Liikunta & Tiede 5/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

57 (5 ) 5/ 20 • 10 eu ro a T E E M A : Liikuntalääketiede PANDEMIA OSOITTANUT LIIKUNNAN ARVON SELKÄ PITÄÄ LIIKUNNASTA ”Ehkä otin, ehkä en” – ALKOHOLINKÄYTTÖ URHEILU-URAN JÄLKEEN
2 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 SANNA PALOMÄKI Tästä tulikin kestävyyslaji P Ä Ä K I R J O I T U S Virusja rokotetutkijat, lääketieteilijät ja kansanterveystieteen asiantuntijat pyrkivät etujoukoissa ratkomaan sitä, millä koronan selkä taittuisi. On luonnollista tuntea väsymystä ja turhautumista koko aiheeseen, mutta se ei saa johtaa välinpitämättömyyteen tai ratkaisuihin, joilla vaarannamme oman ja muiden terveyden. 57. Koska koronasta näyttää tulleen todellinen kestävyyslaji, toivon meille kaikille paljon sitkeyttä, tsemppiä ja toivoa, joilla jaksamme mahdollisten vaikeidenkin hetkien yli. Tällaisia ryhmiä ovat mm. Esimerkiksi etäopiskelu vähensi monen koululaisen liikkumista arjessa. Etsitään aktiviteetteja, jotka tässä tilanteessa ovat turvallisia ja auttavat purkamaan huolta ja stressiä. Poikkeuksellista, mutta hyvää loppuvuotta! sanna.h.palomaki@jyu.fi Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Sanna Palomäki (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Päivi Berg Arto Hautala Ilkka Heinonen Terhi Huovinen Mikko Julin Markku Ojanen Eila Ruuskanen-Himma Timo Ståhl Kannen kuva: Antero Aaltonen Ulkoasu: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Erityisesti keväältä olemme saaneet kohtalaisen no peasti myös liikuntaan ja terveyskäyttäytymiseen liittyvää tietoa koronan ja poikkeustilanteen vaikutuksista. vuosikerta ISSN-L 0358-7010. Tarvitaan kuitenkin monenlaista muutakin tutkimusta siitä, miten ihmisten arki on pandemiatilanteessa muuttunut ja kuinka tästä selviydytään. Tuetaan läheisiä ja hoidetaan myös omaa mieltämme, kuten Tiina Anttonen kehottaa Opiskelija Ounastelee -palstalla. THL:n mukaan suomalaisten alkoholinkulutus väheni huhti-kesäkuussa noin kymmenen prosenttia koronaepidemian ensimmäisen aallon aikana. Tupakointi on väestötasolla ollut laskussa jo pitkään, mutta huolena on viime vuosina ollut nuuskaamisen trendikkyys etenkin nuorten keskuudessa. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että lopettamishalukkuus olisi nuuskaajienkin keskuudessa lisääntynyt, ja nuuskakokeilut hieman vähentyneet. Sitä käytetään sosiaalisissa tilanteissa, joissa turvavälien noudattaminen on vaikeaa tai ne unohdetaan, koska humaltuessa riskejä otetaan enemmän. Ylen kyselyssä suurin osa suomalaisia arvioi kevään alkoholin käyttönsä pysyneen muuttumattomana, käytön vähentäjiä oli viisitoista ja lisääjiä seitsemän prosenttia. Kolumnissaan Annukka Ala-Pappila lähtee koiransa kanssa lenkille. pienituloiset perheet, toimintarajoitteita kokevat ja mielenterveyspalveluja tarvitsevat. Kokonaiskulutuksen laskusta huolimatta on arveltu, että alkoholin riskija ongelmakäyttö voisi lisääntyä kotioloissa, ja että etätyöt luovat mahdollisuuksia sille, että tissuttelu jää helpommin päälle. On viitteitä siitä, että eniten kriisitilanteesta kärsivät ne, joiden voimavarat ja selviytymisen keinot ovat valmiiksi heikommat. Tämä näyttäisi olevan kuitenkin vain osa totuutta ja useissa väestöryhmissä korona-aika on myös aiheuttanut liikkumisen vähenemistä sekä erityisesti liikunnanharrastamisen polarisoitumista. Perusteellisemman kuvan saamiseksi kannattaa lukea Marko Kantomaan uusinta tutkimustietoa kokoava juttu aiheesta. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 euroa / Vuositilaus: 45 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Liikunnan osalta on hehkutettu useissa yhteyksissä sitä, että ihmisten ulkonaja luonnossa liikkuminen on lisääntynyt. Koronapandemian pitkittyminen nostaa esiin myös huolen terveysja hyvinvointierojen kasvusta. Ilmeisesti silloin, kun terveyssyyt ovat riittävän painavat, ne voivat myös motivoida ihmisiä elämäntapamuutoksiin. Minä voitelen sukset ja potkin hiihtokauden alkuun ensilumenladulla. Terveysjärjestö Suomen ASH kertoi lokakuussa tuhansien suomalaisten lopettaneen tupakoinnin koronaviruksen vuoksi. Syksyn altistumisryppäät kertovat osaltaan siitä, että alkoholi ja korona sopivat huonosti yhteen
Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Tilanne ei ole ohi ensi vuonnakaan, mikä panee meitä etsimään uusia toimintatapoja. 88 OPISKELIJA OUNASTELEE: ”Miten sinä jaksat?” 89 ARVIOITUA 96 Stadion 50 vuotta sitten VERTAISARVIOIDUT TUTKIMUSARTIKKELIT: 97 Intervention vastaanoton laadullinen arviointi 106 Kuntoutus, valtaistuminen ja etäteknologia 115 ActionTrack-mobiilisovellus ja liikunta. Pandemia vaikuttaa toisaalta liikuntakulttuurin käytäntöihin harjoitusvuoroista ja kilpailutoiminnasta lähtien. 2000-luvulla personal trainerista on tullut yhä useamman liikuntakumppani. Koronapandemia on osoittautunut pitkäaikaisemmaksi vieraaksi kuin keväällä 2020 toivoimme. Etenemme siinä selkä edellä, eikä syyttä. LTS viestii: @LTSfi @LTSfi JOUKO KOKKONEN Pitkäaikainen ei-toivottu vieras muuttaa liikuntakulttuuria Liikuntalääketieteen päivät jäävät perinteisessä muodossaan väliin. Pieneltä osin puutetta paikkaa lehtemme aihepiiriä käsittelevä teemaosuus. Eri tavoin nuorena vääntynyt varsi kestää paremmin aikuisiälläkin kuin paikallaan pysynyt. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsen maksuista www.lts.fi. Suomalaista liikuntakulttuuria on totuttu tarkastelemaan järjestötoiminnan kautta. Kun selkä oireilee, niin elämänlaatu heikkenee. Pandemia voi osaltaan nopeuttaa henkilökohtaisten palveluiden kysynnän kasvua. Teema tuo esille lapsuuden ja nuoruuden monipuolisen liikunnan merkityksen. Päättäjiä juoksuttavat vähän liikkuvat eivät ole katoamassa Suomesta. Henkilökohtaisista tarpeista lähtevä yksilölähtöinen ajattelu vahvistuu liikuntakulttuurissa. Seurojen merkitystä ei käy kiistäminen, mutta aikuisväestö on aina liikkunut pääosin itsenäisesti – pitkään omatoimisesti, mutta yhä useam min liikuntapalveluiden kuluttajina. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. 41 Liikunta sydänja verisuoniterveyden edistäjänä 2020-luvulla 45 Monipuolinen liikunta tuo lisää terveyshyötyjä 49 Liikunta tärkeää alaselän jäykistysleikkauksen jälkeen 52 Liikkuvan nuoren selkäkivut 55 Vuoden 2020 paras liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailun abstraktit 71 Urheilun laulut: bodya, sporttia, tsemppistä 74 Loukkaantumisen lopettama urheilu-ura lisää alkoholin liikakäytön riskiä 76 ”Ehkä otin, ehkä en” 79 Wellness valottaa hyvinvointikulttuuria 82 LÄHIKUVASSA: Emeritusprofessori Antti Mero: Jyväskylässä pysyttävä valppaana tiedemaailman kovas sa kilpailussa 84 POHDITTUA: Rutinaa rakenteissa 86 POHDITTUA: Likinäköisen liikuntapolitiikan aika päättymässä. Tee-se-itse -yhteiskunnasta olemme siirtyneet palvele-minua -maailmaan. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Kuntosalien suosio on ollut 1980-luvulta lähtien suuri. Virustentorjunnassa liikunnalla on oma tehtävänsä sekä lähiaikoina että kaukaisemmassa tulevaisuudessa. jouko.kokkonen@lts.fi Tässä numerossa: 2 PÄÄKIRJOITUS: Tästä tulikin kestävyyslaji 3 Pitkäaikainen ei-toivottu vieras muuttaa liikunta kulttuuria 4 AJASSA 8 VÄITÖSUUTISET 10 POLTTOPISTEESSÄ: Ihmisen paras ystävä 11 Jalkapallo professori tavoittelee hyviä avauksia 15 Koronapandemia ja väestön liikunta: Liikunnan asemaa kriisien lievittäjänä vahvistettava 19 Personal trainer ei ole enää outo lintu 22 Kilpaurheilussa saman verran häirintää kuin suomalaisessa yhteiskunnassa 26 Ymmärrys pienenkin liikkeen arvosta motivoi aikuistuvaa nuorta 28 Lobbarina Brysselissä: Liikunta ja urheilu tarvitsevat eurooppalaista edunvalvontaa 30 TUTKIMUSUUTISIA TEEMA: Liikuntalääketiede 38 Voisiko liikunta ratkaista ”uniapneaepidemian”. Liikuntapolitiikan tekijöiden kannattaa muistaa, että kaikki eivät kuitenkaan halua tai kykene maksamaan omaa liikuttajaa. Liikkuminen parantaa vastustuskykyä ja tukee mielenvireyttä. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumismaksuista. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille
Hän kaipaa avarampaa ajattelua, joka avaisi luontoliikunnan ja luonnon tehokkaammin laajemmalle käyttäjäryhmälle. Myös toimintarajoitteisilla tulisi olla valta määritellä, miten hän menee kohteeseen ja mitä hän siellä tekee. Projektipäällikkö Petri Rissasen mukaan luontomatkailuyrittäjät käsittivät esteettömyyden hankkeen alussa hyvin kapeasti. Toteutuvatko toimintarajoitteisilla jokamiehenoikeudet. Jotta toimintarajoitteinen voisi lähteä helpommin retkeilemään, tarvitsee hän kuitenkin ennakkotietoa kohteen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä. Joku on jo ennalta määritellyt, miten toimintarajoitteiset voivat retkeillä. Asiaa oli pohdittu ainoastaan pyörätuolikelaajien kannalta, vaikka esteettömyydestä hyötyvät useat käyttäjäryhmät. Rissanen toivoo, että jokamiehenoikeudet toteutuisivat toimintarajoitteisilla tulevaisuudessa yhtä laajamittaisesti kuin toimintarajoitteettomilla. LUKA-hankkeen tuloksena alueellisten luontokohteiden esteettömyys koheni ja luontomatkailun tuotteistaminen avautui yrittäjille uudesta näkökulmasta. Ehkä tulevaisuudessa tarvittava tieto on kerätty yhdelle verkkosivulle päätöksenteon pohjaksi. Vuonna 2018 alkaneen LUKA-hankkeen tavoitteena oli kehittää Päijätja Kanta-Hämeen luontomatkailukohteiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Hankkeessa mukana olleet parikymmentä yrittäjää kehittivät erityisryhmien palveluita, joita he myös tuotteistivat. Erikseen merkityiltä esteettömiltä reiteiltä poikkeamiseen ei anneta mahdollisuutta. LUKA-hankkeessa yrittäjiä koulutettiin muun muassa näkemään toimintarajoitteisuus ja esteettömyys laajemmin. Toimintarajoitteettomasta sama tuntuisi omituiselta. Asiaa voi pohtia kysymällä: – Tarvitseeko puhua esteettömästä leiripaikasta. Retkeily rentouttaa ja vapauttaa kiireen tunnusta. VILJA SIPILÄ erityisasiantuntija vilja.sipila@lts.fi LUKA-hankkeessa valmistui myös esteettömistä ja saavutettavista palveluista kertovia tuotekortteja.. Toimintarajoitteisille tarkoitettua luontomatkailua kuvastaa myös ylhäältä alaspäin suunnittelu. Luonnossa liikkuminen ja retkeily houkuttelevat kokonaisvaltaisina elämyksinä. Konkreettisen saavutettavuuden ja esteettömyyden edistämisen lisäksi tämä vaatii perinteisiltä liikunnan ja luontoliikunnan toimijoilta ajatusmaailman avartamista. Muutaman sadan metrin esteetön luontoreitti ilman tulentekopaikkoja tai kulku veden äärelle eivät ole yksinään välttämättä vetovoimaisia. KantaHämeessä kohteena olivat Evon retkeilyalue sekä Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot. Luontorakentamisen ideologiassa kaivataan samanlaista muutosta, joka on vähitellen tapahtunut kaupunki-infran suunnittelussa. Esteettömyyden pitäisi olla Rissasen mukaan normi kaikessa rakentamisessa, sillä se sopii kaikille. Hän voi mennä luontokohteeseen, milloin haluaa, viipyä haluamansa ajan ja hyödyntää palveluja rajoitteitta. Toimintarajoitteisuutta tulisi katsoa yhtä aikaa sekä yksilöllisesti että laajasti niputtamatta jokaista yhteen. Hankkeen toteuttivat yhteistyönä Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK), Suomen Paralympiakomitea ja Metsähallituksen luontopalvelut. Samanlaisia hyvinvointivaikutuksia ja elämyksiä on vaikea kokea, jos mahdollisuudet liikkua luonnossa ovat rajalliset. Päijänteellä kehittämisen keskipisteenä olivat alueen kalastusja vesiretkeilypalvelut. Rissasen mielestä luontomatkailun suurin ongelma on ajatusmaailmassa. Tästä olisi hyötyä myös taloudellisesti, sillä jälkikäteen tehtävät muutostyöt ovat yleensä kalliita. Kasvun varaa löytyy muun muassa esteettömien ja saavutettavien luontomatkailukohteiden ja -palveluiden kehittämisestä. Materiaalit ovat vapaasti ladattavissa Paralympiakomitean sivuilta. Lisäksi päämääränä oli auttaa alueen yrityksiä tuotteistamaan ja markkinoimaan esteettömiä ja saavutettavia luontomatkailupalveluita. Lokakuussa 2020 päättyneen Luonto kaikille -hankkeen (LUKA) tarkoituksena ei ollut rakentaa esteettömiä luontokohteita, vaan lisätä luontomatkailun osaamista, kasvattaa palvelutarjontaa ja parantaa nykyisten rakenteiden hyödyntämistä. Vastaus on ei, sanoo Rissanen. Toimintarajoitteiset haluavat lähteä luontoon samoista syistä kuin kansalaiset yleensä. 4 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 A J A S S A Esteettömiä ja yhdenvertaisia matkailukohteita Luonto kaikille -hankkeella Kotimaan luontomatkailussa on paljon hyödyntämätöntä kasvupotentiaalia. Onko esteettömistä tiloista ja hyvistä saavutettavuustiedoista ollut joskus haittaa. Sen aikana tuotettiin myös tuotekortteja ja videoita, jotka ovat suunnattu luontomatkailuyrittäjille sekä laajemmin luontomatkailusta kiinnostuneille. He tulkitsivat esteettömyydeksi pari lyhyttä luontopolkua sekä esteettömät paikat ja tilat
Virtapohja toimii teoksen päätoimittajana. Urheilumuseolla hanketta johtaa tutkimuspäällikkö Ossi Viita. JOAKIM SÄRKIVUORI, LitK harjoittelija, strateginen tietotuotanto Likes joakim.sarkivuori@likes LÄHDE Joakim Särkivuori, Jari Lämsä, Tuomas Vihinen & Kati Lehtonen 2020. Tarkastelussa on myös piirien ja keskusjärjestön merkitys suomalaisen huippu-urheilun ja kuntoliikunnan kannalta. SVUL:n historian tavoitteena on tuoda esille järjestön yhteiskunnallista merkitystä, suhdeverkostoa, koulutustoimintaa ja nuorisourheilua. Järjestöt olivat itse ilmoittaneet tiedot opetusja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueelle valtakunnallisten liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustushakemuksissa vuonna 2019. Urheilun lajiliittojen henkilöstöstä miehiä oli 62 prosenttia. Teoksen on määrä valmistua vuonna 2022. Valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen sukupuolijakauma Naiset Miehet Suomen Valtakunnan Urheiluliiton (SVUL) historiasta ei ole kirjoitettu kokonaisesitystä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 5 A J A S S A Liikuntajärjestöjen työntekijöistä suurin osa naisia – hallitukset miesvaltaisia Liikunnan ja urheilun valtakunnalliset ja alueelliset järjestöt työllistivät vuonna 2019 liki 1700 suomalaista, joista naisia oli 58 prosenttia ja miehiä 42 prosenttia. SVUL:n historian kirjoitustyö alkanut SVUL järjesti muun muassa Suurkisoja. Näyttää kuitenkin edelleen siltä, että mitä lähemmäs erityisryhmien terveyden edistämisestä ja alueellisesta liikuttamistyöstä edetään kohti lajiliittoja ja urheilupyramidin huippua, sitä enemmän päättäjät ovat miehiä. Vuosina 1906–1960 nimellä Suomen Voimisteluja Urheiluliitto toimineen järjestön historiasta kertovan teoksen pääkirjoittajia ovat erikoistutkija Kalle Rantala (vuodet 1906–1932), professori Vesa Vares (1933–1952), tietokirjailija Kalle Virtapohja (1953– 1979) ja erikoistutkija Jouni Lavikainen (1980–2022). Lajiliittojen hallituksista 12 oli sellaisia, joissa miehiä ja naisia oli yhtä monta tai toista sukupuolta oli yksi vähemmän (n = 76). Vuonna 1947 niiden kunniaksi valmistui postimerkki. Kuva: LIKES Naisten osuus niin hallitusjäsenistä kuin työntekijöistä on kasvanut muutamia prosenttiyksikköjä. Joka kerta törmään esteisiin, mikä tekee pel kästä ehdokkuudesta mahdottoman.” Liikunnan ja urheilun järjestökentän sukupuolijakaumaa tarkasteltiin tilastoimalla sekä luottamusettä operatiivisissa tehtävissä toimivat henkilöt ensimmäisen kerran vuosi sitten (Oja, Lämsä, Vihinen & Lehtonen 2019). Hallitusten puheenjohtajista miehiä oli 104 ja naisia 24. Tiivistelmä. SVUL järjestönä ei kuitenkaan lakkautunut ja on mukana historiahankkeessa. Tasaarvo valtakunnallisissa ja alueellisissa liikuntajärjestöissä 2019. Sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta liikuntajärjestöjen hallituksissa kummankin sukupuolen tulisi olla tasapuolisesti edustettuna. Hallitusjäsenet Puheenjohtajat Päätoimiset työntekijät 33 % 67 % 19 % 81 % 60 % 40 %. Tilannetta kuvaa anonyymi lausahdus Olympiakomitean urheiluyhteisön vastuullisuusohjelmaa koskevasta uutisesta 8.10.2020: ”Olen jo vuosia yrittänyt päästä la jiliiton hallitukseen, edes ehdolle. Hallitusvastuussa toimi yli 1 100 henkilöä, joista miehiä oli kaksi kolmasosaa. Likesin ja KIHUn yhteisjulkaisussa koottiin yhteen liikunnan ja urheilun valtakunnallisten ja alueellisten järjestöjen (n = 128) hallitusja henkilöstötiedot sekä laadittiin tehtävissä toimivien sukupuolijakauma. Vain seitsemän lajiliiton hallituksessa naisia oli miehiä enemmän. Vain kahta liikunnan aluejärjestöä johtaa nainen. Urheilumuseon johdolla on käynnistänyt SVUL:n historiahanke, jonka tavoitteena on julkaista järjestön historia yksissä kansissa. SVUL:n toiminta valtakunnallisena keskusjärjestönä päättyi Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n aloitettua toimintansa vuoden 1994 alussa
Hän toivoi, että aihe innostaa tutkijoita myös jatkossa. Tällöin rahapelien tuotto tuloutuisi valtion kassaan muiden tulojen tapaan. Sen luominen on kestävyyslaji, jossa tarvitaan työtä eri toimijoiden kesken ja eri tasoilla. Artikkelikokoelman ansio on, että tekstit tekevät näkyväksi eriarvoisia ja eriarvoistavia käytäntöjä, totesi professori Itkonen puheenvuorossaan. Ranto muistutti, ettei yhdenvertainen toimintakulttuuri synny hetkessä. Luvassa on kuuden kiinnostavan keskustelun verran pohdintaa liikuntatieteen ajankohtaisista kysymyksistä. Rahapuhetta liikuntafoorumilla Liikunnan ja urheilun valtionrahoituksen tulevaisuus oli yksi verkossa toteutetun vuoden 2020 Liikuntafoorumin pääteemoista. Rahoituksen jatkumista ennallaan ei voi Saarikon mukaan taata. Kaikkien myönnettävien valtionavustusten kriteereissä yhdenvertaisuuden edistäminen on olennainen lähtökohta. Opetusja kulttuuriministeriö vähentää osaltaan eriarvoisuutta ja lisää yhdenvertaisuutta vastatessaan liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä liikunnan edellytysten luomisesta valtionhallinnossa. Tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikko korosti, että alan toimijoiden on pohdittava, mikä on ytimessä niiden tekemisessä. Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Paavo Arhinmäki totesi, että neuvosto pitää liikunnan ja urheilun kannalta hyvänä siirtymistä suoraan budjettirahoitukseen. Liikuntakulttuurin todellinen arvopohja ja eettisyyden taso määräytyvät poliittisen ohjauksen, hallinnon, kansalaistoiminnan ja kansalaisten yhteistuloksena. https://soundcloud.com/user156639487/ eriarvoisuudenkasvotliikunnassa Kati Kauravaara ja Jouko Kokkonen Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan toimistolla. Kaikki Tieteen ja käytännön äärellä podcastit löydät SoundCloudista, Spotifysta ja verkkosivuilta osoitteesta www.lts.fi/ liikuntatiede/podcastit. Liikuntatieteellinen Seura julkaisi syyskuussa Jouko Kokkosen ja Kati Kauravaaran toimittaman Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa -artikkelikokoelman. Teoksen kymmenen vertaisarvioitua artikkelia kartoittavat liikunnan eriarvoisuuden ulottuvuuksia muun muassa vammaisten nuorten, lihavien ihmisten, maahanmuuttotaustaisten ihmisten, romaneiden ja syrjäseudulla asuvien nuorten näkökulmista. Liikunta ja urheilu joutuisivat perustelemaan rahoituksensa oikeutusta muiden rinnalla, mutta ratkaisu olisi Arhinmäen mukaan eettisesti kestävämpi kuin nykyinen malli.. Tutustu julkaisuun ja julkistamis tilaisuuden puheenvuoroihin: www.lts.fi/ tutkittuasovellettua/tutkittua/eriarvoisuus Kati Kauravaaran ja Jouko Kokkosen keskustelu aiheesta Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan julkaisemana podcastina. Kuva: Eija Lappi Tieteen ja käytännön äärellä -podcast liikuntatieteen ajan hermolla Viestinnän moniottelija ja televisiostakin tuttu Jan Erola tuottaa Liikuntatieteellisen Seuran Tieteen ja käytännön äärellä -podcastiin uusia jaksoja. Liikunnan sisäpiiriläisten on vaikeaa tunnistaa eriarvoistavia käytäntöjä tai nähdä omaa etuoikeutettua asemaansa. Opetusja kulttuuriministeriön ylijohtaja Ranto kiitti julkistustilaisuudessa kirjan tekijöitä liikuntapoliittisesti keskeiseen aiheeseen tarttumisesta. Puheenvuorojen perusteella eriarvoisuus on laaja, rakenteellinen ilmiö, jossa samanlaiset prosessit toistuvat eri ryhmien kohdalla. – On tehty merkittävä avauspotku tällä pelikentällä. Äänessä olivat myös kirjan toimittajat sekä tutkijat Eva Rönkkö, Marko Kananen, Susan Eriksson ja Päivi Armila. 6 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 A J A S S A Merkittävä avauspotku liikunnan eriarvoisuuden tunnistamiseksi Sukupuolija ulkonäköstereotypiat, kulttuuriset käytännöt ja yhteiskunnalliset rakenteet estävät tai haittaavat monien ihmisten liikkumista. Erola haastattelee muassa Jyväskylän yliopiston liikuntalääketieteen professori Urho Kujalaa koronainfektion vaikutuksista liikkumiseen. Artikkelikokoelman julkistamistilaisuudessa Tieteiden talolla 17.9.2020 kuultiin liikunta-alan asiantuntijoiden näkemyksiä eriarvoisuuden vähentämisestä oikeusministeriön erityisasiantuntija Panu Artemjeffiltä, liikuntasosiologian professori Hannu Iltkoselta Jyväskylän yliopistosta ja ylijohtaja Esko Rannolta opetusja kulttuuriministeriöstä. Rahapelisääntelyn tulevaisuutta pohdittaessa on otettava huomioon kansallinen yhteiskuntavastuu pelihaittojen vähentämisestä, mikä osaltaan vaikuttaa rahapelituottoihin. Hän keskustelee myös urheilun ammattimaistumisesta Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen erikoistutkija Outi Aarresolan ja johtavan asiantuntija Jari Lämsän kanssa
Joka toinen vuosi voi hakea myös suoraan maisterihaulla lukemaan terveysliikuntaa. Tämä on vaikeuttanut palveluiden laadun arviointia ja alan kokonaiskuvan hahmottamista. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 7 Terveysliikunta ja liikuntalääketiede Itä-Suomen yliopistossa A J A S S A Mikä ihmeen PT. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisema Mikä ihmeen PT. Kuka vain voi toimia PT-palvelujen tarjoajana tai kouluttajana. Hakijat osallistuvat valintakokeeseen. Terveysliikunnan suuntautumisvaihtoehdon valitsee vuosittain noin 15–20 opiskelijaa. Vähintään viisivuotiseen koulutukseen, johon kuuluu pakollinen terveyskeskustyöskentely, on haettava – aikaisemmasta käytössä olleesta ilmoittautumisesta on luovuttu. Maisterivaiheessa opiskelijat voivat suunnata opintojaan urasuunnitelmiensa pohjalta. Terveysliikunnan perusja aineopintoihin (aikaisempi liikuntalääketiede) on lisätty opintoja ihmisen biologiasta. Myös jatko-opinnot kiinnostavat yhä useampia oppinaineesta valmistuneita maistereita. Terveyden edistämisen tutkinto-opiskelijaksi voi hakeutua suorittamalla joko ergonomian ja työhyvinvoinnin, kansanterveystieteen tai terveysliikunnan perusopinnot avoimessa yliopistossa vähintään hyvin tiedoin. Lisäksi niitä suorittavat terveyden edistämisen yliopistotutkinnon ja erityisesti terveysliikunnan pääaineekseen valinneet opiskelijat. Selvityksen mukaan Suomessa PT-koulutusta järjestää 33 toimijaa, ja palveluita tarjoaa noin 1 000 yritystä. Opiskelijoiden koulutustausta vaihtelee. Kaikki erikoislääkäreitä kouluttavat yliopistot käyttävät yhteistä opinto-opasta, mikä yhdenmukaistaa koulutusta. Oppiaineen nimi on edelleen kuitenkin liikuntaja urheilulääketiede. Uusi selvitys personal trainer -alasta Suomessa Kuva: Antero Aaltonen Itä-Suomen yliopisto uudisti vuoden 2016 alussa ergonomian, kansanterveystieteen ja liikuntalääketieteen oppiaineiden koulutusta. Itä-Suomen yliopistossa vuosittain 1–2 hakijaa saa erikoistumisoikeuden, joka on voimassa kuuden kuukauden koejakson suorittamisen jälkeen kymmenen vuotta. Terveysliikunnan perusja aineopintoja voi suorittaa myös avoimessa yliopistossa. Suuntautumisvaihtoehdon valinta tapahtuu kandidaattiopintojen aikana. Tutkija Timo Ala-Vähälän tekemä selvitys antaa aineksia PT-toiminnan arviointiin. Kandidaatin tutkintoon sisältyy terveyden edistämisen opintoja ja urheiluravitsemuksen perusopinnot. Lisäksi liikuntalääketieteen erikoislääkärien koulutus on oppiaineen vastuulla. Vuonna 2020 opintoja on mahdollista suorittaa yhdessätoista oppilaitoksessa. Lue selvitys: www.lts.fi/ tutkittuasovellettua/tutkittua/pttoiminta. Nopeasti kasvavasta alasta on aiemmin ollut heikosti saatavilla luotettavaa tietoa. Tutkinto-opiskelijaksi voi hakeutua myös suoraan ylioppilastodistuksella. He voivat painottaa sivuaineopinnoissaan työllistymistään ja asiantuntijaksi kasvamistaan tukevia aineita. Tiedontarve on todellinen, sillä ala kuuluu todennäköisesti tulevaisuuden kasvualoihin niin liikuntapalveluissa kuin laajemminkin palvelualalla. Opintoihin hakeutuu erityisesti terveysalan asiantuntijoita ja liikunnasta kiinnostuneita. Selvitys personal trainer -alasta Suomessa on ensimmäinen kokonaisnäkemys PT-alasta niin koulutuksen kuin palvelutarjonnan ja sen laadunvarmistuksenkin näkökulmasta. Ne on integroitu siten, että ne tukevat varsinaisia terveysliikunnan opintoja. https://www3.uef.fi/fi/web/ aducate/liikuntalaaketiedeyhteistyooppi laitokselle Personal trainer -ohjaajan palkkaaminen voi tuntua hyvältä ajatukselta, kun pohdimme elämäntaparemonttia tai kuntokuurin aloittamista. Erikoislääkärikoulutus on uudistumassa ja samalla yliopiston rooli on voimistunut. Aineopinnoissa syvennytään tarkemmin eri sairauksiin ja niiden hoitoa ja ennaltaehkäisyä koskeviin liikuntasuosituksiin. Terveysliikunnan avoimen yliopiston opinnot aloittaa vuosittain noin 200 opiskelijaa. Liikuntalääketieteen oppiaineeseen kuuluu terveysliikunnan maisterikoulutuksen lisäksi myös alan erikoislääkärikoulutus. Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa terveysliikunnan perusja aineopinnot toteutetaan pääosin verkko-opintoina. Vuonna 2020 hakijoita oli 611. PT-ala lähti nousuun 2010-luvulla, kun yhä useammat ihmiset innostuivat henkilökohtaisesta liikunnanohjauksesta. Liikuntalääketieteen erikoislääkärikou lutus Suomessa https://www.liikuntalaake tiede.fi/fi/koulutus/erikoislaakarikoulutus/ Terveysliikunnan perusopinnot ItäSuomen yliopistossa. Perusopinnot keskittyvät erityisesti liikunnan fysiologisiin ja terveysvaikutuksiin. Uudistuksen yhteydessä myös liikuntalääketieteen opinnot muutettiin terveysliikunnan opinnoiksi. Niistä muodostettiin Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelma, joka koostuu terveyden edistämisen kandidaattiohjelmasta ja suuntautumisvaihtoehdon mukaisista maisteriopinnoista. Terveysliikunnan opintoja järjestetään myös useissa Itä-Suomen yliopiston yhteistyöoppilaitoksissa ympäri Suomen
Kyselyyn voit vastata LTS:n verkkosivuilla. A J A S S A Kerro mielipiteesi lehdestämme Liikunta & Tiede on ilmestynyt vuoden 2020 uudessa kuosissa. Kysely: https://link.webropolsurveys. Yksi esimerkki on kävelyn tai pyöräilyn kulkumuoto-osuus. Arvomme kaikkien vastaajien kesken kolme LTS-tuoteja kirjapakettia. OKM on pitänyt yhdistymisaietta hyvänä. Strategiset mittarit kuvaavat helsinkiläisten todellista liikkumisen ja paikallaanolon määrää, lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn tilaa ja vapaa-ajan liikunnan suosiota. TtM Maarit Karhulan fysioterapian väitöstutkimuksen mukaan MS-tautia sairastavan oma kokemus arjen osallistumisen haasteista ei usein vastaa sairauden vaikeusastetta. Liikkumisohjelmassa on kolmenlaisia mittareita. Lopputulostavoitteen selvyyteen joukkueen sisällä vaikuttivat kokemus ryhmän tiiviydestä sekä pelaajien aiem mat menestyskokemukset. Väi töskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/ handle/123456789/72067. Jyväskylä kaupunki tukee JAMK:n ja Likesin yhdistymistä. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Toiminnalliset mittarit kertovat toimenpiteen etenemisestä, kuten tieto kaupunkipyörien tai kotihoidossa käyttöönotettujen liikkumissopimusten määrästä. Jyväskylä on JAMK:n pääomistaja ja toinen Likes-säätiön perustajista. Liikkumisvahti liittyy Helsingin kaupungin vuonna 2018 käynnistämään liikkumisohjelmaan. Taktiset mittarit kuvaavat ilmiöitä, joihin kaupunki pyrkii toimillaan vaikuttamaan. Likesin tiedote yhdistymisestä. Osallistumiseen vaikuttavat henkilön omat kokemukset sairauden vaikutuksista ja elämänlaadusta. Vastaa lukijakyselyymme ja lausu, missä olemme onnistuneet, ja missä olisi kehittämistä. Lisäksi Liikkumisvahti esittelee toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin kehitetyt mittarit. Väitöstutkimuksessa havaittiin, että MS-tautia sairastavan arjen toimintaan osallistumista on mahdollista edistää yksilöllisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin perustuvalla monialaisella, pitkäkestoisella ryhmäkuntoutuksella. Kim Forsblomin väitöskirja ”Kilpailu kauden aikaiset kollektiiviset tavoit teet ja tavoitteenasettelu naisten SM ta son palloilujoukkueissa” tarkastettiin 16.10.2020 Jyväskylän yliopistossa. Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71836. Seuranta-alustalta löytyvät kaupungin liikkumista lisäävät teot. com/S/99D3BB773973CC62 Likes sulautumassa Jyväskylän ammattikorkeakouluun Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (Likes) tekivät lokakuussa 2020 aiesopimuksen yhdistymisestä. 8 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 V ä i t ö s u u t i s e t Urheilujoukkueiden pelaajilla ristiriitaisia käsityksiä joukkueen tavoitteesta Yhteiset tavoitteet saatetaan ymmärtää urheilujoukkueessa eri tavoin, selviää KM Kim Forsblomin liikuntapsykolo gian väitöstutkimuksesta. Maarit Karhulan väitöskirja ”Participation of people with multiple sclerosis in every day life” tarkastettiin 9.10.2020 Jyväskylän yliopistossa. Liikkumisvahdissa voi tutustua 57 käynnissä olevaan tai jo toteutettuun toimenpiteeseen ja kaupunkilaisten liikkumisesta kerättyyn tietoon. https://www.likes.fi/tiedotteet/jamkja likesovatallekirjoittaneetaiesopimuksen yhdistymisesta/ Helsinki otti käyttöön Liikkumisvahdin Helsingin kaupunki otti lokakuun lopussa 2020 käyttöön Liikkumisvahdin, joka seuraa kaupungin liikkumisohjelman toteutumista. Opetusja kulttuuriministeriö (OKM) on molempien aiesopimuksen solmijoiden päärahoittaja. Likesin toiminta ja henkilöstö siirtyvät yhdistymisen toteutuessa JAMK:n yhteyteen 1.1.2022 mennessä. liikkumisvahti.hel.fi/. Ryhmäkuntoutus edistää MS-tautia sairastavien aktiivisuutta Multippeliskleroosi (MS) on etenevä ja ennustamaton sairaus, joka rajoittaa jokapäiväiseen elämään osallistumista ja liikkumista. Forsblomin mukaan noin joka toisessa joukkueessa vallitsi pelaajien kesken ristiriitainen käsitys siitä, millaista sijoitusta joukkue tavoitteli. Forsblom tarkasteli naisten Suomen mestaruus -tasolla pelaavien jääkiekko-, ringetteja salibandyjoukkueiden kollektiivisia tavoitteita ja tavoitteenasettelua. Säätiön tarkoituksena on liikunnan ja terveyden edistäminen ja niiden tutkimuksen tukeminen
Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71384. Monipuolisella liikunnalla voi saavuttaa enemmän terveyshyötyjä yhteen liikuntalajiin verrattuna. Leikkauksen jälkeen selän itsehoito on tärkeää. Myöhäisessä keski-iässä entisten huippu-urheilijoiden alkoholinkulutus on kuitenkin suurempaa. Väi töskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/ handle/123456789/70977. Tampereen yliopistollisen sairaalan, Keski-Suomen keskussairaalan ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan yhteistyöprojektina toteutetussa TtM Outi Ilveksen fysiotera pian väitöstutkimuksessa havaittiin, että räätälöity kuntoutus, vartalon lihasten harjoittaminen ja riittävä määrä A J A S S A kuntoliikuntaa tukevat toipumista. Väitöstutkimuksessa myös selvisi, että pitkäaikainen säännöllinen liikuntaharjoittelu vähentää merkittävästi kaatumisriskiä. Etenkin loukkaantumiseen päättynyt ura kohottaa riskiä käyttää liikaa alkoholia. Vaikka nuorten urheilijoiden selkäkivut ovat yleisiä vaikuttaa siltä, etteivät salibandy ja koripallo merkittävästi altista nuoria selkäkivuille. helsinki.fi/handle/10138/318146.. Väi töskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/ handle/123456789/71370. Toistuva, yksipuolinen harjoittelu on riski urheilijoiden loukkaantumisille, rasitusvammoille, loppuun palamiselle ja liikunnan lopettamiselle. Tutkimustulokset osoittivat, että kuntoutuksessa ikääntyneiden aikuisten toimijuutta määrittävät ajallisuus ja elämänkulku sekä vertaiskuntoutujat ja työntekijöiden puhetavat. Huippu-urheilutaustasta on myös hyötyä. Väitöskir jan verkkoversio: https://helda.helsinki.fi/ handle/10138/313097. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 9 Tekonivelleikkauksen hoitoketjussa tunnistettiin uusia riskitekijöitä Heikentynyt kävelykyky ennen tekonivelleikkausta ennustaa LK Sami Sakun väitöstutkimuksen mukaan kotiutumisen viivästymistä. Kuntoutuksen tulisi olla räätälöityä selkäleikkauksen jälkeen Pitkittynyt selkäkipu heikentää selkälihaksia, eivätkä ne välttämättä palaudu riittävästi leikkauksen jälkeen. Uusia suosituksia ikääntyneiden aikuisten kuntoutukseen KM, THM Aila Pikkarainen tarkasteli väitöstutkimuksessaan ikääntyneiden aikuisten toimijuutta ryhmäkuntoutuksessa. Onnistunut kuntoutus syntyy ikääntyneen toimijan ja kuntoutuskontekstin vastavuoroisena oppimisja muutosprosessina. Sami Sakun lääketieteen väitöskirja ”Devia tions in Fast Track Total Joint Arthroplasty” (Poikkeamat (polven ja lonkan) tekonivel kirurgian hoitoprosessissa) tarkastettiin 25.9.2020 Helsingin yliopistossa. Lisäksi tutkimuskohteena olivat harjoituksista ja peleistä poissaoloja aiheuttaneiden selkäkipujen yleisyys ja riskitekijät nuorilla koripallon ja salibandyn pelaajilla. HannaMaria Roitton väitöskirja ”Relation ship of neuropsychiatric symptoms with falls, psychotropic drug use and quality of life among people with dementia” tarkas tettiin 28.8.2020 Helsingin yliopistossa. Selkäkivut häiritsevät nuorten urheilun harrastamista Nuorten selkäkivut ovat yleisiä riippumatta siitä osallistuvatko he urheiluseuratoimintaan vai eivät. Tutkimuksen mukaan kotiuttamista viivästyttävät yleisimmin kipu ja hidas mobilisaatio, jolloin potilaalla on ongelmia liikkumisessa. Entiset huippu-urheilijat elävät 2–3 vuotta pidempään ja arvioivat myöhemmällä iällä terveytensä paremmaksi, harrastavat enemmän liikuntaa ja tupakoivat vähemmän kuin muut ikätoverinsa. Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71526. A ran domized controlled trial.” tarkastettiin 4.9.2020 Jyväskylän yliopistossa. Usean lajin harrastaminen voi tukea liikunta-aktiivisuutta LL Sara Kaartinen tutki lääketieteen väitöskirjassaan liikunnan monipuolisuuden hyötyjä. Väi töskirjan verkkoversio: https://helda.helsin ki.fi/handle/10138/318135. Sara Kaartisen väitöskirja ”Diversity of sport activities, leisuretime physical acti vity, and spinal pain: A Finnish Twin Study” tarkastettiin 28.8.2020 Helsingin yliopistos sa. Tämä selviää fysioterapeutti, TtM Marleena Rossin väitöstutkimuksesta, jossa hän tarkasteli selkäkipujen yleisyyttä urheiluseuratoimintaan osallistuvilla ja siihen osallistumattomilla nuorilla. Väitöskirjan verkkoversio: https://helda. Neuropsykiatriset oireet nostavat muistisairaiden kaatumisriskiä Muistisairaiden kaatumiset lisääntyvät LL Hanna-Maria Roitton lääketieteen väitöstutkimuksen mukaan merkitsevästi, jos muistisairaalla on vaikeita neuropsykiatrisia oireita. Titta Kontron väitöskirja ”Relationships between Physical Activity, Smoking, Alcohol Use, and Health among Finnish Male Former Elite Athletes” tarkastet tiin 4.9.2020 Jyväskylän yliopistossa. Loukkaantumiseen päättynyt urheilu-ura lisää riskiä alkoholin liikakäyttöön TM Titta Kontron liikuntalääketieteen väitöstutkimuksen mukaan loukkaantumiseen päättynyt urheilu-ura lisää miesurheilijoiden alkoholin liikakäytön riskiä. Polven virheasento ja liikerajoitus taas altistivat sille, että potilas joutuu herkemmin uudelleen hoitoon. Aila Pikkaraisen väitöskirja ”Ikääntynei den aikuisten toimijuus kuntoutuksessa” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 18.9.2020. Väitöstutkimuksen mukaan monipuolisella liikunnalla ja etenkin kestävyyslajien harrastamisella voi olla yhteys myös vähäisempiin alaselkäkipuihin. Kahdeksan prosenttia tutkimuksen potilaista oli leikkauksen jälkeen uudelleen hoidettavana osastolla. Etenkin aistiharhat, harhaluulot, levottomuus ja ärtyneisyys ovat yhteydessä suurempaan kaatumisriskiin. Silloin kuntoutuksen kohteena on ihminen, ei diagnoosi tai ikä. Marleena Rossin väitöskirja ”Back Pain in Youth – Occurrence and Risk Factors” takastettiin Jyväskylän yliopistossa 11.9.2020. Leikkaukseen tulevilla potilailla fyysinen aktiivisuus vaikuttaa olevan vähäistä. Outi Ilveksen väitöskirja ”Effectiveness of progressive, therapeutic homeexer cise after lumbar fusion surgery
Vuorovaikutus koiran kanssa saa elimistössä aikaan fysiologisia hormonimuutoksia, jotka vaikuttavat käyttäytymiseen ja tunne-elämään. Koira tarjoaa mukavaa seuraa, läheisyyttä ja jopa turvaa illan ja yön tummina hetkinä. Reaktio on selvä, kun se kuulee sanat ulos, auto, kuka tulee tai kiitos. Ihan selvästi se toivottaa minulle hyvää huomenta. Kuva: Mari Alapappila. Koira on mainiota juttuseuraa. Koiran läsnäolo tuo ajatukset tähän hetkeen. Kyllä se kertoo myös olevansa alla päin. Avaan silmäni. Koiran kanssa tulee juteltua arjen askareiden parissa ja onkin mielenkiintoista odottaa, milloin se sanoo ensimmäisen sanansa. Lenkillä koira antaa ripeyttä askeliin jopa hengästymiseen asti ja toisaalta pysähdyttää juttelemaan koiran omistajien tai ihailijoiden kanssa. Se kertoo, milloin haluaa ruokaa, milloin lähteä ulos tai onko vastaa tulossa muita ihmisiä kävelylenkin aikana. Kerran koiran lainannut tekeekin saman usein uudelleen. Kello on seitsemän aamulla. Laina-ajan voi määrittää itselleen sopivaksi. Lainakoirat voivat luoda monia ihania hetkiä ja suoda hyviä vaikutuksia. Koira tuo elämään monenlaisia hyviä asioita. Ääni lähestyy minua. Se osoittaa ihailevansa ja luottavansa ihmiseen täysin kellahtaessaan selälleen vatsarapsutuksia varten. Se ei sano vastaan ja kuuntelee tarkasti kallistaen päätään puolelta toiselle. Ei ihme, että viime aikoina yhä useampi on hankkinut perheeseensä koiran. Myös koirien tarkkailu ja koirakuvien sekä -videoiden katselu saattaa helpottaa stressin aiheuttamia fyysisiä oireita. Usein kuulee puhuttavan koiran omistajasta Napen ”äitinä” ja Nellin ”isänä”. Kun se tulee luokse häntää heiluttaen, kiehnää ympärillä ja lopulta istuutuu jalkojen juureen rapsutettavaksi, on helppo unohtaa kiire. Se antaa mallin siitä, kuinka voi ilmaista tunteita. Lisämunuaisen kuori tuottaa kortisolia, joka on koholla psyykkisen kuormituksen ja stressin aikana. Koirakin nauttii kaksijalkaisesta seurasta, joka osaa olla ihmisiksi. Huippuhetkinä se hyppää kainaloon nukkumaan ja tasaisen hiljaisella hengityksellään auttaa nukahtamaan. Yhteiselosta on fysiologista ja psyykkistä hyötyä ihmiselle. 1 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 P O L T T O P I S T E E S S Ä IHMISEN PARAS YSTÄVÄ Koira on kulkenut ihmisen rinnalla vuosi tuhansia. Kuulen vikkelien tassujen kipityksen. Jo viiden minuutin yhdessäolo laskee verenpainetta ja stressihormonitasoa sekä ihmisellä että koiralla. ANNUKKA ALAPAPPILA liikunta-asiantuntija Sydänliitto annukka.alapappila@sydanliitto.fi Parhaimmillaan koira tuo elämään hyvää mieltä, stressin hallintaa, hetkessä elämistä, liikunnan terveysvaikutuksia ja uusia tuttavuuksia – jopa uusia ystäviä. Ainakin sillä on oma kielensä. Meidän ihmisten ajatukset harhailevat usein jossain; menneessä, tulevassa tai somessa. Onneksi harvemmin. Ei hätää, vaikka perheessä ei olisikaan omaa koiraa. Huolet loittonevat, kun koira valloittaa sydämen ja mielen. Varsinaista intervallia. On aika nousta ja aloittaa päivä yhdessä koiran kanssa. Parhaimmillaan koira tuo elämään hyvää mieltä, stressin hallintaa, hetkessä elämistä, liikunnan terveysvaikutuksia ja uusia tuttavuuksia – jopa uusia ystäviä. Väsyneenä ja kiireisenä on helppo huomata koiran rauhoittavan oloa. Lainakoira innostaa monet hankkimaan koiran omaan perheeseen ja kenties lainaamaan sitä taas eteenpäin. Varsin moni harrastaa koiran lainaamista sukulaiselta tai naapurilta. Koiratuttujen kanssa onkin mukava jatkaa yhdessä matkaa ja päivittää kuulumiset koirien touhutessa keskenään. Se ymmärtää sanoja tai ehkä ainakin äänenpainoja. Siinä meneekin muutama minuutti huomaamatta. Koiran kanssa on helppo kerätä askelia ja saada uusia tuttavuuksia. Terapiakoira alentaa tutkitusti kortisolitasoa syljessä ja veressä merkittävästi, eikä vuorovaikutuksen tarvitse kestää pitkään. Näen heiluvan hännän ja nauravan suun. Varsinaista Mindfulnessiä. Olo on rennon onnellinen ainakin siinä hetkessä
L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 1 Jalkapalloprofessori tavoittelee hyviä avauksia Jalkapallon työelämäprofessori Mihály ”Misi” Szeróvay kokee olevansa sillanrakentaja tutkimuksen ja käytännön välillä. Kuva: Petteri Kivimäki / Jyväskylän yliopisto. Szeróvay muistuttaa, että vaikka jalkapallo on kansainvälinen kieli, niin sen murteet ovat hyvin erilaisia
Szeróvay haluaa koordinoida töitä, jotta niistä olisi hyötyä sekä opiskelijoille että Palloliitolle ja seuroille. Ymmärrän sitä kieltä ja logiikkaa, miten ihmiset toimivat ja ajattelevat jalkapallossa. Suomessa asunut unkarilaispelaaja tarjosi Szeróvaylle 15 000 euroa, mikäli hän olisi järjestänyt kauden päätösottelussa joukkueelleen tappion Tampere Unitedille. Kokemusta kentältä ja sen laidalta Szeróvayn jalkapallotausta on monipuolinen. Opetus ja koulutus sekä niiden kehittäminen ovat Szeróvayn mukaan tärkeä osa jalkapalloprofessorin työtä. Hän vertailee väitöskirjassaan "Global and local interactions in football: Comparing the development paths of Finland and Hungary" suomalaisen ja unkarilaisen jalkapallon kehityslinjoja. Vuonna 2007 hän edusti espanjalaista Atletico Vallbonensea. – Oma pelaajatausta auttaa. Ja maastohiihtokin sujuu. Valmentajakoulutus perustuu tutkittuun tietoon. Yhdeksänvuotiaana ”Misi” aloitti säännöllisen harjoittelun suurseura Ferenc városissa, minkä lisäksi hän harrasti eri lajeja ja liikkui muutenkin monipuolisesti. Szeróvay on aloittanut työnsä työelämäprofessorina kartoittamalla toimijakenttää. Oman lisänsä jalkapallotietouteen tuo jalkapalloprofessorin pelipaikka maalivahtina. Miten opiskeltuja asioita pystyy hyödyntämään ja soveltamaan omassa ympäristössä, joukkueessa ja seurassa?. Hän mainitsee esimerkkinä Hannu Tihisen kautta saadun yhteyden Belgian jalkapalloliittoon. Szeróvay mainitsee esimerkkinä Palloliiton ja liikuntatieteellisen tiedekunnan taitokäsite-työryhmän. Hän pitää tärkeänä niin tutkimuskuin kokemustietoa – Minusta molemmat ovat tärkeitä. Häntä kiinnostavat myös kansainväliset tutkimushankkeet. Isä vei pojan asvalttikentälle, jolla poika kävi myös omatoimisesti. Szeróvay pelasi maalivahtina Unkarissa kasvattajaseuransa jälkeen puoliammattilaisena Erzsébet SMTK:ssa ja BKV El?ressa. Hänestä tuli kaudella 2008 yksi Veikkausliigaan nousseen JJK:n runkopelaajista. ”Misi” ei enää pelaa itse jalkapalloa, vaikka mieli tekisi veräjän suulle. Hän tekee tiivistä yhteistyötä Palloliiton tutkimusja kehityspäällikön Ville-Pekka Inkilän kanssa. Häneltä vaaditaan itsenäisyyttä toimiessaan joukkueessa. Tehtävänä on tiedon ja tietouden jakaminen (knowlegde sharing). 1 2 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 Unkarilaissyntyinen Mihály ”Misi” Szeróvay (38) aloitti Jyväskylän yliopiston ja Suomen Palloliiton yhteisenä työelämäprofessorina syyskuun alussa. Keväälle 2021 hän valmistelee liikuntatieteelliseen tiedekuntaan englanninkielistä opintojaksoa, joka valottaa eri tapoja tutkia jalkapalloa. Szeróvay tuli Suomeen syksyllä 2007 opiskelemaan. Suomalainen jalkapallovalmentajakoulutus perustuu Szeróvayn mukaan jo nykyisellään tutkittuun tietoon. nehtii maalivahdin olevan joukkueen sisällä yksilöurheilija. Isoihin otsikoihin Szeróvay nousi Suomessa, kun hän kertoi syksyllä 2009 kieltäytyneensä lahjontayrityksestä. Szeróvay näkee oman roolinsa mahdollistajana ja sillanrakentajana. Hän on aktiiviliikkuja, jonka harrastusvalikoimaan kuuluvat polkujuoksu, uinti, jooga ja boulderointi. Kokemustieto auttaa siinä, että valmentaja pystyy reflektoimaan ja kehittymään. Hän on pelannut itse, valmentanut, toiminut luottamustehtävissä ja tutkinut jalkapalloa. Jalkapallon työelämäprofessori on selvästi rakastunut lajiinsa. Jalkapalloon liittyviä opinnäytetöitä on tehty viime aikoina varsin paljon. Jalkapalloprofessorin toimintakenttä ulottuu eri maiden yliopistoista ja tutkimuslaitoksista suomalaisiin seuroihin. Pystyn hahmottamaan, miten jalkapallossa toimivat ihmiset kokevat eri tilanteet. Palloilu-ura alkoi budapestiläisessä lähiössä 1980-luvulla. Vuonna 2018 Szeróvay väitteli liikuntatieteiden tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa. Szeróvay toimi vuosina 2018–2020 southamptonilaisessa Solent-yliopistossa jalkapallotieteiden yliopistonlehtorina. Szeróvay luonMikä mies. Kehittämistyötä tarvitaan kuitenkin koko ajan. Szeróvayn silmät syttyvät oman jalkapalloharrastuksen alkua muistellessa. Hänen tehtävänään on edistää koko jalkapallon lajiperheen tutkimustoimintaa ja tiedon soveltamista käytäntöön. Tärkeä rooli on myös yhteistyöllä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kanssa. Vammat estävät kentille menon. – Ehkä se auttaa järjestämään tehtäviä ja asioita suunnitelmallisesti, pohtii Szeróvay. Suomalaisen liikuntakulttuurin tuntemusta on kertynyt seuratoiminnassa JJK:ssa ja Palokan Riennossa. Belgiassa samantyyppistä työtä kuin Szeróvay tekee liiton palkkaama työntekijä
Toiminta on ammattimaistunut: seuroissa on yhä enemmän päätoimisia toiminnanjohtajia, valmennuspäälliköitä ja valmentajia. Päätoimisten valmentajien määrä on lisääntynyt, sivutoimisiakin on aikaisempaa enemmän, mutta suurin osa toimii vapaaehtoispohjalta. Suomessa on menty eteenpäin Jalkapalloprofessori korostaa kontekstin ymmärtämisen olevan tärkeää niin lajin sisällä kuin kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön kannalta. Szeróvay on seurannut suomalaista jalkapalloa liki 15 vuotta. Hän näkee, että pelianalyysi on kehittynyt paljon. Eri ryhmien taustat ja osaamistaso on otettava huomioon valmentajakoulutuksessa. Seurojen toiminta on Szeróvayn mukaan ammattimaistunut Suomessa viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 3 Suomessa on lähtökohdiltaan hyvin erityyppisiä valmentajia, joiden tarpeet ja tavoitteet on tunnistettava. Kuva: Petteri Kivimäki / Jyväskylän yliopisto. Taktinen osaaminen ja myös fyysinen puoli ovat menneet eteenpäin. Suomessa on lähtökohdiltaan hyvin erityyppisiä valmentajia, joiden tarpeet ja tavoitteet on tunnistettava
Häntä voi myös pitää urheilutermein ”ulkomaalaisvahvistuksena”: suomalaisen jalkapallon tarkastelu tuorein silmin voi tuoda uutta lajin ja koko suomalaisen urheilun kehittämiseen. Suuntaus on ollut kaikkialla Suomessa sama: maassa on jo liki sata jalkapallohallia. Aiheesta käydyn keskustelun perusteella voi sanoa, että yhtenä pääoletuksena työelämäprofessorin työssä on taito edistää käytännön osaamisen ja tutkitun tiedon yhdistämistä. Konteksti on kuitenkin aina pidettävä mielessä. Oma lukunsa on Englanti, jonka ilmapiiriä hän aisti Southamptonissa Solent yliopistossa 2,5 vuotta. Ylipainehalli on parantanut talviharjoittelumahdollisuuksia. Southampton FC pelaa valioliigassa, mitä ei voinut olla kaupungissa huomaamatta. Myös sen voimavarat riittävät muutosten toteuttamiseen. Szeróvay ottaa esimerkiksi Jyväskylän, jonne on rakennettu useita tekonurmikenttiä. – Kotimaahani Unkariin verrattuna tyttöjen ja naisten jalkapallon asema on Suomessa paljon parempi. Englanniksi työelämäprofessorista on käytetty muuan muassa nimikettä professor of practice. 1 4 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 Lajin olosuhteet ovat viime aikoina parantuneet paljon. Jalkapallotutkijan näkökulmasta vahva asema tuntuu hyvältä. – Pelipäivinä näkyy sekä kotijoukkueen että vierasjoukkueen pelipaitoja kaduilla. Harjulle valmistui lämmitettävä nurmi sekä iltapelit mahdollistava valaistus. Pidän tärkeänä, että naisten ja tyttöjen jalkapallo näkyy erityisenä painopistealueena Palloliiton uudessa strategiassa. Lajin yliopistollinen koulutus ja tutkimus on vahvaa. Tiukasti ottaen jalkapalloprofessoristakin puhuminen on harhaanjohtavaa. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta kumppaneineen tarjoaa tarvittavan tietopohjan. Palloliitto on uudistanut valmentajakoulutustaan viime vuosina. Szerovay korostaa, että eri maiden jalkapallokulttuureja voi ja kannattaa vertailla. Jalkapallossa työelämäprofessorin toiminnalla on hyvä pohja. JOUKO KOKKONEN Kuva: Petteri Kivimäki / Jyväskylän yliopisto Kommentti: Misillä hyvät lähdöt tehtävään Työelämäprofessori-nimikkeestä on kiistelty. Szeróvaylla on pelaajataustansa ja oppineisuutensa ansiosta hyvä pohja toimia. Yli kymmenessä yliopistossa opiskelijat voivat valita jalkapallo-opinnot. Jalkapallo näkyy mediassa. Laji saa Suomessa enemmän näkyvyyttä ja arvostusta, mikä liittyy naisten yhteiskunnalliseen asemaan. Suomessa on kyseessä yliopistollinen määräaikainen korkean tason opetustehtävä, ei professuuri. Kansainvälinen vertailu avartaa ajattelua Jalkapallo on perinteisesti ollut miehinen laji, mutta etenkin 2000-luvulla naisten ja tyttöjen määrä pelikentillä on lisääntynyt sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tutkimusta tehdään laajasti valmennuksen, yhteiskunnan ja biotieteiden näkökulmista. Jalkapallon asema arjessa on Brittein saarilla vahva. Jalkapallo on pelinä nopealla silmäyksellä kaikkialla samannäköistä, mutta ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa ratkaisevasti jalkapallokulttuurin asemaan ja merkitykseen. Toisaalta Unkarissa jalkapallo on ykköslaji ja sen näkyvyys on suuri. Puolitosissaan voi sanoa Mihály Szeróvayn olevan Suomen johtava akateeminen jalkapalloasiantuntija. JOUKO KOKKONEN
Liikunnan merkitystä yhteiskunnan kasvavan monimutkaisuuden ja epävarmuuden hallitsemisessa tulee kirkastaa – pandemian muuttamaa maailmaa rakennetaan jo. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 5 Koronapandemia ja väestön liikunta LIIKUNNAN ASEMAA KRIISIEN LIEVITTÄJÄNÄ VAHVISTETTAVA Koronapandemian vaikutukset liikuntaan vaihtelevat väestöryhmän mukaan. Kuva: Antero Aaltonen
Osa työntekijöistä korvasi puuttuvaa työmatkaliikuntaa muulla liikunnalla. Yli puolella vähiten liikkuvista (25 %) aktiivisuus väheni pandemian aikana. Kahdella viidestä 60-vuotiaasta liikunnan harrastaminen väheni poikkeustilan aikana. Pandemian aikana 11 prosenttia 16–20-vuotiaista (n = 3 328) liikkui vähintään tunnin päivässä (Kokko, S. Yleisintä oli lähellä ja yksin tai pienessä ryhmässä toteutettava liikunta, kuten lenkkeily, lihaskuntoharjoittelu ja kehonhuolto. Aktiivisimmista (11 %) nuorista 84 prosenttia liikkui saman verran tai enemmän kuin ennen pandemiaa. Artikkeli perustuu valtion liikuntaneuvoston julkaisemaan raporttiin Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan (Kantomaa 2020). Yli 70-vuotiaita kehotettiin pysymään karanteenia vastaavissa oloissa. Iäkkäiden (70–85-vuotiaiden, n = 276) liikunta väheni kuitenkin poikkeustilan aikana ennakoitua vähemmän (Sipilä ym. Liikunta lisääntyi etenkin naisilla – suurin osa miehistä ei muuttanut liikkumistaan. Ihmisiä kehotettiin pysymään poissa väkijoukoista, välttämään julkista liikennettä ja matkustamaan vain tarpeellisista syistä. 2020). 2020). ym. 2020). ym. Tutkittavista 70 prosenttia koki tukija liikuntaelimistön oireita etätyöhön siirtymisen jälkeen. Työtilanne, koulutus ja terveyskäyttäytyminen (tupakointi ja alkoholinkäyttö) eivät olleet yhteydessä muutokseen liikunnan harrastamisessa. Kouluissa siirryttiin etäopetukseen. Liikunnan muodot kuitenkin vaihtuivat: kävely ja ulkoilu lisääntyivät, ryhmäliikunta ja kuntosaliharjoittelu vähenivät. 2020). Ero oli jopa kymmeniä prosentteja. Lähes joka toinen il. Julkiset tilat ja ravintolat suljettiin, julkiset kokoontumiset rajoitettiin kymmeneen henkilöön. Liikkuminen vähentyi lähes puolella naisista, mutta vain 25 prosentilla miehistä. Vapaa-ajan liikunnassa muutokset olivat sekä myönteisiä että kielteisiä: osalla liikunta lisääntyi, osalla väheni. Munukan ja von Bonsdorffin (2020) tutkimuksessa (n = 412) Jyväskylän yliopiston henkilökunnan liikuntakertojen määrä lisääntyi pandemian aikana. On todennäköistä, että rajoitukset heijastuivat myös väestön liikuntaan: ihmisten välistä kanssakäymistä ja liikkumista rajoitettiin, työja koulumatkaliikunta väheni tai loppui kokonaan, ohjattuja harrastustoimintoja peruttiin ja liikuntapaikkoja suljettiin. 2020). Ennen poikkeustilaa paljon liikkuneet olivat aktiivisimpia myös poikkeustilan aikana. Tarkastelen tässä artikkelissa koronapandemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien vaikutuksia väestön liikuntaan Suomessa keväällä ja kesällä 2020. ym. Pandemia lisäsi liikkumisen polarisaatiota, eli nuorten jakautumista liikunnallisesti aktiivisiin ja vähän liikkuviin. Toimintarajoitteita kokevilla nuorilla liikkuminen vähentyi muita yleisemmin. Iäkkäät Suurin osa (60 %) noin 60-vuotiaista tutkittavista (n = 130) ylläpiti tai lisäsi liikuntaa poikkeustilan aikana (Kokko, K. Pandemian rajaamassa elämänpiirissä liikunnallisesti aktiiviset nuoret kokivat liikunnan merkityksellisempänä kuin vähemmän liikkuvat nuoret (Kokko, S. Vapaa-ajan liikunnan määrä ei muuttunut 50-vuotiailla naisilla (n = 358) poikkeustilan aikana (Laakkonen & Hakamäki 2020). Muita esteitä olivat liikuntapaikkojen sulkeminen, kotiolojen soveltumattomuus mieleisen liikuntamuodon harrastamiseen sekä seurojen harjoitusten loppuminen. Kouluikäisten liikkumisen vähenemistä selittääkin erityisesti koulupäivän aikaisen liikunnan väheneminen tai loppuminen kokonaan. 1 6 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 Keväällä 2020 Suomessa otettiin käyttöön suosituksia ja lainsäädäntöön perustuvia rajoituksia, joiden tarkoituksena oli turvata väestön terveys ja hidastaa koronaviruksen leviämistä. Liikunnan vähentymisellä voi olla merkittäviä terveysvaikutuksia koronapandemian kaltaisissa kriiseissä. Suurimmat muutokset – sekä liikunnan vähenemisessä että lisääntymisessä – havaittiin nuoremmassa ikäryhmässä (18–49 v.), jossa liikutaan normaalioloissa vanhempaa (50–69 v.) ikäryhmää enemmän. 2020). 2020). Vastaavasti aikaisemmin vähän liikkuneet liikkuivat vähiten myös poikkeusoloissa. Työikäiset Työikäisten (n = 2 560) työmatkaliikunta väheni pandemian aikana (Jousilahti ym. Lapset ja nuoret Kouluikäisten (n = 255) liikkuminen väheni keväällä 2020 merkittävästi verrattuna kevääseen 2018 (Vasankari ym. Aktiiviset nuoret pitivät tärkeinä liikunnan tuomaa hyvää oloa, iloa, fyysisestä kunnosta huolehtimista ja liikunnan terveellisyyttä. Liikunta poikkeustilan aikana erosi jonkin verran työtilanteen mukaan: kodin ulkopuolella työskennelleet naiset liikkuivat vähemmän kuin muut. Työntekijöitä velvoitettiin siirtymään etätyöhön. Tutkimusten tulokset ovat alustavia – lopulliset vaikutukset selviävät mahdollisesti vasta vuosien kuluttua. Kansainvälisen arvion mukaan neljäsosalla miehistä ja kolmasosalla naisista on vähäisen liikunnan vuoksi kohonnut riski perussairauksiin ja stressin aiheuttamaan psyykkiseen oireiluun – he ovat myös alttiita vakavalle koronavirusinfektiolle (Sallis ym. Suurimmillaan erot askelten määrässä olivat koulupäivinä kello 7–14. Rajoitustoimet ja niitä seurannut poikkeustila vaikuttivat merkittävästi ihmisten arkeen, kuten työntekoon, liikkumiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Toisaalta esimerkiksi lapsiperheissä kovatehoisempaa liikuntaa korvattiin kevyellä ulkoilulla lasten kanssa. Liikkumisen merkitys etätyössä tuleekin korostumaan tulevaisuudessa mahdollisten uusien kriisien ja etätyön lisääntymisen vuoksi. Yleisimmiksi liikkumisen esteiksi koettiin etäopiskelusta johtuva koulutehtävien kuormitus. Kaikkein voimakkaimmat koronapandemian rajoitustoimet kohdistuivat 70-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin. Eniten liikkuivat ne, jotka liikkuivat normaalioloissakin eniten. Muutos oli selvintä naisten, nuoremman ikäryhmän (18–49 v.) ja korkeasti koulutettujen kohdalla
Myös suomalaisissa tutkimuksissa koronapandemian vaikutukset liikuntaan vaihtelivat väestöryhmän mukaan (Kantomaa 2020). On myös mahdollista, että koronapandemian kaltaiset krii. 2020. Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Covid-19: risk factors for severe disease and death. moitti harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa. • Lisätä iäkkäiden ihmisten mahdollisuuksia liikkumiseen. 2020). Teoksessa: M. Koronapandemian kaltaiset kriisit voivatkin lisätä sosiaalisia eroja liikunnassa. Kuinka pitkälle tulevaisuuteen vaikutukset heijastuvat, jää nähtäväksi. Siksi on tärkeää huomioida rajoitusten yksilölliset vaikutukset liikuntaan ja tukea liikkumista myös kriisiaikana. Mitä rajoittavammiksi suositukset koettiin, sitä yleisemmin liikunta muuttui – joko lisääntyi tai väheni. Liikunnan etäopetuksessa ja -ohjauksessa tulee huomioida teknologian tarjoamat mahdollisuudet. Jotta tulisimme paremmin toimeen yhteiskunnan kasvavassa monimutkaisuudessa ja epävarmuudessa, tulee meidän: • Asettaa liikunta etusijalle terveyden edistämisessä, etenkin koronapandemian kaltaisissa kriiseissä. 2020). (toim.) 2020. • Ehkäistä liikunnan polarisoitumista kaikissa väestöryhmissä. Liikunnan muodot vaihtuivat sellaisiksi, joita oli mahdollista toteuttaa kotona tai lähellä kotia. Erityisesti hyötyliikunta, kotona tapahtuva liikunta ja kävely lisääntyivät tai pysyivät ennallaan. Polarisaatiota voidaan tarkastella aikaisemman liikunnan lisäksi myös yhteiskunnallisen aseman näkökulmasta. Tämä on huolestuttavaa, koska elinpiirin pienentyminen voi lisätä vakavia toimintarajoitteita. Toisaalta pitkittyneet rajoitustoimet voivat johtaa liikunnan vähentymiseen ja paikallaanolon lisääntymiseen. Toisaalta 37 prosenttia tutkittavista arvioi liikkumisensa vähentyneen. Iäkkäiden elinpiiri supistui poikkeustilan aikana. Puhe pandemian jälkeisestä ajasta luo mielikuvan poikkeusoloista, joiden jälkeen rajoitustoimista voidaan lopullisesti luopua. Liikunnalla voi parhaimmillaan olla merkittäviä terveyshyötyjä koronapandemian kaltaisissa kriiseissä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 7 sit toistuvat tulevaisuudessa ja rajoitustoimet pitkittyvät tai muuttuvat kausittaisiksi (Osterholm & Olshaker 2020). Liikunta suojaa monilta kroonisilta sairauksilta, jotka lisäävät vakavan koronavirusinfektion ja siitä johtuvan kuoleman riskiä (Jordan ym. Jousilahti, P., Borodulin, K., Härkänen, T., Koponen, P., Koskinen, S., Sainio, P. Huomio liikunnan polarisaatiosta pandemian aikana on merkittävä koko väestön kannalta. Kantomaa (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ulkoliikuntapaikkoihin ja luontoliikuntaan. Moni teki pihatöitä, kunnosti kotia tai ulkoili lenkkipolulla. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, 22–26. Iäkkäiden elinpiirin laajuus tulee turvata myös kriisiaikana. & Cheng K.K. • Vahvistaa tieteellistä tutkimusta liikunnan terveyshyötyjen ja yhteiskunnallisen merkityksen kirkastamiseksi koronan muuttamassa maailmassa. Tätä voidaan kutsua koronan muuttamaksi maailmaksi. & Lundqvist, A.-M. MARKO KANTOMAA, FT, dosentti Oulun yliopisto marko.kantomaa@oulu.fi LÄHTEET Jordan, R.E., Adab, P. • Luoda vaihtoehtoisia toimintamalleja koulu-, opiskelijaja työpaikkaliikuntaan. Tietoteknisten laitteiden ja yhteyksien puute voi rajoittaa osallistumista etäohjattuun liikuntaan. Elimistön puolustusjärjestelmä heikkenee ja kroonisten sairauksien ja koronavirusinfektion riski kasvaa erityisesti iäkkäillä ihmisillä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vähän liikkuviin, heikossa yhteiskunnallisessa asemassa oleviin ja toimintarajoitteita kokeviin. • Lisätä ja kehittää liikuntaolosuhteita, jotka mahdollistavat liikunnan harrastamisen kriisiaikana. Monilla, erityisesti pienituloisilla, ei ole kotona tiloja ja välineitä haluamansa liikunnan harrastamiseen. 2020. Liikunta koronan muuttamassa maailmassa Useissa länsimaissa on raportoitu liikkumisen vähentyneen koronapandemian seurauksena, joskin muutoksissa voi olla merkittäviä alueellisia ja väestöryhmäkohtaisia eroja (Tison ym. Kantomaa, M. Liikunta vahvistaa puolustusjärjestelmää, joka suojelee elimistöä viruksilta. Henkinen kuormitus voi lisääntyä kaikilla väestöryhmillä. Tämä on huolestuttavaa, koska elinpiirin pienentymisen tiedetään lisäävän vakavien toimintarajoitteiden mahdollisuutta (Rantanen & Portegijs 2020). Rantasen ja Portegijsin (2020) tutkimuksessa 45 prosentilla 75-, 80ja 85-vuotiaista (n = 813) liikkuminen ei muuttunut poikkeustilan aikana. Liikuntamuodoista eniten vähenivät kuntosaliharjoittelu, ryhmäliikunta ja vesiliikunta. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2. BMJ 368, m1198. On kuitenkin mahdollista, että rajoituksia joudutaan lisäämään, jos viruksen leviäminen kiihtyy. 2014) sekä ehkäisee masennusta ja ahdistusta (Nupponen 2011). Iäkkäiden elinpiiri supistui poikkeustilan aikana. Koronapandemian ja torjuntatoimien vaikutukset aikuisväestön työmatkaja vapaa-ajan liikuntaan. Liikunta parantaa myös rokotusten tehokkuutta (Pascoe ym
Tison, G.H. Loppukeväällä kolisi huippu-urheilussa: Tokion olympialaiset ja paralympialaiset siirtyivät vuodella eteenpäin ja esimerkiksi yleisurheilun Pariisin EM-kisat peruttiin kokonaan. 2020. Kantomaa (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Kantomaa (toim.) Korona pandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin – korona yleisurheilijoiden kokemana. Osterholm, M.T. Masennus ja ahdistuneisuus. Pandemian ensimmäiset kuukaudet rajoituksineen näyttävät vaikuttaneen urheilijoihin sekä kielteisesti että myönteisesti. & Valtonen, M. Kantomaa (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Teoksessa: M. (2020) Worldwide effect of COVID-19 on physical activity: a descriptive study. 2020), valmentajasuhde muuttui ja läheisten ihmisten sairastuminen huolestutti (Kokkonen 2020). Teoksessa: M. Kantomaa (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. & Kwok, N. Chronicle of a pandemic foretold: Learning from the COVID-19 failure – before the next outbreak arrives. The effects of exercise on vaccination responses: a review of chronic and acute exercise interventions in humans. Iäkkäiden henkilöiden liikunta ja siinä havaitut muutokset koronarajoitusten aikana. Foreign Affairs 99 (4), 10–24. Koronan aiheuttamat muutokset 75-, 80ja 85-vuotiaiden liikkumiseen kodin ulkopuolella. Kantomaa (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Koronarajoitukset vaikuttivat rajusti lasten ja nuorten liikkumiseen. Toisaalta pandemiaa ei ollut kokenut lainkaan kuormittavaksi 14 prosenttia yleisurheilijoista. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, 13–16. 2020. Brain, Behavior, and Immunity 39, 33–41. Toisaalta pandemia näytti tuovan mukanaan myös hyvää. Kantomaa (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Fo gelholm, I. & Olshaker, M. Kuormittavimmaksi yleisurheilijat kokivat kilpailujen peruuntumisen ja siirtymisen sekä epätietoisuuden tulevasta. Teoksessa: M. Kantomaa (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. 1 8 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 Kokko, K., Sipilä, S., Saajanaho, M. Koronapandemia näytti myös selkeyttäneen urheilun merkitystä itselle (Kokkonen 2020). & Avram, R. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, 27–29. Urheilijat kuormittuivat erityisesti siksi, että kavereita ei ollut mahdollista tavata, yksin harjoitteleminen ei tuntunut motivoivalta (Ihalainen ym. Tutkimistani 150 yleisurheilijasta neljännes oli kokenut koronapandemian melko tai erittäin kuormittavaksi juhannukseen mennessä. Teoksessa: M. Vasankari (toim.) Terveysliikunta. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, 35–36. Kantomaa (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Koronaviruspandemia urheilijoiden kokemuksena telun seurauksena, yleisesti ottaen urheilijoiden psyykkinen hyvinvointi ei kärsinyt ja infektio-oireet ja loukkaantumiset jopa vähenivät tiukimpien rajoitusten aikana (Ihalainen ym. Totutusta poikkesi myös se, että urheilijat saivat aiempaa vapaammin päättää harjoitteluaikatauluistaan, panostivat mielikuvaharjoitteluun ja hyödynsivät urheilupsykologin etävastaanottoa (Ihalainen ym. Kilpailuja leiritystoiminnan lisäksi korona kuritti urheilijoiden ihmissuhteita. & Salvo, D. Sipilä, S., Tirkkonen, A. & Sievänen, H. 2020. Koronan vaikutukset 50-vuotiaiden naisten liikuntaan. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, 17–20. Teoksessa: M. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, 40–42. Teoksessa: M. Rantanen, T. Teoksessa: M. Teoksessa: M. (Kokkonen 2020) Ihalainen kumppaneineen (2020) osoitti ulkomaan leirien peruuntumisen tuntuneen kansainvälisen tason urheilijoista ongelmalliselta. 2020. & von Bonsdorff, M. & Kuhar, P. 2020). 2020. Annales of Internal Medicine June 29, M20-2665. 2014. Teoksessa: M. & Edwards, K.M. Ylipäätään vammojen kuntouttamiseen oli aiempaa enemmän aikaa (Kokkonen 2020). An international physical activity and public health research agenda to inform coronavirus disease-2019 policies and practices. Teoksessa: M. Kokko, S., Rinta-Antila, K., Villberg, J., Hirvensalo, M., Koski, P. Munukka, M. Pascoe, A.R., Fiatarone Singh, M.A. 2020). 2020. 2020. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, 44–48. ym. & Kekäläinen, T. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, 30–33. Koronan vaikutukset henkilöstön liikuntaharrastuneisuuteen – tapaus Jyväskylän yliopisto. Laakkonen, E. Ylipäätään he käyttivät jonkin fyysisen tai psyykkisen ominaisuuden tai teknisen yksityiskohdan parantamiseen pandemian ensimmäisinä kuukausina aiempaa enemmän aikaa (Kokkonen 2020). Koronaviruspandemian vaikutukset urheilijaan. 2020. 60-vuotiaiden liikunta koronapandemian aikana. 2020. MARJA KOKKONEN, PST Yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta sähköposti: marja.kokkonen@jyu.fi LÄHTEET Ihalainen, J., Lehto, J., Mjøsund, K. Koronaviruspandemian saavutettua Suomen kevättalvella 2020 monet sisäliikuntapaikat sulkivat ovensa ja urheiluseurat joutuivat mukauttamaan toimintaansa rajoitusten pohjalta. Helsinki: Duodecim, 176–184. 2020. Suomalaisnuorten liikkuminen koronapandemian aikana keväällä 2020. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, 37–39. Joukkueiden ja harjoitusryhmien yhteisharjoittelu vaihtui pääsääntöisesti kotioloissa tai ulkona tehtävään omatoimiseen harjoitteluun ja ulkomaan leirityksistä oli luovuttava. Vaikka jotkut saivat rasitusvammoja tai ylikuormittuivat normaalista poikkeavan tai liian nopeasti lisääntyneen harjoit. Kokkonen, M. & Savikangas, T. Kantomaa (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Journal of Sport and Health Science 9, 328–334. & Portegijs, E. 2020. Nupponen, R. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, 49–52. Vuori & T. Vasankari, T., Jussila, A.-M., Husu, P., Tokola, K., Vähä-Ypyä, H., Kokko, S. & Hakamäki, M. 2011. Sallis, J.F., Adlakha, D., Oyeyemi, A
Alaa käsittelevien julkaisuiden mukaan PT-palvelut tulivat SuoKuva: Antero Aaltonen meen 1990-luvulla. PT-palvelujen tarjontaa on Liikunta & Tiede -lehdessä käsitelty aiemmin (Ala-Vähälä 2019), joten keskityn alan koulutukseen. Arvioin määräksi vuonna 2019 noin 2 000. (Ala-Vähälä 2020, Nyman 2013.) Palvelujen käyttö on sittemmin vakiintunut hyväksytyksi osaksi liikunnan harrastamista. Taloustutkimuksen vuonna 2017 tekemän kyselyn mukaan kolmannes 15–79-vuo tiaista suomalaisista oli kiinnostunut alan palveluista (Personal training -katsaus 2018, Alanen 2019, Laakso 2017, Bergström 2011.) Tarjolla yleiskuva koulutuksesta Tekemäni selvitys on katsaus PT-koulutuksen tarjonnasta, koulutussisällöistä ja niitä ohjaavista normeista ja viitekehyksistä sekä laadunvarmistusjärjestelmistä. Ohjauksen tavoitteet vaihtelevat asiakkaan tarpeiden mukaan: päämääränä voivat olla esimerkiksi painonhallinta, terveellisemmät elämäntavat, ruumiillisen ja/tai henkisen toimintakyvyn parantaminen tai liikunnallisempi ulkonäkö. Yhteiskunnan muuttuessa PT-alasta on tullut osa suomalaista palvelutuotantoa ja koulutusjärjestelmää. PT-palvelut ovat viimeisten vuosikymmenten aikana kehittyneet osaksi kaupallisia liikuntapalveluja. Todellinen määrä lienee suurempi, mutta käytössä olevien tilastojen perusteella arviota ei voi tarkentaa. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 9 Personal trainer ei ole enää outo lintu Tavallinen suomalainen ei kuvitellut 30 vuotta sitten käyttävänsä henkilökohtaista liikunta valmentajaa. Kun ne otetaan huomioon, PT-ohjaajien vähimmäismäärä nousee ja on 2 200–2 300. Personal trainer (PT) saattoi vilahtaa valkokankaalla amerikkalaisissa elokuvissa. Aiemman artikkelin tietoa tarkennan PT-ohjaajien vähimmäismäärän osalta. Palvelujen osalta raportissa tarkastellaan volyymia, eli sitä minkä tyyppiset yritykset tarjoavat palveluja, ja miten paljon PT-ala työllistää ihmisiä. Laskelmasta puuttui joukko suuria valtakunnallisia liikuntakeskuksia, jotka työllistävät ohjaajia. (Ks. Kysyntää kuvaa se, että vuonna 2017 kolmannes 15–79-vuotiaista oli kiinnostunut alan tarjoamista palveluista. esim. Lisäksi esittelen suppeasti alan liiketoimintamalleja ja palvelujen sisältöä. Personal trainer -palveluilla (jatkossa PT-palvelut) tarkoitetaan liikunnan harrastajan henkilökohtaista ohjausta ja motivointia. Alanen 2019, Ala-Vähälä 2019b, Ammattina personal trainer 2.0.) PT-ohjauksen päätavoitteena ei ole kilpailumenestys, vaikka asia kas voi osallistua urheilukilpailuihin tai -tapahtumiin. Koska alan koulutuksista valmistuu vuosittain 1 000–1 300 henkilöä, on perusteltua olettaa, että vaihtuvuus alalla on suurta.. Palveluihin sisältyy tyypillisesti liikkujan lähtötilanteen arviointia ja edistymisen seurantaa, harjoitusohjelmien laatimista ja ohjattua harjoittelua sekä ravintoja terveysvalistusta. (Alanen 2019, Bergström 2011, Reponen 2010.) Myös PT-ohjaajien koulutus alkoi 1990-luvun loppupuolella
Koulutuksen volyymi on kuitenkin jälkimmäisellä sektorilla suurempi. Julkisen valvonnan ulkopuolista koulutusta tarjoavat yritykset, mutta myös urheiluopistot, ammattikorkeakoulut ja yliopistot, mutta tässä tapauksessa maksullisen palvelutoiminnan kautta. Suurin osa koulutetuista valmistuu jonkinlaisen laadunvarmistuksen piiristä PT-koulutuksista puolet (18/35) on sitoutunut yhteen tai useampaan kansalliseen tai kansainväliseen laadunvarmistusjärjestelmään. Julkisen valvonnan piiriin kuuluva oppilaitos voi siis tarjota PT-koulutusta sekä osana julkisten valvonnan alaista ammatillisiin tutkintoihin tai korkea-asteen tutkintoihin johtavaa koulutusta. Yhteistä toiminnalle on, että kohteena oleva oppilaitos arvioidaan. 2 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 Suomessa tarjottava ammatillinen koulutus voidaan jakaa julkisen valvonnan alaiseen ja sen ulkopuoliseen koulutukseen. Merkittävä auktorisointeja antava taho on Suomen Kuntoja terveysliikuntayritysten yhdistys SKY ry, joka auktorisoi sekä koulutusyksikköjä että riittäväksi arvioidun koulutuksen ja työkokemuksen omaavia PT-ohjaajia. Ammattikorkeakouluissa on tehty alan luonnetta analysoivia ja liiketoimintaosaamista tukevia opinnäytteitä (esim. Selvityksen toteutus PT-selvitys on tehty kahdessa osassa. Yhteiskuntatieteissä on valmistunut sosiologian pro gradu personal trainerin työstä sosiaalisena ilmiönä (Hirvi 2014). PT-palvelujen selvittämistä ja alan toimijoiden paikantamista varten Liikuntatieteellinen Seura tilasi Suomen Asiakastieto Oy:ltä luettelon yritysrekisteriin ilmoitetuista yrityksistä, jotka toimialaluokkansa perusteella saattoivat tarjota PT-palveluja. Joissakin tapauksissa hyväksyntä oikeuttaa toimijan liittymään julkisesti valvottuun koulutusjärjestelmään. Se jaetaan yleensä ulkoiseen ja sisäiseen laadunvarmistukseen. Julkisesti valvottu koulutus on yleensä maksutonta, poikkeuksina ammattitutkintoihin johtavat opinnot ja kansanopistojen tarjoama koulutus. Sertifikaatin myöntäminen edellyttää henkilökohtaiseen ohjaukseen valmentavien osioiden suorittamista ja sertifiointikokeen läpäisemistä. Opiskelijalla on muiden ehtojen täyttyessä oikeus opintotukeen tai aikuisopintotukeen. Julkisen valvonnan ulkopuolisessa PT-koulutuksessa ulkoisen laadunvarmistuksen keskeisiä prosesseja ovat kouluttajien auktorisoinnit. Selvitystyötä ovat tukeneet PT-alan koulutuksesta ja alan palveluista julkaistut raportit ja opinnäytteet. Kempas 2018, Sipponen 2018, Linden 2017, Kurvinen 2015, Sundström ja Meriheinä 2014, Zeitlin 2014, Nyman 2013, Savolainen 2013). Ulkoinen laadunvarmistus tarkoittaa jonkin ulkopuolisen organisaation toteuttamia arviointeja, akkreditointeja tai auktorisointeja. Hyväksytty arviointi on julkinen tunnustus, jota yksikkö voi käyttää markkinoinnissaan. Julkisesti valvotun koulutuksen tarjoajalla on opetusja kulttuuriministeriön lupa ammatillisen koulutuksen järjestämiseen; koulutuksen sisältö perustuu sitä sääteleviin lakeihin ja asetuksiin, toisen asteen ammatillisen koulutuksen osalta myös opetushallituksen määrittelemiin tutkintojen perusteisiin. PT-koulutuksen tarjoajia on suurin piirtein yhtä paljon sekä julkisen valvonnan piiriin kuuluvassa koulutuksessa että sen ulkopuolella. Sisäinen laadunvarmistus tarkoittaa oppilaitoksen omaa laatutyötä: palautteen keruutta, toimintatapojen määrittämistä ja dokumentointia sekä systemaattista kehittämistä. Paikannetuista yrityksistä poimin noin sadan yrityksen otoksen, josta tein tarkemman analyysi toiminnasta ja palvelujen luonteesta. Lisäksi kolme kansainvälistä organisaatiota auktorisoi suomalaisia kouluttajia tai antaa vastaavia tunnustuksia. Julkisesti valvotussa koulutuksessa ulkoinen laadunarviointi kuuluu koulutuksen arviointikeskukselle (KARVI). PT-koulutuksesta on tehty muutamia opinnäytteitä ja selvityksiä (Alanen 2019, Laakso 2017, Koskinen 2014). Koulutuksen laadunvarmistus tarkoittaa oppilaitoksen toiminnan systemaattista arvioimista ja kehittämistä. Vuonna 2019 toteutin katsauksen alan palveluihin ja vuonna 2020 kohteena oli alan koulutus. Yritysrekisteritietojen perusteella pystyin arvioimaan yritysten määrän sekä sen, miten paljon ne työllistävät PT-ohjaajia. Viime vuosina noin 70–80 prosenttia eri koulutuksista valmistuneista ohjaajista on opiskellut julkisen valvonnan ulkopuolisissa ohjelmissa. Viime vuosina PT-koulutuksen saaneista todennäköisesti yli kaksi kolmasosaa on saanut koulutuksensa ohjelmassa, joka kuuluu jonkin ulkoisen laadunvarmistusjärjestelmän piiriin. Koulutusta käsittelevä osuus perustuu aiempiin tutkimuksiin ja selvityksiin, kouluttajien verkkosivuillaan julkaisemaan informaatioon ja koulutusyksiköille lähetettyyn kyselyyn. Viime vuosina PT-koulutuksen saaneista todennäköisesti yli kaksi kolmasosaa on saanut koulutuksensa ohjelmassa, jolla on ulkoinen laadunvarmistus.. Sen lisäksi Urheiluopistojen yhdistyksellä on oma sertifiointijärjestelmänsä, jossa liikunnanohjaaja voi saada PT-sertifikaatin suoritettuaan liikuntaneuvojan tutkinnon tai liikunnanohjauksen ammattitutkinnon. Miten PT-koulutuksen laatua tarkkaillaan. Lisäksi tein karkean luokittelun alalla toimivista yrityksistä. Näille prosesseille on useita eri nimiä, ja käytännöt vaihtelevat
