vuoden ikään sekä 42 LIIKUNTA & TIEDE 5/2000 murrosikään. Se tehtiin tarkoituksella varsin myöhään keväällä, jotta mahdollinen terveysopetus olisi kaikille jo ehditty antaa. Kyselyssä ei selvitetty median, kavereiden, internetin tai valistusaineiston osuutta terveystiedon antajana, vaan haluttiin keskittyä pelkästään aikuisiin. Esimerkiksi Duodecimin vuonna 1997 ilmestynyt kirja Lihavuus, ongelma ja hoito, antaa kattavan tietoperustan myös lasten ja nuorten lihavuudesta. Toisaalta samanaikaisesti sukukypsyys varhentuu, mikä osaltaan saattaa selittää lisääntynyttä painonnousua. Neljäsluokkalaisia oli 1959, kuudesluokkalaisia 1812 ja kahdeksasluokkalaisia 1612. Kysyttyjä terveysasioita olivat kunnon kohennus, terveellinen ruoka, tupakointi, laihdutus,. Kysely tehtiin toukokuun toiseksi viimeisellä viikolla vuonna 1999
Säännöllinen ateriointi väheni tytöillä tilastollisesti merkitsevästi lihavuuden myötä. Acta Universitatis Tamperensis 751. Kaikki kolme ateriaa söi laihoista tytöistä 85 prosenttia, normaalipainoisista 71 prosenttia, lihavista 68 prosenttia ja merkittävästi lihavista 44 prosenttia (p=.027). Päivittäisen syömisen ja liikkumisen keskinäisen tärkeyden ymmärtäminen olisi tärkeää. Itsetunto tärkeää Hyvä itsetunto ohjaa lasta tekemään omaa terveyttään tukevia valintoja. Kyselyn mukaan poikia eivät laihdutusasiat hetkauta tai sitten he eivät osaa kysyä siitä mitään, sillä tärkein tiedonantaja laihdutusasioissa neljäs-, kuudes ja kahdeksasluokkalaisille pojille oli ei kukaan -vaihtoehto (taulukko 6). Sen vuoksi koulumatkojen kulkeminen jalan tai pyörällä olisi kaikkein kätevin keino lisätä lasten ja nuorten arkiliikuntaa. Liikuntaseuraan kuuluminen oli yleistä, joskin väheni iän myötä. Ahdistus, pelko tai alemmuudentunto eivät tuolloin määräile käyttäytymistä. Tilanne ei muuttunut luokka-asteen myötä. "Vain omaa käytöstä voi muuttaa, ei muiden." Neljällä viidestä lihavasta lapsesta on ainakin toinen vanhemmista lihava ja neljänneksellä molemmat ovat lihavia. luokkalaisille ja yläasteilla 8.luokkalaisille tytöille. Neljäsluokkalaisista liikuntaseuroihin kuului 59 prosenttia, kuudesluokkalaisista 56 prosenttia ja kahdeksasluokkalaisista 46 prosenttia. Mannerheimin Lastensuojeluliitossa tehtiin Äitien ja tyttärien ravitsemus projektiin liittyen pieni kartoitus loppuvuodesta 1999. Onko oma päivittäinen liikunta-annos vähintään puoli tuntia. Tulosten mukaan kodilla oli huomattavasti suurempi merkitys terveystiedon antajana kuin koululla (taulukot 16) . Sihvola S (2000b): Terveystietokysely Espoossa, Joensuussa ja Mynämäellä. liikunta, puhtaus, alkoholi ja huumeet, masennus, seksiasiat, jännittäminen, oireet (kivut ym.), hampaiden hoito, yksinäisyys, pelko, uni ja lepo sekä liikenneturvallisuus. Kyllä vastaukset suojaavat lasta, niitä tarvitaan meiltä kaikilta! SEIJA SIHVOLA, FT, fys.ter. 10 prosenttia ei syönyt koulusta tultua välipalaa ja joka viides, 22 prosenttia ei syönyt säännöllisesti päivällistä. On tärkeää, että lapsen ympärillä olevat aikuiset korostavat lapsen erinomaisuutta riittävän usein ja muistuttavat vaikka päivittäin, kuinka hyvä hän on omana itsenään, sellaisenaan. Vanhemmuuden tukemista ja vanhempien kykyä tukea lastaan korostetaan myös valtakunnallisissa suunnitelmissa sosiaalija terveydenhuollon järjestämisestä Lapsen itsetunnon vahvistamiseen tähtääviä projekteja on meneillään myös päiväkodeissa ja kouluissakin. Erillisenä kysymyksenä kysyttiin liikuntaseuraan kuulumista. Rytmi on tärkeää Ateriointi näyttää olevan yhä useammin epäsäännöllistä. Toisaalta tulos saattoi myös johtua siitä, että terveyteen liittyvää tietoa kouluissa opetetaan nykyisin hyvin vähän. Onko oma ruoka vähärasvaista ja kuituista. Liikuntatiedon antajana liikunnanopettajan rooli korostui yli muiden. Vain kolmanneksessa tyttöjen perheistä (37 %) syötiin yhteinen ateria illansuussa. Kysely tehtiin ala-asteilla 5. Vastaajia oli yhteensä 264. Pojilla tätä yhteyttä ei ollut. Suomen Lääkärilehti 24: 2705-2712. 12 prosentissa perheistä ei valmistettu edes ateriaa, kukin otti itselleen mitä sattui löytämään. Vastaavat luvut olivat: laihat 77 prosenttia, normaalipainoiset 61 prosenttia, lihavat 73 prosenttia ja merkittävästi lihavat 76 prosenttia. Ainakin nuoret tytöt näyttävät syövän vähän miten sattuu. Asia on oivallettu myös julkishallinnossa. Liki puolet tytöistä eli 4 7 prosenttia söi tarjotun ruoan, 29 prosenttia maistoi vähän tai söi jonkin verran, 11 prosenttia söi vain leipää ja juomaa 14 prosenttia ei syönyt juuri lainkaan. Lihavuuden ehkäisyn ja erityisesti myös hoidon tulee alkaa aikuisista itsestään. Puolessa perheistä valmistettiin ateria, mutta koko perhe ei syönyt yhtä aikaa. Tulosta osasi toisaalta odottaa, onhan