KUKA ON LIIKUNTAKELPO INEN?. _// n &TIEDE EPÄRÖIJÄSTÄ LIIKKUJAKSI LIIKUNNAN HYÖDYT JA RISKIT MITEN LIIKKEELLE KUN SYDÄN OIREILEE
Liikkumaton tarvitseekin usein tuekseen terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisten palveluketjua päästäkseen alkuun ja pysyäkseen liikkujana. vuosikerta ISSN 0358-7010. Liikkumattomuus oli aiheena elokuussa Liikuntatieteellisen Seuran liikuntapoliittisilla päivillä, Joista raportoitiin lehtemme edellisessä numerossa. katriina.kukkonen-harjula@uta.fi Liikunta &Tiede 5/2007 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts fi i nte rnet: www. lts. LIIKKUMATTOMASTA LIIKKUJAKSI PITKATAIVAL. Suositukset on suunnattu terveille alle 65-vuotiaille aikuisille sekä erikseen yli 65-vuotiaille ja niille 50-64-vuotiaille, joilla on pitkäaikaissairauksien vaaratekijöitä. Paino: Vammalan Kirjapaino Oy Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 32 euroa Vuositilaus: 36 euroa 44. Useista siellä esillä olleista aiheista raportoimme tässä numerossa. KATRIINA KUKKONEN-HARJULA iikkumattomuus on noussut uudeksi puheenaiheeksi liikunnan ja liikkumisen rinnalle. Suositukset ovat kokonaisuudessaan nähtävissä Liikuntatieteellisen Seuran kuntotestausosiossa (www.kuntotestaus.net). Liikunnan terveyshyödyistä on tietoa, sen tärkeydestä hyvinvoinnin rakentajana laajaa yhteiskunnallista yksimielisyyttä. Sydänterveyttä edistävän liikunnan periaatteet ovat täysin yhtenevät terveyttä edistävän liikunnan suositusten kanssa. Liikunta kuuluu useaan valmisteilla olevaan Suomen hallituksen politiikkaohjel maan, kuten terveyden edistämisen ohjelmaan. Liikkumattomuus tarkoittaa vähäistä fyysistä aktiivisuutta erilaisissa päivittäisissä toiminnoissa, jolloin työn, työmatkojen, varsinaisen liikunnan ja erilaisen arkiaktiivisuuden energiankulutus on kokonaisuudessaan vähäinen. Liikkumattomuutta ja liikunnan aloittamista on käsitelty kolmessa syksyn liikuntaserninaarissa. Keskeinen asia näyttää olevan se, että liikkumattomalla on hyvin vähän liikkumiskokemuksia verrattaessa häntä vuosikausia säännöllisesti liikkuneeseen. Vähän liikkuneen kokemukset voivat olla enimmäkseen kielteisiä; lihakset tulevat kipeäksi ja onnistumisen elämykset ovat harvassa. terveysliikuntapäivillä UKK-instituutissa lokakuussa. Liikkumattoman liikkeelle lähtöä ja sen vaikeutta käsiteltiin 17. Yksinkertaisimmillaan liikkumattomuus tarkoittaa istumisen määrää päivässä, jolloin tyypillisesti siihen kuuluu TV:n Ja tietokoneen ääressä vietetty aika. Tämän vuoden liikuntalääketieteen päivien teema on 'Lupa liikkua' eli miten ammattilainen kannustaa liikkumatonta liikkeelle, kun hän samalla harkitsee, mitä lääketieteellisiä varotoimia mahdollisesti tarvitaan. Alan ammattilaisen kannattaa muistaa, että neuvoruaryo on pitkäjänteistä ja liikkujaksi kasvamiseen voidaan tarvita useampia yrityksiä vuosien mittaan. Syyskuussa allekirjoitettiin eduskunnan tiloissa Sydänterveyden asiakirja, joka korostaa sydänsairauksien riskitekijöiden ehkäisyä terveellisen ravinnon ja liikunnan avulla. Liikkumattomuus liittyy kiinteästi nykyiseen elämäntapaamme ja sen taustat ja ilmenemismuodot ovat tietysti yksilöllisiä. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Alexander Holthoer Terhi Huovinen Kirsi Hämäläinen Mikko Julin Pasi Koski Raija Laukkanen Markku Ojanen Eila Ruuskanen-Himma Arja Sääkslahti Kansi: Antero Aaltonen Kuvat: Antero Aaltonen Gorilla Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Yhtenä selkeänä ohjenuorana jatkuu myös edellisen hallituksen ajoilta periaate 'terveys kaikessa päätöksenteossa'. Suosituksissa on lähinnä selvennetty reilu 10 vuotta sitten tehtyjä kannanottoja ja tekstiä on selvennetty, esimerkiksi siten, että kuntoliikuntaa ja arkiliikuntaa voi yhdistellä. Etsittäessä keinoja liikunnan lisäämiseksi on hyvä lisätä ymmärrystämme myös liikkumattomuudesta. fi Päätoimittajat: Katriina Kukkonen-Harjula (vas Kari L. Nämä alun perin yhdysvaltalaiset suositukset on nyt päivitetty
katriina.kukkonen-harjula@uta.fi Liikunta &Tiede 5/2007 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Katriina Kukkonen-Harjula (vasi Kari L. Sydänterveyttä edistävän liikunnan per iaatteet ovat täysin yhtenevät terveyttä edistävän liikunnan suositusten kanssa. Suosituksissa on lähinnä selvennetty reilu 10 vuotta sitten tehtyjä kannanottoja ja tekstiä on selvenneuy, esimerkiksi siten, että kuntoliikuntaa ja arkiliikuntaa voi yhdistellä. Liikkumattomuus tarkoittaa vähäistä fyysistä aktiivisuuua erilaisissa päivittäisissä toiminnoissa, jolloin Lyön, työmatkojen, varsinaisen liikunnan ja erilaisen arkiaktiivisuuden energiankulutus on kokonaisuudessaan vähäinen. Useista siellä esillä olleista aiheista raportoimme iässä numerossa. Keskeinen asia näyttää olevan se, että liikkumauomalla on hyvin vähän liikkumiskokemuksia verrattaessa häntä vuosikausia säännöllisesti liikkuneeseen. Liikkumattomuutta ja liikunnan aloittamista on käsitelty kolmessa syksyn liiku ntaserninaarissa. Suositukset on suunnattu terveille alle 65-vuoliaille aikuisille sekä erikseen yli 65-vuoliaille ja niille 50-64-vuotiaille, joilla on pitkäaikaissairauksien vaaratekijöitä. Vähän liikkuneen kokemukset voivat olla enimmäkseen kielteisiä; lihakset tulevat kipeäksi ja onnistumisen elämykset ovat harvassa. Yhtenä selkeänä ohjenuorana jatkuu myös edellisen hallituksen ajoilta periaate 'terveys kaikessa paärökserueossa', Syyskuussa allekirjoitettiin eduskunnan tiloissa Sydänterveyden asiakirja, Joka korostaa sydänsairauksien riskitekijöiden ehkäisyä terveellisen ravinnon ja liikunnan avulla. KATRIINA KUKKONEN-HARJULA iikkurnauornuus on noussut uudeksi puheenaiheeksi liikunnan ja liikkumisen rinnalle. Liikkumauoman liikkeelle lähtöä ja sen vaikeuua kåsiteltiin 17. Liikunta kuuluu useaan valmisteilla olevaan Suomen hallituksen politiikkaohjelmaan, kuten terveyden edistämisen ohjelmaan. LIIKKUMATTOMASTA LIIKKUJAKSI PITKATAIVAL. Liikunnan terveyshyödyistä on tietoa, sen tärkeydestä hyvinvoinnin rakentajana laajaa yhteiskunnallista yksirnielisyyttä. Liikkumattomuus liittyy kiinteästi nykyiseen elämäntapaamme ja sen taustat ja ilmenernisrnuodot ovat tietysti yksilöllisiä. Tämän vuoden liikuntaläaketieteen päivien teema on 'Lupa liikkua' eli miten ammattilainen kannustaa liikkumatonta liikkeelle, kun hän samalla harkitsee, rnitä lääketieteellisiä varotoimia mahdollisesti tarvitaan. Alan ammattilaisen kannattaa muistaa, että neuvontatyö on pitkäjänteistä ja liikkujaksi kasvamiseen voidaan tarvita useampia yriryksiå vuosien mittaan. Paino: Vammalan Kirjapaino Oy Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 32 euroa Vuositilaus: 36 euroa 44. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Alexander Holthoer Terhi Huovinen Kirsi Hämäläinen Mikko Julin Pasi Koski Raija Laukkanen Markku Ojanen Eila Ruuskanen-Himma Arja Sääkslahti Kansi: Antero Aaltonen Kuvat: Antero Aaltonen Gorilla Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Etsittäessä keinoja liikunnan lisäämiseksi on hyvä lisätä ymmärrystämme myös liikkumattomuudesta. Suositukset ovat kokonaisuudessaan nåhtåvissä Liikuntatieteellisen Seuran kuruotestausosiossa (www.kunLOLesLaus.net). Yksinkenaisimmillaan liikkumattomuus tarkoittaa istumisen määrää päivässä, jolloin tyypillisesti siihen kuuluu TV:n ja tietokoneen ääressä vietetty aika. vuosikerta ISSN 0358-7010. Liikkumattomuus oli aiheena elokuussa Liikuntatieteellisen Seuran liikuntapoliittisilla päivillä, joista raportoitiin lehtemme edellisessä numerossa. Liikkumaton tarvitseekin usein tuekseen terveydenhuollon ja liikunta-alan ammauilaisten palveluketjua päästäkseen alkuun ja pysyäkseen liikkujana. Nämä alun perin yhdysvaltalaiset suosiiukset on nyt päivitetty. terveyslukuntapaivillä UKK-instiLuulissa lokakuussa
Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Alexander Holthoer Terhi Huovinen Kirsi Hämäläinen Mikko Julin Pasi Koski Raija Laukkanen Markku Ojanen Eila Ruuskanen-Himma Arja Sääkslahti Kansi: Antero Aaltonen Kuvat: Antero Aaltonen Gorilla Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. vuosikerta ISSN 0358-7010. Nämä alun perin yhdysvaltalaiset suositukset on nyt päivitetty. Tämän vuoden liikuntalääketieteen päivien teema on 'Lupa liikkua' eli miten ammattilainen kannustaa liikkumatonta liikkeelle, kun hän samalla harkitsee, mitä lääketieteellisiä varotoimia mahdollisesti tarvitaan. Keskeinen asia näyttää olevan se, että liikkumattomalla on hyvin vähän liikkumiskokemuksia verrattaessa häntä vuosikausia säännöllisesti liikkuneeseen. Paino: Vammalan Kirjapaino Oy Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 32 euroa Vuositilaus: 36 euroa 44. Liikkumattomuus tarkoittaa vähäistä fyysistä akt.iivisuutta erilaisissa päivittäisissä toiminnoissa, jolloin työn, työmatkojen, varsinaisen liikunnan ja erilaisen arkiaktiivisuuden energiankulutus on kokonaisuudessaan vähäinen. Liikunta kuuluu useaan valmisteilla olevaan Suomen hallituksen politiikkaohjelmaan, kuten terveyden edistämisen ohjelmaan. KATRIINA KUKKONEN-HARJULA iikkumauomuus on noussut uudeksi puheenaiheeksi liikunnan ja liikkumisen rinnalle. Alan ammattilaisen kannattaa muistaa, että neuvontatyö on pitkäjänteistä ja liikkujaksi kasvamiseen voidaan tarvita useampia yrityksiä vuosien mittaan. Suositukset ovat kokonaisuudessaan nähtävissä Liikuntatieteellisen Seuran kuntotestausosiossa (www.kuntotestaus.net). Liikkumattomuutta ja liikunnan aloittamista on käsitelty kolmessa syksyn liikuntaseminaarissa. Suositukset on suunnattu terveille alle 65-vuotiaille aikuisille sekä erikseen yli 65-vuotiaille ja niille 50-64-vuotiaille, joilla on pitkäaikaissairauksien vaaratekijöitä. Yhtenä selkeänä ohjenuorana jatkuu myös edellisen hallituksen ajoilta periaate 'terveys kaikessa päätöksenteossa'. Etsittäessä keinoja liikunnan lisäämiseksi on hyvä lisätä ymmärrystämme myös liikkumattomuudesta. Yksinkertaisimmillaan liikkumattomuus tarkoittaa istumisen määrää päivässä, jolloin tyypillisesti siihen kuuluu TV:n ja tietokoneen ääressä vietetty aika. terveysliikuntapäivilla UKK-instituutissa lokakuussa. Liikunnan terveyshyödyistä on tietoa, sen tärkeydestä hyvinvoinnin rakentajana laajaa yhteiskunnallista yksimielisyyttä. Liikkumaton tarvitseekin usein tuekseen terveydenhuollon ja liikunta-alan ammauilaisten palveluketjua päästäkseen alkuun ja pysyäkseen liikkujana. katriina.kukkonen-harjula@uta.fi Liikunta &Tiede 5/2007 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Katriina Kukkonen-Harjula (vas Kari L. Liikkumattoman liikkeelle lähtöä Ja sen vaikeutta käsiteltiin 17. Suosituksissa on lähinnä selvennetty reilu 10 vuotta sitten tehtyjä kannanottoja ja tekstiä on selvennetty, esimerkiksi siten, että kuntoliikuntaa ja arki liikuntaa voi yhdistellä. Vähän liikkuneen kokemukset voivat olla enimmäkseen kielteisiä; lihakset tulevat kipeäksi ja onnistumisen elämykset ovat harvassa. Liikkumattomuus oli aiheena elokuussa Liikuntatieteellisen Seuran liikuntapoliittisilla päivillä, Joista raportoitiin lehtemme edellisessä numerossa. Sydänterveyttä edistävän liikunnan periaatteet ovat täysin yhtenevät terveyttä edistävän liikunnan suositusten kanssa. Liikkumattomuus liittyy kiinteästi nykyiseen elämäntapaamme ja sen taustat ja ilmenemismuodot ovat tietysti yksilöllisiä. LIIKKUMATTOMASTA LIIKKUJAKSI PITKATAIVAL. Syyskuussa allekirjoitettiin eduskunnan tiloissa Sydänterveyden asiakirja, Joka korostaa sydänsairauksien riskitekijöiden ehkäisyä terveellisen ravinnon ja liikunnan avulla. Useista siellä esillä olleista aiheista raportoimme tässä numerossa
Liikunnan mahdollisuuksia ehkäistä osteoporoosia ja osteoporoottisia murtumia on hyödynnetty valitettavan vähän. Minna Aittasalo 14 Erilliset lenkit vahvaksi ketjuksi yhteistyöllä asiakas itsenäiseksi liikkujaksi. Lihasmassan ja voiman ylläpito on tehokas keino vähentää vanhuuden mukanaan tuomaa haurautta ja raihnautta. Kun liikuntakulttuuria tarkastellaan vammaisten henkilöiden tasa-arvoisten liikkumismahdollisuuksien näkökulmasta, Australia johtaa Suomea pistein 3-1. Lauri Laakso TUTKITTUA 76 Tutkimusuutisia liikunnan biotieteiden maailmasta. Ministeri lupaa lisärahoitusta antidopingtyöhön. Olen viime aikoina seurustellut tiiviisti Fjodor Dostojevskin kanssa. Päivitetty suositus korostaa lihaskuntoharjoittelun tärkeyttä kestävyysliikunnan ohella. Parhaiten neuvonta tehoaa kun se on systemaattista. Harri Sievänen 30 Lääkintä vaikuttaa liikuntaan ja liikunta lääkintään. Erja Toropainen 18 POLTTOPISTEESSÄ: Raha, raha, mitali. TASSA NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus. .. Maire Rantala 36 Mistä henkiset voimavarat liikkumiseen. Aija Saari, Toni Piispanen 72 Kuntokatti kehittää testaustaan KUNNONTesti laatujärjestelmän avulla. Kari Kalliokoski 78 Tutkimusuutisia liikuntapedagogiikan maailmasta. Tieto ei riitä. Kari Keskinen 19 Liikunnan riskit Mitkä selvitykset ovat tarpeen. Sairaiden ja ikääntyneiden henkilöiden liikuntakelpoisuus on hyvä selvittää ennen harjoittelun aloittamista. Janne Sallinen 45 XVI LIIKUNTALÄÄKETIETEEN PÄIVÄT TUTKIMUSRAPORTIT AJASSA 64 Mika Lintilä: Laaja-alainen yhteistyö liikunnan elinehto. Kaksostutkimukset kertovat, että on olemassa perinnöllisiä syitä siihen, miksi toisten ihmisten on vaikea harrastaa liikuntaa. Katriina Kukkonen-Harjula 4 Liikkujaksi kasvaminen mahdolliseksi kaikissa elämänvaiheissa. Urheilu ja liikunnan harrastaminen voivat vaikuttaa lääkeaineiden käyttäytymiseen elimistössä. Arja Sääkslahti. 65 PARAS-hanke: Kunnat ennakoivat liikuntapalvelujen kysynnän kasvavan. Pirkko Lahti 38 Liikunta on varteenotettava keino lihomista vastaan. Voi jopa käydä niin, että liiallinen terveystiedotus sammuttaa motivaatiota. Arja Uusitalo 27 Luuston kunnosta huolehtiminen kuuluu jokaiseen ikään. Keskeyttämiset tai tauot liikunnan harjoittamisessa ovat sääntö aukoton jatkaminen poikkeus. Ritva Nupponen 9 Liikuntaneuvonta osaksi käytäntöä. .. Ikääntyvien liikunta ja erityisliikunta korostuvat entisestään kunnallisessa palvelutarjonnassa. 69 IFAPA: Lasten liikuntataidottomuus huolettaa. 68 Stefan Wallin: Doping on terveysriski myös kuntoilussa. Miika Hernelahti 22 Hengitysja verenkiertoelimistön maksimaalinen suorituskyky selville ennen liikunnan aloittamista Miksi. Sanni Harju 67 Terveysliikunnan suositus päivitetty. Toni Piispanen 70 Australia Suomi 3-1. Valmiita työkaluja liikuntaneuvontaan on runsaasti. Tavallisimpia riskejä liikunnassa ovat tapaturmat ja rasitusvammat, huomattavasti harvinaisempia sydäninfarktit ja äkkikuolemat. Urho Kujala 41 Voimaharjoittelulla ja ravitsemuksella terveempään ikääntymiseen. Tiina Heinonen 75 "Pakko vapaaehtoisesti''. Kaikilla suomalaisilla on tietoa siitä, että liikunta tekee hyvää. Säännöllinen liikuntaharjoittelu vähentää sydäntoipilaitten kuolleisuutta ja parantaa toipujien elämänlaatua ja fyysistä suorituskykyä. Antti Alaranta 33 Miten liikkeelle kun sydän oireilee
Keskeyttämiset tai tauot liikunnan harjoittamisessa ovat kuitenkin sääntö aukoton jatkaminen poikkeus. Toisilla -yleensä jo aikaisemmin paljon HELSINGIN UUTISET ofls 2440 ~O 9 O. Liikkujaksi kasvaminen elämän 4 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5 /2007. On tärkeä osata huolehtia siitä, että keskeytykset pysyvät taukoina eivätkä johda lopettamiseen. Se sisältää samat ainekset kuin elinikäisen musiikkitai kirjallisuusharrastuksen kehittyminen: varttuminen liikuntaa harrastavassa perheessä, liikkumisleikkejä suosiva låhiympåristö, liikkuvia tovereita, kouluiästä lähtien osallistumista ohjattuun liikuntaan, aikuistumisvaiheessa sosiaalistuminen elämäntyyliin, jossa liikuntaharrastus nostaa statusta. Lasten fyysinen aktiivisuus lisääntyy leikki-iän ja ensimmäisten kouluvuosien aikana, mutta ei kaikilla yhtä jyrkästi. Liikuntaneuvontaa tekevät turhautuvat epäröijiin, jotka kerta toisensa jälkeen aloittavat ja aina uudelleen keskeyttävät liikunnan. ktiiviliikkujan ura alkaa muotoutua varsin varhain ja ihmisen omasta harkinnasta riippumatta. Osalla lapsista fyysinen aktiivisuus vähenee ja sen ytimeksi jäävät koulun liikuntatunnit. Monet vähän liikkuneet, taidoistaan epävarmat ja monenlaisten paineiden välillä tasapainottelevat aikuiset eivät pysty siihen ainakaan ilman ammattilaisen opastusta. liikkumisurat alkavat eriytyä viimeistään murrosiästä alkaen. Teksti: RITVA NUPPONEN Heikosti liikuntaan kiinnittyvät aikuiset ihmetyttävät liikuntaryhmien ohjaajia. liikuntaa harrastavat saavat liikuntaa harrastavia ystäviä ja he perustavat todennäköisesti liikuntaa harrastavan perheen
Aikuistum isvaiheessa liikuntaan käytetty aika vähenee keskim äärin, m utta osa nuorista aikuisista jatkaa lajitai kunt oiluharr astuksia. Liikkeellä oloon totutaan, mikäli arkitoimet sujuvat kitkattomasti omatoimisesti liikkumalla. 6 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5 /2007. Suurelle osalle aikuisista kolme harrastustai kuntoliikuntakertaa viikossa on käytännössä yläraja. Nykyiset 80-vuotiaamme ovat liki puolet elämäänsä kulkeneet työmatkoja pyörällä ja hoitaneet jalan tai potkurilla päivittäistä asiointiaan ja taloudenpitoa. Ohjattuun liikuntaan osallistuminen johtaa nuoren usein johonkin omaksi koettuun lajiin. Suuri osa arkisiin askareisiin sisältyvästä aktiivisuudesta jää huomiotta liian kevyenä tai liian lyhytkestoisena. muusta harjoittelusta. Millaista liikkumista läpi elämän. oikea liikunta pelottaa. Lajitaitojen ja lajissa menestymisen tueksi haetaan voimaa, kestävyyttä tms. otetaan huomioon. Aktiivisten nuorten liikunta jatkuu aikuisiässä yleisemmin kuin vähän liikkuvien. Ympäristösuunnittelu, väylien turvallisuus ja huolto sekä toimintojen vaatiman ajankäytön ja vaivan huomioiminen on siis paikallaan. Päivittäisiin toimiin kytkeytyvästä fyysisestä aktiivisuudesta puuttuu lajiliikunnan hohto, siihen ei tarvita erityisiä taitoja eikä se lupaa suuria elämyksiä. Oli liikunnan yksilöllinen kehityskaari terävätai laakeahuippuinen, useimmilla ihmisillä kaaren korkeus ja leveys riippuu pääasiassa perusliikunnan määrästä. Ehkä siksi se ei aina sijoitu luontevasti liikunnan ammattilaisten ajatteluun. Terveyden vuoksi tärkeintä ei ole harrastus, vaan yksinkertaisesti pysyminen liikkeellä. Li ikkum isen kokonaism äärän kasvattam iseksi tarvitaan siis fyy sistä aktiivisuutta työm atkoilla, asioidessa ja jokapäiväisissä askareissa. Kuntoliikunta on hyväksi terveydelle, mutta ei kata kaikkea aktiivisuutta. Väestön enem m istön tulisi säilyttää fyysinen kokonaisaktiivisuutensa korkeaan ikään, aktiivisuuden tulisi täyttää ainakin terveysliikuntasuositu sten vaatim ukset, ja m ahdollisim m an m onen tulisi saavuttaa m yös kuntoliikuntasuositusten kriteerit. Li ikunnan m äärä olisi kyllä pienem pi kuin urheilijoilla, m utta liikkum inen jatkuisi m uodossa tai toisessa aikuistum isvaiheesta pitkälle eläkevuosiin. Millaista jatkuvuutta. Sekin voi vaatia 7-9 tuntia työn ulkopuolisesta ajasta, kun matkat liikuntatiloihin tai -paikoille, vaatteiden vaihtamiset ym. Terveysnäkökulm asta ei tärkeintä ole huippujen saavuttam inen. Kilpailutai arn m attilaisvuosinaan urheilija voi liikkua parikym m entä tuntia viikossa. Taitoa vaativia lajeja, pallopelejä, intensiivisiä kestävyyslajeja tai yleisurheilua harrastavat nuoret jatkavat aikuisina samoja lajeja, ja heidän joukostaan kehittyy myös aktiivisia kuntoilijoita. ison osan useimpien ihmisten energian kulutuksesta. Terveydenhuollon työntekijällekin perusja hyötyliikunta saattaa olla jonkinlainen neuvonnan hätävarasta heikosti motivoituneille asiakkaille, joita ns. Sen sijaan tavoiteltavaa on fyysisen aktiivisuuden riittävyy s, säännöllisyy s ja jatkum inen läpi eläm än. Asioiden toimittamista omin jaloin eikä moottori voimalla voidaan lisätä huomattavasti, jos palvelut ovat saatavilla enintään kilometrin etäisyydellä. Jääkö samalla havaitsematta jotakin, joka turvaa elinikäistä fyysistä aktiivisuutta 1 Terveysliikunnan edistämisessä perusja hyötyliikunta on toki esillä, kattaahan se mm. Valitettavasti ei tiedetä, onko kysymys vain nykysukupolvesta. Sekin voi vaatia 7-9 tuntia työn ulkopuolisesta ajasta, kun m atkat liikunt atiloihin tai -paikoill e, vaatteiden vaihtam iset ym . liikkuneilla aktiivisuus jatkuu ja voi lisåäntyäkin ohjatun liikunt aharr astuksen vuoksi. otetaan huom ioon. Useimmissa tutkimuksissa on otettu huomioon vain sellainen fyysinen aktiivisuus, joka säännöllisesti harjoitettuna voi kohentaa sydänja verenkiertoelimistön suorituskykyä tai joka parantaa tasapainoa tai lihasvoimaa. Tulevat 80-vuotiaat eivät harjaannu samalla tavoin. Kaikille väestöryhmille tärkeimpiä ovat 300 metrin säteelle kodista sijoittuvat toiminnot. Iäkkäimmät osallistuvat voimisteluun ja varsinkin kävelevät ahkerasti. Lajiharrastus ja varsinainen kuntoliikuntakin vähenee iän karttuessa. Intervent iotutkim uksista ja väestökartoituksista taas voidaan päätellä, että suurelle osalle aikuisista kolm e harra stustai kunto liikuntakertaa viikossa on käytännössä ylära ja. Ei ihme, että aktiiviuran päättäneet urheilijat jatkavat kuntoliikuntaa. Liikkumisen kokonaismäärän kasvattamiseksi tarvitaan siis fyysistä aktiivisuutta työmatkoilla, asioidessa ja jokapäiväisissä askareissa. Periaatteessa toiminta voi olla jatkuvaa, vaikka siinä olisi keskeytyksiä tai tietoisesti valittuja taukoja. Perusliikunta onkin lähes kokonaan arki-, hyötyja työmatkaliikuntaa. Väestön valtaosalla liikunnan m äärän huippu ilm aantuu siis varsin varhain ja jää silloin selvästi m atalam m aksi kuin urheilijoilla. Ei ole ennakoitavissa, korvaavatko muut liikkumismuodot kävelyn
Aikaisemmilta harrastusvuosilta on kertynyt liikuntatietoja, taidot ovat monipuoliset ja hyvät, itseluottamusta riittää uuden lajin tai suoritustavan opettelemiseen. Taulukosta 1 näkyy, että täysi lopettaminen ensimmäisen tarkastuksen jälkeen on ollut harvinaista. Monet vähän liikkuneet, taidoistaan epävarmat ja monenlaisten paineiden välillä tasapainouelevat aikuiset eivät pysty siihen ainakaan ilman ammattilaisen opastusta. Taulukosta selviää myös, että hyvin harva asiakas on jo toiseen vuositarkastukseen mennessä aloittanut niin pysyvän liikkumisen, että se säilyy vuodesta toiseen. Tulos oli sama, oli kysymys ohjatusta tai omatoimisesta harjoittelusta, eikä harjoittelun kuormittavuudellakaan ollut väliä. Miten tiiviisti liikkumisen voi odottaa jatkuvan. Oman ja King pyysivät interventiotutkimukseen osallistuvia 50-60 -vuotiaita miehiä ja naisia merkitsemään 40:n osion luettelosta ne elärnäntapahtumat, joita kullekin oli sattunut edeltävän puolen vuoden aikana. Jo kolme tai neljä tapahtumaa puolivuotiskaudessa riitti vähentämään liikuntaa. Lista täytettiin kuuden kuukauden välein. Liikunnan jatkuminen vuodesta toiseen on sekin ollut melko harvinaista. Vuosikausia kestäneen tauon jälkeenkin he ovat valmiita neuvottelemaan omasta Iiikuntaohjelmastaan, pohtivat liikunnan ammattilaisen ehdotuksia ja vähän aikaa kokeiltuaan saavat aikaan itselleen sopivan liikkumisohjelman. Jonkinlaista pettymystä tai henkistä kitkaa voi kyllä ilmetä, jos esimerkiksi terveydentila tai loukkaantuminen vaatii vaihtamaan lajia tai tuttu peliporukka hajoaa. Muutoksensa säilyttäneiden osuus on vaihdellut välillä 50 %-70%, kun liikkumisen seuruu on kestänyt 6 kk tai kauemmin interventio n jälkeen. Tietolähde Marcus ym. Liikunnan säilymistä ja elämän tapahtumia seurattiin, kunnes intervention aloittamisesta oli kulunut kaksi vuotta. Viikon taukoa ei tietysti voi verrata viisi vuotta jatkuneeseen keskeytykseen. Tiedot on eritelty sen perusteella, täyttyikö vaatimus ensimmäisellä tarkastuskerralla vai ei. Ei siis ole kohtuullista odottaa, että alun perin vähän liikkunut aikuinen saavuttaa hyvät ja monipuoliset liikuntataidot edes usean vuoden kuluessa. Liikkuvien ja ei-liikkuvien osuudet 5900:n asiakkaan joukossa. Taulukossa 1 esitetään niiden henki löiden osuus, joilla tämä vaatimus täyttyi viitenä perättäisenä vuonna, sekä niiden osuus, joilla se ei täyttynyt yhtenäkään niistä. 1. Pitkäaikaista, säännöllistä liikkumista tavoiteltaessa on siis huolehdittava siitä, että keskeytykset pysyvät taukoina eivätkä johda lopettamiseen. lnterventiotutkimuksissa seurataan aktiivisen tutkimusvaiheen päätyttyä, missä määrin tutkimusaikana aloittaneet tai liikkumistaan lisänneet osallistujat jatkavat tällä uudella tavalla. Varsinainen liikuntainterventio sisälsi kestävyysharjoittelua puolen vuoden ajan. vuonna Liikkuu Ei liiku jokaisessa yhdessäkään % % Liikkuva mies 26 7 nainen 13 2 Ei liikkuva mies 9 27 nainen 5 49 joittamisessa sääntö, aukoton jatkaminen poikkeus. Oman tai perheenjäsenen sairauden, työpaikan menettämisen tai avioeron vaikutus on helppo ymmärtää. Tulosurheilija keventää harjoittelua lepokausiksi, kuntoilija sairastaa silloin tällöin. Useimpia kestokuntoilijoita voi pitää oman liikuntansa asiantuntijoina. Jos jotakin kokemuspohjaa kuitenkin on ja asianomaisen rohkeus riittää, hän voi päästä uuteen alkuun kokeilujakson avulla. Enemmistö on siis joinakin vuosina liikkunut vaaditun määrän, toisina taas sitä vähemmän. Taukojen luonnonhistoriasta tiedetään varsin vähän.Joitakin esimerkkejä on saatu tutkimusten sivutuloksena. Seuruuajan pidetessä yhä useampi osallistujista palaa sellaiseen liikkumiseen tai liikkumattomuuteen, joka hänellä oli ennen interventiota, tai ainakin vähentää liikkumistaan. Jos siis paljon liikkuneilla liikkuminen jatkuukin, vasta aikuisina liikkumaan ryhtyneillä jatkuvuus on selvästi epävarmempaa. Sellainen kestävyys ja asiantuntemus ei kehity muutamassa vuodessakaan niille,joilta aikaisempi harrastus puuttuu ja jotka vasta keskiiässä yrittävät aloittaa terveyttä suojaavan liikunnan. Alkuperäislähde ei käytettävissä. Liikuntatoimen ja järjestöjen LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5/2007 7. Joka tarkastuksessa laskettiin liikkuviksi ne vähintään yhden kerran viikossa liikuntaan tai urheiluun osallistuneet, jotka olivat täyttäneet tämän vaatimuksen yhtäjaksoisesti kolmen tarkastusta edeltävän kuukauden ajan. Mutta samoin vaikuttivat myönteisetkin tapahtumat kuten uuden asunnon saaminen, avioituminen tai lapsen syntymä. Jos ihminen liikkuu ja osallistuu harrastusliikuntaan esimerkiksi 10-vuotiaasta lähtien viikossa kaksi tuntia enemmän kuin vähemmän liikkuva ikätoverinsa, hänellä on 20-vuotiaana ainakin 4 000 tuntia enemmän harjaantumista ja kokemusta. "Ei liikkuvana" on pysytty yhtä yleisesti ja naisten joukossa vielä yleisemmin kuin on jatkettu liikuntaa yhtäjaksoisesti läpi seuruuajan. Sitkeät liikkujat siis vaihtavat tarvittaessa suoritustapaa, liikkumismuotoa, aikatauluja tms. USA:ssa joukko Cooper-instituutin työikäisiä asiakkaita vuosilta 1979-1997 kävi terveystarkastuksessa ja kuntomittauksissa 12 kuukauden välein kuutena perättäisenä vuotena. Kun eroaville urille on jouduttu, ero vain kasvaa seuraavien vuosien ja vuosikymmenten kuluessa, vaikka innokas liikkuja joutuisi välillä tinkimään harrastuksestaan esimerkiksi lastenhoidon vuoksi. vuositarkastus Tarkastus 2., 3., 4., 5., 6. (2000). He sietävät melkoisesti elämän kolhuja luopumatta fyysisestä aktiivisuudestaan. Pudokkaaksi vai tauolta takaisin. Keskeyttämiset tai tauot ovatkin liikunnan harTAULUKKO 1
Tottunut liikkuja on oppinut nuoresta lähtien suunnittelemaan ajankäyttönsä sekä neuvottelemaan siitä perheensä ja toveriensa kanssa niin, että liikkumiselle jää tilaa. Tarvitaan muutakin kuin liikuntataitoja Säännöllinen liikkuminen sujuu tottuneelta liikkujalta rutiiniosana omaa ja perheen viikkoja päivärytmiä. Niin vaativia asiakkaita on kuitenkin vain pieni osa siitä ihmisjoukosta, jonka kukin työssään kohtaa. RITVA NUPPONEN, dos., YTT Vanhempi tutkija UKK-instituutti Sähköposti: ritva.nupponen@uta.fi Kir1oitus perustuu XVII Tervevsliikuntapä,vilfä svvskuusse UKK-instituutissa pidettvvn esitvkseeri. Suunnittelussa ja muutosten käsittelyssä tarvitaan myös ennakoimisja valmistautumistaitoja. 8 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5 /2007. Liikkumaan ryhtyvä taas joutuu opettelemaan tätä kaikkea. yhteiset kokeilukurssit voivat olla heille sopivaa tutustuttamista. Ohjaajien ja liikuntaneuvontaa tekevien on vain mukauduttava tähän todellisuuteen ja aloitettava tarvittaessa alkeista. Telama R, Yang X 120051 Nuoruuden aktiivisuudesta vankat eväät liikunnalliseen aikuisuuteen. sijasta hakea lähinnä kävelyn tai sauvakävelyn avulla ensin liikun taa n säännöllisyyttä ja vasta sitten miettiä sen monipuolisuutta, kuormittavuutta tai riittävyyttä terveyden kannalta. Liikunta ja tiede 41 111, 22-25. Aloittelijaryhm issä monelle tulee lisäkynnyksiä esimerkiksi ohjaajan tai kokoontumispaikan vaihtumisesta tai ryhmien yhdistämisestä. Vähän liikkuvat taas mainitsevat yleisimmäksi liikunnan esteeksi ajan puutteen. Yllättäviä elämäntapahtumia yleisemmin keskeytyksiä liittyy jouluja pääsiäistaukoihin sekä kesä-, syysja talvilomiin. Heidän vuorokaudessaan on samat 24 tuntia kuin liikkujillakin eikä kysymys ole pelkästä ajankäyttömuotojen arvostuserosta. Health Psychology 19, 605-612. Jos taas aikuinen on elänyt liki koko elämänsä liikkumattoman kirjoissa, kannattaa lajikokeilujen tms. Neuvonnalla ja esimerkiksi ohjatuissa ryhmissä yhteissuunnittelulla ja yhteisillä säännöillä voidaan opettaa, miten liikunta on yksilöllisesti mukautettavissa työn Ja elämisen viikkorytmiin, vuodenaikoihin ja lukukausiin. Ohjaajien ja neuvojien omaksi tueksi taas on tärkeä rakentaa selkeä ohjeistus, yhteiset käytännöt ja palvelupolut. Liikuntaneuvojan on siis syytä kiinnittää tähän huomiota. Muutostilanteissa hän turvautuu arviointija suunnittelutaitoihinsa, ehkä kysyy neuvoa ammattilaiseltakin. Toisten asiakkaiden kanssa on ehkä joka lukukauden päättyessä tehtävä suunnitelma seuraavia kolmea kuukautta varten ja sovittava tarkistusja tukikeskustelut vaikka puhelimitse. Tammelin T 12004) Nuorten aikuisten liikunta-aktiivisuus rakentuu lapsuudessa. Puutteita ei voi sanottavasti korjata etukäteisneuvonnalla eikä esimerkiksi liikuntaryhmän ohjaajan ole helppo havainnoida eikä varsinkaan käsitellä niitä. Useimmat palaavat tauolta jatkamaan liikkumistapaansa ja -ohjelmaansa, mutta aina osa lopettaa, jotkut jopa vuosiksi. Epävarmat aikuiset liikunnan aloittelijat tai liikuntaryhmistä kesken kauden häipyvät ovat väkeä, jonka ajatukset, mielikuvat, taidot ja tottumukset ovat toisesta maailmasta kuin elinikäisillä harrastajilla. Joidenkin ihmisten kanssa on aloittava alusta ainakin joka toinen vuosi, sillä yksin he eivät pysy liikkeellä. Lomiin, perhejuhliin, jopa lasten tavalliseen sairasteluun on mahdollista varustautua. Startti kurssi tuuppaa empijää aktiiviseksi. Liikuntaneuvontaan tulisikin kuulua harjaannuttarnista ennakoimiseen ja valmistautumiseen. Health Psychology 19ISuppl.l, S32-S4 l Oman RF, King AC 120001 The effect of life events and exercise program format on the adoption and maintenance of exercise behavior. Medicine and Science in Sports and Exercise 28, 706-719. Liikunta Ja tiede 42 11 ), 3-7 ZacheusT, Tähtinen J, Koski P, Rinne R, Heinonen OJ (2003) Miten elämänkaari jäsentää liikunta käyttäytymistä 7 Liikunta Ja tiede 40 15-6), 33-38. Kiinteä harrastaminen lapsesta ja nuoresta lähtien harjaannuttaa muutakin kuin vain liikuntataitoja: oman liikuntasuorituksen arviointia, kohtuullisuutta taitojen ja suoritusten vertailussa, oman ruumiin ilmiöiden tuntemusta liikesuorituksen aikana ja liikuntakerran jälkeen ynnä tuntemusten tulkintaa. Rinne M, Marttila J 120021 Liikkeelle keski-iässä. Liikunta ja tiede 39 12), 18-23. Näiden taitojen puutteellisuuden vuoksi moni liikkumaan tottumaton saa aloittamisyrityksissään niin kielteisiä elämyksiä, että yrittäminen jää muutamaan kertaan. Marcus BH, Dubbert PM, Forsyth LH, McKenzieTL, Stone EJ, Dunn AL, Blair SN (2000) Physical activity behaviour change: issues in adoption and maintenance. KIRJALLISUUTTA Dishman RK, Buckworth J (1996) lncreasing physical activity: A quantitative synthesis. Niiden puutteellisuus karsii nykyisin luvattoman monta aloittelijaa matkan varrelle ja turhauttaa parhaansa yrittänyttä työntekijää. Ensimmäiseksi on syytä auttaa epävarmaa aloittelijaa tai kokeilijaa luopumaan ajatuksesta, että tauotta palaaminen on häpeällistä tai että hän on tauon aikana tai välivuosinajäänyt liikaa jälkeen muista. Ohjatussa tutustujaryhrnässå pysyminen ja vertaiskokemusten vaihtaminen saa heillä korostua oman liikuntakynnyksen madaltamiseksi
Miten heidät saadaan kiinnostumaan liikkumisesta ja lisäämään liikkumistaan. Silti 35-40 prosenttia suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Kuva ANTER O AALTO NEN Liikuntaneuvonta osaksi käytäntöä työkaluja yksilölliseen liikuntaneuvontaan Liikunta edistää terveyttä monella lailla. Asiakaskontaktien luonteen vuoksi neuvonta toteutuu usein yksilöllisesti. N euvonta on yksi luontevimmista terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisten keinoista pyrkiä vaikuttamaan yksilön liikuntatottumuksiin. LIIKUNTA & TIEDE 44, 5/2007 9. Liikuntaneuvontakäytännöt ovat kuitenkin vaihtelevia p yhteisiä pelisääntöjä neuvonnan toteuttamisesta on vain harvoin luotu edes saman ammattiryhmän sisällä
Tällaisia ovat muun muassa neuvontakortti, liikuntapiirakka, Liikkumisresepti, kuntotestaus ja askelmittari. Materiaalia voidaan käyttää esimerkiksi työpaikoilla alustamaan elintapoihin liittyvää keskustelua tai selvittämään työhyvinvointiin liittyvien toimenpiteiden tarvetta. Vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että neuvonta on systemaattista. Toisaalta tiedetään, että asiakkaat suhtautuvat liikuntaa koskevaan keskusteluun myönteisesti ja arvostavat terveydenhuollon ammattilaisten elintapoihin liittyviä näkemyksiä. Terveydenhuollossa yleisin tapa edistää liikuntaa on antaa asiakkaalle neuvoja ja kehotuksia siitä, miten hänen pitäisi liikkua. Yksi neuvoruatapa, -käytäntö tai työkalu ei siis sovi kaikille. Työkalujen esittely etenee liikunta-ajatukseen virittåvästä Heikoin lenkki-materiaalista työkaluihin, joiden tarkoituksena on tukea asiakasta tavoitteellisessa liikuntatottumusten muutosprosessissa. Kunkin työkalun kohdalla pohditaan miten niitä voi käyttää neuvonnan tukena ja mitä tutkimukset kertovat niiden vaikuttavuudesta. Ohjeiden ja neuvojen vaikutuksia seurataan suunnitelmallisesti vain harvoin Yhtenäistä käsitystä siitä, miten liikuntaneuvonta pitäisi toteuttaa, ei ole. Miten liikuntaneuvonta toteutuu. Asiakkaalle ei siten tarjota valmiita vaihtoehtoja, miten muutos tehdään, vaan häntä autetaan löytämään oma tapansa toteuttaa muutos. Systemaattisen liikuntaneuvonnan otollisinta kohdejoukkoa ovat ne henkilöt, jotka jo ovat jollain tavalla kiinnostuneita liikkumisesta. Kansainvälisissä julkaisuissa kuitenkin painotetaan neuvonnan systemaattisuutta ja sitä, että neuvonta tapahtuu yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa. TAULUKKO 1. Tutkimuksia Heikoin lenkki -tyyppisen aineisValmiita työkaluja liikuntaneuvontaan on runsaasti. Liikuntaneuvonta on prosessi,jonka aikana asiakasta tuetaan tekemään muutoksia liikuntatottumuksiinsa vähitellen. 5A:n periaate on yksi tapa hahmottaa neuvonnan minimikriteerit silloin, kun tavoitteena on omaksua uusia tai palauttaa entisiä hyviä liikuntatottumuksia (Taulukko 1). 2003) Assess Arvioi nykyinen liikunta-aktiivisuus, valmius muuttaa liikuntatottumuksia, taidot, asenne, tiedot Advice Anna tietoa liikunnan ja liikkumattomuuden hyödyistä, annostelusta, sopivista liikkumismuodoista ja terveysriskeistä Agree Aseta asiakkaan kanssa henkilökohtainen tavoite ja laadi konkreettinen suunnitelma Assist Auta asiakasta tunnistamaan liikkumisen esteet ja keinot niiden voittamiseksi sekä etsimään sopivat liikuntapalvelut Arrange Aikatauluta seurantakäynnit ja suunnittele seurantatapa eikä järjestelmällisiä tapoja antaa neuvoja tai viedä liikuntaneuvontaprosessia eteenpäin juuri ole. 10 LIIKUNTA & TIEDE 44, 5 /2007. Työkalujen käytön ympärille on mahdollista rakentaa yhteisiä liikuntaneuvontakäytäntöjä. Se 1) auttaa osallistujia tunnistamaan elintapojen "heikoimman lenkin", 2) välittää tutkittua tietoa elintapojen vaikutuksesta terveyteen, 3) opastaa elintapoja koskeviin suosituksiin ja 4) auttaa osallistujia "heikoimpaan lenkkiin" liittyvän oman pienen päätöksen tekemisessä. Tavoite riippuu oleellisesti asiakkaan lähtötilanteesta: henkilölle, jolle liikunta on vieras asia, riittää tavoitteeksi kiinnostuksen herääminen, kun taas henkilölle, joka on muutoshaluinen ja jolla on aikaisempia myönteisiä liikuntakokemuksia, liikunnan lisääminen voi olla täysin realistinen tavoite (Nupponen ja Suni 2005). Piirakka vai resepti työkalu tukee Heikoin lenkki Esimerkki työkalusta, jonka tarkoituksena on herättää kiinnostus liikuntaan ja samalla muihin terveyden kannalta keskeisiin elintapoihin, on UKK-instituutin Heikoin lenkki (CD-ROM). Ohjeita annetaan useimmiten silloin, kun asiakkaalla on jokin terveydellinen riski tai terveysongelma, johon liikunnan toivotaan vaikuttavan suotuisasti. Tavoitteet yksilöllisesti Tässä artikkelissa jäsennetään hyvän liikuntaneuvontakäytännön sisältöä ja luodaan katsausta siihen, minkälaisia työkaluja liikuntaneuvonnan tueksi on kehitetty. Kertaluonteinen neuvontatapahtuma tuottaa todennäköisimmin vain lyhytaikaisia vaikutuksia, pitkäaikaisten vaikutusten aikaansaamiseksi tarvitaan useampia kontakteja ja eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä. Liikuntaneuvonnan tavoitteeksi mielletään yleisimmin liikuntatottumusten muuttuminen myönteiseen suuntaan, mutta yhtä hyvin neuvonta voi tähdätä kiinnostuksen herättämiseen tai asenteiden muokkaamiseen. 5 A:n periaate (mukailtu Estabrooks ym
Tällaisia työkaluja, jotka samalla noudattavat SA:n minimiperiaatteita, ovat muun muassa täytettävä liikuntapiirakka (www.ukkinstituutti.fi) ja Liikkumisresepti (www.liikkumisresepti.net). 1Pbllarntnn • s-1 p1M1n1 ..-. Tavallisimmillaan se on yleinen liikuntaesite, jossa kerrotaan liikunnan hyödyistä ja suositeltavan liikunnan määrästä ja laadusta. net). Liikuntapiirakka (www.ukkinstituutti.fi) NYKYINEN LIIKUNTAPIIRAKKANI råsmä• eli kuntoliikuntaa 2-3 tuntia viikossa, joka toinen päivä* Kestävyys~ Lihaskuntoa/ liikuntaa lilkehallintaa • _ krt/vk • _ krt/vk • 20-60 min/krt • 20-60 mln/krt Arki ·, hyötyja työmat~llikuntaa •_päivänä Vlikossa • 30 min/pv, vähintään 10 mln jaksoissa Peruslllkuntaa 3-4 tuntia viikossa, mielellään päivittäin* • Ternystiikun nan su osi!us Ota ainakin puolet!* (i) UKK-Instituutti KUVA 2. Suurimman hyödyn täyteuävästä piirakasta saa, jos sen käyttöä opastaa liikunnan tai terveydenhuollon ammattilainen. Liikkumisresepti-lomakkeen (Kuva 3) tarkoituksena on lisätä lääkäreiden liikuntaneuvontaa. Täyteuävästä liikuntapiirakasta (Kuva 2) on poistettu liikuntamuotoja koskevat esimerkit ja viikoittaiset kertamäärät. Yksinkertaisimmillaan tällainen työkalu on ammattilaisen jäsennys siitä, mistä asioista ja missä järjestyksessä asiakkaan kanssa keskustellaan liikuntaneuvontaprosessin eri vaiheissa. Tulokset viittaavat siihen, että terveystottum usten arviointi voi auttaa asiakasta huom aamaan muutostarpeen, mutta ei yksinään riitä muuttamaan elint apoja. Yksilöllinen kirjallinen materiaali Kirjallinen materiaali, joka ottaa huomioon asiakkaan yksilölliset tarpeet, on kuitenkin todettu tehokkaammaksi neuvonnan tueksi kuin yleiset esitteet. Asiakaskontaktissa yleinen kirjallinen materiaali voi 1) helpottaa liikunta-asian puheeksi ottamista, 2) helpottaa asiakkaan senhetkisen liikunnan peilaamista suosituksiin, 3) antaa lisää tietoa liikunnasta ja 4) auttaa asiakasta tunnistamaan omaa muutosvalmiuttaan erilaisen liikunnan suhteen. '°"""~ • kawly (aslolntO • kova siivoaminen • lelkkl Ota ainakin puolet! OlUKK-lnsUtuultl KUVA 1. Kokemukset neuvontakortin käyttämisestä ovat olleet myönteisiä, mutta tutkimuksia, joissa sen avulla toteutettua neuvontaa olisi verrattu tavanomaiseen suulliseen neuvontaan, ei ole tehty. UKK-instituutissa SA:n mukaista kirjallista ohjetta neuvontakorttia on käytetty tutkimuksissa, joissa halutaan varmistaa neuvonnan eteneminen tietyllä tavalla kaikissa asiakaskontakteissa. Täytettävä liikuntapiirakka (www.ukkinstituutti.fi) 4) esteisiin varautumisessa sekä 5) seurannassa. Jos arviointia tuetaan yksilöllisellä palautteella, kuten Heikoimm assa lenkissä, myös muuto kset tottum uksissa ovat mahdollisia. Samalla käytetään hyväksi asiakkaiden lääkäreitä kohtaan tuntemaa arvostusta terveydellisissä kysymyksissä. Täyttöohjeet opastavat täyttäjää 1) arvioimaan nykyisiä liikuntatottumuksiaan ja vertaamaan niitä suosituksiin, 2) liikuntaa koskevan päätöksen tekemisessä, 3) liikuntatavoitteen asettamisessa ja viikkosuunnitelman laatimisessa, Terveysliikunnan suositus LIIKUNTAPIIRAKKA uinti• • tanssi soutu• KestlvyysLllwslluntoa/ • kuntosa!I juoksu• liikunta . Se voi myös toimia lähetteenä liikunLIIKUNTA & TIEDE 44 • 5/2007 11. Työpaikoilla tämän tyy ppisen aineiston tuloksellinen käyttäm inen edellyttää sen liittämistä kokonaisvaltaisempaan terveyden edistämisen ohjelm aan. Tutkimustietoa täytettävän liikuntapiirakan käyttökelpoisuudesta tai vaikuttavuudesta neuvonnassa ei toistaiseksi ole. ton vaikutuksista on hyvin vähän ja ne on pääosin tehty 80ja 90-luvulla. Tällöin neuvonta kohdistuu myös niihin asiakkaisiin, joita ei ohjata muiden terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotolle. Jäsennyksen voi laatia erilliselle paperille, jonka käytöstä työpaikalla sovitaan yhteisesti. Neuvontakortti Työkaluja on tarjolla huomattavasti runsaammin silloin, kun tavoitteena on liikuntatottumusten muuttuminen. Tuorein esimerkki on tänä syksynä käynnistynyt UKK-instituutin raskausdiabeteksen ehkäisytutkimus. Liikkumisresepti on kehitetty valtakunnallisessa yhteistyöhankkeessa, joka päättyi vuonna 2004 (www.Ii i kkurnisresepti. Yleinen kirjallinen materiaali Tutkimuksissa on havaittu, että suullisen liikuntaneuvonnan vaikutusta voi tehostaa kirjallisen aineiston avulla. llikeh1Ulnta1 • venyttely hilhto • • pellopetit pyOräily • • 2-S krt/vk • 1-3 k~/vl< • laskettelu reipas kävely• • 20-60 mln/krt • 20-60 mln/krt • kuntojumpat r•montointi • mt>tsäty6t • pihatyöt • Ml• ...,.,..,. Esimerkki tällaisesta materiaalista on Liikuntapiirakka-kortti (Kuva 1), joka kiteyttää perinteistä kuntoliikuntaa ja terveyttä edistävää liikuntaa koskevat suositukset. •,orttln/,,,,.._.. Reseptin avulla asiakas voi päästä säännöllisen liikkumisen alkuun