Selvitys PT-toiminnasta Suomessa: personal trainer on yleensä pienyrittäjä. Savolainen, J. Opinnäyte, Arkada AMK, Liikunta ja terveyden edistäminen. Ala-Vähälä, T. PT-koulutuksen sisällöt SKY:n standardien mukaan • Koulutuksen perusteemat • Personal trainerin rooli ja toiminta • Toiminnallinen anatomia • Fysiologia • Ravitsemus • Liikunnan ja terveyden psykososiaaliset vaikutukset • Fyysisen kunnon harjoittaminen • Terveyskunnon kartoitus ja suorituskyvyn mittaaminen • Harjoitusvastuksen periaatteet • Tukija liikuntaelimistön vammat, urheiluvammat, erityishuomiota vaativat asiakkaat • PT-palvelujen myynnin periaatteet Lähde: Suomen Kunto ja terveysliikuntakeskusten SKY ry:n standardit Personal Trainer koulutuksille Suomessa. Haaga-Helia, Liiketalous. Satakunnan ammattikorkeakoulu, Matkailun koulutusohjelma. Eurooppalaisten tutkintojen viitekehyksen jalkautuminen Suomen Kuntoliikuntaliiton Personal Trainer -koulutukseen. Examensarbete, Idrottoch hälsopromotion, Arcada. Liiketoiminnan haasteet Personal Trainer -yrittäjälle. Personal Training -koulutuksen tarpeellisuus liikunnanohjaajille. (https://www. 2018. Personal Training – nykytila ja tulevaisuus. Personal trainer yrityksen perustaminen – liiketoimintasuunnitelma. (Ladattu 21.7.2020) Sundström, O. Hirvi, S. 2019. Järjestelyn ansiosta tutkinnon suorittanut voi hankkia myös yksityisen sektorin tarjoaman PT-auktorisoinnin. Asiakassuhteen johtaminen Personal Trainer Palveluissa. Employment and working models of Trainer4You graduated personal trainers now and in the future. 2017. 2014. Personal Training katsaus 2018. Arvonluonnin Pelikirja Kuntokompassissa. 2013. 2017. 2015. Liiketalous, Sähköinen liiketoiminta ja markkinointi. Kempas, S. Tämän lisäksi viisi suomalaista kouluttajaa on sitoutunut tai liittynyt yhden tai useamman kansainvälisen järjestelmän standardeihin ja saanut niiltä hyväksynnän. 2011. Opinnäytetyö, SeAMK, Liiketoiminta ja kulttuuri, Liiketalouden tutkinto-ohjelma. 2019a. Verkkojulkaisu. 2019b. https://aptpersonaltrainer.fi/wp-content/uploads/2018/08/SKY-EQF-4-Personaltrainer-standardit-final.pdf. 2010. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta on tehnyt vuodesta 2018 yhteistyötä yksityisen toimijan (Trainer4You) kanssa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osana kandidaattitai maisteriopintojaan PT-ohjauksen osio. Turun Ammattikorkeakoulu. Zeitlin, N. Opinnäytetyö. Tämän vuoksi sekä koulutukseen hakeutuvan että PT-palveluja käyttäjän voi olla vaikea hahmottaa, mihin perustuvat palvelun tarjoajien ja alan kouluttajien lupaukset koulutuksen tasosta. 2015. Sosiologian pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto, Porin yksikkö, Yhteiskuntaja kulttuuritieteiden yksikkö. En kvantitativ enkätundersökning. & Meriheinä, S. Utveckling av projektet Arcada Lifecoach. https:// www.lts.fi/media/lts_julkaisut/pt_selvitys_alavahala_2019/personaltrainer-toiminta-suomessa-yhteenveto_final.pdf. SKY 2015. Itsensä kehittäminen Personal trainerin avulla. Suomen Kuntoja terveysliikuntakeskusten SKY ry:n standardit Personal Trainer -koulutuksille Suomessa. Ruumiinprojekti uudessa fitness-kulttuurissa. 2014. Vastaavaa mallia on rakentamassa myös Kajaanin ammattikorkeakoulu. Nyman, K. 2014. Personal trainer -ryhmien pilotointi ja tuotteistaminen Liikuntakeskus Klub1:lla. Trainer4you. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 2 1 Julkisen valvonnan ulkopuolisessa koulutuksessa keskeisin ulkoisen laadunvarmistuksen järjestelmä on SKY:n ylläpitämä PT-ohjaajien auktorisointi. Markkinointiviestintäsuunnitelma Personal Trainer -yrittäjälle. trainer4you.fi/tietopankin-esikatselu). Kurvinen, M. 2013. Haaga Helia, Degree Programme in Sport, Development and Management. Liikuntatieteellinen Seura. Master Thesis. Sipponen, J. Vuoden 2020 koronakriisi on siirtänyt osan koulutuksesta verkko-opetukseksi, mikä vaikuttanee koulutuksen järjestelyihin pysyvämminkin ja sen myötä myös sitä ohjaaviin standardeihin. Opinnäytetyö, Liikunta-alan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma, YAMK, Haaga Helia. Opinnäytetyö, Liikunnan ja vapaaajan koulutusohjelma, Haaga Helia. Reponen, P. Opinnäytetyö, Haaga Helia, Vierumäen yksikkö, Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma. Valtaosa julkisen valvonnan ulkopuolisista koulutuksen tarjoajista järjesti lähiopetuksen viikonloppuisin. Kontaktiopetus alitti todennäköisesti SKY:n ohjeiston edellyttämän 200 tuntia, ellei koulutukseen sisältynyt verkko-opetusta – tätä ei selvityksen yhteydessä ollut mahdollista tarkistaa. Selvitys PT-toiminnasta Suomessa. Linden, K. Selvitys PT-toiminnasta Suomessa. https://www.lts.fi/media/ lts_julkaisut/pt_selvitys_alavahala_2019/personal-trainer-toimintasuomessa-yhteenveto_final.pdf. Erot piirtyvät esiin koulutuksen käytännön toteutuksessa, opetustavoissa ja opetukselle osoitetussa ajassa. Vastaavaa kirjavuutta tai moninaisuutta löytyy myös alan ulkoisesta laadunvarmistuksesta, sillä PT-koulutuksen tarjoaja voi vedota useampaan kansainväliseen laatukumppaniin. Laakso, K. Ala kaipaakin puolueetonta ja läpinäkyvää tietoa paitsi PT-ohjauksen palveluista myös koulutuksesta ja siihen liittyvästä laatutyöstä. TIMO ALA-VÄHÄLÄ, FT tutkija timo.alavahala@juritele.fi Ala-Vähälä, T. Bergström, J. Personal trainer tarjoaa räätälöityä valmennusta, Liikunta& Tiede 1/2010. 2018. LÄHTEET Ala-Vähälä, T. Liikunta & Tiede 5/2019. Selvitys toi esiin jo aiemmissa tutkimuksissa todetun alan palvelujen ja koulutuskentän kirjavuuden. PT-koulutusta tarjoavat voivat siis tehdä yhteistyötä yli sektorirajojen. Opinnäytetyö (AMK). Opetuspäivien kokonaismäärä oli tyypillisesti 14–18. Selvityksen perusteella eri standardien teemat ovat otsikkotasolla samankaltaiset ja samat tavoitteet ja sisällöt näyttäytyvät myös tarjolla olevassa koulutuksessa
Kansainvälisestikin seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintää on selvitetty urheilussa hyvin vähän (Fasting, Chroni, Hervik & Knorre 2011; Kokkonen 2019b). Seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän yleisyyttä urheilussa ei ole Suomessa järjestelmällisesti tutkittu. Häiritsevä puhe ei kohdistu vain naisiin ja vähemmistöihin, vaan myös toisiin miehiin. Myös urheilussa esiin tulleesta seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä sekä niiden kitkentäkeinoista on käyty välillä kiivasta keskustelua. Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry päätti tämän vuoksi selvittää, minkälaisesta ja miten yleisestä ilmiöstä häirinnässä urheilussa on kyse (Lahti, Kyllönen, Pusa, Tolvanen & Laakso 2020). Tällainen kielenkäyttö luo todellisuutta, jossa häirittyjä ryhmiä pidetään muita huonompina ja heidän toimintamahdollisuuksiaan urheilussa rajoitetaan.. Urheilu näyttäytyy tutkimuksessa miehisenä tilana, jossa naisten ja vähemmistöjen oikeutta toimia kyseenalaistetaan. Vallalla on miehinen puhekulttuuri, jossa pyritään erottautumaan naisista, feminiinisyydestä ja seksuaalivähemmistöistä. Sanasota on tehnyt ilmeiseksi tutkitun tiedon tarpeen. Tutkimuksen perusteella seksuaalinen ja sukupuolinen häirintä on urheilussa yleistä, mutta ei yleisempää kuin muualla yhteiskunnassa (vrt. Miettinen, 2018; Tasa-arvobarometri, 2017). Sukupuolen lisäksi häirinnän kokeminen kytkeytyy muihin yhteiskunnallisiin eroihin kuten ikään, seksuaalisuuteen, kieleen, etnisyyteen, uskontoon ja vammaisuuteen. Seksuaalisessa ja sukupuoleen perustuvassa häirinnässä ei ole kyse yksittäisistä häiritsevistä henkilöistä, vaan laajemmista urheilukulttuuriin liittyvistä rakenteellisista seikoista kuten sukupuolten epätasa-arvosta (ks. myös Fasting 2015). 2 2 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 Kilpaurheilussa saman verran häirintää kuin suomalaisessa yhteiskunnassa Me too -liike nosti seksuaalisen häirinnän ja väkivallan yhteiskunnalliseen keskusteluun
Sukupuolittunut häirintä ja miehinen urheilukulttuuri Seksuaalisen häirinnän on tyypillisesti ajateltu olevan poikien ja miesten toimintaa, joka kohdistuu naisiin ja tyttöihin. Vaikka vastausprosentti jäi alhaiseksi, niin näin laaja tutkimushanke seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä urheilussa on ensimmäinen Suomessa ja kokoluokaltaan merkittävä myös kansainvälisesti. Lisäksi tutkimuksen kohteena olivat häirintää ylläpitävät käsitykset ja urheilijoiden toivomat keinot sen ehkäisemiseksi. Lajien välisistä eroista ja mahdollisista häirintää ylläpitävistä kulttuurisista käytännöistä tarvitaankin vielä tarkempaa tutkimusta. Kuitenkin myös kilpaurheilulle tyypillisiä häirinnän riskitekijöitä löytyi. Aiem massa tutkimuksessa ei ole löydetty eroa lajien välillä häirinnän yleisyydessä. Naiset olivat kokeneet sukupuoleen perustuvaa häirintää (23 %) selvästi enemmän kuin miehet (3 %). Sähköiseen kyselyyn saatiin 9 018 vastausta vastausprosentin ollessa 5,6. Lisäksi seksuaalisen häirinnän kokemisen osuus kasvaa huippu-urheilussa ja on sitä korkeampi, mitä korkeampi kilpailun taso on (Fasting, Brackenbridge, & Knorre, 2010; Fasting, Brackenridge & Sundgot-Borgen 2004). Tavoitteena oli kartoittaa häirinnän yleisyyttä, riskitekijöitä, luonnetta ja siihen syyllistyneitä. Naisista seksuaalista häirintää oli kokenut lähes joka kolmas (32 %) ja miehistä lähes joka viides (19 %). Sukupuoleen perustuvan häirinnän kokemisen todennäköisyys oli miehillä matala iästä huolimatta. Seksuaalisessa häirinnässä käytetään (sukupuolittunutta) valtaa, vaikka tämä ei aina olekaan häiritsijän tietoinen tarkoitus (Fasting, 2015). Lisäksi sukupuoleen perustuvan häirinnän riskiä lisäsivät myös vammaisvähemmistöön kuuluminen sekä vammaistai paraurheilijana kilpaileminen. Kohdejoukkoon kuului arviolta 160 000 urheilijaa. Kuitenkin myös naiset olivat häirinneet naisia. Tutkimustulokset ovat linjassa aiemman kansainvälisen ja uusimman suomalaisen tutkimuksen kanssa, jonka mukaan urheilussa naisten lisäksi vammaisurheilijat ja seksuaalija sukupuolivähemmistöt joutuvat todennäköisesti häirinnän kohteeksi (Marks, Montjoy & Marcus 2011; Kirby, Demers & Parent 2008; Kokkonen 2019a; Tagg 2012). Häirinnän kokemisessa oli eroa lajien välillä. Tutkimusraportin kyselyaineisto analysoitiin tilastollisin ja laadullisin menetelmin. Tutkimuksessa löydetyt häirinnän kokemisen riskitekijät – naissukupuoli, nuori ikä ja eri vähemmistöryhmiin kuuluminen – olivat hyvin saman tyyppisiä kuin muillakin yhteiskunnan alueilla (vrt. Tutkimuksessa selvitettiin häirinnän esiintyvyyttä suomalaisessa kilpaurheilussa. Kilpaileminen korkealla tasolla lisäsi seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän kasautumisriskiä. Tähän vaikuttanevat mieheyden kulttuuriset muutokset ja esimerkiksi se, että miesurheilijat aseMiten tutkittiin. Tutkimukseen lähti mukaan 48 lajiliittoa ja järjestöä. Erot seksuaalisen häirinnän kokemisen todennäköisyyksissä olivat sukupuolten välillä sitä suurempia, mitä nuorempia urheilijat olivat. Se kohdistui 16-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin kilpaurheilijoihin. Miettinen 2018, Tasa-arvobarometri 2017). Miesten ja naisten väliset erot kaventuivat ja häirinnän kokemisen todennäköisyys laski iän myötä. Tulokset ovat kuitenkin aiemman tutkimuksen kanssa hyvin samansuuntaisia (vrt. Sekä miehet että naiset häiritsevät myös miehiä. Naiset olivat myös havainneet seksuaalista tai sukupuolista häirintää (26 %) miehiä useammin (12 %). Seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän kokemisen riskiä lisäsivät myös kuuluminen uskonnolliseen, etniseen, kielitai seksuaalivähemmistöön. Miettinen, 2018; Tasa-arvobarometri 2017; Kokkonen 2019a 2019b) ja onkin syytä olettaa, että ne antavat häirinnästä ilmiönä oikeansuuntaisen kuvan.. Aineiston tarkempi tilastollinen analyysi osoitti, että naissukupuoli, nuori ikä ja korkealla tasolla kilpaileminen kasvattivat häirintäriskiä. Myös tämän tutkimuksen mukaan nuoret naiset olivat erityisen alttiita häirinnälle ja suurin osa häirintää kokeneista naisista oli kokenut sitä miesten taholta. SUEK toteutti tutkimuksen yhteistyössä Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU:n sekä tutkimukseen osallistuneiden lajiliittojen kanssa. Vastausprosentin alhaisuus vaikeuttaa tulosten yleistettävyyttä koko suomalaiseen kilpaurheiluun. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 2 3 Häirinnän yleisyys ja riskitekijät Kaikista vastaajista seksuaalista häirintää oli kokenut noin joka neljäs (26 %)
Urheilutoimintaan liittyviä seurauksia olivat kokeneet eniten naisurheilijat. Kaikissa muissa ryhmissä seksuaalisen häirinnän kokemisen todennäköisyys oli suurempaa naisilla. Suurin osa tutkimukseen vastanneista urheilijoista (59 %) ei osannut sanoa, onko heidän lajiliittonsa puuttunut häirintään tai tehnyt töitä sen ehkäisemiseksi. Vastauksia analysoitiin myös siitä näkökulmasta, minkälaisia kulttuurisia käsityksiä häirinnästä niissä kierrätetään ja miten ne ylläpitävät tai purkavat häirinnän kulttuuria. Sukupuoleen perustuvan häirinnän yleisin muoto oli ominaisuuksien väheksyminen ja kyseenalaistaminen sukupuolen perusteella. (etm.). Jokinen 2000, 2010) kertoo myös se, että aineiston tilastollisen analyysin perusteella seksuaalivähemmistöihin kuuluvista miehistä joka toinen koki todennäköisesti seksuaalista häirintää. Naisista tätä oli kokenut 20 prosenttia ja miehistä vain kaksi prosenttia. Häirintää kokeneet kertoivat myös urheilutoimintaan vaikuttaneista seurauksista, joista yleisimpiä olivat urheiluun liittyneiden tapahtumien jännittäminen (14 %), harkinta lajin, joukkueen tai seuran vaihtamisesta (10 %) ja lajin joukkueen tai seuran vaihtaminen (7 %). Urheilijoiden mielestä keskeistä häirinnän ennaltaehkäisyssä ovat avoin keskustelu, tietoisuuden lisääminen ja koulutus häirinnästä (236 vastausta), häirinnän tosissaan ottaminen ja siihen puuttuminen (232 vastausta) sekä tasa-arvon edistäminen urheilussa (152 vastausta). Häiritsevä puhe ilmeni vastauksissa loukkaavina seksuaalissävytteisinä vitseinä, epäasiallisina kommentteina urheilijoiden vartaloista sekä loukkaavina vitseinä seksuaalivähemmistöistä. Naisten osallistumisen tai kykyjen kyseenalaistaminen pelkästään heidän sukupuolensa perusteella, jota ei enää hyväksytä samalla tavalla työelämässä, näkyy edelleen urheilumaailmassa (Fink 2016). Fyysistä seksuaalista häirintää oli kokenut neljä prosenttia naisista ja prosentti miehistä. Koko urheiluyhteisön onkin syytä ryhtyä toimenpiteisiin häirinnän tunnistamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Häirinnän kohteet kertoivat pyrkineensä usein sietämään tilannetta ja olemaan mukana esimerkiksi häiritsevässä vitsailussa, sillä häirinnästä loukkaantuneet tai mielensä pahoittaneet leimattiin helposti huumorintajuttomiksi tai nipottajiksi. Fyysisessä häirinnässä urheilijoiden ja valmentajien välinen ero tasoittui selvästi. Loukkaava puhe yleisin häirintämuoto – kyseessä usein valta Seksuaalisen häirinnän muodoista yleisintä oli häiritsevä puhe. Tämä on huolestuttavaa, sillä seksuaalivähemmistöjen kokeman häirinnän on tutkimuksissa todettu olevan vahvemmin yhteydessä miesten kuin naisten henkiseen pahoinvointiin (Kokkonen 2019a). Seksuaalisen painostuksen kohteeksi oli joutunut 70 ja raiskauksen tai sen yrityksen kohteeksi 14 urheilijaa. Miesten urheilussa kokema häirintä näyttäisikin liittyvän miehiseen kulttuuriin, jossa mieheyttä rakennetaan keskinäisen kilpailun, nokittelun, oikeanlaisen mieheyden vartioinnin sekä homoseksuaalisuuden torjunnan kautta (vrt. Seksuaalista häirintää kokeneet miehet raportoivat naisia lievempiä psyykkisiä oireita. Urheilijoiden osuus oli erityisen suuri varsinkin sanallisen ja sanattoman seksuaalisen häirinnän muodoissa. On kuitenkin muistettava, että tässä tutkimuksessa myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvien naisten kokeman seksuaalisen häirinnän osuus oli suuri. Valmentajan toimintaan tulisi kiinnittää erityishuomiota valmentajan ja valmennettavan väliseen suhteeseen liittyvän valta-asetelman ja ikäeron vuoksi (Fasting & Sand 2015; Johansson 2013). Naisten väheksyminen näkyi törkeinä ja alentavina vitseinä naisista sekä naisten osaamisen ja urheilusuoritusten vähättelynä ja mollaamisena. Toiseksi yleisintä oli sanallinen seksuaalinen häirintä, jota oli kokenut naisista 12 prosenttia ja miehistä neljä prosenttia. Seksuaalista häirintää kokeneista miehistä suurimmalla osalla tekijöinä olivat olleet toiset miehet. Miten häirintää voi ennaltaehkäistä. Vakavampiin häirintätapauksiin liittyi usein uhrin ja tekijän välisiä valtaasetelmia. Häirinnän yleisimpiä psykologisia seurauksia olivat kokemukset itsetunnon alenemisesta suhteessa urheilusuorituksiin (19 %), joukkoon kuulumattomuudesta (18 %) ja haavoittuvaisuudesta (17 %). Tämä kertonee siitä, että häirintään puuttumisen ja ennaltaehkäisemisen keinot eivät ole olleet lajiliitoissa ainakaan erityisen näkyviä. 2 4 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 tetaan aiempaa enemmän katseen kohteeksi esimerkiksi mediassa (Lawrence 2019). Urheilukulttuurin homoseksuaalisuutta torjuvista piirteistä (ks. Seurauksia olivat kokeneet eniten nuoret naisurheilijat. Seksuaalisen häirintään olivat syyllistyneet useimmiten toiset urheilijat (35 %), oma tai toisen urheilijan valmentaja (22 %) ja yleisö, fanit tai someseuraajat (18 %). Suuressa osassa vastauksissa häirintä ymmärrettiin osana urheilun kulttuuria, jolloin häirintään liittyvät puheKeskeistä häirinnän ennaltaehkäisyssä ovat avoin keskustelu, tietoisuuden lisääminen ja koulutus – sekä häirinnän tosissaan ottaminen ja siihen puuttuminen.. Keskeistä miesryhmille, jotka ovat perinteisesti olleet esimerkiksi miehisen (joukkue)urheilun ytimessä, on erottautua naisista ja feminiinisyydestä sekä homoseksuaalisuudesta esimerkiksi naisia tai homoja pilkkaavilla vitseillä. Jokinen, 2000, 2010). Naisista sitä oli kokenut lähes joka neljäs (24 %) ja miehistä noin joka kuudes (17 %). Myös sukupuoleen perustuvaa häirintää oli koettu eniten toisilta urheilijoilta (29 %), omalta tai toisen urheilijan valmentajalta (23 %) sekä yleisöltä, faneilta ja someseuraajilta (12 %)
& Parent, S. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 2 5 ja suhtautumistavat vaikuttavat olennaisesti myös häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. Käsikirja sukupuoleen (s. 2013. LÄHTEET Fasting, K. https://doi.org/10.1177/1012690210376295 Fasting, K. https://www.suek.fi/ documents/10162/583500/H%C3%A4irint%C3%A4%20 suomalaisessa+kilpaurheilussa Marja Kokkonen. Tampere: Vastapaino. International Review for the Sociology of Sport 39 (4), 373–386. Kriittinen miesja maskuliinisuustutkimus. Kysely seksuaalisesta häirinnästä ja seksismistä työelämässä -raportti. Lawrence, S. doi:10.1123/jcsp.2018-0035 Kokkonen, M. Vastauksia oli tärkeä analysoida, sillä ne antoivat tietoa siitä, minkälaisella logiikalla häirintä toimii ja miten häirinnän kulttuuria pidetään yllä. Asian tosissaan ottaminen luo turvallisen ilmapiirin, jossa häirinnästä on mahdollista kertoa. Vulnerability/Prevention: Considering the needs of disabled and gay athletes in the context of sexual harassment and abuse. 2018. Tasa-arvobarometri. Teoksessa Tuija Saresma, Leena-Maija Rossi & Tuula Juvonen, (2010). Transgender netballers: Ethical issues and lived realities. International Journal of Sport & Exercise Psychology 6 (4), 407–426. Sport, Education and Society 18 (5), 678–693 Jokinen, A. 128–138). Associations Between Sexual and Gender-Based Harassment by a Coach and Psychological Ill-Being Amongst Gender and Sexual Minority Sport Participants in Finland. Prevalence of Sexual Harassment among Norwegian Female Elite Athletes In relation to Sport Type. 2020. Johansson, S. Narratives of sexual harassment experiences in sport, Qualitative Research in Sport, Exercise and Health 7 (5), 573–588, DOI: 10.1080/2159676X.2015.1008028 Fink, J. Monet vastaajat näkivät häirinnän liittyvän laajemmin tasa-arvon toteutumiseen urheilussa. Kirby, S. Fasting, K., Chroni, S., Hervik, S. Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa. 2019. https://doi.org/10.1177/1097184X18816117. Liikunta ja tiede, 56 (1), 53–57. & Knorre, N. Marks, S., Montjoy, M. Avovastauksissa esiintyi myös jonkin verran häirinnän vähättelyä. & Sand, T.S. Coach-athlete sexual relationships: if no means no does yes mean yes. Joidenkin vastaajien mielestä häirintää ei urheilussa ole, koska vastaaja ei ole sitä itse kokenut tai havainnut. Men and Masculinities. https://doi.org/10.1177/1012690204049804 Fasting, K., Brackenbridge, C. Vastauksissa tuli myös esiin, että häirinnän ehkäisy olisi hyvä liittää rahoituskriteeriksi. International Review for the Sociology of Sport 50 (4–5), 437–441. Useat nostivat häirinnän ehkäisyssä tärkeäksi naisten ja esimerkiksi rodullistettujen, seksuaalija sukupuolivähemmistöjen sekä vammaisurheilijoiden aseman edistämisen urheilussa. 2010. Häirinnän näkeminen urheilukulttuuriin rakenteellisena eikä vain yksilökohtaisena asiana näkyi lisäksi siinä, että vastaajat toivoivat lajiliitoilta ja seuroilta aktiivisempaa toimintaa häirinnän ehkäisyssä ja myös johtotason selviä linjauksia. White Heterosexual Men, Athletic Bodies, and the Pleasure of Unruly Racialization. Nämä vastaukset heijastelevat häirintää ylläpitäviä asenteita ja puhetapoja, joista useimmat kyselyyn vastaajat toivoivat urheiluyhteisön pääsevän eroon. Miettinen, J. 2015. Sexual harassment in sport toward females in three European countries. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 8/2018. Journal of Clinical Sport Psychology, 13 (2), 259–273. Tampere: Tampere University Press. Kokkonen, M. 2017. Sexual harassment and abuse in sport: the role of the team doctor. 2000. 2019a. Liikunta ja urheilu – sukupuoleen perustuva ja seksuaalinen häirintä: mitä siitä tiedetään tutkimuksen valossa. & Marcus, M. E., & Knorre, N. British Journal of Sports Medicine (46), 905–908. 2011. Assessing the sociology of sport: On sexual harassment research and policy. Panssaroitu maskuliinisuus: Mies, väkivalta ja kulttuuri. “Female athletes, women’s sport, and the sport media commercial complex: Have we really ‘‘come a long way, baby’’?” Sport Management Review 18 (2015), 331–342. 2008. 2015. ANNUKKA LAHTI, YTT Jyväskylän yliopisto annukka.p.lahti@jyu.fi MIIKA KYLLÖNEN, LitK projektitutkija SUEK SANNA PUSA, LitM projektitutkija KIHU ASKO TOLVANEN professori Jyväskylän yliopisto NINA LAAKSO, KTT tutkimuspäällikkö, SUEK Annukka Lahti, Miika Kyllönen, Sanna Pusa, Asko Tolvanen & Nina Laakso. Kymmenen asiantuntijoita ja esimiehiä edustavan akavalaisen liiton toteuttama kysely seksuaalisesta häirinnästä ja seksismistä työelämässä. 2015. Jokinen, A. https://doi.org/10.1177/ 1012690214554272 Fasting, K., Brackenridge, C., & Sundgot-Borgen, J. Sociology of Sport Journal 29(2), 151–167. 2019b. 2004. Performance level and sexual harassment prevalence among female athletes in the Czech Republic. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/ handle/10024/160920/STM_08_2018_Tasa-arvobarometri%202017_ net.pdf. Human Kinetics 19 (1), 26–32. L., Demers, G. International Review for the Sociology of Sport 46 (1), 76–89. 2011. Suo men urheilun eettinen keskus SUEK ry. Viitattu 14.10.2019.. 2019 Liikunta ja urheilu – sukupuoleen perustuva ja seksuaalinen häirintä – Mitä siitä tiedetään tutkimuksen valossa. Häirintä oli näiden vastaajien mielestä vain urheilukulttuuriin kuuluvaa vitsailua, jolloin kohteeksi joutuneet tai häirinnästä puhuvat olivat herkkähipiäisiä. 2012. Liikunta & Tiede 1/2019. Saatavilla verkossa https://www.akavanerityisalat.fi/files/8905/Kysely_seksuaalisesta_ hairinnasta_ja_seksismista_tyoelamassa_raportti.pdf Tagg, B. Vastauksissa perättiin avointa keskustelua häirinnästä, häirinnän esillä pitämistä sekä koulutusta kaikille urheilussa toimiville siitä, mikä on häirintää. 2010
Tulosten perusteella hyvinvointi, hyvältä näyttäminen ja onnistumisen kokemukset osoittautuivat liikunnan lisäämisen kannalta erityisen tärkeiksi. Artikkeli nojaa väitöstutkimukseeni, jossa olen tarkastellut nuorten suhdetta liikuntaan. Etenkin monet omatoimisesta liikunnan lisäämisestä kirjoittaneet nuoret kuvasivat aiemmasta liikuntaharrastuksesta luopumisen edeltäneen muutosta. Liikunta-aikomuksen toteutuminen kuitenkin edellyttää, että he löytävät itselleen sopivan ja mieluisen tavan liikkua. Kirjoituksissa aikomus liikunnan lisäämiseen virittyi siis liikunnan ja oman hyvinvoinnin välisen yhteyden omakohtaisesta ymmärtämisestä. Liikunnallisen elämäntavan omaksumisen kannalta näitä merkityksiä voidaan tarkastella pohtimalla sekä nuorten liikuntaan kohdistamia odotuksia että heidän kokemuksiaan liikunnasta. Ymmärrys arkiaskareiden ja omin voimin kuljettujen välimatkojen hyödyllisyydestä itselle näyttää motivoivan varsinkin vähän liikkuvia.. Liikunnan ja hyvinvoinnin yhteyden oivaltaminen saa liikkeelle Keskityin selvittämään, miten nuoret sanoittivat liikuntaa ja sen muutosta sekä millaisia oivalluksia, tapahtumia ja prosesseja he toivat esiin kertoessaan lisänneensä liikuntaa omatoimisesti. Liikuntaa lähestyin laajaa määritelmää käyttäen eli katsoin sen sisältävän urheilun lisäksi päivittäiseen arkeen sisältyvän liikkumisen, kuten kotityöt ja välimatkojen kulkemisen. Haastatteluaineisto kerättiin ammatillisille oppilaitoksille kehitetyn Let’s Move It -liikunnanedistämisohjelman kenttäkoevaiheessa, jolloin heti ohjelman päätyttyä haastateltiin yhteensä 34 itsensä ohjelman alussa vähän liikkuvaksi arvioinutta nuorta (ikä 15–19-vuotta; 74 prosenttia naisia/tyttöjä). Näissä kuvauksissa muutosta edelsi tuleminen tietoiseksi omasta kehosta ja muiden siihen kohdistamasta huomiosta sekä tieto liikunnan vaikutuksista painoon ja lihasmassaan. He kertoivat liikunnan vähenemisen seurausten, kuten aiempaa heikomman kunnon, väsymisen ja apaattisuuden, johtaneen havahtumiseen muutoksen tarpeesta: tällaiseksi en halua tulla, en halua jatkaa elämääni näin – jotain on tehtävä. Aineistot erosivat toisistaan myös sen osalta, millä aikavälillä nuoret tarkastelivat omaa liikkumistaan. Hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät merkitykset erottuivat suurempaan aktiivisuuteen kannustavina kummassakin aineistossa. Lisäksi ammattiin opiskelevien liikunta-aktiivisuus on keskimäärin vähäisempi kuin lukiolaisten. Aikuistuminen voi kuitenkin olla myös elämänvaihe, jolloin nuori innostuu liikunnasta niin paljon, että hän ryhtyy ylläpitämään sitä osana arjen rutiineja. Myös hyvältä näyttämiseen liittyvät merkitykset olivat läsnä kummassakin aineistossa. Haastatteluissa hyvinvoinnin teema yhdistyi liikunta-aikomuksiin yleisemmällä tasolla, eli esimerkiksi haluna elää terveellisesti, parantaa kuntoa tai pitää yllä sellaista toimintakykyä, jota omassa tulevassa ammatissa tarvitaan. Keskityin erityisesti niihin liikunnan merkityksiin, jotka keskiasteella opiskelevien nuorten kilpailukirjoituksissa ja haastatteluissa yhdistyivät omatoimiseen liikunnan lisäämiseen. Nuoret luopuvat erilaisista liikuntaharrastuksista monesti jo siirtyessään alakoulusta yläkouluun. Monet kirjoituskilpailuun osallistuneista nuorista kertoivat liikkumisensa muutoksista lapsuudesta nykyhetkeen, kun taas haastatellut nuoret kuvasivat omaa liikkumistaan ja liikuntaaikomuksiaan vain interventiojakson eli noin kuuden viikon ajalta. Kirjoituskilpailuaineisto koostui ammattioppilaitosten ja lukioiden opiskelijoiden kirjoittamista 115 esseestä. 2 6 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 Ymmärrys pienenkin liikkeen arvosta motivoi aikuistuvaa nuorta Vaikka säännöllisen liikunnan on aikaisemman tutkimustiedon valossa todettu edistävän sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia, vain osa suomalaisista nuorista harrastaa liikuntaa päivittäin. Kirjoittajat olivat 15–24-vuotiaita ja heistä 34 prosenttia oli naisia tai tyttöjä. Määrätietoisempaan harjoitteluun johtaneina käännekohtina nuoret mainitsivat iän myötä lisääntyneen kiinnosTietoisuus liikunnan vaikutuksista omaan hyvinvointiin ja ulkonäköön innostaa aikuistuvia nuoria liikkumaan
M., Araújo-Soares, V., Sniehotta, F. Haastatteluaineistossa eli itsensä vähän liikkuvaksi arvioineiden nuorten kuvauksissa liikunnan tuottama mielihyvä näytti kyvykkyyden ja kehittymisen sijaan syntyvän jo siitä, että ylipäätään on tehnyt jotakin. 2017. 2019. https://www.sciencedirect.com/science/ article/pii/S1469029218307167, 13.10.2020. Leikistä harrastukseen, hyötyyn ja pelailuun: liikunnan merkitysten muutokset nuorten kilpakirjoituksissa. Using the critical incident technique for qualitative process evaluation of interventions: The example of the “Let's Move It” trial. Silloin jo portaiden kulkeminen tai bussissa seisominen saattoi tuoda nuorelle hyvän mielen: tunteen siitä, että on oikeasti jaksanut olla aikaisempaa aktiivisempi. 2019. Psykologia 52 (1), 23–37. Kostamo, K., Vesala, K. F. KATRI KOSTAMO, VTT tutkijatohtori Helsingin yliopisto katri.kostamo@helsinki.fi Artikkeli perustuu Katri Kostamon väitöskirjaan ”Hyöty liikuntaan kannustavana, arkiliikunta hyötyjä tuovana: Keskiasteen opiskelijoiden tulkintoja liikkumisensa lisääntymisestä.” Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 144. M. Tällaiset välineelliset merkitykset eivät kuitenkaan välttämättä riitä siihen, että liikkuminen vakiintuisi osaksi elämää. Osa nuorista kertoi innostuksen liikuntaan syntyneen vasta, kun itselle sopiva laji tai liikunnan harrastamisen tapa oli löytynyt. Aikomus liikunnan lisäämiseen syntyi näin ollen halusta saavuttaa liikkumalla nykyistä positiivisempi minäkuva. 2020. Liikunnan merkitysten monipuolistaminen esimerkiksi liikuntaja terveystiedon tunneilla sekä liikunnan edistämisohjelmissa voisikin olla yksi keino kannustaa nuoria lisäämään liikkumista. Social Science & Medicine 232, 389–397. Omaksi koetun liikuntamuodon löytäminen tärkeää Pelkkä halu lisätä liikuntaa ei välttämättä johda suurempaan liikunta-aktiivisuuteen. Kokemus omasta osaamisesta, kyvykkyydestä ja kehittymisestä toi mielihyvää, josta syntyi uudenlainen asennoituminen liikkumiseen. & Hankonen, N. What triggers changes in adolescents’ physical activity. M. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 2 7 tuksen omaan ulkonäköön, oman kehon vertailun muihin nuoriin tai havahtumisen esimerkiksi painon nousuun. Kyse ei niinkään ollut suppeasta liikuntakäsityksestä eli siitä, että hyötyliikuntaa ei olisi jäsennetty liikkumiseksi – vaan siitä, että muun muassa erilaisten arkisten askareiden tekemisen ja matkojen kulkemisen kävellen todettiin vaikuttavan myönteisesti omaan terveyteen ja hyvinvointiin. Nuorten ku vauk sissa liikunnan lisääminen liittyi Let’s Move It -liikunnanedistämisohjelman myötä saatuun tietoon ke vyen liikunnan hyödyistä ja konkreettisista vinkeistä liikunnan lisäämiseksi koulussa ja vapaa-aikana. & Hankonen, N. Kokemus omasta osaamisesta, kyvykkyydestä ja kehittymisestä toi mielihyvää, josta syntyi uudenlainen asennoituminen liikkumiseen. Tulokset herättävät kysymään, voisiko arkiliikunnan lisääminen olla ensimmäinen askel enemmän hengästymistä ja hikoilua tuottavien liikuntatottumusten omaksumiseen vähän liikkuvien nuorten keskuudessa. Tutkimukseni perusteella aikomus lisätä liikkumista yhdistyi odotuksiin liikunnan positiivisista vaikutuksista omaan hyvinvointiin ja ulkonäköön. Omalta tuntuvan lajin löytäminen vaikutti jopa edellytykseltä sille, että liikunta pysyisi jatkossakin osana elämää. Psychology of Sport and Exercise 45, 101564. Kuva: Antero Aaltonen. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/314775/ HY%c3%96TYLII.pdf?sequence=1&isAllowed=y LÄHTEET Kostamo, K., Jallinoja, P., Vesala, K. Jotta suurempi liikunta-aktiivisuus ei jäisi vain lyhytaikaiseksi kokeiluksi, liikunnan tulee tuottaa harrastajalleen myös positiivisia kokemuksia ja onnistumisen tunteita. Onnistumiseen liittyviä merkityksiä nousi esiin etenkin kilpailukirjoituksissa. Nuoret toivat esiin liikunta-aikomuksen virittäjänä ymmärryksen siitä, että vähäinenkin liikunta on hyväksi itselle. Kostamo, K., Vesala, K. & Hankonen, N. Analysis of critical incidents during childhood and youth in student writings
Tuotot on sijoitettu muun muassa ruohonjuuritason seuratoimintaan, lasten ja nuorten liikuntaan tai tuomareiden ja valmentajien kouluttamiseen. Karkeasti ottaen EU:n kilpailupolitiikan mukaan kaikilla halukkailla pitää olla yhtäläinen oikeus järjestää taloudellista toimintaa. Euroliiga on tehnyt kiistassa valituksen Euroopan komissiolle. Haastavaksi tämän yhtälön tekee se, että taloudellisesta toiminnasta saatavilla tuloilla on yleishyödylliseen toimintaan perustuvassa järjestäytyneessä urheilussa perinteisesti kehitetty lajia solidariteettijärjestelmän kautta. Luistelijat valittivat päätöksestä Euroopan komissioon. Urheilussa lajiliitot tai yksityiset järjestäjät ovat tällä perusteella oikeutettuja järjestämään kilpailuja riippumatta siitä, käytetäänkö voitot yleishyödyllisesti lajin sisäiseen kehittämiseen vai kääräistäänkö voitot liikemiesten taskuun. Miten EU vaikuttaa liikunnan ja urheilun pelikenttiin. Olen toiminut yhdeksän vuotta Brysselissä liikunnan ja urheilun eurooppalaisissa edunvalvontatehtävissä, ensin eurooppalaisten urheilujärjestöjen ENGSOn liikuntapoliittisena johtajana ja nykyisin Euroopan olympiakomiteoiden (EOC) EU-toimiston varajohtajana. Tämä on asettanut Euroliigan pelaajat hankalaan asemaan, sillä liigapelit ovat jatkuneet maajoukkuekarsintojen aikana. Idea parhaan urheilijan löytämisestä ei voi toimia, jos on monta tahoa, jotka väittävät järjestävänsä lajinsa mestaruuskilpailut. Miksi on tärkeää, että myös liikuntasektorin ääni on kuuluvilla Brysselissä. Kansainvälinen luisteluliitto (ISU) ja kaksi pikaluistelijaa kiistelevät ISU:n urheilijoille langettamasta rangaistuksesta. Tässä tilanteessa myös järjestäytyneen urheilun itsensä tulee toi. Luistelijat osallistuivat Dubaissa järjestettyyn yksityiseen kilpailuun, jota ISU ei ollut hyväksynyt vedonlyöntiin liittyneen integriteettiriskin takia. Myös Suomen maajoukkue kärsi taannoisissa MM-karsinnoissa kiistasta muun muassa Petteri Koposen ajoittaisten poissaolojen takia. Tämä monopoliajattelu on ristiriidassa EU:n kilpailulainsäädännön kanssa, jonka alaista myös urheilu komission linjauksen mukaan on, kun on kyse taloudellisesta toiminnasta. Euroopassa urheilu perustuu kansalaistoimintaan ja pyramidin perustana nähdään yleishyödyllinen seuratoiminta ja huippuna ammattimainen huippu-urheilu. Heidän mielestään ISU käytti hallitsevaa markkina-asemaansa estämällä muita tapahtumanjärjestäjiä tulemasta markkinoille, minkä vuoksi luistelijat eivät näin voineet harjoittaa ammattiaan. Pyramidiin sijoittuvat myös lajiliitot, joilla tunnustetaan olevan urheilun sisällä monopoli muun muassa päättää oman lajinsa säännöistä ja järjestää mestaruuskisoja. Amerikassa urheilu on pitkälti tuottoa tavoittelevaa toimintaa myös harrastetasolla: liikuntaa ja urheilua harrastavat ne, joilla on siihen taloudellisesti varaa. EU-tuomioistuimeen edennyt tapaus on vielä kesken. Urheilumallin erityispiirteistä on viime aikoina kyseenalaistettu myös eurooppalaisten ja kansainvälisten lajiliittojen oikeus päättää lajinsa asioista. 2 8 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 Lobbarina Brysselissä: Liikunta ja urheilu tarvitsevat eurooppalaista edunvalvontaa Vaikka lobbaamisella on hieman huono kaiku suomeksi, myös positiiviset asiat, kuten liikunnan ja urheilun edistäminen ja olosuhteiden takaaminen, tarvitsevat EU-edunvalvontaa. Tällä hetkellä yksi kuumimpia aiheita on eurooppalaisen urheilumallin turvaaminen. Sekä koripallon että luistelun tapauksissa on lopulta kyse lajiliittojen päätösvallasta omassa urheilulajissaan. Yleishyödyllisen toiminnan ja matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksien turvaaminen vaatii, että järjestäytynyt urheilu pystyy perustelemaan entistä paremmin urheilun eurooppalaiseen pyramidin erityispiirteet, jotta komissiokin ne täysin tunnustaisi. Perusajatuksena on, että sekä ruohonjuuritason liikunta että huippu-urheilu toimivat samassa ekosysteemissä toisiaan tukien ja toisensa mahdollistaen. Koronakriisin taloudelliset vaikutukset heikentävät tilannetta entisestään, eivätkä ainakaan helpota mallin tulevaisuutta. Komission kilpailupolitiikan pääosasto ei tätä erityispiirrettä täysin tunnusta. Yhtenä esimerkkinä on kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) ja Euroliigan välinen kiista, jossa Euroliiga ei ole halunnut tunnustaa FIBA:n maajoukkuekarsintojen aikataulutusta
Liikunnan ja urheilun on muututtava kestävämmäksi sekä ilmastonmuutoksen torjunnan eteen aktiivisesti toimivaksi toimijaksi jo siksi, että ilmastonmuutoksen torjuminen on elinehto monen lajin harrastamiselle tulevaisuudessa. Tärkeää olisikin löytää vaihtoehtoja kumirouheelle ja varmistaa vähintään riittävä siirtymäaika. Komission tasa-arvostrategiassa 2020–2025 urheilu mainitaan suoraan muun muassa siten, että strategia tavoittelee tasa-arvoa niin urheilun johtopaikoilla kuin liikuntaan osallistumisen mahdollisuuksissa. Asian käsittely jatkuu. Suomessakin julkisuutta saanut, mahdollinen nykyisen kaltaisista tekonurmista luopuminen voi olla seuraus EU:n suunnittelemasta mikromuovien kieltämisestä, sillä tekonurmilla käytettävä kumirouhe sisältää mikromuoveja. HEIDI PEKKOLA Deputy Director EUC EU Office pekkola@euoffice.eurolympic.org EU:n vuosien 2021–2027 rahoitusohjelmien ympäristöpainotus näkyy rakennerahastoissa. Toinen urheiluun vaikuttava komission painopiste on sukupuolten välinen tasa-arvo. Lisäksi Green Dealin vaikutukset voidaan nähdä myös hiihdon suksivoiteissa, joihin EU:n fluorirajoitukset vaikuttavat, tai ampumaurheilussa, sillä lyijyluotien kieltäminen on myös asialistalla. Tämä voi avata mahdollisuuksia myös liikuntapaikkojen energiatehokkuuden parantamiseen, urheilutapahtumien ekologisen jalanjäljen pienentämiseen tai seuratoiminnan kehittämiseen. EU-edunvalvontaa tarvitaan ja kaikki edellä esitelty onkin EOC EU -toimiston asialistalla. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 2 9 mia vastuullisesti, eettisesti kestävästi ja hyvän hallinnon periaatteita noudattaen, jotta sen erityispiirteet voidaan perustella. Tämä voi avata mahdollisuuksia myös esimerkiksi liikuntapaikkojen energiatehokkuuden parantamiseen, urheilutapahtumien ekologisen jalanjäljen pienentämiseen tai jokapäiväisen seuratoiminnan kehittämiseen. Green Deal tulee kuitenkin nähdä myös mahdollisuutena. Lisäksi seuraamme muun muassa EU:n rahoitusohjelmaneuvotteluita esimerkiksi Erasmus-ohjelmaa vuosille 2021–2027. EU:n vuosien 2021–2027 rahoitusohjelmien ympäristöpainotus näkyy vahvasti esimerkiksi rakennerahastoissa. Belgia on myös pyöräilymaa. Kuva: Heidi Pekkolan kotialbumi.. Nämä näkyvät myös liikuntaan ja urheiluun vaikuttavina käytännön toimina. Edessä ovat haastavat ajat, ja tässä tilanteessa edunvalvontaa tarvitaan ehkä jopa enemmän kuin koskaan. Moni EU:n päätös vaikuttaakin liikunnan ja urheilun harrastamiseen Suomessa ruohonjuuritasolla. Yritämme vaikuttaa siihen, että EU tukisi myös liikuntasektoria koronakriisistä selviämiseen. Green Deal ja tasa-arvo komission painopisteinä Ursula von der Leyenin johtaman Euroopan komission yksi pääpainopiste on ”Green Deal”, jonka alle on koottu komission suunnittelemat toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristön suojelemiseksi
2020 Oct;50(10):1813-1827. Jos hyvä kestävyyskunto tarkoittaa suurta maksimaalista hapenkulutusta painokiloon suhteutettuna, on eduksi, jos kehossa ei ole rasvaa kovin paljon. Am J Hum Biol. LÄHDE McNulty KL, Elliott-Sale KJ, Dolan E, Swinton PA, Ansdell P, Goodall S, Thomas K, Hicks KM. Kuukautiskierron vaiheet vaikuttavat vain vähän suorituskykyyn Monet liikuntatutkimukset on suoritettu vain miehillä, eivätkä kaikki niiden johtopäätökset välttämättä päde puoleen väestöstä. Joskus kuntoa mitataan myös erittäin tarkasti, kuten määrittämällä maksimaalinen hapenottokyky hengityskaasuin nousevakuormitteisella testillä. Liikkuminen auttaa kunnon vaalimisessa, mutta olisiko lihavampienkin lasten kunnon määritelmä erilainen ja kunto yhtä hyvä kuin normaalipainoisilla, jos heiltä olisi määritetty rasvaton kehonpaino ja hapenottokyky lihasmassalla normalisoiden. Tutkijat totesivat kuukautiskierron eri vaiheiden vaikuttavan vain vähän fyysiseen suorituskykyyn. Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että keskiarvotulokset eivät välttämättä kerro aina täyttä totuutta. Niilläkin oli yhteys lihavuuteen istumisen keskeyttämisen kautta. Onko sittenkin niin, että ihan yksinkertaiset juoksutestit voivat siis olla ihan päteviä kuntomittareita, ilman monimutkaisia hapenottokykynormalisointeja. LÄHDE Henriques-Neto D, B Júdice P, Peralta M, B Sardinha L. Myös kohtuukuormitteinen ja raskas liikunta olivat suotuisasti yhteydessä lihavuusmuuttujiin. Viime vuosina on kuitenkin yhä enemmän ilmestynyt tutkimuksia, joissa sukupuolierot on otettu huomioon tai ne ovat olleet jopa ihan tutkimuksen ytimessä. Online ahead of print. Lihavuuden vaikutus kuntoon ei ehkä tule niin hyvin esiin esimerkiksi pyöräilyssä, jossa kehon painoa ei tarvitse itse kannatella. Tutkijat suosittavatkin yleisemmän ohjeistuksen sijaan henkilökohtaista lähestymistä asiaan etenkin, jos kyseessä on kilpaurheileva nainen, jolla on pääkilpailu tulossa. Juoksukunto todennäköisesti voisi tutkimustulostenkin mukaan parantua, jos lihavuudesta pääsee liikkumalla ja vähentämällä istumista eroon. Joidenkin tutkijoiden mukaan kehon kokonaispaino ei kuitenkaan ole hyvä mittari normalisoimaan hapenottoa, vaan hapenottokyky pitäisi suhteuttaa kehon rasvattomaan painoon. Näin ollen naisten ei tarvitse olla liikaa huolissaan liikuntasuorituskyvystään missään kierron vaiheessa. Nuoret olivat 10–18-vuotiaita. Integrated analysis with obesity surrogates in a large youth sample. doi: 10.1002/ajhb.23522. doi: 10.1007/s40279-020-01319-3.. Tuoreessa Sports Medicine -tiedelehdessä ilmestyneessä systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä vedettiin yhteen kaikki aiheesta tehdyt tutkimukset. Näin normalisoiden hapenottokyky ja sitä myöten kestävyyskunto ei välttämättä ole kovin huono lihavillakaan. 3 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 T U T K I M U S U U T I S I A Biotieteet ILKKA HEINONEN ilkka.heinonen@utu.fi Lihavuus nuorten kunnon selittäjänä Mitä on kunto. Yksilölliset erot voivat olla suuria, ja joidenkin naisten suorituskyky voi heitellä enemmänkin kuin tutkimuksessa yleisesti havaittiin. Hapenottokykyä ei mitattu testissä, mutta tunnetusti se korreloi hyvin kuormituksen intensiteetin kanssa. Fitness, physical activity, or sedentary patterns. Sitä edustaa etupäässä lihasmassa, joka kuluttaa happea toisin kuin rasva. 2020 Oct 20:e23522. Suurin vaikutus, heikentävä, suhteessa muihin vaiheisiin havaittiin kuukautiskierron alkuvaiheessa. Se voi olla kestävyyskuntoa, mutta myös lihaskuntoa tai voimaa tai niiden puutetta. Kuntoasioita joutuu miettimään Henriques-Neton ja kumppaneiden tutkimusta lukiessa. Esimerkiksi kuukautiskierron vaikutusta fyysiseen suorituskykyyn tai vaikkapa vammaherkkyyteen, ei voi selvittää kuin naisilla. The Effects of Menstrual Cycle Phase on Exercise Performance in Eumenorrheic Women: A Systematic Review and Meta-AnalysisSports Med. Viivajuoksutestin ja etunojapunnerrusten tulokset kertoivat kaikkein vahvimmin nuorten lihavuuden vaikutuksista – pulskempien tulokset olivat heikompia. Tulokset eivät riippuneet fyysisestä aktiivisuudesta ja istumisen määrästä. He selvittävät 2 696 portugalilaisnuoren kuntoa, liikkumista ja istumista ja niiden yhteyksiä kehon painoindeksiin ja vyötärönympärykseen. Joitakin asioita ei silti pysty tutkimaan kuin toisella sukupuolella. Eli vaikka he eivät pystyisikään juoksutestissä juoksemaan yhtä kauan aikaa kuin normaalipainoiset lapset. Mutta juoksutesteissä meno loppuu usein aikaisemmin, jos ylimääräistä painoa on kertynyt
Sports Med. Samoin kuin normaalin kuukautiskierron eri vaiheiden kohdalla, tutkijat suosittavat yksilöllistä lähestymistapaa myös ehkäisypillereiden käytössä. Kuva: Antero Aaltonen. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 1 T U T K I M U S U U T I S I A Ehkäisypillerit saattavat heikentää suorituskykyä Kuukautiskiertoon liittyvän tutkimuksen rinnalla Sports Medicine julkaisi myös kokoomatutkimuksen, jossa selvitettiin ehkäisypillereiden vaikutusta suorituskykyyn. Kokoomatutkimuksen mukaan ehkäisypillereiden käyttö näyttää heikentävän hieman fyysistä suorituskykyä. The Effects of Oral Contraceptives on Exercise Performance in Women: A Systematic Review and Metaanalysis. Varsinkin huippu-urheilijat käyttävät ehkäisypillereitä verraten yleisesti. LÄHDE Elliott-Sale KJ, McNulty KL, Ansdell P, Goodall S, Hicks KM, Thomas K, Swinton PA, Dolan E. Jos ehkäisypillerit laskevat suorituskykyä edes hitusen, niiden käyttö ei ehkä ole järkevää parasta mahdollista suorituskykyä tavoiteltaessa. Jos ehkäisypillerit laskevat suorituskykyä edes hitusen, niiden käyttö ei ehkä ole järkevää parasta mahdollista suorituskykyä tavoiteltaessa. 2020 Oct;50(10):1785-1812. Vaikutus on tutkijoiden mukaan kuitenkin liki olematon, joten pudotus ei ole kovin suuri maksimaaliseen suorituskykyyn. doi: 10.1007/ s40279-020-01317-5. Eri lähteiden mukaan urheilijanaiset käyttävät niitä myös muihin syihin kuin raskauden estämiseen, mikä lienee kuitenkin niiden ensisijainen tarkoitus. Etenkin huippu-urheilussa pienet marginaalit ratkaisevat. Ei kuitenkaan ole selvää, tietävätkö naiset, miten ne vaikuttavat fyysiseen suorituskykyyn
Lähes kaikki oppilaat ilmoittivat kokeneensa pelillisen opetusjakson hauskana ja arvioivat sen lisänneen koululiikunnasta pitämistä. Aineisto kerättiin kyselyllä, piirroksilla, ryhmäkeskusteluilla sekä päiväkirjoilla. Vaikka menetelmä vaatii ylimääräistä työtä liikunnanopettajalta, se voi tutkijoiden mukaan palauttaa koululiikunnan merkityksen terveyden edistämisestä takaisin oppilaille tärkeisiin asioihin, kuten hauskuuteen ja uuden oppimiseen. Intervention suunnittelua ohjasivat pelillisyyden keskeiset elementit, kuten sankarinarratiivit (Marvel superheros), ryhmähaasteet, oppilaan valitsemat haastetasot ja arvomerkkien ansaitseminen tehtävien ja haasteiden pohjalta. gamification) tarkoittaa pedagogista lähestymistapaa, jossa pelillisyyden elementtejä, kuten pisteiden kertymistä, tasojen suorittamista ja sankarihahmojen seikkailuja, integroidaan osaksi ei-pelillistä ympäristöä. Oppilaat työskentelivät ryhmissä ja lisäksi jokainen keräsi suorituksensa henkilökohtaiseen portfolioon. Oppilaat arvioivat myös jaksoon sisältyneen ryhmätyöskentelyn tuoneen uusia kavereita ja yhteistyö nähtiin myönteisenä. https://www.utupub.fi/bitstream/ handle/10024/146803/Lehtonen_Merja_opinnayte.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Kestoltaan 15-viikkoinen opetusjakso sisälsi 30 liikuntatuntia. Gamification and physical education. 3 2 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 T U T K I M U S U U T I S I A Pedagogiikka NELLI LYYRA nelli.lyyra@jyu.fi Pelillisyys liikunnanopetuksessa – iloa oppilaille, lisätyötä opettajille Pelillisyys (engl. & Palomares, J.(2020). Merja Lehtonen: Pelin liikunnallistaminen: Kimblestä liikuntaa Pitkis-Sport-leirillä, TY 2019. Espanjalainen tutkimusryhmä selvitti pelillisyyteen pohjautuvan opetusjakson vaikutusta oppilaiden motivaatioon sekä oppilaiden ja opettajien kokemuksia. Interventioon osallistui neljä liikunnanopettajaa ja heidän 12 opetusryhmäänsä (290 oppilasta) eri vuosiluokilta. Myös järjestyksen ylläpitäminen tunnilla koettiin normaalia opetusta haastavammaksi. Viability and preliminary views from students and teachers. Tutkijat pitivät tätä erityisen tärkeänä, sillä se osoittaa, ettei pelillinen opetus vähennä oppimista ja opetussisällöt on tunnistettu pelillisyyden taustalta. Vertaistuen merkitys korostui vastauksissa: kollegoilta saatu tuki ja pedagogiset ideat auttoivat pitkän ja suuritöisen intervention toteuttamisessa. Kolmas oppilaiden vastauksissa tunnistettu teema oli uuden oppiminen. Onnistuakseen pelillisyyteen pohjautuva liikunnanopetus vaati paljon ennakkovalmistelua ja lisääntynyt työmäärä koettiin stressaavana. Suomessa on kokeiltu myös pelin liikunnallistamista. LÄHDE Fernandez-Rio, J., de las Heras, E., González, T., Trillo, V. Tulokset osoittivat pelillisyyden lisänneen sekä tyttöjen että poikien sisäistä motivaatiota liikuntatunneilla. Physical Education and Sport Pedagogy, 25 (5), 509–524. Tutkijat arvioivat, että pelillisyys on hyvä keino lisätä koululiikunnan merkityksellisyyttä oppilaille, sillä sen avulla voidaan tukea oppilaiden välistä vuorovaikutusta, tarjota hauskoja kokemuksia, haastaa oppilaita ja edistää oppimista. Tavoitteena on lisätä oppilaan motivaatiota ja kiinnostusta opetuksen sisältöön (video)pelien motivoivien piirteiden avulla. Oppilailta kerätystä aineistosta tunnistettiin kolme keskeistä teemaa: ilo, kaverit ja oppiminen. Opettajien näkemykset olivat kriittisempiä
Kulttuurista osaamista voidaan edistää käsittelemällä kulttuurisia stereotypioita, tarjoamalla tietoa yhteiskunnallisesta tasaarvosta ja puhumaan asiallisesti.. Two pathways underlying the effects of physical education on out-of-shool physical activity. Toisella ja kolmannella kierroksella asiantuntijapaneelin jäsenet arvioivat menetelmien soveltuvuutta ja laittoivat ne paremmuusjärjestykseen. Ensimmäisellä kierroksella asiantuntijoita pyydettiin kirjaamaan avoimin vastauksin hyviä menetelmiä kulttuurisen osaamisen lisäämiseen. LÄHDE Wang, Y. Hyvät sisältötiedot omaavat ja/tai liikuntatunnilla autonomista motivaatiota kokevat oppilaat kokevat autonomista motivaatiota myös vapaa-ajan liikunnassa, mikä oli yhteydessä runsaampaan vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 3 T U T K I M U S U U T I S I A Miten kulttuurista osaamista voisi lisätä liikunnanopettajakoulutuksessa. Malli selittää mekanismeja, joilla koululiikunta ja liikunnanopetus voivat tukea oppilaan vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta. Lisäämällä opettajien kulttuurista osaamista voidaan vähentää väärinymmärryksiä kouluissa. Yhdysvaltalaiset tutkijat kartoittivat keinoja tulevien liikunnanopettajien kulttuurisen osaamisen lisäämiseksi, sillä opettajat kohtaavat kulttuuritaustaltaan yhä heterogeenisempiä oppilasryhmiä. Malliin sisältyneet muuttujat olivat: 1) autonominen motivaatio fyysiseen aktiivisuuteen, 2) vapaaajan fyysinen aktiivisuus, 3) autonominen motivaatio koululiikunnassa, 4) terveysliikunnan sisältötiedot. Tulokset osoittavat, että yhteys oppilaiden terveysliikunnan tietojen ja vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden välillä välittyi vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen kohdistuneen motivaatiomuuttujan kautta. Ensimmäisellä kierroksella kirjattiin yhteensä 37 menetelmää, joiden pohjalta päädyttiin kahdeksaan, parhaiten liikunnanopettajakoulutukseen soveltuvaan menetelmään. Tutkijat esittävät, että jatkotutkimusten tulisi suuntautua ehdotettujen strategioiden testaamiseen liikunnanopettajakoulutuksessa sekä niiden vaikuttavuuden ja soveltuvuuden arvioimiseen. (2020). Tutkimus toteutettiin Delfoi-menetelmällä. & Yeats, J.T. Tiedolliset tavoitteet ja suotuisa motivaatioilmasto voivat tukea vapaaajan fyysistä aktitiivisuutta Yhdysvaltalaistutkijat pyrkivät mallintamaan ja testaamaan ”väyliä”,’ joiden kautta koululiikunta vaikuttaa oppilaan vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrään. Tulevien opettajien kulttuurista osaamista voidaan edistää esimerkiksi käsittelemällä kulttuurisiin taustoihin liittyviä stereotypioita, tarjoamalla tietoa yhteiskunnallisesta tasa-arvosta ja opettamalla asiallista ja kunnioittavaa tapaa puhua oppilaille ja oppilasryhmille. Myös organisaatiotason tuki nähtiin keskeisenä, jolloin henkilökunnalla on esimerkiksi mahdollisuus osallistua täydennyskoulutukseen. Myös liikuntatunnilla koettu autonominen motivaatio välittyi vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen tätä mittaavan motivaationmuuttujan kautta. Research Quarterly for Exercise and Sport, 91 (2), 197–208. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää liikunnanopettajakoulutuksen kehittämisen ohjenuorana. Physical Education and Sport Pedagogy, 25 (5), 525–538. LÄHDE Wyant, J.D., Tsuda, E. Testattavana oli teoreettinen malli, jonka mukaan liikunnanopetus on yhteydessä vapaa-ajan liikuntaan oppiaineen tiedollisten tavoitteiden sekä tunnilla vallitsevan motivaatioilmaston välityksellä. (2020). Paneeliin osallistui 12 asiantuntijaa, joilla oli aihealueen pedagogista tai akateemista osaamista. Tutkimusdata kerättiin kyselyllä 394:ltä kahdeksannen luokan oppilaalta. & Chen, A. Opettamalla terveysliikunnan sisältötietoja autonomista motivaatiota tukevassa ilmapiirissä voidaan vaikuttaa myönteisesti vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrään. Delphi investigation of strategies to develop cultural competence in physical education teacher education
Tämän jälkeen he pohtivat yhdessä pelaajien kanssa strategioita, jotka auttaisivat hankalia pelaajia sopeutumaan joukkueen odotuksiin ja normeihin sekä hyväksymään sen kulttuurin. 3 4 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 T U T K I M U S U U T I S I A Psykologia HANNA-MARI TOIVONEN hanna-mari.h-m.toivonen@jyu.fi Miten valmentajat käsittelevät ”ongelmapelaajia”. LÄHDE Heelis, W. Lisäksi muiden sidosryhmien, kuten perheen, pelaaja-agenttien tai NHL-seurojen yhdenmukainen viestintä on keskeistä hankalan urheilijan sopeutumisessa joukkueen toimintaan. Heelis tutkimusryhmineen haastatteli kahdeksaa kokenutta kanadalaista jääkiekkovalmentajaa, jotka valmensivat yli 16-vuotiaita ammattilaiseksi tähtääviä pelaajia. (2020). DOI: 10.1016/j. Valmentajien mukaan vaikeat pelaajat olivat yleensä joko poikkeuksellisen lahjakkaita tai sosiaalisia johtajia, ja he käyttivät asemaansa hyödykseen käyttäytyessään poikkeavasti. psychsport.2020.101751. Kuva: Antero Aaltonen. Toisinaan he olivat joutuneet pudottamaan pelaajan joukkueesta, mutta kokemuksen myötä kyvyt käsitellä hankalia pelaajia olivat kehittyneet. Valmentajat kertoivat kuitenkin pyrkivänsä välttämään negatiivisia leimoja tai ainoastaan neutraloimaan negatiivisen käyttäytymisen. Tavoitteena oli selvittää, miten valmentajat toimivat hankalien pelaajien kanssa. Hankalien urheilijoiden kanssa työskentely vaati kärsivällisyyttä, itsetutkiskelua ja tunneälyä. Valmentajat pitivät tärkeänä, että he asettavat kahdenkeskisissä keskusteluissa hankalille urheilijoille selkeät odotukset ja roolit. Valmentajien mukaan myös muita joukkueen johtavia pelaajia voi hyödyntää ja antaa heidän puuttua osaltaan joukkueen normeista poikkeamiseen. Psychology of Sport & Exercise, 51. Valmentajat pitivät tärkeänä, että he asettavat kahdenkeskeisissä keskusteluissa hankalille urheilijoille selkeät odotukset ja roolit – ja keskustelevat mahdollisista seurauksista, jos niistä poiketaan. Valmentajat kertoivat välillä onnistuneensa auttamaan hankalia pelaajia muuttamaan käytöstään. G., & Bloom, G. Valmentajien tulee siis pystyä käsittelemään vaikeita pelaajia tehokkaasti. Haastatteluissa valmentajat käyttivät hankalista pelaajista muun muassa ilmaisuja ”syöpä”, ”epäkypsä”, ”mätä omena”, ”negatiivinen johtaja”, ”kiusaaja”, ”häirikkö”, ”yksinäinen susi” ja ”riidankylväjä”. Hankalia pelaajia aiemmin johtaneet olivat sallineet heidän toimia poikkeavasti ja itsekeskeisesti ilman seurauksia. Luotuaan läheisen suhteen pelaajaan, valmentajat pitivät tärkeänä, että ongelmakäyttäytyminen otetaan esiin rakentavasti, reflektoiden ja valmentajan omia tunteita asianmukaisesti säädellen. Yksikin hankala pelaaja saattaa heikentää joukkuedynamiikkaa ja vaikuttaa joukkueen menestymiseen. Valmentajat pitivät tärkeänä ”ongelmapelaajien” varhaista tunnistamista, käyttäytymisen seuraamista ja tarvittaessa puuttumista, jotta hankalien pelaajien käytös ei pahenisi ja tarttuisi muihin pelaajiin. A. He pyrkivät sen sijaan osoittamaan, että virheistä voi oppia ja hankalat pelaajat voivat osaltaan auttaa positiivisen joukkuekulttuurin luomisessa muokkaamalla käytöstään positiivisempaan suuntaan. Nämä urheilijat keskittyivät paljolti omiin tavoitteisiinsa ja olivat kohdanneet melko vähän vastoinkäymisiä uransa aikana. Kaikki haastatellut valmentajat ilmaisivat pyrkivänsä luomaan vahvan, välittävän, kunnioittavan ja luottamuksellisen suhteen hankaliin pelaajiin ja oppimaan tuntemaan heidät henkilökohtaisesti. J., Caron, J. The experiences of high-performance coaches in the management of difficult athletes. He saattoivat esimerkiksi kutsua pelaajaan kotiinsa lounaalle
O´Neil tutkimusryhmineen tutki 248:n yliopistourheilijan sitoutumista urheiluun ja opiskeluun. Jos urheilijoilla kuitenkin on vaikeuksia sopeutua kuntoutukseen ja heidän osallistumisensa on heikkoa, tulisi urheilija ohjata ammattilaiselle, joka voi auttaa häntä yksilöllisesti. Opiskeluun liittyvä henkinen uupumus oli voimakkainta profiilin 1 omaavilla, kun taas urheiluun liittyvä henkinen uupumus oli voimakkainta profiilin 2 omaavilla. Williamsin tutkimusryhmän käsitteellinen malli voi mahdollisesti auttaa ohjaamaan yksilöllisiä hoitosuosituksia ja tunnistamaan pessimistit, joiden kuntoutumisessa saatetaan kohdata haasteita. The role of optimism and psychosocial factors in athletes recovery from ACL injury: A longitudinal study. DOI: 10.1016/j. (2020). Myös tapahtumien (esimerkiksi peli) ja vastuiden (kuten oppitunti) päällekkäisyydet tulisi minimoida. J., & Pierce, S. Frontiers in Sports and Active Living, 2(116). Koettu sitoutuminen vaikuttaa siis merkittävästi urheilevien opiskelijoiden akateemisiin ja urheilullisiin tuloksiin, mutta myös psykologiseen hyvinvointiin. Kuntoutumisprosessi on aina pitkä ja sen merkitys on suuri urheilu-uran jatkon ja urheilijan hyvinvoinnin kannalta. psychsport.2020.101799 Optimistit kuntoutuvat paremmin eturistisidevammoista Eturistisidevammat ovat yksi yleisimmistä urheiluvammoista. Psychology of Sport & Exercise, 52. O´Neilin tutkimusryhmän mukaan yliopistojen tulisi tukea urheilevien opiskelijoidensa innostunutta sitoutumista luomalla kiinnostavia oppimisja urheiluympäristöjä, joissa urheilevat opiskelijat pystyisivät ilmaisemaan itseään emotionaalisesti, älyllisesti ja fyysisesti. Studentathletes’ dual commitment to school and sport: Compatible or conflicting. Tutkijoiden mukaan urheilijoiden kanssa työskentelevien tulisi ennen leikkausta ainakin pyrkiä lisäämään tietoa ja ymmärrystä kuntoutusprosessista ja tukea urheilijoiden autonomiaa ja käsityksiä kontrollista esimerkiksi tavoitteenasettelun keinoin. (2020). Leikkausta edeltävällä optimismilla oli merkittävä epäsuora vaikutus käsityksiin polven toiminnasta vuosi leikkauksen jälkeen. Yksikään profiileista ei osoittanut alhaista sitoutumista urheiluun, mikä tutkijoiden mukaan saattaa pitkälti johtua siitä, että osallistujat kilpailivat korkeimmalla mahdollisella tasolla (NCAA divisioona I). Tutkijat tunnistivat neljä kouluun ja urheiluun sitoutumisprofiilia: (1) alhainen väkinäinen sitoutuminen kouluun ja vahva innostunut sitoutuminen urheiluun, (2) alhainen väkinäinen sitoutuminen kouluun ja vahva väkinäinen sitoutuminen urheiluun, (3) kohtalainen sitoutuminen kouluun ja urheiluun sekä (4) vahva innostunut sitoutuminen kouluun ja urheiluun. Pitkittäistutkimukseen osallistui 81 urheilijaa, jotka vastasivat kyselyihin seitsemästi, ensimmäisen kerran ennen leikkausta ja viimeisen kerran vuosi leikkauksen jälkeen. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 5 T U T K I M U S U U T I S I A Opiskelun ja urheilun yhdistäminen Yhdysvalloissa urheilevat yliopisto-opiskelijat pyrkivät samanaikaisesti urheilemaan ammattimaisesti ja suorittamaan tutkinnon, mikä tekee sitoutumisesta yhtä aikaa molempiin vaikeaa. Williams tutkimusryhmineen kehitti ja testasi käsitteellistä mallia, joka selvitti optimismin, selviytymisstrategioiden, kuntoutukseen sitoutumisen ja polven toimintaan liittyvien käsitysten epäsuoraa suhdetta urheilijoilla, joiden polven eturistisidevamma leikattiin. Lisäksi yliopistojen tulisi korostaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia, joita urheileville opiskelijoille on tarjolla. LÄHDE Williams, T., Evans, L., Robertson, A., Hardy, L., Roy, S., Lewis, D., & Glendinning, F. DOI: 10.3389/fspor.2020.00116. LÄHDE O´Neil, L., Amorose, A. Alhaisinta kouluun ja urheiluun liittyvä henkinen uupumus oli profiilin 4 omaavilla. Yliopistojen pitäisi myös auttaa urheilevia opiskelijoita luomaan sekä henkilökohtaisia että ammatillisia akateemisia ja liikunnallisia suhteita. Lisäksi he selvittivät sitoutumisprofiilien yhteyttä urheilevien opiskelijoiden akateemisiin ja urheilullisiin tuloksiin sekä henkiseen uupumukseen ja hyvinvointiin. Erityisesti tähän vaikutti mukautuvat selviytymisstrategiat ensimmäisen kuukauden aikana leikkauksesta, korkeampi pystyvyyden tunne kaksi kuukautta leikkauksesta ja aktiivisempi osallistuminen kuntoutukseen ensimmäisten kuuden kuukauden aikana leikkauksesta. Selviytymisstrategiat olivat erilaisia kuntoutusprosessin eri vaiheissa. Esimerkiksi kolmen kuukauden kohdalla tunnekeskeisiä strategioita käyttivät ne urheilijat, jotka olivat optimistisempia, tukeutuivat enemmän selviytymisstrategioihin ja joiden pystyvyyden tunne oli korkeampi. Alhaisin yleinen psykologinen hyvinvointi eli tyytyväisyys elämään ja käsitys elinvoimaisuudesta oli profiilin 2 omaavilla
& Demetriou, Y. Vondung, C., Hidding, L. LÄHDE Caprais, A., Sabatier, F. Niin mieskuin nais opettajien listoille päätyivät pysäköintija pukutiloihin, taloudellisiin tekijöihin sekä tietoon ja palveluihin liittyvät tarpeet. Kielitaito ja valtasuhteet määrittivät pitkälti sitä, millaisiin vapaa-ajan tiloihin tutkimuksen somalit suuntautuivat. Public Health 17, 6872; DOI: 10.3390/ ijerph17186872. Risteäviin eroihin kohdistuvan (intersektionaalisen) analyysin avulla Marucco nostaa aineistosta esiin, mitkä asemat ja suhteet vaikuttavat vapaa-ajan käytäntöjen ja paikkojen eriytymiseen. Sukupuoli on ratkaisevan tärkeä taustatekijä, ja se risteää muiden tekijöiden kanssa. Int. Naisille erityistä oli usean arjen roolin yhdistyminen, jolloin esimerkiksi yhtäaikaiset äidin, opiskelijan ja työntekijän positiot määrittivät vapaa-ajanviettoa. Turvallisuuden tunne esiintyi yksinomaan naisopettajien aineistossa. 3 6 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 Yhteiskuntatieteet ELINA HASANEN elina.hasanen@jyu.fi T U T K I M U S U U T I S I A Tilallista segregaatiota kannattaa tutkia vapaa-ajan ympäristöissä Marrucco tutki pakolaistaustaisten somaleiden vapaaajanviettoa ja tarkasteli intergraatiota ja segregaatiota tilallisina ilmiöinä. LÄHDE Schönbach D. Se tarjoaa mahdollisuuden vuorovaikutukseen kielellä, jonka hallitsee, syrjinnältä vapaan tilan ja tukiverkostoja sekä auttaa sisällyttämään arkeen palasia omasta kulttuurista. J. Ainoastaan naisopettajien vastauksista tuli ilmi vanhempien rooliin liittyvä tarpeiden ryhmä, johon kuuluivat esimerkiksi liikennekasvatus ja autokuljetuksista luopuminen. Lisäksi sekä tytöt että pojat tunnistivat tarpeen harjoitella pyöräilyä. He nimesivät koululle kuuluviksi muun muassa ilkivallan estämisen ja pyöräilyprojektit. M., Altenburg, T. Maruccon mukaan segregaation ymmärtämiseksi tarvitaan lisää intersektionaalisia analyysejä, joissa tarkastellaan valtasuhteita, valkoisuuden valtapositiota ja rasismia. Vapaa-ajan tilallista segregaatiota on tutkittu vähän, ja Marucco suosittaa tarkastelemaan etenkin puolijulkisia ja arkisia tiloja. Gender Influence on Students, Parents, and Teachers’ Perceptions of What Children and Adolescents in Germany Need to Cycle to School: A Concept Mapping Study. Tutkijat suosittelivatkin monivaiheisen metodinsa yksinkertaistamista osallistujien sitouttamisen lisäämiseksi. Ryhmä eritteli tyttöjen ja poikien, miesja naisopettajien sekä äitien käsityksiä siitä, millaisia tarpeita liittyy säännölliseen koulumatkojen pyöräilyyn. Tutkijat havaitsivat sukupuolten välillä enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. Hän keräsi haastatteluja havainnointiaineistonsa puolen vuoden aikana kolmella Turun asuin alueella muun muassa liikuntapaikoilla ja kodeissa. Somaleiden vapaa-ajan käytännöt olivat suurelta osin sukupuolittuneita. M. Integraatiota edistäviä yhteiskunnallisia toimenpiteitä tulisi myös kohdistaa näihin vapaa-ajan tiloihin, ei vain julkisiin ja institutionaalisiin tiloihin. Jalkapallo erotti miehet ja naiset omiin ryhmiinsä, ja toisaalta pallokenttä yhdisti eri etnistä taustaa olevia miehiä monikulttuuriseen vapaa-ajan tilaan. Tutkimuksen puutteita olivat isien käsitysten jääminen pimentoon osallistujakadon vuoksi sekä tarpeiden tärkeyttä ja soveltuvuutta koskevan aineiston vinouma. Sukupuolen, iän ja kulttuurin yhdessä muodostamat reunaehdot tuleekin huomioida pyrittäessä mahdollistamaan osallistumista vapaa-ajan aktiviteetteihin. Kaikille viiteryhmille yhteisiä tarveryhmiä olivat polkupyörä tarvikkeineen, koulumatka sekä yksilöön liittyvät tekijät. 2020. I. Sekä miehille että naisille yleistä toimintaa olivat omaehtoinen ulkoilu ja liikunta. (2020): Electoral competition and gender quotas: dearth of female applicants or structural resistance. Oleskelu eriytyneissä vapaa-ajan tiloissa samaa etnistä taustaa olevien henkilöiden kanssa ei vastaa yleistä ajatusta integraatiosta, mutta Marucco osoittaa sen voivan tukea integraatiota. International Journal of Sport Policy and Politics, DOI: 10.1080/19406940.2020.1782966. J. Spontaani ajanvietto yksityisissä ja puolijulkisissa tiloissa oli heille tyypillistä. M., Chinapaw, M. Pojilla oli tyttöjä laajempi liikkumatila kodin ulkopuolella, mutta nuoret naiset pyrkivät pikkuhiljaa ylittämään sukupuolittuneen tilan rajoja. Koulun rooliin liittyvän tarveklusterin erottivat vain äidit. Monimenetelmällisessä tutkimuksessa osallistujat täyttivät kyselylomakkeet, listasivat tarpeita yksin ja viiteryhmässään, muodostivat ryhmässä tarpeista klustereita sekä arvioivat tarpeiden tärkeyttä ja soveltuvuutta käytäntöön. Tutkijat arvioivat tulosten olevan hyödyksi suunniteltaessa kouluissa toteutettavia interventioita. Koululaisista vain tytöt ilmaisivat sosiaaliseen liikennekäyttäytymiseen liittyviä tarpeita. M. Koulumatkapyöräilyn edellytykset koululaisten, opettajien ja äitien kokemina Saksalainen tutkijaryhmä s elvitti 12–15-vuotiaiden koulumatkapyöräilyyn sosiaalistumisen edellytyksiä. & Rubi, S. Environ. Res
Lasten luontosuhteen tärkeäksi osaksi rakentuu luottamus siihen, että he osaavat toimia talvisissa olosuhteissa, kuten kiivetä jäistä mäkeä. Norjalaiset tutkijat löysivät näitä lasten kasvamiseen ja luontosuhteen kehittymiseen liittyviä asioita tarkastellessaan etnografisella otteella 4–6-vuotiaiden lasten omaehtoisia leikkejä talvisessa luonnossa. Lumileikeissä lapset sekä kasvavat pohjoisille alueille keskeiseen ulkoleikkien kulttuuriin että osallistuvat sen tuottamiseen. F. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 7 T U T K I M U S U U T I S I A Luminen luonto kasvattaa aktiivisia toimijoita Luminen ja jäinen luonto on arvokas pikkulasten leikin ja kasvun ympäristönä. LÄHDE Sanderud, J. P. R., Gurholt, K. 2020/2019. Fenomenologishermeneuttisen tutkimuksen aineisto kertyi luontopainotteisen päiväkodin lasten parissa osallistuvalla havainnoinnilla ja leikin lomassa tehdyillä haastatteluilla. He jättävät jälkiä lumeen ja jäähän lisäten samalla ymmärrystään itsestään osana sosio-kulttuurista ympäristöään. Talviset leikin näyttämöt muuttuvat päivittäin ja kutsuvat kokeiluihin, jotka tarjoavat kokemuksia haasteista ja muutoksista selviytymisestä. & Moe, V. Pohjolan talvessa leikkivät lapset ovat aktiivisia toimijoita, jotka muokkaavat omaa leikkipaikkaansa ja talvimaisemaa. Sport, Education and Society 25 (8): 960-971; DOI: 10.1080/13573322.2019.1678124 Kuva: Antero Aaltonen Talviset leikin näyttämöt muuttuvat päivittäin ja kutsuvat kokeiluihin.. ‘Winter children’: an ethnographically inspired study of children being-andbecoming well-versed in snow and ice
Obstruktiivinen eli ahtauttava uniapnea (obstructive sleep apnea, OSA) on kansanterveydellisesti merkittävä ongelma. Lihavuus, ja erityisesti keskivartalolle kertynyt rasva, on merkittävin OSA:n riskitekijä. Liikunnalla näyttää olevan kuitenkin myös laihtumisesta riippumaton vaikutus. 3 8 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e Voisiko liikunta ratkaista ”uniapneaepidemian”. Poliklinikalla kukin potilas sai yksilöllisesti räätälöityä tehostettua liikuntaneuvontaa, eli ”liikuntahoitoa”. Senaratnan tutkimusryhmän katsauksen mukaan länsimaissa tavallisessa aikuisväestössä OSA:aa sairastaa 9–38 prosenttia, jos ei oteta huomioon sen vaikeusastetta. 2017) Moni myös sairastaa tietämättään, ja usein asuinkumppani huolestuu yöllisistä oireista ensimmäisenä Aikuisen OSA:ssa keskeisin ongelma on, että ylähengitystiet ahtautuvat unen aikana estäen tehokasta keuhkotuuletusta, mikä aiheuttaa joko hypopneaa eli hengityksen vaimentumia tai apneaa, Mitä tutkittiin. Miehillä sairastavuus oli huomattavasti korkeampi kuin naisilla. Näin aiheutuu lisäksi merkittäviä epäsuoria yhteiskunnallisia kustannuksia. Perinteisesti liikunnan on ajateltu lievittävän uniapnean vaikeusastetta ja väsymysoiretta lähinnä laihtumisen kautta. Kuva: Antero Aaltonen. (Senaratna ym. Hoitamattomana se on yhdistetty moniin kroonisiin sairauksiin, jotka aiheuttavat länsimaissa kohonnutta sairastavuutta, kuolleisuutta ja merkittäviä terveydenhuoltokuluja. Tutkimusaineisto koostui Keski-Suomen sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmään kirjatuista liikuntalääketieteen poliklinikalla hoidossa olleista ylipainoisista (BMI?25 kg/m 2 ) uniapneapotilaista (n = 81). Jo ennen diagnoosin saamista uniapnea kasvattaa sairauspoissaolojen, onnettomuuksien, työajan ja -tehon vähenemisen sekä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiä. Potilaiden käyntitiedot koettujen väsymysja muiden OSA-oireiden sekä kehonkoostumus-, käden puristusvoimamittausten ja kuuden minuutin kävelytestin osalta tallennettiin ensikäynniltä sekä kontrollikäynniltä 6 kuukauden jälkeen. Muita riskitekijöitä ovat muun muassa ikä ja miessukupuoli. Rekisteritutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko liikuntalääketieteen poliklinikalla toteutetulla liikuntahoidolla vaikutuksia ylipainoisten OSA-potilaiden kokemiin oireisiin, kehonkoostumukseen ja toimintakykyyn. Yksi OSA:n yleisimmistä ja arjen sujumisen kannalta hankalimmista oireista on lisääntynyt päiväväsymys, joskaan kaikki eivät siitä kärsi (Uniapnea 2017). OSA näyttää lisääntyneen parin viime vuosikymmenen aikana. Lisäksi tarkasteltiin tilannetta alaryhmittäin toteutuneen liikunnan lisäyksen mukaan sekä sitä, onko väsymysoireen muutos riippumaton kehonkoostumuksen muutoksista ja liikuntamuodosta. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 24-ohjelmalla
2017; Mendelson ym. 2018). Esimerkiksi kuuden minuutin kävelytestin tulos parani liikuntaa lisänneillä keskimäärin lähes 40 metriä. OSA:n ensisijaisena aiheuttajana on pidetty anatomisia tekijöitä kuten ahtaita tai kokoon painuvia ylähengitysteitä, mutta anatomian osallisuus patofysiologiaan näyttäisi kuitenkin vaihtelevan merkittävästi yksilöiden välillä (Eckert 2018; Jordan ym. Kestävyysliikunta ja erityisesti yhdistetty kestävyysja lihaskuntotyyppinen liikunta näyttivät olevan tehokkaampia päiväväsymysoireen lieventäjiä kuin lihaskuntoharjoittelu yksinään. Jo vähäinen liikunnan lisäys lievensi oireita Kuuden kuukauden yksilöllisen liikuntahoidon aikana runsaat 60 prosenttia tutkittavista onnistui lisäämään systemaattisesti vähintään yhden kestoltaan vähintään 30 minuutin viikoittaisen liikkumiskerran arkeensa. Enemmän liikkuneilla lihasmassan ylläpito onnistui, sillä se pysyi jotakuinkin muuttumattomana. 2014; Iftikhar ym. Väsymysoireen lievittymisen ja BMI:n laskun välillä nähtiin heikko yhteys. Myös kehonkoostumus ja toimintakyky paranivat Kuuden kuukauden liikuntahoito vaikutti myönteisesti myös potilaiden kehonkoostumukseen ja toimintakykyyn. Vaikuttaisi siltä, että taustalla on laihtumisen lisäksi myös muita mekanismeja. 2018). Ehdotettuja yhteyksiä, joiden kautta liikunta/fyysinen aktiivisuus saattaa vaikuttaa OSA:n oireisiin ja vaikeusasteeseen (mukaillen Kline 2010; Mendelson ym. 2017; Mendelson ym. Tulokset puhuvat sen puolesta, että liikunta lievittää väsymysoiretta myös painonpudotuksesta riippumatta. Mukana oli myös CPAPeli ylipainehengityslaitteen käyttäjiä. Liikunta näytti lieventävän väsymysoiretta, vaikka painonpudotus oli vähäistä – liikuntaa lisänneillä keskimäärin 1,2 kilogrammaa. Tämä on linjassa aiemman tutkimusnäytön kanssa (Aiello ym. 2016; Bollens & Reychler 2018; Iftikhar ym. Tulokset antavat viitteitä siitä, että hyvinkin vähäinen liikunnan lisäys saattaa vaikuttaa myönteisesti erityisesti potilaiden päiväväsymysoireen lievittymiseen. Niillä, jotka eivät onnistuneet lisäämään liikuntaa arkeensa, ainut tilastollisesti merkitsevä muutos oli lihasmassan lasku. Kroonisesti keuhkosairailla pienimpänä kliinisesti merkittävänä erona (Minimal clinically important difference, MCID) pidetään noin 30 metrin parannusta (Holland ym. Vyötärönympärys ei kaventunut edes liikuntaa lisänneillä. Tämän työn perusteella ei voi tarkemmin ottaa kantaa taustalla vaikuttaviin mekanismeihin. Ylähengitysteiden toiminta Yönaikainen nesteensiirtymä Rinnakkaissairastavuus Kehonkoostumus Lihasvoima Unen laatu ja katkonaisuus Liikunta/ Fyysinen aktiivisuus Obstruktiivinen uniapnea (oireet ja vaikeusaste). Passiivinen elämäntyyli on tunnistettu OSA:n riskitekijäksi. Uusimman tutkimusnäytön mukaan liikuntainterventiot vaikuttavat tutkimusolosuhteissa myönteisesti niin OSA:n vaikeusasteeseen kuin koettuun väsymysoireeseenkin huolimatta vain vähäisestä painonpudotuksesta (Aiello ym. 2014; Iftikhar ym. Kuvio 1. Tosin myös lihasmassa laski, mikä usein liittyy laihtumiseen. Tämä aiheuttaa vasteen aivoissa, aktivoi sympaattista hermostoa, laskee veren happipitoisuutta, rikkoo yöunta sekä johtaa suuriin verenpaineen heittelyihin (Uniapnea 2017). Myös reipas arkiliikunta ja raskaat kotityöt laskettiin liikunnaksi. Tulokset liikuntamuotojen osalta ovat suuntaa antavia. Kehonkoostumuksen muutokset ovat kautta linjan kuitenkin suhteellisen vähäisiä, joten taustalla voi vaikuttaa muitakin mekanismeja, joita on syytä tutkia. Mitkä ovat mekanismit oireiden lievittymisen taustalla. Myös puristusvoima parani. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 9 T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e jolloin hengitys estyy kokonaan vähintään kymmeneksi sekunniksi kerrallaan. Alustavan tutkimusnäytön mukaan fyysinen aktiivisuus näyttäisi pienentävän sairauden ilmaantuvuutta (Perger, Jutant & Redolfi 2018). Tulosten mukaan liikuntaa lisänneistä yli 80 prosentilla koettu päiväväsymysoire lievittyi vähintään hieman ja jopa 55 prosentilla merkittävästi, kun taas entiseen tapaan eläneillä noin puolella se säilyi ennallaan. Kaikki analyysit tehtiin myös ilman CPAP-laitteen käyttäjiä. Riippumatta liikunnan lisäyksen onnistumisesta tutkittavien painon ja kehonpainoindeksin keskiarvot laskivat. 2016; Bollens & Reychler 2018; Iftikhar ym. 2018). Kahdella kolmesta potilaasta lihavuus on osallisena taudin patogeneesissä. 2014). 2014). Viime aikoina liikunta onkin saanut paljon huomiota OSA:n hoitokeinona. Myös rasvaprosentti ja viskeraalisen rasvan (sisäelinten ympärille kertynyt rasva) arvo laskivat liikunnan lisäännyttyä. Noin 40 prosentilla taas liikunnan määrä pysyi samana, liikuntamäärien lisäys oli satunnaista tai jopa väheni. Riippumatta liikunnan lisäyksen onnistumisesta, sekä koettu päiväväsymys että muut koetut OSA-oireet vähenivät tilastollisesti merkitsevästi