koti kaikkein tärkein lapsen elämän areenoista. Nuorten tyttöjen ravitsemus-kysely toteutettiin kolmessa koulussa Helsingin seudun ja kolmessa koulussa Tampereella. LIIKUNTA & TIEDE 5/20CXJ 43. Äitien tuleekin osata arvostaa itseään lasten ja nuorten tärkeimpänä terveysvalistajana. Tulos on merkittävä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2000. Itsetunnon tukeminen onkin oleellista myös lihavuuden ennalta ehkäisyssä. Äiti oli tärkein terveyteen liittyvien tietojen antaja kaikissa ikäryhmissä sekä tytöille että pojille. Epäsäännöllinen ateriointi näkyy jo pienillä koulutulokkaillakin. Sihvola S (2000a): Terveyskeskustelu kouluuntulotarkastuksessa. tutkija Espoo Kirjoitus perustuu kirjoittajan Mannerheimin Lastensuojeluliitolle tehtyyn tutkimukseen Terveyskysely 1999 Lähteet: Rimpelä M, Rimpelä A, Vikat A, Hermanson E, Kalliala-Heino R, Kosunen E, Savolainen A (1997) Miten nuorten terveys on muuttunut 20 vuoden kuluessa. Lapsilta ja nuorilta kun on aika vaikea vaatia jotain sellaista, mitä ei itsekään noudata. Kunnon kohennuksesta puolestaan tietoa antoi neljäsluokkalaisille pojille eniten isä, tytöille äiti, kuudesluokkalaisille valmentaja ja kahdeksasluokkalaisille liikunnanopettaja. Päivittäiset viisi ateriaa vaativat vastapainoksi vähintään kolme liikuntatuokiota. Kaikki alkaa kuitenkin aikuisista Kansainvälisesti tunnettu yrityskouluttaja Brian Tracy korostaa mallin mahtavaa merkitystä kaikessa oppimisessa ja muutoksen aikaansaamisessa. Jokaisen aikuisen tulisi näyttää ensin itse hyvää esimerkkiä. Liikuntaseuraan kuuluminen vaihteli alueellisesti: heitä oli Joensuussa 45 prosenttia, Espoossa 57 prosenttia ja Mynämäellä 46 prosenttia. Myös kouluruuan syönti oli epäsäännöllistä. Itsetunnon tukemisen pitäisi alkaa hyvin varhain. Oman aineistossani lapsista 5 prosenttia söi kouluruuasta vain osan. Painon hallintaan liittyvässä terveysneuvonnassa ravintoja liikuntatapojen rytmiä pitäisi korostaa enemmän. Neljäs ja kuudesluokkalaisille tytöille äiti oli tärkein laihdutusneuvoja ja kahdeksasluokkalaisille tytöille puolestaan terveydenhoitaja. ja 6. Omat tavat on syytä päivittää rehellisesti ja tiukasti: Onko oma painoindeksi alle 25
Hallituksessa pystyin myös vaikuttamaan siihen, että professori Paavo Komista tuli järjestön puheenjohtaja, kertoo Juppi. Kun kemiallinen valmennus näyttää tulleen urheiluun jäädäkseen, ja doping juoksee testaajien edellä, on aika ajoin pohdittu mahdollisuutta dopingin vapauttamisesta. Sa44 LIIKUNTA & TIEDE 5/2000 main urheilijoiden sosiaaliturva, tapaturmavakuutukset, eläkeoikeudet, verotukset erioikeudet. -Etiikka on hämärtynyt, se ei ole sama kuin 50 vuotta sitten. -Itse olen ottanut käyttöön termin "kemiallinen valmennus" siitä on tullut keskeinen osa huippu-urheiluvalmennusta. Yleinen moraalikäsitys on lähivuosikymmenien aikana suuressa murroksessa, on Tarastin näkemys. Osa näistä vaikutuksista on sitten niin suuria, että ko aineet määritellään dopingiksi. -Professori Paavo Komin ollessa järjestön puheenjohtaja (1990-96) suhteet KOK:hon lähentyivät KOK:sta tuli yhteistyökumppani ja järjestön taloudellinen tukija, se on vaientanut joskus ehkä turhankin voimakkaana esiintynyttä kritiikkiä huippu-urheilua kohtaan, on Jupin näkemys. Mutta oikeudelliset kysymykset koskevat urheilutoimintaa laajalti, urheilulait eivät ole vain huippuja varten, vaan ovat tärkeitä urheilun eri tasoilla, ne ovat tärkeitä mm nuorten urheilijoiden kannalta, sanoo Tarasti, joka aikoo ICSSPE:ssä ensi töikseen aktivoitua lakiasioissa. -Säännöt ovat välttämättömät, raja täytyy vetää johonkin. -En tiedä toteutuuko tällainen konferenssi KOK:n toimesta, voi olla, että ICSSPE olisikin parempi järjestäjä, miettii Lauri Tarasti. Tarastin mukaan dopinglaki tarvitaan, se on ainoa mahdollisuus vaikuttaa dopingaineiden jakeluportaaseen, urheilujärjestöjen dopingvalvonta voi koskea vain urheilijoita. -On selvää, että urheiluoikeus käsittelee vain kilpaurheilua, tavalliselle kuntoliikkujalle sillä ei ole mitään sanottavaa, Tarasti korostaa. Hallintoneuvos Lauri Tarasti: • • • • • • •• JURIDIIKKA SYRJAYTTAMASSA ETIIKAN KILPAURHEILUSSA TEKSTI: KARI A. Otimme ahkerasti kantaa liikuntakulttuurin eettisiin asioihin, sanoo Joel Juppi. Kemiallinen valmennus on tullut jäädäkseen Suuri urheilujuridiikan työllistäjä on doping. -Urheiluetiikassa joudutaan jatkossa paljon pohtimaan sitä, miltä pohjalta urheilu ponnistaa. -Dopingongelmassa ei ole lopullista ratkaisua, ei nyt eikä tulevaisuudessa, on viime vuonna perustetun WADA:n (maailman antidopingjärjestö) lakikomitean jäsenen Lauri Tarastin näkemys. -Urheilun ammattimaistuminen on merkinnyt sitä, että dopingmääräysten lisäksi mm työoikeudelliset asiat ovat tulleet