NAISET LIIKKUVAT MIEHET JOHTAVAT VARTTUNEET LIIKKUJAT TULEVAT TERVEYTTÄ TEHOLLA VAI MÄÄRÄLLÄ?
Terveyden edistämisen osalta tällainen lääke on. Nykyaikaisella liikuntalååkcuctccllä on todellakin mahdollisuus näyttää suuntaa. Kroonisten sairauksien ohella länsimaisia yhteiskuntia uhkaavat lasten ja nuorten sairaalloinen lihominen sekä samanaikainen vanhusväestön suhteellisen osuuden voimakas kasvaminen, jotka molemmat lisäävät painetta kroonisten sairauksien ilmentymiselle. Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Pasi Koski (vast.) Kari L. Ihmiskunta on saapunut ikään kuin tienristeykseen, jossa kullakin yksilöllä on valittavanaan Joko sairauksien tai terveyden tie. Väestörakenteen muutos ja elämäntapasairauksien räjähdyksenomainen lisääntyminen verottavat sekä ihmisten omia resursseja euä aiheuttavat valtavan taloudellisen taakan kokonaisille yhteiskunnille. jonka yhteydessä sekä EU:n euä Suomen itsensä on tehtävä suuria taloudellisia ratkaisuja. Vaikka taakka vaikuttaa äkkiseltään mahdottomalta kantaa, saattavat ratkaisun avaimet löytyä hyvinkin läheltä. Kansakunnat ovat saapuneet pakolliseen risteykseen, jossa suunnanmuutos voi tapahtua ainoastaan yhteen suuntaan. Tässä työssä myös Suomen liikuntalääketieteellinen osaaminen pääsee tehokkaaseen käyuöön. Ihrncpclasiukscsia ei kuitenkaan ole suoranaisesti kysymys, sillä yksilön omista valinnoista riippuu, kumpaa tietä hän haluaa kulkea. Vaikka yksittäinen ihminen itse viimekädessä päättää omista elintavoistaan voi liikunralåäkctictccscen erikoistunut lääkäri ohjata heidät noudattamaan sellaisia elintapoja, cuä kroonisilta sairauksilta voidaan joko kokonaan välttyä tai siirtää niiden ilmaantumista pitkälle vanhuuteen. YK:n tilastojen mukaan vuonna 2008 maailmassa kuoli 36 miljoonaa ihmistä erilaisiin kroonisiin tauteihin. KESKINEN Liikunta &Tiede 5/2011 eskisuomalaiscn päaroimiuaja Pekka Mervola kirjoitti kolumnissaan "edessä 011 palwllisia rist.eyl1siä", cua läntinen hyvinvointi elää parhaillaan historiallista murrosvaihcua. Fyysisen aktiivisuuden ylläpitäminen ja terveellisen ravinnon hyödyntäminen on halpa lääke sekä edellä mainiuujcn tautien hoidossa että varsinkin niiden ennaltaehkäisyssä. Liikunta on lääke, jonka käyttäminen sairauden parantamisessa ja ennaltaehkäisyssä ei enää tulevaisuudessa ole vaihtoehto vaan väluärnätön valinta. PAKOLLISIA RISTEYKSIA KARI L. Liikurualäakcucrccn rooli ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä saa kasvavaa merkitystä globaalien terveysuhkien torjunnassa. Liikuntalääketieteen päivät on ottanut otsikokseen "/iiln111talääl1cticclc suw111a1111äyt1äjä11ä" ja tässä numerossa teemaa lähestytään sitä tukevin artikkelein. Maailman talousfoorumi arvioi syyskuussa 2011, että vuoteen 2030 mennessä sydän-, verisuonija keuhkotaudit, diabetes ja erilaiset syövät, tulevat aiheuttamaan jopa 47 triljoonan dollarin kustannukset (Bloom & al.,201 J: The Global Economic Burden of Non-communicable Discascs. Vaikka Mervolan huoli koskettikin lähinnä EUmaiden valtiontalouksien velkaantumista ja talouksien kestävyyttä sekä niihin liittyviä hallinnollisia ratkaisuja, kohdistuu länsimaisiin yhteiskuntiin myös muita vakavia uhkia. Nykymeno ei voi enää jatkua entisellään. Paino: Forssa Print 2011 Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 33 euroa Vuositilaus: 37 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytetyissä kuvituskuvissa esiintyvillä henkilöillä ei henkilöinä ole yhteyttä asiantuntijaartikkeleissa käsiteltyihin aiheisiin, ellei kuviin artikkelissa erityisesti viitata. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Alexander Holthoer Kirsi Hämäläinen Mikko Julin Markku Ojanen Sanna Palomäki Eila Ruuskanen-Himma Mikko Salasuo Arja Sääkslahti Kannen kuva: Gorilla/Ester Sorri Kuvat: Antero Aaltonen Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. 48. Kansakuntien talousongelmissa hyvistä ja halvoista lääkkeistä on huutava puute. Ihmisten elämä on yhteiskunnan teknistymisen ja vaurastumisen myötä helpottunut niin paljon, cuä sen seurauksena liian vähäinen liikkuminen on muuttunut koko länsimaista kulttuuria uhkaavaksi tekijäksi. Poliittiset päätöksentekijät niin Suomessa kuin koko maailmassa ovat havahtuneet miettimään keinoja, joiden avulla ongelmaan saataisiin ulospääsytie ja kasvavilta kustannuksilta voitaisiin välttyä. Näiden lukujen edessä voimme ainoastaan nöyränä todeta, että kanncuavanamrne on valtava henkinen ja taloudellinen taakka, josta on tavalla tai toisella selvittävä. Pohjoisamerikkalainen Järjestö A111cricw1 College of Sport Meclicinc on aloittanut maailmanlaajuisen kampanjan teemalla "Exercisc is Mcclici11e". On esucuy vahva epäilys, euä yhteiskunnat eivät ole varautuneet riinävin resurssein taakan kantamiseen. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 kari.keskinen@lts.fi. Geneva: World Economic Forum)
Mitä joukkueen lääkärinä toimivan lääkärin työnkuvaan tulisi kuulua ja mitä ei. Liikuntaa ja eritoten vähäisen liikunnan ilmiötä ei ole usein lähestytty etnografisella tutkimusotteella. 68 Menestys nuorena ei ennusta aikuisiän menestystä kilpaurheilussa. Pakollisia risteyksiä. Antti Uutela 18 LIIKUNTALÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 2011 LIIKUNTALÄÄKETIEDE SUUNNANNÄYTTÄJÄNÄ 18 Kokonaisvaltainen harjoittelu parantaa urheilusuoritusta ja ehkäisee vammoja. Naisten osuus liikunta-alan johtotehtävissä on Suomessa noussut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta ylimpiä johtajanpaikkoja tarkasteltaessa "lasi katossa" havaitaan vain säröjä. Jarmo Ahonen, Jari Parkkari 23 Joukkueen lääkäri on urheilijan terveyden edistäjä ja itsenäinen tiimityöskentelijä. Liikuntapolitiikan toteuttamisvastuu on siirtynyt yhä enemmän paikallisille toimijoille. Kati Kauravaara 76 Liikunta strategiamyrskyissä. Tieto muuttuu viisaudeksi vasta vuorovaikutuksessa. Jouni Kuivalainen 81 TUTKIMUSUUTISIA. Teijo Pyykkönen 66 KOLUMNI: Visiosta toteutukseen ja toteutuksesta arviointiin. Nämä riskit ovat tavallista suuremmat liikuntavammaisilla henkilöillä. POHDITTUA 71 "Mitä sitten, jos ei liikuta. TASSA NUMEROSSA 2 PÄÄKIRJOITUS. Elina Karvinen, Pirjo Kalman 62 Liikuntatieteen tulokset hyötykäyttöön liikunnan edistämisessä. Aikuisiän menestyjät tulevat usein tukiohjelmien ulkopuolelta, toteaa professori Arne Gullich Kaiserslautenin yliopistosta saksalaisten maajoukkueurheilijoiden urapoluista. Kyse ei kuitenkaan ole sen kummemmasta kuin että tytöt ja pojat, miehet ja naiset otetaan huomioon toiminnan eri tasoilla ja vaiheissa. Minna Paajanen 64 Raporteista vuorovaikutukseen. Kari Kalliokoski 17 POLTTOPISTEESSÄ: Luonto kiittää liikkujaa. .. Liikuntatutkijat on viimein saatu laatimaan yhteismitallisia raportteja tutkimuksistaan. Jari Kanerva 79 EMERITUS IHMETTELEE: Erikoisia urheilujuttuja. Kilpaurheilijat tietävät intervalliharjoittelun hyödyt kunnon kehittämisessä, mutta voisiko lyhyistä kovatehoisista liikuntasuorituksista olla aerobisen harjoittelun korvaajaksi terveyden edistäjänä. Päätöksentekijät ja käytännön toimijat tarvitsevat tietoa, joka on mahdollisimman ajankohtaista, eksaktia, käytännöllistä ja tiivistettyä. Se luo pohjan liikunnan tiedonvälitykselle, mutta ei ratkaise sitä. Päivi Aalto-Nevalainen 54 Urheilun toimijoille ei ole selvää, miten ja miksi tasa-arvoa pitäisi käytännössä edistää. .. Mojtahedi 13 Voiko teholla korvata määrää myös terveyden kannalta. Keskinen 4 Kaksostutkimus: Vapaa-ajan liikunta pitää vyötärönympäryksen kurissa ja ehkäisee tyypin 2 diabetesta. Mina C. Jo puoli tuntia joka toinen päivä viikossa kohtalaisesti kuormittavaa liikuntaa, vaikkapa reipasta kävelyä, alensi diabetesriskiä. Kaisu Mononen 69 LIIKUNTALÄÄKE -verkkotyökalu lääkäreille. likka Välimäki 80 OPISKELIJA OUNASTELEE: Vai että oikein lääkäri!. Kari L. Matti Heketnski, Salla Turpeinen 58 Varttuneet liikkujat tulevat oletko valmis liikuntakulttuuri. Säännöllisen kehon hallintaa ja liiketaitoja kehittävän harjoittelun tulisi sisältyä kaikkien urheilijoiden harjoitusohjelmaan ympärivuotisesti. Ylipainoon liittyy riski sairastua sydänja verisuonisairauksiin ja aikuisiän diabetekseen. Päätöksenteko on mutkistunut. Katja Miesuno 27 TUTKIMUSTIIVISTELMÄT 48 Korot kopisevat liikunnan johtoportaassa yhä useammin. Juha Heikkala AJASSA 67 Jan Vapaavuori johtamaan valtion liikuntaneuvostoa. Katja Walter 9 Liikuntavammaisten liikalihavuus hallintaan liikunnalla mutta millaisella
ANTE RO AA LTO NEN LIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 1 2011 5. Jo vähäinenkin vapaa-ajan liikunta vähentää ennenaikaisia kuolemia ja hyöty on suurin kun täydellisen liikkumattomuuden sijaan arkeen tulee edes vähäistä liikuntaa. Jo puoli tuntia joka toinen päivä kohtalaisesti kuormittavaa liikuntaa, vaikkapa reipasta kävelyä, alensi diabetesriskiä. WHO on määritellyt vähäisen liikunnan neljänneksi suurimmaksi kuolleisuuden riskitekijäksi. Pelkän liikunnan vaikutus painon pudotukseen ei välttämättä ole suuri, multa liikunnan vaikutukset vyötärönyrnpäryksen kurissa pitämiseen ja tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja ennenaikaisten kuolemien vähentämiseen ovat suuremmat. Tämä on vähemmän kuin tällä hetkellä yleisesti suositeltu 150 minuuttia viikossa. Tällaista selkää annos-vastesuhde käyrää Kuva. Liikunnan tiedetään vaikuttavan ennaltaehkäisevästi moniin kroonisiin sairauksiin sekä vähentävän ennenaikaisia kuolemia. Tyypin 2 diabeteksen, ylipainon ja verisuonija aineenvaihduntasairauksien lisääntymisen yhtenä syynä on vähäinen liikunta. Suomessa tyypin 2 diabeetikkoja oli vuonna 2008 noin puoli miljoonaa, joka on noin kymmenen prosenttia suomalaisista. E lämäntapasairauksiin luokitelluista tyypin 2 diabeteksesta ja lihavuudesta on tullut maailmanlaajuisia ongelmia. Jopa 220 miljoonaa ihmistä sairastaa tyypin 2 diabetesta ja määrän on ennustettu kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Monen muun tekijän ohella myös geenit vaikuttavat sekä liikunta-aktiivisuuteen että sairauksien puhkeamiseen. Yli 20 vuoden seurantaan perustuva tutkimus osoittaa, että passiivinen elämäntapa on merkittävä tyypin 2 diabeteksen riskitekijä. Kaksossisaruksia vertaamalla perimän vaikutus voidaan kontrolloida
Aineisto perustuu suomalaiseen kaksoskohorttitutkimukseen, jossa ensimmäiset kyselyt tehtiin Suomalainen vanhempi kaksoskohortti kysely vuonna 1975 12 069 paria 1 :==: Osatyö 4 20487 henkilöä Tyypin 2 diabetes seuranta ajalle 1976-2004 146 liikunnan suhteen eroavaa paria vuosina 1975 & 1981 Co-twin control design Suomalainen vanhempi kaksoskohortti kysely vuonna 1981 10743paria Osatyö 1 146 parin Kuolleisuusanalyysi vuoden 2004 loppuun './ Puhelinhaastattelu 111 elossa olevalle kaksosparille vuonna 2005 Osatyö 2 95 paria eri sairauksia kysytty Osatyö 3 89 / 42 paria Paino ja vyötärönympärys KUVIO 1. Näiden 146 kaksosparin joukossa, vuonna 1975 aktiivit kaksoset harrastivat liikuntaa keskimäärin 4,59 MET tuntia/päivä ja heidän inaktiiviset kaksossisaruksensa keskimäärin 0,71 MET tuntia/päivä (p<0.001). Vuoden 2005 haastatteluun vastasi yhteensä 203 yksittäistä kaksosta sisältäen 95 kaksosparia (76 epäidenttistä eli DZ paria ja 19 identtistä eli MZ paria). Vuoden 2005 puhelinhaastatteluun otettiin mukaan kaikki suomenkieliset Suomessa asuvat ja elossa olevat liikunnan suhteen eroavat kaksosparit. Kuitenkin vain alle puolet suomalaisista liikkuu vähintään tämän suosituksen verran. Tutkimuksessa käytetty aineisto ja sen jakautuminen eri osatöihin. Seurannan alussa vuonna 1975 kohorttiin kuului yhteensä 20487 henkilöä, joilla ei ollut diabetesta, ja jotka olivat vastanneet liikunta-aktiivisuutta, pituutta ja painoa koskeviin kysymyksiin. Vastaavasti heidän liikkumattomat kaksossisaruksensa harrastivat vähemmän kuin 2 MET tuntia päivässä rasiuavuudeltaan kevyttä liikuntaa. Vuoden 1975 tutkimuskohortti i n ku ui uivat väestörekisterijärjestel mästä tunnistetut Suomessa ennen vuotta 1958 syntyneet samaa sukupuolta olevat kaksosparit. Muiden luokkien rajat olivat: Luokka 11: 0,59 ja « 1,30 välillä, Luokka 111: 1,30 ja « 2,50 välillä, Luokka IV: 2,50 ja « 4,50 välillä. Liikunta-aktiivisuutta koskevien kysymysten (yhden liikuntakerran kesto x liikuntakertojen lukumäärä x liikunnan teho) perusteella tutkittaville laskettiin MET indeksi, joka ilmaistaan MET tuntia/ päivässä. Lisäksi pitkän seuranta-ajan omaavia satunnaistettuja kontrolloituja hoitotutkimuksia aiheesta ei juuri ole. Kaksosparien aktiiviset sisarukset harrastivat liikuntaa vähintään 2 MET tuntia päivässä ja liikunta oli rasittavampaa kuin peruskävely. Tieto tyypin 2 diabeteksestä seuranta-ajalle 1.1.1976 31.12.2004 kerättiin kansallisista rekisteritiedostoista, lähinnä KELAn erityislääkekorvaustiedoista. Lisäksi tarkasteltiin, hidastaako liikunta tyypin 2 diabeteksen puhkeamista yli 20 vuoden seurannan aikana, kun geenit ja lapsuuden ympäristö otetaan huomioon. Tämä puhelinhaastattelututkimus toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen kanssa. Liikunnan vaikutusta eri sairauksien ennaltaehkäisyyn on tutkittu paljon laajoissa väestöä havainnoivissa pitkiuåistutkimuksissa, mutta niissä ei ole otettu huomioon perintötekijöiden vaikutusta. Kyselyt sisälsivät kysymyksiä muun muassa terveydentilasta, terveystotturnuksista ja liikunta-aktiivisuudesta. Haastattelu sisälsi kysymyksiä liikunnan jatkuvuudesta, painosta, vyötärönympäryksestä, sairauksista (muun muassa diabeteksesta, sydänja verisuonisairauksista, keuhkosairauksista ja TULES-vaivoista) sekä lääkkeiden käytöstä Liikunnan vaikutusta tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn haluttiin selvittää tarkemmin isommalla otannalla, joten yhteen osajulkaisuun otettiin mukaan kaikki vuoden 1975 kyselyyn vastanneet. vuosina 1975 ja 1981. Kuvio 1 osoittaa eri aineistojen käytön tutkimuksessa. Tutkimukseen otettiin mukaan ne kaksosparit,joissa sisarukset olivat terveitä vuosina 1975 ja 1981 ja joissa sisarusten liikunta erosi niin määrältään kuin rasittavuudeltaan. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tutkimuksessa analysoitiin liikunnan suhteen eroavia kaksospareja. Geneettiset tekijät voidaan kontrolloida kaksostutkimusasetelmalla. Haastatteluun vastanneiden keski-ikä oli 58 vuotta (47-79). Myös perimän tiedetään vaikuttavan sekä liikuntaaktiivisuuteen että sairauksien esiintyvyyteen ja puhkeamiseen. Luokkaan I kuuluivat täysin inaktiiviset (< 0,59 MET h/päivä) ja luokkaan V erittäin aktiiviset (> 4,50 MET h/päivä). Tämän hetken suositusten mukaisesti liikuntaa tulisi harrastaa vähintään 150 minuuttia kohtalaisesti kuormittavasti viikossa, jotta siitä olisi hyötyä tyypin 2 diabeteksen ja muiden kroonisten sairauksien ennaltaehkäisyssä. Yhteensä 146 kaksosparia oli liikunnan suhteen eroavia molempina vuosina. MET-indeksin (laskettu samalla tavalla kuin aikaisemmin) perusteella kaksoset jaettiin viiteen yhtä suureen luokkaan ja näitä luokkia käytettiin tyypin 2 diabeteksen ennustajina. Kaikki tutkimuksessa tehdyt tilastoanalyysit tehtiin yksilöja/tai parittaisanalyysein t-testiä, McNemarin 6 LIKUNTA& TIEDE48•5,'2011. Keskimääräinen liikuntaero kaksossisarusten välillä oli hivenen suurempi vuonna 1981. 20 vuotta 146 kaksosparia 20 487 henkilöä Tämä artikkeli perustuu väitöstutkimukseen, jossa selvitettiin, suojaako vapaa-ajan liikunta erilaisilta verisuonija aineenvaihduntasairauksien osatekijöillä ja ennenaikaisilta kuolemilta, kun geenit ja lapsuuden ympäristö otetaan huomioon. ei ole vielä tiedossa tyypin 2 diabetekselle
Nämä erot eivät olleet merkitseviä, kun malli vakioitiin painoindeksillä. Jo vähäinenkin vapaa-ajan liikunta näyttää suojaavan tyypin 2 diabetekseen sairastumiselta tai hidastavan sen puhkeamista. Parittaisanalyysi liikunnan suhteen eroavilla pareilla osoitti, että liikunnallisesti aktiivisemmilla kaksosilla (luokat II-V) oli pienempi todennäköisyys sairastua tyypin 2 diabetekseen seurannan aikana verrattuna kaksosparin inaktiivisiin jäseniin (HR * lnaktiivit Kaikki Miehet Naiset * • p<0.05 t p=0.064 MZ DZ Terveet 1981# # Vuoden 7987 kyselyn perusteella terveiksi luokiteltujen osajoukko, johon kuuluu 73 297 henkilöä. Lisäksi aktiiviset kaksoset olivat tyytyväisempiä elämäänsä (p=0.04 7) inaktiivisiin verrattuna. Painoindeksin huomioonottava parittaisanalyysi, jossa verrattiin täysin inaktiivisia (luokka 1) kaikkiin aktiiveihin (luokat 11-V yhdistettynä) osoitti, että vähäinenkin aktiivisuus puolitti riskin (HR 0.54, luottamusvälit 0.37-0.78) sairastua tyypin 2 diabetekseen seurannan aikana. Puhelinhaastattelun perusteella aktiiviset kaksoset säilyttivät alkutilanteen painon todennäköisemmin (OR 0.38, p=0.04) ja heillä oli 4,1 cm pienempi (p=0.003) vyötärönympärys vuonna 2005 verrattuna heidän inaktiivisiin kaksospareihinsa. Tämä osoitti, että aktiivisilla kaksosilla oli pienentynyt riski kuolla ennenaikaisesti inaktiivisiin verrattuna (HR 0.39, luottamusväli 0.18-0.85). Nämä tulokset on esitetty graafisesti kuviossa 2. Näiden parien osalta liikuntaa pysyvästi harrastaneet parien jäsenet olivat lihoneet keskimärin 5,4 kg vähemmän, he olivat todennäköisemmin säilyttäneet alku painonsa (OR 0.1, luottamusvåli 0.013-0. KUVIO 2. Tulokset olivat samanlaiset tarkasteltaessa identtisiä ja epäidenttisiä pareja. Kuviossa mukana kaikki parit, miesparit, naisparit, identtiset/MZ parit, epäidenttiset/DZ parit ja terveet vuonna 1981 parit. Tyypin 2 diabeteksen Hazard riskit alkutilanteen painolla vakioituna parittaisesta analyysista. Vähäinenkin vapaa-ajan liikunta kannattaa Tämän kaksospareilla tehdyn pitkittäistutkimuksen mukaan vapaa-ajan liikunta näyttää ennaltaehkäisevän ennen kaikkea kardiometaboliaan liitettyjä tekijöitä; painon nousua, lisääntynyttä vyötärönympärystä, korkeaa verenpainetta ja tyypin 2 diabetesta. 78, p=0.028) ja heillä oli 8,4 cm (p<0.001) pienempi vyötärönympärys vuonna 2005 verrattuna heidän liikkumattomaan kaksosveljeensä/siskoonsa. Lisäksi aktiiviset henkilöt näyttävät olevan tyytyväisempiä elämäänsä seurannan aikana, vaikkakin liikuntaa harrastavilla vaikuttaa olevan enemmän liikunnan yhteydessä ilmaantuvia urheiluvammoja inaktiiveihin kaksosiinsa verrattuna. Tämä ero ei ollut nähtävissä identtisillä kaksosilla. Vähäinenkin liikunta ehkäisee tyypin 2 diabetesta Tarkempi tyypin 2 diabeteksen seuranta koko kohortilla osoitti, että 28 vuoden aikana ilmaantui yhteensä 1082 tyypin 2 diabetes -tapausta. Haastatteluun vastanneiden kaksosparien joukossa oli yhteensä 42 paria, jotka olivat liikunnan suhteen eroavia 30 vuoden ajan takautuvasti puhelinhaastattelun yhteydessä tehdyn liikuntakyselyn mukaan (liikuntaa kysyttiin takautuvasti viiden vuoden välein 1980-2005). testiä, logistista regressiota ja COXin elinaika-ana1.2 ~--------------------lyysimallia käyttäen. Kaikista selvimmin ero näkyi vyötärönympäryksessä ja tyypin 2 diabeteksessa. Aktiivit (> 0,59 MET h/päivässä) kaksoset verrattuna heidän inaktiivisiin (s 0,59 MET h/päivässä) kaksospareihin. Seurannan aikana aktiivisilla kaksosilla oli havaittavissa enemmän liikunnan yhteydessä ilmaantuvia vammoja kuin inaktiiveilla kaksosilla (OR 1.87, 95 % CI O 98-3.49). TutUIKUNTA & TIEDE 48, 5 2011 7. Nämä erot säilyivät merkitsevinä myös painoindeksillä vakioimisen jälkeen. Liikkuvilla paino ja vyötärönympärys säilyivät lähempänä nuoruuden lukemia Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että 146 liikunnan suhteen eroavan kaksosparin joukosta vuoden 2004 loppuun mennessä kuoli yhteensä 24 kaksosta (16 inaktiivista ja kahdeksan aktiivista). Aktiivisilla kaksosilla oli lisäksi vähemmän tyypin 2 diabetesta tai diabeteksen esiastetta (OR 0.09,95% CI 0.01-0.70), korkeaa verenpainetta (OR 0.46,95 % Cl 0.22-0.96) sekä vähemmän psyykkisten sairauksien hoitoon käytettäviä lääkkeitä (OR 0.22,95 % CI 0.05-1.03) kuin inaktiiveilla kaksosilla. Yksilöanalyysien mukaan henkilöillä, joiden liikunta-aktiivisuus oli suurinta eli MET-luokissa lll-V (HR 0.73, 0.78, 0.74) oli tilastollisesti merkitsevästi pienempi todennäköisyys saada tyypin 2 diabetes seurannan aikana kuin inaktiivisilla henkilöillä (MET-luokka !). Liikunta näyttää ehkäisevän ennalta tyypin 2 diabetesta myös silloin, kun painoindeksi ja geneettiset tekijät on huomioitu. 0.61, 0.59, 0.61, 0.61)
V. Global recommendations on physical activity for health. 2010. 2010. Physical activity and prevention of type 2 diabetes mellitus. Etfect of physical activity on health in twins: A 30-year longitudinal study Medicine & Scrence in Sports & Exercise 42(4):658-664. KATJA WALLER, TtM Liikuntalääketieteen assistentti Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: katja.waller@jyu.fi Kirjoittajan tel'veyslieleiden alan väilöshirja "LeisureLime physical aclivity, weight gain ane/ neattl: A prospeclive Jollow-up in rwins" taruasteuur. J J .20 / J. Available in http//www who. W., Hu, V. Gill, J. Virta, L. Hankinson, A. 2010. X., Hu, Z. html. kimuksen mukaan jopa 0,6-1,3 MET tuntia/päivässä (4,2-9,1 MET h/viikossa) sai aikaan merkitsevästi alhaisemman tyypin 2 diabetes riskin verrattuna inaktiivisiin parin jäseniin, tämä oli nähtävissä myös identtisillä kaksosilla. 176-184. Jyväshylän yliopistossa 4. D. Maintaminq a high physical activity level over 20 years and weight gain JAMA 304 (231, 2603-2610. & Howard, B. 4-9 MET tuntia/viikko vastaa yhtä-kahta tuntia kohtalaisesti kuormittavaa liikuntaa viikossa, eli noin puoli tuntia reipasta kävelyä, tai muuta vastaavaa liikuntaa.joka toinen päivä alentaa diabetes riskiä. 40 (1 ), 121-138. B., Liu, P. Varsinaista annos-vaste suhde käyrää ei kuitenkaan voida tarkasti sanoa tämän tutkimuksen perusteella. Physical activuv and gain in abdominal adiposity and body we,ght: Prospective cohort study in 288,498 men and women. Suomen Lääkärilehti 21, 1952-1955. 2008. Waller K, Kujala UM, Kaprio J, Koskenvuo M, RantanenT. WHO 2011. & Klaukka T. 2011. Diabetologia 53(12)2531-2537. Tämän tutkimuksen perusteella voidaankin ennen kaikkea sanoa, että passiivinen elämäntapa on suuri tyypin 2 diabeteksen riskitekijä ja jo vähäinen liikunnan lisääminen vähentää diabeteksen riskiä. R. Pan, X. H., Wang, J. R., Li, G. Diabetes, Fact sheet N°312. Eur Rev Aging Phys Act 8, 31-36. Siihen tarvitaankin sellaisia lisätutkimuksia, joissa voidaan ottaa huomioon liikunnan määrän vaihtelu seurannan aikana. 38 (10), 807-824. KIRJALLISUUTTA Ekelund, U., Besson, H., Luan, J., May, A. Woodcock, J., Franco, 0. & Uutela, A. Witham, M. X., Lin, J., Xiao, J. & Cooper,A. M. Am.J.Cl1n. X., Yang, W. Helsinki. Helakorpi, S., Laitalainen, E. WHO 2010. 2011. J., Brage, S., Travier, N., Agudo, A., Slimani, N., Rinaldi, S., et al. 93 (41, 826-835. 7/2010. 2010. International Journal of Obesitv 32 353-361. & Sidney, S. VÄITÖSKIRJAA N SISÄLTYVÄT ARTIKKELIT Waller K, Kaprio J, Kujala UM. Ettects of diet and exercise in preventmq NIDDM in people with impaired glucose tolerance. V., An, Z. lnterventions to achieve longterm weight loss in obese older people: A systematic review and meta-analysis Age Ageing 39 (21. P., Zheng, H., Zhang, H., Bennett, P. DC. Sports Med. Tämä on alhaisempi kuin tällä hetkellä yleisesti suositeltu 150 minuuttia kohtalaisesti kuormittavaa liikuntaa viikossa. Leisure-time physical activity and type 2 diabetes during a 28 year follow-up in twins. Z., Cao, H. Näyttää kuitenkin siltä, että liikunnan positiiviset vaikutukset ovat huomattavasti suuremmat kuin negatiiviset vaikutukset. & Roberts, 1. M. Reunanen, A .. Associations between long-term phvsical actrvitv, waist circumference and weiqht gain: A 30-year lonqrtudrnal twin study. 2008. The Da Qing IGT and diabetes study Diabetes Care 20 (41, 537-544. Muiden sairauksien kuin tyypin 2 diabeteksen ja vyötärönympäryksen osalta geneettiset tekijät saattavat osaksi selittää liikunnan ennaltaehkäiseviä vaikutuksia, koska tulokset olivat selkeämpiä epäidenttisillä kuin identtisillä kaksosilla, vaikkakin vähäinen identtisten kaksosparien määrä rajoitti luotettavien johtopäätösten tekemistä. 2010. 2010. Waller K, Kujala UM, RantanenT, Kauppinen M, Silventoinen K, Koskenvuo M, Kaprio J. European Journal of Epidemiology 25110):731-739 8 LIIKUNTA & TIEDE 48, 512011. M., Sharp, S. & Avenell, A. V., Wang, J. H. L., Bouchard, C., Carnethon, M., Lewis, C. A., Jiang, X. L., Daviglus, M. Kujala, U. 2008. E., Schreiner, P. J., Liu, K. lnt.f.Epiderruo t. 1997. Washington. Waller K, Kaprio J, Lehtovirta M, Silventoinen K, Koskenvuo M, Kujala UM. Swrtzerland. G., Jiang, V. Physical Activity Guidelines Advisory Committee Report, 2008. Physical activ1ty, morbidity and mortality in tw1ns: a 24-year prospective follow-up. Physical Activity Guidelines Advisory Committee 2008. Tyypin 2 drabeetikkoja on jo yli puoli rmlj oonaa. 2011. Health behaviour and health among the Finnish adult population, Spnng 2009. Nonvigorous physical activity and all-cause mortality: Systematic review and meta-analysis of cohort studies. i nt/mediacentre/factsheets/f s312/en/index. Nutr. Phvsical activitv, genes, and lifet1me predisposrtion to chronic diseases. H., Orsini, N
Nämä riskit ovat tavallista suuremmat liikuntavammaisilla henkilöillä. MOJTAHEDI Liikun ta vammaisten liikalihavuus hallintaan liikunnalla mutta millaisella. Heillä elämäntapasairaudet myös usein ilmenevät kymmenisen vuotta aikaisemmin kuin vammattomilla. Selkäydinvammaisilla on keskimäärin korkeampi verenpaine, korkeampi LDL-kolesteroli ja matalampi HDL-kolesteroli, korkeammat tulehdusarvot ( Creactive protein, CRP) kuin vammattomilla henkilöillä. Huippu-tason selkäydinvammaisten urheilijoiden sydänja verisuonisairauksien riskitekijät olivat alhaisemmalla tasolla kuin vammattomilla urheilua harrastamattomilla henkilöillä. Myös verensokerija insuliiniresistenssiarvot ovat vammattomien arvoja huonompia. Ylipainoon liittyy riski sairastua sydänja verisuonisairauksiin ja aikuisiän diabetekseen. (Kuva Andreas Joneck) Teksti: MINA C. Elämäntapamuutoksilla, kuten liikunnalla, voidaan ehkäistä sairauksien kehittymistä. Ylipaino on yhteydessä moniin riskitekijöihin, jotka johtavat sydänja verisuonisairauksiin ja aikuisiän diabetekseen. L ihavuus_ 01~ ~leisempää liikuntavammaisessa vaestossa verrattuna vammattomaan väestöön. Esimerkiksi Ruotsissa tehdyn kartoituksen mukaan selkäydinvammaisilla henkilöillä on suurempi riski sairastua sydänja verisuonisairauksiin verrattuna vammatLIIKUNTA & TIEDE 48 , 5/2011 9. Liikuntavammaisia koskevaa tutkimusta fyysisen aktiivisuuden vaikutuksista ja suositeltavista elämäntapamuutoksista on kuitenkin toistaiseksi valitettavan vähän
Ylipaino kuormittaa yläraajan niveliä, mistä seuraa usein rasitusvammoja, jotka vaikeuttavat liikkumista entistä enemmän. Kun liikkuminen vaikeutuu, myös energiakulutus vähenee ja lihavoituminen on todennäköisempää. Kuviossa 1 on magneettitutkimuksella otettu kuva reiden lihasten surkastumisesta alaraajahalvaantuneessa miehessä. Terveydenhoitokulujen lisäksi on ehkä tarpeen palkata henkilökohtainen avustaja, mikäli liikkumiseen ja jokapäiväisiin toimintoihin tarvitaan apua. Syyt liikunnan vähäisyydelle ovat monisyisiä. Kyseisellä reisilihasalueen rasvalla on todettu olevan yhteys verensokeriaineenvaihduntaan selkäydinvammaisilla henkilöillä: mitä enemmän rasvaa, sitä korkeampi paastoverensokeri, suurempi insuliiniresistenssi, ja siis suurempi riski sairastua aikuisiän diabetekseen (Elder, Apple et al. Kyseisessä tutkimuksessa keskivartalon rasvalla oli yhteys HDL-kolesteroliin, niin sanottuun hyvään kolesteroliin, ja reisien suurella rasvamassalla ja surkastuneella lihasmassalla oli yhteys verensokerija insuliiniaineenvaihduntaan. Liikuntavammaisille tarkoitetut liikuntasuositukset ovat toistaiseksi pitkälti liikunnanohjaajien ja fysioterapeuttien omiin kokemuksiin nojautuvia. Voiko liikunnalla ehkäistä elintapasairauksia. Seuraa negatiivinen kierre. 2003). Tulosten tulkintaa haittaavat usein pienet otosryhmät, liikuntavamman rajaaminen vain tiettyihin vammoihin, esimerkiksi selkäydinvammaisiin, sopivan verrokkiryhmän puuttuminen sekä eri liikuntamuotojen ja -tehojen käyttö eri tutkimuksissa. Liikuntasuositukset tutkimusyhteistyöllä Liikunnalla saattaa siis olla myönteisiä vaikutuksia liikuntavammaisen henkilön terveydelle. Toisaalta harjoittelu huippu-urheilijan tasolla ei ole mielekästä tai järkevää kaikille. Toistaiseksi tiedämme vain hyvin vähän siitä, millä määrällä ja teholla näitä vaikutuksia saadaan. Kartoitusten mukaan suuri osa selkäydinvammaisista henkilöistä on fyysisesti inaktiivisia (Ginis, Arbour-Nicitopoulos et al. Liikuntavammaisilla liikunnan vaikutuksia on tutkittu hyvin vähän. Vaikka liikunnalla on tunnetusti myönteisiä vaikutuksia muun muassa lihavuuteen, verensokeriaineenvaihduntaan, veren kolesteroliin ja verenpaineeseen, yhtä selkeää näyttöä ei ole havaittu liikuntavammaisessa väestössä ja tutkimustulokset vaihtelevat laidasta laitaan (Carlson,Wilt et al. Suositukset perustuvat tieteellisten tutkimusten metaanalyysiin ja ne yhdenmukaistettiin Kanadan liikuntatieteellisen seuran (Canadian Society for Exercise Physiology) fyysisen aktiivisuuden suositusten kanssa (Ginis, Hicks et al. Lähiseudun liikuntaseurat eivät ehkä välttämättä tarjoa mahdollisuuksia liikuntavammaisille,ja matkat sinne missä toimintaa on tarjolla ovat liian pitkät. 2009). Terveyshaittojen lisäksi lihavuus vaikeutta vaikeuttaa liikkumista ja itsenäistä selviytymistä jokapäiväisistä toiminnoista, esimerkiksi siirtymistä pyörätuolista autoon tai kelaamista pyörätuolilla ylämäessä. Yhdysvalloissa on parhaillaan käynnissä laaja, pitkäkestoinen ruokavalioja liikuntainterventiotutkimus, jonka toivotaan tuottavan muutaman vuoden sisällä laadukasta aineistoa, jonka perusteella voidaan kehittää elämäruapasuosituksia selkäydinvarnmaisille henkilöille lihavuuden ehkäisemiseksi. 2010). 2008). 2004). Kanadalaisten suositusten mukaan selkäydinvammaisen henkilön tulisi harrastaa: • kohtuullisesti rasittavaa tai rasittavaa aerobista liikuntaa 20 minuuttia kahtena päivänä viikossa • kuntosaliharjoittelua tai vastaavaa voirnaharjoittelua kaksi kertaa viikossa; kolme sarjaa ja 8-10 tois10 u:KUNTA & TIEDE 48 • 5 /2011. Kohonneen kehonrasvaprosentin lisäksi liikunnan vähäisyys on toinen merkittävä riskitekijä aineenvaihdunnallisiin sairauksiin. 2011). 2008). Niissä raajoissa, joihin selkäydinvamma vaikuttaa, tapahtuu lihasten surkastumista ja tilalle saattaa kertyä rasvaa. Saattaa kuitenkin olla, että myönteiset vaikutukset terveyteen vaativat säännöllistä liikuntaa korkealla teholla pidemmällä aikavälillä (de Groot, Hjeltnes et al. Korkeatehoisella liikunnalla pystytään siis mahdollisesti hillitsemään ne terveyshaitat, jotka ovat osittain lihavuuden ja kohonneen kehon rasvaprosentin aiheuttamia. Riskitekijät sydänJa verisuonisairauksille sekä aikuisiän diabetekselle, muun muassa paastoverensokeri, paastoinsuliini ja kolesteroli, olivat matalammat selkäydinvammaisilla urheilijoilla verrattuna vammattomiin, mutta pienen otosryhmän takia ei kuitenkaan tilastollisesti merkittävästi (Kuvio 2). Moniin liikuntapaikkoihin ja niiden pukuhuoneisiin, suihkuihin tai vessoihin ei pääse pyörätuolilla tai muilla apuvälineillä. Lihavuuden ja liikunnan vähäisyyden haitat terveydelle ovat samoja kuin vammattomassa väestössä. tomaan väestöön, ja jopa 30 prosenttia selkäydinvammaisista tarvitsisivat hoitoa riskin alentamiseksi (Wahman, Nash et al. 2010). Myös kustannukset kasvavat. Merkittävää on se, että hyvin suuri määrä rasvaa on kertynyt surkastuneiden reisilihasten alueelle,ja sitä näyttäisi olevan sekä lihasryhmien välillä että lihassolujen sisällä. Kanadassa on juuri laadittu fyysisen aktiivisuuden suositukset aikuisille selkäydinvammaisille. Lisäämällä fyysistä aktiivisuutta voidaan ehkäistä sydänja verisuonisairauksia ja aikuisiän diabetesta. Esimerkiksi käsipyörä, siis käsillä poljettava pyörä, on moninkertaisesti kalliimpi kuin polkupyörä. Huippu-tason selkäydinvammaisilla urheilijoilla, tässä tapauksessa koripalloilijoilla ja ratakelaajilla, jotka käyttävät pyörätuolia urheiluun ja kuormittavat siis pääasiassa ylävartaloa, on vähemmän rasvaa ja enemmän lihasmassaa yläraajoissaan kuin vastaavan ikäisillä inaktiivisilla vammattomilla verrokeilla (Mojtahedi, Valentine et al. Liikunnan harrastamiseen tarvitaan usein kalliita välineitä. Selkäydinvammaisilla alentunut fyysinen aktiivisuus on yhteydessä muun muassa korkeampaan veren rasvapitoisuuteen, tulehdusarvoihin ja metaboolisen oireyhtymän riskiin(Liang, Tomey et al. Yhdenmukaisille liikuntasuosituksille onkin selkeä tarve
Nyhyisellä ammattilaisural/aan Saksan Bundesliigassa hän voitti viime haudella Sahsan mestaruuden, Sahsan Cupin ja tuli toisehsi Euroopan Champions Cupissa. Ylärivissä vammattoman miehen reisi, alarivissä alaraajahalvaantuneen selkäydinvammaisen miesurheilijan reisi. MOJTAHEDI, PhD RD Justus-Liebig-Universität Giessen, RSV Lahn-Dill, Wetzlar, Saksa Sähköposti: mina.mojtahedi@gmail.com KUVIO 2. Magneettikuva oikean reiden poikkileikkauksesta. Sen sijaan nämä suositukset tähtäävät kunnon ja voiman kohentamiseen. Lisäksi suositukset keskittyvät selkäydinvarnmaisiin, joten niitä ei välttämättä voida soveltaa kaikille liikuntavammaryhmille. Suositusten edelleen kehittämiseen tarvitaankin laajempaa ja pitkäkestoista tutkimusta yhteistyönä eri tutkimusryhmien välillä. KUVIO 1. Fyysisellä aktiivisuudella saattaa olla myönteinen vaikutus verensokeriaineenvaihduntaan selkäydinvammaisilla henkilöillä. Lähde: (Mojtahedi, Valentine et al. Vasemmanpuoleisessa palkissa tumma alue on lihasmassaa, ja valkoinen rasvamassaa. o-~,__ .__ __ _. Kuvissa näkyy selkäydinvamman aiheuttamaa lihasten surkastumista ja rasvamassan kertymistä reisilihasten tilalle. Verensokerin (A) ja insuliinin (B) reaktiot verensokerirasituskokeeseen selkäydinvammaisilla urheilijoilla (SCI athletes) vs. Otosryhmät kyseisessä tutkimusprojektissa ovat pienet (14 selkäydinvammaista, 17 vammatonta). Tarvitaan sekä esteettömät liikuntapaikat ja sopivat urheiluvälineet, mutta tarvitsemme myös parempaa ymmärrystä siitä, millaista fyysistä aktiivisuutta, kuinka suuria määriä ja millaisilla tehoilla tarvitaan myönteisten tulosten saavuttamiseksi kun liikkuja on liikuntavammainen henkilö. LIIKUNTA & TIEDE 48, 5 /2011 11. _., ___, 03 06 09 01 20 _ 140 B .E 120 1 3 f 2 1 :J ,,' -----f : :1. Lähde: (Mojtahedi, Arngrimsson et al. Reaktio selkäydinvammaisilla urheilijoilla on matalampi, kuin vammattomilla koehenkilöillä, mutta ei tilastollisesti merkittävä (p>0,05). 2008) toa/sarja jokaista lihasta kuormittavaa liikettä Riittävän ja laadukkaan aineiston puuttumisen takia suosituksia ei ole kehitetty lihavuuden ehkäisemiseksi tai sairauksien riskien alentamiseksi. Koska pienet ja valikoituneet otosryhmät ovat tutkimuksen teon ongelma, olisikin syytä käynnistää monikansallisia tutkimushankkeita yhteisten liikuntasuositusten aikaansaamiseksi. Hän on voittanut lw/mena vuotena pyörätuoli koripallon USA:n mestaruuden yliopistosarjassa. 2008) Kirjoittaja on ravintotieteestä väitellyt tutkija, joka tekee selkäydinvammaisia urheilijoita koskevaa tutkimusta University of 1//inoisissa, USA:ssa. vammattomilla koehenkilöillä (AB controls). Liikunnalla voidaan ehkäistä lihavuutta ja siihen liittyviä elämäntapasairauksia, parantaa yksilöiden elämänlaatua, ja vähentää pitkällä tähtäimellä yhteiskunnan terveydenhuollonkuluja. 100 / --1 C: 80 --I / :::::, / (/) 60 / I C: I / E 40 I 3 I :::::, 2 /, ... Liikuntavammaisen väestöosan liikunnan edistäminen vaatii kaksitahoista lähestymistä. 20 1/, (1) u, 03 06 09 01 20 Time (min) MINA C. Tällä hetkellä hän toimii vierailevana tutkijanajustus-LiebigUniversität Giessenissa, Saksassa. :::160 A "C c, 150 E 140 SCI athletes ~ ~ --0-AB controls // ------t I ' / ' I ' / ', I ', I I I I 1 / (1) 130 (/) 120 (.) ,.:! 110 c, 100 n, E 90 (/) n, 80 c.
Carlson, K. Hicks, et al. F. 120041. C., N. A. 120081. Mojtahedi, M. C., R. A., A. "' lncreased cardiovascular disease risk in Swedish persons with paraplegia: The Stockholm spinal cord injury study.·· J Rehabil Med 42(51: 489-92. Elder, C. 12 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 /2011. Liang, H., K.Tomey, et al. "Objective measures of neighborhood environment and self-reported physical activity in spinal cord injured meri" Arch Phys Med Rehabil 89181 146873. LÄHTEET Wahman, K., M. C., S. Arngrimsson, et al. 120031 "Etfect of training intensity on physical capacity, lipid profile and insulin sensitivity in early rehabilitation of spinal cord injured individuals." Spinal Cord 411121: 673-9. Wilt, et al. Nash, et al. 120101. 12008) "Whole body and regional lean soit tissue and adiposity in physically active individuals with spinal cord injurv" lnt J Body Compos Res 612) 43-50. and durauons" Arch Phys Med Rehabil 91151 729-33. F., T. (20101. Mojtahedi, M. 120081. "The association between regional body composition and metabolic outcomes in athletes with spinal cord iniurv" Spinal Cord 4613): 192-7. J. Ginis, K. Hjeltnes, et al. de Groot, P. "lntramuscular fat and glucose tolerance after spinal cord injury-a cross-sectional studv" Spinal Cord 421121 711-6. 120091 "Effect of exercise on disorders of carbohydrate and lipid metabolism in adults with traumatic spinal cord injury: systematic review of the evidence" J Spinal Cord Med 32141 361-78. "Leisure time physical activity in a population-based sample of people with spinal cord injurv part 11: activity types, intensines. 12011 I "The development of evidence-informed physical activity guidelines for adults with spinal cord injurv" Spinal Cord. L. Valentine, et al. S. A., K. P. J. Arbour-Nicitopoulos, et al. Ginis, K. Apple, et al. P., D
Kilpaurheilijat tietävät intervalliharjoittelun hyödyt kunnon kehittämisessä, mutta voisiko lyhyistä kovatehoisista liikuntasuorituksista olla aerobisen harjoittelun korvaajaksi terveyden edistäjänä. Ensimmäiset ohjeet julkaistiin vuonna 1995 ja vuonna 2007 niitä päivitettiin. Amerikan liikuntalääketieteellinen yhdistys (ACSM) yhdessä muutaman muun amerikkalaisen yhdistyksen kanssa on julkaissut ohjeet siitä, miten ihmisten tulisi liikkua ylläpitääkseen terveyttä. Kaikilla ei ole kuitenkaan halua tai mahdollisuutta tehdä pitkiä hitaita lenkkejä. Myös ravinto ja sen liiallinen energiamäärä on omalta osaltaan vaikuttanut kehitykseen. ukkinsti tuutti. Yhdessä nämä muodostavat kaksi ylivoimaisesti tärkeintä tekijää ongelman taustalla. I hminen tarvitsee liikuntaa. fi/lii kun ta piirakka), jossa aikuisille suositellaan liikuntaa seuraavasti: Kestävyyskunnon osalta "Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä Kuva: ANTE RO AALTO NEN LIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 /2011 13. Tähän on havahduttu ja rakennettu suosituksia miten pitäisi liikkua,jotta pysyisi terveenäja toimintakuntoisena mahdollisimman pitkään. Tämän hetken terveysliikuntasuositukset suosittelevat pääasiassa aerobista liikuntaa täydennettynä lihaskuntoa vahvistavilla harjoituksilla. Näiden suositusten pohjalta UKK-instituutti on rakentanut oman suomalaisen Iiikuntapiirakkansa (h ttp://www. Teksti: KARI KALLIOKOSKI Voiko liikunnan teholla korvata • • • • • • • • maaraa myös terveyden kannalta. Viimeisen 50 vuoden kuluessa liikkumattomuudesta johtuvat ongelmat, erityisesti elintasosairaudet ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti
Harjoittelu koostui pyöräilystä 70 prosentin teholla VO2maxmaxtehosta viisi kertaa viikossa, 60 minuuttia kerrallaan ja kuuden viikon ajan. Lakka ym. Harjoituksiin kului aikaa taukoineen ja verryttelyineen viikoittain noin 1,5 tuntia. Verisuonten toiminta parantui silti molemmilla ryhmillä samalla tavalla. 1994) tiedetään, että hengitysja verenkiertoelimistön kunto, jota aerobisella kuntotestillä mitataan, on monen eri sairauden itsenäinen riskitekijä, joten kunnon paraneminen on varmasti eduksi terveydelle. Harjoittelu sisälsi lyhyen alkuja loppuverryttelyn lisäksi 7-8 x 20 sekunnin lähes täysivauhtisen vedon kymmenen sekunnin palautuksella. ainakin kaksi ja puoli tu ntia reippaasti tai tunnin ja 15 m inuuttia rasittavasti." Ja lihaskunnon osalta "Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin kaksi kertaa viikossa." ACSM :n sivuilta (http://ww w. Suosituksissa on annettu m yös vaihtoehto liiku tehokkaam m in, niin saat sam an hyödyn puolet lyhyem m ässä ajassa. Muun muassa uraauurtavien suomalaistutkimusten perusteella (esim. 1998; Harmer ym. 2001, 2004; Rodas ym. Harjoitus kesti siis vain neljä minuuttia sekä verryttelyt, yhteensä noin vartin kerrallaan. Uuden sysäyksen terveysvaikutusten tutkiminen sai, kun kanadalainen McMasterin yliopistossa tutkijana toiminut, nykyinen professori, Martin Gibala alkoi miettiä, voisiko vähemmilläkin harjoituskerroilla saada intervalliharjoittelusta samat vaikutukset kuin päivittäisestä harjoittelusta. Gibalan ryhmä osoitti muun muassa, että vaikutukset myös verisuonten toimintaan ovat intervalliharjoittelulla samanlaisia kuin aerobisella kestävyysharjoittelulla. Tämä harjoittelu paransi aerobista kapasiteettia selvästi, koska VO2maxmax nousi keskimäärin tasolle 58 ml/kg/min. Ne olivat vaativia, päivittäin tai lähes päivittäin toistuvia intervalliharjoituksia ja veivät aikaa saman verran kuin terveyssuositusten mukainen kevyempikin liikunta. 2005). Kuinka moni ylipainoinen on valm is liikkum aan reippaasti viisi tuntia viikossa. Sitä vastoin anaerobinen kapasiteetti ei parantunut. Kuinka pitkälle teholla sitten voidaan korvata m äärää ja voidaanko tehokkaalla liikunnalla taistella m yös lihom ista vastaan. Näin siitä huolimatta, että moni käy nappaamassa viikon ainoaksi jäävän liikunta-annoksensa työpaikan sählytunnilla tai kyläseuran viikoittaisessa jalkapallovuorossa. Kuuden viikon jakso tätä harjoittelua paransi tietenkin anaerobista kapasiteettia ja peräti 28 prosenttia. Tällä ryhmällä kului aikaa harjoituksiin viikossa keskimäärin 4,5 tuntia eli kolme kertaa enemmän. Perinteisesti on ajateltu, että vain "ra svanpolttosykkeellä" pitkään tehty liikunta laihduttaa tehokkaasti, m utta onko sellaista rasvapolttosykettä oikeasti olem assa. 1998; Terada ym. Ajatukset intervalliharjoittelun mahdollisista terveysvaikutuksista ovat paljon uudempaa perua. Vetojen aikana teho oli noin 170 prosenttia VO2max-tehosta. Intervalliharjoittelun mahdollisten terveyshyötyjen pohtimisen alkusysäyksenä monet pitävät japanilaistutkijoiden vuonna 1996 lzumi Tabatan johdolla julkaisemaa löydöstä, joka osoitti, että lähes puhtaasti anaerobisella intervalliharjoittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi myös aerobiseen kuntoon (Tabata ym. Merkittävämpää terveysnäkökulmasta oli kuitenkin aerobisen kapasiteetin paraneminen prosentuaalisesti jopa enemmän kuin aerobisella harjoittelulla, keskimäärin 55 ml/kg/min tasolle asti. Lähtökohtana näissä tutkimuksissa oli kuitenkin poikkeuksetta aerobinen suorituskyky ja sen muutosten selittäminen, eikä kukaan ajatellut tällaista harjoittelua terveyden edistämisen kannalta. 1996). Vaikka nämä eivät varsinaista intervalliharjoittelua olekaan, liikkuminen on enemmän tai vähemmän intervallityyppistä spurtteineen ja taukoineen. Kestävyysharjoitteluryhmä teki puolestaan vastaavan kuuden viikon jakson aikana viisi kertaa viikossa 40-60 minuutin tasavauhtisen aerobisen harjoituksen. Tehokasta intervalliharjoittelua on pidetty soveliaana vain hyvin harjoitelleille urheilijoille. 2008), kuten myös elimistön 14 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 /2011. Intervalliharjoitteluryhmä teki kuuden viikon ajan, kolme kertaa viikossa harjoituksen, joka sisälsi 4-6 kertaa 30 sekunnin alusta saakka maksimaalisen vedon 4,5 minuutin palautuksella. Harvemmin mutta tehokkaammin usein mutta kevyemmin. Vähän aikaa vievä, mutta tiukka kuuden viikon harjoittelu riitti siis nostamaan aerobista kapasiteettia merkittävästi. Tutkijat laittoivat seitsemän tervettä hyväkuntoista (VO2maxmax ennen harjoittelua keskimäärin 53 ml/ kg/min) miestä tekemään perinteisten suositusten mukaisesti aerobista harjoittelua. Tällaiseen liikkumiseen liittyy äkillisen sydäntapahtuman riski, mutta niitä tapahtuu hyvin harvoin ja niiden taustalla on useimmiten piilevä sydänja verenkiertoelimistön sairaus. 2000; Parra ym. (Rakobowchuk et al. Aerobista kuntoa intervalliharjoittelulla Erityyppiset intervalliharjoitukset, kansanomaisemmin vetoharjoitukset, ovat olleet käytössä urheilussa jo Hannes Kolehmaisen ja Paavo Nurmen aikakaudelta, 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Osoittautui, että kolme kertaa viikossa tehty tehokas intervalliharjoitus riitti stimuloimaan lihaksia tehostamaan aerobista aineenvaihduntaa merkittävästi (Burgomaster ym. Tämän jälkeen tutkijat panivat toisen seitsemän hyväkuntoisen (VO2maxmax ennen harjoittelua keskimäärin 48 ml/kg/rnin) miehen ryhmän tekemään intervalliharjoittelua vastaavasti kuudeksi viikoksi, viisi kertaa viikossa. Vuosituhannen vaihteen tienoilla useat tutkimusryhmät mukaan lukien Tabata ja kollegansa selvittivät erilaisten intervalliharjoittelumallien vaikutusta erityisesti lihasten entsyymiaktiivisuuksiin ja aineenvaihduntaan joko lihasbiopsiamenetelmällä ihmisiltä tai kudosnäytteillä rotilta (Kawanaka ym. acsm .org/) löytyvistä ohjeista käy ilm i, että painoa pudottaakseen liikuntam ääråt pitää ainakin tuplata, m istä voi tulla jo ajankäyttöongelm a. 2000). 2000; Dawson ym. Yhtenä syynä tähän olivat myös harjoitukset
Tämä löydös on merkittävä siksi, että suuri verensokerin vaihtelu vuorokauden aikana on erityisesti verisuonille riskitekijä. Toistaiseksi kaikki energiankulutuksen mittaukset on tehty epäsuoralla kalorimetrialla 24-72 tuntia viimeisen harjoituksen jälkeen, eikä tiedetä, miten yksittäinen harjoitus vaikuttaa energiankulutukseen ensimmäisen vuorokauden aikana heti harjoituksen jälkeen. Monelle käytännöllisempi ja mukavampi intervalliharjoittelun muoto voi olla erilaiset pallopelit. 2008; Boutcher 2011). Syke nousi vedoissa noin 90 prosentin tasolle maksimisykkeestä. Näitä aineenvaihduntamuutoksia ovat tyypillisesti olleet lisääntynyt rasvojen ja vähentynyt hiilihydraattien käyttö energiantuottoon sekä levossa että kuormituksessa. 2010). Kovatehoinen harjoitus kuluttaa energiaa pitempään Aiemmista tutkimuksista tiedetään kuitenkin, että ainakin kovatehoisen aerobisen harjoituksen jälkeen energiankulutus on pidempään koholla kuin kevyemmän aerobisen harjoituksen jälkeen. 2011). Scandinavian Journal of Medici ne and Science in Sports -lehden huhtikuun 2010 numeron liitteenä julkaistiin laaja erikoisnumero otsikolla: "Footba/1 Jor Health Prevention of Risk Factors Jor Non-communicable Diseases". Osa hävinneestä rasvasta korvautui kahden kilon lihasUIKUNTA & TIEDE 48 • 5 /2011 15. Siinä koottiin (1 katsausartikkeli (Krustrup ym. Se saattaisi selittää uudet mielenkiintoiset löydökset, joiden mukaan intervalliharjoittelu saattaa vähentää kehon rasvapitoisuutta jopa tehokkaammin kuin kestävyystyyppinen harjoittelu (Trapp et al. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jalkapallon pelaaminen/harjoittelu voi olla monin tavoin hyödyllisempää tai ainakin yhtä hyödyllistä terveydelle kuin hölkkä, ja tämä paljon vähemmällä ajankäytöllä. aineenvaihdunta (Burgomaster et al. Uusimmissa tutkimuksissaan professori Gibalan ryhmä on keskittynyt optimoimaan harjoitusrnenetelmää huonokuntoisille potilasryhmille paremmin sopivaksi. 2008). Tutkimuksen mielenkiintoisimpana mittarina oli 24 tunnin jatkuva glukoosimonitorointi, joka toteutettiin standardoiduissa ravitsemusolosuhteissa ennen harjoittelua ja 48-72 tuntia harjoitusjakson jälkeen. 2010) ja 13 alkuperäisartikkelia) laaja aineisto tanskalaisten ja sveitsiläisten tutkijoiden yhteistyössä tekemästä projektista, jossa selvitettiin jalkapallon pelaamisen/harjoittelun terveysvaikutuksia. Tutkimuksia tältä alueelta on tehty viime vuosina erityisesti Tanskassa, jossa entiset huippujalkapalloilijat, nykyiset huippututkijat, Jens Bangsbo ja Peter Krustrup ovat selvittäneet tutkimusryhmänsä kanssa laajasti jalkapallon pelaamisen/harjoittelun terveysvaikutuksia. Jalkapallo auttaa polttamaan rasvaa paremmin kuin intervalliharjoittelu tai aerobinen harjoittelu. Tosin kaikki tutkimukset eivät tue näitä löydöksiä (Richards et al. Vaikka löydös tuntuu hienolta, pitää ottaa huomioon, että tutkimuksen koehenkilöt olivat alkujaan huonokuntoisia (maksimaalinen työteho pyörätestissä keskimäärin 111 W), jolloin mikä tahansa saman ajan vienyt liikunta olisi voinut saada aikaan samat muutokset, eivätkä nämä löydökset kerro välttämättä koko totuutta tämäntyyppisen intervalliharjoittelun hyödystä verrattuna perinteiseen liikkumiseen. Jostain syystä tutkimuksesta puuttui vertailu ryhmä, joten tähän ei saatu tällä kertaa vastausta. Tämä on toteutettu keventämällä tehoa hiukan alle tai noin V02max-tehon tasolle (30 sekunnin vedoissa teho on ollut keskimäärin noin 200 prosenttia V02maxista), pidentämällä vetojen kestoa ja lisäämällä toistoja. Uusimmassa julkaistavana olevassa artikkelissaan Gibalan tutkimusryhmä testasi tällaista harjoittelumallia tyypin 2 diabeetikoilla ja totesi sen toimivaksi (Little ym. Vaikka tiukasti rajatut intervalliharjoitusohjelmat ovatkin tutkirnuskäytössä tärkeitä, niiden käytännöllisyys ihmisten laajamittaiseen liikunnan harrastamiseen voi olla kyseenalaista. Se ei tietysti ole lopullisena tarkoituksenakaan, vaan pyrkimys on osoittaa, että intervallityyppinen liikunta tuo lisäarvoa liikkumisen terveysvaikutuksiin 1) säästettynä aikana ja 2) parempana ja nopeampana kuntouturnisena. Tämän perusteella voisi olettaa energiankulutuksen olevan pitkään koholla äärimmäisen tiukan anaerobisen intervalliharjoituksen jälkeen. Siksi niiden merkitystä terveysliikuntana ei tule ollenkaan vähätellä. Teholtaan vaihteleva, kovatehoisiakin spurtteja sisältävä liikunta voi olla jopa hyödyllisempää terveyden kannalta kuin monotoninen pitkäkestoinen aerobinen liikunta. Kahdeksan tyypin 2 diabeetikkomiestä teki kuusi kertaa kahden viikon aikana harjoituksen, joka sisälsi kymmenen kertaa 60 sekunnin vedon 60 sekunnin palautuksella. Esimerkiksi ryhmä miehiä hävitti kehostaan 3,5 kiloa ylimääräistä läskiä pelaamalla jalkapalloa 2-3 tuntia viikossa 12 viikon ajan. Koko 24 tunnin aikainen keskimääräinen glukoositaso laski merkittävästi (7,6±1,0 vs 6,6±0,7 mmol/L) ja myös jokaisen aterian jälkeisen kolmen tunnin reaktio vaimeni selvästi. Tulokset osoittivat muun muassa, että jalkapalloharjoittelu parantaa aerobista kuntoa, verenpainetta ja veren rasva-arvoja samalla tavalla kuin intervalliharjoittelu ja enemmän kuin perinteinen aerobinen harjoittelu