C., Carlin, B. Respiratory Medicine 116, 85–92. ProQuest Dissertations Publishing 3454751. J. 2010. H., Bittencourt, L., Youngstedt, S., Ayas, N., Cistulli, P., Schwab, R., Durkin, M.W. 2015). Targeting volume overload and overnight rostral fluid shift: A new perspective to treat sleep apnea. & Hoffmann, G. 2014. 4 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e Liikkumaan voi siis kannustaa myös ilman suuria laihdutustavoitteita. 2014. Mendelson, M., Bailly, S., Marillier, M., Flore, P., Borel, J. Effects of Exercise Training on Sleep Apnea: A Meta-analysis. A., Troosters, T., Puhan, M. Kuvio 1. G., Nelluri, B., Sharma, A., Mookadam, F. Käypä hoito -suositus. & Pépin, J.-L. C., Vivodtzev, I., Doutreleau, S., Verges, S., Tamisier, R. doi: 10.1186/2046-4053-3-130. A., Pepin, V., Saey, D., Mccormack, M. CPAP-hoidon positiiviset vaikutukset päiväaikaiseen väsymykseen ja toimintakykyyn kumoutuvat jo yhden välistä jääneen laitehoitoyön seurauksena. Tutkielman positiivisten tulosten valossa OSA-potilaat näyttäisivät hyötyvän liikuntalääketieteen poliklinikan hoitopolusta. Obstructive sleep apnea syndrome, objectively measured physical activity and exercise training interventions: A systematic review and meta-analysis. Liikunta taas voi myös ilman painonpudotusta vaikuttaa suotuisasti useisiin valtimotautien riskitekijöihin, kuten korkeaan verenpaineeseen, krooniseen matala-asteiseen tulehdukseen sekä häiriintyneeseen glukoosija lipidiaineenvaihduntaan (Schwingshackl, Dias & Hoffmann 2014). 2017. 2016). Liikunnalla näyttäisi olevan myös muita hoitoja vahvistava vaikutus väsymysoireen ja OSA:n vaikeusasteen lievittymiseen (Aiello ym. esittelee kirjallisuudessa ehdotettuja yhteyksiä, joiden kautta liikunta saattaa vaikuttaa OSA:n oireisiin ja vaikeusasteeseen. CPAP-hoidolla vaikuttaisi myös olevan rajallinen vaikutus OSA-potilaiden kardiometabolisiin riskitekijöihin (Jullian-Desayes ym. Iftikhar, I., Kline, C. Iftikhar, I. & Magalang, U.J. CPAP-hoito lievittää OSA-oireita tehokkaasti, mutta joillain potilailla huono sietokyky ja hoitoon sitoutuminen rajoittavat hoidon toteutumista ja sitä kautta vaikuttavuutta. 2017. E., Spruit, M. OSA-potilaiden hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti perustuen kokonaisvaltaiseen kliiniseen arviointiin. 2015. Efficacy of exercise as a treatment for obstructive sleep apnea syndrome: A systematic review. Jullian-Desayes, I., Joyeux-Faure, M., Tamisier, R., Launois, S., Borel, A. Perger, E., Jutant, E-M. Lung 192, 175–184. Lancet 383, 736–747. HANNA-KAISA RENKOLA, TtM (liikuntalääketiede) sairaanhoitaja Filha ry hanna.renkola@gmail.com Artikkeli perustuu Hanna-Kaisa Renkolan pro gradu -tutkielmaan Liikuntahoidon vaikutus ylipainoisen uniapneapotilaan oireisiin, kehonkoostumukseen ja toimintakykyyn: Tuloksia liikuntalääketieteen poliklinikalta. Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). doi: 10.3389/ fneur.2018.00073. 2014. 2014; Uniapnea 2017). Liikuntaa voidaankin pitää muiden hoitojen rinnalla tärkeänä OSA-potilaiden hoitomuotona. Kline, C. Liikuntaharjoittelun on esitetty aktivoivan alaraajojen ”lihaspumppuja”, mikä ehkäisee päiväaikaista nesteen kerääntymistä jalkoihin ja yönaikaista uudelleenjakautumista kohti kaulaa ja ylähengitysteitä (Perger, Jutant & Redolfi 2018). Sleep Medicine Reviews 34, 70–81. L., Levy, P. Erityisesti OSA-potilailla näihin riskitekijöihin vaikuttaminen on tärkeää. 2014. Potilaita voidaan kannustaa liikkumaan myös ilman suuria painonpudotustavoitteita, kuitenkaan unohtamatta painonpudotuksen tuomaa lisähyötyä OSA:n taudinkuvaan ja terveyteen laajemmin. Frontiers in Neurology 9 (73). C., ym. & Redolfi, S. & Mookadam, M. Yöaikaan käytettävä CPAP-laite on ensisijainen hoitomuoto kohtalaista ja vaikeaa OSA:a sairastavilla potilailla. 2018. The effects of exercise training on the severity and health consequences of obstructive sleep apnea. & Dharmage, S. Sleep Medicine Reviews 37, 45–59. Sleep Medicine 30, 7–14. 2017. G. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. 2018. The European respiratory journal 44 (6), 1428–1446. Eckert, D. Effect of exercise training on sleep apnea: A systematic review and meta-analysis. Holland, A. Systematic Reviews 3 (1). Prevalence of obstructive sleep apnea in the general population: A systematic review. Menetelmä ei myöskään ole parantava hoito (Jordan ym. Comparative efficacy of CPAP, MADs, exercise-training and dietary weight loss for sleep apnea: a network meta-analysis. Schwingshackl, L., Dias, S. Sleep Medicine Reviews 21, 23–38. S., McSharry, D. Phenotypic approaches to obstructive sleep apnoea New pathways for targeted therapy. http://urn.fi/ URN:NBN:fi:jyu-202004272902 LÄHTEET Aiello, K. Sleep Medicine Reviews 42, 160–170. Impact of obstructive sleep apnea treatment by continuous positive airway pressure on cardiometabolic biomarkers: a systematic review from sham CPAP randomized controlled trials. University of South Carolina. Adult obstructive sleep apnoea. Bollens, B. Impact of longterm lifestyle programmes on weight loss and cardiovascular risk factors in overweight/obese participants: a systematic review and network meta-analysis. Jo varsin pieni liikunnan lisäys voi tuoda myönteisiä tuloksia. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. & Malhotra, A. & Reychler, G. An official European Respiratory Society/ American Thoracic Society technical standard: field walking tests in chronic respiratory disease. www.kaypahoito.fi. 2016. Yhdeksi selittäväksi mekanismiksi on esitetty teoriaa yönaikaisesta nesteensiirtymästä (overnight rostral fluid shift) jaloista kaulan alueelle. Viitattu 1.10.2018. Liikunnan merkitys muiden hoitojen rinnalla. & Pepin, J. Jordan, A. Complementary Therapies in Medicine 41, 208–214. Tämänhetkisen tutkimusnäytön valossa liikuntaa voidaan pitää vähintäänkin olennaisena osaratkaisuna ”uniapneaepidemiaan”. Senaratna, C., Perret, J., Lodge, C., Lowe, A., Campbell, B., Matheson, M., Hamilton, G. 2018. 2018. & Youngstedt, S. L. Elintapahoidon tulisi aina olla hoidon kulmakivi. W., Sciurba, F. E. D., Caughey, W
Sydänja verisuoniterveyden edistämiselle, käytännössä sepelvaltimotaudin, sydämen vajaatoiminnan ja aivohalvauksen primaarija sekundaariehkäisylle, tarve on jatkuva ja jopa kasvava. Liikunnalla on keskeinen sija suomalaisten yleisimpiin kansantauteihin kuuluvien sairauksien ehkäisyssä ja niistä toipuvien kuntoutuksessa. Yhdessä ne aiheuttavat lähes puolet työikäisten kuolemista ja ovat suurin yksittäinen kuolinsyiden ryhmä. Kuva: Antero Aaltonen. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 4 1 T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e Liikunta sydänja verisuoniterveyden edistäjänä 2020-luvulla Tarve ehkäistä sydänja verisuonitauteja ei ole vähentynyt, vaikka niiden hoito on kehittynyt. Sairastuvuus kaikkiin sydänja verisuonitauteihin on vähenemässä. Nämä sairaudet ovat edelleen suomalaisten yleisimpiä kansantauteja. Vaikka liikunnan merkitys tiedetään, niin sen tarjoamia mahdollisuuksia ei vieläkään osata hyödyntää riittävästi. Kuitenkin niitä sairastavien henkilöiden ja tautitapausten määrä väestössä saattaa lisääntyä sairastuneiden elinennusteen paranemisen ja väestön ikääntymisen johdosta
Kaikki tavallisimmat liikuntamuodot, varsinkin kävely, juoksu ja pyöräily edistävät sydänterveyttä, mutta lukuisten liikuntamuotojen vaikutuksista ei ole riittävästi tutkimustietoa. Liikunnan merkitystä sydänja verisuonitautien ehkäisykeinona vahvistavat monet havainnot. 4 2 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e Tämä artikkeli perustuu Physical activity policies for cardiovascular health -katsaukseen (2020). Vuosien kuluessa laadituissa asiakirjoissa on otettu lisääntyvästi ja nykyisin varsin kattavasti huomioon mm. Riski laskee jo vähäisellä liikunnalla ilman selvää alarajaa ja se supistuu enimmillään noin 35 prosentilla, kun liikunnan määrä on 5–7 kertaa suurempi kuin suositeltu määrä. Lisääntynyt liikunta vähentää myös aivohalvauksen riskiä. Suuri osa niissä esitetyistä toimenpiteistä on toteutettu ainakin jossain määrin.. Iäkkäillä lähiaikojen liikunta on vahvempi sydänja verisuonikuolleisuuden riskin ilmaisija kuin kauempana menneisyydessä toteutunut liikunta. Liikunta onkin sisällytetty mm. Suositukset täyttävällä tavalla fyysisesti aktiivisten riski kuolla sepelvaltimotautiin on lähes neljänneksen ja vaara sairastua sydänja verisuonisairauksiin lähes viidenneksen pienempi kuin inaktiivisilla henkilöillä. Sen sijaan väestöryhmien havainnoivien seurantatutkimusten pääosin yhtäpitävät tulokset ja kokeellisten tutkimusten tuottamat tiedot erityisesti kestävyyseli aerobisen liikunnan vaikutuksista sydänja verisuonitautien riskitekijöihin ja näiden sairauksien syntymekanismeihin lapsuudesta ja nuoruudesta alkaen antavat yhdessä riittävästi näyttöä liikunnan ehkäisevästä vaikutuksesta. Sydänja verisuonitautien ensisijainen ehkäisy liikunnan avulla Liikunnan ei ole osoitettu ehkäisevän sydänja verisuonitautien kehittymistä satunnaistetuissa tutkimuksissa. alan suurten järjestöjen sydänja verisuonitautien ehkäisysuosituksiin. Yhtenä syynä myönteiseen kehitykseen Suomessa ovat todennäköisesti useiden vuosikymmenien aikana laaditut liikuntapolitiikat ja niihin perustuvat edistämisohjelmat ja muut toimenpiteet. Pienikin määrä ja kuormittavuus alentavat sydänja verisuonitautien riskiä tai niiden riskitekijöitä erityisesti iäkkäillä. Harvoinkin, kerran tai kahdesti viikossa toteutuva liikunta pienentää sydäntautien ja aivohalvauksen riskiä. Liikunta joka tapauksessa pienentää riskiä eri-ikäisillä naisilla ja miehillä korkeaan ikään asti. Työhön sisältyvän liikunnan vaikutuksista on saatu vaihtelevia tuloksia. Kansainvälisesti vertailtuna riittämättömästi aktiivisten henkilöiden osuus on Suomen väestössä eräs pienimpiä ja aktiivisuuden lisääntyminen on poikkeuksellista. Lopussa tarkastelen myös sydänterveyttä edistävän liikkumisen ja liikunnan ja niitä koskevien Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten toteutumista Suomessa. WHO:n hyvin laaja-alaiset maailmanlaajuiset GAPPA-suositukset ja ensisijaisesti Euroopan valtioille kohdistetut suppeammat suositukset. Hyvin runsaasti liikkuvilla riski on 25–30 prosenttia pienempi kuin inaktiivisilla henkilöillä. Vaikutukset ovat suotuisia myös henkilöillä, joilla on perinnöllisyyteen liittyvä riski, lihavuutta tai aineenvaihdunnan häiriöitä. Esimerkkejä parin viime vuosikymmenen aikana laadituista politiikka-asiakirjoista ovat Valtioneuvoston periaatepäätös toimintaohjelmasta luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi (YM 2003), Suositukset kunnille terveyttä edistävästä liikunnasta (STM 2010), Muutosta liikkeellä! Linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan (STM 2013), Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma (LVM 2018), Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta (OKM 2019) ja Liikunnan ja liikkumisen edistäminen valtionhallinnossa – Ministeriöiden tuloskortit (VLN 2019). Sydänja verisuoniterveydelle jaksottainenkin liikunta on siis hyödyksi, ja sen edistäminen perusteltua. Miksi riittämättömästi liikkuvien osuus on Suomessa kansainvälisesti pieni. Suositusten mukaisen liikunnan terveyshyödyt ylittävät selvästi siihen liittyvät riskit ja haitat. Vapaa-aikana, työja asiointimatkoilla ja päivittäisissä tehtävissä toteutuva liikunta pienentää sydänja verisuonitautien riskiä. Fysiologisten vaikutusten perusteella jokseenkin kaikki aerobiset liikuntamuodot edistävät sydänterveyttä. Yleisimmin harjoitetuissa liikuntamuodoissa kielteiset sivuvaikutukset, kuten tapaturmat ovat yleensä lieviä ja niitä esiintyy melko vähän ja sydäntai muut sairauskohtaukset ovat harvinaisia. Näyttö lihaskuntoharjoittelun hyödyistä ja haitoista on sen sijaan kiistanalainen. Yhtäjaksoisesti tai lyhyinä satunnaisinakin jaksoina tapahtuva liikunta näyttää pienentävän sydänja verisuonitautien riskitekijöitä ja niistä johtuvaa kokonaiskuolleisuuden riskiä jokseenkin yhtä paljon. Sydämen vajaatoiminnan ilmaantumisen riski on suosituksen täyttävällä tavalla liikkuneilla henkilöillä 10 prosenttia ja kaksi kertaa suuremman määrän liikkuneilla noin 20 prosenttia pienempi kuin vähiten aktiivisten henkilöiden riski
Liikunnan merkitystä sydänkuntoutuksessa analysoineen koontitutkimuksen keskeinen havainto oli, että kuntoutus vähensi sydänja verisuonitaudista johtuvaa kuolleisuutta 25 prosenttia ja sydänkohtauksia 20 prosenttia, jos liikuntaharjoittelulla oli keskeinen osa tutkimuksessa. Riski supistuu edelleen runsaan aktiivisuuden alueella, mutta voi uudestaan kasvaa, kun aktiivisuus on hyvin suurta. Arviointitutkimusten tuloksissa on eroja, joita selittävät analyyseihin sisällytettyjen tutkimusten erot kuten ajoittuminen, kuntoutuksen sisällön laajuus tai kattavuus, kesto ja osallistumiskertojen määrä ja potilaiden osallistumisaste. Liikuntaharjoittelu palauttaa ja säilyttää hengitysja verenkiertoelimistön kuntoa ja sitä kautta toimintakykyä, se vaikuttaa myönteisesti elämänlaatuun ja mahdollisesti kognitiivisiin toimintoihin. korkeatehoisena intervalliharjoitteluna ja erilaisissa ympäristöissä. Liikunnan tarvetta ja merkitystä sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiossa osoittavat havainnoivien seurantatutkimusten tulokset. Liikunnan ja liikkumisen sydänterveyttä ja muita terveystavoitteita koskevat suositukset ovat jokseenkin samat. Liikunnan mahdollisuudet terveyden edistämiseen ovat suomalaisilla vajaakäytössä. Heikko kattavuus johtuu mm. Nykyinen tutkimustieto tukee kokonaisuudessaan käsitystä, että monialainen ja perusteellisesti toteutettu, yksilöllistä liikuntaharjoittelua sisältävä sydänkuntoutus on edelleen vaikuttavaa. Sitä voidaan arvioida liikuntasuositusten toteutumisena väestössä. Terveydenja sosiaalihuollon ammattihenkilöiden ohjaaman ja tukeman kuntoutuksen jälkeen sekundaariehkäisy jatkuu omatoimisesti, parhaimmillaan loppuelämän ajan. Monia edullisia vaikutuksia tuottaa lihaskuntoharjoittelu, joka sisältyy myös kuntoutussuosituksiin. Sydänja verisuonitautien hoidon tehostumisen johdosta potilaiden kunto ja ennuste ovat aikaisempaa paljon paremmat ja hoitoajat lyhyempiä. Sairastumisen jälkeen aloitetun kuntoutuksen keskeisenä tavoitteena on ilmenneiden fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten haittojen vähentäminen. Harjoittelu voidaan toteuttaa vaikuttavana joustavasti monilla tavoilla, mm. Liikunnan jatkaminen sekundaariehkäisynä voi pienentää aivohalvauksen uusiutumisen vaaraa jopa 80 prosenttia. Perusteellisesti toteutettu liikuntaa sisältävä kuntoutus voi parantaa potilaiden aerobista suorituskykyä, kävelykykyä, tasapainoa, kognitiivisia kykyjä ja elämänlaatua. Harjoittelun vaikuttavuus oli jokseenkin sama hyvin monella tavalla toteutetuissa ohjelmissa, mutta tehoa lisäsi erityisesti vahva sitoutuminen tarjottuun ohjelmaan. Tuloksiin vaikutti myös se, oliko mukana satunnaistettuja, ei-satunnaistettuja tai molempia tutkimuksia. Kotija laitoskuntoutuksen tuloksissa ei ole todettu olennaisia eroja, ja kotona tapahtuva kuntoutus on pätevä vaihtoehto erityisesti matalan ja kohtalaisen riskin potilaille. Suomessa kuntoutusta suositellaan noin 40 prosentille sydänpotilaista, joista runsas 80 prosenttia osallistuu siihen. Liikuntaharjoittelu on ollut aina kuntoutuksen keskeinen osa. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 4 3 T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e Liikunta kuntouttaa tehokkaasti Sydänja verisuonitautien toissijaisella ehkäisyllä pyritään vähentämään näiden sairauksien etenemistä ja seurauksien pahenemista. Liikunta edistää sydänterveyttä siis suhteessa väestön liikunnan ja liikkumisen toteutumiseen. Vuonna 2017 vapaa-ajan Monialainen ja perusteellisesti toteutettu, yksilöllistä liikuntaharjoittelua sisältävä sydänkuntoutus on vaikuttavaa.. Kuntoutus voi lisätä osallistujien liikunta-aktiivisuutta vuoden ajaksi ja pitempäänkin. Laajimmin ne voivat toteutua sydänja verisuonitautien ehkäisyssä, johon soveltuvat pääpiirteiltään samanlaiset liikkuminen ja liikunta, jotka tuottavat useimpia muitakin terveyttä ja toimintakykyä edistäviä vaikutuksia. Harjoittelun jatkuvuus ja sen vaikutusten säilyttäminen ohjatun kuntoutuksen jälkeen on ongelma myös aivohalvauksen sairastaneilla henkilöillä. Aivohalvaus aiheuttaa yleensä monia aivojen vaurioitumisesta johtuvia aistien, liikuntakyvyn, puheen sekä muita vajauksia. palvelujen puutteesta ja potilaiden vaikeuksista tai haluttomuudesta käyttää palveluja. Ero ilmenee jo vain vähän aktiivisten ja inaktiivisten henkilöiden välillä, ja riski pienenee tiettyä liikuntamäärää kohti enemmän pienen kuin suuren aktiivisuuden alueella. Asianmukaisesti toteutettu liikunnallinen sydänkuntoutus voi olla kustannusvaikuttavaa. Esteitä voidaan vähentää esimerkiksi toteuttamalla kuntoutusta osittain tai kokonaan kotona. Riskin suuruus muuttuu siten pääosin käänteisesti suhteessa liikunnan määrän muutoksiin. Liikunnan mahdollisuuksien toteutuminen sydänterveyden edistämisessä Liikunta ja liikkuminen antavat suuria mahdollisuuksia sydänterveyden edistämiseen. Eri toteuttamistavoilla on etuja ja heikkouksia. Kuntoutus voi myös lieventää verisuonitautien riskitekijöitä sekä vähentää masennusoireita ja toiminnanvajauksia. Fyysisesti aktiivisilla sairailla henkilöillä uusien tautikohtausten ja kuoleman riski on pienempi kuin inaktiivisilla. Tämä on aiheuttanut tarpeen arvioida jatkuvasti kuntoutuksen tarvetta ja sisältöä
Kunnissa TEAviisari antaa vastaavia mahdollisuuksia niiden toteuttaman liikkumisen ja liikunnan edistämisen arviointiin. Liikuntalain mukaan vastuu paikallisten edellytysten luomisesta ja liikunta-aktiivisuuden edistämisestä kuuluu kunnille. Paljon on tehty ja tuloksia on saavutettu, mutta väestön enemmistön koetut ja/tai objektiiviset mahdollisuudet liikkumiseen ja liikuntaan eivät ole olleet riittävät. Liikunnan laajan ja kestävän edistämisen kannalta erityisen kiinnostavia ovat ministeriöiden tuloskortit, jotka on laadittu yhteistyössä kunkin ministeriön ja Valtion liikuntaneuvoston kanssa. https://www.euro.who.int/en/publications/abstracts/ physical-activity-strategy-for-the-who-european-region-20162025 WHO. Korteissa kuvataan eri ministeriöiden liikkumiseen ja liikunnan edistämiseen liittyvät intressi, tavoitteet, toimenpiteet, resurssit, mittarit, keskeinen lainsäädäntö ja keskeiset kehittämiskohteet. Perusteellinen riippumaton analyysi Suomessa toteutetusta ja parhaillaan toteutettavasta väestön liikunnan ja liikkumisen edistämisestä antaisi todennäköisesti hyvän arvosanan. Liian vähän liikkuvien naisten osuus on laskenut enemmän kuin miesten. Toiseksi iäkkäiden liikuntaa ja liikkumista pitää edistää nykyistä paljon voimakkaammin. Samalla toteutuu tärkeä, mutta usein ohitettu lähtökohta: toimijalle keskeiset syyt edistää liikuntaa. Ilman tällaista analyysiakin löytyy kaksi selvää kehittämiskohdetta. Iäkkäiden henkilöiden terveys ja toimintakyky edellyttävät liikuntaa ja liikkumista juuri nyt eikä vasta myöhemmin. ILKKA VUORI, LKT kansanterveystieteen professori (emeritus) ilkkavuori@kolumbus.fi Linkkejä: WHO Europe. Asiantilaa voidaan kohentaa nykyisissä järjestelmissä pienin panoksin, ja ne parantavat iäkkäiden vointia, terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua nopeammin, varmemmin ja suhteellisesti enemmän kuin nuoremmilla henkilöillä. Global action plan on physical activity 2018–2030: more active people for a healthier world. Copenhagen, 2018. Toisaalta se toisi esiin myös lukuisia kehittämiskohteita esimerkiksi politiikkojen ja toimenpiteiden suunnittelutavoissa, valinnassa, toteuttamisessa ja vaikutusten seurannassa, toimintojen rahoittamisen suuruudessa, jakautumisessa ja tavoissa sekä liikunnan ja liikkumisen johtamisen työnjaossa. Iäkkäät osallistuvat liikuntaan ja liikkuvat muuta väestöä vähemmän ja heidän omatoimiset mahdollisuutensa ja edellytyksensä näihin toimintoihin ovat paljon huonommat kuin muilla väestöryhmillä. Nämä vaikutukset edistävät omatoimista selviytymistä ja vähentävät jo lyhyen ajan kuluessa avun, hoivan ja hoidon tarvetta ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Koko väestön liikunnan ja liikkumisen tehokas edistäminen edellyttää valtion ja kuntien toiminnan lisäksi, että siihen osallistuvat kaikki muut asiasta kiinnostuneet tahot, erityisesti järjestöt, ja että ne organisoituvat itsenäiseksi ja täysivaltaiseksi osaksi liikunnan ja urheilun rakenteita. Fyysisen aktiivisuuden edistämisen tehtävänä on lisätä kaikille realistisia mahdollisuuksia sisällyttää liikunta ja liikkuminen elämänmenoonsa ja kannustaa ja ohjata käyttämään niitä. Iäkkäillä on kuitenkin halukkuutta liikuntaan ja liikkumiseen. Vahvaan ja pitkäjänteiseen asianajoon ja muihin väestön liikuntaa ja liikkumista edistäviin toimintoihin ei riitä polku, niihin tarvitaan oma vapaasti kuljettava rinnakkaiskaista. 4 4 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e liikunnanharrastaminen ei riittänyt täyttämään terveysliikunnan suositusta noin kahdella kolmanneksella suomalaisista aikuisista. Liikunnan tuloskortit tarjoavat liikunnan edistämisen pitkään kaivatun kattavan poikkihallinnollisen kokonaisuuden, ”liikunta kaikissa politiikoissa”. Physical activity strategy for the WHO. Copenhagen, 2016. European Region 2016–2025. poikkihallinnollisen toiminnan yleistymisen tuloksena, joskin parannettavaa on useilla alueilla. Tällaista toimijaa ei sisälly nykyiseen järjestelmään. 2010-luvulla useimmat muutokset näillä alueilla ovat olleet pieniä mutta pääosin myönteisiä mm. Tuloskortit ja niiden päivittäminen antavat tehokkaasti käytettyinä hyvän työvälineen valtion suunnitteleman ja toteuttaman liikkumisen ja liikunnan edistämisen kattavaan seurantaan, arviointiin ja vauhdittamiseen. Kummallakin tavalla arvioidut riittämättömästi liikkuvien osuudet ovat pienentyneet vuosien 2012 ja 2017 välillä, vapaa-ajan liikunnassa vuodesta 1982 asti. Heillä ei myöskään ole asianajajinaan kokonaisia ammattiryhmiä, laitoksia, järjestelmiä ja järjestöjä kuten koululaisilla, lapsilla, nuorilla ja urheilijoilla. Liikunnan lisääminen on eri hallinnonaloilla usein keino muiden tavoitteiden edistämiseen eikä päämäärä sinänsä. Lisäksi fyysisellä aktiivisuudella on muita yksilöille, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle merkittäviä vaikutuksia. http://www.ehnheart.org/publications-and-papers/ publications/1243:physical-activity-policies-for-cardiovascularhealth.html. Fyysinen aktiivisuus jokaisen perustarpeena Jokainen suomalainen eli koko väestö tarvitsee lihasten toimintaan perustuvaa liikkumista ja liikuntaa, fyysistä aktiivisuutta, fysiologisena perustarpeena lapsuudesta vanhuuteen. Liikunta ihmisten toimintana toteutuu paikallisesti. https://apps.who.int/ iris/bitstream/handle/10665/272722/9789241514187-eng.pdf?ua=1 LÄHDE Physical activity policies for cardiovascular health, prepared by Ilkka Vuori, Lars Bo Andersen and Nick Cavill, European Heart Network 2020. Liikkuminen ja liikunta eivät ole aina pärjänneet jatkuvassa elämänsisältöjen kilpailussa. Työ-, työmatka-, vapaa-ajan ja arkiliikunnan sisältävän kokonaisaktiivisuuden perusteella riittämättömästi liikkuvia oli noin 40 prosenttia
2018). Liikunnalla on kiistattomasti terveyshyötyjä, joiden saavuttamiseksi on laadittu tutkimustietoon pohjautuvia liikkumisen suosituksia. Pyramidin huipulla on aiemmin piirakkana tarjoiltu terveysliikuntasuositus: 150 minuuttia reipasta liikuntaa tai 75 minuuttia rasittavaa liikuntaa viikossa sekä kaksi kertaa viikossa lihaskuntoa ja liikkeenhallintaa (Liikkumalla terveyttä – askel kerrallaan. Mitä liikunnan monipuolisuuden terveyshyödyistä tiedetään. Näitä ovat aivoinfarkti, diabetes, masennus, paksusuolija rintasyöpä sekä vanhemmiten kaatumiseen liittyvät vammat ja dementia. Vastaavaa monipuolisuutta eli sekä reipasta tai rasittavaa että lihaskuntoa ja liikkeenhallintaa kehittävää liikuntaa suositellaan myös lapsille, jopa 90 minuuttia päivittäin (Fyy. Kuva: Antero Aaltonen Suomalaisille aikuisille tarkoitetussa vuonna 2019 päivitetyssä liikkumisen suosituksessa kokonaisvaltaisen pyramidin pohjan muodostaa riittävä uni ja paikallaan olon tauottaminen sekä tukevan keskiosan puolestaan kevyt liikuskelu. Viikoittainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille. 2019). Terveyttä edistävä liikkumisen suositus ohjaakin harrastamaan monipuolista liikuntaa viikoittain. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 4 5 T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e Monipuolinen liikunta tuo lisää terveyshyötyjä Liikunta tiedetään terveydelle hyödylliseksi, mutta varsinkin yhteen lajiin keskittyessä voi syntyä ylikuormitusta. Sairastamisriskin pienentymisen ohella liikunnan harrastamisen on todettu parantavan elämän laatua, unta, kognitiota, fyysistä toimintakykyä sekä auttavan painon hallinnassa (Piercy ym. Säännöllinen, suosituksen mukainen liikkuminen vähentää monien pitkäaikaisten ja toimintakykyyn vaikuttavien sairauksien riskiä. Näin ollen liikunnan terveyshyödyt ovat merkittäviä sekä yksilölle että yhteiskunnalle
Tutkimuskohteena monipuolisen liikunnan suhde alaselän ja niska-hartiaseudun kipuihin Väitöskirjatyössäni halusin selvittää, voisiko monipuolinen liikunta tukea liikunnallista elämäntapaa ja auttaa välttämään toimintakykyä heikentäviä kiputiloja. Lisäksi näyttää siltä, että useamman liikuntalajin harrastaminen tai monipuolisesti liikuntataitoja kehittäviin lajeihin osallistuminen nuoruudessa on positiivisesti yhteydessä aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen (Tammelin ym., 2003, Kjonniksen ym. Lajien määrän lisäksi tarkasteltiin niiden tyyppiä käyttäen kahta erilaista luokitusta. 4 6 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e sisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7–18-vuotiaille 2008). 2017). Osatöissä tehtiin poikittaisia, pitkittäisiä ja pareittaisia analyysejä logistisia regressiomalleja hyödyntäen sekä huomioiden sekoittavat tekijät, kuten koulutustaso, tupakointi ja liikunnan useus/määrä. 2015). Aikuisiällä toteutettu kysely sisälsi myös kysymyksiä alaselän ja niska-hartiaseudun kivuista sekä yli yhden päivän kestäneestä säteilevästä ja säteilemättömästä alaselän kivusta. Tämä tutkimus on keskittynyt toiseen eli nuoruusiän (keski-ikä 17,1 vuotta) ja viidenteen (keski-ikä 34,1 vuotta) eli aikuisiän seurantakyselyyn, joissa kerättiin tietoa eri vapaa-ajan liikuntalajeihin osallistumisesta. Otokseen kuului 3 734 henkilöä (57 % naisia), jotka ilmoittivat vähintään yhden liikuntalajin sekä harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään kerran kuussa. Selän alueen kiputiloista oli käytössä kaksi kolmiluokkaista muuttujaa, jotka on esitelty kuvioissa 2 ja 3. Keskimäärin kaksoset harrastivat 3,3 liikuntalajia nuoruudessa ja 3,4 lajia aikuisiällä. Läpi elämän liikuntakäyttäytymistä seuraavat tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunta-aktiivisuustasossa tapahtuu tavallisesti laskuja erityisesti lapsuudessa ja nuoruudessa sekä siirtymässä aikuisuuteen (Lounassalo ym. 2018; Kaartinen ym. 2017) sekä liikunnan monipuolisuuden yhteyttä alaselän ja niska-hartiaseudun kipuihin (Kaartinen ym. Liikuntaja urheiluharrastuksilla on vapaan leikkimisen ja koululiikunnan ohella keskeinen rooli lasten ja nuorten liikuttajina sekä liikkumistaitojen opettajina (Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7–18-vuotiaille 2008). Aikuisiän vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta arvioitiin MET-arvon avulla, jonka laskemisessa huomioitiin vapaa-ajan liikuntakertojen useus, keskimääräinen kesto ja rasittavuus sekä työmatkaliikunta. Aikuisiän liikunta-aktiivisuuden lisääminen on merkityksellistä sekä yksilölle että yhteiskunnalle erityisesti Näin tutkimus tehtiin Käytin aineistona Nuorten kaksosten terveystutkimusta (FinnTwin16), johon ovat osallistuneet suomalaiset vuosina 1975–79 syntyneet kaksoset. Keskeistä on liikkumista tukevien monipuolisten motoristen perustaitojen oppiminen ja liikunnan ilon löytäminen.. Varhaisen erikoistumisen sijaan pikemminkin monipuolisuus vaikuttaisi tukevan pitkäaikaista liikunnan harrastamista (Côté & Vierimaa 2014). Erityisesti urheilunomaisesta harjoittelusta on kuitenkin väitelty kiihkeästi ja kysytty, edistääkö se välttämättä lasten ja nuorten terveyttä. 2019). Keskustelua on herättänyt erityisesti varhainen erikoistuminen, jolloin laji valitaan jopa ennen teini-ikää ja siten pyritään huipulle. Käytössäni oli Nuorten kaksosten terveystutkimus, kansallisesti edustava otos suomalaisista kaksosista, joiden elämäntapoja on kartoitettu kyselytutkimuksin 16-vuotiaasta alkaen ja viimeksi 30–35-vuotiaina vuosina 2010-2012. 2019). 2012; Mäkelä ym. Se voi pahimmillaan johtaa jopa liikunnan lopettamiseen (Myer ym. Lapsuuden monipuolisen liikunnan merkitys Etenkin lasten ja nuorten liikunnan tärkein tavoite tulisi olla liikunnallisen elämäntavan perustan luominen, jolloin terveyttä edistävä liikkuminen kulkee mukana halki eri elämänvaiheiden. Yksipuolisen harjoittelun on kuitenkin havaittu lisäävän riskiä niin fyysiseen kuin psyykkiseen ylikuormitukseen, rasitusvammoihin ja loppuun palaamiseen. Keskeistä on liikkumista tukevien monipuolisten motoristen perustaitojen oppiminen ja liikunnan ilon löytäminen, jotka tukevat pystyvyyttä ja luovat kyvykkyyttä. Liikunnan monipuolisuudesta oli saatavilla tietoa kahdessa aikapisteessä: 17-vuotiaana eli nuoruudessa sekä keskimäärin 34-vuotiaana eli aikuisiällä. 2019). Heidän elämäntapojaan on kartoitettu kyselytutkimuksin 16-vuotiaasta alkaen ja viimeksi 30–35-vuotiaina vuosina 2010–12. Liikuntalajien määrä jaettiin viiteen eri luokkaan: 1, 2, 3, 4 ja 5 lajia tai enemmän. Vain harva suomalainen lapsi ja aikuinen yltää suositustasolle, varsinkaan koskien monipuolisuutta (Husu ym. Tutkin nuoruuden monipuolisen liikunnan yhteyttä aikuisiän vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen (Mäkelä ym. 2008, Cleland ym. Liikunnan määrän vähentyessä samanaikaisesti myös liikuntalajien lukumäärä vähenee usein
Urheilijoilla on tunnistettu joitakin riskilajeja, joiden parissa esiintyy tavallista enemmän selän alueen kipuja. neljännes Ylin neljännes 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 1 2 3 4 ?5 Liikuntalajien lukumäärä nuoruudessa. neljännes 3. Yli yhden päivän kestäneen alaselkäkivun tyyppi (alaraajaan säteilevä tai säteilemätön) aikuisiällä harrastettujen liikuntalajien määrän suhteen. neljännes Ylin neljännes 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 1 2 3 4 ?5 Liikuntalajien lukumäärä nuoruudessa Naiset (n = 1781) Alin neljännes 2. Liikunnalla on jo vakiintunut rooli selän alueen kipujen hoidossa, mutta ennaltaehkäisyn osalta sen merkitys on ollut pitkään epäselvä. Suomessa selkäkipu on masennuksen jälkeen toiseksi yleisin syy yli kymmenen päivän sairauspoissaoloille työikäisessä väestössä (Kela 2016). Kuvio 2. Alaselän ja niska-hartiaseudun kivun esiintymisen yleisyys aikuisiällä kuvattuna aikuisiällä harrastettujen liikuntalajien määrän suhteen. 2016). Aikuisiän liikunta-aktiivisuus jaettuna neljään luokkaan ja kuvattuna nuoruudessa harrastettujen liikuntalajien määrän suhteen erikseen miehillä ja naisilla. 2018). Kiinnostavasti eräässä suomalaisessa väestötutkimuksessa on ehdotettu, että osallistuminen useampaan liikuntalajiin voisi suojella yhden lajin harrastamiseen liittyviltä tukija liikuntaelimistön kipujen riskeiltä nuoruudessa (Auvinen et al., 2008). neljännes 3. Liikkumattomuuden aiheuttamien lisäkustannusten on arvioitu olevan jopa 3,2–7,5 miljardia euroa Suomessa vuosittain (Vasankari ym. Liiallinen selän alueen kuormitus, käsittäen myös pitkittyneen paikallaanolon, niin töissä kuin vapaa-ajalla, voi altistaa alaselän ja/tai niskahartiaseudun kivulle (Alaselkäkipu: Käypä hoito -suositus, 2017; Niskakipu (aikuiset): Käypä hoito -suositus, 2017). Kuvio 1. Iso osa näistä kustannuksista liittyy toimintakyvyn alenemiseen väestön ikääntymisen ja sairastamisen myötä. Eniten toimintakyvyttömyyttä maailmassa aiheuttava sairaus on alaselkäkipu sekä yksin että yhdessä niska-hartiaseudun kipujen kanssa (Vos et al. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 4 7 T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e toimintakyvyn ylläpitämisen näkökulmasta. Vastaava tietoa koko väestöstä on vähän. Kuvio 3. Alaselkäkivun esiintyminen aikuisiällä (n = 3201) Liikuntalajien lukumäärä aikuisiällä 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Harvoin Kuukausittain Viikottain 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1 2 3 4 ?5 Liikuntalajien lukumäärä aikuisiällä Niska-hartiaseudun kivun esiintyminen aikuisiällä (n = 3207) Harvoin Kuukausittain Viikottain 1 2 3 4 ?5 Alaselkäkivun tyyppi aikuisiällä Miehet (n = 687) 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1 2 3 4 ?5 Liikuntalajien lukumäärä aikuisiällä Ei >1 pv:n alaselkäkipua Säteilevää alaselkäkipua >1 pv Säteilemätöntä alaselkäkipua >1 pv Naiset (n = 934) 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Ei >1 pv:n alaselkäkipua Säteilevää alaselkäkipua >1 pv Säteilemätöntä alaselkäkipua >1 pv 1 2 3 4 ?5 Liikuntalajien lukumäärä aikuisiällä Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus aikuisiällä Miehet (n = 1294) Alin neljännes 2
Vos, T., Allen, C. Niskakipu (aikuiset). Usean liikuntalajin harrastaminen nuoruudessa voi auttaa erityisesti naisia säilyttämään paremmin liikunta-aktiivisuutensa aikuisällä. “Tracking of LeisureTime Physical Activity during Adolescence and Young Adulthood: A 10-Year Longitudinal Study.” The International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 5 (December): 69. Viikoittainen Liikkumisen Suositus 18–64-Vuotiaille.” 2019. Tällöin siis miehillä harrastettujen liikuntalajien määrä ei välttämättä ole yhtä keskeisessä roolissa viikoittaisen liikunta-aktiivisuuden kerryttämisen kannalta kuin naisilla. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. yliopistonlehtori Kansanterveystieteen osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Artikkeli perustuu Sara Kaartisen väitöskirjaan Diversity of sport activities, leisure-time physical activity, and spinal pain: A Finnish Twin Study. 2008. Aikuisiällä viiteen tai useampaan liikuntalajiin osallistuneet miehet ja naiset raportoivat vähemmän viikoittaista alaselkäkipua kuin yhden lajin harrastajat (kuvio 2). Tämä yhteys oli myös tilastollisesti merkitsevä. 2018. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 27(12), 1902-1912. Cleland, V., Dwyer, T., & Venn, A. (2020). 2018. “Musculoskeletal Pains in Relation to Different Sport and Exercise Activities in Youth.” Medicine and Science in Sports and Exercise 40 (11), 1890–1900. DOI: 10.1080/17461391.2019.1706642 Kjonniksen, L., Torsheim, T., & Wold, B. UKK-instituutti. Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis. Vaikuttaa siltä, että monipuolinen liikunta verrattuna yhden liikuntalajiin harrastamiseen voi lisätä terveyshyötyjä. Tutkittaessa tarkemmin yli yhden päivän kestäneen alaselkäkivun tyyppiä, huomattiin naisten raportoivan miehiä useammin säteilevää (31 % vs. “Distinct Trajectories of Physical Activity and Related Factors during the Life Course in the General Population: A Systematic Review.” BMC Public Health 19 (1), 271. J., & Kaprio, J. “Which Domains of Childhood Physical Activity Predict Physical Activity in Adulthood. & Tokola, K. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-51-5913-7 LÄHTEET Alaselkäkipu. Lisäanalyysit osoittivat, että yhteys oli tilastollisesti merkitsevä vain naisilla. 2016. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Pihlainen K., Kyröläinen H., Santtila M., Sievänen H. Käypä hoito -suositus. Raitanen J. https://www. D. European Journal of Sport Science. A., Brown, A., Carter, A., ym. 4 8 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e Monipuolisuus nuoruudessa tukee etenkin naisten elinikäistä liikkumista Kun nuoruudessa harrastettujen lajien lukumäärä jaettiin viiteen luokkaan ja aikuisiän liikunta-aktiivisuus neljään luokkaan, voitiin havaita viittä tai useampaa liikuntalajia nuorena harrastaneiden selvästi useammin kuuluvan ylimpään liikunta-aktiivisuuden luokkaan aikuisiällä (kuvio 1). A 20-Year Prospective Tracking Study.” British Journal of Sports Medicine 46 (8), 595–602. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 16.10.2020). Käypä hoito -suositus. Olson. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi Piercy, K., Troiano, R., Ballard, R., Carlson, S., Fulton, J., Galuska, D., George, S., & R. Cross-sectional associations between the diversity of sport activities and the type of low back pain in adulthood. (2019). Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. 25 %) alaselkäkipua (kuvio 3). Aikuisiällä useaan liikuntalajiin osallistuminen voi puolestaan liittyä alaselkäkipujen vähäiseen esiintymiseen. Vasankari, T., Kolu, P., Kari J., Pehkonen J., Havas E., Tammelin T., Jalava J., Koski H. SARA KAARTINEN, LT vt. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 16.10.2020). “Global, Regional, and National Incidence, Prevalence, and Years Lived with Disability for 310 Diseases and Injuries, 1990–2015: A Systematic Analysis for the Global Burden of Disease Study 2015.” The Lancet 388 (10053), 1545–1602.. ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus. Kaartinen, S. Arora, M., Barber, R. Diversity of leisure-time sport activities in adolescence as a predictor of leisure-time physical activity in adulthood. “Liikkumalla Terveyttä – Askel Kerrallaan. 2020. Is diversity of leisure-time sport activities associated with low back and neck–shoulder region pain. (2017). Husu, P., Sievänen, H., Tokola, K., Suni, J., Vähä-Ypyä, H., Mänttäri, A., & Vasankari, T. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi Auvinen, J., Tammelin, T., Taimela, S., Zitting, P., Mutanen, P., & Karppinen, J. Makela, S., Aaltonen, S., Korhonen, T., Rose, R. 2008. Aaltonen, S., Korhonen, T., Rottensteiner, M., Kujala, U. A Finnish twin cohort study: A Finnish twin cohort study. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2018. 24 %) ja miesten naisia useammin säteilemätöntä (37 % vs. 2018. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:30. 2012. M., & Kaprio, J. , Bhutta, Z. Liikuntalajien määrällä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä kummankaan alaselkäkivun tyypin kanssa. M. Kaartinen, S., Aaltonen, S., Korhonen, T., Latvala, A., Mikkelsson, M., Kujala, U. ” Lounassalo, I., Salin, K., Kankaanpää, A., Hirvensalo, M., Palomäki, S., Tolvanen, A., Yang, X., & Tammelin, T. 2019. Samanlaista yhteyttä ei havaittu liikuntalajien määrän ja niska-hartiaseudun kivun välillä. ”Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto”. Ero sukupuolten välillä voi osittain johtua siitä, että miehet raportoivat harrastavansa keskimäärin rasittavampaa liikuntaa kuin naiset, jolloin tietyn viikoittaisen liikunta-aktiivisuustason saavuttaminen vaatii ajallisesti vähemmän liikuntakertoja. Preventive Medicine Reports, 15, [100933]. M., & Kaprio, J. “The Physical Activity Guidelines for Americans.” JAMA 320 (19), 2020–28. Sen sijaan osallistuminen kestävyyslajeihin, erityisesti juoksuun ja pyöräilyyn, vaikutti olevan yhteydessä vähäiseen säteilevään ja säteilemättömään alaselkäkipuun
Epäspesifiä ja spesifiä alaselkäkipua hoidetaan ensisijaisesti ei-leikkauksellisin keinoin, eli kivunhallintamenetelmiä ja kuntoutusta hyödyntäen. 2018). Usein jo ennestään heikot vartalon lihakset eivät palaudu riittävästi jäykistysleikkauksen jälkeen. Mikäli näillä ei saavuteta riittävää hyötyä, osa spesifin alaselkäkivun potilaista päätyy leikkaushoitoon (Oliveira ym. Hankala ja pitkäkestoinen selkäkipu hermo-oireineen voi olla pelottava ja uuvuttava kokemus. Väitöskirjatyössäni tutkittavien oireet olivat jatkuneet noin kolme vuotta ennen kyseistä leikkausta. Alaselkäkivun diagnostiikassa pyritään erottamaan, mihin ryhmään potilas kuuluu. 2017). Alaselkäkivun taustalla voi olla useita erilaisia syitä. Tälläkin hetkellä joka kolmas ihminen kärsii selkäkivuista (Hoy ym. Niihin kuuluvat myös fyysisesti raskas työ, ongelmat työssä, ylihuolehtiva perhe tai tuen puute sekä keskeneräiset valitusprosessit (Alaselkäkipu: Käypä hoito -suositus, 2017). Lisäksi vain noin yhdellä prosentilla löytyy vakava selkäsairaus, joka yleensä vaatii välitöntä diagnoosin mukaista hoitoa (Traeger ym. Kivun tarkka syy jää siis epäselväksi. Kotiharjoittelulla voidaan tukea leikkauksen jälkeistä kuntoutusta. 2017). 2018). Tällöin täysin tarkkaa pato-anatomista diagnoosia ei pystytä tekemään. Mielessä käy liikuntaja työkyvyn menettämisen pelko kaikkine seurauksineen. 2000). Nämä pelot ja ajatukset ovat täysin luonnollisia, mutta joskus stressaavassa tilanteessa ja oikeanlaisen tiedon puuttuessa, pelot ja kielteiset ajatukset saavat liian suuret mittasuhteet haitaten toimintakyvyn aktiivista ylläpitoa ja paranemista (Vlaeyen ym. Alaselän jäykistysleikkaukseen tulevilla henkilöillä alaselkäkipu on useimmiten jo kroonistunut. Ihanteellisen tuloksen saavuttaminen vaatii yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden huomioimista. Leikkaushoitoa harkittava tarkasti Alaselkäkipua on luokiteltu eri tavoin toimivien hoitopolkujen löytämiseksi. 2012, Buchbinder ym. Alaselkäkipu on merkittävin pitkäaikaista toimintakyvyn vajausta aiheuttava sairaus maailmassa (Vos ym. Vain alle kymmenellä prosentilla kyseessä on niin sanottu spesifi alaselkäkipu, jolloin kivun taustalta löytyy selkeä rakenteellinen syy, joka loogisesti selittää oireita. Selän käytön varominen ja vähäinen fyysinen aktiivisuus johtavat siihen, etteivät vartalon lihakset pääse töiKuva: Antero Aaltonen. Nykyisen alaselkäkivun käypä hoito -suosituksen (2017) mukaan alaselkäkivun hoidossa tärkeää onkin potilaan esitietojen perusteellinen selvittäminen, haastattelu sekä kliininen tutkiminen lääkärin tai fysioterapeutin vastaanotolla. Kun liikkumisen pelko vaivaa, fyysinen aktiivisuus ja selän normaali käyttö arkiaskareissa vähenee. Vastaanotolla pyritään sulkemaan pois vakavaan selkäsairauteen viittaavat merkit, hermojuuripuristuksen mahdollisuus, sekä kartoitetaan psyko-sosiaaliset riskitekijät, jotka altistavat selkäkivun kroonistumiselle. Psyko-sosiaalisia riskitekijöitä ovat esimerkiksi usko siihen, että kipu ja aktiivisuus ovat haitallisia, epäsuhtainen sairauskäyttäytyminen kuten pitkitetty lepo, masentuneisuus, negatiivisuus ja sosiaalinen vetäytyminen ja useisiin eri hoitoihin hakeutuminen. Tärkeää on huomata, että suurin osa (noin 90–95 %) alaselkäkipuisista kärsii niin sanotusta epäspesifistä, vaarattomasta alaselkäkivusta (Traeger ym. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 4 9 T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e Liikunta tärkeää alaselän jäykistysleikkauksen jälkeen Alaselkäkivun hoidossa päädytään joskus tarkan harkinnan jälkeen leikkaushoitoon. 2018)
Leikkaukseen tulevilla vartalon ojennus-/koukistajavoimaindeksi oli huomattavan matala, alle yhden, tarkoittaen että vartalon koukistusvoima oli vahvempi kuin ojennusvoima. 5 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e hin riittävän usein. Kontrolliryhmä sai yhden kertaluontoisen ohjauksen kolme kuukautta leikkauksen jälkeen kotiharjoitteisiin, joissa ei ollut varsinaista progressiota. Mitä paremmassa fyysisessä kunnossa leikattava on, sitä paremmin hän myös kestää leikkauksen ja toipuu siitä. Satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen potilasaineisto koostui 98 jäykistysleikatusta, joiden alaselkäkivun taustalla oli nikamaliukuma. 1985). Tutkittavilta mitattiin vartalon maksimaalinen isometrinen ojennusja koukistusvoima ennen leikkausta ja vuosi leikkauksen jälkeen. Aineistot on kerätty Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja Keski-Suomen keskussairaalassa. Sen jälkeen potilaat jaettiin arpomalla kahteen eri ryhmään. Harjoitusohjelma eteni kuudessa kahden kuukauden jaksossa. Sinnikkäistä kuntoutumisyrityksistä ja liikunnasta huolimatta selkäkipu ei aina hellitä. UKK-instituutti, 2019). Vartalon lihaksilla on tärkeä rooli jäykistetyn rangan yläja alapuolisten osien tukijoina, asennon ylläpitäjinä sekä voimansiirrossa yläja alavartalon liikkeiden välillä. Kuva 1. 2007, Weinstein ym. Mikäli potilaalla ilmeni liikkumisen pelkoa, siitä keskusteltiin ja lisäksi häntä tuettiin tiiviimmin (kuva 1). Alaselän jäykistysleikkauksesta on todettu olevan hyötyä nikamaliukumapotilaille (Weinstein ym. He voivat rohkaista voittamaan liikkumisen pelko voittamisessa sekä auttaa löytämään sopivia tapoja pitää huolta fyysisestä kunnosta. Näin ollen kuntoutusta tarvitaan leikkauksen jälkeen. Leikkauksenjälkeisen interventiotutkimuksen sisältö ja asetelma. Siitä huolimatta lihasvoimat jäivät selvästi heikommiksi kuin mitä terveillä on aiemmin raportoitu (Mayer ym. 2017). Oireiden ollessa hankalat, leikkauksen mahdollisuuttakin tulee harkita. Miten tutkittiin. Terveillä indeksi on 1,3-1,4, eli ojennusvoima on noin kolmanneksen suurempi kuin koukistusvoima (Mayer ym.1985). Väitöskirjassani toteutetun prospektiivisen kohorttitutkimuksen (N = 194) tulokset osoittivat, että leikkaukseen tulevilla oli heikot vartalonlihasvoimatasot ennen leikkausta, kuten kroonisesta alaselkäkivusta kärsivillä yleensä on. Vaikka vartalon lihasvoimissa tapahtuikin kasvua, niin tämä voimaepätasapaino säilyi leikkauksen jälkeisessä vuoden seurannassa. Prospektiivisen kohorttitutkimuksen aineisto koostui 194:stä peräkkäin leikkaukseen tulevasta potilaasta. Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävänä on antaa oikeaa tietoa. Leikkauksella stabiloidaan kivulias alue liikkumattomaksi. Tällaisessa tilanteessa toimintakyky on jo kokonaisuutena heikentynyt ja se huononee edelleen lihasvoimien huvetessa, mikäli tilanne pitkittyy eikä fyysinen aktivisuus lisäänny. 2009). Viikoittainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille. Voimatasot nousivat vuoden seurannassa leikkauksen jälkeen. Interventioryhmä aloitti vuoden kestoisen kotiharjoitteluohjelman ja kontrolliryhmäsai tavanomaista käytännön mukaista kevyempää ohjausta. Interventioryhmän harjoitusohjelma koostui progressiivisesta selkä-spesifistä kotiharjoittelusta, aerobisesta kävelyharjoittelusta ja potilasohjauksesta. Tällaisen leikkauksen yhteydessä selkälihakset joudutaan irrottamaan rangan okahaarakerivistöstä, mistä aiheutuu pitkähkö paranemisprosessi myös lihaksistolle. Aikuisten terveysliikuntasuositus sopii selkäkuntoutuksen pohjaksi Selkäkipuisen kannattaa myös pyrkiä yleisen terveysliikuntasuosituksen mukaiseen aktiivisuuteen, jotta liikkumattomuuden aiheuttamia muita kroonisia sairauksia voidaan ehkäistä sekä ylläpitää toimintakykyä. Leikkauksen hyötyä voidaan tarkastella myös siitä näkökulmasta, että sen suoma helpotus kipuun voi mahdollistaa jälleen fyysisestä kunnosta huolehtimisen (Ilves ym. Jyväkylän yliopiston Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty, fysioterapian alaan kuuluva Outi Ilveksen väitöskirjatyö perustuu prospektiiviseen kohorttitutkimukseen sekä satunnaistettuun kontrolloituun tutkimuk seen selän jäykistysleikattujen kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Tehostetun kotiharjoittelun vaikutukset selkäleikkauksen jälkeen Tutkin myös leikkauksen jälkeistä tehostettua kuntoutusta verrattuna tavanomaiseen hoitoon (N = 98). Päätulosmuuttujina oli selkäkivun voimakkuus, koetut oireet ja toimintakyvyn haitta (Oswestryn indeksi) sekä elämänlaatu.. Aikuisten terveysliikuntasuositus sisältää kahdesti viikossa lihaskuntoa tai liikehallintaa parantavaa harjoittelua, 2,5 tuntia reipasta liikuntaa tai tunti ja vartti rasittavaa liikuntaa sekä mahdollisimman paljon muuta kevyttä liikkumista ja passivisuusjaksojen tiheää tauottamista (Liikkumalla terveyttä – askel kerrallaan. Jokaisen jakson alussa kuntoutettava tapasi fysioterapeutin. Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa kaikki saivat samanlaista hoitoa kolmena ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä kuukautena. Samalla voidaan vapauttaa pinteessä olevia hermojuuria
D., Hanscom, B., Tosteson, A. D., Tosteson, T. European Spine Journal 9, 266-272. Harjoitusohjelman tavoitteena oli myös lisätä fyysistä aktiivisuutta säännöllisen kävelyharjoittelun avulla. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi Buchbinder, R., van Tulder, M., Öberg, B., Costa, L. Pain 85 (3), 317-332. C., Witvrouw, E. Diagnosis and Management of Low-Back Pain in Primary Care. A randomized controlled trial.” 2020. A., Vanderstraeten, G. UKK-instituutti, 2019. Viikoittainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille. Kummassakin hoitoryhmässä vartalon lihasvoimat, elämänlaatu, koettu oireisto ja toimintakyvyn haitta parantuivat ja fyysinen aktiivisuus lisääntyi merkittävästi. G., Smith, S. Liikkumalla terveyttä – askel kerrallaan. Traeger, A., Buchbinder, R., Harris, I. Journal of Rehabilitation Medicine. New England Journal of Medicine 356 (22), 2257-2270. The Epidemiology of Low Back Pain. 2018. D., Tosteson, T. Best Practice & Research Clinical Rheumatology 24 (6), 769-781. C., et al. Effectiveness of postoperative home-exercise compared with usual care on kinesiophobia and physical activity in spondylolisthesis: A randomized controlled trial. N., Lurie, J. Käypä hoito -suositus. Clinical Practice Guidelines for the Management of Non-Specific Low Back Pain in Primary Care: An Updated Overview. J. Ilves O, Häkkinen A, Dekker J, Wahlman M, Tarnanen S, Pekkanen L, Ylinen J, Kautiainen H, Neva M. Tutkittavat pitivät harjoituspäiväkirjaa. 2000. Kuntoutumisprosessi onkin aina ainutlaatuinen ja dynaaminen kokonaisuus, jossa fysioterapeutin tehtävänä on sovittaa keinot ja ohjaus tilanteeseen sopiviksi. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-8244-7 LÄHTEET Alaselkäkipu. N. & De Cuyper, H. Vlaeyen, J. S., Keeley, J. E. Jokaisella kuntoutujalla on omanlaisensa elämätilanne sekä fyysiset ja psyykkiset resurssit, jotka vaikuttavat siihen, miten kuntoutuminen onnistuu. Canadian Medical Association Journal 189 (45), 1386-1395. 49(9), 751-757. OUTI ILVES, TtT, ft Tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto outi.e.ilves@jyu.fi Artikkeli perustuu Outi Ilveksen väitöskirjaan ”Effectiveness of progressive, therapeutic home-exercise after lumbar fusion surgery. M., Woolf, A., et al. Weinstein, J. Tärkeää olisi, että kuntoutuja itse oivaltaisi selän hoidon tärkeyden ja motivoituisi harjoittelemaan. 2009. Weinstein, J. Four-Year Results in the Spine Patient Outcomes Research Trial (SPORT) Randomized and Observational Cohorts. & Buchbinder, R. Fear-Avoidance and Its Consequences in Chronic Musculoskeletal Pain: A State of the Art. Quantification of Lumbar Function Part 2: Sagittal Plane Trunk Strength in Chronic Low-Back Pain Patients. 2018. Oliveira, C. Harjoitusryhmäläiset seurasivat päivittäisiä askelmääriään askelmittareilla, mikä toimi hyvänä motivaattorina kävelyharjoittelussa. Progressiota lisättiin muuttamalla liikkeiden suoritusasentoja, lisäämällä vastusta, toiminnallisuutta ja kokonaisvaltaisuutta liikkeisiin. D., Zhao, W., Blood, E. Surgical Versus Nonsurgical Treatment for Lumbar Degenerative Spondylolisthesis. 2017. Mielenkiintoista oli, että kipu ja liikkumisen pelko olivat lievittyneet jo kolmen ensimmäisen leikkausta seuranneen kuukauden aikana, mikä tarjosi hyvän pohjan harjoitteluohjelman aloitukselle. CT Imaging of Trunk Muscles in Chronic Low Back Pain Patients and Healthy Control Subjects. Surgical Compared with Nonoperative Treatment for Lumbar Degenerative Spondylolisthesis. Miten vastata kuntoutumisen haasteisiin. Väitöskirjatutkimukseni päätulos oli, että satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa kahden hoitoryhmän välillä ei havaittu merkitseviä eroja, kun tarkasteltiin vartalon lihasvoimia, kivun voimakkuutta, koettuja oireita ja toimintakyvyn haittaa, elämänlaatua, liikkumisen pelkoa ja fyysisen aktiivisuuden muutosta. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 03.09.2020). Lancet 380 (9859), 2163-2196. Vartalon lihasvoimatasot paranivat niin ikään molemmilla ryhmillä, mutta vartalon ojennus/ koukistusvoimasuhde parani merkitsevästi vain harjoitteluryhmällä. Toiset saattavat hyötyä ryhmäkuntoutuksesta yksilöterapiaa enemmän. Vos, T., Flaxman, A. Väitöskirjassani totesin, että kuntoutusta tarvitaan alaselän jäykistysleikkauksen jälkeen ja sen tulisi olla yksilöllisesti räätälöityä. Optimaalista kuntoutusmenetelmää mietittäessä on otettava huomioon myös kuntoutuksen saavutettavuus, kustannukset ja terveydenhuollon resurssit. Haasteena on motivaation ylläpitäminen ja harjoittelun seuranta. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 5 1 T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e Interventioryhmän selkäspesifin harjoitusohjelman tavoitteena oli parantaa vartalon lihasvoimaa sekä alaselän liikehallintaa. Years Lived With Disability (YLDs) for 1160 Sequelae of 289 Diseases and Injuries 1990-2010: A Systematic Analysis for the Global Burden of Disease Study 2010. N., Lurie, J. Kotiharjoittelu on kustannuksiltaan edullista, mutta se ei sovellu kaikille. Joku pärjää tavanomaisella ohjauksella, toinen voi tarvita tiiviimpää tai muuten erilaista ohjausta ja motivointia. D., Naghavi, M., Lozano, R., Michaud, C., et al. Hoy, D., Brooks, P., Blyth, F. Selkäharjoitteita ohjattiin tekemään kolmesti viikossa, joka on tutkimusten mukaan riittävä määrä voimaominaisuuksien kehittymisen näkökulmasta. C., Lin, C. Low Back Pain: A Call for Action. Mayer, T. Harjoitteiden valinta ja harjoittelun annostelu tulee sovittaa kunkin kokonaistilanteeseen tutkimustietoa hyödyntäen. Sosiaaliset kontaktit ja vertaistuki voivat auttaa jaksamaan. Ensimmäisen kahden kuukauden aikana harjoitteluaktiivisuuden mediaani oli 2,5 kertaa viikossa, mutta viimeisen kahden kuukauden aikana se oli laskenut 1,7 kertaan viikossa. 1985. 2007. & Linton, S. Danneels, L. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Näin ollen 12 kuukauden nousujohteista kotiharjoittelua ja tavanomaista hoitoa voidaan pitää yhtä vaikuttavina. A., et al. G., Cambier, D. 2012. J. The Journal of Bone & Joint Surgery, 91 (6), 1295-1304.. European Spine Journal 27 (11), 2791-1803. 2000. Spine 10 (8), 765-772. 2010. Nykyistä ja tulevaa älyja etäteknologiaa hyödyntämällä kotiharjoitteluakin voi kehittää edelleen parempaan suuntaan. 2017. The Lancet 391 (10137), 2384-2388. Z., Traeger, A. https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus. B., Maher, C. & Mooney, V. Tästä huolimatta neljännes kaikista tutkituista koki yhä kohtalaisia selkäoireita ja toimintakyvyn haittaa vielä vuosi intervention päätyttyä, eli 27 kuukautta leikkauksen jälkeen. A., et al. & Maher, C. G., Pinto, R
1995). Selkäkivut luokitellaan usein niska-hartiaseudun, yläselän sekä alaselän alueella tuntuviksi. Toisaalta esimerkiksi tanskalaisessa niin ikään koululaisilla tehdyssä tutkimuksessa ei löydetty yhteyttä urheiluun osallistumisen ja selkäkipujen välillä (Harreby ym. 2016). 2016). 2015; Rossi ym. Liikuntaan liittyvät loukkaantumiset ovat suurin tapaturmaluokka Suomessa ja eniten loukkaantumisia tapahtuu nuorille. Liikunnan harrastaminen ei kuitenkaan välttämättä suojaa selkäkivuilta, vaikka sen terveyshyödyt ovatkin kiistattomat. Lapsuudessa yleisimpiä selkävaivoja ovat niska-hartiaseudun ja yläselän kivut, mutta alaselän kipujen osuus selkäkivuista lisääntyy teini-iän kynnyksellä ja yleisyys kasvaa iän mukana. Ainakin puolet nuorista on loukannut itsensä liikunnan parissa vähintään kerran edeltävän vuoden aikana. Mitä useampana päivänä nuori harrastaa liikuntaa, sitä suurempi riski on loukkaantua (Parkkari ym. Aiemmat tutkimustulokset urheilun ja selkäkipujen yhteydestä nuorilla ovat ristiriitaisia. Myös liikuntaan ja urheiluun osallistuminen saattaa altistaa selkäkivuille (Sato ym. 2016). Osana väitöskirjatutkimustani selvitin, millainen yhteys alaselän kivuilla on nuorten urheiluseurassa harrastamiseen hyödyntäen Terveyttä edistävä liikuntaseura -tutkimuksen aineistoa (Rossi 2020). Niitä esiintyy usein yhdessä muiden tukija liikuntaelinvaivojen kanssa. 2011). 2011). Nuorilla alaselkäkivut on yhdistetty muun muassa uniongelmiin, liikunnan määrän vähentymiseen ja koulupoissaoloihin (Kamper ym. 2016). Alaselkäkipujen kokeminen nuoruudessa altistaa niille myös aikuisuudessa (Harreby ym. Tutkimusten mukaan suurin osa ihmisistä tulee kokemaan selkäkipuja jossain vaiheessa elämäänsä. 5 2 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e Liikkuvan nuoren selkäkivut Selkäkivut ovat yleisiä jo nuorilla. Aineisto kerättiin kouluista ja urheiluseuroista ympäri Suomen käyttäen terveyskäyttäytymistä ja tukija liikuntaelinterveyttä selvittäviä kyselyitä (Kokko ym. Osalla nuorista urheilijoista alaselän kivut aiheuttavat pitkiäkin poissaoloja harjoituksista ja peleistä. Japanissa koululaisilla tehdyn tutkimuksen mukaan urheilua harrastavilla nuorilla oli suurempi todennäköisyys alaselän kivuille kuin nuorilla, jotka eivät vapaa-ajallaan harrastaneet liikuntaa (Sato ym. Urheiluseurassa liikkuvien nuorten alaselän kivut Liikuntaja urheiluseurat ovat yksi terveellisen ja turvallisen liikunnan potentiaalisista edistäjistä ja suomalaisista nuorista noin puolet liikkuu urheiluseuroissa (Mononen ym. 1995). Kuva: Antero Aaltonen
Tutkimusseurannan aikana kerättiin yksilölliset tiedot pelaajien harjoitteluja pelimääristä, jotta harjoittelun aiheuttama kuormitus voitiin huomioida analyyseissä, joissa tutkittiin alaselän kivuille altistavia tekijöitä. Äkillisesti alkaneiden selkäkipujen aiheuttamat poissaolot olivat hieman lyhyempiä kuin hitaasti ilman selkeää vammatilannetta alkaneiden selkäkipujen, joiden aiheuttama tyypillisin poissaoloaika oli kaksi viikkoa. 2015b). 2018). Alaraajojen voima, venyvyys tai yleinen yliliikkuvuus ei tutkimuksemme mukaan kuitenkaan näyttänyt altistavan nuoria koripallon tai salibandyn pelaajien alaselkäkivuille seurannan aikana (Rossi ym. Lisäksi kerättiin tieto vähintään vuorokauden poissaoloon harjoituksista johtaneista selkäkivuista sekä muista vammoista (Pasanen ym. Lähes viidesosa pelaajista oli joutunut jättämään harjoituksia väliin alaselkäkipujen takia. 2018). Suurin osa selkäkivuista sijoittui kilpailukaudelle. Runsaalla kahdeksalla prosentilla nuorista oireita oli viikoittain. Seurannan aikana kahdeksasosa pelaajista kertoi selkäkivuista, jotka estivät täysipainoisen harjoittelun ja pelaamisen vähintään vuorokauden ajaksi. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 5 3 T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e Tulosten mukaan kolmannes tytöistä ja reilu viidennes pojista oli kokenut alaselän kipua ja särkyä vähintään kerran kuussa edellisen kolmen kuukauden aikana. Useimmiten pelaajat kokivat selkäkipuja lajinomaiseen harjoittelun tai pelaamisen aikana, mutta myös voimaharjoitteluun liittyneet alaselkäkivut olivat yleisiä (Pasanen ym. 2018). Väitöstutkimukseni toisessa osassa tutkin selkäkipujen yleisyyttä ja alaselkäkivuille altistavia tekijöitä nuorilla koripallon ja salibandyn pelaajilla hyödyntäen Tampereen Urheilulääkäriaseman PROFITS-tutkimuksen aineistoa. 2017). Esimerkiksi nuorilla, joilla on alaselkäkipuja, on myös heikompi alaraajojen lihasvoima verrattuna nuoriin, joilla ei ole alaselkäkipuja. 2018) Taustatietojen perusteella lähes puolet koripallon pelaajista ja kaksikolmasosaa salibandynpelaajista oli kokenut alaselän kipuja edellisen vuoden aikana. Hyppyjen ja alastulojen suuri määrä koripallossa, ja toisaalta lyhyt maila salibandyssä saattavat lisätä myös selän kuormitusta. 2017). Alaselkäkivuille altistavat tekijät koripallossa ja salibandyssä Alaraajojen lihasvenyvyys ja voima on yhdistetty alaselän kipuihin aiemmissa tutkimuksissa, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia ja syy-seuraussuhteet epäselviä (Potthoff ym. Suurin osa selkäkivuista oli alaselässä ja tyypillisesti oireet olivat alkaneet hitaasti ilman selkeää edeltävää vammatilannetta. 2015a; Rossi ym. 2018). Nämä tulokset eivät kuitenkaan tarkoita, että kilpapelikausi tai tietyt harjoittelumuodot olisivat vaarallisempia selän terveydelle kuin toiset, sillä yleisyyttä ei ole suhteutettu kauden eri vaiheiden pituuteen tai harjoittelumuotojen yleisyyteen. Jokaisen tutkimusvuoden alussa pelaajat osallistuivat laajoihin alkutesteihin ja täyttivät kattavan taustatietokyselyn, joka sisälsi kysymyksiä muun muassa harjoitteluja terveyshistoriasta sekä aiemmista selkäkivuista (Pasanen ym. Jotta tulevaisuudessa olisi mahdollisuus vähentää tällaisia harjoittelua ja liikkumista häiritseviä alaselkäkipuja, meidän tulisi tietää selkäkivuille altistavat tekijät. Selkäkipujen yleisyys nuorilla koripallon ja salibandyn pelaajilla Koripallo ja salibandy ovat Suomessa suosituimpia nuorten harrastamia lajeja. On huomattu, että lasten liikunnan määrä yksinään ei selitä alaselän kipuja, vaan se on yhteydessä intensiteettiin (Franz ym. Myös yleinen nivelten yliliikkuvuus on yhdistetty heikentyneeseen asentotuntoon ja lihastoiminnan häiriöihin (Fatoye ym. Lisäksi on todennäköistä, että urheilulaji vaikuttaa liikunnan ja alaselän kipujen yhteyteen. 2004). 1994). Otteluun sisältyy myös 70 hyppyä ja alastuloa pelaajaa kohti (McClay ym. Urheiluseuratoimintaan osallistuvilla pojilla alaselän kipujen todennäköisyys oli yli kaksinkertainen verrattuna poikiin, jotka eivät osallistuneet seuratoimintaan. Jokaisen tutkimusvuoden alussa pelaajat osallistuivat laajoihin fyysisiä ominaisuuksia mittaaviin testeihin. 2009) ja nuorten TULE-vaivoihin (El-Metwally ym. Huomionarvoista on myös, että lähes puolet hitaasti alkaneista selkäkivuista johti jopa yli neljän viikon poissaoloon normaalista harjoittelusta ja peleistä (Rossi ym. Esimerkiksi äkillisten alaraajavammojen suhteen on jo pystytty kehittämään ohjelmia, joiden avulla voidaan tehokkaasti vähentää ainakin akuutteja alaraajavammoja urheilijoilla (Gomes Neto ym. Myös yhteydet harjoittelun määrän ja alaselän kipujen välillä olivat urheiluseuranuorilla heikkoja (Rossi ym. Tutkimuksessamme nuorilla koripallon ja salibandyn pelaajilla alaselkäkipujen ilmaantuvuus ei kuitenkaan ollut yhteydessä siihen, kuinka suuren Äkillisesti alkaneiden selkäkipujen aiheuttamat poissaolot olivat hieman lyhyempiä kuin hitaasti ilman selkeää vammatilannetta alkaneiden selkäkipujen.. 2016). Pelaaja juoksee yhden koripallopelin aikana keskimäärin 3,4 kilometriä. Teoriassa ainakin pojilla liikunta urheiluseurassa on intensiteetiltään kovempaa, minkä takia seuraharrastaminen lisäsi alaselän kipujen todennäköisyyttä. Tutkimusmenetelmistä johtuen ei kuitenkaan tiedetä, johtuvatko kivut alaraajojen heikkoudesta vai onko mekanismi päinvastainen. Itsearvioitu vapaa-ajan liikunnan määrä ei kuitenkaan lisännyt alaselän kipujen todennäköisyyttä. 2015a; Rossi ym. Molemmat sisältävät paljon juoksua, nopeita suunnanmuutoksia ja pysähdyksiä. Alastulon aiheuttama törmäysvoima siirtyy alaraajojen ja lantion kautta alaselkään, mikä teoriassa voisi siis lisätä alaselän kuormitusta ja kipuja. Alaselän kipujen todennäköisyys oli suurempi, jos nuorella oli kipuja myös muualla selässä tai toisissa kehonosissa. Aineisto koostui nuorista pelaajista, joita seurattiin yksi– kolme vuotta
& Mikkelsson, M. Fatoye, F., Palmer, S., Macmillan, F., Rowe, P. Rossi, M. 2017. A. Journal of Applied Biomechanics 10 (3), 222–236. Heikompi lonkan ja lantion hallinta yhden jalan alastuloissa lisää hieman alaselän kipujen riskiä nuorilla salibandyn ja koripallon pelaajilla, mutta yhteyttä alaselkäkipujen ilmaantumisen ja alaraajojen lihasvoiman tai -venyvyyden, nivelten yliliikkuvuuden tai alastulon aiheuttaman töräysvoiman ja alaselän kipujen välillä ei näytä olevan. 2016. Urheiluvammoihin on yhdistetty myös lantion ja lonkan liikkeen hallinta (Chaudhari ym. 2009. Kipu on moniulotteinen ongelma, joten myös selkäkivut eivät johdu yhdestä tekijästä, vaan ne ovat monen muuttujan summa. Urheilu ja seuraharrastaminen. Liikuntavammat koulussa, vapaa-ajalla ja urheiluseuroissa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Best practice & research. BMJ Open Sport & Exercise Medicine 1(1):e000034 Leppänen, M., Rossi, M. Rossi, M. 2004. Spine 20 (21), 2298–2302. Sato, T., Ito, T., Hirano, T., Morita, O., Kikuchi, R., ym. K., Pasanen, K., Heinonen, A., Myklebust, G., Kannus, P., ym. Mehtälä (toim.). Journal of Pediatric Rehabilitation Medicine 11 (2), 79–94. 2020), joten selvitimme sen yhteyttä alaselän kipuihin nuorilla koripallon ja salibandyn pelaajilla. A profile of ground reaction forces in professional basketball. Emme kuitenkaan löytäneet yhteyttä lantion hallinnan ja alaselkäkipujen välillä, kun lantion hallintaa testattiin seisten tehdyssä polvennostotestissä (Rossi 2020). Prognosis of non-specific musculoskeletal pain in preadolescents: A prospective 4-year follow-up study till adolescence. J., ym. 2020). C., Korsholm, L., Jespersen, E., Hebert, J. Mehtälä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Clinical Journal of Sports Medicine 16:376?380. Jyväskylän Yliopisto. 2015a. Potthoff, T., de Bruin, E. 2018. R., Andriacchi, T. 2020. El-Metwally, A., Salminen, J. W., McKenzie, C. Teoksessa: S. S., de Lima Brasileiro, A. Proprioception and muscle torque deficits in children with hypermobility syndrome. 2016. J., Auvinen, A., Kautiainen, H. O., ym. Rheumatology 48 (2), 152–157. Kokko & A. Mononen, K., Blomqvist, M., Koski, P. BMJ Open Sport & Exercise Medicine 2015;1:e000076. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4, 27–35. Gomes Neto, M., Conceição, C. MARLEENA ROSSI, TtM (väit.) fysioterapeutti Jyväskylän yliopisto marleena.rossi@gmail.com Artikkeli perustuu Marleena Rossin väitöskirjaan Back Pain in Youth – Occurrence and Risk Factors. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. J. The American Journal of Sports Medicine 42 (11), 2734–2740. P., Frederick, E. 2014; Leppänen ym. 2018. Pasanen, K., Rossi, M., Parkkari, J., Kannus, P., Heinonen, A., ym. [Saatavilla: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-8184-6] Rossi, M., Pasanen, K., Kokko, S., Alanko, L., Heinonen, O.J., ym. JYU Dissertations. Harreby, M., Neergaard, K., Hesselsøe, G. https://jyx.jyu.fi/ handle/123456789/71526 LÄHTEET Chaudhari, A. Valitsimme testit, joissa hallintaa arvioidaan yhden jalan varassa, sillä molempiin lajeihin liittyy paljon suorituksia yhdellä jalalla seisten. 2014. Performance in dynamic movement tasks and occurrence of low back pain in youth floorball and basketball players. 2020. A 25-year prospective cohort study of 640 school children. BMC Musculoskeletal Disorders 17:263. Parkkari, J., Räisänen, A., Pasanen, K. Back Pain in Youth – Occurrence and Risk Factors. Lumbopelvic control and days missed because of injury in professional baseball pitchers. Nuorten selkäkipujen ennaltaehkäisyssä tulisi siis huomioida fyysisten ominaisuuksien ja kuormituksen lisäksi muun muassa muu terveys, uni ja urheilijan kokema muu kuormitus. Rossi, M. McClay, I. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. 1994. Scientific Reports 7 (1), 11598-8. S., Robinson, J. Pasanen, K., Rossi, M. Low back pain in young basketball and floorball players: A retrospective study. T., Parkkari, J., Heinonen, A., Steffen, K., ym. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4, 62–66. J., Yamato T. Effects of the FIFA 11 training program on injury prevention and performance in football players: a systematic review and meta-analysis. Scand J Med Sci Sports 30(5), 922–931. Clinical Rehabilitation 31(5), 651–659. & Kokko, S. T., Parkkari, J., Heinonen, A., Äyrämö S., ym. Vaikka yhteyttä erinäisten riskitekijöiden kanssa ei ole löytynyt, niin ne eivät välttämättä ole yhdentekeviä selkäkipujen suhteen. M. & Kjer, J. European Spine Journal 20 (1), 94–99.. & van der Linden, M. Health promotion activities of sports clubs and coaches, and health andhealth behaviours in youth participating in sports clubs: the Health Promoting Sports Club study. Nuorilla koripallon ja salibandyn pelaajilla alaselän kipujen riski vaikuttaa olevan kuitenkin suurempi, jos pelaajalla on lonkan ja lantion hallinnan heikkoutta tultaessa alas yhdellä jalalla (Rossi ym. & Oñate, J. 2020). Selkäkivut johtuvat monista tekijöistä Huomattavan suuri joukko nuorista ja nuorista urheilijoista on kokenut alaselän kipuja. Altered hip control during a standing knee-lift test is associated with increased risk of knee injuries. 5 4 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e törmäysvoiman heidän alastulonsa kahden jalan pudotushyppytestissä aiheutti (Rossi ym. S., Pan, X. Pain 110 (3), 550–559. K., Pasanen, K., Heinonen, A., Äyrämö, S., Räisänen, A. 2017. Low back and neck and shoulder pain in members and nonmembers of adolescents’ sports clubs: the Finnish Health Promoting Sports Club (FHPSC) study. The prevalence, risk factors, prognosis and treatment for back pain in children and adolescents: An overview of systematic reviews. 2020. M. 2016. 2020. Physical activity is prospectively associated with spinal pain in children (CHAMPS Study-DK). Predictors of lower extremity injuries in team sports (PROFITSstudy): a study protocol. 2016. Are radiologic changes in the thoracic and lumbar spine of adolescents risk factors for low back pain in adults. Clinical rheumatology 30(6):1021–1036. Teoksessa: S. A systematic review on quantifiable physical risk factors for nonspecific adolescent low back pain. A., de Sousa, C. Low back pain in childhood and adolescence: assessment of sports activities. Incidence and risk factors for back pain in young floorball and basketball players: a prospective study. K. & Rimpelä, A. 2011. D., Rosser, S., Humphreys, B. Kamper S. C., Gross, T., ym. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 28(11):2407-2415. BMC Musculoskeletal Disorders;21: 350. & Wirth, B. Noin yhdellä kymmenestä kivut häiritsevät merkittävästi urheiluharrastusta. Franz, C., Møller, N. 1995. P., Williams C. 2015. 2015b. Kokko, S., Selänne, H., Alanko, L., Heinonen, O., Korpelainen, R., ym. M., ym. K. S., Carvalho, V. Kokko & A
L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 5 5 T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e Vuoden 2020 paras liikuntalääketieteellinen tutkimus julkistetaan webinaarissa 3.12.2020 Liikuntatieteellinen Seura (LTS) järjestää vuosittain liikuntalääketieteen tutkijoille kilpailun, jossa valitaan Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus. Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailun arviointipaneeli: Olli J. LTS jakaa myös Nuoren tutkijan palkinnon. Tänä vuonna kilpailuun lähetettiin 26 abstraktia. Arviointien perusteella neljä parasta tutkimusta pääsi finaaliin, jossa täydelliset käsikirjoitukset arvioi tätä tarkoitusta varten koottu erillinen finaaliraati. Sitä voivat tavoitella kaikki alle 35-vuotiaat tutkijat, jotka eivät ole vielä väitelleet. Heinonen, Paavo Nurmi -keskus, Turku Jari Parkkari, Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituuttisäätiö Kai Savonen, Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Tiina Nylander, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka Raija Korpelainen, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka Arja Uusitalo, Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriasema Juha Peltonen, Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriasema Maarit Valtonen, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus, Jyväskylä. Kilpailuun voi osallistua kuluvana vuonna julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikuntalääketieteeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella. Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus sekä Nuori tutkija palkitaan stipendillä ja voittajat julkistetaan webinaarissa 3.12.2020
Tämän lisäksi tulosten yleistämisestä tekee haasteellista vaihtelu antureiden kiinnityskohdissa. Sekä kevyt, keskiraskas että raskas liikkuminen kunkin kahden perättäisen paikallaanolojakson välissä tulkittiin paikallaanolojakson keskeytykseksi. Systemaattinen haku toteutettiin MEDLINE (Ovid), CINAHL (EBSCO host), SPORTDiscus (EBSCO host), EMBASE, sekä Cochrane Database of Systematic Reviews tietokannoissa. … Fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn yhtey det biologiseen ikäänty miseen koko kehossa ja lihaskudoksessa HEIKKINEN A, KANKAANPÄÄ A, PAAVILAINEN A, SIPILÄ S, PIETILÄINEN KH, KAPRIO J, OLLIKAINEN M, LAAKKONEN EK, SILLANPÄÄ E TAUSTA: Fyysinen aktiivisuus edistää yksilön terveyttä ja toimintakykyä, johtuen sen aiheuttamista soluja molekyylitason muutoksista eri kudoksissa, mutta liikunnan vaikutus kehon biologiseen ikääntymiseen on epäselvä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Yli 15–30 minuutin mittaisten paikallaanolojaksojen välttäminen ja niiden tauottaminen edes lyhyillä kevyen liikkumisen jaksoilla voi edistää keski-ikäisten sydänterveyttä. TULOKSET: Klusterianalyysilla tunnistettiin neljä erilaista paikallaanoloprofiilia: ‘Sohvaperunat’ (n = 1222), ‘Pitkään istujat’ (n = 1 179), ‘Hetkellisesti istujat’ (n = 1 529) ja ‘Tauottajat’ (n = 509). TULOKSET: 11 376 artikkelin kartoituksen jälkeen katsaukseen hyväksyttiin 47 artikkelia, joista 11 liittyi luotettavuuden ja/tai toistettavuuden arviointiin. Tulevia tutkimuksia voidaan parantaa suuremmilla tutkimusryhmillä ja selkeimmillä suosituksilla sensorien kiinnityskohdista. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimukset inertiamittaussensoreiden luotettavuudesta ja toistettavuudesta ovat lupaavia, mutta tutkimusten määrä on vielä vähäinen ja laatu rajallinen. MENETELMÄT: 4 439 aikuista (keski-ikä 46 vuotta) tutkittavaa käytti lantiolle kiinnitettävää kiihtyvyysanturia 7 perättäistä vuorokautta koko valveillaoloaikansa. Biologista ikää voidaan mitata DNA:n metylaatioon perustuvilla epigeneettisillä kelloilla, jotka tuottavat arvion biologisesta iästä. Tauottajien paikallaanolojaksojen väliset liikkumisjaksot olivat sitäkin pidempiä. Hetkellisesti istujien paikallaanolo kertyi lyhyistä paikallaanolojaksoista ja he tauottivat paikallaanoloa enemmän kevyellä liikkumisella. Paikallaolon kertymisen ja keskeytymisen profiilien yhteyttä kehon rasvakudoksen määrään sekä seerumin rasva-, sokerija insuliinimarkkereihin analysoitiin lineaarisella monimuuttujaregressioanalyysilla. Tutkimuksen tarkoitus on arvioida inertiamittaussensoreiden luotettavuutta ja toistettavuutta suunnanmuutosliikkeen arvioinnissa, sekä tehdä yhteenveto sensoreiden käyttötavoista suunnanmuutosliikkeen arvioinnissa urheilussa ja liikunnassa. Tänä vuonna julkaistiin ensimmäinen lihaskudokselle kehitetty epigeneettinen kello ”MEAT”, jonka yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen ja siihen liittyviin ilmiasuihin ei ole aiemmin tutkittu. … Paikallaanolon jaksotta misen yhteys sydän ja verisuonitaudin riskiteki jöihin – väestöpohjainen klusterianalyysitutkimus FARRAHI V, KANGAS M, KIVINIEMI A, PUUKKA K, KORPELAINEN R, JÄMSÄ T TAUSTA: Paikallaanolon tauottaminen kevyellä, keskiraskaalla tai raskaalla liikkumisella voi vähentää runsaaseen paikallaanoloon liittyvää sydänja verisuonitaudin riskitekijöiden kasvua. Sensoriteknologiaa on käytetty arvioimaan suunnanmuutosliikkeen kiihtyvyyksiä ja kulmia, mutta toistaiseksi ei ole määritelty selkeitä suosituksia käytettävien muuttujien suhteen. MENETELMÄT: Kartoittava katsaus. 5 6 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 Suunnanmuutosliikkeen arviointi inertiamittauk sen avulla urheilussa: kartoittava katsaus ALANEN A-M, RÄISÄNEN A, BENSON L, PASANEN K TAUSTA: Suunnanmuutosliikettä on tutkittu suorituskyvyn, vammojen ennaltaehkäisyn ja kuntoutuksen näkökulmasta. Pitkään istujat, joille kertyi paikallaanoloa pitkissä, yli 15–30 minuutin jaksoissa, eivät eronneet sydänja verisuonitautiriskitekijöiden suhteen Sohvaperunoista, vaikkakin heille kertyi pidempiä taukoja paikallaanolossa. Sohvaperunoille kertyi eniten paikallaanoloa ja vähiten paikallaanolon keskeytyksiä. Näillä kahdella profiililla oli sekä matalampi kehon rasvakudoksen määrä että paremmat seerumin rasva-arvot ja insuliiniherkkyys verrattuna Sohvaperunoihin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa yksilöllisiä paikallaanolon tauottamisen profiileja ja selvittää niiden yhteys keskeisiin sydänja verisuonitautien riskitekijöihin, kuten kehon rasvakudoksen määrään sekä seerumin rasva-, sokerija insuliinipitoisuuksiin. Artikkelit, jotka arvioivat luotettavuutta ja toistettavuutta, pisteytettiin AXIS arviointityökalun avulla. Suhteutettuna kalenteri-ikään ne kertovat ikääntymisnopeudesta. Kiihtyvyysdatasta tunnistettiin keskeytymättömät . Pelkkä pitkien paikallaanolojaksojen tauottaminen henkilöillä, joiden paikallaanolo on jatkuvaa ja keskeytymätöntä, ei ehkä riitä kumoamaan pitkäkestoisen paikallaanolon haitallisia vaikutuksia. Harmaan kirjallisuuden haku toteutettiin vertaisarvioimattomien artikkelien löytämiseksi. Klusterianalyysi (K-means) tehtiin käyttäen paikallaanolon kertymistä ja keskeytymistä kuvaavaa 65 eri muuttujaa. Esimerkiksi kahden tunnin sokerirasituskokeen jälkeinen seerumin insuliiniarvo oli -10 prosenttia (95 % LV: -15,9, -3,7) matalampi Hetkellisesti istujilla ja -24,3 % (-31,3, -16,6) matalampi Tauottajilla verrattuna Sohvaperunoihin. Tutkimuksia tulisi toteuttaa lajin mukaisissa olosuhteissa, jolloin liikkeet ovat yllättäviä. Analyyseissa tulisi ottaa huomioon myös muut vaikuttavat tekijät, kuten liikenopeus ja muiden pelaajien vaikutus. 1 minuutin paikallaanolojaksot. Suurin osa tutkimuksista oli toteutettu laboratorio-olosuhteissa, ne keskittyivät suunniteltuihin liikkeisiin ja kohderyhmänä oli aikuiset miehet. Tutkimuksen tavoitteena oli verrata eri epigeneettisten kellojen tuottamia arvioita biologisesta ikääntymisestä veressä ja lihaskudoksessa sekä selvitT E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Kevyen liikkumisen ohella keskiraskaiden ja raskaiden, spontaanien liikkumispyrähdysten sisällyttäminen paikallaanolotaukoihin voi tuottaa lisähyötyä sydänterveydelle
