Liikuntarakentaminen: UUSILLA OTTEILLA UUSIIN HAASTEISIIN
Aloite näiden päivien järjestämiseksi Kajaanissa tuli Kainuusta ja erityisesti Kainuun liitolta, joka jo pitkään on ollut kainuulaisten liikuntaorganisaatioiden ja liikunta-asiantuntijoiden rinnalla tärkeä ideapankki ja konkreettisesti merkittäviä hankkeita tukeva organisaatio. Liikuntatieteellinen Seura ja Kainuun Liikunta ry olivat päivien pääjärjestäjiä, mutta yhtä merkittävän panoksen toivat mukanaan jo edellä mainittu Kainuun liitto, Oulun läänin liikuntahallinto ja Kajaanin kaupunki. Alueellisuus voimavarana JOEL JUPPI J ärjestyksessä 10. vuosikerta ISSN 0358-7010. 38. Tästä esityksestä saatujen ideoiden pohjalta Liikuntatieteellinen Seura ja Kainuun Liitto (silloinen Kainuun Maakuntaliitto) käynnistivät varsin laajan ja monivuotisen seurantatutkimuksen nimeltään Kainuun elintavat ja terveys (KETTU). Tämä alustus vaikutti varmastikin osaltaan Kainuun liikuntakulttuuria kehittävän maakunnallisen hankkeen eli Kainuun mallimaakunta -hankkeen käynnistymiseen 1980-luvulla. Tämä on havaittu myönteiseksi voimavaraksi ja lisäenergiaksi monilla inhimillisen toiminnan eri alueilla. Esimerkiksi suurten sekä kansallisten että kansainvälisten kuntoliikuntaja kilpaurheilutapahtumien järjestäminen on ollut viime vuosina erittäin vilkasta ja onnistunutta. Toinen päivien ehkä vähemmän tiedostettu funktio on ollut soveltajien keskustelujen kautta saatujen virikkeitten antaminen ja siirtäminen käytännöstä tutkijoille ja tutkimuslaitoksille. Päivien luonne on viime vuosina alkanut vakiintua liikuntatutkimuksen soveltavan tiedon välittämiseen ja popularisoimiseen. Viime vuosina ovat kainuulaiset tutkijat kunnostautuneet suurten kansainvälisten tutkimus-, kokeiluja kehittämishankkeiden suunnittelijoina ja toteuttajina. Tutkimuksen suunnitteluvaiheen jälkeen sen varsinainen toteutus siirtyi Turun yliopiston kansanterveystieteen laitokselle ja myöhemmin UKK-instituutille. Yhtä tärkeä oli myös koko läänin tuki ja erityisesti läänin liikuntahallinnon konkreettinen apu. 09-45427222 e-mail: lts@stadion.fi Internet: www.stadion.fi/L TS Päätoimittajat: Pauli Vuolle (vast). Seuran rooliksi jäi lähinnä tähän hankkeeseen liittyvän tiedon välittäminen. Kainuulainen liikuntatoiminta on jo pitkään ollut aktiivista eri sektoreilla ja eri muodoissa. Heinonen Reijo Häyrinen Pasi Koski Lauri Laakso Heimo Nupponen Eila Ruuskanen-Himma Jaana Suni Valokuvat: Antero Aaltonen, Ulkoasu: Koodi Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Suomen Liikunnanopettajien Liiton virallinen tiedotuslehti Paino: Vammalan Kirjapaino Oy Tilaukset: puh: 09-4542 720, fax: · 09-45427222 Kestotilaus 170 mk/vsk Vuositilaus 190 mk/vsk. Oulun yliopiston alueellisena yksikkönä toimiva Kajaanin opettajankoulutusyksikkö on yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kanssa kehittänyt ja aktivoinut alueen liikuntatutkimusta. Näin saatiin taloudellisen tuen lisäksi hyvin rekrytoitua alueen asiantuntemus sekä tutkimuksen että käytännön sektoreilta. Uutta tä2 LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 mä korostaminen ei kuitenkaan ole, sillä jo 1970-luvun alkupuolella alueellinen toiminta oli Liikuntatieteellisen Seuran puitteissa hyvinkin vilkasta. Toinen Kainuun Liikuntakulttuurin Päivien pääalustus oli Heikki Klemolan "Alueellisten näkökohtien huomioiminen liikuntasuunnittelussa". Huomattavan suurten EU-tukirahojen saaminen on sekin tunnustuksenosoitus tämän maakunnan liikuntakulttuurille ja liikuntatieteelliselle tutkimukselle. Näin on mahdollista kerätä jopa konkreettisia tutkimusteemoja. Liikuntatieteellisen Seuran viime vuonna hyväksytyssä uudessa strategiassa korostetaan alueellisen toiminnan merkitystä. Liikuntatieteen päivät kokosivat Kajaanin hyvin toimivaan kongressikeskukseen yli 200 alan asiantuntijaa. Toivotan onnea ja jatkuvaa menestystä kainuulaiselle liikuntatoiminnalle ja koko alueen liikuntakulttuurille. Maakunnan voimavarojen tuki näille päiville oli välttämätön. Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh 09-4542720 fax. Joel Juppi Vastaava toimittaja: Leena Nieminen Toimituskunta: Pi lvikki Heikinaro-Johansson Olli J. Todettakoon, että vuonna 1977 Kainuun Liikuntakulttuurin Päivillä silloinen seuran puheenjohtaja, professori Martti J .Karvonen korosti esityksessään liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä ja niiden tutkimisen tärkeyttä. On ymmärrettävää, että oman, itselle läheisen kylän, kunnan, kaupungin, maakunnan ja jopa läänin hyväksi työskentely ja näiden asioiden esille nostaminen motivoivat työskentelemään jopa paremmin ja aktiivisemmin kuin koko valtakunta, maanosa tai maapallo
Suomi-on pitkään ollut liikuntarnkentami. Toisilla pyritään matkailukokE;_rnus rnuokkaamaan _mahpaljon _;~kielä~än kaltåiseksi , Mikä:selitliikuntamatkailun kasvavaa s~;siota?T~imiiko.se asem_.~~ ja statuksen vijhvistajana våTovatko liikuntamatkailuun liittyvät aktiviteetit keim/paeta ,,:···•,r··:•c:,,"-'· . ··•~ 'c't Mikäli arpajaislaki astuu voimaan ensi vuoden alusta_ liikunnanpsuus kasvaa kymmenen vuoden aika_na ,, vuode,sta 2003 alkaen 25 prosenttiin nykyisen noin 2_ 1 · sijaan. .,"c"':i-':·,, . Pääkirjoitus Joel Juppi Liikettä matkalla: Liikuntamatkc1ilun ja -matprofiilia kartoitt~massa matkoilla haetaan pakoa arjen rutiineista uusiin ympäristöihin ja käyttäytyniismalleihin . ··,·•-/.·'·•.• Seppo Aho Oikeus liikkua: Kajaanin opettajankoulutusyksikössä liikuntaja terveyskasvatusta vahviste~ taan koulutusprojektilla. Terv~ys'riatkai lun.ennakoi· kasvava.n lähivu~:~ina nopeam ~jri l<~(~'i~simerc ,· . ·::,'_ : ·:.: ,: > --p,1;_~'.·?•-•'" ·•:· '.\muotoilemansa 'tavoitteeh :toteutumiseen: Päiv,;Bish -•· ;.J;,;. ;._,J_ ·_.:.:i.:]r _.,\;1 1 1-:_;'~r•:.:;, ":J\ti;:\_r)·,, ,18}tLiikt1p,tara~~-~~c1n:ij.~eri: ,Yu~}Uc1 -~~teil.!~• uusi.i11 · haasteisiin. -:~·,· . Joel Juppi 28 ArJ>~ ratkaisi Pauli Vuolteesta seuran puheenjohtaja 2002. Olisi erikoista, jos liikuntajärjestöt eivät ymmärtäisi käyttää hyväkseen tällaista resurssia. Maaku~'~allise,n liikunnan ja urheilun kattojärjestön tavoite on helppo kiteyttää: toimiaJoko maakunnan hyväksi si_ten/ että liikunnasta muotoutuu yksi keskeisimmistä/Väline i~tä . Tämä merkitsisi nykyt~otolla noi~ 100 mmk nykytasoa enemmän . ,, ·~•-.... Seuran puheej9htajuutta olivat hakemassa dosentti Raija Laukkanen ja professori Pauli Vuolle. Vuokatin Urheiluopisto on rakentanut omaa .Ybrandiaan oikeastaan jo ennen kuin koko sanaa käytettiin Suomessa. . ·-t·,, etelänmatkailun,'.risteilyjen tai ostosmatkailun. _.-·, . löysimat_k~ii"un. Liikuntatutkija ahertaa edelleen apurahan turvin ja putoaa näin asianmukaisen sosiaaliturvan piiristä. 22 Liikuntatutkimus tienhaarassa: Arpajaislain myötä apurahoista palkkauks,eerj . . Lapsia on roh,kaistava n?yttäc. . maakunnankehit\1mises;iä _Ka\~uun LiiKurhl ti2A> · .. .. _>·-:,:.:-·-_ ·.:.·,:,:..,;,_,.. .. . Päivi Bisi 15 Oman alan löytämistä: Koulutuksen, liikun. · · · ,·· ·-: ..... ·. <ft ka1jana. rooleja ja asemia. Lopullinen ratkaisu jouduttiin tekemään arpomalla . Leena Nieminen . . ·suja ja toimintamalleja . Kristiina Wuo!io LIIKUNTA& TIEDE 5/2001 3. ; .,,'.:''t·::. (Xqk?i}lå on tärk~ä rooli myös rn~ok-· . suurvalta.:·uusi_lla tavoi lla suu~nitella, rake~taa'j; ~ahoittaaliikuntapaikkojaon saatu ki_innosta_v1~'ratkai.Kylpylät;form~iatja marato·~-it: ,,,· . 25 Liikuntatieteen suuri kaari Suomalaisen liikun~ tatieteen historiasta löytyy kasapäin upeita avauksia ja hienoja saavutuksia . Kristiina Wuo!io 32 Joel Jupille Kuntourheiluliitto, Kunto ry:n kultainen ansiomerkki 33 Liiku oikein voi hyvin. ,; Kun te.sitten kouiuissa teette näitä lasten kanssa, teidän tehtävänänne on näyttää heille, että jokaisella on oikeus liikkua ja saada siitä liikunnan _riemua. mällä, ettei tämä ole vaikeaa." Päivi Bisi '14 Anneli Pönkkö: Koulutuksen tarve on ennakoitava ja oma tarjonta markkinoitava · Vaikka Kajaanin OKY:ssä on jo muutaman vuoden · ajan tehty työtä liikuntakasvatuksen vahvistamiseksi, kolmivuotisen EU-rahoitteisen k9ulutusprojektin käynnistäminen osuu mitä sopivimpaan-ajankohtaan. Kiinnostusta herättäneessä ja tapahtumarikkaassa vuosikokouksessa äänestys päättyi tasalukuihin 33-33. . se~,. nan ja matkailun yhdistäminen vaatii vahvan .:: brandin. Kimino Suo~i, Pauli Vuoti; ·;': ·. Osan liikuntatiete_ellise_n tutkimuksen tuloksista olemme omaksuneet arkeemme / niin hyvin, ettemme tule miettineeksi, että taustaH~ on vuosien tutkimustyö. Varapuheenjohtajaksi valittiin äänin 39-28 kulttuuriasiainneuvos Raija Mattila. ,-_,. Hanna v/hmas ( . cfnko niille tila'a myb;· . ,.,,,· ... . . ,tSuomessa. . Rakennetudla ja etenkiri ' luont~ii]kuntapai. _:} · • c:Jir · :.f 16 Liikuntamatkailun puolesta. '. Leena Nieminen 29 Kulttuuriasianneuvos Raija Mattila: Kehityksen analysoinnissa riittää tehtävää Kun liikunnan kenttä eri toimijoineen muuttuu entistäkin kirjavammaksi, seuralla luulisi olevan kysyntää kehityksen analysoijana, ennakoijana ja vaihtoehtoisen näkemyksen tuottajana. · minnanjohtaja Erkki Hulkl<onen myös luottaatvahvasti . Antero Toskala 37 IN MEMORIAM Esko Palmio ' .. Päivi Bisi KESKUSTELUSIVUT: 30 LIIKUNTATIETEEN NUOREN TUTKIJAN PALKINTO HARRI HEINOSELLE 31 Mitä tehdä liikkumattomalle viidennekselle nuorista innovoidaanko uusia konsteja vai annetaanko olla
4 LIIKUNTA & TIEDE 5/2001
LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 5. Joillakin matkoilla haetaan pakoa arjen rutiineista uusiin ympäristöihin ja käyttäytymismalleihin. Toimiiko se esimerkiksi arkielämän aseman ja statuksen vahvistajana vai ovatko liikuntamatkailu keino paeta arkielämän rooleja ja asemia. Erilaisten matkailumuotojen suosiota selitetään eri tavoin. Mikä sitten selittää liikuntamatkailun kasvavaa suosiota. Toisilla taas pyritään vapaa-aika ja matkailukokemus muokkaamaan mahdollisimman paljon arkielämän kaltaiseksi
Liikuntamatkailu tai urheiluturismi voi olla ns. passiivista tapahtumamatkailua. aktiivista liikuntamatkailua, jolloin matkailija itse henkilökohtaisesti osallistuu matkansa aikana johonkin liikunnalliseen toimintaan. Liikuntamatkailusta yleisesti puhumista vaikeuttaa lisäksi se, että toisille liikunta voi olla matkalle lähdön ensisijainen motiivi tai syy, kun taas toisille liikunnan sisällyttäminen matkaan on toissijaista, ehkäpä vain satunnaisen tilanteen seurausta. Kolmas ja kansainvälisissä liikuntamatkailun typologioissa tuorein liikuntamatkailun päämuoto on ns. Liikuntamatkailun kansainvälinen tutkimusja kehittämisorganisaatio STIC (Sport Tourism International Council) arvioi sekä aktiivisen että passiivisen liikuntamatkailun merkityksen olevan jopa kolmanneksen kaikesta matkailusta (STIC 1997). Esimerkiksi pohjoisamerikkalaisille sport useimmiten tarkoittaa kilpailullista urheilua, kun taas Euroopassa sport-käsitettä käytetään väljemmin tarkoittamaan sekä kilpaurheilua että virkistyksellistä ei-kilpailullista liikuntaa. lukuja tulee kuitenkin pitää vain. (Gammon & Robinson 1997.) Matkan päämotiivi ei ole kuitenkaan välttämättä paras indikaattori kertomaan liikuntamatkailun merkityksestä. Nykyaikaisten globaaleiksi megatapahtumiksi luokiteltavien olympiakisojen tai Formula 1-osakilpailujen rahavirrat ovat aivan toista luokkaa verrattuna esimerkiksi vaellusmatkailijoiden tuomiin markkoihin Lapin matkailuyrityksille. Historiallisesti ensimmäiset merkit liikuntaan ja urheiluun liittyvästä matkailusta voidaan löytää jo Antiikin olympialaisista. Esimerkkejä nostalgialiikuntamatkailusta ovat matkat urheilumuseoihin, olympiatai muille urheilustadioneille. Kolmas mainittava liikuntamatkailun typologia liittyy liikuntamatkailijoiden motiiveihin. (Standeven & De Knop 1999, 73-75; Gibson 1998, 160,165.) Standeven ja De Knop ovat selvittäneet liikuntamatkailijoiden osuutta matkailusta yleensä. On melko harhaanjohtavaa puhua liikuntamatkailusta yhden käsitteen alla, koska liikuntaja urheilukäsitteiden merkitys vaihtelee kulttuureittain. Kuitenkin vasta 1980-ja 1990-luvuilla on varsinaisesti alettu puhua liikuntamatkailusta omana erityisenä matkailuelinkeinon muotonaan. Aktiivista, passiivista vai nostalgista . He toteavat, että useissa maailman kehittyneissä maissa arviolta noin 18-30 prosenttia kaikista matkailijoista pitää nimenomaan liikuntaa ja urheilua vähintäänkin merkittävänä, jopa pääasiallisena syynä matkalle lähtöön (Standeven & De Knop 1999, 34-38). nostalgiamatkailu, joka asettuu aktiivisen ja passiivisen liikuntamatkailun välimaastoon. Eräs kattavimmista liikuntamatkailun typologioista on Standevenin & De Knopin (1999) laatima luokitus erilaisista liikuntaan liittyvistä matkailun muodoista. Vaikka liikuntamatkailijoiden joukosta luonnollisesti löytyy hyvin monen eri tyyppisiä ihmisiä, niin tyypillinen aktiivinen liikuntamatkailija näyttää olevan nuori, naimaton, lapseton, kaupunkilainen, sosioekonomiselta taustaltaan keskimääräistä korkeammassa asemassa oleva mies. Liikuntamatkailun typologiat ja luokitukset toimivatkin lähinnä apuvälineinä tutkijoille, koska ne eivät kerro sitä, ketkä osallistuvat tiettyihin matkailun muotoihin tai esimerkiksi sitä, kuinka paljon erityyppisten liikuntamatkailun muotojen parissa matkailevia ihmisiä ylipäätään on olemassa. Jos oletetaan, että liikuntamatkailu on yhä useammin osa työhön ja liikeasioiden hoitoon liittyvää bonus-, kannustetai muuta "bisnesmatkailua", meidän tulisi pitäytyä matkailija-käsitteessä turisti-käsitteen sijaan, sillä turistilla tarkoitetaan usein nimenomaan vapaa-ajan matkailijaa Oärviluoma 1995, 11). Matkailutai lomaliikunnassa puolestaan aktiivinen liikuntaan tai urheiluun osallistuminen tai passiivisesti niiden seuraaminen ovat matkan toissijaisia syitä ja saattavat tapahtua ennalta suunnittelematta sopivan tilaisuuden tullen. (Standeven & De Knop 1999, 7.) Liikuntamatkailun merkityksen arvioiminen esimerkiksi matkailuelinkeinon näkökulmasta vaihtelee suuresti matkailijatilastoinnissa esiintyvistä kansainvälisestä eroista johtuen. KOK:nja WTO:n selvitykset Hollannissa, Ranskassa ja Saksassa tukevat edellä mainittuja sekä aktiivisesta liikuntamatkailijasta piirrettyä miehistä, kaupunkilaista ja elitististä profiilia että liikuntamatkailijoiden verrattain suurta osuutta kaikista matkailijoista (WTO & IOC 2001.) Edellä mainituista liikuntamatkailun käsitteeseen ja matkailijatilastointiin liittyvistä hankaluuksista johtuen kaikkia em. Kummassakin tapauksessa on kuitenkin kyse liikuntaan ja urheiluun liittyvästä matkailusta. Gammon & Robinson (1997) ovat luokitelleet liikuntamatkailun kuluttamiseen liittyviä syitä ja motiiveja. Liikuntamatkailijat ovat heidän mukaansa niitä, joille aktiivinen liikuntaan tai urheiluun osallistuminen tai passiivisesti niiden seuraaminen ovat matkan pääsyitä. .1 1/) <( ::!!:: :c w > <( z z <( :c j::: 1/) l.:: w 16 LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 L iikuntamatkailu on tullut kansainvälisesti yhä merkittävämmäksi. Liikuntamatkailun historia voidaan monella muullakin tapaa rinnastaa elitistisen modernin urheilun historiaan (Standeven & De Knop 1999, 14-28). Liikuntamatkailun kansainvälisen määrittelyn vaikeudesta huolimatta tutkijat ovat melko yksimielisiä siitä, että liikuntamatkailu jakautuu karkeasti kolmeen eri muotoon (mm. Esimerkkinä passiivisesta liikuntamatkailusta on vaikkapa suomalaisille viime vuosina erittäin suosituiksi tulleet formulamatkat. Vauras, vapaa, mies aktiivi liikuntamatkaaja Sekä eurooppalaisten että amerikkalaisten tutkimusten mukaan aktiivinen liikuntamatkailija edustaa elitististä väestönosaa. Liikuntamatkailu voi olla ns. Gibson 1999). Merkillepantavaa typologiassa on se, että edellä mainitun aktiivisen ja passiivisen liikuntamatkailun perusjaon lisäksi siinä huomioidaan myös työhön liittyvä matkailu osana tämän päivän liikuntamatkailua. Tällä tarkoitetaan matkustamista katsojaksi urheilukilpailuun tai -tapahtumaan, jolloin matkailija itse ei varsinaisesti osallistu liikunnan harrastamiseen. Mistä me sitten puhumme, kun puhumme liikuntamatkailusta. Nostalgiamatkailulla tarkoitetaan matkailua urheiluhistoriallisesti tai tietylle fanikulttuurille merkittäviin kohteisiin. Matkalle lähdön ensisijaisen syyn määrittely ja ilmaisu voi olla matkailijalle vaikeaa, eikä matkan ensisijainen syy ei vielä kerro liikunnan osuudesta tai roolista matkakokemuksessa
Eri vuosien vertailuun täytyy myös otoskoon muutoksista johtuen suhtautua jossain määrin varovaisesti. (KTM 1999.) Toinen tietolähde liikuntamatkailijoista Suomessa on rajahaastattelututkimus, jota MEK (Matkailun edistämiskeskus) on yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa toteuttanut vuodesta 1997. lähes rajattomat tuotekehitysmahdollisuudet, EUväestön matkailutottumukset sekä EMU:n myönteinen vaikutus matkailulle. Tietynlaisten eri matkailun muotojen olemassaolo voi selittyä siten, että matkailijat haluavat paeta arkielämää ja arjen rutiineja täysin toisenlaisiin ympäristöihin ja käyttäytymismalleihin. postmodernit elämäntapaja kulutusmallit rakenneteorioita perusteellisemman selityksen nykyihmisen elämäntapavalintojen ja habituksen muotoutumisesta. SWOT-analyysi, jonka mukaan Suomessa tapahtuvan liikuntaja luontomatkailun vahvuuksia olivat mm. Mahdollisuuksia suomalaiselle liikuntaja luontoaktiviteettimatkailulle tarjosivat analyysin mukaan mm. Talviaktiviteettien (hiihtolajit, moottorikelkkailu, poroja koiravaljakkoajelut sekä pilkkiminen) harrastamisen osuus asettuu niin ikään noin 20 prosentin tasolle, vaikkakin talvilajien suhteen on ainakin vv. Nähtäväksi jää, minkälainen vaikutus Yhdysvaltoihin syyskuussa 2001 tehdyllä terroristi-iskulla on Suomen matkailulle. ulkomaalaisten harrastamia ulkoilma-aktiviteetteja Suomen vierailun aikana. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi tekijöihin, jotka ovat saaneet ihmiset etenkin kehittyneissä länsimaissa liittämään liikunnallisen toiminnan osaksi matkailukokemustaan. alaan kuuluvien yritysten yhteistyön ja markkinointija myyntiosaamisen puute sekä saavutettavuuden ongelmat. Arvioita on kuitenkin esitetty, että luontoaktiviteetteihin liittyvän matkailun suosio voi kasvaa tulevaisuudessa nimenomaan Suomen kaltaisissa turvallisina pidetyissä maissa (KSML 2001). Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka paljon muissa maissa asuvia matkustajia Suomessa käy. Riittävätkö perinteiset rakenneteoriat, kuten esimerkiksi Bourdieun erottautumisen teoria (theory of distinction) selittämään liikunnan ja matkailun ryhmittymiä siten, että ne olisivat sosiaalisiin luokkiin ja asemiin sidoksissa olevaa toimintaa ja kuluttamista. Suomessa liikuntamatkailun merkitystä on arvioitu ainakin kahdella eri tavalla. Syitä vaihteluihin voi verrattain lyhyellä seurantajaksolla olla useita, mm. Räsänen 2000.) Tavoitteeksi voidaan asettaa ääneen lausumattomien motiivien löytäminen ilmeisten motiivien rinnalle. Tämä tarkoittaa, että vajaa viidennes ulkomaalaisista matkailijoista on osallistunut joko kalastukseen, vaellukseen, kanoottitai koskenlaskuun, golfiin, pyöräilyyn tai ratsastukseen vieraillessaan Suomessa. Päähuomio on vähitellen kuitenkin siirtymässä asiakassegmentointia palvelevien profiilien piirtämisestä miksi -kysymysten esittämiseen. Liikuntamatkailua voidaan arvioida ulkopaikkakuntalaisten osuutena liikuntapaikkojen käyttäjinä, jolloin tarkastelussa otetaan huomioon sekä kotimaiset että ulkomaiset päivämatkailijat ja yöpyvät vieraat. Vai antavatko ns. Uhkina toimialan kehittymiselle olivat mm. Tämän joukon majoitusvuorokausista noin 25 prosenttia oli ulkomaalaisten tuomia. Numeerista tai tilastollista tietoa liikuntamatkailun merkityksestä on melko vaikea saada, ja liikuntamatkailun kansainvälinen vertailu on ongelmallista. (mm. Samoin voidaan todeta, että kesäaktiviteetteihin osallistuminen on pysynyt vajaan 20 prosentin tasolla vuosina 1998-2000. Miksi -kysymykset huomion kohteeksi Liikunta, urheilu ja matkailu ovat kaikki erittäin käytännönläheisiä aloja, mikä on jossain määrin rasittanut liikuntamatkailun tieteellistä tutkimusta. Toisissa matkailunmuotojen selityksissä (mm. Liikuntamatkailun kansainväliset tutkimukset ovat tyypillisimmillään olleet elinkeinon tai aluepolitiikan tarpeista syntyneitä soveltavia tapaustutkimuksia. jo mainittu otoskoon vaihtelu. Matkailuntutkimuksissa todetaan, että erityyppisten matkailun muotojen olemassaoloa voidaan selittää ainakin kahdesta eri näkökulmasta käsin. Urry 1990) taas todetaan, että ihmiset itse asiassa pyrkivät muokkaamaan vapaa-aikaansa ja matkailukokemuksiaan nimenomaan arkielämän kaltaisiksi. Ja ovatko nämä piirteet myös siirtyneet vapaa-aikaamme ja kokemuksiimme aktiivisena liikuntamatkailuna. Poikkeuksellisen kylmä sää sekä matkailijoita Lapin matkailuyrityksiltä verottanut lentolakko talvella 1999 saattavat myös näkyä vuoden 1999 talviaktiviteettien vähentyneenä harrastamisena. Luvut ovat siis melko paljon suurempia kuin mitä matkan pääsyy antaa olettaa. Heikkouksina toimialalla nähtiin mm. liikuntamatkailijaa. Vuonna 1998 ulkoilma-aktiviteetit Suomeen tulon pääsyyksi ilmoitti 5 000 ulkomaalaista matkailijaa, vuonna 1999 luku oli 10 000 ja seuraavana vuonna 14 000 ulkomaalaista matkailijaa. 1998-2000 ollut suurempaa vaihtelua kuin mitä kesälajien suhteen. luonto ja luontoaktiviteetit sekä Suomen maine modernina, turvallisena ja siistinä kannusteja kongressimatkailun maana. Ovatko esimerkiksi piirteet, kuten jatkuva itsensä kehittäminen ja suorittaminen, äärimmäisten elämysten etsintä, lähes pakonomainen tarve tehdä ja saavuttaa asioita,jopa riskien otto työelämällemme tyypillisiä piirteitä. KTM:n toimialaraportin mukaan vuonna 1999 Suomessa oli noin 10 milj . Prosentuaalisesti luvut eivät ole kovinkaan suuria. (MEK 2001.) MEK:n tiedoista käy ilmi, että Suomessa vierailevien ulkomaalaisten ulkoilma-aktiviteettien harrastaminen on ollut kasvussa vuosina 1998-2000, vaikka ulkoilmaaktiviteetit eivät edelleenkään näytä olevan kovin merkittävä Suomeen tulon pääasiallisena syynä. Toimialaraporttiin on myös laadittu liikuntamatkailun ns. Voidaan kysyä, toimiiko liikuntamatkailu esimerkiksi arkielämän aseman ja statuksen vahvistajana vai ovatko liikuntamatkailuun liittyvät aktiviteetit keino paeta arkielämän rooleja ja asemia. Sosiologisesta näkökulmasta liikuntamatkailuun liittyy myös kysymys nykyihmisen suhteesta vapaa-aikaan ja työelämään. LIIKUNTA& TIEDES/2001 7. ympäristöongelmat ja uusien muiden mielenkiintoisten trendien mukaantulo matkailumarkkinoille. Trendiä voidaan kuitenkin pitää suuntaa-antavana. Lisäksi Suomessa kävijöistä selvitetään eräitä oleellisimpia perustietoja ja Suomeen tulon syitä sekä mm. suuntaa-antavina. Onko postmoderni toimija aikaisempaa aktiivisempi, itsenäisempi ja yksilöllisempi muokatessaan elämäntyyliään rakenteellisten taustatekijöiden vaikuttaessa entistä vähemmän hänen valintoihinsa
