n &TIEDE LIIKUNTATEKNOLOGIAA YHÄ USEAMMAN ARJESSA ·•· . \''\ "·W-J: ~ \i\ . liliM1iilli~: . , . \ ,._.,-. •~ .,15.~V• C ''• • • v1ifieR{~1it1 • 6N NANP..Äl,1/ÄT: Koordinaatteja erityisliikunnan kehittä~iseen ' ,., "' •';,, !. . -~~.::.---'·--· F . ._\,tt • 1. --~_?••. .v-3?,> 1,_.;( / ., .. {• J J ~,,~· ' -,~ ..... .~ .. · L TRA I NE . . . • . . ·' il I; IL . IMPÄIN ;·:;~~* ·-,--~· f'\'' ;'1\71 ' ' IJllKUTTAA. _,,7-·, _t~•\ ,, [ -. . · 1;:f~ -MILLAISELLA • 1 ULUTUKSELLA. .,,,,.,
Toisin kuin aiemmin on ymmärretty, valtiovalta ei kiellä pienten lukioiden mahdollisuutta antaa opetusta. ts. Polttopisteessä palstalla LTS:n puheenjohtaja, professori Taru Lintunen tuo esiin, että liikunta-alalla on lukuisia tehtäviä, joihin toisin kuin liikunnanopettajilla ei ole määritelty vaadittua pätevyyttä ja joissa toimivien pohjakoulutus vaihtelee tai alalle päädytään pätevouyrnällä työelämässä. Keski' e Toimituspåå Leena Niemin Toimituskunta: Mikko Julin Kari Kalliokoski Markku Ojanen Sanna Palomäki Eila Ruuskanen-Himma Mikko Salasuo Timo Ståhl Arja Sääkslahti Jukka Tiikkaja Kannen kuva: Gorilla/Maskot Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Kalervo Ilmanen kuvaa kirjassa Jumpasta tiedekunnaksi sitä 1800-luvulla käytyä keskustelua, jolla perusteltiin voimistelua keinona estää silloista koulunuorisoa uhkaava fyysinen rappeutuminen. Se on juuri sama määrä, Johon nykyiset lukuntasuosuuksetkin chjeistavat. Tulevat ratkaisut ovat laaja-alaisia Monelle pienemmälle seutukunnalle saattaa olla kohtalon kysymys JO pelkästään se miten Ja missä ammattikoulutus tulevaisuudessa järjestetään Ja voidaanko esimerkiksi alle 500 oppilaan lukioita enää edes sallia. 1 • : ' • .:,i . KESKINEN uomen kuntakenttää ravistellaan merkiuävillä rakenteellisilla muutoksilla. Yläasteen ja lukion viikkotunteja olisi yksi vähemmän. Syyskuussa pidetyssä kansallisessa liikuntafoorumissa 300 liikuntajärjestöjen päättäjää esitti seuraavaan hallitusohjelmaan kirjattavaksi, että liikkumisen lisäämisen on oltava hallituskauden kär kitavoite. Pienetkin yksiköt voivat ministeri Kiurun mukaan jatkaa mikäli kunta itse niin päattäå. Puheenjohtaja Lintusen sanoin; liikunnan edistäminen kuuluu kaikille toimijoille Ja nimenomaan ihmisten pitää pysyä muutoksessa mukana. Mikäli tuleva hallitus sitoutuu kaikella arvovallallaan liikkeen lisäämiseen, voisi suomalainen asenneilmasto muuttua sellaiseksi, että Jokainen suomalainen liikkuu vähintään tunnin päivässä. Syksyn kärjekkäisiin keskustelunaihe isiin kuuluvat eittämättä vähäisen liikunnan tai suoranaisen liikkumattomuuden aiheuttamat terveydelliset ongelmat suomalaisessa väestössä. Samat perustelut tuntuvat olevan ajankohtaisia nyt lähes 200 vuotta myöhemmin. Mikäli vuoden 1832 koulujärjestyksen mukainen oppiaineiden viikoittainen ohjelma olisi edelleen voimassa, sisältyisi peruskoulun alaluokille liikuntaa viiden viikkotunnin verran. ,~ Päätoimittajat: Pas_i Koski (':'f st.) Kari L. Foorumi esitti, että "liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällytetään kaikkien hallinnonalojen Ja ministeriöiden toimintaan". Tuoreen tohtorin tärkeä havainto oli, että liikunnanopeu.ajakoulutus pätevöittää ja antaa mahdollisuuksia toimia myös muilla ammattialoilla. 51. ~ 1 f' " mternet: wv;rv. MAAILMA MUUTTUU PYSYY KO IHMINEN MUUTOKSEN MUKANA. Kuruajakop SOTE-uudistukset muuttavat kuntien toimintaa pysyvästi. Paino: Forssa Print 2014 Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 38 euroa Vuositilaus: 40 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytetyissä kuvituskuvissa esiintyvillä henkilöillä ei henkilöinä ole yhteyttä asiantuntijaartikkeleissa käsiteltyihin aiheisiin, ellei kuviin artikkelissa erityisesti viitata. Myös toisen asteen koulutusuudistus etenee Ja keskustelu Jatkuu oppiaineista Ja niiden painoarvosta opetusohjelman sisällä. KARI L. Liikunta &Tiede 5/2014 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 ' •·' sähköposti: toimisto@lt.s.fl ' . Sama teema on aiheena myös Saara Koskisen artikkelissa persona! irainer -koulutuksista. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 kari.keskinen@lts.fi. Keisari 11 isessa Suomessa käytiin keskustelua myös liikunnanopetuksen sisällöistä, ammatillisesta identiteetistä sekä voimistelua opettavien henki loiden ammatit I isesia pätevyydestä Tässä le hclessä on esillä Kasper Mäkelän väitöstutki mus liikunnanopeuajir n työstä, sisällöistä ja opettajan tyytyväisyydestä ammattiinsa. Vaikka muutoksen suunta onkin tulevaisuutta kohti, voi katse historiaan kertoa sekä muutoksen nopeudesta että sen todet I isesta suunnasta. Uudet ammatit ja niiden harjoiuajat tulevat ottamaan paikkansa vakiintuneiden ammattilaisten rinnalla, sillä liikunta-ala todellakin tarvitsee monenlaisia tekijöitä eikä esimerkiksi sertifioinnista saa tulla estettä vertaisohjaustoiminnalle tai muulle ruohonjuuritason liikunnalle. Se on kova tavoite yhdelle ihmiselle, mutta vieläkin kovempi kansakunnalle. Vaikka maailman sanotaankin muuttuvan, on historia osoittanut, että ihminen ei sitä tee samassa tahdissa
-Vaikeavammaiset ihmiset jäävät liian usein liikuntapalveluiden ulkopuolelle. Teijo Pvvkkönen 27 Treenaajan elo ja liikunnan ilo terveyspuheen etiikka ja esikuvien voima suomalaisessa mediassa. Kari Keskinen TUTKITTUA 98 Tutkimusuutiset 102 Väitösuutiset. Panu Moilanen "B Kuri, ilo vai vimpain mikä meitä liikuttaa ja " .,. .arkastelua. Piia Jallinoja cnlikan maailmassa tekniikka , maailmassa. Sasu Setälä 76 Pohjolan paras palloilumaa. Toni Piispanen 50 Erityisliikunnan päivät tärkeä vaikuttamisfoorumi. Käytössä tulisi olla myös seurantatietoa kuntalaisten liikuntaaktiivisuudesta. Aija Saari 55 NÄIN MAAILMALLA: 45 minuuttia liikkumista tanskalaiseen koulupäivään. Organisoitumisen muotoja ja käytäntöjä räätälöidään uusiksi. Anne Taulu 40 Suostuisitko itse. Koulutuksen kirjava nykytilanne nostaa esille tärkeitä kysymyksiä laadunvalvonnan tarpeellisuudesta. Samalla kun keskitytään mitattaviin /ihin hukataan keskeinen näkökulma nillisee-i kokemukseen. Marko Vaappo 95 Tautista menoa. Sami Kolamo 72 Helsingin Jalkapalloklubi UEFA:n vammatutkimuksessa: Loukkaantumiset näkyivät menestyksessä. Kari Keskinen 4 Liikunta-aktiivisuuden seurannassa on parantamisen varaa. Kari Kalliokoski 85 EMERITUS IHMETTELEE: Liikunnan mieli ja hyöty. Onko Suomesta tullut Pohjoismaiden menestyksekkäin palloilumaa 7 Vesa Tikander 81 lntervalleja ikääntyville kohtuukuormituksella. Antti Uutela 86 OPISKELIJA OUNASTELEE: Liikuntaa todellakin kaikille! Riku Takala AJASSA 87 Toni Piispanen EUFAPAn varapuheenjohtajaksi. Tanja Tauria, Susanna Tero 44 VIII Erityisliikunnan päivät: Hyviä käytäntöjä, kokemuksia ja koordinaatteja erityisliikunnan kehittämiseen. Enemmistö kunnista seuraa liikuntapaikkojen käyntitietoja, seuratoimintaan osallistuvien määriä ja kuntalaisten tyytyväisyyttä liikuntapalveluihin. Kimmo Mustonen 94 Pärskettä ja riemua opettavaisessa hengessä. Kasper Mäkelä 67 Jalkapallon MM-kisat ovat FIFAn vallankäytön näyttämöitä. Teijo Pvvkkonen 24 Lopetetaan ruutuaikahöpinä! Jos liikunta ei lapsia k..nnosta. Vienna Setälä VIII ERITYISLIIKUNNAN PÄIVÄT 29 Notkeaa verkostoitumista ja kirjavoituvia tavoitteita erityisliikuntakin eriytyy. ,~-,TÄSSÄ N U M EROSSA I -~ 2 PÄÄKIRJOITUS. Mittaamiseen keskittyvät tutkir ucset on syytä nähdä osana koko elämäntava .. Mads Kopperholdt 57 Persona! traineriksi aikovalle on tarjolla kirjava kattaus koulutuksia. Kari Koivumäki 54 KOLUMNI: Para-agilitysta rhönradvoimisteluun globalisaatio vastaan kirjavoituva liikuntakulttuuri. POHDITTUA 88 Paralympiaurheilu urheilun murroksen keskellä. Kisakaupunkien roolina on välittää FIFAn määrittelemä MM-kisakokemus jalkapalloa seuraavalle maailmalle. Taru Lintunen 63 Liikunnanopettajat tyytyväisiä työhönsä mutta osaaminen kysyttyä muissakin tehtävissä. Liikuntateknologia on yhä useamman arkea. Riikka Juntunen LUETTUA 92 David Weirwolf: My Story. 87 Kari Kalliokoski Liikunta & Tiede -lehden päätoimittajaksi. Osa pitkäaikaissairaista sekä vammaisryhmistä jää ilman erityisliikuntapalveluita. syy on jossakin, joka kiinnostaa. Pia Hakamäki, Päivi AaltoNevalainen, Noora Niemi, Timo Ståhl 12 Kannustin, koriste vai kuntoilijan kaveri. Teijo Pvvkkotien 97 Pekka Puska: Raha tai henki. Tiina Kivisaari 91 Kuudentena pelaajana Bilbaossa. Hannu Itkonen 32 Kansalaisten yhdenvertaisuus vaarantuu pienten kuntien erityisliikunnassa. Saku Rikala 36 Saumattomat liikuntapalveluketjut purkavat liikkumattomuutta. ivoi. Vammaisurheilun ja sen erityispiirteiden tunnustaminen, tunnistaminen ja esille tuominen vaatii asennetta ja osaamista. 87 Jyrki Vilhulle EUFAPAn tunnustus soveltavan liikunnan kehittämisestä. Liikuntateknologian käytöstä tiedetään yllättävän vähän. Saara Koskinen --=· 1 j \ Kuva: ANNE TAULU 62 POLTTOPISTEESSÄ: Sertifikaatti kertoo koulutuksesta ja pätevyydestä
Uusi liikuntalaki (tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015) puolestaan pyrkii vahvistamaan liikunnan peruspalveluluonnetta eri tavoin, kuten velvoittamalla kuntaa kuulemaan asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä, seuraamaan ja arvioimaan kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta, toteuttamaan hallintokunnat ylittävää yhteistyötä liikunnan edistämiseksi sekä nostamaan liikunta osaksi koko kunnan yleistä strategista kehittämistä. Vuonna 2013 julkaistiinnimellä "Muutosta liikkeellä!" valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan (TEH YLI). TEAviisari on pioneeri sarallaan tuottaessaan tärkeää Kuva: LEHTIKUVNKAISA SIREN LIIKUNTA & TIEDE 51 , 5/2014 5. Eikä syyttä, sillä kunta lienee organisaatiotyyppinä se, joka parhaiten koko Suomessa tavoittaa eri-ikäiset, eri sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvat sekä fyysisen aktiivisuuden janalla eri kohtiin sijoittuvat ihmiset. Niissä keskeisenä tavoitteena on liikunnan aseman vahvistuminen kunnissa osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta. Vuonna 2010 julkaistiin osana silloisten periaatepäätösten toimeenpanoa suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa, jotka ovat olleet käytännön työkalu kuntatoimijoille. Tavoittaminen tapahtuu erityisesti varhaiskasvatusyksiköiden, koulujen, liikuntaolosuhreiden sekä sosiaalija terveydenhuollon organisaatioiden kautta. K untatason poikkihallinnollinen, -ammatillinen ja -sektoraalinen työ on strategisen tärkeässä asemassa suomalaisen väestön fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa edistettäessä. Liikunnan edistämiseen kunnissa on kiinnitetty runsaasti huomiota valtakunnallisissa valtionhallinnon asiakirjoissa ja liikuntapolitiikassa koko 2000-luvun ajan. Enemmistö kunnista käyttää säännöllisesti seurantatietona liikuntapaikkojen käyntitietoja, urheilu seuratoimintaan osallistuvien määriä ja kuntalaisten tyytyväisyyttä liikuntapaikkoihin ja -palveluihin. Jotta liikunnan edistäminen olisi kuntalaisten tarpeista lähtevää, tulisi käytössä olla myös seurantatietoa kuntalaisten liikuntaaktiivisuudesta. Sen sijaan systemaattisen ja pitkäjänteisen seurannan ja arvioinnin merkitys menestyksellisen liikunnan edistämisen taustalla on vasta alkutekijöissään
Virheellisten tietojen ilmoittaminen ei ole ollut systemaattista, sillä yhden virheellisen tiedon antaneita kuntia oli 26 ja kaksi virheellistä tietoa antaneita seitsemän. Viitekehyksen ulottuvuudet kuvaavat organisaation m itattavia om inaisuuksia, jotka kaikki on huom ioitava, jotta organisaatio voi to im ia tehokkaasti (ks. Kysymys Tarkastusten Asiakirja Tieto Tietoa ei Asialuotetvirhe lkm löytyi löytynyt kirjaa ei tavuus % ole % 7. tarkem m in Kulm ala ym . Onko liikunnan edistämisestä 119 toimintaja talous115 4 97 3 vastaavan toimialan toimintaja suunnitelma taloussuunnitelmassa 2014 määritelty seurantamittarit lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi. Tulokset ra portoidaan terveydenedistäm isaktiivisuuden (TEA) viitekehyksen m ukaisesti. 2011 ). Valittujen kysymysten kyllä-vastaukset tarkistettiin käymällä läpi kuntien asiakirjoja ja katsomalla löytyykö niistä kysyttyä asiaa. Vuonna 2010 vastausaktiivisuus oli 79 % (N=268) ja vuonna 2012 se oli 68 % (N=230). Onko kunnassa laadittu liikunta128 liikunta suunnitelma, 117 11 91 9 suunnitelma tai liikunnan kehittämisliikuntaohjelma ohjelma. Tarkistuksilla lisää luotettavuutta Aineiston laadun ja luotettavuuden kehittämiseksivastauksia tarkistettiin yhteensä viiden kysymyksen osalta. 8. Vuoden 2015 aikana valm istuu laajem pi m uutoksia analysoiva trendiraportt i koko TEAviisarin alkuelinkaarel ta eli kolm el ta tiedonkeru uvuodelta. 18. Asiakirjoja etsittiin kuntien kotisivuilta ja jos asiakirjaa ei löytynyt, kuntiin oltiin yhteydessä sähköpostilla tai puhelimella. Kesäkuun alussa kaikille vastaamattomille myös soitettiin henkilökohtaisesti. Tässä artikkelissa ra portoidaan keväällä 2014 kerätyn aineiston keskeisim m ät tulokset ja m uutokset vuosiin 2010 ja 2012 verr attuna. pitkittäistä tietoa kunt ien liikunnanedistäm isaktiivisuudesta. Jos kunnan asiakirjasta ei löytynyt etsittyä asiaa, tarkistettiin asiakirja uudelleen sekä sen jälkeen vielä pyydettiin kunnalta varmistusta siitä, että on tarkistettu oikea asiakirja eikä ole tehty tarkistusvirhettä. 1 i i ku ntasu u n n itel ma, tekninen suunnitelma 14. KarjatTAULUKKO 1. Kunnan koko oli yhteydessä vastausaktiivisuuteen siten, että suuret kunnat vastasivat pieniä aktiivisemmin. Onko kunnassa suunnitelmaa/ 106 pyöräilyn ja kävelyn 101 1 4 95 5 ohjelmaa pyöräilyn ja kävelyn edistämisen suunnitelma, edistämiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhdessä opetusja kulttuurim inisteriön kanssa keräsi liikunnan edistäm isestä kuntakohtaista seura ntatietoa ensim m äisen kerra n vuonna 2010 ja sen jälkeen tietoa on kerätty kahden vuoden välein. Onko tämän valtuustokauden 155 kuntastrategia 142 8 5 92 9 kunta-strategiassa käsitelty kuntalaisten liikunnan edistämistä. Kuntien liikuntatoimet tiedonkeruun kohteena Tiedonkeruulomake lähetettiin huhtikuussa 2014 kuntien liikuntatoimen yhdyshenkilöille sähköpostilla ja paperilla. Tällä pyrittiin varmistamaan myös tarkastelun luotettavuus pienentämällä tarkistusvirheen mahdollisuutta sekä antamaan kunnalle mahdollisuus tarkentaa ilmoittamaansa tietoa. Soveltuvin osin ra portoidaan m yös tuloksia peru sterveydenhuollon tiedonkeru usta vuodelta 2014. Vastauksia pyydettiin 5.5.2014 mennessä, jonka jälkeen vastausaikaa jatkettiin toukokuun loppuun saakka. 6 LIIKUNTA& TIEDE51 •5/2014. Vastausprosentti oli 78 (yhteensä 249 kuntaa toimitti tietonsa, N=249). Tarkastettuja asiakirjoja oli yhteensä 584 ja niistä korjattaviatietoja oli 40 (taulukko 1). TEAviisari on myös osaltaan erinom aisen hyv ä väline ohjaam aan kunnan toim ijoita TEHYLI -linjausten ja liikuntalain m ukaiseen toim intaan. Tehdäänkö liikunnan edistämisestä 76 hyvinvointikertomus tai 69 2 5 92 8 vastaavalla toimialalla seuraavista vastaava asioista vuosittainen yhteenveto niin, että se raportoidaan hyvinvointikertomuksessa tai vastaavassa. Koonti aineiston luotettavuustarkastelun tuloksista. Vastaamattomia muistutettiin sekä yhteisesti että kohdennetusti. Kaikkein tärkein käyttöarvo TEA-indikaattoreilla to ivottavasti kuitenkin on kuntien sisäisen liikunnanedistäm istyön kehittäm isessä. Valtakunnallisesti tätä tietoa hyödynnetään yhtenä tietolähteenä paitsi TEH YLI :n ja liikunt alain seura nnassa niin m yös valtion liikuntaneuvoston kokonaisvaltaisessa liikuntapolitiikan toim enpiteiden arviointityössä. 12
Reilusti yli puolessa kunnista (68 %) liikunnan edistämistä oli käsitelty kuntastrategiassa. Eniten korjattavaa oli liikuntastrategiaa koskevassa kysymyksessä, jossa tarkennettavaa oli 11 kunnan osalta. LIIKUNTA& TIEOE51 °5/2014 7. Toimintaja taloussuunnitelmaa koskevissa tiedoissa korjattavaa oli vähiten, ainoastaan neljän kunnan kohdalla. Liikunnan edistämisen käsittely on kasvanut vuosina 2010-2014 myös eri toimialojen omissa suunnitelmissa, strategioissa tms. Hieman useampi terveyskeskustoiminnasta (15 %) kuin liikunnasta (9 %) vastaava johtoryhmä oli keskustellut ja päättänyt toimenpiteistä tämän kansallisen ohjelman pohjalta. Näiden toimialojen luottamushenkilöhallinnossa ohjelman käsittely ja hyödyntäminen oli vielä harvinaisempaa. Vain pieni osa kunnista on toistaiseksi päättänyt liikuntaa edistävistä toimenpiteistään olemassa olevien välineiden, kuten kansallisten liikunnanedistämisohjelmien tai TEAviisari-verkkopalvelun tulosten perusteella. Toisaalta vain alle puolessa Ku ntastrategia Sosiaalija terveystoimen asiakirjat Liiku ntastrategia Lähi liiku ntapaikka-suu nn itelma Sivistystoimen asiakirjat Ympä ristötoi men asiakirjat Tekn isentoimen asiakirjat 20 40 60 80 100 . Tähän mennessä alle puolet terveyskeskusten johtoryhmistä ja liikunnasta vastaavista johtoryhmistä kunnissa on käsitellyt Muutosta liikkeellä! -ohjelmaa. Luotettavuus eri kysymyksissä vaihteli välillä 91-97 prosenttia. 2014 . 2010 (n=233-249, n=221-230, n=243-268) KUVIO 1. tavaa oli yhteensä 33 kunnan tiedoissa. Liikunta yhä yleisemmin osa strategioita ja suunnitelmia Kuntalaisten liikunnan edistäminen näkyy entistä useammin kunnan strategisessa johtamisessa (kuvio 1). Keskimääräinen luotettavuus oli 93 prosenttia. Liikunnan edistämisen käsittely kuntien eri asiakirjoissa vuosina 2010-2014. Kansallisten ohjelmien jalkautuminen kangertelee Kansallisten ohjelmien jalkautuminen kuntien toimintaan kangertelee. 2012
Ei yhteistyötä 100 KUVIO 2. Joka neljännessä (28 %) kunnassa ei ollut vielä poikkihallinnollista työryhmää, jossa käsiteltäisiin liikunnan edistämistä. Edellytysten ja mahdollisuuksien luomista Kunnilla on lukuisia vaihtoehtoja edistää väestönsä liikkumista muun muassa suunnitelmallisella liikuntapaikkarakentamisella, liikuntapaikkojen maksuttomuudella ja kohdennetulla terveysja erityisliikunnan ohjauksella. Jonkinverran yhteistyötä (n=245-249) 80 . Liikunnan edistämisen toimenpiteiden ja liikunta-aktiivisuuden seurannassa parannettavaa Suurin osa kunnista oli määritellyt toimintaja taloussuunnitelmassa tavoitteet ja toimenpiteet lasten, työikäisten ja ikääntyneiden liikunnan edistämiseksi. Liikunnan edistämiseksi tehty yhteistyö kunnan sisällä eri tahojen kanssa 2014. fi).Edelliseen tiedonkeruuseen verrattuna on pientä positiivista kehitystä nähtävissä. Hallinnonalojen välisen yhteistyön kehittämistarpeesta kertoo myös se, että vain 31 prosenttia kunnista ilmoitti tekevänsä tiivistä yhteistyötä sosiaalija terveyshuollon kanssa (kuvio 2.). Liikuntaseuratoimintaan osallistuvien lasten ja nuorten suhteellista osuutta seurasi kaksi kolmesta kunnasta (67 %). www.sotkanet. Sosiaalija terveydenhuolto Varhaiskasvatus Opetustoimi Koululaisten aamuja iltapäivätoiminta Maankäyttö ja kaavoitus Tekninen toimi 20 40 % 60 . Ikääntyneille, painonhallintaa tarvitseville, työttömille, opiskelun ulkopuolella oleville 16-17-vuotiaille ja maahanmuuttajataustaisille tarjottava kohdennettu liikuntaneuvonta ja liikkumisryhmät olivat hieman lisääntyneet vuosina 2012-2014. Liikkurnisryhrnåt työikäisille sekä urheiluseuratoiminnan ulkopuolella oleville lapsille ja nuorille olivat taas hieman vähentyneet. Se koskettaa kaikkia kunnan toimialoja ja laajemmin myös muita toimijoita kuten järjestöjä. Muutosta liikkeellä! -ohjelman yhtenä tavoitteena on, että liikunnan edistämisen käsittely sosiaalija terveystoimen asiakirjoissa nousee 70 prosenttiin. kunnista liikunnan edistämistä oli käsitelty sosiaalija terveydenhuollon hallinnonalan asiakirjoissa, vaikka yleisesti on tiedossa että liikunta on yksi tärkeimmistä hyvinvointiin ja terveyteen, esimerkiksi mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä. (Kuvio 4.) Kuntien omat liikuntapalvelut tulisi suunnitella 8 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. Tämän tuloksen valossa on luonnollista, että myös liikunta-aktiivisuuden seurannassa on parantamisen varaa. Yleisimmin kunnat seurasivat liikuntapaikkojen käyntitietoja. Hallinnonalojen välistä yhteistyötä on organisoitava Liikunnan edistäminen on poikkihallinnollista toimintaa. Tiivistä yhteistyötä . Sen sijaan liikunnan edistämisen seurantamittarit oli valittu vain puolessa kunnista, esimerkiksi työikäisten liikunta-aktiivisuudelle vain 44 prosentissa kuntia. esim. Vuosittain tai jatkuvasti käyntitieroja ilmoitti seuraavansa 83 prosenttia kunnista. Opetustoimen ja teknisen toimen kanssa yhteistyö oli sen sijaan yleisempää. Esimerkiksi lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta seurasi hieman yli puolet kunnista vähintään kahden vuoden välein (kuvio 3.), vaikka tietoa on saatavilla lähes kaikista kunnista Kouluterveyskyselyn tuloksista (kts
Sama muutos näkyi myös urheiluja pallokenttien kohdalla. 2012 20 . vuosi 20 40 % 60 80 100 . Eri ryhmille järjestettyjen liikuntaryhmien yleisyys kunnissa vuosina 2010-2014. Maksuttomuus oli vähentynyt vuodesta 2012, jolloin 70 prosenttia kunnista ei perinyt vuoroista maksua. Vuositt ain tai jatkuvasti Joka 2. 2010 (n=244, n=228, n=256) KUVIO 3. Ikääntyneet Työikäiset Urheiluseuratoiminnan ulkopuolella olevat lapset ja nuoret Painonhallintaa tarvitsevat Työttömät Opiskelun ulkopuolella olevat 16-17-vuotiaat Maahan mu uttajata usta iset (n=226-244, n=211-219, n=222-237) . Ohjelmien jalkauttamiseen uutta otetta Kahden aiemman TEAviisari-tiedonkeruun tulokset paljastavat muun muassa, että valtakunnalliset liikunnanedistämisohjelmat ovat tavoittaneet melko vaatimattomasti kunnalliset päättäjät. niin, että ne muodostaisivat toimivan kokonaisuuden yhdessä urheiluseurojen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden seuraamisen yleisyys kunnissa vuosina 2010-2014. Tämä antaa erinomaista osviittaa ja kannustetta sille, että tuoreiden linjausten implementoinnissa tulee tehdä joLIIKUNTA& TIEDE51 •512014 9. 2014 . vuosi Joka 4. 2012 . Kunnat subventoivat vahvasti liikunnan harrastamista Lasten ja nuorten harjoitusvuorot koulujen liikuntasaleissa olivat 65 prosentissa kuntia maksuttomia (kuvio 5.). 2010 40 60 80 100 KUVIO 4. Suurimmassa osassa kunnista (71 %) oli seurojen ja yhdistysten kanssa yhteistyökokouksia, mutta vain joka neljännessä kunnassa yhteistyö rakentui säännöllisesti kokoontuvaksi asiantuntijaelimeksi. vuosi Joka 3. 2014 . On huolestuttavaa, jos taloudellisen tilanteen heikentyminen vaikuttaa lasten ja nuorten mahdollisuuksiin harrastaa ja liikkua
PIA HAKAMÄKI, sairaanhoitaja, TtM Tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sähköposti: pia.hakamaki@thl.fi PÄIVI AALTO-NEVALAINEN, fysioterapeutti, LitM, johtamisen tohtorikoulutettava Kulttuuriasiainneuvos Opetusja kulttuuriministeriö Sähköposti: paivi.aalto-nevalainen@minedu.fi NOORA NIEMI, oik yo, terveystiet yo Turun yliopisto TIMO STÅHL, LitM, TtT, dosentti Osastojohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sähköposti: timo.stahl@thl.fi LÄHTEET: Esitys uudesta liikuntalaista 2014. . Enemmistö kunnista käyttää säännöllisesti seuranta tietona liikuntapaikkojen käyntitietoja , urheiluseuratoimintaan osallistuvien määriä ja kuntalaisten tyytyväisyyttä liikuntapaikkoihin ja -palveluihin. & Ståhl T. http://www.minedu.fi/export/sites/default/ PM/Jul kaisut/2011 /Ii itteet/OKM6. Jotta liikunnan edistäminen olisi kuntalaisten tarpeista lähtevää, tulisi käytössä olla myös seurantatietoa kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta. Joka tapauksessa kuntatalouden säästöpaineissa tarvitaan viisautta ja tahtoa suunnata ja sijoittaa voimavaroja kuntalaisten liikuttamiseksi. Sosiaalija terveysministeriön esitteitä 2010:3. takin melko eri tavalla kuin aikaisemmin. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2013 10. Opetusja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014 14. . fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2014/liitteet/tr14.pdf?lang=fi Kulmala J., Saaristo V. http://www.stm.fi/c/document_ library/get_file ?folderld= 1087418&name=DLFE-11817pdf TEAviisari-verkkopalvelu. Tulokset kuitenkin nostavat esiin, että vain pieni osa kunnista on toistaiseksi päättänyt toimenpiteistä tällaisten välineiden, kuten liikunnanedistämisohjelmien tai TEAviisariverkkopalvelun tulosten perusteella. On hyvä huomioida, että yhteistyön rakentaminen ja poikkihallinnollisen työn koordinointi vaativat aikaa ja organisointia. . 2012 . Tiedonkeruun tulokset viestivät jo nyt osin negatiivisesta kehityksestä: Lasten ja nuorten harjoitusvuorojen maksuttomuus koulujen liikuntasaleissa on vähentynyt. Liikunta kunnan toiminnassa 2014 -tiedonkeruun perustaulukot 10.9.2014 käytössä olleesta aineistosta. Tärkeää onkin seurata TEAviisarin asennon muutosta pidemmällä tähtäimellä. Helsinki. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011 :6. 2010 (n=242-246, n=225, n=262-263) KUVIO 5. http://wwwm,nedu. Koulujen liikuntasalit Urheilu-ja pallokentät . Mielenkiintoista on nähdä, korostuvatko sekä peruspalvelut että erityisja soveltava liikunta entistä enemmän kuntien toiminnassa. pdf 7Iang=fi Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. . Kokonaisuudessaan vastavalmistunut tiedonkeruu kertoo, että kuntien liikunnanedistämistoimet ovat liikkeessä sangen positiiviseen suuntaan verrattuna kahteen aiempaan tutkimusvuoteen. 20 40 60 80 100 . wwwthl.fi/TEAviisari 10 LIIKUNTA& TIEDESl •5/2014. Kuntien liikunnanohjaus ja muu palvelutarjonta tulisi suunnitella siten, että niistä rakentuu toimiva kokonaisuus yhdessä urheiluseurojen, liikuntayritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Niiden kuntien osuus, joissa lasten ja nuorten harjoitusvuorot koulujen saleissa ja vuorot urheilukentillä olivat maksuttomia liikuntaja urheiluseuroille vuosina 2010-2014. Kahden vuoden kuluttua aikaa lienee kulunut riittävästi, että voidaan tehdä järkevä välitarkastus asiakirjojen tunnettavuudesta ja mahdollisesti toimenpiteidenkin purevuudesta. http://urn.fi/URN: ISBN: 978952-00-3412-2 Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa 2010. 2014 . Suunnittelun ja toteuttamisen tueksi on saatavilla useita kansallisesti tuotettuja välineitä, jotka voivat helpottaa haasteellista tehtävää. 2011 Terveyttä edistävä liikunta kunnissa Perusraportti 2010. Tiedolla johtamisen näkökulmasta päätösten ja niiden valmistelu perustuu tutkirnus-, selvitysja kokemustiedosta tehtyihin säännöllisiin yhteenvetoihin ja johtopäätöksiin. Kunnat määrittävät itsehallinnollisina yhteisöinä itse tavat toteuttaa terveyttä edistävää liikuntaa.
Myös sukupuolella ja iällä oli merkittävä vaikutus niin, että miehet raportoivat harrastavansa liikuntaa naisia enemmän ja nuoremmat olivat aktiivisempia kuin vanhemmat. Tulokset vahvistavat aiempaa näyttöä siitä, että liikunta-aktiivisuus on ensisijaisesti yksilötason asia osoittaen kuitenkin, että ei ole samantekevää, mitä kunta tekee kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden hyväksi. Työväline nostaa oman kunnan keskeisimmät liikunnan edistämisen kehittämiskohteet ja vahvuudet esiin. Tätä kysymystä selvitettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemässä kansallisessa tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin ensimmäisen kerran kuntien liikuntaa edistävän toiminnan yhteyttä kuntalaisten kuntoliikunnan harrastamiseen. Liikuntaa tukeva paikallinen politiikka edellyttää kuntajohdon sitoutumista ja kaikkien hallintokuntien välistä yhteistyötä. Liikunnan harrastaminen on jokaisen henkilökohtainen valinta, mutta liikunnan edellytysten luomisessa ja sen myötä kuntalaisten liikunta-aktiivisuuteen vaikuttajana kunnalla ajatellaan olevan merkittävä rooli. Tutkimuksen mukaan voimakkain liikunta-aktiivisuuteen yhteydessä oleva tekijä oli hyväksi koettu terveydentila. Naimattomat olivat aktiivisempia kuin avioliitossa elävät. Tähän tarpeeseen on rakennettu työkalu eli TEAviisari-verkkopalvelu, jonka avulla saa helposti kokonaiskuvan oman kunnan tilanteesta suhteessa koko maan keskiarvoon tai sopivaan vertailukuntaan. LÄHDE Nummela, 0., Hätönen, H., Saaristo, V. Uusi löydös oli, että yksilötekijöiden huomioimisen jälkeen myös kunnan toiminnalla havaittiin olevan itsenäinen vaikutus kuntoliikunnan harrastamisen yleisyyteen. Kokonaiskuva liikunnan edistämisen suunnasta perustuu vertailuanalyysiin ja yhteensä yli sataan yksittäiseen indikaattoritietoon. Väestön vapaa-ajan liikunnan, kunnan liikunnan edistämisen ja eri taustatekijöiden välisiä yhteyksiä selvitettiin yleistetyllä lineaarisella seka mallilla. Tutkimus perustuu THL:n Alueellisen terveysja hyvinvointitutkimuksen (ATH) väestöaineistoon ja terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä TEAviisarin kunnan toimintaa kuvaavaan liikuntaaineistoon vuodelta 2012. Tutkimuksessa yhdistettiin kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta kerättyjä tietoja kunnan liikunnanedistämisaktiivisuutta kuvaaviin tietoihin. Kuntalaisten vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus siihen yhteydessä olevat yksilötekijät ja kunnan aktiivisuus terveyden edistämisessä. TEAviisarinäyttää liikunnan edistämisen suunnan Koko väestön terveydentilaa koskevaa tietoa on tarjolla runsaasti, mutta kuntakohtainen vertailutieto kuntien toiminnasta liikunnan edistämisessä on pitkään puuttunut. (www.thl.fi/TEAviisari) Teksti: VESA SAARISTO, TIMO STÅHL Myös kunnan toiminnalla itsenäinen vaikutus kuntoliikunnan harrastamisen yleisyyteen L iikunnalla on keskeinen merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Kunnan toiminnan ja kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden välisen yhteyden osoittaminen tutkimuksen keinoin on haastavaa ja on myös esitetty, että teki kunta mitä tahansa, sillä ei ole vaikutusta kuntalaisten liikunta-aktiivisuuteen. 2014. & Helakorpi, S. Onko kunnan liikunnanedistämistyön ja edellytysten luomisen sekä kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden välillä yhteys. Yhteiskuntapolitiikka 79:4, 388-399. LIIKUNTA& TIEDE 51 • 5/2014 11. Uudet kuntakohtaiset tiedot julkaistaan palvelussa 11.12.2014. Aikaisemmat tutkimukset ovat painottuneet paljolti paikallisen tason strategiseen johtamiseen tai yksilötason terveyskäyttäytymiseen. Liikunta-aktiivisuuteen olivat yhteydessä myös korkea koulutus sekä etenkin kokemus siitä, että kotitalouden tulot riittävät menojen kattamiseen. Kunta pystyy aktiivisella toiminnallaan vaikuttamaan esimerkiksi rakentamalla liikuntapaikkoja, järjestämällä ryhmäliikuntaa, maksupolitiikalla tai kaavoituksella. Tässä tutkimuksessa yhdistettiin nämä kaksi erilaista näkökulmaa
Kuva: LEHTIKUVA/M ARTT I KAINULA INEN 12 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014
L iikuntateknologian (sportstechnology) käsite on hyvin laaja. Tavoitteena on ollut selittää, miksi jotkin teknologiat hyväksytään ja otetaan käyttöön joidenkin teknologioiden unohtuessa hyvinkin nopeasti. Huomio voi tällöin keskittyä vain itse teknologiaan ja sen ominaisuuksiin tai laajemmin teknologiaan ja sen käytön sosiaaliseen kontekstiin. Tällöin tutkimuksessa korostuvat teknologian käytön seurausten sijaan käyttäjät, käyttö p käyttäjyys. (Kulju 2002, 93-107.) Teknologia on neljässäkymmenessä vuodessa kehittynyt valtavasti. Kuinka liikuntateknologia pystyy vastaamaan näihin odotuksiin. Teknologiaan keskittyvissä selitysmalleissa teknologia nähdään itsenäisenä toimijana, joka syntyy autonomisesti ja tulee sosiaaliseen järjestelmään sen ulkopuolelta. Professori opiskelijoineen ryhtyy toimeen, ja ensimmäiset prototyypit valmistuvat jo samana vuonna. Teksti: PANU MOILANEN Liikuntateknologiaan kohdistuu suuria odotuksia. Valmentaja kaipailee laitetta, jolla voisi reaaliaikaisesti mitata kilpahiihtäjän sykettä. Sillä tarkoitetaan erilaisia informaatioteknologian sovelluksia (laitteita, ohjelmistoja ja palveluja), joita käytetään liikuntasuorituksen mittaamiseen, tallentamiseen ja analysointiin. Sosiaalisen konstruktionismin ajatuksiin perustuvissa malleissa teknologian kehitys, hyväksyminen ja käyttö taas nähdään osana sosiaalisen järjestelmän toimintaa, ja teknologian käyttö, tehtävät ja merkitykset muotoutuvat osana sen ja sen käyttäjien sosiaalista vuorovaikutusta. Perinteisessä ajattelussa liikuntateknologia yhdistyy muun muassa liikunnan harrastamisessa käytettävien välineiden teknologiaan, testaukseen ja valmennukseen. Ensimmäinen nykyisenkaltainen langaton ja rannelaitteeseen perustuva sykemittari tulee markkinoille vuonna 1982. Liikuntateknologiaakin tulee siis tutkia myös nimenomaan teknologiana, mutta kuitenkin monitieteisesti. Liikunnassakaan viimeisin teknologia ei ole enää vain huippuja kilpaurheilijoiden käytössä, vaan teknologia on tullut osaksi myös liikunnan harrastamista: rannetietokoneet, mobiilisovell ukset ja monet muut tekniikan ihmeet ovat myös aivan tavallisten terveysja kuntoliikkujien saatavilla. Ketkä liikuntateknologiaa käyttävät ja miksi. Tyypillinen moderni liikuntateknologiatuote koostuu fyysisestä mittalaitteesta, jonka keräämä tieto siirretään esimerkiksi verkkopalveluun, joka esittää laitteen keräämän tiedon informaationa käyttäjälle. Yhteiskunnan tasolla se nähdään yhtenä keinona fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Esimerkkejä tällaisista teknologioista ovat muun muassa sykeja aktiivisuusmittarit, tietokoneohjelmistot, mobiilisovellukset ja erilaiset verkossa toimivat palvelut. Erityisesti teknologian tulo elämiemme yksityisimmille alueille sekä liikunnan ja urheilun kaltaisiin korkean sitoutumisen konteksteihin tekee niiden omaksumisen ja käytön ymmärtämisestä äärimmäisen tärkeää. Teknologian käytön ymmärtäminen Teknologian käyttöä ja omaksumista on tutkittu paljon ja pitkään. Informaatioteknologia on pienentynyt ja halventunut, minkä seurauksena se on raivannut tiensä käytännössä kaikille elämän alueille. Liikuntateknologian käytöstä tiedetään kuitenkin yllättävän vähän. Tarina alkaa keväällä 1976 Köykkyrin maastossa, Kernpeleessä, jossa Oulun yliopiston elektroniikan professori tapaa paikallisen urheiluseuran hiihrovalrnentajan. Tyypillinen liikuntateknologian käyttäjä on enintään 40-vuotias mies tai nainen. Mitä liikuntateknologialta odotetaan. Käyttäjät toivovat sen tukevan omaa liikuntaharrastustaan. Teknologian muuttuminen arjen teknologiaksi muuttaa myös siihen kohdistuvia odotuksia ja vaatimuksia. UIKUNTA& TIEDESl •5/2014 13. Useimmille suomalaisille liikuntateknologiatuotteet näyttäytyvät kuitenkin vielä nykyisinkin nimenomaan sykemittareina, mikä on syytä ottaa huomioon myös tässä artikkelissa esitellyn tutkimuksen tuloksia arvioitaessa. On tärkeää ymmärtää, kuka teknologiaa käyttää, miksi sitä käytetään, miten sitä käytetään ja kuinka teknologia pystyy vastaamaan käyttäjiensä sille asettamiin odotuksiin. Tämän jälkeen teknologia joko hyväksytään ja otetaan käyttöön tai hylätään. Tässä artikkelissa liikuntateknologia nähdään kuitenkin kapeammin. Yksi suomalaisten teknologiakertomusten klassikoista on tarina sykemittarin synnystä
Tällaiset teknologian käyttöä selittävät tekijät voidaan jakaa teknologian käyttöä edistäviin ja sen käyttöä estäviin tekijöihin ( Cenfetelli & Schwarz 2011). Huviksi ja hyödyksi Teknologian käyttöä voidaan tarkastella myös jakamalla sen käytön motiivit utilitaristisiin ja hedonisiin motiiveihin. Ne liittyvät esimerkiksi käyttäjän kokemiin toimintahäiriöihin, erilaisten toimintojen ja omien tarpeiden väliseen huonoon yhteensopivuuteen tai teknologian käyttölogiikan vaikeaselkoisuuteen. Tekniset ominaisuudet selittävät käyttöä Liikuntateknologia ei ole mikään poikkeus muista teknologioista: senkin onnistumiseen vaikuttavat merkittävästi tekniset ominaisuudet, jotka määrittävät muun muassa teknologian käyttäjälleen tuottaman konkreettisen hyödyn, käyttökelpoisuuden ja käytettävyyden. Tutkimuksessamme keskeisiksi liikuntateknologian käyttöä edistäviksi tekijöiksi tunnistettiin itse laitteen tekninen luotettavuus, sen ominaisuuksien monipuolisuus erilaisissa liikuntatilanteissa ja kokonaisjärjestelmän jouheva toiminta. Esimerkkejä tällaisista tekijöistä ovat laitteen toiminnan yllättävä loppuminen kesken suorituksen, sen toiminnassa havaitut epäloogisuudet, epävarmuus laitteen toimintalogiikasta tai pettymys laitteen tuottamaan tietoon tai sen vaikeaselkoisuus. Esim erkiksi sykem ittari ei siis ole vain pelkkä fyy sinen laite, vaan siihen liittyvät digitaaliset palvelut, ihmiset ja käytön kontekstit sekä sen tuottama info rmaatio ovat m erkittäviä käyttöä selittäviä tekijöitä. Liikuntateknologian käyttöä perustellaan tyypillisesti nimenomaan hyötyyn perustuvilla syillä. Varsinkin erilaisten rannelaitteiden käytettävyyttä pidettiin usein luvattoman huonona: käyttäjät ovat useiden arjen teknologioiden osalta tottuneet jo niin sujuvaan käyttöön sekä käyttölogiikan että fyysisten rakenneratkaisujen suhteen, että pienetkin koetut teknologian käytettävyysongelmat vaikuttavat käyttökokemukseen erittäin negatiivisesti. Utilitaristisessa eli hyötyjä korostavassa käytössä tavoitteena on konkreettisten hyötyjen saavuttaminen teknologian avulla. Utilitaristiset käyuörnotiivit eivät kuitenkaan riitä yksin selittämään käyttöä tai sen jatkumista, vaan myös hedoniset motiivit vaikuttavat käyttöön. Useat haastattelemamme käyttäjät kertoivat muun muassa turhautumisestaan GPS-toimintojen kanssa; joskus satelliittien löytymistä oli joutunut odottelemaan räntäsateessa niin pitkään, ettei lenkille ollutkaan enää tehnyt mieli lähteä. Tästä johtu en käytön sosiaalisen kontekstin ym märtäminen tutkim uksessa on välttäm ätöntä, vaikka pelkät tekniset om inaisuudet selittävätkin hyv in liikunt ateknologian käyttöön liittyv iä peru svalintoja. Teknologiatuotteiden toimintalogiikka ja käytettävyys yleisesti vaikuttavat liikuntateknologiaan kohdistuviin käytettävyysja tuoteominaisuusodotuksiin. Kyse on siis järjestelmästä, joka koostuu paitsi itse laitteesta, niin myös sen ohjelmistosta, siihen liittyvistä palveluista, käyttäjästä ja käytön kont ekstin sosiaalisesta maailm asta. 14 LJIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. Edistävät tekijät voidaan nähdä eräänlaisena käytön myötätuulena: ne innostavat käyttöön ja lisäävät sen määrää. Myös mittalaitteen ja siihen liittyvien palveluiden tuottama tieto edisti usein liikuntateknologian käyttöä: tietojen tarkkuus, niiden hyödyllisyys jo suorituksen aikana ja monipuolisuus tulivat esille positiivisina tekijöinä. Taustana on teknologian käytön hauskuus tai nautittavuus ja suoritusten jakaminen tuo mukaan pelillisen elementin. Liikuntateknologiaan liittyviä negatiivisia kokemuksia saattaa lisäksi vahvistaa se, että liikunnassa teknologian käyttö on vain varsinaista toimintaa täydentävä ja tukeva ulottuvuus: teknologiaan liittyvät vaikeudet saattavat aiheuttaa voimakkaitakin tunnereaktioita ja pahimmillaan pilata vaikkapa suunnitellun juoksulenkin lähes kokonaan. Estävät tekijät ovat käytön vastatuulta. Esimerkiksi sykemittareiden tuottaman tiedon ymmärtäminen ja hyödyntäminen saattaa edellyttää melko syvällistäkin liikuntafysiologian ymmärrystä, jota suurimmalla osalla laitteiden käyttäjistä ei kuitenkaan ole. Käyttäjät hankkivat liikuntateknologiaa toisaalta liikkumisen motivaattoriksi, toisaalta taas varmistuakseen siitä, että he saavuttavat itselleen asettamansa tavoitteet, joista yleisimmin mainittiin fyysisen kunnon kehittäminen ja terveys yleisesti. Myös liikuntateknologian muotokieleen suhtauduttiin usein kriittisesti. Hedonisessa eli nautintoa korostavassa käytössä keskeistä taas on käyttöön liittyvä nautinto ja hauskuus voisi melkein sanoa, että kyse on teknologian käyttämisestä osana leikkiä (van der Heijden 2004). Yhä useammille liikuntateknologian käytössä onkin kyse eräänlaisesta pelistä tai leikistä: käytön takana Yhä useammille liikuntateknologian käytössä on kyse eräänlaisesta pelistä tai leikistä. Esimerkiksi mobiililaitteiden muotoilussa tietynlainen vihjeettömyys ja puhtaus ovat olleet jo pitkään vallitseva käytäntö, mutta varsinkin naiset kuvailivat esimerkiksi monia sykemittareita muotoilultaan selkeän rnaskuliinisiksi, mikä vähensi kiinnostusta varsinkin niiden jatkuvaan käyttöön
Liikkuvista suomalaisista valtaosa (noin 70 %) liikkuu itsenäisesti seuratoiminnan tai kaupallisten liikuntapalveluiden ulkopuolella (Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010 : Aikuisliikunta 2011, 25), joten liikuntateknologian potentiaali liikkumisen ohjaajana ja siihen innostajana on merkittävä. Liikuntateknologian suurimmat mahdollisuudet liikuntaan innostajina ja liikuntaharrastuksen tukena liittyvät kuitenkin mielestäni nimenomaan vähän tai ei lainkaan liikkuviin. Liikunnan sosiaalinen maailma ei ole tästä poikkeus, ja oma koettu asema osana liikunnan sosiaalista maailmaa näkyykin myös paitsi halussa käyttää liikuntateknologiaa niin myös sen käytön tavoissa ja motiiveissa. On otemassa selvä tarve löytää uusia ideoita ja menetelmiä urheiluvalmennukseen. Tämä näkyy selvästi muun muassa ensimmäistä markkinoille tullutta, nykyistenkaltaista sykemittaria esitelleessä lehtiartikkelissa: "Maailmanmestaruuskisat Helsingissä [1983] osoittivat, että tuloskehitys on hidastumassa syntyihän kisoissa vain liaksi uutta maailmanennätystä. Kun tämä sama ryhmä on lisäksi innokkain erilaisten informaatio' LIIKUNTA& TIEDE 51 • 5/2014 15. Varsinkin monimutkaisempien teknologiatuotteiden koetaan kuuluvan vain hyväkuntoisten ja urheilullisten ihmisten käyttöön. Tämä on tyypillistä käytännössä kaikille tilanteille, joissa teknologian käyttö yleistyy vapaa-ajan ja harrastusten kontekstissa. Koski (2004) on Unruh'n ajatusten perusteella määritellyt liikuntasuhteen käsitteen, jolla tarkoitetaan yksilön suhdetta liikunnan sosiaaliseen maailmaan. Tätä käsitystä tukee myös liikuntateknologiaan liittyvä viestintä ja markkinointi. Huippu-urheilun varjo näkyy liikuntateknologian kehittämisessä edelleen. Käytön motiivit saattavat myös muuttua sen mukaan, millaiseksi käyttäjäksi ihminen itsensä kokee esimerkiksi osana liikunnan sosiaalista maailmaa. Erityisen kiinnostavan ryhmän muodostavat nuoret miehet, jotka Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö UKESin selvityksen mukaan ovat avainasemassa suomalaisten keskimääräisen kestävyyskunnon kehityksessä: jos nyt 25-39-vuotiaat miehet onnistuisivat parantamaan kestävyyskuntoaan pysyvästi kymmenellä prosentilla, puolittuisi ennustettu huonokuntoisten 50-64-vuotiaiden määrä vuonna 2035 (Heiskanen ym. Kun käyttäjistä yhä useammat ovat terveysja kuntoliikkujia, korostuvat käytössä sen hedoniset piirteet. Voidaan puhua eräänlaisesta liikunnallisesta minäpystyvyydestä, yksilön käsityksestä omista kyvyistään ja onnistumisen mahdollisuuksistaan liikunnan parissa. on teknologian käytön hauskuus tai nautittavuus, minkä lisäksi suoritusten jakaminen tuo käyttöön monille mukaan pelillisen elementin. Tarkkoja fysiologisia mittaustuloksia enemmän ollaan kiinnostuneita siitä, mitä nämä luvut tarkoittavat käytännössä: liikun ko oikein ja riittävästi, onko kuntoni parantunut ja mitä minun pitäisi mahdollisesti tehdä toisin. Merkitysten kuluttaminen voi nykyyhteiskunnassa tarkoittaa myös sosiaalisen maailman kannalta merkityksellisten tuotteiden tai teknologioiden käyttöä (Schouten & McAlexander 1995). Asemamme sosiaalisessa maailmassa vaikuttaa myös käsitykseemme itsestämme ja käyttäytymiseemme osana kutakin sosiaalista maailmaa. Moni omasta liikunnallisuudestaan epävarma epäröi myös liikuntateknologian käyttöä, vaikka teknologiasta saattaisi olla eniten hyötyä juuri liikunnan maailmaan vasta tutustuville. Moni omasta liikunnallisuudestaan epävarma epäröi myös liikuntateknologian käyttöä. Liikuntateknologian leviäminen asiantuntijoiden ja ammattikäyttäjien keskuudesta myös suuren yleisön käyttöön on muuttanut sen käyttötapoja merkittävästi. Kärjistetysti voidaan sanoa, että monet valmistajat kehittävät käyttäjille tarkkoja mittalaitteita, mutta käyttäjät haluaisivat itse asiassa ostaa kokonaisvaltaisia liikkumisen ratkaisuja. Tätä tarvetta täyttämään esueitii.n Helsingissä tuoteuutuus nimeltä SPORT TESTER, joka on erityisesti urheilijoiden käyttöön suunni.teltu henkilökohtainen mikrotietokone." (Säynäjäkangas & Pietilä 1983). Varsinkin monimutkaisempien teknologiatuotteiden koetaan kuuluvan vain hyväkuntoisten ja urheilullisten ihmisten käyttöön. Liikuntateknologian synnyn historia liittyy selkeästi utilitaristisiin käyttömotiiveihin. Tätä käsitystä tukee myös [iikuntateknologiaan liittyvä viestintä ja markkinointi, joissa teknologian käyttäjät esitetään yleensä nuorina, kauniina ja rohkeina. Tämä suhde näkyy paitsi liikunnan harrastamisena, niin myös liikuntaan ja urheiluun liittyvien merkitysten seuraamisena, tuottamisena ja kuluttamisena. 2011). Sosiaalinen maailma vaikuttaa käyttöön Unruh'n (1980) mukaan elämme ja vaikutamme samanaikaisesti useissa eri sosiaalisissa maailmoissa, joissa osallistumisemme ja sitoutumisemme tasoa voidaan kuvata neljällä osallistumisen sosiaalisella tyypillä: voimme olla muukalaisia, turisteja, vakiovieraita tai sisäpiiriläisiä
Teknologinen konvergenssi, eli aiemmin erillisten teknologioiden sulautuminen toisiinsa, tuo alalle jatkuvasti uusia toimijoita, ja kilpailu käyttäjistä kiristyy koko ajan. teknologian sovellusten käyttäjä, on tarpeen ja ratkaisun kohtaamiselle olem assa hyv ät edellytykset. Sosiaalinen näyttäytyy liikuntateknologian käytössä kahta kautta: toisaalta osana oman minuuden rakentamista, näyttämistä ja korostamista, toisaalta osana yhteisöllisyyttä. Tietoa kyllä jaetaan, mutta ainoastaan liikunnan sosiaaliseen maailmaan liittymisen ja kuulumisen kannalta merkityksellisille kontakteille, esimerkiksi seuratai treenikavereille merkitykselliselle yhteisölle. Kun teknologiaa käytetään liikunnan kaltaisissa, usein voimakkaan sitoutumisen ja yksilöllisyyteen kytkeytymisen määrittämissä konteksteissa, minuuden ja sosiaalisuuden aspekti t muodostuvat tärkeiksi käyttöä selittäviksi ja kuvaaviksi ulottuvuuksiksi. Tällöin jakamisella on yleensä selkeä tavoite saada omasta liikkumisesta ja suorituksista sellaista palautetta, joka auttaa parantamaan harjoittelua ja tehostamaan sitä. Liikuntateknologia on silti vasta matkansa alussa. Tyypillinen liikuntateknologian käyttäjä on enintään 40-vuotias mies tai nainen. Yleiset tuotekehitysrajapinnat ja muun muassa mahdollisuus käyttää teknologialla kerättyä omaa liikunta-tietoa vapaasti eivät ole vielä mitään itsestäänselvyyksiä. Nykyisin puhutaankin paljon arvon 16 LIIKUNTA& TIEOESl •5/2014. Teknologialla rakennetaan imagoa ja haetaan tukea Suurin osa erilaisten liikuntateknologian sovellusten käyttäjistä on tavoitteellisesti harjoittelevia, liikuntaan melko vakavasti suhtautuvia ihmisiä. Tällainen vapaaehtoisen kehittäjäjoukon hyödyntäminen olisi hyödyllistä myös teknologian "virallisten" kehittäjien kannalta; esimerkiksi erilaisten mobiililaitteiden keskeisirnmiksi menestystekijöiksi ovat tulleet eri alustojen ympärille muodostuneet yhteisöt ja ekosysteemit. PANU MOILANEN, KTL, LitM Lehtori (tietojärjestelmätiede) Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: panu.moilanen@jyu.fi Arvon yhteistuotannolle tilausta Liikuntaa tavoitteellisesti harrastavat ja siihen voimakkaasti sitoutuvat liikuntateknologian käyttäjät ovat myös kiinnostuneita osallistumaan teknologian kehittämiseen. Monet käyttäjät olisivatkin kiinnostuneita kehittämään teknologiaa ja sen tuottamaa tietoa paremmin lajinsa ja yhteisönsä tarpeita vastaaviksi,jos heille annettaisiin siihen mahdollisuus. Asiakkaat kun eivät enää hanki liikuntateknologiaa, vaan teknologiaan perustuvia liikunnan seurannan, ohjauksen ja motivoinnin ratkaisuja. Moni käyttäjä odottaa ltikuruateknologialta enemmän kuin se tällä hetkellä tarjoaa, mutta toisaalta teknologian kehittyminen mahdollistaa ominaisuuksia, joista muutama vuosi sitten ei osattu edes uneksia. Liikuntateknologiassa arvon yhteistuotantoon on herätty suhteellisen myöhään. Jakamisessa on kuitenkin viimeisten vuosien aikana tapahtunut selvä muutos. Sosiaalinen ulottuvuus ja minä vaikuttavat liikuntateknologian käyttöön merkittävästi myös sosiaalisen maailman sisemmillä kehillä olevilla käyttäjillä. Esimerkiksi molemmissa johtavissa mobiiliekosysteemeissä, Androidissa ja Applen iOS:ssä, on jo paljon liikuntaan ja hyvinvointiin liittyviä ominaisuuksia ja sovelluksia. Minuuden rakentaminen voidaan nähdä eräänlaisena imagoprojektina: Gicldens (1991, 75-76) puhuu tähän liittyen relleksiivisistä minuusprojekteista, joihin Suomessa kannustaa muun muassa se, että omasta kunnostaan ja kehostaan huolehtiminen nähdään ikään kuin kunnon kansalaisen velvollisuutena.jota Setälä (2009) nimittää "kuuliaiseksi biokansalaisuudeksi", Oman minuuden rakentamiseen liittyvä imagoprojekti saattaa ilmetä esimerkiksi liikuntateknologian avulla kerätyn tiedon jakamisena muun muassa erilaisissa sosiaalisen median palveluissa, esimerkiksi Facebookissa. Kun omat li ikuntasuoritukset saatettiin aiemmin jakaa kaikille oman sosiaalisen verkoston jäsenille, niin nykyisin jakamisen suhteen ollaan selvästi pidättyväisempiä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakkaat kehittävät itse vaikkapa teknologiatuotteen ominaisuuksia haluamallaan tavalla tuotteen valmistajan tarjoamien työkalujen avulla tai julkaisevat tuotteen toiminnallisuutta parantavia lisäominaisuuksia, joista esimerkkejä ovat muun muassa älypuhelinten erilaiset sovellukset. Matka on vasta alussa Köykkyrin hangilta tähän päivään on kuljettu lähes 40 vuotta. Tämä on melko outoa, sillä liikunnan ja urheilun maailmalle on usein tyypillistä intohimoinen suhtautuminen ja voimakas yhteisöllisyys esimerkiksi omaan lajiin liittyen. Kärjistäen voisi sanoa, että jos liikuntaa ei ole jotenkin dokumentoinut ja jakanut, sitä ei ole tapahtunut. yhteistuotannosta, jolla tarkoitetaan sitä, että asiakas ja yritys toimivat yhteistyössä asiakkaan kokeman arvon aikaansaamiseksi. Itsestä halutaan luoda kuva aktiivisena ja urheilullisena, ympäröivän yhteiskunnan odotuksia vastaavana kansalaisena. Jatkossa menestyjiä eivät todennäköisesti ole teknisesti edistyneimmät ja ominaisuuksiltaan runsaimmat tuotteet, vaan keskeiseksi tekijäksi tulee asiakkaalle tarjottava arvo. Sukupuolen suhteen itse käytössä ei näyttäisi olevan merkitsevää tilastollista eroa, eivätkä myöskään sosioekonomisen tekijät juuri vaikuta liikuntateknologian käytön yleisyyteen