Kehon rasvaton massa ja rasvaprosentti arvioitiin kaksienergisen röntgensäteen absorptiometrialla (DXA). Tutkimme sekä lineaarisia (L1-regularisoitu logistinen regressio) että epälineaarisia menetelmiä (satunnaismetsä) kohtalaisten ja vakavien polvija nilkkavammojen (N = 57) ennustamisessa kolmen vuoden seurantajaksolla. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 5 7 tää onko ikääntymisnopeus yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen, toimintakykyyn ja kehonkoostumukseen. … Ennustavat koneoppimis menetelmät liikunta vammojen riskitekijöiden tunnistamisessa JAUHIAINEN S, KAUPPI J-P, LEPPÄNEN M, PASANEN K, PARKKARI J, VASANKARI T, KANNUS P, ÄYRÄMÖ S TAUSTA: Tässä artikkelissa kuvataan, miten ennustavia koneoppimismenetelmiä voidaan hyödyntää liikuntavammojen riskitekijöiden tunnistamiseen datasta. Fyysistä aktiivisuutta mitattiin Baecke-kyselylomakkeilla sekä kiihtyvyysantureilla. Korkeakaan selitysvoima ei kuitenkaan takaa riskitekijän ennustusvoimaa ja selittävissä vammatutkimuksissa tunnistetut tekijät demonstroivat vain tilastollisesti merkitsevää yhteyttä vammoihin. Tämä johtunee siitä, että lihaskudos eroaa toiminnallisesti ja rakenteellisesti nopeasti uusiutuvista verisoluista, jolloin verelle kehitetyt kellot eivät sovellu lihaskudokselle. … T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Voimantuottotehoa arvioitiin kevennyshypyllä. Täten jatkotutkimuksissa voidaan keskittyä tehtävän kannalta relevantteihin riskitekijöihin. Lopulliset, ennustusmalleissa johdonmukaisesti merkittävän kontribuution tuottavat riskitekijät määritettiin Wilcoxon merkittyjen sijalukujen testillä (p < 0,01). MEAT-kello ei ollut yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen eikä siihen liittyviin ilmiasuihin. Täten ennustavien mallien avulla voidaan täydentää perinteistä teoriapohjaista hypoteesien muodostamista. Hypoteesin vastaisesti suurempi fyysisen aktiivisuuden määrä oli yhteydessä kiihtyneeseen biologiseen ikääntymiseen lihaskudoksessa GrimAgeja Horvath -kelloilla tarkasteltuna. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimuksemme ja sen tulokset korostavat datapohjaisen liikuntavammojen ennustamisen haastavuutta mutta toisaalta osoittavat, että ennustusvoimaisia vammojen riskitekijöitä voidaan tunnistaa, vaikka itse mallin ennustuskyky olisikin vielä suhteellisen alhainen. Koneoppimisen ansiosta ennustavien mallien sovittamisessa voidaan hyödyntää suuria datamääriä ja siten löytää useiden muuttujien välisiä monimutkaisiakin yhteisvaikutuksia. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tuloksista voidaan päätellä, etteivät nykyiset epigeneettiset kellot luotettavasti arvioi lihaksen biologista ikääntymistä. Näistä kymmeneen päädyttiin molemmilla menetelmillä: sukupuoli, pituus, BMI, takareiden venyvyys, polvinivelen väljyys, polven keskisiirtymä, nilkan plantaarifleksio kontaktin alussa, jalkaprässin yhden toiston maksimi ja polven valguskulma kontaktin alussa. MENETELMÄT: Tutkimuksessa käytettiin 314 nuorelta koripalloja salibandypelaajalta kerättyä 3D-liikeanalyysidataa (48,4 % miehiä, 15,72 ± 1,79 vuotta, 173,34 ± 9,14 cm, 64,65 ± 10,4 kg). Tutkimushypoteesina oli, että suurempi fyysisen aktiivisuuden määrä ja hyvä suorituskyky ovat yhteydessä hidastuneeseen biologiseen ikääntymiseen. Identtisten kaksosten ikääntyminen oli samankaltaisempaa veressä (r = 0,61–0,83) kuin lihaksessa (r = 0,52–0,58). Ennustava analyysi puolestaan keskittyy ennustamaan datasta uusia tai tulevia havaintoja. Osallistujat olivat 23–69-vuotiaita, joista 69 prosenttia naisia. TULOKSET: Satunnaismetsien perusteella 12 riskitekijää luokiteltiin ennustustehtävässä relevanteiksi, kun taas logistisen regressiomallien perusteella kaksikymmentä. Biologinen ikääntymisnopeus oli huomattavan erilaista eri kelloilla mitattuna ja eri kudoksissa. Suorituskykyä mitattiin maksimaalisella polkupyöräergometritestillä (VO 2max ), 6-minuutin kävelytestillä sekä isometrisellä polven ojennusja puristusvoimamittauksella. DNA:n metylaatiotasot määritettiin Illumina EPIC mikrosiruteknologian avulla. MEAT-kello ei myöskään kuvannut lihaksen biologista ikääntymistä, vaan kalenteri-ikää. MENETELMÄT: Verikudoksen biologinen ikä määritettiin neljällä epigeneettisellä kellolla (Hannum, Horvath, GrimAge ja PhenoAge) ja lihaskudoksen kolmella kellolla (Horvath, GrimAge ja MEAT). Ikääntymisnopeuden ja fyysisen aktiivisuuden väliset yhteydet olivat heikkoja, ja selittyivät suurelta osin tupakoinnilla ja sukupuolella. Ennustavassa tutkimuksessa mallien yleistyvyys tutkitaan riippumattomalla testidatalla, jotta saadaan objektiivinen arvio mallin ennustustarkkuudesta käytännön tilanteissa. Aineisto koostui suomalaisen kaksoskohortin nuoremmista ja ikääntyvistä kaksosista (n = 139, 65 monotsygoottija 4 ditsygoottiparia) sekä keski-ikäisistä ERMA-kohortin osallistujista (n = 47). TULOKSET: Eri kellojen ikäestimaatit korreloivat vahvasti kronologisen iän kanssa veressä (r = 0,91–0,96) ja lihaksessa (r = 0,71–0,97). Parien ikääntymisnopeuden samankaltaisuutta tutkittiin parien välisen korrelaation avulla. Epigeneettiset ikäestimaatit laskettiin kunkin kellon laskenta-algoritmilla. Ennustusmallien tarkkuudet arvioitiin ristiinvalidoinnin avulla ja tulosten luotettavuus vahvistettiin permutaatiotestein. Kehitettyä lähestymistapaa voidaan hyödyntää sekä uusien hypoteesien muodostamiseen datalähtöisesti että aiemmin havaittujen riskitekijöiden ennustusvoiman määrittämiseen. Suurin osa aiemmasta liikuntavammatutkimuksesta hyödyntää selittävää analyysiä, jonka tarkoituksena on selittää tai ymmärtää niin dataa kuin kiinnostuksen kohteena olevaa ilmiötä. Muuttujien välisiä yhteyksiä analysoitiin Pearsonin korrelaatiokertoimilla ja lineaarisella regressioanalyysillä, huomioiden kaksossisarusten välinen riippuvuus. Lisäksi, koska testiaineisto on käytännössä aina satunnaisotos, on tärkeää analysoida riski havaita ennustusmallin tulos sattumalta. Tämä on erityisen tärkeää pienillä otoksilla. Fyysisen aktiivisuuden vaikutusta lihaskudoksen ikääntymiseen voidaan tutkia vasta, kun kellojen kehitys on edennyt pidemmälle. Ristiinvalidoinnilla estimoidut AUC-ROC arvot olivat 0,65 (logistinen regressio) ja 0,63 (satunnaismetsä)
Osaamisen kehittämistä henkisestä terveydestä kannattaa edistää. Fyysistä aktiivisuutta mitattiin seitsemän peräkkäisen päivän ajan kolmiakselisella kiihtyvyysmittarilla ja kiihtyvyysmittaridata analysoitiin kolmella eri tavalla. Henkistä pahoinvointia mitattiin masennus(BDI), ahdistus(BAI), pakko-oire(OCIR), syömisongelma(SCOFF) ja traumaoiremittarin (TSQ) avulla. Jo uransa lopettaneiden urheilijoiden hyvinvointiin vaikuttavat urheilussa koetut vaativuustekijät vielä uran jälkeenkin, joten näihin kannattaa tietoisesti puuttua jo uran aikana sekä panostaa siirtymävaiheeseen. Tässä tutkimuksessa fyysisen aktiivisuuden ja proksimaalisen reisiluun ominaisuuksien välisiä yhteyksiä iäkkäillä henkilöillä selvitettiin käyttäen kolmea eri kiihtyvyysmittaridatan käsittelytapaa. Ensin laskettiin keskimääräinen päivittäinen paikallaanoloon, kevyeen ja reippaaseen-rasittavaan aktiivisuuteen käytetty aika. Tällä kiihtyvyysdatan käsittelytavalla ei kuitenkaan kyetä tavoittamaan lyhytkestoista kovia iskuja sisältävää aktiivisuutta, joka voi olla luuston kannalta hyödyllistä. … Fyysisen aktiivisuuden yhteydet proksimaalisen reisiluun ominaisuuksiin iäkkäillä, vähän liikku villa henkilöillä kolmea kiihtyvyysmittaridatan käsittelytapaa käyttäen – PASSWORDtutkimuksen tuloksia SAVIKANGAS T, SIPILÄ S, RANTALAINEN T TAUSTA: Dynaamisen, kovatehoisen fyysisen aktiivisuuden oletetaan olevan edullista myös iäkkäiden luustoterveydelle. Ylikuormitustilaan oli uran aikana ajautunut noin 50 prosenttia urheilijoista. Kansainvälisten tutkimusten mukaan urheilu ei suojele mielenterveyden ongelmilta. JOHTOPÄÄTÖKSET: Keinot, joilla vahvistetaan henkistä hyvinvointia, palautumista ja ennaltaehkäistään urheilijoiden ylikuormitusta, ovat tärkeitä. Heistä kymmenellä prosentilla oli traumasta johtuvia psyykkisiä oireita ja pakko-oireita oli kuudella prosentilla. Urheilussa tyypillisiä riskitekijöitä eli vaatimusja suojaavia eli voimavaratekijöitä kysyttiin 40 väitteellä, joista luotiin vaatimusten ja voimavarojen summamuuttujat. Henkistä hyvinvointia kysyttiin tyytyväisyyden ja psykologisen toimintakykyisyyden osiolla. Tästä huolimatta urheilijat kokivat myös pahoinvointia, eikä aktiivija uransa lopettaneiden urheilijoiden pahoinvoinnin kokemisen määrässä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää suomalaisten aktiivija jo uransa lopettaneiden huippu-urheilijoiden henkisen hyvinja pahoinvoinnin tilaa sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Yleisimmät pahoinvoinnin oireet olivat masennus ja ahdistus, jota esiintyi vajaalla neljänneksellä vastaajista. 5 8 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 Aktiivi ja jo uransa lopettaneiden huippu urheilijoiden henkinen hyvinvointi Suomessa KASKI S, ARVINEN-BARROW M, KINNUNEN U, PARKKARI J TAUSTA: Huipulle pääsy urheilussa on vaativaa. Syömisongelmia oli 17 prosentilla. Esimerkiksi masennus, ahdistus ja syömishäiriöt ovat yleisiä urheilijoiden keskuudessa. 2,5 g) iskuihin. TULOKSET: Sekä aktiiviettä jo uransa lopettaneet huippu-urheilijat kokivat itsensä keskiarvotulosten perusteella varsin hyvinvoiviksi; he olivat tyytyväisiä elämäänsä ja kokivat psykologisen toimintakykyisyytensä hyväksi. Aktiiviurheilijat kokivat hyvinvointinsa heikommaksi kuin jo urheilu-uransa lopettaneet urheilijat. Yhtä lailla vaatimukset etupäässä lisäsivät pahoinvointia. Lisäksi kysyttiin nukkumiseen liittyviä ongelmia ja ylikuormitustilaan ajautumista. Traumaattisen kokemuksen oli kokenut 61 prosenttia vastaajista. T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Tavoitteena oli selvittää, soveltuvatko iskuihin perustuvat käsittelytavat luustokuormituksen arviointiin paremmin kuin tavanomainen energiankulutukseen perustuva aktiivisuuden mittaaminen. Vajaa puolet vastanneista raportoi lieviä uniongelmia ja keskivaikeita tai suuria uniongelmia oli kymmenellä prosentilla. Havaitsimme, että voimavarat (kuten urheilun anti itselle ja kokemus valmennuksesta ja olosuhteista) edistivät hyvinvointia. Sekä aktiiviettä jo uransa lopettaneilla urheilijoilla koetut vaatimukset (kuten itseen kohdistuvat säännöt ja käsitys muiden suhtautumisesta itseen) vähensivät koettua psykologista toimintakykyisyyttä. Vastanneista 65 prosentilla oli EM-, MMtai Olympiamitali ja 79 prosentilla SM-mitali. Urheilijoiden kokemien haitallisten vaativuustekijöiden vähentäminen ja voimavarojen lisääminen on tämän vuoksi tärkeää. Proksimaalisen reisiluun ominaisuuksia mitattiin DXA-mittauksella. MENETELMÄT: Tähän poikkileikkaustutkimukseen osallistui 284 kotona asuvaa, enintään kohtuullisesti liikkuvaa 70–85-vuotiasta henkilöä (keski-ikä 74 ± 4 vuotta, 57 % naisia). Tavallisesti kiihtyvyysmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus kuvataan päivittäisenä paikallaanoloon, kevyeen ja reippaaseen-rasittavaan aktiivisuuteen käytettynä aikana. Aktiiviurheilijoilla voimavarojen puute oli yhteydessä masennukseen ja ahdistukseen ja jo uransa lopettaneilla urheilijoilla traumaoireisiin. MENETELMÄT: Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä, johon vastasi määräaikaan mennessä yhteensä 259 urheilijaa, joista aktiiviurheilijoita oli 170 ja uransa lopettaneita urheilijoita 89. Tutkittavilta mitattiin koko proksimaalisen reisiluun ja reisiluun kaulan luun mineraalimäärä ja mineraalitiheys. Lisäksi reisiluun kaulan kapeimman kohdan rakenneja lujuusominaisuuksista mitattiin leveys ja taivutusvastus. Nukkumisongelmat ja ylikuormitustila yhtä lailla heikensivät kokemusta hyvinvoinnista ja lisäsivät pahoinvointia, ennen kaikkea masennusta ja ahdistusta. Toiseksi datasta määriteltiin kiihtyvyyshuiput, jotka jaettiin mataliin (1,5 – < 2,0 g), keskikoviin (2,0 – < 2,5 g) ja koviin (. Vaikka tutkimuksia on tehty, kattavaa kuvaa urheilijoiden henkiseen hyvinvointiin yhteydessä olevista tekijöistä ei ole
Fyysisen aktiivisuuden ja proksimaalisen reisiluun ominaisuuksien välisiä yhteyksiä arvioitiin monimuuttujaisella lineaarisella regressioanalyysilla, joka vakioitiin sukupuolella, iällä, pituudella, painolla, tupakointitaustalla, luustoon vaikuttavan lääkityksen käytöllä ja fyysisellä toimintakyvyllä. Tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin riippumattomien otosten t-testiä, ristiintaulukointia ja lineaarista regressioanalyysia. Aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin tarjonneet ristiriitaista tietoa siitä, tarkoittaako eliniän kasvu myös lisää toimintakykyisiä elinvuosia. Toinen kohorttiaineisto koostui 726:sta vuosina 1938–1939 ja 1942–1943 syntyneestä henkilöistä, joiden suorituskykymittaukset toteutettiin vuosina 2017–2018. Molemmissa kohorteissa tutkittavat olivat mittaushetkellä 75tai 80-vuotiaita. PEF-mittauksissa ei havaittu eroja kohorttien välillä. Suorituskykymittausten avulla saadaan tietoa ihmisten fyysisestä ja toiminnallisesta iästä. TULOKSET: Nykypäivän 75ja 80-vuotiailla miehillä ja naisilla oli tilastollisesti merkitsevästi parempi maksimaalinen kävelynopeus sekä isometrinen puristusja polvenojennusvoima kuin saman ikäisillä tutkittavilla kolme vuosikymmentä aiemmin. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että eliniän pidentyessä myös toimintakykyisiä vuosia on enemmän. Sitä varten keskimääräiset päivittäiset kiihtyvyyshuiput jaettiin 32 intensiteettiluokkaan (. Lisäksi selvitettiin kohorttieroja selittäviä tekijöitä. MENETELMÄT: Tutkittavat rekrytoitiin väestörekisteristä samalta alueelta. JOHTOPÄÄTÖKSET: Iäkkäiden henkilöiden fyysinen suorituskyky on nykyään huomattavasti parempi verrattuna saman ikäisten suorituskykyyn kolme vuosikymmentä sitten. Mittaukset toteutettiin standardoiduin menetelmin ja samassa testiympäristössä molempina ajankohtina. … Kehonkoostumus ja energiansaatavuus ovat yhteydessä sukupuoli ja aineenvaihduntahormo neihin nuorilla nais ja mieskestävyysurheilijoilla KETTUNEN O, KYRÖLÄINEN H, LINNAMO V, MURSU J, IHALAINEN J TAUSTA: Matala energiansaatavuus eli kulutukseen nähden liian vähäinen energiansaanti on kestävyysurheilijoilla yleistä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 5 9 Kolmanneksi laskettiin osteogeeninen indeksi. Kevyt fyysinen aktiivisuus oli positiivisesti yhteydessä kaikkiin luustomuuttujiin (beta = 0,147–0,182, p < 0,001–0,005), paitsi reisiluun kaulan leveyteen. Ensimmäinen kohorttiaineisto koostui 500:sta vuonna 1910 ja 1914 syntyneestä henkilöistä, joiden suorituskykymittaukset toteutettiin vuosina 1989–1990. … Fyysisen suorituskyvyn kohorttierot 75 ja 80vuo tiailla henkilöillä kolmen vuosikymmenen välein mitattuna KOIVUNEN K, SILLANPÄÄ E, MUNUKKA M, PORTEGIJS E, RANTANEN T TAUSTA: Suomalaisen väestön elinikä pitenee. TULOKSET: Tutkittavilla oli keskimäärin 10 tuntia paikallaanoloaikaa, 2,5 tuntia kevyttä aktiivisuutta ja puoli tuntia reipasta-rasittavaa aktiivisuutta päivässä. Myöhemmin syntyneiden tutkittavien parempaa fyysistä suorituskykyä selittivät erityisesti lisääntynyt vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus sekä lisääntynyt pituus ja paino. Kävelynopeudessa erot olivat 0,2–0,4 m/s, puristusvoimassa 5–20 prosenttia ja polven ojennusvoimassa 20–47 prosenttia. Esimerkiksi viimeisen 30 vuoden aikana suomalaisten 75-vuotiaiden jäljellä oleva elinikä on pidentynyt keskimäärin kolmella vuodella ja vastasyntyneiden keskimääräinen eliniänodote on pidentynyt seitsemällä vuodella. Tässä kohderyhmässä kovia iskuja sisältävän fyysisen aktiivisuuden määrä saattaa olla liian vähäinen luun uudismuodostuksen käynnistämiseen, mikä voi olla syynä siihen, että odotettua yhteyttä kovien iskujen tai osteogeenisen indeksin ja luusto-ominaisuuksien välillä ei tässä tutkimuksessa havaittu. Tällöin energiaa ei riitä elimistön normaalien hormonitoimintojen ylläpitoon, ja urheilija altistuu useille terveyden ja suorituskyvyn kannalta haitallisille oiT E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Standardoidut suorituskykymittaukset tuottavat luotettavampaa tietoa kuin itseraportoitu tieto, johon saattaa vaikuttaa myös muutokset elinympäristössä ja asenteissa. Tutkimuksessa verrattiin saman ikäisten ja samalla alueella asuvien henkilöiden eroja fyysisessä suorituskyvyssä kolmenkymmenen vuoden välein. Keskimääräinen osteogeeninen indeksi oli 173. 1,3 g), joihin sisältyvien iskujen logaritmisista määristä laskettiin intensiteetillä painotettu summa. Fyysistä suorituskykyä mitattiin maksimaalisella 10 metrin kävelytestillä, maksimaalisilla isometrisillä puristusja polven ojennusvoimatesteillä sekä keuhkofunktiotesteillä (FVC, FEV1, PEF). Matalia iskuja oli 3937, keskikovia 494 ja kovia 157 päivässä. Keuhkofunktiomittauksissa myöhemmin syntyneillä 75ja 80-vuotiailla miehillä ja naisilla oli suurempi nopea vitaalikapasiteetti (FVC), mutta ainoastaan 80-vuotiailla parempi uloshengityksen sekuntikapasiteetti (FEV1). Lisääntynyt koulutus oli vain vähän tai ei lainkaan yhteydessä muutoksiin. Tulokset auttavat muuttamaan negatiivisia käsityksiä vanhuusiästä ja kannustavat huomioimaan iäkkäiden ihmisten resursseja ja voimavaroja. Tämä on todennäköisesti seurausta erilaisista suotuisista muutoksista elinympäristössä. Havaintojen taustalla voi olla joko elinaikaisten suorituskyvyn huippuarvojen nousu tai toimintakyvyn heikkenemisen hidastuminen tai siirtyminen myöhempään ikään. Paikallaanoloaika ja reipas-rasittava aktiivisuus, matalat, keskikovat ja kovat iskut tai osteogeeninen indeksi eivät olleet yhteydessä mihinkään luustomuuttujaan. Kevyt liikkuminen voi siten auttaa hidastamaan ikääntymiseen liittyvää luun menetystä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Runsas määrä päivittäistä kevyttä liikkumista voi iäkkäillä, vähän liikuntaa harrastavilla henkilöillä riittää aiheuttamaan tarpeeksi luuston kuormitusta ja mikrovaurioita luukudosta säilyttävän tilan ylläpitämiseksi
persentiilien ulkopuolelle tulkittiin poikkeaviksi arvoiksi, jotka raportoitiin erikseen. Kehonkoostumusmuuttujat eivät olleet yhteydessä ravitsemuseivätkä hormonimuuttujien kanssa miehillä. Lisäksi havaittiin tilastollinen trendi energiansaatavuuden ja testosteroni(r = 0,47, p = 0,065), T3(r = 0,46, p = 0,075) ja IGF-1-pitoisuuksien (r = 0,43, p = 0,098) välillä. 18-vuotiaana, keskimäärin 10,3 vuotta sitten (loukkaantuneet) (14 naista, 10 miestä; ikä 26,8 ± 2,9 vuotta; pituus 173,0 ± 9,6 cm; paino 82,3 ± 14,1 kg; dominoiva jalka: 24 oikea; loukkaantunut jalka: 19 oikea, 5 vasen). Poikkeava puolieroarvo kevennyshypysT E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. TULOKSET: Sekä painoindeksi että rasvaprosentti olivat naisilla positiivisesti yhteydessä T3(r = 0,56, p = 0,001; r = 0,55, p = 0,001), IGF-1(r = 0,37, p = 0,042; r = 0,35, p = 0,050) ja insuliinipitoisuuksiin (r = 0,50, p = 0,006; r = 0,46, p = 0,012). Alaraajojen välinen puoliero laskettiin kaavalla: kiihtyvyyden huippuarvon erotus jaettuna suurimmalla kiihtyvyysarvolla. MENETELMÄT: Tutkimukseen rekrytoitiin 19 aikuista joilla ei ollut aiempaa polvivammaa (kontrollit) (11 naista, 8 miestä; ikä 26,8 ± 5,5 vuotta; pituus 171,6 ± 8,2 cm; paino 74,1 ± 12,4 kg; dominoiva jalka: 18 oikea, 1 vasen) ja 24 aikuista, jotka olivat saaneet vakavan polvivamman urheilussa . Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää nuorten kestävyysurheilijoiden energiansaatavuuden, kehonkoostumuksen ja hormonitoiminnan välisiä yhteyksiä. Loukkaantuneilla puolierot, ilman poikkeavia havaintoja, vaihtelivat kevennyshypyssä -14 % ja 16 % ja kyykkyhypyssä -17 % ja 20 % välillä. Loukkaantuneilla loukkaantuneen jalan kiihtyvyyshuipun keskiarvot kevennyshypyssä asettuivat 2,6 ja 10,1 g välille. Miehillä testosteronipitoisuus oli negatiivisesti yhteydessä harjoittelun energiankulutuksen kanssa (r = -0,67, p = 0,005). LEAF-Q-pisteet olivat negatiivisesti yhteydessä painoindeksiin (r = -0,50, p = 0,004), rasvaprosenttiin (r = -0,48, p = 0,007) sekä T3(r = -0,66, p < 0,001), IGF-1(r = -0,48, p = 0,007) ja insuliinipitoisuuksiin (r = -0,56, p = 0,002). Puettavat sensorit tarjoavat mahdollisuuden mittaukseen ja seurantaan kuntoutusprosessin aikana. Verinäytteistä analysoitiin insuliinin, insuliinin kaltaisen kasvutekijä 1:n (IGF-1), trijodityroniinin (T3) ja miehillä testosteronin pitoisuudet. … Puolierojen mittaaminen kiihtyvyysanturilla 10 vuotta vakavan polvi vamman jälkeen RÄISÄNEN AM, BENSON LC, WHITTAKER JL, EMERY CA TAUSTA: Puolierojen korjaaminen on tärkeä tavoite polvivamman jälkeisessä kuntoutuksessa. ja 75. 21,5 ± 2,2 kg/m 2 , p < 0,001) ja rasvaprosentti (10,0 ± 2,2 vs. Miehillä puolestaan havaittiin heikkoja yhteyksiä energiansaatavuuden ja seerumin aineenvaihduntahormonien välillä. Kyykkyhypyssä arvot olivat 4,2–9,1 g. Kumpaankin alaraajaan, säären anteromediaaliselle puolelle, kiinnitettiin kiihtyvyysanturimittari, joka mittasi säären kiihtyvyyttä (g) hypystä laskeuduttaessa. Kaksi poikkeavaa arvoa havaittiin: kevennyshypyssä 53 % ja kyykkyhypyssä 32 %. 17,2 ± 5,1 kcal/kg/vrk, p = 0,008) olivat korkeammat AMEkuin EUM-ryhmässä. Arvot, jotka asettuivat 25. 6 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 reille. Havaintojen perusteella voidaan spekuloida, että matalasta energiansaatavuudesta johtuvat hormonitoiminnan muutokset saattavat syntyä miehillä akuutimmin kuin naisilla. Loukkaantuneen osallistujien poikkeava arvo kyykkyhypyssä (32 %) asettui kontrolliryhmän 75 persentiilin alapuolelle. 5,8 ± 3,2, p < 0,001) ja harjoittelun energiankulutus (23,8 ± 7,7 vs. Terveen jalan arvot olivat kevennyshypyssä 4,2–10,8 g ja kyykkyhypyssä 4,3–9,4 g. Harjoittelun energiankulutuksen huomattiin olevan runsaampaa sekä amenorreasta kärsivillä naisilla että alhaisemman testosteronitason omaavilla miehillä, minkä vuoksi jatkossa on tärkeää tutkia myös harjoitusmäärän roolia suhteelliseen energiavajeeseen liitettyjen oireiden taustalla. MENETELMÄT: 17 kestävyysjuoksijaa (12 naista, 5 miestä, ikä 16–22 v) ja 30 maastohiihtäjää (19 naista, 11 miestä, ikä 16–18 v) täyttivät 48 tunnin ruokaja harjoituspäiväkirjat, osallistuivat kehokoostumusmittaukseen (bioimpedanssi) ja paastoverikokeeseen kilpailuun valmistavalla kaudella. Energiansaatavuus ei eronnut ryhmien välillä (p = 0,71). Tutkittavat suorittivat kolme kevennyshyppyä ja kolme kyykkyhyppyä. Lisäksi naiset täyttivät Low Energy Availability in Females Questionnaire:n (LEAF-Q), jonka perusteella määritettiin matalan energiansaatavuuden riski ja jaettiin naiset amenorrea(AME, n = 10) ja eumenorrea(EUM, n = 21) ryhmiin. Kyykkyhypyssä kiihtyvyys vaihteli 3,4–10,2 g välillä. 15,8 ± 4,2 %, p < 0,001) kuin EUM-ryhmällä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että monesti puolierot kaventuvat koska terveen raajan toimintakyky heikkenee. Päiväkirjoista määritettiin energiansaanti, harjoittelun energiankulutus ja energiansaatavuus suhteessa kehon rasvattomaan massaan. Keskimääräinen kiihtyvyys laskettiin erikseen kummallekin raajalle ja arvoja verrattiin loukkaantuneiden ja kontrollien välillä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Matala painoindeksi ja rasvaprosentti sekä korkeampi LEAF-Q-kyselyn pistemäärä ennustivat nuorilla naiskestävyysurheilijoilla kuukautiskierron häiriöitä ja alentunutta aineenvaihduntahormonien eritystä voimakkaammin kuin energiansaatavuus. Puoliero kuvattiin prosentteina, positiivinen arvo merkitsi suurempaa dominoivan (kontrollit)/terveen (loukkaantuneet) jalan huippuarvoa. Siksi onkin tärkeää, että puolieroja määritettäessä mitataan kummankin raajan toimintaa ja seurataan puolieron lisäksi yksittäisten raajojen toimintakyvyn kehitystä. Kiihtyvyyden ja puolierojen jakaumia kontrolleiden ja loukkaantuneiden välillä verrattiin laatikko-janakuvioiden avulla. Kontrolleilla puolierot vaihtelivat kevennyshypyssä -39 % ja 27 % välillä ja kyykkyhypyssä -23 % ja 34 % välillä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Suurin osa aikuisista, jotka saivat vakavan polvivamman nuoruudessa, laskeutuvat symmetrisesti 10 vuotta loukkaantumisen jälkeen. LEAF-Q-pisteet (13,6 ± 4,0 vs. Puolieron keskiarvo laskettiin kolmen hypyn keskiarvona jokaiselle osallistujalle. Lisäksi AME-ryhmällä oli matalammat T3(p < 0,001), IGF-1(p = 0,033) ja insuliinipitoisuudet (p = 0,004) sekä painoindeksi (18,4 ± 1,0 vs. TULOKSET: Kontrolleilla säären kiihtyvyyden huippuarvo kevennyshypyssä vaihteli 4,3–8,2 g välillä, kaksi poikkeavaa havaintoa olivat 9,8 g and 10,2 g
Naisten menopaussivaiheen etenemistä seuratT E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Naisilla lihaskudoksen ikääntymismuutoksiin vaikuttavat myös keski-iän hormonaaliset muutokset, erityisesti vaihdevuodet. Yhteyksiä esimerkiksi nivelrikkoon, osteoporoosiin tai tupakointiin ei havaittu. Myös fyysisen aktiivisuuden tason vaikutusta edellä mainittuihin muuttujiin selvitettiin. Reiden lihasten poikkipinta-ala sekä suhteellinen lihasosuus määritettiin CT-kuvauksella ja lihasbiopsioista (vastus lateralis) määritettiin yksittäisten lihassolujen poikkipinta-ala ja solutyyppi immunohistokemian ja molekyylibiologian menetelmien avulla. FA PRS:n yhteys painoindeksiin analysoitiin lineaarisella regressioanalyysillä ja yhteys sairauksiin logistisella regressioanalyysillä. TULOKSET: Korkea FA PRS ennusti pienempää painoindeksiä (. Koska geneettisesti liikunnalliset henkilöt elävät pidempään, heillä on mahdollisesti tästä syystä korkeampi riski saada Alzheimerin tauti. Sen sijaan Alzheimerin taudin riski oli suurempi korkeilla FA PRS tasoilla (OR 1,05, p = 0,007). Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää miten FA PRS ennustaa sairauksien ilmenemistä ja kuolleisuutta suomalaisessa väestössä. FA PRS laskettiin FinnGen-kohortin 218792 suomalaiselle. Digitaalisten terveysrekisteritietojen avulla tutkittiin ennustaako FA PRS painoindeksiä, yleisiä kansansairauksia ja kuolleisuutta. Myös kuolemanriski oli pienempi henkilöillä, joilla FA PRS oli korkea (OR 0,97, p = 0,0001). L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 6 1 sä, joka asettui 75 prosentin persentiilin yläpuolelle, osoittaa että kiihtyvyysantureilla mitattuja puolieroja voidaan käyttää tunnistamaan merkittäviä puolieroja vuosia loukkaantumisen jälkeen. -0,025, SE 0,013, p = 1,87 x 10-80). Tänä vuonna julkaistiin polygeeniset riskisummat fyysiselle aktiivisuudelle (FA PRS) ja osoitettiin niiden ennustavan fyysiseen aktiivisuuteen liittyviä fenotyyppejä riippumattomissa aineistoissa. Riskin kasvu laskettiin yhtä PRS:n keskihajontayksikköä kohden. Tautitapausten määrä vaihteli 3899 (Alzheimerin tauti) ja 111108 (kardiovaskulaaritaudit) välillä. Naissukupuolihormoneista luurankolihaskudokselle merkityksellisin on estradioli (E2), jonka tuotanto loppuu vaihdevuosissa lähes kokonaan. … Vaihdevuosien siirty mävaiheen ja fyysisen aktiivisuuden merkitys lihasmassalle: seuranta tutkimus keskiikäisillä naisilla JUPPI H-K, SIPILÄ S, CRONIN N, KARVINEN S, KARPPINEN J, TAMMELIN T, AUKEE P, KOVANEN V, KUJALA U, LAAKKONEN E TAUSTA: Ikääntymisen myötä kehon lihasmassan määrä vähenee ja koostumus muuttuu, mikä saattaa altistaa toimintakyvyn heikkenemiselle. MENETELMÄT: Tutkimusaineistona käytettiin ERMA-seurantatutkimuksessa 47–55-vuotiailta naisilta (N = 234) otettuja verija lihasnäytteitä ja tietoja edeltävän 12 kk:n fyysisen aktiivisuuden tasosta (MET-tuntia/vrk; kyselylomake), reippaan ja rasittavan liikunnan määrästä (7 vrk kiihtyvyysanturimittaus; ActiGraph GT3X+) sekä DXA:lla määritetyn lihasmassan määrästä (koko kehon (lean body mass), raajojen yhteenlaskettu (appendicular lean mass), alaraajan rasvaton pehmytkudosmassa (leg lean mass)) sekä lihasmassamuuttujien pituudella vakioituja indeksilukuja (lean body mass index ja appendicular lean mass index). MENETELMÄT: Tutkimuksessa käytettiin UK biopankin aineiston genominlaajuisesta assosiaationalyysistä johdettua polygeenistä riskisummaa, joka kuvaa geneettistä riskiä liikemittarilla monitoroidulle fyysisen aktiivisuuden kokonaisvolyymille. Koska sekä fyysinen aktiivisuus että sairastumisriski ovat monitekijäisiä ilmiasuja, tämän hypoteesin testaaminen väestöaineistoissa on ollut aiemmin käytännössä mahdotonta. On esitetty, että samat geenit voivat vaikuttaa fyysisen aktiivisuuteen, sairastumisriskiin ja eliniän pituuteen. Eläinkokeet ja kaksostutkimukset, joissa on huomioitu perimän vaikutus, eivät sen sijaan ole vahvistaneet kausaalista yhteyttä fyysisen aktiivisuuden ja kuolleisuuden välillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten siirtyminen vaihdevuosien varhaisvaiheesta postmenopaussiin vaikuttaa keski-ikäisten naisten koko kehon, raajojen yhteenlasketun sekä jalan rasvattoman pehmytkudosmassan määrään, reiden lihasten poikkileikkauspinta-alaan sekä lihassolujen poikkipinta-alaan ja solutyyppiin. … Fyysistä aktiivisuutta selittävä polygeeninen riskisumma ennustaa myös painoindeksiä ja kardiometabolisia sairauksia SILLANPÄÄ E, PALVIAINEN T, RIPATTI S, KUJALA U, KAPRIO J TAUSTA: Epidemiologisissa tutkimuksissa on raportoitu vahva käänteinen yhteys vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja korkeamman sairastumisriskin ja ennenaikaisen kuolleisuuden välillä. Pienempi sairastuvuusriski havaittiin systemaattisesti sekä kardiovaskulaarisiin sairauksiin kokonaisuutena [OR 0,96, p = 2,1 x 10-19) että esimerkiksi verenpainetautiin [OR 0,93, p = 8,4 x 10-46), tyypin 2 diabetekseen (OR 0,91, p = 2,5 x 10-43) ja sepelvaltimotautiin (OR 0,96 p = 6,5 x 10-11). FA PRS ennusti myös pienempää riskiä sairauksiin, joiden yleisesti tiedetään olevan harvinaisempia tai ilmenevän myöhempään fyysisesti aktiivisilla henkilöillä. Korkea FA PRS kuvaa suurta geneettisistä alttiutta olla fyysisesti aktiivinen. Yli 95 prsenttia väestöstä sijoittuu neljän keskihajontayksikön vaihteluväliin. Polygeeninen riskisumma (PRS) kuvaa yksilön perinnöllistä genominlaajuista riskiä eli satojen tuhansien tai miljoonien geenivarianttien yhteisvaikutusta tietyssä ominaisuudessa tai taudissa. JOHTOPÄÄTÖKSET: Fyysisen aktiivisuuden polygeenisen riskisumman mukaan geneettisesti vähemmän liikunnalliset henkilöt olivat suuremmassa riskissä saada kardiometabolisia sairauksia ja kuolla nuorempana, mikä selittää osan havainnoivissa tutkimuksissa nähtävästä vähäisen liikunnan ja sairastumisriskin tai kuolemanriskin välisistä yhteyksistä
Sukupuolen, elintapatekijöiden sekä biologisen ikääntymisen välisiä yhteyksiä tarkasteltiin polkumallinnuksen avulla. Elintavat eivät selittäneet vastakkaista sukupuolta olevien kaksosten sukupuolieroa biologisessa ikääntymisessä. Epäsuorat vaikutukset laskettiin regressiokertoimien tuloina. Polkumallinnuksen tulosten perusteella miehet liikkuivat vähemmän kuin naiset [B = -0,16, 95 % luottamusväli (-0,25. Miesten ja naisten välillä havaittiin iän mukaan kasvava ero biologisessa ikääntymisessä. KANKAANPÄÄ A, TOLVANEN A, SAIKKONEN P, LAAKKONEN EK, KAPRIO J, OLLIKAINEN M, SILLANPÄÄ E TAUSTA: Naisten elinikä on ollut kautta tilastoidun historian pidempi kuin miesten. Yksittäisten lihassolujen koossa tai tyypissä ei havaittu muutosta. tutkittavien ikä sekä mahdollinen hormonikorvaushoito. Fyysinen aktiivisuus vaikutti positiivisesti sekä koko kehon että raajojen lihasmassan määrään vaihdevuosien edetessä. 60 min paikalT E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. TULOKSET: Miehet olivat biologiselta iältään vanhempia kuin naiset samaa sukupuolta olevien nuorempien (keskiarvoero 1,0 v; p < 0,001) ja vanhempien kaksosten (4,1 v; p < 0,001), sekä vastakkaista sukupuolta olevien kaksosten joukossa (1,3 v; p < 0,001). 6 2 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 tiin yksilöllisesti vuotopäiväkirjoin sekä veren hormonipitoisuudet (E2 ja FSH) määritettiin immunokemiallisesti. Viime vuosikymmenten aikana ero on kuitenkin kaventunut. TULOKSET: Seurannan kesto oli keskimäärin 15,3 ± 8,6 kuukautta. JOHTOPÄÄTÖKSET: Miehet olivat biologiselta iältään vanhempia kuin naiset. Lihasmassaindekseissä, joilla arvioidaan esimerkiksi sarkopeniariskiä, havaittiin 0,7 prosentin ja 1,1 prosentin lasku seurannan aikana. Uusimmat aktiivisuusrannekemallit antavat tietoa myös paikallaanoloajasta sekä muistuttavat tauottamaan pitkiä yhtämittaisia paikallaanolojaksoja. Epigeneettiset kellot ovat biologisen iän markkereita, joiden avulla elinajanodotteeseen yhteydessä olevia tekijöitä voidaan tarkastella jo tutkittavien elinaikana. Lisäksi samaa sukupuolta olevilla kaksosilla ikäluokan muokkaavaa vaikutusta tutkittiin testaamalla sukupuolen ja iän välisen interaktiotermin (sp × ikä) merkitsevyys. Malli sisälsi sukupuolen epäsuorat vaikutukset eri elämäntapatekijöiden kautta sekä suoran vaikutuksen biologiseen ikääntymiseen. Vaihdevuosien eteneminen itsessään vaikuttaa olevan merkittävä tekijä keski-ikäisten naisten lihaskudoksen määrään liittyvissä ikääntymismuutoksissa. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten aktiivisuusrannekkeen käyttö vaikuttaa päivittäiseen paikallaanoloaikaan pitkällä aikavälillä. Fyysisesti aktiivisena pysyminen myös vaihdevuosien aikana ylläpitää lihasmassaa ja saattaa hidastaa ikääntymiseen liittyviä muutoksia. Selvitimme selittävätkö elintapatekijät miesten ja naisten välistä eroa biologisessa ikääntymisessä eri ikäluokissa. -0,07)] ja heidän alkoholinkäyttönsä oli runsaampaa [B = 0,28 (0,24?0,32)]. 1970-luvulla sukupuoliero vastasyntyneiden elinajanodotteessa oli 9 vuotta, nyt se on 5,4 vuotta. Sukupuolella havaittiin suora yhteys biologiseen ikääntymiseen, ja yhteys oli voimakkaampi vanhemmassa ikäluokassa [B = 0,07 (0,01?0,13); sp × ikä: B = 0,13; (0,06?0,19)]. Epigeneettinen ikääntymisnopeus (GrimAge acceleration, acc) laskettiin epigeneettisen iän estimaatin ja kalenteri-iän välisen lineaarisen regressiomallin jäännöksenä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimuksessa havaittiin lihasmassan määrän laskevan vaihdevuosien siirtymävaiheen aikana kehon eri tasoilla. Menopaussin etenemisen havaittiin olevan yhteydessä kaikkien analysoitujen lihasmassamuuttujien tason laskuun (p < 0,05). Sukupuolen vaikutus biologiseen ikääntymiseen välittyi osittain tupakoinnilla, mutta tämä havaittiin vain vanhemmilla kaksosilla [epäsuora vaikutus: 1,88 (0,72?3,04)]. Erityisesti miesten tupakoinnin vähentyminen todennäköisesti selittää miesten ja naisten välistä kaventuvaa eroa elinajanodotteessa. Painoindeksi (kg/m 2 ) laskettiin mitatun painon ja pituuden perusteella. … Aktiivisuusranneke intervention vaikutus paikallaanoloaikaan elä köityneillä: satunnaistettu kontrolloitu tutkimus SUORSA K, LESKINEN T, PULAKKA A, PENTTI J, LÖYTTYNIEMI E, HEINONEN I, VAHTERA J, STENHOLM S TAUSTA: Kaupalliset aktiivisuusrannekkeet ovat yleistyneet koko kansan käytössä, tarjoten käyttäjille mahdollisuuden seurata omaa fyysistä aktiivisuuttaan ja saada palautetta aktiivisuuden lisäämiseksi. … Selittävätkö liikunta ja muut elintavat suku puolten välistä eroa biologisessa ikääntymi sessä eri ikäkausina. Reiden lihasten poikkipinta-ala sekä suhteellinen lihaspinta-ala laski keskimäärin yhden prosentin (p < 0,001). MENETELMÄT: Tutkittavat olivat suomalaisen kaksoskohortin nuoria ja vanhempia samaa (21?42-v, n = 1130 ja 50?76-v, n = 763; 53 % identtisiä kaksosia) sekä vastakkaista sukupuolta olevia kaksosia (21?30-v, n = 302). Eroja muuttujissa perija postvaiheen välillä testattiin Wilcoxon Rankja t-testillä sekä yksityiskohtaisemmin GEE-mallinnuksella, jossa otettiin huomioon myös mm. Malli vakioitiin kaksosparien tsygoottisuudella. Aineiston perherakenne huomioitiin analyyseissä. Elintapatekijöitä eli vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta, tupakointia ja alkoholinkäyttöä kysyttiin validoiduilla lomakkeilla. Seurannan aikana lihasmassan määrä väheni 0,5–1,5 prosenttia tutkittavasta anatomisesta tasosta riippuen (p < 0,05). Epigeneettinen ikä määritettiin verinäytteistä 450k ja EPIC mikrosiruilla ja GrimAge-laskenta-algoritmilla. Naisilla oli keskimäärin terveellisemmät elintavat, mutta ainoastaan tupakointi selitti havaittua sukupuolieroa vanhempien, muttei nuorempien samaa sukupuolta olevien kaksosparien välillä. Eri sukupuolta olevien kaksosten mallit sovitettiin monitasomallinnuksella, joka mahdollistaa yhteisen ympäristön ja osittain yhteisen perimän kontrolloinnin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten 12 kuukautta kestävä aktiivisuusrannekkeen käyttöön perustuva interventio vaikuttaa päivittäiseen paikallaanoloaikaan ja pitkittyneeseen paikallaanoloaikaan (. Lisäksi vanhemmilla kaksosilla miesten tupakointi oli yleisempää [B = 0,09; (-0,01?0,19); sp × ikä: B = 0,12 (0,00?0,24)]
Liikuntainterventioiden teho lasten ja nuorten liikuttamisessa on kansainvälisissä tutkimuksissa todettu vähäiseksi. Tämän seurauksena reippaan liikunnan määrässä ei seurannan lopussa enää havaittu sukupuolieroa. … Fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanoloajan muu tokset nuoruudessa: suku puolierot arkipäivinä ja viikonloppuisin KALLIO J, HAKONEN H, SYVÄOJA H, KULMALA J, KANKAANPÄÄ A, EKELUND U, TAMMELIN T TAUSTA: Vain kolmasosa lapsista ja nuorista täyttää fyysisen aktiivisuuden suosituksen. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 6 3 laanolojaksot) vastikään eläköityneillä aikuisilla. Kerätystä datasta määritettiin paikallaanoloaika sekä, kevyt, kohtuukuormitteinen ja raskas fyysinen aktiivisuus. Vaikka koulupäivät ovatkin viikon passiivisinta aikaa, ovat arkipäivät silti viikonlopun päiviä aktiivisempia. JOHTOPÄÄTÖKSET: Epäedulliset muutokset reippaan liikunnan ja paikallaan olon määrissä olivat suurempia pojilla kuin tytöillä, erityisesti viikonlopun päivinä. Lähtötilanteessa pojilla kertyi koko viikon osalta enemmän reipasta liikuntaa (60 min/päivä) kuin tytöillä (49 min/päivä). Kevyt fyysinen aktiivisuus korvautui paikallaanoloajalla, joka kasvoi selvästi sekä pojilla (21 prosenttiyksikköä/v) että tytöillä (16 prosenttiyksikköä/v, P < 0,001). TULOKSET: Alussa interventioryhmän päivän paikallaanoloaika oli 657 minuuttia (95 % luottamusväli (LV) 640; 673), josta 240 minuuttia (95 % LV 214; 266) oli pitkittynyttä paikallaanoloaikaa. Käsite reipas liikunta tarkoittaa tässä tutkimuksessa kohtuukuormitteista ja raskasta liikuntaa. Koulussa erityisesti tyttöjen fyysinen aktiivisuus jää vähäiseksi. urheilusta. Kontrolliryhmän jäseniin ei kohdistettu minkäänlaisia toimenpiteitä ja heitä kehotettiin välttämään aktiivisuusrannekkeiden käyttöä vuoden ajan. Interventioja kontrolliryhmien muutokset eivät kuitenkaan aivan eronneet tilastollisesti toisistaan (muutoksen keskimääräinen ero 29 min, 95 % LV -2; 61). Interventioryhmän jäseniä neuvottiin pitämään ranteessaan aktiivisuusranneketta päivin ja öin 12 kuukauden ajan. Viikonlopun päivien osalta poikien reippaan liikunnan väheneminen ja paikallaanoloajan lisääntyminen oli suurempaa kuin tyttöjen. Jatkotutkimuksissa tulisi selvittää tehokkaampia keinoja paikallaanolon vähentämiseen pitkällä aikavälillä. Tämä saattaa johtua siitä, että tytöt keskittyvät koulussa enemmän akateemiseen suoriutumiseen, kun taas pojat saavat arvostusta mm. Kasvukäyrämallinnuksen avulla tutkittiin tyttöjen ja poikien eroja aktiivisuuden muutoksessa koko viikon aikana, arkipäivisin, viikonloppuisin sekä arkipäivinä erikseen koulupäivän aikana ja vapaa-aikana. Tilastolliset analyysit tehtiin intention-to-treat periaatteella hierarkkisia lineaarisia sekamalleja käyttäen (ryhmä*aika interaktio). Jotta interventioita voitaisiin kohdistaa oikein, olisi hyödyllistä saada tarkempaa tietoa siitä, miten ja milloin fyysinen aktiivisuus muuttuu. Lisäksi aktiivisuusrannekkeen näytöllä näkyi päivittäinen aktiivisuustavoite, jonka saavuttamista käyttäjä pystyi seuraamaan. MENETELMÄT: Tutkimusjoukko, 231 ikäperusteiselle eläkkeelle siirtynyttä henkilöä (keski-ikä 65,2 vuotta, keskihajonta 1,1, 83 % naisia) satunnaistettiin interventioja kontrolliryhmään. Seuranta-aikana heidän fyysinen aktiivisuutensa mitattiin viisi kertaa lantiolla pidettävällä kiihtyvyysanturilla (ActiGraph GT3X+). Lähtötilanteessa nuoret olivat 4.–7.-luokkalaisia. … T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Kontrolliryhmällä vastaavat lukemat olivat 665 minuuttia (95 % LV 648; 682) ja 250 minuuttia (95 % LV 224; 276). Siksi tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää nuoruusiässä tapahtuvia muutoksia tyttöjen ja poikien kiihtyvyysanturilla mitatussa fyysisessä aktiivisuudessa ja paikallaanoloajassa viikon eri ajankohtina. Kouluikäisten fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavat mm. ikä, sukupuoli, sekä viikonpäivä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Aktiivisuusrannekkeen käyttö ei vähentänyt paikallaanoloaikaa 12 kuukauden seurannan aikana vastikään eläköityneillä aikuisilla, mutta värinähälytykset saattavat olla potentiaalinen tapa vähentää pitkittynyttä paikallaanoloaikaa ensimmäisten käyttökuukausien aikana. Yksi mittausjakso kesti seitsemän päivää. TULOKSET: Sekä reippaan liikunnan että paikallaanoloajan muutokset erosivat merkitsevästi sukupuolten välillä. Koulupäivän aikana pojat olivat tyttöjä fyysisesti aktiivisempia, eikä tämä ero muuttunut seurannan aikana. Vain poikien reippaan liikunnan määrä väheni merkitsevästi seurantajakson aikana (2,2 min/päivä/vuosi). Aktiivisuusranneke ohjeisti interventioryhmän jäseniä tauottamaan pitkittynyttä paikallaanoloa antamalla värinähälytyksen ja kehotuksen ”Aika lähteä liikkeelle!”, kun rannekkeen käyttäjä oli ollut paikallaan yhtäjaksoisesti 55 minuuttia. Ensimmäisen kuuden kuukauden seurannan aikana interventioryhmä vähensi pitkittynyttä paikallaanoloaikaa 28 minuutilla (95 % LV -51; -6), kun taas kontrolliryhmällä ei havaittu muutoksia (+1 min, 95 % LV -21; 24). Päivän paikallaanoloaika ja pitkittynyt paikallaanoloaika mitattiin ranteessa pidettävällä ActiGraph wGT3X-BT kiihtyvyysmittarilla tutkimuksen alussa, sekä kolmen, kuuden ja 12 kuukauden mittausaikapisteissä. Kyselyillä on vaikea mitata paikallaanoloaikaa, ja lasten fyysisen aktiivisuuden tutkimiseenkin se on epätarkka. MENETELMÄT: Kahden vuoden seurantatutkimukseen osallistui 970 nuorta yhdeksästä suomalaisesta peruskoulusta. Tästä syystä olisi tärkeää suunnata liikuntainterventiot tarkemmin erikseen tytöille ja pojille, sekä arkipäiville ja viikonlopuille. Koulupäivän aikaisessa liikunnassa tapahtuvia muutoksia on selvitetty vain vähän. Interventio ei saanut aikaan muutoksia 12 kuukauden seurannan aikana päivittäisessä paikallaanoloajassa eikä pitkittyneessä paikallaanoloajassa kontrolliryhmään verrattuna (ryhmä*aika interaktion p-arvot 0,39 ja 0,30)
… Säännöllinen voima ja nopeusharjoittelu hidastaa luuston vanhe nemista: 10 vuoden seurantatutkimus SUOMINEN TH, ALÉN M, TÖRMÄ KANGAS T, DEGENS H, RITTWEGER J, HEINONEN A, SUOMINEN H, KORHONEN MT TAUSTA: Poikkileikkausja interventiotutkimusten mukaan intensiivinen voimaja isku-tärähdystyyppinen harjoittelu on luuston kannalta tehokasta myös vanhemmalla iällä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Heikentyneellä polven liikehallinnalla yhden ja kahden jalan pudotushyppytesteissä ei pystytä ennustamaan nuorten joukkuelajien harrastajien äkillisiä ilman kontaktia tapahtuvia polvija nilkkavammoja. Keskimääräinen vammaseuranta-aika oli 16,9 ± 9,5 kuukautta. Sääriluun distaaliosan ominaisuudet säilyivät erityisesti nuoremmilla (40–64 v) hyvin harjoitelleilla, kun taas varren muutoserot olivat T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Tutkittavista 175 pelasi salibandya ja 189 koripalloa. Muuttujasta riippuen ryhmien väliset muutoserot harjoittelua jatkaneiden hyväksi vaihtelivat kahdesta viiteen prosenttiin. Polven sivuttaissuuntainen liikehallinta vaihteli laajasti pelaajien välillä. Mallit vakioitiin iällä. Selvimmät yhteydet havaittiin distaaliosan hohkaluun tiheyteen ja varren posterioriseen mineraalimäärään, jotka säilyivät merkitsevinä (ryhmä*aika, p < 0,05) monitestauskorjauksen jälkeen. Urheilijat jaettiin seurannan aikaisten harjoittelutietojen perusteella kahteen ryhmään: säännöllistä voimaja nopeusharjoittelua jatkaneisiin (voimaja pikajuoksuharjoittelu . Seurannan aikana kuusi poikaa ja 28 tyttöä sai polvivamman sekä 23 poikaa ja 41 tyttöä sai nilkkavamman. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia yhden ja kahden jalan pudotushypyissä mitatun polven hallinnan yhteyttä äkillisiin ilman kontaktia tapahtuviin polvija nilkkavammoihin 21-vuotiailla ja nuoremmilla salibandyn ja koripallon pelaajilla. Sääriluun varressa havaittiin merkitsevä yhteys (ryhmä*aika, p < 0,05) luun mineraalimäärään, anterioriseen ja posterioriseen mineraalimäärään (polaarinen massajakauma) sekä kuoriluun poikkipinta-alaan. Polven frontaalitason liikehallinta ei ollut yhteydessä ilman kontaktia tapahtuviin äkillisiin polvitai nilkkavammoihin nuorilla salibandyn ja koripallon pelaajilla. TULOKSET: Analyysissa oli mukana yhteensä 364 nuorta: 187 poikaa (ikä 16,0 ± 1,6 vuotta, pituus 178,5 ± 8,1 cm, paino 68,9 ± 10,7 kg, pelivuodet 8,1 ± 3,1 vuotta) ja 177 tyttöä (ikä 15,5 ± 2,0 vuotta, pituus 167,4 ± 6,2 cm, paino 60,8 ± 8,3 kg, pelivuodet 6,3 ± 2,5 vuotta). Ei-loukkaantuneilla pelaajilla ryhmän keskiarvo 1-PH:ssä oli pienimmillään 5,4° polvivamman saaneilla pojilla ja suurimmillaan 7,8° nilkkavamman saaneilla tytöillä sekä 2-PH:ssä oli pienimmillään 2,8° polvivamman saaneilla pojilla ja suurimmillaan 8,2° nilkkavamman saaneilla tytöillä. Tulokseen tulee suhtautua varauksella vähäisen vammamäärän takia. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, voidaanko intensiivisellä harjoittelulla estää tai hidastaa luuston vanhenemismuutoksia. Videoanalyysin tekijä oli sokkoutettu vammastatukselta. Harjoittelua jatkaneilla urheilijoilla sääriluun varren ominaisuuden paranivat keskimäärin 1–4 prosenttia, kun taas harjoittelua vähentäneillä ne heikkenivät 0,5–1,5 prosenttia. Kaikki tutkittavat harjoittelivat ja kilpailivat aktiivisesti tutkimuksen alkutilanteessa. 2 krt/ vk, aktiivinen kilpailu; n = 36) ja harjoittelua vähentäneisiin (voimaja pikajuoksuharjoittelu < 2 krt/vk, ei voimaharjoittelua, siirtyminen kestävyystyyppiseen harjoitteluun; n = 33). Sääriluun distaaliosan ja varren mineraalimäärä, mineraalitiheys, poikkipinta-ala ja laskennallinen lujuus mitattiin perifeerisellä kvantitatiivisella tietokonetomografialla (pQCT) tutkimuksen alussa ja 10 vuoden kuluttua. 6 4 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 Heikentynyt polven fron taalitason liikehallinta ei lisää nuorten urheilijoiden äkillisen polvi tai nilkka vamman riskiä: Prospek tiivinen tutkimus VESANTO J, RÄISÄNEN AM, KULMALA T, PARKKARI J, VASANKARI T, KANNUS P, KROSSHAUG T, KUJALA UM, HEINONEN A, PASANEN K TAUSTA: Puutteellinen alaraajan liikehallinta lisää polvivammojen riskiä. Testeissä pelaaja pudottautui korokkeelta (1PH 10 cm, 2-PH 30 cm) alustalle, suoritti maksimaalisen hypyn ylöspäin tavoitellen katosta roikkuvaa palloa ja laskeutui hallitusti takaisin alustalle. Tilastollisena menetelmänä käytettiin Coxin regressioanalyysia. Harjoittelun yhteyttä luustomuutoksiin (ryhmä*aika interaktio) testattiin lineaarisilla sekamalleilla. Tilastollista analyysia ei tehty polvivammoista pojilla vähäisten vammojen vuoksi. Loukkaantuneilla pelaajilla ryhmän polven frontaalitason projektiokulman keskiarvo 1-PH:ssä oli pienimmillään 4,7° nilkkavamman saaneilla pojilla ja suurimmillaan 9,4° polvivamman saaneilla pojilla sekä 2-PH:ssä pienimmillään 0,8° nilkkavamman saaneilla pojilla ja suurimmillaan 6,5° nilkkavamman saaneilla tytöillä. Polven sivuttaissuuntaista liikettä määritettiin mittaamalla polven frontaalitason projektiokulma (°). MENETELMÄT: Kolmivuotisessa (v. 2011– 2014) prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa pelaajien dynaamista polven frontaalitason hallintaa tutkittiin yhden jalan pudotushyppy (1-PH) ja kahden jalan pudotushyppy (2-PH) -testeissä. TULOKSET: Säännöllinen voimaja nopeusharjoittelu oli yhteydessä sääriluun distaaliosan mineraalimäärän, puristuslujuuden ja hohkaluun tiheyden säilymiseen (ryhmä*aika, p<0,05), kun taas harjoittelua vähentäneiden ryhmässä luuston ominaisuudet heikkenivät seurannan aikana 3–6 prosenttia. Yhden jalan pudotushypyssä tutkimusnäyttö on vähäistä. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 69 40–85-vuotiasta pikajuoksijamiestä. Tämän pitkittäistutkimuksen tarkoituksena oli selvittää säännöllisen voimaja nopeusharjoittelun yhteyttä keski-ikäisten ja iäkkäiden pikajuoksijoiden sääriluun rakenteen, tiheyden ja lujuuden muutoksiin 10 vuoden seurannan aikana. Polven frontaalitason projektiokulma mitattiin kaksiulotteisella videoanalyysilla lantion matalimmasta asennosta korokkeelta pudottautumisen jälkeisessä alustakontaktissa. Puutteellinen hallinta havaitaan polven painumisena sisäänpäin valgukseen dynaamisessa liikkeessä, kuten kahden jalan pudotushypyssä
14 vuotta) perusteella. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tämän tutkimuksen mukaan säännöllisellä, intensiivisellä harjoittelulla voidaan vastustaa luuston vanhenemista. … Nuoruuden kilpaurheilun ja kuukautisten alkamis iän yhteydet keskiiän kehon koostumukseen, luun mineraalitiheyteen, suorituskykyyn ja fyysi seen aktiivisuuteen RAVI S, KUJALA UM, TAMMELIN T, HIRVENSALO M, KOVANEN V, VALTONEN M, WALLER B, AUKEE P, SIPILÄ S, LAAKKONEN EK TAUSTA: Nuoruuden fyysisellä aktiivisuudella on lukuisia, pitkäkestoisia terveyshyötyjä, sillä sen tiedetään olevan yhteydessä muun muassa myöhemmän iän luuston kuntoon ja terveyskäyttäytymiseen. Tutkimustulokset ovat kuitenkin olleet lupaavia, sillä teknologiaan pohjautuvat interventiot ovat lisänneet liikunta-aktiivisuutta ikääntyneillä henkilöillä. TULOKSET: Osallistuminen kilpaurheiluun 13–16-vuotiaana oli yhteydessä korkeampaan keski-iän rasvattomaan massaan ja luun mineraalitiheyteen sekä parempaan keski-iässä mitattuun suorituskykyyn ja korkeampaan itseraportoituun fyysiseen aktiivisuuteen verrattuna säännölliseen liikuntaan ja liikuntaharjoittelun puutteeseen nuoruudessa. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimuksen mukaan nuoruuden kilpaurheilu on hyödyllistä keski-iän kehon koostumuksen, luun mineraalitiheyden ja suorituskyvyn kannalta. Ryhmässä, jossa kuukautiset olivat alkaneet aikaisintaan 14-vuotiaana, oli enemmän nuoruudessa kilpaurheilleita ja säännöllisesti liikkuneita kuin ryhmissä, joissa kuukautiset olivat alkaneet nuoremmalla iällä. Eroja ryhmien välillä tarkasteltiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä ja kovarianssianalyysillä, jossa vakioivina tekijöinä käytettiin seuraavia muuttujia: nuoruuden ja keski-iän fyysinen aktiivisuus, ikä, kuukautisten alkamisikä, menopaussistatus, synnytysten lukumäärä, koulutus ja hormonaalisten valmisteiden käyttö 10 edellisen vuoden aikana. Analyysejä varten tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään nuoruuden liikunta-aktiivisuuden (ei liikuntaharjoittelua, säännöllinen liikuntaharjoittelu ja kilpaurheilu) sekä kuukautisten alkamisiän (. … Eläkeläisille suunnatun aktiivisuusrannekeinter vention vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen: satun naistettu kontrolloitu tutkimus LESKINEN T, SUORSA K, TUOMINEN M, PULAKKA A, PENTTI J, LÖYTTYNIEMI E, HEINONEN I, VAHTERA J, STENHOLM S TAUSTA: Juuri eläköityneille kohdistettuja liikuntainterventioita ei ole vielä tehty, vaikka juuri silloin henkilöt voisivat olla alttiimpia tekemään elintapamuutoksia. Voimaja tehoharjoittelusta on tullut yhä suositumpaa myös ikääntyneiden keskuudessa ja oikein toteutettuna se on suositeltavaa kaiken ikäisille. Huomiota on kiinnitettävä nuoriin, joilla kuukautiset alkavat myöhään, sillä tämä voi olla yhteydessä luun alhaiseen mineraalitiheyteen keski-iässä. Aktiivisuusranneketta on aikaisemmissa tutkimuksissa käytetty internettai mobiilipohjaisten liikuntainterventioiden kanssa, mutta sen itsenäisiä vaikutuksia fyysiseen aktiivisuuteen ei ole vielä tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, mikä on kaupallisen aktiivisuusrannekkeen itsenäinen vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen juuri eläkkeelle siirtyneillä henkilöillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sekä nuoruuden kilpaurheilun että kuukautisten alkamisiän yhteyttä keski-iän kehon koostumukseen, luun mineraalitiheyteen, suorituskykyyn ja fyysiseen aktiivisuuteen. 12, 13 ja . Fyysinen aktiivisuus mitattiin sekä kyselylomakkeella että liikemittarilla ja menopaussistatus määritettiin vuotopäiväkirjojen ja hormonimittausten perusteella. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui yhteensä 231 ikäperusteiselle eläkkeelle siirtynyttä henkilöä (82 % naisia, keski-ikä 65,2 vuotta (keskihajonta 1,1)). Nuoruudessa harrastetun kilpaurheilun ja viivästyneen kuukautisten alkamisiän yhteyttä keski-iän terveysmuuttujiin ei kuitenkaan juuri ole tutkittu. T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Kuukautisten alkamisikä oli käänteisesti yhteydessä rasvamassan määrään ja kehon painoindeksiin keski-iässä. Joissakin tapauksissa urheiluun yhdistyy kuitenkin myös terveydelle haitallisia piirteitä, sillä erityisesti nuorilla naisurheilijoilla esiintyy kuukautisten alkamisiän viivästymistä, muita kuukautiskierron häiriöitä ja/tai luun mineraalitiheyden alenemista kulutukseen nähden liian alhaisen energiansaannin seurauksena. Keski-iän kehonkoostumus ja luun mineraalitiheys mitattiin kaksienergiaisella röntgenabsorptiometrialla (DXA), suorituskyky erilaisilla lihasvoimaja kävelytesteillä. Harjoittelun yhteys näkyi sekä sääriluun distaaliosan tiheydessä, että varren geometriassa, mikä viittaa siihen, että muutosten taustalla on sekä iskutyyppinen puristuskuormitus (luun tiheys) että voimaharjoittelun vääntökuormitus (luun poikkileikkausgeometria). MENETELMÄT: Tutkittavat olivat 47–55vuotiaita naisia (n = 1098), jotka osallistuivat Estrogeeni, vaihdevuodet ja toimintakyky (ERMA) -tutkimukseen Tutkittavat raportoivat liikunta-aktiivisuutensa 13–16-vuotiaana sekä kuukautisten alkamisiän. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 6 5 selkeämpiä vanhemmassa ikäryhmässä (65–85 v). Vaikka urheilijoiden harjoittelu ei sellaisenaan sovellu kaikille ikääntyneille, urheilijat toimivat hyvinä esimerkkeinä tukija liikuntaelimistön kunnon ylärajoista ja pitkäaikaisen harjoittelun yhteyksistä elimistön vanhenemiseen. Tutkimus vahvistaa aiempaa tietoa iäkkään luuston mukautumiskyvyn säilymisestä, ja antaa uutta tietoa säännöllisen intensiivisen harjoittelun tärkeydestä luun terveyden säilymiselle. Lisäksi tutkittavilla, joilla kuukautiset olivat alkaneet 14-vuotiaana tai sen jälkeen, luun mineraalitiheys keski-iässä oli alhaisempi kuin tutkittavilla, joilla kuukautiset olivat alkaneet viimeistään 12-vuotiaana. Tulokset pysyivät samoina potentiaalisilla sekoittavilla tekijöillä vakioinnin jälkeen lukuun ottamatta kuukautisten alkamisiän ja luun mineraalitiheyden yhteyttä, jossa yhteys havaittiin vakioinnin jälkeen ainoastaan preja perimenopausaalisilla naisilla. Lisäksi tutkimustieto perustuu melko lyhytaikaisiin interventioihin, joista vain muutama on kohdennettu yli 60-vuotiaille henkilöille
Tutkimuksessa käytetyt algoritmit julkaistaan käytettäviksi tulevissa tutkimuksissa. TULOKSET: Lähtötasolla interventioryhmän kokonaisaktiivisuus oli 281 minuuttia/päivä (95 % luottamusväli (LV) 264; 298) ja kontrolliryhmän 272 min/pv (95 % LV 255; 289). 6 6 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 Alkumittausten jälkeen tutkittavat satunnaistettiin tilastotieteilijän luoman satunnaistamislistan perusteella interventioja kontrolliryhmään. JOHTOPÄÄTÖKSET: Kaupallisen aktiivisuusrannekkeen käyttö, kontrolleihin verrattuna, ei lisännyt eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden fyysistä aktiivisuutta 12 kuukauden seurannan aikana. 96 000 vuosittain). Palautetta annetaan 20 m viivajuoksusta yleisesti ikäja sukupuoliryhmittäin poikkileikkaustutkimuksista saatujen normatiivisten vertailuarvojen (fraktiilit) ja/tai terveyskriteerien perusteella. Nämä lupaavat löydökset tukevat holistisen näkökulman käyttöönottoa fyysisen kunnon mittausjärjestelmissä ja interventioihin valittavien henkilöiden tunnistamisessa. Aktiivisuusrannekkeen käyttäjiä ohjeistettiin pitämään aktiivisuusranneke ranteessaan joka päivä (ja yö) ja tavoittelemaan aktiivisuusrannekkeen näytöllä esitetyn aktiivisuustavoitteen saavuttamista päivittäin. Aktiivisuusrannekkeen käytöllä ei saatu muutoksia kokonaisaktiivisuuden (ryhmä*aika interaktio p = 0,38), kevyen aktiivisuuden (p = 0,21), tai reippaan aktiivisuuden määrään (p = 0,76) 12 kuukauden seurannan aikana. Molemmilla ryhmillä kokonaisaktiivisuus laski lähelle lähtötasoa 12 kuukauden aikapisteessä. Tilastolliset analyysit tehtiin intention-to-treat -periaatteella hierarkkisia lineaarisia sekamalleja käyttäen (ryhmä*aika interaktio). Intervention päävastemuuttujana oli valveilla oloajan fyysinen aktiivisuus (sisältäen kevyen ja reippaan aktiivisuuden), ja sitä mitattiin ranteeseen kiinnitettävällä ActiGraph wGT3X-BT liikemittarilla viikon pituisella mittauksella ajanhetkillä kk, 3 kk, 6 kk ja 12 kk. Tämä kehittäisi 20 m viivajuoksun perusteella annettua palautetta ja mahdollistaisi resurssien tehokkaan kohdentamisen niille henkilöille, jotka hyötyisivät elämäntapainterventiosta eniten. Nuoret kuitenkin kasvavat ja kehittyvät yksilölliseen tahtiin, joten vertailulla ikätovereihin on puutteensa. TULOKSET: Menetelmän ennustuskyky oli AUC (area under receiver operating characteristic curve) 0,83 ja 0,76, sensitiivisyys 0,80 ja 0,60, ja spesifisyys 0,78 and 0,79 tytöillä ja pojilla, tässä järjestyksessä. Fyysiset ominaisuudet, elintavat ja yleinen elämäntilanne ennustivat nuorten heikkoa kestävyyskuntoa. Pojilla (P) oli lisäksi 19, ja tytöillä (T) 13 muuta ennustemuuttujaa: heikot fyysiset ominaisuudet (5-loikka ja punnerrus (P & T: p < 0,001), liikkuvuus tytöillä (p = 0,049) ja heitto-kiinniotto -yhdistelmä sekä ylävartalon kohotus pojilla (p . Suurin lisäys intervention alkupuoliskolla havaittiin alkumittauksissa kaikkein vähiten liikkuvien ryhmässä, joilla kuuden kuukauden kohdalla kokonaisaktiivisuus oli lisääntynyt 67 min/pv (95 % LV 42; 92) interventioryhmässä ja 52 min/ pv kontrolliryhmässä (95 % LV 29; 74). Kokonaisaktiivisuudessa oli nousua ensimmäisen kuuden kuukauden aikana molemmilla ryhmillä (interventio +24 min/pv (95 % LV 10; 38), kontrolli +13 min/pv (95 % LV -1; 27), mutta ryhmien välinen ero ei ollut merkitsevä 6 kuukauden aikapisteessä (20 min/ pv, 95 % LV -4; 44). 0,001), tytöillä runsas paikallaanoloaika (p = 0,009), ja pojilla itsearvioitu liikunnan useus ja määrä (p = 0,006, p < 0,001)), heikot kouluarvosanat (liikunnan numero (P & T: p < 0,001) ja keskiarvo (P: p = 0,015, T: p < 0,001)), korkeat ylipanon mittarit (rasvaprosentti ja viskeraalirasvan määrä (P & T: p < 0,001), pojilla vyötärönympärys ja paino (p < 0,001) sekä painoindeksi (p = 0,005)), tytöillä matala sosiaalinen asema koulussa (p = 0,015), ja pojilla heikko tyytyväisyys elämään (p = 0,042), vähäinen vanhempien tuki koulutehtävissä (p = 0,045), sekä heikko koettu kunto (p = 0,007). Satunnaismetsäluokittelulla ennustettiin heikkoa kestävyyskuntoa (heikoimman kolmanneksen tulosta 20 m viivajuoksussa) loppumittauksissa. MENETELMÄT: Aineistona käytettiin kahden vuoden seurantatutkimusta (2013– 2015, n = 633, 12,4 ± 1,3 v, 50 % tyttöjä). … T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Mittausjärjestelmiin kuuluu systemaattisena osana palaute. Kestävyyskunnon kehityksen ennustaminen yksilötasolla mahdollistaisi niiden nuorten tunnistamisen, joiden kuntonäkymät ovat heikot tulevaisuudessa. Kokonaisaktiivisuuden hetkellinen kasvu johtui kevyen aktiivisuuden lisääntymisestä, sillä reippaassa aktiivisuudessa ei havaittu muutoksia. 0,001)), vähäinen fyysinen aktiivisuus (reippaan liikunnan määrä (P: p = 0,020, T: p = 0,003), osallistuminen urheiluharjoituksiin (P: p < 0,001, T: p = 0,025) ja kilpailuihin (P & T: p . Tämä tutkimus arvioi koneoppimismenetelmän (satunnaismetsäluokittelu) kykyä ennustaa heikkoa kestävyyskuntoa kahden vuoden kuluttua alkutietojen perusteella. JOHTOPÄÄTÖKSET: Koneoppimismenetelmän avulla voitiin ennustaa heikkoa kestävyyskuntoa kahden vuoden kuluttua 14–20 alkutiedon perusteella. … Heikon kestävyyskunnon ennustaminen nuorilla koneoppimisen avulla kahden vuoden seuranta tutkimuksessa JOENSUU L, RAUTIAINEN I, ÄYRÄMÖ S, SYVÄOJA HJ, KAUPPI J-P, KUJALA UM, TAMMELIN TH TAUSTA: Kahdenkymmenen metrin (20 m) viivajuoksu on yleisimmin käytetty kestävyyskunnon kenttätestausmenetelmä nuorilla, ja osa monia kansainvälisiä fyysisen kunnon mittausjärjestelmiä, sekä kansallista Move! – fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmää (n . Alkutiedoista heikko 20 m viivajuoksun tulos oli paras ennustemuuttuja sekä tytöillä että pojilla (p < 0,001). Ennustustehtävässä hyödynnettiin 48:aa alkumittausten muuttujaa, sisältäen tietoa kyselyistä (fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja elintapamuuttujia), objektiivisista mittauksista (antropometriaa, fyysistä kuntoa, fyysistä aktiivisuuta ja kehonkoostumusta), sekä kouluarvosanoja (keskiarvoa ja liikunnan numeroa). Interventioryhmään satunnaistetut henkilöt (n = 117) käyttivät kaupallista aktiivisuusranneketta 12 kuukauden ajan ja kontrolliryhmä (n = 114) jatkoi normaalia päivittäistä elämäänsä
Fyysisen suorituskyvyn lasku vaikuttaa myös itse valittuun kävelynopeuteen, joka alkaa laskea kiihtyvällä vauhdilla noin 80 vuoden iässä. Vähittäinen insuliiniresistenssin kehittyminen edeltää tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Itse valittua kävelynopeutta vastaava kiihtyvyys oli keskimäärin korkeampi raja-arvo reippaalle liikkumiselle (0,43 g) kuin yleisesti käytetty absoluuttinen kolmen METin raja (0,24 g). TULOKSET: Keskimääräinen kävelynopeus kuuden minuutin testissä oli 4,2 (0,8) km/h. Fyysinen suorituskyky laskee ikääntyessä, jolloin ihminen hengästyy alhaisemmalla absoluuttisella intensiteetillä kuin nuorempana. Paastoverinäytteistä mitattiin glukoosi, insuliini, HbA1c, triglyseridit sekä kokonaiskolesteroli ja LDLja HDL-kolesterolit. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin lineaaristen mallien avulla. Kalibroidusta kiihtyvyyssignaalista laskettiin ylipäästösuodatettu vektorin magnitudi kävelytestin keskiarvona ja seurannan täysistä mitatuista vuorokausista viiden sekunnin jaksoissa. Absoluuttinen liikkumisen määrä oli pienempi naisilla miehiin verrattuna (p = 0,005) ja vanhimmilla ikäryhmällä 75ja 80-vuotiaisiin verrattuna (p = 0,001). Kävelynopeus selitti 22 prosenttia absoluuttisesta liikkumisen määrästä (p < 0,001). Paikallaanoloa, seisomista sekä kevyttä ja reipasta liikuntaa ja istumisen tauottamista mitattiin 25 (SD 4) päivän ajan lantiolla pidettävillä liikemittareilla. Korkea veren triglyseridien määrä ja alhainen HDL-kolesteroli olivat yhteydessä runsaampaan paikallaanoloon (p = 0,010; 0,019), ja kaikki liikkuminen, mutta erityisesti kevyt liikuskelu oli yhteydessä alhaisempaan veren triglyseridipitoisuuteen ja korkeampaan HDL-kolesteroliin (p = 0,0072; 0,0038), kun analyyseissä otettiin huomioon ikä, sukupuoli, BMI ja mahdollinen kolesterolilääkitys. Paikallaanololla tarkoitetaan tässä istuen tai makuulla valveilla vietettyä aikaa. Niinpä liikkumiseen ja liikuskeluun kokonaisuudessaan käytetty aika näyttäisi olevan tärkeämpää kuin liikkumisen intensiteetti, mikäli terveysliikuntasuositukset eivät täyty. Suhteellinen liikkumisen määrä ei riippunut iästä, sukupuolesta tai kävelynopeudesta. Seisominen ja istumisen tauottaminen olivat yhteydessä parempaan insuliiniherkkyyteen (alhaisempi HOMA-IR) vain, jos BMI ei ollut mukana tilastoanalyyseissä. Kävelynopeus oli hitaampi naisilla kuin miehillä (p < 0,001) ja vanhemmilla ikäryhmillä verrattuna nuorempiin (p < 0,001). Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tarkastella aineenvaihdunnallisen terveyden yhteyttä neljän peräkkäisen viikon aikana mitattuun paikallaanoloon ja liikkumiseen. Hidaskin kävelynopeus on kuitenkin suhteellisesti raskaampaa iäkkäille kuin nuorille, mikä tarkoittaa, että iäkäs joutuu ponnistelemaan enemmän saavuttaakseen saman absoluuttisen intensiteetin ja volyymin kuin nuorempi hyväkuntoinen ihminen. Iäkkäiden reipasta liikkumista voidaan arvioida iästä, sukupuolesta ja suorituskyvystä riippumatta käyttämällä yksilöllistä raja-arvoa, joka vastaa itse valittua kävelynopeutta. MENETELMÄT: Yhteensä 444 itsenäisesti kotonaan asuvaa 75-, 80-, ja 85-vuotiasta naista ja miestä käytti reiteen teipattua liikemittaria seurantajaksolla vähintään kolme kokonaista vuorokautta (keskiarvo 6,6 päivää, keskihajonta 0,7 päivää). Liikemittauksen skaalaaminen kävelytestissä mitatulla kiihtyvyysarvolla mahdollistaa myös ranteessa, vyötäröllä ja reidessä pidettyjen liikemittarien tulosten vertaileT E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. JOHTOPÄÄTÖKSET: Sekä kevyen että reippaan liikkumisen määrä olivat yhteydessä parempaan insuliiniherkkyyteen ja suotuisiin veren rasva-arvoihin, ja erityisesti kevyt liikuskelu oli yhteydessä parempiin rasva-arvoihin. Liikkumista kertyi 62 (82) minuuttia viikossa kävelynopeutta vastaavalla intensiteetillä tai sen yläpuolella, kun kolmea METiä vastaavaa tai sen ylittävää liikkumista kertyi 228 (163) minuuttia viikossa. Tämä tukee ohjetta tauottaa istumista kevyelläkin liikuskelulla aina kun mahdollista! … Liikemittarisignaalin yksi löllinen skaalaus käve lynopeuteen iäkkäiden ihmisten reippaan liikku misen määrittämisessä KARAVIRTA L, RANTALAINEN T, SKANTZ H, LISKO I, PORTEGIJS E, RANTANEN T TAUSTA: Yli 65-vuotiaiden liikkumisen suositus ohjaa reippaan intensiteetin valintaa sykkeen nousun ja hengästymisen perusteella. TULOKSET: Kevyt ja reipas liikunta olivat yhteydessä alhaisempaan veren insuliiniin (p = 0,037; 0,011) ja HOMA-IR indeksiin (p = 0,039; 0,0064), kun paikallaanolo puolestaan oli yhteydessä korkeampaan insuliiniin (p = 0,030) ja HOMA-IR indeksiin (p = 0,021), kun analyyseissä otettiin huomioon ikä, sukupuoli ja BMI. Seurannan aikainen liikkumisen määrä laskettiin sekä absoluuttisena että suhteellisena käyttämällä raja-arvoina kolmen METin intensiteettiä ja tavanomaisen kävelyn intensiteettiä vastaavaa kiihtyvyysarvoa. Tässä tutkimuksessa kehitettiin menetelmä iäkkäiden liikkumisen arviointiin, joka pohjautuu liikemittariseurantaan ja itse valittuun tavanomaiseen kävelynopeuteen. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 144 ylipainoista (BMI 31,7 kg/m 2 , keskihajonta (SD) 4) iältään 57 (SD 6,5) vuotiasta henkilöä (42 miestä), jotka eivät täyttäneet silloisia terveysliikuntasuosituksia. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 6 7 Sekä paikallaanolo että liikkuminen ovat yhtey dessä ylipainoisten aikuisten aineenvaih dunnalliseen terveyteen kuukauden pituisessa liikemittauksessa SJÖROS T, VÄHÄ-YPYÄ H, LAINE S, GARTHWAITE T, LAHESMAA M, LAURILA S, LATVA-RASKU A, SAVOLAINEN A, MIIKKULAINEN A, LÖYTTYNIEMI E, SIEVÄNEN H, KALLIOKOSKI K, KNUUTI J, VASANKARI T, HEINONEN I TAUSTA: Vähäinen liikunta ja runsas paikallaanolo ovat yhteydessä riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen sekä glukoosija rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin. Tähänastisissa tutkimuksissa paikallaanoloa on kuitenkin mitattu liikemittarein yleensä vain 7 päivän ajan. Liikemittaria käytettiin lisäksi laboratoriossa toteutetun kuuden minuutin kävelytestin aikana, joka suoritettiin itse valitulla tavanomaisella kävelynopeudella. HOMA-IR indeksi (glukoosi x insuliini /22,5) laskettiin insuliiniresistenssin mittariksi. JOHTOPÄÄTÖKSET: Iäkkään ihmisen tavanomainen kävelynopeus vaikuttaa merkittävästi liikemittaripohjaiseen arvioon reippaan liikkumisen määrästä, kun käytetään absoluuttista MET-perusteista intensiteettirajaa
On myös esitetty, että iltatyypit liikkuisivat vähemmän ja istuisivat enemmän, mutta aiemmissa väestötutkimuksissa aktiivisuus ja liikkumattomuus on mitattu kyselyiden avulla. 6 8 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 misen. Lisäksi tutkittiin piirteiden yhteyttä itseraportoidun ja liikemittarilla mitatun fyysisen aktiivisuuden eroavaisuuksiin. Regressioanalyysit kontrolloitiin sukupuolella, koulutuksella ja painoindeksillä. Toinen aineisto koostui vähän liikkuvista 70?85-vuotiaista naisista ja miehistä (n = 314). Ensimmäinen aineisto koostui väestörekisteristä satunnaisesti valituista 47?55-vuotiaista naisista (n = 1098). Seurallista ja puheliasta persoonallisuutta luonnehtiva ulospäinsuuntautuneisuus on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty runsaampaan fyysiseen aktiivisuuteen. Aiemmat tutkimukset ovat perustunet pääosin itseraportoituun fyysiseen aktiivisuuteen. Ikäihmisten aineistossa kummallakaan persoonallisuuden piirteellä ei ollut yhteyksiä fyysiseen aktiivisuuteen. … Persoonallisuuden piirteet kytkeytyvät eri tavoin itsearvioituun ja liikemittarilla mitattuun vapaaajan fyysiseen aktiivisuuteen KEKÄLÄINEN T, LAAKKONEN EK, TERRACCIANO A, SAVIKANGAS T, HYVÄRINEN M, TAMMELIN TH, RANTALAINEN T, TÖRMÄKANGAS T, KUJALA UM, ALEN M, KOVANEN V, SIPILÄ S, KOKKO K TAUSTA: Persoonallisuuden piirteet kuvastavat yksilölle tyypillistä tapaa tuntea, ajatella ja käyttäytyä. = 0,10, p = 0,005). Aiemmin ei ole myöskään selvitetty persoonallisuuden piirteiden mahdollista roolia ihmisen taipumuksissa arvioida omaa fyysistä aktiivisuuttaan. TULOKSET: Päiväja aamutyypin miesten kokonaisaktiivisuuden määrä oli merkitsevästi suurempi kuin iltatyypeillä (vakioitu B 75,2, 95 % LV [8,1, 142,4], p = 0,028 ja 98,6, [30,2, 167,1], p = 0,005). Tilastollisen merkitsevyyden tasoksi asetettiin p < 0,05. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että iltatyypeillä on muita useammin psyykkisiä ja fyysisiä oireita ja sairauksia. Vastaavasti naisilla iltatyyppeihin verrattuna aamutyyppien kokonaisaktiivisuus oli merkitsevästi suurempi (57,8, [10,5, 105,0], p = 0,017), mutta yhteyttä kronotyypin ja liikkumattomuuden välillä ei löytynyt. Reippaan liikkumisen käsite perustuu teoriaan, jonka mukaan fyysisen kuormituksen tulee olla tavanomaisesta poikkeavaa, jotta sillä olisi suorituskykyä parantava vaikutus. Työn fyysisyys, tupakointi, alkoholin riskikäyttö, siviilisääty, diagnoosien esiintyvyys, painoindeksi ja aktiivisuusmittauksen ajankohta (talvikausi/kesäkausi) olivat merkitsevästi yhteydessä vastemuuttujiin, ja ne otettiin mukaan malleihin mahdollisina sekoittavina tekijöinä. Tutkittavat osallistuivat myös kliinisiin tutkimuksiin ja täyttivät laajat terveysja työkuormituskyselyt. JOHTOPÄÄTÖKSET: Sekä miehillä että naisilla iltatyyppinen vuorokausirytmi oli yhteydessä aktiivisuusmittarilla mitattuun vähäiseen kokonaisaktiivisuuteen ja miehillä suurempaan liikkumattomuusaikaan. MENETELMÄT: Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortin 46-vuotistutkimuksessa (2239 miestä ja 2917 naista) osallistujien kokonaisaktiivisuus (METmin) ja liikkumattomuusaika (min) mitattiin aktiivisuusmittarilla kahden viikon ajalta. Tutkimuksen tulosten perusteella tulisi ihmisten yksilöllinen vuorokausirytmi huomioida liikunnanohjauksessa ja liikkumisen tukemisessa nykyistä paremmin. = -0,07, p = 0,036). Päiväja aamutyypin miehillä liikkumattomuusaika oli myös merkitsevästi pienempi kuin iltatyypin miehillä (-35,8, [-53,8, -17,8], p < 0,0001, ja -38,6, [-56,9, -20,2], p < 0,0001). Tämän väestötutkimuksen tavoitteena oli selvittää kronotyypin yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen ja liikkumattomuusaikaan käyttäen aktiivisuusmittaria. Ulospäinsuuntautuneisuutta ja neuroottisuutta mitattiin itsearviointiin perustuvalla persoonallisuuskyselyllä. Tavanomainen kävelynopeus asettaa helposti määritettävissä olevan ja ymmärrettävän intensiteettirajan iäkkäiden tavanomaiselle intensiteetille, koska suuri osa iäkkäiden ihmisten liikkumisesta on kävelyä. Sen sijaan korkeampia pistemääriä neuroottisuudessa saaneet ikäihmiset arvioivat liikkuvansa vähemmän kuin mitä liikemittarilla havaittiin (. Fyysistä aktiivisuutta mitattiin sekä kyselyllä että seitsemän päivän liikemittauksella. Tilastollisesti merkitsevä yhteys kronotyypin ja kokonaisaktiivisuuden välillä säilyi, vaikka työn fyysisyys ja muut mahdolliset sekoittavat tekijät huomioitiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella ulospäinsuuntautuneisuuden ja neuroottisuuden yhteyksiä sekä itseraportoituun että liikemittarilla mitattuun fyysiseen aktiivisuuteen. … Kronotyypin yhteys aktii visuusmittarilla mitattuun fyysiseen kokonaisaktiivi suuteen ja liikkumatto muusaikaan keskiiässä NAUHA L, JURVELIN H, ALA-MURSULA L, NIEMELÄ M, JÄMSÄ T, KANGAS M, KORPELAINEN R TAUSTA: Sisäisen vuorokausirytmin eli kronotyypin perusteella ihmiset voidaan jakaa aamu-, päiväja iltatyyppeihin, joiden suorituskyvyn ja vireystilan huippukohta osuu vastaavasti aamuun, iltaan tai näiden välimaastoon. Kronotyypin yhteyttä kokonaisaktiivisuuteen ja liikkumattomuusaikaan analysoitiin käyttäen yleistettyjä lineaarisia monimuuttujamalleja. Vastaavasti neuroottisuus, joka kuvastaa taipumusta kielteisiin tuntemuksiin, on yhdistetty vähäisempänä fyysiseen aktiivisuuteen. JOHTOPÄÄTÖKSET: Korkeampia pistemääriä neuroottisuudessa saavat kesT E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. = -0,08, p = 0,021) että liikemittarilla mitattuun keskija kovatehoiseen vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen (. Osallistujat jaettiin aamu-, päiväja iltatyyppeihin kansainvälisen Morningness-Eveningness Questionnaire (MEQ) -kyselyn perusteella. MENETELMÄT: Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin kahden isomman tutkimusprojektin alkumittausten poikkileikkausaineistoja. = -0,12, p = 0,039). Fyysisen aktiivisuuden mittaustapojen eroja tarkasteltiin standardoitujen muuttujien erotuksen kautta. TULOKSET: Keski-ikäisillä naisilla ulospäinsuuntautuneisuus oli positiivisesti yhteydessä ainoastaan itseraportoituun vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen (. Neuroottisuudella oli kielteinen yhteys sekä itseraportoituun (