Tarvetta ja halua matkustaa ei tarvitse perustella, matkustaminen on legitimoitua toimintaa itsessään. Matkailun edistämiskeskus/Tilastokeskus. Houkutteleeko liikuntamatkailu erityisiä, esimerkiksi liikuntaharrastuneisuutensa puolesta tietyntyyppisiä ihmisiä vai ovatko liikuntamatkailijat niitä, jotka ovat nähneet jo kaiken muun. Ra ija Komppula. STIC (1997) STIX. MEK (Matkailun edistämiskeskus) (2000). Gibson, Healther J. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 10, 146-155. Sport Tourism. Human Kinetics. Voimme puhua myös ns. Teoksessa Jari Järviluoma, Jarkko Saarinen & Arja Vasama (toim.) Jos metsään haluat mennä ... trendilajeineen on aiheuttanut sen, että myös liikuntakulttuurista on tullut ympäristöä kuorimittava elämänalue. 8 LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 Tyypillinen aktiivinen liikuntamatkailija on nuori, perheetön, kaupunkilainen, keskimääräistä paremmassa sosioekonomisessa asemassa oleva mies Lähteet: Gammon, Sean & Robinson, Tim (1997) . Rajahaastattelututkimus. Active Sport tourism: who participates. Kulutusvalintojen postmoderni! piirteet ja rakenteelliset reunaehdot. Parks & Recreation, Jun99, Voi 34, lssue 6, p36. Voimme jopa olettaa, että elämme aikaa, jolloin ympäristöasenteiden ja tosiasiallisen käyttäytymisen välinen ero on suurimmillaan. Madrid, Spain.. Toimialaraportti. HANNA VEHMAS VTM liikuntasosiologian assistentti Liikunnan sosiaalitieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Artikkeli perustuu kirjoittajan X Liikuntatieteen päivillä 1011. The Journal of Leisure studies. Rajahaastattelututkimus . Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu 11, tutkimuskatsaus, Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja (LI KES) 124, Jyväskylä, 23-46. MEK A:103 1999. Rajahaastattelututkimus. Voimme puhua myös ns. The tourist Gaze. Journal of Sport Tourism, Voi 4, No 3. (1998). Bourdieu's theory. globaalin yhteiskunnan liikunnallistumisesta. Liikunnan merkitys rakentuu elämänkaarella Teoksessa Mari Miettinen (toim.) Haasteena huomisen hyvinvointi Miten liikunta lisää mahdollisuuksia. Voimme puhua matkustamisen oikeudesta, jolla tarkoitetaan sitä, että matkustamisesta ja "maailman valloittamisesta" on tullut länsimaiselle ihmiselle lähes yksi perusoikeuksista. Osa 3. Miten liikunta ja urheilu näkyvät ympäristökeskustelussa. Matkailun ohjelmapalvelut. Sielultaan pienyrittäjä. Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 1998. Järviluoma, Jari (1995) . Sport Tourism lmpact Index. M EK A:109 2000. Sport Tourism : the rules of the game. MEK A: 112 2001. Liikunnan harrastajien määrä on monissa maissa ollut kasvussa ja erityisesti suomalaista väestöä voidaan kansainvälisten vertailujen valossa pitää fyysisesti aktiivisena (Vuolle 2000). Sport and Tourism: a conceptual framework. Sport activities during the outbound holidays of the Germans, the Dutch and the French. Sage Publications. Matkailun edistämiskeskus/Tilastokeskus. Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 1999. Sanomalehti Keskisuomalainen 7.10.2001, 15. Vapaa-ajan, virkistäytymisen ja vapaa-ajan määritelmistä. (1999). KTM (Kauppaja teollisuusministeriö) (1999). 9.2001 pitämään esitelmään. An analysis referring to P. Matkailun edistämiskeskus/Tilastokeskus MEK (Matkailun edistämiskeskus) (2001 ). Ohi 2000) osoittavat, että systeemitai rakenneteoriat eivät kykene enää selittämään liikuntaja urheiluryhmittymien syntymistä. ympäristötietoisuuden postmodernista trendistä, jolla viitataan siihen, että länsimaisessa yhteiskunnassamme ihmisten ympäristötietoisuus ja huoli ympäristön tilasta on lisääntynyt (mm. Räsänen, Pekka (2000). Urry, John (1990). Vuolle, Pauli (2000). Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu 11 , tutkimuskatsaus, Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja (LIKES) 124, Jyväskylä, 309-324. Esimerkiksi Suomessa liikuntamatkailu liittyy läheisesti luonnonsuojeluun, kestävän kehityksen ideologiaan ja ympäristöystävälliseen käyttäytymiseen. Sosiologia 3/2000, 228-242. Oittinen 2000). teoksessa Mari Miettinen (toim.) Haasteena huomisen hyvinvointi Miten lii kunta lisää mahdollisuuksia. Leisure and Travel in Contemporary Societies. Are social classes still relevant to analyse sport groupings in "post-modern" society. Ohi, Fabien (2000). Journal of Sport Touri sm, Voi. Osa 6. Liikuntaja urheilumarkkinat kohtelevat yhteiskunnan eri toimijoita tässä mielessä erittäin "demokraattisesti", ja eräät tutkimukset Euroopassa (mm. Gibson, Heather J. World Tourism Organisation (WTO) & International Olympic Committee (IOC) (2001). postmodernin yhteiskunnan piirteisiin. Ympäristökeskusteluja seuratessamme voimme kuitenkin huomata, että vaikka huoli luontoympäristön kuormittumisesta ja saastumisesta ilmenee ihmisten myönteisinä asenteina luontoa säästäviä toimenpiteitä kohtaan, tosiasiallinen ympäristöystävällinen käyttäytyminen ei välttämättä ole asenteiden mukaista. Liikuntaja urheilukulttuuri ovat erityisesti urheilumarkkinoiden muodossa tunkeutuneet läpi yhteiskunnan. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 571, Rovaniemi, 5-15. Samanaikaisesti kuitenkin yhteiskunnan urheilullistuminen, mm. Uudet lajit ja urheiluvälineiden tuotekehittely takaavat sen, että liikunnan harrastamisen mahdollisuus suodaan mahdollisimman monelle liikkujalle iästä, peruskunnosta ja harrastuksiin käytettävistä varoista riippumatta. Standeven, Joy & De Knop, Paul (1999). Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa kesällä 2000. Osa 8. Näkökulmia luonnon virkistysja matkailukäyttöön. Liikuntamatkailun sosiologinen tarkastelu liittyy ns. KSML (2001 ). Oittinen, Anu (2000). Volume 17, No 2, 155-1 70. liikuntapaikkarakentamisineen ja nopeasti markkinoilla vaihtuvine ns. 3, No 4. Sport Tourism International Council Research Unit. MEK (Matkailun edistämiskeskus) (1999) . Toimiiko aktiiviseen liikuntamatkailuun suuntautuminen massamatkailusta erottautumisen väylänä
Nopeinta kasvu on ollut kehittyneissä maissa, mutta mukaan nykyaikaiseen matkailuun on tullut jatkuvasti myös uusia kansoja ja valtioita. Matkailusta on kehittyneissä maissa jo tullut olennainen osa ihmisten elämäntapaa ja se tarjoaa hyvin kehittelykelpoisen alueen monenlaisten aktiviteettien edistämiseen. Yhteiskunnalla on varsin vahva rooli huomattavassa osassa liikuntaja terveysmatkailua. Terveysmatkailun ennakoidaan kasvavan lähivuosina nopeammin kuin esimerkiksi etelänmatkailun, risteilyjen tai ostosmatkailun atkailu on erikoinen ala. Terveydenhoito on spesifiikki, yleensä alan ammattilaispalveluksia hyödyntävä matkailun motiivi, kun taas liikunta ymmärretään yleensä paljon laajempana ja yleensä vähemmän ammatilaisapua vaativana asiana. Se myös aktiivisesti etsii uusia verkottumisen kohteita, sillä niillä voidaan turvata paitsi entistä täyteläisempi matkojen anti, myös pidemmät viipymät ja entistä suurempi matkailun peruspalvelusten (liikenne, majoitus ja ravitsemus) käyttö . Rauhantilan jatkuessa lisäkasvua pidetään käytännössä varmana, sillä matkailun osuus ihmisten kulutuksessa nousee elintason kohoamisen myötä. Sen liikevaihdon pitkän aikavälin kasvuluvut ovat suunnilleen kaksinkertaiset tehdasteollisuuteen verrattuna ja myös muita yleisiä palvelualoja selvästi korkeammat (WTO:n tilastot). KYLPYLÄT, FORMULAT JA MARATONIT: Liikunta löysi matkailun Formulakilpailuihin suuntautuvissa matkoissa ja maraton-tapahtumiin osallistumisissa kyse kokonaan on uudesta, nopeasti kasvaneesta matkailumuodosta. Ihmisten hyvinvoinnissa voidaan erottaa useita tasoja, esimerkiksi fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen. Terveysmatkailun ennakoidaan kasvavan lähivuosina nopeammin kuin esimerkiksi etelänmatkailun, risteilyjen tai ostosmatkailun (Aho 2000).Terveysmatkailua suosivat erityisesti varttuneemmat henkilöt, mihin on olemassa ymmärrettävät syynsä. Se, missä määrin ja millä tavoin, vaihtelee suuresti matkojen ja ihmisten välillä, mutta yleisellä tasolla voidaan erottaa ainakin seuraavat neljä keskeistä mahdollisten muutosten aluetta: tietojen kasvu, taitojen lisääntyminen, vaikutukset tunteisiin ja LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 -1 m ;:,,; (/) ::::! (/) m "C "C )> :::c 9. Näiden kahden käsitteen välisen yhteyden vahvuus riippuu määrittelystä: mitä enemmän liikunnassa tulee esiin fyysistä tai mentaalista kuntoa kohentava (tai ylläpitävä) tehtävä ja vaikutus, sitä enemmän se on myös terveydenhoitoa. Matkailu on kokonaisuutena tarkastellen kasvanut jatkuvasti jo puolisa taa vuotta. kansanliikunnan edistämisenä, kilpaurheilun tukemisena ja terveysmatkapalvelujen tarjontana. Liikunta ja terveys matkailussa Matkoihin on varsin helppo liittää myös liikuntaa ja muita terveyttä edistäviä elementtejä. Liikuntaja terveysmatkailu eri muodoissaan voi 'ruokkia' näitä kaikkia. Terveysmatkailua on esiintynyt jo vuosituhansien ajan. Erilaisten toimintojen osuus matkailijoiden ajankäytössä onkin kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Matkailuelinkeinolle on tyypillistä laaja verkottuminen monenlaiseen tavaraja palvelutuotantoon. Kun ihmisten työkyvyn ylläpito on noussut 2000-luvun uudeksi suureksi haasteeksi, on kuntoutusmatkailulle nähtävissä runsaasti kysyntää vielä sotaveteraanisukupolven jälkeenkin. Kuntoilu, kuntoutus, ulkoliikunta ja oman terveydentilan vaaliminen eri muodoissaan sopivat erittäin hyvin nykyaikaiseen matkailuun.Eikä tämä kytkentä ole mitenkään uusi: sekä liikunnalla että terveydenhoidolla on pitkät perinteet matkailussa. Mutta kasvu on ollut vielä jyrkempää näihin matkoihin käytetyissä raharesursseissa: niiden volyymi inflaatiovaikutus poistettuna on kasvanut suunnilleen 70-kertaiseksi. Esimerkiksi uusien liikuntaja terveydenhoitokäytäntöjen kokeilu on luontevaa matkoilla, joilla on muutenkin tapana poiketa arkirutiineista. Tämä tulee esiin mm. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset sekä haluavat että pystyvät ostamaan matkoillaan jatkuvasti enemmän erilaisia palveluksia. Lomamatkoilla on usein myös enemmän aikaa kuin kotona erilaisiin uusiin toimintoihin. Matkoilta palataan muuttuneina Matkallaolo muokkaa ihmistä. (WTO:n tilastot.) Matkailuelinkeino onkin siitä erikoinen ala, että tuotannon määrän kasvaessa myös yhtä ostettua tuotetta matkaa kohden keskimäärin käytetty rahasumma on kasvanut. Kun maailmassa tehtiin vuonna 1960 noin 69 miljoonaa ulkomaanmatkaa, oli luku vuonna 2000 jo 699 miljoonaa. Tehtyjen matkojen määrä on siis 40 vuodessa kasvanut yli kymmenkertaiseksi. Pitkät perinteet omaava kylpylämatkailu taas on laajentunut ja muuttanut muotoaan. Matkailun osuus maailmankaupasta on 12 13 prosenttia. Tietyt alueet omaavat terveydenhoitoon otollisia erityispiirteitä kuten parantavien vesien lähteitä tai suotuisan ilmaston. Vahvat vuosittaisten massaurheilutapahtumien perinteet sekä pitkälle kehitetty sotaveteraanien kylpyläkuntoutus ovat tässä suomalaisia erikoisuuksia. Selkeimmin on ideaalitapauksessa todettavissa fyysisen hyvinvoinnin lisä: parantuneet sairaudet ja kohonnut fyysinen kunto. Heillä on myös keskimääräistä enemmän matkustusresursseja: aikaa ja rahaa
10 LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 tuntemuksiin, uudet käytännöt elämäntavassa. Kun uusien toimintojen kokeilu on monille helpompaa matkoilla kuin kotioloissa, voi seurauksena tästä olla johonkin uuden käytäntöön tykästyminen matkan aikana ja sen jatkuminen kotioloissakin. Jonkinasteinen kiinnostus niihin on hyvä saada syntymään jo ennen matkapäätöstä. Liikuntaja terveysmatkoilla omaksuttaviksi tarkoitettuja käytäntöjä voidaan tukea sopivin jälkitoimin: mieleenpalauttavin tervehdyksin, opastusaineistoin, tapaamisin jne. Matkaelämysprosessissa voidaan erottaa kuusi vaihetta (Aho 2001). Voi syntyä jopa ikimuistoisia elämyksiä, jotka sitten osaltaan muokkaavat ihmisten maailmankuvaa ja myös koettua hyvinvointia. Myös Jälkielämyksiä' voidaan edistää. 'Esielämyksiä' syntyy siis jo ennen varsinaista matkaa ja Jälkielämyksiä' vielä sen jälkeen. Sen seurauksena voi olla kiinnittyminen eli asiaan tutustumiselle ja muulle virittäytymiselle etukäteen omistettu aika sekä valitun mahdollisuuden hyväksikäyttöä koskevat etukäteisvaraukset. Urheilussa ja muussakin liikunnassa elämyksiä on viljalti tarjolla: henkilökohtaiset suoritukset, mukanaolo tärkeässä joukkueotteluissa, mutta myös katsojana olo urheilukilpailuissa tuottavat vahvoja elämyksiä. Matkat voivat johtaa myös muutoksiin ihmistenelämäntavassa. Toisaalta liikuntaja terveysmatkailun suosion kasvu on jo sinällään osoitus uudentyyppisistä käytännöistä. Matkoilla koettu vaikuttaa usein väkevästi ihmisten tunteisiin ja tuntemuksiin. Formulat, maratonit ja hyvinvoinnin tavoittelun pitkä perinne Eräät uudet matkailun muodot ovat viime vuosina li'·. Ensimmäisessä herää kiinnostus kohteeseen, toisessa tapahtuu kiinnittyminen siihen, kolmannessa toteutetaan varsinainen matka, neljännessä kertyneet kokemukset arvioidaan, viidennessä niihin palataan muistelun eri muodoissa ja kuudennessa (mahdollisesti) matkaelämys rikastuu alkuperäisestä erinäisten jälkitoimien tuloksena. Elämysten syntyprosessin ymmärtäminen on tärkeätä myös pyrkimyksissä edistää liikuntaja terveysmatkailua. Elämyksellä tarkoitetaan tällöin mielentilaan vaikuttavaa ja muistiin jäävää, aktiivisesti tai passiivisesti vastaanotettua kokemusta, jonka kokija toteaa tavalla tai toisella itselleen merkittäväksi. Matkaelämyksen prosessimalli antaa myös hyödyllisiä viitteitä siitä, miten uudenlaisia toimintoja kuten liikuntaa ja terveydenhoitoa voidaan pyrkiä sisällyttämään nykyaikaiseen matkailuun. Ajankäytön muutokset (esimerkiksi entistä liikuntapainotteisemmaksi) ovat mahdollisia matkan vaikutuksesta. Elämys matkan kohokohta ja motivaation lähde Matkoille lähdetään monista syistä, joista elämysten tavoittelu on yleisimpiä vapaa-ajan matkailussa. Kun ihmisten työkyvyn ylläpito on noussut 2000-luvun uudeksi suureksi haasteeksi, on kuntoutusmatkailulle nähtävissä runsaasti kysyntää vielä sotaveteraanisukupolven jälkeenkin
Yksittäisten katsojien oma liikunta voi vaihdella formula-matkailussa lähes ääripäästä toiseen. WTO, World Tourism Organization, vuositilastot 1960 ... Terveysmatkailun kasvu tukeutuu kahteenvahvaan toinen toistaan tukevaan asennemuutokseen: yksittäisten ihmisten lisääntyvään terveystietoisuuteen sekä yhteiskunnan (erityisesti eläkekustannuksista kiinnostuneiden tahojen) ja työnantajien yhteiseen intressiin kehittää määrätietoisesti kuntouttavaa matkailua. Kylpylämatkailusta löytyy ehkä pisin omakohtaisesti koetun hyvän olon tunteen ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin tavoittelun perinne. On jännittävää seurata, jääkö kuljettajaurheilijan suoritus tässä lajissa koneja tallitekniikan rinnalla joskus jopa toissijaiseksi. Matkailulla ja liikunnalla on tässä helposti hahmotettava yhteinen kehitysintressi.Terveysteema on vahvemmin kohdennettuna, tuotteistettuna ja markkinoituna vielä toistaiseksi paremmin läsnä matkailussa kuin liikuntateema, jolla tosin silläkin jo on hienoja uusia maraton-matkailun tapaisia toteutusmuotoja. Savonlinna 2000. Tässä suhteessa formula-matkailu on tallipalkintoineen jo aloittanut uuden aikakauden. Maraton-matkailulle on tyypillistä sen toistuvuus eli 'koukkuunjääminen'. Maraton-matkailussa toteutunutta esimerkkiä voi pitää tehokkaimpana nykyisin laajasti esiintyvänä mallina liikuntaa palvelevasta matkailusta. Nykyaikaisessa kylpylämatkailussa on erotettavissa kaksi pääsuuntausta: viihdekylpylät ja terveyskylpylät. Viimemainittu piirre heijastelee yhteiskuntien teknistymistä ihmisen ja laitetekniikan tasavertaisen vuorovaikutussuhteen korostuminen hyvässä suorituksessa on uutta perinteiseen urheiluun verrattuna. Palvellakseen entistä paemmin käytäntöä liikunta tarvitsee lisää sekä mukaansatempaavia toimijoita että uusia toimintamalleja. Lapin yliopisto.Rovaniemi 2001 . Suuria ihmisjoukkoja koskevan perusliikunnan lisäämiselle on vahva sosiaalinen tilaus. SEPPO AHO fil.tri, valtiot.lis. Säännöllisesti toistuvien osallistumismatkojen tuloksena on syntynyt yhteydenpitoverkkoja ym. oman eriytyneen matkailukulttuurin tunnusmerkkejä.Varsin lyhyessä ajassa massiiviseksi kasvanut maraton-matkailu on hyväesimerkki siitä, että uudentyyppinen, vaativa liikuntaharrastus voi saada tärkeän pontimen matkailusta: sytykkeinä ja täyttymyksinä palvelevat maraton-tapahtumathan ovat matkakohteita, mutta suurin osa asiaan liittyvästä liikunnasta harjoittelu tapahtuu kotiympäristössä. Lisää liikuntaa matkalle näkymiä 2000-luvulle Sekä terveysmatkailussa että laajasti ymmärretyssä liikuntamatkailussa on odotettavissa selvää kasvua. 2001 pitämään esitelmään. Näistä voidaan mainita formulakilpailuihin suuntautuva matkailu, kylpylämatkat ja maraton-tapahtumiin osallistumiset. Berliinin maratoniin on osallistunut noin 30 000 ihmistä. sänneet suosiotaan. Tyyppinä tämän matkailumuodon voi rinnastaa perinteisempiin urheilutapahtumiin esimerkiksi maaotteluihin suuntautuvaan matkailuun. burnout-syndroma). Luonnollista tietä vähenevä veteraaniväki tekee kylpylöissä tilaa työssä uupuneille. Täysin kaupalliselta pohjalta eri puolilla maailmaa järjestettävät nopeimpien autojen kilpa-ajot vetävät yleisökseen hämmästyttävän suuria ihmismääriä myös Suomesta. Hyvä terveys ja mainittavat liikuntasuoritukset ovat jatkossakin laajalti tunnustettuja ideaaleja. Kylpylät ovat läpi vuosituhansien olleet maksukykyisten ihmisten sosiaalisia kohtaamispaikkoja, joten myös tämä funktio näyttäisi edelleen tukevan niiden aseman vahvistumista vaurastuvissa ja perherakenteiltaan murenevissa maissa. Pitkät perinteet omaava kylpylämatkailu taas on laajentunut ja muuttanut muotojaan vanhalta pohjalta. Matkailijasegmenttinä se kuitenkin sisältänee enemmän maksukykyistä ja 'moottorihenkistä' väestöä. Maraton-matkailu on näistä kolmesta tyypistä täyteläisimmin liikuntaa: sen olennainen sisältö on pitkänmatkan juoksuun osallistuminen. Formulamatkailussa keskeinen asia on formula-kisojen seuraaminen, siis katsojana olo. Taloustieteiden ja matkailun laitos Lapin yliopisto Artikkeli perustuu kirjoittajan X Liikuntatieteen päivillä 10-11.9. Tämän matkailumuodon mittasuhteista antaa jonkinlaisen kuvan se, että syksyn 2001 Ruskamaratoniin osallistui 5800 asukkaan Kittilässä 1250 ihmistä, käytännöllisesti katsoen kaikki maraton-matkailijoita. Miellyttävä rentoutuminen yleensä yhdistyneenä sosiaaliseen kanssakäymiseen on edellisen tyypin olennainen sisältö, terveydenhoito ja/tai kuntoutus jälkimmäisen. 2000. Matkailuelinkeinosta tulisi tällöin luonnollinen yhteistyökumppani liikunnan ammattilaisille. Tämä ero on käytännössä kuitenkin osin hämärtynyt: useimmat Suomen kylpylöistä toteuttavat näitä molempaa tehtävää, minkä lisäksi nykyaikaiseen viihdekylpylään usein liittyy myös hyvin varustettu kuntosali ja liikuntahalli. 'Itsensä hemmottelu' voi viitata pikemminkin narsistiseen yksilöllisyyteen kuin luontevaan sosiaalisuuteen.jonkinasteinen liikunta on yleensä olennainen osa kylpyläelämää, terveydenylläpidossa kylpylät tarjoavat monipuolisia hoitomahdollisuuksia sekä fyysisiin vaivoihin että nopeasti yleistyneeseen psyykkiseen kuormittuneisuuteen (ns. Aho, Seppo (2000): Predicting Structural Changes in European Tourism: A new conceptual framework and some empirical results. ATLAS Conference abstracts. Muodikkaaksi koettu matkailu voi tässä olla käyttökelpoinen toiminta-ajatus ja arena. LIIKUNTA& TIEDES/2001 11. Siitä saadut elämykset lienevät valtaosalle pääosin sosiaalisia ja myös kollektiivisiayhteisyyden (voiton tai tappion) tuntoja. Suomalaisten matkailututkijoiden X symposiumin raportti. Viitteet: Aho, Seppo (2001 ): Matkailuelämys prosessina: synnyn ja kehityksen vaiheet