Ettects of moderate-intensity endurance and hiqh-intensrtv mterrmttent training on anaerobic capacnv and VO2max. Jpn J Physiol 54:47-52, 2004. J Appi Phvsiol 90:2019-2024, 2001. Jos liikuntaa aloitteleva on terve ja alle 35-vuotias, riskit ovat selvästi pienemmät kuin jo keskiikää lähestyvällä mahdollisia piileviä sairauksia sairastavalla. 1998. Vaikka jalkapalloharjoiuelu oli fyysisesti raskasta, tutkittavat eivät kokeneet sitä kysyttäessä raskaaksi ja pääsivät harjoituksen aikana "Ilow" -tilaan, jolloin huolet häipyivät. Burgomaster KA, Howarth KR, Phillips SM, Rakobowchuk M, Macdonald MJ, McGee SL, Gibala MJ. Rakobowchuk M, Tanguay S, Burgomaster KA, Howarth KR, Gibala MJ, MacDonald MJ. Ettects of hiqh-intensrtv swirnrnmq trarrunq on GLUT-4 and glucose transport activity in rat skeletal muscle. Jalkapalloilu lisää myös luumassaa, mikä johtuu peliin sisältyvistä terävistä käännöksistä ja muista vastaavista "iskuisia", jotka toimivat slimuluksena luun kasvulle. Toistaiseksi tiedot tämäntyyppisen liikunnan kaikista positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista ovat vielä vajavaisia, joten suosituksissa tulee pitää mielessä tietty varovaisuus. Sprint interval and traditiona! endurance training induce similar improvements in peripheral arterial stiffness and flow-mediated dilation in healthy humans. 16 LIKUNTA& TIEOE48•512011. Acta Physiol Scand 169: 157-165, 2000. Relation of leisure-time phvsical acuvitv and cartnorespiratorv fitness to the risk of acute mvocardral infarction. J Appi Physiol 98 1985-1990, 2005. Lakka TA, Venäläinen JM, Rauramaa R, Salonen R, Tuomilehto J, Salonen JT. Harmer AR, McKenna MJ, Sutton JR, Snow RJ, Ruell PA, Booth J, Thompson MW, Mackay NA, Stathis CG, Crameri RM, Carey MF, and Eager DM. Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä asiana, on syytä korostaa jalkapallon psykologista ja sosiaalista puolta. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Ia Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2010 (viitattu 4.102011) Saatavilla Internetissä wwwkaypahoito.fi Little JP, Gillen JB, Percival M, Safdar A, Tarnopolsky MA, Punthakee Z, Jung ME, Gibala MJ. Siksi yli 35-vuotiaille suositellaankin lääkärintarkastusta ennen reippaan kuntoliikunnan aloittamista. Viime vuosien tutkimukset ovat antaneet hyviä viitteitä siitä, että teholtaan vaihteleva, kovatehoisiakin spurueja sisältävä liikunta voi olla jopa hyödyllisempää terveyden kannalta kuin monotoninen pitkäkestoinen aerobinen liikunta. Scand J Med Sci Sports 20 (Suppl 1 ): 113, 2010. Krustrup P,Aagaard P, Nybo L, Petersen J, Mohr M, Bangsbo J. J Appi Physiol 84:1852-1857. Terada S, Yokozeki T, Kawanaka K, Ogawa K, Higuchi M, Ezaki 0, Tabata 1. massan lisäyksellä. Am J Physiol Regul lntegr Comp Physiol 295:R236-242, 2008. Eur J Appi Physiol 82: 480-486, 2000. Käypä hoito -suosttus. Changes in performance, muscle metabolites, enzymes and fibre types after short sprint training. Tabata 1, Nishimura K, Kouzaki M, Hirai Y, Ogita F, Miyachi M, Yamamoto K. Recreational football as a health promoting activitv: a topical review. Hitaasti kiiruhtamalla myös intervalliharjoittelussa Vaikka liikunta tekee keholle ja mielelle pääasiassa hyvää, on silti otettava huomioon myös mahdolliset haittavaikutukset. Terada S, Tabata 1, Higuchi M. Vähätellä ei voi myöskään löydöksiä parantuneesta tasapainosta, jopa niin, että seitsemänkymppisten entisten jalkapalloilijoiden tasapaino oli samalla tasolla kuin harjoittelemattomien nuorukaisten. Jalkapallon pelaamisella voidaan siis päästä lähelle WHO:n terveyden määrtuelyä "terveys on täydellinen fyysisen, psyylihisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin Lila eiliä ainoastaan sairauden puut.Lumista". Similar metabolic adaptations during exercise after low volume sprint interval and traditional endurance trainingin humans. J Appi Physiol, painossa, 2011 Parra J, Cadefau JA, Rodas G, Amigo N, and Cusso R. Ettect of high-intensity intermittent swrrnrrunq training on fatty acid oxidation enzyme activitv in rat skeletal muscle. Rodas G, Ventura JL, Cadefau JA, Cusso R, and Parra J. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin hyvin mahdolliselta, että tuleviin liikuntasuosituksiin tulee lisätä aerobisen harjoittelun ja lihaskuntoharjoittelun rinnalle vielä yksi suositus niitä täydentämään tai korvaamaan: tehokkaita spurueja sisältävä intervalliharjoittelu tai sitä vastaavat pallopelit. Low-volume hiqh-mtensitv interval trairunp reduces hyperglycemia and increases muscle mitochondrial capacrtv In patients with type 2 diabetes. N Engl J Med 330:1549-1554, 1994. Ettects of high-intensity intermittent swimming on glucose transport in rat epitrochleans muscle. J Physiol 586:151-160, 2008. Tutkittavat kokivat myös miellyttävänä jalkapalloharjoittelun mukanaan tuomat sosiaaliset suhteet ja alentuneen kynnyksen osallistua järjestettyyn urheilutoimintaan. Kovatehoisen liikunnan osalta nämä mahdolliset haittavaikutukset korostuvat entisestään, sillä kovempi teho lisää sekä vammariskiä että sydämen toimintahäiriöiden riskiä. Liikunta (online). Med Sci Sports Exerc 281327-1330, 1996. Kawanaka K, Tabata 1, Tanaka A, Higuchi M. KARI KALLIOKOSKI FT, LitM Akatemiatutkija, dosentti, Verenkiertoja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto Sähköposti: Kari.Kalliokoski@tyks.fi VIITTEET Burgomaster KA, Hughes SC, Heigenhauser GJ, Bradwell SN, Gibala MJ. J Appi Physiol 89 1793-1803, 2000. Eur J Appi Physiol 78: 163-169, 1998. Saman ajan hölkkää harrastaneet miehet eivät saaneet yhtään lisää lihaksia ja hävittivät rasvaakin vain parin kilon verran. A short training programme for the rapid improvement of both aerobic and anaerobic metabolism. Tarkastuksen jälkeen on hyvä muistaa maltti harjoittelussa myös intervalliharjoittel un voi aloittaa hitaasti kiiruhtamalla. Six sessions of spnnt interval training increases muscle oxidative potential and cycle endurance capacity in humans. Skeletal muscle metabolic and ionic adaptations during intense exercise following sprint training in humans. Dawson B, Fitzsimons M, Green S, Goodman C, Carey M, and Cole K. The d.stribution of rest periods affects performance and adaptations of energy metabolism induced by hiqh-intensitv training in human muscle. Tarkempia ohjeita liikuntakelpoisuuden arvioinnista saa tarvittaessa esimerkiksi liikunnan Käypä hoito -suosiiuksesta (Liikunta: Käypä hoito -suositus, 2010) Täydennykseksi liikuntasuositu ksiin
Näin itse suositusten kannalta riittävästi liikkuvia aikuisia on vain runsaat kymmenen prosenttia. 99116) Hela korpi S, Pajunen T, Jallinoja P, Virtanen S, Uutela A: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen Ia terveys, kevät 2010. On pimeää, märkää, kohta liukastakin. Masennuksen torjunnassa luontoliikunta on oiva keino. Kansallisen metsäohjelman tvöpaja 6.5.2011 (http//wwwsuomenlatu.fi/@Bin/1337491/ Raija+Laukkanen_Luontoliikunta+ja+terveys_raportti.pdf) Miljaverndepartmentet 2009: Naturopplevelse, friluhsliv og vår psykiske helse. Talvi tuo lumen ja pakkasen. Liikunta luonnossa antaa tekijälleen myös iloa: arjen huolet haihtuvat. Tämä helpottaa liikunnan aloittamista. Eikä ulkoliikunnalle ole läheskään niin paljon esteitä kuin kuvitellaan Se, joka ulkona liikkuu, ei näe liikunnalleen yhtä paljon esteitä kuin sisällä viihtyvä. Raportti 15/2011 Laukkanen R: Luontoliikunta ja terveys. Ja luonto myös kiittää liikkujaa. Meillä on kaksi asiaan liittyvää periaatepäätöstä vuodelta 2008 ja niihin liittyvät toimenpideohjelmat. Meillä on tukenamme myös Pohjoismaille ominainen jokamiehen oikeus liikkua vapaasti luonnossa. Kesät taas käyvät yhä tukahduttavammiksi. Näin ajatellen löytyy aina hyvä syy sille, miksi luonto ja liikunta siellä eivät houkuta. Luonto on tutkimusten mukaan tehokas liikuntaympäristö ja monet lajit sopivat parhaiten juuri sinne. Edelleen: työ ja perhe vaativat oman aikansa ja aina voi löytää hauskaa tekemistä sisällä. Laukkasen katsauksen mukaan liikunta luonnossa laskee verenpainetta ja sydämen syketaajuutia, mistä syystä liikkuja kokee ulkoliikunnan vähemmän rasittavana kuin vastaavan sisäliikunnan. Parhaillaan ollaan aikeissa yhdistää varsin pitkälle terveysliikuntaan liittyvä neuvottelukuntatyö, Kaikki nämä ovat erittäin hyviä ja tärkeitä hankkeita ja aikeita. Kansalaiset syövät runsaasti energiaa sisältäviä elintarvikkeita ja juovat paljon energiapitoisia juomia samanaikaisesti kuin normaalin arkielämän vaatima energiankulutus on voimakkaasti vähentynyt. Luonto on Suomessa todellisuudessa edelleen lähellä kaikkia. Luonnossa voi liikkua juuri sellaisena kuin on, kun valitsee ympäristönsä oikein. TemaNord 2009: 545. Luonto kiittää liikkujaa N yt eletään niitä vuoden hetkiä, jolloin ulkoliikunta helposti tökkii. Kaupungistuminen toki vaikeuttaa pääsyä luontoon ja siksi maankäytön kuntasuunnittelussa on oltava tarkkana. Vihreiden låh ili ikuntapaikkojen voidaan osoittaa olevan yhteydessä pitempään elinikään. Keväällä puolestaan väsymys iskee. 2011), kansalaisten liikapaino ja lihavuus lisääntyvät samanaikaisesti. European Journal for Sport and Society 811/2). Ja metsä tietysti tuo suomalaisten kirkko. Suomalaisten liikunta-aktiivisuus näyttää suuntautuvan nimenomaan kestävyysliikuntaan lihasliikunnan kustannuksella. On lisäksi laadittu suositukset kuntien terveysliikunnalle, on päätetty tehostaa koululiikuntaa, on lisätty voimaa vanhuuteen ja kuntoa kaikkeen ikään. Vähitellen kasvava kunto ilahduttaa ja motivoi jatkamaan. Raija Laukkanen (2011) on kerännyt yhteen tutkimustuloksia luontoliikunnan terveysvaikutuksista. Tutkimusten mukaan luontokokemukset vahvistavat myös mielenterveyttä (Miljeverndepartemeruet 2009). Luontoympäristö tarjoaa mahdollisuuden ulkoiluun, joka voi paitsi luonnosta ja luonnossa nauttimista sisältää myös teholtaan vaihtelevaa liikuntaa. Luonto on paitsi hyvä myös armelias liikuntaympäristö. Ja paradoksi elää: vaikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen seuranta osoittaa lisääntyvää aerobista liikuntaharrastusta (Helakorpi ym. Suomessa on monia erinomaisia luontoympäristöjä muun muassa kaupunkien puistot, esikaupunkiluonto, järvet, joet ja meri. Itse ohjelmatyöhön osallistuneena ja sittemmin pohjoismaisen ulkoiluhankkeen (www.friskinaturen.org) valaisemana huomaan kuitenkin, että ohjelmatyössä on miltei kokonaan unohdettu korostaa liikuntaympäristön keskeistä merkitystä liikunnan välittömästi herättämän mielihyvän ja liikuntainnostuksen säilymisen kannalta. Liikkumatta luontoon ei pääse, mutta muuten luonto ei aseta liikkujalle korkeita vaatimuksia, jos hän ei itse niin päätä. Pääsy luontoon on myös tullut jossain määrin hankalammaksi: enemmistö suomalaisista asuu nykyään kaupunkitaajamissa. Luonnossa on suojassa muiden vaateliailta katseilta. 2011). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Energian saanti, joka toki on ajan myötä vähentynyt ja energian kulutus eivät ole tasapainossa. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että suomalaiset kuuluvat maailman liikunnan kärkikansoihin (Cratton ym. Kansanliikunnasta on viime vuosina tullut julkisen vallan kiinnostuksen kohde. Mikä tahansa liikuntamuoto on tärkeä terveyden edistäjä nyt kannattaa kuitenkin kiinnittää erityishuomiota erityisesti luontoliikunnan lisäämiseen. LIIKUNTA & TIEDE 48 • 512011 17. Luonto tarjoaa mahdollisuuden sellaiseen ulkoiluun, jossa itse li ik untasuoritus sinänsä ole niin keskeinen asia. Voisiko liikkuminen luonnossa auttaa ja tuoda mukaan muuten liikunnasta syrjäyryviä. ANTTI UUTELA Professori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Tampereen yliopisto Puheenjohtaja, Liikuntatieteellinen seura LTS Sähköposti: antti.uutela@thl.fi LÄHTEET Cratton C, Rowe N, Veil AJ 2011: International comparisons of sport participation in European countries: and update of the COMPASS project. Muussa tapauksessa terveyserojen kasvu saa uutta vauhtia
Niiden tulisi valmistaa urheilijan hermoja lihasjärjestelmää myös niihin tilanteisiin, joissa loukkaantumisia sattuu. 2008, Kokko ym. Psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden huomioiminen harjoittelussa eri-ikäisillä tytöillä ja pojilla on merkittävä osa kokonaisvaltaista valmennusta. lHIKU.NJf.AIPÄÄ'KET-IEFEEN PÄl 1 VÄm 9Teksti: JARMO AHONEN, JARI PARKKARI Kokonaisvaltainen harjoittelu parantaa urheilusuoritusta ja ehkäisee vammoja Säännöllisen kehon hallintaa ja liiketaitoja kehittävän harjoittelun tulisi nykyisen tutkimusnäytön perusteella sisältyä kaikkien urheilijoiden harjoitusohjelmaan ympärivuotisesti. K otimaisten tutkimusten mukaan nuoret urheilijamme toteuttavat kohtalaisen hyvin lajiharjoiuelua, mutta omatoiminen liikkuminen on riittämätöntä, jotta pysyisimme mukana kansainvälisen kilpaurheilun kehityksessä (Hakkarainen ym. Tutkimuksessa havaittiin, että neuvonnan ja neuromuskulaarisen harjoittelun avulla voitiin merkittävästi ehkäistä fyysisesti aktiivisten nuorten 18 LIIKUNTA & TIEDE 48, S /2011. Urheilijoille vammat tarkoittavat poissaoloja harjoituksista ja kilpailuista, suorituskunnon laskua sekä pahimmassa tapauksessa pysyviä terveysongelmia ja uran loppua. 1995, Parkkari ym. Laadukas alkulämmittely lisää kehon hallintaa, liiketaitoa ja vähentää vammoja Varusmiesten selkävaivojen ja tapaturmien ehkäisyhankkeeseen (VASTE) vuosina 2007-2008 osallistuneista Porin Prikaatin neljästä kornppaniasta kaksi osallistui tutkimuksen interventio-osuuteen, jossa hermo-lihasjärjestelmää aktivoivan harjoitusohjelman ja neuvonnan avulla pyrittiin vähentämään äkillisiä vammoja. Syy vammojen lisääntymiseen saattaa selittyä liikunnan intensiivisyyden kasvulla. 2011). Kokonaisvaltainen harjoittelu sisältää laadukkaat lämmittelyt ja jäähdyttelyt, voima-, kestävyys-, kimmoisuus-, nopeus-, tasapaino-, ketteryys, liikkuvuus-, venyvyys-, liiketaitoja kehon hallinta harjoitteet. Palautumista ja kehittymistä edistäviä keskeisiä tekijöitä ovat alkulärnmittelyt, loppujäähdyttelyt, huoltavat ja palauttavat harjoitteet, lihashuoltotoimet, riittävä energian saanti, harjoittelun rytmitysja jaksotus sekä riittävä uni ja lepo. Toiset kaksi komppaniaa suoritti palveluksen kuten aiemminkin muodostaen kontrolliryhmän. Samanaikaisesti on havaittu, että liikunnan yhteydessä sattuneiden tukija liikuntaelin (TULE) vammojen määrä on maassamme merkittävästi lisääntynyt (Haikonen & Parkkari 2010). Harjoitteissa tulisi korostua monipuolisuus ja oikeat suoritustekniikat. Syynä saattaa olla myös urheilijoiden peruskunnon ja/tai -liikuntataitojen heikentyminen. 2011). Lajiharjoituksissa ei ole riittävästi aikaa perusliikuntataitojen kehittämiseen, joten ne tulisi huomioida urheilijan omatoimisessa harjoittelussa sekä lajiharjoitusten yhteydessä toteutettavissa alkulämmittelyisså ja loppujäähdyttelyissä. Myös joukkuelajeissa huolellinen yksilöllinen ohjaus on tärkeää, koska väärin tehtynä harjoittelu vahvistaa virheet listä liikemal I ia estäen urheilijan keh i ttymistä ja lisäten hänen vamma riskiään. Tätä kautta nivelten vääntyrnisiä ja rasitusvammoja aiheuttavat virheelliset liikesuoritukset saadaan vähenemään. Riskitilanteiden tiedostaminen ja tunnistaminen sekä oikea reagointi niihin suojaavat tutkitusti vammoilta (Ettlinger ym
5 /2 11 19. LI IK U NT A & TIED E 48
miesten äkillisiä TULE-vammoja erityisesti nilkkaja yläraajavarnmojen osalta. Kontrolliryhmän joukkueet jatkoivat harjoittelua entiseen tapaansa. Harjoitus 2. Samalla harjoitus 20 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 512011. Huomaa tässäkin liikkeessä alajalan kannatus sekä keskivartalon ja hartiaseudun jämäkkyys alaraajaliikkeen aikana. Raajat voivat olla vuorotellen samansuuntaisina ja ulkokierrossa rotaatioiden suhteen. Hyvä keskivartalon tuki mahdollistaa hallitun, räjähtävän ja rennon liikkeen raajoissa Monet lajit sisältävät nopeita kehon pysähdyksiä ja suunnanmuutoksia. Harjoitus 3. Perustana on hyvä keskivartalon kannatus ja käden käyttö tukena alustalla. D~ f1 iMOO.ltl D Harjoitus 1. VASTE-tutkimuksessa fyysisesti huonoimmassa kunnossa ja liikunnallisesti ehkä myös taitamattomat nuoret hyötyivät neuvonnasta ja kevyestä alkulämmittelyharjoittelusta muita enemmän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia salibandyvammojen yleisyyttä ja riskitekijöitä sekä selvittää hermolihasjärjestelmää aktivoivan alkuverryttelyohjelman vaikutusta huipputason salibandyn pelaajien lihaskuntoon, tasapainoon ja ketteryyteen sekä ilman kontaktia tapahtuvien alaraajavammojen ilmaantuvuuteen. Liian pitävät pelialustat nostavat vammariskin jopa 12-kertaiseksi. Tutkimuksessa vammoja ehkäisevästä harjoittelusta hyötyivät eniten huonoimmassa kunnossa olleet varusmiehet. Yhteen lämmittelykertaan kului aikaa 20-30 minuuttia. Tällä saadaan aikaan alajalan lähentäjälihasten aktivaatio. Säännöllisen kehon hallintaa ja liiketaitoja kehittävän harjoittelun tulisi nykyisen tutkimusnäytön perusteella sisältyä kaikkien urheilijoiden harjoitusohjelmaan ympärivuotisesti. Lähentäjien työ lisääntyy, kun lopuksi nostetaan alajalka kiinni yläjalkaan ja puristetaan lujasti yhteen. 2011). Heidän nilkkavammansa vähentyivät peräti 83 prosenttia (Parkkari ym. Harjoitusryhmän joukkueet tekivät lämmittelyharjoituksia 1-3 kertaa viikossa kuuden kuukauden ajan. Laadukkaan alkulämmittelyn toteutusta ennen liikuntasuoritusta tukee myös FT Kati Pasasen vaitöskirjatutkimus (2009). Näin saadaan hyvä vartalon läpi kulkeva voimankäyttö, jossa ovat mukana lapa-hartiaseudun tuki, keskivartalon tuki ja lonkka-lantiohallinta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että salibandyssä alaraajavammai erityisesti ilman kontaktia sattuvat polvija nilkkavammat ovat pelaajilla harmillisen yleisiä. Loitontajaharjoitukset ovat yksinkertaisia loitonnusliikkeitä. Pelkkä keskivartalon voima ei kuitenkaan riitä, vaan se on kyettävä kanavoimaan Ii i kkeeseen. Edellä kuvatuilla alkuverryttelyyn integroiduilla harjoitteilla voitiin parantaa urheilijoiden liiketaitoja sekä ehkäistä vammoja. Alkuverryttelyohjelma sisälsi juoksutekniikka-, ketieryys-, tasapaino-, hyppelyja lihasvoimaharjoituksia, joiden tavoitteena oli parantaa pelaajien kehon hallintaa ja lajinomaisia liiketaitoja sekä valmistella elimistöä salibandyharjoituksia ja -pelejä varten. 2008 ja 2009). Keskivartalon hyvä tuki on keskeinen tekijä, jotta elimistö suoriutuu toistuvasti näistä tilanteista nopeasti ja ilman äkillisiä tai rasitusperäisiä vammoja. Seuranta-aikana vammoja ilmaantui harjoitusryhrnässä 66 prosenttia vähemmän kuin kontrolliryhmässä. Tämä löydös rohkaisee laadukkaiden alkulämmittelyohjelmien viemistä kaikista nuorimpiin ikäryhmiin,jolloin elimistö on myös biologisesti herkimmillään ottamaan vastaan hermolihasjärjestelmää kehittävää harjoittelua. Staattisilla pi toharjoituksilla saadaan vahvuutta keskivartaloon, mutta erityisesti kilpaurheilussa kehoon kohdistuvien vaatimusten lisääntyessä harjoitteisiin tulee lisätä liike. Erilaisilla lonkan ulkokiertoharjoituksilla, lonkan avauksilla kohdistetaan lihastyötä myös lonkan syviin ulkokiertäjiin, jotka ovat avainasemassa lonkkanivelen stabiloimisessa. Niissä joukkueissa, joissa toteutettiin alkulämmittelyharjoittelua eniten, vammat vähenivät yli 80 prosenttia (Pasanen ym. Huomaa että alajalka on alusta lähtien ilmassa
2005, Myer ym. Jos näin pääsee tapahtumaan, nivelen siteisiin ja kapselirakenteisiin kohdistuu ylisuuri kuormitus ja sidekudos joko venähtää tai repeää. Täm än vuoksi keskivartalon erilaisia harjoitteita tulee painottaa myös lajin vaatimusten mukaisesti. Seisten tehdyt yhden jalan tasapainoharjoitukset ovat perustana lonkan stabiloiville pystyharjoituksille. (Kuva: MEKANISMI -tutkimus, LitM Juha-Pekka Kulmala) LIIKUNTA & TIEDE 48 • 512011 21. Esimerkiksi jalkapallossa, koripallossa, jääkiekossa ja salibandyssä ur heilijan polveen kohdistuu ru nsaasti vammoja, kun esimerkiksi lentopallossa, painonnostossa, tenniksessä, sulkapallossa ja uinnissa vam m at kohdistu vat useammin selkään ja olkapäähän. 2011 ). Tämä tapahtuu aluksi kylkimakuulla Iattiaharjoituksilla. Tällöin siirtovaikutus vaikeampiin, urheilussa esiintyviin liikkeisiin on parempi. Kuvassa 1 nähdään, m iten polven ra kenteisiin kohdistuva kuormitus kasvaa ja vam m ariski lisääntyy, kun lant ion pito alastu lossa pettää. Tutkimusten mukaan keski vartalon voima ja hallint a muodostavat peru stan yläja alaraajojen hallituille liikkeelle (Hewett ym . Nivelmomentti kertoo polven kuormituksesta. 2008, Mendiguchia ym . Li ikeanalyy sin avulla voidaan tarkastella polven kuorm ituksen suur uutta ja analysoida esimerkiksi sitä, miten alaselän ja lantion liike ja voim an tuotto sekä jalkaterän asento ja nilkan liike vaikuttavat polven kuorm itukseen. Kun on saavutettu hyvä hallinta ja voima lattialiikkeissä, voidaan aloittaa liikkeet pystyssä. saadaan paremm in yhdistettyä lajin vaatim uksiin. Voiman ja hallinnan parantuessa liikkeet vaihdetaan tapahtuviksi yhden jalan seisonnassa. Käsite pitää sisällään riittävän määrän liikkuvuutta sekä nivelissä että lihaksissa kuitenkin niin, että lihaksen ylisuuri notkeus ei saa ylittää nivelen turvallista liikerataa. Valmentajan on tarkkailtava aluksi, että liikkeisiin ei synny virheitä ja että lantion hallinta suhteessa koko alaraajan linjaukseen säilyy. Nmm Valgus-momenni -vasen -olku Nmm O~ O -200 -200 ' -400 f-------~r-4-v----400 ~00~ ~00 onn .Ann Ulkokiertomomentti -vasen -olkea V t KUVA 1. Pudotushypyn virheellisen suoritustekniikan takia oikea polvi kuormittuu vasenta enemmän. Samaan aikaan kun lantio karkaa sivulle ja polvi suuntaa sisäänpäin lantionhallinnan pettämisen merkkinä, itse lonkkanivel kiertyy lisäksi sisäänpäin. Fyysisessä työssä ja urheilussa lihasten tyopituus vaihtelee eri liikkeiden aikana hyvin vaihtelevasti. Säännöt ovat samat kuin aiemminkin lapa-hartiaseudun ja keskivartalon suhteen. Lonkan tukevuus perustuu monisuuntaiseen liikehallintaan Lonkan lateraalinen eli sivusuuntainen tuki on monen tekijän summa. Jos suorituksessa keskivartalon hallinta pettää, saattaa raajan niveleen kohdistuva vääntömomentti moninkertaistua. Tämän virheen korjaamiseksi tarvitaan perustana hyvä keskivartalon hallinta, mutta lisäksi koko lonkan rotaatiomekanismin parantaminen. Lihasten voimaa ja venyvyyttä voidaan harjoittaa samanaikaisesti Urheilija tarvitsee omaan lajiinsa riittävän nivelliikkuvuuden ja lihasvenyvyyden. Liikuta vapaata jalkaa eteen ja taakse, korjaa tasapainoa keskivartalon painonsiirrolla. Tästä ilmiöstä on käytetty termiä toiminnallinen liikkuvuus. Tämän estämiseksi urheilussa on järkevää harjoittaa liikkuvuutta ainakin osittain yhdessä lihastyön kanssa esimerkiksi eksentris-konsentrisilla hitailla liikkeillä lähelle Harjoitus 4. Ennen kuin siirrytään seisoviin lonkan stabilaatioharjoituksiin, voidaan tehdä joitakin liikkeitä puoliseisovassa asennossa polven ja käden varassa. Molempien alaraajojen lonkan loitontajat saavat harjoitusta
Millainen on hyvä joukkuelääkäri. U rheilujoukkueen lääkärinä voi toimia usealla tavalla ja monella tasolla. Joukkuelääkärin työlle löytyy ohjeistus Joukkuelääkärin työtä on ohjeistettu varsin kattavasti. Myös Lääkäriliitto on yhdessä Urheiluläåkäriyhdistyksen kanssa laatinut 2000-luvun alussa "Ohjeet urheilulääkäreille" sekä "Terveydenhuollon periaatteet urheilulääketieteen alalla", joista jälkimmäinen perustuu Maailman Lääkäriliiton julistukseen. Lääkäri kuvataan auttamassa loukkaantunutta urheilijaa. Teksti: KATJA MJ0SUND Joukkueen lääkäri on urheilijan terveyden edistäjä ja itsenäinen tiirnityöskentelij ä Urheilujoukkueiden lääkärit näkyvät ajoittain mediassa mitä vaihtelevimmissa tilanteissa. Mitä joukkueen lääkärinä toimivan lääkärin työnkuvaan tulisi kuulua ja mitä ei. Joukkuelääkärin määritelmä ja tehtävät on kuvattu -tosin amerikkalaiseen maailmaan sopivaksi lausunnossa, jota laatimassa olivat American Academy of Family Physicians, American Academy of Orthopaedic Surgeons, American College of Sports Medicine, American Medical Society for Sports Medicine, and American Orthopaedic Society for Sports Medicine. http://www.aaos.org!about/papers/advistmt/1021.asp). Lääkärin tehtävä joukkueessakin on edistää yksilön terveyttä, mikä antaa myös parhaan pohjan menestykselle urheilussa. Toisena ääriesimerkkinä maajoukkueen tai seurajoukkueenlääkäri on urheilijan Iuottolääkäri. joukkuelääkåri toimii myös koordinaattorina ja konsultoi tarvittaessa muiden erikoisalojen yhteistyökumppaneita, mikä vaatii laajaa yleislääketieteellistä näkemystä sekä urheilulajin vaatimusten ymmärtämistä. Lääkäri voi olla konsultti, joka sopimuksesta esimerkiksi leikkaa tarvittaessa tietyn joukkueen loukkaantuneet urheilijat. Tällöin yhteistoiminta joukkueen kanssa ei merkittävästi eroa normaalista poti lastyöstä. Joukkueen lääkärinä toimiessaan lääkäri harjoittaa yksityislääkäritoimintaa, joten hänellä tulee olla LIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 /2011 23. ammattiurheilijaan perehtynyt "työterveyslååkåri", joka tuntee urheilijapotilaan, tämän historian, tyyppivammat, lajin ja osaa reagoida muutoksiin terveydentilassa. Kansainvälisen ja suomalaisen määrite! män mukaan joukkuelääkärinä voi toimia täydet lääkärioikeudet omaava lääkäri, jolla on riittävät tiedot ensiavusta, liikuntavammoista, fysiologiasta sekä kyseisestä urheilulajista, lajin säännöistä ja dopingsäännöistä. Voiko joukkueen lääkäri vaikuttaa urheilijoiden terveyteen jo ennen vammaa tai sairastumista. Lääkärin lausuntoja urheilijan sairaudesta tai vammasta puidaan otsikoissa. Kuuluisa urheilulääkäri parantaa maailmanluokan tähtipelaajan. Se on vapaasti luettavissa useilta verkkosivuilta (esim
Vammojen ja sairauden jälkeisen paluun ohjeistaminen ja aikatauluuaminen vaatii tietoa harjoittelusta, kilpailusuorituksesta ja lajin riskeistä. Urheiluun kuuluvat valmentajat, huoltajat, Iysiorerapeutit sekä joukkueiden johtajat. Urheilijan terveys ja etu ennen kaikkea Lääkäri on yksin vastuussa lääketieteellisestä hoidosta ja pääuää urheilijan sairauksiin tai vammoihin liittyvästä urheilutauosta. Tällöin tulee muistaa, että urheilija on yksityishenkilö ja hänen yksityisyyttään on suojattava. Lisäksi urheilijan terveys kiinnostaa usein potilaan ja lääkärin lisäksi myös esimerkiksi mediaa. Arvioinnin apuna ei ole yleensä valmiita "Käypä Hoito" -suosituksia. Sopimukseen tulee kirjata myös sovitut korvaukset. Aikaisempi vamma on urheilu vamman suurin riskitekijä, joten nämä ovat rnerkiuäviä päätöksiä. Lääkärillä on myös lakien ja ohjeiden mukaan velvollisuus tehdä sai rauskertomusmerki nnät hoidosta. Esimerkiksi valmentajaa tai Iysioterapeuu ia on myös hyvä kuulla, multa päätöksen tekee lääkäri. Tilat, käytettävissä olevat välineet, lääkkeet ja henkilökunta tai lähinnä sen puute poikkeavat tavanomaisesta. Näissä tilanteissa on aina punnittava riskien suuruus suhteessa hyötyyn, unohtamatta potilaan valmiutta päättää omista asioistaan. Toisaalta viimeisissä olympialaisissaan kilpaileva pituushyppåäjä voi mahdollisesti yrittää hypätä lihasvammasta huolimatta, kun vamman pahenemisen tai komplikaatioiden riskit on asianmukaisesti selvitelty potilaalle. Potilaita hoidetaan pukuhuoneen penkillä, kurapellolla, autossa, pelikentällä, vaihtoaitiossa tai lääkärin hotellihuoneessa. Urheilija ei useimmiten toivo sairautensa tai vammansa yksityiskohtien leviämistä esimerkiksi lehdistölle tai edes joukkuekavereilleen. joukkueläakäri voi joutua tiedottamaan urheilijan terveyteen liittyvistä asioista myös suoraan medialle. Lååkåriliitolla on olemassa valmis sopimuspohja, jota voi muokata sopivaksi. Joukkuelääkärin keskeisiä tehtäviä on antaa urheilijalle lupa osallistua kilpailuun tai palata harjoitteluun sairauden tai vamman jälkeen. Lajin vaatimusten ja luonteen tunteminen on ensiarvoisen tärkeää. Ihanteellisia olosuhteita ei voi odottaa varsinkaan matkustaessa. Urheilussa toimitaan paljon talkoohengessä, multa lääkäri harjoittaa omaa ammattiaan ja kantaa myös siihen l iiuyvän vastuun. Lääkäriliiton jäsenellä liiton pot ilasvahinkovakuutus sekä ja vastuuja oikeusturvavakuutus kattavat Suomessa toimivan lääkärin vakuutusturvan, mutta ulkomailla matkustettaessa tilanne on toinen. Tiedottamisen on tapahduttava yhteistyössä urheilijan kanssa ja hänen luvallaan. Yksittäisen kilpailun ensiavussa pärjää tavallisella lääketieteellisellä osaamisella, mutta pukäjänteisesså låäkär ityossä lajitekniikoiden, tyyppivammojen ja niiden syntymekanismien tunteminen auuaa työssä. Myös Lääkäriliiton ohjeissa urheilulääkäreille muistutetaan, että joukkuelääkärt on velvollinen hankkimaan jatkuvasti ajan tasalla olevaa tietoa kyseessä olevasta urheilulajista ja tuntemaan järjestön tai lajiliiton säännöt ja ohjeet. Toimimista kohdemaassa voivat myös rajoittaa kyseisen maan lait ja säännökset. Vaitiolovelvollisuus suojaa urheilijaa Lääkärillä on vaitiolovelvollisuus myös urheilussa. Potilaskohtaamisessa tulee pyrkiä mahdollisimman asianmukaisiin vastaanouotiloihin, mikä on usein haasteellista. Jokaista sääntöknoppia ei tarvitse tietää, multa lajin harjoittelun, kilpailutilanteiden, varusteiden ja [yysisten vaatimusten tunteminen on oleellista. Lääkäriä sitoo tällöinkin vaitiolovelvollisuus. On hyvä sopia selkeät pelisäännöt, joiden mukaan toimitaan. Vastaanottotiloista riippumatta potilaan yksityisyys tutkittaessa ja hoideltaessa on tärkeää suojata. Selkeä informaatio tilanteen riskeistä auttaa urheilijapotilasta päättämään mahdollisesta osallistumisesta esimerkiksi kilpailuun vamman uhalla. Tieto vaitiolovelvollisuudesta lisää urheilijoiden luottamusta lääkäriin ja laskee kynnystä hakea apua, mikä helpottaa sairauksien ja vammojen hoitoa ajoissa. Lääkäri joutuu ajoittain vartioimaan urheilijan terveyden etua tilanteissa, joissa kunnianhimo ja tahto pyrkivät ajamaan terveen järjen ohi. Suositusten mukaan lääkärin kanssa sopimuksen tehneen joukkueen tai liiton tulisi hankkia lääkärille vakuutus ulkomailla toimimista varten. oikeus toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana ja lakisääteiset vakuutukset. Tarvitaan joustoa ja kekseliäisyyttä, jotta asiat saadaan hoidettua urheilijakeskeisesti. Lääkärin lääketieteelliset tiedot vammasta tai 24 LIIKUNTA 6 TIEDE 48 • 5 12011. Joukkueen johto tarvitsee yksiselitteistä tietoa urheilijan terveydestä ja kyvystä esimerkiksi pelata, mutta kaikki informaatio tulee antaa potilaan suostumuksella ja tämän kanssa yhteisymmärryksessä. Nuorilla urheilijoilla lääkärin osa päätöksenteossa on suurempi kuin aikuisilla. On selvää, että henkeä uhkaavan rytmihäiriön riski on ehdoton este urheilulle. Lääkäriliiton ohjeiden mukaisesti lääkärillä on oikeus ja velvollisuus asiantuntemuksellaan puuttua asioihin, jotka voivat vaarantaa urheilijan terveyttä. Lääkärin tulee tehdä joukkueen/liiton/seuran kanssa kirjallinen sopimus, johon kirjataan toiminnan muodot sekä lääkärin ja vastaavasti joukkueen oikeudet ja velvollisuudet. Tästä tulee maksaa asiallinen korvaus. Tulevaisuudessa olisikin toivottavaa saada joltain taholta esimerkiksi Lääkäriliitolta ja Urheilulääkariyhdistykseltä konkreettinen ohje siitä, miten eri maissa tai maanosissa tulee toimia. Joustoa, kekseliäisyyttä ja urheilijakeskeisyyttä Joukkueen lääkärin työ poikkeaa luonnollisesti normaalista vastaanottotoiminnasta. Myös mediaa ja faneja kiinnostaa huippu-urheilijan terveydentila. Toisaalta huippuurheilua täysin ilman vammoja ei ole olemassa, joten päätöksissä pitää punnita hyödyt ja riskit ja löytää sopiva keskitie. Myös urheilulaji erityispiirteineen tuo oman sävynsä hoidon suunnitteluun
Tä tä täyden tävät lajiin liittyvät tekijät kut en lajin riskit (esim erkiksi kontaktit), mahdollisuus suojata urheilijaa uudelta vammalta (esim erkiksi suojat, teippi) ja muut tekijät, kuten kauden vaihe, kilpailun tärkeys, urheilijan ikä, ura n vaihe jne. Käytännössä tämä on usein joukkueen lääkäri, jonka tulee osata toimia urheilijan edunvalvojana ja seurata, että testi suoritetaan asianmukaisesti. Vammojen ennaltaehkäisy kolikon toinen puoli Asiantuntevan lääkärin pitkäjänteinen yhteistyö joukkueen kanssa auttaa vammojen ja sairastumisten ennaltaehkäisyssä. joukkuelääkärin tulee myös tuntea dopingtestiprotokolla. Hänen pitää myös osata auttaa, jos urheilija tarvitsee erivapauden lääkkeen käyttämiseen, eikä ole sitä pystynyt lääkityksen määränneen lääkärin kanssa hakemaan. saira udesta ja mahdollisista kom plikaatioista sekä kliiniset taidot tutkia vam man para nem inen tai vakavuusaste luovat peru stan arviolle urheilukunto isuudesta. Antidopingsäännöt ja urheilijan lääkitys tunnettava Lääkäriliiton säännöt velvoittavat urheilussa toimivan lääkärin pysymään ajan tasalla antidoping-säännöistä. Asianmukainen koulutu s urheiluvam moista, urheilusta eri saira uksien aikana sekä tiedot lajista yhdessä kokem uksen kanssa tuovat johdonm ukaisuutta ja auttavat näiden, joskus vaikeiden päätösten tekemisessä. Joukkueen lääkärin pitää tuntea urheilijoiden lääkitykset. Lääkärin tehtävän ei pitäisikään LIIKUNTA & TIEDE 48 • 5/2011 25. Sääntöjä muokataan tutkimustiedon perusteella vuosittain ja lääkäri on joukkueen asiantuntija, jonka vastuulla tulee olla myös urheilijoiden ja huoltajien informointi. Urheilija saa ottaa doping-testiin mukaansa yhden henkilön
Hyvä kommunikaatiokyky kaikkien joukkueen jäsenten, niin urheilijoiden kuin valmentajien, huoltajien ja fysioterapeuttien/ hierojien kanssa on avainasemassa, kun toimitaan urheilijan hyväksi. Työ urheilujoukkueen lääkärinä riippuen sitoutumisen määrästä on pääasiassa laaja-alaista yleislääkärin työtä sekä tukija liikuntaelimistön vammojen hoitoa. KATJA MJ0SUND, LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Orto-Lääkärit Lääkäriasema, Helsinki, Paavo Nurmi -keskus, Turku Sähköposti: katja.mjosund@orto-laakarit.fi Kirjoittaja toimii maajouhhueläähärinä Suunnistus/iitossa, Jäähiehholiitossa seliä Suomen Urheiluliitossa ja on muliana lääliärinä usean eri lajin seurnjoulihueen toiminnassa. Koska harjoitusleireillä ja arvokilpailuissa ongelmat ja poisjäännit tulevat pääosin tavallisista hengitystieja suolistoinfektioista, on ennaltaehkäisy avainasemassa. Oman joukkuelaäkär in tekemä terveystarkastus on lääkärille tilaisuus tutustua urheilijoihin ja heidän ongelmiinsa ja keskustella esimerkiksi toistuvan vamman ennaltaehkäisystä. Lääkäri itsenäinen ja osa joukkuetta Lääkärin ensisijainen tehtävä on potilaan terveydestä huolehtiminen, myös urheilujoukkueessa. Bonuksena kaikesta lääkäri pääsee kokemaan voittojen suloisuutta ja tappion karvautta, varsinkin jos urheilijoiden kanssa on toiminut pitkään ja kokenut myös harjoituskausien yläja alamäet. Tavoittamisen pelisäännöt kannattaakin sopia etukäteen. Joukkuelääkärinä toimiminen tuo hienoja elämyksiä urheilun ja urheiluväen parissa, kunhan on valmis ryhtymään toimeen yksilön terveyttä korostaen ja olosuhteista piittaamatta. Koulutuksessa yhdistyy fysiologian, perusterveydenhuollon, antidopingtiedon, vammojen ja sairauksien hoidon ja ennaltaehkäisyn sekä erilaisten sairauksien riskien tuntemus. Lääkäri on samalla myös itsenäinen asiantuntija ja lääketieteelliset päätökset ovat aina vain lääkärin vastuulla, vaikka toki esimerkiksi fysioterapeuttien ja valmentajien kuuleminen on viisasta. Hyvä rasitusfysiologian ja biomekaniikan osaaminen yhdistettynä lajituntemukseen auttavat eteenpäin, ja lajista riippuen myös erityisolosuhteiden, kuten kuuman ja kylmän, haasteet tulee ymmärtää. flr;J,rJf}H!)fJ f7 alkaa vasta vahingon sattuessa. Vammojen ja sairastumisten ehkäisyssä joukkuetasolla on saatu erinomaisia tuloksia, ja lääkärin tuleekin olla tietoinen lajin tyypillisimpien vammojen ennaltaehkäisystä sekä vaikuttaa tarvittaessa joukkueen harjoitteluun. Samalla myös urheilija saa kontaktin lääkäriin, varsinkin nuorilla urheilijoilla kynnys hakeutua hoitoon ongelmien yhteydessä madaltuu. Urheilijat sitoutetaan noudattamaan hygieniaohjeita, rokotusten voimassaolo tarkistetaan hyvissä ajoin ennen kilpailukautta ja tarvittaessa tehdään varsinkin nuorille urheilijoille lääkärintarkastus ennen harjoituskautta. Integriteetin säilyttäminen on tärkeää, mutta mikäli yhteistyö huoltajien ja valmentajien kanssa ei toimi saumattomasti, on toiminta joukkueessa hankalaa ja jopa mahdotonta. Kilpailut ja leirit järjestetään mitä merkillisimmissä paikoissa, joissa nähtävyyksiä ei ole jos niitä ylipäätään ehtisi katsella. Toisaalta lääkärin tulee johtoryhmään kuuluessaan pysyä roolissaan, eikä puuttua esimerkiksi joukkueen kokoonpanon valintaan muuten kuin objektiivisella ja selkeällä arviolla esimerkiksi loukkaantuneen urheilijan terveydentilasta. 26 LIIKUNTA & TIEDE 48, 5 /2011. Kokemus lajin ja urheilun parissa auttaa työssä. Mikä tahansa erikoisala voi antaa erinomaiset lähtökohdat joukkueen lääkärinä toimimiseen, kunhan lääkäri on kiinnostunut perehtymään lajiin ja edellä mainittuihin erityiskysymyksiin. Omistautunut joukkueläåkäri on myös kotimaassa urheilijoiden helposti tavoitettavissa. Koulutuksen lisäksi avainasemassa joukkuelääkärin työssä ovat kuitenkin terve järki yhdistettynä joustoon ja kekseliäisyyteen sekä aimo annokseen sovellustaitoja, alkaen askartelusta aina kliiniseen tutkimiseen erityisoloissa. Työ ei myöskään ole säännöllistä yhdeksästä neljään -työtä, vaan reissussa ollaan käytännössä jatkuvasti työssä. Liikuntalääketieteen erikoislääkärit tunnetaan liikunnan terveyshyötyjen asiantuntijoina, mutta liikuntalääketieteen koulutus antaa myös ihanteelliset lähtökohdat ammattimaisena joukkuelääkärinå toimimiseen. Toisaalta juuri näillä matkoilla monesta maasta saa aidomman, turistiesitteistä poikkeavan kuvan ruoasta alkaen. Toiminta joukkueessa on useimmiten tiimityöskentelyä parhaimmillaan, määrätietoista ja hauskaa toimintaa yhteisten tavoitteiden eteen. Joukkueen kanssa pääsee usein myös matkustamaan, tosin urheilumatkoilla arki on kaukana turismista. Reissuja ja rähjääntymistä Joukkueen lääkärinä pääsee lähelle urheilun arkea ja juhlaa ja saa tutustua mielenkiintoisiin urheilupersoonallisuuksiin
Tänä vuonna kilpailuun lähetettiin 37 abstraktia. Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus kilpailun arviointiraati: Olli Heinonen, Paavo Nurmi -keskus Jari Parkkari, UKK-instituutti Rainer Rauramaa, Kuopion liikunta lääketieteen tutkimuslaitos Harri Selänne, LIKES liikuntalääketieteen klinikka Timo Takala, Oulun Diakonissalaitos, Liikuntalääketieteen klinikka Heikki Tikkanen, Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriasema Finalistikäsikirjoitusten arvioitsijat: LT, professori Timo Lakka, Itä-Suomen yliopisto LKT, professori Leo Niskanen, KSSHP, Itä-Suomen yliopisto LT, dosentti Simo Taimela, Helsingin Yliopisto UIKUNTA & TIEDE 48 • 5/2011 27. LTS jakaa myös Nuoren tutkijan palkinnon. Arviointien perusteella neljä parasta tutkimusta pääsi finaaliin, jossa täydelliset englanninkieliset käsikirjoitukset arvioi tätä tarkoitusta varten koottu erillinen raati. Kilpailuun voi osallistua kuluvan vuoden aikana julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikuntalääketieteeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella. Vuoden liikunta lääketieteellinen tutkimus sekä Nuori tutkija palkitaan stipendillä ja voittajat julkistetaan Liikuntalääketieteen päivillä 9.11.2011. Sitä voivat tavoitella kaikki alle 35-vuotiaat tutkijat, jotka eivät ole vielä väitelleet. Liikunta 9.-10.11.2011 Liikunta lääketiede suunnannäyttäjänä Biomedicum Helsinki Vuoden 2011 paras liikuntalääketieteellinen tutkimus julkistetaan Liikuntalääketieteen päivillä L iikuntatieteellinen Seura (LTS) järjestää vuosittain liikuntalääketieteen alan tutkijoille kilpailun, jossa valitaan Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus
Lonkkamurtumapotilaiden kuntoutuksessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota toiminnallisiin ja tasapainoa kehittäviin harjoituksiin, jotta Luettaisiin lonkkamurtuman kokeneiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä. 28 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 /2011. Toiminnallista tasapainoa arvioitiin Bergin tasapainotestillä, johon kuuluu 14 tehtävää ja kokonaispisteiden vaihteluväli on 0-56. 29%; p=0,07). Todennäköisesti monenlaiset motivaatiotekijät ovat osaltaan vaikuttamassa liikunnallisesti aktiivisen tai liikkumattoman elämäntavan omaksumisessa. Lonkkamurtumapotilailla on usein tasapainovaikeuksia, jotka voivat osaltaan olla yhteydessä alentuneeseen toimintakykyyn. l) 6 viikkoa 7,5 vuotta aiemmin. Vaikka pitkään ja säännöllisesti toteutuvaa liikunnan harrastusta tarvitaan, emme toistaiseksi tunne kovin hyvin niitä tekijöitä,jotka saavat ihmiset jatkamaan liikuntaharrastustaan. Verrattaessa liikuntaan motivoivia tekijöitä vapaa-ajallaan aktiivisesti liikkuvien ja liikkumattomien välillä, tutkimus osoitti, että taitojen ja itsensä kehittämiseen (p<0,001), liikunnasta nauttimiseen (p<0,001), liikunnasta saataviin sosiaalisiin kontakteihin (p<0,001), fyysiseen kuntoon (p<0,001), psyykkiseen hyvinvointiin (p<0,001) ja ulkonäköön (p<0,001) liittyvät motivaatiotekijät olivat merkitsevästi tärkeämpiä liikuntaa harrastaville kuin liikkumattomille. Ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä. 242(112)N; p=0,01) ja murtuneessa alaraajassa oli enemmän kipuja (62% vs. Tutkimukseen osallistui 159 yli 60-vuotiasta kotona asuvaa iäkästä henkilöä, joilla oli ollut reisiluunkaulan murtuma (]CD S72.0) tai pertrookanteerinen murtuma (S72. TULOKSET: Tärkeimmät motiivit osallistua vapaa-ajan liikuntaan liittyivät kaikilla tulkittavilla liikunnan tuottamaan fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin sekä liikunnasta nauttimiseen. Vapaa-ajallaan liikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa harrastavat luokiteltiin liikunnallisesti aktiiveiksi, ja ne, jotka harrastivat liikuntaa kaksi kertaa kuukaudessa tai vähemmän luokiteltiin inaktiiveiksi. Kysymyksistä muodostettiin summamuuttuja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lonkkamurtuman kokeneiden ikääntyneiden henkilöiden toiminnallisen tasapainon ja itse arvioidun tasapainon varmuuden yhteyttä toimintakykyyn. Liikunnan suhteen aktiivit henkilöt kokivat merkitsevästi tärkeämmäksi myös halun olla paremmassa kunnossa tai paremman näköisiä kuin muut (p<0,001). 69(17), p<0,001) ja toiminnallinen tasapaino (Berg pisteet: 41(10) vs. HT-ryhmään verrattuna ATryhmäläisillä oli myös alhaisempi tasapainon varmuus (ABC pisteet,%: 4 7(19)vs. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vapaa-ajan liikunnan harrastamiseen liittyviä motivaatiotekijöitä liikunnallisesti aktiiveilla ja inaktiiveilla noin 35-vuotiailla miehillä ja naisilla. MENETELMÄT: Tutkimuksessa käytettiin aineistoa, joka on kerätty Jyväskylän yliopistossa, Gerontologian tutkimuskeskuksessa yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa vuosina 2004-2005 ja 2008-2011. Henkilöillä, jotka raportoivat tasapainon epävarmuutta ABC-testissä, oli kuusinkertainen riski kokea fyysinen toimintakykynsä heikoksi verrattuna niihin, joilla oli parempi tasapainon varmuus (OR: 5,68, 95%Cl: 2,66-12,12; vakioitu iällä ja sukupuolella). TULOKSET: 61% tutkittavista kuului ATryhmään. Testi sisältää 16 kysymystä ja kokonaispisteet vaihtelevat välillä 16-160. JOHDANTO: Lonkkamurtumat ovat yleisiä tapaturmia ikääntyneillä henkilöillä. Ryhmät eivät eronneet sukupuolen (p=0,85), leikkaustavan (0,87) tai kroonisten sairauksien määrän (0,18) suhteen toisistaan. JOHTOPÄÄTÖKSET: Itse arvioitu tasapainon varmuus ja toiminnallinen tasapaino ovat vahvasti yhteydessä päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen. Liikuntaan motivoivien tekijöiden merkityksen ymmärtäminen osana liikuntakäyttäytymistä on tärkeää, jotta voimme suunnata liikuntaneuvontaa tehokkaasti liikkumattomien henkilöiden pysyvään elämäntavan muutokseen. Vapaa-ajan liikunnan määrän suhteen eriävien henkilöiden tuloksia verrattiin toisiinsa Mann Whitneyn -testillä. Toimintakykyä arvioitiin kyselylomakkeella, jossa on 15 kysymystä, jotka käsittelevät vaikeuksien kokemista päivittäisissä perustoiminnoissa (ADL) ja välineellisissä päivittäisissä toiminnoissa (IADL). MENETELMÄT: Tämä tutkimus on osa suomalaista Kaksosten Terveystutkimus -kaksoskohortin (FinnTwinl6) pitkittäistutkimusta, jossa selvitetään monipuolisesti kaksosten terveysja liikuntakäyttäytymistä. IHl,K.lJNif.All'Ä~'KEr/ETEEN PÄ'/,VÄm 9V Liikuntaan motivoivat tekijät vapaa-ajan liikunnan suhteen aktiiveilla ja inaktiiveilla miehillä ja naisilla AALTONEN S, RINTALA M, KAPRIO J, KUJALA U . Tutkimusryhmien välisissä vertailuissa käytettiin Fishers Exact -testiä, riippumattomien oiosten T-testiä sekä Mann-Whitneyn U-testiä. TAUSTA: Yhä useammat meistä viettävät varsin liikkumatonta elämää. ABC-testiä (Activities-Spccific Balance Conlidence Scale) käytettiin arvioitaessa tasapainon varmuutta. Liikuntaan liittyvien motivaatiotekijöiden arvioinnissa käytimme kahdeksankohtaisesta REMM-mittarista (Recreational Exercise Motivation Measure) muokattua versiota. Muiden ihmisten odotusten täyttäminen oli ainut osa-alue, jonka vapaa-ajallaan inaktiivit henkilöt kokivat tärkeämmäksi motivaatiotekijäksi kuin aktiivit. Logistisella regressioanalyysillä selvitettiin toimintakyvyn ja toiminnallisen tasapainon sekä itse arvioidun tasapainon varmuuden välisiä yhteyksiä. Säännöllisesti toteutuva liikunta on kuitenkin paras tapa tuottaa terveyden kannalta hyötyä sekä ennaltaehkäistä kroonisia sairauksia. Erityistä huomiota olisikin syytä kiinnittää liikkumattomien henkilöiden liikuntaneuvonnassa sisäisen liikuntamotivaation kasvattamiseen. 75,7(7,2); p=0,03), murtumasta kulunut aika oli lyhyempi (1,3(1,6) vs. Korkeat pisteet merkitsivät heikkoa toimintakykyä. Yhteys säilyi myös sen jälkeen, kun malli vakioitiin murtumasta kuluneella ajalla, sairauksien lukumäärällä, murtuneen jalan voimalla ja kivulla sekä apuvälineen käytöllä ulkona (ABC; OR: 3,47, 95%CI: 1,41-8,53, Berg; OR: 4,29; 95%CI: 1,52-12,03). JOHTOPÄÄTÖKSET: Tämän tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että toisten ihmisten odotusten täyttäminen ei riitä motiiviksi ylläpitämään säännöllistä vapaaajan liikuntaharrastusta. HT-ryhmään verrattuna AT-ryhmäläiset olivat hieman vanhempia (keski-ikä 78,3(SD:7,2) vs. Vastaava yhteys oli myös lyysisen toimintakyvyn ja toiminnallisen tasapainon välillä (OR: 7,46, 95%CI: 3,10-17,96). V Toimintakyky, toiminnallinen tasapaino ja tasapainon varmuus lonkkamurtuman kokeneilla ikääntyneillä henkilöillä EDGREN J, SALPAKOSKI A, HEINONEN A, RANTANENT, KALLINEN M, SIHVONEN S, SIPILÄ S . Tutkittavat jaettiin vastausten perusteella kahteen ryhmään: hyvä toimintakyky (HT; vaikeuksia <4 tehtävässä) ja alentunut toimintakyky (AT; vaikeuksia 4::0: tehtävässä). 49(5), p<0,001). 2,9(2,6) vuotta; p=0,03), murtuneen alaraajan maksimivoima oli alhaisempi (186(79) N vs. Tutkimuksen viidenteen kyselytutkimukseen osallistui yhteensä 631 henkilöä (syntymävuodet 1974 n=65, 1975 17=282 ja 1976 n=284)
Keski-ikäisten naisten keskuudessa muutokset työolosuhteissa, tulojen pieneneminen, henkilökohtainen saavutus ja puolison/partnerin kuolema lisäsivät fyysistä aktiivisuutta, kun taas väkivallan kokeminen ja perheenjäsenen vankilaan joutuminen vähensivät sitä. Tämän jälkeen voi111111e antaa tarkempia suosituksia kovatehoisen intervalliharjoittelun terveysvaikutuksista perinteisiin liikuntasuosituksiin nähden.Jo nyt voimme kuitenkin todeta, että tämäntyyppinen aikaa säästävä harjoittelu vaikuttaa olevan erityisen tehokas veren rasva-arvojen alentaja. Uusi läheinen ihmissuhde, opintojen jatkaminen tauon jälkeen ja työpaikkahäirintä lisäsivät fyysistä aktiivisuutta. Lyhyellä harjoittelujaksolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta painoindeksi i n, vyötä rö-Ian tiosu h teeseen, viskeraalisen rasvan pinta-alaan tai kehon rasvaprosenttiin. V Kovatehoisen intervalliharjoittelun vaikutus maksan rasvapitoisuuteen ja kehon sokeriaineenvaihduntaan terveillä keski-ikäisillä miehillä HANNUKAINEN JC, SAVOLAINEN A, ESKELINEN JJ, HEINONEN 1, VIRTANEN K, PARKKOLA R, LEPO MÄKI V, KA PANEN J, KNUUTI J, NUUTILA P, KALLIOKOSKI KK . Ikääntyvien naisten keskuudessa hoitolaitokseen muuttaminen ja läheisen kuolema vähensivät fyysistä aktiivisuutta, kun taas pidempiaikainen leskeys lisäsi fyysistä aktiivisuutta. Nykyisten terveysliikuntasuositusten mukaan liikuntaan tarvittavaa aikaa voidaan kuitenkin kompensoida kovemmalla teholla. Elämäntapahtumien aikana fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavat spesifit tekijät (mm. Yliopisto-opintojen aloittaminen, lapsensaanti, uudelleen avioituminen ja urbaani katastrofi vähensivät fyysistä aktiivisuutta, kun taas eläkkeelle siirtyminen lisäsi sitä. Jotta haasteeseen voidaan vastata, on oleellista tietää rnitkå henkilökohtaiset ja ympäristölliset tekijät vaikuttavat fyysiseen aktiivisuuteen. Tästä johtuen elämän muutosvaiheissa olevat muodostavat otollisia kohderyhmiä fyysisen aktiivisuuden edistämistyölle. Nuorten naisten keskuudessa työelämään siirtyminen, muutokset työolosuhteissa, avoliitto, avioliitto, raskaus, avioero/ero ja tulojen pieneneminen vähensivät fyysistä aktiivisuutta. Tutkimus on osa laajempaa intervalliharjoittelun terveysvaikutuksia selvittävää projektia. Mukaan hyväksyttiin tutkirnukset , joissa fyysinen aktiivisuus on määrueuy sekä ennen että jälkeen clämäntapahtuman. Tä111än tutkimuksen tavoitteena on selviuää kovatehoisen, vähän aikaa vievän intervalliharjoittelun vaikutuksia kehon ja maksan koosturnukseen sekä kehon sokeriaineenvaihduntaan, ja verrata intervallimenetelmän tuottamia muutoksia kestävyystyyppisen harjoittelun vaikutuksiin. 3,1 ± 3,9%) pysyivät tilastollisesti rnuuttuman omina. Ennestään tiedetään, että aerobinen harjoittelu pienentää maksan rasvapitoisuutta, multa kovatehoisen intervalliharjoittelun vaikutuksia sisäelimistöön ei ole aiemmin tutkittu. TAUSTA: Kroonisten tautien maailmanlaajuinen yleistyminen on yhteydessä elintapojen muutoksiin, kuten fyysisen aktiivisuuden vähenemiseen. Tutkiuavarnme, eli terveet, keski-ikäiset, aikaisemmin liikuntaa harrastarnauomat miehet selvisivät harjoituksista hyvin ja ilman komplikaatioita. Koehenkilöt suorittivat kahden viikon aikana kuusi kertaa harjoituksen, joka sisälsi 4-6 x 30 sekunnin maksimaalisen vedon (Wingaten testin tapaan) neljän minuutin palautuksetla. Lisää tutkimuksia tarvitaan selvittämään elämäntapahtumien lyhytja pitkäaikaisvaikutuksia fyysiseen aktiivisuuteen sekä sukupuolieroja elämäntapahtumien vaikutuksissa. 44 ± 16 urnol/kg/m!n), maksan tilavuus (1390 ± ll.2 vs.1400 ± 128 crn-') ja rasvapitoisuus (3,6 ± 3,2 vs. Elämäruapahtumat saattavat vaikuttaa fyysiseen aktiivisuuteen, sillä ne aiheuttavat negatiivista tai positiivista stressiä, _ja voivat häiritä arkirutiine_ja. Myös kehon insuliiniresistenssiä kuvaava Homa-indeksi (1,4 ± 0,3 vs. 4,7±0,56 mmol/1, ps; 0,05, LDL 3,3 ± 0,9 vs. Seuraavassa esittelemme alustavia tuloksia viideltä ensimmäiseltä intervalliharjoitteluun osallistuneelta mieheltä. Tutkimussarjan täydentyessä tulokset tarkentuvat ja pystymme vertailemaan iruervalliharjoiu elun vaikutuksia perinteisen aerobisen harjoittelun lisäksi erilaisilla potilasryhmillä. MENETELMÄT: Koehenkilöt (n=5) olivat terveitä, normaalitai lievästi ylipainoisia (BMI 24,9 ± 2,7), keski-ikäisiä (ikä 49,6 ± 4,6) miehiä, jotka eivät urheilleet säännöllisesti, ja joilla ei ollut kilpaurheilutaustaa (VO 2 max 33,8 ± 2,6 ml/kg/min). Mukaan otetuissa tutkimuksissa esiintyvät elämäntapahtuma! jaeu iin seuraaviin kategorioihin: yliopistoopintojen aloittaminen; muutokset työelämässä; muutokset siviilisäädyssä tai läheisissä ihmissuhteissa; raskaus/lapsensaanu; työpaikkahäirinnän, väkivallan tai katastrofin kokeminen; ja hoitolaitokseen muuttaminen. 2,8 ± 0,5 mmol/1, p s; 0,05 ja HDL 1,7 ± 0,5 vs. Kolesteroliarvoihin harjoittelulla oli rnerkiuävä vaikutus: Kokonaiskolesteroli 5,5±0,83 vs. Sairaudet elämäntapahtumina _jätettiin tämän systemaauisen kirjallisuuskatsauksen ulkopuolelle. TULOKSET: Systernaan.isen kirjallisuushaun jälkeen hyväksymiskriteerit täyttäviä tutkimuksia löydettiin 29. TULOKSET: VO2max (rnl/kg/min) parani 4,4 ± 0,9 %. V Elämäntapahtumat ja muutos vapaa-ajan fyysisessä aktiivisuudessa: systemaattinen kirjallisuuskatsaus ENGBERG E, ALEN M, KUKKONENHARJULA K, PELTONEN JE, TIKKANEN HO, PEKKARINEN H t . psyykkiset ja sosiaaliset) tulisi myös selvittää. Viime vuosina on esitelty mielenkiintoisia tuloksia kovatehoisesta (anaerobisesta), vain vähän aikaa vievästä intervalliharjoittelusta, jonka on osoitettu parantavan nuorten terveiden miesten hapenouokykyä ja koko kehon i nsuliin iherkkyyttä kestävyystyyppisen harjoiu elun tavoin. Fyysinen inaktiivisuus on merkittävä kansanterveydellinen haaste. MENETELMÄT: Systemaau isella k irjallisuushaulla kartoitettiin tutklmukset, _joissa tutkittiin vähintään yhden merkirtävän elämäntapahtuman ja fyysisessä aktiivisuudessa tapahtuvien muutosten välisiä yhteyksiä. TAUSTA: Ajanpuute on yksi tärkeimmistä liikkumista rajoittavista tekijöistä. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää mitä tutkimuksia elåmäntapahtumien vaikutuksesta fyysiseen aktiivisuuteen on tehty. Useat samanaikaiset elämäntapahtumat vähensivät fyysistä aktiivisuutta sekä miesten että naisten keskuudessa. JOHTOPÄÄTÖKSET: Elämäntapahtumilla on merkittävä yhteys vapaa-ajan fyysisessä aktiivisuudessa tapahtuviin muutoksiin. Tutkimusten tulokset osoit.tivat tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä tiettyjen elämäntapahtumien ja vapaa-ajan fyysisessä aktiivisuudessa tapahtuvien muutosten välillä. 1,6 ± 0,7), insuliiniherkkyyttä kuvaava M-arvo (42 ± 13 vs. 1,5 ± 0,5 mmol/1, p s; 0,01. JOHTOPÄÄTÖKSET: Näiden alustavien tulosten mukaan kovatehoinen intervalliharjoittelu paransi hapenottokykyä ja alensi veren rasva-arvoja merkitsevästi, vaikka vaikutukset koko kehon insuliiniresistenssiä tai insuliiniherkkyyttä kuvaaviin muuttujiin jäivät vähäisiksi. Paastoverinäytteet, kehon koostumusmittaukset, VO 2 111ax -testi, kahden tunnin sokerirasituskoe, euglykeeminen hyperinsulineeminen clarnp -tutkirnus, sekä maksan volyyrnin ja rasvaproseruin mittaukset (MRS ja MRI) suoritettiin ennen ja jälkeen interventiojakson. LIIKUNTA & TIEDE 48, 5/2011 29
