( EN \ .. ,••·, ' ,: "_:·'.': -·--... <-• ·. ,_ REMONTTI~._._.: ...... . .... ~ ~.,, .... .,t. // n aTIEDE NUORTEN • HUIPPU-URHEILU ODOTTAA ·... ..i ATTOMI ~ j -~I l~ ifllJ', o· AA _ __,__ S V~ ·.. . ··· ..... ,n!J) ·-\
Pääjohtaja Timo Lanhinen totesi Perusopetus 2020 seminaarin avauksessa, että tärkeälle työlle on asetettu kiireellinen ja haastava aikataulu. Opetushallitus on käynnistänyt kauaskantoisen työn perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon kehittämiseksi. Asia on huipputärkeä yleismaailmallisesti eikä sen merkityksestä myöskään suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudelle vallitse eriäviä näkemyksiä. Hyvän fyysisen kunnon merkitys ihmisen suorituskyvylle ja terveydelle on oivallettu. Koululiikunnalle pitäisikin kehittää sellainen rinnakkainen rakenne, jossa liikunnanopettajien antamaan liikuntakasvatukseen yhdistyy koulupäivään läheisesti liittyvä omaehtoisuuteen perustuva liikkumisohjelma. P5ö®fd ~ l!EGD.S \1111••i•f..ii~ @lTJ•t•~-fl'mm ~. Organisoidun toiminnan ohella on varmistettava, että lapsilla on arjessaan myös tilaa ja aikaa omille ideoille sekä mahdollisuuksia niiden toteuttamiseen kavereiden kanssa. Siinä rn issä I u kuai neiden tuntimäärien ja opetuksen sisällöllinen kehitys ovat johtaneet suotuisaan kehitykseen, on liikuntatuntien vähäisyys tai tuntien sisältö vain osaselitys esimerkiksi lasten lihomiselle. Lasten ja nuorten katsottiin liikkuvan omaehtoisesti muutenkin. ~ ~ ~~[Ml blb.~ ::ia::a iToimitusl<unta: ~ ~"'~--rn-.,-,,-#1-,1 w ~ nJJ!rmI.ve ~ ~-~-lfflmm ---~ ~~=:ltlS ~ • ~tilifäil~ mmm B •n~ bW[;D ~m,1 .. Tätä puutetta ei ole kompensoinnut edes se tosiasia, että samaan aikaan organisoituun urheiluja liikuntatoimintaan osallistuminen on lisääntynyt. KESKINEN T ämän lehden Emeritus i h meu.elee -palstalla kaukaa viisas Aarni Koshela esittää, että tärliein vaihuttavuuden tarve seuraavien vuosien aihana /ii/iuntatieleissä on lasten ja nuonen painon nousun ja toimintahyvyn heihhenem.isen hallintaan saaminen. Koululaisten tämän hetken oppimistulokset vahvistavat valitun linjan vaikutukset sekä hyvässä että pahassa. Koululiikunnan lisääminen yhdellä tunnilla ei yksin riitä, mikäli koululaisten omaehtoinen liikkuminen ei samanaikaisesti lisäänny. Kysymys ei ole enää siitä, miten tämän päivän lapset ja nuoret kykenevät kohtaamaan oman tulevaisuutensa. Samoin kuin suomalaisella aikuisväestöllä on myös lapsilla ja nuorilla fyysistä kuntoa kohottava omaehtoinen kuntoja arkiliikkuminen jäänyt taka-alalle. Vaikka menneinä vuosikymmeninä liikunnan merkitys ymmärrettiinkin suurin piirtein samalla tavalla kuin nykyään, oli koulutuspoliittisena valintana silloin saada enemmän tunteja lukuaineille. Liikuntatuntien lukumäärää on vihdoin mahdollisuus lisätä kahdesta kolmeen viikkotuntiin. Teknistyneen yhteiskunnan pyörityksessä koulun ulkopuoliset tekijät ovat suurempi syy epäsuotuisalle kehitykselle kuin tuntimäärä tai opetuksen sisältö. Millaisin valmiuksin olemme valmiit ottamaan haasteen vastaan. Asian tärkeys painaa niin, että OPM:lle ja valtioneuvostolle on tarkoitus saada valmis esitys jo ensi vuoden toukokuussa. Siihen kuuluu sekä koulujen itsensä organisoima kerhotoiminta, jossa oma osansa on liikunnalla ja taideaineilla, että liikuntaja urheilujärjestöjen tarjoamat mahdollisuudet harrastaa mieluisaa urheilulajia. Tulevaisuus haastaa meidät kaikki jo nyt. Keslwsteltaessa toimenpiteistä niiden pitäisi olla yhtä paljon esillä Imin ehdotusten ilmaston lämpenemisen pysäyllämiselisi. Lukuaineissa Suomen nuoret edustavat kansainvälisesti huipputasoa, mutta fyysisen kunnon kehitys on taantunut, kehonpaino noussut ja toimintakyky heikentynyt. Todellisen syyn löytämiseksi on selvitettävä myös miten lasten ja nuorten omaehtoinen liikkuminen on kch it tyn yt ja miten heidän ruokailutottumuksensa ovat muuttuneet. Koulujen liikuntakasvatuksen kannalta tilaisuus on historiallinen. kari.keskinen@lts.fi ~ ~ ,5#fflD) nmms Whrmt'?1ft':1m4Tfl•räil(m].m ==rm imlllWW'rkbllm {mr!Jl!J~ .. TULEVAISUUS HAASTAA KOULULIIKUNNAN KARI L
Hannele Hiilloskorpi 61 Nuoren mielen maisemassa monta myllerrystä. Teemu Ripatti LUETTUA 76 Osviittaa nuoren urheilijanalun ohjaamiseen ja valmentamiseen. Varusmiespalvelus on huima resurssi pyrittäessä vaikuttamaan nuorten miesten fyysiseen kuntoon. Asko Härkönen 26 Harjoituksilla ei paikata nuorten arjen liikuntavajetta. Alaraajavammat ovat salibandyn pelaajilla varsin yleisiä. Tiina Lahtinen-Suopanki 69 IN MEMORIAM Kaarlo Hartiala AJASSA 70 Ikäihmisten hyvinvointi ja liikunnan edistäminen edellyttävät monipuolista innovointia. Puolustusvoimien tavoitteet ja keinot liikuntakipinän synnyttämiseen on kirjattu ammattimaisesti. Siirtyminen vaativaan kilpaurheiluun lisää selkäkipujen ja selän loukkaantumisen riskiä, etenkin tytöillä. Miika Hernelahti 66 Liikunta tutuksi ja tavaksi kotitehtävillä. Markku Ojanen 65 TÄTÄ TUTKITAAN: Liikkuvasta lapsesta terve aikuinen. Liikunta on kouluaine, miksei siitä voisi antaa läksyjä. Terve koululainen -hanke Vuosaaren ala-asteella käynnistyi tästä ajatuksesta. Kari L. Kati Pasanen, Pekka Kannua, Jari Parkkari 20 POLTTOPISTEESSÄ: Huippu-urheilijalle ei sallita yksityisyyden suojaa. Hannele Hohtari 58 Kunnon ruokaa nuorelle urheilijalle. Minna Paajanen POHDITTUA 71 Urheilun yhteiskunnallinen ja kulttuurinen tarkastelu avasi uusia siltoja. Mauri Marttunen 63 KOLUMNI: Kuuma käsi ja muita harhoja. UNESCOn Urheilu-Työ-Kulttuuri konferenssista Helsingissä on kulunut 50 vuotta. Kari Kalliokoski 79 Väitösuutiset. Fyysisen suorituskyvyn keskiluokka näyttää katoavan. 2 Pääkirjoitus. Kuukautisja syömishäiriöitä esiintyy urheilijoiden keskuudessa enemmän kuin tavallisessa väestössä. Keskinen 4 Liikkumattomien sukupolvi haastaa armeijan liikuntakasvatuksen. Niiden jalkauttaminen on kuitenkin vielä kesken. Timo Vuorimaa TUTKITTUA 77 Tutkimusuutisia liikuntapedagogiikan maailmasta. Sergei 1/jukov, Harri Selänne 31 Ylikuormitus löytyy oireet kartoittamalla. Liikunta voi olla tärkeä kumppani matkalla lapsuudesta aikuisuuteen, kehonhallintaan, terveeseen itsetuntoon ja itseluottamukseen. Arja Uusitalo LIIKUNTALÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 33 TUTKIMUSRAPORTIT 56 Kuukautishäiriöt ja alipainoisuus ovat terveysriski urheilevalle tytölle. Timo Järvensivu 74 Liikunnan tutkimushankkeet nyt verkossa www.minedu.fi. Palautuminen on yhtä tärkeää kuin harjoitus. Jari Parkkari, Henri Taanila, Jaana Suni 14 Liiketaitoharjoittelu vähentää salibandyn nilkkaja polvivammoja. Kari L.Keskinen 21 KOLUMNI: Money, money, money! Lauri Laakso 22 Nuorten huippu-urheilu odottaa remonttia. Hyvä ravinto on yhtä tärkeää kuin sopiva harjoittelu. Harri Hakkarainen 28 Ylikuormitustila ei synny hetkessä. Arja Sääkslahti 78 Tutkimusuutisia liikunnan biotieteiden maailmasta. Tiimityöskentely ja toiminnan järkevä koordinointi ei ole suomalaisen huippu-urheiluväen parasta osaamista. Kalevi Heinilä 73 EMERITUS IHMETTELEE:Tietämisestä on matkaa vaikuttavuuteen. Aarni Koskela 75 OPISKELIJA OUNASTELEE: Suomesta loppuu terveys, mitä tehdään. Sopivilla harjoitteilla vammoja voidaan vähentää huomattavasti. Mikko Salasuo, Anni Ojajärvi 10 Monipuolinen liikunta tukee nuoren selän terveyttä
4 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /1/JYJ
Palvelukseen meidät sai Suomen Akatemian rahoittama ainutlaatuinen tutkimushanke, jonka osana tutkimme varusmiesten terveystajua. Tällaisessa yhteiskuntamaisemassa suurilta instituutioilta kaivataan vastuunottoa. Salasuo liukasteli alokkaaksi Kainuun prikaatiin tammikuussa 2008 ja Ojajärvi astui sisään Parolannummen porteista saman vuoden heinäkuussa. Niiden jalkauttaminen on kuitenkin vielä kesken. Suomalaisen nuorten miesten fyysinen kunto ja ylipaino puhuttavat jatkuvasti mediassa ja syytä onkin, sillä lukuisat erilaiset mittarit osoittavat huolestuttavaa trendiä (Vuori 2005; Santtila ym. Varusmiesten sekaan, osaksi alokasjoukkoa lähKuva: LK/Matti Björman LIIKUNTA & TIEDE 46, 5 /2009 5. Teksti: MIKKO SALASUO, ANNI OJAJÄRVI Varusmiespalvelus oikein viritettynä on huima resurssi pyrittäessä vaikuttamaan nuorten miesten fyysiseen kuntoon. Myös kutsuntojen lääkärintarkastuksissa on otettu aiempaa selvästi tiukempi linja, jotta "epäkelpo" aines seulotaan pois jo ennakkoon (HS 11.1.2008). 2007). Huoli sodanajan joukkojen kunnosta on mennyt niin pitkälle, että uusi puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen julisti Helsingin Sanomissa 18.1.2009 läskisodan. P uolustusvoimat on vahvasti ottanut retoriikassaan vastuun nuorten miesten fyysisen kunnon kohentamisesta. Salasuon mukana Kainuussa havainnointia teki myös 54-vuotias sivari vuodelta 1982, dosentti Tommi Hoikkala. Fyysisen kunnon heikkeneminen nähdään kansanterveyden rinnalla myös uhkana maanpuolustukselle. Samalla kun koulujen liikuntatunneista ja nuorten arkiliikunnasta on tullut lähes reliikkejä, mainostaa puolustusvoimat itseään Suomen suurimpana kuntokouluna. 2006; Fogelholm ym. Huonokuntoisista ja ylipainoisista miehistä ei saada tuotettua riittävän toimintakykyistä sotilasmateriaalia. Puolustusvoimien liikuntakasvatuksen tavoitteet ja keinot liikuntakipinän synnyttämiseen on kirjattu ammattimaisesti. Armeijan rooli liikuntakasvatuksessa ja -koulutuksessa onkin tärkeä, sillä järjestäytynyt harrastustoiminta on markkinaliberalismi n ja julkisen sektorin tulosohjauksen myötä luisumassa keskiluokan kaupalliseksi kuluttajaliikunnaksi (ks. Teema on ajankohtainen tämän artikkeli kirjoittajille erityisesti siksi, että teimme molemmat kolme kuukautta osallistuvaa havainnointia armeijan vihreissä vuonna 2008. Salasuo & Ojajärvi 2009)
Viihdekulttuurin erilaiset tuotteet alkoivat kilpailla nuorten vapaa-ajasta vahvasti ja suuntasivat nuoria yhä useammin ulkoilmaharrasteista sisälle pelikonsolien ja tietokoneiden ääreen. Siksi, että niitä ei voi armeijassa ymmärtää, jos ei ymmärrä kaikkea sitä hässäkkää mikä tapahtuu siinä ympärillä. Koulutus, jossa liikunnalla on tärkeä asema, kestää kuusi, yhdeksän tai 12 kuukautta. Tavoitteena on myös herättää ja vahvistaa reserviin asti yltävää liikuntakipinää. Toiseksi virallisissa diskursseissa elävä laaja-alainen kansanterveydellinen vastuu kapenee valikoituneelle, 12 kuukautta johtajakoulutuksessa palvelevalle, joukolle suunnatuksi koulutukseksi. elettiin tutkimaan ensisijaisesti terveyteen liittyviä kysym yksiä: ru okailua, terveyskayttäytymistä ja -kasvatusta sekä liikuntaa. Tutkimalla niitä, avautuu samalla kuva myös varusmiehen arjesta ja elämästä. (Liikuntastrategia 2007.) Lisäksi useat puolustusvoimien asiakirjat ja tutkimukset painottavat liikunnan kansanterveydellistä merkitystä. Miksi tämä kaikki, kun alun perin piti tutkia vain terveyttä (terveystajua) ja syömistä armeijassa. Liikunta määritellään keskeiseksi osaksi sotilaan fyysistä suorituskykyä ja näin ollen myös toimintakykyä. Zacheuksen (mt.) jäsennys liikuntasukupolvien rakentumisesta tarkastelee muutosta lähinnä insVarusmiesten kohtaamalla ruohonjuuriitasoHa liikuntakoulutus ja -kasvams saavat ki~jallui·sta sllrategioista ja ideaaieista selvästi po·ikkeavan muodon. Julkilausuttuihin icleaaleihin liittyy kaksi isoa pulmaa. 1980-luvulla syntyneiden nuoruudessa liikuntaan liittyi jo oleellisena osana kaupallisuus ja esimerkiksi liikuntavaatteiclen ja -varusteiden merkitys kasvoi. Siinä, missä 1920-1940-luvuilla syntyneet harrastivat nuorina perinteisiä yksilolajeja ulkoilmassa, alkoi 1950-luvulla syntyneiden nuoruudessa yleistyä tavallisen kansan liikunnan harrastaminen. Näihin kahteen hikuntakoulutuksen hankauskohtaan porauclumme seuraavassa tarkemmin. Fyysisen kunnon yleinen heikentyminen näkyy myös varusmiespalveluksen aikana suoritettavissa liikuntatesteissä. Ennen tätä tarkastelemme kuitenkin vielä lyhyesti sitä, millaisesta maailmasta nuori palvelukseen astuu. Kyse on laajemmasta yhteiskunnassa tapahtuneesta muutoksesta. Palveluksen alkua onkin kevennetty viime vuosina selvästi. Cooper-testin, 12 minuutin juoksun, keskiarvo on laskenut 1980-luvun alusta 2750 metristä 2450 metriin. (Santtila ym. www.mil.fi/liikunta). He siirtävät nämä tottumukset aikanaan omille lapsilleen". Puolustusvoimat haastaa koko muun yhteiskunnan mukaan kansalaisten liikuntaja terveystalkoisiin (rnt., 5). 1990-luvun alusta varusmiesten keskipaino on noussut 71-72 kilosta noin 77 kiloon. Samanaikaisesti kiitettävien suoritusten määrä on pudonnut 65 prosentista noin 40 prosenttiin. 2004, 115), ei erillinen urheiluharrastus paikkaa kokonaan sitä muutosta, joka on tapahtunut kokonaisaktiivisuuclen vähentymisessä. Liikuntaa on tarkoitus käyttää myös kasvatuksen välineenä (ks. Tuomas Zac/1eus (2008) tarkastelee tätä kokonaisvaltaista elämäntyylin muutosta erilaisten liikuntasukupolvien näkökulmasta. 6 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2fll.J. Kysymys on monin tavoin ajankohtainen. Tähän kysymykseen etsimme artikkelissa vastauksia. Suomen suurimman kuntokoulun käy läpi joka vuosi noin 27 000 nuorukaista. Lajien määrä kasvoi seuraavan vuosikymmenen aikana huomattavasti. Armeija on volyymin osalta kiistatta sitä mitä väittää olevansa. Myös yhä useampi varusmies, jo yli neljännes, saa lihaskuntotestistä arvosanan huono. 1960-luvulla syntyneiden nuoruudessa yleistyivät erikseen rakennetut liikuntapaikat ja liikunnan kaupallisuus alkoi hiljalleen nostaa päätään. He ovat jo palvelukseen astuessaan huomattavasti aiempia ikäpolvia tukevammassa kunnossa. Suomen suurin kuntokoulu. Ensinnäkin liikuntakoulutus ja -kasvatus saavat varusmiesten kohtaamalla ruohonjuuritasolla kirjatuista strategioista ja icleaaleista selvästi poikkeavan muodon. (Zacheus 2008.). Kenttävaihe tuotti kokemuksellisen kolmen kuukauden lisäksi satoja sivuja havaintoaineistoa, noin 80 haastattelua, yli 1 000 valokuvaa ja paljon muuta aineistoa. Liikuntasuhteessa sukupolvenvaihdos Nuoret miehet tulevat armeijan vihreisiin hyvin erilaisista olosuhteista ja kasvatusinstituutioista kuin esimerkiksi 20 vuotta aiemmin. 2006.; www.mil.fi/liikunta.) Vaikka nuorten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt viime vuosien aikana (Vuori ym. Ruoka, liikunta ja terveystaju ovat prismoja, joista kaikki aukeaa ja päinvastoin. Onko armeijan rooli nykyisten ja tulevien sukupolvien fyysisen kunnon kohottajana todellinen. Puolustusvoimien liikuntastrategiassa vuosille 2007-2016 lausutaan, että "mielekkäällä ja monipuolisella liikuntakoulutuksella vaikutetaan myönteisesti reserviin siirtyvien nuorten aikuisten liikuntaja terveyskåyttäytymiseen. Lopulta päädyimme havainnoimaan myös rakenteita ja oikeastaan kaikkea sitä, mitä varusmies palvelusurallaan kokee. Armeijan liikunnan on tarkoitus terveyden edistämisen lisäksi tukea nuorten palvelusmotivaatiota ja sopeutumista armeija-instituutioon. Todellisuus ei kuitenkaan aivan kohtaa retoriikkaa, pikemminkin myötäilee sitä. Samoin suhde niin arkikuin harrasteliikuntaan on muuttunut huomattavasti. Näin ollen, ainakin retorisesti, instituutio sitoutuu laaja-alaisesti ja monilla osa-alueilla slogaaniinsa Suomen suurimpana kuntokouluna
Toiset vaativat lisää vauhtia ja jotkut juoksevat jo anaerobisella tasolla. Myös laadullisesti koulutuksen sisällöt poikkeavat melko dramaattisesti asiakirjojen muotoiluista. Asiakirjoissa painotetaan myös sotilaskoulutuksesta irrallaan olevan liikuntakoulutuksen ja -kokernuksen merkitystä. Jääkäri: Jaa, no onkohan täällä armeijassa nyt yli kaksliytä tuhatta ukkoa. Varmaan yli lwkskytätuhatta tällä hetkelläni armeijassa, niin en mä nyt tätä ainakaan joka osalta sanois, et tää on huntohouiu. Systeemi onkin monissa varuskunnassa käytössä. Varusmiesten kohtaama todellisuus on kuitenkin etäällä ideaaleista: Haastaueuja: Vie/ on toi,että tää Suomen suurin kuntokou/u ajatus. Pitkäjänteisyys ja puurtaminen kuvasivat ainakin 1920-1940-luvulla syntyneiden nuorten elämänspektriä yleisemminkin. Peruskoulutuskauden (ensimmäiset 2 kk) tavoitteeksi asetetaan esimerkiksi yhden pallopeli n sääntöjen, peliajatuksen ja taitojen opettaminen, joiden tuntemusta syvennetään palveluksen edetessä. Sotilaskoulutuksessa liikunnallinen painopiste on harjoitteissa, joissa opitaan toimintaa taistelukentällä. Esimerkiksi erilaisia joukkojen etenemistapojen harjoittamista suositellaan aktiiviseksi osaksi koulutusta. Johtajakoulutuksen läpikäyneet varusmiehet, joita on noin 25 prosenttia saapumiserässä, saavat ilmeisesti aliupseerija reserviupseerikursseilla intensiivisempää liikuntakoulutusta. Puolustusvoimat on omalta osaltaan pyrkinyt huomioimaan modernin maailman haasteet ja liikuntakulttuurissa tapahtuneet muutokset. Halutessaan nuori selviää aikuisuuteen hengästymättä kertaakaan. Peruspalveluskausi oli haastatellun jääkärin mukaan kuitenkin myöhempää palvelusaikaa intensiivisempää ja alun jälkeen liikuntakoulutus lähes hävisi hänen siirryttyä palvelemaan toiseen yksikköön. Tasoryhmien tarjoama "sopiva" lähtötaso vesittyy kuitenkin epävirallisen tason taustakohinaan, joka häiritsee liikuntakoulutuksen käytännöntason toteutumista. tituutioiden näkökulmasta ja jättää nuorten omaehtoisen vapaa-ajalla tapahtuvan pelailun, kisailun ja leikkimisen sekä nuorisokulttuureihin liittyvän liikunnan tarkastelun ulkopuolelle. Liikuntastrategian koulutustavoitteet ovatkin selvästi suunnattu varusmiesjohtajakoulutettaville. mm. www .mii. Liikunta on lomitettu osaksi sotilaskoulutusta ja erikseen annettavaa liikuntakoulutusta. Vähätalo 2005; Salasuo 2009, 310). Liikunnasta on tullut yksi kulutusyhteiskunnan monista valinnoista ja se kilpailee paikastaan nuorten vapaa-ajassa. Pulmana on myös tasoryhmien jako. Si.t se aamureippailu, mikä on 200 metriä. Ajalle ominaisesti liikuntaa kuvaa lyhytjänteisyys, maksullisuus ja vapaaehtoisuus. Strategioista matkaa käytäntöön Puolustusvoimien varusmiehille suunniteltu liikuntakoulutus on asiakirjatasolla (ks. Ii/liikunta) erittäin korkeatasoista. Qääkäri, 6kk, loppu haastattelu) Haastatellun jääkärin kuvaus avaa oivasti liikuntakoulutuksen muotoja toteutusja kokemustasolla. Toisaalta haastateltu kertoi armeijan kasvattavan erityisesti fyysistä ja henkistä kestävyyttä. Monimuotoisissa tavoitteissa nostetaan esille muun muassa voiman, kestävyyden, nopeuden, liikkuvuuden, kimmoisuuden ja lihasten hallinnan tärkeys. Ehliä se ois parempi sanoa noin, kun tämä armeijan liuntokou/u. Liikunta kulutusvaihtoehtona tarkoittaa käytännössä sitä, että nuori liikkuu ainoastaan, mikäli hän itse tekee tällaisen elämänpohittisen päätöksen. 1980-luvun nuorten arki alkaa olla teknologisoituneessa viihdekulttuurin ja kaupallistumisen maailmassa täynnä kulutusvalintoja. Näiden ominaisuuksien parantamiseen pyritään asiakirjoissa monipuolisin ja hyvin tarkasti eritellyin keinoin. Sotilaskoulutuksen ohessa annettava liikuntakoulutus on siis hallitseva, jollei ainoa, osa varusmiehen liikuntakokemusta. Kyseessä ei ollut tutkimuksessa mikään poikkeus, vaan esimerkki pikemminkin heijasti kuuden kuukauden palveluksen suorittajien kokemuksia. Lähinnä kestävyys voi olla semmonen kuvaava sana. Tavoitteet on määritelty ja suunniteltu liikuntafysiologisesti hyvin tarkasti. P-hauclel/ahan mei/ oli paljon enempi /iilwntaa. Leireillähän sitä sitte tullee /iihuttua paljon enemmän. Edellisessä sitaatissa viitattu aamureippailu oli todella 200 metrin spurtti, jossa ei alkuverryttelyistä tai venyttelyistä ollut tietokaan. Se on esimerkiksi reagoinut kovin erilaisista lähtökohdista tulevien asevelvollisten fyysiseen kuormitukseen jakamalla varusmiehet tasoryhmiin. Vuodesta 2004 lähtien yksiköissä tulisi olla kolme fyysisen kunnon mukaan jaettua ryhmää, joiden harjoitteet suoritetaan lähtokunnon mukaan. Tiukasti sotilaspedagogiikasta ammentava kriitikko voisi kysyä, miksi se ei sitten LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2009 7. Ideaaleissa välkkyvå liikuntakoulutus toteutuu yksiköstä riippuen 40-60 prosenttisesti (mm. Fyysinen ja henkinen kestävyys, molemmat. Polarisoituvassa yhteiskunnassa liikunta ei enää itsessään ole automaattisesti kaikille lisäarvo. Myös vapaa-ajan toiminta keskittyi nuorilla ulkoilmassa tapahtuvaan fyysistä toimintaa. Se pohjaa asevelvollisten itse arvioituun lähtö kuntoon, joka kerrotaan yksikön päällikölle alkupäivien tulohaastattelussa. Kun sitten siirrytään lenkkipolulle, on sopivan vauhdin löytäminen varusmiesjohtajille hankalaa, koska joukko on hyvin heterogeenistä. Liikuntakoulutus sisältää asiakirjoissa myös laajan valikoiman muita liikunnallisia ta voi ttei ta ja ohjeistuksia. Arkeen ei automaattisesti kuulu juuri lainkaan liikuntaa. Aiempien sukupolvien arkipäivään liittyi luonnollisena osana erilaisia liikuntamuotoja, kuten arkiliikuntaa koulurnaikojen, maataloustöiden muodossa. Toteutuneesta osasta vain murto-osa muodostuu solilaskoulutuksesta täysin irrallaan olevasta liikunnasta. Osa heistä hilaa tarkoituksella itsearvionsa selvästi todellista kuntoa heikommaksi, jotta palveluksesta selviäisi helpommalla. Eihän täällä ämpärilwmppanissa nyt oo ollu, että eihän meillä oo lw yhen kerran on käyty jotain sählyä pelaamassa. Haastateltu kuuden kuukauden jääkäri kertoi tässä loppuhaastattelussa viimeisen neljän kuukauden liikuntakoulutuksen muodostuneen aamuspurttien lisäksi yhdestä ainoasta sählykerrasta
Aamiaiselle ehtiminen on tiukasti sanktioitu ja siitä vastaavat varusmiesjohtajat pelaavat varman päälle. Varusmiesten liikuntauraa määrittää vahvasti palveluksen pituus ja koulutushaara. Nykymuotoisella peruskoulutuskaudella ei nousujohteisuudesta tai mielekkäästä rytmityksestä ole palveluksessa tietoakaan. Painopiste on kuitenkin kovasti kallellaan johtajakoulutuksen (12 kk) läpikäyvien jamppojen suuntaan. Yksikkökohtaisia eroja luonnollisesti ilmenee, mutta yleiskuva ei mairittele. Näiltä osin Suomen suurimman kuntokoulu jättää liikunnan suurelta osin yksilön omalle vastuulle. Rajoja määrittäviä realiteetteja liikuntakoulutuksen toteuttamiselle ovat myös yksiköiden täyteen pakattu viikko-ohjelma, joidenkin kantahenkilökunnan edustajien sotataitojen preferointi liikunnan kustannuksella ja heikosti motivoituneet varusmiehet. Itse palveluksen rakenne ei toimi liikuntaa tukevasti, osalla varusmiehiä on erittäin heikko motivaatio ja myös monen kantahenkilökunnan edustajan motivaatiossa olisi paljon parannettavaa. Tähän tarkoitukseen sotilaskoulutuksesta täysin irrallaan oleva liikuntakoulutus tarjoaisi oivan välineen. Tästä esimerkkinä olkoon jo aiemmin mainittu aamu lenkki. Esimerkki kuvaa, että vika ei ole välttämättä yksilöissä, vaan tiukan byrokratian ohjaamassa järjestelmässä. Yksikön päällikkö saattaa siis samaan aikaan juoda aamu kahviaan tyytyväisenä kuvitellen miesten vetävän aamulenkkiä käskyn mukaisesti, eikä koskaan saa tietää sen reaalista absurdia toteumaa. Aikataulu ei yksinkertaisesti mahdollista sen mielekästä toteutusta, joten se vedetään käsketysti saaden 200 metrin spurtilla minimaalinen osa käskystä täytettyä. Useissa puolustusvoimien ja Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimuksissa hahmotellaan tai sivutaan liikuntaa. Puolustusvoimain taannoinen komentaja Juhani Kasheala esitti Uudessa Suomessa 8 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /200,. Edellisestä löytyy tietysti myös poikkeuksia ja osa kuuden kuukauden varusmiehistä saa palveluksessa liikuntakipinän. Koko yksikkö ei saa myöhästyä aamiaiselta sekuntiakaan ja näin ollen varusrniesjohtajat joutuvat lyhentämään liikuntakoulutusta. Liikunnasta on tullut yksi kulutusyhteiskunnan monista valinnoista ja se kilpailee paikastaan nuorten vapaa-ajassa. Vastaus nousee liikunnan perusasioista. Kokonaan oma ryhmänsä kansanterveyden näkökulmasta ovat nuoret, jotka eivät pääse lainkaan palvelukseen. Varusmiehen kokemuksessa termit liikuntakaaos tai liikuntasekamelska napsahtavat koulutus termin tilalle. riitä ja miksi erillistä liikuntaa pitää ylipäätään järjestää. Kun tähän yhtälöön lisätään toteutustasolla varusmiesten ja kantahenkilökunnan välinen arvohierarkiakuilu, jää tieto todellisuudesta varusmiesten kokemuksen tasolle. Useissa varuskunnissa on hyvät liikuntamahdollisuudet, mutta turhautumisen virittämä mieliala ei innosta liikkumaan palvelusajan jälkeen. Hieman kärjistetysti voi esittää, että alussa esitetty puolustusvoimien liikuntaretoriikka on kohdennettu lähinnä 12 kuukautta palveleville varusmiesjohtajille. Samalla on myös hyvä huomioida, kuten puolustusvoimista usein muistutetaan, että suurella osalla esimerkiksi Cooperin testin tulos paranee palvelusaikana. Aiempien vuosikymmenten kaltainen metodi, jossa lyötiin suoraan täyspakkaukset selkään ja alokkaat heti raastaviin harjoitteisiin, ei nykytietämyksen valossa ole pedagogisesti järkevä tapa nostaa kuntoa. Instituution rakenteista tulisi olla todella huolestunut, mikäli kuuden kuukauden aikana ei tapahtuisi lainkaan fyysisen kunnon kehitystä. Tämä osa varusmiehistä on usein jo valmiiksi liikunnallisesti aktiivisia ja harrastaa liikuntaa myös palvelusajan ulkopuolella. Sen sijaan kuuden kuukauden varusmiesten kohdalla tilanne on pulmallinen. He eivät kuitenkaan halua, uskalla tai tiedä kuinka mielettömyyteen puuttua. Liikuntakoulutusta eliitille. Tämä koskee sekä varusmiesten liikunnasta tehtyjä tutkimuksia että todellisuutta. Tutkimuksellisesti tilanne muistuttaa abstraktin teorian suoraa istuttamista käytäntöön, jossa teoriaa ei myöhemmin korjata uudelleen todellisuuden mukaan. Järjestelmässä, jonka refleksiivisyys ainakin liikuntakoulutuksessa on lukkiutunut visusti weberiläiseen rautahäkkiin. Fyysinen kunto ei kohene itsestään. Liikuntakoulutuksen tulisi asiakirjojen määrittämällä tavalla olla nousujohteista, oikein rytrnitettyä ja tarjota mahdollisuus myös lepoon. Johtajakoulutus tarjoaa motivoituneelle joukolle realistiset puitteet monipuolisen liikuntakokemuksen tarjoamiseen. Armeijan käskyvaltalogukka ei mahdollista avointa ja suodattamatonta palautetta, jolloin raamien toteutusrnahdollisuuksiin liittyvät pulmat eivät palaudu kentältä takaisin suunnittelijoille. Esimerkiksi kelpaa mikä tahansa käsketty liikuntakoulutus, jota varusmiesjohtajat valvovat. Toiminnan järjen kyseenalaistavat kaikki varusmiehet, myös varusmiesjohtajat. Ehkä tärkeimpänä on pääesikunnan strategiantekijöiden "ylhäältä alas" käskemät liikuntakoulutuksen raamit. Syy strategioiden ja käytännön kohtaamattomuuteen löytyy monien asioiden yhtälöstä. Lisäksi liikuntatiloja on rajallisesti varusmiesten määrään ja liikuntatavoitteisiin nähden. Koulutukselle on määrätty tietty aika ja tavoite, joka saattaa olla epärealistinen, mieletön olosuhteisiin nähden tai jopa mahdoton toteuttaa. Tämä on luonnollisesti hyvä asia kansanterveyden kannalta, mutta ei kuitenkaan kovin dramaattinen tulos. Osa varusmiesten heikosta liikuntamotivaatiosta tulee heidän mukanaan siviilistä ja osa menettää vähäisenkin motivaation rakenteen toimimattomuuden johdosta. Missä on tulppa
Näiltä osin onkin tartuttu modernisaation tuottamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Yhtenä osoituksena tästä on instituution ulkopuolisten yhteiskuntatieteilijöiden päästäminen tutkimaan armeijan arkea. Kaskeala kannattaa kuntotestejä. LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2009 9. Tänä syksynä Kajaanin kutsunnoista jopa 30 pro sen ttia asevelvollisista ra akattiin sivuun jo kutsuntavaiheessa. Tunnetut sotilaat. Suomalaiset liikuntasukupolvet 1a liikuntakulttuurin muutos. Puolustusvoimien liikuntastrategia 2007-2016. Puolustusvoiminen tavoitteet ja pyrkimykset mahdollistavat yhteiskunnallisesti hyvin merkittävän kansanterveydellisen panostuksen. Luonnonmukaisesta arki liikunnasta liikunnan eriytymiseen. http:// www.mil.fi/liikunta/. Kutsunnoista karsiutum inen pel kän ylipainoin vuoksi ei kerro m itään nuoren palvelusm otivaatiosta saati halusta päästä Suom en suur im paan kuntokouluun. (Luettu 14.10.2009.) KS 25.9.09. Niihin on kuitenkin syytä pikaisesti ryhtyä, jona varusmiespalvelus saadaan vastaamaan ja tukemaan nyky-yhteiskunnan haasteita. Uudistukset kohtaavat useita sekä virallisella että epävirallisella tasolla piileviä hankaustekijöitä. Mikkola, 1., Jokelainen, J., Timonen, M., Härkönen, P., Saastamoinen, E., Laakso, M., Peitso, A., Juuti, A-K., Keinänen-Kiukaanniemi, S. 2009. Varusmiehen kokemus ja terveystaju. Helsinki: Pääesikunnan henkilöstöosasto. MIKKO SALASUO, VTT, dosentti Tutkija Nuorisotutkimusverkosto Sähköposti: mikko.salasuo@nuoristutkimus.fi ANNI OJAJÄRVI, VTM Tutkija Nuorisotutkimusverkosto Sähköposti: anni.ojajarvi@nuoristutkimus.fi Kirjoitus pohjautuu 21.10.2009 ilmestyneeseen teokseen Hoiklw/a, Tommi & Salasuo, Miklw & Ojajärvi, Anni (2009): Tunnetut sotilaat. Kutsuntojen terveystarkastuksia halutaan tarkemmaksi. 2009). Ensim m äinen painottaa kansant erveydellistä näkökulm aa ja jälkim m äinen tehokasta sotilasm ateriaalin tu ottam ista. 2004. Https:// jyx.jyu. ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2008/nro_ 1_2008/terveyserojen_kaventamisen_kansallinen_toimintaohjelma/. Http://www.hs.fi/kotimaa/arti kkeli/Kutsu ntojen +terveystarkastukset+ hai uta an+tiukemmiksi/1135233217021. Puolustusvoimien liikuntakoulutuksen toteutuminen. Suomalaisten terveysliikunnan tila ja kehitys 2006. Luettu 13.10.2009. Jos jokainen m iespuolinen Suom en kansalainen on asevelvollinen, eikö täm ä ole m yös peru stuslaill inen oikeus' Yhteistyöllä eteenpäin Puolustusvoimat on viime vuosina raottamaan oveaan myös muulle yhteiskunnalle. Nuorten liikuntaharrastuneisuuden muutoksia 1986-2002. & Mäkinen, T. 2007 Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Vähätalo, S. Varusmiehen kokemus ja tervtystaju. 2009. Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteiden laitos, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Strategiatasolla varusmiespalveluksen tavoitteet ja keinot liikuntakipinän synnyttämiseen on kirjattu ammattimaisesti. Maanpuolustuskorkeakoulu on muuttunut ja sitä kautta poikkitieteellinen dialogi on lisääntynyt. WHO-Koululaistutkimus 20 vuotta. Helsinki: Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 1. Teoksessa Aromaa, Arpo, Huttunen, Jussi, Koskinen, Seppo & Teperi, Juha (toim.): Suomalaisten terveys. & Ojajärvi, A. 38, No. Vuori, M., Kannas, L. Teoksessa Kannas, L. US 17.8.2008. Santtila, M., Kyröläinen, H., Vasan kari, T., Tiainen, S., Palvalin, K., Häkkinen, A. 2005. 2008. Salasuo, M. (2008)Terveyserojen kaventamisen kansallinen toimintaohjelma. 2005. 2009. Miksi jannut eivät jaksa. pdf?seq uenca1. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, Kansanterveyslaitos, Sosiaalija terveysalan tutkimusja kehittämiskeskus, 78-83. Liikuntaportaali. 11, 1990-1994. & Tynjälä, J. (Viitattu 14.10.2009.) Vuori, 1. Pääsyinä palveluksen lykkäykseen tai lopulliseen palveluksen vapautu ksiin olivat ylipaino, diagnostisoidut henkiset saira udet sekä tu kija liikuntaelinsaira udet (KS 25.9.09.) Viim eisten tutkim usten m ukaan kuitenkin juuri ylipainoiset hyötyvät varu sm iespalveluksesta terveysnäkökulm asta eniten (M ikkola ym . f i/koti maa/32 4 7 5-kaskea la-ka n nattaa-k utsu n toje n-kun toteste ja. Suomen suurin kuntokoulu. Kun vielä tiedetään, että terveysero t eivät jakaudu tasaisesti väestönosien välillä (Koskinen 2008), voidaan tulla tilanteeseen, jossa heikom m an terveyden om aavat ja huonokunt oiset nuoret m iehet jäävät tärkeän kasvatusinstituution ulkopuolelle. Physical activity and body composition changes during military service. & Häkkinen, K. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 94. Turku: Turun yliopisto. Medical Science Sports Exercise, Voi. Helsingin Sanomat, Backman, N-E. nuorten tarkem m an karsinnan jo kutsun noissa ratkaisuna palveluksen keskeytyksen yleistym iseen (U S 17.8.2008). Jyväskylän yliopisto: Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, 115-139. Toisaalla strategiatasolla otetaan retorisesti laaja-alainen vastu u nuorten m iesten kunnon ja terveyden parantam isesta, m utta käytännön tasolla tiukennetaan kansanarm eijan sisäänpääsyvaatim uksia. Liikunta. Salasuo, M & Ojajärvi, A. HS 11.1.2008. Teoksessa Hoikkala, T, Salasuo, M. Niiden jalkauttaminen on kuitenkin pahasti kesken. Physical Fitness Profiles in Young Finnish Men during the Years 1975-2004. Suomen suurin kuntokoulu. (Luettu 13.10.2009.) Zacheus, T. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 94 , 341-345. LÄHTEET Fogelholm, M., Paronen, 0. Http://www. Liikuntastrategia 2007. (Luettu 14.10.2009.) Koskinen, S. f i/dspace/bitstrea m/handle/123456789/9321 /U R N_N BN_f ijyu-2005296. Puolustusvoimien liikuntaportaali. Jotta puolustusvoimat voi toteuttaa itse itselleen asettaman haasteen toimia veturina "koko kansan kuntoja terveystalkoissa", tarvitaan paljon muutoksia. & Ojajärvi, A. Lihavuus ei saisi olla este palvel ukseen pääsem isessä. On myös perustettu työryhmä pohtimaan varusmiespalveluksen kehittämistä ja sen yhteiskunnallisia vaikutuksia. 2006. Tunnetut sotilaat. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 94., 303-340. Kainuulaiset nuoret kompastuvat kutsuntoihin. Käytäntö näyttää olevan tässäkin ristiriidassa tavoitteiden kanssa. Medicine & Science in Sports and Exercise 41 (9), 1735-1742. Varusmiespalvelus laajuudessaan tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden terveysja liikuntakasvatuksen avulla vaikuttaa nuorten miesten käyttäytymiseen. Kainuun Sanomat, Anita Simola. Täm ä on om iaan edistäm ään epätasa-arvoista yhteiskuntakehitystä. Uusi Suomi/Kotimaa. (toim.) Koululaisten terveys 1a terveyskäyttäytyminen muutoksessa. Varusmiehen kokemus ja terveystaju. Http://www.uusisuom i. Teoksessa Hoikkala, T., Salasuo, M. & Miettinen, M
Selkä vaivaa varusmiehiä Varusmiehillä alaselkäkipu on yleisin tukija liikuntaelinvaiva (Taanila ym. Teksti: JARI PARKKARI, HENRI TAANILA, JAANA SUNI Monipuolinen liikunta tukee nuoren selän terveyttä Selkäkivut ovat yleisiä myös nuorilla. 2000). Liikunnan lisäämisestä hyötyvätkin eniten heikkokuntoisimmat nuoret. 2008, Vikat ym. Puolustusvoimien lihaskuntotestien (punnerrus, käsinkohonta, vauh10 LIIKUNTA & TIEDE 46, 5 /2009. 1992b, Taimela ym. Tytöillä selkäkivut myös kroonistuvat hieman useammin kuin pojilla; 16-18-vuotiaista selkäkipuilijoista kolmasosalla tytöistä ja neljäsosalla pojista kivut olivat kroonisia (Taimela ym. 1992a, Kujala ym. Selkäkivut yleistyvät iän myötä. Siirtyminen intensiiviseen kilpaurheilutoimintaan lisää nuoren selkäkipujen ja selän loukkaantumisen riskiä, etenkin tytöillä. Hyvä kunto, painonhallinta ja tupakoimattomuus auttavat pitämään selkäkivut loitolla. Tytöillä selkäkipua esiintyy hieman useammin kuin pojilla. 1997, Vikat ym. 1997). 1997, Tiirikainen ym. Riskiryhmässä voi kuitenkin olla myös fyysisesti aktiivinen nuori. Lisäksi selkäkivut ovat yhteydessä selkärangan alentuneeseen liikkuvuuteen ja huonoon vartalon lihaskestävyyteen (Salminen ym. 2008b). 1993, Mattila ym. 2009). 2000) Säännöllinen tupakointi ja hyvin vähäinen fyysinen aktiivisuus on yhteydessä selkäkipuihin (Salminen ym. S elkäkivut ovat yleinen kivun syy nuorilla. Neljäsosa 12-18-vuotiaista kärsii toistuvista selkäkivuista ja kahdeksalla prosentilla nuorista selkäkipu on kroonista (Salminen ym
Ryhmätasolla tapaturmia ehkäistään esimerkiksi turvallisuutta lisäävillä muutoksilla lajin säännöissä tai välineissä. Niitä ovat esimerkiksi yksilöllinen biologisen iän ja tukija liikuntaelimistön kypsymisasteen huomioiva voimaharjoittelu. Selän ki peytym isen riski on ollut 2,3 kertainen heikon tuloksen saaneilla kiitettävän tu loksen saaneisiin varu sm iehiin verra ttuna. diton pituus, vatsaja sel kälihastesti) yhdistelm ästä laskettavan lihaskuntoindeksin tulokset ennakoivat selkävaivojen to dennäköisyy ttä. Sellaisia ovat esimerkiksi urheilupaikkojen laatuvaatimukset tai koulun terveystiedon ja liikunnan opetussisältöjen kehittäminen yhteistyössä liikuntaja vapaa-ajan tapaturmien torjunnan asiantuntijoiden kanssa. Samoin säännöllinen ja ympärivuotinen kehon hallintaja liiketaitoharjoittelu osana alkulämmittelyä ja loppuverryttelyä. Tytöillä ylipaino (painoindeksi enemmän kuin 25) oli yhteydessä selän leikkaushoitoon. 2008a). 2008a, Mattila ym. M yös 12 m inuutin juoksutestin heikon tuloksen (alle 2 200111 ) on todettu olevan yhteydessä varu sm iesten sel kävaivoihin (Taanila Henr i, suullinen tiedonanto Varu sm iesten selkävaivojen ja tapaturm ien ehkäisytutkim uksesta). 20086). Urheilevan nuoren selkä alttiina äkkikivulle Hyvin vähäisellä fyysisellä aktiivisuudella näyttää olevan selkeä yhteys nuorella iällä esiintyviin selkävaivoihin, mutta myös intensiivisen urheiluharrastamisen on havaittu lisäävän selkäkipua, sairaalahoitoja sekä selän leikkaushoitoja (Auvinen ym. 2008a ja 20086). Tutkimuksessa havaittiin, että pojilla oli sairaalahoitojaksoja selkäkivun takia enemmän kuin tytöillä (Mattila ym. Yhteiskunnallisella tasolla urheiluja liikuntavammojen syntyä pyritään ehkäisemään turvallisuutta lisäävillä päätöksillä. Päivittäinen tupakointi oli yhteydessä sairaalahoitojaksoihin sekä tytöillä että pojilla.Pojilla päivittäinen tupakointi lisäsi selän välilevyn leikkaushoidon riskiä (Mattila ym. Yllättävä löydös oli, että tytöillä liikunnan harrastaminen urheiluseurassa 4-5 kertaa viikossa oli muita tekijöitä vahvemmin yhteydessä tulevaan selkäleikkaukseen (Mattila ym. 2008a). Kohteena liikkuja, laji, yhteiskunta V ammoja ehkäistään yksilöön kohdistuvilla toimenpiteillä. Nuorten terveystapatutkimuksessa kerättiin kyselylomakkeella tietoja 12-, 14-, 16ja 18vuotiailta koululaisilta (yhteensä 30 719 tyttöä ja 26 688 poikaa) ja heidän terveyttään seurattiin keskimäärin yhdentoista vuoden ajan sairaaloiden hoi toi lrnoi tusrekistereistä. LIIKUNTA & TIEDE 46 • 512009 11
1996). 2007a ja 20076, Auvinen ym. 20086). 1996, Mattila ym. 2003, Pasanen ym. Runsaat loikkaharjoitukset lisäävät alaselän kuormitusta ja saattavat johtaa kasvuvyohykkeiden rasitusmuutoksiin. Siirtyminen intensiiviseen kilpaurheilutoimintaan lisää nuoren selän loukkaantumisen riskiä (Auvinen ym. 2004). Kolmella neljästä urheilun yhteydessä äkillisesti selkänsä kipeyttäneistä nuorista todettiin muutoksia magneettitutkimuksessa. Tapahtuneitten tapaturmien suunnitelmallisella seurannalla koulut saavat tietoa, jonka avulla tapaturmien ehkäisytoimet pystytään suuntaamaan oikein (Regnier & Goulet 1995, Parkkari ym. Professori Urho Kujalan johtamassa suomalaisessa tutkimuksessa seurattiin kolmen vuoden ajan 31 urheilevaa tyttöä (lajeina taitoluistelu ja voimistelu), 34 urheilevaa poikaa (lajeina jääkiekko ja jalkapallo) ja 33 ei urheilevaa tervettä verrokkia. Yli viikon kestäneistä selkäkivuista raportoi seurannan aikana urheilijoista 29 (45%) ja verrokeista kuusi (18%). 2006). Heillä on suurempi riski myös ylipainon kehittymiselle. 20086, Parkkari 2005, Parkkari & Kannus 2009). 2008a ja 20086). Pelkällä tangolla tapahtuvia tekniikkaja kehonhallintaharjoituksia tulisi tehdä runsaasti ennen kevyidenkin lisäpainojen käyttöä (Parkkari ym. 1999). Nuoren selän kannalta haitallista näyttävät olevan myös ylipainon kehittyminen ja säännöllinen tupakointi (Mattila ym. Lisää liikuntaa mutta turvallisesti Hyvin vähäinen fyysinen aktiivisuus, mutta toisaalta myös liian intensiivinen liikunta lisäävät riskiä saada selkävaivoja jo nuorella iällä. Vain vajaalla neljäsosalla verrokeista havaittiin vastaavia MRl-muutoksia (Kujala ym. Liikuntatilat, -välineet ja -suojaimet tulisi tarkistaa säännöllisesti ja pienimmillekin koululaisille tulisi löytyä sopivankokoisia suojaimia. 2007). Selkävammaa kuntoutettaessa oppilaan tulee välttää kipua aiheuttavaa liikuntaa. 2006, Parkkari & Markkula 2008). Kouluterveydenhoitajan olisi hyvä huolehtia myös vammojen huolellisesta jälkihoidosta esimerkiksi ohjaamalla oppilas tarpeen vaatiessa jatkotutkimuksiin. Eniten liikunnan lisäämisestä hyötyvät aikaisemmin hyvin vähän liikkuneet nuoret. Urheiluseuratoiminnassa oikea tapa välttää liikuntatapaturmia ei ole liikunnan vähentäminen vaan liikunnan monipuolisuuden ja turvallisuuden lisääminen (Aaltonen ym. Siksi selkää ojentavissa ja etukumarassa tapahtuvissa harjoitteissa on syytä olla varovainen. Vaikka murrosikäisten tyttöjen ja poikien tupakointi on vähentynyt viime vuosikymmeninä, kotona ja koulussa on syytä jatkaa valistusta tupakoinnin ja hyvin vähäisen liikunnan aiheuttamista haitoista eri elinjärjestelmissä (Rimpelä ym. Myös alaselän täydellistä pyöristämistä tulee välttää (McGill ym. Ohjelman tavoitteena on terveellisten ja turvallisten liikuntatottumusten edistäminen ja tätä kautta liikuntavammojen vähentäminen. 2008, Kujala ym. He olivat seurannan alkaessa 10-13-vuotiaita. Kouluyhteisöillä on useita keinoja tarttua liikuntatapaturmiin (Parkkari ja Markkula 2008). Koulun liikunnassa olosuhteet, välineet kuntoon U KK-instituutissa toimiva Urheilulääkäriasema koordinoi valtakunnallista liikuntavammojen ehkäisyohjelmaa, UVE (Hiilloskorpi ja Parkkari 2009). UVE-ohjelmaan voi käydä tutustumassa internetsivuilla: www.terveurheilija.fi. Urheiluseurojen valmentajien, ohjaajien, mutta myös nuorten itsensä sekä heidän vanhempiensa tulisi olla tietoisia selän terveyteen ja tapaturmariskiin vaikuttavista tekijöistä. Koulun olosuhteiden kartoittaminen ja riskiryhmien tunnistaminen edistää liikuntatuntien turvallisuutta. MRl: ssä todetut muutokset olivat yhteydessä nuorten aikuisten selkäkiputhin vielä yhdeksän vuoden kuluttua uusituissa tutkimuksissa (Salminen ym. Urheilukuormituksesta aiheutunut akuutti alaselkäkipu oli lisäksi yhteydessä seurannan aikana kehittyneisiin ja magneettitutkimuksessa (MRI) havaittuihin poikkeaviin löydöksiin selässä. Terveystiedon ja liikunnan tunneilla tulee kertoa eri lajien tapaturmariskeistä ja keinoista niiden pienentämiseksi. Liikuntatilat, -välineet 12 LIIKUNTA & TIEDE 46, 512009. 2000, Suni ym. 2008a, Parkkari ym. Kasvuiässä lisäpainojen käyttöä tulisi välttää. Selän kuormat kohtuullisiksi LiVE Turvalliseen liikuntaan Eteen kumartuessa alaselkä kestää kolmasosan ja taakse ojentuessa vain kymmenesosan neutraaliasennossa selkään tulevasta kuormituksesta. Ohjelmaa ovat rahoittaneet STM, OPM ja Finanssialan keskusliitto
Liikunta & Tiede 43(5), 913. 2007b. 1999. Salminen J, Pentti J & Terho P. Kotija vapaa-ajan tapaturmat. 2006. Kujala UM, Taimela S, Oksanen A, Salminen J. 2008. Salminen J, Erkintalo M, Pentti J, Oksanen A & Kormano M. Scand J Pubi Health 28, 164-173. Predictors of low back pain hospitalization -A prospective follow-up of 57,408 adolescents. Sairauksien ehkäisy. Vikat A, Rimpelä M, Salminen J, Rimpelä A, Savolainen A & Virtanen S. Terveysliikunta. Acta Paediatrica 81, 1035-1039. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 63. Early risk factors for lumbar discectomy an 11-year follow-up of 57,408 adolescents. Clin Biomech 2000;15:777-780. Eur Spine J 17(10), 13171323. Kansanterveys 171, 1314. 2008b. Terveyskirjasto Kustannus Oy Duodecim 2009. Parkkari J, Kannus P, Fogelholm M. Spine 24, 1316-1321. Parkkari J, Hiilloskorpi H, Pasanen K, Kujala U, Kannus P. Rimpelä A, Rainio S, Huhtala H, Lavikainen H, Pere L, Rimpelä M. Am J Sports Med 2513), 363-368. http://www.biomedcentral.com/14 71-24 74/10/89 Taimela S, Kujala UM, Salminen JJ, Viljanen T. Suni J, Rinne M, Natri A, Pasanen M, Park kari J, Alaranta H. Vammojen ehkäisy alkaa riskitekijöiden tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Med Sci Sports Exerc 28121, 165-70. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, UKK-instituutti, 195-204. International Journal of Sports Medicine 14, 406-410. 2005. 2008a. 1. 1890-1900. Liikuntavammat suurin tapaturmaluokka Suomessa. Parkkari J. Leisure time physical activity in the young. 2009. The Ouebec Sports Safety Board a governmental agency dedicated to the prevention of sports and recreational injuries. Recurrent low back pain and early disc degeneration in the young. 1992b. McGill SM, Hughson RL, Parks K. Parkkari J, Markkula J. ja -suojaim et tulisi tarkistaa säännöllisesti ja pienim m illekin koululaisille tulisi löytyä sopivankokoisia suojaim ia. Salminen J, Mäki P, Oksanen A & Pentti J. 2006. Parkkari J, Kannus P. Scand J Med Sci Sports 18(2); 188-194. 2004. Sports and Exercise Safety in Finland. Liikuntavammojen ehkäisy. Lumbar mobility and low back pain during adolescence. 209-217. The prevalence of low back pain among children and adolescents. Auvinen J, Tammelin T, Taimela S, Zitting P, Karppinen J. 1993. 2009. 1997. 1992a. Mattila VM, Saarni L, Parkkari J, Koivusilta L, Rimpelä A. 1996. Br J Sports Med 42(31, 194-197. Spine 22(10), 1132-1136. 2007. Correlation with low-back pain, spinal mobility and trunk muscle strength in 15-year-old school children. Näiden lisäksi yhteiset pelisäännöt ja opettajan tiukka puuttum inen vaara tilanteisiin luovat peru stan tur valliselle liikkum iselle. Pain 139(1). A nationwide, cohort-based questionnaire survey in Finland. 2000. 2008b. Musculoskeletal pains in relation to ditterent sport and exercise activities in youth. lnjury Prevention 1, 141-145. Suomen Lääkärilehti 59, 3889-3895. Spinal mobility and trunk muscle strength in 15-year-old schoolchildren with and without low-back pain Spine 17, 405-411 Salminen J, Oksanen A, Mäki P, Pentti J & Kujala U. A longitudinal three-year follow-up study in athletes and controls. BMJ 337, 96-102. Liikuntavammat ja niiden ehkäisy. 2008a. Fyysinen aktiivisuus terveyden edistämisessä. Associations of physical activity and inactivity with low back pain in adolescents. BMC Musculoskelet Disord 10, 89. 1995. Low back pain and disability in 14-year-old schoolchildren. 2008a. Parkkari J, Kannus P, Kujala U, Palvanen M, Järvinen M. laadukas ja säännöllinen läm m ittely, joka sisältää juoksuläm rn ittelyä, tasapainoa ja kehon hallintaa parantavia harjoitteita sekä hyppelyjä ja aktivoivia voim aharjoitteita voi vähentää liikunt avam m ojen m äärää jopa kahdella kolm asosalla (Pasanen ym . Fysioterapia 54161, 27-33. Control of the lumbar neutral zone decreases low back pain and improves self-evaluated work ability: a 12-month randomized controlled study Spine 31 (18), E611-620. painos. Mattila VM, Saarni L, Parkkari J, Koivusilta L, Rimpelä A. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977-2007. Kirjassa: Fogelholm M, Vuori 1 (toim.). Tiirikainen K, Lounamaa A, Paavola M, Kumpula H, Parkkari J. Neck or shoulder pain and low back painin Finnish adolescents. Liikunnan turvallisuus. 2007a. Prevention of sports injuries: systematic review of randomized controlled trials. Tehokkaasti iskua vaim entavien ja liikunta-alustalle sopivien jalkineiden käyttö on tärkeää (Pasanen ym . Changes in lumbar lordosis modify the role of the extensor muscles. Kujala UM, Taimela S, Erkintalo M, Salminen JJ, Kaprio J. Low-back pain in adolescent athletes. Systemaattinen katsaus satunnaistetuista ja kontrolloiduista liikuntavammojen ehkäisyyn tähtäävistä tutkimuksista. Taanila H, Suni J, Pihlajamäki H, Mattila VM, Ohrankämmen 0, Vuorinen P, Parkkari J. Musculoskeletal disorders in physically active conscripts: a one-year follow-up study in the Finnish Defence Forces. 2003. 2009. Trend in Sports lnjuries among Young People in Finland. Suomen Lääkärilehti 58, 71-76 Pasanen K, Parkkari J, Rossi L, Kannus P. LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2/JXJ 13. Med Sci Sports Exerc 40(111. JARI PARKKARI, LT kansanterveystieteen dosentti Ylilääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema UKK-instituutti Sähköposti: jari.parkkari@uta.fi Henri Taanila, LK Tutkija Tampereen Urheilulääkäriasema UKK-instituutti Sähkoposti: henri.taanila@uta.fi Jaana Suni, TtT terveydenedistämisen dosentti Tutkimuspäällikkö UKK-instituutti Sähköposti: jaana.s.suni@uta.fi KIRJALLISUUTTA Aaltonen S, Karjalainen H, Heinonen A, Parkkari J, Kujala UM. Artificial Playing Surface lncreases the lnjury Risk in Pivoting lndoor Sports: a prospective one-season follow-up study in Finnish female floorball. Arch lntern Med 167(15), 1585-1592. Regnier G, Goulet C. 20086). lnt J Sports Med 29(61, 529-536. Nuorten terveystapatutkimus 2007. EuroSafe Alert 4(2), 14-15. Hiilloskorpi H, Parkkari J. Pasanen K, Parkkari J, Pasanen M, Hiilloskorpi H, Mäkinen T, Järvinen M, Kannus P. 2008. Liikettä kouluihin ilman tapaturmia. Auvinen JP, Tammelin TH, Taimela SP, Zitting PJ, Mutanen PO, Karppinen JI. 2008a). 1997. Neuromuscular training and the risk of leg injuries in female floorball players: cluster randomised controlled study. 2008b. Aaltonen S, Karjalainen H, Heinonen A, Kujala UM, Parkkari J
fi~Ilrn ) 1 ~'\fmmirrncv] ru Teksti: KATI PASANEN, PEKKA KANNUS, JARI PARKKARI Alaraajavammat ovat salibandyn pelaajilla varsin yleisiä. 14 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2009. Etenkin polvija nilkkavammoja sattuu paljon. Hermolihasjärjestelmän toimintaa aktivoivilla sekä liiketaitoja ja kehon hallintaa kehittävillä harjoitteilla näitä vammoja voidaan kuitenkin vähentää huomattavasti