Takalan mukaan asia on kyllä huomattu muuallakin: muiden opettajankoulutuksen laitosten henkilökuntaa tavatessa liikunnan vahva panos Kajaanissa nousee usein esille. Katri Takala pitää myös projektiin liittyvää tietoverkon rakentamista hyödyllisenä. Melko vähäisistä perusopetuksen liikuntatunneista huolimatta, nämä nuoret ovat ehättäneet jo omaksua ainakin liikunnan ilon ja kannustuksen voiman. Lehtori Katri Takala painottaa, että tietysti hartaana toiveena on tämän asenteen välittyminen sitten myöhemmin näiden nuorten tuleville oppilaille. Kaverin suoritus palkitaan lähes poikkeuksetta aplodein ja oma kuperkeikka arkulta alas viimeistellään olympiapermannolta tutulla ryhdikkäällä loppuojennuksella. Opetusohjelmia myös päiväkodeille Kajaanin opettajankoulutusyksikössä alkaneen kolmivuotisen koulutusprojektin yhtenä kohderyhmänä on koulujen ohella päiväkodit. Projektin koulutuspäällikkö Anneli Pönkkö on aiemmassa tutkimustyössään keskittynyt paljolti juuri alle kouluikäisten liikuntakasvatukseen. Jotta kaikki päiväkodissa olevat lapset saisivat moni. "Tutkimusten mukaan liikuntaja terveyskasvatuksen tilanne päiväkodeissa vaihtelee suuresti ja on yhteydessä lastentarhanopettajien omiin arvostuksiin ja kiinnostuksiin", Pönkkö huomauttaa. Terveystiedolle tarvetta kouluissa Takala pitää terveyskasvatuksen opintoja äärimmäisen tärkeinä opiskelijoille ja on myös varsin tyytyväinen siitä, että terveystieto on palaamassa takaisin koulujen perusopetukseen. "Niinpä on hirveän tärkeää, että koulussa aletaan jo varhain painottaa lapsille näitä yksinkertaisia perusasioita. Hän uskoo itse hyödyntävänsä verkosta löytyvää tutkimustietoa niin opetussuunnitelmia laatiessaan kuin mahdollisia omia jatko-opintoja suorittaessaan. Kun te sitten kouluissa teette näitä lasten kanssa, teidän tehtävänänne on näyttää heille, että jokaisella on oikeus liikkua ja saada siitä liikunnan riemua. Eli mikä tämän tarkoitus oli. Se, että vaikka telinevoimistelu on vaikea laji, siinäkin onnistuu ja se voi olla hauskaa, kun aloittaa yksinkertaisista perusliikkeistä: kuperkeikka, ponnistukset, hypyt. Kajaanin liikuntahallissa ei toden totta tänä aamuna "suoriteta voimisteluharjoituksia otsa rypyssä ja veren maku suussa". Aiempi projekti saanut kiitosta Kainuussa aloitettiinkin 1990-luvun alussa aloitettiin varhaiskasvatuksen Päivittäisen liikuntakasvatuksen kehittämisprojekti, jonka tavoitteena oli saada liikunta luontevaksi osaksi lapsen jokaista päivää päiväkodissa. Siinä mielessä Kajaanissa aloitettu liikuntaja terveyskasvatuksen koulutusprojekti ei Takalan mukaan todellakaan pysähdy pelkästään Kajaanin yliopistokampukselle, vaan parhaassa tapauksessa lopulliset vaikutukset säteilevät laajalle lasten ja nuorten terveyteen. Pönkkö huomauttaa, että aihe on jäänyt melko lailla vaille huomiota, sillä harva on yleensä kyseenalaistanut totuutena toistettua käsitystä: Pieni lapsi liikkuu luonnostaan. Pitää liikkua ja nukkua tarpeeksi sekä syödä monipuolisesti, että pysyy terveenä", Katri Takala sanoo. Nyt alkanut koulutusprojekti vahvistaa oikeastaan vain jo entuudestaan vahvaa alaa. Lapsia on rohkaistava näyttämällä, ettei tämä ole vaikeaa." L iikunnan lehtori Katri Takala on juuri päättämässä Kajaanin opettajankoulutusyksikön toisen vuosikurssin opiskelijoille pitämänsä telinevoimistelun tunnin. Opetus kuuluu perusopetukseen ja vaikka opiskelijat eivät ole erikoistumassa liikuntaan sivuaineopinnoilla, yksikään ei jää sivuun ponnistusharjoituksista tai kärrynpyörän kokeiluista. Vaikka lehtori huokaileekin toisen vuosikurssin opiskelijoiden poistumista katsellessaan liikunnan tuntien vähyyttä opettajankoulutuksen perusopetuksessa, hän muistuttaa, että silti Kajaanissa opettajankoulutusyksikkö on poikkeuksellisen vahvasti suuntautunut liikuntaan. Yksikin vahvan liikuntaja terveyskasvatuksen koulutuksen saanut opettaja ehtii vaikuttaa satoihin oppilaihin. Pönkön mukaan luonnostaan liikkumisen lisäksi päiväkoteihin kaivataan aivan yksinkertaisia päivittäisen liikuntakasvatuksen malleja. Ikävä vain että monien suomalaiskoululaisten kunto on ehtinyt jo romahtaa ja elämäntavat muuttua muutenkin nukkumisja ruokailutottumuksia myöten kovin epäterveellisiksi. Jokainen onnistui tekemään ainakin osan tehtävistä. 12 LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 Oikeus liikkua KAJAANIN OPETTAJANKOULUTUSYKSIKOSSA LIIKUNTAJA TERVEYSKASVATUSTA VAHVISTETAAN KOU LUTUSPROJEKTILLA "Kaikki selvisitte hienosti
Hanke käynnistyi 1.6.2001 ja päättyy 31.10.2004. Telinevoimistelutunnin palautetuokio. Telinevoimistelun harjoittelun ydin onkin: kun aloittaa yksinkertaisista perusliikkeistä, pääsee nopeasti kokemaan onnistumisen iloa. Uudessa koulutusprojektissa päiväkotien liikuntakasvatuksessa keskitytään alle neljävuotiaisiin. Terveyskasvatuksen oppimateriaalia ja opintosuunnitelmaa kehitettäessä ei myöskään unohdeta alle kouluikäisiä: esiopetus on mukana yhtä lailla koulujen kanssa. "Mitä te siis nyt harjoittelitte. "Lastentarhanopettajien palaute oppimateriaalista on ollut positiivista, ja se on otettu käyttöön eri puolilla Suomea", Anneli Pönkkö kertoo. puolisia liikuntakokemuksia, projektissa kehitettiin Päivittäisen liikunnan opetussuunnitelma esiopetukseen. Nyt oppimateriaalia on täydennetty Päivittäisen liikunnan ja terveyskasvatuksen seinämuistiolla, joka värikkäänä osaston seinällä muistuttaa sekä henkilökuntaa että lapsia päivittäisestä liikunta-annoksesta. Kustannusarvio 3,8 miljoonaa markkaa, josta puolet rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja puolet Oulun lääninhallitus. Seinämuistio sisältää joka viikolle omat pienimuotoiset liikuntatehtävät ja terveysteemat. LIIKUNTAJA TERVEYSKASVATUKSEN KOULUTUSPROJEKTI * Päätavoite: lasten liikuntaja terveyskasvatuksen koulutus ja kehittämiskeskus Kajaanin yliopistokampukselle, toimintapaikka Oulun yl iopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikkö (OKY) * Neljä aluetta 1) Kouluttaa lii kuntaja terveystiedon aineenopettajia sivuaineopintojen kautta -liikuntaja terveyskasvatuksen 44 ov:n opinnot -liikuntakasvatuksen 15 ov:n opinnot -terveyskasvatuksen 15 ov:n opinnot yhdessä Kainuun kesäyliopiston kanssa -terveyskasvatuksen 35 ov:n opinnot 2) Kouluttaa opettajia, ohjaajia ja asiantuntiJoita -lyhyempiä opintojaksoja esimerkiksi motorinen oppiminen, seikkailukasvatuksen ja elämyspedagogian jakso, terveyskasvatuksen viestintä ja didaktiikka, telinevoimistelu, päivittäinen liikuntakasvatus, tanssikurssi Kajaanin Normaalikoulun kuudesluokkalaiset tytöt jalkapallotunnilla. Esimerkiksi liikunnan opetussuunnitelmia valmistettaessa asiantuntijaapua on aina saatavissa. Kärrynpyörä penkin yli onnistuu muutaman harjoittelukerran jälkeen. 3) Tuottaa ja kokeilla toimintamalleja -terveyskasvatuksen opetussuunnitelman kehittäminen esiJa perusopetukseen yhteistyössä pilottipäiväkotien ja -kouluJen kanssa -päivittäisen terveyskasvatuksen oppimateriaalin tuottaminen esiopetukseen -alle 4-vuotiaiden päivittäisen liikuntakasvatusohjelman kehittäminen yhdessä pilottipäiväkotien kanssa 4) Rakentaa tietoverkko Kainuuseen -projektin kotisivut, oma kouluttautuminen -verkoston muodostaminen ja sitouttaminen * Projekti kuuluu Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmaan . Lehtori Katri Takala varmistaa, kun tulevat opettajat ottavat ensituntumaa telinevoimisteluun. Hyppyjä, kärrynpyöriä, kuperkeikkoja eli täällä korvassa sijaitsevan tasapainoaistin hallintaa", Katri Takala opastaa. Normaalikoulun lehtori Mervi Kemppaisen mukaan opettajankoulutusyksikön koulutusprojekti on vahvasti mukana myös peruskoulun käytännön työssä. Projektista saa lisätietoJa koulutuspäällikkö Anneli Pönköltä, anneli.ponkko@oulufi LIIKUNTA & TIEDE 5/200 1 13
Hänen mielestään maakunnan taloudesta huolehtivat voisivat it-alan ja muiden vastaavien kovien talousarvojen rinnalla rohkaistua uskomaan, että liikuntaan kuin myös kulttuuriin satsaaminen voivat tuoda mar. Koulutettavista ei tule olemaan pulaa, sillä terveystiedon täydennyskoulutusta kaipaa runsaat 18 000 luokanopettajaa ja muutama tuhat aineenopettajaa. "Esimerkiksi muutamissa matkailualan yrityksissä Vuokatissa on pula liikunnallisen ohjelman vetäjistä" , Anneli Pönkkö mainitsee. Pönkkö painottaa että liikuntakasvatuksella on tärkeä osa opettajankoulutuksen opinnoissa toki muutenkin, aivan perusopetuksessa. Myös matkailun käyttöön Vaikka yksi tärkeimmistä tavoitteista koulutusprojektilla on kyetä tarjoamaan liikuntaja terveystiedon opetusta opettajille ja varhaiskasvattajille, Pönkkö kertoo projektin tuottavan myös erilaista, arvosanaopintoja suppeampaa koulutustarjontaa koulumaailman ulkopuolelta tuleville kohderyhmille. "Liikunta ja tämän alan osaaminen sekä liikuntamahdollisuudet olisi kaiken kaikkiaan koettava Kainuulle yhtenä kilpailuvalttina, jota olisi osattava tuoda paljon enemmän esille. Toinen keino on tietysti tarjota suoraan yritysten työntekijöille erityiskoulutusta. "Valtioneuvosto on päättänyt, että terveystieto otetaan uutena oppiaineena perusopetukseen ja tästä seuraa suuri täydennyskoulutuksen tarve. Liikuntaja terveyskasvatuksen koulutusprojektin avulla tarjottava opetus vastaa kysyntään, joka on vasta alkamassa. Hänen mukaansa yksi keino yritysten ja yliopiston yhteistyössä olisi tarjota opiskelijoille mahdollisuus suorittaa harjoittelu jakso, jossa he suunnittelevat ja vetävät liikunnallisia ohjelmapalveluja yrityksille. Kajaanissa on voi14 LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 Lasten liikuntatutkimukseen • erikoistunut Anneli Pönkkö on pohtinut, miksei kävelysauvoja ole tarjolla myös lapsille. Meidän tavoitteenamme on, että Kajaani on yksi täydennyskoulutuspaikoista", koulutuspäällikkö Pönkkö kertoo. Yhtä hyvin Pönkön mukaan oman koulutuspaketin voisi suunnata urheiluseurojen ohjaajille. Hän myös uskoo, että tarvetta tällaiselle tarjonnalle on kyse on vain kysynnän tarjonnan kohtaamisesta eli omaa osaamista on osattava myös markkinoida. Liikunnan vahvaa asemaa koulutuksessa kuvaa myös opettajakunnan koulutustaso: kaksi tohtoria, yksi lisensiaatti ja kaksi väitöskirjan tekijää. Sitä pitäisi vain muistaa arvostaa täällä myös päätöksiä tehtäessä, tulevia strategioita valittaessa", Pönkkö toteaa. Turun yliopisto sai saman oikeuden tänä syksynä. Aineenopettajia jo valmistunut Oulun yliopistoon kuuluvan Kajaanin OKY:n liikuntakasvatus on ollut muihin opettajankoulutusyksiköihin verrattuna vahvaa jo entuudestaan. Käytännössä opintokokonaisuus tarjoaa pätevyyden liikunnan aineenopettajaksi Kaikkiaan 50 opiskelijan käyttämä mahdollisuus Kajaanin OKY:ssä on esimerkki yliopistojen rajat ylittävästä hedelmällisestä yhteistyöstä. Itsekin huomaa usein tuolla muualla käydessä, miten paljon täällä on tarjottavaa ja miten paljon sen eteen on tehty. nut vuodesta 1994 alkaen suorittaa sivuaineena 40-44 opintoviikkoa Jyväskylän liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan opintoja. Yhtä lailla liikuntakasvatus on yksi merkittävimmistä yksittäisistä osa-alueista opiskelijoiden graduaiheissa. ANNELIPÖNKKÖ: Koulutuksen tarve ennakoitava, oma tarjonta markkinoitava K ajaanin opettajankoulutusyksikön liikunnan lehtoraatista koulutusprojektin päälliköksi siirtynyt liikuntatieteen tohtori Anneli Pönkkö taitaa tuulen haistelun, ennakoimisen. Vaikka Kajaanin OKY:ssä on jo muutaman vuoden ajan jatkuvasti tehty työtä liikuntakasvatuksen vahvistamiseksi, kolmivuotisen EU-rahoitteisen koulutusprojektin käynnistäminen osuu mitä sopivimpaan ajankohtaan
Ei ainakaan liikunnan eikä etenkään liikuntamatkailun kannalta. Ja sama pätee toki kulttuuritapahtumiin. Kyllä ne ovat kaikki merkittäviä Kainuulle myös taloudellisesti." Tulevaisuus haaste ei suinkaan uhka Vaikka talouden tunnusluvut ja negatiivinen muuttotase eivät muodosta kovin toivorikasta kuvaa Kainuusta, Anneli Pönkkö ei halua nähdä tulevaisuutta synkkänä. Sujuvan, monipuolisen palvelurakenteen ja toisaalta levollisten luontokokemusten yhdistäminen sopivassa suhteessa onkin varsinaista hienosäätöä, jossa tarvitaan paitsi tietoa ja osaamista myös vaistoa. "Tällaisten asioiden arvostus vain lisääntyy tulevaisuudessa ja se tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia: Niihin on vain tartuttava kaikkien yhdessä." Hänen mukaansa yhteistyö on yksi alue, jossa kehittämisen varaa Kainuussa vielä löytyy. Hän huomauttaa, että ellei Vuokatti olisi alusta pitäen kehittänyt alueesta nimenomaan liikunta ja perhematkailuun keskittynyttä matkailukeskusta, se olisi jo helposti jäänyt Lapin suurten hiihtomatkailukeskusten jalkoihin. Siis taas kerran brandi. OKY:n liikuntakasvatuksen opettajien ja opiskelijoiden vuosittain järjestämään perheliikuntatapahtumaan ei ole saatu kutsuista huolimatta mukaan kuin kourallinen kaupungin urheiluseuroista. Palveluja on oltava, mutta toisaalta turvallisuus, luonnon läheisyys ja rauhallisuus on myös osattava säilyttää. Urheiluopiston tuorein ja vasta valmisteilla oleva hanke on aloittaa vuoden kestävä, ammattitutkintoon tähtäävä koulutus. Koulutuksesta puhumattakaan. "Tällaisella uudenlaisella osaamisella olisi koko elinkeinon kannalta valtava merkitys ja sitä kautta se vahvistaisi selvästi myös työllisyyttä. Hän huomauttaa, että Suomessa todella kaivataan osaajia monipuolistamaan ja vahvistamaan hiihtokeskusten toimintaa ympärivuotisina matkailukeskuksina. "Mutta tämän koulutuksen jälkeen meiltä valmistuvien hiihdonopettajien voi katsoa olevan valmiita vaikkapa Alpeille hiihdonopettajiksi", Sorsa toteaa. Pääsemme kokeilemaan!" OMAN ALAN LOYTAMISTA: Koulutuksen, liikunnan ja matkailun yhdistäminen vaatii vahvan brandin V uokatin Urheiluopisto on rakentanut omaa brandiaan oikeastaan jo ennen kuin koko sanaa käytettiin Suomessa. Toisaalta liikuntamatkailun on myös seurattava trendejä ja tarjottava jatkuvasti myös jotain uutta olkoonkin että ne jäävät usein ohimeneviksi ilmiöiksi. Nythän hissit seisovat kuukausia ja lähes kaikki keskukset hiljenevät kesäkaudeksi. Koulutuksen rakenteen suunnittelu harjoitteluista ja näyttötutkinnoista lähtien on jo pitkällä. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että meiltä lähtisi osaajia, jotka siirtyvät sujuvasti suksilta kesäksi kanootteihin", Sorsa kuvaa suunnitteilla olevaa koulutusta. "Tarkoitus on kouluttaa hiihtokeskuksiin monipuolisia osaajia ja nimenomaan keskusten ympärivuotista toimintaa ajatellen. Luonnonrauha osattava säilyttää "Volyymi on Vuokatissa kuitenkin verraten pieni. Hiihdonopettajien koulutus on keskittynyt jo parikolmekymmentä vuotta yksinomaan Vuokattiin. "Esimerkiksi voisimme ottaa vaikkapa viime vuosien lukuisat suuret liikuntatapahtumat nuorten olympialaisista ensi talvena pidettävään Euroopan työpaikkaliikunnan talvifestivaaliin. Nyt olen saanut sauvavalmistajalta kolme paria pieniä sauvoja. Tutkimustyöhön aiemmin vuosiksi uponneena Anneli Pönkkö ei edelleenkään ole lakannut ideoimasta uusia kiinnostavia tutkimuskohteita. Opisto on jo pitkään tunnettu maan johtavana hiihdon koulutusja valmennuskeskuksena. Puhumattakaan jokakesäisestä suunnistustapahtumasta Kainuun rastiviikosta. Koulutuksen tuntimäärä kasvaisi silloin jo 1400 tuntiin ja alakin lavenisi huomattavasti hiihdonopetusta laajemmalle. Sorsan mukaan näiden rinnalla ei tietenkään saa unohtaa pysyvien palveluiden vahvistamista. Markku Sorsa kertoo kuvaavan esimerkin Vuokatin jääkiekkoleireiltä. Itse innokkaana sauvakävelijänä ja erityisesti lasten liikuntatutkimukseen erikoistuneena Pönkkö on pohtinut jo pitkään, miksei kävelysauvoja ole tarjolla aivan pienille lapsille. kat moninkertaisesti takaisin. Yliopisto ei ole esimerkiksi onnistunut saavuttamaan urheilujärjestöjen kanssa sen laatuista yhteistyötä kuin olisi toivonut. Hiihtokeskusosaajien oma ammattiopisto Hakemus ammattitutkintoon tähtäävästä koulutuksesta jätetään opetushallitukseen marraskuussa ja Sorsan mukaan tavoitteena on, että yhden-kahden vuoden päästä tutkinto kuuluu opetusministeriön toisen asteen tutkintorakenteeseen. Sen kasvattaminen onkin yksi tärkeimpiä tavoitteita, jotta myös ohjelmapalveluita voidaan kehittää ja monipuolistaa. Matkailijat ovat vaativia, ihan samalla tavalla kuin meidän koulutukseemme tulevat opiskelijatkin. Samalle pohjalle Urheiluopisto aikoo rakentaa koulutustarjontaansa edelleen, toki reilusti uudistuen ja laajentaen. Tulevaisuus näyttää siis yliopiston kampukselta katsottuna olevan pelkkiä haasteita täynnä. Tuorein innostuksen aihe on muhinut mielessä jo pitkään ja on myös toteutumassa. Vaikka Vuokatin matkailu on elinkeinona jo nyt varsin merkittävä Sotkamon kunnassa, on sitä varaa vielä vahvistaa reilusti verrattuna vaikkapa Kuusamoon." Markku Sorsa uskoo vahvasti, että samoin kuin koulutuksessa myös matkailussa oman erikoisalan valitseminen ja sen pitkäjännitteinen rakentaminen on tehokkain keino menestyä. Ei ole tarpeen rakentaa uutta Saariselkää", Sorsa pohtii. LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 15. Sehän olisi oivaa motorista harjoittelua. "Kun sauvakävely kuitenkin sopisi mitä parhaiten myös pienille lapsille. Urheiluopistolla on yhteistyökumppanina Chamonix'n hiihtokeskuksen koulutuskeskus Ranskassa, josta hiihdonopettajille löytyy haluttaessa jatko-opintomahdollisuuksia. Urheiluopiston kou1 u tuskeskuksen johtaja Markku Sorsa kertoo, että tähänastista hiihdonopettajien 220 tunnin koulutuspakettia ollaan parhaillaan uusimassa EU -vertailukelpoiseksi. Leiriläiset ovat usein todenneet, että kaukalohan on samanlainen missä tahansa, mutta pelaamisen lisäksi Vuokatissa saa nauttia sellaisesta luonnonrauhasta, jota ei suurkaupunkien kiekkokaukaloiden liepeiltä löydy. Näidenkin palvelujen raja on toki arvaamaton: Kuka olisi kymmenen vuotta sitten uskonut lumilautailuharrastuksen kasvavan sellaisiin mittoihin, että Vuokattiin kannatti rakentaa half-pipe -tunneli. Koulutus laajentuu ja yksistään tuntimäärä tuplaantuu 450 tuntiin. Vaikka ammattitutkinnon nimike on vielä mietinnässä, opintojen suunta ja tavoite on selkeä
Ja liikunnan peruspalvelujen tarjoaminen joka puolella Kainuuta. Jos kunnalla ei ole tarjota esimerkiksi majoituspaikkoja, ei kai sinne voi pahemmin tapahtumiakaan suunnitella. Kyllä myös liikunnan peruspalveluista on huolehdittava kuuluuhan se meidän edunvalvontaamme yhtä lailla. Samalla kasvaa myös kiinnostus ja kysyntä tällaisia palveluja kohtaan", Hulkkonen painottaa. "Ja kun ihmisten vapaa-aika lisääntyy, matkailu lisääntyy ja vapaa-ajan liikunta lisääntyy. .i Liikuntamatkailun puolesta :..:: w 1M aakunnallisen liikunnan ja urheilun kattojärjestön tavoite on helppo kiteyttää: toimia koko maakunnan hyväksi siten, että liikunnasta muotoutuu yksi keskeisimmistä välineistä maakunnan kehittämisessä. Olen itsekin näistä rakennushankkeiden rahoista päättämässä ja ennemminkin olisin huolissani siitä, että Kainuusta yleensä olisi tarjolla hyviä hankkeita valtionrahoitusta hakemassa. Että saisi kohotettua tätä ilmapiiriä hieman positiivisemmaksi.". Silti peruspalvelut turvattava myös Mutta entä siinä tapauksessa, jos liikuntarakentamisen rahoja jaettaessa vastakkain joutuvat Ristijärven hanke saada kuntaan vihdoinkin sisäliikuntahalli ja Kajaanin toive saada vihdoin uusi uimahalli. Olisiko Ristijärven luovuttava hankkeestaan koko maakunnan edun nimissä. Hän muistuttaa, että resurssien rajallisuus on muistettava ja siksipä voimavarat on syytä keskittää alueen erityisvahvuuksiin ja tavoitella tuloksia niiden avulla. Euroopan nuorten talviolympiakisat Kajaanissa ja Vuokatissa viime talvena oli päänavaus kansainvälisiin suurtapahtumiin, seuraava näytön paikka on Euroopan työliikunnan talvifestivaalit ensi talvena. "Me yritämme kantaa oman kortemme kekoon kierrättämällä esimerkiksi omia tapahtumiamme: kokouksia, seminaareja ja sen sellaisia eri kunnissa. Ettei kaikki olisi vain pelkkää ahdistusta ja toivetta: heti pois täältä kun mahdollista. Hulkkonen kumppaneineen vannoo suurten tapahtumien nimiin. Mikä onkaan silloin painotus, sillä jälkimmäinen palvelisi paitsi kajaanilaisia myös liikuntamatkailun koko kuviota. Hän muistuttaa, että matkailu on jo nyt merkittävä osa maakunnan elinkeinoelämää ja mitäpä muuta Kainuun matkailu pääosin onkaan kuin liikuntamatkailua. Vaikka suurtapahtumat ovat keskittyneet ja tulevat myös tulevaisuudessa keskittymään pääosin KajaaniVuokatti akselille, Hulkkosen mukaan yhteisymmärrys 16 LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 Nokian pääkonttoreita emme tänne saa, mutta vaarat ja vesistöt ovat arvoja, joita on osattava hyödyntää, sanoo Kainuun Liikunnan Erkki Hulkkonen. Vaikka liikunta ja sen edistäminen kokonaisuutena toki kuuluu alueellisen järjestön työsarkaan ja päätavoitteisiin, Erkki Hulkkonen ei epäröi nostaa liikuntamatkailua oikeastaan kaiken muun edelle. Kainuun luonnon monimuotoisuus, erämaan helppo saavutettavuus yhdistettynä siihen, että alue tarjoaa myös kaupunkimiljöötä palveluineen. Eli siis maakunnan noin 90 urheiluseuran ja kymmenen kunnan kesken. Vaikkei Nokiaa, on sentään vaarat "Kuten olen sanonut: Nokian pääkonttoria emme tänne saa, mutta vaarat ja vesistöt tulevat säilymään täällä aina. Siinä on jo arvoja, joita pitäisi osta hyödyntää." Hänen mukaansa Kainuun Liikunnassa on päätetty keskittyä vielä liikuntamatkailun sisälläkin. Strategian valinnan perusteeksi on myös näyttöjä. Ehkä se ei ole paljon, mutta jotain kuitenkin. Täkyjä on joka tapauksessa heiteltävä jatkuvasti ja kansainvälisiä verkostoja rakennettava. "Ei suinkaan olisi. Kuntien tilanne kun on mikä on." Hulkkosen mukaan liikuntamatkailun seudullinen epätasa-arvo kyllä ymmärretään niin Kainuun Liikunnassa kuin myös kunnissa. Siitä minulla on sellainen ajatus, että täällä asuvien nuorten olisi saatava joitain miellyttäviä kokemuksia, viihdyttäviä harrastuksia. Vuokatin alue on yksi maan monipuolisimmista liikuntama tkail u paikoista, kahden laskettelukeskuksen muodostama Aurinkorinteet Hyrynsalmella ja Puolangalla tarjoaa perinteisen talvimatkailun lisäksi kesäisin myös vaativia maastopyöräilyreittejä, maakunnasta löytyy kolme golfkenttää, Suomussalmen Hassan retkeilyalue on valtakunnallisesti tunnettu ja suosittu eräretkeilypaikka jne. Kainuun Liikunnan toiminnanjohtaja Erkki Hulkkonen myös luottaa vahvasti muotoilemansa tavoitteen toteutumiseen. strategiasta on pitänyt Kainuun liikunnan jäsenistön keskuudessa. Tapahtumien saamiseksi on tehty taustatyötä vuosia ja tapahtumien järjestelyjen onnistumisella tai epäonnistumisella on ratkaiseva merkitys mahdollisten seuraavien suurtapahtumien hankkimiseen