HF-teho ja alku tilanteen VLsuhde yhdessä ennustivat harjoitteluintervention jälkeistä L', VL-suhdetta (ennustearvo 29%, p<0,0001) sukupuolesta riippumatta. V Liikunnan ravitsemuksesta riippumattomat vaikutukset lipoproteiinien kokoon ja koostumukseen ja seerumin rasvahappoihin HEINONEN 1, VIIKARI J, MIKKILÄ V, SOININEN P, KANGASAJ, LEHTIMÄKIT, KÄHÖNEN M, ALA-KORPELA M, RAITAKARI OT . Potilaat kirjasivat jokaisen harjoituksen toteuman päiväkirjaan. L', VL-suhde oli negatiivisesti yhteydessä alkutilanteen VL-suhteeseen (r= -0,35, p=0,012) ja HF-tehoon (r= -0,41, p=0,003), mutta ei HR:ään, ikään, diabeteksen kestoon, TRIMPiin tai lähtökuntoon (p=ns kaikille). Tässä tutkimuksessa selvitettiin selittääkö sykevaihtelu yksilöllistä kuntomuutosta (L',VO 2 peak) ja VL-suhteen muutosta (L', VL-suhde) 2 tyypin diabeetikoilla, joilla on sepelvaltimotauti. V Onko istuva elämäntapa yhteydessä sydänterveyden riskitekijöihin. Harjoittelun viikoittainen toteuma analysoitiin harjoitusimpulssin avulla (TRIMP). Seerumin lipoprotei inien (VLDL, LDL, !DL ja HDL) koot (XXL-5) ja eri kokojen konsentraatiot ja koostumukset (mm. Autonomisen hermoston toiminta, sykevaihtelulla mitattuna, on yhteydessä yksilölliseen kuntomuutokseen terveillä. Liikuntaharjoittelu kuuluu keskeisenä elementtinä diabeetikon hoitoon ja kuntoutukseen tavoitteena parantaa kuntoa ja pienentää vyötärön yrnpärystä. Laseritutkimus. niiden triglyseridija kolesterolimääriä vähentäen. TAUSTA: Liikunta ehkäisee sydänja verisuonisairauksia, minkä ajatellaan johtuvan pitkälti liikunnan suotuisista vaikutuksista seerumin rasva-arvoihin. ~&tt11•111WrtflZtit F2=:fJ~ fJ fJHYu u V Sykevaihtelu on yhteydessä vyötärö-lantiosuhteen muutokseen liikuntaharjoittelun jälkeen HAUTALAA, KARJALAINEN J, KIVINIEMI A, MÄKIKALLIOT, PURA 0-P, HUIKURI H, TULPPO M . Liikunnan vaikutusten itsenäisen roolin arvioimista vaikeuttaa usein myös se, että paljon liikkuvat ihmiset myös syövät usein terveellisemmin, millä on myös oma vaikutuksensa seerumin rasva-arvoihin. Paljon liikkuvilla ihmisillä oli kuitenkin enemmän kaksoissidoksia vapaissa rasvahapoissa (p=0,02) ja vähemmän metyleeniryhmiä kaksoissidosta kohti (p=0,006) ravitsemuksesta ja muista tekijöistä riippumatta. TULOKSET: Liikkumisen määrä ja ruokavalion terveellisyys olivat tutkimuksessa suoraan yhteydessä toisiinsa (r=0,27, p<0,0001). Potilaista 94 % oli beetasalpaaja-lääkityksen alaisena mittausten aikana. omega-3, 6ja 9) ja niiden rakennekoostumuksia mitattiin magneettispektroskopialla (NMR). JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että lipoproteiineihin liittyen ravitsemuksesta, sukupuolesta, iästä ja kehon painoindeksistä riippumattomat liikunnan itsenäiset ja terveydelle suotuisat vaikutukset näkyvät etenkin VLDL-partikkeleissa, etenkin niiden vähäisempinä triglyseridipitoisuuksina. kokonaisrasvat, vapaa ja sitoutunut kolesteroli, fosfolipidit, triglyseridit) sekä lukuisa määrä (yhteensä 117 muuttujaa) muita seerumin rasvahappoja (mm. HR ja HFteho eivät muuttuneet harjoittelun jälkeen (p=ns molemmille). Liikunnallisuuteen on yhdistetty 111111. Kontrolloitu sykeohjattu kotiharjoiuelu, joka sisälsi sekä kestävyysharjoittelua että lihaskuntoharjoittelua (4-5 krt/vk), toteutettiin nykysuosituksen mukaisesti. Ruokavalio luokiteltiin sitä terveellisemmäksi, mitä enemmän se sisälsi täysjyvåviljatuoueita, hedelmiä, kasviksia, kalaa ja pähkinöitä, ja toisaalta mitä vähemmän se sisälsi punaista lihaa ja lihavalmisteita, ja paistettuja ja uppopaisteuuja sekä sokerisia tuotteita. Ruoan käyttöä tutkittiin frekvenssikyselyllä ja ruokavalion terveellisyys pisteytettiin sen mukaan, miten hyvin se vastasi ravitsemussuosituksia. Liikunta vähensi myös triglyseridipitoisuutta pienissä HDL partikkeleissa, mutta ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi esimerkiksi HDL:n kokoon tai suuren HDL:n kolesierolipitoisuuteen (p-arvot 0,09 ja 0,051), toisin kuin terveellinen ravitsemus, jonka havaittiin suurentavan HDL:n keskikokoa ja suuren HDL:n kolesterolipitoisuutta (p = 0,02 molemmissa). suurentuneet HDL-pitoisuudet, mutta kaikki liikunnan yksityiskohtaiset vaikutukset seerumin lipoproteiineihin ja muihin rasvoihin eivät ole kuitenkaan vielä selvillä. TAUSTA: Huono kunto (maksimaalinen hapenottokyky, VO 2 peak) ja vyötärölihavuus, erityisesti vyötärö-lantiosuhde (VLsuhde), ennustavat kuolleisuutta 2 tyypin diabeetikoilla. MENETELMÄT: Sykevälien vuorokausinauhoitus ja kliininen rasituskoe toteutettiin 50 potilaalle (11 naista ja 39 miestä, ikä 62±5, VO 2 peak 22±6 ml/kg/min, BMI 30,2±3,8, VL-suhde 0,99±0,06) ennen 6 kk:n mittaista harjoirteluinterventiota ja sen jälkeen. Sykevaihtelusta analysoitiin syke (HR) ja vagaalista aktiivisuutta kuvaava HF-teho. TULOKSET: VO 2 peak kasvoi keskimäärin 7±9% (p<0,0001, vaihteluväli -16-29%) ja VL-suhde pieneni keskimäärin -1±3% (p=0,007, vaihteluväli -10-5%). Autonomisen hermoston toiminta näyttäisi olevan yksilöllistä harjoitusvasteua selittävä fysiologinen tekijä diabeetikoilla. HELAJÄRVI H, PAHKALA K, HEINONEN 0, HEINONEN 1, TAMMELIN T, HIRVENSALO M, MANSIKKANIEMI K, MIKKILÄ V, VIIKARI J, RAITAKARI . L', VO 2 peak korreloi ainoastaan TRIMPin (r=0,40, p=0,004), mutta ei esimerkiksi HR:n (r=0,13, p=ns), HF-tehon (r= -0,08, p=ns) eikä lähtökunnon (r=0,16, p=ns) kanssa. TUTKIMUKSEN TAUSTA: Olemme aiemmin todenneet runsaan istumisen (sederuaarisuus) olevan yhteydessä suurempaan kehon painoindeksiin (BMI) ja vyötärönymparykseen. Kun tulokset vakioitiin iällä, sukupuolella, kehon painoindeksillä ja ruokavalion terveellisyyttä kuvaavilla pisteillä, tutkimuksen keskeisimpänä löydöksenä liikunnan havaittiin vaikuttavan itsenäisesti voimakkaimmin kaikkia VLDL osakokojen seerumikonsentraatioita laskien ja mm. Liikunta näyttää kuitenkin vaikuttavan itsenäisesti myös seerumin rasvahappojen rakenteisiin, kuten lisäämällä kaksoissidosten määrää rasvahapoissa, millä voi myös olla suotuisia vaikutuksia sydänja verisuoniterveyttä ajatellen. Liikuntaa merkityksellisemmin ravitsemuksella oli suurempi vaikutus seerumin omega-rasvahappoihin, joista seerumin omega-3 rasvahappopitoisuus oli sitä suurempi ja omega-9 ja tyydyttyneiden rasvahappojen suhde seerumin kokonaisrasvahappopitoisuuteen sitä pienempi, mitä terveellisempi oli ravitsemus (p<0,001 molemmissa). JOHTOPÄÄTÖKSET: Diabeetikot, joilla on alkava sydämen autonominen neuropatia (alentunut vagaalinen säätely) ennen harjoitteluinterventiota, saavuttavat vähäisemmän hyödyn keskivartalolihavuuteen liikuntaharjoittelusta. Tämä tutkimus selvittää vapaa-ajan 30 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 /2011. MENETELMÄT: Tässä tutkimuksessa 2131 suomalaisen 30-45 vuotiaan naisen ja miehen liikunnan määrää, tehoa ja kertoja tutkittiin objektiivista askelmittaria vastaan validoitua kyselylomaketta käyttäen
TAUSTA: Koetulla fyysisellä kunnolla tarkoitetaan henkilön omaa arviota fyysisen kunnon osatekijöiden (kestävyys, voima, nopeus, notkeus) tasostaan suhteessa muihin samanikäisiin ja samaa sukupuolta oleviin henkilöihin. Sports Med 2004: 34: 1-8. Kyselylomakkeen avulla kerättiin tieto runsaasti istumista sisältävästä ajankäytöstä vapaa-ajalla (päivittäinen TV:n katselu, tietokoneen käyttö, lukeminen ym.) sekä liikunnan määrästä (vapaa-ajan ja työmatkaliikunta). Tätä mittarin ominaisuutta, jonka avulla pystytään keräämään 10 minuutin yhtäjaksoiset aktiivisuusjaksot, voidaan hyödyntää kun arvioidaan terveysliikunnan suositusten täyttymistä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Askelten kokonaismäärän perusteella neljäsosa miehistä ja viidesosa naisista oli inaktiivisia. Tutkimukseen osallistuneista 1853 (84 %) täytti kyselylomakkeen ja keräsi päiväkirjaan viikon aikana kertyneiden askelten määrän. VIITTEET: Bravata DM, ym. Väestötasoisia askelrnutarituloksia on julkaistu viimeisen kahden vuosikymmenen aikana kasvamassa määrin eri maista, mutta Pohjoismaista ei aikuisväestön vertailuarvoja ole vielä saatavissa. Istuminen ei ole vain liikunnan puuttumista, vaan itsenäinen sydänterveyden riskitekijä. 5-luokkaisen jaottelun mukaan, 26 % miehistä ja 16 % naisista sijoittui erittäin alhaiselle aktiivisuustasolle ( <5 000) ja vain 20 % naisista ja 15 % miehistä oli aktiivisia (>10 000). TULOKSET: Runsas istuminen vapaaaikana oli yhteydessä korkeaan triglyseridipitoisuuteen (p <0,01). Tämä on riippumatonta vapaa-ajan liikunnan ja työmatkaliikunnan määrästä, BMl:stä, energiansaannista ja ravitsemuksen laadusta. Edellä mainituista vapaa-ajan liikunta-aktiivisuusmuuttujista laskettiin sukupuolivakioitu liikuntaaktiivisuusindeksi. V Suomalaisten aikuisten askeleet HIRVENSALO M, TELAMA R, SCHMIDT MD, TAMMELIN TH, YANG X, MAGNUSSEN CG, VIIKARI JSA, RAITAKARI OT . Askelmääriä vertailtiin 5-luokkaiseen suositukseen, joka perustuu laajan tutkimuskatsaukseen päivittäisten askel ien yhteydestä terveyteen. Tämän lisäksi miehillä runsas istuminen vapaa-aikana oli epäsuotuisasti yhteydessä paastoinsuliiniin, CRP-, kokonaisja HDL-kolesterolisekä apoB-pitoisuuteen ja systoliseen ja diastoliseen verenpaineeseen (p <0,009). Tutkimuksessa käytettiin Omron Walking Style One (HJ-152R-E) askel mittaria, joka mittaa askelten kokonaismäärän lisäksi aerobiset askeleet. Bravata ym (2007) tutkimuskatsauksessa havaittiin, että askelmittari oli myös hyvä motivointiväline interventioissa, joissa oli pyritty lisäämään aikuisväestön fyysistä aktiivisuutta. Mittarin luotettavuutta arvioitiin vertaamalla 27 tutkittavan Omron Walking Style One askelmittarin antamia tuloksia ActiGraph (GTlM) kiihtyvyysmittarin tuloksiin. Naisilla (7 824±2 925) oli miehiä (7 089±2 774) (p<0,001) enemmän askelia. Aerobiset askeleet syntyvät 10 minuutin yhtäjaksoisesta kävelystä (vähintään 60 askelta/minuutti), juoksusta ja muusta askelien tehtävästä liikkeestä. Askel määrä sisälsi 1925 (±2 052) aerobista askelta. Aerobiset askeleet antoivat jonkin verran erilaisen kuvan osallistujien fyysisestä aktiivisuudesta kuin askelten kokonaismäärä. 25 vuotta myöhemmin kouluiässä kuntotesteihin osallistuneiden ja vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuskyselyyn vastanneiden koettua kuntoa tutkittiin kyselylomakkeella. JOHTOPÄÄTÖKSET: Runsas istuminen vapaa-aikana on suomalaisilla aikuisilla, etenkin miehillä, itsenäisesti ja haitallisesti yhteydessä tärkeisiin sydänterveyden riskitekijöihin. Viikonlopun päivinä tutkimukseen osallistujille kertyi enemmän aerobisia askelia kuin viikolla (p<0.001). Tässä 25 vuoden seurantatutkimuksessa selvitettiin kuinka vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus sekä fyysinen kunto nuoruusiässä (12-18-vuotiaana) ennustavat koettua fyysistä kuntoa aikuisiässä (37-43-vuotiaana) (n= 1321). Tilastollisissa analyyseissä käytettiin lineaarisia regressioanalyysejä. istumisen yhteyttä sydänja verisuonitautien riskitekijöihin aikuisilla. 2008). Viisiportaisella asteikolla selvitettiin henkilön omaa arviota fyysisen kunnon osatekijöiden (kestävyys, voima, nopeus, notkeus) tasostaan sekä neliportaisella asteikolla arvioita omasta suorituskyvystä erilaisissa liikuntasuorituksissa (juoksu, kävely, pyöräily, hiihto). Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta mitattiin kyselylomakkeella, jossa selvitettiin vapaa-ajan liikuntaharrastuksen tiheyttä ja intensiteettiä sekä urheiluseuraan, kilpailutoimintaan ja koulun liikuntakerhoon osallistumista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 30-45-vuotiaiden suomalaisten päivittäisiä askel määriä ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Toimihenkilöt olivat työntekijöitä passiivisempia askelten kokonaismäärän perusteella arvioituna. Runsaan istumisen vähentämiseen tulisikin terveydenedistämistyössä, muiden epäterveellisten elämäntapojen ohella, kiinnittää enemmän huomiota. Raitakari OT, ym. Lisäksi mitattiin paastoveren insuliini, glukoosi, CRP, kokonaisja HDLkolesteroli, apoAja apoBja triglyseridipitoisuus sekä verenpaine. Luokituksen tasot ovat: erittäin alhainen (<5 000 askelta/päivä), alhainen (5 000-7 499), jonkin verran aktiivinen (7 500-9 999), aktiivinen (>10 000-12 499) ja hyvin aktiivinen (2:12 500) (Tudor-Locke & Basset 2004). Ravitsemuskyselyllä kerättyjen ruoanja alkoholinkäyttötietojen perusteella määritettiin tutkittavien keskimääräinen päivittäinen energiansaanti sekä ruokavalion laatu verrattuna ravitsemussuosit uksiin. lnt J of Epidmiol 2008: 2 1-7 Tudor-Locke C, Bassett DR Jr. Vakiointi vapaa-ajan liikunnan, BMl:n, alkoholin käytön, tupakoinnin, energian saannin, tai suositusten mukaisen ravitsemuksen suhteen ei muuttanut tulosta. Näiden muuuujiLIIKUNTA & TIEDE 48, 5/2011 31. JAMA 2007; 298: 2296-2304. Askelia kertyi kummallekin sukupuolelle arkipäivinä enemmän kuin viikonlopun päivinä. MENETELMÄT: Vuonna 1976 fyysinen kunto mitattiin viidellä kouluolosuhteisiin sopivalla kenttätestillä (2000 m juoksu/1500 m juoksu, 30 s vatsalihastesti, 4 x 10 m sukkulajuoksu, vauhditon pituushyppy sekä leuanveto/koukkukäsiriipunta). Naisilla vastaava yhteys oli vain istuvan istuma-ajan ja apoA-pitoisuuden välillä (p<0,03). Tulosten perusteella laskettiin yhteen ikäja sukupuolivakioitu kuntoindeksi. Spearmanin järjestyskorrelaatio oli 0,942 (<0,001) TULOKSET: Osallistujat raportoivat keskimäärin 7 499 (±2 908) päivittäistä askelta. MENETELMÄT: Aineistona oli LASER! -tutkimuksen (Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät) vuoden 2007 seurantaan osallistuneet 30-45-vuotiaat naiset (n=l084) ja miehet (n=909). V Nuoruusiän fyysisen kunnon ja vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden yhteys aikuisiän koettuun kuntoon HUOTARI P, MIKKELSSON L, KUJALA U, LAAKSO L, NUPPONEN H . TUTKIMUKSEN TAUSTA: Askelmittari on edullinen ja helppokäyttöinen väline fyysisen kokonaisaktiivisuuden arviointiin ja seurantaan. MENETELMÄT: Tiedot kerättiin syksyllä ja talvella 2007-2008 osana LASERl-tutkimusprojekt in 2 7-vuotisseurantatutkim usta (Lasten ja nuorten sepelvaltimotautien riskitekijät, Raitakari ym. (Mikkelsson, Kaprio, Kautiainen, Kujala, Nupponen, 2005). Ylemmät toimihenkilöt raportoivat sen sijaan alempia toimihenkilöitä ja työntekijöitä enemmän aerobisia askeleita
Palautumisvaiheen HRVmuuuujissa ei ollut eroja ryhmien välillä. T l D:n pitkäaikaista veren glukoositasapainoa kuvaava glykolysortunut hemoglobiini (HbAJc) määritettiin laskimoverestä. Ryhmät olivat iän ja kyselylomakkeella tutkitun fyysisen aktiivisuuden (Tl D: 265 ± 153, CON: motivoida löytämään oma liikuntamuoto ja 316 ± 133 mi n/vko ) suhteen vakioituja. V Fyysinen aktiivisuus ja kunto ovat yhteydessä sydämen sykevaihteluun lihavilla aikuisilla KAIKKONEN KK, KORPELAINEN RI, TULPPO MP, KAIKKONEN HS, VANHALA ML, KALLIO MA, KEINÄNEN-KIUKAANNIEMI SM, KORPELAINEN JT . Vaikka ilmoitellu fyysinen aktiivisuus ei eronnut ryhmien kesken, oli TlD:n V0 2 max matalampi kuin kontrollcilla. Muuttujien välisiä yhteyksiä tutkittiin Spearmanin kaksisuuntaisella korrelaatiolla sekä regressioanalyysilla (rnult iple regression). TAVOITTEET: Selvitimme komplrkaauuomien tyypin l diabeetikkojen (TlD) ja terveiden kontrollien (KON) ANS:n toimintaa välittömän palautumisen aikana sekä palautumisen yhteyttä suorituskykyyn. Maksirnisyke ei eronnut ryhmien välillä (Tl D vs. Hyvä fyysinen suorituskyky on yhteydessä parempaan ANS:n toimintaan terveillä ja useilla potilasryhmillä, mutta tyypin 1 diabeetikoilla yhteyttä ei tunneta yhtä hyvin. Diabeetikoilla oli matalampi V0 2 max kuin KON:lla (35 ± 5 vs. l2 ± 5 %, p < 0,05). V Sydämen autonomisen hermoston toiminta välittömässä palautumisessa maksimaalisen aerobisen suorituksen jälkeen tyypin 1 diabeetikoilla HÄGGLUND H, UUSITALOA, PELTONEN JE, KOPONEN SA, AHO J, TIKKANEN HO . 5 min levon jälkeen unkiuavai polkivat portaiuain nousevan, uupumukseen johtavan polkupyöräergometritestin, jota seurasi 5 min palautus paikallaan ergometrin päällä istuen. JOHTOPÄÄTÖKSET: Sykepalautuminen oli hitaampaa TJ O:lla kuin KON:lla, mutta palautumisen aikaisissa HRV:ssa ei ollut ryhmäeroja. Maksimaalisen hapenoiiokyvyn (V02max) måärit tämiseksi mitattiin henkäys henkäykseltä vcrn ilaauota ja alveolaarista kaasujenvaihioa. Normaalijakautuneisuus restau iin Shapiro-Wilkin W -resullä. Vastaavasti lihaskunnon ja koetun kunnon välinen korrelaatio oli miehillä 0,45 (p<0,001) ja naisilla 0,38 (p<0,001). Autonomisen hermoston säätelyhäiriöt ja lihavuus ovat merkittävässä yhteydessä toisiinsa. TULOKSET: Tyypin diabeetikkojen HbAlC (7,7 ± 0,8 %) ei korreloinut V02max:n kanssa. Vastaavasti vapaa-ajan lukurua-aktiivisuudehaan vähiten liikkuvaan viidennekseen kouluiässä kuuluneiden riski kokea kuntonsa heikoksi aikuisiässä oli viisinkertainen eniten vapaa-ajallaan liikkuneeseen viidennekseen verrattuna molemmilla sukupuolilla. TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET: Autonomisen hermoston kautta välittyvien sydämen säätelyhäiriöiden on arvioitu jopa kaksinkertaistavan ennenaikaisen kuoleman riskiä. LÄHTEET Mikkelsson, L., Kaprio, J., Kautiainen, H., Kujala, U. Ryhmiä vertailtiin Mann-Whitney U -testillä, ryhmien sisäisiä muutoksia Wilcoxonin signed-rank -iesullä ja rnuutt ujieri välisiä yhteyksiä testattiin Spearman-korrclaatiolla. Säännöllisen liikunnan ja aerobisen kunnon yhteydestä lihavien ih32 LIIKUNTA & TIEDE 48·512011. JOHDANTO: Sydämen ja verenkiertoelimistön autonomisen hermoston (ANS) toimintaa tutkitaan sykcvälivaihtelun (HRV) ja rasituksen jälkeisen sykepalauturnisen (HRR) avulla. Kontrolleilla ei nähty korrelaatioita V02max:n ja HRR:n välillä, johon 111111. HRR laskeu iin 5 lyönnin keskiarvosykkeiden erotuksina uupumisajankohdan ja kunkin palauturnisrninuutin 0-5) välillä, sekä kunkin palaut urnisminuutin prosentuaalisina muutoksina (HRR %). M, & Nupponen, H. Sitä vastoin KON:lla V02max ja HRR 1-5 min eivät korreloineet. Sykepalautumisessa HRR % 2 min oli pienempi TlD potilailla kuin KON:lla (26 ± 7 vs. Sen sijaan tyypin l diabeetikkojen sykepalautuminen oli yhteydessä maksimaaliseen hapenouokykyyn. TULOKSET: Nuoruusiän fyysinen kunto ja vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus ennustivat aikuisiän kocu ua kuntoa sekä miehillä että naisilla. /JI/.K1U.NjTAIPÄÄKETIE-FEEN PÄl 1 VÄn 9W1 fJ fll'lOU fJ en perusteella laskettiin sukupuolivakioitu koetun kunnon indeksi. Merkitsevyyden rajana oli p < 0,05. pieni otoskoko saattaa olla yksi selitys. Testissä rekisteröitiin sydänfilmiä lkHz:n taajuudella. 34 ± 12 %, p < 0,05) ja HRR % 3 min suurempi (22 ± 9 vs. (2005). Nuoruusiässä kunnoltaan heikoimpaan viidennekseen kuuluneiden riski kokea kuntonsa heikoksi myös aikuisiässä oli miehillä yli viisinkertainen ja naisilla yli seitsenkertainen kouluiässä fyysiseltä kunnoltaan parhaimpaan viidennekseen kuuluneisiin verrattuna. Tässä esitettyjen muuttujien norrnaalijakauiuneisuuden vuoksi tulokset ilmoitetaan keskiarvo e 50. HRV:sta analysoitiin lepoa ja palautumista 1 rni n jaksoista kokonaisvaihtelua kuvaava SDNN, parasympaau ista säätelyä kuvaavat RMSSD ja Poincare Plot:n SD I sekä cpälineaarista HRV:a kuvaavat SampEn ja Detrended Fluctuauon -analyysin Alpha I. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 12 tyypin 1 diabeetikkoa (iältään keskiarvo a 50, 33 ± 6 v) ja 13 KON (32 ± 6 v). Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports, 15, 329-335. Normaalipainoisilla henkilöillä fyysisen aktiivisuuden ja aerobisen kunnon on todettu olevan yhteydessä sydämen autonomiseen säätelyyn ja aerobinen harjoitlelu voi parantaa autonomisen hermoston toimintaa sykevaihtelumittauksella arvioituna. Kunkin 1-5 minuutin HRR korreloi TI O:lla V02max:n (r = 0,70, 0,77, 0,59, 0,62, 0,66, p < 0,05 kaikki), mulla ei HbAlC:n kanssa. KON: l83 ± 11 vs. Tyypin l diabetekseen liiu yy usein jo varhaisessa vaiheessa ANS:n toiminnan muutoksia. Nuoruusiän kcstävyyskunnon ja aikuisiän koetun kunnon välinen korrelaatio oli miehillä 0,24 (p<0,001) ja naisilla 0,32 (p<0,001). JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimuksen iulokset osoittivat, eitä nuoruusiän fyysisen kunnolla ja vapaa-ajan liikunta-aktiivisuudella on merkitystä aikuisiän koetun kunnon kannalta. 45 ± 5 ml/kg/min, p < 0,01 ). Nuoruusiän liikunta-aktiivisuuden ja aikuisiän koetun kunnon välinen korrelaatio oli miehillä 0,25 (p<0,001) ja naisilla 0,24 (p<0,001). Aikuisiän koetun fyysisen kunnon kannalta kaikkein vähiten liikkuvia ja fyysiseltä kunnoltaan heikoimpia nuoria tu lisi tapansa liikkua sekä kannustaa säännölliseen liikuntaharrastukseen ja liikunnalliseen elämäruapaan. 184 ± 12 bpm). Associations between self-estimated and measured physical fitness among 40-year-old men and women
TULOKSET: VO2max (ml/kg/min) parani peräti 4,4 ± 0,9 % harjoittelujakson aikana. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää kovatehoisen intervalliharjoittelun vaikutuksia sydänlihaksen glukoosija rasvahappoaineenvaihduntaan ja verrata muutoksia aerobisen harjoittelun vaikutuksiin. Liikuntaneuvonnan vaikutusta fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen on kuitenkin tutkittu vähän näissä potilasryhmissä. Tässä vaiheessa esittelemme alustavia tuloksia viideltä ensimmäiseltä intervalliharjoitteluun osallistuneelta mieheltä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää säännöllisen fyysisen aktiivisuuden ja aerobiscn kunnon yhteyttä sydämen sykevaihteluun työikäisillä lihavilla henkilöillä. V Yksilöllisen liikuntaohjelman vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen ja maksimaaliseen suorituskykyyn sepelvaltimotautipotilailla KARJALAINEN J, KIVINIEMI A, HAUTALAA, NIVA J, LEPOJÄRVI S, MÄKIKALLIOT, PIIRA O-P, HUIKURI H, TULPPO M . Harjoittelujakso ei vaikuttanut leposykkccseen, mutta laski merkitsevästi verenpainetta (SYST: 127 ± 3 vs 121 ± 5 mml-lg; DIAST: 82 ± 4 vs 76 ± 1 mmHg; MAP: 97 ± 3 vs 91 ± 1 mmHg). Fyysinen aktiivisuus ja aerobincn kunto saattavat vähentää lihavuuteen liittyviä terveysriskejä parantamalla sydämen autonomista säätelyä. Sydänlihaksen rasvahappojen käytön mittaukset ovat analysoitavina ja esitellään päivillä. Nykyisten terveysliikuntasuositusten mukaan liikuntaan tarvittavaa aikaa voidaan kuitenkin kompensoida kovemmalla teholla. JOHTOPÄÄTÖKSET: Elinaikainen fyysinen aktiivisuus ja aerobinen kunto ovat positiivisesti yhteydessä sydämen sykevaihteluun. Korkea mitattu maksimaalinen hapenkulutus selitti 45 % HFln vaihtelusta ja 25 % LF/1-lF vaihtelusta. Tällaisen intervalliharjoittelun vaikutuksista eri kudosten aineenvaihduntaan tiedetään kuitenkin toistaiseksi hyvin vähän. TUTKIMUKSEN TAUSTA: Runsas fyysinen arkiaktiivisuus ja säännöllinen liikuntaharjoittelu ovat tärkeitä hoitomuotoja sekä sepelvaltimotaudissa että tyypin 2 diabeteksessa. 137,7, p=0,018) ja ULF (9,62 vs. misten autonomisen hermoston toimintaan ei ole tietoa. MENETELMÄT: 44 SVT potilaalle (12 naista, 32 miestä, ikä 62±5 vuotta) ja 39 LIIKUNTA & TlEDE 48 • 512011 33. Tässä tutkimuksessa mitattiin yksilöllisen liikuntaohjelman vaikutusta fyysiseen aktiivisuuteen ja maksimaaliseen suorituskykyyn (METmax) sepelvaltimotautipotilailla (SVT) ja sepelvaltimotautipotilailla, jotka sairastivat tyypin 2 diabetesta (SVT+T2D). 9,31, p= 0,016) olivat tilastollisesti merkitsevästi korkeammat hyväkuntoisilla. He eivät urheilleet säännöllisesti, eikä heillä ollut kilpaurhcilutaustaa (VO2max 33,8 ± 2,6 ml/kg/rnin). TULOKSET: Säännöllisellä, elinaikaisella fyysisellä aktiivisuudella oli positiivinen ja itsenäinen yhteys lihavien aikuisten sydämen sykevaihteluun. Jatkotutkimuksissa tulee selvittää mm. Vaikutukset koko kehon insuliiniresistcnssiä tai insuliiniherkkyyttä kuvaaviin muuttujiin jäivät vähäisiksi, eikä sydänlihaksen glukoosinkäytössäkään havaittu merkitsevää muutosta, vaikka keskimääräinen muutos olikin selkeä. VO 2 max-testi, sokerirasituskoe, euglykeeminen hyperinsulineeminen clamp -tutkimus, sekä sydämen glukoosin ja rasvahappojen käytön mittaukset (PET-kuvauksella) suoritettiin ennen ja jälkeen interventiojakson. Harjoittelu ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi sydänlihaksen glukoosinkäyttöön, vaikka keskimääräinen muutos olikin -19% (37 ± 13 vs 29 :t 11 micromol / 100 g/ min, p=0,17). AINEISTO JA MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 107 vapaaehtoista (87 naista, keski-ikä 44,5 vuotta, keskimääräinen BMI 35,7), jotka rekrytoitiin sanomalehti-ilmoituksen kautta. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tut kittavamrne, viisi keski-ikäistä, aikaisemmin lähes liikkumatonta miestä selvisivät kaikista harjoituksista hyvin ja ilman komplikaatioita. Tulosten mukaan kovatehoinen intervalliharjoittelu paransi hapenottokykyä ja alensi verenpainetta merkittävästi jo lyhyellä harjou usjaksolla. Viime vuosina on esitetty mielenkiintoisia tuloksia kovatehoisesta (anaerobisesta), vain vähän aikaa vievästä intervalliharjoittelusta, jonka on osoitettu nopeasti parantavan nuorten terveiden miesten hapenottokykyä ja koko kehon insuliiniherkkyyttä jopa paremmin kuin kestävyystyyppisen harjoittelun. Vuorokauden mittaisessa sykevaihtelumittauksessa kaikki spektrianalyysin muuttujat olivat korkeammat hyväkuntoisilla verrattuna huonokuntoisiin. Jo nyt voimme kuitenkin todeta, että tämäntyyppinen tehokas, mutta aikaa säästävä harjoittelu vaikuttaa olevan erityisen hyödyllistä verenpaineelle. Elinaikainen fyysinen aktiivisuus selitti 40 % SDNN vaihtelusta ja 24 % ULF vaihtelusta. Tämän löydöksen merkitys selviää tarkemmin, kun meillä on myös sydänlihaksen rasvahappojen käytön tulokset suuremmalla otoskoolla. TAUSTA: Ajanpuute on yksi tärkeimmistä liikkumista rajoittavista tekijöistä. Lopullisissa malleissa aerobinen kunto ja elinaikainen fyysinen aktiivisuus olivat tärkeimmät sydämen sykevaihtelua selittävät tekijät. Tutkittavat suorittivat kahden viikon aikana kuusi kertaa harjoituksen, joka sisälsi 4-6 x 30 sekunnin maksimaalisen vedon (Wingatetestin tapaan) neljän minuutin palautuksella. Fyysinen aktiivisuus on sisällytettävä kaikkiin lihavuuden ennalta ehkäisysekä hoitoohjelmiin. V Kovatehoisen intervalliharjoittelun vaikutus sydänlihaksen glukoosija rasvahappoaineenvaihduntaan terveillä keski-ikäisillä miehillä KALLIOKOSKI K, ESKELINEN J, SAVOLAINEN A, HEINONEN 1, VIRTANEN K, KAPANEN J, PARKKOLA R, LEPOMÄKI V, NUUTILA P, KNUUTI J, HANNUKAINEN J . MENETELMÄT: Koehenkilöt (n=5) olivat terveitä, normaalipainoisia tai lievästi ylipainoisia (BMI 24,9 ± 2,7), keski-ikäisiä (ikä 49,6 ± 4,6 v) miehiä. Nykyistä ja elinaikaista liikunta-aktiivisuutta selvitettiin kyselyn avulla. Koko kehon insuliiniresistenssiä kuvaava I-loma-indeksi ja insuliini herkkyyttä kuvaava M-arvo eivät muuttuneet. Tutkimus on osa laajempaa intervalliharjoittelun terveysvaikutuksia selvittävää projektia. Muuttujista SDNN (159,6 vs. Tutkittavat osallistuivat antropometrisiin mittauksiin, hapenottokyvyn maksimaaliseen testiin ja 24 tunnin sykevaihtelumittaukseen. miten tällainen harjoittelu soveltuisi veren pai netau t i potilaille. Lihavuuden ennalta ehkäisyssä ja hoidossa tulee aiempaa voimakkaammin huomioida elinaikaisen liikunnan ja fyysisen kunnon merkitys lihavuuteen liittyvien sairauksien ennalta ehkäisyssä
Scand J Med Sci Sports 2006; 16 252-257. Ara 1, Vicente-Rodriguenz G, Jimenez-Raminez J, Dorado C, Serrano-Sanchez J, Calbert J. Ylipainoisista lapsista 43 % (24/54) oli tyttöjä ja 57 % (30/54) oli poikia. 5:02 ± 9:19 min/vr k, p = 0,091). Kahdeksankymmentä (46 %) perhellä palautti kyselylomakkeen. Available from: http://wwweuro.who.int/_data/assets/ pdf _fi le/0010/74 746/E90711. Aiempien tutkimusten perusteella lasten ja nuorten ylipaino on yhteydessä sekä alhaiseen fyysiseen aktiivisuuteen (3) cuä heikkoon suorituskykyyn (4-6). VIITTEET 1. Tutkittavilta mitatti in pituus, paino ja vyötärönympärys. Kontrolliryhmän muodostivat normaalipainoiset 8-vuotiaat lapset, joille tehtiin samat kyselyt ja mittaukset kuin interventioryhmälle. Ylipainoisten poikien fyysinen aktiivisuus (2,41 SD 0,72) oli merkittävästi vähäisempää kuin normaalipainoisilla pojilla (2,91 SD 0,64, p=0,004). Lisäksi ylipainoisten poikien 6 minuutin kävelytestin tulos oli heikompi kuin normaalipainoisten. Lisäksi vanhempia tulisi ohjata kiinnittämään huomiota omiin lukuntatouumuksiin, sillä lapset ottavat mallia vanhempien liikkumistottumuksista hyvin varhaisessa iässä. pdf 2. Myös fyysisen aktiivisuuden erot ylipainoisten ja normaalipainoisten poikien välillä ovat samansuuntaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa. Kuuden kuukauden liikuntaohjelrnan jälkeen korkealla intensiteettitasolla tapahtuva fyysinen aktiivisuus oli lisääntynyt huomattavasti SVT potilailla (9:59 ± 15:03 rni n/vrk , p = 0,014) ja samanlainen trendi havaittiin myös SVT+T2D potilailla (6:14 ± 10:18 min/vrk, p = 0,060).METmax kasvoi molemmissa potilasryhmissä (SVT potilailla 8,1 ± 2,0---> 8,4 ± 1,9 MET, p = 0,017 ja SVT + T2D potilailla 6,5 ± 1,6 ___, 6,9 ± 1,7 MET, p < 0,001). JOHTOPÄÄTÖKSET: SVT + T2D potilaiden påiviuäinen fyysinen aktiivisuus on vähäisempää verrattuna samanikäisiin SVT potilaisiin. Äidin fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä lapsen fyysiseen aktiivisuuteen (r = 0,363, p <0,001). 3:24 ± 1:17 h/vrk , p = 0,014), ja samanlainen suuntaus oli nähtävissä myös korkealla iruensueeu itasolla (2:08 ± 2:57 vs. Lopullisessa analyysissa oli yhteensä 65 normaali painoista lasta, joista 45 % (29/65) oli tyttöjä ja 55 % (36/65) oli poikia. Fyysinen aktiivisuus mitattiin 7 päivän PAQ-C -kyselyllä. Laitinen J, Sovio U. Physical activity in nonoverweight and overweight hispanic children and adolescents. Vanhemmat täyttivät vastaavanlaisen aikuisten kyselyn. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimuksen perusteella sekä tyttöjen että poikien ylipaino on yhteydessä normaalipainoisia heikompaan fyysiseen suorituskykyyn. Denmark: WHO Regional Otfice for Europe; 2007. Ylipainoisten ja normaalipainoisten tyttöjen välillä ei ollut eroa fyysisessä aktiivisuudessa (2,53 SD 0,64 vs. Pojilla ylipaino on yhteydessä vähäiseen fyysiseen aktiivisuuteen. Aktiivisuusmittauksesta analysoitiin erikseen fyysisen aktiivisuuden aika kohtuukuormitteisella (2-5 MET) ja korkealla (>5 MET) intensiteeuuasolla. Testit mittaavat tasapainoa (flamingo tasapainotesti), nopeuua ja keueryyuä (10x5 sukkulajuoksu), käsien liikenopeutta (lautasten koskettelu), liikkuvuutta (eteeruaivutus), vartalon voimaa (istumaan nousu), räjähtävää voimaa (vauhditon pituushyppy) sekä käsija selkälihasten kestävyyttä (koukkukäsiriipunta) Aerobinen suorituskyky mitattiin kuuden minuutin kävelyiesullä ryhmätesteinä. Tutkimuksen havainnot lapsen ylipainon ja heikon suorituskyvyn yhteydestä tukevat aiempia tutkimustuloksia. Branca F, Nikogosian H, Lobstein T. TULOKSET: Ennen liikuntaohjelman aloittamista SVT+T2D potilaat liikkuivat vähemmän kohtuukuormitteisella intensiteettitasolla verrattuna SVT potilaisiin (2:40 ± 1:23 vs. Fogelholm M, Stigman S, Huisman T, Metsämuuronen J. The challenge of obesity in the WHO European Region and the strategies for response. Tämä tutkimus on osa laajaa RALLI-hanketta, jonka tarkoituksena on selvittää lihavuuden riskitekijöitä sekä tehostetun ravitsemusja liikuntaohjauksen vaikutus painon kehitykseen 7-12-vuotiailla lapsilla. Physical fitness in adolescents with normal weight and overweight. Tässä tutkimuksessa osoueunn, että lapsen fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttaa muuan muassa äidin fyysinen aktiivisuus. 2,59 SD 0,68, p= 0,741). Nuorten lihavuuden kehityssuunnat Tuloksia Pohjois-Suomessa vuonna 1966 ja 1986 syntyneiden tutkimuksesta. 3. TULOKSET: Tyttöjen ja poikien ylipaino oli yhteydessä sekä heikompaan tasapainoon, vartalon voimaan, räjähtävään voimaan euä heikompaan käsija selkälihasten voimaan. Yksilöllinen liikuntaohjelma on tehokas tapa lisätä etenkin korkealla intensiteettitasolla tapahtuvaa fyysistä aktiivisutta ja parantaa suorituskykyä SVT ja SVT+T2D potilailla. lnt J Obes 2004; 28: 1585-1593. 6. Poikien runsas fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä merkitsevästi parempaan tulokseen useimmissa suorituskykytesteissä. Mittauksiin osallistui 53 normaalipainoisen lapsen äitiä ja 49 isää. METmax mitattiin polkupyöräergometri testillä. SVT + T2D potilaalle (7 naista, 32 miestä, ikä 62±5 vuotta) tehtiin 5 vuorokauden fyysisen aktiivisuuden mittaus hereillä oloaikana kiihtyvyysanturiteknologiaan perustuvalla rannelaitteella (Polar AW200; Polar Electro Oy, Kempele) ennen liikuntaohjelman aloittamista ja kuuden kuukauden liikuntaohjelman jälkeen. Suorituskyky mitattiin EUROFIT-testistöllä, joka sisältää yhdeksän testiä. 4.Butte N, Puyay M, Adolph A, Vohra F, Zakeri 1. Dencker M, Thorsson 0, Karlsson M, Linden C, Svensson J, Wollmer P,Andersen L. Ylipainoiset lapset (n=54) ja heidän vanhempansa (n=86) ohjautuivat lasten lihavuuden perhekeskeiseen hoitoon koulujensa terveydenhoitajien kautta (Oulu, Rovaniemi, Kemi ja Ylivieska). V Fyysinen aktiivisuus ja fyysinen suorituskyky 8-vuotiailla ylipainoisilla ja normaalipainoisilla lapsilla ja heidän vanhemmillaan KARPPANEN A-K, AHONEN S-M, TAMMELINT, VANHALA M, KORPELAINEN R . Lisäksi tarkoituksena on selvittää onko vanhempien fyysisellä aktiivisuudella ja yli painolla selitysyhteyuä lapsen fyysiseen aktiivisuuteen ja ylipainoon. Kysely lähetettiin neljän oululaisen koulun normaalipainoisten 8-vuotiaiden lasten vanhemmalle (n=l 75). Regular participation in sports is associated with enhanced physical fitness and lower fat mass in prepubertal boys. Med Sci Sports Exerc 2007; 39: 1257-1266. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko 8-vuotiaiden ylipainoisten ja normaali painoisten pohjoissuomalaisten lasten fyysisessä aktiivisuudessa ja suorituskyvyssä eroa. Scand J Med Sci Sports 2007; 18(2):162-170 34 LIIKUNTA & TIEDE 48 .. Suomen lääkärilehti 2005; 42:4231-4235.[Abstract in English[. Viime vuosikymmenien aikana myös PohjoisSuomessa ylipainoisten ja lihavien nuorien osuus väestöstä on lähes kolminkertaistunut (2). Tutkimuksen aineisto koostuu RALLl-intervention alku mittauksista ja -kyselyistä, jotka tehtiin vuosina 2006 ja 2007. Daily physical activity in Swedish children aged 8-11 years. 5. TUTKIMUKSENTAUSTA: Lasten lihavuus on yleistynyt kaikkialla maailmassa (1). MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui yhteensä 119 pohjoissuomalaista lasta. 5/2011. p.24-25. Liikuntaohjelma perustui tämän hetkisiin terveysliikuntasuosituksiin ja harjoittelun intensiteetti määriteltiin yksilöllisesti sykereservin perusteella. Vanhempia ja etenkin äitejä tulisi kannustaa liikkumaan yhdessä lastensa kanssa
Lisäksi lihaksiin voi kehittyä insuliini resistenssi, joka voi johtaa tyypin 2 diabetekseen. vertailuissa). Tutkimme ox-LDL:n yhteyttä ylipainoon ja lihavuuteen sekä sitä miten maksimihapenottokyky tai lihaskunto vaikuttaa em. MENETELMÄT: Kuusitoista kaksosparia (keski-ikä 60 v, seitsemän geneettisesti LIIKUNTA & TIEDE 48 • 5/2011 35. lnaktiivisuus kiihdyttää näitä tapahtumia ja heikentää sekä lihaksen toimintakykyä että lihaksen metaboliaa. LF-tehot laskettiin sekä absoluuttisina arvoina että normalisoituna ilman suodatusta mitattuun LFja HF-tehon summaan. -6±22%, p=0,039) mutta ei käsipuristuskokeessa (0±19 vs. Osallistujat suorittivat fyysistä kuntoa mittaavat testit (maksimihapenottokykyä mittaava polkupyöräergometritesti ja lihaskuntoindeksi mitattuna eri li hasryhmien kestävyystestei llä), yleisen terveystarkastuksen sisältäen seerumin rasvojen kartoituksen sekä vastasivat yksityiskohtaiseen kyselyyn liikunnasta ja elintavoista. Tämä johtaa siihen, että lihaksen kyky poistaa kehoon ja lihaksiin kertyvää ylimääräistä rasvaa heikkenee. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella pitkäaikaisen liikunnan harrastamisen ja toisaalta liikkumattomuuden vaikutuksia reisilihasten ominaisuuksiin ja sokeriaineenvaihdunnan muuttujiin kaksospareilla, joiden jäsenet erosivat toisistaan liikunta-aktiivisuuden suhteen. 7±20%, p=0,046) ja käsipurisiuskokeessa (-5±16 vs. Mittaukset toteutettiin vuonna 2007, jolloin parin jäsenten välistä eroa liikuntatottumuksissa oli dokumentoidusti kestänyt 32 vuotta. Sen sijaan normalisoidun sykevaihtelun LF-tehon vasteet passiiviseen kallistukseen ja käsipuristukseen viittaavat heikentyneeseen sympaattiseen reaktiivisuuteen tyypin 2 diabeteksessa. TUTKIMUKSEN TAUSTA: Tyypin 2 diabetes lisää sydäntapahtumien riskiä sepelvaltimotaudissa. TUTKIMUKSEN TAUSTA: Kohonnut hapettuneen LDL-kolesterolin (ox-LDL) pitoisuus on yhdistetty elintasosairauksiin, kuten sydänja verenkiertosairauksiin, metaboliseen oireyhtymään sekä tyypin 2 diabetekseen. V Matalataajuinen sykeja verenpainevaihtelu sympaattisessa aktivaatiossa tyypin 2 diabetesta sairastavilla sepelvaltimotautipotilailla KIVINIEMI A, HAUTALAA, KARJALAINEN J, PIIRA 0-P, LEPOJÄRVI S, TIINAN EN S, SEPPÄNENT, HUIKURI H,TULPPO M . Lisäksi mitattiin barorefleksiherkkyys ristispektrirnenetelrnällä. Matala(LF, 0,04-0,15 Hz) ja korkeataajuinen (HF, 0,150,4 Hz) sykeja verenpainevaihtelu mitattiin spektrimenetelmin käyttämällä adaptiivista suodatinta määrittämään hengityksen vaikutuksista riippumattoman LF-tehon sekä respiratorisen sykeja verenpainevaihtelun määrän. Ikää ja tupakointia käytettiin kovariaatteina. MENETELMÄT: Jatkuva EKG, verenpaine ja hengitys mitattiin levossa, passiivisessa kallistuskokeessa (5 min) ja käsipuristuskokeessa (5 min, 20% maksimaalisesta puristusvoimasta) 66 sepelvaltimotautipotilaalta, jotka lisäksi sairastivat tyypin 2 diabetesta (ikä 61±6 vuotta, miehiä 52) ja 67 sepelvaltimotautipotilaalta, joilla ei ollut diabetesta (ikä 62±6 vuotta, miehiä 50). JOHTOPÄÄTÖKSET: Ylipaino sekä lihavuus ovat yhteydessä korkeaan ox-LDL:n ja korkeisiin seerumin rasva-arvoihin. V Pitkäaikaisen liikunnan vaikutukset lihasten ominaisuuksiin ja sokeriaineenvaihduntaan: Kaksostutkimus LESKINEN T, SIPILÄ S, KAPRIO J, KAINULAINEN H, ALEN M, KUJALA U . BMI ja maksimihapenottokyvyn alaryhmissä ox-LDL (23%, P<0,0001) ja ox-LDUHDLkolesteroli ( 45%, P<0,0001) olivat suurempia ylipaino/huono kunto -alaryhmässä verrattuna normaalipaino/huono kunto -alaryhmään, kun taas merkitseviä eroja ei havaittu ylipaino/hyvä kuntoja normaali paino/hyvä kunto -alaryhmien välillä. ylipainoinen) ja fyysisen kunnon (erikseen kestävyysja lihaskunto) mukaan (kuruotertiilit: huono kunto, keskiverto kunto, hyvä kunto). painoindeksi, sepelvaltimotaudin hoito sekä aiemmin sairastetut sydäninfarktit. Siksi lihasten ominaisuuksien menetys on tärkeässä yhteydessä sekä toimintakyvyn heikkenemiseen että aineenvaihduntasairauksien puhkeamiseen. Myös muutokset normalisoidussa verenpainevaihtelun LF-tehossa erosivat passiivisessa kallistuskokeessa diabeetikoiden ja ei-diabeetikoiden välillä (2±21 vs. Osallistujat jaettiin edelleen kuuteen alaryhmään BMl:n (normaali vs. Askel tavassa lineaarisessa regressiossa tyypin 2 diabetes oli ainoa normalisoitujen LF-tehojen muutoksia selittävä tekijä, kun huomioitiin mm. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tyypin 2 diabeteksen vaikutuksia sydämen autonomisen säätelyn muutoksiin sympaattisessa aktivaatiossa sepelvaltimotautipotilai l la. 55±7 lyöntiä/min, p=0,028). Muutokset keskisykkeessä ja veren paineissa olivat samanlaiset passiivisessa kallistuskokeessa ja käsipuristuskokeessa. Tarkkaan ei kuitenkaan vielä tunneta, miten tyypin 2 diabetes vaikuttaa sydämen autonomiseen säätelyyn sepelvaltimotaudissa. 3±16%, p=0,260). yhteyteen. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tyypin 2 diabetesta sairastavilla sepelvaltimotautipotilailla ei näyttäisi ilmenevän heikentynyttä sydämen vagaalista säätelyä, respiratorisen sinusarytmian määrällä mitattuna, eikä barorefleksiherkkyyttä levossa ja sympaattisessa aktivaatiossa ei-diabeettisiin sepelvaltimotautipotilaisiin verrattuna. Sen sijaan muutos normalisoidussa sykevaihtelun LFtehossa oli diabeetikoilla ei-diabeetikoita pienempi passiivisessa kallistuskokeessa (0±21 vs. MENETELMÄT: Terveitä nuoria miehiä (keski-ikä 25,1, 18-48, n=831) jaettiin normaalipainoisiin (n=486), ylipainoisiin (n=269) ja lihaviin (n=76) painoindeksin mukaan (BMI). 1±16%, p=0,021). Poikkeava autonomisen hermoston toiminta on potentiaalinen suurentunutta sydän komplikaatioiden riskiä selittävä tekijä diabeetikoilla. V Hyvä aerobinen tai lihaskunto ehkäisevät ylipainoisia miehiä kohonneelta hapettuneelta LDL-kolesterolilta KOSOLA J, AHOTUPA M, KYRÖLÄINEN H, SANTTILA M, VASANKARIT . Hyvä hapenottokyky sekä lihaskunto näyttävät suojaavan ylipainoisia yksilöitä tältä epäedulliselta seerumin rasvaprofiililta. TULOKSET: Levossa ainoastaan keskisyke poikkesi diabeetikoiden ja ei-diabeetikoiden välillä (58±9 vs. Myöskään muutokset absoluuttisissa sykeja verenpainevaihtelussa ja barorefleksiherkkyvdessä eivät poikenneet ryhmien välillä. BMI ja lihaskunto alaryhmien välillä ox-LDL (24%, P<0,0001) ja ox-LDUHDL-kolesteroli (51 %, P<0,0001) olivat suuremmat ylipaino/huono kuntokuin normaali paino/huono kunto -ala ryhmässä. TAUSTA: Aikuisiällä lihasmassa alkaa vähentyä ja lihasvoima, -teho ja lihassolujen määrä laskevat, kun taas kehon rasvamassa voi lisääntyä. TULOKSET: Seerumin ox-LDL pitoisuus (14%/32%) sekä ox-LDUH DL-kolesteroli suhde (32%/68%) olivat suurempia ylipainoisilla ja lihavilla verrattuna normaali painoisiin (P<0,005, kaikissa em
Tämä näkyi siten, että aktiiveilla kaksosilla lihasvoima oli säilynyt korkeammalla tasolla kuin liikuntaa harrastamatLomilla kaksosilla. Paastoverensokeri oli aktiiveilla kaksosilla merkitsevästi alhaisempi (5,1 vs 5,6 mrnol/l, p=0,041). V Liikunta-aktiivisuuden ja mediankäytön yhteys kutsuntavelvollisten MOPO 2010 kyselyja haastattelututkimuksessa LUOTOT, KINNUNENT, KORPELAINEN R . Reiden lihasten ominaisuuksia tutkittiin Tl-magneettikuvauksen avulla siten, että reiden puolivälistä otetusta poikkileikkauskuvasta analysoitiin lihaksen ja rasvan poikkipinta-ala, ja käyttäen useampaa leikettä laskettiin reiden lihasvolyymi. 11mi fJ LM!)tl rJ identtistä ja yhdeksän ei-identtistä paria) osallistuivat tutkimuksiin, joissa mitatt i in vasemman polven ojentajien maksirnaalista isometristä lihasvoimaa ja käden puristusvoimaa. Lisäksi hyödynnettiin laajempaa (n= 770) kutsumakyselyja rniuausaineistoa, jonka perusteella tutkituille määritetriin heidän liikunnallista aktiivisuuttaan kuvaavat luokat. Mitatuista lihasten ominaisuuksista lihaksen sisäisen rasvan pinta-ala oli yhteydessä sokeriaineenvaihdunnan muuttujiin (R2=0,22-0,30, n=31 kaksosia). Purist usvoimissa ei ollut eroja. Aineistoa analysoitiin rnåa rällisin ja laadullisin menetelmin. Dynaa111ista tasapainoa tutkittiin kasijuok36 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 /201 l. Tässä aineistossa esimerkiksi vähän liikkuvilla vaikuttaa olevan sähköisiä ihmissuhteita aktiivisia useammin. Tämän aineiston valossa alussa esiuämä oleuarnuksernrne vähän liikkuvien nuorten runsaammasta mediankäytöstä näyttää pitävän paikkaansa. Aikaa käytetään netissä sähköisissä yhteisöissä, peleissä ja monenlaisessa sosiaalisessa toiminnassa. TULOKSET: Kaikki tutkittavat olivat aktiivisia median käyttäjiä riippumatta liikunnallisesta aktiivisuudesta. 14%). Suosionsa vuoksi Internetiä voidaan hyödyntää hyvinvointipalvelua kehitettäessä. V Hyppelyharjoittelun vaikutus lievää polven nivelrikkoa sairastavien naisten polvikipuun ja suorituskykyyn satunnaistettu kontrolloitu tutkimus. Plasman paastoverensokeri analysoitiin laskimoverinäytteestä. Yhteydet kuitenkin heikkenivät, kun diabetesta sairastavat kaksoset poistettiin analyysistä (R2=0,08-0,10, n=27). Lisäksi liikunnallinen elämäntapa ehkäisee rasvan kertymistä lihasten sisään ja tasapainouaa sokeriaineenvaihduntaa. Määrällisessä tarkastelussa kiinnitettiin huomiota erityisesti tutkittavien median käytön määrään suhteessa heidän liikunnalliseen aktiivisuuteensa. Aineiston perusteella monet olisivat myös kiinnostuneita kokeilernaan hyvinvointipalveluja verkossa. TULOKSET: Tulokset osoittivat, että koko aikuisiän ajan liikkuneet kaksoset omasivat 20 % suuremmat polven ojentajien lihasvoi111at kuin heidän inaki iiviset kaksossisaruksensa (p=0,006). TAUSTA JA TAVOITTEET: Tutkimus on osa monitieteellistä MOPO -hanketta, jonka tavoite on kehittää teknologisia ratkaisuja hyödyntävä hyvinvointipalvelu syrjäytymisvaarassa olevien nuorten liikunnalliseen ja sosiaaliseen akt ivoirniseen. Lihaksen sisäinen rasva ja HbAlC muodostivat vahvimman yhteyden,joka näkyi myös parieroja korrelouaessa (r=0,55, p=0,03, n=l5 paria). Esirnerk iksi kyselyyn vastanneista vähän tai kohtuullisesti liikkuvista lähes puolet (n. Haastattelujen tarkoitus on muun muassa syventää käsityksiä nuorten ja median suhteesta, miten ja paljonko he sitä käyttävät, millaisia merkityksiä mediat saavat nuorten elämässä, miten sähköinen yhteisöllisyys koetaan. Internet on "rnuovautuva" media.joka yhdistää monia perinteisten viestinten clernenuejä. MULTANEN J, HÄKKINEN A, KIVIRANTA 1, KUJALA U, OJALA R, JARMO KOLI J, SELÄNNE H, HEINONENA . Harjoitusohjel111a oli aie111111in luuston kannalta edulliseksi osoitellu l 1,2] progressiivinen sovellettu aerobic-/step-aerobic -ohjelma sisältäen nopeita suunnanvaihdoksia ja asteittain korkeampia hyppyjä (5-20 cm). Myös glykoituneen hemoglobiinin (HbAlC) arvo rnäärtteuun. Kyselyvastaukset kerättiin 2009 joulukuussa, varsinaisista kutsunnoista poisjääneiltä. Polvikipua selvitettiin VAS-kipujanalla. Tarkastel im me Internetiä potentiaalisena kanavana, jonka kautta nuoria on mahdollista tavoittaa. PÄÄTELMÄT: Erityisesti vähän liikkuvat kutsuntaikäiset miehet viettävät merktuävan osan päivästään sähköisten joukkoviestinten parissa. AINEISTO JA MENETELMÄT: Pääasiallinen tutkimusaineisto käsittää 15 henkilön haastattelut ja 23 kyselyvastausta. TAUSTA: Osteoporoosin hoitoon ja ennaltaehkäisyyn suositellaan liikuntamuotoja, joissa luustoon kohdistuu tärähdyksiä sekä nopeita suunnan muutoksia. JOHTOPÄÄTÖKSET: Pitkäaikainen liikunnan harrastus ylläpitää lihaksiston ominaisuuksia. Vähän liikkuvat nuoret käyttivät päivittäin enemmän aikaa Internetiin ja muihin viestimiin. Harjoitusryh111äläiset harjoittelivat ohjatusti kolme kertaa viikossa 12 kuukautta. Aktiivisten kaksosten reiden poikkipirua-alasta rasvaa oli suhteellisesti vähemmän (30 % vs 36 %) ja lihasta enemmän kuin inaktiiveilla (67% vs 61%). Monipuolisuutensa vuoksi Internet 111uodostaa moniulotteisen perustan kehitettäessä nuoria tavoittavaa hyvinvointipalvelua. Perimästä huolimatta liikunta näyttäisi säilyttävän lihasvoimaa. Oletuksena muuri muassa oli, että medioita runsaasti käyttävät nuoret liikkuvat muita vähemmän. 40%) käyttivät Internetiä yli neljä tuntia päivässä, kun ak ti ivisi rnmista näin teki ainoastaan reilu kymmenes (n. Kontrolliryhmää pyydettiin pitämään liikuntakäyttäytymisensä ennallaan. Tä111än tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hyppelyharjoittelun soveltuvuutta lievän polven nivelrikon hoidossa seuraa111alla harjoittelun vaikutuksia polvikipuun, lihasten suorituskykyyn, tasapainoon ja kestävyyskuntoon. Haastattelut tehtiin kevättalvella 2010 tutkittavien vapaaaikana mahdollisimman rennoissa tunnelmissa , käyttäen teemahaastauelurunkoa. Polvi kipu ja suorituskyky mitattiin tutki111uksen alussa ja 12 kuukauden kohdalla. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään mediankäyton yhteyttä liikunnalliseen aktiivisuuteen. Tutkittavat satunnaistettiin harjoitus(EG) tai kontrolliryhmään (CG). Muissa sokeriaineenvaihdunnan muuttujissa aktiivisten jäsenten arvot eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi alempia. Reiden lihasvolyyrnit olivat samanlaiset kaksosparien jäsenten välillä. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 82 vaihdevuosi-iän ohittanutta naista, joiden polven nivelrikon luokitus oli 1 tai 2 radiologisen Kellgren-Lawrence -luokituksen 111ukaan Cl=111ahdollinen, 2=lievä). Lisäksi laskettiin HOMA indeksi. Pitkäaikaisella liikunnalla on siis vahva positiivinen vaikutus kahteen aineenvaihduntasairauksien riskitekijään. Näin ollen liikunnallinen elämäntapa on yksi merkiuävin terveyden edistäjä. Kyseisen liikunta111uodon on arveltu lisäävän nivelrikon riskiä, minkä takia sitä ei suositella nivelrikon hoitoon. Ero oli nähtävissä myös pelkästään viidellä identtisellä kaksosparilla tehdyssä analyysissä
V Fyysinen kunto, ruokavalio ja muisti ikääntyvillä miehillä ja naisilla MÄNNIKKÖ R, KOMULAINEN P, SCHWAB U, HASSINEN M, HÄNNINEN T, KIVIPELTO M, RAURAMAA R . Alaraajojen räjähtävä voimantuottoteho mitattiin Noningham Power Rig -laiueella ja polven maksimaalinen isometrinen ojennusvoima voimadynamometrillä. Maksimaalista hapenottokykyä (VO2max) arvioitiin kahden kilometrin kåvelytesrillä. Testi keskeytettiin viimeistään valtimoveren Orsaturaation (SpO 2 %) laskiessa <62%. 1996; 348: 1343-7 121 Karinkanta ym. MENETELMÄT: Yhdeksän kokenutta miesvuorikiipeilijää (37±6 v) suoritti juoksumatolla kävelytestin tasaisella kuormituksella (nopeus 5 km/h, kulma 3,8 astetta) ennen (PRE) ja jälkeen (POST) Mt. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa selvitettiin samanaikaisesti hengitysvasteita ja aivoja lihaskudoksen happeutumista kuormituksen aikana akuutissa hypoksiassa ennen ja jälkeen kroonisen hypoksian. Everestille pyrkimisen. AHVR måäriteu iin ventilaation nousuna SpO 2 :n laskun suhteen (Umin/%) lineaarisella regressioyhtälöllä. Alaraajojen voimantuottotehon (0,15 W/kg; -0,2 0,32, p=0,09) eikä staattisen tasapainon muutosten osalta ollut ryhmien välillä eroa (-6,4 1111112/s; -20,8 8,1, p=0,38). biceps brachii) lihaksesta. Aivojen happeutuminen heikkeni kasvavan hypoksian myötä molemmissa testeissä (6[HHb[ nousi, TS! laski), multa heikkeneminen oli pienempää POST testissä.Jalan 6[HHb] nousi ja TS! laski kasvavan hypoksian myötä ja vasteissa ei ollut eroja testien välillä. 1,63 ± 0,38 L min-1 %-1, P < 0,05). A multi-component exercise regimen to prevent functional decline and bone fragility in home-dwelling elderly women: randomized, controlled trial. N I RS-muuttujista deoksihemoglobiini (6[HHb]) ja kudoksen happeutumisindeksi (TS!) kuvaavat tasapainoa kudoksen hapenkuljetuksen ja käytön välillä. vastus lateralis) ja inaktiivisesta (m. TAUSTA: Muistin heikentymistä pidetään dementian varhaisoireena. Tutkimuksen keskeytti kaksi henkilöä harjoitusryhmästä ja yksi kontrolliryhmästä. MENETELMÄT: Tutkittavana on edustava väestöotos 57-78 -vuotiaita miehiä ja naisia (n=l 229), jotka osallistuivat keväällä 2011 pääuyneeseen satunnaistelluun kontrolloituun 4-vuotiseen ruokavalioja liikuntainterventiotutkimukseen. 2007; 18: 453-62. Harjoitusryhmän suorituskyky parani kontrolliryhmään verrattuna merkitsevästi enemmän dynaamisen tasapainon (-0,5 s; -0,9 -0,2, p<0,01), maksimaalisen hapenottokyvyn (l,l ml/kg/min; 0,1 2,2, p=0,03) ja polven ojeruajien lihasvoiman (38 N; 14 62, p<0,01) osalta. Erot kudosten happeutumisvasteiden muutoksissa saattavat viitata erilaisiin sopeutumismekanismeihin, jotka turvaavat aktiivisen lihaksen r iiuävän happeuturn ise n akuutissa hypoksiassa, rnuua parantavat aivojen happeuturnista vasta akklimatisaation seurauksena. TULOKSET: Ryhmät eivät eronneet alussa painon (EG: 74±10 kg, CG: 69±12 kg) tai iän (EG: 57±4 v, CG: 58±4 v) osalta, joskin harjoitusryhmä oli kontrolliryhmää pidempi (EG: 164±6 cm, CG: 161±5 cm, p=0,02). TUTKIMUKSENTAUSTA: Korkeuden kasvaessa hapen osapaine sisäänhengitysilmassa laskee, mikä kiihdyttää hengitystä. Tällä hetkellä tietämys pitkäaikaisen korkeaan ilmanalaan sopeutumisen vaikutuksista aivoja lihaskudoksen happeurumiseen on vähäistä. V Hypoksinen ventilatorinen kemosensitiivisyys ja aivoja lihaskudoksen happeutuminen liikunnan aikana akuutissa hypoksiassa ennen ja jälkeen kroonisen hypoksian MUTANEN N, KARINEN H, TIKKANEN HO, KOPONEN AS, HÄGGLUND H, AHO J, CHEUNG SS, KYRÖLÄINEN H, PELTONEN JE . Fyysisen kunnon ja ruokavalion yhdysvaikutuksista kognitioon on vähän tutkimustietoa. Tuloksia voidaan hyödyntää harjoitusohjelmien laadinnassa henkilöille, joilla on lievä polven nivelrikko ja jotka kuuluvat osteoporoosi n riskiryhmää n. Käden 6 [ HHb [ muutosnopeus oli jalkaa suurempi sekä PRE että POST testissä. Ventilaation kasvu johtaa myös valtimoveren CO2 osapaineen (PaCO 2) laskuun, mikä supistaa aivovaltimoita ja saattaa heikentää aivojen happeutumisra. Everestillä. Levon sekä normoksisen kävelyn jälkeen hengitysilman happipitoisuuna pienenneuiin kolmen minuutin välein siten, eua poikilokapninen (COPaO2:ta ei kontrolloitu) hypoksinen altistus vastasi kiipeilijöiden leirikorkeuksia Mt. Ryhmien välisiä eroja testattiin kovarianssianalyysillä lähtötilanne kovariaattina. VIITTEET 111 Heinonen ym. Kudosten happeutuminen mitattiin lähiinfrapuna spektroskopialla (NIRS) aivoista (otsalohko), aktiivisesta (m. TAVOITE: Tutkimuksessa 1) verrattiin vuorikiipeilijöiden fysiologisia vasteita ennen ja jälkeen kroonisen hypoksian (72 pv) mittaamalla hengitysja verenkiertoelimistön sekä aivojen että aktiivisen ja inaktiivisen lihaksen happeutumista vakiokuormituksessa akuutissa hypoksiassa ja 2) tutkuuin akuutin hypoksisen ventilatorisen kernosensitiivisyyden (AHVR) yhteyttä aivojen ja lihasten happeutumiseen. Tulokset osoittavat, että AHVR kasvaa ja aivojen happeuturninen paranee akklimatisaation seurauksena. TULOKSET: PRE testiin verrattuna AHVR oli suurempi POST testissä (1,25 ± 0,33 vs. Ruokavalio arvioitiin neljän päivän ruokapäiväkirjalla ja luokiteltiin kansainvälisten suositusten mukaan (kasvikset z400g/vrk, kala z200g/ viikko, tyydyttynyt rasva <10E%, kuitu zl4g/1000kcal). Randomised controlled trial of effect of high-impact exercise on selected risk factors for osteoporotic fractures. Harjoittelulla oli positiivinen vaikutus myös lihaskuntoon, koordinaatioon ja tasapainoon edistäen terveyskuntoa ja vähentäen siten kaatumisriskiä. JOHTOPÄÄTÖKSET: lskutuksia ja nopeita suunnanmuutoksia sisältävä pitkäkestoinen liikuntaharjoittelu oli hyvin siedettävää eikä aiheuttanut polvikipua. Osteoporos lnt. Lancet. suiesullä ja staattista tasapainoa posturographilla. Kognitiivinen toimintakyLIIKUNTA & TIEDE 48 • 512011 37. Tutkimuksen alussa ryhmien polvikipu oli vähäistä (EG: 8 111111, CG: 7 111111, vaihteluväli 0-35 mm). Tässä raportissa esitämme kahden vuoden seurantatuloksia näiden kahden keskeisen tekijän yhdysvaikutuksista kognition eri osa-alueisiin. Fyysinen kunto mitauiin maksimaalisena hapenottokykynä (VO 2 max) oirerajoitteisessa ergospirometriatutkimuksessa polkupyörällä. Erot hengitysvasteissa eivät selitä eroja aivojen happeutumisessa. Yhteyttä AH VR:n ja aivojen happeurumisen välillä ei löydetty, mutta voimakas AHVR oli yhteydessä nopeaan jalan 6[HHb]:n nousuun (r=0,73, P<0,05) PRE testissä. Tämä edesauttaa valtimoveren 02 osapaineen (PaO 2) ylläpitoa ja siten hapen toimitusta kudoksille. Vuoden kohdalla polvikivussa ei ollut ryhmien välillä eroa (2 111111, 95 % luottamusväli: -3-7, p=0,39). Keskimääräinen harjoiueluun osallistumisprosentti oli 74 %