Aittasalo M, Miilunpalo S, Suni J. On the effectiveness and utility of health hazard / health risk appraisal in clinical and nonclinical setting. sovellu liikuntatavoitteeksi kaikille. www.nice.org.uk. Using electronic step counters to increase lifestyle physical activitv: Colorado on the Move. January 2006. Miilunpalo S. Journal of Physical Activity and Health 2004;1 :181-190. Tässä artikkelissa kuvattujen työkalujen ympärille on mahdollisuus rakentaa systemaattinen neuvontatapa. Physical activity promotion through primary care. 2nd ed. Physical activity intervention studies: what we know and what we need to know. A randomized, controlled trial. Terveysliikuntasuositukset. Health Services Research 1987;22:537-80. Proper KI, van der Beek AJ, Hildebrandt VH, Twisk JWR, van Meckelen W. Tulokset näiden hankkeiden vaikutuksista osallistujien fyysiseen aktiivisuuteen ovat olleet lupaavia. Marcus BH, Williams DM, Duppert PM, Sallis JF, King AC, Yancey AK, Franklin BA, Buchner D, Daniels SR, Claytor RP. Myönteisten tutkimustulosten rohkaisemana esimerkiksi Yhdysvalloissa (Colorado On the Move), Kanadassa ( Canada on the Move) ja Australiassa (The Ten Grand Steps) on käynnistetty kokonaisia askelmittariin perustuvia liikunnan edistämishankkeita. Työkalusta tai neuvontatavasta riippumatta vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että neuvonta on systemaattista. Yksi työkalu ei sovi kaikille Liikuntaneuvontaa voi toteuttaa monella eri tavalla ja valmiita työkaluja liikuntaneuvontaan on runsaasti. Anderson DR, Staufacker MJ. Toteuttarniskelpoisempana tavoitteena pidetään askelmäärän lisäystä, joka on suhteutettu senhetkiseen fyysiseen aktiivisuuteen. Short term effect of feedback on fitness and health measurements on self reported appraisal of the stage of change. Systemaattisuus tarkoittaa sitä, että neuvonta mielletään tavoitteelliseksi prosessiksi, joka etenee jäsennellysti tapaaminen tapaamiselta. Cavill N, Buxton K, Bull F, Foster C. A randomized intervention of physical activity promotion and patient self-monitoring in primary health care. Se voi olla esimerkiksi 4 000 askelta päivässä, joka vastaa noin puolen tunnin ripeää kävelylenkkiä (Kuva 4) tai 2 000 askelta, joka on tutkimuksissa todettu varsin toteuttamiskelpoiseksi aloitustavoitteeksi etenkin niillä henkilöillä, joiden lähtötaso on hyvin alhainen. Lääkintöhallituksen julkaisuja, terveyden edistäminen, Tutkimukset 13/1989 NICE. Kirjassa: Fogelholm M., Vuori 1. National Institute for Health and Clinical Excellence. (Toim) Terveysliikunta fyysinen aktiivisuus terveyden edistämisessä. Circulation 2006;114:2739-52. Preventive Services Task Force. Yksi työkalu tai neuvontatapa ei kuitenkaan sovi kaikille, koska asiakkaiden valmius tehdä muutoksia on erilainen ja neuvonnan tavoitteet vaihtelevat. A rapid review of the effectiveness of pedometer interventions to promote physical activity in adults. Estabrooks PA, Glasgow RE, Dzewaltowski DA. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2007:1, Helsinki. British Journal of Sports Medicine 2003;37:529-34. Liikuntaneuvonta terveyskeskuksissa. American Journai of Health Promotion 1996;10:499-508. Tavoitteellinen ja ohjattu askelmittarin käyttö palautteineen voi edistää fyysistä aktiivisuutta lyhyellä aikavälillä. Henkilökohtainen liikuntaneuvonta. Wyatt HR, Peters JC, Reed GW, Grunwald GK, Barry M, Thompson H, Jones J, Hill JO. Feb 2005, Health Development Agency, London, www.hda.nhs.uk/evidence. Nupponen R, Suni J. The effectiveness of public health interventions for increasing physical activitv among adults: a review of reviews. Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. The impact of worksite-based LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5/2007 13. Behavioral counselling in primary care to promote physical activitv: recommendation and rationale. Hillsdon M, Foster C, Naidoo B, Crombie H. Promotion of physical activity among adults. KIRJALLISUUTTA Aittasalo M, Miilunpalo S, Kukkonen-Harjula K, Pasanen M. www.stm.fi. The effectiveness of physical activity counseling in a work-site setting. Annals of lnternal Medicine 2002;137:2057 MINNA AITTASALO, THM, ft Tutkija UKK-instituutti Sähköposti: minna.aittasalo@uta.fi Kirjoitus perustuu XVII Terveysliikuntapäivillä syyskuussa UKK-instituutissa pidettyyn esitykseen. 5 A:n malli on yksi tapa jäsentää neuvonnan sisältöä. www.publichealth.nice.org.uk. Suomalaisen terveysliikunnan tila ja kehittyminen 2006. March 2006. Fogelholm M, Oja P. Helsinki 2005: Duodecim. Kirjassa: Fogelholm M, Vuori 1 (Toim.) Terveysliikunta fyysinen aktiivisuus terveyden edistämisessä. Preventive Medicine 2006;42:40-6. Becker MH, Janz NK. The Journal of American Medical Association 2003;289:2913-6. health risk appraisal on health-related outcomes: a review of the literature. U.S. Patient Education and Counseling 2004;55 193-202. Helsinki 2005 Duodecim. Fogelholm M, Paronen M, Miettinen M
Tutkimusten mukaan liikunnan toimijoiden yhteistyötä vaikeuttaa kiire. Eri toimialojen edustajat 14 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5 /2007. K unnissa liikunnan palvelut tulee nähdä ketjuna, jonka keskiössä on aktiivinen omaa terveyttään edistävä kuntalainen. Kunnissa terveysliikunnan palveluja, liikuntaneuvontaa ja ohjattua ryhmäliikuntaa tarjoavat erityisesti liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaiset. Hankkeiden päättyessä vaarana on kuitenkin toimijoiden yhteistyön hiipuminen, jos toiminta ei siirry osaksi jokapäiväistä työtä tai se ei kiinnity laajempiin suunnitelmiin tai päätöksiin. Teksti: ERJA TOROPAINEN Erilliset lenkit vahvaksi ketjuksi yhteistyöllä asiakas itsenäiseksi liikkujaksi Yhteistyön voimaan uskotaan. Palveluketjun tavoitteena on luoda kunnan asukkaalle puitteet ja mahdollistaa tarvittava tuki hyödyntää paikallisia mahdollisuuksia ja palveluja muuttuvien tarpeiden, terveyden, toimintakyvyn ja asuinpaikan mukaan. Hankkeiden tavoitteena on monipuolistaa paikallisia liikuntapalveluja, vahvistaa toimijoiden yhteistyötä ja luoda näin edellytyksiä kuntalaisten terveyttä edistävälle liikunnalle. Viime vuosina lähes kaikki liikuntatoimen ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat olleet toteuttamassa tai toteuttavat parhaillaan paikallisia Kunnossa kaiken ikää tai muita liikuntaan liittyviä hankkeita. liikuntareiteille sekä turvalliselle ja joustavalle arkiliikkumisel le. Yhteistyöhön heidän ohellaan tarvitaan kansalaisja työväenopistot, kansalaisjärjestöt ja toimijat, jotka luovat edellytyksiä mm. Terveysliikunnan palveluketjussa terveyspalvelut, liikuntapalvelut ja mahdolliset kuntoutuspalvelut hahmotetaan kokonaisuudeksi, vaikka palvelut tuotetaankin eri organisaatioissa
Kehittämistyö sisältää moniammatillisia ideoita tai näkökulmia vain niukasti, koska hankkeet lOteutuvat edelleen yhden organisaation tai hallintokunnan sisällä. Liikunnan eri toimijoiden tulisi tiedotKuva ANTERO AALTONEN LIIKUNTA & TIEDE 44 • 512007 15. Esteinä moniammatilliselle yhteistyölle on tutkimuksissa mainittu organisatoriset rajat ja rakenteet, varojen ja resur ssien jakautuminen hallinnonaloittain. Kokemusten mukaan yhteistyöJa kehittämishankkeet käynnistävät toimijoiden tapaamiset. Erilaiset työn tekemisen kulttuurit, tietojen ja taitojen yhdistäminen sekä tietojen jakaminen tulisi hyödyntää liikuntapalvelujen yhteissuunnittelussa entistä vahvemmin. Ne lisäävät käytännöistä keskustelua, toisten ammattilaisten työn tuntemista ja ymmärtämistä. ja työntekijät tapaavat toisensa vain satu nnaisesti. Varsin yleisesti ammattilaisten yhteistyö keskittyy omassa ammattiryhmässä ja organisaatiossa toteutuvaan keskusteluun ja tiedonvaihtoon. Myös sektoriajattelu, Joka ylläpitää vahvoja professioiden raja-aitoja vaikeuttaa kehittämistyön käynnistymistä ja palvelujen toteuttamista yhteistyössä esimerkiksi yksityisten palvelujen tuottajien ja kolmannen sektorin kanssa. Esimerkiksi Oulussa (www.ouka.fi) ja Turu ssa (www.tur ku.fi) on pitkäjänteisesti tehty toimijoiden yhteistyötä, jonka tavoitteen a on kaupunkilaisten kokonaisvaltainen hyvinvointi terveyttä edistävän liikunnan avulla. Tärkeä paikallisen yhteistyön lähtökohta on tiedottaminen
Lukuisia neuvontaprosesseja katkeaa ja monien asiakkaiden muutoshalukkuus sammuu vain siksi, että ohjaavan otteen sijasta tapahtuu "lähettämistä". Lääkäreiden, terveydenhoitajien ja fysioterapeuttien tulisi entistä suunnitelmallisemmin sopia yhteisistä liikuntaneuvontaan ja paikallisiin liikuntapalveluihin ohjaamiseen liittyvistä käytännöistä omassa työyhteisössään. kansalaisopisto, potilasyhdistykset, urheiluseurat ja yksityiset palvelujen tuottajat julkaisevat omia tiedotteitaan liikuntaryhmistä ja muista palveluista. Usein liikuntatoimen vastuulla on koota paikallinen liikuntakalenteri tai luettelo, jossa on tiedot liikuntapaikoista, liikuntatiloista ja niiden käytöstä. Liikunnan eri toimijoiden yhteistyö ja yksilöja ryhmätasoiset palvelut ovat osa kokonaisuutta, mutta päättäjien tulisi aktivoitua näkemään liikunnan tärkeys kuntalaisille ja koko kunnalle. Jotta kuntalaiset kokevat, että liikunnan edistäminen palvelee heidän tarpeitaan, on liikunnan merkityksestä ja sen toteuttamismahdollisuuksista tiedotettava sekä lisättävä liikuntapalvelujen määrää, laatua ja käytettävyyttä. Toimintaan osallistuvat liikuntatoimi, sosiaalija terveystoimi, kansalaisja työväenopistot, oppilaitokset, eläkeläisjärjestöt, seurakunnat, urheiluja liikuruaseurat, kansanterveysjärjestöt ja yksityiset liikuntaja terveysalan ammatinharjoittajat. Yhteiset käytännöt antavat ammattilaisille selkeän tavan toimia eri tilanteissa. Liikuntaneuvonta on osa kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten työtä. Päättäjien Ja suunnittelijoiden on tärkeää huolehtia liikunnan yleisten edellytysten kehittämisestä ja niiden saamisesta pysyviksi osiksi yhteisön rakenteita ja toimintoja. Kun työntekijällä on käytännön tietoa mitä liikuntaryhmässä tapahtuu, hän kykenee valmentamaan tottumatonta tai erityisohjausta tarvitsevaa asiakasta uuteen tilanteeseen. Työntekijän, joka ohjaa asiakkaan osallistumaan liikuntaryhmään tai saamaan lisäohjeita, tulisi saada vastaavasti palautetta toiselta työntekijältä. Riippumatta siitä, kuka vastaa hallinnollisesti tai sisällöllisesti liikuntaneuvonnasta ja palveluihin ohjaavasta neuvonnasta, kuntalaisille tulee avautua monipuolisesti reittejä ohjattuihin liikuntamuotoihin ja liikuntapalveluihin. Olennaista neuvonnassa on, että saman asiakkaan tai potilaan kanssa työskentelevät toimivat sen mukaisesti kuinka on yhteisesti sovittu. Terveydenhuollon ammattilaiset keskustelevat asiakkaidensa kanssa liikunnan terveyshyödyistä yleisesti ja siitä, millainen merkitys liikunnalla on asiakkaan omaan terveyteen tai toimintakykyyn. lts.Ii), Voimaa Vanhuuteen -ohjelrna 2005-2009 ( www.voimaavanhuuteen.fi) ja Jyväskylän seudun TERLI 2006-2008 -hanke (www.jyvaskylanseutu.fi/ terveyserityisli ikunta). Terveydenhuolto terveysliikunnan yhteistyössä Erityisesti terveydenhuollossa on asiakkaina henkilöitä, jotka tarvitsevat tukea ja kannustusta liikunnan aloittamiseen. Liikuntaneuvonta on osa kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten työtä. Lukuisat muut terveysliikunnan toimijat mm. Näin hän voi opastaa asiakkaan käyttämään kaikille avoimia tai erityisryhmille tarkoitettuja liikuntatilaisuuksia. Omasta työtehtävästä riippumatta asiakas on ohjattava neuvontaan tai ohjattuihin liikuntaryhmiin valmentaen ja rohkaisten. Yhteiset käytännöt voidaan luoda keskustellen, moniammatillisissa työryhmissä sopien, kaikille organisaatiossa tiedottaen ja säännöllisesti käytäntöjä seuraten. Esimerkkeinä palvelujen kehittämisestä hanke Entyisliikuntaa kuntiin 2004-2006 (www.erityisliikunta.fi tai www. Tutkimukset ja käytännön kokemukset kertovat, että terveysliikunnan toimijoiden tulisi merkittävästi lisätä koordinoitua ja ajantasaista palveluista tiedottamista. Esimerkki monipuolisesta tiedottamisesta on Terve Etelä-Pohjanmaa (TEP) -palvelu (www.tep.fi). Kun organisaation yhteisten käytåntojen rinnalle on paikallisesti sovittu toimijoiden välinen palveluketju, on työntekijällä konkreettinen työkalu opastaessaan asiakkaan käyttämään paikallisia palveluja. On varsin tavallista, että jokainen toimija tiedottaa omista liikuntapalveluistaan. Liikuntaa kuntalaisten tarpeisiin Kuntalaisille liikuntaan liittyvää neuvontaa ja ohjausta antavat useat ammattilaiset. Liikuntaneuvonnan osaamisen ja tietoperustan ohella työntekijä tarvitsee tietoja palveluista ja niiden sisällöstä. Sen painotus on kuitenkin eri ammattiryhmien työssä hiukan erilainen. fi) sekä monien kuntien laatimat liikuntapoliittiset ohjelmat ovat näistä esimerkkejä. Terveyskeskus tiedottaa kuntoneuvolasta ja erilaisista ryhmistä. Lahden kaupungin Terveysliikuntastrategia 2007 ja liikuntaneuvonnan palveluketju (www.lahti. Kuntalainen samoin kuin terveysliikunnan toimija on toisinaan ymmällään hakiessaan tarvittavaa tietoa palveluista. taa omista liikuntapalveluista ja olla myös tietoinen, mitkä muut tahot antavat kuntalaisille liikuntaneuvontaa ja järjestävät varsinaisia liikuntapalveluja. Asiakas saattaa myös tarvita yhteistä tutustumiskäyntiä neuvonnasta huolehtineen työntekijän ja parin muun asiakkaan kanssa. Liikuntaneuvonta ja opastus liikuntapalvelujen ja mahdollisuuksien käyttöön toteutuu tavallisimmin henkilökohtaisella asiakaskäynnillä. Liikunnan ja liikuntapalvelujen edistämiseksi on monipuolistettava toimintatapoja, kerättävä ja hyö16 LIIKUNTA & TIEDE 44•512007
Yhteistyö vahvistaa konkreettisesti eri toimijoiden osaamista ja käytäntöjä sekä kehittää liikuntaneuvonnan ja liikunnan palveluja kuntalaisten erilaisiin tarpeisiin. Duodecim, UKK-instituutti 2005. Moniammatillinen yhteistyö. lsoherranen K. Helsinki-Kerava 2004. Poikajärvi K, Perttilä K. TAULUKKO 1. Raportti kunnanjohtajien ja luottamushenkilöjohdon kyselystä 2004. Lisää liikuntaa. Haravalla kootut. ohjeet eri asiakasryhmille toimintakyvyn ja asuinpaikan mukaan ohjaussuunnitelma: tavoitteet, sisältö, esitteet, kalenterit, paikallislehti, Palveluista tiedottaminen on ajanaikataulu kotisivut kertovat toimijoista ja heidän tasaista ja koordinoitua liikuntaneuvonta osana laadunhallintaa palveluistaan Palvelujen kehittämisen osana Osaamisen kehittäminen asiakaspalaute ohjauksen tukimateriaali ja käytäntöjen Yhteistyö kiinnittyy strategiatyöhön arviointi yhtenäinen liikuntaneuvontaa ja liikuntaa koskeva koulutus kehittämistyö osaksi arkea hankkeissa opittu hyödynnetään jatkossa dynnettävä asiakaspalautetta sekä osoitettava voimavaroja suunnitelmalliseen liikunnan edellytysten kehittämiseen. 2007 Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset. Julkaisuja 2000:1. Yhteispelillä tuloksiin. Kirjassa Fogelholm M, Vuori 1 (toim) Terveysliikunta. Rousu S (toim). Moniasiantuntijuus, strateginen kumppanuus, seudullinen kumppanuus. Sosiaalija terveysministeriö, Opetusministeriö Oppaita 2004:6. Kirjassa Anttila M. Terveysliikunnan paikalliset suositukset. WSOY 2005. Sosiaali1a terveysministeriö. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa. Työterveyslaitos. asiakasKäyttäjälähtöisyys palveluketjusta tieto kaikille materiaali, Liikkumisresepti tai liikkupalveluja joustavasti terveyden, oheismateriaalien koordinointi maan lähete. ERJA TOROPAINEN, THM, ft Tutkija UKK-instituutti Sähköposti: erja.toropainen@uta.fi Kirjoitus perustuu XVII Terveysliikuntapäivi/lä syyskuussa UKK-instituutissa pidettyyn esitykseen. Terveysliikunnan yhteistyössä opittu voidaan siirtää myös oman hallintokunnan käytäntöjenkehittämiseen. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5/20CJ7 17. Liikuntatoimi yhteistyössä yli toimintarajojen Suomen Kuntaliitto. Yhteistyö palvelee eri hallinnonaloja, ammattilaista ja asiakasta (kuntalaista) Poikkihallinnollisella yhteistyöllä Yhteiset käytännöt ammattilaisen Asiakaslähtöisiä liikuntapalveluja palveluketjut kuntoon tukena Yhteistyö ylittää organisaatiorajat Palveluihin ohjaaminen Yksilöllisyys asiantuntemuksen ja resurssien palvelut ovat kaikkien tiedossa sopiva ohjausmuotoja tuki suuntaaminen selkeä tiedottaminen ja tiedonvaihto palvelujen saatavuus ja saavutettavuus tarkoituksenmukaiset palvelut ja niiden toimijoiden kesken Saumattomuus ja joustavuus käyttö mukanaolo vahvistaa sitoutumista Saumattomuus ja joustavuus palvelu ketju luo tarkoituksenmukaisen kirjaaminen ja seuranta vahvistaa kokonaisuuden erilaisia palveluja Turvataan monipuoliset palvelut ja neuvontaprosessia siirtyminen palvelusta toiseen niiden saatavuus neuvontaja liikuntapalvelut yksilöille saumatonta ja joustavaa huomioidaan asiakkaiden erilaiset ja ryhmille tietojärjestelmät tukevat ohjauksen tarpeet Yhtenäiset käytännöt jatkuvuutta ja seurantaa sovitaan käytännöistä ja toimitaan niiden mukaisesti käytännöistä on sovittu: esim. Suomen Kuntaliitto ja Lastensuojelun keskusliitto. Helsinki. Tervettä liikettä Terveysliikunnan hyvät käytännöt työterveyshuollossa. Helsinki. Edita 2003. Vuori 1. 2002. Fogelholm M, Lindholm H, Lusa S, Miilunpalo S, Moilanen J, Paronen 0, Saarinen K. Helsinki 2006. Liikuntaneuvonta on ennen kaikkea moniammatillista, toteutuu monilla toiminta-alueilla ja edellyttää yhteisiä toimintalinjoja sekä tarvitsee ammattiryhmien sisäistä ja välistä yhteistyötä Selkeät terveysliikunnan käytännöt ja palveluketjut auttavat ammattilaista työssään ja merkitsevät asiakkaalle palvelujen tarkoituksenmukaisuutta ja käyttäjäystävällisyyttä. Yhteistyössä luotu paikallinen palveluketju auttaa asiakkaan itsenäiseksi liikkujaksi hyödyntämään paikallisia palveluja. Nupponen R, Suni J. KIRJALLISUUTTA Arponen A, Kihlman E, Välimäki S. Matkalla moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen. Henkilökohtainen liikuntaneuvonta. Stakes. Seppälä V-M. Yhteistyön tavoitteena on palvella organisaatiota, työntekijää ja kuntalaisia monipuolisesti (taulukko 1)
KA RI L. Muistissa ovat mm. Tästä olivat yhtä mieltä niin huippu-urheilukongressin puhujat kuin yleisökin. Varhaiskeski-ikäisiä urheilussa rikastuneita pelimiehiä löytyy Suomenkin golfkentiltä runsaasti. Varttuneempi väki haluaa edelleen nauttia suomalaisten erinomaisista suorituksista maailman näyttämöillä ja tuntea kansallista ylpeyttä Suomen menestyksestä. RAHA, RAHA, MITALI. Uusi nousu huipulle alkoi heti seuraavana talvena. Realismia on tulla toimeen sillä mitä on ja käyttää olemassa olevat resurssit tehokkaasti. Rahaa tarvitaan siis, mutta mihin. Nyt mahdollisuuksien rajoissa on jo mitali Pekingistä. Tärkein sponsori on edelleen oma perhe tai kotikylän urheiluseura. Suomen maine huippu-urheilun luvattuna maana uhkaa sortua. Maailman eliittiin omin eväin ei kuitenkaan nykyisin enää juurikaan ylletä. Huippuja pulpahtelee aika ajoin niistäkin lajeista, joilla ei isoja rahoja ole käytössään. V alta kunnan retoriikkaa on viime aikoina hallinnut yhden sanan toistaminen. Raha ei ole kaikki kaikessa, mutta ilman sitä nykyaikainen urheiluvalmennus ei yksinkertaisesti tule toimeen. Suomalaiset urheilijat ovat poikkeuksellisen omarahoitteisia. Nyt tarvitaan kuitenkin yhteisiä ponnisteluita, että suomalainen kilpaja huippuurheilu voisi tarjota elämyksiä muuallakin kuin kansainvälisillä Formulanäyttämöillä. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura kari.keskinen@lts.fi 18 LIIKUNTA & TIEDE 44, 51'2f/J7. Aloitetaan vaikkapa täyttämällä urheilukatsomot television katselun sijaan. Se ihmetyttää, sillä huippu-urheilussa jos missään rahaa pyörii ja paljon. Kun maastohiihdon rahoja pari vuotta sitten leikattiin, joutuivat hiihtäjät satsaamaan omia varojaan leirityksiin ja kilpailuihin. Pekingin kisojen jälkeen olemme jäämässä mitalitilastoissa nollalinjalle. Huippu-urheilu potee rahapulaa, todettiin. Yhtä turhaa on haikailla sen perään mitä ei ole. Yhteiskunta on tukenut ja tukee huippuurheilua, koska sen on koettu olevan esikuva tavallisille kuntoaan hoitaville kansalaisille, erityisesti tietään etsiville lapsille ja nuorille. melonnan, soudun, voimistelun ja uinnin menestystarinat. Olkoonkin, että vain harvat urheiluun panostaneista nuorista ovat onnistuneet ja päässeet vuolemaan isoa tiliä. Aikoinaan koulutus, viimeksi Venäjä. Melonnan parhaimmisto maksoi hiljattain itse MMkisoihin osallistumiskulunsa. Suomalaista huippu-urheilua käsitelleessä "Science for Success" -kongressissa lokakuussa tuo sana oli raha. Suomi on vaarassa jäädä syrjään huippu-urheilun näyttämöillä ilman nopeita ja tuntuvia taloudellisia satsauksia. Helppoja ratkaisuja on turha etsiä
Tavallisimpia riskejä ovat tapaturmat ja rasitusvammat, huomattavasti harvinaisempia puolestaan sydäninfarktit ja äkkikuolemat. Seulontatilanteen yhteydessä voidaan näihin pyrkiä vaikuttamaan lähinnä informaation jakamisen kautta. Liikunnan riskit ja haitat on kuitenkin syytä minimoida ja hyödyn ja riskin suhde punnita. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5/'2007 19. Liikuntatapaturmien ja rasitusvammojen ehkäisy on mahdollista ja tärkeää, mutta seulonnan rooli tässä ehkäisyssä on hyvin pieni. Vuosittain niitä tapahtuu lähes 300000. z LJ.J z ~ ~ a: LJ.J fz <l: Teksti: MIIKA HERNELAHTI LIIKUNNAN RISKIT Mitkä selvitykset ovat tarpeen. L iikuntatapaturmat ovat suurin vammoja aiheuttava vammaluokka Suomessa. Nuorilla aikuisilla liikuntariskit minimaalisia Akuutin sydäntapahtuman ja äkkikuoleman riski rasittavassa liikunnassa on tärkein arvioitava asia aiemmin liikuntaa harrastamattomalla henkilöllä, joiLiikunta on kiellettyä infektioiden aikana. Liikuntatapaturmat ovat kuitenkin valtaosaltaan lieviä ja vakavat vammat ovat hyvin harvinaisia. Liikunnan moninaiset hyödyt terveydelle ovat kiistattomat
ylipaino, tupakointi, poikkeavat rasva-arvot ja miessukupuoli ovat selvästi yhteydessä kohonneeseen sydäninfarktija äkkikuolemariskiin rasituksessa. Äkkikuoleman ja sydäninfarktin riski kohoaa reipastehoisen, teholtaan vähintään hölkkää vastaavan, liikunnan aikana. Naisilla liikuntaan liittyvä äkkikuolema on paljon harvinaisempi kuin miehillä myös tässä ikäryhmässä. Tärkeimmät niistä ovat liikuntakielto infektioiden aikana (kuume, lihassärky, kurkkukipu). Samoin täytyy aina ottaa yhteys lääkäriin ja selvittää oireiden syy, mikäli rasituksen yhteydessä ilmenee rintakipua, poikkeavaa hengenahdistusta, huimausta tai tajunnan menetys. Yli 35-vuotiailla rasituksen yhteydessä ilmaantuvan äkkikuoleman syynä on yli 90 prosentissa tapauksista sepelvaltimotauti. Rasittava liikunta lisää äkillisen sydäntapahtuman ja äkkikuoleman riskiä, mutta vain ohimenevästi liikuntasuorituksen ajan. Mahdollisten oireiden ja riskitekijöiden kartoitus ja jatkotutkimuksen tarpeen arviointi on näin mahdollista. Näin sen vuoksi, että liikunnan yhteydessä tapahtuvan äkkikuoleman yleisyys ja syyt eroavat huomattavasti alle 35-vuotiaiden ja sitä vanhempien välillä. Yli 35-vuotiaan, liikuntaa harrastamattoman henkilön sen sijaan tulee ottaa yhteys lääkäriin ennen reipasta kävelyä rasittavamman liikunnan aloittamista riskitekijöiden kartoittamiseksi. läkkäämmilläkin tieto liikuntakiellosta infektion aikana sekä mahdolliseen sydänsairauteen viittaavista hälyttävistä oireista on kuitenkin hyvin tärkeää riskien välttämiseksi. Säännöllisellä liikunnan harrastamisella on kuitenkin tähänkin huomattava suojaava vaikutus. Tällaiset hälyttävät oireet voivat viitata sydä nsairau teen. Suomalaisessa aineistossa äkkikuolemia sattui 50-69-vuotiailla 2-4/100 000 liikkujaa/vuosi. Säännöllisesti liikkuvilla henkilöillä on pieni sydäntapahtuman riski eikä heillä suositella erityisiä seulontatutkimuksia. Tiedämme että mm. Säännöllinen liikunta on terveydelle hyödyllistä. Oireiden kartoitukseen on olemassa valmiita vakioituja kyselyitä. 20 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5 /'2007. Tätä taustaa vasten on perusteltua suositella, etteivät terveet alle 35-vuotiaat tarvitse erityisiä selvityksiä ennen liikunnan aloittamista, ellei mitään sairauteen viittaavaa oiretta ole esiintynyt. Alle 35-vuotiailla miehillä äkkikuoleman riskiksi on suurissa yhdysvaltalaisissa ja italialaisissa aineistoissa laskettu noin 1/100 000 liikkujaa/vuosi. la ei tiedetä olevan sairauksia. Kanadalaista PAR-Q -kyselyä käytetään usein. On kuitenkin tärkeää, että erityisesti terveydenhuoltohenkilöstö, valmentajat ja muut liikuttajat, mutta myös itse liikkujat ja nuorien liikkujien vanhemmat tuntevat keskeiset liikunnan turvallisuuteen liittyvät ohjeet. Tämä tulee muistaa myös liikuntaa aloitettaessa. Riski liikunnan aikana on jopa 10-20-kertainen lepotilanteeseen verrattuna. Liikunnallisesti aktiivisilla riskin lisäys on huomattavasti pienempi kuin inaktiivisilla. Äkkikuoleman riski kovassa rasituksessa on harjoittelemattomilla jopa 5070 kertaa suurempi kuin lepotilassa verrattuna säännöllisesti liikkuviin, joilla riski kasvaa vain 2-10-kertaiseksi lepotilanteeseen nähden. Riskitekijöiden kartoituksen kautta turvallisesti liikkumaan Terveillä yli 35-vuotiailla mutta liikuntaa harrastamattomilla suositeltava seulontatoimenpide on etenkin ennen reipastehoisen liikunnan (esimerkiksi hölkkä, hiihto, pallopelit tai aerobic) käydä lääkärillä terveystarkastuksessa. Se sisältää seuraavat kohdat: 1. Muista syistä tärkein on sydänlihastulehdus. Sepelvaltimotauti löytyy taustalta joissain tapauksissa, mutta nuorilla siitä on viime vuosikymmenten aikana tullut yhä harvinaisempi äkkikuoleman syy. Tässä ikäryhmässä äkkikuoleman ja akuutin sydäntapahtuman riski on noin kymmenen kertaa suurempi kuin nuoremmilla. Suomessa alle 40-vuotiailla miehillä riskin on todettu olevan suuruusluokkaa 1/300 000-500 000 liikkujaa/vuosi. Reippaan liikunnan sydänriski on erityisen suuri henkilöillä, jotka lähtevät kovaan suoritukseen ilman asianmukaista nousujohteista harjoittelua. Äkkikuoleman riskiä arvioitaessa on syytä vetää raja noin 35 ikävuoden kohdalle. Onko lääkäri suositellut sydäntilanteenne vuoksi liikuntaa vain tietyn ohjeen mukaisesti. Säännöllinen liikunta suojaa Yli 35-vuotiailla tilanne on toinen. Naisilla liikuntaan liittyvä äkkikuolema on jopa 10 kertaa harvinaisempi kuin miehillä Näissä ikäryhmissä äkkikuoleman taustalta löytyy yleensä synnynnäinen sydänvika sekä sepelvaltimoiden rakennepoikkeavuudet. Säännöllisen liikunnan sairastuvuutta ja kuolleisuutta pitkällä tähtäimellä laskeva vaikutus on kuitenkin paljon suurempi kuin äkkikuolernan riski. Riskien vuoksi tulee kuitenkin löytää keinoja, joilla mahdolliset haitat minimoidaan. On tärkeätä löytää ne henkilöt, joiden sydänriski liikunnassa on kohonnut. Diagnosoitu, tai oireiden perusteella epäilty sairaus muuttaa riskin suuremmaksi sekä liikkumattomilla että ennestään liikuntaa harrastavilla
Scand J Med Sci Sports 2007;17 356-361. Corrado D ym. Onko teillä ollut rintakipua viimeisen kuukauden aikana. Thompson PD ym. Prevalence of sudden cardiac death during competitive sports activities in Minnesota high school athletes. Duodecim 1983;99:516-526. Onko teillä luustossa tai nivelissä ongelmia, jotka saattaisivat pahentua liikunnan aikana 7 6. Tieto siitä, että liikunta on kiellettyä infektioiden aikana sekä mahdolliseen sydänsairauteen viittaavista hälyttävistä oireista on tarpeen kaikille liikkujille. Oletteko menettäneet tajuntanne tai kaatuneet huimauksen takia. Onko lääkäri koskaan suositellut tai määrännyt teille lääkitystä kohonneen verenpaineen tai sydäntilanteenne vuoksi. Yli 35-vuotiaan, liikuntaa harrastamattoman henkilön sen sijaan tulee ottaa yhteys lääkäriin ennen reipasta kävelyä rasittavamman liikunnan aloittamista riskitekijöiden kartoittamiseksi ja mahdollisten jatkotutkimusten tarpeen arvioimiseksi. Cardiovascular pre-participation screening of young competitive athletes for prevention of sudden death: proposal for a common European protocol. MIIKA HERNELAHTI, LT Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Paavo Nurmi -keskus Turun yliopisto Sähköposti: miika.hernelahti@utu.fi Kirjoitus perustuu XVI Liikuntalääketieteen Päivillä pidettyyn esitykseen. Circulation 2007;115 2358-2368. Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä, jotka tulee selvittää ennen liikunnan aloittamista. Placing the risks into perspective. 7. Acute mortality during long-distance ski races (Vasaloppet). Mikäli mitään sairautta, sepelvaltimotautiin viittaavia oireita tai riskitekijöitä ei ole, eivät jatkotutkimukset ole tarpeen ennen rasittavankaan liikunnan aloittamista. Yksikin kyllä-vastaus edellyttää lääkärin harkintaa ennen liikunnan aloittamista. Maron BJ ym. ACSM's guidelines for exercise testing and prescription. Onko teillä mielestänne mitään muuta syytä miksi teidän ei pitäisi harrastaa liikuntaa. Liikuntaan liittyvän äkkikuoleman riski ja syyt. Rintakipu, poikkeava hengenahdistus, huimaus tai tajunnan menetys rasituksen yhteydessä voivat viitata sydänsairauteen ja edellyttävät yhteydenottoa lääkärin syyn selvittämiseksi. KIRJALLISUUTTA America College of Sports Medicine. Alle 35-vuotias terve oireeton henkilö ei siis tarvitse seulontatutkimuksia ennen liikuntaharrastuksen aloittamista. JAMA 2006;296 1593-1601. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins. • Lähisukulaisen sydäninfarkti tai äkkikuolema alle 55-vuotiaalla miehellä tai alle 65-vuotiaalla naisella • Tupakointi • Kohonnut verenpaine • Veren poikkeavat rasva-arvot • Kohonnut verensokeri / heikentynyt sokerinsieto • Lihavuus LIIKUNTA & TIEDE 44, S/'2r!J7 21. painos. Trends in sudden cardiovascular death in young competitive athletes aher implementation of a preparticipation screening program. Onko teillä rintakipua liikunnan aikana. 2. Ennen liikunnan aloittamista tulee selvittää sepelvaltimotaudin riskitekijät (Taulukko 1). 5. Henkilön iän, sukupuolen, mahdollisten oireiden ja löydösten sekä riskitekijöiden perusteella lääkäri harkitsee jatkotutkimusten, kuten kliinisen rasituskokeen, tarpeen. Eur Heart J 2005;26516-524. 4. 7. 2006. Corrado D ym. J Am Coll Cardiol 1998;32 1881-1884. Vuori I ym. Farahmand B ym. 3. TAULUKKO 1. Exercise and acute cardiovascular events. Consensus Statement of the Study Group of Sport Cardiology of the Working Group of Cardiac Rehabilitation and Exercise Physiology and the Working Group of Myocardial and Pericardial Diseases of the European Society of Cardiology
Terveelläkin ihmisellä voi olla piileviä sairauksia, joiden vuoksi heidän maksimaalista ponnisteluaan normaalielämässä olisi syytä rajoittaa. sydänja verenkierto-, aineenvaihdunta-, keuhko-, ja tukija liikuntaelinsairauksissa. Liikuntaharjoittelua aloitettaessa tai sitä tehokkaammaksi muutettaessa on liikuntakelpoisuusselvittely suositeltavaa vanhemmissa ikäryhmissä ja sairailla. Tästä huolimatta maksimaalisen suorituskyvyn mittaamista tarvitaan toimintakyvyn ja -kapasiteetin arvioinnissa työntekijöillä, sairauksien diagnosoinnissa, hoidossa ja ennusteen arvioinnissa, sekä liikuntaharjoittelun tukena etenkin sairailla. Teksti: ARJA UUSITALO HENGITYSJA VERENKIERTOELIMISTÖN MAKSIMAALINEN SUORITUSKYKY SELVILLE ENNEN LIIKUNNAN ALOITTAMISTA Keneltä, miksi ja miten. Kansainvälisten suositusten (American College of Cardiology/American Heart Assosiation: Gibbons ym. Käytössä olevia rasitustestejä ovat maksimaalinen ja oirerajoitteinen rasitusergometria tai spiroergometria sekä submaksimaalinen rasitustesti, jota käytetään alle 1 vk sydäninfarktin jälkeen tehtävissä tutkimuksissa, iäkkäitä raskaaseen fyysiseen aktiivisuuteen tottumattomia tutkittaessa, sekä laajempia joukkoja tutkittaessa. Turvallinen, tehokas rasitustaso kuntouttavaan liikuntaan Rasitustestien tarkkuus on merkittävästi riippuvainen tutkittavasta joukosta. Maksimaalisen suorituskyvyn mittaaminen tuo mieleen urheilijan ja hänen ominaisuuksiensa mittaamisen valmennuksen tukena. Tavallisessa elämässä ei useinkaan joudu tilanteisiin, jossa joutuisi maksimaalisesti ponnistelemaan. Liikuntakelpoisuusselvityksiin oleellisena osana kuuluvat kliinisfysiologiset rasitustestit, vaikka tieteellistä näyttöä niiden hyödyistä ei olekaan. 1997, 2002, ACSM 2006) mukaan oirerajoitteisia rasitustestejä suositellaan ennen liikuntaharjoittelun aloittamista, etenkin kun se sisältää myös rasittavan tehoista liikuntaa. Testejä tulisi tehdä niille, joilla on useita sepelvaltimotaudin riskitekijöitä, kuten suuri sukurasite, ylipaino, koholla olevat rasva-arvot, tupakointi, koholla oleva verenpaine, sydänja verenkiertoelinten sairauksiin viittaavista oireita kärsiville ja kaikille sydänja verenkiertoelimistön, keuhkojen tai aineenvaihdunnan sairauksia sairastaville. L iikunta on tärkeä osa toimintakyvyn ylläpitoa ja tärkeä osa hoitoa mm. Piilevien sairauksien riski luonnollisesti kasvaa iän karttuessa. Oireettomien vähäiset riskitekijät omaavien tutkiminen rasitusergometrialla tai spiroergometrialla johtaa helposti väärien posi22 LIIKUNTA & TIEDE 4' • 5 /2007. Näillä suosituksilla pyritään ehkäisemään liikunnan yhteydessä tai vaikutuksesta ilmeneviä äkillisiä sydäntapahtumia ja -kuolemia. ACSM (2006) suositteleekin testejä myös oireettomille vanhemmille ikäryhmille, mutta laajamittaisesti tähän suositukseen tuskin kannattaa yhtyä
Kuva: JARI KANERVA LIIKUNTA & TIEDE 44, 5/2007 23
Sen sijaan suoraan mitattu huippuhapenkulutus on ainoa luotettava tapa kuvata maksimaalista aerobista kapasiteettia, mutta toisin kuin MET-luvuilla sen ennusteellisesta merkityksestä rintakipupotilailla ei ole tietoa. Ylipainoisilla voidaan todelliset suorituskykyä rajoittavat tekijät saada pelkkää rasitusergometriaa paremmin esille spiroergometrialla. Keuhkosairailla voidaan keuhkojen toiminnan paranemista vasteena liikuntaharjoitteluun seurata spiroergometrialla. Liikuntaohjelmista uskalletaan tehdä tehokkaampia rasitustestien avulla kuin ilman rasitustestejä. Yksi MET on 3.5 ml/min/kg hapenkulutus eli sama kuin levossa istuen suunnilleen kuluu. Samoin kaikille sydämen ja verenkiertoelimistön, keuhkojen tai aineenvaihdunnan sairauksia sairastaville. Lisäksi heidän riskinsä sairastua sydänja verisuonisairauksiin on ei-diabeetikkoja suurempi. Testien avulla voidaan määrittää ns. Sen sijaan oireisten, ru nsaat riskitekijät om aavien ja saira iden tu tkim inen on suositeltavaa. Muita liikuntamuotoja voidaan havainnollistaa METnä, joka helpottaa liikuntaohjelman laadinnassa ja raportoinnissa. Menetelmä antaa tietämystä hengitysja verenkiertoelimistön toiminnasta kuormituksen aikana. MET-lukujen etuna on siis niiden vertailtavuus ja konkreettisuus. 24 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5 /2007. Rasitustestit auttavat liikuntaohjelman suunnittelussa. Spiroergometriaa tarvitaan siis aina kun halutaan tietää maksimaalinen hapenkulutus (V02max) mahdollisimman tarkkaan, koska muilla menetelmillä saatu tulos maksimihapenkulutuksesta on vain arvio todellisesta. Sydänpotilaiden liikuntaharjoittel un on havaittu huom attavasti (20-25 %) vähentävän äkillisiä sydänkuolema. Ne tuovat motivaatiota liikkujalle, kun liikunnan positiiviset vaikutukset voidaan osoittaa myös konkreettisina tuloksina. Toinen ryhmä, joka erityisesti hyötyy rasitustesteistä oireettominakin, ovat diabeetikot. Se on paremmin saatavilla kuin spiroergometria, halvempi ja vaatii vähemmän instrumentointia, välineitä ja taitoa. oireiden vuoksi varsinainen maksimaalinen arvo jää yleensä saavuttamatta. Ei m yöskään ole olem assa riittäviä todisteita ra situstestien hyödyistä sydän tapahtum ien ehkäisyssä oireettom alla joukolla. turvallisen liikunnan alue, jolloin tutkittavalla ei havaita poikkeavia esim. Oireettomien ja yleisesti sydänpotilaiden ja diabeetikoiden tutkimuksissa tavallinen oirerajoitteinen rasitusergometriatesti on riittävä testimuoto. Spiroergometrialla kattava luotettava kuva Hengitysja verenkiertoelimistön maksimaalinen aerobinen kapasiteetti voidaan kuitenkin todellisuudessa mitata luotettavasti vain keräämällä hengityskaasuja siihen tarkoitetulla laitteistolla yllä mainittujen rasitusergometriamittausten lisäksi eli spiroergometrialla. Tutkimus tehdään tavallisimmin Suomen sairaaloissa polkypyöräergometrilla. Menetelmä antaa tietämystä etenkin verenkiertoelimistön toiminnasta kuormituksen aikana. lisäksi MET-luvut ovat rasitustavasta riippumattomia. Oirerajoitteisessa toimintatavassa saavutetusta maksimihapenkulutuksesta tulisi kuitenkin käyttää termiä hapenkulutuksen huippuarvo (V02peak), koska mm. Myös huonokuntoisilla potilailla spiroergometriasta on hyötyä; maksimitasoa ei saavuteta, mutta ventilatorisen (aerobisen) kynnyksen määritykset mahdollistuvat. Spiroergometria on laajin ja haastavin ihmisen elimistön toimintaa kuvaava kliinisfysiologinen tutkimusmenetelmä ja sen analysointi on myös ammattitaitoa vaativa tehtävä. sydänlihaksen hapenpuutteeseen viittaavia löydöksiä. Rasitustesteillä voidaan määrittää tutkittavan huippusuorituskyky suoritusaikana, suoritustehoina, maksimisykkeenä, sykepainetulona, huippuhapenkulutuksena tai perusaineenvaihdunnan kerrannaisina eli MET-lukuina. Spiroergometria on vaativuudestaan huolimatta suositeltavin rasitusmuoto sydämen vajaatoiminnassa ja eroteltaessa sydänja keuhkopuolen suorituskykyrajoitetta hengenahdistusoireesta kärsivillä. Yleisesti spiroergometriaa tulee käyttää aina kun halutaan selvittää hengitysja verenkierTestejä tulisi tehdä niille, joilla on useita sepelvaltimotaudin riskitekijöitä, kuten suuri sukurasite, ylipaino, koholla olevat rasva-arvot, tupakointi, ja kohonnut verenpaine, sydämen ja verenkiertoelinten sairauksiin viittaavista oireita kärsiville. verenpaineen mittaus ja veren happikyllästeisyyden mittaus. Hyv ä esim erkki on sydänpotilaiden kuntoutuksen yhteydessä tapahtuva ra situstestaus, joka on tärkeää tur vallisen harjoittelutehon m äärityksessä, ja harjoitusohjelm an tu losten seur annassa. tiivisten löydösten myötä tu leviin tur hiin lisäkustannuksiin. Sydänfilmin (EKGn) ohella tutkimukseen voidaan liittää mm. Tutkittavan oireita ja rasitusastetta (Borgin asteikko) kysellään tutkimuksen aikana. Rasitustestit toimivat myös liikunnan vaikutusten vertailumittauksina seurannassa. Diabeetikot kärsivät huomattavasti normaalia useammin oireettomasta sydänlihaksen hapenpuutteesta diabeteksen komplikaationa tulevan neuropatian vuoksi
tuoreet sairaustapaukset ja -kohtaukset, vielä selvittämättömät sairaudet tai oireet mm. ACC/AHA 2002 guideline update for the management of patients with chronic stable angina-summary article: a report of the American College of Cardiology/ American Heart Association Task Force on practice guidelines (Committee on the Management of Patients With Chronic Stable Angina). Hengitysja verenkiertoelimistön maksimaalista suorituskykyä voidaan mitata luotettavasti vain spiroergometrialla keräämällä rasituksen aikana hengityskaasuja. Tuolloin saavutettu hapen kulutus ja käytössä oleva kuorma taso ovat lineaarisemmin yhteydessä toisiinsa, ja jalkojen väsyminen ja tuki-ja liikuntaelinperäiset syyt eivät keskeytä kuormitusta yhtä helposti. A report of the American College of Cardiology/ American Heart Association Task Force on practise guidelines (Committee on exercise testing). Huonokuntoisilla etenkin polkupyöräergometrilla tutkittaessa on suositeltavaa käyttää lyhyitä kuormaportaita (ad 1 min) pienillä kuormakorotuksilla. Tyypillisimmät tilanteet liikuntakelpoisuustesteissä, jotka aiheuttavat LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5/2007 25. ARJA UUSITALO, LT, Erikoislääkäri Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede HUSLAB Sähköposti: arja.uusitalo@pp2.inet.fi Kirjoitus perustuu XVI Liikuntalääketieteen Päivillä pidettvvn esitykseen. Hyväkuntoisilla tutkittavilla voidaan näistä suosituksista poiketa. Gibbons, R.J. 10 min kestoiseen kuormitukseen. liman hengityskaasujen keräystä ei keuhkoja hengityspuolen asioista saada todellista tietoa. Tämä on hyvin perusteltua hyväkuntoisilla ja terveillä tutkittavilla. tarpeen jatkotutkimuksiin tai liikuntarajoitukseen ovat sepelvaltimotautiin viittaavat löydökset, rytmihäiriöiden tai muiden EKG poikkeavuuksien ilmeneminen (kammiolisälyönnit, johtumishäiriöt ja eteiskammiokatkokset) rasituksen aikana, rasituksen aiheuttama selvä verenpaineen tai veren hapenkyllastysasteen lasku, ja keuhkoputkien tukokseen tai keuhkojen toiminnan häiriöihin viittaavat löydökset (matala hengitysreservi). ultraäånellä rasituksen aikana). LÄHTEITÄ American College of Sports Medicine. uimareille. Joidenkin arvioiden mukaan polkupyörällä saavutettu huippuhapenkulutus on vain 80-90 % juoksumatolla saavutettavasta. Sen haittana on kuitenkin jalkalihasten väsyminen vähän polkupyörää ajavilla, jolloin todellista maksimitasoa ei saavuteta. Vaihdettavia komponentteja ovat rasitustapa, rasitusprotokolla ja liitännäismittaukset. Kolmas ja harvinainen rasitustapa on käsiergometri, joka sopii parhaiten vain pyörätuolihenkilöille ja mahdollisesti esim. verenpaineenmittaus, sydämen kuvantaminen esim. nivelissä. J Am Coll Cardiol. Protokolla tulee valita kullekin testattavalle henkilökohtaisesti. Polkupyörä sopii kuitenkin parhaiten tasapainovaikeuksista kärsiville ja liitännäismittausten kanssa (mm. 2003; 107 149-158. Rasitustapana Suomessa käytetään yleensä polkupyöräergometria. J Am Coll Cardiol 1997; 30: 260-311 Gibbons, RJ, ym. 2003; 41 159-168. Tällaisia ovat mm. toelimistön ja aineenvaihdunnan suorituskykyä ja liikuntakelpoisuutta rajoittavat tekijät mahdollisimman kattavasti. ACSM's guidelines for exercise testing and prescription, 7th edition, Baltimore, MD: Lippincott Williams & Wilkins, 2006. Näissä tilanteissa liikuntarajoite koskee etenkin rasitustason yläaluetta, joka voidaan testin avulla tutkittavalle havainnollistaa. Circulation. ACC/AHA Guidelines for exercise testing. Pyrkimyksenä on saavuttaa protokollasta riippumaton maksimihapenkulutus (tai huippuhapenkulutus). Henkilökohtaisesti, yksilöllisesti, luotettavasti Rasitusergometria ja spiroergometria voidaan tehdä usealla eri tavalla. Liikuntakelpoisuus pääsääntö Erittäin harvoin tutkittavalle tarvitsee sanoa, ettei hän ole lainkaan liikuntakelpoinen. liikunnan yhteydessä, leikkaustilanteiden jälki tilat ja laaja-alaiset tulehdustilat esim. Lisäksi protokollan valinnassa tulisi pyrkiä n. Tyypillisesti liikuntafysiologiassa käytetään kolmen minuutin kestoisia kuormia, jotta saavutetaan joka kuormalla aineenvaihdunnallinen tasapaino. ym