Kasvukeskuksissa myös liikuntarakentaminen J os liikunnan seudullisen eriarvoisuuden mittarina pidetään rakennettuja liikuntapaikkoja, eriarvoisuus on kasvanut ja kasvaa edelleen. LIIKUNTA& TIEDES/2001 17. Ristijärven seitsemän miljoonan markan hallihanke kaipaa kuitenkin aimo tukun kunnan omaa rahaa: ministeriön rahoitus kun kattaa hankkeesta viidenneksen. Sotkamosta löytyy lähes kaikki mitä keksiä voi golfkentästä ja lumilautailuputkesta lähtien, kun taas toisille on riitettävä ulkokenttä luisteluun, pururata ja hiihtoladut. Vertailu tuntuu kuitenkin lähtökohdiltaan aika hataralta: kuuluuhan Sotkamon Vuokatti maan huippupaikkoihin liikuntamatkailussa. Joona vakuuttaa, että Ristijärvi on lääninhallituksen rakennussuunnitelmalistalla, mutta lopullisen päätöksenhän toki tekee opetusministeriö. Ihmiset osaavat vaatia, että liikunnan on oltava miellyttävä kokemus, mukava rentoutumistapa miellyttävässä ympäristössä. Vastakkainasettelu alkaa vaikuttaa samalta kuin vaatisi Kajaaniin metroa. "Niin, ainahan ihmiset ovat tehneet latuja vaikka porukalla ja jäädyttäneet kenttiä luistelua varten, jos halisääntyy luavat niitä harrastaa. liikuntatoimentarkastaja Kai-Matti Joona pitää Kajaaniin valmistunutta kylmäuintikeskusta hyvänä esimerkkinä erikoistuneesta liikuntarakentamisesta. Samaa tahtia palvelutkin kapenevat. Oulun läänin vt. Sellaistahan se pienillä paikkakunnilla on pakosta, kun kaikkiin palveluihin ei ole yhteisiä varoja", Kai-MattiJoona sanoo. Joona pohtii alueellisia eroja liikuntamahdollisuuksissa Kainuun sisällä. Ei enää pelkkää rehkimistä hikisissä halleissa tai yksinäistä puurtamista hampaat irvessä jossain metsän keskellä." Joonan mukaan eräs mukava uusi piirre liikuntarakentamisessa on pikanttien erikoisuuksien tarjonta. liikuntatoimentarkastaja Kai-Matti Joona toteaa, että kasvukeskuksissa liikuntarakentaminen on jatkuvasti lisääntynyt ja liikuntaan käytettävä rahasumma kasvanut. Rakentamishankkeiden valintaprosessin ohella työsarkana on valtakunnallisten toimintaohjelmien toteuttaminen, koulutus sekä erilaisten selvitysten tekeminen, kuten esimerkiksi liikuntatoimen peruspalveluarviointi. "Tällaiset mahdollisuudet tuovat piristävän lisän kaupungin tavanomaiseen tarjontaan", Joona sanoo. Alkaen vessan hanoista seinien väritykseen. Joona pitää tilannetta hankalana, sillä eriarvoisuuttahan ei kukaan toivo, mutta toisaalta jos väki kunnista vähenee, mahdollisuudet tarjota palveluja vähenevät samassa tahdissa. "Liikuntarakentamisessa on viime aikoina ryhdytty kiinnittämään yhä enemmän huomiota tilojen viihtyisyyteen. Kainuu kuuluu eittämättä niihin alueisiin,joista ei kasvukeskuksina voi puhua. Oulun läänin vt. Yhdellä lähes kaikki, toisella tuskin mitään Hänen mukaansa lääninhallituksen liikuntatoimelle ei oikeastaan jää kovinkaan paljon keinoja seudullisen tasa-arvon takaamiseksi. Kajaanissa liikuntapalveluihin käytettävä rahasumma kasvoi absoluuttisesti esimerkiksi vuodesta 1999 vuoteen 2000 miljoonaa markkaa. Liikuntatiloilla uudet vaatimukset Hänen mielestään rakennettujen liikuntapalvelujen etu piilee siinä, että ne saavat houkuteltua entistä useammat ihmiset liikunnan pariin. Silti Joona ei pidä Kainuun tilannetta synkkänä. Tästä hän pitää mainiona esimerkkinä Kajaanin tämän kesän asuntomessualueelle Onnelaan rakennettua kylmäuintikeskusta. Muuttoliike kulkee maakunnasta vain yhteen suuntaan: viime vuosina jopa Kajaanikin on kääntynyt muuttotappiopaikkakunnaksi. Mutta sitten on esimerkiksi Ristijärven tapaisia pieniä kuntia, joissa väki on vähentynyt pitkään ja jäljelle jäänyt väestö vanhenee. "Ja vaikeaahan se nykyään on taloudeltaan heikoille kunnille, jotka yrittävät tulla toimeen ja vastata kuntalaisten tarpeisiin parhaan kykynsä mukaan", Kai-Matti Joona huomauttaa. Kunnassa ei ole kunnon sisäliikuntatiloja ja monitoimihallia onkin haikailtu jo monet vuodet. Jos Ristijärveä arvioidaan Sotkamon rinnalla, erot ovat tietenkin huimat
Uusilla tavoilla suunnitella, rakentaa ja rahoittaa liikuntapaikkoja on saatu kiinnostavia ratkaisuja ja toimintamalleja. (Suomi 1998) Kaupalliset, yritystoimintaan perustuvat liikuntapaikat tarvitsevat monivirikkeisen ympäristön. virallisesti ole mukana kansainvälisessä liikuntarakentamisen järjestössä (IAKS). Tiivistäminen, törmäykset ja päällekkäisyys tuovat uusia elementtejä kaupunkisuunnitteluun, jolla voidaan tehostaa maankäyttöä ja edistää kestävää kehitystä. Tilanne liikuntarakentamisessa alkaa olla samanlainen kuin entisenä yleisurheilun mahtimaana oleminen. Estetiikka ja yhteissuunnittelu avain onnistuneeseen liikuntarakentamiseen kaupunkimaisemassa Liikuntarakentamisen uusi kansainvälinen suuntaus kiinnittää entistä enemmän huomiota liikuntapaikkojen estetiikkaan. Vain Harry Harkimon konsepti tekee poikkeuksen. Kun kaupunkielämän eri toimintoja (asuminen, työ, kauppa, koulutus, virkistys jne) sekoittavaa kaavoitusta ei luontevasti voida tehdä, olemassa oleviin toimintoihin lisätään uusia elementtejä siten, että niistä muodostuu tiiviitä toiminnallisia nauhoja, jotka lisäävät alueen toimintamahdollisuuksia ja sisäistä synergiaa. Samoin näyttää käyvän liikuntapaikkojen suhteen. Rakennetuilla ja etenkin luontoliikuntapaikoilla on tärkeä rooli myös ympäristöarvojen muokkaajana. Olemme siksi vaarassa jäädä syrjään kansainvälisistä virtauksista ja niitten suodattumisesta Suomeen. (Suomi 2000) Vaikutusten arviointi tarpeen Suurin puute liikuntarakentamisen kuin muittenkin liikuntakulttuurin sektoreitten kehittämisessä on nykytilanteen arvioinnin puuttuminen. Suunnittelulla pyritään minimoimaan "urheilusaaste" eli liikenteen ja pysäköinnin saasteet ja melu, ulkoja sisätilavalojen häikäisy, suurten areenojen katsomojen häiritsevät äänet. Pohjois-Ameri. Koska väestö valtaosiltaan jo asuu kaupungeissa, urbaani, korkeatasoinen city-maisema on kansainvälisesti liikuntarakentamisen korostettu teema, joka tuo "good willia" liikuntakulttuurille ja aiheuttaa mahdollisimman vähän "not in my backyard" -vastarintaa. Onko niille tilaa myös Suomessa. Kaikki intressipiirit pyritään liittämään mukaan liikuntapaikkojen suunnitteluun. Elävään kaupunkiin voidaan luoda uusia kohtaamispaikkoja ihmisille ja eri toiminnoille. Kuvaavaa on että, liikuntarakentamista linjaavassa asiakirjassa "Liikuntarakentamisen suunta 2004" on unohdettu senioriikäisten tarpeet, vaikka Suomi on ikärakenteeltaan EUmaiden eniten ja nopeimmin vanheneva maa. w ..J ..J ::::, > ::i ::::, : :E ::::, C/) ::iE ::iE S2 :,,:: w 118 LIIKUNTARAKENTAMINEN: Uusilla otteilla uusiin haasteisiin Suomi on pitkään ollut liikuntarakentamisen suurvalta. Valtion Liikuntaneuvosto ei ole pystynyt tekemään arviota valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksista liikunnan (liikuntarakentamisen) alueella vaikka se on uusimmassa liikunta-asetuksessa määritelty uusimmaksi ja ensimmäiseksi VLN:n tehtäväksi (Suomi 1999). Vielä 1920-luvulla toimme korillisen yleisurheilumitaleja kotiin arvokisoista ja nyt 2000-luvun alussa olemme tyytyväisiä pariin mitaliin. Osallistuvuus ja estetiikka liitetään yhteen kestävän kehityksen periaatteen kanssa. Lähes 30 000 yksittäistä liikuntapaikkaa, uushankinta-arvoltaan yli 100 miljardia markkaa, edustavat maailman huipputiheyttä per capita, sillä meillä on yksi liikuntapaikka jokaista 170 ihmistä varten ja suomalaisen liikunnan tietopankki on onnistunut sovellus, joka antaa kattavaa ja monipuolista tietoa maamme liikuntapaikoista. Sillä pyritään vähentämään asukkaitten vastarintaa, kun uusia liikuntapaikkoja sijoitetaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Kiinteistökohtaisesta suunnittelusta on siirrytty laajempien kokonaisuuksien suunnitteluun, koska näitä liikuntarakentamisen haittatekijöitä ei voida koordinoida pelkästään yksittäisen liikuntapaikan suunnittelun yhteydessä. Pohjoismaissa on uutena kaupunkisuunnittelustrategiana otettu käyttöön "palmikoiminen". Vaikka perusrakenteemme on hyvä, ei innovatiivista uusiutumista tapahdu riittävästi, koska olemme eristäytyneet liikuntarakentamisen kanainvälisistä yhteyksistä pelkät pohjoismaiset tapaamiset eivät riitä. Kun nauhat palmikoidaan, niistä syntyy eri toimintoja yhdistäviä tiivistymiä; polttopisteitä. Osallistuva liikuntasuunnittelu saa entistä enemmän suosiota. LIIKUNTA& TIEDES/2001 L iikuntapaikkojen luvattu maa Suomi on kehittänyt vahvan liikunnan infrastruktuurin liikuntapaikoillaan. Suomalainen liikuntarakentaminen on pitkälti kotitekoista. Suomi ei esim
Tavoitteena on saada jokainen kaupunkilainen ikään, sukupuoleen, koulutukseen ja ammattiasemaan katsomatta osallistumaan itseään kehittävään harrastustoimintaan. USA:ssa siksi, että "yliteknologisoituneet" liikuntapaikat muistuttavat juuri "hoitolaitoksia tai vankiloita", joiden kaltaisista systeemeistä itse asiassa pyritään eroon. Paras lattiamateriaalin asentaja ei välttämättä ole paras kaakelipinnan rakentaja. Johtourakointiin voi kuulua eri tyyppisen rahoituksen hankkiminen useasta eri lähteestä sekä tilojen vuokraus ja markkinointi. Kaupungissa on 12 asuinaluetta, joihin kuhunkin on 1990-luvulla rakennettu oma kansalaiskeskuksensa. Mittavia pääomakuluja ei lasketa mukaan käyttökuluihin, vaan ne tulevat erillisestä kaupungin investointirahastosta. He maksavat viikottaisista käyttökerroista riippuen vuosittain noin 500 1500 mk vuodessa käyttömaksuja, joilla liikuntapaikkojen käyttökulut katetaan. Elinkaaren mittaiseen budjetointiin Varsinkin suuria liikuntalaitoksia rakennetaan ns. Jyväskylän ja LIIKUNTA& TIEDE 5/2001 19. (Varian 2001). Thoma ja Chalip 1996; Kestner 1996, Suomi et al. lnformaatioteknologialla "älykäs" liikuntapaikka Informaatioteknologia antaa uusia mahdollisuuksia rakentaa ja suunnitella ympäristöä. 250 000 asukasta ja se on tunnettu mm. (Helgesen 2000). sosiaalisen isännöinnin periaatetta eli heillä on muitakin asuinalueen hoitoon ja huoltoon liittyviä tehtäviä kuin pelkkä rakennustekninen huolto. varausja maksujärjestelmien nivomista yhdeksi automatisoiduksi järjestelmäksi. Tämä tuo kustannussäästöä ja samalla voidaan kilpailutilanteessa valvoa laatua. Espanjalainen VitoriaGasteiz valittiin viime vuonna Euroopan urheilukaupungiksi. Sulautetuilla järjestelmillä tarkoitetaan liikuntatilan teknisten ylläpitoja huoltojärjestelmien ja mm. USA:ssa puhutaankin "älykkäistä, mutta inhimillisistä liikuntapaikoista", jolla tarkoitetaan, että ihmiset itse voivat valita teknologian, jossa ovat mukana, voivat itse säädellä sitä tai voivat käyttää liikuntapaikkoja ilman informaatioteknologiaa. Niissä rakentaja rakentaa asuntojen rakentamisen tai saneerauksen yhteydessä myös sisäja ulkoliikuntapaikat. Liikkuja jäsenenä liikuntaseurassa vaiko liikuntapaikassa. Puolet väestöstä kuuluu jäsenenä johonkin keskukseen. sulautetut järjestelmät itse liikuntapaikassa ja myöskin käyttäjien henkilökohtaisena apuna ovat jo arkipäivää liikuntasuunnittelussa. Raja pääomakustannusten ja käyttökustannusten välillä häipyy. Liikuntatilan käyttäjillä on henkilökohtaiset elektroniset tunnistetiedot, joiden avulla he pääsevät käyttämään järjestelmä. Myös julkisen ja yksityisen liikuntarakentamisen raja tulee häviämään. Tällöin rakennuttaja kilpailuttaa koko hankkeen mahdollisimman pieninä osaurakoina. Esimerkiksi ulkokentät rakennetaan samanaikaisesti kuin alueen tieverkosto. Niissä on tarjolla erilaista liikunta-, kulttuuri-, sosiaalija kerhotoimintaa. kassa puhutaankin "näkymättömistä palmikoista", joilla tarkoitetaan informaatioteknologian liittämistä liikuntasuunnitteluun (Manning 1996). Maksu suoritetaan vuokrantai vastikkeenmaksun yhteydessä kuukausittain. Henkilökohtaiset tunnistetiedot liittyvät turvallisuuteen ja usein liikuntapaikan (kuntoilu)laitteisiin, varausja maksujärjestelmiin. johtourakoinnin periaatteella. Teknologian ylikorostumista on arvosteltu mm. Maksut vaihtelevat käytön mukaan noin 1-5 prosenttiin kuukausittaisista asuinkustannuksista, eli muutamasta kympistä muutamaan sataseen kuukaudessa. Kaupunki omistaa liikuntapaikat ja vastaa niitten ylläpidosta. Eräs sosiaalisen isännöinnin tehtävä on palkata alueen liikuntapaikoille liikunnanohjaajia. Pohjoismaissa lähiöitten saneerauksessa ja uudisrakentamisessakin on sovellettu erilaisia talo-, korttelitai asuinaluekohtaisia ratkaisuja liikuntapaikkojen ja toiminnan suunnittelussa. Yhtiöt toteuttavat ns. Liikuntapaikan rakentaminen näin on edullista, koska se rakennetaan muun asutuksen rakentamisen yhteydessä . 2000a) osoitetaan, että sulautetuilla järjestelmillä säästetään selvää rahaa. Tällöin pääoma päästään kuolettamaan esimerkiksi 30 vuoden kuluessa ja sitä maksetaan samaan aikaan kuin käyttökustannuksia. Esimerkiksi tekninen huolto ei toimikaan ympärivuorokautisesti, vaan se ottaa huomioon vuorokaudenajan, erilaiset käyttäjäryhmät sekä harjoitettavan liikunnan. Liikuntapaikkoja hoitaa kiinteistöhuoltoyhtiö. (Hannigan 1998) Liikuntarakentamisen kehittämiselle ohjelma Liikuntarakentamisen ja -suunnittelun täydennyskoulutuksesta on Suomessa huutava pula. Ns. Useissa tutkimuksissa (mm. Pohjois-Espanjan Baski-aluella ja muuallakin KeskiEuroopassa on liikuntarakentamisessa viime vuosina käytetty mallia, jossa ihmiset eivät ole urheiluseurojen vaan liikuntapaikkojen jäseniä. Liikuntapaikat ja liikunnanohjaus mitoitetaan asukkaiden mukaan niin, että ne ovat monikäyttöisiä ja joustavasti muunneltavissa. Espanjan liigan kärkipäässä pelaavasta Alaves jalkapallojoukkueesta. "Älykäs" liikuntapaikka on edelleen suunnittelun tavoite. Jokaisessa keskuksessa on liikunnallisena perusvarustuksena eri kokoisia sisäliikuntasaleja, voimailutiloja, sisäja ulkouima-altaat, ulkona ja sisällä nurmikenttiä, koripallokenttiä, käsipallokenttiä sekä belota-kenttiä. Liikkuja liikuntapaikan omistajana . Tällä päästään liikuntapaikan elinkaaren mittaiseen budjetointiin, jolloin kokonaiskustannukset liikuntapaikan ylläpitäjälle ja käyttäjille ovat helpommin ennakoitavissa. Liikuntapaikkojen hoidosta tulee edullista, koska huoltoyhtiö tekee sitä muun kiinteistönhoidon yhteydessä. Kaupungissa asuu n. Liikuntapaikoista ja -ohjauksesta ei peritä erillistä maksua. Vain Alevesin jalkapallostadion on vuokrattu jalkapalloseuralle 20 vuodeksi (Ferreras 2001). Näin voidaan käyttää samoja rakennusmateriaaleja, koneita ja rakentajia
Rakennetuissa sisäliikuntatiloissa luontoa ei lainkaan kohdata omakohtaisena kokemusympäristönä. luonnonolosuhteiden, maaston muodon, vuodenajan jne. fyysisenä ympäristönä 5. Mitä suljetummasta tilasta on kysymys, sen vähemmän välillistäkään kosketusta esim. Luonnonympäristöön sijoittuvat toiminnat, jotka eivät tarvitse mitään varsinaisesti liikunnanharjoittamiseen tehtyjä rakenteellisia ratkaisuja. Aikaisemmat tutkimushavainnot (Vuolle 1990) ovat osoittaneet, miten nuoruuden liikuntaympäristö kokemusmaailmana sosiaalistaa harrastajansa vastaavanlaisen liikuntaympäristön käyttäjäksi myös aikuisiässä. Liikunta. Muokatut ja rakennetut liikuntaympäristöt ovat yhdenmukaistavia, mutta sosiaalisesti eriyttäviä saman lajin harrastajat kokoontuvat samoilla suorituspaikoilla -, privatisoivia varakkaammat harrastavat liikuntaa omissa tiloissaan, yksityisissä kerhoissa ja klubeissa tai massoittavia kokoavat suuria katselijajoukkoja niissä järjestettyjen urheilutapahtumien ympärille. sosiaalisena ympäristönä 4. Kehitys on lisäksi kulkenut voimakkaasti siihen suuntaan, että niillä pyritään jäljittelemän luontoa tai korvaamaan vuodenaikojen vaihtelusta aiheutuvia lajiongelmia. Liikuntapalvelujen kehittämisen pohjana tulee olla kansalaisten todellisista tarpeista nouseva, väestörakenteen muutokset ennakoiva liikuntasuunnittelu, jossa suomalaisella luonnolla on keskeinen sija. emotionaalisena ympäristönä 6. valtioneuvoston rakentamisjaoston asiakirjassa "Liikuntapaikkarakentamisen suunta" esitettyjä näkemyksiä siitä, miten maamme liikuntapaikkarakentamista tullaan ohjailemaan lähivuosina keskushallinnon taholta. lasipintojen kautta esiintyy. Se millaisessa ympäristössä itse kukin harrastaa liikuntaa ei ole merkittävää vain fyysisen kunnon ja suorituskyvyn kannalta, vaan myös sen vuoksi, että tässä tilanteessa ihminen määrittää ja rakentaa suhdettaan hyvin kokonaisvaltaisesti koko toimintaympäristöönsä. Ympäristösuhteiden arkkitehteinä, tahtomattaan tai tahtoen ovat kaikki ne tahot, jotka liikuntaympäristön rakentamista koskevilla ratkaisuillaan ohjaavat kansalaisia liikunnan pariin. Liikuntapaikan viihtyvyystekijänä kuitenkin välillinenkin yhteys on merkittävä, Tässä on huonona esimerkkinä 1970-luvun laman jälkeen rakennetut epäviihtyisät suljetun tilan uimahallit ja niiden pudonneet kävijämäärät sekä hyvänä esimerkkinä modernit vesiliikuntakeskukset, joissa vehreys sisällä yhdistyy laajojen lasipintojen kautta ulkona avautumaan maisemaan. kokemusympäristönä 3. Fyysisesti luonto liikuntaympäristönä on erottamaton osa muuta luonnonkokonaisuutta ja luonnon monimuotoisuutta. Aidoimmillaan tällainen ympäristö on koskematonta erämaata, rajoittuneimmillaan kaupunkimaista puistomaisemaa. mukaan, mutta toisaalta tasa-arvoistaa harrastajakuntaa tarjoamalla periaatteessa samat mahdollisuudet kaikille. Tutkimusrahoituspäätöksien ohjaksi tulisi luoda tutkimusohjelma, jotta varat voitaisiin ohjata palvelemaan liikuntarakentamista nykyistä tehokkaammin. Myös tutkimuksen kannalta olisi eduksi, jos ministeriö siirtyisi ohjelmaan perustuvaan, suunniteltuun ja arvioituun liikuntapaikkarakentamisen tutkimuspolitiikkaan. Sosiaalisena ympäristönä aito luonto valikoi harrastajia mm. Opetusministeriö käyttää vuosittain n. Rakennettujen ja luontoliikuntapaikkojen käyttäjän näkökulmasta liikuntapaikoilla on esimerkiksi erilainen funktio liikunnanharrastajan maailmankuvan, erityisesti ympäristöarvojen ja -asenteiden muokkaajana. 3 miljoonaa markkaa liikuntarakentamisen tutkimukseen ja kehittämiseen. esteettisenä ympäristönä 7. laskettelurinteeseen tai golf-rataan. Kokemusympäristönä aidossa luonnonympäristössä tapahtuva liikunta harmonisoi ihmisen suhdetta luontoon, kun taas muokattuun luonnonympäristöön suuntautuvissa harrastuksissa ehjän luontosuhteen edellytyksenä olevat monipuoliset luontokokemukset jäävät tavoittamatta. Tässä suhteessa pohjoismaalainen jokamiehenoikeus luon ainutlaatuiset puitteet jokaiselle kansalaiselle kohdata luonto myös sosiaalisena ympäristönä. Erityisesti ihmisen luontosuhteen kannalta tällä on merkitystä silloin, kun liikuntaharrastus tapahtuu yksipuolisesti sisäliikuntatiloissa. Rakennetussa liikuntaympäristössä, kuten saleissa ja urheiluhalleissa välitöntä vuorovaikutusta luontoon ei esiinny. vuorovaikutusympäristönä 2. Liikuntapaikka muokkaa ympäristöasenteita Vuolle (1990, 70) on tarkastellut liikunnan harjoittamista kolmenlaisessa liikuntaympäristössä. tiedollisena ympäristönä Vuorovaikutusympäristönä aito luonnonympäristö liikuntaharrastamisen tilana on avoin joka suuntaan, kun taas muokatussa luonnonympäristössä vuorovaikutus ympäristön kanssa rajautuu liikuntapaikkaan ja sen lähiympäristöön esim. 20 LIIKUNTA& TIEDES/2001 Oulun yliopistojen välillä on siksi kartoitettu mahdollisuuksia luoda yhteinen koulutusohjelma, jossa liikuntasuunnittelun ja -rakentamisen, arkkitehtuurin ja maankäytön suunnittelun intressit ja tutkimus voisivat kohdata. Muokatussa luonnonympäristössä toteutetaan liikuntaa, joka tapahtuu luontoon rakennetuilla ulkoliikuntapaikoilla ja rakennetussa ympäristössä liikuntapaikkoina ovat erilaiset sisäliikuntatilat. Muokatuissa ja rakennetuissa liikuntaympäristöissä fyysiset ratkaisut ovat lajisidonnaisia, teknisiä, usein keinotekoisia ja toteutukseltaan kalliita. Jos liikunnanharrastus suuntautuu vain tietynlaiseen ympäristöön, jäävät muut liikuntaympäristöt kokemusympäristöinä vieraiksi. Tästä näkökulmasta katsottuna ei voi vähätellä esim. Liikunnanharrastajan ympäristösuhteita voidaan lähestyä hahmottamalla edellä mainitun kolmen liikuntaympäristön merkitystä seitsemästä eri kokemusmaailmasta käsin seuraavaan tapaan: 1