Vapaa-ajan liikunnan tehon, keston ja useuden avulla laskettiin liikunta-aktiivisuutta kuvaava indeksi (MET h/vk ) Tulokset analysoitiin käyttäen lineaarista seka mallia ja t-testiä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Hyvä hapenouokyky yhdessä terveellisen ruokavalion, erityisesti riittävän kasvisten ja kalan käytön kanssa saattavat suojata muistin heikkenemiseltä ikääntyessä. Vähän liikkuvilla (<5 MET h/vk) nuorilla, jotka lisäsivät liikuntaa (>5 M ET h/vk) 13 ja 17 ikävuoden välillä, valtimon seinämä paksuuntui vähemmän kuin yhtäjaksoisesti vähän liikkuvilla nuorilla (p=0,047).Jos vähän liikkuva nuori lisäsi liikuntaa huomattavasti (>30 MET h/vk), myös valtimon laajenemiskyky parani vähän liikkuvina pysyneisiin nuoriin verrattuna (p=0,031). onko liikuntasuositukset täyttävillä ikääntyvillä aikuisilla vähentynyt luunrnurturnavaara, 2. VO 2 max:nja kasvisten (p=0,004), kalan (p=0,004), tyydyttyneen rasvan (p=0,020), kuidun (p=0,011) tai ruokavaliotavoitteiden kokonaismäärän (p=0,005) yhdysvaikutukset heikentyneen viivästetyn muistin prevalenssiin olivat merkitseviä. '1~ IH11ffl fHJ ky arvioitiin neuropsykologisella CERADtesustöllä. Yhteys välittömään muistiin oli samansuuntainen. MENETELMÄT: Tutkimus on osa jo yli 20 vuotta jatkunutta etenevää sydänja verisuon itautisai rast uvu uden ehkäisytutki musta (STRIP). Olkavaltimon laajenerniskyky ja vatsa-aortan seinämän (intima-median) paksuus mitattiin ultraäänellä samoilta nuorilta 13 (n=553), 15 (n=531) ja 17 vuoden (n=494) iässä. V Hyviä uutisia nuorille sohvaperunoille pienikin liikunnan lisääminen parantaa verisuonten terveyttä PAHKALA K, HEINONEN OJ, SIMELL 0, VIIKARI J, RÖNNEMAA T, NIINIKOSKI H, RAITAKARI OT . TAUSTA: Nykyisten kansainvälisten liikuntasuositusten mukaan ikääntyville suositellaan vähintään 2,5 tunnin reipasvauhtista liikunta-annosta viikossa terveyden edistämiseksi. Yhdysvaikutukset välittömän muistin prevalenssiin olivat samansuuntaisia. Alimmassa VO 2 max tertiilissä riski heikentyneen viivästetyn muistin insidenssiin pieneni 35% niillä, jotka saavuttivat 1-2 ruokavaliotavoitetta ja 42% niillä, jotka saavuttivat 3-4 ruokavaliotavoitetta verrattuna niihin, jotka eivät saavuttaneet yhtään tavoitetta (trendin p=0,055). Murtumat luokiteltiin itsearvioinnin perusteella. Miehillä, jotka kävelivät yli 3 tuntia viikossa, oli yli kaksinkertainen luunmurtumavaara vähän käveleviin miehiin verrattuna. Valtimon laajenemiskyvyn mittarina oli olkavaltimon maksimaalinen laajeneminen. MENETELMÄT: Tässä australialaisessa väestöpohjaisessa viiden vuoden seurantatutkimuksessa oli mukana 2 780 vaihdevuodet ohittanutta naista ja 2129 yli 50-vuotiasta miestä. Tyydyttyneellä rasvalla tai kuidulla ja VO 2 max:lla ei ollut yhdysvaikutusta kognitioon. VO 2 max ja kasvisten käyttö vähensivät riskiä heikentyneen välittömän muistin insidenssiin: riski oli 22% pienempi niillä, jotka kuuluivat alimpaan VO 2 max tertiiliin ja saavuttivat kasvistavoitteen, 26% pienempi niillä,jotka kuuluivat korkeimpaan VO 2 max tertiiliin eivätkä saavuttaneet kasvistavoitetta, 66% pienempi niillä.jotka kuuluivat korkeimpaan VO 2 max tertiiliin ja saavuttivat kasvistavoitteen verrattuna niihin, jotka kuuluivat alimpaan VO 2 max tertiiliin eivätkä saavuttaneet kasvistavoitetta (trendin p=0,036). onko TV:n katselu yhteydessä lisääntyneeseen murtumavaaraan. 38 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 /2011. TULOKSET: Vapaa-ajan liikunnalla oli myönteinen vaikutus sydänterveyteen: olkavaltimon laajenemiskyky parani (~±SE 0,017±0,0054; p=0,0021) ja vatsa-aortan seinämä oheni (~±SE -0,00034±0,00014; p=0,011) liikunnan lisääntyessä iästä, sukupuolesta, painoindeksistä, HDL-/kokonaiskolesterolisuhteesta, systolisesta verenpaineesta ja C-reaktiivisen proteiinin pitoisuudesta riippumatta. Nämä sinällään rohkaisevat havainnot eivät kuitenkaan oikeuta kausaalisiin johtopäätöksiin, jotka edellyttävät kokeellisen interventioasetelman tulosten analysointia. Tämä tutkimus selvitti liikunnan yhteyttä olkavaltimon laajenerniskykyyn ja vatsa-aortan seinämän paksuuteen pitkittäisasetelmassa 13-17-vuotiailla nuorilla. Toisaalta liikunnan väheneminen (>5 MET h/vk -> <5 MET h/vk) johti valumon seinämän suurempaan paksuuntumiseen (p=0,0072). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 1. TULOKSET: VO 2 max ja kasvisten käyttö vähensivät riskiä heikentyneen viivästetyn muistin insidenssiin: riski oli 36% pienempi niillä, jotka kuuluivat alimpaan VO 2 max tertiiliin ja saavuttivat kasvistavoitteen, mutta 61% pienempi niillä, jotka kuuluivat korkeimpaan VO 2 max tertiiliin eivätkä saavuttaneet kasvistavoitetta verrattuna niihin, jotka kuuluivat alimpaan VO 2 max tertiiliin eivätkä saavuttaneet kasvistavoitetta (trendin p=0,048). vaihteleeko murtumavaara liikuntamuodon ja intensiteetin mukaan ja 3. JOHTOPÄÄTÖKSET: Vähän liikkuvilla nuorilla jo pienikin liikunnan lisääminen aiheuttaa myönteisiä muutoksia valtimoiden toiminnassa ja rakenteessa. TULOKSET: Kaiken kaikkiaan 307 (6.3%) osallistujaa koki vähintään yhden matalaenergisen murtuman (naisista 9,3% ja miehistä 2,3%). Nuorilla ei ole tehty pitkittäistutkimuksia liikunnan vaikutuksesta valtimon laajenemiskykyyn ja seinämän paksuuteen. Liikunnan kokonaisaika, reipasvauhtiseen liikuntaan käytetty aika tai TV:n katseluun käytetty aika ei vähentänyt murtumavaaraa. V Kävely on yhteydessä lisääntyneeseen murtumien ilmaantuvuuteen: viiden vuoden australialainen väestöpohjainen seurantatutkimus NIKANDER R, GAGNON C, DUNSTAN DW, MAGLIANO DJ, EBELING PR, LU ZX, ZIMMET PZ, SHAW JE, DALY RM . Logistinen monimuuttujaregressiomalli vakioituna iällä, BMI:llä, fyysisellä toimintakyvyllä, aiemmilla murtumilla, tupakoinnilla sekä kalsiumin ja D-vitamiinin saannilla osoitti, että naisilla jotka kävelivät yli 3 tuntia viikossa tai kuudesti viikossa yli 10 minuuttia kerrallaan oli yli 50% lisääntynyt murturnavaara vähän käveleviin naisiin verrattuna. JOHTOPÄÄTÖKSET: Johtopäätöksenä todetaan, että liikuntasuositukset täyttävät ikääntyvät aikuiset eivät ole turvassa matalaenergisilta murtumilta, vaan toistuva kävely on yhteydessä lisääntyneeseen murtumavaaraan. VO 2 max ja kalan käyttö vähensivät riskiä heikentyneen viivästetyn muistin insidenssiin: riski oli 33% pienempi niillä, jotka kuuluivat alimpaan VO 2 max tertiiliin ja saavuttivat kalatavoitteen, 66% pienempi niillä, jotka kuuluivat korkeimpaan VO 2 max tertiiliin eivätkä saavuttaneet kalatavoitetta verrattuna niihin, jotka kuuluivat alimpaan VO 2 max tertiiliin eivätkä saavuttaneet kalatavoitetta (trendin p=0,038). TAUSTA: Valtimon laajenemiskyky ja seinämän paksuus ovat sydänterveyden keskeisiä varhaisia mittareita. Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus selvitettiin samalla vakioidulla kyselyllä. Tilastomenetelmänä käytettiin logistista regressioanalyysia asianmukaisesti vakioituna
TAUSTA: Naisilla on miehiä alempi maksimaalinen hapenouokyky (VO2max) ja kestävyyssuorituskyky. O2ext oli samanlainen N (77±7 %) ja M (78±7 %) Vastuksettomaan polkemiseen verrattuna jalan TSI laski (11±6 vs. Sitä vastoin heikoimmassa neljänneksessä sekä poikien että tyttöjen BM I oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi vuonna 2010 kuin 2003. JOHTOPÄÄTÖKSET: Naisilla miehiin verrattuna pienempi CO yhdessä pienemmän [HbJ:n, Hb-massan ja BV:n kanssa johtaa pienempään 02 jakeluun. Orjakelu laskettiin seuraavasti: QaO2 = COx[ Hbl xl ,34xSpO2, ja O2-ekstraktio: O2ext = (VO2/QaO2)x 100. MENETELMÄT: Kymmenen naista (N) (33±3 v) ja 10 miestä (M) (31±6 v) polkivat 5 min levon ja 5 min vastukseuoruan ergometripyöräilyn jälkeen portaittain nousevan kuormituksen uupumukseen saakka. 6946±1123 ml) olivat pienempiä kuin M. Tähän vaikuttavat naisten miehiä pienempi lihasmassa, sydämen iskuja minuuttitilavuus sekä verivolyyrni ja hemoglobiinimassa. Aerobic fitness and its relationship to sport, exercise training and habitual physical activity during youth. TULOKSET: Tyttöjen ja poikien kestävyyssukkulajuoksun keskiarvotulokset eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi vuosien 2003 ja 2010 välillä. Br J Sports Med 2011: 45: 849-858. Heikoin kymmenys pojista juoksi 8 % heikompia tuloksia, ja heikoin neljännes 3 % heikompia tuloksia vuonna 2010 kuin 2003. Kuormituksen aikana mitattiin alveolaarinen kaasujenvaihdunta VO2max:n määrittämiseksi, sydämen isku(SV) ja minuuttitilavuus (CO) impedanssikardiografialla, valt imoveren O2-saturaatio (SpO2) pulssioksimetrillä sekä aktiivisen jalan lihaksen (m. ------~---------------V Suomalaisnuorten kestävyyskunto, vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus ja BMI vuosina 2003 ja 2010 PALOMÄKI P, HUOTARI P, HEIKINARO-JOHANSSON P . Myös suhteellinen Hbmassa oli pienempi N kuin M (9,96±1,43 vs. VIITTEET Alhon HM, Hamlin MJ, Ross JJ. Tiedot liikuntaaktiivisuudesta sekä painosta ja pituudesta saatiin nuorille suunnatun kyselyn avulla. Vuoden 2003 aineistossa oli 2 258 edellä mainitut tiedot antanutta nuorta (1142 tyttöä ja 1116 poikaa) ja vuoden 2010 aineistossa 1301 nuorta (640 tyttöä ja 661 poikaa). Tutkimuksessa vertailtiin naisten ja miesten hengitysja verenkiertoelimistön kuormitusvasteita sekä kudosten happeutumista hapenkulutuksen muodostarnistapojen yhtäläisyyksien ja erojen selvittämiseksi. Tytöillä selitysosuus nousi 16%:ta 25%:iin ja pojilla 22%:sta 25%:iin. TULOKSET: Absoluuttinen maksimiteho oli pienempi N 191±27 kuin M 298±46 W, mutta suhteellinen ei (N 3,2±0,7 ja M 3,6±0,5 W/kg). 2010). Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus ja BMI selittivät vuonna 2010 jonkin verran enemmän 15-16-vuotiaiden nuorten kestävyyskuntoa kuin vuonna 2003. 11,42±0,96 g/kg). Parhaat pojat tekivät puolestaan hieman parempia tuloksia vuonna 2010 kuin 2003. Ryhmien välisiä eroja tutkittiin t-testillä ja merkitsevänä erona pidettiin P<0,05. 43±5 ml/kglmin. V Naisten ja miesten yhtäläisyydet ja erot hapen jakelussa ja käytössä kuormituksen aikana PELTONEN JE, HÄGGLUND H, KOPONEN AS, KOSKELA-KOIVISTOT, AHO JM, RISSANEN A-P,TIITINEN A, TIKKANEN HO . JOHTOPÄÄTÖKSET: Tulokset vahvistavat viimeaikaisia havaintoja siitä, että kestävyyskunnon heikkeneminen ja lihominen eivät kosketa samalla tavalla koko nuorta väestöä, vaan nämä ilmiöt näkyvät erityisesti siinä osassa nuoria, joiden aerobinen suorituskyky on muita heikompi (Albon, Harnlin & Ross 2011). O2ext heikko korrelaatio VO2max:n kanssa LIIKUNTA & TIEDE 48, 5/2011 39. TAUSTA: Sekä kansainväliset että kotimaiset tutkimukset ovat osoittaneet nuorten kestävyyskunnon heikentyneen merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana (Amstrong, Tomkinson & Ekelund 2011, Huotari ym. Br J Sports Med 2010: 44 263-269. Käden lihaksen ja aivojen happeutumisessa ei ollut eroa N ja M välillä. Lisäksi mitattiin veren hernoglobiinikonsentraatio (j Hb] ), Hb-massa ja verivolyyrni (BV). Näyttää siltä, että Suomessa erityistä huomiota tulisi kiinnittää heikkokuntoisten poikien ryhmään. 2281±315 ml/min/m2). Jakaumien tarkastelut osoittivat kuitenkin ääripäiden välisten erojen kasvaneen pojilla. 132±19 ml) ja QaO2 (2992±471 vs. Br J Sports Med 2010 44: 968-972. vastus lateralis), inaktiivisen käden lihaksen (m. Huotari P, Nupponen H, Laakso L et al. 15,0±8,6 pM) vähemmän N kuin M. VO2max oli pienempi N kuin M sekä absoluuttisena (2,28±0,38 vs. 4 738± 777 rnl/min) olivat pienemmät N kuin M. 952±147 g) ja BV (5042±345 vs. 151±6 g/L), Hb-massa (608±56 vs. Maksimaalinen CO (17,6±2,7 vs. Sydämen pumppaustoiminnan ohella veriominaisuuksien merkitystä korostaa QaO2 eron säilyminen myös kehon pinta-alaan suhteutettuna. Armstrong N, Tomkinson GR, Ekelund U. 24,7±3,9 Umin), SV (99±14 vs. Heikommin tunnettua on kudosten happeutuminen sekä hapenkulutuksen muodostaminen hapen jakelun ja ekstraktion suhteena miehillä ja naisilla. Kestävyyskuntoa mitattiin kestävyyssukkulajuoksutestillä (20m shuttle run). Tytöissä vastaavaa polarisaatiokehitystä ei ilmennyt. Koko koehenkilöryhmässä VO2max (U min) korreloi merkitsevästi CO:n (r=0,93), Hb-massan (r=0,87), BV:n (r=0,83), [Hb]:n (r=0,69), jalan TSl:n laskun (r=0,58) ja ~[ HHbl :n nousun (r=0,60), mutta ei O2ext:n (r=0,16) kanssa. Naisten ja miesten kokoeron huomioimiseksi absoluuttiset arvot (keskiarvos.Sfr) ilmoitetaan myös joko kehon painoa tai kehon pinta-alaa kohti suhteutettuna. 3,62±0,53 U min) että painoon suhteutettuna (38±9 vs. Naisilla [Hb] (133±10 vs. Secular trends and distributional changes in health and fitness performance variables of 10-14-year-old children in New Zealand between 1991 and 2003. Kehon pinta-alaan suhteutettuna näistä kuitenkin vain QaO2 oli pienempi N kuin M (1782±351 vs. Kestävyyskuntonsa perusteella heikoimpaan neljännekseen kuuluvien poikien ja tyttöjen vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus ei ollut laskenut vuosien 2003 ja 2010 välillä. Tarkasteltaessa ylipainoisten oppilaiden ryhmää, havaittiin että aktiivisesti liikkuvat ylipainoiset pojat ja tytöt juoksivat tilastollisesti merkitsevästi parempia tuloksia kestävyyssukkulajuoksussa kuin passiiviset ylipainoiset tytöt ja pojat (p<0,001). Secular trends in aerobic fitness performance in 13-18-yearold adolescents from 1976 to 2001. 27±13 %) ja ~[HHbl nousi (3,7±3,9 vs. Tutkimus on toteutettu kansallisesti kattavilla otoksilla vuosina 2003 ja 2010. Aineiston tilastolliset analyysit (keskiarvojen vertailut, jakauman tarkastelut ja lineaarinen regressioanalyysi) suoritettiin PASW 18-ohjelmalla. biceps brachii) ja aivojen otsalohkon happeutumismuutoksia (deoksihemglobiini (~[HHb[) ja kudoksen happeutumisindcksi (TSI)) suhteessa vastuksettomaan polkemiseen lähi-infrapunaspektoskopialla. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistuneet 15-16-vuotiaat nuoret edustivat maamme eri osia (vanhan läänijaon mukaisesti), kuntaryhmiä (kaupunki, maaseutu, taajama) ja virallisia kieliä (suomi/ruotsi). Tässä tutkimuksessa kuvataan, miten 15-16-vuotiaiden suomalaisnuorten kestävyyskunto on kehittynyt vuosien 2003 ja 2010 välillä, sekä tarkastellaan kunnon, vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden ja painoindeksin välisiä yhteyksiä
TULOKSET: Koherenssin tunteen keskiarvo oli harjoitusryhmässä 74,l±SDS,6 pistettä ja verrokkir yhrnässä 75,6±9,6p (p=0,588). Erityisesti miehet ja yleisesti ne, joilla oli korkea VO2max sietivät jalan lihaksen deoksygenaatiota hyvin. (2) Liikkumiskykyä arvioitiin l 0-m kävelynopeuden ja "t irncd up-and-go"(TUG)-testin avulla ja toiminnallista tasapainoa Berg'n testillä. Koherenssin tunnetta arvioitiin 13 kysymyksellä. Tämä tutkimus lisää merkittävästi tietoa naisten ja miesten yhtäläisyyksistä ja eroista VO2max:n muodostamiseksi. Harjoittelun seurauksena havaitut muutokset TUGja Berg-testeissä riippuivat alkumittauksen kohcrenssintunteesta (interaktion mcrkuscvyys TUG p=0,006, Berg p=0,042). Heikomman puolen alaraajaa harjoiteltiin enemmän ja suuremmalla vasiuksclla. Luurankolihas on kudos, jonka ominaisuuksiin vaikuttavat monet tekijät mukaan lukien myös sukupuolihormonit eli androgeenitja estrogeenit. ~t@tlitttADZic PJ=:Vl~ u Ul'l!)u f] ~ 1 <CtflB . 12-viikkoa kestäneen progressiivisen voimanopeus harjoittelun aikana harjoitettiin polven ojentajia ja koukistajia, lonkan lähentäjiä ja loiioruajia sekä pohjelihaksia 2 kertaa viikossa. Rasvan merkitys IL-6 signaloinnissa on suuri, sillä tutkitut lähetti-RNA tasot olivat rasvassa noin 100ja 10-kertaiset verrau una lihakseen ja leukosyytteihin. Koherenssin tunne ei ollut yhteydessä lihasvoiman tai kävelynopeuden harjouusvasteeseen. Lisäksi mitattiin isometrinen polven ojennusvoima. Ihminen, jolla on vahva koherenssin tunne, ottaa vaikeudet vastaan haasteina.(2) Koherenssin tunteen on iodcuu vaikuttavan sekä vamman että sydäninfarktin jälkeiseen kuntoutumisen. Lihasvoirnaharjoiuelu lisää lihasvoirnaa.Ll ) multa vaikutukset liikkumiskykyyn ja tasapainoon eivät ole yhtä selviä. Tulisi selvittää miten koherenssia voisi vahvistaa tai miten liikuntaohjelmat tulisi suunnitella niille henkilöille, joilla on alhainen koherenssin tunne. Vcrraua40 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 512011. t korostaa 02 jakelun tärkeyttä ja osoittaa aktiivisten lihasten kykenevän käyttämään niille jaetun hapen hyvin. LÄHTEET 1) Portegijs et al. Niiden varsinaisia molekyylitason vaikutusmekanismeja lihaksessa ei vielä tarkasti tunneta, mutta vaikutusten on arveltu väliuyvän 111111. EH H:n käyttö vähensi resepioreiden systeemisiä tasoja, sillä EHH:n käyttäjillä oli 10 ja 9% matalammat reseptor imäårät verrattuna sisareensa, joka ei käyttänyt EHH:ta (p<0,05 ja p<0,001). Oual Life Res 2006;16:483-93 V Ikä ja estrogeeniä sisältävä hormoniterapia vaikuttavat systeemiseen ja paikalliseen IL-6 ja IGF-1 signalointiin PÖLLÄNEN E, AHTIAINEN M, RONKAINEN PHA, ALEN M, PUOLAKKA J, KAPRIO J, SIPILÄ S, KOVANENV . TAUSTA: Vaihclevuosi-iässä munasarjojen toiminta vähitellen heikkenee ja niiden sukupuolihormonituotanto loppuu muutaman vuoden kuluessa lähes kokonaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ikään liittyviå muutoksia sysrcerniscssä ja kudosspesifissä IL-6 ja IGF-1 signaloinnissa sekä tutkia voidaanko cstrogeeniä sisältävällä hormonihoidolla (EHH) vaikuttaa näihin muutoksiin. Paikallisten tasojen määrittämistä varten tutkittavilta otettiin biopsianäytteet vastus lateralis-lihaksesta ja vatsan alueen rasvakudoksesta. Eroja harjoitusvasteessa on usein selitetty biologisilla tai geneeuisillä eroilla, multa myös psykologiset tekijät saattavat vaikuttaa iäkkäiden henkilöiden harjoitusvasieesecn. V Koherenssin tunne lihasvoimaharjoittelun vasteen ennustajana lonkkamurtuman kokeneilla iäkkäillä ihmisillä PORTEGIJS E, READ S, PAKKALA 1, KALLINEN M, HEINONEN A, RANTANENT,ALEN M, KIVIRANTA 1, SIHVONEN S, SIPILÄ S . Osallistujat satunnaistettiin harjoitus(n=23) ja verrokkiryhmiin (n=22). TULOKSET: Tutkimustemme mukaan IL6:n resepiorcua: sll-6R ja sgpl30, oli verenkierrossa 16 ja 52 % enemmän postkuin premenopausaalisilla naisilla (p<0,001 ). Lisäksi paikalliset tasot määriteltiin myös leukosyyteistä. Koherenssin tunteen merkitystä harjoitusvasteeseen analysoitiin toistomittausten varianssianalyysin avulla lisäämällä malliin ryhmä x koherenssi yhdysvaikutusterrni. JOHTOPÄÄTÖKSET: Iäkkäät henkilöt, joiden koherenssin tunne on vahvempi, hyötyvät harjciuelusta enemmän kuin henkilöt, joiden koherenssin tunne on heikompi. Verinäytteistä eroteltiin leukosyyut ja seerumi, josta määritettiin IL-6 ja IGF-1 signaloinnin systeemiset tasot. Postmenopausaalisten naisten luurankolihasten ominaisuudet heikentyvätkin nopeammin kuin samanikäisten miesten. TAUSTA: Lonkkamurtuman jälkeen alaraajojen lihasvoima, liikkumiskyky ja tasapaino heikkenevät. Arch Phys Med Rehabil 2008;89: 1667-74 2) Feldt et al. Harjoiucluvasteesecn yksilölliset erot ovat suuria. interleukiini 6 (IL-6) ja insuliinin kaltainen kasvutekijä l (IGF-1) signaloinureiuicn välityksellä, jotka edustavat keskeisiä katabolisia ja anabolisia lihaksen ominaisuuksien säätelijöitä. Iäkkäiden henkilöiden kuntoutuksen ja liikunnan vaikutusten optimoimiseksi koherenssin tunne olisi hyvä ottaa huomioon. MENETELMÄT: Tutkimus on sekundaarianalyysi satunnaistetusta kontrolloidusta kokeesta, jossa selvitettiin voimaharjoiuelun vaikutuksia lihasvoiman puolieroon, tasapainoon ja liikkumiskykyyn henkilöillä, jotka olivat kokeneet lonkkamurtuman 0,5-7 vuolla aiemmin.(!) Tutkimuksen osallistui 45 Keski-Suomen keskussairaalassa murtuman vuoksi leikattua 60-85-vuotiasta miestä ja naista, joilla ei ollut neurologisia tai progressiivisesti eteneviä vakavia sairauksia eikä vasta-aiheita intensiiviseen voima-nopeusharjoitteluun ja jotka pystyivät liikkumaan ulkona ilman toisen henkilön apua. Heikompi koherenssin tunne oli myös yhteydessä alhaisempaan harjoitusmäärään (Mixed model p=0,009). Antonovskin koherenssin tunne tarkoittaa elämänhallinnan tunnetta; kuinka hyvin ymmärtää ympäristöään ja ymmärtää merkityksiä ja hallitsee tilanteita. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten iäkkäillä lonkkamurtuman kokeneilla henkilöillä koherenssin tunne vaikuttaa lihasvoiman, liikkumiskyvyn ja tasapainon voimaharjoitusvasieeseen. MENETELMÄT: Tutkittavat olivat 30-35-vuotiaita, premenopausaalisia, hormonaalisia ehkäisyvalmisteita käyuämäuörniä naisia (n=l4) ja 54-62-vuotiaita postmenopausaalisia, identtisiä kaksossisaria, joista toinen käyui EHH:a (n=ll) ja toinen ei ollut koskaan käyttänyt EHH:a (n=l l). Koherenssin yhteyttä harjoiueluvastecn ei ole aikaisemmin uukiuu. Harjoitteluvaste monimutkaisissa li ikkurniskykyja tasapainotesteissä oli suurempi henkilöillä, joilla oli vahvempi koherenssin tunne
2010). 1992; Guesbeck et al. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa on mitattu kudosten happcururrusta yhtä aikaa sekä jalassa, kädessä cuä aivoissa portaittain nousevassa juoksumattokuormituksessa. essa tutkittavien ryhmien läheui-RNA tasoja toisiinsa, havaiuun IL-6R:a olevan merkitsevästi enemmän posirncnopausaalisten naisten rasvaja leukosyyn inäyueissä verrattuna premenopausaalisiin naisiin. Ennen leikkausta 12 potilaalla (52%) oli sokeriaineenvaihdunnan häiriö tai tyypin 2 diabetes. 2003; Abbatini et al. V Liikunta-aktiivisuus on merkittävä tekijä insuliiniherkkyyden ja tyypin 2 diabeteksen paranemisessa sairaalloisen lihavilla laihdutusleikkauspotilailla SAVOLAINEN A, HANNUKAINEN JC, KARMI A, IMMONEN H, SOINIO M, SALMINEN P. VO2max: r = 0,80, p < 0,05). Lisäksi maksimaalisen hapenou okyvyn (VO2max), jonka yksi osatekijä on veren hapenkuljetuskapasitceui, ja kudosten happeutumisvasteiden yhteyksistä on niukasti tutkimuksia. Ventilaatiokynnyksiä lähimpänä olevat, kudoskohtaisesti happeuturnisrnuutoksia kuvaavat Nl RS-muuLOskohdat eivät tilastollisesti eronneet ventilaatiokynnyksistä yhtä poikkeusta (AnK:ä lähin muutoskohta kädessä) lukuun ottamalla. TS! uupurnukscssa vs. Tarkkoja vaikutusmekanismeja ei tunneta, mutta mm. TAVOITE: Tavoitteenamme oli tutkia l) alveolaarista kaasujen vaihtoa ja kudosten happeuturnista yhtä aikaa sekä jalassa, kädessä että aivoissa portaittain nousevassa juoksumauokuorrnituksessa , ja 2) niiden yhteyksiä veren hapenkuljetuskapasiteettiin. JOHDANTO: Laihdutusleikkaus on sairaalloisen lihavuuden hoitotoimenpide, jonka edullinen vaikutus sokeriaineenvaihduntaan ja tyypin 2 diabetekseen on raportoitu useissa seurantatutkimuksissa (Schauer et al 2003; Sjöström et al. KOEHENKILÖT: Tutkimukseen osallistui 23 sairaalloisen ylipainoista potilasta (4 miestä ja 19 naista, keski-ikä 47±9, BMI 43±4), joille suoritettiin laihdutusleikkaus osana normaalia hoiLOkäytäntöä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Yhteenvetona tutkimuksen tuloksista voidaankin todeta, että postmenopausaalisten naisten IL-6 signalointi on voimakkaampaa ja IGF-l signalointi heikompaa kuin prernenopausaalisten naisten. Koko LIIKUI\TA & TIEDE 48, 5/2011 41. Testin aikana mitattiin alveolaarista kaasujenvaihtoa henkäys henkäykseltä sekä kudosten happeuturnisvasieua lähi-infrapunaspektroskopialla (NIRS) jalasta (m. MENETELMÄT: Tutkimus koostui liikuntakyselystä (Baecke et al.1982), 2 tunnin glukoosirasituskokeesta, euglykeemisestä clamp -tutkimuksesta sekä luurankolihaksen J 18FJ FDG PET -kuvauksesta, jotka suoritettiin ennen laihdutusleikkausta, ja toisteltiin 6 kuukauua sen jälkeen. TULOKSET: Indeksillä mitattu fyysinen aktiivisuus ja kuntoilu lisääntyivät leikkauksen jälkeen (kokonaisaktiivisuus p $ 0,05, kuntoilu p $ 0,01). Määritetyt Nl Rfs-muuuujat (o ksihemoglobiinin muutos (t.!HbO2J), deoksihemoglobiinin muutos (t.l 1-11-lb]) ja happeuturnisindcksi (TS!)) kuvaavat hapen jakelun ja käytön välistä tasapainoa. Vastaavasti EHH-käyuäjillä oli EHH:ta käyuärnäuömään sisareensa verrattuna heikompi IL-6 ja voimakkaampi IGF-1 signalointi. Suosituimpia liikuntalajeja olivat kävely, vesijumppa sekä uinti. Fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vaikutus on arvioitu vähäiseksi (Friedman et al. IGF-1 resepioria oli 28 % enemmän EHH-käyttäjillä kuin eikäyttäjillä (p=0,06). 2008; Rubino 2008). HELMIÖ M, OVASKA J, NUUTILA P . Yhteyttä ei havaittu m. Kaikkien tarkasteltujen kudosten deoksygenaatiolle on ominaista selkeät NIRS-muutoskohdat, jotka portaittain nousevassa juoksumattokuormituksessa ovat yhteydessä alveolaarisessa kaasujenvaihdossa havaittaviin muutoksiin. IGF-1 signalointi näyttäisi olevan heikompaa postmenopausaalisilla naisilla vcrrauuna premenopausaalisiin, sillä heidän systeemiset IGF-1 tasonsa olivat 37% matalampia (p<0,001) ja lihaksessa oli IGF-varianueja, IGF-lEa ja IGF-lEc, 28 ja 40 % vähemmän (p<0,05). maha-suolikanavan hormoniLOiminnan muutoksilla uskotaan olevan merkittävä rooli sokeriaineenvaihdunnan paranemisessa (Pories 1992; Bikman et al. Suuri tl-lb-massa ja BV olivat johdonmukaisesti yhteydessä m. TAVOITTEET: Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää laihdutusleikkauspotilaiden itse raportoiman fyysisen aktiivisuuden määrää ja laatua, sekä arvioida liikunta-aktiivisuuden yhteyuä koko kehon insuliiniherkkyyden sekä luurankolihaksen glukoosin käytön palautumiseen toimenpiteen jälkeen. vastus lateraliksen deoksygenaatioon uupumuksessa. Levon (3 min) ja kävelyn (5 min, 5 km/h) jälkeen nopeutta lisättiin 1 km/h kolmen minuutin välein alkaen nopeudesta 8 km/h uupumukseen asti. biceps brachiin eikä isoaivokuoren deoksygenaatiotasoihin. Lisäksi havaittiin, että suurempi veren hapenkuljetuskapasiteetti on yhteydessä voimakkaampaan m. Potilaat satunnaistelliin joko mahalaukun ohitustai kavennusleikkauksiin. biceps brachii) ja aivoista (Irontaalinen isoaivokuori). Mitä korkeampi VO2max, sitä myöhemmin henkilöllä ilmenee kuormituksessa deoksygenaatiota tarkastelluissa kudoksissa. TULOKSET: Koehenkilöiden kuntotaso iän ja sukupuolen huomioivan luokituksen mukaan oli hyvä (VO2max = 50±6 ml/ kg/min). BV: r = -0,60, p < 0,0 L). Veren hapenkuljetuskapasiteettia kuvaavat kokonaishemoglobiinimassa (t+lb-massa) ja verivolyymi (BV) määritettiin hiilimonoksidin takaisinhenguys menetelmällä. MENETELMÄT: Kaksikymmentäkaksi tervettä miestä (29±6 v) suorittivat portaittain nousevan kuormituskokeen juoksurnatolla. Paastoglukoosija insuliinitasot laskivat leikkauksen jälkeen (molemmat, p $ 0,01 ). toinen jalan deoksygenaatiota kuvaava Nl RS-muutoskohta vs. Verrokkiryhmä koostui kymmenestä normaalipainoisesta, samanikäisestä terveestä henkilöstä (2 miestä ja 8 naista, BMI 24±2). EHI-1-ryhmässä ei ollut eroa verrattuna EHH:a käyuåmåuömiin sisariinsa. Ne NIRS-muutoskohdat , jotka kuvaavat vain kudosten deoksygenaauota (t.!HbO2]l, t.!HHbli ja TS!l), korreloivat positiivisesti aerobisen kunnon kanssa kaikissa kudoksissa (esim. Toisin sanoen postmenopausaalisten naisten El-11-1:n käytöllä nåyttäisi olevan positiivinen anti-katabolinen vaikutus systeemisiä tasoja tarkasteltaessa erityisesti IL-6 signalointircitin välityksellä ja paikallisia tasoja tarkasteltaessa erityisesti lihaksessa IGF-1 signalointireitin välityksellä. V Alveolaarinen kaasujenvaihto ja kudosten happeutuminen portaittain nousevassa juoksumattokuormituksessa, ja niiden yhteydet veren hapenkuljetuskapasiteettiin RISSANEN A-P,TIKKANEN H, KOPONEN A, AHO J, HÄGGLUND H, LINDHOLM H, PELTONEN J . vastus laieraliksen korkeaan deoksygenaatiotasoon (korkea Al Hl+b l , matala TS!) uupurnuksessa (esim. vastus lateralis), kädestä (m. 2007). Paikallisia kudosten happeutumismuutoksia kuvaavat kohdat määriteltiin ja niiden yhteyttä ventilaatiokynnyksiin (aerobinen kynnys (AerK) ja anaerobinen kynnys (AnK)) tarkasteltiin. JOHDANTO: Aikaisemmin on tutkiu u kudosten happeutumisvasteita portaittain nousevassa juo ksurnat tokuorrnituksessa vain alaraajalihastcn osalta
JOHTOPÄÄTÖKSET: Nuorilla 15-vuotiaillajääkiekkoilijoilla on enemmän kuukausittain esiintyviä kipuja kuin koululaisilla, multa vammamäärät ja kivun voimakkuus olivat näillä ryhmillä samat. Kipujen voimakkuudessa ei kaikki kivut huomioiden ollut tilastollista eroa, multa koululaiset kokivat niska, -yläselkä-, riruakehä(p<0,01) ja yläraajakivut (p<0,05) jääkiekkoilijoita voimakkaampana. MENETELMÄT: Kolrniulot teista kiihtyvyysanturuietoa keräu ii n Nokian NS-puhelimella kahdeksalta henkilöltä (kaksi naista ja kuusi miestä), jotka sijoittivat puhelimen housujensa etutaskuun. Tämän tutkimuksen perusteella on syytä arvioida entistä tarkemmin lääkemääräysten tarpeellisuus nuorten jääkiekkoilijoiden kipujen hoidossa. Aluksi aineisto jaettiin lyhyisiin jaksoihin, joista laskettiin erilaisia tilastollisia piirteitä, kuten keskiarvo, varianssi ja mediaani. Kivut aiheuttivat yhtä paljon haittaa päivittäisiin toimintoihin ja nukkumiseen, mutta kipulääkkeiden käyttö jääkiekkoilijoilla oli lähes kaksinkertaista koululaisiin verrattaessa. MENETELMÄ: Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, jonka täytti 124 jääkiekkojunioria (ikä 15±1 vuolla) sekä 854 samanikäistä koululaista (93% vastasi). koululaiset 25 %). Postoperatiivisesu diabeteksesta parantuneet potilaat (n= 7) kuten myös kaikki postoperauivisesti normoglykeerniset (n=18) kuntoilivat diabetesta sairastavia aktiivisemmin (p s; 0,05). kehon insuliin iherkkyynä kuvaava M-arvo parani (p s; 0,01). Jääkiekkoilijoilla oli pakaroiden alueella kuukausittain esiintyvää kipua enemmän kuin koululaisilla (27 % vs. Kerättyä aineistoa kaytett iin sekä opetuseuä testiaineistona muodostettaessa koneoppimisrnalleja akt iviieeu ien tunnistukseen. Lomakkeella kysyttiin kivun esiintymistä viimeisen kolmen kuukauden aikana kaulan, yläja alaraajojen, yläja alaselän, pakaroiden ja rinnan alueella. 11%, p< 0,05). Leikkauksen jälkeinen kuntoilu indeksi oli positiivisessa yhteydessä M-arvon (r = 0,48, p s; 0,05) ja lihaksen glukoosin soluunoton (r = 0,44, p s; 0,05) kanssa. 72%, p < 0,05). Kiihtyvyystietoa kerätt iin viidestä eri aktiviteetista: kävelystä, pyöräilystä, juoksusta, autoilusta ja oleilusia. Tutkimus on osa MOPO -hanketta, jossa tavoitteena on inaktiivisten nuorten aktivoiminen sekä fyysisesti euä sosiaalisesti teknologisia ratkaisuja hyödyntäen. Tähän tarkoitukseen onkin olemassa mittareita, kuten ranteeseen kiinnitettävä Polar Aclive,joka kiihtyvyystiet.oo n perustuen mittaa henkilön aktiivisuuden laatua. Puhelimet soveltuvat muutenkin arkiliikuntamittareiksi erityisen hyvin, sillä ne ovat tiiviisti mukana ihmisten arjessa. 6 kuukautta laihduiuslcikkauksen jälkeen 18 potilasta (78%) luokiteltiin glukoosirasituskokeen perusteella normoglykeemisiksi, ja viisi edelleen tyypin 2 diabeetikoiksi. Jääkiekkoilijoilla oli kuitenkin koululaisia enemmän vammoja alaselän (p<0,05) ja pakaroiden (p<0,01) alueella, mutta sen sijaan vammojen määrässä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa alaraajoissa (11 % vs. Saadun piirrevektorin avulla opeteltiin mallit käyttäen QDA (quadratic discriminant analysis) -menetelrnää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kivun määrää, sen vaikutusta päivittäisiin toimintoihin ja kipulääkkeiden käyttöä verrattuna saman ikäisiin koululaisiin. Neli päisen reisi lihaksen ja ison lähentäjälihaksen glukoosin soluunouo lisääntyi (p s; 0,05). Kivun voimakkuus rnitauiin VASjanalla ja lisäksi kysyuiin päänsäryn, vatsavaivojen ja väsymyksen määrää. Myöskään vammojen kokonaismäärässä ei ollut eroa viimeisten kolmen kuukauden aikana (jääkiekkoilijat 27 % vs. Yli puolella pelaajista esiintyi kuukausittain kipua alaselässä (57%) ja/ tai alaraajoissa (53%), kun taas koululaisten kipu näillä alueilla oli selkeästi vähäisempää (P <0,05 ja p<0,001, vastaavasti). Lisäksi kysyu iin sitä, miten kipu oli vaikuttanut sellaisiin toimintoihin kuten yli yhden kilometrin kävelyyn, istumiseen koulutunnin aikana, nukahtamiseen, nukkumiseen, osallistumiseen liikuntatunnille , vapaa-ajan harrastuksiin ja kipulääkkeiden käyttöön. Kivun esiintymisessä niskan, yläselän tai yläraajojen alueella ei ollut eroa jääkiekkoilijoiden ja koululaisten välillä. V Nuorten jääkiekkoilijoiden kipu ja sen vaikutukset päivittäisiin toimintoihin sekä kipulääkkeiden käyttö verrattuna samanikäisiin koululaisiin SELÄNNE H, SIEKKINEN K, KAUTIAINEN H, HAKONEN H, KYRÖLÄINEN H, KUJALA U . JOHTOPÄÄTÖKSET: Tämän tutkirnuksen tulokset osoittavat, että koko kehon ja luurankolihaksen insuliiniherkkyys paranee lai hdutuslei kkauksen jälkeen ja on yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen sairaalloisen lihavilla potilailla. Tässä tutkimuksessa esitellään menetelmä, jolla voidaan tunnistaa luotettavasti viisi arkiaktiviteettia (kävely, pyöräily, juoksu, autoilu ja oleilu) älypuhelimen kiihtyvyysanturitietoon perustuen. On osoitettu, että kilpaurheilu lisää sekä vammojen, että kiputuruemusten riskiä rnurrosikäisrllä nuorilla. Tässä tutkimuksessa laihduiusleikkauksen jälkeen tyypin 2 diabeteksesta parantuneet potilaat olivat liikunnallisesti aktiivisempia verrattuna potilaisiin jotka eivät parantuneet. 10 %, p< 0,001). Lisäksi kiihtyvyystietoa saadaan antureilla muodostamatta verkkoyhteyttä, toisin kuin esimerkiksi paikkatietoa, joten puhelinlaskua ei kerry. Menetelmä valittiin, koska se on yksinkertainen ja nopea, rnuua silti tarkka. TULOKSET: Jääkiekkoilijoilla oli enemmän vähintään kerran kuussa ilmenevää kipua kuin samanikäisillä koululaisilla (82 vs. Joua inaktiivisuuua voisi vähentää, täytyy arkiliikuntaa pystyä mittaamaan luotettavasti arkiaskareiden yhteydessä. Tukija liikuntaelinperäinen kipu aiheutti saman verran haittoja kysytyissä toiminnoissa, lukuun ouarnaua väsymystä ja vatsavaivoja, joita jääkiekkoilijoilla oli enemmän. Inaktiivisen ajan mååriuämista vaikeuttaa arkiak t iivisuuden määrän arviointi, sillä sitä kertyy huomaamatta muiden askareiden lomassa. Älypuhelimien nopea yleistyminen on mahdollistanut arkiliikunnan määrän ja laadun tunnistamisen puhelimien antureiden, erityisesti kiihtyvyysantureiden, tuottamaan tietoon perustuen. Tutkimuksen perusteella liikunta-aktiivisuudella on suuri merkitys sairaalloisen lihavien tyypin 2 diabetesta sairastavien laihdutuslei kkauspotilaiden leikkauksen jälkeisessä diabeteksen paranemisessa, ja liikuntaohjeistus tulisi lisätä laihd utuslei kkauspoti laiden hoi iosuosuukseen. Täten tulevaisuudessa 1u1rnistus 42 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 /2011. TUTKIMUKSEN TAUSTA: Tuki ja liikuntaelinperäinen kipu on tavallista jo hyvin nuorena. Jääkiekkoilija! käyttivät kipulääkkeitä koululaisia enemmän (19% vs. 18%), yläselässä (1 % vs. Vapaa-ajan hyötyliikunta oli yhteydessä M-arvoon ennen leikkausta (r = 0,44, p s; 0,05), ja lihaksen glukoosin soluunottoon ennen (r = 0,43, p s; 0,05) ja jälkeen leikkauksen (r = 0,46, p s; 0,05). 3%), kaulan ja niskan alueella (l % vs.3%) tai rintakehän alueella (2% vs.1%). V Arkiaktiivisuutta voidaan mitata tarkasti älypuhelimen kiihtyvyysanturitietoa hyödyntämällä SIIRTOLA P, RÖNING J . Kysyimme myös vammojen esiintymistä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Viime aikoina on havaittu huolestuttavasti lisääntyvää kipulääkkeiden käyuöä urheiluseuroissa urheilevien nuorten keskuudessa. Rannemittareiden heikkoutena kuitenkin on, etteivät ne tunnista aktiviteetteja, joissa käsi ei juuri liiku, kuten pyöräilyä. TUTKIMUKSEN TAUSTA: lnaktiivisen ajan vähentämisellä saattaa olla terveyden näkökulmasta suurempi merkitys kuin aktiivisuuden lisäämisellä
Satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus SUNI J, TAANILA H, MATTILA V, OHRANKÄMMEN 0, VUORINEN P, PIHLAJAMÄKI H, PARKKARI J . Tutkimus on randomoitu ja seuranta-aika on vähintään 2 v. Ei ulkoista tukea. Siirteen pettämisiä SB-ryhmässä 7 ja DB-ryhmässä l. Ryhmien välisten erojen vertailussa interventiovuonna (!) käytettiin Coxin mallia sekä negatiivista binomimallia, analyysit tehtiin iruention-totreat -periaaueen mukaisesti. 5 päivää) vuoksi palveluksesta poissaolleiden lukumäärässä: interventioryhmä (E 21/ 1 5), vertailuryhrnä (E 10/ 1 7), ero ryhmien välillä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä: HR 0,44 (95 % LV 0,11-1,77) Selkäkivun ilmaantumisessa tai terveysasemalla käyntien lukumäärässä ei ryhmien välillä ollut eroja. Vastaava trendi nähtiin pidempiaikaisen selkäkivun (?. TULOKSET: Keräuyyn aineistoon perustuvat tulokset osoittavat, euä älypuhelimen avulla voidaan tunnistaa arkiaktiviteetit luoteuavasu. voidaan tehdä suoraan puhelimessa eikä tunnistuksen vaatima laskentakapasiteeui häiritse puhelimen muita toimintoja. MENETELMÄ: Tutkimus toteutettiin suomalaisilla varusmiehillä. Neuromuscular training with injury prevention counselling to decrease the risk of acute musculoskeletal injury in young men during military service: a population-based, randomised study. TULOKSET: Ryhmien välillä ei eroa ennen leikkausta eikä 2v. Potilaista 138 (90%; SB 71, DB 67) oli mukana vähintään 24kk. Operatiivinen hoito: Tutkimuksessa käytetty kaksoissiirretekniikka kuvattu aiemmin vuonna 2007 (3). Riskisuhteiden (HR) analyyseissä huomioitiin edeltäneen epidemiologisen seurantavuoden (E) vastaavat tiedot. Lopullinen analyysi 121 potilaan tiedoista. LÄHTEET: 1.Taanila H, Suni J, Pihlajamäki H, Mattila VM, 0hrankämmen 0, Vuorinen P, Parkkari J. Perinteisessä eturistisideleikkauksessa keskitytään AM kimpun palauttamiseen ja kaksoissiirretekniikassa korvataan molemmat kimput siirteillä. Varusmiespalveluksen aikainen raskas fyysinen kuormitus ja runsas liikunta lisäävät selkävaivojen ilmaantumisen vaaraa etenkin heikkokuntoisten ja vähän koulutusta saaneiden nuorten miesten joukossa. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimuksessa havaittu merkittävä interveruioja vertailuryhmien välinen ero varusmiespalveluksesta poissaolojen kokonaismäärässä, mutta ei selkäkivun ilmaantuvuudessa tai terveysasemalla käynneissä voi olla osoitus siitä, euä interveruioryhmän varusmiesten selkävammat olivat lievempiä (biologinen syy) tai he kokivat ne eri tavoilla (psykososiaalinen syy) suhteessa vertailuryhmän varusmiehiin. MRI kuvat tulkitsi tukija liikuntaelimistöön erikoistunut radiologi. Kepit 3-4vk. Kliininenja MRI tutkimus: ennen leikkausta ja 2v. Täten puhelin soveltuu hyvin välineeksi lisätä ihmisten tietoisuutta omasta liikkumisestaan. BMC Med. Eturistisideleikkaus vastakkaiseen polveen SE-ryhmässä 4 ja DB-ryhmässä 5 (poistettiin tutkimuksesta). seurantakäynnillä kliinisissä testeissä. Kuntoutus: Täyspainovaraus, polven vapaa liikelaajuus ja suljetun ketjun harjoitteet sallittiin heti. Yksöissiirretekniikassa käytettiin myös nelinkertaisia hamstring siirteitä, jotka kiinnitett iin interferenssiruuveilla. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimus osoittaa, että älypuhelimien kiihtyvyysanturitiedon perusteella voidaan tunnistaa luotettavasti arkiaktiivisuuden määrä ja laatu. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selviuää, voidaanko selkäkipua ja sen aiheuttamia haittoja vähentää alaselän asennon hallinnan parantamiseen tähtäävällä neuvontaja lihaskuntoharjoi tusoh jel mal la varusmiespalvelu ksen aikana. Komppaniat arvottiin Interventio ja komrolliryhmiin. 2011: 11 ;9:35. Tällä hetkellä puhelimen paikka on määritelty housujen taskuun, multa tulevaisuudessa on mahdollista laajentaa menetelmää paikkariippumattomaksi. V Lihaskuntoharjoittelu ja neuvonta vähentävät selkäkivusta johtuvaa palveluksesta poissaoloa varusmiespalveluksen aikana. Sekä fyysisen harjoittelun että neuvonnan voidaan ajatella myös vähentäneen kivun pelkoa varusmiestehtävissä selkäkivusta huolimatta. Submitted 10/2010 BMC Musculoskelet Disord 2. Yksi kokenut ortopedi suoritti kaikki leikkaukset. Tunnistus onnistui er iuäin hyvin kaikilla testihenkilöillä, sillä keskimääräisen tunnistuksen keski hajonta oli vain 0,038. Haasteena on myös tehdä puhelinsovelluksesta mahdollisimman kevyt ja vähän virtaa kuluttava. Tutkimuksen tarkoituksena on vertailla potilaita, joilla on eturistisiderepeämä korjattu joko yksöistai kaksoissiirretekniikalla. lntervention keskeinen tavoite oli lannerangan täydellisen pyöristymisen välttäminen päivittäisissä varusmiestehtävissä. TAUSTA: Eturistiside koostuu arucromediaalisesta (AM) kimpusta, joka vastaa polven tukevuudesta kaikissa koukistuksen asteissa sekä posierolateraalisesta (PL) kimpusta, joka toimii polven kiertoliikkeissä sekä polven ollessa hieman koukussa (1,2). Reisiluun tunneli porauiin vapaalla kädellä mahdollisimman taakse ja alas. AINEISTO JA MENETELMÄT: Potilaat: Satunnaistaminen suljetuin kirjekuorin: yksöissiirreryhmä (SB, n= 78), kaksoissiirreryhmä (DB, n=75). Predictors of Low Back Pain in Physically Active Conscripts with Special Emphasis on Muscular Fitness. Vertailuryhmän komppanioissa toteutettiin normaalia varusmiespalvelua. TAUSTA: Noin puolet nuorista on kokenut selkäkipua 20 ikävuoteen mennessä. Molemmissa ryhmissä tilanne parani ennen leikkausta vallinneeseen tilanteeseen nähden (P<0,001). Tunnistustarkkuus oli keskimäärin 94,4% (kävely 95,6%, pyöräily 94,3%, juoksu 100,0%, autoilu 88,1 % ja oleilu 94,3%). Arviointimenetelmät (2 sokkoutettua tutkijaa): polven kliininen tutkimus, KT-1000, IKDCja Lysholm polven tutkimuskaavakkeet. Pyöräily 4vk, juokseminen 3kk ja pivottaava urheilu 6kk kohdalla, mikäli potilas oli toipunut hyvin. Parkkari J, Taanila H, Suni J, Mattila VM, 0hrankämmen 0, Vuorinen P, Kannus P, Pihlajamäki H. TULOKSET: Selkäkivun aiheuttamien palveluksesta poissaolopäivien kokonaismäärä väheni interventioryhmässä (E 285/1 124) merkitsevästi kuuden kuukauden seurannassa verrauua kontrolliryhmään (E 131/1 154), HR 0,42 (95 % LV 0,180,94). Mallit opetettiin käyttäjäriippumattomiksi käyttämällä vuorollaan seitsemän henkilön aineistoa opetukseen ja yhden testaukseen. Varusmiehet, jotka kuuluivat interventioryhmäksi arvouuihin kornppanioihin, saivat 6 kk:n aikana neuvontaa (opas + kaksi luentoa) ja vartalon lihaskuntoa ja liikehallintaa parantavaa harjoiuelua (3 krt/ viikko). Ensimmäistä voidaan seliuää lihaskuntoharjoiuelun aiheuttamalla parantuneella alaselän asennon hallinnalla ja/tai kuormituksen siedolla, tai neuvonnan aiheuttamalla lisääntyneellä vaaran paikkojen tiedostamisella ja/ tai oikeiden asentojen mallioppimisella. Polven liikerata säilyi samana molemmissa ryhmisUIKUNTA & TIEDE 48, 5/2011 43. kohdalla. V Etu ristisiderepeä mä n korjausleikkaus yksöisvai kaksoissiirretekniikalla satunnaistettu kliininen tutkimus kahden vuoden seurantatuloksista ja MRllöydöksistä SUOMALAINEN P, MOISALA A-S, PAAKKALA A, KANNUS P, JÄRVELÄ T . Tähän tutkimukseen hyväksyttiin ne varusmiehet, joilla ei ollut varusmiespalveluksen alkaessa selkäkipua tai lääkärin toteamaa selkäsairautta (n=803)
Kyselyn perusteella runsas ripeän liikunnan määrä oli yhteydessä hyvään koulumenestykseen (p=0,001). Oppilaat täyttivät fyysistä aktiivisuutta ja ruutuaikaa koskevan kyselyn Fyysisen aktiivisuuden määrää kartoitettiin kysymyksellä: "Mieti 7 edellistä päivää. 2010;38:(31558-563 3. Arthroscopy. Ryhmät eivät poikenneet toisistaan liikunnan harrastamisen eivätkä liitännäissairauksien suhteen. lshibashi V, Tsuda E, Yamamoto V, Tsukada H and Toh S. Kouluarvosanojen keskiarvo oli paras oppilailla, jotka vieu ivät ruudun ääressä « Zh/pv (ka=8,52),ja heikoin oppilailla, jotka viettivät ruudun ääressä 2: 5h/pv (ka=7,99) JOHTOPÄÄTÖKSET: Tässä tutkimuksessa itse-raportoitu ripeän liikunnan määrä oli positiivisesti yhteydessä lasten koulumenestykseen, toisin kuin objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus. Selkäpotilaiden joukossa oli enemmän tupakoivia (p<0,0001) ja sukupuolijakauma poikkesi ryhmien välillä (p<0,0001). ln situ forces in the anteromedial and posterolateral bundles of the anterior cruciate ligament under simulated functional loading conditions. Selkäpotilaiden HF-teho oli 4,5± l,2 ln ms2 ja vastaavasti kontrollien 5, l± 1,2 ln ms(p<0,0001). Tässä tutkimuksessa selvitettiin poikkeaako sykevaihtelu leikkausarvioon tulevien selkä potilaiden ja ikävakioitujen terveiden kontrollihenkilöiden välillä. 23,9±3,6 kg/1112, p<0,0001). Ruutuaikaa kartoueu iin kysymyksillä: "Kuinka monta tuntia päivässä a) katselet TV:tä, b) pelaat tietokonetai konsolipe lejä ja c) käytät tietokonetta muuhun kuin pelaamisecn?" Fyysistä aktiivisuutta mitattiin objektiivisesti ActiGraph-kiihtyvyysanturilla, jota oppilaat pitivät lantiolla 7 päivän ajan valveilla ollessaan. Varianssianalyysiä (ANOVA) ja khiin neliötestiä käytettiin tutkittaessa ryhmien välisiä eroja, ja korrelaatioanalyysiä kivun ja sykevaihtelun yhteyden selvittämiseen. Liikunnan ja ruui uajan yhteyttä koulumenestykseen analysoitiin ristiintaulukoinnin, varianssianalyysien ja korrelaation avulla. Kyselyssä 25 % oppilaista raportoi liikkuvansa vähintään 60 rnin/pv 7 päivänä viikossa. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 274 5. TAUSTA: Suomalaisen tutkimuksen mukaan kroonisilla selkäkipuporilailla, joilla oli alentunut toimintakyky, oli myös heikentynyt autonomisen hermoston toiminta sykevaihtelulla rnuatt una. TAUSTA: Lasten fyysisellä aktiivisuudella ja etenkin ripeälla liikunnalla on havaittu olevan terveysvaikutustensa lisäksi positiivinen yhteys myös koulumenestykseen. 2009;25:(5)488-495 2. JOHTOPÄÄTÖKSET: Eturistisiteen korjausleikkauksella saavutetaan samanlainen tukevuus sekä yksöissiirreettä kaksoissiirretekniikalla sekä etu-takasuunnassa kuin myös kiertoliikkeessä. Alaselkäkivun voimakkuutta arvioitiin VAS janalla ja kivusta aiheutuvaa haittaa Oswestryn indeksillä. TULOKSET: Oswestryn indeksi (37±14 vs. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko objektiivisesti ja subjektiivisesti mitauu fyysinen aktiivisuus yhteydessä koulumenestykseen. Wu J, Seon J,Gadikota H, Hosseini A, Sutton K, Gill T ym. MENETELMÄT: Sykevaihtelu mitattiin 10 min levon jälkeen seisten (5 min) 201 selkäpotilaalta (ikä 42± l l vuotta, miehiä 1 13 ja naisia 88) ja 138 terveeltä kontrollihenkilöltä (ikä 42±11 vuolla, miehiä 39, naisia 99). Tuloksiin laskettiin mittauspäivien keskimääräinen ripeän liikunnan määrä (irucnsuecu i > 2000 cprn, min/pv) oppilailta, joilla oli vähintään 2 arkipäivää ja l viikonlopun päivä onnistunutta mittausta (n=218). luokan oppilasta (osallistumisprosentti 58%, keski-ikä 12,2 vuotta, tyttöjä 56%). kohdalla: uusintarepeämiä SB-ryhmässä 12 ( 15%) ja DB-ryhmässä 3 (4%) (P= 0,024). 0,6±1,0 cm) poikkesivat sclkäpoulaidcn ja kontrollien välillä (p<0,000J molemmille). Kun kovariaatteina mallissa käytettiin sukupuolta, tupakointia ja BMl:tä, I-IF-teho poikkesi edelleen ryhmien välillä (p=0,003), mutta LF/HF-tehon ero katosi (p=0,134). V Leikkausarvioon tulevien selkäpotilaiden sykevaihtelu SÖDERVALL J, KARPPINEN J, PUOLITAIVAL J, SILTALA J, KIVINIEMI A, TULPPO M, HAUTALAA . Kouluarvosanojen keskiarvo oli paras oppilailla, jotka liikkuivat vähintään 60 min päivässä 5-6 pv/vk (ka=8,40), ja heikoin oppilailla, jotka liikkuivat 0-2 pv/vk (ka=7,89) Vähäinen ruutuaika oli yhteydessä hyvään koulumenestykseen (p<0,00 l). Am J Sports Med. Tytöistä 23 % ja pojista 15 % vietti ruudun ääressä s 2 h/pv Tytöistä 19 % ja pojista 23 % vietti ruudunääressä 2: 5 h/pv Objektiivisesti mitattu ripeä liikunta ja kouluarvosanoje n keskiarvo eivät olleet yhteydessä toisiinsa (p=0,595). Sykevaihtelusta analysoitiin vagaalista aktiivisuutta kuvaava HF-teho ja sympatovagaalista tasapainoa kuvaava LF/ HF-suhde. Aikaisemmissa tutkimuksissa fyysisen aktiivisuuden määrää on kartoitettu lähinnä kyselyiden avulla. Tulosten perusteella fyysisen aktiivisuuden ja koulumenestyksen välinen yhteys ei ole yksiseliueinen. Selkäpotilail44 LIIKUNTA & TIEDE 48, 512011. KIRJALLISUUSVIITTEET 1. MRl-tutkimus 2v. SB-ryhmässä 7 siirtcen pettämistä (9%) ja DB-ryhmässä yksi (1%), jotka johtivat eturistisiteen uusintaleikkaukseen (P=0,04). Se lkäkivun itsenäistä vaikutusta sykevaihteluun ei kuitenkaan tunneta hyvin. 2007;15 500-507 V Liikunnan ja ruutuajan yhteys koulumenestykseen 5. JOHTOPÄÄTÖKSET: Autonomisen hermoston vagaalisen aktiivisuuden määrä, mitattuna sykevaihtelumenetelmällä, poikkesi leikkausarvioon tulevien selkäpotilaiden ja terveiden kontrollien välillä. Lisäksi selvitetään, onko ruutuajalla (television katselu, tietokoneen ja pelikonsolien käyuo) yhteyttä koulumenestykseen. TULOKSET: Kouluarvosanojen keskiarvo oli tytöillä 8,37 ja pojilla 8,07. Selkäpotilaiden kehon painoindeksi (BM 1) oli korkeampi kontrolleihin verrattuna (26,4±4,4 VS. ja 6. Runsas ruutuaika taas oli yhteydessä heikkoon koulumenestykseen. m, 11 flfiOfJ rJ sä. Erot fyysisen aktiivisuuden mittausmenetelmissä saattavat osaltaan scliuäa aikaisempien tutkimustulosten cpä johdon rnu kaisuuua. 2±3 %) ja VAS kipujana (5,8±2,5 vs. Objektiivisesti mitattuna tytöt liikkuivat päivässä keskimäärin 66 min ja pojat 70 min. Merkitse, kuinka monena päivänä olet liikkunut vähintään 60 min päivässä, niin että hengästyt". luokan oppilailla SYVÄOJA H, KANTOMAA M,AHONENT, HAKONEN H, TAMMELINT . Knee Surg Sports Traumatol Arthrosc. LF/HF-suhde sclkäpotilailla oli korkeampi (7,9±6,4) kontrolleihin (5,8±5,2) verrattuna (p=0,002). Järvelä T, Double-bundle versus single-bundle anterior cruciate ligament reconstruction: A prospective, randomize clinical study. Tytöistä 57% ja pojista 62 % liikkui vähintään 60 min päivässä. Navigation evaluation of the pivotshift phenomenon during double-bundle anterior cruciate ligament reconstruction: is the posterolateral bundle more important. Päälöydöksenä tutkimuksessa havaittiin, että DB-ryhmällä oli vähemmän uusintaleikkauksia siirteen pettämisestä johtuen kuin SB-ryhmällä. Selkäpotilailla Oswestryn indeksi ja kivun voimakkuus eivät korreloineet sykevaihteluun (r= -,020 -,06 l). ja 6. Koulumenestystiedot kerättiin opintorekisteristä