voimakkaasti esille. Se merkitsee toisaalta sitä, että jos urheilija käyttää sallittuja kemiallisia apukeinoja, niin tämän päivän urheiluetiikka ei sitä kiellä. Siihen Tarasti suhtautuu kielteisesti.. -Se on tapahtunut ennen kaikkea onnistuneiden järjestämiemme kongressien kautta, joissa ICSSPE on ollut suojelijan roolissa. Enää ei riitä pelkästään moraalista ja etiikasta puhuminen, sanoo äskettäin International Council of Sport Science and Physical Education (ICSSPE) hallitukseen valittu KHO:n hallintoneuvos Lauri Tarasti. Ongelmahan ei koske pelkästään huippu-urheilua, myös kuntoilijat pyrkivät parempiin suorituksiin kemiallisin keinoin. Tarasti seuraa ICSSPE:ssä Liikuntatieteellisen Seuran pääsihteeri Joel Juppia, joka vaikutti järjestön hallituksessa kaksitoista vuotta. Lähes kaikilla aineilla on elimistöön erilaisia vaikutuksia, sellaisia jotka ovat liikunnallisesti merkittäviä. -Työnjaon pitää olla se, että urheilujärjestöt huolehtivat dopingtesteistä yhteiskunnalle se on liian hankala operaatio ja yhteiskunta puolestaan huolehtii siitä, että dopingin jakajien valvonta tapahtuu muilla keinoilla. Kysymys ei ole kuin osittain dopingista, sanoo Tarasti. T oistaiseksi ICSSPE:stä on puuttunut lakisektori, siksi Lauri Tarastia seuraajakseni hallitukseen tarjotessamme korostimme hänen juristi-ansioitaan, ja erityisesti asiantuntemustaan urheilujuridiikassa, kertoo Joel Juppi, joka tuli ICSSPE:n toimintaan jo 1973, aluksi kuntoliikuntakomiteaan ja sittemmin hallitukseen. Pitkään jatkuneella hallitusvastuullaJoelJuppi katsoo olleen ainakin sen merkityksen, että suomalainen liikuntatiede on tullut tunnetuksi. -Näyttää siltä, että maailmassa kaikkialla ideologiat kuolevat, urheilussa on nähtävissä sama kehitys. -Urheiluetiikka on sidoksisa yhteiskunnan muuhun etiikkaan. -Kuulun KO K:n Sport and Law komiteaan ja olen siellä tehnyt aloitteen, että KOK järjestäisi yleismaailmallisen urheilulakilakikonferenssin. "Tarvitaan maailmanlaajuinen urheilulakikonferenssi" -ICSSPE:hän on historiansa aikana painottunut enemmänkin kunto-urheiluun; vielä 80-luvulla järjestön piirissä oli vahvaa kritiikkiä huippu-urheilua ja mm KOK:ta kohtaan. -Minäkin olen sitä mieltä, että ICSSPE:n ei pidä olla huippu-urheilujärjestö, niitä on aivan tarpeeksi. Yhteistä pohjaa ei ole ei ole enää ylevää urheilun keskusaa te tta. NURMELA -Oikeudellisten asioiden käsittely on urheiluelämässä tullut entistä tärkeämmäksi; doping, siirtokorvaukset ja urheilijoiden erilaiset oikeudet, vaativat juridisia kannanottoja
Juristi Lauri Tarasti nyt ICSSPE:n hallitukseen lähtiessään myöntää astuvansa liikuntatieteilijöiden pariin askelhan ei ole hänen kohdallaan hirmuisen pitkä, tuntumaa tähän sektoriin tuli L TS:n puheenjohtajana, ja ICSSPE:stäkin mm 1990 Tampereella järjestetyn "Sport for All" kongressin järjestelytoimikunnan puheenjohtajana. Dopingsallivuuden suhteen eletään toisaalta jo kaksijakoisessa tilanteessa, huippu-urheilussa dopingia myös sallitaan. 1941) oikeustieteitten lisensiaatti, varatuomari kansliapäällikkö, ympäristömionisteriö 1983-94 hallintoneuvos, korkein hallinto-oikeus 1995Liikuntatieteellisen Seuran puheenjohtaja 1987-91 SVU L:n liittovaltuuston jäsen 1990-93 Suomen Squashliiton puheenjohtaja 1995-99 Kuntoliikunnan maailmankongressi 1990 järjestelyorganisaation puheenjohtaja yleisurheilun MM-kisojen pääsihteeri 1983 World Games -kisojen pääsihteeri 1963, -65, -67, -69, -71. Vaikka silloin tällöin kesäisin kokeilen miltä pikajuoksu tuntuu, lajejani ovat nykyisin squash ja tennis. Pelkään pahoin, että jos rahoitusta tuntuvasti lisätään, se valuisi pääasiassa urheilun yläkerrokseen, sanoo Tarasti. -Niemisen raporttihan esittää, että liikunta jaettaisiin myös valtion tukipolitiikassa tällä tavoin kahteen ryhmään. -Tiukka rahanjako merkitsee tosin niukkuutta myös liikuntatieteellisessä tutkimuksessa. Tarastinkin näkemys on, että juuri laaja-alaisuudestaan johtuen osin myös tieteenalan nuoruudesta johtuen liikuntatiede on jäänyt muiden tieteiden varjoon. Kisojen järjestelyorganisaation puheenjohtaja 1980 Suomen urheiluoikeuden yhdistyksen perustaja ja puheenjohtaja 199495 Urheilun välimiesoikeuden varapuheenjohtaja Suomessa 1995IAAF:n välimiesoikeuden puheenjohtaja 1984-97 ja jäsen 1997-99. LIIKUNTA & TIEDE 5/2000 45. -Vaikka liikuntatieteessä lääketieteellinen tutkimus huippu-urheilun myötä on näkyvästi esillä, suurin osa liikunnan tutkimuksesta tehdään ilman suuria otsikoita. Liikuntakulttuurin jakautuminen eri sektoreihin asettaa tutkimukselle yhä suurempia haasteita. Mahdollista olisi, että Suomessakin joku urheilun ammattilaisjoukko jättäytyisi dopingvalvonnan ulkopuolelle, on Lauri Tarastin mielipide. -Amerikassahan ammattilaislajeissa ei ole