1995. • Vuoden 2013 loppupuoliskolla kerätty päiväkirja-aineisto (n=10) erään rannetietokoneen käytöstä aidoissa käyttötilanteissa noin 6-8 viikon ajan. Subcultures of Consumption: An Ethnography of the New Bikers. Tietotekniikka 29 (10 B), 41-44. & McAlexander, J. Helsinki: Ajatus. T & Schwarz, A. Säynäjäkangas, S. Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010: Aikuisliikunta. ldentifying and Testing the lnhibitors of Technology Usage lntentions. Jyväskylä Jyväskylän yliopisto, 189-208 Kulju, M. Vastuulliset biokansalaiset ja kenttäasiantuntijat läskikapinassa.Sosiologia, 2009(41. Setälä, V. hankkeen julkaisuista on osoitteessa https://www.jyu.fi/it/sedospo. 2002. • Vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla kerätty teemahaastatteluaineisto (n=24), joka koostuu 12 naisen ja 12 miehen haastatteluista. Liikuntasuhde liikunnan kohtaaminen kulttuurisesti rakentuvana sosiaalisena maailmana. 2011 Helsinki: Suomen kuntoliikuntaliitto. llmanen (toim I Pelit ja kentät: kirjoituksia liikunnasta urheilusta. 1983. Pääosa tutkimuksen aineistoista kerättiin osana Sedospo-hanketta, joka toteutettiin vuosina 2010-2012. • Vuodenvaihteessa 2011-2012 kerätty kyselyaineisto (n=3036). Tarkkoja fysiologisia mittaustuloksia enemmän ollaan kiinnostuneita siitä, mitä luvut tarkoittavat käytännössä; liikunko oikein ja riittävästi, onko kuntoni parantunut ja mitä minun pitäisi mahdollisesti tehdä toisin. 2009. Pacific Sociological Review 23(3), 271-296. 269-285. • Vuosina 2010-2012 kerätty teemahaastatteluaineisto eurooppalaisista liikuntateknologiatuotteiden valmistajista (n=B). Tutkimus ja aineistot Artikkeli perustuu Jyväskylän yliopistossa tehtyyn tutkimukseen. 1991. Giddens, A. 2004 User acceptance of hedonic information systems. Sedospo oli osa innovaatiorahoituskeskus Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelmaa, joka oli myös hankkeen suurin rahoittaja. Heiskanen, J., Kärkkäinen, O.-P., Hakonen, H., Lindholm, H., Eklund, J., Tammelin, T, & Havas, E. LÄHTEET Cenfetelli, R. & Pietilä, A. Lisätietoja mm. 2011. Modernity and Self-ldentity: Self and Society in the Late Modern Age. Journal of Consumer Research 22 :June 1995, 43-61. Nykyhetken tilanne ja ennusteita. Liikuntateknologian tutkimusryhmämme jäseninä kirjoittajan lisäksi ovat olleet Saija Aalto, Mirja Ajanko, Lauri Frank, Tuomas Kari, Markus Makkonen, Johanna Maksimainen, Antti Pirhonen ja Markus Salo. Oulun ihmeen tekijät. Koski, P. Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto . H. 2004. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014 17. Cambridge: Polity Press. Jyväskylä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. The Nature of Social Worlds. Schouten, J. van der Heijden, H. 2011. Yritysyhteistyökumppaneina hankkeessa olivat mukana FirstbeatTechnologies Oy, Peurunka, SportsTracking Technologies Oy ja Suomen Terveystalo Oy. Artikkelissa esitellyt tulokset perustuvat monipuoliseen aineistoon: • Vuonna 2011 kerätty esikyselyaineisto (n=120). R. W. Sport tester urheilijan mikrotietokone. Teoksessa K. Unruh, D. 1980. MIS Ouarterly 28(4), 695-704. lnformation Systems Research 22 (4), 808-823
silloinhan sinulla ei enää olisi mukavaakaan . ~ -... '·~ ~~,, ' , .. Kannustamalla mittaamaan liikuntasuorituksia, kirjaamaan tuloksia ja seuraamaan kehitystä, viittaamalla liikunnan hyötyihin (joskin varsin epämääräisesti) lupaamalla, ettei harjoitus vie paljon aikaa, kannustamalla harjoitusten säännöllisyyteen sekä antamalla tarkkoja ohjeita miten liikkua. ~-IJ, ,'·• . ~-.,~······ . Millä Sudenpentuja siis pyrittiin motivoimaan liikuntaan. Liikuntaan liittyviä motiiveja ja perusteluja selvittäneet tutkimukset piirtävät edellä kuvattua yksilökeskeistä ja kurinalaista pirmistelijää moniulotteisemman kuvan: liikunnallisuudessa tärkeää ovat terveysja kilpailullisten tavoitteiden lisäksi yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen, nautinto ja hauskuus. Liikuntaohjeita tarkennetaan toteamalla, että ne on tehtävä joka päivä, multa yhteen harjoitukseen "ei tarvitse käyttää kuin kahdeksan sekuntia". Sudenpentujen liikuntamallissa on paljon elementtejä, jotka muistuttavat myös tämän hetken liikuntakulttuuria ja liikuntaan kannustamista. Kirjan loppupuolella esitellään isometrinen harjoitus, jonka avulla pääsee "istumalla voimakkaaksi". Lukijaa kannustetaan olemaan rasittamatta itseään "liikaa ensimmäisen viikon aikana ... 2010; 18 LIIKUNTA & TIEDE 51 • S/2014. W alt Disneyn Sudenpentujen käsikirja 40 vuoden takaa alkaa aukeamalla, jonne kirjan omistaja voi kirjata vuosittain pituutensa ja painonsa sekä tuloksensa 60 metrin juoksussa, pituushypyssä, korkeushypyssä, pallonheitossa, uinnissa ja hiihdossa (Anonymous 1969-1972). Keskiössä on ympäristöstään irrotettu, terveyteen rnotivoitu yksilö suorituksineen ja yksilön kannustaminen kurinalaiseen harjoitukseen. Merkittäväksi motivoijiksi ja tavoitteeksi niistä ei kuitenkaan ole. hauskaahan tämän olla pitää". .'I' 1 , ' Kuva: LEHTIKUVNKUVATOIMISTO RODEO Valitsevan ja kyllästymiseen taipuvaisen asiakkaan houkuttelu liikuntatuotteilla ja liikunnan hauskuudella näkyy uusien mobiilisovellusten tulvassa, mutta samalla kun keskitytään mitattaviin hyötyihin hukataan keskeinen näkökulma inhimilliseen kokemukseen. Harrastus usein lopahtaakin, kun liikunta ei enää tuota iloa ja mielihyvää (Iallinoja ym. Liikunnallisuuden toinen puoli ilo ja riemu ovat kyllä pienessä roolissa. ' , --
esim. 2008). Samalla kuitenkin niihin sisältyy ominaisuuksia, jotka mahdollistavat liikunnan sosiaalisuuden: monissa ohjelmissa voi perustaa yhdessä liikkujien ryhmiä, kannustaa ystäviä ja vaikkapa facebookin kautta koota ihmisiä joogaamaan puistoon sekä viestittää ystäville, miten ja missä on liikkunut. 2014). Kiinnostava yksityiskohta on, että Suomessa massajoogaamisbuumin eturintamassa oli 1990-luvulta alkaen nimenomaan astanga-jooga, joka joogamaailmassa edustaa kurikulttuuria parhaiten tarkoin määrättyine asentoineen, järjestyksineen ja auktoriteetteineen. Kangasniemi & Kauravaara 2014; Liimakka ym., julkaisematon käsikirjoitus). Eric Topol visioi kirjassaan The Creative Destruction of Medicine maailmaa, jossa kansalaiset ja internet ovat yhdistyneet netizeniksi (internet+citizen) (Topol 2013). On kiinnostava nähdä, johtavatko itsemittausteknologiat kohti taylorilaista tehclassalia vai personoitua liikuntakulttuuria. Ohjaajan kontaktit bodypurnppaajiin on minimoitu ja personoiduille ohjeille ei ole tilaa (Parviainen 2011). Kun vielä tutkimuksista tiedämme myös, että muun muassa sosioekonominen asema, sukupuoli, ikä, liikuntamuodit sekä ympäristön tarjoamat mahdollisuudet ovat yhteydessä ihmisten aktiivisuuteen, piirtyy liikkuvasta ihmisestä Sudenpentujen oppaan liikkujaa huomattavasti moniulotteisempi kuva. Standardoitu liikunta turhauttaa ja kyllästyttää joitain, mutta toisille se tarjoaa varmuuden "terveydenedistäjien suosittelemasta liikunnan riittävästä päiväannoksesta" (Parviainen, 2011; ks. Kurinalaisuuden ja standardoitujen liikkeiden kaupallistuminen tulee esille myös fitnesspalvelujen globaaleilla markkinoilla, esimerkiksi Les Millsin suunnittelemtlla liikuntatunneilla, joilla ympäri maailman ohjaajat vetävät Body Pump, Bodystep and Bodyattack tunteja täsmälleen samoilla koreografioilla ja musiikilla. Näissäkin auktoriteetti asettaa velvoittavia tavoitteita: lihasvoimaa 2-3 kertaa viikossa, kestävyyskuntoa 2,5 tuntia viikossa, vähintään 10 000 askelta päivässä. Liikkuvat yksilöt ja teknologia Toinen länsimaista liikuntaja urheilukulttuuria kuvaava piirre on yksilökeskeisyys, joka näkyy niin yksilöiden suoritusten seuraamisena ja sankariurheilijan juhlimisena kuin tyypillisenä tapana motivoida yksilöä irrallaan yhteisöstä, vetoamalla nimenmaan yksilön tahtoon ja kurinalaisuuteen (vrt. Tällainen liikunnan kurikulttuuri imitoi taylorismin tehdassalia, jossa ruumiit on laitettu mahdollisimman tehokkaaseen työhön. Uudet mobiilisovellukset sopivat hyvin tähän länsimaisen liikuntakulttuurin virtaan: ne kannustavat kurinalaiseen mittaamiseen, tarjoavat auktoriteettien asettamia tavoitteita ja keskittyvät yksilösuoritukseen. Kurinalaiset tavoitteet Länsimaista liikuntakulttuuria on pitkään hallinnut ajattelutapa, jota kutsun tässä hieman kärjistetysti kurikulttuuriksi. Tavoitteellinen liikunta on juuri tällaista huoltoa. Näin ne tuottavat toistuvasti uutta toiveikkuutta siitä, että ehkä uusi mittari teknologia pakottaa sohvaperunan ylös sohvalta. Suositukset ja LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014 19. Mark Singleton (2010) esittää jopa, että ylipäänsä kaikki asentoihin perustuvat joogamuodot ovat hybridejä, joihin ovat voimakkaasti vaikuttaneet länsimaiset voimisteluja kehonrakennusopit sekä intialaisten nationalistiset tavoitteet kehittää intialainen fyysisen harjoitteen toimintatapa ja oppi. myös Ritzer, 1996). Kurikulttuuri heijastelee myös instrumentaalista näkemystä kehosta huoltoa tarvitsevana koneena (Andreasson 2014). Kuvio muistuttaa lihavuustutkimuksessa viime vuosina kehitettyjä systeemisiä karttoja, joissa yksilön painoon vaikuttavat hyvin monet tekijät yksilöpsykologiasta ja genetiikasta, kulttuurisiin ja rakenteellisiin tekijöihin (ks. Lupauksen retoriikka ei kuitenkaan lopulta tarjoa pysyvää ratkaisua liikunnallisuuden akilleenkantapäille: inhimilliselle tekijälle, kyllästymiselle, ei-huvittamiselle ja arjen kiireiden tuottamalle paineelle. Voimistelun ja voimaharjoittelun juuret ulottuvat sotilaiden kurinalaisiin fyysisiin harjoituksiin ja kansanterveyden yleiseen kohentamiseen. Tästä lupauksen ja pettymyksen kehästä ammentavat uudet sovellukset ja mittarit. Monet kokevat, että terveellisen elämäntavan noudattaminen on sidoksissa ulkoiseen kontrolliin ja seurantaan, jota ilman heikko ihminen ei pääse liikkeelle (Jallinoja et al. Les Mills -ryhmäliikuntatunteja analysoinut Jaana Parviainen maalaa synkemmän kuvan liikuntasalien ryhmäliikuntatunneista: ne eivät mahdollista vastavuoroista yhteisöllisyyttä, vaan ovat pikemminkin hetken yhdessä hikoileva ja endorfiinia tuottava persoonaton "co-rnotion", vale-interaktiivisuus. Jallinoja & Mäkelä 2007). Kurikulttuurissa kuvaavaa ovat auktoriteettien antamat ohjeet, joita liikkuja mahdollisimman tarkkaan ja kyseenalaistamatta noudattaa. http://www.shiftn.com/obesity/ Full-Map.html). Liikuntasuhteessa ei olekaan kyse vain liikunnasta vaan kaikesta muusta elämässä (Pyykkönen et al. ltse-mittausteknologioiden puute saattaa myös olla, että ne muistuttavat liikaa vanhaa kuri kulttuuria, eivätkä kannusta spontaaniin liikunnan iloon. Kuten minkä tahansa kulutustuotteen kohdalla, mittausteknologiat lupaavat kehon hallintaa ja tuloksia, mutta tuottavat monelle lopulta pettymyksen. Kuntoilevan yksilön motivointi on kaupallistunut ja digitalisoitunut itsemittausteknologioihin, liikuntakeskusten digitalisoituihin ryhmäliikuntatunteihin, tv-formaatteihin ja kehonrakentajien kehoselfieihin. Tällaisessa maailmassa uusien mittausteknologioiden, genomiikan, yksilöllisen seurannan, sosiaalisten verkostojen monisuuntainen hyödyntäminen on viety äärimmilleen. Vaikka 1800-luvun voimistelusaleista ja viime vuosisadan hikisistä bodybuildingsaleista on siirrytty Jane Fondan aerobic-innostuksen ja raikkaiden wellness-salien kautta vapaamuotoisempaan liikuntaan, heijastuvat kurikulttuurin piirteet vielä liikuntapiirakoissa ja älypuhelimien sovelluksissa. Lisäksi, ohjeet on laadittu keskivertoihmiselle, olettaen, että kaikki liikkujat hyötyvät samanlaisista tavoitteista ja harjoitteista
Näin ollen Topolin visio voidaan tulkita myös dysiopiana, jossa autoritaarisen julkisen hallinnon tilalla kansalaisten terveystietoja valvovat ja hyödyntävät Google, Apple tai muut kaupalliset toimijat. Samaan aikaan urheiluseurojen rinnalle ja ohi tulivat kaupalliset liikuntapalveluja markkinoivat yritykset. Joukkueurheilussa on kuitenkin potentiaali heikon yksilön sulkemiseen joukkueen ulkopuolelle. ohjeet eivät enää perustu kansanterveystyössä tyypillisesti käytettyihin keskiarvoihin vaan personoiLUun terveydenhuoltoon ja lääketieteeseen. Tällainen lähtökohta perustuu käsitykseen rationaalisesta ihmisestä ja saattaa lisätä "mun pitäisi liikkua" 20 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. Yksilötasolla eri laitteiden tuottamaa dataa voidaan yhdistää ja etsiä elämäntavallisia kombinaatioita, jotka tuottavat kullekin yksilölle maksimaalista hyvinvointia. Yhteisöllinen ihminen on helppo koukuttaa yhteisöllisellä peilillä. Arjen dynamiikkaa, sosiaalisia verkostoja ja niihin liittyvää kiirettä ei ole huomioitu. Roberta Sassatelli (2010) kutsuu uutta eetosta ja toimintatapaa fitness-kulttuuriksi. 2014; Swan, 2013). Dystopiassa datankerääjää on mahdoton paeta. Samalla mittausteknologiat koostavat tietoa yksilöiden ympäristöstä ja rakenteellisista tekijöistä ja luovat näin mahdollisuuksia uudenlaiselle poliittiselle suunnittelulle, vaikkapa kaupunkisuunnittelulle. Myös liikuntaan ja laihduttamiseen liittyvissä televisioformaateissa rakennetaan kelvollisen ja kelvottoman yksilön normeja (Kyrölä 2007). Terveydenedistämisessäkään ei aina mennä yksilö edellä: vaikkapa Pohjois-Karjala projektissa yhteisöllinen muutos ja uuden elämäntyylin kollektiivinen oppiminen oli keskeinen toimintatapa (Honkasalo 2008; Puska et al. Tyhjiötä täyttävät osaltaan erilaiset kokemusasiantuntijuuteen perustuvat yhteisöt, kuten potilasryhmiä kokoava Patientsl.ikelvle, sekä internetin keskustelupalstat. Liikkuva yhteisö Tietenkään liikunta ei koskaan ole ollut vain yksilösuoritusta vaikka individualistinen eetos meillä onkin vahva. Kokemusasiantuntijuutta ja yhteisön voimaa kasvattavat myös mittausteknologioiden yhteisöllinen käyttö ja jakaminen, esimerkiksi Kaliforniassa syntyneessä ja maailmalle levinneessä Quatified Self -liikkeessä (Swan, 2013). Liikuntaan innostuva ja laihtuva "[utta ja kuuden kuukauden superdieett i" -treenaaja saa kyllä sosiaalisen tuen ja ryhmän kannustuksen, mutta vastaavaan rutistukseen kykenemätön katsoja määrittyy samalla kyvyttömäksi vätykseksi. Kaikki eivät ole halukkaita siihen. Voikin kysyä, onko monien mittausteknologioiden ja mobiiliapplikaatioiclen kohderyhmänä 35-vuotiaat maratonille tähtäävät hyväkuntoiset. Kyse ei ole vain terveyden tavoittelusta vaan myös tietynlaisen ulkonäön ja esteettisen lihaksikkuuden tavoittelusta, jota "fil body" ilmentää (Parviainen 2011; Sassatelli 2010). ltse-mittausteknologiat lisäävät yksilöllisen liikkujan mahdollisuuksia seurata ja tulkita itse omaa kehitystään, ja näin ne osaltaan vähentävät riippuvuutta liikunnan asiantuntijoista. Askeettisuus, hedonismi ja yksilön autonomia tuottavat yhdessä rationaalista ajanvietettä, itsestä huolehtimisen nautintoa ja kehon itseilmaisua (Sassatelli 2010). Tässä uudessa eetoksessa kuri ja ponnistus yhdistyvät nautintoon ja hyvään fiilikseen uudella tavalla. Liikkeessä ei mitata vain askelia, aktiivisuusaikaa tai liikuntaharjoitteita vaan myös subjektiivisesti arvioituja tekijöitä kuten mielialaa ja onnellisuuua (Ruckenstein. Kaupallistumiseen liittyy valitsevan ja kyllästymiseen taipuvaisen asiakkaiden jatkuva houkuttelu uusilla liikuntatuotteilla ja liikunnan hauskuudella (Sassatelli 2010), joka näkyy myös uusien mobiilisovellusten tulvassa. Mittaamisen vangit ja vapauden saarna Tuottavatko uudet ja lisääntyvät mittausteknologiat maailman, jossa olemme mittaamisen vankeja. Hyvä fiilis ja kokemusasiantuntijuus Autoritaarinen liikuntaa ohjaava eetos on kuitenkin muuttunut erityisesti 1990-luvulta alkaen. Samoin oletetaan, että kaikille terveys ja liikunta ovat tärkeitä tavoitteita ja että kaikille sopivat samat mitattaviksi taipuvat liikunnalliset tavoitteet. Tällöin tekemisellä ei ole merkitystä kuin mitattuna, kuvattuna ja sosiaalisissa verkostoissa jaettuna. Samoin joukkuelajeilla ja urheiluseuroilla on pitkä historia. Topolin visio kaikkialle ulottuvasta datankeruuverkostosta, tuo mieleen yhtäältä utopian, jossa teknologia mahdollistaa itsetarkkailun ja sen jakamisen kautta enemmän terveyttä ja hyvinvointia. Saattaa siis olla, että uusista mittauslaitteista intoutuvat jo valmiiksi innostuneet, liikunnalliset ihmiset ja passiiviset kokevat nämäkin yritykset kannustaa liikkumaan vieraina (Kangasniemi & Kauravaara 2014; Ruckenstein 2014). Kun vielä ennen toista maailmansotaa liikuntakulttuuria kuvastivat monet poliittiset tavoitteet, kuten kansakunnan fyysisestä ja jopa sotilaallisesta kunnosta huolehtiminen, siirryuiin seuraavina vuosikymmeninä kohti eetosta, jossa liikunta nivoutui pikemminkin terveyden ja hyvinvoinnin yksilöllisiin tavoitteisiin. Samaan aikaan perinteinen tiedepohjainen asiantuntijuus on yhä useammin haastettuna vaikkapa viime vuosien ruokaja rokotuskiistoissa. Liikkuminen, vaikkapa tanssin kautta on aina ollut yhteisöllistä ja usein yhteisöä vahvistavaa, ekstaattista nautintoa tuottava rituaali (Coveney & Bunton 2003). Yksilökeskeisen näkökulman ongelmana on nähty se, että yksilö irrotetaan ryhmästään ja ympäristöstään motivaatio kun ei kuitenkaan synny vain yksilön päätöksenä. Tällainen kehityslinja vaati kuitenkin yksilöllisten ominaisuuksien ja saavutusten paljastamista esimerkiksi digitaalisissa yhteisöissä. Tällaisessa hyväkuntoisten yhteisössä omat teot ja saavutukset on mieluisa paljastaa, kun kaikki pärjäävät samalla kentällä. Juuri häpeän välttäminen laihclutusryhmän, saa tikka sitten televisioyleisön edessä, saa ihmiset pinnistelemään. Samalla liikunnallisuutta vieroksuvat jäävät tämän(kin) hypetyksen ulkopuolelle. 1995)
2013. (eds.). 1 hmisillä on voimakas tarve tietää, tekevätkö he riittävästi terveytensä eteen. Kyrölä K. 2010. Tekeminen tuottaa iloa, ilo tuottaa tekemistä. 2014. Trager M. Jopa kur inalaiseen kehonr akennukseen (Andreasson 2014), fitness-keskuksissa rehkim ikseen (Sassatelli 2010 ) ja velvollisuudentunnosta kum m unneeseen kunto liikuntaan Qallinoja et al. Keskeinen kysymys liikuntaan liittyvässä itsetarkkailussa olisikin "Miltä liikunnan aikana ja sen jälkeen tuntuu?" ja "minkälainen liikunta minulle tekee hyvää?" Tällöin pääsemme askeleen lähemmäksi sitä vastavuoroista kehää, jossa tekeminen tuottaa iloa ja ilo uutta tekemistä. 2011. Honkasalo M. & Vartiainen E. The McDonaldization of Society. Ritzer G. Jallinoja P., Mäkelä J. Singleton M. Gyms and the Commercialisation of Discipline and Fun. 2008. ilm apiiriä, multa ei aina liikuntaa (Kangasniem i & Kaura vaara 2014). Yoga Body: The origins of modern posture practice. 2014. Mentasticsissa "pyrkimystä ei ole, suunnitelmaa ei ole" ja liikkeissä "jokainen kudoksen värähdys lähettää tiedostamattomalle mielelle myönteisen tunnekokemuksen viestin" (Trager 2013). Negotiated pleasures in health-seeking lifestyles of par-ticipants of a health promoting intervention. 2003. Kangasniemi A., Kauravaara K. The North Karelia Project. Reikä sydämessä. Andreasson J. Sanoma Osakeyhtiö: Helsinki. & Absetz P. ln pursuit of the study of pleasure: lmplications for health research. The quantified self Fundamental disruption in big data science and biological dis-covery Big Data 1 (21 85-99. The standardization process of movement in the fitness industry: The experience design of Ies mills choreographies. 'Shut up and squat!' learning body knowledge within the gym. Sitä esiint yy kaikkialla missä liikutaan, joskus ekstaattisena, joskus kontro lloituna, joskus askeesiin peru stuvana m ielihyv änä (Coveney & Bunton 2003). PyykkönenT. lmplussi: Lii-kuntatieteellinen Seura ja Suomen Urheilumuseosäätiö: Helsinki. Sudenpentujen käsikirja. Esim erkkinä to im ikoon yhdysvaltalainen , edesmen nyt Milton Trager ja kehittämänsä mentastics-liikunta, jossa tavoitteena tai peräti anti-tavoitteena on liikkua ilman liiallista yrittämistä ja ponnistelua, saavuttaa tunne "ei mistään" ja antaa painovoiman ohjata liikettä. Ethnography and Education 9 (11: 1-15. 2010 ) liittyy mielihyv ää, iloa ja intuitiivista kehontuntem usta, ei vain konem aista harjoittelua. Ehdotan, että tiedepohjaisesta terveydenedistämisestä kumpuavat kysymykset "takaavatko 10 000 askelta päivässä minulle sydänterveyden" ja "nouda tanko liikuntasuosituksia oikein?" eivät olisikaan tärkeimpiä liikuntaan liittyviä kysymyksiä. 2013. Pine Forge Press: Thousand Oaks. Health 14 (21: 115130. Basic Books: New York. Vastapaino: Tampere. Jallinoja P., Pajari P.M. & Hankonen N. Fitness Culture. 2008. 2013. Yhteiskuntapolitiikka 72: 88-93. Pyykkönen T., Saaranen-Kauppanen A. sessa lähestymistavassa on vaikea kuvitella, että mittaamisesta ja teknisistä vimpaimista olisi mitään hyötyä ja ne voivat peräti johdattaa poispäin "pyrkimättömyydestä". Like: Helsinki; 161-197. Sassatelli R. (Sassatelli 2010 ) Nautinnollisella ja mittauksesta vapaalla liikunnalla on myös omat saarn am iehensä ja -naisensa, jotka keskittyv ät tähän puoleen liikunnasta. Societies 4: 68-84. The Creative Destruction of Medicine. Oxford University Press: Oxford. Suomen Trager-yhdistys rv.: Helsinki. Liikunta ja Tiede 51 (41 25-31. Hannele Harjunen (eds.). Kur i-, yksilöja mittauskeskeisen liikuntakulttuurin rinnalla ja lom assa on jatkuvasti sinnitellyt ja kukoistanut spontaani liikunta ja siihen liittyv ä riem u. European Journal of Cultural Studies 14 (51: 526-54 l Puska P., Tuomilehto J., Nissinen A. Hurmaa, hikeä ja hengailua liikunnan vähän syvempi olemus. Terveys, liikunta, ruokavalio ja hyvinvointi ovat jatkuvasti mediassa esillä. Liikuntapolitiikassa ja -tutkimuksessa pääpaino on usein liikunnan terveyshyötyjen todentamisessa (Pyykkönen 2014). 2014. 1996. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014 21. 2014. Health 7 (21: 161-179. Lihottaminen ja laihduttaminen federismiä käsittele-vissä dokumenteissa ja television laihdutussarjoissa, in Koolla on väliä lihavuus, ruumisnormit ja sukupuoli, Katariina Kyrölä. PIIA JALLINOJA,VTT Dosentti, tutkimuspäällikkö Kuluttajatutkimuskeskus Sähköposti: piia.jallinoja@helsinki.fi Parviainen J. Liikuntatieteellinen seura ja LIKES: Helsinki; 39-43. Scandinavian Journal of Caring Sciences 22: 455-462. 2007 Kuka on vastuussa ylipainosta?. Ohjelmista ihmisen kohtaamiseen, in Liikuntakynnyksen yli ohjelmista ihmisen kohtaamiseen, Teijo Pyykkönen, Anita Saaranen-Kauppanen and Esa Rovio (eds.). 20 year results and experiences. & Absetz P. Mentastics-liikunnan ja Trager-terapian periaatteita. & Rovio E. TällaiLÄHTEET Anonymous 1969-1972. ltsemittausteknologiat pyrkivät antamaan vastauksia tähän kysymykseen ja parhaimmillaan ne voivat auttaa pitämään toivotun suunnan. Mielihyv än kokem iseen liittyy myös harjaant umista: kokenut liikkuja tietää, että silloinkin kun liikkeellelähtöön sisältyy kitkaa, saattaa itse liikunta-akti tuottaa usein mielihyvää. 2007 Valtaisat muodonmuutokset. Kotona kehossa, läsnä liikkeessä. Usein keskeinen viesti on osoittaa ihmisille minkälaiset elin tavat johtavat terveyteen ja mitkä toiseen suuntaan. 2010. unpublished manuscrip Fun, fitness and freedom: The motivational physical activitv careers of adolescents in vocational education. Tekemisen kautta me opimme rento utum aan ja rento suhtautum inen liikunt aan on monille ehto liikunnan jatkam iselle. How the Digital Revolution will Create Better Health Care. 2014. Jallinoja P., Pajari P. Coveney J., Bunton R. Toimiiko terveysliikuntasuositus vähän liikkuvien aikuisten kannustimena?. National Public Health Institute: Helsinki. Topol E. 1995. Swan M. 2010. Tällaisten hyötyjen selvittäminen on tärkeää, mutta samalla kun keskitytään mitattaviin hyötyihin, hukataan keskeinen näkökulma inhimilliseen kokemukseen. Ruckenstein M. Liimakka S., Jallinoja P. Repertoires of lifestyle change and self-responsibility in an intervention to prevent type 2 diabetes. Pal-grave MacMillan: Basingstoke. Visualized and interacted life: Persona! analytics and engagement with data doubles
Kun on kyse elämästä ja kuolemasta (terveydestä), kaikenlainen uusi teknologia mielletään hyödylliseksi, jopa toivottavaksi. Hyvinvointiteknologian alueella uusinta uutta edustaa älykäs haarukka, joka väriä vaihtamalla varoittaa liian nopeatahtisesta ruokailusta. Luontevammaksi it-sovellusten hyödyntäminen koetaan "liikuntajanan" ääripäissä: kuntoutukseen ja hoitoon liittyvässä liikuttamisessa sekä suorituksen maksimoinnissa (huippu-urheilu ja kilpakuntoilu). Ja vastaavasti: jos lähtökohta on pelkästään liikuntasuosituksissa ja tutkijan intresseissä, sitä todennäköisemmin on syytä varautua pettymykseen. Kollegan ajaluhsi.ssa oli Milvit, jolia millaisi, ... Kun kyse on harrastuksesta, on varminta vaalia perinteitä ja luon22 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. Mitä enemmän it-sovelluksia kehitetään liikuntakuluttajia kuunnellen ja heidän elämäntapaansa ymmärtäen, sitä paremmat mahdollisuudet on saavuttaa uutuuslaitteille riittävää kysyntää. Sellaisil.le liuin Fitbil (seuraa al1tiivisuulla) ja Bedclit (larlilwilee unta). limmm, turhautumista." (HS 7.9.2014) T eknologiaan perustuvat innovaatiot usein hämmentävät kuin olisivat uusi ilmiö. Mittaamiseen keskittyvät tutkimukset on syytä nähdä osana koko elämäntavan tarkastelua. Kun teollisesta vallankumouksesta on jo yli 200 vuotta, luulisi, että olemme tottuneet erilaisiin teknisiin keksintöihin, joita elämän eri alueilla lanseerataan joka viikko. Se, että tuote on valmis teknisessä mielessä, ei tarkoita, että se olisi valmis sosiaalisessa mielessä (Pantzar, 1996). Mutta ei, aina kun arkeemme yritetään istuttaa uusia välineitä, ne herättävät ihmetystä tosin usein myös innostusta. Kuluttajakansalaisten arjen käytännöt ja valinnat ratkaisevat. Näin ajateltiin aikoinaan myös kalorinkulutusta mittaavista sykemittareista. Tämäkin keksintö tulee varmasti jakamaan mielipiteitä. Ristiriitaisen vastaanoton saivat kokea esimerkiksi televisio 1950-luvun lopulla sekä leipäkone ja kotitietokone 1980-luvulla. Teknisillä innovaatioilla on "luonnonlakinsa", jota on usein vaikea ennakoida. Mikä laite jää eloon ja osaksi arkeamme, ja mikä katoaa nopeasti keittiön kaappiin tai unohtuu varaston hyllylle, määräytyy kuluttajatarpeen ja -valintojen kautta ei hallinnollisella päätöksellä tai tutkijan toiveella. Teksti:TEIJO PYYKKÖNEN Liikunta tekniikan maailmassa tekniikka liikunnan maailmassa Liikuntateknologian avulla saadaan kerättyä arvokasta tietoa, mutta vaikuttavuutta tulokset saavat vasta, kun ne on istutettu laajempiin kehyksiin. "Harmittoman" liikuntaharrastuksen yhteydessä tapaamme kutsua henkilökohtaisia aktiivisuusmittareita "härpäkkeiksi", koska emme ole varmoja miten niihin erilaisissa keskusteluyhteyksissä kuuluisi suhtautua. Sen sijaan hengityskonetta harva kutsuu härpäkkeeksi. "Kollega esitLeli Faceboohissa vaihtoeliLoa sovellulisille ja rannehheille, jotha millaaval syheiiå, aslielia, lwloreita, verensol1eria ja yöunia. Joillekin se on ehdokas "Vuoden turhakkeeksi", toisille tervetullut kilokurin apulainen. Näin ollen kysymys siitä, onko esimerkiksi informaatioteknologian sovellusten hyödyntäminen liikunnassa hyväksi vai pahaksi, lienee aika turha. Mittarit istuvat luontevimmin liikuntajanan ääripäihin Suomalaisista suurin osa tuntuu suhtautuvan varauksellisesti informaatioteknologiaan liikuntansa tukena. Nykyään televisio ja tietokone ovat itsestäänselvyyksiä useimmissa kotitalouksissa (toistaiseksi), leipäkone ei. Aika ja kuluttajat näyttävät, tuleeko äly haarukasta hitti vai huti
Toiveissa on, että pian toimintoja voidaan integroida yhteen laitteeseen (esim. Mittaamisen maailmassa päästään koko ajan syvemmälle ja syvemmälle. Alan tutkimuskentillä on toki oivallettu, että yksilökeskeisen mittaamisen rinnalla tulisi arvioida myös sosiaalisia tekijöitä ja elinympäristöä (ks. Kun liikunnan it-sovellukset istuvat mielikuvallisesti sujuvimmin joko sairauksien ehkäisyyn ja terveyden seuraamiseen tai ammattimaiseen urheiluvalmennukseen, niin rannetietokoneilla ja rnobiilisovelluksilla on vielä runsaasti saavuttamatonta kuluttajakuntaa. Tutkijoita kiinnostaa erityisesti aktiivisuusmittareiden mahdollistama entistä tarkempi ja objektiivisempi tiedon keräys (Luoto, 2014 ). Ja jos onkin ostanut lenkkeilynsä tueksi älykkään aktiivisuusrannekkeen, siitä ei ainakaan saisi tehdä numeroa. Myös älypuhelimien käyttö liikkumisen aktivoinnissa kiinnostaa erityisesti tutkijoita. Aittasalo, 2014). Vain vähemmistö kansalaisista haluaa viestittää kuuluvansa riskiryhmiin tai urheilijoiden heimoon. Nykyaikaisilla liikemittareilla ja niille tehdyillä verkkopalveluilla voidaan jo nyt kartoittaa liikuntakäyttäytyminen hyvinkin tarkasti. Mittareita ja älypuhelinsovelluksia kehittävien ja hyödyntävien tutkijoiden usko on kuitenkin vahva. Ja kehitystyön vauhti varmasti vain kiihtyy, sillä "uutuustuotteet hedelmöittävät toisiaan" (Pantzar, 1996). Insinööri-ja tietojenkäsittelytieteet on nostettu lääkeja bioja ravitsernusueteiden rinnalle liikunnallisia terveyskysymyksiä ratkomaan. Nykyään julkiset liikuntatavoitteet ovat jo korostetusti terveysja hyv invointilähtöisiä. Mittareilla tuotetaan tietoa, ei vielä vaikuttavuutta Fyysisen aktiivisuuden mittaaminen on viime vuosina kehittynyt nopeasti. Liikunnan asema terveyden alihankkijana on edistänyt teknologiamyönteisyyttä ja -hakuisuutta, mikä on näkynyt myös tutkimuksessa. Pätevä ja kätevä kåvelytesti mobiililaitteella onnistuu jo kuudessa minuutissa (Mänttäri, 2014). Älypuhelinten odotetaan vievän terveyden edistämisen uudelle tasolle. Keskeistä on liikunnan ymmärtäminen työja toimintakyvyn osaksi. Liikuntakatse laajeni urheilijoista ja kuntoilijoista koko väestön liikuttamiseen tavoitteena terveyden edistäminen. Sen sijaan terveysulottuvuuksilla on jo sosiaalisesti suotavampaa perustella mittarihankintaansa: "Työterveyshoitaja kehotti seuraamaan sykettä mittarilla". Liikemittari (kiihtyvyysmittari) kertoo millä tavoin liikut tai makaatko, istutko vai seisotko. Panu Moilasen ani kkeli tässä lehdessä). Kansalaisista ainakin osa taitaa kuitenkin vielä vieroksua esimerkiksi ajatusta, että lääkäri alkaisi määrätä potilaalle älypuhelinsovelluksia. Mittaritietojen vaikuttavuudessa onkin vielä toivomisen varaa: "Emme tiedä lisääkö mittaamisinto ja mittauksista saatava tieto yleisesti liikkumismotivaatiota ja fyysistä aktiivisuutta tai ketkä mittareita oikeasti käyttävät" (Sievänen, 2014 ); "Teknologiaja/tai mobiili teknologiaperusteisten innovaatioiden positiivinen vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen ja toimintakykyyn on tutkimusten valossa vähäistä" (Sjögren, 2014). "Kännykästä on hyötyä vai osana toimivaa liikuntaneuvontaprosessia; teknologia ei tee muutosta, mutta raportoi siitä tehokkaasti" (Luoto, 2014) Mittari kertoo tarkasti, mutta kapeasti Hyvän mittaamisen ominaisuuksia on listattu kiitettävästi: tärkeys, pätevyys, luotettavuus, ymmärrettävyys, turvallisuus, edullisuus ja helppous (Sievänen, 2014). lt-insinöörien ansiosta voimme nykyään seurata lähes kaikkea kuviteltavissa olevaa: matkaa, aikaa, nopeutta, energiankulutusta, tehoa ja sijaintia. Valitettavasti tässä tutkimuksessa LIIKUNTA& TIEOESl •S/2014 23. Silloin verkoissa leviävät selfiet saanevat rinnalleen bioselfiei. Se ilmoittaa myös millä rasittavuustasolla liikut ja minkälainen on päivittäinen liikuntaja liikkumattomuusjaksojen kesto ja jakauma. Kansalaisia ei välttämättä kutkuta ajatus, että aamulla kännykkä herättää ja ilmoittaa "sinulla on tyypin 2 diabetes". esim. nollisuutta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, mitä tapahtuu mittaamisen ulkopuolella. Ilmeistä on, että moni potentiaalinen käyttäjä odottaa liikuntateknologialta vieläkin enemmän kuin se nykyään pystyy tarjoamaan (Ks. Sen sijaan kansalaisia itsensä biohakkerointi ei ( vielä) laajemmin kiinnosta. lt-osaarnisen hyödyntäminen liikunnassa alkoi näkyvämmin 1980-luvulla ja sai uutta vauhtia vuosituhannen vaihteessa, kun liikuntapoliittinen mielenkiinto levisi liikunnasta liikkumattomuuteen. Tavoitetasolla muutos on ollut niin rajua, että terveysliikunnan sijaan voisimme jo puhua liikkumisterveydestä, mikä tosin saattaisi houkutella myös uusiin hallinnollisiin rajanvetoihin. Toki käydä voi niinkin, että varsinkin nuoremmat sukupolvet innostuvat itsensä mittaamisesta ja jopa haluavat jakaa saamiaan tuloksia. Tällaisella it-teknologian sinänsä perustellulla tavoitteella on myös puolensa, josta kaikki eivät osaa innostua. kännykkään),josta mittaus ja tulkinta näkyvät reaaliajassa. Vaikka näin varmasti hyväksi on, perusteluun sisältynee myös jotain samaa kuin mitä kuultiin aikoinaan palvelu-Aikojen tiskillä: "En minä muuten konjakkia, mutta lääkäri määräsi." Henkilökohtainen mittari osana henkilökohtaista liikuntaa tuntuu vaativan ainakin pienen selityksen. Toistaiseksi tieteellinen näyttö kännyköiden hyödyistä on kuitenkin vajavaista (Luoto, 2014) Tulokset älypuhelimilla toteutetuista liikkumisen edistämisinterventioista näyttävät sentään rohkaisevilta, sillä useimmat interventiot lisäsivät liikkumista "jossain määrin" (Aittasalo 2014). (Sievänen, 2014) Liikkeen ja istumisen tarkka seuraaminen on toistaiseksi osoittautunut tärkeämmäksi tutkijoille kuin tutkittaville. Mittarija älypuhelinhumalasta huomaavat varoittaa myös tutkijat itse: "Mittaus on vain väline pätevän ja hyödyllisen tiedon saamiseksi ei itsetarkoitus" (Sievänen, 2014). Nämä ulottuvuudet tuppaavat kuitenkin jäämään konditionaaleiksi tutkimusraporttien loppulauseisiin: "Mittaamisen rinnalla tulisi tarkastella myös yksilön sosiaalisia suhteita ja muita ympäristötekijöitä
Kovin loogiselta ei tunnu "pakkoliikuntaan" sisällytetty ajatus, että istumisen vähentäminen lisää automaattisesti liikuntaa (määrää ja siihen kulutettua aikaa). "Mittaamme ja suositamme mielellämme. Vanhempia ei tunnu häiritsevän se, että lapsi viihtyy esimerkiksi Kl8-sivuilla tärkeintä on, ettei viihdy liian pitkään. Tiivistyvätkö liikunnan arvot ja merkitykset mittari tietoihin. Vaikka istumisen vähentäminen on sinänsä perusteltua, vastakkainasettelun rakentaminen synnyttää myös torjuntaa ja ihmetystä. Mittaamisen ohella tarkastelun kohteeksi tulisi ottaa laajasti "erilaiset arkea määrittävät kokonaisuudet yksilön mieli, sosiaaliset suhteet, arjen sidonnaisuudet ja instituutiot, ympäristöt jne." (Rovio ym., 2014). 24 UIKUNTA & TIEDE 51 , 5/2014. Myös pedofiilit löytyvät todennäköisemmin netistä kuin ulkoa lasten leikkipaikoilta. Suoninen kummeksuu sitä, että ruutuaikaan halutaan vain ajallisia, ei laadullisia rajoituksia. Hänen mukaansa amerikkalaisten (provokatiivisten) psykologien näkemykset on kritiikittömästi otettu vastaan myös Suomessa: lasten ei pitäisi mielellään käyttää lainkaan sähköistä mediaa. Tutkim uksen keskiössä on ym päristöstään irro tettu yksilö suorituksineen (Ks. Tässä taistelussa mittaamisella on keskeinen rooli. Liikuntapolitiikassa korostuu mittaritieto "Istuminen tappaa"-viesti on saanut hyvin huomiota liikunnan kentillä ja jopa mediassa. ei ollut m ahdollisuutta paneutua niihin tarkem m in." Li ikunnan (liikkeen) m ittaam isen viitekehykseen m ahtuvat yleensä sykkeen, tehon, energian ja nopeuden kaltaisten m uuttu jien lisäksi sellaiset asiat kuin suoritustekniikka, säätila, m aasto, ikä, sukupuoli ja kehonkoostum us. Enää ei riitä, että mitataan liikettä, nyt mitataan myös istumisen määrää. Useimmiten joudumme pettymään, sillä olemme unohtaneet oleellisimman: yksilön kohtaamisen ja kuuntelemisen" (Rovio ym., 2014).Bioteknisessä huumassa saattaa unohtua, että kansalaiset tekevät liikkumiseen liittyvät valintansa ympäristönsä asettamissa rajoissa. Vallitseva liikuntakeskustelu suosii ajattelua, jota on suorastaan pakko kuvata kärjistyksellä: Kun liikunta-auktoriteettien saarnastuolista yksioikoisesti julistetaan, että istuminen on pahasta, niin syntiseksi joutuvat periaatteessa kaikki he, jotka ovat viettäneet aikaansa paitsi sohvalla myös teatterissa, elokuvissa, kirkossa, koulun joulujuhlassa, sairasvuoteen äärellä, työtuolilla, junan penkillä, seminaarisaleissa jne. Mittausten perusteella me kaikki lienemme enemmän tai vähemmän väärintekijöitä, joille voidaan julistaa: tehkää parannus, toteuttakaa liikuntasuositukset. Piiajallinojan artikkeli tässä lehdessä). Seuraavaksi jäämme odottamaan muutoksen merkkejä. Kysyä voi myös eikö esimerkiksi teatterikokemuksella ole arvoa, ja kun on, miksi henkinen kulttuuri olisi vähempiarvoista kuin fyysinen kulttuuri. Tällaista ajattelua ei ole ollut vaikea myydä liikunnan edistäjille. Todennäköisesti lapset lisäävät älypuhelimella pelaamista, "salattujen elämien" seuraamista tai muuta sellaista, jota aikuiset kutsuvat hörnpäksi. Mittaaminen uhkaa erkaantua omaksi saarekkeekseen ja jäädä ilman hedelmällistä yhteistyötä. Mediankäytölle on siis syynsä. Mediankäytöt täyttävät jotain tarvetta tai palvelevat jossain tehtävässä. ltinsinöörien ja lääkäri tutkijoiden tulisi työskennellä nykyistä enemmän yhteistyössä yhteiskuntaja käyttäytymistieteilijöiden kanssa. Ruutuaikaan voi sisältyä paljon sellaista hyödyllistä, jota ei voi liikunnalla korvata, Suoninen korostaa. Tietokone ei itsessään kiinnosta lapsia(kaan). Tällaiseen päättelyyn on erehdytty myös liikunnan areenoilla, sanoo mediasosiologi Annikka Suoninen. Tarkkoihin mittauksiin nojaten tutkijat raportoivat hallinnolle liikkumisluvuista, jotka ymmärrettävästi ovat vähemmän mukavia kuin kyselytutkimuksilla saadut vastaukset kyselyissähän meillä on taipumus kaunistella käyttäytymistämme. Istumisesta Teksti:TEIJO PYYKKÖNEN on tehty liikunnan vihollinen numero yksi. Kun arjen rajat ja ihmisen rahkeet opitaan tuntemaan, ymmärretään jotain myös siitä, miten muutos saadaan aikaan ja miten mittaaminen voisi siihen liittyä. Jos merkittävää muutosta liikuntakäyttäytyLopetetaan ruutuaikahöpinä ! J os liikunta ei lapsia kiinnosta, syy on jossakin, joka kiinnostaa. Jos lapset pakotetaan pois ruudulta, he eivät suinkaan automaattisesti käytä näin vapautuvaa aikaa johonkin hyödylliseen ja terveelliseen kuten liikuntaan. Suonisen mukaan liian tiukat mediakäytön ajalliset rajoitteet voivat johtaa mediakäytön yksipuolistumiseen, ja pahimmassa tapauksessa vaikuttaa jopa lapsen sosiaalisiin suhteisiin. Mittareiden varaan lasketaan paljon, jopa liikuntakäyttäytymisen muuttaminen: "Mitä ei voi mitata, sitä ei voi muuttaa." Olisiko todella noin. Valitettavasti ajatteluun sisältyy outoja olettamuksia, huomauttaa Suoninen. Laajem m alle ei m ittarikeskeisen tu tkim uksen katse yleensä yllä. Näin alan tutkimuksessa syntyisi paitsi syvyyttä myös vaikuttavuutta. Tietokoneen ääressä viihdytään, joten syy liikkumattomuuteen on ruutuajassa. Valtakunnallisten terveysliikuntalinjausten "Muutosta liikkeellä" (2013) ensimmäinen tavoite on "Arjen istumisen vähentäminen elämän kulussa"
Vastakkainasettelun aika ei todellakaan ole ohi. Samaa yksiulotteista ajattelua edustaa liikuntalinjauksissa julistettu sota ruutuaikaa vastaan. Ne voivat olla myös sosiaaliseen yhteisöön liittyviä: puheenaiheissa mukana pysymistä tai ryhmään kuulumisen ylläpitämistä. ja sosiaaliset ulottuvuudet ovat jääneet alihyödynnetyiksi liikkumisen innoittajina. Ei ole liikuntateknologian kehittäjien vika, että mittaustulokset on nostettu "koko totuudeksi" ja liikuntapropagandan kärkeen. Osallistuminen, osallisuus ja yhteisöllisyys mahtuvat liikunnan edistämisessä enää juhlapuheisiin (Pyykkönen, 2014). Tiukan treenin jälkeen muuta ei välttämättä jaksa. 24) Mitä tarkemmiksi mittarit ovat tulleet, sitä enemmän liikuntapuheen fokusta on keskitetty fyysiseen terveyteen. Työkyvyn rajoitukset vähenivät parissa vuosikymmenessä (1980-2000) miehillä kolmanneksella ja naisillakin neljänneksellä (Gould Ruudun uhkakuvia liioitellaan, tarkoituksella tai tietämättä, tiivistää Suoninen. Ruutu toimii "palautusjuomana", Ruutu ei ole liikuntainnostuksen tappaja. Laaja-alaista liikunnan edistämistä voidaan tukea mittaamisella Suomalaisten terveys ja hyvinvointi ovat yleisellä tasolla parantuneet huimasti viimeisen 50 vuoden aikana. Yhtä sektoria optimoimalla syntyy yleensä vain raastavaa kilpailua ja ristiriitoja, ei yhteistyötä. Myös ruutuaika nähdään liikunnan tavoitepapereissa vain liikunnan kääntöpuoleksi. Suoninen uskoo, että lähempänä totuutta ollaan, kun syytä vähäiseen liikkumiseen haetaan liikunnasta itsestään. "Mitä ei voi mitata, sitä ei ole olemassa" ajattelu uhkaa vakavasti kurjistaa liikuntakulttuuria. miseen halutaan, ratkaisuksi ei riitä vaatimus, että "liikemittarin kuuluu raksuttaa liikuntasuositusten tahdissa". ruutuajasta tarkemmin ohessa, s. Sektori keskeinen hallinto näyttää tuottavan julmaa jälkeä. Suoninen muistuttaa, että vanhemmat itse saattavat toimia lapsen ruutuajan puolesta. Ne voivat olla käyttötilanteeseen liittyviä: itselle tärkeitä rutiineja (oman tilan ja ajan ottaminen) tai rentoutumista (ajantappaminen). Tietokoneiden, tablettien ja älypuhelinten kautta avautuvat aikamme laaja-alaisimmat ja käytetyimmät tietoja vuorovaikutuskanavat. Myös kansalaisten työkyky joka on enemmän kuin fyysinen työkyky on paremmalla tasolla kuin sukupolvi sitten. Silti liikuttamispuheessa ruututyöskentelylle annetaan yksinomaan kielteinen leima. Kaiken inhimillisen elämän alistaminen liikuntatavoitteille ja mittareiden laskemille suosituksille ei liene kenenkään voitto ei edes liikuntakulttuurin. Vaikea kuvitella, että millään muulla sektorilla tietoverkkojen maailmaan suhtauduttaisiin yhtä ylänkatseisesti kuin aikamme liikuntafoorumeilla. Monet digitaaliset pelit ovat sosiaalisia, ja koko "leikki" häiriintyy, jos yksi leikkijä poistuu yhtäkkiä ruutuajan säätelyn takia. Valtaliunnal!isilla terveysliihuntapäivillä 25.9.2014. Hän muistuttaa, että myös aktiivisesti urheilevat lapset ja nuoret viihtyvät tietokoneella. Tietokoneen äärellä lapset ovat hiljaa, pois pahanteosta ja suojassa turvattomalta ulkomaailmalta. Kirjoitus perustuu Annikka Suonisen alustuhseen "Tulevaisuuden aikuiset härpälikeitä ilman liikuntaa?" 24. Vaikka istumisen vähentäminen on sinänsä perusteltua, vastakkainasettelun rakentaminen synnyttää myös torjuntaa ja ihmetystä. (Ks. Ruutuaikakauhistelu myy mediassa, hallinnossa, järjestöissä ja yllättäen myös tutkimuksen kentillä. Kun liikunnan sisällöt ja käytännöt saadaan tarpeeksi vetovoimaisiksi, ne pystyvät kilpailemaan nykyistä paremmin lasten ja nuorten huomiosta. lt-alan kehitystyö on ilman omaa syytään joutunut kapean liikunta-ajattelun juoksupojaksi. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014 25. Kun vanhemmat voivat luottaa ruutuun lapsenvahtina, heillä itsellään on mahdollisuus esimerkiksi lähteä lenkille treenaamaan maratonia varten. Yhteiskunnan tarpeista lähtevät ja tiukasti mittaamiseen perustuvat liikuntasuositukset eivät välttämättä puhuttele yksilöllistä elämänpolitiikkaa harjoittavia kansalaisia, joille elämä on kokonaista, ei sektoreihin jaettua ja mittareihin kangistettua. Samalla liikunnan psyykkiset Syyt voivat olla mediasisältöön liittyviä: tiedon hankinta (faktat) tai viihde (huumori, jännitys)
Mekaanisista vipstaakeista älykkääseen elektroniikkaan: liikuntamittarin lyhyt historia. Helsinki. Hurmaa, hikeä ja hengailua liikunnan vähän syvempi olemus. Pantzar, M. Lopuksi: Li ikuntaa markkinoitiin pitkään iloisena asiana. ym ., 2006). Liikuttamispuheessa ruututyöskentelylle annetaan yksinomaan kielteinen leima. Sjögren, T. M yöskään liikunnan edistäm isen ulottuvuuksia ei voi tiivistää m ittariin tai kännykän näytölle. Mitä kuuluu Marja-Leena 7 Kännykkäsovellus naisten liikkumisen edistämisessä. Julkaisijat: ETK & Kela & KTL & TTL. Liikunnan synnyttäm iä eläm yksiä ei kuitenkaan ole kokonaan unohdettu. Muutosta liikkellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Työkykyä ei voi m itata yhdellä m ittarilla eikä kehittää vain m ittaustiedoilla. 2014. 2006. Teknologia liikunnan edistämisessä tutkittuja tapoja eri toimintaympäristöissä. toim.) Työkyvyn ulottuvuudet. Hiki, hype vai vimpain mikä meitä liikuttaa 7 Luoto, R. Rovio, E., Saaranen-Kauppinen,A & Pyykkönen,T. Aika näyttää ja kuluttajat päättävät onko esimerkiksi "Zombies, Run "-älypuhelinsovellus hauska ja säilyvä vai vähemmän hauska ja väistyvä:"Juokset lenkkiä kuulokkeet korvilla. 1996. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2013: 10. Ja täm ä kaikki ilm an aktiivisuusja unim ittareita tai älyhousuja. Etenkin yritysten kehittäm issä älypuhelinsovelluksissa panostetaan m yös eläm yksiin. Gould, R, Ilmarinen, J., Järvisalo, J. Valtakunnallisten terveysliikuntapäivien (UKK-instituutti 24.-25.9.2014) alustukset, erityisesti: Aittasalo, M. Aika ajoin soitto taukoaa, ja kuulokkeista alkaa kuulua lähestyvää huohotusta ja uhkaavaa örinää. Kuinka teknologia kesytetään Helsinki: Hanki ja jää Pyykkönen, T. 26 UIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. Teknologian käyttö ja vaikuttavuus liikuntainterventioissa. Työkyvyn ulottuvuudet yhteenveto ja päätelmät.Teoksessa (Gould ym. Näin ollen on ilm eisesti m uitakin keinoja edistää väestön työkykyä kuin henkilökohtaiset rarm etietokoneet. Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi nro 28. Sievänen, H. Työkyv yn tutkijat listaavat m uun m uassa seura avia keinoja: nostetaan koulutu stasoa, tu etaan perheiden elinoloja, kehitetään työtä ja työoloja, edistetään kansant erveyttä laaja-alaisesti (Gould ym ., 2006). Työkyvyn edistäm inen onnistuu parhaiten eläm änkulun kontekstissa (Gould ym ., 2006). Sovel lusten el inkaari on luonnollisesti arvoitus. Mänttäri, A. Zombeja on kintereilläsi. Nykyi sessä vel voiteliikunnan ilm apiirissä liikunnan nautinnolliset ja kokem ukselliset puolet on yleensä häivy tetty taustalle. Toinen to istaan koukuttavam pia ja yllättäviäkin it-sovelluksia tu odaan m arkkinoill e kiihtyvällä tahdilla. Peli ottaa käyttöön puhelimesi soittolistat. Yksittäisillä m ittarikeskeisillä tutkim uksilla saadaan arvokasta tietoa, m utta vaikuttavuutta ne saavat vasta, kun ne on istutettu laajem piin ja m oni tieteisiin kehyksiin. Helsinki. 6MWT kätevä kävelytesti mobiililaitteella. Vauhtia on pakko nostaa." TEIJO PYYKKÖNEN Tutkimusja julkaisupäällikkö Liikuntatieteellinen Seura ry Sähköposti: teijo.pyykkönen@lts.fi KirjoiLLaja osallistui 24. Suoninen, A. Moilanen, P. Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi nro 29. Tä llaisen kokonaisuuksista lähtevän ajattel un soisi lisääntyv än m yös liikunnan edistäm isessä. M ittaam iseen keskittyvät tu tkim ukset on uskallettava nähdä osana koko eläm äntavan tarkastelua. & Koskinen, S. Tulevaisuuden aikuiset härpäkkeitä ilman liikuntaa. Valtakunnallisille terveysliikuntapäivi/le "Härpäklieetkö meitä liikuttaa?" UKK-instituutissa 24.-25.9.2014 LÄHTEET 24. Liikuntateknologia sen käyttäjät kuka, miksi Ia miten. Jallinoja, P. 2014.Liikuntakynnyksen yli ohjelmista ihmisen kohtaamiseen
Ihmiseen välineellisesti suhtautuva terveyspuhe on ongelmallinen sekä etiikan että terveyden edistämisen näkökulmasta. Varsin usein media esittää terveyden asiana, joka seuraa kehon lujuudesta ja oikeiden elintapojen noudattamisesta. Terveyspuheen tietoteoreettista vinoumaa voi ymmärtää tieteen kulttuurisen aseman kautta. Suomalaisten terveystietoisuus on kohonnut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Olemme OECD:n vertailussa maailman terveimpien maiden joukossa. On houkuttelevampaa ottaa todesta tarina triathlonin ja menestyksen yhteydestä kuin jäädä pohtimaan selkäsairaan ex-urheilijan kokemia menetyksiä tärkeissä ihmissuhteissa. yllä) liikuntatiede päätyy palvelemaan arvoja, joiden lähtökohta ei ole ajatus ainutkertaisen yksilön terveydestä vaan vaihdettavissa olevan henkilöstön työpanoksen maksimoinnista. Esimerkiksi Helsingin Sanomien jutussa (ks. Meitä kehotetaan huoltamaan mieltämme kestävyysharjoittelulla ja hallinnoimaan stressiä crossfitillä. He ovat esillä työelämään liittyvien saavutustensa takia, mutta rinnalla kulkee tarina kehon ja tahdon voimaa vaativasta liikunnallisesta elämäntavasta. Monet osattomatja sairaat kokevat median terveyspuheen itselleen vieraaksi. Myös hyvin koulutetulla voi jäädä huomaamatta, että tieteen nimissä esitetään terveysväitteitä paikoin ilman tiedollista perustaa. Saman Helsingin Sanomien artikkelin mukaan "liikuntapäivät, haastekilpailut ja kävelypalaverit ovat työelämässä jo arkipäivää". Vallitseva terveyspuhe on unohtanut monitieteisen evidenssin, jonka mukaan kokemus perusturvasta edeltää yksilön pyrkimystä kohdella itseään hyvin. Teksti:VIENNA SET ÄLÄ Treenaajan elo ja liikunnan ilo terveyspuheen etiikka ja esikuvien voima suomalaisessa mediassa Terveys on noussut tiedeja lifestyle-journalismin kestoaiheeksi. Kun mielikuvaa työorientoituneesta treenaajasta tutkaillaan vasten terveyttä käsittelevää tieteellistä tietoa, voimme ymmärtää kansanterveyden ongelmien ja median terveyskuvan yhteyttä. Se onkin paljolti suunnattu niille, joiden elintavat ovat somaattisen terveyden näkökulmasta jo verrattain hyvät. "Tehokkaan, jaksavan ja motivoituneen työtekijän kropan ja mielen pitää olla hyvässä kunnossa", toteaatutkija työpaikkojen terveystrendiä käsittelevässä jutussa (HS 7.9. T erveyden esikuvilla on mediassa kaksoisrooli. Useimmat meistä tunnistavat henkilökuvan, jossa jäntevä ja nuorekas osaaja kertoo juoksuharrastuksestaan. Kun ravintoja liikuntatottumuksiltaan moitteeton, mutta arvoiltaan horjuva keskiluokka keskittyy tienaamaan treenija huippuosaajapuheen mukaisia elämän edellytyksiä itselleen ja läheisilleen, syntyy hämmentäviä tilanteita: Miten kertoa liikunnan ilosta kymmenvuotiaalle, LIIKUNTA& TIEOE51 •S/2014 27. Median tapa käsitellä terveyttä on tietopohjaltaan verrattain kapea. Suurimmat ongelmamme liittyvät tänä päivänä mielenterveyteen ja sosiokulttuuriseen osattomuuteen. 2014). Puhe suorituskyvystä, mittaamisesta ja somaattisesta ruumiista korostuu terveyden ja immuniteetin muiden osatekijöiden koetun luottamuksen, psyykkisen toimintakyvyn ja riittävän hyvien ihmissuhteiden kustannuksella. Harvalla on aikaa ja resursseja arvioida kehon lujuutta ja terveyden suorittamista korostavan journalismin arvopohjaa ja tiedollisia lähtöoletuksia. Arjen tuoksinassa on helppo unohtaa, että liikuntaharrastuksen leppymätöntä esittelyä ei aina ohjaa huoli kansanterveydestä. Samalla suomalaisten käsitykset viiteryhmästään ovat muuttuneet: Kysymystä "Miten minun tulisi liikkua, syödä ja harrastaa?" pohditaan sydänsairaan kotikylän porukan sijasta yhä useammin vasten mediasisältöjä, joissa esikuvalliset julkkikset kertovat elämäntyylistään. Somaattinen kansanterveys on Suomessa varsin hyvällä mallilla. Terveyden aineeton perusta taipuu vetäviin otsikoihin kyykkytreenejä huonommin. Media toistaa teesiä, jonka mukaan ihminen tulee onnelliseksi käytyään lenkillä, sen sijaan että kertoisi, että onnellinen ihminen käy lenkillä. Tiedettä arvostetaan Suomessa, mutta syvä ymmärrys tieteestä tietona ja toimintana on aina pienehkön eliitin pääoma. Hyväksytyksi tuleminen sellaisena kuin olemme vaikuttaa kykyymme elää itsemme näköistä, tervettä elämää
Terveyden kokonaiskuvan hahmotus on vaikeaa, mutta tietopohjaltaan laajemmat tavat puhua hyvinvoinnista ovat alkaneet jo valua mediaan. Hinta: d 7 5 € + toim.kulut. Kun näemme arjen ison kuvan, ymmärrämme myös sen osien dynamiikkaa ja jotain myös liikunnan lisäämisen mahdol1 isu uksista, Vähän liikku 1uuhu11.,,,.,1 vat p.1,1l!.l)ld jsl !utklJ<lll.l Julkaisut ovat Liikuntatieteellisen Seuran ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteistuotantoa. Suhde liikuntaan rakentuu osana ihmisen elämän kokonaisuutta. Median tapa käsitellä terveyttä on tietopohjaltaan verrattain kapea. Harva haluaa tavoitella timmin onnistujan identiteettiä, joka tuottaa enemmän maitohappokäyrnistä kuin yhteyttä kanssaihmisiin. Voiko ravitsernusterapeutti lohduttaa vasta eronnutta työkaveria, joka väittää alakulonsa johtuvan väärin syömisestä 7 Ihminen, joka kokee arvonantoa omana itsenään, liikkuu luonnostaan ja tekee työtä iloiten. Tutkimuksellisesti on syytä luopua ajatuksesta, että vähän liikkuvien kohdalla kyse on liikunratutkimuksesta siinä mielessä kuin sitä on harjoitettu. Olennaista liikuttamisessa on ymmärtää liikuntasuhde laveasti. 070 778 6602 tO LTS Lilkuntati~r=llin~n S#'11r-o 28 LIIKUNTA& TIEDESl •5/2014. Hänen väilöstuthimuhsensa häsittelee suomalaista tiedejournalismia. Ihmisen liikunrasuhteessa onparadoksaalisesti kyse kaikesta muusta kuin suhteesta pelkastäan liikuntaan. Tilaukset: www.lts.fi • linda.raivio@lts.fi • puh. Esa Rovio, Anita Saaronen-Kauppinen, Teijo Pyykkönen Liikuntakynnyksen yli ohjelmista ihmisen kohtaamiseen Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi nro 28, 48 sivua, 2014. Vähän liikkuvien aktivointi on enemmän kuin liikuntakysymys. joka itkee väsymystään vanhemman patistaessa kännykän kautta viikon kuudensiin urheiluharkkoihin. Puhe suorituskyvystä, mittaamisesta ja somaattisesta ruumiista korostuu terveyden ja immuniteetin muiden osatekijöiden koetun luottamuksen, psyykkisen toimintakyvyn ja riittävän hyvien ihmissuhteiden kustannuksella. Esa Rovio, Teijo Pyykkönen Vähän liikkuvat juoksuttavat päättäjiä ja tutkijoita Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi nro 26, 54 sivua, 2011. VIENNA SETÄLÄ, FL Tutkija Helsingin yliopisto Sähköposti: vienna.setala@helsinki.fi Kirjoittaja on yhteisliuntatuthija ja taustaltaan evoluutiobiologi. Kun terveyden tavoittelun puhetavat ja käytännöt tekevät oikeutta yksilöiden kokemukselle hyvinvoinnistaan, ihmiset rohkaistuvat kohtaamaan toisiaan ilman kovan treenipuheen suojia. Nämä terveyden esikuvat pitävät itsestään huolta liikkumalla säännöllisesti, mutta sitä ei lainkaan mainita. Uutisvirtaan kaivataan lisää käsikirjoituksia, joissa kadehditut yhteiskunnalliset vaikuttajat kertovat lempeällä huumorilla kommelluksistaan ja uskalluksestaan tutustua heikkouksiinsa. Tehokas ja jaksava työntekijä jää ihmettelemään heidän levollisuuttaan ja alkaa puolisalaa kiinnostua tärkeiden ihmissuhteiden merkityksestä matkalla kohti pitkäkestoisia elintapamuutoksia ja hyvää elämää