Ebar-ryhmällä oli havaittavissa suurempaa energiankulutusta, mutta tilastollista eroa ryhmien välillä ei ollut. Energianja nesteen saanti kartoitettiin ruokapäiväkirjan, ruokakääröjen ja nauttimatta jääneen ruoan perusteella. Lisäksi molemmilla ryhmillä käden puristusvoima laski puolivälissä (p<0,001-0,01), mutta palautui lähtöarvoon maastoharjoituksen jälkeen Anaerobinen hyppytestitulos pysyi samana Ebar-ryhrnällä, mutta kontrolliryhmällä tulos parani puolivälistä loppuun (p<0,05). Energiakulutus arvioitiin energiansaannista ja kehon energiavarastojen (rasvaja lihasmassa) muutoksesta. Ebarryhmä sai pakkausten lisäksi lisäenergiaa proteiinipitoisesta energiapatukoisia 4,1 Mj/ vrk. Ebar-ryhmä koki vähemmän nälkää ja enemmän positiivista mielialaa kuin kontrolliryhmä. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että häiriöt O-GlcNAcylaatiossa ja OGA n toiminnassa ovat yhteydessä moniin sairauksiin kuten diabetekseen, ja myös ikääntymisellä on havaittu olevan yhteys O-GlcNAcylaatiotason nousuun monissa kudoksissa kuten 1 uustolihaksessa. MENETELMÄT: Vuoden mittaiseen sai un naistettu u n , 1 u mekontrolloit uun tutkimukseen osallistui 27 50-57-vuotiasia naista, jotka satunnaistettiin kolmeen 1 ut ki rnusryh mää n: hormonikorvaushoito (n=IO, estradioli ja noretisteroniasetaatti), hyppelyharjoittelu (n=8) ja kontrolli (n=9). Energiapatukan suuri proteiinipitoisuus saattoi aiheuttaa kylläisyyden tunteen, joka puolestaan vähensi energian nauttimista. V Glykosylaatioentsyymien ilmentyminen postmenopausaalisessa luustolihaksessa on yhteydessä lihaksen kokoon, hormonikorvaushoitoon ja liikuntaan TOIVONEN M, PÖLLÄNEN E, AHTIAINEN M, SUOMINEN H, KUJALA U,KAPRIO J, TAMMI M, SIPILÄ S, KOVAN EN V -välitteinen proteiinien glykosylaatio (OGlcNAcylaatio) on tärkeä transkription jälkeinen säätelymekanismi, johon vaikuttavat mm. Nesteen saanti oli riittävää molemmilla ryhmillä. Kehon lihasmassassa ei ollut merkitseviä muutoksia, vaikkakin Ebar ryhmällä se hiukan lisääntyi ja kontrolliryhmällä laski. Liikunnan ja postmenopausaalisen hormonikorvaushoidon avulla pystytään hidastamaan ikääntymiseen liittyvää lihasheikkoutta, mutta tarkat molekylaariset mekanismit ovat vielä epäselviä. Jatkotutkimuksissa tarkoituksemme on selvittää mitkä tekijät vaikuttavat vagaaliseen aktiivisuuteen ja auttaako selkäkivun tehokas hoito normalisoimaan autonomisen hermoston toimintaa. Raskaan sotilaallisen maastoharjoituksen on havaittu aiheuttavan energiavajetta n. Koe-eläintutkimuksissa on kuitenkin havaittu pitkittyneen lihasproteiinien O-GlcNAc-tason nousun johtavan lihaksen atrofiaan. Keskimääräinen lepoaika ($ 1,0 MET) maastoharjoituksen aikana oli 4:05 ± 0:32 h:min/vrk ja aktiivinen aika (~ 3,5 MET) 5:38 ± 1:11 h min/vrk. Lisäksi taistelumuonapakkausten sisältöä on tarvetta tarkastaa nautiuavarnrnaksi. la oli alentunut vagaalinen aktiivisuus. Sen sijaan proteiinipitoisen ruokavalion on havaittu estävän kehon lihamassan katoa tilanteessa, jossa on energiavajetta. V Energiapatukan vaikutus energiatasapainoon, fyysiseen suorituskykyyn ja fyysiseen aktiivisuuteen 8-päivän maastoharjoituksen aikana TANSKANEN M, UUSITALOA, ATALAY M, KINNUNEN H, HÄKKINEN K, KYRÖLÄINEN H . Fyysinen aktiivisuus maasioharjouuksen aikana mitattiin kiihtyvyysanturilla (Polar AW200). 4,2 Mj/vrk. MENETELMÄT: Tutkittavat (N=26, ikä 19 ± 1 v) jaettiin satunnaisesti kontrolliryhmään (N=l2) ja energiapatukka (Ebar) ryhmää (N=l4). Lihasnäytteet otettiin vastus lateralis -lihakscsta ja lihaksen koko selvitettiin tietokonetomografian avulla tutkimuksen alussa ja lopussa. LIIKUNTA & TIEDE 48 • 5/2011 45. Maastoharjoitukscn aikana energiansaanti ja -riittävyys olivat suurempi Ebar ryhmällä kuin kontrolleilla (p<0,05). Lisäksi halusimme selvittää miten hormonikorvaushoito ja liikunta vaikuttavat OGTja OGA-geenien ilrncru ymisecn. Marssijuoksun aika parani . TAUSTA: O-GleNAe transferaasi (OGT) molemmilla ryhmillä maastoharjoituksen jälkeen (p<0,001). Nestehukka ja kehon nestetilavuus mitattiin deuteriummenetelmällä. Tämän tutkimuksen perusteella muut tekijät kuten mieliala saattavat vaikuttaa fyysiseen aktiivisuuteen. Luustolihasproteii n ien O-GlcNAcylaatiolla saattaa olla tärkeä rooli lihaksen toiminnassa, koska sen oletetaan osallistuvan myös 111111. solun ravitsemustila ja stressi. TAUSTA: Energiatasapaino on välttämätöntä, jotta harjoittelu olisi tehokasta ja laadukasta sekä voidaan ylläpitää suorituskykyä sotilaskoulutuksen aikana. Lihaksen OGTja OGA-geenien ilmentyminen mitattiin mikrosirujen avulla lihasnäyt teistä. OGT liittää proteiineihin O-GlcNAc-tähteitä ja toinen entsyymi, O-GlcNAcaasi (OGA), katalysoi O-GlcNAc-tähteiden irrotusta. Kontrolliryhmä käytti maasroharjoituksen aikana ravintonaan ainoastaan taistelumuonapakkausten sisältöä. Energian riittävyys laskettiin= energian saanti/arvioitu perusaineenvaihdunta. JOHTOPÄÄTÖKSET: Helposti nautittavat energiapatukat 4 MJ/vrk eivät estäneet energiavajetta, vaikuttaneet fyysiseen suorituskykyyn eivätkä lisänneet fyysistä aktiivisuutta kahdeksan vuorokauden sotilaallisen maastoharjoituksen aikana. Fyysinen suorituskyky (3 km marssijuoksu, käden puristusvoima ja anaerobinen hyppytesti) mitattiin ja nälän tunne sekä mieliala kartoitettiin kyselyllä ennen maastoharjoitusta, sen puolivälissä ja jälkeen. lihassupistuksen säätelyyn. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli testata proteiinipitoisen energiapatukan vaikutusta energiaja nestetasapainoon, kehon koostumukseen, fyysiseen aktiivisuuteen, suorituskykyyn ja nälän tunteeseen sekä mielialaan kahdeksan vuorokauden sotilaallisen maasioharjoiruksen aikana. TULOKSET: Huomioitavaa oli, että Ebarryhmä nautti vain 58% tarjotusta energiasta ja kontrolli ryhmä 57%. Siitä huolimatta kehon painon (-1,8±1,0 kg) ja rasvamassan (-2,1±0,7 kg) muutos oli samanlainen molemmilla ryhmillä osoittaen huomattavaa energiavajetta (p<0,001). Mielenkiintoinen havainto oli negatiivisen mielialan yhteys alhaisempaan energian riittävyyteen ja fyysiseen aktiivisuuteen maasioharjoituksen aikana. Koska lihasproteiinien O-GlcNAcylaatiota ei ole juuri lainkaan tutkittu humaanitutkimuksissa, halusimme selvittää, onko OGTja OGA-geenien ilmcruymisellä yhteyttä postrncnopausaalisicn naisten lihaksen kokoon
-0,62±0,15 lyöntiä/sekunti, p = 0,004). 132±18 lyöntiä/min, p = ns). Leposyke oli SVT + T2D potilailla korkeampi kuin SVT potilailla (57±10 vs. Tässä tutkimuksessa selvitettiin autonomisen hermoston toimintaa levossa, fyysisen kuormituksen aikana ja erityisesti fyysisen kuormituksen jälkeen sepelvaltimotauupotilailla (SVT) ja sepelvaltimotautipotilailla jotka sairastivat myös 2 tyypin diabetesta (SVT + T2D). Sykevaihtelu ei poikennut ryhmien välillä levossa, kuormituksen aikana eikä kuormituksen jälkeen. R-R intervalleista analysoitiin sykevaihtelu spektri menetelmällä. 54±6 lyöntiä/min, p = 0,030). Yhtenä potentiaalisena fysiologisena mekanismina tyypin 2 diabeetikoilla kohonneeseen sydäntapaluurnien riskiin on esitetty poikkeavaa autonomisen hermoston toimintaa. MENETELMÄT: Maksimaalinen polkupyöråergornetri testi tehtiin 68 SVT + T2D potilaalle (ikä 61±5 vuotta, 78% miehiä, ejektio fraktio 67±8, 100% ~-blockade lääkitys) ja 64 SVT potilaalle (ikä 62±5 vuotta, 80% miehiä, ejekuo fraktio 64±8, 100% ~-blockade lääkitys). JOHTOPÄÄTÖKSET: Tuloksemme viiuaavat siihen, että OGT ja OGA ovat yhteydessä lihaksen kokoon, ja että hormonikorvaushoito ja mahdollisesti liikunta vaikuttavat niiden ilmentymiseen ja saattavat tätä kautta estää ikääntymiseen liittyvää lihasheikkoutta. Vuoden intervention aikana OGT:n mRNA-taso nousi merkitsevästi (p = 0,01) kontrolli ryhmässä (22,1 %) verrattuna hormonikorvaushoitoryhmään (6,2 %). Sydämen sykkeen palautuminen kuormituksen jälkeen oli SVT + T2D potilailla hitaampi verrattuna SVT potilaisiin (-0,53 ± 0,17 vs. Sykkeen hidastunut palautuminen kuormituksen jälkeen johtuu todennäköisesti poikkeavasta autonomisen hermoston toiminnasta SVT + T2D potilailla. JOHDANTO: Tyypin 2 diabetes lisää sydän tapahtumien riskiä sepelvaltimotaudissa. Maksimaalinen suorituskyky oli SVT+ T2D potilailla heikompi kuin SVT potilailla (6,5±1,7 vs. Sykkeen palautuminen ei poikennut potilasryhmillä kun huomioitiin maksimaalinen M ETs, painoindeksi ja lääkitys kovariaatianalyysissä (esimerkiksi ANCOVA, p = 0,228 diabeiekselle ja p = 0,030 METseille). V Sydämen sykkeen palautuminen sepelvaltimotautipotilailla ja sepelvaltimotauti potilailla jotka sairastavat 2 tyypin diabetesta TULPPO MP, NEVES VR, KIVINIEMI AM, HAUTALA AJ, KARJALAINEN J, PIIRA O-P, CATAI AM, MÄKIKALLIOTH, HUIKURI HV . TULOKSET: Painoindeksi oli 30 ± 4 kglm2 SVT+ T2D potilailla ja 27±3 kglm2 SVT potilailla, p < 0,001. 2 tyypin diabeetikkojen kohonneen sydäntapahtumien riskin patofysiologista taustaa ei tunneta. R-R intervallit mitattiin levossa (5 min) ennen kuormitusta ja 3-8 minuuttia kuormituksen jälkeen. Sydämen sykkeen palautumisen kulmakerroin laskettiin ensimmäisen minuutin ajalta maksimaalisen testin jälkeen. Myös liikunnalla oli samansuuntainen, mutta ei merkitsevä vaikutus (14,3 %, p = 0,48) kontrolliryhmään verrattuna. OGA:n mRNA-taso nousi hormonikorvaushoitoryhmässä (13,8 %), kun taas kontrolliryhmässä (2,5 %) ja liikuntaryhmässä (-0,6 %) muutos oli pienempi, mutta ero ryhmien välillä ei ollut merkitsevä. Heikentynyt sykkeen palautuminen ei johdu niinkään diabeteksesta vaan huonosta fyysisestä kunnosta ja ylipainosta. Lisäksi mitattiin R-R intervallit kuormituksen aikana. p < 0,001. 7,7±1,9 METs. 46 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 /2011. u~ r, fllffilrJ u TULOKSET: OGT:n ilmentyminen korreloi negatiivisesti lihaksen pinta-alan kanssa (r = -0,37, p = 0,07), kun taas OGA:n ilmentyminen korreloi positiivisesti (r = 0,39 p = 0,06), jolloin OGT/OGA suhteella oli merkitsevä negatiivinen korrelaatio lihaksen pinta-alan kanssa (r = -0,61, p = 0,001). JOHTOPÄÄTÖKSET: Sydämen sykkeen palautuminen maksimaalisen kuormituksen jälkeen on hidastunut SVT + T2D potilailla verrattuna SVT potilaisiin. Sen sijaan maksimaalinen syke kuormituksessa ei poikennut SVT + T2D potilaiden ja SVT potilaiden välillä (128±19 vs
lv \ lOi/<; • 8V 303ll 'i?v'l'm>Oll 5..1-7 Y"SJf'MMM :o[OJii!Jf?S/1·l0998LL OLO ·d :sJ/@/IJDA"D/nnJ :Jas1nof!1 • JntnrwJOJ + DOJna Ol p ."DJU!H oor ,a oso~oJnW ·····. "l lOl '"S 95 't,l O)LJ /SSJndW/ uo1na5 uasmaaJii!JDJUn11n ·oJSfS)foinnw uapnn(DJ1fof nua11in fWOdDJ DAnJsnJad UflffnJaJJDJSDDlf uaf(DJlfOf nual/Jfl ·oun11nm, DJSD/SD aSP, ofo:,qof n11aq1n uau101owons :uaugnMd ofta1 'uauO)f'fO)I O)fnor of 01qof nuaqm Ui1U!D/DWOn5 ·1 wz '·s 8t, '5l O1u 1ss1ndw1 uo1na5 uasmaaJa!JDJun11n ·osuaSfDJn)fnS Ji1S/DW/SU[!/ Ufn)f Dlf!D/ /Ja UDDJUn)f !!f of unn11a11in JDAnJnDJlf nS Ji1Sf0/D/SDV ·u11w.11a UDUUnJ/111 DDUOlnJ/ D/SDlfP.P.fla OSOJ/Dlnw :1won1 O11na1 ~110:,un,111 -0 11111 z L oz: L L ·s-· l !)IU!SlaH 'l/\ln)l031/\1018 Z LOZ :a!A!!d uaa:aa1:aa>1!!1e:aun>1!!1
Teksti: PÄIVI AALTO-NEVALAINEN Korot kopisevat liikunnan johtoportaassa yhä useammin 48 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 !2011
esim. Liikuntatai urheilu-etuliitteisillä johtaja-nimikkeillä toimivista oli vuonna 2009 naisia 26 prosenttia (Kuntasektorin palkat 2009). Vielä 1970-luvulla kuntien liikuntatoimen johdossa ei ollut yhtään naista (Heinilä 1977), kun taas 1980-luvun alussa naisia oli kaksi (Tulisalo 1985) ja 1990-luvun lopussa yhdeksän (13 %) (Aalto 2003). Myös kunnissa naisten osuus liikunnan johtavina viranhaltijoina on kasvanut, mutta etenkin isompien kuntien ylin johto on edelleen miesten käsissä. Naiset eivät ole saavuttaneet Suomen Olympiakomitean, Suomen Liikunta ja Urheilun, Nuoren Suomen ja Kuntoliikuntaliiton ylimmän johtajan tehtäviä. Merkittävimmät vallan paikat pysyvät miesten käsissä. Naisten vähäisyys liikuntajärjestöjen keskeisimmillä johtajapaikoil!a käy kuitenkin hyvin ilmi viimeisimmistä liikunta-alan johtamista käsittelevistä julkaisuista Suomalainen urheilujohtaja (Kokkonen & Pyykkönen 2011) ja Urheilujohtamisen ooppera (Litmanen 2008). Naisten koulutustaso on keskimäärin korkeampi kuin miehillä. Naisten osuus niin palstarrullimetreissä kuin muilla mittareilla mitattuna on erittäin vähäinen. Esimerkiksi liikuntatieteellisten yhteisöjen ylimmistä johtajista oli vuonna 2004 naisia 13 prosenttia (Tasapeli 2005) ja kymmenen prosenttia vuonna 201 l. Lehto 2009) kyselee, joko lasikatto vihdoin olisi särkynyt ja puhe naisten vähäisyydestä johtotehtävissä voitaisiin lopettaa. Naisten osuus huipulla kasvaa, mutta hitaasti Osa tutkijoista (ks. (Turpeinen,Jaako, Kankaanpää & Hakarnäki 2011.) Sen sijaan SLU:n aluejärjestöjen toiminnan johtajista vain 13 prosenttia on naisia. Naisten määrä järjestöjen ylimpinä palkattuina johtajina on kuitenkin hiljalleen noussut. Opetusja kulttuuriministeriön liikuntayksikön johtajana on toiminut nainen ja kilpaurheilupyhättöä Olympiastadionia johtaa nainen. Lajiliittojen toiminnanjohtajien osalta muutos heijastelee koko yhteisön tilannetta. Valtionhallinnossa liikunnan ylimpiä viranhaltijoiLIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 '2011 49. Naisten osuus nousi 15:sta 25 prosenttiin vuosina 1995-201 l. M alempien sukupuolien tasa-arvoinen osallistuminen johtamiseen on tärkeää sekä resurssien hyödyntämisen ja tehokkuuden että eriävien intressien ja oikeudenmukaisuuden näkökulmista. Sen sijaan pienempien kuntien liikunta-asioista vastaavina ylimpinä viranhaltijoina liikuntasihteereinä on perinteisesti ollut naisia suhteessa enemmän; vuosina 2003-2009 naisten osuus oli noussut 28 prosentista (Aalto 2003) 36 prosenttiin (Kuntasektorin palkat 2009). Myös muiden liikunta-alan voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen ja säätiöiden johto on miehistä. 2011) toiminnan johtajista naisten osuus nousi vuosien 1995-2009 välillä 13 prosentista 24 prosenttiin. Kuva: ANTE RO AA LTO NEN Naisten osuus liikunta-alan johtotehtävissä on Suomessa noussut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta ylimpiä johtajanpaikkoja tarkasteltaessa "lasikatossa" havaitaan vain säröjä. Organisationaalisen muutoksen kourissa painivalla liikunta-alallakaan ei ole varaa jättää hyödyntämättä tätä osaamista. Naisten osuus liikuntajohtajina ei edelleenkään heijasta naisten ja tyttöjen osuutta liikuntaan osallistumisessa. Ajoittain kohtaamme illuusion lasikaton särkymisestä myös liikunnassa. SLUyhteisön (112 järjestöä v
Kansainvälisesti asia on niin Yhdistyneiden kansakuntien (YK), Euroopan unionin (EU) kuin Euroopan neuvoston (EN) agendoilla. Liikuntajohtajien portaissa kopisevai siis yhä useammat korot, mutta kahdenkymmenen vuoden muutos on ollut marginaalista. Konllikuargumenu i tarttuu kiinni siihen perustavaa laatua olevaan ristiriitaan, että naisten osuus liikuntajohtajina ei heijastele naisten ja tyttöjen osuutta liikuntaan osallistumisessa. Käyttämätön voimavara käyttöön, eri intressit näkyviin Naisten ja miesten tasa-arvoinen asema johtotehtävissä on Julkusen (2010, 226) mukaan tärkeää edelleen samoista syistä, jotka esitettiin jo yli kaksikymmentä vuotta sitten. Tytöt myös harrastavat moninkertaisesti poikiin verrattuna voirnistelulajeja, ratsastusta, tanssia ja taitoluistelua. Resurssiargumentti on selvästi vahvistunut globalisaation myötä. Naisjohtajien ansioina pidetään erityisesti innostavuutta, kannustavuutta, tunteiden huomioon ottamista sekä kiitoksen ja palautteen antamista. Eri sukupuolten välillä on eroja kiinnostuksen kohteissa, arvostuksissa, elämäntilanteissa ja toimintatavoissa. Toisistaan poikkeavien intressien tulisi olla yhtäläisesti edustettuina. Resurssiargumentti nojaa keskeisesti myös perusteluun naisten miehiä korkeammasta koulutuksesta. Tasa-arvoista urakehitystä edistetään laajalla rintamalla Naisten johtajuuden ja urakehityksen merkitys on liikunta-alalla tunnistettu, ja selkänoja asian edistämiselle on vahvempi kuin koskaan aikaisemmin. ELY-keskusten liikunnan ylimmistä viranhaltijoista 33 prosenttia oli naisia vuonna 2011. (Emt.) Tämä puolestaan heijastuu tyttöjen ja poikien erilaisena liikuntapaikkojen käyttönä. (Kuva: IWG) valta tai enemmistö johtotehtävistä, voidaan olettaa myös toiminnan ja sen sisältöjen olevan miesten näköistä. Mikäli muutostahti jatkuu yhtä hitaana, niin saamme odottaa tasaarvoista johtamista vielä 30 vuotta. Esimerkiksi suosituimpia lajeja pojilla ovat jalkapallo, salibandy ja jääkiekko, tytöillä puolestaan juoksulenkkeily, uinti ja kävely (Kansallinen liikuntatutkimus 20092010). Työolotutkimuksen (Lehto 2009) mukaan naisten johtamistapaa arvostetaan enemmän kuin miesten. Sukupuolten tasa-arvosta ja naisten muodostaman resurssin täysimittaisesta hyödyntämisestä on tullut yksi kilpailukyvyn ja kehityksen ulottuvuus. Eri sukupuolten tasapuolisen huomioon ottamisen näkökulmasta olisi eduksi, että johtajina olisi yhtä paljon naisia ja miehiä. Konfliktiargumentti nostaa esiin miesten ja naisten erilaiset ja mahdollisesti ristiriitaiset intressit. Vuonna 2007 oli korkea-asteen tutkinnon suorittanut 47 prosenttia työllisistä naisista, kun taas miesten vastaava luku oli 35 prosenttia. Läpinäkyvillä rekrytointikäytännöillä, kuten virkoja hakevien ansiovertailuilla on todennäköisesti ollut suuri merkitys valtion liikuntahallinnon tasa-arvoistumisessa. (Emt.) Tasaarvobarometrin (Nieminen 2008, 16-18) vastaajien enemmistö puolestaan on sitä mieltä, että yritykset ja talouselämä hyötyisivät, jos johtopaikoilla olisi nykyistä enemmän naisia. Ministeriön liikuntayksikkö on ollut sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta poikkeuksellinen organisaatio. YK:n liikunta ja sukupuoli -työryhmän yhtenä strategisena tavoitteena on naisten johtajuuden edistäminen (Sport and Gender Thematic Working 50 LIIKUNlA & TIEDE 48 • 5 /201 1. Elinkeinoelämän valtuuskunnan selvityksen mukaan naisten johtamat yritykset ovat keskimäärin noin kymmenen prosenttia miesjohtoisia yrityksiä kannattavampia (Kotiranta, Kovalainen & Rouvinen 2007). International Working Group on Women and Sport -verkoston vuosikokousta Pariisissa johtivat Johanna Adriaanse (vas) ja Raija Mattila. ta toimii opetusja ku lttuur irninisterion liikuniayksikössä sekä aluehallinnossa Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksissa (ELY). Jos miehillä on määrällinen yksinLiikunnan tasa-arvotyötä tehdään suomalaisvoimin myös maailmanlaajuisesti. Nykyisessä työelämässä näiden taitojen tärkeys kasvaa jatkuvasti. Sen johtajana toimi vuosina 2002-2009 nainen, ja tällä hetkellä yksikön ylimpien viranhaltijoiden sukupuolijakauma on tasainen. (Lehto 2009) Eri tutkimukset ovat osoittaneet positiivisia tuloksia naisten ominaisuuksien hyödyistä johtamisessa. Erityisen tyytyväisiltä näyttivät naisjohtajan alaisuudessa toimivat miehet. Tämä ei ole kannattavaa, järkevää eikä hyväksyttävää. Oikeudenmukaisuuden perustelu kiinnittää huomiota osallistumiseen demokraattisena perusoikeutena. Naisten osuus liikunnan aluehallinnossa onkin moninkertaistunut, sillä vuosien 1974-2003 välillä näissä tehtävissä oli ollut vain yksi nainen (Aalto 2003). Resurssiargumentti korostaa, ettei naisten muodostama voimavara ole käytössä. Esimerkiksi Maailman talousfoorumi laskee korrelaatiota kilpailukyvyn ja sukupuolten tasa-arvon välille (Hausmann, Tyson & Zahidi 2010)
(Valtioneuvoston selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.) Selonteossa on nostettu esiin myös liikunta-ala, yhtenä harvoista yksittäisistä aloista. Ministerimme ovat jo kahdenkymmenen vuoden ajan korostaneet naisten johtajuuden tärkeyttä. Johtajuus ja urat on otettu jossain muodossa huomioon kaikissa näissä ohjelmissa. Vuosien 2004-2007 ohjelmassa tavoite painottui poliittiseen päätöksentekoon, valtionhallinnon ylimpään johtoon sekä valtionyhtiöihin. Selonteossa, jonka yhtenä pääteemana on päätöksenteko, linjataan tulevaisuuden tasaarvopolitiikkaa vuoteen 2020 asti. 1998-2000), opetusministeriön Tasapeli-työryhmän työssä (Tasapeli 2005) sekä SLU:n parhaillaan valmistelemissa tasaarvosuosituksissa. Arhinrnäki (2011) puolestaan puhui heti kautensa alkajaisiksi asian puolesta ja esitti kiintiöiden käyttöönottoa yritysmaailmaan. Tukevan peruskiven vaihtuvien hallitusja tasa-arvo-ohjelmien pohjalle muodostaa Suomessa Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/8.8.1986). Sitä halutaan edistää tukemalla eri maiden yhteishankkeita sekä jakamalla hyviä käytäntöjä. Lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä, edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. (Valtioneuvoston selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 2010.) Vuoden 2011 hallitusohjelmassa (jyrki Kataisen hallituksen ohjelma) puolestaan todetaan hallituksen jatkavan yhteistyötä työelämän osapuolten kanssa naisten urakehityksen edistämiseksi. Group Action Pian 2011-2013). Vuosien 2008-2011 tasa-arvo-ohjelman toimenpiteenä oli myös sopia nykyistä täsmällisempien naisten urakehitystä ja naisjohtajuutta koskevien tilastotietojen ottamisesta säännölliseen tuotantoon. Naisten johtajuuden edistäminen liikunta-alalla tehostui vuoden 1994 opetusministeriön Piikkarittyöryhmän työn myötä (Piikkarit 1995). Osana ohjelman 2008-2011 toimeenpanoa asetettiin työryhmä tekemään ehdotuksia naisten urakehityksen edistämiseksi valtionhallinnossa. Työryhmä ehdotti toimenpiteitä rekrytointija johtamiskoulutuskäytäntöihin, mentorointija verkostoitumismahdollisuuksiin sekä esimiesten rooliin naisten urakehityksen tukemisessa. Liikuntalain yhtenä tarkoituksena on edistää tasa-arvoa liikunnan avulla ( 1054/18.12.1998), viimeisimpien hallitusohjelmien liikuntaa käsitteleviin osuuksiin on sisältynyt tasa-arvonäkokulma (Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma; Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma) ja Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista (2009) noteeraa tasa-arvon. EU:n pörssiyhtiöiden Women on the Board Pledge for Europe). (Valtioneuvoston selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.) Hallitusohjelmassa johtamisen tasa-arvo oli ensimmäistä kertaa esillä vuonna 2003. Euroopan neuvosto puolestaan työstää parhaillaan suosituksia jäsenmaille sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi liikunta-alalla (Fasting 2011). Tukea antavilla sosiaalisilla suhteilla, kuten menLIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 /2011 51. Naisten osuuden lisääminen päätöksenteossa on pitkään ollut yksi tasa-arvopolitiikan tavoitteista Suomessa. (Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen 2011). Työryhmän suositusten mukaan tasa-arvoinen johtajuus tulee ottaa huomioon valtioiden rahanjaossa, eri sukupuolille tulee tarjota mahdollisuuksia johtamiseen ja sen harjoitteluun sekä naisjohtajien roolimalleja ja mentorointia tulee mahdollistaa naisille ja tytöille. Myös EU:n urheilukomissaari Vassiliou (2011) on ilmaissut huolensa naisjohtajien vähäisyydestä ja kiinnostuksensa ottaa käyttöön sitoumusasiakirja naisten hallitusjäsenyyksien vapaaehtoiseksi kasvattamiseksi liikunta-alalla (vrt. (Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2008-2011; Naisten urakehityksen edistämisen työryhmä.) Ensimmäinen valtioneuvoston selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta hyväksyttiin vuonna 2010. Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) on ponnistellut johtajuuden tasa-arvoistamiseksi (Henry & Robinson 2010). Kansainväliset toimenpiteet terävöittävät myös suomalaista liikunnan tasa-arvopolitiikkaa ja avaavat uusia mahdollisuuksia resurssointiin. (Ernt.) Vastaavaan ehdotukseen on päädytty SLU:n Yhteinen Maali -ohjelmassa (vv. Wallinin (2007) mukaan naisten osaaminen on tunnistettava, heille on annettava haastavia tehtäviä ja mahdollisuus näyttöihin. Yksi ryhmän ehdotuksista oli, että liikuntajärjestöjen ja muiden alan organisaatioiden päättäviin elimiin valitaan kumpaakin sukupuolta vähintään 40 prosenttia. Naisten johtajuuden ja urakehityksen näkökulmasta merkittävimmät tasaarvolain kirjaukset liittyvät kiintiöihin, tasa-arvosuunnitteluun, palkkakartoitusvelvoitteeseen sekä työna n ta javelvo II isuuksiin. Vuosina 2008-2011 tavoitteena oli naisten urakehityksen ja naisjohtajuuden suunnitelmallinen edistäminen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Naisten lukumäärän kasvattamisen lisäksi esiin ovat nousseet myös päätöksenteon laadulliseen tasa-arvoon liittyvät kysymykset, kuten sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Työryhmän tavoitteena oli lisätä naisten osuutta hakijoista ja nimitetyistä kaikissa valtionhallinnon johtoja esimiestehtävissä. Hallitusohjelmien tasa-arvotavoitteiden koordinoimiseksi, konkretisoimiseksi ja toimeenpanemiseksi on laadittu hallituksen tasa-arvo-ohjelmia vuodesta 1980-lähtien. (Emt.) EU komissio puolestaan kannustaa tuoreessa urheilutiedonannossaan ottamaan tasa-arvoasiat huomioon liikunta-alalla EU:n tasa-arvostrategian 2010-2015 puitteissa sekä nostaa erityiseksi painopisteeksi naisten johtajuuden. Näin myös viimeisimmät liikuntaja tasa-arvoasioista vastaavat ministerit Wallin ja Arhinmäki. Myös liikunta-alan valtionohjauksessa tasaarvolla on vankka asema. Liikunnan työkaluina suositukset, mentorointi, verkostot, koulutus Liikunta-alalla keskeisimmät keinot naisten johtajuuden ja urien edistämiseksi ovat Suomessa olleet suositukset, mentorointi, verkostoituminen, koulutus, tietotuotanto ja palkitseminen
Verkostoituminen on ollut naisjohtajuuden edistämisen tärkeä työkalu. Sukupuolittain eritellyn tilastotiedon systemaattista tuottamista tulisi tehostaa kautta linjan. Kotimaiseen työhön jäntevyyttä ja innostusta ovat tuoneet kansainväliset kontribuutiomme, kuten European Women and Sport -verkoston (vv. Verkostojen merkitystä ei voi liikaa korostaa; RautaMies-saunojen rinnalle tarvitaan myös LaudeLadyjen kokooruurnisajoja. Lisäksi naisten johtajuutta on edistetty seminaarien ja tietotuotannon avulla. Projektina liikuntajohtamisen modernisoiminen Kiistat naisten osallistumisoikeudesta kilpaurheiluun ja olympialaisiin käytiin JO 1900-luvun alun vuosikymmeninä (ks. Samoin on syytä tutkia paitsi naisjohtajuutta myös liikunta-alan johtamista ylipäätään, joka on ollut viime aikoina kritiikin kohteena (Laakso 2011; Paavolainen 2011). Yksi keskeinen keino naisten johtajuuden ja urien edistämiseksi liikunta-alalla on ollut mentoro inti. Verkoston puitteissa on järjestetty niin koulutustilaisuuksia, organisaatiovierailuja kuin ideoitu tasa-arvosuositu ksiakin. Tasa-arvotietoisuudesta, menetelmistä ja hyvistä käytännöistä tarvitaan koulutusta ruohonjuuritasolta aina valtakunnan tason johtoportaaseen asti. toreilla (Kram 1985), esimiehillä (Kirchmeyer 1998) ja epävirallisilla verkostoilla (lbarra 1997) on eri tutkimuksissa havaittu olevan suur i merkitys yksilön uramenestykselle. Valtionhallinnossa puolestaan onnistuuiin määrätietoisilla toimenpiteillä vain muutamassa vuodessa tuplaamaan naisten osuus ylimmässä johdossa (Naisten urakehityksen edistämisen työryhmä.) Kansainvälistä mallia löytyy Saksasta "Women Taking the Lead" (Doll-Tepper, Pfister & Radtke 2006) ja "Winning Women!" (Doll-Tepper 2010) -hankkeista sekä Eurooppalaisen yleisurheiluliiton vastikään EU-rahoituksella käynnistyneestä naisjohtajuus-projektista (Glad 2011; Vassiliou 2011). PÄIVI AALTO-NEVALAINEN, LitM, ft Kulttuuriasiainneuvos Opetusja kulttuuriministeriö, liikuntayksikkö Sähköposti: paivi.aalto-nevalainen@minedu.fi Kirjoittaja valmistelee väitöstutkimusta liikunta-alan johtajien uramenestyksestä sukupuolen näkökulmasta Jyväskylän yliopiston kauppakorliealwulussa. Ehkä naisia on kuultu, mutta ulospäin muutosprosessi kuitenkin näyttäytyy "valkoisten ketterien keski-ikäisten miesten projektina". Naisten ja miesten tasa-arvoisen johtajuuden edistäminen on tarpeen tulevaisuudessakin. Laine 1989). 52 LIIKUNTA & TIEDE 48, 5 /2011. 1998-2000) ja lnternational Working Gro up on Women and Sport -verkosion (vv.2010 -2014) puheenjohtajuudet ja konferenssit. Esimerkiksi mentoroinnille ja verkostoitumiselle on edelleen runsaasti tilaa. 2011). Valmentajaja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeessa (VOK) todettiin, että järjestöiltä puuttui osaamista tasa-arvoasioissa (Korpi 2010). Suositukset naisten osuuden kasvattamiseksi liikunta-alan päätöksenteossa ovat osoittautuneet tehottomiksi. SLU:lla oli vuosina 1995-2000 oma kansallinen mentorointi-ohjelma (Take Your Positions) ja SLU osallistui vuosina 2009-2011 Euro oppalaisen vapaaehtoistyön kattojärjestö ENGSO:n koordinoimaan mentorointi-projektiin W ILD (Naumanen 2011 ). Olisiko aika tuoda kiintiöt liikuntajärjestöihin samaan tahtiin pörssiyhtiöiden kanssa 7 Asenteet eivät muutu itsestään. Mentoroinnilla on useissa tutkimuksissa löydetty olevan positiivinen yhteys niin palkkakehitykseen, ylennysten määrään kuin uralla etenemiseen (Dreher & Ash 1990; Woolnough & Davidson 2007). Myös useita rohkaisevia esimerkkejä löytyy mallinnettavaksi. Kolmen kauppakorkeakoulun yhdessä toteuttama Naisjohtajuuden tutkimusja koulutushanke NASTA on sovellettavissa myös liikuntaalalle. Rosabeth Moss Kanterin jo vuoden 1977 klassikossaan "Men and Women of the Corporation" lanseeraamia "ainokaisnaisia" ei lasketa. Tämän toivelistan jatkoksi voi lisätä moninaisuuden kohtaamisen ja johtamisen, ja tässä tapauksessa nimenomaan naisvaikuttajien äänten ja näkökulmien mukaan tuomisen. Esimerkiksi lajiliittojen hallituspaikoilla naisia oli edelleen vuonna 2009 vain 21 prosenttia (Turpeinen ym. Sosiaalisen tuen uudet avaukset voisivat löytyä johtajien ja esimiesten kouluttamisesta naisten urakehityksen tukemiseen ja rekrytointikäytäntöjen parantamiseen. Liikunta ja Tiede -lehden päätoimittaja Koski (2011) penää tieteen ja tutkimuksen ääntä liikunnan käynnissä oleviin muutosprosesseihin. Vuodesta 1995 lähtien myönnetty Piikkarit-palkinto on ollut merkittävä naisten johtajuuden kannalta, sillä se on tuonut aihepiiriä esiin mediassa ja nostanut näkyv iin useita naisjohtajien roolimalleja. Kertyneiden kontaktien määrällä ja osallistumisaktiivisuudella verkostojen toimintaan on havaittu olevan positiivinen yhteys niin palkkaan kuin ylennyksiin (Ng, Eby, Sorensen & Feldman 2005) Palkitseminen on myös ollut kiinteä osa suomalaista työkalupakkia. Kyse ei ole vain loisen sukupuolen asiasta vaan yhteisestä missiosta paremman, laadukkaamman ja tehokkaamman huomisen liikuntakulttuurin puolesta. SLU on koordinoinut valtakunnallista LiikunNaiset-verkostoa aina 1990-luvun lopulta lähtien, ja lisäksi on toiminut alueellisia Liikun Naiset-verkostoja. esim. Mikäli epätasa-arvoa ei tunnisteta ja tasa-arvon edistämisen työkalut ovat hukassa, edes hyvä tahto ei riitä muutoksen aikaansaamiseen. Nyt on aika käynnistää liikunnan modernisaatiokertomuksen päätösosa. Tutkimusten mukaan (Seibert, Kraimer & Liden 2001) verkostojen ja niissä muodostuvien sosiaalisten suhteiden on löydetty edistävän yksilön uramenestystä tiedon ja resurssien saannin, näkyvyyden lisääntymisen sekä uratuen kautta. Keinoja tilanteen muuttamiseksi kyllä löytyy
SosiaaliJa terveysministeriön julkaisuja 2008:24. 2008. 2010. 2011. Sukupuolten tasa-arvon nykytila Ja muutokset Suomessa. Enlarged Partial Agreement on Sport EPAS. Li Kt./'JTA & TiEDE 41 • 5 2011 53. 2011. Nieminen, T 2008. Hankekausi 2009-2010. 219-237. Sukupuolikimtiot pörssiyhtiöiden hallituksiin Saatavilla www-muodossa: URL: http://www.paavoarhinmaki.fi/ blogi/2011 /sukupuol1k11nt1ot-porssiyhtioiden-hallituksiin/ 6.10.2011. Predictors of Objective and Subjective Career Success: A Meta-Analysis. & Zahidi, S. Jyväskylä, Finland. 2011. Sosiaalija terveysministeriön Julkaisuja 2008:21. 2011. Helsinki: Yliopistopamo. European Athlencs Federation. Winning vvornen: Towards lncreasing the Number of Women in Leadership Positions. Teoksessa Lämsä, A-M. & Davidson, M.J. lbarra, H. Naiset lukuntajohtajina. Saatavilla www-muodossa: URL: http://www3.weforum.org/docs/WEF _GenderGap_Report_2010. Turpeinen, S, Jaako, J., Kankaanpää, A. Lausanne: DidWeDo S.a.r.l. Piikkareilla nopeammin, korkeammalle ja tasa-arvorsernrnm . A Social CapitalTheory of Career Success. 2007. Men and Women of the Corporation. Opetusrmrus tenön tvörvhrnäraoorru 3/1995. Saatavilla www-muodossa: URL: http://www.un.org/ wcm/content/site/sport/home/unplayers/membersta tes/pid/14317. Liikunta ja Tiede 48 141. Saatavilla www-muodossa: URL: http://www.1wg-gti.org/suomi/catalyst-uutiskirje/_new_page_61166/7x61116=61121. Opening Speech at European Women and Sport Conference, September 16th. & Robinson, L. (toim.) 2006. Paper presented at European Women and Sport Conference, September 17th, London. 2011. & Hakamäki, M. Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010. 6.10.2011. Biographies and Career Paths of Male and Female Leaders in German Sport Organizations. 2010. 2010. Euroopan komission tiedonanto 18.1.2011. Social Psychology Ouarterly 60 111, 91-102. Glad, B. The World Gender Gap Report. & Piderit, S ltoim ) Handbook on Women in Business and Management. 673-692 Kokkonen, J. Kotiranta, A., Kovalainen, A. 2003. Yhteinen maali 1998. Valtioneuvoston kanslia. Laakso, N. United Natrons Oftice on Sport for Development and Peace. Piikkarit 1995. 22.6.2011. Wallin, S. Heinilä, K. 1998. 19.4.2007.. Paper presented at European Women and Sport Conference, September 16th , London. Liikunta [a Tiede 2614), 178-181. Henry, I.P. Litmanen, P. Arhinmäki, P. Laine, L. & Liden, R.C. Taloustieteiden tiedekunnan Julka1suJa N:o 137/2003, 151-178. 367-408. Suomalainen urheilujohtaja itse asiassa kuultuna. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011 33. Urheilujohtarrus en ooppera. Liikunta ja Tiede 22 121, 52-58. & Pyykkönen, T. 22.8.2011. 2011. 19.8.2011. pdf. Apphc ation to host the 6th IWG World Conference on Women and Sport 2014 in Helsinki, Finland and IWG Secretariat and Co-Chair 2010-2014. Deterrrun ants of Manageria! Success: Ev1dence and Explanatron of Male/Female Differences. 2009. Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma. 1990. M. Teoksessa Bilimoria, D. Pöytä katettu tulevaisuuden historiantutkijoille. Clirn bmq the Leaderboard leadership programmes for women In sport. Nainen suomalaisessa liikuntakulttuurissa. 2011. 2007. Mentoring as a Career Development Tool: Gender, Race and Ethnicity lmplications. Koski, P. Köln: Sportverlag Strauss. Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen 2011. Seibert, S.E., Kraimer, M.L. Dreher, G. London. 1985. EU Comm1ss1oner for Educat1on, Culture, Multilingilism and Youth. Tasapeli 2005. Liikunta ja Tiede 48 141. World Econormc Forum. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 3/2005 Helsinki Yliopistopaino. & Rouvinen, P. & Radtke, S. Naiset valtaavat esrrrue spaikkoja. 1997. Woolnough, H. SLU:n julkaisusarja 7. Northampton: Edward Elgar Publishing, 154-177. Bundesinstitut fur Sportwissenschaft. Puheita 310/2007. Naumanen, S. Doll-Tepper, G. Sukupuolen [arjestvkset ja tasa-arvon paradoksit. Gender Mainstreaming in Sport. 1.10.2011. Personnel Psychology 58 121. Paavolainen, L. Paving an Alternative Route: Gender Differences in Manageria! Networks. 8.8.1986/609. NASTA Naisjohtajuuden tutkimus· ja koulutushanke 2005-2009. Julkunen, R. Mentoring atWork: Developmental Relationships in Organisational Life. Ng, TW.H., Eby, L.T., Sorensen, K.L. 2. LÄHTEET Aalto, P. Valtioneuvoston kanslia. Loppuraportti 15.1.2009. Journal of Management. Valtiovarainministeriö. Kram, K.E. Saatavilla www-muodossa: URL: http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteetja_puheet/01 _tiedotteet/20090115Tyoeryh/Naisjohtajuus_RAPORTTl_final_yht.pdf. Valtioneuvoston selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Keuruu: Otavan Kirjapaino. 2010. 2011. & Feldman, D.C. Saatavilla www-muodossa: URL: http://www.hu1ppu-urheilunmuutos.fi/site/71an = 1 &mode=tiedotteet&laJ1=2&t1edo te_id=38. Jyväskylän yliopisto. 2005. Council of Europe. Lehto, A.-M. 3. Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi nro 24 Tampere: Tammerprint. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2008-2011. 60-61. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja sukupuolivaikutusten arviointi liikunta-alalla. 1054/18.12.1998. Moniste. Saatavilla www-muodossa: URL: http://wwwvn.fi/hallitus/ hallitusohjelma/fi.jsp. WILD Women International Leadership Programme. 26.8.2011. 2007. Saatavilla www-muodossa URL: http://www.finlex.f1/fi/ laki/ajantasa/1998/19981054. Glenview, IL: Scott, Foresman. 6.10.2011. F., & Ash. Helsinki: Yhopistopamo. Saatavilla www-muodossa: URL: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/ LexUriServ.do7uri=COM2011 :0012:FINFl:PDF 29.8.2011. Hvvmvomnkatsaus 10 131, 14-19 Liikuntalaki. Korpi, P. 6.10.2011. Naisille omat olvmprakisat. Academy of Management Journal 44 121. Helsinki: Suomen Lukunta Ja Urheilu. Vassiliou, A. Hausmann, R., Tyson, L. Tasa-arvobarornetn. Nainen kunnan liikuntavrrkailijana. Liikunta Ja tasa-arvo 2011. Tampere: Vastapaino. Fasting, K. Take Your Positions: Ready Set Go. 2011. Tasa-arvoIa liikunta-asioista vastaavan m1n1sterin puhe Mahdollista menestys -kampanjan ava1aistila1suudessa 11.10.2007. Lukuntasuunnittelun laitoksen tutkimuksia 15. 1977. 6.10.2011. 9.9.2011. Jyväskylän yliopisto. Sport and Gender Thematic Working Group Action Pian 2011-2013. 2010. Saatavilla www-muodossa: URL: http://www.aka.fi/Tiedostot/Strategiat/hal1itusohjelma2007.pdf. Moniste. (toirn.) Näköatoja naisjohtajuuteen. Tulisalo, E. 2001. Doll-Tepper, G., Pfister, G. R.A. 5.9.2011. EVA analyysi No. Saatavilla: URL: http://www.stat.fi/til/ksp/index.html. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Progress towards leadership. Paper presented at the 13th World Sport for Ali Congress. 1989. 24 161. 19.8.2011. Kanter, R. 2011. Jyväskylä: Kopuvvä. A Comparative Study of Mentoring Among Men and Women in Manageria!, Professional, and Technical Positions. Lapset ja nuoret. SosiaaliIa terveysministeriön 1ulka1suIa 2010:8 Helsinki: Yliop1stopa1no. Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma. Johtajat huippu-urheilun sateentekijöina. Naisten urakehityksen edistämisen työryhmä. Saatavilla wwwmuodossa: URL http://nastaproJect.fi/. Kirchmeyer, C. (toim.) 1977. Kuntasektorin palkat 2009. Helsinki: Yliopistopaino. Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n ohjelma naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta vuosille 1998-2000. International Olympic Committee. Helsinki: Tilastokeskus. Journal of Applied Psychology 75, 539-546. New Yourk: Basil Books. Urheilun johtaminen on muutosten edessä. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen VOKlajiliittohankkeissa. Saatavilla www-muodossa: URL http://www.f1nlex.f1/f1/lak1/a1antasa/1986/19860609. 1985. Naisten johtamat yritykset ja kannattavuus. Gender Equalitv and Leadership in Olympic Bodies. 14.-176.2010
Tämä ei ole pelkästään urheilun yksinoikeus. K uva: A N TE R O M LT O N E N Teksti: MATTI HAKAMÄKI, SALLA TURPEINEN Urheilun hyvät ja vielä paremmat asiat Urheilun toimijoille ei ole selvää, miten ja miksi tasa-arvoa pitäisi käytännössä edistää. Kyse ei kuitenkaan ole sen kummemmasta kuin että tytöt ja pojat, miehet ja naiset otetaan huomioon toiminnan eri tasoilla ja vaiheissa. '' s LU toimii lwihhien hyvien ja vielä parempien asioiden puolesta. 48 • 5 -'2011. Vastaavia puheita, uskomuksia ja perusteluja on esitetty myös kulnuuriharrastusten rahoittamista koskevan edunjakokamppailun yhteydessä. Nykyään näitä vaikuttavat olevan ainakin tasa-arvo, yhdenvertaisuus, kestävä kehitys ja terveys. Jossain muussa ajanhetkessä, yhteydessä tai ympäristössä urheilun on nähty liittyvän kansallisvaltion rakentamiseen, koulussa oppimiseen, uskonnolliseen kilvoitteluun, taloudellisen kilpailukyvyn edistämiseen, luokkataisteluun tai sosiaalisen pääoman kasvattamiseen. Sen roolilisi on muodostunut edunvalvonta ja lii/ninnan hyvän hertomuben esilletuominen eri yhteyhsissä." (Kokkonen & Pyykkönen 2011) Kokkosen ja Pyykkösen tulkinnasta voi lukea viitteitä urheilujärjestöjen kytkeytymisestä tärkeäksi katsottujen hyvien asioiden edistämiseen. Monet päätökset voivat olla vilpittömän sukupuolineutraaleja mutta seuraukset välttämättä eivät. 54 LI KUNTA & TIEDE. Toimintasuunnitelmiin asti sen osaa jo moni kirjata
Aihetta koskien on olem assa m onia erilaisia puhetapoja. Voidaan toistella hyvää kertomusta, johon molemmat ovat jostain syystä uskovinaan. Olisi helpottavaa, jos itselle tärkeät asiat asettuisivat luontevasti yhteen saumattomaksi kokonaisuudeksi. Urheilun sisälle esitetään muutoksia ja uudistuksia, jotka perustellaan sillä, että niistä saadaan lajille tai urheilujärjestelmälle jotain etua. Jos urheilun selitetään tuottavan kansantaloudellista hyötyä ja verotuloja, olisi hyvä, että sen piirissä ei olisi liiemmin rahanpesua, verokikkailua tai luovaa kirjanpitoa. Ajatus siitä, että lasten urheilun tulisi olla kasvatuksellista ja vieläpä lapsilähtöistä johti aikanaan Nuori Suomi ry:n perustamiseen. Talouden tehokkuutta arvostavia voidaan yrittää suostutella tasa-arvoisen johtamisen periaatteiden hyväksymiseen vetoamalla, että naisjohtajien yritykset olisivat tuottavampia kuin miesten. Urhei lujärjestöjen kytkos hyv ien asioiden puolesta to im im iseen on m oniulotteinen . Kokkosen ja Pyykkösen sanojen asettelu ei sulje pois sellaista m iel leyhtym ää, että jotenkin toisinkin SLU voisi toim ia. Toinen, tästä hieman eritellympi näkökulma on, että urheilu ei välttämättä automaattisesti edistä tasaarvoa, eettisyyttä, yhdenvertaisuutta tai kestävää kehitystä mutta sitä voisi käyttää välineenä kulloinkin tärkeäksi koettujen asioiden tuottamiseen. M itä vaihtoehtoja olisi. Kolmas näkökulma on, että urheilulla ei pyritäkään muuttamaan koko maailmaa. Hyvät asiat urheilun edistäjinä Edellä kuvattujen puhetapojen ohella asiaa ajatellaan usein myös toisesta suunnasta eli selitetään hyvien asioiden edistävän urheilua. Tämä tarkoittaa, että on mietitty joitain konkreettisia vaikutusmekanismeja. Tasa-arvon voidaan katsoa toteutuvan esimerkiksi siten, että kummallakin sukupuolella on mahdollisuus harrastaa samoja lajeja. Koripallo ja lentopallo ovat esimerkkejä lajeista, joiden synty on liittynyt uskonnollisen työn tarpeisiin. Tällaiseen perusteluun hirttäytyminen on sikäli riskialtista, että jos tarkemmassa tarkastelussa tilanne osoittautuu monimutkaisemmaksi ja johtajan vaihtuessa toiseen sukupuoleen yrityksen tuottavuus ei paranisikaan, on perustelun pohja murentunut. ihmisten omat identiteetit ovat joukko elementtejä, joista mielellään rakentaisi ehyen paketin. Jos tytöt ja naiset saadaan pelaamaan jalkapalloa, koko lajin asema vahvistuu ja on mahdollista, että Suomessa nähdään lajin arvokisoja. Malli ei välttämättä oleta harrastamisen preferenssien olevan biologisesti ennalta määrättyjä. Tasaarvoa voidaan edistää naisja mieslajien harrastamisen edellytyksiä tasoittamalla. Suomessa ajankohtaista on kotouttaa maahanmuuttajia osallistamalla heidät urheilun kansalaistoimintaan. Näkemys ei ole mitenkään harvinainen. Liikunnan alalla arviointeja on tehty muutamissa kunnissa. Hienommiksi viritetyissä ohjelmissa on ajateltu, millaista järjestetyn urheilun tulisi olla, jotta se parhaiten tukisi tavoitteita. Vai vahvistaako erityismenettely pikemminkin ymmärrystä, että pohjoismaista tasaarvopuhetta ei sittenkään aina tarvitse ottaa todesta. Pitää arvioida, riittääkö painoarvo siihen, että velka saadaan saneeraukseen eikä sitä vaadita kokonaan maksettavaksi. Urheilu hyvien asioiden edistäjänä Monet urheilun parissa tekemisissä olevat henkilöt ajattelevat, että urheilu sinänsä on hyvä asia ja että hyvät asiat liittyvät jotenkin automaattisesti yhteen. Se käy päinsä, mikäli ollaan yhteisellä asialla eli vakuuttelijan ja vakuutettavan intressit ovat oleellisesti samat. Mikäli tasa-arvoisen, yhdenvertaisen, kaikille avoimen tai terveyttä edistävän urheilun Sukupuolivaikutusten arviointi ei ole vielä kiteytynyt täsmälliseksi menetelmäksi, eikä käytännön esimerkkejä ole paljon. Ehkä riittää, että urheilu järjestetään jollekin tietylle eettiselle pohjalle. Syy-seuraussuhteet puhutaan toisin päin. Edistääkö eristetyssä asemassa olevien maahanmuuttajanaisten elämänpiirin laajentamista se, että heille annetaan mahdollisuus käydä uimahallissa silloin, kun siellä ei ole miehiä. Perustelut voivat olla paitsi aidosti lajin menestystä edistäviä myös retorisia temppuja, joilla on tarkoitus vakuuttaa muita omista päämääristä. Jos saavutetut edut perustuvat yleishyödyllisyyteen ja urheilun siunauksellisuuteen hyvien asioiden rakentajana, on syytä ennakoida, että niitä voi oikeasti joutua edistämään. M itä hyv ien ja vielä parem pien asioiden puolustam inen tarkoittaa. Perustelut voivat olla myös ritualistisia. Näm ä vaihtelevat sam oill akin esittäjillä tilanteen ja tarkoitu ksen m ukaan. Vai pitäisikö urheilun integriteettivaatimukseen kuitenkin suhtautua vakavasti. Toisaalta eri sukupuolten erilaisuutta painottavassa näkemyksessä tärkeämmäksi on nähty harrastajalle luontevamman tai sopivamman vaihtoehdon tarjoaminen. UIKUNTA & TIEDE 48 • 5 /2011 55. Ne voivat olla eri lähtöoletuksilla erilaisia. Ongelmia tulee, jos lupaukset tulisikin lunastaa ja vakuuksia ei ole. Tasa-arvon pitäisikin perusteluissa olla fundamentaalisempi arvo kuin pelkkä väline tuoton maksimoimiseksi
VOK-hanke toi esille selkeitä kohennustarpeita tasa-arvo-osaamisessa. Valtavirtaistamisen on sanottu olevan paljon tietotaitoa vaativa, monitasoinen prosessi. VOK-hankkeen arvioinnissa (Korpi 2010) todettiin tarve kouluttaa lajiliittojen työntekijöitä tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä. Ei asiassa silti ole kysymys pelkästään osaamisesta tai osaamattomuudesta, vaan mitä suurimmissa määrin asenteista, tavoista, rutiineista, vallasta ja mielipiteistä tarinoista. (Horelli & Saari 2002; Sosiaalija terveysministeriö 2009.) Valtioneuvoston selonteon (2010) mukaan valtavirtaistaminen on Suomessa ymmärretty sukupuolineutraalien ja sukupuolisokeiden toimintatapojen rnurtajana. Välissä on elämä. Se pysäyttää tai kääntää virtaukset uomiin tavalla, jota suunnittelukieli ei ennakoi. (SLU vuosikertomus 2009; Korpi 2010.) VOK-työhön osallistuneiden lajiliittojen loppuraporttien perusteella tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista edistettiin hankkeissa melko tehottomasti jos ollenkaan. Hallituksen tasa-arvo-ohjelman (2008-2011) mukaan kaikkien ministeriöiden tulee valtavirtaistaa sukupuolinäkökulma vähintään yhteen merkittävään hankkeeseen. Ei tällaista käsitettä voi valuttaa saumattomasti ylhäältä alas. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen tarkoittaa tasa-arvon edistämisen ulottamista kaikille suunnittelun, päätöksenteon ja toiminnan tasoille. (Sosiaalija terveysministeriö 2009, 24.) Hyvin yksinkertaisesta ja maanläheisestä asiasta on tehty liian konsti kas. Se pysäyttää tai kääntää virtaukset uomiin tavalla, jota suunnittelukieli ei ennakoi. Käsite ei auttanut liittoja näkemään sukupuolten aseman edistämistä kokonaisvaltaisesti osana kaikkea toimintaa. Välissä on elämä. Aiheesta ei ole vielä kertynyt montakaan käytännön esimerkkiä. Sukupuolivaikutusten arviointi (suvaus) on ehkä tunnetuin valtavirtaistamisen työkalu. Siksi monissa projekteissa sukupuolinäkökulma saattaa jäädä vain muodolliseksi ja irralliseksi maininnaksi. Liikunnan ja urheilun alalla sen on katsottu merkitsevän sukupuolisensitiivisen ja sukupuolierojen merkitykset aktiivisesti huomioon ottavan tarkasteluja toimintatavan juurruttamista osaksi eri tahojen normaalia toimintaa (Korpi 2010, 4) Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiselle on asetettu isoja tavoitteita. Loppupeleissä ei ole kyse sen kummemmasta kuin että tytöt ja pojat, miehet ja naiset otetaan huomioon toiminnan eri tasoilla ja vaiheissa. Valtavirtaistamisen jalkauttarninen takkuaa pahasti. Päätökset ja toiminta voivat olla vilpittömän sukupuolineutraaleja mutta seuraukset välttämättä eivät. Tasa-arvo etenee sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella ja kestävä kehitys ympäristönäkökulman valtavirtaistamisen keinoin. Urheilun toimijoille ei ole selvää, miten ja miksi tasa-arvoa pitäisi käytännössä edistää. rakentaminen ei ole tarpeeksi kiinnostavaa, kannattaisiko lupauksissa olla maltillisempi. Printattuna termi toki näyttää hienolta, mutta käytännön toimijoilla ei välttämättä ole hajuakaan mitä se tarkoittaa. Valtavirtaistamisen puhunnat Hyvien asioiden yleispäteväksi edistämisen välineeksi myös urheilussa on esitetty valtavirtaistaminen. Ei tällaista käsitettä voi valuttaa saumattomasti ylhäältä alas. (Horelli & Saari 2002, 10-11.) Sitä on kritisoitu jopa liian vaalivaksi. Menetelmiä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen ovat sukupuolen mukaan eritelty tilastointi, sukupuolivaikutusten arviointi, sukupuolitietoinen budjetointi sekä tasa-arvoanalyysit. Haluttiin esimerkiksi lisätä vähernmistösukupuoleen kuuluvien valmentajien ja ohjaajien määrää eri lajeissa sekä kehittää valmentajien ja ohjaajien osaamista kmnmankin sukupuolen tarpeiden ja ominaisuuksien huomioon ottamiseksi. Opetusja kulttuuriministeriön alalla tällainen hanke liikunnan osalta on ollut Valmentajaja ohjaajakoulutuksen kehittämishanke (VOK). Strategiaksi esitettynä käsite on lähinnä hämmentävä. Sillä tarkoitetaan toimenpiteen tai ehdotuksen vaikutusten arviointia Hyvin yksinkertaisesta ja maanläheisestä asiasta on tehty liian konstikas. VOK-hankkeessa sitouduttiin sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen niin, että sukupuoli otetaan paremmin huomioon valmentajaja ohjaajakoulutuksien rakenteissa ja sisällöissä. Sen kanssa ei ole päästy kovin pitkälle. Monet päätökset kun vaikuttavat eri lailla miesten ja naisten elämään. (Korpi 2010.) Toimintasuunnitelmiin asti sen osaa jo moni kirjata. Näin pyritään saamaan erilaiset sukupuolittuneet rakenteet näkyviksi ja siten jopa muutettaviksi. Siltä osin kuin tasa-arvon edistäminen on osaamiskysymys, kannattaisi liikunnan toimijoille järjestää koulutusta, jotta voidaan puolestaan edellyttää onnistunutta tasa-arvopolitiikkaa. Sen on tarkoitus läpäistä kaikki tasot ja muuttaa organisaatioiden toimintaa ja prosesseja. Valtavirtaistamista pidetään monimutkaisena ja hankalanakin asiana. Näissä puheissa valtavirtaistamisen kerrotaan lopulta hyödyttävän urheilua ja lopputuloksen koituvan koko urheilun eduksi. Se on helposti teoreettinen ja paperinmakuinen. 56 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 /2011