V~T •• 26 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5/2007
Kasvuiässä pieneksi jäänyt luu massa lisää myöhemmän iän murtumavaaraa, minkä vuoksi peLIIKUNTA & TIEDE 44 • 512007 27. Liikkumalla reippaasti 3-4 tuntia viikossa jopa kolmannes lonkkamurtumista voitaisiin ehkäistä. Tämän mekanismin kääntöpuolena on se, että pitkäaikainen vuode lepo tai muu liikkumattomuus johtaa vääjäämättä huomattavaan luukatoon varsin nopeasti. Liikunnan mahdollisuudet luiden vahvistamiseksi ovat parhaat kasvu-iässä, jolloin luusto kasvaa voimakkaasti sekä pituusettä leveyssuunnassa. Tavanomaisen liikuntakuormituksen (reipas kävely tai kevyt juoksu) aikana luuhun syntyvät suhteelliset lyhenemät ovat suuruudeltaan noin 0.1 % luun pituudesta ja erittäin voimakkaissa kuormituksissa (esim. Suomessa tämä tarkoittaisi vuosittain muutaman kymmenen miljoonan euron säästöä välittömistä hoitokustannuksista. Luuston mukautuminen kuormitukseen perustuu luukudoksessa olevaan monimutkaiseen solutason "terrnostaattiin", joka aistii luissa tapahtuvia muodonmuutoksia (enimmäkseen lyhenemiä), erityisesti niiden suuruutta sekä muutosnopeutta, ja pyrkii pitämään muodonmuutokset turvallisissa rajoissa mukauttamalla luiden rakennetta. Luun mukautumiskyky tekee sen mahdolliseksi, että luu pysyy riittävän vahvana siihen kohdistuvan säännöllisen kuormituksen suhteen, mutta samalla tarkoituksenmukaisen kevyenä. maksimaaliset hypyt) noin 0.3 %. Luuston vahvistaminen elinikäinen tehtävä Luuston kyky mukautua siihen kohdistuvaan säännölliseen kuormitukseen on varsin suuri ja perimä ei määrää luustornrne lujuutta lainkaan siinä määrin kuin yleisesti luullaan. Toisaalta saamme myös jatkuvasti lukea lehdistä, että huomattava osa nykynuorisosta ja aikuisväestöstä on fyysisesti inaktiivista ja huonokuntoista. Luuliikunta on joko luun vahvuutta lisäävää, ylläpitävää tai luun heikkenemistä hidastavaa fyysistä aktiivisuutta. Näiksi luettavia murtumia tapahtuu Suomessa vuosittain 35000-40000, joista lonkkamurtumia noin 7000. Energiankulutuksen kannalta tarpeettoman lisäpainon toistuva liikuttelu ei ole ollut evoluution eikä lajin tai yksilön selviytymisen kannalta järkevää. Tällöin luun mineraalimäärää voidaan lisätä ja rakennetta vahvistaa huomattavasti tehokkaammin kuin aikuisiässä. Nykyisin luitaan usein ja voimakkaasti kuormittavilla urheilijoilla on vahvat luut ja näin oli asianlaita myös fyysisesti vaativissa olosuhteissa eläneillä esi-isillämrne. Kuoriluu yleensä murtuu, jos sen suhteellinen lyhenemä on enemmän kuin 0.6-0.8 %. Yksinkertaisesti ilmaistuna luukudoksen määrää lisätään tai sitä muokataan niissä kohdissa, joissa luun muodonmuutokset ovat toistuvasti suurentuneita, kun taas luukudosta poistetaan niistä kohdista, jossa muodonmuutokset jäävät säännöllisesti pieniksi. Väestön ikääntyminen ja ikään liittyvät fysiologiset muutokset, kuten yleinen toimintakyvyn heikkeneminen, selittävät paljolti tätä kehitystä. Nykyihmisellä on käytössään hieno luiden, lihasten ja jänteiden muodostama liikkumiskoneisto, jota tulisi käyttää tarkoitukseensa riittävästi ja säännöllisesti jo pienestä pitäen luuston kunnosta huolehtiminen on elinikäinen tehtävä. Turvamarginaali tavanomaisen liikkumisen aikana on siis noin 6-8-kertainen. z w z ,ci: > w cii ii: 0:: <I: J: K aatumisten aiheuttamat ja luuston haurastumiseen liittyvät osteoporoottiset murtumat muodostavat suuren ja kasvavan ongelman terveydenhuollolle. On arvioitu, että lähes puolet yli 50-vuotiaista naisista ja vajaa viidennes samanikäisistå miehistä saa loppuelämänsä aikana ranne-, nikamatai lonkkamurtuman. Vahvat luut kulkevat pääsääntöisesti käsi kädessä vahvojen lihasten ja hyvän fyysisen suorituskyvyn kanssa. Luuston kunnosta huolehtiminen kuuluu jokaiseen ikään Liikunnan monipuolisia mahdollisuuksia ehkäistä osteoporoosia ja osteoporoottisia murtumia on hyödynnetty valitettavan vähän. Mikä onkaan tilanne silloin, kun nämä väestönosat saavuttavat iän, jolloin osteoporoottisten murtumien esiintyvyys alkaa kasvaa nopeasti. Luuliikunta kehittää myös lihasvoimaa, tasapainoa, ketteryyttä sekä liikehallintaa ja ehkäisee kaatumisia ja niistä aiheutuvia luunrnurtumia
Erilaiset hypyt (esimerkiksi naruhyppely) leikkien tai muun liikunnan yhteydessä ovat erittäin tehokkaita. Samoin käy, jos samansuuruinen kuormitus tuotetaan nopeammin. päivittäinen reipaskin kävely) on vaikea vahvistaa luustoa lisää. Voirnaharjoiuelussa tavoitteena on korkea (70 % maksimaalisesta) harjoitusteho. Pitkien luiden muodostamat vipuvarret voivat monissa tilanteissa vielä moninkertaistaa lihasvoiman vaikutusta. Mitä rivakampi liike, sitä tehokkaampi luuvaikutus Lihastoiminnan synnyttämät väännöt ja puristukset ovat tärkeimpiä luita kuormittavia voimia. Luun kannalta riittävä hyppyjen määrä on 50-100, jotka voi jakaa saman päivän aikana muutamaksi erilliseksi hyppykerraksi. Aikuisten luuliikunta vahvista ja kehitä Aikuisilla luuliikunnan tavoitteena on luiden edelleen vahvistaminen Ja lihaskunnon kehittäminen. Tässä yhteydessä on hyvä todeta, että kaatumisen aiheuttama isku tulee yleensä poikkeuksellisesta suunnasta, ja myös näennäisen vahva luu voi murtua. Kattavalla kirjallisuusluettelolla varustettu taustaraportti ja kohderyhmien luuliikuntakortit ovat vapaasti tulostettavissa UKK-instituutin ( www. seisoessa kehonpainosta aiheutuva kuormitus). Luun kunnon säilyttämiseen riittää kuitenkin säännöllinen, riittävällä vauhdilla suoritettu liikunta • Riittävän pitkät tauot tehokkaiden kuormitusjaksojen välillä tehostavat luuston mukautumiskykyä. Kestävyyskunnon kehittämiseen suositellaan juoksua ja reipasta kävelyä sauvojen kanssa tai ilman. Lasten ja nuorten luuliikunta vahvista rakennetta Lapsilla ja kasvavilla nuorilla luuliikunnan tavoitteena on luiden ja lihasten vahvistaminen sekä motoristen perustaitojen kehittäminen. Yhden tunnin voirnaharjoittelu 2-3 kertaa viikossa riittää luiden vahvistamiseen. rusta vahvalle aikuisiän luustolle olisi rakennettava silloin kun se onnistuu parhaiten mielellään jo lapsena, joka tapauksessa ennen murrosikää. Mitä rivakampaa ja nopeampaa tämä liike on, sitä suuremmat voimat luustoa rasittavat ja sitä selvempää on luuston mukautuminen. Kasvavien nuorten luusto hyötyy myös maltillisella vastuksella toteutetusta voimaharjoittelusta. Luun lisävahvistaminen edellyttää tavanomaisesta oleellisesti poikkeavaa ja riittävän suurta kuormitusta. Sopiva määrä luuliikuntaa koostuu kolmesta noin tunnin kesioisesta harjoituskerrasta viikossa. maksimaalista hyppyä) lisää luumassaa ja vahvistaa luustoa. ukkinstituutti.fi) tai Osteoporoosiliiton (www.osteoporoosiliitto.fi) kotisivuilta. Pitkä kymmeniä vuosia kestävä aikuisikä antaa kui Lenkin vielä mahdollisuuden vahvistaa luustoa pienin lisäyksin. Tähän suositellaan painoa kantavia, erilaisia hyppyjä ja suunnanmuutoksia sisältäviä liikuntamuotoja kuten mailaja pallopelejä, siep-aerobicia, tanssia sekä kuntosaliharjoittelua. Yksipuolisesti kuormitetut luut ovat lujia ainoastaan siinä suunnassa, jossa niitä on pääsääntöisesti rasitettu. Riittävä määrä luuliikuntaa voi koostua lyhyistäkin (10-20 min) jaksoista 3-5 kertaa viikossa. Mikäli lapset touhuavat päivittäin heille tyypilliseen vauhdikkaaseen tapaansa, niin riittävä luuliikunta-annos tulee ikään kuin oheistuotteena eikä luuliikuntaan tarvitse välttämättä kiinnittää erityistä huomiota. Eräässä kanadalaisessa tutkimuksessa 3xl0 hypystä koostuva ohjelma sisällytettiin lasten koulupäivään ja tulokset olivat erittäin lupaavia. Voimaharjoittelu soveltuu vain nuorille, 30-45 minuuttia kerrallaan. Toisin sanoen hyvin lyhytkestoinen päivittäinen harjoittelu näyttää riittävän luustolle, mutta liikunnan muiden terveyshyötyjen aikaansaamiseksi harjoittelun on oltava pidempikestoista ja myös luonteeltaan erilaista. Vähän kuormitetut luut jäävät hermoiksi ja suurille kuormituksille pitkään altistuneet luut tulevat puolestaan vankoiksi. Vastoin yleistä luuloa kehon paino sinänsä ei ole kovinkaan tärkeää luun vahvistumisen kannalta; vasta liike määrää, kuinka suuri kuormitus luuhun kohdistuu. Tähän suositellaan erilaisia hyppyjä ja nopeita suunnanmuutoksia sisältäviä liikuntamuotoja, kuten mailaja pallopelejä, yleisurheilua ja telinevoimistelun alkeita. Nämä vuonna 2006 julkaistut suositukset on tarkoitettu terveydenhuoltoalan ammattilaisten työvälineeksi, mutta niistä saavat liikuntavinkkejä myös kaikki luustonsa terveydestä kiinnostuneet. Luuliikuntasuositukset terveydenhuollon työvälineiksi Olemme UKK-instituutissa tutkineet luuliikuntaa systemaattisesti yli 15 vuoden ajan, ja tämän kokemuksen pohjalta päätimme yhteistyössä Suomen Osteoporoosiliitto ry:n kanssa laatia eri kohderyhmille suunnatut tieteelliseen näyttöön perustuvat Luuliikuruasuosuukset. Luun mukautuminen liikuntakuormitukseen voidaan kiteyttää seuraaviin yksinkertaisiin periaatteisiin: • Luu mukautuu siihen kohdistuvaan dynaamiseen kuormitukseen, ei staattiseen kuormitukseen (esim. Sopiva yhdistelmä hyppyjä ja voimahar28 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5 /2007. Toistomäärän lisääminen tästä ei enää oleellisesti lisää vaikutusta. • Luusolut sopeutuvat vallitsevaan kuormitukseen, minkä vuoksi muuttumattomalla liikuntakuormituksella (esim. Suositusten keskeinen sisältö on kerrottu alla. Lyhytkestoisen luuliikunnan aikana on pyrittävä aina mahdollisimman vauhdikkaisiin suorituksiin ja voimakkaisiin hyppyihin. • Jo muutama kymmenen päivittäistä, riittävän suurta kuormitusta (esim. Voimaharjoittelussa suositellaan käyttämään enintään puolta maksimivastuksesta,jottei nuorten normaali kasvu häiriinny. Luuta vahvistava ärsyke voimistuu, jos kuormituksen suuruutta tai toistotaajuutta lisätään
Physical activity reduces the risk of fragility fracture. Selän lihasten vahvistamiseen ja ryhdin parantamiseen suositellaan vastusharjoitteita esimerkiksi vastuskumilla tehtynä. Liikunnan turvallisuus on ensisijainen asia. Voimaharjoittelussa pyritään vähintään kohtuulliseen (noin 50 % maksimaalisesta) harjoitustehoon. Kuten jo edellä todettiin, riittävä hyppyjen määrä on 50100, jotka kannattaa jakaa päivän sisällä muutamaksi erilliseksi hyppelykerra ksi ja mahdollisuuksien mukaan sisällyttää muun liikunnan yhteyteen. Pidemmän aikavälin tavoitteena on vahvistaa myös Juustoa tasaiseen tahtiin. Riittävä määrä tasapainoa ja ketteryyttä kehittävää liikuntaa sekä voimaharjoittelua koostuu yhteensä 2-3 harjoituskerrasta viikossa, 30-45 minuuttia kerrallaan. Osteoporootikkojen luuliikunta paranna ryhtiä ja lihasvoimaa Osteoporoosia sairastavilla, joiden luusto on syystä tai toisesta selvästi haurastunut ja joilla on jo mahdollisesti ollut aiempia murtumia, luuliikunnan ensisijaisena tavoitteena on ryhdin ja lihasvoiman parantaminen. Riittävä määrä lihaskuntoa ja tasapainoa parantavaa liikuntaa koostuu vähintään kolmesta harjoituskerrasta viikossa. Differential effects of strength versus power training on bone mineral density in postmenopausal women: a 2-year longitudinal study. Sievänen H & Kannus P. 2006;100:839-843 Lovejoy C. Mahdollisim man rivakat hypyt om ien kykyjen mukaan ja suur i vauhti tehostavat liikunnan vaikuttavuutta. Leisure physical activity and risk of fracture in men. J Appi Physiol. Päivittäinen jalkeilla oleminen ja säännöllinen liikunta ovat erittäin tärkeitä kuntoutumisen kannalta. On suositeltavaa, että ammattilainen suunnittelee alkuvaiheessa osteoporoosia sairastavan henkilön liikuntaohjelman ja suorituksia valvotaan ainakin aluksi oikean suoritustavan löytämiseksi. Nature 2004;432:345-352 Feskanich D, WillettW, Colditz G. Kuten nuoremmalla iällä, niin mahdollisimman nopeat harjoitusliikkeet tehostavat luustovaikutusta. Kestävyyskunnon säännöllinen kehittäminen ja ylläpitäminen ovat myös suositeltavia, mihin tarkoitukseen sopivia lajeja ovat kävely, sauvakävely ja porraskävely. HARRI SIEVÄNEN, dos.,TkT Vanhempi tutkija UKK-instituutti Sähköposti: harri.sievanen@uta.fi Kirjoitus perustuu XVI Liikuntalääketieteen Päivillä pidettyyn esitykseen LÄHTEET Bramble D, Liebermann D. "Bounce at the bel!": a novel program of short bouts of exercise improves proximal femur mass in early pubertal children. Ikääntyvien luu liikunta ylläpidä ja säilytä l kääntyvillä luuliikunnan tavoitteena on luun vahvuuden ylläpitäminen sekä lihaskunnon säilyttäminen tai mahdollisuuksien mukaan sen kohentaminen. Luustokunto kertyy lapsena Luuston rakentamisen ja säilyttämisen kulmakivet ovat varsin yksinkertaiset: riittävä kalsiumin (800-1000 mg/paivä) ja D-vitamiinin saanti (7,5-10 µg/päivä), tupakoimattomuus sekä säännöllinen ja oikean tyyppinen luuston liikunta kuormitus. PLoS Med 2007;4 e199 McKay H, Maclean L, Petit M ym. Vastusharjoittelun tulisi olla nousujohteista, mutta voimakkaita ponnistuksia ja repiviä liikkeitä on vältettävä. Yleisten terveysliikuntasuositusten mukaisesti kestävyysliikuntaa suositellaan 35 kertaa viikossa puolesta tunnista tuntiin kerra llaan. Kestävyyskuntoa voi parantaa reippaalla kävelyllä. Kävelyn ja muun painoa kantavan liikunnan tulisi olla mahdollisimman reipasvauhtista. Tasapainon kehittämiseen ja ylläpitämiseen suositellaan tanssia ja voimistelua. Vanhemmalla iällä liikuntaan perustuva osteoporoottisten murtumien ennaltaehkäisy painottuu toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kaatumisten vähentämiseen. JAMA 2002;288:2300-2306 KatoT, Terashima T, YamashitaT ym. PLoS Med 2007;4 e222 von Stengel S, KemmlerW, Lauber D, KalenderW, Engelke K. Kaatumisten ja murtumien ehkäisemiseen suositellaan tasapainoa kehittävää voimistelua. Kävelyä suositellaan päivittäiseksi liikuntamuodoksi. Endurance running and the evolution of Homo. Vaikka toimintakyvyn heikkenemisen ja luun haurastumisen haitat tulevat pääsääntöisesti näkyviin vasta vanhuusiällä, vahvan luuston ja hyvien motoristen taitojen kannalta lapsuus ja murrosiän nopean kasvun vaihe ovat hyvin kriittisiä, aikuisiällä mahdollisuudet lujittaa Juustoa ovat rajallisemmat, vaikkakin mahdolliset. Suomen Osteoporoosiliitto ry ja UKK-instituutti, 2006. joittelua vahvistaa Juustoa tehokkaasti. Sci Am 1988;259118-125 Michaelsson K, Olofsson H, Jensevik K ym. Br J Sports Med 2007;41 649-655 LIIKUNTA & TIEDE 44, 5/2007 29. Br J Sports Med 2005;39:521-526 Nikander R, Karinkanta S, Lepola V, Sievänen H. Voimakkaita vartalon koukistusja kiertoliikkeitä on ehdottomasti vältettävä. Tämä havaittiin myös tuoreessa saksalaisessa kuusikyrnppisten naisten harjoitustutkimuksessa. Tällainen liikunta ei ainoastaan lujita Juustoa vaan parantaa myös lihasten suorituskykyä, liikkumisvarmuutta ja tasapainoa, jotka heikentyessään yhdessä tai erikseen lisäävät osteoporoottisten murtumien vaaraa. Erään japanilaisen tutkim uksen mukaan vain 10 voim akasta päivittäistä hyppyä kolm esti viikossa puolen vuoden ajan näytti lisäävän luuntiheyttä nuorilla parikymppisillä naisilla hyppimättömiin verrokkeihin nähden. Walking and leisure-time activity and risk of hip fracture in postmenopausal women. Liikunnan tulisi olla vauhdiltaan vähintään kohtalaista kuitenkin liikkujan omat kyvyt ja tuntemukset aina huomioon ottaen. Evolution of human walking. Tähän suositellaan erityisesti monipuolista kuntosaliharjoittelua. Luuliikunta: Lapsuudesta vanhuuteen unohtamatta osteoporoosia sairastavia. Sen sijaan tasapainoharjoittelu voi olla rauhallisempaa. Effect of low-repetition jump training on bone mineral density in young women
muun muassa sydämen sykkeen nousu ja iskutilavuudcn kasvu, veren virtauksen lisäys aktiivisissa lihaksissa ja ihossa sekä veren virtauksen väheneminen ruoausulatuskanavassa ja sisäelimissä. ,·.. , ;; ää irftään L iikunta aiheuttaa elimistössä monia Iysiologisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa lääkeaineiden [armakoki net i ikkaan eli h'iäkcaincidcn imcyrymisccn, jakautumiseen, mctaboliann ja crityksrcn. .~ :' ~-:· ..... 1111111111~~1 30 LIIKUNTA & TIEDE 44•512ffJ7. ' Vaikuttan t '' .. harr_c1st~mir)en-~Öi~~t •,·.··... Liikunnan vaikutus lääkcainccn kinct iikkaau riippuu seka liiiikcainccn rysi kanl is-kcm ial I isista ominaisuuksista että 11 i i kuntasuorituksen laadusta. ja ~iikun§a~ .. Liikunnan vaikutuksista lääkeaineiden kinctiikkaan tiedetään toistaiseksi melko vähän. tehosta ja kestosta. Aiheen tutkiminen on kuitenkin tärkeää, sillä entistä useammat ja vanhemmat ihmiset kuntoilcvat terveystietoisuuden kasvun seurauksena sekä ulkonäön muokkaamisen vuoksi; Liil ia in · r:'llllllllllilllllr ........... "~i , .. kävttävtvmiseen elimistössä.. ~. _·.• va1kutt11a lääkeaineiden . ~ t Teksti: ANTTI ALARANTA 1 ' , ,·'· e aiko[na on,kiinnitetty entiså enemmän tiuomiota lääkeaineiden yhteisvail<utu~siin. :~ Lääkintä liikuntaan ja liikunta I • l!* -~. ·.;, ~ -"1'" k ·;. r • myös liikunnan vail<_ut~l<sesta ~, lääkitvkseen. Harvemmin ajatellaa~, elTä mv.ös urhe(liJ)_ , . ~yysisen rasituksen aihcuu.uniu h·siologisia muutoksia, jotka voivat vuik uuaa liiiike,;ineidrn kinetiikkaan:·-'övät''. -~' Lääkitt~nä liikuttaessa o~"'hyvä olla tietoi~~n paitsi lääkityksen,ib .~-vaikuttksesta liikuntasuöritukseen....· ' ,'V",: • ,..
Muutokset irneytyrnisessä johtuvat useimmiten verenvirtauksen erilaisesta jakautumisesta elimistössä liikuntasuorituksen aikana. Mitä tehokkaampaa liikunta on, sitä vähäisempää on munuaisten verenkierto ja virtsaan erittyvä lääkeaineen määrä. Tutkimusten yhteydessä ei kuitenkaan ole mitattu plasrnapitoisuuden nousun vaikutusta elimistön toimintoihin, joten ei ole tiedossa, vaikuttaako konsentraatiomuutos hoitovasteeseen. verenkierto ja entsyymitoiminta. Lisääntyneeseen ihon läpi tapahtuvaan imeytymiseen voivat vaikuttaa ihon vilkastunut verenkierto, ihon lämpötilan nousu sekä ihon kosteuden lisääntyminen hikoilun seurauksena. Liikunta laskee mahalaukun seinämän supistumistiheyttä ja hidastaa myös mahan tyhjenemistä. Korkeammat lääkeainepitoisuudet voivat herkemmin aiheuttaa systeemisiä haittavaikutuksia kuten lihasvapinaa ja sykkeen nousua. Tällöin vapaan lääkeaineen pitoisuus voi kasvaa ja lääkeaineen vaikutus voimistua. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5/'2007 31. Asetyylisalisyylihappo ja liikunta yhdessä lisäävät ruoansulatuskanavan läpäisevyyttä selvästi enemmän kuin kumpikaan yksinään. Esimerkiksi ihon alaisesti reiteen annetun insuliinin imeytyminen kasvaa, kun reisilihasta harjoitetaan pistoksen jälkeen. Kestävyysurheilu lisää ruoansulatuskanavan läpäisevyyttä. Verenvirtauksen väheneminen voi hidastaa sellaisten lääkeaineiden imeytymistä, joiden imeytyminen riippuu verenvirtausnopeudesta suoliston alueella. Näiden lääkeaineiden puhdistumaa rajoittavana tekijänä on maksan veren virtaus, ja maksan verenvirtauksen vähetessä myös kyseisten lääkeaineiden puhdistuma pienenee. Liikuntasuorituksen aikana verenvirtaus suoliston alueella vähenee. Tämän seurauksena lääkeaineen ionisoitumisaste sekä polaarisuus voivat muuttua, mikä voi aiheuttaa muutoksia lääkeaineen liukoisuuteen ja edelleen imeytymiseen. Väheneminen on sitä suurempaa, mitä raskaampaa liikunta on. Lääkeaine voidaan annostella esimerkiksi suun kautta, jolloin se imeytyy jossakin ruuansulatuskanavan osassa, injektiona ihon alaisesti, lihaksen sisäisesti tai laskimoon, ihon läpi voiteessa, geelissä tai laastarissa tai inhalaationa keuhkojen kautta. Liikunnan onkin todettu vähentävän atenololin (verenpainelääke), prokaiiniamidin (sydämen rytmihäiriölääke) sekä antibioottien erittymistä ja nostavan näiden pitoisuutta plasmassa. Liikuntasuorituksen aikana keuhkojen verenvirtaus kasvaa ja epiteelisolujen väliset tiiviit liitokset avautuvat lisäten näin epiteetin läpäisevyyttä. lnhaloitavien lääkkeiden annosteluväliä onkin järkevämpi pienentää kuin ottaa kerralla suurempia annoksia. Lääkeaineen imeytymisen lääkelaastarista on todettu lisääntyvän liikuntasuorituksen aikana. Terbutaliinin (keuhkoputkia laajentava astmalääke) imeytymisen onkin todettu nopeutuvan ja lisääntyvän inhalaation jälkeisen liikunnan seurauksena. Liikunnan vaikutus munuaisten kautta tapahtuvaan eliminaatioon on suurin lääkkeillä, jotka erittyvät pääasiassa muuttumattomina virtsaan. Ymmärrettävästi lääkeaineen imeytyminen aktiivisten lihasten ympäristöstä voi muuttua. näiden lääkkeiden käyttäjät ovat selvillä liikunnan ja lääkityksen välisen yhteisvaikutuksen mahdollisuudesta. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että puhdisturna palautuu nopeasti normaaliksi liikuntasuorituksen loputtua. Tämä voi altistaa elimistön taudin aiheuttajille ja lisätä ruoansulatuskanavan verenvuotojen riskiä. Liikunnan vaikutus lääkeaineen imeytymiseen Lääkeaineen imeytymispaikka vaihtelee käytetyn lääkemuodon mukaan. Liikuntasuorituksen aikana muodostuva maitohappo voi laskea kudosten pH-arvoa. Tehokkaamman liikunnan (yli 7075 % maksimaalisesta hapenkulutuksesta) on todettu hidastavan mahan tyhjenemistä, ja näin ollen se voi viivästyttää lääkeaineen imeytymistä ja vaikutuksen alkua. Liikunnan vaikutus lääkeaineen erittymiseen Lääkeaineet poistuvat verenkierrosta pääasiassa sappeen ja virtsaan erittymällä. Liikunta voi vaikuttaa lääkeaineisiin, joilla on korkea puhdistuma maksan kautta. Muutokset lääkeaineen jakautumisessa voivat johtua myös muutoksista verenkierron suhteellisessa jakautumisessa eri kudosten kesken. Tämä johtuu pienentyneestä plasmatilavuudesta, minkä aiheuttaa kudosten lisääntynyt osmoottinen paine sekä hikoilun aiheuttama nestehukka. Levossa tahdonalaisessa Ii haskudoksessa virtaa 15-20 % kiertävästä verestä, kun maksimaalisella teholla suoritettavan liikunnan aikana osuus on jopa 80-90 %. Liikunnan vaikutus lääkeaineen jakautumiseen elimistössä Liikunnan on todettu vaikuttavan lääkeaineen sitoutumiseen plasman proteiineihin. Toistaiseksi on epäselvää, vaikuttaako kevyt liikunta mahan tyhjenemisnopeuteen. Nämä voivat haitata suorituskykyä erityisesti tarkkuutta ja vakaata kättä vaativissa lajeissa. Liikunta voi vaikuttaa lääkeaineen imeyiymiseen annostelutavasta ja imeytymispaikasta riippumatta. Liikunnan vaikutus lääkeainemetaboliaan Lääkeainemetaboliaa tapahtuu useissa elimissä, mutta merkittävin elin lääkeainemetabolian kannalta on maksa. Tästä esimerkkinä propranololi (eräs beetasalpaaja), jonka metaboloituminen hidastuu liikunnan aikana. Maksan metaboliatoimintaan vaikuttavat mm. Lääkkeen imeytyminen voi pH:n muutoksen seurauksena lisääntyä tai vähentyä. Plasmatilavuuden pienentyessä plasman proteiinien konsentraatio kasvaa, mikä voi vaikuttaa lääkeaineen sitoutumiseen niihin. Liikuntasuorituksen aikana lihasten hapen tarve kasvaa ja verenkierto aktiivisissa lihaksissa vilkastuu hapentarpeen tyydyttämiseksi. Veren kulkeutuminen sisäelimistä aktiivisiin lihaksiin voi estää lääkeaineen kulkeutumista varsinaiseen vaikutuspaikkaansa, Liikunta voi lääkeaineesta riippuen joko pienentää tai lisätä vapaan lääkeaineen pitoisuutta verenkierrossa muuttuneen jakautumisen seurauksena
Sydämen iskutilavuus sen sijaan nousee jonkin verran, mutta ei riittävästi kompensoidakseen sykkeen alenemisen vaikutuksen minuuttitilavuuteen. ANTTI ALARANTA, FaT Proviisori Sähköposti: antti.alaranta@helsinki.fi Kirjoitus perustuu XVI Liikuntalääketieteen Päivillä pidettvvn esitykseen. Kiertävän verivolyymin pieneneminen diureettien käytön seurauksena heikentää maksimaalista suorituskykyä ja rasituksen sietoa 5-15 % kestävyyslajeissa. Tällöin lääkitys on syytä vaihtaa toiseen. KIRJALLISUUS Alaranta A. Skeletal muscle PGF2 and PGE2 in response to eccentric exercise: lnfluence of ibuprofen and acetaminophen. Molempien akillesjänteiden repeämä fluorokinolonin komplikaationa. Liikunta voi vaikuttaa myös lääkeaineen vapautumiseen lääkelaastareista (esim. On mahdollista, että pitkäaikaisessa käytössä harjoitusvaste ja lihasten kasvu heikentyy. Maksimaalinen hapenkulutus heikkenee noin 5-15 %. Potential interactions between exercise and drug therapv. 2005). lnfluence of diuretic-induced dehydration on competitive sprint and power performance. Beeta Iselektiiviset salpaajat heikentävät submaksimaalista rasituksen sietoa kuitenkin hiukan epäselektiivisiä salpaajia vähemmän. Am J Physiol Endocrinol Metab 2002;282 E551-556 Watson G, et al. Tämä voi aiheuttaa hyponatremiaa jopa akuuttia aivoturvotusta (Baker ym. Effect of ibuprofen and acetaminophen on postexercise muscle protein synthesis. Lääkityksen ja liikunnan vuorovaikutus liikkujan tietoon Lääkehoidon ja liikunnan välisistä interaktioista tiedetään hyvin vähän. Med Sci Sports Exerc 2005;37:712-717 Hernelahti M. J Clin Endocrinol Metab 2001 ;86:5067-5070 Trappe TA, et al. Tämä heikentää sekä maksimaalista että submaksimaalista suorituskykyä erityisesti harjoitelleilla. Diureettien vaikutuksesta suorituskykyyn on varsin vähän tutkimustietoa. Liikunnan ja lääkkeiden vuorovaikutus. Fluorokinoloni-hoitoon yhdistetty jännevaurion esiintyminen on terveessä väestössä alhainen, mutta riski komplikaatiolle kasvaa, jos potilaalla on munuaisten vajaatoiminta. On kuitenkin mahdollista, että nämä vaikutukset suorituskykyyn väistyvät pitkäaikaisessa lääkkeen käytössä. Satelliittisoluilla on tärkeä rooli lihaskasvussa ja lihasvammojen paranernisprosessissa, Beetasalpaajat pienentävät sydämen minuuttitilavuutta alentamalla sykettä ja estämällä sykkeen nousua rasituksessa. 32 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5 /'2007. Effects of indomethacin and celecoxib on renal function in athletes. Sports Med 2004; 34 151: 293-306 Pohjola-Sintonen S, Kannisto M. Tähän asti julkaistuissa tutkimuksissa on todettu, että insuliinin (pitoisuus suurenee), teofylliinin (pitoisuus suurenee), digoksiinin (pitoisuus pienenee) ja ehkä myös varfariinin ( veren hyytymistä kuvaava INR-arvo laskee) farmakokinetiikka voi muuttua merkittävästi liikunnan vaikutuksesta. Terveydenhuollon ammattilaisten ja itse potilaiden tulisi olla tietoisia merkeistä ja oireista, jotka voivat johtua näiden lääkkeiden ja liikunnan välisistä interaktioista. ACE-estäjiä, angiotensiinireseptorisalpaajia tai kalsiumkanavan salpaajia). Kuumissa olosuhteissa diureetin käyttö voi heikentää suorituskykyä huomattavasti ja suurentaa lämpösairauksien riskiä. Epäselektiiviset beetasalpaajat (sekä beetalettä beeta2-reseptoreihin vaikuttavat, esim. Liikunta, verenpaine Ia verenpainelääkkeet. Kirjassa Lääkkeet ja lisäravinteet urheilussa (Toim. Beetasalpaajien ja diureettien suorituskykyja haittavaikutusten takia urheilijoille ja liikunnanharrastajille suositellaankin kohonneen verenpaineen ensisijaislääkkeiksi muita lääkkeitä (esim. Alaranta A, Hulmi J, Mikkonen J, Rossi J, Mero A) Nutrimed Oy, 2007 Baker J, et al. Tulehduskipulääkkeet vaikuttavat voirnaharjoittelun stimuloimaa proteiinisynteesiä eståvästi (Trappe ym. Tulehduskipulääkkeiden käyttö liikunnan yhteydessä vähentää virtsan erittymistä merkitsevästi plaseboon verrattuna. Kirjassa Lääkkeet ja lisäravinteet urheilussa (Toim. Diureetit alentavat verenpainetta lisäämällä munuaisten kautta elimistöstä poistuvan nesteen ja natriumin määrää. siprofloksasiini) käytettäessä on hyvä pitää mielessä koko lääkeaineryhrnålle ominainen sidekudostoksisuus. nikotiini, nitroglyseriini, hormonivalmisteet) ja inhalaationa annosteltavien lääkeaineiden pitoisuuksiin. 2001 & 2002). Lääkkeitten haitat ja vaikutus suorituskykyyn Kaikilla lääkkeillä on omat haittavaikutuksensa, jotka voivat heikentää liikkujan maksimaalista suorituskykyä. Diureeteilla aiheutettu dehydraatio ei vaikuttanut 50-400 rn juoksutuloksiin tai maksimaaliseen hyppykorkeuteen (Watson ym. J Pharm Pharm Sci 2000; 3 131 292-302 LenzTL, Lenz NJ, Faulkner MA. Fluorokinoloniantibiootteja (esim. Alaranta A, Hulmi J, Mikkonen J, Rossi J, Mero A). Nutrimed Oy, 2007 Khazaeinia T, Ramsay AA. Koehenkilöiden terveydentilan tunteminen ja seuraaminen kokeen aikana olisikin tärkeää.jotta farmakokineettisten muutosten tilastollinen merkitys voitaisiin suhteuttaa niiden kliiniseen merkitykseen. Med Sci Sports Exerc 2005;37 1168-1174. Duodecim 2004;120:975-979 Trappe TA, et al. Erityishuomiota pitäisikin kiinnittää potilaisiin, jotka käyttävät lääkkeitä ja ottavat osaa pitkäkestoisiin liikuntasuorituksiin tai lisäävät liikuntaa ylipäänsä. Mackeyn työryhmän (2007) tuoreen tutkimuksen mukaan tulehduskipulääkkeenä käytettävä indometasiini heikentää myös kestävyysharjoittelun stimuloi maa satelliittisolujen määrän lisäystä. 2005). Rasituksenaikainen syke on näiden lääkkeiden käytön aikana noin 20-30 % alempi kuin ilman lääkitystä. The effects of exercise on the pharmakokinetics of drugs. Tässä ole eroa beeta l-selektiivisten ja epäselektiivisen salpaajien välillä. propranololi) supistavat myös verisuonia ja keuhkoputkia sekä vähentävät lihasten glykogeenin hyväksikäyttöä. Jänteen kipeytyminen fluorokinolonin käytön aikana on merkki lääkityksen aiheuttamasta jännevauriosta
Nämä sairaudet olisivat suurelta osin ehkäistävissä, mikäli vaaratekijöihin oleellisesti liittyvät epäterveelliset elämäntavat saataisiin korjattua ja erityisesti liikunnan määrää lisättyä liian vähän liikkuvilla. Liikunta myös monella tavalla LIIKUNTA & TIEDE 44, 5/'2007 33. Kuva: ANTERO AALTONEN Säännöllinen liikuntahaharjoittelu on sydänpotilaiden tärkeä kuntoutumisen ja toipumisen keino. Lisäksi ne ovat merkittävä työkyvyttömyyden ja elämänlaadun heikkenemisen syy. Teksti: MAIRE RANTALA Miten liikkeelle kun sydän oireilee. Sen on osoitettu vähentävän kuolleisuutta ja parantavan toipujien elämänlaatua ja heidän fyysistä suorituskykyään. Säännöllinen liikunta tukee vaaratekijöiden vähentämistä. S ydänja verisuonisairaudet ovat sekä miesten että naisten yleisin kuolemansyy Euroopassa ja Suomessa
Tappaako liikunta rytmihäiriöistä kärsivän. Kaikkien sepelvaltimotautia sairastavien tulee aloittaa liikkuminen viimeistään sairastuttuaan, alussa toki kuunnellen neuvoja omalta lääkäriltään, hoitajaltaan ja fysioterapeutiltaan sekä omaa vointiaan tunnustellen. Sepelvaltimotauti aiheuttaa potilaalle sen vaikeusasteesta riippuen oireina mm. Sepelvaltimotautiin sairastuneen fyysinen harjoittelu suunnitellaan aina yksilöllisesti huomioiden se, missä vaiheessa sairastumisen toteamista ja toipumista ollaan. Sydämen vajaatoiminta voi kehittyä aikaisemmin sairastetun sydäninfarktin tai vaikeaasteisen sepelvaltimotaudin jälkiseurauksena mutta se voi kehittyä myös pitkään jatkuneen kohonneen verenpaineen, läppävikojen, tulehdussairauksien tai runsaan ja pitkään jatkuneen alkoholinkäytön seurauksena tai sydämen synnynnäisiin rakennevikoihin liittyen. Ensin mainituille on tyypillistä se, että vaikka rytmihäiriöt saatetaan aistia levossa hyvinkin voimakkaina ja epämiellyttävinä, kuten yksittäiset kammolisälyönnit, ne häviävät kokonaan fyysisen rasituksen ja liikkumisen yhteydessä. Erityisen tärkeää olisi arvioida objektiivisesti sairaustapahtuman jälkeinen fyysinen suorituskyky ja mahdollinen uhkaava sydänlihaksen hapenpuute. Diabetesta sairastavalla on erityisen suuri vaara oireettomaan sydänlihaksen hapenpuutteeseen. Tärkeimpiä vajaatoiminnan aiheuttamia oireita ovat rasituksessa ilmaantuva hengenahdistus, lihasväsyrnys ja turvotukset. Sydämen rytmihäiriöitä voidaan luokitella vaarattomiksi ja vaarallisiksi. Nopeasti toteutuva jälkikontrolli avoterveydenhuollossa omalla terveyskeskuslääkärillä tai työterveyshuollossa tyoterveyslääkärillä ja sen pohjalta toteutettu suorituskyvyn arviointi ja fyysisen harjoittelun ohjaus ovat tarpeen. Onko kyseessä vakaa sepelvaltimotauti, sen epävakaa vaihe, juuri sairastetun sydäninfarktin, pallolaajennushoidon tai sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkinla. Sydämen vajaatoiminnan taustalla oleva vika ja vajaatoiminnan vaikeusaste otetaan huomioon liikuntaa aloitettaessa ja sen turvallista kuormittavuutta suunniteltaessa. On muistettava, että oireet saattavat olla myös hyvin epätyypillisiä tai tyystin puuttua. rintakipuja, hengenahdistusta, rytmihäiriöitä, väsymistä tai yleistä suorituskyvyn heikkenemistä. Kestääkö vajaatoimintainen sydän liikuntaa. Tavallisimman sydäntaudin, sepelvaltimotaudin, taustalla vaikuttaa valtimoiden kovettumasairaus, joka kehittyy vähitellen usean vuoden ja vuosikymmenen kuluessa, mutta joka olisi monessa tapauksessa ehkäistävissä tai pysäytettävissä säännöllisellä ja riittävän tehokkaalla liikunnalla. Kaikkien sepelvaltimotautia sairastavien tulee aloittaa liikkuminen viimeistään sairastuttuaan, lääkärin neuvojen mukaan ja omaa vointiaan tunnustellen. lisäksi on selvitettävä, millaisen toiminnallisen suorituskyvyn heikkenemisen ja fyysisen kuormittumisvaaran sairaus ja sen jälkitila hänelle aiheuttavat. Sepelvaltimotautia sairastavan potilaan liikunnan suunnittelun ja toteutuksen tulisi kuitenkin alkaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sydäntauteihin sairastuneiden toipumisessa, kuntoutumisessa ja ennusteen parantamisessa liikunnalla on keskeinen merkitys. Esimerkiksi leikkauksella toistaiseksi korjaamaton läppävika tai etenevä, fyysisestä rasituksesta paheneva sydänlihaksen rappeutumasairaus voivat asettaa rajoituksia liikunnan aloitukselle ja toteutukselle. vahvistaa ja korjaa toipumassa olevaa sydäntä: säännöllisen liikunnan ansiosta sepelvaltimoiden kovettumamuutokset vähenevät, elimistössä vallitseva tulehdustilanne korjaantuu, verisuonten seinämien toiminta korjaantuu, tukoksen synty estyy, uudissuonien muodostuminen edistyy ja hapenottokyky ja sokeriaineenvaihdunta paranevat sekä autonomisen hermoston toiminta korjaantuu. Päivittäisen liikunta-annoksen voi koota myös useasta lyhyemmästä liikuntatuokiosta. Tällaisia rytmihäiriöitä poteville ei ole tarvetta asettaa ra34 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5 /2007. Sydämen vajaatoiminta on tila, joka voi kehittyä useista eri syistä. Mikäli vajaatoimintaa aiheuttava tekijä on tiedossa ja tilanne on saatu vakaaksi levolla, leikkaustoimenpiteellä ja lääkityksellä eikä vakavia rytmihäiriöitä ole todettavissa, hengitys ja syketaajuus ovat kohtuullisella tasolla ja turvotukset on saatu korjattua, aktiivinen liikunta voidaan aloittaa. Ihanteellisessa tapauksessa se käytännössä tarkoittaa sitä, että liikuntaa kertyy joka päivä tunnin verran reipasta kävelyä vastaavalla teholla. Yksilöllisen suunnittelun helpottamiseksi tarvitaan tietoja potilaan yleisestä terveydentilasta, aikaisimmista liikuntatotturnuksista sekä psyykkisestä, sosiaalisesta ja kognitiivisesta toimintakyvystä. Sairaalajakson aikana sepelvaltimopotilaiden fyysisen suorituskyvyn systemaattinen arviointi ei nykyisellään enää toteudu lyhentyneiden hoitoaikojen takia (1). Voiko sepelvaltimotautia sairastava aloittaa liikuntaharrastuksen. Sydämen vajaatoimintapotilailla säännöllinen verenpaineen, syketaajuuden, hengitystaajuuden, painon ja veriarvojen seuranta sekä rasituskestävyyden arviointi esimerkiksi kuuden minuutin kävelytestillä auttavat varmistamaan vajaatoimintatilanteen vakauden sekä harjoitusvaikutuksen tehokkuuden
Yleensä rytm ihäiriöt aiheuttavat kiusallisia oireita kuten tykyttelytuntem usta, huonovointisuutta, hengenahdistusta ja jopa pyörtym isiä. painossa LIIKUNTA & TIEDE 44, 5/2.<XJ7 35. Suositus sydänpotilaan fyysisen suorituskyvyn arviosta julkaistaan vielä syksyn 2007 kuluessa (10). Clinical evidence for a health benefit from cardiac rehabilitation: An update. Reduction in sudden deaths and coronary mortality in myocardial infarction patients after rehabilitation. Am Heart J 2006;152:835-4 l 5. Sepelvaltim otautia saira stavien potilaiden rytm ihäiriöalttius vähen ee säännöllisen fyy sisen harjoittel un m yötä. Sydänpotilaan suorituskyvyn arviointi, Suomen Sydänliitto ry, painossa Kirjoitus perustuu XVII Terveysliikunrapäivillä syyskuussa UKK-insti10. Sydämen rytmihäiriöt ja liikunta, Suomen Sydänliitto ry 2007 Sähköposti: maire.rantala@pshp.fi 9. Eur Heart J 1995;16183944 3. joituksia liikuntaharr astusten suhteen. Toteutettujen hoitojen jälkeen, joita ovat joko tahdistinhoito, katetriablaatio, rytm ihäiriötä estävä tai nopealyöntisyyttä hidastava lääkitys, peru ssairaus lopulta m äärää fyy sisen kuorm ittam isen ja harjoittelun rajat. Suomen Sydänliiton julkaisuja 1/2007 2. 2006 KIRJALLISUUTTA 1. Rantala M, Virtanen V. Ohje sydänpotilaan suorituskyvyn arvoinnista tulossa Sydänpotilaiden yksi tärkeimmistä kuntoutumisen ja toipumisen keinoista on säännöllinen fyysinen harjoittelu, jonka on osoitettu vähentävän kuolleisuutta, korjaavan sydänsairauksien tunnettuja vaaratekijöitä, parantavan toipujien elämänlaatua ja heidän fyysistä suorituskykyään (taulukko) (3, 4) Luotettavasti toteutettu suorituskyvyn arviointi ja siitä saatu asiallinen palaute auttaa kuntoutujaa määrätietoisemmin sitoutumaan oman harjoitusohjelmaansa. Mäkinen A, Penttilä U-R. Hämäläinen H, Luurila OJ, Kallio V, ym. Vakavam m an rytm ihäiriötaipum uksen voi aiheuttaa perinnöllinen sydäm en sähköisen johtoradan saira us (ns. TAULUKKO Säännöllistä fyysistä harjoittelua sisältävien sydänkuntoutusohjelmien hyöty1 Kuntoutettava ToimintaElämänSairastuKuolleisuus sydänsairaus kyky laatu vuus Sepelvaltimotauti, jossa potilaalla -tuore sydäninfarkti Paranee Paranee Vähenee Vähenee -ohitusleikkaus Paranee Paranee Vähenee Vähenee -vakaa sepelvaltimotauti Paranee Paranee -pallola ajennushoito Paranee Paranee Sydämen vajaatoiminta Paranee Paranee Sydänsiirron jälkitila Paranee Paranee Läppäleikkauksen jälkitila Paranee Paranee 1 Mukaeltu mela-analyysistä, Williams ym. Sydämensiirto ja liikunta, Suomen Sydänliitto ry 2006 Tampere 8. Sepelvaltimopotilaiden kuntoutus julkisessa terveydenhuollossa. Eräät harvinaiset periytyv ät rytm ihäiriöt voidaan paljastaa jopa jo oireettom assa vaiheessa. Rytm ihäiriö on vaarallinen, m ikäli se jatkuessaan johtaa epävakaaseen sydäm en vajaatoim intaan, tajunnantason häiriöön tai kam m iovärinään ja pahim m illaan sydänpysähdykseen. Täm ä osoitettiin jo aikoinaan sydäninfa rktipotilaiden kuntoutustutkirn uksella, jossa kuntoutujien sydänperäiset äkkikuolem at vähenivät m erkittävästi (2). Sydänkuntoutusohjelmien vaikuttavuus. Kannattaako sydänpotilasta lähettää kuntoutukseen. Tätä ajatellen Suomen Sydänliitto on laatinut asiantuntijavoi min järkevät suositukset liikunnasta eri sydänsairauksien yhteydessä (5-9). Sepelvaltimotauti ja liikunta, Suomen Sydänliitto ry 2006 MAIRE RANTALA, LT, erikoislääkäri 6. Synnynnäiset sydänviat ja liikunta, Suomen Sydänliitto ry, tuutissa pidettyyn esitykseen. 15 year follow-up study. itsenäiset rytm iviat) tai ra kenteelliset sydänsaira udet. Potilasta ohjaava henkilöstö, niin lääkäri, hoitaja, fysioterapeutti, liikunnanohjaaja kuin muutkin hoitavat tahot ja kuntouttajat, tarvitsevat potilaan ohjauksen alkuvaiheessa luotettavaa tietoa kuntoutujan sen hetkisestä fyysisestä toimintakyvystä sekä palautetta kuntoutustoimenpiteiden vaikuttavuudesta. Moniammatillinen yhteistyö paranee yhteisesti sovittujen harjoitteluja arviointimenetelmien käytön myötä. Ennen kuin rytm ihäiriöpotilas voi tu rvallisesti aloittaa ra sittavam m an liikunnan harr astam isen on rytm ihäiriön luonne, taustalla oleva perinnöllinen tai rakenteellinen syy sekä rasituksen vaikutus rytm ihäiriön ilm aantum iseen ja taustalla olevaan ra kenteelliseen vikaan selvitettävä. Williams MA, Ades PA, Hamm L F, ym. Sydämen vajaatoiminta ja liikunta, Suomen Sydänliitto ry Projektipäällikkö 2006 Pirkanmaan Sydänpiiri 7. Duodecim, painossa 4
K un joskus messuilla tai vastaavissa tilanteissa kiertää mittauspisteestä toiseen ja tulokset ovat hälyttäviä, on ihmisillä kaksi tapaa reagoida: yrittää unohtaa, mitä testit kertoivat tai tehdä jotakin myönteistä itsensä kanssa. Jokaisella ihmisellä on omat omintakeiset tasapainottamiskeinonsa, kun on ahdistava tai tiukka olo: Joku nukkuu, joku juoksee, joku juo tai syö ja joku yrittää puhuen tai mököttäen löytää tasapainoaan 36 LIIKUNTA & TIEDE 44, 512007. Kuva: GORILLA/ DAVID TROOD Teksti: PIRKKO LAHTI Mistä henkiset voimavarat liikkumiseen. Kaikilla ei välttämättä vielä ole tietoa, että liikunta tekee hyvää mielelle eli se sopii terveyden ylläpitoon joka tasolla. .. Mutta tieto ei riitä. Kaikilla suomalaisilla on tietoa siitä, että liikunta tekee hyvää keholle. Voipa jopa käydä niin, että liiallinen terveystiedotus sammuttaa ihmisen motivaatiota. ~~ _.... -_ ~-~~ ,, ?tr .