2000 Suomi, K. ympäristöjä ja -maisemia laajasti tutkinut John Bale toteaa (1994,189), että modernille ja globalisoituneelle urheilupaikkarakentamiselle on tyypillistä standardisoituminen ja kaavamaistuminen, jossa luonnollisen liikunnan ja ympäristön luontoarvoja ei enää tavoiteta ja tavoitella. 1999 Vuolle P. Flow.The Psychology of Optimal Experience. jälkimainingeissa, joita ovat ohjanneet siellä kirjoittajien "väittelystä" syntyneet palautteet. UK. Yksilön kokemusmaailman rakentajina ja ympäristökuvan luojana liikuntamuodot ovat hyvin erilaisessa asemassa. Vuodenja vuorokaudenajat, nopeasti vaihtelevat sääolosuhteet jne. No 1. Opetusministeriö. 15. 1997 Hanningan, J. Muokattujen ja rakennettujen liikuntaympäristöjen esteettiset arvot liittyvät ennen muuta paikan arkkitehtonisiin ratkaisuihin ja siihen, miten liikuntatila tai -paikka sijoittuu muuhun ympäristöönsä. Kirjallisuus: Bale, J. 14, Cappelen Akademisk Forlag, Oslo.2000 Kestner, J. Se välittää luonnossa liikkujalle tosiasiallista luontotietoutta, jossa rajana on vain harrastajan kyvyt vastaanottaa sitä. Jyväskylän yliopiston Liikunnan keh ittämiskeskus no 1/1999. Tiedollisena ympäristönä aito luonto on objektiivinen. USA. Helsinki 2001 Suomi, K. Kirjoittajien viesti on myös se, että kansallisen liikuntapalvelujärjestelmämme kehittämisen johtoajatuksena tulee olla tulevaisuudessa kansalaisten todellisista tarpeista nouseva, erityisesti väestörakenteen muutokset ennakoiva liikuntasuunnittelu, jossa tärkeimmällä liikuntaresurssillamme, suomalaisella luonnolla on keskeinen sija. ch. Social carrying capacity of natural areas: Theory and application in the U.S. 1998 Suomi, K. Psykologi Mihaly Csikszentmihalyi (1990) puhuu "flow" (virtaus) -kokemuksesta, jolla hän tarkoittaa sitä, että jokin toiminta valtaa yksilön tietoisuuden niin totaalisesti, että hän sen tuntee vallassa antautuu tehtävälleen täydellisesti unohtaen muun ympäristön. Suomalaisten luontoliikuntaharrastus. Jyväskylän yliopiston Hyvinvointiteknologiastrategia. Blackwell Publishers. No 58. Fitness lnformation Technology. London. Tässä artikkelissa on pyritty osoittamaan, miten yhtäältä erilaisilla nykyisen suunnittelukäytännön kyseenalaistavilla tai niistä poikkeavilla vaihtoehdoilla voidaan löytää uudenlaisia ja kokeilun arvoisia ratkaisuja sekä toisaalta miten moniulotteiset yksilölliset ja ympäristölliset seuraamukset liikuntapaikkarakentamisella voi olla. kävellen, lenkkeille tai pyöräille kosketus ulkoiseen ympäristöön on rajoittuneempaa, mutta suhteellisen avointa ja virikkeistä verrattuna esim. Muokatussa ympäristössä silloin kun se tapahtuu rakennetuilla reiteillä esim. urheilukentillä tai laskettelurinteissä tapahtuviin toimintoihin, joissa vuorostaan sosiaaliset kontaktit ovat vahvasti esillä. New York: Harper & Raw Publishers. American Sport Education Program. (1998) Fantasy City. Liikunta ja tiede 2/1990, 70-75. Pleasure and profit in the postmodern metropolis. Jyväskylän kaupungin liikuntasuunnitelma vuosille 2001-2010. Liikunnan yhteissuunnittelumetodi. KIMMO SUOMI, Liikuntasuunnittelun professori PAULI VUOLLE, Liikuntasosiologian professori Liikunnan sosiaalitieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Kirjoitus on syntynyt Kajaanin Liikuntatieteenpäivien 10-11.9. 1996 Opetusministeriön julkaisu 16.3. LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 21. 2001 Suomi, K. Updated Edition. Aidossa luonnonympäristössä tapahtuvat toiminnot kuten hiihto, retkeily, suunnistus, soutu, melonta, purjehdus, luistelu luonnonolosuhteissa sekä erilaiset hyötyliikuntamuodot ovat harrasteita, jossa ihminen väistämättä kohtaa ulkoisen ympäristönsä ja joutuu suhteuttamaan oman toimintansa sen tarjoamiin olosuhteisiin. et al. national Parks. Aikaisemmin mainittu liikuntaympäristöjen laitostuminen on esimerkki tilanteessa, jossa liikuntarakentaminen ja esteettisten ympäristöarvot joutuvat helposti ristiriitaan keskenään. "Markedskommunikasjon" (Market Comm inication), 5th ed. Natural Areas Journal 16. Microeconomic Analysis, 5th ed. Suomi, K. Liikuntapaikkapalvelut ja kansalaisten tasa-arvo. Sport Management Library. Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän yliopiston Liikunnan kehittä miskeskuksen julkaisu no 5/2000.Mamaco Oy. Jos tilanteeseen liittyy vahvaa kaupallisuutta, se johtaa helposti tunnesuhteiden pinnallistumiseen liikuntapaikalla on tärkeämpää esitellä itseään ja varusteitaan kuin harrastaa lajia. Flowkokemusten tarjoajana liikuntaympäristöt ovat otollisia, joskin kovin erilaisia ympäristöjä. Landscapes of Modern Sport.London: Leicester UniversityPress.1994, 189. Sport Governance in the Global Community. Suunnitelma valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arvioinnista liikunnan alueella monitahoarviointina. Muokatussa ja rakennetussa liikuntaympäristössä tunne-elämän kokemukset kiertyvät ja rajoittuvat tietyssä tilassa tapahtuvan toiminnan ympärille. Studies in Sport, Physical Education and Health. Csikszentmihalyi, M. 1996 Varian, H. luonnonkuvaajille, kirjailijoille ja runoilijoille, mutta myös tavalliselle luonnossa kulkijalle. 9th European Sport Management Congress 19th 23th September, Vitoria-Gasteiz, Basque County, Spain, 2001 Hall, P Cities of Tomorrow. Rakentamisjaosto. Emotionaalisena ympäristönä aito luonto on voimakkaasti tunnevaltainen ja -viritteinen. ch. 1998 Helgesen, T. Liikunnan kehittämiskeskus. 2000a Thoma, J.E., Chalip, L. Erilaisissa sisäliikuntamuodoissa taas yksilöjen väliset vuorovaikutustilanteet muodostavat keskeisen kokemuksellisen perustan ilman ulkoiseen ympäristöön liittyviä virikkeitä. Valtion Liikuntaneuvosto. tarjoavat emotionaalisesti mitä erilaisimpia elämysvaihtoehtoja luonnossa liikkujalle. Human Kinetics. Vahvat flow elämykset liittyvät usein kokemuksiin, joita ihmiset yksin tai toisten kanssa ovat tavoittaneet aidon luonnon keskellä. 1996 Manning, R., Lime, D., Hof, M . Liikuntayksikkö. Ongelmat kasautuvat kun liikuntalaitos sijoitetaan kaupunkirakenteeseen, jossa esim.liikennejärjestelyistä johtuvat välilliset ympäristövaikutukset säteilevät laajalle alueelle. 1990 Ferreras, T.B, Municipal Sports Institute Santurtzi Town Halls. Jyväskylän yliopisto. Event Management for Sport Directors. New York: Routledge. Esteettisenä ympäristönä aito luonto on aina ollut ainutkertainen, jäljittelemätön ja rajaton inspiraation lähde esim. 2001 "Liikuntarakentamisen suunta 2004" -asiakirja. Muokatussa ympäristössä kuva luonnon todellisuudesta voi vääristyä. Jyväskylän yliopiston Liikunnan kehittämiskeskuksen julka isuja no 2. USA. Norton
Vaarana on myös , että tulevaisuudessa tutkijarekrytoinnissa tulee ilmenemään ongelmia. Monien osalta täysipainoinen tutkimukseen keskittyminen on ollut mahdotonta, kun on täytynyt ansaita elantoaan mitä kirjavimpia tehtäviä hakien ja hoitaen. Pätkätyöläisyys uhkaa tutkijarekrytointia . Edelliseen vuoteen verrattuna rahoitus on pysynyt markkamääräisesti samana eli reaaliarvoltaan laskenut inflaatioprosentin verran. Tämä merkitsisi nykytuotolla noin 100 mmk nykytasoa enemmän. Keskeistä tässä olisi pääseminen vuosittaisista avustuksista pidempiaikaisin rahoitussopimuksiin ja tutkimusrahoituksen maksaminen apurahojen sijasta palkkoina. Yhdensuuntainen tämän vaatimuksen kanssa on valtion tiedejaoston lausunto vuoden 2002 valtion talousarvioesitykseen. Siinä todetaan, että opetusministeriön tulee pyrkiä pois apurahakäytännöstä, joka johtaa pirstaleiseen tutkimusrahoitukseen ja heikentää tutkijoiden sosiaaliturvaa, totesi ylijohtaja Kivistö. Taloudellisten resurssien niukkuudella on ollut seurauksensa, korosti tutkijakunnan kannalta aiheesta alustanut dosentti Hannu Itkonen Joensuun yliopistosta. Esimerkiksi jatko-opintoihin hakeutuneita on tiedekunnassa nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. Viimeksi mainittuun on myös Suomen Akatemia ottanut kantaa Suomeen tieteen tila ja taso -katsauksessaan. Nuorten rekrytoitumisesta liikuntatutkimukseen on pidettävä huolta. Liikuntatieteellisen jaoston harjoittamaa politiikkaa Vuolle pitää jatkokoulutusta tukevana. Liikuntatieteellinen jaosto ehdottaakin, että liikuntatieteelliseen tutkimukseen tulisi lisätä varoja siten, että vuoteen 2005 mennessä liikuntatieteellisen tutkimuksen valtionavustuksia lisätään vuosittain kahdella miljoonalla markalla. Siinä todetaan, että esityksessä on vuodelle 2002 liikuntatieteelliseen tutkimukseen osoitettu 3 650 000 euroa eli 21,7 miljoonaa markkaa. Tieteellisen jatkokoulutuksen saaneet tutkijat ahertavat apurahoilla pudoten asianmukaisen sosiaaliturvan piiristä. Myös professori Pauli Vuolle kiinnitti huomiota alan tutkijoiden koulutukseen. Liikuntatieteen Suunta-asiakirjan mukaan reaalimuutos vuosina 1991-2001 osoittaa jopa 6,8 prosentin vähennystä. Vuoden 2005 budjetissa kokonaissumman tulisi olla 30 miljoonaa markkaa. 2 w 2 w 2 <( 2 w w ....1 j:: 22 LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 Suhteellisesti niukkenevat tuki markat ovat merkinneet apurahakäytäntöjen jatkumista. Liikuntatutkija ahertaa edelleen apurahan turvin ja putoaa näin asianmukaisen sosiaaliturvan piiristä. L iikuntatieteen rahoituksen kohentaminen on ollut alan kestohuolena jo vuosia. Innostusta alalle kyllä on. Pelkona on tutkijoiden hakeutuminen sellaisiin tehtäviin, joista maksetaan ihan oikeata palkkaa kaikkine sivukuluineen ja sosiaaliturvineen. Mikäli arpajaislaki astuu voimaan ensi vuoden alusta liikunnan osuus kasvaa kymmenen vuoden aikana vuodesta 2003 alkaen 25 prosenttiin nykyisen noin 21 sijaan. Samaan aikaan kun Suomen kansallinen tutkimuspanos on vuodesta 1993 alkaen jatkuvasti kasvanut liikuntatieteellisen tutkimuksen rahoitus on laskenut, totesi ylijohtaja Kalevi Kivistö. Raha ja erilaiset vaihtoehdot parantaa tilannetta puhuttivat myös Liikuntatieteellisen Seuran teemaillassa "Liikuntatutkimus tienhaarassa". LIIKUNTATUTKIMUS TIENHAARASSA: •• • • ARPAJAISLAIN MYOTA apurahoista palkkaukseen . Apurahoista palkkaukseen mistä resurssit. Sen mukaan rahoitusjärjestelmää tulisi kehittää yleisen tieteenrahoituksen suuntaan. Akatemian piirissä rahoituksen turvaaminen tulisi Vuolteen käsityksen mukaan olemaan vaikeaa. Suomen Akatemian budjettianalyysien mukaan valtion tutkimusrahoitus on kasvanut nimellisesti viidestä miljardista markasta vuonna 1992 kahdeksaan miljardiin markkaan vuonna 2001. Liikuntatieteellisen tutkimuksen resurssointia linjattiin vuonna 1999 valmistuneessa liikunnan yhteiskuntaja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen arviointiraportissa. Niukkuus on merkinnyt myös apurahakäytännön jatkumista. Tarvitsemme kuitenkin edelleen enemmän pitkäjänteistä rahoitusta ja laajoja tutkimushankkeita. Erityisesti tässä on korostunut keskeisten rahoitusja asiantuntijaorganisaatioiden,Suomen Akatemian ja Tekesin yhteinen koko tiedeja teknologiakentän kehittämisvastuu. Rahoituksen epävarmuus on johtanut korostuneen "pätkätyömäiseen" toimeliaisuuteen
Ellei Veikkauksen tuotto mahdollista lisärahoitusta liikuntatieteellinen tutkimus joutuu edelleen kamppailemaan asemastaan liikuntabudjetin sisällä. Mikäli arpajaislaki astuu voimaan ensi vuoden alusta se merkitsee liikunnan osuuden kasvattamista kymmenen vuoden aikana vuodesta 2003 alkaen 25 prosenttiin nykyisen noin 21 sijaan. Esimerkiksi alueellisuuden ja paikallisuuden, etnisyyden, sukupuolisuuden ja seksuaalisuuden tai kansalaistoimintojen tutkimusalueiden on haettava kytkentöjä ja verkostoja jopa perinteiset tiedealarajat ylittäen. Eduskunnan tavoitteena on, että laki saadaan voimaan ensi vuoden alusta. Sektoritutkimus on noussut esiin liikunnan tiedeLIIKUNTA & TIEDE 5/2001 23. Yliopiston tiloissa työskentelevät tutkijat joutuvat huolehtimaan myös sivukuluista, joita eri yksiköt heille osoittavat. Hannu Itkosen mukaan tutkimuksen eriytyminen on tuonut mukanaan uudenlaista verkostoitumista perustieteiden suuntaan. Arpajaislain myötä lisärahoitusta 2003 lähtien. Liikuntatutkimuksen kenttä on eriytynyt entisestään, jolloin osa tutkimuksesta verkostoituu pikemminkin perustieteiden kuin olemassa olevien institutionaalisten rakenteiden suuntaan. Molemmis70262 70?S9R1l..R1 sa tapauksissa liikuntatieteen mahdollisuudet perustuvat siihen mikä sen arvostus on tiedeyhteisön ja liikuntaväen piirissä yleensä Uutta verkostoitumista Yhteiskunnalliset käytännöt sekä liikuntatutkimuksen konteksti ja paradigmat ovat muuttuneet 2000-luvulle tultaessa. Liikunnan ja muiden alkuperäisten edunsaajien kannalta keskeisintä on, että laki varmistaa edunsaajien osuudet laintasolla. Tämä merkitsisi nykytuotolla noin 100 mmk nykytasoa enemmän Ongelmaksi kuitenkin edelleen jää Veikkauksen tuoton kehittyminen. Me tietysti uskomme Veikkauksen tuoton positiiviseen kehitykseen mutta mitenkään itsestään selvää se ei ole kiristyvän ja globalisoituvan pelikilpailun maailmassa, korosti ylijohtaja Kivistö. Liikuntatutkimuksen kehittymiselle olisivat monitieteiset tutkimushankkeet suorastaan välttämättömiä, arvioi Itkonen. Sektoritutkimukselle oma hallinto ja välittäjävirka Sektoritutkimuksen kehittämiseen ja hallintoon on Hannu Itkosen mukaan syytä kiinnittää erityistä huomiota. Muistan, että vuoden 2000 tulosneuvotteluissa, joita käytiin johdollani tiedeyhteisöjen kanssa, asia oli esillä ja muistan myös ottaneeni asiaan myönteisen kannan. Apurahoista palkkauksiin siirtyminen merkitsisi vuositasolla noin 2 miljoonan markan lisärahoitustarvetta. Näin on käynyt muun muassa monien liikuntatieteellisen jaoston suunta-asiakirjassa määrittämien ajankohtaisten tutkimusalueiden suhteen. Liikunnan rahoitusnäkymissä toiveet kiinnittyvät nyt lähinnä arpajaislain mahdollisiin myönteisiin vaikutuksiin, arvioi Kivistö. Budjettilausunnossaan tiedejaosto toteaa, että nykyisen rahoituksen rajoissa ei ole mahdollista osoittaa tutkimusavustuksista varoja yleiskustannusten kattamiseen, totesi ylijohtaja Kivistö. Yleinen yhteiskunnallinen eriytyminen on muuttanut niin tutkimuskohdetta (liikuntaa ja urheilua) sekä itse tutkimustakin
Professori Kimmo Suomen mukaan jo lähes puolet kokonaisrahoituksesta hankitaan markkinoilta. Yliopistojen julkinen rahoitus on kaventunut koko 90luvun. Tiedon pitää myös "ruumiillistua". On myös oltava innostusta ja yhteisöllisyyttä. Liikuntatutkijoiden soisi hakevan nykyistä enemmän myös Akatemiasta, etenkin suurten tutkimushankkeiden. Esimerkkinä tästä voisi olla vaikkapa se, että liikuntasosiologia on nyt jo toisena vuotena mukana sosiologian päivillä omana ryhmänään. Suomen Akatemian budjettianalyysien mukaan valtion tutkimusrahoitus on kasvanut nimellisesti viidestä miljardista markasta vuonna 1992 kahdeksaan miljardiin markkaan vuonna 2001. On syytä harkita muitakin lähteitä. Rahaa ei ole, mutta intoa tutkimuksen ja metodiikan kehittämiseen. Sektoritutkimuksen yhtenä tavoitteena on tuottaa tietoa nopeasti ajankohtaisiksi nousseisiin yhteiskunnallisiksi ongelmiksi koettuihin kysymyksiin. Oma rahoitusjärjestelmä ei ole lintukoto Liikuntatieteellisen jaoston sihteerinä pitkään toimineen Ulla Silventoisen mukaan liikuntatutkijoiden olisi hakea nykyistä ennakkoluulottomammin rahoitusta uusista lähteistä. Se on mahdollisuus, josta nekään liikuntatutkijat, jotka jo ovat sieltä rahoitusta saaneet eivät ole riittävästi informoineet. Markkinarahoituksen varassa ollaan siinä määrin, että hieman kärjistäen sanoen sivistysyliopiston sijaan yliopistoista on tullut eräänlaisia basaareja, tiedon vaihtoja kauppapaikkoja. Liikuntalaissa edellytetään, että valtion hallinnon toimenpiteiden vaikutusta arvioidaan. Markkinarahoitteinen tutkimuskin voi tuottaa tiedettä; sitä osoittavat väitöskirjat ja tutkimusraporttien julkaisemisen arvostetuissa tiedelehdissä. Innostus ja yhteisöllisyys voimavaroja Tutkija Arto Tiihonen myönsi rahoituksen tärkeyden, mutta nosti esiin myös toisen tärkeän resurssin. Liikuntatutkijoiden on ehkä aihetta uskaltaa olla rohkeammin ylpeitä tekemisestään ja osaamisestaan. Muistettava on myös, että EU-rahoitusta samoin kuin yritysyhteistyörahoitusta haetaan toistaiseksi hyvin vähän. Laukkanen korosti myös markkinarahoitteisen tutkimuksen avaamia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Akatemiaan ei tiettävästi juurikaan tule liikuntatieteen hakemuksia. Tai missä vika, jos ammattilaiset, opettajat ja valmentajat eivät osaa käyttää tietoa. politiikan uutena instrumenttina. Esimerkiksi laadullisen, narratiivisen tutkimuksen verkostoon kuuluu monien eri alojen edustajia. Kannatettavaa olisi, että sektoritu tkimukselle luotaisiin omat hallinnolliset käytäntönsä tarvittavine resursseineen. Tutkimusorganisaatioittain tarkastellen kehitys on ollut seuraava: Tutkimuslaitos vuosi vuosi erotus +/1992 2001 Yliopistot 1 335 2 080 + 56 Suomen Akatemia 450 1 099 + 144 Tekes 1 040 2 379 + 129 Tutkimuslaitokset 1 294 1 313 + 1 Yliopistosairaalat 337 Muu tutkimusrahoitus 874 816 7 Yhteensä 4 993 8 025 + 61. Nyt lähes puolet on hankittava markkinoilta. Miksi tehdä esimerkiksi hienoja verkkosivuja, jos kukaan ei lue niitä. Tekes on mahdollinen uusi rahoituskanava myös liikuntatieteelle. Näin liikuntatieteen rahoituspaine näkyisi myös Akatemiassa. 24 LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 Liikunta tutkimus tutuksi myös Tekesille Dosentti Raija Laukkasen mukaan liikuntatutkijoiden on syytä suunnata mielenkiintoaan rohkeammin uusiin rahoitustahoihin. Markkinatutkimuksessa tämä korostuu, mutta en koe tutkimusta ylipäätään arvokkaaksi, ellei se vaikuta tai ellei siitä seuraa mitään. Jotta sektoritutkimusta voitaisiin aidosti hyödyntää, tarvittaisiin tehtävään niin sanottu välittäjävirka. Omarahoituksella tutkimusta tehdään tänään jo huomattavasti suuremmalla volyymilla kuin valtion 20 miljoonaan markan rahoituksella. Tekesin piirissä ei vielä tunneta, mitä liikuntatutkimus voisi tarjota. Asenteistakin saattaa kyse, molemmin puolin. Vaikka arpajaislaki muuttuu Veikkauksen tuotto ei vältämättä jatku nykyisen tasoisena. Sivistysyliopistosta tiedon basaariksi . Kaikessa tutkimuksessa tavoitteena pitää olla tulosten käyttöarvo. Sektoritutkimusta ei sinällään pidä pitää minään täysin uutena avauksena, sillä huomattava osa tiedejaoston resurssoimasta tutkimuksesta on ollut luonteeltaan soveltavaa ja nykyisen sektoritutkimuksen kaltaista. Sektoritutkimus on määritelty päätöksentekoa ja hallintoa palvelevaksi tutkimukseksi. Olen yllättynyt liikuntatutkijoiden piirissä ja tässä keskustelussakin esiintyneestä "lintukotoajattelusta" opetusministeriöstä ainoana rahoituslähteenä. On jopa valmisteltu suunnitelmaa tämän arvioinnin toteuttamistavoista. Esimerkiksi liikuntakulttuurin suvaitsevaisuus tai urheilun ja alkoholin suhteista on tuotettu tietoa, jota myös päätöksentekijät voivat hyödyntää. Suomi kiinnitti huomiota myös liikuntalain edellyttämään valtion hallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointiin. Vielä 20 vuotta sitten Jyväskylän yliopisto sai lähes koko tutkimusrahoituksensa valtion budjetista. Kyseisellä viranhaltijalla tulisi olla korkeatasoinen tutkijakoulutus sekä tarpeellinen hallintokäytäntöjen tuntemus, totesi Hannu Itkonen. Sitä ei kuitenkaan ole käynnistetty. Yliopistotkin ovat joutuneet lähtemään hakemaan uutta projektirahoitusta
Konsta Pylkkänen oli kaukaa viisas, sillä nämä kaikki neljä viisausopin lajia löytyvät liikuntatiedon historiasta. Hänen luomansa korpifilosofi Konsta Pylkkänen totesi maailmassa olevan liiaksi viisautta, sillä "sitä ei jakseta kaikkea käyttää, vaan turvottaa se nupopäät mustansinisiksi". Liikuntatieteiden tehtäväksi tuli pelastaa suomalaisten kunto, joka lisääntyvän hyvinvoinnin ja vapaa-ajan johdosta uhkasi rappeutua ennen aikojaan. Kaikista paras ja imelin viisauven laji on Konstan mukaan "jälkiviisaus", sillä saahaan eniten aikaan. Viisausopin lajeja on Konstan määritelmän mukaan neljä. ::::> -, ...1 w -, Liikuntatieteen SUURI KAARI Esimerkiksi valmennustietous on otettu innolla kehittyvän työelämän avuksi. Sitten on "teoreetinen viisaus". Urheiluvalmennuksen ja kuntoilun kysymyksiin haluttiin varautua etukäteen. Siinä on tapaus mennyttä aikakautta, mutta se kuvitellaan esiintulevaksi ja sakilla setvitään, miten olisi parasta käyttäytyä. Isäntä uskoi vakaasti, että "siinä tapahtuu samaa kuin puron veden patoamisessa". Joillekin vuoden ainoa liikuntatapahtuma oli Antti Karistaa lainaten vappumarssille osallistuminen. Jälkiviisaan on helppo repostella urheilun perinnetapoja, kotikutoista valmennusta, suunnitteluoptimismia tai sosialistista liikuntautopiaa. "Käytännön viisaus" on sitä, kun "vanha kalttopääkettu juosta hipsuttelee rämeellä ja astuu omiin jälkiinsä. teoreetinen viisaus on kaukoviisauen veljenpoika", mietti Konsta, "mutta siinä linssi on vaivasempi". Siinä asia kuvitellaan yksipiippuiseksi haulikoksi, jossa lukko on epäkunnossa ja panos voi tulla ampujan silmille ... Vaikka liikuntatiede jo 1960-luvulla todisti liikunnan hyödyt niin yksilölle kuin yhteiskunnalle, ei kaikkia suomalaisia ole vieläkään saatu suunnitelmilla ja ohjeilla liikkumaan. Myöhemmin olemme oppineet, että ihminen on ihmeellinen kapistus, ihmisen toiminta ei aina ole järkevää tai ennakoitavissa. Tässä humussa uhkasi unohtua itse liikunta. "Käytännön viisaus" hallitsi suomalaista urheilua aina 1960-luvulle asti. Mäen isäntä halusi valmentaa Iisakin mestarihiihtäjäksi ja maanitteli Iisakin makaamaan kuukausitolkulla uunin kupeessa sonninlihaa syöden. Valmennus perustui vahvaan käytännön kokemukseen tai omaan päättelyyn, vainuun. Koska se on "viisauenlajeista paras ja sillä saahaan eniten aikaan", harrastan sitä tässä minäkin. "Kaukoviisaus" on puolestaan sitä, että "asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin eläväksi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät". "Teoreetista viisausapua" haettiin sosiologien avulla niin idästä kuin lännestä. Liikuntatieteilijöistä löytyi monia, joiden mielestä yhteiskunnan rakenteissa olevia vääristymiä tuli oikoa myös kaikin liikuntatieteellisen ja -poliittisin keinoin. Suomalaiset urheilivat "astuen omiin jälkiinsä", luottivat perinteisiin. Tässä lajissa on ihminen viisaimmillaan ... Mutta polulla voi olla ketunrauta ... Jos työyhteisöä ei onnistuta hitsaamaan yhteen Team Leaderin avulla, palkataan jokaiselle Persona! Trainer L iikuntatieteen kehityksen pohdiskelu Liikuntatieteen päivillä Kajaanissa lienee sallittua aloittaa tukeutumalla kainuulaiseen kirjailijaan ja humoristiin Veikko Huoviseen. Ilmassa oli suuren luokkataistelun tuntu. Mutta käytännön viisaus ei riittänyt. Harjoitusleiri, joka koostui rasvasta, lämmöstä ja liikkumattomuudesta, ei tehnyt lisakista mestarihiihtäjää, päinvastoin. r C: a. Konstan kolmas viisausopin laji, "teoreetinen viisaus", eli kukoistuskautensa 1970-luvulla. Toinen viisausopin laji, "kaukoviisaus", otettiin urheilun ja liikunnan avuksi 1960-luvulla. Lopuksi kävi kuten Konsta ennusti: yksipiippuisen haulikon panos tuli ampujan silmille. Vaan jos on lisäksi hyvä vainu, niin varmasti pärjää". Mutta eipä riittänyt kaukoviisauskaan. Käytännön viisaus tuotti usein hyvää tulosta, mutta valitettavasti myös epäonnistumisia sattui. Silloin yhteiskunnallisiin teorioihin ihastu ttiin liikunta tieteissä. Listaa on helppo jatkaa tuoreemmilla jälkiviisauksilla: erityisryhmien tutkimus olisi pitänyt käynnistää jo ennen 1970-lukua, lasten oman liikuntaLIIKUNTA& TIEDES/2001 25. Tieteen uskottiin ratkaisevan ongelmat, kunhan asioihin päästiin ennalta valmistautumaan. Näistä kuuluisin lienee Iisakki Vähäpuheisen tapaus, jonka tunnemme Pentti Haanpään kuvauksesta. Radikalismi ja niin sanottu edistyksen aika leimasivat 1970-luvulla vahvasti myös liikuntatieteitä. Jäljellä on vielä neljäs viisauven laji eli "jälkiviisaus". Jälkiviisaan silmä on samassa paikassa, se kahtoo taaksepäin", päätteli Konsta, tuo Havukka-ahon ajattelija