Moniste. Huomiota tulisi kiinnittää edellytyksiin, joiden tulee olla olemassa, ennen kuin strategia voi toimia. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kunnissa 1a valuonhallinnossa. Liikunnan alalla arviointeja on tehty muutamissa kunnissa. Sukupuolivaikutusten arvioinneilla voidaan saada sukupuolten asemaa näkyvämmäksi ja mahdollisesti tehdä korjaavia ehdotuksia niin, että syrjinnän vaikutukset poistuvat tai jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kokkonen, J. Tämä on väistämätöntä, koska aihe on merkittävä mutta sitä on tutkittu vähän tai tarvittavaa dataa ei ole olemassa sopivassa muodossa. Tasa-arvon valtavirtaistamisen menetelmiä 1a kävtäntöjä. Kanliaanpää, A. Valtavirtaistaminen voi onnistua, jos vastuuhenkilöt ovat itse suunnittelemassa ja toteuttamassa sukupuolinäkökulman ja tasa-arvon sisällyttämistä oman alansa toimintaan (Tanhua & Leinonen 2011). Sosiaalija terveysministeriö 2009. OpelUsJO liuluuurimi11istcriö11 julhaisuja 2011 :33. Tasa-arvotyölle tarvitaan paitsi toimeksianto, myös johdon aktiivinen tuki, toimijoiden oma motivaatio sekä riittävät resurssit. Tieto tulee merkitykselliseksi, jos se on ymmärrettävää ja koskettaa omaa elämää. Liikuntatieteellisen seuran Impulssi nro 24. Valtioneuvoston selonteko naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 2010. 2011. LÄHTEET Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2008-2011. Sukupuolivaikutusten arviointi ei ole vielä kiteytynyt täsmälliseksi menetelmäksi, eikä käytännön esimerkkejä ole paljon. Urheilun kansalaistoiminnassa aikaansa vapaaehtoisina käyttävät ihmiset ovat ensisijaisesti kiinnostuneita lajista ja sen harrastamisen edistämisestä. 2011. Toisaalta samoilta pohjilla vaatii erityisiä ponnisteluja ymmärtää eri sukupuolten joko luonnollista tai monimutkaisten prosessien kautta tuotettua erilaisuutta muuna kuin uuskonservatiivisena hapatuksena. 2002. Kunnollinen sukupuolen mukaan jaoteltu lieto olisi hyvä olla olemassa. Jos taas tutkimusasetelmat ovat jääneet ulkokohtaisiksi muuttujien välisten suhteiden kuvailuksi, josta unohtuu asiayhteys, yleistämisen ehdot ja kelpoisuuden arviointi, ei loikka kertoimista pätevään tarinaan ole mahdollinen totuutta venyttämättä. Sukupuolten välisen tasa-arvon edrstärmnen VOKlajiliittohankkeissa. & Haliamäki, M. 2011. Ei ole helppoa vakuuttaa, euä liikunnalla on yhteys terveyteen, jos joku kuulijan tuttu on urheillut, mutta silli kuollut nuorena. & Pyykkönen, T. MATTI HAKAMÄKI Erikoissuunnittelija LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: matti.hakamaki@likes.fi SALLA TURPEINEN Tutkija LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: salla.turpeinen@likes.fi Teliijöillä on il111esly11y1julliaisu Turpeinen, S.,Jaalw, J. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2002: 11. Siellä missä valtavirtaistamista on pyritty viemään eteenpäin, on huomattu, että tasa-arvonäkökulman tuominen ohjelmista toiminnan tasolle ei ole vain rnenetelmällinen kysymys vaan ensi sijassa organisaation tahdon asia. Loppuraportti. Valtavrrterstarrunen käytäntöön -hankkeen alkukartoitus. LIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 /201 l 57. On hyvin mahdollista olla hahmottamatta toiminnassaan epätasa-arvoisia käytäntöjä, jos on omassa 70-luvun lapsuudessaan tapiuanut televisiosta valistavat Hyrrä-ohjelmat ja omaksunut edistyksellisen Suomen ideaalin. Tasa-arvoa valtavirtaan. Valtavirtaistaminen ei etene toivotulla teholla sellaisena kuin sitä tähän mennessä on yritetty toteuttaa: vailla kunnollisia resursseja, johdon sitoutumista, toimijoiden osaamista, konkreettisia käytännön menetelmiä ja toiminnan seurantaa. & Leinonen, E. Faktoihin perustuvan tiedon omaksuminen ei ole yksinkertaista. Sosiaali1a tervevsmirustenon 1ulka1su1a 2010: 8. SyyJa seuraussuhteiden hahmollaminen edellyuää monimutkaisia abstraktiona, mutta ihmistä kuitenkin ohjaavat lähinnä tarinat. Tasa-arvolle ja muille hyville asioille on tunnusomaista, euä niistä on paljon ja vahvoja mielipiteitä, jotka eivät aina perustu vankkaan ja systemaattiseen evidenssiin. On vaikea hyväksyä todeksi kyselyistä ilmenevää nuorten runsasta hiihtoharrastusta, jos omalla lähiladulla ei ole näkynyt kuin keski-ikäisiä hiihtäjiä eivätkä naapuruston vekarat edes omista murtornaasuksia. Liikunta ja tasa-arvo 2011. Sosiaali1a terveysministeriön julkaisuja 2008 21 Horelli, L. Sukupuousttrnälasn käyttöön. Valtavirtaistamisella ja sukupuolivaikutusten arvioinnilla on sama ongelma: ne ovat termeinä vieraita ja hankalia eivätkä siksi siirry helposti käytäntöön. Sosiaali1a tervevsrrunistenon selvityksiä 2009: 43. Kiehtova tarina voi tuntua oikeammalta kuin hankalat numerot, riskit ja kertoimet. Hankekausi 2009-2010. Sukupuolivaikutusten arviointia voidaan käyttää tarkasteltaessa esitysten ja päätösten vaikutuksia naisten p miesten asemaan, resursseihin ja intresseihin. 2010. (Tanhua & Lehtonen 2011, 21) Tiedosta merkitykselliseksi tarinaksi Urheiluun liitetyt kaikki hyvät asiat ovat siitä hankalia, että niitä ei voi oikein vastustaakaan. Tanhua, 1. Sukupuolten lasa-arvo11 nyliytilaja muutokset. Työläiltä vaikuttavat velvoitteet voidaan kokea sananmukaisesti velvoitteina, joiden toteuttajaksi joutuminen ei innostamisesta huolimatta innosta. & Saari, M. Korpi, P. Suomalainen urheiluiohtaja itse asiassa kuultuna. Ennen kuin valtavirtaistaminen voisi levitä laajempaan käyttöön, olisi tunnistettava monet välittävät tekijät, joiden takia yksinkertaisen asian jalkauttaminen ei ole onnistunut. erikseen naisten, miesten ja sukupuolten tasa-arvon kannalta
Tässäpä haastetta liikuntakulttuurillemme. Asutaan edelleen itsenäisesti kotona, mutta liikkuminen vähenee entisestään. Monella vapauteen kuuluu myös lisääntyvä liikunnanharrastus. S euraava käännekohta usean ikäihmisen elämän kulussa liittyy toimintakyvyn heikentymiseen. Kaikissa elämän saumakohdissa ja elämänvaiheiden aikana ikäihmisillä on oikeus säännölliseen liikuntaan, ja siitä on tutkimustulosten mukaan myös erityistä hyötyä. Oma vaiheensa elämässä on joidenkin osalla siirtyminen palvelukotiin tai laitokseen avuntarpeen lisääntyessä. Eläkeikään ehtineitä ihmisiä on yhä suurempi joukko suurten ikäluokkien jäädessä pois työelämästä. Väestö vanhenee erilaisuus lisääntyy Vuonna 2040 enemmän kuin joka neljäs suomalainen tulee olemaan yli 65-vuotias tai sitä vanhempi. Ikääntyneimpien osuus lisääntyy suhteellisesti voimakkaimmin. Satavuo58 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 512011. Tällä hetkellä 80 vuolla täyttäneitä ja sitä vanhempia on yli neljännesmiljoona. Liian usealla liikkuminen toisaalta vähenee työn loppuessa ja liikunnan harrastamista on vaikea aloittaa. Kuva: JUHA AUVINEN Teksti: ELINA KARVINEN, PIRJO KALMAR! Varttuneet liikkujat tulevat oletko valmis liikuntakulttuuri. Nuoremmasta 60+ ikäryhmästä valtaosa on toimintakykyisiä ja valmiita nauttimaan kolmannen iän suomasta vapaa-ajasta. Tämä 75+ ikäryhmä kasvaa lähivuosina suhteellisesti eniten, eikä toimintakykyä säilyttävää liikuntatoimintaa ja -neuvontaa ole riittävästi tarjolla
Naisten liikkumista estää erityisesti kaatumisen pelko. Pidemmälle koulutettu ja paremman tulotason omaavat harrastavat enemmän liikuntaa kuin muut. Tämä on yleistä jopa erityisliikunnan piirissä. Vanhetessaan varsinkin naiset kokevat, etteivät pysty harrastamaan liikuntaa. Lisäksi on paljon kotona asuvia ihmisiä, jotka eivät tiedonkaan turvin hakeudu itsenäisesti mukaan toimintaan. Tämän epäkohdan ratkaisuja tulisi miettiä vakavasti. Liikkuminen vähenee silloin, kun jokin toimintakyvyn osa-alue, esteellinen ympäristö tai sosiaalisen tuen puute siihen pakottavat. Myös miesten viikoittaiset kävelykerrat ovat vähentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Jotkut ovat jo ovella, mutta eivät mahdu mukaan. Eläkeikäisistä suomalaisista reilu viidennes ei harrasta lainkaan säännöllistä liikuntaa. Ikäihmiset liikkuvat, mutta eivät aivan suositusten mukaisesti Suomalaiset ikäihmiset ovat monipuolisia liikkujia kuuluen kyselytutkimusten perusteella Euroopan aktiivisimpiin muiden pohjoismaiden kanssa. Toisaalta naisten toimintakyky, esimerkiksi lihasvoima on jo lähtökohtaisesti heikompi. Kotivoimistelua harjoittavat sekä miehet että naiset, mutta ohjatut liikuntaryhmät ja tanssi ovat enemmän naisten harrastuksia. Niiden mukaan kestävyysliikunnan (kuten kävelyn) tulisi olla kohtuullisesti rasittavaa, ja lihasvoimaja tasapainoharjoittelun pitäisi olla osa viikko-ohjelmaa. Naisten osuus ikäväestössä on miehiä suurempi ja he elävät kauemmin kuin miehet. Perinteiset lajit kuten pyöräily, uinti ja hiihto sekä hyötyliikunta ovat eläkeikäisten suosiossa. Erityisen suosittua on kävely, jota suurin osa alle 85 -vuotiaista harrastaa vähintään joka toinen päivä. Mistä tämä johtuu. Kyse on paitsi koko liikuntakulttuurin arvoista myös arvoista syvemmällä tasolla: nähdäänkö vanha ihminen yhtä arvokkaana kuin muutkin ihmiset kunnosta riippumatta vai vain ongelmana ja rasitteena. Tunnetaanko kaikkia liikkumisen esteitä. Todellisuudessa monet parempikuntoiset ikäihmiset tekevät joka päivä korvaamatonta työtä nuoremman sukupolven hyväksi, esimerkiksi tukevat lapsenlapsia liikuntaharrastuksissa ja vapauttavat keski-ikäisiä lapsiaan omiin tehtäviinsä. Myös talviolosuhteet Suomessa voivat katkaista päivittäisen ulkona liikkumisen. Ikäihmisten liikunta on helppo sivuuttaa. Lajikirjon monipuolistumisesta huolimatta eläkeikäisten liikunnan harrastaminen on tasaisesti vähentynyt. Aikaisemmin nuoruudessa tai aikuisiässä liikuntaa harrastaneet ovat usein fyysisesti aktiivisia myös vanhuusiässä. Vaikka eläkkeelle siirtyvät ovat entistä terveempiä ja toimintakykyisempiä, haasteita terveysliikunnan edistämisessä riittää. Ohjattuun liikuntaan osallistuu tästä huolimatta vain noin 14 prosenttia yli 65 -vuotiaista ja heistäkin pääosa on ennestään hyväkuntoisia. Ohjattua liikuntaa järjestävät useat toimijat, niistä suurimpana liikuntatoimi. Liikuntaneuvonta ja liikuntatoiminta liian vähäistä ja koordinoimatonta Arkiliikunta on ikäihmisten fyysisen aktiivisuuden kivijalka, jota ohjattu liikunta täydentää. Varsinainen ongelma tuntuu olevan heikornpikuntoisten ikäihmisten kuljettaminen liikunnan harrastuspaikoille sekä tilojen saaminen kasvavien harrastajajoukkojen käyttöön. Alueellisten erojen takia monissa kunnissa on jo nyt erittäin vanha väestö ja vähäinen nuorten määrä. Kestävyysliikunnan suositusten mukaan liikkuu kolmannes miehistä ja neljännes naisista. tiaiden määrän arvellaan moninkertaistuvan lähivuosikymmeninä. Suuri joukko ikäihmisiä olisi halukas tulemaan liikuntaryhmiin, jos tietäisi, missä itselleen sopivaa toimintaa järjestetään. Vanhoilla ihmisillä on liikkumisongelmien lisäksi muistisairauksia, yksinäisyy ttä ja masennusta, jotka heikentävät itsenäistä selviytymistä. He kohtaavat liikkumiskyvyn ongelmat aikaisemmin ja kärsivät niistä pidempään. Toisaalta nyt ja tulevaisuudessa ikäihmisiä on paljon myös palveluasunnoissa ja pitkäaikaishoidossa laitoksissa. LIIKUNTA & TIEDE 48, 512011 59. Ongelmat eivät jakaudu tasaisesti vaan terveysero t ovat kasvamassa perustuen muun muassa sosioekonomiseen asemaan. Ikäihmiset, erityisesti vanhempi ikäluokka ei myöskään vaadi itselleen liikuntatoimintaa, koska ohjattu liikunta ei itsestään selvästi ole kuulunut vanhusväestön arkeen. Suur in osa heistä kuitenkin asuu kotonaan itsenäisesti tai Luettuna. Kuntosaliharjoittelu ja sauvakävely ovat esimerkkejä liikuntamuodoista, joiden suosio on kasvussa. Sekä kestävyysettä lihaskuntoja tasapainoharjoittelun suositeltuun viikottaiseen yhdistelmään yltävät vain harvat. Nykyisten liikuntasuositusten valossa ikäihmisten liikunta ei ole riittävää. Asenteet kuntoon ja toimeksi Ikääntyvien liikunta ei ole tasa-arvoisessa asemassa verrattuna muun väestön liikuntatarjontaan ja resursointiin. Muita järjestäjiä ovat kunnan sosiaalija terveystoimi, lukuisat järjestöt ja kansalaisopistot. Puutteita on myös tiedotuksessa ja tukipalveluiden järjestämisessä. On vaikea madaltaa osallistumiskynnyksiä, jos ei tiedetä kunnolla mitä ne ovat. Tässä tarvitaan viranhaltioiden ymmärrystä omaisten ja vertaisten roolista ikäihmisten kannustajina. Usein omaisetkin kehottavat lepäilemään liikkumisen sijaan. Kyse on osaltaan päätöksentekijöiden ja toimijoiden välinpitämättömästä asenteesta ja vanhuuden torjunnasta, ehkä myös tietämättömyydestä. Samaan aikaa vähenee työikäisen väestön osuus. Tarvitaan etsivää työtä, neuvontaa ja saattelua liikunnan pariin. Harrastaminen ja liikunnan intensiteetti vähenevät iän myötä. Liikuntatoiminta ja -neuvonta on monessa kunnassa liian vähäistä ja koordinoimatonta. Usein satsaus ikäihmisen lähiverkostoon, etsivään työhön, henkilökohtaiseen tiedotukseen ja neuvontaan maksaa itsensä nopeasti takaisin. Lähiliikuntapaikkojen kehittyminen ikäihmisten tarpeisiin on vasta alkuvaiheessa
Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Tutkimuksen ja kehittämishankkeiden on tärkeä pureutua teemoihin, joista tarvitaan tietoa. Helsinki Yliopistopaino. 59-67. Jo olemassa olevat terveysliikunnan hyvät toimintatavat kannattaa ouaa tehokkaasti käyttöön. Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu 111. Käyttöönotto vaatii päättäjien ja toimijoiden sitoutumista, työnjakoa, koordinointia, resurssien kohdentamista ikäihmisten tarpeisiin sekä paljon työtä. 2. Lisäksi kuvattiin ikäihmisten liikunnan toimintaympäristö Ja toimijat, liikkurnisolosuhtciden tilanne sekä liikuntapalvelujen tarjonta ja laatu. Terveyttä edistävän liikunnan nykytila Ja muutokset. Toimenpideohjelman laatiminen on askel kohti liikkuvampaa vanhuutta. html 60 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 2011. Karvinen E, Kalmari P & Koivumäki K 12011) Ikäihmisten liikunnan kansallinen totmenpideohjelrna. Eläkkeelle jää yhä koulutetumpaa väkeä on lääkäriä, fysioterapeuttia, liikunnan ammattilaista ja hoitohenkilökuntaa. Toimenpideohjelman koordinointi, seuranta ja arviointi OKM, STM ja RAY nimeävät vastuuhenkilöt ja esittävät toimintatavan ohjelman koordinoimiseksi ja arvioimiseksi sidosryhmiensä kanssa. He huolehtivat kunnostaan, vaativat itselleen laadukasta toimintaa, ovat asiantuntevia ja toimivat aktiivisesti. Poikkihallinnollinen yhteistyö ja työnjako Ikäihmisten liikunta on tärkeä saada eri toimijoiden ja organisaatioiden hyvinvointistrategioihin ja sen edistämiseksi tarvitaan poikkihallinnollisia työryhmiä. Laitalainen E, Hela korpi S & Uutela A 12010) Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen Ja terveys keväällä 2009 ja niiden muutokset 1993-2009. Liikunnan Ja kansanterveyden julkaisuja 212. Toimenpideehdotusten taustalla on tieto väestön ikääntymisen haasteista, iäkkäiden terveydestä, toimintakyvystä, liikunnan hyödyistä ja ikäihmisten liikuntakäyttäytyrnisestä. 4. http://thl.f1 Yhdysvaltain terveysviraston liikuntasuositukset (Phvsical Activrtv Guidelines for Americans 2008) 1http://www.health.gov/paguidelines/guidelines/chapter5.aspx) WHO 12010) Global Recommendations on Physical activity for Health. Liikuntaneuvonta ja liikuntatoiminta Toimintakyvyltään erilaisille ikäihmisille tulee lisätä liikuntaneuvontaa Ja-toimintaa. Teemoiksi ehdotetaan esim. Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset. Liikunnan ja kansanterveyden Julkaisuja 212. Suositusten jalkauttarninen edellyttää tehokasta viestintää ja koulutusta. Aikaa ei ole hukattavana ja uusien toimintojen rakentelu vaatii aikaa. http ://www.who.int/d ietphysicalactivity/factsheet_recommenda tions/en/i ndex. Asenteisiin vaikutetaan tiedolla ja erilaisin kampanjoin. Lähetetty arvioitavaksi 2011 Hirvensalo M 120081 Iäkäs henkilö liikunnan harrastajana. Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelma askel kohti liikkuvampaa vanhuutta Toimenpideohjelman suositusten laatimisessa hyödynnettiin tutkimustietoa liikuntakäyttäytymisestä ja liikuntatoiminnan nykytilasta. Yleinen tietoisuus, asenteet ja osaaminen Eri ammattiryhmät tarvitsevat perusja täydennyskoulutuksiinsa lisää tietoa ikäihmisten liikunnasta. Husu P, Paronen 0, Suni J & Vasankari T 12011) Suomalaisten fyysinen akuivisuus ja kunto 2010. Heille tulee tarjota entistä enemmän osallistumisen mahdollisuuksia myös liikuntakulttuurissa aina päätöksen teosta kehitystyöhön ja vertaisohjaukseen. Toisenlaiset ikäluokat ja elämäntyylit tekevät tuloaan. Teoksessa Leinonen R & Havas E ltoim.) Fyysinen aktiivisuus iäkkäiden henkilöiden hyvinvoinnin edistäjänä. Niukkenevien talousresurssien aikana liikuntatoiminnan lisäämisen avainsanat ovat yhteistyö, järkevä työnjako, henkilöstön vankka osaaminen ja iäkkäiden mukaan ottaminen toiminnan kehiuämiseen. Ikäihmiset itse tarvitsevat tietoa omien elintapojensa muuttamiseen sekä koulutusta vertaisohjaajina toimimiseen. koskee sekä valtakunnallisia, alueellisia että paikallisia toimijoita. Liikkumisympäristöt ja -olosuhteet Ikäihmiset tarvitsevat heille soveltuvia sisäliikuntatiloja sekä mahdollisuuksia esteettömään ja turvalliseen ulkoiluun lähellä kotejaan. Raportti 30. 5. ELINA KARVINEN LitM Toimialapäällikkö lkäinstituutti Sähköposti: elina.karvinen@ikainstituutti.fi PIRJO KALMARI VTM, ft Ohjelmakoordinaattori lkäinstituutti Sähköposti: pirjo.kalmari@ikainstituutti.fi LÄHTEITÄ Borodulin K, Mäkinen TE, Leino-Arjas P, Tammelin TH, Heliövaara M, Martelin T, Kestilä L & Prättälä R. seuraavia aihealueita: liikkumattomuus, liikunnan kustannus-hyöty vaikutukset, ikäihmisten kokemukset ja viherympäristöjen merkitys fyysisen aktiivisuuden edistäjänä. Em. OpetusJa kulttuuriministeriön julkaisuja 2011 :15. STM&OPM oppaita 2004:6. On tärkeä muistaa, että tässä on itse asiassa kysymys myös meistä eikä muista. 3. Tieto tulee koota myös helposti saavutettavi ksi oppija ohjernateriaalciksi. 120111 Predictors of Lei sure Time Physical Activity in a 22-Year Follow-Up in Finnish Adults. Toimenpideohjelman 16 ehdotusta on kiteytetty kuuteen osa-alueeseen, joista on tiivistetty kuvaus alla. 6. Lisäys edellyttää resurssien tarkastamista, uusien toimintatapojen kåyttöönouoa ja hyvää yhteistyötä. Tietoja peilau iin nykyisiin ikäihmisten liikuntasuosituksiin ja Ikääntyvien ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuosuuksiin. Säännöllinen valtakunnallinen liikuntafoorumi kokoaa eri toimijat ajankohtaisten aiheiden äärelle. Alan ammattilaiset ja organisaatiot on tärkeä valjastaa tarjoamaan täydennyskoulutusta päättäjille, eri ammattiryhmille, vertaisille ja vapaaehtoisille. TerveydenJa hyvinvoinnin laitos. Opetusja kulttuuriministeriön Julkaisuja 2011 :30. Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositusten pohjalta laaditaan kriteeristö liikuntatoiminnan arvioimiseksi ja laadun parantamiseksi. 1
Toimintaa ohjaavat Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset. LIIKUNTA& TIEDE 48 • 512011 61. Mistä saadaan pätevät ohjaajat, sopivat tilat ja reitit, kuljetukset ja avustajat. Uudet toimintatavat iäkkäiden terveysliikuntaan 2005-2009 Ohjelman ensimmäisellä viisivuotiskaudella ikäihmisten liikuntatoimintaa kehitettiin, järjestettiin ja juurrutettiin 35 kolmivuotisessa sosiaalija terveysjärjestöjen hankkeessa eri puolilla Suomea. Ohjausryhmään kuuluvat: RAY:n, STM:n, OKM:n, THL:n, Gerontologian tutkimuskeskuksen, UKK-instituutin, Suomen Kuntaliiton, KKl -ohjelman (LI KES), Svolin, Vanhustyön keskusliiton ja Eläkeläisjärjestöjen edustaja. Ohjelma on laaja yhteistyöhanke, jota koordinoi lkäinstituutti. Lisätietoja: www.minedu.fi/OPM/ Julkaisut/2011 / lkaihmisten_liikunnan_kansallinen_toimenpideohjelma.html Joka neljäs V uonna 2040 enemmän kuin joka neljäs vastaantuleva ihminen on yli 65-vuotias. Ikäihmisten liikunnan ensimmäinen kansallinen toimenpideohjelma julkaistiin 19.10.2011. Puolella heistä arvioidaan olevan ennakoivia liikkumiskyvyn ongelmia. Koulutusohjelma iäkkäiden voimaja tasapainoharjoitteluun 2003-2005 Voimaa vanhuuteen -ohjelman VoiTas -pilottiprojekti toteutettiin kahdeksassa kunnassa. Toimenpideohjelman hyödynsaajina ovat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ikäihmiset: 60+ eläkkeelle siirtyvät, 75 + itsenäisesti asuvat, alkavista toimintakyvyn ongelmista kärsivät ja kotihoidon, palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä olevat ikäihmiset. Tällä hetkellä ohjattuun liikuntaan osallistuu vain 14 prosenttia ikäihmisistä, joista pääosa on hyväkuntoisia. Ohjelmaan liittyi ulkoinen arviointi. Ohjattua toimintaa ja arkiliikunnan tukea tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa kasvava määrä ikäihmisiä. voimaavanhuuteen.fi. Hankkeita mentoroi Ikåinstituutti kehittäen vuorovaikutteisen mentorointirnallin iäkkäiden terveysliikunnan toimijoille. Hyvistä toimintatavoista saa lisätietoa Liikuntatekoja iäkkään hyväksi -oppaista. Myös yksityisillä palveluntuottajilla on entistä tärkeämpi rooli. Hanketyössä syntyi. Heistä noin 800 000 on 75-vuotta tai sitä vanhempia. Kaikille kunnille lähetetään ajankohtaista tietoa toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden terveysliikunnasta. Ohjelma tehtiin yhteistyössä EU-rahoitteisen PASEO-projektin kanssa, jota hallinnoi Suomessa Jyväskylän yliopisto. Toiminta järjestetään järjestöjen ja julkisen sektorin hallintokuntien ja eri ammattiryhmien yhteistyöllä. Kasvava joukko kärsii muistiongelmista, yksinäisyydestä ja masennuksesta. Lähtökohtana on arkiaktiivisuuden lisääminen sekä liikunnan harrastus omaehtoisesti tai ohjattuna. Tavoitteeseen edetään kehittämällä ja lisäämällä liikunta neuvontaa, lihasvoimaa ja tasapainoa harjoittavaa liikuntatoimintaa, arkiliikunnan mahdollisuuksia ja ulkoilua kohderyhmän iäkkäille. hyviä toimintatapoja iäkkäiden kuntosalija kotiharjoitteluun, liikuntaneuvontaan, ulkoiluun, ohjaajien kouluttamiseen ja terveysliikunnan tukitoimiin. Lisätietoja: www.voimaavanhuuteen.fi kunta on tärkeä toimintakyvyn ja terveyden lähde. Toimenpideohjelman ehdotukset kohdennetaan päättäjille ja eri toimijoille valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Ohjelma on jaettu kaikkiin kuntiin ja se on luettavissa opetusja kulttuuriministeriön, sosiaalija terveysministeriön sekä Voimaa vanhuuteen -iäkkäiden terveysliikuntaohjelman verkkosivuilta, www. Ehdotuksia on kaikkiaan 16 ja ne on kiteytetty kuuteen osa-alueeseen: poikkihallinnollinen yhteistyö ja työnjako, liikkumisympäristöt ja -olosuhteet, liikuntaneuvonta ja liikuntatoiminta, yleinen tietoisuus, asenteet ja osaaminen, tutkimuksen ja kehittämistyön vuoropuhelu sekä toimenpideohjelman koordinointi, seuranta ja arviointi. Ohjelmaan valitaan yhteensä yli 30 uutta kuntaa, jotka saavat työnsä tueksi Ikäinstituutin mentoroinnin. Uusien toimintatapojen käyttöönotto ja juurrutus 2010-2014 Toisella ohjelmakaudella iäkkäiden terveysliikunnan hyviä toimintatapoja juurrutetaan järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyönä. Toimintakyvyltään heikentyneille ihmisille arkiliikkuminen ja erityisesti ohjattu liiVoimaa vanhuuteen -iäkkäiden terveysliikuntaohjelma (2005-2014) V altakunnallinen Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma edistää kotona asuvien toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten (75+) itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelma haastaa toimijat T erveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta valtuutti Voimaa vanhuuteen -iäkkäiden terveysliikuntaohjelman (2005-2014) ohjausryhmän laatimaan kansallisen ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelman. Projektissa syntyi voimaja tasapainoharjoittelun -koulutusohjelma (Voi Tas), jonka avulla saadaan kouluttajia ja paikallisia ohjaajia. Toimijoita haastetaan mukaan julkisen sektorin eri hallintokunnista ja järjestökentältä
Ministeriön liikuntayksikkö kohdistaa vuosittain noin seitsemän miljoonaa euroa liikuntatieteellisen toiminnan ja tiedonvälityksen rahoittamiseen. Raportointikäytännöt uudistettiin. petusja kulttuuriministeriö on liikuntatieteellisen toiminnan merkittävä rahoittaja. Asialla on merkitystä myös rahoituksesta päätettäessä, sillä tutkimuksen sovellettavuusarvo pisteytetään erikseen. Tammikuussa 2011 julkaistiin valtion liikuntaneuvoston arviointi valtionhallinnon liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutuksista. Teksti: MINNA PAAJANEN Liikuntatieteen tulokset hyötykäyttöön liikunnan edistämisessä Päätöksentekijät ja käytännön toimijat tarvitsevat tietoa, joka on mahdollisimman ajankohtaista, eksaktia, käytännöllistä ja tiivistettyä. Tutkimuksen päättyessä hankkeen keskeiset tieteelliset tulokset ja käytännön ulottuvuudet siirretään ministeriön raportointikaavakkeelle ja sitä kautta kaikkien saataville opetusja kulttuuriministeriön internetsivuille. Tietopohja liikunnasta on vankistunut dramaattisesti viime vuosikymmenten aikana, mutta haasteita riittää edelleen. Toimenpide on linjassa valtionavustuslain kirjausten kanssa, joiden mukaan valtionapu viranomaisen on seurattava myöntämiensä valtionavustusten käytön tuloksellisuutta, tarkoituksenmukaisuutta sekä kehittämistarpeita. Tutkijan tulee analysoida tutkimuksen hyödyntämismahdollisuuksia aina tutkimussuunnitelmasta raportointiin asti. Ministeriöllä ei ole ollut riittävästi tietoa avustettujen tutkimusten tuloksista ja niiden soveltamismahdollisuuksista. Sen avulla pyritään aiempaa parempaan nykytilan kartoittamiseen, muutosten tunnistamiseen ja toiminnan vaikuttavuuden jatkuvaan arviointiin. Valtionhallinnossa on viime vuosina peräänkuulutettu tietopohjaista päätöksentekoa. Ministeriö on asettanut tavoitteekseen ohjata ja johtaa liikuntapolitiikkaa entistä vahvemmin tutkimukseen ja erilaiseen tietopohjaan nojautuen. Asian korjaamiseksi tiedon soveltamisnäkökulma kirjattiin näkyville valtionavustuskäsittelyn jokaiseen vaiheeseen. Se osoitti, että olemassa oleva tutkimusja seurantatieto liikunnasta ei palvele parhaalla mahdollisella tavalla liikuntapolitiikan päätöksentekoa ja tehtyjen päätösten vaikutusten arviointia. Yhtenä päähuomioina todettiin, että ministeriöllä tai jaostolla ei ole riittävästi tietoa avustamiensa tutkimusten tuloksista ja niiden soveltamismahdollisuuksista. 62 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 512011. Yhtenä keinona ministeriö ja liikuntatieteen jaosto (2007-2011) päättivät koota vuosien 2005-2011 ministeriön rahoittamien tutkimusprojektien tulokset ja hankekuvaukset verkkoon kaikkien saataville. Tämä edellyttää tutkimustiedon nykyistä tehokkaampaa esilletuontia. Tiedolla johtamisen askel merkkejä on haettu jo useamman vuoden ajan. Liikuntatieteellisten tutkimusten tulokset ja hankkeissa syntyvä asiantuntemus eivät tällä hetkellä myöskään siirry liikuntatoimijoiden ja päätöksentekijöiden käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla. Vuonna 2008 nykyinen opetusja kulttuuriministeriö teki yhteistyössä asiantuntijaelimensä valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaoston kanssa analyysin liikuntatieteellisten tutkimusprojektien avustusjärjestelmän toimivuudesta
Tietopankki sisältää yhteensä 150 tutkimusta, joita on rahoitettu yhteensä reilulla 15 miljoonalla eurolla. Seurannan tehostaminen mahdollistaa jatkossa tutkimusrahoituksen tarkoituksenmukaisen kohdentamisen alueille, joilta ei ole riittävästi tutkimustietoa ja joilla on erityistä merkitystä liikunnan edistämistyössä. MINNA PAAJANEN Pääsihteeri Valtion liikuntaneuvosto Sähköposti: minna.paajanen@minedu.fi LIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 /2011 63. Asiassa olisi parantamisen varaa." Tärkeää olisikin saada tiedon soveltajat kiinnostumaan tutkimuksesta. Tiedejaoston (2007-2011) puheenjohtaja Anneli Pönkkö kiteyttää asian osuvasti Liikunta & Tiede -lehden artikkelissaan (2-3/2011): Erilaiset tiedon tarvitsijat tarvitsevat tietoa erilaisissa "paketeissa" ja erilaisia kanavia pitkin. Osassa tutkimuksia tulosten hyödynnettävyys päätöksenteossa tulee näkyviin vasta vuosien kuluttua, kunnes samansuuntaisia tutkimustuloksia saadaan lisää muissa aineistoissa. Tutkijakenttä ei välttämättä tunnista riittävästi alan aiempaa tutkimusta ja vastaavia käynnissä olevia tutkimushankkeita. Tutkimustulosten kokoaminen yhteen mahdollistaa tutkimusten kokonaisvaltaisemman ja monitieteisemmän tarkastelun kuin pelkästään yksittäisten tutkimusartikkeleiden silmäily Tutkimuksen vaikuttavuuden analysointi asettaa tutkijan kentän haasteen eteen. Erikoistutkija Pasi Koski osuu Liikunta & Tiede -lehden pääkirjoituksessaan (4/2011) asian ytimeen: "Ymmärtääkseni kärkipään liikunnan järjestelmissä maailmalla (esimerkiksi Kanadassa, Norjassa ja Hollannissa) tutkimusta ja käytännön toimintaa nivotaan yhteen saumattomasti. Mitä jatkossa. Siksi on tarpeen tuottaa myös erilaisia yhteenvetoja, katsauksia ja raportteja tärkeiksi havaituista teemoista. Tutkimuksen tehokkaampi seuranta mahdollistaa kokonaisvaltaisemman näkemyksen siitä, miten uusi tutkimustieto sijoittuu alan aikaisemman tutkimuksen rintamaan. Se tapahtuu tehokkaimmin esittämällä tutkimustulokset osana soveltajien arjen toimintaa. Opetusja kulttuuriministeriö on vuosikymmenten ajan suunnannut merkittävästi voimavaroja liikuntatieteellisen toiminnan tukemiseen. Tutkimustulosten seuraaminen asettaa haasteensa myös päätöksentekijöille ja käytännön toimijoille. On tärkeää analysoida rohkeasti tutkimuksen tuottama lisäarvo aiemmin tiedettyyn nähden: miten tutkimus vahvistaa tai kumoaa aiemmin saavutetut tutkimustulokset, miten tutkimus lisää yleistä tietoisuutta liikunnan ilmiöistä jne. Tutkijoiden ja käytännön toimijoiden yhteistyö jo tutkimussuunnitelman laatimisvaiheessa voisi olla hyödyksi uuden toimintakulttuurin luomisessa. Tutkimustietoa käytetään todennäköisemmin, jos tutkimuksella on tilausta. En väitä, etteikö Suomessakin liikuntatieteellistä osaamista hyödynnettäisi, mutta usein tutkimukseen suhtaudutaan kuin johonkin ulkoiseen työkaluun,joka otetaan käyttöön vasta erityistilanteissa, eikä se näin ollen ole itsestään selvänä osana kokonaisuutta ja kehitystyötä. Päätöksentekijät ja käytännön toimijat tarvitsevat tietoa, joka on mahdollisimman ajankohtaista, eksaktia, käytännöllistä ja tiivistettyä. Tieteen tulosten tulee nojata aiemman tutkimuksen kivijalkaan. Niiden kautta on mahdollista tuottaa yleistettävää tietoa ja luoda yhteyksiä eri tieteenaloihin sekä tiedontarvitsijoihin ja soveltajiin. Vain harvalla tutkimuksella on yleensä suora yhteys käytäntöön tai päätöksentekoon. Tärkeintä on jatkossakin saada aikaan laadukkaita, laajoja ja yhteiskunnallisesti vaikuttavia tutkimushankkeita. Ministeriön arviointipaneelissa on kritisoitu sitä, että tutkijakenttä ei välttämättä tunnista riittävästi alan aiempaa tutkimusta ja vastaavia käynnissä olevia tutkimushankkeita. Miksi seuranta on tärkeää. Ministeriölle arvokasta on, että tutkijat käyttävät jatkossa aikaansa asian pohtimiseen. Nyt tehty tutkimuskoonti on vasta ensimmäinen askelma tiedon hyödyntämisen portaikossa. On perusteltua arvioida jo saavutettuja tuloksia sekä tunnistaa tutkimustoiminnan vahvuudet ja mahdolliset katvealueet nykyistä paremmin. Tieto on arvokasta vain, jos sitä käytetään. Tiedon lisäämisen sijaan huomio tulee jatkossa kiinnittää tiedon jalostamiseen. Jatkossa tarvitaan varmasti myös lisää tutkijoiden ja tiedon käyttäjien välisiä teemakohtaisia tapaamisia, joissa tiivistetään alan keskeisin tietopohja ja laadi taa n suosituksia käytännön toimijoille. Tutkijoilta odotetaan myös kriittisiä uusia avauksia liikunnan toimialalle. Lokakuun alussa ministeriö julkaisi vuosien 2005-2011 aikana rahoittamiensa tutkimushankkeiden sisällön internetsivuillaan (www.minedu.fi kohdassa liikuntatieteellinen tutkimus)
) merkityksestä." "tutkimus tuotti kansainvälisiä raportteja arvostetuissa tiedelehdissä." Useimmissa vastauksissa oman tutkimuksen liikuntatieteellisiä vaikutuksia pyrittiin arvioimaan, mutta vastaukset jäivät usein "ilmaan". Syytä löytyy niin lähettäjissä kuin vastaanottajassa: raportteja ei lähetetty tai ne eivät ministeriössä tavoittaneet esittelijöitä tai liikuntatieteen jaostoa. " "päätöksenteossa tulisi taata sekä tyttöjen että poikien mahdollisuudet osallistua monipuoliseen, päivittäiseen liikuntaan koko kasvun ajan." "Suomen tulisi olla edellä kävijä ja siirtyä nopeasti peruskoulussa päivittäiseen liikuntatuntiin ja tehostettuun ravintoperukseen." Tutkijat pukivat suosituksensa poikkeuksetta konditionaaliin (pitäisi, tulisi). Arviot jäivät tavallisimmin yleiselle tasolle: "tuloksia voidaan käyttää terveyden edistämiseen tähtäävien projektien suunnittelussa ja arkiliikunnan toimintaedellytysten parantamisessa." "tulokset antavat tukea käytännön toimenpiteille, joilla mm. Myös tutkimuksen tieteellisten tulosten erittely sujui useimmilta tuloksellisesti. Se luo pohjan liikunnan tiedonvälitykselle, mutta ei ratkaise sitä. Osa tutkijoista koki tieteellisen raportoinnin niin keskeiseksi, että ei suostunut kertomaan tutkimustuloksia rahoittajalle ennen kuin tulokset on julkaistu kansainvälisessä tiedelehdessä. Vain noin neljäsosa vastanneista ilmoitti, että tutkimuksen tuloksia on konkreettisesti hyödynnetty käytännössä. Tieteen kansainväliset foorumit kiinnostivat tutkijoita eniten. Vastausten perusteella kyselyn helpoin osa-alue oli tutkimuksen tavoitteiden esittäminen sekä tutkimuksen tuottamien julkaisujen ja esitelmien listaaminen. Tutkimusten tuloksia saatettiin raportoida myös kotimaisissa seminaareissa ilman, että rahoittava ministeriö tiesi niiden valmistumisesta mitään. pyritään edistämään liikunta-aktiivisuutta." Osa vastaajista sentään uskaltautui ohjeistamaan päättäjiä: "niinpä suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää pitäisi uudistaa niin, että .... .. Lisäksi osa vastaajista yhdisti vastaamisen tutkimustulosten esittelyyn tai vastasi vain lyhyesti ja vähemmän informatiivisesti: "tulokset ovat ainutlaatuisia." "tutkimus on tuottanut uutta tietoa (. Tuettuja tutkimuksia oli ajanjaksolla käynnissä 134, joista oli syksyyn 2008 mennessä valmistunut 66 tutkimusta. Seuraava tarkastelu perustuu pääasiassa tähän kyselyyn. Vuonna 2008 uusitut raportointiohjeet laajensivat olennaisesti raportointivelvollisuutta. Heillä matka tutkimuksesta käytäntöön on usein pitkä: "Tämän tutkimuksen kaltainen perustutkimus ei anna suoria välineitä käytäntöön ja päätöksentekoon." Kyselyn ehkä keskeisin viesti oli, että omalla tutkimuksella ei yleensä nähty olevan suoraa ja selvää yhteyttä käytäntöön tai päätöksentekoon. Vaikeinta on hyödyn arviointi Tutkimuksesta haluttiin kertoa ensin muille tutkijoille, vasta sitten päättäjille. Tutkimustuloksistaan kertoi 57 tutkijaa/tutkimusryhmää. Sen sijaan kysymys oman tutkimuksen liikuntatieteellisistä vaikutuksista oli tutkijoille jo vaikeampi. Useimmat vastaajista arvioivat optimistisesti, että tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää käytännössä ja päätöksenteossa. Liikuntatieteen jaosto teki tutkijoille tulevaa raportointikäytäntöä ennakoivan kyselyn syksyllä 2008. Kysely suunnattiin vuosina 2004-08 valtionavustusta saaneille liikuntatutkijoille tai tutkimusryhmien vetäjille. Kyselyssä tiedusteltiin tutkimuksen valmistumista sekä tieteellisiä ja käytäntöön sovellettavia tuloksia tutkijan itsensä arvioimana. Huomattava osa vastaajista ilmoitti, että tutkimustulokset tuovat lisätietoa/taustatietoa/tärkeää tietoa "sen ja sen" asian ymmärtämiseksi. Käytäntö osoittautui lähestulkoon turhaksi. Kuka, mitä, miten, kenelle ja koska -kysymyksiin tutkijat eivät lähteneet vastaamaan. Kolmasosa vastanneista ohitti kysymyksen. L iikuntatutkijoiden raportointivelvollisuus rajoittui opetusja kulttuuriministeriön tukemissa tutkimuksissa pitkään loppuraportin tai sen tiivistelmän toimittamiseen opetusministeriöön. Tieto muuttuu viisaudeksi vasta vuorovaikutuksessa. Tuloksia ei kytketty alan aiempaan tutkimukseen: "mitä tutkimustulokset vahvistivat/horjuttivat?" Tutkimuksen hyödynnettävyyden arviointi oli helpompaa yhteiskuntaja käyttäytymistieteiden tutkijoille kuin biolääketieteen tutkijoille. Raporteista vuorovaikutukseen Liikuntatutkijat on viimein saatu laatimaan yhteismitallisia raportteja tutkimuksistaan. Konkreettista esitystä tai suoraa sovellusta tutkimuksensa pohjalta esitti vain muutama tutkija: "tulokset antavat pohjan käytännön liikuntaneuvontamallin kehittämiseksi." 64 LIIKUNTA & TIEDf 48 • 512011. Lisäksi osa raporteista ei vastannut odotuksia: loppuraportin sijaan saatettiin lähettää vain oman tutkijauran mittainen julkaisu luettelo
Sysäykset, jotka ovat muuttaneet tiedettä ja muuttavat sitä luultavasti vastakin, tulevat joko aina tai yleensä tieteen itsensä ulkopuolelta". Hyödynnettävyyden käsitettä halusikin osa vastaajista selkeyttää. Se taas vaatii aikaa, jota kummallakaan osapuolella ei vielä ole. Howen lain mukaan "mitä paremmin poliitikko, virkamies tai konsultti tuntee oman alansa, sitä vähemmän hän arvostaa kyseisen alan tutkimusta." Liikuntapäätöksissä osataan viitata hyvin hallitusohjelmiin, mutta huonosti tutkimuksiin. Se on välttämätön ehto tieteenharjoituksen uudistumiselle." Liialliseen itsetyytyväisyyteen ei liene aihetta päättäjienkåån puolella. "tulokset ovat suoraan sovellettavissa avoterveydenhuollon liikunnan edistämiseen." Kysymys tutkimuksen hyödynnettävyydestä päätöksenteossa koettiin useassa vastauksessa hämmentäväksi. Oma tutkimus pyrittiin "liimaamaan" yleisellä tasolla liikuntapolitiikan johonkin painoalueeseen tai lokeroimaan tutkimus liikuntapoliittisiin ohjelmiin: "tutkimus tukee monitahoisesti liikuntapolitiikan painopistettä lasten ja nuorten liikunnassa (ks. Vastauksissa huomautettiin, että hyödynnettävyys voi vaihdella sen mukaan, kuka ajatellaan asiakkaaksi (valmentajat, toimittajat, virkamiehet vai poliitikot jne.). Tutkijat ovat tutkimuksen asiantuntijoita, joilla on niukasti aikaa arjen kysymyksille. Tiedeviestintään käytetty aika on pois tutkimusja opetustyöstä, jonka mukaan työtä arvioidaan yliopistomaailmassa. hallitusohjelma)." "liikuntahallinnollisesti tutkimus sijoittuu Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan ja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan." "tutkimus sopii hyvin valtion liikuntapolitiikan kohtaan, missä tuetaan toimenpiteitä, jotka parantavat väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä liikunnan keinoin." Laajempaa päätöksentekoon liittyvää pohdintaa toi esiin vain harva: "Tutkimushanke on osoittanut, että monitieteinen yhteistyö tuottaa parhaan tuloksen, ja vain tieteen rajapinnoilla ja voimat yhdistäen saadaan aikaan jotain todella uutta terveysliikunnan edistämiseen. Soveltajat ovat arjen asiantuntijoita, joilla on vähän aikaa tutkimusraporteille. Sähköisten viestimien ansiosta tutkimustieto näyttää olevan lähellä, mutta ilman tutkijan ja soveltajan yhteistä keskustelua (vuorovaikutusta) tiedon ymmärtäminen ja suhteuttaminen ei onnistu. Heikki Ylikangas totesi jo vuonna 1983, että "on aivan väärin luulla, että tiede itse muuttaisi itseään tai edes pystyisi muuttamaan itseään. Käytännössä tulkinnan ja valinnan tekee päättäjä, ei tutkija. Tutkijoiden itsearvioinnin lisäksi tarvitaan tutkimusten yhteistä ja ulkopuolista arviointia teemoittain tutkimusten suhteuttamista aiempaan tietoon. Olennaisinta tiedon hyödynnettävyyden edistämisessä on synnyttää monipuolista vuorovaikutusta tutkijoiden ja soveltajien välille. Suuri haaste on saada kuntaja valtion tasolla toimimaan aito poikkihallinnollinen yhteistyö." Joukko vastaajia ymmärsi tutkimuksensa raportoinnin määrän olevan yhtä kuin sen hyödyntämisen määrä, koska esitteli tässä yhteydessä julkaisuja esitelmä luettelonsa. Eivät tietenkään. Vasta tämän jälkeen tuloksia päästään tosissaan pohtimaan päätöksenteon ja käytäntöjen näkökulmista. Tutkijoiden ja soveltajien kannattaa sparrata ja kuunnella toisiaan, jotta kehitystä saadaan aikaan. Tutkimukselta tai tutkijalta ei saa odottaa liikaa. Se tapahtuu tehokkaimmin niin, että tutkijat ja soveltajat ovat aidosti ja avoimesti vuorovaikutuksessa. Emme sittenkään toimi niin tietotai tiedekeskeisesti kuin uskottelemme. Soveltaja voi loppujen lopuksi olla enemmän sekaisin tiedosta kuin ennen. Soveltajia on myös stimuloitava kysymään tiedon perään. Helppoa ei ole soveltajallakaan sirpaletietojen seassa. Ylikankaan mielestä "tieteenharjoitus tarvitsee yleistajuistamista kipeämmin ja polttavammin kuin suuri lukeva yleisö. Mutta luovuttaminen ei edistä mitään. Ovatko liikunnan tiedonvälityksen ongelmat nyt ratkaistu, kun tutkijoiden laatimat tiivistelmät ovat verkossa. "Tiedolla johtamisesta" on syytä siirtyä "vuorovaikutuksella johtamiseen". Pelkästään tiedeyhteisöjen piirissä esitellyt tutkimustulokset eivät lisää tutkimuksen hyödyntämistä sen enempää käytännössä kuin päätöksenteossa. Raportit ovat myös rnietitympiä kuin vuoden 2008 kyselyssä. Ja vielä niin, että kokousta olisi valmistellut monialainen asiantuntijaryhmä. Aikaa säästäväksi kaavailtu internet-selailu ei säästä, vaan haaskaa aikaa. Vain viidestä valmistuneesta tutkimuksesta (97 kpl) puuttui raportti. Tutkimustiedon hyödynnettävyyteen panostaminen ei ole kummallakaan ryhmällä työlistan kärkipäässä. Käytäntö, jossa tutkija tutkii ja tulkitsee, päättäjä omaksuu ja toteuttaa, on ollut eilistä jo pitkään. Liikuntatutkijoiden itsensä piiristä on esitetty toivomuksia esimerkiksi "liikunnan konsensuskokouksien" järjestämisestä: asiantuntijoista ja päättäjistä koottu ryhmä kokoontuisi rajatun teeman äärelle. Ohjaus tehonnut mitä seuraavaksi. Toistaiseksi Suomesta puuttuu järjestelmä, jossa suodatettaisiin ja yhdistettäisiin liikunta tietoa eri asiakasryhmien tarpeiden näkökulmista. Yksin tiedolla ei voi ratkaista liikuntakulttuurin suuntaa. lokakuussa 2011 opetusja kulttuuriministeriö julkaisi internet-sivuillaan tiedot vuosina 2005-2011 rahoittamistaan 150 liikuntatutkimuksesta. Siksi yksittäisten tutkimusten hyödyntämiselle ei tule asettaa liian suuria odotuksia eikä tutkijoita tule arvioida vain heidän tutkimuksensa hyödyntämisen perusteella. Samalla kaivattiin tietoa siitä, millä kriteereillä hyödynnettävyyttä mitataan (uusi tieto, käytännön ratkaisut vai uudet toteutustavat jne.). Ministeriön ohjaus on tehonnut. Raportit (hankekuvaukset) ovat raaka-ainetta ja luovat perustaa tutkimusten hyödyntämiselle. Samoin kuin tutkijoiden odotetaan tutustuvan ministeriön tutkimuslinjauksiin, tulisi virkamiehiltä odottaa aikaa alan tutkimukselle. Useat liikuntatutkijat tulisivat mielellään kuultaviksi ja keskustelemaan päättäjien kanssa ja nimenomaan keskustelemaan, ei esitelmöimään. Teijo Pyykkönen Tutkimusja julkaisupäällikkö Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: teijo.pyykkonen@lts.fi LIIKUNTA & TIEDE 48 , 5 /2011 65. Tiede pyrkii itse asiassa jatkumaan entisellään. liikuntatieteellisen Seuran liikuntatutkijoille tekemä kysely (2006) osoitti, että tiedeviestintä koetaan olennaiseksi osaksi tutkijan työtä, mutta se tuntuu ylimääräiseltä kuormitukselta. Oman tutkimuksen hyödyntämistäkin pohditaan aiempaan tarkemmin. Käsityksestä, että tieto lisää automaattisesti arjen viisautta tulee luopua. Yksittäistä tutkimusta laajemman kuvan luominen ja sovellusten arviointi ei ole vähäinen tehtävä
Kolmanneksi, mistä tiedämme olemmeko kulkeneet visiomme suunnassa. Tätä tarkoitusta varten SLU on koonnut olemassa olevasta tutkimusaineistosta valintoja vastaavan perusmittariston. Mistä tiedämme, että konkreettisemmat tavoitteemme on saavutettu, mistä tiedämme, että rakenteemme ja toimintatapamme ovat paremmassa iskussa kuin aikaisemmin. Oli miten oli, tämä aineistojen kokoaminen on osoittanut ilmeisen ikiaikaisen rakenteellisen ja toimintatavallisen heikkouden koko liikuntakulttuurissa: järjestökenttä ja tiedeyhteisö ovat yhä liian kaukana toisistaan. Jäsenjärjestöjen vastaus esitettyyn kysymykseen oli yksiselitteinen: kyllä, tarvitsemme yhteisen vision. 1990-luvun taitteen järjestörakenteen muutos jäi puolitiehen. Vision ydin on kuitenkin ennen kaikkea siinä, että se antaa suunnan jota kohti kulkea. Yhteinen näky ei tietenkään vielä riitä. Järjestökentän rakenteiden ja toimintatapojen muutos on alkuvaiheissaan, mutta se on käynnissä. Kriittisimmissä kommenteissa kuitenkin todetaan, että käytettävissä olevat tutkimustiedot antavat liian ruusuisen kuvan suomalaisten liikunta-aktiivisuudesta. Tästä lähti liikkeelle prosessi, joka kiteytyi yhteiseen tavoitteeseen "Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020". Liikunnan järjestökentän rakenteet ovat eriytyneet ja monimutkaiset, ainakin osin päällekkäiset ja paikoin tehottomat. Aika on kypsä, yhdessä tekemiselle on järjestökentässä nyt tarvetta ja halua. KOLUM NI Visiosta toteutukseen ja toteutuksesta arviointiin R eilu pari vuotta sitten SLU ry:n silloinen pääsihteeri Jukka Pekkala kysyi SLUyhteisön jäsenjärjestöiltä, tarvitsevatko liikuntajärjestöt yhteisen näyn halutusta tulevaisuudesta. Visio2020:n toteuttamiseen liittyy ainakin kolme iso kysymystä tai haastetta. Taustalla oli parin vuosikymmenen historia erillään tekemistä. SLU ry luo jäsenjärjestöilleen foorumeita jäsentynyttä vuoropuhelua varten. Muun muassa Euroopan unionin komission, Kansallisen liikuntatutkimuksen, Tilastokeskuksen ja THL:n tietojen perusteella suomalaiset ovat jo nyt hyvin liikkuva urheilukansa. Visiota toteutetaan sekä järjestöjen omin voimin että yhdessä eri sektoreiden kumppaneiden kanssa. JUHA HEIKKALA YTT Kehitysjohtaja Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry. Ensinnäkin, Visio2020 pitää konkretisoida vielä tarkemmiksi käytännön tavoitteiksi ja toimenpiteiksi. Visioiden ja ylipäätään strategisen johtamisen mielekkyys syntyy siitä, että valitun suunnan mukaisille tavoitteille I uodaan mittarit ja toteutusta arvioidaan. Toimenpiteet ja tietämys eivät kunnolla kohtaa, tiedeyhteisön osaamista mittareiden laadinnassa ja tulosten arvioinnissa ei hyödynnetä systemaattisesti. 66 LIIKUNTA & TIEDE 48, 5/2011. Sen ytimessä on ajatus liikunnasta, urheilusta ja kansalaistoiminnasta elämäntapana ihmisen koko elämän kulussa. Tässä vaiheessa esityksenä vuosikokoukselle on viisi valintaa yhteisen tekemisen ja yhteistyön tiivistämisen kohteeksi: vaikuttaminen vanhempien liikuntatietoisuuteen ja -käyuäytymiseen, koulupäivän liikunnallistaminen (tunti liikuntaa päivässä), seuratoiminnan laadun kehittäminen, urheilijan polulla tehtävät toimenpiteet huippuurheilun muutosryhmän esitysten mukaisesti sekä vaikuttaminen urheilemisen ja liikkumisen edellytyksiin ja olosuhteisiin. runtattiin kasaan, jäsenjärjestöt eriytyivät tekemään kukin omiaan. Pystyisimmekö samaan liikuntatieteellisen tiedeyhteisön kanssa. Uuden organisoitumisen periaatteista on tarkoitus päättää niinikään tämän vuoden syyskokouksessa. Toiseksi, nykyiset järjestörakenteet ja toimintatavat eivät parhaalla mahdollisella tavalla tue Visio2020:n toteutumista. SLU-yhteisön jäsenjärjestöt päättävät näistä yhteisistä valinnoista SLU ry:n vuosikokouksessa 19.11.2011. Aktiivinen ja vastavuoroinen keskustelu puuttuu, yhteiset kohtaamiset tapahtuvat tilannekohtaisesti tai ovat satunnaisia. Aktiivinen ja vastavuoroinen keskustelu puuttuu, yhteiset kohtaamiset tapahtuvat tilannekohtaisesti tai ovat satunnaisia. Keskitetty järjestelmä purettiin, SLU ry. Sähköposti: juha.heikkala@slu.fi Järjestökenttä ja tiedeyhteisö ovat yhä liian kaukana toisistaan. Mielipiteet vaihtelevat sen suhteen, onko tämä Visio2020 tavoitettavissa vai ei. Mistä tiedämme olemmeko ja milloin olemme maailman liikkuvin urheilukansa
Liikuntaneuvoston 2011-2015 toimikausi alkoi 8.9.2011 ja kestää 7.9.2015 saakka, kuitenkin enintään siihen asti, kun uuden liikuntaneuvoston toimikausi alkaa. Valtion liikuntaneuvoston tehtävänä on mm. Neuvosto antaa Puheenjohtaja: kansanedustaja Jan Vapaavuori (varajäsen: kansanedustaja Raija Vahasalo) Varapuheenjohtajat: toimitusjohtaja Esko Ranto (varajäsen: kansanedustaja Tuula Väätäinen) kansanedustaja Ritva Elomaa (varajäsen: erityisluokanopettaja Laura Huhtasaari) Jäsenet: kansanedustaja Leena Harkimo (varajäsen: kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo) kansanedustaja Timo Heinonen ( varajäsen kansanedustaja Pauli Kiuru) kansanedustaja Anneli Kiljunen (varajäsen: opettaja Timo Haukilahti) uinninopettaja Tuija Pohjola (varajäsen: pääsihteeri John Liljelund) opettaja Jukka Ukkola (varajäsen: koulutusja kehittämispäällikkö Veli-Tapio Kangasluoma) kehittämisjohtaja Sari Virta (varajäsen: maalari Tea Vikstedt) general sekreterare Michael Oksanen (varajäsen: riksdagsledamot Ulla-Maj Wideroos) erikoistutkija Leena Haanpää ( varajäsen: neuvotteleva virkamies Mikko Strahlendorff) fysioterapeutti Markku Holmi ( varajäsen: terveys tieteiden maisteri Piia Soininen) projektipäällikkö Timo Virolainen (varajäsen: yliopistonlehtori Anneli Pönkkö) opetusja kulttuuriministeriölle lausunnot valtionapukelpoisista liikuntajärjestöistä ja niille myönnettävistä toiminta-avustuksista, liikuntapaikkojen rakentarnisavustuksista, liikuntatieteelliseen tutkimukseen ja tiedonvälitykseen sekä liikuntalääketieteelliseen toimintaan myönnettävistä avustuksista. Liikuntaneuvoston pääsihteerinä toimikaudella 2011-2015 toimii Minna Paajanen. kansainväliseen yhteistyöhön. Jan Vapaavuori johtamaan valtion liikuntaneuvostoa V altion liikuntaneuvoston puheenjohtajaksi on nimetty kansaedusta Jan Vapaavuori ja varapuheenjohtajiksi toimitusjohtaja Esko Rantoja kansanedustaja Ritva Elomaa. Neuvosto tekee lisäksi aloitteita ja antaa lausuntoja liikuntapolitiikkaa, erityisryhmien liikuntaa ja liikuntatiedettä koskevissa asioissa ja osallistuu mm. Liikunta politiikan jaosto Pj: toimitusjohtaja Esko Ranto Jäsen professori Vuokko Niiranen Jäsen kansanedustaja Timo Heinonen Jäsen ylijohtaja Sakari Karjalainen Jäsen pääsihteeri Hilkka Laitinen Jäsen ylijohtaja Petri Pohjonen Jäsen maalari Tea Vikstedt Jäsen pääsihteeri Teemu Japisson Jäsen erityisasiantuntija Laura Andersson Jaoston sihteerinä toimii pääsihteeri Minna Paajanen etunimi.sukunimi@rninedu.fi Liikuntatieteen jaosto Pj erikoistutkija Leena Haanpää, KTT Jäsen lastentautien erikoislääkäri Kaija Hartiala, LKT Jäsen professori Matti Uusitupa, MD, PhD Jäsen yliopistonlehtori Anneli Pönkkö, LitT Jäsen professori Jaakko Kaprio, LKT Jäsen professori Hannu Itkonen, YTT Jäsen professori Kimmo Suomi, LitT Jäsen erikoistutkija Torni Mäkinen, FT Jäsen liikuntatieteellinen johtaja, Raija Laukkanen, FT Erityisryhmien liikunnan jaosto Pj kehittärnisjohtaja Sari Virta Jäsen ylitarkastaja Mari Miettinen Jäsen urheiluasiarnies Pertti Perko Jäsen professori Pauli Rintala Jäsen lehtori Virpi Remahl Jäsen valtiotieteen kandidaatti Antti Vuolanne Jäsen liikuntasuunnittelija Esa Yletyinen Jäsen tutkija Kaisu Mononen Jäsen toirnialapäällikkö Elina Karvinen Erityisliikunnan suunnittelijana toimii Kari Koivumäki, etunimi.sukunimi@minedu.fi LIIKUNTA & TIEDE 48, 5 /2011 67. arvioida valtionhallinnon toimien vaikutuksia ja antaa lausunnot talousarvion liikuntamäärärahoista ja opetusja kulttuuriministeriön toimintaja taloussuunnitelmasta liikunnan osalta. Liikuntapolitiikan jaoston puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja Esko Rantoja erityisryhmien liikunnan jaoston puheenjohtajana kehittämisjohtaja Sari Virta. Liikuntaneuvoston jäsenet ovat liikuntapolitiikkaanja liikunnan eri aloihin perehtyneitä henkilöitä, jotka edustavat erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä, liikuntakulttuurin toimija yhteistyöalueita, liikunnan kansalaisjärjestöjä ja kuntia. Liikuntatieteen jaostoa johtaa erikoistutkija Leena Haanpää Turun yliopiston Lapsija nuorisotutkimuskeskuksesta
Nämä tekijät eivät kuitenkaan edesauttaneet menestykseen pitkällä aikavälillä. Tutkimustulosten mukaan lapsuusja nuoruusiän menestyksen takaa löytyi tyypillisesti aikainen erikoistuminen yhteen lajiin, intensiivinen päälajin harjoittelu sekä aikaisin aloitettu kilpailutoirninta. (Kuva: KIHU) 68 LIIKUNTA & TIEDE 48, 5 .12011. G ullichin esittelemät tulokset perustuivat laajaan kyselytutkimusaineistoon, joka keräuiin 1558 saksalaiselta maajoukkuetoiminnassa mukana olevalta urheilijalla. Aikuisiän menestyjät tulevat usein tukiohjelmien ulkopuolelta, toteaa professori Arne Gullich Kaiserslautenin yliopistosta saksalaisten maajoukkueurheilijoiden urapoluista. Tähän tulokseen tuli Science for Success 111 -kongressissa esiintynyt liikuntatieteiden professori Arne Guilich Kaiserslautenin yliopistosta tutkiessaan saksalaisten maajoukkueurheilijoiden urapolkuja. AJASSA Teksti KAISU MONONEN Menestys nuorena ei ennusta aikuisiän menestystä kilpaurheilussa Lapsuuden ja nuoruusiän menestys kilpaurheilussa ei ennusta menestymistä kansainvälisellä tasolla aikuisiässä, vaan vaikutus voi olla jopa päinvastainen. Kansainvälisen huipun aikuisiällä saavuttaneiden urheilijoiden ura oli edennyt useimmiten eri tavalla: urheilijat olivat tyypillisesti aloittaneet päälajinsa harjoittelun ja kilpailutoiminnan myöhemmin, osallistuneet ensimmäiseen kansainväliseen kilpailuunsa myöhemmin Ja tulleet systemaattisten tukitoimien piiriin myöhemmin kuin Tie huipulle on aina yksilöllinen. Aikuisiän menestyjät tulevat useimmiten tukiohjelmien ulkopuolelta ja jopa kokonaan ilman nuoruusiän kilpaurheilumenestystä