JARNO LASANEN erityisliikuntakin eriytyy Liikuntakulttuuri ja erityisliikunta sen osana eriytyy edelleen. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014 29. Taloudellisten voimavarojen rajallisuus pakottaa myös erityisliikunnan toimijat priorisoitiin. Hyvinvointiyhteiskunnan laajeneminen 1970-luvulla vauhditti eritysliikunnan kehitystä. VIII Erityisliikunnan päivät 26.-27.8.2014 ll'~ -/' ~ Teksti: HANNU ITKONEN Notkeaa verko . ja k irjavoituvia tavoi' _L _..;_ ..,,,., Kuva. Olisikin tarpeellista tutkia, ketkä ovat erityisliikuntakentän syrjäytyjiä. Nyt organisoitumisen muotoja ja käytäntöjä räätälöidään uusiksi
(Komiteanmietintö 1981:44.) Komitean mietinnön lukija ja alaa seurannut vakuuttuu siitä, että kyseinen komiteamenettely on ollut omiaan luomaan edellytyksiä alan suunnitelmalliselle kehitystyölle. Työskentelyn perusteellisuudesta voisivat ottaa oppia monet kiireisesti ahertavat selvitysmiehet ja strategioiden laatijat. Eriytymisen seurauksena myös liikuntaja urheiluorganisaatiot ovat olleet jatkuvassa muutoksen tilassa. Olennainen osa kehitystyötä olivat myös tutkimustiedon kartuttaminen sekä koulutustoiminnan käynnistyminen. Seminaareissa ja palavereissa kartoitettiin tarpeita ja esitettiin suosituksia erityisliikunnan kehittämiseksi. Esimerkiksi vuosina 1972 ja 1973 säädetyillä kansanterveyslailla ja lailla lasten päivähoidosta oli mittavia yhteiskuntapoliittisia seurauksia. Nykytilan ja ongelmien kartoituksen ohessa tuotettiin myös kansainvälinen vertailu. Tiedon lisääntyminen liikunnan vaikutuksista on ollut neljäs erityisliikunnan nousuun vaikuttava tekijä. Erityisryhmien liikuntatoimikunnan mietintöön sisältyi myös alan määritelmä. Eittämättä hyvinvointiyhteiskunnan laajeneminen vauhditti erityisliikuntaan liittyviä pohdintoja. Erityisryhmien liikunta määriteltiin "sellaisten henkilöiden liikunnaksi, joilla vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen vuoksi on vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista". Yllättäen sain kuulla, että hänen opiskeluvuosinaan (1967-1973) Jyväskylän yliopiston liikunnanopettajakoulutuksessa ei tunnettu lainkaan erityisliikunnan käsitettä. Samalla voidaan kysyä, mikä tulee olemaan erityisliikunnan lähitulevaisuus. Lopuksi komitea esitti ehdotuksen liikuntalain ja asetuksen muuttamiseksi. Vaikka kyse olikin kansallisen liikuntaelämän muutoksesta, olivat uudet vaikutteet kansainvälisiä. Myös aluepolitiikan harjoittamisen ja sukupuolten tasa-arvon edistämisen kaltaiset yleiset tasa-arvotoimet laajensivat ymmärrystä myös erityisryhmien asemasta ja mahdollisuuksista osallistua yhteiskuntaelämään. (Komiteanmietintö 1981:44, 10.) Erityisryhmien liikunnan käsitettä tarkennettiin 1990-luvulla,jolloin laadittiin uuden vuosituhannen suuntaviivoja. Vauhtia tämänsuuntaiselle organisoitumiselle ovat osin antaneet julkishallinnon linjaukset, joissa ei ole peitelty halukkuutta avustettavien järjestöjen määrän vähentämiseen yhdistymisten kautta. (Itkonen 1996; 2000; 2011 ) Eriytymisen kääntöpuolena on ollut se, että toimijoiden tekemisissä on ilmennyt myös uudenlaista yhteisöja verkostohakuisuutta. Professori Eino Heikkisen johdolla istunut komitea paneutui erityisryhmien liikuntaan perusteellisesti luomalla katsauksen alan historiaan ja käsitteisiin sekä merkitykseen ja kehittämispäämääriin. (Mauri Pietilän suullinen tiedonanto 6.8.2014.) Näin ollen erityisliikuntaa voidaan pitää suhteellisen nuorena käsitteenä. (Komiteanmietintö 1981:44.) Komiteanmietinnön tulevaisuuslinjaukset kirjattiin kehittämisehdotuksiksi. Liikuntalakikomitea 1976; Erityisryhmien liikunta, Kokeiluja tutkimusprojekti 1980; Liikuntalaki 1979). VIII Erit isliikunnan äivät 26.-27.8.2014 L iikuntakulttuurin eriytymisen on katsottu toteutuneen voimaperäisesti 1980-luvun vuosina. Näin suomalainen liikuntakulttuuri kiinnittyi aiempaa tiiviimmin globaaleihin liikuntajärjestelmiin ja -kulttuureihin. Kolmanneksi toisen maailmansodan jälkeinen kuntoutustarve pakotti suuntaamaan katseita myös liikuntaan. Ensinnäkin koululaitoksessa tapahtuneet muutokset ovat kulkeneet koko ajan siihen suuntaan, että lasten yksilölliset tarpeet on otettu huomioon lisääntyvässä määrin. Erityisryhmien liikuntatoimikunnan mietinnössä nostettiin esille myös nuoret vammaiset, joiden määrä oli kääntynyt kasvuun liikenneonnettomuuksien ja työtapaturmien seurauksena. Erityisliikunnan nuoruus Ryhtyessäni pohtimaan liikuntakulttuurin eriytymistä sekä siihen liittyvää erityisliikunnan asemaa käännyin opiskelujani ryydittäneen liikuntakasvatuksen lehtori Mauri Pietilän puoleen. Toiseksi urheilutoiminnan kehittyminen ja laajeneminen on ulottunut myös erityisryhmiin. (Komiteanmietintö 1996: 15.) Vertailtaessa määrittelyjä huomio kiinnittyy jälkimmäisen komitean loppuosaan eli erityisryhmien liikun30 LIIKUNTA & TIEDE 51, 5/2014. Liikunta tuli uudella tavoin osaksi yhteiskuntapolitiikkaa (ks. Erityisliikunnan nousun taustalla oli myös järjestö kentän aktivoituminen ja useiden erityisryhmien oma toimeliaisuus. Useissa yhteyksissä erityisliikunnan nousun taustalla on esitetty olleen neljä vaikuttajaa. 2012; Komiteanmietintö 1981:44.) Yleisempien muutostekijöiden lisäksi katseita voidaan tarkentaa 1970-lukuun ja kysyä samalla, miksi erityisliikunnan nousu ajoittui kyseiselle vuosikymmenelle ja seuraavan vuosikymmenen alkuun. Toimikunta tarkoitti "erityisryhmien liikunnalla yläkäsitettä, joka kuvaa sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on sairauden, vamman tai toimintarajoitteisuuden vuoksi vaikeuksia harrastaa riittävästi liikuntaa ja käyttää yleisiä liikuntapalveluja tai joille liikunnalla on erityistä terveydellistä ja kuntouuavaa merkitystä". (Kaurala & Väärälä 2010; Rintala et al. Seuraavaksi ryhdyin jäljittämään erityisliikunnan käytäntöjä. Nykytilanteessa, jossa liikunnan kansalaistoimijoiden, julkisen liikuntahallinnon ja yksityisen liikuntasektorin suhteista ja tehtävistä käydään keskustelua ja jopa määrittelyja resurssikamppailua onkin aiheellista kysyä: jatkuuko liikuntakulttuurin eriytyminen. Eriytyminen merkitsi jatkuvasti uusien urheilulajien ja liikuntamuotojen rantautumista liikuntakulttuuriimme. (Komiteanmietintö 1981:44.) Vauhtia komiteasta Erityisryhmien liikuntatoimikunnan mietintöä (1981) voi pitää alan kehittämistoimien kannalta käänteentekevänä. Organisaatiomyllerrystä on tehty valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Kustannusanalyysissä osoitettiin, kuinka erityisliikunnan kehittäminen edellyttää myös julkisvallan tuen kasvattamista
Keskustelun tulkinnallisuus ilmenee kysymyksenasetteluna yksilöllisyyden huomioon ottamisesta ja toisaalta tasa-arvoisten käytäntöjen toteuttamisesta. (Bauman 2002) Sosiologi Niklas Luhmann on eriytymisen teoretisoinnin johtavia ajattelijoita. Viime aikoina olemmekin saaneet havaita, kuinka entisenlaisia organisaatiorakenteita ja niiden toimivuutta on kyseenalaistettu. Tällöin tarvitaan sekä tietoa yksilöllistä tarpeista ja kyvyistä sekä ymmärrystä yhteisöllisistä käytännöistä ja mahdollisuuksista. Eriytyvä erityisliikunta. Asian kääntöpuoli on kuitenkin se, että verkostoituminen edellyttää uudenlaisia toimintakäytäntöjä ja aiemmasta poiketen nopeampaa päätöksentekoa. Uudelle vuosituhannelle siirtyminen on tuonut eriytymiseen uusia mausteita. Toiseksi uudenlaiset verkostoiturnisja yhteistyökäytännöt saattavat sinällään koota toimijoita suuremmiksi organisaatioyksiköiksi. Erityisliikunnan toimijakentän ja kohderyhmien monimuotoisuus on jo itsessään tekijä, jonka myötä tarvitaan eriytyneitä katseita. Yhteenvetona voi todeta liikuntakulttuurin 1980-luvulla käynnistyneen eriytymisen jatkuvan. Ensinnäkin liikunnan yritystoiminta on jatkanut kasvamistaan talouden yskimisestä huolimatta. Liikuntakulttuurin eriytymisen jatkumisesta on helposti löydettävissä näyttöä. Hän on tuottanut näkemyksen, jonka mukaan modernisoitumisen myötä yhteiskunnan osasysteemit eli myös organisaatiot ovat eriytyneet hoitamaan omia vastuualueitaan. Mälkiä & Palosuo 1983). Uusia työtehtäviä ja ammatti nimikkeitä syntyy vauhdilla. Ensinnäkin erilaisten intressien myötä myös asetetut tavoitteet ovat tulkinnallisia. Kuntien poikkeava taloudellinen tilanne on omiaan tekemään paikallisesta liikunnan julkishallinnosta ja -palveluista aiempaa kirjavampia. Alan yritysten liikevaihdoksi arvioitiin noin 800 miljoonaa euroa. Muutoksen tarkastelu johdattaa kysymään, onko erityisryhmien liikunnan kehitystyö ollut osa liikuntakulttuurin eriytymistä. Sosiologi Zygmunt Baumanin jo vuosituhannen taitteessa kehittelemä tulkinta notkeasta modernista on arkipäivää nykyoloissakin. Yksi osoitus tekemisten aktivoitumisesta olivat erilaiset oppaat, joita ryhdyttiin tuottamaan erityisliikunnan ohjaustyössä toimiville (ks. Liikuntakulttuurin eriytyLIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014 31. Aiempaa useammat tahot ovat siten omine intresseineen määrittelemässä erityisliikunnan kysymyksiä. Eriytymisen jatkuminen. Etenkin näköpiirissä siintelevä kuntatalouksien kiristyminen pakottaa priorisoimaan toimintoja. Mikäli erityisliikunta nähdään osaksi yleisempää hyvinvointipolitiikkaa, tulisi päätöksentekijöiden huolehtia etenkin heikoimmassa asemassa olevien liikuntamahdollisuuksien turvaamisesta. nan soveltamisen ja erityisosaamisen korostamiseen. Päätoimijoita kentällä ovat julkisen sektorin toimijat sekä erityisliikunnan järjestöt ja edunvalvojat. Näin ollen uudet verkostot saattavat vauhdittaa sisällöllistä eriytymistä. Määrittelijätahojen runsaudella on omat seurauksensa. Toimintojen kirjavoituminen, eli alueelliset ja kulttuuriset erot, on neljäs määrittäjätahojen runsaudesta johtuva seuraus. Etenkin erilaiset projektit ja hankkeet vauhdittavat uudenlaista toimintatapaa. Toiseksi asioiden tulkintaoikeudesta käydään eri toimijoiden välistä hegemonista kamppailua. Näin kansalaiset muokkaavat sekä itselleen että toisille uusia liikunnallisia harrastusmahdollisuuksia. Liikuntakulttuurin eriytymistä voidaan lähestyä myös yhteiskuntatutkijoita keskusteluun kutsuen. Vaikka osalla lajeista on pitkä lajihistoria, niin uusia sovellutuksia luodaan koko ajan. Esimerkeiksi kelpaavat vaikkapa alamäkiluistelu, roller derby, zumba tai suppaus. Erityisliikunnan piirissä ovatkin vilkastuneet keskustelut, jotka liittyvät inkluusion ja eksluusion kysymyksiin (Saari 2011, 123-129). Kunnallisissa liikuntatoimissa on jo nyt tehty painopistevalintoja. Luhmannin mukaan nyky-yhteiskuntaa voi luonnehtia toisistaan riippuvaisten mutta operationaalisesti suljettujen järjestelmien verkostoksi, jossa organisaatiot elävät tietyllä tapaa omaan elämäänsä. Kansainväliseen esimerkkiin vedoten on ryhdytty lisääntyvässä määrin käyttårnäån soveltavan liikunnan käsitettä. Kolmanneksi erityisliikunnan kentälle syntyy väistämättä jännitteitä ja ristiriitoja. (Luhmann 1992, 202-212.) Luhmannin opetus on, että organisoitumisen muotoja ja käytäntöjä räätälöidään alati uusiksi. Yksilöiden kontaktit ovat samanaikaisesti aiempaa yksilöllisempiä ja samalla myös entistä globaalimpia. Erityisryhmien liikunnan institutionalisoituminen on merkinnyt toimijakentän laajenemista. Kysymykseen on suhteellisen vaivatonta vastata myöntävästi. Liikuntakulttuurin eriytymisen jatkumisen myöntäminen antaa luvan esittää kysymyksen, tapahtuuko näin myös erityisliikunnan suhteen. Ne, joilla on riittävästi erilaisia pääomia, voivat ripustella sosiaalisuuden takkiaan alati vaihtuviin naulakoihin. Kolmas eriytymistä aiheuttava tekijä on julkishallinnossa toteutuvat muutokset. Kun liikuntaharrastuksen suhteen tapahtuu yleisestikin tietynlaista polarisaatiota, niin olisi tarpeellista tutkia, ketkä ovat erityisliikuntakentän syrjäytyjiä. Taloudellisten voimavarojen rajallisuus pakottaa myös erityisliikunnan toimijat tekemisten priorisoitiin. Liikuntakulttuurin eriytymisen jatkumisen syitä voi hakea useasta suunnasta. Soveltavan liikunnan lähtökohtana on pyrkimys liikunnan soveltamisesta kaikille. Erityisliikuntaa käsitelleet komiteat ovat eittämättä vauhdittaneet alan kehitystyötä Ja uusien käytäntöjen synnyttämistä. Organisoitumisen monimuotoistumiseen vaikuttavat etenkin julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan uudenlaiset verkostoitumisja projekukäytännöt. (Luhmann 1997, 609-618.) Samalla on syntynyt tilanne, jossa mikään yhteiskunnallinen taho ei voi tuottaa muita sitovaa kuvausta yhteiskunnasta. Vuonna 2011 arvioitiin liikuntapalveluja tuottavien yritysten palveluksessa olleen 8100 työntekijää
Erityisryhmien liikuntatoimikunnan mietintö. Suomalaisen erityisliikunnan muutos julkishallinnon näkökulmasta. Teoksessa Itkonen, H., Heikkala, J., llmanen, K. Liikuntalaki 1979:984. Liikuntatieteiden laitos. Luhmann, N. 2002. Changing Roles and Practices of Sport in Local Context. ln Pereira, A.L. Kokeiluja tutkimusprojekti 1976-1979. Komiteanmietintö 1996:15. '~ Vain puolet kunnista myön .. Tampere. 1997 Die Gesellschaft der Gesellschaft. Laki lasten päivähoidosta 1973:36. Mauri Pietilän suullinen tiedonanto 6.8.2014. Kansalaistoiminnan suuri linja. & Koski, P Liikunnan kansalaistoiminta muutokset, merkitykset ja reunaehdot. 32 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. Kansanterveyslaki 1972:66. Samankaltaisessa jatkuvan muutoksen tilassa näyttää olevan myös erityisliikunta. Kaurala, 0. Opas erityisryhmien liikuntaa ohjaaville. Frankfurt am Main. Erityisestä kaikille avoimeen liikuntaan. Tampere. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 152. Portugal. HANNU ITKONEN, YTT Liikuntasosiologian professori Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: hannu.itkonen@jyu.fi LÄHTEET: Bauman, Z. Itkonen, H. Teksti: SAKU RIKALA Kansalaisten vaarantuu ri i kunn Asukasluvu n pien11fn kuntien erityisliikunnan harrastusm~hdoll~, vaihtelevat suuresr 1.. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu 168. Komiteanmietintö 1981 :44. Proceedings. & Väärälä, A. Helsinki. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Beobachtungen der Moderne. & Niemelä, T. Gaudeamus. Rintala, P., Huovinen, T. Studies in Sport, Physical Education and Health 174. 7th European Association for Sociology of Sport Conference. 2011. 5th-9 th May, Porto. ä avustuksia erityisliikuntaa Palvelut keskittyvät iäkkäisii ja osa pitkäaikaissaipista seki vammaistyhmistä jää ilman ifityislitkuntapalveluita. Kangasala. & Palosuo, M. 2011. Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. 1992. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu no 87 Helsinki. (toim.) 1983. Luhmann, N. Opladen. Vastapaino. Jyväskylän yliopisto. Erityisryhmien liikunta 2000 -toirnikunnan mietintö. Suhrkamp. Kenttien kutsu. Tampere. Inkluusion nosteet ja esteet liikuntakulttuurissa. Erityisryhmien liikunta. (eds.) A Social Perspective on Sport, Health and Environment. Westdeutscher Verlag. 2000. Soveltava liikunta. 1996. 2008. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu n:o 74. 2012. Tavoitteena kaikille avoin liikunnallinen iltapäivätoiminta. Itkonen, H. Erityisryhmien liikunta. Itkonen, H. Notkea moderni. Saari, A. & Garcia, L. Mälkiä, E. VIII Erit isliikunnan äivät 26.-27.8.2014 minen jatkuu notkean verkostoitumisen säestämänä ja tavoitteellisuuksien kirjavoituessa
K uva. -~ äåasiassa an näkök erityislii elvoitett ,•,.-.,c_,.~ j~ Kolmannes liikun~q,I eikt järjestä e~• liikunnan harrastaminen omista lähtökohdista on mahdollista osalle väestöstä vain yhteiskunnan tukemana. Lainsäädännön muk n kunnalta tulee edellyttää laajoille käyttäjäryhmille ja erityisryhmille suunnattuja tavanomaisia, mutta monipuolisia n edistämiseen ja lläpitärniseen tähtää n ha tamismahllisuuksia, joita j hy · ökohdistaan. Kuntien ensisijaisena tehtävänä on edellytysten luominen liikunnalle, mikä pitää sisällään kuite\ös liikunnan järjestämisen ottaen huomioo · mät. o,iat yhäenvertaisten liikuntamahdollisu~n ta keskeisessä asemassa. LA U R I JM K KO LAN A U yhdenvertaisuus pienten kuntien assa untien erityisryhmien liikunnalle on vahva lainsäädännöllinen tuki. Erityisryhmien liikunta vaatii erityisosaamista, jota ei ole eikä voida velvoittaa olevan kaikilla kolmannen sektorin toimijoilla. JärjestöjtJ]. Liikuntalain mukaan liikuntajärjestöt kantavat päävastuun liikuntatoiminnan järjestämisestä. Tukea erityisliikunnalle löytyy muun muassa perustusista, kuntalaistä, yhdenvertaisuuslaista distettavasta liikuntalaista. ryhmät oitettu usein vain niiden jäsenille, eivätkä ole välttämättä kaikille avoimia. Paikallistasolla kuntien erityisliikuntapalve1-. Paikallistasolla kuntien tulisi t va hdollisuudet niille väestöryhmille{ · estötoiminnan piirissä tai joille j ·· j_ I 33. Pienissä russa ei ole myöskään kattavaa järjestökenttää, a tuottaisi palveluita kaikille kohderyhmille
Tämän liikunnallisen tasaarvon lisäksi liikuntalailla tavoitellaan tasa-arvon edistämistä yhteiskunnassa liikunnan avulla. Suorien tukien lisäksi kunnat voivat tukea kansalaistoimintaa myöntämällä liikuntatiloja urheiluseurojen käyttöön joko täysin maksuttomasti tai subventoidulla hinnalla. Pitkäaikaissairaista yleisimmät ovat tukija liikuntaelinsairaiden sekä mielenterveyskuntoutujien ryhmät. Yhteistyö olisi nähtävä etenkin pienissä kunnissa velvoitteen sijaan keskeisenä apuvälineenä monipuolisten liikuntamahdollisuuksien kehittämisessä. Kansalaisjärjestöjen tukemisella tarkoitetaan liikuntalain mukaan pääasiassa liikuntajärjestöjen toiminnan tukemista, kuten suorien vuosija projektiavustusten myöntämistä paikallisille liikuntaja urheiluseuroille. Neurologisia sairauksia sairastaville ei ole sen sijaan juuri ollenkaan ryhmiä. Liikuntatoimista kahdeksan prosenttia ei tuota toimintaa, mutta järjestää palveluita esimerkiksi ostopalveluna. Loppu vajaa kolmasosa ryhmistä jakaantuu eri vammaisryhmille, pitkäaikaissairaille ja muille ryhmille, kuten lapsille ja nuorille. Iäkkäiden ryhmätoiminnan kysyntä on suurta, ja kysyntä vain kasvaa tulevaisuudessa. Yhteistyövelvoitteen toteutumisessa on kuitenkin vielä parannettavaa ja etenkin alueellisen, kuten kuntien välisen yhteistyön osalta. Asukasluvultaan pienissä kunnissa on paljon eroja erityisliikunnan avustuskäytännöissä ja järjestö kentän aktiivisuudessa, mikä näkyy myös suurena vaihteluna erityisliikuntaan myönnetyissä avustuksissa. Pienten kuntien liikuntatoirnista noin kaksi kolmasosaa tekee jonkinlaista yhteistyötä erityisliikunnassa muiden hallinnonalojen, kansalaisopistojen ja järjestöjen kanssa. Selvästi yleisimmät liikuntatoimenvammaisryhmät ovat kehitysvammaisten ryhmät, mutta aistivammaiset jäävät pienissä kunnissa lähes kokonaan ilman ryhmiä. Sen sijaan läheskään kaikissa pienten kuntien liikuntatoimissa ei ole pitkäaikaissairaiden ja eri vammaisryhmien liikuttamiseksi riittäviä henkilöstöresursseja eikä riittävää osaamista. Tulos voitaneen yleistää kattamaan koko kuntaa, sillä jos liikuntatoirni ei huolehdi yhteistyön tekemisestä liikunnassa, yhteistyöstä tuskin huolehtivat muutkaan kunnan hallinnonalat. VIII Erit isliikunnan äivät 26.-27.8.2014 Pienten kuntien liikuntatoimen rooli vaihtelee erityisliikuntapalveluiden järjestämisessä. Avustusten myöntäminen on yleistynyt selvästi 2000-luvun alusta, jolloin keskimäärin 18 prosenttia pienistä kunnista myönsi avustuksia erityisliikuntaan. Erityisliikunnan kansalaistoiminnan tukitasot edelleen alhaiset Kansalaistoiminnan tukeminen on niin ikään keskeinen osa kuntien velvoitetta luoda edellytyksiä liikunnalle. Liikuntatoimista 58 prosenttia tuottaa palveluita omana toimintana, kuten oman ohjaajan toimesta. Kunnista vajaat puolet myöntää järjestöavustuksia erityisliikuntaan. Liikuntatoimen palvelutarjonnan lisäksi iäkkäiden liikuntamahdollisuuksia parantaa iäkkäiden aktiivinen järjestötoiminta:pienissäkin kunnissa toimii useita eläkeläisjärjestöjä, jotka järjestävät liikuntaryhmiä jäsenilleen. Palveluiden keskittyminen iäkkäille on ymmärrettävää. 34 LIIKUNTA& TIEDE51 •5/2014. Laki sallii tuen suuntaamisen myös laajemmalle kansalaistoiminnan alueelle kuin vain liikuntajärjestöille. Liikuntatoimi ei pysty yksin toteuttamaan lainsäädännön velvoitteita ja tarjoamaan riittävän laadukkaita sekä monipuolisia liikuntamahdollisuuksia kaikille kuntalaisille. Muiden kuntien kanssa tekee yhteistyötä vain 40 prosenttia liikuntatoimista. Aistivammaiset ja neurologisia sairauksia sairastavat monesti vailla kunnallisia erityisliikuntapalveluita Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä arvoja liikuntaa koskevassalainsäädännössä. Yhteistyövelvoite täyttyy vain osassa kunnista Nykyiseen liikuntalakiin kirjattiin aikanaan uutena velvoitteena yhteistyövelvoite. Pienten kuntien erityisliikuntatoiminta näyttää kuitenkin keskittyvän iäkkäisiin, etenkin jos kunnassa ei ole hyvin organisoituja liikuntatoimen erityisliikunnan palveluita (esimerkiksi erityisliikunnanohjaajaa) tai kattavaa ja aktiivista kansanterveysja vammaisjärjestöjen verkostoa. Kun kaikissa pienissä kunnissa ei ole myöskään aktiivista järjestökenttää tuottamassa liikuntapalveluita esimerkiksi aistivammaisille tai neuroliikkujille, kaikkien kansalaisryhmien yhdenvertaisissa liikuntamahdollisuuksissa on vielä paljon kehitettävää. Tarvitaan yhteistyötä niin kunnan eri hallintokuntien, kolmannen ja yksityisen sektorin kuin toisten kuntien kanssa. Kolmanneksessa kunnista liikunta toimi ei tuota eikä järjestä erityisliikunnan palveluita vaan luo vain edellytyksiä muille toimijoille järjestää palveluita, kuten tarjoamalla tiloja tai myöntämällä avustuksia toiminnan järjestämiseen. Mitä suuremmasta kunnasta on kyse, sitä yleisempää on avustuksien myöntäminen. Pienessä osassa kunnista, joissa liikuntatoimi ei järjestä erityisliikuntaa, mikään toinenkaan kunnallinen toimija ei järjestä erityisliikkujille liikuntaa. Iäkkäiden liikunta ei vaadi yhtä paljon erityisosaamista ja henkilöstöresursseja kuin esimerkiksi kehitysvammaisten liikuttaminen. Liikuntalailla säädettävän liikunnan julkisen tuen tarkoituksena on edistää kaikkien kansalaisryhmien mahdollisuuksia harjoittaa liikuntaa. Keskimäärin pienten kuntien liikuntatoimien järjestämistä yhdeksästä erityisliikuntaryhmästä (10000 asukasta kohden) iäkkäille on suunnattu 6,2 ryhmää. Keskeisenä yhteistyöalueena liikuntalain perusteluissa mainitaan muun muassa erityisryhmien liikunta. Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä. Näissä kunnissa ollaan esimerkiksi yhdistysten toiminnan varassa, mikä ei ole kuitenkaan paras tae yhdenvertaisten liikuntapalveluiden toteutumiselle kunnassa
Pienten kuntien erityisliikuntapalveluissakin on tapahtunut viime vuosikymmeninä paljon positiivista kehitystä ja toiminta on laajentunut kunnissa. Erityisliikunnassa riittää kuitenkin kehitettävää myös Suomessa, etenkin asukasluvultaan pienissä kunnissa. Kyse on pitkälti resurssien puutteesta, mutta parannettavaa on myös tietotaidossa ja ylipäänsä ymmärryksessä huomioida erityisliikkujien tarpeet, mutta toisaalta myös erityisliikunnan piiriin kuuluvien kuntalaisten aktiivisuudesta vaatia palveluita. Selvityksen kohderyhmänä olivat ne reilut 200 Manner-Suomen kuntaa, joissa ei ollut erityisliikunnanohjaajaa. SAKU RIKALA, HTM Projektipäällikkö Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: saku.rikala@lts.fi Pienten kuntien erityisliikuntaa on selvitetty ensi kerran sitten 2000-luvun alun Liikuntatieteellisen Seuran toteuttamassa Erityisliikuntaa kuntiin 2013-2015 -hankkeessa selvitettiin yhdessä opetusja kulttuuriministeriön kanssa asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikuntapalveluiden tilannetta. Selvityksessä keskityttiin lähinnä kuntien liikuntatoimen tuottamiin palveluihin. Järjestöavustu sten m yöntäm inen erityisliikuntaan on yleistyn yt viim e vuosina, m utta erityisliikunnan osuus kuntien liikuntaan m yöntäm istä avustuksista on edelleen m inim aalinen. Pienet kunnat on syytä huomioida erityisliikunnan kehittämistyössä Kehittyneen liikuntakulttuurin tunnusmerkiksi on sanottu kattavia erityisryhmien liikuntapalveluja. Pienissä kunnissa asuu kuitenkin noin miljoona suomalaista ja samalla 200 000-250 000 erityisliikunnan piiriin kuuluvaa henkilöä. Kaikkien liikuntahallinnon tasojen on syytä jatkossa kiinnittää enemmän huomiota heidän liikuntamahdollisuuksiinsa, jotta yhdenvertaisuus kansalaisten välillä ei vaarannu ainakaan tämän enempää, ja kaikilla on myös tosiasiallisesti mahdollisuus harrastaa liikuntaa omista lähtökohdistaan. lapset ja lajiperusteiset ryhmät} Muiden toimijoiden ryhmät 10 000 asukasta kohden keski määrin 1,31 € 47 % 0,14 € 0,69 € 400 €* 2,5 16,0 h 9,2 h 3,3 h 3,5 h 9,0 6,2 1, 1 1, 1 0,6 25,0 * Keskiarvosta poistettu vain yhtä järjestöä isolla summalla avustaneet kunnat. Samaan aikaan kun osa pienistä kunnista on omaksunut hyvin lainsäädännön velvoitteet erityisliikunnassa ja ottanut palveluiden järjestämisessä sekä johtamisessa aktiivisen roolin, osa kunnista on joutunut nostamaan erityisliikunnan suhteen kädet pystyyn. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna Suomessa on tältä osin kehittynyt ja edistyksellinen liikuntakulttuuri. Viime vuosikymmeninä erityisliikunnan kehittämistyö on keskittynyt ehkä liiaksi isompiin kuntiin. Pääsääntöisesti nämä kunnat olivat alle 10 000 asukkaan kuntia, mutta mukaan mahtui myös kolmasosa 10000-20000 asukkaan kunnista. Selvityksen kohteena olivat siis vammaisille, pitkäaikaissairaille ja toimintakyvyltään heikentyneille iäkkäille suunnatut liikuntapalvelut. Pien ten kuntien erityisliikunnan järjestöavustu s on keskim äärin asukasta kohden 0,14 euro a ja erityisliikkujaa kohden 0,69 euro a. Pienet kunnat on jätetty oman onnensa nojaan, ja kuntien palvelut ovat päässeet eriytymään. Viimeksi näiden kuntien erityisliikunnan tilannetta on selvitetty 2000-luvun alussa. Avustettuja järjestöjä on keskim äärin 2,5 ja keskim ääräinen avustussum m a on noin 400 euro a. Koko tehty selvitystyö on luettavissa raportista "Erityisliikunnan tilanne kunnissa 2073" (Ala-Vähälä, Timo Rikala, Saku) Valtion liikuntaneuvoston internetsivuilta osoitteesta www.liikuntaneuvosto.fi. Tosin monia asioita voitaisiin tehdä paremmin ilman, että tarvitsisi lisätä resursseja. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. Vastaavankokoisissa erityisliikunnanohjaajan palkanneissa kunnissa m yönnetään avustu ksia 0,04-0,05 euro a asukasta kohden eli noin kolm e kertaa vähem m än. Esimerkiksi parempi yhteistyö eri toimijoidenvälillä ei välttämättä vaadi yhtään ylimääräistä euroa, mutta auttaisi monipuolisempien palveluiden tarjoamisessa. Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunnan perustiedosto Liikuntatoimen käyttömenot asukasta kohden keskimäärin Liikuntatoimen käyttömenot erityisliikkujaa kohden keskimäärin 6,56 € Järjestöavustuksia erityisliikuntaan myöntäneiden osuus Järjestöavustukset asukasta kohden keskimäärin Järjestöavustukset erityisliikkujaa kohden keskimäärin Avustussumma järjestöä kohden keskimäärin Avustettuja järjestöjä keskimäärin Liikuntatoimen henkilöstöresurssit erityisliiku ntaan viikossa 10000 asukasta kohden keskimäärin Ohjaus Organisointi ja suunnittelu Muut tehtävät Liikuntatoimen ryhmät 10000 asukasta kohden keskimäärin Ikääntyneet Vammaiset Pitkäaikaissairaat Muut (esim. Nämä kunnat mukaan lukien keskiarvo 548 €. Selvityksen kohderyhmään kuului reilu kaksi kolmasosaa MannerSuomen kunnista, mutta kunnissa asui19 prosenttia Manner-Suomen väestöstä. Kyselyn vastausprosentti oli 63 %. Kuntien tukitoim int a keskittyy voim akkaasti liikunnan ja liikuntajärjestöjen avu stam iseen, vaikka erityisryhm ien liikunnan pitäisi ja kannattaisi olla m erkittävässä asem assa kuntien m äärittäessäliikunnan tu kipolitiikkaansa. Jos kunnassa sijoitetaan resursseja erityisliikunnanohjaajaan, resur sseja ei näytä siis riittävän enää järjestöille jaettavaksi.Suorien avustusten lisäksi osa pienistä kunnista tukee erityisliikunnan kansalaistoim intaa m yöntäm ällä liikuntatiloja yhdistysten käyttöön alennetu ill a hinnoilla. Selvityksen tiedot kerättiin kyselyllä, johon saatiin reilun 130 kunnan vastaukset
/ ./ . Tåstä oli kysymys myös VIII Erityisliikunnan päivien teemaseminaarissa, jonka aiheena oli miten taata joustava palveluketju kuntoutuksesta liikuntaan pitkäaikaissairaille ja vammaisille. 1 ., ' \~ :l I . VIII Erit isliikunnan äivät 26.-27.8.2014 Teksti: ANNE TAULU Saumattomat liikunta palveluketjut purkavat liikkumattomuutta Liikkumattomuus ja liiallinen istuminen uhkaavat terveyttämme. r\ '· ' I ' ;I , ·, ! \ 1 j 1·, J / ,-,. Tutkimusta ja arviointityötä tarvitaan tunnistamaan liikuntatarjonnan katvealueita, kehittämishaasteita ja onnistumisia. Töihin on ryhdyttävä laajalla rintamalla. -t:' 1 ·,! 1 ,, I : .. Saumattomat liikuntapalveluketjut kuntoutuksesta liikuntaan ovat yksi keino purkaa liikkumattomuutta ja lisätä pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten liikuntaa ikäkaaren kaikissa vaiheissa
Kirjallisiin vastauksiin palattiin vielä vastaajakohtaisesti, jotta voitiin varmistua jokaisen näkemyksen esille tulo synteesissä. Suositukset rakentuvat vuorovaikutuksessa Työpajan kuuden pienryhmän suosituksista koottiin yhteiset suositukset luokittelemalla vastaukset laadullisesti ja tekemällä synteesiä. • Tulisiko mielestäsi tehdä valtakunnallinen soveltavan liikunnan toimenpideohjelma, JOSSa luotaisiin suuntaviivat soveltavan liikunnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Päiville osallistui noin 250 soveltavan liikunnan ja erityisliikunnan asiatuntijaa liikuntatoimista, terveydenhuollon organisaatioista, järjestöistä, tiedeja tutkimusorganisaatioista sekä valtionhallinnosta. L iikkumattomuuden ja liian vähäisen liikunnan haaste sekä tutkimuksen ja arvioinnin merkitys nostettiin vahvasti esille VI 11 Erityisliikunnan päivillä 26.-27.8.2014 teemaseminaarissa "Öljyä palveluketjuun joustavasti kuntoutuksesta liikuntaan". Työpajoissa osallistujat tarkastelivat ja työstivät aiheita soveltavan liikunnan ja erityisliikunnan näkökulmasta. Mitkä asiat toteutuvat a) minimitasolla b) perustasolla c) kehittyneellä tasolla. Asiantuntijuudet kohtaavat Jokaisella teemaseminaariin osallistuneella oli mahdollisuus osallistua työpajaan, jossa työstettiin vuorovaikutteisesti liikkumattomuuden ja arvioinnin kysymyksiä. Kukin ryhmä kirjasi ryhmässä käydyn keskustelun pohjalta näkemyksensä ja työskentelyn päätteeksi laadittiin yhteiset suositukset siitä, miten jatkossa liikkumattomuutta tulisi purkaa, miten lisätä liikuntaa, edistää liikunnan asemaa, arvioida liikuntatoimintaa sekä kehittää valtakunnan tasolla soveltavan liikunnan ja erityisliikunnan kokonaisuutta. Osallistujat kirjasivat omat näkemyksensä kysymyslomakkeille. Paikalla oli siis moniammatillinen ja kattava joukko alan asiantuntijoita, jotka saivat osallistua kahteen teemaseminaariin kahdeksan teemaseminaarin valikoimasta. • Mitkä arvioin timittarit soveltuvat mielestäsi järjestöjen soveltavan liikunnan arviointiin. • Miten liikuntaa voidaan lisätä pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten kohdalla. Toteutetaan "Muutosta liikkeellä!" Valtakunnallisia yhteisiä linjauksia terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020: • Ehkäistään arjen istumista lisäämällä yksilöiden, vertaisohjaajien, omaisten sekä ammattilaisten tietoa ja osaamista istumisen haitoista ja sen ehkäisystä sekä mahdollisuuksia sen ehkäisyyn toiminnallisin ja taloudellisin resurssein. Tuloksena teemaseminaarin työpajassa saatiin seuraavat suositukset: 1. Kehitetään yhteistä arviointia ja toteutetaan yhteinen laaja-alainen toimenpide-ohjelma: • Kehitetään määrällisten mittareiden (mm. Kuntoutuksesta liikuntaan palveluketjua käsitelleessä teemaseminaarissa syvennyttiin aiheeseen kuulemalla asiantuntijapuheenvuorot terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjauksista ja toimeenpanosuunnitelmasta sekä kuntoutuksen ja liikunnan välisistä liikuntapalveluketjuista. 2. Työpajaan osallistuneet 54 alan toimijaa jaettiin kuuteen ryhmään, joissa he ryöstivät seuraavia kysymyksiä: Kuva: MALIKE/JANNE RUOTSALAINEN • Miten arjen istumista voidaan ehkäistä pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten kohdalla. jäsenten, osallistujien ja ryhmien määrät) lisäksi laadullisia LIIKUNTA& TIEDE51 •5/2014 37. • Miten liikunta saadaan nostettua keskeisempään osaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. • Lisätään liikuntaa elämänkulussa tuomalla liikuntatarjonta päivittäiseksi lähelle yksilöä ja nostetaan liikunta keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, sairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Jos, niin miten. • Järjestöjen liikuntatoimintaa voidaan arvioida laatutasojen avulla. Niiden tueksi lisätään a) koulutusta ja liikunnallisen kuntoutuksen tutkimusta, b) saumattomien liikunnan palveluketjujen luomista terveydenhuollon, liikuntatoimen ja järjestöjen välille hyödyntämällä jo olemassa olevia toimintamalleja sekä c) tiedottamista niistä avoimesti muille toimijoille. Työpajatyöskentelyssä korostuivat ratkaisukeskeisyys, vuorovaikutus, innovatiivisuus, jokaisen asiantuntijan arvostaminen, yhteistyö ja avoimuus
Laatu-tasot toimivat kunnissa, järjestöissä ja paikallisyhdistyksissä työkaluna, jonka avulla on mahdollista arvioida liikuntatoiminnan kehittymistä ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä paikallis-, alueja valtakunnan tasolla. 3. Etsi vierellesi ne kumppanit, joiden kanssa voit käytännön tasolla viedä eteenpäin suosituksia. hyvin vointikertomus. Toimenpideohjelma palvelee koko liikuntakenttää, luo suuntaviivat toimialalle ja sen kehittämiselle sekä edistää saumattoman liikuntapalveluketjun toteutumista kuntoutuksesta liikuntaan. Kokeneet asiatuntijat puolestaan saavat työhönsä arvioinnin ja kehittämisen työkalun, jolla on vahva painoarvo myös toimialan valtakunnallisen kokonaiskehityksen näkökulmasta. 6. VIII Erit isliikunnan äivät 26.-27.8.2014 mittareita (liikuntatoiminnan suunnitelmallisuus ja sisältö, ohjaajien osaaminen, osallistujien palaute), jotta myös liikuntatoiminnan laatua voidaan arvioida luotettavasti, yhteismitallisesti ja pitkäjänteisesti. Arvioinnin kehittäminen palvelee koko toimialaa, kuntia, järjestöjä, paikallisyhdistyksiä sekä valtionhallintoa. Toimenpideohjelman tulee olla käytännönläheinen, jotta se ei jää strategiatasolle ja koordinaatiovastuun tulee olla opetusja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueella ja sosiaalija terveysministeriöllä. Noviisit saavat tärkeän "tarkistuslistan", jonka avulla he voivat arvioida liikuntatoiminnan kehittämistarpeita. YH Työhyvinvointivalmentaja Toiminnanjohtaja Soveltava Liikunta Soveli ry Turku Sähköposti: anne.taulu@soveli.fi liman arviointia ei ole suuntaa. Liikunta-alan ammattilaisten tulee kuitenkin edelleen pystyä perustelemaan liikunnan hyötyjä. Muista, että korjausliikkeet eivät ole virheliikkeitä päinvastoin! Vinkkejä vastuuhenkilöille: 1. Huolehdi siitä, että liikuntaneuvonta otetaan kuntasi perusterveydenhuollon yhdeksi ennalta ehkäiseväksi palveluksi. Tämä tukee neuvolan, kouluja opiskelijaterveydenhuollon, varusmiesten, työterveyden ja työttömien terveydenhuollon preventiivistä työtä sekä mahdollistaa saumattomien liikuntapalveluketjujen rakentamisen kuntoutuksesta liikuntaan. Tähän teemaseminaari antoi uusia eväitä. Liikkumattomuuden ja liian vähäisen liikunnan riskit on saatettu laajasti koko väestön tietoisuuteen ja liikunnan rooli preventiona tulee tulevaisuudessa korostumaan entistäkin enemmän. Lisätietoja: www. 4. Kirjaus mahdollistaa horisontaalisen yhteistyön. Seuraavassa lyhyesti vielä muutamia vinkkejä käytännön työtä tekeville ja kuntien vastuuhenkilöille. fi 2. 38 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. ANNE TAULU, FT, TtM, krisoch katastrofsk. Suuntimia, työkaluja kehittämiseen ja arviointiin Liikkumattomuuden purkamisen ja liikunnan lisäämisen tärkeys sekä arvioinnin merkitys on tiedetty jo pitkään. 2. • Kuvataan liikuntatoiminnan laatu tasot, jotka toimivat lähtötasona toimenpideohjelmalle. Hyödynnä toimintasuunnitelmaa tehdessäsi suosituksia ja perustellessasi toimintaa ja siihen tarvittavia resursseja. Se toimii hyvinvointi tiedolla johtamista ja päätöksentekoa tukevana välineenä. Varmista, että liikunta on kirjattu kaikkia väestöryhmiä koskien kuntasi strategiaan. Tarkista, toteutatko työssäsi jo suosituksia. Vinkkejä käytännön työtä tekeville: 1. Ole ennakkoluuloton, avoin ja kokeile rohkeasti. • Toteutetaan yhteinen laaja-alainen soveltavan liikunnan toimenpideohjelma/valtakunnallinen erityisliikunnan kokonaisselvitys moniammatillisena yhteistyönä eri toimijoiden ja hallintokuntien välillä. 3. Suositukset antavat soveltavan liikunnan ja erityisliikunnan alalla toimiville asiantuntijoille lisäksi selkeän ohjeistuksen siitä, miten liikuntatoimintaa tulisi kehittää neljän seuraavan vuoden aikana. Rakenna alueellisia verkostoja, joissa kehitetään sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja saumattomia liikuntapalveluketjuja. Tarvitsemme tutkimus-, arviointija seurantatietoa, jotta tiedämme, millä mekanismeilla saadaan aikaan yhteiskunnallisesti merkittäviä ja vaikuttavia tuloksia. 5. Huolehdi siitä, että kunnassasi on tehty hyvinvointikertomus. Jos kaipaat apua, hanki itsellesi samalla alalla toimiva kokenut mentori. Laatutasotarkastelun avulla on mahdollista kehittää liikuntatoimintaa systemaattisesti seuraavalle tasolle, lisätä liikettä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa sekä purkaa päällekkäistä toimintaa
LIIKUNTA & TIEDE 51 , 5/2014 39. Asia on todettu myös valtion liikuntaneuvoston arviointiraportissa (2013:8), jossa todetaan liikuntapolitiikan tavoitteenasettelun olevan suhteellisen yleisluonteista edellytysten luomista, kehittämistä ja eri tahojen avustamista ilman tarkkoja määrällisiä tavoitteita, mikä tekee onnistumisten ja epäonnistumisten osoittamisen vaikeaksi. www.liikuntaneuvosto.fi * Soveltavassa liikunnassa on kyse sellaisten henkilöiden liikunnasta, joiden on vamman, sairauden, toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan. Raportti kuntien erityisliikunnan tilanteesta vuonna 2009.Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010 17 Helsinki: Yliopistopaino. On tärkeää ymmärtää, että ilman arviointia ei ole suuntaa. (Sosiaalija terveysministeriö 2013.) Vision toteutumisessa kriittisinä tekijöinä ja toimeenpanon keskeisinä tavoitteina ovat seuraavat elementit: 1) liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitys ymmärretään yksilön ja yhteiskunnan terveyden, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusedellytyksenä, 2) eri hallinnonalat ja organisaatiot luovat mahdollisuuksia ja tukevat fyysisesti aktiivista elämäntapaa, 3) fyysisen aktiivisuuden edistäminen perustuu sidosryhmien välisiin kumppanuuksiin, toimiviin rakenteisiin ja hyvään johtamiseen ja 4) yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Myös seurantaja arviointi tiedon puute ja tiedon hajanaisuus avustuspolitiikan ydinalueilta, kuten liikunnan kansalaistoiminnasta, vaikeuttavat toimenpiteiden todellisten vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia (Valtion liikuntaneuvoston arviointiraportti 2013:8). Linjausten visio vuoteen 2020 on, että suomalaiset liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän koko elämänkulun aikana. (Sosiaalija terveysministeriö 2013.) Liikuntatoiminnan vaikuttavuuden arviointi ottaa niin soveltavan liikunnan* alalla kuin koko liikuntakulttuurissakin vasta ensi askeliaan, erityisesti kun arvioinnin tasoa verrataan terveydenhuoltojärjestelmään, jossa vaikuttavuuden arviointi on keskeinen osa toimintoja. Helsinki, sosiaalija terveysministeriö, opetusja kulttuuriministeriö. Liikunta vaatii tällöin soveltamista ja erityisosaamista. Sosiaalija terveysministeriö 2013.Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020.Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2013: 10. Liikunnan soveltamista ja liikuntaan liittyvää erityisosaamista tarvitsee nykypäivänä noin viidesosa suomalaisista sairauden, vamman tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi (ks. LÄHTEET Ala-Vähälä, T. Arviointi valtion liikuntatoimen määrärahojen kasvun tuloksista hallituskaudella 2007-2011 Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:8. 2010. Tarvitsemme tutkimus-, arviointija seurantatietoa, jotta tiedämme, millä mekanismeilla saadaan aikaan yhteiskunnallisesti merkittäviä ja vaikuttavia tuloksia. Ala-Vähälä 2010) Vaikuttavuutta arvioimaan, toimivia mekanismeja kartoittamaan T erveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan strategisten linjausten (Tehyli) päätarkoituksena on vahvistaa liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden asemaa läpäisyperiaatteella koko suomalaisessa yhteiskunnassa, lisätä väestön terveyssuositusten mukaista liikkumista ja vähentää fyysistä passiivisuutta
VIII Erit isliikunnan äivät 26.-27.8.2014 TEKSTl:TANJATAURIA, SUSANNA TERO Suostuisitko itse. . , ,,.,. •· Kuva: MALIKE/JANNE RUOTSALAINEN 40 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. \ ~ vaikeavammaiset Ihmiset jäävät liian usein liikuntapalveluiden ulkopu :_. t'.-,,1 ,._ "-)· ., \ ,. ' /v , . .--~N~_.. '~. l 1/ -, ·_. /" JJ~ .. · 1~ \,' , .. )_· . -r, ilr !~ · ~" • > . (l'!-·,J ~~ ' ~ . / . . •, ' ,
Osallistumisen kokemukset olivat niin vahvoja ja positiivisia, että koululle hankittiin oma luistelukelkka koulun niin sanotusta tasa-arvorahasta. Tiivistetysti suositukset käsittelevät koulutusta, avustajaresursseja, osallistumisen mahdollistavia apuja toimintavälineitä, kuljetuspalveluita, kohderyhmän tavoittamista ja yli hallinnonalojen tapahtuvaa yhteistyötä. Ovatko tarjolla olevat palvelut todella sellaisia. Kuulemme Malike-toiminnassa (Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike-toiminnan nimi tulee sanoista matkalle liikkeelle keskelle elämää) jatkuvasti kokemuksia vaikeavammaisten henkilöiden liikunnasta, liikkumisesta ja osallistumisesta sekä siitä, kuinka eri tavoin vammaiset ihmiset tulevat suljetuksi pois esimerkiksi koululiikunnan piiristä. Tieto on levinnyt koululta koteihin ja perheet ovat LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014 41. Heillä on suuri riski menettää itsemääräämisoikeutensa lähi-ihmisille. Vaikeavammaiset ihmiset ovat syrjäytyneet liikuntapalveluista. Kuilu kasvaa entisestään, mikäli riittävää osaamista, avustajaresursseja, kuljetuspalveluja sekä apuja toimintavälineitä ei pystytä takaamaan. Mutta kuinka moni palveluita hakeneista ja saaneista vaikeavammaisista pääsee osallistumaan liikuntaan tai liikuntapalveluihin. Kaikille toimijoilletulee kirkastaa toimintakykyyn perustuva määrittely kohderyhmästä kehitettäessä vaikeavammaisten kuntalaisten liikuntatoimintaa. Eräs koulu vuokrasi aktiivisesti hiihtoja luistelukelkkaa mahdollistamaan kaikkien oppilaiden osallistumista. Langattomia äänestyspäätteitä käyttäen kartoitimme osallistujien mielipiteitä aiheesta esitettyihin kysymyksiin. Kuulemme myös paljon positiivisia kokemuksia vaikeavammaisten henkilöiden liikunnasta, liikkumisesta ja osallistumisesta. Toisaalla liikuntavammaisen lapsen siirtyessä esiopetuksesta lähikouluun vanhemmille ilmoitettiin, ettei lapsi voi osallistua liikuntatunneille. Esityksessä uudeksi liikuntalaiksi todetaan, että terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa olisi myös toiminta, jolla kohennetaan vamman tai sairauden takia erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden toimintakykyä. Työpajan tulosten pohjalta koottiin suositukset vaikeavammaisten henkilöiden liikunnan kehittämiseksi. Kyseessä on usein aktiivinen ja jaksava perhe, jonka toimintakulttuuriin kuuluu liikkuminen ja harrastaminen. Paljon on tapahtunut osallistumisen edistämiseksi. Laadittaessa toimenpidesuunnitelmia osallistumisen edistämiseksi vaikeavammaisten ihmisten oma ääni tulee saada kuuluviin.Mitä ovat ne toiminnot, joihin halutaan osallistua. Olemme kuulleet lukemattomia tarinoita siitä, kuinka oppilaat eivät pääse osallistumaan koulun liikuntatunneille. Työpajan "Vaikeavammaiset lapset ja aikuiset kunnan liikuntapalveluissa" keskusteluissa kävi ilmi, että vaikeavammaisuuden käsite ymmärretään hyvin eri tavalla ja laajasti, mikä hämärtää todellista vaikeavammaisille soveltuvan toiminnan määrää. Erityisen huolestuttava on niiden vaikeavammaisten tilanne, jotka eivät itse pysty kertomaan mielipidettään ja tahtoaan. Myös hengityskonetta käyttävä oppilas pääsi luistelemaan ensimmäistä kertaa elämässään. Näissä positiivisissa kokemuksissa taustalla on usein myös innostunut ja aktiivinen ammattilainen tukemassa ja ohjaamassa liikkujaa sekä lähi-ihmisiä. Nyt osallistumaan pääsevät myös pyörätuolia käyttävät oppilaat. Huonoista kokemuksista voi muodostua myös pelkoja ja ne jatkavat syrjäytymisen kehää. Pakkasen vuoksi käyttöön oli järjestetty jäähalli. Kuntien ja järjestöjen yhteistyönä tulee huolehtia tiloista, välineistä, kuljetuksista, ohjaajista ja avustajista. Puhevammaisten tulkkipalvelu, henkilökohtainen apu ja rakennetun ympäristön esteettömyys ovat esimerkkejä palveluista ja rakenteista, joista jotkut ovat varmasti saaneet tarvitsemaansa tukea. He ovat täysin avustavien ihmisten tarjoamien kokemusten ja mahdollisuuksien varassa. Kaikkein syrjäytyvin ryhmä ovat ne ihmiset, joilla on vaikea liikuntavamrna ja/ tai ymmärryksen vamma. Erään koulun opettaja kävi Malikkeen Ulos talosta, pois pihasta -toimintavälinekoulutuksen ja organisoi uusien kokemusten ja tiedon innoittamana varainkeruun,jolla hankittiin koululle luistelu tukia ja kelkkoja jotka mahdollistavat hiihdon, luistelun ja mäenlaskun. "Ei meille mitään ilman meitä" vaikeavammaiset mukaan suunnitteluun Jo edellisten erityisliikunnanpäivien pohjalta laadituissa kehittämissuosituksissa todettiin, että toimenpiteet vaikeasti vammaisten henkilöiden liikunnan kehittämiseksi tulee käynnistää valtion liikuntaneuvoston erityisliikuntajaoston vuonna 2007 valmisteleman ohjelman perusteella. Eräässä vaikeavammaistenlasten esiopetusryhmässä oli ilmoitettu, etteivät lapset ulkoile. M onia vaikeavammaisten ihmisten osallistumisen esteitä on tunnistettu jo pitkään, mutta samat haasteet toistuvat yhä uudestaan, kuten myös Vlll Erityisliikunnan päivillä pitämässämme työpajassa "Vaikeavammaiset lapset ja aikuiset kunnan liikuntapalveluissa" todettiin. Vastaavasti voimaannuttavat osallistumisen ja osallisuuden kokemukset rohkaisevat hakeutumaan vapaa-ajan harrastuksiin. Tunnit on korvattu esimerkiksi fysioterapialla tai kuvaamataidolla.Vastaavia tarinoita on kertynyt Malikkeen yli 15 toimintavuoden aikana valtavasti. Valintoja voi tehdä kun on kokemuksia Vaikeavammaiset ihmiset voivat syrjäytyä myös erityisliikunnan palveluiden sisällä, jos heillä ei ole aikaisempia kokemuksia, joihin he voisivat valinnoissaan tukeutua. Aikaisemmat kokemukset esimerkiksi koululiikunnassa voivat olla negatiivisia ja oppilaalta on voitu sulkea pois mahdollisuuksia osallistua
Jokaisella lapsella on oikeus osallistua merkitykselliseen tekemiseen ja kasvun mahdollistavaan toimintaan, iloonja leikkiin yhdessä vanhempien, sisarusten ja toisten lasten kanssa niin päiväkodissa, koulussa, kotona kuin vapaa-aikana. Välineiden avulla lapsella on mahdollisuus oppia, tehdä valintoja ja saada kokemuksia elinympäristöstään. Lasten kohdalla toimintaja apuvälineet eivät korvaa ainoastaan sen hetkistä puuttuvaa ikätasoon kuuluvaa toimintaa, vaan ne ovat myös henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen tukena vahvistamassa fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia valmiuksia. Osallisuus on yksi tärkeimpiä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen oikeuksista. Vapaa-ajalle apua myönnetään harrastuksiin, muuhun sosiaaliseen toimintaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseenlähtökohtaisesti vähintään 30 h/kk. Kunnan tulee järjestää henkilökohtaista apua, jos henkilö välttämättä ja toistuvasti tarvitsee toisen ihmisen apua pystyäkseen tekemään omaan elämäänsä kuuluvia asioita. Koululaiset ja heidän opettajansa pääsisivät hyödyntämään niitä koulujen retkillä ja koululiikunnassa esimerkiksi luistelukelkoilla voi osallistua luistelutunneille, keikoilla mäenlaskuun, välituntileikkeihin ja lumella liikkumiseen sekä maastopyörätuoleilla ja -rattailla retkille ym. Välineitä voitaisiin lainata liikuntaryhmiin, seuratoimintaan (esim. Välineitä voitaisiin hyödyntää myös koululaisten iltapäivä toiminnassa. Kaikki lapset kykenevät ilmaisemaan itseään ja osallistumaan, kunhan aikuiset löytävät keinot tukea ja ymmärtää lasta. Henkilökohtainen apu kohdistuu niihin toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Lapsen edun toteutuminen vaatii myös vanhempien ja ammattihenkilöiden yhteistä ymmärrystä ja eri tahojen yhteistyötä. Aikuisilla on velvollisuus huolehtia siitä, että lasten oikeudet toteutuvat. Jotta vaikeavammaiset lapset voisivat kokea tämän, he tarvitsevat usein toisen ihmisen apua ja sopivan toimintavälineen. ammattilaisten pääseminen täydennyskoulutuksiin tulee varmistaa. Jo muutamalla kunnassa olevalla lainattavalla toimintavälineellä (määrä riippuu kunnan koosta) mahdollistuisi vaikeavammaisten kuntalaisten osallistuminen nykyistä paremmin ja spontaanimmin. että välineitä tulisi saada käyttöön mahdollisimman läheltä omaa asuinkuntaa, mieluimmin sadan kilometrin säteellä. Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä omien valintojensa toteuttamisessa niin kotona kuin kodin ulkopuolella. Koulutusta vaikeimmin vammaisten osallistumisen mahdollistamiseen Työpajaamme "Vaikeavammaiset lapset ja aikuiset kunnan liikuntapalveluissa" osallistuneista kaikki olivat sitä mieltä, että tarvitaan lisää kaikkein vaikeimmin vammaisten osallistumisen mahdollistamiseen, toimintavälineisiin ja soveltavan liikunnan apuvälineisiin liittyvää koulutusta. Opettajan mukaan erilaisten toimintavälineiden tarve vain kasvaa, koska kokemukset ovat kaikille niin vahvoja. Päivittäisiin toimiin, työhön ja 42 LIIKUNTA &TIEDE 51 , 512014. Käytännössä on katsottu riittävän, että jollain tavalla pystyy ilmaisemaan, mitä haluaisi avustajan kanssa tehdä. Vaikeasta vammasta tai sairaudesta huolimatta lapsella on oikeus osallisuuteen ja täysipainoiseen elämään. Erityisliikunnanohjaajien, luokanopettajien, fysioterapeuttien, liikunnanopettajien, henkilökohtaisten avustajien ym. Henkilökohtaista apua haettavissa myös harrastuksiin Yksi vastaus avustajatarpeeseen on henkilökohtainen apu, joka on vammaispalvelulain mukainen palvelu. Toimintaja apuvälineillä mukaan leikkiin, liikuntaan, ryhmään yhdenvertaisena Tarve kunnissa olevista lainattavista ulkokäyttöön soveltuvista toimintavälineistä ja soveltavan liikunnan apuvälineistä nousi esille työpajassa. luontoliikkumiseen. Se puolestaan tuottaa vaihtelevaa liikettä, jolloin lapsi saa erilaisia liike-, tasapaino-, asentoja tuntoaistimuksia. VIII Erit isliikunnan äivät 26.-27.8.2014 lainanneet koulun välineitä myös vapaa-ajalla sekä käynnistäneet omia välinehankintoja. Kuntalaiset voisivat lainata välineitä omaehtoiseen liikkumiseen. Nopeuden ja liikkeen suunnan vaihdosten lisäksi ulkona esimerkiksi tuuli, sade, tuoksut, pakkanen, lumen narske tai hiekan rapina tuottavat monenlaisia aistimuksia. kuntoja luontolenkit, suunnistus, geckätkentä, frisbeegolf, erilaiset pelit, luistelu, hiihto jne.), asumisyksikköihin, päivätoimintaan. Se vaatii aitoa kiinnostusta ja halua tutustua lapseen. Palvelun myöntämiskriteerit täyttävällä vaikeavammaisella (myös kehitysvammaisella) henkilöllä on tähän subjektiivinen oikeus. Lisäksi ne mahdollistavat lapselle ryhmässä toimimisen, liikkumisen ja osallistumisen yhdessä muiden kanssa, yhdenvertaisena. Vaikeavammaisten lasten perheillä ei useinkaan jää energiaa lasten liikuntaharrastusten pohdinnalle ja sopivan ryhmän etsimiselle.Lapsuudessa ja nuoruudessa opittu liikunnallinen elämäntapa kantaa usein läpi elämän. Tulee varmistaa, että ammatillisten opintojen opintosisällöissä on käsitelty monipuolisesti ja käytännön läheisesti vaikeavammaisten ihmisten liikunnan mahdollistaminen, uusia lajimahdollisuuksia huomioiden. Suurten kaupunkien erityisliikunnan verkostoseminaarissa vuonna 2011 pohdittiin myös liikunnan apuja toimintavälineiden lainausja vuokraustoiminnan riittävyyttä. Kyseisen ryhmätyön tuloksissa todetaan mm. Lapsella on oikeus saada riittävästi tukea, kannustusta, rohkaisua ja monipuolisia kokemuksia arjessa, jotta hänellä on mahdollisuus elää osana perhettä ja lähi yhteisöään. Vammaispalvelulaki edellyttää, että vammaisella henkilöllä on "voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa", jotta hän voi saada henkilökohtaista apua. Tämän vuoksi on tärkeää ohjata ja tukea vanhempia. Välineet mahdollistavat vaikeavammaiselle lapselle osallistumisen leikkiin ja liikkumiseen erilaisissa maastoissa ja olosuhteissa