valvontaa, dopingia saa vapaasti käyttää. seuraavat teokset: Suomen vaalilainsäädäntö, Yhdistysoikeus ( kirjoittajatTarasti ja Halila ), Uusi asuntolainsäädäntö ( kirjoittajat Tarasti ja Narikka) Legal Solutions in International Doping Cases. Lauri Tarastin mielestä valtion lisääntyvä rahatuki ei ole ratkaisu liikuntakulttuurin kehittämisessä. Lauri Tarasti (s. -Raportin keskeinen viestihän on liikunnan selvä kahtiajako toisaalta selkeästi liiketoimintaan perustuvaan huippu-urheiluun ja toisaalta kansalaisyhteiskunta-urheiluun. Tutkimustyötä tehdään kuitenkin aktiivisesti. lääketiedettä, taloustiedettä, yhteiskuntaja sosiaalitieteitä, voi kysyä, pitäisikö sen sisältää myös oikeustiedettä, Tarasti miettii. Suomen liikuntakulttuurin tilassa Lauri Tarasti pitää hyvänä ja totena opetusministeriön teettämää, Risto Niemisen tekemää selvitystä suomalaisen liikunnan julkisen rahoituksen linjauksista. Lauri Tarastin merkittävin urheilusaavutus on Suomen mestaruus 4x100 m:llä HKV:n joukkueessa 1965. -Kysymys onkin siitä, miten rahoja kohdennetaan ja miten niitä käytetään. Huipulla on pieni ryhmä ja sen takana on suuri kansalaisliikunta, joka jatkuu yhteisöissä samaan tapaan kuin ennenkin. -Se olisi sama kuin vapautettaisiin huumeet, täysi vapaus johtaisi mahdottomaan lopputulokseen. -Kun liikuntatiede on pitänyt sisällään mm. KO K:n urheilu ja laki -komitean jäsen 1996Wolrd Anti-Doping Agency:n (WADA) oikeudellisen komitean jäsen 2000ICSSPE:n hallituksen jäsen 2000Lauri Tarasti on kirjoittanut mm. Joel Jupin liikunta-intohimot kohdistuvat golfiin
Tämä tuo vipinää elämään, vastikään 55 täyttänyt Raija Mattila pohtii. Myös Suomen hyvät suhteet entisiin sosialistimaihin ovat luoneet edellytyksiä yhteistyön ja keskustelun jatkamiselle uudessakin Euroopassa muunmuassa Euroopan Neuvoston urheilukomiteassa (CDDS). Mattila uskoo olevan eduksi, että tuntee hyvin sen toisenkin osapuolen. Taistelu samoista resursseista synnyttää vastakkainasettelua Raija Mattila myös muistuttaa, ettei tuloksia koskaan tehdä yksin. Suomi on johdonmukaisesti korostanut Euroopan Neuvoston ja Unescon kaltaisilla foorumeilla liikunnan yleistä yhteiskunnallista merkitystä. Resurssitaistelussa syntyy tietysti vastakkainasettelua, mutta se ei ole niinkään henkistä. Mattilan liikunta-alan asiantuntemus ja vuosien varrella hankitut yhteydet kansainvälisiin liikuntavaikuttajiin ovat hänen mukaansa edelleen tarpeen tullen käytettävissä, eikä hänen seuraajansa ministeriössä tarvitse hakea niitä kaukaa. Itäisen Keski-Euroopan maat ovat perinteisesti panostaneet paljon huippu-urheiluun, ja hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmat liikuntaan ovat olleet siellä suhteellisen uutta, Mattila huomauttaa. Jos tässä iässä saa uuden mahdollisuuden, onhan se valtavan hienoa. Tehtäväni on edistää vastuulleni kuuluvien monien taiteenalojen ja museokentän kehittymistä, ja tietenkin argumentoin niiden puolesta, hän toteaa. Mattilan aikana Suomen vaikutus on tuntuvasti kasvanut Euroopan kartalla liikuntakulttuurin ja urheilun alalla. Sekä liikunnalla että taiteella on itseisarvonsa lisäksi yhteiskunnan kannalta katsottuna myös välinearvoa. Seija Astalan kanssa työskennellään samalla pitkällä käytävällä täällä ministeriössä ja tapaamme päivittäin. Jokainen tietysti luo omat verkostonsa enkä kuvittele, että voisin uudessa tehtävässäni enää itse ylläpitää. Myös ministeriössä hänen toimenkuvansa painottui kansainvälisiin tehtäviin. Totuttelua varmasti vaatii, että keskenään samoista resursseista alituiseen kisaavat taiteen ja liikunnan rintamat näkee uuden roolin heijastamassa valossa. Hän saattaa jopa kuvitella mahdollisuuksia uudenlaisiin yhteyksiin taiteen ja liikunnan kesken. Raija Mattila siirtyy urheilusta taiteeseen • • • • •• "EDESSA UUSI JANNA MAAILMA" 46 LIIKUNTA & TIEDE 5/21XXl Teksti: KRISTIINA WUOLIO Suomalaisen liikuntahallinnon keskeinen kansainvälistäjä, kulttuuriasiainneuvos Raija Mattila on siirtynyt opetusministeriön liikuntayksiköstä yli 20 vuoden työrupeaman jälkeen taidehallinnon puolelle. Mattila tuli opetusministeriöön vuonna 1979 Liikuntatieteellisestä seurasta, jossa hän ehti hoitaa tiedottamiseen ja kansainvälisiin asioihin liittyviä tehtäviä seitsemän vuoden ajan. Hän on elokuusta asti vetänyt taideja kulttuuriperintöyksikköä ministeriön kulttuuri-, liikuntaja nuorisopolitiikan osastolla. Vaikka aluksi vähän vierastin ajatusta, nyt on edessä uusi jännä maailma. Viimeiset pari kuukautta hän on perehtynyt uuteen toimialueeseensa. Molempia voidaan hyödyntää esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisemisessä, hän katsoo