Tutkimusten mukaan aikaisemmin nyrjähtäneen nilkan kohdalla uudelleen nyrjähtämisen riski on kymmenkertainen (Bahr & Bahr 1997), joten toistuvat nilkan nyrjähdykset saattavat joillakin yksilöillä häiritä harjoittelua ja pelaamista useiden viikkojen ajan. 2005). Vaarallisimpien vammojen ehkäisyyn osataankin urheilumaailmassa jo kiinnittää huomiota, mutta vähäpätöisemmiltä kuulostavien tukija liikuntaelimistön vammojen, kuten nilkan nyrjähdysten, polven vääntymisten, lihasrevähdysten ja rasitusvammojen ennaltaehkäisyssä olisi vielä paljon parantamisen varaa. Tämä piirre ei suinkaan ole ainoastaan salibandyn vitsaus, vaan myös muissa suosituissa lajeissa, kuten jalkapallossa, lentopallossa ja koripallossa, ovat äkilliset polven ja nilkan vammat yleisiä (Bahr & Bahr 1997, Agel ym. Ei siis liene yllättävää, että lajissa sattuu paljon polvija nilkkavammoja (Snellman ym. Polven vääntymiset johtavat nilkkavammoja useammin pitkiin,jopa yli puolen vuoden pituisiin poissaoloihin urheilusta. Sen jälkeen 2) tutkitaan miten nämä vammat tapahtuvat (vammamekanismit), ja mitkä tekijät altistavat näille vammoille (riskitekijät). Nilkkavammojen huonona puolena on kuitenkin niiden uusiutumisherkkyys. Hyvät ravitsemustottumukset, riittävä uni ja lepo sekä oikein rytmitetty ja monipuolinen harjoittelu, johon kuuluvat myös jokaista harjoituskertaa varten suunnitellut alkuja loppuverryttelyt, ovat urheilijana kehittymisen perusedellytykset. S alibandy on vauhdikas ja impulsiivinen pallopeli, jonka tyypillisiin piirteisiin kuuluvat nopeat liikkeelle lähdöt, liikkuminen eri suuntiin, äkilliset jarrutukset sekä suunnanmuutokset. Tavoitteellisesti urheilevan nuoren terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät tulisi sisällyttää myös peruskoulun terveys tiedon ja liikunnan opetukseen. Pelaajan lähtönopeus, ketteryys, nopeustaitavuus ja havaintomotoriikka ovat merkittäviä tekijöitä. Aikaisempien tutkimusten mukaan tehokkaimpia urheiluvammojen ehkäisykeinoja ovat olleet sääntömuutokset ja suojavarusteiden käyttöönotot. Salibandyn kenttäpelaaja tekee yhden ottelun aikana yli 200 suunnanmuutosta (Hokka 2001). 2001). Laji vaatii pelaajalta monipuolisia taitoja niin mailankäsittelyssä kuin lajinomaisessa liikkumisessa. Lajin luonteesta johtuen alaraajat joutuvat peli tilanteissa kovaan kuormitukseen ja etenkin polvija nilkkaniveliin kohdistuu voimakkaita ja vammoille altistavia leikkaavia voimia. Peliin kuuluvia elementtejä ovat liikkuminen pallottomana tai pallollisena, syötöt ja syötön vastaanotot, katkot, riistat, peitot, pallon kuljetukset, harhautukset sekä laukaukset. Esimerkiksi polven eturistisidevamman jäljiltä nivelrikon riski kasvaa huomattavasti. Lisäksi polvinivelen vammojen suurena murheena on niiden usein jättämä pysyvä haitta. 2005, Hägglund ym. Näin urheilija saa lisää terveitä päiviä ja pystyy harjoittelemaan nousujohteisesti, mikä taas mahdollistaa suorituskyvyn ja lajitaitojen jatkuvan kehittymisen ja luo puitteet menestykselle. Amerikkalaisessa jalkapallossa ja jääkiekossa kiellettiin sääntömuutoksella vaaralliset taklaukset, jolloin vakavat kaularankavammat vähenivät merkittävästi. UKK-instituutin koordinoiman Terve Urheilija -ohjelmaa edistää urheilua harrastavien lasten ja nuorten terveyttä tukevaa valmennusta ja ohjausta. Nyrjähdykset, revähdykset, rasitusvammat ennaltaehkäisyssä parantamisen varaa Van Mechelenin (1992) mukaan liikuntavammojen ennaltaehkäisytyössä tulee edetä neljän erillisen vaiheen kautta: ensin 1) selvitetään mitä vammoja lajissa esiintyy ja kuinka vakavia ne ovat. LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2009 15. Näiden kahden ensimmäisen vaiheen pohjalta 3) suunnitellaan keinot vammojen ehkäisyyn ja lopuksi 4) tutkitaan kehitetyn vammojen ehkäisymenetelmän teho toteuttamalla satunnaistettu ja kontrolloitu tutkimus. 1997, Myklebust ym. Suurelle osalle polvensa loukanneista kehittyy seuraavan kymmenen vuoden aikana rustovaurioita (Deacon ym. 2003).Jotta näiltä ikäviltä jälkiseurauksilta vältyttäisiin, olisi ensiarvoisen tärkeätä kiinnittää huomiota vammojen ehkäisyyn. SLU:n, Suomen Valmentajien, Nuoren Suomen, Suomen Olympiakomitean ja Suomen Kuntoliikuntaliiton koordinoiman Valmentajaja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen (VOK) avulla urheilijan hyvinvoinnin huomioiminen on saatu mukaan lajien valmentajakoulutuksen sisältöihin ja sitä kautta vähitellen myös käytännön valmennukseen. Nopeissa ja jatkuvasti muuttuvissa pelitilanteissa pelaajan täytyy lukea ja ennakoida peliä, eli havainnoida omien pelaajien ja vastustajien liikettä kentällä ja tehdä ratkaisunsa havaintojensa mukaan sekunnin murto-osassa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on julkaistu TERVE URHEILIJA MENESTYY U rheilijan terveenä pysymiseen ja vammojen ehkäisyyn tähtäävät tavat ja toimet tulisi sisällyttää rutiininomaisesti urheilijan arkeen. Riskitilanteita äkkipysähdys, hypystä laskeutuminen, suunnanmuutos Suurin osa urheilussa sattuvista nilkkavammoista on lieviä nyrjähdyksiä, jotka aiheuttavat korkeintaan viikon poissaolon harjoituksista ja peleistä
2005, Mandelbaum ym. Tutkimukset ovat kohdistuneet lähinnä joukkuepallopeleihin ja harjoitusohjelmat ovat pitäneet sisällään monipuolisia neuromuskulaarisia harjoituksia. Myös eräät rasitusvammat, kuten polvilumpion kiputilat ja säären ja jalkaterän rasitusmurtumat ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä. 2004). Urheiluvamman taustalla on useita ulkoisia eli ympäristöstä tulevia sekä sisäisiä eli yksilöllisiä riskitekijöitä. 2008). 2007). Saman lajin harrastajien keskuudessa naisurheilijoille sattuu kuitenkin enemmän nilkan nyrjähdyksiä (Zelisko ym. Polven vammautumistilanteelle on ominaista, että paino on yhden jalan varassa, polvi lähes suorana, samalla kun polvi painuu nopeasti ja voimakkaasti sisäänpäin aiheuttaen nivelsiteisiin äkillisen leikkaavan voiman (lreland 1999, Boden ym. Nilkan nyrjähdysvammoista suurin osa on seurausta askellusvirheestä, jossa nilkka ja jalkaterä ovat maahan astumisen hetkellä liikaa kallellaan ulospäin aiheuttaen jalkaterän äkillisen kääntymisen ulkosyrjälleen (Renström & Konradsen 1997). 2000, Krosshaug ym. Huolellinen ja yksilöllinen ohjaus liikkeiden suorirustekniikassa, etenkin selän, lantion, polven ja nilkan hallinnassa, on erityisen tärkeää väärin tehdyt suoritukset vain vahvistavat virheellistä liikemallia, heikentävät liikkeen tehoa ja taloudellisuutta sekä lisäävät rasitusvammojen ja äkillisten vammojen riskiä. Aktivoi lihashermojärjestelmää ja kehitä kehonhallintaa säännöllisesti Hermolihasjärjestelmän toimintaa aktivoivilla sekä liiketaitoja ja kehon hallintaa kehittävillä harjoitteilla vammoja voidaan vähentää huomattavasti. 2005) ja polvivammoja (Arendt & Dick 1995, Deitch ym. 2004, Hass ym. Lisäksi nämä harjoitteet kehittävät pelaajan staattista tasapainoa sekä jalkojen liikenopeutta. 1982, Beynnon ym. Tämän seurauksena alaraajojen asennonhallinnassa voi joillakin yksilöillä ilmaantua puutteita, mikä johtaa kasvavaan vammariskiin. Riskitilanteita äkkipysähdys, hyppy, suunnanmuutos Eri urheilulajeissa tehtyjen tutkimusten mukaan tyypillisiä polven ja myös nilkan loukkaantumistilanteita ovat äkillinen pysähdys, suunnanmuutos tai hypystä laskeutuminen. 2005, Olsen ym. 1999, Wedderkopp ym. 2005, McGuine & Keene 2006, Soligard ym. 2005, Yu ym. 2005). Samaa lajia harrastavista naisja miesurheilijoista vakavia polvivammoja sattuu naisille jopa kahdeksan kertaa useammin kuin miehille etenkin polven eturistisidevammoja on naisurheilijoilla selvästi enemmän kuin miesurheilijoilla (Harmon & lreland 2000). Salibandyn hurjasta suosiosta huolimatta sen vammojen ehkäisystä ei ole aikaisempaa tutkimustietoa. Taulukossa 1 on lueteltu tyypillisimpiä polven ja nilkan vammoille altistavia tekijöitä. Nainen vammautuu miestä useammin useita tutkimuksia, jotka ovat antaneet viitteitä siitä, että äkillisten nilkan ja polven vammojen riskiä on mahdollista pienentää erilaisten harjoitusinterventioiden avulla (Hewett ym. Säännöllinen liiketaitoja ja kehon hallintaa kehittävä harjoittelu tulisikin sisältyä pelaajien viikoittaiseen harjoitteluun ympärivuotisesti. Taulukossa 2 on esitetty salibandyn vammatutkimuksessa kehitetty alkuverryttelyohjelma. 2006) kuin miehille. Tyttöjen vammariskiä suurentavat sukupuolihormonituotannon aiheuttamat muutokset ruumiin rakenteessa, kuten lantion leveneminen ja nivelsiteiden löystyminen, mistä seuraa muutoksia myös alaraajojen asennoissa ja nivelten asentotunnossa (Hewett ym. Ennen murrosikää tytöillä ja pojilla ei havaita eroa urheiluvammojen ilmaantuvuudessa, mutta noin 12 ikävuoden jälkeen tytöillä alkaa esiintyä poikia enemmän äkillisesti syntyviä nivelsidevammoja (Tursz & Crost 1986). Juoksutekniikka-, tasapaino-, hyppelyja lihaskuntoharjoituksia sisältävä alkuverryt16 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2WJ. Osa näistä riskitekijöistä on osittain tai täysin pysyviä, esimerkiksi anatomiset poikkeavuudet ja urheilualustan pintamateriaali, joten niiden muuttaminen Määrällisesti urheiluvammoja sattuu useammin miehille kuin naisille. 1999, Emery ym. Motoristen taitojen ja kehon hallinnan heikkoudet tytöillä ja naisilla ovat usein seurausta myös puutteellisesta harjoittelusta. Naisten vamma-alttiutta selittävät rakenteelliset, hormonaaliset ja hermolihasjärjestelmän toimintaan liittyvät tekijät (Hutchinson & lreland 1995, Harmon & lreland 2000, Hewett ym. Yleisimpiä riskitekijöitä polven ja nilkan nivelsidevammoille · · 1 · tfflfflMtllD -ylipaino aikaisemmat polven tai nilkan vammat nivelsiteiden löysyys, nivelsiteiden pieni poikkipinta-ala pihtipolvisuus, polven yliojentuminen, jalkaterän ylipronaatio fJffl.:fi-i1Ml•lff-i2i~$t) -------~--, huono kunto heikko lihasvoima, lihasten puutteellinen aktivoituminen heikko asennon hallinta: lantio, polvi, nilkka, jalkaterä alaraajojen puolierot: voima, koordinaatio, liikkuvuus l.wkiiHjalkineen ja alustan välinen suuri kitka epätasainen alusta vartalokontaktien suuri määrä suunnanmuutosten, äkkijarrutusten, hyppyjen suuri määrä voi olla hankalaa tai jopa mahdotonta. Toiset riskitekijät ovat sen sijaan helpommin muutettavissa, kuten puutteet lihasvoimassa, nivelten asentotunnossa tai kehon hallinnassa. TAULUKKO 1
TAULUKKO 2. 1) Alaselän asennonhallinta penkillä istuen 2-3 x 20 sekuntia 2) Taka reiden venytys, oikea + vasen 1-2 x 20 + 20 sekuntia 3) Lonkan koukistajien venytys, oikea + vasen 1-2 x 20 + 20 sekuntia LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /200, 17. Askelkontaktia harjoitellaan niin kantapää kuin päkiä edellä. 1) Kyykky, pari reppuselässä 2-3 x 8-12 toistoa 2) Yhden jalan kyykky parin avustuksella, oikea + vasen 2-3 x 4-8 + 4-8 toistoa 3) Takareiden eksentrinen harjoitus parin avustuksella 2-3 x 4-8 toistoa 4) Vartalon staattinen pito kylkinoja-etunoja-kylkinoja 2-3 x 10-30 + 10-30 + 10-30 sekuntia 5) Vinot vatsa lihakset, oikea + vasen + Liikkuvuusharjoitteet (tarvittaessa) (5 min) Liikkuvuusharjoitteet niille pelaajille, joilla on vaikeuksia selän ja lantion hallinnan kanssa. Lämmittely alkaa lämmittelyhölkällä (harjoitus 1), jonka jälkeen tehdään 3-4 juoksutekniikkaharjoitusta 8 erilaisesta vaihtoehdosta (harjoitukset 2-9). Harjoituksia tehdään sekä normaalissa juoksuasennossa että lajinomaisessa matalassa peliasennossa. 1) Tasa hyppy eteen 2) Yhden jalan hyppy eteen 2-3 x 3-5 + 3-5 toistoa 3) Luisteluloikat paikallaan 2-3 x 8-12 toistoa 4) Saksihypyt paikallaan 2-3 x 8-12 toistoa 5) Yhden jalan hypyt paikallaan parin avustuksella 2-3 x 3-5 + 3-5 toistoa 6) Tasahypyt mailan yli, eri suuntiin 2-3 x 8-12 toistoa 7) Yhden jalan hypyt mailan yli, eri suuntiin 2-3 x 4-8 + 4-8 toistoa 8) Tasahypyt tasapainotyynylle, eri suuntiin 2-3 x 4-8 toistoa 9) Yhden jalan hypyt tasapainotyynylle, eri suuntiin 2-3 x 4-8 + 4-8 toistoa IV Aktivoivat lihaskuntoliikkeet 5-7 min Viimeisenä ovat vuorossa lihaskuntoliikkeet, joiden tarkoituksena on aktivoida alaraajojen asennon hallintaan osallistuvia lihaksia. Alastulon kontaktia harjoitellaan sekä kantapää, jalkapohja että päkiä edellä. Ohjelmassa on 5 erilaista lihaskuntoharjoitusta eri variaatioilla ja vaikeusasteilla, joista yhden lämmittelykerran aikana tehdään vähintään yksi alaraajaharjoitus (harjoitus 1, 2 tai 3) ja yksi keskivartaloharjoitus (harjoitus 4 tai 5). Lisävälineinä voi käyttää kuntopalloja, salibandymailoja ja palloja. Ohjelmassa on 6 erilaista tasapainoharjoitusta eri variaatioilla ja vaikeusasteilla, joista yhden lämmittelykerran aikana tehdään 1 -2. Hyppelyissä harjoitellaan pehmeää ja joustavaa alastuloja jarrutustekniikkaa sekä lonkan-polven-jalkaterän oikeita Iinjauksia, joten suoritukset tulee tehdä rauhallisesti ja hallitusti. Alkuverrytt elyohjelman sisältö 1 Juoksulämmittelyt 5-7 min Juoksulämmittelyissä keskitytään juoksuasennon ja tekniikan kehittämiseen: Huomion kohteena ryhti, lonkan-polven-jalkaterän linjaus ja aktiivinen nilkan työskentely. Juoksulämmittely päättyy reippaisiin eteenpäin juoksuihin (harjoitus 10) 1) Lämmittelyhölkkä 2 x 20 m edestakaisin 2) Ristiaskeljuoksu 2 x 20 m / hölkkäpalautus lähtöpisteeseen 3) Sivulaukka 3-rytmillä 2 x 20 m / hölkkäpalautus lähtöpisteeseen 4) Sik-sak juoksu eteen 2 x 20 m / hölkkäpalautus lähtöpisteeseen 5) Sik-sak juoksu taakse 2 x 20 m / hölkkäpalautus lähtöpisteeseen 6) Pikkuvuorohyppely 2 x 20 m / hölkkäpalautus lähtöpisteeseen 7) Menninkäiskävely 4-8 askelta+ eteenpäinjuoksu 2 x 20 m / hölkkäpalautus lähtöpisteeseen 8) Kevyt vuoroloikka 2 x 20 m / hölkkäpalautus lähtöpisteeseen 9) Yhden jalan hyppely-yhdistelmä maltillisesti 2 x 20 m / hölkkäpalautus lähtöpisteeseen 10) Reipas eteenpäin juoksu 2 x 20 m / hölkkäpalautus lähtöpisteeseen IITasapainon ja kehon hallinnan harjoitteet 5-7 min Juoksulämmittelyä seuraa tasapainoharjoitus, jonka voi toteuttaa lattialla, tasapainolaudalla tai tasapainotyynyllä kahdella tai yhdellä jalalla seisoen. Harjoituksissa keskitytään selän, lantion, polven ja nilkan oikeisiin asentoihin. 1) Jalkakyykky 2-3 x 10-15 toistoa 2) Yhden jalan kyykky 2-3x8-10+ 8-10 toistoa 3) Kuntopallon kiinniotto pään yläpuolelta + palautusheitto polven 2-3 x 4-6 + 4-6 heittoa alapuolelta 4) Kuntopallon kiinniotto sivulta + palautusheitto vartaloa kiertäen 2-3 x 4-6 + 4-6 heittoa 5) Tasapainolautaharjoitus kahdella jalalla 2-3 x 20-30 sekuntia 6) Tasapainolautaharjoitus yhdellä jalalla 2-3 x 20-30 + 20-30 sekuntia 111 Hyppelyt 5-7 min Seuraavaksi lämmittelyssä siirrytään lajinomaisessa liikkumisessa tarvittavaa kimmoisuutta ja nopeaa voimantuottoa herätteleviin hyppelyharjoitteisiin. Tutkimuksessa liikkuvuusharjoitteet ohjattiin kyseisille pelaajille kahden ensimmäisen harjoitusviikon aikana, tämän jälkeen pelaajia kehotettiin tekemään harjoitteita omatoimisesti. Ohjelmassa on 9 erilaista hyppelyharjoitusta eri variaatioilla ja vaikeusasteilla, joista yhden lämmittelykerran aikana tehdään 1-2
Kansallinen Liikuntatutkimus 2005-2006. Päätulosmuuttujana oli salibandyn kilpapelissä sattunut äkillinen vamma, joka aiheutti vähintään vuorokauden poissaolon salibandystä. Alkuverryttelyohjelma vähensi vammariskiä huomattavasti: harjoitusryhrnässä ilmaantui 66 prosenttia vähemmän vammoja kuin kontrolliryhmässä. Kati Pasasen väitöskirjatyön 'F/oorball injuries. Kansallisen Liikuntatutkimuksen (2006) mukaan salibandyä ja sählyä harrasteliikuntana pelaa 354000 suomalaista. Synteettisellä alustalla kaksi kertaa enemmän vammoja Toisessa tutkimuksessa analysoitiin pelialustan pintamateriaalin vaikutusta vammariskiin. Kilpaurheilumuotona salibandy on tällä hetkellä Suomen kolmanneksi suosituin palloilulaji jalkapallon ja jääkiekon jälkeen. Salibandya pelataan paljon myös harrasteliikuntana. NÄIN TUTKITTIIN Salibandyvammatutkimuksen 2004-2006 ensimmäinen vaihe toteutettiin sarjakauden 2004-2005 aikana ja siinä tutkittiin salibandyvammojen epidemiologiaa. Loukkaantunut pelaaja täytti vammalomakkeen ja lisäksi tutkimuslääkäri haastatteli pelaajan. Vammojen ilmaantuvuus oli huomattavasti korkeampi kilpapeleissä ( 40.3 vammaa/ 1000 tuntia kohti) kuin harjoituksissa (1.8 / 1000 tuntia kohti). Ensimmäisellä seurantakaudella (6 kk) tutkimukseen osallistui 3 74 salibandyn kilpapelaajaa kolmelta ylimmältä sarjatasolta. Päävastemuuttujana oli salibandyn yhteydessä sattunut vamma, joka aiheutti vähintään vuorokauden poissaolon salibandystä. Synteettisellä alustalla sattui kaksi kertaa enemmän äkillisiä vammoja verrattuna parkettialustaan (IRR=2.l; 95 % LV LÄHTEET Lepola L. Rekisteröityjen pelaajien määrä on yli 42000, josta tyttöja naispelaajien osuus on 6400 (Lepola 2009). Suomen Kuntoliikuntaliitto ry, Nuori Suomi ry, Suomen Olympiakomitea, Helsingin kaupunki ja Suomen Liikunta ja Urheilu. Pelaajien harjoitusja pelitunnit kerättiin henkilökohtaisten harjoituspäiväkirjojen avulla. Aikuisliikunta. Kontrolliryhmän joukkueet jatkoivat harjoittelua entiseen tapaansa. Puhelinkeskustelu maaliskuussa 2009, Suomen Salibandyliitto Kansallinen Liikuntatutkimus 2005-2006. Epidemiology and injury prevention by neuromuscular training' tulostettava PDF-versio löytyy osoitteesta: http://acta uta.Ji!teos.php ?id=l 1229 SALIBANDY ON NUORTEN SUOSIKKI S alibandy on sählystä kehitetty joukkuepallopeli, joka noussut parin vuosikymmenen olemassaolonsa aikana harrastetuimpien lajien joukkoon Suomessa. Nuori Suomi ry, Suomen Liikunta ja Urheilu, Suomen Kuntoliikuntaliitto ry, Suomen Olympiakomitea sekä Helsingin kaupunki SLU n julkaisusarja 4/06. Toisessa vaiheessa (sarja kausi 20052006) selvitettiin olisiko liiketaitoharjoitteita sisältävän ja hermolihasjärjestelmää aktivoivan lämmittelyohjelman avulla mahdollista vähentää pelaajien vammariskiä. Tutkimukseen osallistuneille 374 pelaajalle sattui 172 vammaa sarjakauden aikana. Salibandyn lisenssipelaajat Suomessa. Vammoista 121 syntyi äkillisesti ja 51 oli luonteeltaan rasitusvammoja. Lapset ja nuoret. Palloilulajeista vain jalkapallolla on enemmän harrastajia Suomessa. Aineisto perustui edelliseen tutkimukseen ja analyyseissä olivat mukana pelaajat kahdelta ylimmältä sarjatasolta (n=331). Polvi (27 %), nilkka (22 %) ja reisi (12 %) olivat yleisimmin loukkaantuneet kehon osat. telyohjelma tuli tehdä 1-3 kertaa viikossa kuuden kuukauden ajan (ä 20-30 min). Suurin osa äkillisistä vammoista kohdistui polveen ja nilkkaan (29 % ja 28 %) ja noin puolet näistä äkillisistä polven ja nilkan vammoista ( 46 % ja 59 %) tapahtui ilman kontaktia toiseen pelaajaan. KATI PASANEN, fysioterapeutti, liikunnanohjaaja Tutkija Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti Sähköposti: kati.pasanen@uta.fi PEKKA KANNUS, LT, dosentti Ylilääkäri Tapaturmat ja osteoporoosi yksikkö UKK-instituutti Sähköposti: pekka.kannus@uta.fi JARI PARKKARI, LT, kansanterveystieteen dosentti Ylilääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti Sähköposti: jari.parkkari@uta.fi Kati Pasanen on myös Suomen naisten salibandymaajou.likueen ja naisten salibandyliigajouhlwe SC Classicin valmentaja. SLU:n julkaisusarja 5/06 Hokka J. Fyysisen harjoittelun osa-alueet ja niiden harjoittamisen 18 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2fXJ9
Sports related injuries in children: a study of their characteristics, frequency, and severity, with comparison to other types of accidental injuries. Etfectiveness of a homebased balance-training program in reducing sports-related injuries among healthy adolescents: a cluster randomized controlled trial. Clinical, functional, and radiologic outcome in team handball players 6 to 11 years after anterior cruciate ligament injury. Harmon KG, lreland ML. Ennen sarjakauden alkua ja sen lopussa pelaajille tehtiin räjähtävää voimaa, tasapainoa ja liikenopeutta mittaavat testit. The etfect of neuromuscular training on the incidence of knee injury in female athletes. Osteoarthritis of the knee in retired, elite Australian rules footballers. Hägglund M, Walden M, Ekstrand J. lnt J Sports Med 2001; 22: 531-536. Med Sci Sports Exerc 2005;37 100-107. Agel J,Arendt EA, Bershadsky B. Comprehensive warm-up programme to prevent injuries in young female footballers: cluster randomised controlled trial. NCAA data and review of literature. BMJ 2008;337:a2469. Arendt EA, Dick R. Knee injury patterns among men and women in collegiate basketball and soccer. Kaikissa alkuverryttelyohjelman liikkeissä päähuomio tuli kiinnittää oikeaan suori.tustekni.i.kkaan. LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /200J 19. Video analysis of 39 cases. 66 prosenttia vähemmän vammoja kuin kontrolliryhmässä (IRR=0.34; 95 % LV 0.20-0.57). Jyväskylä. A review of concepts. Am J Sports Med 2007;35:359-367. Päävasternuuttujana oli äkillinen ilman kontaktia sattuva alaraajavamma. Yu B, McClure SB, Onate JA, Guskiewicz KM, Kirkendall DT, GarrettWE. Deitch J, Starkey C, Walters S, Moseley J. Br J Sports Med 1997; 31 :11-20. lreland ML. Pelaajat (n=222), jotka osallistuivat sekä alkuja lopputesteihin sisällytettiin analyyseihin. Am J Sports Med 2005;7 1003-1010. Tursz A, Crost M. Exercises to prevent lower limb injuries in youth sports: cluster randomised controlled trial. Pro Gradu -työ 2001. BMJ 2005;330: 1-7. hermolihasjärjestelmän toimintaa aktivoivan alkuverryttelyohjelman vaikutusta sali.bandyn pelaajien vammari.skiin. First-time inversion ankle ligament trauma. CMAJ 2005;6:749-754. http//urn.fi/URN:NBN:fi: jyu-2001869841 Snellman K, Parkkari J, Kannus P, Leppälä J, Vuori 1, Järvinen M. Knee biomechanics during landings: comparison of preand postpubescent females. A prospective intervention study. Decrease in neuromuscular control about the knee with maturation in female athletes. lnjury risk in professional basketball players: a comparison of Vvornen's National Basketball Association and National Basketball Association athletes. Beynnon BD, Vacek PM, Murphy D, Alosa D, Paller D. Deacon A, Bennell K, Kiss ZS, Crossley K, Brukner P. problematiikka salibandvssä. Scand J Med Sci Sports 1997;7:166-171. Sports injuries in floorball: a prospective one-year follow-up study. lnjury incidence and distribution in elite football a prospective study of the Danish and the Swedish top divisions. Emery CA, Cassidy JD, Klassen TP, Rosychuk RJ, Rowe BH. Gender differences in noncontact anterior cruciate ligament injuries Clin Sports Med 2000;19 287-302. Prevention of injuries in young female players in European team handball. A 13-year Review Am J Sports Med 2005;33: 524-530. Anterior cruciate ligament injury in female athletes: epidemiology. van Mechelen W. Scand J Med Sci Sports 1999; 9:41-4 7. Hewett TE, Myer GD, Ford KR. Päätulosmuuttujina olivat lopputestien tulokset: staattinen hyppy, esikevennyshyppy, edestakaisin hyppely, palki.lla seisominen ja kahdeksikkojuoksu. Am J Sports Med 2006;34 1077-1083. Olsen 0, Myklebust G, Engebretsen L, Holme 1, Bahr R. Harjoitusryhmän joukkueille ohjattiin juoksutekniikka-, tasapaino-, hyppelyja li.haskuntoharjoituksia sisältävä alkuverryttelyohjelma (Taulukko 2),jota tuli tehdä 1-3 kertaa viikossa kuuden kuukauden ajan (a 20-30 min). 1.2-3.5). Effectiveness of a neuromuscular and proprioceptive training program in preventing anterior cruciate ligament injuries in female athletes. J Bone Joint Surg Am 2004;86 1601-1608. Ankle ligament injuries. Wedderkopp N, Kaltoft M, Lundgaard B, Froberg K. Renström P, Konradsen L. Hass CJ, Schick EA, Tillman MD, Chow JW, Brunt D, Cauraugh JH. Hutchinson MR, lreland ML. Age and gender etfects on lower extremity kinematics of youth soccer players in a stop-jump task Am J Sports Med 2005; 33 1356-1364. Scand J Med Sci Sports 2005; 15:21-28. Am J Sports Med 2003;31 :981-989. Kontrolliryhmän joukkueet jatkoivat harjoittelua entiseen tapaansa. Alkuverryttelyohjelma vähensi vammariskiä huomattavasti.: harjoi.tusryhmässä ilmaantui. Anterior Cruciate Ligament lnjury in National Collegiate Athletic Association Basketball and Soccer. Verryttelyllä vammat vähenivät kolmasosaan aiemmasta Edellisten tutkimusten pohjalta suunniteltiin yhden peli.kauden mittainen interventiotutki.mus, joka selvitti. Krosshaug T, Nakamae A, Boden BP, Engebretsen L, Smith G, Slauterbeck JR, Hewett TE, Bahr R. 28 naisten salibandyjoukkuetta (n=457), jotka satunnai.stettiin harjoitusja kontrolliryhmään siten, että molempiin ryhmiin tuli saman verran joukkueita eri sarjatasoilta (SM-liiga, Ldivisioona, 2.divi.sioona). Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos. Am J Sports Med 1999;6:699-705. A comparison of men's and women's professional basketball injuries Am J Sports Med 1982;10 297-299. Zelisko JA, Noble HB, Porter M. The effects of sex, level of competition, and sport on the incidence of injury. lncidence of acute volleyball injuries: a prospective cohort study of injury mechanisms and risk factors. McGuine TA, Keene JS. Am J Sports Med 1995;23:694-701. The etfect of a balance training program on the risk of ankle sprains in high school athletes. Am J Sports Med 2005;33 1485-1491. HewettTE, LindenfeldTN, Riccobene JV, Noyes FR. Sports Med 1995;19:288302. Bahr R, Bahr IA. Tutkimus osoitti, että harjoitusryhmän pelaajien staattinen tasapaino (palki.lla seisominen) ja jalkojen lii.kenopeus (edestakaisin hyppely) paranivat merkitsevästi enemmän kuin kontrolli.ryhmän pelaajien vastaavat arvot. lncidence, Severity, Aetiology and prevention of sports injuries. A follow-up studv. Mechanisms of anterior cruciate ligament injury in basketball. Myös ilman kontaktia sattuvien ja vakavien vammojen riski oli selvästi korkeampi. Tutkimukseen osallistui. 2-year follow-up. Am J Sports Med 2006;34 1103-1111 Soligard T, Myklebust G, Steffen K, Holme 1, Silvers H, Bizzini M, Junge A, Dvorak J, Bahr R, Andersen TE. J Athl Train 1999;34: 150-154. Med J Aust 1997;166:187-190. synteettisellä alustalla. Mandelbaum BR, Silvers HJ, Watanabe DS, Knarr JF, Thomas SD, Griffin LV, Kirkendall DT, Garrett W. Myklebust G, Holm 1, Maehlum S. Sports Med 1992; 14:82-99. Am J Sports Med 1986; 14294-299. A prospective studv. Boden BP, Dean GS, Feagin JA, GarrettWE Jr.Mechanisms of anterior cruciate ligament injury Orthopedics 2000;23 573-578. Knee injuries in female athlete
Mielenkiintoista on se, että urheiluministeri haluaisi ottaa käyttöön kovimman luokan menettelyn mallintamalla kovimman luokan lainsäädäntöä jossakin maassa. SUOJaa L ontoon vuoden 2012 Olympialaisiin osallistuvat urheilijat ovat menettämässä yksityisyytensä suojan kisojen aikana, mikäli on uskominen Britannian urheiluministeri Gerry Sutcliffea. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi 20 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2fiJ9. Urheilija on julkisuuden henkilö uran alusta loppuun ja vielä senkin jälkeen. Tarkastus edellyttää, että urheilijaa epäillään dopingista. Ei kuitenkaan itse urheilusuorituksen aikana! Urheilijat ovat jatkuvasti epäilyksenalaisia koska he ovat menettäneet luottamuksensa aikaisempien doping-rikkeidensä takia. Myös tässä kohtaa tarvittaisiin erityistä valppautta, etteivät yhdenvertaiset kilpailuolosuhteet vaarantuisi. On kohtuutonta, että urheilijoita vaaditaan allekirjoittamaan suostumus täydelliseen yksityisyyden menettämiseen ehtona kisoihin osallistumiselle. POLTTOPISTEESSÄ Hui p p u-u rh ei Ii ja 11 e ei sallita yksityisyyden . Urheilijalla ei käytännössä ole mahdollisuutta yksityisyyteen missään urheilu-uransa vaiheessa. Urheilijavalasta riippumatta, on kaikissa edellisissä olympiakisoissa joku urheilija aina syyllistynyt jonkinasteiseen epärehellisyyteen. Mikäli urheiluministerin kaavailut toteutuvat, olisi se ensimmäinen kerta, kun antidoping-viranomaisilla olisi olympialaisissa oikeus tutkia urheilijan asumus milloin tahansa ja ennalta ilmoittamatta. Ministeri Sutcliffe perustelee kovien toimenpiteiden käyttöönottoa sillä, että niissä maissa, joissa suorituskykyä parantavien aineiden käyttö urheilussa on laissa rangaistava teko, poliisi pystyy tutkimaan urheilijan asumuksen, jos häntä on syytä epäillä dopingin käytöstä. Tämä tarkoittaa käytännössä kuitenkin sitä, että kaikki urheilijat ovat dopingin suhteen jatkuvasti epäilyksenalaisia. Jo ennen kisoja yksityisyys on menetetty, sillä urheilijoiden menemisiä ja tulemisia seurataan herkeämättä yötä päivää paitsi lehdistön myös Doping-valvonnan toimesta. Sitoumus koskisi kaikkia olympiakisoihin osallistuvia urheilijoita riippumatta siitä, asuvatko he olympiakisojen urheilijakylässä tai jossakin muualla. KARI L. Sen seurauksena kuka tahansa urheilija voidaan ratsata milloin ja missä tahansa olivat he sitten hereillä tai nukkumassa. Suomen urheiluviranomaisten olisi syytä olla nyt valppaana, etteivät Suomen urheilijat joutuisi mielivallan uhreiksi. Mitä kuuluisampi urheilija on, sitä kovempi on myös valvonta. Britannian urheiluministeri Sutcliffe kertoi Guardian-lehdelle esittäneensä tällaista käytäntöä maan uudelle antidopingjärjestölle, Lontoon kisojen järjestäjille sekä Kansainväliselle olympiakomitealle. STT:n välittämän uutisen mukaan urheilijat joutuvat allekirjoittamaan sitoumuksen, jolla he antavat kisoissa antidopingvalvontaa toteuttaville virkailijoille luvan tarkastaa asuinhuoneensa milloin tahansa kisoissa olon aikana. Britannian olympiayhdistyksen urheilijakomissio vakuuttaa kuitenkin, että näin jyrkät toimet koskisivat vain muutamia lajeja, sillä heidän mielestään kaikkia urheilijoita voi olla liki mahdoton saada allekirjoittamaan sitoumus. Mihin tällainen mallinnusmenettely johtaisikaan jos aina valittaisiin sanktioiden pohjaksi jossakin maassa vallitseva kovin lainsäädäntö. Vaikka ministeri vakuuttaakin, että urheilijoita ei haluta kriminalisoida, kuulostavat tällaiset puheet juuri siltä. Esitys vaatii KO K:n ja Lontoon kisajärjestäjien hyväksynnän
En näe sitä henkilökohtaisena ongelmana, enkä usko, että maksu on myöskään ongelma tosissaan treenaaville kilpaurheilijoille, tuskin seuroillekaan. Ymmärrän senkin, ettei kaikkia hienoja stadioneja ja jää hai leja ole tarkoitettukaan tavalliselle liikkujalle ( vai voisiko olla toisin). Sitä paitsi nykyihminen kuulemma kaipaa maksuja, ei mikään ole arvokasta ja houkuttelevaa, jos se on ilmaista. Ymmärrän oikein hyvin uimahallimaksun. Perintä kohdistuu siis tavallisiin kuntoilijoihin ja perheisiin. Nostalgisissa tunnelmissa astelin siis nytkin portista sisään paikkaan, josta on yli kolmenkymmenen vuoden ajalta kertynyt monenlaisia muistoja. Yleensä olen kuitenkin saanut käyttää "henkilökohtaista liikuntapaikkaani" yksin. Sitä tarvitaan jo varmaan yleisen järjestyksen ja hygienian säilymisenkin takia. Jollakin tavalla pystyn käsittelemään hiihtolatumaksuakin näin ilmastonmuutoksen aikana, mikäli latu on tehty keinolumesta ennen oikean lumen tuloa. Mutta kun kentät ovat jo vuosikausia ammottaneet tyhjyyttään, viedään maksulla se viimeinenkin mahdollisuus houkutella tavallisia kuntalaisia sinne harrastamaan. Kansakunta peräänkuuluttaa keinoja saada ihmiset liikkeelle, ja kunnan liikuntatoimi vastaa: "Älkää nyt kuitenkaan verovaroilla rakennetulle urheilukentälle!" Onko urheilukenttä muuttunut liikunnan harrastamispaikasta "lii ke"taloudelliseksi rahankeräyspaikaksi. Moisella maksulla ja maksajamäärällä ei kunnan liikuntatoimen taloudessa ole mitään merkitystä. LAURI LAAKSO, LitT Liikuntapedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Sähköposti: lauri.laakso@sport.jyu.fi LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2009 21. Pitäväthän kunnat onneksi vielä yllä uimarantoja ja kevyen liikenteen väyliäkin. Pitäähän se sisällään kolme inhimillisen liikkumisen perusmuotoa, juoksemisen, hyppäämisen ja heittämisen. Minulle liikunnan väheneminen yhteiskunnassa ja siitä seurauksena olevat kansanterveydelliset ja taloudelliset ongelmat ovat niin suuri asia, että olisin mieluummin valmis maksamaan ihmisille saadakseni heidät liikkeelle kuin rahastamaan. Minusta ei. Keskitalvella kuntalaisella kuitenkin tulisi olla mahdollisuus perusliikuntamuotojen, hiihdon ja luistelun maksuttomaan harrastamiseen. KOLUMNI Teksti: LAURI LAAKSO Money, money, money E räänä kauniina kesäpäivänä päätin pistäytyä tutulla urheilukentällä juoksentelemassa. Vaan jospa sekin johtuu siitä, että liikuntaa on tänä päivänä niin vähän. Mutta kenties tästä onkin pitkällä aikavälillä kysymys. Heti sisäpuolelle päästyäni minua tervehti yksinkertainen, mutta selväkielinen kyltti. Jokunen kuntoilija on joskus kentälle eksynytkin. Monenlaiset ajatukset alkoivat risteillä mielessäni. Maksoin kiltisti kausimaksun. Ehkä tämä on tarkoituskin. Sama koskee soveltuvin osin jääurheilua. Sokeriakin oli niin vähän saatavilla, että hamstraamisen ehkäisemiseksi se oli kortilla. Miksi ja keitä varten tuollainen maksu on ollut syytä asettaa, mitä sillä ajatellaan saavutettavan ja mitä saavutetaan. Onhan uimahalliinkin maksu, ja tekojääradan yleisöluisteluun. Liikuntapedagogi ei sitä vaan pysty ymmärtämään. Nyt kun olen vanha, minulla on oma liikuntakortti. Minulla, taaperoikåiselläkin oli oma sokerikortti. Ehkä minunkin pitäisi osata vaatia työnantajaltani jotakin liikuntaseteliä, jolla voisin kenttämaksuni kustantaa. Aikaisemmin kentälle eksyi joskus joku perhekin, "ottamaan aikaa ja hyppimään", nykyisin ani harvoin. Kuulostaako vakuuttavalta. Kentän käyttömaksu on yhdeltä kerralta kaksi euroa, koko kaudelta 20 euroa. Keskusteltuani maksusta asiaa paremmin tuntevien kanssa, sain erilaisia vastauksia. Kun olin hyvin nuori, Suomi oli köyhä maa. Seurat ovat tottuneet vuoromaksuihin, urheilijat taas eivät varmaankaan itse maksua maksa. Ehkä osittain siitä syystä palaan joka vuosi noille paikoille harjoittamaan yleisurheilua, lajia, joka voisi oikealla tavalla sovellettuna olla kaikenikäisille sopivaa liikuntaa. Näin liikevaihto kasvaisi ja talous kukoistaisi. Minulle urheilukentät yleensä, ja tietyt urheilukentät erityisesti, ovat olennainen osa niin omaa persoonaa kuin suomalaista liikuntaja urheilukulttuuria yleisemminkin. Tässä onkin jutun pointti. Entä liikuntalautakunnan ja -viraston tehtävä, onko se edistää vai vaikeuttaa ihmisten liikkumista
Tiimityöskentely ja toiminnan järkevä koordinointi ei ole suomalaisen huippu-urheiluväen parasta osaamista. fJJlDSHUS Teksti: ASKO HÄRKÖNEN Nuorten huippu-urheilu odottaa remonttia Suomessa on paljon tutkittua ja käytännön valmennustietoutta, osaavia valmentajia ja hyviä harjoitusolosuhteita. Halutaanko Suomeen huippu-urheilujärjestelmä, jossa yhdistetään voimavaroja yli lajirajojen, yhdistetään osaamista ja olosuhteita. 22 LIIKUNTA & TIEDE 46, 5 rxm. Haasteena on toiminnan pirstaleisuus
Huonosti suunnitellut oppilaitosvalinnat johtavat usein hankaluuksiin valmentajasuhteissa ja joskus myös heikennyksiin harjoitteluolosuhteissa. Sen päätavoitteena on auttaa ohjelmaan valittuja urheilijoita etenemään urheilu-urallaan aikuisten Olympiaja MM-kisoihin sekä menestymään niissä. Yhteiskunta tukee lahjakkuuksien kehittämistä ja pyrkimistä kansainväliselle huipulle esimerkiksi taiteessa ja tieteessä. Valtio voi tukea vain eettisesti kestävää ja yhteiskuntavastuunsa ymmärtävää huippu-urheilua." Monia Kivistön edellyttämiä yhteiskuntavastuuseen liittyviä asioita toteutetaan kohtuullisen hyvin. Lajiliitoilla on omat valmennusjärjestelmänså, joiden avulla ne pyrkivät viemään urheilijan juniorista huipulle. Joukkuelajiessa Lentopalloliitto on sitkeästi rakentanut 1990 -luvun alusta asti liittojohtoista valmennusjärjestelmää, jonka ytimenä on Kuortaneen Urheiluopistoon koottu poikien maajoukkue. Menestystä halutaan. Valmentautumisen ohella he opiskelevat lukiossa. Tässä järjestelmien ja toimijoiden viidakossa nuori urheilijalahjakkuus voi olla melko hukassa yrittäessään raivata tietään maailmanhuipulle. Edellinen suomalaisen huippu-urheilun strategia valmistui 2004, ns. Sehän harmittaa. Kaikkien osalta tilanne ei ole aivan näin surkea. Opetusministeriö ilmoittaa tehtäväkseen edistää osaltaan kilpaja huippuurheilua ja luoda sille menestymisen edellytyksiä. Kivistön työryhmän mietinnön muodossa. Muita järjestelmiä nuoren urheilijalahjakkuuden apuna ovat urheiluoppilaitokset (lukiot ja amrnattioppilaitokset), Puolustusvoimien Urheilukoulu ja urheiluakatemiat. Vanhempien "rnenestysnälkä" voi johtaa nopean menestyksen tavoitteluun ja mainittuihin pikaisiin valmentajavaihdoksiin. Olympiakisojen mitalisaldo on vakiintunut vuoden 1988 jälkeen melko lailla samalle tasolle. Opetusministeriö asetti vuoden alussa huippu-urheilun tulevaisuutta tarkastelevan ja linjaavan työryhmän, jota johtaa Veikkaus Oy:n toimitusjohtaja Risto Nieminen. Valmennus on usein lyhytjänteistä, jossa toimintaa suunnitellaan korkeintaan viikoksi eteenpäin. Tyypillinen esimerkki lajiliiton järjestelmästä on alppihiihdon valmennusjärjestelmä, jossa urheilija aloittaa seuratoiminnassa, sitten valmennusapuja tulee aluetoiminnasta, alle 15-vuotiaille on oma tehostettu valmennustoiminta, lukioikäisille alppilukiot, sitten juniorimaajoukkueet, Eurooppacup -joukkueet ja maailman cup -joukkueet. Tukijärjestelmä sisältää taloudellisen tuen, opintoja uraohjauksen ja terveydenhuollon tukipalvelut. Olympiakomitealla on ollut nuorten huippu-urheiluohjelma vuodesta 1977. S uomalaisen huippu-urheilun rakenteista ja tulevaisuudesta on tämän vuoden aikana ollut käynnissä kohtuullisen vilkas keskustelu seka kulisseissa etta Julkisuudessa, ehkä kulisseissa enemmän kuin julkisuudessa. Opetusministeriön tilaaman tutkimuksen mukaan (2006) 75 prosenttia suomalaisista haluaa urheilijoittemme pärjäävän kansainvälisissä kilpailuissa. Lisäksi tavoitteena on auttaa urheilijaa "tasapainoiseen elämään", jonka keskeisenä osana on ammattiin kouluttautuminen joko urheilu-uran aikana tai välittömästi sen jälkeen. Huippu-urheilijan "uraputkessa" oleville urheilijoille pitää löytää joustavat opiskelumahdollisuudet, hyvät harjoitteluolosuhteet, harjoittelun tukitoimet ja laadukas päivittäisvalmennus. Siksikin on mielestäni perusteltua, että ne nuoret, jotka ovat fyysisesti lahjakkaita ja motivoituneita kehittämään lahjojaan, saisivat siihen mahdollisuuden ja pyrkimyksilleen yhteiskunnan tuen. Pahimmillaan urheilijan valmentajat vaihtuvat vuosittain tai jopa useita kertoja vuoden aikana. Urheilijat kasvavat ottamaan vastuun omista tekemisistään. Iso projekti on myös urheiluakatemioiden koordinointitehtävä, jossa tuetaan ja kehitetään 2000-luvulla opiskelupaikkakunnille syntyneitä urheiluakatemioita. Keskiarvona 3,8 mitalia (2-5) kesäja 8,0 mitalia (6-12) talvi kisoista. Kuvioon 1 on koottu keskeisimmät järjestelmät, jotka voivat vaikuttaa nuoren lahjakkaan urheilijan uraan. Kuortaneella asuu ja harjoittelee yli 90 prosenttia ikäluokan maajoukkuepelaajista. Edellisen huippu-urheilustrategiatyön vetäjä Kalevi Kivistö pohdiskeli Liikunta ja Tiede -lehdessä (3/2005) huippu-urheilun oikeutusta yhteiskunnan tukeen. Lajiliittojen ohella useilla seuroilla on omia valmennusjärjestelrniään, joilla ne pyrkivät viemään omia kasvattejaan jopa aikuisten huipulle asti. "On syytä pitää jatkossakin huolta, että valtio ei tue taloudelliseen voittoon tähtäävää huippu-urheilua. toimijoiden kanssa mittava valmentajapalkkausohjelrna, joka suuntautuu erityisesti nuorten lahjakkuuksien valmentamiseen. Olemme jäljessä muita pohjoismaita. Järjestelmää voi pitää varsin toimivana ja se näkyy myös miesten maajoukkueen hyvänä menestyksenä kivikovassa kansainvälisessä kilpailussa. Järjestelmien valmentajien lisäksi urheilijalla on pääsääntöisesti oma henkilökohtainen tai joukkueen valmentaja, joka vaikuttaa eri aikakausina urheilijaan useimmiten ilman sovittua koordinaatiota muiden toimijoiden kanssa. Nuoret saavat päivittäin sekä hyvää urheiluja lajivalmennusta että kasvatusta huippu-urheilijan elämäntapaan. Yksi ura monta järjestelmää, toimijaa, valmentajaa Onko meillä Suomessa millään tasolla koordinoitua valmennusjärjestelmää. Huippu-urheilun tuen tulee näin ollen kohdistua nuoriin lahjakkuuksiin, joiden eteneminen urheilu-uralla edellyttää taloudellista tukea. Lisaksi Olympiakomitealla on meneillään yhteistyössä lajiliittojen ym. Tämän tuen oikeutusta ei yleensä kiistetä. Kansalaisten tahtotila toimii hyvänä perustana suomalaisen huippu-urheilustrategian kehittämiselle. Tarkasteltaessa suomalaisten urheilumenestystä tai tulevaisuuden menestysodotuksia huoli kasvaa. On myös yksilöja joukkuelajien valmentajia, jotka osaavat rakentaa nuoren urheilijan valmennusta katsoen kauemmas tulevaisuuteen ja jotka tekevät yhteistyötä tarvittavien asiantuntijoiden ja järjesLIIKUNTA & TIEDE 46, 5 /2009 23. Esimerkiksi opiskelun ja urheilun yhdistämiseksi on tehty paljon kehitystyötä 2000-luvulla, antidopingtyö on hyvällä tasolla jne
Siitä huolimatta nuori voi harrastaa myös muita lajeja päälajin ohella. > Urheiluseurat/valmentajat. > KUVIO 1. Siviilielämään siirtyminen tapahtuu kivuttomimmin, mikäli urheilija on opiskellut ja valmistautunut urheilun jälkeiseen aikaan jo uransa aikana. Suomessa on paljon tutkittua ja käytännön valrnennustietoutta, on osaavia valmentajia ja paljon hyviä harjoitusolosuhteita. ---tl:1T.L009 ~,---Urh-eilu_o_ ppilaito-kse--, t valmentajat. Oikeastaan kuvaan pitäisi lisätä myös viides, huippu-urheilu-uran jälkeinen vaihe. Meillä on hyviä valmennuksen tukipalveluiden ammattilaisia, lääkäreitä, fysioteraVoiko huippu-urheiluväki mennä näillä järjestelmähässäköillä vaatimaan yhteiskunnalta lisää rahaa tai ovatko vapaiden markkinoiden sijoittajat valmiita tukemaan toimintoja, jotka ovat epätaloudellisia ja tehottomia. Huippu-urheilijan elämäntavasta pitää oppia pitämään, muutoin se muodostuu henkisesti liian raskaaksi. Urheilun ehdoilla tapahtuneen uran lopettaminen on aina haasteellinen vaihe. Lisäksi he osaavat auttaa urheilijaa kasvamaan kohti huippu-urheilijan elämäntapaa ja vastuullista aikuisuutta. Lapsuuden harrastuksesta aikuisten huipulle urapolussa neljä vaihetta Kuviossa 2 on hahmoteltu perusmalli huippu-urheilijan urajanaksi lapsuudesta aikuisten huipulle asti. > Olympiakomitea. Kolmannessa vaiheessa luodaan vahva perusta aikuisiän huippu-urheilua varten. Varsinaisessa huippu-urheiluvaiheessa pyritään optimoimaan kaikki aiemmin rakennettu, niin että hyvänä päivänä urheilija voi saavuttaa menestystä arvokisoissa. Tässä vaiheessa lapsen tulee liikkua ja leikkiä luontaisesti paljon, mieluiten useita tunteja päivittäin. Toisessa vaiheessa alkaa systemaattinen harjoittelu. > Urheilija itse. Tuolloin ohjattujen harjoitusten määrän tulee olla noin puolet viikoittaisesta liikkumisesta. Lapsi voi osallistua ohjattuihin urheiluseuraharjoituksiin, mutta tärkeintä on monipuolinen ja innostava liikkuminen, joka luo pohjaa mahdolliselle huippu-urheilu-uralle ja myös aikuisiän liikunnalliselle elämäntavalle. Risto Nieminen kysyi järjestöpäivillä puheessaan, että entäpä jos kyse ei olekaan resurssien puutteesta. "päivän kunnosta", sillä arvokilpailumenestystä on tavoittelemassa monta hyvin harjoitellutta lahjakasta urheilijaa. Asioita pitää suunnitella pitkäjänteisesti, "päivä ja viikko kerrallaan" ajattelu ei toimi. Parhaimmillaan tuo kasvun tukeminen tapahtuu yhteistyössä urheilijan vanhempien kanssa. Kouluja opiskelujärjestelrnät ovat kaikista tehokkuusvaatimuksistaan huolimatta melko joustava. Nuorten valmentautumiseen vaikuttavat järjestelmät Suomessa. Keskusteltaessa huippu-urheilun asiantuntijoiden kanssa nuorten valmennuksen haasteista päädytään yleensä hyvin nopeasti teemaan "resurssien vähyys". Vanhemmat. Urheiluakatemiat. Tuossa kehitysvaiheessa tulee tehdä myös lajivalinta, jotta jää riittävästi aikaa valmentautua huipulle asti. Resurssipulaa vai resurssihävikkiä. On kuitenkin syytä huomata, että lopullinen menestys on kiinni myös ns. Nuoren pitää kasvaa melko nopeasti huippuurheilijan elämän tapaan, johon kuuluu aikainen nukkumaan meno, riittävä ja levollinen yöuni sekä säännöllinen, riittävä ja monipuolinen ravinto. Viikossa harjoitustunteja tulee olla vähintään 20. Ensimmäinen vaihe on urheilukipinän sytyttämisen aikaa. Kuinka nuo kaikki edellä esitetyt neljä vaihetta nidotaan järkevästi yhteen niin, että lahjakkaan nuoren ura etenee aikuisten huipulle asti. 24 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2rxf.J. Toimijoita on paljon. Kuka vastaa urheilijan kehityksestä uran edetessä. Tuolloin osaavat valmentajat opettavat nuoria harjoittelemaan, opettavat lajien perustaidot ja ohjaavat harjoituksia nuorten kehitysvaiheet huomioiden. Mikä on kunkin valmentajan rooli. Tuo ura jana voidaan jakaa neljään pääosaan. telmien kanssa. Tuolloin nuoren tie erkanee selvästi ei-urheilevien ikätovereiden tiestä. Opiskelu pitää toteuttaa valmentautumisen ehdoilla, samoin muut asiat elämässä. > l.ajiliitot/valmentajat. Kuka kantaa päävastuun urheilijan kehittymisestä. Liikuntalääketieteen päivät 11. Vuosikin on lyhyt aika ominaisuuksien kehittämiseksi
Suurin haaste urheiluakatemiatoiminnassa on valmennus, sen saatavuus ja laatu. Valmennusta ei voi kehittää riittävän hyväksi elleivät lajiliitot ja seurat innostu urheiluakatemiajärjestelmän mahdollisuuksista. Onkohan se ihan viisasta tämän kokoisessa yhteiskunnassa. Urheiluakatemiat voisivat olla nykyistä keskeisemmässä roolissa suomalaisten huippu-urheilijoiden kehittämisessä. Yläkouluikäisille on kehitteillä koulupäivien yhteyteen ammattivalmentajien vetämiä päivittäisiä harjoituksia. Siinä mallissa kaikki tahot saavat ihan yksikseen yrittää parastaan. ASKO HÄRKÖNEN Kehityspäällikkö Suomen Olympiakomitea Sähköposti: asko.harkonen@noc.fi Kirjoittajan vastuualueina on Olympiakomitean nuorten huippu-urheiluohjelma, nuorten o/ympiavalmentajien palklwusprosessi ja urheiluakatemioiden kehitysprosessit. Voiko huippu-urheiluväki mennä näillä järjestelmähässäköillä vaatimaan yhteiskunnalta lisää rahaa tai ovatko vapaiden markkinoiden sijoittajat valmiita tukemaan toimintoja, jotka ovat epätaloudellisia ja tehottomia. Huippu-urheilijan urajana, polku lapsuudesta aikuisten huipulle. Uskalletaan jopa puuttua perinteisiin järjestelmärakenteisiin. Mietittäessä tulevaisuuden strategioita on vaihtoehtoja ainakin kaksi. Päämääränä on auttaa lahjakkaita nuoria kehittymään aikuisten huipulle ja samalla kouluttautumaan sopivaksi katsomallaan tavalla urheilun jälkeistä elämää varten. Tämäkin malli tuottaa menestystä, ainakin Pohjoismaiden neljänneksi parasta. Niitä on melko tasaisesti ympäri Suomea kaupungeissa, joissa nuorilla on mahdollisuus opiskella ja valmentautua. Tiirnityöskentely ja toiminnan järkevä koordinointi ei ole suomalaisen huippu-urheiluväen parasta osaamista. l\lonlpuollnen leikki Ja liikunta mht1lusta Huippuurheilu-uran Systemaattisen perustan harjoittelun rakennusvaihe aloitus lajtvahnt a Alkulsliin huippuurheiluvalhe mhtllilllll!'llt<tykn-n •· KUVIO 2. Suomi on koulutusyhteiskunta ja Olympiakomitean tukea nauttivista urheilijoista yli 70 prosenttia ilmoittaa haluavansa suorittaa akateemisen loppututkinnon. Joissakin taitolajeissa eri vaiheiden aloitusiät voivat ajoittua hiukan aikaisemmiksi. Myös oppilaitosten, kaupunkien liikuntatoimien ja tukipalveluiden tarjoajien kanssa on jatkettava tiivistä kehitystyötä. LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /20Cfl 25. Suomeen luodaan keskitetty huippu-urheilujärjestelmä, jossa järkevällä tavalla hyödynnetään kaikkia tarvittavia instituutioita, asiantuntijoita ja osaajia. Urheilun päättäjillä tulee olla riittävästi tietoa ja näkemystä huippu-urheilun vaatimuksista, yhteiskunnan arvoista ja toimintaympäristöstä jossa elämme. Halutaanko säännöllistä huippu-urheilumenestystä yhteiskuntavastuullisella valmentautumisella. Isoja päätöksiä edessä Halutaanko Suomeen toimiva huippu-urheilujärjestelmä, jossa yhdistetään voimavaroja yli lajirajojen, yhdistetään osaamista ja olosuhteita. Toinen vaihtoehto on jatkaa nykyisellä mallilla, joka on melko pirstaleinen. Pohjoismaisen demokratian ja vapaan markkinatalouden hengessä jokainen toimija pyrkii itse ratkaisemaan kaikki haasteet ja rakentamaan ihan itse kaiken tarvittavan huipulle pyrittäessä. Kyseisen keskitetyn järjestelmän tulee myös huolehtia valmentajien kouluttamisesta ja heidän toimintaedellytyksistään. Halutaanko olla ehkäpä paras Pohjoismaa. Urheiluakatemioiden toimintaympäristössä asuu ja harjoittelee jo nyt suuri osa Olympiakomitean tukiurheilijoista ja pääsarjatason joukkuepalloilijoista. Urheiluakatemiat tarjoavat joustavia opiskelumahdollisuuksia toisen asteen oppilaitoksissa (erityisesti urheiluoppilaitokset) ja korkea-asteella. Suomessa toimii nykyisin 15 paikallisista tarpeista syntynyttä urheiluakatemiaa. Urheiluakatemiat ovat solmineet oppilaitosten kanssa yhteistyösopimuksia, jotka mahdollistavat huipulle pyrkiville urheilijoille valmentautumisen ehdoilla tapahtuvan opiskelun, myös paikalliset harjoitteluolosuhteet ovat hyvin käytettävissä yli lajirajojen. Haasteena on toim innan pirstaleisuus. peutteja, ra vintoasiantuntijoita, psykologeja, m arkkinoinnin asiantuntijoita jne. Ehkäpä on vielä muitakin malleja