Suurin osa nuorten tukiohjelmien piirissä olevista "lahjakkuuksista" ei tule koskaan menestymään kansainvälisellä tasolla aikuisena, toteaa Gullich. Tämä tarkoittaa myös olemassa olevien järjestelmien uudelleen arviointia ja tällöin puhutaan useita vuosia vievistä prosesseista, tietää Gullich. Ohjelma lwostui kolmesta pääteemasta: lahjakkuus, nuoren urheilijan elämänhallinta sekä lajivalinnan ajoittuminen ja nuoren urheilijan valmentaminen. aikuisiällä, vaikka sen onkin havaittu olevan yhteydessä lyhytkestoiseen menestykseen. kansallisen tason urheilijat. Kongressin yhteydessä järjesteltiin myös Jwnsainvälinen urheilupsylwlogian nuorten asiantuntijoiden (ENYSSP) vuosittainen tapaaminen. Taustamateriaalia lääkäreille, ohjeet mukaan potilaalle Liilwnnan yhteys aiheeseen, liikunnan hyödyt ja rishit -osio on tietopaketti liikunnan epidemiologisissa Ja iruerventiotutkirnuksissa todetuista eduista ja mahLIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 12011 69. -12.10.201 2 Science Jor Success 111 -Tie huipulle kongressin, jonka aiheena oli lasten ja nuorten valmentaminen. Sivustolle pääsee lääkäriliittojen Finnish Medical Network -sivuston kautta (www.Iirnnet.Fi). Huipulle on monta tietä Gullich kuitenkin korostaa, että kansainväliselle huipulle on mahdollista päästä hyvinkin erilaisten urapolkujen kautta. Hän haluaakin herättää keskustelua siitä, millaisiin tukitoimiin ja -ohjelmiin urheilijan uralla kannattaa panostaa ja missä vaiheessa. Lisäksi kansainvälisellä tasolla menestyneet aikuisurhei lijat olivat käyttäneet päälajin ohella muiden lajien harjoitteluun selvästi enemmän aikaa kuin kansallisen tason urheilijat. Hän pitääkin ajatuksesta, että useiden lajien harrastaminen lisää urheilijan mahdollisuutta löytää juuri hänelle parhaiten sopiva laji. Usein käykin niin, että nuoresta saakka tukiohjelmissa mukana olleet urheilijat joutuvat väistymään myöhemmin tukijärjestelmän ulkopuolelta tulevien, paremmin menestyvien kilpakurnppaniensa tieltä. Työkalu perustuu mittavaan tutkimustietoon, mutta yksityiskohtien esittämisessä on tingitty nopeuden ja käytettävyy den vuoksi. Työkalussa on pyritty antamaan kaikki tarpeelliset tiedot liikunnan suosittelemiseen låäketieteellisesti pätevin perustein. Aikainen panostus ei siis välttämättä maksa takaisin pitkän ja menestyksekkään urheilu-uran muodossa •• •• LIIKUNTALAAKE-verkkotyökalu kannustaa lääkäreitä suosittelemaan liikuntaa hoitomuotona L iikuntalääke-työkalun tavoitteena on lisätä liikunnan käyttöä terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä ja sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Päälajiin siis pikemminkin ohjaudutaan omiin kokemuksiin perustuvien valintojen kautta, ei niinkään lahjakkuuksien etsintäohjelmiin perustuen. Lisätietoja www.kihu.fi Mihin on järkevää panostaa. Liikuntaohjeet vastaavat uusimpia kansainvälisiä ja kotimaisia suosituksia, kertoo sivustan laatija ja niitä päivittävä emeritusprofessori, kliinisen fysiologian ja lnkuntalääketieteen erikoislääkäri Ilkka Vuori. Oikeiden toimenpiteiden kohdentaminen oikeaan aikaan edistää sekä urheilijan menestymistä että säästää kustannuksia. Miksi lapsuusja nuoruusiän menestyjät eivät sitten yllä enää kansainväliselle tasolle aikuisina. Tie huipulle on siis aina yksilöllinen, eikä menestymistä voida koskaan ennustaa täysin. Gi.illichin tutkimuksessa kansainväliselle huipulle päässeet urheilijat olivat tulleet maajoukkuetoimintaan ja systemaattisten tukitoimien piiriin varsin myöhään. Menestyjistä löytyy aikaisin ja myöhään harjoittelun aloittaneita, aikaisin ja myöhään lajivalintansa tehneitä, määrällisesti vähän ja paljon harjoitelleita sekä hyvin ja huonosti nuorena menestyneitä. Ohjeet perustuvat kattavaan, luotettavaan ja ajantasaiseen tieteelliseen näyttöön liikunnan yhteyksistä ja vaikutuksista 35 terveysaiheeseen. Sivusta on laadittu lääkäreille helpottamaan liikunnan suosittelemista potilaille vastaanottotilanteessa, Sivusta esittelee yli 30 diagnoosia, joiden hoidossa liikunnalla on tutkitusti merkittävä rooli. Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus järjesti Jyväskylässä 11. Palvelun käyttö vaatii kirjautumisen. Yhteen lajiin keskittyvällä intensiivisellä harjoittelulla ja pyrkimyksellä nopeaan menestykseen lapsuusiässä voi olla riskinsä, varoittaa Gullich viitaten urheiluvammoihin, motivaatio-ongelmiin, tasapainoiluun urheilun ulkopuolisen elämän vaatimusten kanssa sekä drop-outiin
tabicl=2987. Aineistot cligitoitiin Yksityisten Keskusarkistojen (YKA) yhteisprojektissa vuosina 2009-2010 OKM:n erillistahoituksella. Liiliuntaohje on potilaalle tulostettava tai sähköpostilla lähetettävä ohje ensisijaisesti omatoimisesti toteutettavaa liikuntaa varten. Aineistoihin voi tutustua osoitteessa http://www. Lisätietoja: ILKKAVUORI Emeritusprofessori Kliinisen fysiologian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri iikka.vuori@uta.fi, ilkkavuori@kolumbus.fi Suomen urheiluarkisto siirtyi digiaikaan S uomen Urheiluarkiston digitaaliseen aineistoon kuuluu nyt noin 41 000 sivua digitoituja asiakirjoja Suomen Valtakunnan Urheiluliiton, Suomen Työväen Urheiluliiton, Suomen Olympiakomitean, Suomen Palloliiton ja Finland Svenska lei roui n arkistoista. Tämä osio sisältää paljon tietoa ja to imii hyvänä taustaja itseopiskelumateriaalina lääkäreille. Lääkärin on mahdollista tehdä lisäyksiä tai muutoksia oletusohjeeseen. Potilaalle annettavia liikuntaohjeita täydentää Täsmäohjeita-osio, joka sisältää käytännöllisiä kuvauksia ja ohjeita joihinkin terveysaiheisiin liittyvistä tehokkaista ja turvallisista harjoitteista kuvien kera. dollisesti haitallisista yhteyksistä ja vaikutu ksista kyseiseen aiheeseen. Aineistot löytyvät pdf/a-tiedostoina. Lii/1un11a11 aiheellisuus ja rajoitukset on näkemys siitä, kuinka aiheellista liikunta on kyseisen terveysaiheen kannalta ja millaisia rajoituksia tämä aihe tai muut tekijät asettavat liikunnalle. Ne sisältävät muun muassa järjestöjen toimintakertomuksia sekä SVUL:n ja TUL:n muita pöytäkirjoja. Mitä tavoitteita liikunnalle kannattaa asettaa, millainen liikunta johtaa tavoitteisiin ja on turvallista sekä mitä varotoimia liikunnassa saatetaan tarvita. Ii/Delaul t.aspx. Lii/1untaohjelma-osio sisältää tietoa siitä, mitä henkilöstä ja hänen terveydestään on tiedettävä ja selvitettävä asianmukaisen liikunnan suosittelemiseksi. z ' Lisätietoja: urheiluarkisto@stadion.fi 70 LJIKUNTA 8 TIEDE 48, 512011. u rhei lumuseo
Ne eivät kuitenkaan mahdollista syvempää tulkintaa tai monipuolista ymmärtämistä, miksi määrällisen tutkimuksen rinnalle tarvitaan lisää laadullista tutkimusta. 2011; Laine ym. 2011) Liikuntapolitiikan keskeisiksi tavoitteiksi on asetettu liikunnan lisääminen, uusien liikkujien aktivoiminen sekä liikuntakäyttäytyrnisen polarisoitumisen hillitseminen (Kiiskinen ym. S uomalaisten liikkumista on tutkittu pääsääntöisesti määrällisin menetelmin. (Ks. Husu ym. Toisen ymmärtämistä toisena Etnografia on nimensä mukaisesti ihmisistä kirjoittamista. POHDITTUA Teksti: KATI KAURAVAARA Etnografisella liikuntatutkimuksella pintaa syvemmälle Etnografista tutkimusotetta on hyödynnetty toistaiseksi vielä varsin vähän yhteiskuntatieteellisessä liikuntatutkimuksessa. Subjektiivisten kyselyjen ja päiväkirjojen sekä nykyään myös yhä useammin objektiivisten mittareiden avulla on tuotettu tietoa, mitä liikkumismuotoja ja -tapoja suositaan, kuinka paljon, usein ja kauan liikutaan ja miten liikkuminen jakautuu eri väestöryhmien kesken eli ketkä liikkuvat paljon ja ketkä vähän. Tässä kirjoituksessa tarkastelen, mitä mahdollisuuksia ja minkälaista lisäarvoa laadulliseen lähestymistapaan lukeutuva etnografinen tutkimusote voisi tuoda liikunnan ja vähäisen liikkumisen tutkimiseen sekä minkälaisia haasteita tutkimusote tuo mukanaan. Erityisesti vähäisen liikkumisen ilmiön haltuun ottamiseen tutkimusote voisi tuoda hyödyllisen lisän, joka mahdollistaisi ilmiökokonaisuuden syvällisemmän ymmärtämisen. Määrälliset väestöaineistol antavat tarpeellista ja ajantasaista tietoa suomalaisten liikuntakäyttäytymisestä. Sillä tarkoitetaan sekä intensiiviseen kenttätyöhön pohjautuvaa tutkimusperinnettä että moniLIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 2011 71. 2008; Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla 2008). esim
Kulttuuria ja yhteiskuntaa koskevat peruskysymykset ovat yhtä olennaisia missä tahansa päin maailmaa (Eriksen 2004, 50-51). Hannerz 2003; Marcus 1995) kentän voi hahmottaa fyysisen paikan lisäksi myös sosiaalisen tilan kautta. Etnografinen aineisto tuottaa parhaimmillaan lisää ymmärrystä liikkuvien ja vähän liikkuvien suomalaisten kirjasta. 2007), organisaatioiden, kyläja muiden yhteisöjen tutkimisessa sekä lääketieteen (esim. Etnografia kuvaa sitä todellisuuden kirjoa, jonka liikunnan käytännön työtä tekevät kohtaavat. Myös sosiaalitieteissä etnografia on ollut jo 1920-luvulta saakka keskeinen tutkimusmenetelmä. Etnografisessa tutkimuksessa tavoitellaan kokonaisvaltaista ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä ilman interventiotai muutospyrkimystä. Lappalainen ym. Omassa väitöskirjaiutkirnuksessani olen kiinnostunut vähän liikkuvan nuoren miehen elämäntavasta ja arjen valinnoista tavoitteena lisätä ymmärrystä vähäisen liikunnan ilmiöstä. Etnografisen tutkimusotteen avulla päästään tarkastelemaan, millaisia tekijöitä on määrällisten mittareiden tuottamien lukuarvojen ja prosenttien takana. puolista kirjallista kuvausta tutkimuskohteena olevasta yhteisöstä, kulttuurista tai ilmiöstä. Tyyp illistä on tehdä näkyväksi itsestäänselvyyksiä ja toisin tekemisen tapoja. Vaaranen 2004) alueilla. 2009). Se tarkoittaa pyrkimystä nähdä ja hahmottaa maailma tutkittavan kohteen tai tutkimukseen osallistuvien ihmisten (myöhemmin informanttien) näkökulmasta käsin arvottamatta toista tai toisen kulttuuria omaa paremmaksi tai huonommaksi. Etnografia tutkimusmenetelmänä Etnografi kerää tutkimusaineistonsa kenttätyön aikana tutkittavien omassa arkisessa ympäristössä. Jos kyselyt, päiväkirjat ja objektiiviset mittaukset kuvaavat, kuinka liikkuminen jakautuu eri väestöryhmien kesken, etnografisen tutkimuksen avulla voidaan vastata kysymyksiin, minkälaisiin arjen valintoihin liikkuminen (tai liikkumisen välttäminen) liittyy; kuinka ympäröivä alatai lähikulttuuri vaikuttaa valintoihin; minkälaiset normit säätelevät niitä mahdollisuuksia, jotka ihmisellä ylipäätänsä on tehdä valintoja; minkälaisia merkityksiä valinnoille annetaan; minkälaiset rakenteet uusintavat valintoja; miksi aktiivinen elämäntapa ei kiinnosta. 72 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 12011. Assmuth 1997). Antropologit ovat käyttäneet etnografista lähestymistapaa jo reilu vuosisata sitten perehtyessään tutkimusmatkoillaan kaukaisten kulttuurien ja heimoyhteiskuntien elämään. Tällöin kenttä voi muodostua esimerkiksi jonkun epäyhtenäisen ihmisryhmän tai ilmiön kautta. Sen sijaan vähäisen liikkumisen ilmiötä ei ole aiemmin lähestytty etnografian keinoin. Tutkimuskentän muodostavat tällöin ammattioppilaitos sekä kulttuurisena ympäristönä että sosiaalisena ja fyysisenä julHyvä etnografinen kuvaus lisää ymmärrystä liikkujan tai vähän liikkuvan maailmasta ja yhteiskunnan rakenteista. Lisäksi liikuntatieteissä on laadittu joitakin pro gradu -tutkimuksia, joissa on käytetty etnograIista tutkimusotetta. Etnografinen ote syventää liikuntatutkimusta Etnografian juuret ovat kulttuuriantropologiassa. Kotimaassa etnografista tutkimusotetta on käytetty esimerkiksi instituutioiden ja erityisesti kouluinstituution (esim. Etnografille kenttä ei kuitenkaan ole aina yksiselitteisesti tietty paikka, kuten heimo tai kyläyhteisö tai liikuntatutkimuksessa vaikkapa tietyn liikuntaharrastuksen kautta tavoitettu ryhmä tai työyhteisö, jonka toimintakulttuuri tukee liikunnallisia valintoja (tai päinvastoin). Keskeistä etnografisessa tutkimuksessa on toisen ymmärtäminen toisena. Viime ajoilta on löydettävissä kaksi suomalaista liikuntaan liittyvää etnografista väitöskirjatutkirnusta (Berg 2010; Ojanen 2011). Monipaikkaisessa etnografiassa (esim. Etnografi ei pyri muuttamaan tutkittavan (liikunta)tottumuksia, vaan hän etsii merkityksiä ja on kiinnostunut elämänvalintojen logiikasta ja systematiikasta. Varusmiehiä koskeva terveyteen liittyvä etnografinen tutkimus sivuaa myös liikuntaa (Hoikkala ym. Suomalaiset etnografit ovat tutkineet vieraita kulttuureja vieraissa ympäristöissä ulkomailla (esim. Monipaikkainen etnografia tarjoaakin mahdollisuuden valita kohteeksi myös sellaisia ryhmiä, joita ei voi havainnoida yhdessä ja samassa fyysisessä ympäristössä. Vähäisen liikkumisen tutkimuksessa toisen ymmärtäminen toisena näkyy aitona pyrkimyksenä tunnistaa, tunnustaa, ymmärtää ja hyväksyä erilaisia tapoja elää, liikkua tai olla harrastamatta liikuntaa, arvottaa maailmaa ja tehdä arjen valintoja. Liikuntatutkimuksessa on toistaiseksi hyödynnetty vaatimattomasti etnografisen tutkimuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Honkasalo 2008) ja nuorisotutkimuksen (esim. Se auttaa näkemään yhteiskunnan monimuotoisuutta. Tämän päivän etnografin tutkimuskenttä löytyy usein kaukaisten ja eksoottisten paikkojen sijaan maantieteellisesti tutkijaa läheltä modernista yhteiskunnasta. Elnografista tutkimustietoa voi hyödyntää interventioiden tai edistämistoimenpiteiden suunnittelussa, sillä se auttaa ymmärtämään ylipäänsä sitä ympäristöä ja kulttuuria, missä toimenpiteitä tultaneen tekemään
Tutkijan pääsy yksityisille intiimeille kentille on usein haasteellisempaa ja vaatii syvempää luottamusta kuin julkisille kentille pääsy. Joskus vieraan ja oudon ilmiön tutkimiseen tutkijan on jopa välttämätöntä valita etnografinen tutkimusote ( vrt. Tutkija osallistuu intensiivisesti tutkittavien arkielämään ja on siten tiiviissä vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. kisena tilana, kunkin informantin arkiympäristö ja osittain myös sosiaaliset suhteet sekä sähköpostin ja puhelimen välittämä yhteys minun ja informanttien välillä. Se piirtää kuvan yhteisön tai kohteen arjesta ja nostaa esiin tutkittavalle kohteelle itsestään selviä asioita, jotka saattavat olla muille vieraita ja uusia. Kenttätyötä ei siten voi tehdä nopeutetulla aikataululla, vaan siihen on suhtauduttava pitkäjänteisesti. Etnografisen tutkimuksen tuloksena syntyy parhaimmillaan tiheä (Geertz 1973, 3-30), syvällinen ja mahdollisimman aito ja yksityiskohtainen kirjallinen kuvaus tutkittavasta ilmiöstä tai kohteesta. Ne saattavat olla juuri niitä palikoita, joitten puutuminen tekee liikunnan edistäjien ja heidän kohteenaan olevien ihmisen kohtaamisen mahdottomaksi. Kuvaus antaa samalla äänen informanteille, Jotka eivät kenties koskaan muutoin pääsisi esille. Tutkimuksen tekemiseen liittyvä haaste on se, että etnografinen tutkimus on verrattain työläs. Se tekee näkyväksi ruohonjuuritason tavanomaisuutta ja monimuotoisuutta. Hän keskustelee tutkittavien kanssa, osallistuu toimintaan, tarkkailee ja tekee muistiinpanoja. Ilman luottamuksen syntymistä, aineisto jää pinnalliseksi. Emografm keskeinen tapa kerätä aineistoa on osallistuva havainnointi. Parhaimmillaan hyvä etnografinen kuvaus lisää ymmärrystä liikkujan tai vähän liikkuvan maailmasta ja yhteiskunnan rakenteista. Vähäisen liikunnan ilmiön osalta etnografinen kuvaus saattaa auttaa liikunnan edistäjiä näkemään sellaisia asioita, joita he eivät muuten osaisi ottaa huomioon. Lisäksi tutkija saattaa tehdä haastatteluja, valokuvata, piirtää ja nauhoittaa ääntä. Etnografinen tutkimusote vaatii tinkimätöntä ja kaiken aikaa tapahtuvaa eettistä pohdintaa. Sosiaalinen media voisi myös olla osa kenttää. Etnografilta vaaditaan avoimuutta kohdata vierasta ja uutta ja valmiutta heittäytyä odottamattomiin tilanteisiin. Ne saattavat olla juuri niitä palikoita, joitten puutuminen tekee liikunnan edistäjien ja heidän kohteenaan olevien ihmisen kohtaamisen mahdottomaksi. Toisaalta omankin yhteiskunnan tutkimisessa saattaa olla vieraan kulttuurin piirteitä. Se vaatii kunnollista valmentautumista kenttätyöhön, mikä tarkoittaa omien ennakkooletusten tiedostamista ja työstämistä, oman subjektiviteetin auki kirjoittamista itselleen ja tutkijan position määrittelemistä. Tällöin tutkijan tulee perustella kaikki valintansa mahdollisimman täsmällisesti ja kuvata prosessit (esimerkiksi aineiston analyysi) ja oma osallistuvuutensa läpinäkyvästi. Etnografinen kuvaus auttaa liikunnan edistäjiä näkemään asioita, joita he eivät muuten osaisi ottaa huomioon. Liikuntatutkijathan ovat usein itse aktiivisia liikunnan kuluttajia, jolloin vähän liikkuvan ihmisen elämisrnaailma on vierasta. ltsejouduin liikuntamyönteisenä ihmisenä tekemään töitä erityisesti sen eteen, että en määrittelisi informanttien valintoja omista arvoistani käsin ja että suhtautuisin heidän valintoihinsa neutraalisti. Etnografinen tutkimus ei ole vastaus tutkimusmaailman pikaisiin tulosvaatimuksiin. Etnografisessa tutkimuksessa tieto rakentuu vuorovaikutuksessa informanttien kanssa. Etnografisen tutkimuksen haasteita Omassa yhteiskunnassa tehtävässä kenttätyössä (kotiantropologia) tutkijan ammattitaitoa on kyetä näkemään ja kyseenalaistamaan myös tuttuja itsestäänselvyyksiä. Etnografi ei kuitenkaan edes kuvittele kertovansa koko totuutta tutkittavasta ilmiöstä tai kohteesta, vaan tekee havaintojensa perusteella tulkintoja niistä todellisuuksista, joita ihmiset luovat ja joissa he elävät. Etnografinen tutkimusote sopii liikunnan alueella erityisesti vähäisen liikunnan ilmiön tutkimiseen, koska se tarjoaa etnografille usein vieraan kentän ja kohteen. Etnografi tukeutuu tutkimuksessaan omaan persoonallisuuteensa huomattavasti syvemmin kuin tutkijat yleensä (Eriksen 2004, 48). Onnistumisen kannalta on tärkeää, että tutkija pääsee sisään tutkittavien muodostamaan yhteisöön ja tutkittavat hyväksyvät tutkijan lähelleen. Tutkijan vahva läsnäolo saattaa tehdä aineistonkeruusta toisinaan työtään ja vaativan, mutta aina myös hedelmällisen ja antoisan. Tällöin tutkija kerää aineistoa osallistumalla tutkittavan yhteisön tai kohteen elämään tai ottamalla osaa tutkittavaan ilmiöön. Kenttätyö tuottaa arvokkaan ja monipuolisen aineistokokonaisuuden, joka sisältää tutkijan havaintoja ken ttåpåiväki rjan muistiinpanoja, haastattelu nauhoja ja niistä litteroituja tekstejä, valokuvia ja piirroksia sekä mahdollisesti yhä monimuotoisempia äänija kuvatallenteita. Laadullisessa tutkimuksessa ja eritoten osallistuvan havainnoinnin avulla aineistoa kerättäessä tutkijan oma persoona on tärkein "tutkimusväline". Aineistoa analysoidaan aina suhteessa kontekstiinsa eli koko siihen kenttään, josta tai jossa aineisto on kerätty (Huttunen 2010, 40). Rastas 2010, 65). Tutkimuksen luotettavuuden arvioinnin kannalta relleksiivisyyden vaade on välttämätön. Tutkimusotetta valitessa onkin syytä miettiä tarkasti tutkimustiedon vaadetta: haetaanko kysymyksiin nopeita, mutta pinnallisia vasLIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 2011 73
Julkaisuja 2011: 15. Terveyden edistämisen mahdollisuudet. Husu, P., Paronen, 0., Suni, J., & Vasankari, T. Varusmiehen kokemus ja terveystaju. & Ojajärvi, A. 12011 ). Toimituksia 39. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskuksen julkaisuja A 30. 12009) Tunnetut sotilaat. Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Pitäisikö liikunnan edistämistyöhön luoda eettinen koodista niistä edellytyksistä, joiden avulla Ii i kun taa n innostamista voisi tehdä eettisesti ja moraalisesti kestävästi 7 Etnografin tulee olla mahdollisimman tietoinen omista kulttuurisista, sosiaalisista, henkilöhistoriallisista ja persoonallisista tekijöistä ja niistä sidonnaisuuksista, jotka voivat vaikuttaa ennakkokäsityksinä, -asenteina ja -oletuksina tutkimuksen eri vaiheissa havaintojen ja tulosten tulkintaan. Väitöskirja. Ojanen, K. Selected Essays New York: Basic Books. Osuuskunta Vastapaino, Tampere, 64-89. Gaudeamus & Suomen Antropologinen Seura ry. Julkaisuja 2008:1. Etnografinen tutkimus tyttökulttuurista ratsastustalleilla. Hoikkala, T.; Salasuo, M. The lnterpretation of Cultures. Väitöskirja. Ehdotus kansalliseksi liikuntaohjelmaksi julkisen ohjauksen näkökulmasta (20081 Opetusministeriö. Rastas, A. KentLätyövaiheen aikana olen pohtinut, miksi liikunnan edistäminen ei puhuttele kohdettaan. Oman tutkimukseni kenttätyövaihe on takana ja parhaillaan keskityn keräämäni etnografisen aineistoni analysoimiseen. Lähtökohtana koulutuksen tutkimus. Lappalainen, S.; Hynninen, P.; Kankkunen, T; Lahelma, E. Etnografinen tutkimus ei ole pelkästään tutkimusmenetelmä, vaan se on lapa suhtautua ja asennoitua tutkittavaan ilmiöön tai kohteeseen ja tutkimuksen tekemiseen. 12010). Honkasalo, M-L. Ivörvhrnärnuisnoit e 1a selvityksiä 2008:14. 12003). Vaaranen, H. tauksia, vaan pidemmällä aikajänteellä saavutettavaa LÄHTEET syvällistä ja autenttista tietoa. Saattaa olla, että edistämistyötä tehdään liian usein liikunnan edistäjän omista lähtökohdista, arvoista ja hyvän elämän ymmärryksestä käsin. Laine, K.; Blom, A.; Haapala, H.; Hakamäki, M.; Hakonen, H.; Havas, E.; Jaa ko, J.; Kulmala, J.; Mäkilä, M.; Rajala, Katja & Tammelin, T. and there ... Ethnography in/of the world system: The Emergence of Multi-sited Ethnography. Sosiaalija terveysministeriö. H. 12004). 11973). Nuorisotutkimusseura. Lisäksi sillä tarkoitetaan sitä lopputuotosta, syvällistä ja rikasta kirjallisia kuvausta, joka syntyy kenttämenetelmien avulla kerätyn monipuolisen aineiston ja analyyttisten näkökulmien pohjalta. Osuuskunta Vastapaino, Tampere, 39-63. Ethnography 4:2, 201-216. KATI KAURAVAARA, LitM LO Tutkija ja jatko-opiskelija Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunta, liikuntatieteiden laitos Sähköposti: kati.kauravaara@likes.fi Berg, P. Etnografia metodologiana. Tutkimus erän kaahailukulttuurin elämänilosta ja tuhoisuudesta. Toimituksia 1319. and there! Reflections on multi-site ethnography. Ki1joillaja valmistelee väitöslutkimusta otsikolla Mitä sitten,jos ei liiliuta7 Etnografinen tutkimus vähän liililiuvista nuorista miehistä. 12010). Geertz, C. Helsinki. Vastapaino, Tampere Huttunen, L. Lopulta voi avautua uudenlaisia mahdollisuuksia löytää vastauksia, kuinka liikunnan edistäjien sanoma kohtaa vähän liikkuvan ihmisen, vaikka arvot olisivatkin erilaisia. Toista maata 7 Johdatus antropologiaan. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 245. Marcus, G. Women's work, women's worth: changing lifecourses in Highland Sardinia. Etnografisen liikuntatutkimuksen avulla on mahdollista päästä lukuarvojen taakse, saavuttaa lisää syvää ymmärrystä liikkumisesta ja vähäisen liikunnan ilmiöstä. Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitos, Helsinki. Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla. 11995). 120081 Reikä sydämessä. suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010. Being there ... Teknillinen korkeakoulu, Espoo Väitöskirja. Ryhmärajoja ja hierarkioita: etnografinen tutkimus peruskoulun yläasteen liikunnanopetuksesta. Suomen Antropologinen Seura ry, Helsinki. Niitä ei tarvitse riisua pois, mutta niistä tulisi olla tietoinen. & Tolonen, T. 119971. 12011 ). 12011 ). Tiheä kontekstointi: haastattelu osana etnografista tutkimusta. Vastapaino, Tampere. Haastatteluaineistojen monet tehtävät etnografisessa tutkimuksessa. Assmuth, L. Helsinki. Tyttöjen toinen koti. 120101. Kiiskinen, U., Vehka, T, Matikainen, K., Natunen, S. Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Kaaharipoikia ja rappioromantiikkaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Etnografisesta asenteesta apua liikunnan edistämiseen. Opetusja kulttuuriministeriö. Teoksessa Johanna Ruusuvuori; Pirjo Nikander & Matti Hyvärinen ltoim.) Haastattelun analyysi. 12004). Liikkuva koulu -hankkeen väliraportti kevät 2011 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, Opetushallitus & Opetusja kulttuuriministeriö. Annual Review of Anthropology 24, 95-117. Helsinki. (toim.) 120071. & Aromaa, A. 74 LI KUNTA & TIEDE 46 , 5 , 2011. E. Eriksen, T. 120081. Sairaus pohjoiskarjalaisessa maisemassa. Se saattaisi johtaa aitoon haluun ymmärtää ja hyväksyä erilaisista arvoista kumpuavia liikkumiseen ja arkeen liittyviä mieltymyksiä, valintoja, merkityksiä ja käsityksiä Tällöin edistämispyrkimykset eivät kohdistuisi ylhäältä alaspäin ja jokaisella olisi mahdollisuus päättää itse liikkurnisestaan ilman syyllistymistä. Teoksessa Johanna Ruusuvuori; Pirjo Nikander & Matti Hyvärinen (toim.) Haastattelun analyysi. Hannerz, U. Helsinki. Voisiko liikunnan edistämisen eettisen koodistoon kuulua vaatimus siitä, euä toimija pohtisi ja tunnistaisi etnografin tavoin omia lähtökohtiaan ja arvojaan, motiivejaan ja vaikut timiaan. Sosiaalrpsvkoloqisia tutkimuksia 22. Helsinki
Itseään kunnioittava nuori mies ei kuitenkaan halua luovuttaa päätäntävaltaa oman hyvän elämän rakentamisesta ulkopuoliselle. Esimerkiksi joka päivä kokoonnutaan tiettyyn kellonaikaan tietyssä paikassa. Liikunnan edistäjät patistavat haukkaamaan liikuntapiirakkaa. Nuori mies antaa tilaa itselle tärkeille asioille ja elää tyytyväisenä mielekästä elämäänsä. Liikuntapiirakka ei maistu, eikä liikunnan edistäjän sanoma kohtaa. Et mä tyhkään siitä, ni mä teen sitä tosi paljon --ja sit autot on yks harrastus. Tai muutenki, no ennen tuli rahenneltuu mopojaja nyt se on siirtyny autoihin, lw on itellälii ajolwrtti ja oma auto. Teksti: KATI KAURAVAARA Mitä sitten jos ei liikuta. Ei koeta, että pitäisi olla toisin. Ni sit tulee autoo laiteltuu ja lwvereitten autoi laiteltuu ja et aina por-ulwlla laitetaan jonku autoon jotain. Hän edustaa tässä useampaa kuin yhtä nuorta miestä. Se, mitä saa ja mitä ei saa valita, on tiukasti normitettu. --" Nuorten ammattikoululaismiesten vähän liikkuvien joukko ei ole yhtenäinen: toinen on aina menossa, vaikkei sitä kiireeksi kutsukaan ja toisella on paljon aikaa; toinen on tyttöystävän kanssa kihloissa, toisella ei ole naista koskaan ollutkaan ja hän kärsii siitä; toiselle autoilu on merkityksellistä ja toisella ei ole ajokorttia, vaikka istuukin mielellään kyydissä; suurin osa polttaa, mutta kaikille ei roöki maistu. Joku saattaa olla töissäkin. Silti nuoren miehen elämä ei ole tylsää tai passiivista. Haetaan kaupasta röökiä ja l irnua ja lähdetään ajelemaan autoilla, pysähdytään jonkun luona, juodaan kahvia ja katsotaan televisiota. Tuomaksellakin on oman kokemuksensa mukaan "kaiklii ihan hyvin", "kohta tulee kesä", "on oma hämppä", "oma auto" ja "talous toimii". Nuori mies ei koe häviävänsä sellaisessa hyveiden kilvoittelussa, johon hän ei edes ole lähtenyt mukaan. Tosin hänellä "vois olla rahaa enemmän" ja "päivät vois olla pidempiä". Kirjoittaja perehtyy meneillään olevassa etnografisessa tutkimuhsessaan nuorten miesten elämäntapaan pyrkimy/1senään ymmärtää sitä nuoren miehen omista lähtökohdista /1äsi11. Jos ei lounaan maku hivele, sen voi helposti jättää väliin, niin kuin aamupalankin. Luodaan kontakteja verkon välityksellä. Nuoret miehet vaikuttavat kyllä omaan kehoonsa, vaikkeivät tee sitä [yysisin ponnisteluin muokkaamalla. Välttämättä liikkumiseen ei oteta myönteistä tai kielteistä kantaa, se on asia muiden joukossa, ei vaan kiinnosta, ole merkityksellinen tai nouse tarkastelun alle. Ammattikoulun haalarit peittävät alleen kahvin ja tupakan voimalla toimivan kropan, joka toisinaan saa polttoainetta myös koululounaasta. Tehdyt arjen ja vapaa-ajan valinnat ovat itselle subjektiivisesti mielekkäitä. Nuoren miehen elämää seuratessa saattaa näyttää siltä, että impulsiivisuus ja hetken mieli teot täyttävät arjen. P arikymppinen Tuomas") sai keväällä perustutkintotodistuksensa toisen asteen arnrnattioppilaitoksen miesvaltaiselta alalta. Hän arvottaa itse oman maailmansa erilaisesta näkökulmasta kuin valtaa pitävät. Terveyden nimissä edistämispyrkimysten motiivit vaikuttavat puhtoisilta, eikä piirakasta kieltäytymiselle oikein ole sijaa. *) Tuomaksen nimi on muutettu. Pelataan taistelupelejä. No käytännössä pelaan, mä lasken pelaamisen harrastukseks. Asiat, jotka tekevät elämän mielekkääksi ja rikkaaksi ovat erilaisia eri ihmisillä. Liikunnan edistäjien omista lähtökohdista ja hyvän elämän ymmärryksestä käsin tekemä työ ei taida koskettaa nuorta miestä. "--nyt kolmantena vuonna 011 vähä ollu silleen et ei ehkä jaksa nii paljo ku kahtena ensimmäisenä vuonna ni tulee istuttuu vähä enemmän ja tälleen, mut kyl koitan hoitaa lwikki hommat, mitä 011 11ii11/w11 osotettu --tai no aina väli/ ei vaajaksa lwunne/la noit kail1kii opettajii." "---tänne tullaa ja sit hetken aikaa aamu/ jutellaa lwvereitten kaa mitä ollaan tehty edellisenä päivänä tai viikonloppuna --jutellaa vaa kaikkee elokuvista ja peleistä ja tämmösest muust mist nyt vaa jutellaa taisit tel1ää11 siin lomassa vähä töit, kirjaimellisesti yleensä ailw vähä." Koulu ei erityisemmin kannustanut liikkumiseen. Osittain se lienee tottakin, mutta jos arkea tarkastellaan syvemmin, se sisältää myös selviä johdonmukaisuuksia ja toimintaa ohjaavia normeja. "--en harrasta oiliein mitään. Kannustus hautautui kuitenkin vahvempien käytäntöjen alle: pakollisesta liikunnasta kun sai täysi-ikäisenä vapautuksen tai kun opettajien mallin mukaan moni kulki lyhyen matkan koulurakennuksesta ruokalaan autolla ja kerrosten välit hissillä. Joutilasta se voi olla, mutta enimmäkseen joutilaisuus on leppoisaa ja nuoren miehen mielestä hyvää lojumista. Tehdään kotitöitä, ainakin jos on pakko. LIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 '2011 75. Liikunnanopettajat pyrkivät ammattinsa oikeuttamina tekemään oman osansa tarjoamalla vapaaehtoisia liikuntakerhoja, antamalla suoritusvaihtoehtoja ja jakamalla kerran vuodessa liikuntastipendin. Jos ei liikuta, hengataan kavereiden kanssa tai kulutetaan aikaa yksin. Koko pitkän lukuvuoden hän sai sinniteltyä opintojen parissa, vaikka koulunkäyntiä mielekkäämpääkin tekemistä olisi ollut
Liikuntauskovaisten pelastetut sielut eivät ole enää keskiössä. Periaatepäätöksen toteuttamista turvaamaan on nimetty 76 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 '2011. Parannetaan arhi/iikunnan mahdollisuuhsia yhdyskuntarakennella liehittämällä ja laajoja häyttäjä,yhmiä palvelevien liihuntapaikhojen esteettömyyttä lisäämällä." Hallitusohjelmat jalkautuvat hallituskauden aikana poliittisiksi ohjelmiksi. Nykypäivän päättäjien suosikiksi nousseella terveysliikunnalla tarkoitetaan kaikkea fyysistä aktiivisuutta,joilla on terveyttä edistäviä vaikutuksia ilman intensiiviseen urheiluun liittyviä riskejä. Linjausten tavoitteena on edistää liikuntakulttuuria, joka tukee kansalaisten omia liikuntaja terveysvalintoja ja sitä kautta edistää hyvinvointia. S uomalainen liikuntakuluumi on monim~otoistunut, Ja on tullut yhä vaikeammaksi maaritellä termiä liikunta tai rajata sitä selkeästi. Vallitsevaa poliittista tahtotilaa kuvastaa parhaiten puolueiden neuvottelemat hallitusohjelmat. Liikuntapolitiikassa puhutaan entistä painokkaammin myös siitä, mihin liikunnalla vaikutetaan. Tästä johtuen liikuntaan ja urheiluun vaikuttavia ratkaisuja tehdään monilla yhteiskunnan alueilla. Tavoitteena on erityisesti liikkujien määrän ja osallisuuden lisääminen. Tässä turbulenssissa tehdään suomalaista liikuntapolitiikkaan, joka menneiden vuosien yhtenäiskulttuurista on muuttunut moniulotteiseksi mosaiikiksi, jota hallitsevat monet arvot, monet tarinat ja monet todellisuudet. Näin hyvinvointi ja terveys ovat liikuntapolitiikan tavoitteita yhtä lailla kuin huippu-urheilun tukeminen. POHDITTUA Liikunta strategia myrskyissä Edessämme on maailma, jota leimaa jatkuva muutos. Merkitystä on esimerkiksi maankäytöllä, terveyspolitiikalla, kirjanpitosäännöksillä, verotuksella ja kouluja koskevilla päätöksillä. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman linjausten mukaisesti "Hallitus edistää lwlw elämänkaaren millaista liihunnallista elämäntapaa. kuntasuunnittelu kuin työyhteisöjen ja kansalaistoiminnan kehittäminen. Monialaista liikuntapolitiikkaa Yhteiskunnan näkökulmasta liikunnan päätöksentekoon liittyy niin sosiaalikuin terveystoimi, kasvatus ja koulutus, liikenne-, ympäristöja yhdysKunta on urheiluseuran kannalta olennaisin julkisen sektorin yhteistyökumppani. Jo 1990-luvulla liikuntakäsitteen rajoja haluttiin koitella, jolloin liikuntakulttuurissa tunnistettiin sirpaloituminen. Opetusja kulttuuriministeriön vuoteen 2020 tähtäävässä strategiassa toimintaympäristön muutoksia heijastelivat globaali talous, kestävä kehitys, tieteen ja teknologian kehitys, väestön ikärakenteen muutos, yhteiskunnan sosiaalinen ja kulttuurinen muutos sekä hallinnon rakenteiden uudistaminen. Urheilun lisäksi kuvaan on vuosien varrella tullut mukaan kuntoilu sekä terveytä ja kaikenlaista hyvinvointia lisäävä liikunta ja puuhastelu. Näin perinteinen liikuntakäyttäytymisen tavoitteita, tarpeita ja motiiveja ohjaava malli on joutanut romukoppaan. 2000-luvulla liikuntapolitiikkaa on linjattu Kansallisen liikuntaohjelman valmistelussa sekä siitä seuranneessa valtioneuvoston periaatepäätöksessä liikunnan edistämisen linjoista. Selvitetään syyt liilrnnnallisesta elämäntavasta syrjäytymiseen ja luodaan edellytyhsiä, joilla liihuntaa voidaan eri väestöryhmissä lisätä. Sekuntikellon on korvannut rannetietokone, joka sylkäisee tulokset ulos kaloreina ja kausi ynnätään yhteen sekuntien sijaan verenpainemittarilla, vyötärön ympärysmitalla ja peilillä
Liikunnan edistämisen neuvottelukunta LEO, jonka toimikausi kestää maaliskuuhun 2012. Kuntien asemaa on korostettu itsehallinnollisena, vastuullisena ja paikallisena toimijana. Siten liikunta on kunnalle myös keino hillitä kasvavia terveysmenoja. Yksittäisten kuntalaisten liikunta-aktiivisuus on myös kunnan etu. JARI KANERVA, FT Koulutusja viestintäpäällikkö Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: jari.kanerva@lts.fi LIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 /2011 77. Vain reilu kolmannes kunnista oli laatinut erillisen liikuntastrategian tai -suunnitelrnan. Tutkimuksissa esiin tulleiden tilastojen mukaan terveyteen nähden liian vähäinen liikunta aiheuttaa vuosittain yli 200 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset terveydenhuollolle. Esimerkiksi SLU on Visio 2020-strategian siiviuärnånä laittamassa liikunnan järjestökenttää uusiin kuoseihin. Tämä puolestaan merkitsee sitä, että päätöksenteko on mutkistunut ja poikkihallinnollisuutta ja projekteja tehdään entistä enemmän. Muutoskohteina ovat erityisesti toimialajärjestöt (Nuori Suomi, Suomen Olympiakomitea ja Suomen Kuntoliikuntaliiuo) ja niiden välisen yhteistyön tiivistäminen tai jopa niiden sulauttaminen keskusjärjestön sateenvarjon alle. Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää, miksi liikunta on edelleen erillinen saareke kuntapääuäjien hyvinvointi keskustelussa. Nykyisessä rakenteessa konflikteja on lähinnä siedetty tai ne on maattu hiljaiseksi. Myös rahoittajan näkökulmasta päällekkäiset toiminnot olisi saatava vastaamaan tulevien vuosien niukkenevia rahavirtoja. Käytännössä toimintaympäristön ja -kulttuurin muuttuminen on merkinnyt sitä, että liikuntapoliuikassa toteuuamisvastuu on siirtynyt yhä enemmän paikallisille toimijoille. SLU:n strategin,Juha Heikkalan, mukaan järjestökentän suurimpia heikkouksia on ollut yhteisen päätöksenteon foorumin puuttuminen, vaikka tarvetta yhteisten päätösten tekemiselle selkeästi on ollut. Julkisen rahoituksen osuus on vain noin 20 prosenttia kokonaispotista. Kuntaja palvelurakenteen uudistaminen on vaikuttanut myös liikunnan asemaan kunnissa. Kunnat avainasemassa Leimaa antavaa viime vuosien hallintokulttuurin muutokseen on se, miten valtion ohjaavaa roolia on siirretty muille toimijoille. Liikunnan ja urheilun rahoittajat suuruusjärjestyksessä ovat kotitaloudet, kunnat, seurat, sponsorit ja valtio. Palveluiden tuotantotapoihin kiinnitetään entistä suurempaa huomiota ja uusia toimintamalleja kehitellään. Myös liikuruapoliriikassa kyse on rahasta ja urheilussa ne tulevat harrastajilta, Suomalaisen liikunnassa ja urheilussa liikkuu rahaa vuositasolla arviolta kaksi miljardia euroa. Kunta on urheiluseuran kannalta olennaisin julkisen sektorin yhteistyökumppani. Liikunta on hyvinvointipolitiikan väline, jolla on suuri vaikutus yleisimpien kansanterveyden ongelmien ehkäisyssä ja hoidossa sekä syrjäytymisen vähentämisessä. Liikuruapalveluiden tuottamisessa kunnat ovat ottaneet järjestäjän ja koordinoijan roolin. Näyttääkin siltä, että vuosi 2020 on järjestöstrategioiden unelmien täyttymys. Käynnissä oleva kuntaja palvelurakenneuudistus (Paras-hanke) näyttää lisäävän paineita ihmisten omille valinnoille ja toimeliaisuudelle, tämä lisää myös liikuntajärjestöjen painoarvoa ja vastuuta. Tämä puolestaan merkitsee sitä, että päätöksenteko on mutkistunut ja poikkihallinnollisuuttaja projekteja tehdään entistä enemmän. Neljäsosa kunnista ei laatinut lainkaan kuntakohtaista hyvinvointikertomusta tai vastaavaa asiakirjaa. Liikuntapolitiikan toteuttamisvastuu on siirtynyt yhä enemmän paikallisille toimijoille. Lisäksi kansallisten liikunnan edistämiseen liittyvien ohjelmien ja suositusten käsittely sekä liikuntatoimen luottamushenkilöhallinnossa että liikuntatoimen johtoryhmässä oli vähäistä. Annus mirabilis 2020 Tuleviin haasteisiin on vastattu lukuisilla strategiapapereilla. Kuitenkin Terveyttä edistävä liikunta kunnissa -raportin mukaan alle puolet kunnista oli käsitellyt liikunnan edistämistä kuntastrategiassaan. Syksyn SLU:n ja OKM:n järjesiöpäivillä peräänkuulutettiin erityisesti urheilulle ja liikunnalle johtajaa, joka veisi suomalaisen järjestökentän keskitetysti 2020-luvulle. Turbulenssi ylärakerueissa on niin vahva, että lajiliittojen ainoana vaihtoehtona on hyväksyä tulevat muutokset
KALEVI HEINILÄ Emeritusprofessori, valtiotieteen riemutohtori Espoo 78 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 512011. Ku11toliihu111w11 tulisi olla pysyvä elämäntapa, ahtiivinen tapa elää,jota tehdään silisi, että se 011 haushaa, nautittavaa ja elämään uutta sisältöä antavaa". Terveyden ja kansankunnon tärkeällä asialla olimme yhdessä Pekka Ojan kanssa, kun opetusministeriön vuonna 1966 nimittämässä toimikunnassa suunnittelimme "huntoja ha11sa11urheilu11" edistämisen toimenpiteitä maassamme. Samasta tarkoituksesta oli kysymys, kun vanhin liikuntajärjestö SNLL ryhtyi edistämään tyttöjen ja naisten liikuntakasvatusta ihanteena vireinen ihminen tai kun työväen urheiluliike asetti tavoitteekseen lwrhealle hansan lmnto. Teksti: KALEVI HEIN ILA Terveysliikunnan juuret Suomessa Terveysliikunnan ansioitunut tutkija Pekka Oja selosti Liikunta & Tiede -lehdessä (4/2011) alansa viimeaikaista ripeää kansainvälistä ja kansallista kehitystä. Kirjoitus jättää kuitenkin samalla vaikutelman, että terveyspainotteinen liikunta olisi suhteellinen nuori tulokas liikuntakulttuurissamme. Liikunta edistää ja ylläpitää merkittävästi koko psykosomaattisen organismimme terveydentilaa. Tässä siitä pari lainausta: .. Eikä urheilun merkitys motivoijana rajoitu vain liikuttamiseen, vaan ulottuu myös elintapoihin. Me uskoimme liikunnan hyvään sanomaan kansanterveyden ja -kunnon asiassa. Uskonvaraisesta liikunnasta onkin nykyisin siirrytty tiedonvaraiseen käsitykseen, josta myös Pekka Ojan mainitsemat täsmentyvät kansalliset ja kansainväliset liikuntaja terveyssuositukset ovat osoituksia. Tämä tehtävä on sitä tärkeämpi, kun aikamme teollisen kehityksen vaikutuksessa elämänmenoon on suorastaan punaisena lankana liikkumispakon ja -vaivojen eliminoiminen. Mikäpä muu kuin kansamme kunto ja terveys motivoikaan Tahko Pihkalaa kirjoittamaan v. 1951 kuulun pamflettinsa Kansanurheilun käyntiinpanosta kiireimmiten ennen olympiakisojamme. Esimerkiksi ajankohtaiseksi käyneessä taistelussa liikalihavuutta vastaan peräänkuulutetaan "tarmon pilleriä", joka pidättäisi liikasyönnistä "Urheilu 011 antanut meille suurimman terveyslahjan, minhä hansa yleensä voi saada, terveysihanteen, jossa henhilölwhtainen terveydenhoito muodostaa ensimmäisen ja suurimman osan". Urheilun suuri sosiaalihygieeninen tehtävä meidän aikanamme voidaan ilmaista vaikkapa tautologismilla motionin motivoiminen. "Yleensä liihunta on toiminnallisesti natsoen mitä olennaisinta hoho elämälle, sen tärhein sehä tu11tomerl1hi etlä ehto. Siksi myös terveysja kuntoliikunnan laajeneminen kansantavaksi on tavoitteena erityisen tärkeä ja samalla haasteellinen eikä vain koulujen liikuntakasvatukselle, kuntien ja liikuntaseurojen liikuntatoiminnalle, vaan myös liikuntaympäristön suunnittelulle, jota työterveystutkija Aarni Koskela aikaisemmassa lehden numerossa ansiokkaasti tähdensi. Vaikka kuntoliikunta liitettiin tuohon aikaan ennen kaikkea fyysisen kunnon ja terveyden saavuttamiseen ja ylläpitoon toimikunta meni jopa askelta pidemmälle määritellessään sen elämän arvoksi sinällään: "Sen tulisi olla itsessään päämäärä. Kansanliikunnan historialle on ollut ominaista käytettyjen käsitteiden moninaisuus ja vaihtuvuus . Terveys ja kunto ovat molemmat tärkeitä hyvinvoinnin elementtejä, joita liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa edistää. Käsitteiden käytössä on kysymys osaltaan mielikuvien ja merkityssisältöjen viestinnästä. Näin ei tietenkään ole asianlaita. Esimerkiksi terveysliikunta on UKK-instituutin lanseeraamana käsitteenä tullut vasta 1990-luvulla yleisempään käyttöön ja kuntoliikunnan rinnalle tai siihen yhdistettynä. I/manjolwpäiväistä sopivaa liil1u11taa ihminen ei voi pysyä terveenä, sillä lwilihi elinprosessit vaativat l1u1111ollisesti täyttyähseen seliä asianomaisten osien että l10/1011aisuude11 liihuntaa" ... K ansanterveyden tarkoitus ja Mens sana in corpore sana oli jo liikuntaja urheilukulttuurimme uranuurtajien yhtenä keskeisenä arvoperustana. Tuo usko on saanut myöhemmin vankkaa vahvistusta monista lääkeja terveystieteen tutkimuksista. Terveysliikunta käsitteenä viestittää tämän tärkeän sanoman kuluttajille, kun taas kuntoliikunta tuo siihen lisäarvoksi vielä riittävän toimintakykyisyyden ylläpitämisen' Nykymuodossaan ja nykyohjelmiltaan terveysliikuntaan tulee helposti lääkkeen ja sairauksien ennaltaehkäisyn makua, kun taas monipuolisempi ja urheilullisempi kuntoliikunta säilyttää paremmin liikunnallisen kiinnostavuutensa
Kestävyyttä ja voimaa kertyi päivittäisestä työstä. Eikä Pietari -sarjakuvakaan myy. Suoritus hylättiin. Hän ei loista, <lokaa, rähinöi eikä rötöstele. Niinpä media julkistaa juuri sitä, mikä käy parhaiten kaupaksi. TV-toimittaja arveli, että Pietari käveli käsillään, koska sydämen kuva tuli silloin oikeaan asentoon, terävä kärki alaspäin. Sir Roger Bannister on brittiläinen neurologian emeritusprofessori ja entinen Pembroke Collegen johtaja Oxfordin yliopistossa. Voittaja saa ansaitun sivun tai etusivun ja aikaa ruudussa, selvä se. Kisoissa kävi niin kuin kävi. Liikuntakulttuurissa tämä toimii niin, että odotukset kohdennetaan lupaavaan lajiin, urheilijaan tai melko varmaan voittajaan. Entäpä mitalina jääneet. Medialla kun kuvitellaan olevan myös tärkeä kasvatustehtävä, joka sivuaa kehittyviä yksilöitä. Pietari ei ole kasvissyöjä, ateisti, vihreä eikä poliittisesti muutenkaan poukkoileva. Hän saa erinomaisen lähdön ja pölyä haistelevat kanssakävelevät sarjakuvakisatoverit. Hän oli aina ollut liikunnallinen tyyppi ja koulussa kympin voimistelija. Huomataanko heitä, jotka myös ovat treenanneet ja panostaneet, ehkä kovemminkin. Eläköidyttyään tulee vain tapa miettiä ja tulee miettineeksi, eikö toinen tai kolmas sija kovassa kisassa ole jutun arvoinen siinä kuin kirkkain mitalikin. Mediassa ei asiasta puhuttu. Media yritti haastatella Pietaria pari kertaa kun tämä oli esiintynyt iltapäivälehden sarjiksessa. Laji oli harvinainen, mutta sarjakuvasankarien kisoissa käsilläkävely oli kansainvälinen laji siinä kuin julkisivukiipeilykin. Markkinoita on, miehethän eivät koskaan päädy täysikasvuisiksi. Miten käy kisan jälkeen. Tällöin sosiaalinen Pietari kieltäytyi pitemmistä esiintymisistä kunnes päästiin tämän vuoden kisoihin. Murrosiän hän saavutti myöhään ja alkoi työelämän piristeeksi kehittää ylävartalon lihaksistoa ilman piristeitä, ornegoja ja muita proteiineja. Emeritus ei suoranaisesti ihmettele median ratkaisuja, miten tehdä maukas urheilujuttu. Mielenkiinnoton mies tiedonvälityksen näkökulmasta. Hänen ei tarvitse lähettää satoja tekstareita, hänellä on tyttöystävä, joka ei ole ollenkaan julkisuudenkipeä, hänkään. Hän on hurmaava kahdenvälinen keskustelija ja vaikuttava yliopistornies, mutta media kuvaa hänet edelleen urheilusankarina, joka toukokuussa 1954 juoksi mailin alle neljän minuutin. Hänen kärsivällisyytensä ei riitä kolopalloon eikä oopperaan. Kilpailu käsilläkävelyssä tuli kuvaan, kun luusto ja hydrauliikka olivat kinesiologisesti kypsät. Jatsia hän voi joskus kuunnella jokirannassa, mutta kaljan kittaaminen ei juuri kiinnosta. Pietarista tuli sarjakuvasankari, kun hän keksi tavoitteellisen käsillåkåvelyn. Ja sitten toinen esimerkki aivan oikeasta elämästä. Hän on keskikokoinen, sosiaalinen ja suhteellisen sinkku hetero. Me luemme tai katsomme, kuuntelemme herkimmin juuri jotakin eriskummallista. Paikalla ollut kolumnisti päätyi kritisoimaan epäurheilijamaista päätöksentekoa. TV löysi vihdoin ennen kisaa Pietarin: "Käsilläkävelijä Pietari siirtyy kultakantaan Brisbanessa! Sii juu theär, mäits!" Karsinnat sujuvat mainiosti ja Pietari pääsee kuin pääseekin sprintin loppukisaan. Sitten sattuu episodi, jossa Pietarin käsilläkävelyyn tulee käsilläjuoksua. EMERITUS IHMETTELEE Erikoisia urheilujuttuja M edia suosii erikoisuuksia. Mikäs mies tämä Pietari oikein on. Pietari palasi rakennushommiin. Mediaa kuitenkin kiinnosti enemmän Pietarin pakarassa oleva pieni sydämen muotoinen syntymämerkki kuin miehen urheilumenestys. Pietari on osaava rakennusmies, joka rakentaa ja korjaa mitä vain, liikkuu raksalla pää ylöspäin ja alaspäin, ilman plasmaekspandereita. Pietari osallistui sarjakuvasankareitten maailmankisojen käsilläkävelyn sprinttiin Brisbanessa. lhrnetyttääkö. Tarkemmin ajatellen ei. Se kuvaa voittajia, sankareita, menestyjiä, joskus konnia, tähtiä, jotka ovat mokanneet, julkisuuden suuruuksia, jotka joutuvat syytteeseen, tai jotakin skandaalitapahtumaa. (Pietari pelasti auton alle jäämässä olevan koiran pikaisella koukkauksella radan sivuun). Katsotaanpa malliksi täysin kuvitteellinen esimerkki täysin kuvitteellisen sarjakuvasankari Pietarin käsilläkävelyuralta. Tämän kaiken perusteella Pietari ei ole mediamagneetti. ILKKA VÄLIMÄKI Lastentautiopin emeritusprofessori Turun yliopisto LIIKUNTA 8 TIEDE 48 • 5 /2011 79
Se tarkoittaa vuodessa pariakymmentä eri työmaata ja positiivista siinä ovat muuttuvat maisemat ja ihmiset. Tarkasteltiin asioita sitten lääketieteen kuin terveystieteiden näkökulmasta. Palatakseni lopuksi ounasteluni otsikkoon. Sanalla lääketiede on vahva kaiku kansan keskuudessa ja jotkut takertuvatkin siihen toteamalla (jo valmiiksi ripaus kunnioitusta ja arvostusta äänessään): Vai että oikein lääkäri 17 Ja aina sitä miettii hetken, kuinka helppoa olisi vain päätä nyökäyttää. Tutkinto-opiskelijoita ja erikoistuvia lääkäreitä on parisensataa. Perheellinen ihminen ei voi unelmoidakaan pärjäävänsä nykyisellä opiruotuella. Koulutusta vastaavan tehtävän löytämistä kuitenkin helpottaisi, jos liikuntalääketieteen profiilia ja näkyvyyttä (enkä nyt tarkoita naapurimaan "siniverisen" kongressivierailun kuppaamisen kaltaisia mediaternppuja) sekä tietoisuutta sen hyödynneuävyydestä saataisiin reippaasti nostettua. Liikuntalääketieteen merkitystä on omissa piireissä viime aikoina paljon pohdittu p seminaaripuheissa se tärkeäksi todettu, mutta koko kansaan vaikuttavien käytäntöjen ja toimenpiteiden aikaansaamiseksi tarvitaan lisää asiansa osaavia ihmisiä, niin lääkäreitä kuin maistereita. No, ei kun liikuntalääketiedenä. Mitenkähän tämän nyt muotoilisi kompaktisti. Kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse 7 Lääketieteen erikoisalaksi liikuntalääketiede hyväksytt.iin 1986. Liikuntalääketieteen maisteri saa ihan itse miettiä miten tutkintonsa hyödyntää, aivan kuten monet muut akateemisen tutkinnon suorittaneet. Tämä nopeana kannanottona valtakunnan pääuäjille, jotka pohtivat kuinka paljon opintotukea pitäisi nostaa. Itse opiskelen liikuntalääkeuedeuä Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa, mutta teen edelleen keikkatöitä vanhassa ammatissani. k.. OPISKELIJA OUNASTELEE Vai että oikein 1 .... aa ar1 .. Sitä on annettu Jyväskylän yliopistossa jo 1970-luvultaja Kuopion yliopistossakin 1980-luvun alusta asti. Liikuntalääketieteellinen tutkimus on ollut Suomessa korkeatasoista ja kansainvälisestikin tunnustettua, joka on antanut hyvän pohjan liikurualääkeueteen opetukselle myös liikuntaja terveystieteiden puolella. mummojumpan vetäminen kansanopistolla. piskelun ja yleensäkin elämisen rahoiuamiseksi täytyy tehdä töitä. Kun tätä liikuntalääketieteen porukkaa on vieläkin näin vähän, niin näkisin, että upean tieteenalamme popularisoimisessa ja tietoisuuden lisäämisessä kaikenlainen yhteistyö sekä opetuksessa, tutkimuksessa että kaikilla sovellusaloilla on tervetullutta. Mitäs se semmoinen on. ' . Vuonna 2010 Suomessa oli 57 liikuntalääketieteen eri koislåäkaria, 173 terveys tieteiden maisteria liikuntalääketiede pääaineena ja parisen kymmentä tohtoriksi väite llyttä terveystieteiden puolella. Erikoislääkärikoulutusta antavat liikurualääketieteen keskukset eri puolilla maata. "Terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta turvallisen liikunnan ja terveellisen ravitsemuksen avulla" litania saa vain aikaan jatkokysymyksen: Nii-in , muna mitä sinä oikeasti teet. Valistuneet arvaukset liikkuvat välillä suomalaisen huippu-urheilun pelastusmissio vs. Varsinaisesta massojen lajista ei siis voida vieläkään puhua. Siihen onkin vielä vaikeampi vastata. Sen sijaan itseään toistavia ovat työpaikoilla käydyt keskustelut siitä mitä opiskelen. Lääketiedettä. Paljon, tai sitten täytyy vain hyväksyä se tosiasia, että jokainen opiskelee omien mahdollisuuksiensa mukaan eikä valmistumisella tarvitse kiristää ja uhkailla. Avoimissa yliopistoissa, kesäyliopistoissa sekä liikuntaopistoissa perusja aineopintoja on kuitenkin suoriuanut jo tuhansia opiskelijoita ja ainakin Kuopiossa liikurualääketiede on suosittu syventävien töiden aihe lääketieteen opiskelijoiden keskuudessa. Ei tarvitsisi enempiä selitellä. . Erityisesti terveydenhuollon puolella, jossa tarve ja resurssit ovat edelleen kaukana toisistaan. JOUNI KUIVALAINEN Liikuntalääketieteen maisteriopiskelija ItäSuomen yliopisto Sähköposti: jkuivala@stundet.uef.fi 80 LIIKUNTA & TIEDE 48, 5 /2011