Isokokoisena ja reippaana olen pärjännyt poikienkin lajeissa, hän kuvailee. Olen pikkutytöstä asti harrastanut monenlaista liikuntaa, telinevoimistelua, yleisurheilua, pesäpalloa, hiihtoa. En ole ollut mikään huippu-urheilija mutta liikunnassa sellainen kympin tyttö kuitenkin. Tilaan Liikunta & Tiede -lehden vuositilaus 1 90 mk/2000 opiskelijavuositilaus 1 1 5 mk/2000 ITSELLENI O LAHJAKSI kestotilaus 170 mk/2000 (edellyttää päätoimista opiskelua, esitä voimassaoleva opiskelijakorttisi tai valokopio siitä) Liityn Liikuntatieteelliseen Seuraan jäseneksi 1 60 mk /2000 opiskelijajäseneksi 1 1 mk /2000 (edellyttää päätoimista opiskelua, esitä voimassaoleva opiskelijakorttisi tai valokopio siitä) Muutan tilaukseni jatkuvaksi O Peruutan tilaukseni O Eroan L TS:n jäsenyydestä Muutan osoitteeni O alkaen 2000 Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite Sukunimi Jakeluosoite Posti numero Puhelin Tilauksen maksaja/ Vanha osoite/ Osoitelipuke Sukunimi Jakeluosoite Postinumero Puhelin Alleki~oitus Etunimi Postitoimipaikka Etunimi Postitoimipaikka Täytä lomake ja lähetä tietosi Liikuntatieteelliseen Seuraan, os. Liikunta ja penkkiurheilu erottamaton osa elämää Vaikka Raija Mattila nyt luokin ammatillista nahkaansa uusiksi, liikunta ja urheilu kuuluvat yhä erottamaton osa hänen elämäänsä. Kiitos! Liikuntatieteellinen Seura ry VASTAUS LÄHETYS Sopimus 00250-4 3 00003 Helsinki. Penkkiurheilukin sujuu. niitä ihmissuhteita, joita lähes kolmenkymmenen vuoden ajan liikuntaelämässä ehti syntyä, Mattila arvelee äänessään peittelemätöntä haikeutta. Raija Mattilaan voi hyvin törmätä kuntosalilla tai ulkoilemassa Töölönlahdella ja Nuuksion metsissä. Hän on yllättänyt itsensä myös seuraamasta tuntikausia formulakisoja televisiosta, tosin silityslaudan takana seisten ja samalla vaatteita silittäen. Ei olisi kymmenen vuotta sitten uskonut, mutta kyllähän se kiinnostaa, kun suomalaiset huiput siellä menestyvät, hän tunnustaa. Stadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinki tai faksaa (09 4542 7222) sähköpostita (lts@stadion.fi) tai soita (09 4542 720) toimistoomme. Viime kesänä hän aloitti golfin ja myöntää jääneensä koukkuun. Haastattelua edeltävänä iltana hän on jännittänyt jalkapallostadionilla SuomiEnglanti-ottelua. Kahden tyttären ollessa pieniä äidin omaehtoinen liikunta jäi hetkeksi vähemmälle, mutta löytyi uudestaan kymmenkunta vuotta sitten
-15.2.2001 pohtii fyysisen aktiivisuuden terveyttä edistävien vaikutusten hyödyntämistä ja terveysvaarojen vähentämistä. Viimemainittu on englanninkielinen käännös aiemmasta Liikuntatieteellinen tutkimus Pohjoismaissa -julkaisusta. Kongressin ja seminaarin järjestävät Liikuntatieteellinen Seura ja Suomen Kuntourheiluliitto yhteistyössä Suomen Hiihtoliiton ja Hiihdon MM-kisaorganisaation kanssa. L TS järjestää kansainvälisen terveysliikuntakongressin helmikuussa ja X Liikuntatieteen Päivät syyskuussa 2001 Syyskokouksen pöytäkirjan ja ensi vuoden toimintasuunnitelman voit tilata L TS-toimistosta. Uusiksi hallituksen jäseniksi ja varajäseniksi valittiin yhteyspäällikkö Merja Palkama ESLU:sta Helsingistä, liikuntasosiologian assistentti Hanna Vehmas Jyväskylästä ja koulutusjohtaja Reijo Häyrinen Liikuntainstituutti Paju lahdesta. Kasautuvista terveysongelmista huolimatta liikunta antaa elämiseen laatua. •• LIIKUNTATIETEELLISEN SEURAN JASENSIVU Toimittaja: Eeva Tulisalo Liikuntatieteellinen Seura Stadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinki * puh 09 4542 721 8 * fax 09 -4542 7222 * sähköposti: eeva .tulisalo.lts@stadion.fi * internet: http://www.stadion.fi/LTS PERTTI VUORELA jatkaa Liikuntatieteellisen Seuran hallituksen puheenojohtajana P Pertti Vuorela valittiin neljänneksi kaudekseen vuodeksi 2001 Liikuntatieteellisen Seuran hallituksen puheenjohtajaksi seuran syyskokouksessa 19.lokakuuta. Kutsuluennotsijoista nimekkäimpiä ovat professorit Gudrun Doll-Tepper (Freie Universität Berlin), Lars-Magnus Engström (Stockholm Institute of Education), lnggard Lereim (University Hospital in Trondheim) sekäJurgen Palm, (TAFISA.) Osana kongressia järjestetään kansallinen seminaari, jonka teemana on: Kansallinen liikuntastrategia: Paikallistason terveyttä edistävän liikunnan toimintamuodot ja resurssointi 14.-15.2.2001. Kongressiesitteen saat tämän lehden liitteenä. Vähänkin liiTilaa julkaisut L TS-toimistosta: Markku Nyman, Markku Ojanen: Mielenterveyspotilaiden tupakointi, terveyskäyttäytyminen ja hyvinvointi, Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 149, 32 s., 2000; hinta 65 mk (L TS:n jäsenille 60 mk) + toimituskulut ja Jouko Kokkonen: Research in Sport and Physical Education in the Nordic Countries, Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 150, 52 s., 2000. Syyskokouksessa hyväksyttiin ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Hinta 65 mk+ toimituskulut. Seminaarin tavoitteena on vauhdittaa liikuntajärjestöjen kehitystä terveyttä edistävän liikunnan toimijoiksi ja tukea uusien toimijoiden tuloa terveysliikunnan pariin. 