Koululaiset aktiivisimpia 12-vuotiaina Fyysinen aktiivisuus (esim. liikunnan aiheuttama hengästyminen, päivittäistä elämää vaativampi lihasvoiman käyttö tai nopeat ja tasapainoa vaativat liikkeet) vähenee ja on ilmeisesti aina vähentynyt siirryttäessä lapsuudesta aikuisikään. Lapset ja nuoret istuvat varsin paljon television ja 26 LIIKUNTA & TIEDE 46, 5 /2009. Lapset ja nuoret ovat useissa länsimaissa myös lihoneet ja heidän fyysinen kuntonsa on heikentynyt. Liikuntalääketieteen päivät 11.=-t-2:17 .2009 Teksti: HARRI HAKKARAINEN Harjoituksilla ei paikata nuorten arjen liikuntava j etta Koulujen ja lajiliittojen testeissä törmätään erittäin kovakuntoisiin nuoriin, mutta valtaosa on huolestuttavan heikkokuntoisia. Ylipainoisten nuorten osuus on kolminkertaistunut viimeisten 30 vuoden aikana. Myös urheilevien lasten viikoittaiset tai päivittäiset kokonaisliikuntamäärät näyttävät olevan laskussa, mikä näkyy edustusjoukkueisiin pyrkivien nuorten fyysistä suorituskykyä kuvaavien testitulosten heikkenemisenä. Esimerkiksi jääkiekossa merkittävimmät erot ovat juuri peruskestävyydessä ja keskisekä ylä vartalon lihas kestävyydessä. Se on uhka heidän terveydelleen ja hyvinvoinnilleen jo lähitulevaisuudessa. Huippu-urheilun liikuntaja harjoitusmäärätavoitteet saavuttaa vielä harvempi nuori urheilija. Aerobinen suorituskyky ja juoksunopeus ovat heikentyneet merkittävästi, mutta sen sijaan liikkuvuus ja räjähtävä voima ovat säilyneet kohtuullisen hyvin ennallaan. Fyysisen suorituskyvyn keskiluokka näyttää katoavan. Lihominen johtunee ainakin osittain kokonaisliikuntamäärän ja arkiliikunnan vähenemisestä. Yli 14-vuotiaista säännöllisesti seuratoiminnassa harjoittelevista nuorista urheilijoista alle puolet liikkuu viikoittain edes terveytensä kannalta riittävästi. Vaikka keskiarvot kuvaavatkin hyvin yleisiä trendejä, on nuorten joukossa samanaikaisesti tapahtunut erittäin voimakasta polarisoitumista. L iikunta ei enää välttämättä sisälly luonnostaan lasten ja nuorten arkipäivään, vaan liikunta on yhä useammin organisoitu, erillinen harrastus. Samanaikaisesti fyysisen peruskunnon laskun kanssa nuorten paino ja rasvaprosentit ovat nousussa. Koulujen ja lajiliittojen testeissä törmätään erittäin kovakuntoisiin yksilöihin, mutta valtaosa joukosta on huolestuttavan heikkokuntoisia. Joidenkin lajiliittojen yhtenäistä testijärjestelmää on jouduttu keventämään 1980-luvulta, koska testejä ei kyetä mielekkäästi suorittamaan niiden vaativuuden vuoksi. Myös useiden lajien maajoukkuenuorten testauksissa on havaittu, että erot lajin huippuyksilöiden ja heikkojen välillä ovat suuria. Erot kasvavat Kuntotestit kouluissa, lajiliitoissa ja puolustusvoimissa osoittavat, että nuorten fyysisessä suorituskyvyssä on tapahtunut muutoksia erityisesti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Suomalaisista 11-vuotiaista tytöistä alle puolet ja pojista noin puolet liikkuu vähintään tunnin viitenä päivänä viikossa niin, että hengästyy ja hikoilee. Ylävartalon lihaskuntoa kuvaavat leuanveto ja koukkukäsiriipunta ovat heikentyneet selkeästi niin ei-urheilevilla kuin urheilevillakin nuorilla. Suomalaisten kyselytutkimusten mukaan kouluikäiset ovat aktiivisimmillaan noin 12-vuotiaina ja useiden tutkimusten mukaan vähintään tunnin päivässä liikkuvien nuorten osuus on vaihdellut 20-60 prosentin välillä. Nyt arvioidaan, että 17-18-vuotiaista on ylipainoisia 11-25 prosenttia. Vastaavasti 15-vuotiaana tämä aktiivisesti liikkuvien osuus ikäluokasta näyttäisi pudonneen noin neljännekseen molemmilla sukupuolilla. Fyysisen suorituskyvyn keskiluokka näyttäisi olevan häviämässä. Muutos koskee sekä urheilevia että ei-urheilevia nuoria
tietokoneru utujen ääressä. Onko ratkaisuna liikuntatuntien tuplaaminen, urheiluseuran harjoitusten vai omatoimisesti toteutettujen, mutta valmentajan ohjelmoimien harjoitusten lisääminen. Kokonaisliikunta vähenee vaikka lajiharjoitusten määrä näyttäisikin ikäluokittain lisääntyvän, koska seuraharjoitusten ulkopuolinen aika on hyvin passiivista. Fogelholm M, Paronen 0, Miettinen M. Seuraharjoittelu ei kuitenkaan olla liian sitovaa. Tuloksia Pohjois-Suomessa vuonna 1966 ja 1986 syntyneiden tutkimuksesta. Tästä syystä Nuori Suomi ry, Suomen Olympiakomitea ja Suomen Valmentajat ry aloittivat vuonna 2006 projektin, jonka tarkoituksena oli selvittää suurimpien urheilulajien kokonaisliikuntamååriä eri vuodenaikoina. Young people's health in context. lnt J Obes Relat Metab Disord 2002;26:544-52. Sports Exerc 2006;38:1990-4. Liikuntapedagogiikan lisensiaatintutkimus.Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 162. toim. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2007:l Helsinki Yliopistopaino 2007. HARRI HAKKARAINEN, LL, LitM Urheilulääkäri ja valmentaja Suomen Urheiluopisto Sähköposti: harri.hakkarainen@vierumaki.fi KIRJALLISUUS American Academy of Pediatrics: Children, adolescents, and television.Pediatrics 2001;107423-6. Helsinki: Yliopistopaino Oy 2005. Karvinen J (toim ); Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry 2007; Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18vuotiaille. Koulum atkojen kulkem inen ja asioim inen kävellen tai pyörällä on vähentynyt. (toim.), Nuori Suomi ry, 2008). Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Vanhempien valistaminen ja liikunnallisen elämäntavan juurruttaminen jo lapsena lienee kuitenkin tehokkain keino. Hakkarainen H, Potinkara P, Mäenpää P, Härkönen A, Niemi-Nikkola K, Jaakkola T., 2008., Urheilevien lasten ja nuorten fyysismotorinen harjoittelu selvitysraportti. Suomalaisten koululaisten fyysinen kunto vuosina1976 ja 2001 Jyväskylän yliopisto. Nuori Suomi ry, 2008 Huotari P. Takaako urheiluseuran jäsenyys ja urheiluharrastus riittävän kokonaisliikuntarnäärän. Physical activity and sedentary behaviors among Finnish youth. Kautiainen S, Rimpelä A, Vikat A, Virtanen SM. Sports Exerc. WHO: Health Policy for Children and Adolescents 2004;4:90-7. Physical activity Teoksessa Currie C, Roberts C, Morgan A, ym. Med. Sci. LIIKUNTA & TIEDE 46, 5 /2009 27. Jos lapsena on tottunut liikkumaan, ei siitä pääse eroon edes organisoimalla. Med. Yli 14-vuotiaista säännöllisesti seuratoiminnassa harjoittelevista nuorista urheilijoista alle puolet liikkuu viikoittain edes terveytensä kannalta riittävästi. Santtila M, Kyröläinen H, Vasan kari T, ym. Sosiaalija terveysministeriö, Opetusministeriö, Nuori Suomi ry. Koululiikunta ei yksin riitä kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden turvaajaksi, mutta sillä on aivan erityinen tehtävä kasvattaa ja kannustaa tulevia aikuisia liikkumaan. Nuorimmissa ikäluokissa omatoimisen liikunnan (eli ei valmentajan johdolla toteutetun liikunnan) määrä on selvästi suurin. Liikunnanopetuksen avulla on mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Kun viikoittaisten harjoituskertojen lisääminen lisää myös harjoitusmatkoihin kuluvaa aikaa lisäharjoitukset eivät enää välttämättä paranna suorituskykyä vaan voivat jopa heikentää sitä. Suom alaista nuorista noin puolet katsoo tel evisiota enem m än kuin kaksi tuntia päivittäin ja neljäsosa neljä tuntia tai en em m än päivittäin. Suomalaisten terveysliikunnan tila Ia kehittyminen 2006. Nuorten lihavuuden kehityssuunnat. Health behaviour in school-aged children (HBSC) study: international report from the 2001/2002 survey. Selvityksen mukaan viikoittaiset kokonaisliikuntamäärät ovat suurimmillaan 8-11-vuotiaiden ikäluokassa, ja yli puolet kaikista tässä selvityksessä mukana olleista pojista ja tytöistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi (vertaa Tammelin, T. Selvityksessä analysoitiin kolmelta eri ajanjaksolta yhteensä 2 649 Iiikuntapäiväkirjaa, 8-18 -vuotiailta urheilijanuorilta, 14 eri lajista. Sedentary behaviour. Kun nuori valitsee urheilulajinsa noin 12-14 vuoden iässä, alkaa omatoimisen, harjoittelun ulkopuolisen liikunnan määrä vähentyä merkittävästi. Secular trends in overweight and obesity among Finnish adolescents in 1977-1999. Huippu-urheilun liikuntaja harjoitusmäärätavoitteet saavuttaa vielä harvempi nuori urheilija. Li säksi pojista neljännes käyttää television katselun lisäksi kaksi tuntia päivittäin tietokoneen äärellä. Myös urheiluseurat voivat kannustaa nuoria omatoimiseen liikuntaan. Roberts C, Tynjälä J, Komkov A. Matka kodista harjoituspaikoille voi olla aikaa vievä ja lapsille jopa vaarallinen. Todd J, Currie D. Saadaanko nuoret liikkumaan harjoituksiin polkupyörällä tai kävellen ja liikkumaan koulussa välitunneilla enemmän I Ongelman ratkaiseminen ei ole helppoa, varsinkaan kaupunkimiljöössä, jossa luontaisia lähiliikuntapaikkoja ei ole kaikkien saatavilla. Tammelin T. Kaikki kunnossa. Health behaviour in school-aged children (HBSC) study: international report from the 2001/2002 survey. 2007;391067-74. Liikuntaan aktivoivien kotitehtävien ja vinkkien antaminen urheiluseuroista, kouluista ja muista nuorten parissa toimivista organisaatioista voisi olla yksi ratkaisu. Young peoples health in context. WHO: Health Policy for Children and Adolescents 2004;4:98-109. Sosiaalija terveysministeriön oppaita numero 17. Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Lapset leikkivät ja pelaavat vapaa-ajalla kohtuullisen paljon. Päättäjien, koulujen, lajiliittojen ja urheilu vaikuttajien tulisikin miettiä, miten muun kuin koulutai urheiluseurajohtoisen liikunnan vähenemistä voitaisiin kompensoida. Tämä kysymys on askarruttanut niin nuorisokuin huippu-urheilunkin asiantuntijoita jo useamman vuoden ajan. toim. Physical fitness profiles in young Finnish men during the years 1975-2004. Liikunnan ja kansanterveydenedistämissäätiö LIKES 2004. Sci. Laitinen J, Sovio U. Suomen Lääkärilehti 2005;42:4231-2. On arvioitu, että maailman huipulle tähtäävän nuoren tulisi liikkua ja harjoitella vähintään 18-20 tuntia viikossa jo kymmenvuotiaana. Tähän pääsee tulevaisuuden mitalitoivoistamme vain vajaa kolmasosa. Edessä on terveydellinen aikapommi eikä maamme huippu-urheilulta ole menestystä odotettavissa muissa kuin kansainvälisesti marginaalisissa lajeissa ja samasta passivoitumissyndroomasta kärsivien maiden välisissä mittelöissä. Teoksessa: Currie C, Roberts C, Morgan A, ym. Tammelin T, Ekelund U, Remes J, Näyhä S. Kokonaisliikunta vähenee vaikka lajiharjoituksia tulee lisää Lasten ja nuorten urheiluseuraharrastus on kilpailulisenssien ja seurojen harrastajamäärätilastojen mukaan erittäin suosittua
Näillä voidaan mitata esimerkiksi juoksunopeutta, juostua matkaa tai sykevaihteluita kuormituksessa Ja levossa. Ylikuormitustilan ennaltaehkäisyn ja järkevän harjoittelun mahdollistaa vain systemaattinen urheilijan terveydentilan ja palautumisen seuranta. Ylikuormitustila syntyy kolmessa vaiheessa Ylikuormitustila ei synny hetkessä ja sen kehittymisessä erotellaan kolme vaihetta. Voimaharjoittelun kuormittavuutta laskettaessa käytetään harjoittelun keston sijaan roistojen määrää harjoituksessa. Rajanveto ylirasituksen ja ylikuormitustilan välillä ei ole selvä ja joskus vain toipumisajan pituus paljastaa sen, kuinka pitkälle kehittyneestä tilanteesta on ollut kysymys. Tämän tyyppinen laskentamalli on todettu käyttökelpoiseksi ja se mahdollistaa erityyppisten harjoittelumuotojen vertailun (Day 2004, lmpellizzeri 2004, Sweet 2004). Menestyksekkään harjoittelun edellytyksenä on kaikkien ylirasitusta lisäävien stressitekijöiden minimointi tai poissulku (Halson 2005). Tässä artikkelissa käsitellään erityisesti niitä menetelmiä, joita on käytetty urheilijan mielialan kartoitukseen palautumisen seurannassa ja ylikuormitustilan ennaltaehkäisyssä. Tällöin urheilijan fyysiset ominaisuudet kehittyvät harjoittelua edeltänyttä tasoa paremmaksi, tätä sanotaan superkompensaatioksi (Viru 1987). Urheilijalla voi olla huono suhde joukkuetovereihin tai valmentajaan (Kenttä 1998). Kertomalla yhteen rasittavuuden aste Borgin taulukon mukaan ja harjoituksen kesto minuuteissa saadaan arvo, joka kuvastaa harjoituksen kuormittavuutta (training load). Mikäli urheilija vastaa myönteisesti vähintään kahteenkymmeneen näistä, tulosta pidetään viitteellisenä ylikuormitusnlan suhteen (Bricout 2006). Ylikuormitustilan diagnoosi tehdään kliinisen kuvan perusteella sen jälkeen kun on poissuljettu elimelliset sairaudet kuten esimerkiksi erilaiset aineenvaihduntasairaudet tai sydänlihaksen tulehdus. Lomakkeen käyttö anglosaksisissa maissa ei ole yleistä, koska lomakkeeseen liittyvät tutkimukset ovat julkaistu pääasiassa ranskankielisessä kirjallisuudessa. Kokemuksemme mukaan lomake on käyttökelpoinen ja hyvä lisäapuväline urheilijan palautumisen seurannassa. Näiden mittareiden luotettavuus vaihtelee. Ylikuormitustilan tunnistaminen perustuu kliiniseen oirekuvaan ja ennaltaehkäisyn mahdollistaa vain systemaattinen urheilijan terveydentilan ja palautumisen seuranta. U rheilijan fyysinen kehitys perustuu elimistön adaptaatioon ja superkompensaatioon. Riittävän palautumisen ehdoilla elimistön adaptaatio johtaa suorituskyvyn kohentumiseen. Harjoittelun seurantaan on saatavilla myös erilaisia sykemittareita tietokonepohjaisine ohjelmineen ja lisätarvikkeineen. Iimess-Iangue indeksi (Foster 2001). Palautuminen ei-toiminnallisesta ylirasitustilasta voi kestää viikkoja, jopa kuukausia. Ylikuormitustilaan liittyy monia erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, mutta tämä oirekuva on kuitenkin jokaisen urheilijan kohdalla yksilöllinen (Fry 1991). Ei ole harvinaista, että joskus ei-toiminnallisessa ylikuormitustilassa esiintyvän suorituskyvyn laskun luullaan johtuvan riittämättömästä harjoittelusta ja kuormitusta lisätään (Fry 1991). Harjoittelun lisäksi ylirasitustilan syntyyn myötävaikuttavia tekijöitä ovat arkielämän stressi, kuten esimerkiksi ongelmat opiskelussa, työssä tai perhe-elämässä. Ylirasitustila on väsymystila, joka kehittyy harjoituksen ja palautumisen pitkittyneestä epätasapainosta. Toiminnallisen ylirasitustilan vaihe, ylikunto (functional overreaching), on tilapäinen väsymystila, joka seuraa jokaista harjoitusta ja aiheuttaa elimistön adaptaatiotarpeen kuormitukselle, superkompensaation. Samoin ympäristön poikkeavat olosuhteet kuten kuumuus tai korkea ilmanala, joilla on merkitystä erityisesti aktiivisesti harjoitellessa. Palautuminen on yhtä tärkeää kuin harjoitus. Oireiden, sykevaihtelun ja harjoituskuormituksen seuranta työkaluina Valmennuksessa voidaan käyttää esimerkiksi Ranskan Urheilulääketieteellisen seuran suosittelemaa kyselylomaketta, jossa on yhteensä 54 ylikuormitustilan oireisiin liittyvää kysymystä. Mikäli epätasapaino levon ja rasituksen suhteessa pitkittyy, urheilija on vaarassa ajautua ylikuormitustilaan (overtraining syndrome) joka on elimistön hermostollisen ja hormonaalisen säätelyjärjestelmän häiriö (Meeusen 2006). Ylirasitustilaa on tutkittu vuosikymmenien ajan ja tätä seurantaa varten on luotu erilaisia menetelmiä. Tämän lisäksi menetelmän avulla voidaan arvioida harjoituksen yksipuolisuus ja laskea ns. Foster työryhmineen ehdotti mallia, jossa harjoittelun rasittavuutta mitataan Borgin skaalan avulla ja harjoittelun kesto lasketaan minuuteissa. Toipuminen ylikuormitustilasta (overtraining syndrome) kestää kuukausia, joskus jopa vuosia ja saattaa olla syynä urheilijan uran loppumiseen. Oleellista on fyysinen harjoitus ja siitä palautuminen. Tässä vaiheessa urheilijalla voi esiintyä autonomisen hermoston toiminnan häiriöihin liittyviä oireita ja suorituskyky saattaa laskea. Mikäli palautuminen on toistuvasti puutteellista ja mukana on muita, myötävaikuttavia stressitekijöitä, urheilija saattaa ajautua ei-toiminnalliseen (non-functional overreaching) ylirasitustilaan. Mitään yksittäisiä, biokemiallisia, käytäntöön vakiintuneita täsmätestejä ei ylikuormitustilalle ole olemassa. Myös puutteellinen ravitsemus voi edesauttaa ylirasitustilan kehittymistä. Lisäksi kartoitetaan mahdolliset altistavat ja myötävaikuttavat riskitekijät ja tarpeen vaatiessa turvaudutaan myös psykologin apuun (Gustafsson 2008). Lisäksi voidaan käyttää aamu pulssin seurantaa ja ortostaattista sykeverenpainereaktiota ylikuormituksen toteamiseen ja seurantaan. Oireita esiintyy ennen kaikkea autonomisen hermoston säätelyjärjestelmässä ja ne voidaan kuvata tuleLIIKUNTA & TIEDE 46•512<:m 29
Mielialan seurantaa varten on luotu muutama metodi.joista eniten tutkittuja ovat POMS, DALDA ja RESTQ-Athlete. Gleeson, M. Position de conser,sus: apport des examens bioloques dans le diagnostic de surentrainement. S. Morgan totesi ensimmäisenä POMSin avulla urheilijoiden kärsivän masennuksen kaltaisesta oireilusta ylikuormitustilassa ja ehdotti tätä menetelmää tutkimusvälineeksi (Morgan 1987, 1988). Sports Med 1998: 26 (1): 1-16 Halson. Overtraining in athletes. and Keast, D. POMSin tulosten perusteella joukkueen harjoitussuunnitelmiin tehtiin muutoksia ja harjoittelua suunniteltiin mielialan vasteen mukaan (Berglund 1994). Day M.L. Rietjens, G. Julkaisussa mainitaan todennäköisesti ensimmäistä kertaa tutkijaryhmän käyttämät POMSin raja-arvot ylikuormitustilan suhteen. L. Duclos, M. Steinacker, J. Journal of strength and conditioning research, 2001, 15(1) 109-115. Florhaug A. Ouantification of resistance training using the session rating of perceived exertion 30 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2009. Use of RPE-Based training load in soccer, Medicine and Science in Sports and Exercise, 2004; 3616): 1042-1047 SweetT. Coutts A. Brice G. Prevention, diagnosis and treatment of the Overtraining Syndrome. Sportlik treening Tartu, 1987 Kenttä G. Franklin J. lmpellizzeri F.M. A new approach to monitoring exercise training. Painon seurannalla on merkitystä pidemmälläkin aikavälillä. Näistä tiloista tarmokuuttaja väsymystä pidetään merkitsevimpinä ylirasitustilan kannalta. POMS (Profile of the Mood State) on mielialakyselytesti, joka oli alun perin luotu psykiatrisen hoidon seurantaa varten ja sitä on myöhemmin sovellettu urheilun tarpeisiin. Liikuntalääketieteen . Rampinini E. Fry, R., Morton, A. Foster C. Overtraining and recovery: a conceptual model. Tällöin saatiin modifioitu malli POMSin käytöstä valmennuksen suunnittelussa ja lisäksi otettiin käyttöön ns. Perinteisten harjoitustapahtumien lisäksi tulisi seurata esimerkiksi unen kestoa ja laatua, lihaskipua ja sen voimakkuutta. Brice G. RESTQ-Athlete (Recovery-stress questionnaire for athlete) on nykyaikaisin kyselymuotoinen menetelmä, jossa käsitellään koko ylikuormitustilan problematiikkaa alipalautumisen näkökulmasta (underrecovery). Foster C. Ensin mainittuihin lukeutuvat esimerkiksi levottomuus, sydämen tiheälyöntisyys, ärtyneisyys, laihtuminen, ruokahaluttomuus, vilkastunut suolen toiminta, yö hikoilu ja käsien vapina. 319-350. Esimerkiksi pitkän kilpailukauden aikana painon putoaminen voi merkitä elimistön siirtymistä hajottavan aineenvaihdunnan puolelle tai olla merkkinä aliravitsemuksesta. European Journal of Sport Science, 2008; 815) 267-276. Journal of strength and conditioning research, 2004; 18(2): 353358. An elite endurance athlete's recovery from underperformance aided by a multidisciplinary sport science support team. Menetelmän vahvuutena verrattuna POMSiin on se, että se antaa käsityksen myös taustalla olevista mahdollisista stressitekijöistä ja kartoittaa laajemmin ylirasitustilaan liittyviä subjektiivisia oireita. W. Monitoring exercise intensity during resistance training using the session RPE scale. McGuigan M.R. Hassrnen P. "energy index" (vigour ja fatigue tunnetilojen suhde), joka parhaiten kuvastaa mielialan muutoksia suhteessa fyysiseen kuormitukseen (Kenttä 2006). European Journal of Sport Science, 2006, 611 ): 1 -14. Parasympaattisiksi oireiksi lasketaan kuuluvaksi harjoitteluhaluttomuus, apatia, välinpitämättömyys, flegmaattisuus, uneliaisuus ja matala lepopulssi (Israel 1976). Gustaffson H. Bricout V.A., Guinot M., Duclos M., ym. POMSia on kritisoitu yksipuolisuudesta, koska se rekisteröi vain mielialaoireet ja jättää huomiotta elimistöön kohdistuvat muut stressitekijät. ym. Pertormance, metabolic and hormonal alterations during overreaching. Hassmen P. Menetelmä on saanut nopeasti suosiota ja se on alkuperäisen englannin ja saksankieliselle version lisäksi käännetty ja valicloitu ainakin viron, espanjan ja hollannin kielille (Kellmann 2001, Mäestu 2004, Gonzales-Soto 2008). Psyykkiset oireet ennakoivat fyysisiä Usein psyykkiset oireet ja mielialan muutokset ilmenevät ensimmäisinä jo ei-toiminnallisen ylirasitustilan vaiheessa ja ovat alkumerkkeinä patologisesta kehityksestä. Urhausen, A. Science&Sports, 2006; 21. McGuigan M.R. Mielialan seurantametodeja kannattaa hyödyntää yhdessä harjoituspäiväkirjan kanssa. Muina oireina ovat univaikeudet, heikkouden tunne, lihasväsymys, lihasarkuus, uupumuksen tunne, mielialan vaihtelut, keskittymiskyvyn heikentyminen, ja herkkyys infektioille. 2005. 009 vaksi sympaattisen tai parasympaattisen järjestelmän taholta. DALDA on käyttökelpoinen sekä ylikuormitustilan seurannassa, että sen diagnostisoinnissa (Rushall 1990, Halson 2002, Lambert 2006). Sports Medicine, 1991: 12: 32-65. Holmberg H.C. SERGEI ILJUKOV, LL Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen laboratorio, HUS Sähköposti: sergei.iljukov@hus.fi HARRI SELÄNNE, LKT Ylilääkäri LIKES tutkimuskeskus Sähköposti: harri.selanne@likes.fi KIRJALLISUUS Viru A. Meeusen, R. POMS keskittyy etupäässä kielteisten tunnetilojen kartoittamiseen: jännittyneisyys (tension), masennus (depression), heikkous (fatigue), mielipaha (anger) ja sekavuus/hajamielisyys (confusion) sekä lisäksi myönteisenä tekijänä mitattu tarmokkuus (vigor) (McNair 1992). DALDA (Daily Analysis of Life Demands for Athletes) on luotu nimenomaan urheilijoille ja validoitu urheilijoilla. PhD thesis, Oueensland University ofTechnology, Australia. Foster C. Sen päähuomio keskittyy harjoittelun jälkeisen ja harjoittelujaksojen välisen palautumisen seurantaan. ym. Berglund työryhmineen kuvasi käytännönläheisen esimerkin POMSin sovellutuksesta Ruotsin melonnan maajoukkueen valmennusprosessissa ennen Barcelonan olympialaisia
D. Morgan W.P. Kenttä G., Hassmen P., Raglin J. Medicine and Science in Sport and Exercise, 1998; 20 408-414. Costill. Journal of Applied Physiology 2002; 93131: 947-956. L., Bridge, M. McNair D.M., Lorr M., Droppleman L.F. Berglund B., Säfström H. The perceived recovery-stress state and selected hormonal markers of training stress in highly trained male rowers. EDITS manual for the Profile of Mood States. Appelid sport psychology, 1990; 2: 51-66. Ylikuormitustilaa voidaan epäillä urheilijalla ja kuntoilijalla, kun 1) hänen suorituskykynsä, ja harjoittelukykynsä on laskenut subjektiivisesti ja mielellään myös objektiivisesti mitattuna (tulokset, testiharjoitus, suorituskykytestit), 2) hänellä on esiintynyt pitkään jatkuvaa väsymystä ja unettomuutta, 3) hänen harjoitteluhistoriansa puoltaa mahdollisuutta ylikuormittumiseen. Mäestu.J. Jos näiden esitietojen selvitys puoltaa ylikuormiLIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2009 31. 1992. Psychological monitoring and modulation of training load of world-class canoeists. Recovery-stress questionnaire for athletes. 2001. Lambert M., Borresen J., A theoretical basis of monitoring fatigue: a practical approach for coaches. European Journal of Sport Science, 2006; 6141: 245-253. Hoito pyrkii palautumisen nopeuttamiseen. Niissä tulee selvittää tarkkaan 1) tutkittavan harjoitteluhistoria: muutokset, määrä, laatu, harjoituskerrat, palauttava harjoittelu ja muut palautumiseen tähtäävät toimenpiteet ja toteutuneet mahdollisuudet palautua harjoitteista viimeisen vuoden aikana, 2) suorituskyvyn muutokset viimeisen vuoden aikana, 3) muiden kuormittavien tekijöiden esiintyminen (työ, opiskelu, ihmissuhdeasiat, taloudelliset asiat jne.) 4) muiden oireiden ilmenemisajankohta ja kesto, 5) muut sairaudet ja lääkitykset ja 6) viimeisen vuoden aikana tehdyt tutkimukset ja hoitotoimenpiteet. Kellmann M., Kallus W. ym Psychological monitoring of overtraining and staleness. Sen syynä ovat sekä fyysiset että henkiset stressitekijät ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Halson, S. A tool for measuring stress tolerance in elite athlete. Flynn M.G.ym Mood disturbance following increased trainingin swimmers. Time course of performance changes and fatigue markers during intensified training in trained cvclists. Journ al of strength and conditioTeksti: ARJA UUSITALO ning research, 2004; 18141: 796-802. Ylikuormitustila on lääkärille suuri haaste, koska kriteereitä sen diagnostisoimiselle ei ole ja myös tehokkaat hoitomenetelmät puuttuvat. S. Social Behavior and personality, 2008; 36151: 635-650. Morgan W.P., Brown D.R., Raglin J. San Diego, CA: Educational and industrial testing services. Medizin und Sport 1976; 111: 1-12. Medicine and Science in Sports and Exercise, 1994; 26 181 1036-1040. method. Rushall B. W., Meeusen, R., ym. Mood state monitoring of training and recovery in elite kayakers. Gonzalez-Soto R., Salguero A., Tuero C., ym. Harjoitustaustat ja kuormitus selville Ylikuormittuneen urheilijan ja kuntoilijan harjoittelua ja muuta kuormitusta koskevat esitiedot ovat tärkeitä. British Journal of Sports Medicine, 1987, 21 :107-114. Spanish adaptat.on and analyses by structuring equating modeling of an instrument for monitoring overtraining: the recovery-stress questionnaire. Ylikuormitus löytyy oireet kartoittamalla Ylikuormitus diagnostisoidaan sulkemalla pois muut vastaavia oireita aiheuttavat tilat ja tarkastelemalla urheilijan tai kuntoilijan harjoittelua. International Journal of Sports Science & Coaching, 2006; 1141 371-388. Israel, S.: Zur Problematik des Uebertrainings aus internistischer und leistungsphysiologischer Sicht. PhD thesis, Tartu University,Estonia, 2004. U rheilijan ja kuntoilijan ylikuormitus tila on seurausta elimistön pitkittyneestä stressireaktiosta ja palautumattomasta tilasta
Laboratoriotutkimuksilla tulee sulkea pois tavallisimmat väsymyksen aiheuttajat kuten anemia, kilpirauhasen toiminnan häiriöt, virusja bakteeri infektiot ja tulehdukselliset sairaudet. Tutkimuksen avulla voidaan kartoittaa myös harjoitusvirheitä ja suunnitella tulevaa harjoittelua. Diagnosis of overtraining: what tools do we have. lihasten palpaatio, tuki-ja liikuntaelinten tutkiminen jne.). Sports Med. Tällaisia ovat mm. Maksimaalinen kliininen spiroergometriatutkimus tai suppeammin kliininen rasituskoe on hyödyllinen tutkittaessa ylikuormittunutta urheilijaa. Making a difficult diagnosis and implementing targeted treatment. Silloin pitää seurannan avulla ja asianmukaisin laboratoriotutkimuksin (mm. Meeusen R, Duclos M, Gleeson M, Rietjens G, Steinacker J & Urhausen A. ARJA UUSITALO, LT Erikoislääkäri HUS Sähköposti: arja.uusitalo@hus.fi KESKEISIÄ LÄHTEITÄ Brenner JS; American Academy of Pediatrics Council on Sports Medicine and Fitness. Testosteroni ja kortisolitasot eivät kerro ylikuormituksesta Harvinaisempia sairauksia voi tutkia oireiden mukaan. Toinen niistä voi edistää toisen ilmenemistä. Testosteronitaso voi laskea ja kortisolitaso nousta ylikuormitustilassa. Urheilijalla voi olla kaksikin suorituskykyä laskevaa tilaa samanaikaisesti. Spiroergometriatutkimuksessa suorituskyky voidaan määrittää tarkasti hengityksen, verenkierron ja aineenvaihdunnan reaktioita kuormitukseen tutkimalla. 2002;32(2):95-102. Samat oireet sittenkin sairaus. Myös infektiot voivat aiheuttaa ylikuormitustilan, mikäli harjoittelua on jatkettu ennen infektiosta toipumista ja liian intensiivisesti. Richardson SO, Andersen MB, Morris T Overtraining athletes: Persona! Journeys in Sports. 2007 Jun:119(6):1242-5 Halson SL, Jeukendrup AE. Joskus urheilijan verenpaine voi olla korkea. Erityisesti on huomioitava, että infektioista vähäoireisia, mutta pitkäaikaista väsymystä ja suorituskyvyn laskua aiheuttavia voivat olla mykoplasmaja klamydia infektiot sekä piilevä sydänlihastulehdus. Leposyke, joka ylittää 100/min on poikkeava ja voi viitata autonomiseen neuropatiaan. 2004;34(14):967-81. Tutkimusta ohjataan oireiden mukaan tarpeelliseen suuntaan (mm. Lievemmät autonomisen hermoston toiminnan häiriöt sen sijaan ovat yleisiä ja liittyvät ylikuormitustilaan. Prevention, diagnosis and treatment of the Overtraining Syndrome. Does overtraining exist. The physician and sportsmedicine 2001; 29 (5): 35-50. munuaistoiminta) selvittää onko kyseessä sekundaarinen stressiin ja ylikuormitukseen liittyvä reaktio vai verenpainetauti. Urheilijalla tavataan harvoin autonomista neuropatiaa eli autonomisen hermoston vaurioriloja, mutta sekin on mahdollista. 2006; 6:1-14. Overuse injuries, overtraining, and burnout in child and adolescent athletes. Ylikuormitustila voikin ilmetä jatkuvana sairasteluna joillakin urheilijoilla. Uusitalo, A.L.T.: Overtraining. Mainittuja haasteita ovat syväänhengityskoe, ortostaattinen koe, valsalvan koe, ja isometrinen kädenpuristuskoe. Myös sydänsairairaudet pitää poissulkea sydänfilmin ja tarvittaessa ultraäänitutkimuksen avulla. addisonin tauti, cushingin tauti, feokromosytooma, sukuhormonien erityshäiriöt, lihasaineenvaihdunnan sairaudet. Tyypillisesti elimistön rakentavan ja hajottavan aineenvaihdunnan välistä tasapainoa on seurattu testosteronin ja kortisolin välisellä suhteella. Tutkimusta tukevia keinoja ovat sykeja verenpaineperusteiset mittaukset erilaisten haasteiden yhteydessä, jolloin ne kuvaavat autonomisen hermoston toimintaa. Toisaalta ylikuormittuminen altistaa myös infektioille. 2008, 1 st edition, Human Kinetics, lnc. Tärkeää on myös havainnoida tutkittavan mielialaa masennuksen ja ahdistuksen selvittämiseksi. 32 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /'lw;J. Myös neurologinen perustutkimus voi olla tarpeen. Tutkittavalle tehdään tavanomainen kliininen tutkimus, joka sisältää sydämen ja keuhkojen kuuntelun, syke, ja verenpainemittaukset, kilpirauhasen, imusolmukkeiden, vatsan ja perifeeristen pulssien tunnustelun, turvotusten poissulun ja ihon tarkastelun. Ylikunto oireiden syy vai seuraus . Pediatrics. Eur J Sport Sci. Näitä ovat lisäksi astma, ravitsemukselliset häiriöt ja niihin liittyvät sairaudet, kuten keliakia ja laktoosi-intoleranssi, ja sokeritauti. An analysis of overreaching and overtraining research. Sports Med. Urhausen A, Kindermann W. Liikuntalääketieteen päivät 1 ~ 09 tustilaa, potilaan hoitoa jatketaan laboratoriotutkimuksilla ja oireiden mukaan. Esimerkiksi astma voi edistää ylikuormitustilan syntymistä, mutta on myös mahdollista, että ylikuormittuminen vaikuttaa astman puhkeamiseen. Tutkimus voidaan tehdä, mutta se ei ole diagnostinen ylikuormitustilalle
kuvaja heileva nuori 11. Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus sekä Nuori tutkija palkitaan stipendillä ja voittajat julkistetaan Liikuntalääketieteen päivillä 11.11.2009. 12.11.2009 Biomedicum Helsinki Vuoden 2009 paras liikuntalääketieteellinen tutkimus julkistetaan Liikuntalääketieteen päivillä L iikuntatieteellinen Seura (LTS) järjestää vuosittain liikunta lääketieteen alan tutkijoille kilpailun, jossa valitaan Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus. Kilpailuun voi osallistua kuluvan vuoden aikana julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikuntalääketieteeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella. Tänä vuonna kilpailuun lähetettiin 42 abstraktia. Arviointien perusteella neljä parasta tutkimusta pääsi finaaliin, jossa täydelliset englanninkieliset käsikirjoitukset arvioi tätä tarkoitusta varten koottu erillinen raati. LTS jakaa myös Nuoren tutkijan palkinnon. Sitä voivat tavoitella kaikki alle 35-vuotiaat tutkijat, jotka eivät ole vielä väitelleet. Antero Kesäniemi, Oulun yliopistollinen keskussairaala Prof. Pertti Mustajoki LIIKUNTA & TIEDE 46 • 512009 33. Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus kilpailun arviointiraati: Olli Heinonen, Paavo Nurmi -keskus Jari Parkkari, UKK-instituutti Rainer Rauramaa, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Harri Selänne, LIKES liikuntalääketieteen klinikka Timo Takala, Oulun Diakonissalaitos, Liikuntalääketieteellinen klinikka Heikki Tikkanen, Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriasema Finalistikäsikirjoitusten arvioitsijat: LKT Katriina Kukkonen-Harjula, UKK-instituutti Prof
TAUSTA: Perimän merkityksen ymmärtåminen liikunnallisesti aktiivisen tai inaktiivisen elämäntavan taustalla on tärkeää, jotta liikuntaneuvontaa pystyttäisiin kehiuämään nykyistä tehokkaammaksi. Vastaavasti noin kolmannes MT kaksosista (30,3%) ja DT kaksosista (31,2%) oli pysyvästi inaktiiveja. TUTKIMUKSEN TAUSTA: Vaihdevuodet aiheuttavat drarnaan isen laskun naisen elimistön estrogeenipitoisuudessa. Tässä tutkimuksessa selvitämme, onko pitkäaikaisella hormonikorvaushoidolla (HRT) vaikutusta IL-6:een ja sen reseptoreihin joko systeemisellä tasolla tai paikallisesti lihaksessa, rasvakudoksessa ja leukosyyteissä. Ai kaisern mat kaksostutkimukset ovat osoittaneet geneettisen perimän selittävän yksilöiden välisiä eroja liikuntaan osallisturnisessa tiettynä ajanjaksona, mutta geneettisten tekijöiden mahdollisesta vaikutuksesta pitkäaikaiseen liikunta-aktiivisuuteen tai lnkkurnauomuuteen ei toistaiseksi tunneta. Steroidihormonien seerumipitoisuuksien tiedetään vaikuttavan IL-6-, slL6Rja sgp130-tasoihin, multa kudostasoista ja niiden säätelystä ei ole paljoakaan tietoa. geenien ilmentyminen määritettiin kvantitatiivisella RT-PCR:llä. Tulehdusta lisäävien sytokiinien; etenkin interleukiini-6: n (IL-6), lisääntynyttä aktiivisuutta pidetään yhteisenä tekijänä monissa vaihdevuosiin liittyvissä terveysmuutoksissa. Analysoitavana muuttujana käytettiin vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta kuvaavaa indeksiä (MET-indeksi). Pitkäaikaisen liikunnallisen aktiivisuuden ja inaktiivisuuden periytyvyys oli varsin samanlainen; fyysinen aktiivisuus 45% (95% LV 39%-51%) ja fyysinen inakti ivisuus 45% (95% LV 38%-51%) iästä ja sukupuolesta riippumatta. Henkilöt, joiden päivittäinen liikunta-aktiivisuus ylitti 2 M ET-tunnin kynnysarvon sekä vuonna 1975 että 1981 luokiteltiin "pitkäaikaisesti liikunnallisesti aktiiviseksi" kun taas puolestaan samoina ajankohtina alle 2 MET-tuntia/päivä liikkuvat luokiteltiin "pitkäaikaisesti liikunnallisesti inaktiiviksi". Mielenkiimoiseksi osoittautui kuitenkin miesten ja naisten tarkastelu erikseen, jolloin perimän vaikutus jatkuvaan liikkurnattomuuieen oli suurempi miehillä kuin naisilla. Suurin osa lL-6:n biologisesta aktiivisuudesta perustuu tähän niin sanottuun trans-signalointiin. MENETELMÄT: Tutkittavana on yksitoista 54-62-vuotiasta estrogeenia sisältävän HRT: n suhteen diskordanttia identtistä paria suomalaisesta kaksoskohorusia (HRT:n käytön ka 6.9 ± 4.1 vuotta). Kudosanalyysejä varten neulabiopsianäytteet otettiin reiden vastus lateralis-lihaksesta ja vatsan seudun rasvasta. Lisåå ntyrnisto irnintojen loppumisen lisäksi estrogeenitason lasku vaikuttaa moniin mu ihin k i n kudoksiin, kuten luuhun, verisuoniin ja rasvakudokseen. Vaihdevuosiin ajoittuu myös lihasmassan ja [ihasvo irna n väheneminen ja siten lisääntynyt riski toirniruakyvyn he ikkcnemiselle. Analysoimalla kaikkien kolmen tulehdusvasteeseen vaikuttavan kudoksen IL-6-geenien ilmenemisen saamme hyvän kokonaiskuvan lL-6:n toiminnasta. Tietoa sukupuolten välistä eroista voidaan tulevaisuudessa käyttää hyväksi inaktiivisten henkilöiden liikuntaneuvontaa suunniteltaessa. Kun miehiä ja naisia tarkasteltiin erikseen, pitkäaikaisen liikunnallisen inaktiivisuuden perinnöllisyys oli miehillä 53% (95% LV 44%-60%) ja naisilla 38% (95% LV 28%-40%). Tutkillluskokonaisuus antaa lisätietoa lisääntymisja vaihdevuosi-ikäisten naisten eroista IL-6:n ja sen säätelyn suhteen ja estrogeeni n vaikutuksista IL-6: n ja sen reseptoreiden väliseen toimimaan. Solun pinnalla oleva IL-6:n resepiori koostuu kahdesta glykoproteiiniyksiköstä: IL-6-reseptorista (!L-6R) ja kaikkialla tlmeneväsrä signaalinvälitysosasta gpl30: sia. IL-6 voi vaikuttaa kaikkialla elunistössä liukoisen reseptorinsa (SIL-6R) avulla, jolloin IL-6 sitoutuu slL-6R: iin, ja muodostunut kompleksi (!L-6/slL-6R) puolestaan kaikkialla esiintyvään gp130:een. TULOKSET: Seurannan aikana 34,1% MT kaksosista ja 33,3% DT kaksosista osoittautui pysyvästi liikunnallisesti aktiivisiksi. Tutkittavien kehon koostumus selvitettiin bioirnpedanssianalyysillä, reiden koostumus uetokonetornografialla ja lihasten voirnantuottoteho hyppykorkeudella. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tämän tutkimuksen mukaan perimän vaikutus pitkäaikaiselle liikunta-aktiivisuudelle ja inaktiivisuudelle on kohtalaista, ja hyvin samansuuruista. TAUSTA: Metabolinen oireyhtymä on heikentyneen sokerija rasva-aineenvaihdunnan, kohonneen verenpaineen ja keskivartalolihavuuden yhdistelmä. Tilastolliset analyysit suoritettiin tarkastelemalla biometrisia rakenneyhtälornalleja. Yhteensä tu tkirnuksessa analysoitiin 1 840 monotsygoottia (MT) kaksosmiestä ja 2 200 monotsygoottia kaksosnaista, 4 366 dusygoouia (DT) kaksosmiestä ja 4 403 ditsygoottia kaksosnaista. MENETELMÄT: Tutkimus on osa laajaa suomalaista kaksostutkimusta, johon kerätty aineisto on koottu kahtena ajankohtana; vuonna 1975 ja 1981. V Hormonikorvaushoidon ja iän yhteys interleukiini6: een, sen liukoisiin reseptoreihin ja lihaskuntoon AHTIAINEN M, PÖLLÄNEN E, RONKAINEN P, ALEN M, PUOLAKKA J, KAPRIO J, SIPILÄ S, KOVAN EN V . V Kardiorespiratorinen suorituskyky ja metabolinen oireyhtymä HASSINEN M, SAVONEN K, LAKKA TA, KOMULAINEN P, LITMANEN H, KIVINIEMI V, KOUKI R, HEIKKILÄ H, HAKOLA L, RAURAMAA R . Myös gpl30:stä on liukoinen muoto, joka puolestaan pystyy estämään IL-6:n signaalinvälityksen soluihin sitoutumalla IL-6/s1L6-Rkompleksiin. lL-6:n vaikutukset välittyvät reseptorien kautta, joita on sekä kohdesolujen pinnalla että vapaana verenkierrossa. Ympäristötekijöillä, kuten sosiaalisilla tekijöillä, havaitt i i n olevan siis merkittävämpi vaikutus naisten fyysisesti passiiviseen elämäruyyliin. Liikuntalääketieteen päivät 11 .-=-l2:1T:LÖ 09 V Perimä ja pitkäaikainen liikunta-aktiivisuus/ liikkumattomuus: Kaksostutkimus AALTONEN S, ORTEGA-ALONSO A, KUJALA U, KAPRIO J . TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET: Työn alla olevien analyysien tulokset viittaavat siihen, että HRT vaikuttaa IL-6:n signalointireittiin säätelemällä resepiorien ilmentymistä, ja että vasteissa on odotettavissa kudoskohtaisia eroja, joihin myös ikä vaikuttaa. Alentuneen maksimaalisen hapenottokyvyn on havaittu olevan yhteydessä metaboliseen oireyhtymään, lllutta väestöotoksiin perustuvista pitkittäistutkillluksista saatavaa tietoa, erityi34 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /20CY'J. Tulosten tarkastelu kehonkoostullluksen ja lihaskunnon suhteen auttaa arvioilllaan lL-6: n osuutta lihaskunnon heikkenemisessä. Lisäksi tutkittavana on neljätoista 29-35-vuotiasta tervettä, ei hormonaalista ehkäisyä käyttävää naista. IL-6 signalointireitin em. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää perimän ja ylllpäristötekijöiden vaikutusta pitkäaikaiseen liikunnallisesti aktiiviseen tai inaktiiviseen elämäntapaan. Tulos vastaa jo aiemmin raportoitua tiettynä ajanhetkenä arvioitua liikunnallisen aktiivisuuden tai inaktiivisuuden perinnöllisyyttä
MENETELMÄT: Koehenkilöinä oli 45 tervettä miestä ja naista (ikä 34±4 vuotta, BMI 24±4 kglm 2, VO 2 peak 42±8 ml/kg!min). Fyysinen aktiivisuus rekisteröitiin rannelaitteella minuutin aikaikkunoissa (impulssia minuutissa) ja muutettiin M ET arvoksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maksimaalisen hapenottokyvyn osuutta metabolisen oireyhtymän kehittymiseen ja siitä parantumiseen kahden vuoden seuraruajakson aikana ikääntyneillä miehillä ja naisilla. 2009) ja useiden typpioksidin vaikutusten tiedetään myös välittyvän synergisesti prostanoidiyhdisteiden myötävaikutuksella (Nicholson ym. V Fyysisen aktiivisuuden ja samanaikaisesti mitatun sykevaihtelun yhteys HAUTALA AJ, KARJALAINEN J, KIVINIEMI AM, KINNUNEN H, MÄKIKALLIOTH, HUIKURI HV, TULPPO MP . Eur Heart J 2009. verenpaineen ja lepäävän lihaksen verenvirtauksen säätelyssä (Vallance ym. Prediction of sudden cardiac death after acute myocardial infarction: role of Holter monitoring in the modern treatment era. Miehistä ja naisista, joilla oli lähtötilanteessa metabolinen oireyhtymä, 40% ja 30% parani seurannan aikana. JOHTOPÄÄTÖKSET: Hyvä kardiorespiratorinen suorituskyky ikääntyneillä miehillä ja naisilla ei ainoastaan suojaa vaan se voi myös auttaa parantumaan rnetaboiisesta oireyhtymästä. TUTKIMUKSEN TAUSTA: Alentunut vuorokausinauhoituksista analysoitu sykevaihtelu on itsenäinen riskitekijä sydänkuolemalle (1), ja ennustaa myös henkeä uhkaavia sydämen rytmihäiriöitä (2). P = 0.013, mainitussa järjestyksessä). Yhden keskihajonnan lisäys lähtötilanteen maksimaalisessa hapenottokyvyssä (miehillä 6.1 ml/kg/ min ja naisilla 4.8 ml/kg! min) vähensi metabolisen oireyhtymän kehittymisen vaaraa miehillä 58% (31-75%) ja naisilla 35% (5-56%) kahden vuoden aikana. Yksilöllisten korrelaatioiden ja niiden P arvojen keskiarvoja käytet tiin kuvaamaan fyysisen aktiivisuuden ja sykevaihtelun välisiä yhteyksiä. Tutkimuksessa mittasimme positroniemissiotomografialla reisilihaksen kapillaariverenvirtausta, joka on vastuussa hapen diffuusioista ja ravinteiden vaihdosta lihaksessa, sekä hapenkulutusta suoraan 15O2-isotoopilla ja epäsuorasti reisivaltimolaskimo happinäytteistä, Mittaukset suoritettiin levossa ja rasituksessa kontrollitilanteessa sekä yksin paikallisen (reisivaltimoinfuusio) typpioksidieston aikana (L-NMMA) ja yhdistetyn typpioksidin ja prostanoidituotteiden LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5/2009 35. Tilastollisina menetelminä käytettiin logistista regressioanalyysiä ja lineaarista sekamallia vakioituna relevanteilla kovariaateilla. Typpioksidilla tiedetään olevan tärkeä merkitys mm. Hereilläolojan fyysinen aktiivisuus ja sykevaihtelu mitattiin fyysisen aktiivisuuden suhteen tyypillisenä arkipäivänä kuitenkin niin, että hikiliikunta oli kielletty Tällä tavoin varmistettiin, etteivät EKG elektrodit kastuneet eikä rniuakaapeleiden liikkeestä syntynyt häiriötä. Mäkikallio TH, Barthel P, Schneider R, Bauer A, Tapanainen JM, Tulppo MP, Schmidt G, & Hui kuri HV. Lähtötilanteessa maksimaalisen hapenottokyvyn korkeimmassa kolmanneksessa olevilla miehillä oli 4.3 (1.03-18.08) ja naisilla 5.0 (1.25-19.82) kertaa suurempi todennäköisyys parantua metabolisesta oireyhtymästä verrattuna alimpaan kolmannekseen. Fyysisen aktiivisuuden on arveltu vaikuttavan sykevaihteluun, mutta tutkimustieto puuttuu. TULOKSET: Lähtötilanteessa 142 miehellä ja 134 naisella oli metabolinen oireyhtymä. Lähtötilanteessa maksimaalisen hapenottokyvyn korkeimmassa kolmanneksessa olevilla miehillä oli 84% (95% LV 47-95%) ja naisilla 55% (-3-80%) pienempi vaara metabolisen oireyhtymän kehittymiselle verrattuna alimpaan kolmannekseen. Tutkittavilla (597 miestä, 640 naista) ei ollut diabetesta lähtötilanteessa. Jokaiselta henkilöltä analysoitiin fyysisen aktiivisuuden ja sykevaihtelun korrelaatiot. Metabolinen oireyhtymä määriteltiin kansainvälisen luokituksen mukaan (NCEP) ja oireyhtymän riskitekijöiden summamuuttujana (z-score). Typpioksidin on tämän lisäksi ehdotettu vaikuttavan hapen jakaantumiseen kudoksissa (Victor ym. Tutkimukseemme osallistui yhdeksän normaalipainoista tervettä nuorta miestä. 2. V Typpioksidin ja prostanoidien merkitys ihmisen lihaksen verenvirtauksen ja hapenkulutuksen säätelyssä levossajarasHuksessa HEINONEN 1, SALTIN B, KEMPPAINEN J, SIPILÄ H, OIKONEN V, NUUTILA P, KNUUTI J, KALLIOKOSKI K, HELLSTEN V . sesti ikääntyneillä, ei juur ikaan ole. Maksimaalinen hapenottokyky mitattiin suoralla hengityskaasumittauksella rnaksimaalisessa oirerajoitteisessa polkupyöräergometritestissä. Tässä tutkimuksessa hereilläoloajan fyysistä aktiivisuutta mitattiin kiihtyvyysanturilla samanaikaisesti mitatun sykevaihtelun kanssa. Keskiarvoiset MET arvot ja samanaikaiset sykevaihtelurnuuuujat laskettiin 30 minuutin ajalta. Kahden vuoden aikana 10%:lle miehistä ja 11 %:lle naisista kehittyi metabolinen oireyhtymä. 2009), mutta ilmiöiden merkitystä ihmisen lihaksen kapillaariverenkierrossa ei ole vielä koskaan selvitetty. Pitkän aikavälin sykevaihtelurnuuuujat (VLF teho, SDNN ja SD2) eivät olleet yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen (P = ns). Kun turkittavat jaettiin kolmeen ryhmään korkeimman 30 minuutin MET arvon perusteella (2.45 ± 0.18, 2.80 ± 0.13 ja 3.39 ± 0.31 METs), lyhyen aikavälin sykevaihielumuuuujat (HF teho ja SDl) korreloivat fyysiseen aktiivisuuteen ainoastaan korkean fyysisen aktiivisuuden ryhmässä (r = -0.52, P = 0.040 ja r = -0.55. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tämä tutkimus osoittaa, että korkea fyysinen aktiivisuus vaikuttaa lyhyen aikavälin sykevaihtelumuuttujiin hereilläoloaikana. Sen sijaan pitkän aikavälin sykevaihtelumuuttujat eivät ole fyysisestä aktiivisuudesta riippuvaisia, minkä vuoksi niiden käyttöä voidaan suositella arvioitaessa sydämen autonomista säätelyä vuorokausinauhoituksista. Sydämen syke oli yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen (r = 0.64, P = 0.021). Prediction of fatal or near-fatal cardiac arrhythmia events in patients with depressed left ventricular function after an acute myocardial infarction. Koko tutkimusjoukossa maksimaalisen hapenottokyvyn lisäys 1ml/kg/ min vähensi oireyhtymän riskitekijöiden summamuuttujaa 0.18 yksikköä (-0.20 -0.16) seurannan aikana. 1989), mutta etenkin in vitro ja muutamat eläintutkimukset ehdottavat sen myös normaalisti kilpailevan hapen kanssa ja estävän toonisesti soluhengitystä suoralla sytokromi e:n estolla mitokondrioissa (Moncada & Erusalimsky 2002). Eur Heart J 2005. VIITTEET: 1. Tätä ei ole kuitenkaan pystytty todistamaan ihmiskokein. TULOKSET: Hereilläoloajan keskimääräinen fyysinen aktiivisuusaika (15:44 ± 1:01 tuntia) oli teholtaan 1.91 ± 0.14 METsiä. MENETELMÄT: Tutkimusaineistona käytettiin 2 vuoden välimittausten seuranta-aineistoa edustavasta väestöotoksesta 5778 -vuotiaita miehiä ja naisia, jotka ovat mukana meneillään olevassa satunnaistetussa kon t rol loid ussa i n terve n tiotu t ki m uksessa. Huikuri HV, Raatikainen MJ, Moerch-Joergensen R, Hartikainen J, Virtanen V, Boland J, Anttonen 0, Hoest N, Boersma LV, Platou ES, Messier MD, & Blochthomsen PE. Yhden keskihajonnan lisäys lähtötilanteen maksimaalisessa hapenottokyvyssä lisäsi todennäköisyyttä parantua metabolisesta oireyhtymästä miehillä 2.2 (1.17-4.13) ja naisilla 1.9 (0 98-3.70) kertaiseksi kahden vuoden aikana