Monet vaikeavammaiset henkilöt tarvitsevat vahvempaa ohjausta ja tukea löytääkseen kunnan liikuntapalvelujen piiriin. Ongelmallista on ollut myös se, että henkilökohtaisen avun hakemukseen täytyy kirjata mitä harrastuksia henkilöllä on. On tärkeää, että vaikeavammaiset ihmiset saavat mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja ottaa käyttöön heillä olevia voimavaroja. Esteettömyys parantaa ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa, edistää ihmisoikeuksien toteutumista sekä vähentää osaltaan syrjintää ja syrjäytymistä. Tällöin voi olla hyvä järjestää toiminta niin, että kunnan erityisliikunnanohjaaja ja avustajat menevät esimerkiksi asuntolaan ja toiminta järjestetään asuntolan ympäristössä. Erityisen paljon yhteistyötä vaaditaan, kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Henkilökohtaisesta avun myöntämisperu steista ei tiedetä riittävästi ja liikkeellä on väärää tietoa. Usein luullaan, ettei hen kilökohtainen apu kuulu kehitysvammaisille henkilöille ja ettei se kuuluisi henkilöille, jotka asuvat esimerkiksi ryhmäkodeissa. On tullut aika suunnata ajatukset ongelmakeskeisyydestä voimavarakeskeiseen ajatteluun. Parhaimmillaan tilanne olisi tietenkin sellainen, että osallistujalla on hänet tunteva avustaja ja riittävät kuljetuspalvelut käytössään, jolloin hän voi itse valita mihin toimintaan ja milloin hän osallistuu. Vuodesta 2012 Malike on palvellut kaikkia vaikeavammaisia henkilöitä iästä riippumatta. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden vaatimuksia, ja edellyttää aktiivisia toimia vammaisten henkilöiden yhdenvertaisten ihmisoikeuksien ja osallisuuden takaamiseksi. Se on tärkeä konkreettinen tapa edistää erityisesti vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta. Sosiaaliseen esteettömyyteen Tilanteen muuttuminen vaatii myös asenteiden ja toimintatapojen muutosta.Esteettömyyden yhtenä lähtökohta on sosiaalinen esteettömyys, jossa on kyse asenteista ja tahdosta. Asenteet nousevat tiedosta ja tietämättömyydestä, ja ne ratkaisevat, miten sosiaalinen esteettömyys käytännössä toteutuu. Perustuslain yhdenvertaisuussäännökseen nojaten kunnan erityisliikunnan tarjonta ei saa sulkea pois vaikeavammaisia kuntalaisia. Viisivuotinen AikuisMalike -projekti tuli Malikkeen täydennykseksi vuonna 2007, kun yksikön ensimmäiset asiakkaat olivat jo varttuneet nuoriksi aikuisiksi. opiskeluun apua tulee saada tarpeen mukainen määrä. On pohdittava myös erilaisia ryhmätoiminnan järjestämisen ja avustajatoiminnan malleja. Kohderyhmä tavoitetaan yhteistyöllä Yhdistämällä voimavaroja sekä hyödyntämällä eri hallinto kuntien osaamista ja verkostoja saadaan kartoitettua vaikeavammaisten kuntalaisten määrää ja tarpeita liikuntatoiminnalle. Ajateltaessa tilannetta yksittäisen kunnan kannalta vaikeavammaisten osallistumisen ja liikkumisen mahdollisuuksien paraneminen vaatii hallintorajat ylittävää yhteistyötä ja resurssien yhteistä suuntaamista. Usein henkilökunnan määrä asuntoloissa ja päivätoiminnassa on niin niukka, ettei toisaalla kokoontuvaan ryhmään osallistuvien mukaan voida irrottaa riittävästi henkilökuntaa. Aito osallisuus on sitä, että ihminen itse kokee olevansa osallisena toiminnassa. Osallisuus syntyy yhteisöllisesti, se on yhteistä tekemistä. Sosiaalisesti esteettömässä toiminnassa jokainen tuntee olevansa tervetullut ja tulee kuulluksi itsenäisenä toimijana, vammastaan huolimatta. Malike syntyi turvaamaan monivammaisten lasten laadukasta lapsuutta. LIIKUNTA & TIEDE 51 , 5/2014 43. Henkilökohtaista apua haetaan kotikunnalta. On kuitenkin tärkeää, että läsnä on ihmisiä jotka tuntevat vaikea vammaiset osallistujat ja pystyvät kommunikoimaan heidän kanssaan. Sopimuksen täytäntöönpano ei ole budjettieikä mielipidekysymys, vaan oikeudellinen velvoite.Tavoitteena on YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan sopimuksen ratifiointi tällä hallituskaudella. Jokaisella on oikeus liikkua, toimia ja osallistua joko omilla kyvyillään tai toisen ihmisen tuella, tarvittaessa apuja toimintavälineitä hyödyntäen. Samoin kuljetuspalvelun järjestäminen voi olla hankalaa. Eri ammattilaiset kohtaavat vaikeavammaisia ihmisiä perheineen ja pystyvät viemään tietoa palveluista ja ohjaamaan heitä palveluiden piiriin. Myöskään henkilökohtaista apua ja tulkkipalvelua ei ole aina tarpeesta huolimatta saatavilla. Malike käynnistyi EU:n komission pilottihankkeena Pirkanmaalla ja PohjoisKarjalan alueella, mutta vakinaistui sittemmin pysyväksi osaksi Kehitysvammaisten Tukiliiton toimintaa. Harrastuksia voi olla vaikea kirjata, jos niistä ei ole vielä kokemuksia.Henkilökohtaista apua tarvitaan siihen, että voi osallistua ja saada kokemuksen, jonka jälkeen on mahdollista tehdä päätöksiä.Osallistuminen ei ole vielä osallisuutta. TANJA TAURIA, tt, LOT, Verkosto koordinaattori Kehitysvammaisten Tukiliitto ry/Malike-toiminta Sähköposti: tanja.tauria@kvtl.fi SUSANNA TERO, sh Amk Malike-toiminnan esimies Kehitysvammaisten Tuki liitto ry/Malike-toiminta Sähköposti: susanna.tero@kvtl.fi Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike eli Matkalle liikkeelle keskelle elämää aloitti toimintansa projektimuotoisena 1.12.1997. Kaikkien julkisten ja yksityisten toimijoiden tulee sisäistää suuria muutoksia, jotta YK:n sopimus toteutuu
Toisaalta kuntien erityisliikunnanohjaajien organisoima liikuntatoiminta on pysynyt määrällisesti lähes ennallaan neljän vuoden takaiseen selvitykseen verrattuna, eikä toimintaa kyetä lisäämään nykyresursseilla. Tämä tapahtuu valtakunnan tasolla esimerkiksi projekteina, paikallistasolla poikkihallinnollisesti, yli kuntarajojen 3. K ahdeksannet Erityisliikunnan päivät järjestettiin Jyväskylässä 26.-27.8.2014 ja päiville osallistui noin 250 alan asiantuntijaa. Tuetaan pienten kuntien erityisliikuntaa • Lisätään yhteistyötä ja suunnitelmallisuutta alan kehittämiseksi. Valtion liikuntaneuvosto painottaa arvioinnin (2013) keskeisenä johtopäätöksenä, että erityisliikunnan 44 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. Erityisliikunnan päivien teemaseminaarien ja työpajojen anti on koottu suosituksiksi ja suuntaviivoiksi lähivuosien toiminnalle ja päätöksenteolle. Erityisesti asukasmäärältään pienemmät kunnat ovat lisänneet toimintaa itsenäisesti, etenkin verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. 1. Teemana kunta: Täällä kuntalainen kuuleeko kunta. VIII Erit isliikunnan äivät 26.-27.8.2014 Teksti:TONI PIISPANEN VIII Erityisliikunnan päivät: Hyviä käytäntöjä, kokemuksia ja koordinaatteja erityisliikunnan kehittämiseen Kehittämisen kohteet ja keinot nousivat esiin, kun erityisliikunnan asiantuntijat ja toimijat kohtasivat. Kuntien erityisliikunnan haasteena on erityisliikunnan strateginen kehittäminen.Kuntien erityisliikunnan ohjatussa toiminnassa on vuosina 2009-13 tapahtunut hieman määrällistä kasvua. Liikuntakenttä ei kaikilta osin ole sitoutunut inkluusion tavoitteisiin, tukirakenteet ovat pirstaleisia ja resursseista on puutetta. Vastataan kuntien erityisliikunnan keskeisiin haasteisiin • Pohditaan kuntatasolla kuntakohtaisia kokonaisuuksia ja suunnitelmia, joissa kuntien tilanteiden mukaiset painopisteet ovat esiteltynä kehittämisehdotuksineen • Sosiaalija terveystoimen ja liikuntatoimen yhteistyötä vahvistetaan, liikunta otetaan mukaan hyvinvointikertomuksiin 2. Päivien teemaseminaarien suosituksia on perinteisesti käytetty alan kehittämistyön perusteina. Vuonna 2012 vain puolet kunnista oli määritellyt tavoitteet erityisryhmien liikunnalle kunnassa liikunnan edistämisestä vastaavan toimialan toimintaja taloussuunnitelmassa. Valtakunnan tason erityisliikunnan kehittämisohjelma tehdään linjaamaan tulevaisuutta. Tehdään valtakunnallinen erityisliikunnan kokonaisselvitys • Nykyisten alaa kehittävien toimenpideohjelmien pohjalta tehdään synteesi, jota työstetään kattamaan koko erityisliikunnan kenttä. Seuraavassa on esitelty päivien kahdeksan teemaseminaarin keskeiset suositukset ja niiden taustaa. Etenkin pienten kuntien toimintaa tulee tehostaa lisäämällä suunnitelmallisuutta eri hallintokuntien ja lähikuntien kesken. Kuntatasolla erityisliikunnan kokonaisuus on saatava esille kunnan liikuntaaja hyvinvointia koskeviin asiakirjoihin
Valtakunnallisen valmentajaja ohjaajakoulutuksen sisällöissä tulee huomioida vammaisurheilu koulutuksen kaikilla tasoilla. 5. Vammaisurheilun toimijoita, liikunnan aluejärjestöjä ja kuntia tarvitaan edelleen kehityskumppaneina. lasten liikunnan hanke jatkui omana toimintanaan Nuoressa Suomessa. Myös vammaisurheilutietoisuutta on lisättävä ja tarjottava mahdollisuuksia kokeiluun. Sen asem a osana kuntien, järjestöjen ja m uiden sektoreiden toim int aa tulee varm istaa. Harvalla valmentajalla on aiempaa kokemusta vammaisurheilijan valmentamisesta. Yhä useampi vamrnaisurheilija harjoittelee urheiluseurassa seuran valmentajien johdolla. Teemana vammaisurheilu: Vammaisurheilijan polku on yksilöllinen 1. Liikunnan ohjaukseen tarvitaan kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä tukevaa lähestymistapaa niin kuntoutuksen, valmennuksen kuin kasvatuksenkin alueella. Onnistuneessa ohjauksessa tulee korostua oivaltava ja kokemuksellinen oppiminen, omien voimavarojen tiedosLIIKUNTA& TIEDESl •5/2014 45. Liikuntaa kaikille lapsille -hanke korosti lapsilähtöisyyttä, aivan kuten huippu-urheilun muutoksessa keskiöön laitettiin urheilija. Urheiluseurat tulee saada mukaan aktiivisesti, tarvitaan lisää matalan kynnyksen toimintaa. Sosiaalija terveyssektori sekä opetustoimi on syytä saada aktiivisesti mukaan kannustamaan liikkumaan. Olennaista on lapsena omaksuttu liikunnallinen elämäntapa. 3. Sosiaalija terveyssektori sekä opetustoimi mukaan aktiivisesti kannustamaan liikkumaan. 2. Vammaisurheilijat käyttävät samoja liikuntapaikkoja muiden urheilijoiden kanssa. Luokittelu on toinen vammaisurheilun erityispiirteistä. Liikuntapaikkarakentamisessa tulee huomioida vammaisurheilun olosuhdevaatimukset. 2. Jokaisella halukkaalla liikkujalla tulee olla mahdollisuus kokeilla eri lajeja. Olennaista on, että tulevaisuudessa valtakunnallisessa valmentajaja ohjaajakoulutuksessa on huomioitu vammaisurheilu ja sen erityispiirteet koulutuksen kaikilla tasoilla. Urheiluseurat mukaan aktiivisesti matalan kynnyksen toimintaa lisää. Jatkossa tulee huolehtia siitä, että uusien liikuntapaikkojen rakentamisessa ja vanhojen peruskorjauksissa huomioidaan myös vammaisurheilun tarpeet. Vaikka hankkeita ei enää ole, seurat tarvitsevat tukea toiminnassaan. Valtion liikunt aneuvoston erityisryhm ien liikunnan jaosto on kiteyttänyt keskeisiksi erityisliikuntaa koskeviksi haasteiksi viisi kokonaisuutta: 1) erityisliikunnan am m attihen kilöstön osaam inen ja riittävyy s, 2) kunt ien erityis\iikuntato im innan laatu ja riittävyy s, 3) erityisliikunnan järjestötyön laatu ja kattavuus, 4) liikuntatilojen esteettöm yy s ja saavutettavuus, 5) inkluusion edistäm inen ja viestintä. • Luokittelu noudattaa kansainvälisiä sääntöjä ja tarvitsee erityishuomion myös kansallisesti • Vammaisurheilijan polulle voi tulla eri vaiheissa: lapsena tai vammautumisen jälkeen sekä nuorena tai aikuisena • Vaikeavammaisten urheilussa harjoitteluun ja kilpailuun tarvitaan valmentajan lisäksi avustajia ja oppaita • Vammaisurheilutietoisuutta tulee lisätä ja tarjota mahdollisuuksia kokeilla urheilua. Liikuntamahdollisuuksien lisäämiseksi tarvitaan yli hallintokuntien tapahtuvaa yhteistyötä. Vammaisurheilun olosuhdevaatimukset tulee huomioida liikuntapaikkarakentamisessa. 4. Aiemmin liikuntapaikkarakentamisessa ei huomioitu vammaisurheilulajien erityistarpeita. Jatkossakin tarvitaan Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta SOUA:a, joka mahdollistaa välineiden lainaamisen ja kokeilun. Kaikille avoin liikunta ja urheilu on aihe, jota Suomessa on edistetty erilaisilla hankkeilla noin 15 vuoden ajan. Teemana kokonaisvaltainen kasvu ja kehitys: Psykomotoriikka ja Sherborne 1. Erityi sryhm ien liikunnan edistäm inen ei voi olla erillisten hankera hoitusten varassa. Luokittelu ei ole ainoastaan huippu-urheilun asia, vaan tärkeä asia jo polun alkuvaiheessa. Liikuntasektorin toimijat eivät ratkaise liikkumattomuuden ongelmaa yksin, vaan yhdessä sosiaalija terveyssektorin sekä opetustoimen kanssa. Luokittelu noudattaa kansainvälisiä sääntöjä, mutta jo kotimaassa pitää olla osaamista luokittelusta. Vammaisurheilijan polun erityispiirteet pitää tunnistaa. Vammaisurheilu tulee huomioida valta kun nai I isesti vai mentajakou lutu ksen kaikilla tasoilla. Tätä kautta moni seura innostui järjestämään erityistä tukea tarvitsevien lasten liikuntaa. Vammaisurheilijan polun erityispiirteet pitää tunnistaa. 2000-luvun alun Liikuntaa kaikille lapsille -hanke toi lajiliitoille esimerkkejä lasten liikunnan inkluusiosta ja kertoi miten kaikki lapset voidaan ottaa seuratoimintaan mukaan. Vaikeavammaisten urheilussa on oma erityispiirteensä: harjoitteluja kilpailutilanteessa tarvitaan aina valmentajan lisäksi myös avustajia/oppaita. integra atiota osaksi yleistä liikuntato im int aa ja liikuntapoliittisia toim enpiteitä tulee edelleen vahvistaa. Vammaisurheilijan polulle voi tulla polun eri vaiheissa, joko lapsena tai vammautumisen jälkeen nuorena tai aikuisena
Lapset ja nuoret tulee saada liikkeelle • Lasten liikkumiseen vaikuttavaan lainsäädäntöön (laki lasten päivähoidosta, koululainsäädäntö, liikuntalaki jne) on saatava kirjaus kaikkien lasten yhdenvertaisesta oikeudesta päivittäiseen liikkumiseen. Teemana varhaiskasvatus: "Kaikki pelaa" myös varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Kokonaisvaltaisia lähestymistapoja, esimerkiksi psykomotoriikkaa ja Sherborne-harjoitusohjelmaa, on tutkittu Suomessa vähän. Kaikessa julkisessa päätöksenteossa tulisi ottaa käyttöön liikkumisvaikutusten arviointi, jolloin tulisi arvioida päätöksen vaikutus 46 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. Tutkimusryhmien muodostamisesta ja verkottumisesta kaikilla on oma vastuunsa. Lähestymistapa mahdollistaa moniammatillisen ja -alaisen yhteistyön tekemisen, jonka avulla voidaan edistää kuntoutuksen, kasvatuksen ja valmennuksen asiantuntijoiden yhteisen näkökulman löytymistä. kohdennettu tuki tukea tarvitsevien lasten harrastustoimintaan. Osaaminen ja tukipalvelut kuntoon • Salassapitolainsäädäntöä on syytä muuttaa siten, että tiedon siirtymisessä eri ammattiryhmien (neuvolat, terveydenhoitajat, opettajat, ohjaajat jne.) välillä ei olisi estettä • Tietoa ja koulutusta tarvitaan vaikeavammaisten lasten ja nuorten fyysisestä aktiivisuudesta ja harrastamisesta, lasten liikkumisen havainnoinnista ja tuen tarpeiden tunnistamisesta, kolmiportaisen tuen toteuttamisesta liikunnassa, lasten ja nuorten liikuttajien soveltavan liikunnan täydennyskoulutukseen • Soveltavan liikunnan materiaaleista, toimijoista, hankkeista, koulutuksista, tutkimuksista tarvitaan yhteinen portaali ja rahoitus sen ylläpidolle. Tutkittua tietoa tulee välittää kansantajuisessa muodossa kentälle Opetusja kulttuuriministeriö asetti vuonna 2012 työryhmän tekemään esityksensä liikunnan tiedolla johtamisen kehittämiseksi. 3. 3. • Liikkumisvaikutusten arviointi saatetaan osaksi julkista päätöksentekoa. Näiden toimintaa ohjaavaan lainsäädäntöön on saatava kirjaus lapsen oikeudesta päivittäiseen liikkumiseen. Kokonaisvaltaisella lähestymistavalla voidaan vahvistaa vähän liikkuvien ihmisten liikuntaan liittyviä myönteisiä kokemuksia, luoda pohjaa motorisille perustaidoille ja tukea kognitiivisten prosessien kehittymistä, hyvinvointia ja terveyttä. 2. Ohjausosaamisen merkitys korostuu entisestään, kun oma työssä jaksaminen on koetuksella ja tunne riittämättömyydestä sekä pelko epäonnistumisesta kasvaa. Moniammatillinen yhteistyö tutkimushankkeissa ja tutkimukset yli tieteenrajojen ja tieteenalojen rajapinnoilla tulevat varmasti olemaan osa tulevaisuutta. Erityisryhmiä koskevan tiedon hyötykäyttöä on lisättävä. Erityisryhmiä käsittelevän tutkimuksen rahoituspohjaa on vahvistettava ja erityisryhmiä koskevat tietotarpeet määriteltävä täsmällisemmin. • Julkisista varoista rahoitettuun toimintaan on korvamerkittävä kaikkien lasten liikkumisen edistämiseen kohdistettu osuus. Tutkirnustarpeena on selvittää erityisryhmiin kuuluvien liikunnan harrastamisen ja liikkumisen esteet. Varsinkin niiden vaikuttavuudesta tarvitaan lisää tutkimusta. Työryhmän käsityksen mukaan erityisliikuntaa koskevaa valtakunnallista tietopohjaa tulee vahvistaa siten, että laajempiin väestön hyvinvointia ja terveyttä tarkasteleviin tutkimuksiin liitetään erityisliikuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Suurin osa lapsista osallistuu päiväkotien tarjoamaan varhaiskasvatukseen ja koulu tavoittaa kaikki oppivelvollisuusikäiset. VIII Erit isliikunnan äivät 26.-27.8.2014 taminen, ryhmän sisäinen vuorovaikutuksellisuus sekä moniaistisuus. 1. Teemanatutkimua: Tutkimuksella ja kehittämisellä hieno historia entä tulevaisuus. Lasten ja nuorten riittävän päivittäisen liikkumisen esteenä on edelleen monia aikuisten asenteeseen, osaamiseen ja toimintakulttuuriin liittyviä esteitä. Seuratoiminnassa mm. Kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa korostuvat toimijan aktiivisuus ja ohjaajan rooli toiminnan mahdollistajana ja kanssakulkijana. Päiväkodeissa ja kouluissa kyseeseen tulevat mm. Erityisliikunnan tutkimusja kehittämistoiminnassa mukana oleville tulee järjestää säännöllisesti tapaamisia. Liikkumisvaikutusten arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota yhdenvertaisuuden toteutumiseen. 1. Tutkimusta tarvitaan selvittämään erityisryhmiin kuuluvien liikunnan harrastamisen ja liikkumisen esteitä. Tarvetta on sekä vammaisten aikuisten että lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden tutkimiseen: kuinka paljon he liikkuvat, kuinka lähellä se on suositeltuja määriä ja jos he eivät liiku, niin mitkä ovat syyt liikkumattomuuteen. • Tapaamisten aiheita ovat käsitteiden selkiyttäminen, yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen ja yhteisten tutkimushankkeiden suunnittelu 2. Kaikilla lapsilla tarkoitetaan jokaista lasta, heidän ominaisuuksistaan riippumatta. apuvälinehankinnat, pihojen ja salien olosuhteet
Tietoa tarvitaan m yös lasten liikkum isen havainnoinnista ja tuen tarpeiden tunnistam isesta riittävän varhaisessa vaiheessa. Onnistumisen edellytyksiä on, että • muodostetaan kokonaiskuva alan toiminnasta edistävästä, ehkäisevästä, kuntouttavasta ja hoitavasta näkökulmasta, sekä tuodaan esiin olemassa olevia toimintatapoja ja kehitystarpeita • suuret mielenterveysja liikunta-alan järjestöt tekevät tiivistä käytännön yhteistyötä ja saavat siihen riittävät resurssit • mielenterveyden ja liikunnan yhteyksistä käydään jatkuvaa keskustelua eri foorumeilla ja järjestetään moniammatillisia koulutuksia, joilla luodaan ja vahvistetaan mahdollisuuksia käytännön yhteistyöhön • liikuntaan liittyviä tavoitteita ja menetelmiä kirjataan kunnallisiin ja alueellisiin mielenterveyssuunnitelmiin tai strategioihin Liikkumattomuudella nähdään olevan vahva yhteys kansantalouteen, kansanterveyteen, toimintakykyyn, mielenterveyteen, työurien pituuteen, terveyspalveluiden tarpeeseen ja syrjäytymiseen. Tukea tarvitsevien lasten ja nuorten liikunnan tutkim ukseen tarvitaan ra hoitusta. Teemana psyykkinen hyvinvointi: Liikkeen mielekkyyttä ja mielen liikettä 1. Mielenterveysalan liikunnan valmisteilla olevan työsuunnitelman ja tämän teemaseminaarin taustalla on huoli syrjäytymisvaarassa ja heikommassa asemassa olevien ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Erityistä huom iota tu lee kiinnittää liikuntapalveluiden esteettöm yyteen, tukea tarvitseville lapsille soveltuvien välineiden ja tilojen saatavuuteen sekä osaaviin ohjaajiin ja opettajiin. valteri.fi) ant am an konsultaation ja täydennyskoulutuksen ra hoitusm alli on arvioitava kriittisesti siten, että yksittäiselle työhönsä tu kea tarvitsevalle opettajalle kustannukset eivät nouse koulutukseen osallistum isen esteeksi. Läpi m ennessään täm ä esitys tukisi m yös yksittäisen lapsen saarn aa tukea m uun m uassa erityisliikunnan osalta. VALTERl-koulujen johtoryhm ät ovat yhdessä opetu shallituksen kanssa pyy täneet selvitystä opetusm inisteriöltä voitaisiinko VALTER!yksiköiden palveluiden subventio-osuutta lisätä nykyisestä. Mielenterveysalan liikuntatoiminnan kehittämisessä on tärkeää, että • otetaan asiakkaat ja kansalaiset mukaan alan kehittämiseen hyödyntämällä vertaisuutta ja kansalaiskuulemisen eri muotoja • kehitetään yksilöllisiä ja väestön tarpeita vastaavia mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseksi ja liikkumisen lisäämiseksi • lisätään väestön tietoisuutta liikunnan ja liikkumisen myönteisistä vaikutuksista erityisesti mielen hyvinvoinnin näkökulmasta • lisätään moniammatillista yhteistyötä asiakaslähtöisesti ja avoimuuden hengessä • kehitetään uudenlaisia yhdessä tekemisen muotoja yli hallintorajojen • luodaan väestön liikuntatottumuksiin liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi jatkuvasti täydentyvä tutkimusja kokemustietoon perustuva sähköinen työkaluja menetelmäpankki, joka on avoin kaikille • luodaan kuntakohtaiset tai seutukuntakohtaiset integroidut hoitokuntoutusja liikuntapolut, joissa otetaan huomioon myös mielenterveyttä edistävä ja ongelmia ehkäisevä näkökulma ja kehitetään erilaisia malleja liikunnan hyödyntämisessä osana työhyvinvointia. 2. Nykyisessä taloustilanteessa kunnat ovat eriarvoisessa asem assa palveluiden hankkim isen suhteen. Julkisista varo ista ra hoitettuun toim intaan pitää voida korvam erkitä sel keä osuus kaikkien, erityisesti vähän liikkuvien ja liikkum isessaan tukea tarvitsevien lasten liikkum ism ahdollisuuksien parantam iseen. Täm ä heijastu u palveluiden käytettävyy teen ja lapsen tu en saam iseen. Erityisiä tiedontarpeita ovat m uun m uassa vaikeavam m aisten lasten ja nuorten fyy sinen aktiivisuus ja heidän m ahdollisuutensa liikunnan harra stam iseen. Myönteisten mielialavaikutusten lisäksi liikunta voi vähentää erityisesti masennuksen ja ahdistuneisuuden kehittymistä ja LIIKUNTA& TIEDE51 •5/2014 47. Esim erkiksi VALTERl-koulujen (VALTER! on valtakunnallinen oppim isen ja koulunkäynnin tuen verkosto, ww w. Tutkim uksesta, sovel tavan liikunnan täydennyskoulutu ksista ja onnistu neista hankkeista tiedottam aan on tarpeen luoda portaali, josta nekin henkilöt, joill a ei ole aikaisem paa tieto a soveltavasta liikunnasta löytävät oleellisen, tutkitun ja toim ivaksi testatun tiedon äärelle. Arvioinnissa erityistä huom iota tulisi kiinnittää niiden henkilöiden liikkum ism ahdolli suuksiin, jotka tarvitsevat eniten tukea liikkum iseensa. eri kansalaisryhm ien yhdenvertaiseen m ahdollisuuteen osallistu a fyy sisesti aktiiviseen toim intaan niin päiväkotija koulupäivän aikana kuin vapaa-ajallakin. Opettajilla tu lee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautu m iseen asuinkunnan taloustilanteesta riippum atta. Li ikkuvia lapsia ja nuoria ohjaavien aikuisten osaam isen edistäm iseen tulee kiinnittää nykyistä enem m än huom iota.Salassapitolainsäädäntöä on m uutettava siten, että lapsen asianm ukaisen liikunnan ohjaam isen ja opettam isen vaatim an tiedon siirtym isessä eri am m attiryhm ien välillä ei ole estettä. Valtion erityiskoulujen antam a konsultaatio ja tuki on saatava ent istä helpom m in liikunt aa opettavien opettajien saataville. Tutkimuksissa on tuotu esiin, että aktiivisilla liikkujilla on parempi psyykkinen hyvinvointi kuin vähän liikkuvilla henkilöillä
Alalla toimivien suurimpien kansalais-, kansanterveysja potilasjärjestöjen kautta on mahdollista koordinoida ja kehittää alan toimintaa tulevaisuudessa entistä jäsentyneemmin. Teemana terveyttä edistävä liikunta: Öljyä liikuntapalveluketjuun kuntoutuksesta liikuntaan 1. Teemana ikääntyvien liikunta: Liikuntaa ennen ja jälkeen keinutuolin Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma (OKM julkaisuja 2011:30) on laajalla yhteistyöllä työstetty asiakirja, joka linjaa ensimmäistä kertaa ikäihmisten terveysliikunnan yhteiset kehittämistavoitteet, toimenpide-ehdotukset, vastuutahot ja onnistumisen kriteerit. 2. Edellä olevista suosituksista tarkemmin: katso ss. Alan toimijaverkoston kokoaminen ja ylläpitäminen on ensisijaisen tärkeää. Toimenpideohjelma palvelee koko liikuntakenttää, luo suuntaviivat toimialalle ja sen kehittämiselle sekä edistää saumattoman liikuntapalveluketjun toteutumista kuntoutuksesta liikuntaan. Laatutasotarkastelun avulla on mahdollista kehittää liikuntatoimintaa systemaattisesti seuraavalle tasolle, lisätä liikettä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa sekä purkaa päällekkäistä toimintaa. VIII Erit isliikunnan äivät 26.-27.8.2014 oireita. Kokonaiskuvan muodostuminen mahdollistaa keskeisten kehittåmistarpeiden , kokonaisuuksien ja painopisteiden löytymisen. Liikunnan ja liikkumisen mahdollisuudet mielenterveyden edistäjänä ja ongelmien ehkäisyssä tulee huomioida entistä paremmin kuntien mielenterveysja päihdesuunnitelmissa, hyvinvointisuunnitelmissa sekä alan koulutuksessa ja tutkimuksessa. Päämääränä on lisätä terveytensä kannalta liian 48 LIIKUNTA& TIEDE51 •5/2014. Lisäksi tulevaisuudessa tulee painottaa verkostornaiseen työtapaan alan toiminnan kehittämisessä. Toimenpideohjelman tulee olla käytännönläheinen, jotta se ei jää strategiatasolle ja koordinaatiovastuun tulee olla opetusja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueella ja sosiaalija terveysministeriöllä. Laatutasot toimivat kunnissa, järjestöissä ja paikallisyhdistyksissä työkaluna, jonka avulla on mahdollista arvioida liikuntatoiminnan kehittymistä ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä paikallis-, alueja valtakunnan tasolla. Tämä edellyttää sitä, että tieto olemassa olevista kehittämistarpeista saavutetaan ja että yhteistyötä alan eri toimijoiden välillä lisätään ja resursseja ohjataan oikealla tavalla. Kehitetään yhteistä arviointia ja toteutetaan yhteinen laaja-alainen toimenpideohjelma: • Kehitetään määrällisten mittareiden (mm. Kokonaiskuva alan toiminnasta on hajanainen. Liikuntaa ja liikkumiseen liittyviä keinoja hyödynnetään mielenterveyden edistämisessä ja tukemisessa marginaalisesti olemassa olevasta tutkimusnäytöstä huolimatta. Mielenterveyttä tukeva liikuntatoiminta tulee huomioida alan keskeisissä (erityisesti liikuntaja sosiaalija terveysalan) koulutusohjelmissa laajaalaisesti eri näkökulmista (edistäminen, ehkäiseminen, kuntoutus ja hoito). 36-38. • Toteutetaan yhteinen laaja-alainen soveltavan liikunnan toimenpideohjelma/ valtakunnallinen erityisliikunnan kokonaisselvitys moniammatillisena yhteistyönä eri toimijoiden ja hallintokuntien välillä. Niiden tueksi lisätään a) koulutusta ja liikunnallisen kuntoutuksen tutkimusta, b) saumattomien liikunnan palveluketjujen luomista terveydenhuollon, liikuntatoimen ja järjestöjen välille hyödyntämällä jo olemassa olevia toimintamalleja sekä c) tiedottamista niistä avoimesti muille toimijoille. Vaikka liikunta ei ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin, siinä on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Toteutetaan "Muutosta liikkeellä!" Valtakunnallisia yhteisiä linjauksia terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020: • Ehkäistään arjen istumista lisäämällä yksilöiden, vertaisohjaajien, omaisten sekä ammattilaisten tietoa ja osaamista istumisen haitoista ja sen ehkäisystä sekä mahdollisuuksia sen ehkäisyyn toiminnallisin ja taloudellisin resurssein. • Lisätään liikuntaa elämänkulussa tuomalla liikuntatarjonta päivittäiseksi lähelle yksilöä ja nostetaan liikunta keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, sairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Lisäksi tarvitaan yhteisiä moniammatillisia foorumeita, jossa hyviä käytäntöjä on mahdollista tuoda esiin, löytää uusia toimintatapoja ja ratkaisuja, sekä jakaa tietoa alan ajankohtaisista asioista ja tutkimuksista. Järjestöille tulee taata mahdollisuudet pitkäjänteiseen toiminnan kehittämiseen ja organisoimiseen, sekä toiminnan aseman vahvistamiseen. • Kuvataan liikuntatoiminnan laatutasot, jotka toimivat lähtötasona toimenpideohjelmalle. jäsenten, osallistujien ja ryhmien määrät) lisäksi laadullisia mittareita (liikuntatoiminnan suunnitelmallisuus ja sisältö, ohjaajien osaaminen, osallistujien palaute), jotta myös liikuntatoiminnan laatua voidaan arvioida luotettavasti, yhteismitallisesti ja pitkäjänteisesti. Arvioinnin kehittäminen palvelee koko toimialaa, kuntia, järjestöjä, paikallisyhdistyksiä sekä valtionhallintoa. Laajentuneen yhteistyön ja toirnijakentän tuntemuksen myötä pystytään myös kehittämään palveluja entistä tehokkaammin ja asiakaslähtöisemmin
Tarvitaan uudenlaista yhdessä tekemistä ja uusia kumppaneita mukaan.Toimenpideohjelman verkostomainen työtapa lisää tiedonvaihtoa, ylittää eri sektoreiden raja-aitoja, luo verkostoja ja yhdistää resursseja eri toimijoiden kesken. Ikäihmisille ja heidän läheisilleen tulee olla tarjolla tietoa ja opiskelumahdollisuuksia terveyttä edistävästä liikunnasta. Esteettömyyden, saavutettavuuden ja turvallisuuden edistäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kuntien teknisen toimen kanssa. Erityisliikunnan ohjaajilla on keskeinen rooli toimintakyvyltään heikentyneiden, liian vähän liikkuvien ikäihmisten puolestapuhujina. Suositukset työstettiin paikallistason näkökulmasta. Ikäihmiset tulee ottaa mukaan suunnitteluun 3. TONI PIISPANEN, LitM Koordinaattori Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: toni.piispanen@lts.fi LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014 49. Kohderyhmänä ovat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ja elämänkulun taitekohdissa olevat 60+ eläkkeelle siirtyv ät, 75+ itsenäisesti asuvat, joilla on alkavia toimintakyv yn ongelmia sekä kotihoidon, palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä olevat ikäihmiset. Ikäihmisten liikunnan opintojaksot tulee sisällyttää opetussuunnitelmiin (terveyden-, sairaan-, ja lähihoitajat, geronomit ja lääkärit) 2. Urheilupaikat ja muut yleiset tilat tulee ottaa ennakkoluulottomasti iäkkäiden liikunnan käyttöön. Erikuntoisista ikäihmisistä syntyy näin myönteinen kuva liikkujina, liikunnan harrastajina ja vertaisohjaajina, Liikuntaneuvonta ja liikuntatoiminta 1. Ikäihmisten joukon kasvaessa kuntiin tarvitaan lisää vertaisohjaajia. Kuntiin tarvitaan lisää helposti saavutettavaa, eritasoista liikuntaneuvontaa. Liikuntaneuvonnan käsite tulee määritellä valtakunnallisesti 2. Varttuneiden lähiliikuntapaikkoja sekä ohjattua toimintaa niillä tulee lisätä 3. Liikuntaneuvonnan käsitteen määrittely varmistaisi osaltaan neuvonnan yhdenmukaisuutta. Teemaseminaarissa laadittiin suositukset Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelman neljään teemaan liittyen. 2. Tavoitteena on synnyttää kuntiin poikkitoiminnallisia ikäihmisten terveysliikunnan yhteistyöryhmiä, joiden työn tuloksena lisätään liian vähän liikkuville ikäihmisille esteettömiä ja turvallisia liikkumisympäristöjä, laadukkaita ohjattuja liikuntatoimintoja ja tietoa, neuvontaa sekä osaamista. Monipuolinen ja ennakkoluuloton käyttösuunnitelma kannattaa tehdä laajalla julkisen, kolmannen ja yksityissektorin yhteistyöllä. Toimintakyvyltään erilaisille ikäihmisille tulee olla tarjolla juuri heille sopivia erilaisia liikuntaryhmiä ja kannustusta omaehtoiseen liikuntaan. Toimintakykyiset ikäihmiset ovat vielä liian vähän käytetty voimavara! On tärkeää, että iäkäs voi siirtyä joustavasti omien toiveidensa mukaisesti palvelusta toiseen riippumatta siitä, kuka toimintaa järjestää. Ikäihmisten erityistarpeet on otettava huomioon liikuntaneuvonnan ja liikuntapalveluiden kehittämisessä. On hyvä muistaa yleisten tilojen lisäksi myös koti ja sen lähiympäristö. Liikuntapalveluketju tulee rakentaa saumattomaksi 3. vähän liikkuvien ikäihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia liikkua nykysuositusten mukaisesti. Erityisliikunnan ohjaajat ovat keskeisessä asemassa vertaisten kouluttamisessa ja toiminnan koordinoinnissa. On tärkeää, että liikunnan materiaali on laadukasta, monipuolista ja helposti saavutettavaa. Kunnissa tulee tehdä kartoitus iäkkäiden liikuntaan sopivista tiloista ja ympäristöistä. Päättäjien ja suuren yleisön tietoisuutta liikunnan hyvinvointivaikutuksista ikäihmisille tulee lisätä. Ikäihmisten liikunta tulisi kuulua eri ammattiryhmien perusja täydennyskoulutuksiin. Liikkumisympäristöt ja -olosuhteet 1. kuljetus ja avustus). Päättäjät tulee sitouttaa ja viedä iäkkäiden liikunta osaksi kuntien hyvinvointistrategioita 2. Kaikki liikuntatoiminnan tuottajat tulee saada saman pöydän ääreen: yhteistä suunnittelua ja toteutusta esimerkiksi kuntien poikkitoiminnallisissa yhteistyöryhmissä. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon sekä ohjattu ryhmätoiminta että omaehtoinen liikkuminen. Yleinen tietoisuus, asenteet ja osaaminen 1. Lisää tietoa terveysliikunnan merkityksestä tulee välittää ikäihmisille ja heidän läheisilleen sekä päättäjille ja suurelle yleisölle (esimerkiksi kampanjat ja tietoiskut) Ikäihmisten parissa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat lisää osaamista ikäihmisten fyysisen aktiivisuuden edistämisestä. Tarvitaan matalan kynnyksen toimintaa ja tukipalveluita (esim. Poikkisektorinen yhteistyö ja työnjako 1
Tästä tilaisuudesta käynnistyi perinne, joka on nyt jatkunut 28 vuoden ajan ja joka on myös jatkuvasti laajentunut ja saanut uusia ulottuvuuksia. Tuolloinen ministeri Kaarina Suonio sekä OPM:n liikuntayksikön toimistopäällikkö Timo Haukilahti korostivat, että ministeriö toivoo selkeitä näkemyksiä ja suosituksia siitä, kuinka erityisliikunnan kehittämistyötä Suomessa on syytä jatkaa ja mitkä asiat siinä ovat tärkeimpiä. Päivillä on monta tehtävää. Liikunta-alalla on monia muitakin säännöllisesti järjestettäviä kongresseja (mm. Liikuntatieteellistä Seuraa on välillä moitittu siitä, että eräät sen toteuttamat kongressit toteuttavat jollakin lailla samaa kaavaa. Kongressi järjestettiin yhteistyössä Liikuntatieteellisen Seuran kanssa ja siihen osallistui noin 150 osanottajaa. Kongressin ohjelmassa oli heti alusta lähtien ryhmätyöskentelyä, jonka tavoitteena oli työstää yhdessä kehittämislinjoja varnmaisja erityisliikunnan suuntaamiseksi Suomessa. Oheisessa taulukossa on tiivistetty muutama olennainen kehityspiirre ja tunnusluku erityisliikunnan päivien historiasta, jossa näkyy sekä päivien osanotDITYIBRYHMIBN WllUNNA.N lfBU\'OTTIILUPlJvAT •!./1:f!Ji'J f;I ~!J'JE!.f!JIJ fXJMl!.!.EI 1. liikuntalääketieteen päivät, liikuntatieteen päivät, liikuntapoliittiset neuvottelupäivät, liikunnan järjestöpäivät, terveysliikunnan päivät ja ehkä jatkossa myös kansallinen liikuntafoorumi),joten on syytä ja kiinnostavaa pohtia, kuinka tällaisia tapahtumia toteutetaan mahdollisimman onnistuneesti. VIII Erit isliikunnan äivät 26.-27.8.2014 Teksti: KARI KOIVUMÄKI Erityisliikunnan päivät tärkeä vaikuttarnisf oorurni Erityisliikunnan päivillä on alusta lähtien ollut vahva rooli alan kehittämisessä. Ne ovat koulutustilaisuus, asiantuntijaja demokratiafoorumi, työseminaari sekä sosiaalinen vuorovaikutusta pa htu ma. Tänä vuonna 26-2 7 .8.2014 Jyväskylässä järjestetyt päivät olivat kahdeksannet. Kongressista julkaistiin kirja LTS-julkaisuna numero 107. Toisaalta on sama asia myös nähty toisin päin; hyvää kannattaa jatkaa. Teemaseminaareissa syntyneet kehittämissuositukset ovat olleet ohjenuora valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaostolle ja opetusja kulttuuriministeri n liiku ntayksikölle. V altakunnalliset erityisliikunnan päivät on toteutettu Suomessa kahdeksan kertaa neljän vuoden välein lähtien vuodesta 1986 alkaen, jolloin ensimmäiset päivät järjestettiin Hyvinkäällä. Päivien järjestämistä määrävuosin ehdottivat aikanaan vuonna 1986 opetusministeriön edustajat. Eri kongresseilla on toki omat erityisluonteensa, mutta niiden on myös mahdollista hyötyä toinen toisensa kokemuksista. Kahdeksat erityisliikunnan päivät vuosina 1986-2014 Erityisliikunnan päivät järjestettiin ensimmäisen kerran 12-13.5.1986 lähinnä siksi, että opetusministeriössä haluttiin kuulla alan kenttää siitä, miten vuonna 1981 julkaistun erityisryhmien liikuntatoimikunnan mietinnön (Kom.miet. 1981:44, Helsinki) ehdotukset olivat toteutuneet. Jotkut asiat ovat kuitenkin säilyneet kongressisarjan toteutuksen aikana. Seuraavassa tuon esiin kansallisten erityisliikunnan pa1v1en kokemuksia ja joitakin onnistumisen taustalla olevia keskeisiä tekijöitä. Miten kongressista tai seminaarista saadaan mahdollisimman suurta hyötyä. ERfTY ISLHKUNHAN PÅIYAT 23. 24.8.2006 Pavlljonl(I , Jyvi skyll 4.•I.H.2002, Meuukeskus HelMIW 50 LIIKUNTA & TIEDE 51, 512014
Koulutustilaisuutcna erityisliikunnan päivät ovat olleet normaali kongressi, jossa on pyritty laaja-alaisuuteen ja siihen, että kaikki olennainen ajankohtainen tieto alan kehityskuluista saadaan mukaan luentoina, ryhmätöinä, demonstraatioina, postereina, järjestönäyttelyinä ja audiovisuaalisen materiaalin myötä. Dcmokratiafoorumina erityisliikunnan päivät ovat ainutlaatuinen tapahtuma erityisliikunnan kentässä ja samalla ainoa, jossa koko kentän ääntä pyritään kuulemaan. Teemaseminaarien aihepiirejä on yhteensä ollut yli 20, joista noin viisi osa-aluetta on ollut mukana kaikissa kahdeksassa kongressissa. Kongressin määriteltiin olevan samanaikaisesti koulutustilaisuus, asiantuntija-ja demokratiafoorumi, työseminaari sekä sosiaalinen vuorovaikutustapahtuma. Yhteinen suunnittelu on pääosin tapahtunut teemaseminaareissa, joita varten on joka kerta koottu ennakkoaineisto. Gudrun Doll-Tepper, ICSSPE:n presidentti ja IFAPA-johtaja 2006 Jyväskylän Messukeskus, 300-350 osallistujaa Ulkolaisina pääpuhujina prof. Claudine Sherrill, IFAPA-järjestön pastpresidentti 1998 Helsinki, Messukeskus, 300 osallistujaa Mukana laajat demonstraatiot ja yhtenä pääpuhujana IPC:n presidentti Robert Steadward 2002 Helsingin Messukeskus, 350 osallistujaa Kansainvälisenä pääpuhujana prof. TAULUKKO 1. Suositukset on julkistettu useamman kanavan kautta ja toimitettu opetusja kulttuuriministeriöön liikunta-politiikan linjausten tueksi. Teemaseminaarien valmisteluun on valittu järjestely-toimikunnassa kahden hengen työparit noin puoli vuotta ennen tapahtumaa. Työscminaarina erityisliikunnan päivät ovat olleet yhteissuunnittelua, jossa vaihdetaan kokemuksia ja pohditaan yhdessä erityisliikunnan eri osa-alueiden kehittämislinjoja. !OIO 'fl ' ~ LTS -27.8.2014 Jyva;kylan Agora ERITYISRYHMIEN LIIKUNNAN NEUVOTTELUPAIVAT m••r &l @] LIIKUNTA& TIEDE 51 • 5/2014 51. Mitään varsinaista julkilausumaa tai vastaavaa ei ole katsottu aiheelliseksi tehdä, vaan linjaukset välittyvät teemaseminaarien suositusten kautta. Martin Kudlacek, EUFAPA-järjestön presidentti VII tyisnan iivät ljnnki .. Koulutuksen suunnittelussa otetaan huomioon se, että alalla on muita suppeampia verkostoja, joilla on vuosittaisia tilaisuuksiansa. Moniammatillisuus vahvasti mukana Erityisliikunnan päivien keskeisenä ajatuksena on alusta lähtien ollut, että erityisesti kolme olennaista osallistujaryhmää ovat kaikki laajasti edustettuina. tajamäärän kehitys että m yös alusta lähtien tapahtum aan liittynyt kansainvälisyy saspekti. Erityisliikunnan päivien perusluonne Erityisliikunnan päivien luonne on määritelty alusta lähtien siten, että tilaisuudella on useitafunktioita. MarijkeHopman-Rock Alankomaista ja Peter Downs Australiasta 2010 Jyväskylän Messukeskus ja Agora, 240 osallistujaa + EUCAPA-kongressi Nelipäiväinen kongressi, jossa alan suomalainen kongressi yhdistettiin eurooppa-laiseen, yhtenä pääpuhujista IPC:n presidentti Philip Crawen + EUCAPA-osallistujat 2014 Jyväskylän yliopiston Agora, 250 osallistujaa Yhtenä pääpuhujista prof. Asiantuntijuus välittyy lähinnä teemaseminaarien kautta. Erityisliikunnan päivien kronologia ja tunnuspiirteitä 1986 Hyvinkää, 150 osallistujaa, Ruotsin vammaisurheiluliiton pääsihteeri Hans Lindström yhtenä pääpuhujana Ministeriön odotukset ja panostus vahvasti mukana 1990 Espoo, 200 osallistujaa Mukana 11 teemaseminaaria ja erikseen julkaistut suositukset 1994 Jyväskylä, 250 osallistujaa Yhtenä pääpuhujista prof
He ovat yleensä tehneet useiden kuukausien ajan valmistelutyötä, johon aineistopohjat sekä teeman toteutuksen suunnittelu perustuu. Teemaseminaarit valmistellaan huolella Erityisliikunnan päivien suurin ennakkopanostus on kohdistunut teemaseminaarien valmisteluun. Näiden ohella on toki pyritty saamaan mukaan monia muita tahoja, kuten muun muassa eri hallinnonalat (erityisesti sosiaalija terveyssektori), laji liitot ja muut liikuntajärjestöt. Tämän vuoksi erityisliikunnan päiville on pyydetty korkeatasoisia ulkomaisia esiintyjiä, jotka ovat yleensä olleet alan kansainvälisten järjestöjen johtohenkilöitä. Erityisliikunnan päiville on ollut helppo saada puhujiksi muun muassa kansainvälisen Paralympiakomitea lPC:n ja alan maailmanjärjestö lFAPA:n puheenjohtajia. Teemojen suositukset arvioidaan asiantuntijaverkostossa ja kirjoitetaan yhteiseen muotoon ohjeistukseksi paikallistason, aluetason ja valtionhallinnon käyttöön seuraavalle nelivuotiskaudelle. Teemaseminaareissa toteutuu parhaiten pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus sekä yhteinen työskentely. Monialaisuuden ja -ammatillisuuden merkitys korostuu erityisliikunnan alueella johtuen jo toiminnan perusluonteesta, jossa joka tapauksessa liikunta-, terveysja opetustoimen edustajat ovat kaikki edustettuina ja pääosin nimenomaan teampohjaisessa työskentelyssä. Muun muassa TAULUKKO 2. Tämänkaltaisessakin työotteessa on 52 LIIKUNTA & TIEDE 51 , 5/2014. Suomalaisia osallistujia onkin ollut International Federation of Adapted Physical Activity -järjestön kongresseissa melko aktiivisesti vuodesta 1977 lähtien (Taulukko 2). Muutamat niistä ovat olleet koko ajan edustettuna ja osa on vaihtunut ajankohtaisten tarpeiden mukaan. Kansainvälistä vuorovaikutusta Mikään liikuntakulttuurin osa-alue ei kehity umpiossa tai irrallisena kansallisena saarekkeena. Teemaseminaarien työskentelystä syntyneet kehittämissuositukset ovat olleet ohjenuorana valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaoston työlle ja sitä kautta myös opetusja kulttuuriministerin liikuntayksikölle. Ulkomaisten puhujien myötä on myös pyritty rohkaisemaan suomalaisia erityisliikunnan toimijoita osallistumaan alan eurooppalaisiin tai maailmanlaajuisiin kongresseihin. Viime vuosina myös suomalaisia asiantuntijoita on yhä useammin kutsuttu esitelmöimään muiden maiden konferensseissa tai seminaareissa. Suositusten toteutumista arvioidaan kaksi vuotta erityisliikunnan päivien jälkeen järjestettävässä symposiossa. Vuosien saatossa teemaseminaareja on ollut yhteensä 20 eri aiheesta. Suomalaisosanottajien määrät IFAPA:n maailmankongresseissa 1977 QUEBEC, Kanada 1979 BRUSSEL, Belgia 1981 NEW ORLEANS, USA 1983 LONTOO, Iso-Britannia 1985 TORONTO, Kanada 1987 BRISBANE, Australia 1 1989 BERLIINI, Saksa 5 1991 MIAMI, USA 9 1993 YOKOHAMA, Japani 2 1995 OSLO & BEITOSTOLEN, Norja 15 1997 QUEBEC, Kanada 7 1999 BARCELONA, Espanja 20 2001 WIEN, Itävalta 12 2003 SOUL, Korea 2 2005 VERONA, Italia 5 2007 RIO CLARO, Brasilia 3 2009 GÄVLE, Ruotsi 18 2011 PARIISI, Ranska 16 2013 ISTANBUL, Turkki 8 suomalainen inkluusio-osaaminen tai kuntien erityisliikuntatoiminnan järjestelmä kiinnostaa Euroopassa laajasti. Yhteisten kehittämislinjojen tavoittelu alan kongressissa pyrkii siihen, että alan työntekijät osaavat kukin omassa työssään nähdä moniammatillisuuden edut ja osin myös ongelmat. laaja-alainen osanottajakunta on aina koettu positiivisena. Alan tutkimusta on lähes mahdoton kuvitella ilman kentän aktiivisuutta, joten tämänkaltainen foorumi on myös opettajille ja tutkijoille harvinainen mahdollisuus muodostaa kokonaisnäkemystä ja yhteyksiä vammaisja erityisliikunnan perustoimintaan. Vastaavanlainen temaattinen työskentely on nykyisin varsin yleistä liikun ta-alan kongresseissa muun muassa "Learning cafe" -tyyppisen työotteen yleistyttyä. Arvioinnin lisäksi symposio tuottaa saatesanoja ja lähtökohtia seuraaville erityisliikunnan päiville. Nämä kutsut on usein lähetetty Liikuntatieteellisen Seuran ja opetusministeriön yhteiskutsuna. VIII Erit isliikunnan äivät 26.-27.8.2014 Tämä on tarkoittanut sitä, että kuntien erityisliikunnanohjaajat, erityisliikunnan järjestöjen edustajat sekä alan tutkijat kokoontuvat yhteen, koska tästä kokonaisuudesta hyötyvät työnsä kannalta kaikki. 1990-luvun alusta lisääntynyt osallistuminen alan kansainvälisen asiantuntijajärjeston toimintaan on lisännyt alan tietoisuutta muualla maailmassa tapahtuneesta kehityksestä ja auttanut myös analysoimaan omia vahvuuksiamme ja heikkouksiamme. Alan kansainvälisten järjestöjen johtohenkilöt ovat tuoneet erityisliikunnan kansallisiin kongresseihin maailmanlaajuista näkökulmaa sekä luennoineet siitä, mitä trendejä erityisliikunnan maailmanlaajuisessa kehityksessä on ollut menossa. Teemaseminaareille on rekrytoitu alan senioreista valmisteluparit. Alan järjestöt ovat työssään täysin riippuvaisia julkisen liikuntahallinnon toimista niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla. Kuntien eriryislrikunnanohjaajat tarvitsevat työssään hyvää kontaktia alan järjestöihin
Käytännöstä on saatu erittäin hyviä kokemuksia. Kiitän kaikkia niitä noin sataa henkilöä, joiden kanssa olen voinut olla yhdessä suunnittelemassa erityisliikunnan päiviä! KARI KOIVUMÄKI Suunnittelija Opetusja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö Sähköposti: kari.koivumaki@minedu.fi ' f .. kuitenkin syytä korostaa suunnitelmallisuuden ja pitkäjänteisyyden merkitystä. ~~~\f: .• · __ .. Näin on osittain vieläkin osassa kansainvälistä vammaisliikuntaliikettä (esimerkiksi Special Olympics), mutta olemme toki myös siirtyneet paralympialiikkeessä toisenlaiseen vaiheeseen. Hyvän kongressin suunnittelu kestää yli vuoden. Vammaisurheilussa käytettiin jossakin vaiheessa myös tunnusta "Everyone wins" jokainen voittaa. . ;. Viidenkymmenen vuoden menestystarina on tehnyt vammaisista urheilijoista roolimalleja myös suuren yleisön tietoisuuteen. Pelkän spontanismin varaan ei ole syytä yhteisen työn suunnittelua laskea. ~ r .. 1 ~ ~ Kuva: LTS!KANERVA LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014 53. Erityisliikunnan päivien yhteisöllisyys ja yhteistyöhakuisuus on myös tuottanut omaa positiivista tulostaan ja kokonaisuutta on rikastuttanut se, että päivillä on käsitelty koko erityisliikunnan kirjoa soveltavasta koululiikunnasta ikäihmisten liikunnan erityispiirteisiin, toinen toisiltamme oppien. ,. , . './ ; ~J. Myös tunnus "Think globally act locally" on hyvä pohja tällaisen kansallisen kongressisarjan toteutukselle, millä voidaan tarkoittaa ainakin sitä, että on syytä seurata alan kansainvälistä kehitystä, mutta pohtia välittömästi samassa yhteydessä paikallisia sovelluksia. Opiskelijat koulutuksessa Viimeisimmillä erityisliikunnan päivillä on ollut noin 20 liikunta-alan opiskelijaa mukana kongressiavustajina. Erityisliikunnan kentässä viime vuosina tarkentunut slogan "Yhdessä aina jos mahdollista erikseen jos tarpeen" on antanut koko ajan hyvää osviittaa kyseisten kongressien valmisteluun ja toteutukseen. .. Vastaavasti opiskelijat ovat yleensä olleet merkittävässä roolissa monenlaisissa logistiikkaja kongressin käytännön tehtävissä. Tarvitaan todella jotakin suurempaa yhteistä "Yhdessä olemme enemmän" kuten myös erillistä suunnittelutyötä monilla osa-alueilla "Erityispedagogiikka on parasta pedagogiikkaa", joten tämän tasapainon etsiminen on yksi suuri haaste ja myös tulevaisuuden suunnittelun kulmakivi. Parhaimmillaan kongressissa voi syntyä osallistujille tunne, että he ovat mukana "jossakin suuremmassa" eli sellaisessa kokonaisuudessa, jossa oman työn pienet päivittäiset ongelmat voivat jäädä hetkeksi taka-alalle. Molempia linjoja on pyritty kuuntelemaan ja noudattamaan mahdollisimman tarkoin. Järjestelytoimikunnan oheen tai sisään tarvitaan noin viiden henkilön suuruinen ydin tiimi, jolla on hyvin toimiva keskinäinen yhteys ja keskeiset langat käsissään läpi prosessin. , ·-flt ··~·· iY~-4 ,f t 8 '\, .• ,.,1 ,_. .. Monille opiskelijoille on avautunut tätä kautta myös suunnitelmia omien tulevien opinnäytetöidensä aihepiireistä sekä käsittelyotteesta. Yhdessä aina jos mahdollista yhteistyö ja yhteisöllisyys tuottavat tulosta Oltuani kahdeksan kertaa neljän vuoden välein mukana kansallisten erityisliikunnan päivien suunnittelussa ja toteutuksessa tiivistän vielä joitakin havaintoja ja kokemuksia,joilla on ollut merkitystä soveltavan liikunnan kokonaiskehitykselle Suomessa. .... r, f .. -~, \ ... Erityisliikunnan päivillä on käsitelty koko erityisliikunnan kirjoa soveltavasta koululiikunnasta ikäihmisten liikunnan erityispiirteisiin, toinen toisiltamme oppien. lf . 3,;_ .-., . Heillä on ollut mahdollisuus saada tästä tiettyjä opintopisteitä, kun heille on myös kuulunut raportointivelvollisuus omaan korkeakouluunsa.