Tämä havainto on tärkeää huomioida liikuntatutkimuksissa ja selvittää lisää yksilöllisten tekijöiden merkitystä itseraportoidun ja liikemittarilla mitatun fyysisen aktiivisuuden eroavaisuuksien selittäjänä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Fysioterapeutin ohjaama liikuntaharjoittelu ei lisää kotona vietettyjä vuorokausia 24 kk:n aikana henkilöillä, joilla on gerastenia tai sen esiaste, mutta harjoittelulla pystytään ylläpitämään elämänlaatua. Kun tutkittavien käyttämien sosiaalija terveyspalveluiden sekä intervention kustannuksia tarkasteltiin 12 kuukauden ajalta, olivat harjoitteluryhmän kustannukset 1,60-kertaiset (LV 1,23–1,98) henkilövuotta kohti tavanomaiseen hoitoon verrattuna. Vähäinen fyysinen aktiivisuus on yhteydessä keskivartalolihavuuteen, joka on tyypin 2 diabeteksen keskeinen riskitekijä. Lisäksi korkea neuroottisuus näyttäisi liittyvän oman fyysisen aktiivisuuden aliarvioimiseen ikäihmisillä. Kotona-asumisaika analysoitiin Poissonin mallilla ja ilmoitetaan ilmaantumistiheyksien suhteena (IRR), kustannukset lineaarisella regressiomallilla ja elämänlaatu sekamallilla (mixed-effects model). Kotona-asumisaikaa lyhensivät mahdolliset sairaalaja vuodeosastohoitojaksot, ympärivuorokautinen hoito ja kuolema. Lisäksi laskettiin inkrementaalinen kustannusvaikuttavuussuhde (ICER). Gerastenian hoidon kulmakivet ovat monipuolinen liikunta ja ravitsemus. ICER osoitti, että 12 kk:n harjoittelu oli kalliimpaa, mutta tehokkaampaa kuin tavanomainen hoito. Kun mukaan otettiin seurantavuosi, 24 kuukauden kustannukset olivat vastaavasti 1,23-kertaiset (LV 0,95–1,50). Gerasteniassa vähintään kolme ja esiasteessa 1–2 seuraavista kriteereistä täyttyy: tahaton laihtuminen, uupumus, vähäinen liikunta-aktiivisuus, kävelyn hidastuminen ja lihasvoiman heikkeneminen. Neuroottisuus tulisi huomioida yhtenä fyysisesti inaktiivisen elämäntavan riskitekijänä. Heidät satunnaistettiin ohjattuun vuoden kestoiseen kotiharjoitteluun, 60 min kahdesti viikossa (150 henkilöä) ja tavanomaiseen hoitoon (n = 149). Interventiovuoden aikana harjoitteluryhmän elämänlaatu säilyi ennallaan ja he saivat 0,04 laatupainotettua elinvuotta lisää, tavanomaisessa hoidossa elämänlaatu huononi (ryhmä p < 0,001; aika p = 0,002; interaktio p = 0,004). Kotona-asumisaikaa sekä sosiaalija terveyspalveluiden käyttöä seurattiin rekisteriseurannalla 24 kk tutkimuksen alusta. Kun tarkasteltiin pelkästään niitä henkilöitä, joilla alkutilanteessa oli gerastenia, 24 kuukauden kustannukset henkilövuotta kohden eivät eronneet toisistaan ryhmien välillä (32507 € (SE 3625) vs. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 6 9 ki-ikäiset naiset liikkuvat vapaa-ajallaan vähemmän. Valtaosa ikääntyneistä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi ja paikallaanolo lisääntyy ikääntyessä. 24 kuukauden kotona-asumisaika ei eronnut ryhmien välillä: harjoitteluryhmä asui kotona keskimäärin 659 vuorokautta (95 % LV 635–683) ja tavanomaisen hoidon ryhmä 638 vrk (LV 611–665), IRR 1,03 (LV 0,98–1,09). Tutkittaville tehtiin kahden tunnin sokerirasituskoe ja heidän vyötärönympäryksensä mitattiin. 31979 € (SE 3597)), mutta esi-gerastenia-alaryhmässä harjoitteluryhmän kustannukset jäivät 1,46 kertaa kalliimmiksi. Kehonkoostumus arvioiT E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Tutkittavat täyttivät terveysja elintapakyselyn ja heidän fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa mitattiin ranteessa pidettävällä kiihtyvyysanturiin perustuvalla aktiivisuusmittarilla (Polar Active) 14 vuorokauden ajan. … Kiihtyvyysanturilla mitatun fyysisen aktii visuuden yhteys sokeri aineenvaihduntaan ja vyötärönympärykseen ikääntyneillä LÄNSITIE M, KANGAS M, JOKELAINEN J, VENOJÄRVI M, VAARAMO E, HÄRKÖNEN P, KEINÄNEN-KIUKAANNIEMI S, KORPELAINEN R TAUSTA: Liikuntasuositusten mukaisella liikunnalla voidaan vähentää tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyttä kolmanneksella ja paikallaanolo on tyypin 2 diabeteksen itsenäinen riskitekijä. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 299 yli 65-vuotiasta, joilla oli gerastenia tai sen esiaste. Alaraajojen voimaa mitattiin 30 sekunnin tuolilta ylösnousutestillä ja kävelynopeus 10 metrin kävelytestillä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kiihtyvyysanturilla mitatun fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon yhteyksiä sokeriaineenvaihduntaan keskivartalohoikilla ja keskivartalolihavilla ikääntyneillä. Ikääntyneiden voi olla haastavaa saavuttaa liikuntasuositusten mukaiset liikuntamäärät, ja tieto kiihtyvyysanturilla mitatun fyysisen aktiivisuuden ja sokeriaineenvaihdunnan välisistä yhteyksistä ikääntyneillä on puutteellista. Kotiharjoittelu eteni progressiivisesti ja sisälsi yksilöllisesti suunniteltuja voima-, tasapaino-, liikkuvuusja toiminnallisia harjoitteita. Jos ohjattu harjoittelu kohdennetaan heille, joilla on jo alussa gerastenia, on harjoittelu kustannusneutraalia. TULOKSET: Tutkittavien keski-ikä oli 82,5 (SD 6,3) vuotta, osallistujista 75 prosenttia oli naisia, 39 prosentilla oli gerastenia ja 61 prosentilla sen esiaste. MENETELMÄT: Väestöpohjaiseen kohorttitutkimukseen osallistui 702 henkilöä 67?69 vuoden iässä. … Kotona toteutetun ohjatun vuoden kestoisen liikun taharjoittelun vaikutukset kotonaasumisaikaan, elä mänlaatuun sekä sosiaali ja terveyspalveluiden käyttöön ikääntyneillä, joilla on gerastenia tai sen esiaste – RCT SUIKKANEN S, SOUKKIO P, AARTO LAHTI E, KAUTIAINEN H, KÄÄRIÄ S, HUPLI M, SIPILÄ S, PITKÄLÄ K, KUKKONEN-HARJULA K TAUSTA: Gerastenia (hauraus-raihnausoireyhtymä) on ikääntyneillä esiintyvä oireyhtymä, jossa elimistön kyky sietää stressitilanteita heikkenee, minkä seurauksena sosiaalija terveyspalveluiden tarve lisääntyy sekä hoitojaksot pitenevät. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, pidentääkö vuoden kestävä kotona fysioterapeutin ohjauksessa toteutettu liikuntaharjoittelu kotona-asumisaikaa ja vaikuttaako harjoittelu sosiaalija terveyspalveluiden käyttöön ja kustannuksiin sekä elämänlaatuun henkilöillä, joilla on gerastenia tai sen esiaste. Elämänlaatu mitattiin 15D-kyselyllä alussa sekä 3, 6 ja 12 kk:n kuluttua
= -0,047, 95 % CI -0,082 . Vapaa-ajalla paljon liikkuvilla oli pienempi riski sairastua hengitysteiden syöpiin (HR: 0,19, 95 % CI: 0,09–0,42) ja naisten rintasyöpään, joka on diagnosoitu 60 ikävuoden jälkeen (HR: 0,46, 95 % CI: 0,23–0,89). = 0,140, CI 0,021 . … Elinikäisen vapaa ajan liikunnan yhteys syöpäriskiin YLÖSTALO T, HEIKKINEN S, HUSU P, VASANKARI T, TARKKA I, MIILUNPALO S, PITKÄNIEMI J TAUSTA: Liikunnalla tiedetään olevan positiivisia vaikutuksia väestön terveydelle. -0,063, p = 0,001) insuliinipitoisuudet laskivat sekä insuliiniherkkyyttä kuvaava Matsuda-indeksi (. Elinikäisen vapaa-ajan liikunnan vaikutusta syöpäriskiin analysoitiin Coxin regressiomallia aikariippuvia kovariaatteja käyttäen. Tutkimushenkilöiden syöpätiedot haettiin Suomen Syöpärekisteristä ja sosioekonominen asema sekä kuolintiedot Tilastokeskuksesta. 0,260, p = 0,022) nousi ylimmässä vyötärötertiilissä. = -0,160, 95 % CI -0,257 . Kun otettiin huomioon sekoittavat tekijät, laski suojaava vaikutus 10 prosenttiin (HR: 0,90, 95 % CI: 0,77–1,06). Tutkimushenkilöiden elintapoja sekä terveydentilaa on seurattu seurantakyselyin vuosina 1981 (n = 4602), 1985 (n = 4333), 1990 (n = 4267) ja 2002 (n = 2920). Mallin adjustoimisen jälkeen vapaa-ajan liikunnan suojavaikutus oli havaittavissa enää vain hengityselinten syövissä (HR: 0,27, 95 % CI: 0,11–0,62). -0,012, p = 0,009) sekä insuliiniresistenssiä kuvaavat HOMA-IR (. JOHTOPÄÄTÖKSET: Suurempi vapaa-ajan liikunnan määrä vähentää syöpäriskiä, erityisesti hengityselinten syöpäriskiä. Tutkimuskohorttia seurattiin vuoden 2017 loppuun saakka. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimuksen perusteella suurempi kevyen fyysisen aktiivisuuden ja pienempi paikallaan olon määrä on yhteydessä keskivartalolihavien ikääntyneiden parempaan sokeriaineenvaihduntaan. = -0,098, 95 % CI -0,184 . = 0,076, 95 % CI 0,014 to 0,139, p = 0,017) nousi. Vahvaa tieteellistä näyttöä on liikunnan ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta rinta-, paksusuolija kohdunrunkosyöpien riskiin. Nämä yhteydet olivat tilastollisesti merkitseviä sekoittavien tekijöiden huomion ottamisen jälkeenkin. Painoindeksin ja vapaa-ajan liikunnan yhdysvaikutus havaittiin vähentävän naisten sukupuolielinten syöpäriskiä ja naisten rintasyöpäriskiä, joka oli diagnosoitu 60 ikävuoden jälkeen. -0,004, p = 0,040) ja 120 minuutin (. -0,012, p = 0,026) ja HOMA-. Kevyen fyysisen aktiivisuuden määrän lisääntyessä 30 minuutilla keskimääräinen 120 minuutin insuliinipitoisuus (. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, miten elinikäinen vapaa-ajan liikunta on yhteydessä syöpäriskiin. Monet tutkimukset ovat osoittaneet liikunnan vähentävän syövän sairastumisriskiä. Kävelynopeus, alaraajojen voima ja lihasmassaprosentti olivat korkeampia ja koettu fyysinen toimintakyky parempi alimmassa ja keskimmäisessä vyötärötertiilissä verrattuna ylimpään vyötärötertiiliin. Vain harvoissa tutkimuksissa on kuitenkin selvitetty, kuinka elinikäinen fyysinen aktiivisuus on yhteydessä syöpäriskiin. (. = -0,086, 95 % CI -0,168 . TULOKSET: Eniten vapaa-ajalla liikkuvilla havaittiin olevan 27 prosenttia pienentynyt riski sairastua syöpään verrattuna vähiten liikkuviin. Kutakin 30 minuutin kevyen fyysisen aktiivisuuden lisäystä kohti keskimääräiset paastoinsuliini (. 7 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 tiin bioimpedanssiin perustuvalla mittausmenetelmällä (InBody). Etenkin keskivartalolihaville ikääntyneille, joilla terveys ja toimintakyky voivat rajoittaa kohtuukuormitteista liikuntaa on tärkeää suositella liikkeellä olon lisäämistä ja paikallaan olon vähentämistä. Painoindeksin ja vapaa-ajan liikunnan yhdysvaikutus on yhteydessä naisten sukupuolielinten syöpäriskiin sekä rintasyöpäriskiin, joka on diagnosoitu 60 ikävuoden jälkeen. = -0,054, 95 % CI -0,104 to -0,005, p = 0,033) laski alimmassa vyötärötertiilissä. Alimmassa vyötärötertiilissä kohtuukuormitteisen ja raskaan fyysisen aktiivisuuden määrän lisääntyessä 30 minuutilla, keskimääräiset 30 minuutin (. T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. MENETELMÄT: Tutkimusaineistona käytettiin Kainuun elintavat ja terveystutkimuksen aineistoa, joka on käynnistetty vuonna 1980. TULOKSET: Kiihtyvyysanturilla mitattu fyysisen aktiivisuuden määrä oli vähäisin ja paikallaanolon määrä suurin ylimmässä vyötärötertiilissä. Aineisto koostuu vuosina 1961–60 syntyneiden kyselytutkimuksen tiedoista, joille lähetettiin ensimmäinen postikysely vuonna 1980 (n = 5259). Kohtuukuormitteisen ja raskaan sekä kevyen fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon yhteyttä sokeriaineenvaihduntaan analysoitiin vyötärönympäryksen tertiileissä käyttäen lineaarista monimuuttuja regressiomallinnusta. = -3,367, CI -6,570 . -0,783, p = 0,013) laskivat ja paikallaanoloajan lisääntyessä 30 minuutilla keskimääräinen 120 minuutin glukoosipitoisuus (
Tanner kuvailee hauskasti varhaista urheiluturismia, vertailee eri kulttuurien kannustustapoja ja huomioi jopa kentällä työskentelevät valokuvaajat, jotka ”lenteli nurkasta nurkkaan ja näppäilivät aina mitä paraaksensa tykkäsivät.” Antverpenissä tavataan (Ennen olympialaisia 1920) odottaa siniristilipun nousevan jälleen salkoon urheilumenestyksen vuoksi. Sen kertosäkeeseen osasivat yhtyä nekin, jotka ahdistuivat koulun ruotsinopiskelusta. Ruotsalaisilta lainattu terhakas Tre Kronorin kannustuskappale Den glider in omittiin vahingoniloisesti. Mutta 1995 rokki kelpasi urheiluväelle. Saimaa-yhtye teki vuonna 2017 musiikin Yleisradion Urheilu-Suomi-tv-sarjaan.. Tanner näkee, kuinka johtajille on tärkeää näkyä urheilumenestyksen yhteydessä, eikä hän urheilijoihinkaan malta olla suhtautumatta huumoritta. Karjalaisen Sankareista tuli voitonpeijaisissa kansanlaulu. Lauluntekijät ja sanoittajat ovat liikkuneet kentillä niin kauan kuin urheilu on ollut iso ilmiö Suomessa. 1970-luvulla koulunkäyntinsä aloittanut muistaa lukuisia maailmankuvan kalahtamisia likisotilaallisten liikunnanopettajien ja huonoryhtisten kitaristipoikien ja pulpettirumpaleiden välillä. Kupletöörit lauloivat ajassa liikkuneista, ihmisiä puhuttaneista aiheista, siis urheilustakin. / Miten voimistelijain ryhti on tarmokas, / myöskin uimariemme kastunta. Sellaisia klassikoita näistä ei tosin noussut kuin Tannerilta edelleen muistetut Laulu on iloni ja työni tai Kulkurin valssi. Kun otan kotikirjastostani esiin J. Nykyään on mahdotonta kuvitella välttyvänsä JVG:n Pieniltä häiltä ja Pasi ”Poju” Heinosen Poika saunoolta, jos suomalaisesta jääkiekkomenestyksestä on kyse. Alfred Tannerin nuottikirjan Kuolemattomat kupletit, löydän useita urheiluaiheisia lauluja. ”Olen näkevinäni jo miten arvokas / on johtajien astunta. Vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestaruus on Suomessa rajapyykki, jolloin urheilumaailman ja kevyen musiikin liitto naputeltiin otsalohkoon niillekin, jotka olivat kuunnelleet mieluiten Porilaisten marssia ja reippailevia koululauluja tyyliin Ylös Suomen pojat nuoret, ulos sukset survaiskaa. Kun maailmanmestaruus vuonna 2011 toistui, Sibeliuksen Finlandiaa ei Helsingin Kauppatorilla tulkinnut kaikelle kansalle joku klassisista laulajistamme, vaan Sakari Kuosmanen – muun muassa Kekkosen ajan Suomen harmautta ja YYA-henkeä karnevalisoineessa Sleepy Sleepersissä meritoitunut. Tannerin Kun minä urheilin lähtee hyvinkin samasta ajatuskuviosta kuin Eppu Normaalin Urheiluhullu myöhemmin, haaveesta muuttaa itsensä halutummaksi urheilun avulla: ”Näin laihanläntä, siksi häntäpäähän minä päivisittäin miesten kanssa jäin, / mutta yöllä sängyssäin, kun minä unta näin, / niin rekordit ja akordit ne minun oli kaikki, / meni kuulakin lennähtäin...” Olympialaishuuma oli Tannerille antava aihe. J. Ei ollut kulunut montaa vuotta siitä, kun Suomen televisiossa urheilutapahtuman jälkeen ajettu Sielun Veljien On mulla unelma oli tukkinut ohjelmapäivystyksen. ”Mä pyyhin perseeni siniristilipulla / ja panen lsd:tä syömään Suomen leijonan”, runoilivat Ismo Alanko ja kumppanit. 1912 on kronikka Tukholman kesäolympialaisista säkeistöjenvälisine puheosuuksineen. Muistoja olympialaisista v. Kupletintekijöille urheilu oli leipää Urheilu ja kevyt musiikki ovat olleet naimisissa huomattavasti jääkiekon maailmanmestaruuksiamme kauemmin. Kummasti näitä viimeksimainittuja on kuitenkin tarvittu antamaan puhtia urheilutapahtumiin. / Miten höyhensarjan painijat paapertaa, / ja heidän joukossaan / raskaan sarjan mies kulkee otsa hiess’ / ja puhaltaa kuin ahjon lies.” Suomalaisesta laululyriikasta löytyy hiostava kirjo urheiluaiheisia tekstejä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 7 1 Urheilun laulut: bodya, sporttia, tsemppistä Koulujen pienoisyhteisöissä rokkarit ja urheilijat eivät välttämättä ole samoja henkilöitä. Tätä Pandoran lipasta ei saada enää kiinni
Mutta kun omana tehtävänantona on kirjoittaa suomalaisesta kevyestä musiikista ja urheilusta, niin tyydyn mainitsemaan, että Bob Dylanin laulu nyrkkeilijä Rubin ”Hurricane” Carterista ja Warren Zevonin jääkiekkoilijan luonnekuvaus Hit Somebody! (The Hockey Song) ovat tekstejä, joiden psykologiselle tasolle Suomessa ei välttämättä ole päästy, jos pyrittykään. Harvempi muistaa, että myös Juice Leskinen tarttui mäkihyppyaiheeseen. Sporttihitit-levy (1990), Urheiluhullun ja monen muun urheiluaiheisen kappaleen koti.. Kokoelma-lp:llä Paskahatun paluu tapahtui Urheiluhullun ensimmäinen oma julkaisu. 80-luvun Suomessa mäkihypyltä ei päässyt karkuun. Studioon raahattiin jopa brittihyppääjä Eddie Edwards laulamaan suomeksi Mun nimeni on Eetu. Edu Kettusen Juokse juokse tavoittelee juoksemisen monotonisuutta. Siitä tuli nopeasti yksi Eppujen rakastetuimmista lauluista, joka soi Eppu-keikoilla edelleen. Martti Syrjän teksti käsitteli fyysisyyden ja filosofian, nykyisen kunnon ja tulevaisuuden lihaskimppuhaaveiden suhteita – ja toi sulkapallon suomirockiin. Karjalaisen kirjoittamasta syötöstä. Paavo Nurmi juoksi Dallapén samannimisessä fokstrotissa vuonna 1930, jonka levytys lasketaan yy kaa koo neen oikeaoppisesti käyntiin sanoin ”paikoillenne, valmiit”. Tapio Rautavaara, jonka hahmossa yhdistyivät urheiluja laulumenestys, metaili Lontoon vuoden 1948 kesäolympialaisista kertovassa Mitalin molemmista puolissa Reino Helismaan ja Tatu Pekkarisen sanoin: ”No nousi siellä sisu myöskin Rautavaaran tukkaan, / yksi heitto onnistui ja loput meni hukkaan. Hänen hahmogalleriastaan Ryynäsen Vartti paloi Pörsäjärven ympärijuoksussa dopingista, ”mäni juoksun jälkeen perähuoneeseen pissimään tooping-näytettä, niin sinkkisankosta putos pohja.” Tepon Ravimatka on universaali teksti hevosurheilun maailmaan sijoittuvista rikastumishaaveista. Urheilu on Härmässä nähty enemmän huumorin prisman läpi. 7 2 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 Iskelmänikkarit: otetaan urheilusta aihetta lauluun Suomalaisen iskelmän myöhemmät tekijätkään eivät malttaneet pidättäytyä urheiluaiheista. 47-sekuntinen marssi etenee hengästyen punk-tempolla: ”Juoksuja, juoksuja, juoksuja hakkaan / tietenkin kunniaksi isänmaani rakkaan.” Juha Vainion loistokkaasti riimittelemä Mä en muista mitään kertoo kotkalaisten jalkapallofanien Helsingin-matkasta kuin räiskivä toimintaelokuva: ”Pelas HJK ja Haka, / multa katkes kraka.” Nopealta tilaustekstintekijältä syntyi yhteislevytys laulajaksi ryhtyneen bodari Kike Elomaan kanssa, Kunto nousee sullakin, siinä missä kannatuslaulu jääkiekkojoukkue Tapparalle, Tappara on terästä. Eput itse ovat kummastelleet, etteivät tulleet laittaneensa Urheiluhullua millekään viralliselle albumilleen – se oli siis onnistunut vahinkolaukaus. Suomirockin urheilu – ironiaa ja itseironiaa ”Lennä Nykäsen Matti, tule elä humalassa takaisin.” Niinhän se meni, Sleepy Sleepersin väännös Miljoonasateen ensihitistä Lapsuuden sankarille. Jaakko Teppoa ei voida tietenkään unohtaa. Tarinan mukaan Vainio sai tilauksen ravintolassa Tapparan silloiselta managerilta ja kirjoitti saman tien ensimmäiset säkeet kankaiseen lautasliinaan. Rupesipa tuota viihdetaiteilijan uralle sittemmin Matti Nykänenkin, jonka levytyksissä oli tietysti urheiluaiheita: Vain mäkimies voi tietää sen. / Onnetar ei ollut itara / ja taas soi laulu ja kitara.” Kalle Holmbergin tulkitsema Pesäpallolaulu, Arvo Salon teksti Kaj Chydeniuksen säveleen, on 60-lukuinen esimerkki kriittisestä katseesta urheilun ja isänmaallisuuden suhteeseen. Sen perään musiikkitoimittaja saisi ei hevosenvaan aasinsillan soittamalla Rolling Stonesin Dead Flowersin, jonka tekstissä renttumies vinoilee Kentucky Derbyn laukkakilpailua seuraavalle hienostonaiselle. SVUL:n sponsoroimalta, Suomen suurkisoihin 1990 valmistuneelta Sporttihiteiltä löytyy muitakin urheilulauluja, Urheiluhullua unohtuneempia tosin. Popeda, jonka edellisvuosikymSakari Kuosmanen ja muut Sleepy Sleepersit poseerasivat vuonna 1984 liikuntateemalla Voikkaa ja huikkaa -levyn kannessa. Sakari Kuosmasen Fairplay on nätti maali J. Renttu-urheilijasta kertova Mene mäkeen -kappale valmistui eri esittäjien urheiluaiheisten laulujen kokoelmalevylle Sporttihitit, jonka tunnetuimmaksi raidaksi nousi Eppu Normaalin Urheiluhullu. ”Hei huomio Paavo Nurmi, Suomi, Suomi, hurraa!”, todetaan Valto Tynnilän ja Martti Jäppilän tekstissä, jonka Hannes Kettunen lauloi
Siinä on tallessa pakkohiihtämisen fiilis: ”lähtölähtölähtölaukaus heti nurin / lykilykilyki viisi kilsaa täyttä tuskaa / kirikirikiri isä huutaa hiihdä poika” Lapinlahden Lintujen Katselen urheilua saakoon nyt ykköspystin, laulu monen suomalaisen lempiurheilulle, penkkiurheilulle. Teksti, koko yhtyeen nimiin merkitty, ei sivuuta urheilulauluissa harvemminkaan esiintyviä aiheita, seksismiä ja dopingia. Joskus kyllä tulee ajatelleeksi, mikä se ihmisen pistää noin hikoilemaan, kun voisi kotona istua rauhassa ja litkiä olutta. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 7 3 menen suosituimpiin ralleihin oli kuulunut Sukset (vaikeata tämä hiihtäminen), laulaa jalkapallosta otsakkeella Verkot soi. ”Uudet urheiluasusteet naisilla herättävät huomiota. Katselen urheilua...” SUONNA KONONEN artikkelitoimittaja Karjalainen suonna.kononen@karjalainen.fi Artikkelin alkuperäinen versio on julkaistu Karjalaisessa 28.4.2020. KÄY SISÄÄN TIETEEN OMAAN VERKKOKAUPPAAN WWW.TIEDEKIRJA.FI T u t k i m u s t a j a t i e t o a T i e d e k i r j a s t a ! L ö y d ä t m y ö s L i i k u n t a t i e t e e l l i s e n s e u r a n j u l k a i s u t m e i l t ä .. Voimanostajat saavat pelätä doping-kokeita. Ihmeellinen luonto -levyn tunnetuimpia raitoja on Musiikki ja urheilu, jonka kertosäe on tehokas: ”Musiikki ja urheilu, uu-uu, uu-uu!” Ja kolmen kärki on… Kulttuuritoimittaja valitsee lopuksi kolme omaa suosikki-suomirock-kappaletta urheiluaihepiiristä. Mistä tulee mieleen Martti Servon myöhempi jalkapalloaiheinen laulu Hitti Litti Litmanen. Katselen urheilua... Jos sen seuraksi haetaan yksittäiseen urheilijaan keskittyviä esityksiä, niin suomirock-yhtye Los Jacopablosin Lasse juoksee on mainio tunnelmakuva kansakunnan television ääreen liimanneesta Lasse Virenistä. Tekstin kirjoitti Los Jacopablosin pomo Pekka Töyry: ”Täällä 16 päätä mylvii, vuottaa navetalla lypsäjää / istun tv:n äärellä, ties milloin kylvin / vaivaa sama koko pitäjää.” Kun Los Jacopablosin myötä on etsiydytty kiinnostavaan marginaaliin, nostetaan esiin Jaakko Kangosjärvi, vain yhden albumin 80-luvun alussa tehnyt eksentrikkoartisti Muoniosta. Markku Toikan vaikeroiva laulutulkinta täydellistää esityksen, joka viimeisillä voimilla tuntuu kaikuvan kymmenientuhansien sohvien uumenista. Kauko Röyhkän Cooperin testi tiivistää kirjallisella lahjakkuudella takavuosikymmenten urheilutuntien tunnelman ja opettajien isänmaalliset painotukset. Ruhjova sovitus tavoittaa Cooperin viimeiset minuutit: ”Mä en juokse teidän paskakisoissa / Mä oon petturi ja myyn mun isänmaan.” Samantyyppinen on lähes unohtuneen indieyhtyeen Jalankulkuämpärin kappale Juhani hiihtää
Urheilutaustan hyödyt näyttäytyvät myös silloin, kun entisiä urheilijoita verrataan ei-urheileviin ikätovereihin: huippu-urheilutausta tuo lisää elinvuosia. Tulokset tukevat aiempaa tutkimusnäyttöä perimän ja lapsuusajan perhetaustaan liittyvien tekijöiden osuudesta parempaan aerobiseen kuntoon ja alhaisempaan kuolleisuuteen. Entiset mieshuippu-urheilijat elivät veljiään pidempään ja harrastivat enemmän liikuntaa. Kyselytutkimusaineistosta vuosilta 1985–2008 löytyi liikunnan, alkoholinkulutuksen ja tupakoinnin suhteen viisi profiilia, joista neljään kuulumisen todennäköisyys erosi entisten huippu-urheiKuva: Antero Aaltonen. Päihderiippuvuutta tutkittu hyvin vähän Entisten huippu-urheilijoiden päihderiippuvuutta ei ole maailmalla aiemmin juuri tutkittu. Huippu-urheilija voi kuitenkin odottaa elävänsä pitkän elämän. Lisäksi heidän sairautensa rekisteröitiin sairaalatietojen perusteella. Harrastettu laji vaikutti elin ikään: kestävyyslajien urheilijat elävät pidempään kuin voimalajien harrastajat. Tutkimukseni perusteella entiset huippu-urheilijat elävät keskimäärin 2–3 vuotta pidempään kuin veljensä. Jyväskylän yliopistossa valmistuneessa väitöstutkimuksessani oli mukana yli 2 500 miesurheilijaa. Myöhemmällä iällä urheilijat myös arvioivat terveytensä paremmaksi, harrastivat liikuntaa enemmän ja tupakoivat vähemmän kuin veljensä. Huippu-urheilijoiden veljien mahdollinen sairaustausta, perinnölliset erot urheilijoiden ja heidän veljiensä välillä, kestävyysurheilijoiden aerobinen harjoittelu sekä terveellisemmät elintavat voivat olla yhteydessä alhaisempaan ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Etenkin loukkaantumiseen päättynyt ura kohotti riskiä käyttää liikaa alkoholia. Keuhkosairauksia entisillä urheilijoilla esiintyi vertailuaineistoa vähemmän silloinkin, kun tulokset oli vakioitu tupakoinnilla. Seurantavuosien aikana heiltä kyseltiin alkoholinkäytöstä ja muista terveystottumuksista. Suomea olympialaisissa, arvokisoissa tai maaotteluissa ennen vuotta 1965 edustaneiden 2 657 miesurheilijan terveyttä seurattiin 45 vuotta. 7 4 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 Loukkaantumisen lopettama urheiluura lisää alkoholin liikakäytön riskiä Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomea ennen vuotta 1965 edustaneet entiset huippu-urheilijat joivat enemmän alkoholia kuin verrokit
Selvästi eniten alkoholia kuluttivat entiset joukkuepelaajat sekä painonnostajat, painijat ja nyrkkeilijät. Vuoden 1985 kyselyn mukaan entiset suomalaiset miesurheilijat joivat myöhäisessä keski-iässä enemmän kuin verrokkinsa. Tutkimuksessa havaitut yhteydet voivatkin olla hyödyksi ennaltaehkäisevässä työssä, joka voi tuoda ihmisille lisää terveitä elinvuosia. Tupakointi väheni 23 seurantavuoden aikana kaikissa profiileissa ja fyysinen aktiivisuus pieneni kolmessa profiilissa, kun taas alkoholinkäyttö lisääntyi joissakin profiileissa. Lopettamisen huolellisen suunnittelun on todettu olevan yhteydessä parempaan elämänlaatuun aktiiviuran jälkeen. Oleellista on tunnistaa riskiyksilöt hyvissä ajoin. Muita runsaampi alkoholinkäyttö näkyy myös entisten suomalaisten huippu-urheilijoiden joukossa. Entiset suomalaiset mieshuippu-urheilijat ja verrokit raportoivat alkoholinkulutuksestaan ja tupakointija liikuntatottumuksistaan kyselytutkimuksissa vuosina 1985, 1995, 2001 ja 2008. Tutkimus on jatkoa Jyväskylän ja Helsingin yliopiston entisten huippu-urheilijoiden kuolleisuutta, sairastuvuutta ja terveystottumuksia selvittävälle pitkäaikaiselle yhteistyöhankkeelle. 2020. Veljet ovat myös vastanneet vuoden 2001 kyselytutkimukseen (IV). Suomessakin on surullisia esimerkkejä siitä, miten kilpaurheilu-uran jälkeen voi käydä, jos elämänhallinta katoaa.. Suurin alkoholisairauksien riski oli painonnostajilla, painijoilla ja nyrkkeilijöillä. Tutkittu tieto motivoi toivottavasti valmentajia ja päättäjiä ehkäisemään ennalta urheilijoiden alkoholiongelmia uran päättymisvaiheessa. Tupakoinnin on arveltu pahentavan sairautta ja hidastavan toipumista, eikä alkoholistakaan ole hyötyä koronaviruksesta toipumisessa, kun taas liikunta ja hyvä kunto saattavat nopeuttaa toipumista. Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8212-6. Yleisesti on tiedossa, että vähäinen fyysinen aktiivisuus, haitallinen alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat globaaleja ongelmia, jotka aiheuttavat kärsimystä yksilötasolla ja suuria kustannuksia väestötasolla. Toisaalta verrokit kuuluivat urheilijoita todennäköisemmin profiiliin, jossa oli fyysisesti vähemmän aktiivisia, tupakoivia ja alkoholia keskimääräistä enemmän käyttäviä henkilöitä. Tulokset ovat ajankohtaisia myös COVID-19-pandemian aikana. Urheilijaa olisi myös tärkeää kannustaa jatkamaan liikunnallista aktiivisuuttaan uran jälkeen. Urheilijoiden veljien data kerättiin sukututkimuksella ja rekistereistä. Entisten urheilijoiden joukossa ei kuitenkaan esiintynyt alkoholisairauksia vertailuaineistoa enempää, mutta riski vaihteli eri lajeissa. JYU Dissertations 244. Tutkimus sisälsi neljä osatyötä (I–IV). Kyselytutkimuksista otettiin analyyseihin mukaan myös kilpaja kuntourheiluaktiviteettiin, urheiluuran lopettamisen syihin liittyviä muuttujia, joita vertailtiin urheilijoiden ja verrokkien tai veljien välillä sekä eri urheilulajiryhmittäin (I–IV). Työtä rahoittivat Jyväskylän yliopisto ja Urheiluopistosäätiö. Aineiston pääanalyyseinä käytettiin muun muassa latenttiprofiilianalyysiä (LPA) ja kaksimuuttujaista polkumallia (I), Coxin regressiomallia (II-IV) ja Wilcoxon matched pair -analyysiä (IV). Tulokset heijastavat yleisesti fyysisen aktiivisuuden vähenemistä iän myötä, alkoholinkulutuksen kasvua Suomessa 1980-, 1990ja 2000-luvun alussa sekä suomalaisten miesten samanaikaista tupakoinnin vähenemistä. Suomessakin on surullisia esimerkkejä siitä, miten kilpaurheilu-uran jälkeen voi käydä, jos elämänhallinta katoaa. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 7 5 lijoiden ja verrokkien välillä. Entiset huippu-urheilijat kuuluivat verrokkeja todennäköisemmin profiiliin, jossa oli eniten fyysisesti aktiivisia, vähän tupakoivia ja vähän alkoholia käyttäviä tutkittavia. Riskiryhmässä joukkueurheilijat ja voimailijat Runsaalle alkoholinkulutukselle alttiimpia olivat ne entiset huippu-urheilijat, jotka eivät harrastaneet liikuntaa uransa jälkeen. Tarkoituksena oli tutkia entisten huippu-urheilijoiden alkoholinkäytön, fyysisen aktiivisuuden ja tupakoinnin välisiä yhteyksiä sekä niihin liittyviä sairauksia ja kuolleisuutta. Miten tutkittiin. Alkoholinkulutus kasvoi etenkin urheiluuran päätyttyä yllättäen loukkaantumiseen. Kyselytutkimusten lisäksi käytin aineistonkeruumetodina kansallista sairaalapoistorekisteriä ja tilastokeskuksen kuolleisuusrekisteriä, jotka tarjosivat mahdollisuuden alkoholija keuhkosairauksiin liittyvään sairaalahoidon ja kuolleisuuden tutkimiseen vuosina 1970–2015 (II–III). Suomessa tulisikin valmistella yksilöja joukkueurheilijoiden alkoholiongelmaa ennaltaehkäisevä ohjelma, joka otettaisiin käyttöön siinä vaiheessa, kun urheilu-uran päättäminen lähestyy. TITTA KONTRO, TtT liikuntalääketiede titamiinia@gmail.com Artikkeli perustuu Titta Kontron väitöskirjaan Relationships between Physical Activity, Smoking, Alcohol Use, and Health among Finnish Male Former Elite Athletes. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-, Stataja Mplus-tilastoanalyysiohjelmilla
Rautavaaran elämä päättyi traagisesti. Tolsasta tuli belgialaisen Beerschotin pelaaja vuonna 1969. – Beerschotissa tiedettiin Arton viihtyneen tuopin äärellä jo edeltävinä kausina, mutta se ei ollut haitannut har. Pitkän kauden päätteeksi ”tähtäimessä olikin nauttia erilaisista riemuista”. Etenkin harjakaisissa ”Tapsa” oli omiensa parissa. Sitä ennen hän oli edustanut Kotkan Työväen Palloilijoita (KTP) 16-vuotiaasta alkaen. Keikkakaverit tarjosivat tarvittaessa ”Tapsalle” krapularyypyn. Hän liukastui juovuksissa uimahallissa ja löi päänsä. Aivoverenvuoto jäi toteamatta ja Rautavaara menehtyi sen seurauksena. 7 6 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 ”Ehkä otin, ehkä en” Suomalaisten miesurheilijoiden elämästä kirjoitetut teokset kertovat myös heidän alkoholinkäytöstään. Keihäänheiton olympiavoittaja Tapio Rautavaara (1915–1979) oli myös sotaveteraani. Rautavaara hankki sittemmin elantonsa viihdetaiteilijana, jonka arjessa alkoholia kului. Suuriin ikäluokkiin kuulunut Arto Tolsa (1945–1989) oli kuudes suomalainen jalkapalloilija, joka teki ammattilaissopimuksen ulkomaille. Yleisurheilijana hän pysytteli pääosin erossa alkoholissa. Rautavaarasta kertovissa tarinoissa korostuu sovittujen esiintymisten hoitaminen ajallaan ja kunnolla, vaikka Tapsa olisikin ollut juovuksissa. KTP:n säännöt kielsivät 1960-luvulla alkoholinkäytön 48 tuntia ennen ottelua. Kotiotteluiden jälkeen pelaajat suuntasivat lähimpään anniskeluravintolaan. Menestysvuodet 1950-luvulla vaihtuivat 1960-luvulla vähemmän hohdokkaiksi, mikä ei vähentänyt alkoholinkäyttöä. Joukkueurheilun epäviralliset käytännöt suosivat Tolsan alkoholisoitumista. Belgiassa joukkue kävi pelikaudella usein illallisella, joilla juotiin alkoholia. Sääntöä ei kuitenkaan otettu kovin tosissaan. Titta Kontro tuo väitöstutkimuksessaan esille, että urheileminen joukkuetai voimailulajeissa ja uran päättyminen loukkaantumiseen tai muuhun pettymykseen lisää riskiä alkoholin liikakäyttöön. Rautavaaran ikäpolven miehille tärkeintä oli, että työt tulivat tehtyä. Kirjat heijastelevat eri sukupolvien juomatapoja. Kauden päätteeksi KTP:n pelaajat tekivät 1960-luvulla ulkomaanmatkan, jolla ei urheiltu. Tulkintaa hiukan venyttäen voi tunnistaa yhteyden erityisen miehisinä pidettyihin lajeihin, joiden toimintakulttuuri on ollut alkoholimyönteinen. Rautavaara kiersi Suomea tanssilavoilla, harjannostajaisissa ja juhlissa. Kimmo Muttilaisen mukaan Tolsan suhde alkoholiin muuttui kaudella 1975–1976, kun hän loukkaantui sen alla. Suurin osa rakennustyöväestä oli sodankäyneitä miehiä. Maanantaina monet pelaajat pitivät rokulipäivän
Matti Nykänen käytti runsaasti alkoholia uransa alkuvaiheissa, mutta suuri yleisö ei saanut asiasta tietää. Kaljasta karkkiin Tolsaa ja Nykästä yhdisti se, että molemmat olivat siirtyneet jo nuoruusvuosinaan juniorisarjoista aikuisten kilpailuihin. Kuvaukset huippuosaajasta satunnaisesti alkoholin viemänä tekevät Pitkämäestä inhimillisemmän kuin pelkästään keihäänheiton ylivertaisena taitajana. Julkisuus elätti ja Matti elätti julkisuutta. Tolsa palasi Kotkaan vuonna 1979. Pelien päätyttyä lopullisesti urheilu-uran jättämä tyhjiö täyttyi alkoholilla. Nykäsen elämä päättyi haimatulehduksen keväällä 2019. Ei ole tietoa, yrittikö antwerpeniläisseura tehdä jotakin Arton juomisen lopettamiseksi, kirjoittaa Tolsasta kirjan koonnut Kimmo Muttilainen. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 7 7 joittelua tai pelaamista. Koulutus jäi hankkimatta, kun kyvyt urheilijana takasivat elannon. Mäkimies sai menestyshullun kansan mielestä irrotella, kunhan kykeni voittamaan kilpailuja. Vain mitalit lasketaan Mäkihypyn alkoholihuuruisella lajikulttuurilla oli 1980-luvun alussa jo pitkät juuret. Juovuksissa tehdyt ”kolttoset” eivät vuotaneet sisäpiirin ulkopuolelle. Aiempien vuosikymmenien urheilijoiden edesottamuksiin vertailukohdan tarjoaa Tero Pitkämäki, joka on olemukseltaan kiltti naapurinpoika. Peliura jatkui KTP:n joukkueessa ja Kotkan kaupunki järjesti hänelle työpaikan. Toimittajat tiesivät paljon, mutta kertoivat aluksi vähän. Nykäsen lähettäminen kotimaahan Saksan-Itävallan mäkiviikolta vuonna 1987 nostatti vastalauseiden myrskyn. Kansa ”tiesi” etteivät urheilujohtajat ymmärtäneet Mattia. Tolsa ei kuitenkaan sopeutunut työhön ja sai potkut. Urheilukansan syvät rivit puolustivat Nykästä, kuten ne tukivat dopingista kiinnijäänyttä Martti Vainiota. Julkisuuden luonne kuitenkin muuttui 1980-luvulla. Keihäänheiton lajikulttuuri on ollut perinteisesti alkoholimyönteinen. Ajatus kulki mitalit edellä: jos mies hommansa hoitaa, niin muuhun ei ole ainakaan julkisesti tarpeen tarttua. Urheilutoimittajat kirjoittivat hänen kohtaamistaan ”valtavista henkisistä paineista” tai Ajatus kulki mitalit edellä: jos mies hommansa hoitaa, niin muuhun ei ole ainakaan julkisesti tarpeen tarttua.. Tolsan urasta kerrottaessa korostuu kiertoilmaisujen käyttö. Hiihtoliiton lajipäällikkö Niilo Halonen yritti pitää mäkimiehiä kurissa, mutta Nykäsestä hän sai vain vihamiehen. Nykäsen kohdalla ilmentyi kaikkein vahvimmin käsitys urheilumenestyksen ja muun toiminnan erillisyydestä. Nyt juomisesta oli alkanut tulla ikävän arkipäiväistä. Ja kunnon suomalaisen tapaan Pitkämäki osaa kieltäytyä ulkomaalaisesta viettelyksestä, vaikka houkuttelijana oli korkeushyppääjä Blanca Blasic. Tolsa päätti itse päivänsä 1989. Hänestä välittyy tavallisen suomalaisen miehen kuva: tuikku sopii sekä murheeseen että voitonjuhliin. Iltapäiväja aikakauslehtien kiristyvässä kilpailussa välineeksi kelpasivat myös urheilijoiden ”ylilyönnit”. Mediajulkisuudesta tuli elinkeino jo Nykäsen uran loppuvaiheessa, eikä hän kieltäytynyt median vietävänä olemisesta. Pitkämäen elämäkerrassa alkoholinkäyttö on sivujuonne, joiltakin osin jopa väkinäinen
Teemu Pukin suurin pahe on ollut epävirallisen elämäkerran mukaan karkinsyönti. 2020. Kirja taustoittaa tekijöiden elämänkokemuksen ja tietämyksen pohjalta Nykäsen elämää syvällisemmin kuin Lempisen & Niemen teos. Märkä sukupolvi ja sen lapset olivat valmiita sietämään yhä enemmän urheilijoiltakin. Alkoholismissa ei ole yksinomaan kyse saatavuudessa, mutta ”vapaan viinan” arvo itsessään vaikutti asenteisiiin. Kanerva, J. Siiri Rantanen ei puhu syksyllä 2020 ilmestyneessä elämäkerrassaan alkoholista. Tolsan ura rinnastuu märän sukupolven kokemuksiin. Matin maailma. Tammi. Niemi tuntee Nykäsen viihdeuran käänteet. Pitkämäki urheili avoimen ammattilaisuuden aikana, jolloin urheilijoiden edesottamuksia on tarkasteltu osin toisella tavalla kuin aikaisemmin. Hän hoiti urheilemisen ohella opiskelunsa. Vuoden 1952 melonnan kultamitalivoittaja Sylvi Saimo oli raittiusihminen, jos kuka. Keijo Leppäsen elämäkerta Tero Pitkämäestä on sujuva ja helppolukuinen teos. & Vasara, E. Liian tarkka otteluiden dokumentointi käy rasittavaksi. Hannu Ignatiuksen & Tomi Lindblomin toimittamat tarinat kertovat ennen kaikkea siitä, miten ”Tapsa” muistetaan. Amador. Koko tarina. Hänen söi myös mielellään roskaruokaa, mikä ei parantanut edellytyksiä päästä huippujoukkueiden vakiokokoonpanoon. Arto Tolsa. Alkoholin saatavuus helpottui ja nuori polvi joi sitä enemmän kuin ennen. 2020. Kohdehenkilöä ei voisi muistella uskottavasti ilman alkoholinkäyttöä, jota on käsitelty lempeästi vaan ei peitellen. Viinamäen urheilumiehet. Kaikkineen urheilijoiden itsensä suhtautuminen alkoholiin ja ylipäätään suorituskykyä heikentäviin tekijöihin on muuttunut. & Vuolle, J. Leppänen, K. Viisi näkökulmaa huippuurheilijoiden vaiheisiin Tapio Rautavaarasta valmistui vuonna 2020 suomalaisten muistikuviin perustuva teos, 41 vuotta henkilön kuoleman jälkeen. Kimmo Muttilainen tykittää kirjansa Arto Tolsasta läpi ehdalla urheilutoimittajakielellä. Nykäsen kohdalla korostuu muutos suhtautumisessa alkoholinkäyttöön, josta ei 1980-luvulla pidetty enää yhtä suurena moraalin mittarina kuin aiemmin. Teos varmistaa osaltaan, että tarinat ”Tapsasta” saavat jatkoaikaa. VK-Kustannus Oy. 2020. Keihäsmies. Teemu Pukki. Äärimmäisyyksien ihminen ja urheilija Matti Nykänen. Takakannen tultua vastaan voi kysyä, olisiko tämä voinut kertoa jostakin toisesta 2000-luvun urheilijasta. & Niemi, J. Tero Pitkämäen elämä. 2020. Arto Teronen ja Jouko Vuolle väittävät, etteivät he kirjoita elämäkertaa Matti Nykäsestä. Tapsa. Roisi teksti kosiskelee urheilutirkistelystä kiinnostuneita. 1998. Teronen, A. Otava. Yleisöllä riitti ymmärrystä kansainläheiselle tähtilaulajalle. Elämä oli laiffii. Sukupolvinäkökulmasta Rautavaaran osalta kyse oli toimimisesta Tuntemattoman sotilaan hengessä ”asialliset hommat hoidetaan, mutta muuten ollaan kuin ”Ellun kanat”. Lempisen johdolla valmistunut teos sijoittuu lajityypiltään samaan sarjaan kuin jääkiekkoilijoiden hänen kirjoittamansa jääkiekkoilijoiden Matti Hagmanin ja Marko Jantusen elämäntarinat. Jokaisen elämässä on aina omia käänteitään, mutta ammattilaisten urissa ja tekemisessä on paljon yhtäläisyyksiä.. Readme.fi Lempinen M. Pyykkönen, T. Ansioksi voi lukea päähenkilöä kunnioittavan, mutta rehdin lähestymisen. JOUKO KOKKONEN LÄHTEET: Ignatius, H.& Lindblom, T. Heidän teoksensa on kuitenkin temaattinen elämäkerta ja tulkinta päähenkilön elämästä. 7 8 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 ”vaikeuksista yksityiselämässä, jotka heijastuivat myös kentällä”. Mikä toimii lehtijutussa, ei kirjanmittaisena pelitä. Liikuntatieteellinen Seura. Koko kansan reissumies. 2019. Naisurheilijoiden alkoholinkäytöstä ei ole elämäkertakirjallisuudesta juurikaan viitteitä. Muttilainen K. Yksi yhdestätoista. 2020. Marko Lempinen ja Jussi Niemi käyvät vauhdikkaasti läpi Matti Nykäsen elämänvaiheet
Lisäksi kehokeskeinen kulutus rinnastetaan yhä voimakkaammin osaksi merkityksellistä ja menestyksekästä elämää. Wellness vaikuttaa kuitenkin myös 50-vuotiaiden hyvinvoinnin edistämistä koskeviin asenteisiin ja kulutuskäytäntöihin. hyvinvointiblogeissa kannustetaan etsimään juuri omalle keholle ja omaan elämänvaiheeseen sopivat itsen hoitamisen tavat. Itsehoivaan kannustava eetos on näkyvästi läsnä myös erilaisissa mediasisällöissä. Samalla yhteiskunnan hyvinvointihaasteet ovat kuitenkin muuttuneet monisyisemNykymuotoiselle hyvinvointikulttuurille on tunnusomaista yksilön vastuun ja yksilöllisten kulutusvalintojen korostaminen. Niin tositv-ohjelmissa kuin Kuva: Antero Aaltonen. Elintason nousu on tuonut mukanaan lisää terveitä ja toimintakykyisiä elinvuosia. Ilmiön ajatellaan koskettavan usein vain nuoria aikuisia. Tämä näkyy niin päätöksenteossa kuin vallitsevissa elämäntyyli-ihanteissa. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 7 9 Wellness valottaa hyvinvointikulttuuria Kokonaisvaltaiseen itsehoivaan kannustava hyvinvointisuuntaus eli wellness kuuluu voimakkaasti yhteiskunnallisessa puheessa ja näkyy kulutuskulttuurissa. Puhutaan muun muassa terveystietoisuuden lisäämisestä ja elämänhallintataidoista – keinoista, joiden avulla ihmiset voisivat itse ennakoivasti hoitaa terveyttä ja hyvinvointiaan. Edellä kuvattujen hyvinvointivirtausten yhteydessä voidaan puhua wellness-ilmiön esiinmarssista
Hyvinvoinnin kokemuksen ajatellaan rakentuvan muun muassa itselle sopivasta ruokavaliosta, mielekkäästä tekemisestä, henkisestä kapasiteetista ja toimivista sosiaalisista suhteista. Pohditaan muun muassa sitä, missä määrin eri liikuntamuodot edistävät mielen hyvinvointia tai lisäävät keskittymiskykyä. Fyysisten tekijöiden lisäksi sen pariin kannustavat elämänvaiheen Näin tutkittiin Tutkimus ammentaa sosiologisesta hyvinvointi-, ikääntymisja kulutustutkimuksesta sekä matkailuja vapaa-ajantutkimuksesta. Wellness-kuluttamisen merkitykset varttuneiden kuluttajien kokemuksissa ovat varsin moninaiset. Elinajanodotteen kasvu näkyy elämänkulussa nimenomaan keski-iän pidentymisenä, minkä seurauksena ihmisiltä odotetaan toimeliaisuutta pitkälle eläkeiän yli. Trendinä voidaan 2000-luvulla myös pitää wellness-tuotteiden ja -palveluiden ujuttautumista osaksi organisaatioiden toimintaa ja julkista palvelujärjestelmää (Mc Gillivray, 2005). Tämän päivän ikäihmiset ovat keskimäärin aiempia sukupolvia terveempiä ja vauraampia ja he kuluttavat palveluita ja elämyksiä siinä missä nuoremmatkin. Kun erilaiset tuotteet ja palvelut ovat tulleet yhä useampien ulottuville, materiaalisen kulutuksen sijaan omia arvoja, sosioekonomista statusta ja elämäntyyliä tehdään näkyväksi itseä ja omaa kehoa hoitamalla, kehittämällä ja muokkaamalla (Smith Maguire, 2007, Sassatelli, 2010). Wellness näkyy ikääntyvien elämäntyyleissä Wellness-ilmiön nousu heijastaa muutosta väestön ikärakenteessa sekä ikääntyvien toimintakyvyssä ja elämäntyyleissä (Higgs ym., 2009). Wellness-kulutus – elämyksellistä itsen kehittämistä myös liikunnassa Kokonaisvaltaiseen hyvinvointikäsitykseen nojaava wellness-kulutus yleistyi vauhdilla vuosituhannen vaihteen jälkeen. Wellness-kulutuksessa korostuvat personoidut hyvinvointiratkaisut ja -elämykset sekä henkisen hyvinvoinnin edistäminen, mikä näkyy myös liikunnassa. Väitöstutkimukseni valossa holistinen itsehoiva ja siihen liittyvät kulutuskäytännöt koetaan tärkeiksi terveyden edistämisen ja fyysisen olemuksen takia, mutta myös laajemmin osana elämänhallintaa. Wellness-kulutuksen yleistyminen kytkeytyy myös aineettoman ja elämyksellisen kulutuksen suosion kasvuun. 8 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 miksi ja vaikeammin hallittaviksi, mikä osaltaan selittää painopisteen siirtymistä yksilönäkökulmaan. Yhteiskunnallista ikääntymiskeskustelua hallitseva ”aktiivisen ikääntymisen diskurssi” (Katz, 2005) näkyi monin tavoin väitöskirjaani varten haastattelemieni henkilöiden kokemuksissa ja näkemyksissä hyvinvoinnin edistämisestä. Myös näkemys siitä, että yksilön hyvinvoinnissa on kyse muustakin kuin fyysisestä terveydestä, on jokseenkin vakiintunut (WHO, 2014). Näiden muutosten myötä hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen edistämiseen tähtäävästä wellness-elämäntyylistä on vähitellen muotoutunut tavanomainen elämäntyyliorientaatio, johon vallitseva hyvinvointipuhe ja kulutuskulttuuri yleisesti kannustavat (Kirkland, 2014). Ikääntymisen yhteydessä itsehoiva koettiin tärkeäksi etenkin siksi, että elämän haluttiin säilyvän omatoimisena ja omaehtoisena mahdollisimman pitkään. Yhä useammalla on esimerkiksi käytössään älykello, jonka avulla omaa liikuntasuoritusta voi tarkkailla ja kehittää yksilöllisesti. Esimerkiksi elintasosairauksien yleistyminen ja väestön ikääntyminen ovat uudella tavalla kohdistaneet katseet elintapojen ja arjen valintojen merkitykseen osana yksilön hyvinvointia (Mathers ym., 2009). Kehokeskeisestä kulutuksesta haetaan helpotusta haastaviin elämäntilanteisiin ja elämänkulun taitekohtiin esimerkiksi elintapoja päivittämällä tai itseä hemmottelemalla. Artikkelipohjainen monimenetelmäinen väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta: Aineisto Tutkimushenkilöt Teema I Kyselytutkimus (N=689) 18–85-vuotiaita kylpyläasiakkaita Hyvinvointiasenteiden yhteys sosiodemografisiin taustatekijöihin II Ryhmähaastattelut (N=8) 50–65-vuotiaita miehiä ja naisia Hyvinvoinnin edistäminen ja wellness-kulutus myöhäiskeski-ikäisten kokemuksissa III Yksilöhaastattelut (N=18) ja osallistuva havainnointi Säännöllisesti Virossa kylpylälomilla käyviä eläkeläisiä Hyvinvoinnin edistäminen ja wellness-kulutus eläkeläisten kokemuksissa. Liikunnallisesta elämäntyylistä puhuttaessa korostuu yhä enemmän myös muu kuin fyysinen suorituskyky
http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-8216-4 LÄHTEET Cederström, C. Wellness-kulutus näyttäytyy luontevana osana yksilöllisisessä vanhuuteen varautumisessa.. Global health risks: mortality and burden of disease attributable to selected major risks. Hyvinvoinnin kaupallistuminen yhdessä yksilön taitoihin nojaavan hyvinvointieetoksen kanssa luo elämyksellistä hyvinvoinnin optimoinnin areenaa heille, joilla jo on riittävät resurssit hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen edistämiseen. 2007. WHO. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 8 1 muutokset, kuten eläkkeelle jääminen. Itsehoiva ja siihen liittyvät kulutuskäytännöt voivat olla keino rakentaa ja rytmittää työelämän jälkeistä elämää sekä vastata vallitseviin aktiivisen ikääntymisen ihanteisiin. Tutkimustulokset kannustavatkin pohtimaan sitä, kenelle kulutuskeskeinen ja elämyshakuinen hyvinvoinnin edistäminen on aidosti mahdollista, ja millä tavalla yhteiskunta voisi tukea eri ikäisten ja eri elämänvaiheissa olevien ihmisten toiveita ja tarpeita itsehoivaan liittyen. Basingstoke: Palgrave Macmillan. Tästä näkyi viitteitä myös väitöskirjani kyselyaineistossa. 2009. Laadullisessa aineistossani korostuvat yksilölliset valinnat, itsen hemmottelu ja kokonaisvaltainen kiinnostus omaa hyvinvointia kohtaan. Culture and Organization, 11(2), 125–138. Vaikka terveys ja toimintakyky ovat vahvasti esillä eläkeläisten hyvinvointia koskevissa pohdinnoissa, wellness-kulutuksesta ei haeta vain terveyshyötyjä. Myönteistä hyvinvointipuhetta värittävät kuitenkin kokemukset nyky-yhteiskunnan vaativuudesta ja arjen kuormittavuudesta, sekä niistä juontuva huoli omasta jaksamisesta ja pärjäämisestä. VEERA KOSKINEN, YTT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta veera.koskinen@helsinki.fi Artikkeli perustuu Veera Koskisen väitöskirjaan Building skills for lifelong wellness: An empirical study on the wellnessoriented lifestyle. 2020. Sassatelli, R. & Spicer, A. Fit for consumption: Sociology and the business of fitness. 2015. Tutkimusaineistossani myöhäiskeski-ikäisten (50–65vuotiaiden) pohdinnat henkilökohtaisesta hyvinvoinnista yhdistyvät suurelta osin työssä ja arjessa jaksamiseen nykyisessä elämänvaiheessa. 2005. Mathers, C., Stevens, G., & Mascarenhas, M. 2014. Sitä vastoin sosiaalinen kanssakäyminen sekä osallisuuden ja pystyvyyden kokemukset kannustivat wellness-kulutuksen pariin. Turhautumista, häpeää ja välinpitämättömyyttä oman hyvinvoinnin edistämisen suhteen voi aiheuttaa esimerkiksi se, jos tarjolla olevat keinot ovat taloudellisten tai sosiaalisten resurssien takia yksilön saavuttamattomissa. 2014. Ikääntyvän yhteiskunnan kontekstissa wellness-elämäntyyliä olisikin aiheellista tarkastella paitsi yksilön hyvinvointipyrkimyksistä myös yhteiskunnan ikääntyviin kohdistamista toimeliaisuuden odotuksista käsin. Eläkeläisiltä kerätyssä aineistossa korostuvat wellness-kulutuksen sosiaaliset ulottuvuudet sekä sen merkitys virkistävänä osana eläkkeellä oloa. Routledge. World Health Organization. Peterborough: Broadview. Lisäksi niissä näkyvät omaa ikääntymistä koskevat toiveet ja odotukset. The wellness syndrome. Kirkland, A. Cultural aging. Not just old and sick-the ‘will to health’ in later life. Nykymuotoiset wellness-markkinat eivät näyttäydy kaikille samanlaisina eivätkä ne pysty vastaamaan kansalaisten hyvinvointitarpeisiin tasapuolisesti. Vauhdilla digitalisoituvassa tietoyhteiskunnassa haasteena ei niinkään ole hyvinvoinnin edistämiseen liittyvän tiedon puute vaan päinvastoin kyky ymmärtää, tulkita ja soveltaa saatavilla olevaa tietopaljoutta. Myös mahdollisuus omannäköiseen itsehoivaan – itsen hemmottelua unohtamatta – näytti lisänneen haastateltavien kiinnostusta wellness-kulutukseen. Life Course, Lifestyle, and Senior Worlds. Ageing & Society, 29(5), 687–707. Higgs, P., Leontowitsch, M., Stevenson, F., & Jones, I. Wellness-elämäntyylin ylikorostuminen ja tiettyjen ulkoisten ominaisuuksien, kuten sporttisuuden, julkinen ihannointi voi myös ylläpitää riittämättömyyden tunnetta suhteessa omaan kehoon ja elämäntyyliin tai jopa altistaa liialliselle terveyden tavoittelulle erilaisten riippuvuuksien muodossa (Cederström, & Spicer, 2015). 2009. Mc Gillivray, D. Basic Documents, Forty-fifth edition, Supplement, October 2006. Stressin hallinta, itsen kokonaisvaltainen kehittäminen sekä kiinnostus hyvinvointielämyksiä kohtaan korostuvat myöhäiskeski-ikäisten kokemuksissa. John Wiley & Sons. Fitter, happier, more productive: Governing working bodies through wellness. Fitness culture: gyms and the commercialisation of discipline and fun. Constitution of the world health organization. 2010. Wellness-ilmiön kääntöpuolet Vaikka wellness itsehoivaan kannustavana hyvinvointisuuntauksena osittain vastaa aikamme hyvinvointihaasteisiin, on se myös omiaan tuottamaan uusia haasteita ja syventämään hyvinvointieroja yhteiskunnassa. Smith Maguire, J. Wellness-kulutus näyttäytyy myös luontevana osana yksilöllisiä vanhuuteen varautumisen prosesseja. Journal of health politics, policy and law, 39(5), 957–970. What is wellness now. R. Katz, S. JYU dissertations 246. 2005
Lisäksi auskultoin liikunnanopettajaksi. Biomechanics of sprint running. Siellä kävin kahden opiskelijan kanssa tutustumassa menetelmään 1999 ja menetelmää käytettiin sitten liikuntabiologian laitoksella tutkimustyössä. Mitä pidät suurimpana saavutuksenasi tutkijana. Samalla oli mahdollisuus seurata yliopiston kentällä useiden pikajuoksun olympiavoittajien harjoittelua. Erikoisravinnon (lisäravinteiden) tutkimuksessa keskeisiä tutkimusraportteja olivat esimerkiksi proteiinien ja aminohappojen, erityisesti haaraketjuisten aminohappojen (leusiini, isoleusiini ja valiini) vaikutukset fyysisen harjoittelun tehostamisessa. Helsingin yliopiston Voimistelulaitos otti sisälle viimeiset opiskelijat 1971, minkä jälkeen liikunnanopettajia on valmistunut vain Jyväskylästä. Tutkimustyössä perehdyin koko vuosikymmenen ravintofysiologiaan ja urheilijoiden ravitsemuskäytäntöön. Vuonna 1989 olin tutkijana Los Angelesissa UCLAn yliopistossa, jossa tutustuin vastaväittäjänäni olleen professori Robert Gregorin vieraana amerikkalaiseen tutkimusmaailmaan paikan päällä. Professori Paavo Komi oli itse opiskellut USA:ssa ja hän johti liikuntabiologisen tutkimuksen kehittymistä Suomessa tekemällä siitä hyvin kansainvälistä. Vuonna 1992 julkaisin pääkirjoittajana laajan sata lähdettä käsittävän klassisen yhteenvetoartikkelin pikajuoksun biomekaniikasta Sports Medicine -lehdessä (Mero ym. Vuonna 1971 kirjoitin ylioppilaaksi Forssan yhteislyseosta ja pyrin Jyväskylään liikunnanopettajakoulutukseen ja pääsin sisälle. Keskeisiä tutkimusalueita olivat edelleen aminohappoja proteiiniaineenvaihdunta kuormituksessa, happo-emäs -tasapaino kuormituksessa, harjoittelun vaikutus immunologiaan ja erikoisravinnon vaikutus fyysiseen suorituskykyyn. Nuoruuden haaveeni oli opiskella voimistelunopettajaksi. Tutkimusmenetelmä oli pisimmällä professori Robert Wolfen johdolla Dallasin yliopistossa Teksasissa. Voimalevyantureiden avulla mitattiin juoksukontaktin alustaan tuotettua voimaa, filmija videoanalyyseillä analysoitiin tekniikkaa ja pintaelektrodeilla lihasten aktiivisuuden ja rentouden vaihtelua. Sitä ennen olin suunnitellut joko valmentajan tai kuntosaliyrittäjän uraa. Minua kiinnosti nimenomaan se, mikä erottaa huippu-urheilijat ja kansallisen tason urheilijat fyysisessä suorituskyvyssä. Sports Medicine 13(6), 376–392). Tutkimustoiminta painottui ensin nopeussuorituksen biomekaniikkaan ja fysiologiaan. Valmistuin ensin liikunnanopettajaksi, mutta suuri mielenkiintoni kohdistui heti opiskelujen alusta lähtien urheiluvalmennukseen ja sitä tukevaan liikuntafysiologiseen ja biomekaaniseen (liikuntabiologiseen) tutkimukseen. Muita kansainvälisiä huippututkijoita oli monia, joiden töitä seurasin, mutta en voi sanoa heitä varsinaisesti esikuviksi. Kirjoitimme koko ajan kansainvälisiin tiedelehtiin ja kävimme ahkerasti alan kongresseissa ympäri maailmaa. Mitkä ovat työurasi huippuhetket. Onko Sinulla ollut esikuvia tutkijana. Vuodesta 1993 lähtien painopisteeni tutkimuksessa siirtyi liikuntafysiologiaan. 8 2 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 Emeritusprofessori Antti Mero: Jyväskylässä pysyttävä valppaana tiedemaailman kovas sa kilpailussa Professori Antti Mero siirtyi emeritukseksi keväällä 2020. Kuinka siirtyminen yliopistouralle tapahtui. Siihen viitataan edelleen 2020-luvulla runsaasti lukuisissa tutkimuksissa. Pidän viimeistä jaksoa liikuntafysiologian professorina (2008–2020) työuran huippuhetkiä täynnä olevana sekä jatko-opiskelijoiden tutkimustöiden ohjaajana, että opettajana. Liikuntatieteellisen ja -biologisen tutkimuksen kehitys maailmalla ja Suomessa oli voimakasta juuri 1970ja 1980-luvuilla. Asia kypsyi hyvin ja keskustelut professori Paavo Komin kanssa johtivat lisensiaattityön aloittamiseen 1979. Sain myös valmennusopin dosentuurin Kuopion yliopistossa (1992). Sen ajan suuret huippu-urheilutähdet Lasse Virenistä lähtien olivat erinomaisia esikuvia nuorelle liikunnanopiskelijalle. Näistä muodostui vuonna 1987 valmistunut väitöskirja. A review. 1992). Tuota artikkelia, jossa oli omia tutkimuksiani 15 kappaletta, pidän yhtenä parhaana saavutuksenani. Hän oli luonnollisesti omalla esikuvallaan vaikuttamassa minun ja monen muun tutkijamme työhön. Opiskelin ahkerasti 1970-luvulla ja tein laudaturit liikuntafysiologiasta (pääaine) ja liikuntapedagogiikasta (sivuaine). Pikajuoksijoiden kanssa tehdyissä useissa kokeellisissa asetelmissa mitattiin nopeiden ja hitaiden lihassolujen jakaumaa ja pinta-alaa. L Ä H I K U V A S S A. Nimikettä käytettiin 1960–1970-lukujen taitteessa. Lihasten ja elimistön muidenkin kudosten rakentumisessa eli anaboliassa proteiinisynteesi on keskeistä. Miten hakeuduit opiskelemaan liikuntatieteelliseen tiedekuntaan. – Pidän jaksoa liikuntafysiologian professorina vuosina 2008–2020 työuran huippuhetkiä täynnä olevana sekä jatko-opiskelijoiden tutkimustöiden ohjaajana että opettajana, sanoo Mero. Minut valittiin tuntiopettajaksi 1977 liikuntabiologian laitokselle ja siitä alkoi mietintä, että lähdenkö tutkijan uralle. Liikunta & Tiede kysyi, mitä pitkältä tiede uralta on jäänyt päällimmäisenä mieleen
Kuka/ketkä tekevät liikuntasuositukset. Meidän on oltava valppaana kovassa tiedemaailman kilpailussa. 3. Harrastat aikuisyleisurheilua. Nyt minulla on kaksi lahjakasta, Suomen parhaisiin pikajuoksijoihin kuuluvaa, valmennuksessa. Tutkimusraportti kirjoitettiin ensin lyijykynällä ja sen jälkeen sihteeri kirjoitti sen kirjoituskoneella. Teoriapohja auttaa ilman muuta. Olin yleisessä sarjassa kansallista keskitasoa oleva 400 m aitajuoksija (55,4 s), mutta jatkoin heti 35-vuotiaana harjoittelua ja kilpailemista silloisessa veteraaniyleisurheilussa. Aika näyttää miten käy. Kahdeksan vuotta olin poissa ja palasin valmentajaksi tämän vuoden maaliskuussa. Yliopistojen tutkimustoiminnan vaikuttavuutta ja laadukkuutta arvioivat kansainväliset ryhmät. Mikä on liikuntatieteellisen tutkimuksen merkitys suomalaisessa tiedekentässä ja miten hyvin suomalainen tutkimus pärjää kansainvälisessä vertailussa. Harrastaa voi aina yli 100. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tulevaisuuden haasteet yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ovat lyhyesti kuvattuna seuraavat: 1. Olen jatkanut harrastusta katkeamatta joka vuosi ja Suomen mestaruuksia on pitkissä aidoissa 15 kappaletta ja yksi Euroopan mestaruus. Miten oman alasi tutkimus kehittyi urasi aikana. Liikuntatiede sijoittui 1 368 maailman yliopiston joukossa sijalle 50. Sisäistin jo liikunnanopettajakoulutuksessa 1970-luvulla, että tärkeintä läpi elämän on pitää huolta omasta fyysisestä kunnosta jatkuvalla liikunnanharrastamisella. Liikuntabiologia on ollut viisi kertaa arvioitavana (1997, 2005, 2010, 2018, 2020) ja on saanut joka kerta erinomaiset arviot. Vapaaehtoisessa valmennustyössä olen ollut 1975–2012 sekä nuorten että yleisen sarjan urheilijoiden kanssa. Ei jäänyt. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta on ainoa lajissaan Suomessa. JOUKO KOKKONEN Kuva: Antti Meron kotialbumi. Olet myös yleisurheiluvalmentaja. Jyväskylän yliopiston muista oppiaineista kasvatustiede oli myös 51–100 parhaan joukossa samassa arvioinnissa. Suomalaiset lihovat ja eivät liiku 2. Yliopiston tehtävät ovat tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Nimihän on nyttemmin aikuisyleisurheilu tai masters-yleisurheilu. Mielestäni liikuntabiologian pitää 2020-luvulla ottaa oma tie itsenäisempään toimintaan tiiviin yhteistyön kautta. Vielä 1970ja 1980-luvuilla ei ollut tietokonetta nykymuodossaan. Miten erittäin vahva teoriapohja vaikuttaa valmentamiseen. Miten vanhaksi ihminen voi harrastaa yleisurheilua. Miksi suomalaiset eivät menesty enää huippuurheilussa. Vuonna 2005 liikuntabiologia sai koko Jyväskylän yliopiston parhaat pisteet, ja 2020 Jyväskylän yliopiston parhaat pisteet sai liikuntatieteet, jossa liikuntabiologian rooli on suurin. Ainoa, mikä minua mietityttää on laitosten poistaminen liikuntatieteellisessä tiedekunnassa 2017. ikävuoden. Sitten 1990-luvulla päästiin lähestymään nykymallia tietokonemaailmassa. Rahoituksen hankkimista yritysmaailmasta pitäisi mielestäni lisätä. 4. Tavoitteena on jatkaa hyvää urheiluketjua mahdollisimman pitkälle. Miksi liikuntaa ei ole pakollisena peruskoulussa joka päivä. Muutosten hyvät ja huonot puolet. Miltä yliopistoon ja liikuntatieteelliseen tiedekuntaan eri aikoina kohdistuneet muutokset tuntuivat. Tietysti myös laboratoriomenetelmät kehittyivät ja tiedon käsittely kaikissa muodoissaan nopeutui. Minun arvioni mukaan yliopistoon ja liikuntatieteelliseen tiedekuntaan tulleet muutokset ovat olleet pääsääntöisesti hyviä 1970-luvulta tähän päivään asti. Nykyisin tehdään tehokasta tiimityötä eli suurella ryhmällä, jossa jokaisella on oma vahvuusalueensa. Yleisurheilusta hyvinvointia voi saada, koska lajeja on monia. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 8 3 Jäikö joku asia harmittamaan. Myös yksittäisen tutkijan piti alkuvuosikymmeninä osata melkein kaikki tutkimuksen osa-alueet hyvin (suunnittelu, apurahan hakeminen, koehenkilöiden hankinta, mittauksien tekeminen, aineiston käsittely ja analysointi sekä raportin kirjoittaminen) alusta loppuun. Raportteja tulee, mutta mikä on niiden merkitys. Jatkuva keskustelu urheilijan kanssa on tärkeä keino. Harjoitusten vaikutusten kertominen urheilijalle auttaa lisämotivaationa urheilijaa viemään harjoittelua eteenpäin. Monissa muissa maissa on useita yliopistoja, joissa tutkitaan liikuntatieteitä. Apurahat ovat tiukassa ja toisaalta, kun ei ole tarpeeksi rahaa tutkitaan epäolennaisia asioita. Tutkimuksen tekeminen on nopeutunut huomattavasti. Mitkä ovat tavoitteesi
Yksittäinen toimija eli vaikkapa urheilija on tämän vuoksi väistämättä osa urheilujärjestelmän rakennetta. Rakenneteoreettisen ajattelun mukaan järjestelmän rakenne muodostuu joukosta komponentteja ja näiden välisistä vuorovaikutussuhteista. Rakenteen rinnalle rahasyöpöksi ja pirulaiseksi oli nostettu myös hallinto, joka vähensi ”kentän” taloudellisia resursseja ja toimintamahdollisuuksia. Urheilun julkista keskustelua seuratessa rakenne on kuitenkin alkanut näyttäytyä yhä epäilyttävämmältä: se vie rahaa, on byrokraattinen ja väärän ”muotoisena” este menestykselle. Ilta-Sanomat (2020) teki kuluneena kesänä aiheesta myös taloudellisen kysymyksen todetessaan, ”että rahalla pidetään pystyssä ennen kaikkea rakenteita”. Se, lähteekö suhdemäärittely rakenteista vai toimijasta ja kuinka aktiivisina toimijat nähdään, vaihtelee teorioittain. (2013) mukaan yhteiskunnassa vallitseviin suhteellisen pysyviin toimintamalleihin, joihin yksilöt joutuvat mukautumaan. Juttujen myötä nousee esille ajallemme tyypillinen näkymä urheilun hyvästä rakenteesta eli kentästä, joka mitä ilmeisemmin koostuu urheilujärjestelmän hikirakenteesta eli esimerkiksi urheilijoista, valmentajista ja asiantuntijoista. Hyvä rakenne – paha rakenne Tällä hetkellä urheilija näyttää olevan kuitenkin urheilupuheessa rakenteen vastakohta. Sosiaaliset rakenteet viittaavat Jokivuoren ym. (Ropohl 1999.) Urheilujärjestelmästä puhuttaessa P O H D I T T U A komponentteja ovat esimerkiksi organisaatiot, valmentajat, urheilijat ja verkostot. Oleellista on kiinnittää huomiota suhteiden ja yhteyksien keskinäiseen järjestykseen. Vahva joko-tai -lähtökohta toimijan ja rakenteen välillä on kuitenkin tasavertaisempi, eli rakenne on samaan aikaan järjestelmälle sekä väline että tuotos (Giddens 1984, 25). Rakenteet kehittyvät ja jatkuvat toimijoiden symbolisesti välittyvän vuorovaikutusprosessin tuloksena. Opetusja kulttuuriministeriön asettaman huippu-urheilutyöryhmän ajatus tiivistyi kymmenen vuotta sitten sanapariin urheilija keskiössä. Juttujen yhteydessä rakenteella viitattiin ”järjestöhimmeleihin” ja rakenteella valtakunnallisiin järjestöihin, joista osaa pidettiin täysin turhina. Urheilija keskiössä -toimintamalli on sen sijaan ollut inspiraation lähteenä pohdinnalle siitä, miltä rakenteet ja keskustelu rakenteista urheilijan (lähestulkoon) vastakohtana näyttäytyvät urheilupuheessa ja mitä rakenteesta pitäisi ymmärtää. Toimijalla taas viitataan ihmisiin ja joissain tapauksissa myös organisaatioihin luovina ja tavoitteistaan tietoisina subjekteina. Rakenteisiin, kenttään, toimintaan ja toimijaan liittyvän kannanoton teki myös ministeri Lauri Tarasti (2020) selvityksessään huippu-urheilulain tarpeellisuudesta. Tarasti (2020, 40) ehdotti, että ”seinien ja rakennelmien sijasta olisi koronaviruksen vuoksi ja muutenkin tärkeämpää tukea toimintaa”. Rakenne ja toimija Sosiologisen teorianmuodostuksen taustalla on joitakin yhteiskunnan luonnetta koskevia kysymyksiä, joihin kaikki teoriasuuntaukset ottavat jossain muodossa kantaa. Sen ydintä on, miten teoriat määrittävät yksilötoimijan ja sosiaalisen rakenteen välisen suhteen. Hyvinä rakenteina, prosesseina ja järjestelmätason komponentteina sekä mediassa että yleisessä urheilupu. Yhtenä vuosikymmenten merkittävimpänä ponnistuksena rakenteiden rantakuntoon saattamiseksi on ollut urheilun keskusjärjestöjen yhdentyminen, jota on käytetty myös legitimoinnin välineenä urheilun järjestelmätason muutoksissa (Lehtonen 2015). Näkemys ei ole uusi. Yksilön aktiivista toimijuutta painottava näkökulma korostaa toimijoiden keskinäistä vuorovaikutusprosessia ja siitä tulkittavia todellisuuskuvia. Myös Giddensin tulkinnassa järjestelmä syntyy ja uusintuu yhteiskunnallisessa vuorovaikutusprosessissa. Rakenne konkretisoitui paitsi rakennelmaksi myös seiniksi, joita liikuntapaikkarahoituksen turvin kustannetaan ja ylläpidetään. Rakenteen ohentaminen ja trimmaaminen onkin ollut urheilun tyypillisimpiä keinoja osoittaa moderniutta, kehittymiskykyisyyttä ja tehokkuutta oletettuihin taloudellisiin hyötyihin vetoamalla. Kun urheilua katsoo systeemisesti eli yhteiskunnallisena järjestelmänä, sitä voi pitää aikaan ja paikkaan suhteutettuna rakenteistuneena kokonaisuutena (Giddens 1979, 110). 8 4 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 Rutinaa rakenteissa Rakenteen ja toimijan välisen suhteen määrittely on sosiologian teorioiden keskeinen kysymys. Työryhmän muistion mukaan ”urheilija on nostettava keskiöön, jota strategiat, kehittämistoimet, organisaatiot ja yhteistyöverkostot palvelevat ja tukevat.” (OPM 2010, 8.) En analysoi tai pohdi sitä, onko urheilijat nostettu keskiöön tai miten tässä keskeisessä strategisessa linjauksessa on onnistuttu. Vuonna 2016 sanomalehti Karjalainen totesi, että ”rahat on saatava kentälle.” Vastaavasti vuosina 2011–2014 kulttuurija urheiluministerinä toiminut Paavo Arhinmäki (2012) kirjoitti blogitekstinsä otsikoksi ”Rahat hallinnosta kentälle”. Tämä tulee esille hyvin mediatekstejä lukiessa. Jutuissa asetetaan vastakkain urheilija ja järjestelmä, joista jälkimmäinen on usein synonyymi rakenteelle
Suomalaisen urheiluliikkeen muutosprosessi systeemiteoreettisesti tulkittuna. Wilska (Toim), Yhteiskuntatieteiden ovella, 142–182. Toiminnan, rakenteen ja ristiriidan käsitteet yhteiskunta-analyysissä. https://www.paavoarhinmaki.fi/blogi/2012/rahat-hallinnostakentalle/ 20.10.2020 Giddens, A. Tällä hetkellä legitiimi rakenne on hien hajuinen ja vielä toistaiseksi abstraktioksi jäänyt ”kenttä.” Lopuksi Keskustelu ja pohdinta rakenteista ei ole pelkkää semanttista saivartelua tai yksittäisiä poimintoja mediateksteistä. Hallinnon Tutkimus (34)4, 326–340. PHIL & TECH 4 (3). Giddens, A. Andersson & I. https://www.is.fi/ muutlajit/art-2000006552341.html 22.10.2020 Jokivuori, P., Ruuskanen, P., Siisiäinen, M., & Wilska, T.-A. Ilta-Sanomat. Jyväskylän yliopisto. Selvitys huippu-urheilulain tarpeellisuudesta. 1979. The constitution of society. Ropohl, G. Edellytys perustellulle on, että puhevaltaa käyttävillä on jotakuinkin yhteinen ymmärrys siitä, mitä rakenne tarkoittaa. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 8 5 P O H D I T T U A heessa näyttäytyvätkin yhä useammin esimerkiksi urheilijan ympärille muodostettavat tukitiimit, suora urheilijatuki, verkostot ja asiantuntijatoiminta. 2015. Outline of the Theory of Structuration. 2016. Karjalainen. 2013. P. Heiskanen. Lähtökohtana pitäisi olla, että urheilija nähtäisiin osana urheilujärjestelmän rakennetta. Moisio, P. Opetusministeriön työryhmä-muistioita ja selvityksiä 2010:13. 2012. Korhonen, & T.-A. Kommentti: Rahat on saatava kentälle. In O.-P. Helsinki: Otava. Jatkokysymys onkin, mistä syntyy urheilujärjestelmän uusi legitiimi rakenne ja miten se ylläpidetään. Ei siis pelkästään kehittämisprosessien alkutai loppupisteenä tai palvelujen käyttäjänä vaan aktiivisena toimijana, joka kykenee uusintamaan urheilujärjestelmää vastuullisesti kohti tulevaisuutta. Valtionneuvoston julkaisuja 2020:15. Näitä ei nähdä kuitenkaan rakenteina, jotka saattavat myös ajan mittaan hierarkisoitua ja byrokratisoitua. Kommentti: Tämän takia 1,5 prosenttia on suomalaisen urheilun kiusallisin luku. Ajatusta urheilijalähtöisyydestä urheilujärjestelmän perustana pitäisi myös jatkojalostaa. Tämä edellyttää kuitenkin uutta ajattelutapaa sekä urheilijoilta toimijoina että muilta järjestelmän toimijoilta. 1999. Verkkouutinen. Se on kohtalokasta aikana, jolloin yhteiskunnassa erilaisten säännösten, raportointien ja hakuprosessien tulkinnallinen monimutkaisuus lisääntyy jatkuvasti. Suom. Tai mielletäänkö urheilijan valmennuksen arkiympäristöä edes rakenteeksi. Tarasti, L. Verkkouutinen. Nämä ovat olleet myös keskeinen osa urheilun muutosprosessin tavoitteistoa. Philosophy of socio-technical systems. Jatkuva kritiikki kasvavia hallintokuluja kohtaan voi johtaa siihen, että esimerkiksi liikuntajärjestöissä ei täyty hallinnon osaamisen minimi.. Blogi-kirjoitus. Hallintoa ja rakennetta on siis kyettävä perustellusti puolustamaan. Yhteiskuntateorian keskeisiä ongelmia. Jatkuva kritiikki hallinnon kasvavia kuluja kohtaan voi johtaa siihen, että esimerkiksi liikuntajärjestöjen hallinnossa ei täyty hallinnon osaamisen minimi. OPM (opetusministeriö). 2020. Jatkuva rakenteen ja toimijan vastakkainasettelu siten kuin se urheilupuheessa on haluttu tehdä voi johtaa urheilun systeemisen kokonaisuuden harhapoluille. 1984. 2010. Mielenkiintoista onkin katsella tulevaan ja seurata, muodostuuko urheilijan ympärille syntyvistä rakenteista ja vuorovaikutussuhteista koskaan urheilupuheen huonoa rakennetta – huolimatta siitä kuinka turpea koordinaattorien joukko ympärille kehittyy. KATI LEHTONEN, LitT erikoistutkija Likes kati.lehtonen@likes.fi LÄHTEET: Arhinmäki, P. ”Sanoista teoiksi.” Huippu-urheilutyöryhmän ajatuksia suomalaisen huippu-urheilun kehittämiseksi. Rahat hallinnosta kentälle. Cambridge:Polity Press. Sosiologia yhteiskunnan rakenteiden ja toimijoiden tulkkina. 2020. https://www.karjalainen.fi/urheilu/item/114189 19.10.2020 Lehtonen, K
Suomen Kuvalehden selvityksen (2017) mukaan eduskunnassa kirjattiin vajaan vuoden (2016?17) aikana 24 500 vierailua ja 13 000 vierailijaa. Jälkimmäisessä kyse on Sipilän mukaan ”omassa ylemmyydentunteessa lillumisesta". Olympiakomitea teki yhdessä Allianssin ja Sosten kanssa 2019 rahapelipoliittisen kyselyn eduskuntapuolueille (8 kpl). Varmasti tiedettiin, ettei yksikään puolue halua profiloitua ”järjestövastaiseksi”, joten myös viimeinen vaihtoehto oli kysyjille turvallinen. Rahanjaostakin on voitu sopia omassa piirissä. Kun kaikki muut vastausvaihtoehdot olivat kysyjille mieluisia, kysely antoi halutut tulokset. Vastausvaihtoehtoja annettiin neljä: alennetaan arpajaisveroa; korvataan alentunut rahoitus yleiskatteellisesta budjetista; jotenkin muuten; ei mitenkään. Järjestöt kysyivät muun muassa ”miten yleishyödyllisten kohteiden rahoitus turvataan?”. Me kaikki olemme enemmän tai vähemmän ”hihkaisija-lillujia”, mutta liikunnan ja urheilun piirissä lillumista on vaalittu erityisen tiukasti. Eri toimialat tuottavat kilvan materiaalia, joka vahvistaa omaa maailmankuvaa. Lobbausinto on tuskin myöhemminkään laantunut. Kun tehokkuus on aina vertailun tulos, liikunnan on budjettivaroja hamutessaan antauduttava päättäjien tekemille arvioinneille. ”Koululiikunnan tärkeydestä on saatu uutta tietoa, miksei tämä näy liikuntatuntien lisäämisenä?”, kysyttiin kansanedustaja Erkki Tuomiojalta Liikuntatieteen päivillä 2015. Liikuntarahoitusta suunnitellaan siirrettäväksi osaksi budjettivaroja, mikä altistaisi liikunnan vertailulle muiden hyvien asioiden kanssa. Sen sijaan liikuntafoorumeilla katse on rajattu tiukasti liikuntaan ja oman organisaation elinehtoihin. ”Rakkaus on sokea tai vähintäänkin likinäköinen”, kirjoittaa Kari Hotakainen uusimmassaan (Tarina, 2020). Ympärille ei ole tarvinnut vilkuilla eikä sektoreiden välistä kilpailua pelätä. 8 6 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 P O H D I T T U A Likinäköisen liikuntapolitiikan aika päättymässä. Liikunnan toimijoilta on jäänyt huomaamatta, että hyvinvoinnin markkinoille voivat osallistua lähes kaikki hallinnonalat. Pitkän edustajauran omaava Tuomioja muistutti, että eri tahot tuottavat liukuhihnalta tutkimuksia ja selvityksiä edustajien käyttöön. Eri asia sitten on, oliko kyselyllä . Kansanedustajat eivät voi hyppiä yksittäisten ja sektorikohtaisten tutkimusraporttien mukaan, täytyy ajatella kokonaisuutta. Koulussa . Me, joille intohimon kohde on liikunta ja urheilu, näemme sen terävästi, mutta ympäröivä maailma tuppaa jäämään epätarkaksi. varsinkin jos se perustuu likinäköisyyden lisäksi todellisuutta kaunistelevaan liikuntapuheeseen. kuten elämässä laajemminkin . Valtioja järjestövetoisessa liikuntamaailmassa korostetaan mielellään liikunnan välinearvoa (liikunta lisää hyvinvointia, taloutta, työllisyyttä jne.). kaunis, kirkas, varjoton Toimittaja Annamari Sipilä kertoo huvittuvansa aina, kun joku hihkaisee lukeneensa jonkin ”todella hyvän” kirjoituksen (HS 28.6.2020). Esimerkkejä on helppo löytää. Liikuntarahoituksen siirtäminen ainakin osin yleisiin budjettivaroihin on monen liikuntatoimijan toiveissa . Jos puhe tai teksti ei noudata oikeaa näkökulmaa, se ammutaan alas. Varmuutta ei ole siitä, että päättäjät katsoisivat liikuntarahoituksen edistävän tehokkaammin kansalaisten hyvinvointia ja kansakunnan kilpailukykyä kuin panostaminen vaikkapa vanhustyöhön tai telakkateollisuuteen. Lahden hiihtoskandaalin (2001) jälkeen kirjoitin Helsingin Sanomiin vieraskynätekstin Doping leimasi liikun. Liikunta . Kun liikunta ei kuulu kansakunnan kohtalonkysymyksiin, perinteinen liikuntalobbaus lienee jatkossakin epävarma tulevaisuuden turvaaja . Pärjääminen budjettiväännöissä vaatii liikuntatoimijoilta likinäköisyyden korjaamista ja opin ottamista myös erimielisiltä. Tällöin Sipilän tekee mieli kysyä, oliko kirjoitus hyvä siksi, että se oli hyvin kirjoitettu, vai siksi, että tämä hihkaisija oli jo valmiiksi samaa mieltä sisällöstä. Totta. Viimeistään nyt, kun Veikkauksen tuotot kuihtuvat, likinäköisyydestä tulisi huolestua. Samalla unohdetaan, että useilla muilla sektoreilla toimintaa perustellaan samoilla argumenteilla. Vuosikymmenien harjoittelulla on kehittynyt oma, oikeaksi koettu tarkastelutapa: korostetaan liikunnan kirkkautta ja vähätellään varjoja. Osin liikuntaväen likinäköisyys selittyy historialla. joka ei sitonut puolueita mihinkään . on muitakin hyviä asioita kuin liikunta. Laivojen rakentamisessa nuorten miesten kunto kuulemma kohenee, jolloin hyöty näkyy sekä hyvinvoinnissa että vientikaupassa. siitäkin huolimatta, että samalla joudutaan luopumaan korvamerkityistä euroista ja antautumaan vertailulle. muuta merkitystä kuin kysyjien likinäköisyyden vahvistaminen. Valtionavustuksiin kytkeytyvä liikuntamaailma on tottunut toimimaan itsenäisesti ja nauttimaan Veikkauksen vakaista tuotoista 80 vuoden ajan