Eniten jälkiviisautta on viime kuukausina tunnetusti kohdistettu hiihtourheiluun. Osa lääkäreistä rohkenee jopa määrätä liikuntaa lääkkeeksi. Liikuntaa tutkitaan edelleen myös yhteiskunnallisena ilmiönä, vaikka otsikoihin liikuntasosiologit eivät enää pääsekään niin usein kuin keskustelevalla 1970luvulla. Moni suomalainen kysyi jälkiviisaasti viime keväänä, oliko hiihtovalmennuksessa järkeä lähteä kilpavarustelun tielle ja mittaamaan kuinka lähelle kiellettyä rajaa voi mennä. Näin siitä huolimatta, että liikuntapedagogit aika ajoin pyrkivät tutkimuksiin vedoten horjuttamaan käsitystämme sanomalla, ettei liikunta sinällään kasvata hyvään tai pahaan, kaikki riippuu siitä miten liikuntatoiminta järjestetään. Jos työyhteisöä ei onnistuta hitsaamaan yhteen Team Leaderin avulla, palkataan jokaiselle Personal Trainer. Liikuntalääketieteen osaamisesta ovat viime vuosikymmeninä saaneet urheilijoiden rinnalla nauttia aktiivikuntoilijat. Lääketiede on ollut urheilun apuna Helsingin olympiakisoista lähtien. kulttuurin kehittämiseen olisi voinut panostaa tutkimusvaroja aiemmin kuin 1980-luvulla ja ikääntyvän väestön terveyskysymyksiin olisi ollut hyvä keskittyä ennemmin kuin vasta viime vuosikymmenellä. Ja mikä parasta, enää ei tarvitse kuntoilla verenmaku suussa. Tutkijoiden luvalla saamme liikkua pienemmällä sykkeellä tavoitteena hyvä terveys ei enää huippukunto. Tieteessä ei valitettavasti sallita epäonnistumisia kuten ei urheilussakaan. Tuskin penkkiurheileva Suomen kansa olisi sitäkään hyväksynyt. Tuore liikuntapsykologinen tutkimus osoittaa, että masennusta ja uupumusta vastaan voi perinteisen hoidon ohella taistella myös liikunnan keinoin mikäli liikunta vain hyväksytään yhdeksi mielenterveyden hoitokeinoksi. Käytännön sovellutuksissa saavutettu menestys lisää mahdollisuuksia myös rahanjaossa. 26 LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 Esimerkiksi valmennustietous on otettu innolla kehittyvän työelämän avuksi. "Lapset pois kadulta ja salille hyvien liikuntaharrastusten pariin" on ollut ajatus, joka on kantanut näihin päiviin asti. Väestön ikääntyminen nostaa terveyskysymykset entistä näkyvämmäksi osaksi liikuntatieteitä. Cooper-testi on vaihtunut kävelytestiin. Nyttemmin terveyskasvatus tai paremminkin terveyden edistäminen liikunnan avulla on huomattavasti luontevampaa ja tietoa on enemmän. Jos johonkin on liikunnassa uskottu, se on ollut sen kasvattavaan vaikutukseen. Vähitellen liikuntalääketiede on laajentanut toimintaansa myös koko väestön toimintakyvyn ylläpitoon ja terveyden edistämiseen. Vielä runsaat puoli vuotta sitten me kaikki suomalaiset olimme ylpeitä suomalaistutkijoiden ja valmentajien saavutuksista. Liikuntalääketiede ja erityisesti urheilulääketiede on meille kenties tutuin osa liikuntatutkimuksesta. Osan liikuntatieteellisen tutkimuksen tuloksista olemme omaksuneet arkeemme niin hyvin, ettemme tule miettineeksi, että taustalla on vuosien tutkimustyö. Kaikki vähemmänkin liikunnalliset oppilaat olisivat tuolloin mieluummin potkineet ulkona palloa tai vaikka seisoneet käsillään sen verran väkinäistä terveysopin opetus oli. Suuntaa antavia mittauksia ja liikuntaliikkeitä voi tehdä omatoimisesti jopa viikkolehtien opastamana keväisin tavoitteena on hoikka rantakunto ja syksyllä uuden eksoottisen liikuntaharrastuksen omaksuminen. Tällä saralla on menty jopa niin. Silti paljon työtä on tekemättä. Tutkimustieto kääntyy käytännöiksi Jälkiviisaus on imelää, mutta miksei se voisi olla myös riemuitsevaa. Mutta silloin menestys olisi varmasti jäänyt saavuttamatta. Fyysisen kunnon mittaus aloitettiin Suomessa jo paljon ennen kuin koululaiset pakotettiin Cooper-testiin. Liikuntakasvatus on se osa liikuntatieteitä, johon olemme aina lujasti luottaneet. Uutta teknologiaa osattiin hyödyntää ja valmennus oli äärimmäisen ammattimaista. Nykyajan liikuntatiede on urheilua, suurelta osin jopa huippu-urheilua, vain voittajat kelpaavat. Suomalainen urheilulääketieteen arvostuksesta kertovat useiden eri lajien huppu-urheilijoiden onnistuneet vierailut suomalaislääkäreiden leikkauspöydillä. Liikuntalääketieteellinen testaus ja neuvonta ovat ansiokkaasti lähentäneet terveydenhuoltoa ja liikuntatointa toisiinsa. Ainakin me varttuneemmat muistamme voimistelunopettajan, jonka kiusalliseksi tehtäväksi oli annettu paljastaa oppilaille ihmiselämän alkuunsaattamisen salat. Heille on tärkeää varmistaa kuntoilunsa turvallisuus ja tehokkuus. Me suomalaiset olemme muiden länsimaalaisten tavoin siirtyneet yhteisöllisyyden suojasta oman itsemme haavoittuviksi sankareiksi. Jälkiviisaalle löytyy aina viisasteltavaa. Olisiko ollut viisaampaa jättää uusi valmennustieto kokonaisuudessaan vähemmälle ja tukeutua vanhoihin konsteihin. Mutta kuten tiedämme, tyhmä sovellutus voi tuhota vuosien hyvät työt ja leimata syyttömätkin. Samalla turvattomuutemme ja masennuksemme on lisääntynyt. Koska suhteutumisemme työhön on kautta historian ollut erityisen kunnioittavaa, ei liene ihme että fyysisen kunnon ja sen mittausmenetelmien tutkimus aloitettiin 1950-luvulla nimenomaan työfysiologian pohjalta. Liikunnan olemme tottuneet yhdistämään kiinteästi terveyskasvatukseen. Tiede on kovaa kilpailua tutkimusrahoista. Liikuntatieteen historiasta löytyy kasapäin upeita avauksia ja hienoja saavutuksia. Nykyään pätevät kuntotestit ovat kaikkien suomalaisten ulottuvilla. Viime vuosikymmeninä meidät on totutettu siihen, että loukkaantuneet urheilijat palaavat urheilulääkäreiden avulla kentille käsittämättömän nopeasti. Nyttemmin on keskitytty enemmän tutkimukseen kuin väittelyyn. Terveyden arvonnousu on huomattavasti helpottanut työtä liikunnan ja terveyden alueella. Suomalaiset tunnettiin hiihdon valmennusolosuhteiden kehittäjinä; alppimaja ja hiihtotunneli nostivat suomalaisen tietotaidon osakkeita rutkasti
Huippu-urheilun tieteellistä tutkimusta on perusteltu myös sillä, että huippu-urheilua varten kerätty tieto koituu myös laajempien kansanosien hyväksi. siitä, miksi urheilukatsomoissa riehutaan, miksi yhä olemme urheiluhulluja tai miten raha muuttaa liikuntaa. Silloin ottaisimme taas Konstaa lainaten "elämän riemut kiinni aivan tavallisista esineistä, niin kuin hiekkamaan perunasta ja matikkakeitosta". Jotkut meistä on kuitenkin on rakennettu uskomaan, että ihmistä ja maailmaa voi viisausoppeja harjoittamalla ymmärtää. Suurin osa urheilutiedosta lienee kuitenkin sellaista, joka on myönteisellä tavalla sovellettavissa meidän kaikkien arkeen. Jos työyhteisöä ei onnistuta hitsaamaan yhteen Team Leaderin avulla, palkataan jokaiselle Personal Trainer. 30 vuotta sitten liikuntaseminaareja järjesti lähes yksinomaan Liikuntatieteellinen Seura. Nykyään merkittäviä liikunnan koulutus tapahtumia järjestetään eri puolella Suomea viikottain. Liikuntalääketieteen ehdotonta asemaa urheilijoiden apuna kuvasin jo edellä. Siksi huomiota on 1960-luvulta lähtien kiinnitetty tutkimuksen rinnalla liikuntatieteiden tiedonvälitykseen. Se on tutkimusta, jonka lähes koko kansa mukisematta hyväksyy. Nykyään Liikuntatieteellisen Seuran tutkijarekisterissä on yli 500 liikuntatutkijaa ja -asiantuntijaa. Jouko Kokkonen: Alpit majassa, hiihto putkessa suomalaista liikuntatutkimusta 1960-luvulta (työnimi), käsikirjoitus (ilmestyy Liikuntatiteellisen Seuran Impulssi -sarjassa syksyllä 2001 ). Kehittyvää huippu-urheilua ei enää ole ilman kehittyvää liikuntatiedettä. pitkälle, että moni on alkanut vaatia liikuntadebatin uutta herättämistä. Tosin on tunnustettava, että vieläkään emme tiedä miksi ratkaisevalla hetkellä juuri suomalaisen kantti pettää ja ruotsalainen tekee maalin. Tämä väite saattaa epäilyttää joitakin yhtä paljon kuin väite siitä, että avaruustutkimus hyödyttäisi maan päällä eläviä tai lupaus siitä, että Formula 1 -autojen virittäminen palvelee suoraan tavallisten käyttöautojen kehittämistä. Liikunnasta väitelleiden tohtoreiden määrä lähestyy jo sataa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 118, 1989. Suomalaiset liikuntatieteilijät ovat puolen vuosisadan aikana onnistuneet selittämään tieteelle monta ihmisen liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittyvää kysymystä. Biomekaniikan avulla on opittu tekemään liikeanalyyseja, joilla keihäs saadaan lentämään. Vaikka itsekin lukeudun liikuntatieteen harrastajiin, uskallan lopuksi väittää, että suomalaisen liikuntatieteen kaari on ollut komea ja noussut korkealle. Viisausoppia harjoittamalla ymmärrystä Esitykseni alussa kerroin kuinka Konsta Pylkkänen uskoi maailmassa olevan liikaa viisautta eikä sitä ei jakseta kaikkea käyttää. LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 27. Esimerkiksi valmennustietous on otettu innolla kehittyvän työelämän avuksi. Kysyntä on tehokkaasti lisännyt tarjontaa. Liikuntahistorioitsijoiden avulla tiedämme, miten suomalaiset ovat eri aikoina liikkuneet ja miten heitä on ohjattu liikkumaan, mutta lisävalaistusta kaipaamme mm. Kansa himoitsee voittoja, joten tutkijoiden apu on toivottavaa jos tutkimusta ei sekoiteta dopingiin. Risto Telama, Joel Juppi, Leena Nieminen (toim.): Liikuntatiede mitä se on. Näin ollen liikuntatieteitä ei voi tulevaisuudessakaan kehittää ilman että samalla huolehditaan liikuntatiedon tiedonvälityksen onnistumisesta. Vain julkaistulla tutkimuksella on arvoa ja vain ymmärretty tieto voi synnyttää toimintaa. Urheilupsykologian avulla on etsitty urheilijan kadotettua motivaatiota ja maailmankuvaa. Kuitenkin lähes kaikilla liikuntatieteen osa-alueilla on tiivis yhteys huippu-urheiluun. Liikunnan tutkijoita oli 1950-luvulla tuskin kymmentäkään. Liikuntatiede on niin laajaalaista ja monitieteistä, ettei kellään ole kykyä hallita sen kaikkia osa-alueita. Joidenkin mielestä formulasirkus opettaa vain kiihdyttämään, kiilaamaan ja kuolemaa uhmaavaan ajotapaan. Kehitys on kuitenkin ollut nopeaa. Liikuntatieteissä lähdettiin liikkeelle lähes tyhjästä ja nyt ollaan tilanteessa, jota ei tarvitse hävetä kotimaassa eikä ulkomailla. JOEL JUPPI, FT pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Teksti perustuu kirjoittajan X Liikuntatieteen päivillä 10.-11.9.2001 pitämään Studia Generalia -luentoon. Tutkimukselle vauhtia huippu-urheilusta Liikuntatieteet ovat kehittyneet paljolti huippu-urheilun ansiosta. Kirjallisuus: Pentti Haanpää: Iisakki Vähäpuheinen hiihtourheilijana (1953); Haanpäänteokset 8, Otava 1980. Huippu-urheilun parissa tehtävä tutkimus on yleensä palkitsevaa. Urheiluvoittojen varmistamiseksi on halulla turvauduttu kaikkeen mahdolliseen jopa tieteeseen. Uusi, laaja-alainen ja monitieteinen Liikuntatieteet ovat suomalaisen tieteen historiassa nuori tieteenala; sillä on vain puolen vuosisadan ura takanaan. Veikko Huovinen: Havukka-aho ajattelija, WSOY 1956. Liikuntatieteet nojaavat poikkeuksellisen vahvasti useisiin eri tieteenaloihin. Jotta tieto tulisi ymmärretyksi, vaatii se tutkimusten muokkaamista vastaanottajan kielelle ja tehokasta levittämistä. Kieltämättä tällaiseen saattaisi olla hyvinkin aihetta, sillä liikuntakulttuuri on viime vuosikymmenien aikana laajentunut ja sirpaloitunut niin paljon, että liikunnan moninaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä ja kytkentöjä ei ole kyetty kaikin osin selittämään tai ainakaan ymmärtämään. Voi tietysti olla niinkin, että jos liikuntatieteilijöillä olisi ollut "tasaisempi verenjuoksu ja yksinkertaisempi äly" kuten Konsta tavallista kansaa kuvasi niin monelta tiedon tuskalta ja nupin turvotukselta olisimme säästyneet
LTS:n tulisi osallistua aktiivisesti liikuntatieteellisen tutkimuksen arviointeihin ja uusien painopistealueiden määrittämiseen sekä edistää tutkimuk28 LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 sen valtakunnallista yhteistyötä. Dosentti Raija Laukkanen totesi puheenvuorossaan, että seuralla on mittava historia, mutta myös loistava tulevaisuus, jos se sitä haluaa. Seuran varapuheenjohtaja Tiina Lampisjärvi puolestaan esitti puheenjohtajaksi dosentti Raija Laukkasta. Nykyisin mm. Meidän on pystyttävä kokoamaan eri alojen edustajat ja toimittava yhteistyössä, totesi Vuolle. Liikuntatieteellisen tiedekunnan dekaanina toimiva professori Vuolle on vaikuttanut seuran piirissä monin eri tavoin jo 1960-luvulta lähtien. yhdyskuntasuunnitteluun ja koululiikunnan tilaan ja terveystiedon opetuksen asemaan, totesi Laukkanen Hallituksen kahdelle erovuoroisuuden takia vapautuvalle paikalle valittiin ylilääkäri Urho Kujala Helsingin urheilulääkäriasemalta ( varajäsen ylilääkäri Olli J. Seuran perustajat olivat monipuolisesti aktiivisia, kriittisiä keskustelijoita ja liikuntakulttuurin kehittäjiä. Liikunta &:Tiede -lehden päätoimittajan toimiva professori Vuolle korosti puheenvuorossaan seuran perinteistä roolia merkittävä liikuntakulttuurin vaikuttajana, kehittäjänä ja tiedonvälittäjänä. L TS:llä tulee olla keskeinen rooli myös liikuntaan liittyvässä päätöksenteossa. Jäsenistö on seuran keskeinen resurssi. Minulla on sama asenne. Kiinnostusta herättäneessä ja tapahtumarikkaassa vuosikokouksessa äänestys päättyi tasalukuihin 33-33. Varapuheenjohtajaksi valittiin äänin 39-28 kulttuuriasiainneuvos Raija Mattila. L TS:N HALLITUS VUONNA 2002 Puheenjohtaja Pauli Vuolle professori Jyväskylän yliopisto varsinaiset jäsenet Urho Kujala (2002-2004) ylilääkäri Helsingin Urheilulääkäriasema Merja Palkama (2001-2003) yhteyspäällikkö Etelä-Suomen Liikunta Ja Urheilu ESLU Anu Oittinen (2000-2002) viesti nnä nsuunn ittelija Turun kaupungin liikuntavirasto Pekka Rissanen (2000-2002) tutkimuspäällikkö STAKES Tuula Segercrantz (2002-2004) projektipäällikkö Helsinki Antti Uutela (2001-2003) laboratorion johtaja Kansanterveyslaitos Pauli Vuolle Varapuheenjohtaja Raija Mattila kulttuu riasiainneuvos Opetusministeriö varajäsenet Olli Heinonen (2002-2004) ylilääkäri Paavo Nurmi -keskus Hanna Vehmas (2001-2003) liik.sosiologian assistentti Jyväskylän yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Meimi Lahti (2000-2002) lehtori Satakunnan ammattikorkeakoulu Matti Nissinen (2000-2002) E U-hankekoordinaattori Kajaanin kaupunki Kristiina Tuhkanen (2002-2004) rehtori Mäntsälä Reijo Häyrinen (2001-2003) koulutusjohtaja Lahden ammattikorkeakoulu. Neljä vuotta puheenjohtajuutta tuntuu sopivan mittaiselta kaudelta, totesi tehtävänsä nyt jättävä Pertti Vuorela. Samoin seuralla on tärkeä tehtävä kansallisen liikuntakulttuurin tulkitsijana ja tallentajana sekä liikuntatieteellisen toiminnan järjestäjä. Lopullinen ratkaisu jouduttiin tekemään arpomalla. Vuorela esitti seuraajakseen liikuntatieteellisen tiedekunnan dekaania, professori Pauli Vuolletta ja varapuheenjohtajaksi kulttuuriasiainneuvos Raija Mattilaa opetusministeriön taideja kulttuuriperintöyksiköstä. Sen tulisi Laukkasen mukaan vaikuttaa aktiivisesti mm. TEKSTI: LEENA NIEMINEN ARPA RATKAISI Pauli Vuolteesta seuran puheenjohtaja 2002 euran puheejohtajuutta olivat hakemassa dosentti Raija Laukkanen ja professori Pauli Vuolle. Heinonen) ja liikunnanopettaja Tuula Segercrantz (varajäsen liikunnanopettaja Kristiina Tuhkanen). Tieteellisissä kongresseissa LTS:n tulisi vastata tiedon popularisoinnista, sen on luotava itselleen hyvät mediasuhteet ja terveyden edistäjän imago. Raija Laukkanen on terveysliikunnan dosentti Oulun yliopistossa ja toimii Polar Electro Oy:ssä liikuntatieteellisenä johtajana.Tätä ennen hän toiminut tutkijana UKK-instituutissa 10 vuotta. Varapuheenjohtajaehdokkaaksi esitettiin myös nykyistä varapuheenjohtajaa Tiina Lampisjärviä. LTS:n tulisi Laukkasen mukaan olla kokonaisvaltainen suomalaisen ja soveltuvin osin myös kansainvälisen liikuntatieteellisen tutkimustiedon hallinnan yksikkö, jonka päätehtävänä on edistää suomalaisten hyvinvointia ja terveyttä tiedonvälityksen kautta
-Suomen edustajana pyrki toimimaan sen ajan selviytymisstrategian mukaan ja pitämään yllä hyviä suhteita niin itään kuin länteen. Konsensuksen hakeminen oli Suomelle leimallista. Raija Mattila muistaa, että seurankin ihmisiä lokeroitiin taustansa perusteella, vaikka he olivat etupäässä tutkijoita ja opettajia. Kun liikunnan kenttä eri toimijoineen muuttuu entistäkin kirjavammaksi, seuralla luulisi olevan kysyntää kehityksen analysoijana, ennakoijana ja vaihtoehtoisen näkemyksen tuottajana. Kun Raija Mattila lähes 30 vuotta sitten aloitti työnsä Liikuntatieteellisessä Seurassa, toimiston muodostivat pääsihteeri ja hänen sihteerinsä. 1970-luvun alussa Liikuntatieteelliselle seuralle delegoitiin opetusministeriöstä konkreettisia tehtäviä liittyen muun muassa Euroopan Neuvoston 70-luvun alun pyrkimyksiin oman tiedotustoimintansa kehittämiseksi. Tässä oletan, että on tapahtunut suuri muutos. Kahtiajako heijastui toimintatapoihin ja joidenkin kongressien teemoihin, kun liikuntaa ja kansainvälistä yhteisymmärrystä käsitelleeseen kongressiin Suomessa 1982. Tämä tarve ei ole muuttunut, vaikka tapa toimia onkin. Tiedon kokoajalla tärkeä rooli 1970-luvun lopulla Raija Mattila siirtyi opetusministeLIIKUNTA & TIEDE 5/2001 29. Mattila liittyi joukkoon 1972 asiantuntijana, jonka vastuulla olivat seuran tiedotus ja kansainväliset asiat. Niissä keskusteluissa muodostettiin Suomen kantaa moniin kysymyksiin. Seura järjesti asiantuntijaseminaareja niin liikuntapolitiikasta kuin tutkimuksestakin, ja kilpailu tämmöisestä oli siihen aikaan vähäistä. Epäilemättä minutkin lokeroitiin, mutta ei siitä ole jäänyt traumaa, hän naurahtaa. Liikunta &Tiede, joka vielä 1970-luvulla ilmestyi nimellä Stadion, otti entistä kokonaisvaltaisemman otteen ja alkoi julkaista teemanumeroita nykyiseen tapaan. Suomea ei syrjitty suhteiden vuoksi 1970-luvun poliittiset jännitteet olivat oma lukunsa. Nyt viestintä on kehittynyt toisella tavalla ja on niin paljon muutakin tarjontaa. Kilpailutilanne on varmasti nyt paljon vaikeampi kuin silloin. Ryhmiä perustettaessa esimerkiksi haettiin poliittista tasapainoa. Lisäksi opetusministeriön kanssa silloisissa 'tulosneuvotteluissa' oli sovittu, että seurasta saisi asiantuntija-apua alan kansainvälisissä kysymyksissä, nykyinen kulttuuriasiainneuvos kertoo työhuoneessaan opetusministeriön taideja kulttuuriperintöyksikössä. Harvoilla länsimailla oli silloin valtiollisiin sopimuksiin perustuvia suhteita itäisen Euroopan maihin, ja meistä oltiin sen takia erityisen kiinnostuneita , Mattila kuvaa. Scandinavian Journal of Sport Sciences alkoi muotoutua, kun Raija Mattila osallistui informaatiopalveluiden kurssille ja teki koulutukseen liittyvänä harjoitustyönään julkaisulle perustamissuunnitelman ja toimitti lehden näytenumeron. Ajankohtaiset aiheet alkoivat näkyä jopa päivälehdistössä. Seuran näkyvyyttä haluttiin lisätä. Seura oli tutkijoiden, virkamiesten ja käytännön toimijoiden kohtauspaikka. Olisi erikoista, jos liikuntajärjestöt eivät ymmärtäisi käyttää hyväkseen tällaista resurssia, toteaa LTS:n uusi varapuheenjohtaja, kulttuuriasiainneuvos Raija Mattila. Tosin olen vuodesta -79 seurannut tätä toimintaa lähinnä Liikunta &Tiede-lehden ja muiden julkaisujen kautta sekä Motion-Sport in Finland -lehden toimituskunnassa viime vuoteen asti, Mattila toteaa. Kansainvälisiin asioihin puoluepolitiikka ei Mattilan mukaan yhtä lailla ulottunut, mutta muuten maailma ja Eurooppa näyttivät kovin erilaisilta kuin nykyään. Yhteistyö oli nykyistä tiiviimpää ja konkreettisempaa, kun monia asioita hoidettiin yhdessä opetusministeriön kanssa, Mattila arvelee. KULTTUURIASIAINNEUVOS RAIJA MATTILA: Kehityksen analysoinnissa riittää tehtävää T iedon kokoaja on edelleen Liikuntatieteellisen Seuran tärkeä rooli.Tiedonhallinnan asiantuntijaorganisaatio ei saa tinkiä kriittisyydestään, kunhan pystyy perustelemaan näkemyksensä luotettavalla tiedolla. Kansainvälinen yhteistyö sai organisoidut muodot, ja seuralla oli kotimaassa kansainvälistä yhteistyötä koordinoiva rooli. Se kokosi Suomessa toimivat tahot pohtimaan yhteisiä näkemyksiä, joiden pohjalta sitten pyrittiin vaikuttamaan kansainvälisellä kentällä. Monet keskusteluryhmät kokoontuivat tavan takaa keskustelemaan eri aiheista. Seuralla oli Mattilan mukaan aktivoiva vaikutus, kun se toimi puhemiehenä alan järjestöjen puolesta asioita valmisteltaessa. Kilpailu kovenee vaikuttamisessakin Mattila arvioi, ettei seuran toiminta-ajatus siinä vaiheessa ollut kaukana nykyisestä, mutta käytännöt olivat paljon keskustelevampia. Lisäksi seura oli jo mukana kansainvälisissä yhteistyöjärjestöissä kuten silloisessa ICSPE:ssä ja FIEPissä ja mukana muun muassa Unescon Suomessa pidetyn kokouksen järjestelyissä