54 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. Laji kirjon laajuus yllätti. VIII Erit isliikunnan äivät 26.-27.8.2014 KOLUMNI Kuva.· PARALYMPIAKOMITENMAIJU TORVINEN Teksti: AIJA SAARI Para-agilitysta rhönradvoimisteluun globalisaatio vastaan kirjavoituva liikuntakulttuuri A ikaisemmin erityisliikunta oli yläkäsite, joka kattaa myös vammaisurheilun. Aivan uusia, viimevuosina esiin nousseita lajeja ovat esimerkiksi para-agility, vammaissulkapallo, erilaiset voimistelut kuten rhönradvoimistelu, sekä Specia!Olympics -liikkeen nousun myötä syntyneet Unified-Iajit, kuten koripallo ja lentopallo. Tämän päivän käsiteviidakko sotkee viisaammankin pään. Vastauksista löytyi kymmeniä lajeja tai liikuntamuotoja, jotka on suunnattuvammaisille tai pitkäaikaissairaille henkilöille, vammaisurheilijoille tai erityistä tukea tarvitseville lapsille. Kun tein urheiluseuroille suunnatun kyselyn, jouduin käyttämään rinnakkain erityisliikunnan, soveltavan liikunnan sekä vammaisurheilun ja -liikunnan käsitteitä. Osa on vanhoja paralympiaperheeseen kuuluvia lajeja kuten yleisurheilu, hiihto, ampumaurheilu, uinti ja ratsastus. Keväällä toteutettuun seurakyselyyn vastasi kaikkiaan 221 seuraa. Ja selvyyden vuoksi lisäsin mukaan kuvauksia kohderyhmistä. Kysely kattoi kahdeksan aluejärjestöä ja näille edellä mainituille ryhmille suunnattua tarjontaa oli kaikkiaan 89 seurassa. Eniten oli kuitenkin paralympiaperheen ulkopuolisia lajeja kutenerityisjalkapallo, golf, tarkkuussuunnistus ja taitoluistelu
Elinsiirtourheilu tai SpecialOlympics -liike eivät olleet yhdenkään esityksen aiheita. Sen keskeisiä piirteitä on, että oppilaiden koulupäivien tulisi olla pidempiä ja että niihin tulee sisältyä 45 minuuttia liikkumista. Tulevaisuudessa saatammekin nähdä miten kansainvälisen olympialiikkeen tavoin kansainvälinen "para-Iogiikka" ohjaa laajentuvaa vammaisurheilua. LIIKUNTA& TIEDE51 •5/2014 55. Länsimaisten vammaisurheilujärjestelmien ja integraatioprosessien välillä on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. Miten sen vaikuttaa opettajien työhön käytännössä 7 Opettajat joutuvat nyt kirjaamaan kaikki työtuntinsa. Uusi opetussuunnitelma tuli voimaan elokuun alussa. Kutistunutkin maailma näyttää suunnattomalta kun se ahtautuu paikalliseen. Useimmat globalisaatiotutkijat näkevät maailman verkottumisen sarnankaltaistavan kulttuureja, vaikka moninaisuus ja eriytyminen näyttävät lisääntyvän paikallisella tasolla. On olennaista huomata, että opetussuunnitelmassa ei puhuta liikunnasta vaan liikkumisesta. Opettajat myös tapaavat toisiaan enemmän ja sosiaalinen kanssakäyminen työyhteisössä on lisääntynyt. Kiistassa oli kyse ensisijaisesti opettajien oikeudesta päättää itse milloin ja missä he opetustaan valmistelevat ja se päättyi hallituksen antamaan opettajien työaikaa koskevaan lakiin 409 (www.uvm.dk). Globaalin ehdoilla kuljettaessa uhkana on, että kulttuurinen diversiteetti vähenee. Heille on osoitettu työasemat kouluilla opetuksen suunnitteluja tuntien valmistelutyötä varten. Eräs kielteinen seuraus on ollut, että opettajia käytetään nyt toinen toistensa sairauslornasijaisina aiempaa enemmän. Para-agilityn lisäksi saammekin ehkä pian lajikartalle paralyrnpiastatuksesta keskenään kilvoittelevat para-taekwondon, -taitoluistelun ja -golfin. Yksi Coventryn soraäänistä oli kuurojen urheilussa vapaaehtoisena työskentelevä englantilaistutkija Rebecca Foster. Uusien para-lajien synty voi lisätä paikallista vammaisurheilun tarjontaa. Hannu Itkonen selitti elokuussa järjestetyillä erityisliikunnan päivillä uusien liikuntamuotojen synnyn olevan kytköksissä notkeaan moderniin, liikuntakulttuurin eriytymiseen ja lajien kirjavoitumiseen. Jää nähtäväksi koskevatko lisääntyneet osallistumismahdollisuudet vain paralympiajärjestelmän luokitteluihin soveltuvia henkilöitä. Osallistuin syyskuussa Coventryssa järjestettyyn vammaisurheilun tutkijafoorumiin. Seurauksena on stressiä ja huoli oman päivittäisen opetuksen tason heikkenemistä. Tämä merkitsee sitä, etteivät he enää saa suunnitella opetusta ja valmistella tunteja etätyönä kotonaan, vaan se on tehtävä koululla työajan puitteissa. Jo nyt, vain runsas kaksi kuukautta uuden opetussuunnitelman käyttöönotosta opettajien pitkäaikaiset sairaspoissaolot ovat lisääntyneet. Yhä useammat vammaisurheilun tutkijat jakavat yhtenäisen kuvan vammaisurheilusta ja sen organisoinnista. Esityksistä kolmasosa (13/30) keskittyi paralympialaisiin, kuten liikkeen historiaan, mediaseurantaan tai organisoitumiseen. Suuri poliittinen kiista opeuajajärjestojen ja Tanskan hallituksen välillä johti työsulkuun tämän vuoden huhtikuussa. Hän ennusti, että liikuntakulttuurin eriytyminen tulee edelleenkin jatkumaan "notkean verkostoitumisen säestämänä ja tavoitteiden kirjavoituessa". T anskalaiset opettajat ovat perinteisesti voineet itse päättää missä ja milloin he valmistelevat opetustaan. Vammaiskilpaurheilun kansainvälistä kuvaa piirretään nyttemmin Kansainvälisen Paralympiakomitean (IPC) ehdoilla. Nyttemmin liikkeessä jopa pohditaan yhdentymisneuvottelujen käynnistämistä IPC:n kanssa. Eri maiden huippu-urheiluohjelmissa paralympiamenestys on nostettu kärkitavoitteeksi olympiamenestyksen rinnalle. Lontoon paralympialaisten menestyksen taustalla on Channel 4:n rohkea "superhumans" -mediakampanja. Uuden toimintatavan myötä kokousten ja oppilaille tarkoitettujen sosiaalisten tapahtumien suunnittelu on helpottunut. Uusien lajien esille marssia seuraavat organisaatioiden muutokset. Paralympialiikkeen ulkopuolisia lajeja käsiteltiin yhdessä ja kuurojen urheilua niin ikään yhdessä esityksessä. Mutta kuinka käy kun kaupallisuus ja globalisaatio törmäävät paikallisesti eriytyvään liikuntakulttuuriin. Samalla heille jää vähemmän aikaa oman opetuksensa valmistelutyölle. Siitä huolimatta globaalit valtakeskukset ohjaavat toiminnan logiikkaa ja valintojemme suuntaa. AIJA SAARI, LitT Tutkimuspäällikkö Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Sähköposti: aija.saari@ vammaisurheilu.fi NÄIN MAAILMALLA Teksti: ANDERS RUNDH, MADS KOPPERHOLDT 45 minuuttia liikkumista tanskalaisiin koulupäiviin Tanskassa otettiin käyttöön uusi opetussuunnitelma vuonna 2014. Uuden opetussuunnitelman mukaan opettajilla on velvollisuus olla koululla 40 tuntia viikossa. Kuurojen urheilussahan (dea0ympics) on viimeiset vuosikymmenet haluttu tehdä pesäeroa vammaisurheiluun korostamalla kuurojen kielivähemmistö-statusta
Tällainen kehitys on nyt suuren huolenaihe Tanskassa, sillä vapaa-ajan toiminnoista jättäytyminen ruokkii eristäytyrn istä eikä edistä lasten terveyttä. Voisi siis ajatella, että uuden opetussuunnitelman myötä CDH:ssa oltaisiin valmiita vastaamaan odotuksiin. Viikoittaisen kahden liikuntatunnin ohella koulupäiviin kuuluu myös aamuvoimistelu. Lisätietoja http://cdh. Kuulovammaisten lasten osastolla 45 minuuttia on sisällytetty opetusmetodeihin. Soveltavan liikunnan tiimi CDH-keskuksessa on valmis ottamaan haasteet vastaan ja tervehtii ilolla liikkumiseen otettua uutta näkökulmaa ja niitä uusia mahdollisuuksia, joita se voi tuoda opettamiseen. Pääosalle oppilaista koulupäivä on kuitenkin niin rasittava, että he tarvitsevat myös puolen tunnin levon. Viikoittaisen kahden liikuntatunnin ohella koulupäiviin kuuluu myösaamuvoimistelu. 56 LIIKUNTA & TIEDE 51 , 5/2014. Oppilaat, jotka jäävät uuden opetussuunnitelman aiheuttamien muutosten seurauksena pois liikuntaharrastuksista, menettävät terveyshyötyjä ja sosiaalisia kontakteja. Olemme viimeisten viiden vuoden aikana korostaneet liikkumisen merkitystä sosiaaliselle vuorovaikutukselle ja oppimiselle. Koulun on seurattava hallituksen vahvistamaa opetussuunnitelmaa, vaikka erityiskoulu onkin. Voi olla hankalaa löytää intoa uuden luomiseen juuri sitä tarkoitusta varten määrättynä ajankohtana. MADS KOPPERHOLDT, Lrerer og International coach, ICC Center for Deaf-blindness and Hearing loss (CDH) Aalborg Danmark Mail: mads.kopperholdt@rn.dk http://cdh.rn.dk/ ANDERS MARTIN RUNDH Leerer Center for Deaf-blindness and Hearing loss (CDH) Aalborg Danmark Mail: anmaru@rn.dk http:/ /cdh.rn.dk/ Kirjoittajat opettajina lwulovammaisten ja näliöja lmulovammaisten lasten, nuorten ja aikuisten oppilaitoksessa Center Jor Deaf-blindness and Hearingloss (CDH) Tanslwssa. Nämä kaksi osastoa ovat toteuttaneet opetussuunnitelman edellyttämän 45 minuutin päivittäisen liikkumisen eri tavoin. Monet pelkäävät opetuksen laadun ja luovuuden kärsivän. Opettajien kannalta koulussa tapahtuva valmisteluja suunnittelutyö sujuu hyvin, vaikka monet tuntevatkin, etteivät ole yhtä tehokkaita kuin kotona työskennellessään. http://cdh.rn.dk/). Myös tämän, niin kuin kaikkien uusien käytäntöjen sisäänajo vie oman aikansa. On vaikea olla luova ja suunnitella innovatiivista opetusta, kun käytettävissä oleva aika on rajattu. Huomattavalle osalle opettajista työtapojen ja -rutiinien muuttaminen on haasteellista. Kuinka se sujuu käytånnössä. Näköja kuulovammaisten lasten osastolla on otettu käyttöön ne mahdollisuudet, joita opettajien pidempi työaika antaa. Esimerkkinä tästä on "matematikkaa ulkona". Seurauksena on ollut, että oppilaita otetaan pois urheiluseuratoiminnasta ja muista vapaa-ajan sosiaalista tapahtumista. Ajatuksena on, että oppilaat lähtevät ulos ja etsivät lukuja ja tehtäviä luonnosta, metsästä tai kirjoittavat kirjaimia/lukuja maahan. Keskuksen soveltavan Ii i kunnan tiimissä työskentelevät Mads Kopperholdt ja Anders Rundh. VIII Erit isliikunnan äivät 26.-27.8.2014 Oppilaitten koulupäivät kestävät nyt aamukahdeksasta puoli kolmeen. Oppilaat ovat koulupäivän päättyessä usein väsyneitä ja vanhemmat kohtaavat kotona uupuneita lapsia. m .d 11/ Af del i nger/Hoeretabsomraadetl APA--Acla pted-P h ys i cal-Acti v i ty Näköja kuulovammaisten lasten koulupäivä on rakennettu niin, että oppilaat voivat itse kävellä, pyöräillä tai kelata matkat asunnolta kouluun. Koulussa on kaksi osastoa; toinen kuulovammaisille ja toinen synnynnäisesti näköja kuulovammaisille lapsille. Koulupäivä on rakennettu niin, että oppilaat voivat itse kävellä, pyöräillä tai kelata matkat asunnolta kouluun. Myönteinen puoli tilanteessa on se, että koska työ on rajattu tapahtuvaksi koulussa, opettajien ei tarvitse suunnitella, lukea sähköpostia, vastata työpuheluihin tai keskustella oppilaiden vanhempien kanssa viikonloppuisin tai vapaapäivien aikana. Soveltavaaopetusta liikkuen Center Ior Deaf-blindness and Hearingloss ( CDH) toimii Aalborgissa ja tarjoaa valtakunnallisesti ja paikallisesti hoitoa kuulovammaisille tai näköja kuulovammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille (ks. Päivään sisältyy kolme välituntia, joista kaksi on puolen tunnin pituisia ja yksi 15 minuuttia
kuntosalija ravintovalmennusta voi tarjota persona! trainer -nimikkeellä myös ilman minkäänlaista tutkintoa, koska ammattinimikettä ei ole suojattu. Urheiluopistojen persona! trainer -sertifikaatin voi siis saada osana tutkintoa, jolloin osaaminen perustuu koko tutkinnon aikaisiin opintoihin. L iikuntatieteellisessä Seurassa tekemäni Persona! trainer -lwulutus Suomessa -selvityksen perusteella persona! trainereita kouluttavia tahoja on Suomessa 25 kappaletta. FAF, Trainer4You ja Trainer Lab tarjoavat persona! trainer -koulutuksen osana laajempaa koulutusputkea. 58 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. Henkilökohtaista liikunta-. Persona! trainer -koulutustahot kartoitin kesäkuussa 2014, jonka jälkeen keräsin lisätietoa koulutuksista haastatteluin. Koulutuksen kirjava nykytilanne aiheuttaa hämmennystä ja nostaa esille tärkeitä kysymyksiä laadunvalvonnan tarpeellisuudesta. Markkinoiden kasvun seurauksena uusia koulutuksia syntyy jatkuvasti lisää ja niitä järjestetään monin eri tavoin. Persona! trainer -koulutuksen sisältävien opintojen rakenne perustuu Opetushallituksen määrittämiin tutkintovaatimuksiin, joissa opinnot voidaan suorittaa valinnaisissa tutkinnon osissa. Persona! trainer -koulutusta tarjoavia yrityksiä ovat FAF, Trainer4You, TrainerLab, PT Coaching Academy (PTCA), Fitfarm, Tsempparit ja International Kettlebell. HEO:n koulutus toteutetaan itsenäisesti ja on osa liikuntaja terveystieteiden opintosuuntauksen opintoja. UrheiVuonna 2013 Suomessa valmistui noin 1250 uutta personal traineria. Kansanopistoissa persona! trainer -koulutus tapahtuu Helsingin evankelisessa opistossa (HEO) ja Kauhajoen evankelisessa opistossa (KEO). Tarkoituksena on rakentaa pohjaosaaminen terveysja kuntoliikunnan osa-alueista ennen persona! trainer -koulutuksen aloittamista. Koulutusputket ovat suunnattu erityisesti sellaisille henkilöille, joilla ei ole aikaisempaa liikunnan koulutustaustaa. and Strength Training Academy (IKSA).Yrityksistä FAF, lKSA, Trainer4You, Trainerlab ja PTCA järjestävät persona! trainer -koulutuksen lisäksi muutakin liikuntatai terveysalan koulutusta. Hierojakouluista Pirkanmaan urheiluhierojakoulu ja Carl Wilhelm akatemia toteuttavat koulutusta hierojan/urheiluhierojan ammattitutkinnon yhteydessä, Hierojakoulu Relaxi erillisenä opintokokonaisuutenaan ja TYA molemmin tavoin järjestettynä. Koulutustahoiksi määrittelin ne tahot, jotka markkinoivat itseään persona! trainer -kouluttajina ja joiden tietojen ajankohtaisuuden pystyin varmistamaan yhteydenoton kautta (kuvio 1). Valtakunnalliset urheiluopistot järjestävät persona! trainer -koulutusta yhteisen linjan mukaisesti osana liikunnanohjauksen perustutkintoa (liikuntaneuvoja) sekä liikunnan ammattitutkintoa. Luku sisältää liikunnan koulutuskeskukset, perso nai trainer -koulutusta tarjoavat yritykset, hierojakoulut ja kansanopistot sekä yhden ammattikorkeakoulun. Koulutusohjelmien monimuotoisuus Koulutuksien laajuudet vaihtelevat suuresti ja ne ilmoitetaan koulutukseen kuuluvana ajanjaksona, tunteina, opintopisteinä tai opintoviikkoina. Lisäksi Kajaanin ammattikorkeakoulu tarjoaa liikunnanohjaaja AMK -opiskelijoille mahdollisuuden valita persona! trainer -opinnot syventävän opetusmoduulin kautta. Valtakunnallinen urheiluopisto Solvalla ja alueellinen liikuntaopisto Norvalla muodostavat yhden kokonaisuuden Folkhälsan Utbildning Ab:n. Muihin persona! trainer -koulutusta tarjoaviin oppilaitoksiin luetaan hierojalwulut ja kansanopistot. Teksti: SAARA KOSKINEN Persona! trainer -koulutus on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisen kuntoja terveysliikunnan kentässä. Urheiluopistojen yhteisestä linjasta poiketen Folkhälsan järjestää ruotsinkielistä persona] trainer -koulutusta erillisenä koulutusohjelmanaan, joka voidaan suorittaa myös liikunnanohjauksen perustutkinnon yhteydessä. Kauhajoen evankelisen opiston persona! trainer -koulutus järjestetään erillisenä opintokokonaisuutenaan tai yhdessä urheiluhierojan koulutusohjelman kanssa
Persona! trainer -koulutusta tarjoavien yksityisten yritysten kohdalla määrittelyt kontaktiopetukseen käytettävistä tuntimääristä löytyvät kaikilta kouluttajatahoilta ja niiden vaihteluväli on 64 tunnista 243 tuntiin. Persona! trainer -koulutusta toteuttavat tahot Suomessa vuonna 2014. Tämän myötä FAF:n koulutustarjonnasta löytyy CYQ Level 3 Certificate in Persona! Training -kansainvälinen persona] trainer -koulutus. 4 kpl C ro Muut pt-koulutustatarjoavat oppii aitokset +-' V') 6 kpl V') ::::J 1.... a.. +-' 1Hierojakoulut rn ..r::. Urheiluopistojen persona! trainer -koulutuksen sisältö määräytyy liikunnan ammattitutkinnon yksilöllinen liikunnanohjaus -tutkinnon osanammattitaitovaalimuksien mukaisesti (Opetushalluus 2014, 24). Persona! trainer -opinnot valinneen henkilön tulee osata luoda luottamuksellinen asiakassuhde, kartoittaa asiakkaan liikuntaan liittyvät yksilölliset tarpeet, laatia asiakkaalle yksilöllinen liikuntaohjelma, ohjata asiakasta liikuntaohjelman toteuttamiseen, ohjata asiakasta terveelliseen elämäntapaan sekä arvioida ja kehittää omaa osaamistaan yksilöllisen liikuntaohjelman ohjaajana. l.ähijaksot ovat yleisimmin sijoitettu viikonlopuille niin, että opintoja voidaan suorittaa myös muiden töiden ohessa. Kajaanin ammatukorkeakoulussa liikunnanohjaaja AMK tutkinnon persona! trainer -opintornoduulissa perehdytään erityisesti terveyden edistämiseen Ja asiakkaan ohjaamiseen kohti terveellisiä elämäntapoja. 2 kpl ::::J Ammattikorkeakoulut ~ 1 kpl -,,_-," KUVIO 1. Koulutuksen keskeinen sisältö ilmoitetaan tyypillisesti aihealueittain luertelomuodossa, joista osassa aihealueet ovat jaoteltu tarkemmin kontaktiopetukseen kuuluvien päivien alle. Kansainvälisen liikuntaja terveysalan laadunvalvontaorganisaation Europe Active:n akkreditoimaa koulutusta Järjestävät Suomessa Folkhälsan, HEO ja Trainer4You. Persona] trainer -koulutusta tarjoavien yritysten ja oppilaitoksien kohdalla yleisin tapa suorittaa opinnot on monimuoto-opiskelu. Lisäksi kouluuajatahoilla on omia painotusalueita ja yhdistelrnäopinnoissa korostuvat myös r innakkaistutkinnon osaarnisalueet. Lähes jokaisesta koulutuksesta löydettävät opintokokonaisuudet käsittelevät anatomiaa Ja fysiologiaa, liikuntaohjelmien suunnittelua ja ohjausta, ravintoneuvontaa, psyykkistä valmennusta sekä persona] trainer -toimintaan ja yrittäjyyteen liittyviä opintoja. Li iku n n a n ko u lut u ske sku ks et ( u rh e i I u o p i st ot ) ro 11 kpl V') V') 1 QJ 1.... Kontaktija itseopiskelun lisäksi opiskelijalla oli käytännön harjoituksia, ainakin yksi harjoitusasiakas ja loppukokeet. Aukoton persona] trainer -koulutussisältöjen vertailtavuus on mahdotonta, koska persona] trainer -koulutus on useasti osana muita liikuntatai terveysalan opintoja ja jokaisella kouluttajalla on oma tapansa ilmoittaa koulutuksensa sisällöstä. Folkhälsan on rakentanut persona] trainer -koulutuksensa Europe Activen lisäksi myös kansainvälisen aerobicja kuntoilualalla toimivan liiton Federation of International Sports, Aerobics and Fit ness.in (FISA F) laatustandardien mukaisesti. Kolmen kouluttajatahon kohdalla tuntimäärää lisää huomattavasti persona] trainer -koulutusputket. QJ +-' Kansanopistot ::::J ..... Kansanopistoissa koulutukseen kuluu aikaa puolesta vuodesta vuoteen, riippuen yhdistelmäopinnoista, Myös hierojakouluissa opintoja voidaan suorittaa vaihtelevasti hierojatutkinnon osana tai erillisenä opintokokonaisuutenaan, jolloin opinnot kestävät keskimäärin viidestä kuukaudesta vuoteen. FAF puolestaan on Iso-Britanniassa toimivan kansainvälisen kunto-, terveysliikuntaja hyvinvointialan laadunvalvontaorganisaation Central YMCA Qualifications:n (CYQ) hyväksymä kouluttajataho. luopisioissa ja ammatti korkeakoulussa persona] trainer -opinnot on yhdistetty osaksi liikunta-alan tutkintoja ja opintojen kokonaislaajuudet määräytyvät virallisten tutkintovaatimusten mukaisesti. Tarkkoja opetussuunnitelmia on harvoin saatavilla. Kuviossa koulutustahot ovat satunnaisessa järjestyksessä. E QJ C ::::J Pt-koul utusta tarjoavat yritykset ·ro V) 7 kpl 1.... Tätä perustellaan muun muassa sillä, että opetus elää ryhmäkohraisesti, opetussuunnitelmia ei haluta tietosuojan ja kilpailun vuoksi julkiseen jakoon tai LIIKUNTA& TIEDE 51 • 5/2014 59
Valitusten kasvusuhdannetta kuvaa se, että vuonna 2012 persona! trainingia koskevia kyselyitä tuli kuluttajaviranomaisille 15 ja vuonna 2013 niitä kirjattiin yhteensä 41 (Kuluttaja 2014, 12) Lukuja vertailtaessa on hyvä huomioida, että persona! trainereita ja persona! trainer -palveluiden käyttäjiä on entistä enemmän, joten syytä ei voi yksin pitää lisääntyvänä laadun puutteena. Hämäläinen-Bister arvioi, että persona] trainerit sijoittuvat hajanaisesti eri ammattijärjestöihin heidän aikaisemman pohjakoulutuksensa mukaan. Verrattaessa liikunta-alaa esimerkiksi terveydenhuoltoalaan, on terveydenhuollon puoli huomattavasti tarkemmin säädelty JO turvallisuuskysymysten puolesta. Näyttää ilmeiseltä, että ala kaipaa selkeyttää ja yhteisiä linjoja. Kuluttajien lisäksi yhteisistä linjauksista hyötyisivät alan työnantajat ja alalla työskentelevät. SKY ja sen persona! trainer -koulutusta tarjoavat jäsenorganisaatiot (FAF, Trainer4You, Fol k hålsan ja Helsingin evankelinen opisto HEO) ovat yhdessä kartoittaneet alan koulutustilannetta ja aihe on ollut esillä myös kuntoutusja liikunta-alan koulutustoimikunnassa. Markkinoiden kasvun seurauksena persona] trainer -koulutustahot lisäävät sisäänottokiintiöitään ja uusia koulutuksia syntyy jatkuvasti lisää. Persona! trainereille ei ole olemassa omaa ammattijärjestöä, joka ajaisi heidän työehtoetujaan. Säädösten puuttuessa alan työelämän käytännöt ovat kirjavat. Hämåläinen-Bisterin mukaan koulutuksen tasoa tulisi pystyä arvioimaan sellaisella järjestelmällä, jolla voidaan todentaa, että työntekijöiden osaaminen on laadukasta ja ajan tasalla. Alanen arvioi persona! trainer -koulutukseen liittyvän säätelyn isoksi luomisprosessiksi, joka vaatii aikaa. Koulutustahojen monimuotoisuus kertoo alan vahvasta vetovoimasta, mutta myös siitä, että alan säätelyn ja osaarnisstandardien puuttuessa jokaisella on oikeus aloittaa persona! trainereiden kouluttaminen. Kuluttaja-lehti (5/2014) uutisoi, että persona! trainereista tulee kuluttajaviranomaisille valituksia kasvavissa määrin ja joissakin tapauksissa valitus liittyy asiakkaan turvallisuuskysymyksiin. Liikunta-alan kasvaessa ja laajentuessa yhä enemmän kuntouttavaan toimintaan, olisivat turvallisuuskysymykset hyvä ottaa huomioon myös tässä yhteydessä. Koulutus kaipaa selkeyttä ja yhteisiä linjoja Persona! trainer -koulutusta järjestetään yksityisen sektorin lisäksi tutkinnon osana julkisen koulutusjärjestelmän jokaista tasoa. Tavoitteena pätevät ammattilaiset Vuonna 2013 Suomessa valmistui noin 1250 uutta persona! traineria. Tarkkoja opetussuunnitelmia on harvoin saatavilla. opetuksen yhteydessä monet teemat ovat yhtä aikaa esillä ja näin ollen tiukkaa aikataulutusta on mahdotonta rakentaa. Rekisterin luominen on kuitenkin pitkä prosessi, joka vaatii myös koulutusstandardien tai minimitasovaatimusten luomista. Alanen kokee säätelyn hyväksi asiaksi erityisesti työnantajien ja kuluttajien kannalta. Persona! trainer -koulutuksen muuttaminen ammattitutkinnoksi tai erikoisammattitutkinnoksi on nostettu myös esille. Aikaisempia tilastoja valmistuneista ei ole, mutta trendi näyttää olevan se, että persona! trainereita valmistuu vuosi vuodelta enemmän. Suomen kuntoja terveysliikuniakeskusten yhdistys SKY ry:n toiminnanjohtaja Riitta Hämäläinen-Bister sekä Urheiluopistojen persona! trainer -työryhrnään kuuluva liikunnanopettaja Aki-Matti Alanen kokevat molemmat, että säädöksiä tarvitaan erityisesti laadukkaan osaamisen turvaamiseksi (Aki-Matti Alanen 10.9.2014 ja Riitta Härnäläinen-Bister 1.9.2014). Valtakunnalliset urheiluopistot ovat tarjonneet syksystä 2014 lähtien persona! trainer -koulutusta yhtenäisen linjan mukaisesti. Lisäksi urheiluopistot toivovat lisääntyvän koulutuksen nostavan heitä esille liikunta-alan kouluttajana. Uusien harjoittelumuotojen sekä toimintatapojen seurauksena persona! training ei ole enää sidoksissa vain kuntosaleihin ja fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen, vaan siitä on tullut kokonaisvaltaisempaa hyvinvointiin kohdistuvaa valmennusta. Persona! trainer -koulutuksen arnmattitutkintoon hän ei välttämättä näe tarvetta, koska persona! trainer -opinnot on mahdollista suorittaa jo nyt liikunnan ammattitutkinnon yhteydessä. Persona! trainer -koulutus on useasti osana muita liikuntatai terveysalan opintoja ja jokaisella kouluttajalla on oma tapansa ilmoittaa koulutuksensa sisällöstä. Kehityksen alla on persona! trainer -rekisteri, josta työnantaja voisi varmistaa työntekijän koulutustaustan ja osaamisen. Muutoksen taustalla on tavoite tasalaatuisesta koulutuksesta, jolla voidaan varmistaa uusien alan ammattilaisten osaaminen. Kynnys koulutustoiminnan aloittamiseen madaltuu, kun kouluttajatahoilla on vapaus rakentaa koulutus itselleen sopivaksi kokonaisuudeksi. Alasen mielestä liikunnan ammattitutkinto on monipuolisempi vaihtoehto kuin persona! trainer -koulutus ja ajaa tietyllä tapaa samaa asiaa. Osaamisen tason ja laadun vaihtelevuus liikunta-alalla on huono asia. Persona! trainer -palveluiden monipuolistuminen 60 LIIKUNTA & TIEDE 51 •5/2014
Liikuntatieteellinen Seura. 2014. Oleellinen kysym ys kuitenkin on, m inkälainen koulutus on riittävä Ja tarpeeksi laadukas valm istam aan yhtäaikaisesti liikunnan, ravitsem uksen, kunto utu ksen, eri liikuntalajien ja harjoitusohjelm ien , liiketoim innan ja ihm issuhdetoim innan asiantuntijoita kaiken ikäisille ja -kuntoisille asiakkaille. Mustaranta M. 1.9.2014. EQF toimii myös Suomessa laaditun kansallisen koulutusjärjestelmän tutkintorakenteiden perustana. http://www.ehfa.eu.com Koskinen S. Europe Active Level 4 Persona! trainer koulutuksen osaamisstandardit sijoittuvat EOF:n viitetasolle neljä. Mustaranta M. Voimaa Valmentajasta. Kuluttaja 5/2014 8-13 Opetushallitus 2014. European Health and Fitness Association. 10.9.2014 Riitta Hämäläinen-Bister. Liikunnan ammattitutkinto. lim an yhteistä laadunvalvont ajärjestel m ää ja kriteerejä, kirjavaa koulutusta jatkettaneen jokaisen vaihtoehdon pohjalta. Liikunnanopettaja. Yksi toiminnan tavoitteista on koulutusohjelmien laadunvarmistus organisaation itsenäisen standardineuvoston (Standards Council) toimesta. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014 61. European Register of Exercise Professionals, EREPS-tietokanta on avoin Europe Active:n rekisteri, johon liittyminen vaatii tietyn tieto-taidollisen minimitason. Suomessa Europe Activen akkreditoimaa koulutusta järjestävät HEO, Folkhälsan ja Trainer4You. Standards Councilon laatinut osaamisstandardit, jotka pohjautuvat eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen National Oualification Framework (EOF). Oleellinen kysymys on, minkälainen koulutus on riittävä ja tarpeeksi laadukas valmistamaan yhtäaikaisesti liikunnan, ravitsemuksen, kuntoutuksen, eri liikuntalajien ja harjoitusohjelmien, liiketoiminnan ja ihmissuhdetoiminnan asiantuntijoita kaikenikäisille ja -kuntoisille asiakkaille. Viitattu 20.6.2014. SAARA KOSKINEN Terveystieteiden yo, fysioterapeutti Jyväskylän yliopisto Sähköposti: saara.a.koskinen@gmail.com LÄHTEET EHFA 2014. Europe Active on Brysselissä toimiva voittoa tavoittelematon organisaatio, joka on vuodesta 2011 alkaen toiminut edunvalvojana Euroopan Unionissa. Koulutustahoista myös FAF on hyväksytty Ereps -rekisteriin. Persona! trainer -koulutus Suomessa. Kisakallio. Urheiluopistojen pt -työryhmä. Viitattu 8.10.2014. Suomen kuntoja terveysliikuntaliitto SKY ry n toiminnanjohtaja. Koulutuksen ydintiedot on jaettu seitsemään osaamisalueeseen, joita ovat persona! trainerin rooli, toiminnallinen anatomia, fysiologia, ravitsemus, terveyden ja kunnon psykososiaaliset näkökulmat, testaus ja arviointi sekä harjoitusohjelmien teko ja suunnittelu (EHFA 2014). Tietokannan tarkoituksena on varmistaa liikunta-alan ammattilaisten osaamisen laatu. Onneksi persona! tra iner -kouluttajatahojen yhteinen pyr kim ys on kouluttaa alalle päteviä am m attilaisia. http ://www oph. yhdessä kuluttajien kasvavan kiinnostu ksen kanssa avaa työpaikkoja uusille osaajille. f i/down load/ 1 56244 _Liiku n na n_a mm att itutk i nto_2_011 _2014.pdf Haastattelut: Aki-Matti Alanen. Riittääkö koulutu kseen neljä viikonloppua, neljä kuukautta vai neljä vuotta. Kuluttaja 5/2014
Kuriositeettina kerrottakoon myös, että liikuntapsykologian sertifioi nnlautakunta on ainut psykologiliiton toimielin, jossa kaikilla jäsenillä on tohtorintutkinto. Melkoisen vaikuttava luento. Samalla on hyvä korostaa, että liikunta-alalla tarvitaan monenlaisia tekijöitä, eikä sertifioinnista saa tulla estettä vertaisohjaustoiminnalle tai muulle ruohonjuuritason liikunnalle. POLTTOPISTEESSÄ Teksti:TARU LINTUNEN Sertifikaatti kertoo koulutuksesta ja pätevyydestä L iikunta-alalla on useita tehtäviä, joihin ei ole määritelty vaadittua pätevyyttä, joissa toimivien pohjakoulutus vaihtelee tai alalle päädytään påtevöitymällä työelämässä. Laatutae tarkoittaa, että sertilioidulla on pohjakculutuksestaanriippuen lisäksi hankittua koulutusta liikuntatieteistä, liikuntapsykologiasta Ja psykologiasta. Entinen opiskelijani kertoi, että hänen kahden tunnin luentonsa oli innoittanut erään henkilön perustamaan konsultointipalveluja tarjoavan yrityksen ilman mitään koulutusta alalle. Esimerkiksi valmentajaksi, kuntotestaajaksi taipersonaltraineriksi on mahdollista ryhtyä vaikkapa oman liikuntaharrastuksen kautta ja käymällä erilaisia kursseja. Toisaalta aina löytyy myös yrittäjiä, joilla ei ole koulutusta tai osaamista alalle, mutta sitäkin enemmän intoa markkinoida itseään asiantuntijana. Suomessa on nyt vahvistettu urheiluja liikuntapsykologin sekä psyykkisen valmennuksen ja liikunta-aktiivisuuden edistämisen serti Ii kaati t. Tämän lisäksi sertifioidulla on riittävästi ohjattua työkokemusta liikuntapsykologian saralta. Suomen psykologiliiton alaisuuteen on perustettu urheiluja liikuntapsykologian alan sertifiointilautakunta , johon kuuluvat tällä hetkellä Satu Kaski, Päivi Frantsi, Niilo Konttinen, Leena Matikka, Montse Ruiz ja allekirjoittanut puheenjohtajana. Pätevyysja koulutusvaatimuksia osoittavia sertifikaatteja tarvitaan. Liikunnanedistämisessä on tilaa kaikille toimijoille TARU LINTUNEN, LitT Liikuntapsykologian professori Jyväskylän yliopisto Liikuntatieteellisen seuran puheenjohtaja Sähköposti: taru.lintunen@jyu.fi 62 LIIKUNTA& TIEDE51 •5/2014. Lautakunnan jäsenet edustavat laajasti liikuntaja urheilupsykologian alan ammatillista ja tieteellistä osaamista. (Luettelo sertifioiduista ammattilaisista ja hakuohjeet löytyvät psykologi liiton www-sivuilta: http://www.psyli.fi/tietoa_psyko logeista/u rhe il u psyko logian_serti fi kaari t) Myös opetusja kulttuuriministeriö katsoo, että urheilupsykologian sertifiointi on tärkeä askel kohti professionalisoitumista, jota suomalaisessa liikuntakulttuurissa tarvitaan. Sertifikaatin tarkoituksena on taata urheilijoille sekä muille urheiluja liikuntapsykologisen osaamisen ostajille tae laadukkaasta toiminnasta. Asiakkaiden voi olla vaikeaa tietää palveluja tarjoavan osaamisesta esimerkiksi pelkän internetsivuston perusteella, koska päteväksi tekijäksi voi päätyä monenlaisen koulutuksen ja työkokemuksen kautta. Ministeriö suositteleekin käyttämään urheiluja liikuntapsykologian sertifioituja asiantuntijoita. Ammatillisuuden laatukriteerit ovat myös osa kansainvälistä työkulttuuria.Sertifikaatti osoittaa, että standardin asettamat vaatimukset täyttyvät. Kun toiminta ammatti maistuu ja laajenee, kasvavat myös vaatimukset osaamiselle. Sertifiointia harkitaan nyt myös muiden liikuntaalan ammattilaisten keskuudessa. Liikuntapalvelujen ostajan saattaakin olla mahdotonta tietää, millaista vastinetta hän saa ja ovatko palvelut esimerkiksi turvallisia ja tehokkaita
Ensimmäisien työvuosien jälkeen opettajat siirtyvät pätevöitymisvaiheeseen, jonka aikana opettajat vahvistavat ammatillista pätevyyttään ja kiinnittyvät työhönsä vahvemmin. Vaikka moni unelma-ammattiinsa valmistunut suuntaakin liikunnanopettajan töihin ja viihtyy työssään, myös ammatinvaihtoaikeet käyvät monen liikunnanopettajan mielessä. Lukunnanopettajat voivat sosiaalistua ammattiinsa jo aiemminkin urheiluharrastustensa myötä (Laakso 2006; Lawson 1986). Työuran edetessä opettajat voivat kohdata turhautumisvaiheen, jonka aikana opettajat arvioivat uudelleen ammatinvalintaansa. Liikurinanopettajan ammatissa merkittävin työtyytyväisyyttä muodostava tekijä on työskentely lasten ja nuorten kanssa (Moreira, Sparkes & Fox 1995; Macdonald 1999). Tänä aikana opettajat tekevät perustycnsä tunnollisesti, mutta ammatillinen kehittyminen voi jäädä vähäiseksi. pettajan työuran on perinteisesti ajateltu alkavan yliopistollisesta peruskoulutuksesta, jatkuvan ammattiin siirtymisestä ja lopulta siirtymisestä eläkkeelle (Christensen & Fessler 1992). Mikäli opettajat ylittävät turhautumisvaiheen ilman erityisiä ongelmia, seuraa opettajien uralla tasaantumisvaihe. Lisäksi, hyvät työolosuhteet ja työnjohto, työ itsessään, työyhteisö, työn varmuus ja mahdollisuus liikkua työn lomassa itsekin on liikunnanopettajien mielestä työtyytyväisyyttä muodostavia tekijöitä (Bizet, Laurencelle, Lemoune, Richard & Trudeau 2010; Koustelios, Theodorakis & Goulimaris 2004; Moreira, Fox & Sparkes 2002; Shoval, Erlich & Fejgin 2010) Toisaalta, liikunnanopettajat ovat ilmaisseet tyytyvämättömyyttä palkkaan, etenemismahdollisuuksiin, ammattiin huonoon arvostukseen ja työmäärään (Koustelios, Theodorakis & Goulimaris 2004; Kougioumtzis, Patriksson & Stråhlman 2011; Macdonald 1999; Moreira, Sparkes, & Fox 1995; Shoval, Erlich & Fejgin 2010) Suomessa liikunnanopettajilla on muihin opettajiin nähden verrattain hyvä tilanne; palkka on sama, LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014 63. Tämän lisäksi opettajat kehittyvät eri tavoin ja omaavat erilaisia taitoja, asenteita, tietoja ja käyttäytymismalleja työurallaan (Woods & Lynn 2001). Opettajan uran viimeiset vuodet muodostuvat valmistautumisesta eläkkeelle ja lopullisesta eläkkeelle jäämisestä (Christensen & Fessler 1992). Nykypäivänä opettajien iyöurat ovat kuitenkin moninaisemmat ja työura muodostuu erilaisista vaiheista. Opettajien tyouran muodostumista on kuvattu muun muassa Teacher career cycle -mallin avulla (Christensen & Fessler 1992). Teksti: KASPER MÄKELÄ Liikunnanopettaj at tyytyväisiä työhönsä mutta osaaminen kysyttyä muissakin tehtävissä Liikunnanopettajan opinnot ovat jo vuosikymmeniä olleet erittäin tavoiteltu opintosuunta ja valittujen opiskelijoiden valmistumisprosentti on ollut korkea. Mallin mukaan opettajat sosiaalistuvat ammattiin peruskoulutuksen ja perehdytysvaiheen kautta. Työuransa aikana opettajat kohtaavat erilaisia tilanteita ja haasteita, jotka voivat vaikuttaa heidän motivaatioonsa ja työtyytyväisyyteensä (Day & Gu 2009). On kuitenkin hyvä muistaa, ettei opettajien ura ole lineaarinen ja osa opettajista voi ohittaa yhden tai useammankin vaiheen työuransa aikana
Miehet olivat naisia tyytyväisempiä opetusvälineiden laatuun (3,67 /3,52) ja määrään (3, 75/3,54), tilojen kunnossapitoon (3,41/3,25), koulun johtoon (3.53/3,31), mahdollisuuksiinsa vaikuttaa ( 4,19/3,90), opetuksen organisointiin (3,44/3,21), omaan ammattitaitoon ( 4,15/3,97) ja opetustuntien määrään ( 4,05/3,85). Eniten tyytymättömyyttä muodostivat palkka, yhteistyö paikallisten liikuntaalan toimijoiden kanssa, opetuksen organisointi, tilojen kunnossapito ja riittämättömyys. Australiassa 1990-luvulla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että vain 37 prosenttia valmistuneista liikunnanopettajista toimi edelleen liikunnanopettajana 1-5 vuotta valmistumisensa jälkeen (Macdonald, Hutchins & Madden 1994). Työtyytyväisyys on läheisesti yhteydessä sitoutumisessa työyhteisöön; sitä vastoin tyytym ättöm yy s työhön ennustaa am m atista poistumista (Dupre & Day 2007; Nagar 2012). Koulumaailman sisäpuolelle vaihtoa harkinneista etenkin rehtorin tehtävät olivat selkeä vaihtoehto miehille (51 %). .... Vaikka opettajien am m atinvaihto a on viime vuosina tutkittu paljon, on liikunnanopettajien ammatinvaihtoon ja arnmatinvaihtoaikeisiin liittyvää tutkimusta varsin vähän. Ammatinvaihtoaikeissa ei havaittu eroa naisten ja miesten välillä. Vaikka palkka onkin sama, liikunnan ei-akateeminen status alentaa oppiaineen arvostusta (Heikinaro -Johansson & Telama 2005). Vuosina 1980-2008 liikunnanopettajaksi valmistuneille suunnattuun kyselyyn vastanneista (n=l084) 808 (76 %) työskenteli edelleen liikunnanopettajan ammatissa. Tyytyväisyys työhön ennusti kuusinkertaista todennäköisyyttä pysyä ammatissa pitkään ammatissa toimineilla ja peräti kymmenkertaista todennäköisyyttä nuorilla opettajilla. Kokeneet opettajat (yli 10 vuotta työkokemusta) olivat tyytyväisempiä omaan ammattitaitoonsa (4,08/3,94), opetuksen valmisteluun (3,79/3,64) ja yhteistyöhön oppilaiden kanssa ( 4, 19/3,98) kuin kokemattomat liikunnanopettajat (työkokemus 1-5 vuotta). Merkittävimmiksi syiksi ammatinvaihtoon lueteltiin jatkuva kiire ammatissa (47,4 % ammatinvaihtoa harkinneista), omien kykyjen parempi hyödyntäminen (45 %), työn Opettajien ammatinvaihto on ollut kansainvälisesti ollut yksi merkittävimmistä koulutukseen liittyvistä huolenaiheista. Aiemmassa tutkim uskirjallisuudessa ammattia vaihtaneet opettajat on jaettu joko lähtijöiksi (to im ivat koulun ulkopuolella) tai muuuajiksi (toimivat edelleen koulussa, mutta eri tehtävissä) (Boe 2007). Nuorilla opettajilla työn hallittavuus ja kokeneilla opettajilla tyytyväisyys oppilaiden kanssa työskentelyyn ennustivat ammatissa pysymistä. Am matinvaihtohalukkuus voi olla seura usta uupum uksesta, burn outista, työn vähättelystä, tai epävarm uudesta työstä suoriutum isessa (Godclard & Goddard 2006). Näistä kaksi kolmasosaa ilmoitti harkinneensa ammatinvaihtoa ensisijaisesti opetusalan toisiin tehtäviin ja kaksi kolmasosa opetusalan ulkopuolelle. Naisille muun aineen opettaminen (38 %) ja opinto-ohjaajan tehtävät (31 %) olivat ensisijaiset vaihtoehdot. Työtyytyväisyyttä muodostavista tekijöistä liikunnanopettajat olivat kaikkein tyytyväisimpiä mahdollisuuksiinsa vaikuttaa työhön, yhteistyöhön oppilaiden ja kollegoiden kanssa, omaan ammattitaitoonsa, opetustuntien määrään ja loma-aikoihin. vaikkakin opetettavia tunteja on enemmän. Opettajat voivat m yös kohdata vaihtoehtoisia työmahdollisuuksia, jotka voivat lopulta vaikuttaa ammatinvaihtoajatuksiin (Chen, Ployhart, Thomas, Neil & Bliese 2011 ). Miltei puolet ( 46 %) tähän ryhmään kuuluneista ilmoitti harkinneensa ammatinvaihtoa. Myös 11-15 ja 21-25 vuoden työkokemuksen omaavista liikunnanopettajista yli 40 prosenttia oli harkinnut ammatinvaihtoa. Liikunnanopettajat ovat tyytyväisiä työhönsä ... mutta ammatinvaihtokin käy mielessä Vaikka liikunnaopettajat ilmoittivat olevansa yleisesti tyytyväisiä, 39 prosenttia ilmoitti harkinneensa ammatinvaihtoa usein tai ajoittain. Näiden lisäksi tyytyväisyys työvälineisiin, työn huomiointi sekä kollegat ennustivat kaksinnelinkertaista todennäköisyyttä pysyä ammatissa. 64 LIIKUNTA & TIEDE 51 , 5/2014. Viim e vuosikymm eninä, opettajien am matinvaihto on ollut kansainvälisesti ollut yksi merkittävim mistä koulutukseen liittyv istä huolenaiheista. Mikäli nämä tuntem ukset ovat ylitsepääsem ättömiä tai jatkuvia stressin lähteitä, voivat am m atinvaihtoon liittyvät tuntem ukset lisääntyä. Työkokemus oli yhteydessä työtyytyväisyyteen heilahdellen erityisesti työuran molemmissa päissä. Liikunnanopettajana työskentelevät olivat tyytyväisiä ammattiinsa, sillä 79,5 prosenttia ilmoitti olevansa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä työhönsä. Vastaavasti kaikkein kokeneimpien liikunnanopettajien keskuudessa vain 12 prosenttia ilmoitti harkinneensa ammatinvaihtoa. Vähän työkokemusta omaavat (1-5 vuotta työkokemusta) ja kaikkein kokeneimmat opettajat olivat tyytyväisimpiä opettajia. Logistisen regressioanalyysin avulla ennustettiin liikunnanopettajien pysymistä ammatissa. Ammatinvaihtoaikeet tulivat selvimmin esille liikunnanopettajien keskuudessa, joilla oli työkokemusta 16-20 vuotta. Vastaavasti kokemattomat opettajat olivat tyytyväisempiä työkykyynsä ( 4,28/3,67) ja yhteistyöhön kollegoiden kanssa (4,13/3,91)
Tutkimusaineistoon kuului myös 256 liikunnanopettajaksi valmistunutta, jotka toimivat muissa kuin liikunnanopettajan tehtävissä. Vaikka ammatinvaihtoaikeet voivat lisääntyä merkittävästi eteen tulevien työmahdollisuuksien myötä, on hyvä huomioida, että myös koulutasolla voidaan merkittävästi vaikuttaa siihen, miten liikunnanopettajat kokevat oman työnsä ja miten tyytyväisiä he ovat. Hubermanin (1989) mukaan oman ammatin uudelleen arviointi ja mahdollinen turhautuminen omaan ammattiin ilmenee 7-18 työvuoden jälkeen. Työn tekemisessä erityisasemassa ovat paitsi riittävät resurssit opetuksen toteuttamiselle, myös oikeanlaiset opetusjärjestelyt. On myös hyvä pitää mielessä, että osa kokeneistakin opettajista on vaihtanut ammattia, vaikka olisi halunnut jatkaa liikunnanopettajan tehtävässä. Oman työkyvyn ylläpito ja hyvä lämmittely ennen suorituksia korostuu iän karttuessa. Tämä ilmeisesti auttaa opettajia selviytymään hyvin ensimmäisten vuosien haasteista, sillä ammatinvaihtohalukkuus kokemattomien (työkokemus 1-5 vuotta) liikunnanopettajien keskuudessa oli vähäistä. On myös hyvä muistaa, että osa ammatinvaihtoaikeista voidaan nähdä myös positiivisena. vähättely (44,2 %), palkka (34,1 %) ja oppilaiden häiriö käyttäytyminen (33,6 %) .Naisilla työ kuormitus (2,59/2,33) ja stressi (2,87/2,59) lisäsivät ammatinvaihtoaikeita verrattaessa miehiin. Lisäksi lukujärjärjestyksen luomisessa tulisi huomioida, ettei opetustiloja jouduttaisi jakamaan liian pieniin oppimisympäristöihin. Kasvavan terveysja hyvinvointibisneksen myötä näille tiedoille ja taidoille riittää ottajia. Liian usein liikunnanopettaja viettää koko koulupäivän koulurakennuksen ulkopuolella, eikä näin ollen mahdollisten ongelmatilanteiden purkamiseen ei ole mahdollista hyödyntää kollegoita. Hyvin suunniteltu lukujärjestys sisältää riittävästi aikaa mahdollisiin siirtymisiin liikuntapaikkojen välillä ja opetuksen tauotusta. Organisointi, vuorovaikutustaidot, hyvinvointiosaaminen haluttuja valmiuksia työmarkkinoilla Tutkimus osoitti, että suomalaiset liikunnanopetrajat ovat tyytyväisiä työhönsä. Sen sijaan tässä tutkimuksessa oli havaittavissa, että Iukunnanopettajat kokevat turhautumisvaiheen erityisesti 15 vuoden työvuoden jälkeen. Vaikka tämän tutkimuksen mukaan kokemattomat liikunnanopettajat ilmaisivat vähäistä halukkuutta ammatinvaihtoon, ammattia vaihtaneiden liikunnanopettajien keskuudessa kaikkein suurimman ryhmän (42 %) muodostivat nimenomaan lyhyen työuran tehneet (1-5 vuotta) liikunnanopettajat (Mäkelä, Hirvensalo & Whipp 2014). Opetusta suunniteltaessa olisi hyvä muistaa se, että liikunnanopettajille tulisi tarjota mahdollisuutta kollegiaaliseen kanssakäymiseen muiden opettajien kanssa. Näihin lukeutuvat sopivat luokkakoot ja hyvin suunniteltu lukujärjestys. Ammatinvaihtoa harkinneista ne, jotka harkisivat ammatinvaihtoa koulumaailman sisäpuolella olivat tyytyväisempiä työhönsä kuin ne, jotka olivat harkinneet ammatinvaihtoa koulun ulkopuolelle. Näin siitäkin huolimatta, että epäpätevien opettajien osuus esimerkiksi perusopetuksessa on noin 15 prosenttia (Kumpulainen, 2014 92). Liikunnanopettajien ammattitaitoon kuuluu vahva liikunta-alan tuntemus, organisointitaidot, terveyden ja hyvinvoinnin tietotaitoa ja hyvät vuorovaikutustaidot. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että tyytyväisetkin liikunnanopettajat voivat olla potentiaalisia ammatinvaihtajia, mikäli eteen tarjoutuu omaa ammattitaitoa vastaavaa työtä. Teacher career cycle -mallin viimeiset vaiheet esiintyivät myös selkeästi tässä tutkimuksessa, sillä peräti 88 prosenttia tähän ryhmään kuuluneista ilmoitti, ettei ollut harkinnut ammatinvaihtoa. Tässä vaiheessa opettajan työssä pysymisen tai lähtemisen kannalta erityisen merkittävässä roolissa ovat organisatoriset tekijät (esimerkiksi johtamistapa) (Gaudreault & Woods 2013). Liikunnanopettajien ammattitaitoon kuuluu vahvan liikunta-alan tuntemuksen lisäksi myös hyvät organisointitaidot, yksilön terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietotaitoa ja hyvät vuorovaikutustaidot. Ikääntyessä työkyky voi heikentyä siinä määrin, että liikunnanopettajana toimiminen käy mahdottomaksi. On mahdollista, että valmistuneilla liikunnanopettajilla olisi halua toimia liikunnanopettajan ammatissa, mutta liikunnanopettajan töitä ei ole tarjolla halutulla alueella. Merkittävä LIIKUNTA& TIEDE 51 • 5/2014 65. Tästä ryhmästä löytyi myös kaikkein tyytyväisimmät opettajat. Tutkimustuloksia tästä kohdejoukosta on esitelty tarkemmin Liikunta & Tiede -lehden numerossa 4/2013. Tätä tutkimusta voidaan peilata Christensenin ja Fesslerin (1992) Teacher career cyle -mallin kautta. Lisäksi urheiluseurojen ja lajiliittojen palvelukseen halutaan varmuudella tämänkaltaisella osaamisella varustettuja henkilöitä. Kasvavan terveysja hyvinvointibisneksen myötä näille tiedoille ja taidoille riittää ottajia. Suomalaiset liikunnanopettajat valmistuvat ammattiinsa maistereina ja näin ollen voidaan katsoa, että opettajat saavat hyvän peruskoulutuksen ammattiinsa. Liikunnanopettajan työ sisältää merkittävästi fyysistä kuormitusta ja äkilliset työsuoritukset (esimerkiksi oppilaiden avustaminen) voi aiheuttaa pysyviä vammoja tai toimintakyvyn heikkenemistä
Christensen, J. & Trudeau, F. 1986. 1989. Macdonald, D., Hutchins, C. Jyväskylä: University of Jyväskylä. The role of physical education and sport in promoting physical activity and health (ss. C. Teoksessa U. Helsinki Opetushallitus. Research Ouarterly for Exercise and Sport, 72(3). 4(4), 51-61. Mapping and interpreting novice physical education teachers' self-perceptions of strengths and difficulties . Koustelios, A. R. C., Neil, A. 159-181. 2007 Trends in the turnover of teachers from 1991 to 2004: Attrition, teaching area transfer, and school migration. 2014. Lisäksi liikunnanopettajana toimivilta kysyttiin arnmatinvaihtoaikeita ja mahdollisiin ammatinvaihtoaikeisiin liittyvien syiden voimakkuutta ammatinvaihtohalukkuuteen (Likert-asteikko 1-5). Gerber, International Cornparison of Physical Education. P0hse & M. 2004. Job motivation profiles of physical educators: Theoretical background and instrument development. R. & Sparkes, A. The power of momentum: A new model of dynamic relationships between job satisfaction change and turnover intentions. The International Journal of Educational Management, 18(2), 87-92. Liikunnanopetuksen näkökulmasta tämä voi olla siinä mielessä hyvä asia, että entisenä liikunnanopettajana rehtori ymmärtää paremmin oppiaineen erityispiirteet ja näin ollen pystyy laatimaan aikataulut niin, että liikunnanopettaja kykenee tauottamaan opetustaan riittävästi ja keskustelemaan kollegoiden kanssa aiempaa enemmän. Heikinaro-Johansson, P. Gaudreault, K. Boe, E. Role ambiguity, role conflict and job satisfaction among physical education teachers in Greece. D. 2014. The Australian Educational Researcher, 33(2), 61-75. 2001. Teacher development as a career-long process. European Physical Education Review, 1 (2). Occupational socialization and the design of teacher education programs. Teachers College Record, 91 (1 ), 31-57 Kougioumtzis, K. Journal of Physical Education and Sports Management. Moreira, H., Sparkes, A. ACHPER Healthy Lifestyles Journal, 4(1 ), 19-23. Journal ofTeaching in Physical Education, 5(2), 107-116. 2006. Teachers and Teaching: Theory and Practice, 15(4). Opettajat Suomessa 2013. European Physical Education Review, 17. Day, C. LÄHTEET: Bizet, 1., Laurencelle, L., Lemoune, J., Richard, L. A preliminary analysis. McEvoy (Toim.). 1999. 2006. The professional life cycle of teachers. Concepts, Problems, Prospects (ss. British Educational Research Journal, 28(6), 845-861. Veteran teachers: commitment, resilience and quality retention. Laakso, L. Human Resource Management, 46(2). Patriksson, G. L. & Day, A. & Stråhlman, 0. Physical education teachers' professionalization: A review of occupational power and professional control. 66 LIIKUNTA& TIEOESl •S/2014. E. Through the years: A longitudinal study of physical education teachers from a research-based preparation program. A. Christensen, The teacher career cycle. 2013. 2005. 1992. Academy of Management Journal, 54(1). KASPER MÄKELÄ, LitT Tutkija Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto Sähköposti: kasper.makela@jyu.fi Kirjoittajan liihuntapedagogiihanväitöshirja "PE teachers' Job satisfaction, turnove1; ane/ intention to leave or stay in the profession" tarlwstettiin 4.10.2014 Jyväskylän yliopistossa NÄIN TUTKITTIIN: V uosina 1980-2008 liikunnanopettajaksi valmistuneille (N=l 480) lähetettiin kaksi kyselylomaketta,joista toinen oli suunnattu liikunnanopettajan ammatissa toimiville ja toinen muussa kuin liikunnanopettajan ammatissa toimiville. 1-20). Career changes among physical educators: Searching for new goals or escaping a heavy task load. Phidadelphia: University of Pennsylvania. 2002. 2010. Understanding and guiding the professional development of teachers (ss. 2012. M. osa ammatinvaihtoa harkinneista piti ensisijaisena vaihtoehtona ammatinvaihtoa muihin koulutustehtäviin. L. Physical education teachers in motion: an account of attrition and area transfer. & Woods, A. Physical Education & Sport Pedagogy, 15(1 ), 85-101. M. Physical Education and Sport Pedagogy, 19(4), 418-435. Esimerkiksi siirtyminen rehtorin tehtäviin on yksilön näkökulmasta luonnollinen etenemismahdollisuus. & Lynn, S. & Fox, K. 70(1 ), 41-54. & Fessler, R. Macdonald, D. Liikunnanopettajan ammatissa toimivilta kysyttiin yleistä työtyytyväisyyttä sekä tyytyväisyyttä työn eri piirteisiin Likert-asteikolla 1-5. Research Ouarterly for Exercise and Sport, 81 (2), 224-232. 219-231. 250-271). 185-201. Nagar, K. Moreira, H., Fox, K. Theodorakis, N. & Madden, J. Physical education teachers and job commitment. Chen, G., Ployhart, R. Woods, A. Goddard, R. & Telama, R. Reserach Ouarterly for Exercise and Sport. C. Fessler & J. 25-27). Kumpulainen, T. 2007 The effects of supportive management and job quality on the turnover intentions and health of military personnel. 2010. Organizational commitment and job satisfaction among teachers during times of burnout. Factors leading to career frustration and exit: A case of a veteran physical educator. Oxford: Meyer & Meyer Sport. 1995. Lawson, H. 2011. & Bliese, P. Vastanneista (n=l084) liikunnanopettajan ammatissa toimivia oli 808. Lifelong learning in physical education teacher education the Finnish example. 2009. 1994. 111-129. & Goddard, M. Journal of Decision Makers, 37(2), 43-60. Lisäksi liikunnanopettajan tehtävistä ammattia vaihtanut rehtori ymmärtää mitä välttämättömiä resursseja liikunnanopetus tarvitsee. Mäkelä, K., Hirvensalo, M., & Whipp, P. & Gu, 0. & Goulimaris, D. Teoksessa P Heikinaro-Johansson & E. E., Thomas, H. To leave or not to leave: Health and physical education teachers' career choices. 441-457 Dupre, K. Shoval, E., Erlich, 1., & Fejgin, N. K. The "professional" work of experienced physical education teachers. Boston: Allyn and Bacon. Huberman, M. Physical Education in Finland. 2011. C. Beginning teacher burnout in Oueensland schools: Associations with serious intentions to leave. Teoksessa R. 122-136