yhdistyksen jäsenille tehtyyn kyselyyn. Kokonaisuuksien hahmottaminen vaatii enemmän kuin oman asian rummuttaminen, mutta saattaa olla tuloksellisempaa. Toista se on meteorologilla, joka Suomessa joutuu toistuvasti mainitsemaan samassa lauseessa kesän ja sateen, vaikka toivottua olisi puhua vain kesästä ja auringosta. Tai jos järjestöjen puoluekyselyssä 2019 olisi puntaroitu mistä tingitään, jotta järjestöjen nykyinen avustustaso voidaan turvata. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 8 7 tatieteet (7.2.2002). Tieto perustui ko. Yritin viestiä, ettei dopingsotkujen perusteella voi muodostaa kuvaa liikuntaan liittyvästä laajasta tutkimuksesta, joka on takavuosista kehittynyt huimasti. Korjaa likinäköisyys, kuuntele erimielisiä Päätöksenteon pulma on miten sovittaa lukuisat hyvät asiat yhteen. Vastasin vastakysymyksellä: ”Voiko ruokkivaa kättä purra kuin kerran?”. Valtiovallan jatkeina useat järjestöt kokevat kätensä sidotuiksi. P O H D I T T U A. TEIJO PYYKKÖNEN teijo.pyykkonen@gmail.com Kirjoittaja toimi Liikuntatieteellisen Seuran tutkimusja julkaisupäällikkönä 1985?2017 ja opetusministeriössä pääsihteerinä 2006?08. Samalla avartuu oma maailmankuva. on maailmankuulua, siitä tulee kirjoittaa kunnioittavasti” (Liikuntalääketieteen keskuksen edustaja), ”Doping asiasta on erittäin helppo saada artikkeleita julkaistavaksi, joten sillä ratsastaminen . Likinäköisyys on asia, jota voi korjata. Artikkeliin sisältyi maininta, kuinka vielä 1980-luvun alussa huomattava osa Urheilulääkäriyhdistyksen jäsenistä myönsi kirjoittaneensa dopingreseptejä. Toki liikuntahallinnon piiristä on sparraukseen ajoittain innostettu. Näin voisi päätellä viime vuosien keskustelujen ja julkaisujen perusteella. Valtionavustuksista enemmän tai vähemmän elävät organisaatiot ovat kulloisenkin hallitusohjelman vankeja ja pyrkivät kilvan toteuttamaan hallitusohjelman mahdollistamia projekteja. Onneksi, sillä jollei liikuntaväki itse tuo varjopuolia esiin, sen tekevät samoista budjettivaroista kiinnostuneet. Harva päättäjä haluaa ratkaista dilemmaa kilpahuutojen perusteella. Liikunnan toimijoilta on jäänyt huomaamatta, että hyvinvoinnin markkinoille voivat osallistua lähes kaikki hallinnonalat. Päättäjät lienevät enemmän kiinnostuneita ratkaisuista kuin ongelmista. Ehkä liikuntapuheessa on tultu aiempaa laajemman näkemyksen portille. Kannattaisi harkita liikunnan taloustutkijoiden suositusta: ”Näyttäkää päätöksentekijöille, mitä mainiota vain ja ainoastaan liikunnalla voidaan Suomessa saada aikaan. Paremmin päätöksentekoa tukisi asettuminen päätöksentekijän asemaan: jos kakun yhtä palaa kasvatetaan, mistä kavennetaan. Pointti oli kertoa kuinka Lahden tapahtumat näyttivät muokanneen kansalaisten mielikuvia liikuntatutkimuksesta. Esillä ovat olleet muun muassa epäasiallinen kohtelu ja eriarvoisuus liikunnassa ja urheilussa. Kunnon sparraus on muuta kuin myötäkarvaista konsultointia tiukkojen reunaehtojen puitteissa. Näyttäkää, mitä kaikkea sellaista liikunta on tai mitä siitä seuraa, mitä muut eivät voi kansalle tarjota, ainakaan edullisemmin” (Hannu Valtonen, Pekka Rissanen ja Markku Pekurinen 1993). Ajat ovat onneksi muuttumassa, ovathan. Näin olisi tarjottu myös ratkaisuesitys, ei vain ongelma. Palautetta tuli nopeasti ja useasta suunnasta: ”Suomalainen liikuntalääketiede . se pakottaisi meidät miettimään tarkemmin”, kysyi ministeriön liikuntaesittelijä noin vuosikymmen sitten. Liikuntamaailman katsominen muusta kuin ”oikeasta” näkökulmasta vaatii uudenlaista asennetta, jopa rohkeutta. ”No, purisitte edes sen yhden kerran”, kuului vastaus. Entä jos Liikuntatieteen Päivillä 2015 olisi esitetty liikuntatuntien lisäämistoiveiden yhteydessä mistä sopii ottaa tunteja pois ja miksi. toisin kuin liikuntatiede . osoittaa itsekritiikin puutetta” (Suomen Anti dopingtoimikunta ADT ry:n edustaja), ”En tiennyt itkeä vai nauraa, kun luin kirjoituksesi, (...) yllättävä kirjoitus liikuntatieteen etujärjestön edustajalta” (Valtion liikuntaneuvoston sihteeristön edustaja). jos ei ole mitään asiallista sanottavaa . Menestystä ”hyvien asioiden kilpailussa” helpottaisi myös liikunnan tehtäväkentän nykyistä tarkempi rajaaminen. ei kuitenkaan päättämistä. No, pääsin kuitenkin vähällä. ”Eikö Liikuntatieteelliselle Seuralle sopisi haastaa tai ainakin puntaroida hallinnon suunnitelmia ja linjauksia . Se on uusien ja erilaisten näkökulmien esiin tuomista ja haastamista
Vuoden 2020 negatiiviset vaikutukset koskettavat meitä kaikkia. Jatkuva poikkeustila ja poliittinen levottomuus ympäri maailman herättävät pelkoa ja huolta omasta sekä läheisten turvallisuudesta, toimeentulosta tai toimintakyvystä. Tuetaan toisiamme ja löydetään monipuolisesti mahdollisuuksia mielen hyvinvoinnin parantamiseksi. ”Uusi normaali”, maskisuositukset ja kontaktirajoitukset jatkuvat kyllästymiseen saakka, ja uusi tartunta-aalto sen kuin kohoaa. Voimme tarjota itselle mieltä hoitavia aktiviteetteja, kysyä kaverilta mitä kuuluu ja pyytää tarvittaessa apua. Välillä on myös hyvä vain olla ja antaa itselleen aikaa levätä. Keinoja poikkeus tilassa jaksamiseen kuitenkin löytyy. Lokakuussa 10. Esimerkiksi riskiryhmäläiselle koronaviruksen saamisen pelko voi olla lamaannuttava ja karsia arjesta tärkeät ihmiskontaktit pois kokonaan. Valitettavasti kysymykseen ei ole kenelläkään vastausta. Kysymys on erityisen tärkeä poikkeusoloissa, joiden loppuminen ei ole näköpiirissä. Työssäkäyvälle tai opiskelijalle vallitseva maailmantilanne voi aiheuttaa ongelmia toimeentulossa, vaikka etätyöskentelymahdollisuudet yleistyvätkin. Luonnossa on lisäksi helppo huolehtia turvaväleistä – pyydä kaveri mukaan luontoretkelle ja olkaa toisillenne läsnä. Niin koronassa kuin normaalissakin elämässä, sitten kun sinne joskus päästään, meidän kaikkien vastuulla on pitää huolta omasta ja toistemme jaksamisesta. Keskustelun lisäksi liikunnan positiiviset vaikutukset mielenterveyteen ovat kansainvälisesti tunnettuja. Palautuneena isommatkin murheet muuttuvat helpommin käsiteltäviksi. Vuoteen 2020 on koronan lisäksi mahtunut paljon tapahtumia, kuten poliittisia käänteitä ja mullistuksia Australian metsäpalojen vahvistamasta ilmastokatastrofista Amerikan ihmisoikeusmielenosoituksiin. TIINA ANTTONEN fysioterapeuttiopiskelija Metropolia Ammattikorkeakoulu tiina.anttonen@metropolia.fi Luonnossa on helppo huolehtia turvaväleistä – pyydä kaveri mukaan luontoretkelle ja olkaa toisillenne läsnä.. Mielenterveyden ja jaksamisen kannalta on tärkeää löytää itselle mielekkäitä aktiviteetteja, eivätkä mahdollisuudet rajoitu vain liikkumiseen ja keskusteluun. Me liikunta-alan ammattilaiset, fysioterapeutit ja muut hyvinvoinnin ammattilaiset olemme eturivissä tarjoamassa mahdollisuuksia henkisen hyvinvoinnin parantamiseen. Ennaltaehkäisevää ja ongelmia helpottavaa toimintaa voimme jokainen lisätä arkeemme. Koko maailmaa koskettanut koronavirus täyttää joulukuussa vuoden. Eikä vuosi suinkaan ole vielä ohi. Välillä jopa niin paljon, että haluaisi hetkeksi sulkea silmät koko maailmalle. Vähempikin myllerrys voi saada mielen järkkymään. 8 8 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 O P I S K E L I J A O U N A S T E L E E ”Miten sinä jaksat?” Milloin viimeksi olet kysynyt läheiseltäsi, tai joku on kysynyt sinulta jaksamisestasi. Luonto rauhoittaa ilmiömäisesti siellä liikkuvaa ja eikä ihme, että kotimaan matkailu sekä luontoliikkuminen ovat kesän ja syksyn aikana lisääntyneet. Meillä suomalaisilla on uskomaton etuoikeus asua maassa, jossa luonto on lähellä ja tilaa liikkua. päivänä vietettiin WHO:n julistamaa maailman mielenterveyspäivää, vaikka mielenterveys ansaitsisikin huomiomme vuoden jokaisena päivänä. Mieltä huoltavan liikunnan ei aina tarvitse olla kovatehoista, vaan rauhallinen kävely luonnossa riittää usein. Tunteista ja kokemuksista kannattaa puhua ystävän kanssa, tai ota yhteyttä matalalla kynnyksellä esimerkiksi Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelimeen tai Sekaisin-chattiin. Kun korona on merkittävästi lisännyt henkistä pahaa oloa kaikissa ikäryhmissä, niin mielenterveyteen ja mielenterveysongelmien ehkäisyyn tulisi panostaa entistä enemmän. Mitä monipuolisemmin mielelle pystyy tarjoamaan positiivisia virikkeitä, sen parempi. Kuntoutujalle liikuntaja kuntoutuspalvelujen alasajo koronan vuoksi voi tarkoittaa oman sairauden tai vamman hoidon viivästymistä tai keskeytymistä, mikäli vaihtoehtoisia ratkaisuja aiempiin käytänteisiin ei löydetä. Ahdistavien tunteiden kanssa ei ole hyvä jäädä yksin. Siten jokainen meistä voi jaksaa arjessaan paremmin. Koska tämä kaikki oikein loppuu ja voidaan palata takaisin arkeen. Jo asioiden ääneen läpikäyminen toisen kanssa voi helpottaa ahdistuksen tunnetta. Liikunta voi parantaa nukkumisja ruokailurytmejä, mikä vaikuttaa myös jaksamiseen. Moni pitääkin huolta omasta jaksamisestaan liikunnan avulla esimerkiksi lenkkeilemällä, lajiharjoittelun parissa tai kuntosalilla
Tänä syksynä 75 vuotta täyttävä Kummola on vaikuttanut suomalaisessa jääkiekossa seitsemällä vuosikymmenellä. Kirja tarjoaa laajan kuvan liikuntaan liittyvistä myönteisistä anatomisista ja fysiologisista muutoksista sekä patologisista löydöksistä. Teos ei sovellu ensimmäiseksi liikuntaja urheilukardiologian tai -fysiologian oppikirjaksi, mutta yhdessä aikaisemman tietämyksen tai muun sopivan kirjallisuuden kanssa kirja täydentää loistavasti urheilijoiden kanssa toimivien henkilöiden kirjahyllyä. Kirjassa Kummolan edesottamuksia kommentoivat myös niitä myötäeläneet aikalaiset, esimerkiksi jääkiekkoilija Teemu Selänne sekä edesmennyt poliitikko Matti Ahde. The ESC Textbook of Sports Cardiology Oxford University Press 2019. Sen myös sain. Kolmannen kokonaisuuden voisi kiteyttää liikuntasuosituksiksi erilaisille väestöryhmille. Kummola on urallaan rakentanut paljon tyhjästä tai toiminut liikkeelle sysäävänä voimana ja rahoit. Toisaalta teksti haastaa kiinnostunutta ja uteliasta lukijaa ja houkuttelee etsimään tietoa sekä oppimaan uutta. EERO HAAPALA, FT, dos. Viimeisenä laajempana kokonaisuutena käsitellään ravitsemuksen sekä doping-aineiden roolia urheilijoiden terveydessä. Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia sydämen ja verenkiertoelimistön terveyteen, mutta aina näin ei ole. Tältä pohjalta tartuin politiikan toimittaja Jari Korkin kirjoittamaan Kale Rautakansleriin, legendaariseksi luonnehditun urheiluvaikuttaja Kalevi Kummolan muisteloihin. Vaikka olenkin tekstissä kirjoittanut uskollisesti liikunnasta, teoksen voi katsoa olevan nimenomaan urheilukardiologian teos, jonka tietoja voi soveltaa myös urheilun ulkopuolelle. 422 s. Lasten ja nuorten liikuntafysiologian tutkijan kirja yllätti positiivisesti käsittelemällä alan perusperiaatteita lapsuudesta aikuisuuteen. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 8 9 A R V I O I T U A K i r j a Liikunta on sydämen asia Antonio Pellicia, Hein Heidbuchel, Domenico Corrado, Mats Börjesson & Sanjay Sharma (toim.). Kummolan muistelmissa vauhdikkaita tarinoita ja juonenkäänteitä riittää lapsuudesta tähän päivään. Vaikka aloitus on kuin missä tahansa liikuntafysiologian perusteoksessa, pidemmälle siirryttäessä aikaisempi tietämys verenkiertoelimistön anatomiasta ja fysiologisista on eduksi lukijalle. Käsittely alkaa mielenkiintoisesti normaaleiden hengitysja verenkiertoelimistön vasteiden esittelyllä yksittäisestä liikuntapyrähdyksestä säännölliseen harjoitteluun. Näissä hiukan lyhyissä kappaleissa liikuntafysiologia lämmittää ergospirometrian käyttökelpoisuuden esiintuominen harjoittelun ohjelmoinnissa ja seurannassa. Hän nousi alle kolmekymppisenä SM-liigan toimitusjohtajaksi ja lopulta Jääkiekkoliiton johtotehtäviin sekä Kansainvälisen jääkiekkoliiton varapuheenjohtajaksi. Lisäksi teos on selvästi kirjoitettu jo kardiologisia perusperiaatteita hallitsevalle, vaikka esimerkiksi sydämen rakenteen ja toiminnan tutkimusmenetelmien tuntemusta ei tässä osiossa välttämättä tarvitakaan. Kansainvälisten huippuasiantuntijoiden kirjoittama liikuntaja urheilukardiologian tiiliskivi kokoaa yhteen liikunnan ja urheilun hyödyt sekä niiden mahdolliset haitat sydämelle ja verenkiertoelimistölle. Odotin uteliaana kiinnostavaa matkaa suomalaiseen urheiluhistoriaan ja samalla sukellusta miehiseen, markkinahenkiseen maailmaan. Teos voidaan jakaa viiteen suurempaan teemaan, joista kutakin on käsitelty useasta eri näkökulmasta. Toinen suuri teema kokoaa alleen erilaisia sydämen sairauksia, sydänperäisiä äkkikuolemia sekä liikuntakelpoisuuden seulontaa eri-ikäisillä urheilijoilla. Vaikka tästäkin kokonaisuudesta voi selvitä jotenkuten ilman parempaa kardiologista ymmärrystä, erilaisiin patologisiin muutoksiin ja niihin liittyviin EKG-muutoksiin sukelletaan sen verran syvälle, että osa sisällöstä saattaa jäädä hämärän peittoon. Kokonaisuus on äärimmäisen mielenkiintoinen ja erilasia patofysiologisia muutoksia on havainnollistettu selkein kuvin. Kirjan voi sanoa olevan melko vankka kokonaisesitys liikunnan, urheilun ja sydämen ja verenkiertoelimistön toiminnasta ja adaptaatioista. Lisäksi teoksessa käsitellään elvytystä ja turvallisuutta urheilun, urheilupaikkojen ja -tapahtumien näkökulmasta. Jokaisen aihealueen jälkeen tarjotaan myös vinkkejä lisälukemiseksi. Sydän ja verenkiertoelimistö muodostavat elintärkeän, kiehtovan ja monipuolisen kokonaisuuden, jonka merkitys terveydessä ja sairaudessa on hyvin tunnettu. Ne tarjoavat perinteisempää liikuntalääketieteellistä tekstiä sydänterveyttä ylläpitävästä ja parantavasta liikunnasta sekä erilaisten sydänsairauksien vaikutuksista liikuntakykyisyyteen. liikuntalääketieteen yliopistonlehtori Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto sähköposti: eero.a.haapala@jyu.fi K i r j a Kiekkoja kauppamies Kale toisesta todellisuudesta Jari Korkki Ja Kalervo Kummola: Kale — Rautakansleri Otava 2020. Omaa maailmankatsomusta on hyvä ajoittain avartaa tutustumalla johonkin itselle uuteen ja vieraaseen
Miesten jalkapallomaajoukkueen historia Docendo 2020, 312 s. Pieni jännitys ja riskinotto on kuulunut Kalen elämään aina. Asiat etenevät ukkojen kesken golfkentällä tai saunailloissa, oli kyseessä sitten urheilu, liike-elämä tai politiikka. Aina huumorimme ei kohtaa. Usein ne limittyvät tiiviisti toisiinsa. Kummolan tarinoissa jääkiekon ammattimaistuminen on menestyvien miesten projekti. Jääkiekon ja lukuisten hallien lisäksi Kale on jättänyt jälkensä maailmaan myös kokoomuslaisena poliitikkona, televisioja viihdebisneksessä sekä vaikuttanut Tampereen kehitykseen. Kaikki kirjoittajat liittävät jalkapallon käsittelemänsä ajanjakson laajempiin ympyröihin. Lavikainen lähestyy aihetta astetta retveämmin kuin Tikander, ja Kanerva ja Rantala päästelevät tekstiä tulemaan rennolla otteella. Kanervan mukaan Antti Muurinen valmensi Kuusysiä toimiessaan olympiajoukkueen apuvalmentajana. Rivien välistä ja välillä suorempaankin on luettavissa, että liiton sisäiset jännitteet ovat heikentäneet maajoukkueen mahdollisuuksia. Muurinen luotsasi tuolloin kuitenkin pääosin Kontulan Urheilijoita ja siirtyi kauden 1987 jälkeen Kuusysiin. EMja MM-tasolla olivat vastassa niin lännen kuin idän ammattilaiset ja olympiatien tukkivat sosialistimaiden valtioammattilaiset. Huomiot jäävät osin irrallisiksi, eivätkä avaudu helposti. Pikkulipsahduksiakin teoksesta löytyy, kuten kirjoista lähes aina. Vääntö ensimmäisen suurhallin paikasta söi 1970-luvulla jalkapalloväen voimia. Sukupolviemme välinen kuilu syvenee äijäkulttuurin letkautuksia lukiessa. Kirjoittajat korjaavat ansiokkaasti pitkin matkaa maajoukkueeseen liitettyjä vääriä tietoja. Tikanderin osuudessa kirjoittajalle ominainen kuiva huumori pilkahtelee rivien välistä pikkuhavaintoina. Lavikainen käsittelee amatööriyden menestykselle 1950–1970-luvuilla asettamia rajoituksia. Otteluselostukset ovat sopivan laajoja vaihdellen parista lauseesta pienoisraporttiin. Sen kuluessa jalkapallo polki paikallaan, ja joukkueurheilun valtalajiksi noussut jääkiekko lujitti kansansuosiotaan. Markkinointimielessä ”Kivinen kisamatka” menetti nostetta, kun pelit siirtyivät kesään 2021. Rantalan 1990-luvulta 2010-luvulle ulottuvassa artikkelista löytyy paljon taustatietoa edelleen maajoukkueen suorituksiin vaikuttavista tekijöistä, mutta teksti hyppelehtii paikoitellen liian kiivaasti yksityiskohdasta toiseen. Parhaimmillaan rautakanslerin muistelmia voi silti lukea viihdyttävänä veijaritarinana. Kirjan punaisena lankana juoksevat kirjoittajien tärkeimmiksi arvioimat ottelut. Palloliiton päättäjät toki huomasivat kiekkomiesten kirin, mutta eivät kyenneet kunnolla reagoimaan tilanteeseen. Tikander tekee aluksi tiiviin yhteenvedon maajoukkueen ensimmäisistä 50 vuodesta maaseutuvaltaisessa Suomessa, jossa jalkapallo oli kaupunkilaisten laji. Luottamushenkilöt pääsivät 1960-luvulle saakka hämmentämään myös maajoukkuevalintoja. Eniten kirjassa minua lopulta yllätti se, että Kummola on tuonut karaoken Suomeen. Kanerva kuvaa aikakautta 1970-luvun puolivälistä 1990-luvun alkuun. Näin on esimerkiksi Kalen kutsuessa aitiossa naisväkeä presidentti Tarja Halosta myöten akoiksi tai kuitatessa kevyesti vuonna 2008 puolustavan puheenvuoronsa ”kalapuikkoviiksimiesten” osallisuudesta eduskunnan ahdistelukeskusteluun. Hän listaa yhdeksi suurimmista kokemistaan vääryyksistä Suomen naisten voittomaalin hylkäämisen MM-kisoissa 2019. SALLA KARJALAINEN tiedeviestijä Liikuntatieteellinen Seura salla.karjalainen@lts.fi K i r j a Kun menestys on antanut odottaa itseään Juha Kanerva, Markku Kasila, Jouni Lavikainen, Kalle Rantala & Vesa Tikander: Kivinen kisamatka. Jos huippu-urheilua joskus on kuvattu yhdeksi patriarkaatin viimeisitä linnakkeista, sellaiselta se myös tämän muistelmateoksen perusteella näyttää. Teos on kuitenkin oivallinen yleisesitys miesten maajoukkueen kansainvälisistä edesottamuksista. Maajoukkueen toimintaperiaatteisiin perustuva jaksottelu on toimiva. Tällainen Kale soittaa kuulumisten perään, tsemppaa ihmisiä (joista pitää) ja lurauttaa ukkoporukan illanistujaisten lopuksi vaikkapa The Beatlesin Yesterdayn. Kivinen kisamatka on Juha Kanervan, Markku Kasilan, Jouni Lavikaisen, Kalle Rantalan ja Vesa Tikanderin panos Suomen miesten jalkapallojoukkueen EM-kisapaikan kirvoittamaan kirjallisuuteen. Kaltaiseni milleniaalikin hymähtää välillä ääneen uskomattomille sattumuksille, jotka Kale kuittaa usein toteavaan sävyyn normihommiksi. Ennalta hehkutettiin teoksen paljastavan rautakanslerin yksityisen ja herkän puolen. Neljän kirjoittajan kirjoitustapa vaihtelee, mutta tyylit eivät kuitenkaan riitele, vaan kokonaisuus on toimiva. Kovin herkäksi en Kalea lukukokemuksen perusteella luonnehtisi, vaikka pilkettä häneltä silmäkulmasta löytyykin. Lavikainen pääsee korjaamaan potin päätösartikkelissaan, jossa noustaan murheen alhosta menestyksen kukkuloille. Lahden selviytyminen halliväännön voittajaksi takasi toisaalta osaltaan, että Suomi sai lajiin ensimmäisen supertähden, Jari Litmasen. Siirtyminen puoliammattilaisuuden kautta ammattilaisuuteen kesti niin valmentajakuin pelaajatasoillakin suomalaisessa jalkapallossa kauan, eikä kyse ollut yksinomaan rahasta. On Kalella toki oikeudentuntoa. ”Huuhkajien” historian oli määrä ilmestyä jalkapallon EM-kisojen alla. 9 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 A R V I O I T U A tajana taustalla. Se kertoo Australiaan lapsena matkustavasta, myöhemmin erinäisissä huvitoimikunnissa meritoituvasta ja Sieppari ruispellossa -kirjan Holden Caulfieldiin samaistuvasta pojankoltiaisesta, jonka sydämessä sykkii seikkailun palo. Osasyynä oli juuttuminen amatööriajan asenteisiin. Kirja osoittaa hyvin maajoukkueen menestyksen ja Palloliiton päätösten välisen yhteyden eri aikoina. Varsinaisia konnia kirjoittajat eivät nimeä, ellei sellaiseksi tulkitse Kanervan varsin kovasanaisesti arvoste
Toistaiseksi kovimpia suomalaismiehistöjä peluuttamaan päässyt Antti Muurinen saa osakseen lempeää kritiikkiä. Jokunen täytekuva on mukaan otettu, mitä korostaa heikohkojen kuvien levittäminen kokonaiselle sivulle. Urheiluhistoria kiinnostaa suuresti suomalaisia ja hyvää kotimaista tieteellistä tutkimusta ja tietoa on jo. Nukkumisestakin oppii aika paljon hyödyllistä tietoa. Valmentajakunnan outo lintu on ollut Martti Kosma, joka 1970-luvun puolivälissä pani joukkueen kokeiluineen sekaisin. Ja hän kertoi, miten valmistautuu turnaukseen. Opin, että hän on muuttanut Espoosta Lontooseen perheensä kanssa ja pelannut Arsenalissa. Pahan voi leikillisesti sanoa saaneen palkkansa – Vakkilan johdolla maajoukkue koki kaksi pitkää voitotonta kautta ja kokonaisen vuoden 1992 ilman voiton voittoa. Sankareiksi voi tulkita Olavi Laaksosen, Martti Kuuselan, Roy Hodgsonin ja Markku Kanervan, jotka omilla kausillaan kehittivät maajoukkuetta. Heikki: Kirja on tarkoitettu nuorille lukijoille. Kööpenhaminan yliopiston liikuntahistorian professori Hans Bonde on nuoremman yliopistokollegansa Stanis Elsborgin kanssa kirjoittanut moneen suuntaan avautuvan teoksen urheilun yhteiskuntaja kulttuurikytköksistä kautta aikojen. Kirja kertoo juniorijalkapallos ta huipulle asti. Se alkoi käydä kiinnostavaksi, kun alettiin kertoa hyvästä ravinnosta ja unesta. Kirjassa oli hyvää minusta huippujalkapalloilijoiden tarinat. Vastaava urheiluhistoriallinen sivusto olisi syytä saada aikaiseksi myös Suomessa. Kirja on kuitenkin niin selvästi suunniteltu opetusaineistoksi, että muuta lukijakuntaa voi olla vaikeaa saada ostamaan juuri tämä teos. Jotkut kohdat eivät kiinnostaneet minua, kuten muiden treenimäärät. Kaikki olivat kiinnostavia, koska oli mukava lukea monien suomalaisen tarinoita siitä, miten heistä tuli ammattilaisjalkapallon pelaajia. Heikki: Eniten pidin Glen Kamaran ja Lukas Hradeckýn tarinoista. Pitkin matkaa viitataan myös Bonden ylläpitämään tanskalaiseen urheiluhistorialliseen digitaaliseen sivustoon (idrætshistorie.dk), josta on ammentavissa lisätietoa ja -inspiraatiota. ANTTI KOKKONEN FC Kontu, P06 HEIKKI KOKKONEN FC Kontu, P06 K i r j a Urheiluhistoriallisia välähdyksiä Hans Bonde & Stanis Elsborg: Med kroppen ind i kulturen: Idrætshistoriske strejflys Odense: Syddansk Universitetsforlag 2020, 330 s. Antti: Kiinnostavia osia olivat luvut huippuvalmentajan vinkit, futaajan ter veys, futista ympäri Suomen ja isommil le areenoille. Taitto on kokonaisuudessaan toimiva. Aiheesta on sen verran jo saatavissa laadukasta kirjallisuutta tanskaksi ja muilla kielillä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 9 1 A R V I O I T U A lemaa Jukka Vakkilaa, joka kirjoittajan mukaan juoni itsensä liiton tuella Martti Kuuselan seuraajaksi. Kirja on laadittu ensisijaisesti lukion historianja urheiluteorian opetusta varten, mutta tekijät toivovat sen herättävän kiinnostusta myös urheiluja kulttuurihistoriaa harrastavien lukijoiden keskuudessa. Antti: Kirja saa ajattelemaan, että osalla nykyisistä huippupelaajista ei ole ollut kunnon varusteita. Tai muiden Helsinki-cup -kokemukset. Mainio jalkapallonystävän tietokirja siis. Vakkila vastasi maajoukkueesta 1988–1992. JOUKO KOKKONEN K i r j a Jalkapalloilijoiden tarinat innostavat Johanna Harkkila & Ari Virtanen: Matkani Futaajaksi Tammi, 221 s. Markku Kasilan kokoama tilasto-osuus on vakuuttava numerollinen yhteenveto maajoukkueen taipaleesta. Kivinen kisamatka kertoo lajista, jonka menestystavoittelusta suomalaiset jättäytyivät pitkään suosiolla syrjään. Kuvat ovat lähes kaikki komeita ja kertovia. Siinä on vinkkejä, mitä syödä ennen peliä. Hradeckyn tarinassa pidin siitä, että hän kertoi asuneensa Slovakiassa. Jokaisen pääluvun loppuun on listattu temaattisia kysymyksiä opetustehtäviä ajatellen. Petyin vähän, kun kirjassa ei ollut Teemu Pukin tarinaa. Se on helppolukuinen, koska siinä on paljon kuvia. Kirjassa myös huippujalkapalloilijat kertovat lapsuudestaan ja urastaan. Se antaa myös vink kejä harjoitteluun, lepoon ja ravitsemukseen. He joutuivat käyttämään samoja vaatteita kuin heidän vanhemmat sisaruksensa. Heikki: Kirjan alku oli erittäin tylsä, koska siinä puhuttiin lasten treeniajoista, mikä ei kiinnostanut minua. Kirjan lukeminen kannattaa. Kamara kuitenkin vie voiton. Antti: Itse pidin eniten Tim Sparvin, Glen Kamaran, Lukas Hradeckýn, Robin Lodin ja Olga Ahtisen tarinoista, koska ne olivat inspiroivia ja mukavia luettavia. Kekkonen oli yleisurheilumies, jota joukkuelajit eivät suuremmin viehättäneet. Mukana ovat kaikki maaottelut EM-karsinnan päättäneeseen Kreikka-otteluun saakka. Kuvaava onkin, että kirjasta löytyy Urho Kekkosen nimi vain kahdesti. Vaikka alku saattaa olla tylsä, niin loppua kohti kirja paranee
1900-luvun alussa suurta kansainvälistäkin huomiota herättäneet, suorasukaisia liikuntaja seksioppaita kirjoittanutta tanskalaista J. Yksikään Suomesta näihin akatemioihin lähtenyt poika ei ole onnistunut nousemaan Valioliigaan. Näistä luvuista puuttuvat ennen kaikkea urheilun valtava kaupallistuminen, siihen liittyvä systemaattinen dopingtoiminta ja digitaalisen teknologian mullistukset. Sundelin kertoo neljän ( Jami Puustinen, Tim Sparv, Jesse Joronen, Tomi Saarelma) suurseurojen akatemioissa olleen suomalaisnuorukaisen tarinan. Ja ajantasaisuutta hakien jopa ”viherpesuisen” nelosdivarin seuran esittely. Jos tällainen sivusto rakennetaan, se kannattaa tehdä eri tutkijaja toimijayhteisöjen yhteistyönä, jotta aiheen kirjo ja kiehtovuus tulisi tarpeeksi monipuolisesti esiin. Kirja kertaa jalkapallon historiaa, pelin juurethan ovat tiukasti Britanniassa. Tanskalaisten ristiriitaiset kokemukset ja muistot saksalaismiehityksestä toisen maailmansodan aikana on taitavasti kuvattu urheilutapahtumien ja -yhteyksien kautta. 9 2 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 valmiiksi saatavilla digitaalisesti. Tähän viittaa myös kirjan alaotsikon käsite ”strejflys”, joka suomeksi tarkoittaa on suurin piirtein ”välähdyksiä”. Saku Sundelin sanoo kirjoittavansa kirjan jalkapallosta, ei jalkapallokirjaa. Tekijöiden kuvaus kylmän sodan ja 2000-luvun olympiakisoista ei yllä samalle tasolle, mikä tietenkin johtuu siitä, että nämä aiheet ovat paljon laajempia ja monimuotoisempia kuin miehitysajan historia. Englantilaisen jalkapallon tarina Tammi 2020. Sundelinin sydän sykkii kaikelle jalkapalloon liittyvälle ja tapahtumina alasarjaottelut ovat hänelle yhtä arvokkaita kuin huippuseurojen klas sikkomittelöt. Fanimatkan Sundelin tekee Port Valen kannattajien matkassa vieraspeliin kohti varmaa häviötä cup-ottelussa Manchester Citya vastaan. Sama laajempi näkökulma toistuu kirjan muissakin pääluvuissa. Kirjan alaotsikon mukaisesti katse ei yllä Skotlantiin. Toisaalta tekijät ovat rohkeasti sivuuttaneet monia liikuntahistorian tunnetuimpia vaiheita ja sen sijaan keskittyneet niihin, joissa kytkökset nimenomaan kulttuurija poliittiseen historiaan ovat olleet vahvoja. Seuraukset ovat nimittäin olleet valtavat. Hyvää on se, että jalkapallo tarkoittaa koko jalkapalloa, ei vain Valioliigaa. Käytännössä tanskalaiset pääsivät kuitenkin helpommalla kuin muut miehitetyt maat, mikä heijastui myös maan sopeutuneessa ja osittain jopa natsimyönteisessä urheilukulttuurissa. Huomion keskiössä eivät ole itse antiikin ajan kilpailutapahtumat vaan enemmänkin ne aatteet ja valtarakenteet, joita ne heijastivat ja ylläpitivät. Siinä kuvataan monipuolisesti kilpaja taistelu-urheilun näkyvää osa kreikkalaisessa ja myöhemmin roomalaisessa julkisuudessa ja yhteiskunnassa. Muita aiheita ovat seurojen omistajuuden vallankumous, siirtoaikaikkunan toiminta, fanius, pubit, huliganismi ja Aulis Virtanen, mutta ennen kaikkea jalkapallo osana brittien luokkajakoista kulttuuria. Tämä näkyy paikallisvärinä ja sisäpiirin haastatteluina. Brittifutis on kunnioitettava yritys valottaa englantilaista jalkapallokulttuuria. Vaikka Hans Bonde menestyi nuorena judossa ja on kirjoittanut lajista jopa kirjan, niin huomio keskittyy tässä teoksessa urheilun länsimaisiin muotoihin. Maailmaa riepottelee edelleen pandemia mutta kaiken keskellä urheilusta kiinnostuneet yrittävät sitkeästi seurata ja harrastaa suosikkilajiaan niin paljon kuin voivat. Ja tämän historian painolastin vaikutusta hyvässä ja pahassa Sundelin tuo hyvin esiin. 278 sivua. Muutoin suosittelen ensisijaisesti hyödyntämään esimerkiksi verkossa jo hyvin saatavilla olevaa historiatutkimusta liikunnan yhteiskunnallisista kytköksistä. P. On hyvä muistaa Sundelinin tyly arvio akatemioista, kun Suomen lehdistössä seuraavan kerran hehkutetaan 15-vuotiaan siirtymistä Englantiin. Sodan jälkeen on mielellään korostettu, miten kurja tuo aika oli. Mülleriä käsitellään uuden yksilöllisemmän ihmisihanteen airuena. Historian tutkimusmenetelmiin ja teorioihin keskittyvän johdannon jälkeen vuorossa on antiikin urheilukulttuurin esittely. Tämä lupauksen hän täyttää. Helmiä ovat fanimatka, suomalaisten akatemiakokelaiden tarinat, sekä lopun kuvaukset suomalaisten Valioliigapelaajien kokemuksista. Sundelinin mukaan Nailsworthin ylpeys Forest Green Rovers on maailman tunnetuin tällä tasolla pelaava seura. Port Valen porukkaa kuunnellessaan Sundelin onnistuu valottamaan mainiosti englantilaista jalkapallokulttuuria. Sundelinilla on hyvät lähtöeväät aiheeseen toimittajana, jolla on oma tausta jalkapalloilijana ja kolme vuotta intensiivistä jalkapallon hengittämistä Ilta-Sanomien reportterina Englannissa. Myös naisten futiksen vanhaa historiaa kammataan. Matkan kruunu on on se, että Port Valen 34-vuotias maalitykki onnistuu tekemään lupauksensa mukaisesti maalin Cityn verkkoon 4-1 häviössä. Tanskalaiskaksikon tavassa hahmottaa urheilun yhteiskuntahistoriaa nuorta lukijakuntaa varten on sekä perinteellisiä että uusia piirteitä. Kirja on anniltaan epätasainen. Tanskalaisteos voi toimia hyvin myös suomalaisten lukio-opettajien oheiskirjallisuutena ja opetusmenetelmien inspiraatiolähteenä. HENRIK MEINANDER, FT historian professori Helsingin yliopisto henrik.meinander@helsinki.fi K i r j a Englantilaisen jalkapallon haltuunottoa SakuPekka Sundelin: Brittifutis. Huippu-urheilu ja muu liikuntakulttuuri ovat nousseet yhdeksi aikamme näkyvimmäksi ja kaupallisesti kannattavimmaksi viihdeja harrastusmuodoksi. ”Niille parille, joista odotetaan jotain, tarvitaan yksinkertaisesti hyviä sparraajia, jotta harjoitusten A R V I O I T U A
Ainoat kehut tulee Lutonissa yhden kauden 2000-luvun alussa pelanneen Petri Helinin suusta. Paikallisilla tapahtuman järjestäjillä oli kovat paineet kisojen organisoimisesta, koska paralympialiike on syntynyt Isossa-Britanniassa. Arsene Wenger ja Thierry Henry todella muuttivat brittifutista. Elokuvassa huippu-urheilijat sekä paralympialiikkeen ytimessä olevat henkilöt pohtivat liikettä ja sen vaikutusta maailmanlaajuiseen ymmärrykseen vammaisuudesta, huippu-urheilusta ja monimuotoisuudesta. Parhaasta päästä on Julietta Kuqin heittäminen ulos katsomosta, kun hän selitti miehensä Shefkin edesottamuksia kentällä. Heidän mielettömiä kykyjä ihastellaan ja otteluita seurataan jännityksen vallassa. Pääosan saavat oikeutetusti urheilijat. Sen sijaan heistä tulee urheilijoita sanan todellisessa merkityksessä. Yksi tärkeä kysymys elokuvassa onkin, mikä tapahtumien suhde tulisi olla, ja mikä on suhteen tulevaisuus. Rion olympialaisten ja paralympialaisten valmisteluja käsittelevä osuus avaa myös näiden kahden tapahtuman monimutkaista suhdetta. Keho on urheilijalle tärkeä, ja sitä on myös vahva mieli. Elokuvasta näkee, että se on tarkoitettu suurelle yleisölle. Lontoon vuoden 2012 paralympialaisia on pidetty liikkeen historian menestyksekkäimpänä tapahtumana. Dokumenttielokuva Rising Phoenix (2020) julkaistiin Netflix suoratoistopalvelussa 26.8.2020. Elokuvaan on saatu mukaan Paralympiakomitean pitkäaikainen puheenjohtaja Sir Philip Craven sekä nykyinen puheenjohtaja Andrew Parsons. Tässä elokuva onnistuu hyvin. Voi sanoa, että kisojen odotukset ylitettiin. Jalkapallohuliganismista Sundelin ei saa oikein mitään irti – ja tunnustaa sen itsekin. Dokumenttiin on saatu mukaan ensimmäisten vuosien kisoista mustavalkoisia filmipätkiä, jotka elävöittävät tarinaa ja antavat perspektiiviä. HANNU PELTTARI tietokirjailija hannuspurs@icloud.com T e l e v i s i o Kaunis dokumentti urheilun moninaisuudesta Rising Phoenix. A R V I O I T U A. Kirjan kustannustoimittaja on nukkunut. Suurista harrastajamääristä on aina silloin tällöin noussut joku taitava lahjakkuus, mutta pääosa on ollut vain fyysisesti ja asenteellisesti lahjakkaita. Kirjoittaja itsekin olisi voinut huomata, että lyhyemmät kappalejaot olisivat nekin auttaneet lukijaa. Kun kirja ei palvo huippuyksilöitä, kummastuttaa miksi Sundelin käyttää kuusi sivua huligaani Bill Gardnerin esittelyyn lähtien siitä, että tämä oli ”hieman ylipainoinen punatukkainen lapsi, jota kiusattiin koulussa.” Vähälle huomiolle jäävät ikuiset seurafanien väliset ”vihat” (Newcastle– Sunderland; Arsenal–Tottenham jne.). Mielellään olisi lukenut kirjan otsikon alla myös jotain Iso-Britannian neljän jalkapallomaajoukkueen historiasta ja nykyisyydestä. Elokuvan urheilijoita yhdistää ajatus siitä, että fyysinen keho on olennainen osa heitä eikä sitä nähty hidasteena. Joka tapauksessa kirja tarjoaa monipuolista taustavaloa englantilaisen jalkapallon ymmärtämiseen. Netlix 2020, 118 minuuttia. Huumoria kirjaan löytyy valitettavasti vasta suomalaisten brittikenttiä kolunneiden pelaajien tarinoissa. On hurjaa ajatella, miten kisat ovat kasvaneet vuonna 1948 pidetyistä ensimmäisistä pienimuotoisista Stoke Mandevillen sotainvalidisairaalan pihamaalla pidetyistä kisoista nykyisen mittakaavan spektaakkeliksi. Dokumenttielokuva on visuaalisesti näyttävä, tyylikkäästi kuvattu ja rakennettu hyvin tarinallisesti. Katsoessa pääosassa olevien urheilijoiden suorituksia, voi vain ihastella ihmiskehon mielettömyyttä – sitä, kuinka keho sopeutuu ja taipuu mitä uskomattomampiin suorituksiin. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 9 3 taso pysyy korkeana.” Silti kaikki pitävät akatemiavaihetta hyvänä elämänkokemuksena. Elokuvan ytimen muodostaa kuitenkin yhdeksän menestyksekkään paraurheilijan elämäntarinat ja kuvaukset heidän matkastaan urheilijaksi. Ohjaus Ian Bonhôte & Peter Ettequi. Pitkähköt luvut olisivat huutaneet kevennykseksi väliotsikoita, kun aiheetkin pomppivat lukujen sisällä. Kymmenottelun olympiavoittaja Daley Thompson oli vetänyt hyviä fysiikkatreenejä. Ei ole olemassa yhtä normaalia kehoa, vaan kaikki kehot ovat yksilöllisiä ja kykeneviä. Miekkailija Bebe Vion liikkuminen tuolissa näyttää kuin tanssilta, kun hän taivuttaa vartaloaan notkeasti tuolin puolelta toiselle. Urheilijoille olisi suonut elokuvassa vielä enemmänkin tilaa. Paralympialiikkeen mielenkiintoinen historia ansaitsee paikkansa elokuvassa. Joronen ja Sparv ovat saaneet sitä kautta myös ammatin. Elokuvassa käsitellään rinnakkain kolmea teemaa: paralympialiikkeen historiaa, paraurheilijoita ja paralympialaisten nykytilaa. Urheilijat kuvailevat, kuinka urheilu on auttanut heitä selviämään vammautumisesta ja toiminut tärkeänä voimana henkiselle hyvinvoinnille. paralympialiikkeen alkuvaiheista kertoo liikkeen perustajan Sir Ludwig Guttmannin tytär Eva Loeffler. Voimaantumisen ja pystyvyyden tunne on huumaava. Historia kulkee limittäin nykytilan kuvauksen kanssa. Harmi vain, että Marcus Rashfordin urotyöt köyhien kouluruokailun puolesta ja Boris Johnsonia vastaan, tapahtuivat kirjan kannalta liian myöhään. Vaikka nämä traditiot lienevät lientymässä, olisi vihanpidon kulttuurisia juuria voinut tutkailla. Ovatko olympialaiset ja paralympialaiset yhdenvertaiset kisakumppanit. Tämä loi paineita Rion vuoden 2016 tapahtumalle, jonka valmisteluissa ei vältytty haasteilta. Takavuosien pelaajien muisteloissa ei kehuja tule brittivalmennukselle. Paralympialaisissa urheilijoita ei arvioida tai ihmetellä heidän vammansa perusteella. Yhtenä tavoitteena onkin avata paraurheilun maailmaa valtaväestölle. Jalkapallon mahdollisuuksista maailmanparantajanakin Sundelin kirjoittaa. Asia on ollut juuri niin, miltä se on näyttänytkin
Liikunnan ja liikkumisen uudet ilmiöt ja muuUrheilumuseon avajaisiin osallistui muun muassa Toni Nieminen. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kanssa toteutettu seinä on sinänsä komea, mutta taajaan väläysten päälle ilmestyvä digitaalinen väliverho tekee kokonaisuudesta levottoman. Toisten kävijöiden havainnot ja lausahdukset vaikuttavat myös omiin ajatuksiin. Miinuksena voi pitää sitä, että kaikki pääosassa olleet urheilijaa olivat liikuntavammaisia. Urheilun ja liikunnan muuttumista nuorten puuhastelusta kaikenikäisten touhuksi ei myöskään käsitellä. Näyttely luottaa kävijän oivalluksiin ja ennen kaikkea tuntemuksiin. Suuri videoseinä ei sen sijaan saanut heiltä varauksetonta hyväksyntää. Naiset saavat uudessa toteutuksessa enemmän näkyvyyttä kuin aikaisemmassa perusnäyttelyssä. Uudistetun näyttelyn pääosa käsittelee aikaa 1970-luvulta 2020-luvulle. Joukkuelajit määrittelevät kuitenkin näyttelyn hengen. Runsaaseen kolmeen minuuttiin pakatut suomalaisen joukkueurheilun pettymyksen ja ilon hetket ovat tehokas väläys. Hannes Kolehmainen ja Paavo Nurmi löytyvät toki näyttelystä, mutta eivät enää juokse Suomea maailmankartalle. Olympiastadion ja Urheilumuseo ovat maailmanlaajuisesti harvinainen yhdistelmä, joka kiinnostaa myös kansainvälisesti. Paralympialaisissa on mukana myös esimerkiksi näkövammaisia. VILJA SIPILÄ N ä y t t e l y Urheilumuseo kirii nykyaikaan Urheilumuseo pääsi palaamaan Olympiastadionille yli viiden evakkovuoden jälkeen. ”Leijonat”, ”Susijengi” ja ”Huuhkajat” näkyvät ja kuuluvat. Näyttelystä löytyy pukukoppikaapisto, jonka sisältö perustuu urheilun herättämiin tunteisiin. Urheilumuseossa näkyy myös urheilun käsitteen muutos. Hekin jaksoivat viettää museossa tunnin. Kokonaan uudistetulla näyttelyllä museo harppaa 2020-luvulle. Kuva: Urheilumuseo. 9 4 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 A R V I O I T U A Pääosin onnistunutta elokuvaa voi kritisoida parista asiasta. Esillepanon painopiste on siirtynyt liikuntaja urheilukulttuurin tavoin yksilölajeista joukkueurheiluun. Seikkailu-urheilu ja suorituskyvyn äärirajojen tavoittelu ovat näyttävästi esillä. Jalkinekehitys havainnollistuu hiihto-, juoksuja jalkapallokenkien muodonmuutoksen äärellä. Ensimmäisen tuntuman sain avajaisissa, jolloin päädyin ihmettelemään Sari Essayahin kanssa hänen varusteitaan. Liikuntakulttuurin kivijalkana seisovat urheiluseurat ja järjestöt loistavat myös poissaolollaan. Helsingin vuoden 1952 olympiakisat saavat perustellusti paljon tilaa näyttelyssä. Näistä pienistä seikoista huolimatta dokumenttia voi pitää onnistuneena ja paralympialiikkeen arvoisena. Osakokonaisuuteen kuuluva värielokuva luo uuden ulottuvuuden kisoista ja Helsingistä 1952. Kuntourheilutapahtumat jäävät nekin pimentoon. Näyttelystä ei käy oikein ilmi suomalaisen liikuntakulttuurin kehitys harvojen huvista massojen harrastukseksi. Mutta kuten urheilussa liki aina, museolla jää vielä petrattavaa. Jos ja kun matkailu elpyy joskus tulevaisuudessa, niin museo yhdistettynä stadionkierrokseen ja käyntiin tornissa tarjoaa mainion parin-kolmen tunnin elämyksen myös eri puolilta maapalloa tuleville matkailijoille. Soihtuviestiä kuvaava filmi kertoo samalla sodasta toipuvasta Suomesta, jossa kuljetaan enimmäkseen sorateitä pitkin. Kävin katsomassa näyttelyn kolmesti. Toisen kierroksen tein kaikessa rauhassa itsekseni. Toki näkyvillä ovat esimerkiksi Urheilumuseon ansiosta yhtenäisenä kokoelmana Suomessa säilyneet Matti Nykäsen mitalit. Lisäksi Rion olympialaisten kommelluksiin on käytetty suhteessa liikaa aikaa, jonka olisi voinut omistaa urheilijaprofiileiden monipuolistamiseen. Kuvat, esineet, tekstit ja äänet antavat muistille vihjeitä, jotka herättävät mielikuvat eloon. Kolmannella kerralla mukana olivat 14-vuotiaat kaksospoikani. Kolme erilaista käyntiä osoittivat, miten museovierailun anti on sidoksissa omaan seuraan ja muihin kävijöihin. Toinen arvasi, että tietokonepelien esiaste keksittiin vuonna 1956. ”Onks täällä pelejäkin” kysyivät poikani, kun päädyimme parvella e-urheilun nurkkaukseen. Varusteiden kehitystä voi pähkäillä useamman vitriinin äärellä. Lähes kaikki elokuvat kiinnostivat myös kaksospoikiani. Näyttelyssä voi ihmetellä myös sitä, miksi Hanno Möttölän ja Lauri Markkasen kengännumerot on kerrottu, mutta Sami Hyypiän ja Teemu Pukin jalkineiden koko jää pimentoon. Näyttelyn voi sanoa olevan suunnattu suurille ikäluokille ja sitä nuoremmille kävijöille. Meni vain kaksi vuotta pitkäksi. Esillä ovat Essayahin lisäksi muun muassa taitoluistelija Ludovika Jakobsson, hiihtäjä Marja-Liisa Kirvesniemi, koripalloilija Lea Hakala ja jääkiekkoilija Jenni Hiirikoski
Kun nuori Rodtshenkov harjoitteli 1970–80-luvun vaihteessa kovaa eikä silti päässyt ihan huipulle, Kremlin nomenklatura-sairaalassa työskennellyt äiti pisti poikansa takalistoon Retabolil-ampullin. Mies, joka toi Venäjällä asiat päivänvaloon, joutui lähtemään maanpakoon viisi vuotta sitten. Kaikista näistä teemoista saa pystyyn oman vaihtuvan näyttelynsä, johon museolla on oma tilansa. Palautuminen ja lihaksiston kasvu sai uutta vauhtia ja steroidien siivittämä doping-urheilu jatkui vielä muutaman vuoden. “rotanreiän” kautta) kansainvälistä loppututkimusta varten. Rodtshenkovin laitoksen tärkeimmäksi tehtäväksi osottautui, ei antidoping, vaan maan huippu-urheilijoiden suojelu kansainvälisiltä testauksilta, tulosten ja biopassien vääristely sekä uusien doping-aineiden, “farmakologian” sopiva annostelu ja kokeilu. Joku maailman huippulaboratoriossa työskentelevä aineiden kehittelijä saattaa myös uneksia, että keksii vielä sen testeissä näkymättömän hormonin tai mikrosirun, joka tuottaa urheilullisen yli-ihmisen... Silti se on uskottava tarina huippu-urheilun mädännäisyydestä, dopingin kaikkivallasta, rahasta ja väärästä “isänmaanrakkaudesta”. JOUKO KOKKONEN. Hän on entinen pitkänmatkan juoksija ja Moskovan antidopinglaboratorion erotettu johtaja, kemiasta väitellyt tohtori Grigori Rodtshenkov (s. Huippunsa homma saavutti Sotsissa 2014 kun mahdollisilta mitalin voittajilta kerättiin puhtaat virtsaja verinäytteet paljon ennen kisoja. Timo Korppi) Sotsin talviolympialaiset 2014 olivat venäläisen huippu-urheilun voimannäyttö, aito Putin-spektaakkeli ja kilpailumenestys. Alkoi hurja painostus ja vaino, joka vei Grigori Rodtshenkovin yöllisiin kuulusteluihin ja itsemurhayritykseenkin. Päänäyttely, vaihtuvien näyttelyiden tila ja kokouspaikka kattavat muutostöiden jälkeen koko sisääntulokerroksen. Hänestä tehtiin myös Kremlissä yksin ilmeinen syntipukki. Kirjoittajan takinkääntö, uusi isänmaa ja katkeruus antavat tekstille oman sävynsä, eikä tekijän motivaatioita voi tietää. Kirjasto ja arkisto ovat saaneet sijansa kellarista. Jopa doping-vastainen kampanja tuotti tuloksia, sillä aluksi kärähtäneitä näytti olevan vain nimeksi. Aina löytyy myös treenaajia, joille voitto on kuolemaakin tärkeämpää – kehon virittäminen äärimmilleen sivuseikka. Kun oppositiojohtaja Boris Nemtsov murhattiin Moskovassa 2015 ja jokunen takkinsa kääntänyt doping-tutkija kuoli epäselvissä olosuhteissa, Rodtshenkov jätti perheensä, pakeni maasta ja elelee nyt uuden henkilöllisyyden turvin jossakin Pohjois-Amerikassa. Kisojen aikana FSB-miehet (ns. PENTTI STRANIUS, FL tutkiva toimittaja, kirjailija pentti.stranius@telemail.fi tos näkyvät toki nuorisokulttuurisen liikunnan esittelyssä. Venäjän salainen doping-ohjelma Bazar 2020, 316 s. “putkimiehet”) vaihtoivat positiiviset näytteet yöaikaan särkemällä jo annettujen näytepullojen korkit ja kuljettamalla niissä puhtaan virtsan (ns. 1958). Se on Venäjällä sivuseikka, sillä perinteisesti valta antaa käyttöoikeuden niin moniin palveluihin ja etuihin. Sitten alkoi erilainen urakehitys, joka johti WADA:n, maailman antidopingtoimiston auktorisoiman moskovalaisen laborato rion johtoon. Se ulottuu paljon Venäjää laajemmallekin korruptiokentälle – Olympiakomitea, IAAF / WA, FIFA, WADA mukaanlukien. Se on vähän pitkitetty, turhan “farmakologinenkin” kertomus valtavasta määrästä eri steroideja ja kehon muokkausaineita eri aikoina. Urheilumuseon uudessa näyttelyssä voi käydä useamman kerran lyhyenkin ajan kuluessa, mikä kertoo hyvästä toteutuksesta. Sittemmin on selvinnyt jotakin aivan muuta. Näyttely soveltuu myös urheilusta vähemmän viehättyville. Lahjakas ja kielitaitoinen Rodtshenkov oli ilman muuta venäläisen nomenklaturan jäsen, vaikka kieltää esimerkiksi rikastuneensa virassaan. Kirja paljastaa hyvin kaksi erilaista huippu-urheilun parissa liikkuvaa doping-suuntausta: Venäjällä ollaan valtion palveluksessa, lännessä häärivät enemmän yksityiset laboratoriot. Rodtshenkovin tarinan mukaan kaikesta tästä tiedettiin urheiluministeriötä ja Kremlin johtoa myöten. Voitto tai kuolema on kirjoitettu lähimain trillerin muotoon. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 9 5 A R V I O I T U A K i r j a Venäläisen huippu-urheilun nurja puoli Rodtshenkov, Grigori: Voitto tai kuolema. Hän on myös tehnyt vakavia rikkomuksia ja toiminut väärin eettisesti, minkä kyllä myöntääkin. Ihme on, jos tieto ja tunne eivät vie kävijää edes hitusen omien liikuntaja urheilumuistojen maailmaan. Ei ole epäilystäkään, että taistelu olisi voitettu tai voitettavissa. Sotsin laboratorio oli paitsi Rodtshenkovin myös kansainvälisen testiryhmän valvonnassa eikä vilppiä epäilty pitkään aikaan! Kun homma paljastui, Rodtshenkov joutui pala palalta myöntämään vastuunsa ja rikkomuksensa kaikessa karmeudessaan. (englannista suom
Lisäksi kotijoukkueen pitkä perinne SMtai Suomen-sarjassa nosti yleisömäärää. – Liikunnanohjaajakoulutus sinänsä on näiden yli 30 vuoden aikana läpi käynyt useita muodonvaihdoksia. – Erityisesti kohdistuvat nyt katseet nuoreen ikäpolveen. Lehdelle olivat antaneet perusilmeen erilaiset tutkimukset. Se ehkä toteuttaisi nykyistä paremmin myös lehden keskustelufunktion. Tulevaisuudessa jouduttaneen urheilukin alalla siirtymään jonkinlaiseen kehitysaluepolitiikkaan, jotta harrastuspiiriä erityisesti penkkiurheilun osalta saataisiin tasaisemmin jakautumaan. Sen mukaan saaminen antaisi lehdelle väriä. Suomen Liikunnanohjaajat ry. Toimitussihteerinä oli jo aloittanut Kimmo Aaltonen. JOUKO KOKKONEN. Liikuntakasvatusneuvojakurssista on menty liikuntaneuvoja–liikuntateknikon kautta nykyiseen liikunnanohjaajakurssiin. Myös kurssien nimet ovat vuosien aikana vaihtuneet. 9 6 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 V ä l ä h d y k s i ä v u o s i e n t a k a a Stadion 50 vuotta sitten Pilkkikilpailut ovat olleet oleellinen osa suomalaista liikuntakulttuuria. Pajulahden urheiluopisto aloitti koulutuksen 1950-luvun alussa, ja myös siellä ammattikoulutuksensa saaneet alkoivat liittyä yhdistykseen. Tehtävään oli ryhtymässä Rauno Laakso. Kun ensimmäisten kurssien pituus oli 6 kuukautta, on kurssiaikaa pidennetty vähitellen niin, että se on nykyisin 2-vuotinen. – Kuten muissakin sosiaalisissa ilmiöissä näyttää urheilussakin vallitsevan voimakas kasautumisilmiö, jota suurilla ja perinteellisillä jalkapallopaikkakunnilla toimivat seurat vielä ”ostotoiminnallaan” pyrkivät lisäämään. täytti 30 vuotta marraskuussa 1970. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös pilkkimismahdollisuuksiin. Yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Sänkiaho oli tutkinut katsojamääriin vaikuttavia tekijöitä jalkapalloilun Suomen ja SM-sarjoissa. Hän arveli, että lehden perusolemus oli säilynyt samana, mutta muutosta oli ilmassa. Jää kantoi 1980-luvulla 2020-luvun alkua useammin. Sänkiaho havaitsi, että yleisömäärissä näkyi erityisesti joukkueen lopullinen sarjasijoitus. Kuva: LTS:n arkisto Nuoren ikäpolven saaminen mukaan antaisi Stadionille väriä Päätoimittaja Yrjö Launonen pohti, ovatko Stadion-lehden kasvot muuttuneet seitsemässä vuodessa. Alkuvuosina ohjaajia valmistui liikaa, mutta 1970-luvun alussa valmistuneet työllistyivät pääosin koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Liikuntaneuvojien koulutus alkoi Suomen Urheiluopistossa Vierumäellä vuonna 1937 ja kolme vuotta myöhemmin niin sanotun pitkän kurssin käyneet neuvojat perustivat oman järjestön. Liikunnanohjaajia oli valmistunut vuoteen 1970 mennessä yhteensä 1 478, joista 852 Vierumäeltä ja Pajulahdesta 626. Launonen arvioi, että kaikki edellytykset kasvojen pesuun olivat olemassa, kun päätoimittaja oli vaihtumassa vuoden 1971 alussa. Liikuntakulttuurin ilmiöihin lehti ja sen lukijat olivat ottaneet melko vähän kantaa. Lajin harrastuspohjan laajuus paikkakunnalla vaikutti myös osaltaan katsojalukuihin. Menestyneimmät joukkueet keräsivät eniten katsojia
045-892 7027. Interviews indicated that a majority of responses to the interview stimuli were positive. The aim of this study was to evaluate the receipt of the Let’s Move It intervention among previously low-active IT students. 2020. Liikunta & Tiede 57 (4), 97–105. Katri Kostamo, VTT, Helsingin yliopisto / Valtiotieteellinen tiedekunta. Nelli Hankonen, VTT, Helsingin yliopisto. Often it is assumed that the target group understands the messages exactly as the designers have meant. Qualitative evaluation of receipt of the Let’s Move It intervention in interviews among low active youth. This sub-study, realized in the first batch of the trial, aimed to examine how intervention participants have understood intervention’s goals and messages. viesti siitä, että vähäinenkin liikkeen lisääminen on parempi kuin ei mitään, liikuntakokeilut, ”SMART”-tavoitteen asettelun ja suunnittelun taidot sekä uusi tieto istumisen vähentämisen haitoista. & Hankonen, N. V E R T A I S A R V I O I T U A LIIKUNTA & TIEDE 57 / 5-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI Intervention vastaanoton laadullinen arviointi 9 7 LET’S MOVE IT -LIIKUNTAINTERVENTION VASTAANOTON LAADULLINEN ARVIOINTI VÄHÄN LIIKKUVIEN NUORTEN HAASTATTELUISTA Anni Nelimarkka, VTM, Helsingin yliopisto. Some interviewee talk indicated intervention-induced changes in both thinking and activity behaviours. Joidenkin opiskelijoiden puheessa ilmeni tulkinta, että interventio oli vaikuttanut sekä ajatuksiin että arjen liikkumiseen. Intervention tavoitteena oli mm. TIIVISTELMÄ Nelimarkka, A., Laine, K., Kostamo, K. 2020. Nevertheless, part of the interviewees did not feel the intervention turning into actual behavior. Liikunta & Tiede 57 (4), 97–105. The objective of the intervention was to, via information, motivation, and skills as well as environmental changes, to increase physical activity especially among low-active students, and reduce sedentary time. Toisaalta jotkut kokivat, että intervention tavoitteet eivät siirtyneet käytännöksi. Myönteisimmän vastaanoton saivat mm. Keywords: intervention fidelity, reception research, youth, qualitative attitude research. Semi-structured interviews (n =14, two group and eight individual interviews), were analysed making use of qualitative attitude research. & Hankonen, N. Usein oletetaan, että interventioiden kohteet ymmärtävät sanoman ja viestit samoin kuin suunnittelijat ovat ne tarkoittaneet. Haastatteluaineistosta selvisi, että merkittävä enemmistö haastatteluvirikkeisiin saaduista vastauksista ja reaktioista oli sävyltään positiivisia. Effectiveness of the intervention was evaluated in a cluster-randomised trial. Kirjoitusohjeet ja arviointiprosessin kuvaus ovat luettavissa osoitteessa www.lts.fi. PL 54, 00014 Helsingin yliopisto. Sähköposti: katri.kostamo@helsinki.fi (yhteyshenkilö). Käsikirjoituksia otetaan arviointiprosessiin kaksi kertaa vuodessa: ensi vuoden jättöajat ovat 31.3.2021 ja 30.9.2021. P. Avainsanat: interventiouskollisuus, vastaanottotutkimus, nuoret, laadullinen asennetutkimus ABSTRACT Nelimarkka, A., Laine, K., Kostamo, K. tiedon, motivaation ja taitojen lisäämisen sekä ympäristömuutosten kautta lisätä liikuntaa erityisesti vähän liikkuvien nuorten osalta ja vähentää passiivista aikaa. Keskinen, Jouko Kokkonen (toimittaja), Tiina Kujala ja Kati Lehtonen. However, it would be important to also empirically examine how the target group perceives physical activity promotion strategies and messages. Käsittelemme tällaisen lähestymistavan mahdollisuuksia ja haasteita interventioarvioinnissa. The challenges and opportunities of this approach to process evaluation of complex interventions are discussed. Monissa hyvinvoinnin edistämiseen pyrkivissä interventioissa pyritään muuttamaan kohderyhmän käsityksiä tai taitoja elintapamuutoksen aikaansaamiseksi. Olisi kuitenkin tärkeää myös empiirisesti tutkia, miten kohderyhmä tulkitsee liikunnan edistämisen toimenpiteet ja viestit. Sen vaikuttavuutta arvioitiin laajassa ryvässatunnaistetussa kenttäkokeessa. Tässä tutkimuksessa arvioidaan Let’s Move It -liikuntaintervention vastaanottoa vähän liikkuvien datanomiopiskelijoiden joukossa. Most positive responses were, for example, that even every small bit of physical activity matters, activity experiments, ”SMART” goal setting and planning skills, as well as novel information about disadvantages of sitting. Many health promotion interventions attempt to change target groups’ beliefs or skills in order to attain health behaviour change. Nuorten vähäiseen liikkumiseen on pyritty tarttumaan monin keinoin. Puolistrukturoidut haastattelut (n =14, kaksi ryhmäja kahdeksan yksilöhaastattelua) analysoitiin kirjaimellisen ja tulkitsevan luennan kautta hyödyntäen laadullisen asennetutkimuksen näkökulmaa. Liikunta & Tiede julkaisee vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita painettuna ja verkkosivuilla, joilla ovat luettavissa kaikki artikkelit vuodesta 2008. Käsikirjoitusten arvioinnista vastaa toimitusryhmä, johon kuuluvat Sanna Palomäki (päätoimittaja), Katja Borodulin, Hannu Itkonen, Kari L. Kaarlo Laine, YTT, KL, Likes. Let’s Move It -liikuntaintervention vastaanoton laadul linen arviointi vähän liikkuvien nuorten haastatteluista. Tämä kenttäkokeen ensimmäisessä tutkimuskohortissa toteutettu osatutkimus pyrki selvittämään, miten ryhmätapaamisiin osallistuneet nuoret ovat ymmärtäneet intervention tavoitteet ja viestit
Itsemääräämisteoriassa keskeistä on kolmen psykologisen perustarpeen eli autonomian, pätevyyden ja yhteenkuuluvuuden tarpeiden tukeminen. Kokemusperäisen, suoraan tutkittavilta tulevan tiedon kerääminen voi auttaa parantamaan interventioprosessia entisestään. Vain harvoin kuitenkin otetaan selvää interventioon osallistuvien subjektiivisista näkemyksistä interventiosta ja siitä, millaista vastakaikua interventio on herättänyt – tai tutkitaan tämän vastaanoton roolia siinä, kuinka hyvin interventio onnistuu vaikuttamaan tarkoitettuun käyttäytymiseen. Myös käyttäytymiskokeilut voivat tuoda uusia kokemuksia liikkumisesta, ja siten muuttaa käsityksiä ja motivaatiota (ks. Tällainen prosessiarviointi voi olla omiaan kertomaan paitsi interventiouskollisuudesta, myös mahdollisista vaikutusmekanismeista (Moore ym. 2020). Laadullinen vastaanoton tutkimus mahdollistaa lisäkysymysten ja ymmärrystarkistusten esittämisen, antaa tilaa interventio-osallistujien oma-aloitteisemmalle pohdinnalle ja voi ohjata kuvaa osallistujien tulkinnasta arvaamattomiin ja kiinnostaviin suuntiin. Monet liikunnan edistämisen hankkeista pyrkivät muuttamaan käsityksiä ja taitoja, koska näiden muutoksella ajatellaan olevan vaikutuksia käyttäytymiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia kuvauksia ja kommentteja Let’s Move It -interventioon osallistuneet vähän liikkuvat datanomiopiskelijat antavat ohjelmasta. Hedelmällisen analyyttisen menetelmän tällaisten kysymysten tarkasteluun tarjoaa laadullisen asennetutkimuksen menetelmä (Vesala & Rantanen 2007). 9 8 LIIKUNTA & TIEDE 57 / 5-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI Intervention vastaanoton laadullinen arviointi JOHDANTO Vähäinen liikunta on merkittävä kansanterveysongelma jo nuoruudessa: terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi liikkuvia on vain pieni osa, ja vähemmän koulutetut nuoret harrastavat vähemmän liikuntaa (Elgar ym. Pelkästään asennekannanottojen myönteisyyden tai kielteisyyden tarkastelun sijasta lähestymistapa mahdollistaa sen, että aineistosta pystytään erottelemaan perusteluita niille (Vesala & Rantanen 2007; Niska ym. Tällöin intervention henkeen kuuluu sen jokaisessa vaiheessa pakottamisen ja syyllistämisen välttäminen sekä omaan elämäntapaan ja mieltymyksiin sopivien liikuntamuotojen löy. 2020). Toisin kuin perinteinen, määrällinen asennetutkimus, laadullinen asennetutkimus mahdollistaa monipuolisesti myös ambivalenttien asenteiden tarkastelun, ja ottaa retorisen psykologian lähestymistavan aineistoon. Interventiokokonaisuudessa oli myös oppilaitokseen, opettajiin ja lähialueen liikuntatoimijoihin suuntautuvia komponentteja. Intervention vastaanotto (receipt of treatment) voidaan jakaa alakohtiin, jotka koskevat sitä, miten osallistuja on ymmärtänyt intervention sisällön, omaksunut intervention tarjoamat kognitiiviset taidot ja miten hän kykenee toteuttamaan intervention tarjoamia toimintatapoja ja taitoja (Bellg ym. 2017b). 2016) vastaanoton onnistuneisuus (Bellg ym. Ei ole selvää vastausta siihen, miksi interventiot tehoavat yleensä paremmin tyttöihin kuin poikiin (Yildirim ym. Vähän liikkuvien sosiaalija terveysalan sekä HoReCa-alan (hotelli, ravintola ja catering) opiskelijoiden kokemuksia on tarkasteltu muissa Let’s Move It -intervention prosessiarviointitutkimuksissa (ks. 2004) on tämän tutkimuksen keskeinen mielenkiinnon kohde. 2016; Love ym. Let’s Move It -ohjelman keskeisiä taustateorioita ovat mm. itsemääräämisen teoria (Deci & Ryan 2002; Hynynen & Hankonen 2015) ja kontrolliteoria (Carver & Scheier 1999). 2017b). Olisikin tärkeää luoda vaikuttavia interventioita liikunnan lisäämiseksi, mutta yksikään nuorten ikäryhmässä toteutettu koulupohjainen interventio ei systemaattisen katsauksen mukaan ole ollut vaikuttava pitkällä tähtäimellä (Hynynen ym. 2011). 2019). Liikuntatavoitteen osalta kohderyhmäksi määriteltiin erityisesti vähän liikkuvat nuoret – ohjelman tavoitteena ei ollut lisätä jo valmiiksi paljon liikuntaa harrastavien nuorten liikkumista. 2016) tavoite oli arvioida liikunnan lisäämiseen ja istumisen vähentämiseen pyrkivän in tervention vaikuttavuutta ja prosesseja. 2015). Interventiouskollisuudella (fidelity) viitataan siihen, missä määrin interventio on toteutunut kuten on aiottu (Toomey ym. 2019; Palsola ym. Tutkimuksessa tarkastellaan myös, missä määrin aineiston antama kuva opiskelijoiden interventiota koskevasta tulkinnasta vastaa sitä, mitä interventiolla on suunnitelman mukaan haluttu saavuttaa. Laadullisen prosessiarvioinnin löydökset voivat parhaimmillaan tarjota monipuolisia näkökulmia intervention vastaanotosta hyödynnettäväksi kvantitatiivisin menetelmin saadun vaikuttavuusja prosessiarvioinnin tulkinnassa (Moore ym. Interventiototeutuksen arvioinnissa melko tutkimattomaksi jäänyt (ks. Interventio oli suunnattu ammattiin opiskeleville nuorille näyttöön ja teorioihin sekä toteutuskelpoisuustutkimukseen (Hankonen ym. 2007). Intervention vastaanottajan responsiivisuudella (participant responsiveness) onkin laadukkaan toteutuksen ja interventioprotokollan tasokkuuden kanssa yhtä painava rooli intervention onnistuneessa toteutuksessa (Carroll ym. Hankonen ym. Hynynen ym. Valitettavan harvoin interventiotutkimuksissa on kysytty: millaisia kuvauksia ja kommentteja interventioon osallistuvat antavat liikuntaohjelmasta. 2016; Rixon ym. 2009). Tai: vastaako aineiston antama kuva opiskelijoiden interventiota koskevasta tulkinnasta sitä, mitä intervention tekijät ovat halunneet ohjelmalla saavuttaa. esim. 2020). Erityisesti tutkitaan tapaamisiin vähintään 4 kertaa osallistuneiden sekä lähtömittauksessa vähän liikkuvien nuorten puhetta. 2004). 2017a; Hankonen ym. 2016; Hankonen ym. 2015), mikä voi auttaa käyttäytymisen muutoksen ymmärtämisessä ja myöhemmän interventiosuunnittelun tehostamisessa. Interventiouskollisuuden toteutumista vastaanoton näkökulmasta on mielekästä arvioida esimerkiksi siltä osin, ovatko opiskelijat ymmärtäneet liikuntaintervention tarkoituksen samoin kuin intervention kehittäjät. 2017a; Hankonen ym. 2019; THL 2019; ks. Kostamo ym. 2015, THL 2019). Tällöin pystytään tarkastelemaan, miten monipuolista retoriikkaa ja millaisia sosiaalisesti jaettuja resursseja vastaaja hyödyntää perustellessaan omaa kannanottoaan. Tietääksemme laadullisen asennetutkimuksen lähestymistapaa ei ole aiemmin hyödynnetty intervention prosessiarvioinnissa. Kouluympäristössä toteutetuista terveydenedistämisinterventioista nuoremmissa ikäryhmissä tiedetään paljon – esimerkiksi se, että pelkästään luokkahuoneopetus tai ympäristöön vaikuttaminen yksinään on todennäköisesti tehotonta (Peters ym. 2017a) perustuen, ja se koostui sekä kuudesta liikunta-aiheisesta ryhmätapaamisesta ja kotitehtävistä että kotitreeniohjeista, intervention internetalustasta ja oheismateriaalista. Nuorten liikuntaan vaikuttavia tekijöitä on monia; keskeisiä determinantteja ovat esimerkiksi käsitykset liikunnan hyödyistä ja itsesäätelytaidot (Hankonen ym. esim. myös Hankonen ym. Vaikka ammattioppilaitoksissa opiskelevien joukossa on myös paljon liikkuvia, vähäistä liikuntaa ja runsasta istumista esiintyy erityisesti tietyillä koulutusaloilla – kärkipäässä IT-alan opiskelijat (Heino ym. 2018). TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimuksen konteksti: Let’s Move It -interventiotutkimus Ryvässatunnaistetussa Let’s Move It -interventiotutkimuksessa (Hankonen ym
Tämä esti sen, että pelkästään suullisesti esitetty kysymys unohtuisi keskustelun tiimellyksessä. Haastattelurunko. Haastateltavien valinnassa käytettiin tiettyjä kriteereitä tutkimuksen tarkoituksen kannalta mielekkään osallistujaotoksen saamiseksi. ”Kaikki liike on plussaa” ”Istuminen on pyllystä” ”Liikunta kuuluu kaikille” ”Tiedä mikä sua liikuttaa” ”Tavoitteena hyvä olo, ei rasvaton runko” Teema 4: Interventio ja käytännön toiminta Miltä action-tehtävien tekeminen on tuntunut. Haastattelurungon kysymykset näytettiin opiskelijoille myös kyltteinä, jolloin kysymys oli haastateltavan nähtävänä koko ajan. Näiden tapaamisten kertakohtaiset tavoitteet hyödynnettävistä käyttäytymisen muutostekniikoista, kuten liikuntakokeiluista ja tavoitteiden asettamisesta, toimivat niin ikään analyysin vertailukohtina. Haastattelurunko on puolistrukturoitu virikehaastattelu ja koostuu sekä haastattelukysymyksistä että väittämämuotoisista virikkeistä. Muuttiko tämä kuusi viikkoa omaa liikkumistasi. Koska potentiaalisten haastateltavien määrä oli kaksinkertainen lopulliseen tavoiteltavaan otoskokoon nähden, henkilöt, joita pyydettiin haastatteluun, arvottiin. Teema 2: Keskeisiksi koettujen, epäselviksi jääneiden ja uusien asioiden kartoittaminen Mitä mielestäsi 6 viikon tapaamisjaksolla haluttiin oppilaille kertoa ja opettaa. Aineistonkeruu Tämä laadullinen osatutkimus toteutettiin puolistrukturoituina ryhmäja yksilöhaastatteluina datanomin perustutkintoa opiskelevilla eteläsuomalaisessa ammatillisessa oppilaitoksessa maaliskuun 2015 aikana. Interventio pyrki eri tavoin korostamaan sitä, että vähäinenkin liike on terveydelle hyödyllistä, ja että kevytkin liike on parempi kuin ei mitään. Teema 3: Intervention teesit väittäminä. Analyysimenetelmä Tutkimusaineistoa analysoidaan laadullisella otteella, hyödyntäen analyysissa laadullisen asennetutkimuksen lähestymistapaa. Haastattelusta saatavia tuloksia peilataan interventiotapaamisten sarjan tavoitteisiin. Mikä oli keskeisin sanoma. Kaikilla tapaamisilla prosessitavoite on se, että opiskelijat kokevat ryhmässä työskentelyn sekä omien ajatusten ja kokemusten jakamisen turvalliseksi ja arvostetuksi (tarkemmin tietoa protokollasta, ks. Haastattelurungon muodostivat seuraavat kysymykset: Teema 1: Lämmittelykysymykset (spontaanit reaktiot) Minkälainen fiilis tapaamisissa oli. Haastattelujen kesto oli keskimäärin puoli tuntia. Opiskelijat oppivat, miten hyvä liikuntatavoite asetetaan, miten tehdään suunnitelmia ja analysoidaan esteitä sekä suunnitellaan keinoja niiden ylittämiseksi. Kullekin kuudesta tapaamisesta on määritelty omat, käyttäytymisen muutokseen tähtäävät välitavoitteensa, joihin pyritään tarkasti kohdennetuilla keinoilla (Hankonen ym. Hankonen ym. Mitkä tuntuivat hyödyllisimmiltä action-tehtäviltä. Keskeistä oli myös pyrkiä purkamaan lannistavia virhekäsityksiä, että jos ei harrasta liikuntaa suositusten mukaan ja paljon, niin ei kannata ollenkaan. Miksi. Interventiossa pyrittiin myös kitkemään virheellisiä, esteinä toimivia käsityksiä liikunnasta. Datanomin perustutkintoa opiskelevista joukko rajattiin niihin, jotka ovat haastatteluhetkellä yli 15-, mutta korkeintaan 20-vuotiaita. Mitkä asiat jäivät päällimmäisiksi mieleen. Hankonen ym. Vaikkakin haastateltavia pyydettiin eksplisiittisesti ottamaan kantaa kuhunkin väittämään, kiinnostuksen kohteena ei niinkään ollut se, millaisesta arvottamisesta vastaus kertoo vaan se, millaisia retorisia resursseja oman kannan perustelemisessa käytettiin. Interventiotutkimuksen alussa (baseline) opiskelijoiden täyttämän taustatietokyselyn kysymyksen ”Kuinka monta kertaa viikossa harrastat liikuntaa vähintään 30 minuutin ajan siten, että hengästyt tai hikoilet edes jonkin verran?” perusteella rajattiin mukaan ne, jotka ovat vastanneet viikoittaisia kertoja olevan enintään kaksi. 2016). tämiseen kannustaminen, motivaation sisäistäminen (Hankonen ym. Autonomian tarpeeseen vastaa viesti siitä, että yksilö saa omaehtoisesti valita, harrastaako liikuntaa vai ei. Tutkimus siis toteutettiin ryvässatunnaistetun kenttäkokeen ensimmäisessä kohortissa ja interventioryhmässä (lisätietoa kenttäkokeesta ks. Entä turhimmilta. Responssilla tarkoitetaan tässä esitettyihin haastatteluvirikkeisiin annettuja vastauksia. Haastattelut suoritti ensimmäinen kirjoittaja, ja ne nauhoitettiin ja litteroitiin sanatarkasti. Haastateltavien valinta ja rekrytointi. Osallistuneista yksi oli naispuolinen. Kolmen hengen ryhmähaastatteluita toteutettiin kaksi ja yksilöhaastatteluita kahdeksan (n =14). Tapaamiskerroilla opiskelijat saavat myös konkreettisia liikuntakokeiluja suoritettaviksi vapaa-ajalla (action-tehtävä). Teemassa 3 käytetään väittämämuotoisia virikkeitä laadullisen asennetutkimuksen menetelmää mukaillen (Vesala & Rantanen 2007), herättämään tutkittavissa kannanottoja sekä perusteluita kannalle. 2016, sekä intervention kehittämisprosessin kuvauksesta, Hankonen ym. Haastattelurungon kysymykset ovat alla. Myös kyseisellä koulutuslinjalla opiskelevien enemmistö koostuu miehistä. Mïtä mieltä olet seuraavista väittämistä. 2017a; Hankonen ym. Näiden kriteerien perusteella haarukoitaessa haastateltaviksi sopivia oli yhteensä 32. 2016). Näin pyrittiin pääsemään eroon niistä uskomuksista, joiden mukaan jokaisen yksilön pitäisi tavoitella huippukuntoa ja -tuloksia ja siten vahvistamaan kompetenssin tunnetta. Virhekäsityksiin liittyvät keskeiset oppimistavoitteet kiteytettiin kuudeksi teesiksi (”Kaikki liike on plussaa”, ”Oma valinta, liikutko ja miten”, ”Istuminen on pyllystä”, ”Liikunta kuuluu kaikille”, ”Tiedä mikä sua liikuttaa”, ”Tavoitteena hyvä olo, ei rasvaton runko”), joita myös oppilaitoksissa toteutetulla julistekampanjalla pyrittiin välittämään ja vahvistamaan. Opitko jotain itsellesi uutta. Tässä tutkimuksessa aineistosta nousevaa argumentaatiota tarkastellaan niistä lähtökohdista, miltä todellisuus näyttää haastateltavien puheen perusteella ja minkälaisen kuvan interventiosta haastatteluiden kaltaiset vuorovaikutusnäytteet luovat. Jäikö jokin kummastuttamaan tai mietityttämään. Kuudesta teesistä jätettiin tietoisesti tutkimatta ”Oma valinta, liikutko ja miten”, jotta haastattelusta ei kertyisi pitkä ja koska tästä ennakoitiin tulevan yhdenmukaisimpia ja vähiten ambivalentteja, kiinnostavia responsseja. Tavoitteena oli noin 10 yksilöhaastattelua ja kaksi kolmen hengen ryhmähaastattelua (tavoitteena ollut haastateltujen kokonaislukumäärä oli siis 16). Entä käsitystäsi liikunnasta. Opiskelijat saavat tapaamiskerroilla – aktivoivien ja hauskojen harjoitusten kautta – tietoa fyysisen aktiivisuuden eduista, liiallisen istumisen haitoista ja keinoista lisätä liikettä arkeen. 2020). Analyysin päähuomio on arvottamisessa, toisin sanoen analyysi etenee tulkitsemalla, mitä kommenteissa arvotetaan ja miten se tehdään. 2020). LIIKUNTA & TIEDE 57 / 5-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI Intervention vastaanoton laadullinen arviointi 9 9. Jokaisella tapaamiskerralla opiskelijat pohtivat fyysisen aktiivisuuden positiivisia seurauksia sekä omia fyysistä aktiivisuutta koskevia motiiveja ja arvoja. Miten. Haastatellut opiskelijat saivat palkkioksi elokuvalipun
Tässä tutkimuksessa oletuksena on, että jos intervention viestejä on sisäistetty, haastateltavat osaavat reagoida haastatteluvirikkeisiin käyttämällä näitä viestejä retorisina resursseina perustellessaan omaa kantaansa. No esimerkiks nyt eri niitä harrastuslajeja mitä me joskus katottiin, et millä tavalla voi liikkua koulussa ja kaupungilla ja puistossa tai vastaavilla ni. [H1: Mmm...] ... No ainaki se, et sii... Parikeskustelut toimivat näin ikään kuin myöhemmin koko ryhmän kesken käytävän keskustelun alustajina.) Kun haastateltavia pyydettiin kertomaan, mitä uutta he ovat oppineet, suurin osa totesi kaikkien sisältöjen olleen ennestään esimerkiksi terveystiedon tunneilta tuttuja, mutta toisaalta he totesivat, että tunneilla on pystynyt syventämään ja monipuolistamaan omaa tietämystä liikunnasta ja liikkumisesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tutkittava olisi sisäistänyt kyseisen asian aina, kun hän osaa tavalla tai toisella ottaa siihen kantaa. ”Kaikki liike on plussaa” oli väittämistä ainoa, jonka kanssa eriävää mielipidettä ei esittänyt kukaan. Ymmärsinks mä oikein, et sitä niinku tavallaan käsitystä liikunnasta. Esimerkkinä perustelusta ”Kaikki liike on plus1 LIIKUNTA & TIEDE 57 / 5-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI Intervention vastaanoton laadullinen arviointi. ”AN: Oliks sit siit liikkumisest jotain. Tämä tapahtuu tutkimalla yksityiskohtaisemmin näitä haastatteluvirikkeisiin esitettyjä responsseja eli niitä eritellen ja kirjaimellista tulkintaa toteuttaen. Et se myös vähän monipuolistanu. myös Teema 3). Emmä oikeestaan, mulla ei niinku alunperin ollu oikeestaan mielessä mikään muu kun kävely ja lenkkeily. Joitakin epäselviksi jääneitä asioita mainittiin: SMART-tavoite oli koettu vieraana, samoin joidenkin parikeskusteluiden tarkoitus ei ollut selventynyt täysin. Intervention tavoitteisiin verrattuna voidaan vielä vastata varsinaiseen tutkimuskysymykseen eli siihen, voidaanko responssien antaman kuvan perusteella sanoa, missä määrin aineiston antama kuva opiskelijoiden interventiota koskevasta tulkinnasta vastaa sitä, mitä intervention tekijät ovat halunneet saavuttaa. rohkastaan ainakin yrittämään liikkumista. Et se on niinku se juttu. Toisaalta ryhmähaastattelun osallistujat nostivat istumisen vähentämisen yllättävän suureen rooliin – siihen nähden, mikä tapaamisten sisältö oli.”AN: Minkälaiset asiat siellä jäi päällimmäisinä mielee. Sen jälkeen aineistoa tulkitaan intervention tavoitteita silmällä pitäen. Siinä tuli aika paljon niinku uusia[?] liikuntalajeja mullekki. Näin ollen, mikäli puheessa ilmenee liikuntaa tai istumisen vähentämistä negatiivisella tavalla arvostelevia, mitätöiviä tai välinpitämättömiä kommentteja, voisi olettaa, että intervention avulla ei pystytty vaikuttamaan liikunnan harrastamista estäviin uskomuksiin ja käsityksiin. koko ohjelmast ylipäätään. H2: Sitä pitäis välttää sitä istumista. Esimerkiksi siitä, että tutkittavat eivät osaa ottaa kantaa johonkin asiaan, on mahdollista päätellä, että he eivät ole sisäistäneet asiaa. Analysoinnin ensimmäinen vaihe sisältää tutkimusta siitä, mitä opiskelijat vastaavat heille esitettyihin virikkeisiin. H2: Nooo suurimmaks osaks siit puhuttii tost istumisest et se on pyllystä. Laadullinen asennetutkimus muodostuu luokittavasta ja tulkitsevasta vaiheesta (Vesala & Rantanen 2007), ja tämänkin tutkimuksen analyysi etenee aineiston kirjaimellisesta luennasta tulkitsevaan osuuteen. Kokonaan uusiksi koetuista asioista mainittakoon uudet liikuntalajit, istumisen vähentämisen keinot sekä istumisen haittavaikutukset keholle. Tai ylimääräst istumista suurimmaks osaks. Kannanottoja perusteltiin muun muassa sillä, että yksilö hyötyy kaikesta liikkeestä aina jollakin tavalla, ja että liikunnaksi ymmärrettiin pienetkin teot istumisen tauottamisesta alkaen. Perinteinen laadullisen asennetutkimuksen menetelmä lähestyy aineistoa erottelemalla sieltä selkeitä kannanottoja ja perusteluita niille (Vesala & Rantanen 2007; Niska ym. Laadullisen asennetutkimuksen tapana on olettaa kannanotot näytteiksi yksilön asenteista, jotka ovat tulkittavissa kannanottojen perusteella. Pääasiallisena mielenkiinnon kohteena on se, ovatko opiskelijat ymmärtäneet intervention tarkoituksen ja sisällön kuten intervention toteuttajat ovat sen tarkoittaneet. Et se jäi. Jonkin verran ainaki.” Lisäksi toiminnallisten ja tapaamisten ulkopuolisten osuuksien, kuten hankkeen ajaksi koulun seinille ripustettujen kampanjajulisteiden, voitiin todeta jääneen opiskelijoille mieleen. Teema 1 Teemassa 1 saadut responssit viittasivat siihen, että kaikenlaisen liikunnan harrastamiseen tai yrittämiseen kannustaminen ovat olleet intervention parhaiten mieleen jääneitä sisältöjä. H2: Joo, kyl mä... Jos hän on ymmärtänyt tuon asian väärin ja ottaa kantaa asiaan väärinymmärryksensä pohjalta, ei kannanotto riitä kertomaan, onko viesti ymmärretty tarkoitetulla tavalla. Kun aineistosta tutkitaan sitä, miten opiskelijat ovat intervention ymmärtäneet, tulee asenne ja ymmärrys erotella toisistaan. AN: Okei. Ensimmäisen teeman alle kootuista havainnoista keskeiseksi nousi se, että kysyttäessä opiskelijoilta, mitkä asiat ovat jääneet päällimmäisiksi mieleen, responsseissa toistuvat samanlaiset teemat kuin mitä myöhemmin haastattelun kuluessa esitellyt väittämämuotoiset virikkeet sisältävät (ks. Argumentaatioanalyyttista otetta hyödynnetään tutkimuksessa erityisesti myöhemmin esiteltävien väittämämuotoisten virikkeiden analysoinnissa. Osaatsä sen tarkemmin sanoa, että mitä uutta. H3: No se oli varmaan se suurin osa mitä siin jäi miettii et paljo istuu sitte lopuks.” Teema 2: Keskeisiksi koetut, epäselviksi jääneet ja uudet asiat Kun opiskelijoilta kysyttiin, mikä kuuden viikon tuntien sarjassa oli keskeisin sanoma, vastauksissa toistuivat liikuntaharrastuksen kokeilemiseen ja pieneen arkiseen liikkumiseen kannustaminen. (Tunneilla käytyjen parikeskusteluiden tarkoituksena oli saada opiskelijat pohtimaan yhdessä keskustelukumppaninsa kanssa esimerkiksi sitä, millaisia arkiaktiivisuutta lisääviä pieniä tekoja voisi omassa elämässään harjoittaa. Ja mitä nyt näki nii mä oikeesti niinku sai ajattelemaan tätä, tai aloin ite ajattelemaan sitä, että kuin paljo ite liikkuu ja kuinka paljo kannattais alkaa liikkuun. 2018). Kun kysyttiin epäselviksi koetuista asioista, suurin osa opiskelijoista vastasi kaikkien asioiden tulleen selviksi tai myöhemmin selvennetyiksi. TULOKSET Seuraavassa kuvailevan analyysin päälöydökset käydään ensin tiiviisti läpi teemojen mukaisesti, antaen edustavia näytteitä, lopuksi näitä kootaan yhteen ja vertaillaan. Teema 3: Teesit Teemassa 3 esitetyistä väittämämuotoisiin, Let’s Move It -intervention teeseihin pyydettiin ottamaan kantaa. Vaikkei se niin säännöllist välttämättä oliskaan sitte. Ja vaikka ymmärrys olisikin oikea – eli intervention kanssa saman suuntainen – se ei välttämättä osoita, että tutkittava olisi muuttanut asennettaan. [naurahtaa] Se oli tavallaan mun liikunta vain[?].” Myös istumisen vähentämisen koettiin olleen keskeinen tapaamisten oppisisältö. H2: Mm, joo. AN: Okei. Kannanotot eivät siis suoraan heijasta yksilön kokemusmaailmaa, vaan se on löydettävissä tulkitsijan tekemän argumentaatioanalyysin voimin. ”AN: Mitkä asiat jäi mieleen joko niistä tunneista tai sitten tehtävistä mitä teitte siellä tai..