Tutkimus perustuu case-analyysiin, jossa aineistona on käytetty kahdeksan ryhmää hyvin edustavan jäsenen haastatteluja sekä osallistuvaa havainnointia suomalaisten fanikokousten yhteydessä. Ministeriön etu on seuran kaltainen kriittinen analysoija, joka pystyy asiantuntevasti arvioimaan myös valtion liikuntapolitiikkaa. 1967) on valmistunut yhteiskuntatieteen maisteriksi Jyväskylän yliopistosta v. Tutkija Harri Heinonen. 30 LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 riön urheilutoimiston palvelukseen ja luopui jääviyttä välttääkseen kaikista luottamustehtävistään järjestöissä. Ei voi olla hyvä kaikessa. Siihen pohjautuva artikkeli on kiinnostavasti yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta kirjoitettu kuvaus jalkapallofaneista, palkintoraati toteaa arvionnissaan. Tutkimus on mielenkiintoinen, ajankohtainen ja innovatiivinen. -Mutta miten nyt herätetään keskustelua. -Olisiko seura uskottava foorumi tällaiselle keskustelulle, vaikka nykyaikaisia välineitä hyväksikäyttäen, hän kysyy. Liikuntatieteen nuoren tutkijan palkinto Harri Heinoselle YTM Harri Heinoselle on myönnetty vuoden 2001 liikuntatieteen nuoren tutkijan palkinto. Raija Mattila kaipaa Liikuntatieteelliseltä Seuraltakin sektorit ylittävää näkemystä, mutta myöntää sen haasteelliseksi ja henkilöstöltä paljon osaamista ja ammattitaitoa vaativaksi tavoitteeksi. -Tiedon kokoaja on edelleen Liikuntatieteellisen Seuran tärkeä rooli. Työnjaossa seura tuo tähän tärkeään yhteiskunnalliseen tehtävään tarvittavaa tietoperustaa, hän sanoo. Postmoderneja passioita ja mediavälitteisiä yhteisöjä paikantamassa'. Sektorit ylittävää näkemystä Virkamiehen tehtävänä on noudattaa valtioneuvoston ja ministeriön strategisia toimintalinjauksia toimialasta riippumatta. Olisi erikoista, jos liikuntajärjestöt eivät ymmärtäisi käyttää hyväkseen tällaista resurssia. Mattila soisi myös löytyvän uusia muotoja keskusteluyhteisön ylläpitämiseksi. Veikkaus Oyj:n rahoittama palkinto on arvoltaan 5000 mk. Tällä hetkellä hän työskentelee tutkijana Jyväskylän yliopiston liikunnan sosiaalitieteiden laitoksella ja valmistelee väitöskirjaansa Suomen Kulttuurirahaston apurahalla. Harri Heinonen voitti palkinnon artikkelillaan 'Futista, Faniutta ja Flow'ta. 70-luvulla sentään uskallettiin olla jotain mieltä. Mattilan mielestä asiantuntijaorganisaatio ei saa tinkiä kriittisyydestään, kunhan pystyy perustelemaan näkemyksensä luotettavalla tiedolla. Palkinnon luovuttivat Kajaanissa Liikuntatieteen Päivien yhteydessä Veikkaus Oyj:n tiedotusjohtaja Ilkka Juva sekä palkintoraadin edustajana professori Risto Sänkiaho Tampereen yliopistosta. Liikunta-asioiden valmisteluun liittyneen virkamiesroolin ja seuran jäsenyyden erottaminen oli hänestä tärkeää, jotta yhteistyö voi jatkua terveen työnjaon pohjalta. Verkostojen miettiminen on varmasti entistäkin tärkeämpää, ja fokuksen missä seura on paras. Kun liikunnan kenttä eri toimijoineen muuttuu entistäkin kirjavammaksi, seuralla luulisi olevan kysyntää tällaista palveluiden tuottajana, kehityksen analysoijana, ennakoijana ja vaihtoehtoisen näkemyksen tuottajana, hän arvioi. Heinonen (synt. Ministeriöllä on paljon käyttöä tämäntapaiselle tiedolle, sen lisäksi että joitakin kehityshankkeita on voitu delegoida suoraan seuralle. On vaikea nähdä, mitä se vielä tarkoittaa. Maailmassa josta perinteiset koossapitävät siteet ovat häviämässä, fanius näyttää synnyttävän uusheimojen kaltaisia yhteisöjä. Artikkeli pohjautuu Heinosen tekemään tutkimukseen suomalaisista Everton-faneista. 1999. Myös seuran jäsenja tehtäväkentän laajeneminen vaatii seuran uudelta johdolta paljon. Artikkelissa tutustutaan suomalaisiin Everton-faneihin, jotka kannattavat englantilaista jalkapallojoukkuetta Evertonia, ja seuraavat sen menestystä usein yksin kotona television ääressä, pyrkien jäljittelemään stadioneiden karnevaalista tunnelmaa. Artikkeli pyrkii hahmottamaan jalkapallo-faniutta osana nykyihmisen kulttuurisia jäsennyksiä. Kyllähän argumentoijia riittää, mutta tieteelliseltä seuralta odotetaan luotettavaa, analyyttiseen tutkimukseen perustuvaa argumentointia. Lisätietoja: Harri Heinonen, heinonen@pallo.jyu.fi. Henkilöstön ja yhteistyötyökumppaneiden osaamisen hyödyntäminen on myös suuri johtamisen haaste. Kirjoittaja pyrkii osoittamaan, ettei urheilun kuluttaminen ole vain passiivista ajanvietettä, penkkiurheilua, vaan myös aktiivista kulttuuristen merkitysten tuottamista. Hän uskoo, että vaikka mahdollisuudet fyysisiin kohtaamisiin ovat vähentyneet, tavalla tai toisella monet kaipaavat kunnon keskustelua ja ajatusten vaihtoa, laaja-alaista pohdintaa ja näkemystä. Kirjoittaja pohtii myös alkoholin roolia osana katselukokemusta. Kulttuuriasiain neuvos Raija Mattila. Tosifanit kuluttavat alkoholia TV:n ääressä, otteluita seuratessaan, pelkästään rituaalinomaisesti, korostaakseen muutenkin nautinnollista kokemusta. Ottelujen jälkeen, tai fanitapaamisissa, juominen myötäilee sitten suoraviivaisemmin perinteisen suomalaisen mieskulttuurin muotoja
Heimo Nupposen ja Risto Telaman tutkimusten perusteella tiedetään, että liikunnallisesti passiivisten ryhmässä on kovin erilaisia nuoria, eikä passiivista tyyppiä voi yleistää. lokakuuta. fi TOIMITTAJA LEENA NIEMINEN Mitä tehdä liikkumattomalle viidennekselle nuorista INNOVOIDAANKO UUSIA KONSTEJA VAI ANNETAANKO OLLA. Myönteisiä merkkejä Nupponen näkee siinä, että koululaisten vartalon lihasten voima ja tehokkuus ovat parantuneet. Liikkumattomuuden syistä ei vielä tiedetä riittävästi. Pitääkö kaikki käännyttää. Seminaarissa pohdittiin tutkimuksen ja tiedonvälityksen roolia lasten ja nuorten liikunnan edistämisessä. LIKESissä työskentelevän erikoistutkija Heimo Nupposen tuore tutkimus kertoo koululaisten kestävyyskunnon heikentyneen viimeisten 25 vuoden aikana. Liikuntaharrastuksen muutoksista on ollut vaikea tehdä johtopäätöksiä, kun tutkimukset on eri aikoina toteutettu eri tavoin, Laakso totesi. Keitä oikeastaan ovat hyväja huonokuntoiset nuoret, Heimo Nupponen pohdiskeli. Lauri Laakso kaipasi lasten liikuntaan uutta asennetta ja Liikkuva ja terve koulu -projektin kaltaisia innovaatioita. Koululaisten kestävyyskunto heikentynyt Jotakin elämäntavoissa on kuitenkin pielessä. Tutkija Sakari Karvonen STAKESista esitteli viime vuonna käynnistyneen Kuntaerotutkimuksen tuloksia lasten ja nuorten elinoloista ja -tavoista paikallistasolla. Niitä esitteli seminaariväelle työryhmän toisena sihteerinä toiminut liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin dosentti Jarmo Liukkonen. Ongelmia kasaantuu yhä useammalle nuorelle Seminaarin yleinen huolenaihe oli istuvan elämäntavan vaikutus liikunnan kokonaisaktiivisuuteen ja sitä mukaa lasten ja nuorten kuntoon. LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 31. Vuoden 1976 otos käsitti 2000 nuorta. Suoranaisesti liikunnasta tutkimus antaa vähän tietoja, mutta kouluterveyskyselyihin perustuvat aineistot vuosilta 1998-99 ja 2000-01 kertovat kuitenkin merkille pantavasta eriarvoisuuden'kasvusta, yhä yleisemmin koetusta vanhemmuuden puutteesta sekä psykosomaattisen oireilu n jamasentuneisuuden lisääntymisestä. Kulttuuriministeri Suvi Linden toivoi avajaissanoissaan elinikäisen oppimisen ajatuksia sovellettavan liikuntaankin. Karvonen toivoi uuden paikallisista eroista ja kehityssuunnista kertovan tutkimustiedon antavan aihetta strategisiin toimiin ja esimerkiksi lapsipoliittisiin ohjelmiin kuntatasolla. Toisena esimerkkinä Laakso esitteli Sotkamoon Verso-projektia, jossa peruskoulun yläasteen oppilaita aktivoitiin ottamaan itse vastuuta koulutuntien ulkopuolisen toiminnan järjestämisestä. Liikuntakasvatuksen professori Lauri Laakso myönsi joskus itse esittäneensä samaa, mutta tulleensa sittemmin toisiin ajatuksiin. Keskustel usi vut l ts@stad i on. Pienehkö mutta laajeneva joukko lapsista kärsii ongelmien kasautumisesta, Karvonen viittasi tuoreeseen lapsipoliittiseen selontekoon. Nuorten terveystapa-projektissa nuorten liikuntaharrastusta on tutkittu joka toinen vuosi aina vuodesta 1977. Poikien käsien lihasvoima on heikentynyt ja kuntoerot ovat kasvaneet systemaattisesti kaikissa kuntotehtävissä vuodesta 1976 vuoteen 2001 , Nupponen raportoi. Syy liikkumattomuuteen voi olla, ettei nuorella ole ollut mahdollisuuksia saada myönteisiä elämyksiä liikunnassa. Odotuksia kohdistuukin lokakuun lopulla julkistettaviin lasten ja nuorten urheilun eettisiin linjauksiin, joita urheilujärjestöjen, poliittisten päättäjien ja lapsiurheilun asiantuntijoiden edustajat ovat valmistelleet viime kevään ja kesän aikana. Jos voidaan näitä mahdollisuuksia tarjota, eikä nuori sen jälkeen halua liikkua, niin ok, olkoon sitten, Laakso arveli. Pitäisikö tutkijan ja liikuntakasvattajan puuttua heidän tilanteeseensa vai jättää heidät rauhaan yksilönvapauden nimissä. Hän muistutti myös lisätutkimuksen tarpeesta ja tutkimustiedon vertailukelpoisuuden lisäämisestä. Uudet ja entisestään tarkentuvat tiedot lasten ja nuorten elämäntavasta antavat vähintäänkin aihetta valppauteen. Ministeriössä meitä huolestuttaa myös tieto, että noin 10 000 nuoren urheilijan arvioidaan käyttävän kiellettyjä menetelmiä, joiden terveysvaikutuksista ei ole tietoa, Linden huomautti. Liikunnan harrastamisen lapsena tiedetään jo melko pitkälle ennustavan liikunnallista aktiivisuutta myöhemmälläkin iällä. Teksti:Kristiina Wuolio Tutkimusten mukaan joka viides nuori ei liiku tarpeeksi turvatakseen oman toimintakykynsä. Häntä askarrutti myös urheilun etiikka ja siihen liittyen osa liikunnallisesti aktiivisistakin nuorista. Linjauksissa ei ole lueteltu ohjeita oikeasta ja väärästä urheilutoiminnasta, vaan niissä pyritään kuvailemaan sellaisia eettisiä periaatteita, joita lapsilähtöisessä urheilussa tulisi pohtia, Liukkonen kertoi. Lasten osalta ei aina ole kyse aidosta valinnasta. Lyhyt joskaan ei ehkä tyhjentävä keskustelu aiheesta käytiin Lasten liikunta ja elämäntapa -seminaarissa Jyväskylässä 19. Valtion liikuntatieteellisen jaoston puheenjohtaja, professori Risto Sänkiaho pohti, meneekö liikuntafasismin puolelle, jos todella kaikki lapset ja nuoret yritetään käännyttää liikkeelle. Linden näkee tarpeeksi varhain aloitetun systemaattisen sosiaalieettisen kasvatuksen ainoana keinona vaikuttaa asiaan. Näiden tulosten mukaan kovin suuria muutoksia ei ole tapahtunut, eikä esimerkiksi liikuntaa harrastamattomien nuorten lukumäärä ole viime vuosina juuri lisääntynyt. Tulokset perustuvat tutkimukseen, jossa keväällä 2001 mitattiin yli 1000 koululaisen kunto kahdeksalla kuntotestillä pääosin samoissa kouluissa kuin vuonna 1976
Helsingissä. Seminaaria tervehtinyt Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen puki sanoiksi alan tutkijoiden pitkäaikaisen toiveen pysyväluontoisesta taloudellisesta tuesta lasten ja nuorten liikunnan tutkimukseen. Ansiomerkki myönnettiin pääsihteeri Jupin runsaan 20 vuoden aikana tekemästä merkittävästä, liiton arvojen ja tavoitteiden mukaisesta valtakunnallisesta työstä kuntojaterveysliikunnan edistämiseksi. Sänkiahon mukaan tilanne on muuttunut uudessa liikuntalaissa, jossa lasten ja nuorten liikunta mainitaan uutena valtionavun määräytymisperusteena. Liikuntatieteellinen Seura ja Kuntourheiluliitto järjestivät yhteistyössä kansainvälisen kuntoliikuntakongressin Bridging Sport, Exercise and Lifestyle Activity for Health helmikuussa Lahdessa. Pääsihteeri Juppi toimi vuosina 19711991 useissa eri luottamusja asiantuntijatehtävissä K untourheiluliitossa. Hänen mukaansa valtion liikuntatieteellisistä projektirahoista on 90-luvun loppupuolella käytetty lasten liikunnan tutkimiseen 5-10 prosenttia ja koululiikunnan tutkimiseen 2-4 prosenttia. Kyllähän sektoritutkimusta ostetaankin, mutta paljon riippuu siitä, mitä laitokset haluavat tutkia , Linden huomautti. Ministeri totesi luottavansa valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteellisen jaoston asiantuntemukseen. Liiton hopeinen ansiomerkki hänelle myönnettiin 1986. Ministeri Suvi Linden totesi UNETin saaman rahoituksen kertovan ministeriön tahdosta osoittaa uusia voimavaroja alan tutkimukseen. Hyvät jutut tempaavat mukaansa 32 LIIKUNTA & TIEDE 5/2001. Joel Jupille Kuntourheiluliitto, Kunto ry:n kultainen ansiomerkki Liikuntatieteellisen Seuran pääsihteeri Joel Jupille myönnettiin Kuntourheiluliitto, Kunto ry:n kultainen ansiomerkki. Jaoston puheenjohtaja Risto Sänkiaho tarkasteli alustuksessaan, kuinka eri aikakausien vallitsevat intressit ovat suunnanneet tutkimusta kansalaiskunnon ja Suomen maailmanmaineen kohentamisesta hyvinvointivaltion koulutuksellisiin ja terveyspoliittisiin tavoitteisiin, joissa lapset ja nuoret eivät kuitenkaan olleet erityisen huomion kohteena. Heijastuisiko tämä painopisteen muutos lapsiystävällisempään suuntaan myös lasten ja nuorten liikunnan tutkimukseen, jäi vielä kysymyksenä ilmaan. Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimuskeskus UNET toimii määräaikaisen rahoituksen varassa, kun esimerkiksi KIHUn tutkimuksen jatkuvuutta turvaa säännöllinen ja projekteista riippumaton rahoitus. Ansiomerkin luovuttivat liiton puheenjohtaja Timo Sahi ja hallituksen jäsen Pirkko Rönkkö liiton 40-vuotisjuhlatilaisuudessa 21.10. Taistelu resursseista jatkuu Heimo Nupponen ilmaisi huolensa siitä, että lasten liikunnan tutkimus jää huippu-urheilun ja aikuisväestön tutkimuksen varjoon. Tilanne on jonkin verran kohentunut viimeisten kahden vuoden aikana, ja toivottavasti nousu jatkuu, Nupponen totesi. Kaupunkinsa vahvuuksiin perehtynyt Kettunen esitti Jyväskylään pysyvää tutkimusyksikköä lapsija nuorisoliikuntaan
Luonnollisesti valittu käsitteellistäminen ja ilmiöiden kuvaustapa edustaa kirjoittajien teoreettisia lähtökohtia ja on tietysti niistä lähtökohdista ymmärrettävissä. extreme-lajit). Lisäksi kappale, joka käsittelee suomalaisia hyvän elämän mittareilla, menee osin varsin kauaksi tarkastelun perustavoitteesta eli liikunnan merkityksestä hyvinvoinnille. taipumus kokea äärimmäistä hätää toistuvina paniikkitiloina )ja joku toinen etsii "vaaroja", jotta kokisin elämänsä hyvänä ( esim. Psykoterapeutin lähtökohtia haluan korostaa siitä syystä, että useimmiten psykoterapiassa ovat myös tarkastelun kohteina ihmisen ruumiillisuus ja siihen liittyen liikunta ja sen yksilölliset merkitykset liittyen ihmisen persoonalliseen minuuteen. Näistä enemmän tai vähemmän erillisiksi jäävät mm. Esimerkiksi vastuullisuus ja moraalinormien noudattaminen voi olla jollain ihmisellä tiukan itsetarkoituksellinen ja toisella se sisältää väljää ja monipuolista tähän alueeseen liittyvien asioiden ymmärtämistä. Pyrkimys on kattavaan ja yleisluonteiseen asioiden esittämiseen perinteisten psykologisten kuvausmallien pohjalta. TEKSTI: ANTERO TOSKALA Liiku oikein voi hyvin: Liikunnan merkitys hyvinvoinnille" Markku Ojanen, Hanne Svennevig, Markku Nyman ja Jukka Halme. Teoksen arvioinnin pyrin keskittämään seuraaviin peruskysymyksiin: miten ja millaiselta teoriapohjalta teoksen olennaiset asiat ja ilmiöt on käsitteellistetty; miten on vastattu peruskysymykseen siitä, miten liikuntaa siirtyy välittömistä kokemuksista kestävämpään hyvinvointiin (tässä yhteydessä erityisesti psykologisessa mielessä) ja millaisiin johtopäätöksiin tämä teoria ja tieto antaa perusteita. Markku Ojanen on esittänyt viisi erilaista liikunnan muotoa ja liikuntaLIIKUNTA & TIEDE 5/2001 33. Mitä jokin laji antaa tietylle ihmiselle, riippuu korostuneesti siitä, millaisia yksilöllisiä merkityksiä se palvelee. Yhtenäiseen ja eheään kokonaisuuteen on pyritty hyvän elämän kuvauksessa , hyvän elämän eri osatekijöiden mittaripohjaisessa todentamisessa ja liikunnan liittämisessä hyvän elämän osatekijöihin. Kun hyvä elämä on varsin elämyksellisesti rakentuva psyykkissosiaalinen tila, niin erillisten piirteiden luettelo vaikuttaa jossain määrin keinotekoiselta. Hyvän elämän seitsemän perustekijän luomaa tarkastelun perustaa on sinällään vaikea arvioida. Teoksen arvioinnin lähtökohdat herättivät epäileviä ajatuksia, koska kirjoittajien teoreettiset lähtökohdat ovat huomattavan erilaisia verrattuina arvioitsijan lähtökohtiin. konstruktivistisesta ihmiskuvasta, jota hallitsevat merkitysten teoriat; 35vuoden kokemuksesta psykoterapeuttina ja muutaman vuoden harrastusluonteisesta toiminnasta urheilun lajipsykologina (uinti) sekä pienimuotoisesta urheilupsykologisesta tutkimuksesta. Tästä näkökulmasta hyvää elämää voisi tarkastella niiden perusmerkitysten pohjalta, joiden kautta ihminen on suhteessa itseensä ja maailmaan ja joissa erottavina tekijöinä kokemuksen rakentumisessa ovat prosessit. Huolimatta pyrkimyksestä yhtenäisyyteen on teoksessa havaittavissa epäyhtenäisyyttä. Tämän lisäksi sisältö koostuu vaihtelevista teoreettisista lähtökohdista, joissa yhdistyvät kulttuuria heijastavat tekijät, yhteiskunnalliset, yhteisölliset ja yksilöpsykologiset näkemykset tai ilmiökuvaukset. Päädyin kuitenkin ratkaisuun siten, että tarkastelen arvioitavan kirjan tekstiä selkeästi omista lähtökohdistani. Osa käsitteistä ja luokituksista on johdettu tai lainattu jostakin teoriasta ja osan kirjoittajat ovat rakentaneet itse. Itse sisällössä ja mainituissa luokituksissa on huomattavan paljon omaperäisyyttä. Yhteistä on tietysti psykologian tieteenala. Se on Markku Ojasen näkökulma , jonka lähtökohtana on kooste ihmisen ongelmista, joiden takaa löytyvät sitten kirjoittajan mukaan seitsemän hyvän elämän perustekijää. luvut huippu-urheilusta, liikunnasta ja liikunnasta kuntoutuksen tukena. Vastaavasti myös erilaiset urheilulajit eri ihmisillä voivat saada huomattavan erilaisia merkityksiä , jotka enemminkin pohjautuvat persoonallisiin merkityksiin kuin kunkin lajin piirteisiin. Tätä käsitellään lähinnä luvussa " Viisi tapaa liikkua ja rakentaa elämää". Kun yrittää löytää teoksesta yhtenäistä ja kohtuullisen kattavaa teoreettista viitekehystä, niin sellaiseksi rakentuu lähinnä hyvän elämän luokitteleva kuvaaminen ja käsitteellistäminen sekä liikunnan vaikutusten ja merkitysten suhteuttaminen kyseiseen käsitteellistämiseen. Erityisesti ongelman muodostaa se, että samansisältöiset kokemukset voivat rakentua ihmisen mielessä kovin eri tavoilla. Edellisessä tapauksessa voi olla kyse elämää kahlitsevasta moraalisesta ankaruudesta. Kun me ihmisenä elämme samojen peruskokemusten pohjalta, niin erilaisuutta tuottaa lähinnä se, miten kukin peruskokemus rakentuu ihmisen mielessä. Liikuntatieteellisen seuran julkaisuja nro 153. Esimerkiksi turvallisuuden kokeminen voi olla jonkun ihmisen henkilökohtaisessa merkityksessä hyvin keskeisessä asemassa ( esim. Kirjan nimi suuntaa kohti teoksen peruskysymystä, miten liikunta tuottaa hyvinvointia. Vastaavasti muut ilmiöt ja kokemukset hyvän elämän perustana voivat saada varsin erilaisen merkityksen. Ne koostuvat ns. Sen sijaan ilmiöiden kuvaaminen prosessina eli miten ne rakentuvat, jää suhteellisen vähäiseksi. Psykologian alueella liikutaan lähinnä piirteitä ja käyttäytymistä korostavassa suuntautumisessa ja rakennetaan vaihtelevia ja moninaisia luokitteluja eri alueille. Tämä pohjannee jo osin edellä todettuun, että monia ilmiöitä on enemmän tai vähemmän pakotetusti liitetty hyvän elämän perustekijöihin. ISBN 9518982-62-7, ISSN 0356-746X Helsinki 2001. Pitkälle viedyt luokitukset ja niihin liittyvät käsitteet ja ilmiökuvaukset hallitsevat teosta. Voitaneen sanoa, että teoksen perusrakenteessa liikutaan korostuneesti urheiluun ja hyvinvointiin liittyvien ilmiöiden piirreluonteisessa tarkastelussa