Kuva: LEHTIKUVNAFP Teksti: SAMI KOLAMO Jalkapallon MM-kisat ovat FIF An vallankäytön näyttämöitä LIIKUNTA& TIEDE 51, 5/2014 67
MM-kisat nähtiin tilaisuudeksi esittää Afrikkaa positiivisessa valossa, tehdä eteläafrikkalaiset tietoisiksi maabrändistään ja tätä kautta myydä "koko kansan" voimin Etelä-Afrikkaa ja sen kaupunkeja globaaleilla markkinoilla. Kisakaupunkien roolina on tuottaa tapahtumabrändin mukaisia raameja ja välittää FIFAn määrittelemä MM-kisakokemus jalkapalloa seuraavalle maailmalle. Virallisten televisiolähetysten kautta välittyvä karnevaali tunnelma ja jalkapallokentällä esittäytyvä melodraama vaikuttaisi olevan se odotushorisontti, johon niin katsojat kuin toimittajat haluavat kiinnittyä. Jalkapallon ja kansallistunteen yhteyden ansiosta FlFA voi yhdessä liittolaistensa kanssa järjestää ilman syyllisyyden pistoksia MM-kisat jopa Venäjän (2018) ja Qatarin (2022) kaltaisissa korruptoituneissa ja epädemokraattisissa valtioissa. Tämä on mittakaava, jonka puitteissa voimme eteläafrikkalaisina esittää maatamme tehokkaasti ja oma-aloitteisesti" (Irvin Khoza, EteläAfrikan kisaorganisaation puheenjohtaja. Jalkapallon MM-kisatuotteen omistajalle FIFAlle televisiokuvien kautta välittyvät (kansallis)tunteet muodostavat puolestaan tärkeän suojakilven, jotka kääntävät huomion pois rakenteita yllä pitävistä valtasuhteista, kuten lajin omistajien ja rahoittajien keskinäisistä kytkennöistä ja sopimuksista paikallisten toimijoiden kanssa. Miesten jalkapallon MM-kisoja voi kutsua keskitetyiksi mediaspektaakkeleiksi. Yhdessä liittolaistensa kanssa FIFA kontrolloi nykyisin tiukasti asioiden esittämisen tapoja niin mediassa kuin globaalia medianäkyvyyttä varten ehostetuilla FIFA kontrolloi nykyisin tiukasti asioiden esittämisen tapoja niin mediassa kuin globaalia medianäkyvyyttä varten ehostetuilla stadioneilla ja muilla keskeisillä tapahtumapaikoilla. Kisaisäntä (valtio, kaupungit) tarjoaa puolestaan tapahtumapaikat ja muut rakenteelliset edellytykset sekä kantaa kustannukset ja riskit. Samalla tuli levittää mielikuvia vieraanvaraisista, "kaikille ihmisille avoimista" maailmanluokan kaupungeista. FIFAn vallankäytössä keskeisessä roolissa on suunniteltu ja harkittu esiintyminen kameroille, jonka avulla vedotaan ihmisten tunteisiin. Silti FIFA tulkitsee itsensä ilmeisen epäpoliittiseksi toimijaksi. Jalkapallon MM-kisoissa FlFA kerää televisiointija sponsorisopimuksista tulevat rahat. Vaatirnus muodonmuutoksesta koskee paitsi rakennettua ympäristöä myös paikallisia ihmisiä: "Ajattele turnausta kolmenkymmenen päivän mainoksena Etelä-Afrikalle: kolmenkymmenen päivän televisiomainoksena, jota miljardit ihmiset ympäri maailmaa seuraavat. Etelä-Afrikassa kisaisännän tavoitteena oli karistaa "afropessimistiset" mielikuvat (köyhyydestä, luokkaeroista, Hiv-epidemiasta, joukkotyöttömyydestä ja korruptiosta) ja viestittää, että myös afrikkalaiset" osaavat p kykenevät järjestämään megatapahtuman". FIFAa tukevat poliitikot, auktoriteetit ja liikemiehet tulkitsevat investoimisen maailmanluokan jalkapallorakennelmiin kansalliseksi tehtäväksi. B rasilian jalkapallon MM-kisojen (2014) jälkeen toimittajat puhuivat ensisijaisesti "hienoista kisoista", kisaisännän vieraanvaraisuudesta ja "pelillisestå ilotulituksesta", jossa nähtiin "valtava määrä kyyneleitä, onnea ja dramatiikkaa" (15.7.2014 HS). 68 LIIKUNTA 8, TIEDE 51 • 5/2014. Jalkapallospektaakkelit suunnitellaan tv-kameroita ja -yleisöjä varten. Median valokeilan vuoksi kokonaisia kaupunkialueita rakennetaan uudelleen eli "spektakehsoidaan" edustuskelpoiseen kuntoon turisteja ja televisiokameroita silmällä pitäen. Vallankäyttö perustuu myös jalkapallossa erilaisiin verkostoihin ja liittoutumiin. Sisäisistä luokkaeroista ja kulttuurisista konflikteista piittaamatta markkinoijat määrittelivät tapahtuman yksiselitteisesti "koko kansaa" koskien historialliseksi käännekohdaksi. Pääsyä kisaisännäksi näyttäisi houkuttelevan eniten kisojen avulla saavutettu globaali medianäkyvyys ja sen mukanaan tuomat monet oletetut hyödyt. Ne ovat myös merkittäviä vallankäytön areenoita
Jalkapallon MM-kisoissa kaupunkikehityksen pelin sääntöjä sanelee demokraattisen kontrollin ulkopuolella operoiva FIFA. Niinpä niin kutsutuilla FIFA-vyöhykkeillä saattoi kisojen aikana juoda vain Coca-Colaa ja Budweiseria. Suostuttelevaa ja pakottavaa valtaa Jalkapallon MM-kisojen mediajulkisen keskittämisen eli kaupunkitilojen päämäärähakuisen rajaamisen, ihmisten huomion suuntaamisen ja muun kontrollin yhteydessä voi puhua kahdesta samanaikaisesti toteutuvasta vallan muodosta: suostutteluvasta ja pakottavasta vallasta. FlFAn valta tapahtuman suunnittelussa ja esillepanossa juontaa juurensa hakuprosessiin. Suunnatakseen tu ristien katseet ja televisiokam era t kohti haluttuja ra kennelm ia ja sym boleja sekä "oikeaoppista karvevaalim eininkiä" FIFA ja kisaisäntä tuottavat kaupunkitiloihin erityisiä valvottuja ja aidattuja en klaaveja el i erillissaarekkeita, kuten stadionija Fan Fest -alueita. Yle ensä kisakaupunkien ur baania systeem iä ei kehitetä väitetyn kokonaisvaltaisesti, vaan hyv in kohdennetusti, turistien ehdoill a. Taloudellisesti ja poliittisesti vahvana toimijana FIFAlla ja sen läheisillä liittolaisilla on valtaa kontrolloida myös median sisältöjä sanktioiden uhalla. Puhe pakottavasta vallasta alleviivaa, että FlFAn toimintaa määrittää oman sisäpiirinsä etujen ajaminen. Näin toimittajat sulkevat yhteiskunnallisesti marginaalisia ryhmiä julkisen näkyvyyden ja puheoikeuden ulkopuolelle. stadioneilla ja m uilla keskeisillä tapahtum apaikoill a. Saadakseen MMkisat itselleen paikallinen kisaorganisaatio ja jalkapalloliitto kirjaavat hakukirjaan (BidBook) lukuisia lupauksia ja sitoumuksia. Myös EteläAfrikanja Brasilian MM-turnauksen organisoi valittu joukko yhteistyökumppaneita, sponsoreita ja paikallisia alihankkijoita, joilla kaikilla oli yksinoikeus omaan tuotekategoriaansa. Korostettakoon, että pakottaminen perustuu useimmiten uhkaukseen käyttää voimaa, ei yleensä sen aktuaaliselle käyttämiselle. Ihmisten tunteisiin vetoavalla kameratietoisella esiintymisellä ja muulla mediajulkisuuden etukäteishallinnalla tuotantokoneisto pyrkii paitsi minimoimaan ideologista kamppailua ja kehystämään ja oikeuttamaan haluttua tulkintaa todellisuudesta myös ennen kaikkea saamaan aikaan omia tarkoituksiaan palvelevaa käyttäytymistä. Kisakaupunkien roolina on laittaa liikkeelle prosesseja, toimintoja ja aktiviteetteja tapahtumabrändin yhtenäisyyden nimissä välittää FlFAn määrittelemä ihanteellinen MM-kisakokemus jalkapalloa seuraavalle maailmalle. Suurin osa tapahtu m ista välitetään m aailm alle näistä esitystiloista. Kuten fasistisen yhteiskunnan toimintalogiikasta voi päätellä, suostutteluvalta kääntää huomion pois jalkapallon MM-kisojen organisointiin ja esillepanoon liittyvistä pakottavan vallan seurauksista, kuten megatapahtuman tuotantoprosessien syventämistä ja synnyttämistä sosiaalisista epäkohdista. Virallistaminen antaa MM-kisojen ammattimaisille tuotantokoneistoille monopolin brändätä kaupunkitiloja haluamallaan tavalla. Pakottava valta perustuu megatapahtumaa organisoivien avainhenkilöiden kuten julkisten (poliitikot, virkamiehet) ja markkinaperusteisten (yritysjohtajat) toimijoiden laatimiin lakisääteisiin ja monin osin salattuihin sopimuksiin. Toisin sanoen virtaviivaistettu tapahtu m aja paikkabrändi välitetään m aailm an eri kolkkiin kaupunkitilaan tu otetuista m ediajulkisuuden keskittym istä. Tämä tulee parhaiten esille yhteistyökumppaneiden tuotteiden virallistamisessa ja tavaramerkkien suojaamisessa. Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa, mitä Anita Seppä (2007) kirjoittaa vallan luonteesta fasistisesti keskitetyssä yhteiskunnassa: "Oman ideologisuutensa kätkemään pyrkivä estetisoiva kuvasto esittäytyy pinnalta katsoen usein vapauttavana: se tarjoaa ihmisjoukoille kanavan, jonka avulla he voivat saavuttaa tunteen myönteisestä itseilmaisusta samastumisen ja stereotyyppisen tunnistamisen avulla vaikka kuvissa idealisoitu "todellisuus" (esim. Näihin enklaaveihin eivät fo kusoi vain tel evisiokam era t, vaan niihin keskittyv ät m yös kisoja edel tävät paikalliset kehityshankkeet, kuten uusien stadioneiden saavutettavuuteen liittyv ä infrastru ktu ur i. Turnauksen valmisteluvaiheessa FIFAlla on tapana puuttua säännöllisesti paikallisiin päätöksentekoprosesseihin, tehdä tarkastuksia rakennuspaikoille, edistää epäsuorasti mittavalla julkisella rahoituksella kasaan pykättyjä turnauspaikkoja ja propagoida budjettileikkauksia kunnalliseen hyvinvointiin, asuntotuotantoon ja sähkönjakeluohjelmiin. Virallistaminen sulkee ulos ei-toivottuja symboleja ja ihmisiä keskeisiltä tapahtumapaikoilta pahimmillaan kokonaisia kaupunginosia puretaan. Valtamedia käyttää tietolähteinään pitkälti "virallisia" institutionalisoituja kanavia, kuten FlFAn tiedotustilaisuuksia ja levittää näin valtakoneiston ajatuksia. Ne säätelevät ja normittavat jalkapallospektaakkelin kulkua etenkin tapahtumapaikalla kisakaupungeissa. Ihmiset kokevat pikemminkin velvollisuudekseen totella legitiimeiksi mieltämiään vallanpitäjiä suoriutua kiitettävästi osoitetusta kansallisesta tehtävästä. Suostutteluvalta sisältää monenlaisia (kansallis)tunteisiin vetoavia ja tunteita arvottavia aineksia ktsakaupunkien audiovisuaalisesta ilmeestä ja fanien puhutteluista televisiolähetyksen dramaturgiaan. FIFA vaatii muun muassa verovapautta ja immateriaalioikeuksiensa turvaamista poikkeuslakien turvin. Näistä toimintatavoista ja ehdoista voi arvata, että MMLIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014 69. isänmaallisuus ja vapaus) merkitsisi katsojalle käytännön elämässä epätasa-arvoa, syrjivää politiikkaa tai ideologista manipulaatiota." Urheiluspektaakkeleissa ihmisten halu samastua kansakuntaansa ja tempautua spektaakkelin vietäväksi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, että tapahtuman rakenteelliset ehdot ja negatiiviset seuraukset jäävät usein näkymättömiin. Legitiimin auktoriteetin yksi tunnusmerkeistä on, että sen ei tarvitse käyttää voimakeinoja tai antaa rangaistuksia. Kyse on lainvoimaisilla sopimuksilla sinetöidystä julkisen kaupunkitilan haltuun ottamisesta, joka vahvistaa jalkapalloruotteen omistajien valta-asemaa ja kaventaa paikallista itsemääräämisoikeutta. Näiltä sam oilta enklaaveilta paikalliset ja tu ristit siirtävät verkottuneill a kännyköill ään kuvia ja info rm aatiota sosiaaliseen m ediaan
Jalkapalloa ja politiikkaa FIFA paikantaa politiikan valtiollisten instituutioiden politiikkaan: politiikkaa tekevät poliitikot omassa parlamenttityössään. Itseensä viittaavana jalkapallo näyttäytyy kulttuuriseksi saarekkeeksi, jossa on kyse yksinomaan erilaisista peliin liittyvistä elementeistä, kuten sääntöjen noudattamisesta ja taktisista kuvioista. 70 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. On esimerkiksi tunnettua, että FlFAn puheenjohtaja Sepp Blatter ei olisi pysynyt niin pitkään vallassa ilman tärkeitä strategisia liittolaisiaan eli taloudellisia tukijoitaan ja Afrikan ja Aasian kansallisten liittojen johtajia. Niin tämän kuin monet muunkin satoja miljoonia euroja maksaneiden, nykyisin lähes tyhjillään seisovien "valkoisten elefanttien" käyttöja ylläpitokustannukset ovat jääneet veronmaksajien rasitteeksi. Stuart Hallin (1992, 188) mukaan tietyt instituutiot ovat vahvoja suostumisen tuotannon koneistoja siksi, että ne uskottelevat olevansa riippumattomia poliittisista ja taloudellisista eduista. Kapkaupungin Green Point -stadioniin pystyttämisessä tavanomainen poliittinen päätöksentekoprosessi ja suunnittelutyö joutuivat väistymään johtavien paikallisten poliitikkojen, liikemiesten ja FlFAn suhmuroinnin seurauksena. Tässä kovin vääristyneessä kuvassa urheilu on tyypillisesti ymmärretty vapauden ja valinnan alueeksi, jossa ei ole mitään eturistiriitoja. Ensiksikin se ei halua ottaa huomioon kaikkia niitä ehtoja, jotka tekevät riippumattomuuspuheen mahdolliseksi. Jalkapallon johtamisen ja hallinnoinnin ei koeta sisältävän poliittisia ulottuvuuksia ja kytkentöjä. Tapaus osoitti vastaansanomattomasti, kuinka "huomattava salailun ja läpinäkyvyyden puute vallitsee megatapahtumia johtavissa epädemokraattisissa organisaatioissa" (Horne & Manzenreiter 2006). Urheileminen koetaan vain vilpittömäksi pelaamiseksi ja kilpailemiseksi, jota reaaliaikaiset tv-kuvat ottelulähetyksistä entisestään vahvistavat. Siksi myöskään hallituksen avustuksia ei voi käyttää muihin tarkoituksiin" (Swart& Bob 2009, 118). Näkemys jalkapallosta politiikasta arvovapaana vyöhykkeenä on varsin keinotekoinen ja kätkee juuri sellaisena poliittisuutensa. Näin FIFA korostuneesli pelitapahtumiin keskittyvien toimittajien myötävaikutuksella epäpolitisoi omaa vallankäyttäjän rooliaan ja selittää itsensä pois haiKaupunkitilojen rajaamisen, ihmisten huomion suuntaamisen ja muun kontrollin yhteydessä voi puhua kahdesta samanaikaisesti toteutuvasta vallan muodosta: suostutteluvasta ja pakottavasta vallasta. Myös jalkapallossa vallankäyttö perustuu erilaisiin verkostoihin ja liittoutumiin. kisojen organisoinli synnyttää myös ru nsaasti vastustu sta, kuten Bra silian MM -kisoja edeltänyt joukkoliikehdintä osoitti. Toiseksi kyse on totalisoivan ajattelutavan oikeuttamisesta eli siitä, että osa (jalkapallo pelinä) edustaa kokonaisuutta (jalkapallo kulttuurimuotona monine toimijoineen ja erilaisine valtasuhteineen). FlFAn käsitykset jalkapallosta poliittisista ja yhteiskunnallisista tarkoitusperistä irrallaan olevana lajina ja itsestään poliittisesti neutraalina ihannetoimijana toistavat suurten urheilujärjestöjen yllä pitämää maailmankuvaa. Kapkaupungin kaupunginjohtaja Achmat Ebrahimille uudelleen rakennettu Green Point Stadium oli välttämättömyys, joka kansalaisten oli yksinkertaisesli vain hyväksyttävä: "On turha keskustella, pitäisikö varat käyttää asuntotuotantoon tai infrastruktuurin kehittämiseen, sillä kaupunkia sitovat lainvoimaiset sopimukset Fl FAn kanssa. Alun perin kaupungin viranomaiset suunnittelivat käyttävänsä jo olemassa olevaa, työväenluokan alueella sijaitsevaa Athlonen stadionia pelipaikkana parantaakseen näin alueen heikkoa työllisyystilannetta ja kehittääkseen sen palveluja. Lähtöajatuksena on, että saavutetut puhuja-asemat ja omaksutut toimintatavat eivät sisällä poliittisesti arvolatautuneita aineksia. Tämä väite on ideologinen ja poliittinen kahtalaisesti. Tällainen ahdas politiikan määritelmä ei ota huomioon sitä, että virallista politiikkaa tehdään verkostomaisissa kokonaisuuksissa ammattiyhdistysliikkeiden, työnantajajärjestöjen, kansalaisjärjestöjen, eri alojen lobbauskoneistojen, talouselämän ja median edustajien kanssa. FlFAn mukaan "asunnot Athlonessa ja ylipäätään alueen maisema eivät muodostaneet sopivaa taustaa televisionkatsojille" (Hlatswayo& Blake 2011, 227-229) Televisionkatsojille FIFA halusi tarjoilla spektakulaarisia näkymiä, ei hokkeleuä ja laaja-alaisen köyhyyden kuvia. Tehdäkseen tilaa uudelle stadionille ja "televisuaaliselle näkymälle" paikalliset köyhät kuljetettiin epäinhimilliseen säilykepurkkikaupunkiin. Näin politiikka näyttäytyy hyvin suljetuksi toirnintakentåksi. Nämä näkemykset kuulostavat kovin oudoilta, sillä FlFAn vallan lähtökohtaisena tukijalkana on ollut lobbaaminen ja tiiviin hyväveliverkoston rakentaminen. Lopulta lukuisten käänteiden jälkeen päätöksenä oli rakentaa ultramoderni stadion ikonisen Pöytävuoren läheisyyteen. Silti FIFA tulkitsee itsensä ilmeisen epäpoliittiseksi toimijaksi. Laaja-alaisesta kritiikistä huolim atta lukuisat FlFAa tukevat poliitikot, auktoriteetit ja liikemiehet tulkitsevat investoim isen maailmanluokan jalkapallora kennelmiin kansalliseksi tehtäväksi. Tapaus on bravuuriesimerkki paitsi FIFAn vaikutusvallasta paikallistasolla myös mediajulkisuuden "pyhästä asemasta" MM-kisojen esillepanossa
1-24. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014 71. 12011) "Green Point Stadium FIFAs legacy of unfair play" Teoksessa Eddie Cottle ltoim ). Scottsville: University of KwaZulu-Natal Press. http://www.southafrica.info/2010/ncp-advert.htm Seppä, A. & Manzenreiter, W. Näitä johtolankoja pitkin toimittajat eivät kuitenkaan edenneet kohti analyyttisia johtopäätöksiä. Positiivisena on kuitenkin pidettävä, että urheilutoimittajat sanomalehdissä edes mainitsevat joitakin epäkohtia. 225-254. s. Home, J. Helsingin Sanomat 15.72014 Hlatshwayo, M. CapeTown: HSRC Press. Teknologisoitumisen seuraus vai teoreettinen ylilyönti?':Teoksessa Leena-Maija Rossi & Anita Seppä ltoim.). Ennen turnausta liiketoimintaa potentiaalisesti haittaavat ihmisryhmät ja toiminnot raivataan tai pakotetaan perääntymään virtaviivaisesti brändäuyjen jalkapallotilojen ja -tapahtumien tieltä. Tutkijat ja toimittajat voisivat järjestää avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa kerrottaisiin Fl FAn ja sen läheisten liittolaisten keskinäisistä kytköksistä ja julkisten varojen käyttöä suuntaavista sopimuksista. Asioiden eri puolien yksityiskohtainen selvittäminen on myös aikaa vievää ja vaatii tutkivan journalismin tinkimätöntä sitkeyttä. He ottivat kantaa demokraattisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan puolesta. Näiden kriittisten kommenttien avulla joita voi pitää johtolankoina toimittajat olisivat voineet uudelleen politisoida FIFAn toimintaa eli purkaa epäpoliittista ihannetoimijaa koskevan myytin. South Africa's World Cup: A legacy for Whom ?, s. Tarkemmin katsoen. 12007) "Kulttuurin kuvallistuminen. & Bob, U. Muistuttamalla soraäänistä valtamedia voisi edesauttaa siinä, että MM-kisatapahtuman hyötyjen ja haittojen pohtiminen avattaisiin laaja-alaisesti julkiselle keskustelulle. Tähän työhön urheilutoimittajilla ei välttämättä ole resursseja, eikä heitä siihen myöskään motivoida. 12006) "An introduction to the sociology of sports megaeventsTeoksessa John Horne & Wolfram Manzenreiter ltoim.), Sports mega-events: social scientific analyses of a global phenomenon. Tämä johtaa ajattelemaan, että lopulta vaihtoehtoisia käytäntöjä ja tapahtuman tuottamisen keinoja ei haluta tai kyetä esittämään. Jalkapallossa on kyse miljoonien ihmisten lajiin investoimista tunteista, eikä lajia vastaan ole siksi helppo nousta. Swart, K. Paikallisten ihmisten arkeen kielteisesti vaikuttavien käytäntöjen annetaan rnuovautua FIFAn ohjaksissa myös tulevaisuudessa. Jalkapallossa vastarinta aktualisoituu yleensä tilanteissa, joissa yhteisöllisiksi koettuja (sosio-) kulttuurisia resursseja ja julkisia tiloja siirretään paikallisia ihmisiä kuulematta korporaatioiden määrittelyvallan alaisuuteen. Kasatakseen voittoja itselleen ja partnereilleen FIFA noudattaa MM-turnauksissa erittäin tarkkarajaista "aidatun tilan" politiikkaa. Toimittajat olisivat toisaalta voineet kertoa ainakin kireistä taloudellisista reunaehdoista, eri osapuolten salatuista sopimuksista, julkisen sektorin panostuksista, järjestäjien lupaamien "koko kansaa" hyödyttävien muutosten ja niiden toteutumisen välisistä ristiriidoista sekä ennen muuta vaiennetuista soraäänistä ja työn ja tuotannon historioista, jotka mahdollistivat kisojen järjestämisen. 114-130. Vaikuttaa siltä, että FIFA omia itsekkäitä taloudellisia intressejä suojellakseen eristää rahavirtojen salailun ja suunnittelun poliittisten vaatimusten ulkopuolelle. Oxford: Blackwell. 14-35. Tilaus tutkivalle journalismille Brasilian jalkapallon MM-kisat osoittivat, että urheilun megatapahtumat ovat myös protestoijille näyttämöitä. Ongelmien esillä pitäminen voisi pakottaa FIFAa ottamaan vastuun ainakin siitä valtavasta ihrnistyöstä, joka liittyy stadioneiden ja muun infrastruktuurin rakentamiseen. linnoimiensa voimaja vaikutussuhteiden verkosta. Näin myös kävisi selväksi, että FIFAlla on tarve esittää asiat itselleen edullisella tavalla. SAMI KOLAMO, YTT Tutkija Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Sähköposti: sami.kolamo@uta.fi Kirjoittajan tiedotusopin väitöskirja "FIFAn valtapeli Etelä-Afrikan jalkapallon MM-kisat keskitettynä rnec/iaspektaakke/ina" tarlwstelliin 7.6.2014 Tampereen yliopistossa. Tampere: Vastapaino. Nyt kaupungit tarjoavat osittain valtioiden tuella tapahtumapaikat ja muut rakenteelliset edellytykset sekä kantavat tappiot. 11992) Kulttuurin ja politiikan murroksia. Siksi olisikin toivottavaa, että toimittajat ja kriittiset tutkijat kysyisivät, millaisten ehtojen ja kenen määrittelyvallan alaisuudessa tapahtumia luodaan sekä ketä tapahtumilla halutaan viime kädessä puhutella. LÄHTEET Hall, S. Esimerkiksi vuoden 2022 Qatarin MM-kisojen rakennustöitä on verrattu orjatyöhön. FIFA ei pyri imagotyössään vain kaventamaan politiikan käsitettä, vaan se tulkitsee myös oman taloudellisen toimintansa epäpoliittiseksi. FIFAn rooliin ei kuulu tappioiden takaaminen eikä myöskään vastuun ottaminen vahingollisista MMkisojen valmisteluista ja jälkiseurauksista. 12009) "Venue selection and the 2010 World Cup: A case study of Cape Town" Teoksessa Udesh Pillay, Richard Tomlinson &Orli Bass ltoim.), Development and dreams:The urban legacy of the 2010World Cup, s. Myös valtamedia kirjoitti aktiivisesti Brasilian MM-kisojen valmistelujen epäkohdista. Näinä hetkinä urheilutoimittajat eivät keskittyneet vain urheilemisen pintatasoon sentteihin ja sekunteihin. & Blake, M. Jalkapallon MM-kisoissa suurimpia taloudellisia voittajia ovat Järjestävän ja sponsoroivan tuotantokoneiston lisäksi alihankkijoina toimivat rakennusurakoitsijat, insinöörija arkkitehtitoirnistot , maanomistajat, kiinteistönomistajat ja yksityiset turvallisuusfirmat, häviäjiä ovat veronmaksajat ja etenkin köyhimmät, "epävirallisesta taloudesta" riippuvaiset katukauppiaat. Tällaisiin kysymyksiin tarttumalla estettäisiin näennäisen samuuden vaikutelman alle peittyvät ristiriidat. Helsinki: Gaudeamus. Visuaalisen kulttuurin lukukirja, s. Jalkapallospektaakkeleiden ympärille rakentuva yhteisöllisyys on aina ristiriitaisempaa ja rnonisäi keisernpää kuin tapahtuman tuotantokoneiston kuvista ja teksteistä voisi päätellä
Traumojen osuus vammoista oli 76,4 prosenttia, kun rasitusvammat jäivät 23,6 prosenttiin. Vammatyypeittäin yleisimmiksi nousivat lihasvammat 74 kappaleella (26,9 % kaikista vammoista), nivelsidevammat (24,4 %) ja ruhjevammat (16,7 %). Vamman määritelmänä oli harjoituksissa tai pelissä tullut loukkaantuminen, joka esti pelaajan osallistumisen joukkueen tapahtumaan. Helmi-, maalisja heinäkuussa loukkaantumisia tapahtui eniten. Tutkimuksessa tarkasteltiin jalkapallovammoille altistumista 18 maassa ja selvitettiin, kuinka usein ja minkälaisia loukkaantumisia jalkapallossa tapahtuu, mitkä seikat niitä aiheuttavat sekä miten seurat pelaajien vammautumisista selviytyvät. Otteluissa tapahtuneista loukkaantumisista vastustajan rike aiheutti 15,6 prosenttia ja oma rike 2,2 prosenttia. Joukkueemme osalta tilastomateriaalia näiden seitsemän vuoden aikana kertyi yli 500 sivua. Uusiutuvaksi vammaksi tutkimuksessa määriteltiin kahden kuukauden sisällä ilmaantunut vamma samalla diagnoosilla. Vuosittainen vammakeskiarvo oli 39,3 (27-60). Vammat jakaantuivat kuukausittain tarkasteltuna yllättävän tasaisesti. Nämä muodostivat yhteensä yli kolmanneksen kaikista vammoista (36 %). Harjoitusja pelikaudella ei näyttänyt olevan eroa. Teksti: SASU SETÄLÄ Helsingin Jalkapalloklubi UEFA:n vammatutkimuksessa: Loukkaantumiset näkyvät menestyksessä Euroopan jalkapalloliitto UEFA seuraa vammoille altistumista seurajoukkuetasolla. Diagnooseittain nilkan alueen nivelsidevamma oli suurin yksittäinen vamma 46 tapauksella (16,7 %), mutta reiden alueen eriasteiset lihasvammat olivat yhteenlaskettuina suurempi ryhmä 78 kpl (28,3 %) jo ilman ruhjevamma diagnooseja. liman kontaktia loukkaantumisista tapahtui lähes puolet ( 48,7 %) ja jo aiemmin saatu vamma uusiutui 11,6 prosentissa tapauksista. Tarkasteltaessa vammojen sijaintia, reiden alueelle vammoista kohdistui 62 kappaletta (22,5 %) sekä lonkkaja nivusalueelle 37 kappaletta (13,5 %). e HJK HELSINKI ON VAIN YKSI KLUBI. Ainoana suomalaisena joukkueena vuosien 2004-2010 seurantaan osallistui HJK. Tällä määrittelyllä poistettiin flunssat, levot ja muut jalkapallovammoista riippumattomat poissaolot. Reiden takaosan lihasvammoja (29 kpl) esiintyi eniten askeleen työntövaiheessa tai ylivenytyksessä, reiden etuosan lihasvammoja (17 kpl) eniten !aukoessa ja lähentäjäalueen traumoja (32 72 LIIKUNTA & T!EDE 51 • 5/2014. H JK:n liigajoukkueen fysioterapeuttina kirjasin UEFA:n toimeksiannosta jokaiseen harjoitukseen ja peliin osallistuvan pelaajan, altistuksen keston, alustan ja sääolosuhteen. Vammojen esiintyvyys raportoitiin määritelmällä yksi loukkaantuminen tuhatta harjoitustai pelituntia kohden. Lisäksi jokaisen loukkaantumisen osalta tilastoitiin tarkasti muun muassa diagnoosi, loukkaantumisalusta, kontakti, tuomarin mahdollinen reaktio ja poissaolon pituus. Vammoja yllättävän tasaisesti pitkin kautta HJK:n pelaajille sattui seurantajakson aikana 275 loukkaantumista, joista kolmasosa (34,5 %) sattui peleissä ja loput (65,5 %) harjoituksissa
HJK:ssa, kuten UEFA:n laajemmissakaan tutkimuksissa, ei eri alustoilla ja vammamäärillä ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Tämän jälkeen oheisharjoittelussa keskityttiin säännölliseen ongelma-alueiden ennaltaehkäisevään harjoitteluun ja vammamäärät kääntyivätkin laskuun. Prosenttiluku tasoittuukin tarkastellessa loukkaantumisia altistusmäärään nähden. Joukkueen toiminnalle suuremman haasteen aiheutti alustan jatkuva vaihtuminen ja lihaksiston adaptoi tuminen vaihtelulle. kpl) laukoessa tai suunt aa vaihtaessa. Lääkintähuollon henkilöiden ei tarvitse itse osata kaikkea, vaan tietää, mistä saa parhaan mahdollisen avun. Lähtökohtaisesti ainoastaan harjoitusleirei llä sekä nurmella pelattavia vieraspelejä ennen joukkue harjoitteli nurmialustalla. Käydessäni seuravierailulla muun muassa Fulham FC:ssa sekä Rea! Madridissa tapasin kymmeniä näiden seurojen päätoimisia lääkintähuollon työntekijöitä. Alustan vaihtuminen vaikuttaa viiveellä HJ K:n seuranta jakson aikaisista loukkaantumisista 59,6 prosenttia tapahtui tekonurmella ja 35,6 prosenttia nurmella. Tätä yhteyttäei seurajohdoissa nähtävästikuitenkaanole ymmärretty. Ei ole sattumaa, että yksi HJK:n viime vuosikymmenien huonoimmista urheilullisista tuloksista (Veikkausliigan 6. Isoilla seuroilla on toki enemmän resursseja, mutta jopa jalkapallon kehitysmaana pitämämme Viron pääsarjajoukkue FC Florassa toimii kolme päätoimista fysioterapeuttia. Veikkausliigassa ei ole koko 2000-luvulla toiminut ainuttakaan päätoimista fysioterapeuttia lukuun ottamatta lyhyitä jaksoja MyPa:n ja FC lnterin liigajoukkueissa. Sen lisäksi joukkueen lääkintähuollolla tulee olla riittävä tukiverkosto ja tietoisuus turvallisista ja laadukkaista konsultaatiomahdollisuuksista. Tämän lisäksi kasvuiässä oleviin seuran nuorisopeMenestyminen kovassa kansainvälisessä kilpailussa vaatii kaikkien kentän ulkopuolisten osa-alueiden parantamista. Osassa joukkueissa on fysioterapeutti ollut ajoittain paikalla oman päätyön ohessa, kun taas osalla seuroista ei ole fysioterapeuttia lainkaan. Joukkueen ensisijaiset harjoittelupaikat olivat Talin tekonurmialustainen jalkapallohalli sekä Töölön jalkapallostadionin tekonurmi. sija ja aikainen karsiutuminen Suomen Cupista) ajoittui samaan vuoteen 2004, jolloin HJK:lla oli eniten loukkaantumisia myös seuran tajaksol la. Erikoisena piikkinä oli vuosi 2008, jolloin peräti seitsemän prosenttia kaikista joukkueen loukkaantumisista tapahtui kansallisissa edustustehtävissä. Itse olin runsaan 15 vuoden ajan lähtökohtaisesti jokaisessa HJK:n liigajoukkueen harjoituksessa käytännössä paikalla, mutta aikaresurssit olivat väistämättäniukat varsinaisen palkkatyön odottaessa päivittäin. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014 73. Yli kolm annes (3 5,3 %) loukkaantuneista palasi joukkueen toimintaan kolmen vuorokauden sisällä, lähes 60 prosenttia (59,3 %) seitsemän vuorokauden sisällä, neljä viidestä (82,9 %) 28 vuorokauden sisällä ja noin joka kuudes (17,1 %) loukkaantuneista oli poissa joukkueen toiminnasta kuukauden tai pitempään. Joskus fysioterapeutin rooli on yhdistetty apuvalmentajan tai jopa kakkosmaalivahdin rooliin ja joissain seuroissa on fysioterapeuttina toiminut alan opiskelija, jolla ei ole ollut edes hoitopöytää ja muutkin fasiliteetit hoitotyöhön ovat olleet lähes olemattomat. Vertailukohtaa loukkaantumismääristä kansallisella tasolla ei ole saatavilla johtuenpuutteellisesta tutkimustiedosta. HJK:n lääkintähuolto on konsultoinut esimerkiksi kardiologia, OMT-terapeuttia, psykologia ja toimintaterapeuttia. Osaava lääkintähuolto tunnistaa vaaran merkit Osaavan ja läsnä olevan lääkintähuollon tarjoama kliininen pääuelykyky, mahdollisuus nopeisiin interventioihin, hoitoketjun sujuvuus sekä lajiymmärrys ennaltaehkäisevät vammoja ja palauttavat loukkaantuneen urheilijan kentälle lajinomaisen ja laji nopeuteen tähtäävän kuntoutusprosessin kautta. Lääkintähuolto suomalaisessa seurajalkapalloilussa Toimivan lääkintähuollon (eli hyvässä yhteistyössä toimiva fysioterapeutti Ja lääkäri) voisi ajatella olevan tärkeä osa jokaista joukkuetta ammattilaissarjoissa kukapa seurajohtaja ei haluaisi pitää joukkueensa runkopelaajia terveinä, sillä heidän avullaan ottelut voitetaan. Urheilijaa täytyykin hoitaa kokonaisvaltaisena ihmisenä eikä loukkaantuneena ruumiinosana. Tässä kohdin sujuva kommunikaatio ja samanlaisen hoitofilosofian jakaminen joukkueen fysioterapeutin ja lääkärin välillä on erittäin tärkeää. Tämän seikan aiheuttamat loukkaantumiset tulevat viiveellä, eivätkä tässä tutkimuksessa tilastoidu välttämättä oikean "syyllisen" alle. Seurantajakson aikana loukkaantumisista 2,5 prosenttia tapahtui maajoukkuetehtävissä. Osaavaan lääkintähuollon tärkeimpiä tehtäviä on tunnistaa vaaran merkit ja estää pinnan alla kytevän oireilun eskaloituminen vammaksi. Vam m ojen aiheuttam ien poissaolojen peru steella suur in osa vam m oista osoittautui lieviksi
2011. Euroopan huippumaiden rinnalle pääseminen on vaikeaa, jollei pelaajien päivittäisen terveydentilan hoitamiseen panosteta riittävin resurssein. Lääntähuoltoryhmä tulisikin entistä tiiviimmin ottaa ukaan toiminnan suunnitteluun ja sen tulisi jakaa avaintojaan ja tutkimustietoa valmentajien keskuuen. UEFA Elite club injury study Season 2012/2013 Report AULUKKO 1. Erityisesti tämä pätee vammojen uusiutumiseen ja rasitusvammoihin. Karlsson, J &Ueblacker, P. lnjury diagnosis and treatment UEFA Football Doctor Education Programme Ekstrand, J. Vammat kuuluvat suurienergisen koritaktiureilun, kuten jalkapalloon, osana lajia, mutta osan mmoista osaava lääkintähuolto pystyisi ennaltaehaisemään. Hägglund M, Walden, M. HJK:n loukkaantumiset vuosittain 2004-2010 yhteensä 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 harjoitukset 95 18 11 13 17 17 11 8 pelit 180 42 30 23 23 26 17 19 yhteensä 275 60 41 36 40 43 28 27 UEFA:n tutkimuksen mukaan keskimäärin: Joukkue kohtaa kauden aikana 50 loukkaantumista Joukkueen pelaajista joka hetki on 12 % loukkaantuneena Jokainen pelaaja loukkaantuu kauden aikana 1,8 kertaa. Suomalaisen lääkintähuollon osaaminen on hyvällä tasolla, mutta seurajalkapalloilussa sen resurssit ovat puutteelliset. 2013. Urheilulääkäri Harri Hakkaraisen usein istamassa provokatiivisessa lausahduksessa "joainen lihasvamma on valmennuksen virhe" piilee tuuden siemen. Esimerkiksi UEFA:n julkaisemassa läåkärimauaalissa (Ekstrand ym. Walden, M. -------· . Syynä tähän vellaan olevan kyseiseen ajankohtaan tyypillisesti uuluva lisääntynyt maalintekoharjoittelu. Br J of Sports Medicine Ekstrand, J. lnjury incidence and injury patterns in professional football the UEFA injury study. Tässä on vielä työsarkaa. 2013) kerrotaan, että reiden uosan lihaksiston vammamäärissä on tilastollinen ikki juuri ennen pelikauden alkua. Nuoren herkkyyskausien huomioimisessa ja siologisen iän mukaisessa harjoittelussa lajiosaava sioterapeutti on erinomainen asiantuntija. 74 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 512014 pitut oikeat liikemallit ja hyvä lihastasapaino uoria rasituskivuilta ja myöhemmin ilmaantuvilta ajiosaava fysioterapeutti on asiantuntija nuoren sien huomioimisessa ja fysiologisen iän harjoittelussa. Tämänaltainen tieto on valmentajien hyvä pitää mielessä arjoituksia suunnitellessaan. Menestyminen kovassa kansainvälisessä kilpailussa vaatii kaikkien kentän ulkopuolisten rakenteiden osa-alueiden parantamista. Hölmich, P. Kasvuiässä o suojelevat n ongelmilta. Kasvuiässä opitut oikeat kemallit ja hyvä lihastasapaino suojelevat nuoria situskivuilta ja myöhemmin ilmaantuvilta ongelilta. L herkkyyskau mukaisessa la lii ra m fy fy ki m h te n et pi ar k k h h va k to k lO 1'. SASU SETÄLÄ, fysioterapeutti Vastaava fysioterapeutti Terveystalo Kamppi Fysio Sasu.Setala@terveystalo.com LÄHTEET Ekstrand, J. ajiin tulisi käyttää aikaa
Silti parhaat arvokisarneriitit ovat Ruotsilla, jonka miesjoukkue käväisi 1990-luvun taitteessa Euroopan huipulla parhaana saavutuksenaan hopeamitali omista EM-kisoista Tukholmassa 1989. Koripallo Susijengiksi ristityn Suomen miesten koripallomaajoukkueen nousu Euroopan rankingissa on ollut nopeaa. Miesten korija lentopallomaajoukkueiden ottelut Espanjan ja Puolan MM-turnauksissa nostattivat jopa kysymyksen siitä, onko Suomesta tullut Pohjoismaiden menestyksekkäin palloilumaa. Erityisen tärkeää hyvä MM-sijoitus oli tulevan olympiakarsinnan kannalta: se toi paljon pisteitä rankinglistalle, jolta Kansainvälinen lentopalloliitto jakaa paikkoja karsintaturnauksiin. Suomi on yleensäkin ollut Pohjoismaiden paras lentopallomaa, mikä ei ole ollut paljon vaadittu: Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa lajilla on ohuet perinteet. Suomi on pelannut 16 maan EM-lopputurnauksessa neljä kertaa peräkkäin vuodesta 2007 lähtien. Teksti: VESA TIKANDER Pohjolan paras palloilumaa. Suomalainen urheilumedia on elänyt alkusyksyn 2014 palloiluhuumassa. Jalkapallon MM-turnauksessa kun ei skandinaavijoukkueita nähty. M iesten lentopallo on laji, jossa Suomi on selkeimmin noussut eurooppalaisen eliitin tuntumaan viimeisten 10 vuoden aikana. Vuonna 2014 Suomi valloitti paikan myös MM-kisoihin, joissa se oli viimeksi esiintynyt 1982. Kuva: LEHTIKUVA Naisten lentopallomenestystä vertailtaessa Suomi laskeutuu muiden Pohjoismaiden tasolle. Vuoden 2005 EM-kisojen karsinnoissa Suomi ei selviytynyt 32 parhaan maan joukkoon, mutta kahdessa viimeisessä lopputurnauksessa 76 LIIKUNTA& TIEDESl •5/2014. Mikä on Suomen asema Pohjolan kartalla suurissa palloilulajeissa. Miesten lentopallo onkin jokseenkin ainoa palloilulaji, jossa Suomen selviytyminen Rio deJaneiroon 2016 on yhä mahdollista. Erityisellä tyydytyksellä pantiin merkille, että asiasta keskusteltiin Ruotsissakin (Aftonbladet, 2.9.2014). Moskovan EM-kisoissa 2007 joukkue sijoittui peräti neljänneksi; välierän Suomi hävisi Espanjalle 2-3 ja pronssiottelun Serbialle 1-3. Ottelut Puolassa sujuivat vaihtelevasti, mutta loppusijoituksesta muodostui lopulta erinomainen: jaettu 9:s sija on Suomen kaikkien aikojen paras saavutus MM-tasolla. Itse asiassa Suomen lentopallon viime vuosien menestys on ollut yksin miesten varassa, mikä näkyy myös panostuksessa: esimerkiksi vuonna 2011 Suomen miehet pelasivat 33 A-maaottelua, naiset eivät ainuttakaan
EM kisoissa Pohjoism aiden para s suoritus on Suom en kuudes sija kotikisoista 1967. Suom en valinta ohi m erito ituneern pien hakijam aiden (Venäjä, Kiina, Kanada) herätti kansainvälistä paheksunt aa, m utta tuhannet äänekkäät suom alaisfa nit toivat ainakin turn aukselle kaivattu a lisäarvoa. Ylim ääräisenä palkinto na tuli oikeus ostaa Kansainvälisel tä koripalloliitolta FIB A:lta "vill i kortt i" vuoden 2014 M M -turn aukseen; kaupan loppuhinnaksi kerro ttiin m yöhem m in 800 000 dollaria (YLE, 30. 9.2014). Ruotsin naisjoukkue on sitä vastoin noussut hyv älle euro oppalaiselle tasolle sijoittuen vuoden 2013 EM -kisoissa seitsem änneksi. M yös koripallossa Suom en viim eaikainen m enestys koskee vain m iesten peliä. Ruotsi on perinteisesti ollut Suom elle tasavahva vastus koripallokentillä. Jalkapallo Koripallon ja lentopallon maailmanrankingit eivät anna kuvaa maiden välisistä todellisista voimasuhteista, sillä niihin lasketaan pisteitä lähinnä MMturnauksista ja maanosien mestaruuskisoista. (2011 ja 2013 ) tu loksen a on ollut jaettu yhdeksäs sija. JalLIIKLJ/l;TA & TIEDE 51 • 5/2014 77. Susijengin tavoite osoittaa olevansa M M kisapaikan arvoinen m yös pelikentällä onnistu i vain osittain: Suom i voitti yhden ottel un ja hävisi niukasti kolm e jääden 24 m aan joukossa sijalle 22 . Tanskan saavutukset ovat vaatim atto m at ja Norjan m iltei ole m attom at
Norja on sitä vasto in vajonnut historiansa syv im pään alhoon (76:s). Naisten jääkiekossa Suomi oli eurooppalainen pioneerimaa. Pohjolan painoarvo on kuitenkin vähenemässä: Brasilian MM-kisoissa 2014 ei pelannut yhtään pohjoismaata, ensi kerran sitten vuoden 1982. Ruotsinkin naiset ylsivät EM-hopealle vuonna 2010. Kaikkiaan vuonomaan naiset ovat saavuttaneet 22 arvokisamitalia, joista yhdeksän on kultaisia. Ruotsi on edellä näissäkin tilastoissa 9 olympiaja 42 MM-mitalillaan. Suomen kåsipallornaajou kkue nähty vain kerran arvoturnauksissa: vuoden 1958 miesten MMkisoissa, jonne ei järjestetty karsintoja. Toisin kuin useimmissa muissa lajeissa, näitä on myös tarjolla joka vuosi: Suomen miehet ovat vuosien varrella saavuttaneet kuusi olympiaja 12 MM-mitalia. Leimallisesti ruotsinkieliselle rannikkoseudulle rajoittuneella lajilla on koko maassa vain 4000 lisenssipelaajaa, kun Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa käsipalloseurojen jäsenmäärä ylittää kaikissa sadantuhannen. Ruotsi on pelannut miesten käsipallossa neljä kertaa olympiafinaalissa, viimeksi Lontoossa 2012, sekä voittanut neljästi maailmanmestaruuden ja neljä Euroopan mestaruutta. Tasaväkistä vastusta naisleijonille tarjosi pitkään vain Ruotsi, nyttemmin myös Sveitsi, Venäjä ja Saksa. Tanska on pelannut lajin kahdessa viimeisimmässä arvokisafinaalissa häviten MM-kullan Espanjalle 2013 ja EM-kullan Ranskalle 2014. Käsipallo Käsipallo on Pohjoismaiden perinteinen leipälaji. Pohjoismaat Suomi mukaan lukien olivat eturintamassa, kun naisten jalkapallo teki läpimurron 1970-luvulla. M iesten jalkapallon FlFA-ra nkingissa Suom i on perint eisesti ollut neljänneksi paras pohjoism aa, niin tälläkin hetkellä. EM-kisoissa Tanska voitti kultaa 1992. Jääkiekko Jääkiekko on ainoa olympiaohjelmaan kuuluva joukkuepeli, jossa Suomi kamppailee mitaleista. Tanskan saavutukset ovat vaatimattomat ja Norjan miltei olemattomat. Olympiakisoissa Pohjoismaat ovat voittaneet viisi kultamitalia perätysten: Tanska oli paras 1996, 2000 ja 2004, Norja 2008 ja 2012. Naisten käsipallossa Norja voitti EM-kultaa 2010, MM-kultaa 2011 ja olympiakultaa 2012. Maailmanmestaruutta on Suomi juhlinut viimeksi 2011, Ruotsi 2013. Suomen kaikkien aikojen paras noteeraus FlFArankingissa on 33:s vuodelta 2007. Tilannetta helpottaa se, että vuoden 2016 EM-kisoihin selviytyy 24 maata, mikä laskee riman Suomellekin mahdolliseksi ylittää. Suomen asema naisten FIFA-rankingissa on ollut viime vuodet laskusuunnassa: tällä hetkellä Suomi sijoittuu 23:nneksi edellään myös Islanti (20:s). Tuoreim m alla listalla (1 8.9.2014) Suom i sijoittuu 65:nneksi edellään Tanska (27:s), Ruotsi (3 2:s) sekä yllättäen Islanti, jonka nykysijoitus (3 4:s) on sen kaikkien aikojen paras. Suomi voitti neljä ensimmäistä EMkultamitalia vuosina 1989-95, pronssimitalin Kanadan ja USA:n jälkeen kuudessa ensimmäisessä MM-turnauksessa 1990-2000 sekä pronssia naisten ensimmäisessä olympiaturnauksessa Naganossa 1998. Jopa Islanti, vain 300000 asukkaan maa, saavutti olympiahopeaa Pekingissä 2008 sekä EMpronssia 2010. Norja ja Tanska voivat mitaleista vain unelmoida mutta ovat kuitenkin vakiinnuttaneet paikkansa jääkiekon ylemmässä keskiluokassa: Tanska on pelannut MM-kisojen A-sarjassa yhtäjaksoisesti vuodesta 2003, Norja vuodesta 2006. Voimasuhteiden vaihtelua tai ra nkingj ärjestelm än epäluotettavuutta kuvaa se, että vain neljä vuotta sitten Norjan sijoitus oli 12:s, lslannin 112:s. Norja on saavuttanut kultaa niin olympia-, MMkuin EM-kisoissakin, ja Ruotsilla on yhteensä kolme MMja viisi EM-mitalia. Suomi on pelannut naisten EM-lopputurnauksessa kolme kertaa yltäen kerran (2005) neljän parhaan joukkoon. Ruotsi, Norja ja Tanska ovat kaikki parhaimmillaan käyneet 10 parhaan maan joukossa. Ruotsi on pelannut MM-kisoissa 11 kertaa voittaen kolme mitalia, Tanska neljästi ja Norja kolmesti. kapallon FIF A-ra nking sitä vasto in noteera a kaikki vira lliset m aaottelut, joita pelaavat säännöllisesti m iltei kaikki m aailm anliiton jäsenm aat. Norja ja Tanska jääRuotsi on perinteisesti ollut Suomelle tasavahva vastus koripallokentillä. Pohjoisamerikkalaisten horjuttaminen on onnistunut kuitenkin vain Ruotsilta, joka saavutti olympiahopeaa Torinossa 2006. Suomi on Pohjolan ainoa käsipallokäåpiö. 78 LIIKUNTA& TIEDE51 •5/2014. Ruotsi, Norja ja Tanska ovat pysyneet naisjalkapallon suurvaltoina tähän päivään saakka. Miesten jalkapallon MMtai EM-turnauksiin ei Suomi tunnetusti ole koskaan vielä selviytynyt. Norjan lukemassa on huomattavaa, että se koostuu lähes 70-prosenttisesti naisista (NIF Årsrapport 2013). Naisten jalkapallon FlFArankingissa Ruotsi on parhaillaan (19.9.2014) viidentenä, Norja yhdeksäntenä ja Tanskakin sijalla 12
KORIPALLO, N OK MM EM 5 11. 3 14. EM 2 12. Mit./Par. 1 9-12. 1 10. 8 1-0-0 JALKAPALLO, N OK 5 4. Osall. EM 14 6. MM 7 9. JALKAPALLO M OK 4 4. LENTOPALLO, N OK MM 1 21. EM 3 3-4. vät jälkeen myös naisten jääkiekossa: Norja on viimeksi esiintynyt MM-kisojen kahdeksan joukkueen A-sarjassa vuonna 1997, Tanska 1992. 20 0-3-1 EM 10 4-0-0 6 6. Ruotsin on MM-kisoissa pystynyt yleensä haastamaan vain Suomi; Norja ja Tanska ovat parhaimmillaan yltäneet pronssiotteluihin. EM 15 4. 9 1-0-2 5 0-0-1 8 0-3-1 MM 11 0-1-2 3 9-16. 10 2-1-3 KÄSIPALLO, N OK 2 8. Mit./Par. Mit./Par. 2 10. JÄÄKIEKKO, M OK 16 0-2-4 21 2-3-4 11 8. Muita pallolajeja Muissa olympiakisojen ohjelmaan kuuluvissa palloilulajeissa on kaikkien pohjoismaiden nykytaso matala, vaikka Ruotsi saavuttikin kolme olympiamitalia vesi pallossa vuosina 1908-20 ja Tanska hopean maahockeyssa 1920. * MM-kisojen A-sarjan turnaukset, ei sisällä olympiakisoja. Osall. 13 8. = Mitalit (K-H-P) tai paras sijoitus. 1 22. 3 10. 4 5-8. 17 2-3-3 17 1-2-2 EM 8 0-1-0 10 5-3-1 10 3-2-0 LENTOPALLO, M OK 1 7. Pohjoismaiden menestys palloilulajeissa SUOMI RUOTSI NORJA TANSKA Osall. MM* 57 2-7-3 63 9-17-16 30 4. Mit./Par. SuuLIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014 79. 6 2-2-1 4 3-0-0 MM 7 6. Jääpallon stabiilissa nykyhierarkiassa Ruotsi ottelee Venäjää vastaan kullasta ja Suomi Kazakstanin kanssa pronssista Norjan korjatessa viidennen tilan. 3 1-0-1 1 7-8. Ruotsissa 1980-luvulla kehitettyä salibandyä pelataan tosimielessä vain kourallisessa maita, ja lajivaltikka on pysynyt tiukasti lajin synnyinmaassa. Mit./Par. 3 12. 6 4. 21 4-3-4 13 6. TAULUKKO 1. 7 0-1-0 3 12. Muut Pohjoismaassa suositut palloilulajit ovat kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna kuriositeetteja. 1 7. Osall. MM 6 0-1-2 6 1-1-0 4 5-8. MM 1 14. JÄÄKIEKKO, N OK 5 0-0-2 5 0-1-1 MM* 16 0-0-10 16 0-0-2 4 6. 9 1-3-1 10 2-4-0 8 0-0-2 KORIPALLO, M OK 2 11. 5 7. KÄSIPALLO, M OK 7 0-4-0 1 9. EM 5 3-4. 10 11. MM 1 22. 2 13
Kansainvälinen kilpailu oli kuitenkin molemmissa lajeissa tiukkaa, joten mitalimenestystä ei Suomelle ollut luvassa muuten kuin Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa. 80 UIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. Suomeen kaikki kolme sisäpallolajia rantautuivat jokseenkin samanaikaisesti 1940-luvun taitteessa. Sotavuosien jälkeen kilpailun laajan urheiluyleisön suosiosta hävisi käsipallo, jolla oli tarjottavanaan kansainvälisiä kontakteja vain Pohjoismaihin ja saksankielisiin maihin. Keski-Euroopassa keskityttiin kuitenkin ulkopeliin, Pohjoismaissa halliversioon, josta tuli vuonna 1972 olympialaji. Palloilulajit, ja eritoten jalkapallo, ovat urbaani ilmiö, joka vaatii kehittyäkseen kriittisen massan: tarpeeksi suuren määrän pelaajia, jotka asuvat niin lähellä toisiaan, että heistä voi muodostaa joukkueita ja näistä liigoja. Myös jääkiekko saapui Suomeen verraten myöhään, vasta 1920-luvun loppuvuosina. Tanskassa, Ruotsissa ja Saksassa kehitettiin 1900-luvun alkuvuosina erilaisia versioita käsin pelattavasta pallopel istä. Kun kaupunkilähiöihin viimein muutti riittävä määrä nuoria, monet heistä valitsivat lajikseen jalkapallon sijasta jääkiekon. VESA TIKANDER, FM Erikoistutkija Suomen Urheilukirjasto Helsinki Sähköposti: vesa.tikander@stadion.fi Suomi on ollut Pohjoismaiden paras lentopallomaa, mikä ei ole ollut paljon vaadittu: Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa lajilla on ohuet perinteet. Harvaan asutussa maassa on ollut helpointa harrastaa yksilölajeja. ren yleisön suosiota laji nauttii enää Ruotsissa. Korija lentopallo sitä vastoin avasivat ovia laajempaan maailmaan: koripallossa kiehtoi amerikkalaisuus, leruopalloon saatiin vaikutteita myös idästä TUL:n kautta. Vuonna 1928 perustettu kansainvälinen lajiliitto otti käyttöön saksalaispohjaiset säännöt. Norjassa sama tapahtui 1950-luvulle tultaessa, mutta Suomessa vasta 1960-luvun lopulla. Käsipallo on Skandinaviassa kotoperäinen laji. Suomi on Kanadan ja mahdollisesti Latvian ohella ainoa maa maailmassa, jossa jääkiekko on suosituin joukkueurheilulaji. Pohjolan poikkeavin palloilumaa Kärjistäen voi siis todeta, että Suomi on paras pohjoismaa vain sellaisissa palloilulajeissa, joissa yksikään pohjoismaa ei ole erityisen vahva. Suomi vakiinnutti paikkansa Euroopan neljänneksi ja maailman kuudenneksi parhaana maana 1960-luvulla, mutta mitalimaiden joukkoon nouseminen onnistui pysyvästi vasta 1990-luvulla. Suomen naapurimaista poikkeava palloiluprofiili on osittain luonnollista seurausta väestöhistoriasta. Pesäpallon kaltaista om aehto ista kansallislajia ei muill a pohjoism ailla ole. Käsipallo päihitti suosiossa vierasperäiset haastajansa koripallon ja lentopallon Tanskassa, Norjassa ja pitkälti myös Ruotsissa. Jalkapallossa tämä merkitsi Suomelle takamatkaa, jota ei ole vieläkään ajettu kiinni. KeskiEuroopassa vastaavia esimerkkejä olivat Wien, Praha ja Budapest. Ruotsissa kaupunkiväestön lukumäärä ylitti maalla asuvien määrän jo 1930-luvulla. Silti parhaat arvokisameriitit ovat Ruotsilla hopeamitali omista EM-kisoista Tukholmassa 1989. Ruotsilla oli kymmenen vuoden etumatka, jonka kiinni kuromiseen Suomelta vei yli 60 vuotta. Muutokset jääkiekon kansainvälisissä voimasuhteissa tapahtuvat niin hitaasti, että Suomen putoaminen tästä joukosta ei ole näköpiirissä. Lajin suosiota lisäsi mitalimenestys, jota puolestaan edesauttoi kapeampi kansainvälinen kilpailu; toisin kuin korija lentopallo käsipallo on yhä leimallisesti eurooppalainen laji. Joskus tähän riittää yksikin suurkaupunki: Kööpenhaminan vilkas jalkapallokulttuuri teki Tanskasta lajin mannermaisen edelläkävijämaan 1900-luvun alkuvuosina. Vaikka muut pallolajit ovat ottaneet edistysaskelia, niillä on vielä pitkä matka horjuttamaan sen valtaistuinta
•• ,\ ( / \/ ,,( !, \ ! \ ...... Alun perin HIT-harjoittelun ideana on ollut vetää täysillä, mutta uusimmat tutkimustulokset osoittavat, että kevyemmälläkin intervallityyppisellä liikunnalla saadaan hyviä tuloksia. .. , ~-. Teksti: KARI KA:{uoKOSKI ';Jtif~ervall e ja ikääntyville kohtuukuormituksella Kovatehoirien intervalliharjoittelu, josta käytetään usein englanninkielestä tulevaa lyhennettä HIT tai HIIT, on tämän hetken terveysliikunnan kuuma aihe. Kuva: ANTE RO AA LTO NEN :JJ1f' .-/ · . Kohtuukuormitteinen intervallityyppinen liikunta voi tuoda ikääntyvillekin mukavaa vaihtelua liikkumiseen .