Mielestäni filosofi Pehka Himanen on todennut hyvin, että nykyään ei voi vain pelata tennistä, vaan pitää mennä harjoittelemaan oikean käden rystylyöntiä. liikunta tuo hyvää mieltä ja energiaa. Hauskuus tahtoo unohtua totisesta kansastamme. Ne herättävät tarpeen ja sitten myyvät tarpeeseen tuotteen. Tavallisestihan todetaan, ettei ole aikaa, hankala mennä liikuntapaikoille ammatillinen yliarvostuskin voi tyrnpäistä, pitäisikö heti aloittaa kurssi tai löytyykö sopivaa ryhmää jne. Täm ä on hyv äksyttävää ja hyv äksyttävä Motivaatio on kummallinen käsite Motivaatio herää, kun se herätetään. Kuitenkin ylimääräistä aktiivienergiaa jää työpäivånkin jälkeen ja keho kaipaa liikuntaa, joten sen oikein tarjoaminen saa ihmisiä mukaan. Joku voi jopa rehellisesti sanoa, että ei viitsi. Liikunnalla on tilausta, koska monien työt ovat nykyään aistien ja aivojen käyttöä, mutta lihaksille ei juuri ole kysyntää paitsi istumalihaksille. Toiset väsyvät helposJokaisella ihmisellä on omat omintakeiset tasapainottamiskeinonsa, kun on ahdistava tai tiukka olo: Joku nukkuu, joku juoksee, joku juo tai syö ja joku yrittää puhuen tai mököttäen löytää tasapainoaan ja selviytyä eteenpäin. Suomalaisten käyttämä elpymisympäristö on usein juuri rakentamaton luonto. Elinvoimaa ja hyvää mieltä Ihmisen voimavarat ovat rajallisia ja meillä on energiaa varsin eri tavoin käytössä. Keinot ovat "ihmisperäisiä": Kun oma rakas korostaa liikuntaa ja kehuu suorituksia; kun lääkäri puhuttelee ja toteaa, että on pakko tai vaikkapa naapurin mies tai nainen kävelee ovelle ja kiskaisee illasta toiseen mukaan. liikuntaa on liian usein myyty vain kunnonkohottamiskeinona eikä yhdessäolon tapana. Ihmisten selitykset siitä, miksi he eivät liiku itse asiassa antavat keinoja herättää innostusta. On todettu, että kolmen viikon aikana on suurin riski lopettaa kaikki hyvät alut, mutta usein sen jälkeen itse liikunta alkaa tuoda tyydytystä. Täytyy mennä lujaa ja olla hyvä. Ihm inen kokeilee aina ensin sel viytym istään om in keinoin, ehkä viel ä to isenkin kerran ja parhaassa tapauksessa lopulta uskaltaa kysyä neuvoa itselleen. Kuitenkin motivaation herättelykin edellyttää, että "kaivossa on jo vettä" eli ihmisellä itsellään on liikunnan kipinää. ti ja toiset jaksavat vaikka mitä. Liikunta vaikuttaa ulkonäköön. Näissä tilanteissa ei ole hedelmällistä käydä kertomassa, mikä olisi parempi tasapainottamiskeino eikä kai oikeastaan ole oikeuttakaan siihen. Tietysti pallopelit vievät ryhmäytymisen henkeä ja ovat sopivia sosiaalistumisen tapoja esimerkiksi nuorille. Liikuntaa tuleekin yhdistää kulttuuriin ja opetukseen, työn tekoon ja vapaa-aikaan. Näissä tilanteissa ei ole hedelm ällistä käydä kertom assa, m ikä olisi parem pi tasapainottam iskeino eikä kai oikeastaan ole oikeuttakaan siihen . Se luo yhteyden luontoon,jos vaikkapa kävelee. Hampaat irvessä ei voi kertoilla juttuja tai olla mukavaa. Taiteilija Aira Samulin on korostanut tanssissa yhdessä oloa ja sitä, että tanssiessaan halaa partneriaan ja on yhdessä. Psykologi Helsinki Sähköposti: pirlahti@welho.com Kirjoiuis perustuu XVI Liikuntalääketieteen Päivillä pidettyyn esitykseen. Olemme liian tosissamme usein nostamassa kuntoa. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5/2007 37. Silti motivaation voi herättää. Toki näin ei ole kuntourheilussa, mutta usein esimerkiksi nuorten asenteissa ja puheissa. Itse koen, että sosiaalinen ryhmä ja keskustelut ovat vahvoja vaikuttajia, mutta ajoittain yksinäinen kävely oivasti rakentaa mieltä ja purkaa paineita. Tätä tekevät markkinavoimat. ja selviytyä eteenpäin. liikuntaa ei voi käyttää tähän samalla tavoin: Jotakin voi myydä, mutta liikunta edellyttää ponnistelua, luopumista jostakin ja tiukkaa kurinalaisuuttakin. Liikunta spesialisoituu ja painottaa menestymistä tai osaamista yli kaiken. Liikunta antaa mahdollisuudet sosiaaliseen kanssakäymiseen tai yksinoloon. Syitä löytyy ja niitä keksitään. liikunta antaa terveen fyysisen väsymyksen ja taittaa hyvin stressin. PIRKKO LAHTI, fil.lis. Alkaminen ei olekaan vaikeaa, mutta jatkaminen on
Ei tarvitse olla korkean tason tietäjä ymmärtääkseen että jos energian saanti pidetään vakiona ja liikuntaa lisätään, johtaa tämä kehon rasvavarastojen hupenemiseen. FinTwin 16 tutkimuksessa on seurattu vuosina 1975-1979 syntyneitä kaksosia. 2003, Stubbe ym. LIIKUNTA on varteenotettava keino lihornista vastaan Suomalaisissa kaksostutkimuksissa kerätty tieto vahvistaa, että säännöllinen liikunnanharrastus on varteenotettava keino lihomisepidemian ehkäisyssä. Tulos oli nähtävissä aikuisiän BMI: llä vakioinnin jälkeen. 2006) ja molempien taustalla voi olla myös samoja geenejä. 2007, painossa). Jälleen tulos oli selvä; lihavampi parin jäsenistä oli harrastanut vapaa-ajan liikuntaa 16-18 vuoden iässä keskimäärin vähemmän kuin laihempi kaksosparin jäsenistä. siihen, miten lihavien ja liikuntaa harrastamattomien lihakset eroavat liikuntaa harrastavien lihaksista. Näiden kaksosten joukosta valittiin kyselylomakkeiden perusteella miespuoliset identtiset kaksosparit, joilla parin jäsenten välillä oli selvä ero vapaa-ajan liikuntatottumuksissa ja myös heidän maksimaalinen hapenottokykynsä erosi toisistaan (Hannukainen ym. Monet lyhytaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin antaneet varsin ristiriitaista tietoa siitä, miten liikunta auttaa painonpudotuksessa. Uusi tieto auttanee meitä ymmärtämään sitä, miten nekin ihmiset, jotka eivät nykykeinoilla innostu liikunnasta, saataisiin aktivoitua liikkumaan. Yksi syy ristiriitaisiin käsityksiin on se, että tukevan ihmisen liikunnan aloittamiseen kytkeytyy lyhyellä tähtäimellä samanaikainen lihasmassan kasvu ja rasvakudoksen pieneneminen.Jos lopputulosta mitataan kehon painolla tai kehon massaindeksillä (BMI; kglm2), muutosta ei havaita. 2005) Vuonna 2002 kaksosparin jäsenten ollessa keskimäärin 26-vuotiaita, heidän BMI:nsä ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi toisistaan, mutta ihopoimumittauksiin perustuva kehon rasvamäärä oli liikunnanharrastajilla alhaisempi kuin liikuntaa harrastamattomilla (Hannukainen ym. Tutkiaksemme aikuisiän pitkäaikaisen liikunnan vaikutusta vyötärön ympärykseen, valitsimme suo38 LIIKUNTA & TIEDE 44, 5 /2007. Suomalaisissa kaksostutkimuksissa on analysoitu liikunnan ja kehon rasvoittumisen yhteyksiä pitkällä aikavälillä niin, että on myös voitu ottaa huomioon lihavuudelle ja vähäiselle liikunnanharrastukselle altistavien mahdollisesti yhteisten geenien vaikutus tutkimalla liikunnan ja/tai lihavuuden suhteen toisistaan eroavia kaksospareja. 2007, painossa). Viime aikoina tutkimus on kohdistunut mm. Lisäksi pitkäkestoiset interventiotutkimukset ovat suhteellisen harvinaisia. Kun koko FinTwin 16 aineistossa seurattiin kaikkia yksilöitä kaksosuudesta riippumatta, oli 16-18vuotiaana liikuntaa harrastamattomilla säännöllisesti liikuntaa harrastaviin verrattuna noin viisinkertainen riski olla 25-vuotiaana lihavia vyötärönympärykseen perustuvan mittauksen perusteella (Pietiläinen ym. Sama ero oli näkyvissä nuorena aikuisena (Pietiläinen ym. n tiedossa että runsaasti vapaa-ajan liikuntaa harrastavat ihmiset ovat yleensä hoikempia kuin fyysisesti passiiviset. Samassa aineistossa asiaa selvitettiin myös toisin päin eli valittiin tutkimukseen ne identtiset kaksosparit, jotka olivat toisistaan lihavuuden suhteen eroavia nuorena aikuisena ja analysoitiin miten raportoitu vapaa-ajan liikunta eroaaparin jäsenten välillä. 2005). Se kuinka paljon ja mihin suuntaan liikunnan harrastuksen ja lihavuuden välillä on syyseuraus -suhdetta, on kuitenkin hieman epäselvää, koska sekä lihavuus että liikunnanharrastus ovat osin periytyviä ominaisuuksia (Schousboe ym. Kaksostutkimukset kertovat myös selvästi, että on olemassa perinnöllisiä syitä siihen, miksi toisten ihmisten on vaikea harrastaa liikuntaa
Suomalaisten kaksostutkimusten tulokset ovat varsin hyvin sopusoinnussa tuoreen interventiotutkimuksiin pohjautuvan systemaattisen katsauksen kanssa. 2007). Vaikka säännöllinen liikunnanharrastus jarruttaa vyötärönympäryksen kasvua parhaiten, näyttää myös ajoittainen liikunnanharrastus jarruttavan sitä jonkin verran. Kaksostutkimukset kertovat selvästi, että on olemassa perinnöllisiä syitä siihen, miksi toisten ihLIIKUNTA & TIEDE 44 • 5/2007 39. Samassa tutkimuksessa selvitimme liikunnan vaikutusta vyötärön ympärykseen kaksospareilla jotka olivat seurannan aikana vain ajoittain aktiivisesti liikkuvia. Seurannan lopussa liikuntaa vähemmän harrastaneiden kaksosparin jäsenten vyötärön ympärys oli keskimäärin 8,4 cm suurempi kuin liikuntaa harrastaneiden parin jäsenten (P<0.001). Heillä keskimääräinen vyötärön ympärys seurannan lopussa oli suurempi kuin pysyvästi aktiivisilla, mutta pienempi kuin pysyvästi inaktiivisilla. Tulos oli varsin selvä: säännöllinen aerobinen liikunta (kuten reipas kävely, hölkkä tai pyöräily) johtaa viskeraalisen rasvan vähenemiseen ja liikunnan määrän ja viskeraalisen rasvan vähenemisen välillä on annos-vaste -suhde. Tulos oli samanlainen sekä identtisillä että ei-identtisillä kaksospareilla kuten myös miesja nais-pareilla. z w z t:::, :;i; a:: w fz <( malaisesta aikuisten kaksosten tutkimuskohortista 5663:n lähtötilanteessa terveen kaksosparin joukosta kaikki ne 42 kaksosparia, joiden jäsenet olivat olleet koko ajan vuodesta 1975 vuoteen 2005 (30 vuoden ajan) toisistaan eroavia reippaan vapaa-ajan liikunnan suhteen (Walter ym. 2007) analysoivat eri tutkimuksiin perustuen miten viskeraalinen ( vatsaontelon sisäinen) rasvakudos vähenee aerobisen liikunnan avulla. Siinä Ohkawara ja työtoverit (Ohkawara ym
Physical inactivity and obesity: A vicious circle. Monet sanovat, että sellaisissa perheissä, joissa lapset viedään mukaan liikuntaharrastuksiin, lapset omaksuisivat muutenkin terveellisemmät elämäntavat. On tosin helppo arvata, että kaikkia liikunnan hyötyjä ei millään pillerillä voida koskaan saada aikaan ja sivuvaikutuksetkin tulevat varmaan olemaan tavanomaista liikuntaa yleisempiä. On tärkeää, että mittavissa tutkimusprojekteissa ei keskitytä ainoastaan molekyylibiologiseen perustutkimukseen, vaan kertyvistä aineistoista analysoidaan myös helposti kaikkien ymmärrettävissä olevia välittömiä käytännön sovelluksia tarjoavia asioita. Associations between long-term physical activity, waist circumference and weight gain: a 30-year longitudinal twin study. Professorit Urho Kujala Jyväskylän, Jaakko Kaprio Helsingin ja Richard Rose lndianan yliopistosta tutkivat asiaa yhteistyönä. 2006 Dee 20;1 :e22. Tutkimus on osa nuorten suomalaisten kaksosten seurantatutkimusta, jota ovat tukeneet USA:n terveysministeriö, EU ja Suomen Akatemia. misten on vaikea harrastaa liikuntaa. 2007 Ju/;102(7):1151-7. lnt J Obesity 2007; in press (e-pub ahead of print). Schousboe K, Willemsen G, Kyvik KO, Mortensen J, Boomsma Dl, Comes BK, Davis CJ, Fagnani C, Hjelmborg J, Kaprio J, De Lange M, Luciano M, Martin NG, Pedersen N, Pietilainen KH, Rissanen A, Saarni S, Sorensen TI, Van Baal GC, Harris JR. Näin ehkä nekin, jotka eivät jaksa harrastaa liikuntaa, voivat tulevaisuudessa nauttia osasta "liikunnan" hyötyjä. Saman lehden pääkirjoituksessa Paul Aveyard Birminghamin yliopistosta ja Michael Ussher Lontoon yliopistosta pitävät julkaistuja tuloksia niin vahvoina, että ehdottavat, että käynnistettäisiin tutkimuksia, joissa erilaisia riippuvuutta aiheuttavia aineita, kuten tupakka tai huumeet, kokeilevia nuoria ohjattaisiin liikuntainterventioihin, jotta riippuvuuden syntyminen voitaisiin ehkäistä. Obesity 2007, in press. Kun analyysit tehtiin kaksosuudesta välittämättä, todettiin että verrattuna 16-18 -vuotiaana liikuntaa harrastaviin, niillä henkilöillä, jotka eivät harrastaneet liikuntaa nuorena, oli yli viisinkertainen riski olla tupakoitsijoita 24 vuoden iässä. Tämäntyyppisillä lääkkeillä pyrittäisiin juuri siihen, että elimistöön ei kertyisi liikaa rasvaa. LIIKUNTAA HARRASTAVAT NUORET EIVÄTTUPAKOI AIKUISENA L iikunnanharrastajat tupakoivat vähemmän kuin liikuntaa harrastamattomat. Näin syy alhaiseen tupakointiin ei ole yksinomaan siinä, että liikunnanharrastajat ovat perheistä, joilla muutoinkin on paremmat terveystottumukset, liikuntalääketieteen professori Urho Kujala korostaa. Tupakoinnin aloittamisessa oli eroa myös liikuntaa harrastamattomien ja harrastavien kaksosparin jäsenten välillä. Addiction. Pietiläinen KH, Kaprio J, Borg P, Plasqui G, Yki-Järvinen H, Kujala UM, Rose RJ, Westerterp KR, Rissanen A. siihen, miten lihavien ja liikuntaa harrastamattomien lihakset eroavat liikuntaa harrastavien lihaksista. A dose-response relation between aerobic exercise and visceral fat reduction: systematic review of clinical trials. J Appi Physiol 2005; 99: 535-541. Uusi tieto auttanee meitä ymmärtämään sitä, miten nekin ihmiset, jotka eivät nykykeinoilla innostu liikunnasta, saataisiin aktivoitua liikkumaan. lnt J Obesity 2007; in press (e-pub ahead of print). LISÄTIETOJA: Urho Kujala urho.kujala@sport.jyu.fi Julkaisun tiedot: Kujala UM, Kaprio ], Rose R]. URHO KUJALA, lääket. Liikuntalääketieteen professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: urho.kujala@sport.jyu.fi KIRJALLISUUS Hannukainen JC, Kujala UM. Twin Res 2003; 6: 409-421 Stubbe JH, Boomsma Dl, Vink JM, Cornes BK, Martin NG, Skytthe A, Kyvik KO, Rose RJ, Kujala UM, Kaprio J, Harris JR, Pedersen NL, Hunkin J, SpectorTD, de Geus EJ. Onneksi myös lääketeollisuus on hereillä ja kehittää vauhdilla lääkkeitä, jotka osin pyrkivät aktivoimaan samoja lihasten aineenvaihduntareittejä kuin mihin liikunta vaikuttaa. Ihmisen käyttäytymisen ja terveystottumusten muotoutumisen ymmärtäminen on kansanterveyden kannalta tärkeä asia, Kujala painottaa. 40 LIIKUNTA & TIEDE 4' • 5 /2007. Viime aikoina tutkimus on kohdistunut mm. toht. Physical activity in adolescence and smoking in young adulthood: a prospective twin cohort study. Toikka J, Heinonen OJ, Kapanen J, Vahlberg T, Kaprio J, Kalliokoski KK. Kun analyysejä tarkennettiin niin, että verrattiin nuoruudessa liikuntaa harrastavaa aina saman kaksosparin liikuntaa harrastamattomaan jäseneen, oli riski olla aikuisena tupakoitsija yli kolminkertainen. Tutkimuksessa seurattiin 1870: ä kaksosparia. Väitetään siis, että kaikki on kiinni kotioloista. Tutkijat kiistelevät siitä, onko runsaan liikunnan ja vähäisen tupakoinnin välillä syy-seuraus-suhde. Sex differences in heritability of BMI: a comparative study of results from twin studies in eight countries. PLoS ONE. Tutkimuskokonaisuus on julkaistu johtavassa päihderiippuvuusalan tuloksia julkaisevassa Addiction-lehdessä. Waller K, Kaprio J, Kujala UM. Genetic influences on exercise participation in 37,051 twin pairs from seven countries. Cardiac structure and function in monozygotic twin pairs discordant for physical fitness. Ohkawara K, Tanaka S, Miyachi M, lshikawa-Takata K, Tabata 1
\ 1' \ 1 ', rjoittelu1la ja ravits~muksella terveempään ikäänt:y_giiseen Kuva ANTER O AALTONEN LIIKUNTA & TIEDE 44, 5/2007 41. Teksti: JANNE SA Vo 1 ! 1 r 1 1 \
Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopistossa liikuntabiologian laitoksella. E liniänodote on pidentynyt ja ikääntyvät ovat terveempiä kuin koskaan. Tutkittavia neuvottiin pitämään ainakin kaksi lepopäivää viikoittaisten voimaharjoitusten välillä ja jatkamaan muuta kuntoliikuntaa aiemmalla tavalla (13 kertaa viikossa). Harjoittelun kuormittavuutta kasvatettiin nousujohteisesti lisäämällä harjoituspainoja 40 prosentista 80 prosenttiin maksimipainoista siten, että roistojen määrä laski ensin 10-15:sta 8-10: een ja edelleen 5-8:aan. Hauraus-raihnausoireyhtymä liittyy perimään, sairauksiin ja vammoihin, elintapoihin ja ikääntymiseen. 42 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5 /'2fiJ7. Tämä artikkeli perustuu liikuntafysiologian väitöskirjatutkimukseen, jonka tarkoituksena oli selvittää ravinnonsaannin yhteyttä voimaharjoittelun aikaansaamiin muutoksiin lihasmassassa, voimassa, seerumin hormonipitoisuuksissa ja aineenvaihdunnallisissa riskitekijöissä ikääntyvillä miehillä ja naisilla. Siten ei ole ihme, että voimaharjoittelu on osoittautunut tehokkaaksi lihasmassan, voiman ja liikkumiskyvyn ylläpitäjäksi ja edistäjäksi ikääntyvillä. Elin tavat, erityisesti liikunta ja ravitsemus, ovat keskeisessä asemassa ikääntyvän terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäjänä ja edistäjänä. Voimaharjoittelua ja ravitsemusohjausta Harjoitusinterventio käsitti ohjattua voimaharjoittelua pienryhmissä kahdesti viikossa viiden kuukauden ajan. 2006). Lihasm assan ja voim an ylläpito on tehokas keino vähentää vanhuuden mukanaan tuom aa haurautta ja raihnautta. Ohjauksen perustana olivat henkilöiden nykyiset ruokatottumukset (ruokapäiväkirjat ja henkilökohtainen haastattelu) annettujen ohjeiden perustuessa yleisiin ravitsemussuosituksiin (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005) ja liikuntaa harrasVanhuksen hauraus-raihnausoireyhtymän piirteitä ovat yleinen heikkous, painon lasku sekä tasapainon ja toimintakyvyn heikkeneminen. Artikkeliväitöskirjassa tutkittiin ravitsemusohjauksen vaikutuksia satunnaistaen 51 tervettä ikääntyvää naista ja 45 tervettä ikääntyvää miestä ravitsemusohjausta saavaan ryhmään ja normaalisti ruokailevaan ryhmään 5 kuukauden voimaharjoittelujakson ajaksi. Vanhuudenheikkouden ehkäiseminen onkin suuri haaste tulevaisuudessa. Laihuuden ja painonlaskun liittäminen olennaiseksi osaksi oireyhtymää on nyttemmin kyseenalaistettu. Syistä riippumatta HRO:lle on ominaista lihasmassan ja voiman menetys toimintakykyä haittaavalle tasolle. Ravinnonsaannin vaikutusta elimistön säätelyjärjestelmien toimintaan voimaharjoittelun yhteydessä ei kuitenkaan tunneta kunnolla ikääntyvillä, varsinkaan naisilla. Etenkin ikääntyvillä naisilla riittävästi energiaa ja proteiinia sisältävä ruokavalio edesauttaa voim aharjoittelun tehoa. Vanhuksen hauraus-raihnausoireyhtyrnållä (HRO, englanniksi frailty) tarkoitetaan ikääntymiseen liittyvää fysiologisten säätelyjärjestelmien heikkenemistä, mihin liittyviä piirteitä ovat mm. Euroopan alueella iäkkään väestön osuus kasvaa nopeimmin Suomessa. Naisten pienempi lihasmassa ja voima tekee heidät miehiä alttiimmiksi toimintakyvyn heikkenemiselle myöhemmällä iällä. Suurten ikäluokkien eläköityessä apua tarvitsevien määrää kuitenkin kasvaa. Myös lihavalla henkilöllä voi olla HRO, josta merkkinä voi olla alhainen lihasmassa ja voima kehon painoon suhteutettuna (Strandberg ym. yleinen heikkous, painon lasku sekä tasapainon ja toimintakyvyn heikkeneminen. Puolet tutkittavista sai henkilökohtaista ravitsemusohjausta tutkimuksen alussa ja puolivälissä yhteensä kaksi kertaa. Myös sarjojen määrää lisättiin harjoittelun myötä (3-6 sarjaa liikettä kohti). Lisäksi selvitettiin 5 kuukauden voimaharjoittelun ja tätä seuraavan 5 kuukauden vähennetyn harjoittelun vaikutuksia 43:lla terveellä ikääntyvällä miehellä satunnaistamalla heidät voimaharjoitteluja vertailuryhmään (ei harjoittelua). Voim aharjoittelu lisää lihasm assaa ja voim aa sekä parantaa aineenvaihduntaa. Osatutkimuksessa 5 viikoittaisten voimaharjoittelukertojen lukumäärää vähennettiin jatkoharjoittelussa 3 harjoituskertaan 2 viikossa 5 kuukauden ajaksi. Tyypillinen HRO-potilas onkin laiha, lihaksistoltaan surkastunut ja huonosti liikkuva iäkäs nainen. Kukin harjoitus sisälsi 6-8 eri harjoitetta suurille lihasryhmille, joista kaksi kohdistui jalkojen ojentajalihaksiin. Ikääntyvät (65+) ovat terveydeltään vaihteleva ryhmä fyysisen kunnon vaihdellessa hyvästä vaikeaan raihnauteen. Ohjauksen tavoitteena oli ohjata henkilöä kiinnittämän huomiota riittävään energian ja proteiinin saantiin sekä suositeltuun rasvan ja kuidun saantiin
Ravitsemusohjaus paransi ruokavalion rasvan laatua vähentämällä tyydyttyneen "huonon" rasvan saantia (2%:lla energiansaannista) sekä naisilla että miehillä. Ravinnon rasvan laadun parantaminen siirtymällä kovista rasvoista pehmeisiin on laskenut LIIKUNTA & TIEDE 44 • 512007 43. Ravitsemusohjaus voimisti voimaharjoittelun aikaansaamaa laskua seerumin "huonon" LDL -kclesterolipitoisuudessa ja seerumin kokonaiskolesterolin ja "hyvän" HDL kolesterolin -suhteessa naisilla. maitovalmisteet ja lihatuotteet vähärasvaisina, leivälle ja ruuanlaittoon kasvimargariinia ja -öljyä) ja aterioiden koostamisesta [aterialle viljavalmiste (esim leipää, mysliä, puuroa), maitovalmiste (esim. Runsas kokonaisenergian, proteiinin ja rasvan saanti oli yhteydessä korkeampaan sitoutumattoman testosteronin pitoisuuteen veressä koko ryhmällä miehiä tutkimuksemme aikana. Nähtävästi voimaharjoittelun lievä verenpainetta laskeva vaikutus selittyy kehon rasvapitoisuuden pienentymisen ohella harjoittelun aikaansaamalla valtimoiden seinämien joustavuuden parantumisella. Magneettikuvauksen perusteella ravitsemusohjaus lisäsi voimaharjoitte lun aikaansaamaa reiden lihasmassan kasvua naisilla (10% vs. Seerumin aktiivisen sitoutumattoman testosteronin (testosteroni/SHBG -suhde) ja kasvuhormonin pitoisuudessa ei ollut eroja ryhmien välillä voimaharjoittelun jälkeen. maitoa, jogurttia, juustoa) tai lihatuote (liharuoka tai leikkele) sekä jotain "tuoretta" (vihanneksia, hedelmä tai marjoja)]. Jatkettu vähentynyt voimaharjoittelu säilytti kasvaneen lihasvoimatason miehillä. Lihasvoiman kasvussa ei ollut ryhmäeroja naisilla (24-29%) eikä rniehillä (16-20%) voimaharjoittelun jälkeen. Tutkittavat harrastivat kevyttä kestävyystyyppistä liikuntaa (kuten kävelyä) 1-3 kertaa viikossa. Vastaavasti tutkittavat miehet olivat keskimäärin SS-vuotiaita (4773 v), painoindeksi 25 kg/m2 (18-31 kg/rnj), verenpaine 131/83 mmHg, kokonaisja LDL-kolesteroli 5.4 mmol/L & 3.6 mmol/L ja paastoverensokeri 5.2 mmol/L. 2002) tukien tekemiämme havaintoja. Delmonico ym. Kehonpainoon suhteutettu proteiinin saanti tutkimuksen alussa oli naisilla 1.1 g/kg/päiväja miehillä 1.2 glkg/päivä. Hyvä ruokavalio edesauttaa harjoittelun vaikutuksia Tutkimukseen osallistuneet naiset olivat keskimäärin SS-vuotiaita ( 4974 v.) painoindeksiltään keskimäärin 25 kg/rnj (19-36 kg/mj), Alkutilanteessa naisten verenpaine oli keskimäärin 135/81 mmHg, veren kokonaisja LDL-kolesteroli 5.7 11111101/L & 3.8 mmol/L ja paastoverensokeri 4.5 mmol/L. 2005). Eliniänodote on pidentynyt ja ikääntyvät ovat terveempiä kuin koskaan. Siten suositeltu kohtuurasvainen (rasvaa noin 30% energiasta) ruokavalio ei näytä laskevan anabolisten hormonien pitoisuutta veressä. Tutkimuksen alussa tutkittavien veren kokonaisja LDL-kolesterolipitoisuus oli suositeltua korkeampi (kokonaiskolesteroli >5 mmol/1 ja LDL-kolesteroli >3 mmol/1). Tulos ei ollut yllättävä, koska tutkimukseen valikoitui hyvässä ravitsemustilassa olevia henkilöitä. Tuloksemme tukee Fahlmanin ym. 2005). Wang ym. Sen sijaan miehillä reiden lihasmassan kasvussa (5-6%) ei ollut eroa ryhmien välillä. Aiemmissa tutkimuksissa energian ja proteiinin saannin lisääminen ei ole vaikuttanut lihasmassan ja voiman kehittymiseen voimaharjoittelussa terveillä ikääntyvillä miehillä (esim. 7%). tavalle ikääntyvälle suositeltuun proteiinin saantiin (1.2-1.4 g proteiinia /painokilo /päivä) (Campbell ja Geik 2004). Siten energian saanti erityisesti proteiinina ja rasvana näyttäisi olevan yhteydessä veren testosteronipitoisuuteen ikääntyvillä miehillä. Sanallisten ohjeiden lisäksi henkilöille jaettiin kirjallista materiaalia ateriarytmityksestä (aamiainen, lounas, päivällinen ja 1-3 välipalaa), ruokien valitsemisesta (esim. (2002) tutkimusta voimaharjoittelun (harjoituspainot 70% maksimista) veren rasva-arvoja parantavasta vaikutuksesta ikääntyvillä naisilla. Tutkimustietoa ravinnon vaikutuksista ikääntyvien naisten lihaksiin voimaharjoittelussa löytyy niukasti. Lääkitys huomioitiin satunnaistamisessa jakamalla lääkitystä käyttävät henkilöt tasaisesti tutkimusryhmiin. Molemmilla sukupuolilla lepoverenpaine laski lievästi voimaharjoittelun aikana vastaten tutkimuksia tyydyttävän verenpainetason (yläpaine 120-139 mmHg tai alapaine 80-89 mmHg) omaavilla ikääntyvillä (esim. Suurten ikäluokkien eläköityessä apua tarvitsevien määrää kuitenkin kasvaa. Godard ym. Aiemmissa tutkimuksissa sukupuolihormien (testosteronin ja estrogeenin) pitoisuus on laskenut vähärasvaisella runsaskuituisella ruokavaliolla (:S 20% rasvaa, 2: 25 g kuitua/päivä) (esim. Tutkimuksen alussa kolmella naisella ja kahdella miehellä oli kolesterolilääkitys ja kahdeksalla naisella ja yhdeksällä miehellä verenpainelääkitys. Alustavat havaintomme viittaavat siihen, että ikääntyvillä naisilla riittävän energian ja proteiinin saannin sekä ruokavalion monipuolisuuden turvaaminen saattaa edesauttaa lihasten kehittymistä voimaharjoittelussa. Ravitsemusohjaus aikaansai vain pieniä muutoksia energian ja proteiinin saannissa, vaikkakin proteiinin saannin kasvu oli naisilla merkitsevä
Kontrolliryhmässä verensokerin nousu tapahtui samanaikaisesti vyötärönympäryksen kasvun (lihomisen) kanssa. Tutkimuksen tulokset ovat yleistettävissä terveisiin liikunnallisesti aktiivisiin normaalipainoisiin tai lievästi ylipainoisiin ikääntyviin miehiin ja naisiin. Korhonen ym. seerumin kokonaisja LDL-kolesterolia ikääntyvillä (esim. Low-fat high-fiber diet decreased serum and urine androgens in men. 2003). JANNE SALLINEN, TtT Tutkija Jyväskylän yliopisto Sähköposti: janne.sallinen@sport.jyu.fi Kirjoitta1an väitöskirja "Ravinnon metkitvs voimaharjoittelussa 50-70 -vuotiailla miehillä ja naisilla" tarkistettiin Jvväskvlän vtiopistossa 178.2007 LÄHTEET Campbell WW, Geik RA. Ravitsemusohjauksen mahdollistumiseksi kuntia tulisi kannustaa kouluttamaan ikääntyneisiin erikoistuneita ravitsemusohjaajia ja hankkimaan ravitsemusterapiapalveluita ostopalveluina. Tutkimus antoi lisätietoa hauraus-raihnausoireyhtymää ehkäisevistä elämäntavoista ja puoltaa ohjatun kuntosaliharjoittelun ja ravitsemusneuvonnan soveltuvuutta ikääntyville. Siten voimaharjoittelu näyttää parantavan sokeri tasapainoa erityisesti huonosta sokerinsiedosta kärsivillä (keskivartalolihavilla) ikääntyvillä. 44 LIIKUNTA & TIEDE 44 , 5 /2007. Oral amino-acid provision does not affect muscle strength or size gains in older men. Ferrara ym. Olikin suotavaa, että kunnat helpottaisivat ikääntyvien kuntosaliharjoittelua mm. Blood pressure response to strength training may be influenced by angiotensinogen A-20C and angiotensin 11 type I receptor A1166C genotypes in older men and women. Kuntia tulisi myös kannustaa järjestämään ravi tsemusoh jausta hauraus-rai h nausoi reyh tymän riskiryhmään kuuluville ikääntyville henkilöille. Nutritional considerations for the older athlete. Suomalaiset ravitsemussuositukset; Ravinto ja liikunta tasapainoon. Myönteinen tulos saatiin siitä huolimatta, että ravitsemusneuvontaa annettiin vain kahdesti ja tutkittavat olivat terveitä ja hyväkuntoisia. Vanhuksen hauraus-raihnausoireyhtymä. Miehillä voimaharjoittelu ei aiheuttanut muutoksia veren rasva-arvoihin. Nutrition 2004; 20 603-8. J Clin Endocrinol Metab 2005; 90: 3550-9. Effects of aerobic and resistive exercise training on glucose disposal and skeletal muscle metabolism in older men. Ikääntyneet huomioitava terveysja liikuntapalveluissa Molemmilla sukupuolilla voimaharjoittelulla voidaan tehokkaasti vähentää vanhuuden haurausraihnausoireyhtymän riskiä lisäämällä lihasmassaa ja voimaa sekä parantamalla aineenvaihdunnallista terveyttä. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2006; 61 480-7 Godard MP,Williamson DL, Trappe SW. Ikääntyvillä naisilla ravitsemussuositusten mukainen riittävästi energiaa ja proteiinia sisältävä ruokavalio edesauttoi voimaharjoittelun aikaansaamaa lihasmassan kasvua ja positiivisia muutoksia veren rasva-arvoissa. Riskiryhmään kuuluvan iäkkään voi tunnistaa ruokailun yksipuolistumisesta ja vähentymisestä. Ettects of endurance training and resistance training on plasma lipoprotein profiles in elderly women. Korhonen M, Kastarinen M, Uusitupa M, Puska P, Nissinen A. Ferrara CM, Goldberg AP, Ortmeyer HK, Ryan AS. Huomioitavaa on, että huonosta sokerinsiedosta kärsivien ikääntyvien sokerinsietokyky on parantanut voimaharjoittelun ilman merkitseviä muutoksia kehon rasvassa (esim. Prev Med 2003; 36: 8-16. Duodecim 2006;122; 1495-502. Strandberg T, Viitanen M, Rantanen T ja Pitkälä K. The effect of intensified diet counseling on the diet of hypertensive subjects in primary health care: a 2-year open randomized controlled trial of lifestyle intervention against hypertension in eastern Finland. järjestämällä ohjattua "seniorikuntosaliharjoittelua". Paastoverensokeri säilyi muuttumattomana voimaharjoittelun aikana kummallakin sukupuolella, joskin miehillä jatkettu vähentynyt voimaharjoittelu esti kontrolliryhmässä havaitun nousun paastoverensokerissa. Fahlman MM, Boardley D, Lambert CP, Flynn MG. Edita Publishing Oy, Helsinki 2005 (http://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/ FIN11112005 pdf) Wang C, Catlin DH, Starcevic B, Heber D, Ambler C, Berman N, Lucas G, Leung A, Schramm K, Lee PW, Hull L, Swerdloff RS. J Am Geriatr Soc 2005; 53 204-10. Naisten pienempi lihasmassa ja voima tekee heidät miehiä alttiimmiksi toimintakyvyn heikkenemiselle myöhemmällä iällä. Med Sci Sports Exerc 2002; 34: 1126-31. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Delmonico MJ, Ferrell RE, Meerasahib A, Martel GF, Roth SM, Kostek MC, Hurley BF. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2002; 57 B54-60. 2006). Naisilla paastoinsuliinipitoisuus laski yhtäaikaisesti kehon rasvapitoisuuden (bioimpedanssi) ja vyötärön ympäryksen vähentymisen myötä voimaharjoittelun aikana
Parhaat yhteispisteet saanut tutkimus on Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2007. Tänä vuonna jaetaan myös Nuori tutkija -palkinto. Arviointien perusteella 3 parasta tutkimusta pääsi finaaliin, jossa täydelliset englanninkieliset käsikirjoitukset arvioi tätä tarkoitusta varten koottu erillinen raati. 9.11.2007, Biomedicum helsinki Vuoden 2007 paras liikuntalääketieteellinen tutkimus julkistetaan Liikuntalääketieteen Päivillä L iikuntatieteellinen Seura järjestää vuosittain liikuntalääketieteen alan tutkijoille kilpailun, jossa valitaan Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus. Sitä voivat tavoitella kaikki alle 35-vuotiaat tutkijat, jotka eivät ole vielä väitelleet. Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus sekä Nuori tutkija palkitaan stipendillä ja voittajat julkistetaan Liikuntalääketieteen Päivien iltatilaisuudessa 8.11.2007. ············ ··•·······················································•·······························•········ ························ ······················································ XVI Liikuntalääketieteen Päivät LUPA LIIKKUA 8. Kilpailuun voi osallistua kuluvan vuoden aikana julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikuntalääketieteeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella. Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus kilpailun arviointiraati: Liikuntalääketieteen valiokunta Jari Parkkari, UKK-instituutti Olli Heinonen, Paavo Nurmi -keskus Rainer Rauramaa, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Harri Selänne, LIKES-tutkimuskeskus, Lääketieteenklinikka Timo Takala, Oulun Liikuntalääketieteellinen klinikka Heikki Tikkanen, Helsingin Urheilulääkäriasema Finalistikäsikirjoitusten arvioitsijat vuonna 2007: professori Anssi Sovijärvi, Helsingin yliopisto professori Timo Strandberg, Oulun yliopisto LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5/2007 45. Tånä vuonna kilpailuun lähetettiin 35 abstraktia
XVI Liikuntalääketieteen Päivät Systemaattinen hankearviointi esimerkkinä liikkumisresepti-hanke MINNA AITTASALO, SEPPO MIILUNPALO, TIMO STÅHL, KATRIINA KUKKONENHARJULA . l i i kkumisresepti. net), jonka toivou iin samalla edistävän liikuntaneuvonnan yhteistyötä terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisten välillä ja lisäävän terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien henkilöiden fyysistä aktiivisuutta. Tytöillä aktiivinen rullaluis1elu/rullalau1ailu, aerobic, ratsastus, luistelu, jalkapallo, uinti ja maastohiihto olivat yhteydessä olkapään kivuttomuuteen. Pojilla aktiivinen kuntosaliharjoiuelu ja koripallo olivat yhteydessä alaselkäkipuihin. Liikuntaneuvonnan työkaluksi kehiteltiin Li i k kurn isresepti ( www. TULOKSET Tiettyjen urheilulajien harrastaminen oli yhteydessä niska-, olkapääja alaselkäkipuihin ja myös kivuuornuureen, kun tulokset vakioit iin muilla liikuntalajeilla ja aiemmin tunnistetuilla riskitekijöillä. Useiden liikuntalajien samanaikainen harrastaminen näy1täisi suojaavan yksi11äis1en liikuntalajien aiheuttamalta riski Itä. Mihinkään klusteriin kuuluminen ei ollut yhteydessä kipuihin, eikä myöskään kivuuomuutccn. Health Promotion International 2007;22:19-27 Liikuntalajien harrastamisen yhteys niska-, olkapääja alaselkäkipuihin 15-16vuotiailla nuorilla JUHA AUVINEN, TUIJA TAMMELIN, SIMOTAIMELA, PAAVO ZITTING, PERTTI MUTANEN, JARO KARPPINEN . Nuorten tukija liikuntaelirnistölle haitalliset liikuntalajit tulisi tunnistaa, jolla fyysisesti aktiivisten nuorten kipuja voitaisiin ennaltaehkäistä. Suurimpana syynä voi olla hankkeen lyhyt kesto tiedetään, cuä muutokset tapahtuvat hitaasti ja asteittain. TAUSTAA Suomessa käynnistyi vuonna 2001 yhteistyöhanke, jonka ensisijaisena tavoitteena oli lisätä lääkäreiden toteuttamaa 1 i i kun ta neuvon taa perusterveydenhuollossa. Lisäksi t ulisi myös tunnistaa liikurualajit , jotka voivat olla hyödyksi vahvistamalla tukija liikuntaelimistöä kuorrnin arnaua liikaa sitä. Tytöillä aktiivinen kun1osaliharjoi1telu, tanssi ja voimistelu olivat yhteydessä alaselkäkipuihin ja aerobic ja maastohiihto alaselkäkivu11omuu1een. TULOKSET Nelivuotinen hanke onnistui hyvin tavoittavuudessa, toteuttamisessa ja pysyvyydessä. Toteutumisessa arvioitiin hankkeen viiden keskeisen toimenpiteen onnistumista suhteessa suunnitelmiin (prosessiarviointi). Tutkimuksen tarkoitus oli selviuää liikuntalajien harrastamisen yhteyttä niska-, olkapääja alaselkäkipuihin aktiivisilla nuorilla yleisväestössä. Pysyvyyttä kuvasi se, missä määrin Liikkumisresepti jäi elämään paikallisissa hankkeissa ja miten se näkyi valtakunnallisissa terveyden edistämisen dokumenteissa. MENETELMÄT Liikkumisresepti-hanke päättyi vuonna 2004 ja sen arviointi liitettiin RE-AIM-viitekehykseen, johon kuuluu viisi eri osiota: 1) tavoittavuus (Reach), 2) vaikuttavuus (Effectiveness), 3) käyttöönotto (Adoption), 4) toteuttaminen (Implernentauon) ja 5) pysyvyys (Maintenance). Nuoret kuitenkin harrastavat tyypillisesti monia liikuntalajeja samanaikaisesti, minkä vuoksi vastaajat jae11iin klustereihin heidän harrastamiensa liikuntalajien perusteella. Tytöillä aktiivinen (vähintään 2 kertaa viikossa) laske1telu/lumilautailu ja voimistelu olivat yhteydessä niskakipuihin, kun taas aktiivinen rullaluis1elu/rullalau1ailu, ratsastus, aerobicja maastohiihto olivat yhteydessä niskan kivu1tomuu1een. Fyysisesti aktiiviset nuoret harrastavat kuitenkin tyypillisesti useita eri liikuntalajeja. Ne liiuyivat työkalun ja tukimateriaalin kehittarniseeri, materiaalin avoimeen ja helppoon saatavuuteen, koulutukseen ja tieteellisen näytön tuottamiseen, tiedonlevitykseen ja rahoitukseen. Toisaalta syynä voi myös olla se, eitä toimenpiteitä ei ollut valiu u tavoilleen kannalta oikein. Pojilla aktiivinen rullaluistelu/rullalautailu, voimistelu ja pyöräily olivat yhteydessä niskakipuihin ja tennis, yleisurheilu, lentopallo, salibandy, jääkiekko ja maastohiihto olivat yhteydessä niskan kivuuomuuteen. Klustereita muodostui neljä sekä pojilla eitä tytöillä. Liikkumisresepti-hankkeen arvioinnin tulokset antavat arvokasta tietoa siitä, miten uusien käytäruojen kayuöönouoa kannattaa edistää perusterveydenhuollossa. Näitä tuloksia ei voida kuitenkaan yleistää nuoriin huippu-urheilijoihin, jotka usein harrastavat vain yhtä 1ie1tyä urheilulajia hyvin aktiivisesti. Logistista regressioanalyysiä käytettiin analysoimaan niska-, olkapää, ja alaselkäkipujen yhteyuä a) liikuntalajien harrastamiseen ja b) liikuntalajiklustereihin, jotka muodosteu iin latenu i klusterl analyysilla (LCA) nuorten liikuntalajien harrastamisen profiileista. Viitekehys soveltuu sellaisten hankkeiden arviointiin, joiden tarkoituksena on leviuää uusi toimintatapa kaytänröon. 46 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5 /2007. JOHTOPÄÄTÖKSET Tie11yihin lajeihin lii11yy kohonnut ja toisiin alentunut niska-, olkapääja selkäkipujen riski. VIITE Aittasalo M, Miilunpalo S, Ståhl T, KukkonenHarjula K. Siinä iavoiuavuuua arvioitiin tilattujen resepulomakkeiden määrällä ja levikillä valtakunnallisesti. Se ei kuitenkaan lisännyt liikunianeuvontaa (vaikuttavuus) eikä kirjallisten liikkumisohjeiden, kuten Liikkumisreseptin, käyttöä perusterveydenhuollon lääkäreiden liikuntaneuvonnassa (käyuoönouo). From innovation 10 practice: initiation, implementation and evaluation of a physician-based physical activity promotion programme in Finland. JOHTOPÄÄTÖKSET Vaikka keskeisten toimenpiteiden toteuuaminen onnistui hyvin, se ei saanut aikaan muutoksia käytännön tasolla. Voi olla, eitä esimerkiksi lääkäreiden I uouarn usta omiin neuvoruatauothin ja tietoa neuvonnan vaikuttavuudesta olisi pitänyt vahvistaa enemmän, näyttöä reseptin vaikuttavuudesta olisi pitänyt olla jo hanketta käynnisteuäessä ja käyttöönottoa olisi pitänyt edistää konkreen isernrnin ja paikallisella tasolla valtakunnallisen sijaan. MENETELMÄT Tutkimusaineistona on Pohjois-Suomen 1986syntymäkohortin nuoret, jotka 15-16-vuotiaina (vuosina 2001-2002) vastasivat posti kyselyyn (N=6945),jossa kysyttiin niska-, olkapääja alaselkäkipujcn esiintymistä viimeisen puolen vuoden aikana, 27 yleisimmän liikuntalajin harrastamisen tasoa ja muita aiemmin tunnisreuuja riskitekijöitä niska-, olkapää, ja alaselkäkivuille. TAUSTAT Kilpaurheilun ja hyvin aktiivisen liikunnan harrastamisen on todettu olevan riskitekijöitä nuorten niska-, olkapääja alaselkäkivuille. Liikkumisresepti-hanke on Suomessa toistaiseksi ainoa liikunnan edistämishanke,jonka arviointiin on sovellettu RE-AIM-viitekehystä. Pojilla tennis, kuntosaliharjoiuelu, voimistelu, luistelu ja juoksulenkkeily olivat yhteydessä olkapääkipuihin ja sulkapallo, yleisurheilu, pesäpallo ja maastohiihto olivat yhteydessä olkapään kivuttomuuteen. Vaikuttavuuden ja käyuöönoton arviointi perustui vuoden 2002 (N= 16692) ja 2004 (N=l 7170) Suomen Lääkäriliiton Lääkärikyselyihin, joissa tiedusteltiin lääkärin toteuttaman liikuntaneuvonnan määrää ja kirjallisen ohjeen käyttöä neuvonnan tukena