Puristusvoima (n=324 l) mitattiin Saehan puristusvoimadynamometrillä. Ennen sykevaihtelun analysoimista kaikki virheelliset sykevälit poistettiin huolellisesti. JOHTOPÄÄTÖKSET: Ylipaino on hyvin yleistä tämän kaltaisessa väestössä rasvaprosentin perusteella määriteltynä. 27%, 45-54 24%, >64 17%, 35-44 15%, <25 6% ja 25-34 11 %. Sosioekonomista asemaa selvitettiin kolmessa eri kyselyssä (n=l038). verenvirtauksen säätelymekanismien tiedetään toimivan heikosti. Viskeraalirasvan keskiarvot (VFA=cm2) olivat: <25 vuotiaat 60, 25-34 86, 35-44 107, 45-54 120, 55-64 133 ja >64 143. Kovan harjoituksen jälkeen kaikki käytetyt sykevaihtelumuuttujat laskivat perustasosta: SDNN -32 ± 21 % (p = 0,002), RMSSD -50 ± 24 % (p < 0,001), LFP -47 ± 33 % (p = 0,002) ja HFP -67 ± 36 % (p = 0,001). Rasvamassan korrelaatio (kg) oli -0,52, F%: n -0,46, BMl:n -0,45 and VFA:n -0,48 to VO 2max:iin. Mortensen ym. Tilastollinen tarkastelu suoritettiin toistettujen mittausten ANOVAlla. Lepopäivän jälkeisen yön sykevaihtelu asetettiin perustasoksi (100 %) ja muita keräyksiä tarkasteltiin tähän vertailuarvoon suhteutettuna. Viskeraalirasva näyttää lisääntyvän iän myötä ja lihasmassa vähentyvän. Circulation 2008; 118:968-76. yhdisteiden heikentynyt toiminta saattaa aiheuttaa epätasapainoa verenvirtauksen ja aineenvaihdunnan kesken johtaen jopa paikallisiin hypoksiatiloihin lihaksissa, joiden edelleen tiedetään korostavan typpioksidin hapenkulutusia estävää vaikutusta (Moncada & Erusalimsky 2002) VIITTEET Nicholson ym. TULOKSET: Yön keskisyke nousi sekä kevyen (8 ± 6 %, p = 0,001) että kovan harjoituksen (28 ± 15 %, p < 0,001) jälkeisinä öinä perustasosta. Kehon liiallisen rasvan määrä heikentää kestävyyskuntoa. Moncada&Erusalimsky. Laitteen valmistajan mukaan suositeltavan arvon pitäisi olla alle 100 1112 iästä riippumatta. 2009), joilla ko. TULOKSET: Kaikista testatuista miehistä (n=6187) oli 55-64 v. Hypertension. Tutkimuksemme merkittävin löydös oli kuitenkin se, että typpioksidin muodostuksen estäminen lisäsi lepäävän lihaksen hapenkulutusta 20%, mutta vaikutus väheni aerobisen metabolian kiihtyessä rasituksessa (14 % lisäys, p = 0.07). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yksittäisen kevyen ja yksittäisen kovan kestävyysharjoituksen vaikutuksia yöunen aikaiseen sykevaihteluun kunto ilijoilla. 2002;3:214-20. SuomiMies seikkailee rekkakiertue toteutettiin syyskuussa 2007 ja toukokuussa 2008. Liikuntalääketieteen eston aikana (L-NMMA+indometasiini) (Mortensen ym. Eläintutkirnusten perusteella mikroverenkierron toiminnan tiedetään olevan heikentynyt myös mm. Lihasmassa on selkeässä yhteydessä puristusvoimaan. Tämän aineiston perusteella keskimääräinen SuomiMies on n. Sen tarkoituksena oli lisätä työikäisten suomalaisten miesten tietoisuutta omasta terveydestä ja fyysisestä kunnosta. 2009;104:1178-83. BMl:n mukaan lievästi tai merkittävästi ylipainoisia (BM 1>25) oli <25 vuotiaista 43% (n=349), 25-34 62% (n=667), 35-44 76% (n=900), 45-54 79% (n=l452), 55-64 80% (n=l686) ja >64 79% (n=l028). Sykevaihtelumuuttujista perustasosta laskivat kevyen harjoituksen jälkeen RMSSD (-7 ± 13 %, p < 0,001) ja HFP (-24 ± 20 %, p = 0,001). 1989;2:997-1000. 2009;53:97378. 2000). Levy ym. Puristusvoimalla (kg) oli merkitsevä korrelaatio lihasmassaan (kg): 0,60. Lihasmassan (kg) keskiarvot olivat: <25 vuotiaat 36,7, 25-34 37,6, 35-44 38,3, 45-54 37,3, 55-64 36,0 and >64 33,7. 51 % oli työväestöä. Lancet. MENETELMÄT: Kymmenen kuntoilijamiestä (37 ± 5 v, 52 ± 5 ml/kg/min) keräsi yön aikaiset sykevälit Suunnon Memory Belteillä lepopäivän (ei harjoitusta), kevyen harjouuspäivän (keskimäärin 52 ± 26 rnin , keskisykkeellä 133 ± 9 krt/min) ja maratonin (217 ± 28 rnin , keskisykkeellä 156 ± 5 krt/min) jälkeen. 2007). Löydöksemrne koskien hapentarjonnan vähenemistä ja sen heterogeenisyyden lisääntymistä yhdistetyn typpioksidin ja prostanoidiyhdisteiden muodostuksen eston aikana syventävät tuoreita löydöksiä ikääntyvillä (Nicholson ym. Kovan harjoituksen jälkeisen yön keskisyke oli korkeampi (p = 0,002) ja sykevaihtelu matalampi (kaikki p-arvot '.c 0,035) 36 LIIKUNTA & TIEDE 46•512009. 2007;581 853-61. JOHDANTO: Ylipaino on uhkana suomalaiselle väestölle eikä tällä hetkellä ole olemassa laajasti mitattua aineistoa suomalaisista työikäisistä miehistä. MENETELMÄT: Kehon koostumusta (n=6082) mitattiin lnBody 720 bioimpedanssiin perustuvalla laitteella, joita rekassa oli 3-4 paikkakunnasta riippuen. Victor ym. Circ Res. 50-vuotias, hieman ylipainoinen ja keskivartalolihava sekä on kohtuullisessa kestävyyskunnossa ja omaa hyvän lihasvoiman. Vallance ym. V 6000 suomalaisen miehen kehon koostumus, puristusvoima ja kestävyyskunto HEISKANEN J, LÄHDESMÄKI A, HAKONEN H, KANKAANPÄÄ A, KOMULAINEN J, HAVAS E . 2008) ja tutkimuksemme mukaan ko. Sekä pelkkä typpioksidin esto että yhdistelrnablokkaus laskivat lihaksen verenvirtausta ja lisäsivät hapentarjonnan heterogeenisyyttä huomattavasti levossa, mutta vain typpioksidin ja prostanoidien yhdistetty esto laski verenvirtausta rasituksessa. Spekuloimme, että tooninen hapenkulutuksen esto voi normaalisti rajoittaa mm. Rasvaprosentin perusteella arvioituna (F%) lievästi tai merkittävästi ylipainoisia (F%>20) oli <25 vuotiaista 24%, 25-34 40%, 35-44 55%, 45-54 62%, 55-64 69% ja >64 76 %. TUTKIMUKSEN TAUSTA: Huippu-urheilijoilla on havaittu kovan harjoitusjakson aikana jopa 40 prosentin laskua yön aikaisessa sykevaihtelussa, joka kuvastaa parasympaattisen säätelyn selkeää vaimenemista tärkeimmän lepojakson aikana (Pichot ym. Tämän tutkimuksen perusteella on saatu tuoreita viitearvoja suomalaisen työikäisen miehen fyysisestä kunnosta ja terveydestä. Nat Rev. ikääntymisessä ja monissa sydänja verenkiertoelimistön sairauksissa typpioksidin muodostumisen ja/tai biovaikuttavuuden heikentyessä. Sykevaihtelu analysoitiin neljän tunnin jaksolta alkaen 30 minuuttia nukkumaanmenon jälkeen Firstbeat Hyvinvointianalyysillä. Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan todeta ensimmäistä kertaa ihmisillä, että typpioksidi ei vaikuta vain lepäävän lihaksen verenvirtaukseen, vaan se myös estää toonisesti lihaksen hapenkulutusta. verenpainetaudissa, lihavuudessa ja diabeteksessä (Levy ym. V Kevyen ja kovan fyysisen kuormituksen vaikutukset yöunen aikaiseen sykevaihteluun HYNYNEN E, VESTERINEN V, NUMMELAA, RUSKO H . mitokondrioiden vapaiden happiradikaalien muodostusta ja selittää miksi niiden muodostus lisääntyy mm. Kiertueella mitattiin yli 6000 miestä. Kestävyyskuntoa (n=3161) arvioitiin Polarin Own Indexilläf , VO 2 maX, ml! x kg-1 x min). J Physiol. Yhdistetty L-NMMA ja indometasiini ei puolestaan vaikuttanut hapenkulutukseen levossa, mutta lisäsi sitä huomattavasti rasituksessa
Muuttujista laskettiin myös lähtötilanteiden variaatiokertoimia. (eds I Science and Nordic Skiing. Exerc. kuin kevyen harjoituksen jälkeen. TAUSTA: Muutamien tuntien kestoisissa kuormituksissa on arveltu yleensä riittävän, että nesteytyksenä veden saanti turvataan. Eri verenpainemittaustekniikoiden tuloksissa oli eroja. Pitkäaikainen häiriö herkässä tasapainossa AH:n sympaattisen ja parasympaattisen säätelyn välillä johtaa usein sairastumiseen. Yhtenä osa-alueena selvitettiin ammuntasuorituksen tarkkuutta kuormituksen eri vaiheissa. Heidät satunnaistettiin kolmeen eri ryhmään, joista yksi sai juodakseen vettä (n= 10), yksi appelsiinituoremehua (n= 8) ja yksi liikuntasuoritusten nestekorvaukseen suositeltua juomaa (n=9, Flow Endurance, FlowDrinks Oy, Suomi, myöhemmin "testijuoma"). JOHDANTO: Autonominen hermosto (AH) osallistuu keskeisellä tavalla sydämen ja verenkierron säätelyyn. V Pelkän veden nauttiminen heikentää hyväkuntoisenkin tarkkuutta vaativia suorituksia matalatehoisessa, pitkäkestoisessa fyysisessä ponnistelussa HÄMÄLÄINEN H, SIMONEN R, HÄGGLUND H, PELTONEN J, KOPONEN A, AHO J, SANTTILA M, RINTAMÄKI H, LINDHOLM H, TIKKANEN H . Hämäläinen, R. Lämpökuormitustesti suoritettiin lämpöololaboratoriossa 3 tunnin kestoisena. Muutokset sykkeessä tai sykevaihtelumuuttujissa eivät olleet yhteydessä veren glukoosija insuliinipitoisuuksiin. Sports. Neljänä tutkirnuskertana noin viikon välein tutkittavat joivat satunnaistetussa järjestyksessä 300 ml annoksen 75 g glukoosia sisältävää liuosta, vettä, kaupallista FlowTM_juomaaja ilman "bioaktiivisia aineita" valmistettua Flowt"juomaa (myöhemmin Fru+glu). Jo kevyeksi koettu harjoitus aiheutti muutoksia seuraavan yön autonomisessa säätelyssä kuntoilijoilla, mikä oli odottamaton löydös huippu-urheilijoilla tehdyn tutkimuksen pohjalta (Hynynen ym. 2007). Vastaavasti tämä kuormitus tulee huomioida palautumisen suhteen. Nestettä nautittiin vapaasti tuntemusten mukaan (ad libitum), kuitenkin vähintään 0,6 Uh. TULOSTEN KÄSITTELY: Muuttujien normaalijakautuneisuus testattiin ja vertailuissa käytettiin Friedmanin ei-parametrista toistomittausten ANOVA-testiä ja Wilcoxonin sijalukujen merkkitestiä. Pichot V, F. Roche, F.E. Tätä tietoa voidaan hyödyntää harjoittelun säätämisessä yksilöllisesti. Myös Flow™-juoma laski sykettä. Kirjassa: Linnamo V., Komi PV., and Muller E. TAVOITTEET: Tavoitteena oli kehittää ja testata tutkirnusmalli, jonka avulla voidaan tutkia aterian vaikutuksia veren glukoosija insuliinipitoisuuksiin ja AH:n kautta tapahtuvaan sydämen säätelyyn sekä selvittää mahdollisia eroja mitatuissa fysiologisissa vasteissa veden ja erilaisten hiilihydraattipiioisten juomien välillä. Rusko, 1. Yhden kuorrnitusjakson LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5/20CF.J 37. Nestetasapainoa seurattiin kirjaamalla jokaisen tunnin aikana juotu nesternäärä sekä erittyneen virtsan määrä. Sci. Gaspoz, et al, Relation between heart rate variability and training load in middle-distance runners. Jylhä. Tulokset osoittivat myös, että ilmiöllä on annos-vaste suhde, joten erilaisten fyysisten kuormitusten / harjoitteiden aiheuttamaa homeostaasin järkkymistä voidaan mahdollisesti arvioida yösykevaihtelua tarkastelemalla. Fysiologisia vasteita rekisteröitiin makuuasennossa ennen ja 150 minuutin ajan juoman jälkeen. Veden juominen laski sykettä ja lisäsi kokonaissykevaihtelua sekä sykevälivaihtelumuuttujien perusteella parasympaattista säätelyä. Hynynen E., A. Meyer & Meyer Sport (UKI Ltd., 90-98, 2007 2. 32(10):1729-1736, 2000. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tulokset osoittivat yksittäisen fyysisen kuormituksen nostavan seuraavan yön keskisykettä ja laskevan sykevaihtelua, mikä viittaa vaimentuneeseen parasympaattiseen ja mahdollisesti kohonneeseen sympaattiseen aktiivisuuteen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia korvausnesreen laadun vaikutuksia kuormituksen sietoon, suorituskykyyn ja palautumiseen matalatehoisen pitkäkestoisen kuormituksen aikana ja siitä palautuessa. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimusmenetelmällä,jota tässä työssä kehiteltiin ja testattiin, havaittiin erilaisten hiilihydraattipitoisten juomien ja veden välittömiä vaikutuksia sykkeeseen ja suuntaa-antavasti sykevälivaihteluun. Menetelminä olivat EKG-rekisteröintien sykeja sykevälivaihteluanalyysit, jatkuvatoiminen ja manuaalinen verenpainemittaus, hengitystiheyden mittaus ja verinäytteiden glukoosija insuliinipitoisuusmääritykset. Vähemmän sokereita sisältäneet Fru+gluja Flowt+-juorna suurensivat veren glukoosija insuliinipitoisuuksia vähemmän kuin glukoosiliuos. Todennäköistä on, että kuntoilijoilla kevytkin harjoitus voi aiheuttaa harjoitusvaikutuksen, mutta urheilijoilla vaaditaan kovempaa ponnistelua muutoksen aikaansaamiseksi. Lämpötila laboratoriossa oli 28"C ja suhteellinen kosteus 35 %. Effects of training on cardiac autonomic modulation during night sleep in cross country skiers. Seulontana oli monipuolinen terveystarkastus. Med. Pitempikestoisissakaan kuormituksissa ei erityisiä korvausjuomia tarvita, jos ulkoiset olosuhteet eivät ole erityisen vaativat ja ruokahuolto toimii hyvin. Tutkitut fysiologiset vasteet ovat hyvin yksilöllisiä, joten tuloksia tullaan tarkastelemaan vielä koehenkilöittäin. MENETELMÄT: Tutkittavina oli 27 vapaaehtoista miestä (ikä 22-37 v). VIITTEET: 1. V Hiilihydraattipitoisten juomien vaikutukset sydämen autonomisen hermoston säätelyyn terveillä miehillä HÄGGLUND H, FREESE R, PELTONEN J, TIKKANEN H . Tulokset viittaavat 75 gramman glukoosiannoksen pienentävän sykevälivaihtelun sydämen parasyrnpaattista säätelyä kuvaavia muuttujia. MENETELMÄT: Tutkittavina oli kahdeksan tervettä 21-36 -vuotiasta miestä. Verenpainemittaustekniikka vaatii lisäselvityksiä. Veren glukoosipitoisuuden merkitystä tutkittiin vertaamalla suurimman ja pienimmän pitoisuuden ajanhetkillä rekisteröityjä muuttujien arvoja. Fru+glu lisäsi kokonaissykevaihtelua ja laski suuntaa-antavasti sykettä. TULOKSET: Valmistautumisohjeiden noudattaminen pienensi lähtömittausten variaatiokertoimia. Merkitsevyyden rajana oli p < 0,05, johon tehtiin Bonferoni-korjaus. Ravinnolla on pitkäaikaisia ja välittömiä vaikutuksia sykevälivaihteluun, ja se saattaa olla yksi AH:n terveyteen liittyvistä elintapatekijöistä. Kognitiiviset toiminnat ja hienomotoriikka voivat kuitenkin häiriintyä jo ennen fyysisen uupumisen kehittymistä. Appelsiinimehu laimennettiin vedellä (1 litra mehua ja 5,5 dl vettä) vastaamaan sokeripitoisuudeltaan Flow-juomaa (5,8 g sokeria 100 g:ssa juomaa). Nummela, H. AH:n sydämeen kohdistuvaa säätelyä voidaan tutkia sydämen sykevälivaihtelun avulla. Juomien vaikutuksia tutkittiin vertaamalla muuttujien arvoja aikapisteiden kesken ja vertaamalla seuranta-ajan suurimpia ja pienimpiä arvoja lähtöarvoon.Juomien välisiä eroja tutkittiin vertaamalla suurimpia ja pienimpiä arvoja sekä pinta-aloja, jotka jäävät muuttujien arvoja aikapisteissä kuvaavien vastekäyrien ja lähtötasojen väliin
Selvitimme myös miten sykevariaatio on yhteydessä perinteisiin kuormitusmuuttujiin, kuten sykkeeseen, veren maitohappopitoisuuteen, RPE:iin tai EPOCiin (Excess Post-Exercise Oxygen Consumption). RRI -dataa ja hengityskaasuja keråu iin yhtäjaksoisesti kaikkien vaiheiden ajan, lukuun ottamatta PRO -harjoitusta jossa hengityskaasuja kerättiin levon, viimeisten 3 juoksukilometrin sekä palautumisen aikana. Kuormitusjakson ensimmäisten 20 min aikana nopeus oli 5 km/h ja nousukulmana 3°. Miehillä myös kamppailulajien edustajien normalisoidut rnaksirnivoimat erottuivat muista lajiryhmistä. 10 minuutin palauturnisjakson aikana tehtiin kehon koostumuksen analyysi (Body Composition Analyzer, BioSpace, Etelä-Korea)ja optinen ammuntatesti ilmapistoolilla (Noptel Optical Shooting NOS4, Noptel Oy, Oulu) ja mitattiin kapillaarinäytteestä veren sokeri. jalkojen puoliero oli suurin tanssijoilla, kamppailulajien edustajilla sekä jalkapalloilijoilla. Heikoimmat normalisoidut maksimivoimat olivat lentoja koripalloilijoilla sekä uimareilla. MENETELMÄT: Tuikimusjoukon muodostivat ODL Liikuntaklinikalla käyneet Ouluseutu -urheiluakatemian (OSUA) koululaiset. Sydämen sykintätaajuuden tai lämpötilavasteiden osalta ei juomaryhmien välille syntynyt eroja. Koehenkilöitä kuormitettiin urheiluvarustuksessa kävelyrnatolla, jonka nopeus oli 5 krn/t ja nousukulma 3°. Lajiryhmiä olivat lentoja koripallo, jalkapallo, jääkiekko, kestävyyslajit, yleisurheilun nopeuslajit, yleisurheilun heiuolajit, voimistelu, tanssi, mailapelit , uinti, kamppailulajit ja sekalaisista lajeista koostuva ryhmä muut. Toispuoleisesti suoritettavissa lajeissa tulisikin voimaharjoittelussa huomioida lajin kannalta vähemmän käytetyt liikesuunnat. Kävelyja palautumisjakso uusittiin vielä kolme kertaa. Testijuomaryhmässä tarkkuus parani 1 % ja tuoremehuryhmässä 2 % kuormituksen aikana. Juodun nestemäärän tai erittyneen virtsarnääran suhteen ryhmät eivät eronneet toisistaan. Lajiryhmien välisen vertailun lisäksi tavoitteena oli selvittää puolieroja vartalon kiertäjälihaksissa ja alaraajoissa kunkin lajiryhmän edustajilla. MENETELMÄT: Kolmetoista kestävyyskuntoilijarniestä (ikä 35 ± 5 v, 54.1 ± 3.6 ml/ kg/min, HRmax 183 ± 9 lnt/min) tekivät satunnaistetussa järjestyksessä kolme erilaista juoksuharjoitusta (MO = moderate intensity, 3 km, 60% maksimaalisen hapenottokyvyn testin maksimijuoksunopeudesta (v), Hl = high intensity, 3 km, 85 % v ja PRO= prolonged, 14 km, 60 % v) juoksumatolla, yhden harjoituksen viikossa. Ennen varsinaisia analyysejä mukana olleet urheilijat jaettiin kahteentoista lajiryhmään siten, että kukin ryhmä koostui mahdollisimman samanlaista lihastyötä vaativista lajeista. Nuorten urheilijoiden Ii hastasapai 11011 kartoittaminen on tärkeää, jona mahdolliset kehittyvät puolierot saadaan korjattua ennen siirtymistä aikuismaiseen harjoitteluun. Jokaiseen käyntiin sisältyi kontrolloitu 5 minuutin lepomiuaus istuen, juoksuharjoitus sekä 15 minuutin kontrolloitu palautuminen istuen. Mittaustuloksista laadittiin ikäkohtaiset viitearvot 16ja 18-vuotiaille urheileville nuorille, ja niiden kautta arvioitiin lukioaikana tapahtuvaa kehitystä voimatasoissa. Tämä selittynee pitkälti lajien vaatimuksista. V Sykevariaation käyttö harjoituksen kuormittavuuden arvioinnissa KAIKKONEN P, HYNYNEN E, MANNT, RUSKO H, NUMMELAA . Ammuntasarjasta analysoitiin osurnapiste ammuntojen keskipisteeseen painotettuna (COG) sekä xja y-suuntainen hajonta. Tätä seurasi 10 min jakso, jolloin nopeus oli 5,2 km/h ja kulma 8°, jonka jälkeen palattiin alkuvaiheen nopeuteen ja kulmaan. JOHTOPÄÄTÖKSET: Lämpimissä olosuhteissa matalatehoisessa pitkäkestoisessa kuormituksessa nesteytyksen laadulla voi olla merkitystä hyväkuntoisillakin. Vesiryhmässä COG-indeksi huononi keskimäärin 16% kuormituksen aikana. Hengityskaasut mitattiin jokaisen 50 min kuormituksen viimeisten 5-8 minuutin aikana. Ero test ijuorna-ja tuoremehuryhmien eduksi oli tilastollisesti merkitsevä (p=0,034). Kamppailulajeissa kuten painissa ja judossa tehdään maksimaalista voimaa vaativia suorituksia. OSUA:n urheilijoille tehtiin vuosien 2002-2009 aikana yhteensä 449 mittausta, joissa muauiin eri lajien urheilijoiden vatsan, selän, vartalon kiertäjälihasten sekä alaja yläraajojen isometriset maksimivoirna-arvot. Eri lihasryhmien isometriset maksimivoimat lajiryhmittäin nuorilla urheilijoilla JAUHO A-M, KAIKKONEN H . JOHDANTO: Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla eri lajiryhmien edustajien isornetristä maksimivoimaa. Keskimäärin nestetasapaino säilyi kaikissa ryhmissä hyvin. Suurimmat puolierot vartalon kiertäjälihasten kohdalla olivat jalkapalloilijoilla, voimistelijoilla, uimareilla sekä kestävyyslajien ja nopeuslajien edustajilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko sykevariaatiota käyttää harjoituksen kuormillavuuden arviointiin kestävyyskuntoilijoilla juoksuharjoituksissa, joissa harjoituksen teho ja kesto olivat erilaiset. Ammuntaetäisyys tauluun oli 5 m ja ammunta suoritettiin yhden käden ammuntana. Vaikka fyysinen kestävyyskunto näytti säilyvän hyvin vedelläkin, korostui muiden juomien edullinen vaikutus veren sokeritasapainon säilymisessä ja tarkkuutta vaativissa suorituksissa. Harjoituksen kuormittavuuden mittaamiseen ei tällä hetkellä kuitenkaan ole helppokäyttöistä, standardoitua menetelmää, joka soveltuisi kenuäolosuhteisun. Vesiryhmässä veren sokeripitoisuus laski muita ryhmiä enemmän ja hengityskaasuanalyysissa havaittiin matalampi hengitysosamäärä rasituksen aikana. Liikuntalääketieteen päivät 11.~09 kesto oli 50 min, jota seurasi 10 min palauturnissjakso. Lukiovuosien aikana seuran ta 111 i tta u ksissa voiman tuot totasoissa tapahtui kehitystä. Veren maitohappopitoisuus (La) muau iin harjoituksen lo38 LIIKUNTA & TIEDE 46•512009. TAUSTA: Harjoitusvaikutus syntyy kun kuormitus on riittävän kova järkyuääkseen elimistön tai sen osien homeostaasia. Arnmuntatesti suoritettiin ennen lämpökuormitusta, kuormituksen taukojen aikana, sekä kuormituksen jälkeen, yhteensä neljä kertaa. TULOKSET: Nestetilavuuksien muutoksissa oli isoja yksilöllisiä vaihteluita. TULOKSET: Sekä miehillä että naisilla voimistelijoiden painoon suhteutetut maksirnivo irnat olivat suurimmat verrattaessa eri lajiryhmien isometrisiä maksimivoimia keskenään. Puhdas maksirnivoirnaa kehiuävä harjoittelu on harvinaisempaa 16-vuotiailla. Tutkimus osoittaa myös, että lihastasapaino voimantuoton osalta kehittyy tietyissä lajeissa epäsuotuisasti. Mittaukset tehtiin NewTest Oy: n vartaloja alaraajadynamometrilla. Nuorten miesten kohdalla kehitys oli naisia suurempaa, ja lihasryhmistä eniten kehittyvät molemmilla sukupuolilla vatsaja jalkali hakset, POHDINTA: Nuorten urheilijoiden maksimivoirnatasot poikkesivat suuresti eri lajiryhmien välillä
TULOKSET: Odotetusti suurempi kehon paino oli yhteydessä 6,2 % suurempaan alaselän luuntiheyteen (p<0,0001) osoituksena painoeron vaikutuksesta. Äidin koulutustaso selvitettiin vanhempien kyselylomakkeella. TUTKIMUKSEN TAUSTA: Selkävaivojen kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys on yleisesti tiedossa samoin kuin tähänastinen hidas edistyminen näiden vaivojen ehkäisyssä. Tunne-elämän häiriöt eivät olleet yhteydessä nuorten koulumenestykseen ja opintosuunnitelmiin. TULOKSET: Syke nousi harjoitusten aikana 73 (± 4)%, 92 (± 3)%ja 76 (± 3)% :iin rnaksimisykkeestä MO, HI ja PRO -harjoitusten aikana. EPO C laskettiin 15 m inuutin palautum isen ajalle. Rappeuman indikaattoreina olivat kvantitatiivisesti mitatut välilevyn signaalin voimakkuus jaettuna viereisen selkäydinnesteen signaalilla ja välilevyn korkeus Ll-4 tasolla. Kahden minuutin keskiarvo (LFP120, HFP120 ja TP120) oli alhaisempi ja H FP~ (HFPlepo-HFPpall) korkeampi (P < 0.05) HI ja PRO-harjoitusten jälkeen kun verraniin MO-harjoitukseen. pussa, sam oin kysyttiin RPE (0-10+). Lisäksi oli olemassa tietoja epäillyistä muista selän rappeutumisen vaaratekijöistä. Suuremmat arvot osoittavat parempaa selän terveyuä. Käyttäytymisen häiriöt liittyivät heikompaan koulumenestykseen ja alemman asteen opintosuunnitelmiin. RRI -data analysoitiin shor t-tirne Fourier transform -rnenetelrnällä. vagaalisen toiminnan muutoksia fyysisen kuormituksen jälkeen. Jotta nuorten . Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kehon painon vaikutuksia vertaamalla eripainoisten kaksosten selän rappeutumista magneettikuvien perusteella. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tässä tutkimuksessa havaittiin, että harjoituksen keston lisäys aiheutti muutoksia sykevariaation palautumiseen. TAUSTA: Koulutus on merkiuävä terveyttä ja hyvinvointia ennustava tekijä. Ensimmäisten palauturnisminuuttien sykevariaatio myös korreloi vahvasti perinteisten kuormitusmuuttujien kuten RPE: n ja veren maitohappopitoisuuden kanssa, ja erotteli harjoitusten kuormittavuuden paremmin kuin syke, hapenkulutus ja EPOC. RPE (P<0 001) ja La (P<0.05) korreloivat negatiivisesti LFP120: n, HFP120: n ja TP120: n kanssa. Syke, hapenkulutus ja EPOC olivat korkeammat HIkuin MO -harjoiiuksessa, mutta MO:n ja PRO:n välillä ei ollut eroja. Sekoittavien tekijöiden huomioiminen ei muuttanut tulosta. Nämä tekijät tulisi huomioida pyriuäessä tukemaan nuorten oppimista ja koulunkäyntiä. Nuorten koulumenestystä ja opintosuunnitelmia peruskoulun jälkeen, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöitä (the Youth Self-Report) sekä kohtuullisesti kuormittavan liikunnan (hengästyy ja hikoilee ainakin lievästi) määrää kartoitettiin postikyselyllä. KAPRIO J, VIDEMANT, BATTIE MC, GIBBONS LE . V Liikunnan, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöiden sekä äidin koulutuksen yhteys nuorten koulumenestykseen KANTOMAA MT,TAMMELINTH, DEMAKAKOS P, EBELING HE, TAANILAAM koulutusuria pystytään tukemaan, tarvitaan lisää tietoa oppimiseen ja koulumenestykseen vaikuttavista tekijöistä. Välilevyn signaalin voimakkuus oli 5,2 % suurempi painavammilla monotsygoottisilla veljeksillä (p=0,005), mutta samansuuntainen 2,6% suurempi välilevyn korkeus ei ollut tilastollisesti merkitsevä. 7) sekä suunnitelmiin jatkaa opintoja lukiossa ja korkea-asteen koulutuksessa (pojat OR 4.9, LV 3.37.1; tytöt OR 4.3, LV 3.0-6.2). 7; tytöt OR 1.8, LV 1.4-2.1) sekä suunnitelmiin jatkaa opintoja lukiossa ja korkea-asteen koulutuksessa (pojat OR 2.0, LV 1.6-2.4; tytöt OR 1.8, LV 1.5-2.2) Nuoret,joilla esiintyi käyttäytymisen häiriöitä, raportoivat harvemmin menestyvänsä hyvin koulussa (pojat OR 0.4, LV 0.3-0.6; tytöt OR 0.6, LV 0.5-0.8) ja jatkavansa opintoja lukiossa ja korkea-asteen koulutuksessa (pojat OR 0.5, LV 0.4-0.7; tytöt OR 0.6, LV 0.5-0. Mielipiteet selän rappeutumisen syistä vaihtelevat. Sykevariaatiota on käytelty kuvaamaan sydämen autonomisessa säätelyssä tapahtuvia muutoksia, ja sen on havaiuu mittaavan mm. Äidin korkea koulutustaso oli yhteydessä hyvään koulumenestykseen (pojat OR 3.5, LV 2.4-5.l; tytöt OR 3.2, LV 2.2-4. RPE ja La sen sijaan erosivat myös MO:n ja PRO:n välillä. 7). Tämä näkemys ei kuitenkaan selitä miksi jokapäiväinen fyysinen kuormitus, jolla on osoitettu olevan edullisia vaikutuksia yleisesti tukija liikuntaelinten rakenteisiin, olisi haitallista nikamille ja välilevyille. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selviuää liikunta-aktiivisuuden, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöiden sekä äidin koulutustason yhteyksiä koulumenestykseen ja opintosuunnitelmiin 16-vuotiailla nuorilla. Sykevariaation käyttö saattaa tuoda harjoituksen kuormittavuuden arviointiin lisää tarkkuutta perinteisten menetelmien rinnalle. Yleisen käsityksen mukaan selän rappeutuminen on kulurnisilmiö, jonka aiheuttaa kumulatiivinen fyysinen päivittäinen toistokuormitus. MENETELMÄT: Tutkimusaineiston muodosti Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986, käsittäen 7 002 nuorta, jotka vastasivat postikyselyyn 15-16 -vuotiaina vuosina 2001-2002 (vastausprosentti 80 %). Vakioivina tekijöinä käytettiin kaikkia selittäviä muuttujia sekä perherakennena. MENETELMÄT: Valitsimme 44 monotsygoottista veljesparia, joiden painoero oli vähintään 8 kg (keskimäärin 13kg) ja joista oli olemassa lanneselän magneettikuvat ja luun tiheys arvot. YHTEENVETO: Vastoin yleistä käsitystä tuloksemme viittaavat siihen, että kumulatiivinen fyysinen päivittäinen toistokuormitus joka seuraa keskimäärin 13 kg suuremmasta kehonpainosta ei ollut haitallista Ll-4 välilevyille. Muuttujien välisiä yhteyksiä testattiin logistisella regressioanalyysilla ja kuvattiin OR-luvuilla (OR) sekä 95 % luottamusväleillä (LV). JOHTOPÄÄTÖKSET: Aktiivinen liikunnan harrastaminen ja äidin korkea koulutustaso olivat yhteydessä nuorten hyvään koulumenestykseen sekä lukioon ja korkeaasteen koulutukseen tähtääviin opintosuunnitelmiin. LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5/2009 39. Yhtenä syynä on mitä ilmeisimmin selkävaivoja aiheuttavien syiden ymmärtämisessä. Nuorten koulumenestyksellä on ratkaiseva merkitys jatko-opintoihin hakeutumiselle ja siten koko myöhemmälle elämälle. TULOKSET: Aktiivinen liikunnan harrastaminen (neljä tuntia tai enemmän liikuntaa viikossa) oli yhteydessä hyvään koulumenestykseen (pojat OR 2.2, LV 1.8-2. V Päivittäinen kumulatiivinen selän kuormitus hidastaa välilevyn rappeutumista. Matalan ja korkean taajuuden (LFP ja HFP) sekä kokonaissykevaihtelu (TP) lisääntyivät merkitsevästi (P < 0.05) kahden ensimmäisen palautumisminuutin aikana kaikkien harjoitusten jälkeen, mutta eivät saavuttaneet lepotasoa 15 minuutin palautumisen aikana (P < 0.05). Päinvastoin suurempi paino oli yhteydessä hitaampaan rappeutumiseen
Liikuntaintervention välitöntä (12 kk) ja pitempiaikaista (seurailla) vaikutusta testattiin tilastollisesti lineaaristen sekamallien ja yleistettyjen estimointiyhtälöiden (GEE-mallit) avulla. JOHTOPÄÄTÖKSET: Sekä elämänlaadun että kaatumispelon muutokset olivat kaikkiaan vähäisiä eikä liikuntainterventiolla ollut niihin juurikaan vaikutusta. Elämänlaatuasteikoissa voimakas kauovaikutus esti suotuisten muutosten ilmenemistä. Tutkittavien kokemassa tarmokkuudessa ei ollut ryhrnäeroa loppumittauksissa. TUTKIMUSMENETELMÄT: l.iikuntainterveruiotutkimukseen osallistui 149 kotona asuvaa tervettä 7078-vuotiasta naista. Kokonaisaktiivisuusajan lisäksi analysoitiin erikseen fyysisen aktiivisuuden aika matalalla (2-5 MET) ja korkealla (2:6 MET) intensiteettitasolla. Gerontologia 2009 V Fyysinen aktiivisuus terveillä ja sepelvaltimotautipotilailla KARJALAINEN J, KIVINIEMI A, HAUTALAA, HUI KURI H, TULPPO M . Analyysit tehtiin vertaamalla yhdistettyä harjoitteluryhmää (n=112) verrokkiryhmään (n=37). RAND-36:n psykometriset ominaisuudet tässä aineistossa tutkittiin ja niitä verrattiin suomalaisessa viitearvotutkimuksessa saatuihin arvoihin(]). Osa vaikutuksista näkyi vielä vuosi harjoittelun lopettamisen jälkeen (2). JOHDANTO: Vähäinen sykevaihtelu ja heikko sykevasie kuormitukseen ovat tärkeitä epäedullisia sydäntapahtumia ennustavia tekijöitä oireettomassa populaatiossa ja sydänpotilailla. V Sykevaihtelu ja sykevaste kliinisessä rasituskokeessa sydänkuolleisuuden ennustajina infarktipotilailla KIVINIEMI A, TULPPO M, HAUTALAA, MÄKIKALLIOT, HUIKURI H . Nyt raportoimme saman liikuntaintervern ion vaikutuksia tutkittavien kokemaan terveyteen liittyvään elämänlaatuun sekä yleiseen kaaiurnispelkoon. Koetun terveyden pisteet kohenivat hieman 12 kuukauden harjoiueluaikana harjoitteluryhmäläisillä, mutta huononivat verrokkiryhmäläisillä (muutosten ero 6 asteikkopistettä, p=0.019). Fyysisen aktiivisuuden erot tulevat esille niin kokonaisaktiivisuudessa kuin aktiivisuudessa matalalla ja korkealla Intensueeuuasolla, Näin ollen on tarvetta kehittää kansallisia ohjelmia ja strategioita sydänpotilaiden ja diabeetikoiden fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. TULOKSET: Keskimääräinen kokonaisaktiivisuusaika vuorokaudessa oli terveillä henkilöillä 3:54±1:06 tuntia, sepelvaltimotautipotilailla 3:10±1:23 tuntia ja sepelvaltimotautia sairastavilla tyypin 2 diabeetikoilla 2:44±1:29 tuntia (p=0.001, ANOVA). Tässä tutkimuksessa selvitettiin objektiivisesti mitatun fyysisen aktiivisuuden eroja sepelvaltimotautipotilaiden, sepelvaltimotautia sairastavien tyypin 2 diabeetikoiden ja terveiden henkilöiden välillä. Harjoitteluryhmät harjoittelivat ohjatusti 3 kertaa viikossa 12 kuukauden ajan. Verrokki ryhmä jatkoi elämäänsä entiseen tapaan. VIITTEET: 1) Karinkanta et al. Koko aineistossa kaatumispelko väheni intervention aikana (mediaani loppumittauksessa 5 mm ja seurannassa 9 111111), mutta ryhmien välinen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. 009 V Liikuntaharjoittelun vaikutus iäkkäiden naisten elämänlaatuun ja kaatumispelkoon: 12 kuukauden satunnaistettu, kontrolloitu liikuntainterventio ja vuoden seuranta KARINKANTA S, NUPPONEN R, HEINONEN A, PASANEN M, SIEVÄNEN H, UUSI-RASI K, FOGELHOLM M, KANNUS P . Intervention loppumittauksiin osallistui 142 (95%) ja vuoden kuluttua inierveruion päättymisestä tehtyihin seurantamittau ksi in 120 (81 %) naista. Yleistä kaatumispelkoaan tutkittavat arvioivat VAS-janan (0-100 111111) avulla. Asteikkojen a-reliaabelius (.60-.91) oli hieman heikompi kuin viiteaineistossa(J). Kuitenkin sepe lvaltirnotautipotilaiden ja tyypin 2 diabeetikoiden fyysisen aktiivisuuden määrää on tutkittu vähän. Liikuntalääketieteen . PÄÄTULOKSET: RAND-36 asteikkoptsteet olivat jo alkumittauksessa keskimäärin huomattavasti korkeampia kuin samanikäisessä väestöviiteaineistossa ja kasautuivat voimakkaasti asteikon suotuisaan päähän. Alkurnutauksessa 10 % tutkittavista ei kokenut kaatumispelkoa lainkaan (0 111111), 6 % taas antoi selvää pelkoa ilmaisevan arvion (>50 mm). JOHTOPÄÄTÖKSET: Iäkkäiden sepelvaltimotautipotilaiden ja sepelvaltimotautia sairastavien tyypin 2 diabeetikoiden fyysinen aktiivisuus on vähäisempää verrattuna samanikäisiin terveisiin henkilöihin. RAND-36 sisältää 8 erillistä asteikkoa (0-100) kuvaamaan fyysistä toimintakykyä, roolitoimintaa (fyysinen ja psyykkinen), tarmokkuutta, psyykkistä hyvinvointia, sosiaalista toimintakykyä, kivuttomuutta ja koettua terveyttä. Tutkittavat täyttivät RAND-36-elämänlaatukyselyn alku-, loppuja seuraruamiuausten yhteydessä. Heidät satunnaistettiin yhteen kolmesta harjoitusryhmästä (voirnaharjoiuelu, tasapainohyppelyharjoittelu tai yhdistetty voimaja tasapaino-hyppelyharjoittelu) tai verrokkiryhmään. TUTKIMUKSENTAUSTA: Fyysisen aktiivisuuden ja säännöllisen liikunnan merkitys hoitokeinona sydänsairauksissa ja tyypin 2 diabeteksessa tunnustetaan laajasti. TAUSTA: Olemme osoittaneet, että 12 kuukautta kestänyt intensiivinen liikuntaharjoittelu ehkäisi iäkkäiden naisten fyysisen toimintakyvyn heikkenemistä ja luuston haurastumista (1). Näiden riskitekijöiden kykyä ennustaa sydånkuolleisuuua ei kuitenkaan ole verrattu sydäninfarktin sairastaneilla poti40 LIIKUNTA& TIEDE46•5/2009. Osteoporos lnt 2009 3) Nupponen & Karinkanta. Terveet liikkuivat matalalla intensiteettitasolla (2-5 MET) 3:44±0:59 tuntia vuorokaudessa, kun taas vastaava aika sepelvaltimotautipotilailla oli 3:06±1:22 tuntia ja sepelvaltimotautia sairastavilla tyypin 2 diabeetikoilla 2:42±1:29 tuntia (p=0.001, ANOVA). MENETELMÄT: 27 sepelvaltimotautipotilaalle (62±5 vuotta), 34 sepelvaltimotautia sairastavalle tyypin 2 diabeetikolle (62±5 vuotta) ja 27 terveelle henkilölle (62±4 vuotta) tehtiin 5 vuorokauden fyysisen aktiivisuuden mittaus hereillä oloaikana ki ihtyvyysmittarilla (Polar AW200; Polar Electro Oy, Kempele). Kaatumispelko oli ilmeisesti alun perinkin lievää, koska kaikki tutkittavat olivat varsin toimintakykyisiä. Osteoporos lnt 2007 21 Karinkanta et al. Sen sijaan intervenuon lopusta seurantamittauksiin verrokkiryhmäläisten tarmokkuus-pisteet paranivat ja harjoitteluryhmäläisten heikkenivät (muutosten ero 9 asteikkopistettä p=0.005). Mediaani oli 23 111111. Korkealla intensiteettitasolla (2:6 MET) tapahtuvaa fyysistä aktiivisuutta oli terveillä henkilöillä 11±16 minuuttia vuorokaudessa, sepelvaltimotautipotilailla 4±6 minuuttia vuorokaudessa ja sepelvaltimotautia sairastavilla diabeetikoilla 2±3 minuuttia vuorokaudessa (p = 0.005, ANOVA). Tilast.ollisesti merkitseviä muutoksia ryhmien välillä havaittiin vain kahdella asteikolla. Seurantamiuauksissa ryhmien pisteet eivät enää eronneet
Matala al-indeksi potilailla, jotka eivät suorittaneet rasitustestiä, yhdistettynä matalaan CRl:iin potilailla, jotka suorittivat rasitustestin, ennusti parhaiten sydän kuolleisuutta koko aineistossa. TULOKSET: Hyvä maksimaalinen hapenottokyky ennustaa hyvää välitöntä muistia (p=0.001), hyvää viivästettyä muistia (p<0.001) ja hyvää hahmottamiskykyä (p = 0.042) kahden vuoden seuranta-aikana. Sykevaihtelua on syytä soveltaa riskiarvioinnissa potilailla, joilla on vasta-aihe rasituskokeen suorittamiselle. Kognitiivinen suorituskyky arvioitiin neuropsykologisella testistöllä ( CERAD; Consortiurn to Establish a Registry for Alzheirner's Disease). Tilastollisina menetelminä käytettiin logistista regressioanalyysiä ja lineaarista sekarnallia. Verrattuna alimpaan kolmannekseen, maksimaalisen hapenottokyvyn ylimpään kolmannekseen kuuluvilla on 49% (p<0.001) pienempi vaara työrnuistin heikkenemiseen kahden vuoden aikana. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli verrata sykevaihtelua ja sykevastetta kuorm itukseen sydänkuolleisuuden ennustam isessa akuutin sydäninfa rktin saira staneilla potilailla. 7, 95 % CI: 3.2-14.0, p<0.001). V Kardiorespiratorinen suorituskyky muistin ennustajana ikääntyneillä miehillä ja naisilla KOMULAINEN P, SAVONEN K, LITMANEN H, LAKKA TA, KIVINIEMI V, HASSINEN M, KIVIPELTO M, HÄNNINENT, HEIKKILÄ H, KOUKI R, HAKOLA L, RAURAMAA R . Vastaavasti, alimpaan kolmannekseen verrattuna, ylimpään kolmannekseen kuuluvilla on 46% (p=0.001) alentunut vaara viivästetyn muistin heikkenemiseen. Analyysit vakioitiin relevanteilla kovariaateilla. Potilailla, jotka suorittavat rasitustesti n, matala CRI oli voimakkaampi sydän kuoleman ennustaja (RR: 9.2, 95 % CI: 4. Potilailla, jotka eivät suorittaneet rasitustestiä, matala al-indeksi oli enemmän yhteydessä sydänkuolleisuuteen (RR: 3.9: 95% CI: 1.7-8.8, p=0.001) kuin ejektiofraktio (RR: 2.7, 95% CI: 1.3-5.5, p=0.005). Lisäksi mitattiin sydämen vasemman kammion ejektiofraktio. On raportoitu, että punasolumassan muuttuessa yhdellä grammalla VO 2 rnax muuttuu vastaavaan suuntaan keskimäärin kolme ml/min. Fyysinen kunto arvioitiin rnaksirnikuorrnan perusteella rnetabolisiin ekvivalentteihin muutettuna. Muistin heikkenemistä pidetään varhaisimpana Alzheimerin tautia edeltävänä merkkinä. MENETELMÄT: Tutkimuksen kohteena on edustava väestöotos lähtötilanteessa 5778 -vuotiaita miehiä (n=672) ja naisia (n=676), jotka osallistuvat meneillään olevaan satunnaistettuun, kontrolloituun 4vuotiseen Ii i kun tai n terventiotutki rn uksecn. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä riittävästi liikuntaharjoittelun myötä parantuneen hapenottokyvyn ja kognitiivisen suorituskyvyn säilymisen syyseuraussuhteita. V Punasolumassa ja veritilavuus selittävät maksimaalista hapenottokykyä terveillä aikuisilla miehillä selvästi paremmin kuin hemoglobiinipitoisuus KOPONEN AS, PELTONEN JE, HÄGGLUND H, AHO J, SUOJALEHTO A, UUSITALOA, LINDHOLM H, HÄMÄLÄINEN H, SIMONEN R, TIKKANEN HO . 7 -18.1, p<0.001) kuin ejektiofraktio, fyysinen kunto (RR: 6.0, 95% CI: 2.8-12.8, p<0.001) ja yksikään sykevaihtelurnuuttuja säilyen itsenäisenä, kun kovariaatteina käytettiin tärkeimpiä kliinisiä muuttujia, kuten ejekuolrakuo, ikä, diabetes ja aiemmin sairastettu sydäninfarkti (RR: 6. Sykevaste kuormitukseen mitattiin laskemalla maksimaalinen kronotrooppinen indeksi ( C RI = 1 00x ( rna ks i rn isy ke-leposy ke)/ (2 20ika-leposyke). Koko aineistossa, vasta-aihe rasituskokeen suorittamiselle (RR: 5.9, 95% CI: 3.7-9.4, p<0.001) ja ejektiofraktio (RR: 4.4, 95% CI: 2.7-7.4, p<0.001) ennustivat voimakkaasti sydänkuolernaa, matalan al-indeksin ollessa sykevaihtelurnuuttujista eniten yhteydessä sydänkuolernaan (RR: 5.4, 95% CI: 3.2-9.0, p<0.001). Potilaista 97 % oli bee.tasalpaaja-Iääki tyksen alaisena mittausten aikana. Muuttujille määritettiin optimaalinen raja-arvo ROC-analyysillä ja niiden yhteys sydänkuolleisuuteen testattiin Coxin regressiolla (RR=suhteellinen riski, 95% CI= luottarnusväli riskille). Välitön muisti (p =0.082) sekä verbaalinen (p<0.001) ja visuaalinen (p <0.001) suorituskyky paranivat kahden vuoden aikana, viivästetty muisti ei muuttunut. Kestävyyssuorituskyky on yhteydessä veritilavuuteen ja punasolumassaan siten, että urheilijoilla on todettu 20% ja 18% suurempia arvoja, ja vastaavasti huippu-urheilijoilla 38% ja 37% LIIKUNTA & TIEDE 46 • 512009 41. lailla. TAUSTA: Maksimaalista hapenottokykyä (VO 2 rnax) määrittäviä tekijöitä ovat lihaksiston hapenkulutus ja veren hapenkuljetuskyky, johon punasolurnassa vaikuttaa keskeisellä tavalla. Analyyseissa vakiointeina olivat lähtötilanteen ikä, koulutus, depressio, heikentynyt sokerinsieto, kardiovaskulaarisairaudet, kolesterolija verenpainelääkitys, tupakointi, alkoholinkäyttö ja kognitio sekä interventioryhmä. MENETELMÄT: Sykevälien vuorokausinauhoitus toteutettiin 588:lle akuutin (5-10 vrk) sydäninfarktin sairastaneelle potilaalle, joista 473 potilasta suorittivat myös oirerajoitteisen kliinisen rasituskokeen. Nykyinen tieto hapenottokyvyn yhteydestä kognitiiviseen toimintakykyyn on niukkaa ja ristiriitaista. Toisaalta, nämä samat riskitekijät ovat keskeisiä myös kognitiivisten toimintojen heikkenemisessä ja lopulta dementian kehittymisessä. Potilaita seurattiin 8 vuotta ja sydänkuolema oli primäärinen päätetapahtuma. Hypoteesina oli, että heikko sykevaste kuormitukseen on voim akkaam m in yhteydessä sydänkuolleisuuteen kuin sykevaihtelu ja perint eiset kliiniset muuttujat. JOHTOPÄÄTÖKSET: Hyvä hapenouokyky suojaa kognitiivisten toimintojen, erityisesti muistin, heikkenemiseltä ikääntyneessä väestössä. TAUSTA: Alhaisen maksimaalisen hapenottokyvyn merkitys kardiovaskulaaristen ja rnetabolisten sairauksien riskitekijänä tiedetään hyvin. Maksimaalinen hapenottokyky on positiivisesti yhteydessä kognitiiviseen toimintakykyyn kahden vuoden aikana: välittömän muistin (p<0.001), viivästetyn muistin (p<0.001) ja verbaalisen suorituskyvyn (p =0.001) muutokset kahden vuoden aikana riippuvat maksimaalisen hapenottokyvyn muutoksesta. Tarkoituksena oli tutkia maksimaalisen hapenottokyvyn yhteyttä ja ennustearvoa kognitiiviseen suorituskykyyn. Kliinistä rasituskoetta ei tehty 115 potilaalle mm. Hapenottokyky saattaa olla tärkeä parametri pyrittäessä ikääntyvien itsenäisyyden ja elämänlaadun turvaamiseen, viimekädessä dementian ehkäisyyn. TULOKSET: Sydänkuolleisuus oli 12.1 % (n=71) koko aineistossa ja 7.2% (n=34) potilailla, jotka suorittivat rasituskokeen. Maksimaalisen hapenottokyvyn määrittämiseksi tehtiin oirerajoitteinen maksimaalinen ergospirometriatutkirnus polkupyörällä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Heikko sykevaste oirerajoitteisessa kliinisessä rasituskokeessa on tärkeä sydänkuolleisuutta ennustava tekijä akuutin sydäninfarktin sairastaneilla potilailla. sydämen vajaatoiminnan ja suunnitellun sydänleikkauksen takia. Sykevälirekisteröinnistä analysoitiin perinteiset sykevaihtelumuuuujat sekä sykkeen fraktaalisuutta kuvaava al-indeksi
TAUSTA: Liikunnan tiedetään vähentävän kehon rasvakudosta, mutta tätä tukevat tutkimukset ovat olleet kestoltaan lyhyitä eikä perimän osuutta liikunta-aktiivisuuteen tai painon vaihteluihin ole pystytty kontrolloimaan. 790, p<.001). Tutkimusryhmien väliset vertailut tehtiin luokiteltujen muuttujien osalta x2-testillä ja jatkuvien muuttujien osalta riippumattomien otosten T-testillä tai Mann-Whitneyn testillä. Myös VO2AnK korreloi RCM: aan (r=0. Luokiteltujen muuttujien frekvenssit ja prosenttiosuudet sekä jatkuvien muuttujien keskiarvot ja keskihajormai laskettiin. TULOKSET: 63% tutkittavista kuului ATryhmään. Hemoglobiinipitoisuudella tai hematokriitilla ei ollut merkittävää yhteyttä punasolumassaan eikä hapenottokykyyn, ainakaan tässä tutkimuksessa, jossa tutkittavilla oli normaali hemoglobiinipitoisuus ja normaali hernatokriin i. V Alaraajojen ojennusteho ja toimintakyky lonkkamurtuman kokeneilla kotona asuvilla ikääntyneillä KOSKINEN J, HEINONEN A, PORTEGIJS E, ALEN M, KIVIRANTA 1, KALLINEN M, SIPILÄ S . 193 oli kiinnostunut tutkimuksesta, joista 132 haastateltiin puhelimitse. Alaraajojen ojennustehoa parantavia kuntoutusohjelmia tulisi kehittää ja hyödyntää, jotta voitaisiin ehkäistä toimintakyvyn heikentyminen lonkkarnurtuman jälkeen. AT-ryhmäläisillä oli kroonisia sairauksia keskimäärin 4 (2) ja HT-ryhmäläisillä 3 (2) (p=0.032). Liikuntalääketieteen päivät 11. MENETELMÄT: Suomen kaksoskohortista löydettiin yhteensä 16 kaksosparia (keski-ikä 60 vuotta),joilla oli yli 30 vuoden mittainen 42 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /200l. Vuosina 1998-2004 KeskiSuomen keskussairaalassa lonkkamurtuman vuoksi leikattuja 60-85 -vuotiaita henkilöitä (n=452) informoitiin tutkimuksesta. Sen sijaan VO2max ei korreloinut Hb:een, BMl:iin eikä rasvattomaan kehon painoon. Hb ja Hkr eivät korreloineet merkitsevästi RCM:aan. Kipu arvioitiin ristiselän, lonkan ja/tai polven alueella VAS: n avulla (Visual Analogue Scale, 0-100 111111). Suoriiuskykytestin kuormitusmalli oli 2 min lepoa seisten, 5 min kävellen 5 km/h, jonka jälkeen juosten 3 min/+1 km/h kuorrnaportain lähtien 8 km/h kuormalta uupumukseen asti, ja lopuksi verryttely 3 min kävellen 5 km/h. Voimakkaan kivun rajana oli VAS > 66 mm. V Vapaa-ajan liikuntaaktiivisuus ja ektooppisen rasvakudoksen kertyminen: Kaksostutkimus LESKINENT, SIPILÄ S,ALEN M, CHENG S, PIETILÄINEN KH, USENIUS JP, SUOMINEN H, KOVAN EN V, KAINULAINEN H, KAPRIO J, KUJALA UM . Suoriiuskykytestin ja RCM/BV-mittauksen välissä oli vähintään 2 pv. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää murtuneen alaraajan ojennustehon ja toimintakyvyn välistä yhteyttä lonkkarnurtuman kokeneilla ikääntyneillä. Lisää tietoa pitkäaikaisen liikunnallisen elämäntavan vaikutuksista kehon eri rasvakudoskomponentteihin tarvitaan. Tutkimuksesta suljettiin pois ne, joilla oli neurologinen tai progressiivisesti etenevä vakava sairaus, jotka asuivat laitoksessa tai olivat kyvyttömiä kävelemään ulkona itsenäisesti. MENETELMÄT: Tämä tutkimus on osa laajempaa tutkimusta, jossa selvitettiin lonkkarnurtumapoulaiden terveyttä, toimintakykyä ja kuntoutusta. VO2max:n ja anaerobisen kynnyksen (VO2AnK) määrittämiseksi. Murtuneen alaraajan ojennusteho oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä toimintakykyyn (OR 0.98, 95% CI: 0.97-1.00). Alkurnittauksiin osallistui 78 tutkittavaa, joilla oli ollut lonkkamurtuma keskimäärin 4 vuotta aiemmin (vaihteluväli 6 kk7 vuotta). Toimintakyvyn ja murtuneen alaraajan ojennustehon välinen yhteys määritettiin logistisella regressioanalyysillä. ~.2009 suurempia arvoja kuin harjoiuelernauornilla miehillä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Sekä punasolumassa että veri tilavuus vaikuttavat veren hapenkuljetuskapasiteetin kautta hapenottokykyyn sekä maksimaalisella että submaksimaalisella kuormitustasolla. Sairastumisesta johtuen kolmella unkiuavalla testien väli oli yli 2 kk ja yhdellä vajaa 6 kk. 722, p<.001) ja BV: een (r=0 705, p<.001). Tutkittavien terveydentila, murturnatyyppi, lääkitys ja mahdolliset kontraindikaatiot tutkimukseen osallistumiselle selvitettiin terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksessa. Pelkästään RCM:n tai BV: n selitysosuus VO2max:n suhteen oli 80% ja 79%. Toimintakyky arvioitiin validoidulla kyselylomakkeella, joka koostui kuudesta ADLja yhdeksästä IADL-kysymyksestä. AT-ryhmäläisistä 53% ja HT-ryhmäläisistä 24% raportoi voimakkaita kipuja ristiselässä ja alaraajoissa (p<0.001). Toisaalta uusimmat tutkimukset osoittavat, että liikunnan avulla on mahdollista vähentää kehon haitallisia ektooppisia rasvavarastoja ilman suuria muutoksia itse kehon painossa. Sen seurauksena murtuneen alaraajan lihasvoima heikentyy, mikä saattaa osaltaan olla pitkäaikaisesti yhteydessä alentuneeseen toimintakykyyn. Lisäksi huono fyysinen kunto on tärkeä sairauksien riskitekijä henkilön painosta riippumatta. Tutkittaville tehtiin maksimaalinen suorituskykytesti juoksumatolla, jonka aikana mitattiin alveolaarista kaasujen vaihtoa mm. Yhteys säilyi vaikka malli adjustoitiin murtumasta kuluneella ajalla, kivulla ja BMl:llä (0.98, 0.97-1.00) tai kun kroonisten sairauksien lukumäärä sisällytettiin malliin (0.98, 0.97-1.00) JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimus osoittaa, että murtuneen alaraajan ojennusteho on tärkeä toimintakykyä määrittävä tekijä lonkkarnurtuman kokeneilla ikääntyneillä jopa vuosia lonkkamurtuman jälkeen. AT-ryhmässä murtumasta kulunut aika oli keskimäärin 4 (2) vuotta ja HT-ryhmässä 5 (3) vuotta (p=0.022). Murtuneen alaraajan ojennusieho oli 71 (SD: 41) W AT-ryhmässä ja 101 (41) W HT-ryhmässä (p=0.005). Tutkittavat jaettiin vastausten perusteella kahteen ryhmään: hyvä toimintakyky (HT; vaikeuksia < 3 tehtävässä) ja alentunut toimintakyky (AT; vaikeuksia 2: 3 tehtävässä). Pituus ja paino mitattiin ja BMI laskettiin. TULOKSET: Tutkittavien mitatut arvot olivat: VO2max 50,4±5,9 ml/kg/min; VO2AnK 42,6±5,1 ml/kg/rnin; RCM 11,6±1,1 g/kg; BV 91,4±9,4 ml/kg; Hb 139±6 g/1; Hkr 43,0±1,6%. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli verrata punasolumassaa, veri tilavuutta ja hemoglobiinipuoisuuua VO21llax:a selittävinä tekijöinä aikuisilla terveillä miehillä. Punasolumassa (RCM) ja veritilavuus (BV) määritettiin CO-takaisinhengitysmenetelmällä, hemoglobiinipitoisuus (Hb) spektrofotometrillä, ja hernatokriit ti (Hkr) sentrifugoimalla. Murtuneen alaraajan maksimaalinen ojennusteho watteina (W) mitattiin Nottingham Leg Extensor Power Rig -laitteella. TAUSTA: Lonkkamurtuma on ikääntyneillä yleinen tapaturma. Tutkittavien pituus oli 180± 7 cm, kehonpaino 79±9 kg, BMI 24±2 ja rasvaion kehon paino 69±8 kg. MENETELMÄT: Tutkittavina oli 27 vapaaehtoista, iältään 28±6 vuotiasta miestä. Tuloksista tutkittiin normaalijakaumat ja tehtiin korrelaatioja regressioanalyysit. VO2max korreloi selvästi sekä RCM:aan (r=0.795, p<.001) ja BV:een (r=0