Hyödyllisiksi koettiin muun muassa liikuntasuunnitelman sekä SMART-tavoitteiden tekeminen. Viimeinen väittämämuotoinen virike, ”Tavoitteena hyvä olo, ei rasvaton runko”, sai viiden haastateltavan toteamaan, että ihmisen ei tarvitse liikkua ollakseen täydellisen näköinen, vaan liikunnasta saatava hyvä olo riittää. Mikä mikä kaikki teidän mielestä on sit liikettä. Vaikka se on täl vähän ku ol [hymähtää] ylipainooki ja näin niin siit on aika paljo paasattu jo muuallaki, et se on niinku, se on mikä on itelle ainaki jääny päähän, et totanii, ei niinku jäis vaan paikalleen ja näin.” ”Istuminen on pyllystä” kirvoitti sen sijaan hieman toisistaan poikkeavia kannanottoja. Öö se varmaan tai se viittaa nimenomaan siihen että mitä kaikki voi liikkua eikä vaan ne ammattiurheilijat tuolla ne öö että nii että muutkin kun ammattiurheilijat lasketaan liikkuviksi.” Kannanottojen perusteluissa korostuivat vähäisenkin liikunnan terveyshyödyt ja omien mieltymysten kuunteleminen liikuntaharrastuksen suhteen. Ku mä kävelin tänne näin ni se oli liikuntaa.” ”H7:No, tuo kaikki liike on plussaa, niin sen nyt ymmärtää silleen, et totani, no just se, et pitäs liikkuu enemmän. . Esimerkiksi seuraava sitaatti tiivisti tämän ajatuksen: ”H3: Se on se että liikkuu sen verran ku ite jaksaa ja sit se ettei tuu pahakaan olo siitä että on rasittanu liikaa itteensä.” Teema 4: Interventio ja käytännön toiminta Intervention ja käytännön elämän yhdistämisen suurimmaksi haasteeksi osoittautui kolmen viimeisimmän virikkeen perusteella action-tehtävien toteuttamisen unohtaminen. Toisaalta osa totesi, että ulkonäköseikat voivat olla jollekin tärkeä motivaattori liikkua. . . . ”No kyllä niitä joitaki tuli tehtyy. LIIKUNTA & TIEDE 57 / 5-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI Intervention vastaanoton laadullinen arviointi 1 1. Parissa haastattelussa edettiin haitallisen liikunnan pohtimiseen: itseään ei tarvitse rikkoa liikunnan takia. Kun kysyttiin, miltä action-tehtävien tekeminen on tuntunut, kaikkiaan viisi opiskelijaa ei osannut ilmaista suoraa kantaa sen vuoksi, että eivät syystä tai toisesta olleet tehneet heille annettuja action-tehtäviä. saa” -väittämään toimii seuraavat sitaatit: ”AN: Mm. (Jotkut) sit taas unohtu.” Suoria positiivisia kannanottoja esitettiin kaksi kappaletta, varauksellisempia kolme. Muutamassa puhuttiin väittämästä henkilökohtaisella tasolla: mitkä ovat itselle tärkeitä syitä liikkua. Esimerkki responssista: ”R1H1: Mm, nii, liikunta kuuluu kaikille. Kahdessa haastattelussa ei ilmaistu minkäänlaista kannanottoa. Action-tehtävät olivat joidenkin opiskelijoiden kohdalla toimineet tavoitellusti, esimerkiksi: ”H1: Mmm, kyl ne oli sellasii iha hyvii, koska siin pääs niinku miettimään mitä sä oikeesti voit tehdä ja sitte tavallaan sinä aikana mietit itekkin että aiotko sä toteuttaa sitä ja sillee. Yleisvaikutelmaksi kuitenkin jäi se, että enemmistö on ymmärtänyt ajatuksen istumisen vähentämisen tärkeydestä ja sen perusteluista. Istumisen välttämättömyydestä esimerkkinä toimii haastateltavan numero 5 kommentti: ”H5: Sit taas jos on esimerkiks ollu ulkona koko päivän ja sit pääsee istumaan niin on se hyvä fiilis, et pääsee lepäämään.” Myös haastateltavan numero 3 kommentti tukee istumisen ajoittaisen välttämättömyyden käsitystä: ”H3: -ei jaksa seistä enää sen takii, kun on ollu liian paljo treeneissä, haluu istuu -”. . H1=yksilöhaastateltava nro 1 ja R1H1=ryhmähaastattelun nro 1 haastateltava numero 1 RESPONSSIT INTERVENTION SISÄLTÖIHIN KUVATUT VAIKUTUKSET TOIMINTAAN Haastateltava Positiivinen Negatiivinen Varauksellinen Positiivinen Negatiivinen Varauksellinen H1 × × H2 × × H3 × × H4 × × H5 × × H6 × × H7 × × H8 × × R1H1 × × R1H2 × × R1H3 × × R2H1 × × R2H2 × × R2H3 . ”Liikunta kuuluu kaikille” -väittämän kanssa oltiin samoissa määrin samaa mieltä kuin ensimmäisenkin väittämän kanssa. ”Tiedä mikä sua liikuttaa” oli saatujen responssien perusteella huonoiten ymmärretty. Et sä tavallaan aina ku tulee tilanne nii sitte ajattelet eri tavalla sitä.” Hyödyllisimpiä ja turhimpia action-tehtäviä kartoittavassa virikkeessä ilmeni, että osa opiskelijoista ymmärsi termin action-tehtävä eri tavalla kuin haastattelurungossa oli tarkoitettu, toisin sanoen laajemmaksi kokonaisuudeksi kuin pelkästään kotitehtäviksi annetut liikunnalliset aktiviteetit. H2: Kaikki mis sun keho liikkuu mukana. Yleiskuva aineistosta responssien mukaan. Väittämän kanssa yhtenevää mieltä olevatkin kuitenkin perustelivat kantaansa istumista puolustellen: istuminen päivän mittaan on välttämätöntä. Kahdessa haastattelussa ilmaistiin väittämän kanssa joko eriävä tai varsin varauksellinen kannanotto. Turhemmiksi koettuja olivat esimerkiksi vinkit käyttää vesipulloTaulukko 1. Kolme haastateltavaa pohti väittämää motivaation kannalta: omia motiivejaan seuraten liikunnasta voi tulla säännöllinen osa arkea. Istumisen välttämättömyyttä perusteltiin tottumuksella ja levon tarpeella: sitä on yleisen jaksamisen kannalta välillä kuitenkin tehtävä
Yksinkertaistettu ja melko kirjaimelliseen responssien luentaan perustuva yleiskuva aineistosta on taulukossa 1. Tämä ilmenee haastatteluissa: intervention keskeisiä viestejä on responssien perusteella käsitelty runsaasti ja mieleenpainuvasti. Nii siin samal puhuttiin myös siitä et mikä on sellanen ihanne et onks et sul ei oo ollenkaan rasvaa vaan.” Samoin puheessa näkyi interrvention viesti siitä, että liikunnalla on terveyshyötyjä painosta ja laihtumisesta riippumatta: ”Liikkuva ylipainoinen on parempi kuin liikkumaton laiha”. Viimeisen virikkeen responsseissa erottui neljä erilaista luokkaa: 1) liikunnallisesti aktivoitunut ja positiivisesti suhtautuva, 2) passiivinen, mutta positiivisesti suhtautuva, 3) aktiivinen negatiivisesti suhtautuva ja 4) passiivinen ja negatiivisesti suhtautuva. Tämän virikkeen responsseissa näkyy kuitenkin osittain kriittinen suhtautuminen intervention viesteihin. Perustelut sisälsivät intervention teesien kanssa sopusointuisaa puhetta, kuten ”kaikki liike hyödyttää sua jotenkin”. Toisaalta yksi tavoite on ollutkin se, että opiskelijat pohtivat sosiaalisen ympäristönsä potentiaalia tukea omaa liikuntaharrastustaan. Toisaalta, virikkeen kanssa ristiriitaisetkin kannanotot ovat vain merkki aidosta ja rehellisestä palautteesta ja ajatuksista, joiden ilmaisemisen kokeminen turvalliseksi on ollut yksi tavoitteista läpi koko interventiotapaamisten sarjan. Intervention tarkoituksenmukaista ymmärtämistä tukevat havainnot opiskelijoille interventiosta parhaiten mieleen jääneistä asioista, motivaatio-käsitteen oma-aloitteisesta yhdistämisestä liikunta-aiheisiin väittämiin sekä itseraportoidusta tietomäärästä koskien istumisen vähentämisen ja liikunnan lisäämisen keinoja. Kolmannessa teemassa erityisesti ensimmäiseen väittämään annetut responssit puhuvat pääosin sen puolesta, että intervention oppimistavoitteet on sisäistetty tarkoitetusti. Näitä olivat SMART-tavoite ja 1 2 LIIKUNTA & TIEDE 57 / 5-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI Intervention vastaanoton laadullinen arviointi. Näytteistä kuitenkin paljastuu, että heidän myönteinen suhtautumisensa interventioon on ilmaistu suoraan. Opiskelijoiden tärkeimmiksi, epäselviksi tai uusiksi kokemia asioita selvitettäessä intervention tarkoituksenmukaisen ymmärtämisen puolesta puhuu se, että ylivoimaisen enemmistön mielestä tärkein intervention sanoma oli se, että kaikki liike ja kokeilukin kannattaa sekä se, että istumista olisi tärkeä vähentää. Perusteluissa esille tullut syvällisempi pohdinta siitä, että epäurheilullisetkin voivat kutsua itseään liikunnallisiksi, on osa intervention tavoitteiden mukaista ajatuskulkua. Sen sijaan opiskelijat eivät vastaustensa perusteella aktiivisesti käsittele toiminnan esteiden hallinnan keinoja tai osoita pohtineensa repsahdustilanteiden ratkaisukeinoja. Tähän väittämään saatujen responssien perusteella opiskelijat arvottavat yhtä intervention teeseistä myöntävästi kaikkiaan seitsemän kertaa. Monet tekniikat, erityisesti seuraukset ja kytkentä arvoihin, tulevat käsitellyiksi tai sisältöjen kautta esitellyiksi jokaisella tapaamiskerralla. 2016; Hankonen ym. ”Kaikki liike on plussaa” herätti valtaosin myönteistä ja hyväksyvää kommentointia. H2: Oli joo oikeestaan siitä et mikä on se niinku ihanteellinen keho et onks se just semmonen joka on ihan rasvaton vai-. Kuten edellä todettiin, haastateltavat usein mainitsivat päällimmäisiksi mieleen jääneiksi asioiksi esimerkiksi intervention väittämämuotoiset teesit. Toisaalta juuri tämä teesi vaatisi opiskelijoiden responssien perusteella uudelleenmuotoilua: osa haastateltavista ei osannut ottaa väittämään kantaa. Eräs aktivoitunutta mutta kielteistä kantaa edustava haastateltava kertoi, että varsinainen liikunta ei ole lisääntynyt, mutta muu fyysinen aktiivisuus kyllä: hän kertoi tauottavansa istumista enemmän. Virikkeessä, jossa kysyttiin epäselviksi tai mietityttämään jääneistä asioista, vain kahdessa haastattelussa opiskelijat raportoivat epäselviksi jääneistä asioista. Virikkeeseen saadut responssit sisältävät monenlaisia eri tarttumapintoja, toisin sanoen se on onnistunut herättämään keskustelua ja ajatuksia. 2020) verraten opiskelijoiden puheessa korostuvat etenkin tavoitteen asettaminen ja omaseuranta. Oliks tost rasvattomast rungosta mitää puhetta siel tunneilla muistatteks te. Esimerkiksi liikuntaharrastuksen omaehtoiseen seurantaan (self-monitoring) ohjataan action-tehtäviin liittyvien liikuntapäiväkirjojen muodossa. Jopa kolmessa haastattelussa lähestyttiin väittämää motivaatioon liittyvän käsitteistön kautta. Responssit ”Tiedä mikä sua liikuttaa” -väittämään olivat hyvin lähellä sellaisia, joita hankkeen tavoitteiden puolesta olisi toivottavaakin osallistujien kannanotoissa ilmenevän. Monia itsesäätelyyn liittyviä muutostekniikoita hyödynnetään opiskelijoille annetuissa action-tehtävissä. Intervention tarkoituksenmukaista ymmärtämistä vastaan puhuvat sellaiset havainnot, jossa opiskelijat eivät ilmaise ymmärtäneensä yksittäistä oppimistavoitetta. Tällaisen uudelleen sanoittamisen voidaan tulkita heijastelevan opiskelijoiden sisäistämää ymmärrystä siitä, että pienetkin määrät lasketaan fyysiseksi aktiivisuudeksi. Sen tarkoitus on havainnollistaa, miten interventio on ymmärretty sisällöllisesti (ensimmäinen sarake) ja toiminnallisesti (toinen sarake). Responssijoukkoa tarkasteltaessa intervention mukaisiin käyttäytymisen muutostekniikoihin (Hankonen ym. Viimeisen väittämämuotoisen virikkeen ”Tärkeintä on hyvä olo, ei rasvaton runko” responssit antavat erityisen positiivisen kuvan valtamedian välittämien viestien kanssa hyvin ristiriitaisten intervention tavoitteiden omaksumisesta. Väittämään ”Liikunta kuuluu kaikille” saadut responssit tukevat puolestaan oletusta siitä, että pääpiirteittäin intervention tavoitteet on ymmärretty samoin kuin toteuttajat ovat ne tarkoittaneet. Responsseista suurin osa oli väittämää tukevia ja samanmielisiä. Luokkaa 1 edustavat neljä haastateltavaa raportoivat asenteiden liikunnasta muuttuneen positiivisempaan suuntaan ja myös harrastetun liikunnan määrän lisääntyneen interventiojakson aikana. ja käsipainoina, mitkä tosin eivät olleet varsinaisia action-tehtäviä vaan olivat tulleet osana tapaamisten toiminnallisia osuuksia. Virike ”Istuminen on pyllystä” on virikkeistä varauksellisimmin tulkittu. Kaksi nuorta kertoi, että ei ole lisännyt liikuntaa tai vähentänyt istumista, eivätkä käsitykset liikunnasta ole muuttuneet. Liikunnan myönteisten seurausten pohdinta ja sen kytkeminen omiin arvoihin ja itselle tärkeisiin syihin ovat korostuneesti läsnä läpi kymmenen haastattelun. Suuri osa niistäkin, jotka osasivat, kertoivat omia henkilökohtaisia syitään liikkua. Yhteenvetoa ja vertailua intervention tavoitteisiin Responssikokonaisuudesta voidaan löytää havaintoja sekä intervention tarkoituksenmukaisen ymmärtämisen puolesta että vastaan. Kolme luokan 2 edustajaa kertoi motivaation liikkumiseen kasvaneen ja liikuntatietoisuuden lisääntyneen, mutta harrastetun liikunnan määrän he eivät kertoneet lisääntyneen. Virikkeen ”Mitkä asiat jäivät päällimmäisiksi mieleen?” responssien perusteella voidaan sanoa intervention tulleen omaksutuksi. Edelleen ”Tiedä mikä sua liikuttaa” -teesin ideaa myötäillen puheesta ilmeni myös näkemys, että itseä motivoivat asiat voivat olla mitä tahansa – ulkonäkökin – ja kaikki ovat keskenään yhtä hyviä. AN: Ainiin ii teillä oli ne urheilijaH2: Joo kyllä ne kuvat. Kaikki haastateltavat olivat väittämän kanssa yhtä mieltä siitä, että liika istuminen on haitaksi. Mediakriittisyysharjoituksen sanoma näkyi haastateltavien puheessa: ”AN: Niin just. Opiskelijat kyllä muistivat tapaamisilla puhutun useita kertoja siitä, että istuminen on haitallista, mutta hyvin moni totesi istumisen olevan välttämätöntä ja sitä tulee väistämättä tehtyä
Vaikka uusia asioita ei sanottu juuri opitun, parikin opiskelijaa totesi oppimisen tapahtuvan syventävällä tasolla. Sen sijaan opiskelijat kertovat suoraan, että ovat kokeneet intervention mielenkiintoiseksi ja miellyttäväksi. Pääasiassa opiskelijat antoivat liikuntainterventiosta positiivissävyisiä tai neutraaleja kommentteja, vaikka varauksellisia ja negatiivissävyisempiäkin kommentteja esiintyi. Kuva opiskelijoiden tulkinnasta vastaa osittain sitä, mitä intervention tekijät ovat tarkoittaneet. Melko merkittävässä osassa ei otettu kantaa action-tehtävien tekemisen aiheuttamiin tuntemuksiin. Tämä ja se, että ylivoimainen enemmistö haastateltavista arvottaa interventiota ymmärrettävänä ja selkeäksi koettuna, viittaisivat intervention tarkoitettuun ymmärtämiseen. Haastateltavien kuvaukset intervention vaikutuksista arkielämäänsä (Teema 4) Vaikka intervention oppisisällöt ovat olleet ymmärrettäviä, niiden vaikutukset opiskelijoiden käytännön elämään ovat neljänteen teemaan saatujen responssien perusteella olleet varsin vaihtelevia. Onkin kiinnostavaa, millaisella aikajänteellä oppimistavoitteiden omaksumisen tai ajattelun muuttumisen voi olettaa näkyvän käyttäytymisen muutoksessa ja millaisia sysäyksiä tottumusten muuttaminen vaatii. Haastateltavien mukaan tunnit ”jättivät takaraivoon” hyödyllistä tietoa ja pohdiskelun arvoisia yksityiskohtia. ”H2: Joo siis ne oli positiivisia ne jumppapallot ja tasapainolaudat. Saatujen responssien perusteella Let’s Move It -interventio on onnistunut paitsi tapaamisten vuorovaikutuksen rakentamisessa myös keskeisten oppisisältöjen esille tuomisessa. Arvioissa saattoivat myös sekoittua tutkimusja interventiotoimenpiteet toisiinsa, eli opiskelijat ovat saattaneet puhua esimerkiksi tutkimuslomakkeiden täyttämisestä tai liikemittarien pitämisestä osana interventiota. Opiskelijat viittaavat intervention vaikutuksista arkeensa myös niissä responsseissa, joissa kertovat liikuntakokeilusta. Toisaalta joitakin uusiksi koettuja asioitakin mainittiin, esimerkiksi liikuntalajit, istumisen vähentämisen keinot ja istumisen haitat tukija liikuntaelimistölle. Luokista osa, aktivoitunut myönteinen ja passiivinen myönteinen, osoittavat kumpikin omilla tavoillaan, että intervention tarkoitus on ymmärretty, teemoja on sisäistetty ja intervention vaikutus on alkanut näkyä myös käytännössä. Lisäksi niiden, joiden ei voida sanoa ymmärtäneen intervention viestejä tarkoitetusti, joukko oli marginaalinen. Neljännessä teemassa toistui havainto siitä, että action-tehtäviä ei ollut tehty. Erityisesti liikuntaa ja liikkumista itseään koskevia viestejä referoitiin tarkoitetulla tavalla: pienetkin teot merkitsevät ja kukin liikkuu kykyjensä ja mielenkiintonsa mukaan. Ootteks te istunu niillä ihan perustunneilla. Tällöin esimerkiksi kokeeseen valmistelevilta oppitunneilta osa opiskelijoista joutui mittaustoimenpiteisiin. Teesejä kommentoitiin myötämielisesti ja elaboroitiin ”oikein”. Tältä osin tulokset ovat linjassa Let’s Move It -intervention myöhempiin kohortteihin kuuluneiden opiskelijoiden keskuudessa tehdyn haastattelututkimuksen kanssa (Palsola ym. Muutama opiskelija kertoo kokeilleensa jotakin uutta lajia ja kokeilun innoittamana jatkaneensa joitakin kertoja uuden lajin parissa: H7: No oikeestaan ny, ei jääny ainakaan sellasta, et niistä ei ois ollu niinku hyötyy. LIIKUNTA & TIEDE 57 / 5-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI Intervention vastaanoton laadullinen arviointi 1 3. Vain osa opiskelijoista raportoi intervention vaikutuksista käytäntöön, mikä toisaalta on oletettavaa – mikään interventio ei mullista koko kohderyhmänsä käytännön toimintaa (näin kevyen intervention ei voida olettaa vaikuttavan kaikkien tai edes suurimman osan kohderyhmäläisten käyttäytymisen muutokseen), ja vaikutusten näkyminen käytännön elämässä saattaa tapahtua viiveellä. Opiskelijat kyllä kertoivat ymmärtäneensä istumisen olevan haitallista, mutta eivät juuri raportoineet aikeistaan vähentää sitä tuntuvasti. Aineistosta ei ole nähtävissä interventiota aliarvioivia, vähätteleviä tai siihen erityisen negatiivisesti suhtautuvia kommentteja. H2: Joo. Kymmenestä haastattelusta kahdeksassa ei raportoitu epäselviksi jääneistä asioista. AN: Okei. Loppujen responssien mukaan action-tehtävistä on pidetty ja ne on koettu hyödyllisiksi. Ryhmätapaamisten toiminnallisten osuuksien, kuten taukojumppien ja jumppapallojen hyödyntäminen tulivat opiskelijoille tutuiksi ja niiden positiiviset vaikutukset sisäistetyiksi. Opiskelijat eivät aina osanneet ottaa kantaa action-tehtäviin liittyviin virikkeisiin, mikä haastatteluiden aikana ilmeni johtuvan siitä, että he eivät ole tehneet action-tehtäviä. Sen sijaan intervention oppisisältöjen ottaminen osaksi käytännön tekoja ja arjen valintoja ei ole tutkittavien antamien responssien perusteella onnistunut kaikkien haastateltavien osalta. Action-tehtävä -termin vaihtelevat merkitykset opiskelijoiden puheessa ovat myös merkki siitä, että kyseisen termin merkitys on ollut heille epäselvä tai sekoittunut tuntien toiminnallisiin osuuksiin. Opiskelijat näyttivät sisäistäneen hyvin sen, mitkä asiat fyysisesti aktiivisen ja hyvinvointia edistävän elämäntavan toteuttamisessa ovat keskeisiä. Opiskelijat toivat haastattelun kuluessa esille myös jumppapallojen ja muiden aktivointivälineiden käyttämisen vakiintuneen osaksi heidän normaaleja koulupäiviään. joidenkin parikeskusteluiden tarkoitus. 2020). Me istutaan niil melkee tai joka päivä ja me käytetää tasapainolautoiki.” Ongelmallista tämän oppilaitoksen interventiototeutukselle oli, että nuorten mittaukset piti aikatauluttaa osittain heidän pakollisten kurssiensa tunneiksi. Action-tehtäviä tällä tavoin kommentoineet opiskelijat kertoivat myös kouluympäristön ulkopuolella hyödyntäneensä intervention heille opettamia käytännön vinkkejä. Voidaan myös pohtia, olisivatko opiskelijat ottaneet intervention sisällöt voimakkaammin osaksi arkielämää, jos ryhmänohjaus olisi toteutettu vaikkapa nuorille suunnatussa vapaa-ajanviettoon tarkoitetussa tilassa tai muuten vapaamuotoisemmin. Se, niin oikeestaan just seki ku tuli ite kokeiltua niin se uinti, et mä nyt sit muutaman kerran oon käyny itse asiassa sen innottamana niinku jälkeen käyny uimassa et. Joo. Toisaalta tällöin interventio ei olisi saavuttanut yhtä suurta massaa kuin toisen asteen oppilaitos oppivelvollisuuden piirissä olevalle ikäluokalle. Toisaalta erityisesti intervention jatkokehittämisen kannalta olennaisimpia havaintoja lienevät sellaiset, joissa interventioon suhtaudutaan varauksellisesti tai responssien perusteella on oletettavaa, että intervention vastaanotto ei ole sujunut tarkoitetulla tavalla. 2019), ja liikemittarein toteutetussa vaikuttavuustutkimuksessa ero interventioja verrokkihaaran välillä voitiin todeta nimenomaan kevyen liikunnan osalta (Hankonen ym., julkaisematon). Osallistujien mukaan tunnit ”jättivät takaraivoon” hyödyllistä informaatiota ja pohdiskelun arvoisia yksityiskohtia. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin vähän liikkuvien nuorten liikunnanedistämisintervention vastaanottoa hyödyntäen laadullista asennetutkimusta. Se voi olla merkki esimerkiksi siitä, että opiskelijat eivät ole kokeneet intervention sisältöä tarpeeksi mielenkiintoiseksi sitoutuakseen action-tehtävien toteuttamiseen vapaa-ajalla. Osa muiden kohorttien haastatelluista opiskelijoista toi esiin alkaneensa intervention myötä esimerkiksi käydä koulupäivän tauoilla ulkona, kävellä lyhyitä välimatkoja aikaisempaa useammin ja kulkea portaita sen sijaan, että käyttäisi hissiä (Kostamo ym. Kiinnostavaa on myös se, että opiskelijat mielsivät Let’s Move It -intervention toiminnan osaksi normaalia koulunkäyntiä, mutta kuitenkin priorisoivat pakolliset opinnot etusijalle
Intervention vastaanottoa käsittelevissä tutkimuksissa olisi jatkossakin kiinnitettävä huomiota haastattelurungon tarkoituksenmukaisuuteen sekä haastateltavien joukon perusteltuun, tarkoituksenmukaiseen otantaan. Teeseistä vain yksi ei juuri saanut reaktiota – tämän olisi voinut esikokeiluissakin todeta ja muotoilla onnistuneemman, ymmärrettävämmän teesin. 2019; Palsola ym. Kansainvälisestikin liikuntainterventiotutkimuksissa aivan liian vähän tarkastellaan kriittisesti interventioteorian ketjun pitävyyttä laadullisesti tai määrällisesti – esimerkiksi sitä, miten uskollisesti interventio toimitetaan (fidelity of delivery) ja missä määrin se on vastaanotettu toivotulla tavalla (fidelity of receipt) (Rixon ym. 2020). Kiinnostava havainto oli keskeisen itsesäätelykeinon eli varmistussuunnittelun (coping planning, problem solving) saamat kielteiset responssit. On huomioitava myös varauksia ja rajoitteita. Tässä tutkimuksessa käytännön toteutus ja analyyttinen lähestymistapa ei kaikilta osin johtanut kaikilta osin kiinnostavimpaan mahdolliseen puheeseen ja löydöksiin. Teeseistä ”Istuminen on pyllystä” yritti humoristisuuden kautta olla mieleenpainuva, mutta toisaalta mustavalkoisuudessaan ymmärrettävästi herätti haastateltavissa väittämän absoluuttisuutta kiistäviä vastareaktioita. 2020) täydentävät kuvaa tältä osin. Ensinnäkin, intervention keskeisimpien viestien kiteyttäminen mieleenpainuviksi teeseiksi vaikuttaa toimivalta. Tätä olikin yritetty tehdä jo toteutuskelpoisuustutkimuksen (Hankonen ym. Aineisto on ensinnäkin kerätty vain ryvässatunnaistetun kenttäkokeen ensimmäisen kohortin opiskelijoista ja edustaa tietotekniikan koulutuslinjaa, ei siis kaikkia LMI-interventiossa mukana olleita oppilaitoksia ja -linjoja, saati kaikkia ammattiin opiskelevia. Jatkossa satunnaistettujen interventiotutkimuksen arvioinnissa toivoaksemme kysytään paitsi ”toimiko se?”, myös ”miksi?”, ”miksi ei?” ja ”miten?”, ja tuottaa näin palautetta paitsi käytännön interventioiden jatkokehitykselle, myös intervention pohjana oleviin formaaleihin teorioihin. Etukäteen oli toisaalta oletettua jo se, että nuorten opiskelijamiesten itsenäisesti tuottaman puheen määrä voi olla paikoin vähäistä ja haastattelija varautuu tekemään runsaasti lisäkysymyksiä ymmärrystarkistuksia. 2016; Walton ym. On myös huomioitava, että tällainen haastattelututkimus ei voi todentaa oppisisältöjen todellista omaksumista tai sisältöä, vaan siihen tulisi käyttää erilaisia menetelmiä. Aineiston analysoinnissa haasteelliseksi osaksi osoittautuivat haastateltavien virikkeisiin tarjoamat varsin minimaaliset responssit. Erilainen etenemisstrategia olisi saattanut mahdollistaa enemmän puheen esiin houkuttelun ja siten rikkaamman aineiston tuottamisen. On myös huomioitava, että tutkimus on kuvaus opiskelijoiden interventiota koskevasta tulkinnasta tai – vielä varovaisemmin – tulkintojen kuvauksista puheessa. 2019). 2020). Käytännön johtopäätöksiä löydöksistämme voi tehdä useita. Jos esimerkiksi intervention toimituksessa tai ymmärryksessä on ollut puutteita, saattaa pelkkä lopputulosten tarkastelu johtaakin vääriin johtopäätöksiin intervention vaikuttavuudesta. Valitettavasti tutkimushaarojen samanlaistamisen ja muiden käytännön syiden vuoksi tähän interventiotutkimukseen voitiin valita vain rajallinen määrä koulutusryhmiä. Voidaan pohtia, miten aineiston valikoituminen (sekä koulutusalan että sukupuolen mukaan) mahdollisesti heijastuu tutkimuksen tuloksissa – ovatko tulokset sovellettavissa lähinnä (miespuolisiin) datanomiopiskelijoihin vai myös laajemmin ammattiin opiskeleviin vai peräti suomalaisiin nuoriin. esim. (2019) havaitsivat, että Let’s Move It -tutkimushenkilöiden joukossa koulutusala yhdisti enemmän kuin sukupuoli: esimerkiksi lähihoitajaopiskelijapojat ja -tytöt muistuttivat liikkumisen ja sen determinanttien osalta keskimäärin enemmän toisiaan kuin muiden alojen samaa sukupuolta olevia. Kostamo ym. Liikuntakokeilut oli koettu innostaviksi, ja niiden sisällyttäminen interventioihin jatkossa on suositeltavaa. Interventiot toteutetaan väistämättä aina tietyssä lokaalissa kontekstissa, tietyssä historiallisessa hetkessä ja tietyillä ihmisillä – tässä tapauksessa vieläpä valikoidun koulutusalan piirissä. Litteraatioita läpikäytäessä pystyttiin havaitsemaan, että joidenkin virikkeiden kohdalla haastattelijan tietyntyyppisiin vastauksiin antamat reaktiot ovat saattaneet ohjata opiskelijoiden myöhempiä vastauksia. Haastattelurungon rakentaminen intervention sisältöjen ja tavoitteiden ympärille helpotti ainakin tässä tutkimuksessa analysointia ja tulosten peilaamista intervention sisältöihin ja lähtökohtiin. Kukin menetelmä soveltuu vastaamaan hieman eri tutkimuskysymyksiin kompleksisesta interventioja käyttäytymismuutosilmiöstä. Haastattelija on myös saattanut kysyä tarkentavia kysymyksiä liian nopeasti, jolloin varsinaisen kannanoton perustelut ovat jääneet vähäisiksi. Laadullisia menetelmiä, joita voidaan käyttää interventiotutkimukseen osallistuneiden haastattelujen analysoimiseen, ovat nyt käytetyn menetelmän lisäksi esimerkiksi avaintapahtuma-analyysi (Kostamo ym. 2020) ja narratiivinen analyysi (Renko ym. Kuten aiemminkin todettu, vaikuttavien tekniikoiden käyttöönottoon motivoimiseen pitää suunnata toimenpiteitä (Hankonen, 2020). Negatiivinen puhetapa suunnitteluun liittyen nousi korostuneesti esiin myös joidenkin myöhempiin kohortteihin kuuluneiden opiskelijoiden puheessa (Palsola ym. 2019), temaattinen analyysi (Palsola ym. Tutkimuksessa sovelsimme ensimmäistä kertaa laadullisen asennetutkimuksen menetelmää interventioarviointiin. Koulutusalan ja sukupuolen yhteyksien osalta Heino ym. Jatkotutkimuksen osalta suositeltavaa olisi prosessiarvioinnin tekeminen interventioiden prosessien tarkemmaksi selvittämiseksi. Myönteiseen puheeseen ei pidä suhtautua naiivisti vaan huomioida sosiaalisen suotavuuden ongelmat haastattelutilanteessa, vaikka haastattelija toi alussa eksplisiittisesti ilmi toiveet myös vapaasti kriittisiin kannanottoihin. 2017a) tulosten perusteella – toisaalta vaivannäköä vaativat käyttäytymismuutosstrategiat (kuten esteiden ja repsahdus-riskien pohdinta sekä varmistussuunnittelu) ovat muissakin tutkimuksissa hankalampi ottaa käyttöön kuin yksinkertaiset. liikunnan edistämisessä ja liikkumattomuuden preventiossa – silti kuitenkin aina muistaen tulosten spesifisyys ja täsmällisen replikoinnin mahdottomuus. Ihanteellisesti vastaanottoa tulisikin tutkia mahdollisimman edustavassa joukossa intervention kohderyhmää, jotta siitä olisi eniten hyötyä esim. Muut Let’s Move It -prosessiarviointitutkimukset, joissa osallistujina on ollut sosiaalija terveysalan sekä HoReCa-alan opiskelijoita (ks. 1 4 LIIKUNTA & TIEDE 57 / 5-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI Intervention vastaanoton laadullinen arviointi. Toisaalta olisi hyvä punnita, onko laadullisen asennetutkimuksen mukainen kannanottojen perustelujen analyysi juuri sitä, mihin interventioiden prosessiarvioinnissa katse tulisi kohdistaa. Tutkimuksen vahvuuksiin lukeutuu vähän tutkittu kohderyhmä sekä harvoin tutkittu aihe – liikunnanedistämistoimenpiteiden vastaanotto. Vaikka Let’s Move It -ympäristöinterventiotoimet olivat pienemmässä osassa tässä haastattelututkimuksessa, jumppapalloja mainittiin haastatteluissa. Nyt toteutetuissa haastatteluissa saattoi jäädä käyttämättä tilaisuuksia kutsua enemmänkin puhetta esiin ja lisäperusteluita. Kantoja esitettiin, mutta perusteluiden puuttuminen teki aineistosta paikoin varsin ohutta
Visualisation and network analysis of physical activity and its determinants: Demonstrating opportunities in analysing baseline associations in the Let’s Move It trial. 2020. Carroll, C., Patterson, M., Wood, S., Booth, A., Rick, J. & Ryan, R. T., Absetz, P., AraújoSoares, V., ... L. Teoksessa: R. Kasvatus 5, 473–487. T., Kujala, E., Hynynen, S. & Currie, C. & Rantanen, T. Katsauksia. J. Hynynen, S. Toomey, E., Hardeman, W., Hankonen, N., Byrne, M., McSharry, J., Matvienko-Sikar, K. 2002. fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tutkimustuloksia/elintavat, 22.9.2020 Renko, E., Koski-Jännes, A., Absetz, P., Lintunen, T. J., Knittle, K., Fried, E., Sund, R., Haukkala, A., Borodulin, K., Uutela, A., Araujo-Soares, V., Vasankari, T. & Velde, S. F., ... M. & Haukkala, A. Randomised controlled feasibility study of a school-based multi-level intervention to increase physical activity and decrease sedentary behaviour among vocational school students. T. & Hankonen, N. 2019. Haastattelumenetelmän tulkinnat sosiaalitieteellisessä diskurssintutkimuksessa: esimerkkinä laadullisen asennetutkimuksen lähestymistapa. For whom and under what circumstances do school-based energy balance behavior interventions work. Enhancing treatment fidelity in health behavior change studies: best practices and recommendations from the NIH Behavior Change Consortium. S., Ory, M. Effective elements of school health promotion across behavioral domains: a systematic review of reviews. 2017b. Laadullisen asennetutkimuksen lähestymistapa. 2016. 2009. Thematic analysis of acceptability and fidelity of engagement for behaviour change interventions: The Let’s Move It intervention interview study. & Haukkala, A. THL. BMJ-British Medical Journal 350. Kostamo, K., Jallinoja, P., Vesala, K. Are school-based physical activity interventions effective and equitable. A meta-analysis of cluster randomized controlled trials with accelerometer-assessed activity. & Baird, J. 1999. Niska, M., Olakivi, A. & Michie, S. M., Chinapaw, M. International Journal of Pediatric Obesity 6, 46–57. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 14 (1), 37. BMC Public Health 16 (1), 451. 2020. BMC Public Health 9 (1), 182. The Lancet, 385 (9982), 2088–2095. Handbook of self-determination research. & Paulussen T. tandfonline.com/doi/full/10.1080/17437199.2020.1814836, 22.9.2020 Hankonen, N., Absetz, P. 2019. Health Psychology and Behavioral Medicine, 8 (1), 132–151, Walton, H., Spector, A., Williamson, M., Tombor, I. Argumentaatio ja tulkinta. S. & Balain, S. & Czajkowski, S. Hynynen, S., van Stralen, M., Araujo-Soares, V., Sniehotta, F., Hardeman, W., Chinapaw, M., Vasankari, T. The self in social psychology, New York, US: Psychology Press, 299–316. F. M. Using the critical incident technique for qualitative process evaluation of interventions: The example of the “Let’s Move It” trial. https://osf.io/82ydh/, 22.9.2020 Rixon, L., Baron, J., McGale, N., Lorencatto, F., Francis, J. Hankonen, N., Heino, M. Control theory: A useful conceptual framework for personality-social, clinical, and health psychology. T., Laine, H., Araújo-Soares, V., Sniehotta, F. & Hankonen, N. T., Buijs, G. J. Health Psychology and Behavioral Medicine 7 (1), 269–289. 2011. & Sluijs, E. 2016. A conceptual framework for implementation fidelity. Hankonen, N. Love, R., Adams, J. 2020. W. Social Science & Medicine, 232, 389–397. 2015. BMC Health Services Research, 16 (1), 663. T. T., Hynynen, S. J., Pförtner, T-K., Moor, I., De Clercq, B., Stevens, G. Heino, M. Deci, E. F. & Hankonen, N. & Davies, A. Systematic review on moderators. Health Psychology 23 (5), 443 –451. J., Borrelli, B., Resnick, B., Hecht, J., Minicucci, D. BMC Public Health 17 (1), 144. M. Process evaluation of complex interventions: Medical Research Council guidance. F., Sund, R., Vasankari, T., ... Improving one’s motivational interaction style: pre-service teachers’ experiences in using motivational interaction techniques in practice. & Hankonen, N. J., Brug, J., Mechelen, W., Twisk, J. M., Araújo-Soares, V., Sniehotta, F. Hankonen, N., Heino, M. Health Psychology Review. G. Focusing on fidelity: narrative review and recommendations for improving intervention fidelity within trials of health behaviour change interventions. Health Psychology & Behavioural Medicine, 8 (1), 440–460. Autonomiaa tukien aktiivisemmaksi. & Araújo-Soares, V. & Haukkala, A. 2020. 2017a. Itsemääräämisen teoria lasten ja nuorten liikunnan edistämisessä. 2019. Carver, C. British Journal of Health Psychology, 25 (1), 39–60. 2019. Palsola, M., Renko, E., Kostamo, K., Lorencatto, F. https://www. F. Peters, L. What explains the socioeconomic status gap in activity. https://thl. Developing quality fidelity and engagement measures for complex health interventions. Moore, G., Audrey, S., Barker, M., Bond, L., Bonell, C., Hardeman, W., ... & Hankonen, N. A systematic review of school-based interventions targeting physical activity and sedentary behaviour among older adolescents. & Vesala, K. British Journal of Health Psychology, 25 (3), 772–789. LIIKUNTA & TIEDE 57 / 5-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI Intervention vastaanoton laadullinen arviointi 1 5. AFinLA-e. F. & Scheier, M. International Review of Sport and Exercise Psychology 9 (1), 22–44. & Lorencatto, F. & Hankonen, N. ‘Let’s Move It’– a school-based multilevel intervention to increase physical activity and reduce sedentary behaviour among older adolescents in vocational secondary schools: a study protocol for a cluster-randomised trial. J. Yildirim, M., Stralen, M. 2016. Educational differences in determinants of physical activity and screentime. Hankonen, N., Heino, M. 2020. Socioeconomic inequalities in adolescent health 2002–2010: a time-series analysis of 34 countries participating in the Health Behaviour in School-aged Children study. Changing activity behaviours in vocational school students: The stepwise development and optimised content of the ‘Let’s Move it’ intervention. LÄHTEET Bellg, A. W., Kok, G., Ten Dam, G. Methods used to address fidelity of receipt in health intervention research: A citation analysis and systematic review. 2015. 2007. 2015. 2018. Implementation Science 2 (1), 40. Kouluterveyskyselyn tulokset nuorilla 2019: Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, %. Baumeister (toim.) Key readings in social psychology. Obesity Reviews, 20 (6), 859–870. Vesala, K.M. 2019. T., Araújo-Soares, V., Sniehotta, F. (toim.) 2007. 2004. Elgar, F. W. M. Rochester N.Y.: University of Rochester Press. Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2018, 11, 93–113. Helsinki: Gaudeamus. Overview of self-determination theory: An organismic dialectical perspective. Participants’ enactment of behavior change techniques: A call for increased focus on what people do to manage their motivation and behaviour
Sähköposti: julija.chichaeva@student.jyu.fi (yhteyshenkilö). The data consisted of a group interview, which was conducted after 12 months of cardiac rehabilitation program. Aineistoanalyysi toteutettiin laadullisen teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää liikunnallisen kuntoutuksen teknologiaa hyödyntävien ohjauksellisten menetelmien kehitystyössä. Tämän päivän liikunnallisen kuntoutuksen tulisi tukea kuntoutujan valtaistumista, jolloin aktiivinen osallistuminen sekä yksilölliset voimavarat ja kokemukset korostuvat. Modern physical rehabilitation should support rehabilitees’ empowerment by emphasising active participation and taking into consideration their personal resources and experiences. The data was analysed using qualitative theory-based content analysis. The aim was to examine, what the meaning of technology-based physical rehabilitation is in the empowerment of rehabilitees. The results of this study can be used in the development of technology-based counselling methods of physical rehabilitation. Technology opens new approaches for counselling and interventions on physical activity, but it is unclear which role it plays in the empowerment of a rehabilitee. Teknologia avaa uudenlaisia lähestymistapoja liikuntainterventioiden ohjaukseen ja toteutukseen, mutta on epäselvää, minkälainen merkitys sillä on kuntoutujan valtaistumisessa. The reliability and usability of technology as well as the individual knowledge, skills and habits of rehabilitees were experienced as restricting or promoting factors in the empowerment of rehabilitees. Hilkka Korpi, ft (AMK), TtT, projektitutkija, Jyväskylän yliopisto, yliopettaja, Vaasan AMK. Lisäksi valtaistumisen osa-alueisiin vaikuttavia tekijöitä olivat teknologian luotettavuus ja käytettävyys sekä kuntoutujan yksilölliset tiedot, taidot ja tavat. Marjo-Riitta Anttila, sh (AMK), TtM, Jyväskylän yliopisto. However, there is limited data available on the experiences of rehabilitees concerning the use of technology based physical rehabilitation. The purpose of this qualitative sub-study was to explore cardiac rehabilitees’ experiences of technology-based physical rehabilitation. According to the results, the meaning of technology-based physical rehabilitation in the empowerment of cardiac rehabilitees appears in six categories: visualising the capabilities, providing information and a possibility for decision-making, giving reliable feedback, supporting goal achievement, providing an opportunity for participation and activities with others, and motivation. Tulosten perusteella teknologiaa hyödyntävän liikunnallisen kuntoutuksen merkitys kuntoutujan valtaistumisessa näyttäytyi kuutena osa-alueena: tuo pystyvyyden näkyväksi, antaa tietoa ja mahdollisuuden päättää, antaa luotettavaa palautetta, tukee tavoitteisiin pääsyä, tarjoaa mahdollisuuden osallistumiseen ja toimintaan muiden kanssa sekä motivoi fyysiseen aktiivisuuteen. Teknologiaa sovelletaan yhä useammin liikunnallisen kuntoutuksen tukena mm. ohjaukseen sekä fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen, seuraamiseen ja arviointiin, vaikka kuntoutujien kokemuksia teknologian käytöstä on tutkittu vain vähän. 2020. Tämän laadullisen osatutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella sydänkuntoutujien kokemuksia etäteknologiaa hyödyntävästä liikunnallisesta kuntoutuksesta. Technology is increasingly being used to support physical rehabilitation, for example in counselling and measuring, monitoring and evaluating physical activity. Kuntoutusjaksolla kuntoutujilla käytössä olivat Movendos mCoach etäteknologiasovellus sekä Fitbit Charge -aktiivisuusranneke. The rehabilitees were asked about their expectations and experiences towards the rehabilitation program and remote technology. TIIVISTELMÄ Chichaeva, J., Anttila, M-R., Korpi, H. Liikunta & Tiede 57 (5), 106–114. Avainsanat: etäteknologia, etäkuntoutus, liikunnallinen kuntoutus, valtaistuminen ABSTRACT Chichaeva, J., Anttila, M-R., Korpi, H. Meaning of distance technology-based physical rehabilitation in empowerment of cardiac patient. Liikunta & Tiede 57 (5), 106–114. ETÄTEKNOLOGIAA HYÖDYNTÄVÄN LIIKUNNALLISEN KUNTOUTUKSEN MERKITYS SYDÄNKUNTOUTUJAN VALTAISTUMISESSA Julija Chichaeva, ft (AMK), TtM-opiskelija, Jyväskylän yliopisto / Liikuntatieteellinen tiedekunta. During the rehabilitation period, rehabilitees were using Movendos mCoach application and Fitbit Charge activity tracker. Etäteknologiaa hyödyntävän liikunnallisen kuntoutuksen merkitys sydänkuntoutujan valtaistumisessa. Keywords: distance technology, telerehabilitation, physical rehabilitation, empowerment 1 6 LIIKUNTA & TIEDE 57 / 5-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI Kuntoutus, valtaistuminen ja etäteknologia. Tutkimusaineisto koostui 12 kuukauden sydänkuntoutusjakson jälkeen toteutetusta ryhmähaastattelusta (n = 8), joka käsitteli kuntoutujien sekä kuntoutusjaksoon että kuntoutusjakson aikana käytetyn etäteknologiaan liittyviä kokemuksia. PL 35, FI-40014 Jyväskylän yliopisto. Tuulikki Sjögren, ft (AMK), TtT, LtM, KM, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto. & Sjögren, T. P. +358-500 645496. Tavoitteena oli vastata kysymykseen: millainen merkitys on etäteknologiaa hyödyntävällä liikunnallisella kuntoutuksella kuntoutujan valtaistumisessa. & Sjögren, T. 2020
Suurimmat sosiaalija terveyspalveluiden haasteet liittyvät perustason palveluiden vahvistamiseen, ennaltaehkäiseviin toimiin sekä kuntoutukseen. 2014). Valtaistumista voidaan määritellä yksilön kasvavina oikeuksina ja kykyinä valita ja päättää itseään koskevassa päätöksenteossa (Aujoulat ym. Toisaalta etäteknologiaa hyödyntävä liikunnallinen kuntoutus oli yhtä vaikuttavaa muuhun, ilman etäteknologiaa totutettavaan kuntoutukseen nähden, tarkastellessa maksimaalista hapenottokykyä, minäpystyvyyttä, työkykyä sekä AVH-kuntoutujien liikkumista ja MS-kuntoutujien kävelyä (Sjögren ym. Lisäksi sydänkuntoutujilla teknologiaa hyödyntävät interventiot vaikuttivat myönteisesti elämäntapoihin ja laitostumisen vähenemiseen (Su ym. Etäkuntoutus voidaan toteuttaa reaaliajassa, ajasta riippumattomilla menetelmillä tai molempia hyödyntäen. Teknologian hyödyntäminen sosiaali-, terveysja kuntoutuspalveluissa nähdään yhtenä mahdollisuutena hallita lisääntyviä tarpeita ja lisätä palveluiden saatavuutta ilman ajan ja paikan sidonnaisuuksia (Devi ym. Esimerkiksi ikääntyneiden palveluiden parantamiseksi hallitusohjelmassa suunnitellaan uusien työtapojen sekä teknologian käyttöönottoa. Teknologian sovellusten vaikuttavuutta erilaisten potilasryhmien elämäntapamuutoksissa on tutkittu aikaisemmin melko paljon (Hakala ym. Tavanomaisen kuntoutuksen tavoin etäkuntoutus toteutetaan sosiaalija terveydenhuollon tai kuntoutuksen ammattilaisen ohjauksella, sille asetetaan tavoitteet ja sillä on selkeä alku ja loppu. Vaikka ajatus etänä annettavasta kuntoutuksesta on lähtöisin jo 1950-luvulta, terminä etäkuntoutus ei ole edelleenkään vakiintunut. 2013). 2019; Rintala ym. 2019.) Sydänkuntoutujien omahoidon tueksi on kehitetty erilaisia teknologioita, joilla voidaan seurata mm. (Valtioneuvosto 2019, 143–144, 150.) Sähköisten palvelujen nähdään lisäävän mahdollisuuksia parantaa palvelujen saatavuutta ja antavan välineitä ennaltaehkäisevään toimintaan sekä itsenäiseen terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen (STM 2015), mutta näiden tavoitteiden toteutuminen edellyttää palveluja aitoa uudistamista, niiden sähköistämisen sijasta (STM 2019). 2017; Rintala ym. 2019; Rintala ym. 2019). 2017; Su ym. 2017a ja b), mm. 2016; Sjögren ym. 2017). 2018). Tulokset teknologiaa hyödyntävien interventioiden vaikuttavuudesta eri potilasryhmien fyysiseen aktiivisuuteen, toimintakykyyn, osallistumiseen, painon putoamiseen, sitoutumiseen, omaseurantaan, elämänlaatuun, elämäntapoihin ja kuolleisuuteen eivät ole yhdenmukaisia. 2019; Devi ym. sydänsähkökäyrää, fyysistä aktiivisuutta, sykettä, verenpainetta ja verensokeria (Rawstorn ym. 2019; Valenzuela ym. 2017; Rintala ym. Etäkuntoutuksessa voidaan käyttää esimerkiksi matkapuhelinta, tietokonetta, tablettia tai suosia edellä mainittujen yhteiskäyttöä. Kuntoutuksessa valtaistumista voidaan tukea esimerkiksi tietojen ja taitojen lisäämisellä (Notko 2016), osallistamalla kuntoutuja kuntoutusprosessin suunnitteluun ja toteutukseen sekä lisäämällä kuntoutujan omaan elämään liittyviä valintamahdollisuuksia (Aujoulat ym. Kuten tämä osatutkimus, myös Anttilan ym. 2012; Sjögren ym. Valtaistava toimintamalli otettiin Suomessa käyttöön perinteisen, vajavuuskeskeisen toimintamallin rinnalle kuntoutuksen tutkimuksen paradigman muutoksen myötä 1990-luvulla. Tutkimuksessa käytettiin samaa tutkimusjoukkoa tämän tutkimuksen kanssa, mutta Anttila ym. JOHDANTO Teknologian kehittyessä yhä useammin teknologisia sovelluksia käytetään liikunnallisen kuntoutuksen ohjauksen, toteuttamisen ja seurannan tukena (Burke ym. 2017). 2018). 2007; Järvikoski & Härkäpää 2011, 144–146). 2018). Se voidaan nähdä tavoitteena, jonka kautta yksilö saavuttaa hallinnan elämälaatuunsa vaikuttaviin tekijöihin (Tengland 2009). 2016). Erityisesti sydänja MS-kuntoutujilla teknologiaa hyödyntävillä interventioilla havaittiin olevan myönteisiä vaikutuksia elämänlaatuun ja fyysiseen aktiivisuuteen (Sjögren ym. Osana etäkuntoutusta voidaan käyttää erilaisia teknologisia ratkaisuja, kuten aktiivisuusmittaria, joilla voidaan mitata, tallentaa ja analysoida dataa kuntoutujan arjesta. (2019) tarkasteli kuntoutujien kokemuksia ja asenteita teknologiaa kohtaan ennen 12 kk:n sydänkuntoutusjaksoa. Etäteknologia nähdään Suomessa merkittävänä työvälineenä turvaamaan liikunnallisen kuntoutuksen jatkuvuuden myös poikkeusolojen aikana (Kela 2020). (Hakala ym. 2016) sekä ikääntyneillä (Valenzuela ym. 2012; Rintala ym. Ilmastonmuutos, globalisaatio, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja teknologinen kehitys muuttavat Suomea ja maailmaa yhä kiihtyvällä tavalla. 2019), ylipainoisilla (Burke ym. Kela määrittelee etäkuntoutuksen teknologian kirjona, jota käytetään erilaisia laitteita ja sovelluksia hyödyntäen tavoitteellisessa kuntoutuksessa. Kuntoutuksen alussa aineistosta löydettiin neljä erilaista kokemuskategoriaa, jotka nimettiin pelokas tarkkailija, innoton osallistuja, harkitseva toteuttaja ja aktiivinen käyttäjä. Toimintamallissa korostuvat kuntoutujan voimavarat, kokemukset ja aktiivinen osallistuminen. 2009, 21.) Valtaistuminen (empowerment) voidaan kääntää myös valtaistaminen, valtuuttaminen, voimaantuminen, väkevöityminen tai mahtavoituminen (Siitonen 1999, 180; Kivipelto & Kotiranta 2011; Hokkanen 2014; Räsänen 2014). Teknologiaan liittyviä kokemuksia etäkuntoutuksessa on tutkittu laadullisissa tutkimuksissa sydänja verisuonipotilailla (Anttila ym. sydänja verisuonipotilailla (Ravanne ym. 2017). Tutkimuksessa havaittiin, että kuntoutujat, jotka kokivat ulkopuolisuutta tai välinpitämättömyyttä, tarvitsiLIIKUNTA & TIEDE 57 / 5-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI Kuntoutus, valtaistuminen ja etäteknologia 1 7. 2017a ja b; Rintala ym. Liikunnallisella kuntoutuksella tarkoitetaan yleensä osana moniammatillista kuntoutusta toteutettua fyysistä toimintaa, joka on yleensä fysioterapeutin ohjaamaa terapeuttista harjoittelua, fyysistä aktiivisuutta tai muuta vapaa-ajalla tapahtuvaa toimintaa, kuten liikunnallisiin harrastuksiin osallistamista (Sjögren ym. 2014). Etäyhteydellä toimitetun päivittäisen palautteen todettiin parantavan interventioon sitoutumista ylipainoisilla (Burke ym. 2019; Devi ym. 2013; Su ym. 2012) ja edistävän painon putoamista (Burke ym. ETÄTEKNOLOGIAN MAHDOLLISUUDET KUNTOUTUKSESSA Suomalaisen palvelujärjestelmän tavoitteena on kansalaisten hyvinvoinnin, terveyden, työja toimintakyvyn sekä sosiaalisen turvallisuuden ylläpitäminen ja parantaminen. Myös ikääntyneillä havaittiin parempaa sitoutumista teknologiaa hyödyntävään interventioon tavanomaiseen kuntoutukseen verrattuna (Valenzuela ym. 2014; Salminen & Hiekkala 2019). 2017). 2007). 2012), multippeliskleroosi(MS) ja aivoverenkiertohäiriöpotilailla (AVH) (Rintala ym. 2017a ja b; Salminen & Hiekkala 2019; Sjögren ym. (Kuntoutuksen tutkimuksen kehittämisohjelma 2004, 24 –25; Järvikoski ym. Teknologiasovellusten vaikuttavuutta liikunnallisessa kuntoutuksessa on tutkittu satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa laaja-alaisesti (Hakala ym. Sen sijaan kokemuksia teknologian käytöstä liikunnallisessa kuntoutuksessa sekä kansallisesti että kansainvälisesti on tutkittu vähän (Anttila ym. (2019) tutkimus toteutettiin osana ” Etäteknologia sydänkuntoutuksessa, EtSy” -tutkimushanketta. Tässä artikkelissa tarkastellaan sydänkuntoutujien kokemuksia etäteknologiaa hyödyntävästä liikunnallisesta kuntoutuksesta Suomessa, valtaistavaa lähestymistapaa hyödyntäen
(2014) tutkimukseen osallistuvat sydänkuntoutujat kokivat verkkopohjaisen kuntoutusintervention lisäävän heidän liikunta-aktiivisuuttaan, psyykkistä hyvinvointiaan ja valtaistumistaan. 2007.) Teknologia voi avata uudenlaisia mahdollisuuksia liikunnallisen kuntoutuksen ohjauksessa. Kuntoutujat esittivät, että hyvä ajoitus interventiolle olisi ollut välittömästi sairastumisen tai toimenpiteen jälkeen, jolloin terveyteen liittyviä vaaratekijöitä olisi voinut ennaltaehkäistä tai sairauden hoitoon ja kuntoutukseen liittyen ei olisi ehtinyt muodostumaan elämäntapamuutosta haastavia tapoja ja rutiineja. (Aujoulat ym. 2019.) Devi ym. Kuntoutusinterventio perustui Kelan tavanomaiseen sydänkuntoutukseen (Kelan avoja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi 2017). Kuntoutujat kuvasivat olevansa valtaistuneita ja enemmän vastuussa omasta terveydestään. Näiden ominaisuuksien vahvistumisella on yhteyksiä tehokkuuden, itseluottamuksen, itsetietoisuuden sekä autonomian ja motivaation tunteen vahvistumiseen. (Devi ym. Tarvitaan kuitenkin lisää laadullisia tutkimuksia lisäämään ymmärrystä siitä, millainen merkitys teknologialla on kuntoutujan valtaistumisessa. Kuntoutujan kokemus selviytymisestä, vaikutusmahdollisuuksista, osallisuudesta ja toivottujen muutosten aikaansaamisesta edeltää valtaistumista. He arvostivat etäkuntoutuksen käytännöllisyyttä ja sitä, että se ei ollut sidottu paikkaan tai aikaan. 2007; Järvikoski & Härkäpää 2011, 144–146). (Aujoulat ym. Uusien toimintatapojen omaksuminen ja toteuttaminen lisäävät valtaistumista. (Järvikoski & Härkäpää 2011, 144–146.) Lisäksi hallinnan tunne kasvaa, kun kuntoutujat voivat reflektoida omaa tilannettaan ympäristön mahdollisuuksiin (Aujoulat ym. Kokemusten mukaan tavoitteenasettelu ja liikuntapäiväkirja verkossa lisäsivät motivaatiota ja sitoutumista liikuntainterventioon. Potilaiden itse kuvaamia valtaistumisen indikaattoreita ovat mm. Teknologian antama tieto, esimerkiksi kuntoutujan sairaudesta, lisäsi kuntoutujan kokemaa tietoisuutta omasta terveydestä ja vähensi kokemusta ahdistuneisuudesta. 2014.) VALTAISTUMINEN JA SEN MERKITYS KUNTOUTUKSESSA Terveyden edistämisen kontekstissa valtaistuminen on nähty tavoitteena, jonka kautta yksilö voi hallita elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä sekä keinona, jossa yksilöt, ryhmät tai yhteisöt työskentelevät siten, että se auttaa heitä positiivisessa muutosprosessissa (Tengland 2009). 2007.) Koska valtaistuminen voidaan määritellä henkilön kasvavina oikeuksina ja kykyinä valita ja päättää itseään koskevassa päätöksenteossa, itsemääräämisteoria on vahva ohjaava periaate valtaistavissa interventioissa. Valtaistumista voi edistää tunnistamalla ja kuvaamalla asenteita ja kommunikaatiotyylejä, mikä vaatii hoidon antajalta dialogisen, positiivisen ja sallivan ilmapiirin luomisen sekä ymmärrystä potilaan kertomuksesta ja tilanteesta. kliiniset tulosmuuttujat, koettu sairauden hallinnan tunne, hoitotyytyväisyys, elämänlaatu, fyysinen ja psyykkinen terveys, osallistuminen hoitoon (esim. Kuntoutujat osallistuivat viiden päivän lähikuntoutusjaksolle 12 kuukauden interventiojakson alussa, 6 kuukauden kohdalla sekä lopussa. Kaikki kuntoutujat odottivat teknologian olevan yksinkertaista, joustavaa ja helppokäyttöistä. (Anttila ym. Valtaistaminen tarkoittaa rakenteellisia ominaisuuksia kuntoutusorganisaatiossa tai -prosesseissa kun taas valtaistuminen yksilön ja ympäristön välistä suhdetta, jota yhteisölliset prosessit tukevat. Valtaistumisen haasteena voidaan nähdä riittämättömien resurssien tarjoaminen, eritoten ajan ja jatkuvuuden osalta. sairauden ymmärtämisen prosessi, sairauden kanssa eläminen, positiiviset tavat, pystyvyys kysyä lääkäriltä, itsevarmuus, keskusteluun ja tavoitteenasetteluun osallistuminen, oman terveyden uudelleenmäärittely, itsetunnon elvyttäminen, halu elää sekä voima auttaa muita. Sitoutumista estäviksi tekijöiksi koettiin ajan tai motivaation puute ja kuntoutuksen väärä ajoitus. Tämän temaattisen analyysin tuloksissa todettiin, että valtaistuminen voi tapahtua vuorovaikutuksen, henkilökohtaisen toiminnan tai molempien seurauksena (Aujoulat ym. Valtaistumisen pyrkimyksenä on ihmisen elämänlaadun kokonaisvaltainen paraneminen (Räsänen 2014, 22). TUTKIMUSAINEISTO JA –MENETELMÄT Tämä osatutkimus liittyy Jyväskylän yliopiston laajempaan, vuosina 2015 – 2018 toteutettuun, Kelan rahoittamaan tutkimushankkeeseen: ”Etäteknologiasovellusta hyödyntävän kuntoutuksen vaikuttavuus sepelvaltimotautikuntoutujien fyysiseen aktiivisuuteen, toimintakykyyn, koettuun elämänlaatuun ja toimijuuteen -interventiotutkimus laitoskuntoutuksessa (Etäteknologia sydänkuntoutuksessa, EtSy)”. kysymyksien määrä vastaanotolla), itseluottamus sekä muutokset potilaan käyttäytymisessä. Se on elämänhallintaa, jota voidaan tukea tietojen ja taitojen lisäämisellä ja jonka kautta myös itsetunto voi vahvistua (Notko 2016). (2007) laadullisessa katsauksessa tarkasteltiin kroonisesti sairaiden potilaiden ohjausta valtaistumisen näkökulmasta. Valtaistuminen edellyttää tietoa ja osallistumisen mahdollisuuksia, sillä se toteutuu, kun kuntoutujalle mahdollistetaan osallistuminen kuntoutusprosessin suunnitteluun ja toteutukseen sekä valintamahdollisuuksia omaan elämäänsä liittyen (Aujoulat ym. Tavanomaisen kuntoutuksen lisäksi kuntoutujat saivat käyttöön1 8 LIIKUNTA & TIEDE 57 / 5-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI Kuntoutus, valtaistuminen ja etäteknologia. Valtaistavat rakenteet ovat tasa-arvoisia ja osallistumismahdollisuuksia tarjoavia järjestelmiä. 2007). Mahdollisuus kommunikoida ammattilaisen kanssa verkon välityksellä koettiin lisäävän psyykkistä hyvinvointia sekä vähentävän huolta ja väärinymmärryksiä omasta sairaudesta. 2007; Järvikoski & Härkäpää 2011, 144–146). Menetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia Kivipellon ja Kotirannan (2011) valtaistumisen viitekehyksen pohjalta. Aujoulatin ym. Tutkimuksessa liikunnallinen kuntoutus tapahtui osana moniammatillista sydänkuntoutusta Kuntoutus Peurungassa. Tavoitteena oli vastata kysymykseen, millainen merkitys on etäteknologiaa hyödyntävällä liikunnallisella kuntoutuksella sydänkuntoutujan valtaistumisessa. 2015.) Valtaistava ympäristö on sellainen, jossa ihminen kokee olonsa turvalliseksi, itsensä hyväksytyksi ja asemansa tasa-arvoiseksi (Siitonen 1999, 161–165). (Järvikoski ym. Valtaistumista tukevan ohjauksen pääpiirteitä ovat jatkuvuus, potilaskeskeisyys, keskinäinen ymmärrys ja samaistuminen. vat enemmän kasvokkain tapahtuvaa ohjausta, kun taas hyödyn kokijat ja innostuneet voisivat olla valmiimpia saamaan ohjausta etäteknologian keinoin. Kuntoutujat kokivat lisääntynyttä itseluottamusta, mikä näyttäytyi haluna liikkua ja kokeilla uusia lajeja. Tutkimuksissa valtaistumista oli mitattu hoitoon liittyvillä indikaattoreilla, joita ovat mm. Valtaistuessaan yksilö kykenee parempaan ongelmanratkaisuun, tiedonhankintaan, stressin ja tunteiden hallintaan ja ilmaisuun sekä kommunikaatioon. Valtaistumisessa merkityksellistä on psykososiaalisten taitojen hankkiminen ja vahvistaminen, jolloin henkilö pystyy paremmin tunnistamaan tarpeitaan, psykososiaalisia ongelmiaan, etsimään ja ottamaan vastaan sosiaalista tukea, määrittämään tavoitteitaan ja suunnittelemaan strategiat niihin pääsemiseksi. Tämän osatutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella sydänkuntoutujien kokemuksia etäteknologiaa hyödyntävästä liikunnallisesta kuntoutuksesta
(Tuomi & Sarajärvi 2018.) Aineiston analyysi aloitettiin tarkastelemalla aineistoa itsenäisesti kolmen tutkijan (J.C., K.P. Aktiivisuusranneke antoi reaaliaikaista ja tallennettua tietoa kuntoutujien fyysisestä aktiivisuudesta ja inaktiivisuudesta, mm. Kriittisen tietoisuus Tietoisuuden lisääntyminen yksilötasolla. 2. Haastatteluun osallistui valitun ryhmän kaikki kahdeksan kuntoutujaa (5 miestä ja 3 naista). 6. Ryhmähaastattelun äänitteen pituus on 1:06:34 ja litteraation pituus 50 sivua. Toimivalta tai kyvyt käsitellä omassa elämässä tapahtuvia asioita Kattaa esimerkiksi arkiaskareista tai perheenjäsenen sairaudesta selviytymisen. Sovellusta hyödynnettiin kuntoutujien ohjauksessa ja neuvonnassa kontaktija etäjaksojen aikana mm. Kertynyttä yksilöja ryhmäaktiivisuuteen liittyvää tietoa hyödynnettiin liikunnallisen kuntoutuksen ohjauksessa ja neuvonnassa. Intervention alussa viidellä oli ollut aiemmin käytössä internet ja tietokone ja neljällä näiden lisäksi älypuhelin. 1. 4. Kivipellon ja Kotirannan (2011) katsauksessa on tarkasteltu 25 kansainvälistä artikkelia, tavoitteena edistää valtaistumisen vaikuttavuuden arviointia sosiaalialalla. LIIKUNTA & TIEDE 57 / 5-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI Kuntoutus, valtaistuminen ja etäteknologia 1 9. Valtaistumista edistävä valta Yksilöllinen tai yhteisöllinen valta, joka mahdollistaa toimijuuden oman tilanteen muuttamiseksi. 266,9 merkintää/hlö, vaihteluväli 0–716) perusteella. Aktiivisuusranneketta käytettiin 12 kk:n intervention aikana motivaatiokeinona fyysisen aktiivisuuden elämäntapamuutoksiin. Katsauksessa koostettiin yhteenveto kahdeksasta eri aloilla yleisimmin mainituista valtaistumisen osa-alueista (taulukko 1). Aiempi kokemus teknologian käytöstä vaihteli osallistujien välillä. Käsittää hyvän itsetunnon, itsevarmuuden ja minä identiteetin, itsearvostuksen sekä hallinnan tunteen. Käyttöastetta arvioitiin kuntoutujien Movendos mCoachin kautta lähetettyjen viestien (ka. Edistää henkilön kykyjä tunnistaa valtasuhteita ja omaan elämäänsä vaikuttavia asioita sekä vaikuttaa niihin. Toiminta sortavien rakenteiden poistamiseksi Nähdään kriittisten yksilöllisenä tai kollektiivisena toimintana, joka edellyttää muutoksia esimerkiksi institutionaalisissa ja mentaalisissa rakenteissa, asioiden muuttamisen mahdollistamiseksi. 3. Haastatteluun osallistuneet olivat 44–65 –vuotiaita, joista 2 oli eläkkeellä ja muut työelämässä. 2018, julkaisematon.) Kukaan tutkittavista ei ilmoittanut luopuneen teknologian käytöstä, mutta käyttöasteessa oli vaihtelua. Movendos mCoach etäteknologiasovellusta käytettiin selainpohjaisesti kuntoutujien oman älypuhelimen, tietokoneen tai tabletin välityksellä. Kaikille haastateltavista oli suoritettu pallolaajennus. 8. askelista, energiankulutuksesta ja sykkeestä sekä unen määrästä ja laadusta. ja S.K.) kesken, minkä jälkeen muodostettiin yhteinen synteesi siitä, mitkä aineistossa esiin nousseet kokemukset ja merkitykset ovat tutkimuskysymyksen kannalta oleellisia. Mahdollisuus päättää omaa elämäänsä koskevista asioista tai vaikuttaa päätöksentekoon Osallistumismahdollisuuksien lisääntyminen, oppiminen, tavoitteisiin sitoutuminen ja niihin pääseminen. Teorialähtöisessä sisällönanalyysissä muodostetaan ensin analyysirunko, jonka sisään aineistosta rakennetaan erilaisia luokituksia tai kategorioita noudattaen aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteita. Teorialähtöisen aineistoanalyysin luokittelu perustuu aikaisempaan käsitejärjestelmään. 2015; Sjögren ym. Tasa-arvoinen osallistuminen ja toiminta muiden kanssa Nähdään valtaistavana demokraattisuuden toteutuessa sekä ihmisen tullessa osaksi sosiaalisia verkostoja ja yhteisöjä. Fyysisen aktiivisuuden mittaria oli aiemmin käyttänyt kaksi osallistujaa. Fysioterapeutit olivat yhteydessä kuntoutujiin sovelluksen kautta kaksi kertaa kuukaudessa, sisältäen automaattisen tehtävämuistutuksen ja yksilöllisen palautteen antamisen. Taulukko 1. Etäteknologia sydänkuntoutuksessa -monimenetelmätutkimuksessa kuntoutuksen vaikuttavuutta tarkasteltiin ryhmätasolla satunnaistettua kontrolloitua koeasetelmaa käyttäen. 2018, julkaisematon). Aineistoanalyysi toteutettiin laadullisen teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Fitbit Charge -aktiivisuusranneke oli kuntoutujien omaseurannan välineenä kuntoutuksen aikana. Lisäksi sovellus mahdollisti yhteydenoton fysioterapeuttiin ja vertaiskeskustelun. tavoitteenasettamisessa ja seurannassa, elämäntapaan liittyvien ohjeiden ja harjoitusten antamisessa sekä fyysisen aktiivisuuden seurannassa. (Sjögren ym. Positiivinen käsitys itsestä Tietoa, käyttäytymistä ja itsemääräämisoikeutta, joka edistää omien tavoitteiden saavuttamista. Valtaistumisen kahdeksan osa-aluetta (Kivipelto & Kotiranta 2011). Tämän osatutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin toukokuussa 2017, kuntoutusintervention 12 kk:n kohdalla. 5. Satunnaistaminen tapahtui kahden peräkkäisen ryhmän pareina (1 pilottija 6 tutkimusryhmää). Tämän osatutkimuksen tarkempaan teoriapohjaiseen analyysiin valittiin yksi tutkimusryhmä, jossa tavanomaisen sydänkuntoutuksen lisäksi hyödynnettiin etäteknologiaa. Haastattelut käsittelivät kuntoutujien odotuksia, kokemuksia ja pohdintaa liittyen kuntoutukseen ja etäteknologiaan sekä arvioita etäteknologian käyttökelpoisuudesta kuntoutuksessa (Sjögren ym. Resurssit, niiden käyttö ja hallinta Sosiaalisia tai taloudellisia resursseja, erilaisia apuja tukijärjestelmiä sekä niiden käyttöä ja hyödyntämistä. Lähes kaikki artikkelit käsittelivät asiakkaiden valtaistumisen arviointia sosiaalija terveysaloilla. sä Movendos mCoach etäteknologiasovelluksen (Movendos Ltd) sekä Fitbit Charge -aktiivisuusrannekkeen (Fitbit Charge HR ® ). 7. Sisällönanalyysin mallin mukaisesti aineistosta nousseet kokemukset pelkistettiin, erotettiin muusta aineistosta ja luokiteltiin Kivipellon & Kotirannan (2011) viitekehyksen valtaistumisen osa-alueisiin (taulukko 1). Monimenetelmätutkimuksen kuntoutuksen merkityksellisyyttä tarkasteltiin avoimien ryhmähaastattelujen avulla kuntoutuksen alussa, keskivaiheilla ja lopussa. 11,4 viestiä/hlö, vaihteluväli 3–26) ja tehtävämerkintöjen (ka
Ei se auta muuta kuin käydä jostakin vähän kauempaa kiertää, että menee sisälle ja katsoo, että tuleeko vielä, ja. Että missä oot ollu. Seuraavissa kappaleissa kuvataan tarkemmin, kuinka valtaistumisen osa-alueet näyttäytyivät kuntoutujien kokemuksissa. Toinen koki liikkuvansa yllättävän vähän ja toinen yllättävän paljon. -Niin se oli vähän semmonen motivoiva”. Ei muuta kuin palaa vielä vähän pidempään. “Kyllä se iltasella kun roskia käy viemässä, katsoo, että voi että, vähäsen sieltä puuttuu. Aktiivisuusrannekkeen antaman palautteen ohjaamana, eräs kuntoutuja havahtui omaan pystyvyyteensä liikkumisen osalta: ”Miten helkkarissa minä olen tänään kävellyt, että toikin matka toi noin paljon askelia sinne.” (Kuntoutuja ID 26, 61-vuotias nainen) Tällöin teknologian rooli kuntoutujan valtaistumisessa oli tuoda oma pystyvyys näkyväksi. TULOKSET Kuntoutujien kokemuksissa korostuivat viisi Kivipellon ja Kotirannan (2011) valtaistumisen osa-aluetta kun taas kolme osa-aluetta eivät tulleet esille haastatteluaineistossa (kuvio 1). Tässä kävin kävelee, katso tosta.” (ID 40, 62vuotias nainen) Kuvio 1. Positiivinen käsitys itsestä Positiivinen käsitys itsestä nousi aineistossa esille pystyvyyden kokemuksena vaikuttaa omaan liikkumisen määrään ja hallita sitä, kokemuksena omasta myönteisyydestä kuluneeseen kuntoutusjaksoon sekä kokemuksena omasta pystyvyydestä monipuoliseen liikuntaan tulevaisuudessa. -Joko on täynnä. Kuntoutujat seurasivat askelien ja sykkeen lisäksi myös passiivista aikaa sekä unta ja tekivät näiden tietojen tukemana johtopäätöksiä omista elintavoista. Sydänkuntoutujien kokemuksissa korostuneet valtaistumisen osa-alueet 12 kk:n kuntoutusjakson lopussa. Kuntoutujat kokivat lähijaksojen aikana mahdollisuuden vertaistukeen ja ryhmään kuulumisen tunteen merkitykselliseksi. Mahdollisuus päättää omaa elämäänsä koskevista asioista tai vaikuttaa päätöksentekoon Interventiossa käytetty teknologia antoi kuntoutujille tietoa omasta liikkumisesta, liikkumattomuudesta ja unesta, mikä koettiin mielekkäänä ja kiinnostavana. Intervention aikana valinnan mahdollisuuksia estävinä tekijöinä nähtiin mm. Minkälaisia kokemuksia, ja…” -”Ja tunnin päästä kaikille videokeskustelu. Kyllä se vaan on lähetty. On siinä semmonen motivaatio.” (ID 40, 62-vuotias nainen) Teknologian antama tieto antoi kuntoutujille mahdollisuuden päättää omasta liikkumisesta ja monesti kannusti nostamaan arkiaktiivisuutta ja pohtimaan omaa terveyskäyttäytymistä. Monimuotoisten tukija liikuntaelinvaivojen ja vanhojen, pinttyneiden tapojen koettiin vaikuttavan käsitykseen itsestä kielteisesti ja vaikeuttavan käyttäytymisen muutosta. Teknologian antaman suoran palautteen koettiin tuovan liikunnan määrän näkyväksi ja konkretisoivan tavoitteet, mikä nähtiin motivoivana aktiivisuuden lisäämiseen sekä toimintaa ja sitoutumista ylläpitävänä tekijänä: ”Niin mulla tuli työmaalla, että mä vähän kyttäsin sitä, että istunks mä kolme tuntia ihan siinä, että mulla ei tule 250 askelta. Tasa-arvoinen osallistuminen tai toiminta muiden kanssa Kokemuksia teknologian osallistumista ja yhteisöllistä toimintaa edistävistä vaikutuksista ei tullut esille. pakolliset kotityöt sekä rajalliset mahdollisuuksia liikkua työpäivän aikana. Kuntoutujat harmittelivat vertaistuen puutetta etäjaksolla, minkä ratkaisemiseksi he ideoivat videokeskustelun osaksi interventiojaksoa, kuten tämä nainen tuo esille: ”Että kuulla se, miten toisella menee ja miten on ollut. 1 1 LIIKUNTA & TIEDE 57 / 5-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI Kuntoutus, valtaistuminen ja etäteknologia Mahdollisuus päättää omaa elämää koskevista asioista ja vaikuttaa päätöksentekoon Positiivinen käsitys itsestä Tasa-arvoinen osallistuminen tai toiminta muiden kanssa Resurssit, niiden käyttö, hallinta ja pääsy Kriittinen tietoisuus Toimivalta tai kyvyt käsitellä omassa elämässä tapahtuvia asioita Toiminta sortavien rakenteiden poistamiseksi Valtaistumista edistävä valta. ”...muistuttaa vähän myös siitä, mihin mä itse oon luvannut itseni, ja luvannut sitoutua johonkin.” (ID 26, 61-vuotias nainen) Aktiivisuusranneke auttoi tunnistamaan, jos päivän liikuntatavoite ei ollut vielä täyttynyt ja motivoi toimimaan tavoitteen eteen
-Enhän mä oo kuitenkaan tehnyt. Ja selain siirtää syystä tai toisesta melkein niinkun siinä ihan käden käänteessä.” (ID 13, 59-vuotias mies) Eräs kuntoutuja käytti toista laitetta enemmän kuin toista, sillä koki, että teknologia ei ollut häntä varten: ”Tuli sitä aktiivisuusmittaria paljon enemmän käytettyä kuin sitä sovellusta. Etäteknologiaa hyödyntävän liikunnallisen kuntoutuksen merkitys sydänkuntoutujan valtaistumisessa LIIKUNTA & TIEDE 57 / 5-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI Kuntoutus, valtaistuminen ja etäteknologia 1 1 1 Tuo pystyvyyden näkyväksi Antaa tietoa ja mahdollisuuden päättää Antaa luotettavaa palautetta Tukee tavoitteisiin pääsyä Tarjoaa mahdollisuuden osallistumiseen ja toimintaan muiden kanssa Motivoi Käyttäjän yksilölliset tiedot, taidot ja tavat Teknolog ian käytettäv yys ja luotettav uus Valtaistava liikunnallinen sydänkuntoutus. Kuntoutujan kokemuksen mukaan aktiivisuusranneke ei tunnistanut rappusissa laskeutumista aktiivisuudeksi ja toisaalta näytti liikaa askelia: ”Ja sama niinkun ei se ainakaan, toi rannekekaan niin ei se tykännyt ollenkaan siitä jos menee rappusia alas, mutta kyllä se tykkää jos menee rappusia ylös” (ID 49, 48-vuotias nainen)”, “ -mäkin oon huomannut sen ruohon ajossa ja moottorisahan käytössä, että ne askeleet on ehkä vähän liikaa.” (ID 70, 49-vuotias mies) Interventiossa käytettyjä teknologioita vertailtiin keskenään ja näiden käytettävyys herätti keskustelua. “-mä vähän kyttäsin sitä, että istunks mä kolme tuntia ihan siinä -Että koska sitä ei sais istua.” (ID 26, 61-vuotias nainen) Kuntoutusjakson aikana teknologian rooli oli monesti havainnollistaa konkreettisesti kuntoutujan oman toiminnan, antaen mahdollisuuden toiminnan reflektointiin ja sen muutokseen Kuntoutujien kokemusten pohjalta syntyi kuusi uutta osa-aluetta (kuvio 2), jotka havainnollistavat etäteknologiaa hyödyntävän liikunnallisen kuntoutuksen merkityksiä kuntoutujan valtaistumisessa. Kuntoutujat kokivat teknologian luotettavuuden eri tavoin. Sillä se tää ranneke, niinkun... Kuntoutujalla oli tieto, että liian pitkään istuminen ei ole terveellistä. Resurssit, niiden käyttö, hallinta ja pääsy Tässä artikkelissa resursseina tarkastellaan etäteknologiaa, sen käyttöä ja hallintaa. -Suoraansanoen tuskastuttavan hitaasti. Teknologian antama tieto yksilön elintavoista, tavoitteista ja niissä edistymisestä mahdollisti Kuvio 2. Se saattaa joskus muuten unohtua.” (ID 26, 61-vuotias nainen). Se oli mun omalla vastuulla ja mähän oon lusmunnut ne, niinkun. Ranneke antoi tietoa istumisen määrästä, mahdollistaen kriittisen tietoisuuden ja muutoksen. Kun kuntoutuja koki teknologian toimimattomuuden turhauttavana, johti se käytön lopettamiseen: ”Mut en mie saanut niitä pelaamaan…-Ja sitten paloi hermo. Etäteknologiasovelluksen käytettävyys koettiin heikoksi: ”Niin se tietokoneella oleva sovellus, se on kaikkein hitain näistä. Teknologia lisäsi tietoa kuntoutujan terveyteen liittyvistä muuttujista, mikä antoi mahdollisuuden päättää omaa elämää koskevista asioista ja vaikuttaa päätöksentekoon, esimerkiksi käyttäytymisen muutoksessa. Teknologian antaman tiedon koettiin vastaavan todellisuutta eli se koettiin luotettavammaksi kuin oma subjektiivinen kokemus: ” Sitten sitä voi vielä uskotella itselleen, että mä oon liikkunut paljon enemmän kuin mitä todellisuudessa olen.” (ID 26, 61-vuotias nainen) Kuntoutujalla oli myös itse mahdollisuus vaikuttaa aktiivisuusrannekkeen luotettavuuteen, mutta se edellytti teknologian käyttöön ja omaan terveyteen liittyviä tietoja ja taitoja. Osa-alue nousee aineistossa esille luotettavuuteen ja käytettävyyteen liittyvinä kokemuksina, jotka nähdään sekä edistävinä että estävinä tekijöinä liikunnallisen kuntoutuksen toteutumisessa. -Se siirtää kaikkein hitaimmin sitä dataa. --…muistuttaa vähän myös siitä, mihin mä itse oon luvannut itseni, ja luvannut sitoutua johonkin. Ja seuraavan kerran ei yritettykään.” (ID 26, 61-vuotias nainen) Kriittinen tietoisuus Aktiivisuusrannekkeen palautteen avulla, kuntoutujan tietoisuus terveyskäyttäytymisestään lisääntyi ja hän hahmotti omaa toimintaa objektiivisemmin ja pystyi arvioimaan sitä: ”Ja siinä se sit joskus huomaa, että hitto. Se ei, niinkun, se ei ollut minua varten.” (ID 9, 44-vuotias mies) Heikko käytettävyys johti usein teknologian käyttämättä jättämiseen. Toisaalta aktiivisuusrannekkeen antamaa tietoa ei koettu uskottavana, mikä vaikutti teknologian luotettavuuden kokemukseen. Se tietokonesovellus ei ainakaan minulle sopinut yhtään