48 LIIKUNTA&TIW, 52 ,~ http://www.stadion.fi/LTS. Lisätietoja L TS-toimistosta ja internetistä http://www.stadion.fi/LTS. Nymanin ja Ojasen julkaisu on "Mielenterveyspotilaiden tupakoinnin syyt ja tupakoinnin vähentäminen" projektin väliraportti. Varapuheenjohtajana jatkaa Tiina Lampisjärvi. TERVEYSLII KUNTAKONGRESSISSA NIMEKKÄITÄ LUENNOITSIJOITA The International Congress on Bridging Sport, Exercise and Lifestyle Activity for Health 13. Tutustu mielenkiintoisiin teemoihin ja ilmoittaudu 12.1.2001 mennessä L TS-toimistoon. MIELENKIINTOISIA UUSIA JULKAISUJA Seuran julkaisusarjassa on ilmestynyt kaksi uutuutta: Markku Nyman, Markku Ojanen: kuntaa harrastavilla hyvinvointi on korkeammalla tasolla kuin liikunnallisesti passiivisilla. Mielenterveyspotilaiden tupakointi, terveyskäyttäytyminen ja hyvinvointi sekä Jouko Kokkonen: Research in Sport and Physical Education in the Nordic Countries
marraskuuta varsinainen anti-dopingviikko. Keskeisinä foorumeina säilynevät Euroopan Neuvosto, EU sekä pohjoismainen yhteistyö. Näkyvä osa on lähikuukausina myös antidopingtyöllä. Parasta imagonrakennusta on se, että teemme asioita hyvin, että Suomi ja suomalaiset profiloituvat osaamisellaan. Opetusministeriön organisaatiota uudistettiin keväällä. Hakemukset jätetään 23.10. Tulin opetusministeriön palvelukseen vuonna 1987 ja olen toiminut koko ajan kansainvälisten asioiden parissa. Euroopasta odotetaan useampaakin hakemusta. Millainen asema ja tavoitteet ministeriöllä näissä yhteyksissä on. Millaisissa tehtävissä olet toiminut aiemmin. Suomihan on ensi vuonna pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajamaa. Sisällöt vain ovat toiset. Nykyisin tulee luettua urheilusivuja tarkemmin kuin "entisessä elämässäni". Miten arvioit em. Mitkä ovat nähdäksesi kansainvälisen yhteistyön keskeiset toimintafoorumit. WADA:n pysyvä sijaintipaikka ratkaistaan ensi kevään aikana. isännyyksien merkitystä kansainvälisessä kanssakäymisessä. Mitkä ovat syksyn aikana Sinua työllistäneet asiat. urheilun erityispiirteitä, antidoping-työtä sekä nuorten urheilijoiden suojelua. Miten kotiutuminen liikunnan kansainväliseen kenttään on edennyt. Miten arvioit liikuntaa ja urheilua ja toisaalta kulttuuria, tutkimusta paljon puhutun Suomi-kuvan kirkastamisen kannalta. Syksyn työtä leimaa mm. Vuosikymmenen kuluessa monia asia on ehtinyt muuttua. Ranskan EU-puheenjohtajakaudella jatkuva keskustelu urheilun erityispiirteistä ja niiden huomioimisesta lainsäädännössä. Priorisoinnit tulevat uudelleen harkintaan. Myös liikunnassa samoin kuin perinteisessä kulttuuriyhteistyössä kansainvälisen yhteistyön keskeisiä foorumeita ovat EU ja Euroopan Neuvosto ja pohjoismainen kahdenvälinen yhteistyö. Silloin käsitellään mm. Seuraan mielelläni urheilua ja harrastan lähinnä lenkkeilyä ja muuta hyötyliikuntaa. Millainen on oma suhteesi urheiluun ja liikuntaan . Kansainväliset kisat ja kongressit ovat oiva esimerkki edellisestä Suomen profiloitumisesta osaamisella ja luotettavuudella. Mikä on ikimuistoisin liikuntaelämyksesi. Aloitin kesäkuun alussa. .. Niin pohjoismainen urheiluvirkamiestapaaminen kuin EU-kokoukset Brysselissä ovat olleet ohjelmassa. Etenkin pienille Itä-Euroopan maille kahdenvälisillä sopimuksilla on ollut suuri merkitys mm. Vierastan kyllä vähän koko käsitettä. Suomi tunnetaan osaavana kisaja kongressijärjestäjänä. European Sports Forumissa käsittelemme mm. Työ on käsittänyt pääasiassa kahdenvälistä kulttuuriyhteistyötä, mutta myös Euroopan Neuvoston koordinaatiotehtäviä, pohjoismaista yhteistyötä, ulkomaanlehtorihallintoa jne. Etenkin WADA on vahvasti esillä. Entä loppuvuoden ja ensi vuoden aikana. Samalla arvioidaan miten edellisen, vuonna 1991 linjatun strategian tavoitteet on saavutettu. Itse tulen liikuntaväen ulkopuolelta. Olet siirtynyt liikunnan kansainvälisten asioitten vastuuhenkilöksi ministeriön kansainväliseltä osastolta. Se taitaa kyllä olla Suomen ensimmäinen jääkiekkokulta ! LIIKUNTA & TIEDE 5/2000 49. Marraskuussa kokoontuvat Euroopan urheiluministerit Pariisissa, Oslossa on 13-16. Onko ylipäätään mitään Suomi-kuvaa, vaiko kenties monta erilaista. WADA:n pysyvää sijaintipaikkaa ja rahoitusta vuodesta 2002 lähtien. Ministeriön tehtäviä, roolia ja tavoitteita liikunnan kansainvälisessä kentässä tarkastellaan ensi vuoden aikana käynnistyvässä kansainvälisen strategian uudistamisessa. Suomi pitää tärkeänä, että Euroopan maat voisivat löytää yhteisen ehdokkaan, jonka taakse ne voisivat asettua. KUKA * MIKA * MIKSI Teksti:LEENA NIEMINEN Seija Astala: Uusin sisällöin, tutuille foorumeille Kulttuurisihteeri Seija Astala siirtyi liikunnan kansainvälisten asioitten pariin ministeriön kansainvälisten asiain sihteeristöstä. yhtenä instrumenttina edetä kohti EU-kelpoisuutta. Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että kansainvälinen antidoping-työ ja etenkin WADA:an liittyvät asiat hallitsevat nyt kuvaa. ja niistä valitaan sitten tietyt kriteerit täyttävien lopullisten ehdokkaitten joukko. Tällä tarkoitetaan paitsi terveyteen ja dopingiin liittyviä asioita, myös siirtokorvauskäytäntöjä ja koulutuspolitiikan kehittämistä. Kesän orientoitumisen jälkeen syksy on ollut vilkas ja kotiutuminen on sujunut työn merkeissä