Tutkimusten mukaan vammojen esiintymistä urheilussa voidaan vähentää säännöllisellä ennaltaehkäisevällä harjoittelulla. Vertailuryhmään kuuluivat kivuttomat henkilöt (1). Kun kohderyhmänä ovat nuoret, on sitoutumisen, asenteen sekä harjoittelun yhteydessä otettava huomioon fyysiseen ja psyykkiseen kasvuun ja kehitykseen liittyvät erityiskysymykset. Kohtalaisesta/voimakkaasta kivusta kärsineiden tasapainon hallinta oli yli kaksi kertaa (OR 2.33, 95% luottamusväli 1.44-3.76) todennäköisemmin heikentynyt kuin kivuttomien henkilöiden kun vakio itii n ikä, sukupuoli, kehon painoindeksi, pitkäaikaissairaudet, fyysinen aktiivisuus ja polven ojeruajalihasten voima. VIITE: Leskinen ym. Tässä tutkimuksessa selvitettiin tukija liikuntaelimistön kipujen yhteyttä tasapainon hallintaan yli 75-vuotiailla henkilöillä MENETELMÄT: Tutkimukseen valittiin väestöpohjaisen satunnaisotannan perusteella kotona asuvia iäkkäitä naisia (n=428) ja miehiä (n=l 77). JOHTOPÄÄTÖS: Pitkäaikainen ja säännöllinen vapaa-ajan liikunta suojaa erityisesti terveydelle haitallisen ekiooppisen rasvan kertymiseltä perimästä riippumatta. Yhteyden taustalla vaikuttavien mekanismien selvittämiseksi tarvitaan lisää tutkimusta. Asenne on kokonaisuus, joka koostuu kolmesta osa-alueesta: yksilön kognitiiviset, toiminnalliset ja emotionaaliset valmiudet. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tulokset osoittivat, että vähintään kohtalaisen voimakkaaksi raportoitu tukija liikuntaelimistön kipu oli yhteydessä heikkoon tasapainon hallintaan 75-vuotiaillaja sitä vanhemmilla kotona asuvilla henkilöillä. 32.5 ml/kg/min, p<0.001). Kaksosparin toinen jäsen oli ollut liikunnallisesti aktiivinen koko aikuisikänsä ajan, kun taas hänen kaksossisaruksensa ei ollut harrastanut vapaa-ajan liikuntaa. Seurantaajan lopussa inaktiivit kaksoset painoivat 6.5 kiloa enemmän kuin aktiivit kaksoset (79.5 vs. Kysely tehtiin vuosina 1975 ja 1981 sekä vuonna 2005, jolloin liikuntaaktiivisuutta kysyttiin retrospektiivisesti viiden vuoden välein. Ympäristö puolestaan vaikuttaa yksilön toimintaan joko vahvistavasti tai heikentävästi. Tukija liikuntaelimistön kipuja raportoivien henkilöiden tasapainon hallinnan arvioiminen ja sopivien kivunhallintakeinojen löytyminen sekä niiden kehittäminen on erittäin tärkeää tasapaino-ongelmien ja mahdollisten kaatumistapaturmien ehkäisemiseksi. Painoero selittyi kuuden kilon rasvamassaerolla kaksosten välillä (p=0.015). 7-kertainen (p =0.030) aktiivisten kaksosten tuloksiin nähden. Tasapainon hallinnan ongelmat ovat tavallisia iäkkäillä henkilöillä. liikunta-aktiivisuusero. Lievän kivun osalta vastaavaa yhteyttä ei havaittu (OR 1.08 95 % luotiamusväli 0.64-1.83). Leisure-time physical activity and high-risk fat: a longitudinal population-based twin study. Vyötärönympärysero kaksosten välillä oli kuusi senttimetriä (96.9 vs. Tutkittavat henkilöt luokiteltiin kahteen ryhmään puolitandemasennon tuloksen perusteella. V Jääkiekkojuniorin asenne ja sitoutuminen vammoja ennaltaehkäisevään harjoitteluun MATILAINEN S, VILJAMAA A . International Journal of Obesity advanced online publication, 1 September 2009; doi 10.1038/ ijo.2009170 V Iäkkäiden henkilöiden tukija liikuntaelimistön kipujen yhteys tasapainon hallintaan LIHAVAINEN K, SIPILÄ S, RANTANENT, SIHVONEN S, HARTIKAINEN S . TULOKSET: Huojunta lisääntyi kaikissa kipuryhmissä seisoma-asennon tukipinnan kaventuessa, ja kohtalaista/voimakasta kipua raportoineet henkilöt huojuivat merkitsevästi enemmän kuin kivuttomat henkilöt kaikissa seisoma-asennoissa (huojunnan vauhtimomentin p-arvot < 0.017). 90.6 cm, p=0.059). TULOKSET: Kaksosparien jäsenten välinen liikunta-aktiivisuusero seuranta-ajalta oli 8.8 MET tuntia/päivä (2.2 vs. Heikentynyt tasapaino altistaa kaatumistapaturmille, jotka vakavimmillaan voivat johtaa kipujen, tasapainon heikentymisen ja liikkumiskyvyn rajoittumisen noidankehään. lnaktiivien ja aktiivien kaksosten tuloksia verrattiin toisiinsa parittaisella testillä. Seuranta-ajan jälkeen kehon rasvan jakautumista mitattiin antropornetria-, bioimpedanssija magneettikuvausmenetelmillä. Sama ilmiö nähtiin myös pelkästään seitsemällä identtisellä kaksosparilla tehdyissä analyyseissä, jolloin perimän osuus voitiin vakioida. Heikentyneen tasapainon ryhmään kuuluivat henkilöt, joiden huojunnan vauhtimomentti oli korkea (ylin tertiili) ja ne, jotka eivät suoriutuneet testistä. Kaksosten vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta kysyttiin strukturoidulla kyselyllä. Jääkiekkojunioreiden asennetta tutkittiin kahden ryhmän LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5/2009 43. Tasapainon hallintaa selvitettiin mittaamalla henkilön painekeskipisteen huojunnan nopeutta eteen-taakseja sivuttaissuunnassa sekä vauhtimomenttia voimalevyllä (Good Balance, Metitur Oy) kolmessa eri seisomaasennossa: normaalisti jalkaterät erillään, jalkaterät vierekkäin ja puoli tandem. Aktiivisilla kaksosilla oli parempi fyysinen kunto (arvioitu hapenottokyky 26.4 vs. Tutkimusjoukkoon kuului 55 SM-tasolla jääkiekkoa pelaavaa poikaa. Pitkäaikaisen liikkumattomuuden seurauksena inaktiivien kaksosten keskivartalon viskeraalirasvan pinta-ala oli puolitoistakertainen (p =0.010), reiden lihasten sisäisen rasvan pinta-ala yli l.5kenainen (p =0.002) ja maksan rasva indeksi jopa 2. 72.9 kg, p=0.12). Syynä ovat monimutkaiseen tasapainon säätelyjärjestelmään vaikuttavat sairaudet ja niiden lääkitys sekä tasapainon hallintaan osallistuvissa elinjärjestelmissä tapahtuvat ikääntymismuutokset. Lisäksi tarkasteltiin ikäryhmien (13-15ja 15-17-vuotiaat) välisiä eroja. 11.0 MET t/pvä, p<0.001). Liikunta-aktiivisuuden volyymiä kuvattiin laskennallisella MET indeksillä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen asenne 13-17vuotiailla jääkiekkojunioreilla on vammoja ennaltaehkäisevään harjoitteluun sekä miten he sitoutuvat toteuttamaan omatoimista harjoittelua. Kivun yhteyttä tasapainon hallintaan ei ole juurikaan selvitetty, vaikka kipu saattaa haitata useita tasapainon säätelyyn osallistuvia järjestelmiä ja niiden yhteistoimintaa esimerkiksi vaikuttamalla aistihavaintojen tarkkuuteen, lihasten ja nivelten toimintaan sekä keskushermoston integraatioprosessointiin. Urheilijan sitoutuminen on merkittävä osa harjoittelun tavoitteen saavuttamista ja siihen vaikuttavat muun muassa urheilijan asenne ja ympäristö. Tukija liikuntaelimistön kipujen esiintymistä selvitettiin strukturoidulla kyselyllä ja kivun voimakkuutta 10numeroisella kipuskaalalla, jonka perusteella kipu luokiteltiin lieväksi (2-4) tai kohtalaiseksi/voimakkaaksi (5-10). TAUSTA: Tasapainon hallinta pystyasennossa on yksi tärkeimmistä liikkumisen ja päivittäisistä toiminnoista selviytymisen perusedellytyksistä
Harjoituspäiväkirjoista saadun tiedon mukaan kuitenkin vain 55 % pelaajista teki puolen vuoden intervention aikana harjoitusohjelman vähintään kerran. Harjoitusohjelma sisälsi tasapainoharjoituksia, keskivartalonlihasten harjoituksia sekä venyttelyja liikkuvuusharjoituksia. Sisarten välinen ero luun mineraalimassassa oli sitä suurempi, mitä pitempi aika menopaussista oli kulunut (lineaarinen regressioanalyysi, selitysosuus 18-39%). Vammoja ennaltaehkäisevä harjoitusohjelma suunniteltiin jääkiekkojunioreiden tarpeiden mukaiseksi hyödyntäen tämän hetken fysioterapiaja liikuntalääketieteen kirjallisuutta. TULOKSET: HKH:n keskimääräinen käyttöaika oli 8 vuotta (vaihteluväli 1-25 vuottumisesta voisi olla avain sitoutumisen lisäänta). JOHTOPÄÄTÖKSET: Vaihdevuosioireista kärsivien naisten luusto hyötyy pitkäaikaisesta hormonikorvaushoidosta. Sääriluun distaaliosassa HKH:a käyttävillä sisarilla oli ei-käyttäjiin verrattuna 10% ( 4-16 %) suurempi mineraalimassa, 11 % (4-18%) suurempi mineraalitiheys, 11% (2-19%) suurempi hohkaluun mineraalitiheys ja 24% (9-40%) suurempi luun puristuslujuus. Sääriluun varressa HKH:a käyttävillä sisarilla oli keskimäärin 11 % (95% luottamusväli: 5-16%) suurempi mineraalimassa, 8% (2-14%) suurempi kuoriluun pinta-ala, 5 % (37 %) suurempi kuori luun mineraalitiheys ja 9% (3-15 %) suurempi luun taivuiuslujuus kuin heidän kaksossisarillaan. Liikuntalääketieteen päivät 11 .--=-tl:1T:2009 vertailevana poikki lei kkausiutkimuksena. Harjoitusohjelmaa vaikeutettiin intervention puolessa välissä tasapainoja keskivartalolihasharjoitteiden osalta. Tutkimustulosten mukaan jääkiekkojunioreiden asenne oli positiivinen vammoja ennaltaehkäisevää harjoittelua kohtaan. Jääkiekkojunioreille suunniteltiin progressiivinen vammoja ennaltaehkäisevä harjoitusohjelma, jota he toteuttivat kuuden kuukauden ajan täyttäen viikoittain harjoituspäiväkirjaa. Positiivinen asenne ei pääosin vaikuttanut omatoimisen harjoittelun toteutumiseen. Värttinäluun distaaliosassa HKH:a käyttävillä sisarilla oli 12 % (5-18 %) suurempi mineraalimassa, 11 % (4-18 %) korkeampi mineraalitiheys, 22 % (7-36 %) korkeampi hohkaluun mineraali tiheys ja 26 % (11-41 %) suurempi luun puristuslujuus. HKHkaksosilla havaittu mineraalimassan lisä oli jakautunut tasaisesti luun poikkipinnalla. Koska toimintaan vaikuttaa asenteen lisäksi ympäristön tuki, tulisi jatkossa selvittää, tukevatko valmentajat ja pelaajan perheet pelaajan itsenäistä harjoittelua ja onko valmentajilla riittävästi tietoa ennaltaehkäisevästä harjoittelusta ja sen merkityksestä vammojen ennaltaehkäisyssä. Koska tämän tyyppinen liikunta ei ehkä sovellu henkilöille, joilla on todettu lievää nivelrikkoa, on tärkeää selvittää muita liikuntakuormituksen tekijöitä, jotka ovat yhteydessä luun lujuuteen ja kaa44 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /'2009. Jääkiekkoj unioreiden asennetta ja sen kolmea osa-aluetta arvioitiin asennekyselyn avulla ja harjoitteluun sitoutumista harjouuspäiväkirjojen avulla. Kaksosparien sisäiset erot laskettiin ja ne testattiin pareiuaisella t-testillä tai Wilcoxonin testillä. V Alaraajojen lihasten voimantuottotehon yhteys dynaamiseen tasapainoon ja luuston lujuuteen postmenopausaalisilla naisilla, joilla on lievä polven nivelrikko MULTANEN J, RANTALAINENT, HÄKKINEN A, JÄMSÄ T, KUJALA U, HANNONEN P, NIEMINEN MT, KIVIRANTA 1, HEINONEN A . Harjoitteluun sitoutumista tarkasteltiin pi tkittäistutki muksena. TUTKIMUKSEN TAUSTA: Liikuntaharjoittelu on näyttöön perustuva hoitokeino lievässä polven nivelrikossa ja toisaalta säännöllinen liikunta on yksi harvoista keinoista, joilla voidaan ehkäistä osteoporoottisia murtumia parantamalla sekä luun lujuutta että ehkäisemällä kaatumisia. HKH:a käyttävät ja ei-käyttävät sisaret eivät eronneet pituuden, painon, kehonkoostumuksen eivätkä viimeisten kuukautisten ajankohdan suhteen. V Vaihdevuosi-iän ohittaneiden naisten luuston mineraalimassa, geometria ja lujuus: tutkimus hormonikorvaushoidon suhteen diskordanteilla kaksosilla MIKKOLA TM, HEINONEN A, KOVANEN V, CHENG S, KUJALA UM, SUOMINEN H, ALEN M, PUOLAKKA J, ANKARBERG-LINDGREN C, RONKAINEN P, KOSKENVUO M, KAPRIO J, RANTANEN T, SIPILÄ S . Luun ominaisuuksia mitattiin sääriluun varresta ja distaaliosasta sekä värttinäluun distaaliosasta perifeensellä tietokoneLOmografialla (pQCT). Myös tämä tulisi valmentajien osata ottaa huomioon harjoittelua suunniteltaessa. Asenteessa ja harjoittelun toteuttamisessa havaiu ii n myös ikäryhmien välisiä eroja, joita voidaan selittää nuoren fyysisen ja psyykkisen kehityksen pohjalta. MENETELMÄT: Tutkimukseen rekrytoitiin 24 identtistä naiskaksosparia (ikä 5472 v.), joissa toinen sisko käytti HKH:a kun taas toinen sisko ei ollut koskaan käyttänyt HKH: a. Pelaajan ympäristön positiivinen asenne ja kiinnostus omatoimisen harjoittelun toteutymiseen. Hormonikorvaushoito ehkäisee ikääntymisen ja estrogeenituotannon vähenemisen aiheuttamaa luun mineraalimassan alenemista ja luun geometrian heikkenemistä systeemisesti ylläpitäen luun lujuutta, mutta hormonikorvaushoito ei vaikuta luun kokoon. Hormonikorvaushoidon vaikutus ei riipu luun kuormitusympäristöstä, koska hormonikorvaushoidon yhteys luun ominaisuuksiin on samanlainen yläja alaraajan luussa, joita päivittäinen liikkuminen kuormittaa eri tavoin. Vaihdevuosioireita lievittävän hormonikorvaushoidon (HKH) on havaittu vähentävän luunmurtumia, mutta ilmiön mekanismi on osittain epäselvä. Kaksossisarten välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa luun poikkipinta-alassa mitatuissa luukohdissa. Luusioa monipuolisesti kuormittavan liikunnan tulisi sisältää iskutyyppistä kuormitusta ja nopeita suunnan muutoksia. TAUSTA: Vaihdevuosiin liittyvä estrogeenituotannon väheneminen kiihdyttää luuston mineraalimassan menetystä naisilla. Tutkimustulosten perusteella jääkiekkojunioru vaikuttavat ymmärtävän vammoja ennaltaehkäisevän harjoittelun merkityksen, mutta eivät sitoudu toteuttamaan sitä itsenäisesti ja säännöllisesti. Tämä diskordanssiasetelma vakioi geneettisten tekijöiden sekä kaksosille yhteisten ympäristötekijöiden vaikutukset, jotka tavallisesti vaikeuttavat HKH:n vaikutusten tutkimista aiheuttamalla naisten välille suuria yksilöllisiä eroja. Tämä lisää merkittävästi murtumariskiä. Harjoitusohjelma annettiin kirjallisena ja cd-rom-muodossa jääkiekkojunioreille, sekä ohjattiin kerran kuukaudessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pitkäaikaisen hormonikorvaushoidon yhteyttä luun mineraalimassaan ja sen jakautumiseen sekä luun poikkipinnan geometriaan ja lujuuteen
Kaatumisia raportoitiin yhteensä 357, joista 17% oli tapahtunut sisätiloissa. Kaikkiaan 86 iältään 38-66 -vuotiasta potilasta satunnaistettiin liikuntaja verrokkiryhmiin heti solunsalpaajaja/tai sädehoitojen päättymisen jälkeen. Sääriluun varren taivutuslujuus f mm-'] ja sääriluun ääreisosan kompressiolujuus [g 2 /dm4J mitauiin pQCT: llä. Seurannan jälkeen 7% ei kaatuneista, 7% ulkona kaatuneista ja 19% sisätiloissa kaatuneista raportoi vaikeuksia 2 km kävelyssä. Ryhmien välisiä eroja tunnetuissa kaatumisten ja liikkumisongelmien riskitekijöissä tarkasteltiin Waldin testin avulla ja ryhmien riskin suuruutta arviointiin käyuäen logistista regressioanalyysiä. Ulkona tapahtuneet kaatumiset eivät olleet yhteydessä liikkumisongelmien kehittymiseen (OR 1.1; 0.4-8.1, p=.89). Kaatumisten seuranta toteutettiin päivittäin täytettävien ja kuukausittain palautettavien kalentereiden avulla. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tämän tutkimuksen mukaan hyvä alaraajojen voiman tuotto kyky on yhteydessä sekä parempaan tasapainoon että luuston lujuuteen postmenopausaalisilla naisilla, joilla on todettu lievä nivelrikko. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko sisätiloissa ja ulkona tapahtuvat kaatumiset yhteydessä hyväkuntoisten iäkkäiden henkilöiden liikkumisongelmien kehittymiseen. Nykyisin siihen sairastuu vuosittain 3 700 naista ja sen ilmaantuvuuden arvioidaan edelleen yleistyvän. Tutkittavilla oli Kellgren-Lawrence -radiologisen luokituksen mukainen lieväasteinen toistai molemminpuolinen polven nivelrikko (luokka 1 tai 2) Tutkittavien dynaaminen tasapaino testattiin kahdeksikkojuoksulla. JOHTOPÄÄTÖKSET: Hyväkuntoisilla iäkkäillä naisilla sisätiloissa tapahtuneet kaatumiset saattavat olla ennakoiva merkki liikkumiskyvyn heikkenemisestä. Reisi luun kaulan luuntiheys [g/ crn-] mitattiin DXA:lla. Varhain todetun sairauden paranernisennust e on hyvä. Oikein annosteltu liikunta voisi edistää potilaan kuntoutumista välittömien hoitojen jälkeen ja samalla estää liitännäishoitojen sivuvaikutuksia kuten luukatoa. V Reipasvau htisen liikunta harjoittelun vaikutus rintasyöpäpotilaiden fyysiseen suoritusja toimintakykyyn, kehon koostumukseen sekä luuston lujuuteen NIKANDER R, SIEVÄNEN H, OJALA K, KELLOKUMPU-LEHTINEN P-L, OIVANENT, BLOMQVIST C, LUOTO R, SAARTOT . MENETELMÄT: Tutkittavina oli 82 vapaaehtoista naista. Riski liikkumisvaikeuksien kehittymiselle oli sisätiloissa kaatuneilla yli kolminkertainen (OR 3.2; 95 % Cl: 1.3-8.1, p=.01) verrattuna naisiin, jotka eivät olleet kaatuneet kertaakaan seurannan aikana. TAUSTA: Vakavaan vammaan, kuten lonkkamurtumaan, johtaneiden kaatumisten tiedetään heikentävän iäkkäiden henkilöiden liikkurnisja toimintakykyä. TULOKSET: Tutkittavista 173 kaatui vähintään kerran 12 kuukauden seurannan aikana. Keski-ikä oli 58 (SD 4) vuotta, pituus 165 (6) cm, paino 72 (11) kg. Ulkokaatumiset eivät lisänneet liikkumiskyvyn heikentymisen riskiä. t umisten ehkäisyyn. Fyysinen suoritusja toimintakyky arvioitiin 8-juoksutestillä, ponnistushyppy-, jalkojen ojennusvoimaja käden puristusvoimamittauksilla sekä kävelytestillä. Alaraajojen lihasten teho oli ainoa itsenäinen tekijä, joka selitti merkitsevästi dynaamisen tasapainon (30%), såär iluu n ääreisosan kompressiol ujuuden ( 17 %), sääriluun varren taivutuslujuuden (18%) sekä reisiluun kaulan luuntiheyden (15%) vaihtelua. TULOKSET: Alaraajojen lihasten voimantuottoteho korreloi melko korkeasti dynaamisen tasapainon kanssa (r=-0.54, p<0.001); mitä parempi teho, sitä parempi dynaaminen tasapaino. MENETELMÄT: Yhteensä 434 kotona itsenäisesti asuvaa 6376-vuotiasta naista osallistui alkumittauksiin ja tutkimuksen alussa toteutettuun strukturoituun liikkumiskykykyselyyn. Tutkimuksen alussa raportoitu vähäinen kävelyaktiivisuus, ylipaino ja krooniset sairaudet selinivat osittain sisätiloissa kaatuneiden suureruunuua riskiä liikkumiskyvyn hei ken tym isel le. V Kaatumisten yhteys iäkkäiden naisten liikkumisongelmiin: Prospektiivinen tutkimus MÄNTY M, HEINONEN A, VILJANEN A, PAJALA S, KOSKENVUO M, KAPRIO J, RANTANENT . Alaraajojen lihasten voimantuottoteho testattiin esikevennyshypyllä. Harjoittelu sisälsi ohjattua harjoittelua kerran viikossa, minkä lisäksi potilaita ohjattiin kouharjouteluun kolmesti viikossa. Tulokset osoittavat, että luunmurtumien ennaltaehkäisymielessä lihasten voimantuottokykyä parantavia asioita on hyvä sisällyttää lievää polven nivelrikkoa sairastavien henkilöiden liikuntainterventioihin. Nykyisen tutkimustiedon valossa on kuitenkin epävarmaa, ovatko vammaan johtamattomat kaatumiset yhteydessä iäkkäiden henkilöiden liikkumiskyvyn heikkenemiseen ja onko kaatumispaikalla merkitystä liikkumiskyvyssä tapahtuvien muutosten kannalta. Regressioanalyysissä alaraajojen teho, pituus, paino ja Kellgren-Lawrence -luokitus selittivät 42 % dynaamisen tasapainon, 26% sääriluun ääreisosan kompressiolujuuden, 37% sääriluun varren taivutuslujuuden ja 24% reisiluun kaulan luuntiheyden vaihtelusta. Tässä vuoden kestoisessa, satunnaistetussa kontrolloidussa, testaajan osalla sokkoutetussa liikuntainterventiossa selvitettiin, parantaako reipasvauhtinen liikuntaharjoittelu rintasyöpäpotilaiden fyysistä suoritusja toimintakykyä, kehon koostumusta sekä luuston kuntoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selviuää alaraajojen lihasten voimantuouotehon yhieyuä dynaamiseen tasapainoon ja luuston lujuuteen postmenopausaalisilla naisilla, joilla on todettu lievä polven nivelrikko. Analyysit Lehtiin käyuäen STATA -ohjelmistoa. Päätepisteenä käytettiin koettuja vaikeuksia 2km kävelyssä. Tähän tutkimukseen heistä otettiin mukaan naiset (n=376), jotka eivät raportoineet vaikeuksia 2 km kävelyssä ja jotka alkumittausten jälkeen osallistuivat myös 12 kuukauden prospektiiviseen kaatumisten seurantaan sekä 2 vuotta seurannan jälkeen toteutettuun liikkumiskykykyselyyn. Toisaalta rintasyövän hoito ja sitä tukevat liitännäishoidot ovat raskaita, minkä seurauksena potilaan yleiskunto voi heiketä paljon. Rintasyöpä on Suomessa naisten yleisin vakava sairaus. Alaraajojen lihasten teho korreloi kohtalaisesti sääriluun ääreisosan kornpressiolujuudcn (r = 0.41, p<0.001), sääriluun varren taivutuslujuudcn (r = 0.43, p<0.001) sekä reisiluun kaulan luuntiheyden (oikea; r = 0.40, p<0.001, vasen; r = 0.45, p<0.001) kanssa. Seurannan perustella tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään: 1) ei kaatuneet (kaatumisia 0, n=203), 2) sisätiloissa kaatuueet I> 1 sisätiloissa tapahtunutta kaatumista, n=4 7) ja 3) ulkona kaatuneet (:".l ulkona tapahtunutta kaatumista, mutta kaatumista sisätiloissa, n=l26). Kehonkoostumus määritettiin LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5/2009 45
Kahdessa testissä harjoitusryhmä paransi tulostaan tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin kontrolli ryhmä: edestakaisin hyppely (hyppyjen lukumäärä 15 sekunnin aikana) ja palkilla seisominen (lattiakosketusten määrä 60 sekunnin aikana). Harjoitusryhmän 8-juoksuaika parani sekunnilla verrokkeihin nähden (p=0.02). Pelaajien harjoitusja pelitunnit kerättiin harjoituspäiväkirjojen avulla. Ryhmien välisessä vertailussa käytettiin monitasoista regressiomallia. Samoin oli viitteitä lihasmassan kasvusta (p=0.12) ja lantion alueen rasva-%:n alenemisesta (p=0.07), kun taas verrokeilla lihasmassa nayui pienenevän ja rasva-% kasvavan. Liikuntalääketieteen . Harjoitusvaikuiusten arviointi tehtiin kovarianssianalyysilla 'intention to treat' -per iaaueella. V Neuromuskulaarisen läm m ittelyharjoittel u n vaikutukset salibandypelaajien räjähtävään voimaan, tasapainoon, liikenopeuteen ja ketteryyteen: Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus PASANEN K, PARKKARI J, PASANEN M, KANNUS P . Aineisto analysointiin i ntention-ro-treat -periaatteen mukaisesti. Testipaueri sisälsi viisi erilaista suorituskykymittausta: staattinen hyppy ja esikevennyshyppy koritaktimatolla (NewTest Powertimer, Oulu Finland), edestakaisin hyppely, palkilla seisominen ja kahdeksikkojuoksu. Br J Sports Med (in press). 2008). Lujuuden kannalta tärkeä luurnassa n jakautuma säilyi paremmin harjoitusryhmän reisiluun kaulassa kuin verrokkiryhmässä (p =0.05). JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimus osoitti että kuuden seuran takuukauden aikana neurom uskulaariseen lärn m ittelyharjoitusryhmään kuuluneiden pelaajien jalkojen liikenopeus ja staattinen tasapaino paranivat merkitsevästi enemmän kuin kontrolliryhmän vastaavat arvot. Vaihdevuodet ohittaneilla liikkujilla reisiluun kaula leveni verrokkeihin nähden (p=0.03), kuten myös heidän sääriluun vartensa poikkipirua-ala ja lujuus (p=0.02). Säännöllisen liikunnan on todettu myös ehkäisevän syövän uusiutumista. Tämä tutkimus antoi viitteitä siitä, että rintasyöpäpotilaiden toipilasvaiheeseen sisällytettävä liikuntaohjaus voisi merkittävästi edistää heidän ioipurnistaan ja vähentää liitännäishoitojen haittavaikutuksia muita terveyshyötyjä unohtamatta. Harjoitusohjelman tavoitteena oli kehittää pelaajien lajinomaisia li iketaitoja ja kehon hallintaa sekä aktivoida ja valmistella liikuntaelimistöä salibandyharjoituksia ja pelejä varten. TAUSTA: Salibandy on vauhdikas laji,jossa äkilliset alaraajavammat ovat yleisiä. Edellisessä harjoitusryhmä oli 2.3 hyppyä (95 % LV 0.8-3.8, p =0.003) parempi kuin kontrolli ryhmä ja yhdellä jalalla seisoessa tasapainomenetyksiä sattui harjoite]leille 0.4 (95% LV 0.8-0.0, p=0.05) kertaa vähemmän kuin kontrolliryhmässå. Harjoittelijoiden puristusvoima kasvoi kilolla, mutta väheni saman verran verrokei lla (p <0.01). Tämä tutkimus oli osa laajaa salibandyvamrnojen ehkäisyinterventiotutkimusta, joka toteutettiin sarjakaudella 2005--2006. Pasanen K, Parkkari J, Pasanen M, Kannus P: Effect of a neuromuscular warm-up programme on muscle power, balance, speed and agility A randomrsed controlled study. Harjoittelu oli hyvin siedettyä ja toteutuvaa. BMJ 2008;337 96-102. Kontrolliryhmän joukkueet jatkoivat harjoittelua entiseen tapaansa. VIITTEET: Pasanen K, Parkkari J, Pasanen M, Hiilloskorpi H, Mäkinen T, Järvinen M, Kannus P: Neuromuscular training and the risk of leg injuries in female floorball players: cluster randomised controlled study. TULOKSET: Kuuden kuukauden aikana molempien ryhmien tulokset paranivat hieman kaikissa testeissä. Ositettua k I usterisatu n naistam ismenetelmää käyttäen joukkueet arvottiin sarjatasoittain harjoitusryhmään ja kontrolliryhmään. Rintasyövän nykyiseen hoitokäytäntöön ei sisälly erillistä liikunnanohjausta. Luukatoa havaittiin jonkin verran molemmissa ryhmissä, mutta harjoittelijoiden luun kunto säilyi paremmin. Luiden rakenteellinen lujuus arvioitiin DXA:n lisäksi pQCT:lla. Niin ikään luukato oli harjoittelijoiden nilkassa yleisesti pienempää kuin verrokki ryhmässä (p= 0.04). Samat testit toistettiin puolen vuoden intervention jälkeen kevättalvella. Merkitsevyystasona käytettiin p-arvoa 0.05. Suotuisat muutokset kehon koostumuksessa auttavat ehkäisemään mm Ii-tyypin diabetesta ja muita eli ntapasairauksia. Alkutesteihin osallistui 345 pelaajaa. Päävastemuuttujina olivat lopputestien testitulokset. 009 DXA:lla. Yhteen lämmittelykertaan kului aikaa 20-30 minuuttia. Published Online First: doi 10 1136/ bjsm.2009.061747 46 LIIKUNTA & TIEDE 46, 5 /20C/J. Päätutkimuksen tulokset osoittivat, että säännöllisen neuromuskulaarisen harjoittelun avulla on mahdollista vähentää salibandylle tyypillisiä äkillisiä nilkkaja polvivarnrnoja (Pasanen ym. Löydökset ovat sopusoinnussa harjoitusryhmässä havaitun vammariskin pienenemisen kanssa. Ketteryyttä parantavat ja luuston vahvuutta ylläpitävät harjoitukset puolestaan tarjoavat kokonaisvaltaisen keinon vähentää kaatumisia ja niistä seuraavia luunmurtumia. Efficacy-analyysillä selvitettiin harjouusaktiivisuden vaikutuksia lopputestin tuloksiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää edellä mainitun lämmittelyohjelman vaikutuksia pelaajien räjähtävään voimaan, tasapainoon, liikenopeuteen ja ketteryyteen (Pasanen ym. TUTKIMUSMENETELMÄT: Tutkimusjoukkueiden pelaajille järjestettiin alkutestit syksyllä ennen intervention alkamista. Harjouusryhmän joukkueille opetettiin juoksutekniikka-, tasapaino-, hyppelyja lihaskestävyysharjoituksia sisältävä lämmittelyohjelma, jota tuli tehdä joukkueen yhteisissä harjoituksissa 1-3 kertaa viikossa kuuden kuukauden ajan. 2009). Tutkimuksen johtopäätöksinä todetaan, että vuoden kestoinen reipasvauhtinen liikuntaharjoittelu soveltuu hyvin rintasyöpäpotilaille ja sen avulla on mahdollista parantaa kohtalaisesti fyysistä suoritusja toimintakykyä, saada jonkin verran suotuisia vaikutuksia kehon koostumukseen sekä säilyttää paremmin jalkojen luiden lujuutta. Ne pelaajat (n=222), jotka osallistuivat sekä alkuettä lopputesteihin sisällytettiin analyyseihin
Aivoverenkierron nopeus mitattiin transkraniaalisella Doppler ultraäänellä ja kudosten happeutuminen lähi-infrapuna spektroskopian (NIRS) avulla. Liikunnalla puolestaan on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia mielialaan ja masentuneisuuteen. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa selvitettiin hypoksisen ventilatorisen kemosensitiivisyyden ja aivoverenkierron reagoivuuden yhteyttä aivoja lihaskudoksen happeutumiseen kuormituksen aikana. Lihaksen t.[HHb] nousi ja TOI laski työn edetessä ja vasteet olivat samanlaiset normoksiassa ja hypoksiassa. Tässä tutkittavassa aineistossa niiden taustalla ei kuitenkaan ole yhteisiä geneettisiä tekijöitä tai ympäristötekijöitä. TULOKSET: Aivoverenkierron nopeus kasvoi työkuorman myötä, kunnes tasaantui ja kääntyi laskuun ennen työn lopettamista. Liikunnan ja mielialan välinen yhteys voi kuitenkin selittyä myös ns. Vaikka ventilaation kasvu hypoksiassa on edullista PaOin ylläpitämiseksi, aiheuttaa siitä johtuva PaCO 2 :n lasku aivovaltimoiden supistumista ja verenkierron heikkenemistä, mikä voi johtaa aivojen happeutumisen heikkenemiseen levossa (2) _ja rasituksessa (3). Vapaa-ajan liikuntaaktiivisuuden ja mielialan yhteydet 33-60 -vuotiailla kaksosilla PAKKALA 1, READ S, KAPRIO J, KOSKENVUO M, KAUPPINEN M, RANTANENT . kolmannella tekijällä, kuten yhteisillä geneettisillä tai ympäristötekijöillä, jotka altistavat yksilön sekä liikkumattomalle elämäntavalle että mielialaongelmille. V tulisi keskittyä mahdollisten välittävien tekijöiden vaikutuksien tutkimiseen liikunta-aktiivisuuden ja mielialan välillä. Brugniaux JV et al. Respir Physiol Neurobiol 155, 71-81, 2007 3. LIIKUNTA & TIEDE 46, 5/2C09 47. TULOKSET: Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus ja mieliala olivat heikosti, mutta tilastotieteellisesti merkitsevästi yhteydessä toisiinsa (r= -0.1, p<.01). Lihaksen happeutumisen samankaltaisuus normoksiassa ja hypoksiassa viittaa sellaisten säätelymekanismien olemassaoloon, jotka pyrkivät turvaamaan lihaksen hapensaannin kuormituksen aikana kaikissa olosuhteissa. Akuutissa hypoksiassa valtimoveren 2 osapaineen (PaO 2) lasku kiihdyttää aivojen verenkiertoa 2 jakelun turvaamiseksi (1). Subudhi AW et al. Hyperoksia paransi, ainakin tilapäisesti, lihaksen happeutumista. Mielialan kohdalla geneettiset tekijät selittivät puolestaan 37% (95% CJ: 36-38%) yksilöiden välisistä eroista, loppuosan selittyessä myös mielialan kohdalla yksilöllisillä ympäristötekijöillä. Raskaassa työssä aivojen verenkierto kuitenkin yleensä pienenee, koska kiihtyneen veruilaation aiheuttama valtimoveren CO 2 osapaineen (PaCO 2) lasku supistaa aivovaltimoita. Respir Physiol Neurobiol 158, 212-223, 2007 2. Iällä kontrolloidun Choleskyn mallin tulokset osoittivat, että tässä aineistossa vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden ja mielialan välillä ei ole yhteisiä geneettisiä tai ympäristötekijöitä. Tutkittavien keski-ikä (SD) vuonna 1990 oli 43,9 (7,7) vuotta. Tutkittavien kokonaismäärä oli 1579 monozygootti (MZ) ja 3 513 dizygootti (DZ) mieskaksosta sekä 2 081 MZ ja 4 046 DZ naiskaksosta. MENETELMÄT: Kahdeksan tervettä miestä, iältään 28 (SD 5) v, polki alkuverryttelyn jälkeen nousujohteisen kuormituksen (30 W/ rnin rarnp) normoksiassa (Tl-N) ja hypoksiassa (Tl-H, PO2ET 71 mmHg) uupumukseen asti, tai kunnes valtimoveren Orsaturaatio (SpO 2 %) laski « 80%. Hyperoksia paransi aivojen happeutumista erityisesti T2-H:ssa. Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta analysoitiin MET -indeksin avulla ja mielialaa Beck Depression lnventory (BDI) kyselyllä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Vapaa-ajan liikuntaaktiivisuus ja mieliala ovat molemmat kohtalaisen perinnöllisiä ominaisuuksia. Tutkimus osoittaa, että voimakas hengitysvaste ja nopea aivoverenkierron reagoivuus liittyvät molemmat nopeaan aivojen happeutumisen heikkenemiseen kuormituksessa, mikä on hypoksiassa nopeampaa kuin normoksiassa. Aivoverenkierron reagoivuus oli yhteydessä aivojen ~[HHb] muutosnopeuteen hypoksiassa (r=0.83, P<0.05) ja norrnoksiassa (r=0.81, P<0.05). Peltonen JE et al. JOHDANTO: Masentuneisuus on yksi yleisimmistä mielenterveyden häiriöistä suomalaisen aikuisväestön keskuudessa. Geneettiset tekijät selittivät 35 % (95 % CI: 31-39%) vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden yksilöiden välisistä eroista, loppuosan seliuyessä yksilöllisillä ympäristötekijöillä. Voimakas hypoksinen ventilatorinen kemosensitiivisyys oli yhteydessä nopeaan aivojen TOl:n laskuun (r=0.94, P<0.001). Tilastotieteellisenä analyysinä käytettiin kaksosmalli nnuksen rakenneyhtälömallia (Choleskyn malli), jossa tutkittavien ikä oli kovariaattina. Am J Physiol Heart Circ Physiol 294, H164-H171, 2008. MENETELMÄT: Tutkimuksen aineistona käytettiin Suomen kaksoskohorttitutkimuksen aineistoa. Ventilatorinen hypoksinen kemosensitiivisyys määritettiin ventilaation nousuna SpO 2 :n laskun suhteen (Umin/%) ja aivoverenkierron reagoivuus verivirran nopeuden kiihtymisenä SpO 2 :n laskun suhteen (cm/s/%) lineaarisella regressioyhtälöllå. Testit uusittiin (T2-N; T2-H) ja tämän kokeen lopussa koehenkilöt hengittivät hyperoksista (PO2ET 158 mmHg) kaasua. Aivojen happcutumisen heikkenemisen ilmentäjänä deoksihemoglobiinikonsentraatio (t.[HHb]) nousi ja happeutumisindeksi (TOI) laski työn edetessä ja hypoksia kiihdytti tätä muutosta. VIITTEET: 1. Testien ja kuormien välisiä eroja tarkasteltiin toistornutausten varianssianalyysillä. TAVOITE: Tutkimuksessa selvitettiin i) aivoverenkierron nopeutta (Vmean, keskimmäinen aivovaltimo) sekä aivo(otsalohko) ja lihaskudoksen (nelipäinen reisilihas) happeutumista nousevassa työssä normoksiassa ja akuutissa hypoksiassa, ii) aivojen happeutumisen yhteyttä hypoksiseen ventilatoriseen kernosensi ti ivisyyteen ja aivoverenkierron reagoivuuteen sekä iii) lisahapen vaikutusta aivoja lihaskudoksen happeutumiseen. Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus mitattiin vuonna 1981 ja mieliala vuonna 1990. Vastaavasti lihasten happeutuminen heikkenee työtehon noustessa, mutta tutkimustulokset hypoksian vaikutuksista ovat ristiriitaisia. Jatko-tutkimuksissa V Aivoja lihaskudoksen happeutuminen, hypoksinen ventilatorinen kemosensitiivisyys ja aivoverenkierron reagoivuus liikunnan aikana PELTONEN JE, PATERSON DH, SHOEMAKER JK, DELOREY DS, DUMANOIR GR, PETRELLA RJ, KOWALCHUK JM . JOHDANTO: Aivojen toiminta rasituksen aikana edellyttää jatkuvaa ja riittävää veren ja O 2 :n jakelua. Aivojen verivirta ja verivirran nopeus kasvavatkin rasituksen intensiteetin myötä kevyessä ja keskiraskaassa työssä. Vmean vasteet olivat samanlaiset vakiokuormilla kaikissa testeissä. Aikaisempia tutkimuksia tältä alueelta on vain niukasti
JOHDANTO: Huippu-urheilijoilla kestävyyslajeissa ja etenkin uimareilla on arveltu olevan suurentunut astrnan riski. V Intensiivinen harjoittelu ja hormonikorvaushoito ylläpitävät lihaksen ominaisuuksia muuttamalla geenien säätelyä vaihdevuosiikäisten naisten lihaksissa PÖLLÄNEN E, FEY V, TÖRMÄKANGAST, RONKAINEN PHA, TAAFFE D, TAKALA T, KOSKINEN S, CHENG S, PUOLAKKA J, KUJALA UM, SUOMINEN H, SIPILÄ S, KOVAN EN V . Uimareista 46 % raportoi hengitysoireita harjoituksen yhteydessä. MENETELMÄT: Kyselytutkimus ja keuhkofunktiomittaukset suoritettiin sadalle aktiiville kilpauimarille (N=l00), joista 53 oli miestä ja 4 7 naista. Vaikka spirometriaa on pidetty tärkeänä mittausmenetelmänä astman tutkimisessa, tulosten perusteella voisi olla tarpeen etsiä hengitysoireilun tutkimisen tueksi muitakin levossa mitattavia menetelmiä ja kohdentaa tutkimukset erityisesti urheilijoihin, joilla on astma tai allergia tai niiden perhetausta. Television katseluun käytetty aika väheni molemmilla sukupuolilla (p< 0.001). 20 kysymystä perustiedoista, allergioista, astmasta, hengitystieinfektioista, hengitysoireista fyysisen rasituksen yhteydessä sekä ympäristötekijöistä. Kyselyssä käytettiin strukturoitua kyselykaavaketta, joka sisälsi n. Muut yksilöön ja ympäristöön liittyvät tekijät eivät olleet yhteydessä liikunta-aktiivisuuden vähenemiseen. Kuntosaliharjoittelu ja aerobic kiinnostavat nuoria ja näiden liikuntamuotojen riittävästä laadukkaasta tarjonnasta tälle ikäryhmälle kannattaa huolehtia. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää aktiivisten kilpauimareiden raportoimia hengitysoireita, levossa mitattuja keuhkofunktiota ja hengitysteiden tulehduksellista tilaa sekä verrata raportoituja oireita mitattuihin löydöksiin. Em. Heikko koettu terveys 16-vuotiaana oli pojilla yhteydessä liikunta-aktiivisuuden vähenemiseen 16 ja 18 ikävuosien välillä. Tä48 LIIKUNTA & TIEDE 46, 5 tss». On kuitenkin huomattu, että intensiivinen fyysinen harjoittelu (L) ja toisaalta myös estrogeenia sisältävän hormonihoidon (H) käyttö auttavat säilyttämään lihasmassaa ja lihasten toimintakykyä. Uimareilla spirometrian tulokset olivat henkilökohtaisista viitearvoista keskimäärin nopean vitaalikapasiteetin (FVC) osalta 111 % (13), sekuntikapasiteetin osalta (FEVl) 111 % (14) ja uloshengityksen huippu virtauksen (PEF) osalta 106 % (14). TULOKSET: Uimarijoukosta 25%:lla oli lääkärin diagnosoima astma ja 30 %:lla tutkimuksin todettu allergia. Tutkimusaineisto muodostui Pohjois-Suomen 1986 syntymäkohortin jäsenistä, joille lähetettiin postikysely vuonna 2001-2002 heidän ollessaan 15-16-vuotiaita. Enemmän kuin yhden hengitystieinfektion raportoi 15% uimareista. Puolet uimareista (7/15), joilla oli löydös, ei raportoinut mitään oireita fyysisessä rasituksessa. Lähisukulaisella oli todettu astma 23 %:lla ja allergia 58% uimareista. Uimahallialtistuksena harjoituskerrat tai harjoiueluvuodet tai spirometrian loydokset eivät olleet merkiuäviä riskitekijöitä oireiden raportoirniselle. Kuitenkin kaikilla, joilla oli löydös, oli joko astma tai allergia tai niiden perhetausta. TAUSTA, AINEISTO JA MENETELMÄT: Tutkimus selvitti nuorten fyysisen aktiivisuuden muutoksia 16 ja 18 ikävuoden välillä ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Tulehduksellisesta tilasta saatu tulos oli keskimäärin 14ppb (11) eli normaali. Raportoidut hengitysoireet ja spirometrian tulokset näyttäisivät harvoin olevan yhteneviä urheilijoilla. Spirometrian tulos oli normaali 85 %:lla, sen sijaan 15 %: lla uimareista oli löydös, joka viittasi obstruktioon. Liikunta lääketieteen .2009 V Fyysisen aktiivisuuden muutos 16 ja 18 ikävuoden välillä ja siihen vaikuttavat tekijät PERÄLÄ M, KARPPINEN J, TAANILAA, TAMMELINT . TUTKIMUKSENTAUSTA: Ikääntymiselle on tyypillistä, että lihasvoima heikkenee ja lihasten koko pienenee. Hengitystieinfektioita kuten poskiontelontulehduksia raportoi 31 % uimareista ja keuhkoputkentulehduksia 15 % viimeisen vuoden aikana. POHDINTA: Tutkimuksesta saadut tulokset hengitysoireiden osalta vahvistavat aikaisempien tutkimusten tuloksia, sillä uimareiden hengitysoireiden taustalla näyttäisi olevan ennemminkin astmaja allergiatausta sekä rasituksen intensiteetti kuin ympäristötekijät. Liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavat ympäristö ja yksilölliset tekijät, joita tässä tutkimuksessa edustivat vanhempien kiinnostuneisuus nuorten asioista, perheen taloudellinen tilanne, nuoren koulumuoto, koulumenestys, koettu terveys ja ystävyyssuhteet. V Hengitysoireet ja keuhkofunktiot uimareilla PÄIVINEN M, PUTUST, KALLIOKOSKI P, TIKKANENT . JOHTOPÄÄTÖKSET: Muutokset fyysisessä aktiivisuudessa 16 ja 18 ikävuoden välillä olivat vähäisiä. Hengityksen virtaustilavuusmiuaukset suoritettiin kannettavalla Spiro Star DX spirometrilla (Medikro, Kuopio) ja uloshengityksen typpioksidimiuaukset Nioxmino FENO käsianalysaattorilla (Aerocrine, Ruotsi). Heistä lähes kaikki (13/15) olivat miehiä. TULOKSET: Kyseisen jakson aikana nuorten ripeän liikunnan määrä väheni pojilla hieman (p=0.030), mutta tytöillä pysyi samansuuruisena (p =0.653). Oireita raportoivilla uimareilla 37:lla oli normaali spirometrian tulos ja 9:lla oli löydös. Tytöillä tätä yhteyttä ei havaittu. Tärkeimmät riskitekijät hengitysoireille fyysisessä rasituksessa olivat astma, allergiat, lähisukulaisen astma tai allergia, hengitystieinfektiot sekä raskas tai hyvin raskas rasituksen intensiteetti. Iältään he olivat keskimäärin 17 vuotta (SD 2.8) ja he harjoittelivat keskimäärin 7 (3.0) kertaa ja keskimäärin 14 tuntia (6) viikossa. Vaihdevuosien alkaessa naisten riski lihasvoiman vähenemiseen ja sitä kautta toimintakyvyn heikkenemiseen kasvaa voimakkaasti. Kuitenkin kuntosaliharjoittelu lisääntyi niin pojilla kuin tytöilläkin ja lisäksi tytöillä myös aerobicin harrastus lisääntyi. Lisäksi Oulun alueella asuville kohortin jäsenille lähetettiin toinen kysely vuosina 20032004 heidän ollessaan 18-20 -vuotiaita (erillinen Oulu Back Study). Heikko koettu terveys 16vuotiaana oli pojilla yhteydessä liikunta-aktiivisuuden vähenemiseen ja lähes kaikkien liikuntamuotojen harrastaminen vähentyi 16 ja 18 ikävuoden välillä. ilmiöiden takana olevia molekyylitason tapahtumia ei vielä tunneta hyvin. Pojilla tietokoneella pelaamiseen tai työskentelyyn käytetty aika ei muuttunut, mutta tytöillä se hieman lisääntyi. Tämän tutkimuksen aineiston muodostivat 772 poikaa ja 963 tyttöä, jotka vastasivat kyselyihin sekä 16 että 18 vuoden iässä. Lisäksi tytöillä myös aerobicin harrastus lisääntyi (p <0.001). Tutkimuksessa nuorten fyysistä aktiivisuutta tarkasteltiin ripeän liikunnan ja istuen tapahtuvan toiminnan määrinä sekä eri liikuntamuotojen harrastamisena. Lähes kaikkien liikuntamuotojen harrastaminen vähentyi, poikkeuksen kuitenkin muodosti kuntosaliharjoittelu, joka lisääntyi niin pojilla kuin tytöilläkin (p<0.001)
3,5 ja 5,5 vuoden kohdalla lentokoulutuksessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä yksilöja ympäristötekijät ovat yhteydessä tyydyttämättömään liikunnantarpeeseen iäkkäillä ihmisillä ja mitkä ennustavat tyydyttämättömän liikunnantarpeen kehittymistä tai ohimenemistä kahden vuoden seurannan aikana. ltseraportoitujen muuttujien lisäksi käytettiin tutkimuskeskuksessa mitattua maksimaalista kävelynopeutta. ylähengitystieoireet, vatsaoireet). Erityisesti L ja H näyttäisivät parantavan lihaksen energiametaboliaa ja supistumisvastetta sekä osallistuvan mitokondrioiden toiminnan säätelyyn. Suomessa ei ole aiemmin tehty pitkäaikaisseurantaa lentäjien kliinisestä insidenssistä. Ympäristötekijöistä mäkinen maasto, levähdyspaikkojen puute ja vaaralliset tienristeykset lisäsivät todennäköisyyttä tyydyuämättömään liikunnantarpeeseen etenkin henkilöillä joilla oli kävelyvaikeuksia. Koti haastatteluihin ja tutkimuskeskuksessa tehtyihin toimintakykymittauksiin osallistui 643 henkilöä, joista 314 henkilöä osallistui kahden vuoden seurantaan. TAUSTA: Tyydyttämättömällä liikunnantarpeella tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö haluaisi liikkua enemmän, mutta kokee, ettei hänellä ole siihen mahdollisuuksia. Vain merkitsevät muutokset fenotyypeissä (ANOVA p <0,05) ja geenien toiminnassa (p <0,05; aktiivisuuden muutos >1,2-kertainen) on raportoitu. Tyydyttämättömien perustarpeiden on todettu lisäävän masennusta, ongelmia toimintakyvyssä ja jopa kuolleisuutta. Toisaalta näihin muutoksiin voidaan vaikuttaa L:n ja H:n avulla. MENETELMÄT: Tutkimus perustuu vuoden mittaiseen satunnaistettuun, lurne-kontrolloituun kokeeseen, jossa 50-57-vuotiaat vaihdevuosi-ikäiset naiset satunnaistettiin kontrolli (K)-, Lja H-ryhmiin. Lihaskudosnäytteet otettiin vastus lateralis-lihaksesta ja niistä tehtiin mikrosiruanalyysit (Illumina), joilla selvitettiin muutoksia geenien aktiivisuudessa. Liikunnan vähäisyys puolestaan lisää muita terveyshaittoja. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tuloksemme puoltavat näkemystä siitä, että jo vaihdevuosien alkuvaiheessa geenien säätelyssä tapahtuu muutoksia, jotka näkyvät myös lihasten koossa ja toiminnassa. Löydetyt geeni ryhmät osoittavat sekä L:n että H:n vaikuttavan lihaksen toimintaan muuttamalla geenien aktiivisuuksia. Ympäristön negatiiviset piirteet sekä ulkonaliikkumisen pelko lisäävät riskiä tyydyttämättömän liikunnantarpeen kehittymiseen. TULOKSET: Vanhimmat lentäjät saavuttivat seuranta-aikana n. Siksi vaihdevuosien alkuvaiheessa sekä L että H voivat olla hyödyllisiä lihaksen toiminnan ja massan ylläpidon kannalta. Toisaalta myös kontrolliryhmässä oli 161 geeniä, jonka luennan määrä oli merkitsevästi muuttunut. TUTKIMUSMENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui kotona asuvia, kävelykykyisiä 75-81-vuotiaita jyväskyläläisiä. Lihasten räjähtävää voimantuottoa mitattiin vertikaalihypyn ponnistuskorkeuden (PK) avulla. V Tyydyttämätön liikunnantarve iäkkäillä RANTAKOKKO M, IWARSSON S, HIRVENSALO M, LEINONEN R, HEIKKINEN E, RANTANENT . H-ryhrnän tutkittavat käyttivät estradiolia ja noretisteroniasetaattia sisältävää valmistetta, muiden saadessa vastaavaa lurnelääkettä. L näyttäisi vaikuttavan melko laajasti lihaksen metaboliaan, mikä näkyy suurena määränä aktiivisuudeltaan muuttuneita geenejä (519), kun taas tutkimuksessa käytetty hormonivalmiste muutti ainoastaan 54 geenin säätelyä. Tyydyttämätöntä liikunnantarvetta ei kuitenkaan ole tutkittu aiemmin. Tässä tutkimuksessa kuvataan lentäjien työterveyshuoltokontakieja lentouran aikana. Kahden vuoden seurannan aikana 15 %:lle kehittyi tyydyttämätön liikunnantarve. Henkilöt, jotka ilmoittivat haluavansa liikkua enemmän, mutta kokivat samalla ettei heillä ole siihen mahdollisuuksia, luokiteltiin kokevan tyydyttämätöntä liikunnantarvetta. Merkittävin selittäjä tyydyttämättömän liikunnantarpeen ohimenemiselle oli hyvä taloudellinen tilanne. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tyydyttämätön liikunnantarve on yleinen ongelma iäkkäillä ihmisillä, joilla on terveysja liikkumiskykyongelmia, sekä haastava ulkoyrnpäristö kodin läheisyydessä. Tyydyttämätön liikunnantarve oli myös yleisempää henkilöillä, jotka raportoivat joutuneensa vähentämään fyysistä aktiivisuuttaan viime vuosina. Tämän analyysin perusteella havaitsimme 49 geeniluokkaa, mukaan lukien "supisturnisvaste", "energia metabolia", "kalsium-signalointi", "mitokondrio" ja "lihaksen kehitys", jotka esiintyivät löytämiemme geenien joukossa tilastollisesti merkittävän tiheästi ja näin ollen voivat osallistua lihaksen toiminnan säätelyyn. Mikrosiruanalyysissä löydettiin 665 merkitsevästi muuttunutta geeniä, jotka järjestettiin hierarkkisen klusteroinnin avulla ryhmiin. L-ryhmän naiset osallistuivat nousujohteiseen harjoitusohjelrnaan, joka koostui erilaisista hyppyharjoituksista ja ylävartalo n voimaharjoittelusta. Tyydyttämätön liikunnantarve voidaan siten määritellä henkilökohtaiseksi kokemukseksi liikunnan riittämättömyydestä, jolloin liikkumisen perustarve jää tyydyttämättä. TULOKSET: Alkutilanteessa 14 % osallistujista raportoi tyydyttämätöntä liikunnantarvetta. Merkittävimmät selittäjät tyydyttämättömän liikunnantarpeen kehittymiseen olivat ulkona liikkumisen pelko, mäkinen maasto kodin läheisyydessä sekä liikenteen melu. män tutkim uksen tarkoituksena on selvittää L: n ja H:n toim int am ekanism eja lihaskudoksessa. Quadriceps-lihasryhmän (QL) poikkipinta-ala määritettiin tietokonetomografialla. Mikrosiruanalyysit toteutettiin Rja PatternViewer -ohjelmistoilla. Tyydyttämätön liikunnantarve oli yleisempää niillä, joilla oli tukija liikuntaelinsairauksia, depressiivisiä oireita ja liikkumisvaikeuksia. Kaikista terveyssyistä LIIKUNTA & TIEDE 46, 5/2009 49. TULOKSET: PK kasvoi L(6%) ja H(7%) ryhmissä verrattuna K-ryhmään (-4%). Jopa 43 % niistä, jotka raportoivat tyydyttämätöntä liikunnantarvetta alkutilanteessa, eivät raportoineet sitä enää kahden vuoden jälkeen. V Sotilaslentäjien ammattiperäisten tukija liikuntaelinoireitten näyttöön perustuva esiintyvyys RINTALA H, HÄKKINEN A, MÄNTYSAARI M . TAUSTA: Kyselytutkimuksiin perustuen lähes kaikki lentäjät oireilevat uransa aikana G-voimista johtuen. 605 henkilötyövuotta kertyi analyysejä varten.TULE-oirekäynnit olivat korkeimmillaan n. Näistä ryhmistä tutkittiin mahdollisten tunnettujen samaa ilmiötä säätelevien geeniluokkien esiintymistiheyttä. Osallistujat täyttivät strukturoidun kyselylomakkeen, jossa kysyttiin ympäristön piirteisiin, liikkumiseen sekä terveyteen liittyviä kysymyksiä. MENETELMÄ: 67 sotilaslentäjää seurattiin Puolustusvoimien terveystietokannoista ja potilaskorteista vuosien 1996-2008 välillä uran alusta lähtien.TULE-oireiden lisäksi kerättiin yleisimmät muut terveysongelmat (mm. 800 lentotunnin altisteen. Ongelman tunnistaminen on tärkeää, jotta voidaan luoda tasavertaisia mahdollisuuksia liikuntaan osallistumiseen, kohdistaa liikkumisen tukitoimia niitä tarvitseville ja siten lisätä iäkkäiden ihmisten itsenäisyyttä. QL koko kasvoi H-ryhmässä (6%) verrattuna L(2 %) ja K(1 %) ryhmiin. Aineiston analysoinnissa käytettiin khiin neliötestiä, t-testiä sekä logistista regressioanalyysiä
TUTKIMUKSEN TAUSTA: Lihaksiston koostumus ja kunto heikkenevät ikääntymisen myötä. Em. Lisäksi tutkittiin millaiset tekijät välittävät heikentyneen käden puristusvoiman yhteyttä liikkumiskykyyn. 2003). MENETELMÄT: Poikkileikkausanalyysi väestöpohjaisen Terveys 2000 -tutkimuksen aineistosta käsiuäen yhteensä 2 646 keskimäärin 67-vuotiasta (vaihteluväli 55-97 vuotta) suomalaista miestä (n =1084) ja naista (n =1562), joilta löytyi täydelliset tiedot antropornetriasta, puristusvoirnasta ja itseraportoidusta liikkumiskyvystä. Painoindeksin perusteella henkilöt luokiteltiin normaalipainoisiin (painoindeksi 20-24,9 kg!m2, n= 292 miestä ja 429 naista), ylipainoisiin (painoindeksi 25-29,9 kglm2, n= 518 miestä ja 638 naista) tai lihaviin (painoindeksi 30 kglm2 tai enemmän, n= 274 miestä ja 495 naista). Geenien ilmenemisessä havaitut muutokset voivat selittää ainakin osittain HRT:n käyttäjien paremman lihaksen koostumuksen ja voimantuouotehon. Liikuntalääketieteen päivät 11. Lihasnäytteet otettiin vastus lateralis-lihaksesta. Käden puristusvoimarniuaukscn soveltuvuutta kliiniseen käytäntöön puoltavat sen yksinkertaisuus, toistettavuus ja edullisuus. =t2:1T:""2009 käytiin vastaanotolla keskimäärin 3,19 kertaa hlötyövuoua kohti. Henkilön liikkumisen katsottiin olevan vaikeutunutta, jos hän raportoi vaikeuksista 0,5 km kävelyssä ja/tai portaiden nousukyvyssä. geenien ilmeneminen määritettiin Real Tirne RT-PCR-menetelmää hyväksikäyttäen. Lentotoimintaperäisen TULE-oirekäynnin vuotuinen esiintyvyys oli 0,4 kertaa/hlötyövuosi. TUTKIMUKSENTAUSTA:Jalkojen lihasvoiman ja käden puristusvoiman yhteys liikkumisvaikeuksiin on samanlaista (Lauretani ym. Vaikka lihaksiston suorituskyvyn laskun tiedetään olevan yhteydessä naissukupuolihormoni estrogeenin tuotannon loppumiseen vaihdevuosi-ikäisillä naisilla, sen osuutta lihasheikkouden kehluyrntseen ei ole juurikaan tutkittu. MENETELMÄT: Tutkimusta varten rekrytoitiin 54-62-vuotiai ta, identtisiä naiskaksospareja (n=ll paria, HRT:n käyttöaika 7,3±3,7 vuotta), joista toinen käyttää HRT: a, kun taas toinen ei ole koskaan käyttänyt. amyloid protein beta precursor protei n) määrään. HRT:n käyuäjillä oli keskimäärin 21 % (p=0,016) parempi voimantuottoteho ja 11 % (p=0,013) suurempi reiden alueen suhteellinen lihaksen pinta-ala kuin ei-käyttäjillä. Naisilla vastaavat käden puristusvoiman kynnysarvot olivat 20 kg (73 % ja 74%), 21 kg (74% ja 69%) ja 23 kg (65% ja 69%). V Käden puristusvoiman viiterajat toimintakyvyn vajauksen riskin seulontaan SALLINEN J, STENHOLM S, RANTANENT, HELIÖVAARA M, SAINIO P, KOSKINEN S . JOHTOPÄÄTÖKSET: Ammattiperäinen TULE-oirekäymiesiintyvyys perustuen työterveyshuohokoruakteihin oli pieni verrattuna kyselyunkimusuetoon. Mitokondrioiden kopioluku arvioitiin laskennallisesti suhteuttamalla mitokondriaalisen DNA:n koodaaman syrokromi-b-geenin määrä genomisen DNA: n koodaaman APP-geenin (engl. Tässä tutkimusasetelrnassa sekä perimä että kaksosille yhteiset ympäristötekijät tulevat otetuiksi huomioon, mikä vähentää normaalia yksilöiden välistä vaihtelua. Reidenalueen lihasten koostumusta arvioitiin Lietokonetomografialla ja lihasten voimantuouotehoa hyppykorkeudella. V Hormonikorvaushoidon aiheuttamat muutokset geenien luentaan luurankolihaksistossa: Tutkimus identtisillä kaksospareilla RONKAINEN PHA, PÖLLÄNEN E, ALEN M, PITKÄNEN R, PUOLAKKA J, KAPRIO J, SIPILÄ S, KOVAN EN V . Ilmiön taustalla vaikuttavat lukuisat tekijät, joista yhtenä mainittakoon merkittävä muutos elimistön hormonien tuotannossa. Amrnau iperäisiä TULE-oireita todennäköisesti ei käydä kuin pahimmissa, toimintakykyyn selvästi vaikuttavissa tapauksissa valittamassa työterveyshuoltoon. TULOKSET: Käden puristusvoiman katkaisupisteet suurentuneelle liikkumisvaikeuksien riskille olivat 33 kg (sensitivisyys 79% ja spesifisyys 73 %) normaalipainoisille miehille, 39 kg (71 % ja 67%) ylipainoisille miehille ja 40 kg (68% ja 57%) lihaville miehille. Liikkumisvaikeuksien riski oli lähes kolme kertaa suurempi heikemyneen puris50 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2009. Osa säädellyistä reueistä oli päällekkäisiä ja tulokset oli supisteuavissa neljään pääto im intoon ; "hiilihydraattien kuljetus", "aerobinen energia-aineenvaihdunta", "solun kiinnittyminen ympäristöönsä" ja "solun tukirangan järjestäytyminen ja uudistuminen" (p<0,01). Testin sensitiivisyyden ja spesifisyyden perusteella etsittiin optimaalisimmat käden puristusvoiman katkaisu pisteet suurentuneelle liikkumisvaikeuksien riskille Receiver Operating Characterist.ics analysilla (Akobeng 2007). Mitokondrioiden toiminnan erot eivät ole havaittavissa eroina mitokondrioiden määrässä, joten HRT:n indusoi mahdollisesti muutoksia mitokondrioiden toiminnassa. Koko genomin aktiivisuutta unkiuim mikrosiruilla (lllumina's Sentrix Human-6 Expression BeadChips) ja data analysointiin R/Bioconduciorja GSEA(Gene Set Enrichment Analysis)-ohjelmilla. 2003). TULOKSET: GSEA-analyysin mukaan geenien luenta oli erilaista kahdeksaan biologiseen prosessiin (GO biological processes) kuuluvissa geeniryhmissä HRT:n käyttäjillä verrattuna ei-käyuäjiin. Erityisesti energiametaboliaan, mitokondrioiden toimintaan ja solu-soluväliaine-kontakteihin liiuyvåt toiminnot näyttävät muuttuvan HRT:n myötä. Kuitenkin diagnostisesti pätevät käden puristusvoiman viiterajat toimintakyvyn vajauksen riskin seulomaan ovat huonosti tunnettuja (Lauretani ym. Tämän tutkimuksen tavoiuecna oli tarkastella pitkäaikaisen hormonikorvaushoidon (HRT) yhteyttä koko perimän aktiivisuuteen vaihdevuosi-ikäisten naisten lihaksistossa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli etsiä validit käden puristusvoiman viiterajat suurentuneelle liikkumisvaikeuksien riskille edustavassa aineistossa ikääntyviä suomalaisia. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tulosten mukaan HRT vaikuttaa geenien ilmenemiseen luurankolihaksistossa. Mitokondrioiden määrässä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa käyuäjien ja ei-käyttäjien välillä. TULE-oire-esiintyvyys jäi vatsa taudin ja ripulin esiintyvyyden tasalle