Etäteknologian nähtiin tällöin potentiaalisena työvälineenä lisäämään osallistumista ja toimintaa muiden kanssa myös etäkuntoutusjaksoilla. (2014) tutkimuksen tulosten kanssa, myös tässä tutkimuksessa mm. Resurssien osa-alue nousi esille laitteiston ja sovelluksen luotettavuuteen ja käytettävyyteen liittyvinä kokemuksina, jotka nähtiin sekä edistävinä että estävinä tekijöinä liikunnallisen kuntoutuksen toteutumisessa. Tämä tulos on samansuuntainen kuin toisessa kansallisessa etäteknologian käyttöön liittyvässä tutkimuksessa, jossa havaittiin, että kuntoutujien kriittistä edistymisen arviointia tukee kuntoutusammattilaisen ohjaus ja neuvonta, esimerkiksi henkilökohtaisten tulosten tulkintaan liittyen (Sjögren ym. Tarvitaan kuitenkin lisää eri menetelmillä toteutettuja kuntoutustutkimuksia, jotta voidaan saada laajempaa ymmärrystä siitä, miten ja millainen teknologia tai kuntoutuksen menetelmät voivat tukea näitä osa-alueita. Valtaistumista edistävä valta on yksilöllistä tai yhteisöllistä valtaa, joka mahdollistaa toimijuuden oman tilanteen muuttamiseksi. Lisäksi kokemuksista nousi valtaistumista edistäviä ja estäviä sisäisiäja ulkoisia tekijöitä. 2016). (Anttila ym. Devin ym. Tutkijat ehdottavat myös, että tulevaisuudessa kuntoutujien teknologian käyttöön liittyvä profilointi voisi olla yksi mahdollisuus tukea kuntoutuksen suunnittelua ja ohjausresurssien suuntaamista, jotta kuntoutusprosessi vastaa paremmin kuntoutujan tarpeita ja odotuksia (Anttila ym. 2019; Sjögren ym. Tässä tutkimuksessa tuli esille, että teknologia antoi kuntoutujille tärkeää tietoa omasta liikkumisesta, mutta kuitenkin he epäilivät tämän tiedon luotettavuutta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että etäteknologian tulisi tarjota mahdollisuuden osallistumiseen ja toimintaan muiden kanssa mm. Samansuuntaisesti Devin ym. Anttila ym. Toisaalta taas ne kuntoutujat, jotka epäilivät teknologian luotettavuutta, saattoivat vähentää tai jopa luopua kokonaan sen käytöstä, jolloin teknologian käytön hyödyt eivät toteutuneet. 2017). 2014; Salminen & Hiekkala 2019). Etäteknologialla toteutettu liikunnallinen kuntoutus voisi esimerkiksi mahdollistaa enemmän vaihtoehtoisia ohjauksellisia menetelmiä sekä kuntoutujan ja ohjaajan että kuntoutusryhmän kesken. Kuntoutujien kokemusten pohjalta syntyi kuusi uutta osa-aluetta (kuvio 2), jotka havainnollistavat etäteknologiaa hyödyntävän liikunnallisen kuntoutuksen merkityksiä kuntoutujan valtaistumisessa. oman tilanteen kriittisen reflektoinnin sekä vahvisti positiivista käsitystä itsestä lisäten kuntoutujan motivaatiota ja pystyvyyden kokemuksia. 2019). (2014) laadullisessa haastattelututkimuksessa havaittiin, että etäkuntoutusinterventiossa liikunta-aktiivisuuteen liittyvä tavoitteenasettelu ja seuranta lisäsi sydänkuntoutujien motivaatiota ja sitoutumista säännölliseen liikkumiseen (Devi ym. askeleet). (2019) tutkimuksessaan korostaa, että teknologian tulisi olla yksinkertaista, joustavaa ja helppokäyttöistä. Tämä tieto mahdollisti havahtumisen omasta pystyvyydestä, mikä on yhtenevä havainto aiemman Devi ym. Tässä osatutkimuksessa yksilön sisäisillä tekijöillä tarkoitetaan yksilön tietoja, taitoja ja tapoja ja ulkoisilla tekijöillä teknologian käytettävyyttä ja luotettavuutta. Devin ym. Myös Devi ym. (2014) laadullisen tutkimuksen kanssa, jossa sydänkuntoutujat kokivat teknologiaa hyödyntävän intervention lisäävän liikkumiseen liittyvää itseluottamusta sekä pystyvyyttä omasta terveydestä huolehtimiseen. Interaktiivisen teknologian käyttö voisi olla yksi mahdollisuus, jonka avulla parannettaisiin liikunnallisen kuntoutuksen oikea-aikaista saatavuutta (Devi ym. Tasa-arvoinen osallistuminen ja toiminta muiden kanssa koettiin kasvokkain tapahtuvan laitoskuntoutuksen aikana merkitykselliseksi. Tässä osatutkimuksessa havaittiin, että vanhat, pinttyneet tavat vaikuttivat kielteisesti pystyvyyden kokemukseen ja elämäntapamuutoksen toteutumiseen. Kuitenkin kuntoutujat kokivat saavansa vertaistukea ja yhteenkuuluvuuden tunnetta ainoastaan lähikuntoutusjaksoilla. Vaikka etäteknologiaa hyödyntävässä kuntoutuksessa nähtiin useita mahdollisuuksia kuntoutujan valtaistumiseen, tulee kuitenkin huomioida, että kuntoutujan heikot kokemukset teknologian luotettavuudesta ja käytettävyydestä voivat rajoittaa tai jopa estää teknologian tai teknologisten sovellusten aktiivista käyttöä. POHDINTA Tämän osatutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella sydänkuntoutujien kokemuksia etäteknologiaa hyödyntävästä liikunnallisesta kuntoutuksesta, tavoitteena vastata kysymykseen, millainen merkitys on etäteknologiaa hyödyntävällä liikunnallisella kuntoutuksella kuntoutujan valtaistumisessa. Kuntoutujien puheessa ei löytynyt kokemuksia lisääntyneestä toiminnasta sortavien rakenteiden poistamiseksi, toimivallasta tai kyvyistä käsitellä omassa elämässä tapahtuvia asioista tai valtaistumista edistävästä vallasta. 2014). 2019). Resursseihin sekä niiden käyttöön, hallintaan ja pääsyyn vaikuttivat yksilön sisäiset ja ulkoiset tekijät edistäen tai estäen valtaistumista. 2019). Teknologian antama palaute toi esimerkiksi esille konkreettisesti kuntoutujan liikunnan määrän (esim. (2019) laadullisten tutkimusten kanssa, sillä vuorovaikutukselliset elementit liikunnallisessa kuntoutuksessa koettiin myös tässä osatutkimuksessa merkityksellisinä. 2019; Sjögren ym. Myös Devin ym. Vaikka tämä osa-alue ei tullut esille aineistossa, havaittiin, että teknologia teki terveyteen liittyvät osatekijät näkyviksi, numeerisiksi muuttujiksi, mikä yhdessä tarkoituksenmukaisen tavoitteenasettelun kanssa tuki kuntoutujan toimintaa oman tilanteensa muuttamiseksi, mikä on Kivipellon ja Kotirannan (2011) mukaan edellytys valtaistumista edeltävälle vallalle. vertaistuen saamiseksi (Sjögren ym. (2014) tutkimuksessa saatiin samansuuntaisia tuloksia, ja ratkaisuksi ehdotettiin kuntoutusjakson parempaa ajoitusta, esimerkiksi välittömästi sairastumisen jälkeen, jolloin sairauteen liittyviä tapoja ja rutiineja ei ehtisi muodostumaan (Devi ym. Tämän osatutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia mm. pakolliset kotityöt koettiin valinnan mahdollisuuksia vähentävinä ja etäkuntoutukseen osallistumista estävinä tekijöinä. (2014) tutkimuksessa sy1 1 2 LIIKUNTA & TIEDE 57 / 5-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI Kuntoutus, valtaistuminen ja etäteknologia. Tässä tutkimuksessa Kivipellon ja Kotirannan (2011) kahdeksasta valtaistumisen osa-alueesta kolme eivät tulleet esille haastatteluaineistossa. 2014). Valtaistavassa liikuntainterventiossa tulisikin pyrkiä tukemaan kuntoutujan pysyvyyttä, esimerkiksi luomalla mahdollisuuksia yksilölliseen tavoitteenasetteluun, mikä tukee kuntoutujan motivaatiota, autonomiaa ja itseluottamusta (Rawstorn ym. (2014) ja Sjögren ym. Teknologian antama tieto osallisti kuntoutujan päätöksentekoon omaan terveyteen liittyen, muistuttamalla itselle asettamista tavoitteista ja lisäten sitoutumista interventioon. Vertaistuki ja yhteenkuuluvuus tulisi olla mahdollista saavuttaa tulevaisuudessa myös etäjaksojen aikana tai täysin etänä toteutetussa kuntoutuksessa. Ne, jotka kokivat tiedon riittäväksi ja luotettavaksi kokivat myös teknologian motivoivan liikkumaan. 2019; Partridge ym. Tässä osatutkimuksessa kuntoutujat toivat esille, että teknologian avulla saatu palaute omasta edistymisestä edisti tietoisuutta omasta toiminnasta ja mahdollisti oman terveyskäyttäytymisen reflektoinnin ja muutoksen. Myös aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että kuntoutujien aiemmat tiedot ja taidot sekä tavat ja ennakkoasenteet voivat määritellä kuntoutujia teknologian käyttäjinä sekä vaikuttaa kuontujien käyttökokemuksiin, teknologian käyttöönottoon tai teknologian käytön arkielämään integroitumiseen
2019). Patient empowerment in theory and practice: Polysemy or cacophony. Valtaistuimiseen liittyvän teorialähtöisen analyysin voisi myöhemmin kohdentaa tämän laajemman tutkimuksen kaikkiin teknologiaa hyödyntäviin kuntoutusryhmiin (pilotti ja kaksi muuta ryhmää) tulosten saturaation varmistamiseksi. Etäteknologiaa hyödyntävä liikunnallinen kuntoutus ei ole välttämättä aikaan ja paikkaan sidottua, mikä antaa valmiuden nopeisiinkin muutoksiin ja vähentää kuntoutuksen haavoittuvuutta. J Med Internet Res 21 (2), e10985. JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän työn tarkoituksena on tarkastella sydänkuntoutujien kokemuksia etäteknologiaa hyödyntävästä liikunnallisesta kuntoutuksesta. & Singh, S. 2014. tautidiagnoosi) homogeenisyydestä, vaikkakin saman tutkimusryhmän laajemmasta tutkimusaineistosta on löytynyt vaihtelevia kokemuksista teknologian käytöstä ja käytettävyydestä, joka osaltaan kuvastaan kuntoutujien vaihtelevia ennakkoasenteita teknologiaa kohtaan (Anttila ym. Liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuustutkimuksen rinnalle tulisi tuoda monimenetelmätutkimusta mm. Haastatteluaineiston perusteella havaittiin, että kuntoutujat vertailivat kokemuksiaan ja ongelmiaan. Tässäkin tutkimusaineistossa puheenvuorot jakautuivat epätasaisesti ja yksi haastateltavista oli täysin vaitonainen. Tämän osatutkimuksen aineisto käsitti yhtä ryhmähaastattelua (n=8). Kuntoutujan valtaistumiseen liittyvän tavoitteenasettelun, mitattavuuden ja ohjauksen keinojen vahvistamiseksi, tulisi tulevaisuudessa valtaistumisen käsite määritellä ja operationalisoida eli muuttaa mitattavaan muotoon liikunnallisen kuntoutuksen kontekstissa. 2014. Using mHealth Technology to Enhance Self-Monitoring for Weight Loss: A Randomized Trial. Lisäksi valtaistumiseen vaikutti teknologian luotettavuus ja käytettävyys sekä kuntoutujan yksilölliset tiedot, taidot ja tavat. Ryhmähaastattelun ongelmana voi olla haastattelijan tai ryhmän luoma ilmapiiri, joka voi rohkaista tai vaimentaa yksittäisen henkilön halua tuoda ajatuksiaan esille tai olla eri mieltä muun ryhmän kanssa (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006). Lisää laadullista ja monimenetelmällistä tutkimusta tarvitaan etäteknologian merkityksen todentamiseksi kuntoutujan valtaistumisessa. Autetuksi tuleminen: Valtaistavan sosiaalisen asianajon edellyttämät toimijuudet. Kuntoutujien kokemuksien perusteella etäteknologiaa hyödyntävän liikunnallisen kuntoutuksen merkitys kuntoutujan valtaistumisessa oli pystyvyyden ja asetettujen tavoitteiden näkyväksi tuominen, tiedon ja päättämisen mahdollisuuksien lisääminen luotettavan palautteen tuella sekä fyysiseen aktiivisuuteen liittyvä motivaation kasvu. 2017. Tässä teorialähtöisessä analyysissä saturaatio toteutui suurimmilta osin, sillä Kivipellon ja Kotirannan (2011) kahdeksasta valtaistumisen osa-alueesta viisi oli edustettuna aineistossa. Aineiston perusteella voidaan sanoa, että ryhmässä tapahtunut dialogin syvensi keskustelua ja ymmärrystä, ja näin lisäsi merkityksellisyyttä kuntoutujien kokemuksista. Exploring the experience of using a web-based cardiac rehabilitation programme in a primary care angina population: a qualitative study. Asiakkaan äänellä: Odotuksia ja arvioita vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Toisaalta ryhmähaastattelun avulla voi olla helpompi palauttaa mieleen menneisyyden tapahtumia (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006). 2019. 2013; 2019). Hokkanen, A., Hokkanen, L. Hokkanen, L. Lisäksi esiin tulleisiin ongelmiin kehittyi yhteisen keskustelun myötä myös ratkaisuja. Tässä osatutkimuksessa ryhmähaastattelun vahvuutena näyttäytyi vertaiskeskustelun mahdollisuus kuntoutujien välillä. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Eur J of Physical and Rehabilitation Med, 53 (6), 953–967. Cardiac Rehabilitees’ Technology Experiences Before Remote Rehabilitation: Qualitative Study Using a Grounded Theory Approach. Haastateltavien kokemusmaailmojen, kokemusten ja tiedon yhtenevyys sekä myönteinen suhtautuminen tutkimusaiheeseen on todettu vahvistavan tulosten sovellettavuutta samankaltaisessa ryhmässä (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006). 2007. & Ewing, L. (toim.). dänkuntoutujat kokivat, että etäkuntoutus antaa kuntoutujille vapauden päättää kuntoutuksen toteutuksesta ja voi parantaa sen saatavuutta. 2012. Aujoulat, I., d’Hoore, W. & Sjögren, T. 2009. Hakala, S., Rintala, A., Immonen, J., Karvanen, J., Heinonen, A. Devi, R., Carpenter, C., Powell, J. Burke, L., Styn, M., Sereika, S., Conroy, M., Ye, L., Glanz, K., Sevik, M. Tämän osatutkimuksen tuloksiin liittyvää saturaatiota sekä valtaistuimisen teoriaan liittyvän osa-alueiden puuttuminen saattaa johtua koehenkilöiden taustojen (mm. Tutkimustulosten avulla uutta etäteknologiaa tai teknologiaa hyödyntävää liikuntainterventioita ja siihen liittyvää ohjausta ja neuvontaa voidaan kehittää ja suunnitella vastaamaan paremmin kuntoutujien tarpeita ja siten edistäen kuntoutujan valtaistumisen kokemusta. Aineiston riittävyyttä voidaan arvioida saturaation toteutumisella (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006). Jos haastattelu olisi toteutettu yksilöhaastattelulla, jokaisen yksilön ääni olisi voinut tulla paremmin kuuluviin. Effectiveness of physical activity promoting technologybased distance interventions compared to usual care. Journal of Rehabilitation Medicine, 49 (2), 97–105. & Sjögren T. LIIKUNTA & TIEDE 57 / 5-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI Kuntoutus, valtaistuminen ja etäteknologia 1 1 3. Kuntoutus nähdään yhä kokonaisvaltaisemmin ja Kela suositteleekin tarkastelemaan kuntoutujan toimintakykyä kansainvälisen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokituksen (ICF) avulla, biopsykososiaalisesta, kokonaisvaltaisesta näkökulmasta (Paltamaa & Anttila 2015). 2017. Valtaistumisen vaikuttavuuden arvioinnin kehitystyössä sekä kuntoutujan kokemukset että ammattilaisen havainnot ovat merkityksellisessä asemassa (Kivipelto & Kotiranta 2011). Am J Prev Med 43 (1), 20–26. Effectiveness of technology-based distance interventions promoting physical activity: Systematic review, meta-analysis and meta-regression. Systematic review, meta-analysis and meta-regression. Helsinki: Kuntoutussäätiö. & Sjögren, T. Kiitokset: Sanna Korkkinen ja Kristiina Puranen LÄHTEET Anttila, M-R., Kivistö, H., Piirainen, A., Kokko, K., Malinen, A., Pekkonen, M. & Deccache, A. Vielä ei ole yhdenmukaista käytäntöä siitä, kuinka ja millaisilla mittareilla kuntoutujan valtaistumista arvioidaan ja koska valtaistumista ei ole määritelty sosiaalija terveysalalla yhdenmukaisesti (Kivipelto ja Kotiranta 2011), voi siihen liittyä tavoitteenasettelu ja arviointi olla käytännössä hankalaa. Int Journal of Therapy and Rehabilitation 21(9), 434. Hakala, S., Rintala, A., Immonen, J., Karvanen, J., Heinonen, A. Liikunnallisessa kuntoutuksessa osallistuminen ja toiminta muiden kanssa koettiin merkityksellisenä ja etäteknologian nähtiin tarjoavan siihen ratkaisuja. & Härkäpää, K. ICF-luokituksessa osallistuminen on toimintakyvyn yksi osa-alue, joka nähdään myös valtaistumisessa merkityksellisenä tavoitteena, johon yksilöja ympäristötekijät vaikuttavat. Patient Education and Counseling 66 (1), 13–20. etäteknologian ja valtaistumisen merkityksen paremman ymmärryksen saavuttamiseksi, sillä silloin kuin ihminen kokee kuntoutusta merkitykselliseksi, myös vaikuttavuus toteutuu (Sjögren ym
Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. & Sjögren, T. Etäteknologia sydänkuntoutuksessa. JMIR Mhealth Uhealth 4 (2), e57. Hiekkala (toim.) Kokemuksia etäkuntoutuksesta. Sosiaalija terveysturvan tutkimuksia 145. KvaliMOTV Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Räsänen, J. Helsinki: Erweko, 19–25. & Sjögren T. Partridge, SR., Grunseit, AC., Gallagher, P., Freeman, B., O’Hara, BJ., Neubeck, L., Due, S., Paull, G., Ding, D., Bauman, A., Phongsvan, P., Roach, K., Sadler, L., Glinatsis, H. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Kuntoutustyöntekijän ja vammaisen ihmisen näkemyksiä vammaisuudesta. Tengland, P. Helsinki: Erweko, 156–163. Helsinki: Sosiaalija terveysministeriö. Sosiaalija terveysturvan tutkimuksia 145. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 333. & Heinonen A. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Yhteenvetona: etäteknologia osana liikunnallista kuntoutusta. 2016. & Sjögren, T. Rintala, S. & Kotiranta, T. Hakala & T. Järvikoski, A. Oulu: University press. Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. & Paguio, J.T. A Systematic Review. Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia. Effectiveness of Technology-Based Distance Physical Rehabilitation Interventions for Improving Physical Functioning in Stroke: A Systematic Review and Meta-analysis of Randomized Controlled Trials. Valtioneuvosto 2019. http://www.kela.fi/ standardit_hyvaksytyt-palvelukuvaukset. 2009. Luettu 24.3.2020. Teoksessa: A. Rintala, S. Teknologian käyttö ja vaikuttavuus liikuntaan liittyvissä interventiotutkimuksissa – järjestelmällinen katsaus. & Härkäpää, K. Rawstorn, JC., Gant, N., Meads, A., Warren, I. 2015. Malmön yliopiston e-julkaisu. Valenzuela, T., Okubo, Y., Woodbury, A., Lord, S. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Kuntoutuksen perusteet: näkökulmia kuntoutukseen ja kuntoutustieteeseen. Salminen & S. Ravanne, A., Rintala, A., Hakala, S. Sosiaalija terveysturvan tutkimuksia 145. Adherence to Technology-Based Exercise Programs in Older Adults. & Maddison, R. 1 1 4 LIIKUNTA & TIEDE 57 / 5-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI Kuntoutus, valtaistuminen ja etäteknologia. Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Maailman terveysjärjestön toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) 2015. Cardiac patients’ experiences and perceptions of social media: mixed-methods study. Helsinki: Sosiaalija terveys ministeriö. Notko, T. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2003:19. https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-kuntoutuspalvelut-ajankohtaista/-/asset_publisher/Aw8qiePfWs1Y/content/ kelan-kuntoutuspalvelujen-toteuttaminen-koronavirusepidemian-johdosta. Salminen & S. & Gallagher, R. Saaranen-Kauppinen, S. Helsinki: Erweko, 206–225. Sjögren, T., Haapakoski, M. Effectiveness of technology-based distance physical rehabilitation interventions on physical activity and walking in multiple sclerosis: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi. 2006. Paltamaa, J. & Sarajärvi, A. STM 2015. Konferenssijulkaisu. Journal of Geriatric Physical Therapy 41 (1), 49–61. Sjögren, T., Lepistö, S., Kivistö, H., Piirainen, A., Lintunen, T., Chasandra, M., Ruiz, M., Nousiainen, T., Kuortemäki, R., Kankainen, A., Pekkonen, M., Anttila M-R., Lahtonen, J. J Med Internet Res 15;19 (9), e323. Effect of eHealth cardiac rehabilitation on health outcomes of coronary heart disease patients: A systematic review and meta-analysis. 2017. Perttilä (toim.) Toimintakyvyn arviointi ICF teoriasta käytäntöön. Hakala & T. Kuntoutuksen teorioista ja icf-mallista. Su, J.J., Yu, D.S.F. Loppuraportti 14.11.2018. Kelan avoja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Sydänkurssi sydänsairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssi, osittainen perhekurssi Voimassa 1.1.2017. 2015. Helsinki: WSOYpro. Teoksessa: A-L. Voimaantuminen ja elämänpolitiikka: Voimaantumisen resurssiteoria, uskaltava vastuullisuus, valinta, optimointi ja kompensointi. 1999. Kivipelto, M. Innovatiiviset etäkuntoutuspalvelut. Teoksessa: J. Rintala, A., Hakala, S., Lahtio, H., Heinonen, A., Piirainen, A. & Puusniekka, A. Järvenpää: Julkiviestintä. 2019. Luettu 24.3.2020. Etäteknologian vaikuttavuus sydänkuntoutujien fyysiseen aktiivisuuteen. 2017. Sosiaalija terveysturvan tutkimuksia 137. Helsinki: Erweko, 9–12. Julkaistu 20.3.2020. Helsinki: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto. Järvikoski, A., Härkäpää, K. 2011. & Anttila, H. Tampere: Jyvenes Print, 15–19. Sjögren (toim.) Etäteknologian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntoutuksessa. Helsinki: Sosiaalija terveysministeriö. Physical Medicine and Rehabilitation 100 (7), 1339–1358. & Heinonen A. Sjögren (toim.) Etäteknologian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntoutuksessa. Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia. Valtaistumisen vaikuttavuuden arviointi. Teoksessa: A-L. 2013. Digitalisaatio sosiaalija terveydenhuollossa. Hiekkala (toim.) Kokemuksia etäkuntoutuksesta. Etäkuntoutuksen kehittäminen kelassa. Liikunta ja Tiede, 50 (1), 40–49. 2019. & Piirainen, A. & Delbaere, K. Tuomi, J. 2011. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi. 2017. 2020. Kela 2020. 2017. 2002. Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 strategian väliarviointi. Rintala, S. Siitonen, J. http://muep.mau.se/ handle/2043/9406, 20.2.2020. 2016. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Hakala & T. 2019. miten voisimme edistää sitä sosiaalityössä. & Heinonen A. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. Paltamaa & P. The Finnish Journal of Rehabilitation 38 (2), 18–32. Kuntoutuksen tutkimuksen kehittämisohjelma 2004. Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. Kelan kuntoutuspalvelujen toteuttaminen koronavirusepidemian johdosta 2020. Teoksessa: A. Helsinki: Erweko, 114–127. Journal of Advanced Nurcing 76 (3), 754–772. STM 2019. Power, empowerment and health. & Sjögren, T. & Hiekkala, T. Disability and Rehabilitation 40 (4), 373–387. Rintala, A., Päivärinne, V., Hakala, S., Paltamaa, J., Heinonen, A., Karvanen, J. Sjögren, T., Anttila, M-R., Kivistö, H., Haapaniemi, V., Paajanen, T. Rintala, A., Hakala, S., Paltamaa, J., Heinonen, A., Karvanen, J. 5 uudistettu painos. Lapin yliopisto. 2016. Teoksessa: A. Remotely delivered exercise-based cardiac rehabilitation: design and content development of a novel mhealth platform. Luettu 24.1.2020. 2015. & Salminen, A. Vuorovaikutussuhteet ja valtaistuminen. 2018. 2014. Tutkimussuunnitelma. https://www.fsd.uta.fi/ menetelmaopetus/ Salminen, A-J. Janus Sosiaalipolitiikan Ja Sosiaalityön Tutkimuksen Aikakauslehti 19 (2), 142. Sjögren, T., Rintala, A., Hakala, S., Piirainen, A. Sjögren (toim.) Etäteknologian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntoutuksessa. Kela 2017
Tuija Tammelin, FT, LIKES-tutkimuskeskus. P. Avainsanat: Opetusinterventio, fyysinen aktiivisuus, yläkoulu, ActiGraph kiihtyvyysmittari, mobiilisovellus LIIKUNTA & TIEDE 57 / 5-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI ActionTrack-mobiilisovellus ja liikunta 1 1 5 ABSTRACT Koivisto K., Kallio J., Kulmala J., Hakonen H., Tammelin T. 2020. In conclusion, the use of the ActionTrack application and similar applications in outdoor teaching can increase the pupils PA compared with regular school days. Use of a mobile application in teaching in relation to eight grade pupils’ physical activity during the school day. & Koski P. Harto Hakonen, FM, LIKES-tutkimuskeskus. On weekdays, most of the sedentary time accumulates during school-hours. Pasi Koski, FT, Turun Yliopisto. Johtopäätös on, että ulkona ActionTrackin kaltaisilla mobiilisovelluksilla opettaen voidaan lisätä oppilaiden liikuntaa tavanomaisiin koulupäiviin. Jouni Kallio, LitT, LIKES-tutkimuskeskus. They used a mobile application in academic classes two to three times a week for seven months. Arkipäivinä suurin osa paikallaanolosta kertyy koulussa vietettynä aikana. Mobiili& liikuntatuntipäivinä oppilaat liikkuivat enemmän kuin mobiilituntipäivinä. Liikunta & Tiede 57 (5), 115–122. Janne Kulmala, LitM, LIKES-tutkimuskeskus. The differences in PA between days including a mobile application class and other days were analysed with repeated measures t-test. Compared with regular days, the pupils had more PA and less ST on days that included a mobile application class. The PA of school days including a mobile application class was compared with other school days. During a seven hours school day there was an average nine minutes increase in MVPA and an average 22 minutes decrease in ST. Sähköposti: kimmo.koivisto@utu.fi (yhteyshenkilö). Liikemittauksiin osallistui 28 oppilasta ja heidän koulupäivän aikaista fyysistä aktiivisuutta kuvattiin paikallaanolon, vähintään reippaan liikunnan ja askelten määrinä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ActionTrack mobiilisovelluksella ulkona annetun opetuksen yhteydet oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen koulupäivän aikana. Keywords: teaching intervention, physical activity, secondary school, ActiGraph accelerometer, mobile application. Fyysisen aktiivisuuden erot mobiilituntipäivien ja muiden koulupäivien välillä analysoitiin toistettujen mittausten t-testillä. In total, 28 students participated in the accelerometer measurements. Only a fraction of Finnish adolescents fulfill one-hour daily recommendations for physical activity (PA). The increase in MVPA during a school day was comparable to around 20 percent of the pupils’ total daily amount of MVPA before the use of the mobile application. & Koski P. Vain pieni osa maamme kahdeksasluokkalaisista saavuttaa tunnin päivittäisen liikuntasuosituksen. The pupils’ PA was measured with ActiGraph accelerometers. Liikunta & Tiede 57 (5), 115–122. Tutkimukseen osallistui kaksi kahdeksatta luokkaa, jotka käyttivät mobiilisovellusta ulkona seitsemän kuukauden ajan kahdesta kolmeen kertaan viikossa teoreettisten oppiaineiden tunnilla. Lisääntynyt koulupäivän aikainen reippaan liikunnan määrä vastasi noin 20 prosenttia oppilaiden koko päivän aikaisesta reippaan liikunnan määrästä ennen mobiilisovelluksen käyttöä. Muut koulupäivät luokiteltiin 1) tavanomaiseksi päiväksi, jolloin ei ollut mobiilieikä liikuntatuntia, 2) liikuntatuntipäiväksi, jolloin ei ollut mobiilituntia, mutta oli liikuntatunti ja 3) mobiili& liikuntatuntipäiväksi, jolloin oli mobiilija liikuntatunti. Seminaarinkatu 1, 26100 Rauma. 050-373 5924. 2020. In this study, we investigated how the use of ActionTrack mobile application for outdoor teaching is associated with the school day PA in eighth grade pupils. Koulupäivien fyysistä aktiivisuutta verrattiin mobiilisovelluksella opetusta sisältäneinä koulupäivinä (mobiilituntipäivä) ja muina koulupäivinä. Their school day PA was expressed as sedentary-time (ST), moderate-tovigorous PA (MVPA) and steps. Fyysinen aktiivisuus mitattiin ActiGraph kiihtyvyysmittarein. Reipasta liikuntaa oli keskimäärin noin yhdeksän minuuttia enemmän ja paikallaan oltiin keskimäärin noin 22 minuuttia vähemmän seitsemän tunnin koulupäivän aikana. During mobile & PE -days the students had more PA than during days including a mobile application class. Mobiilisovelluksen opetuskäytön yhteys kahdeksasluokkalaisten fyysiseen aktiivisuuteen koulupäivän aikana. Mobiilitunnin sisältäneiden koulupäivien aikana oppilaat liikkuivat enemmän ja olivat vähemmän paikallaan kuin tavanomaisina päivinä. Other school days were classified as 1) regular days, without a mobile application class or a physical education (PE) class, 2) PE -day, that included PE, without a mobile application class, and 3) mobile & PE -day, including both a mobile application class and a PE class. MOBIILISOVELLUKSEN OPETUSKÄYTÖN YHTEYS KAHDEKSASLUOKKALAISTEN FYYSISEEN AKTIIVISUUTEEN KOULUPÄIVÄN AIKANA Kimmo Koivisto, LitM, Turun yliopisto / Opettajankoulutuslaitos. TIIVISTELMÄ Koivisto K., Kallio J., Kulmala J., Hakonen H., Tammelin T. The intervention participants were pupils off two 8th grade classes
JOHDANTO Fyysinen passiivisuus on todettu yhdeksi ihmisen hyvinvointia merkittävästi vaarantavista jopa kuolleisuutta aiheuttavista riskitekijöistä (Lear ym. 2019; World Health Organization 2010). 2014; Marques ym. 2019, 35, 38.) Joka neljäs suomalaisista 8–9 luokan oppilaista luokitellaan vähän liikkuvaksi eli tunnin päivittäinen liikuntasuositus täyttyy vain kahtena päivänä viikossa tai vapaa-ajan hengästyttävää liikuntaa harrastetaan alle tunti viikossa (LIKES ym. 2019.) Samana keväänä kiihtyvyysmittareilla tehtyjen liikemittausten perusteella suomalaisista 15-vuotiaista vain kymmenesosa saavutti suositellun terveyttä edistävän vähintään reippaan liikunnan minimimäärän. Paikallaanoloon on alettu kiinnittää erikseen huomiota, sillä sen haittoja ei runsaskaan päivittäinen liikunnan harrastaminen ehkäise. 2019). 2016; Kokko ym. Kokko ym. Päivittäinen fyysinen aktiivisuus koostuu kaikesta vuorokauden aikana toteutuneesta liikkumisesta ja se pitää sisällään myös paikallaanolon määrän. 2018). 2019). 2017; Mok ym. Pelkkiin askelmääriin pohjautuvien suositusten pienenä heikkoutena on, että niissä ei huomioida liikunnan intensiteettiä (ks. 2017). Lisäksi yläkouluikäisillä runsaan paikallaanolon on todettu olevan yhteydessä päänsärkyyn ja alakuloisuuden kokemuksiin (Brindova ym. 2015) sekä selkäkipuihin ja nukahtamisongelmiin (Keane ym. Tyttöjen on todettu liikkuvan vähemmän kuin poikien (Guthold ym. Suomalaisista yläkouluikäisistä vain harva liikkuu suositusten mukaisesti. 2011.) Askelmääriä voi mitata askelmittareita tai kiihtyvyysmittareita käyttämällä. 2014; Owen ym. (esim. Kanadassa tehdyn kirjallisuuskatsauksen perusteella 12– 19 -vuotiaiden tulisi ottaa askelia yli 10 000 päivässä, riippumatta siitä kummalla mittarityypillä askelmäärä on mitattu (Tudor-Locke ym. Keskiarvo jäi siis selvästi ikäluokan minimisuosituksesta. Kokko ym. 2010.) Lasten ja nuorten (5–17-vuotiaat) vähäinen fyysinen aktiivisuus on yhteydessä moniin terveyden riskitekijöihin kuten ylipainoon, metaboliseen oireyhtymään, korkeaan verenpaineeseen, insuliiniresistanssiin sekä 2-tyypin diabetekseen (Tremblay ym. 2007; Telama ym. (Guthold ym. Arkisin lapset ovat paikallaan enemmän kuin viikonloppuisin (Kokko ym. (Aira ym. Lasten ja nuorten vähäinen fyysinen aktiivisuus on maailmanlaajuinen ongelma. 2019), vaikka askelia kertyykin arkipäivinä enemmän kuin viikonloppuina (Husu ym. 2013). Päivittäistä liikkumisen määrää voidaan kuvata myös päivittäisten askelten määrällä. Reippaalla liikunnalla tarkoitetaan liikkumista, joka aiheuttaa pientä hengästymistä ja sydämen lyöntitiheyden kasvua eli sykkeen nousua (esim. Portugalissa 2006 ja 2016 tehtyjen kyselytutkimusten mukaan myös portugalilaisten 12–18-vuotiainen fyysinen aktiivisuus oli vähentynyt 2000-luvulla (Fernandes 2017). (esim. (Sosiaalija terveysministeriö 2015). Fyysisen aktiivisuuden suosituksia on annettu myös paikallaanolon vähentämiseksi. Kyselytutkimuksista (n= 298) koostetun meta-analyysin mukaan 146 maan 11–17-vuotiaista vain 19 prosenttia liikkui WHO:n antaman suosituksen vähintään reipasta liikuntaa vähintään tunti päivässä mukaisesti vuonna 2016. Suomalaisten 15-vuotiaiden päivittäinen kiihtyvyysmittarilla mitattujen askelten määrä jäi vuonna 2016 keskimäärin noin 8200 askeleeseen (Husu ym. 2019; Tammelin ym. 2014). Terveyttä edistävän fyysisen aktiivisuuden minimisuosituksissa kuvataan tyypillisesti vähintään reippaan liikunnan määrää vuorokaudessa. 2011). Paikallaanololla tarkoitetaan seisomista, istumista ja makuulla oloa. Yläkouluikäisistä reippaan liikunnan määrän saavutti kiihtyvyysmittareilla tehtyjen mittausten mukaan vuonna 2016 useampi kuin vuonna 2018. Runsas paikallaanolo on yhteydessä myös 4.– 6.-luokkalaisten niska-hartiakipuihin (Siekkinen ym. Keväällä 2018 tehdyn valtakunnallisen kyselytutkimuksen mukaan päivittäisen reippaan liikunnan mininisuosituksen suomalaisista 13-vuotiaista saavutti kolmannes ja 15-vuotiaista alle viidesosa. 2019; Siekkinen ym. Askelmääriin pohjautuvat terveyttä edistävän liikunnan minimisuositukset perustuvat reippaan liikunnan päivittäisen suositusten mukaisesti liikkuneiden askelmääriin vuorokaudessa. 2014). Esimerkiksi suomalaisten suositusten mukaan 7–18-vuotiaiden tulisi liikkua reippaasti yhdestä kahteen tuntiin päivässä (Opetusministeriö & Nuori Suomi ry 2008) ja Maailman terveysjärjestö WHO:n (2010) mukaan 5–17-vuotiailla terveyttä edistävän liikunnan minimimäärä on vähintään reipasta liikuntaa vähintään tunti päivässä. Samankaltaisia suosituksia paikallaanolon vähentämiseksi on annettu muun muassa Englannissa (UK 2019) ja Australiassa (Australian government 2019). Yläkouluikäisten arkipäivien istumisen määrästä suurin osa, noin 60 prosenttia, kertyy koulussa vietettynä aikana (Tammelin ym. Hamari ym. Suomessa on toteutettu vuodesta 2010 alkaen valtakunnallista Liikkuva koulu -ohjelmaa, jota rahoittaa opetusja kulttuuriministeriö. 2019). 2014). Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten lasten päivittäisen fyysisen kokonaisaktiivisuuden suurimmiksi haasteiksi osoittautuivat omaehtoisen, vapaan fyysisen aktiivisuuden vähäisyys sekä runsas paikallaanolon määrä (Tremblay ym. 2016, 20). Tudor-Locke ym 2018). Askelmäärän tulisi yläkouluikäisillä olla yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan askelmittaria käytettäessä vähintään 9000 askelta päivässä ja kiihtyvyysmittaria käytettäessä vielä 2500 enemmän (Adams ym. (Kokko ym. Nuorten vähäinen päivittäinen fyysinen aktiivisuus johtaa usein myös fyysisesti passiiviseen elämäntapaan aikuisena (Azevedo ym. 2019.) Suomen sosiaalija terveysministeriön mukaan kouluikäisten tulisi välttää runsasta istumista ja paikallaanoloa aina kuin se on mahdollista ja lisäksi erityisesti pitkiä yhtäjaksoisia istumisjaksoja tulisi välttää. 2018; Tudor-Locke ym. Kaksi vuotta myöhemmin 15-vuotiaiden kiihtyvyysmittarilla mitattu keskiarvo oli vielä noin 300 askelta vähemmän eli päivittäinen askelmäärä oli 7884 (Husu ym. Vuonna 2018 Liikkuva koulu -ohjelmassa olikin mukana 91 prosenttia maan yläja yhtenäiskouluista. Liikemittareilla tehtyjen tutkimusten mukaan yläkouluikäiset suomalaiset ovat paikallaan noin 8,5 tuntia päivässä (Husu ym. 2019, 21). 2019.) Liikkuva koulu -ohjelman mukaisilla 1 1 6 LIIKUNTA & TIEDE 57 / 5-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI ActionTrack-mobiilisovellus ja liikunta. Yläkouluikäisissä vähän liikkuvien osuus on neljä kertaa suurempi kuin alakouluikäisissä (Siekkinen ym. 2020), vaikkakin suomalaisnuorilla sukupuolten välinen ero liikkumisen määrissä vaikuttaa kyselytutkimuksen perusteella kaventuneen vuosien 2016–2018 aikana (Kokko ym. 2017; Saldias ym. Terveyttä edistävän päivittäisen vähintään reippaan liikunnan minimisuositukset ovat melko yhtenevät riippumatta suosituksen on antajasta. (Husu ym. 2014). Tämän meta-analyysin perusteella fyysisen aktiivisuuden suosituksen mukaisesti liikkuvien määrä oli kasvanut noin kaksi prosenttiyksikköä 15 vuoden aikana (2001–2016). (https://liikkuvakoulu.fi/liikkuvakoulu) Vuosina 2015– 2018 tavoitteena oli ohjelman laajentaminen valtakunnalliseksi ja liikkumisen lisääminen peruskouluihin. 2016). 2019; Siekkinen ym. 2019,33). 2020.) Kuitenkin esimerkiksi Norjassa kiihtyvyysmittareilla 2006 ja 2012 tehtyjen mittaustulosten perusteella sekä 9että 15-vuotiailla fyysinen aktiivisuus oli vähentynyt ja paikallaanolo lisääntynyt 2000-luvulla (Dalene ym. 2011). (Brindova ym. Ohjelman avulla on onnistuttu muuttamaan koulujen toimintakulttuuria fyysiseen aktiivisuuteen kannustavaksi. 2018)
Päivät luokiteltiin 1) koulupäiviksi, jolloin käytettiin ActionTrack mobiilisovellusta, mutta ei ollut liikuntatuntia (mobiilituntipäivä), 2) koulupäiviksi, jolloin ei käytetty mobiilisovellusta eikä ollut liikuntatuntia (tavanomainen päivä), 3) koulupäiviksi, jolloin ei käytetty mobiilisovellusta, mutta oli liikuntatunti (liikuntatuntipäivä) ja 4) koulupäiviksi, jolloin käytettiin mobiilisovellusta ja päivään sisältyi myös liikuntatunti (mobiili& liikuntatuntipäivä). Tässä tutkimuksessa oppilaiden fyysistä aktiivisuutta tarkasteltiin paikallaanolon, vähintään reippaan liikunnan (vähintään keskiraskaan liikunnan) ja askelmäärien perusteella. Kohdejoukon oppilaat käyttivät ActionTrack mobiilisovellusta oppituntien aikana kahdesta kolmeen kertaan (keskiarvo 2,4) viikossa seitsemän kuukauden ajan syyskuusta maaliskuuhun. (esim. OPS 2014 mukaan työskentelyä tulisi säännöllisesti toteuttaa luokkahuoneen ulkopuolella ja liikkumisen todetaan olevan luonteva osa jokaista koulupäivää. Jokaiseen mittausjaksoon sisältyi kaikille oppilaille yksi niin sanottu pakollinen liikuntatunti (90 min). Tammelin 2014.) Liikemittaukset ja aineistonkäsittely toteutettiin Liikkuva koulu -ohjelman yhteydessä toteutettujen tutkimusten mukaisesti. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten ActionTrack mobiilisovelluksen opetuskäyttö ulkona on yhteydessä kahdeksasluokkalaisten paikallaanolon, vähintään reippaan liikunnan ja askelten määriin koulupäivän aikana. (Esim. Sovellus opastaa käyttäjän (esim. Husu ym. Liikemittausten aikana oppilaat pitivät päiväkirjaa, johon merkittiin koulun alkamisja päättymisajat, sekä poissaolot koulusta. TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusaineisto kerättiin yhden lukuvuoden aikana (2015– 2016) eräästä satakuntalaisesta yhtenäiskoulusta, jonka kaikki kahdeksannen luokan oppilaat muodostivat kohdejoukon (n=46, kaksi luokkaa). 2015) ja jakson lopussa (15.–22.3.2016). Suihkun, uimisen tai nukkumisen aikana mittaria ei käytetty. Mittaukset aloitettiin tiistaipäivän aikana ja mittaukset lopetettiin seuraavan viikon tiistai-iltaan. Tässä tutkimuksessa verrattiin oppilaiden koulupäivän aikaista kiihtyvyysmittareilla mitattua fyysistä aktiivisuutta ActionTrack mobiilisovelluksella ulkona annettua opetusta sisältämien koulupäivien ja muiden koulupäivien välillä. Tavoitteen oli saada käsitys siitä, miten hyvin kohderyhmä edusti omaa ikäluokkaansa fyysisen aktiivisuuden osalta. Sovellusta käyttäessään oppilaat työskentelivät oman mieltymyksensä mukaisesti joko omalla älypuhelimellaan tai koulun iPad tabletilla. Suurimmillaan etäisyys tehtävärastille oli noin 300 metriä koulurakennuksesta. Näiden tietojen perusteella määriteltiin koulussa vietetty aika. Yksittäisen oppitunnin aikana sovelluksella työskenneltiin keskimäärin 20 minuuttia (vaihteluväli 16–40 min). Molemmat luokat työskentelivät sovelluksella 48 kertaa seitsemän kuukauden aikana. Fyysinen aktiivisuus mitattiin lantiolle kiinnitetyin ActiGraph kiihtyvyysmittarein kolme kertaa kahdeksan päivän jaksoissa. Fyysisesti passiivisen koulupäivän ongelmaan on osin tartuttu myös Perusopetuksen opetussuunnitelman 2014 perusteissa (OPS 2014) (Opetushallitus 2014). Yksittäisiä tehtäviä yhdistämällä voidaan rakentaa tehtäväratoja, jolloin käyttäjä kulkee rastilta toiselle sovelluksen opastama. Päivittäistä reippaan liikunnan määrää kuvaaviksi mittauspäiviksi hyväksyttiin ne päivät, jolloin mittaria oli käytetty vähintään 500 minuuttia vuorokauden aikana ja mittauspäiviä oli vähintään neljä. Ensimmäinen mittaus (15.–22.9.2015) tehtiin ennen ActionTrack sovelluksen käyttöä, mittaus toistettiin sovelluksen käyttöjakson puolivälissä (1.–8.12. Vuorokauden mittausajaksi huomioitiin mittaustulokset aikavälillä 07.00–23.00. (Opetushallitus 2014, 26–29.) Yhden vaihtoehdon näiden tavoitteiden mukaisen opetuksen järjestämiselle tarjoavat mobiilisovellukset, joiden avulla opetusta voidaan toteuttaa ulkona liikuntaa ja oppimistehtäviä yhdistäen. 2019.) Kiihtyvyysmittarilla fyysistä aktiivisuutta tarkastellaan tyypillisesti neljässä eri liikkumisen intensiteettiluokassa; paikallaanolo, kevyt liikunta, keskiraskas (/reipas) liikunta ja raskas (/rasittava) liikunta. Oppilaat eivät olleet käyttäneet kyseistä sovellusta aiemmin. Lisäksi koulutyössä odotetaan irrottautumista istuvasta elämäntavasta. Kyseinen mittari on todettu luotettavaksi ja validiksi lasten fyysisen aktiivisuuden mittauksissa (Trost 2011). (ks. 2011). Eniten sovellusta käytettiin terveystiedon ja biologia/maantiedon tunneilla (11 kertaa / oppiaine) ja vähiten uskonnon oppituntien aikana (kuusi kertaa). Tehtävärastit sijoitettiin koulun pihapiiriin sekä sen läheisyyteen siten, että oppilas ei tiennyt ennen oppitunnin alkua, missä tehtävärastit milloinkin sijaitsivat. Viikoittainen liikuntatuntien määrä vaihteli näin ollen yhdestä kolmeen. 2015). http://www.taz.fi/) Vastaavia mobiilisovelluksia ovat esimerkiksi Seppo (https://seppo.io) ja Actionbound (https:// en.actionbound.com). Rajala ym. Oppilaat liikkuivat oppitunnin aikana yksin tai pienryhmissä tehtävärastilta toiselle itse valitsemallaan tavalla, pääsääntöisesti kävellen. Ensimmäisellä mittausjaksolla, ennen ActionTrack sovelluksen käyttöä, selvitettiin kohdejoukkona olleiden oppilaiden päivittäinen vähintään reippaan liikunnan ja askelten määrä sekä paikallanolon määrä. ActionTrack mobiilisovelluksella voidaan luoda tehtäviä, jotka voidaan sijoittaa ulos mihin tahansa paikkaan GPSja karttapohjatietojen avulla. Opettajina toimivat aineenopettajat, jotka tekivät ennen oppituntiaan tehtävärastit valmiiksi ja käyttivät sitten sovellusta oppiaineensa oppitunnilla. Tämän lisäksi oppilaalla saattoi olla hänen valinnoistaan riippuen valinnaisen liikunnan oppitunteja 0–2 viikossa. Fyysisen aktiivisuuden mittauksiin osallistui 28 oppilasta, joista tyttöjä oli 16 ja poikia 12. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ActionTrack mobiilisovelluksella ulkona annetun oppitunnin yhteydet koulupäivän (koulussa vietetty aika) aikaiseen fyysiseen aktiivisuuteen. Liikkuva koulu -ohjelman tutkimuksissa on myös käytetty samoja kiihtyvyysmittareita ja mittariasetuksia kuin tässä tutkimuksessa. 2019; Trost ym. Kaikki mukana olleet oppilaat olivat syntyneet samana vuonna. Mukana olivat oppiaineet terveystieto, biologia/maantieto, äidinkieli, englanti ja uskonto. Liikeanalyysissä mukana olleiden oppilaiden määrä oli ensimmäisellä mittausjaksolla 21, joista tyttöjä oli 14 ja poikia seitsemän. Lisäksi tutkijoilla oli käytössä oppilaiden henkilökohtaiset lukujärjestykset. Tehtävärataa kiertäessään oppilaat liikkuivat keskimäärin 1,2 kilometriä (vaihteluväli 0,7–1,5 km). Poikia oppilaista oli 24 ja tyttöjä 22. Opetusintervention alussa oppilaat olivat keskimäärin 13,7 vuoden ikäisiä. Tehtävärasteista muodostui tehtävärata, joka sisälsi noin 11 tehtävää (vaihteluväli 8–15). oppilas tai oppilasryhmä) tehtäväpaikalle eli virtuaaliselle rastille, jonne saapuessaan käyttäjä saa tehtävän omaan mobiililaitteeseensa pilvipalvelun kautta. toimilla, kuten välituntien liikkumismahdollisuuksia lisäämällä, seitsemäsluokkalaisten vähintään reippaan liikunnan määriä onnistuttiin kasvattamaan yhden lukuvuoden aikana (Gråsten ym. Mittaria käytettiin keskimäärin 728 minuuttia (vaihteluväli 575–914 min) eli 12,1 tuntia vuorokaudesLIIKUNTA & TIEDE 57 / 5-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI ActionTrack-mobiilisovellus ja liikunta 1 1 7. Mittari mittaa hyvin kävelyn ja juoksun kaltaista liikuntaa, mutta lantiolla pidettäessä se ei mittaa pyöräilyn kaltaista liikettä. (ks. ActionTrack sovellusta käytettiin kuuden eri oppiaineen tunnilla
Vähintään reipasta liikuntaa kertyi jokaista tuntia kohti keskimäärin 1,3 minuuttia enemmän mobiilituntipäivinä kuin tavanomaisina koulupäivinä (t (18) = 3,2; p = 0,005). Oppilaat olivat tavanomaisina koulupäivinä, jolloin ei ollut mobiilituntia eikä liikuntatuntia, jokaista tuntia kohti keskimäärin kolme minuuttia enemmän paikallaan kuin mobiilituntipäivinä (t (18) = -5,5; p < 0,001). Fyysisen aktiivisuuden erot mobiilituntipäivien ja muiden koulupäivien välillä (Vertailu 1, 2 ja 3) analysoitiin toistettujen mittausten t-testillä. 2019), joten tämän tutkimuksen aineistossa tytöiltä kerätyn aineiston osuus oli valtakunnallisiin aineistoihin verrattuna hieman suurempi. Toisen ja kolmannen mittausjakson tulosten perusteella selvitettiin ActionTrack sovelluksen opetuskäytön yhteydet oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen koulupäivän aikana. Vertailu 2 – Mobiilituntipäivät ja liikuntatuntipäivät Tässä vertailussa oli mukana kuusi tyttöä ja kolme poikaa, poikia joukossa oli siis kolmasosa. Koulupäivän fyysistä aktiivisuutta kuvaaviksi onnistuneiksi mittauspäiviksi hyväksyttiin ne päivät, joiden aikana mittaria käytettiin vähintään 80 prosenttia koulupäivän lukujärjestyksen mukaisesta ajasta ja kyseisistä vertailuun päätyvistä oppitunneista (tavanomaiset päivät, mobiilituntipäivät, liikuntatuntipäivät, mobiili& Liikuntatuntipäivät). Liikemittausten analyyseihin päätyneistä mittaustuloksista 72 prosenttia oli tytöiltä. Kohdejoukosta 61 prosenttia osallistui kiihtyvyysmittareilla toteutettuihin liikemittauksiin ja liikemittauksista tehtyihin analyyseihin hyväksyttiin mittauskriteerien perusteella 52 prosenttia kohdejoukosta. Oppilaista 13 liikkui vähintään reippaan liikunnan tasolla enemmän mobiili-& liikuntatunnin sisältäneinä päivinä, yhdellä oppilaalla tulos oli päinvastainen. Oppilaskohtaisen tarkastelun mukaan 17 oppilaalla (89 prosentilla oppilaista) paikallaanolon määrä oli suurempi tavanomaisina päivinä kuin mobiilituntipäivinä (Taulukko 2) ja samoilla oppilailla vähintään reippaan liikunnan ja askelten määrä oli suurempi mobiilituntipäivinä kuin tavanomaisina koulupäivinä. Vajaa viidennes (19 prosenttia) oppilaista saavutti liikunta suosituksen eli oli liikkunut vähintään reippaan liikunnan tasolla vähintään tunnin päivässä. Paikallaan oppilaat olivat keskimäärin 8,6 tuntia päivän aikana. Liikuntatunnin sisältäminä koulupäivinä oppilaat olivat keskimäärin neljä minuuttia tunnissa vähemmän paikallaan kuin mobiilituntipäivinä (t (8) = 4,4; p = 0,002). Mobiili& liikuntatuntipäiviä kertyi 26 (ka 1,6 päivää / oppilas). Muita eroja liikuntatunnin sisältämän koulupäivän ja mobiilituntipäivän fyysisessä aktiivisuudessa ei ollut. Suomessa valtakunnallisista kiihtyvyysmittarein kerätyistä tutkimusaineistosta noin 60 prosenttia on tytöiltä (Husu ym. Fyysinen aktiivisuus mitattiin ActiGraph kiihtyvyysmittareilla kolme kertaa lukuvuoden aikana, syys-, jouluja maaliskuussa. TULOKSET Vertailu 1 – Mobiilituntipäivät ja tavanomaiset päivät Tässä vertailussa oli mukana 14 tyttöä ja viisi poikaa, eli noin neljäsosa oli poikia. ActionTrack mobiilisovelluksella opetusta sisältäneiden koulupäivien (mobiilituntipäivät) ja muiden koulupäivien fyysisen aktiivisuuden määrissä oli eroja (Taulukko 1). sa ja hyväksyttyjä mittauspäiviä oppilailla oli keskimäärin kuusi (vaihteluväli 4–7). Askelmäärä oli liikuntatunnin sisältäminä päivinä suurempi kuudella oppilaalla kuin mobiilituntipäivinä, sen sijaan kolmella oppilaalla askelmäärä oli suurempi mobiilituntipäivinä. (Taulukko 1) Oppilaskohtaisessa tarkastelussa todettiin kaikkien tässä vertailussa mukana olleiden oppilaiden (n=9) olleen enemmän paikallaan mobiilituntipäivinä kuin liikuntatunnin sisältäminä koulupäivinä (Taulukko 2). Vähintään reipasta liikuntaa kertyi keskimäärin 44 minuuttia päivässä ja päivittäinen askelmäärä oli keskimäärin 7975. Mobiili& liikuntatunnin sisältäneinä koulupäivinä oppilaat olivat keskimäärin 5,1 minuuttia tuntia kohden vähemmän paikallaan (t (14) = 10,5; p < 0,001), liikkuivat keskimäärin 1,6 minuuttia tunnissa enemmän vähintään rasittavasti (t (14) = -3,5; p = 0,004) ja ottivat keskimäärin 230 askelta tunnissa enemmän kuin mobiilituntipäivinä (t (14) = -7,6; p < 0,001) (Taulukko 1). He olivat vähiten paikallaan ja liikkuivat vähintään rasittavan liikunnan tasolla tavanomaisina päivinä muita enemmän. Askeleita kertyi tuntia kohden keskimäärin 190 enemmän mobiilituntipäivinä kuin tavanomaisina koulupäivinä (t (18) = 3,6; p = 0,002). Fyysisen aktiivisuuden tulokset ja vertailut esitetään tuntiin suhteutetun liikkumismäärän (reipasta liikuntaa minuuttia/tunti ja askelmäärä/tunti) perusteella, jotta eripituiset koulupäivät ovat vertailukelpoisia. Paikallaan oppilaat olivat keskimäärin 8,6 tuntia päi1 1 8 LIIKUNTA & TIEDE 57 / 5-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI ActionTrack-mobiilisovellus ja liikunta. Vähintään reipasta liikuntaa oli kuudella oppilaalla enemmän mobiilituntipäivinä kuin liikuntatunnin sisältäminä päivinä, kahdella oppilaalla tulos oli päinvastainen ja yhdellä oppilaalla vähintään reippaan liikunnan määrä oli sama päivästä riippumatta. Yksittäiseltä oppilaalta mobiilituntipäivän ja muiden päivien välisiin vertailuihin hyväksyttyjä mittauspäiviä oli keskimäärin 8,6 (vaihteluväli 3–10). Ne kaksi oppilasta, joiden fyysinen aktiivisuus mobiilituntipäivinä ei lisääntynyt tavanomaisiin päiviin verrattuna, olivat muuten aktiivisia oppilaita. Hyväksyttyjen mittauspäivien lukumäärät (f = 22–73) ja liikemittauksista tehdyissä analyyseissä mukana olleiden oppilaiden määrät (n = 9–19) sekä sukupuolijakaumat vaihtelivat mittauskriteerien ja oppilaiden erilaisten lukujärjestysten vuoksi. Ensimmäisen mittausjakson liikemittauksiin osallistuneista vajaa viidennes saavutti päivittäisen liikuntasuosituksen ja vähintään rasittavaa liikuntaa kertyi keskimäärin 44 minuuttia päivässä. Vertailu 3 – Mobiilituntipäivät ja mobiili& liikuntatuntipäivät Tässä vertailussa mukana olleista oppilaista viidesosa oli poikia (tyttöjä 12, poikia 3). Tutkimuksen kohdejoukkona oli yhden koulun kaikki kahdeksasluokkalaiset (n=46, kaksi luokkaa), jotka käyttivät mobiilisovellusta teoreettisten oppiaineiden tunneilla kahdesta kolmeen kertaan viikossa seitsemän kuukauden ajan. 2016, Rajala ym. Kaikki vertailussa olleet oppilaat (n=15) olivat enemmän paikallaan ja heille kertyi vähemmän askelia mobiilituntipäivinä kuin mobiili& liikuntatunnin sisältäneinä koulupäinä (Taulukko 2). Hyväksyttyjä mittauspäiviä kertyi tavanomaisista päivistä kaikkiaan 53 (ka 2,8 päivää / oppilas), mobiilituntipäivistä 73 (ka 3,8 / oppilas) ja liikuntatuntipäivistä 22 (ka 2,4 / oppilas). Liikemittauksien analyyseihin päätyneiden osuutta voidaan pitää suhteellisen hyvänä, sillä yläkouluikäisille kiihtyvyysmittareilla tehtyjen liikemittauksien analyyseihin päätyy Howien ja Strakerin (2016) tekemän kirjallisuuskatsauksen mukaan keskimäärin 47 prosenttia kohdejoukosta. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten ActionTrack mobiilisovelluksen opetuskäyttö ulkona on yhteydessä kahdeksasluokkalaisten fyysiseen aktiivisuuteen koulupäivän aikana. 2019, Husu ym
= koulupäivä, jolloin oli liikuntatunti, mutta ei ollut mobiilituntia 4) Mob& Liik. Oppilaiden fyysisen aktiivisuuden määrien vertailu yksilötasolla erilaisina koulupäivinä ActionTrack oppitunnin sisältämään päivään verrattua. = koulupäivä, jolloin oli mobiilitunti ja liikuntatunti LIIKUNTA & TIEDE 57 / 5-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI ActionTrack-mobiilisovellus ja liikunta 1 1 9. Vertailu 1 (n=19) Vertailu 2 (n=9) Vertailu 3 (n=15) Fyysinen aktiivisuus Mob-päivä 1 Tav 2 Mob-päivä 1 Liikuntat. Taulukko 1. 3 Mob-päivä 1 Mob& Liik. 4 Paikallaanolon määrä suurempi 2 17 9 15 Vähintään reipasta liikuntaa enemmän 17 2 6 2 1 13 Askelmäärä suurempi 17 2 3 6 15 1) Mob-päivä = koulupäivä, jolloin ActionTrack mobiilisovellusta käytettiin opetuksessa (mobiilitunti) 2) Tav = koulupäivä, jolloin ei ollut mobiilituntia eikä liikuntatuntia 3) Liikuntat. Vertailu 1 (n=19) Mob-päivä 1 Tavanomainen 2 fyysinen aktiivisuus ka (kh) ka (kh) p Paikallaanolo (min/h) 44,8 (3,6) 47,9 (4,6) <0,001*** Vähintään reipas liikunta (min/h) 3,5 (0,9) 2,2 (2,1) 0,005** Askelmäärä (lkm/h) 644 (123) 454 (276) 0,002** Vertailu 2 (n=9) Mob-päivä 1 Liikuntatuntipäivä 3 fyysinen aktiivisuus ka (kh) ka (kh) p Paikallaanolo (min/h) 44,5 (3,6) 40,5 (3,1) 0,002** Vähintään reipas liikunta (min/h) 3,7 (1) 3,2 (1,1) 0,052 Askelmäärä (lkm/h) 681 (147) 688 (161) 0,855 Vertailu 3 (n=15) Mob-päivä 1 Mob& Liikuntatuntipäivä 4 fyysinen aktiivisuus ka (kh) ka (kh) p Paikallaanolo (min/h) 44,5 (4,3) 39,4 (4) <0,001*** Vähintään reipas liikunta (min/h) 3,4 (0,8) 5 (2,2) 0,004** Askelmäärä (lkm/h) 628 (97) 858 (159) <0,001*** *p<0,05; **p<0,01; ***p?0,001 1) Mob-päivä = koulupäivä, jolloin ActionTrack mobiilisovellusta käytettiin opetuksessa (mobiilitunti) 2) Tavanomainen = koulupäivä, jolloin ei ollut mobiilituntia eikä liikuntatuntia 3) Liikuntatuntipäivä = koulupäivä, jolloin oli liikuntatunti, mutta ei ollut mobiilituntia 4) Mob& Liikuntatuntipäivä = koulupäivä, jolloin oli mobiilitunti ja liikuntatuntitunti Taulukko 2. Oppilaiden fyysisen aktiivisuuden määrä (keskiarvo, keskihajonta) ActionTrack oppitunnin sisältäneiden koulupäivien ja muiden koulupäivien aikana
Liikkuva koulu -tutkimuksissa 2010–2012 kiihtyvyysmittarilla saatujen tulosten mukaan yläkouluikäisistä 7–8-luokkalaisista 17 prosenttia saavutti päivittäisen liikuntasuorituksen, vähintään rasittavaa liikuntaa kertyi 44 min päivässä ja paikallaan yläkoululainen oli 8,5 tuntia. Tutkimuksen yhteenvetona voidaan todeta, että ActionTrack mobiilisovelluksella ulkona toteutettujen oppituntien avulla voidaan lisätä yläkouluikäisten fyysistä aktiivisuutta ja vähentää 1 2 LIIKUNTA & TIEDE 57 / 5-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI ActionTrack-mobiilisovellus ja liikunta. 2020; Husu 2019). Se, että muita eroja ei ollut, on mielenkiintoinen tulos, sillä mobiilitunteina oppilaat liikkuivat keskimäärin 20 minuuttia sovellusta käyttäen, pääsääntöisesti kävellen. Paikallaanolo ajan väheneminen vastaa sitä määrää, jonka verran nuorten päivittäinen paikallaanolo vuosittain tyypillisesti lisääntyy (Ortega ym. Tämän vuoksi erityisesti tyttöjen fyysisen aktiivisuuden lisäämisen mahdollistavat keinot ovat merkityksellisiä. Koulupäivän aikainen liikkuminen on erityisen tärkeää vähiten liikkuville nuorille. Tyttöjen aktivoinnin tiedetään kouluissa toteutetuissa liikuntainterventioissa osoittautuneen hankalaksi (Owen ym. Suomalaisten vähän liikkuvien määrä on yläkoulussa selvästi suurempi kuin alakoulussa. Ero vastaa noin 20 prosenttia ensimmäisen mittauskerran koko päivän aikaisesta vähintään reippaan liikunnan määrästä. (Siekkinen ym. Askelmäärän eroa saattaa osin selittää se, että Husun ym. Paikallaanoloa oli vastaavalla tavalla laskien mobiilituntipäivinä keskimäärin 21,7 minuuttia vähemmän (3,1 min/ h) kuin tavanomaisina päivinä. Mobiili& liikuntatunnin sisältäneinä päivinä oppilaat liikkuivat enemmän ja olivat vähemmän paikallan kuin pelkästään mobiilitunnin sisältäminä päivänä. Oppilaita tässä vertailussa oli mukana erityisen vähän (n = 9). Liikuntatuntipäivistä ja mobiili& liikuntatuntipäivistä tehtyihin vertailuihin tulee suhtautua erityisen kriittisesti. Tässä tutkimuksessa mobiilitunti ei vähentänyt liikuntatunnilla liikkumista ja toisaalta, liikuntatunti ei ainakaan merkittävästi vähentänyt liikkumista mobiilitunnilla. Guthold ym. Pienestä otoskoosta huolimatta liikeanalyyseihin päätyneiden hyväksyttyjen mittaustulosten määrä mobiilituntipäivien (n = 73) ja tavanomaisten päivin osalta (n = 53) oli kohtalainen pitkien mittausjaksojen ansiosta, mutta liikuntatuntipäivien (n = 22) ja mobiili& liikuntatuntipäivien (n = 26) osalta heikohko. Tutkimuksen vahvuuksia ovat pitkä, seitsemän kuukautta kestänyt ActionTrack mobiilisovelluksella toteutettu opetusjakso sekä kolmasti kahdeksan päivän mittaisina tehdyt liikemittaukset kiihtyvyysmittareilla. Liikuntatuntien sisältöjä ei ole tiedossa, joten on myös mahdollista, että joidenkin liikuntatuntien sisältönä on ollut esimerkiksi fyysisesti kevyttä taitoharjoittelua, joogaa tai rentoutumisharjoituksia. Tämän vertailun perusteella mobiilitunnin ja liikuntatunnin toteuttaminen samana päivänä on erityisen tehokas keino lisätä liikuntaa oppilaiden tavanomaiseen koulupäivään. Husu ym. 2013). 2016; Tammelin ym. Muita eroja fyysisen aktiivisuuden määrissä ei näiden päivän välillä ollut. Tavanomaisiksi koulupäiviksi luokiteltiin koulupäivät, jolloin ei ollut liikuntatuntia. Eli seitsemän tunnin koulupäivän aikana, jolloin oli mobiilitunti mutta ei liikuntatuntia, oltiin noin puolituntia enemmän paikallaan. Lisääntynyt askelten määrä vastaa noin 16 prosenttia ensimmäisen mittauskerran koko päivän aikaisesta askelten määrästä. vän aikana ja keskimääräinen päivittäinen askelmäärä oli 7975. Mobiili& liikuntatunnin sisältäminä päivinä oppilaiden jokainen koulussa vietetty tunti sisälsi keskimäärin 1,6 minuuttia enemmän vähintään rasittavaa liikuntaa, askeleita kertyi keskimääri 230 enemmän ja paikallaanolon määrä oli keskimäärin viisi minuuttia vähäisempi kuin mobiilituntipäivinä. Valtaosalla oppilaista, 89 prosentilla, mobiilitunnin sisältäminä päivinä fyysinen aktiivisuus lisääntyi ja paikallaan oltiin vähemmän kuin tavanomaisina koulupäivinä. Tulokset voivat olla osin seurausta siitä, että liikuntatunnin rasittavuus on vähentänyt muuta koulupäivän aikaista liikkumista (Moller ym. Lisäksi on huomattava, että noin 75 prosenttia mobiilituntipäivän ja tavanomaisen päivän vertailussa olleista oli tyttöjä. Tulosten vertailun mukaan tämän tutkimuksen kohdejoukko oli fyysisen aktiivisuutensa puolesta melko tyypillinen suomalainen kahdeksasluokkalaisten oppilasryhmä (vrt. Vähintään reippaan liikunnan määrä koulupäivän aikana oli osalla suurempi mobiilituntipäivinä, osalla liikuntatunnin sisältäminä päivinä. Sen sijaan liikuntatunnit olivat 90 minuutin mittaisia. 2017). Tutkimuksellisena puutteena voidaan pitää myös sitä, ettei liikuntatuntien sisältöjä kirjattu muistiin. 2014). Ero oli selvä, vaikka yhdellä oppilaalla oli mobiilituntipäivinä enemmän vähintään reipasta liikuntaa. (Tammelin ym. 2016, 20). ActionTrack mobiilisovelluksella opetusta sisältäneinä koulupäivinä (mobiilituntipäivä) oppilaiden liikuntamäärät olivat suurempia ja paikallaanolon määrä pienempi tavanomaisiin koulupäiviin verrattuna. Jatkossa olisi tärkeä selvittää isommalla kohdejoukolla ja useammassa koulussa, ja miten ActionTrack mobiilisovelluksen tyyppisillä sovelluksilla annettu opetus on yhteydessä päivittäisen liikunnan määrään. Tutkimuksen yhtenä vahvuutena voidaan pitää myös sen kohdistamista ikäluokkaan, joista vain harva tavoittaa liikuntasuositusten mukaisen liikuntamäärän, joiden joukossa on suuri määrä erityisen vähän liikkuvia, ja joiden fyysisen aktiivisuuden lisääminen on osoittautunut haastavaksi. Samaan tapaan liikkumismäärien erot vaihtelivat askelmäärissä, osalle askelia kertyi enemmän liikuntatunnin sisältämänä päivänä ja osalle mobiilituntipäivänä. 2019.) Vähintään reippaan liikunnan lisääntynyt määrä mobiilituntipäivinä (9,1 minuuttia) olisi siis edellä esitettyä taustaa vasten suhteellisesti korkea erityisesti vähän liikkuville nuorille. Liikuntatunnin sisältämänä koulupäivänä oppilaat olivat keskimäärin neljä minuuttia tunnissa vähemmän paikallaan kuin mobiilitunnin sisältäneinä päivinä, jolloin ei ollut liikuntatuntia. Tämä tarkoittaa, että seitsemän tunnin koulupäivän aikana otettiin yli 1300 askelta enemmän mobiilituntipäivinä kuin tavanomaisina koulupäivinä. Yleensä tytöt liikkuvat vähemmän kuin pojat ja saavuttavat myös poikia harvemmin liikuntasuosituksen mukaisen päivittäisen liikuntamäärän (esim. Tutkimuksen suurimpana rajoitteena on pieni otoskoko, mikä heikentää tulosten yleistettävyyttä. Paikallaanolon runsaamman määrän mobiilituntipäivinä selittää osin se, että tehtävärasteilla ollessaan oppilaat olivat useimmiten paikallaan. Vähintään reipasta liikuntaa kertyi keskimäärin 1,3 minuuttia enemmän tuntia kohden mobiilituntipäivinä kuin tavanomaisina päivinä, joten seitsemän tunnin mittaisen koulupäivän aikana vähintään reippaan liikunnan määrä oli 9,1 minuuttia suurempi mobiilituntipäivinä. Vähän liikkuvan nuoren päivittäisestä vähintään reippaasta liikunnasta kertyy noin 45 prosenttia koulupäivän aikana, mikä tarkoittaa noin kymmenen minuuttia vähintään reipasta liikuntaa koulupäivän aikana. 2014). 2014.) Liikemittauksiin osallistuneiden keskimääräisen päivittäinen askelten määrän perusteella kohdejoukko liikkui päivittäin noin 200 askelta vähemmän kuin saman ikäiset suomalaiset (Husu ym. (2016) tekemässä tutkimuksessa käytettiin erilaisia kiihtyvyysmittareita, jotka mittaavat askelia hieman eri tavoin. Kiihtyvyysmittarilla kerättyjen aineistojen yleiseksi heikkoudeksi onkin todettu vähäinen liikeanalyyseihin päätyvien mittaustulosten määrä tutkittavien kohdejoukosta (Howie & Straker 2016). Mobiilituntipäivinä oppilaiden askelmäärä oli keskimäärin 190 askelta tuntia kohden suurempi kuin tavanomaisina päivinä
Määräykset ja ohjeet 2014:96. 2017. & Brage, S. Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry. (https://doi. Lancet Child Adolesc Health, 4, 23–35. Australian government. Liikkuva koulu –ohjelman kehittyminen ja kärkihankkeen toteutus. 2020. Helsinki. BMJ; 2019.l2323. & Liukkonen, J. Husu, P., Jussila, A-M., Tokola, K., Vähä-Ypyä, H. The effectiveness off school-based physical activity interventions for adolescent girls: A systematic review and meta-analysis. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 28 (1), 161–171. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 355. Tässä tutkimuksessa mainitut mobiilisovellukset ovat kaupallisia sovelluksia, joiden käyttäminen edellyttää lisenssimaksua. Husu, P., Jussila, A-M., Tokola, K., Vähä-Ypyä, H. The effect of physical activity on mortality and cardiovascular disease in 130 000 people from 17 high-income, middle-income, and low-income countries: the PURE stydy. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, ruutuaika ja sosiaalinen media sekä liikkumisen seurantalaitteet ja –sovellukset. (http://dx.doi.org/10.1136/bmj.l2323, 26.3.2020) Moller, N., Trap, J., Kamelarczyk, E., Brond, J., Klakk, H. 2017. 2019. A guide for parents & educators. 2016. & Wedderkopp, N. (doi: 10.1111/sms.12876, 26.3.2020) Fernandes, H. 2015. Helsinki. Objectively measured physical activity and sedentary time during childhood, adolescence and young adulthood: A Cohort Study. Preventive Medicine 96, 21–27. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7–18 vuotiaille. International Journal of Public Health. Guthold, R., Stevens, G., Riley, L. & Vasankari, T. Objektiivisesti mitatun liikkumisen, paikallaanolon ja unen määrä. 2019. Likes-tutkimuskeskus. Preventive Medicine 105, 237–249. 2019. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Physical activity, screen time and the risk of subjective health complaints in school-aged children. 2014. Global trends I insufficient physical activity among adolescents: a pooled analysis of 298 population-based surveys with 1.6 million participants. LÄHTEET Adams, M., Johnson, W. 2018. & Tudor-Locke, C. Secular and longitudinal physical activity changes in population-based samples of children and adolescents. & Bull, F. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 10:49.( http://www.ijbnpa.org/content/10/1/49, 26.2.2020) Azevedo, M., Araujo, C., Silva, M. 2013. nsf/Content/ti-5-17years, 28.2.2020) Brindova, D., Veselska, Z., Klein, D., Hamrik, Z., Sigmundova, D., Kijk, J., Reijneveld, S. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4. Journal of Science and Medicine in Sport 21,185–189. (toim) 2019. Physical activity levels in Portuguese adolescents: A 10-year trend analysis (2006–2016). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. 2017. 2018. Journal of Adolescence 44, 150–157. Kokko S., Martin, L., Villberg, J., Ng, K. Is the association between screen-based behaviour health complaints among adolescents moderated by physical activity. Painotalo Plus Digital. (http://www.ijbnpa.org/content/11/1/121, 14.9.2020) Opetushallitus. & Straker, L. 2014. Kokko, Mehtälä, Villberg, Ng & Hämylä. Do extra compulsory physical education lessons mean more physically active children – findings from the childhood health, activity, and motor performance school study Denmark (The CHAMPS-study DK) International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 11 (121). Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 345. & Ysuf, S. 2017. Marques, A., Calmeiro, L., Loureiro, N., Frasquilho, D. Objektiivisesti mitattu paikallaanolo ja liikkuminen. koulupäivän aikaista paikallaanoloa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Lear, S., Hu, W., Rangarajan, S., Gasevic, D., Leong, D., Iqbal, R., Casanova, A., Swaminathan, S., Anjana, RM., Kumar, R., Rosengren, A., Wei, L., Yang, W., Chuangshi, W., Huaxin, L., Nair, S., Diaz, R., Swidon, H., Gupta, R., Mohammaddifard, N., Lopez-Jaramillo, P., Oguz, A., Zatonska, K., Seron, P., Avezum, A., Poirier, P., Teo, K. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. (https://www.sciencedirect.com/science/ article/pii/S2352464219303232?via%3Dihub, 27.2.2020) Hamari, L., Kullberg, T., Ruohonen, J., Heinonen, O., Diaz-Rodrguez, N., Lilius, J., Pakarinen, A., Myllymäki, A., Leppänen, V. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. 2015. 2017. Australian 24-hour movement guidelines for children and young people (5–17 years): an integration of physical activity, sedentary behavior, and Sleep (Research report: https://www1.health.gov.au/internet/main/publishing. Kiitokset: Suomen kulttuurirahaston Satakunnan rahasto on tukenut tätä tutkimusta. Too much sitting: The population-health science of sedentary behavior. Johtopäätöksenä on, että ActionTrack tyyppisten mobiilisovellusten opetuskäyttöä luokkahuoneen ulkopuolella voidaan suositella yläkouluikäisille silloin, kun tavoitteena on oppilaiden fyysisen aktiivisuuden lisääminen ja paikallaanolon vähentäminen. 2007. Valtakunnallinen verkosto koulujen toiminnan tukena. & Dunstan, D. & Geckova, A. org/10.1016/S0140-6736(17)31634-3, 26.3.2020) LIKES, OKM & Activity healthy kids. 2017. biomedcentral.com/articles/10.1186/s13104-017-2476-1, 27.2.2020) Howie, E. & Virta, S. & Vasankari, T. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. & Mehtälä, A. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. 2019. Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008. Rev Saúde Pública 2007;41(1):69-75.(http://www.scielo.br/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0034-89102007000100010&lng=en&nrm=iso&tlng=en, 14.9.2020) Aira, A., Turpeinen, S. Tracking of physical activity from adolescence to adulthood: a population-based study. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. & Matos, M. (http://dx.doi.org/10.1016/j.ypmed.2017.09.018, 28.2.2020) Owen, N., Healy, G., Matthews, C. Tutkijoilla ei ole sidoksia sovellusten valmistajiin ja tutkimus on tehty ActionTrack sovelluksen lisenssimaksu maksamalla. Opetusministeriö & Nuori Suomi ry. (doi:10.1097/JES.0b013e3181e373a2, 28.2.2020) LIIKUNTA & TIEDE 57 / 5-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI ActionTrack-mobiilisovellus ja liikunta 1 2 1. (doi: 10.1371/journal.pone.0060871, 13.9.2020) Owen, M., Curry, W., Kerner, C., Newson, L. Rates of attrition, non-compliance and missingness in randomized controlled trials of child physical activity interventions using accelerometers: A brief methodological review. & Sjöström, M. 2010. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Journal of Science and Medicine in Sports 19 (2016) 830–836. Gråsten, A., Yli-Piipari, S., Watt, A., Jaakkola, T. Tuloskortti 2018 – Lasten ja nuorten liikunta Suomessa (2018) Asiantuntijaryhmä Aalto-Nevalainen, P., Aira, A., Halme, N., Husu, P., Inkinen, V., Joensuu, L., Kokko, S., Korsberg, M., Kämppi, K., Laine, K., Mononen, K., Ng, K., Palomäki, S., Pietilä, M., Rintala, P., Stähl, T., Sääkslahti, A., Tammelin, T. Mok, A., Khaw, A., Luben, R., Wareham, N. & Kolle, E. & Salanterä, S. Exercise and Sport Sciences Review, 38 (3) 105–113. BMC Research Notes.(https://bmcresnotes. Health complaints among adolescents: Associatioin with more sreen-based behaviours and less physical activity. Journal of School Health. & Gabhainn, S. & Fairclough, S. & Laine, R. 2008. (https:// doi.org/10.1016/j.jsams.2015.12.520, 29.3.2020). 2016. Lanset 2017; 390: 2643–54. Keane, E., Kelly, C., Molcho, M. Reprotalo Lauttasaari oy Ortega, F., Konstabel, K., Pasquali, E., Ruiz, J., Hurtig-Wennlöf, A., Mäestu, J., Löf, M., Harro, J., Bellocco, R., Labayen, I., Veidebaum, T. Steps/day translation of the moderate-to-vigorous physical activity guideline for children and adolescents. & Hallal, P. 2013. 2016. 85 (2), 125–134. 2014. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Physical activity trajectories and mortality: population based cohort study. Physical activity among children: objective measurement using Fitbit One and Actigraph. (DOI 10.1007/s00038-014-0627-x, 31.3.2020) Dalene, KE., Anderssen SA., Andersen LB., Steene-Johannessen, J., Ekelund, U., Hansen, BH. Effectiveness of school-initiated Physical activity program on secondary school students’ physical activity participation
2016. (DOI: 10.1186/s12966-018-0651-y, 12.9.2020) UK. & Valtonen, M. & Viciana, J. Objektiivisesti mitatun liikkumattoman ajan yhteys 10–12-vuotiaiden niska-hartiakipuihin. Muutoksia Liikkuvissa kouluissa 2013–2015. How many steps/day are enough. Switzerland. Liikunta & Tiede, 53 (1), 54–59. 2018. (http://www.ijbnpa.org/content/8/1/98, 28.2.2020) Trost, S., Loprinzi, P., Moore, R. fi/sites/default/files/liikkuvakoulu_muutokset_liikkuvissa_kouluissa_tiivistelma.pdf, 14.9.2020) Telama, R., Yang, X., Leskinen, E., Kankaanpää, A., Hirvensalo, M., Tammelin, T., Viikari, J. Un estudio de validacion cruzada. (https://www.gov.uk/government/publications/uk-physical-activity-guidelines, 28.2.2020) World Health Organization. & Tammelin, T. Systematic review of sedentary behavior and healt indicators in school-aged children and youth. & Laine, K. (https://journals.humankinetics.com/ view/journals/jpah/11/s1/article-pS113.xml, 31.3.2020) Tremblay, M., LeBlanc, A., Kho, M., Saunders, T., Larouche, R., Colley, R., Goldfield, G. Cadence (steps/min) and intensity during ambulation in 6 –20 years olds: the CADENCE-kids study. (DOI: 10.1080/02640414.2018.1485227, 9.9.2020) Saldias, M., MayorgaVega, D., Lopez-Fernandes, I. Suomalaislasten fyysinen aktiivisuus – tavoitteena vähemmän istumista ja enemmän liikuntaa. & Laine, K. Tammelin, T., Kallio, J., Rajala, K., Hakonen, H. Global recommendations on physical activity for health. 2019.Associations of suhjective social status with accelerometer-based physical activity and sedentary time among adolescents. (https://liikkuvakoulu. 2014. (http://www.ijbnpa.org/content/8/1/78, 26.2.2020). 2011. Tracking of physical activity from early childhood through youth into adulthood. UK Chief Medical Officers’ Physical Activity Guidelines. Tudor-Locke, C., Schuna, J., Han., H., Aguiar, E., Larrivee, S., Hsia, D., Ducharme, S., Barreira, T. Tudor-Locke, C., Graig, C., J., Beets, M., Belton, S., Cardon, G., Duncan, S., Hatano, Y., Lubans, D., Olds, T., Raustorp, A., Rowe, D., Spence, J., Tanaka, S. 2016. A crossvalidation study. (https://recyt.fecyt.es/index.php/retos/article/view/55504, 14.9.2020) Siekkinen, K., Tammelin, T., Aira, A., Turpeinen, S. 2011. 2011. How many daily steps are really enough for adolescents. Comparison of accelerometer cut points for predicting activity intensity in youth. Medicine & Science in Sports & Exercise, 43 (7), 1360–1368. Siekkinen, K., Kankaanpää, A., Kulmala, J. Cuantos pasos diarios son realmente suficientes para los adolescents. for children and adolescents. Journal of Sport Sciences, 37 (2), 123–130. 2018. 2014. Tammelin, T., Aira, A., Kulmala, J., Kallio, J., Kantomaa, M. 2014. & Johnson, D. Rajala, K., Kankaanpää A, Laine, K., Itkonen, H., Goodman, E. 2019. 2010. Vähän liikkuva nuori yläkoulussa. Physical activity of children: a global matrix of grades comparing 15 countries. 2019. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 8 (98). Journal of Physical Activity and Health 11 (1), 113–125. Retos, numero 33 (1). LIKES-tutkimuskeskus. & Tomkinson, G. (https://www.who.int/dietphysicalactivity/ factsheet_recommendations/en/, 28.2.2020) 1 2 2 LIIKUNTA & TIEDE 57 / 5-2020 • TUTKIMUSARTIKKELI ActionTrack-mobiilisovellus ja liikunta. & Gorber, S. Oppilaat liikkujina ja koulun aktiviteettien suunnittelijoina. & Blair, S. Suomen lääkärilehti, (69) 25–32, 1871–1876a. & Tammelin, T. Tremblay, M.S, Casey, E., G., Akinroye, K., Harrington, D.M., Karzmarzyk, P.T., Lambert, E.V., Liukkonen, J., Maddison, R., Ocansey, R.T., Onywera, V.O., Prista, A., Reilly, J.J., Martinez, M.P.R., Duenas, O.L.S., Standage, M. & Raitakari, O. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 8 (78). & Pfeiffer, K. Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 15 (20). Medicine & Science in Sports & Exercise, 46 (5), 955–962
Suomenkieliset tiivistelmät julkaistaan osallistujille jaettavassa www-materiaalissa. Valmennuksen ekstrapäivä 17.4. #KTP21 Liikuntakeskus Pajulahti Järjestäjät: Liikuntatieteellinen Seura ja Liikuntatieteellisen Seuran kuntotestauksen asiantuntijaryhmä Yhteistyössä: Liikuntakeskus Pajulahti Posterinäyttely Päivillä toivotaan esiteltäväksi kuntotestaamiseen liittyviä tutkimustuloksia sekä hankkeita. Posterit voivat olla joko tieteellisiä, käytännöllisiä/ammatillisia tai menetelmiä/hankkeita esitteleviä. Tiivistelmät tulee jättää 24.3.2021 mennessä sähköpostitse: jonne.kamsula@lts.?
Artikkelikokoelman kymmenen artikkelia kartoittavat laajan ilmiökokonaisuuden eri ulottuvuuksia. Tekstit tuovat esiin liikuntakulttuurin karun todellisuuden. Jouko Kokkonen & Kati Kauravaara (toim.) Liikuntatieteellinen Seura ISBN 978-952-5762-15-0 ISSN 0356-746X K ok k on en & K au ra va ar a (to im .) E ria rv ois uu de n k as vo t lii k u n n as sa. Syrjivät asenteet, valtavirtaistavat käytännöt ja piintyneet ajattelutavat tulevat ilmi, kun liikuntaa katsotaan vähemmistöjen näkökulmasta. Liikunta kuuluu Suomen perustuslaissa jokaiselle turvattuihin perusoikeuksiin. Monien suomalaisten liikkumista estävät tai haittaavat kulttuuriset käytännöt, sukupuolija ulkonäköstereotypiat ja yhteiskunnalliset rakenteet. Jouko Kokkosen ja Kati Kauravaaran toimittama Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa kertoo tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden esteistä ja haasteista kymmenestä näkökulmasta. Kaikilla ei kuitenkaan ole tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. ”Eriarvoisuus ei ole marginaali-ilmiö, vaan monia koskettava laaja yhteiskunnallinen ja kulttuurinen ilmiö.” ” Liikunnan eriarvoisuus liittyy usein yhteiskunnan yleisempään eriarvoisuuteen. Näin ollen pelkillä liikuntaja urheiluväen toimilla ei eriarvoisuutta kyetä poistamaan.” ” Liikuntapolitiikassa maahanmuuttajaluokittelu synnyttää sosiaalisia kategorioita, poikkeavuutta ja toiseutta.” ” Henkilökohtaisen avun tarvetta liikunnan harrastamisessa ei ole nähty tarpeelliseksi kartoittaa.” Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 175 Hinta 30 euroa (+toimituskulut) Tilaukset: www.tiedekirja.fi Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa tuo näkyväksi liikuntakulttuurissa katveeseen jääneen ilmiökentän. Teos osoittaa, että liikunnankin kentillä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen on vielä pitkä tie kuljettavana