82 UIKUNTA&TIEDE51 •5i201'. Pohjimmiltaan tietysti siihen, että elimistö Kovemmalla teholla myös nopeat solut rekrytoidaan mukaan. Liikuntatutkijat heräsivät etsimään ratkaisua tähän runsas kymmenen vuotta sitten. 2013). Uusimmat tutkimustulokset osoittavat, että pienikin tehon vaihtelu pidemmässä treenissä voi antaa hyötyjä sekä kuntoon että terveyteen (Karstoft ym. Niitä tarvitaan esimerkiksi lihasten hienomotoriikkaan ja tasapainon ylläpitämiseen. Näitä kolmea muuttujaa säädetään harjoituksen tavoitteitten mukaan. lntervalliharjoittelun perusteet lntervalliharjoittelulla tarkoitetaan yleisesti ottaen tehon vaihtelua harjoituksen tai liikuntasuorituksen aikana. Tiedetään, että jo Hannes Kolehmainen ja Paavo Nurmi käyttivät aikanaan menestyksekkäästi hyväkseen intervallitreenejä omassa harjoittelussaan (katso esim. Mitä hyötyä tehon vaihtelusta on. Siksi tavoitteena onkin saada mahdollisimman moni harrastamaan liikuntaa säännöllisesti. Periaatteessa vain mielikuvitus on rajana sille minkälaisen intervalliharjoituksen voi tehdä; kuinka pitkiä vetoja vedetään, kuinka pitkiä palautuksia niiden välillä pidetään ja kuinka monia toistoja tehdään. Siinä missä 20-60 sekunnin vedoissa suorituksen absoluuttinen teho vetojen myötä yleensä hiukan laskee, 2-8 minuutin vedoissa on yleensä tavoitteena säilyttää vähintään sama teho harjoituksen loppuun saakka ja mieluiten jopa niin, että viimeinen veto on paras. http://koti.mbnet.fi/ugo/juoksuharjoittelu.html) ja useimmissa urheilulajeissa tämän tyyppinen harjoittelu muodostaa kaikkein tehokkaimman tavan nostaa aerobista ja anaerobista suorituskykyä. Jos vetoja pidennetään tästä edelleen, tavoitteena on yleensä parantaa puhtaammin maksimaalista hapenottokykyä ja myös niin sanottua anaerobista kynnystä, ja tällöin vetojen pituus on noin 2-8 minuuttia, palautusten ollessa 2-4 minuuttia. Yksi syy on se, että liikunta on tärkeä terveyden tukipilari, joka hyödyttää monin tavoin yhteiskuntaa ja siten meitä kaikkia terveydenhuoltomenojen vähenemisen myötä. Toistomäärä vaihtelee tietysti verojen pituudesta riippuen, mutta hyvä nyrkkisääntö kuntoilijalle on, että noin 20 minuutin kokonaiskesto vetoineen ja palautuksineen on sopiva. Osoittautui, että intervallityyppinen liikunta eri muodoissaan näyttää olevan myös oivallinen kuntoutusmuoto. 2012). Tutkimuksia on tehty sekä terveillä koehenkilöillä että viime vuosien aikana myös potilasryhmillä. Jos halutaan kehittää enemmän nopeusominaisuuksia, vedot ovat hyvin lyhyitä, 5-10 sekuntia ja palautukset pitkiä eli useita minuutteja, huippupikajuoksijoilla jopa kymmenen minuuttia tai enemmän. Ajatuksena oli, että mitäpä jos liikuttaisiin kovemmalla teholla 7 Voitaisiinko liikunnan terveyshyödyt saada myös vähäisemmällä ajankäytöllä. Ajanpuute on yksi eniten raportoitu syy siihen, ettei harrasteta liikuntaa. Yläja alamäkien sekä tasaisten pätkien vaihtelu luo treeniin luonnostaan tehollista vaihtelua, ellei ylämäissä tietoisesti hidasteta vauhtia reilusti, mikä tarkoittaa kuntoilijalla useimmiten esimerkiksi kävelyä ylämäissä. Hiukan yllättäen tutkimukset osoittavat, että tällainen treeni vaikuttaa positiivisesti myös aerobisiin ominaisuuksiin, erityisesti maksimaaliseen hapenottokykyyn. Tällaisia lyhyitä nopeusvetoja voi hyvin sijoittaa 5-10 kappaletta myös perinteisen pitkäkestoisen harjoituksen lomaan antamaan ärsykettä nopeille lihassoluille. Pidemmän päälle kaikkien ylämäkien käveleminen käy tylsäksi, ja kun ylämäkien kovempi teho edistää sekä kunnon paranemista että terveyttä, niin tällainen harjoittelu on oivallinen tapa saada intervalliharjoittelun hyötyjä. Toisaalta, jos halutaan oppia sietämään tuskallista hapatusta ja parantaa anaerobista suorituskykyä, vetojen pituus on noin 20-60 sekuntia ja palautuksena noin 2-4 minuuttia, toistomäärän ollessa 4-8. Miten sitten on päädytty suosittelemaan urheilijoiden tehoharjoittelua ierveysmielessä kuntoilijoille ja jopa liikuntaa harrastamanornille. Nopeiden lihasolujen käyttäminen ja pitäminen kunnossa on tärkeää ikääntyneille. Näin toimimalla pystytään välttämään maitohappopitoisuuksien nousu liian korkealle heti harjoituksen alussa ja kehitetään puhtaammin aerobisia ominaisuuksia. Tutkimustietoa asian tiimoilta on saatu viime vuosina runsaasti ja pääosin tilanne näyttää tosiaan olevan se, että kovemmalla teholla voidaan korvata liikunnan määrää (Gibala ym. Yksinkertaisimmillaan tämä voidaan saavuttaa tekemällä lenkki vaihtelevassa maastossa. lntervalliharjoittelun soveltuvuudesta ikääntyville on toistaiseksi vain vähän tutkimustietoa, mutta periaatteessa ei ole esteitä tämän treenimuodon soveltumiselle myös vartuneille; intervallitreeni hyödyttää myös kevyemmillä tehoilla tehtynä (Gillen & Gibala 2014, Karstoft ym. Mihin intervallityyppisen treenin teho sitten perustuu. H 1T on ollut kuuma peruna terveysliikunnan tutkijoiden huulilla jo kohta vuosikymmenen, mutta viime vuosina se on tullut myös tavallisen kansan tietoisuuteen. 2013)
2009). Esimerkiksi kevyttä pyöräilyä vaikka käytettäisiin lukkopolkimia, jotka mahdollistavat myös takareiden lihasten käytön voidaan tehdä hyvinkin vähäisellä lihasten aktivoimisella ja käyttäen pelkästään etureiden lihaksia. Yksi tärkeä ero kevyemmän ja kovempitehoisemman liikunnan välillä on käytettävien lihasten määrä. Kovemmalla teholla liikuttaessa myös elimistön hormonaaliset vasteet ovat suurempia ja tällä on vaikutusta elimistön kaikissa kudoksissa, ei pelkästään lihaksissa. 2014, Weston ym. lntervallit ja ikääntyminen lntervalliharjoittelun terveysvaikutuksiin liittyviä tutkimuksia on tehty paljon terveillä nuorilla, mutta myös enenevässä määrin erityisryhmillä, kuten eri sairauksista kärsivillä potilailla, jonkin verran myös ikääntyneillä (Beauchamp ym. 2009, Gibala ym. 2012, Little ym. 2013, Haykowsky ym. LIIKUNTA& TIEDE 51 • 5/2014 83. Maksimaalinen hapenotto parani, kehon massa ja rasvaton massa vähenivät ja insuliiniherkkyys parani enemmän intervalliryhmällä kuin tasavauhtisella ryhmällä. Nopeiden lihasolujen käyttäminen ja pitäminen kunnossa on tärkeää ikääntyneille myös siksi, että niitä tarvitaan esimerkiksi lihasten hienomotoriikkaan ja tasapainon ylläpitämiseen, millä on olennaista merkitystä esimerkiksi kaatumisen ehkäisyyn. 2007). Ikääntyneille sopii hyvin muukin harjoittelu kuin pelkkä kohtuukuorrnitteinen harjoittelu, vaikkapa voimaharjoittelu, kuten jyväskyläläistutkimusten perusteella tiedetään. Vaikka pitkä rauhallinen lenkki on monen mielestä mitä parhain rentoutuskeino ja tekee mielelle hyvää, paljon on myös heitä, joille tuo on suoranaista mielenrääkkäystä. Tämän on kuitenkin ehdotettu olevan yksi mekanismi, joka voisi selittää niitä jopa parempia koko kehoon saatavia vaikutuksia, joita kovalla intervalliharjoittelulla voidaan saavuttaa verrattuna kevyempään treeniin (Babraj ym. Kohtuukuormitteista treeniä tehnyt ryhmä on harjoitellut puolestaan 70 prosentin teholla maksimisykkeestä 45-60 minuuttia. 2014). Nostan tässä esiin pari mielenkiintoista tutkimushanketta, jotka tukevat sitä, että intervalliharjoittelu sopii myös ikääntyneille. lntervalliharjoittelututkimusten tärkeimpänä tuloksena voidaan pitää sitä, että ne antavat vaihtoehdon myös rauhallisten lenkkien kammoksujille: kovemmalla treenilläkin voi saada hyviä terveysvaikutuksia. Kovemmalla teholla liikuttaessa käytetään energiaksi lihasten glykogeenivarastoja, jotka saadaan näin paremmin käytettyä myös nopeista lihassoluista. Kun näitä varastoja täytetään treenin jälkeen, tarvitaan tietysti verestä glukoosia, mikä tehostaa sokeriaineenvaihduntaa ja on erityisen hyödyllistä sokeriaineenvaihdunnan häiriötiloissa tai sairauksissa, kuten tyypin 2 diabeteksessa (Babraj ym. Viime vuosien tutkimustulokset ovat osoittaneet, että eri elinten välillä on monenlaisia hormonaalisia signaalimekanismeja, jotka yhdessä saavat aikaan liikunnan positiivisia vaikutuksia kaikkialla kehossa (Pedersen & Febbraio 2012). Vasta kun teho nousee kovemmaksi, aletaan käyttää myös takareiden lihaksia. Tronheimin yliopistossa, Ulrik Wtslaffin johdolla viimeisen 7-8 vuoden aikana tehdyt tutkimukset osoittavat, että aerobisella intervalliharjoittelulla voidaan saada jopa parempia kuntoutusvaikutuksia vakavasti sydänsairailla potilailla (Weston ym. lntervallityyppisellä harjoittelulla elimistölle voidaan saada jokaisessa harjoituksessa erilaisia ärsykkeitä. Osatutkimuksissa on osoitettu esimerkiksi, että maksimaalinen hapenottokyky, sydämen pumppaustoiminta, verisuonten endoteelitoiminta ja lihasten mitokondrioiden toiminta keskimäärin 75-vuotiailla sydämen vajaatoimintapotilailla on parantunut enemmän intervallitreenillä kuin kohtuullisemmalla vauhdilla (Wisloff ym. Terveysliikunnan suositukset kannustavat liikkumaan aerobisesti ja tasavauhtisesti, joten tällaista treeniä vieroksuvat ovat kokeneet jäävänsä paitsi liikunnan riemuista ja siten myös terveyshyödyistä. Toinen tärkeä kovatehoisen intervalliharjoittelun vaikutusmekanismi on erityyppisten lihassolujen aktivointi. Tämäntyyppinen intervalliharjoittelu on osoittautunut myös turvalliseksi sillä laajassa, lähes 5 000 sydänpotilasta käsittäneessä aineistossa komplikaatioiden riski oli hyvin pieni sekä kohtuukuormitteisessa että aerobisessa intervalliharjoittelussa (Rognmo ym. 2010, Di ym. Toinen mielenkiintoinen tuore tutkimustulos tulee Tanskasta (Karstoft ym. 2013, Karstoft ym. 2012). Tanskalaistutkimus osoitti, että kävely tehoa vaihdellen antoi tasavauhtista kävelemistä parempia terveyshyötyjä. 2011). 2014). Harjoittelumenetelmänä ovat olleet 4 x 4 minuutin vedot 90-95 prosentin teholla maksimisykkeestä kolmen minuutin palautuksella. Nämä vaikutukset ovat yleensä voimakkaampia liikuttaessa kovatehoisesti. Toistaiseksi kukaan ei ole tutkimuksissa vielä verrannut kuinka hyvin kehon eri lihakset todella aktivoituvat ja saavat treenivaikutusta kovatehoisessa intervalliharjoituksessa. Yhtenä tärkeänä vaihtelevatehoisen liikunnan hyötynä esiin voidaan nostaa myös psyykkiset näkökohdat. Todella kovatehoisessa suorituksessa myös keskija ylävartalon lihakset aktivoituvat tehokkaasti. 2013, Molmen ym. Siinä missä kevyttä kuormitusta voidaan tehdä aktivoimalla vain hitaita lihassoluja, kovemmalla teholla myös nopeat solut rekrytoidaan mukaan. tottuu nopeasti yksipuoliseen liikuntaan ja kehitys pysähtyy. 2012, Pattyn ym
Viime vuosien intervalliharjoittelututkimukset ovat tuoneet tähän kuitenkin vielä uutta näkökulmaa siinä, että todella kovatehoisella treenillä harjoitusmääriä voidaan pudottaa vielä selvästi, mutta saada silti ainakin samanlaiset terveyshyödyt ja mahdollisesti jopa jotain lisähyötyjä. 2010. KARI KALLIOKOSKI, FT, LitM Akatemiatutkija, dosentti, Verenkiertoja aineenvaihduntasairauksien tutkimuksen huippuyksikkö Valtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto Sähköposti: Kari.Kalliokoski@tyks.fi 84 LIIKUNTA& TIEDE51 •5/2014. moderate continuous training in coronary artery disease patients: a systematic review and meta-analysis. Mechanisms behind the superior effects of interval vs continuous training on glycaemic control in individuals with type 2 diabetes: a randomised controlled trial. Muscles, exercise and obesity: skeletal muscle as a secretory organ. Kovemman tehon mukanaan tuoma ajansäästönäkökulrna on siis näkyvissä jo nykyisissä suosituksissa. & Gibala, M.J. Sports Medicine 44 (5), 687-700. British Journal of Sports Medicine 48 116), 1227-1234. & Skjaerpe, T. Beauchamp, M.K., Nonoyama, M., Goldstein, R.S., Hill, K., Dolmage, T.E., Mathur, S. ls high-intensity interval training a time-efficient exercise strategy to improve health and fitness 7 Applied Physiology, Nutrition, and Metabolism 39 (3), 409-412. 2014. 2007. Gillen, J.B. BMC Endocrinological Disorders 9, 3. Nämä kaikki hyödylliset muutokset havaittiin siis kävelemällä tehoa vaihdelleen reippaan ja kevyen kävelyn välillä verrattuna tasavauhtiseen matkantekoon. & Timmons, J.A. Diabetes Care 36 12), 228-236. 2014. Molmen, H.E., Wisloff, U., Aamot, I.L., Stoylen, A. lntervalliryhmä treenasi vastaavasti, mutta vaihteli tehoa harjoituksen sisällä kolmen minuutin välein reippaan ja kevyen kävelyn välillä. 2014. Journal of Aging and Physical Activity, painossa. Diabetologia 57 110), 2081-2093. & Clark, A.M. 2012. Tasavauhtinen ryhmä treenasi noin kohtuullista vauhtia eli noin 66 prosentin teholla maksimisykkeestä tunnin päivässä, viisi kertaa viikossa, neljän kuukauden ajan. Tällainen vaihtelevatehoinen liikunta tekee hyvää paitsi ruumiille, niin myös mielelle. Diabeteksen kannalta erityisen olennaisia tuloksia olivat selkeästi alhaisempi veren glukoosipitoisuuden vuorokaudenaikainen keskiarvo ja parantunut insuliiniherkkyys intervalliryhmällä. Hiqh-intensitv interval trainingin patients with lifestyle-induced cardiometabolic disease: a systematic review and meta-analysis. 2014. 2013. & lngul, C.B. & Coombes, J.S. Karstoft, K., Winding, K., Knudsen, S.H., Nielsen, J.S., Thomsen, C., Pedersen, B.K. 2014 ). 2013. 2012. Molemmat ryhmät tulivat treenanneeksi keskimäärin saman verran sekä ajallisesti että energiankulutuksen kannalta. Extremely short duration high intensity interval training substantially improves insulin action in young healthy males. Haykowsky, M.J., Timmons, M.P., Kruger, C., McNeely, M., Taylor, D.A. Tuoreet tutkimustulokset osoittavat kuitenkin, että pienikin tehonvaihtelu voi tuoda elimistölle sopivan ärsykkeen kehittyäkseen huimasti. Cardiovascular risk of highversus moderate-intensity aerobic exercise in coronary heart disease patients. Todella kovatehoinen intervalliharjoittelu sopii kuitenkin parhaiten nuorille aikuisille tai keski-ikäisille. Weston, K.S., Wisloff, U. & Febbraio, M.A. 2012. 2012. Tästä huolimatta tulokset olivat huikeita, sillä maksimaalinen hapenotto parani ja kehon massa ja rasvat.on massa vähenivät enemmän intervalliryhmällä kuin tasavauhtisella ryhmällä. Thorax 65 12), 157-164. Pattyn, N., Coeckelberghs, E., Buys, R., Cornelissen, V.A. Meta-analysis of aerobic interval training on exercise capacity and systolic function in patients with heart failure and reduced ejection fractions. Circulation 126112), 1436-1440. & Vanhees, L. Tässä Thomas Solomonin johtamassa tutkimuksessa koehenkilöinä oli noin kuusikymppisiä, diabetesta sairastavia miehiä ja naisia, jotka jaettiin kolmeen ryhmään: intervallitreeniryhmä, tasavauhtisen treenin ryhmä ja harjoittelematon kontrolliryhmä. The effects of free-living interval-walking training on glycemic control, body composition, and physical fitness in type 2 diabetic patients: a randomized, controlled trial. Journal of Physiology 590 IPt 5), 1077-1084. 2013. & Hawley, J.A. Sykearvoina tämä tarkoitti tehon vaihtelua keskimäärin noin 70 prosentin (reipas) ja 62 prosentin (kevyt) tehoilla maksimisykkeestä eli hyvinkin maltillista tehon vaihtelua. Low-volume high-intensity interval training reduces hyperglycemia and increases muscle mitochondrial capacity in patients with type 2 diabetes. 2009. Aerobic interval training compensates age related decline in cardiac function. & Napolitano, G. American Journal of Cardiology 111 110), 1466-1469. Wisloff, U., Stoylen, A., Loennechen, J.P., Bruvold, M., Rognmo, 0., Haram, P.M., Tjonna, A.E., Helgerud, J., Slordahl, S.A., Lee, S.J., Videm, V., Bye, A., Smith, G.L., Najjar, S.M., Ellingsen, 0. Nature Reviews in Endocrinology 8 18), 457-465. Rognmo, 0., Moholdt, T., Bakken, H., Hole, T., Molstad, P., Myhr, N.E., Grimsmo, J. Di, B.A., lzzicupo, P., D'Angelo, E., Melanzi, S., Bucci, 1., Gallina, S., Di, B.A. & Brooks, D. Gibala, M.J., Little, J.P., MacDonald, M.J. & Gibala, M.J. LÄHTEET Babraj, J.A., Vollaard, N.B., Keast, C., Guppy, F.M., Cottrell, G. Effects of Patterns of Walking Training on Metabolic Health of Untrained Postmenopausal Women. Aerobic interval training vs. Little, J.P., Gillen, J.B., Percival, M.E., Safdar, A., Tarnopolsky, M.A., Punthakee, Z., Jung, M.E. & Solomon, T.P. Pedersen, B.K. Karstoft, K., Winding, K., Knudsen, S.H., James, N.G., Scheel, M.M., 0lesen, J., Holst, J.J., Pedersen, B.K. Scandinavian Cardiovascular Journal 46 13), 163-171. Circulation 115 (24), 3086-3094. Physiological adaptations to low-volume, high-intensity interval trainingin health and disease. Pienikin tehovaihtelu hyödyksi Tämänhetkiset terveysliikuntasuositukset kehottavat meitä kaikkia liikkumaan viikossa kahden lihaskuntoharjoituksen lisäksi vähintään 150 minuuttia kohtuukuormitteista aerobista liikuntaa ja vähintään 75 minuuttia viikossa, jos liikutaan vähän kovempitehoisesti, mutta silti aerobisesti. Molemmat ryhmät harjoittelivat kävelemällä. Journal of Applied Physiology 111 (6), 1554-1560. 2011. lnterval versus continuous training in individuals with chronic obstructive pulmonary disease-a systematic review. & Solomon, T.P. Superior cardiovascular effect of aerobic interval training versus moderate continuous training in heart failure patients: a randomized study. & Wisloff, U. Heidät laitettiin treenaamaan kotioloissa, mutta samalla heille annettiin aktiivisuutta, energiankulutusta ja liikunnan tehoa mittaava laite (japanilaisvalmisteinenJD mate)
Claes Andersson kirjoitti pari vuotta sitten Liikunta & Tieteeseen kolumnin Ruumis on sielun koti. Tällaisia ovat esimerkiksi tyo-, kouluja asiointimatkat. Kun ne joskus materialisoi tuvat, ovat rakenteet ja toimintatavat kunnossa muutoksen varalta. Duodecimin Käypä hoito -suosituksiin on vuonna 2010 lisätty liikuntasuositus, joka paneutuu itse liikunnan terveysmerkityksestä kerättyyn tutkimusnäyttöön sekä liikunnan, sairauksien, niiden ehkäisyn ja lääkkeidenkäytön yhteyksiin. Potilasta motivoiva versio on otsikoitu "Liikunta on lääke". Hän toimi Liilwntatietee/lisen Seuran puheenjohtajana vuosina 2009-2013. Liikunnasta voi näin tulla mielekästä elärnänsisältöä,jota ensin sen tuomien etujen vuoksi sietää, mutta josta alkaa nopeasti nauttia ja jota voi koko ikänsä rakastaa. Liikuntaneuvonnan antajiksi mielletään terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaiset, jotka myös seuraavat ohjeiden noudattamista. Potilaan kannalta kysymys on kuitenkin päätöksenteosta ja oman toiminnan seuraamisesta ja korjaamisesta ilman että mahdolliset ja todennäköiset epäonnistumiset lannistaisivat. Ohjelmat ja suositukset voisivat helpottaa tilannetta. Mutta liikkuessa voidaan myös "viettää laatuaikaa" läheisten kanssa sekä pohtia henkilökohtaisia elämänratkaisuja. Mutta mikä on dokumenttien suhde kansalaiseen/potilaaseen, jonka tulisi ajatuksesta innostua 7 Suhde vaikuttaa etäiseltä: olosuhteet järjestyvät kuntoon liikuntaohjelman mukaisessa toiminnassa ja potilas saa tietää, miten ja millä ehdoilla pitää liikkua, mutta tajuaako kansalainen oman osansa, vastuunsa ja mahdollisuutensa tässä pelissä. Mainiona esimerkkinä on Muutosta liikkeellä! -ohjelrna, joka otsikkonsa mukaan sisältää "valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020". Terveyshyörynäkökulrnaa laajemmin tarkasteltuna kansalainen, potilas ja ihminen voidaan nähdä ympäristössään kehittyväksi yksilöksi ja päätöksentekijäksi, jolla on oma identiteetti ja minäkäsitys sekä kuva siitä, mikä hänelle on mielekästä ja mahdollista. Ohjelma on ajankohtainen ja kattava ja se sulkee piiriinsä käytännössä kaikki relevantit vaikuttajaorganisaatiot. Vaikka elävän ruumiin osalta tulisi suositusten mukaan käyttää kehoa ja vaikka sielu ei ole tieteellinen käsite, minusta ilmaisu kattaa olennaisesti sen asiayhteyden, johon liikunnan tulisi ihmisen ajattelussa kuulua: liikkuvaa ruumista liikuttaa sielu, ihmisen minä, ja päinvastoin. Liikunnan tulisi olla minän leikkiä, sen soisi olevan ensisijaisesti ekspressiivistä: iloa ja tyydytystä antavaa sekä mielekästä ainakin riittävän pian sen jälkeen, kun se kenties terveyssyistä on aloitettu. Muutosta liikkeellä -ohjelma itse asiassa korostaa juuri tämän hoitosuosituksen asemaa, kun se on vastuuttarnassa sosiaalija terveydenhuoltoa ja sen eri arnrnauiryhmiä liikunnan edistämiseen. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 512014 85. Aika on kuitenkin rajallinen ja liikuntaan kannattaa käyttää myös niitä hetkiä, jotka joka tapauksessa kuuluvat muuhunkin tarpeelliseen. Apuna muutoksessa voidaan liikuntareseptiä ja toimintamallina muun muassa niin sanottua kuuden k:n ohjelmaa kysy, keskustele, kirjaa, kehota, kannustaja auta, kontrolloi. Liikunnan käypä hoito -suosituksessa lääkärin tehtäväksi nähdään arvioida liikunnan aiheet, vaarat ja sairauksiin liittyvät rajoitteet sekä potilaan motivointi liikkumaan. Teksti: ANTTI UUTELA Liikunnan mieli ja hyöty K un on pitkään osallistunut kansallisten terveyden edistämisohjelmien laadintaan, huomaa hyvin ohjelmatoiminnan valtavan kehityksen. Liikunnalla, joka voi jatkua vanhuuteen, täytyy olla muitakin kuin terveystai kuntotavoitteita. Esimerkiksi liikunta on lääke -ajatus voi nykyisellään saada potilaan tutustumaan, mutta se ei luo ennakkokuvaa tarvittavasta muutoksesta, minkä se myös voisi tehdä. Muutosta liikkeelle on läpikotaisin sosiaaliseen organisoitumiseen ja yhteiskunta-ajatteluun perustuva ohjelma. Kolmas edellisistä on monen asiantuntijan jo pitkään toivoma ja terveydenhuoltoa koskeva: se kattaa eri-ikäisten liikuntaneuvonnan vahvistamisen sosiaalija terveydenhuollon palveluissa, liikuntaohjauksen osana sosiaalija terveydenhuollon palveluketjujen ja hoitoprosessin kehittämistä ja liikunnallisen kuntoutuksen aseman vahvistamisen. Jos nyt kohuttu, aikaa säästävä ja tehokas "erittäin intensiivinen intervalliharjoittelu" (HIIT) ei pitemmän päälle "riko paikkoja", niin se stressaa tekijänsä ja uuvuttaa ja loppuun tylsyydessään. Liikunnalle tulee varata kunnolla aikaa. Ohjelma ja suositus tukevat ja helpottavat terveellisiä valintoja. Hoitopuolellakin tapahtuu. Potilaan kanssa sovitaan tavoitteista ja tätä varten kuvataan liikkumistarve. Nämä ohjelma aivan oikein käsittää ohjelman omistajiksi ja ohjelmakumppaneiksi. Antti Uutela on valtiotieteiden tohtori (sosiaalipsylwlogia) ja eläkkeellä oleva tutkimusprofessori ja osostojontaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Oheistuotteena liikunnasta on silloin myös terveyshyötyä, jota myös ohjelmalla ja suosituksella tavoitellaan. Ohjelmalla on neljä päämäärää: arkiistumisen vähentäminen, arkiliikunnan lisääminen eri ikävaiheissa, liikunnan nostaminen keskeiseksi tekijäksi terveyden edistämisessä ja liikunnan yhteiskunnallisen aseman vahvistaminen
Ei ole syytä järjestää esimerkiksi jalkapalloa, elleivät erityisliikkujat sitä halua. Valtion liikuntaneuvoston tilaaman selvityksen mukaan erityisliikunnan parissa on nykyisin noin 150 000 liikkujaa. Voisiko esimerkiksi pienissä kunnissa harkita erityislitkkujien ja ikääntyvien liikkujien ryhmien yhdistämistå. Erityisliikuntapalvelujen järjestäminen erityisesti pienissä kunnissa on mietityttänyt minua. Tähän ei saisi liikaa vedota. Tämä vaatii aktiivisuutta päättäjiltä ja yhteistyökykyä lähiseutujen toimijoilta. Harjoitteiden ja pelien kautta opitaan myös sosiaalisuutta, jota tarvitaan jokapäiväisen elämän hetkissä. Erityisliikunta haluaa olla mukana tämän tavoitteen saavuttamisessa. On selvitettävä minkälaisia palveluita erityisliikkujien keskuudessa halutaan. Erityisliikuntaa on osassa kuntia hyvin tarjolla, osassa näitä palveluja ei tuoteta lainkaan. Ikääntyvät liikkuvat omanikäistensä kanssa, keski-ikäiset omissa porukoissa ja lapset ja nuoret toisiensa kanssa. Jokaisessa kunnassa löytyy myös sellaisia erityisliikkujia.jorka tarvitsevat lisäkipinää fyysisen aktiivisuuden aloittamiseen tai jatkamiseen. OPISKELIJA OUNASTELEE Teksti: RIKU TAKALA Liikuntaa todellakin kaikille! V 111 Erityisliikunnanpäivät ovat takana. Seurauksenahan voi olla, että mahdollisen liikkujan viimeinenkin kiinnostus menee, eikä mukaan tulla enää muihinkaan tapahtumiin. Olen ollut mukana järjestämässä erityisliikuntaa palloilulajeissa ja huomannut, kuinka tärkeä asia harrastus osallistujille on. Voi myös olla, että joissain määrin pysytään liikaakin omissa joukoissa. Erityisliikunnassa liikunnan ilon voi nähdä aidoimmillaan. Visiosta tehdä suomalaisista maailman liikkuvin kansa vuoteen 2020 mennessä on puhuttu paljon. Pitää vain löytää keinot, jotka mahdollistavat liikuntapalvelut heillekin. Minulla on luottavainen olo; nämä toimijat kehittävät ja edistävät myös jatkossa parhaansa mukaan erityislii kuntaa. RIKU TAKALA Liikuntapedagogiikan maisteriopiskelija Jyväskylän yliopisto Sähköposti: riku.m.takala@student.jyu.fi Kirjoittajan posteri "Pitliäaihaissairaiden ja ei-pitliäailiaissairaiden nuorten liiliunnan harrastaminen ja lioettu liunto" palhittiin VIII Erityisliiliunnan päivillä LTS:n stipendillä. Erityisliikuntapalveluja ei toki kannata järjestää Järjestämisen vuoksi. Yllätyin, miten paljon asiantuntemusta ja halua kehittää erityisliikunnan ja muunkin liikunnan asemaa oli koolla. Erityisliikkuja tarvitsee usein kannustusta ja innostamista liikkumaan lähtemiseen. 86 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. Erityisliikunnassa on se hieno piirre, että eriikäiset voivat harrastaa samoissa ryhmissä ehkä jopa muita liikkujia helpommin. Maaleja juhlitaan aivan kuin olisi voitettu maailmanmestaruus ja hauskanpito on muutenkin tekemisen ytimessä. Kun halukkaita tulee lisää, on ryhmienkin rakentaminen helpompaa ja kun liikkuminen koetaan mielekkäänä, arvokkaana asiana harrastamisesta tulee säännöllistä. Näitä ystäviä myös saadaan harrastustoiminnasta. Haastankin kaikki erityisliikunnasta vastaavat päättäjät miettimään, kuinka avaamme nykyisille ja uusille erityisliikkujille parempia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa niin ryhmissä kuin itsenäisestikin. Erityisliikkujia on joka kunnassa. Parempaa innostajaa ei varmasti ole kuin ystävät, jotka suurin piirtein samoista lähtökohdista tulevat mukaan tekemään samoja asioita. Ratkaisu voisi löytyä siitä, että järjestetään lähikuntien asukkaille yhteisiä erityisliikuntapalveluja. Määrä osoittaa, että erityisliikunnan järjestäminen on tärkeää. Erilaisten ryhmien yhdistämistä on syytä miettiä etenkin sellaisissa kunnissa, joissa erityisliikuntaa ei vielä järjestetä, jotta mahdollisimman monet pääsisivät liikkumaan. Kolmasosassa pieniä kuntia liikuntatoimi ei tuottanut tai järjestänyt minkäänlaisia erityisliikuntapalveluja. Eräs tapa lähteä liikkeelle voisi olla se, että aloitetaan tapaamisella, jossa erityishikkujat voivat itse suunnitella liikunnan harrastamisen muotoja. Ongelmaksi voi joissain kunnissa muodostua, ettei ryhmäliikunnan järjestäminen onnistu, koska erityispalveluja tarvitsevia on vähän. Miten tästä tilanteesta näissä kunnissa päästäisiin 7 Pidän erittäin huonona esimerkiksi tilannetta, jossa erityisliikkujilla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta harrastaa liikuntaa ryhrnässä.ltse kukin voi miettiä miltä tuntuisi, ellei ole mahdollisuutta tai paikkaa liikkua yhdessä ystäviensä kanssa. He tarvitsevat lisää tietoa terveysliikunnan positiivisista vaikutuksista, siitä että liikunnasta on hyötyä. Olin ensimmäistä kertaa mukana tässä tapahtumassa. Kunnat tekevät yhteistyötä jo monissa asioissa, miksei siis tässäkin. Toisaalta se on joissakin tapauksissa erityisliikuntaryhmien olemassaolon kannalta välttämätöntä
"Jatkamme jäsenmaidemme soveltavan liikunnan kehittämistä luomalla entistä vahvemman verkoston ja jakamalla toimivia käytäntöjä Euroopan soveltavan liikunnan toimijoille. FT, litM Kari Kalliokoski työskentelee verenkiertoja aineenvaihduntasairauksien tutkimuksen huippuyksikössä, valtakunnallisessa PET-keskuksessa Turun yliopistossa. Valinta tapahtui EUCAPA (European Congress of Adapted Physical Activity) kongressin yhteydessä pidetyssä yleiskokouksessa Madridissa. Kuva: SUOMEN AKATEMIA Jyrki Vilhulle EUFAPAn tunnustus soveltavan liikunnan kehittämisestä L ehtori Jyrki Vilhulle myönnettiin EUFAPA tunnustus kansainvälisen soveltavan liikunnan kehittämisestä (The EUFAPA-European professional award for outstanding achievements in the field of APA on an international level). Haaga-Helian soveltavan liikunnan lehtori Jyrki Vilhu on vetänyt Eurooppalaista soveltavan liikunnan opiskelijoiden vaihto-ohjelmaa (EUDA PA, European University Diploma in Adapted Physical Activity) vuodesta 2009. Akatemiatutkija Kari Kalliokoski Liikunta & Tiede -lehden päätoimittajaksi L iikuntatieteellisen Seuran hallitus on valinnut akatemiatutkija, dosentti Kari Kalliokosken liikunta &: Tiede -lehden vastaavaksi päätoimittajaksi vuosiksi 2015-2017. EUFAPA:n tarkoituksena on edistää eurooppalaista soveltavan liikunnan yhteistyötä, koordinoida tieteellistä tutkimusta ja tukea ja kehittää koulutusta, inkluusiota, valmennusta ja kuntoutusta. EUFAPA on nyt saanut entistä vahvemman aseman soveltavan liikunnan tutkimuskentällä ja kahden vuoden välein järjestettävät alan kongressit ovat vakiinnuttaneet tasonsa", arvioi Piispanen. Toimikausi on nelivuotinen. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014 87. Kalliokoski on Liikuntatieteellisen Seuran hallituksen ja lehden toimituskunnan jäsen. Piispasen aiempi toimikausi ajoittui vuosille 2010-2014. AJASSA Kuva: SAINI VALTONEN EUFAPA electlons lntroductlon of candldat•• • President Eleet AlJa KLAVINA • Vice-President Toni PIISPANEN Toni Piispanen EUFAPAn varapuheenjohtajaksi L itM Toni Piispanen valittiin toistamiseen European Pederation of Adapted Physical Activity (EUFAPA) järjestön varapuheenjohtajaksi 1.10.2014. Palkittavat henkilöt valitsee EUFAPA:n palkintokomitea tunnustuksena työstään tutkimuksen, opintoohjelmien, opetuksen kehittämisestä ja tietoisuuden levittämisestä kansainvälisesti. Hän seuraa toimessa professori Pasi Koskea, joka on toiminut vastaavana päätoimittajana vuosina 2009-2014. Suomessa Vilhu on jakanut soveltavan liikunnan osaamistaan myös monissa merkittävissä työryhmissä, muun muassa Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaostossa sekä Erityisliikunnan päivien toimikunnissa. Suomen Akatemia palkitsi hänet vuonna 2013 yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta
Esille tuominen vaatii rohkeutta, silläkin uhalla, että esille tuoja saa ikävän maineen. Se ei ole ollut helppoa. Paralympiakomitea on mukana kaikissa operatii88 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. Pieni edistysaskel kohti mahdollisuuksien tasa-arvoa on myös se, että vuotuisessa Urheilugaalassa ei enää jaeta vuoden varnmaisurheilijapalkintoa vaan urheilijamme voivat olla ehdolla useammassa kategoriassa. Viiden vuosikymmenen ajan on urheilun lisäksi myös puhuttu käsitteistä ja määritelmistä, integraatiosta ja inkluusiosta. Vai meneekö 7 Yhdessä ja yhteistyössä Suomalainen urheiluelämä on ollut viime aikoina monenlaisissa tuulissa. POHDITTUA Teksti:TIINA KIVISAARI Paralympiaurheilu urheilun murroksen keskellä Vammaisurheilun ja sen erityispiirteiden tunnustaminen, tunnistaminen ja esille tuominen vaatii asennetta ja osaamista. S uomen Paralympiakomitea täyttää joulukuussa 20 vuotta ja Kansainvälinen Paralympikomitea !PC juhli 25 vuottaan lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna Berliinissä. Ratakelaaja Toni Piispasen valinta Olympiakomitean urheilijavaliokuntaan on myös myönteinen signaali. Kesaparalympialaisista on kasvanut maailman kolmanneksi suurin urheilutapahtuma ja IPC on onnistunut vakiinnuttamaan paikkansa Kansainvälisen Olympiakomitean rinnalla kumppanina. Jos tätä polkua tarkastelee vammaishuippu-urheilun näkökulmasta voi ajatella, että 1980-luvun lopusta vammaisurheilussa on panostettu huippuurheiluun. Oman juhlaseminaarimme järjestimme jo toukokuussa Kalastajatorpalla yhdessä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n kanssa. Valossa ja Olympiakomiteassa on tällä hetkellä yhteinen puheenjohtaja Risto Nieminen sekä yhteinen pääsihteeri Teemujapisson. Mukana osittain, sisällä kokonaan vai erillään. Huippu-urheilun rakenteessa suurin muutos on ollut Huippu-urheiluyksikön perustaminen sekä melko pian Valon synnyttämisen jälkeen alkanut Valon ja Olympiakomitean toimintojen yhteen saattaminen. Tutkija Aija Saari jakaa vammaisurheilun polun kolmeen vaiheeseen: medikaalisesta sosiaalisen kautta ihmisoikeuksien aikaan. Kuulostaa hyvältä, vammaisurheilulla menee hyvin meillä ja muualla. 1980-luvun alussa voimaan tullut liikuntalaki vahvisti liikunnan asemaa yhteiskunnassa ja myös erityisryhmien liikunta sai elintilaa ja toimintamahdollisuuksia. Tunnistamiseen ja esille tuomiseen tarvitaan Paralympiakomiteaa, ainakin toistaiseksi. Missä on vammaisurheilun paikka. Viimeisimmässä vaiheessa on saavutettu kaikille avoin liikunta ja mahdollisuuksien tasa-arvo. Se on vaatinut raakaa työtä ja periksiantamattomia, menestyksennälkäisiä urheilijoita, sitoutuneita valmentajia sekä tiukasti asiaan uskovia taustajoukkoja ja tukijoita. Sosiaalinen vaihe puhuu esteettömyydestä, palvelujen saavutettavuudesta ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien tarjoamisesta. Vain hiukan vanhempi Kansainvälinen Paralympiakomitea vietti juhlailtaa Berliinissä komeasti: paikan päällä oli Hollannin prinsessa Margaretha ja Yhdysvaltain presidentti Barack Obama oli lähettänyt tilaisuuteen pitkän kirjetervehdyksen. Katsaus menneeseen paljastaa kuinka paljon viidessä kymmenessä vuodessa on ehtinyt tapahtua. Samalla kun organisatoriset puhurit ovat puhaltaneet keskusjärjestöissä, on onneksi saatu nauttia upeista hetkistä arvokisoissa, kokea Susi-jengin ja lentopallomiesten kanssa palloilun huumaa sekä iloita Sorsin mitalihetkistä. Tällä hetkellä Paralympiakomitealla on 16 jäsenjärjestöä ja yhteistyö huippu-urheiluyksikön kanssa on jokapäiväistä. Huippu-urheiluun panostaminen lisääntyi 2000-luvulla kun Paralympiakomitea eriytyi vammaisurheilukentästä ja lähti hakemaan tiiviimpää yhteistyötä huippu-urheiluorganisaatioiden kanssa. Medikaalista aikaa leimasivat omat vammaisurheilulajit sekä diagnoosipohjainen luokittelu. Vammaisurheilu on vakaasti ottanut paikkansa suomalaisessa urheilussa. Juhlapäivään mahtui koko suomalaisen vammaisurheilun kirjo viiden vuosikymmenen ajalta. Videolta terveisensä lähettivät YK:n pääsihteeri BanKi -rnoon, liittokansleri Angela Merkel sekä rokkibändi Coldplay vain muutamia mainitakseni
Edelleen on totuus, että jos emme itse ole tuomassa vammaishuippu-urheilua esille ei sitä kukaan muukaan tuo. Paralympiakomitean ja Olympiakomitean puitesopimus ei ole vastannut ihan sitä, mitä itse ajattelin sen olevan. Kahden vuoden aikana ei ole syntynyt sellaisia sopimuksia, joissaparalympiaurheilu olisi mukana. Emme ole päässeet yrityksestä huolimatta mukaan samaan neuvottelupöytään ja edelleen on vain totuus, että jos emme itse ole tuomassa vammaishuippu-urheilua esille ei sitä kukaan muukaan tuo. Esille tuominen vaatii rohkeutta, silläkin uhalla, että esille tuoja saa ikävän maineen. Kovasti toivon, että vammaisurheilu päätyy myös Suomessa yhteistyökumppaneiden haluttujen listalle, tällä hetkellä parhaat kumppanimme tulevat Ruotsista, paria harvaa suomalaista edelläkävijää lukuunottamatta. . Mallia päästä parhaaksi pohjoismaaksi on haettu muun muassa Hollannista ja Norjasta. Haasteen eteenpäinviemiselle asettaa "kuoliaaksi syleileminen" eli se, että vammaisurheilua ei tarvitse mainita erikseen enää ollenkaan, kun se automaattisesti kuuluu urheilun yleisen otsikon alle. Yhteistyö ja yhdessä tekeminen on arkipäivää ja on tuonut uusia mahdollisuuksia viestittää vammaishuippu-urheilusta sekä taata urheilijoillemme entistä parempia mahdollisuuksia onnistumiseen. Tämän operatiivisen yhteistyön lisäksi Paralympiakomitea ja Olympiakomitea solmivat marraskuussa 2012 yhteistyön puitesopimuksen, jossa sovitaan suuntaviivat esimerkiksi yhteiselle varainhankinnalle. Best practices vai sittenkin bad practices. Tunnistaminen vaatii osaamista. Katja Saarinen vastaa puolestaan muun muassa urheilijan kaksoisuraan liittyvistä kehittämishankkeista. Vammaisurheilijan polku AIKUINEN/ VASTA VAMMAUTUNUT • ·, -~-1 1 l ,,s . Suomalaisella urheilulla on kaksi vankkaa päämäärää: olla maailman liikkuvin urheilukansa 2020 ja paras pohjoismaa 2020. Paralympiakomitean valmennuspäällikkö Kimmo Mustonen ja kehittämispäällikkö Katja Saarinen työskentelevät Huippuurheiluyksikössä. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää. ,_,l ;f'f -~: ~'~ ~ ~-i Kilpailen kansainvälisellä huipulla Kilpailen menestyäkseni Opin kilpailemaan Opin kilp tiivinen liik Opin harjoittelemaan Harrastan Liikun monipuolisesti LIIKUNTA& TIEDE51 •5/2014 89. Uskon, että todellinen kumppanuus on sitä, että neuvottelupöytään käydään yhdessä ja paralympiaurheilijat ja olympiaurheilijat ovat samalla viivalla neuvottelujen alkaessa. Huippu-urheiluyksikkö on vammaishuippu-urheilulle väylä kaikille avoimen huippu-urheilun eteenpäin viemiseen. Molemmissa maissa urheilun kattojärjestöt ovat samaa organisaatiota. Norjassa sateenvarjona toimii NIF eli Norges Olympic and Paralympic Committee and Confederation of Sports. On päivän selvää, että tietyissä kohdissa vammaisurheilun ja sen erityispiirteiden tunnustaminen, tunnistaminen ja esille tuominen on ainoa keino seurata esimerkiksi olosuhteiden kehittymistä. Hollannissa on virallisilla sivuilla tiputettu paralympiaurheilu kokonaan pois nimestä: Netherlands Olympic Committee and Sport Confederation. Tunnustaminen vaatii asennetta ja muistamista. Tunnistamiseen ja esille tuomiseen tarvitaan Paralympiakomiteaa, ainakin toistaiseksi. visissa muutoksissa: muutimme samoihin tiloihin Olympiakomitean, Huippu-urheilu yksikön ja Valon kanssa, yhdistimme taloushallintomme Olympiakomitean kanssa, osallistuimme uuden yhteisen sport.fi-sivuston perustamiseen ja Paralympiakomitean kaikki neljä työntekijää osallistuvat VALO/ OK työryhmien työskentelyyn. Siinä missä maailmalla suuryritykset kuten Allianz, VISA tai BP ovat löytäneet Kansainvälisen Paralympiakomitean pitkäaikaiseksi ja arvostetuksi yhteistyökumppaniksi ovat suomalaiset yritykset vielä takamatkalla. Vammaisurheilun lisäksi Kimmo Mustonen toimii alppilajien, freestylen, lumilautailun, pöytätenniksen ja ratsastuksen lajiryhmävastaavana. Varmaa on vain se, että mitään edellä mainituista syistä ei pääse kumoamaan, jos emme ole itse mukana neuvotteluissa. Suomen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa kumppaneiden hankkiminen on haastavaa
Mitalitilastossa Suomi oli 16., kun mukana oli 45 maata. Kaksi suomalaista triathlonistia tavoittelee paikkaa Rioon. Hollantilaiset ovat omaksuneet myhäilevän tavan todeta kaiken olevan erinomaisesti ja että he eivät tekisi mitään toisin yhdistäessään toimintojaan. Minulla on ollut mahdollisuus keskustella viimeisen kahden vuoden aikana useamman kerran norjalaisten ja hollantilaisten kollegojen kanssa. Liian nopean tempon he sanovat syyksi esimerkiksi siihen, että maalipallo ja muukin näkövammaisten urheilijoiden toiminta katosi Norjan urheilukartalta kokonaan. Kokeneemmat konkarit Leo-Pekka Tähti, Toni Piispanen ja Amanda Kotaja jatkoivat takuuvarmoja esityksiään. Suomi on varmistanut tällä hetkellä kolme maapaikkaa Rion paralympialaisiin. Sorsissa nähtiin tulevaisuuden kannalta merkittäviä debyyttejä, kun kelkkahiihtäjä Sini Pyy osallistui ensimmäisiin paralympialaisiinsa ja solmi arvokkaita suhteita muun muassa USA:n hiihtäjiin ja harjoittelumahdollisuuksiin USA:ssa. Joskus niistä pieleen menneistä kokemuksista on enemmän hyötyä. Suomalaiset ovat onnistuneet laajalla rintamalla kesän arvokilpailuissa ja se lupaa hyvää seuraavia paralympialaisia ajatellen. Ei siis muita kuin hyviä oransseja käytäntöjä jakoon! Norjalaiset ovat rehellisiä ja sanovat, että yhdistymisessä vauhti oli liian nopea, malttia ja tuumailua olisi tarvittu useammassakin kohdin. Maastohiihtäjä Ilkka Tuomisto toi ainoan mitalimme. Läpimurtonsa teki muun muassa ratakelaaja Tuomas Manni. Suurimmat menestyslajit suomalaisittain ovat yleisurheilu, maalipallo ja jousiammunta. Uskon yhdessä tekemiseen, silloin kun osapuolet arvostavat toisiaan ja ottavat toisensa huomioon. TIINA KIVISAARI Pääsihteeri Suomen Paralympiakomitea Sähköposti: tiina.kivisaari@paralympia.fi Kohti Rioa ja PeyongChangia S otsin talviparalympialaisissa Suomea edusti 13 urheilijaa ja mukana oli ensimmäistä kertaa myös joukkue, pyörätuolicurling. Matti Suurhamari vakiinnutti paikkansa lumilautailijoiden eliitissä ja tavoitteet ovat korkealla seuraaviin paralympialaisiin. On hyvä jakaa parhaiden käytäntöjen lisäksi kokemuksia niistä vähemmän hyvistä käytännöistä. 90 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. Yhteensä Riossa mitellään 22 lajissa, joista suomalaisedustusta nähdään 11-13 eri lajissa. Yleisurheilijat palasivat Swansean EM-kisoista huikean mitalisaaliin kanssa 16 mitalia, joista yhdeksän kultaista. Riossa menestystä odotetaan myös uinnissa, ratsastuksessa, pyöräilyssä sekä purjehduksessa. Curlingjoukkue keskittyy tavoittelemaan helmikuisista kotikisoista paikkaa PeyongChangiin. Arvostin suuresti Suomessa lokakuun alussa Vierumäellä järjestetyissä huippu-urheiluseminaarissa puhuneen Norjan entisen olympiajohtajan Jarle Aambon viestiä: "Jokaisen maan pitää kehittää oma järjestelmänsä, jossa pitää huomioida historia ja yhteiskunta. Joskus niistä pieleen menneistä kokemuksista on enemmän hyötyä. Maalipalloilijat varmistivat paikan ottamalla MM-hopeaa kotikisoistaan, Minna Leinonen ampui heinäkuussa MM-kultaa ja Niko Salomaa purjehti elokuussa yhdeksännellä sijallaan Suomen kolmannen maapaikan. Olen uteliaasti yrittänyt selvittää mitkä asiat yhdistetyissä organisaatioissa toimivat ja mitä asioita he tekisivät nyt toisin jos voisivat. Uskon myös siihen, että on hyvä jakaa parhaiden käytäntöjen lisäksi kokemuksia niistä vähemmän hyvistä käytännöistä. Kannustan Suomen urheiluväkeä toimimaan yhdessä." Voin yhtyä joka sanaan. Riossa kilpaillaan kahdessa uudessa lajissa: triathlonissa ja melonnassa. Uskon, että suomalainen urheilu löytää oman mallinsa ja saa sen toimimaan
Laulu raikuu entistä kovempaa. Yleisö seisoi omiensa takana, alusta loppuun. Ottelun lopputuloksen kannalta kuudes pelaaja ei USA-ottelussa auttanut, mutta jokainen hallissa ollut koki jotain ainutlaatuista. Uskallammeko seisoa omiemme puolella myös tappion hetkillä. Ottelun edessä amerikkalaisten pelaajien päät kääntyvät yhä useammin katsomoon. Ottelun päätyttyä USA poistuu voittajana kentältä ja Susijengi jää kiittämään kuudetta pelaajaansa, fanejaan, jotka eivät poistu hallista ennen kuin järjestyksenvalvojat pyytävät. Bilbaosta siirryimme Saloon koti katsomoon hurraamaan miesten lentopallornaajoukkueelle, joka taisteli itsensä jatko-otteluihin lentopallon MM-kilpailuissa. Itse ottelu on kivikovien amerikkalaisten näytöstä, upeita syöttöjä, dorikkeja, levypalloja vauhtia ja näyttävyyttä. " Voitot ja tappiot kuuluvat urheiluun. RIIKKA JUNTUNEN Toiminnanjohtaja Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Sähköposti: riikka.juntunen@vammaisurheilu.fi Susijengi ja miesten lentopallomaajoukkue näyttivät syyskuussa suomalaisille mistä joukkueurheilussa on kyse: Kukaan ei onnistu yksin, mutta yhdessä voimme saavuttaa jotain ainutlaatuista. Laulava kulkue siirtyy metrosta pelihalliin kannustamaan omaa joukkueettaan, joka kohtaa ensimmäisessä ottelussaan NBA-tähtiä vilisevän USA:n joukkueen. POHDITTUA Teksti: RIIKKA JUNTUNEN Kuudentena pelaajana Bilbaossa '' M e ollaan kuudes, kuudes pelaaja, aina Susijengin tukena ... Pitkään odotettu pojan ja äidin matka koripallon MM-kisoihin oli täynnä tunteita, yhdessä olemista, oman joukkueen kannattamista, hienoa koripalloa ja Guggenheimia. LIIKUNTA& TIEDESl •5/20\4 91. Kellään ei ollut kiire pois. " joku aloittaa laulun Bilbaon metrossa ja vaunussa olevat muut sinivalkoiset matkustajat yhtyvät lauluun. Vai haluammeko jatkossakin kannustaa vain niitä, jotka lopussa seisovat keskimmäisellä korokkeella. Olisimmeko me suomalaisetkin jo valmiita tällaiseen Ianittarniseen. Olisikohan fanikulttuurissakin kyse nimenomaan yhdessä kokemisesta ei sittenkään voittamisesta tai häviämisestä. Kukaan ei sanonut "mitä minä sanoin, ei meillä ollut mitään mahdollisuuksia ... Vaikka pelin voittajasta ei ole epäselvyyttä, Susijengin kannattajat jatkavat omiensa kannustamista. Kaiken kokeneet pelaajat tuulettavat omia korejaan ja yrittävät saada suomalaisia faneja vaikenemaan. Susijengi ja miesten lentopallomaajoukkue näyttivät syyskuussa suomalaisille mistä joukkueurheilussa on kyse: Kukaan ei onnistu yksin, mutta yhdessä voimme saavuttaa jotain ainutlaatuista
Vamma aiheutti käytännössä sen, että Weir pystyi liikuttamaan jalkojaan polvista ylöspäin. David Weir syntyi kesäkuussa 1979 ja muutama viikko sen jälkeen hänellä diagnosoitiin synnynnäinen selkäydinvamma. Weir suoriutui kahden mailin urakastaan sairaalan pienellä pyörätuolilla vajaassa puolessa tunnissa. Asiat ovat kuitenkin menneet parempaan suuntaan, sillä nykyisin vammaiset lapset integroidaan tavallisiin kouluihin. Hi.s book is inspimtionai and ref,rs1Ji11gly amdid.' 11-TIMF. Hyvin aikaisessa vaiheessa liikunnalliset aktiviteetit olivat tärkeässä roolissa Davidin elämässä. Kisat saivat minimaalista huomiota Brittein saarilla, mikä oli myös turhauttavaa nuoren urheilijan näkökulmasta. Lapsuudessaan hän käytti tästä johtuen molemmissa alaraajoissaan ortooseja, jotka mahdollistivat liikkumisen pyörätuolin ohella. Weirille sellaisia ovat olleet esimerkiksi sveitsiläinen Heinz Frei ja britti Tanni Grey-Thompson. Urheilu oli ollut Weirille eräänlainen pakotie hänen vammastaan urheilu antoi jotain ainutlaatuista ja erityistä sisältöä hänen elämäänsä. Hän oli kasvanut ympäristössä, jossa vammasta ei tehty numeroa, mutta koulussa vammaiset lapset koottiin yhteen. Kirjassa ilmenee hyvin muutos, joka on tapahtunut siinä, miten vammaisuuteen suhtaudutaan. Teksti: KIM M O M USTONEN LUETTUA OMISTAUTUMISTA, SITKEYTTÄ, OMAPÄISYYTTÄ, VOITONTAHTOA David Weir with David Bond Weirwolf My Story Biteback Publishing Ltd 2013 281 sivua, ISBN 978-1-84954-548-8 DAVID WEIR MV STORY •David Weir bas an ama:ing story to tel1. Barcelonan 1992 paralympialaiset ja kyseisten esikuvien menestys siellä sytytti Weirin lopullisesti tavoittelemaan maansa edustamista Atlantan paralympialaisissa 1996. Pettymys johti lopulta siihen, että Weir päätti lopettaa lupaavan urheilu-uransa 17 vuoden iässä. Kisakylää ei ollut suunniteltu vammaisryhmille soveltuviksi, ruokala oli tuskaisen kelausmatkan päässä, kuljetukset eivät toimineet, yleisömäärät katsomoissa olivat naurettavan pienet ja niin edelleen. Kilpailun myötä hänet valittiin London Youth Games -kisoihin, jossa hän tapasi ensimmäistä kertaa tulevan henkilökohtaisen valmentajansa Jenny Archerin. Voitto noiden kisojen sadalla metrillä oli alkusysäys Weirin urheilu-uralle. Kirjassa kuvataan hyvin seikkaperäisesti diagnoosiin johtanut prosessi, joka vanhempien näkökulmasta oli tietysti raskasta aikaa. Weir antoikin ankaraa kritiikkiä kisajärjestäjää sekä Kansainvälistä Paralympiakomiteaa (!PC) kohtaan. PARAI.YM1,c CO! 1) MFJ'M.I.U5f 'rANNI CltF.Y-TiiOMJ,Y:,N lympialaisten tunnelmiin, joissa sain itse olla Suomen joukkueen mukana. Hän alkoi myös aiheellisesti pelätä huumeiden käytön vaikutuksia omaan terveyteensä. Weir aloitti koulunsa vammaisille lapsille tarkoitetussa oppilaitoksessa, eikä hän viihtynyt siellä ollenkaan. Tätä ajanjaksoa kesti lähes kolme vuotta, kunnes se ei enää ollut hauskaa. Omalta osaltani oli mielenkiintoista matkata brittiurheilijan kertomana takaisin Pekingin 2008 ja Lontoon 2012 paraLondon Youth Games -kisan satanen uran alkusysäys Koulun kautta Weir sai ensikosketuksensa kilpailumaailmaan, kun eräs koulun fysioterapeuteista sai houkuteltua hänet osallistumaan Lontoon Mini-Maratoniin. Weirin vanhemmat, rakennusalalla työskentelevä isä ja elektroniikkatehtaassa työskentelevä äiti, vaikuttivat vahvasti siihen, että heidän vammainen poikansa eli mahdollisimman normaalia lapsuutta ja nuoruutta muiden ikätovereidensa ja kolmen veljensä kanssa. Weir ei tuntenut kuuluvansa joukkoon. Atlantassa ilo ja innostus vaihtuivat nopeasti pettymykseen. Atlantan kokemukset olivat täysin päinvastaisia ja yhdistettynä henkilökohtaisessa elämässä tapahtuneisiin pettymyksiin nuori miehenalku alkoi luisua hiljalleen yökerhojen ja klubien maailmaan, missä myös huumeet tulivat tutuiksi. 92 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. N imensä mukaisesti kirja kertoo brittiläisen ratakelaajan David Weirin tarinan hänen syntymästään huipentuen Lontoon paralympialaisten neljään kultamitaliin. Suomen Paralympiakomitean valmennuspäällikön ominaisuudessa sain pyynnön kirja-arvostelun kirjoittamisesta ja otin sen ilolla vastaan. Tämä unelma myös toteutui, mutta johti samalla kohti synkempiä aikoja. Tapahtuma oli hänelle tuttu TV:stä ja tuohon aikaan ainoita kilpailuja, missä näkyi myös vammaisurheilijoita. Esikuvat ovat tärkeitä vamrnaishuippu-urheilussakin
KIMMO MUSTONEN Valmennuspäällikkö Suomen Paralympiakomitea Sähköposti: kimmo.mustonen@paralympia.fi LIIKUNTA& TIEDE 51 • 5/2014 93. Suomessa pyritään siihen, euä urheilijoiden kanssa työtä tekevät valmentajat ja fysioterapeutit hakeutuvat lajin pariin oman kiinnostuksensa sekä osaamisensa perusteella ja sitä kautta aloittavat yhteistyön urheilijoiden ja lajiliiton kanssa. Urheilu-uran vaatiman harjoittelun ja kilpailemisen ohella urheilijan lähi piiri vanhemmat, perhe ja ystävät, nostetaan useassa kohtaa yhdeksi tärkeimmistä innoituksen ja motivoinnin lähteistä. Hänelle rakennettiin kolmen vuoden projektina hiilikuiturakenteinen kelaustuoli, joka kuitenkin osoittautui lopulta käyttökelvottomaksi. Henkilökohtaisen valmentajansa osuutta kaiken menestyksen taustalla niin huonoina kuin hyvinäkin hetkinä Weir kiittelee vuolaasti. Ensimmäisen kansainvälisen kilpailun voittonsa Weir saavutti Lontoon maratonilla 2002. Sydneyn 2000 paralympialaiset jäivät Weiriltä ymmärrettävästi väliin, mutta viimeistään kisojen näkeminen televisiosta herätti hänet uudelleen tavoittelemaan menestystä paralympiatasolla. Kirjassa kuvataan mielenkiintoisella tavalla tuota kymmenen vuoden matkaa, jolloin Weir kasvoi yhdeksi menestyneimmistä pyörätuolikelaajista maailmassa. Tuulitunnelikokeet ja etenkin pyöräilijöiden kanssa tehty yhteistyö varueiden suhteen olivat Iso-Britanniassa omaa tasoaan kilpailijamaihin verrattuna antaen kilpailuetua Weirille. Vuoteen 2016 mennessä luku olisi tarkoitus kolminkertaistaa. Lontoon 2012 kisoissa samoilta matkoilta tulikin täyspotti neljä kultaa. Huippu-urheilussa menestyminen vaatii omistautumista, sitkeyttä, omapäisyyttä, vou ontahtoa ja päämäärätietoisuutta unohtamatta urheilijaa lähellä olevien henkilöiden tukea ja arvostusta. Yammaisyleisurheilu on Weirin kotimaassa integroitu Suomen tapaan kansallisen yleisurheiluliiton alle. Uskon, että akatemiatoiminnan kautta tehtävä työ näkyy jo Rion 2016 paralympialaisissa. Paralympialaisissa mitalitili avautui 2004Ateenassa, missä hän sijoittui luokkansa T54 100 metrillä Suomen Leo-Pekka Tähden jälkeen hopealle ja 200 metrillä pronssille. Kirjaa lukiessa tulee usein eteen Weirin vastustus eriarvoisuutta kohtaan yhteiskunnassa yleensä ja etenkin urheilumaailman sisällä. Lontoon 2012 perintö näkyy David Weirin ja Jenny Archerin vuonna 2013 perustamassa Weir Archer Akatemiassa, joka auttaa kehittämään tulevaisuuden paralympiaurheilijoita. Tosin Iso-Britanniassa, kirjan kuvauksen perusteella, integrointi on toteutettu siinä mielessä väärin, että esimerkiksi fyysisestä harjoittelusta saattoi vastata henkilö, jolla ei ollut tietotaitoa vammaisurheilun erityispiirteistä. Eriarvoisuutta vastaan yleisesti ja urheilussa erityisesti Taloudelliset panostukset Lontoon 2012 kotikisoihin olivat valtavat. Weir oli kasvanut ympäristössä, jossa vammasta ei tehty numeroa, mutta koulussa vammaiset lapset koottiin yhteen. Weir ei tuntenut kuuluvansa joukkoon. Näin kävi myös Suomessa, kun Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen johdolla valmistettu hiilikuiturunkoinen kelaustuoli oli Leo-Pekka Tähden käytössä liian heikko. Sebastian Coen paralympialaisten päätösjuhlissa lausumat sanat: "l n this country we will never think of sport the same way ane! we will never think of disability the same way", ovat jääneet lähtemättömäsi myös minun mieleeni.Ajatukset ovat tutkimustenkin mukaan muuttuneet, mutta esimerkiksi sponsoroinnin näkökulmasta ollaan vielä kaukana tasa-arvoisesta maailmasta, eikä Weir itsekään usko sen muuttuvan. Nämä kaikki tulevat kirjassa erinomaisesti esiin. Akatemiatoiminnan alla on kymmenen eri lajia ja ensimmäisen toimintavuoden aikana akatemialla oli tavoitteena tukea 5 500 lasta ja nuorta. Lontoon 2012 olympialaiset ja paralympialaiset olivat Weirin mukaan käänteen tekevät kisat kohti tasa-arvoisempaa urheilua. Lukemani perusteella Weir tähtää myös Rioon tavoitteenaan Lontoon mitalisaldon uusiminen. Suosiuelen kirjaa kaikille huippuurheilusta kiinnostuneille henkilöille. Weirin osalta oli kiinnostavaa lukea UK Sportin, UK Athleticsin ja muiden asiantuntijatahojen kehitystyöstä kilpailuvälineisiin liittyen. Kirjassa kuvataan onnistuneesti myös paralympialaisten hienoa kehitystä, joka on tapahtunut viimeisten kymmenen vuoden aikana ja toisaalta otetaan kantaa niihin epäkohtiin, jotka huippu-urheilun maailmassa edelleen ovat olemassa. Weir siirsi painopistettään pikkuhiljaa pidemmille matkoille ja osallistui Pekingin 2008 paralympialaisissa 400111, 800111, 1500111 ja 5000111 matkoille saavuttaen kaikissa lajeissa mitalin
Uinti voi antaa positiivisia elämyksiä, kokemuksia vapauden tunteesta, uintitekniikoiden hallitsemiseen jne. Lukija saa monia mahdollisuuksia oppimiseen. Teokselle on ominaista selkeys ja positiivinen ilme. Tällöin heillä on mahdollisuus samaistumiseen ja omien kokemustensa reflektointiin. Uintiin ja er ityisuintiin liittyviä asioita käsitelläänlaaja-alaisesti. Teoksessa on myös tuotu hyvin esille, että uinnin harrastaminen voi olla monitasoista. Kirja palvelee monenlaisia kohderyhmiä aina lasten vanhemmista kouluttajiin. Esimerkiksi oppilaitoksissa soveltavaa liikuntaa opiskelevat saattavat olla ensimmäistä kertaa tekemisissä erityisryhmien kanssa. Vinkkiosiot antavat lukijalle aina jotain ekstraa, jota ei tekstistä löydä. Värejä ja kuvia käytetään toimivasti. u iut itr-k uiikoidr-u l mllitscmisccn. Lukijaa johdatetaan pukuhuoneesta altaaseen ja takaisin. Kirjaa on helppo selailla aina uudestaan ja uudestaan. Usein otteita kuvataan vain ilmaisemalla miten ote otetaan, ei välittämällä tietoa siitä, miten se vaikuttaa kohteena olevaan henkilöön. Tarve synnyttää usein hyviä teoksia ja tämä kirja on osoitus myös tästä. Kirja koostuu selkeistä kokonaisuuksista ja seuraa rakenteeltaan muita erityisliikunnan teoksia, kuten Rintala.P, Huovonen.T, Niemelä.S (2012): Soveltava liikunta. Teos sopii hyvin oppimateriaaliksi soveltavan liikunnan opinnoissa. Tarinoissa on painotettu selkeästi positiivisia kokemuksia. Ymmärrän toki tekijöiden kannan ja jo kirjan nimikin kuvaa sitä, että erityisuinnilla voidaan saavuttaa monenlaisia tavoitteita. Mitkä ovat olleet niitä asioita,joilla positiivinen kokemus on voitu luoda?Kirja toki muistaa mainita eri kappaleissa yksilöllisyyden, joka onkin soveltavan liikunnan avaintekijä. Esiin otetaan muun muassa eri sairauksia ja vammoja. Tässä tekijät ovat onnistuneet hyvin. Mielestäni sisältö pystyy myosperustelernaan asioita ja vasta maan lukijan kysymykseen, miksi. Kokemusten jakaminen on erityisen tärkeää opiskelijoille. Asiat ja esimerkiksi vinkit erilaisten välineiden käytöstä eri tilanteissa löytyvät helposti. Värikäs ja monipuolinen kuvantamistapa helpottaa myös muistamista. Välistä tuntuu jopa, että kaikki on yritetty saada mukaan, positiivisessa merkityksessä. Henkilöt, jotka eivät ole koskaan aikaisemmin olleet mukana tämänkaltaisessa toiminnassa, tarvitsevat käytännön tason vinkkejä, unohtamatta kuitenkaan perusteita miksi asiat tehdään niin kuin tehdään. Parhaiten on onnistuttu eri otteiden kuvaamisessa. Kuvissa näkyy itse uimari ja todellinen asento vedessä. Tampere: Katajamäki Print& Media Oy. l 'inti voi antaa positiivisia <'lii111yksiii. Kuvat ovat selkeitä ja antavat lukijalle mielikuvan tapahtuneesta ja mahdollistavat jonkinmoisen samaistumisen tilanteeseen. kok cmuk sia vapaurh-u t untr-r-stu. Jokaisella selailu kerralla siitä löytää jotain uutta. Tämä luo hyvät edellytykset sille, että asioita on helpompi sisäistää ja oppia käytännössä. Esimerkiksi kou lutusti laisuuksissa kuvilla voidaan osaltaan antaa kokemus siitä, miltä tilanne näyttää oikeassa ympäristössä. Mielestäni kirjan parhaita osoita ovat vink kiosiot ja perheiden omat tarinat erilaisista kokemuksistaan. Lukija pystyy nopeasti hahmottamaan sisältöä ja poimimaan olennaisimmat asiat. Teksti: MARKO VAAPPO PÄRSKETTÄ JA RIEMUA OPETTAVAISESSA HENGESSÄ Toivonen Anneli, Kauttio Tuula, Kujanpää Sanna, Nevalainen Minna, Rinkinen Hanna, Saavalainen Anna (2014): Monien mahdollisuuksien erityisuinti. Se jakaa hyödyllistä, monipuolista, asiantuntevaa ja opettavaista tietoa erityisuinnista. Perheiden eri osioissa kirjoittamat tarinat kuvaavat hyvin tilanteita, joissa uinti on antanut osallistujille paljon hienoja kokemuksia. Herää kuitenkin kysymys, ovatko kaikki kokemukset positiivisia vai onko kirjan tarkoitus esittää vain erityisuinnin positiivisia kokemuksia. 94 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. Osiot pysäyttävät lukijan ajattelemaan jaaruavat arvokkaita vinkkejä käytännön tilanteisiin. 221 sivua Monien mahdollisuuksien erityisuinti A ivan kuten johdannossa ilmaistaan kirjalle on olemassa tarve. MARKO VAAPPO, TtM, ft, Liikunnan ja terveydenedistämisen lehtori, ArcadaAMK Sähköposti: marko.vaappo@arcada.fi l Ti1111i11 hnrrast amincn voi olla mouitasnist a. Eri ilmaisukeinot tukevat myös kokemisen oppimista