Tutkittavat olivat joukkueurheilijoita, ja edustettuina lajeina olivat jääkiekko, jalkapallo sekä koripallo. Muitakin kriteeristöjä kammion hypertrofian arviointiin on kehitetty, joista tutkimuksessa käytettiin Lewisin ja Cornellin kriteereitä. Mittaukset suoritettiin lähtö tilanteessa ja 12 kk intervention jälkeen. Yleisimmin jännitemuutosten arvioinnissa käytetään SokolowLyonin kriteereitä, jossa lasketaan yhteen SVl:n tai SV2:n ja RV5:n aaltojen summat. Aineistona käytettiin 129 urheilijan lepo-EKG-rekisteröintejä, jotka kerättiin terveystarkastusten yhteydessä Urheilulääketieteen säätiön Helsingin Urheilulääkäriasemalla. V Niskan lihasvoimaharjoittelun vaikutus koettuun elämänlaatuun niskakipua potevilla naisilla SALO P, HÄKKINEN A, KAUTIAINEN H, YLINEN J . Kaikkia ryhmiä kehotettiin aerobiseen harjoitteluun kolme kertaa viikossa. Kuitenkaan voimaharjoittelun vaikutusta koettuun elämänlaatuun niskakipua potevilla henkilöillä ei ole juurikaan tutkittu. JAMA 2003: 289: 2509-2516. Voimaharjoitteluryhmässä ilmeni merkitsevää parannusta dimensioissa: nukkuminen, eritystoiminta, henkinen toiminta, ahdistuneisuus ja energisyys. The 15D instrument of health-related quality of life: Properties and applications. Sintonen H. Yleisimmät EKG-muutokset olivat pidentynyt P-aalto (5%), pidentynyt PQ-aika (9%), pidentynyt QTc-aika (9%), QRS-akselin deviaatio joko oikealle tai vasemmalle (9%) sekä suurentuneet QRS-kompleksin heilahdukset: Sokolow-Lyonin kriteerit (50%) ja Cornellin LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5/2009 51. Heikentyneeseen puristusvoimaan liittyvästä suurentuneesta liikkumisvaikeuksien riskistä selittyi miehillä 67% ja naisilla 73% keskivartalolihavuudella, alemmalla koulutustasolla, yksin elämisellä, fyysinen inaktiivisuudella sekä oireilla, vaivoilla ja sairauksilla. Suurentuneet jännitemuutokset viittaavat usein vasemman kammion hypertrofiaan (left ventricular hypertrophy, LVH). TULOKSET: 12 kk niskan lihasvoimaharjoittelun jälkeen ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja 15D indeksissä (p=0.012) sekä nukkumisen dimensiossa (p =0.0019). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää voidaanko 12 kk aktiivisella niskan lihasvoimaharjoittelulla vaikuttaa kroonista niskakipua potevien naisten kokemaan terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Acta Paediatr. Molemmat ryhmät harjoittelivat kolme kertaa viikossa ja harjoitukseen sisältyi kyykky-, vatsalihasja selkälihasharjoitteita sekä venytysharjoiueita. Tilastollinen vertailu ryhmien välillä toteutettiin käyttäen kovarianssi analyysiä (merkitsevyys "bootstrap"menetelmällä) lähtötaso kovariaattina. On kuitenkin osoitettu, että menetelmän spesifisyys HCM:n diagnoosin suhteen on suhteellisen huono. VIITTEET: l Ylinen J, Takala EP, Nykänen M, Häkkinen A, Mälkiä E, Pohjalainen T. VIITTEET: Akobeng AK, 2007. tusvoiman omaavilla henkilöillä (miehet: OR 2.73, 95% CI 1.91-3.88,ja naiset: OR 2.73, 95% CI 2.10-3.54) verrattuna niihin.joiden puristusvoima oli normaali. 96, 644-647. Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin 15D:llä [2]. Tulokset tulee validoida pitkittäistutkimuksessa. Kontrolli ryhmä (n= 60) sai kertaohjauksen venytysharjoiueisun. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 180 iältään 25-53 -vuotiasta toirnistotyöntekijä naista. Heidät satunnaistettiin kolmeen eri ryhmään. Efektin koko (Effect size, ES) laskettiin Cohenin menetelmällä. Jos tämä ylittää 35 mm (3,5 mV), sen on perinteisesti ajateltu viittaavan vasemman kammion hypertrofiaan, mutta toisaalta se voi liittyä myös hypertroliseen kardiomyopatiaan (hypertrophic cardiomyopathy, HCM). Urheilijansydän on pitkään tunnettu ilmiö, jossa muutoksia on todettu sydämen vasemman kammion koossa sekä kammioiden seinämien paksuuksissa. Active neck muscle training in the treatment of chronic neck pain in women: A randomized controlled trial. 33: 328-336. Efektin koko (ES) (95% LV) 15 D indeksille oli 0.39 (0.13, 0. V Urheilijan EKG terveystarkastuksessa SAUKKONEN K, KALLIONlEMl A, VON KNORRlNG S, TIKKANEN H . Yritimme selvittää erilaisten volttikriteerien avulla mahdollisen LVH:n esiintymistä tutkimusaineistossarnme. Tyypillisiä urheilijan sydämeen liitettyjä muutoksia voi toisaalta ilmetä myös sydänsairauksissa, mikä tekee urheilijan EKG:n arvioinnin haasteelliseksi. 95, 18511860. voimaharjoitteluryhmä (n= 60) teki submaksimaalisia harjoitteita niskalihaksille vastuskuminauhalla sekä yläraajoille käsi painolla. Kontrolliryhmässä ei ilmennyt muutosta. Lauretani F et al., 2003. Näiden edellä mainittujen kriteerien käyttö yhdessä nostaa sekä sensitiivisyyuä että spesifisyyttä HCM:n diagnostiikassa. Yksinkertainen käden puristusvoiman mittaus painoindeksikohtaisten viiterajojen kanssa näyttää tarjoavan validin välineen toimintakyvyn vajauksen riskin seulontaan kliinisessä käytännössä. 72) voimaharjoitteluryhmässä, 0.37 (0.08, 0.67) kestävyysharjoitteluryhmässä ja -0.06 (-0.25, 0.15) kontrolliryhmässä JOHTOPÄÄTÖS: Pitkäkestoista voimaja kestävyysharjoittelua niskaja yläkehon lihaksille voidaan suositella terveyteen liittyvän elämänlaadun parantamiseksi kroonista niskakipua poteville naisille. Tavoitteemme oli tutkia, millaisia EKG-muutoksia suomalaisilla aktiiviurheilijoilla esiintyy terveystarkastusten yhteydessä. Myös sähköisessä toiminnassa esiintyy muutoksia, jotka voidaan todeta lepo-EKG-rekisteröinnin yhteydessä. Ann Med 2001. JOHDANTO: Niskan lihasvoimaharjoittelun on todettu lisäävän niskalihasvoimaa ja vähentävän koettua niskakipua f 1]. Kestävyysharjoi ttel u ryhmä (n= 60) harjoitti niskalihaksia nostamalla päätä selinmakuuasennosta ja tekemällä kahden kilon käsipainoilla ylåraajaharjoitteita. J.Appl.Physiol. Lewisin kriteeri lasketaan kaavalla: RI + SI 11 (RIII + SI) > 1,7 rnV (17 mm); sekä Cornellin kriteeri: RaVL + SV3 > 2,8 mV (28 mm). Vastaavasti kestävyysharjoitteluryhmässä dirnensiot: nukkuminen ja energisyys kohentuivat tilastollisesti merkitsevästi. 2. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tämä väestöpohjainen tutkimus osoitti, että liikkumiseen tarvittavan lihasvoiman määrä kasvaa painoindeksin mukaisesti, varsinkin miehillä. Karppi SL, Kautiainen H, & Airaksinen 0. Urheilijoilla yleisesti todettavat EKG-muutokset liittyvät usein ennenaikaisiin kammiolyönteihin, erilaisiin arytmioihin sekä aikaparametrien muutoksiin. 95% luottamusvälit (95% LV) efektin koolle laskettiin "bootstrap"menetelmällä
TAUSTA: Tutkimuksessa selvitettiin miten vanhempien terveyskäyuäytyrniseen, työhön ja sosioekonomiseen tilanteeseen liittyvät tekijät ovat yhteydessä nuorten liikkumattomuuteen ja runsaaseen television katseluun. Tasoryhmien luokkarajojen luomiseksi varusmiehet jaettiin kolmeen yhtä suureen ryhmään VAKA:lla arvioidun VO2max:n sekä 12-min testituloksen perusteella. TULOKSET JA POHDINTA: Jacksonin kyselymenetelmä yliarvioi varusmiesten VO 2max:n verrattuna mitattuun VO2max:iin (keskivirhe -5,2±4,6 ml/kglmin, p=0.0001). VO2max mitattiin juoksumatolla ensimmäisellä palvelusviikolla suoralla menetelmällä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Vanhempien oma vähäinen liikunta sekä vähäinen kiinnostus lasten elämään liittyivät nuorten liikkumattomuuteen. Lisäksi VO2max arvioitiin Jacksonin kyselymenetelmällä. Lewisin kriteereitä ei ylittänyt yksikään tutkittava. Vanhempien tupakointi liittyi nuorten runsaaseen television katseluun. Tällöin VO2max tasoryhmärajoiksi muodostuivat; liikuntaa harrastamattomat <43, vähän liikkuvat 43-46 ja liikunnallisesti aktiiviset >46 ml/kg/min. VAKA.2 ennusteyhtälö, joka hyödynsi BMI: n ja SIVAQ kyselyn rasittavan liikunnan määrän keskimäärin/vko, selitti 68 % varusmiesten VO2max:sta (keskivirhe 4.2 ml/kg/min). Maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2max) mittaus on kuitenkin aikaa vievää ja ei siten sovellu suuren ryhmän kestävyyskunnon arvioimiseen. TULOKSET: Isien vähäinen liikunta-aktiivisuus oli yhteydessä poikien vähäiseen liikuntaan (OR 1.6, LV 1.1-2.3) ja äitien vähäinen liikunta liittyi sekä tyttärien (OR 1.7, LV 1.1-2 6) että poikien (OR 1.5, LV 1.0-2.2) vähäiseen liikuntaan kaikkien vakiointien jälkeen. Vaikka mitatun ja arvioidun VO2max:n ero ei ollut merkitsevä (-1.7± 5.4 ml/kg/min), tulosten keskiarvon ja erotuksen välillä oli merkitsevä korrelaatiota (r = 0.54, 52 LIIKUNTA & TIEDE 46, 5 /2009. Nuorilta kysyttiin vapaa-ajan ripeän ja kevyen liikunnan sekä koulumatkaliikunnan määrää sekä television katseluun päivittäin käytettyä aikaa. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että ainakin Sokolow-Lyonin kriteerien rajat ovat liian väljät urheilijoilla Jos kaikille 65 urheilijalle tehtäisiin jatkotutkimuksena sydämen kaikututkimus,johtaisi se selvään ylicliagnostiikkaan, vaikka kaikututkimuksessa ei todettaisikaan mitään poikkeavaa. Tutkimuksen toisessa vaiheessa 1011 varusmiestä täytti VAKA kyselyn ja juoksi 12-minuutin juoksutestin. Näihin kuuluivat negatiivinen T-aalto, ST-välin nousu sekä prominentti T-aalto. Nuorten vähäinen liikunta liittyi vanhempien alhaisempaan koulutustasoon, perheen alhaiseen tulotasoon sekä nuorten kokemuksiin siitä, että vanhemmat eivät olleet kiinnostuneita heidän elämästään. Kammion hypertrofian arvioinnissa käytettyjen kriteerien eroavaisuudet tulivat hyvin esille. MENETELMÄT: Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa 50 varusmiestä (ikä 19,7 ± 0,3 v) täytti kuukausi ennen palvelukseen astumista liikunta-aktiivisuus kyselyt (International Physical Activity Questionnaire, IPAQ ja Single-Item Question on LeisureTime Vigorous Physical Activity, SIVAQ). Vanhempiin ja perheeseen liittyvien tekijöiden vaikutusta nuorten vähäiseen liikunta-aktiivisuuteen (ripeää liikuntaa < tunti viikossa) ja runsaaseen television katseluun ( 4 tuntia tai enemmän päivässä) selvitettiin logistisella regressioanalyysillä (OR, LV = 95 % luottamusväli). Liikuntalääketieteen . Nuorten runsas television katselu liittyi vanhempien tupakointiin (OR 1.6, LV 1.2-2.2) sekä alhaiseen koulutustasoon ja tulotasoon. V Vanhempiin ja perheeseen liittyvät tekijät nuorten liikkumattomuuden ja runsaan ruutuajan taustalla TAMMELIN T, LAITINEN J, KANTOMAA M, VAMMAVAARA E, NÄYHÄ S, REMES J, TAANILAA . Vanhempien työhön liittyvät tekijät (työaika, ylityöt, matkatyöt) eivät olleet yhteydessä nuorten liikunta-aktiivisuuteen tai television katseluun. TUTKIMUKSEN TAUSTA: Varusmiespalveluksen peruskoulutuskauclen fyysisen kuormituksen optimoimiseksi on saatu positiivisia kokemuksia siitä, että varusmiehet jaetaan palvelukseen tullessa kunnoltaan tai liikunta-aktiivisuucleltaan eri tasoryhmiin. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että itse ilmoitettua liikunta-aktiivisuutta voidaan hyödyntää kehitettäessä VO2max:n arviomenetelmän ennusteyhtälöä aikuiselle väestölle. Myös repolarisaatiohäiriöitä (9%) eli niin sanottuja varhaisen repolarisaation merkkejä todettiin. Samanaikaisesti heidän vanhempansa vastasivat myös postikyselyyn, jossa oli kysymyksiä liittyen vanhempien liikunta-aktiivisuuteen, tupakointiin, alkoholin käyttöön, työhön ja sosioekonomiseen asemaan. Harvemmin esiintyviä muutoksia olivat ennenaikaiset kammiokompleksit (PVC) (2 %) sekä osittainen oikean haara n katkos (RBBB) ( 4 %) . Hypertrofian arvioinnissa urheilijoilla voitaisiin tulevaisuudessa ottaa huomioon myös toisia kriteereitä, esimerkiksi Cornellin kriteerit. VAKA.l ennusteyhtälö, joka hyödynsi BMl:n ja IPAQ kyselyn rasittavan liikunnan määrän keskimäärin/vko , selitti 71 % varusmiesten VO2max:sta (keskivirhe 4,0 ml/kg/min). V Varusmiesten kestävyyskunnon arviointi kyselyn avulla TANSKANEN M, KYRÖLÄINEN H, SANTTILA M,TAMMELINT . MENETELMÄT: Tutkimusaineisto muodostui 5 809 pojasta ja tytöstä, jotka 15-16 -vuotiaina vastasivat postikyselyyn Pohjois-Suomen 1986 syntymäkohortin seurantatutkimuksessa. Monet vanhempiin ja perhetilanteeseen liittyvät tekijät vaikuttavat nuorten fyysiseen aktiivisuuteen ja nämä tulisi huomioida lasten ja nuorten fyysisen kokonaisaktiivisuuclen edistämisessä. 009 kriteeri (10%), jotka viittaavat LVH:n mahdollisuuteen. Mitatun ja VAKA:lla arvioidun VO2max:n ero ei ollut merkitsevä (-1,8±5,7 ml/kg/min). Tulosten perusteella muutokset olivat urheilijansyclämeen liittyviä ja hyvänlaatuisia, mikä ei aiheuta jatkotutkimusten tarvetta. Mitatun ja Jacksonin menetelmällä arvioidun tulosten keskiarvon ja erotuksen välillä oli merkittävä korrelaatio (r=045, p=0.0001) osoittaen sen, että pienillä koehenktlöjoukoilla Jacksonin indeksi yliarvioi VO2max: a huonokuntoisilla ja aliarvioi VO2max:a hyväkuntoisilla. Paino ja pituus mitattiin sekä laskettiin painoindeksi (BMI). Varusmiehet jaettiin kahteen ryhmään, joista ensimmäisellä osajoukolla (n=25) kehitettiin ennusieyhtälö varusmiesten kestävyyskunnon arvioimiseksi (VAKA) IPAQ ja SIVAQ liikuntakysymysten sekä painoja pituustietojen perusteella Toisen osajoukon avulla (n =25), kehitetyn VAKAn ja Jacksonin menetelmien tarkkuutta ennustaa VO2max arvioitiin Blanc! & Altman menetelmällä. Nämä kriteerit yhdessä nostaisivat sekä sensitiivisyyttä että spesifisyyttä. Vanhempien alhaisempi sosioekonominen asema liittyi sekä vähäiseen liikuntaan että runsaaseen ruutuaikaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää kyselymenetelmä varusmiesten kestävyyskunnon ennustamiseksi, arvioida sen tarkkuutta suhteessa mitattuun VO2max:iin ja määrittää kyselyn perusteella arvioidun VO2max:n tasoryhmärajat. Lisäksi tulosten keskiarvon ja erotuksen välillä ei ollut merkitsevää korrelaatiota (r=0.22, p=0.28) osoittaen sen, että VAKA arvioi VO2max:n tasaisesti erikuntoisilla varusmiehillä. Tämän vuoksi tarvitaan yksinkertainen ja luotettava tapa arvioida varusmiesten kestävyyskuntoa ennen palvelukseen astumista
Yksilöanalyysien mukaan henkilöillä, joiden liikunta-aktiivisuus oli suurinta eli MET luokissa 111 V (HR 0.73, 0.78, 0.74) oli tilastollisesti merkitsevästi pienempi todennäköisyys saada tyypin 2 diabetes seurannan aikana kuin ensimmäisen MET luokan inaktiivisilla henkilöillä. 3. Autonomisen hermoston toimintaa tutkittiin levossa sekä fyysisen kuormituksen ja palautumisen aikana. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville, suojeleeko vapaa-ajan liikunnan harrastaminen tyypin 2 diabetekselta lähes 30 vuoden seurannan aikana, kun geenit ja lapsuuden ympäristö otetaan huomioon. Lisäksi on havaittu, että sydämen karnmioiden lisälyöntisyys erityisesti fyysisen kuormituksen jälkeen ennustaa itsenäisesti sydänperäisiä kuolemia (3). TULOKSET: Seurannan (28 vuotta) aikana ilmaantui yhteensä 1082 tyypin 2 diabetes tapausta. Seurannan alussa vuonna 1975 kohorttiin kuului yhteensä 20487 henkilöä, joilla ei ollut diabetesta, ja jotka olivat vastanneet liikunta-aktiivisuutta, pituutta ja painoa koskeviin kysymyksiin. Nämä kliiniset havainnot voivat johtua autonomisen hermoston toiminnan erityispiirteistä fyysisen kuormituksen jälkeen. Sympaattisen aktiivisuuden muutos levosta kuormituksen jälkeiseen palautumiseen korreloi voimakkaasti vagaalisen aktiivisuuden muutoksen kanssa levosta kuormituksen jälkeiseen palautumiseen (r=0.78, p<0.001). Sympaattinen aktiivisuus (MSNA) mitattiin suoralla menetelmällä peroneus hermosta mikroelektroditekniikalla ja vagaalinen aktiivisuus lyhytaikaisesta sykevaihtelusta Poincare plots menetelmällä (SDl). Henkilöillä, joilla on kohonnut sympaattinen aktiivisuus kuormituksen jälkeen, on myös samanaikaisesti kohonnut vagaalinen aktiivisuus. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 16 tervettä miestä (ikä 33±5 vuotta). Kuitenkin suurella joukolla täm ä en nusteyhtälö osoittautui yhtä päteväksi kuin VAKA. V Autonomisen hermoston toiminta fyysisen kuormituksen jälkeen TULPPO M, KIVINIEMI A, HAUTALAA, KALLIO M,TIINANEN S, SEPPÄNENT, MÄKIKALLIOT, HUIKURI H . Myös sympaattinen aktiivisuus oli palautumisen aikana korkeammalla tasolla kuin kuormituksen alussa (40±10 vs. N Engl J Med. Luokka I oli täysin inaktiiviset ( < 0.59 MET tuntia päivässä) ja luokka V erittäin aktiiviset I» 4.50 MET tuntia päivässä). He vastasivat kyselylomakkeisiin vuonna 1975. liikunta-aktiivisuudesta, jonka perusteella laskettiin MET indeksi ilmaistuna MET tuntia päivässä. Palautumisen aikana vagaalinen aktiivisuus oli huomattavasti korkeammalla tasolla kuin kuormituksen alussa ( 44±18 vs. Fyysinen kuormitus toteutettiin asteittain nousevalla käsiergometrikuormituksella (20, 40, 60 ja 80 W; 1 min/kuorma). MENETELMÄT: Tutkimuskohorttiin kuuluivat kaikki Suomessa ennen vuotta 1958 syntyneet samaa sukupuolta olevat kaksosparit. (2005) Heart-rate profile during exercise as a predictor of sudden death. New Eng J Med 352: 1951-8. 2004 kerättiin kansallisista rekisteritiedostoista, lähinnä Kelan lääkekorvaustiedoista. 23±10 ms, p=0.003) vaikka syketaso oli molemmissa tilanteissa sama (68±10 lyöntiä/min). New Eng J Med 341: 1351-7. V Vapaa-ajan liikunnan vaikutus tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä; 28 vuoden seurantatutkimus kaksosilla WALLER K, LEHTOVIRTA M, KAPRIO J, SILVENTOINEN K, KOSKENVUO M, KUJALA UM . 12003) Frequent ventricular ectopy after exercise as a predictor of death. JOHTOPÄÄTÖKSET: Normaali sympatovagaalinen vuorovaikutus häiriintyy fyysisen kuormituksen jälkeen. Kysely sisälsi kysymyksiä mm. TULOKSET: Vagaalinen aktiivisuus laski ja sympaattinen aktiivisuus nousi levosta kuormituksen loppuun osoituksena fysiologisesta sympato-vagaalisesta vuorovaikutuksesta (p<0.001). Heart-rate recovery immediately after exercise as a predictor of mortality. Cole CR ei al. Yhtäaikainen sympaattinen ja vagaalinen aktiivisuus kuormituksen jälkeen voi laukaista epäedullisia sydäntapahtumia ja osaltaan selittää aikaisempia kliinisiä havaintoja (1-3). 2. Tutkimuksen hypoteesina oli, että fyysisen kuormituksen jälkeen sympato-vagaalinen vuorovaikutus on häiriintynyt verrattuna autonomisen hermoston toimintaan kuormituksen aikana. Kuitenkaan autonomisen hermoston toimintaa fyysisen kuormituksen jälkeen ei tunneta kovin hyvin. p=0.005). Parittaisanalyysi liikunnan suhteen eroavilla pareilla osoitti, että liikunnallisesti aktiivisemmilla kaksosilla (luokat 11 V) oli pienempi todennäköisyys sairastua tyypin 2 diabetekseen seurannan aikana (HR 0.61, 0.59, 0.61, 0.61) verrattuna LIIKUNTA & TIEDE 46, 5/2009 53. (1999). JOHTOPÄÄTÖKSET: Näiden tulosten perusteella varusmiesten kestävyyskunto voidaan arvioida riittävällä tarkkuudella kysymällä paino, pituus ja rasittavan liikunnan määrä ennen varusmiespalvelusta. Frolkis JP et al. 28±13 burst/l00hearbeats, p<0.0001). MET indeksin perusteella kaksoset jaettiin viiteen yhtä suureen luokkaan ja näitä luokkia käytettiin tyypin 2 diabeteksen ennustajina. VIITTEET: l Jouven X et al. TAUSTA: Tyypin 2 diabeteksesta on tullut maailmanlaajuinen ongelma lisääntyneen liikalihavuuden ja inaktiivisuuden myötä. Tyypin 2 diabetes tieto seuranta-ajalle 1.1.1976-31.12. l jakam aan varu sm iehet kolm een tasoryhm ään. Lisäksi luotua VAKA -menetelmää voidaan hyödyntää varusmiespalveluksessa jaettaessa varusmiehiä tasoryhmiin fyysisen koulutuksen osalta. 348: 781-90. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää autonomisen hermoston toiminta fyysisen kuormituksen jälkeen. TUTKIMUKSEN TAUSTA: Väestöturkimuksissa on havaittu, että sydämen sykkeen palautuminen kuormituksen jälkeen ennustaa itsenäisesti sydänperäisiä äkkikuolemia (1) ja on yhteydessä kokonaiskuolleisuuteen (2). Nämä erot eivät olleet merkitseviä kun malli vakioitiin painoindeksillä. Autonomista säätelyä tutkittiin samalla syketasolla kuormituksen alussa ja kuormituksen jälkeen (30-90 s). Geneettiset tekijät kontrolloitiin kaksostutkimusasetelrnalla. Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyttä seurannan aikana tutkittiin yksilöja parittaisanalyysein Cox proportional hazard mallia käyttäen
Tulokset oli samanlaiset tarkasteltaessa monozygoottisia ja dizygoottisia pareja. Vuoden seurantamittauksissa oli edelleen havaittavissa 32 % (95% CI 10-53%) ryhmien välinen ero polven ojennustehossa (p=.008) ja 50% (9-90%) koukistustehossa (p =.005). Harjoitteluvaikutusten pysyvyyttä testattiin kova ria nssianalyysi l lä. TUTKIMUKSEN TAUSTA: Polven tekonivelleikkaus vähentää kipua, mutta ei kuitenkaan riittävästi nivelrikon aiheuttamia ongelmia liikkumiskyvyssä ja alaraajojen lihaksissa. Tutki navat satunnaistettiin alkumittausten jälkeen 12 viikon vesivastusharjoittelu(n =26) ja kontrolliryhmiin (n =24). 54 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /'2fXJJ. Sen sijaan lihasten massassa ja liikkumiskyvyssä harjoittelun hyödyt hävisivät nopeammin. Nämä erot säilyivät merkitsevinä myös painoindeksillä vakioimisen jälkeen. TULOKSET: 12 viikon vesiharjoittelu paransi merkitsevästi (3-49 %) tavanomaista kävelynopeutta, porrasnousuun ja seisomaannousuun käytettyä aikaa, polven ojennusja koukistustehoa sekä reiden lihasten poikkipinta-alaa. Kaikkiaan 42 tutkittavaa (84%) osallistui vuoden seurantamittauksiin. 009 kaksosparin inaktiivisiin jäseniin. Liikunta lääketieteen . JOHTOPÄÄTÖKSET: Tämän kaksospareilla tehdyn pitkittäistutkimuksen mukaan vapaa-ajan liikunta ennaltaehkäisee tyypin 2 diabetesta, kun painoindeksi ja geneettiset tekijät on huomioitu. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tulokset osoittivat, että 12 viikon vesiharjoittelun aikaansaamat harjoitusvaikutukset polven ojennusja koukistustehossa säilyivät ainakin vuoden ajan harjoittelun jälkeen. Liikkumiskykyä kuvaavissa muuttujissa ja reiden poikki pinta-alassa ryhmien välisiä eroja ei ollut enää vuoden seuranta-ajan kuluttua. Vesivastusharjoittelun avulla saadaan aikaan liikkumiskyvyn nopeampi palautuminen polventekonivelleikkauksen jälkeen, mutta harjoittelua tulee jatkaa, jotta harjoitusvaikutukset liikkumiskyvyssä pysyvät. Aiemmassa 12 viikon randomoidussa kontrolloidussa kokeessa osoitimme, että vesivastusharjoittelu vähensi liikkumiskyvyn ongelmia ja lisäsi alaraajojen lihasten tehoa ja lihasmassaa. Liikkumiskykyä arvioitiin kävelynopeuden, porrasnousuun ja -laskuun käytetyn ajan, 8-juoksun ja seisomaan nousu -testin avulla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin selvittää vesiharjoitusvaikutusten pysyvyyttä vuoden seuranta-ajan jälkeen polven tekonivelleikatuilla. V Vesiharjoittelun vaikutusten pysyvyys polven tekonivelleikatuilla 12 kuukauden seurantatutkimus VALTONEN A, PÖYHÖNENT, SIPILÄ S, HEINONENA . Vesiharjoittelun pitkäaikaisvaikutuksia ei kuitenkaan ole tutkittu aiemmin. Polven ojentajaja koukistajalihasten teho mitattiin isokineettisesti ja reiden lihasten poikkipinta-ala tietokonetomografian avulla. Jo vähäinenkin vapaaajan liikunta näyttää suojaavan tyypin 2 diabetekseen sairastumiselta. MENETELMÄT: Keskussairaalan tilastoista rekrytoitiin 50 vapaaehtoista 5575 -vuotiasta, keskimäärin 10 kuukautta aiemmin polven tekonivelleikattua tutkittavaa vesivastusharjoi ttel u tutkimukseen
Liikuntalääketieteen päivät l@U@ BIOMEDICUM, HELSINKI 10.-11.11.2010 LISÄTIETOJA: www.lts.fi • tiina.heinonen@lts.fi Erityisliikunnan eaiv-~t Jyväskylän Paviljonki 5. 8.5.2010 www.eucapa201O.org LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5/2009 55. 6.5.2010 European Congress of Adapted Physical Activity {EUCAPA) Jyväskylän Paviljonki ja Agora 6
Mitä vahvemman luun nuoruusvuosina hankkii, sitä todennäköisempää on, että välttyy vai.hdevuosi.ssa osteoporoottisilta murtumilta. K uukautishäiriöt ovat tavallisi nuoruudessa, erityisesti 2vuoden kuluessa kutikati alkamisesta. ffarjoittelun ai on myös usein kuukautifkierron säännöllisyyttä ja poisj~istå. . Urheiluamenorrlajista, harjoitte · tä. Jopa 69 mtil Harjoittelu ennen murrosikää eduksi luunkehitykselle Lapsuusja nuoruusaika 20 vuoden ikään asti on erittäin tärkeää aikaa luuntiheyden kehittymiselle ja maksimi.luumassan hankkimiseksi., sillä yli 90 prosenttia luumassasta hankitaan tänä ajanjaksona. ~ TARI Kuukautisja'$VÖ ~ häiriöitä esiin urhejJijoiden kes~~dessa eneIDtnin kuin ~tavallisessay~össä. ' T ,,_., '' ,, . Pitldttyn"ku kautisten poisjääminen (amenon-ea) kuitenkaan ole normaalia ja VQi ongelmia lisååntymisterveyd.dle ja lu kehitykselle. Ennen pu56 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /200,. . U lijoilla poikkeavaa kiertoa estin\)ty 80 prosentilla verrattu (9%). ' ,:• i,, ' . Liukuminen epäterveelliselle puolelle energiansaannissa harjoittelun aikana voi tapahtua helpostikinF Epätasapainoinen hormonaalinen tila ja ravinnon riittämätön saanti altistavat luuntiheyden alentumiselle . Parhaan luumassan saavuttamiseksi tarvitaan optimaalinen hormonaalinen tila, riittävä energian saanti ja riittävän rasittava liikunta. Matalaestrogeeninen am norrea on riski luuntiheydm alen le ja luunmunumien lisaintymlselle~ Naisurheilijoilla kuukauttsei al~ usein 12 vuotta myöhemmin )tuua urheilevilla tytöillä. \~~f
Perimällä on merkittävä vaikutus luumassan kehityksessä. Optimaalinen luuntiheys alkaa vähetä päättyen pahimmillaan osteoporoosiin ja rasitusmurtumiin. Aliravitsemus eli energian vähäinen saanti huonontaa lisääntymisterveyttä ja luuston terveyttä. On mahdollista, että jos nuorella urheilijalla esiintyy kuukautishäiriöitä ja kuukautisten poisjäämistä hän ei saavuta sitä maksimaalista luumassaa, minkä olisi voinut saavuttaa optimaalisessa hormonaalisessa tilassa. Amenorrea kehittyy, kun aivojen hypotalamusaivolisäke-akselin pulsoiva säätelymekanismi munasarjoihin häiriintyy. lajit, joissa iskutus ja painorasitus on suuri (esim. Urheilijoilla on yleensä 5-15 prosenttia korkeampi luuntiheys kuin ei-urheilevilla, Jos tämä ero säilyisi läpi elämän, niin murtumariski olisi 50-80 prosenttia pienempi. Urheilulajeissa, joissa laihuudesta ei ole hyötyä taustalla on muita mekanismeja. Matalan luuntiheyden syntymekanismi on epäselvä, mutta tiedetään, että vähäestrogeeninen tila ja aliravitsemus vaikuttavat epäedullisesti luuntiheyteen. Kun nuorten naisurheilijoitten energiankulutusta vähennettiin 30 prosentilla aivolisäkkeen sykäyksittäinen eritys aleni ja sen seurauksena munasarjojen toiminta hiipui. Menstruoivalla urheilijalla voi esiintyä alkuvaiheessa kierron lyhentymistä, ovulaation poisjäämistä, keltarauhasen vajaatoimintaa ja kehitys voi lopulta johtaa amenorreaan. Jo yksikin oire voi olla haitallinen terveydelle. Kun on läpikäyty systemaattisesti luututkimuksia, niin luuntiheyden alentumista eli osteopeniaa esiintyi 22-50 prosentilla urheilijoista ja 12 prosentilla muulla väestöllä. Osalla näistä urheilijoista on kuvattu kohonneita mieshormonieli androgeenipitoisuuksia ilman estrogeenivajausta. Urheilun aiheuttamien kuukautisongelmien selvittely on tarpeen jos kierrossa tapahtuu selviä LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2009 57. Taustatekijöistä erittäin tärkeänä pidetään sitä, että ravinnosta ei saada tarpeeksi energiaa kulutukseen nähden. Yksikin oire terveyshaitta Syömishäiriöitä esiintyi huippu-urheilijoilla 25-30 prosenttia enemmän kuin tavallisella väestöllä (5-9%) kahden laajan ja kontrolloidun tutkimuksen mukaan. lisämunuaisen aktivoitumista pidetään yhtenä selittävänä tekijänä. Kohonnut androgeenitaso voi aiheuttaa myös kuukautishäiriöitä ja amenorreaa. Urheilijan riskikolmiolla (athletic triad) tarkoitetaan keskinäistä vuorovaikutusta energian saannin, kuukautishäiriöiden ja luuntiheyden välillä. Kun urheilija vähentää energian saantia riski laihtumiseen ja syömishäiriöihin kasvaa. liukuminen epäterveelliselle puolelle harjoittelun aikana voi tapahtua helpostikin. Anoreksiassa kuolleisuus on huomattavasti lisääntynyt. Tämä oireyhtymä on määritetty ja tunnistettu ensimmäisen kerran jo 1992. Mekaaninen, positiivinen ärsyke luustolle häviää, jos hormonaalinen tasapaino häiriintyy, kuten vähäestrogeenisessa amenorreassa tapahtuu. Amenorreaurheilijan murtumariski on 2-4 kertaa suurempi verrattuna menstruoivaan urheilijaan. Jo häiriintynyt syömiskäyttäytyminen voi altistaa luuntiheyden alentumiselle, vaikka urheilijalla olisikin kuukautiset. Myös syömishäiriöiden syntymekanismi on epäselvä. Vaikka suurin osa anoreksiapotilaista paranee, vain kolmannekselle palautuvat kuukautiset, paino ja normaali syörniskäyttäytyminen. Myös amenorrean ja luunmurtumien lisääntymisen yhteydestä on vahva tutkimusnäyttö. Kuukautishäiriöt ja alipainoisuus ovat terveysriski urheilevalle tytölle berteettia alkanut harjoittelu näyttää olevan edullista luunkehitykselle. Häiriöt voivat ilmetä syömishäirionä, amenorreana ja osteoporoosina. jalkapallo, lentopallo, tennis, hyppylajit, voimistelu ) suojaavat luuta paremmin kuin ei-iskutusja painorasituslajit (esim. Varsinainen vaikutusmekanismi on epäselvä ja erilaisia teorioita siitä on esitetty. uinti, pyöräily, kestävyysjuoksu, soutu). Luukatoa eli osteoporoosia taas todettiin jopa 13 prosentilla urheilijoista ja 2.3 prosentilla muusta väestöstä. Sen seurauksena luun mineraalitiheys alkaa alentua. Jo kuukautiskierron harveneminen voi aiheuttaa luuntiheyden vähenemistä
Urheiluravitsemuksen perusasiat on useimmiten hyvä käydä läpi yhdessä urheiluravitsemuksen asiantuntijan kanssa. Urheilijan on hyvä opetella pienestä pitäen terveellisen ravitsemuksen periaatteet itse, mutta aivan yhtä tärkeää on se että huoltojoukot, niin vanhemmat kuin valrnentajatkin, ovat perillä urheilijan ruokailuun liittyvistä periaatteista. Ravinto on yksi osa urheilullista elämäntapaa. Nattiv A, Loucks AB et.al. Valmentaja on puolestaan tärkeä vaikuttaja ja myös malli nuorelle. Sports Med 2007; 37(11) 10011014. Moniarnmatillinen yhteistyö (valmentaja, terveysalan ammattilainen, ravitsernusterapeutti, fysioterapeutti, hieroja, perhe) on tarpeen, kun hoidetaan urheilijaa, jolla on häiriintynyt syömiskäyttäytyminen, amenorrea ja laihuusongelma. Sen ansiosta kuukautiset palautuvat ja luuntiheys lisääntyy. Opastusta urheiluravitsemukseen on tärkeää antaa niin urheilijalle, vanhemmille kuin valmentajallekin, mieluimmin samaan aikaan. Usein kuitenkin tarvitaan lisäksi hormonaalista hoitoa. Erityinen riskiryhmä ovat laihat urheilijat. Tällöin terveyttä tuetaan mahdollisimman oikealla ravinnolla, mm. Teksti: HANNELE HIILLOSKORPI Kunnon ruokaa nuorelle urheilijalle Urheilullisen kehittymisen kannalta hyvä ravinto on aivan yhtä tärkeää kuin sopiva harjoittelu. Vaivattomuus, helppous ja yksinkertaisuus ovat avainsanoja aterioiden ja eväiden valmistamisessa, kun puhutaan urheilevan perheen arjesta. The female athlete triad. Kun asioita puidaan yhteistuumin, voidaan myös yhdessä pohtia arkipäivän ateriaja harjoitusrytmiä ja sopia pelisäännöt muun muassa eväskäytäntöihin, leireille, kilpailumatkoille ja juo58 LIIKUNTA & TIEDE 46•512009. Liikunnan hyödyt ovat suuremmat kuin sen aiheuttamat haitat. Opastusta nuoren urheilijan ravitsemukseen kannattaa antaa yhtaikaa urheilijalle, valmentajalle ja vanhemmille. Menstrual disorders in athletes. Urheilija ja hänen perheensä voivat ruokailla aivan samoilla periaatteilla. Sports Med 2005; 35(9): 747755. Liikunnalla voidaan ehkäistä monia sairauksia. Palautuminen tapahtuu yleensä hitaammin kuin häiriön synty. Kaikesta edellä mainituista asioista huolimatta liikunta on hyödyllistä ja lisää terveyttä ja hyvinvointia. Painon nousu paras hoito Paras hoito on painon nousu. Valmentajan ei tarvitse olla kaikkien alojen asiantuntija, jos ravitsemusasiat mietityttävät kannattaa kääntyä alan asiantuntijan puoleen. Bone density and young athletic women. Kilpaurheilijalle painonnousu on monessa lajissa mahdoton vaihtoehto. Liikuntalääketieteen päivät 11. 2007; Med Sci Sports Exerc 2007; 39(10): 18671882. N uoren urheilijan ravitsemuksesta suurimman vastuun kantavat vanhemmat. Käytännön vinkkejä tarvitaan urheilijan monipuolisen syömisen toteuttamiseksi sekä harjoitusten ja kilpailujen ympärillä olevien välipalojen koostamiseen. Valmentajien on hyvä muistaa, että nuorelle urheilijalle ravitsernusopastuksen täytyy olla hyvin selkeää ja yksinkertaista. Nichols DL, Sanborn CF & Essery EV. =tl:1T.2009 muutoksia tai kuukautiset ovat poissa puolikin vuotta. Kunnon ruoka on perheen yhteinen asia Nuoren urheilijan ravitsemus ei sisällä ihmeellisyyksiä, useimmiten päivittäisiin ruokailuihin liittyvät pulmatilanteet selviävät käyttämällä "maalaisjärkeä". Vanhemmat tarvitsevat usein vahvistusta näkemyksilleen ravitsemuksen perusasioista. On kuitenkin syytä kiinnittää huomiota riskiryhmiin ja reagoida oireiluun nopeasti, jotta vältyttäisiin suuremmilta ongelmilta. riittävä kalsiumin ja Dvitamiinin saannista huolehtimalla. HANNELE HOHTARI, LKT Osaston lääkäri Jorvin sairaala/HUS Sähköposti: hannele.hohtari@hus.fi VIITTEET Redman ML & Loucks AB. Energiantarve on kuitenkin urheilijalle yleensä suurempi, kuin vähemmän liikkuvilla perheenjäsenillä. Alipainoisen urheilijan yhteydessä on aina muistettava syömishäiriön mahdollisuus
Niiden ajoitukseen vaikuttavat koulun loppumisaika ja harjoitusajat. Aamiaisen väliin jättäminen aiheuttaa helposti väsymystä, rauhattomuutta ja ennenpitkää nälkää, joka houkuttelee epäterveellisten välipalojen nauttimiseen. On kuitenkin hyvä muistaa, että päivän kaikki ateriat vaikuttavat harjoituksissa jaksamiseen ja palautumiseen. Ruokajuomaksi sopii hyvin maito, siitä saadaan luustolle tärkeää kalsiumia ja lihasten rakennusaineeksi tärkeää proteiinia. Aamupalan nauttimiseen kannattaa totutella vaikka se aina ei maistuisikaan. Toki makeitakin herkkuja voi kohtuudella nauttia, mutta niillä ei saa korvata päivän muita aterioita. Täysjyväisyys takaa, että leivästä saadaan urheilijalle tärkeitä suojaravintoaineita sekä kuituja ja energiaa hyvälaatuisina hiilihydraatteina. Aamupala käynnistää päivän Ravitsevasta aamupalasta saadaan energiaa koulupäivään. UrheiVinkkilista nuoren urheilijan ruokailuun • Säännöllinen ateriarytmi hyvä vireys säilyy koko päivän • Pääaterioiden koostaminen lautasmallin mukaisesti sopivasti energiaa ja suojaravintoaineita • Hyvät välipalat ennen ja jälkeen harjoituksen energiaa harjoituksiin, palautuminen käynnistyy heti • Maitotuotteista mukaan vähärasvaisia vaihtoehtoja -vahvistaa Juustoa, loistava palautusjuoma • Kalaa kahdesti viikossa tai kalaöljyä D-vitamiinia, hyvät rasvat mukana korjaamassa tulehduksellisia tiloja • Paljon ja värikkäästi hedelmiä, vihanneksia, kasviksia ja marjoja takaa tärkeiden suojaravintoaineiden saannin • Joka aterialla leipää yms. Kouluaterialla kannattaa nauttia kaikkea mitä tarjotaan. m isiin. Lounas on urheilijan "kuningasateria" Lounas, joka useimmiten nuorilla urheilijoilla tarkoittaa kouluateriaa, on iltapäivän harjoituksia ajatellen tärkeä tankkauspiste. Hyvä periaate on, että nälkään syödään aina kunnon ruokaa. Urheiluravitsemuksen peruspilarit Nuoren urheilijan ruokavalion peruspilarit muodostuvat päivittäisestä perusruokavaliosta, juomisista ja aterioiden rytmittämisestä sopivasti koulun ja harjoitusten lomaan. Urheilijan kannattaa nauttia kaikkien aterioiden yhteydessä leipää, mieluimmin täysjyvätai ruisleipää, koulun näkkärit sopivat tähän tarkoitukseen oikein hyvin. Omat kuvionsa kannattaa suunnitella myös kilpailupäivien varalle. Kun tavallisen arkipäivän ruokailut koostetaan aamiaisesta, lounaasta, päivällisestä sekä 2-3 hyvästä välipalasta, herkkuja tekee mieli yleensä vain kohtuudella. Hyvä aarniainen pitää nälän loitolla koululounaaseen asti ja luo urheilevan nuoren päivälle vireän perustan. Kaikki tietävät, että urheileva nuori tarvitsee ravitsevaa ja monipuolista ruokaa. On tärkeää, että myös valmentaja korostaa nuorelle urheilijalle koululounaan merkitystä harjoituksissa jaksamisen näkökulmasta. viljatuotteita, suositaan täysjyväviljaa laadukasta energiaa ja suojaravintoaineita • Sopivasti rasvaa: leivän päälle kasviöljypohjainen margariini, ruoanvalmistukseen rypsiöljy, • Sopivasti energiaa, hyvälaatuiset rasvat mukana korjaamassa Lisätietoa: www.terveurheilija.fi > ravitsemus harjoittelun aiheuttamia pieniä tulehduksellisia tiloja • Juomana pääsääntöisesti vesi tai maito ylläpitävät nestetasapainoa, vähäenergisinä eivät tuota yllätyksiä energiansaannissa • Karkkia ja limpsaa silloin tällöin tai karkkipäivänä herkut herkkuina, ei nälkään eikä kunnon välipalojen tai aterioiden korvikkeena LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2009 59. Lounaan väliin jättäminen aiheuttaa huutavan näläntunteen iltapäivällä, puhtia ei tahdo riittää koulutyöhön harjoittelusta puhumattakaan. Kun ravintoasiat sovitaan avoim esti on niihin m yös helppo tarvittaessa palata myöhem m in. Valmentajan ja urheilijan on hyvä käydä yhdessä läpi harjoitusten ympärillä olevat ateriat. Ihanteellisessa urheilijan koululounaan lautasmallissa kolmasosan muodostavat kasvikset, toisen kolmanneksen peruna, pasta tai riisi ja viimeisen kolmanneksen liha, kala tai kanaosasto. Terveellisen välipalan aineksia ovat leivät, jogurtit, viilit, rahkat, raejuustot, myslit, puurot, karjalanpiirakat ja hedelmät. Välipalat voitelevat lihakset harjoituskuntoon Päivän välipalat sijoittuvat lounaan ja päivällisen väliin. Makean himo on yleensä merkki siitä, että päivän aterioita on jäänyt väliin tai kunnon ruokaa on syöty liian vähän. Karkit, pullat ja limsat eivät siis kuulu urheilijan perusruokavalioon
Jos päivän muut ateriat ovat olleet riittävän kokoisia annoksia ja monipuolisia, ei illalla enää pitäisi olla huutava nälkä. 2008. Sopiva ajoitus välipalan ja treenin väliin kannattaa jokaisen kokeilla. Useimmille se tarkoittaa noin kolmea tuntia ennen kisaa. Kaikille yhteistä on se, että janontunteen yllättäessä nestevaje on jo suuri, eikä sitä voida täysin enää saman harjoituksen aikana paikata. Kilpailupäivänä matkassa kannattaa pitää aina mukana vesipullo. II tapalalla täydennetään päivällä kulutettuja energiavarastoja ja varmistetaan palautuminen Jos päivälliselle ei ehditä perheen yhteisin voimin, on iltapala hyvä vaihtoehto perheen tapaamishetkeksi. Fogelholm, M. Jos harjoitukset ovat nopeasti koulun päättymiseen jälkeen, kannattaa päivällinen suosiolla siirtää harjoitusten jälkeiseen aikaan. Jyväskylä, 2006 llander 0, Kokko S. Mehuja ja urheilujuomia kannattaa käyttää vain silloin, kun harjoitusten kesto on useita tunteja tai harjoitellaan hyvin helteisissä olosuhteissa. Helsinki, 2004. Usein nestevajetta pidetään kestävyysurheilun ongelmana, huomioitavaa on kuitenkin nestevajeen vaikutus keskittymiskykyyn. Hiilloskorpi, H. Itselleen sopivat eväät kannattaa kokeilla pikkukilpailujen tai -pelien yhteydessä. Jos aikaa harjoituksiin on vain tunnin verran, kannattaa pikaiseksi avuksi haukata vaikkapa nopeasti vatsassa sulavaa banaania ja kyytipojaksi lasillinen maitoa. http://www.noc.fi/urheilijan_ravitsemus/ Ojala A, Hiilloskorpi H, Borg P. Urheiluravitsemusta nuorille urheilijoille. Valmennuskolmio. Kunnon ruokaa -ravintoopas nuorelle urheilijalle ja huoltojoukoille. HANNELE HIILLOSKORPI Koordinaattori Tampereen Urheiluakatemia Sähköposti: hannele.hiilloskorpi@varala.fi KIRJALLISUUS Borg, P. Nestevaje vaikuttaa myös keskittymiskykyyn Nestetasapainosta tulee huolehtia pitkin päivää. Päivällinen on päivän toinen pääateria Päivällisen voi syödä joko ennen tai jälkeen harjoitusten. Tärkeimmässä koitoksessa eväspuolen pitäisi olla jo niin selvillä, ettei eväspussukan sisällön pohtimiseen tarvitse uhrata ylimääräistä energiaa. Nesteen tarve on kuitenkin henkilökohtainen ja siihen vaikuttaa muun muassa urheilijan koko, urheiltava laji ja lämpötila. Nestevajeessa urheiltaessa loukkaantumisriski lisääntyy myös koordinaatiota ja tasapainoa vaativissa taitolajeissa. Urheilun aikana vesipullo on hyvä pitää matkassa. Ojala A, Anttila L. http://www.terveurheilija.fi tai http://www.terveliikkuja. Jos tiedossa on pitkä kilpailutai pelipäivå, on reppuun varattava evästä. http://www.finhockey.fi/junnut/terveyden_edistaminen/ »Nuorten ravitsemusopas llander 0, Kähönen S. Eväsleivät, jogurtit, hedelmät, banaani ja mehut ovat tuttuja ja turvallisia kisaeväitä. Treenijuomaksi sopii hyvin vesi. Olipa tilanne mikä tahansa, kisapäivän aamuna kannattaa syödä mahdollisimman hyvä aamupala, sen turvin jaksaa pitkälle päivään. Liikkujan ravitsemus. Sen merkitys korostuu erityisesti kesän hellekisoissa. Edita. Tärkeää on, että päivällinen syötäisiin kiireettömästi nautiskellen. Se on usein myös perheen yhteinen kokoontumishetki, jolloin puidaan päivän tapahtumia. Urheilurav,tsemus. lltapala koostetaan samoista aineksista kuin päivän välipalat. fi > Ravitsemus 60 LIIKUNTA & TIEDE 46, 5 /2009. Kilpailutai pelipäivän ruokailu kannattaa suunnitella etukäteen Kilpailutai pelipäivinä normaali ruokailurytmi ei yleensä onnistu. Kun aikaa on 12 tuntia jogurtit ja leivät tai karjalanpiirakat sopivat useimmille. Saarioinen. Iltapalalla pyritään täyttämään päivällä kulutetut energiavarastot. Iltapalan annoskoko määräytyy nälän tunteen mukaan. llander, (toim.) Liikuntaravitsemus. Jos päivän ensimmäiset kisatapahtumat ovat aikaisin aamulla, edellisen illan iltapalan merkitys lisääntyy. Hiilloskorpi, H. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella aterialle tulisi juoda pari lasillista, pääsääntöisesti vettä tai maitoa. Liikuntalääketieteen päivät 11. On myös hyvä muistaa, että aamupalalle täytyy herätä riittävän aikaisin. Borg, P. Sekoittavina tekijöinä ovat kilpailuaikataulut, matkustaminen, kilpailujännitys ja kilpailuympäristö. Nuoren jääkiekkoilijan ruokavalio -eväät energiseen elämään. =-t2:TT.2009 lusuoritusta tukevassa ja myös palauttavassa välipalassa on aina mukana hiilihydraatteja energiaksi ja proteiineja kudosten rakennusaineiksi. Päivällinen koostetaan samoin periaattein kuin lounas
Pieniltäkin vaikuttavat tapahtumat voivat synnyttää huomattavia mielialan vaihteluita. kehityksellinen pää~ä _ on a saavuttammen. Nuori myös tekee useita kauaskantoisia tulevaisuuteen tähtääviä valintoja, ja käyttäytymin& ja luonteenpiirteet alkavat vakiintua. Nuoruuskehitystä tarkasteltaessa on tärkeä muistaa, että nuoruus ei ole irrallinen ajanjakso ihmisen elämässä, vaan edeltäneen lapsuuden tapahtumat ja kehitys määrittävät monin tavoin nuoruutta. Suhteessa vanhempi~sa v1\r!faisnuo 1;ka ailee riippuvuuden tarpeiden ja itsenäistymispyrkimysten kanssa. Koulussa nuoren mielialojen ja itsetunnon heilahtelut voivat haitata keskittymistä ja voivat näkyä LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2W, 61. ntiit voi olla tärkeä matkakumppani matkalla uudesta aikuisuuteen, kehonhallintaan, seen itsetuntoon ja itseluottamukseen. On tavallista, että tällaiset kiista'Mnhempi~ kanssa lisääntyvät, mutta välit nuoren ja, Viin.b,i'.n pien kesken pysyvät hyvinä. y biologisen murrosiän utoksiin, kasvupyrähdykuttamiseen noin 12-13 vaiheen keskeinen kehiuttuvaa suhdetta omaan ~ ~ N uoruusikä on yksilön elämänkaaress lapsuudesta aikuisuutee~ ~sen vai he, joka alkaa fyysisestä~4retista · päättyy vähitellen nuoreen aikuisuute Nuoruusikä ajoitetaan yleisesti 12-22 ikävuosi Nuoruutta luonnehtivat voimakas keskushermos,tcf kehitys, ruumiillinen kasvu ja kehitys, horrnonaaliset muutokset sekä tunne-elämän, ajattelun, kä ytymisen ja ihmissuhteiden muutokset. Tunteet voivat vaihtua äkillisesti, ja pieniltäkin vaikuttavat tapahtumat ja muutokset voivat synnyttää huomattavia mielialan vaihteluita. _ -~ Nuoruusikä voidaan karkeasti jakaa olmeen vaiheeseen, joilla on omat kehitykselliset ominaispiirteensä. Nuori etsn useaan erillisenä, vanhemmistaan riippumattomana yksilönä, mutta tarvitsee vielä vanhempien neuvoja ja valvontaa. Varhaisnuoren kokemuksessa tunteet ovat ainutlaatuisia. Teksti: M AURI M ARTT UNEN Lapsesta aikuiseksi nuoren mielen maisemassa mont myllerrystä Varhaisnuoren kokemuksessa tunteet ovat ainutlaatuisia. Nu keskeinen. Terveesti kehittyvä_nu0fi kiistelee vanhempiensa kanssa vaarattomista aiheista kuten kotiintuloajoista, vaatteista, ulkonäöstä~~ahankäytöstä. Itsenäisyyden kokemusta tukee mahdollisuus väitellä vanhempien mielipiteitä vastaan.varnaisnuoren yksityisyyden tarve on voimakas, eikä hän paljasta ajatuksiaan eikä kerro tekemisistään yhtä avoimesti kuin lapsena. Varhaisnuoruus C'murrostkä") ajoittuu fyysisen puberteetin käynnistämänä ikä vuosiin 12-14, keskinuoruus vuosiin 15-17, myöhäisnuoruus 18 ikävuodesta alkaen. sestää voi vaihdella lmalli ta, mikä näkyy · n, i issuhteiden ja una. Sanallisesti varhaisnuori ei vielä osaa hyvin kuvata tunteitaan, ne näkyvät usein impulsiivisena käyttäytymisenä
Päihdehäiriöstä kärsivä nuori käyttää usein samanaikaisesti useaa päihdettä. Vaikka psyykkinen irrottautuminen vanhemmista on kasvua, joka pääosaltaan koetaan positiiviseksi kehitykseksi, sitä voi pitää myös surutyönä, joka voi liittyä sekä nuoren että vanhempien kokemaan luopumisen suruun ja ohimeneviin masennuksen tunteisiin. Tyypillistä ahdistuneisuushäiriöille on voimakas ahdistuksen tunne, johon liittyy usein myös ruumiillisia tuntemuksia ja oireita. Pienen lapsen rakkauden ja tunnetyydytyksen kohteena ja lähteenä ovat olleet vanhemmat. Kehityksen ja muutosten nopeus ja nuorten mielenterveyshäiriöiden oirekuvan epämääräisyys voi vaikeuttaa nuoren mielenterveyshäiriön tunnistamista. Psykiatrinen samanaikaissairastaminen on nuorilla yleistä; valtaosa jostain mielenterveyshäiriöstä kärsivistä nuorista kärsii vähintään kahdesta samanaikaisesta häiriöstä. Käytöshäiriöt aiheuttavat merkittäviä psyykkisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja niin nuorelle itselleen kuin hänen perheelleen sekä laajemmin koko yhteiskunnalle. Suomalaisnuoret kokeilevat päihteitä, useimmiten alkoholia, keskimäärin 13-14 vuoden iässä. Tyttöjen riski sairastua depressioon on noin kaksinkertainen poikiin verrattuna. Nuoren on myös realisoitava käsitystään vanhemmistaan. Käytösja päihdehäiriöt yleisempiä pojilla Käytöshäiriöitä luonnehtii toistuva ja pysyvä epäsosiaalisen käyttäytymisen malli: nuori rikkoo toistuvasti iänmukaisia sosiaalisia normeja ja kokee oikeudekseen olla piittaamatta muiden ihmisten oikeuksista. Tässä kehitysvaiheessa nuori on herkkä eroja hylkäämiskokemuksille. Voimakkaat, toistuvat tai pitkään kestävät mielialojen vaihtelut edellyttävät tarkempaa selvittelyä, samoin näpistelynä, kuljeskeluna tai väkivaltaisuutena ilmenevä epäsosiaalinen käytös. Masennuksen ilmaantuvuus kasvaa puberteetin jälkeen, ja uusien masennusjaksojen alkaminen on todennäköisintä keskinuoruuden aikana. Opiskelijaja työterveyshuollossa tulisi arvioida systemaattisesti nuorten päihdekäyttöä ja mielenterveyttä. Ne ovat pitkäkestoisia, toistuvia ja usein vaikeahoitoisia. Varhain aloitettu hoito parantaa pitkäaikaisennustetta ja vähentää vakavan työja toimintakyvyn heikkenemisen riskiä. Mitä nuorempana päihteiden käyttö alkaa, sitä todennäköisemmin ongelmat jatkuvat aikuisuuteen, ja sitä suurempia ovat päihdekäytön vaikutukset toimintakykyyn ja muuhun mielenterveyteen. Nuoruuden loppuvaiheen kehityksen myötä nuoren persoonallisuuden piirteet vähitellen vakiintuvat aikuisen persoonallisuudeksi. Kun ahdistuneisuus on pääasiallinen oire, voidaan nuorilla käyttää ahdistuneisuushäiriön diagnooseja samoin kriteerein kuin aikuisilla. Depressiot ovat myös yksi tärkeimmistä nuorten itsemurhien riskitekijöistä. Nuorten depressioissa voi korostua ärtyneisyys ja vihaisuus. Seksuaalisesti kypsyvä nuori pyrkii irti näistä kohteista ja suuntautuu ikätovereihin. Mielenterveyshäiriöt ovat nuoruudessa noin kaksi kertaa yleisempiä kuin lapsuudessa ja saavuttavat esiintyvyyshuippunsa varhaisessa aikuisuudessa. Tässä vaiheessa keskeistä on nuoren seksuaalinen kehitys ja sen vaikutuksesta tapahtuvat muutokset tärkeissä ihmissuhteissa. Keskinuoruus alkaa, kun nuoren ei enää tarvitse voimakkaasti taistella lapsuuden yllykkeitä vastaan ja hän on pääosin sopeutunut seksuaalisesti kypsyneeseen kehoonsa. Hän tekee useita kauaskantoisia tulevaisuuteen tähtääviä valintoja, ja käyttäytyminen ja luonteenpiirteet alkavat vakiintua. Miten tunnistaa ongelmat. Nuorten mielenterveyshäiriöiden varhainen tunnistaminen ja hoito on tärkeää, jotta nuoruusiän kehitysmahdollisuus turvataan. Noin 2025 prosenttia nuoruusikäisistä kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Varhainen tunnistaminen tärkeää Nuoruus on useimpien aikuisuuden mielenterveyshäiriöiden tyypillinen alkamisikä. Liikuntalääketieteen päivät 11. Varsinaiset päihdehäiriöt alkavat keskija myöhäisnuoruudessa. Masennusta enemmän tytöillä kuin pojilla Depression ydinoireet ovat samat ikäkaudesta riippumatta: masentunut mieliala, uupumus ja mielenkiinnon menetys. Fyysisen kasvun ja kypsymisen ohella varttunut nuori kiinnostuu ympäröivästä yhteiskunnasta aikaisemmasta poikkeavalla tavalla ja muodostaa oman arvomaailmansa sekä omat ihanteensa ja päämääränsä. Keskinuoruudessa passivisuus, vakavat keskittymisvaikeudet, runsas päihteiden käyttö tai toistuva koulupinnaus voivat edellyttää hoitoon ohjaamista. Ahdistuneisuus yleinen ongelma Moniin nuorten mielenterveyshäiriöihin liittyy ahdistusoireita. Valtaosa depressiota sairastavista nuorista toipuu alle vuoden kuluessa, mutta masennusjaksoilla on voimakas uusiutumistaipumus. Huumeiden ja lääkkeiden ongelmakäyttöön voi myös liittyä voimakasta ahdistuneisuutta. Nuoren päihdehäiriöön liittyy lähes aina jokin muu mielenterveyshäiriö, kuten käytöshäiriö tai depressio. 62 LIIKUNTA & TIEDE 46, 5/2009. Etenkin varhaisnuoren mielialat voivat normaalistikin vaihdella nopeasti. Yleisimmät mielenterveyshäiriöt nuoruudessa ovat ahdistuneisuus-, mieliala-, käytösja päihdehäiriöt. Vakavimmilla käytöshäiriöillä on taipumus jatkua aikuisuuteen ja johtaa epäsosiaaliseen persoonallisuushäiriöön. Normaalina pidettävän ja mahdollista häiriötä ilmentävän ahdistuksen erottaminen toisistaan perustuu oireiden vakavuuteen ja niiden aiheuttamaan haittaan. Myös mielialojen vaihtelu on nuorilla yleisempää kuin aikuisilla. Käytöshäiriöt ovat noin viisi kertaa yleisempää pojilla kuin tytöillä. 12:17 .2009 levottomuutena ja koulusuoriutumisen tilapäisenä heikkenemisenä