Analyyseihin kelpuutettiin 1346 tutkittavaa (671 miestä, 675 naista), joilta oli tiedot tarvittavista muuttujista. TAUSTA Suomalaisesta aikuisväestöstä lähes puolella on glukoosit.asapainon häiriö ja kolmanneksella metabolinen oireyhtymä, jotka ovat tärkeitä tyypin 2 diabeteksen ja verenkienoelinsairauksien riskitekijöitä. Diabeetikot poistettiin glukoosit.asapainoa koskevista analyyseistä. Analyyseissä vakioit ii n ikä, tupakointi, alkoholinkäyttö ja verenkiertoelinsairaudet. Kokonaishoitopäivien lukumäärä kuolemaa edeltävänä vuonna kasvoi kuitenkin lähinnä laitoshoidon suuren käytön vuoksi. Tutkittavalla kaisouun olevan WHO:n määritelmän mukaisesti heikentynyt glukoosit.asapaino, jos paastoglukoosi oli 6.1-6.9 mrnol/l tai 2 tunnin glukoosi 7.8-1 l.0 mmol/1. Tilastollinen merkusevyys väheni, kun malli vakioitiin kuoliniän lisäksi siviilisäädyllä, koulutuksella, tupakoinnilla, päiviuåisistä toiminnoista selviytymisellä, kotihoidon käytöllä ja merkittävillä kroonisilla sairauksilla. Viimeisen elinvuoden palveluiden käyttöön vaikuttavista tekijöistä tiedetään tällä hetkellä vain vähän. Tulokset osoittavat, että keski-iässä aloitettu säännöllinen liikunta naisilla auttaa vähentämään laitoshoidon tarvetta viimeisen elinvuoden aikana. Naisilla vastaavat vaarasuhteet olivat 10.6 (5.9-19.0, p<0.001) ja 4.8 (2. 95 % CI l.15-2 03) verrattuna säännöllisesti liikuntaa harrasianeisiin. Alimman VO2maxkolmanneksen miehillä oli 2.4-kenainen (1.5-4.0, p=0.001) ja naisilla 2.5-kenainen (1.4-4.5, p=0.001) heikentyneen glukoositasapainon riski verrattuna korkeimman VO2max-kolmanneksen miehiin ja naisiin. 7-8.5, p<0.001) Yhden standardideviaation VO2111ax -Iask u lisäsi metabolisen oireyhtymän riskiä miehillä 3.2-kenaiseksi (2.5-4 1, p<0.001) ja naisilla 3.0-kenaiseksi (2.3-3.9, p<0.001). Kuolemaa edeltävän vuoden sairaalahoidon riski oli suurempi miehillä, jotka olivat olleet inaktiivisia (riskisuhde I IRR! 1.79, 95 % luottamusväli !CI] 1.03-3.12) sekä niillä miehillä, jotka olivat harrastaneet liikuntaa vain jossain vaiheessa keski-iästä eteenpäin (JRR 1.52, 95 % CI 1.02-2.25) verrattuna säännöllisesti liikuntaa harrastaneisiin. Faktorianalyysissä ensimmäiseen faktoriin, jonka selitysosuus oli 29% miehillä ja 30% naisilla, latautuivat sekä metabolisen oireyhtymän keskeiset osatekijät euä VO2max· JOHTOPÄÄTÖKSET Alhainen maksimaalinen hapenouokyky on yhteydessä heikentyneeseen glukoositasapainoon ja meiaboliseen oireyhtymään ikääntyvillä miehillä ja naisilla. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5/2007 47. Henkilöt olivat kuollessaan 66-98-vuotiaita. Tämän tutkimuksen aiheena on kardiorespiratorisen suorituskyvyn yhteys heikentyneeseen glukoositasapainoon ja metaboliseen oireyhtymään miehillä ja naisilla. Kardiorespiratorisen suorituskyvyn yhteyttä varhaisiin glukoositasapainon häiriöihin ja metaboliseen oireyhtymään on tutkittu vähän edustavissa väestöotoksissa, erityisesti naisilla ja ikääntyvillä henkilöillä. Stakesin sairaalaja ierveyskeskushoitotiedot sekä vanhainkodeista kerätyt hoitouedot vuosilta 1988-2004 yhdistettiin haastaueludataan. TULOKSET Tutkittavista henkilöistä 26 % oli kuollut 6679-vuotiaana, 53 % 80-88vuotiaana ja 21 % 89-98-vuotiaana. Kardiorespiratorinen suorituskyky ja metabolinen oireyhtymä: DR's EXTRA tutkimus (ISRCTN45977199) HASSINEN MAIJA, LAKKA TIMO A., SAVONEN KAI, KIVIAHO LEENA, KOMULAINEN PIRJO, RAURAMAA RAINER . POHDINTA Sairaalahoito väheni ja laitoshoito lisääntyi naisilla ja miehillä korkeamman kuoliniän myötä. Tutkimukseen osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään keski-iästä vanhuuteen kestäneen liikunta-aktiivisuuden mukaan: säännöllistä liikuntaa harrastaneet, vain jossain vaiheessa liikuntaa harrastaneet ja inaktiiviset. MENETELMÄT Jotta pystyimme tutkimaan viimeisen elinvuoden sairaalaja laitoshoidon käyttöä, valitsimme väestörekisteritietojen perusteella pukiuäisuukimusdatasta 846 henkilöä, jotka olivat kuolleet vuosina 1989-2004. Miehistä 39 % ja naisista 27 % olivat harrastaneet säännöllisesti liikuntaa keskiiästä lähtien. Malli oli vakiouu edellä mainituilla tekijöillä. l ml-kg-1-minl; naiset <18.4, 18.4-22.8ja >22.8 ml-kg-1-min-l). Yhden standardideviaauon VO2max -lasku lisäsi heikentyneen glukoositasapainon riskiä miehillä 1.4-kertaiseksi (l.2-1.8, p=0.001) ja naisilla 1.6-kenaiseksi (1.3-2.1, p<0.001). Laitoshoidon riski oli suurempi naisilla, jotka olivat olleet inaktiivisia (IRR 1.51, 95 % CI 1.06-2 14) sekä niillä, jotka olivat harrastaneet liikuntaa vain jossain vaiheessa keski-iästä eteenpäin (IRR 1.53. Kardiorespiratorisen suorituskyvyn mittarina käytettiin maksimaalista hapenottokykyä (VO2max), joka luokiteltiin sukupuolittain kolmanneksiin (miehet <23.3, 23.3-29.l ja >29. Sosiaalija terveyspalvelujen käytön tiedetään kuitenkin lisääntyvän kuoleman lähestyessä. Esitämme tuloksia keski-iästä vanhuuteen kestäneen liikunta-aktiivisuuden vaikutuksista kuolemaa edeltävän vuoden sairaalaja laitoshoidon käyttöön iäkkäillä henkilöillä. He olivat osallistuneet vähintään vuotta ennen kuolemaansa laajaan haastatteluun, jossa heiltä kysyttiin terveyteen, elintapoihin ja liikuntaan liittyviä kysymyksiä. Miehillä säännöllinen liikunta näyttäisi vähentävän kuolemaa edeltävän vuoden sairaalahoidon määrää. Metabolinen oireyhtymä luokiteltiin NCEPmääritelmän mukaan. Naisilla oli miehiä enemmän hoitopäiviä viimeisen elinvuoden aikana. Kardiorespiratorisen suorituskyvyn kliininen merkitys metabolisen oireyhtymän komponenu ina tulee varmentaa seurantatutkimuksissa ja kontrolloiduissa satun naisietuissa Ii i kun tai nterveruiotutki muksissa edustavissa väestöotoksissa. Glukoositasapaino mitattiin 2 tunnin oraalisella glukoosirasituskokeella. Keski-iän liikunta-aktiivisuuden vaikutus sairaalaja laitoshoidon käyttöön iäkkään henkilön viimeisenä elinvuotena VON BONSDORFF MB, RANTANENT, LEINONEN R, KUJALA UM, TÖRMÄKANGAS T, MÄNTY M, HEIKKINEN E . Sairaalahoidon käyttö väheni ja laitoshoidon (terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti) käyttö lisääntyi viimeisen elinvuoden aikana kuoliniän kasvaessa. MENETELMÄT Tutkimusjoukko kuuluu edustavaan väestöoiokseen 5779-vuotiaita miehiä ja naisia, jotka osallistuivat meneillään olevan 4-vuotisen satunnaistetun kontrolloidun ei intapai n terveru iotutk i muksen perustietojen keruuvaiheeseen. TULOKSET Alimman VO2max-kolmanneksen miehillä oli 10.2-kenainen (95 % Iuottamusvåli 5.8-18.0, p<0.001) ja keskimmäisen kolmanneksen miehillä 2.9-kenainen (1.7-5.0, p<0.001) metabolisen oireyhtymän riski verrattuna korkeimman VO2maxkolmanneksen miehiin. JOHDANTO Iäkkäät henkilöt haluavat selviytyä kotona mahdollisimman kauan
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli verrata verenpainevasteua nykyisen voirnaharjoiuelusuosuuksen mukaan suoritetun dynaamisen käsija jalkakuormituksen aikana sekä niistä palauduuaessa. JOHDANTO Voimaharjoittelua suositellaan kesrävyysharjoiuelun ohella sekä terveiden että sydänpotilaiden terveyden edistämiseksi ja kunnon kohottamiseksi (1-2). Kokonaisvaltainen toimintakykyvaikeuksien arviointi perustana iäkkään ihmisen henkilökohtaiselle liikuntaohjelmalle MIRJA HIRVENSALO, JISKA COHENMANSFIELD, SHLOMIT RIND, JA JACK M. Vastus säädeltiin niin, että tavoitteena oli tehdä yksi 15 toiston sarja uupumukseen saakka (RM) väluäen hengityksen pidättämistä. Sydänlihaksen verenvirtaus ja adenosiini A2A-reseptorit kestävyysurheilijoilla ja harjoittelemattomilla miehillä ILKKA HEINONEN, SERGEY NESTEROV, KAISA LIUKKO, JUKKA KEMPPAINEN, KJELL NÅGREN, MATTI LUOTOLAHTI, PAULIINA VIRSU, VESA OIKONEN, PIRJO NUUTILA, JUHANI KNUUTI, URHO KUJALA, HEIKKI KAINULAINEN, MIKAEL KJAER, ROBERT BOUSHEL, KARI KALLIOKOSKI . McCartney N Med Sci Sports Exerc 31. HUI KURI JA MIKKO P.TULPPO . JOHTOPÄÄTÖKSET Sydämen lepovaiheen aikainen diastolinen painekuorma sydänja verenkiertoelimistölle on suurempi dynaamisen käsivoimakuormituksen aikana verrattuna jalkakuormitukseen. Williams MA et al. Mitattu lepoverenvirtaus oli negatiivisesti yhteydessä VO2max:n kanssa koko tutkimusryhmässä, mutta A2A -uheydessä ei ollut eroa ryhmien välillä, eikä reseptoritiheys korreloinut merkitsevästi Al: n aikaiseen verenvirtaukseen tai VVR:iin. Sydämen VIITTEET 1. XVI Liikuntalääketieteen Päivät ········································································ syke sekä syst olinen ja diastolinen verenpaine palautuvat lepotasolle 90 s aikana sekä käsieuä jalkavoimakuormituksen jälkeen. Aikaisemmin tutkimuksissa ei ole kuitenkaan huomioitu urheilijoiden sydämen vasemman kammion (VK) suurempaa massaa ja suhteellisesti vähäisempää työtä, joiden vaikutusta verenvirtaukseen tässä tutkimuksessa selviteltiin. Lisäksi tutkimuksessa selviteu iin, eroaako sydänlihaksen adenosiini A2A reseptorin (A2A) -tiheys KU: n ja harjoiuelernauomien miesten välillä ja vaikuttaako se verenvirtausreserviin (VVR), jonka on raportoitu olevan suurempi, pienempi tai muuttumaton ko. JOHDANTO Kestävyysurheilijoiden (KU) sydämen lepoverenvirtauksen on raportoitu olevan normaalilla tai matalammalla tasolla kuin terveillä verrokeilla. Diastolinen verenpaine nousi enemmän käsikuormuuksen aikana verrattuna jalkakuormitukseen (142±18 vs. ryhmien välillä. MENETELMÄT Yhdeksän tervettä miestä (ikä 34±5 vuolla, BMI 25±3 kg/m2) suoritti kaksi voimakuormitusta eri päivinä (HUR kuntosalilaitteet, Kokkola): yhden jalan ojennus ja yhden käden hauiskääruö. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksessa havaiuiin suuren urheilijan sydämen johtavan normaalia suurempaan kokonaisverenvirtaukseen levossa, niin absoluuttisesti koko YK:ssa kuin suhteellisesti sydänlihaksen työ huomioonottaen, vaikka YK:n tekemä kokonaistyömäärä ei eronnut ryhmien välillä ja mitallu suhteellinen verenvirtaus oli selkeästi matalampi KU:lla. 122±15 mmHg, p<0.01). Kuitenkaan verenpainevasteiden eroja käsija jalkakuormit uksessa ei tunneta hyvin (3). Sydämen syke sekä systolinen ja diastolinen verenpaine analysoitiin 2 min ajalta ennen kuormitusta, kolmen sydämenlyönnin ajalta voimakuorman lopusta sekä 30, 60 ja 90 s kuormituksen jälkeen. TULOKSET Sydämen sykkeen nousu ei eronnut jalkaja käsikuormituksen välillä (116±18 vs. Circulation 116 572-584, 2007 2. Sydänlihaksen A2A-tiheys määriteltiin PET:n ja l lC-TMSX merkkiaineen avulla. Sydämen syke, systolinen ja diastolinen verenpaine palautuivat lepotasoon 90 s aikana sekä käsiettä jalkakuormituksen jälkeen (p=ns verrattuna lcpotasoon kaikissa muuuujissa). 109±7 lyöntiä/min, p=ns). MENETELMÄT Tutkimukseen osallistui 10 Suomen kestävyysurheiluparhaimrnisteon kuuluvaa miestä, sekä 10 samanikäistä ja kokoista terveuä verrokkia. Lisäksi koehenkilöiltä maäritet tii n VO2max pyörätest illä sekä tutkittiin VK:n kokoa ja rakennella ultraäänellä. GURALNIK . HAUTALA, ANTTI M. 31-37, 1999. KIVINIEMI, TIMO H. TULOKSET KU:lla oli keskimäärin 41 % suurempi YK:n massa verrattuna verrokkeihin (385 ± 43 g ja 225 ± 34 g, p < 001) KU:n sydänlihaksen seinämän mitattu suhteellinen verenvirtaus oli merkitsevästi matalampi ja kokonaisvirtaus suurempi kuin harjoiuelemauomilla sekä levossa euä AI:n aikana, ja mitat t u VVR ei eronnut ryhmien välillä. Systolinen verenpainevaste oli samanlainen jalkaja käsikuormituksessa (209±25 vs. Tutkimusnäyttö ja kliininen käytäntö on osoittanut voimaharjoittelun olevan turvallista. Kun urheilijoiden YK:n merkitsevästi pienempi suhteellinen työmäärä oteuun huomioon lepoverenvirtauksessa, ja AI:n aikainen verenvirtaus normalisoitiin keskivaltimopaineella, oli KU:n lepoverenvirtaus merkitsevästi suurempi ja VVR vastaavasti pienempi (p < 0.001). Diastolinen verenpaine ei sen sijaan eronnut jalkaja käsi kuormituksen välillä palautumisen aikana (p=ns kaikissa pisteissä). A2A:n kokonaisvolyymi sen sijaan näyttää suurenevan YK:n massan mukana ja vastoin eläintutkimuksia, A2A ei vaikuta olevan ainoa adenosiinireseptori, jonka kautta adenosiinin verenvirtauksen lisääntyminen ihmisillä välittyy. KU:n matalampi suhteellinen verenvirtaus johtuu todennäköisesti suhteellisesti matalammasta eriergiantuottovaatimuksesta, joka on seurausta tehokkaasti ja taloudellisesti toimivasta sydämestä. Koska urheilijan sydämen mekaaninen hyötysuhde ei eroa normaalista, on oleteltavaa, että ero lepovirtauksessa heijastelee matalampaa sydänlihaksen happiekstraktiota KU:lla. EKG, jatkuva verenpaine (Finapres, USA) ja hengityssignaali rekisteröitiin 2 min ajalta ennen kuormitusta, kuormituksen aikana ja 2 min kuormituksen jälkeen. Haskell WA et al. Sydämen sykeja verenpainevasteet voimakuormituksessa ARTO J. MÄKIKALLIO, HEIKKI V. Sydänlihaksen verenviriaus mitattiin positroruernissiotomografialla (PET) ja radiovedellä levossa ja kyynärlask i moon i nf usoid un adenosi i ni n (Al) (140 microglmin/kg) aikana. Tässä tutkimuksessa kuvauiin ja analysoitiin toimintaky48 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5 /'2007. Med Sci Sports Exerc 39: 1423-1434, 2007 3. 215±25 mmHg, p=ns). Reseptorin kokonaisvolyymi vasemmassa kammiossa oli kuitenkin suurempi KU:lla. VVR ei näytä olevan ainakaan suurempi urheilijan sydämessä. Tarkoituksenmukaisen liikuntaohjelman laatiminen on erilläin haasteellista iäkkäille henkilöille, joilla on monia toimintakykyvaikeuksia ja sairauksia
Kaavakkeen arviointiasteikon avulla selviteltiin yhdeksän tekijän: näön, kognitiivisen kyvykkyyden, motoriikan, tasapainon, hengityskapasiteetin, liikkuvuuden, lihasheikkouden, kestävyyden ja kipujen, suhteellista vaikutusta 15 eri liikuntaharjoitukseen. TAUSTA JA TARKOITUS Lisääntynyt vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus on viime aikoina näkynyt myös liikuntavammojen määrän kasvuna. Heidät tutkittiin uudelleen 21 kuukautta myöhemmin. TAUSTA Kaatumiset ja niiden seurauksena syntyvät murtumat heikentävät iäkkäiden toimintakykyä ja elämänlaatua merkittävästi, usein jopa pysyvästi. Harjoitusvaikutusten pysyvyys iäkkäillä naisilla. Satunnaistetun, kontrolloidun liikuntaintervention 12 kuukauden seuranta KARINKANTA SAIJA, HEINONEN ARI, SIEVÄNEN HARRI, UUSI-RASI KIRSTI, FOGELHOLM MIKAEL, KANNUS PEKKA . Saatuja tuloksia tarkasteltiin menetelmien samankaltaisuuden perusteella alaryhrnissä. Systemaattinen katsaus satunnaistetuista ja kontrolloiduista liikuntavammojen ehkäisyyn tähtäävistä tutkimuksista KARJALAINEN HELI, AALTONEN SARI, HEINONEN ARI, URHO KUJALA, JARI PARKKARI . Sen sijaan harjoitusvaikutuksia ei ollut enää havaittavissa alaraajojen isometrisessä lihasvoimassa eikä itse arvioidussa fyysisessä toimintakyvyssä. Tutkimuksen mukaan arviointikaavakkeen avulla voitiin hahmottaa vaikeudet toimintakyvyn eri osaalueilla ja saada näin kokonaiskuva asiakkaan tarpeista ja mahdollisuuksista. kyvaikeuksien arviointimenetelmä, Global Impairment lmpact Rating -kaavake, jonka avulla pyrittiin saamaan kokonaiskuva iäkkään henkilön mahdollisuuksista suoriutua erilaisista liikuntaharjoitteista. Lihasvoiman ja fyysisen toimintakyvyn säilymiseksi säännöllistä harjon telua tulisi kuitenkin jatkaa ainakin jollakin tasolla. Liikuntavammojen ehkäisy. Näyttöön perustuvaa tietoa liikuntavammoja ehkäisevistä menetelmistä tarvitaan siksi nyt erityisen paljon. Harjoitusvaikutusten pysyvyyttä testattiin tilastollisesti lineaarisen sekamallin avulla. Havaitsimme aiemmassa 12 kk kestäneessä satunnaistetussa, kontrolloidussa harjoitus tutkimuksessa, euä erityisesti yhdistetty voimaja tasapaino-hyppelyharjoittelu ehkäisi tehokkaasti toimintaja suorituskyvyn sekä luun rakenteen heikkenemistä iäkkäillä naisilla. Tämän jälkeen arvioinnin suoriuanut fysioterapeuui laati henkilökohtaisen liikuntaohjelman jokaiselle tutkittavalle. Arvioinnin mukaan tutkittavien liikuntaharjoittelua haittasivat merkittävimmin tasapainovaikeudet, kivut ja riittårnåtön kestävyys. Tutkimuksessa käytettiin väestötasoista pitkiuäisaine istoa (n=l01) Hebrew Home Study of lmpairment and Exercise -tutkimuksesta, jossa tutkittavat olivat kotonaan asuvia, 75-85-vuotiaita henkilöitä. Sääriluun varren rakennella kuvatuin perifeerisellä tomografialla (pQCT). TULOKSET Seurannan aikana naisten keskimääräinen fyysinen aktiivisuus vaihteli eri ryhmissä neljästä kuuteen tuntiin viikossa. TULOKSET Yhteensä 32 tutkimusta, jotka LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5/'2C07 49. Kävelyyn, portaiden nousuun, tasapainoharjoitteluunja kuntopyöräilyyn arvioitiin aiheutuvan eniten vaikeuksia. Heistä 126 (85 %) jatkoi vielä liikuntaintervention loputtua vuoden kestäneessä seurannassa. Mikäli rist itulosuhteen laskeminen ei ollut mahdollista, laskettiin tutkimuksesta suhteellinen riski eli risk ratio (RR) tai käytettiin tutkimuksessa esitettyjä tulosmuuttujia. Seurantamittauksessa, vuosi ohjatun harjoittelun lopettamisen jälkeen, dynaaminen tasapaino oli edelleen yhdistetyn harjoittelun ryhmässä 4 %:a (95 %:n LV: 1 8 %) verrokkiryhmää parempi. Tutkimukseen rekrytointiin vuosina 1999-2000 henkilöitä, jotka olivat fyysisesti inaktiivisia ja joilla oli prekliinistä liikkumiskyvyn vajauua ja siten lisääntynyt riski toirninnanvajauden kehittymiselle ja itsenäisyyden menettämiselle. Seurantamittauksessa noin puolet tuosta harjoitteluvaikutuksesta oli vielä havaittavissa (1 %; 0-3 %). Tilastolliset analyysit tehtiin the Cochrane Col laborat io ns Review Manager Software -ohjelmalla (versio 4.2.8). Tämän vuoden kestoisen seurantatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää säilyvätkö todetut harjoitusvaikutukset intensiivisen harjoittelun lopettamisen jälkeen. MENETELMÄT Systemaattiseen katsaukseen hyväksyttiin vuoden 2005 loppuun mennessä julkaistut liikuntavammojen ehkäisymenetelmiä käsittelevät RCT-tutkimukset Aineistohaku tehtiin MEDLINE, PubMed, The Cochrane Central Register of Controlled Trials, SPORTDiscus, CINAHL ja PEDro tietokannoista sekä artikkeleiden ja katsausten lähdeluetteloista. JOHTOPÄÄTÖKSET Terveillä iäkkäillä naisilla intensiivisen voimaja tasapainohyppelyharjoittelun avulla saavutettuja harjoitusvaikutuksia tasapainossa ja kuormitetuimman luun rakenteessa voidaan osittain ylläpitää yleisen fyysisen aktiivisuuden avulla jopa vuosi harjoittelun lopettamisen jälkeen. TUTKIMUSMENETELMÄT Alun perin 149 kotona asuvaa perusterveuä 7078 -vuot iasta naista osallistui 12 kuukauua kestäneeseen liikuntainterventioon, jossa heidät sarunnaisteu iin yhteen kolmesta harjoitusryhmästä (voimaharjoittelu, tasapaino-hyppelyharjoittelu tai yhdistetty voimaja tasapaino-hyppelyharjoittelu) tai verrokkiryhmään. Tutkimus osoitti, että fysioterapeutin arviointi oli hyvin samansuuntainen kuin objektiiviset mittaukset osoiuaen fysioterapeutin kyenneen käyttämään arvioinnissaan kyseisiä miuaustuloksia. Dynaaminen tasapaino mitattiin 8-juoksulla ja maksimaalinen alaraajojen ojennusvoima isometrisellä voimadynamometrillä. Kaksi tutkijoista (S.A ja H.K) keräsi itsenäisesti analysoitavat tiedot valituista LUtkimuksista sekä arvioi tutkimusten laadun asteikolla 0-11. Sen sijaan vähemmän tiedetään eri liikuntainterventioiden avulla saavutettujen harjoitusvaikutusten pysyvyydestä. Tämä helpotti myös yksilöllisten liikuntaohjeiden laatimista iäkkäille tutkimuksen osanottajille. Sen sijaan reisiluun kaulan lujuudessa havaittu ryhmien välinen ero oli hiipunut seurantamittauksessa. Reisiluun kaula kuvannettiin DXA-laitteella ja siitä analysoitiin lonkan rakenne HSAohjelman avulla. lntervention seurauksena dynaaminen tasapaino parani sekä tasapaino-hyppelyharjoittelu(5 %) että yhdistetyn harjotuelun (7 %) ryhmissä. Jokaisesta katsaukseen mukaan otetusta tutkimuksesta laskettiin ristuulosuhde eli odds ratio (OR) 95 % luottamusväleillä. Itse arvioitu fyysinen toimintakyky määritettiin RAND-36 terveyteen liittyvän elämänlaatukyselyyn sisältyvän Fyysinen toimintakyky indeksin avulla. Tämän systemaattisen katsauksen tarkoituksena on tehdä yhteenveto aiheesta julkaistuista saiunnaistetuista ja kontrolloiduista (RCT) tutkimuksista sekä kuvata erilaisten ehkäisyinterveruioiden vaikuttavuutta. Liikunnalla on osoitettu olevan suotuisia vaikutuksia moniin iäkkäiden kaatumisten ja osteoporoottisten murtumisten keskeisiin riskitekijöihin, kuten alaraajojen lihasvoimaan, tasapainoon ja luuston lujuuteen. lntervention jälkeen sääriluun lujuudessa havaittiin 2 %:n harjoitusvaikutus niillä yhdistetyn ryhmän naisilla, jotka harjoittelivat vähintään kahdesti viikossa
TAUSTA Useat epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet aerobisen kunnon olevan yhteydessä sydänja verisuonisairauksien ilmaantumiseen sekä kuolleisuuteen (esim. Science 2005: 307 418-420 Sukupuolierot maksimisykkeessä ja sykereservissä ANTTI KIVINIEMI, ARTO HAUTALA, HANNU KINNUNEN, TIMO MÄKI KALLIO, HEIKKI HUIKURI, MIKKO P.TULPPO . Niillä oli myös korkeampi paastoglukoosi sekä seerumin insuliinipitoisuus, mutta glukoosuoleranssuesussä ei ollut merkitsevää eroa. Lisäksi pienen sykereservin on todettu olevan itsenäinen äkillistä sydänkuolemaa ennustava tekijä (1). KOCH, STEVEN L. Korkean suorituskyvyn rotat juoksivat neljä kertaa enemmän vuorokauden aikana, kun rotilla oli vapaa pääsy juoksupyörään. XVI Liikuntalääketieteen Päivät . heikentynyt insuliiniherkkyys) on lisääntynyt. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, eroavatko maksimisyke ja syke50 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5 /'XJJ?. Seitsemän katsaukseen kuuluvaa tutkimusta (10300 tutkimushenkilöä) oso iui ulkoisten tukien vähentävän nilkka-, polvija rannevamrnoja, ja viidessä näistä tutkimuksista interventioryhmiin kuuluvien vamma riski pieneni yli 50 % verrattuna korurolliryhmäläisiin. JOHTOPÄÄTÖKSET Tämä systemaattinen katsaus osoittaa, euä liikuntavammoja on mahdollista ehkäistä oikein kohdennetuilla menetelmillä. Tasapainolautaharjoittelun, opetusvideoiden ja hamrnassuojusten osalta näyllä osoittautui tämän katsauksen perusteella ristiriitaiseksi. Lihasten ja sydämen paino suhteessa koko kehon painoon oli puolestaan suurempi korkean suorituskyvyn rotilla. VIITTEET 1. lnterventioryhmiin kuuluvien vammariski pieneni yli 50 % viidessä näistä tutkimuksista. Nämä samat tekijät voivat puolestaan vaikuttaa siihen, että alhaisen suorituskyvyn rotilla aineenvaihduntasairauksien riski (esim. sijat keskenään. MENETELMÄT Tutkimuskohteena oli perimältään korkean ja alhaisen aerobisen suorituskyvyn omaavia rottia, jotka oli tuotettu lisäämällä aina kunkin sukupolven parhaat tarvitaan sekä eri liikuntalajien euä kohdejuoksijat keskenään sekä heikoimmat juokryhmien osalta. Näistä tutkimuksista neljässä interventioryhmiin kuuluvien vammariski pieneni yli 50 %. kåsitt ivät kaikkiaan 24931 tutkimushenkilöä, hyväksyu iin mukaan katsaukseen. Newman AB et al. 1). Fluoresenssimikroskopialla maäriteuiin lihasten kapillar isaauo, elektronimikroskopialla soleuksesta mitokondrioiden määrä ja mikrosirutekniikalla tutkittiin koko genomin geenien ilmenemistä gastrocnem i us-1 i haksesta. Tutkimassamme kahdeksannessatoista sukupolvessa maksimaalisen suorituskyvyn ero ryhmien välillä oli 615 %. Edellä mainitun tutkimuksen tulokset osoittavat aerobisen suorituskyvyn olevan suorassa yhteydessä aineenvaihduntasairauksiin, ja että perimä vaikuttaa sairastumisalttiuteen. Solukalvonalaisten mitokondrioiden määrä oli 51 % ja solunsisäisten 32 % suurempi korkean suorituskyvyn rotilla. Tässä tutkimuksessa selvitimme perinnöllisen suorituskyvyn taustalla olevia lihasfysiologisia tekijöitä sekä sitä kuinka ne mahdollisesti voivat sehuää alhaiseen suorituskykyyn liittyvää aineenvaihduntasairauksien riskiä. Hemoglobiinissa ja hematokriitissä ei ollut eroja ryhmien välillä. Alentunut vammariski oli yhteydessä iskua vaimentavien pohjalltsten ja ulkoisten tukien käyttöön sekä moniosaisten harjouusohjelmien toteuttamiseen. Viiden tutkimuksen perusteella (2446 tutki m ushen ki löä) yksilöllisten tai tehdasvalmisteisren iskua vaimentavien pohjallisten käyttö vähensi selvästi alaraajavamrnoja varusmiehillä. Lihasanalyysit osoittivat, että korkean suorituskyvyn rotilla oli enemmän kapillaareja lihassolua kohden kaikissa tutkituissa lihaksissa. JAMA 2006: 295:2018-2026 2. BRITTON, HEIKKI KAINULAINEN . JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteenvetona voidaan todeta, että perinnöllisen korkean suorituskyvyn taustalla on parantunut lihasten hapen ja ravinteiden saanti suuremman kapillarisaation myötä sekä tehostunut aerobinen energiaruuouo suuremman mitokondriomäärän sekä aerobisen energiaaineenvaihdunnan geenien ilmenemisen myötä. TULOKSET Alhaisen suorituskyvyn rotat olivat merkitsevästi painavampia kuin korkean suoruuskyvyn rotat, vaikka ruoasta saatu energiamäärä ei eronnut ryhmien välillä. Tutkimusten laatu vaihteli huonosta kohtalaiseen keskiarvopisteiden ollessa 3,8 / 11 Katsauksen perusteella löysimme näyttöä liikuntavammoja ehkäisevästä vaikutuksesta kolmen tyyppisten interventioiden osalta. Äskettäin rotilla tehdyssä tutkimuksessa perinnöllisesti alhainen aerobinen suorituskyky oli yhteydessä metabolisen oireyhtymän riskitekijöiden ilmenemiseen (2). Tämän tutkimuksen tulokset tuovat lisätietoa aineenvaihduntasairauksien taustalla oleviin tekijöihin ja mahdollisiin syntymekanismeihin, sekä voivat osaltaan selittää epidemiologisissa tutkimuksissa löydettyjä yhteyksiä fyysisen kunnon ja sairauksien välillä. Useiden aerobiseen energiantuottoon (sitruunahappokierio ja oksidativiinen fosforylaatio) sekä etenkin rasva-aineenvaihduntaan (betaoksidaatio) liittyvien geenien ilmeneminen oli lisääntynyt korkean suorituskyvy n rotilla verrattuna alhaisen suorituskyvyn ralliin. Rallien elinaikana niiltä maär itett ii n painon kehitys, vapaaehtoisen juoksun määrä, syödyn ruoan energiamäärä, sekä glukoositoleranssi. TAUSTA Maksimisykeuä ja sykereserviä (=maksimisyke-leposyke) käytetään kuormitustason måar iuärnisessä kestävyysharjoiu elussa. Lisää laadukkaita RCT-tutkimuksia kuitenkin Perinnöllisen fyysisen suorituskyvyn taustatekijät ja niiden yhteys aineenvaihduntasairauksien riskitekijöihin RIIKKA KIVELÄ, MAARIT LEHTI, MIKA SILVENNOINEN, RITA RINNANKOSKI, MERI VUENTO, NIINA MUTANEN, KATRI PULLINEN, TATJA PURHONEN,HILKKA REUNANEN, LAUREN G. Ratilta oteu iin ver inäyte sekä soleus, extensor digitorum longus ja gastrocnemius lihakset analyysejä varten. Lisäksi kuudessa useampia eri interventiomenetelmiä arvioineessa tutkimuksessa (2809 tutkimushenkilöä) moniosaisilla harjoitusohjelmilla todettiin olevan vammoja ehkäisevä vaikutus. Vcnyuelyja lämmittelyohjelmien tai modifioitujen harjoituskenkien käytöllä ei puolestaan pystytty vähentämään liikuntavammojen määrää. Mahdollisia sukupuolten välisiä eroja rnaksimisykkeessä ja sykereservissä ei kuitenkaan vielä tunneta tarkasti. Wisl0ff U et al
2006. Vuosittain intervention aikana sekä kolmen vuoden ajan intervention päättymisen jälkeen (seuranta-aika yhteensä 6v) mitattiin mm. JOHTOPÄÄTÖKSET Sukupuolella on merkittävä vaikutus maksimisykkeeseen ja sykereserviin. Leposyke mitattiin 24-h sykevälitallennuksen aikana (matalin tunnin keskiarvo yöllä). LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5/2007 51. Kovarianssianalyysissä sukupuoli (p=0.007) ja ikä (p<0.001) olivat itsenäisiä maksimisykettä selittäviä tekijöitä. Ryhmien välistä eroa luuja toimintakykymuuttujien osalta tarkasteltiin koko kuuden vuoden seurantajaksolta GEEestimoinnilla, joka huomioi kunkin yksilön toistettujen mittausten riippuvuuden eikä ole herkkä jossakin aikapisteessä esiintyville puuttuville arvoille. Liikuntaryhmän saavuttama etu intervention aikana alaraajojen lihasvoimassa, tasapainossa, ADL-toimintakyvyssä, kävelynopeudessa ja kestävyydessä väheni seuranta-ajan loppua kohti mutta ero ryhmien välillä säilyi (p=0.023 p<0.001). Ei ole myöskään osoitettu satunnaistetuissa kokeissa, että harjoittelulla voitaisiin ehkäistä murtumia. Liikuntaryhmään satunnaistetuista naisista kukaan ei saanut lonkkamurtumaa kuuden vuoden seurannan aikana, ja kontrolliryhmässä tapahtui neljä lonkkamurtumaa (p=0.027). 118±10 lyöntiä/min, p<0.001) naisiin verrattuna. Maksimaalinen RQ ei eronnut sukupuolten välillä (miehillä: 1.23±0.07, naisilla 1.24±0.06, p=0.234). Liikuntaryhmän naisille tapahtui kolme proksimaaliseksi luokiteltavaa murtumaa ja 14 distaalista murtumaa, kun taas kontrolliryhmässä molempia murtumatyyppejä oli 11 (p=0.019). Liikuntaryhmästä kuoli kahdeksan vuoden seuranta-aikana (1998-2006) yksi nainen ja kontrolliryhmästä kuoli 7 naista (p=0.008). Ne naiset, joiden ranteen ja reisiluun pään luuntiheys oli yli 2SD alle viitearvon, ja jotka täyttivät muut sisäänottokriteerit, satunnaistettiin liikunta(n=84) ja kontrolliryhmään (n= 76). Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää pitkäkestoisen satunnaistetun liikuntaintervention jälkeen toteutetussa kolmen vuoden seurannassa, voidaanko pääasiassa kotona tapahtuvalla harjoittelulla vaikuttaa ikääntyneiden naisten luustoon, toimintakykyyn ja murtumien esiintymiseen MENETELMÄT Tutkimus toteutettiin vuosina 1997 -2006. Seurannan päättyessä liikuntaryhmän naisilla oli vähemmän masennusoireita kuin kontrolliryhmässä (p=0.019). Jouven X et al. 2005. Vastaavat luvut kontrolliryhmässä olivat 67 (88%) ja 45 (59%) naista. 2006. TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimukseen osallistui 72 tervettä miestä (ikä: 39±6, BMI: 26±2, VO2max: 42±8 ml/kg/min) ja 67 naista (ikä: 39±6, BMI: 24±3, VO2max: 33±6 ml/kg!min). Koko populaatiolla maksimisykkeeseen korreloivat ikä (r=-0.396, p<0.001) ja VO2rnax (r=0.372, p<0.001). Tiedetään, että harjoittelulla voidaan vaikuttaa positiivisesti moniin murtumien riskitekijöihin, kuten luuston kuntoon, tasapainoon, lihasvoimaan, kävelynopeuteen ja kävelykestävyyteen. Kaatumisia seurattiin puhelimitse 3kk:n välein. reservi miehillä ja naisilla. Sykereserviin korreloivat ikä (r=0.324, p<0.001), VO2max (r=0.620, p<0.001) sekä sykevaihtelu, missä voimakkain yhteys todettiin VLF:n kohdalla (r=0.582, p<0.001). Kuolemat selvitettiin sairaalaja kuolinsyyrekistereistä v. PÄÄTULOKSET Miehillä oli korkeampi maksimisyke (183±9 vs. JOHTOPÄÄTÖKSET Pitkäkestoinen, pääosin kotona toteutettu harjoittelu paransi ikääntyneiden naisten toimintakykyä, ehkäisi lonkkamurtumia ja vaikutti odotettavissa olevaan elinikään. Tämän jälkeen sukupuolten välisten erojen tarkastelussa käytettiin kovarianssianalyysiä muuttujilla, jotka korreloivat merkitsevästi maksimisykkeeseen ja sykereserviin koko populaatiolla. TULOKSET Liikuntaryhmässä jatkoi intervention loppuun saakka 69 (82%) naista, ja 55 (65%) kävi loppumittauksissa kuuden vuoden kuluttua intervention aloittamisesta. Kaikki alueella asuvat 7274 -vuotiaat naiset (n=l689) kutsuttiin luuntiheysmittauksiin. Reisiluun kaulan ja trokanterin seudun luun tiheydessä ja luun mineraalimäärässä ei ollut eroa ryhmien välillä (p>0.05). N Engl J Med 352 1951-1958. VIITTEET 1. lihasvoima, staattinen ja dynaaminen tasapaino, liikkumiskyky, kävelynopeus, kestävyyskunto sekä ADLtoimintakyky. Murtumia saaneiden naisten osuuksien ero ja sen merkitsevyys ryhmien välillä laskettiin, kaikkien murtumien ja lonkkamurtumien ilmaantuvuustiheyksien ero ryhmien välillä analysoitiin,ja monimuuttuja-analyysilla verrattiin murtuman ja kuoleman riskin eroa ryhmien välillä. 178±10 lyöntiä/min, p=0.001) sekä suurempi sykereservi (129±10 vs. 2005 että tarkistettiin manuaalisesti v. Koehenkilöt suorittivat polkupyöräergometrillä maksimaalisen testin, josta mitattiin VO2max, hengitysosamäärä (RQ) ja maksimisyke. Sukupuolierot sykeprofiilissa on huomioitava sen kliinisissä ja liikuntafysiologisissa sovellutuksissa. Harjoittelun vaikutus ikääntyneiden naisten toimintakykyyn ja murtumiin väestöpohjainen, satunnaistettu 30 kuukauden interventio ja sen jälkeinen kolmen vuoden seurantatutkimus RAIJA KORPELAINEN, SIRKKA KEINÄNEN-KIUKAANNIEMI, PENTTI NIEMINEN, JORMA HEIKKINEN, KALERVO VÄÄNÄNEN, JUHA KORPELAINEN . Säännöllinen, kohtuukuormitteinen liikunta tulee ottaa rutiininomaisesti mukaan ikääntyneiden terveysneuvontaan. Sydämen autonomista säätelyä kuvattiin sykevaihtelun spektrimenetelmällä 24-h mittauksesta laskemalla vaihtelun tehot eri taajuuskaistoilta (VLF: 0.003-0.04 Hz, LF: 0.04-0.15 Hz, HF: 0.15-0.4 Hz,). Sukupuolen vaikutusta maksimisykkeeseen ja sykereserviin tutkittiin ensin pariuornalla t-testillä. Murtumat selvitettiin sekä sähköisistä sairaalarekistereistä v. Liikuntaryhmä osallistui 30 kuukauden ajan ohjattuun ryhmäliikuntaan ja teki päivittäin kotiharjoituksia. Kaatumiseen liittyneitä osteoporoottisia murtumia tapahtui seuranta-aikana liikuntaryhmässä 17 (13 naisella) ja kontrolliryhmässä 22 (16 naisella) (p=0.265). TAUSTA Osteoporoosi ja siihen liittyvät murtumat ovat merkittävä kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen ongelma länsimaissa. Liikunnan pitkäaikaisesta tehosta ikääntyneillä ei ole kuitenkaan näyttöä. Sykereserviä selittivät itsenäisesti sukupuoli (p=0.003), ikä (p<0.001), VO2max (p=0.003) ja matalataajuinen (VLF) sykevaihtelu (p<0.001)
Lisäksi tavoitteena oli selvittää, onko näillä ominaisuuksilla yhteisiä geneettisiä tekijöitä ja/tai ympäristötekijöitä. Estrogeenireseptorin ja IGF-1-reseptorin tiedetään olevan vuorovaikutuksessa hermokudoksessa ja siten ylläpitävän IGF-1/ Pl3K-välitteistä, ei-genomista solutoimintojen säätelyjärjestelmää. Toistaiseksi ei juurikaan ole molekyylitason tietoa siitä, mikä rooli estrogeenillä on sarkopenian synnyssä ja lihaksen vasteissa HRT:on. Lihasatrofian aikana aktivoituu kolme proteolyyttistä mekanismia: Ubikitiini-proteasomi reakuoue, lysosomaliset proteaasit ja kalsiumin vaikutuksesta aktivoituvat kalpaiinit. siitä, missä määrin lihaksen IGF-1 signalointi on riippuvainen vuorovaikutuksesta IGF-1-reseptorin ja estrogeenireseptorin välillä. Lisäksi tulokset osoittavat kestävyysharjoittelun vaimentavan diabeteksen aktivoimia proteolyyttisiä reakuoteuä. Lihassolujen on kuitenkin raportoitu ilmentävän estrogeenireseptoreita, joiden välityksellä estrogeeni vaikuttaa kohdesolujen toimintaan joko säätelemällä suoraan geenien aktiivisuutta (genominen vaikutus) tai ns. TAUSTA Luun haurastumisella ja lihasmassan vähenemisellä saattaa olla yhteistä geneettistä ja ympäristön aiheuttamaa taustaa, sillä lihasmassan on havaittu olevan yhteydessä luun ominaisuuksiin. TULOKSET Diabetes vähensi ubikitiinireaktiotien E2-kompleksin lähetti-RNAn ilmenemistä ja lisäsi ubik it iini ligaasi E3:n, proteasomi 26S:n ja proteasomi 20S:n lähetti-RNAn määrää. Tarkempia tutkimuksia tarvitaan mm. Myös riski sairastua aikuisiän diabetekseen tai rnetaboliseen oireyhtymään kasvaa. MENETELMÄT Hiiret jaettiin neljään ryhmään: kontrollit (C), harjoittelevat (T), diabeeuiset (D), ja diabeettiset harjoittelevat (DT). Tässä tutkimuksessa selvitämme IGF-l/Pl3K signalointireitillä toimivien geenien ilmenemistä suhteessa fyysiseen aktiivisuuteen ja hormonikorvaushoidon käyttöön varhaisessa vaihdevuosiiässä olevien naisten luustolihaksessa. Vähentynyt E2:n ilmeneminen viittaa proteiinikompleksin mahdolliseen säätelytehtävään reaktiotiellä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka suuren osuuden geneettiset tekijät ja toisaalta ympäristötekijät selittävät yksilöiden välisistä eroista lihaksen poikkipinta-alassa ja arvioidussa luun lujuudessa. Fyysisellä aktiivisuudella voidaan ylläpitää lihaksistoa, mutta on myös viitteitä siitä, että vaihdevuosivaivoihin käytetty estrogeenia sisältävä hormonikorvaushoito (HRT) voisi vahvistaa lihaksisioa joko yksinään tai yhdessä fyysisen aktiivisuuden kanssa. JOHDANTO Hoitamaton tyypin l diabetes johtaa raajalihasten surkastumiseen (atrofia). toisiolahettien kautta (ei-genominen vaikutus). Harjoittelevat hiiret juoksivat juoksumatolla tunnin päivässä, viitenä päivänä viikossa 1, 3 tai 5 viikon jakson. Clin Sci (Lond), 101:147-57, 2001). Vastus lateralis lihaksesta otetuista näytteistä selvitettiin mikrosiruanalyysillä geenien aktiivisuustasojen muutokset koko perimän kattavasti. plantaris) geenisiru menetelmällä (Affymetrix GeneChip MG_U74A V2). JOHDANTO Ikääntymiseen liittyvä lihasten koon ja voiman heikkeneminen altistaa toiminnanvajauksille ja liikkumiskyvyn ongelmille ja niistä johtuville kaatumisille ja edelleen mm. Tässä tutkimuksessa selvitimme kestävyystyyppisen harjoittelun, diabeteksen ja niiden yhdistelmän vaikutuksia proteolyyttisiin prosesseihin hiiren raajalihaksessa. JOHTOPÄÄTÖKSET Tämä tutkimus osoittaa diabeteksen lisäävän proteolyyttisiin mekanismeihin osallistuvien proteiinien lähetti-RNAn määrää raajalihaksessa. Lihasnäytteet otettiin 24 tuntia viimeisen harjoituksen jälkeen harjoiuelevilta ryhmiltä ja samaan aikaan kontrolliryhmiltä. ··········· XVI Liikuntalääketieteen Päivät ········································································· IGF-1 /Pl3K-välitteinen signalointi vaihdevuosi-ikäisten naisten luustolihaksessa kaksoissokkotutkimus liikunnan ja hormonikorvaushoidon vaikutuksista KOVAN EN VUOKKO, PÖLLÄNEN EIJA, RONKAINEN PAULA, TAAFFE DENNIS, SUOMINEN HARRI, TAKALA TIMO, KOSKINEN SATU, CHENG SUUN, PUOLAKKA JUKKA, SIPILÄ SARIANNA . Vaihdevuosiikäiset naiset ovat ikäistään miehiä alttiimpia lihasmassan ja -voiman menetykselle eli sarkopenialle, ja tästä johtuville terveydellisille vaaroille. gastrocnemius, m. Geenien ilmeneminen analysoitiin vasemman pohkeen lihaksista (m. luunmurtumille. Harjoittelu vähensi diabeteksen aiheuttamia muutoksia katepsiinien ja proteasomi 26S: n ja 20S:n proteiinikomponenttien lähettiRNA tasoissa. Tutkittavat satunnaistettiin liikunta-, HRTja kontrolliryhmiin. Liikunta lisäsi p85-, PDK-, Akt sekä Glut 4-geenien mRNA-tasoja kontrolliryhmään verrattuna (p<0.05). Geneettisten tekijöiden ja ympäristötekijöiden vaikutus lihaksen poikkipintaalaan ja luun lujuuteen iäkkäillä naisilla TUIJA MIKKOLA, SARIANNA SIPILÄ, TAINA RANTANEN, HARRI SIEVÄNEN, HARRI SUOMINEN, KRISTINA TIAINEN, JAAKKO KAPRIO, MARKKU KOSKENVUO, MARKKU KAUPPINEN, ARI HEINONEN . Tämä puolestaan viittaa hitaampaan lihasatrofian edistymiseen. Tuloksia tukevat aiemmat havainnot ubikitii ni-proteasomi-rekatiotien aktivoitumisesta diabeteksessa. soleus, m. TULOKSET Liikunnalla ja HRT:lla oli erilaisia vaikutuksia lGF-l :n ja sen säätelemän signalointireitin geeneihin. Kalpaiini-2:n ja lysosomaalisten proteaasien, katepsiini Z:n, L:n ja S:n, lähetti-RNAn määrä lisääntyi diabeteksessa. Kestävyysharjoittelu vähentää diabeteksen aiheuttamia muutoksia hiiren raajalihaksen proteolyyttisten proteiinien mRNAn ilmenemisessä MAARIT LEHTI, MIKA SILVENNOINEN, RIIKKA KIVELÄ, JYRKI KOMULAINEN, HEIKKI KAINULAINEN . KOEASETELMA JA ANALYYSIT Tutkimus on osa laajempaa 12 kk kestänyttä tutkimusta, jossa selvitettiin hormonikorvaushoidon ja progressiivisen hyppelyharjoittelun vaikutuksia lihasten toimintaan 50-57-vuotiailla naisilla (Sipilä ym. Estrogeenireseptoreiden ilmenemisessä ei ollut ryhmien välisiä eroja, mutta androgeenireseptori ilmeni koeryhmissä eri tavoin kuin kontrolliryhmässä (liikunta vs kontrolli p=0.03; HRT vs kontrolli p<0.01) JOHTOPÄÄTÖKSET Tulokset osoittavat, että liikunta ja HRT vaikuttavat monien IGF-l/Pl3K-signalointireitin geenien ilmenemiseen ja luovat näin painetta tälle reitille. Hormonikorvaushoito (estradioli 2 mg, noretisteroni 1 mg, Kliogest) toteutettiin plasebo-kontrolloituna kaksoissokkokokeena. MENETELMÄT Tutkimukseen osallistui 52 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5 /2007. HRT muutti merkitsevästi insuliinireseptori-, IGF-1-, p85ja elf4B-geenien mRNA-tasoja suhteessa kontrolliryhmään (p<0.05)