49,5 prosenttia vastaajista kertoo harrastavansa kuntoliikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa vähintään 30 minuuttia kerralla. lokakuuta pitämässään kokouksessa. Kunnonlaivalla saat tietopaketin ja toimintaohjeet Vuodessa Kuntoon -KKl-verkon perustamiseen. Projekti päättyy, mutta liike jatkuu", toteaa Turun liikuntatoimenjohtaja Arto Sinkkonen tyytyväisenä. Kuntoliikuntaa harrastavien määrä on kasvanut 3,3 prosenttiyksikköä vuodesta 1995. Harrastetuinta on pihatöiden teko (75 %) sekä pyöräileminen tai käveleminen töihin (lähes 50 %)", tutkimuksen tekijät, Kirsi Kajala ja Maarit Laiho, kertovat. Lisätietoja: Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma, projektipäällikkö Maaret Ilmarinen, (09) 3481 2055, maaret.ilmarinen@kki.slu.fi sekä Fysiokimppa Oy, Marianne Kyrklund, (09) 5041410, postia@fysTurku vakinaisti kuusi liikuntaohjaajan tointa Turun kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto päätti vakinaistaa kuusi tilapäisen liikunnanohjaajan tointa ja yhden osastopäällikön viran 2. "Toimintaan haetaan uutta sisältöä ja uusia piirteitä, mutta pääsääntöisesti se jatkuu nykyisellään." Turun liikuntatoimi perusti 1993 Liike 2000 -projektinsa vuosiksi 1994-2000. Liikuntaohjelmassa ovat esimerkiksi fysiokimppa ja kuntokimppa Friskis & Svettis -jumppa, jonka järjestää Urheiluseura Friskis & Svettis Tanssikoulu Kokon latinorivitanssi Suomen Painonnostoliiton tankovoimistelu SVoli-jumppa, jonka järjestää Suomen Voimisteluja Liikuntaseurat SVoli ry Suomen Reumaliiton jumppa Hyppää pois! luusto lujaksi Suomen Kuntourheiluliiton KiintoNainen 4+4+4 -ohjelma sekä Suomen Kuntourheiluliiton, Suomen Osteoporoosiyhdistyksen ja Samfundet Folkhälsanin Ilona-ohjelma Kunnonlaiva tarjoaa myös tietoja, yleisöja ohjaajaluentoja, sekä näyttelyitä. (014) 260 1574, fax {v s S A (09) 3481 3 10 1 (014) 260 1571 Kunnonlaiva risteilee 18.-19.8.2001 Kunnonlaiva, Viking Cinderella, tarjoaa elämyksiä liikkujille ja koulutusta ohjaajille 18.-19. Joka toinen keski-ikäinen liikkuu riittävästi Pohjois-Kvm~nla_~ksossa . Kunnonlaivalla sinua viihdyttävät tähtiartisti Vicky Rosti ja Menneisyyden vangit. Vastaajien keski-ikä on 50 vuotta ja heistä SS prosenttia on naisia. Kyselyyn vastasi 945 henkilöä eli vastausprosentti on 56. Lisätietoja: liikuntatoimenjohtaja Arto Toukonen, (OS) 829 6380, arto.toukonen@kouvola.fi ja litin liikuntasihteeri Matti Rantala, (OS) 7502460, matti.rantala@iitti.fi. Neljä viidestä kyselyyn vastanneesta pohjoiskymenlaaksolaisesta, 83,7 %, harrastaa jonkinlaista kuntoliikuntaa useimmiten 2-3 kertaa viikossa. Kyselyn analysoivat Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Kouvolan liiketalouden osaston opiskelijat Kirsi Kajala ja Maarit Laiho. Risteilyn hintaan, 290-820 markkaa, sisältyy sekä meriaamiainen ja buffetillallinen ruokajuomineen. "Lähes jokainen vastaaja (95 %) ilmoittaa harrastavansa hyötyliikuntaa. elokuuta 2001. Se on samalla Fysiokimpan 15-vuotisjuhlaristely ja KKl-ohjelman Vuodessa kuntoon -starttiristeily. Projektista on muodostunut liikunta-, terveys-, sosiaali-, kouluja nuorisotoimen sekä monen järjestön yhteinen " elinkaari" -hanke. (09) 3481 2381, fax Jyväskylä puh. Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma on myöntänyt projektille hanketukea yhteensä 360 000 markkaa vuosina 1995-2000. Viisi vuotta sitten riittävästi liikkuvia oli viisi prosenttiyksikköä vähemmän. Lisätietoja: liikuntatoimenjohtaja Arto Sinkkonen, (02) 262 3200, 050 554 6200, arto.sinkkonen@turku.fi; http://www.turku.fi/liikuntavirasto/.. Näyttelyt esittelevät uusia tuotteita sekä kunnon testiaseman, jossa voit testauttaa tasapainon ja lihasvoiman sekä mittauttaa veranpaineen ja kolesterolin. Risteily ilman kunnon viihdettä ei olisi kunnollinen. Viihteellinen on myös Vuoden miehet -liikuntaryhmän valinta: treenaa oma ryhmäsi ja osallistu. Liikunnanohjaajat ja osastopäällikkö työskentelevät vuoden vaihteeseen asti Liike 2000 -projektissa. iokimppa.fi. Joka toinen 40-66 -vuotias poh101skymenlaaksola1nen ilmoittaa liikkuvansa vähintään kolme kertaa viikossa vähintään 30 minuuttia kerralla. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimukseen vastanneista lähes tuhannesta henkilöstä peräti neljä viidestä kertoo harrastavansa jonkinlaista liikuntaa 2-3 kertaa viikossa. 50 LIIKUNTA & TIEDE 5/200l "Käytännössä päätös tarkoittaa hyväksi ja tarpeelliseksi havaitun projektin jatkumista osana liikuntatoimen normaalia työtä. Se on etsinyt, löytänyt ja toteuttanut uusia tapoja houkutella ihmisiä liikkumaan. Ohjelmassa on myös ravinto-, liikuntaja terveysluentoja. Eniten, peräti 14 prosenttiyksikköä, riittävä liikkuminen on lisääntynyt Valkealassa, jossa 59 prosenttia vastaajista harrastaa säännöllistä liikuntaa. Puolet, 53 %, vastaajista ilmoitti liikkuvansa (kuntotai hyötyliikuntaa) vähintään 30 minuuttia kerralla ainakin kolme kertaa viikossa, kun viisi vuotta sitten riittävästi liikkuvia oli viisi prosenttiyksikköä vähemmän. Kunnonlaiva-risteilyn järjestävät yhteistyössä Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma ja Fysiokimppa Oy. He arvioivat liikunnan olevan rasittavuudeltaan ripeää ja reipasta." Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelmaan liittyen kuntaseitsikon kunnat, Anjalankoski, Elimäki, Iitti, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala, lähettivät yhteensä 1670 40-60 -vuotiaalle asukkaalleen liikuntakyselyn viime keväänä. Kunnonlaivalla on aina tarjolla kunnon ruokaa ja juomaa. Lisäksi pääset nauttimaan muotinäytöksistä ja tanssinopetuksesta. "Joka neljäs kertoo harrastavansa hyötyliikuntaa viisi kertaa tai useammin viikossa 20-40 minuuttia kerralla. Helsinki puh
+358 9 4542 720 lox int. The themes are 1 Vulues of sport, exercise and lifestyle activity 2 Effects of physicol octivity on health and effects of health on physical activity 3 Health-related factors enhancing and limiting developmenl and participation in sport, exercise and lifestyle activity 4 Post, present ond future participation in sport, exercise and lifestyle activity 5 New research findings and developmental innovalions related to health in sport, exercise and lifestyle activity 6 Heolth-related policies and promotion of sport, exercise and lifestyle activity 7 Skiing ond health Eoch theme is deolt with in plenary sessions and include 2-4 invited speakers which will be leading experts and inspiring visionaries of the respective topic. Porticiponts The Congress is targeted to policy makers, planners, advocators, representatives of national and international media, researchers and service providers in various fields of sports. E «,, ~'\)~ , oo.,.. .. Time and place The Congress will he held February 13-15, 2001 in Lahti, Finland. National Seminor As o pari of this International Congress there will be a National Seminar. $ THE FINNISH SOCIETY FOR RESEARCH $ IN SPORT AND PHYSICAL EDUCATION :z ~ V-, c::> .:.; ._J ~ Stadion, Etelökaarre FI N-00250 Helsinki, Finland phone int. For more information please contact the Congress Office. The Progromme also includes on-site exhibition for presentation of posters, short practical demonstrations ele. Patrons ICSSPE and TAFISA have granted their patronage to the congress. The themes examine simultaneously .su«essive~ the heolth-related aspects of sport, exercise and lifestyle physical activity. The Programme is built on seven logically interlinked themes proceeding from basic principles to practical applications. +358 9 4542 7222 e-mail: lts@stadion.li. Aim The Congress provides latest scientific knowledge and offers opportunities for discussion and exchange of ideas and experiences for promotion of sports for health. This Seminar will starl a series of events to celebrate the 40th anniversary year of the Finnish Sport for AII Association. 20C 1~ LH~i F11,k1rrd \ \) \t M Ii 1' I 7 '~ G l/1 Organizers The Finnish Society for Reseorch in Sport ond Physicol Educotion ond Finnish Sport for AII Association in cooperation with The Finnish Ski Association • 2001 Nordic Ski World Championships. 4 i . The speokers will be available to continue the discussion after the closing of the formal session. ' \ \\ l1 S p o rt 1 l)~Gltis utd UfGsiyl /t ·ii~li fo r HGulth T. ' c., OFF1r t., \\\"uary 1 s l. The Finnish Ministry of Educotion provided financial support to the Congress. There will also be opportunilies for discussion
SUOMALADMEM VODTTAA ADMAo S uomalaisilla on ollut jo 60 vuotta mahdollista jännittää Veikkauksen pelien parissa ja kantaa samalla vastuuta kansallisen kulttuurimme hyvinvoinnista. 01.e ylpeä. Viime vuonna Veikkaus tuotti yli 2 miljardia markkaa. Kiitos maamme menestyksestä kuuluu sinul/.e.. Siisyli 6 miljoonaa per päivä taiteelle, urheilulle, nuorisotyöll.eja tieteelle