Ryhmässä tapahtuvaan liikuntaan liittyvällä vuorovaikutuksella ja ryhmän tuella on myös osuutensa liikunnan mielenterveysvaikutuksessa. ISBN 951-656-205-l Leppämäki S. Patel V, Flisher AJ, Hetrick S, McGorry P. Marttunen M. MAURI MARTTUNEN LT, Psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, professori Helsingin yliopisto ja HYKS Tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sähköposti: mauri.marttunen@thl.fi KIRJALLISUUTTA Aalberg V, Siimes M. Kun pelaajat heittivät sata kertaa ja ennakoivat onnistumista, sillä ei ollut yhteyttä onnistumisiin. Myöhäisnuoren oireilu muistuttaa usein enemmän aikuisten oireilua. Tämän mielihyvän on esitetty liittyvän osaltaan kokemukseen kehon hallinnasta, mikä puolestaan voi liittyä parantuneeseen itsetuntoon ja itseluottamukseen. Thomas Gilovichin mukaan yli 90 prosenttia koripallon ystävistä ja valmentajista uskoo, että jollakin pelaajalla on "kuuma käsi", joka tarkoittaa sitä, että onnistuminen johtaa uusiin onnistumisiin ja epäonnistuminen vastaavasti uusiin epäonnistumisiin. Aalto-SetäläT, Marttunen M. Partonen T (toim) Psykiatria. Liikuntaa ja nuorten mielenterveyttä tutkittu vähän Liikunta vaikuttaa myönteisesti ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen terveydentilaan useiden eri mekanismien kautta. 5. Nuorten liikunnan ja mielenterveyden välistä yhteyttä ei ole kovin paljoa tutkittu. Säännöllisen aerobisen liikunnan on todettu kohottavan mielialaa ja olevan hyödyllistä esimerkiksi masennuksesta ja ahdistuksesta kärsivillä. Duodecim 2007;123:629-630. Marttunen M, Kaltiala-Heino R. Jälkimmäinen tuntuu ihmeelliseltä, mutta se on yhtä todennäköinen kuin mikä muukin yhdistelmä. LIIKUNTA & TIEDE 46 • 512009 63. Lapsuudessa omaksuttu liikunnallinen elämäntapa säilyy usein aikuisuuteen. Nemo-kustannus 1999. Nuoren psyykkinen oireilu häiriö vai normaalia kehitystä. Lancet 369:13021313.2007 Rantanen K. Duodecim, Gummerus Oy, Jyväskylä 2007:630. Valmentajat eivät tätä uskoneet, vaikka se heille selitettiin. Aikuisilla liikunnan vaikutuksia mielenterveyteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että liikunnan tulee olla omaehtoista ja kullekin yksilöllisesti sopivaa, ei pakonomaista. Koripallossa uskotaan lujasti kuumaan käteen: kentällä on pelaajia, jotka muutaman korin jälkeen varmasti onnistuvat uudestaan. KOLUMNI Teksti: MARKKU OJANEN Kuuma käsi ja muita valmennuksen harhoja K oska vieroksumme kaikkea sattumanvaraista, näemme satunnaisissa tapahtumissa tai lukusarjoissa jotakin järjestystä. Onnistumisia tui i tilastojen mukaan seuraavasti (Gilovich; Philadelphia 76ers): yksi onnistunut kori alla 51 % yksi epäonnistunut heitto alla 54% kolme onnistunutta koria alla 46 % kolme epäonnistunutta heittoa alla56% Pelaajien uskomuksilla ei niilläkään ollut vaikutusta. Kehitys Oy, Pori, 2006. Nuorten psyykkisten ongelmien kohtaaminen. Mielenterveyden keskusliiton opas. Duodecim2007;123(2)207-13 Laukkanen E, Marttunen M, Miettinen S, Pietikäinen M. Liikunta ja depressio. Seuraavan heiton tulos on keskimäärin se, mitä pelaaja yleensä heittää. Edellinen onnistuminen ei vaikuta seuraavaan. Liikuntasuorituksen jälkeen nuori usein kokee hyvää oloa, mikä todennäköisesti liittyy liikunnan rentouttavaan ja virkistävään vaikutukseen. uudistettu painos.. Pelissä tätä on vaikea arvioida, koska tietyt pelaajat yleensäkin onnistuvat muita paremmin, jolloin putkia tulee melko usein. Kirjassa: Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M. Lapsesta aikuiseksi -nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. ISBN 978-951-656-146-5. Kumpi tulos on todennäköisempi,jos heitämme lanttia kuusi kertaa: ABBABA vai AAAAAA. Mental health of young people a global public-health challenge. Liikunta ja mielenterveys. Huono suorituskyky on usein liitetty masennusja ahdistusoireisiin, mikä voi liittyä siihen, ahdistunut tai masentunut nuori ei jaksa harrastaa liikuntaa. Pitkässä sarjassa tulee sattumalta putkia, jotka vaikuttavat systemaattisilta. Kun NBA-pelaajalla on kolmen onnistumisen "putki" alla, seuraavan korin todennäköisyys ei kasva siitä, mitä onnistuminen yleensä on. Urheiluun liittyy monia harhakäsityksiä. Nuorisopsykiatria. Duodecim, Karisto Oy, Hämeenlinna 2006. Tämä ei tutkimusten mukaan pidä paikkaansa
Kun kysymys on hyvin tasaväkisistä pelaajista, sattumalla on suuri osuus. Peli paranee kun valmentaja vaihtuu vai siitä huolimatta. Tilastotieteen näkökulmasta näin käy aina silloin, kun mittauksen kohteena on satunnaisvirhettä sisältävä muuttuja. Lisäksi valmentajat uskovat, että viimeiset minuutit ovat ratkaisevampia lopputuloksen kannalta kuin vaikkapa kolme ensimmäistä minuuttia. Puolet jatkoajoista hävitään, joten voiton mahdollisuus kahden pisteen heitolla on 25 prosenttia. Oletetaan, että edellisen todennäköisyys osua on noin 50 prosenttia ja jälkimmäisen 30 prosenttia. Valitettavasti toinen puoliaika tuskin sujuu yhtä hyvin. Kannattaako heittää kahden vai kolmen pisteen heitto. Miksi suoritus putoaa hyvän tuloksen jälkeen 7 Mikä meni vikaan. Suoritus putoaa hyvän tuloksen jälkeen Monasti ihmetellään, miksi tulokaspelaajat eivät toisena vuotena ole ihan yhtä hyviä kuin ensimmäisenä. Tallainen regressio keskiarvoa kohti vaatii tulkintaa. Tietenkin on aina ylivoimaisia urheilijoita, jotka ovat monena vuonna peräkkäin parhaita, mutta he ovat poikkeuksia. Voitolla oleva sen sijaan on usein varovainen. Sattuma korjaa jälleen hyvää satoa. Jonkin satunnaisen onnettomuuden jälkeen voidaan ryhtyä toimenpiteisiin ja tulos on mainio: pitkään aikaan ei satu mitään. Amos Tversky ja Daniel Kahneman havaitsivat arkihavaintojen johtavan sellaiseen tulkintaan että pal64 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 512009. Taloudelliset ratkaisut eivät suinkaan ole optimaalisia, vaan esimerkiksi osakkeista pidetään sitkeästi kiinni, vaikka ne eivät tuottaisi mitään. Tapahtuu putoaminen keskiarvoa kohden, jonka vuoksi paras onkin seuraavana vuotena vasta kymmenes. Valmentaja päättelee, että kiittäminen ei kannata, koska se tuudittaa pelaajia liialliseen voitonvarrnuuteen. Ei, jos katsotaan tilastoja. MARKKU OJANEN Psykologian emeritusprofessori Tampereen yliopisto Sähköposti: markku.t.ojanen@uta.fi LÄHTEET Gilovich, Thomas 119931 How we know what isn't so. Oletetaan, että toinen joukkue on koripallossa kaksi pistettä perässä. Kun jokin joukkue on ensimmäisellä puoliajalla pelannut erinomaisesti, valmentaja kehuu joukkuettaan. lts powers and perils. Riskejä otetaan paradoksaalisesti silloin, kun menee huonosti, mikä näkyy uhkapelissä. kitseminen ei hyödytä mitään, mutta rankaiseminen vaikuttaa myönteisesti tuloksiin. Sway. New Haven: Yale University Press. Yleensä huonon alun jälkeen tilanne jonkin verran kohentuu. The irresistible pull of irrational behavior. Mitä tasaväkisempiä kilpailijat ovat, sitä todennäköisemmin sijoitukset jatkuvasti vaihtelevat. The fallibility of human reason in everyday life. New York: The Free Press. New York: Doubleday. Uusi valmentaja hyötyy tästä ilmiöstä silloin, kun valmentajaa vaihdetaan kesken kauden. Intuition. Todellisuudessa tuo onnettomuus oli niin harvinainen, että samanlaista ei satu vuosikausiin. Kannattaako satsata varman päälle ja päästä jatkoajalle. Tasaväkisissä peleissä sattumalla on suuri merkitys, vaikka myös niissä parhaat erottuvat. David Myers 12004). Pelin tiimellyksessä ei ole helppo laskea todennäköisyyksiä. Aina joku joukkue hyötyy sattumasta, mistä seuraa, että seuraava vuosi on huonompi. Sillä ei ole merkitystä, voi olla haittaakin, sillä kenties hyvää pelaajaa ei ehditä käyttää tarpeeksi. Brafman, Ori & Rom 12008). Menetyksiä halutaan välttää ja riskejä kartetaan. Kun ensimmäinen puoliaika menee huonosti, hän karjuu ja peli paranee. Se luultavasti olisi parantunut muutenkin, mutta nyt hän uskoo, että haukkuminen tehosi. Niinpä hyv iä pelaajia istutetaan penkillä loppupeliä varten. Valmentajien suurin virhe on antaa jatkuvasti kielteistä palautetta, sillä myönteinen palaute kannustaa enemmän kuin kielteinen. Kun on jo paljon hävitty, voidaan suostua peliin, joka vie vaatteetkin päältä
lasten ja nuorten liikuntatutkimuksen tavoitteena olisi syventää terveyteen liittyvää tietoa, joka tällä hetkellä on kovin vajavaista. Olkavaltimon endoteelitoimintaa on tutkittu lisäämällä valtimon verenvirtausta hetkellisesti verenpainemansetin avulla. lapsuuden ja nuoruuden liikunnan tärkeydestä terveydelle aikuisena ei kuitenkaan ole paljoa tieteellistä faktaa. Ylipainoisten lasten ja nuorten osuus kasvaa kohisten kaikkialla länsimaissa. lasten ja nuorten liikunta saa nykyään ansaitusti paljon huomiota ja tähän keskusteluun tarvitaan tutkimusnäyttöä pohjalle. Tulokset sisältävät tärkeätä tietoa mm. Lasten liikunta-aktiivisuus on selvitetty kyselylomakkeen avulla 9-, 13-, 15-, 17ja 19-vuoden iässä. Miten tutkimus tehdään. Sitä niittää, mitä kylvää. Tällä hetkellä lapset ovat 18-20 -vuotiaita ja heitä jatkaa tutkimuksessa edelleen noin 550. Ravitsemusinterventioryhmässä aloitti tänä ajanjaksona 540 seitsemän kuukauden ikäistä lasta ja kontrolliryhmässä 522 lasta. TÄTÄ TUTKITAAN Liikkuvasta lapsesta terve aikuinen. Vai päteekö. l I-vuoden iästä saakka lapsilta on mitattu ultraäänimenetelmällä kaulavaltimoiden ja vatsa-aortan paksuus ja elastisuus. Sydämen ultraäänitutkimus on tehty 15-vuoden iästä saakka. Tutkimushenkilöiden rekrytointi Turun lastenneuvoloista tapahtui keväästä 1990 kesään 1992. Myös metabolisen oireyhtymän sekä sydänja verisuonitautien kehitys alkaa jo lapsuudessa. Liikunnan terveysvaikutuksista sinänsä ei ole epäilystä enää. Mihin kysymyksiin tutkimuksella etsitään vastausta. Lasten fyysistä suorituskykyä on arvioitu 9-vuotiaana sukkulajuoksutestillä sekä 17-vuotiaana epäsuoralla maksimaalisella polkupyöräergometritestillä. Sananparsi pätee terveellisissä elintavoissa. Tutkimuksella selvitetään liikkumattomuuden ja (huonon) fyysisen suorituskyvyn yhteyttä sydänterveyteen nuorilla ja niiden seurauksia aikuisena. Lisätietoja: Miika Herne/ahti, sähköposti: miiher@utu.fi LIIKUNTA & TIEDE 46•512009 65. Miten ja tutkimuksen tuloksia on tarkoitus soveltaa. Lapset perheineen satunnaistettiin ravitsernusinterventiotai kontrolliryhmään. Oleellista ovat nimenomaan liikuntaan liittyvät pitkäaikaisvaikutukset. Sen jälkeen lapset ovat käyneet seurannassa vähintään kerran vuodessa. Jokaisella tutkimuskäynnillä on mitattu pituus, paino, vyötärö, lantionympärys ja verenpaine ja tehty runsaasti laboratoriomäärityksiä. Tutkimus on osa Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksessa käynnissä olevaa satunnaistettua , prospektiivistä Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden interventioprojekti lapsilla (STRIP) -tutkimuskokonaisuutta. Mitä liikunnan tutkimuksessa tulisi jatkossa huomioida. Kaikki lapset kävivät Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksessa tutkimuksissa 7, 13 ja 18 kuukauden iässä. Liikunnan positiivisista vaikutuksista sinänsä lukuisien sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa ei ole enää epäilystäkään tieteellinen näyttö on varsin vakuuttava. Erityisen tärkeää jatkossa on pyrkiä löytämään keinoja, joilla ihmisten liikunta-aktiivisuutta pystytään lisäämään liikkumattomuuden haittojen minimoimiseksi. terveydenhuollon, liikuntatoimen, sosiaalitoimen päätöksenteon tueksi. LT Miika HernelahtiTurun yliopistosta johtaa tutkimusta, jossa seurataan miten liikunta ja kunto vaikuttavat näitten sairauksien vaaratekijöihin lapsuudesta lähtien. Kahden vuoden iästä lähtien lapset kävivät lääkärin ja ravitsemusneuvojan tu tkimuskäynneillä kuuden kuukauden välein seitsemän vuoden ikään saakka. Mikä olisi nähdäksesi mahdollisten jatkotutkimusten tavoite. Lihavuuteen ja vähäiseen fyysiseen aktiivisuuteen liittyvien terveysongelmien kasvaessa liikunnan vaikutuksista terveyteen tarvitaan yhä enemmän tietoa. Miksi aihe on ajankohtainen juuri nyt
m Teksti ja kuva:TIINA LAHTINEN-SUOPANKI TERVE KOULULAINEN VUOSAAREN ALA-ASTEELLA: Liikunta tutuksi ja tavaksi kotitehtävillä Liikunta on kouluaine, miksei siitä voisi antaa läksyjä. L apsen normaali kehitys vaatii tietyn määrän liikuntaa ja liikunnallisten perustaitojen oppiminen omista lähtökohdista kuuluu jokaisen lapsen perusoikeuksiin. Yhteistyössä liikuntaa opettavien opettajien kanssa rakennettiin malli tavasta, jossa lapsi kotitehtävien avulla herätetään itse havainnoimaan sitä, kuinka paljon hän liikkuu ja miten pienillä muutoksilla päivittäistä liikuntaa kertyy riittävästi. Terve koululainen -hanke Vuosaaren ala-asteen koulussa käynnistyi tästä ajatuksesta. Hyviä vaikutuksia on myös pitkällä aikavälillä, sillä nuoruusiän liikunnan harrastamisen on todettu olevan yhteydessä aikuisiän psyykkiseen hyvinvointiin. Monipuolinen liikunta tukee hermostollista kehitystä ja parantaa lapsen valmiuksia uusien, myös tiedollisten asioiden oppimiseen. Mikä on hyvää sydämelle on sitä myös aivoille ja näin jo lapsena aloitetulla liikunnalla on erittäin positiivinen vaikutus niin motorisiin kuin kognitiivisiinkin toimintoihin. Liikunnan edulliset vaikutukset ovat kiistattomat ja lapsuuden ajan liikunnalla on merkitystä sekä mielialan ja kehon tuntemuksen parantajana. Lapsen kehittyessä liike on avain oppimiseen. Ala-asteella mahdollisuus vaikuttaa asenteisiin Lasten liikkumattomuus ja siihen liittyvät ongelmat ovat esillä jatkuvasti, eikä niiden ratkaisemiseksi 66 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2009
Näin jokainen lapsi seuraa omia liikuntatottumuksiaan ja huomaa, miten arki-liikuntaa lisäämällä voi saada tarvittavat päivittäiset vähintään kaksi liikuntatuntia kerättyä. Jokainen osa-alue saisi oman neljän viikon ajanjaksonsa. Luentomateriaali laitettiin kaikille luettavaksi koulun nettisivuille. Perheen liikuntatottumuksilla on kiistaton merkitys lapsen liikkumiseen ja murrosikää kohti mennessä myös kavereiden vaikutus kasvaa. Hyppely vahvistaa luustoa ja lihaksia. Ne olivat selkeästi yhteydessä alle 10 tunnin yöuniin ( p<0,001) ja vähäiseen LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2WJ 67. Vanhempainillassa esittelin liikunnan vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin ja tukija liikuntaelimistön kehittymiseen. Hyvissä ajoin ennen vanhernpainiltaa lähetettiin kotiin tiedote liikunnan merkityksestä lapsen kehittymiselle sekä tietoa projektin sisällöstä. Miettimisen paikka oli, miten hanke toteutetaan mahdollisimman vähin kustannuksin. Hengästyminen ei ole vaarallista Ala-asteen oppilaat ovat 7 -12 -vuotiaita ja koulussamme heitä oli aloitushetkellä 539, joten luennon pitäminen näin isolle joukolle luokka kerrallaan olisi vienyt kohtuuttoman pitkän ajan. Samoin kävimme läpi riittävän yöunen merkityksen lapsen terveydelle ja oppimiselle ja selvitimme median ääressä vietetyn ajan vaikutukset. Onneksi on aktiivisia opettajia Suunnittelu alkoi neuvonpidolla tutun luokanopettajan kanssa informaatiotilaisuuden järjestämisestä vanhempainillan yhteyteen. Rahaa ei ollut eikä ylimääräisiä resursseja opettajat ovat täysin työllistettyjä jo olemassa olevien tehtäviensä kanssa. tunnu löytyvän yksinkertaisia ratkaisuja. Samalla esiteltiin tulevaa projektia ja sitä, kuinka kymmenen minuutin liikuntarasteja kerätään. Taitoa ja tasapainoa saa vain harjoittelemalla ja niihin tarvitaan välillä haastaviakin liikkeitä. Selvitettiin, että on hyvä hengästyä joka päivä jotta sydänlihas vahvistuu. Ala-asteella, missä lapset ovat liikkuvaisia, voitaisiin varmaankin paremmin vaikuttaa asenteisiin, kuin murros iällä, jolloin liikkuminen vähenee huomattavasti samaan aikaan, kun unihäiriöt ja tukija liikuntaelimistön oireilu lisääntyv ät. Verenkiertoelimistöä kehittää pitempiaikainen kävely, pyöräily, luistelu jne. Lapset tekisivät liikunnan läksyjään ja kirjaisivat varta vasten suunniteltuun suorituskorttiin tehdyt kotiläksyt. Koulussa harjoitteita kanssani suunnitelleet opettajat ohjasivat ne muille liikuntaa opettaville opettajille. Koulupäivän mittaan välituntiliikuntaa kertyisi noin tunnin verran ja lisäliikunta koostuisi omista harrastuksista, kavereiden luona käymisistä, pyoräilyistä yms. Etsin tietoa kestävyyttä, notkeutta, nopeutta, taitoja ja lihaskuntoa kehittävästä liikunnasta. Yleissivistykseen kuuluu mielestäni fyysisen kunnon merkityksen ymmärtäminen ja sisäistäminen. Terveys kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa lasten tukija liikuntaelinvaivojen esiintyvyyttä, yöunen pituutta, päivittäistä istumaja ruutuaikaa sekä liikuntatottumuksia. Pienet kustannukset mahdollistaisivat myös toimintatavan laajemmankin käytön koulumaailmassa. Liikunta on kouluaine, miksei siitä voisi antaa läksyjä. Liikuntatunteja enemmän liikuntaa lapset saavat jo välitunneilla koulun piha-alueella. Päivittäin pitäisi siis kerätä 12 rastia. Voitaisiinko saada muutosta aikaan jos kiinnitettäisiin terveyden kannalta merkityksellisiin perusasioihin huomiota. Sitten heräsikin into kokeilla mahdollisuutta oppilaiden liikuntaa lisäävän projektin toteuttamiseen. Kun koululiikunnan osuus kaikesta lapsen liikkumisesta on vain murto-osa ei pelkästään sillä juuri muuteta liikuntatottumuksia, vaikka peruskoulu tavoittaakin kaikki kansalaisemme lapsuusiässä. Terveyskyselyyn vastattiin yllättävän laiskasti, 539 oppilaasta 413 palautti kyselyn. Siispä kertomaan ensin vanhemmille mitä kaikkea hyvää voi lapsen liikkuminen tuoda tullessaan ja sitten yhteistyössä liikuntaa opettavien opettajien kanssa rakentamaan mallia siitä, miten liikunnasta voidaan antaa läksyjä ja herättää lapsi itse havainnoimaan sitä, kuinka paljon hän liikkuu ja miten pienillä muutoksilla voidaan saada paljon aikaan! Terve Koululainen projekti Vuosaaren ala-asteen koulussa vuonna 2008 käynnistyi näistä lähtökohdista. Siellä taas kavereiden vaikutus ja koulupihan liikuntamahdollisuudet vaihtelevat suuresti. Oppilaat jaettiin siksi kahteen ryhmään, joille pidin 45 minuutin luennon liikunnan vaikutuksista ja siitä mitä se tarkoittaa käytännössä. Päänsärkyä, niskahartiaseudun oireita ja selkäkipua esiintyy jo ala-asteellammekin, mutta onneksi vielä vähäisessä määrin. Liikuntakontiin merkinnät tehtäisiin 10 minuutin rasteina. Samalla vanhempia rohkaistiin tekemään lastensa kanssa liikunnan kotiläksyjä ja miettimään miten yhdessä liikkuen vietettävää aikaa voisi perheessä lisätä. Päänsärkyä ja selkäkipuakin Alkutilanteen kartoittamiseksi tein terveyskyselyn, johon vastaaminen oli vapaaehtoista ja se tehtiin vanhempien kanssa ja nimettömänä. Lihas vahvistuu vain jos sitä käytetään eikä väsyminen tai hengästyminen ole vaarallista. Monipuoliseen liikuntaan teema kerrallaan Istuimme sunnuntai-iltaa kahden liikuntaa opettavan ala-asteen luokanopettajan kanssa ja laadimme suunnitelman liikunnan teema-kuukausille. Vanhemmat mukaan Vanhempien informaatiotilaisuus aloitti Terve Koululainen-projektin. Miten monipuolisesti kehittävää liikuntaa saataisiin jaksotettua ja opetettua koulun liikuntatuntien puitteissa
Jos liikunta kuuluu luonnollisena osana perheen elämään, seuraa se hyvänä perintönä lapsille. Kortin tarkoituksena olikin osoittaa jokaiselle oman liikkumisen määrä, minkä oppilaat toivottavasti oppivat kevätlukukauden aikana. "Terve koululainen on kiva", "Terve koululainen on ulkona ja liikkuu ja nukkuu", "Syö hyvin nukkuu hyvin ja on iloinen, "Sen pitäis olla huolellinen ja rauhallinen", "Ei ole kuumetta eikä muuten kipeänä yli kaksi kertaa vuodessa". Oppilaat kyllästyivät suorituskorttien täyttämiseen kolmen kuukauden kuluessa, joten päätimme jättää syyskaudella suorituskortin pois käytöstä. Suoritustapoja esiteltiin alkuun useampia, jotta oppilaat oivaltavat, että kouluun, kauppaan ja kaverille kävely tai pyöräilykin ovat liikuntaa, josta on hyötyä ja josta saa rasteja. liikunta-aktiivisuuteen (p<0,005). Viikottainen liikunta-aktiivisuus oli tytöillä 6h ja pojilla 7h 30min, eli jäi puoleen suositellusta. Kevään kuluessa siirryttiin enemmän ulkoliikuntaan ja sen myötä ulkoliikuntaleikkeihin, joita harjoiteltiin myös välitunneilla. TIINA LAHTINEN-SUOPANKI, ft Fysioterapeutti Kuntoutus Orton Sähköposti: Tiina. Liikuntatunnilla käytiin läpi tuttuja liikkuvuutta lisääviä liikkeitä (kuperkeikka, silta, etuja takareiden lihasten venyttelyt alaselän asento huomioiden). Hankkeen loppukyselyyn vastasi 63 prosenttia oppilaista. Ilmoitettu ruutuaika vaihteli yhdestä kolmeen tuntia. Kaveruus, auttaminen, jaksaminen, iloisuus ja hyvin syöminen nousivat usein esiin lasten vastauksista. Minkälainen on terve koululainen. Omat tuloksemme ovat yhteneviä laajempien tutkimusten kanssa, joissa esimerkiksi alaselkäkipujen esiintyvyy s on noin yhden prosentin luokkaa 7-vuotiailla, kasvaen kuuteen prosenttiin 10-vuotiailla ja 18 prosenttiin 14-16 vuoden ikäisillä. Minua kiinnosti lasten oma käsitys siitä, minkälainen on terve koululainen. Suorituskorttiin lisättiin kestävyys-, notkeusrastien oheen lihaskunto-osio kaksi kolme kertaa viikossa tehtäväksi. Vertailun vuoksi vuonna 2007 tehty tutkimus osoittaa, että 15-19 vuotiaiden media-aika on jopa 8h 57min päivässä. Ulkoliikuntaan on kouluun hankittu palloja ja hyppynaruja, ruutuhyppely on herätetty uudelleen henkiin ja erilaiset leikit aktivoivat lapsia välitunneilla liikkumaan enemmän. Istumiseen käytettiin koulussa ja kotona noin 5h 30min ja ulkoiluun 2h päivässä. Såhköpostittomille annettiin ohjeet koulusta paperiversioina. Seuraava teema oli liikkuvuus ja notkeus. Tukija liikuntaelinoireiluun ei projektilla ollut vaikutusta seurantavuoden aikana. Kolmantena teemana oli lihaskunto ja siinä harjoitteina askelkyykky jalan linjaus huomioiden, T-punnerrus vartalon lihasten harjoitteena ja polvipunnerrus yläraajojen ja hartiaseudun lihasten harjoitteeksi. Se taas näkyy parempana keskittymisenä seuraavilla tunneilla. Ruutuaikaa ilmoitti rajoittavansa 38 prosenttia vasta vastanneista ja 29 prosenttia kiinnitti huomiota nukkumaanmenoaikaan. Lapsilla on yksi yhteinen ominaisuus: he sulkevat korvansa neuvoilta ja avaavat silmänsä esimerkeille. Opettajien kiitettävä aktiivi68 LIIKUNTA & TIEDE 46, 5 /2009. Keskimäärin 70 prosenttia kaikista oppilaista oli tehnyt liikuntaläksynsä. Liikunnan teemakuukaudet Ensimmäinen neljän viikon jakso oli kestävyysliikuntaa ja rasteja kerättiin liikuntakorttiin hengästyttävästä ja matalampi tehoisesta liikunnasta. Siis melkoinen hyppäys ala-asteen ruutuajasta. Kasvuikäisillä ongelmakohtana on usein esiintyvän akillesjänteen kiinnityskohtakivun vuoksi pohjelihaksen elastisuuden palauttaminen sekä istuma-asentoon vaikuttavien pakaran lihaskireyksien venyttely. Liikuntatunnilla käytiin taas läpi teemakuukauden harjoitteet ja ohjeistettiin, miten ne liitetään muuhun harjoitteluun. Oppija välituntien jaksotus siten, että kaksoistuntien jälkeen on 30 minuutin välitunti saa aikaan sen, että lapset ehtivät kunnolla ulos ja leikkeihinsä. Liikunnan kotiläksyt tuntuivat helpoilta noin 60 prosentille vastanneista. Huolestuttavaa on, että selkäkipuisilla nuorilla kipu on toistuvaa tai jatkuvaa 26 prosentilla pojista ja 33 prosentilla tytöistä. Vapaaajan liikuntaa oli lisännyt jonkin verran tai paljon 59 prosenttia oppilaista ja välitunneilla liikkui aiempaa enemmän oli 58 prosenttia vastanneista. Suoritusohjeet lähetettiin kotiin sähköpostissa valokuvina ja kirjallisina ohjeina. Projektin alussa kyseltyjen tietojen lisäksi tiedusteltiin tapahtuneita muutoksia liikunta-aktiivisuudessa, yöunen pituudessa ja ruutuajassa. Lahtinen-Suopanki @orton.fi Kirjoittaja toimii Jysioterapin alan täydennysja jatkolwuluttajana ja konsultoi vana työfysioterapeuttina Kuntoutus Ortonissa sekä opislielee liikuntalääketiedettä Kuopion yliopistossa. Noin 76 prosenttia koulumme lapsista nukkui keskimäärin 9-10 tuntia. Ohjeistuksena oli kivuton ja mukavalta tuntuva lyhyt noin 20 sekunnin venytys liikunnan jälkeen. Yli kaksi tuntia päätteellä päivässä ennustaa jo niskavaivoja. Keväällä herätettiin ruutuhyppely henkiin suus välituntiliikunnan herättäjänä oli merkittävää ja koulun liikuntapäivänä vanhemmat oppilaat ohjasivat nuoremmille kummiluokilleen ulkoliikuntaleikkejä ja leikkivät niitä yhdessä. Muita oireita olivat jalkakivut noin yhdeksällä prosentilla kasvavia lapsia kun ovat sekä vatsakivut alle kahdella prosentilla. Yhden-kahden tunnin ruutuilijoita oli noin 60 prosenttia joukosta
likka Vuori, Tampere Osmo Hänninen, Kuopio Kansleri Kaarlo Hartialan kiitollisia oppilaita LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2009 69. Hintana on usein vastavirtaan kulkemista, epävarmuutta tuloksista ja pettymyksiäkin. Hartiala toi nämä tarpeet voimakkaasti esiin, ja hänellä on merkittävä ansio maamme urheiluvalmennuksen suuntaamisessa tieteelliselle pohjalle. Oli varmasti paljon Kaarlo Hartialan ansiota, että presidentti Kekkonen hyväksyi juuri kuntoinstituutin syntymäpäivälahjakseen. Sen pioneerit kuten Kaarlo Hartiala ovat valmiit maksamaan. Urheilijoiden suorituskyvyn ja terveyden tutkimukselle sekä vammojen ja sairauksien hoidolle aseman palvelut merkitsivät monipuolisuuden, laadun ja jatkuvuuden paranemista. Kansleri Hartialan työstä urheilun alalla on tunnetuinta hänen toimintansa dopingia ja urheilun monia muita lieveilmiöitä vastaan. 1986 ensimmäisenä länsimaissa. Näissä tehtävissään hän tarvitsi rohkeutta ja sitkeyttä puolustaessaan tieteen vapautta ja kotiyliopistonsa oikeuksia yhteiskunnallisten muutosten ristiaallokossa. Presidentti Keklwselle annettavasta 80-vuotispäivälahjasta vallitsi hyvin erilaisia näkemyksiä ja asiasta käytiin kiivasta keskustelua ennen merkkipäivää ja paljon sen jälkeenkin. toimiessaan olympiajoukkueen lääkärinä Tokion kisoissa. Hän on oivaltavasti, rohkeasti ja kaukonäköisesti tuonut esiin näkemyksensä puheissa, kirjoituksissa ja aloitteissa sekä kotimaassa että hyvin merkittävissä kansainvälisissä yhteyksissä. Kaarlo Hartialan selvästi ilmaisemalla kannatuksella oli tärkeä osuus spesialiteetin hyväksymisessä v. Urheilututkimusaseman perustaminen merkitsi urheilun ja liikunnan tutkimisen ottamista yliopiston suojiin, mikä antoi tälle uudelle alalle mahdollisuuksia kehittyä ja saada arvostusta akateemisesti hyväksyttynä tutkimussuuntana. Hän toimi Turun yliopiston ensimmäisenä fysiologian professorina ja yliopistonsa dekaanina, rehtorina ja kanslerina. Päätöksen pätevyyttä osoittaa, että ala on säilynyt muutosten paineissakin. liikunnan terveyteen kohdistuvien vaikutusten ja urheiluvammojen epidemiologian ja patofysiologian tutkimukseen. Tärkeää kuitenkin on, että hänen esittämillään näkemyksillä ja vaatimuksilla on ollut osansa esimerkiksi dopingin vastaisten mielija toimenpiteiden vahvistamisessa. Tässäkin asiassa tarvittiin urheilulle tyypillistä kamppailua. Pian virkaan nimittämisensä jälkeen, v. Rohkeutta ja sitkeyttä olivat kehittäneet kova työteko, urheilun harrastaminen ja osallistuminen maamme puolustamiseen lapin sotaa myöten. Tätä toimintaa hän on kuvannut useissa kirjoissaan, perusteellisimmin kirjassa Urheilun kahdet kasvot. Tarvitsemme heitä. Urheilututkimusaseman sijainti kiinteässä yhteydessä paitsi fysiologian laitokseen ja myös muihin lääketieteellisen tutkimuksen yksiköihin tarjosi sille monipuolisia mahdollisuuksia urheilun ja liikunnan tutkimukseen. ln Memoriam Kansleri Kaarlo Hartiala 12.10.191925.9.2009 K ansleri Kaarlo Hartiala teki pääasiallisen elämäntyönsä tutkijana ja yliopistollisena hallintomiehenä. Asteittain laajentunut liikuntalääketieteellinen toiminta johti näkemykseen, että tälle alueelle tarvitaan oma lääketieteen erikoisala. Kansleri Hartialla oli merkittävä rooli UKK-instituutin perustamisessa. Kiinnostus urheiluun ja sen harrastaminen lapsesta alkaen ja hänen työnsä ihmisen toimintojen tutkijana johtivat Hartialan toimimaan monin tavoin liikunnan ja urheilun hyväksi kotimaassa ja kansainvälisesti. Nämä ovat pioneerien ominaisuuksia ja aikaansaannoksia. Instituutin suunnitteluja rakentamisvaiheen kiistoissa Hartiala puolusti voimakkaasti instituutin tarpeellisuutta ja toimi pitkään ja aktiivisesti toimintansa aloittaneen laitoksen suunnitteluja hallintoelimissä. Hän oli havainnut polttavan tarpeen kehittää urheilijoiden valmennusta ja lääketieteellistä huoltoa mm. Aseman vaikutus on välittynyt sekä siellä oppinsa saaneiden että fysiologian laitoksen muilla alueilla toimineiden tutkijoiden välityksellä muille tutkimusalueille kuten kliiniseen fysiologiaan, kuntoutukseen ja ortopediaan sekä muille paikkakunnille kuten Tampereelle ja Kuopioon. 1954, professori Hartiala perusti laitokselleen Turun yliopiston urheilututkimusaseman. Valitettavasti totuudenpuhujan kohtelu ei hänenkään tapauksessaan ole ollut oikeudenmukaista. Kansleri Kaarlo Hartialan elämäntyö osoittaa jälleen kerran, että kaukonäköisyys, rohkeus, sitkeys, toimeen tarttuminen ja vaatimattomienkin mahdollisuuksien käyttäminen saattaa kehittää merkittävästi vanhoja ja avata uusia alueita. Tutkimusalansa ja elämänkatsomuksensa perusteella Kaarlo Hartiala ymmärsi terveellisten elämäntapojen merkityksen, noudatti niitä ja puhui ja toimi niiden puolesta. Vuosien kuluessa tämä on johtanut mm
interventiona oli henkilökohtaisessa tapaamisessa annettu liikuntaneuvonta sekä kolmen kuukauden välein toteutettu puhelintuki. Tulokset viittaavat siihen, että näin annettu liikuntaneuvonta auttaa ylläpitämään ikäihmisten toimintakykyä sekä vähentämään kotihoidon tarvetta. Lahti tuntuu esimerkiksi olevan myös monille muille kuin lahtelaisille mäkihypyn maailman napa. Tulokset tukevat vahvasti yhteyttä liikunnallisen aktiviteetin ja ammattilaisilta saadun liikuntaneuvonnan välillä. -11.8.2009 järjestetty Masters and Mentors 2009 -konferenssi oli monisäikeinen, innovatiivinen ja tunnelmaltaan välitön kohtaamispaikka. Miksi toimimme niin kuin olemme tottuneet toimimaan 7 Minkälaisia rajoitteita ja tavoittelemattomia vaikutuksia nämä käytännöt tuottavat. Ikäryhmiin (40-45, 45-50, 50-55 jne) jakaminen voi olla myös harrastusmotivaatiota laskeva tekijä. L ahdessa 10. Konferenssissa esitettiin monia 70 LIIKUNTA & TIEDE 46•5120CfJ. Professori Bradley Young Ottawan yliopistosta avasi veteraaniurheilijoiden harrastamisen ja kilpailuihin osallistumisen motiiveja. AJASSA MASTERS AND MENTORS 2009: Ikäihmisten hyvinvointi ja liikunnan edistäminen edellyttävät monipuolista innovointia Ikäihmisten liikunnan edistäminen edellyttää monipuolista innovointia, jossa yhdistetään merkityksiin ja terveyskäsityksiin, teknologioihin, toimintamenetelmiin, organisointiin, johtamiseen sekä tutkimukseen kuuluvia näkökulmia. Kaikkea muuta. Professori Antti Karisto kuvasi Lahden urheiluhistorian monia merkityksiä niin kansainvälisellä, kansallisella kuin paikallisellakin tasolla. Erityisesti ikäluokan loppuvuosina nuorempien ikäryhmään kuuluvien voittaminen on vaikeampaa, mikä vähentää kilpailuhalukkuutta ja samalla harjoi ttel umotivaatiota. Lahdessa järjestettiin myös 27.8.-8.8.2009 veteraaniyleisurheilun MM-kisat, joihin osallistui kahden viikon aikana kaikkiaan 5000 veteraaniurheilijaa yli 90 maasta. Denisonin esitys herätteli miettimään, minkälaisia vaikutuksia valmennuksen tiedostamattomilla, kyseenalaistamattomilla käytännöillä on. Hyvinvointia verkostojohtamisen keinoilla Konferenssin esiintyjät ja osallistujat edustivat monia eri näkökulmia ikäihmisten urheiluun. Itse edustin kauppatieteitä ja erityisesti verkostojohtamisen näkökulmaa: miten verkostojohtamisen keinoin voidaan edistää ikäihmisten liikunnallista tukea. Ne löytyvät urheilusta nauttimisesta, omien taitojen testaamisesta, terveyden ja kunnon ylläpitohalukkuudesta sekä sosiaalisista vaikuttimista, kuten halusta tuntea yhteenkuuluvuutta muiden urheiluharrastajien kanssa. Konferenssin teemana oli Merkitykset ja menetelmät ikäihmisten urheilutoiminnassa. Ennakkoon odotin, että kauppatieteellinen näkökulmani olisi ulkopuolinen tai epätavanomainen. Professori Oenison Al.bertan yliopistosta avasi urheiluvalmennuksen merkityksiä ikääntyville. Valmennuksen sisältö ja toimintatavat ovat sosiaalisesti rakentuneita. Toisessa hankkeessa tutkittiin ikäihmisten liikuntaneuvonnan tehoa kahden vuoden jakson jälkeen interventioja kontrolliryhmiä vertaamalla. Verkostojohtamisen keskeinen sanoma on, että asiakaslähtöisten kokonaispalvelun tuottaminen perustuu ennen kaikkea eri palveluntarjoajien yhteistyöhön, joka nousee keskinäisestä luottamuksesta ja sitoutumisesta. Ikääntynyt tarvitsee tukea ja tietoa Tohtori Hirvensalo Jyväskylän yliopistosta raportoi tuloksia Ikivihreät-hankkeesta, jossa on tutkittu pitki ttäisotoksella (1988, 1996 ja 2004) jyväskyläläisten ikäihmisten terveyttä ja toimintakykyä. Terveyteen ja toimintakykyyn pyrittiin vaikuttamaan lisäämällä ammattilaisten tietoa Jyväskylän liikuntamahdollisuuksista ja tukemalla liikuntamahdollisuuksien käyttöönottoa
Innovaatiosessiot poikkesivat edukseen perinteisempien tieteellisten konferenssien käytännöistä. TIMO JÄRVENSIVU, KTT Tutkimuspäällikkö Markkinoinnin ja johtamisen laitos Helsingin kauppakorkeakoulu Sähköposti: Timo.Jarvensivu@hse.fi UNESCON URHEILU-TYÖKULTTUURI -KONFERENSSISTA S0VUOTTA: Urheilun yhteiskunnallinen ja kulttuurinen tarkastelu avasi uusia siltoja V iisikymmentä vuotta sitten 10.-15.8.1959 maamme hallitus ja opetusministeriö isännöivät Helsingissä UNESCOn suuren kansainvälisen urheilukonferenssin "Urheilu Työ Kulttuuri". Helsingin olympiakisojen onnistunut isännyys ja sen tuottama kansainvälinen good will lienee osaltaan myötävaikuttanut siihen, että Suomen hallitus päätti vastata myönteisesti UNESCOn konferenssin isännyyttä koskevaan tiedusteluun. Valmistelun tärkein tehtävä oli valita konferenssin isäntämaa. Ryhmät kyseenalaistivat, nostivat esiin uusia näkökulmia, yhdistivät erilaista osaamista, ja löysivät tutkimukselle uusia sovelluksia sekä radikaalejakin jatkoideoita. Koska kyseinen tapahtuma oli tämän YK:n kulttuuri-, tiedeja kasvatusjärjestö UNESCOn ensimmäinen merkittävä "väliintulo" kansainvälisen urheiluliikkeen kehitykseen, se ansainnee tulla muistelluksi myös lehtemme palstalla etenkin, kun Liikuntatieteellisen Seuran aktivistit kantoivat päävastuun konferensiin järjestelyistä. Viestini Suomen valmiudesta konferenssin järjestäjäksi oli laukaissut hankalan päätöstilanteen, jossa ainoana vaihtoehtona oli ollut tuolloin sosialistiseen leiriin lukeutunut Unkari. Todettakoon jo tässä yhteydessä, että Mr. Jonesin vieraanvaraisuudesta. Jones oli yksi Helsingin konferenssin pääesitelmöitsijöistä aiheenaan sattuLIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2rm 71. Samainen mies sai myöhemmin nimensä myös urheilun historiaan puuttuessaan Kansainvälisen Koripalloliiton pääsihteerinä, mutta laittomasti Munchenin olympiakisoissa vuonna 1972 koripallon loppuottelussa syntyneeseen kiistaan peliajan päättymisestä, josta tuloksena Neuvostoliitto voitti kultamitalin Yhdysvaltojen joukkueen kieltäytyessä vastaanottamasta hopeaansa. Hyvän viestin tuojana sain nauttia viikonlopun Gautingin instituutin ja sen johtajan William R. Perinteisesti esittäjä esittää ja yleisö kommentoi: varsinaiselle dialogille ja uusille avauksille jää vain vähän aikaa. Onnistunut olympiaisännyys taustalla UNESCO oli tiedostanut globaalistuvan urheilun suuren potentiaalia tarkoitusperiensä toteuttamiseksi ja tässä tarkoituksessa sen yleiskokous oli vuonna 195 7 käynnistänyt kyseisen konferenssin valmistelutyöt yhteistyössä UNESCOn Gautingissa sijaitsevan Nuorisoinstituutin kanssa. Opetusministeri Kerttu Saa/astin tehtävään nimittämänä kuriirina vein viivästyneen viestin Gautingin kokoukseen, jossa se sai varsin myönteisen vastaanoton ja hyväksyttiin päätökseksi. lnnovaatiosessioista kannattaa rakentaa vahva osa tuleviakin kohtaamisia. lnnovaatiosessioissa keskustelua, ideoita ja uusia näkökulmia Eri näkökulmien innovatiiviseen yhdistämiseen tarjoutui hyvät puitteet "innovaatiosessioissa". Konferenssin edistyessä oli yhä helpom pi havaita, kuinka ikäihm isten hyv invoint i ja liikunnan edistäm inen edellyttävät m onipuolista innovoint ia, jossa yhdistetään esim erkiksi m erkityksiin ja terveyskäsityksiin, teknologioihin, to im intam enetelm iin, organisointiin ja johtam iseen, verkostojohtam iseen sekä akateem iseen ja sovel tavaan tutkim ukseen kuuluvia näkökulm ia. Masters and Mentors -konferenssin innovaatiosessioissa me konferenssiosallistujat jakauduimme ryhmiin ja ideoimme yhdessä, miten eri tutkimuskohteita kannattaisi viedä eteenpäin. Sain mm.kuulla, että johtaja Jones oli prikaatikenraalina osallistunut maihinnousuun Italiassa. to isistaan poikkeavia näkökulm ia
Karvonen aisaparinaan pääsihteeri Aami Koskela Työterveyslaitokselta. Työryhmissä kuultiin alustuksia, keskusteltiin ja tehtiin päätöslausumia, jotka raportointiin yleisistunnoissa koko konferenssille. Konferenssiin osallistuikin valtuuskuntia 38 eri maasta. Tällaisessa perusteettomassa urheilun idealisoinnissa unohdetaan, että kaikkeen ihmisen toimintaan ja niin myös urheiluun sisältyy myös pahan ja väärinkäytöksen mahdollisuus. Tämä henki syntyi jo avajaisistunnossa pääministerimme V.A Sukselaisen ja UNESCOn pääjohtajan Rene Maheaun virittävissä puheissa. Guttmann, professori Grigori Kukuskin Neuvostoliitosta ja tietysti "filosofian majurimrne" Tahko Pihkala. Laaja tehtäväkenttä nimekkäät luennoitsijat innostava yhteishenki Hallituksen nimissä osanottokutsu oli lähetetty kaikille UNESCOn jäsenvaltioille ja yhteistyöjärjestöille. Munrow, vammaisliikunnan pioneeri tri. Mutta siinä onnistuttiin! Tässä auttoi konferenssin innostava henki. Samalla kun tiedemiehet ja teknikot supistavat maailmaamme niin pieneksi, että voimme puhua maanäärestä toiseen muutamassa sekunnin murtoosassa ja kulkea sen ympäri muutamassa tunnissa, elämä tulee oudon epätodelliseksi, joskus sanomattoman ikävystyttäväksi ja toisinaan jopa kauhistutta72 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /20CE. Hän varotti samalla urheilun yksipuolisesta suuntautumisesta huippuurheiluun: "houkutukseen ohjata kaikki voimat tiettyihin uomiin ja valmentaa lahjakkaita urheilijoita samalla kun suurille joukoille annetaan panem et circenses, leipää ja sirkusta". vasti juur i Urheilu ja kansainvälinen yhteisym m ärrys. Päävastuun kantoi järjestel ytoim ikunnan puheen johtaja tri Martti]. D. Konferenssin yleisistunnoissa kutsutut avainesitelmöitsijät antoivat asiakehykset työryhmien toiminnalle. Heidän joukossaan olivat 111111. Suom elle uskottu luottam ustehtävä konferenssin isäntäm aana haluttiin nytkin hoitaa m allikkaasti ja tässä tarkoituksessa sen järjestelytehtäviin kutsuttiin m aan parhaat asiantuntijat. Esitelm än sanom a on säilyttänyt kuitenkin hyv in ajankohtaisuutensa ja sen m onet terävät havainnot tuon yhteisym m ärr yksen edistäm iseksi ur heilussa ja ur heilun avulla ovat edelleen varteenotettavia. Hän kuitenkin erehtyi väittäessään, että pien illä ja suur ill a m ailla on yhtäläiset m ahdollisuudet voittaa. Rene Maheau tuttavallisesti "Mähösen Reiska" viitoitti sisältörikkaassa puheessaan urheilun monitahoisia yhteyksiä elämän eri ilmiöihin kiinnittäen humanistina jo tuolloin huomiota myös kehityksen ylikuumentumisen riskeihin kuten arvokisojen jättimäisiin mittasuhteisiin, kilpailun ylikorostuneisuuteen ja alan tiedotustoiminnan suhteettomuuteen! Kun urheilun kansainvälisissäkin tapaamisissa huomion polttopisteessä on pääsääntöisesti itse urheilu ja sen lajirunsauden tarjoamat loputtomat aiheet UNESCOn konferenssin tarkoitus poikkesi urheilun itseriittoisuudesta ja pyrki tarkastelemaan nykypäivän urheilua yhteiskunnallisena ja kulttuuriilmiönä. L. Tämä lähtökohta konkretisoitui selkeästi mm. Sen pohjustaminen oli uskottu englantilaiselle professori A.D. Konferenssia puhutelleen esitelmänsä Munrow päätti ennustukseen leikin uudesta tulemisesta: "Olen syvästi vakuuttunut siitä, että aikuisten urheilun tulee pystyä säilyttämään joitakin lasten leikin luonteenomaisista piirteistä voidakseen antaa panoksensa kulttuuriin. Konferenssin esitelmät avasivat näitä uusia siltoja ja mahdollisuuksia usein kuitenkin utopistisin mielikuvin urheilusta ikään kuin tarujen "runsauden sarvena", mikä pystyy tuottamaan ilman mitään reunaehtoja kaikkea inhimillistä hyvää maailmanrauhasta pitkäikäisyyteen. Annapurnan valloittaja ranskalainen Maurice Herzoh, Pariisin Odeon teatterin perustaja ja kuulu näyttelijä Jean-Louis Barrau/t, saksalaisen liikuntakulttuurin grand old man professori Carl Diem, englantisen kouluvoimistelun kehittäjä professori A. sveitsiläisen tohtori Paul Martinin laatimassa Urheilijan peruskirjassa, jossa määritellään reilun pelin ja oikean urheiluhengen mukaiset urheilijan käyttäytymisnormit. Urheilun kestävälle kehitykselle suuntaa Konferenssi pyrki viitoittamaan myös urheilun kestävän kehityksen suuntauraa. Tuntuu lähes uskomattomalta, että näin laaja-alainen ja yhteisiin päätöslausumiin ja kannanottoihin pyrkivä kansainvälinen konferenssi voisi onnistua tehtävässään huomioonottaen konferenssin tiukan aikataulun ja tuon ajan viestintäteknologian asettamat rajoitukset. Munrowlle, joka esitelmässään Urheilu jatkuvasti pienenevässä maailmassa, jossa tieteet ja tekniikka kehittyvät taukoamatta ennakoi yhteiskuntakehityksen muuttuvia elämänolosuhteita ja ruumiinkulttuurin uusia mahdollisuuksia erityisesti suurten väestöryhmien hyvinvoinnin edistämiseksi. Tunsimme olevamme tärkeällä asialla ja uskoimme, että urheiluun liittyy suuria käyttämättömiä mahdollisuuksia. Tehtävältään liaaja-alainen konferenssi jakaantui aihepiireittäin kolmeen työryhmään: urheilu ja työ, urheilu ja kulttuuri sekä urheilu ja kansainvälisyys. Vastaväitelleen urheilusosiologin mielessä nämä uudet avaukset löysivät hyvän maaperän vahvistaen käsitystäni siitä, että urheilulla on suuri yhteiskunnallinen vastuunsa ja humanistinen kulttuuritehtävänsä. UNESCOn toimintakulttuurin mukaisesti täysistunnoissa hyväksyttiin myös joukko suosituksia eri tehtäväalojen edelleen kehittämiseksi UNESCOssa ja sen jäsenvaltioissa vakuuttuneena siitä, että "urheilun käyttäminen keinona terveyttä nykyaikaisessa teollistuneessa ja kaupunkilaistuneessa elämässä uhkaavia vaaroja vastaan vaatii perusteellista tieteellistä tutkimusta, vapaata mielipiteiden vaihtoa ja tässä työssä saavutettujen tulosten laajamittaista levittämistä yleiseen tietoisuuteen". Kilpailun to taalistu m inen suosii väistäm ättä suur ia m aita suurine voim avaro ineen ja lahjakkuusreserveineen ! Hel singin olym piakisat oli tuonut m aallem m e m ainetta suurten urheilutapahtum ien erinom aisena järjestäjänä. Lopulta hyvän toteutuminen urheilussakin perustuu sen moraaliin
Urheilu on nähdäkseni puolim atkassa ru nouden ja tieteen välillä. Nyt korostetaan tutkimustulosten käytäntöön soveltamisella saavutettavan vaikuttavuuden tärkeyttä. Siihen tähtäävien toimenpiteiden pitäisi olla yhtä paljon esillä kuin ehdotusten ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. Vaikuttavuuden syntyminen monisärmäisessä käytännön toiminnassa edellyttää useiden eri tahojen kiinteää, vuosia kestävää yhteistyötä. Tällöin tullaan tilanteeseen, jolloin luonteeltaan todellisen leikin kaltaiset harr astukset ovat yhtä todellisia ja yhtä vakavia kuin työpäivien toim inta ja niin sanottu todellinen eläm ä. Jatkuva seuranta kertoisi, olaanko menossa oikeaan suuntaan. Ehkä se on m eissä piilevä lapsi, joka pitää käsissään totu uden m ole m pia ilm enem ism uotoja" Pro fesori M unr ow n esitelm ä oli kuin hel m i konf erenssin ohjel m assa, joka puhuttelee viel ä tänäänkin liikuntakulttuur in kestävästä kehityksestä kiinnostunei ta. Tekemisen suunta on oikea, mutta lisää toimenpiteitä tarvitaan. Li ikunnallisena hel m enä arvon pro fessorim rn e loisti viel ä konferen ssin päättäjäisbanketin yhteydessä innostuessaan Kalastajatorpan ra nnalla uint i yritykseen , jonka "häiriö käyttäytym isen" kuitenkin hotelli n vahtim estarit estivät! Potkua ja virikkeitä liikuntatieteen tutkimukseen ja koulutukseen Suomessa UNESCOn konferenssin antia arvioitaessa huomio kiinnittyy lähinnä sen idearikkauteen. Lasten ja nuorten lisäksi tähän työhön olisi saatava mukaan vanhemmat, koulu terveydenhuollosta vastaavat, rehtorit, kouluruoan valmistajat, liikunnan opettajat, kuntien päättäjät ainakin kaavoituksen ja liikuntasuunnittelun osalta, koulun lähikauppojen vastaavat, oppikirjojen tekijät ja julkinen sana. Tässä m ielessä ru nollinen totuus on yhtä vankkum aton kuin tieteellinen totuus. Mittaamalla toteutettu painon muutoksen seuraaminen tulisi käynnistää heti. Urheilun tieteellistenkin tapaamisten anti voi jäädä usein kapeaksi ja itseriittoisen urheilun tarjoamien aiheitten varaan. Tarkastelun ulkopuolelle jäivät silloin liikuntakulttuurin muut osa-alueet, väestöenemmistön liikuntamahdollisuudet. Sen välttämättömyydestä ei edes puhuta. Tämä olisi saattanut olla vielä runsaampi, mutta konferenssin teemana käytetty termi Sport, urheilu, näytti rajaavan esitelmien ja keskustelujen aihepiirin usein vain kilpaurheiluun. vaksikin m eidän m ielissäm m e. Mitä vaikuttavuudella tarkoitetaan ja millä keinoin siihen päästään jää keskustelussa usein hämäräksi. Uskon konferenssin antaneen osallistujille uusia virikkeitä tutkimusja kehitystyöhön ja vahvistaneen monen uskoa liikunnan ja urheilun laajaan potentiaaliin ihmisen ja hänen yhteiskuntansa hyvinvoinnin edistämiseksi. KALEVI HEINILÄ Liikuntasosiologian emeritusprofessori LÄHDE SPORT-WORK-CULTURE/URHEILU-TYÖ-KULTTUURI, Järjestelytoimikunnan virallinen selonteko UNESCO -konferenssista Helsingissä 15.8.1950, Helsinki 1962 Teksti: AARNI KOSKELA Tietämisestä on matkaa vaikuttavuuteen T iedepolitiikan päämäärät ja niiden saavuttamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat vaihdelleet vuosien saatossa. Mittarit ovat olemassa, mittaukset osataan tehdä ja tulosten käsittelymalleja on saatavilla. Uskon konferenssin antaneen myös potkua maamme orastavalle liikuntatieteelliselle tutkimukselle ja Liikuntatieteellisen Seuran toiminnalle; ehkä myös alan yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen käynnistämiselle Jyväskylässä". Lasten ja nuorten kunto kuin ilmastonmuutos Tärkein vaikuttavuuden tarve seuraavien vuosien aikana liikuntatieteissä on lasten ja nuorten painon nousun ja toimintakyvyn heikkenemisen hallintaan saaminen. Kymmeniä vuosia sitten eläneillä lasten ja nuorten ikäluokilla ei ollut nykyisiä toimintakykyongelmia. Ymmärtämisen edellytyksenä on yhteinen kieli. Tähän ajatteluun perustuvia toimenpiteitä on jo toteutettu joissakin maissa. Painon ja vyötärön mittojen ylittäessä normaalin rajat olisi seuruun lisäksi tarjottava ravitsemusohjeita, erikoisruokailua, harrastusryhmiä ja henkilökohtaista tukea. Painon kuriin saamiseksi Suomessa suunnitellaan makeisten eli sokerin ja tyydyttämättömien rasvojen verotuksen korottamista. Konferenssin päätössanoissaan entinen opettajani professori sittemmin akateemikko Heihki Waris kiinnittikin huomiota siihen, että konferenssi on osoittanut urheiluun liittyvien aatteiden runsauden, mutta samalla kokemusperäisen tiedon ja tutkimuksen tarpeellisuuden. Siihen ei päästä elleivät mukaan lähtijät arvosta asetettuja tavoitteita, ole tosissaan ja ymmärrä toisiaan. Kun tiedetään, mihin suuntaan ja millä nopeudella muutokset tapahtuvat eri ikäluokissa ja yksilöillä erilaisissa ympäristöissä, voidaan etsiä syitä ja harkita toimenpiteitä. UNESCOn konferenssi ei ollut tieteellinen sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan lähinnä urheilun yhteiskunnallisia ja kulttuurisia Yarvomerkityksiä luotaava ja kehitysuria viitoittava. LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /'2009 73. Tutkimustulosten lisäksi päämääriin pääsemiseksi tarvitaan muutakin
AARNI KOSKELA Työfysiologi Sähköposti: aarni.koskela@elisanet.fi Liikunnan tutkimushankkeet nyt verkossa petusministeriön tukemien liikuntatutkimusten hankekuvaukset ovat nyt verkossa. Valvojat puuttuvat nahinointiin ja vain vaarallisten keksintöjen toteuttamisiin. Sähkön tuottoa lihasvoimalla valaistukseen, langallisiin ja langattomiin yhteyksiin sekä ruutujen kirkastamiseen tulisi suosia. Opetusministeriö pyrkii jatkossa tukemaan yhteistyöhön pyrkivää, monitieteistä ja verkostoitunutta tutkimusta. Rakentuuko elämiselle häkkejä, joissa liike katoaa. Lisätietoja: liikuntatieteen jaoston sihteeri, suunnittelija Minna Paajanen, minna.paajanen@minedu.fi 74 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /20Cr;J. Mikä vaikuttaa ihmisten uraja elämäntapavalintoihin. Häkkieri haitoista kanojen liikkumiselle puhutaan paljon enemmän kuin lasten ja nuorten kyseessä ollen. Istumisen määrää koskevat tiedot on kerätty kyselemällä. M illaisessa ym päristössä he elivät ja m itä päivittäin puuhasivat, pitäisi kirjata ja verra ta nykytilanteeseen. Uran valinnan ja sillä pysymisen taustalla täyttä elämää eläneet haastateltavat kertovat, että tunteella on ollut suuri merkitys. Olosuhdeja elintapavertailuun tarvittaisiin m enetelm iä. New Yorkin kaupunki istuttaa miljoona puuntainta parantamaan kulkuväylien viihtyvyyttä ja antaa mahdillisuuden järjestää kaupunkilaisille ulkona mielihyvää tuottavia liikkumistilaisuuksia. Kun kulkee päiväkodin ison pihan ohi lasten ollessa ulkona, havaitsee, että liikettä on vielä säilynyt ja että sitä voi olla paljonkin. Tästä tulisi siirtyä suoraan mittaamiseen tai havainnointiin. Olisiko tunne se voimallinen vaikuttaja, joka ohjaisi ihmisiä alusta alkaen myös elämänmittaisen liikkumisen pariin muuttuvassakin maailmassa. Keväällä julkaistu liikunnan tutkimustrategia korostaa tutkimusten hyödynnettävyyden parantamista. Hankekuvauksissa kerrotaan perustiedot tutkimuksesta, tutkimuksen tekijöiden yhteystiedot sekä yhteenveto tutkimuksen taustasta, tavoitteesta ja toteuttamistavasta. Tieto, tahto vai tunne ohjaa. Opetusministeriön liikuntayksikkö tukee liikuntatieteellisiä tutkimusprojekteja 2,3 miljoonalla eurolla vuonna 2009. Projektien kuvaukset löytyvät ministeriön sivuilta www.minedu.fi kohdasta liikunta-liikuntatieteellinen tutkimus. Häkkien purkamisen ensimmäinen toimenpide olisi se, että kuntien ja kaupunkien asemakaavoja muutettaessa kiellettäisiin ehdottomasti puistojen ja lähimetsikköjen pienentäminen. Pitkään istumiseen vietteleviin teknisiin ratkaisuihin olisi kiinnitettävä näkyviä varoituksia ja säädettävä laitteille haittavero. Mitkä katkeamattomat kuuntelurupeamat kouluissa ja opiskelulaitoksissa ovat liian pitkiä, pitäisi selvittää. Miksi näin tapahtuu, pitäisi saada selville. Varttumisen edetessä liike alkaa vähetä ja istuminen lisääntyä. Suomalaisissa kaupungeissa puistoihin rakennetaan ajoväyliä autoille. Tutkimustiedosta on tehtävä myös käytettävärnpää ja sitä on tarjottava niille, jotka toimissaan edistävät liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta. Kävellen tai pyörällä tapahtuva siirtyminen haluttuihin kohteisiin olisi tehtävä turvalliseksi, virikkeelliseksi ja sellaisena virkistäväksi. Opetusministeriön toiveena on, että liikuntatutkimusta tehtäisiin laajasti tiedekunnissa ja tutkimuslaitoksissa. Verkkosivujen toivotaan lisäävän tutkijoiden verkostoitumista ja tietoisuutta siitä, minkälaista liikuntatutkimusta Suomessa on käynnissä ja kenen toimesta. Rakennetaanko lapsille ja etenkin nuorille häkkejä, joissa liike katoaa. Se lähtee lasten omista ideoista ja niiden toteuttamisesta kavereiden kanssa. Paikalleen naulitseviin töihin tarvitaan liikkumista edellyttäviä vaiheita. Tiedot menneestä olisi koottava niin kauan kuin se on vielä m ahdollista. Liialle istuttamiselle haittavero Nyt tiedetään, että liika istuminen altistaa sairauksille ja alentaa ainakin fyysistä toimintakykyä
OPISKELIJA OUNASTELEE Teksti:TEEMU RIPATTI Suomesta loppuu terveys, mitä tehdään. Nyt näyttää siltä, että liikunnan ja terveyden edistämisen suosituksista on siirryttävä käskytykseen. Olisiko kaikille työtätekeville laitettava liikuntatunti työpäivän sisään, kuten ammattiautoilijoilla on pakollinen lepo tauko. Projekteja, pilotteja, minija maxi -interventioita on kokeiltu instituuteissa, osaamis-, kehitysja edistämiskeskuksissa, yliopistoista puhumattakaan. Ohjaamisesta vastaisivat koulutetut ohjaajat. Suomi lihoa ja laiskistuu päivä päivältä. Aktiivisesta välituntiliikunnasta, organisoinnista ja toteutuksesta saisi luonnollisesti hyötyä ja plussaa koulun liikunnan arvosanoihin. Hyvä. Diabetes 2 vaanii liian monen olkapäillä. Päätöksiä tarvitsee kuitenkin tehdä, ja nopeasti. Kuinka monta tutkimusta tarvitaan. Pitäisikö työnantajan pyytää jatkossa uudelta työntekijältä kuntotestitulos, ja vaikuttaisiko hyvä terveys ja kunto palkan suuruuteen 7 Kysymyksiä on paljon, suoria vastauksia vähemmän. Toiminta tulee aloittaa lapsista. Miksi Suomineito silti vain turpoaa ja epäterveet elämäntavat yleistyvät 7 Mielestäni terveyden edistämisen ja liikkumisen perustyökalut ovat jo olemassa. Tietoa on saatavilla runsaasti. Vai jäämmekö jostakin paitsi, kun elämme terveellisesti. Kuten kaikki tietävät, varmimmin tappaa huono kunto. Lasten, varusmiesten ja työikäisten kunto jyystää pohjalukemissa. Vai tarvitaanko vielä montakin uutta tutkimusta, jotta saisimme "peruspentin ja maijan" liikkeelle. Entäs me työikäiset. S odassa ja rakkaudessa, mutta myös terveyden ed_istämisessä ovat kaikki keinot saUitt~ja. Osa kyllä liikkuu ja harrastaa, mutta arki liikuntaa ei ole riittävästi heilläkään. Osa näitä menetelmiä jo käyttääkin. Tulokset ovat olleet koko maan mittakaavassa vielä laihoja, valitettavasti. Vai onko joku asiasta eri mieltä. Voisiko Suomen valtio haastaa koko Suomen kansan liikkumaan ja terveyttä edistämään 7 Haasteen vetomiehiksi ja -naisiksi löytyy varmasti halukkaita. Toimenpiteet ja rahat tulee suunnata liikunnan edistämiseen ja sairauksia ennaltaehkäisevään työhön. Olemmeko oikeasti edes yrittäneet ratkaista tätä ongelmaa, yhdessä, koko Suomen kansana 7 Mielestäni emme. LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2009 75. Lisätietoja: www.esliikunta.fi Suosituksista käskytykseen. TEEMU RIPATTI Etelä-Savon Liikunta Sähköposti: teemu.ripatti@esliikunta.fi Kiljoittaja suorittaa liikunnanohjaajan ylempää AMK tuthintoa Haaga-Helia AMK Vierumäen yhsiliössä ja toimii Liilie Luo Elämää -hankheen pmjektipäällikliönä Etelä-Savon Liiliunta 1y:ssä. Liikunnan p terveyden edistämiseksi liian vähän liikkuvien parissa on tehty hyviä, melkein onnistuneita riman ylityksiä. Koulujen välitunneilla olisi oltava ulkona, satoi tai paistoi. Printtimedia suoltaa toinen toistaan parempia lehtiä, julkaisuja, kirjoja, ohjeita, vihkosia, huoltokirjoja jne. Tilastot ja tutkimukset puhuvat karua kieltään. Kouluissa opetustunnit tulisi organisoida siten, että oppiminen mahdollistettaisiin myös liikkumalla. Onko Suomi onnistunut selättämään liikkumattomuutta lisäävän peikon. Pelkkä varoitusteksti tupakka-askin kyljessä on hyvä startti, mutta se ei vielä riitä. Onko se laadukkaampaa niin että "vanhan elämän" voisi unohtaa. Ekaluokkalaisten tulisi aloittaa liikunnallinen iltapäiväkerhotoirninta tai urheiluseurojen ohjattu, monipuolinen Löydä liikunta -kerho. Miksi emme saa ihmisiä liikkeelle ja ymmärtämään terveitä elämäntapoja 7 Onko terve elämä hohdokasta. Pyörähdin netissä tässä männä viikolla ja etsin seuraavilla hakusanoilla tietoa: "terveyden edistäminen", osumia 195 000 kpl, "liikunnan terveysvaikutus", osumia 79 699 kpl ja pahnan pohjimmaisena "terveyden edistämisen tutkimus", osumia 442 000 kpl
Teos lienee 4 70 sivullaan laajin suomalainen kokoomateos lasten ja nuorten urheiluharjoiteluun liittyvistä aihepiireistä. " Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet llm,!1,L~,.,..,,,,, 1,,.,.,l,AL .. 11,.L, H arri Hahharaisen päätoimittama Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet on järeä tietopaketti nuorten urheilemisesta, ohjaamisesta ja valmentamisesta. \,,.,, ,,~, ... Toisen pääosan parasta uutuusarvoa on kappaleella, joka käsittelee nuoren urheilijan terveydenhuoltoa. Urheilevien suomalaisnuorten terveystarkastusjärjestelrnä on kirjan tekstin ja siinä esitettyjen kansainvälisten vertailujen perusteella kehittymässä hyvää vauhtia aikaisempaa järjestelmällisemmäksi. Mistä lähteestä mikin tieto on peräisin, jää lukijan arvailujen varaan. Kuvaus antaa pohjaa harjoittelun organisointiin ja käytännön toteuttamiseen. Tavoitteena on ollut teos, joka tiedostaisi nykypäivän kilpaurheilun vaatimukset, mutta ei unohtaisi lasta ja nuorta kasvavana ihmisenä. VK-Kustannus 2009. Sen käyttöä uskottavana lähdeieoksena tulee kuitenkin vaikeuttamaan lähdeviitteiden puute. Teksti: TIMO VUORI MAA OSVIITTAA NUOREN URHEILIJANALUN OHJAAMISEEN JA VALMENTAMISEEN Hakkarainen Harri (toim.) Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet. 1,,,,,,,.1-,.,1,1, lm 1.,,,.,_.. sitä, että useissa lajeissa hyvät juniorit kyllä harjoittelevat runsaasti omaa lajiaan, mutta omaa lajia tukevan liikunnan määrä jää usein kovin vähäiseksi. Kirja on jaettu selkeästi eri sivu värein viiteen kokonaisuuteen; lapsija nuorisourheilu Suomessa, urheilijaksi kasvaminen, ominaisuuksien harjoittaminen, lasten ja nuorten valmentaminen käytännössä ja lajikohtaiset sovellutukset. Se sisältää arvokasta asiaa soveliaista tavoista ja keinoista, joilla työskennellä eri-ikäisten urheilevien lasten parissa. Kirjan ehdottomasti parhaita puolia onkin sen laaja-alaisuus. Vaikka kirja joiltain osin etenee hyvin teknisesti ja aikuisten valmennusoppia ja harjoittelun lainalaisuuksia myötäillen, se sisältää myös runsaasti ikäsuunnattua asiaa fyysisestä ja psyykkisestä kehittymisestä ja urheilevan lapsen tasapainoisesta kasvusta. Se ei välttämättä ole ollenkaan haitaksi ja häpeäksi, ainakaan niiden lajiosien kohdalla, jotka ovat huolella kirjoitettuja juuri tätä teosta varten. Tämänkin osa on otsikoitu perinteisessä hengessä niin, kuin valmennusoppaissa yleensä tehdään ja sijoitettu ennen käytännön harjoittelun kuvaamista ja harjoitusohjelmien esittelyjä. Tekijät painottavat mm. Lajikohtaiset sovellutukset sisältävät runsaasti mielenkiintoisia yksityiskohtia lasten ja nuorten harjoittelusta ja harjoittamisesta eri lajeissa. TIMO VUORI MAA, LitT Yliopettaja Haaga-Helia AMK, Vierumäen yksikkö Sähköposti: timo.vuorimaa@vierumaki.fi 76 LIIKUNTA & TIEDE 46•512009. I,., • 1,,,., .. Eniten uutuusarvoa tässä osassa sisältyy voiman harjoittaminen lapsuudessa -osuuteen sekä lasten ja nuorten liikkuvuusharjoittelun käsittelyyn. Näiden kahden asian yhdistämisessä kirjan tekijät ovat onnistuneet hyvin. Tämä ei välttämättä aiheuta ongelmia nuorten sarjoissa, mutta saattaa heijastua "yksipuolisuusongelmina" silloin, kun aikuisiässä pyritään huipputuloksiin. Esimerkiksi ominaisuuskohtaisen harjoittelun luvuissa teksti on katsaustyyppistä asiatekstiä useista eri lähteistä. Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet -kirjasta on selvästikin pyritty tekemään teos,joka antaisi osviittaa nuoren urheilijanalun ohjaamiseen ja valmentamiseen kokonaisvaltaisesti. Uutuusarvoa on myös kirjan neljännellä pääosalla, jossa paneudutaan lasten ja nuorten valmentamiseen käytännössä. Pääosin ominaisuuskohtaisen harjoittelun esittely etenee kirjassa samoin kuin missä tahansa valmennusoppaassa. Näin siitä huolimatta, että lähdeluettelo löytyy kirjan kustantajan kotisivuilta. Kirja luo hyvää pohjaa sellaiselle ohjaamiselle ja valmentamiselle, jossa lapseen suhtaudutaan lapsena, mutta lasten urheilulliseen edistymiseen paneudutaan kilpaurheilun vaatimalla järjestelmällisyydellä. Asian puolesta kirja sopii hyvin myös lähdeteokseksi lasten valmennusta ja liikuntaa opiskeleville ja opinnäytteitä tekeville opiskelijoille. Hyvä puoli on se, että tässä tuodaan esiin myös runsaasti lasten ja nuorten ohjaamiseen ja valmentamiseen sovellettua tietoa ja näkemyksiä siitä, miten perusominaisuuksien harjoittamista pitäisi toteuttaa eri ikävaiheissa. Tekijöillä lienee ollut melkoinen haaste saada asiat ja niiden kirjallinen muoto yhtenäiseksi. ISBN 978-951-9147-60-4 ' \cl\''1 ~ ~ ~ .,", ' V -f i _.;;;..~ •. Se sisältää yksityiskohtaista perustietoa voima-nopeus-, taito-, liikkuvuusja kestävyysharjoittelusta, osin jopa uuvuttavan tarkasti kuvattuna. Kirja käsittelee osin hyvinkin tarkasti niin fyysistä kuin vähemmän fyysistä urheiluharjoittelua ja sitä, mihin urheiluharjoittelun tulisi pohjautua. Kirja on uskottava jo pelkästään sen laajan ja monipuolisen kirjoittajakunnan perusteella. Ensimmäisessä osassa kuvataan nuorten urheilemisen nykytilaa Suomessa ja tuodaan esiin ne haasteet, jotka liittyvät lasten liikunta-aktiivisuudessa viime vuosina tapahtuneisiin muutoksiin. Yhtenäisyydestä näkyy merkkejä otsikoinnissa ja asioiden esittämisjärjestyksessä, mutta kokonaisuutena lajiosat ovat hyvin erilaisia ja epäyhtenäisiä. Kirja on kokoomateos ja takakannen mukaan tarkoitettu käsikirjaksi laajalle joukolle lasten ja nuorten harjoittelua enemmän tai vähemmän tunteville. Voima-, nopeus-, liikkuvuusja kestävyysharjoittelu eri ikävaiheissa Ominaisuuskohtainen harjoittelu kuulostaa lasten ja nuorten urheilemisen yhteydessä hieman pelottavalta käsitteeltä
Haastatteluissa nousi kuitenkin kolme selkeää teemaa, joihin opettajien tulee kiinnittää huomiota: liikunnan hyödyllisyyden osoittaminen, oppilaan mahdollisuus osallistua huomiota herättämättä sekä liikunnan mahdollisuuksien osoittaminen. Suomessakin jokainen opettaja joutuu tarkkaan pohtimaan omaa toimintaansa ja sitä miten ylipainoisetkin lapset saisivat myönteisiä kehollisia kokemuksia. Tiedetään myös, että oppilaiden sosiaaliset taidot eivät kehity ilman opettajan aktiivista ohjausta. Ne puolestaan kannustaisivat oppilasta edelleen liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen. & Graber, K. Trout ja Graber (2009) haastattelivat kahtatoista iältään 13-18 -vuotiasta painonhallintaleirille osallistunutta oppilasta sekä heidän vanhempiaan. Aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että oppilaat eivät kannusta tai tue luokkakavereitaan ja että liikuntatunneilla kuuluu enemmän negatiivisia ja sarkastisia kommentteja kuin kannustusta ja tsemppaamista. Sykkeen mittausta tulisi hyödyntää niin, että oppilaat pyrkisivät liikkumaan tavoitesykealueellaan mahdollisimman paljon sen sijaan, että kiinnitetään huomiota juoksun vauhtiin tai kierrosten määrään. 2009. Siihen ei lopulta liene muuta tietä, kuin että varaa riittävästi aikaa oppilaan henkilökohtaisten kokemusten kuuntelulle ja pyrkii ottamaan ne huomioon varsinaisissa opetustilanteissa. 272-292. Ylipainoisia oppilaita tulisi ohjata kokeilemaan yksilölajeja, kuten painonnostoa, melontaa, golfia, uintia, painia, nyrkkeilyä, sukellusta, rullaluistelua, kiekonheittoa sekä kamppailuja taistelulajeja. Aineisto kerättiin observoimalla seitsemän oppilaan 18 liikuntatuntia. Perceptions o! overweight students concerning their experiences in physical education. Tutkijat ehdottavat opettajille muutamia käytännön ratkaisuja kielteisten kokemusten vähentämiseksi. Carla Vidonin ja Philip Wardin (2009) tutkimus Fair playn käytöstä osoitti, että se on yhä ajankohtainen ja toimiva menetelmä oppilaiden sosiaalisten taitojen kehittämisessä. Ylipainoisille oppilaille oli tärkeätä, että he voivat osallistua liikuntatunneille ilman että siitä tehdään erikseen suurta numeroa, mahdollisimman huomaamattomasti. Trout ja Graber toteavat, että liikuntatuntien kokemukset olivat hyvin yksilöllisiä ja ainutlaatuisia. VIITE Trout, J. Niissä oppilaan on helpompi iloita henkilökohtaisesta kehittymisestään. Tässä tutkimuksessa Fair play -menetelmä tarkoitti liikuntatunneilla a) luokalle asetettuja tavoitteita ja etenemistä niiden suunnassa, b) oppilaiden yrittämisen määrää, c) muiden oppilaiden kunnioittamista antamalla heille rauha oppimiseen ja toimintaan osallistumiseen, d) muiden kannustamista ja sääntöjen mukaan toimimista sekä e) vastustajan ja tuomarin kunnioittamista. lnterventiotutkimuksen aikana opettaja keskittyi erityisesti antamaan palautetta "yritä parhaasi" sekä "ole avulias, älä haitaksi muille" -periaatteisiin pohjautuen. Oppilaat tulisi lähettää juoksemaan erilaisin välimatkoin,jolloin erilainen juoksu vauhti ei korostu muiden oppilaiden silmissä. Liikuntapedagogiikan maailmasta Teksti: ARJA SÄÄKSLAHTI Myönteiset liikuntakokemukset avain ylipainoisen oppilaan liikunnanopetuksessa . Ylipainoisten oppilaiden määrä lisääntyy jatkuvasti. Journal o! Teaching in Physical Education 28. Fair play kehittää sosiaalisia taitoja . Jotta opettajat voisivat ohjata heitä liikunnalliseen elämäntapaan, on tärkeää tietää, minkälaisia kokemuksia heillä on liikuntatunneilta. Oppilaiden liikuntatuntien käyttäytyminen observoitiin videonauhalta ja luokiteltiin verbaaliseen (kuten "Hyvä yritys!" "Hieno kiinniotto!" "Jatka vielä!"), non-verbaaliseen (esim. Fair playtä tuotiin liikuntakasvatukseen vahvasti -80ja -90 luvun taitteessa, mutta 2000-luvulla siitä on puhuttu vain hyvin vähän. Tutkimus toteutettiin yhden naisopettajan kahdella eri luokalla. "ylävitonen" tai taputus) sekä niiden samanaikaiseen yhdistelmäLIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2rxJJ 77. Kuvaukset vaihtelivat nautinnon kokemuksista, tyytyväisyyteen ja vihaan. Opettajien tulisi myös turvata myönteinen sosiaalinen ilmapiiri, erityisesti pukuhuoneissa tai tilanteissa,joissa luokkakaverit kiinnittävät huomiota kunkin henkilökohtaiseen taitotasoon tai tilanteissa, joissa tytöt ja pojat liikkuvat samassa tilassa. Oppilaiden kielteiset kokemukset kumpusivat opettajan heikoista didaktisista ja pedagogisista taidoista, Juoksemisen aiheuttamista kivuista ja henkisen piinaavuuden tunteesta sekä heikon kunnon paljastumisesta kuntotesteissä. Nämä kaikki kertovat oppilaiden sosiaalisesta pätevyydestä. Opettajilla on suuri vastuu oppilaan yksilöllisestä kohtaamisesta ja persoonallisuuden kaikkien alueiden hyvinvoinnista huolehtimisessa
ARJA SÄÄKSLAHTI, LitT Yliassistentti Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: arja.saakslahti@sport. Opettajan tehostunut palautteenant o nosti oppilaiden aktiivisuutta 22 31 pro senttia tu tkimuksen alkuhetkestä. Dietary nitrate supplementation reduces the 02 cost of low-intensity exercise and enhances tolerance to high-intensity exercise in humans. Liikunnan merkitys painonhallinnassa on tietenkin kaikille selvää, mutta ainakin yhtä tärkeää on ravinnon osuus pitää syödä vähemmän kuin kuluttaa. Ravinnon suurin nitraattien ja nitriittien lähde eivät ole punaiset leikkeleet ja makkarat, vaan vihannekset, esimerkiksi punajuuri. Runsaasti nitraattia sisältävällä punajuurirnehulla voidaan siis saada ylimääräistä potkua pohkeeseen ja alentaa merkittävästi verenpainetta. Tuloksissa ei ollut sukupuolten välisiä eroja. Journal of Applied Physiology 107 1144-1155, 2009. jyu.fi Liikunnan biotieteiden maailmasta TEKSTI: KARI KALLIOKOSKI Punajuurella potkua pohkeeseen . 10 %) alhaisempi keskinkertaisessa rasituksessa. Physical Education and Sport Pedagogy 14 (3), 285-310. Urheilun kannalta merkittävä löydös on ollut se, että antamalla koehenkilöille natriumnitraattiliuosta, hapen kulutusta rasituksessa voidaan vähentää merkittävästi. Nykykäsityksen mukaan nitraatit ja nitriitit eivät ole kuitenkaan niin haitallisia ja niillä voi olla jopa terveyttä edistäviä vaikutuksia. luokkaan. Koehenkilöille annettiin plasebokontrolloidussa kaksoissokkoasetelrnassa kolmen päivän ajan joko runsaasti nitraattia sisältävää punajuurimehua tai vastaavaa vähän nitraattia sisältävää plaseboa. Natriurnnitraatti on kuitenkin keinotekoinen valmiste ja niinpä brittiläinen Andrew Jonesin tutkimusryhmä selvitti, toimiiko luonnollinen nitraattilisä samalla tavalla. ltävaltalaistutkija Babak Bahadorin johdolla tehty pieni tutkimus selvitti hänen itse kehittämänsä liikunnan ja päivänsisäisen paaston yhdistävän mallin vaikutuksia painon pudotukseen. Onko sitten ruokailun ajoituksella merkitystä. Toinen mielenkiintoinen löydös oli lähes sata sekuntia pidempi aika uupumukseen noin kymmenen minuuttia kestäneessä portaittaisessa maksirnitestissä. Auttarn iskäyttäytymisessä toivottuja tuloksia ei tut kim uksen kuluessa kuitenkaan ilm ennyt. Effects of fair play instruction on student social skills during a middle school sport education unit. Vielä mielenkiintoisempi oli suurempi, yli 78 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2009. & Ward, P. http://jap.physiology.org/cgi/content/abstract/107/4/1144 Päivänsisäinen paasto yhdistettynä liikuntaan voi olla oiva yhdistelmä painonpudotukseen . Odotusten mukaisesti hapenkulutus oli punajuurimehulla merkittävästi (n. Tutkijoiden mukaan tämä löydös on erityisen tärkeä siksi, että hapenkulutusta rasituksessa ei voida millään muulla keinolla alentaa yhtä paljoa, ei edes vuosien harjoittelulla. Nitraattien ja nitriittien vaarallisuudesta on puhuttu pitkään ja monella on se käsitys, että niitä tulisi välttää kuin ruttoa. kontrolliryhrnän puuttui, tulokset olivat mielenkiintoisia. Bailey SJ, Winyard P, Vanhatalo A, Blackwell JR, Dimenna FJ, Wilkerson DP,Tarr J, Benjamin N, Jones AM. Haittaavaa käyttäytymistä oli epäonnistumisten osoittam inen, sarkastiset komm entit muiden oppilaiden suorituksista ja opettajan puheen päälle puhum inen. Liikunt atunnit ovat ihanteellinen oppim isym päristö näiden taitojen harjoitteluun. Punajuurimehu tuplasi plasman nitraattipitoisuuden ja laski systolista verenpainetta peräti kahdeksalla yksiköllä. Tutkijat esittävät johtopäätöksenään, että liikuntakasvatu ksen opetussuunnitelmiin tulee kirjata myös sosiaalisten taitojen oppim istavoitteita. Kahdentoista viikon interventio n jälkeen tutkittujen ylipainoisten miesten ja naisten paino putosi keskimäärin yli neljä kiloa. Ja toimihan se. Se lisäsi erityisesti oppilaiden aktiivisuutta, mutta myös vähensi odottelua tunneilla. Opettajill e tutkijat haluavat m uistuttaa: "You get what you teach and value." VIITE Vidoni, C. Fair play osoittautu i erittäin tehokkaaksi toiminnalliseksi menetelm äksi. 2009. Vastaavasti odotteluun käytetty aika väheni sitä mukaa, kun opettajan antaman kannustuksen ja kehujen määrä lisääntyi. On, mikäli uskoo tuoreen tutkimuksen tuloksia. Myös haittaava käytös luokiteltiin edellä mainittuihin luokkiin. Vaikka tutkimuksessa oli selviä puutteita, 111111. Opettaja ja oppilaat kertoivat edistyneensä siinä ja he kuvasivat haitallisen käyttäytym isen vähentyneen, m utta videoaineistossa muutosta ei havaittu
Aineistoa on täydennetty teemahaastatteluilla. Jo taas illalla, he söivät kevyen aikaisen illallisen, jonka jälkeen oli ainakin kahden tu nnin tauko ennen liikunt aa ja sen jälkeen syötiin vasta seur aavana aam una. htt.p//wwwncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19577377 KARI KALLIOKOSKI, FT, LitM, dosentti Erikoistutkija Verenkiertoja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto, Turku Sähköposti: kari.kalliokoski@tyks.fi Väitökset Hippos ja kampus muodostavat Jyväskylän vilkkaan tapahtumakeskuksen YTL, LitK Erkki Huovisen liikuntasuunnittelun ja -hallinnon alaan kuuluvan väitöskirjan "llokivestä valokuituun Jyväskylän HipposKampus-alueen kehittyminen Harjun reunasta ja kaviourasta opetuksen, tutkimuksen sekä liikunnan keskukseksi" tarkastettiin 25.8.Vastaväittäjänä toimi professori Seppo Hentilä Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Kimmo Suomi Jyväskylän yliopistosta. Aikaisemmat tutkimukset ovat kuitenkin antaneet viitteitä siitä, että kehon osien asennonhallintaa ja liiketaitoja kehittävän harjoittelun avulla nilkan LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /200, 79. Kati Pasasen UKK-instituutissa tekemä tuore väitöskirjatutkimus osoittaa, että viikoittainen li iketaitoharjoittelu vähentää salibandyn pelaajien alaraajavammoja merkittävästi. Bahadori B, McCarty MF, Barroso-Aranda J, Gustin JC, Contreras F. Salibandy on harrastajamäärillä mitattuna toiseksi suosituin palloilulaji maassamme. 014 266 4250, n/i /ii. Kaupunkipolitiikkaan on vaikuttanut seminaarin ja yliopiston rakentuminen nykyiselle paikalle ja alueen liittyminen keskikaupungin ruutukaava-alueeseen. Myös arkkitehti Alvar Aallolla on ollut huomattava merkitys HipposKampus-alueen kehittymiseen. Liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan perustamisen vaiheet ovat vaikuttaneet alueen liikuntapoliittiseen kehitykseen. 2009 Tampereen yliopistossa. Ravinnon m äärää m uilla aterioilla ei m itenkään rajoitettu, m utta vähära svaisia ja alhaisen glykeem isen indeksin ru okia suositel tiin. Tähän päästiin yhdistäm ällä päivänsisäinen paasto ja liikunta seur aavasti: Jos tu tkittavat halusivat liikkua aam ulla, he jättivät aam iaisen väliin ja söivät vasta lounaan. Vastaväittäjänä toimi professori Olli Heinonen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Heikki Mäenpää. Huovinen käsitteli tutkimuksessaan Jyväskylän kaupunkirakenteeseen kuuluvan yliopiston karnpuksen ja sen ympärille syntyneen liikuntakeskuksen, eli Hippos-Karnpus-alueen, kehittymistä. Tutkimusaineistona Huovinen on käyttänyt Jyväskylän kaupungin ja yliopiston sekä alueella toimivien tutkimuslaitosten asiakirja-aineistoa. seitsem än kilon pudotus ra svan m äärässä. Viime vuosina on julkaistu useita inrerveru iotut k imuksia vammojen ehkäisystä erilaisten harjoitusohjelmien avulla, mutta suurin osa näistä tutkimuksista on ollut laadullisesti puutteellisia. Päivänsisäisellä m inipaastolla tavoiteltiin tilannetta, jossa keho polttaisi erityisesti ra svavara stoja liikunnanaikaisen ja sen jälkeisen energiantarpeen tyydyttäm iseen . Alueen luonteeseen kuuluu rakennusten hienovarainen hierarkkisuus sekä yhtenäinen, mutta niukka materiaalimaailma, Huovinen sanoo. Myös liikuntasuunnitelmilla on ollut suuri merkitys tutkimusalueen kehittymisessä. Kaikissa laadituissa liikuntasuunnitelmissa Hippoksen ja osittain myös kampuksen alue on ollut vahvasti esillä. Useat rakennusja toimitilahankkeet ovat olleet liikuntasuunnitelmien keskeisenä tavoitteena. Tutkimus valittiin vuoden 2008 parhaaksi liikuntalääketieteen tutkimukseksi Suomessa. Jos he halusivat liikkua puolen päivän m aissa, lounas jätettiin väliin. huovi nen@j111.fi Säännöllinen liiketaitoharjoittelu vähentää urheiluvammoja TtM Kati Pasasen tapaturrnatorjunnan alaan kuuluva väitöskirja "Salibandyvammat: epidemiologia ja vammojen ehkäisy neuromuskulaarisen harjoittelun avulla" tarkastettiin 18.9. . Tällainen liikunnan ja ra vinnon yhdistävä m alli voi olla hyvä vaihtoehto erityisesti kehon ra svan vähentäm iseen. Tutkim usasetel m a oli osin puutteellinen, m utta niinpä artikkeli olikin julkaistu M edical Hyp otheses tieclelehclessä, ja voi toisaalta ro hkaista m allia koskeviin kattavam piin lisätutkim uksiin. Yksi määräävä tekijä alueen muodostumisessa ja koko kaupungin kehittymisessä on ollut suomalaisen koulutusjärjestelmän kehitys. Tutkimusalueella on pitkä kaupunki historia, joka yltää lähelle kaupungin perustamista 1880-luvulle. Harjoittelu tehtiin osana pelaajien alkuverryttelyä. A "rnini-fast with exercise" protocol for fat loss. Alueen useat tutkimuslaitokset, kuten Liikuntaja terveyslaboratorio ja Hipposhalli, ovat syntyneet yhteistoiminnalla. . Huovisen mukaan ilman Suomen ainoaa liikuntaneteelhstä tiedekuntaa Jyväskylän kaupungin liikuntahallinto ja -palvelut olisivat vaatimattomalla tasolla. Medical Hypotheses 73:619-622, 2009. Vauhdikas laji sisältää nopeita liikkee lleläluöja, liikkumista eri suuntiin sekä äkillisiä jarrutuksia ja suunnanmuutoksia, joten ei ole yllättävää, että nopeissa ja yllättävissä pelitilanteissa sattuu polvija nilkkavammoja. Lisätietoja: Erl1ki Huovinen, puli. Tuloksella on erityisen suuri käytännön merkitys, sillä polvija nilkkavammat ovat yleisiä monissa urheilulajeissa
Heikoksi koettuun terveyteen liittyvät tekijät ovat voimakkaammin yhteydessä miesten eläkeaikeisiin. Yhteen läm m ittelykertaan kului aikaa 20-30 minuuttia. siltatyötä, havaiuiin työn sisältöön ja itsensä toteuttamiseen liittyvien tekijöiden olevan tärkeitä. Iäkkäät hoitajat ovat yleensä toimineet vuosikymmenten ajan työssään ja saattavat pitää rahallista palkitsemista osoituksena siitä, että työnantaja arvostaa heidän osaamistaan ja kokemustaan. Päivittäisten toimintojen vaikeudet ja hoidon tarve eivät kuitenkaan ole merkiuäväsu vähentyneet yli 80-vuotiaiden keskuudessa, joihin kannattaa suunnata jatkossa erilaisia toimenpiteitä. Von Bonsdorffin mukaan raha ei ollut keskeinen tekijä tällaista ns. siltatyötä harkitseville. 80 LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /2rt:J9. Lisäksi liikuntaneuvontaa saaneet henkilöt tarvitsivat kotihoitoa vähemmän kuin kontrolliryhmään kuuluneet. 03 282 9225, kati.pasanen@uta.fi Vanhanakin aloitettu liikunta vähentää hoidon tarvetta TtM Mikaela von Bonsdorffin gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan Fyysinen aktiivisuus toirninnanvajauden ja sosiaalija terveyspalvelujen käytön ennustajana ikääntyvillä henkilöillä tarkastettiin 25.9. Toisaalta, kunta-alan palkkausjärjestelmä palkitsi aina vuoteen 2004 saakka työntekijöitä työvuosien mukaan, sanoo von Bonsdorff. Alle 75-vuotiaiden toimintakyky on parantunut viime vuosikymmenien aikana ja he elävät aktiivisempaa elämää kuin vastaavan ikäiset aiemmin. Heikoksi koettuun terveyteen liittyvät tekijät ovat voimakkaammin yhteydessä miesten, työhyvinvointiin liittyvät seikat puolestaan naisten eläkeaikeisiin. Alhaiseen työhyvinvointiin liittyvät seikat, kuten tyytymättömyys työssä, työn välttäminen, yleinen passiivisuus ja osallistumishaluttomuus, puolestaan ennakoivat naisten eläkeaikeita. Työn ulkopuoliset ja perheeseen liittyvät tekijät toimivat niin eläkkeelle työntävinä tekijöinä kuin työhön vetävinä voimina. vonbonsdo1ff@jyu.fi Työ voi olla voimavara ikääntyvälle KTM Monika von Bonsdorffin johtamisen väitöskirja Keski-ikäisten ja ikääntyneiden työntekijöiden eläkeja työssä jatkarnisaikeet tarkastettiin 25.9. Alkuverryttelyohjelm a sisälsi juoksutekniikka-, iasapaino-, hyppelyja lihasvoim aharjoituksia, joiden tavoitteena oli para nt aa pelaajien kehon hallintaa ja lajinom aisia liiketaitoja sekä valm istella liikuntaelim istöä salibandyharjoituksia ja -p e lejä varten. Tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaisten sairaanhoitajien ja kuntatyöntekijöiden kyselytutkimusaineistojen lisäksi yhdysvaltalaista valtion palveluksessa olevia työntekijöitä koskevaa yksilotasoista tutkimusaineistoa. Tämä voi tulevaisuudessa parantaa iäkkään väestön terveydentilaa ja vähentää hoidon tarvetta, von Bonsdorff toteaa. Tutkimuksessa käytettiin Jyväskylän yliopiston Suomen gerontologian tutkimuskeskuksen Ikivihreät -projektin pitkiuäistutkimusten ja kokeellisen kontrolloidun liikuntaneuvonratutkimuksen aineistoja. Tämän tutkim uksen tarkoituksena oli tutkia salibandyvam m ojen yleisyy ttä sekä selvittää hermolihasjärjestelm ää aktivoivan alkuverryue lyohjelm an vaikutus ilm an kontaktia tapahtuvien alaraajavam m ojen ilm aantuvuuteen . Uranvaihtoa eläkkeelle jäämisen jälkeen harkitsivat lähinnä korkeammin koulutetut miehet, jotka halusivat hyödyntää taitojaan laajemmin. Jo keski-iästä alkaen työhyvinvointiin liittyvät seikat, kuten työtyytyväisyys ja hyvä työkyky ja toisaalta pahoinvointiin liittyvät seikat, kuten työn välttäminen, yleinen passiivisuus ja osallistumishaluttomuus, ennustivat ikääntyneen työntekijän eläkeaikeita. Tämä on merkittävää paitsi iäkkään henkilön myös julkisen terveydenhuollon kannalta, sanoo von Bonsdorff. Fyysisen aktiivisuuden lisääminen vielä vanhanakin lykkää arjen vaikeuksia sekä sairaala-, laitosja kotihoidon tarvetta myöhempään ikään. Työ voi olla hyvinvoinnin tai stressin ja pahoinvoinnin lähde keski-ikäisten ja iäkkäiden työntekijöiden elämässä, von Bonsdorff sanoo. Lisätietoja: Kali Pasanen, puh. Lisätietoja: Miliaela von Bonsdorff, puh. Vastaväittäjänä toimi dosentti Seppo Koskinen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja kustoksena gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen. Vastaväittäjänä toimi emeritusprofessori Juhani Ilmarinen Työterveyslaitokselta ja kustoksena professori Iiris Aaltio. Rahallinen palkitseminen motivoi erityisesti ikääntyviä sairaanhoitajia. Edellä kuvatuilla harjoiueilla näitä vam m oja voitiin kuitenkin vähent ää huom attavasti: seura nta-aikana vam m oja ilm aantui harjoitu sryhmässä 66 pro senttia vähem män kuin kontro lliryhm ässä. Tutkimuksiin osallistui yhteensä 1 954 keski-iältään 77-vuoliasta henkilöä. Johtamisella on suuri merkitys työntekijöiden työssä jatkamisen kannalta, sillä työhyvinvointia ja työntekijöiden terveyttä voidaan tukea hyvien johtamiskäytäntöjen avulla. Tulokset osoittavat, että sal ibandyssä alara ajavam m at erityisesti ilm an kont aktia sattuvat polvija nilkkavam mat ovat naispelaajilla harmillisen yleisiä. . Monika von Bonsdorff tutki väitöskirjassaan työhyvinvointiin ja terveyteen liittyvien tekijöiden yhteyttä työntekijöiden eläkeja ryössäjatkamisaikeisiin. Näin ollen säännöllinen kehon hallintaa ja liiketaitoja kehittävä harjoittelu tulisikin sisältyä pelaajien harjoitusohjelmaan ympärivuotisesti. Von Bonsdorff huomasi suomalaisia sairaanhoitajia tutkiessaan, että palkitsemiseensa tyytyväisillä sairaanhoitajilla on vähemmän eläkeaikeita verrattuna palkitsemiseensa tyytymäuömi!n. Työ voi olla tärkeä osa työntekijöiden, etenkin yksin elävien naisten, hyvinvointia ja jatkuvuuden tunnetta, Tutkittaessa yhdysvaltalaisten valtion työntekijöiden aikeita jatkaa työtä eläkkeelle jäämisen jälkeen eli ns. Eläkeaikeita tutkittiin laajemmin kunta-alan työntekijöiden pitkiuäistutkirnuksessa. . ja polven nivelsidevam moja on mahdollista vähent ää. Kaikki tutkimukseen osallistuneet arvostivat suuresti kaikkea palkitsemista, myös ei-rahallista, kuten esimiehen tunnustusta, mahdollisuutta kehittää itseään, joustavia työaikoja sekä työn jatkuvuutta. Kontro lliryhm än joukkueet jatkoivat harjoittelua entiseen tapaansa. Mikaela von Bonsdorff tutki väitöskirjassaan suorituskyvyn rajoitusten ja fyysisen aktiivisuuden vaikutusta sairaalaja laitoshoidon tarpeeseen. Kaksivuotisessa Suomen gerontologian tutkimuskeskuksen ja Jyväskylän kaupungin yhteistyönä perusterveydenhuollossa toteutetussa liikuntaneuvonnassa tutkimusryhmä osallistui henkilökohtaiseen liikuntaneuvontaan, jonka lisäksi fysioterapeutti seurasi heidän fyysisen aktiivisuutensa tasoa ja tuki heitä fyysisen aktiivisuuden ylläpidossa säännöllisin puhelinkontaktein neljän kuukauden välein. Harjoitusryhm än joukkueet tekivät lärn m iu elyharjoituksia 1-3 kertaa viikossa kuuden kuukauden ajan. Yksilöllisellä liikuntaneuvonnalla pystyttiin ehkäisemään päivittäisten toimintojen vaikeuksien kehittymistä niillä henkilöillä, joilla ei tutkimuksen alussa ollut vaikeuksia. Kuolleisuutta ja hoidontarvetta seurattiin kansallisista ja paikallisista rekistereistä. 0400 342 692, mikaela. Salibandyssä vam mojen ehk äisyrn ahdolhsuuu a ei ole aikaisem m in tutkittu. Lisäksi hän selviui liikuntaneuvonnan vaikutusta iäkkäiden kotona asuvien henkilöiden arjessa pärjäämiseen ja kotihoidon tarpeeseen
Jalkapallokirjoitus yhtä lailla kuin itse jalkapallo tarjoaa aineksia monenlaisille lukutavoille ja tulkinnoille. Tutkimus toi uutta tietoa kakkostyypin diabeteksen perinnöllisten riskitekijöiden ja liikunnan yhteisvaikutuksista. 2009 Joensuun yliopistossa. Perintötekijöistä riippuen esimerkiksi liikunta saattaa ehkäistä kakkostyypin diabetesta toisilla henkilöillä tehokkaammin kuin muilla. Jalkapallo kirjallistui Britanniassa voimakkaasti 1990luvulla. Alal2-geenimuoto suurensi diabeteksen puhkeamisen riskiä vain niillä koehenkilöillä, jotka vähensivät liikunnan harrastamistaan. Tutkimuksessa havaittiin yhteisvaikutus rasvasolujen erilaistumisen avaintekijänä toimivan PPARG-geenin ja liikunnan välillä. Lisätietoja: Tuomas Kilpeläinen, puh: +447 865157811, tuomas. Geenit määrittävät, miten voimakkaasti elintapatekijät vaikuttavat riskiin sairastua diabetekseen. Tutkimus ankkuroituu kirjallisuudentutkimuksen, kulttuurintutkimuksen, sukupuoli tutkimuksen sekä sosiologian keskusteluihin sukupuolesta ja sosiaalisista rakenteista. roivas(at)ppl. Geenivaihtelut saattavat muokata liikunnan ja muiden elintapojen vaikutuksia kakkostyypin diabeteksen puhkeamiseen ja diabeteksen aineenvaihdunnallisiin riskitekijöihin. Tutkimustulokset on kuitenkin tärkeä varmentaa muissa tutkimuksissa, ennen kuin niitä voidaan suoraan hyödyntää kakkostyypin diabeteksen ehkäisyssä. Vielä ei kuitenkaan täysin tiedetä, mitkä geenit selittävät liikunnan vaikutusten yksilöllisiä eroja. siltatyössä. . Samalla käsitellään jopa eksistentiaalisia peruskysymyksiä: Kuka minä olen, minne kuulun. Tutkimuksessa osoitetaan, että jalkapallossa on hieman tabula rasan vikaa: lajiin kytketään uudessa jalkapallokirjoituksessa huomiota herättävän runsaasti erilaisia merkityksiä "elämän metaforasta" aina "yhteiskunnan peiliin". Mitä minun pitäisi tehdä. Laji on kotimaassaan Britanniassa kulkenut ryysyistä rikkauksiin keskiaikaisista kyläkamppailuista ensin teollisuustyöväen miesten suosituimmaksi vapaa-ajan vieton tavaksi, "työväenluokan uskonnoksi", ja nyttemmin populaarikulttuurin kirkkaimpaan valokeilaan, viihteeksi vailla vertaa. Lisätietoja: Marianne Roivas, puh. Lisätietoja: Monika von Bonsdo,ff, puh. Geenejä on taustalla lukuisia, joista kunkin yksittäisen geenin vaikutus on varsin pieni. kilpelainen@mrc-epid.cam.ac.uk Jalkapallokirjallisuudessa pohditaan yhteiskunnan ja elämän merkityksiä Filosofian lisensiaatti Marianne Roivaksen kirjallisuuden alaan kuuluva väitöskirja "Jalkapalloa kirjoittamassa. Nykyjalkapalloa luonnehtivat kaupallisuus, ammattimaisuus, viihteellisyys ja medioituneisuus, ja paljon on myös puhuttu jalkapallon keskiluokkaistumisesta. Näissä teksteissä puhutaan jalkapallosta, neuvotellaan sen merkityksestä ja kommentoidaan jalkapallon suhdetta muuhun elämänmenoon. Autenttisuuden kaipuu on kaipuuta pysyviin luokkaidentiteetteihin, ehjään maailmankuvaan, tuttuun yhteisöön ja luokkakulttuuriin. Kuitenkin nimenomaan nostalginen kaipuu vanhaan, autenttiseen jalkapalloon työväenluokan uskontona on yhteistä tutkimuksessa tarkastelluille teksteille. Leptiinireseptorigeenin vaihtelu puolestaan muunsi liikunnan vaikutusta verenpaineeseen. Vastaväittäjinä toimivat professori Joel Kuortti Turun yliopistosta ja professori Hannu Itkonen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Risto Turunen. Liikunnan teho diabeteksen ehkäisyssä riippui siitä, mitä SLC2A2tai ABCC8-geenin muunnosta koehenkilöt perimässään kantoivat. A Lifetirne of Lads and Lager (1998). To isin kuin Yhdysvalloissa, täm ä on toistaiseksi varsin harvinaista Suom essa. . Jalkapallon tarina on yksi urheilun historian kiehtovimmista. Luokan lisäksi uuden jalkapallokirjoituksen jalkapallolle antamat merkitykset liittyvät maskuliinisuuteen. Vastaväittäjänä toimi professori Urho Kujala Jyväskylän yliopistosta ja vaitöstilaisuuden valvojana professori Timo Lakka Kuopion yliopistosta. inetfi LIIKUNTA & TIEDE 46 • 5 /20CE 81. 1990-luvun jalkapallo kirjoituksessa jalkapalloa merkityksellistetään siis luokan ja sukupuolen viitekehyksessä. Jalkapallokirjoitus ei puhu sukupuoli-identiteetistä yhdellä äänellä, mutta kaikissa tutkimuksessa tarkastelluissa teksteissä jalkapallo viittaa maskuliiniseen tyyliin, joka perustuu fyysiseen suvereenisuuteen, rikkumattomaan itsekunnioitukseen ja territoriaaliseen voimaan. Jalkapallon merkityksiä uudessa englantilaisessa jal kapalloki rjoi t uksessa" tarkastettiin 24.10. Suom essa vuoden 2005 eläkeuudistuksen myötä eläkkeelle jäänyt työntekijä voi joustavam m in jatkaa työntekoa ns. Liikuntaa lisänneillä Alal2-geenimuoto ei suurentanut diabeteksen riskiä. Jalkapallo tarjoaa kentän maskuliiniselle tyylille ja elvyttää juuret työväenluokkaisuuteen jopa niille, joiden tausta ei ole työväenluokassa. Elintapatekijöistä diabeteksen riskiä lisäävät erityisesti vähäinen liikunta, epäterveellinen ravitsemus ja lihavuus. Filosofian lisensiaatti Marianne Roivas on tutkinut jalkapallon merkityksiä uudessa englantilaisessa jalkapallokirjoituksessa. Kilpeläisen väitöstyössä tutkittiin diabetekseen yhteydessä olevien geenivaihtelujen ja liikunnan välisiä yhteisvaikutuksia kakkostyypin diabeteksen synnyssä. 2009. Tätä voidaan tutkia selvittämällä geeneissä esiintyvien DNA-vaihtelujen yhteyttä liikunnan vaikutuksiin. 040 559 3037, s-posti: marianne. Tulehdustekijä tuumorinekroosifaktori-alfaa koodaavan geenin vaihtelu muovasi liikunnan vaikutusta kehon yleiseen tulehdustilaan viittaavan C-reaktiivisen proteiinin pitoisuuteen veressä. PPARG-geenin Alal2-muodon kantajilla oli suurentunut alttius sairastua kakkostyypin diabetekseen neljän seurantavuoden aikana. Diabeteksen puhkeaminen riippuu osin geeneistä ja osin elintavoista. M onet seikat, kuten työntekijöiden korkea koulutus sekä hallituksen ja työm arkkinaosapuolten viim eaikaiset toim et puhuvat siltatyön yleistym isen puolesta, toteaa von Bonsdorff. Tutkimukseen osallistui noin 500 keski-ikäistä ylipainoista henkilöä, joilla oli huonontunut sokeritasapaino ja siten korkea riski sairastua diabetekseen. Vastaava yhteisvaikutus havaittiin myös liikunnan ja kahden insuliinin eritykseen vaikuttavan geenin, SLC2A2:nja ABCC8:n, välillä. Lisäksi havaittiin greliinigeenin vaihtelujen muuntavan liikunnan vaikutusta painoindeksiin, vyötärönympärykseen ja terveydelle hyvän HDL-kolesterolin tasoon. Tutkimusaineistona oli suomalaisen diabeteksen ehkäisytutkimuksen DPS:n aineisto. Väitöstutkimuksessa selvitetään, millaisia merkityksiä jalkapallolle annetaan kahdeksassa 1990-luvulla ja 2000luvun alussa julkaistussa jalkapalloaiheisessa kirjassa: Nick Hornbyn Fever Pitch -autobiografiassa (1992),John Kingin The Football Factory Trilogyssa (The Football Faetory, 1996; Headhunters, 1997; England Away, 1998), Tony Hillin lf the Kids Are United -autobiografiassa (1999) sekä Dougie Brimsonin trillereissä (The Crew, 1999; Top Dog, 2001) sekä jalkapallofanin oppaassa The Geezers' Guide to Football. Millainen maailman pitäisi olla. 040 541 2524 tai 046 851 4969, monilia.bonsdorff®ttlfi Liikunnan teho diabeteksen ehkäisyssä voi riippua geeneistä FM, TtM Tuomas Kilpeläisen liikuntalääketieteen alaan kuuluva väitöskirja ·"Liikunta, geneettinen variaatio ja tyypin 2 diabetes" tarkastettiin Kuopion yliopistossa 16.10. Syntyi erityinen fiktiivisten, autobiografisten ja muiden tekstien muodostuma, uusi jalkapallokirjoitus (New Football Writing). Geeneillä ja elintavoilla on kuitenkin myös yhteisvaikutuksia. Vaikutus kuitenkin riippui liikunnan muutoksesta seurannan aikana
03 8855209, sandra.salke@pajulahti.com tai Pirjo Tillonen p. ~ji: P': ~;~: ':k.Jti , , • • hfifty t.. ·.·.1,.:,\ ·•· ~ nui.i.ein,, f . Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan koko seminaarimaksu. ~ Tiina Heinonen p. ,·\ ... Osallistumismaksu laskutetaan etukäteen. kilot ,ei.teih,i i lajinomaisella testauksella tuloksiin ~l.JnO, EM ;fJif,ffITTn Osallistumismaksu 220 € LTS:n henkilöja yhteisöjäsenet 170 € (yhteisöjäseniltä edellytetään yhreisilrnoitrautumisra) Kysy edullisia opiskelijahincoja ryhmille. \', '' ·-·t ;.f: r''.f ..:.. • ·.,.' .. Hinnat sisältävät aamiaisen. Opistotaso 2-3 hh 60 €/hlö Opisrotaso 1 hh 85 €/hlö Hotellitaso 2 hh 80 €/hlö Horelliraso 1 hh 105 €/hlö 1Rrun I n, E1JjTU;:n Viimeinen veloirukseton peruuruspäivä on perjantai 12.3.2010. • t.. Hinnat sisältävät seminaarimateriaalin, ohjelmaan merkityt lounaat ja kahvit sekä iltatilaisuuden aterian. Osallistumisen voi siirtää toiselle henkilölle (siirrosta ilmoitus LTS:lle). 03 8855205, pirjo.tillonen@pajulahti.com. Varaukset: Liikuntakeskus Pajulahti, Sandra Sälke p. 010 778 6606 tiina.heinonen@lts.fi www.kuntorestaus.net. Laskun maksamatta jättämistä ei tulkita peruutuksena. ~ Osanottajat varaavat ja maksavat majoitukset itse. Maksu veloitetaan myös siinä tapauksessa, että peruutusta ei ole tehty eikä osallistuja ole saapunut paikalle. Ilmoittaudu osoitteessa www.kumoresraus.net, puhelimitse 010 778 6601 tai sähköpostilla tuula.valli@lts.fi. m, ,r,mn-m• 1, ,ftrnm Viimeinen ilrnoirtautumispäivä on maanantai 8.3.2010
tutkija Esa Hynynen KIHU ja tuotepäällikkö Ari Mänttäri UKK Terveyspalvelut Oy Suora maksimaalinen hapenkulutuksen mittaus juoksumatolla demonstraatio (ryhmään mahtuu 20 hlöä, ilmoittaudu etukäteen) tescauspäällikkö Eija Salonen, Liikuntakeskus Pajulahti 20:00 Buffet-illallinen Ravintola Iso-kukkanen, Liikuntakeskus Pajulahti KESKIVIIKKO 24.3.2010 Liikuntahalli Palloiluhalli 09:00 Lajiominaisuuksien testaaminen ja harjoittaminen tutustu eri urheilulajien lajinomaisiin kentcäresrausmenetelmiin keihäänheitto, valmentaja Leo Pusa, lentopallo, valmentaja Petri Välimetsä 10:15 VIRKISTYSTAUKO 10:45 Lajiominaisuuksien testaaminen ja harjoittaminen jatkuu judo, valmentaja Arto Raekorpi, paini, valmentaja Juha Lappalainen 12:30 LOUNAS 13:30 Joukkue testissä esimerkkinä jalkapallo päävalmentaja Ilkka Mäkelä, FC Lahti 14:15 Liika on liikaa kohtuus liian vähän. TIISTAI 23.3.2010 Palloiluhalli Palloiluhalli Tennishalli Palloiluhalli Nikula-halli 09:00 kuntotestausvaliokunnan puheenjohtaja Sirpa Lusa 09:10 Harjoittelun seuranta ja testaaminen meillä ja muualla Jukka Lahtinen, Sierra Nevadan huippu-urheilukeskus 09:45 Palautumisen ja kuormittumisen hallinta kestävyysurheilussa liikunralääketiereen erikoislääkäri, LT, Arja Uusitalo, HUSLAB, Helsingin yliopisto ja Helsingin urheilulääkäriasema 10:30 VIRKISTYSTAUKO 11:00 11:45 13:30 Avaus Hiljaa hyvä tulee kuntoilijamaratoonarit ennätysjahdissa projektitutkija, LitM, Ville Vesterinen, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus Fyysiset ja lajinomaiset testit tenniksessä tenniksen koulutuspäällikkö, LitM, Pekka Kainulainen, Liikuntakeskus Pajulahti 12:30 LOUNAS Fyysiset ja lajinomaiset testit tenniksessä demonstraatio tenniksen koulutuspäällikkö, LitM, Pekka Kainulainen, Liikuntakeskus Pajulahti valmennuksen kouluttaja ja testaaja, LitM, Marko Haverinen, Liikuntakeskus Pajulahti Testiasema 15:00 VIRKISTYSTAUKO 15:30 Ikä kalenterista vai kehosta. Kehon Ikä -kartoitus uusi näkökulma toimintakykyisyyteen työikäisillä. Urheilijan näkökulma harjoittelun ja kuormittumisen seurantaan kävelijä Jarkko Kinnunen 15:00 Yhteenveto Pidätetään oikeudet ohjelman muutoksiin Pajulahti~-~ Tavoitteista totta A Finnish Society af Sport Sciences. LL, Mika Liukkonen, Liikuntakeskus Pajulahti 16:00 Fyysisten ominaisuuksien testaaminen vammaisurheilussa case-esimerkkeinä pöytätennis, maalipallo ja jalkapallo valmennuksen kouluttaja ja testaaja, LitM, Marko Haverinen, Liikuntakeskus Pajulahti 17:00 Tutustu hapenkulutuksen mittausmenetelmiin: (valitse toinen) "Mistä niitä Mettejä oikein tulee?" Tutustu fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen ja arviointiin
.. · ilmiöt liikunnassa • . rninenon oh1tta alaisten Ysuorn sy heikkoon tykseen 111 enes . . kkuela1e1ssa, JOU e; LTS Lllkuntat/etee/1/nen Seura Lisätietoja ja tilaukset: www.lts.fi. Kirjauutuus! Esa Rovio, Taru Lintunen ja Olli Salmi (toim.) Ryhmä... n seura u;kuntatieteeJlme Liikuttamisen ja valmentamisen avainkysymys on miten ihminen liikuntaja valmennustilanteet kokee. •,rniöiden "Ryhrna• yksi . ,, . Ryhmäilmiöiden ymmärtäminen on tärkeää, kun organisoidaan liikuntaa ja urheilua, jossa viihdytään ja halutaan yhdessä menestyä