JOHTOPÄÄTÖKSET Iäkkäillä naisilla geneettiset tekijät vaikuttavat rnerkiuäväsu sekä lihaksen poikkipinta-alan että arvioidun luun lujuuden vaihteluun. Mallin avulla selvitettiin näiden kolmen ominaisuuden yhteisten ja spesifien geneettisten tekijöiden, siskoille yhteisten ympäristötekijöiden ja yksilöllisten ympäristötekijöiden vaikutukset. Polkumalli osoitti, että kaikille kolmelle ominaisuudelle yhteiset geneettiset tekijät selittivät 75 % (95 % luottamusväli: 66-82 %) lihaksen poikkipinta-alan, 17 o/o (8-27 %) luun taivutuslujuuden ja 8 % (2-17 %) luun puristuslujuuden yksilöiden välisestä vaihtelusta. MENETELMÄT Tutkimukseen rekrytoitiin 10 oireetorua vapaaehtoista 25-47-vuotiasta (ka: 32v) henkilöä (5 miestä ja 5 naista), joilla ei saanut olla aiempia polven alueen traumoja tai leikkauksia. Kaikkien kolmen rustoalueen T l ajan mittausten toistettavuus ICC:llä oli erittäin hyvä; femurissa 0.93 (95 o/o luotramusvälillä O 79-0.98), tibiassa 0.87 (95 o/o luottamusvälillä 0.61-0.96) ja patellassa 0.97 (95 o/o luottamusvälillä 0.92-0.99). M iuausioisteuavuuden ollessa viiden prosentin luokkaa voidaan puhua erinomaisesta toistettavuudesta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena LIIKUNTA & TIEDE 44 • 512007 53. dGEMRIC-magneettikuvantamisen toistettavuus polven nivelruston tutkimisessa terveillä henkilöillä JUHANI MULTANEN, ERKKI RAUVALA, EVELIINA LAMMENTAUSTA, ILKKA KIVIRANTA, ARJA HÄKKINEN, HANNU KAUTIAINEN, MIIKA NIEMINEN, ARI HEINONEN . Aiemmassa menetelmän toisteuavuustutkirnuksessa [ 2] ei ole todettu yhtä hyvää mittaustarkkuutta kuin tässä tutkimuksessa. TAUSTA Liikunnan vaikutuksia nivelrustoon ei tunneta kovin tarkkaan. JOHDANTO Aiemmissa tutkimuksissa on osoiteltu, että liikuntaneuvonnalla voidaan lisätä ikäihmisten liikunta-aktiivisuutta. Positive Effects of Moderate Exercise on Glycosaminoglycan Content ,n Knee Cartilage: A Four-Month. 1 12001 I 36-41 Liikuntaneuvonnan vaikutus iäkkäiden henkilöiden liikkumiskykyyn: satunnaistettu kontrolloitu tutkimus (ISRCTN 07330512) olivat femurin ja tibian koko rustopinnat sagittaalitasossa lateraalikondylin keskiMÄNTY M, HEINONEN A, LEINONEN R, kohdasta, sekä patellan koko rustopinta TÖRMÄKANGAST, HIRVENSALO M, aksiaalisuunnassa patellan keski kohdasta. Siskoille yhteiset ympäristötekijät selittivät 20 o/o (15-27 %) taivutuslujuuden vaihtelusta ja samat tekijät selittivät 37 % (20-53 %) puristuslujuudcn vaihtelusta. Arthritis and rheumatism 52. Protocol lssues for Delayed Gd(DTPA)l2-I-Enhanced MRI (dGEMRICI for Clmical Evaluation of Articular Cartilage. Liikuntaneuvonnan vaikutusta iäkkäiden henkilöiden liikkumiskykyyn ei kuitenkaan tiedetä. Tilastollisissa analyyseissä käytettiin geneettistä polkumallia. Lihaksen poikki pinta-alalla ja luun lujuudella on sekä yhteisiä geneettisiä tekijöitä euä yhteisiä ympäristötekijöitä. 2. 0.4 ml/kg annostuksella 90 minuuttia ennen Tl-relaksaatioaikamittausta (dGEMRIC-mittaus) Analysoidut alueet tuivat jokaiseen kolmeen mittauskertaan. Loput, 3-20 %, ominaisuuksien vaihtelusta selitti ominaisuuksille spesifit yksilöllisen ympäristön tekijät. Ensimmäisellä miuauskerralla tehtiin rutiiniluonteiset diagnostiset kuvasarjat rustopintojen eheyden toteamiseksi sekä dGEMRIC-miuauksen lokalisoinnin helpottamiseksi. 103 monotsygoottista (MZ) ja 114 ditsygoott ista (DZ) 63 76-vuotiasta naiskaksosparia. VIITTEET 1. Säären puoliväli ja distaaliosa mitattiin peri feerisellä tietokonetomografialla (pQCT) sääri luun varren taivutuslujuuden, sääri luun distaaliosan puristuslujuuden (poikkipiniaala * mineraalitiheyden neliö) sekä säären lihasten poikkipirua-alan arvioimiseksi. Näin ollen sekä tietyt geneettiset tekijät että ympäristötekijät saauavat altistaa tai toisaalta suojata iäkkäitä naisia sekä lihasmassan vähenemiseltä että luun heikkenemiseltä. dGEMRIC on tutkimuskäyttöön hyvin soveltuva menetelmä, jota voidaan käyttää esimerkiksi uukiuaessa erilaisen kuormituksen vaikutuksia nivelrikkoon. Nivelen vakauttamisessa käytettiin erityisesti tähän tarkoitukseen suunniteltua ilmatyynyä. Hyvän toistettavuuden kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota henkilöstön huolelliseen koulutukseen ja kuvattavan nivelen tarkkaan sekä toistettavaan asetteluun polvikelassa. JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän tutkimuksen mukaan dGEMRIC-mittauksella on hyvä toistettavuus polven nivelruston kuvantamismenetel mänä. Menetelmän toistettavuudesta on vähän tutkittua tietoa, minkä takia tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää dGEMRIC-mittauksen toistettavuutta polven nivelrust oa tutkittaessa oireettomilla henkilöillä. Femurin rusto lie dGEMRIC mittauksen T 1 ajan CV o/o oli koko aineistolle 5.6 o/o (vaihteluväli 1.6-12.6 %), tibian rusiolle 5.5 o/o (l.5-11.5 %) ja patellan rustolle 4.6 o/o (l.9-9.7 %). Gd-DTPA(2-) -varjoaine (Magnevist, Schering Ag, Berlin, Saksa) ruiskutettiin i.v. Randomized, Controlled Trial ,n Patients at Risk of Osteoarthrins. Burstein D, Velyvis J, Scott KT, Stock KW, Kim YJ, Jaramillo D, R. no. Lisäksi ominaisuuksille spesifu geneettiset tekijät selittivät 38 o/o (23-50 %) taivutuslujuuden ja 32 % (15-49 %) puristuslujuuden vaihtelusta. SAKARI-RANTALA R, VON BONSDORFF Miuauskenojen välisen toistettavuuden arviMB, HEIKKINEN E, RANTANENT oimiseksi laskeuiin yksiltäisten tutkittavien variaatiokenoimet (CV %), koko aineiston CV o/o RMS-keskiarvona sekä lntra Class Coefficient of Variation (1 CC). TULOKSET Kaikki tutkittavat osallis. Kaikille kolmelle ominaisuudelle yhteisen yksilöllisen ympäristön osuus oli 5 o/o (2-11 %) lihaksen poikkipinta-alan, 22 % (13-33%) luun taivutuslujuuden ja 13 o/o (7-22 %) luun puristuslujuuden vaihtelusta. 11 120051: 3507-14. Boutin RD, Gray ML. Dahlberg L. Magnetic Resonance in Medicine 45. D. Roos EM .. TULOKSET Pareiuaiset korrelaatiot olivat 0,73 (MZ) ja 0,42 (DZ) lihaksen poikkipinta-alalle, 0,73 (MZ) ja 0,50 (DZ) luun taivutuslujuudelle ja 0,73 (MZ) ja 0,56 (DZ) luun puristuslujuudelle. Oikean polven kuvaus suoritettiin kolmesti keskimäärin 5 päivän välein samaan vuorokauden aikaan l .5 Teslan magneettikuvantamislaitteella (General Electric Medical Systems, Waukesha, Wisconsin, Yhdysvallat) ja siihen kuuluvalla vastaanottavalla/lähettävällä polvikelalla. Magneetti resonanssikuvantamisen dG EM R I Cmenetelmä heijastaa epäsuorasti ruston proteoglykaanipitoisuutta, ja on lupaava sekä turvallinen menetelmä liikunnan rustovastcidcn seurantaan 111. no
MRI:ssä reisiluun kaula kuvattiin kohtisuoraan kaulan akselia vastaan. 45 % henkilöistä, OR 0.84, 95 % luottamusväli O 70-0.99) ja vaikutus säilyi merkitsevänä myös 1.5 vuoden seurannan ajan (37 % vs. TAUSTA Perimä antaa perustan luustolle ja lihaksistolle, mutta vasta vuosien säännöllinen liikunnallinen kuormitus muokkaa luustosta ja lihaksistosta erityisen vahvan. Lisäksi tarkasteltiin liikuntaneuvonnan vaikutuksia maksimaaliseen kävelynopeuteen ja alaraajojen voimantuottotehoon. Tulosten perusteella tulisi testata kontrolloidussa koeasetelmassa, riittääkö hyppyjä sisältämätön vauhdikas liikunta vahvistamaan reisiluun kaulaa murtumien kannalta tärkeässä suunnassa vai vaaditaanko vahvistumiseen rajuja hyppyjä. Vähän liikkuvilla lapsilla ja nuorilla on useita sydänja verisuonisairauksien riskitekijöitä useammin kuin paljon liikkuvilla. Lancet 2005) oli jopa 40 % suurempi verrattuna kurnparelaskijoiden vastaavaan. AINEISTO JA HYPOTEESI Tutkimukseemme osallistui Suomen miesten maajoukkueen kumparelaskijoiden ja alppihiihtäjien parhaimmisto, joiden ominaisuuksia verrattiin tavallisten kuntoliikkujien vastaaviin. Liikunta ja sydänja verisuonisairauksien riskitekijöiden kasautuminen nuorilla KATJA PAHKALA, MIIKA HERNELAHTI, OLLI J HEINONEN, HANNA LAGSTRÖM, PAULA HAKALA, MAARIT HAKANEN, TAPANI RÖNNEMAA, JORMA VIIKARI, OLLI SIMELL . Alastulon on osuttava kohdalleen, jotta nivelet, luut, rustot ja lihakset pysyvät rajuissa iskuissa ehjinä ja suoritus toisi menestystä. MENETELMÄT Tutkimukseen osallistui 632 kotona asuvaa inaktiivista 75-81vuotiasta ikäihmistä, jotka satunnaistettiin koe(n=318) tai kontrolliryhmään (n=3 l 4 ). reisiluun kaulan kestävyydelle suuria vaatimuksia. TULOKSET Maailmanluokan laskijoiden jalkojen luut olivat hämmästyttävästi jopa 60 % vahvemmat kuin aktiivisilla kuntoliikkujilla kuori luu oli jopa yli 80 % paksumpi. Pujottelussa jyrkkää rinnettä tullaan alas siksak-tyyliin täydellä vauhdilla. XVI Liikuntalääketieteen Päivät ············ ······ oli selvittää, voidaanko yksilöllisellä liikuntaneuvonnalla vaikuttaa inaktiivisten iäkkäiden henkilöiden liikkumiskykyyn. Voimakkaat hypyt ovat tavalliselle kuntoliikkujalle vaalivia toteuttaa ja niihin sisältyy suurempi liikuntavamman vaara. 25 %, OR 0.87, 0.69-1.09). Lisäanalyysit osoittivat, että kontrolliryhmään verrattuna liikuntaneuvonnalla oli tilastollisesti merkitsevä (p<.05) positiivinen vaikutus koeryhmän kävelynopeuteen ja voimantuottotehoon iäkkäillä naisilla, mutta ei miehillä. Suomen maajoukkueen huippupujottelijoilla poikkeuksellisen vahva reisiluun kaula NIKANDER R., SIEVÄNEN H., HEINONEN A., KARSTILA T., KANNUS P. Koeryhmä osallistui yhteen henkilökohtaiseen liikuntaneuvontakertaan, jonka jälkeen fyysisen aktiivisuuden lisäämistä tuettiin puhelinkeskusteluin 4 kuukauden välein 2 vuoden ajan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli osana laajaa pitkittäistutkimusta selvittää Turussa ja sen lähialueilla asuvien 13-vuotiaiden nuorten vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden yhteyttä sydänja verisuonisairauksien riskitekijöiden kasautumiseen. Kuormituksen suunta on hyvin poikkeuksellinen ja aiheuttaa mm. JOHTOPÄÄTÖKSET Kumparelaskijoiden ja pujouelijoiden alaraajojen luut olivat tavallisiin kuntoliikkujiin verrattuna erittäin vahvoja. Ensisijaisina päätepisteinä olivat koetut vaikeudet 2 km ja 0.5 km kävelyssä. Vastaavasti 0.5km kävelyssä vaikeuksia kehittyi koeryhmässä kontrolliryhmää vähemmän, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (18 % vs. Tutkimushypoteesi oli, että lajien vaatima äärimmäinen ja varsin erilainen kuormitus muokkaisi laskijoiden alaraajojen luista poikkeuksellisen vahvat kuitenkin eri laskijaryhmissä täysin eri tavoin. ········· .. Havainto on mielenkiintoinen, sillä pujottelu ei sisällä kumparelaskulle tyypillisiä iskuja jotka on todettu aiemmin kaikkein hyödyllisimmäksi kuormitukseksi luustolle. TULOKSET lntervention vaikutuksesta 2 km kävelyssä vaikeuksia kehittyi koeryhrnässä kontrolliryhmää merkitsevästi vähemmän (38 % vs. Kontrolliryhmälle ei tarjottu liikun ta neuvontapalvelu ja. Tämä satunnaistettu tutkimus tukee liikuntaneuvonnan käyttöä iäkkään väestön toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisyssä. Kävelynopeuden ja voimantuottotehon mittaukset tehtiin tutkimuksen alussa ja intervention jälkeen. Lajien vertailun tekee ihanteelliseksi se seikka, että molemmissa lajeissa varustus, oheisharjoittelu ja laji ovat lähellä toisiaan, ainoastaan lajien aiheuttama kuormitus luustolle on hyvin erilaista. Äärimmäinen kuormitus vaatii lujat luut ja vahvat lihakset. Rata sisältää myös kaksi vaativaa hyppyä, usein volttien ja kierteiden kera. TAUSTA Sydänja verisuonisairauksien riskitekijät kasautuvat usein samoille henkilöille. Tieto 2 km ja 0.5 km kävelyvaikeuksista kerättiin puolivuosittain 2 vuoden intervention aikana ja 1.5 vuoden ajan intervention jälkeen. Kumparelaskussa laskija tulee alas jyrkkää, kumpareista rataa mahdollisimman lujaa. JOHTOPÄÄTÖKSET Puhelinsoitoin tuettu yksilöllinen liikuntaneuvonta vähensi liikkumisongelmien kehittymistä iäkkäillä henkilöillä. Luihin, lihaksiin ja nivelsiteisiin kohdistuu suuria vääntövoimia, sillä paino on käännöksessä usein lähes kokonaan toisen jalan varassa. Vauhdikas ja "hypytön" liikunta soveltuisi paremmin osteoporoosin ennaltaehkäisyyn, sillä tällaiseen liikuntaan osallistuminen ja sitoutuminen on väestön keskuudessa merkittävästi laajempaa. Kurnparelaskuun kuuluvat rajut iskuvoimat on aiemmin todettu alaraajojen luun rakennetta hyvin vahvistavaksi. MITTAUKSET Luumittaukset tehtiin 5 kumparelaskijalta ja 6 pujottelijalta luun tiheyttä mittaavan DXAlaitteen ja sen rakennetta mittaavan tietokonetomografian (pQCT) lisäksi ensi kertaa maailmassa myös magneettikuvauksen avulla (MR]). . Tutkittavilta mitattiin myös lihasten suorituskyky. Analyysit tehtiin intent ionto-treat -periaatteen mukaisesti. 44 %, OR 0.82, 0.67-0.98). Intervention aikana yli 91 % koehenkilöistä osallistui puolivuosiuaisiin liikkumiskykyhaastatteluihin. Pujottelijoiden lonkassa kuoriluun paksuus lujuuden kannalta kriittisessä kohdassa (Mayhew ym. Tässä tutkimuksessa todettiin aiemmista kuormitustutkimuksista poiketen, että vähän iskutyyppistä kuormitusta mutta suuria vääntövoimia sisältävä pujottelu oli yhteydessä reisiluun kaulan poikkeuksellisen vahvaan kuoriluuhun murtuman kannalta kriittisessä suunnassa. TUTKIMUSMENETELMÄT Tämä tutkimus on osa jo 17 vuotta jatkunutta prospektiivista STRIP -tutkirnusta (Varhaislapsuudessa 54 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5 /'l007
TAUSTA Salibandy on vauhdikas laji, jota pelataan joko parkettitai muovimattopintaisilla kentillä. JOHTOPÄÄTÖKSET Naispelaajilla äkillisten salibandyvammojen riski on kaksi kertaa suurempi mattoalustalla kuin parketilla. Fyysinen aktiivisuus, työkuormitus ja työkyvyn rajoitukset kroonisessa epikondyliitissa TUOMO PIENIMÄKI, PERTTI SIIRA, HEIKKI VANHARANTA . Kliinisiä ja haittaparametreja vertailtiin suhteessa yläraajoihin kohdistuvaan työja vapaa-ajan kuormitukseen. MENETELMÄT Tutkimukseen osallistui 190 potilasta, 64 miestä ja 126 naista, joiden keski-ikä oli 4 3,7 ( vaihtelu 19-61) vuotta, oirekesto 4 7 ,8 (8250) viikkoa, ja joilla oli krooninen lateraalinen (LE, n=l60) tai mediaalinen (ME, n=30) epikondyliitti. Kliinisen tutkimuksen ohella maksimaalinen isometrinen puristusvoima, kyynäralueen painekipukynnykset mitattiin. TULOKSET Kauden aikana tutkimusryhmän pelaajille kertyi aktiivisia pelitunteja rnauoalustalla 601 tuntia ja parketilla 971 tuntia. Yläraajoihin kohdistuvan fyysisen aktiivisuuden merkitystä taudin kroonistumiselle haitalle tai työkyvyttömyydelle ei ole laajemmin arvioitu tässä verraten yleisessä sairaudessa ja tämän vuoksi asiaa tutkittiin tarkemmin. Tutkimusaineiston tilastolliseen analysointiin käytettiin STATA -tilasto-ohjelmaa (versio 8.2). Salibandyvammaksi määriteltiin salibandyn liigatai l.divisioonapelin yhteydessä sattunut äkillinen vamma, joka esti pelaajaa osallistumasta harjoituksiin tai kilpapeleihin vähintään vuorokauden ajan. STRIP -tutkirnukseen osallistuneet perheet satunnaistettiin ravitsemusneuvontatai kontrolliryhmään lasten ollessa 7 kuukauden ikäisiä (n=l062). Lomakkeet tarkastettiin tutkimuskäynnin aikana ja puuttuvat tiedot täydennettiin. Vakioitu vammojen ilmaantuvuussuhde (JRR) oli mattoalustalla 2.1 -kertainen (95 % lv 1.2-3.5, p=0.005) verrattuna parkettialustaan. Aikaisemmat urheiluvammatutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että pelialustan ja jalkineen välinen suuri kitka voi olla merkittävä äkillisten urheiluvammojen riskitekijä lajeissa, joihin kuuluu nopeita suunnanmuutoksia ja äkkipysähdyksiä. Vapaa-ajan yläraajoihin kohdistuva fyysinen aktiivisuus sekä työssä tapahtuva yläraajakuorrnitus arvioitiin. Eri alustojen ja jalkineiden välisistä kitkaominaisuuksista tarvitaan lisää tutkimuksia, jotta saataisiin arvokasta tietoa vammojen ehkäisyyn tähtäävään työhön. Salibandyn yhteydessä loukkaantuneet pelaajat täyttivät vammalomakkeen ja tämän lisäksi tutkirnuslääkäri haastatteli heidät. Oirekesto ja muut yläraajasairaudet kartoitettiin. 7, p=0.029) ja vakavia vammoja (poissaolopäiviä yli 28vrk) myös 3.3 -kertaa (95 % lv 0.9-10.9, p=0.052) enemmän kuin perinteisellä parkettialustalla. Synteettinen pelialusta lisää huomattavasti urheilijoiden vammautumisriskiä: prospektiivinen yhden kauden seurantatutkimus salibandyssä KATI PASANEN, JARI PARKKARI, LAURA ROSSI, PEKKA KANNUS . alkanut sydänja verisuonitautisairastuvuuden ehkäisy -projekti). TAUSTAA Kroonistunut epikondyliitti aiheuttaa yläraajan toimintahäiriöitä, joita voidaan arvioida kliinisesti sekä kipu-ja voimamittausten avulla. Neljäsosalla 13-vuotiaista nuorista oli vähintään kaksi sydänja verisuonisairauksien riskitekijää. JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä poikkileikkaustutkimuksessa vapaa-ajan liikunnan yhteys sydänja verisuonisairauksien riskitekijöiden kasautumiseen nuorilla oli heikko. Kipu ja haitta kartoitettiin VAS-pohjaisella kyselyllä (7 osiota) sekä kipupiirroksella. Ainoastaan 13-vuotiailla STRIP -interventioryhmän tytöillä vapaa-ajan liikunnan lisääntyessä sydänja verisuonisairauksien riskitekijöiden kasautumisen riski väheni lähes merkitsevästi (kerroinsuhde: 0,81; 95%:n luottamusväli: 0,64-1,02; P: 0,068). Äkillisiä vammoja sattui mattoalustalla 36 ja parketilla 26. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää onko äkillisten salibandyvammojen ilmaantuvuudessa eroja kahden eri pelialustan (muovi maton ja parketin) välillä. Tiedot pelikenttien lattiamateriaalista saatiin Suomen Salibandyliitosta. liman kontaktia tapahtuvia vammoja ilmaantui mattoalustalla 12.5 -kertaa (95 % lv 2.9-54.9, p=0.001) enemmän. Vammojen ilmaantuvuus laskettiin 1000 pelituntia kohti. Lisäksi vakavampien vammojen osuus oli mattoalustalla suurempi: kohtalaisia vammoja (poissaolopäiviä harjoittelusta 8-28 vrk) sattui 3.3 -kertaa (95 % lv 1.1-9. Vammojen ilmaantuvuus tuhatta kilpapeli tuntia kohti oli mattoalustalla 59.9 ja parketilla 26.8. Salibandyssä alustan vaikutuksia vammariskiin ei ole aikaisemmin tutkittu. Tytöillä kuitenkin nähtiin viitteitä liikunnan myönteisestä vaikutuksesta jo nuoruusiässä. Nuorten (n=558; 264 tyttöä, 294 poikaa) raportoiman vapaa-ajan liikunnan tehon, keston ja useuden avulla laskettiin vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta kuvaava indeksi (MET h/vk, vaihteluväli 0-93.35) Samalla tutkimuskäynnillä otettiin paastoverinäyte sekä mitattiin pituus, paino ja verenpaine. TULOKSET 59 potilaan (31 %) yläraajoiLIIKUNTA & TIEDE 44 • 5/'2007 55. TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimukseen osallistui 26 naisjoukkuetta (n=331) kahdelta ylimmältä sarjatasolta. Liian vähäisen liikunnan haitat tulevat selvemmin esiin vasta myöhemmällä iällä. liman kontaktia tapahtuvien vammojen ja vakavien vammojen riski on mattoalustalla vielä tätäkin korkeampi. Alustojen välinen vammojen ilmaantuvuussuhde IRR (incidence rate ratio) analysoitiin Poisson-mallin avulla. Riskitekijärajana oli muuttujan ylin tai alin (HDL) kvintiili (erikseen sukupuolittain). Nuorten ollessa 13-vuotiaita heidän vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutensa arvioitiin kyselylomakkeella (n=565, 99 % tutkimuskäynnillä olleista). Potilailla on myös komorbiditeettia muiden yläraajasairauksien suhteen ja usein myös laaja-alaistunutta kipua. Sydänja verisuonitautien riskitekijöinä käytettiin seerumin HDL -kolesterolija triglyseridipitoisuutta, verenpainetta (systolinen tai diastolinen) sekä BMl:tä. Pelaajat pitivät seurannan aikana (runkosarja 2004-2005) päiväkirjaa pelaamistaan salibandypeleistä. Nuoret jaettiin kahteen ryhmään riskitekijöiden lukumäärän mukaan: 1) 0-1 tai 2) 2-4 riskitekijää.Tulokset analysoitiin STRIP -ryhmittäin ja sukupuolittain logistisella regressioanalyysi llä. PÄÄTULOKSET Tässä tutkimuksessa ei havaittu selvää yhteyttä vapaa-ajan liikunnan ja sydänja verisuonitautien riskitekijöiden kasautumisen välillä
Painekipukynnykset eivät vaihdelleet merkittävästi työkuormituksen tai fyysisen aktiivisuuden perusteella. Fyysisesti inaktiiveilla potilailla oli korkeammat kipukyselyindeksit kuin fyysisesti aktiivisilla (kaikki osiot, p<0.05), laaja-alaisempi kipupiirros (p=0.019), suurempi työkyvyttömyys (p=0.004) ja huonommat puristusvoimat (p<0.05). Seurauksena saattaa olla alaraajojen voiman puoliero, jonka on todettu olevan yhteydessä hidastuneeseen kävelynopeuteen ja heikentyneeseen tasapainoon(l ,2). Kävelynopeus parani molemmissa ryhmissä(p=0.997). Hengitystoiminnan tehostaminen on tärkeää paitsi kestävyysuinnissa myös erityisen tärkeää keuhkosairauksien hoidossa. Koehenkilöt olivat terveitä ja he eivät olleet raportoineet hengitysoireita harjoittelussa. Liikkumiskykyä arvioitiin 10 metrin kävelynopeuden sekä itsearvioinnin avulla. Uinnin aikana vesi rajoittaa uimarin hengitystoimintaa kasvojen ollessa vedessä. Veteen puhaltamisen onkin iodeuu kehittävän hengityslihaksia ja sen seurauksena keuhkojen toimintakykyä. Arch Phys Med Rehabil 2005:87 1838-42 2)Skelton et al.Age Ageing 2002;31: 119-25 Keuhkofunktiot uimareilla maalla ja vedessä MARJA PÄIVINEN, KARI KESKINEN, JUHA PELTONEN, HEIKKI TIKKANEN . Tutkimukseen otettiin henkilöitä, joilla ei ollut neurologisia tai progressiivisesti eteneviä vakavia sairauksia. Fyysisen aktiivisuuteen ja kevyeen työkuormitukseen liittyi suhteellisesti vähäisempi muiden yläraajasairauksien esiintyminen. POHDINTA Intensiivinen voima-nopeusharjoittelu lisäsi alaraajojen lihasvoima ja voimantuottotehoa lonkkamurtuman kokeneilla ihmisillä. Uidessa hengitysrytmi on hidas ja sisään hengitykseen käytetty aika on lyhyt. Työkuormituksen ja fyysisen aktiivisuuden vertailu osoitti, euä Iyysisesti inaktiivien työkyvyttömyys oli merkiuäväsu suurempi (p=0.039), heillä oli enemmän sairauslomia (p=0.02) ja korkeammat kipuindeksit (kaikki p<0.05) ja laaja-alaisempi kipupiirros (p=0.023) myös kohtalaisesti ja raskaasti kuorrniuavassa työssä, sekä suurempi puristusvoiman lasku (p=0.03), ja kivuliaammat kliinisten manuaalisten testien tulokset (kaikki p<0.05) kuin fyysisesti aktiivisilla. Voima-nopeusharjoittelun vaikutukset lonkkamurtuman kokeneiden ihmisten liikkumiskykyyn ja alaraajojen lihasvoimaan ERJA PORTEGIJS, MAURI KALLINEN, TAINA RANTANEN, ARI HEINONEN, SANNA SIHVONEN, MARKKU ALEN, ILKKA KIVIRANTA, SARIANNA SIPILÄ . U)oshengityksessä veteen puhalletaan veden vastusta vastaan. Yläraajoihin kohdistuva vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus liittyy vähäisempään kipuun ja kipupiirrosluokkaan, vähäisempiin sairauslomiin, parempaan työkykyyn ja parempaan Iunk tionaaliseen ja kliiniseen tilaan. JOHTOPÄÄTÖKSET Krooniseen epikondyliittiin liittyy laaja-alaista kipua ja käden toimintakyvyn rajoituksia yleisesti. Voimaharjoittelun vaikutuksista liikkumiskykyyn on kuitenkin selvästi vähäisempää näyttöä. ........... Aikaisemmissa harjoitustutkimuksissa ei ole otettu huomioon mahdollista lihasvoiman puolieroa. VIITTEET 1 )Portegijs et al. Kliinisen tutkimuksen jälkeen ne tutkittavat, joilla ei ollut vasta-aiheita intensiiviseen voi ma-nopeusharjoi uel u un, satu nnaistetti i n harjoitus-(n=24) ja verrokkiryhrn iinf ne z Z). LEP:n puoliero pieneni harjoitusryhmässä verrokkiryhmään verrattuna(p=0.009). Lonkkamurtuman jälkeen erityisesti murtuneen jalan lihasvoima ja voimantuouoteho heikkenevät. Verrokkiryhmään verrattuna, LEP parani harjoittelun seurauksena 11 % heikomman alaraajan puolella(p=0.068), multa ei vahvemmalla puolella(p=0.980). Lisäksi kehon vaaka-asento sekä ympäröivän veden paine ja lämpötila vaikuttavat hengitykseen. Tutkimuksessa selvitettiin intensiivisen, alaraajojen lihasvoiman puolieron huomioivan, voima-nopeus harjoittelun vaikutuksia lonkkamurtuman kokeneiden henkilöiden lihasvoimaan, alaraajojen lihasvoiman puolieroon ja liikkumiskykyyn. Harjo iuelun vaikutukset lihasvoiman puolieroon olivat vähäisiä. Vaikka kävelynopeus ei lisääntynyt harjoittelun seurauksena, sillä oli suotuisia vaikutuksia ulkona liikkumiseen ja siten mahdollisesti myös liikkumiskykyyn liittyviin toiminnanvajauksim. Vapaaajan fyysinen aktiivisuus näyttää antavan suojaavaa vaikutusta hyvään käden kuntoon myös fyysisesti kuormittavissa tehtävissä ja saattaa ehkäistä tai vähentää kroonistuvassa epikondyliitissa laaja-alaista kipua ja toiminnallista rajoitusta. Puhelinhaastattelun perusteella suljettiin lisäksi pois ne henkilöt, jotka eivät pystyneet liikkumaan ulkona ilman toisen henkilön apua. Maalla istuma-asennossa mitattuja tuloksia verrattiin koehenkilöiden henkilökohtaisiin ikää, kokoa sekä sukupuolta vastaaviin viitearvoihin. Harjoittelu ei kuitenkaan vaikuttanut voiman puolieroon(p=0.774). Koehenkilöt (N=l4) 7 naista ja 7 miestä olivat keskimäärin 18 vuotiaita SM-kilpailutason uimareita, jotka olivat harrastaneet kilpauintia keskimäärin 9 vuotta ja harjoittelivat keskimäärin 9 kertaa viikossa. Iäkkäillä ihmisillä, joilla on selvä alaraajojen voiman puoliero, puolieron huomioiminen voimaharjoittelun yhteydessä saattaa lisätä harjoittelun vaikutuksia. METODI Tutkimuksen perusjoukon muodostivat 60-85-vuotiaat miehet ja naiset, jotka olivat kokeneet lonkkamurtuman 1 /z7 vuotta aikaisemmin, ja jotka murtuman vuoksi leikattiin Keski-Suomen keskussairaalassa(n=452). 12-viikkoa kestäneen progressiivisen voima-nopeus harjoittelun aikana harjoiteltiin polven ojeruajia ja koukistajia, lonkan lähentäjiä ja louoruajia sekä pohjelihaksia(2 kertaa viikossa). TULOKSET Harjoittelu lisäsi heikomman alaraajan polven ojennusvoimaa 17 % (toistornit tausten ANOVA yhdysvaikutus p=0.0 11) ja vahvemman alaraajan voimaa 15 %(p=0.002) verrokkiryhmään verrattuna. Heikomman puolen alaraajaa harjoitettiin enemmän ja suuremmalla vasiuksella. Iäkkäiden ihmisten lihasvoima lisääntyy jo muutaman kuukauden progressiivisen lihasvoimaharjoittelun seurauksena. Harjoittelun jälkeen suurempi osa tutkittavista (57 %) kykeni kävelemään 2km matkan ilman vaikeuksia verrattuna lähtötilanteeseen(35 %, McNemar p=0.063). Verrokkiryhmässä vastaavaa muutosta ei havaittu (35 %vs.40 %). Sen lisäksi, suurempi osuus harjoitusryhmäläisist ä koki, että ulkona liikkuminen oli helpottunut(x2 p=0.016). Vedessä mittaukset suori tcu i n uintiasennossa kasvot vedessä hengittäen 56 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5 /'2007. XVI Liikunta lääketieteen Päivät . lsometrinen maksimaalinen polven ojcnnusvoima(KET) ja alaraajan ojennuksen voimantuottoteho(LEP) mitattiin molemmilta puolilta ja alaraajojen välinen puoliero laskettiin kaavalla (heikompi jalka/molempien jalkojen summa)*l00 %. hin kohdistuva vapaa-ajan [yysinen aktiivisuus oli merkittävää ja 42 %:lla oli yläraajojen kannalta kevyt, 27 %:lla kohtalainen ja 31 %:lla raskas työkuormitus. Tutkimuksen tarkoituksena oli mitata kokeneiden pitkän uintiharjoittelutaustan omaavien terveiden kilpauimareiden keuhkofunkuoita maalla ja vedessä sekä tarkastella niiden muutoksia ennen ja jälkeen maksimaalisen uintisuorituksen
TAUSTA Sotilaslentäjien niskaja selkäoireilu on yleistä. Ero johtui kertahengitystilavuudesta, joka oli miehillä keskim äärin 3,4 1 ja naisilla 2,5 1. M ittaukset suoritettiin Cosm ed K4 62 laitteella. sno rkkel i tyyppiseen hengi tysventtiiliin. Gradeerauksen toistettavuus oli 92 %:nen (Kappa-kerroin .58).Eritasoisia pieniä loydoksiä esiintyi runsaasti, kaikkiaan 81,7 %:lla lentäjistä kaularangassaja 91,5 %: lla lannerangassa. Jo ennen kuin metabolinen oireyhtymä tai tyypin 2 diabetes todetaan, ovat plasman kolesterolija vapaiden rasvahappojen tasot koholla. MENETELMÄ 82 nuorta fyysisesti aktiivista sotilaslentäjää osallistui ennen suurta kiihtyvyyskuormitusta sisältävän lentopalveluksen aloittamista kaulaja lannerangan MRl-kuvauksiin vuosien 1996 ja 2004 välillä Keskussotilassairaala Tilkassa (1,0 T GG Signa Horizon) .Sokkoutettu asiantuntija gradeerasi kuvissa esiintyvät löydökset kahteen kertaan vuonna 2007. Tämä voi johtua ominaisuudesta, joka uintiin valikoituneilla henkilöillä on luonnostaan tai uintiharjoittelun spesifisestä adaptaatiosta. Veteen uintiasentoon siirtymisellä oli tuloksia alentava vaikutus. Vesim ittauksissa levossa koehenkilö piti kiinni altaan reunasta ja jaloissa hänellä oli uintikelluke (pullis) estäm ässä jalkojen vajoamista. Näiden lisäksi kaksi ryhmää aloittivat runsasrasvaisella ruokavaliolla, mutta 10 viikon jälkeen ruoka vaihdettiin vähärasvaiseen (H/LFS) ja toiselle ryhmälle annettiin lisäksi juoksupyörät häkkeihin (H/LFR). Tämä yhdessä plasman korkeiden kolesieroliarvojen kanssa osoittaa tapahtuneen suuria muutoksia lipidien aineenvaihdunnassa. Tarkempi kontLIIKUNTA & TIEDE 44 • 5/2007 57. Ristiintaulukointia käytettiin päämenetelmänä ja gradeerauksen toistettavuutta mitattiin Kappa-kertoimella. JOHTOPÄÄTÖKSET Pienet MRI-löydökset lentouran alussa eivät näyttäisi tämän tutkimuksen perusteella ennakoivan sotilaslentäjän ammatillista oireilua. Vedessä mitattu MVV korreloi paremmin uinnin aikaisen VEmax:n kanssa (0,83) kuin maalla mitattu MVV (0,70). Samanaikaisesti lipidien tarjonnan ollessa verenkierrossa suuri, on niiden käyttö elimistön energianlähteenä kuitenkin hidastunut. Korkearasvaisella ruokavaliolla olleiden HOMA-testin tulokset ovat myös selvästi muita ryhmiä korkeampia, mikä osoittaa insuliiniherkkyyden vähentyneen kohdekudoksissa. Kuluneen vuosikymmenen aikana on pyritty etsimään aikaisempaa parempia menetelmiä ammatillisen oireilun ennustamiseksi. Kuitenkin vain runsas 15 % kaulaja lannerangan löydöksistä oli yhteydessä myöhempään ammatilliseen oireiluun.Merkittävää degeneraatiota ei ollut havaittavissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on arvioida magneettiresonanssi(MRl)kuvantamisen avulla saadun informaation merkitystä nuoren sotilaslentäjäjoukon oireilun prediktorlna. Koejakson aikana tehtiin glukoosirasitustesti sekä mitattiin paastonaikaiset plasman glukoosija insuliinitasot. MRl-löydökset fyysisesti kuormittavan ammatin aiheuttaman selkäoireilun ennustajina RINTALA H., RINTALA P., SOVELIUS R., MÄNTYSAARI M. Rasva-aineenvaihdunnan häiriöt insuliiniresistenssin kehittymisessä RITA RINNANKOSKI, MIKA SILVENNOINEN, RIIKKA KIVELÄ, MAARIT LEHTI, PAAVO RAHKILA, VEIKKO VIHKO, HEIKKI KAINULAINEN . Näiden puolestaan on havaittu olevan yhteydessä kohdekudosten insuliiniresistenssin kehittymiseen, joka tässä tutkimuksessa on todettavissa korkearasvaisen ruokavalion ryhmillä HOMA-testin tulosten perusteella. Löydökset linkitettiin lentouran aikaiseen tukija liikuntaelinoireiluun. Hiiret lopetettiin 19 viikon jälkeen, jonka jälkeen mitattiin veren triglyseridi-, kolesterolija vapaiden rasvahappojen määrä. Uinnin aikana mitatut maksim ivent ilaatiot (VEmax) olivat miesuim areilla keskim äärin 13 2 1/min ja naisuim areilla 99 1/min. Hengitystiheys oli miehillä 53 ja naisilla 54 krt/min. Johtopäätös oli, että terveiden harjoitelleiden kilpauimareiden hengitysfunktio poikkesi normaaliväestöstä tilavuuksien ja virtauksien osalta. Hengitys uidessa poikkeaa maalla tehtävästä hengityksestä monin tavoin, siksi myös uimareiden ventilaatiota tulisi tutkia vedessä. Tutkimuksessa yhdeksänkymmentä C57BU6J uroshiirtä jaettiin kuuteen ryhmään seuraavasti; normaalia vähärasvaista ruokaa syövät (LFS) ja lisäksi vapaaehtoisesti juoksupyörällä harjoittelevat hiiret (LFR), runsasrasvaista ruokaa syövät (HFS) ja lisäksi juoksevat hiiret (HFR). Spiro m etriamittauksissa maalla ja vedessä koehenkilöiltä mitattiin nopea vitaalikapasiteetti (FVC), sekuntikapasiteetti (FEVl), niiden suhde (FEV %), uloshengityksen huippuvirtaus (PEF), maksim aalinen virtaus 50 % tasolla (M EF50) vitaalikapasiteetista sekä maksimaalinen tahdonalainen vent ilaatio (M VV), joka määritettiin myös laskennallisesti (cM VV) spiro m etrian tuloksista. Lihasten solunsisäistä rasvaa näytti odotetusti kertyneen enemmän korkearasvaisen ruokavalion yksilöille. Hengitysventtiili oli mittausten aikana kytketty hengitysanalysaattoriin, joka oli kiinnitetty kaapelilla tietokoneeseen. Vedessä levossa mitatut arvotparanivat maksim aalisen uinnin vaikutuksesta. Lisää tutkimusta tarvitaan osoittamaan, millä mekanismilla lipidit heikentävät insuliinireseptorin toimintaa ja insuliinin signalointia kohdekudosten soluissa. Maksim aalisen uinnin aikana ventilaatiota mitattiin henkäys henkäykseltä men etelm ällä. . Uim areiden spiro metrian arvot ero sivat viitearvoista siten, että tilavuutta kuvaavat arvot olivat suurempia ja virtausnopeuteen liittyv ät arvot pienempiä. Tutkituilla uim areilla muutos oli pienempi keskim äärin (4 %) kuin aiemm in kirjallisuudessa esitetty (6l l %). Lisäksi lihassolujen sisäistä rasvasisältöä tarkasteltiin mikroskoopilla lihasleikkeistä. Runsasrasvainen ravinto, liikkumattomuus ja lihavuus ovat edistäneet tyypin 2 diabeteksen räjähdysmäisen kasvun kaikkialla maailmassa. Liikunnan on vastaavasti havaittu lisäävän rasvan aineenvaihduntaa, jolloin myös näiden metabolisten sairauksien oireita voidaan vähentää. TULOKSET Keskimääräinen seuranta-aika oli 6,5 vuotta. Tutkimuksessa korkearasvainen ruokavalio kohotti kolesterolitasoja selvästi verrattuna muihin vähärasvaisen ruokavalion ryhmiin. Nämä aineenvaihdunnan häiriöt saavat aikaan rasvan kertymistä lihassolujen sisään ja muutoksia solukalvojen lipidija kolesterolikoostumuksessa. Ruokavaliota muuttaneiden ja koko ajan vähärasvaisella ruokavaliolla olleiden ryhmien välillä ei ollut tilastollista eroa, kuten ei myöskään juoksevilla yksilöillä verrattuna vähemmän liikkuviin verrokkeihinsa
Keskimäärin 1.9 harjoitusta viikossa (95%) tehtiin suunnitellusti harjoitusryhmässä ensimmäisen 21 viikon aikana ja .1.3 harjoitusta viikossa (87 %) vähennetyn 21 viikon harjoittelun aikana. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2002;57I4I:B138-43 Nykyihmisen reisiluun yläpää on rakenteellisesti heikko monipuolisen liikuntakuormituksen puuteko syynä. Keskiajalla nämä asiat olivat jo olosuhteiden pakosta toisin. XVI Liikuntalääketieteen Päivät ·········· .. Voiko tämä fyysisen elämänmenon selvä muutos osaltaan selittää nykyajan merkittävää kansanterveydellistä ongelmaa lonkkamurtumia. Nykyiselle elämänmenolle tyypillinen moottoroitujen kulkuneuvojen ja työvälineiden käyttö työssä ja kotona muun liikunnan vähäisyyden ohella vähentävät säännöllistä ja monipuolista luustokuormitusta. Vastaavasti 10 m kävelyaika lyheni harjoiueluryhrnässä kontrolliryhmää enemmän l-0.6 s (95 % CI: -0. JOHTOPÄÄTÖKSET Nykyinen ravitsemus ja terveydenhoito antavat erinomaiset lähtökohdat luuston pituuskasvulle ja vahvistumiselle. ··· · . Kukin harjoitus sisälsi 6-8 eri harjoitella, joista kaksi kohdistui jalkojen ojentajalihaksiin. -0. Ensimmäisen 21 viikon aikana maksimivoima kasvoi harjcitteluryhmässä kontrolliryhmää enemmän l 25 kg (95 % CI: 22 kg; 29 kg) VS. Luusto vahvistuu kuitenkin vain jos siihen kohdistuu säännöllisesti monipuolista ja riittävää kuormitusta. Lonkkansa murtaneilla nykyihmisillä reisiluun kaula ei ollut ainoastaan pidempi vaan poikkileikkaukseltaan vielä pienempi kuin ikäverrokeilla. Lihasmassan ja kävelynopeuden säilyminen vähennetyllä voimaharjoituksella tukee havaintoa siitä, että jopa yksi kova viikoittainen voimaharjoitus riittää säilyttämään lihasvoiman ja koon 6 kuukautta voimaharjoitteluohjelman päättyä ikääntyvillä miehillä (Trappe ym. 7 s; -0.5 s) vs. 2002). Maksimivoimassa ja kävelyajassa tapahtuvaa muutosta analysoitiin kovarianssianalyysilla vakioimalla lähtötason vaikutus muutokseen. 2004). Lonkkansa murtaneilla reisiluun kaulaan kohdistuva kuormitus oli kaatumisti larueessa selvästi suurempi kuin ikäverrokeilla miehillä jopa 40 % suurempi, mutta naisilla vain 10 %. 21 viikon harjoittelun jälkeen harjoittelua vähennettiin kolmeen harjoituskertaan kahdessa viikossa seuraaviksi 21 viikoksi. Tulosten perusteella ohjattua voimaharjoittelua voidaan suositella tehokkaana ja hyvin soveltuvana liikuntamuoto ikääntyville lihasvoiman ja toimintakyvyn parantamiseen. 4 kg (95 % CI: -1 kg; 9 kg), P<0.0011. 10 m kävelyaika mitattiin valokennoilla laboratorion käytävällä tutkittavan kävellessä nopeinta mahdollista vauhtia. MENETELMÄT Reisiluun yläpään makroanatomia (mm. Saadaksemme vastauksen selvitimme miten reisiluun yläpää on muuttunut viimeisen vuosituhannen aikana ja onko muutos korostunut lonkkansa murtaneilla. Lisäksi ruumiillinen työnteko aloitettiin jo lapsena, jolloin luuston mukautuu kuormitukseen tehokkaimmin. Lisäksi kaulan ja varren välinen kulma oli suurempi. TULOKSET Nykyihmisen reisiluun kaula oli pituuteen suhteutettuna pidempi kuin keskiaikaisten ihmisten, mutta luun poikkileikkauksen koko ei ollut vastaavasti suurentunut. l s (95 % Cl: -0.2 s; 0.1 s), P<0.00J 1. Intensiivisen harjoittelun päätyttyä kova voirnaharjoitus 1-1.5 kertaa viikossa näyttää säilyttävän parantuneen lihaskunnon useita kuukausia. 2002). Käytännössä on kiinnostavaa tietää kuinka vähän harjoittelua riittää lihaskunnon ylläpitämiseen harjoitusohjelman päätyttyä. Lihasvoiman ja toimintakyvyn on yleensä havaittu parantuvan voimaharjoittelun jälkeen ikääntyvillä (Latham ym. Reisiluun yläpään ulkoinen rakenne näyttää muuttuneen siten, että nykymiehillä luun lujuus on 58 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5 /2f1J7. Työt ja matkat tehtiin pääasiassa vain oman lihasvoiman avulla. Poikkileikkauksen muoto oli soikeampi keskiaikaiseen pyöreään muotoon verrattuna. VIITTEET Latham NK ym. Harjoitteluryhmä suoritti ohjattua nousujohteista voimaharjoittelua (painot 40-80 % maksimista) kahdesti viikossa 21 viikon ajan. Keskiajan tilanteeseen verrattuna nykyihmisen reisiluun kaulaan kaatumisessa kohdistuva kuormitus oli miehillä 30 % ja naisilla 50 % suurempi. rolloitu tutkimusasetelma altistumattomiin verrokkeihin nyt käytettyä MRl-kalustoa nykyaikaisemmalla laitteistolla saattaisi antaa lisäarvoa kuvantamisen käytettävyydestä prediktorina fyysisesti hyvin kuormittavassa ammatissa. Samoin parannus 10 m kävelyajassa ilmeni edelleen harjoitteluryhmässä kontrolleihin nähden vähennetyn harjoittelun jälkeen l-0.5 s (95 % CI: -0.6 s; -0.4 s) vs. Tutkimuksen luut olivat peräisin joko keskiaikaisista kalmistoista tai ruumiinavauksista, jotka oli tehty onnettomuudessa tai pian sen jälkeen kuolleille henkilöille tai lonkkamurturnapotilaille, jotka olivat kuolleet kahden viikon kuluessa vammasta. Alkutilanteessa 43 vapaaehtoista harjoittelematonta tervettä miestä satunnaistettiin voimaharjoitteluryhmään (n=22, ikä 58± 7 vuotta, BM 1 25±3 kg/m2, 1 RM jalkaprässi 148±25 kg, 10 m kävelyaika 3.7±0.4 s) ja kontrolliryhmään (n=21, ikä 58±6 vuotta, BMI 25±3 kg!m2, 1 RM jalkaprässi 146±30 kg, 10 m kävelyaika 3.1±0.4 s) 42 viikon tutkimuksen ajaksi. Komplianssi voimaharjoitteluun oli korkea. Voimaharjoittelun aikaansaama lihasvoiman ja kävelynopeuden parantuminen vahvistaa aikaisempia tuloksia voimaharjoittelusta ikääntyvillä henkilöillä (Latham ym. reisiluun kaulan pituus, ympärysmitta ja halkaisija kapeimmasta kohdasta sekä reisiluun kaulan ja varren välinen kulma) määritettiin 118 keskiaikaiselta ja 67 nykyajan aikuiselta iältään 20-50 vuotta, 84: lta nykyihmiseltä sekä 48 iäkkäällä lonkkamurtumapotilaalta iältään yli 60-vuotiaita. Jalkojen ojeruajalihasten bilateraalista konsentrista maksimivoimaa mitattiin jalkaprässillä (polvikulmasta 70° täyteen ojennukseen 180°) käyttäen modifioitua David 210 laitetta (David Fitness and Medical, Outokumpu, Suomi). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten hyvin vähentynyt voimaharjoittelu riittää säilyttämään lihasvoimaa ja kävelynopeutta ikääntyvillä miehillä voimaharjoitteluohjelman jälkeen. -0.2 s (95 % Cl: -0.3 s; 0.1 s), P<0.01]. TAUSTA Luuston kyky mukautua siihen kohdistuvaan kuormitukseen on hyvin suuri. Vähennetty voimaharjoittelu riittää säilyttämään lihasvoiman ja kävelynopeuden ikääntyvillä JANNE SALLINEN, MIKAEL FOGELHOLM, JEFF VOLEK, WILLIAM KRAEMER, MARKKU ALEN, KEIJO HÄKKINEN . HARRI SIEVÄNEN, LASZLO JOZSA, ILDIKO PAP, MARKKU JÄRVINEN, TERO JÄRVINEN, PEKKA KANNUS, TEPPO JÄRVINEN . 2 kg (95 % CI: -4 kg; 8 kg), P<0.0011. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2004: 59(1 ):48-61 Trappe S ym. Yllä mainittujen mittausten lisäksi arvioitiin myös kaatumisen aiheuttamaa kuormitusta reisiluun kaulassa. Jatkettu vähennetty 21 viikon voimaharjoittelu säilytti kasvaneen maksimivoimatason harjoitteluryhmässä kontrolleja korkeampana lähtötilanteeseen verrattuna [27 kg (95 % CI 23 kg; 31 kg) vs. Nämä rakenteelliset piirteet korostuivat erityisesti lonkkansa murtaneilla miehillä