Mihin sitten pudokkaita tarvitaan. Terveyspuheen sanastoja hallitsevat bio-, lääkeja ravitsemustiede. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 512014 95. Setälä vastaa: Heitä tarvitaan rajaamaan terveyden ihannetta. Taistelua käydään enemmän liikkumattomuutta vastaan kuin liikunnan puolesta. Tämän huomautuksen soisi löytävän tiensä myös liikuntalaboratorioiden huoneentauluksi. Mittari keskeistä näkemystä löytyy myös liikuntasektorilta: tutkijoiden into on aitoa heidän esitellessään "objektiivisia tietoja", joita on saatu kytkemällä ihminen uuden sukupolven lähes kaiken paljastaviin a ktiivisuusmittareihin. LUETTUA Teksti:TEIJO PYYKKÖNEN TAUTISTA MENOA Ulla Järvi (toim.):Tautinen media. Jos haluamme erottautua onnettomasta pudokkaasta, meidän on samastuttava tieteen puheenparteen tai terveyden esikuviin, vaikka niiden mukana kulkevat arvot paljastuisivat vähemmän ihmisrakkaiksi. Kirjaan on koottu 12 tutkijan ja terveystoimittajan näkemykset mediavälitteisestä terveysviestinnästä. Myös liikuntapuheen kohteina ovat he, joilla on vähintään kohtuullisesti resursseja ja terveyttä. Näin ronskisti ruoditaan aikamme terveysjournalismia Ulla Järven toimittamassa TauU11e11 media -kirjassa. Jos "mitä minulle kuuluu" voidaan todella tietää mittaamalla sykettä ja verenpainetta, järjelle ja rakkaudelle uhkaa jäädä kovin vähän tilaa, rnuisruuaa Setälä. yritysjohtaja), joka liikuntafoorumilla esittelee tieteellisellä sanastolla höystettyjä näkemyksiä sopivista elintavoista ja terveydestä; b) Tulokas asettuu tyypillisesti teknologia-avusteiseen seurantaan, jossa kenttäasiantuntijan (ks. Setälän esittelemät terveyden mediakentän neljä arkkityyppiä löytyvät nekin liikunnan edistämisen (media) kentiltä: a) Esilwva on arvostetussa asemassa oleva henkilö (esim. Taudeista halutaan kertoa ja sairaustarinoita rakentaa, koska ne myyvät. Tiedeusko ja valistushenki ovat vaihtuneet yksilöllisyyden ja kuluttamisen korostamiseen. Meidän on opittava, että fyysinen tulee aina ennen psyykkistä: laihduta, tulet onnellisemmaksi. TAUTI N EN MEDIA M ediassa sairaudet peittoavat terveyden. Pudokkailta puuttuu terveyden ostovoima, eikä markkinavetoistuvan terveysjournalismin kannata puhutella sosiaalisesti osattomia ihmisiä, kirjoittaa Setälä. Hän on hukannut pallon maassa, jossa kaikilla on samat mahdollisuudet, napauttaa Setälä sarkastisesti. Näin siitä huolimatta, että mitä vähemmän liikkuvista on Joukkoviestinnässä faktarivejä karsitaan, jotta saadaan tilaa tunteille ja tarinoille. Tautien merkitystä korostetaan myös niiden hintalapuilla. Hänet esitetään ilman omaa ääntä, toimittajan tai muun dominoivan tahon määrittelemänä. alla) konsultaatio rytmittää häpeänsekaista toiviomatkaa kohti terveyttä; c) Kenttäasiantuntijat ovat terveyttä ja menestystä koskevan tiedon ja mielikuvien kaupallistajia, kuten ravitsemusterapeutteja, kuntovalmentaj ia, kilokonsulneja ja elämäntaidon opettajia; ei) Pudokas kuuluu uhkakuviin, joihin harva meistä haluaa samastua. Kerro, kerro mittari, ken on maassa tervehin Median terveys perustuu teknisesti mitattavaan maailmaan, tiivistää Vienna Setälä. Yllättävää ei liene, että myös liikuntapuhe keskittyy fyysiseen eli liikkeen lisäämiseen tässä ja nyt tavoitteena virallisten terveys! i ikuntasuositusten saavuttaminen. Kun liikunta on nykyään korostetusti osa terveyttä, Tautinen media -kirjaa voi lukea myös "tautisen liikuntapuheen" näkökulmasta: liikuntapuheessa liikkumattomuus peittoaa liikunnan, liikuntatarinat rakennetaan diabetesuhan ympärille, ja liikkumattomuuden hinnan arvuutielu on liikuntapolitiikan ytimessä. Terveysviestinnässä mieli esitetään alisteisena mitattavalle keholle. Taurisen median useimmat päätelmät sopivat valitettavan hyvin myös aikamme liikuntapuheeseen: kansalaisen arvo on taloudellisessa tuottavuudessa; terveys tiivistyy elintapoihin ja kehon bio kemiaan; kansalaiset nähdään valistavan viestinnän passiivisiksi kohteiksi; uutisointi on ongelmalähtöisestä; lihava ihminen on "vähemmän ihminen". Liikuntatietoa myös hakevat aktiivisimmin he, jotka jo tietävät. Taistelua käydään enemmän sairautta vastaan kuin terveyden puolesta. 175 sivua, Duodecim 2014
Vaikka sornediagnoosit eivät korvaa lääkäriä, verkkojen vertaistuki ja uskoa lujittavat tarinat tarjoavat jotain sellaista, johon lääkärit eivät yllä. Terveysja liikunta-alan organisaatioissa tarvitaan verkostoja, joissa ovat mukana kaikki: kansalaiset omine yhteisöineen, uetohuollosta vastaavat asian turuijalai tokset, palvel uorgan isaai iot , järjestöt ja yritykset. Olemme tilanteessa, jossa kansalaisen paikkaa yhteiskunnassa määritellään en tistä enemmän hänen terveytensä ja liikuntansa perusteella. Tämä on meille suomalaisille tuttua, sillä jo keskiajalla esivalta pyrki kurinalaistamaan alamaisiaan. Suorien pakkotoimien sijaan nykykansalaisia suostutellaan toimimaan kunnon ierveyskansalaisen tavoin eli huolehtimaan terveydestään. Tiedeusko ja valistushenki ovat vaihtuneet yksilöllisyyden ja kuluttamisen korostamiseen. Ennen kaikkea tarvitaan ymmärrystä siitä, miten sosiaalinen media toimii. 1nitii 011 saatnviss». Varovaisuus on vaara, sillä organisaatio, joka ei näy sosiaalisessa mediassa, menettää näkyvyyuään verkossa. Ehkei artikkelikokoelrnasta sentään kokonaisesitykseksi ole, mutta tervetulleeksi ja kantaaottavaksi keskusielunavaukseksi kyllä. Tautinen media nostaa esiin perinteisen terveysvalistuksen ja nykymedian erityisesti sosiaalisen median painotuserot ja ristiriidat. Eija Hukan mukaan sosiaalisen median omaksuminen edellyttää viranomaisilta ja asiantuntijaorganisaatioilta hierarkioiden madaltamista ja nopeaa päätöksentekoa, epätäydellisyyden sietämistä, nopeaa reagointia sekä interakt iivisuuden lisäämistä. Heiltä asiantuntijoiden on syytä ottaa nopeasti oppia ei siinä mitä sanotaan, vaan miten sanotaan. kyse, sitä enem m än tulisi k es k iu y ä vähäisen liikkum isen taustalla oleviin syihin. Sosiaalinen media sekoitti viestintäpakan Kansalaisten suhde asiantuntijoiden hallitsemaan tietoon on internetin myötä nopeasti muuttunut. Toistaiseksi sosiaaliseen mediaan suhtaudutaan julkishallinnossa ja asiantuntijaorganisaatioissa myös liikunnan alueella varovasti. Siinä verkon "toisinajauelijat" ovat vahvoilla, arvioi Ilpo Salonen. Jos asiantuntijat puuttuvat sieltä, missä ihmiset keskustelevat, joutuvat tiedon hakijat muodostamaan näkemyksensä ja tekemään päätöksensä sen tiedon perusteella, mitä on saatavissa, muistuuaa Hukka. jout ll\'a1 1 ir dou hak ij.u unrodosramunu 11iik<'1nyks<'1isii ja t<'k<'1niiii11 piiiit<>k~<'llsii sr-n ti<'do11 p<'rt1st<'<'lla. Sosiaalinen media on haastanut paitsi asiantuntijat myös asiantuntijaorganisaatiot muuttumaan. Lääkäreiden on vähitellen ollut tyytyminen asiantuntijoiksi muiden asiantuntijoiden rinnalle, viestittävät Taurinen media -kirjan kirjoittajat. Terveyden ja liikunnan markkinoilla käydään kovaa kilpailua mielikuvista. Verkkojen keskusteluryhmissä ja vertaisyhieisöisså horjutetaan ujostelematta lääketieteen auktoriteettia sekä toimittajien ja tiedottajien viest intåvaltaa. Terveydellä hallitsem inen ei ole rn en n yu ä historiaa, m uistuttaa Sinikka Torkkola. Esiuämällä mikä on terveellistä ja mikä ei ole, media luo normaaliuden ja kelvollisen elämän ihanteita. He osaavat myynti puheet, joita kansa haluaa kuulla. Median viestien analysoiminen on välttämätöntä, jolla ymmärrämme, miten media meitä puhuttelee mitä on terveysja liikuniaviesuen takana 7 TEIJO PYYKKÖNEN Tutkimusja julkaisupäällikkö Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: teijo.pyykkonen@lts.fi .lo~ usiunuuu ija: pnutt uvar si<'ltii. lhannekansalaisuuua, johon yksilöitä mediassa suostutellaan, kuvaa Anna-Maria Mäki-Kuutti ierveyskurin käsitteellä. Julkinen sektori asettuu yhä viestinnässään autornaauisesti opastavaan, holhoavaan, jopa paternalistiseen asemaan, huomauttaa Järvi. Joukkoviestinnässä Iaktarivejä karsitaan, jotta saadaan tilaa tunteille ja tarinoille. Kirjan takakansi mainostaa Tautisia mediaa kokonaisesityksenä terveysjournalismista Suomessa. 1nissii ihmiset kcsk ustclcv.u. 96 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. Kirjan tärkeimpiä viestejä on terveyslukutaidon merkityksen korostaminen. Med ikaliso itu nu t maailma lisää sekä terveysviesi innän kysyntää että tarjontaa
Eläköitymisensä jälkeen hän julkaisi syyskuussa 2014 kirjan otsikolla Raha tai Henki tietokirjakauppa Docendon kustantamana. Kansanterveys ja taloudellinen kehitys kulkevat käsi kädessä ja ovat yhdistettävissä, vaikka se juuri tällä hetkellä tuntuisikin vaikealta. Ja tuon maakunnan nimellä toteutuneen projektin vetäjänä hänestä tuli kaikkien tuntema. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014 97. Vaikka projekti kohtasi aluksi ankaraa ja laajaa vastustusta, ja jopa johti Puskan eroamiseen Suomen Läakäriliitosta, pystyi hän viemään aloittamansa hankkeen onnistuneestiläpi. Mikäli hän ei siihen ryhtyisi, antaa hän sekä teoksellaan että omalla esimerkillään hyvät eväät uhkan voittamiseksi. Sydänja verisuonisairauksiin kuolleisuus laski hankkeen aikana jopa 80 prosenttisesti. Pekka saattaisi kokemuksellaan muuttaa liikkumattomat liikkujiksi jos teemaan tarmolla paneutuisi. Vaikka kysymyksessä on periaatteessa yhtäältä vain kirja, on se samalla myös kirjoittajan henkilöhistoria suomalaisten terveyden edistäjänä. Kirjassa Puska kertoo, että PohjoisKarjalasta se alkoi. Teosta ei voi arvioida sellaisenaan ilman, että samalla arvioi myös sen kirjoittajan elämäntyötä. Puskan ideologiassa yhteiskunnallisen ohjauksen mukanaolo on luonnollista, onhan hän toiminut asiantuntijaroolinsa ohella myös poliittisena päättäjänä kansanedustajana ja valtiovallan uskottuna miehenä THL:n johtajana. LU ETTUA Teksti: KARI KESKINEN TERVEYDEN SUURLÄHETTILÄS Pekka Puska: Raha tai henki, Docendo 2014 ISBN 978-952-201-088-2 RAHATAI HENKI ooc noo P ekka Puskaa voi hyvällä syylla luonnehtia terveyden suu r läheu ilääksi Niin vaikuttava on hänen uransa tällä saralla. Puska peräänkuuluttaakin päättäjiltä rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta, sillä kansanterveys ja taloudellinen kehitys kulkevat käsi kädessä ja ovat yhdistettävissä, vaikka se juuri tällä hetkellä tuntuisikin vaikealta. Kirjaa lukiessa vaikuttaa vahvasti siltä kuin kaikki ne hankkeet, joihin Pekka Puska on ryhtynyt, ovat olleet onnistuneita ja saaneet merkittäviä muutoksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Ravinnon, tupakoinnin ja alkoholin rinnalle kansalaisten terveyttä uhkaamaan on kuin hiipien tullut liian vähäisen liikkumisen tai suoranaisen liikkumattomuuden mukanaan tuomat terveysongelmat, erityisesti kakkostyypin diabetes. Muutostyön eri vaiheet on kuvattu teoksen kappaleessa muutoksen portaat.Se tarjoaa vielä tänäkin päivänä toteutettaville erilaisille terveysohjelmille viitekehyksen arvioida mitkä portaat ovat kulloisessakin tilanteessa kriittisiä ja perusteet suunnata muutostyö niiden mukaisesti. Yhteiskunnan teknistymisen ja päivittäisen elämän helpottumisen myötä tilanteen syntyminen on ollut ennakoitavissa. Tai ainakin hän on saanut viestinsä perille päättäjille niin, että heillä on ollut mahdollisuus viedä asioita eteenpäin. Ehkä tässä olisi eläkepäiviään viettämään siirtyneelle Pekka Puskalle sopiva kohde eläkepäivien toiminnallistamiseksi. Projektiin osallistuneiden ruokavalio muuttui terveellisemmäksi ja tupakointi väheni. KARI L. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi Puska peräänkuuluttaa päättäjiltä rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta. Pohjois-Karjala opetti, että elintapoihin voidaan vaikuttaa kun perustelut ovat kunnossa ja hankkeella on poliittinen tuki valtiovallan korkeimmalta taholta. Vaikka vastassa ovat merkittävät taloudelliset intressit ja päätöksenteko saattaa olla erilaisten painostusryhmien takia hankalaa, tupakointia ja alkoholin kulutusta on pystytty merkitsevästisuitsimaan. Tällaisessa tilanteessa tutkimuksen on pystyttävä esittämään aukottomat todisteet ennen kuin väestötasolla toteuttavaan muutostyöhön voidaan ryhtyä. Tänä päivänä taistelu jatkuu edelleen sekä tupakoinnin että alkoholin kulutuksen vähentämiseksi. Teoksessa ilmenee miten ankara jännite tuolloin vallitsi rahan ja kansalaisten terveyden välillä. Rahasta oli paljolti kysymys erityisesti silloin, kun maitotalous maanviljelijöiden elinkeinona joutui uhatuksi. Portaikon ensimmäinen askel otetaan oikean tiedon löytämiseksi ja viimeinen silloin kun yhteisöäuudelleenorganisoidaan ja toteutetaan poliittinen päätöksenteko muutosten pysyvyyden varmistamiseksi. Uhkasta on nyt muodostumassa niin vakava, että sen ratkaisemiseen pitää valjastaa parhaimmat voimat. Puskan mukaan päätökset ovat olleet sekä tehokkaita että huokeita
Benin oma kokemus opettajuudestaan vaihteli lajien vaatimusten mukaan. Lukunnanopenajat on kautta aikain nähty fyysisesti pystyvinä, taitavina ja voimakkaina, eikä tähän yleiskuvaan sovi pysyvä liikuntavamma. Video kameran kautta nuoret saivat tunteen siitä, että he kontrolloivat omaa identiteettiään samalla 98 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. Benillä on synnynnäinen spina bifida, eikä hän siis pysty käyttämään alaraajojaan. Ben osoitti harjoittelunsa aikana, että tulevaisuuden liikunnanopetuksessa myös liikuntavammainen liikunnanopettaja saattaa olla mahdollista. Tutkimusaineistosta nousi kolme keskeistä teemaa: vammaisena olemisen sujuvuus, teen asiat omalla tavallani ja muutoksen agentti. Liikuntavammainen liikunnanopettaja Ben oli viidennen vuosikurssin liikunnanopettajaopiskelija ja istumajääkiekon huippu-urheilija, joka suoritti maisteriopintoihin kuuluvaa harjoitteluaan. Oppilaiden käsitykseen vammaisesta opettajasta vaikutti paljon se, että Ben oli erittäin taitava ja fyysisesti vahva omalla alueellaan. Tämän tapaustutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella paitsi liikuntavammaisen liikunnanopettajan kokemuksia myös hänen oppilaidensa ja häntä ohjanneen opettajan kokemuksia hänestä. Vähemmän liikunnalliset aktivoituvat yhteistoiminnallisessa opetuksessa U seiden tutkimusten mukaan teinikäiset tytöt jäävät syrjään sellaisilla koulun liikuntatunneilla, jotka ovat opetrajakeskeisiä ja keskittyvät motoriseen suorituskykyyn. Adapted Physical Acticity Ouarterly 3114), 325-342. Goodyear tutkijakollegoineen näkee, että mikäli opetus on yhteisöllistä ja opetukseen liittyy jotenkin teknologia, oppilaiden oppimistulokset paranevat. Ensimmäinen teema, vammaisena olemisen sujuvuus, kuvaa liikuntavamman kompleksisuutta ja sitä miten liikuntavammaan liittyvät stereotypiat ja todellisuus kohtasivat. Yhteistoiminnallinen opetusmenetelmä valikoitui metodiksi , koska liikuntatunneista syrjäytyvät oppilaat haluttiin aktivoida mukaan. LÄHDE Grenier, M. Kummassakin luokassa yksi kolmasosaa oppilaista oli haluttomia osallistumaan toimintaan liikuntatunneilla, heillä ei ollut liikuntavarusteita mukana tai he häiritsivät tunnin kulkua tahallaan. Pääasialliset tutkimusaineistot olivat Benin kirjoiLtamat päiväkirjat sekä häntä ohjanneen opettajan ja oppilaiden haastattelut. A., Horrell, A. Tämä vaikutti siten, että oppilaat ymmärsivät Benin rajoitukset tietyissä taidoissa, mutta toisissa taidoissa hän oli lyömätön. Toinen teema, teen asiat omalla tavallani, sisältää Benin tunnilla tekemät ratkaisut, joiden kautta hän sai pätevyyden kokemuksia. Ben ei esimerkiksi pystynyt näyttämään telinevoimistelutunnilla permannolla tehtäviä liikesarjoja, sen sijaan hän pystyi kiipeämään vahvan yläkehonsa ansiosta köysiä pitkin kattoon. Tämä mielikuva liikunnanopettajasta unohtaa kuitenkin pedagogiikan merkityksen liikunnanopettajan ammatissa. Liikuntapedagogiikan maailmasta Teksti: ANNA-MARIA NURMI Liikuntavamma ei estä liikunnanopettajuutta L iikuntavammaisten oppilaiden liikuntatuntikokemuksista on tehty useita tutkimuksia. & Genovese, B. Sen sijaan liikuntavammaisten liikunnanopettajien kokemuksista ei löydy tutkimustietoa. Tutkimus tehtiin USA:ssa koulussa, jossa on luokat päiväkodista neljänteen luokkaan. Ajoittain, esimerkiksi telinevoimistelussa, hän kyseenalaisti oman kykynsä opettaa lajin vaatimia taitoja. 2014. Kolmas teema, muutoksen agentti, kuvaa Benin kokemuksia liikuntavammaisena opettajana ja sitä miten hän koki vamman vaikuttavan hänen opetukseensa. Tutkimus toteutettiin Iso-Britanniassa ja siinä tutkittiin kahta luokkaa, jonka oppilaat olivat 14-15-vuotiaita tyttöjä. Oppimismenetelrnässä käytettiin apuna kameroita, joilla oppilaat kuvasivat ryhmänsä lopputuotoksia annetusta tehtävästä. Opettajalla tai oppilailla ei ollut aikaisempaa kokemusta yhteistoiminnallisesta oppimisesta. Ben pystyi näin osoittamaan oppilaille muita fyysisiä taitoja, jonka kautta oppilaat pystyivät tekemään johtopäätöksensä Benin fyysisestä pystyvyydestä. Tutkimuksen mukaan koulu mahdollisti sellaisen sosiaalisen liikunnanopetusympäristön, jossa Ben pystyi kompensoimaan joitain taitoja omilla vahvuuksillaan. Doing things my way Teaching physical education with a disability
Tutkijat käyttivät analyysissään Markovin mallia sekä skenaarioja yksisuuntaista herkkyysanalyysiä. Cost-effectiveness of health promotion targeting physical activity and healthy eating in mental care. Skenaarioanalyysin avulla ennustettiin kustannusvaikuttavutta, jossa oletettiin elämänlaadun paranemisen johtavan myös painoindeksin pienenemiseen. Tässä tutkim uksessa käytetty yhteistoim innallinen opetusmenetelmä ei ratkaissut kaikkia liikuntatunneilla esiintyviä ongelm ia. Interventio-ohjelmalla pyrittiin edistämään liikkumista ja terveellisiä syömistottumuksia kymmenen viikon ajan. Tutkimuksessa tarkasteltu interventio osoittautui kustannustehokkaaksi miehillä (27 096 €/QALY), mutta ei naisilla (40 139 €/ QALY). Education and Society 19(6), 712-734. LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014 99. A., Casey, A. Luokkien vähem män liikunnalliset tytöt aktivoituvat tunneilla, kun kuvattiin videokamero illa, jolloin tilanne vaati enem män sosiaalista ja tiedollista osaam ista, fyy sisen osaamisen sijaan. & Annemans, L. Painoon liittyviä ongelmia on tutkimusten mukaan kuitenkin mahdollista vähentää esimerkiksi antamalla asianmukaista tietoa terveellisestä syömisestä ja painon hallintaan liittyvistä tekijöistä sekä käyttäytymiseen muuttamiseen tähtäävillä interventioilla. kun he saivat itse päättää, miten he esiintyivät ja mitä he videolla sanoivat. Jos interventio johtaisi painoindeksi n pienenemiseen, interventio olisi kustannustehokasta kummallakin sukupuolelle. lntervention kustannusvaikuttavuussuhdetta arvioitiin panostettujen kustannusten ja paremman elämänlaadun vuosilla lasketun QALY-mittarin avulla (Qualityacljustecl life years). Tutkijaryhmä Verhaeghe et.al. BMC Public Health 2014. ANNA-MARIA NURMI, LitT Muuramen yläkoulu ja lukio Sähköposti: anna-maria.nurmi@edu.muurame.fi Liikuntapsykologian maailmasta Teksti: ANU KANGASNIEMI Mielenterveysongelmat ja ylipaino terveyden edistämisen kustannustehokkuutta arvioitiin Belgiassa Y li~aino-ongdmat ja liha_vuus ovat_ yleisempia psyykkisistä ongelmista kärsivillä muuhun väestöön verrattuna. Kustannusvaikuttavuuden vertailuarvona oli Belgiassa laskettu oletusarvo (30 000 €), jonka alle yltäneet interventiot katsottiin kustannustehokkaiksi. & Kirk, D. Tutkimustuloksen perusteella voidaan päätellä, että käytetty interventio oli kustannustehokasta miehillä, mutta sen sijaan naisilla pelkkä elämänlaadun paraneminen ei tuottanut kannattavaa kustannusvaikuttavuussuhdetta. Hiding behind the camera: social learning within the cooperative learning model to engage girls in physical education. 14: 856. 2014. Interventioiden kustannustehokkuuden tutkimusta tarvitaan terveyspoliittisten päätöstenteon tueksi. (2014) pyrkivät tutkimuksellaan selvittämään sitä, kuinka kustannustehokasta oli terveyden edistämisen interventio mielenterveysongelmista kärsivillä Belgiassa. Li ikunnanopetuksen näkökulm aa tulisikin tutkijoiden mukaan laajent aa pelkästä fyy sisestä oppim isesta holistisem paan suuntaan, jolloin olisi helpompi motivoida myös heikom pia oppiaita mukaan. Sport. LÄHDE Verhaeghe, N., De Smedt, D., De Maeseneer, J., Maes, L., Van Heeringen, C. Interventioiden kustannusvaikuttavuuden tutkimuksellinen arviointi on tärkeää erityisesti terveyspoliittisten päätöstenteon tueksi. LÄHDE: Goodyear, V. Tämä johti huomattavasti paremman kustannusvaikutussuhteen 3357 €/QALY miehillä ja 3 766 €/QALY naisilla
Myöskään liikunnan intensiteettiin ei otettu tässä tutkimuksessa kantaa ja voi olla, että vähempikin liikunta riittävän tehokkaana riittäisi pitämään valtimoiden lisäksi myös sydämen notkeana. L., Arigo, D., Raggio, G. Journal af the American College af Cardiology, 64:1257-1266, 2014. Aiemmin on osoitettu myös, että iäkkäänä aloitetulla treenillä ei voida enää notkistaa sydäntä, vaikka monia muita hyödyllisiä muutoksia saadaankin aikaan ja toisaalta, että veteraaniurheilijoiden sydän vastaa tässä suhteessa nuorten aikuisten sydäntä. M 2014. lmpact af lifelong exercise "dose" on left ventricular compliance and distensibility. Fyysisen rasituksen lisäksi (väsymyksen tunne, hengästyminen, lihaskipu) liikuntatilanteet ovat psyykkisestä näkökulmasta vaikeita. A., Kaufman, A. Measuring the Ability ta Tolerate Activity-Related Discomfort lnitial Validation af the Physical Activity Acceptance Ouestionnaire (PAAO). Tutkijaryhmä Butryn et. DOl:10.1123/jpah.2013-0338 ANU KANGASNIEMI, LitM, Tutkija, liikuntaja urheilupsykologi LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: anu.kangasniemi@likes.fi Liikunnan biotieteiden maailmasta Teksti: KARI KALLIOKOSKI Sydän pysyy notkeana liikkumalla T erve sydän on "notkea" eli laajenee ja supistuu ilman sen suurempaa vastusta. G. Tutkimustulosten mukaan PAAQ sisäinen validiteetti oli korkea (a=0.89). Tämä mittari saattaa olla tulevaisuuden tutkimuksissa hyödyllinen, kun halutaan selvittää liikunnallisen elämäntavan muutoksia ja esteitä aikuisilla. al (2014) arvioivat tutkimuksessaan fyysiseen aktiivisuuteen liittyviä epämiellyttäviä tuntemuksia kartoittavan kyselylomakkeen validiteettia (Physical Activity AcceptanceQuestionnaire, PAAQ). Tämä löydös saatiin tosin kyselytutkimuksella edellisen 25 vuoden liikuntaharrastushistoriasta, joten syy-seuraussuhde ei ole välttämättä selvä, vaikka se meistä liikuntatutkijoista ilmeiseltä vaikuttaakin. Journal af physical activity & health.in press. LÄHDE: Bhella PS, Hastings JL, Fujimoto N, Shibata S, Carrick-Ranson G, Palmer MD, Boyd KN, Adams-Huet B, Levine BO. PAAQ:n osaskaala, joka mittasi kognitiivista hyväksyntää ennusti objektiivisesti mitattua fyysisen aktiivisuuden tasoa niiden tutkittavien keskuudessa, jotka yrittivät lisätä fyysistä aktiivisuutta kuuden kuukauden ajanjaksolla. Tulosten mukaan jo nykysuositusten mukainen 4-5 kertaa viikossa vähintään 30 minuuttia kerrallaan näyttäisi riittävän pitämään sydämen jäykistymisen loitolla. Eri testikertojen välinen 1 uotettavu us ( test-retestreliabili ty) yhden viikon ajanjaksolla oli tilastollisesti merkitsevä. Uusi tuntemuksia mittaava kysely käyttökelpoinen liikunnan esteitä ka rto itetta essa F yysisen aktiivisuuden ja liikunnan aloittamiseen liittyy monenlaisia tuntemuksia, jotka erityisesti liikuntaan tottumattomille tuntuvat usein epämiellyttäviltä. Tutkimukseen osallistui kolme erilaista osa joukkoa (n=418), jotka vastasivat kyselylomakkeeseen. Uusi mittari, joka mittaa fyysiseen aktiivisuuteen ja liikkumiseen liittyviä epämiellyttäviä tuntemuksia osoittautui psykometrisiltä ominaisuuksiltaan luotettavaksi. hnp://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25236519 100 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. LÄHDE: Butryn, M. Arvostettu amerikkalainen Ben Levinen johtama tutkimusryhmä osoittaa tuoreessa raportissaan, että vähempikin kuin kilpaurheilutasoinen säännöllinen liikunta on yhteydessä sydämen notkeuieen. Ne saattavat herättää muun muassa epävarmuuden ja jopa ahdistuneisuuden tunteita. Vähäiseen liikkumiseen liittyy myös monia muita yksilöllisiä tekijöitä (ylipaino, krooniset sairaudet, aikaisemmat kokemukset), jotka saattavat olla jopa estämässä liikunnallisen elämäntavan muutosta. 1., Kerrigan, S. Kysely sisälsi kaksi osaskaalaa, jotka mittasivat kognitiivista hyväksyntää (Cognitive Acceptanceuefl.Sö) ja käyttäytymiseen liittyvää sitoutumista (BehaviouralCommitment a=85). Yksi osajoukko käytti lisäksi kiihtyvyysmittareita, jonka avulla saatiin tietoa tutkittavien fyysisen aktiivisuuden määrästä tutkimuksen alkaessa ja kuuden kuukauden seurannassa. PAAQ osoittautui lisäksi yhteneväksi tietoisuustaitojen, itseraportoidun fyysisen aktiivisuuden ja kiihtyvyysmittarilla mitatun vähintään kohtuullisesti kuormittavan (MVPA) fyysisen aktiivisuusajan kanssa. län myötä sydän alkaa kuitenkin jäykistyä, mikä heikentää sydämen pumppauskykyä. & Forman, E
Vielä mielenkiintoisempi havainto oli, että treenin jälkeen annettu lämpöaltistus näytti monilta osin tuplaavan vaikutukset niin, että kun esimerkiksi aerobisen aineenvaihdunnan yhden tärkeän entsyymin, sitraattisyntaasin, aktiivisuus lisääntyi kolmen viikon treenitai lämpöhoitojakson vaikutuksesta noin 30 prosenttia, niin molemmat yhdistettynä lisäys oli jo 60 prosenttia. Merkittävää oli kuitenkin se, että reaktio oli selvästi laimeampi kuntokuurin jälkeen kuin ilman sitä. LÄHDE: Tamura V, Matsunaga V, Masuda H, Takahashi V, Takahashi V, Terada S, Hoshino D, Hatta H. http://wwwncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25080501 Säännöllinen liikunta voi vähentää hengitystieinfektioidenoireita E rilaiset hengitystieinfektiot ovat kiusallisen tuttu vaiva meille jokaiselle. Tutkijat pistivät osan hiiripopulaatiota tunnin lenkille viitenä päivänä viikossa neljän viikon ajan, kun taas toinen hiiriporukka sai lepäillä vastaavan ajan. Tuoreen brasilialaistutkimuksen mukaan säännöllinen liikunta on tähänkin hyvä lääke, koska se näyttää vähentävän elimistön reaktioita pneurnokokki-infektioon. Bakteerien määrä keuhkoissa oli selvästi pienempi ja tulehdusreaktio vähäisempi treenin jälkeen kuin ilman sitä. Lenkin jälkeinen sauna maistuu hyvältä myös lihaksille T utkimus tehtiin tosin rotilla ja "sauna" oli ainakin suomalaisten mielestä haalea tuulahdus, mutta silti tulokset ovat mielenkiintoisia. Käyttäen rottia ja monia erilaisia tutkimusasetelmia he osoittivat, että treeni ja lämpöaltistus aiheuttavat jokseenkin samanlaisia hyödyllisiä muutoksia mitokondrioiden toimintaan. Tutkijat havaitsivat myös antioksidanttijärjestelmän aktivoituvan paremmin treenin jälkeen, mikä todennäköisesti ainakin osittain selitti vaimeamman tulehdusreaktion. http:// wwwncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25190745 KARI KALLIOKOSKI Akatemiatutkija, dosentti, FT, LitM Verenkiertoja aineenvaihduntasairauksien tutkimuksen huippuyksikkö Valtakunnallinen PET-keskus, Turun yliopisto, Turku Sähköposti: Kari.Kalliokoski@tyks.fi Nykysuositusten mukainen liikunta näyttäisi riittävän pitämään sydämen jäykistymisen loitolla. LIIKUNTA & TIEDE 51 , 5/2014 101. Usein on nähty, että eläintutkimuksista ei voida vetää suoria johtopäätöksiä ihmisiin, mutta tämä tutkimus antaa aihetta olettaa, että lenkin jälkeinen saunominen voisi olla hyödyllistä näinkin yllättävällä tavalla. Ennestään tiedettiin, että pelkkä lämpöaltistus näyttää parantavan insuliiniherkkyyttä ja jopa lihasten energianpolttolaitosten eli mitokondrioiden toimintaa. Kolme päivää treenijakson tai lepäilyn jälkeen hiirille aiheutettiin pneumokokki-infektio, joka aiheutti tietysti elimistön puolustusreaktion kaikille hiirille. Japanilaistutkijat testasivat, toimisiko sama myös treenin jälkeen. Aerobic exercise attenuates pulmonary inflammation induced by Streptococcus pneumoniae. American Journal of Physiology Regulatory, lntegrative and Comparative Physiology, 307: R931-R943, 2014. Journal of Applied Physiology, in press 2014. LÄHDE Olivo CR, Miyaji EN, Oliveira ML, Almeida FM, Lourenco JD, Abreu RM, Arantes PM, Lopes FD, Martins MA. Postexercise whole body heat stress additively enhances endurance training-induced mitochondrial adaptations in mouse skeletal muscle
Rinnankoski-Tuikka havaitsi tutkimuksessaan, että ruokavalion vaihto kevyempään sai aikaan eniten suotuisia muutoksia insuliiniherkkyydessä. Väitoski rjatutkimus toteutettiin hyödyntämällä kokeellisissa lihavuustutkimuksissa usein käytettyä hiiren tautimalha. Samanlaisia tuloksia havaittiin myös lihasten ja maksan solunsisäisten rasvakertymien määrässä. Jotta saataisiin ohjeita arkiaktiivisuuclen lisäämiseen ja inaki iivisuuden vähentämiseen, tarvitaan tarkkaa tutkimustietoa. Tutkimuksen tulokset korostavat matalatehoisen arkiaktiivisuuden tärkeyttä, koska fyysinen aktiivisuus kertyy pääosin arkiakti ivisuudesta, ja korkean intensiteetin liikunnalla on vain pieni vaikutus päivän kokonaisakt iivisuuteen ja energiankulutukseen. Ylipainoisilla ja lihavilla rasvaa varastoituu sisäelimiä ympäröivän rasvakudoksen lisäksi myös insuliinille herkkiin kudoksiin, kuten luurankolihaksiin ja maksaan. Teos on julkaistusarjasscl}yväsl1ylä Studies in Sport., Physical Eclucation ane/ Healt/1 numerona 210, 83 s., Jyväsliylä 2014, lSSN 0356-1070, JSBN 978-951-39-5810-7 (nicl.), JSBN 978-951-39-5811-4 (PDF) Tilaulisel)yväshylän yliopiston liirjaston jullwisuylisil1kö, myynti@libra,y.jyufi. Päkiähyppely parantaa iäkkäiden toimintakykyä LitM Merja Hoffren-Mikkolan biomekaniikan väitöskirja "Functionalmusclearchitecture in aging" tarkas102 LIIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. Tutkimustulokset tukevat käsitystä perilipiini 5:n merkittävästä roolista lihaksen ja maksan rasvaaineenvaihclunnassa, sekä tuovat lisätietoa säätelyproteiinin mahdollisesta osuudesta insuliiniresistenssin syntymekanismeissa. Väitökset Ruokavalion keventäminen liikuntaa tärkeämpi kudosten insuliiniherkkyydelle FM Rita Rinnankoski-Tuikan liikuntafysiologianväitöskirja "The effects of physical activity and diet change on intracellular lipids and metabolism in mice with diet-induced obesity" tarkastettiin 27.9.2014 Jyväskylänyliopistossa. Tutkimuksessa selvitettiin pitkäaikaisen rasvaisen ruokavalion, vapaaehtoisella juoksu pyöräharjoi ue1 ui la toteutetun fyysisen aktiivisuuden sekä ruokavalionvaihclon vaikutuksia rasvan solunsisäiseen kertymiseen ja sen vaikutuksiin insuliiniresistenssin kehittymisessä. Lisätiet.oja: Olli Tililwnen, olli.tilikanen@Jibion.com. Tutkimuksen tarkoituksena oli todentaa EMG -vaaueiden käyttö energiankulutuksen ja aerobisen suorituskyvyn arvioinnissa, sekä määrittää reisi lihasten inaktiivisuus ja aktiivisuustaso! normaalissa päivittäisessä elämässä aikuisilla ja ikääntyneillä. Liikkumattomuus ja istuminen ovat haitallisia terveydelle liikunnan harrastamisesta huolimatta. Uudella menetelmällä tarkempaa tietoa päivittäisestä aktiivisuudesta LitM Olli Tikkasen valmennusja testausopin väitöskirja" Physiologicalloadingcluringnormaldai ly life ane! exerciseassesseclwithelect romyography" (Fysiologinen kuormittuminen normaalissa päivittäisessä elämässä ja liikunnassa elektromyografialla mitattuna) tarkastettiin 1.10.2014 Jyväskylän yliopistossa. EMG voi antaa erityisesti matalatehoisesta fyysisestä aktiivisuudesta ja inaktiivisuudesta sellaista informaatiota, mihin muut mittausmenetelmät eivät kykene. Teos on julliaistusarjassa Studies in Sport, Physical Eclucation and 1-/ealth numerona 211, 104 s.,Jyväsliylä 2014, ISSN: 0356-1070, ISBN: 978-951-395812-l. Lisäksi EMG menetelmällä voidaan määrittää kynnys aerobisen aineenvaihdunnan alueelta anaerobiselle alueelle kokeneilla juoksijoilla. Lisätietoja: Rita Rinr1anfwski-Tuil1ka, rita. Tulokset osoiu ivai, että lihasaktiivisuusmittaus (EMG) tarjoaa vaihtoehtoisen mittausmenetelmän yleisesti käytössä oleville kiihtyvyysaruureille ja sykemittareille. Reisilihakset olivat inakti ivisina 65 prosenttia rnitiausajasta ja keskimääräinen EMG:n taso oli vain neljä prosenttia maksimista, mikä on alhaisempi kuin keskimääräinen lihasaktiivisuus kävellessä. Vastaväittäjänä toimi professori Susanna Hofmann (Helmholtz Diabetes Center, Neuherberg, Saksa) ja kustoksena liikuntafysiologian professori Heikki Kainulainen. Rinnankoski-Tuikka selvitti tutkimuksessaan lihasja maksakucloksen solunsisäisen rasvan ja solu tason mekanismien merkitystä i nsu Ii iniresistenssi n kehittymisessä koe-eläintutkimuksen keinoin. Sen sijaan hiirten vapaaehtoisella juoksupyoräharjoittelulla ei havaittu olevan vaikutusta. Nämä henkilöt voisivat lisätä lihasaktiivisuuden määrää 50 prosentilla seisomalla 3,5 tuntia enemmän päivän aikana. Tilauksel)yväskylän yliopiston kirjaston jullrnisuylisikkö, myynti@/i/nary.jyufi. Vastaväittäjänä toimi professori Hans Savelberg (Maastricht University, Alankomaat) ja kustoksena professori Taija Juutinen. Useilla tulkittavilla päivän keskimääräinen lihasaktivaatiotaso oli alle kaksi prosenttia maksimista, jolloin koko päivän lihasaktiivisuuclen määrä voitaisiin saavuttaa pelkällä 1,5 tunnin kävelyllä. . Tutkimuksen mukaan päivittäisen elämän aikana vain pieni osa lihaskapasiteetista on käytössä. rinnan kosl1i-tui lika@jyufi. Ruokavalion vaihduttua vähärasvaisempaan palautui perilipiini 5:n määrä samalle tasolle kuin kontrollihiirillä. Tällä siirtymäkohdalla on tärkeitä sovelluksia työterveydelliseen, kuntouttavaan ja ennaltaehkäisevään lääketieteeseen. Tehdyt havainnot tukevat ruokavalion muuttamista vähärasvaiseksi, sillä hyötyvaikutukset olivat pelkkään liikuntaan verrattuna suuremmat. Sen sijaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen ei riittänyt saamaan aikaan vastaavia muutoksia. Erityisesti lihassoluihin kertyvällä rasvalla on iodeuu olevan keskeinen merkitys kudosten alentuneen insu1 i i ni herkkyyden, i nsul i i niresistenssi n, kehittymisessä. Rasvaisen ruokavalion havaittiin lisäävän merkittävästi solunsisäisten rasvakertymien aineenvaihdunnalle tärkeän säätelyproteiinin perilipiini 5:n ilmentymistä. Tikkasen väitöskirjatutkimuksessa käytettiin innovatiivisia lihasaktiivisuutta mittaavia EMG -housuja.
Väitöstyössä selvitettiin, mitä vaikutuksia ikääntymisellä on hermolihasjärjestelmän toimintaan suurta ja nopeaa voiman tuottokykyä vaativissa kuormitustilanteissa. Lähes puolet heistä kertoi syyksi työkiireen. . Tulosten mukaan päkiähyppelyharjoittelu paransi iäkkäiden suorituskykyä. Siten se edesauttaa ikääntyneiden itsenäistä ja turvallista liikkumista. Sauvakävelyllä vauhtia rasvaja sokeriaineenvaihduntaan TtM Niko Waseniuksen väitöskirja "lnfluence of exercisetraining on dailyphysicalactivity and riskfactors for type 2 diabetes" (Liikunnan vaikutus päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen ja tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin) tarkastettiin 17.10.2014 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Ikääntymisen vaikutusten tunteminen vaativien liikkeiden säätelyssä auttaa ymmärtämään kaatumisten syitä. Vastaväittäjänä toim i pro fessori Gert-Peter Briiggemann (German Sport University of Cologne, Saksa) ja kustoksena emeritus professori Paavo V. Teos jul haislaansarjasscl}yväshylä Studies in Sport, Pliysical Educalion and Hea/1/i numerona 208, 100 s. Vastaväittäjänä toimi Mary O'Sullivan (University of Lirnerick, 1 reland) ja kustoksena professori Mirja Hirvensalo. Vaikka liikunnanopettajat ilmoittivat olevansa tyytyväisiä työhönsä, 39 prosenttia ilmoitti harkinneensa ammatinvaihtoa. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että nilkkanivelen toimintakyky on heikoin lenkki ikääntyneiden kävelyssä, joten siihen vaikuttavien rakenteiden harjoittaminen on toimintakyvyn kannalta tärkeää. Lisätietoja: Kasper Mäl1elä, lwspe1:makela@Jyu.fi. Liikunnanopetuksen erityispiirteet tulisi ottaa paremmin huomioon lukujärjestystä suunniteltaessa, jotta liikunnanopettajatkin saisivat hengähdystaukoja työpäivän aikana. Lisätietoja: Me,ja Hoffren-Mihhola, merja.l10ffren@jyu.fi. Merja Hoffren-Mikkola tutki myös, voiko ikämuutoksia palauttaa koordinaatiota kehittävällä päkiähyppelyharjoittelulla lähemmäs nuorten tasoa, ja millä hermolihasjärjestelmän osa-alueilla mahdolliset muutokset tapahtuvat. Tällaisia tilanteita ikääntyneet kohtaavat esimerkiksi silloin, kun tasapaino yritetään ylläpitää horjahtaessa tai liukastuessa. Miehille luonnollinen askel uralla eteenpäin olivat rehtorin tehtävät. . Työtyytyväisyyttä muodostaviin tekijöihin lukeutuivat työyhteisö, resurssit, oma ammattitaito, oppilaat, työn huomiointi, työn laatu ja hallittavuus. Tutkimuksessa sovellettiin ensimmäistä kertaa ultraääniteknologiaa ikääntyneiden ihmisten lihasten supistuvan komponentin ja jänteen pituuden muutosten selvittämiseksinopeiden ja dynaamisten liikkeiden aikana. Tilaukset Jyväskylän yliopiston hirjaslOn jullwisuyhsilil1ö, myynU@libra1y.jyu.fi. Hyvää ikäjohtamista osoittaa rehtorin ymmärrys tarjota mahdollisuus keventää työtaakkaa esimerkiksi ierveysuedon opetusta lisäämällä, Mäkelä toteaa. Merkittävimmäksi yksittäiseksi syyksi nousi halu käyttää omia kykyjä paremmin. Tyytyväinenkin liikunnanopettaja voi harkita ammatinvaihtoa LitM Kasper Mäkelän liikuntapedagogiikan väitöskirja "PE teachers' job satisfaction, turnover, and intention to leave or stay in the profession" tarkastettiin 4.10. Sitä voidaan suositella terveille hyväkuntoisille ikääntyneille ylläpitämään ja parantamaan nilkan ojentajalihasten nopeaa voimantuottokykyä. Koulumaailman ulkopuolelle ammattia vaihtaneet siirtyivät pääosin urheiluseurojen, lajiliittojen tai järjestöjen palvelukseen. Samanaikaisesti ultraäänimittausten kanssa rekisteröitiin maahan kohdistuvia reaktiovoimia, kinematiikkaa ja lihasten sähköistä aktiivisuutta. Lisäksi tutkimus vahvisti teoriaa, jonka mukaan ikääntyneiden hermolihasjärjestelrnä pystyy optimoimaan siihen kohdistuvaa kuormitusta siten, että se ohjaa suuret voimat vahvemmille lihasryhmille, silloin kun ne voisivat ylittää heikompien lihasryhmien sietokyvyn. Vastaväittäjänä toimi dosentti Katriina Kukkonen-Harjula, UIKUNTA&TIEDESl •5/2014 103. Tutkittavaksi lihasryhmäksi valittiin nilkan ojentajalihakset, sillä niillä on tärkeä rooli tasapainon ylläpidossa ja kävelyssä. Tämä lisää ikääntyneiden liikkumisen turvallisuutta, mutta ohjeistaa myös liikuntainterventioiden kohdistamista tärkeille lihasryhmille, kuten nilkan ojentajalihaksille, jotta niiden toiminta ja siten liikkumisen normaali kinematiikka säilyisivät. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat vuosina 1980-2008 liikunnanopettajaksi valmistuneet. Lisäksi on myös hyvä muistaa, että liikunnanopettajakin ikääntyy. Nilkan ojentajien harjoittaminen dynaamisilla ja nopeilla liikkeillä parantaa todennäköisesti kävelynopeutta ja tasapainokykyä. Komi. Ammatinvaihtoon vaikuttaviksi tekijöiksi luokiteltiin työolosuhteet, työkuormitus, kollegat, ammatin arvostus ja palkkiot, oppilaat sekä työnjohto. Vaikuttavia syitä olivat myös huonot opetusolosuhteet, työn riittämätön huomiointi, työstressi ja oppilaiden häiriökäyuäytyminen. tettiin 4.10.2014 Jyväskylän yliopistossa. Liikunnanopettajaksi valmistuneista 23 prosenttia oli vaihtanut ammattia muuhun kuin liikunnanopettajan ammattiin (n=256). Väittelijä havaitsi, että ikääntyessä liikkeiden hermostollinen ohjaus mukautuu lihasmassan pienenemiseen sekä lihasja jännekudosten mekaanisiin muutoksiin. Jyväsl1ylä 2014, ISSN 0356-1070; ISBN 978-951-39-5766-7 (nid.), ISBN 978-951-39-5767-4 (PDF). Teos on julhaistusaijassajyväsl1ylä Studies in Sport, Pliysica/ EducaUon and Healtli numerona 209, 95 s., Jyväsl1ylä 2014, ISSN 0356-.1070, ISBN 978-951-39-5819-0 (nid.), ISBN 978-951-39-5820-6 (PDF) Tilauhseljyväshylän yliopiston /1irjaslon julhaisuyhsihhö, myynU@library.jyu.fi. Tutkimuksen mukaan valtaosa (79,5 %) Ii ikunnanopettajana työskentelevistä (n=808) oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä työhönsä. Kuormitusmalleiksi valittiin pudotus hypyt ja päkiähyppely, joiden käyttäminen ikääntymistutkimuksissa on harvinaista. 2014 Jyväskylän yliopistossa. Lihasten ihanteellinen ohjaus on siis erilaista ikääntyneillä kuin nuorilla. Mäkelä tutki väitöskirjassaan liikunnanopettajien työtyytyväisyyttä, ammatinvaihtoa ja arnrnatinvai htoaikeita. Vastaavasti naiset siirtyivät toisiin opetustehtäviin, kuten luokanopettajaksi, eruyisopetrajaksi tai opinto-ohjaajaksi. Ammattia vaihtaneista kuitenkin merkittävä osa työskenteli edelleen koulutukseen liittyvissä ammateissa
Toisen aineiston muodostivat 144 ylipainoista tai lihavaa keski-ikäistä miestä,joilla oli häiriintynyt glukoosiaineenvaihdunnansäätely. Tutkittavista 78 osallistui Asyrnrnetria-tutkimukseen keskimäärin kolme vuotta lonkkamurtuman jälkeen ja 81 ProMo-tutkimukseen, joka alkoi heti lonkkamurtuman tapahduttua. Miehet satun naistetti i n kontrolliryhmään sekä kahteen ohjattuun harjoitusryhmään, joista Loinen harjoitti sauvakävelyä ja Loinen suoritti nopeusvoimatyyppistä kuntosali harjoittelua. Lisätietoja: Nilw Wasenius, niko. Ryhmät harjoiuelivat kahdentoista viikon ajan kolme kertaa viikossa Lunnin kerrallaan. Verrattuna kontrolliryhmään etenkin sauvakävelyllä oli terveydelle edullisia vaikutuksia kehon rasvakudokseen sekä rasvaja glukoosiaineenvaihdunnan säätelyyn. Tutkimus on jullwistusa1jassa Studies in Sport, Physical Education and I-lealth, numerona 212, 106 s., Jyväskylä 2014, ISSN 0356-1070; 212, ISBN 978-951-39-5872-5 (nid.), ISBN 978-951-39-5873-2 (PDF) Tilaukset Jyväskylän yliopiston /1irjaston jullwisuy/1sikkö, m yynti@l ibra ry.jyu fi. Tutkimuksen päätulos oli, että vuoden kestävällä koukuruoutusohjelmalla pystyttiin nopeuttamaan liikkumiskyvyn palautumista verrattuna vallitsevaan hoitokäytäntöön. Tukija liikuntaelimistön kivun havaittiin olevan yleistä vielä vuosia murtuman jälkeen. Anu Salpakoski tutki väitöksessään vuoden kestäneen yksilöllisesti suunnitellun kotikuruoutuksen vaikutuksia liikkumiskykyyn. Kova alavartalokipu oli yhteydessä fyysiseen inaktiivisuuteen keskimäärin kolme vuotta leikkauksen jälkeen sekä leikkaustapaan keskimäärin kaksi vuotta leikkauksen jälkeen. Fyysiseen liikkumattomuuteen liittyvät elämäntapasairaudet lisääntyvät tällä hetkellä maailmanlaajuisesti, minkä vuoksi on tärkeää löytää keinoja terveellisen liikunnan lisäämiseksi. Tehostetulla kotikuntoutuksella lonkkamurtumapotilaat jalkeille LitM Anu Salpakosken geroruologian ja kansanterveyden väitöskirja "Mobility recovery after hip Iracture and effects of a multi-component horne-based rehabilitation program" tarkastettiin 31. Aiemmat kotikuntoutustutkimusten tulokset ovat olleet ristiriitaisia, eikä niiden perusteella ole vielä pystytty luomaan selkeitä suosituksia, Salpakoski toteaa. . Tyypin 2 diabeteksen riskitekijät, glukoosija rasva-aineenvaihdunnan ja maksan entsyymien aineenvaihdunnan indikaattorit, kehon koostumus, verenpaine, fyysinen suorituskyky ja ravitsemus mitattiin standardirnenetelmillä ennen ja jälkeen intervention. Mitä enemmän sauvaja kuntosaliryhmien viikoittainen vapaa-ajan kokonaisliikunnan (= ohjattu harjoinelu + ei-ohjattu vapaa-ajan liikunta) määrä lisääntyi, sitä enemmän ei-vapaa-ajan liikunnan määrä väheni. Potilaat, joiden lonkkamurtuma oli korjartuosteosynteesillä, kärsivät enemmän alavartalokivusta ja liikkumisvaikeuksista kuin puoliproteesilla tai kokoproteesilla hoidetut henkilöt. Lisäksi eiohjatun vapaa-ajan liikunnan intensiteetti selitti itsenäisesti kymmenen prosenttia kävelynopeuden, yhdeksän prosenttia kehon painon ja seitsemän prosenttia kehon painoindeksin muutoksen vaihtelusta. Osa koki jopa vähemmän vaikeuksia porraskävelyssä vuoden kuntoutuksen jälkeen kuin ennen murtumaa. voirna-, liikkuvuusja tasapainoharjoituksia, liikuntaneuvonta, kotiympäristön turvallisuuden ja apuvälineiden tarpeen arviointi sekä keskustelut kaatumisen pelosta ja kivun hallintakeinoista. Sekä kuntoutusettä sauvakävelyinterventio lisäsivät vapaa-ajan liikunnan määrää. 104 UIKUNTA & TIEDE 51 • 5/2014. . Väitöskirja on myös ele/11.roninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa. Tutkimus koostui kahdesta aineistosta, joihin osallistui yhteensä 159 yli 60-vuotiasta kotona asuvaa henkilöä, joilla oli ollut lonkkamurtuma kuusi viikkoa 7,5 vuotta aiemmin. 10.2014 .. Mukana olivat Jyväskylä, Keuruu, Laukaa, Multia, Muurame, Petäjävesi, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski vuosien 2004-2005 ja 2008-2012 aikana. wasenius@helsinliifi. ProMo sisälsi sairaalasta kotiutumisen jälkeen alkaneen vuoden kestäneen yksilöllisen koukuntoutukseen, Siihen sisältyi mm. Waseniuksen ensimmäinen tutkimusaineisto koostui kahden aktiivisen kuntoutusiruerveru ion osallistujista, jotka kärsivät kroonisesta niskatai hartiakivusta; tässä aineistossa oli mukana 16 naista ja kolme miestä. TtM Niko Waseniusselvitti väitöstutkimuksessaan muun muassa 13 vuorokauden lauoskuntoutusnuervention ja 12 viikon ohjatun harjouteluintervention vaikutusta fyysiseen kokonaisaktiivisuuteen sekä harjoutelu interven tio n vaikutusta tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin. Fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen tähtäävät interventiot eivät automaattisesti lisää liikunnan määrää kokonaisuudessaan. Tutkimuksen aineisto kerättiin Gerontologian tutkimuskeskuksessa yhteistyössä Keski-Suomen keskussairaalan ja kymmenen sairaanhoitopiirin kunnan kanssa. Osallistujien fyysisen kokonaisaktiivisuuden määrä ei lisääntynyt kuntoutustai harjoitteluintervention seurauksena. Vaikka lonkkamurtumia ja kuntoutumista on jo aiemmin tutkittu melko paljon, ei vieläkään ole yleisesti hyväksyttyjä kuruoutusohjeita. UKK Instituutti, ja kustoksena professori Johan Eriksson. Tutkimustietoa pidernpikestoisesta moniosaisesta koukuntoutuksesta on ollut vähän, vaikka sen etuina ovat kustannustehokkuus ja saavutettavuus juuri sairaalasta kouutetuilla potilailla. Vastaväittäjänä toimi professori Jaakko Vaivanne Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Sarianna Sipilä. Fyysisen aktiivisuuden intensiteettiä ja volyymia mitattiin ennen interventiota ja interveruion aikana objektiivisten mittausten, päiväkirjojen ja kyselyiden yhdistelmällä. Lisäksi hän tarkasteli kotona asuvien henkilöiden lonkkamurtuman jälkeistä liikkumiskyvyn palautumista ja selvitti, miten tukija liikuntaelimistön kipu ja leikkaustapa ovat yhteydessä li ikkumiskyvyn vaikeuksiin ja fyysiseen inaktiivisuuteen. Lisätietoja· Anu Salpa/10s/1i, anu.salpalwski@jyufi. Ne näyttävät kuitenkin lisäävän vapaa-ajan liikuntaa, ja tällä voi olla tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin edullisia terveysvaikutuksia, Wasenius toteaa
Ihmiset kaipaavat liikunnaltaan elämäniloa ylläpitävää harrastusta, ainutlaatuisia kokemuksia, yhteisiä hetkiä ja huikeita tarinoita. Sääli, sillä ilon mentyä ei terveyskään maistu. Opas rakentaa siltaa liikunta-, ympäristö· useose ·· Toimittaja: Teijo Pyykkönen Kirjoittajat: Teijo Pyykkönen, Minna Perähuhta, Hilkka Högström (esimerkkikohteet), Pekka Lehtinen (korjaushankkeet) Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 170; 83 sivua. Hinta: 30€; LTS:n jäsenille 27€; opiskelijoille 25€ (+ toimituskulut) Tilaukset: tuula.valli@lts.fi • puh. 2013 , • .,_ ö. Liikunnan ja urheilun synnyttämät tunteet ja elämykset ovat jääneet velvoiteliikunnan ja vilppiurheilun varjoon. Kansakunnan pelastamiseksi määritellyt liikuntatavoitteet saavutetaan paremmin tunteen kuin "pakkoliikunnan" kautta. LTS llikuntori~tttllln~n seora Hinta: 15 € + toim.ku/ut. Julkaisu on Suomen Urheilumuseon ja Liikuntatieteellisen Seuran yhteistuotantoa. Julkaisussa esitellään Top 40 liikuntavaikuttajaa. ...._ Julkaisu on toteutettu Liikuntatieteellisen Seuran (LTS) ja Museoviraston yhteistyönä. "Hurmaa, hikeä ja hengailua" koostuu liikuntaja urheilutarinoista. 010 778 6601 • www.lts.fi Teijo Pyykkönen Hurmaa, hikeä ja hengailua liikunnan vähän syvempi olemus Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi nro 29, 44 sivua, 2014. ~ LIIKUNTAYMPÄRISTÖT KULTTUURIPERINTÖNÄ -oppaassa tarkastellaan liikuntaympäristöjen kehittämistä ja kulttuuriperinnön vaalimista ensimmäistä kertaa yhdessä. Hyvien tarinoiden syntyä voi edistää monesta suunnasta. Tilaukset: www.lts.fi
Listaa tämän lehden kolme kiinnostavinta artikkelia. ero :.: "'"CI) . . . Etunimi .. Jakeluosoite Postinumero . sivulla Tilaan Liikunta &Tiede -lehden (1.1.-3112.) Tilatessasi lehden kesken vuotta ja maksaessasi tilausmaksun saat jo ilmestyneet lehdet takautuvasti. CI) "' "' C :::> :::, ~ "' ...: ~ Ii) en "' "' ~ CI) !:i ...: .§ :::, +-' L.LI "' Q) 0.. ero C ~ ~"'":::::, +-' ·c ~~~ Q) Q) ::::, > U) C/) .!!! g CI) ~ ero :S2 <( -inc:i:: -"' CO ~ ~ .f:! 111> C :::lrw, CO i= :::, cu C CI +-' C/) ~ C C1 Q) ~ F ;: :::, CI ·.,::; 0.... . . 3 Muuta palautetta ..... . ..... L.U C ::c E ui V) ~ C/) Ii) ':3 ~ C C ><( 0.. . sivulla . sivulla. . --c ................... Myös muu palaute on tervetullut. Arvomme palautetta antaneiden kesken kaksi kirjapalkintoa. . . Sähköposti ,,,Hkun!u!l/~Seum Finnish Society of Sport Sciences. Tilauksen maksaja/ vanha osoite/ arvontalipuke Sukunimi Etunimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti . Ilmoita palautekortin kohdassa Muuta palautetta kumman kirjan valitset, mikäli voitat. . Liikuntatieteellisen Seuran jäsenedut vuonna 2014 • Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (Tilaushinta ilman jäsenyyttä 40 euroa) • Tuntuva etu seuran järjestämien seminaarien osallistumismaksuista 1 • n. Postitoimipaikka Puhelin. . ....11CI PALVELUKORTTI Annan palautetta numerosta 5/2014 Kolme kiinnostavinta artikkelia olivat: 1 2 .. D Itselleni D Lahjaksi D Vuositilaus 40 euroa/2014 D Kestotilaus 38 euroa/ vuosi D Opiskelijatilaus 25 euroa/2014 (edellyttää päätoimista opiskelua) Liity Liikuntatieteelliseen Seuraan D Jäseneksi 39 euroa/2014 DYhteisöjäseneksi 180 euroa/2014 (kysy lisäät) D Opiskelijajäseneksi 23 euroa/2014 (edellyttää päätoimista opiskelua) Haluan muuttaa tietojani D Muutan tilaukseni jatkuvaksi D Muutan osoitteeni / alkaen D Peruutan tilaukseni D Eroan LTS n jäsenyydestä Äänestä paras artikkeli osallistu arvontaan Osallistu oheisella palvelukortilla lukijaäänestykseen 18.12.2014 mennessä. 10 %:n alennus seuran Julkaisuista • Arvostettu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehti LTS:n jäsenille 65 eurolla (normaalihinta noin 84 euroa). Q) ~ (fJ C =~ c CC ::, ... . . Voit osallistua äänestykseen lähettämällä palautetta leena.nieminen@lts fi. Liity nyt Liikuntatieteellisen Seuran jäseneksi oheisella lomakkeella tai internetin välityksellä osoitteessa www.lts.fi l.ahjatilauksen saaja/ uusi osoite Sukunimi. . . . . . Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa
010 778 6602. . Fysiologiset ja pedagogiset lähtökohdat ovat toisistaan riippuvaisia ja toisiaan täydentäviä. Tilaa kaikki kolme kirjaa edullisempaan yhteishintaan: 170 € (norm.hinta), 145 € (LTS.n jäsen -hinta), 120 € (opisk.hinta). Kirja kokoaa näkemykset ihmisen motoristisesta suorituskyvystä ja oppimisesta. Toistaiseksi alalta on puuttunut ajantasainen suomenkielinen perusteos. Postilähetyksiin lisätään toimituskulut. Alaan keskitryvää suomenkielistä oppikirjaa ei aiemmin ole julkaistu. Kari Kauranen Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 167; 443 sivua, 2011. Postilähetyksiin lisätään toimituskulut. Finnish Society of Sport Sciences Jj}Jill rakenne, toiminta ja voimaharjoittelu inkunt aueteettinen Seura JJJ!J j www.lts.fi. Hermoston tulee olla kunnossa, jotta oppiminen olisi mahdollista, ja pedagogisten menetelmien oikeita, jotta muutokset olisivat optimaalisia. Postilähetyksiin lisätään toimituskulut. Hinta: 60 € (norm.hinra), 50 € (LTS:n jäsen -hinra), 40 € (opisk.hinta). Tilaukset: www.lts.fi • linda.raivio@lts.fi • puh. Biornekaniikkaa tarkastellaan sekä biotieteiden että fysiikan näkökulmista. Teos perehdyttää lukijan biomekaniikan tieteerialaan sekä esittelee biomekaniikan eri aihepiirejä ja mittausmenetelmiä suomeksi. Lopuksi näkökulmat yhdistetään yhtenäiseksi ja saumattomaksi kokonaisuudeksi. Liikkeiden ja voirnanruoron ymmärtäminen edellyttää lihaksen rakenteen ja toiminnan tuntemista. Postilähetyksiin lisätään toimituskulut. . Kari Kauranen, Niina Nurkka Biomekaniikkaa liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 166; 435 sivua, 2010. Hinta: 75 € (norm.hinra), 65 € (LTS:n jäsen -hinta), 55 € (opisk.hinra). "Lihas rakenne, toiminta ja voirnaharjoirrelu" on lihaskudokseen keskittyvä oppikirja, jossa tarkastellaan lihaksen rakennetta ja toimintaa, lihastoirninnan biomekaniikkaa ja mittaamista, lihaskudoksen vaurioita, ikääntymistä ja lihassairauksia sekä 1 ihasvoi maharjoitte!ua. Kirjan lopussa nämä näkökulmat yhdistetään käytännön ohjeiksi Hinta: 60 € (norrn.hinta), 50 € (LTS:n jäsen -h inra), 40 € (opisk.hinra). Kari Kauranen Lihas rakenne, toiminta ja voimaharjoittelu Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 171; 566 sivua, 2014. Opiskelijoiden ryhmätilaukset sovitaan erikseen
(LTS:n tutkimuksia ja selvityksiä nro 7, 2013) Hinta: ei 20 € + toim.kulut Tilaukset: tuula.valli@lts.fi p. 010 778 6601 • www.Jts.fi t&; L7S Liikuntatieteellinen Seura /11mah '>0<1t>tyol '>pu,t So~mt"S. IIIJRVOlrll1ll\1JJIPÄ~wlilr »1 i TEEMANA LASTEN JA NUORTEN TESTAUS 19.-20.3.2015 KISAKALLION U RH El LUOPISTO, LOHJA * VALMENNUKSEN EXTRA-PÄIVÄ 21.3. WWW.LTS.Fo L7S Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä Saku Rikala: Liikunnan hanketoiminta ruusut, risut ja suositukset Raportissa arvioidaan liikunnan hankecoimintaa onnistumisia ja kehittämistarpeita sekä esitetään suositukset toiminnan kehittämiseksi. (LTS:n tutkimuksia ja selvityksiä nro 6, 31 s., 2013) Pauli Vuolle: Liikunnan ja terveyden uralla Vuosina 1984-2008 valmistuneiden liikuntaja terveystieteiden maistereiden sekä työelämässä toimivien liikunnanohjaajien (AMK) urakehitys