Teoksen lopussa on suosituksia ja johtopäätöksiä. Esimerkiksi masentuneiden ihmisten persoonallisissa merkityksissä korostuvat voimattomuus ja avuttomuus ja toisaalta pettymys ja erillisyyden kokeminen. Lähestymistapa tältä osin heijastaa psykologiatieteen laajahkoa ristiriitaa. Ahdistus voi rakentua hyvin moninaisista ja erilaisista merkityksistä samoin kuin muut kuvatut piirteet. Näistä näkökulmista voi liikuntaa myös tarkastella psykoterapian yhteydessä ja sen mahdollisia hoitoa edesauttavia vaikutuksia. 34 LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 ja muuttavat keskeisiä ja sillä hetkellä kunkin ihmisen jatkuvuutta edustavia merkityksiä. On selvää, ettei kyse voi olla vain jostakin tietystä liikunnan muodosta, vaan pikemminkin siitä, että ihminen voisi tulla sellaiseen urheilulliseen tilanteihin, jossa hän voisi kokea toisaalta oman toimintansa aloitteellisuutta ja toisaalta sosiaalista liittyneisyyttä muihin. Pienenä yksityiskohtana haluan kritikoida Markku Ojasen alussa esittämiä näkemyksiä psykoterapiasta (ilmeisesti kyse on psykoterapiasta vaikkakin hän käyttää nimikettä terapia), jotka ovat selvän asenteellisia. Masennusta helpottavan liikunnan tulisi vaikuttaa näihin merkityksiin. muodot on liitetty psyyken eri alueisiin ja hyvän elämän alueisiin. Mitä vaikeammista mielenterveyden häiriöistä on kyse, niin sitä enemmän liikunnan merkitys liittyy yksilöllisten peruskokemusten tukemiseen ( olla olemassa erillisenä ja vaikuttamassa omalla toiminnalla). Toisaalta tämä nähdään tienä, jota kautta psyykkisten ilmiöiden prosessiluonnetta on vaikea tai mahdotonta tavoittaa. Kirjassa esitetään hypoteesi, että sellainen liikunta, joka korostaa ihmisen arvokkuutta, tuottaa myönteisiä tuloksia. Psykoterapiassa pääsääntöisesti tulevat tarkastelun kohteeksi myös ihmisen uskonnolliset ja eksistentiaaliset kysymykset. Näihin liittyy myös edellä kuvattu problematiikka. On helppo yhtyä esimerkiksi näkemyksiin, että kuntoutuksen näkökulmat ovat olleet kapeita, liikunnan merkitystä on aliarvioitu ja olisi pyrittävä kokonaisvaltaiseen hoitoon. Kirjoittajien esittämissä tutkimuksissa mielenterveyspotilaiden hyvinvoinnin tasosta korostetaan tiettyjä piirteitä kuten mielialaa, ahdistuneisuutta, itseluottamusta ja tyytyväisyyttä. tunteet, fysiologia ja ajatukset) ja kunkin ihmisen yksilöllistä perustaa edustavat pysyvämmät taipumukset osana henkilökohtaisia merkityksiä. Laadullinen ja prosesseihin keskittyvä tutkimus on vuorostaan tiensä alussa ja monet perinteiset tiedekysymykset ovat pitkälle ratkaisematta tällä suunnalla. Tämä näkökulma vielä korostuu mielenterveyden ja liikunnan välisen yhteyden tarkastelussa. Toisesta näkökulmasta on perusteltua olettaa, kuten jo edellä todettiin, että kaikki erilaiset liikunnan muodot voivat tuottaa elämyksiä, joilla on yksilöllinen merkitys liittyen kunkin ihmisen yksilöllisiin pyrkimyksiin ja niiden sisältämiin merkityksiin. Allekirjoittaneelle tekstin koskettavuus jäi heikoksi johtuen ehkä mainituista käsitteellisistä lähtökohdista ja kuvaustavoista. Erilaiset manipulatiiviset interventiot eivät ole psykoterapiaa . Se edellyttää myös ihmisen kokonaisvaltaista psykofyysistä ymmärtämistä ja ihmisen tapaa olla suhteessa itseen ja maailmaan merkitysten välityksellä. ANTERO TOSKALA professori Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto. Valituista lähtökohdista tarkasteltuna kirjassa on paljon tietoa ja oletan tämän tietoaineksen palvelevan liikunnan merkityksen tarkastelua ihmisen hyvinvoinnille. Arvokkuus on vain yksi merkitys vaikkakin keskeinen. Psykoterapeuttinen muutos pitää usein myös sisällään eksistentiaalisen muutoksen. Sen yleinen pätevyys ei ole kaikkinensa erityisen tärkeä, mutta sen käyttökelpoisuus tässä yhteydessä on hyvin keskeistä. Lisäksi on esitetty eri liikuntamuotojen suhteellinen yhteys hyvän elämän osatekijöihin eli terveyteen, vastuuseen, rakkauteen, oikeuteen, tehokkuuteen, tarkoitukseen ja kiinnostukseen. Tämän tiedon saaminen edellyttäisi niiden prosessien laadullista tutkimusta, jotka heijastavat merkitysten rakentumista ja muutosta. Toisaalta psykologiassa pyritään täsmälliseen "mittaukseen" ja luodaan uusia ja uusia piirreluokituksia ja -kuvauksia. Ilman teoriaa ihmisten hallitsevista merkityksistä , joilla koko elämme määrittyy ja ohjautuu, on pulmallista esittää välittömien kokemusten pysyvämpiä vaikutuksia ja niiden suuntaa yksilötasolla. Toistuvat ja välittömät kokemukset voivat vaikuttaa pysyvämmin ja sen perusteella, miten ne ovat yhteydessä On helppo yhtyä esimerkiksi näkemyksiin, että kuntoutuksen näkökulmat ovat olleet kapeita, liikunnan merkitystä on aliarvioitu ja olisi pyrittävä kokonaisvaltaiseen hoitoon. Tämä kuvauksellinen rakenne muodostuu erityislaatuiseksi ja omaperäiseksi. Silloin on olennaista erottaa toisistaan välitön kokemus, jota edustavat vaihtelevat kokemustilat (esim. Voidaanko tällä pohjalla saada esille se, miten liikunnan kokemukset tuottavat mahdollisesti pysyviä vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Piirremittaus ei tuo tietoa tällaisista merkitystä muuttavista prosesseista. Haluan korostaa, että psykoterapia edellyttää vähintään kohtuullisen yhtenäistä teoriaa ihmisen psyykkisestä kehityksestä, psykopatologiasta ja tähän perustuvaa työskentelymallia
Kasvoilla on tiukka ja keskittynyt ilme, mutta siitä paistaa myös juoksijan nautinto joka askeleella. Tiukan, mutta samalla niin rennon vartalon yläosasta löytyy nuorukaisen pää, jonka sisällä analysoidaan jokaista hetkeä tarkasti. Aurinko on noussut jo korkealle paahtaen kuumasti hieman jo ränsistyneelle urheilukentälle. Treenikavereiden selät karkasivat vastustamattomasti. Tekstit on kirjoitettu alunperin "urheilukokemus ja kaunokirjallisuus" -seminaarin lopputöiksi. Puolen vuoden yhtäjaksoinen määrätietoinen työ palkitaan unelmasuorituksella kotiyleisön edessä. Kunnon piti ainakin sykkeiden mukaan olla kohdallaan, syy oli siis enemmänkin irtiottokyvyn puolella. Junioriurheiluko liian totista puurtamista ei kai. Jalkaterät pääsevät kuumalta auringolta suojaan keltaisten piikkareiden sujahtessajalkaan. läts ... Käsien liikkeet ovat pienet, suoraviivaiset, rennot ja samalla niin päättäväiset. Niin tai näin tapahtuma ajaa urheilijat ulkosalle alkutalven loskaan. Samaa rataa takoo erittäin tumma nainen, jonka rasvaprosentti on varmaan miinus kolme, käynti ylväs ja katse ylimielinen. Ensi viikolla alkava etelänleiri ei tuntunut kovinkaan houkuttelevalta: tuskaisia treenejä ihanneolosuhteissa , etenkin kun kaikilla kavereillakin näytti kulkevan. Nuorukainen heilauttaa kättään valmentajalle merkiksi, tämä vastaa. Silmät tarkailevat edellä juoksevia kuin saalistava tiikeri saaalistaan, välillä ne viivähtävät silmäkulmassa tarkistaen selustan. Sen näkeminen tiesi aina tuskaa, mutta se toisi myös tulosta. Keltaiset piikkarit eivät hipaisseet rataa seuraavana kesänä, ne eivät edes iskeytyneet siihen eivät edes olleet kenenkään jalassa ne olivat kaapissa. Piikit pureutuvat pehmeään, mutta kuitenkin yllättävän kimmoisaan tartaniin. muuten vain kokeilla lentävää 20 metriä Pirkkahallin nopealla tartanilla. Nuorukaisen kasvoilla oli havaittavissa turhautumisen merkkejä, jotain tällaista hän oli osannut odottaa. Iso pyörä oli pyörähtänyt ja se alkoi vyöryä lumista rinnettä alas keräten itseensä lisää lunta kasvaen niin isoksi, että se hajosi omaan mahdottomuuteensa. Pirkkahallille aina alkutalvesta tyypillinen lannan haju on onneksi haihtunut pois. Kuitenkin hieman ruskettuneet jalat ahmivat rataa kahden metrin siivuin vaivattomasti. Nuorukainen oli vaiti. Heidän lomitseen puikkelehtii vaalea nuorukainen kiertäessään rataa keskittyneesti. Keltaiset piikkarit odottivat kiltisti kaapissa, kuraisten lenkkitossujen laahustaessa syvässä loskassa. Ympäri hallia on levittäytynyt Pyrinnön toimitsijoita punaisine villapuseroineen. Hän ei juurikaan kiinnitä huomiota Merleyne Ottey'n tai Italian maajoukkueen puuhiin vaan keskittyy omaan työhönsä. Keltaiset piikkarit pääsevät vihdoinkin kunnon kyytiin. K eltainen piikkari iskeytyy Pirkkahallin punaiseen tartaniin tai oikeastaan ei iskeydy itse asiassa se vain hipaisee radan karheaa pintaa viivähtäen siinä vain hetken. Kilpailun viimeiset 300 metriä tulevat kuin lentämällä. Hän tulee aina paikalle noin kymmenen tumman miehen kanssa, jotka harjoittelevat myös kovaa. Askel ei ole vielä lähelläkään tavoitetta, mutta suunta näyttää olevan oikea. , , Tällä palstalla Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijat kertovat heille tärkeistä urheilemisen kokemuksistaan omin kynin, omin sanoin. Pieni suu haukkoa hallin kuivaa ilmaa ahnaasti. Kasvoilla oli väkinäinen hieman huolestunut ilme. Jalat olivat hitaat ja kankeat, matka eteneni verkkaisesti. Testijuoksun jälkeen piikkarit jäivät lojumaan treenikassin päälle ja nuorukainen lähti verryttelemään vaisu ilme kasvoillaan. Tuo kulunut tartani tulee nuorelle juoksijalle tutuksi leirin aikana. Siis se haju, joka johtuu marraskuisesta maatalousnäyttelystä. Askelluksessa ei kuuluunut tsup, tsup, tsup vaan läts .. Niin oli käynyt myös tarinamme juoksijanuorukaiselle. Mistä tuo niin irtonainen askellus löytyi helmikuulle. Maatalousnäyttelyn hajujätökset olivat haihtuneet kun keltaiset piikkarit pääsivät kaudella ensimmäistä kertaa tositoimiin. Nuorukaisen koko olemuksessa näkyy ammattimainen ote: vartalo on trimmattu, iholla kevyt rusketus ja silmissä päättäväinen katse. Ilma on kuiva tyypillinen sisähallin ilma. Verryttelyn jälkeen pohdittiin kuinka kovassa kunnossa kaikki olivat testin perusteella. En ole koskaan paikalle eksynyt samaan aikaan navetan asukkien kanssa, joten en osaa sanoa miksi niiden pitää viettää näyttelyään juuri ensisijaisesti urheilijoiden käyttöön tarkoitetussa hallissa, mutta luultavasti siihen on syynsä. Keltaiset piikkarit koskettavat joka askeleella vähemmän rataa. Nuo keltaiset menopelit asettuvat viivan taakse. läts ... Kaiuttimista kaikkaa selostajan ääni tai aina välillä pieni pätkä jotain discojytkettä. Vaalea nuorukainen on kuin hurmoksessa, tästä hän ei osannut uneksia. Ehkä siksi keltaisten piikkareiden ohittaessa maaliviivan alkoi sellainen vouhotus, että se oli turmiollinen piikkareiden kuljettajalle. Valmentaja yritti kannustaa, mutta molemmat tiesivät että askellus aivan kauheaa katseltavaa. Nyt ne iskeytyivät voimalla tartaniin, viivähtivät siinä hetken liian pitkän hetken ja !ennättivät juoksijan lyhyeen lennottomaan askellukseen. Kaikki palaset ovat loksahtaneet paikoilleen viime hetkellä. Tätä ei kukaan osannut odottaa ja vain harva tietää mitä siihen vaadittiin. Punainen jokseenkin pahasti kulunut tartani polttelee kivasti paljaiden jalkojen alla. Lämpö ja kovavauhtiset harjoitukset alkavat tuottaa tulosta. Pirkkahallin katsomo on juniorikilpailuksi yllättävän täynnä: isät, äidit ja valmentajat kansoittavat istumapaikat. Nuo kaksi nopeaa raajaa kuljettavat jäntevää kehoa vauhdilla kohti määränpäätä. Ehkäpä näyttelyn ohjelmistoon kuuluu Suomen nopeimman sorkkajalan selvittäminen, vai haluavatko Herefordit, Äyshiret jne. TOPI LEHTINEN LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 35. Tämä oli omalla tavallaan odotettua syksyn "määrän mättämisen" jälkeen, mutta kuitenkin askellus oli jotain aivan muuta kuin odotettiin, eikä kaikkea voinut laittaa huonojen olosuhteiden piikkiin
25.3.2002 • 1 Kansallinen Työpaikkaliikunnan Talvifestivaali 23. -17.3.2002 A Ai.A A•A AAA~ KAJAANI 2001 ~ 350V • VII Euroopan Työpaikkaliikunnan Talvifestivaalit 21. 11 11 TAVATAAN KAJAANISSA 2002 SUURTAPAHTUMIEN MERKEISSÄ • Maakuntaviesti 6.1.2002 • Avantouinnin MM-kisat 22. 24.3.2002 • Pohjoismaiden parlamenttien 40-vuotisjuhlahiihdot 23. 7.4.2002 KAJAANIN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT. 24.3.2002 • 1 Vuokatti-hiihto 60 km 24.3.2002 • Kunnallisvirkamiesliiton talvi päivät 5. 24.2.2002 • Postiliiton talvipäivät 15
Urheilijoitten valmennuksessa liikuttiin tuohon aikaan vielä paljossa mutu-tasolla ja erilaisten valmennuskikkojen varassa. Palmio oli kuitenkin jo 1959 vastuuhenkilönä järjestämässä UNESCO:n ensimmäista suurta kongressia "Urheilu, työ ja kulttuuri" ja 1960-luvun lopulla opetusministeriön asettamassa ns. Näistä antaisin lienee ollut Fullbright-stipendin varassa tehty opintomatka Indianan yliopistoon, jossa erityisesti professori Jay B. Esko Palmio kuului Lauri Tahko Pihkalan hengenheimolaisiin ja lähiystäviin. Näin tapahtui 1961 Vierumäellä,jossa järjestettiin ICCSPE:n ensimmäinen alueellinen koululiikunnan tutkimusseminaari ja jossa itsekin sain kansainvälisen tulikasteeni tutkijana. Tatä tarkoitusta Esko Palmio toteuttljo 1930-luvulla suojeluskuntajärjestössä, sotien jälkeen 1945-49 Suomen Urheiluliiton koulutusohjaajana ja sittemmin Suomen Urheiluopiston johtajana (1949-1955) Itse tutustuin Esko Palmion isälliseen opastukseen ja työnohjaukseen sotien jälkeisinä jälleenrakentamisen vuosina toimiessani kesät Urheiluliiton piirivalmentajana. KALEVI HEINILÄ LIIKUNTA & TIEDE 5/2001 37. Esko Palmio oli aina mukana siellä, missä etsittiin uutta tietoa ja avattiin uusia uria liikuntakulttuurin kehitykselle. Kunkunnallisen urheilutoiminnan painopiste oli ollut perinteisesti nuorison kilpaurheilussa, se Esko Palmion toimikaudella siirtyi enemmän kuntoliikuntaan ja koko kuntaväestönliikuntaja ulkoilumahdollisuuksien edistämiseen. Tältä pohjalta on myös ymmärrettävissä, että Esko Palmion vanhan polven edustajanakaan ei ollut puheenjohtajakaudellaan (1958-62) mikään jarrumies, vaan antoi täyden tukensa meidän, nuorempien pyrkimyksille löytää elintilaa kritiikille ja uusille idealle. Esko Palmio etsi uusia virikkeitä työlleen myös monilta opintomatkoilta. Voimistelunopettajan koulutusmustansakin vuoksi hän oli ennen kaikkea llikuntakasvattaja, joka uskoi liikunnan ia urheilun tärkeään tehtävään nuorisommekunnon kohottajana ja kansalaiskasvatuksessa. Liikuntatieteellisen Seuran luottamustehtävissä hänellä olikin tapana puhua ihmettelyn tärkeästä avusta kaiken kehityksen lähtökohtana, koska ilman käytäntöjen ja sovinnaisuuksien kritiikkiä ei voi syntyä myöskään mitään uutta ja parempaa. Esko Palmion pitkät askeleet lenkki polulla ja liikuntakulttuurimme tärkeässä kehitystyössä säilyvät muistoissamme. Hänelle itselleen oli suotu synnynnäinen terve talonpoikaisjärki, joka auttoi häntä suhtautumaan kriittisesti urheilumaailman kaavoittumiin ja kannusti etsimään uusia vaihtoehtoja ja perustellumpia ratkaisuja liikuntakulttuurimme kehittämiseksi. Kritisoidessani urheilumme "sovinnaisviisauksia ja jäykkiä uskomuksia" ( Stadion 1/1965, 12-16) haikailin samalla liikuntapoliittisten neuvottelupäivien tarvetta. Itse asiassa Palmion puheenjohtajakaudella Liikuntatieteellinen Seura herätettiin toimettomuudestaan ja prisessa Ruususen unesta todellisekel vaikuttajaksi. Oma profeettamme Tahko Pihkala oli varoittanut tunnetussa pamfletissaan samaan aikaan samasta kehityksestä urheilussa, joka oli muuttumassa harvojen menestyvien osanotoksi ja suurten joukkojen sivustaseuraamiseksi! Nashin opit löysivätkin Esko Palmiosta innokkaan soveltajan. Mutta hän säilytti vankkumattoman uskonsa itse liikuntaan ja sen rikkaisiin mahdollisuuksiin koko kansan hyvinvoinnin edistäjänä. Näitä tunnuksia hän ryhtyi innokkaasti toteuttamaan virkatehtävissään Helsinginurheiluja retkeilytoiminnan vastaavana 1955-78 ja vapaaehtoistyössä SuomenLadun puheenjohtajana 1960-68, mutta myös työpaikkaliikunnan kehitystyössä. Miesten välillä valliltsi kuitenkin läpi elämän kestävä ystävyys. Nash oli hankkinut kuuluisuutta vapaa-ajan käyttöä koskevilla analyyseillaan ja normatiivisilla opeillaan hyvästä eli ihmistä kehittävästä ajankäytöstä ( "Philosophy of Recreation and Leisure ", Dubuque, 1953). Valste, itsekin entinen huippu-urheilija, oli jo tehtävävastuunsakin perusteella korostuneesti huippu-urheilumies, kun taas Palmiossa korostui nuorisokasvattaja. Esko Palmio L iikuntatieteellisen Seuran kunniajäsen, sosiaalineuvos Esko Palmio sai 2.9.2001 kutsun viimeiseen iltahuutoon. Panin itsekin lusikkani tähän soppaan. Tamän kehitystyön ansiostahelsinkiläisillä on tänään entistä paremmat osallistumismahdollisuudet ja laajat viherjavesistöalueet retkeilyja ulkoilukäyttöä varten. On sanottu, että tämä todella merkittäväkunnallisen liikuntatoiminnan uussuuntaus oli paljossa kahden voimamiehen: EskoPalmion ja Helsingin urheilulautakunnan puheenjohtajan Väinö Soinisen (TUL ), hyvänyhteistyön ansiota. Kehitys tuntuu nimittäin entistä enemmän ohjautuvan markkinavoimien mukaan. Hänen elämäntyönsä ansiokkaat saavutukset maamme liikuntakulttuurin kehittämiseksi eivät yltäneet sanomalehtien urheilupalstoille, jotka täytyvät edelleenkin lähinnä urheilutuloksista ja urheilun tulosjohtajien arvotyhjistä selityksistä. Kumpikin tunsi olevansa tehtävässäan Isänmaan asialla ja kumpikin etsi toimilleen lujaa tiedollista pohjaa, Olematta itse varsinainen tutkija Esko Palmio pyrki aina edistämään ja tukemaan uuden tiedon hankintaa. Vaikka neuvottelupäivistä tuli pysyvä käytäntö, Esko Palmion perääma kriittinen ihmettely tuntuu silti jääneen turhan harvinaiseksi luonnonvaraksi Suomen liikuntaja urheiluelämässä. Nashin oppirakennelma oli ilmeinen vastareaktio kaupallistuneen ajanvieteteollisuuden synnyttämälle uhkakuvalle kehityksestä, joka muuttaa aktiivisen, luovan ihmisen valmiina tarjotun ajanvietteen passiiviseksi kuluttajaksi. Esko Palmio oli sisäistänyt puhtaan urheilun periaatteet ja muiden hengenheimolaistensa kanssa kantoi huolta väärinkäytosten lisääntymisestä erityisesti huippu-urheilussa. Pääkaupunkimme oli tämän tuloksena edellä kävijänä avaamassauutta lukua maamme kunnallisen liikuntatoiminnan historiassa aikaisemmin viitatun Niemen toimikunnan määrittelemin tunnuksin: "Kaikille kansalaisille tulee olla mahdollisuus osallistua ja harrastaa henkilökohtaisten edellytystensä ja taipumustensa mukaista kuntoliikuntaa". Hän toteutti tuota uskoaan monissa tärkeissä tehtävissään, mutta myös esimerkillisesti omassa elämässään. "Liikuntaa kaikille" ja "kuntoa kaiken ikää" -tunnuslauseet olivat Esko Palmion sydäntä lähellä. Ylivalmentaia Armas Valsteenja koututusohjaaja Esko Palmion ansiosta, yleisurheilussa oltiin kuitenkin jo siirtymässä uskonvaraisesta tiedonvaraiseen valmennukseen. Niemen toimikunnassa, jossa viitoitettiin kansanurheilun kehittämisuria. Esko Palmion luotsaamana näistä päivistä tuli jo 1967 totta ja liikuntaja urheiluelämämme koki ensimmäisen kriittisen puntaroinnin ja samalla uusien kehitysurien linjauksen. Ja ilman julkisuutta mittavakin elämäntyö jää helposti olympiaja formulakisoihin humaltuneessa Suomen maassa odottamaan historian tunnustusta. Hänen pitkä, 91 vuoden mittainen elämänkaarensa kattoi itsenäisen Suomen tähänastisen historian ia samalla myos maamme liikuntaja urheiluelämän merkittävimmat kehitysvaiheet, joissa hän oli itsekin ollut mukana luotsina ja vaikuttajana
i Arvola ym. LGG ruoansulatuskanavassa LGG selviää mahalaukun happamissa olosuhteissa ja kestää ohutsuolen sappi hapot. Pediatrics 104,e64. • Tasapainottaa suoliston bakteeristoa antibioottihoidon tai infektioiden aikana. LGG vaikuttaa immuunivasteeseen suolen epiteelin kautta. Sen ei todettu aiheuttavan sivuvaikutuksia.. LG G:n terueysuai kutukset • Ehkäisee tehokkaasti antibioottien sivuvaikutuksia. Amerikkalaistutkimuksessa pääasiassa hengitystieinfektioihin määrätyt antibioottihoidot aiheuttivat merkitsevästi vähemmän ulosteen löysyyttä ja vatsavaivoja, kun samanaikaisesti käytettiin LGG-valmistetta (kuva). Ripulia esiintyi LGG-ryhmässä merkitsevästi vähemmän kuin lumeryhmässä (5 % vs. LGG ehkäisee antibioottien aiheuttamia uatsauaiuoja Kahdessa vuonna 1999 julkaistussa tutkimuksessai,ii todettiin LGG:n ehkäisevän antibioottien aiheuttamia vatsavaivoja. Suomalaistutkimuksessa LGG:tä tai lumevalmistetta annettiin kah50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Löysiä ulosteita Oireiden esiintyminen, % n=188 Ripulia Vatsakipuja desti päivässä 119 hengitystieinfektioista kärsivälle lapselle antibioottihoidon ajan. Maailman tutkituin maitohap Muihin probiootteihin (= terveydelle hyvää tekevä bakteeri) verrattuna Lactobacillus GG:llä (LGG) on paras tieteellinen näyttö erilaisten suolistoon liittyvien oireiden hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. ii Vanderhood ym. J Pediatr 135:564-8 Monissa tutkimuksissa LGG:n on todettu vähentävän merkitsevästi antibioottien aiheuttamaa ripulia ja vatsakipuja. 16 %). 1999. • Lyhentää akuutin ripulin kestoa. LGG tarttuu suun ja suolen limakalvolle sekä suolilimaan (adheesio). LGG-tutkimuksista on noin 100 kansainvälistä julkaisua. • Vähentää riskiä sairastua ripuliin. 1999. LGG on ollut mukana yhdeksässä väitöskirjassa. • Hillitsee allergista tulehdusta. • Nopeuttaa toipumista maitoallergiasta, vähentää atooppisia iho-oireita. LGG vakiintuu osaksi suoliston normaalia bakteeristoa ja estää haitallisten bakteerien toimintaa. • Parantaa vastustuskykyä ja lisää vasta-aineiden muodostusta. • Vaikuttaa suotuisasti suoliston bakteeri metabol iaan. LGG on tarttumiskykyinen, mihin monet sen vaikutukset perustuvat
Runsaasti kalsiumia. t fM'lffita!tyyp p;nffl KEVYT JUUSTO Rasvaa vain 15 % . Suositeltavaa on nauttia vähintään kaksi annosta vuorokaudessa. Lisätietoja: Valion kuluttajapalvelu puh. Jo 4-6 juustoviipaleesta saa päiväannoksen pelastajabakteeri LGG:tä. MAITO • PIIMÄT • JOGURTIT • JUUSTO • HERAJUOMA • MEHUT • TEHOJUOMA • KAPSELIT. LGG-bakteeri ei säily elävänä kuumennettaessa yli 50 asteeseen. Yliannostuksen vaaraa ei ole. Vatsan toimintahäiriöissä annostusta lisätään häiriön voimakkuudesta riippuen. pobakteeri lactobacillus GG Annostus Yksi päiväannos Gefilusta (lasi piimää, maitoa, mehua, purkki jogurttia, pullo tehojuomaa, 4-6 viipaletta juustoa, 2 kapselia) sisältää riittävän määrän LGG-bakteeria terveysvaikutusten ylläpitämiseksi. ~mmentaltyyppinen maukas keuytjuusto. 0800-0825 Uutuus! Gefilus keuytjuusto. Laktoositon. Sopiuuus lapsille = ~,c=~:z.~ Vastasyntyneet 4-12 kuukautta Gefilus kapselit avattuna Gefilus mehut Yli 12 kuukautta (kun lapsi saa ravinnossaan lehmänmaitoa) Gefilus kapselit Gefilus mehut Gefilus maito Gefilus piimät Gefilus jogurtit Gefilus herajuoma Gefilus juusto Gefilus tehojuomat Suomessa LGG:tä on uain Ualion terueysuaikutteisissa Gefilus tuotteissa
I(iitos maamme menestyksestä kuuluu sinulle. Ole ylpeä. Siis yli 6)3 miljoonaa per päivä taiteelle) urheilulle) nuorisotyijlle ja tieteelle. Viime vuonna Veikkaus tuotti yli 2,2 miljardia markkaa. VEIKKAUS Suomalainen voittaa aina