Nykynaisilla luurakenteen lujuus on heikentynyt vielä enemmän. Satunnaisen vaihtovuorokokeen (cross-over) tulokset analysoitiin monimuuttuja sekamallilla (SAS-ohjelmalla). SISÄLTÖ Opas sisältää tietoa henkilöön itseensä ja ympäristöön liittyvistä kaatumisen vaaratekijöistä sekä ehkäisykeinoista. Kaatuminen on iäkkäiden suomalaisten yleisin tapaturma. Lisäksi cd-romissa on perusterveydenhuollon ja laitoshoidon käyttöön valmiit luentotiivistelmät ikäihmisten kaatumistapaturmista, niiden ehkäisystä ja kaatumisvaaran arvioinnista. TAVOITE Oppaan tarkoituksena on tarjota tietoa ja työvälineitä sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisille korkeassa kaatumisvaarassa olevien iäkkäiden henkilöiden tunnistamiseen ja kaatumisten ehkäisyyn. 2004. LIIKUNTA & TIEDE 44, 5/2007 59. 2004). Harjoitteluohjelman osuus oli 7,4 % vapaa-ajan voimakkaammasta fyysisestä aktiivisuudesta ja 1,4 % koehenkilöiden kokonaisaktiivisuudesta. . Kaatumistapaturman seurauksena iäkäs henkilö on vaarassa menettää itsenäisen toimintakykynsä ja joutua pysyvään laitoshoitoon. Arviointimenetelmät on tarkoitettu iäkkäiden henkilöiden parissa perusterveydenhuollossa ja/tai laitoshoidossa työskenteleville. Occupational Medicine 54(11, 313. Kirjalliseen oppaaseen liitetty cd-rom sisältää oppaan sähköisessä muodossa, kaatumisvaaran arviointiin liittyvän liikkumiskykytestistön ohjeistuksineen videokuvana sekä kaaturnisvaaran arviointiin liittyvät testija arviointilomakkeet tulostettavassa muodossa. Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmien ehkäisy SANNA SIHVONEN ,TERHI HULKKO, MINNA MÄNTY . Oikean tyyppisellä liikunnalla oikein ajoitettuna voisi olla potentiaalia vahvistaa tällaisia hentoja luita ja estää osaltaan lonkkamurtumia vanhemmalla iällä. Harjoittelun annos sekä muu fyysinen aktiivisuus kontrolloitiin käyttäen lepoaineenvaihdunnan kerrannaisia (MET). Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia työpaikalla tapahtuvan kevyen (30% lRM) kuntosaliharjoittelun vaikutusta toimistotyöntekijöiden fyysiseen toimintakykyyn. VIITTEET Proper K, Koning M, van der Beek A, Hildebrant VH, Bosscher RJ, van Mechelen W. Harjoitteluliikkeitä (polven ojennus/koukistus, yläraajojen ojennus/koukistus, vartalonkierto) toistettiin 20 kertaa. Spesifi fyysinen harjoittelu lisäsi yläraajojen ojeruajalihasten voimaa (p= 0,001) ja subjektiivista fyysistä kuntoa (p=0,015). Harjoitteluannoksen määrittely ja muun fyysisen aktiivisuuden kontrollointi selkeyttivät fyysisen harjoitusintervention vaikuttavuuden tutkimista työpaikoilla. Tutkimuksessa käytettiin standardoituja fyysisiä mittareita ja lomakkeita, joiden toistettavuus oli pilottitutktrnuksernme perusteella hyväksyttävä. Näyttöä harjoittelun vaikutuksesta ei ole riittävästi, varsinkin annos-vaste analyysi puuttuu (Proper et al. Tätä tarkoitusta varten Kansanterveyslaitoksella on kehitetty opas iäkkäiden henkilöiden kaatumisten ehkäisyyn: Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Opas kaatumisten ja murtumien ehkäisyyn (IKINÄ-opas). 2003, Twieito et al. Tutkimuksessa ei havaittu vaikutusta yläraajojen koukistajalihaisen tai polven koukistaja/ojentajien lihasvoimaan, kehon rasvaprosenttiin, selkärangan liikkuvuuteen tai puristusvoimaan. Työntekijät osallistuivat 15 viikkoa kestävään kuntosalilaiteharjoitteluun paineilmalaitteilla ja siihen liittyvään ohjaukseen sekä 15 viikon kontrollijaksoon. Harjoitteluohjelmaan käytetty työaika oli noin 1 % henkilöiden keskimääräisestä tyoajasia. Murtumariskin kannalta luun ulkomuodolla näyttäisi naisilla olevan vähemmän merkitystä kuin miehillä, joilla kapea ja pitkä reisiluun kaula liittyy selvästi lonkkamurtumiin. Kuopion kaupungin keskushallinnon osastojen ( 4 toimipistettä, fyysinen aktiivisuus työssä 1.5 MET) 123 työntekijästä 90 vapaaehtoista [73 %, 66 naista ja 24 miestä, keski-ikä 45.7 (SD 8.5) vuotta] osallistui tutkimukseen. Joka kolmas yli 65-vuotias kotona asuva iäkäs henkilö kaatuu kerran vuodessa ja laitoksissa asuvista yli puolet. Yhdeksän kymmenestä lonkkamurtumasta johtuu kaatumisista. Keskeisiä teemoja ovat liikunta toimintakyvyn ylläpitäjänä, lääkehoidon tarkistaminen, hyvän ravitsemustilan ylläpito sekä asuinympäristön muokkaus turvallisemmaksi. Osa vakavista kaat umis-vammoista johtaa kuolemiin. Tässä on hyvä todeta, että tällaiset hentoluiset miehet ovat nuorempana alttiita myös rasitusrnurtumille. Kaaturnistapaturmien aiheuttamaa sekä kansanterveydellisesti ja taloudellisesti että yksilöllisesti merkittävää ongelmaa voidaan ja pitää ehkäistä. Tutkimuksen tulokset ovat suoraan hyödynnettävissä fyysisesti kevyen työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnassa. ················································································································································································•·······•· arviolta samalla tasolla kuin naisilla 1000 vuotta sitten. Tutkimustulokseni luovat pohjaa näyttöön perustuvalle työfysioterapialle. Clinical Journal of Sport Medicine 13. Kohonneen kaatumisriskin taustalla on usein monien tekijöiden yhteisvaikutus. Työpaikalla on tehty vähän satunnaistettuja kontrolloituja harjoittelututkimuksia, lisäksi tutkimusten metodologinen laatu on ollut heikkoa. Viiden viikon jaksossa 5,6 MET tunnin harjoittelu lisäsi yläraajojen lihasvoimaa 1,3 kg (95 % CI 0,52,1) ja koettua fyysistä kuntoa 4 yksikköä (95 % CI 1-7) (skaala 0-100). Low back pain interventions at the workplace: a systematic literature review. IKINÄ-opas oheismateriaaleineen (liikkumiskykytestistö ja luentotiivistelmät) löytyvät Kansanterveyslaitoksen verkkosivuilta osoitteesta www.ktl.fi/ikina. and health. The effectiveness of worksite physical activitv programs on physical activity, physical fitness. 106-17 Tveito TH, Hysing M, Eriksen HR. Kaatumisen ehkäisyn kannalta on keskeistä tunnistaa korkeassa kaatumisvaarassa olevat riskihenkilöt ja pyrkiä yksilöllisten vaaratekijöiden poistamiseen. 2003. Harjoittelun ja muun fyysisen aktiivisuuden osuuksien vertailu antaa tietoa harjoittelun merkityksestä työntekijöiden arkielämän kokonaiskuormituksessa. Painettua opasta myy Edita (www.edita.fi/netmarket). Työpaikalla tapahtuvan harjoittelun vaikutus toimistotyöntekijöiden fyysiseen toimintakykyyn ryhmätasolla satunnaistettu vaihtovuorokoe SJÖGRENT., NISSINEN K., JÄRVENPÄÄ S., OJANEN M., VANHARANTA H., MÄLKIÄ E. Heillä kaatumistilanteessa luuhun kohdistuu jopa 50-70% suurempi kuormitus kuin miehille, mikä osaltaan selittää lonkkamurtumien suurempaa esiintyvyyttä naisilla. Ensimmäisen viiden viikon aikana harjoittelu ohjattiin tekemään kerran (5x/vko) ja seuraavilla viikoilla yksi-kaksi kertaa työpäivän aikana (7-Sx/vko). Tavoitteena on myös vahvistaa iäkkäiden parissa työskentelevien ja alaa opiskelevien tietämystä kaatumistapaturmien ehkäisystä sekä lisätä valmiuksia ottaa kaatumisen ehkäisyn kannalta tehokkaat toimenpiteet osaksi omaa työtä
VIITTEET Cole TJ, Bellizzi MC, Flegal KM, Dietz WH. Runsas istuminen kouluajan jälkeen liittyi lihavuuteen pojilla (OR 2.9), sekä keskivartalolihavuuteen pojilla (OR 3.5) ja tytöillä (OR 1. Pojilla tätä vähäisempi uni liittyi lihavuuteen (OR 1.6) ja keskivartalolihavuuteen (OR 1.5). Lapsuusiän lihavuus on usein pysyvää ja siihen liittyy merkittävä terveysriski aikuisiällä. JOHTOPÄÄTÖKSET 22 vuoden seurantatutkimuksessa yksinkertaisilla mittareilla todettu keski-iän korkea painoindeksi ja huono fyysinen suorituskyky ennustivat voimakkaasti kävelyvaikeuksien ilmaantumista myöhemmällä iällä. Korkea kehon painoindeksi ja heikentynyt fyysinen suorituskyky ennustavat kävelyvaikeuksien ilmaantumista 22 vuoden seurannassa aikuisilla suomalaisilla SARI STENHOLM, PÄIVI SAINIO, TAINA RANTANEN, SEPPO KOSKINEN, ANTTI JULA, MARKKU HELIÖVAARA, ARPOAROMAA . Establishing a standard definition for child overweight and obesity worldwide: international survey. Usein kävelyvaikeudet ennustavat vielä vaikeampien toiminnanvajavuuksien ilmaantumista, avun tarpeen lisääntymistä ja jopa kuolleisuutta. XVI Liikuntalääketieteen Päivät ··········· . 60 UI KUNTA & TIEDE 44 • 5 /'2007. Liikunnan määrän, istumisen määrän ja unen määrän yhteyttä lihavuuteen ja keskivartalolihavuuteen selvitettiin käyttäen multinomiaalista logistista regressioanalyysiä, jossa vasteina olivat lihavuus vs. Erityisen suuressa vaarassa liikkumiskyvyn ongelmille olivat henkilöt, jotka olivat samanaikaisesti ylipainoisia ja heillä oli alentunut fyysinen suorituskyky. MENETELMÄT Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Terveys 2000 -tutkimukseen osallistuneet 55 vuotta täyttäneet suomalaiset miehet ja naiset, jotka olivat osallistuneet 22 vuotta aikaisemmin Mini-Suomi-tutkimukseen. persentiilin. 2005). Tämän vuoksi fyysisen aktiivisuuden lisäämisellä keski-iässä voisi mahdollisesti edistää sekä painonhallintaa että fyysisen suorituskyvyn kohentumista, jolla voisi edelleen olla myönteisiä vaikutuksia myöhemmän iän liikkumiskykyyn. persentiilin, ja normaalivyötärö määriteltiin mitaksi joka jäi alle 85. TULOKSET Kävelyvaikeuksia ilmaantui 21 prosentille tutkittavista. 7) Sopivan painon ja vyötärön ympäryksen kannalta 8-9 tunnin uni vaikutti olevan optimaalisin sekä pojilla että tytöillä. Tutkittavat, joiden BMI oli suurernpi kuin 26 kg!m 2 ja joilla oli samanaikaisesti kaksi tai useampia fyysisen suorituskyvyn heikkouksia, oli 4.4 kertaa (luottamusväli 1. enemmän kuin kolme tuntia viikossa) liittyi lihavuuteen (pojat OR 1.9, tytöt OR 3.0) ja keskivartalolihavuuteen (pojat OR 2.1, tytöt OR 2.8). Lihavuus ja ylipaino määriteltiin painoindeksin perusteella käyttäen nuorille tarkoitettuja kansainvälisiä ikäja sukupuolispesifisiä raja-arvoja (Cole ym. Mini-Suomi-tutkimuksen lähtötilanteessa mitattiin painoindeksi, käden puristusvoima ja kyykistymiskyky sekä tiedusteltiin tutkittavan suoriutumista 500 metrin juoksemisesta. Pääasiallisena tilastomenetelmänä tutkimuksessa käytettiin logistista regressioanalyysia. Vähäinen liikunta (vähemmän kuin tunti viikossa vs. Liikunta, istuminen ja uni liittyvät nuorten lihavuuteen ja keskivartalolihavuuteen TUIJA TAMMELIN, JAANA LAITINEN, SIMO NÄYHÄ, JOUKO REMES, ULF EKELUND, KEN ONG, MARJO-RIITTA JÄRVELIN . Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia keski-iän korkean kehon painoindeksin (BMI) ja heikentyneen fyysisen suorituskyvyn vaikutuksia kävelyvaikeuksien ilmaantumiseen myöhemmällä iällä. Korkea BMl, alhainen käden puristusvoima, vaikeutunut kyykistyminen ja juokseminen ennustivat merkitsevästi kävelyvaikeuksien ilmaantumista. Pitkäaikaisia seurantatutkimuksia kävelyvaikeuksien varhaisista riskitekijöistä on kuitenkin vain muutamia. Tutkimuksessa selvitettiin miten liikunnan määrä, istumisen määrä ja unen määrä ovat itsenäisinä tekijöinä yhteydessä lihavuuteen ja keskivartalolihavuuteen nuorilla. TULOKSET Lihavia oli pojista 4% ja tytöistä 3 %. Liikunnan lisääminen, liiallisen istumisen välttäminen ja unihygieniasta huolehtiminen vaikuttavat olevan kaikki tärkeitä tekijöitä nuorten lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa. TAUSTA JA TAVOITE Lasten ja nuorten lihavuus on viime vuosikymmeninä yleistynyt niin Suomessa kuin muissakin teollisuusmaissa. Tutkittavan kävelyn katsottiin olevan vaikeutunutta, jos hänen maksimaalinen kävelynopeutensa oli alle 1.2 m/s 6.1 metrin testillä mitattuna tai mikäli kävelynopeutta koskeva tieto puuttui, hän ilmoitti vaikeuksia 500 metrin kävelyssä. normaali vyötärö. TAUSTA Kävelykyky vaikuttaa olennaisesti ikääntyvän ihmisen elämänlaatuun ja hänen edellytyksiinsä selviytyä ilman muiden apua. Ylipainoisia oli pojista 13 % ja tytöistä 11 %. TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusaineiston muodostivat 2489 poikaa ja 2685 tyttöä,jotka 15-16-vuotiaina osallistuivat Pohjois-Suomen synryrnäkohortti 1986:n seurantatutkimukseen vuosina 2001-2002. Riski kävelyvaikeuksiin lisääntyi 1.39kertaisesti (95 % luottamusväli 1.10-1.75) BMI:n noustessa yhden yksikön ja väheni 0.56-kertaisesti (95 % luottamusväli 0.38-0.81) puristusvoiman noustessa yhden yksikön. Eri tekijöiden toisistaan riippumattomien yhteyksien selvittämiseksi OR-luvut vakioitiin toisillaan (liikunta, istuminen, uni). 72-11.36) suurempi riski myöhemmän iän kävelyvaikeuksiin kuin normaalipainoisilla ja fyysisesti hyväkuntoisilla henkilöillä. Keskivartalolihavuus määriteltiin vyötärön ympärysmitaksi, joka ylitti 95. BMJ 2000;320: 1240-3. Tytöillä puolestaan tätä runsaampi uni liittyi lihavuuteen (OR 1.8) ja keskivartalolihavuuteen (OR 1.6). JOHTOPÄÄTÖKSET Vähäinen liikunta, runsas istuminen, lyhyt yöuni pojilla (alle 8 tuntia)ja pitkä uni tytöillä (yli 9 tuntia) liittyivät toisistaan riippumattomina tekijöinä lihavuuteen ja keskivartalolihavuuteen 15-16 -vuotiailla nuorilla. Tutkittavilla ei ollut kävelyvaikeuksia lähtötilanteessa (n= 840) ja he olivat pääosin keski-ikäisiä (ikä 3272 vuotta). normaali paino ja keskivartalolihavuus vs. Paino, pituus ja vyötärön ympärys mitattiin terveystarkastuksessa. Kohtuukuormitteinen liikunta (hengästyttää ja hikoiluttaa ainakin lievästi), erilaisiin istuviin toimintoihin käytetty aika (television katselu, tietokoneen käyttö, videopelien pelailu, lukeminen) sekä unen määrä kysyttiin postikyselyssä
JOHDANTO Varusmiesten 1998 uudistetussa koulutusjärjestelmässä liikuntakoulutuksen määrää lisättiin. (National Colesterol report2002) Muutamat tutkimukset (Dunnl999, Grandjeanl998, Hagbergl999, Katzell997, Vasankaril998) ovat raportoineet LDL-kolesterolin laskevan kestävyysharjoittelun jälkeen, kaikki tutkimukset eivät ole voineet vahvistaa näitä tuloksia (for a review Leon & Sanchez,2001, Katzell995). Kaksoisleimattu vesi (dlw) on luotettavin menetelmä energiakulutuksen määrittämiseen pitkällä aikavälillä. Effects pf weight loss vs. Koska PAL, AE ja AEE/kg olivat yhteydessä todelliseen energiansaantiin, tulisi varusmiehiä valistaa huolehtimaan riittävästä energiansaannista etenkin kuormittavilla harjoitusjaksoilla, jotta vältyttåisiin liialliselta kuormittumiselta. Tässä tutkimuksessa LDL-kolesteroli, LDL-kolesteroli:HDLkolesteroli suhde sekä kokonaiskolesteroli pieneni selvimmin niillä henkilöillä joilla LDL-kolesterolin pitoisuus oli alussa suurin. Kunto-, painoja lipidimittaukset tehtiin lähtöhetkellä, 4, 8 ja 12 kuukauden intervention jälkeen. The effects of menopausal status and exercise training on serum lipids and the activities of intravascular enzymes related to lipid transport. Apolipoprotein E genotype and exercise training-induced increases in plasma high-densitv lipoprotein (HDL)and HDL2-cholesterol levels in overweight men. Sitä vastoin rnonirnuuuuja regressioanalyysit osoittivat, että PAL oli positiivisesti yhteydessä todelliseen energiansaantiin ja negatiivisesti kehonpainoon. Siten tässä työssä käytetystä määrältään ja kohtuullisesta ja intensiteetiltään matalasta liikuntaohjelmasta näyttäisi hyötyvän eniten ne henkilöt, joilla on suurin tarve LDL-kolesterolin laskemiseen ja sydänja verisuonitautien ennaltaehkäisemiseen. Koska PAL ei ollut yhteydessä VO2max:n, on huonokuntoisilla varusmiehillä saman verran fyysistä harjoittelua kuin hyväkuntoisilla varusmiehillä. Metabolism 1998: 47: 377-383. aerobic exercise training of risk factors for coronary disease in healthy, obese, middle-aged and older men. Kontrolliryhmä osallistui vain mittauksiin. Pitkään jatkuessaan, yhdistettynä muihin armeijaolosuhteiden stressitekijöihin, tämä saattaa johtaa liialliseen kuormittumiseen. Edlw, EV ja raportoitua energiansaantia käytettiin laskettaessa E-1/B, aliraportointi, virheraportointi, energiavaje ja todellinen energiansaanti. LDL-kolesterolin lähtötason vaikutus LDL-kolesterolin pitoisuuden muutoksiin 12 kk liikuntainterventiossa TIAINEN S., VIIKARI J., AHOTUPA M., VASANKARIT. Fyysisen aktiivisuuden on todettu olevan yhteydessä VO2max:iin viitaten myös VO2max: n ja energiankulutukset yhteyteen erilaisissa sotilaallisissa toiminnoissa. JAMA 1999: 281: 327-334. PAL määritettiin= Edlw / mitattu perusaineenvaihdunta (PAV), AE = Edlw x 0.9-PAV ja AE suhteutettuna kehon painoon (AE/kg)=AE/kehon paino. Energiansaanti ja maksimaalinen aerobinen kapasiteetti ovat yhteydessä energian ku I utu kseen, mutta ei fyysiseen aktiivisuuteen varusmiehillä MINNA TANSKANEN, ARJA UUSITALO, KEIJO HÄKKINEN, JUUSO NISSILÄ, MATTI SANTTILA, KLAAS WESTERTERP JA HEIKKI KYRÖLÄINEN . PAL oli 2.0 ± 0.2, ja sillä ei ollut yhteyttä VO2max:iin. JOHTOPÄÄTÖKSET Talviajan PAL peruskoulutuskaudella on keskimäärin 2.0, joka vastaa raskasta työtä tekevien sekä säännöllisesti raskasta vapaa-ajan liikuntaa harrastavien aktiivisuutta. Sequential effects of aerobic exercise training and weight loss on risk factors for coronary disease in healthy, obese middle-aged and older men. Raportoitu energiansaanti kartoitettiin 7 päivän ravintopäiväkirjasta. E-1/B ei ole pätevä menetelmä mittaamaan energiankulutusta armeijaympäristössä lähinnä virheraportoinnin vuoksi. E-1/B aliarvioi merkitsevästi energiankulutusta Edlw menetelmään verrattuna. A LIIKUNTA & TIEDE 44, 5/2007 61. Paino ja kuntomuutokset eivät eronneet eri LDL-alaryhmissä toisistaan tilastollisesti merkittävästi. 7 ± 0.3 v). Comparison of lifestyle and structured interventions to increase physical activity and cardiorespiratory fitness: a randomized trial. . Tutkimuksen johtopäätös: LDLkolesterolin lähtötaso vaikuttaa merkittävästi LDL-kolesterolin pitoisuuden muutoksiin liikuntaohjelman aikana. Tulokset osoittivat merkiuävää aliraportointia (-26.0 ± 17.5 %, p<0.001), josta -20.4 ± 26.3 % oli virheraportointia ja 5.6 ± 25.5 % energiavajetta. VIITTEET Dunn A, Marcus B, Kampert J, Garcia M, Kohl H, Blair S. Aerobista kapasiteettia kuvaava maksimaalinen hapenottokyky (VO2max) on merkittävä fyysisen kunnon ja sotilaan suorituskyvyn osatekijä. PÄÄTULOKSET Raportoitu energiansaanti (11.52 ± 3.23 MJ/vrk) oli merkitsevästi alhaisempi (p<0.001) kuin mitattu Edlw (15.48 ± 1.65 MJ/vrk). Keskeisenä tuloksena LDLkolesteroli laski eniten alaryhmässä jolla oli lähtöhetkellä korkein LDL-kolesterolin lähtöarvo (>3.5 ja> 4.0 mmol/1) 23 % (p=0.000) naisilla ja 17% (p=0.000) miehillä 12 kk intervention jälkeen. Kehon energia varastojen muutos (EV) laskettiin kehon painon muutoksesta. Sen sijaan Edlw, AE ja AE/kg olivat yhteydessä VO2max:n, joka saattaa selittyä hyväkuntoisten varusmiesten tehokkaammasta osallistumisesta fyysiseen koulutukseen. Hagberg J, Ferrell R, Katzel L, Dengel D, Sorkin J, Goldberg A. Metabolism 1997: 46: 1441-1447. Grandjean P, Crouse S, O'brien B, Rohack J, Brown J. LDL-kolesterolin lähtötason mukaan henkilöt interventioryhmässä jaettiin neljään alaryhmään sekä miehissä että naisissa. Interventioryhmäläiset osallistuivat 12 kk pituiseen liikuntaohjelmaan. Katzel L, Bleecker E, Colman E, Rogus J, Sorkin J, Goldberg A. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää dlw-rnenetelmällä talviajan peruskoulutuskauden energiankulutus (Edlw), fyysinen aktiivisuus (PAL) ja fyysiseen aktiivisuuteen liiuyvä energiankulutus (AE) sekä niiden yhteys VO2max:iin, kehon koostumukseen ja energiansaantiin, ja lisäksi määriteltiin "intake/balance" -rnenetelmän (E-1/B) pätevyyttä mitata energiankulutusta armeijaympäristössä. TUTKIMUSMENETELMÄT Kehon koostumus (paino ja rasvaton kehon paino) mitattiin 14-päivän harjoitusjakson alussa 24 vapaaehtoiselta varusmiehiltä (VO2max vaihteluväli 2.4-4.5 1/min, ikä 19. Lisäksi VO2max, todellinen energiansaanti ja kehon koostumus (kehon paino tai rasvaton kehon paino) selittivät 70-77 % Edlw:n vaihtelusta, 19-32 % AE:n vaihtelusta ja 48-57 % AE/kg:n vaihtelusta. Toisaalta palvelukseen astuvien varusmiesten fyysinen kunto on heikentynyt ja varmuutta ei ole siitä, kuinka varusmiespalvelus kuormittaa erikuntoisia nuoria miehiä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää LDL-kolesterolin lähtötason vaikutusta LDL-kolesterolin pitoisuuden muutoksiin 12 kk liikuntainterventiossa.Tutkimusryhmä muodostui 235 aikuisesta, joista 168(96 miestä ja 72 naista) randomisoitiin interventioryhmään ja 67 (27 miestä ja 40 naista) kontrolliryhmään. Metabolism 1999: 48 943-945. Kontrolliryhmässä ei havaittu tilastollisesti merkittäviä muutoksia. Katzel L, Bleecker E, Rogus E, Goldberg A. Korkea LDL-kolesteroli on merkittävä riski sairastua sydän-ja verisuonisairauksiin
Tämän selvityksen tarkoituksena oli perehtyä yhdessä kunnassa terveysliikunnan asemaan ja auttaa terveysliikunnan toimijoita tunnistamaan paikkakuntakohtaisia erityistarpeita liikuntaneuvonnan ja yhteistyön kehittämiseksi. MENETELMÄT Tämän selvityksen tiedot perustuvat keväällä 2007 terveydenhoitajien (n=l 0), lääkäreiden (n=5) ja fysioterapeuttien (n=5) haastatteluihin kaupungissa, jonka asukasluku on noin 10.000. Noin puolet vastaajista ilmoitti tiedotuksen paikallisista palveluista olevan säännöllistä ja koordinoitua. randomized controlled triat. juoksunopeudessa ja ketteryydessä ei ollut eroja ylipainoisten ja normaali painoisten tyttöjen eikä poikien välillä. TUTKIMUKSENTARKOITUS Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, onko ylipainoisten ja normaalipainoisten lasten fyysisessä kunnossa eroja. Vasankari T, Kujala U, Vasankari T, Ahotupa M. 682 metriä). Lähes kaikki vastaajat (8 terveydenhoitajaa, 4 Iysioterapeuuia, 3 lääkäriä) ilmoittivat, että oman työyhteisön osallistumista liikuntapalvelujen kehittämiseen on tarvetta lisätä. 11,4, p=0,019), huonompi käsija hartialihasten kestävyys (tytöt 1,3 vs. Tilastollisia eroja testattiin t-testillä. 16,8). Ylipainolla on yhteys lapsen fyysiseen kuntoon MARJA VANHALA, HANNU KAIKKONEN, KAISU KAIKKONEN , RAIJA KORPELAINEN . 12,l putoamista minuutin aikana, p=0,050), mutta poikien välillä tasapainossa ei ollut eroja (18,3 vs. 10,4, p=0,001). Kuuden minuutin kävelytesu ei ehkä sellaisenaan sovellu tämänikäisille lapsille ryhmätestiksi, koska lapsia ei välttämättä saa motivoitua tekemään maksimisuoritusta. Ylipainoisilla tytöillä oli parempi käsien liikenopeus (15,7 vs. 125, p= 0,004), huonompi vatsalihasien kestävyys (tytöillä 4,7 vs. Kuitenkin mielestään oikeaan li ikuruaryhmään osasi asiakkaansa ohjata kolme Iysioierapeuuia, kaksi terveydenhoitajaa ja yksi lääkäri. Kontrolliryhmän (n=31) muodostivat normaalipainoiset (BMI 15,91±1,34) lapset (keski-ikä 7,69±0,32 vuotta, tyttöjä 15 ( 45,5 %), poikia 18 (54,5 %) MENETELMÄT Lapsilta mitattiin Eurofit-tesustöilå tasapaino (Flamingo-seisonta), norkeus (eteentaivutus), vatsalihasten kestävyys (istumaan nousu), juoksunopeus ja ketteryys (10x5 metrin sukkulajuoksu), käden liikenopeus (lautasten koskettelu), räjähtävä voima (vauhditon pituushyppy) sekä käsija hartialihasten kestävyys (koukkukäsiriipurua). TULOKSET Ylipainoisilla tytöillä oli normaalipainoisia tyttöjä huonompi tasapaino (19,4 vs. MedSciSportsExerc 1998: 30:14961501 Terveyskeskus mukaan terveysliikunnan yhteistyöhön ERJA TOROPAINEN . Ylipainoisten lasten fyysistä kuntoa on pohjoissuomalaisilla alakoululaisilla lapsilla tutkittu varsin vähän. Kuuden minuutin kävelytestissä ei ollut eroja ylipainoisten ja normaalipainoisten lasten välillä (tytöt 690 vs. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää ylipainoisten lasten liikuntaneuvonnan suunnitteluun. Terveydenhoitajista kahdeksan, fysioterapeuteista kolme ja kaksi lääkäriä kertoi opastavansa asiakkaita käyttämään liikuntapalveluja tukimateriaalia hyödyntäen. Yksi lääkäri, kolme fysioterapeuttia ja kuusi terveydenhoitajaa ilmoitti antavansa myös esitteen tai liikumakalenterin asiakkaalle tai opasti hänet sellaisen hankkimaan. JOHTOPÄÄTÖKSET Nämä alustavat tiedot osoittavat, että yksityiskohtaista selvitystä tarvitaan paikallisten kehiuämisyritysien perustaksi. Haastateltujen mielestä paikallisista liikunnan palveluista tulisi sopia säännöllisemmin yhteistyössä. Aerobinen kunto testattiin kuuden minuutin kävelyiesullä. 10,3 sekuntia koukkukäsiriipunnassa, p=0,001, pojat 1,9 vs. 9,0 cm, pojat 7,9 vs. Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että heidän tuli kannustaa asiakasta liikuruakäyuäytymisen muutoksessa ja noudattamaan annettuja ohjeita. Nopeudessa, tasapainossa, notkeudessa ja aerobisessa kunnossa ei ollut tässä aineistossa eroja. TAUSTAA Ylipainoisten lasten määrä on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Noin puolet vastaajista (5 terveydenhoiiajaa, 3 lääkäriä, 2 lysioterapeuuia) ilmoitti, että paikallinen tiedottaminen liikuntapalveluista on säännöllistä ja koordinoitua. Huomion arvoista on, että vain yksi kustakin ammatti ryhmästä tunsi muiden toimijoiden liikuntapalveluja. Notkeudessa ei ollut eroja ylipainoisten ja normaalipainoisten lasten välillä (tytöt 9,9 vs. 10,5 istumaan nousua, p=0,002, pojilla 6,8 vs. 693 metriä, pojat 731 vs. Leon AS, Sanchez OA. Laajat valtakunnalliset selvitykset tarjoavat kunnille vertailutietoa palveluista ja toimintatavoista. AINEISTO Tutkimukseen osallistui 45 pohjoissuomalaista ylipainoista (BMI 22,63±2,73) alakoululaista lasta (keski-ikä 7,93±0,38 vuotta, tyttöjä 21 (46,7 %), poikia 24 (53,3 %). JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Sekä ylipainoisilla tytöillä että ylipainoisilla pojilla on huonompi lihasvoima kuin norrnaalipainoisilla tytöillä ja pojilla. l 19 cm, p= 0,005, pojilla 110 vs. JAMA 1995;274:19151921. Poikien käsien liikenopeudessa ei ollut eroja. 8,8 cm varpaiden tason yli). TULOKSET Kaikki haastatellut terveydenhuollon ammattilaiset ilmoittivat tehtäväkseen antaa tietoa asiakkaille liikunnan merkityksestä terveydelle. Kaikki terveydenhoitajat ja lääkärit ja kaksi fysioterapeuttia näkivät, että paikallisten toimijoiden tulisi yhdessä suunnitella asiakkaiden tarpeiden mukaisia palveluja. Reduced oxidized LDL levels after a 10month exercise program. Response of blood lipids to exercise training alone and combined with dietary intervention. 20,0 sekuntia, p=0,015) kuin normaalipainoisilla tytöillä. Sekä ylipainoisilla tytöillä että ylipainoisilla pojilla oli huonompi räjähtävä voima kuin normaalipainoisilla (vauhditon pituushyppy tytöillä 103 vs. 62 LIIKUNTA & TIEDE 44, 5 /'2007. Kuitenkin vain yksi ammattilainen kustakin ryhmästä tunsi paikalliset ii ikuruapalvel ut . MedSciSportsExerc 2001 33 (suppl 6) 502-515. XVI Liikuntalääketieteen Päivät ····················· .. Yhden lääkärin ja yhden Iysioterapeuun mielestä palveluja kehitettäessä hyödynnetään asiakaspalautetta. Terveydenhoitajista seitsemän, lääkäreistä kolme ja Iysioterapeuieista yksi antoi li ikuntaan liittyvän lähetteen toiselle työntekijälle. Ristiriitojen havaitseminen virittää keskustelun ja kehittämistarpeet palvelujen yhteissuunniuelulle, työnjaolle ja toimiville palveluketjuille. Taajamien ohella kuntaan kuuluu paljon haja-asutusta. Neljä Iysioterapeuttia, kolme terveyden hoitajaa ja kaksi lääkäriä ilmoitti, että heillä on riittävät taidot asiakkaiden liikuruaneuvorman antamiseen. Terveyskeskuksen tulisi opastaa asiakkaita käyttämään paikallisia liikuntapalveluja ja liikuntamahdollisuuksia
Mittaaminen ja testaaminen kuntoutuksessa rahoittajan näkökulma . . Miten kuntotestit toimivat varhaisen kuntoutustarpeen toteamisen apuna. Ku ntotesta us kuntoutettava n ja kuntoilijan työkaluna KUNTOTESTAUSPÄIVÄT 2008 SIUNTION HYVINVOINTI KESKUS, 3. Motivoiko kuntotesti. Kuntotestaamiseen liittyvät peruskäsitteet tule kertaamaan/ testaamaan tietosi . Tutkimusja hanke -esittelyjä . 20 vuotta Kuntotestauspäiviä katsaus kuntotestauksen historiaan . Kuntotesti työkyvyttömyyslausunnon osana . Kuntotestit interventioiden vaikuttavuuden osoittamisessa . Käytännön harjoituksia käytetyimmistä ryhmä ku ntotestei stä . Kuntotestauksen laadun kehittämishankkeen loppuraportin esittely LISÄTIETOJA:www.kuntotestaus.net/ tiina.heinonen@lts.fi Liikuntalääketieteen Päivät 2008 BIOMEDICUM, HELSINKI 12.-13.11.2008 LISÄTIETOJA: www.lts.fi tiina.heinonen@lts.fi LIIKUNTA & TIEDE 44 • 512007 63. Kuntotestaus työvälineenä ku ntoutusprosessissa . 4.4.2008 . Taitotestit liikuntaneuvonnan tukena . Niskakuntoutusryhmän tarina testaamisen rooli prosessissa .
Liikuntamahdollisuuksien tasa-arvoinen toteutuminen kaikille korkeakouluyhteisön jäsenille edellyttää alueellista liikuntapalvelujärjestelmää. Esimerkiksi vaatimus koululiikunnan lisäämisestä ilman, että kerrotaan mistä aineesta joutaisi nipistää vastaava määrä tunteja, edustaa tyypillisimmillään osa-optimointia, joka ei palvele kokonaisuutta ja siksi ohitetaan. Osaamisen turvaaminen ja laaja-alaisen yhteistyön omaksuminen ovat koko liikuntakulttuurin elinehto, totesi Lintilä. Liikuntapalvelut tulee kirjata ammattikorkeakouluja yliopistolakiin, joissa määritellään korkeakoulujen ja muun julkishallin väliset vastuusuhteet. Nuorten aikuisten liikunnallista elämäntapaa edistetään tärkeällä kouluiän ja työelämän välisellä ajanjaksolla. AJASSA LAAJA-ALAINEN YHTEISTYÖ LIIKUNNAN ELINEHTO Mitä enemmän ja aikaisemmin painotamme kansalaisten voimavarojen laaja-alaista vahvistamista, sitä paremmat lähtökohdat luomme myös liikunnalle. Liikunnan tulisi nykyistä voimallisemmin tukea eri hallinnonalojen ratkaisuja kansalaisten yleisten elinehtojen parantamiseksi, linjasi kansallista liikuntaohjelmatyötä johtava kansanedustaja Mika Lintilä Liikuntapoliittisilla neuvottelupäivillä. Jo nyt on nähtävissä, että lapset ja vanhukset ovat mm. Hyvinvoinnin markkinoilla tarvitaan liikuntainnostuksen rinnalla monenlaista ammattiosaamista. Liikunnan ja liikuntapalvelujen asema korkeakouluympäristössä tulee siksi virallistaa, suosittaa Opiskelijoiden liikuntaliitto opiskelijaliikuntaa Liikuntapoliittisilla neuvottelupäivillä käsitelleen teemaseminaarin yhteenvetona. Liikunta saa sisällön ja muodon vasta kun se suhteutetaan muuhun toimintaa, arvioidaan osana muita hyviä harrasteita tai hyödyllisiä toimia, totesi kansanedustaja Mika Lintilä. Valtion ja kuntien tehtävät korostuvat, kun oikeudenmukaisuus ja Mika Lintilä tasa-arvo ovat uhattuina. OPISKELIJALIIKUNTA: LIIKUNNALLE VIRALLINEN ASEMA KORKEAKOULUISSA K orkeakoulut tavoittavat yli neljännesmiljoona nuorta aikuista usean vuoden ajan, mutta korkeakoulujen liikuntaolosuhteet ovat heikot. Tavoitteena on opiskelijoiden ja koko korkeakouluyhteisön opiskeluja työkyvyn edistäminen. Valtion ja kuntien merkitys liikuntamarkkinoilla tulee supistumaan. 64 LIIKUNTA & TIEDE 44, S /'2007. L iikuntaa ei päätöksentekijän näkökulmasta ole olemassa irrallisena omalakisena toimintana. kunnissa nousemassa liikuntapolitiikan keskiöön, arvioi Lintilä. Julkista sektoria tarvitaan vain siellä, missä markkinat eivät toimi. Jotta liikunta menestyisi, sen tulisi nykyistä enemmän korostaa oman etunsa sijaan osuuttaan kokonaisuuden edistämisessä
LIIKUNTA & TIEDE 44, 5/'2007 65. Kuntien välistä sopimusperustaista tai vapaamuotoisempaa yhteistyötä tulee toimeenpanosuunnitelmien mukaan kasvattamaan 84 kuntaa. 2 ~ Kaupunkiseuduilla kuntarajat ylittävää yhteistyötä on ~ tarkoitus lisätä erityisesti liikuntapaikkojen ja -reittien ~ ylläpidossa ja suunnittelussa. 124 kuntaa eli 36 % toimeenpanosuunnitelman palauttaneista kunnista oli pohtinut liikuntapalvelujen järjestämistapoja ja mahdollisia kunnallisen liikuntatoimen yhteistyökumppaneita. Paras-hankkeen hengen mukaisesti yhteistyön merkitys on myös liikuntasektorilla tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Väestön harmaantuessa voidaankin ennakoida, että ikääntyvien liikunta ja erityisliikunta korostuvat entisestään kunnallisessa palvelutarjonnassa. Toimeenpanosuunnitelman palautti 349 kuntaa, joista liikuntatai vapaa-aikatoimen vähintään kerran suunnitelmassaan mainitsi 194 kuntaa eli 56 % toimeenpanosuunnitelman palauttaneista kunnista. Palvelutarjonnan säilyttämiseksi kunnat tulevat lisääntyvässä määrin etsimään yhteistyökumppaneita niin muista kunnista, kolmannen sektorin toimijoista kuin yrityksistäkin. 4 7 kuntaa ennakoi, että ikääntyvä väestö tulee muuttamaan kunnallisia liikuntapalvelutarpeita. K untaja palvelurakenneuudistus (Parashanke) eteni elokuun 2007 lopussa vaiheeseen, jossa kuntien oli määrä palauttaa toirneenpanosuunnitelrnat, jotka sisälsivät mm. Liikuntapalvelutarpeissa on kuntien mukaan odotettavissa paitsi määrällisiä, myös sisällöllisiä muutoksia, jotka vaativat palvelurakenteen uudelleenjärjestämistä. Näistä kunnista 56 kuntaa eli 44 % ennakoi liikunta palvelujen tarpeen kasvua. Yhteistyömalleina kunnat olivat maininneet mm. väestöja palvelutarveanalyysin, selvityksen palveluverkon kattavuudesta sekä suunnitelman kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä. a: < Ikääntyvien liikunta ja erityisliikunta korostuvat entisestään ::i::: z kunnallisessa palvelutarjonnassa. alueellisen ja seudullisen yhteistyön, maakunnallisen toimielimen, isäntäkuntarnallin, kuntien Parhaimmillaan uudistus tarkoittaa sitä, että liikuntaan erikoistuneen johtotason henkilöstön palkkaaminen mahdollistuu nykyistä useammassa kunnassa. 17 kuntaa ilmoitti, että palvelutarpeet ja -rakenteet todennäköisesti säilyvät tulevaisuudessa ennallaan. Yhteistyön merkitys kasvaa liikuntasektorin kannalta tulevaisuuden palvelutarpeita ja -rakenteita oli tarkastellut 127 kuntaa. Huolimatta siitä, että puitelaki ei nimenomaisesti sanele kunnalliselle liikuntatoimelle väestöpohjatavoitteita, oli ilahduttavan moni kunta tuonut suunnitelmissaan esille liikuntatai vapaa-aikatoimen palvelut. Vain kolmen kunnan mukaan liikunnan merkitys palvelu rakenteissa ja palvelu tarve tulisi tulevaisuudessa vähenemään. PARAS-HANKE: Kunnat ennakoivat liikuntapalveluj en kysynnän kasvavan AJASSA ~ Muutokset edellyttävät myös palvelurakenteen uudistamista. 51 kunnan suunnitelmista ei voinut päätellä palvelutarpeen kehittymisen suuntaa
Näillä keinoin pyritään turvaamaan kunnallisten palvelujen saatavuus ja laatu muuttuvassa toimintaympäristössä myös tulevaisuudessa. Hyötyinä voidaan nähdä myös nykyisen infrastruktuurin tehokkaampi hyödyntäminen suuremmilla yhteistoiminta-alueilla sekä paremmat mahdollisuudet erikoistumiseen. Kuntien toimeenpanosuunnitelmat ja kaupunkiseutusuunnitelmat antoivat karkeita suuntaviivoja liikuntatoimen kehityssuunnista, mutta eivät kysymyksenasettelusta johtuen tarjonneet kattavaa ja tarkkaa kuvaa liikunnan asemasta uudistuksessa. Kolmas sektori tärkeä kumppani Liikuntatoimen perinteisen yhteistyökumppanin, kolmannen sektorin, rooli palvelujen järjestämisessä kunnallisessa toiminnassa tulee tulevaisuudessa mahdollisesti entisestään kasvamaan. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi liikunta-, kulttuurija nuorisotoimen sektorien yhdistämistä yhteiseksi yksiköksi tai vielä suurempien yksiköiden luomista, sekä yhteistyön lisäämistä eri sektorien välillä. haetaan pontta seutu yhteistyöstä. 66 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 512007. yhteisen liikuntatai vapaa-aikatoirn en lautakunnan ja yhteisen viranhaltijan sekä yhteisen liikelaito ksen tai yhtiön. puitelaki) määrittelee uudistuksen tavoitteet ja sisällön. Paras-hankkeen tavoitteena on uudistaa kuntaja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitusja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa. Nähtäväksi jääkin, millaiseksi kunnallisen liikuntatoimen todellisuus Paras-hankkeen edetessä muodostuu. Kuntaja palvelurakenneuudistus johtaa todennäköisesti nykyistä suurempiin kuntakokoihin tai kasvaviin palvelualueisiin. Kahdeksan kuntaa ilmoitti suunnittelevansa hallintorakenteen uudelleenmuokkaamista. Myös liikuntatapahtumien tien toimeenpanosuunnitelmista sekä kaupunkiseutujen kaupunkitoteuttamiseen sekä markkinoinnin tehostamiseen seutusuunnitelm,sta liikuntaJa vapaa-aikatoimen näkökulmasta. 46 kuntaa ennakoi lisääntyvää yhteistyötä tai ostopalvelusopimusten käyttöönottamista seurojen ja yhdistysten kanssa. Kaupukiseuduille yhteistyötä liikuntapaikkojen ylläpidossa tai sopimusyhteistyö saattaa olla mahdollisia malleja, joiden pohjalta kaupunkiseudut organisoivat tulevaisuudessa liikuntatoimensa. Erityisesti laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen kuten uimahallien, jäähallien ja suurten liikuntahallien rakentaminen on järkevä toteuttaa suurissa kuntayksikössä tai usean kunnan yhteistyönä. lisäämällä kuntien välistä yhteistoimintaa. Toimeenpanosuunnitelmien mukaan yhteistoiminta kuntien, sektorien ja eri toimijoiden välillä on ainakin suunnitelmien tasolla käynnistymässä. Parhaimmillaan uudistus voi liikuntasektorin kannalta tarkoittaa sitä, että suuremmassa kuntakokonaisuudessa liikuntaan erikoistuneen johtotason henkilöstön palkkaaminen mahdollistuu nykyistä useammassa kunnassa. SANNI HARJU Liikuntatieteiden ylioppilas Kuntien toimeenpanosuunnitelmien lisäksi pääkauTampere punkiseutu ja 16 kaupunkiseutua jättivät elokuun Sähköposti: samaharj@cc.jyu.fi lopussa kaupunkiseutusuunnitelman. Kolmas sektori nähdään luonnollisempana yhteistyökumppanina kuin yksityinen sektori, sillä yritysten kanssa tehtävän yhteistyön suunnitelmassaan nosti esiin vain 13 kuntaa. Suunnitelmien perusteella kuntarajat ylittävää yhteistyötä kaupunkiseuduilla on tarkoitus lisätä erityisesti liikunTeksti perustuu kirjoittajan opetusministeriön fiikuntayksikössä tapaikkojen ja -reittien ylläpidon, yhteiskäytön ja suoritetun korkeakouluharjoitrelun aikana laatimaan analyysiin kunsuunnittelun puitteissa. Palvelurakenteita vahvistetaan, tuottavuutta lisätään ja menoja hillitään mm. Alueellinen liikuntatoimi, maakunnallinen toimielin, isäntäkuntamalli Lisätietoja myös: mirja.virtala@minedu.fi PARAS-HANKE UUDISTAA HALLINTOA JA PALVELUITA KUNNISSA V altioneuvoston keväällä 2005 käynnistämä kuntaja palvelurakenneuudistus (Paras-hanke) tuo suuria uudistuksia kunnallishallinnon alueelle. Kunnalliselle liikuntasektorille, toisin kuin esimerkiksi sosiaalija terveyspalveluille, puitelaki ei aseta velvoitteita yhteistoiminta-alueiden perustamisesta tietylle vähimmäisväestömäärälle. Helmikuussa 2007 voimaan tullut määräaikainen suunnittelulaki (ns. Säästöihin ja palvelutuotannon tehostamiseen pyritään paitsi etsimällä yhteistyökumppaneita kuntaorganisaation ulkopuolelta, myös muuttamalla kunnan sisäisiä hallintorakenteita ja käytäntöjä
Terveydelle on myös riittävää, jos kummastakin liikuntavaihtoehdosta (reippaasta arkiliikunnasta tai kuntoliikunnasta) otetaan osa, esimerkiksi reipasta kävelyä 3 x 30 minuuttia ja tunti kuntoliikuntaa viikossa. Physical activity and public health. AJASSA TERVEYSLIIKUNNAN SUOSITUS PÄIVITETTY Y hdysvalloissa perusteellisen työn jälkeen päivitetty terveysliikunnan suositus korostaa lihaskuntoharjoittelun tärkeyttä kestävyysliikunnan ohella. Lisää terveyshyötyä saadaan liikkumalla vähimmäissuositusta enemmän. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5/1007 67. Circulation 2007: published online before print August 1, 2007 Internet D01: 10.1161/CIRCULATIONAHA 107185650 Haskell WL, Lee 1-M, Pate RR, Powell KE, Blair SN, Franklin BA, Macera CA, Heath GW, Thompson PD, Bauman A. Viime talvena julkaistussa "Liikunta terveyspoliittinen mahdollisuus" (Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2007:1) -selvityksessä arvioitiin, että noin kolmannes suomalaisista aikuisista liikkuu riittämättömästi. Updated recommendation for adults from the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. Recommendation from the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. läkkäille on kuitenkin erityisen tärkeää huolehtia nivelten liikkuvuudesta ja tasapainosta. Circulation 2007: published online before print August 1, 2007 Internet: D01: 10.1161/CIRCULATIONAHA 107185649. Suositusten mukaan kuntoilu on kävelyn vaihtoehto eikä niitä terveyden kannalta aseteta paremmuusjärjestykseen. Liikkumattomille ei tavoitteita kannata asettaa liian korkealle, koska ne silloin helposti jäävät saavuttamatta. Physical activity and public health in older adults. Nyt ilmestyneiden uusien suositusten perusteella tämä arvio on ollut hyvin lähellä oikeaa. Kun terveystai kuntoliikunnan vähimmäistaso on saavutettu, kannattaa yrittää vielä lisätä liikuntaa, jos tarmoa riittää. Uusissa suosituksissa nostetaan esiin kestävyysliikunnan lisäksi lihaskuntoharjoittelu kahdesti viikossa. Uudessa suosituksessa painotetaan, että liian vähäisen liikunnan aiheuttamaa sairastavuutta voidaan vähentää jo reippaalla kävelyllä, hyvin rauhallinen kävely ei tähän riitä. Uusi suositus tuo tarkennuksia vuoden 1995 terveysliikunnan suositukseen "reipasta kävelyä vähintään puoli tuntia mieluiten joka päivä", mikä on ollut ohjenuorana myös Suomessa. Reippaan kävelyn vaihtoehtona on hengästymistä ja hikoilua aiheuttava kuntoliikunta, jota on harrastettava vähintään 3 x 20 minuuttia viikossa. Iäkkäät saavat omat terveysliikuntasuositukset. Suomessa vuonna 2004 Liikuntapiirakan muodossa julkaistu terveysliikuntasuositus on ollut edelläkävijä korostaessaan terveysliikunnan monipuolisuutta. 1 I LÄHTEET Nelson ME, Rejeski WJ, Blair SN, Duncan PW, Judge JO, King AC, Macera CA, Castaneda-Sceppa C. Perussanoma on, että jos terveyttä riittää, noudatetaan nuoremmille aikuisille tarkoitettuja suosituksia. Tämän entistä selkeämmän suosituksen sanoma on, että työkyky ja terveys edellyttävät myös hyvää tukija liikuntaelimistön terveyskuntoa. Tämän rinnalla on käytetty vanhempaa kuntoliikuntasuositusta, eli vähintään kolmesti viikossa 20-60 minuuttia hikiliikuntaa. Tärkeintä on kuitenkin välttää täydellinen liikkumattomuus. Uusi yhdysvaltalainen suositus on julkaistu arvostetussa Circulation-lehdessä elokuussa 2007 ja samanaikaisesti Medici ne and Science in Sport and Exercice -lehdessä
Ministeri haluaa nostaa kuntourheilun dopingongelmat keskusteluun ja samalla hän lupaa lisärahoitusta antidopingtyöhön. AJASSA KULTTUURIJA URHEILUMINISTERI STEFAN WALLIN: Doping on terveysriski myös kuntoilussa Kulttuurija urheiluministeri Stefan Wallin on huolestunut dopingkäytön yleistymisestä kuntourheilun parissa. Tarkoitus on lisätä testien määrää myös tulevina vuosina. Testien lisääminen toimii myös tärkeänä yhteiskunnallisena viestinä dopingaineiden käyttöä ei tule hyväksyä, toteaa ministeri Wallin. M inisteri Wallinin mukaan ensi vuonna dopingtestejä lisätään yli 25 prosentilla vuoteen 2006 verrattuna. Tavoite on päästä Eurooppaneuvoston suosittelernalle tasolle. Doping on kuitenkin kasvava 68 LIIKUNTA & TIEDE 44, 5 /'2007. Wallin huomauttaa, että dopingia pidetään lähinnä kilpaurheilun riesana