Liikunnan oppilasarvioinnista puuttuu luotettavuus ja läpinäkyvyys, eikä sitä voida saatujen tulosten valossa pitää oikeudenmukaisena tai tasa-arvoisena. Tämän seurauksena heillä oli myös hyvin erilaisia käsityksiä liikunnan oppilasarvioinnin perusteista. Yhteenvedossa tutkijat totesivat nykyisen arviointisysteemi n sisältävän monenlaisia ongelmia, eikä opetussuunnitelmauudistus ole tältä osin vastannut tarkoitustaan. Liikuntapedagogiikan maailmasta Onko liikunnan oppilasarviointi luotettavaa, vertailukelpoista ja oikeudenmukaista. Esimerkiksi englanninkielen arvosanojen kehitys on ollut samansuuntainen. Tutkijat huomasivat, että toisen opettajan määrittelemä arvosana hyväksytty saattoi merkitä toiselle opettajalle hyväksytty kunniamaininnalla tai jopa hyväksytty erityisellä kunniamaininnalla. Annerstedin ja Larssonin tutkimus osoitti, että liikunnan arvosanat olivat kärsineet vuosien 2000 2009 aikana jonkinasteisen inflaation. Lisäksi havaittiin, että yksityiskouluissa opettajat antoivat hieman parempia arvosanoja kuin kunnallisissa kouluissa. Kiinnostavimpana tuloksenaan tutkijat pitivät sitä, että liikunnan arvosanoissa oli varsin suuria eroja eri koulujen ja opettajien välillä. Sen lisäksi että LIIKUNTA & TIEDE 48 • 512011 81. Liikunnan oppilasarvioinnista ei ole tehty Suomessa kattavia kansallisia selvityksiä viime vuosina. Koulujen välinen vaihtelu saattaa selittyä osin sosioekonomisilla tekijöillä, mutta suurta vaihtelua esiintyi myös koulujen sisällä eri opettajien antamissa arvosanoissa. Sen sijaan matematiikassa arvosanat olivat jonkin verran aiempaa heikompia. Laajan määrällisen aineiston avulla selvitettiin vuosina 2000-2009 annettujen liikunnan päättöarvosanojen jakautumista sekä peruskoulussa että lukiossa. Näiden kriteerien perusteella opettajien odotetaan määrittelevän muiden arvosanojen mukaisen osaamisen. Annersted ja Larsson (2010) tutkivat Ruotsissa liikunnan oppilasarviointia. Tämä ero pysyi senkin jälkeen kun sosioekonomiset tekijät oli huomioitu. Liikunnanopettajien haastattelut osoittivat, että opettajilla ei ollut aina selvää käsitystä siitä, mitä liikunnassa tulisi oppia ja mitkä ovat oppiaineen keskeiset tavoitteet. Lisäksi tutkijat haastattelivat 20:tä liikunnanopettajaa selvittääkseen heidän arvioi n tiperiaatteitaan. Monilla opettajilla liikunnan taitotavoitteet olivat alhaiset ja korkeimmissakin arvosanoissa painottuivat oman parhaansa yrittäminen, sosiaaliset taidot ja oikea asenne. Liikunnanopetusta uudistettiin myös siten, että oppiaineen nimeksi tuli "liikunta ja terveys". Muutoksella hai uttiin siirtää oppiaineen painotusta urheilusta liikunnan terveysnäkökulmaan. Valtakunnalliset tavoitteet on asetettu kuitenkin hyvin yleisellä tasolla, ja siksi edellytetään että koulut /opettajat määrittelevät paikallisissa työsuunnitelmissa tarkemmat tavoitteet ja arviointikriteerit eri oppiaineille. Nouseva tendenssi on havaittu Ruotsissa muissakin oppiaineissa. Vuonna 2009 peruskoulunsa päättäneistä 60 prosenttia sai liikunnasta arvosanakseen hyväksytty kunniamaininnalla tai hyväksytty erityisellä kunniamaininnalla. Ruotsin valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa määritellään minimi tavoitteet oppi !aan osaamiselle viidennellä ja yhdeksännellä luokalla. Suomalaisessa opetussuunnitelmassa on asetettu oppiainekohtaiset päättöarvioinnin kriteerit hyvän osaamisen tasolle (eli arvosanalle 8). Arviointi tapahtuu neliportaisella asteikolla: hylätty, hyväksytty, hyväksytty kunniamaininnalla, hyväksytty erityisellä kunniamaininnalla. Vaikka Ruotsissa käytettävä neliportainen arviointiasteikko poikkeaakin Suomen kouluarvosanoista, on maidemme arviointikäytännöille yhteistä muun muassa kriteeripohjaisuus. Opettajat suorittivat liikunnan oppilasarviointia lähinnä omien "sisäisten kriteeriensä" varassa, ja perustivat arvosanansa usein myös oppilaiden keskinäiseen vertailuun. Arviointiin oli ollut tarjolla hyvin vähän täydennyskoulutusta, eivätkä opettajat tienneet, miten arviointikriteerit olisi pitänyt muotoilla. Oppilaista kymmenen prosenttia sai hylätyn, mikä merkitsee yleensä sitä, että oppilas on pinnannut tunneilta. Ruotsissa siirryttiin vuoden 1994 opetussuunnitelma uudistuksen yhteydessä kriteeriperustaiseen oppilasarviointiin, jossa kunkin oppilaan osaamista pyritään arvioimaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja kriteereihin, eikä arvioinnin tulisi nykyisellään perustua oppilaiden keskinäiseen vertailuun tai paremmuusjärjestykseen. Viime vuosina oppilaat olivat saaneet siis hieman korkeampia arvosanoja liikunnasta kuin 2000-luvun alussa. Sekä Suomessa että Ruotsissa opettajilla on varsin suuri autonomia niin opetuksen toteutuksen kuin arvioinninkin suhteen. Aihepiiriin kohdistuneet tutkimukset ovat olleet lähinnä pro gradu -töuä. . Kuitenkin jo nykyisten tutkimustietojen varassa voidaan esittää, että meilläkin liikunnanopettajien arviointiperusteissa on huolestuttavan paljon variaatiota ja painotuseroja. Opettajien mukaan selvien arviointiohjeiden puuttuminen aiheutti sen, että arviointia oli vaikea toteuttaa luotettavasti ja tasaarvoisesti
Oppilaiden osallistumista rajoittaviksi tekijöiksi havaittiin erityisesti suuret joukkuekoot peleissä sekä odottamiseen käytetty aika. Mikä tekee liikuntatunnista kiinnostavan. Pärjäämisen ja onnistumisen tunteet tekivät harjoittelusta hauskaa, mutta huonommuuden tunne vähensi yrittämisen halua. 2010. Tutkimuksessa oli mukana kahdeksan oppilasta ( 4 tyttöä ja 4 poikaa), jotka olivat iältään 12-15-vuotiaita. Oppilaat saivat pätevän liikunnanopettajan liikunnanopetusta tyttöjen ja poikien sekaryhmässä. Edellä selosietun tutkimuksen tuloksiin viitaten, tämä voi johtua siitä, että eri lajeihin liittyy oppilailla erilaisia pätevyyden kokemuksia. Tulosten mukaan kaksi keskeisintä tekijää, jotka vaikuttivat kiinnostuksen syntymiseen, olivat oppilaan mahdollisuudet liikkua ja osallistua aktiivisesti tunteihin sekä oppilaan koettu pätevyys. Liikunnan oppimistulosten seuranta-arviointi perusopetuksessa.) Annerstedt, C. Lyhyet opetusjakso! kunkin sisällön parissa näyttävät olevan ongelmallisia etenkin taidollisesti heikoimmille oppilaille, sillä he eivät ehdi kehittää taitojaan. Pätevyyden kokemukset olivat tärkeitä kiinnostuksen ylläpitäjiä liikunnassa oppilaan taitotasosta riippumatta. European Physical Education Review 16 121, 97 115. Taitavat oppilaat pitivät liikuntatuntien tehtäviä liian helppoina. Se ei tarjonnut kaikille oppilaille mahdollisuuksia osallistumiseen, oppimiseen ja pätevyyden kokemiseen. Tutkimukseen valittiin tarkoituksella mukaan oppilaita, joiden kiinnostus liikuntaa kohtaan vaihteli, ja jotka olivat liikunnallisilta taidoiltaan erilaisia. Tutkijoiden havaintojen mukaan tunneilla käytettiin varsin vähän aikaa taitoharjoitteluun. Liikunnassa noudatettiin sisältolähtöistä opetussuunnitelmaa (rnulu-acuvity curriculum), joka painottui palloiluun ja joukkuepeleihin. . Oppilaat uskoivat, että oppiminen lisäisi heidän kiinnostustaan liikuntaan, mutta valitettavasti he kokivat, etteivät oppineet tunneilla kovinkaan paljon. tutkija Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto sanna.h.palomaki@jyu.fi 82 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 12011. Suomalaisessa liikunnan oppimistulosarvioinnissa havaittiin liikuntatunnin lajisisällön olevan yleisin asia, jonka oppilaat nimesivät kysyttäessä mieluisia ja ikäviä asioita liikunnassa (Palomäki & Heikinaro-Johansson 2011 ). SANNA PALOMÄKI LitT ma. Koko kentän peleissä yksittäisen oppilaan suoritukset olivat myös suuren oppilasjoukon nähtävinä, ja ehkä siitäkin syystä heikompitaitoiset oppilaat kokivat turvallisemmaksi kentän reuna-alueilla seisoskelun, kuin osallistumisen ja epäonnistumisen riskin ottamisen. Turhautumista esiintyi myös harjoituksissa, joissa muutama oppilas kerrallaan suoritti tehtävää muiden odottaessa vuoroaan. Erityisesti heikompitaitoisten ja tyttöjen mahdollisuudet osallistua peliin olivat vähäiset, muutamien taitavien oppilaiden dominoidessa peliä. Silloin, kun pelejä pelattiin isoilla jopa 20 vs. Oppilaat toivoivat, että heillä olisi ollut mahdollisuus oppia liikunnassa myös tiedollisesti enemmän ja käyttää ongelmanratkaisutaitojaan. Yhdysvaltalaistutkijat Garn, Cothran ja Jenkins selvittivät laadullisen tutkimuksen keinoin, miten yksilöllinen kiinnostus (individual interest) koulun liikuntatunneilla syntyy ja on yhteydessä oppimiseen. Edellä mainittua näkökulmaa on syytä pohtia meillä Suomessakin, sillä liikunnan opetussuunnitelmamme ovat peri nteisesti olleet sisältölähtöisiä ja monipuolisia. Monipuolisen sisältölähtöisen opetussuunnitelman ajatellaan tarjoavan "jokaiselle jotakin" ja palvelevan tällä tavalla oppilaiden erilaisia kiinnostuksen kohteita. liikunnan oppilasarviointia on syytä tutkia lisää, tulisi opetussuunnitelmassa ilmaistuja arviointiperusteita selkeyttää ja konkretisoida, jotta eri koulujen ja opettajien oppilaat olisivat tasa-arvoisemmassa asemassa arvioinnin suhteen. Garn, Cothran ja Jenkins totesivat, että liikunnallisesti taitavatkin oppilaat nimesivät lajeja, joissa he eivät kokeneet olevansa hyviä. & Larsson, S. "1 have my own p,cture of what the demands are .. Lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet oppilaat ilmaisivat olevansa kiinnostuneita siitä, missä kokevat olevansa hyviä. Garn, A.C., Cothran, D.J. Palomäki & Heikinaro-Johansson 2011. 20 joukkueilla, jäivät monet oppilaista passiivisiksi. (ks. A qualitative analvsis of individual interest in middle school physical education: perspectives of early-adolescents. Physical Education and Sport Pedagogy 16 131, 223 236. "· Grading in Swecnsh PEH problems of vahditv, comparability and fairness. Tutkimusaineistoa kerättiin 18 viikon ajan haastattelemalla oppilaita ja opettajaa, havainnoimalla tunteja ja tekemällä kenttämuistiinpanoja. 2011. & Jenkins, J.M. Tässä tutkimuksessa sen kuitenkin todettiin pikemminkin estävän oppilaiden kiinnostuksen kehittymistä, koska opetussuunnitelmassa ei ollut riittävästi aikaa kuhunkin sisältöön ja taitojen opettamiseen
Ensimmäisen viiden vuoden aikana yli 80 prosentilla opiskelijoita oli portfoliossaan dopingia käsitteleviä artikkeleita, kun taas viimeisenä tarkasielujaksona 2005-2006 ainoastaan 34 prosenttia opiskelijoista oli kiinnostunut doping-teemasta. Vangrunderbeekin ja Tolleneerin belgialaistutkimuksessa selvitettiin puolestaan liikunta-alan yliopisto-opiskelijoiden (n=555) käsityksiä dopingista. Tutkimuksen mukaan suomalaiset pitivät dopingia urheilun suurimpana uhkana. International Review for the Sociology of Sport 2011, 46 131, SAGE Publications, 346-357 llmanen, K., Itkonen, H., Matilainen, P., Vuolle, P. Dopingia eli urheilusuoritusta parantavien kiellettyjen aineiden käyttöä koskeva keskustelu on kohdistunut pääosin dopingin biolääketieteellisiin ja juridisiin kysymyksiin. Dopingin nollatoleranssin kannattajat perustelevat näkemyksiään urheilijan terveyteen kohdistuvilla uhkatekijöillä, puhtaasti urheileviin kohdistuvilla paineilla, urheilun reilun pelin aliarvioimisella sekä kielteisten roolimallien muodostumisella. (2004). Huippu-urheilijoita pidetään moraalisina roolimalleina, joiden dopingin käytöllä voi olla kohtalokkaita seurauksia nuorten urheilijoiden keskuudessa. & Tolleneer, J. Ensimmäisen kuuden vuoden aikana dopingiin nollatoleranssilla asennoituvien määrä vaihteli 69 prosentista peräti 85 prosenttiin, kun taas tarkastelujakson päättyessä 2005-2006 heitä oli ainoastaan reilut 40 prosenttia. Urheilun julkisuuskuva. Yleisesti ottaen opiskelijoiden asenteet dopingia kohtaan olivat yllättävän suvaitsevaisia. Tutkimustulosten mukaan asennoituminen ryhmittyi neljään eri kategoriaan riippuen siitä, katsottiinko dopingin vaikuttavan 1) itse urheilijaan, 2) merkittäviin muihin henkilöihin (esim. Tutkimus tehtiin Lahden 2001 hiihdon MM-kisojen doping-tapausten nostattaman vilkkaan urheilun etiikkaa ja moraalia käsittelevän keskustelun seurauksena. Edelleen dopingin käytön katsottiin lisäävän paineita myös niille urheilijoille, jotka haluaisivat urheilla puhtaasti. Tämän päivän liikunta-alan opiskelijat ovat huomisen päättäjiä ja mielipidemuokkaajia. Dopingin käytön ja huippu-urheilun tulevaisuuden kannalta ei ole lainkaan yhdentekevää, miten he suhtautuvat dopingin käyttöön. Vastaavasti dopingiin suvaitsevasti asennoituvien määrä oli kasvanut noin kymmenestä prosentista 20 prosenttiin. Käytön sallimisen nähdään niin ikään tasaarvoistavan menestysmahdollisuuksia huippu-urheilussa. 12011) Student attitudes towards sport: Shifting from repression to tolerance. Dopingin käytön sallimista puolestaan perustellaan sillä, että kontrolloidusti käytettynä doping jopa suojaa urheilijaa terveysriskeiltä. kilpakumppaneihin, joukkuetovereihin), 3) urheiluun ilmiönä ja reilun pelin periaatteeseen vai 4) urheilutapahtumaan ja -yleisöön. Liikuntasosiologian maailmasta Opiskelijoiden suhtautuminen dopingiin höllentynyt . Doping jakaa mielipiteitä sekä huippu-urheilun parissa työskentelevien, muiden liikunta-alan asiantuntijoiden sekä tutkijoiden ja tavallisten kansalaisten keskuudessa. Nollatoleranssia koskevaa asennoitumistaan opiskelijat perustelivat useimmiten sillä, että doping vahingoittaa sekä urheilun reilun pelin ihannetta että urheilijan terveyttä. Lisäksi "turvallisen" käytön uskotaan lisäävän huippu-urheilun jännitystä ja viihteellisyyttä uusien ja entistä parempien suoritusten myötä. VIITTEET: Vangrunderbeek, H. LIIKUNTA & TIEDE 48, 5 /2011 83. Tästä esimerkkinä on muun muassa llrnasen ym. Huippu-urheilun ulkopuolella toimivien liikunta-alan asiantuntijoiden tai tavallisten kansalaisten näkemyksiä ja tulkintoja dopingista on kansainvälisesti tutkittu melko vähän. Erityisesti dopingin nollatoleranssia kannattavien osuus pieneni selvästi. Tutkimuksessa selvitettiin 1) missä määrin opiskelijat ylipäätään kiinnittivät huomiota huippu-urheilussa esiintyvään dopingiin, 2) miten opiskelijat asennoituivat dopingiin ja miten asennoituminen oli mahdollisesti muuttunut opintojen aikana ja 3) minkälaisin argumentein opiskelijat perustelivat mielipiteitään. Tutkimusaineistoa kerättiin Ghentin yliopiston opiskelijoilta portfolio-opinnäytetöiden muodossa kahdeksana perättäisenä vuotena lukuvuosien 1998-1999 ja 2005-2006 aikana. Samanaikaisesti opiskelijoiden suhtautuminen dopingin käyttöön muuttui suvaitsevaisemmaksi. (2004) tutkimus urheilun julkisuuskuvasta. Tutkimuksia 1/2004. Liikunnan sosiaalitieteiden laitos. Opiskelijoiden mielenkiinto dopingia kohtaan vähentyi selvästi kahdeksan tarkasteluvuoden aikana. Jyväskylän yliopisto
Construct,ng masculinized sportscapes: Skiing, gender and nature in British Columbia, Canada. Punaista pelipaitaa tai urheiluasua käyttävä joukkue tai urheilija voittaa tutkimustiedon mukaan todennäköisemmin kuin urheilija, joka on pukeutunut johonkin muuhun väriin kilpailutilanteessa. Mielenkiintoisen jatkotutkimuskohteen kanadalaistutkimukselle tarjoaisi vertailu liikunnan harrastamisessa tasa-arvoisiin Pohjoismaihin. Maskuliinista laskettelua luonnehtii riskinotto ja nopeus, kun taas varovaisuutta ja kontrollia pidetään naisellisina suhtautumistapoina. Ovatko esimerkiksi pohjoismaiset laskettelukeskukset ja talvi urheilupaikat pohjoisamerikkalaisten tavoin miehisyyttä korostavia vai ilmentävätkö ne sukupuolten välistä tasa-arvoa 7 VIITE: Stoddart, M. International Review for the Sociology of Sport 2011, 46 (1 ), SAGE Publications. Tutkimusta varten kerättiin aineistoa 14 Brittiläisen Kolumbian provinssin laskettelukeskuksen internetsivustoilta, 21 Kanadassa ilmestyvän hiihtolehden numerosta sekä teemahaastattelemalla 45 alppi hiihtäjää. Miehisyyttä ilmentää myös se, että näillä rinteillä ei ole merkittyjä reittejä, jolloin niille pääsee vain joko kiipeämällä (fyysinen kuormitus) tai moottorikelkan tai helikopterin kyydissä. Alppihiihto eli puhekielessä tutummin laskettelu on yksi maailman suosituimmista talviurheilumuodoista, jota harrastaa kymmeniä miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa. (2011 ). Sukupuolten väliset valtasuhteet eivät ole vain sosiaalisia, vaan ilmenevät myös fyysisinä liikkumispaikkoina ja -tiloina. Näistä esimerkkeinä ovat erilaiset rinnetyypit. Hiihtolehdet ja nettisivustot määrittelevät jylhimmät rinteet miehisen urheilun suoritusja riskinottopaikoiksi. Satunnaisteuu koeasetelma toteutettiin yliopistoopiskelijoilla kahdessa vaiheessa. Vastustajalla oli kummassakin tilanteessa 84 LIIKUNTA & TIEDE 48, 512011. Laskettelua ja sen ympärille rakentunuua maisemaa ja tilaa määritetään sukupuolisista roolimalleista käsin. Maskuliinisesti rakentuneet talviurheilupaikat . Myös vartioimattomat takarinteet ja erittäin vaaralliset "mustat rinteet" kuvataan maskuliinisiksi paikoiksi, joilla voi toteuttaa seikkailunhalua, jännityksen kaipuuta tai vapauden tunnetta. HANNA VEHMAS, FT Lehtori Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hanna.m.vehmas@jyu.fi Liikuntapsykologian maailmasta Punainen väri vaikuttaa myös pelikentillä . Sen sijaan edellisiä vähemmän vaativia rinteitä kuvataan joko sukupuolineutraaleiksi tai naisellisiksi paikoiksi. Aikaisemmat tulokset ovat melko provokatiivisia, jonka vuoksi tutkijaryhmä Feltman ja Elliot (2011) selvittivät tutkimuksessaan tarkemmin, miten punainen väri urheiluasussa vaikuttaa koettuun valta-asemaan ja uhkaavuuieen riippuen siitä, käyttääkö punaista väriä itse vai käyttääkö sitä vastustaja. Lasketteluun sisältyy mielikuva hyväkuntoisista ja hyvännäköisistä miehistä ja naisista pitämässä hauskaa lumipeitteisillä rinteillä. Punaisen värin käyttäminen vaatetuksessa yhdistetään usein henkilön vahvuuteen, huomion hakemiseen tai sen kiinnittämiseen. 108-124. Laskettelijoiden haastattelupuheissa korostui mielikuva ta kari n teistä ja merkitsemättömistä reiteistä nimenomaan miehisen vapauden ja uskaliaisuuden paikkoina ja tiloina. Kanadalaistutkimuksen mukaan siinä missä urheilu yleisesti, myös laskettelurinteet ympäristöineen ilmentävät sukupuolisia, sosioekonomisia, etnisiä sekä seksuaalisuuden ja iän mukaisia valtasuhteita. Tutkittavat sat unnaistett ii n joko sinistä pukua käyttävään tai punaista pukua käyttävään ryhmään. Liikuntasosiologian kansainvälisellä tutkimuskentällä on niukasti tietoa siitä, missä määrin sukupuolten väliset valtasuhteet muovaavat liikuntapaikkojen ja liikkumisympäristöjen rakentumista. Vaikka myös naisilla on pääsy takarinteille, naiset yleensä hakeutuivat niille naisten porukoissa. Ensimmäisessä kokeessa (n=32) tutkittavien tehtävänä oli kuvitella tietokoneavusteisesti itsensä Taekwondo-kilpailuun ottelemaan. Kanadalaistutkimus osoittaa, että hiihtolajeihin sisältyy sellaista urheilullista maskuliinisuutta, joka pahimmillaan vaikeuttaa naisten osallistumista jännitystä, riskinottoa ja nopeutta vaativiin lajeihin. Hiihtolehtien ja internet-sivujen mukaan alppihiihto piirtyy vuoristomaisemaa vasten kuvattujen yksinäisten, seikkailunja riskinhaluisten nuorten miesten välityksellä
Kävelyryhmään osallistujia ohjeistettiin ja kannustettiin tavoittelemaan lO 000 askelta päivässä 15 viikon ajan, kun taas kontrolliryhmään osallistujia pyydettiin säilyttämään aktiivisuustaso tavanomaisella tasolla. Journal of Physical Activity and Health 7. Olisivatko muutokset fyysisessä aktiivisuudessa voineet olla siitä huolimatta vähintään samansuuntaiset, mutta tuloksena muiden positiivisten tulosten lisäksi myös pystyvyyden tunteen lisääntyrninen. (20111 The lnfluence of Red on Perceptions of Relative Dom,nance and Threat in a Competitive Context. & Elliot, A. Tulokset ovat kuitenkin hyvin kannustavia siinä mielessä, että pienelläkin aktiivisuustason lisäämisellä, kohtuullisen lyhyellä aikavälillä on havaittavissa myönteisiä vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin vähän liikkuvilla aikuisilla. Mielikuvaharjou usta sumuloitiin tietokoneen avulla, jonka jälkeen tutkittavat kirjoittivat ylös tuntemuksiaan ja ajatuksiaan kamppailuularueesta sekä täyttivät kyselykaavakkeet liittyen koettuun valta-asemaan ja uhkaavuuteen. Asetettu tavoite on sinällään hyvin perusteltu terveysliikuntasuositusten mukaan, mutta motivointikeinona kuitenkin ulkoapäin aseteuu ja ehkäpä erityisesti fyysisesti passiivisten henkilöiden näkökulmasta katsottuna jopa liian vaativa tavoite. Tutkijaryhmä Morgan, Tobat ja Snyder (20 lO) tutkivat interventiossaan, millainen vaikutus on 10 000 askeleella päivässä terveyteen, kuntoon ja psykologisiin muuttujiin fyysisesti inaktiivisilla, 50-70-vuotiailla henkilöillä. Pystyvyyden tunne ja sen tukeminen olisi mielestäni ensiarvoisen tärkeätä.jotta liikunnan harrastaminen jatkuisi tulevaisuudessakin erityisesti vähän liikkuvilla henkilöillä. Tutkimustulosten mukaan punainen väri peliasussa lisäsi koetun valta-aseman ja uhkaavuuden koke. Journal of Sport & Exercise Psychology, 33, 308-314 "Liiku 10 000 askelta päivässä" -interventio n vaikutukset fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin tivät tätä yllättävää tulosta sillä, että harjoitteluun liittyvä pystyvyyden tunne oli ollut lähtötilanteessa jo hyvin korkea ja ehkäpä kuvasti tottumauornan liikkujan epärealistista käsitystä pystyvyydestään suhteessa liikuntaan ja harjoittelemiseen. Tutkimuksessa mitattiin ennen ja jälkeen interventiota tut kittavien sydänja verisuonikuntoa, kolesterolitasoa, toimintakykyä, psykologista hyvinvointia Ja harjoitteluun liittyvää pystyvyyden tunnetta. lnterventioasetelma nosti kuitenkin esiin psykologisesti mielenkiintoisen löydöksen, sillä tulosten mukaan harjoitteluun liittyvä pystyvyyden tunne laski suurimmalla osaa tutkittavista. On varmasti pettymys huomata, että omasta yrittårnisestä huolimatta tulokset eivät johtaneet asetettuun tavoitteeseen, joka tässä yhteydessä oli lO 000 askelta päivässä. Tutkimustulosten mukaan merkittäviä eroja syntyi koeja kontrolliryhmän välillä kestävyyskunnon paranemisessa, kokonaiskolesterolissa ja psykologista hyvinvointia mittaavan mittarin henkilökohtaista kasvua kuvaavassa osiossa. VIITE Morgan, A.L, Tobar, D.A. Toisessa kokeessa (n=49) tutkittavat satunnaistettiin vastaavalla tavalla kahteen eri ryhmään, muua tällä kertaa vastustaja oli pukeutunut joko siniseen tai punaiseen väriin ja tutkittava itse valkoiseen asuun. Tämän tuloksen pohjalta voidaan kenties ymmärtää ja selittää paremmin sitä, miksi pelin voittaja on todennäköisemmin punaista peliasua kayuävä joukkue. VIITE: Feltman, R. Tutkimusartikkelia lukiessa jäin kuitenkin pohtimaan sitä, mikä olisi sopiva motivointitapa lisätä liikuntaa vähän liikkuvilla aikuisilla. Lukijana jäin pohtimaan, millaisia muutoksia olisi saatu aikaan, jos t u i.k it t avia olisikin kannustettu lisäämään liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta omista lähtökohdistaan ilman tarkkaan asetettua askelten määrää. Koeryhmään osallistujien aktiivisuustaso ei ohjeistuksesta ja kannustuksesta huolimatta yltänyt 10 000 askeleeseen päivässä, vaan keskimärin koeryhmään osallistuvien aktiivisuustaso oli noin 8000 askelta päivässä, eli noin 2200 askelta lähtöulanneua enemmän. J. 299-307 ANU KANGASNIEMI Tutkija, liikuntaan ja urheiluun erikoistunut psykologi LIKEStutkimuskeskus/Mehiläisen urheiluklinikka Jyväskylä Sähköposti: anu.kangasniemi@likes.fi LIIKUNTA & TIEDE 48 • 512011 85. & Snyder, L (2010) Walking Toward a New me: The lmpact of Prescribed Walking 10 000 Steps/Day on Physical and Psychological Well-Being. Fyysisesti passiiviset henkilöt (n=29) satunnaistettiin kävelyryhmään (n= 14) ja kontrolliryhmään (n=l5). Tutkijat selitrnista molemmissa koeasetelmissa. valkoinen kilpailuasu. Tämä tutkimusalue kaipaa kuitenkin lisää tutkimusta ja tutkijoiden kannanottoa siihen, olisiko punaisen värin käyttöä kenties syytä rajoittaa tulevaisuuden peliasuissa
nih .gov/pubmed/21311363 Jätä liikunta syö suklaata! . Viime viikkoina lehdet ovat pullistelleet uutisia, joiden mukaan tummaa suklaata syömällä voi kohottaa kuntoa ilman liikuntaa. ncbi. Amerikkalaistutkijat laittoivat joukon miehiä asumaan tällaiseen aineenvaihduntakammioon kahdeksi erilliseksi päiväksi, joista ensimmäisenä tutkittavat vain lepäilivät kammiossa ja toisena suorittivat lisäksi 45 minuutin "pyörälenkin" ergometrillä aamupäivällä kello 11. Ylenmääräisellä suklaan syömisellä on tunnetut haittavaikutukset ja toistaiseksi näyttö epikatekiinin vaikutuksesta painoon on vähäistä. Kaiken kaikkiaan vuorokauden aikana paloi ylimääräistä energiaa keskimäärin 750 kcal. Lihaksiin muodostui myös lisää hiusverisuonia ja mitokondrioiden aerobisen energia-aineenvaihdunnan entsyymien määrä lisääntyi. J Physiol, 589(Pt 1814615-4631, 2011. Hiirille annettiin epikatekiinia yksi mg per painokilo kahdesti päivässä 15 päivän ajan ja suorituskyky parani huimat noin 50 prosenttia. Lisäämällä kahdesta kolmeen tällaista lenkkiä viikkoon, voidaan polttaa jo merkittävä määrä kaloreita ja samalla laihtua, edellyttäen tietysti ettei lisääntynyttä energiankulutusta korvata syömällä enemmän. nl m. Arvostetussajournal of Physiology -lehdessä julkaistussa tuoreessa tutkimuksessa osoitettiin, että tumman suklaan sisältämällä flavonoidilla, epikatekiinilla on lähes uskomattomia vaikutuksia suorituskykyyn. 1-)-Epicatechin enhances fatigue resistance and oxidative capacity in mouse muscle. A 45-Minute Vigorous Exercise Bout lncreases Metabolic Rate for 14 Hours. http://www. Liikunnan aikana paloi kaloreita keskimäärin 514 kcal ja seuraavan 14 tunnin aikana, kun energiankulutus oli koholla lepopäivään verrattuna, energiaa paloi vielä ylimääräiset 190 kcal. Knab AM, Shanely RA, Corbin K, Jin F. Liikunnan aiheuttama lisääntynyt energiankulutus korvattiin antamalla energiasisällöltään vastaava määrä pieniä lisävälipaloja päivän mittaan. Lihakset kestivät myös väsyttävää kuormitusta noin 30 prosenttia pidemmän ajan tämän ihmelåäkekuurin jälkeen. Sitten voi hyvillä mielin napata patukan tummaa suklaata, vaikkapa päivittäin. Liikunnalla on myös muita positiivisia vaikutuksia, esimerkiksi luustoon. Kaikki muu aktiivisuus ja syöminen vuorokauden aikana oli tarkkaan kontrolloitu. Liikunnan biotieteiden maailmasta Päivällä tehty lenkki polttaa kaloreita koko illan ja yölläkin . Nogueira L, Ramirez-Sanchez 1, Perkins GA, Murphy A, Taub PR, Ceballos G, Villarreal FJ, Hogan MC, Malek MH. 43(9):1643-1648, 2011. Sports Exerc. Sha W, Nieman DC. Mutta kuinka paljon ja kuinka pitkän aikaa, se ei selviäkään ihan tavallisilla mittareilla, vaan tarvitaan aineenvaihduntakammio, jollaista ei ihan jokaisesta laboratorioista löydy. Med. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21788351 86 LIIKUNTA & TIEDE 48 • S /2011. Meille liikunta-alan ammattilaisille tämä uutinen on hyvinkin lohduttava siinä mielessä, että taas kerran tulee todistetuksi, että liikunnan vaikutukset ovat jotain sellaista, mitä todella kannattaa tavoitella. Meillä on siis käsissämme ainutlaatuinen tuote, jonka vaikutuksia kaikki muut yrittävät kopioida. Hyvällä syyllä voi siis kysyä, että tarvitseeko nyt sitten enää lenkkeilläkään, kun samat vaikutukset saa napsimalla tummaa suklaata. Sci. Liikunnan tiedetään vaikuttavan energiankulutukseen, ei pelkästään liikuntasuorituksen aikana, vaan myös sen jälkeen. Niitä tuskin pystytään saamaan pillereitä syömällä, joten liikuntaa kannattaa edelleen harrastaa päivittäin. Osa tästä kului alkuyön unen aikana
Osteoporoosi eli luu kato ja lihavuus ovat kaksi toisiinsa läheisesti liittyvää ruumiinrakenteen epätasapainotilaa, jotka lisääntyvät väestössä maailmanlaajuisesti. Mekanismeja, jotka ovat liikunnan aikaansaamien suojavaikutusten taustalla, ei kuitenkaan vielä täysin tunneta. Tämän perusteella voisi laihduttajille suositella aamun alkajaisiksi kunnon tehokasta vetoharjoitusta ennen aamupalaa. Guerra B, Olmedillas H, Guadalupe-Grau A, Ponce-Gonzålez JG, Morales-Alamo D, Fuentes T. htt.p://wwwncbi.nlm.n,h.gov/pubmed/21659488 KARI KALLIOKOSKI, FT, LitM, dosentti Akatemiatutkija Verenkiertoja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto, Turku Kari.Kalliokoski@tyks.fi Väitökset Paljon istuvilla nuorilla heikommat vartalolihakset Lääketieteen lisensiaaui Niko Paalanteen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja "Tasapaino, vartalon lihasvoima ja selkäoireet nuorilla aikuisilla" tarkastettiin Oulun yliopistossa 9.9.2011. Väitöstutkimus osoittaa, että runsas istuminen heikentää nuorten vatsaja selkälihasten voimaa riippumatta harrastetun liikunnan määrästä. Jyväkylän yliopistossa. Tutkimuksessa ei kuitenkaan löydetty yhteyttä lihasvoiman ja nuorten selkäoireiden välillä. Arvostetun tutkijan, professori Jose Calbetin johtama tutkijaryhmä osoitti nimittäin, että yön yli paaston jälkeen tehty kovatehoinen anaerobinen harjoitus aktivoi samoja signaali reittejä, joita leptiinin tiedetään aktivoivan. Sprinttipyrähdykset laihduttavat, mutta miksi. Chapinal E, Fernandez-Perez L, De Pablos-Velasco P, Santana A, Calbet JA. Kun harjoitus tehtiin hyvässä ravitsemustilassa eli tunnin kuluttua 75 g glukoosin nauttimisen jälkeen, signaalireitit eivät aktivoituneet ollenkaan niin hyvin tai jäivät aktivoitu matta. Tämä tosin voi olla kovemmallekin kuntoilijalle tiukka paikka, saati sitten liikkumista välttämään tottuneelle. Selkäja vatsalihasten voima sekä tasapaino seistessä rnitatt iin. Liikunnan on osoitettu suojaavan Juustoa osteoporoosilta ja vähentävän lihavuuteen liittyviä terveysongelmia. Tutkimukseen osallistui yhteensä 874 Pohjois-Suomen 1986 syntymäkohorttiin kuuluvaa nuorta, jotka asuivat tutkimushetkellä 100 kilometrin säteellä Oulusta. Jotta kroonista kipua aikuisiällä voitaisiin ehkäistä, kivulta suojaavat tekijät pitäisi pystyä tunnistamaan jo nuoruudessa. Säännöllinen harjoittelu on kuitenkin suositeltavaa ja runsasta istumista tulee välttää vatsaja selkälihasvoiman ylläpitämiseksi. Tämän tutkimuksen perusteella yksittäisillä lihasvoimatai magneettitutkimuksilla ei voida arvioida selkäoireilun vakavuutta. Lisätietoja: Niko Paalanne, Oulun yliopistollinen sairaala, lasten ja nuorten 11/inikka, puh. ls sprint exercise a leptin signaling mimetic in human skeletal muscle. Hongqiang Ma selvitti tutkimuksessaan näitä mekanismeja sekä kaksostut kirnuksen että koe-eläintutkimuksen keinoin. Osalle nuorista tehtiin kaksi vuotta myöhemmin alaselän magneeuuuikimus, jolla selvitettiin selkähhasten poikki pinta-ala ja rasvan määrä. Ennestään tiedetään jo, että leptiinillä on tärkeä rooli ruokahalun, kehon rasvan määrän ja perusaineenvaihdunnan säätelyssä. Alaselkäkivut ovat yleinen vaiva myös nuorilla, ja selkäoireilu nuorena ennustaa usein myös selkäoireita aikuisena. Tutkittavien keski-ikä oli 19 vuotta. Tukirangan luukudos muuttuu koko elinkaaren ajan. Nuorten elintavat ja selkäoireet selvitettiin kyselyllä. Viime vuosien aikana on ihmetelty tuloksia, joiden mukaan anaerobisella intervalliharjoittelulla voitaisiin laihduttaa jopa tehokkaammin kuin perinteisellä aerobisella harjoittelulla, tai ainakin yhtä tehokkaasti, mutta huomattavasti vähäisemmällä ajankäytöllä. . Mahdolliset selitysmekanismit ovat olleet huonosti tunnettuja, mutta nyt tutkijaryhmä Las Palmasin yliopistosta on löytänyt lisävalaistusta tähän. . Vastaväittäjänä toimi professori Arja Häkkinen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Jaro Karppinen . Hongqiang Man liikurualääketieteen väitöskirjan "Luun mukautuminen fyysiseen aktiivisuuteen ja ravinnon aikaansaamaan lihavuuteen" tarkastettiin 10.9. 111(3)715-725, 2011. 08 315 2011 Väitösliirjan URL: http://jultilw.oulu.fi/ Recordlisbn978-95 l-42-9500-3 Liikunta ja liikakilot vaikuttavat luustoon M.Sc. Aktiivinen liikunta puolestaan vahvistaa lihaksia. Liikunta vahvistaa luita perimästä riippumatta Kaksosturkimuksessa sääriluun rakenteellisia ominaisuuksia mitattiin kaksospareilta, joista toinen kaksonen oli harrastanut vapaa-ajan liikuntaa LIIKUNTA & TIEDE 48 • 5 /2011 87. J Appi Physiol. Vastaväittäjänä toimi professori Kalervo Väänänen (itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Harri Suominen
Laboratorioiden onkin jatkuvasti päivitettävä ja kehitettävä analyysimenetelmiä pystyäkseen vastaamaan kasvaviin haasteisiin. Lisääntyneellä ruumiin painolla oli kuitenkin selvästi suurempi vaikutus kuin juoksukuormituksella. Vastaväittäjänä toimi professori Mario Thevis, Center of Preventive Doping Research, German Sport University, Cologne, Germany ja kustoksena professori likka Ojanperä. 978-951-39-4400-I (11icl), ISBN.· 978-951-39-4401-8 (PDF). Työssä kehitetyt analyysistrategiat tehostivat käytännön dopinganalytiikkaa yksinkertaistamalla seulontaa, nopeuttamalla raportointia sekä vähentämällä analyysikustannuksia. selvästi enem m än kuin toinen viimeksi kuluneen 30 vuoden aikana. Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Lisiilietoja: Väitöshirja 011 luettavissa osoilleessa hllp:!lum.fi/ URN ISBN:978-952-10-7152-2 URNISBN 978-952-10-7152-2 http:f//,c/1.lwncile.netll 0138/27460. Tarkan molekyylimassan mittaamiseen perus' uva lcruoai karnassaspektrornet ria soveltuu hyvin dopinganalytiikkaan vähentäen erillisten analyysitekniikoiden tarvetta. Antidopinglaboratorioiden työ on monimutkaista ja haastavaa. . Identtisten kaksosten tulokset vahvistivat sen, että vapaa-ajan liikuntaharrastus, perim ästä riippum atta, vahvistaa luun ra kennetta. Aiempien tutkimusten mukaan toivottomuus eli vähäiset odotukset tulevaisuutta ja omia kykyjä kohtaan lisää sydänja verisuonisairauksien riskiä ja kuolleisuutta sekä huonontaa elämänlaatua. Kehitetty menetelmä täytti herkkyyden, toistettavuuden ja tarkkuuden suhteen WADA:n asettamat vaatimukset pitoisuusmäärityksillc. Vapaaehtoinen juoksukuormitus oli yhteydessä reisiluun vähäisempään tiheyteen ja lujuuteen erityisesti normaalia ravintoa syöneillä, kevyemmillä hiirillä. Tilauliscl Jyväsliylä11 yliopisto11 liirjas1011 jullwisuyhsihliö, 111yynli@libra1y.jyuji. Aikaa vievään näytteiden esikäsittelyyn kiinnitettiin erityisesti huomiota, jotta pystyttäisiin vähentämään erillisten työvaiheiden määrää ja lisäämään seulonnan kattavuutta. Lihavien hiirten reisiluut olivat kooltaan suurempia ja niiden mineraalimassa oli suurempi kuin normaalia ravintoa syöneiden, kevyempien hiirten. Lista sisältää satoja kemiallisesti ja farmakologisesti erilaisia yhdisteitä, jotka laboratorion on pystyttävä analysoimaan luotettavasti rajoitetusta näytemäärästä annettujen raportointiaikojen puitteissa. Lentoaika massaspekt rometrian käyttömahdollisuudet tarkoissa pitoisuusmäärityksissä osoitettiin kehittämällä tarkka analyysimenetelmä morfiinin, kodeiinin ja niiden aineenvaihduntatuotteiden mittaamiseen virtsasta. Kehitetyssä seulontamenetelmässä pystyttiin mittaamaan lähes 200 urheilussa kiellettyä, kemiallisesti erilaista ainetta yhdessä analyysissä WADA:n edellyttämällä herkkyystasolla. Tutkimuksessa kehitetyt analyysimenetelmät perustuivat nykyaikaisen lentoai kamassaspekt rornet ri n korkeaan massatarkkuuteen sekä laitteen tuottamaan suureen analyyttisen tiedon määrään. Vastaväittäjänä toimi professori Johan Eriksson Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Leo Niskanen Itä-Suomen yliopistosta. Lihavilla hiirillä vapaaehtoinen juoksukuorrnu us pienensi I uu ydin kanavaa, 1 isäsi hohkaluun uheyuä ja aiheutti siirtymää sauvarnaisesta rakenteesta lujemman, levymäisen rakenteen suuntaan. . Pitkään kestänyt liikunnallinen aktiivisuus oli yhteydessä paksum paan kuoriluuhun, kuoriluun suurem paan poikkipinta-alaan ja hohkaluun suurem paan tiheyteen. Lisätietoja: Ho11gqia11g Ma, puh. Mittaustulosten tulkinta tapahtui automaattisesti yhdisteiden tarkkaa massaa, isotooppijakaumaa ja luomatografista retentioaikaa käyttäen. Lentoaikamassaspektrometria yhdistettynä erilaisiin esikäsittelymenetelmiin ja krornaiografisiin erotustekniikkoihin osoittautui hyödylliseksi työvälineeksi dopingvalvontalaboratoriossa pienten ja suurten molekyylien seulonnassa, pitoisuusmäårityksissä sekä varmistusanalyyseissä. Eläinkokeen tulokset osoittivat, että hiiren luu mukautuu sekä lisääntyneeseen ruumiin painoon että juoksukuormitukseen. Dopingvalvonnan ja -analytiikan selkärankana on Maailman Antidopingtoimiston (WADA) 'Kielletyt aineet ja menetelmät· julkaisu, jossa on listattu ja määritelty urheilussa kielletyt keinot. Mukautumista tapahtuu paikallisesti sekä luun makroettä mikrorakenteissa pyrkimyksenä säilyttää luun lujuus kulloistenkin vaatimusten mukaisena. Tämän osauukimukscn tulokset osoittivat sekä lihavuuden että vapaaehtoisen juoksukuormituksen vaikuttavan hiiren luun ominaisuuksiin. Marjo Kolmonen tutki väitöskirjatyössään laajamittaisesti tarkan molekyylimassan mittaamiseen perustuvan tekniikan, nestekromatografia leruoai kamassaspcktrornct rian, soveltuvuutta dopinganalytiikan eri tarpeisiin. Teos 011 jullwisw sarjassa Jyväsliylä Studies i11 Sport, Physical eciucalio11, ane/ Healt.h, 110 J 72, 146 p.,Jyväshylä 2011, ISSN.·0356-1070; 172, ISBN. osoittaa lääketieteen lisensiaatti Maarit Valtosen tuore väitöstutkimus. Listaa päivitetään vuosittain ja listalla olevien yhdisteiden määrä kasvaa koko ajan. Liikunta edistää keski-ikäisten miesten luottamusta tulevaisuuteen Lääketieteen lisensiaatti Maarit Valtosen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Toivottomuus, masennusoireet, liikunta-aktiivisuus ja metabolinen oireyhtymä miehillä tarkastettiin 8.10. Valtosen tutkimus osoitti, että toivottomuus on vahvasti 88 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 512011. Lentoaikamassaspektrometria tehostaa dopinganalytiikkaa FM Marjo Kolmosen oikeuslääketieteen alan väitöskirja "Dopinganalytiikan kehittäminen perustuen tarkan massan mittaamiseen" tarkastettiin J 6.9.2011 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Vähän liikkuvat keski-ikäiset miehet kokevat enemmän toivottomuuden tunteita kuin liikuntaa harrastavat. 044 025 0884, ma./10ngqia11g@sport.jyuji. Mittaustekniikan soveltuvuus laaja-alaiseen dopingyhdisrciden seulontaan virtsasta osoitettiin tässä väitöskirjatyössä nyt ensimmäistä kertaa. Lihavien hiirten luut vahvempia Eläinkokeissa tutkittiin rasvapitoisen ravinnon aikaansaaman lihavuuden ja vapaaehtoisen juoksupyörässä juoksun sekä niiden yhdistelmän vaikutuksia hiiren reisiluun ja selkänikamien rakenteeseen ja mekaaniseen lujuuteen
Våitost ut k irnus oli osa Itä-Suomen Yliopiston laajaa väestöpohjaista Sepelvaltimotaudin Vaaratckijåtut k imusta. LisäliclOja: Maarit Val1011en, puli. Aija Saari tutki väitöstyössään vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten osallistumista liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeissa vuosina 2004-2007. 020 762 9518, maa ri l. Tulokset korostavat jälleen kerran liikunnan kokonaisvaltaista merkitystä terveydelle. Lisää tutkittua tietoa ja seurantaa tarvitaan sekä kaikille avoimista palveluista että toimivista sii rtymästrategioista erityislii kunnasta kaikille avoimeen liikuntaan. Heistä suurimmalla osalla on metabolinen oireyhtymä. Erityislasten toimintaa järjestettiin kuitenkin pääsåäruoisesti omissa cr ityisryhmissään. -Kauempana sijaitsevasta erityiskoulusta on vaikea ehtiä niihin vapaaajan liikuntaja harrastuspalveluihin, joihin oman ikäluokan muut lapset osallistuvat. Hän selvitti, millaista kaikille avoin liikunta ja urheilu on, 111 il laisia Ii i ku ntakerhomal leja erityistä tukea tarvitseville lapsille on luotu sekä millaisia integraatioja i n k luusiost rategioita Ii i kun latoi rni nnan järjestäjillä on. Etenkään sellaiset lapset, joilla on jokin näkyvä vamma tai diagnoosi eivät yleisesti ottaen osallistuneet yleisiin iltapäiväkerhoihin. Lisäksi noin 200 000 ihmistä sairastaa tautia tietämättään. Tulokset paljastivat erityisliikuntaa, ei inkluusiota Kaudella 2006-2007 lähes puolet 87 han kcvastaavasia i I moitti kerhoissa olevan mukana erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Lisäksi erityisoppilaan leima jarruttaa luontevien kontaktien syntymistä omiin ikätovereihin ja harrastusryhmään osallistumista heidän kanssaan. Lisätietoja: Aija Saari, LIIKUNTA & TIEDE 48 • 51201 \ 89. Liikunnan ja urheilun kentillä integraation prosessit puolestaan törmäävät perinteisiin, kansalaistoiminnan vapauteen ja resurssipulaan. Saaren tutkimus antaa teoreett isia ja käsitteellisiä välineitä erit yisl iikunnan ja vammaisurheilun integraatioprosessien ymmärtämiseen ja jäsentämiseen. Nämä altistavat etenkin tyypin 2 diabeteksen kehiuymisel!e sekä sydänja verisuonisairauksille. Lisäksi Saari selvitti perheiden näkökulmia liikunnan harrastamiseen, osallistumiseen ja osallistumisen esteisiin. -Liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeiden retoriikka lapsilålu öisyydestä ja matalan kynnyksen toiminnasta ei näytä koskevan vammaisia lapsia. Valtosen tutkimuksen mukaan säännöllisesti liikuntaa harrastavat miehet kokevat vähemmän toivottomuutta itsensä ja tulevaisuutensa suhteen riippumatta muista masennusoireista. Suomessa on noin 250 000 diagnosoitua tyypin 2 diabeetikkoa. Lisäksi muutosta voivat helpottaa vähemmistöjen äänen kuuleminen ja osallisuus sekä ylipäänsä erilaiset liikuntatapahtumat, jotka mahdollistavat "meidän" ja "muiden" kohtaamiset. Saari selittää vammaisten lasten osallistumattomuutta yleisiin liikuruakerhoihin kolmella seikalla: crityiskouluja palvelujärjestelmillä, jotka eristävät vammaiset lapset omiin ympyröihinsä; perheiden huonoilla kokemuksilla ja epäluulolla yleisiä kerhoja kohtaan sekä liikuntakulttuurin perinteillä. ohjaajien, hankekoordinaattoreiden ja liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeiden hallinnosta vastaavien henkilöiden näkökulmista. Saari löysi vain kolme kerhoa, joissa oli mukana vammaisia lapsia vammattomien ikätovereidensa joukossa. Tutkimuksessa kartoitettiin 2682 keski-ikäisen miehen masennusoireita kattavilla kysclylornakkcilla, määriteltiin sydänja verisuonitauteihin liit tyvät riskitekijät, arvioitiin liikunta-aktiivisuus sekä mitattiin kcstävyyskuruo. valto11c11@/ i l1es.fi Vammaiset lapset eivät osallistu yleisiin liikuntakerhoihin LiLM Aija Saaren liikuntapedagogiikan väitöskirja "Inkluusion nosteet ja esteet liikuruakuluuurissa Tavoitteena kaikille avoin liikunnallinen iltapäivätoiminta" rarkasrcuiin 14.10.2011 Jyväskylän yliopistossa. Vammaisten lasten ajatellaan kuuluvan "jonnekin muualle" ja hyötyvän enemmän omissa cruyisryhrnissään harrastamisesta, tulkitsee Saari. -Urheilun perinteet korostavat tuloksia, kyvykkyyttä ja eroja, mikä puolestaan poikkeaa reiluuua ja hyväntahtoisuutta painottavasta sosiaalisen osallisuuden ideaalista. Suurella osalla meistä terveys riippuu pitkälle niistä pienistä valinnoista, joita päivit täin itse teemme. Vastaväittäjänä dosentti Antti Teit t inen (Kehitysvammaliitto) ja kustoksena professori Pauli Rintala. Toisaalta lälukoulukehnys tulee vääjäärnäuä lisäämään inkluusiopaineita myös urheiluseuroissa, Saari muistuttaa. Liikunnan edistämiseen täytyy panostaa myös tulevaisuudessa se on edelleen yksi halvimpia lääkkeitä. Liikunnallista iltapäivätoimintaa arvioitiin erityislasten perheiden. Tämä kuitenkin edellyuää esimerkiksi erillisten ryhmien purkua, kun niitä ei enää tarvita sekä erityisasiantuntijoiden etsiytymistä inklusiivisen muutoksen tukijoiksi. Muutoksen eväitä Saaren mukaan inkluusiota edistävät sellaisten matalan kynnyksen kerhojen lisääntyminen, jotka eivät perustu kilpailuun tai vertailuun. Seurantauu kimukset suoritettiin 4 ja l J vuoden kuluttua. Puolen tunnin päiviuäincn satsaus hyvinvointiin liikunnan muodossa ei pitäisi olla meiltä liikaa vaadittu. Kansanterveyden edistämistyössä ja potilaiden hoidossa lääkärien tulisi huomioida perinteisten riskitekijöiden lisäksi yksilön henkiset voimavarat sekä elämänasenne, Valtonen muistuttaa. Liikunnan harrastaminen näyttäisi myös suojaavan toivottomuuden tunteilta seurannan aikana. Myös ohjaajien pelot ja epäluulot jarruttavat inkluusiota. Metabolinen oireyhtymä tarkoittaa tilaa, jossa esiintyy samanaikaisesti poikkeavuuksia sokeri-, insuliinija rasva-ai neenvaihdu nnassa, kohonnuua verenpainetta sekä kcskivartaloon painottuvaa ylipainoa. Omien kykyjen tunnistaminen ja tulevaisuuden usko vaikuttavat sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin, toteaa Valtonen. Myös erityisliikunta voi toimia väylänä kaikille avoimeen toimintaan. . yhteydessä myös mctaboliseen oireyhtymään. Kansana vaadimme, että yhteiskuntamme huolehtii hyvinvoinnistamme ja laittaa terveytemme etusijalle eikö olisi syytä vaatia sitä myös itseltämme, kysyy Valtonen. Diabeetikkojen sairaanhoitokustannusten osuus kaikista Suomen terveydenhuoltomenoista on noin 10 prosenuia. Esimerkiksi koulukuljetuksia ei yleensä voi käyttää kerhoon siirtymiseen
Tutkimus perustuu Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen yhteistyössä tekemään kaksost utkimukscen, jossa tutkittavia seurattiin 28 vuoden ajan. . -Tutkirnus osoitti, että jo noin puoli tuntia reipasta kävelyä joka toinen päivä tai muuta kohtalaisesti kuormittavaa liikuntaa ennaltaehkäisi tyypin 2 diabetesta tai ainakin hidasti sen puhkeamista verrattuna täysin inaktiivisiin, Waller kertoo. Liikunnallisesti aktiivisilla kaksosilla oli vähemmän korkeaa verenpainetta, vähemmän tarvetta psyykelääkkeille tai sairaalahoidolle sekä pienempi riski kuolla ennenaikaisesti. Katja Waller tutki liikunnallisen aktiivisuuden merkitystä kroonisten ja metabolisen oireyhtymän sairauksien puhkeamiseen sekä ennenaikaisiin kuolemiin huomioiden geneettisten tekijöiden ja lapsuuden kasvuolosuhteiden vaikutukset. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että vähäinen liikunta on merkittävä syy verisuonija aineenvaihduntasairauksien taustalla. waller®jyu.fi. Leiting Xu sclviu i tutkimuksessaan lihasja rasvakudoksen sekä hormonaalisten tekijöiden vaikutuksia naisten luuston kasvuun ja kehitykseen. Luukato eli osteoporoosi on iäkkäiden ihmisten rnerkitt ävä terveysongelllla, jonka juuret voivat olla jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Lisätietoja: Katja Walle,; puh. 040 506 4208, aija.saari@vammaisu rliei I u.fi. Xu tutki kasvun vaikutuksia luustoon vertaamalla tyttöjen kehonpainoa kantavan sääriluun ja painoa kantamauornan värttinäluun luumassan jakaumaa heidän äitiensä luumassan jakaumaan ja vastaavasti ikääntymisen vaikutuksia vertaamalla äitejä isoäiteihin. Tilaul1setjyväshylän yliopiston jullwisuyl1sililiö, myy11t i@librwy.jyu.fi. He olivat haastattelujen perusteella ei-aktiivisia tyytyväisempiä elämäänsä. Lapsilla ja nuorilla luun uusiutuminen on tehokasta ja kasvun aikana saavutetaan merktuäva osa luun huippurnassasta. Perimällä voi olla vaikutuksia useampiin verisuonija aineenvaihdunta sairauksien riskitekijöihin, mutta etenkin vyötärönympäryksen kasvamisen ja tyypin 2 diabeteksen ilmaantumisen kohdalla liikunnan ennaltaehkäisevä vaikutus on suuri, Waller toteaa. . Luuston kasvua ja luukudoksen uudisturnista sääteleviä mekaanisia ja hormonaalisia tekijöitä ei vielä täysin tunneta. Tarkasteltaessa luun lujuuden mukautumista kehon painoon havaittiin, cuä naisilla luun lujuus suhteessa kasvavaan kehon painoon heikkenee iän myötä, mikä johtuu kehon rasvamassan kasvusta. Pitkäaikainen liikunta-aktiivisuus aikuisiässä näkyi myös keskimäärin 8 cm pienempänä vyöiärönympärykscnä verrattuna ei-aktiivisiin kaksosiin. Väitöslli,ja on julhaistu sarjassajyväshylä St.udies in Sport, Pl,ysicc,I eclucation, ane/ Healt.li, numero 175, 88 s., Jyväshylä 2011, ISSN 0356-1070; I 75, ISBN 978-95139-4449-0 (nid.), ISBN 978-951-394450-6 (PDF). Kuormitus ohjaa luumassan jakautumista Ikääntyessä myös luumassan jakautumisessa havaittiin muutoksia. 040 1474726, Teos onjulhaistu sarjassa Jyväshylä Sport, Physical eclucation, ane/ Healtl, no 176, 68 p, Jyväsl1ylä 2011, ISSN: 0356-1070, ISBN: 978-951-39-4469-8 (nid), ISBN 978-951-39-4470-4 (PDF) Tilaul1setjyväsl1ylä11 yliopiston hi1jasto11 jullwisuyl1sihhö, myynti@jyu.fi. 90 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 512011. Xun tutkimus osoitti, että tytöillä luun pituusja leveyskasvu edeltää lihasmassan kasvua, mutta lihasmassan kasvu edeltää luumassan kasvua. puh. Vähäinenkin liikunta puolittaa aikuistyypin diabetesriskin TtM Katja Wallerin lii kuntalääket ieteen väitöskirjan "Vapaa-ajan liikunta, painonnousu ja terveys yli 20 vuoden seurantatutkimus kaksosilla" tarkastettiin 4.11.2011 Jyväskylän yliopistossa. Luumassan eroavaisuudet värttinäluussa sen sijaan olivat samansuuntaisia tyttärien, äitien ja isoäitien välillä. Kun liikunnallisesti ei-aktiivisia kaksosia verrattiin heidän liikunnallisesti aktiivisiin sisaruksiinsa, todettiin, että jo vähäinen aktiivisuus puoliui riskin sairastua tyypin 2 diabetekseen. Vastaväittäjänä toimi dosentti David Laaksonen (Kuopion yliopisto) ja kustoksena professori Urho Kujala. Naishormoni estradiolin ja testosteronin vaikutukset luuston kasvuun pubcrteett i-iåssä vaihtelevat. Waller tutki kaksospareja, jotka erosivat toisistaan liikunta-aktiivisuuden suhteen. lsoäideillä puolestaan oli vähemmän luukudosta etuja taka-alueilla kuin äideillä. Koska luumassa ei ikääntyessä vähene täysin samoilta alueilta kuin missä se kasvun aikana eniten lisääntyy, luu massan kato ei ole luu massan kasvun täydellinen peilikuva. Väitösl1i rja jullwistaan myös pclfmuoclossa. Näissä tutkimuksissa ei ole kuitenkaan huomioitu perintötekijöiden vaikutusta. Liikunnallinen aktiivisuus lisäsi kuitenkin liikunnan myötä tulevia u rhe iluvarnrnoja. Hormonaaliset muutokset kasvuiässä tukevat tätä havaintoa, sillä insuliinin kaltaisen kasvutekijän (IGF-1) havaittiin edistävän luun kasvua puberieetti-iåssä pääasiassa lihasväliueisesti. Väitösl1i1ja 011 jullwistu sc11jassa Jyväshylä Studies in Sport, Physical Educatio11 and Health, numero 174, Jyväshylä, 2011, ISSN: 0356-/070, ISBN 978-951-39-4432-2 (11icl), 978-951-39-4433-9 (PDF) Tilaulmt Jyväsl1ylä11 yl iopisto11 /1i1jasto11 jullwisuyhsihhö, myy11ti@jy11.fi. Erot säärija väru inäluun välillä viittaavat siihen, että mekaaninen kuormitus ohjaa luumassan jakautumista. 040 805 360 I, hatja. Iän tuoma kehon rasvoittuminen heikentää naisten luustoa M.Sc Leiting Xun liikuntalääketieteen väitöskirja Lihasja rasvakudoksen sekä hormonien vaikutukset luuston kehitykseen naisilla tarkasteltiin 28.10.2011 Vastaväittäjänä toimi Harri Sievänen (UKK-Instituutti) ja kustoksena professori Sulin Cheng. Ennen kuukautisten alkamista estradiolin ja testosteronin havai tti in kiihdyttävän luun kasvua, mutta kuukautisten alkamisen jälkeen niiden kasvua kiihdyttävät vaikutukset vaimenivat tai muuttuivat luun kasvua ehkäiseviksi. Äideillä oli tyttöjä enemmän luukudosia sääriluun etuja keskitaka-alueilla. Lisätietoja: Leiting Xu, puh. Tulokset osoittivat, että vapaa-ajan liikunta ehkäisee tyypin 2 diabeteksen puhkeamista myös silloin, kun perimän ja alkutilanteen painon vaikutukset on huomioitu
Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kappaletta Kuntotestauksen käsikirjaa. Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 16.12.2011 mennessä. sivulla. Sähköposti. fi tai faxilla 010 778 6619. Postitoimipaikka Puhelin. Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2011 • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 37 euroa) • Tuntuva etu seuran järjestämien seminaarien osallistumismaksuista 1 • n. Voit osallistua äänestykseen myös osoitteessa www.lts. ~ C (1) ::::, ... sivulla Tilaan Liikunta & Tiede -lehden (l l-3112) Tilatessasi lehden kesken vuotta Ja maksaessasi tilausmaksun saat jo ilmestyneet lehdet takautuvasti. sivulla. Sähköposti. ....1 1c:, PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 5/2011 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: L 2 3 ... Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi ~LTS Liikuntatieteellinen Seura I ,/} \ )1 W fy f )f>1 ,,. Lahjatilauksen saaja/ uusi osoite Sukunimi. Jakeluosoite. ....... Muuta palautetta. :.: ""' en ................... Postitoimipaikka Puhelin. Myös muu palaute on tervetullut. ~ Q)""':::, ::::, .l!! ui~ C/) ~ -~§en <( m i.nci: ~ "'> i== C: ::::,M ::::, C: c:, C/) ..:.: C: c:, :: ::::, c:, a... ................ D Itselleni D Lahjaksi Dvuositilaus 37 euroa/2011 D Kestotilaus 33 euroa/ vuosi D Opiskelijatilaus 22 euroa/2011 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan D Jäseneksi 36 euroa/2011 0Yhteisöjäseneksi 160 euroa (kysy lisääl) D Opiskelijajäseneksi 21 euroa/2011 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni jatkuvaksi D Muutan osoitteeni / 2011 alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS n jäsenyydestä Tilauksen maksaja/ vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi. Tietoja käytetään Seuran jäsen-/ tilaajarekisterin ylläpitoon. en ra "' ::::, ::::, > ra ...: I= G,) 1en "' ra en !:::; ...: .§ w ra w C: ::c E .; C/) G,) =:j ~ C: <( 0.. .... Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. Etunimi. 10 %:n alennus seuran julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS n jäsenille 48 eurolla (normaalihinta noin 54 euroa) Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Etunimi. Jakeluosoite Posti numero. Posti numero .
Biomekaniikkaa tarkastellaan sekä biotieteiden että fysiikan näkökulmasta. ._ ..A5.JJ.!:::JJ'~ d g UKunnan ja terve d h J'i en uoUon arrunattilaisille Biomekaniikkaa liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille perehdyttää lukijan biomekaniikan tieteenalaan sekä esittelee biomekaniikan eri aihepiirejä ja mittausmenetelmiä. 1 l.-.~., ~tikillJ .iHH.:llY J~J.!J~VJ JJ iJninen . Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen kokoaa tiedot ihmisen motorisesta suorituskyvystä ja oppimisesta. t&; LTS Liikuntatieteellinen Seura www.lts.fi p. 010 778 6601 • tuula.valli@lts.fi. motorinen opp )a ----~ ,}j) :J );[ I;, )l'Nj l .. Fysiologiset ja pedagogiset lähtökohdat ovat toisistaan riippuvaisia ja toisiaan täydentäviä