Intohimon tulisi näkyä myös arjessa, jotta jaksaisimme valita 'erityisliikunnan alan ammatin' ja jaksaisimme 'taistella' maailmassa joka ei ole tasa-arvoinen. ongelm a kunt oliikunnassa, totesi W allin kolum nissaan Turu n Sanom issa syy skuussa. New York Times kirjoitti 15.5.2007 Pistoriuksesta otsikolla 'An amputee sprinter: Is he disabled or too-abled. 7.2007. Varhainen päihteiden käytön aloittam inen m illä tahansa haitallisella aineella saattaa altistaa ongel m akäytölle. IFAPA:n presidentti professori Claudine Sherrill Texas Woman's University'stä puhui politiikasta, joka on vuorovaikutusta. AJASSA Teksti:TONI PIISPANEN IFAPA: Lasten liikuntataidottomuus huolettaa Kansainvälisen erityisliikunnan järjestön IFAPAN kokouksessa puhunut ICSSPE:n puheenjohtaja professori Gudrun Do/1-Tepper on huolissaan lasten liikuntataidoista. Dopingaineiden käytöstä on vaikea löytää yhteiskunnan tai terveydenhuollon am m attilaisten ylläpitäm ää tieto a. lisäksi hän nosti esiin uusimman mediassa esiintyneen vamrnaisu rheilijan , eteläafrikkalaisen pikajuoksija Oscar Pistoriuksen, joka pyrkii Pekingin olympialaisiin kilpailemaan vammattomien urheilijoiden kanssa. Kongressin teema oli "A Political, Cross-Disciplinary, and Lifespan Perspective on Human Diversity". Erityisliikunnassa ei ole vain kysymys vammaisuudesta, vaan interaktiosta monien asioiden välillä. M edia on kaveripiirin ohella m erkittävä dopingtietouden levittäjä niin hyvässä kuin pahassa. IFAPA-järjestön (International Federati.on af Adapted Physical Activity) 16. Lisätietoja: toni.piispanen@lts.fi LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5/2007 69. On tärkeätä panostaa nuorten m edialukutaidon eli om an kriittisen arvioinnin kehittäm iseen, toteaa W allin. 'Sport for ali' -liikkeen tulisi ottaa myös tanssi ja elämysliikuntaa entistä tiiviimmin mukaan, koska niitä käytetään kuntoutuksessa ja erilaisina terapioina yhä useammin. luokittelun kehittämisessä ja dopingin valvonnassa on kuitenkin edelleen kehitettävää. Sherrill määritteli 'intohimoisen politiikan', joka on paljon enemmän kuin vain hyvin tehty edunvalvonta. W allin on erityisen huolestu nut nuorten dopingkäytöstä. Viime vuosikymmeninä Paralympia -liike ja -kisat ovat saaneet yhä enemmän tunnustusta. Suomesta kongressissa mukana olivat Pauli Rintala Jyväskylän yliopistosta, Jyrki Vilhu Lahden ammattikorkeakoulusta ja Maria Laakso Paraiympiahomueasta. Vammaishuippu-urheilun ongelma monessa muussakin maassa kuin Suomessa on uusien kykyjen rekrytointi. Nykylapsilla esiintyy 'liikuntataidottumuutta' yhä enenevässä määrin mistä erityisliikunnan ammattilaisten tulisi olla huolissaan. Yhä useam m alle doping on oikotie haluttuun ulkonäköön ja sitä kautta sosiaaliseen pärjääm iseen. Doll-Tepper puhui myös vammaishuippu-urheilun kehitysnäkymistä. kansainvälinen erityisliikuntakongressi järjestettiin Rio Clarossa, Brasiliassa 24.-28. K ansainvälisen liikuntatiedeja liikuntakasvatusjärjestön ICSSPE:n puheenjohtaja professori Gudrun Doll-Tepper, nosti esiin käsitteen 'physical literacy', josta Margareth Whitehead kirjoitti British Journal of Teaching Physical Education -lehdessä. Arkaluonto isesta asiasta kertojia on kuitenkin vähän ja käyttäjä m äärää osataan vain arvioida. Dopingin käyttäjiä löytyy kuitenkin huom attavasti enem m än kunto ilun kuin huippu-ur heilun piiristä, kirjoittaa W allin. On viitteitä siitä, että dopingaineiden käyttö kuntoilussa on nousem assa to delliseksi terveydelliseksi ongelm aksi. Terveyshaitat lisääntyv ät, jos esim erkiksi m ur ro siässä om aksuttu stero idien käyttö jatkuu vuosia. Doll-Tepper nosti esiin hankkeita, jotka ovat olleet viemässä erityisliikuntaa eteenpäin kuten EMDAPAja ERASMUS MUNDUS -koulutusohjelmat, ja THENAPA-verkostot. Poliittista päätöksistä seuraa inkluusio tai ekskluusio rodun, sukupuolen, kyvykkyyden, uskonnon tai varallisuuden pohjalta
Suomalaisittain Australian urheilukomitea (ASC) on kuin Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) ja Opetusministeriö yhdistettynä. Teksti: AIJA SAARI, TONI PIISPANEN AJASSA TASA-ARVOISET MAHDOLLISUUDET LIIKUNTAAN: Australia -Suomi 3 -1 Kun liikuntakulttuuria tarkastellaan vammaisten henkilöiden tasa-arvoisten liikku m isma hdol lisuuksien näköku I masta, Australia johtaa Suomea pistein 3-1. Australiassa liikunnasta vastaavan keskusjärjestön Australian Sports Commissionin ASC: n missio on rikastuttaa kaikkien australialaisten elämään urheilun avulla. Austraaliassa inkluusiokoulutus on tärkeä osa toimintaa. Komitea kehittää, johtaa ja jakaa rahaa koko urheilulle. ASC:n yksiköt Canberrassa vastaavat kokonaisvaltaisesti urheilun ja liikunnan perusja kehitystyöstä. Käytännössä esimerkiksi koululaisten liikunnallisen iltapäivätoiminnan toteutus voi olla hyvinkin erilainen Queenslandin, Pohjois-Australian ja Tasmanian osavaltioissa, vaikka perusohjelma ja lähtökohdat ovatkin samat. Johtoasema on seurausta monikulttuurisuudesta, hallintorakenteesta, syrjinnän kieltävästä laista ja laajoista inkluusio-ohjelmista. Australian osavaltiot omine lakeineen muodostavat haasteellisen toimintaympäristön. 70 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5 /2007. R uohonjuuritasolla saamme kuitenkin pisteen. Sen tuo suomalainen erikoisuus kunnalliset erityisliikunnanohjaajat. Viime vuosina koulutuksiin on osallistunut yli 5500 henkilöä
Se on samalla kannanotto vammaisten henkilöiden oman valinnan ja päätöksenteon puolesta. Yksikössä työskentelee neljä henkilöä. Kumppanuutta lajiliittojen tueksi Vammaisurheilun kehittämisyksikön (DSU) suurimpia ohjelmia Project Connect, joka tukee lajiliittoja kohti inkluusiota sekä laaja koulutusohjelma. Australian urheilukomiteassa (ASC) Canberrassa on oma vammaisurheilun kehitysyksikkö Disability Sport Unit (DSU). Totesimme myös, että osa kuntien erityisliikunnanohjaajista toimii jo nyt paikallisina kehittäjäkurnppaneina esimerkiksi paikkakunnan urheiluseuratoimijoille. Käytännössä monessa pienessä kunnassa vammaisille henkilöille ei ole lainkaan tarjolla liikuntapalveluita. LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5/2CIJ7 71. Queenslandissa puolestaan vammaisurheilun kehitysohjelmien toteuttamisesta on tehty erillinen sopimus Sporting Wheelies and Disabled Association organisaation kanssa. Sport Networkin raportista 2006-2007 käy ilmi, että tänä vuonna pelkästään koulutuksiin on osallistunut yli 5500 ihmistä. Yhteistyöllä toimintaa voitaisiin laajentaa, mutta se edellyttää erityisliikunnanohjaajien työnkuvan muokkaamista. Kun ohjelma on selkeä ja toimintatavat pohdittu, toteuttajatahojen erilaisuuskin nähdään rikkautena. Eduskunta ratifioi sopimuksen vasta kun mahdolliset lainmuutokset on saatu voimaan. Erityisliikunnanohjaajien verkosto on mahdollisuus toiminnan laajentamiselle. Australia näyttää suuntaa monelle perinteisten rakenteiden murtumisesta tuskittelevalle urheilumaalle. Australian toimintatapa herätti vertailemaan ja miettimään suomalaisia käytäntöjä. Koulutus on tärkeä tapa vaikuttaa ja koulutuksen toteuttamisessa käytetään samaa ajattelutapaa kuin casemanager-toiminnassa. Kouluttajat innostavat ja ohjaavat oivaltamaan. Liikuntaan aktivoinnin tulee tapahtua lähellä liikkujia. Tärkeää on, että hankevastaava kyselee, rohkaisee, kannustaa, kertoo olemassa olevista verkostoista ja toimijoista, pitää huolta aikatauluista ja toimii linkkinä laji liiton ja valtakunnallisen kehittämisyksikön välillä. Yleissopimus ja lisäpöytäkirjan teksti on parhaillaan käännettävänä suomeksi. Lisäksi kussakin osavaltioissa ja alueilla on omat vastuuhenkilönsä tai organisaationsa. Australian Project Connect'n hankevastaavat, casemanagerit toimivat kehittäjäkumppaneina. Kuitenkin vammaisurhei lujärjestöissä työajasta voidaan käyttää jopa neljäsosa lajiliittoyhteistyöhön. Esille nousi mm. Oikeusministeriölle menneessä lausunnossa ehdotettiinkin, että "Liikuntalakia tulisikin uudistaa laaja-alaisesti ottaen huomioon 30 artiklan vaatimukset, jotka velvoittavat huomattavasti laajempaan vammaisten henkilöiden huomioon ottamiseen kaikissa vapaa-ajan liikunnan ja urheilun palveluissa ja järjestämisessä." (Vammaisten Ihmisoikeuskeskuksen lausunto Ulkoasianministeriölle 21.9.2007, 16). Viimeisimpänä kehityskohteena ovat olleet yhteisötason monipuoliset verkostot ja haasteellisimmat ryhmät erityiskouluissa, asumisyhteisöissä ja sosiaalija vammaispalvelujen yhteisöissä. Vaikka New South Wales'n osavaltiossa toimivat työntekijät olivat etsineet tietoa maailmalta, he eivät olleet tietoisia Suomen mallista. Artikla kolmekymmentä tukee vammaisten henkilöiden esteetöntä osallistumista kulttuurielämään, virkistysja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun. He auttavat lajiliittojen työntekijöitä, mutta eivät tee lajiliitoille kuuluvaa työtä. Koulutuksen käytännön läheisyys, vuorovaikutteisuus ja toiminnalliset tehtävät tähtäävät asennetason muutoksiin. Kunnallinen erityisliikunnan ohjaaja kiinnostaa New South Wales'n alueella on toimittu pitkään inkluusion edistämiseksi. Ajatus paikallisista ohjaajista ja tukihenkilöistä, jotka toimivat lähellä liikkujia on kuitenkin herännyt vasta nyt. Tavoitteena on tukea koulutuksiin osallistuvia tiedostamaan osallistumisen esteitä ja muokkaamaan kaikille avoimia ympäristöjä ja palveluja. Esimerkiksi väkimäärältään suurimmassa New South Walesin osavaltiossa NSW Sport and Recreation -organisaatiossa vammaisurheilun ohjelmista vastaa kaksi henkilöä. Mallia kehuttiin ja erityisesti luvut liikkujien lukumäärästä herättivät kiinnostusta. Vammaisuuden sosiaalinen malli koulutusten taustalla näkyy ja kuuluu. se, että Suomessa vammaisurheilujärjestöjen työntekijät toimivat jo kehittäjäkumppaneina yhteistyössä lajien kanssa. lnkluusio-ohjelmat käynnistyivät vuonna 1995 lasten ja nuorten Willing & Able ohjelmalla. Esittelemämme suomalainen malli, jossa kunnassa toimiva ohjaaja järjestää toimintaa eri erityisryhmiin kuuluville liikkujille, herätti suurta kiinnostusta. Ohjelma on laajentunut 12 vuodessa koulutuksesta lajiliittojen tukemiseen. Monikulttuurisuuden huomioiminen kaiken politiikanteon taustalla tukee sitä, että myös vammaisten ihmisten liikuntaja urheilupalvelut nähdään rikkautena ja osana kokonaisuutta. Tätä toimintaa olisi syytä tukea ja antaa erilaisia toimintamalleja ja valmiita materiaaleja, jotta kehittäjäkumppanina toimiminen ei kuormita liikaa. Kommenttikierroksella sopimusta tarkasteltaessa Suomen liikuntalaki huomattiin kevyeksi puiteja informaatio-ohjauslaiksi, joka ei käytännössä velvoita mihinkään. SUOMEN LIIKUNTALAKI JA YK:N IHMISOIKEUSSOPIMUS Y K :n yleiskokous hyväksyi joulukuussa 2006 vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksia koskevan yleissopimuksen ja Suomi on allekirjoittanut asiakirjan maaliskuussa. Toiminta ei tosin ole organisoitunutta eikä sitä ole raportoitu erikseen
Liikuntalaki tai syrjinnän kieltävä lakimmekaan yhdessä eivät tue liikuntapalvelujen avautumista tai ehkäise vammaisuudesta johtuvaa syrjintää maamme liikuntapalveluissa. K untokatti testiasernan asiakkaista yli puolet on Vuokatin urheiluopistolla tai Vuokatinhovissa kuntoremonttilomilla olevia ihmisiä. Työ, tekijät ja työvälineet ovat olemassa. lain toteuttamista tukee internetissä kaikkien luettavissa oleva julkinen rekisteri, jonne kerätään yhteisöjen ja yritysten suunnitelmat vammaisuudesta johtuvan syrjinnän poistamiseksi. Suomalaisen erityisliikunnan osalta kuntien yhdistyminen on tärkeä vaihe. Vammaisuuden sosiaalisen malliin pohjautuvat vammaisurheilujärjestöjen inkluusio-ohjelmat ovat laadukkaita ja ajan hermolla. Prosessi herätti ajattelemaan kuntotestauksen laatua uudella tavalla, kehitti käytäntöjä ja antoi eväitä suunnitelmalliselle kehittämiselle jatkossakin. Olot ja ongelmat vaihtelevat sekä yksittäisten kunt ien että kuntaryhm ien välillä. Meillä on jo paljon liikkujia kuntien erityisliikunnassa ja järjestöjen ryhmissä. Palvelut tulee tarjota kohtuullisella etäisyydellä ja kunnan täytyy toimia dem okra attisesti. Vastaavaa lakia ei Suomessa ole. Viidennes kuntotesteistä kertyykin ns. Osa perinteistä vammaisurheilua edustavista paikallistoimijoista kokee inkluusio-ohjelmat etäisiksi. Meillä on ainutlaatuinen kuntatason erityisliikunnanohjaaja järjestelmä. Olennaista on varmistaa, että heille annetaan aikaa ja resursseja ryhmäohjaamisesta konsultointiin. Vuokatti on tärkeä hiihtovalmennuspaikka ja on luonnollista, että myös testiasemalta löytyy hiihtoasioiden erityisosaamista niin kansallisen kuin kansainvälisenkin tason hiihtäjille. Maastohiihdon lisäksi tuttuja lajeja ovat ampumahiihto, yhdistetty sekä hiihtosuunnistus. Urheilijatestattavissa on niin huippuhiihtäjiä kuin nuoria hopeasompahiihtäjiäkin. Suomen vahvuudet korostuvat ruohonjuuritasolla. Näin ollen maantieteellinen logiikka vaihtelee: se m ikä on rationaalista etelän tiheään asutulle, suurkaupungin kupeessa sijaitsevalle kunnalle ei välttäm ättä ole sitä pohjoisen harvaan asutulle kunnalle, jossa etäisyydet ovat pitkät. Asiakkaiden joukossa on liikuntaa harrastavia, täysin liikkumattomia, terveitä ja myös monista perussairauksista kärsiviä. Erityisliikunnanohjaajissa meillä on valmiit kehityskumppanit tukemaan paikallistoimijoita ja seuroja palvelujen muokkaamiseksi kaikille avoimiksi. Moni urheilun lajiliitto ja toimija on julkaissut oman suunnitelmansa. Hyvinvointipalvelujen järjestäm istä ja tehostamista pohdittaessa kuntakoko ei voi olla ainoa kriteeri. Viidennes KUNTOKAT!N testeistä kertyy yritysten henkilökunnan tai omaehtoisesti testiin tulevi72 LIIKUNTA & TIEDE 44, 512007. Tarjontaa tarpeen mukaan Mitä lähempänä ruohonjuuritasoa olemme, sen tutummilta käytännön ongelmat Australiassa näyttävät. Yhteisöt osoittavat palvelualttiutensa julkistamalla vapaaehtoisesti oman hyvien käytäntöjen suunnitelmansa, koska se on hyvää bisnestä. Täm ä pohdinta voi mahdollistaa myös uudenlaisen toim intatavan erityisliikunnan järjestämisessä. AIJA SAARI, LitM Kehityspäällikkö SIU Sähköposti: aija.saari@siu.fi Vuokatin urheiluopiston kupeessa Snowpoliksessa sijaitseva KUNTOKATTI TESTIASEMA liittyi KUNNONTesti kuntotestauksen laatujärjestelmään keväällä 2007. Australian urheilukomitea (ASC) onkin siirtämässä vammaisurheiluohjelmien painopistettä kaikille avoimen tarjonnan muokkaamisesta kysyntään. Ohjaajien ja kouluttajien puute hidastaa kehitystä. Testaajat Mikko Vi.rtanen ja Ilkka Jarva toimivat molemmat leipätyönsä ohella myös hiihtovalmentajina, joten lajiosaamista löytyy. urheilijatestauksesta. Samat asenneongelmat ja vammaisuuden pelko löytyvät seuratasolta. Vammaisten mukaantulosta pelätään koituvan lisäkustannuksia. Lomaan liittyy aina fyysisen kunnon testaaminen. Laki kieltää vammaisuudesta johtuvan syrjinnän Australian Disability Discrimination Act vuodelta 1992 tuomitsee jyrkästi kaiken vammaisuudesta johtuvan syrjinnän. Testiasemalla on pitkä kokemus hiihtäjien testaamisessa
On tärkeätä tuntea, että voi kehittää itseään ja työtään. Pienetkin LIIKUNTA & TIEDE 44, S/'2007 73. Hän toivookin, että asiakaskunta pysyy jatkossakin monipuolisena. Liittymisprosessi herätti ajattelemaan mitä on laatu ja laadukas toimintatapa kuntotestauksessa. On myös tärkeätä miettiä miten KUNNONTesti laatu järjestelmässä kuvatut asiat tehdään käytännössä osaksi oman testiaseman toimintaa ja miten yleiset ohjeet saadaan toimimaan omassa ympäristössä ja asiakaskunnassa. Urheilijoilla tarkat testausmenetelmät ja mittarit ovat tärkeitä. Yksittäiset kuntoilijat tulevat testiin halutessaan seurata omaa kehittymistään tai saadakseen vinkkejä harjoitteluun. Huippu-urheilijoilla laadukkaassa kuntotestaamisessa painottuvat eri asiat kuin aiemmin liikkumattomalla asiakkaalla. AJASSA Teksti:TIINA HEINONEN KUNTO KATTI kehittää testaustaan KUNNONTesti laatujärjestelmän avulla Kuva: HANNU HUTTU en kuntoilijoiden kuntotesteistä. Toisaalta suurena haasteena on tarjota laadukkaita ns. Se antoi paljon ajatuksia toiminnan kehittämiseen, toteaa Ja rva. Urheilijat haluavat yhä laadukkaampaa palvelua, johon kuuluu tarkempia mittauksia ja analyysejä ja niiden avulla harjoittelun ohjaamista. Korkeatasoisia mittauksia ja hyvää vuorovaikutusta KUNTOKATIN monipuolinen asiakaskunta tuo omat haasteensa testiaseman laadun kehittämiseen. Toimenpiteiden taustat ja perusteet on myös hyvä tuntea, toteaa Ja rva. Kun testaaja tietää tarjoamansa tuotteen laadukkaaksi, on myös työ motivoivampaa. Testaamistarpeet ovat hyvin erilaiset ja testaamisen motiivit erilaiset. Laadukas toiminta merkitsee parempaa palvelua asiakkaalle ja helpottaa testaa jaa työssään. Näin testaajien ammattitaito säilyy ja kehittyy testaamisen kaikilla eri osa-alueilla. jokamiehen testipalveluja, jotka ovat yksinkertaisia ja helppoja toteuttaa, ovat turvallisia ja antavat samalla tarpeeksi informaatiota asiakkaan liikuntaneuvonnan tueksi, sanoo Ilkka Ja rva. Yritykset ostavat testauspalveluja osana esimerkiksi virkistystai tyky-päiviä. Prosessi tuntui välillä raskaalta ja aikaa vievältä, mutta rehellinen itsearviointi hyvällä työkalulla oli erittäin opettavaista, toteaajarva. likka Jarva Kuntokatti testiasemalta kertoo, että sekä urheilijat että kuntoremonttilomien yhteydessä testattavat ovat molemmat erittäin mielenkiintoisia ryhmiä. Prosessi kesti kaikkiaan muutaman kuukauden. Esimerkiksi kirjatut ohjeet ja toimintatavat tekevät monista asioista rutiineja ja tehokkaita käytäntöjä. Testiaseman nykytoiminnan haasteet näkyvät kahden pääasiakasryhmän kautta. Laatujärjestelmä on opettavainen prosessi KUNTOKATTI TESTIASEMA liittyi KUNNONTesti laatujärjestelmään keväällä 2007. Niiden toistettavuus on oleellista, jotta eri testien välisiä eroja voidaan vertailla
Jo liittymisprosessin aikana testiasemalla käytetty testattavien terveystilaa kartoittava esitietolomake muutettiin vastaamaan nykyvaatimuksia mm. Loppu on sitten meistä itsestämme kiinni, toteaaJarva. Ensiapuvälineitä on hankittu ja mm. Testaam iseen liittyy aina valm ennuksellinen näkökulma. henkilötietosuoja-asioiden suhteen. Erityisesti ryhmässä tehtävissä testeissä vastaan tuleviin yksilönsuoja-asioihin on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Ajatus laadukkaasta kuntotestaamisesta on KUNTOKATISSA laajentunut huomattavasti. Mielessä on myös tuotekuvausten tekeminen. TIINA HEINONEN Koordinaattori Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: tiina.heinonen@lts.fi KUNNONTesti Kuntotestauksen laatujärjestelmä • kuntotestaustoimintaan räätälöity käytännönläheinen laatujärjestelmä • järjestelmän avulla voi arvioida ja kehittää kuntotestaustoimintaa, toimintamalleja ja turvallisuutta • sopii itsearviointimenetelmäksi liikuntapalveluita tarjoaville yrityksille, testiasemille, työterveyshuoltoon, fysioterapiayrityksille ja muille terveydenhuollon yksiköille • internetissä itsearviointilomake, jonka pohjalta annetaan yksilöllinen palaute • päähuomio laadukkaassa palveluprosessissa • menetelmän saa käyttöön liittymällä Kuntotestausverkostoon LISÄTIETOJA www.kuntotestaus.net 74 LIIKUNTA & TIEDE 44, 512007. Tuotekuvausten avulla KUNTOKATTI haluaa tarkentaa tiedottamista ja markkinointia. Olemme löytäneet kehinämiskohteemme ja saaneet tietoa laadukkaammista toimintatavoista. Laadukkaasta tuotteesta pitää antaa myös ulospäin laadukas kuva. Ei riitä, että me tiedämme tekevämme laadukasta työtä, myös asiakas pitää saada siitä vakuuttuneeksi, sanoo Jarva. KUNTOKATI SSA laadukkaaseen urh eilijatestaukseen kuuluu tulosten analysoint i: mitä testitu lokset kertovat, mihin harjoittelua nyt pitäisi suunnata. Yksinkertaisen palautteen avulla pitää pystyä kerto m aan millainen asiakkaan kunto on ja miten hän voi sitä para ntaa. Monia konkreettisia muutoksia ja parannuksia on jo tehty. arkistointia on parannettu. Testin tavoitteena on usein liikuntakipinän herättäm inen, joten hyv ä vuoro vaikutus ja positiivinen m otivoiva ilm apiiri ovat laadukkaan toim innan tunnusm erkkejä. m uuto kset tuloksissa voivat merkitä harjoittelun suuntaamista uudella tavalla, joten on tärkeää olla varma, että kyse on todellisesta muutoksesta eikä vaikkapa testausvälineistä johtuvasta virheestä. Kuntotestausta osataan nyt miettiä laajempana ja kokonaisvaltaisempana prosessina kuin ennen. KUNNONTesti on ollut meille oiva työkalu laadun parantamisessa. Seuraavaksi on vuorossa aseman prosessien ja työohjeiden kirjaaminen sekä ylläpidettavisiä tietorekistereistä laadittava rekisteriseloste. Li ikkum attomia ihmisiä testatessa on tärkeää, että testi tehdään oikein ja tur vallisesti ja että siitä saadaan tarpeeksi tietoa liikuntaneuvonnan tueksi. likka Jarva suosittelee KUNNONTesti laatujärjestelmään liittymistä lämpimästi kaikille kuntotestaamista tekeville yhteisöille. Kaikkea ei tarvitse miettiä itse. Konkreettisia muutoksia Laatujärjestelmän liittymisprosessi on herättänyt KUNTOKATISSA uuden laatutietoisemman ajattelutavan
Keskeisimpänä selityksenä on fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärän väheneminen. Monet tekniset keksinnöt ovat ratkaisevasti helpottaneet ihmisten elämää ja luoneet pohjaa hyvinvoinnille, monessa kohdin myös ihmisarvoiselle elämälle. Kunnes eräänä päivänä löysin sille omaan ammattiini liittyvän selityksen. Että on "pakko vapaaehtoisesti", mitä se semmoinen on. Romaanissaan Kirjoituksia kellarista hän käyttää hauskaa ilmaisua kuvatessaan itserakkaan päähenkilön haaveenomaista suhtautumista toisiin ihmisiin "heidän on pakko vapaaehtoisesti tunnustaa täydellisyyteni". "' LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5/2007 75. Edellä esitetystä seuraa kaksi lähes itsestään selvää johtopäätöstä: joko arkiliikuntaa on lisättävä taisitten ihmisen on pakko harrastaa liikuntaa. Fyysisen aktiivisuuden määrä on viime vuosina hälyttävästi vähentynyt niin Suomessa kuin monissa muissakin läntisissä korkean teknologian maissa. POHDITTUA Teksti: LAURI LAAKSO PAKKO vapaaehtoisesti Ien viime aikoina seurustellut tiiviisti Fjodor Dostojevskin kanssa. Toki voimme laatia suosituksia liikkumat-, toman elämäntyylin ehkäisemiseksi ja tehdä kaiken j voitavamme saadaksemme fyysisesti aktiivisen arjen ~ tavoiteltavaksi elämäntavaksi, mutta todelliseksi <.'.l vaihtoehdoksi jää kuitenkin se toinen, liikuntahar~ rastuksen lisääminen. En sitä paitsi millään <( 5 jaksa uskoa, että tällaisten laitteiden käytön kieltämi~ nen tai rajoittaminen voisi nousta edes keskustelun 5 asteelle. Liikunnan harrastaminen sen sijaan ei näytä keskimääräisissä tarkasteluissa vähentyneen, joissakin väestöryhmissä se on jopa lisääntynyt. Edes jossain määrin lisääntynyt harrastusliikunta ei ole pystynyt kompensoimaan arkiliikunnan vähenemistä, vai pitäisikö joidenkin ihmisten kohdalla jopa puhua arkiliikunnan loppumisesta. Ilmaus paitsi huvitti, myös askarrutti mieltäni. Vaikka joidenkin keksintöjen suuret, jopa ekokatastrofia ennakoivat ongelmat ovatkin nostaneet esiin kysymyksen hyötyjen ja haittojen suhteesta, suhtaudun periaatteessa myönteisesti myös sellaiseen tekniseen kehitykseen, joka saattaa johtaa ihmisten lyysisen aktiivisuuden vähenemiseen. En tunnustaudu teknologian vastustajaksi. Silti erilaiset fyysisen aktiivisuuden vähäisyydestä ja ylipainosta johtuvat sairaudet ovat yleistyneet selvästi
Australialainen tutkijaryhmä pureutui aiheeseen ja selvitti, miten yhteensä 24 tuntia kaikkine vaihtoineen kestänyt kilpailumatka Australian Canberrasta Kanadan Galgaryyn vaikutti suorituskykyyn 30 metrin pikajuoksutestissä ja muutamiin tärkeisiin psyykkisiin ja fyysisiin parametreihin huipputason kelkkailijoilla. Huippu-urheilijat joutuvat toistuvasti matkustamaan pitkiäkin matkoja lentokoneessa useiden aikavyöhykkeiden yli. Tuore, yhdessä sisätautialan arvostetuimmista julkaisusarjoista julkaistu kanadalaistutkimus osoittaa, että paras vaikutus liikunnasta sokeri tasapainoon diabeetikoilla saadaan yhdistämällä kestävyysja voirnatyyppiset harjoiuelut. Onko vapaa-aikaa kaikki työn ulkopuolinen aika vai pitäisikö vapaa-aika määritellä niin, että siihen kuuluu vain se aika, jona ihm inen voi vapaasti, esim . Toisaalta, oli niin tai näin, on varmasti mielekkäämpää liikkua puolitoista tuntia välillä harjoitusmuotoa vaihtaen kuin puuduttavasti pelkästään lenkkipolulla paahtaen tai salilla hikoillen. Sigal RJ, Kenny GP. Elimistö meni myös fysiologisesti sekaisin, sillä elimistön stressihormoni kortisolin pitoisuus oli selvästi alentunut matkaa seuranneina parina päivänä ja palautui normaaliksi vasta neljäntenä päivänä matkan jälkeen. Vai osoittaako sittenkään. Fyy sisesti ra skaskaan työ ei ole liikunnan harra stam ista, jos m uita vaihtoehtoja ei ole, eikä ulkoisilla pakkotoim illa aikaansaatu treenauskaan sitä ole. m uista velvoitteista ja työn rasituksesta selvittyään tehdä om ia valint ojaan. Tutkimuksessa oli kyllä oikeaoppisesti neljä ryhmää eli kontrolliryhmä, kestävyysharjoitteluryhmä, voimaharjoitteluryhmä ja ryhmä joka harjoitteli sekä voimaettä kestävyysharjoittelua. M iten tehdä ihm iset tietoisiksi liikunnan harr astam isen välttäm ättöm yydestä, m utta ym m ärtää, että keinojen, tehokkaidenkin, on peru stuttava vapaaehto isuuteen ja ihm isten om aan m otivaatioon. Tutkijoiden mukaan riittävällä lämmittelyllä ennen jokaista testiä saattoi olla ratkaiseva merkitys siinä, että urheilijoiden suorituskyky ei heikentynyt j uoksuiesussä. http://www.a n nais. Harra stuksen käsitteen olennainen piirr e on kuitenkin se, että se peru stu u m otivaatioon ja vapaaehtoisuut een. Yhtä muotoa harjoitelleet ryhmät harjoittelivat kolme kertaa viikossa ja 45 minuuttia kullakin harjoitus kerralla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että urheilijat tunsivat itsensä hyvin väsyneiksi matkaa seuranneina päivinä ja "jet lag" -ilmiötä mittaavat parametrit olivat palautuneet matkaa edeltävälle tasolle vasta viikon kuluttua matkasta. Br J Sports Med 41 (9):569-573, 2007. Huolimatta näistä dramaattisista vaikutuksista, aamulla paikallista aikaa 9.30-11.00 suoritetun juoksu testin tulos ei huonontunut yhtään. Effects of aerobic training, resistance training, or both on glycemic control in type 2 diabetes: a randomized trial. Kun löydös oli, että yhdistetty ryhmä alensi sokerihemoglobiinia enemmän kuin kumpikaan yksittäisistä harjoitteluryhmistä, herää aiheellisesti kysymys, että johtuiko löydös pelkästään suuremmasta harjoittelumäärästä. Boule NG, Wells GA, Prud'homme D, Fortier M, Reid RD, Tulloch H, Coyle D, Phillips P. Bullock N, Martin DT, Ross A, Rosemond D, Marino FE. Tällaisen ylimääräisen rasituksen uskotaan vaikuttavan merkittävästi suorituskykyyn, mutta tutkittua riittävän hyvin kontrolloitua tietoa asiasta on ollut vähän. Viim e aikoina on usein askarru ttanut m ieltäni sekin, kuinka vielä 196070 luvun vapaa-aikasosiologiassa käytiin kiihkeää keskustelua vapaa-ajan m äärittelystä. Jennings A, Jaffey J. LAURI LAAKSO Liikuntapedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: lauri.laakso@sport.jyu.fi Liikunnan biotieteiden maailmasta Teksti: KARI KALLIOKOSKI Pitkä lento vaikuttaa yllättävän vähän suorituskykyyn ainakin räjähtävissä suorituksissa . org/cg i/content/abstract/14 7 /6/357 76 LIIKUNTA & TIEDE 44 • 5 /2007. Ettect of long haul travel on maximal sprint performance and diurnal variations in elite skeleton athletes. Näin peru stel tuna liikunnan harra stam isesta on siis tullut, ellei suorastaan elinehto , niin ainakin toim intakyv yn säilym isen ehto. Ann lntern Med 147(6):357-369, 2007. Tarkemmin katsottuna tutkirnusasetelma on hiukan puutteellinen tämän osoittamiseen. Jostain syy stä nyky-yhteiskunta ei edes tällaista keskustelua tu nnista ja välillä tunt uu, ettei työtä tekevill ä ihm isillä vapaa-aikaa jälkim m äisessä m erkityksessä enää olekaan. Liikuntaa on siis "pakko vapaaehtoisesti" harr astaa ja siinä asustaakin niin päätöksentekijöiden kuin liikunnan am m attilaisten suur in haaste. Kelkkailijoilla yksi tärkeimmistä tulokseen vaikuttavista tekijöistä on lähtokiihdytys, jossa tarvitaan räjähtävää suorituskykyä ja pikajuoksunopeutta. Yhdistetty harjoiueluryhrnä sen sijaan harjoitteli tuplasti edellisen määrän eli kullakin harjoituskerralla ensin 45 minuuttia kestävyysliikunta ja nostivat sen päälle vielä puntteja toiset 45 minuuttia. Harra stam isesta on siis tietyssä m iel essä tullut pakko. http://bjsm.bmj.com/cgi/content/abstract/41 /9/569 Lenkille vai salille vai kenties molempiin
Vastoin ennakko-oletusta oppilaat näyttivät kuitenkin kiinnostuvan tilannetekijöistä kaikissa oppimisen vaiheissa. Tutkijat löysivät muutosta tukevia mutta myös sitä tukahduttavia tekijöitä. Oppilas on edelleen kiinnostunut tilannetekijöistä, mutta hänellä alkaa herätä myös henkilökohtainen kiinnostus aihetta kohtaan. Ammatillista muutosta tukivat erityisesti opettajien vahva luottamus omaan ammatilliseen osaamiseensa. Shcn ja Clien käyttivät tutkimuksessaan tiedonalakohtaista lähestymistapaa, jossa tieto, oppimisstrategia ja mielenkiinto kietoutuvat oppimisprosessissa toisiinsa. Tutkimuksen yhtenä vahvuutena oli se, että koehenkilöt olivat tietämättömiä hypoteesista, koska raportoitu tutkimus oli osa laajempaa kokonaisuutta. Tehokas liikunnanopetuksen opetussuunnitelma sisältää samanaikaisesti sekä tiedollisia, taidollisia että motivaatioon liittyviä tavoitteita. Tutkijat päättelivät , että ne ovat opetustilanteessa tärkeimpiä oppimista motivoivia ja motivaation jatkuvuutta ylläpitäviä tekijöitä. 2007. Näin ollen he eivät voineet ainakaan tietoisesti muuttaa poljinrytmiä hitaammaksi. http://wwwspringerlink.com/content/ln372x6m6832572n/ KARI KA LLIOKOSKI, FT, LitM, dosentti Erikoistutkija Valtakunnallinen PET-keskus Turun yliopisto, Turku kari.kalliokoski@tyks.fi Liikuntapedagogiikan maailmasta Teksti: ARJA SÄÄKSLAHTI Erilaiset oppimistyylit opetuksessa huomioon . Samanaikaisesti poljintaajuus laski 8 ja 10 kierrosta minuutissa 37 ja 57 % tasolla maksimisuorituskyvy stä tehdyissä testeissä. Liikunnanopetuksen ainekohtaisena tavoitteena on opettaa oppilaille mm. tietoa liikedynamiikasta, motorisista taidoista ja liikesuvuista. Hansen EA, Raastad T, Hallen J. Opetustilanne auttaa suuntaamaan huomion opeteltavaan asiaan ja se paljastaa myös oppilaan henkilökohtaisen panostuksen asiaan. Myös syke ja hapenkulutus olivat alhaisempia erityisesti 37 % teholla tehdyssä testissä. VIITE Shen, B. Uuteen asiaan tutustuminen on mukautumisvaihetta, jossa motivaatio uuden oppimiseen on hyvin tilannesidonnainen. Journal of Teaching in Physical Education 26, 145-160. & Chen, A. Strength training reduces freely chosen pedal rate during submaximal cycling. Johtopäätöksenään tutkijat totesivat, että liikunnanopetuksen sisällöt rakentuvat progressiivisina prosesseina, joihin sisältyy sekä kognitiivisia että tunnepuolen tekijöitä. Lajiosaajan henkilökohtaisesta mielenkiinnosta on herännyt sisäinen motivaatio aiheeseen. Alle 70 % tasolla maksirnisuorituskyvystä on taloudellisinta polkea suhteellisen matalilla poljinkierrostaajuuksilla eli noin 50-60 kierrosta minuutissa. Eur J Appi Physiol 101 (4) 419-426, 2007. Opettajien tulisi tunnistaa oppilaiden yksilölliset erot, jolloin he pystyvät motivoimaan jokaista mahdollisimman hyvin. Lähestymistavassa kuvataan kolme erilaista oppimiseen liittyvää vaihetta. Oppilaasta on tullut lajin ekspertti ja hän pystyy soveltamaan tehokkaita oppimisstrategioita, jotta hänen oppimisensa tehostuu. Harjoitusten ja kokemusten kautta oppilas saavuttaa ns. hallinnan vaiheen. Yhtenä selityksenä on pidetty sitä, että taajernmin pyörittäminen tuntuu kevyemmältä, koska polkemiseen ei tarvitse käyttää niin paljoa voimaa. Tutkimuksen aikana huomattiin, että uuteen lajiin tutustuttaessa kognitiivisesti suuntautuneet oppijat kiinnostuvat pelin perusajatuksesta, mutta he eivät vielä osanneet käyttää eri oppimisstrategioita tehokkaasti. Lajin osaaja on saavuttanut taitavan liikkujan vaiheen. Voimaharjoittclulla taloudellisempaan pyöräilyyn . Oppiminen on prosessi, joka jatkuu läpi elämän. Näin näkevät myös Beclitel ja O'Sullivan, jotka artikkelissaan selvittivät kokeneiden opettajien ammatillista kehittymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Muutokseen liittyi myös vahva oma näkemys siitä, miten liikuntakasvatusta tulisi koulussa kehittää ja minkälaisia LIIKUNTA & TIEDE 44, 5/'2007 77. Siinä oppilas alkaa hallita lajin keskeisimpiä tietoja ja taitoja. Norjan liikuntakorkeakoulun tutkijat testasivat tätä hypoteesia 14 terveellä koehenkilölla, jotka harjoittelivat 12 viikon ajan neljä kertaa viikossa maksimivoimatyyppisesti (lyhyehköjä sarjoja suhteellisen kovilla painoilla). Artikkelin tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia oppimistyylejä oppilailta löydetään kun opetettavana liikuntalajina on runsaasti ajattelua vaativa laji, kuten softball. Siksi onkin arveltu, että voirnaharjoittelulla voitaisiin ehkä vaikuttaa valittuun poljin nopeuteen, jolloin saataisiin suoritus taloudellisemmaksi. Omaan asiaan uskominen on avain kokeneen opettajan ammatilliseen kehittymiseen . Tutkimukseen osallistuneiden neljän opettajan tiedettiin aktiivisesti muuttaneen koulussaan ollutta opetussuunnitelmaa ja pyrkineen aikaisempaa tehokkaampaan liikunnanopetukseen. Silti, jos poljinnopeus on vapaasti valittavissa, useimmat valitsevat huomattavasti korkeamman taajuuden eli jopa 90 kierrosta minuutissa, mikä lisää selvästi hapenkulutusta tuotettuun työhön nähden eli huonontaa suorituksen taloudellisuutta. Harjoiuelujakso paransi 111111. yhden toiston maksimaalista jalkakyykkytulosta 20 %. An examination of learning profiles in physical education
Ohjelmassa on myös Paavo Nurmen kotimuseoon tutustuminen. Siitä syystä yksilölliset tavoitteet ja yksilöllinen arviointi on suositeltavaa. Juhlaillallinen 18 euroa. sekä vapaamuotoinen juhlaillallinen. Am m atillinen kehittym inen tarvitsee m yös ulkopuolista tu kea. VIITE Bryan, C.L. Osanottomaksu ja illallismaksu suoritetaan 5.11.07 mennessä Suomen urheiluhistoriallisen seuran tilille 800016-70123315 Sitovat ilmoittautumiset: 23.10.2007 mennessä seminaarin sihteerille Markku Jokisipilälle puh. Ilmoittautuminen ja lisätietoja SEMINAARI MAKSU Seuran jäsenet: 25 euroa, ei-jäsenet: 30 euroa, opiskelijat: ei osanottomaksua. & O'Sullivan, M. Näitä olivat sellaisten käytänt eiden puuttum inen, jotka olisivat m ahdollistaneet am m atillisista asioista puhum isen. Opettajien tulee luoda oppilaille oppimisympäristö, joka mahdollistaa jokaisen harjoitella omalle kehitystasolleen sopivia liikuntatehtäviä. Teorian mukaan opettajan tapa opettaa saattaa olla yhtä tärkeä kuin opetuksen sisältö. O pettajat kokivat kollegoiden ja oppilaiden tuen tärkeäksi, m utta m erkittävin valtikka oli käytössä koulun rehtorilla. 040-749 4255, sähköposti jokisip@utu.fi Ohjelma ja lisätietoja: www.suhs.fi 78 LIIKUNTA & T!EDE 44 • 5 /2<::JJ7. Opettajan tulee huolehtia siitä, että ilmapiiri säilyy myös heikoimpien liikkujien kannalta miellyttävänä. $,uomen urlJetlubi~tortaUinen seurs "Toiseksi jääneet vaiettuja kertomuksia, käymättömiä keskusteluja urheilu historiassa" Suomen urheiluhistoriallisen seuran 15-vuotisseminaari Turussa 23.-24.11.2007 JÄRJESTÄJÄT: Suomen urheiluhistoriallinen seura Turun yliopiston poliittisen historian laitos PAIKKA: Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan Publicum-rakennus, sali PUB 3, Assistentin katu 7. Journal ofTeaching in Physical Education 26, 260-278. Kilpailemista ei tarvitse kokonaan poistaa. Loppupäätelm ässään tutkijat tuovat peru stellun vahvasti esille näkem yksen, että jokainen opettaja ansaitsee am m atillista tukea om an työnsä kehittarn iseen. Liikuntaympäristö, joka synnyttää sisäisen liikuntamotivaation ja halun keskittyä omien henkilökohtaisten suoritusten parantamiseen sekä autonomiaan on ylivertainen kilpailuun, voittamiseen ja huippusuorituksiin keskittyvään opetukseen verrattuna. Näin toimien oppi laissa syntyy sisäinen halu liikunnalliseen aktiivisuuteen. Rehtorin m yönteinen ja kannustava tuki loi edellytyksiä am m atilliselle kehittym iselle m ahdollistam alla työssä oppim isen, täydennyskoulutukseen osallistum isen sekä asianm ukaisten liikuntatilojen ja -välineiden hankkim isen. O pettajat kokivat m yös, että heidän opettam aansa ainetta ei aina arvostettu, vaan sillä oli marginaalinen asem a suhteessa m uihin koulussa opetettaviin aineisiin. Seminaari on kaikille avoin. Ohjelma rakentuu tutkijoiden, opiskelijoiden ja harrastajien esitelmistä. sisältöjä koululiikunnan tulisi tarjota oppilaille. 2007 Self-determination in physical education: Designing class environments to promote active lifestyles. Voittamisesta ei saa tulla itseisarvo. Am m atillisesti kokeneem pi rinnallaeläjä opas ja neuvonantaja voi olla m en torin om inaisuudessa tärkeä tekijä opettajan am m atillisen kehityksen tukem isessa. ltsemäärämisteorian näkökulmasta opettajan tulee luoda liikuntatunneista sellaisia, että ne synnyuävät oppilaassa pätevyyden kokemuksia. Bryan ja So/mon ovat tehneet opettajille koosteen siitä, miten itsemääräämisteorian näkökulmasta tulisi opettaa, jotta liikuruakasvaruksella tuettaisiin liikunnallisen elämäntavan syntymistä. Onnistumisen tunteet synnyttävät sisäisen motivaation ja epäonnistumiset puolestaan vähentävät sitä. S eminaa_rissa nost~taan näkyville toiseksi jääneitä Ia svrjaan svsattvja urheilun historiasta: rruta on tapahtunut kilpaurheilun reunamilla, millaisia vähemmistöjä on syntynyt, miksi tietyt tulkinnat ovat päässeet etusijalle. Opettajat kokivat etteivät he saaneet m ahdollisuutta vaikuttaa siihen, m illaiseen koulutukseen heidät velvoitettiin työssäoloaikana osallistum aan. & Solmon, M.A. 2007 Enhancers and inhibitors of teacher change among secondary physical educators. Seminaarin avaus: Keskustelua suomalaisesta olympiahistoriasta: Vesa Tikander: Olympiakomitean poliittiset kytkennät Jouko Kokkonen: J. Oppilaat kokevat itsensä liikunnallisesti pätevimmiksi silloin, kun opettajat korostavat oppilaan omaa edistymistä suhteessa hänen aikaisempaan suoritukseen sosiaalisen vertailun sijasta. VIITE Bechtel, P.A. Journal of Teaching in Physical Education 26, 221-235 Onnistumisen tunne synnyttää liikuntamotivaation . Tutkim uksessa nousi esiin m yös myönteistä m uutosta tukahduttavia tekijöitä. W Range/1tuntematon urheilupolitiikka Leena Laine: Pohjoismaat, kolmas maailma ja olympialiikkeen kriisi 1960-luvulla Ossi Viita: Amatöörit ammattilaisina Juha Kanerva: Suomalainen olympiaurheilu ja dopingin pitkä varjo Niille, jotka haluavat pitää seminaarissa esitelmän (joko seminaarin teemasta tai ajankohtaisesta tutkimuksestaan tms.): Noin ½ liuskan tiivistelmä, jossa on esitelmän nimi ja sisältökuvaus, lähetetään e-mailitse seminaarin sihteerille, Markku Jokisipilälle, sähköpostilla (jokisip@utu.fi) 5.11.2007 mennessä
sivulla Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäånestvkseen 23.11.2007 mennessä. . Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kappaletta Esko Mälkiän Ja Pauli Rintalan kirjoittamaa Uusi Erityisliikunta -kirjaa. sivulla. C C'Cl = ... <( :.:~en ............. 1Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 5/07 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: 1 2 . Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. Myös muu palaute on tervetullut. en "' "' ::::J ::::l > "'...: ~ CI) 1en "' "' en i--, ...: E w ;_.i C'CI ·LLJ = ::c E ui C/) CI) ':3 ::.e: = 0.. Tilaan Liikunta & Tiede -lehden D Itselleni D Lahjaksi D Vuositilaus 36 euroa/2007 D Kestotilaus 32 euroa/ vuosi D Opiskelijatilaus 22 euroa/2007 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan D Jäseneksi 33 euroa/2007 0Yhteisöjäseneksi 140 euroa (kysy lisäät) D Opiskelijajäsenyys 21 euroa/2007 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni Jatkuvaksi D Muutan osoitteeni / 2007 alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS n Jäsenyydestä Tilauksen maksaja/ vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi Etunimi . • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 36 euroa) • Motion-lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 16 euroa) • Tuntuva etu seuran Järjestämien seminaarien osallistumismaksuista 1 • n. sivulla ..................... Voit osallistua äänestykseen myös osoitteessa wwwlts.fi tai faxilla 010 778 6619. 3 Muuta palautetta ...... ~ a:; ~::, ::::J ~~::!: C/) ::.e: -~ g en <( Ln c:( ~ .lS en> = =C"') 1-::::l =o C/) .:.:: =o :: ::::l a... Tietoja käytetään Seuran jasen-z tilaajarekisterin ylläpitoon. > ... ..... Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi i' ~ liikuntatieteellinen Seur:f. 10 %:n alennus seuran julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS:n Jäsenille 44 eurolla (normaalihinta 54 euroa) Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2007 Lahjatilauksen saaja/ uusi osoite Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Posti numero Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti