Urheilijan terveet päivät Liikuntaa Kolumbiassa KUNNAT JA SOVELTAVA LIIKUNTA T E E M A : Liikuntalääketiede 58 (5 ) 5/ 21 • 10 eu ro a
58. 2 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 P Ä Ä K I R J O I T U S Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Sanna Palomäki (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Teeman toimittaja: Sanna Palomäki Toimituskunta: Päivi Berg, Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Kannen kuva: Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä Leppävaaran stadionilla. Tänä vuonna julkaistun WHO-koululaistutkimuksen mukaan (Paakkari ym 2021) joka kymmenes 11–15-vuotias suomalaisnuori luokitellaan sosiaalisen median ongelmakäyttäjäksi ja lisäksi kolmasosalla on riski ongelmakäyttöön. Vaikka suositukset eivät virallisesti sido oppilasta tai huoltajia, voisivat ne yhdessä sovittuina vakiinnuttaa paikkansa koulun toimintakulttuurissa. Oppitunneilla puhelinten käyttöä voidaan rajoittaa opetusta häiritsevänä toimintana, mutta välitunneille tai muuhun opetuksettomaan aikaan tämä ei päde. Koulupäivän kestävä kännykkätauko tukisi laitteista irrottautumista ja antaisi tilaa myös sosiaalisten taitojen harjoittelulle. Lehden tutkimusuutisissa Kasper Mäkelä raportoi tanskalaistutkimuksesta, jossa puhelimien välituntikäyttö kiellettiin oppilailta neljän viikon kokeilujakson ajaksi. Muutos lasten välituntikäyttäytymisessä oli ollut myös silmin havaittavissa, sillä ainakin osa lapsista tuijotti kännyköitään katoksen suojissa, eikä leikkinyt, kiipeillyt telineissä tai osallistunut välituntipeleihin. sanna.h.palomaki@jyu.fi. Sen seurauksena reipas liikunta lisääntyi kaikilla luokka-asteilla. Tulos ei yllätä, mutta pidän tärkeänä sitä, että asia tuli tutkimuksellakin todistettua. Koulun järjestyssäännöissä voidaan kuitenkin antaa suosituksia käyttäytymisestä ja elämäntavoista. On vaikea nähdä näiden tavoitteiden toteutuvan silloin, jos oppilaat nököttävät välitunnit päät kumarassa laitteidensa ruutua tuijottaen. Mäkelä uskoo lisääntyneen kännyköiden käytön johtavan keskittymisvaikeuksien ja rauhattomuuden kasvuun kouluissa. Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista sitä, että suomalaiset koulut voisivat asettaa puhelinten käytölle täysimääräistä kieltoa koulupäivien ajaksi. Välituntien ja muun koulun toiminnan tulisi opetussuunnitelman mukaan edistää oppilaiden tervettä kehitystä, jaksamista, yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia suhteita. THL:n erityisasiantuntija, lastenpsykiatri Jukka Mäkelä on ehdottanut kouluihin kännykkäkieltoa jo muutama vuosi sitten (Hyvä terveys 24.10.2018). Tuntuu nurinkuriselta, että olemme suuresti huolissamme lasten ja nuorten vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta ja koulupäiviin on pyritty lisäämään liikuntaa monilla erilaisilla hankkeilla ja keinoilla, mutta samaan aikaan hyväksymme tällaisia paikallaanoloa lisääviä käytäntöjä. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 SANNA PALOMÄKI Virkistävä välitunti. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 euroa / Vuositilaus: 45 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Yhtä hyvin meillä monella aikuisella saattaisi olla parannettavaa siinä, miten tauotamme työtämme: otammeko ensimmäisenä kännykän käteen vai virkistäisikö pieni kävelyja venyttelytuokio enemmän. Asia ei koske kuitenkaan vain lapsia ja nuoria. Hän hämmästeli sitä, että lapset olivat saaneet käyttää kännyköitä välitunnilla, sillä hänen omassa alakoulussaan puhelimet pidettiin repuissa koko koulupäivän ajan, ellei niiden käyttöön saanut opettajalta erikseen lupaa. Kuva: Juha Laitalainen Ulkoasu: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Saatavilla on muitakin tutkimustuloksia, jotka eivät varsinaisesti puolla sitä, että runsas kännykän käyttö olisi mikään terveysteko. Näihin voi kuulua yhtä hyvin esimerkiksi se, ettei kouluun tuoda karkkia ja limsaa, tai ettei kännykkää käytettäisi välituntisinkaan, ilman opettajalta saatua lupaa. Näillä nuorilla esiintyi tavallista enemmän useita terveysja mielialaongelmia, ja lisäksi ongelmakäyttö yhdistyi myös heikompaan koulumenestykseen ja yksinäisyyden kokemiseen. Yhdeksäsluokkalainen tyttäreni oli TET-harjoittelussa eli virallisemmin työelämään tutustumisjaksolla eräässä jyväskyläläisessä alakoulussa. Esimerkiksi Ranskassa ja Belgiassa näin saa tehdä. Perusopetuksen valtakunnallinen opetussuunnitelma ohjaa kouluja rytmittämään päivät opetusjaksoihin ja välitunteihin oppilaiden hyvinvointia edistävällä tavalla
Siksi tarvitaan julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluja. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsen maksuista www.lts.fi. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Kauaskantoisempana perusteena lienee halu tukea kansalaisyhteiskuntaa. Osasyynä on se, että julkisen vallan hoitamia palveluja on siirretty kolmannelle sektorille. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Lisää terveitä harjoituspäiviä Urheilussa on omat terveysriskinsä, jotka ovat sitä suurempia, mitä lähempänä huippua liikutaan. Osa kansalaisista syrjäytyisi kokonaan. Kannatan ehdottomasti markkinataloutta, mutta sekin voi paremmin, kun mahdollisimman moni ihminen voi hyvin. 3 TOIMITTAJALTA : Lisää terveitä harjoituspäiviä 4 AJASSA 7 VÄITÖSUUTISET 9 POLTTOPISTEESSÄ: Urheilijan terveet päivät 10 Jari Parkkari: ”Liikunta on ehdottomasti lääke” 14 Sukupuoli ja valmennustyyli vaikuttavat opiskelevien urheilijoiden urapolkuihin 18 Piilo-tutkimus: Liikunta on pienille lapsille iloinen asia 21 Soveltava liikunta pieni osa kuntien liikuntapalveluja 24 NÄIN MAAILMALLA: Hölkkä henkireikänä Kolumbiassa 26 TUTKIMUSUUTISIA TEEMA: Liikuntalääketiede 34 Terveystarkastus antaa kokonaiskäsityksen urheilijan terveydentilasta 37 Urho Kujala: Lääkärien kasvanut ymmärrys fyysisestä aktiivisuudesta ilahduttaa 40 Robert Päkk: Psyykkinen valmennus saatava osaksi harjoittelua 43 Kristiina Mäkelä: Urheilija ei tervettä päivää näe. 46 Vantaan malli: Terveydenhuollon vastaanotolta elintapaohjaukseen 49 Putkirullaus – hyödyllistä vai ajanhukkaa. Liikuntalääketieteen professori Jari Parkkari arvioi suomalaisurheilijoiden antavan tässä tasoitusta kilpakumppaneille. Koko liikuntakulttuuria kosketti syksyllä liikunnan ja urheilun valtionrahoituksen niukentumisuhka. Toimintaa olisi, mutta kirjo kapenisi, kun tarjolla olisi vain liiketaloudellisesti kannattavia palveluita. Loukkaantunut tai sairas urheilija ei tulosta tee. Viimeistään nyt kävi selväksi, että Veikkauksen tuottojen varasta on päästävä budjettirahoitukseen. Yksi mahdollisuus olisi antaa markkinoiden hoitaa hommat esimerkiksi liikunnassa ja urheilussa. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 3 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Terveitä harjoittelupäiviä on mahdollista saada lisää pitkäjänteisellä työllä ja huolehtimalla, että olosuhteet ja varusteet ovat kunnossa. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumismaksuista. Veikkauksen toiminnan arvostelijat ovat ihmetelleet, miksi valtio rahoittaa kansalaistoimintaa. Psyykkisen valmennuksen vastuuasiantuntija Robert Päkk Suomen olympiakomiteasta muistuttaa, että tasaisissa kamppailuissa voiton vie psyykkisesti vahva urheilija. jouko.kokkonen@lts.fi JOUKO KOKKONEN @LTSfi @LTSfi LTS viestii: Tässä numerossa: 2 PÄÄKIRJOITUS: Virkistävä välitunti. Yhtä lailla oli kyse kulttuurista, nuorisotyöstä ja tieteestä. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Tietä kohti huippua voi tasoittaa psyykkinen valmennus, joka onnistuessaan kasvattaa urheilijan itsetuntemusta ja itsetuntoa. Ei laadukas järjestötoimintakaan pyöri 2020-luvulla yksin talkoohengellä ja jäsenmaksuilla. 51 Vuoden 2021 paras liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailun abstraktit 76 TEA-viisari kuntien liikuntatoimien työkaluna 80 Professori (emerita) Pilvikki HeikinaroJohansson: ”Tutkimustulosten siirtäminen opettajankoulutukseen on ollut tärkein tehtäväni” 82 EMERITUS IHMETTELEE: Sanoilla luodaan mielikuvia 83 Stadion 50 sitten 84 ARVIOITUA VERTAISARVIOIDUT TUTKIMUSARTIKKELIT 93 Liikunnan tiedolla johtaminen kunnissa 102 Liikunta ja varusmiespalveluksen keskeyttäminen 109 Lapsiperheet ja luonnossa liikkuminen 119 Vuorovaikutus alaselkäkuntoutuksessa
4 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 A J A S S A Fyysisen aktiivisuuden mittausteknologian verkosto (FINETAP) pähkinänkuoressa aiheen parissa Suomessa tehtävästä työstä, 4) menetelmien ja aineistojen kirjon kartoittaminen ja 5) hyvien käytäntöjen jakaminen ja uusien tulijoiden opastaminen. TIMO RANTALAINEN timo.rantalainen@jyu.fi Pohjoismaiden jalkapallotutkijat toukokuussa Jyväskylään Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja Suomen Palloliitto järjestävät yhteistyössä ensimmäisen Pohjoismaisen jalkapallokonferenssin toukokuussa 2022. Verkoston tavoitteiksi sovittiin 1) fyysisen käyttäytymisen numeerinen määrittäminen puettavien laitteiden signaalista ja alan tutkimuksen edistäminen Suomessa, 2) keskeisten toimijoiden kokoaminen yhteen, 3) tiedon kerääminen ja jakaminen Kuva: Shutterstock jien kehittyminen, jalkapallokulttuurin ajankohtaiset kysymykset ja jalkapallon globaalit käytänteet. Tapaamisten ja rinnakkaissessioiden lisäksi verkosto pyrkii edistämään tavoitteitaan keräämällä tietoa Suomessa kerätyistä fyysisen aktiivisuuden tutkimuksista, mittalaitteistoinfrastruktuureista ja meneillään olevista hankkeista, sekä keräämään aineistoista metatiedot (eli mitä tutkimuksissa on mitattu). FINETAP kehittyi Turun yliopiston ja THL:n tutkijoiden aiemman yhteistyön pohjalle ja verkosto järjestäytyi Jyväskylän yliopistolla vuonna 2019. Nämä tahot ovat Jyväskylän yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, LIKES, Oulun yliopisto, Oulun diakonissalaitos, THL, Turun yliopisto ja UKK-instituutti. Vuoden 2020 tapaamista suunniteltiin Gerontologia 2020-kongressin yhteyteen. Taukoamattomasta seurannasta kertyy mittava määrä aineistoa analysoitavaksi, eikä esimerkiksi seitsemän päivän seurannan muuttaminen muutamaksi kuvaavaksi tunnusluvuksi ole täysin ongelmaton tehtävä. Kerätyt tiedot on tulevaisuudessa tavoitteena saattaa avoimesti nähtäväksi sopivalla internet-alustalla. Lisätietoa konferenssista. Suomalaiset alan toimijat perustivat siksi fyysisen aktiivisuuden mittausteknologian verkoston (FINETAP, Finnish network for technological assessment of physical behaviour), jossa jaetaan kokemuksia, parhaita käytäntöjä, sekä numeerisen analyysin menetelmiä. FINETAP-verkostoon kuuluu kahdeksan eri toimijan palveluksessa olevia tutkijoita. Ohjelmaan sisältyy erilaisia työpajoja, joissa jalkapallon parissa työskentelevät pääsevät vaihtamaan kokemuksia. Verkosto pyrkii kokoontumaan kahdesti vuodessa, kerran virtuaalisesti ja kerran fyysisesti jonkin tieteellisen tapaamisen yhteydessä. Käytännössä kaikki fyysistä aktiivisuutta mittaavat toimijat törmäävät tähän mittaamisen ja numeerisen analyysin ongelmaan. päivinä järjestettävä Nordic Football Conference avaa monipuolisesti jalkapallon ajankohtaisia tutkimusnäkökulmia. Vuonna 2019 verkosto järjesti symposiumin ICAMPAM (Ambulatory Monitoring of Physical Activity and Movement) -konferenssissa Maastrichtissa. Ohjelma rakennetaan kolmen, tutkittuun tietoon ja vastuullisuuteen perustuvan teeman ympärille: valmennus ja pelaaFyysinen aktiivisuus tapahtuu arjessa, joten sen mittaamiseksi täytyisi pystyä seuraamaan ihmisen toimintaa käytännössä jatkuvasti. Toukokuun 11.?12. Verkoston tavoitteena on vakiinnuttaa paikka Liikuntalääketieteen päivillä, koska sen tavoitteet sopivat yhteen päivien ohjelman kanssa. Nordic Football Conference 2022 — University of Jyväskylä: www.jyu.fi/en/congress/ nordic-football-conference Kuva: Antero Aaltonen. Tänä vuonna verkosto järjestää rinnakkaissession Liikuntalääketieteen päivillä Helsingissä. Sitä ei kuitenkaan järjestetty koronapandemian takia. Konferenssissa puhuvat niin kotimaisen kuin kansainvälisen jalkapallotutkimuksen huippuosaajat. Konferenssin pääpuhujia ovat apulaisprofessori Bruno Travassos (University of Beira Interior), apulaisprofessori Bente Skogvang (Inland Norway University of Applied Sciences) ja yliopistonlehtori Arto Nevala (Itä-Suomen yliopisto)
Rintalan kiinnostus silloista erityisliikuntaa kohtaan heräsi jo opiskeluaikana 1970?1980-lukujen taitteessa. Tieteellisen komitean jakamat stipendit saivat: • Jani Hartikainen, ”Oppituntien aikainen fyysinen aktiivisuus, opettajien toiminta ja koulusitoutuneisuus avoimissa oppimisympäristöissä ja perinteisissä luokkatiloissa”, • Juulia Lautaoja, ”Lihassolujen sähköstimulaatio mahdollistaa liikuntatutkimuksen solumalleilla kudosten väliseen vuorovaikutukseen osallistuvien molekyylien eritys lisääntyy aktiivisilla lihassoluilla”, • Antti Löppönen, ”Iäkkäiden ihmisten seisomaan nousujen määrän ja intensiteetin yhteys alaraajojen suorituskykyyn, kaatumispelkoon ja portaissa kulkemisen vaikeuksiin”, • Maxwell Thurston, “A Robotic Exosuit Improves Ankle Joint Biomechanics and Energetic Cost During Walking in Children with Unilateral Cerebral Palsy”. Kolmen vuoden jakson aikana valmistui väitöskirja. Hän työskenteli vuoden liikunnanopettajana Riihimäellä, mutta ura ei tuntunut omalta. Kilpailuun osallistuneet käsikirjoitukset ja finaaliesitykset arvioivat yliopistonlehtori Liisa Hakala Helsingin yliopistosta, liikuntatieteiden tohtori Kari L. Tennesseen-vuoden jälkeen Rintala suoritti opintonsa loppuun. Eri asia kuitenkin on, miten hyvin integraatio ja inkluusio toteutuvat käytännössä. Virtuaalisena toteutetun kongressin kotipesänä oli Jyväskylä. Esittelypisteellä pääsee tutustumaan lisäksi Liikunta & Tiede -lehteen. Pian edessä oli toinen Amerikan-jakso, tällä kertaa Oregonissa. Työt jatkuivat Suomessa ja 1990-luvun puolivälissä Rintalasta tuli Suomen ensimmäinen erityisliikunnan professori. Tekstit osoittavat, että yhteiskunnassa olevaa moninaisuutta ei oteta vielä liikunnan kentällä tarpeeksi huomioon. Tekstitetty tallenne on katsottavissa Liikuntatieteellisen Seuran YouTube-tilillä. Vuonna 2001 hän toimi vierailevana professorina Oregonissa. https://www.youtube.com/ watch?v=lFvPISJfFM8v Kuva: Pauli Rintalan kotialbumi Liikuntatieteen päivillä palkittiin nuoria tutkijoita Liikuntatieteellinen Seura järjesti yhdessä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kanssa Nuorten tutkijoiden tutkimuskilpailun Liikuntatieteen päivillä syyskuussa 2021. klo 11.00?11.30 Sorsapuistosalin lavalla kirjan toimittajat Liikunta & Tiede -lehden toimituspäällikkö Jouko Kokkonen ja LitT, tutkija ja yrittäjä Kati Kauravaara. LTS mukana Tampereen kirjafestareilla ja Tieteiden yössä Helsingissä Tampereen kirjafestarit on kirjailijoiden, kustantajien ja kirjallisuuden sekä kulttuurin ystävien messuja festivaalitapahtuma Tampere-talossa 4.?5.12.2021. lokakuuta. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 5 A J A S S A Emeritusprofessori Pauli Rintala aamuporinoissa Erityisliikunnan professorina vuodesta 1995 toiminut Pauli Rintala jäi eläkkeelle lokakuun alussa 2021. Eriarvoisuuden kasvoista liikunnassa -teoksesta keskustelevat sunnuntaina 5.12. Erityisliikunnan lehtorin viransijaisena hän vakuuttui alan sopivan hänelle. Parhaan suullisen esityksen maininta ja kirjapalkinto annettiin Juulia Lautaojalle. Yksi Rintalan uran kantavista ajatuksista on ollut liikunnan kuuluminen jokaisen oikeuksiin. Hän kävi hakemassa lisäoppia Yhdysvalloista, jossa oltiin tuolloin selvästi Suomea edellä soveltavassa liikunnassa. Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa on esillä myös Tieteiden yössä Helsingissä torstaina 20.1.2022 Tieteiden talon väistötiloissa (Aalto-yliopisto Töölö, Runeberginkatu 14–16). Kilpailuun osallistui 24 suomalaista liikuntatieteellistä tutkimusta, joista kahdeksan eteni finaaliin. Rintala muisteli Vilja Sipilän haastattelemana työuraansa Soveltavan liikunnan aamuporinoissa 29. Keskinen ja filosofian tohtori Jouko Kokkonen (sihteeri).. Kesällä 2021 Rintala sai johtaa järjestön ISAPA-kongressin järjestelyjä. Kansainvälisillä yhteyksillä on ollut suuri merkitys Rintalan uralla. Artikkeleiden perusteella eriarvoisuus piirtyy monisyiseksi ja -kerroksiseksi ilmiöksi, jossa sosiaaliset jaot, piilossa olevat valtasuhteet ja syrjivät mekanismit kaventavat ihmisten liikkumisen mahdollisuuksia. LTS julkaisi syksyllä 2020 kymmenestä vertaisarvioidusta artikkelista koostuvan kirjan Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa. Tuolloin Rintala muun muassa teki sauvakävelyä tunnetuksi yliopistolla. Hän on myös toiminut aktiivisesti soveltavan liikunnan kansainvälisessä yhteistyöjärjestössä IFAPAssa. Finaalissa neljä parasta työtä palkittiin 500 euron suuruisilla stipendeillä. Tieteiden yön tapahtumista osa järjestetään verkossa. Päästäkseen pysyvästi virkaan hänen oli suoritettava lisensiaatin tutkinto. Liikunnasta vapauttamisesta on kouluissa päästy eroon
Keskimääräinen tukisumma oli 10 760 euroa, lähes 1 000 euroa enemmän kuin vuonna 2020. Isommat seurat hakevat suurempia tukisummia kuin pienemmät seurat ja niillä on usein paremmat edellytykset suunnitella ja toteuttaa suurempia hankkeita. Tukea on myönnetty yhteensä 59,7 miljoonaa euroa 9 702 hankkeeseen. Likes julkaisi syyskuussa raportin opetusja kulttuuriministeriön (OKM) vuonna 2021 seuratuen jakautumisesta, hakemusten sisällöistä ja hankkeiden tavoitteista. Vuodesta 2013 eteenpäin OKM:n liikunnan vastuualue on hallinnoinut tuen hakemiseen ja jakamiseen liittyviä toimia. Seuratukihankkeiden hakemusarviointi 2021. Muita eniten seuratukea saaneita lajeja olivat jääkiekko, pesäpallo, yleisurheilu, koripallo ja voimistelu. Kainuun ja Keski-Pohjanmaan seuroille annettiin yhteensä kuusi myönteistä päätöstä. Aiempien vuosien laskeva suuntaus sekä myönnetyssä kokonaisavustuksessa että keskimääräisessä tukisummassa asukasta kohden kääntyi nousuun. Raportin aineistona ovat sekä myönteisen (n = 408) että kielteisen (n = 409) avustuspäätöksen saaneet hakijat. Tukea myönnettiin eniten Uudellemaalle, jolta oli lähes 27 prosenttia kaikista tuetuista hankkeista (127/408). Tukea saivat 108 eri kunnassa toimivat seurat. Myönnetyn tuen kasvun taustalla on erillinen määräraha, joka on tarkoitettu vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen edistämiseen. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 399. Tukea saaneista hankkeista 34 prosenttia suuntautui palkkaukseen ja 66 prosenttia toiminnallisen kehittämisen hankkeisiin. Yleisimpiä tavoitteita olivat harrastajamäärien ja -ryhmien lisääminen, yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien edistäminen, vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen, laadukkaan seuratoiminnan lisääminen ja drop out -ilmiön ehkäiseminen. www.likes.fi/wp-content/uploads/2021/09/ Seuratuen-hakemusarviointi-2021-1.pdf Kuva: Oja 2021. Seuratukea myönnettiin yksittäisistä lajeista eniten jalkapallolle. A J A S S A. Asukasta kohden eniten seuratukea myönnettiin Etelä-Karjalaan (1,83 euroa/ asukas), Lappiin (1,47 euroa/asukas), Etelä-Savoon (1,36 euroa/asukas) ja Päijät-Hämeeseen (1,32 euroa/asukas). Keskimääräisen tukisumman nousua selittää myös se, että myönteisen päätöksen saaneiden suhteellinen osuus (50 %) oli alhaisempi kuin neljänä edeltävänä vuonna. Jäsenmäärältään ja budjetiltaan pienempien seurojen saama tuki oli keskimäärin selvästi alempi kuin isompien seurojen. Vuonna 2021 tukea myönnettiin yhteensä 912 500 euroa enemmän kuin edellisvuonna. 14 maakuntaan myönnettiin enemmän ja neljään maakuntaan vähemmän seuratukea kuin vuonna 2020. Samuli Oja. Kirjaus perustuu liikuntapoliittiseen selontekoon, jossa seuratuen kokonaissummaa esitettiin nostettavaksi etenkin vähävaraisten liikuntaharrastamisen edistämiseksi. Tämä ei välttämättä johdu siitä, että ne tekisivät isompia seuroja heikompilaatuisia hakemuksia. 6 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 Seuratuen määrä nousi . Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että seuratuen määrää nostetaan. saajien osuus hakijoista laski Seuratukea myönnettiin vuonna 2021 koko maahan yhteensä 4 390 000 euroa. OKM on jakanut seuratukea veikkausvoittovaroista vuodesta 1999 lähtien. Vuoteen 2012 asti seuratuen hakuja jakoprosessista vastasivat valtakunnalliset liikuntajärjestöt. Kahden tai useamman lajin kehittämiseen keskittyville hankkeille myönnettiin seuratukea euromääräisesti lähes yhtä paljon kuin jalkapallolle
Ylijohtaja Esko Ranto opetusja kulttuuriministeriöstä totesi, ettei rahoituksen nousu ole näköpiirissä 2020-luvulla. Polet on psykologian maisteri, PsM. TtM Lotta Palmberg havaitsi väitöstutkimuksessaan, että huonompi uni ja väsyminen arjen toiminnoissa saattavat heikentää vanhuusiän liikkumismahdollisuuksia. Väitöskirjan verkkoversio: https://trepo.tuni.fi/ handle/10024/134312 Heikko uni ja väsyminen voivat heikentää iäkkäiden ihmisten liikkumista Fyysisen aktiivisuuden määrä vähenee usein iän myötä. Professori Jaana Hallamaa käsitteli liikuntaa ja urheilua arvopäämäärien puristuksessa. Jussi Hietamon liikuntalääketieteen ja ortopedian alaan kuuluva väitöskirja "Epidemiology and Risk Factors of Acute Knee and Ankle Injury in Youth Teamsports Athletes" tarkastettiin 29.10.2021 Tampereen yliopistossa. Vammojen riskitekijöiden tunteminen on tärkeää, jotta niitä voitaisiin tehokkaasti ehkäistä. Kai Pihlaisen valmennusja testausopin väitöskirja "Effects of combined strength and endurance training on body composition and physical fitness in soldiers during a 6-month crisis management operation" tarkastettiin 30.10.2021 Jyväskylän yliopistossa. Kahdeksas Kansallinen liikuntafoorumi oli tarkoitus järjestää Kouvolassa 1.?2.11.2021. LL Jussi Hietamon väitöstutkimuksen mukaan vammojen ehkäisyn pitäisi olla osa jokapäiväistä harjoittelua. Fyysistä toimintakykyä voidaan ylläpitää voimaja kestävyysharjoittelulla pidempien ja matalampitempoisten kriisinhallintaoperaatioiden aikana operaation ja tehtävien luonne sekä sotilaiden yksilölliset kuntoerot ja harjoittelutausta huomioiden. Hänen mukaansa budjettirahoitukseen siirtyminen on esillä olevista vaihtoehdoista paras. Emma Terho Kriisinhallinta kuormittaa sotilaita fyysisesti vähän – kuntoa pidettävä yllä muutoin Liikunnanohjaaja (YAMK) Kai Pihlaisen väitöstutkimuksen mukaan sotilaiden operaation aikana mitatusta fyysisestä aktiivisuudesta vain noin kymmenen prosenttia ylitti kohtuukuormitteisen aktiivisuuden tason. Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/ handle/123456789/77872 Vammojen ehkäisyn pitäisi olla nuorilla päivittäistä koripallossa ja salibandyssä Koripallo ja salibandy ovat nopeatempoisia pelejä ja siksi niissä on korkea riski saada polvitai nilkkavamma. Salonen toivoi liikuntapoliittiseen selontekoon viitaten valtion liikuntarahoituksen kasvattamista. Juho Poletin oppiarvoksi oli merkitty virheellisesti LitM. Tekstin yhteydessä oli kuitenkin Terhon edeltäjän Kristy Coventryn kuva. Liikuntafoorumi järjestetään fyysisesti Kouvolassa vuonna 2022 myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 7 Liikuntafoorumi toistamiseen verkossa Oikaisuja Liikunta & Tiede -lehdessä 4/2021 oli uutinen Emma Terhon valinnasta Kansainvälisen olympiakomitean urheilijakomission puheenjohtajaksi. Lyhyet yöunet ja suurempi väsyvyys fyysistä A J A S S A Kansallinen liikuntafoorumi toteutui koronapandemian vuoksi toisen kerran peräkkäin webinaarina. Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen kaipasi rahoitukseen pitkäjänteisyyttä ja selkeyttä. Hyvälle asialle on monia ottajia. V ä i t ö s u u t i s e t. Ohessa Emma Terho. Hallamaa näki arvolatauksiltaan myönteisinä pidettäviin liikuntaan ja urheiluun kohdistuvan erilaisia odotuksia ja paineita. Päivittäinen askelmäärä jäi alle 10 000 askeleen. Työn luonne ei ylläpidä riittävää yksilötason fyysistä valmiutta kriittisiin sotilastehtäviin. Liikuntafoorumissa oli esillä vahvasti myös liikunnan valtionrahoitus. Alaraajavammojen ehkäisyssä nuoret urheilijat hyötyvät omalla kehonpainolla tehtävistä voimaharjoitteista sekä alkulämmittelyistä, joissa keskitytään tasapainoon, ketteryyteen ja hyvään tekniikkaan lajinomaisissa suunnanmuutoksissa ja hypyistä alastuloissa. Pääteemana oli liikunnan arvo
Tulosten mukaan diabetes oli vahvasti yhteydessä heikentyneeseen fyysiseen suorituskykyyn. Resilienssiä on usein tutkittu mielen sopeutumisen kannalta, mutta vanhetessa myös fyysinen resilienssi on tärkeää. Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/ handle/123456789/77901 Terveystarkastuksilla päästään kiinni nuorten urheilijoiden terveysongelmiin LL Kerttu Toivo selvitti väitöstutkimuksessaan nuorten urheilijoiden terveydentilaa. TtM, ETM Jatta Salmelan väitöstutkimuksen tulokset osoittivat sekä lapsuuden että aikuisiän epäsuotuisten sosioekonomisten olosuhteiden olevan yleisempiä henkilöillä, joiden painonnousu aikuisiällä oli merkittävintä. Ilari Rautalin lääketieteen väitöskirja "Lifestyle-related risk factors for aneurysmal subarachnoid hemorrhage and its mortality emphasis on the adverse effects of physical inactivity, obesity and smoking" tarkastettiin 17.9.2021 Helsingin yliopistossa. Lisäksi tutkittiin verensokerin säätelyn ja kivun välistä yhteyttä. Tulosten perusteella fyysinen aktiivisuus sekä vapaa-ajalla että työmatkalla liittyi alentuneeseen SAV-riskiin ja vähensi myös tupakoinnin ja korkean verenpaineen haitallisia vaikutuksia. Kaisa Koivusen gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja "Resilience in old age: physical performance and psychosocial factors in changing sociohistorical contexts and as resources in adversities" tarkastettiin 22.10.2021 Jyväskylän yliopistossa. Kerttu Toivon liikuntalääketieteen erikoisalaan kuuluva väitöskirja "Periodic Health Examinations in Young Athletes: The Finnish Health Promoting Sports Club (FHPSC) Study" tarkastettiin 8.10.2021 Tampereen yliopistossa. Väitöstutkimus osoitti myös etenkin tupakoinnin liittyvän kohonneeseen SAV-kuolemanriskiin. Jatta Salmelan kansanterveystieteen väitöskirja "Socioeconomic circumstances from childhood to adulthood and body mass index trajectories A Finnish occupational cohort study" tarkastettiin 8.10.2021 Helsingin yliopistossa. Fyysinen suorituskyky heikkeni lineaarisesti sen mukaan, mitä vaikeam pi häiriö henkilöillä oli verensokerin säätelyssä. Väitöstutkimus osoitti, että iäkkäillä ihmisillä on paremmat valmiudet selviytyä stressitilanteesta, jos heidän lihasvoimansa ja kävelynopeutensa ovat hyvällä tasolla. TtM Kaisa Koivusen väitöstutkimus tarkasteli tekijöitä, jotka edistävät iäkkäiden ihmisten resilienssiä eli selviytymistä ja sopeutumista vastoinkäymisissä. Väitöskirjan verkkoversio: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/333697 A J A S S A. Lapsuuden olosuhteiden merkitys myöhempään painonkehitykseen tulisi huomioida niin lihavuuden ennaltaehkäisyssä kuin sen hoidossakin. LL Max Åström selvitti väitöstutkimuksessaan, millä tavalla ikään liittyvät tekijät, kuten heikentynyt verensokerin säätely ja telomeeripituus, ovat yhteydessä fyysiseen suorituskykyyn myöhemmässä iässä. tuni.fi/handle/10024/134276 Lapsuuden olosuhteet vaikuttavat myöhempään painonkehitykseen Lihavuus on merkittävä kansanterveysongelma, joka jakautuu epätasaisesti eri väestöryhmien välillä. Tutkimus osoitti muun muassa, että neljäsosalla suomalaisista nuorista on liian matalat rautavarastot, ja että nuorten urheilijoiden astma voi olla alidiagnosoitu. Väitöskirjan verkkoversio: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/333952 Diabetes on vahvasti yhteydessä heikenty neeseen fyysiseen suorituskykyyn Fyysinen suorituskyky on tärkeä terveystapahtumien ennustaja iäkkäillä henkilöillä. Jotta lihavuuden sosioekonomisia eroja voitaisiin kaventaa, täytyy ymmärtää niiden taustalla olevia pitkän aikavälin kehityspolkuja. LL Ilari Rautalin selvitti väitöstutkimuksessaan elintapariippuvaisten riskitekijöiden roolia SAV-häiriössä. Max Åströmin lääketieteen väitöskirja "Physical performance in older adults: Association with glucose regulation and telomere length" tarkastettiin 25.9.2021 Helsingin yliopistossa. Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/78239 Hyvä fyysinen toimintakyky auttaa iäkkäitä selviytymään vastoinkäymisistä Vastoinkäymisten sattuessa jotkut ihmiset selviytyvät ja toipuvat koettelemuksista paremmin kuin toiset. Nuorten urheilijoiden terveysongelmia voidaan ennakoida ja seurata terveystarkastuksilla. Väitöskirjan verkkoversio: https://helda.helsinki.fi/ handle/10138/333756 Fyysinen aktiivisuus sekä vapaaajalla että työmatkalla alentaa SAVriskiä Lukinkalvonalainen verenvuoto (SAV) on hengenvaarallinen aivoverenkiertohäiriö. Säännöllisen liikunnan positiiviset terveysvaikutukset ovat kiistattomat, mutta liikunnan harrastamisen varjopuolena on kohonnut vammariski. 8 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 kuntoa vaativissa arjen tehtävissä, kuten kävellessä ja kodin siivoamisessa, lisäsivät riskiä tyydyttämättömälle liikunnantarpeelle. Väitöskirjan verkkoversio: https://trepo. Lotta Palmbergin gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja "Associations of sleep characteristics and fatigue with activity patterns and unmet physical activity need in old age" tarkastettiin 29.10.2021 Jyväskylän yliopistossa
Ammattilaisena ymmärsin biologisen paranemisprosessin merkityksen ja sitä tukevan toiminnan. Me penkkiurheiluintoilijat muistamme hyvin Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen historian ensimmäisen EM-ottelun, joka päättyi 1–0 yllätysvoittoon Tanskasta. On helppo ymmärtää, että edellytyksenä on urheilijan terve päivä tai oikeastaan pidempi ajanjakso terveitä päiviä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 9 P O L T T O P I S T E E S S Ä Työskentelin 80-luvun lopussa nuorena fysioterapeuttina urheilijoiden parissa oululaisessa fysikaalisessa hoitolaitoksessa. Urheilijoiden virta fyysisten nilkka-, polvija olkapäävammojen jatkohoitoon oli jatkuva. Tanskan kapteeni Simon Kjaer juoksi auttamaan tajuntansa menettänyttä Erikseniä, osoitti johtajuutta ottamalla joukkueen haltuunsa ja keräämällä sen joukkuekaverin ympärille. Terveyden käsite voi olla hyvinkin subjektiivinen. Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus työryhmineen julkaisi keväällä suomalaisen huippu-urheilun valmentautumisen kokonaisuutta koskevan osaamisohjelman, jonka tehtävänä on varmistaa paras tieto, osaaminen ja tuki urheilijoille, valmentajille ja muille huippu-urheilutoimijoille. Tavoitteena on menestystä tukeva toimintakulttuuri, jossa jokainen toimija työskentelee yhteisten tavoitteiden suunnassa. Muu joukkue kapteeninsa johdolla osoitti kuitenkin esimerkillistä toimintaa nopeilla oikeilla päätöksillä ja osoitti joukkueena päättäväisyyttä. Ottamatta kantaa siihen, olisiko peli pitänyt keskeyttää vai ei, tulkitsen kuitenkin, että joukkueen toiminta oli huippuammattimaista. Tarinan kulku olisi voinut olla toisenlainen, mikäli joukkue ei olisi ollut sillä hetkellä, Erikseniä lukuun ottamatta, täynnä kaikilta ominaisuuksiltaan terveitä urheilijoita. Sekin todennäköisesti vaihtelee riippuen siitä, keneltä kysytään, ja kuka vastauksen tulkitsee. Palaan vielä joukkueen kapteenin toimintaan yllättävän äkillisen tapahtuman keskellä. Elämän ja arjen kulun sekä niihin liittyvien haasteiden huomioiminen on parantunut. Tapahtuma sai onneksi onnellisen lopun ja pelaaja selviytyi. Tilanne oli yksittäisen pelaajan osalta dramaattinen ja kaukana urheilijan terveestä päivästä. Vanha toteamus siitä, ettei urheilija tervettä päivää näe, ei siis todellakaan pidä paikkaansa, mutta osaamisvaatimukset kasvavat ja kilpailu huippu-urheilussa on yhä kovempaa. Siksikin on tärkeää korostaa monipuolisesti urheilijan terveiden päivien merkitystä muuttuvassa toimintaympäristössä. Tietysti voidaan myös kysyä urheilijan määritelmää. Mielestäni tärkeintä on selvittää, vaikuttaako oire tai vaiva lajisuorituksen lisäksi urheilijan arkeen ja sitä kautta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Urheilijan hyvä suoritus syntyy rentouden kautta. Osaamisohjelmassa kuvataan osuvasti urheilun toimintakulttuurin seuraavan yhteiskunnan muutoksia, jolloin valmentajien ja urheilijoiden tueksi tarvitaan eri alojen asiantuntijoita tuomaan tarvittavaa osaamista menestyksen turvaamiseksi unohtamatta myöskään urheiluhullun Suomen odotuksia. Samalla muistamme, miten tähtipelaaja Christian Eriksen lyyhistyi kentälle. Joukkue palasi tauon jälkeen varmasti voimakkaan ja ristiriitaisen tunnekuohun vallassa kentälle ja pelasi pelin loppuun. Psyykkinen valmennus kuuluu keskeisesti huippu-urheiluun. Jotta voimavarat pystytään valjastamaan juuri siihen, mikä kussakin suorituksen vaiheessa on tärkeää, täytyy keskittymisen kulminoitua onnistuneeseen tekemiseen. Se voi tarkoittaa onnistunutta harjoittelujaksoa, palautumista harjoittelusta, mutta myös tasapainoa arkielämässä liittyen esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen tärkeiden ihmisten kanssa. Ei todellakaan voida puhua pelkästään fyysisesti huippuunsa viritetystä urheilijan tukija liikuntaelimistön koneistosta, vaan kokonaisuuden hallinnasta. Ehkä mieleenpainuvin urheilijan kysymys noilta ajoilta oli: milloin olen täydessä pelikunnossa, tai jopa voinko illalla mennä jo treeneihin. Jälkeenpäin voin todeta, että eräs keskeisin tavoite fysioterapiaprosessin vuorovaikutuksessa oli motivoituneen urheilijan innokkaaseen mieleen vaikuttaminen siten, että lajinharjoitusten pariin voi palata vasta sitten, kun vamma on parantunut. Joidenkin mielestä terveys tarkoittaa sairauden tai vamman puuttumista. ARTO HAUTALA fysioterapian ja kuntoutuksen apulaisprofessori Jyväskylän yliopisto LTS:n varapuheenjohtaja arto.j.hautala@jyu.fi Urheilijan terveet päivät Vanha toteamus siitä, ettei urheilija tervettä päivää näe, ei pidä paikkaansa.. Sukeltamatta liikaa käsitemaailman syövereihin voin sanoa, että vuosikymmenten mittaan pelkästään fyysisten vammojen hoitamisesta edistytty kohtaamaan urheilija kokonaisvaltaisemmin. Ja hieman karrikoiden, kysymys esitettiin jo ennen kuin olimme kunnolla tavanneetkaan. Urheilijan hyvään suoritukseen sisältyy lähtökohtaisesti se, mitä tapahtuu ennen suoritusta, suorituksen aikana ja sen jälkeen. Huomasin myös, miten tärkeää on puhua kieltä, jota molemmat ymmärtävät. Maailma ei ehkä ole sittenkään muuttunut kovin paljon pohdittaessa urheilijan terveitä päiviä tässä hetkessä
1 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 Kuva: Petteri Kivimäki/ Jyväskylän yliopisto Jari Parkkari: ”Liikunta on ehdottomasti lääke”
Vähän niin kuin formulaykkösistä tulee tavallisiin autoihin uutta teknologiaa, niin huippu-urheilu vaikuttaa samalla tavalla kansanterveyteen. Näyttö on selkeä kansanterveyden osalta. Meidän täytyy saada porukka pitämään huolta itsestään paremmin. Huonolla säällä ulos lähteminen ei ole aina mukavaa, mutta itsensä voittaminen rönttäkelilläkin saa vähitellen aikaan isoja muutoksia terveydessä ja hyvinvoinnissa. Suomen joukkueen lääkärinä Pyeongchangin olympiakisoissa vuonna 2018. Liikuntalääketieteen professorina Parkkari haluaa edistää väestön liikkumista. Nuo T2D-syyt linkittyvät myös vahvasti ilmastoon ja kestävään kehitykseen, sanoo Parkkari. Käymme tavallaan sotaa tarkastelemalla, että kuinka monta ylikersanttia, luutnanttia ja everstiä on valmistunut. Hän korostaa, että liikunnasta pitäisi jäädä positiivinen muistijälki ja sen tulee olla turvallista, jolloin se on kaikenikäisille houkuttelevaa. Ei ollenkaan katsota, miten sota menee. Emme ole ihan onnistuneet kuitenkaan saamaan tätä asiaa eteenpäin. Monet nuoret ovat myös voimakkaasti syrjäytymässä, mikä kiirehtii toimien tarvetta. Sodankäynnistä yleiskäyttöön on siirtynyt strategiasana, joka viittaa sodan voittamiskeinoihin. Liikuntalääketieteen professorina Parkkari haluaa vaikuttaa siihen, että kaikenikäiset suomalaiset harrastaisivat liikuntaa. Urheilijat kokeilevat mielellään uusia hoitomuotoja ja antavat nopeasti palautetta. Elintavat ovat pitkälti tukija liikuntaelinongelmien, selkävaivojen, nivelrikon, monien syöpäsairauk sien ja muistisairauksien taustalla. Hän näkee, että politiikassa yksi asia nousee herkästi yli muiden. Ihmisten aktivoinnin on Parkkarin mukaan lähdettävä tältä pohjalta. Liikunta on hänen mukaansa jäämässä alakynteen kilpailussa muita elintapoja kuten pelikonsoleita ja suoratoistopalveluita vastaan. Nyt liikuntaja terveysstrategioita ohjaavilla tasoilla katsotaan liikaa, montako julkaisua tulee, montako tohtoria valmistuu. Tai mikä lääki. . Mira Potkosen kanssa tekemäänsä olympiadin mittaista yhteistyötä Parkkari muistelee mielellään. Näin sanoo Jyväskylän yliopistossa liikuntalääketieteen professorina elokuussa aloittanut Jari Parkkari. Haluaisin herätellä keskustelua, että olemmeko onnistuneet kuitenkaan niin hyvin kuin juhlapuheissa kerrotaan. Parkkari ottaa esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen, joka aiheuttaa Suomessa neljän miljardin euron kulut. Palautteen saa nopeasti siitä, miten jokin harjoitusohjelma toimii kivussa, selkävaivoissa tai rasitusvammoissa. Urheilijoiden kanssa työskentely antaa toisenlaisen näkökulman liikuntalääketieteeseen. Ja vähän unohdetaan katsoa, mitä me olemme oikeasti saaneet yhteiskunnassa aikaiseksi. Me suomalaiset olemme jo ilmastoasioissa hyviä, mutta väestön tasavertaisessa terveydessä ja hyvinvoinnissa emme. Parkkari sanoo olevansa valmis käymään asiasta yhteiskunnallista keskustelua ja yrittämään suunnanmuutosta, vaikka hänen mielipiteensä eivät välttämättä kaikkia miellyttäisikään. Tällä hetkellä esimerkiksi kansanterveys ja työllisyys näyttävät jääneen kiistatta tärkeän ilmastokysymyksen varjoon, josta päävastuu tulisi olla enemmän esimerkiksi Yhdysvalloilla, Kiinalla, Intialla ja Venäjällä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 1 1 Liikunta on tehokas lääke, jonka merkitys korostuu tulevaisuudessa. . Parkkari kaipaa käytännönläheisempiä tavoitteita. Parkkari kaipaa vastuunottoa hallitustasolta asti, jotta esimerkiksi pitkälti liiallisesta energiansaannista ja lihasten liian vähäisestä käytöstä johtuvan tyypin 2 diabeteksen aiheuttamia kuluja ja hankalia seurauksia saadaan pienennettyä. . Tiivistetysti professoria työllistävät liikunnan ja urheilun yhteydet terveyteen, sairauksiin ja vammoihin. . Huippu-urheilu tuo uusia ajatuksia Urheilulääkärinä Parkkari on tehnyt paljon työtä huippu-urheilijoiden kanssa. Mitataanko oikeita asioita. P arkkari sanoo tarttuneensa toimeen innolla. Parkkari jatkaa professorin työnsä ohella useiden maajoukkueurheilijoiden omalääkärinä. Tehtäväkenttä ulottuu huippu-urheilusta tavalliseen liikunnanharrastamiseen. Tai miten tyypin 2 diabetesta sairastavien tai muistisairaiden määrä kehittyy. Liikunnan suotuisista vaikutuksista terveyteen on kertynyt vakuuttavaa näyttöä niin sairauksien ennaltaehkäisyssä kuin hoidossa Suomesta ja maailmalta. Hänen mukaansa yksi olennainen mittari on se, miten suuri osa suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. . Jyväskylä antaa hyvät mahdollisuudet tehdä liikunnan ja lääketieteen yhdistävää tutkimusta ja opetusta. Liikuntalääketieteen katsetta hän haluaa suunnata kokonaisuudessaan lopputuloksiin niin kansanterveyden kuin urheilumenestyksen osalta. Hän on työskennellyt mm
Parkkarin mukaan Suomessa ei ole onnistuttu tässä yhtä hyvin kuin monissa samankokoisissa kilpailijamaissa, kuten Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Uudessa-Seelannissa, jonka urheilijat saavuttivat 20 olympiamitalia Tokiossa. . Ja myös työpaikoilla ja vapaa-ajalla. Samalla harjoitteet palvelisivat kilpaja huippu-urheilua. Yhteen lajiin keskitytään jo keskimääKuva: Petteri Kivimäki/Jyväskylän yliopisto. Jokaisella lajilla on ihannealustansa, mikä asettaa vaatimuksia liikuntapaikkarakentamiselle, jos halutaan ottaa urheilijoiden terveys mahdollisimman hyvin huomioon. Suomessa olisi Parkkarin mielestä opittavaa huippu-urheilussa menestyneemmiltä mailta myös henkisellä tasolla. Aika monesti kuulee, että meillä on tosi hyvä ilmapiiri liikunnassa ja huippu-urheilussa. . Laadukkaat hermolihasjärjestelmää kehittävät harjoitteet olisi Parkkarin mukaan aloitettava jo 7-vuotiaana. Parkkarin mukaan niitä pystyisi kuitenkin pienellä hiomi sella kehittämään koulun liikuntatunneille sopiviksi, mikä tukisi elinkaaren pituista hyvää toimintakykyä sekä liikunnanharrastamista. Katsottaisiin, onnistuuko tämä. Koen omaksi missiokseni yliopistossa sen, että oikeasti saisimme tämän toteutumaan alakoulusta ylöspäin. Huippu-urheilussa on kyse pelkistetysti siitä, miten suorituskykya parannetaan. Liikuntavammoja on aina ollut, mutta yhteiskunnan muuttuminen näkyy myös niissä. Urheilijan ja kansalaisen terveyden kivijalkaa rakennetaan lapsena Urheilijoille on mahdollista saada lisää terveitä harjoitusja kilpailupäiviä ottamalla useita tekijöitä huomioon paremmin kuin nykyään. Se, että on hyvä ilmapiiri, on tärkeää, mutta se ei riitä, jos ei tule tuloksia. Samalla korostuu se, kuinka saadaan lisää terveitä harjoituspäiviä. Seitsenvuotiaana aloitettavat terveyttä ylläpitävät harjoitteet ovat erilaisia kuin perinteiset liikuntatuntisisällöt. ja varusteet ovat kunnossa. Maasta löytyy myös kovia pyöräilijöitä, hiihtäjiä ja alppihiihtäjiä. Yhtä lailla liikuntaympäristön ja erityisesti alustan on oltava hyvä ja turvallinen. Esimerkiksi rasitusmurtumatasoiset luumuutokset selässä ja polven eturistisidevammat ovat lisääntyneet. Väkiluvultaan kaksimiljoonainen Slovenia on monessa palloilulajissa huipputasolla. Vakavia vammoja esiintyy yhä enemmän lasten ja nuorten liikunnassa, mikä Parkkarin mukaan johtuu varhaisesta erikoistumisesta. Oleellista on myös se, että välineet Vakavia vammoja esiintyy yhä enemmän lasten ja nuorten liikunnassa, mikä Parkkarin mukaan johtuu varhaisesta erikoistumisesta. Kumpikin vammatyyppi voi lopettaa urheilijan uran ja jopa liikunnan harrastamisen. 1 2 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 tys toimii rasitusastmassa, ja miten kauan infektiosta toivutaan optimitilanteessa. Se vaatisi vähän muutoksia opetussuunnitelmiin ja käytäntöihin liikunnassa ja urheilussa
Suomalaiset tykkäävät mennä uimahallien lisäksi järveen ja avantoihin. Lääkärien onkin opittava asennoitumaan uudelleen työhönsä, ja heidän opetukseensa tulee lisätä vuorovaikutustaitoja ja kykyä ymmärtää potilaan arkea. Tämä näkyy urheilijoidenkin käyttäytymisessä. Näennäistä tekemistäkin näkee paljon. Parkkari laskee, että 100 miljoonaa euroa suunnattuna kouluja opiskeluaikaiseen fyysiseen aktiivisuuteen olisi vain 2,5 prosenttia tyypin 2 diabeteksen aiheuttamista vuotuisista kuluista. Lihaspuolella meillä on isot mahdollisuudet. Parkkari näkee koulun ja sen yhteyteen luodun harrastamisen Suomen mallin (Lupa harrastaa -ohjelma) merkityksen suurena. Seuroissa pitäisi olla enemmän liikunnan ammattilaisia, jotka osaavat neuvoa ja kouluttaa valmentajia. Ja siinä me tarvitsemme liikuntaja käyttäytymistieteilijöiden osaamista. . Ajatus on sovellettavissa myös järjestäytyneeseen liikuntaan, jossa lajitreeniä tulisi edeltää 20 minuuttia laadukasta hermolihas-järjestelmää kehittävää peruskestävyysja harjoitettavuustreeniä. Parkkarin mukaan esimerkiksi vesiliikuntaa hyödynnetään mahdollisuuksiin nähden liian vähän. Elämänkulun loppuvaiheessa korostuvat omatoimisuus ja kotona selviytyminen. Hänestä on tärkeää, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus harrastaa liikuntaa tai jotakin muuta itseään kiinnostavaa taustoista riippumatta. Parkkarin mukaan hyvän liikuntapohjan saanut ja ikänsä aktiivisesti liikkunut ihminen saavuttaa ikään kuin palkinnon elämänsä loppuvuosina, kun toimintakyky säilyy. Siitä kertovat osaltaan liikuntalääketieteen päivien tasokkaat tutkimustiivistelmät. Vedessä pystyy pienillä vastuksilla tekemään todella hyviä treenejä. Ja meillä on hurjasti näitä mahdollisuuksia kehittää vesiliikuntaa. Tavoitteena olisi kehittää tasapainoa, ketteryyttä, liikkumisen taitoja, taitoa juosta, pysähtyä, hypätä ja kääntyä. Tähän muutokseen meidän lääkäreiden pitäisi olla valmiimpia. Lihaskunnolleen voi kuitenkin tehdä paljonkin ikääntyneenäkin. Se on parasta ennaltaehkäisyä, johon kannattaa suunnata varoja. Kipulääkkeiden käyttö ja leikkaukset vähenevät, tiivistää Parkkari. . Tekoäly ja koneoppiminen kehittyvät, ja koneet tekevät suurelta osin diagnoosit ja hoitosuunnitelmat, joissa ne kykenevät ihmistä suurempaan tarkkuuteen. Työterveysja perusterveydenhuollossa olisi osattava antaa ohjeita. Lääkärintyö itsessään muuttuu tulevina vuosikymmeninä ratkaisevasti. Kroppa ei kestä näitä isoja ääripäitä. Helposti ajatellaan, että me teemme tietynlaista juttua, mutta sisältö ei olekaan riittävän laadukasta ja vaikuttavaa. Sen parempaa elementtiä ei ole kuin vesi. Kehon harjoitettavuus ei ole riittävän hyvä. . Liikunnan arvostus noussut lääkärien silmissä Suomalaisen liikuntalääketieteellisen tutkimuksen kentän Parkkari näkee olevan innovatiivinen ja laaja-alainen. . . Pihahöntsäilyn vähentyminen heijastuu urheilijoiden vammoissa. Lisäksi on tärkeä oppia, miten selän kannalta on turvallista kurottaa ja nostaa tavaroita. Aika laillakin. Lihaskunnon heikentyminen johtaa myös herkästi tapaturmiin ja murtumiin, kun tasapaino ja reaktiokyky huononevat. Näiden taitojen kehittyminen vähentäisi harrastamisen loppumista tai työuran päättymistä TULE-vaivoihin. Kaiken tekemisen pitäisi olla mukavaa ja omiin mieltymyksiin sopivaa. . Nuorena opittu kantaa vanhana Koulun liikuntatunteja Parkkari hahmottelee aloitettavaksi 10?15 minuutin helpoilla ja kevyillä aerobisilla harjoitteilla, jotka auttavat pysymään terveenä. Ja myös koulutuksen sisältöjen olisi kehityttävä selkeästi. Lihaskunnon kehittämiseksi vaadittavat harjoitusmäärät eivät ole valtavia. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 1 3 rin yhdeksänvuotiaana. Aineistonaan koneilla on miljoonien ihmisten geeneistä, elintavoista ja lääkityksestä koottu informaatio. Luennoidessaan liikuntalääketieteestä hän tuo esille liikuntahoidon tehosta kertovan tutkimusnäytön, kuten laajat meta-analyysit, jotka saavat opiskelijoiden leuat loksahtamaan. Satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimuksien perusteella tulevilla lääkäreillä ei ole enää niin paljoa muita vaihtoehtoja, jos toimitaan eettisesti ja tutkitun tiedon perusteella. Samaan aikaan ei kehitetä riittävästi tasapainoa, ketteryyttä, liikkumisen taitoja, eikä peruskestävyyttä ja harjoitettavuutta kehittävää aerobista arkiliikkumista. Sama koskee myös erikoissairaanhoitoa, kun potilas lähtee leikkauksen jälkeen kotiin. He pystyvät opastamaan, miten harjoitteet tehdään laadullisesti hyvin, terveitä harjoituspäiviä lisäten. Koko lääkärikunnan ymmärrys liikunnan merkityksestä erilaisten sairauksien ja vammojen hoidossa on kasvanut Parkkarin mukaan kohisten. Ja kun mennään treeneihin, niin tehdään tosi intensiivisesti. Ihannetilanteessa kunnat palkkaisivat lisää liikuntaneuvojia opettamaan ikäihmisille oikeantyyppistä lihaskuntoharjoittelua muutaman kerran viikossa. Ylivoimainen ykkönen monissa TULE-vaivoissa ovat hermolihasjärjestelmää kehittävät liikuntaharjoitteet. Ihan sen takia, että meillä ei ole ammatti-ihmisiä, jotka neuvoisivat ja kouluttaisivat. JOUKO KOKKONEN. Istutaan paljon, pelataan tietokonepelejä. Lihashan reagoi tosi hyvin treenaamiseen vielä satavuotiaana. Liikkumiskyvyn huonontuminen heikentää elämänlaatua
Lisäksi tutkittiin sukupuolieroja valmennustyyleissä ja näiden yhteydessä motivaatioon valmentajan sukupuolen, urheilijan sukupuolen sekä näiden yhdysvaikutuksen näkökulmasta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että onnistunut urheilun ja opiskelun yhdistäminen on urheilijalle hyödyllistä esimerkiksi yksilöllisen kehityksen, parantuneiden urheilusuoritusten, sekä paremman urheilu-uran jälkeiseen elämään sopeutumisen näkökulmasta (Stambulova & Wylleman 2019). Vastaavasti yksi nainen sekä kolme miestä olivat keskeyttäneet opintonsa. Lisäksi valmentajien käsitykset sukupuolesta saattavat vaikuttaa heidän tapaansa valmentaa urheilijoita, muokaten näin urheilijoiden kokemuksia omasta sukupuolestaan sekä sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista. Aikaisemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että valmentajat vaikuttavat keskeisesti urheilijoiden urheilumotivaatioon, mutta valmentajan roolia urheilijoiden opiskelutavoitteiden kannalta ei ole aikaisemmin selvitetty. Kaksoisuralla tarkoitetaan tavoitteellisen urheilun yhdistämistä opiskelun tai työn kanssa siten, että yksilö voi saavuttaa täyden potentiaalin elämässään kaikilla sen osa-alueilla. Naisurheilijat esimerkiksi panostavat miehiä useammin koulutuksellisiin tavoitteisiin sekä jatkavat kaksoisuraansa korkeakouluasteella. 2020). Urheilussa vallitsevien, ainoastaan urheilusuorituksia ihannoivien suorituskertomusten mukaisesti miehet saattoivat usein kokea opiskelun haittaavan urheilussa kehittymistä sekä menestymistä, ja tämän kokemuksen mukaisesti he naisia useammin päättivät opintonsa. Kaksoisuran rakentumisen erilaiset tyylit Lukion alussa tehdyissä haastatteluissa kaikki haastatteluun osallistuneet urheilijat projisoivat identiteettinsä pitkälti vallitsevien kaksoisuratarinoiden mukaisesti siten, että he pitivät sekä kouluettä urheilumenestystä tärkeinä. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, että sukupuolesta kerrotut kulttuuriset narratiivit vaikuttavat urheilijoiden tapoihin luoda kaksoisuria, sekä esimerkiksi syihin vetäytyä urheilusta tai opiskelusta. Tämä miesurheilijoiden tyyli saattoi pitää sisällään esimerkiksi haaveilun ammattilaisjääkiekkoilijan urasta NHL:ssä siten, että koulun nähtiin tarjoavan ainoastaan mahdollisuuden sosiaalisiin suhteisiin sen sijaan, että sieltä saisi Sukupuoli ja valmennustyyli vaikuttavat opiskelevien urheilijoiden urapolkuihin. Valmentajat, joilla on nuorten urheilijoiden kehityksessä tärkeä rooli, saattavat osaltaan vaikuttaa valintoihin, joita urheilijat kaksoisurallaan tekevät (Rothwell ym. 1 4 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 Huipulle tähtäävän urheilun ja opiskelun yhdistäminen onnistuu lukiossa paremmin naisilta kuin miehiltä. Esittelemme tässä artikkelissa kaksi tutkimusta, joista ensimmäisessä tutkimme sukupuolen vaikutusta kaksoisuratyylien narratiiviseen rakentumiseen sekä näiden tyylien yhteyttä kaksoisuran jatkamiseen tai sen lopettamiseen. Nuoret miehet hyvin tavallisesti rajasivat identiteettinsä vain urheiluun liittyviin teemoihin. Nuorille miehille tyypillisin kaksoisuran rakentamisen tyyli olikin niin kutsuttu monofoninen tyyli, joka tarkoittaa heidän kaksoisuransa rakentumista pääsääntöisesti vain urheilu-uraan liittyvistä teemoista. Valmentajan merkitys kaksois uran tukijana on tärkeä. Toisen tutkimuksen aiheena oli selvittää miesja naisurheilijoiden välisiä eroja urheiluja opiskelumotivaatiossa lukion aikana, sekä valmennustyylien erilaista roolia motivaatiolle sukupuolten välillä. Lisäksi kaikki suunnittelivat luovansa kaksoisuraa lukiovuosien läpi. 2017). Kymmenestä haastatellusta nuoresta naisesta urheilu-uransa oli lopettanut puolet, kun taas kahdeksasta tutkimuksessa mukana olleesta miehestä urheilu-uransa oli päättänyt kaksi osallistujaa. Viimeisellä haastattelukerralla lukion lopussa urheilijoista kuitenkin vain enää alle puolet (7/18) jatkoi kaksoisuralla. Kaksoisuratyyleillä tarkoitetaan niitä tapoja, joilla urheilijat yhdistävät urheilun ja opiskelun johdonmukaiseksi elämäntarinaksi (Ryba ym. Valmennustyyleillä tarkoitetaan valmentajan tapaa valmentaa urheilijoitaan, ja aikaisempi tutkimus on lähestynyt näitä tyylejä tavanomaisesti kahdesta eri näkökulmasta: autonomiaa tukeva tai lämmin valmennustyyli, sekä psykologisesti kontrolloiva valmennustyyli (Amorose & Anderson-Butcher 2007). 2020; Saarinen ym. Miesja naisurheilijoiden välillä havaittiin eroja kaksoisuratyyleissä eli niissä tavoissa, joilla he yhdistivät urheilun ja opiskelun johdonmukaiseksi elämäntarinaksi. Nuorten urheilijoiden odotetaan nykypäivänä kouluttautuvan urheilu-uransa ohella
2015) on todennäköisesti tarjonnut naisurheilijoille mahdollisuuden merkityksellisyyden kokemuksiin heidän inNäin tutkittiin Molemmat tässä artikkelissa esitellyt tutkimukset ovat osa laajempaa, opetusja kulttuuriministeriön rahoittamaa Voitto pitkällä aikavälillä -tutkimushanketta (Ryba ym. Sukupuolen on havaittu vaikuttavan siihen, minkälaista tarinaa nämä hyvän elämän kertomukset kertovat elämän tarjoamista mahdollisuuksista, esimerkiksi naisilla urheilu-uran oletetaan yleensä loppuvan miehiä aikaisemmin esimerkiksi perheen perustamisen takia (Ronkainen ym. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että nuoret urheilijat pitivät sekä urheilullisia että koulutuksellisia tavoitteita tärkeinä, ja esimerkiksi suunnittelivat huolellisesti opintojensa hoitamisen ollessaan pois koulusta kilpailutai leirimatkoilla. Sukupuolittuneella käsikirjoituksella tarkoitetaan kulttuurin ja sosiaalisen ympäristön nuorelle ihmiselle asettamia odotuksia, jotka ikään kuin kuvaamat miltä hyvän ja tavoitellun elämän tulisi näyttää (esimerkiksi milloin valmistua koulusta, milloin mennä naimisiin tai aloittaa ammattiura). 2017; Ronkainen & Wiltshire 2021). Naisurheilijoille tyypillisempää olikin rakentaa kaksoisuraansa niin kutsutulla kontrapunktisella tyylillä siten, että urheilulliset ja koulutukselliset teemat ovat toisistaan riippuvaisia ja toisiaan täydentäviä pikemminkin kuin toisensa poissulkevia. Nuoret naisurheilijat eivät useinkaan rajoittaneet identiteettiään vain urheilun suorituskertomuksiin, vaan pikemminkin pyrkivät rakentamaan identiteettiään suomalaisen ”supernaisen” tarinan mukaisesti tarkoittaen kertomusta siitä, kuinka nainen voi menestyä yhtä aikaa kaikessa. Suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttava supernaiseuden (saavuttamaton) myytti (Lietzén ym. Kyselylomakeaineisto analysoitiin käyttäen rakenneyhtälömallinnusta. Valmennustyylejä koskevissa kysymyksissä urheilijoita pyydettiin vastaamaan sen mukaan, miten hyvin kysymysten väitteet kuvasivat heille itselleen tärkeintä valmentajaa. 2016). Kuvat: Antero Aaltonen. Lisäksi 18 huippu-urheilijaa haastateltiin neljänä ajankohtana heidän lukio-opintojensa aikana. Laadullisen haastatteluaineiston analysointiin käytettiin integratiivista narratiivi-diskurssianalyysiä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 1 5 eväitä myöhempää elämää varten. 2016). Tutkittavina olivat 258 urheilulukiolaista kuudesta eri suomalaisesta urheilulukiosta, ja he täyttivät kyselylomakkeen ensimmäisen lukiovuoden alussa sekä kolmannen lukiovuoden lopussa. Suomessa esimerkiksi miesten jääkiekkokulttuuri ja siihen mukautuminen tarjoavat sukupuolittuneen käsikirjoituksen kaksoisuran rakentumiselle (McLean ym
Tärkeää on huomata, että naisurheilijoilla on miesurheilijoita vähemmän mahdollisuuksia ammattimaisen urheilu-uran luomiseen, jolloin kaksoisuratavoitteisiin keskittyminen voi olla heille välttämätöntä. Urheilijoiden kokemien valmennustyylien välillä havaittiin eroja miesja naisvalmentajien välillä: vaikka urheilulukiolaisten valmentajista vain pieni osa oli naisia, kokivat urheilijat heidän olevan miesvalmentajia useammin lämpimämpiä valmennustyyliltään. Tämä myös hiljattain urheiluun laajentunut supernaisen ideaali saattaa auttaa nuoria naisia käsittelemään yhteiskunnan taholta koettuja useinkin ristiriitaisia odotuksia, sekä taivuttamaan vallitsevia sukupuolinormeja sen suhteen, että nainenkin voi olla ammattiurheilija. Valmennustyylit vaikuttavat opiskelijaurheilijoiden motivaatioon Valmennustyyleillä näyttää olevan roolinsa niissä prosesseissa, joissa urheilijat miettivät kaksoisuransa jatkamista tai motivoituvat urheilullisista tai opintoihin liittyvistä tavoitteista. Urheilijoiden kokeman valmentajan lämpimän valmennustyylin havaittiin lisäksi olevan yhteydessä sekä miesettä naisurheilijoiden korkeampaan tehtäväsuuntautuneeseen opiskelumotivaatioon lukion lopussa. 1 6 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 vestoidessaan opiskeluun, joka näin ollen turvaa heidän tulevaisuuden asemansa yhteiskunnassa. 2019; Ronkainen ym. Viimeaikaiset Suomessa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että naisurheilijat miehiä useammin kokevat painetta menestyä monilla elämän osa-alueilla ja monissa rooleissa (esimerkiksi urheilu, koulutus ja sosiaaliset suhteet) miesten ollessa etuoikeutetumpia ottamaan hieman rennommin esimerkiksi uratavoitteidensa suhteen (Kavoura & Ryba 2020; Ronkainen ym. Näin he useimmiten rajasivat identiteettinsä ainoastaan urheiluun lopettaen opintonsa joko tilapäisesti tai kokonaan. Miesurheilijat kärjistivät tyypillisesti urheilun ja opiskelun yhteensopimattomuuden ajattelemalla, että oli mahdollista menestyä vain joko urheilussa tai opiskelussa. Heidän roolinsa on keskeinen myos urheilijoiden opiskelutavoitteiden kannalta.. Näyttääkin siltä, että lämpimällä valmennustyylillä valmentajat voivat tukea urheilijoidensa koulunkäyntiä sekä näin vastata niihin haasteisiin, joita nykyaikaiselle urheiluvalmennukselle kaksoisuraa tekevien urheilijoiden parissa asetetaan. Nuoret naisurheilijat näyttävätkin olevan sitoutuneempia kaksoisuran tavoitteisiin myös motivaation näkökulmasta (Moazami-Goodarzi ym. Tämä tärkeä havainto osoittaa, että valmentajat voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa urheilijoiden opiskelumotivaatioon, ja että heidän roolinsa on keskeinen myös urheilijoiden opiskelutavoitteiden kannalta. 2020). Valmentaminen on tavallisesti nähty hyvin maskuliinisena ja urheilusuoritukseen keskittyvänä ammattina, jossa valtaosa etenkin huippu-urheilun päävalmentajatehtävissä toimivista valmentajista on miehiä. 2016). Tutkimuksessamme valmentajan lämmin valmennustyyli oli yhteydessä miesurheilijoiden korkeampaan tehtäväsuuntautuneeseen motivaatioon urheilussa lukion lopussa. Tutkimuksemme mukaan naisvalmentajat saattavat miehiä useammin käyttää lämmintä, urheilijoiden kokonaisvaltaisen kehityksen tarpeet huomioivaa valmennustyyliä, joka tehokkaammin tukee urheilijoiden kaksoisuratavoitteita. Dissonantti eli ristiriitainen tyyli rakentaa kaksois uraa tarkoittaa ristiriitaa urheilullisten sekä koulutuksellisten tai ammatillisten teemojen välillä. Tämän tyylin havaittiin olevan tärkeä kaksoisuran päättymiseen johtava polku. Valmentajat voivat vaikuttaa urheilijoiden opiskelumotivaatioon. Vallitseviin kaksoisurakertomuksiin tulleet säröt (esimerkiksi loukkaantuminen) tekivät sukupuolinormit näkyviksi nuorten urheilijoiden elämänkokemuksissa miesten ja naisten pyrkiessä korjaamaan urheilun ja opiskelun välille syntynyttä epätasapainoa eri tavoin. Naiset sitoutuneempia kaksoisuraan Samansuuntaisia tutkimustuloksia saatiin myös tutkittaessa urheilijoiden motivaatiota: naisurheilijoiden havaittiin olevan keskiarvollisesti miesurheilijoita tehtäväsuuntautuneemmin motivoituneita sekä urheilussa että opinnoissa lukion alusta sen loppuun. Näihin päätöksiin voivat osaltaan vaikuttaa myös ne kulttuuriset odotukset, joiden mukaan miesten on naisia hyväksyttävämpää keskittyä ainoastaan ammattimaisen urheilu-uran rakentamiseen (Ekengren ym. 2016). Hyvänä esimerkkinä tästä toimi se, että vaikka seitsemän kahdeksasta tutkimukseen osallistuneesta miesurheilijasta kertoi koulutuksen olevan tärkeää hyvän elämän kannalta, heistä kaikki vetäytyivät kaksoisuralta jo ennen korkeakouluun siirtymistä. Perinteisten sukupuoliodotusten mukaisesti miesurheilijat ovat aikaisemmissa valmennussuhteissaan saattaneet saada kannustusta suorituskeskeisestä näkökulmasta, ja siksi erityisesti he hyötyvät valmentajiensa lämpimyydestä lukioaikana. Käytännössä lämmin valmennustyyli tarkoittaa hyvän suhteen luomista urheilijaan, myönteistä vuorovaikutusta, välittämisen osoittamista (esimerkiksi kuulumisten kyseleminen, vitsaileminen) sekä urheilijan itsenäisten valintojen tukemista myös urheilun ulkopuolella. Nuoret naisurheilijat, joille supernaisen käsikirjoitus ei enää toiminut (n = 5), vetäytyivät pääsääntöisesti urheilusta ja pyrkivät rakentamaan identiteettiään ”hyvän elämän” kertomuksen mukaisesti
Ryba, T. 2020. Havainnot siitä, että naisvalmentajien koetaan miehiä yleisemmin käyttävän lämmintä valmennustyyliä toivottavasti rohkaisevat naisia hakeutumaan huippu-urheilun valmennustehtaviin. International Journal of Sport and Exercise Psychology 19(1), 13–28. 2019. A. C., Shucard, H., & Syed, M. 2017. Moazami-Goodarzi, A., Sorkkila, M., Aunola, K., & Ryba, T. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 1 7 Vallitseva kulttuuri vaikuttaa uravalintoihin Kaksoisuratyyleissä havaitut erot nuorten miesja naisurheilijoiden välillä osoittavat, että sosiaalisessa ja kulttuurisessa ympäristössä vaikuttavat sukupuoliodotukset heijastuvat nuoriin ihmisiin ja heidän uravalintoihinsa. J., & Anderson-Butcher, D. J., Rintala, H., & Aunola, K. A new perspective on adolescent athletes’ transition into upper secondary school: A longitudinal mixed methods study protocol. Implications of the identity position for dual career construction: Gendering the pathways to (Dis) continuation. 2007. J., Watkins, I., & Ryba, T. Sport in Society 23 (4), 629–644. V. Antecedents and consequences of student-athletes’ identity profiles in upper secondary school. Ja kääntäen olisi hyvä, jos tämä rohkaisisi miesvalmentajia kehittämään itseään urheilijoiden kohtaamisessa ja kokonaisvaltaisten elämäntilanteiden huomioimisessa. Psychology of Sport and Exercise 53, 101844. Rethinking validity in qualitative sport and exercise psychology research: A realist perspective. Tässä hyvänä apuna voivat toimia esimerkiksi erilaiset ja monipuoliset roolimallit, kuten ammattilaistasolla menestynyt naisurheilija, tai miesurheilija, joka on jatkanut opintojaan korkeakouluun. 2020. & Heikkinen, A. Kavoura, A., & Ryba, T. 2016. Exploring British adolescent rugby league players’ experiences of professional academies and dropout. Psychology of Sport and Exercise 33, 131–140. On tärkeää, että nuoria ohjataan sukupuolittuneiden eli niin sanottujen normaaleina pidettyjen elämänvalintojen sijaan huomaamaan kaikki elämän tarjoamat mahdollisuudet. Heikkinen & Lassnigg. Ryba, T. Lietzen, L., Latti, J. 2020. Emerging Adulthood 5(2), 93–105. 2015. J., & Wiltshire, G. Psychology of Sport and Exercise 42, 74–88.. V. J., & Nurmi, J. MILLA SAARINEN, LitM väitöskirjatutkija psykologian laitos Jyväskylän yliopisto milla.s.a.saarinen@jyu.fi TATIANA V. Stambulova, N. E. Autonomy-supportive coaching and selfdetermined motivation in high school and college athletes: A test of self-determination theory. L (toim.) Myths and Brands in Vocational Education. Psychology of athletes’ dual careers: A state-of-the-art critical review of the European discourse. What can gender tell us about the pre-retirement experiences of elite distance runners in Finland?: A thematic narrative analysis. Applying the master narrative framework to gender identity development in emerging adulthood. Ronkainen, N. Rothwell, M., Rumbold, J. McLean, K. E. B., & Wylleman, P. V., Ronkainen, N. Cogent Psychology 3(1), 1142412. RYBA, FT, dosentti kulttuurinen urheilupsykologia psykologian laitos ja Ihmistieteiden metodikeskus Jyväskylän yliopisto KAISA AUNOLA, PsT professori kehityspsykologia psykologian laitos Jyväskylän yliopisto ASKO TOLVANEN, FT professori psykologian laitos ja Ihmistieteiden metodikeskus Jyväskylän yliopisto HARRI SELÄNNE, LKT vanhempi tutkija psykologian laitos Jyväskylän yliopisto LÄHTEET Amorose, A. Identity tensions in dual career: the discursive construction of future selves by female Finnish judo athletes. “Sport has always been first for me” but “all my free time is spent doing homework”: Dual career styles in late adolescence. Teoksessa: A. L., & Stone, J. ‘I was excited to train, so I didn’t have problems with the coach’: dual career athletes’ experiences of (dis) empowering motivational climates. Newcastle upon Tyne: Cambridge Scholars Publishing, 221–246. J., Douglas, K., & Aunola, K. 2021. 2019. Sport in Society 23(4), 645–659. Psychology of Sport and Exercise 8(5), 654–670. V. International Journal of Sport and Exercise Psychology 18(4), 485–501. 2021. Psychology of Sport and Exercise 22, 37–45. B., Selänne, H., Aunola, K., & Nurmi, J. 2020. 2017. Myös valmentajat saattavat omalta osaltaan vahvistaa näitä odotuksia. V., Stambulova, N. Saarinen, M., Ryba, T. Ekengren, J., Stambulova, N. Ryba, T. Valmentajat voivat omalta osaltaan tukea urheilijoidensa urheilun ja opiskelun välistä tasapainoa omaksumalla lämpimän valmennustyylin. V., Aunola, K., Kalaja, S., Selänne, H., Ronkainen, N. V., Ronkainen, N. The myth of the Finnish superwoman. 2016. Ronkainen, N. Sport in Society 23(4), 595–612. B., Johnson, U., Carlsson, M., & Ryba, T. V. Journal of Sport and Exercise Psychology 42(2), 132–142. Composite vignettes of Swedish male and female professional handball players’ career paths
1 8 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 Vuosina 2019–2021 toteutetun Piilo-tutkimusja kehittämishankkeen tavoitteena oli kehittää varhaiskasvatusikäisten lasten hyvinvoinnin ja liikunnan seurantaa sekä hyödyntää tuloksia pienten lasten hyvinvoinnin edistämisessä. Onkin syytä kysyä, miten tyttöjä voisi rohkaista liikkumaan.. Piilo-hankkeessa haluttiin kehittää menetelmä, jolla voitaisiin saada selville 4–6-vuotiaiden lasten omia käsityksiä, kokemuksia ja mielipiteitä. Lähes kaikki lapset myös pitivät liikunnasta (95 %), sillä vain noin yksi prosentti lapsista sanoi, ettei liiku mielellään. Suunnittelua ja kehittämistyötä johtivat yhdessä Jyväskylän yliopisto ja Likes. Varhaiskasvatusikäisten lasten oma ääni sivuutetaan liian usein kysymällä heidän asioistaan aikuisilta. Piilo-tutkimus: Liikunta on pienille lapsille iloinen asia Kuva: Antero Aaltonen Varhaiskasvatusikäiset lapset liikkuvat ilokseen. Käytännön toimista vastasi Likes ja hankkeen rahoituksesta opetusja kulttuuriministeriö. Hankkeen suunnitteluvaiheessa hyödynnettiin verkostomaista työskentelytapaa kutsumalla kokoon Suomen parhaat alan tutkijat eri tutkimusorganisaatiossa pienten lasten liikkumiseen perehtyneet asiantuntijat. Lähes kaikki (95 %) lapset kertoivat liikkuvansa paljon, nuorimmat kaikkein eniten. Noin kolmasosalle lapsista se tarkoitti myös leikkimistä (31 %), 12 prosenttia mainitsi ulkoilun ja pelailun. Kehittelytyön tuloksena syntyi lasten kuvallinen haastattelumenetelmä, jonka avulla saatiin selville, että tutkimukseen osallistuneilla lapsilla (n = 633) oli hyvin monipuolinen käsitys liikkumisesta. Liikunta tuottaa lapsille iloa (93 %) ja vain runsas kaksi prosenttia kertoi pelkäävänsä liikuntaa. Luvut ovat samankaltaisia lasten pätevyydenkokemusten kanssa, sillä 94 prosenttia koki olevansa hyvä liikunnassa ja vajaa yksi prosentti (0,8 %) ei kokenut itseään hyväksi. Lasten liikkumisen edistämiselle on siis hyvät edellytykset. Poikien ja tyttöjen liikkumisessa on kuitenkin eroja. Lapsille liikkuminen tarkoitti erilaisia motorisia taitoja, kuten juoksua (44 %), kävelyä (19 %), pomppimista ja hyppimistä (17 %)
Varhaiskasvatusyksiköissä tutkimukseen osallistuneiden osuus oli 41 prosenttia tutkimukseen kutsutuista. Nämä erot kannustavat aikuisia kriittisesti pohtimaan syitä ja tunnistamaan tekijöitä, jotka vaikuttavat lasten liikkumiseen. Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman tavoitteekseen asettaman kahden tunnin fyysisesti aktiivisen ajan saavutti 4-vuotiaista pojista 87 prosenttia ja 6-vuotiaista pojista 91 prosenttia. sairaus ja vanhemman vapaapäivä), mutta myös siitä, että tutkimukseen myönteisesti suhtautuneet vanhemmat antavat suostumuksen todennäköisemmin kuin sellaiset vanhemmat, jotka eivät koe liikkumista osana lapsen hyvinvointia. Varhaiskasvatus vaikuttaa merkittävästi lasten päivittäisen fyysisen aktiivisuuden kertymiseen. Motoriset taidot luovat perustan sille, että lapsi voi selviytyä itsenäisesti arkipäivän tehtävistä.. Keskimäärin lasten fyysinen aktiivisuus yhden vuorokauden aikana oli noin neljä tuntia. Lasten (n = 633) käsityksiä, kokemuksia ja mielipiteitä tutkittiin Piilo-hankkeessa tarkoitusta varten kehitetyllä lasten kuvallisella haastattelumenetelmällä. Tämä sisälsi kaiken liikkumisen eli kevyen, reippaan ja rasittavan fyysisen aktiivisuuden. Lapset pitivät mittaria koko vuorokauden viikon ajan. Motoriset perustaidot tulisi oppia ennen kouluikää Neuvoloissa on yleistynyt käytäntö arvioida leikki-ikäisten lasten motorisia taitoja. Lasten motoristen taitojen kehitykseen liittyvä riittävän monipuolinen ja kokonaisvaltainen seurantatieto antaisi kaivattua tietoa sen yhteyksistä lasten elinympäristön muutoksiin ja liikkumisen mahdollisuuksiin. Tästä johtuen varhaisvuosien kolmen tunnin fyysinen aktiivisuus (OKM 2016; WHO 2019) täyttyi lähes kaikilla lapsilla, eli 93–99 prosentilla iästä ja sukupuolesta riippuen. Piilo-tutkimusten tuloksia julkistettaessa on kysytty, kertovatko tulokset koko totuuden 4–6-vuotiaiden lasten liikkumisesta. Tulokset osoittavat kuitenkin kiinnostavan eron tyttöjen ja poikien välillä. Tutkimuksille on tyypillistä, että osa poisjäänneistä johtuu luonnollisista syistä (esim. Vanhempien kyselylomakevastauksissa lasten vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrässä vastaavia sukupuolten välisiä eroja ei ollut havaittavissa. Lisäksi motoristen taitojen tason on tunnistettu olevan yhteydessä myös moniin muihin oppimisen eri osa-alueisiin. Fyysinen aktiivisuus mitattiin 780 lapselta eidominoivaan ranteeseen kiinnitetyllä, kiihtyvyyteen reagoivalla mittarilla (Axivity AX3). Valitettavasti tutkimukseen osallistuivat vain ne lapset, joiden huoltajat antoivat lapselleen luvan osallistua tutkimukseen ja myös lapsi itse antoi tietoon perustuvan suostumuksensa. Suositukseen sisältyvän 60 minuutin reippaan ja rasittavan fyysisen aktiivisuuden määrän täyttyminen vaihteli kuitenkin suuresti tyttöjen ja poikien ja eri ikäryhmien välillä, sillä keskimäärin noin 46 prosenttia 4-vuotiaista tytöistä ja 85 prosenttia 6-vuotiaista pojista saavutti suosituksen. Lapsille kertyi varhaiskasvatuksessa suositusten mukaista fyysisesti aktiivista (kevyttä, reipasta ja rasittavaa) aikaa keskimäärin 2,5 tuntia. Motoriset taidot luovat perustan sille, että lapsi voi selviytyä itsenäisesti arkipäivän tehtävistä. Tytöillä prosenttiosuudet olivat vastaavasti 74 ja 78 prosenttia. Piilo-hankkeessa motoristen taitojen mittauskokonaisuuteen haettiin monipuolisuutta kokoamalla väestötasoiseen tiedonkeruuseen soveltuvia mittausosioita tasapaino-, liikkumisja välineenkäsittelytaidoista sekä kehon Näin tutkittiin Tutkimukseen osallistui Etelä-, Keskija Pohjois-Suomesta yhteensä 829 lasta (4–6-vuotiaita, poikia 47 %) sekä heidän huoltajansa ja varhaiskasvatuksen henkilöstön edustaja. Pojat olivat tyttöjä fyysisesti aktiivisempia, mutta paikallaan olon kokonaismäärässä eroja ei sukupuolten välillä havaittu. Lasten huoltajien ja varhaiskasvatushenkilöstön käsityksiä tutkittiin kyselylomakkeella. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 1 9 Reipasta ja vauhdikasta fyysistä aktiivisuutta tarvitaan lisää Piilo-hankkeessa lasten (n = 780) fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärää selvitettiin ranteeseen kiinnitettävällä mittarilla (Axivity AX3) 24 tuntia vuorokaudessa yhden viikon ajan. Motorisia taitoja (n = 633) mitattiin Piilo-hanketta varten väestötasoiseen mittaamiseen kehitetyllä motoristen taitojen mittauskokonaisuudella, jossa selvitettiin havainnoimalla motoristen taitojen laatua (5 kriteeriä/ taito) ja/tai määrällisen tulosmuuttujan (sekunteja, senttimetrejä tai kertoja) antamilla tehtävillä. Motoriikan arvioinnissa tavoitteena on lähinnä tunnistaa mahdollisia haasteita ja kehitysviiveitä. Keskeinen kysymys on: Mitkä tekijät mahdollisesti johtavat varhaiskasvatuksessa sukupuolten välisten erojen syntymiseen. Keskimäärin lapsille kertyi paikallaanoloa lähes 10 tuntia päivässä
Kaikilla yhteiskunnan eri alueilla tulisi nyt paneutua varmistamaan tuki lasten liikunnallisen elämäntavan syntymiselle. Opetusja kulttuuriministeriö 2016:21. 11 % vastauksista). Jokaisella lapsella on omat motoriset vahvuudet, mutta monipuolista fyysistä aktiivisuutta ja motorisia tehtäviä tarvitsevat kaikki lapset. ARJA SÄÄKSLAHTI, LitT apulaisprofessori Jyväskylän yliopisto arja.saakslahti@jyu.fi TUIJA TAMMELIN tutkimusjohtaja ANETTE MEHTÄLÄ tutkimuskoordinaattori Likes LÄHTEET Sosiaalija terveysministeriö, opetusja kulttuuriministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019. Eroavaisuuksia oli erityisesti, kun arvioitiin lapsen taitoja suhteessa muihin saman ikäisiin ja samaa sukupuolta oleviin lapsiin sekä motoristen taitojen parhaimmassa että heikoimmassa päässä. Sen sijaan sekä huoltajat (6 % vastauksista) että varhaiskasvatushenkilöstö (7 % vastauksista) arvioivat hyvin samalla tavalla lasten fyysistä aktiivisuutta ja liikkumista haittaavan ominaisuuden. Motoristen taitojen tulokset heijastanevat osin erilaisia mieltymyksiä, mutta myös lasten mahdollisuuksia erilaisiin peleihin ja leikkeihin. Lisäksi asianmukaisten työolosuhteiden varmistaminen varhaiskasvatushenkilöstölle on suhteellisen edullinen ennaltaehkäisevä kansanterveyttä edistävä terveydenhuollollinen toimenpide. Dynaaminen tasapaino (sivuttaishyppely) sekä liikkumistaidot olivat parempia vanhemmilla lapsilla, eikä eri ikäisten tyttöjen ja poikien tuloksissa ollut suurta eroa. 2019). Lasten huoltajilta ja varhaiskasvatushenkilöstöltä kysyttiin kyselylomakkeella heidän käsityksiään lapsesta liikkujana. Perheen yhteisen ulkoilun ja liikunnan olosuhteiden varmistaminen on tärkeää. Vastaukset poikkesivat joiltakin osin toisistaan. Ulkoleikit lisäävät lapsen osallisuuden kokemuksia. Piilo – Pienten lasten liikunnan ilon, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen seuranta. Motoristen taitojen laadun tarkastelu osoitti vaikeimmaksi taidoksi vuorohyppelyn, sillä yli puolet pojista (53 %) ei osannut vuorohyppelyä lainkaan. Lasten ulkoleikeistä kannattaa pitää kiinni Sekä huoltajien että varhaiskasvatushenkilöstön kysely osoitti, että lasten ulkoleikit ovat enimmäkseen fyysisesti aktiivisia. Pallonkäsittelyn taidoissa pojat olivat selkeästi ikäisiään tyttöjä edellä. Sääkslahti, A., Mehtälä, A. LAVA: Lapsivaikutusten arviointi. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 398. Tasapaino luo pohjan kaikelle liikkumiselle ja tulokset osoittavat staattisen tasapainon kehittyvän nopeasti ennen kouluikää: 4-vuotiaista 19 prosenttia pysyi 30 sekuntia yhdellä jalalla paikoillaan, kun 6-vuotiaista vastaava osuus oli 64 prosenttia. Vain 2,5 prosenttia tutkimukseen osallistuneista lapsista leikki ulkona kaikkein eniten paikoillaan. Kehittämisvaiheen 2019-2021 tulosraportti. & Tammelin, T. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Kaikessa päätöksenteossa tulisi pystyä arvioimaan niiden vaikutus lapsiin (Sosiaalija terveysministeriö ym. Guidelines on physical activity, sedentary behaviour and sleep for children under 5years old. Geneva: World Health Organization; 2019. Juuri näille lapsille kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen liikunnan avulla on erityisen tärkeää. Saatavilla: www.julkari.fi/handle/10024/136377 Opetusja kulttuuriministeriö 2016. Nämä luvut vahvistavat käsitystä, jonka mukaan ulkoleikit kannustavat lapsia keskinäiseen vuorovaikutukseen. Miten tunnistaa lapset, joille liikkuminen on vaikeaa. On tärkeää varmistaa, että lapsi saa oikeanlaista tukea liikkumiseensa mahdollisimman varhain. Varhaiskasvatushenkilöstöä (19 % vastauksista) useampi huoltaja arvioi lapsensa olevan muita parempi (28 % vastauksista). Yli puolet (51 %) lapsista leikkii ulkona osana lapsiryhmää tai vähintäänkin yhdessä toisen lapsen kanssa (44 %). Ulkoleikit ovat myös hyvin lapsilähtöisiä, sillä lapset tekevät runsaasti aloitteita erilaisiin leikkeihin. Varhaiskasvatushenkilöstön mukaan lähes kaikki lapset (94 %) enimmäkseen touhuavat, liikkuvat ja leikkivät ulkona. Noin kaksi prosenttia leikkii enimmäkseen yksin. Saatavilla: www.likes.fi/ wp-content/uploads/2021/09/Piilo_tulosraportti-1.pdf WHO 2019. Alle kouluikäisten lasten osalta systemaattista seurantaa liikkumisen ja motoristen taitojen osalta ei ole. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO. Suomessa on erinomaiset seurantajärjestelmät kouluikäisten lasten ja nuorten liikunnan ja hyvinvoinnin osalta, kuten Kouluterveyskysely (THL), Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move! sekä lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimus (LIITU). Kiteytetysti tarvitaan riittävän tilavia ja monipuolisia sisäja ulkoleikkimahdollisuuksia sekä lapsille soveltuvia välineitä. 2 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 hahmottamisesta. Huoltajista pienempi osa arvioi lapsen taidot muita heikommaksi (6 % vs. Siksi lähtökohdat lasten hyvinvoinnista huolehtimiselle ovat erinomaiset. Pohjoismaisesta runsaasta päivittäisestä ulkoilun kulttuurista kannattaa siis pitää tiukasti kiinni. Eroja selittää varmasti se, että varhaiskasvatushenkilöstöllä on paremmat mahdollisuudet tietyn ikäisten lasten taitojen keskinäiseen vertailuun. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositus. Tasapainotaitojen mittaaminen paljasti oikean ja vasemman jalan välillä olevan merkittävän puolieron sekä vahvisti tytöillä olevan keskimäärin poikia paremmat tasapainotaidot. (toim.) 2021. Yksinkertaisin keino lasten fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärän lisäämiseksi on lisätä ulkoleikkien määrää. Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä liikunnan välttelyyn johtavaa kierrettä ja syrjään jäämistä muiden lasten liikunnallisista leikeistä. Lähes kaikki varhaiskasvatusikäiset lapset kokevat liikunnan mieluisana ja kaikin puolin myönteisenä asiana
Kuntien soveltavan liikunnan palvelujen asiakkaat ovat suurelta osin vähintään 65 vuotta täyttäneitä. Rajanvedon liukuvuus näkyy työn organisoimisessa. Liikuntatieteellinen Seura: www.lts.fi/tutkittua-sovellettua/soveltava-liikunta/mita-on-soveltava-liikunta.html. Tämän kertoo soveltavan liikunnan tilaa kunnissa kartoittava tuore selvitys. Soveli ry: www.soveli.fi/soveltava-liikunta/mita-soveltava-liikunta-on. Kunnat myös järjestivät ryhmiä, joihin saattoi osallistua yhtä lailla ikääntyneeksi kuin terveysliikkujaksi itsensä määrittelevä. ohjaajien määrät näyttäisivät nimikkeiden perusteella laskevan, ja merkittävä osa muista liikunnanohjaajista vastaa sekä terveysliikunnan että soveltavan liikunnan ohjauksesta. Soveltavan liikunnan tarve on suurin Itä-Suomen väestöltään ikääntyvissä kunnissa. 1 Selvityksessä tuli esiin, että rajanveto soveltavan liikunnan ja terveysliikunnan välillä vaihteli etenkin ikääntyneiden osalta. Sen vuoksi ikäjakaumalla on merkitystä, kun arvioidaan soveltavan Kunnat käyttävät keskimäärin kaksi prosenttia liikuntatoimensa käyttömenoista soveltavaan liikuntaan. Palvelujen tarvetta ja potentiaalista kysyntää tarkasteltiin kahden indikaattorin avulla: vertailemalla 65 vuotta täyttäneiden osuutta kunnan asukkaista sekä asukkaiden sairastavuutta alueittain ja kuntien suuruusluokan mukaan. Oma merkityksensä on myös sillä, miten kuntapäättäjät sitoutuvat palvelujen järjestämiseen. Erityisliikunnan ohjaajien tai soveltavan liikunnan 1 Määritelmiä esitetään esimerkiksi alan järjestöjen ja Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan verkkosivuilla. Kuva: Antero Aaltonen. Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunta: www.jyu.fi/sport/fi/ erityisliikunta. Kuntien taloudellisen pelivaran ja palvelujen potentiaalisen kysynnän voi olettaa vaikuttavan soveltavan liikunnan palvelujen määrään. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 2 1 Soveltava liikunta pieni osa kuntien liikuntapalveluja Soveltava liikunta kattaa kaikki ihmiset, joilla toimintakyky on tavalla tai toisella heikentynyt siten, että heidän liikunnan harrastamisensa vaatii erityistä tukea, esteettömyyden edistämistä, ja/tai liikunnanohjaajilta heidän tarpeisiinsa liittyvää osaamista
Kuntien taloudellista pelivaraa tarjota liikuntapalveluja ja soveltavan liikunnan palveluja arvioitiin vertailemalla kuntien keskimääräisiä vuosikatteita 3 alueittain ja kuntakoon mukaan. Suuruusluokittain tarkastellen väes tö on terveintä suurissa kaupungeissa, ja indeksiluvut nousevat siirryttäessä pienempiin kuntiin. Viimeisin laskelma perustuu vuosien 2014?2016 tilanteeseen. Alueittain vertaillen Itä-Suomen ja Lapin kuntien tilanne oli keskimäärin muita parempi: vuosikate ylitti yleensä poistojen määrän. 2 2 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 liikunnan kysyntää. Syynä on se, että näillä alueilla pienten kuntien tilanne on parempi kuin muualla Suomessa. (Tiihonen & Ala-Vähälä, 2002; Ala-Vähälä, 2006; Ala-Vähälä, 2010; Ala-Vähälä & Rikala 2014 ja Ala-Vähälä 2018.) Selvityksen päävastuullinen toteuttaja oli LTS, mutta merkittäviä osia siitä tehtiin yhteistyössä Paralympiakomitean (liikunnan harrastajille osoitettu kysely), kansanterveysjärjestöjen (arvio alennuskorttijärjestelmien tilanteesta) ja Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkijoiden kanssa (esteettömyyteen liittyvät teemat). Itä-Suomen kunnissa ikääntyneitä on 33,2 prosenttia asukkaista. Liikuntatoimen asukaslukuun 2 https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sairastavuus-jatapaturmat/thl-n-sairastavuusindeksi. Pohjatiedot kerättiin kuntakyselyn, soveltavan liikunnan palvelujen asiakaskunnalle kohdennetun kyselyn sekä kahden haastattelun avulla. Kuntakoko ei todennäköisesti itsessään vaikuta sairastavuuteen: esimerkiksi Turun pienten ympäryskuntien luvut ovat keskimääräistä parempia. Vuoden 2019 tilannetta käsittelevä selvitys sisältää katsauksen kuntien soveltavan liikunnan palvelujen käytännön järjestelyihin, henkilöresursseihin ja soveltavan liikunnan määrärahoihin, palveluja ohjaaviin suunnitelmiin, yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa kunnan sisällä sekä kuntien kesken. Indeksi määrittää kuntien ja alueiden väestön sairastavuuden suhteessa koko maan tasoon. Lisäksi käydään lävitse palvelujen luonne ja määrä: soveltavan liikunnat ryhmät, ja niiden määrien kehitys sekä muut palvelut, kuten omaehtoisen liikunnan tuki. Liikuntatieteellinen Seura toteutti keväällä ja alkusyksystä 2021 selvityksen soveltavan liikunnan tilanteesta Manner-Suomen kunnissa. Soveltavan liikunnan palveluiksi luettiin kuntien tarjoamat soveltavan liikunnan ryhmät, kuntien tuki itsenäisesti tai vertaisohjaajien johdolla toimiviin ryhmiin sekä tuki itsenäiseen harjoitteluun ja liikunnan harrastamiseen. Soveltavan liikunnan palvelujen tarve vaihtelee kuntakoon ja alueen mukaan. Kuntakyselyn tarkasteluvuodeksi valittiin 2019, joka oli viimeinen ”normaalivuosi” ennen Covid-19-pandemiaa. 3 Vuosikatteen määritelmästä ks. Koska osa kunnista järjestää palvelujaan omistamiensa yhtiöiden kautta, vertailun kohteeksi otettiin kuntakonsernien tiedot. Etelä-Suomessa ikääntyneitä on keskimäärin 26,4 ja Pohjois-Suomessa 26,5 prosenttia väestöstä. Koska yksittäisten kuntien vuosikatteisiin voi sisältyä satunnaista vaihtelua, kunkin kunnan vuosikatteista laskettiin vuosien 2017, 2018 ja 2019 keskiarvot. Keskimääräistä terveempää väestö on etenkin Ahvenanmaalla, Etelä-Suomessa ja Lounais-Suomessa. Kaikkien Manner-Suomen kuntien keskiarvo on 28,5 prosenttia. www.stat.fi/til/kta/kas.html. Näiden lisäksi hyödynnettiin aiemmissa soveltavan liikunnan kyselyiden aineistoja, kun rakennettiin aikasarjoja soveltavan liikunnan resurssien ja ryhmätoiminnan kehityksestä. Laskelmassa on vakioitu kuntalaisten ikäjakauman vaikutus sairastavuuteen. Suuruusluokittain vertaillen ei löytynyt selvää säännönmukaisuutta: vuosikate ylittää poistojen määrän 10 000–19 999 asukkaan kunnissa ja toisaalta yli 100 000 asukkaan kaupungeissa, mutta on poistojen tasoa alempi muissa suuruusluokissa. Tarkasteluun otettiin mukaan myös kuntien tuki soveltavan liikunnan palveluja tarjoaville yhdistyksille. Soveltavan liikunnan palvelujen tarve vaihtelee kuntakoon ja alueen mukaan.. Alueittain vertaillen kuntien sairastavuusindeksien keskiarvo on korkein Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Koko Suomessa 65 vuotta täyttäneitä on noin 22 prosenttia väestöstä. Kuntien ja alueiden välisiä sairastuvuuseroja arvioitiin THL:n sairastavuusindeksin 2 avulla. Tausta-aineistoina käytettiin Tilastokeskuksen, Kuntaliiton ja THL:n tuottamia tilastoja ja tunnuslukuja. Valtakunnalliseen keskiarvoon vaikuttavat paljolti suuret kaupungit, joissa ikääntyneiden osuus on keskimääräistä pienempi. Kun vuosikate suhteutetaan poistojen määrään, saadaan karkea arvio siitä, kattavatko kunnan tulot investointien kulumisesta aiheutuvan korjausinvestointitarpeen. Kun kuntia verrataan suuruusluokittain, suuret kunnat käyttivät varoja liikunnan palveluihin pieniä enemmän. THL käyttää kolmen vuoden tietoja, koska pienissä kunnissa sairastavuus voi vaihdella vuodesta toiseen. Alle 10 000 asukkaan kunnissa 65 vuotta täyttäneiden osuus on keskimäärin 30,8 prosenttia, kun yli 100 000 asukkaan kuntien keskiarvo on 18,6 prosenttia. Miten tutkittiin. Ulkopuolelle jätettiin sosiaalija terveyssektorin tarjoama liikunnallinen kuntoutus sekä vammaiskilpaurheilu. Uusina aiheina tai aiempaa laajemmin tarkastellaan esteettömyystyötä, kuntien perustamia alennuskortti-järjestelmiä, soveltavan liikunnan tilannetta käyttäjien näkökulmasta sekä lyhyesti Covid-19-pandemian vaikutuksia liikuntapalvelujen tarjontaan. Väkiluvultaan pienet kunnat sijaitsevat muita useammin alueilla, joissa sairastavuuteen liittyviä tekijöitä on keskimääräistä enemmän. Raportti on jatkoa aiemmille noin neljän vuoden välein toteutetuille selvityksille. Liikuntatoimien käyttömenot (brutto) olivat kaikissa Manner-Suomen kunnissa vuonna 2019 asukasta kohden keskimäärin 114 euroa
Kysely paljasti myös, että aiemmissa arvioinneissa on todennäköisesti aliarvioitu yksityisen sektorin rooli vammaisten ja pitkäaikaissairaiden soveltavassa liikunnassa, kun tiedot on kerätty vain kunnista. Pienet kunnat siis ohjaavat asukaslukuun suhteutettuna vähemmän rahaa liikuntaan kokonaisuudessaan, mutta siitä suurempi osa ohjautuu soveltavaan liikuntaan. Kuntien taloudellisen pelivaran suhteen tiedot ovat ristiriitaisia: tilastojen mukaan Itä-Suomen kunnat sijoittavat liikuntaan asukaslukuun suhteutettuna hieman muiden alueiden kuntia enemmän, Lounais-Suomen kunnat puolestaan keskimääräistä vähemmän. Aiempien arvioiden tavoin tässäkin tuli esiin, että soveltavan liikunnan päävastuullisen järjestäjätahon ryhmistä hieman yli puolet kohdistuu ikääntyneille. Pienimmissä kunnissa ryhmiä oli noin 20, suurimmissa noin kahdeksan kymmentä tuhatta asukasta kohden. Lähivuodet näyttävät, ovatko pandemian pakottamat uudistukset jääneet pysyviksi käytännöiksi. Alle 10 000 asukasta 10 000–19 999 asukasta 20 000–49 999 asukasta 50 000–99 999 asukasta Yli 100 000 asukasta Kaikki vastaajakunnat 2019 20,5 14,7 9,8 7,2 7,9 15,6 2017 17,9 12,3 8,5 6,5 6,3 13,2 2013 9,8* 11,5 9,5 8,7 6,6 9,8 2009 15,6 9,2 6,7 11,3 2005 13,1 9,0 5,6 9,7 * Luku on poikkeuksellisen pieni luultavasti sen vuoksi, että vuotta 2013 koskevaan kyselyyn saatiin pienimpien kuntien osalta paljon vastauksia myös niiltä, jotka eivät ryhmätoimintaa järjestäneet tai järjestivät vain vähän.. Pienemmät kunnat käyttävät soveltavaan liikuntaan asukaslukuun suhteutettuna eniten. Lounais-Suomen ja Itä-Suomen erot heijastavat sekä palvelujen potentiaalista kysyntää että kuntien taloudellista pelivaraa: Lounais-Suomen alueella palvelujen potentiaalinen kysyntä on alle valtakunnallisen tason, Itä-Suomessa puolestaan sitä korkeampi. Vuonna 2020 kunnat joutuivat sopeutumaan Covid19-pandemian vaikutuksiin. Soveltavan liikunnan päävastuullisen tahon (yleensä liikuntatoimi tai vastaava) järjestämät liikuntaryhmät/10 000 asukasta. Pandemia johti sekä toiminnan alasajoon tai rajoituksiin että uusien toimintamuotojen kehittämiseen. (Taulukko 1.) Toisaalta suurimpia kuntia lukuun ottamatta liikuntaan käytettyjen resurssien määrä on suurin piirtein ennallaan, samoin työtuntien määrä. Lisäksi lukuihin vaikuttaa se, mitkä kunnat taloutta koskeviin kysymyksiin vastaavat, ja mitkä jättävät vastaamatta. Itä-Suomen kuntien panostus soveltavaan liikuntaan oli alle valtakunnallisen keskitason. Alueittain vertaillen kuntien liikuntatoimet tarjoavat eniten ryhmiä Itä-Suomessa, vähiten Lapin ja Lounais-Suomen alueella. Resurssit heijastuvat luonnollisesti myös ryhmien määriin. Kun asukaslukuun suhteutettuja ryhmämääriä verrataan aiempiin arviointeihin, ryhmien määrä näyttäisi lievästi kasvaneen. Kuntien keskiarvo on noin 30 tuntia kymmentä tuhatta asukasta kohden: alle 20 000 asukkaan kunnissa suhdeluku on 20 tuntia/10 000 asukasta ja suurimmissa kaupungeissa noin 17 tuntia/10 000 asukasta. Osa on ilmoittanut esimerkiksi ryhmämäärät, mutta ei talouslukuja. Valtakunnallinen keskiarvo oli noin 16 ryhmää kymmentä tuhatta asukasta kohden. Tämä korottaa kynnystä osallistua liikuntaan. Lapin alhainen luku johtuu ainakin osin siitä, että yhdessä kunnassa soveltavan liikunnan määrittely on poikkeuksellisen tiukka ja siksi ryhmienkin määrä on pieni. Tässä arvioinnissa sama säännönmukaisuus ei kuitenkaan tullut esiin. Alueittain vertaillen eniten rahaa käyttivät Lapin, Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen kunnat. Joko kunnat ovat tehostaneet toimintaansa, tai kyse on vastauksiin sisältyvästä satunnaisesta vaihtelusta. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 2 3 suhteutetut toimintamenot nousivat tasaisesti siirryttäessä pienemmistä suuruusluokista suurempiin. Kuntakyselyn perusteella resurssien taso ja kuntien päävastuullisten järjestäjätahojen ryhmien määrät olivat vuonna 2019 aiempaan verrattuna pääpiirteittäin ennallaan, ryhmien määrä todennäköisemmin nousussa kuin laskussa. 4 4 Kunnilla ei ole tarkkoja soveltavan liikunnan kulujen seurannan järjestelmiä, joten luvut perustuvat arvioihin. Moni kunta ilmoitti, että ne joutuivat kehittämään etäohjausta ja ulkoliikunnan palveluja. Vastauksissa tuli esiin, että monella soveltavan liikunnan kohderyhmään kuuluvalla on useita rajoitteita. On muistettava, että osa ikääntyneiden ryhmistä on avoimia myös muille liikkujille. Soveltavalle liikunnalle osoitettujen työtuntien määrissä toistuu sama kaava kuin resursseissa: työtunteja kertyy asukaslukuun suhteutettuna eniten pienissä kunnissa. Tämä on voinut jättää näkymättömiin tai liian vähälle huomiolle yksityisiä palveluja käyttävät nuoret ja työikäiset. Monilla palveluiden käyttäjillä useita rajoitteita Soveltavan liikunnan palvelujen kohderyhmille kohdistetun kyselyn ja haastattelujen perusteella liikkujien tarpeet vaihtelevat voimakkaasti sekä asuinympäristön että vammojen ja sairauksien aiheuttamien rajoitteiden mukaan. Soveltavan liikunnan tilanteeseen ja tulevaisuuteen vastaajat suhtautuivat valtaosin neutraalisti tai varovaisen optimistisesti. Taulukko 1. Luku saattaa johtua satunnaisesta virheestä. Siten vammojen ja sairauksien yhteisvaikutukset voivat heikentää toimintakykyä entisestään. Toisaalta ikääntyneitä käy paljon monissa vammaisille ja pitkäaikaissairaille tarkoitetuissa ryhmissä. Soveltavaan liikuntaan kunnat käyttivät vuonna 2019 keskimäärin 2,3 euroa asukasta kohden
Ala-Vähälä T. Kasvomaskipakon takia hengittäminen juostessa oli hyväkuntoisellekin haastavaa. Maa oli minulle täysin vieras, joten yksinäiset hölkkälenkkini autiossa kaupungissa tuntuivat oudoilta. Raportti kuntien erityisliikunnan tilanteesta vuonna 2009. Pyöräily on koko kansan huvi ja ylpeydenaihe Vuoden 2021 aikana maan rokotuskampanja on kuitenkin edennyt ja elämä on muuttunut normaalimmaksi. Niistä suurin, Simon Bolivarin puisto, levittäytyy peräti 400 hehtaarin alueelle. Kunnilla ja kuntien liikuntatoimilla on edessä aika, jolloin yhteistyö sosiaalija terveyspalvelujen kanssa joudutaan järjestämään uuden yhteistyökumppanin kanssa. & Sipilä, V. Opetusministeriö. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:17. Olen alkanut taas juosta ja pyöräillä ulkona, mikä onkin ehdottomasti paras tapa tutustua ruuhkaiseen kotikaupunkiin. Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2019. Helsinki. Lastenistuimia on hyvin harvoilla, vaikka pyöräily onkin suosittua. Liikunta oli tärkeä henkireikä, kun asuin uudessa maassa, enkä voinut tutustua ihmisiin. Valmisteilla oleva sosiaalija terveydenhuollon uudistaminen siirtää sosiaalija terveyspalvelut kunnilta hyvinvointialueille. Lopulta ostin kotiimme käytetyn juoksumaton, kun ulkoliikunta alkoi tuntua liian hankalalta. 2014. & Ala-Vähälä T. Bogotassa on todella paljon puistoja, joissa ihmiset viettävät aikaa liikkuen ja muuten vain rentoutuen. Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2017. Kolmevuotias Viljo-poikani kulkee usein pyöräistuimessa takanani, mikä tuntuu olevan täällä ihmetyksen aihe. Ala-Vähälä T. 2002. Opetusministeriön julkaisuja 2006:21. Se on selvästi isompi kuin New Yorkin N Ä I N M A A I L M A L L A. TIMO ALA-VÄHÄLÄ, FT vapaa tutkija timo.ala-vahala@juritele.fi LÄHTEET Ala-Vähälä, T., Farin, V., Karinharju, K., Kuusiluoma, R.-K., Peltonen, N., Piittisjärvi, T., Roitto, R., Saarela, T., Saari, A., Samstén, R. Kolumbia on yksi maailman menestyneimmistä maista maantiepyöräilyssä, ja tähtipyöräilijät Egan Bernal ja Nairo Quintana ovat todellisia kansallissankareita. Kolumbia lukeutui koronapandemiasta pahiten kärsineisiin maihin ja kotikaranteenit olivat ehdottomia. Oman haasteensa suunnittelulle ja toimintojen koordinoinnille tuo lähitulevaisuudessa se, että soveltavan liikunnan vastuutahon – yleensä liikuntatoimi – tärkein yhteistyökumppani on useimpien vastaajien mukaan kuntien sosiaalija terveyssektori. & Rikala S. Suunnitelman puuttuminen jättää soveltavan liikunnan kehittämisen ja tilannekuvan yksittäisten työntekijöiden asiantuntemuksen varaan. Kahdeksan miljoonan asukkaan metropolin kadut olivat koronarajoitusten takia tyhjät. 2021. 2018. Liikunta on aina ollut osa elämääni. Kuusi kuntaa kertoi, että niillä on soveltavan liikunnan tavoitteiden toteutumista arvioiva seurantajärjestelmä. Sote-uudistuksen vaikutukset kuntoutuksen ja soveltavan liikunnan yhteystyöketjuihin ovat lähivuosien tärkeä seurannan ja arvioinnin alue. Tiihonen A. Valtionhallinnon toimenpiteiden arviointia erityisliikunnan alueella. www.liikuntaneuvosto.fi/ files/587/Soveltavan_liikunnan_tilanne_kunnissa_2017_(002).pdf Ala-Vähälä T. Bogota sijaitsee yli 2600 metrin korkeudessa Andien vuoristossa, minkä takia happea on ilmassa niukasti. 2 4 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 Suunnitelma puuttuu lukuisista kunnista Soveltavan liikunnan palveluja ohjaavissa suunnitelmissa on vielä kehitettävää. Raportti kuntien erityisliikunnan tilanteesta vuonna 2005. Ala-Vähälä T. Tulin töihin Suomen suurlähetystön päällikön sijaiseksi, mutta tapasin työyhteisöni kasvotusten vasta neljä kuukautta myöhemmin. 2006. Noin joka kolmannessa (48/148) kyselyyn vastanneessa kunnassa oli soveltavan liikunnan suunnitelma tai muu suunnitelma, johon soveltava liikunta sisältyy. Verkko-osoite: www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2021/09/Soveltavan_ liikunnan_tilanne_kunnissa_2019_saavutettava.pdf. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:5. Lisäksi 12 kuntaa ilmoitti, että niillä ei ole varsinaista soveltavan liikunnan suunnitelmaa, mutta jokin muu suunnitelma, jolla on merkitystä soveltavan liikunnan kannalta. Erityisliikunta kunnissa 2013. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2021:3. Erityisliikunnan arviointiraportti. 2010. Saman syksyn aikana rajoitustoimenpiteitä kevennettiin – sitten taas tiukennettiin. Ensin pelasin 20 vuotta jalkapalloa, jonka jälkeen olen harrastanut 10 vuotta maratonjuoksua. Kulttuuri-, liikuntaja nuorisopolitiikan osaston julkaisusarja Nro 6/2002. Kahden viikon tiukan kotikaranteenin jälkeen sain ulkoilla enintään tunnin päivässä. Lisäksi se voi haitata yhteistyötä toisten hallinnonalojen kanssa, ja kertoa siitä, että kunta ei ole poliittisella tasolla sitoutunut soveltavan liikunnan palvelujen kehittämiseen. TOMI LOUNIO: Hölkkä henkireikänä Kolumbiassa Muutin Bogotaan, Kolumbian pääkaupunkiin, elokuussa 2020 keskelle pahinta pandemiaa. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja, 2018:3
Tällä hetkellä Bogotan lukeutuu rikostilastojen perusteella jopa koko Latinalaisen Amerikan turvallisimpien pääkaupunkien joukkoon. Hän on myös kiinnittänyt huomiota siihen, miten vaatimattomissa elinoloissa osa hänen pelaajistaan on kasvanut. Kaupunginjohto uskoo vihreisiin arvoihin Olen töideni puolesta iloinnut Bogotan uudesta ympäristösuunnitelmasta, jossa aiotaan panostaa viheralueiden ja ilmanlaadun kehittämiseen entisestään. Keskiluokan ja vauraan väestönosan keskuudessa kuntosalit, ryhmäliikuntatunnit, jooga ja esimerkiksi crossfit ovat nyt koronarajoitusten väistyessä todella suosittuja. Anton on kertonut kiinnostavasti esimerkiksi korkean ilmanalan vaikutuksista fyysiseen harjoitteluun. Vaikka Kolumbia ei ole enää virallisesti kehitysmaa, vaan peräti ylemmän keskitulotason maa, niin yli 40 prosenttia väestöstä elää yhä köyhyydessä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 2 5 keskuspuisto ja lähes kolme kertaa suurempi kuin Lontoon Hyde Park. Maan länsiosassa sijaitseva Cali tunnetaan koko maailman salsa-pääkaupunkina, kun taas pohjoisessa Karibianmeren rannikkoalueilla tanssitaan etenkin cumbiaa. Myös mailapelit, kuten squash, keräävät uusia harrastajia. Maan tilanne on kuitenkin rauhoittunut kovasti 2000-luvulla, etenkin vuoden 2016 rauhansopimuksen solmimisen jälkeen. Kolumbialla on kansainvälisesti yhä varsin huono maine, jonka juuret ulottuvat 1980?90-lukujen kokaiinisotiin. Futishuuma koskettaa kaikkia – trendilajit lähinnä nousevaa keskiluokkaa Pyöräilyn ohella kolumbialaiset rakastavat jalkapalloa. Kun koronatilanne alkaa lopullisesti hellittää niin olen luvannut vaimolleni, että tutustun kolumbialaisen liikuntakulttuurin ehkä tärkeimpään ja ehdottomasti kaikkia kansanosia koskettavaan muotoon: tanssiin. Kaupunginjohto on ollut yhteydessä myös Helsingin kaupunkiin oppiakseen parhaita käytäntöjä vihreää ympäristöä tukevista ratkaisuista. Taipuuko kankea suomipoika salsan pyörteisiin. Naisten ylipaino-ongelmat ovat selvästi yleisempiä kuin miesten. Pandemian vaikutuksesta yhä useammat kansalaiset ovat ajautuneet köyhyyteen, minkä seurauksena esimerkiksi kännyköiden ja polkupyörien ryöstöt ovat yleistyneet. Emmekä ole ainoita: koronan takia pyöräily on kasvattanut suosiotaan suhteessa yksityisautoiluun ja puistot ovat täyttyneet kuntoilijoista. Miesten maajoukkue ylsi kesäkuussa Etelä-Amerikan mestaruusturnauksessa hienosti pronssille, mikä on nostattanut futishuumaa entisestään. Tällä hetkellä oma osaamiseni rajoittuu lukion vanhojen tansseihin ja Frederikin diskohitteihin, joten opettelemista riittää! TOMI LOUNIO Edustuston päällikön sijainen Bogotá, Kolumbia tomi.lounio@formin.fi Kuva: Tomi Lounion kotialbumi. Käymme jossain monista puistoista perheemme kanssa lähes päivittäin. 2000-luvun aikana huomattava osa väestöstä on noussut köyhyydestä, mutta pandemian talousvaikutukset ovat kääntäneet trendin huonompaan suuntaan. Köyhillä ihmisillä on kuitenkin vähemmän vapaa-aikaa ja rahaa käytettävissä liikuntaharrastuksiin. Tästä huolimatta elintasoja turvallisuuserot eri asuinalueiden välillä ovat huomattavia. Maajoukkueen pelipäivinä on uskomatonta, miten aivan koko kaupunki kohahtaa maalin syntyessä. Olen itse tarkka reittivalinnoistani, eikä minulla ole ollut tähän mennessä minkäänlaisia ongelmia turvallisuusasioiden suhteen. Tutkimusten mukaan Kolumbiassa ylipainoisuus ja siihen liittyvät terveysriskit ovat yleistyneet etenkin pienituloisen kaupunkiväestön keskuudessa. Jalkapallo on omaakin sydäntäni lähellä, ja olen ilokseni päässyt vaihtamaan ajatuksia maan futiskulttuurista HJK:n taustaryhmästä bogotalaisen Fortalezan valmentajaksi siirtyneen Anton Matinlaurin kanssa. Maaseudulla arki on usein fyysisesti hyvinkin rankkaa, mutta kaupungeissa hyötyliikunta voi jäädä vähäiseksi. Vihreää puoluetta edustavan pormestari Claudia Lopezin ajamat uudistukset esimerkiksi pyöräilyinfrastruktuurin edistämiseksi ovat tosin suututtaneet autoilun näkökulmasta kaupunkisuunnittelua katsovia kriitikoita. Tulotaso vaikuttaa suoraan myös liikuntatottumuksiin
Politiikoista ja toimenpiteistä päätettäessä tarvitaan aiempaa realistisempi käsitys siitä, mihin kansalaistoimijoiden keinot riittävät asuinalueiden eriytymisen ja taloudellisen eriarvoisuuden edessä. Sekä seuratoimijat että osallistujat korostivat, että toiminta lisää kulttuuritaustaltaan toisistaan eroavien ihmisten välistä luottamusta. Tutkijat pitävät integraation käsitteeseen liittyviä epäselvyyksiä ongelmallisina. Integration into and through sports. K., Korp, P., & Lindgren, E.-C. Urheilulla ei kuitenkaan vaikuteta isoihin rakenteellisiin ongelmiin, ja integroinnin tavoitteet jäävät epäselviksi. He kyseenalaistivat integraation tavoittelun myös, koska ajattelivat sen pitävän sisällään assimilaation eli maahanmuuttajataustaisten henkilöiden sulauttamisen valtakulttuuriin heidän oman kulttuuri-identiteettinsä kustannuksella. 2 6 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 T U T K I M U S U U T I S I A Yhteiskuntatieteet ELINA HASANEN elina.hasanen@jyu.fi Voiko urheiluseura torjua etnistä segregaatiota. Seuratoimijat korostivat sen sijaan pyrkivänsä inkluusioon. (2021). Yhteiskunta ei voi odottaa urheiluseuroilta merkittävää panosta maahanmuuttajien integraatioon, jos yhteinen ymmärrys tavoitteista ja strategioista on muotoilematta. Näin asian näkevät ruotsalaiset seuratoimijat. European Journal for Sport and Society, 18(1), 64–81. https://doi.org/ 10.1080/16138171.2020.1823689 Kuva: Antero Aaltonen. Luottamuksen kasvaminen oli tärkeää maahanmuuttajataustaisille, jotka kokivat rasismia ympäröivässä yhteiskunnassa. Toimijat ajattelivat integroinnin tarkoittavan vaikuttamista rakenteellisiin tekijöihin, kuten asuinalueiden segregaatioon ja huono-osaisten työllistymiseen, ja kokivat siksi vaikutusmahdollisuutensa heikoiksi. LÄHDE Flensner, K. Flensner, Korp ja Lindgren tekivät etnografisen tutkimuksen urheiluseurassa, joka järjestää maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille kohdistettua, monilajista ja ilmaista toimintaa. Vaikka assimilaatiota ei pidetty tavoiteltavana asiana, tiettyihin ruotsalaisen kulttuurin normeihin mukautumisen ja ruotsin kielen käyttämisen ajateltiin ehkäisevän konflikteja ja tuovan turvallisuutta. Sport-activities for migrant children and youths. Käytännössä tämä tarkoitti esimerkiksi neuvottelua sopivasta vaatetuksesta. Sillä he tarkoittivat pyrkivänsä tarjoamaan tasapuoliset mahdollisuudet osallistua toimintaan kaikille, taustasta riippumatta. Toisaalta nuoret osallistujat kokivat monikulttuurisessa ryhmässä toimimisen itsessään tarjoavan heille turvallisen toimintatilan. Maahanmuuttajien integraation edistäminen on noussut monen urheiluseuran yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi. Tutkijoiden mukaan seuratoimijat näkivät urheilun roolin integraatiossa epämääräisenä ja tulkinnanvaraisena asiana. Seura toimii voimakkaasti segregoituneen kunnan asuinalueella, jolle on keskittynyt maahanmuuttajataustaisuutta ja sosioekonomista huono-osaisuutta. Se vaati tasapainottelua osallistujien monikulttuurisuuden ja valtakulttuurin normien välillä. Tavoitteet tulisi eritellä tarkasti, esimerkiksi pohtia assimilaation merkityksiä toiminnassa
Heillä myös harrastusten kirjo on suurin. Social stratification of leisure time sport and exercise activities: Comparison of ten popular sports activities. Physical Activity Promotion and the United Nations Sustainable Development Goals: Building Synergies to Maximize Impact. C., Ding, D., & Pratt, M. Tutkijat havaitsivat, että kulttuurinen pääoma määrittää la jien harrastamista enemmän kuin taloudellinen pääoma. Mikään lajiryhmä ei erottunut alemman sosiaaliluokan lajeiksi. Tulosten mukaan liikunnan lisäämisen tavoittelu tuottaa hyötyä viiteentoista eli lähes kaikkiin tavoitteista. Kaikkiruokaisuus liikunnan suhteen oli siis merkki korkeammasta sosiaalisesta asemasta. Tällainen liikunnan eriarvoisuus eroaa kuitenkin lajityypeittäin. Tutkimuksen menetelminä oli mallinnuksen lisäksi asiantuntijaryhmän kanssa toteutettu käsitteellisten linkkien tunnistaminen ja kartoittava katsaus. Liikunnassa on vähän kenttiä, jotka ovat avoimia kaikille sosiaalisesta taustasta riippumatta. Liikunnan harrastamisen eriarvoisuutta tarkastellaan useimmiten väestöryhmien erilaisina mahdollisuuksina harrastaa liikuntaa ylipäätään. Tehokkainta synergiaetujen kannalta olisi monen sektorin yhteistoiminta. Sukupuolten välillä oli merkitsevä ero kaikissa lajityypeissä, mutta vahvimmin miesten toimintakenttää on jalkapallo ja naisten aluetta tanssilliset lajit. YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 sisältää seitsemäntoista päätavoitetta. Synergiaetuja tuotettaisiin etenkin Agenda 2030:n tavoitteisiin ”terveys ja hyvinvointi”, ”kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja”, ”kestävät kaupungit ja yhteisöt”, ”ilmastotekoja” sekä ”rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto”. Näitä siis tulisi priorisoida, jos halutaan edistää yhtä aikaa fyysistä aktiivisuutta ja kestävää kehitystä. (2021). S., Stankov, I., Goel, R., Schipperijn, J., Hallal, P. Tutkimuksen aineistona oli edustava otos saksalaisista 14 vuotta täyttäneistä. (2021). Journal of Physical Activity and Health, 18(10), 1163–1180. Tarkasteltuihin, tehokkaiksi todettuihin liikunnan strategioihin kuului muun muassa Liikkuva koulu -ohjelma. Liikuntaa harrastamattomiin lukeutuvat kuitenkin tyypillisesti alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvat. Taloudellinen pääoma on yhteydessä vain yhteen lajikokonaisuuteen, tanssillisiin lajeihin. Kenttiin kuuluivat edellä mainittujen lajityyppien lisäksi muun muassa mailapelit, vesiliikuntalajit ja luontoliikunnan kaksi luokkaa. Leisure Studies, 40(5), 597–611. Rikkaissa maissa tarvittaisiin lisäksi erityisiä toimenpiteitä autoriippuvuuden vähentämiseksi. Tarkastelussa oli kymmenen suosituinta liikunnan ”alakenttää”, Bourdieun termein. Kentille pääsyssä tärkeää on etenkin kulttuurinen pääoma. Jalkapallon harrastajat ovat vähiten eriytyneet kulttuurisen pääoman mukaan. LÄHDE Mutz, M., & Müller, J. LÄHDE Salvo, D., Garcia, L., Reis, R. Mutz ja Müller tuovat tutkimuksessaan ilmi liikunnan sisäistä sosiaalista kerrostuneisuutta. Artikkeli sisältää lukuisia suosituksia kansainvälisille toimijoille, valtioille, tutkimukselle ja kansalaistoimintasektorille. Toimijapohjainen mallinnus strategioiden vaikutuksista osoitti, että liikkumisen lisääntymistä voidaan odottaa enemmän matalaja keskituloisissa kuin rikkaissa maissa. Vahvimmin yhtymäkohtia kestävään kehitykseen löytyi sellaisista liikunnan strategioista ja toimenpiteistä, jotka kohdistuvat liikenteeseen, kaupunkisuunnitteluun ja kokonaisiin yhteisöihin, kuten asuinalueisiin. Lähes kaikki liikuntamuodot vetoavat eniten niihin, joilla on paljon kulttuurista pääomaa. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 2 7 T U T K I M U S U U T I S I A Liikuntalajien suljetut kentät Erityyppisten liikuntalajien harrastaminen on yhteydessä taustatekijöihin kuten luokka-asemaan ja sukupuoleen. https://doi.org/10.1080/02614367.202 1.1916834 Liikunnan ja kestävän kehityksen synergiat Salvo kumppaneineen tutki yhtymäkohtia fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen tähtäävien strategioiden ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden välillä. https://doi.org/10.1123/jpah.2021-0413 Lähes kaikki liikuntamuodot vetoavat eniten niihin, joilla on paljon kulttuurista pääomaa.. Kulttuurisen pääoman mittareina olivat koulutustaso ja lukuharrastus
Tämä saattaa tehdä kiusaamisesta hyväksytympää myös joukkueen sisällä. A., Eccles, S., Rumbold, J. Metodi alkaa aina noin tunnin mittaisella motivoivalla haastattelulla, jota seuraa kattava kolmivaiheinen mielikuvaharjoittelu, jossa jokainen vaihe kestää noin tunnin. DOI:10.1080/1612197X.2021.1987966 Motivaatiota mielikuvaharjoittelulla Rhodes ja May ovat laatineet mielikuvaharjoittelumetodin, joka tukee urheilijoiden lyhyen ja pitkän aikavälin motivaatiota. Kiusoittelun kestäminen osoittaa valmentajien mukaan henkistä vahvuutta ja maskuliinisuutta. Kiusoittelu tai pilailu puolestaan on normaali osa joukkueiden kulttuuria, joka saa aikaan naurua joukkueessa, eikä tarkoituksena ei ole loukata ketään. Tutkijat haastattelivat viittä miespuolista ammattivalmentajaa, jotka valmensivat jalkapalloakatemioissa Isossa-Britanniassa. Lisäksi kaikki valmentajat toivat esiin, että valmentajat kiusoittelevat pelaajia tahallaan testatakseen, kuinka pelaajat reagoivat siihen. Yhteisöön muodostuneilla epävirallisilla säännöillä on vaikutusta pelaajien kielenkäyttöön ja jotkin asiat saatetaan yhteisön tai kaveripiirien sisällä sallia, joita ei sen ulkopuolella sallittaisi. When it is no longer a bit of banter: Coaches’ perspectives of bullying in professional soccer. Funktionaalinen mielikuvaharjoittelu koostuu makrotason, mesotason ja mikrotason mielikuvaharjoitteista. Kiusaaja käyttää hyväkseen kiusattavan haavoittavuutta ja näyttää auktoriteettinsa. Kiusaamisen ja kiusoittelun erot ovat kuitenkin hiuksen hienoja. Yksi valmentajista nosti esiin myös pelin aikana tapahtuvan vastustajien kiusaamisen ja sen seuraukset. Valmentajien mukaan yksilölliset ja tilanteeseen liittyvät tekijät erottavat kiusoittelun kiusaamisesta. Kokemattomimman valmentajan mielestä kyse olikin kiusaamisesta, jos yksikin kommentti aiheuttaa harmia kiusattavalle. Kiusaaja kohdistaa kommenttinsa kiusattavan identiteettiin tai erilaisuuteen, mikä johtaa ahdistukseen ja mahdollisesti eristäytymiseen tai muihin vakaviin seurauksiin. J. Makrotason mielikuvaharjoittelu keskittyy yhteen pitkän aikavälin tavoitteeseen ja ”isoon kuvaan”, ja mesotason mielikuvaharjoittelussa asetetaan vastakkain nyTahattomatkin ilkeät tai sarkastiset kommentit saattavat pitää sisällään piiloviestejä ja loukata toista.. Tutkijoiden mukaan tämä saattaa kuitenkin vaikuttaa pelaajien henkiseen hyvinvointiin, ja siirtää kiusaamisen ja kiusoittelun välistä kuvitteellista rajaa huonompaan suuntaan. Valmentajien mukaan pelaajien persoonallisuus voi vaikuttaa siihen, minkä he kokevat loukkaavaksi käytökseksi ja sama käyttäytyminen saatetaan kokea eri lailla eri päivinä tai eri tilanteissa, jolloin on vaikea määritellä, onko kyse kiusaamisesta vai kiusoittelusta. Kaikkien valmentajien mielestä kiusaaja tunnistaa kiusattavan heikkouden mahdollisuutena ottaa lisää valtaa. Tutkijat näkevät vaarana sen, että syy kiusaamisesta vieritetään kiusatun niskaan. Metodissa käyttäytymistä muutetaan motivoivan haastattelun ja funktionaalisen mielikuvaharjoittelun keinoin. & Rhind, D. Eri vaiheiden aikana yksilö opastetaan elävästi tutkimaan paikkaa ja muuttamaan tarvittavia elementtejä siinä. Metodissa motivoivat tavoitteet esitetään lineaarisessa järjestyksessä, jonka tarkoituksena on lisätä aistien rikkautta, selkeyttä ja terävyyttä mielikuvissa. Newmanin ja tutkimusryhmän haastattelemien jalkapallovalmentajien mielestä kiusaamisesta on kyse, kun tarkoituksena on loukata toista, käyttäytyminen on toistuvaa ja toinen pyrkii käyttämään toisen heikkoutta hyväkseen. A. Valmentajien mukaan kiusaamisessa on kyse selkeästä tarkoituksesta loukata toista. L. (2021). Harjoittelu kattaa myös neljä motivaatiotasoa tavoitteiden saavuttamiseksi. LÄHDE Newman, J. Tutkijat kuitenkin nostivat esiin, että tahattomatkin ilkeät tai sarkastiset kommentit saattavat pitää sisällään piiloviestejä ja loukata toista. International Journal of Sport and Exercise Psychology. Tutkijoiden mukaan valmentajat saattavat jopa naamioida kiusaamisen leikiksi tai pilailuksi. Kaikki valmentajat olivat sitä mieltä, että tahaton käyttäytyminen, kuten ohimennen heitetyt kommentit, eivät ole kiusaamista. Tutkijoita huolestutti erityisesti se, että valmentajien mielestä kyse oli kiusaamisesta vasta, kun kiusaajan toiminta oli tarpeeksi näkyvää. Vastustajia saatetaan pelotella, vähätellä, mollata ja jopa fyysisesti satuttaa, mutta käyttäytymistä pidetään pelaajien keskuudessa hyväksyttävänä eikä siihen puututa. 2 8 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 T U T K I M U S U U T I S I A Psykologia HANNA-MARI TOIVONEN hanna-mari.h-m.toivonen@jyu.fi Kiusaamista vai kiusoittelua. Tutkijoiden mukaan akatemioissa kiusaaminen saatetaan siis helposti piilottaa kiusoittelun varjoon. Kokeneemmat valmentajat puolestaan olivat sitä mieltä, että kiusaamisesta on kyse vasta, kun kommentit kasaantuvat
Lisäksi urheilijaa pitää tukea, kun hän soveltaa harjoittelemaansa taitoa urheilulajiinsa ja henkilökohtaisiin vaatimuksiinsa. Yhteisiä haasteita olivat motivaatio-ongelmat, stressi ja ahdistus, rutiinien katoaminen sekä urheilijoiden elämäntasapainon horjuminen. International Journal of Sport and Exercise Psychology. Journal of Sport Psychology in Action. Lundqvist ja tutkimusryhmä kokosivat yhteen huippu-urheilussa eri puolilla maailmaa kohdattuja psykologisia haasteita ja käytettyjä tukistrategioita korona pandemian iskettyä ja Tokion olympialaisten siirryttyä. Yhteisiä etuja puolestaan olivat pidempi valmistautumisaika olympialaisiin sekä mahdollisuus palautumiseen. Näiden lisäksi eri maissa oli tarjolla erilaisia tukistrategioita ja pandemian seuraukset erosivat toisistaan. Erityisesti huoli omasta ja läheisten terveydestä rasitti urheilijoita. (2021). Psykososiaalista tukea tulisi siis olla tarjolla urheilijoille. Innovaatio ja digitaalinen teknologia, kuten sovellukset ja verkkotapaamiset, ovat elintärkeitä huippu-urheilijoiden ja taustajoukkojen yhteydenpidon, harjoittelun, uusien taitojen oppimisen ja psykologisen tuen mahdollistamiseksi. (2021). DOI:10.1080/1612197X.2021.1987959 Olympialaisiin valmistautuminen pandemian keskellä Tokion olympialaisten siirtäminen vuodella ja koronapandemia vaikuttivat merkittävästi huippu-urheiluun ympäri maailmaa. Lisäksi tuen tarjoajien, kuten urheilupsykologian konsulttien tulee huolehtia omasta jaksamisestaan. Esimerkiksi Ruotsissa yhteiskuntaa ei suljettu, joten suurin osa urheilijoista pystyi jatkamaan harjoittelua, kun taas esimerkiksi Ranskassa oli voimassa jopa ulkonaliikkumiskielto ja kaikki harjoittelupaikat olivat kiinni. Tutkijat myös totesivat, että huippu-urheilijoiden sisäisten vahvuuksien korostaminen ja sinnikkyyteen kannustaminen psykologisia taitoja kehittämällä ja psykologista tukea tarjoamalla auttavat urheilijoita sopeutumisessa ja urheilijoina ja ihmisinä kehittymisessä. Asiantuntijoiden ympäri maailmaa tulisi myös jakaa tietoa ja auttaa toisiaan. & May, J. Päästäkseen tilanteeseen, jossa urheilija pystyy käyttämään aktivointivihjesarjoja saavuttaakseen haluamansa tuloksen, hänen motivaationsa tulee olla perin pohjin tutkittu, tavoitteiden ja tarkoituksen pitää olla selkeinä ja mielikuvien tuottamisen harjoiteltua ja hiottua. Applied imagery for motivation: A personcentred model. Tutkijoiden mukaan metodi rakentuu muiden jo olemassa olevien mielikuvaharjoittelun lähestymistapojen pohjalle. Mielikuvametodi on kehitetty huippu-urheilijoiden tarpeisiin, mutta osaavissa käsissä sitä voidaan tulevaisuudessa soveltaa myös esimerkiksi nuorten urheiluun. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 2 9 T U T K I M U S U U T I S I A Kuva: Antero Aaltonen kyinen minä ja tuleva tehtävä. Toisaalta uransa päättämistä olympialaisiin suunnitelleet joutuivat vakavasti pohtimaan tulevaisuuttaan. Lopputuloksena on alle 30 sekuntia kestävä mielikuvaharjoittelurutiini, jonka urheilija toteuttaa päivittäin aktivointivihjesarjan avulla. DOI: 10.1080/21520704.2021.1931594. LÄHDE Lundqvist, C., Macdougall, H., Noguchi, Y., Malherbe, A. Pandemiasta tutkijat oppivat, että huippu-urheilijat eivät ole immuuneja kriisin aikaan saamille mielenterveysongelmille. & Abejean, F. Huippu-urheilijoiden psykologisen tukijärjestelmään tulisi myös kuulua henkilöitä, jotka ovat koulutettuja erilaisiin huippu-urheilijoiden tarpeisiin niin suorituksen kuin mielenterveydenkin saralla. Myös urheilulajien välillä oli suuria eroja. When COVID-19 struck the world and elite sports: Psychological challenges and support provision in five countries during the first phase of the pandemic. Mikrotason mielikuvaharjoittelussa suunnitellaan ja muokataan lyhyen aikavälin prosessitavoite, jolla pyritään välittömästi vaikuttamaan suoritukseen. Samalla, kun osa urheilijoista joutui eroon valmentajistaan ja joukkuetovereistaan, toiset pystyivät harjoittelemaan ja virtuaalisesti kilpailemaan lähes normaalisti. LÄHDE Rhodes, J
Ero oli kuitenkin tilastollisesti merkitsevä ainoastaan miehillä. Yhteensä 341 (186 naista ja 155 miestä) täytti myös seurantamittauksen kyselylomakkeen. Liikkumistaitotestissä mitattiin voimaa, liikkumistaitoja, välineenkäsittelytaitoja, tasapainoa ja koordinaatiota. Sekä korkean että matalan taidon ryhmästä 79 prosenttia ilmoitti harrastavansa vapaa-ajallaan jotakin liikuntaa. Yhteispistemäärän perusteella tutkittavat jaettiin alhaisen ja korkean taidon ryhmiin. Tutkimukseen osallistuneisiin henkilöihin otettiin uudelleen yhteyttä yhdeksän vuotta myöhemmin, heidän olleessa noin 24-vuotiaita. 3 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 T U T K I M U S U U T I S I A Pedagogiikka KASPER SALIN kasper.salin@jyu.fi Kuva: Antero Aaltonen Nuoruuden taitotaso antaa suuntaviivoja aikuisuuden fyysiselle aktiivisuuteen Monissa maissa liikunnanopetuksen keskeisimpiin tavoitteisiin lukeutuu fyysisesti aktiivisen elämäntavan omaksuminen. Tidén kollegoineen (2021) halusi selvittää, miten nuoruuden liikkumistaidot heijastuvat myöhempään liikunta-aktiivisuuteen. Vaikka korkean taitotason ryhmä piti itseään yleisesti fyysisesti aktiivisempana kuin matalan taitotason ryhmäläiset, ei aikuisiällä kuitenkaan havaittu eroa siinä, kuinka moni harrasti vapaa-ajallaan liikuntaa. (2021). Tulosten mukaan korkean taidon ryhmäläisistä 71 prosenttia piti itseään fyysisesti aktiivisina varhaisaikuisuudessa, kun taas matalan taidon ryhmään kuuluvista itsensä fyysisesti aktiiviseksi arvioi 44 prosenttia. Tämä tuottaa myös kulttuurillista, tässä tapauksessa fyysistä pääomaa Bourdieun ajattelun mukaisesti. He suorittivat liikkumistaitotestit ja täyttivät kyselylomakkeet. Korkean taitotason ryhmästä 61 prosenttia ilmoitti saaneensa liikunnanopetuksesta korkeimmat arvosanat, mutta matalan taitotason ryhmästä ainoastaan 14 prosenttia oli saanut korkeimmat arvosanat. Tämä voi kertoa organisoidun urheilun merkityksestä miehille ja heille tärkeänä osana maskuliinisuutta, johon kuuluu tavoitteellinen yhteisharjoittelu. Tuloksista nousi esiin kavereiden merkitys miehille. LÄHDE Tidén, A., Sundblad, G.B., & Lundvall, S. Tutkimusjoukko koostui ruotsalaisista, jotka olivat 15-vuotiaita nuoria vuonna 2001. Yhteensä 560 nuorta (283 tyttöä, 277 poikaa). Assessed movement competence through the lens of Bourdieu – a longitudinal study of a developed taste for sport, PE and physical activity. Yleisesti oletetaan, että lapsuuden ja nuoruuden aktiivinen elämäntapa ja hyvien motoristen perustaitojen omaaminen johtavat elämänmittaiseen liikuntaaktiivisuuteen. Tytöillä oli matalammat arvosanat liikunnasta kuin pojilla. Kahdestatoista mittauksesta oli mahdollista saada yhteensä 12–48 pistettä. Liikunnanopetuksen lisäksi lapset ja nuoret saavat kokemuksia liikunnasta ja pystyvät kehittämään taitojaan monissa eri ympäristöissä mukaan lukien ohjattu urheiluseuratoiminta ja vapaa-ajan liikuntamuodot. Physical Education and Sport Pedagogy, 26(3), 255–267.. Korkean taidon ryhmäläisistä 61 prosenttia ilmoitti omaavansa fyysisesti aktiivisia ystäviä, kun matalan taidon ryhmästä vastaava prosenttiosuus oli 39. Niin ikään liikunnan intensiteetissä oli havaittavissa eroa korkean taitotasoryhmän eduksi
Puhelinkielto kuitenkin lisäsi reipasta liikuntaa kaikilla luokka-asteilla. Tutkimukseen osallistui yhteensä yli 800 4–7.-luokkalaista (10–14-vuotiasta) kuudesta tanskalaisesta peruskoulusta. Kännyköiden kieltäminen lisäsi fyysistä aktiivisuutta välitunnin aikana. Sustainability 12, 4072. LÄHDE Pawloski, C.S., Nielsen, J.V., & Schmidt, T. Kouluissa olisi hyvä pohtia, voisiko koulupäivään sisältyä esimerkiksi yksi välitunti, jolloin kännyköiden käyttöä pyritään rajoittamaan. Puhelinten käytön kieltäminen välitunnilla vaikutti positiivisesti oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen. Tehokkaimpia tulokset olivat kouluissa, joissa myös välitunnin viettämisen suhteen oli käytäntö ulkovälitunneista. Tutkimukseen osallistui yhteensä 388 nuorta (126 tyttöä, 262 poikaa, keski-ikä 16,4 vuotta), joilta mitattiin fyysinen kunto ja antropometria ennen koronasulun alkamista Kroatiassa. Puhelinkiellon aikana liikunnan useus ja intensiteetti lisääntyivät. International Journal of Environmental Research and Public Health 18(4), 1907. Tuloksissa havaittiin luokka-asteiden välillä eroja; 4.-luokkalaisilla oli eniten raskasta liikuntaa ja 7.-luokkalaisilla vähiten reipasta liikuntaa. Mikäli tähän lisätään puhelinten kielto, on odotettavissa paremmat tulokset. Kuitenkin poikien fyysinen aktiivisuus oli korkeammalla tasolla sekä alkuettä seurantamittauksissa. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 3 1 T U T K I M U S U U T I S I A Välituntien puhelinkielto lisää fyysistä aktiivisuutta Oppitunneilla istutaan yleisesti paljon, mutta välitunnit suovat lapsille mahdollisuuksia olla fyysisesti aktiivisia koulupäivän aikana. Hyvä fyysinen kunto ennen koronasulkua oli yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen sulun aikana. Tämä osoittanee, että hyvä fyysinen kunto on yhteydessä siihen, miten nuorella on kykyä ja uskallusta ottaa haltuun uusia liikuntamuotoja tai -ympäristöjä. Ero johtui lähinnä poikien lähtötason korkeammasta fyysisestä aktiivisuudesta ja harrastetuista liikuntamuodoista. Oppilaiden fyysistä aktiivisuutta ja puhelimen käyttöä seurattiin SOPLAY-järjestelmän (kysely ja seurantajärjestelmä) avulla. Näin ollen lasten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi ensisijaisesti olisi tärkeintä tarkastella välituntikäytänteitä. LÄHDE Sekulic, D., Blazevic, M., Gilic, B., Kvesic, I., & Zenic, N. Tulosten ei tarvitse liittyä ainoastaan poikkeusaikaan. Heiltä kiellettiin puhelimen käyttö välitunneilla neljän viikon ajaksi. Sekulic kollegoinen (2021) tutki fyysisen aktiivisuuden trendien muutoksia kroatialaisten nuorten keskuudessa. Digitalisaation myötä välitunnin aktiivinen aika on kuitenkin muuttunut monella lapsella ja nuorella passiiviseksi oleskeluksi puhelin kädessä. Prospective Analysis of Levels and Correlates of Physical Activity during COVID-19 Pandemic and Imposed Rules of Social Distancing; Gender Specific Study among Adolescents from Southern Croatia. (2021). Pawlowski kollegoineen (2021) halusi selvittää, miten puhelimen käytön kieltäminen välitunnilla vaikuttaa lasten fyysiseen aktiivisuuteen. A ban on smartphone usage during recess increased children’s physical activity. Yksilö voi joutua samankaltaiseen tilanteeseen muuttaessaan toiselle paikkakunnalle. (2021). Pojat olivat aktiivisempia välituntien aikana kuin tytöt sekä liikunnan intensiteetin että useuden suhteen. Puhelinten käytön kieltäminen välitunnilla vaikutti positiivisesti oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen.. Lisäksi nuoret täyttivät sekä alkuettä seurantamittauksessa kolme viikkoa myöhemmin itsearvioidun liikunnan kyselylomakkeen (PAQ-A). Korona vähensi erityisesti poikien liikuntaa Koronapandemian myötä lasten ja nuorten ohjattu liikunta joutui tauolle ja tätä myötä nousi suuri huoli lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden määrästä. Hyvä fyysinen kunto kannustaa ottamaan rohkeasti haltuun uuden ympäristön myös liikunnan osalta. Tämän lisäksi oppilailta selvitettiin kyselyllä itseraportoidun liikunnan määrää ja puhelimen käyttöä. Tulokset osoittivat, että fyysinen aktiivisuus laski merkittävästi koronasulun seurauksena pojilla, mutta ei tytöillä
European Heart Journal (2021)42, 32273337 Kuva: Antero Aaltonen. Developed by the Task Force for cardiovascular disease prevention in clinical practice with representatives of the European Society of Cardiology and 12 medical societies. Yleisellä tasolla sydäntautien ehkäisyn suuret linjat ovat selvät – terveellinen ruokavalio ja riittävä fyysinen aktiivisuus sekä tupakoimattomuus luovat hyvän pohjan. Yleiset liikkumisen suositukset muodostavat hyvä pohjan: 150 minuutista reipasta liikkumista tai rivakampaa liikkumista 75–150 minuuttia viikossa yhdistettynä pariin viikoittaiseen voimaharjoittelukertaan. Sydänja verisuonitaudit ovat edelleen keskeisimpiä kansansairauksiamme, joiden ehkäisyyn on julkaistu viime vuosina useampikin suositus. 2021. vai vanhaa tuttua eri paketissa. Mielenkiintoista suosituksissa on myös se, että esimerkiksi liikunnan määräämistä reseptinä kliinisessä työssä tuodaan esiin ja poliittisten päätösten roolia korostetaan. With the special contribution of the European Association of Preventive Cardiology (EAPC). Elintapojen osalta uutta suosituksissa verrattuna 2013 suosituksiin on muun muassa paikoillaanolon vähentämisen ja vähintään kevyen liikkumisen lisääminen. European Society of Cardiologyn tuoreiden sydäntautien ja niistä aiheutuvien komplikaatioiden ehkäisyyn tähtäävien suositusten elintapoihin liittyvä pääsanoma on selvä. ESC Guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice. Tehokkaaseen ehkäisyyn tarvitaan kuitenkin myös poliittista rohkeutta edistää terveellisiä valintoja ja ympäristöjä. Politiikkakeinoihin kuuluu myös verotuksellinen ohjaus fyysistä aktiivisuutta ja terveellistä ravitsemusta sekä tupakoimattomuutta tukevaksi. Uudessa eurooppalaisessa suosituksessa on mukana paljon vanhaa, mutta myös uusia näkökulmia. LÄHDE Visseren FLJ ym. Lisäksi pitkäaikaisen ennaltaehkäisyn näkökulmasta muun muassa koulujen aktiivisuuden lisääminen, ja lapsille suunnattu epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittaminen on otettu huomioon. Esimerkkejä näistä ovat muun muassa fyysisen aktiivisuuden huomioon ottaminen maankäyttöä ja ympäristöä suunniteltaessa. Sydäntautien ehkäisyn tulisi alkaa jo lapsuudessa. Suosituksiin sisältyy myös Välimeren ruokavalion tai sitä vastaavan ruokavalion noudattaminen sydänterveyden edistämisessä. Suositusten mukaan tupakoinnin lopettaminen voi olla kaikista kustannustehokkain ja nopein tapa pienentää sydäntautiriskiä. Terveellinen ruokavalio muodostaa valtimosairauksien ehkäisyn perustan. 3 2 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 T U T K I M U S U U T I S I A Lääketiede EERO HAAPALA eero.a.haapala@jyu.fi Sydäntautien ehkäisyn uudet tuulet . Ruokavalion osalta suositukset noudattivat vanhoja ja hyviksi havaittuja kaavoja – Välimeren tai omaan ruokakulttuuriin sopiva vastaava ruokavaliomalli, tyydyttyneiden rasvahappojen vaihtaminen tyydyttymättömiin rasvoihin, suolan saannin vähentäminen, kasvisten ja rasvaisen kalan lisääminen, kohtuullinen alkoholinkulutus ja lisätyn sokeri rajoittaminen
L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 3 3 T U T K I M U S U U T I S I A Paineet koholla maksimikuormituksessa – kestävyysurheilijan ominaisuus vai patologinen löydös. Hiirillä tehtyjen tutkimusten tulokset eivät välttämättä vahvistu ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa. Vaikka tutkimuksen tulokset ovatkin mielenkiintoisia ja lupaavia, ei tuloksista kannata vielä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä aivojen rappeumasairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Myös kohtuukuormitteisen liikunnan aikana kohonnut verenpaine on yhdistetty suurempaan sydäntapahtumien ja sydänkuolleisuuden riskiin. Liikuntafysiologiassa on hyvä pitää mielessä, että jokin liikuntavaste ei kaikissa tilanteissa ole patofysiologinen vaan mahdollisesti normaali fysiologinen adaptaatio. Maksimaalisessa kuormituksessa mitatun systolisen verenpaineen osalta näyttö on kuitenkin heikkoa. Näillä menetelmillä on myös laajempia hyötyjä terveyteen ja hyvinvointiin. Joskus liikkuminen ei ole mahdollista esimerkiksi sairaalahoidon vuoksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan yleensä lihaksista erittyvän irisiinin antaminen pistoksena aiheuttaa samankaltaisia positiivia vaikutuksia aivoissa kuin liikunta. Vallitsevien suositusten mukaan kuormituskoe tulisi keskeyttää, mikäli systolinen verenpaine nousee yli 250 elohopeamillimetrin. LÄHDE Dehgan F, Zamani S, Barreiro C, J M-S. Kohonnut verenpaine on yksi yleisimmistä valtimosairauksista. Julkaistu verkossa. Tutkimus antoi myös viitteitä siitä, että irisiini voi vaikuttaa myönteisesti hermosolujen elossapysymiseen vähentämällä oksidatiivista stressiä. Tämä johtuu siitä, että suurimman osan ajasta kuormitus ei ole maksimaalista ja kestävyysharjoittelun myötä myös lepoverenpaine laskee johtaen pienempään painekuormitukseen. Heidän tutkimuksessaan sekä liikunta että irisiini-injektio nostivat veren irisiinipitoisuuksia. Voi pohtia, kertautuuko korkean rasitusverenpaineen ja matalan maksimaalisen hapenottokyvyn aiheuttama riski suurentuneena valtimotautien riskinä.. Samalla voi pohtia, kertautuuko esimerkiksi korkean rasitusverenpaineen ja matalan maksimaalisen hapenottokyvyn aiheuttama riski suurentuneena valtimotautien riskinä myöhemmin elämässä. Heidän kuvaileva (narratiivinen) katsauksensa nostaa esiin fysiologisia perusteita sille, että korkea maksimiverenpaine kuormituksessa on normaali fysiologinen adaptaatio, joka liittyy muun muassa korkeaan sydämen vasemman kammion iskutilavuuteen. Mahdollista pistoksena tai tablettina annettavaa ”liikuntalääkettä” odoteltaessa, aivoterveyden kannalta tärkeämpää on liikkua riittävästi, syödä terveellisesti ja nukkua riittävästi. LÄHDE Richard NA, Hodges L, Koehle MS. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 2021;31:956–966. Irisin injection mimics exercise effects on the brain proteome. Liikunnan aivoterveydelliset hyödyt ilman liikuntaa. Elevated peak systolic blood pressure in endurance-trained athletes: Physiology or pathology. Nyt julkaistun katsauksen perusteella näyttää myös siltä, että varsinkin kestävyysurheilijoilla korkea maksimaalinen verenpaine on enemmänkin normaali fysiologinen adaptaatio kuin patofysiologinen löydös. Liikunnalla tiedetään olevan monia positiivisia vaikutuksia elimistöön, eivätkä aivot ole poikkeus. Deghan ja työtoverit tutkivat, miten kestävyystyyppinen liikunta, vastusharjoittelu ja irisiini-injektio vaikuttavat hiirten aivojen proteomin muutoksiin. On hyvä muistaa, että irisiini on vain yksi mahdollinen aivoterveyteen vaikuttava mekanismi ja liikunta aikaansaa elimistössä useita erilaisia, irisiinistä riippumattomia, aivoterveyden kannalta edullisia muutoksia. Richard työtovereineen kyseenalaistikin kohonneen maksimiverenpaineen merkitystä patofysiologisena löydöksenä erityisesti kestävyysurheilijoilla. Vaikka kestävyysurheilijoiden systolinen verenpaine maksimaalisessa kuormituksessa voi olla korkeampi kuin useimmissa suosituksissa, ei se kuitenkaan johda sydämen konsentriseen hypertrofiaan eli kammioiden seinämien paksuuntumiseen. Liikunnalla ja irisiini-injektiolla oli myös samankaltaisia vaikutuksia proteiineihin, jotka liittyivät esimerkiksi solujen stressivasteisiin ja energia-aineenvaihduntaan. Osa liikunnan myönteisistä vaikutuksia saattaa myös välittyä irisiinin kautta. Tulevaisuudessa olisikin mielenkiintoista nähdä, onko esimerkiksi korkea verenpainevaste yhdistettynä hyvään maksimaaliseen hapenottokykyyn myönteinen tekijä sydänterveyden kannalta. European Journal of Neuroscience 2021. Irisiinin hyödyntämiseen ihmisten aivoterveyden edistämisessä on vielä pitkä matka. Näille suosituksille ei kuitenkaan näytä löytyvän vankkaa tieteellistä perustetta
Fyysisen aktiivisuuden mittaaminen voidaan tulevaisuudessa liittää osaksi urheilijoiden terveystarkastuksia. Seuratoimintaan osallistumattomista nuorista 20 prosenttia kertoi vähintään yhdestä äkillisestä vammasta ja 17 prosenttia vähintään yhdestä rasitusvammasta kuluneen vuoden aikana. Väitöskirjani toisessa osatyössä selvitettiin kyselytutkimuksella vammojen määrää urheilijoilla ja ei-urheilijoilla kuluneen vuoden aikana. Säännöllisen liikunnan positiiviset terveysvaikutukset ovat kiistattomat ja hyvin tunnetut, mutta liikunnan harrastamisen varjopuolena on kohonnut vammariski. Selvitimme myös liikuntasuositusten täyttymistä, askelten kertymistä päivän aikana sekä liikkumisjaksojen pituutta urheilijoilla. Se voi paljastaa myös mahdolliset urheilijan suorituskyvyn kehittymistä haittaavat ja terveyttä uhkaavat poikkeavat löydökset. Vammat aiheuttavat palT E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e Kuva: Antero Aaltonen. Seuratoimintaan osallistuvilla runsaampi harjoittelun ja kilpailujen määrä oli yhteydessä suurempaan vammariskiin. Urheileville nuorille suositellaan palautumisen kannalta vähintään yhtä lepopäivää ohjelmoidusta harjoittelusta viikossa, toisaalta riittävä arkiaktiivisuus auttaa ylläpitämään hyvää peruskuntoa, joka on tärkeä ominaisuus kaikille nuorille. 3 4 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 Terveystarkastus antaa kokonaiskäsityksen urheilijan terveydentilasta Terveystarkastuksella voidaan päästä kiinni nuoren urheilijan terveysongelmiin varhain, mikä voi tuoda lisää terveitä harjoitusja kilpailupäiviä. Väitöskirjani ensimmäinen osatyö käsitteli liikemittarilla fyysistä aktiivisuutta eri lajien urheilijoilla verrattuna ei-urheilijoihin harjoitusja lepopäivinä. Urheilijoista 85 prosenttia ja ei-urheilijoista 45 prosenttia liikkui suomalaisen ja maailman terveysjärjestön liikuntasuositusten mukaisesti eli vähintään kohtuukuormitteisesti tai reippaasti keskimäärin tunnin päivässä. Seuratoimintaan osallistuvista nuorista 44 prosenttia raportoi vähintään yhden äkillisen vamman ja 35 prosenttia vähintään yhden rasitusvamman
Viime aikoina tutkimus on keskittynyt aiempaa enemmän keskivartalon ja lantion alueen lihashallinnan merkitykseen. jon poissaoloja urheilusta ja voivat johtaa urheilun lopettamiseen. TELS-tutkimuksen yksi tarkoitus on selvittää liikuntaseuratoimintaan osallistumisen yhteyttä nuorten liikunta-aktiivisuuteen ja terveyteen. Ne voivat olla myös perinnöllinen tai hankinnainen ominaisuus. Tämän hetken tutkimusnäytön mukaan testien avulla ei voida tunnistaa korkeamman vammariskin urheilijoita. Seuratoimintaan osallistuminen oli yhteydessä parempaan hartiaseudun ja nilkkojen liikkuvuuteen, parempaan polven hallintaan pudotushyppytestissä sekä parempaan keskivartalonhallintaan lankkutestissä. Mahdollisen yhteyden löytämistä testin ja vammariskin välillä vaikeuttaa se, että urheiluvamman synty on monisäikeinen kokonaisuus. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 3 5 Näin tutkittiin Väitöskirjani tarkoituksena oli tutkia urheiluseurojen toimintaan osallistuvien 14?17-vuotiaiden nuorten fyysistä aktiivisuutta ja terveydentilaa urheilijan terveystarkastuksella. Vammoja ei voida siis ehkäistä seulomalla tiettyä tekijää ja kohdentamalla toimenpiteitä vain niihin urheilijoihin, joilla kyseinen ominaisuus on. T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e Tuki ja liikuntaelimistön tutkimuksella kiinni mahdollisiin ongelmakohtiin Väitöskirjani kolmannessa osatyössä selvitettiin ryhmien välisiä eroja liikkuvuudessa, ryhdissä ja liikehallinnassa erilaisin staattisin ja dynaamisin testein. Tarkastuksessa voidaan myös ohjata oikeaa suoritustekniikkaa vammoja ehkäisevään harjoitteluun. Heikkouksiin tukija liikuntaelimistön toiminnallisten testien erottelukyvyn heikkoutena on vaikeus tunnistaa kohonnutta urheiluvammojen riskiä. Esimerkiksi alaraajan linjausta on tutkittu riskitekijänä. Tutkimusten perusteella tiedetään, että jopa yli puolet vammoista on mahdollista ehkäistä hermolihasjärjestelmän toimintaa kehittävällä harjoittelulla. Molemmilla ryhmillä esiintyi puolieroja ryhdissä sekä puutteita liikkuvuudessa ja liikehallinnassa. Fyysistä aktiivisuutta mitattiin viikon ajan kiihtyvyysmittarilla, ja kattava urheilijan terveystarkastus tehtiin 399:lle seuratoimintaan osallistuvalle ja 177:lle seuratoimintaan osallistumattomalle nuorelle. Tutkimus on osa valtakunnallista ja monitieteistä Terveyttä edistävä liikuntaseura eli TELS-tutkimusta, jota toteutetaan yhdessä Jyväskylän Yliopiston, UKK-instituutin sekä kuuden kansallisen liikuntalääketieteen keskuksen kanssa. Lääkärin suorittama tarkastus sisälsi esitietojen läpikäymisen keskustellen, kliinisen yleistutkimuksen, perusteellisen tukija liikuntaelimistön tutkimuksen, sydänfilmin, spirometriatutkimuksen, verenpaineen mittauksen sekä verikokeita. Terveystarkastuksessa huomioidaan lisäksi senhetkiset tukija liikuntaelimistön oireet ja arvioidaan, ovatko aiemmat vammat parantuneet kunnolla. Siihen vaikuttavat esimerkiksi tilannetekijät, ulkoiset tekijät ja muut sisäiset riskitekijät.. Vertailuryhmän muodostivat yhdeksäsluokkalaiset nuoret. Tutkimuksessa oli mukana yli 150 seuraa eri puolilta Suomea ja kymmenen suosituinta lajia, mukana oli sekä kesäettä talvilajeja ja joukkuesekä yksilölajeja. Kyseessä on poikkileikkaustutkimus, jonka aineisto kerättiin vuosina 2013–2014. Tiedot äkillisistäja rasitusvammoista viimeisimmän vuoden ajalta saatiin 1 077 seuratoimintaan osallistuvalta ja 812 seuratoimintaan osallistumattomalta nuorelta. Jopa puolet vammoista on aiemman saman alueen vamman uusiutumia ja erityisesti nilkkavammoilla on taipumus uusiutua. Tutkimuksessa todetut puolierot voivat olla merkki liian yksipuoleisesta harjoittelusta. Toistettavuus vaihteli eri osatestien välillä, mutta yleisesti toistettavuus oli riittävä kahden eri lääkärin suorittamissa tarkastuksissa
Terveystarkastukset osaksi valmennuksen tukitoimia Väitöskirjatyöni tuo esille, että liikuntaseurantatoimintaan osallistumiseen liittyy terveyden kannalta edullisia tekijöitä, kuten runsaampi fyysinen aktiivisuus ja parempi kehonhallinta. Sydänfilmi toimii myös vertailuaineistona, jos urheilijan epäillään joskus myöhemmin sairastuneen esimerkiksi sydänlihastulehdukseen. Koska säännöllistä reipasta ja rasittavaa liikuntaa suositellaan kaikille lapsille ja nuorille, on perusteltua, että riittävään liikunnan määrään ja laatuun, vammojen ehkäisyyn ja liikunnan aikana esiintyviin oireisiin kiinnitetään huomiota myös koko ikäluokalle tehtävissä koulujen terveystarkastuksissa. Maksimaalinen hapenottokyky kertoo kestävyyskunnosta ja siihen vaikuttavat hengitys ja verenkiertoelimistön toiminta sekä veren hapenkuljetuskyky. Sydänfilmin ottaminen terveystarkastuksessa lisää todennäköisyyttä löytää sydänsairaus, joka estää usein kilpaurheilun jatkamisen. 3 6 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 Anemia ja raudanpuute Aerobinen kunto eli kestävyyskunto on tärkeä menestystekijä etenkin kestävyyslajeissa. Näin on mahdollista saada lisää terveitä harjoitusja kilpailupäiviä. Tämän tyyppisen astman taustalla ajatellaan olevan runsaaseen kestävyysharjoitteluun liittyvän lisääntyneen keuhkotuuletuksen aiheuttama hengitysteiden uudelleenmuovautuminen ja ärtyvyyden lisääntyminen. Rautalisä oli käytössä alle neljällä prosentilla tutkittavista. Alentuneen hemoglobiinipitoisuuden eli anemia yleisin syy on länsimaissa raudanpuute. Harvinainen, mutta vakavin urheiluun liittyvä riski on sydänperäinen äkkikuolema, jonka taustalla on useimmiten diagnosoimaton sydänsairaus. Allergiat ja atopia ovat astman riskitekijöitä, mutta etenkin urheilijoilla esiintyy muuta väestöä enemmän myös toisen tyyppistä astmaa. Raudanpuuteanemian syitä ovat mm. Raudanpuutteen ja hoitamattoman astman merkitys etenkin kestävyyslajeissa on korostunut. Väitöskirjani neljännessä osatyössä selvitettiin ryhmien välisiä eroja anemian ja raudanpuutteen esiintyvyydessä sekä keuhkojen toimintakokeen tuloksissa ryhmien välillä. Väitöskirjatutkimuksessa astmaan viittaava tulos todettiin keuhkojen toimintakokeessa seitsemällä seuratoimintaan osallistuvista nuorista. Rautaa tarvitaan myös hermoston normaaliin toimintaan. Väitöskirjatutkimuksessa toistuvan fyysisen rasituksen vaikutukset sydänja verenkiertoelimistöön, kuten matalampi syke, korkeampi QRS-kompleksin amplitudi ja matalampi diastolinen verenpaine, olivat nähtävissä jo nuorilla urheilijoilla. Tarkastuksessa tutkitaan sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa Säännöllinen fyysinen kuormitus muuttaa sydämen rakennetta ja sähköistä toimintaa. Suurin osa elimistön raudasta on punasolujen hemoglobiinissa. Terveystarkastukset suositellaan otettavan osaksi tavoitteellisesti urheilevien nuorten valmennuksen tukitoimia. Systolinen verenpaine oli koholla ei-kestävyyslajeja harrastavilla nuorilla useammin kuin kestävyyslajien urheilijoilla ja urheiluun osallistumattomilla. Poikkeavat löydökset on tärkeä erottaa normaaleista harjoittelun aikaansaamista muutoksista. liian vähäinen saanti ravinnosta, heikentynyt imeytyminen, kasvanut tarve kasvun aikana ja lisääntynyt veren menetys kuukautisten aikana. Raudanpuute todettiin käytetystä ferritiinin raja-arvosta riippuen 23–60 prosentilla tytöistä ja 5–30 prosentilla pojista. Hemoglobiinin lisäksi rautaa tarvitaan myoglobiiniin, joka sitoo happea lihaksissa, sekä aineenvaihduntaan osallistuviin entsyymeihin. Hemoglobiini kuljettaa happea veren punasoluissa ja veren hemoglobiinipitoisuus vaikuttaa maksimaaliseen hapenottokykyyn. Yhdistämällä tarkastuksen eri osa-alueista saatuja tietoja voidaan muodostaa kokonaiskäsitys urheilijan terveydentilasta ja suunnitella tarvittavat jatkotoimenpiteet. Talvilajeissa kuiva ja kylmä ilma lisää hengitysteiden kuormitusta. Raudanpuutos johtaa ensin punasolujen koon pienenemiseen ja lopulta anemiaan. Terveystarkastuksessa voidaan päästä kiinni urheilijan terveysongelmiin varhaisessa vaiheessa. Tutkimuksen perusteella astma saattaa olla alidiagnosoitu sairaus nuorilla urheilijoilla. Elimistön rautavarastoja puolestaan kuvaa veren ferritiinipitoisuus. Tarkastuksessa voidaan todeta piilevä sairaus tai muu poikkeavuus, joka heikentää suorituskykyä tai pahimmillaan vaarantaa urheilijan terveyden. Lajeista varsinkin maastohiihtoon liittyy kohonnut astmariski. Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja anemian, raudanpuutteen tai astmaan viittaavien löydösten suhteen. KERTTU TOIVO, liikuntalääketieteen erikoislääkäri ylilääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti kerttu.toivo@ukkinstituutti.fi ”Periodic Health Examinations in Young Athletes: The Finnish Health Promoting Sports Club (FHPSC) Study”. Astma mahdollisesti alidiagnosoitu nuorilla urheilijoilla Astma on monimuotoinen sairaus, johon kuuluu keuhkoputkien vaihteleva supistumisherkkyys ja hengitysteiden limakalvojen krooninen tulehdus. Keuhkojen toimintakokeella eli spirometrialla voidaan tutkia keuhkojen tilavuuksia sekä vastetta avaavalle lääkkeelle, joka kertoo keuhkoputkien supistumisherkkyydestä. https://trepo.tuni.fi/ bitstream/handle/10024/134276/978-952-03-2115-4.pdf T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e Terveystarkastuksessa voidaan päästä kiinni urheilijan terveysongelmiin varhaisessa vaiheessa.
Nämä asiat olivat mielessä, kun liikuntalääketieteen erikoislääkärinä päätin hakea Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta alan professuuria. Olin alun alkaen kiinnostunut tutkimuksesta ja myös liikunnan hyödyntämisestä sairauksien hoidossa ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Lisäksi entisenä urheilijana näin, että urheilijoiden menestyksen ja erityisesti myöhemmän iän terveyden kannalta urheiluvammojen ja muiden terveysriskien välttäminen on tärkeää. Käytännön kliininen lääkärintyö ja kliinisen tutkimuslaitoksen johtaminen korvautui opetustyöllä, mikä oli suuri muutos – uskoakseni kuitenkin vaikuttava ratkaisu ajatellen liikunnan hyödyntämistä terveyden ylläpidossa. Onko Sinulla ollut esikuvia tutkijana. Kuva: Jyväskylän yliopisto T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Tämä on ollut arvokasta, koska olen halunnut hyödyntää erityyppisiä metodeja ja kehittää uutta teknologiaa alan tutkimushaasteiden ratkaisemiseksi. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 3 7 Urho Kujala: Lääkärien kasvanut ymmärrys fyysisestä aktiivisuudesta ilahduttaa Liikuntalääketieteen professuuria Jyväskylän yliopistossa vuosina 2003–2021 hoitanut Urho Kujala jäi eläkkeelle elokuun alussa. Olitko ennen sitä pohtinut uraa tutkijana/opettajana. Yliopistolle siirtyminen oli siis varsin luontevaa. Jos on, niin ketä. Sitäkin enemmän on ollut hyviä yhteistyökumppaneita. Tutkimustyöni aktiivisuutta tämä ei sinänsä muuttanut, tutkimusten fokusta kylläkin. Kujala pitää tärkeimpänä saavutuksenaan osallistumista liikuntalääketieteellisen tutkimuksen laadun ja määrän kehittämiseen Suomessa. Kasvoin maalaistalossa ja selvää oli, että kaikki veljekset eivät voi tehdä työuraa kotitilalla. Mitään syvällistä pohdintaa tulevasta ammatista en muistaakseni käynyt, eikä lähipiirissä ollut lääkäreitä. Kuinka siirtyminen yliopistouralle tapahtui. Ajattelin, että optimissaan tässä tarvitaan paitsi yhteistyötä eri terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa, niin myös yhteistyötä liikunta-alan ammattilaisten kanssa. Olin menossa ylioppilastutkinnon jälkeen kesällä varusmiespalvelukseen, mutta otin keväällä joksikin aikaa vapaata maatilan töistä ja luin pääsykoekirjat. Tuohon aikaan lääkärin työ oli arvostettua ja koin sen arvokkaana, ja laajemminkin biologia herätti mielenkiintoa. Pääsykokeet onnistuivat hyvin, ja sitten olikin tiedossa, mitä seuraavan vuoden syksyllä tekisin. Tutkimusta olin harrastanut aktiivisesti opiskeluajasta lähtien ja olin järjestänyt liikuntaan ja terveyteen liittyvää opetusta niin lääkäreille kuin muillekin tahoille, esimerkiksi avoimessa yliopistossa. Miten ja miksi hakeuduit opiskelemaan lääketiedettä. Koska olen vetänyt pääosin liikuntaan tai urheiluun ja terveyteen liittyviä osin innovatiivisia tutkimushankkeita, tältä alalta ei ihan suoraan ole esikuvia ollut
Nämä ja muut vastaavat tulokset ovat olleet pohjana myös sille, että yhteistyönä olemme muutama vuosi sitten saaneet käyntiin Keski-Suomen keskussairaalassa liikuntalääketieteen poliklinikkatoiminnan. Myös kuolemaa edeltävinä viimeisinä elinvuosina erityisesti kestävyystyyppistä urheilua harrastaneet tarvitsivat verrokkeja vähemmän sairaalahoitoja, vaikka heidän elinikänsä olikin verrokkeja korkeampi. Hoitotyössä on siirrytty pitkistä immobilisaatioista varhaiseen mobilisaatioon. Tietysti myös Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa on saatu viimeisen 15 vuoden aikana hyvälle alulle eri alojen yhteistyö liikunnan hyödyntämiseksi terveyden edistämisessä. Mitä omat kokemuksesi huipputason suunnistajana toivat ammatilliseen toimintaasi. Miten oman alasi tutkimus kehittyi urasi aikana. Tärkeimmät muutokset. Jälkimmäinen kun johtaa helposti harhaisiin kompromisseihin tutkimusasetelmissa ja tulosten tulkinnassa. Koko tämä noin 40 vuoden aikana tapahtunut kulttuurimuutos on ollut huippu-upeaa seurattavaa. Hyvän datan kertyminen, datojen yhdistelymahdollisuudet ja siltä pohjalta muodostetut uudet hypoteesit odottavat tietysti fiksuja tutkijoita ja tulkitsijoita. Tietysti on ollut mielenkiintoisia löydöksiä ja onnistumisia korkeatasoisilla julkaisufoorumeilla, mutta tärkeimpänä pidän, että olen osaltani ollut kehittämässä liikuntalääketieteellisen tutkimuksen laatua ja määrää Suomessa. Ei varsinaisesti. Työurani aikana pyrkimys liikunnan tai fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen on tullut yhä vahvemmin osaksi lääkärien päivittäistä potilastyötä. Samalla on tietysti sitten tullut suuri määrä uutta dataa ja löydöksiä, joiden merkityksen tulkinta on ollut haastavaa. Se että kansainvälisesti liikuntatutkimuksen alalla on arvostettu mutkia oikovia markkinahenkisiä tutkijoita, on ollut luotettavan liikunta ja terveys -tutkimustiedon kertymisen jarru. Se osoitti, että fyysisesti aktiiviset ja nuorena hyväkuntoiset henkilöt tarvitsevat muuta väestöä vähemmän sairaalahoitoja myös myöhemmällä iällä. Samalla tavalla laboratoriomenetelmien kehitys, kuten erilaiset ”omiikka” -metodit, ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia. T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Jos jokin yksittäinen tutkimus pitäisi nostaa esille, valitsisin tässä suhteellisen vähäiselle huomiolle jääneen JAMA:ssa 1966 julkaistun entisten urheilijoiden sairaalahoitojen tarvetta raportoivan tutkimuksen. Terveydenhuollossa tämä on edellyttänyt vahvan interventiotutkimusnäytön kasvattamista ja tiedon levittämistä. Urheilu-ura myös avasi silmiä sille, että millään kansainvälisellä inhimillisen toiminnan alueella kaikki pelaajat eivät noudata samoja eettisiä periaatteita kuin mihin itse oli vahvasti sitoutunut. 3 8 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 Mitä pidät suurimpana saavutuksenasi tutkijana. Uran alkuvaiheessa esimerkiksi magneettikuvauksen käytön mahdollistuminen avasi paljon uusia mahdollisuuksia ja toi uusia löydöksiä. Liikunta ja terveys -tutkijoiden tulisi tasapainoisesti, laadukkaasti ja vastuuntuntoisesti tutkia liikunnan ja urheilun hyötyjä ja haittoja. Tähän liittyy sekin, että tutkimusfokusten ”poliittinen” ohjaus on mennyt ajoittain hiukan harhaan ja uuden tarpeellisen tiedon tuottaminen kärsinyt tästä. Mikä on liikuntalääketieteellisen ja ylipäätään liikuntatieteellisen tutkimuksen merkitys suomalaisessa tiedekentässä. Kyllä tämä sitten helpotti myös suuntaamaan käytännön työtä ja tutkimustyötä urheilijoiden ja muiden ihmisten terveyden ylläpitämiseen eettisesti kestävällä tavalla. Oma urheilu-ura toi näkemystä erilaisista urheiluun liittyvistä asioista, erityisesti se auttoi ymmärtämään lääkärin työssä urheilijoiden psyykkisiä haasteita silloin kun vammat tai muut syyt vaikeuttivat urheilullisten tavoitteiden toteutumista. Tähän kehitykseen olen pieneltä osin voinut vaikuttaa. Ensinnäkin menetelmäkehitys on mahdollistanut uudenlaista tutkimusta. Tutkimuksella on sovellusarvoa myös muuhun väestöön, ei vain urheilijoihin, ja tärkeä merkitys sekä yksilöille että terveydenhuollon resurssisäästöille. Tähän on suurelta osin vaikuttanut ohjaamani väitöskirjatyöt ja tätä kautta kasvaneet erinomaiset uudet tutkijat. Jäikö joku asia harmittamaan. Mitkä ovat työurasi huippuhetket. Kaksi asiaa nostaisin esiin. Onneksi olen voinut tehdä urani aikana yhteistyötä useiden sellaisten tutkijoiden kanssa, joille tiedon lisäämien on ollut tärkeämpää kuin oman näkyvyyden ja maineen lisääminen. Tämä löydös päti muihin tärkeimpiin sairausryhmiin paitsi tukija liikuntaelinsairauksiin. Fyysisesti aktiiviset ja nuorena hyväkuntoiset henkilöt tarvitsevat muuta väestöä vähemmän sairaalahoitoja myös myöhemmällä iällä. Jos tutkijana jotain pitää poimia, niin joskus olen ihmetellyt sitä, miten liikunnan markkinoijat rinnastavat virheellisesti väestöseurantojen yhteyksiä ja lyhytkestoisten liikuntaohjelmien vaikutuksia. Tämä on sitten tietysti tuonut tutkimusten tulkintaan entisestään haasteita, kun ymmärrys liikuntaan liittyvästä perusfysiologiasta ja -mekanismeista ei aina ole ollut riittävällä tasolla oikeiden johtopäätösten tekemiseen. Toinen nostoni on, että liikuntatutkimuksen kasvanut suosio ja menetelmäkehitys on innostanut suuren joukon muidenkin alojen tutkijoita liikunta ja terveys -tutkimuksen pariin. On erittäin tärkeää, että urheiluja liikuntalääketieteellistä tutkimusta tehdään hyvillä menetelmillä ja aktiivisesti. Tavoitteena on hyödyntää optimaalisesti yksilöllisiä liikuntahoitoja koko sairaanhoitopiirissä ja näin pyrkiä vähentämään kalliimpien hoitojen tarvetta
1996;276(3):216-220. T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Onneksi liikuntaja terveysnäkökulmasta on niin, että terveyden kannalta erinomaista liikuntaa on lähtötason mukaan kotiovelta starttaava kävely tai hölkkä, mieluiten hyvässä seurassa ja epätasaisessa maastossa. Kaikilla on tähän mahdollisuus. Työmatkaliikunta sitten jo voi jopa pienentää hiilijalanjälkeä. Miten hyvin suomalainen liikuntalääketieteellinen tutkimus pärjää kansainvälisessä vertailussa. Mitkä ovat mielestäsi suurimmat urheiluja liikuntakentän ja sen tutkimuksen tulevaisuuden haasteet. Näin alan kehitys ja toiminnan vaikuttavuus olisi turvattua jatkossakin. JOUKO KOKKONEN Urho Kujala, Seppo Sarna, & Jaakko Kaprio: Hospital Care in Later Life Among Forme World-Class Finnish Athletes. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 3 9 Tämä on ollut edellytys hoitokäytäntöjen parantumiselle ja alan arvostukselle. doi:10.1001/jama.1996.03540030050031 Hospital Care in Later Life Among Former World-Class Finnish Athletes https://jamanetwork.com/journals/jama/article-abstract/405511 KÄY SISÄÄN TIETEEN OMAAN VERKKOKAUPPAAN WWW.TIEDEKIRJA.FI T u t k i m u s t a j a t i e t o a T i e d e k i r j a s t a ! L ö y d ä t m y ö s L i i k u n t a t i e t e e l l i s e n s e u r a n j u l k a i s u t m e i l t ä . Kyllähän suomalainen liikuntalääketieteellinen tutkimus urheilutermein kuuluu ilman muuta sinne olympiamitalitasolle, vaikka suomalaiset perinteisesti eivät ole ihan parhaita tulostensa markkinoijia. Liikuntalääketieteen jatkuvan kehityksen kannalta olisi jatkossakin tärkeää, että esimerkiksi alalle erikoistuvat lääkärit opettelisivat luotettavan kliinisen tutkimuksen teon periaatteita ja esimerkiksi tekisivät laadukkaan väitöskirjan. Koska suuri osa urheilutoiminnasta on kuitenkin ensisijaisesti vain kansanhuvia, joka jättää melkoisen hiilijalanjäljen, monia toimintoja jouduttaneen modifioimaan. Alalla tarvitaan riippumattomia ja kyvykkäitä tutkijoita, ja tietysti myös osaavia tiedonvälittäjiä. Alalta on lähtöisin esimerkiksi varhainen mobilisaatio erilaisten vammojen ja sairauksien hoidossa, mikä on suorastaan mullistanut terveydenhuollon hoitoperiaatteita viimeisen 40 vuoden aikana. Kentän merkittävin tulevaisuuden haaste mielestäni on kestävä kehitys erityisesti ympäristön näkökulmasta. Tutkimuksen suurimpana haasteena taas näkisin sen, että tutkimusrahoitus tulisi pitää irti liiallisesta poliittisesta mahdollisesti rajallisella ymmärryksellä varustetusta ja mahdollisesti erilaisia tarkoitusperiä sisältävästä ohjauksesta. JAMA. Mitä paremmin tämä tehdään, sitä valoisampi on urheiluja liikuntakentän tulevaisuus
Työn alla on väitöskirja, jälleen uudelta alalta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Robert Päkk on työskennellyt Olympiakomiteassa vuodesta 2020. Päkk on muun muassa tutkinut huippuampujien tunteita ja niiden vaikutuksia tuloksiin. Mutta minua on aina kiinnostanut itsekuri ja erityisesti ampumaurheilussa huipputasolle yltämiseksi tarvittava itsekontrolli. Opintojen valmistuttua hän luki vielä urheilujohtamisen ja terveyden edistämisen maisteriksi. Väitöskirjassa Päkk tarkastelee urheilun rahoitusta ja sponsorointia digitaalisen markkinoinnin ja sosiaalisen median kautta. Opiskeluhaluja riitti, joten Päkk haki ja pääsi opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon urheiluja liikuntapsykologian kansainväliseen maisteriohjelmaan, jota johti Taru Lintunen. Teema nouT E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e Kuva: Antero Aaltonen Robert Päkk: Psyykkinen valmennus saatava osaksi harjoittelua. Syntyjään tarttolainen Päkk kasvoi perheessä, jossa isä-Peeter työskentelee ampumavalmentajana ja äiti-Inge opettaa pianonsoittoa. Päkk aloitti psykologian yliopisto-opinnot Tarton yliopistossa. En ammu, enkä soita pianoa. Näen osaksi työtäni sen, että suomalaisurheilijat ymmärtäisivät, että heillä on vähintään yhtä hyvät mahdollisuudet yltää huipulle kuin muiden maiden urheilijoilla, linjaa Päkk. Skeetammunnassa huipputasolla aikoinaan kilpaillut Peeter Päkk on sittemmin toiminut myös Suomessa olympiavalmentajana. Päkk sanoo kuitenkin olevansa juuristaan ylpeä virolainen. Olen saanut tehdä aina sitä, mikä kiinnostaa minua itseäni. Suomen Olympiakomitean psyykkisen valmennuksen vastuuasiantuntija Robert Päkk haluaa osaltaan kehittää psyykkistä valmennusta osana urheilijan elämää. Tämä viroksi tehty lehtihaastattelu olikin hänelle myönteinen yllätys. Viroon palattuaan Päkk suoritti kandidaatintutkinnon. . Hiihtostipendi vei pian Alaskaan, jossa hän opiskeli kaksi vuotta. 4 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 Kun urheillaan huipulla, niin psyykkisten ominaisuuksien merkitys korostuu. . Työnhaussa häntä kohdeltiin suomalaisena hakijana. Tuplamaisteri on työskennellyt urheilupsykologian parissa kymmenisen vuotta. Harrastuksekseen Robert-poika valitsi maastohiihdon
Hän haluaa edistää huippu-urheilun rahoituksen muuttumista ammattimaisemmaksi niin Suomessa kuin Virossa. . Päkk korostaa avoimen ilmapiirin merkitystä. Suomalaiset ovat halunneet edetä vastatuuleen ja ylämäkeen, koko ajan vaikeimman kautta. Päkk on nähnyt työssään, että monet asiat jäävät tekemättä rahanpuutteessa. Urheilijan ja valmentaja suhteessa ovat arvossaan tinkimättömyys, rehellisyys ja suoruus. Muuten urheilija elää valetodellisuudessa. Niistä tarvitaan kuitenkin tarkempaa tietoa. Päkk viittaa hokemaan suomalaisista menestyshulluna kansana ja kysyy, mitä menestys oikein on. Suomessa on niin urheilussa kuin arkielämässä menty perinteisesti sisulla läpi harmaan kiven, vaikka se olisi ollut viisaampi kiertää. Pikajuoksija Hanna-Maari Päkkin (o. Ensimmäinen artikkeli on valmisteilla. Sen sijaan meidän on pyrittävä välttämään haavan syntyminen. Haluan kehittää objektiivisia mittareita ja välineitä, jotta urheilijoiden ei tarvitsisi mennä mediaan valittamaan psyykkisistä ongelmistaan. Onnea ei tuota tulos, vaan onnellisuus ja ilo voivat olla jo osa tuota matkaa. On oltava täsmällinen, on kyettävä puhumaan vaikeista asioista, on osattava kehua. Hiihtovuosinaan hän pääsi seuraamaan samoilla laduilla virolaisia olympiaja MM-mitalistien harjoittelua ja keskustelemaan heidän kanssaan. Liikuntatieteellisen Seuran vuoden 2020 lopulla julkaisema Satu Kasken tutkimusryhmän kyselytuloksiin perustuva raportti kertoi, että kolmasosalla vastanneista suomalaisurheilijoista on psyykkisiä ongelmia. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 4 1 see hänen omista kokemuksistaan. Psyykkisen valmennuksen tulisi olla Päkkin mukaan kiinteä osa valmennusprosessia, vaikka sen osuus voi olla prosentuaalisesti pieni verrattuna fyysiseen harjoitteluun. Päkk pitää tärkeänä, että hänellä on ollut paljon kontakteja huippu-urheilijoiden kanssa. . Nyt aletaan ymmärtää vähitellen, että maailmanmestariksi kehittyessään ihminen voi olla myös onnellinen. Silloin olemme todellisuudessa jo menestyneet. Tämä ajattelutapa ei ole Päkkin mukaan täysin kadonnut, mutta kulttuuri on muuttumassa. Urheiluakatemioiden tasolla tavoitteena on koota urheilijan pääasiallisen valmentajan tueksi useista ammattilaisista koostuva ryhmä, joka on käytössä tarvittaessa. Valmentajien tukeminen kuuluu osana ryhmän työhön. Työssä keskeisessä asemassa ovat urheiluakatemiat, joiden kautta noin 50 osatai täyspäiväistä ihmistä kuuluu psyykkisen valmennuksen verkostoon. Urheilijoilla psykologisten taitojen varhainen harjoittelu luo hyvän perustan sille, että psyykkisiä ongelmia esiintyy urheilussa mahdollisimman vähän. Päkkin tarkastelukulma on Suomea laajempi, mutta se tarkentuu työn edetessä. Päkk sanoo osaavansa olla tarvittaessa ankara ja vaativa. Menestys ei ole minun maailmassani ainoastaan mitaleja ja ensimmäisiä sijoja, vaan sitä, että pystymme päivän aikana tekemään tarvittavat asiat suunnitellusti. Latvala) puolisona huippu-urheilijan arki oli läsnä lukuisia vuosia. Kun panemme avoimen haavan päälle laastarin, niin mitään ei tapahdu. Vanhemman sukupolven karismaattiset urheilijat vaikuttavat edelleen yleiseen mielipiteeseen ja urheilijoihin. s. Se vaatii niin ammattikuin vapaaehtoisvalmentajien koulutusta. On osattava johtaa ja antaa palautetta, myös kielteistä, jos tarve vaatii, painottaa Päkk. Tämä onnistuu, jos urheiluympäristö koetaan turvalliseksi. Urheilu ei voi Päkkin mukaan kehittyä enää yksiomaan valtion rahoituksella, joten rahoituspohjaa on laajennettava. Jämäkästi ja ihmisläheisesti Kohti päämäärää on Päkkin mukaan edettävä askel askeleelta. Psyykkisen valmennuksen koordinaattori Olympiakomiteassa Päkkin vastuulla on urheilupsykologian ja psyykkisen valmennuksen valtakunnallisten suuntaviivojen ja menetelmien luominen. Urheilussa on kuitenkin Päkkin mukaan paljon ihmisiä, T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e Robert Päkk. Tarkoituksena on tehostaa voimavarojen käyttöä, mikä edellyttää myös ajatteluja toimintatapojen muutosta. . Niin nuorten ja vanhempien kuin valmentajien ja urheilijoiden on uskallettava puhua keskenään. Päkkin mukaan tämä on kuitenkin vain osatotuus. . Lisäksi fyysisen valmennuksen merkitystä on korostettu psyykkisen kustannuksella. Hän ei kiellä, etteikö urheilijoilla olisi psyykkisiä ongelmia. . Kuva: Suomen Olympiakomitea. Häntä kiinnostaa, miten digitaalista markkinointia ja sosiaalista mediaa hyödyntävää sponsorointia voi tehdä järjestelmällisesti ja suuryrityksiä kiinnostavalla tavalla. Päkk korostaa psyykkisten ongelmien ennaltaehkäisyn merkitystä. Valmentajilla on myös kovia paineita
Psyykkiset ominaisuudet ja valmennuksen merkitys korostuu huipputasolla, kun fyysiset kyvyt on viety äärirajoille, jolloin ominaisuuksiltaan liki tasavahvat urheilijat kilpailevat keskenään. Esimerkiksi hiihdossa menestystä on tullut naisten sprintissä. Päkk sanoo, että kaikki urheilijat eivät välttämättä tarvitse psyykkistä valmennusta. Toisilta voi aina oppia, mutta tietoa löytyy myös Suomesta. Psyykkisen valmennuksen pitäisi alkaa heti lapsen aloittaessa urheiluharrastuksen. Odotukset ovat tämän vuoksi joskus jopa epärealistisia. Neuvostoaikaa itsessään ei Virossa ikävöidä, mutta urheiluväki ymmärtää sen luoman pohjan vahvuuden. Meillä on oltava tieto, siitä onko urheilijalle tarjottu psyykkistä valmennusta, pitääkö hän sitä tarpeellisena ja onko hän saanut tuekseen tarvittavaa osaamista. Slovenia, Viro ja Suomi Huippu-urheilu näyttäytyy helposti suurmaiden kilpakenttänä. Naisten ja miesten suhtautumisessa psyykkiseen valmennukseen on Päkkin mukaan eroja. Naisurheilijat kirjoittavat esimerkiksi muistiin havaintojaan herkemmin kuin miehet, joille asiasta on muistutettava. Valmentajan luotava turvallinen ilmapiiri Lapsuusja nuoruusvaiheessa koulutuksen ja tuen tarve kohdistuu valmentajiin. Tutkimusraporttien sanoma on käännettävä heille ymmärrettävään muotoon. Valmentajan tehtävänä on luoda psykologisesti turvallinen ympäristö, jotta lapsi saa liikkua kykyjensä mukaan ilman kohtuuttomia vaatimuksia. Olympiakomitea toimii Virossa pääosin olympialajien huippu-urheilun parissa. Hän ei kuitenkaan kokenut virolaista urheilukulttuuria täysin omakseen. Tämä koskee etenkin nuoria urheilijoita, joiden on opittava etenemään kohti päämäärää osatavoitteiden kautta, vaikka mieli halajaa tuloksia heti. Itsevarmuus vaikuttaa myös päätöksentekokykyyn. Ihmisen oma arvio terveydentilastaan jää väkisinkin subjektiiviseksi, lääkäri kykenee tarkastelemaan sitä objektiivisesti. Päkk muistuttaa, että urheilijat ja valmentajat eivät ole tutkijoita. Viron urheilu elää edelleen Päkkin mukaan suurelta osin entisen Neuvostoliiton urheilutietoudesta ja -koulutuksesta. Ongelmana on sen vieminen paremmin käytäntöön. Päkk näkee myös, että menneiden menestysvuosien haikailu aiheuttaa paineita Suomessa. Tavoitteellisesti urheilevien yksilötason psyykkisen valmennuksen aloittaminen on mielekästä yläastetai lukioiässä. Pienille kansakunnille urheilun merkitys on suuri. Asiat eivät ole välttämättä Päkkin mukaan muissa maissa paremmin kuin Suomessa, vaikka ruoho saattaa näyttää vihreämmältä ja taivas sinisemmältä jossakin toisaalla. Jos urheilija on terve ja onnellinen, valmennussuhde toimii ja urheileminen sujuu, niin psyykkiselle valmennukselle ei ole tarvetta. Myös Virossa on ollut vahva usko omaan toimintaan. Suomessa olympiakomitea toimii koko liikunnan kattojärjestönä. . Itsevarma ihminen tekee päätöksiä toisella tavalla kuin epäröivä ihminen. Päkk vertaa asiantuntijan roolia lääkärin asemaan. Naiset ovat keskimäärin miehiä valmiimpia kehittämään psyykkisiä ominaisuuksiaan. Virossa valmentaminen on pääsääntöisesti ammatti ja maassa on valtakunnallinen valmentajarekisteri. Kyse on myös omaa toimintaa vahvistavasta kehästä. Kun vanhat valmentajat poistuvat, niin tilanne vaikeutuu. Onnistumiset vahvistavat itsetuntoa ja myönteisten asioiden kierre jatkuu. Myös yleiskuva huippu-urheilijoiden tilanteesta on tarpeen. Miehet tekevät töitä suuremmalla pensselillä. Valmentajien arvostus on korkeammalla tasolla Virossa kuin Suomessa. Päkkin mukaan tähän on useita syitä. Sen sijaan kärsivällisyyttä tarvitaan. Myös luonto ja maantiede ovat suosiollisia lukuisten urheilulajien harrastamisen kannalta. Huippu-urheilun voimavarojen näkökulmasta Viro on toisenlaisessa asemassa kuin Suomi. Päkk näkee, että itsevarmuus on ratkaiseva tekijä tiukoissa kamppailuissa. Itsevarma urheilija uskaltaa ottaa riskejä. Virolaiset ovat useimmiten tilanteessa, jossa on enemmän voitettavaa kuin hävittävää. Ensinnäkin Slovenian huippu-urheilukulttuuri on kokonaisuudessaan korkealla tasolla. Esimerkiksi voimistelijat ja taitoluistelijat kilpailevat huipputasolla jo nuorella iällä usein kovan paineen alla, jolloin psyykkiselle valmennukselle on tarvetta aiemmin kuin kestävyysurheilijoille. Oman psyykkisen tilan arviointi on yhtä lailla vaikeaa. Monille urheilijoille paras psyykkinen valmentaja on oma henkilökohtainen valmentaja. Pinta-alaltaankin pienessä maassa on niin talvilajit mahdollistavaa vuoristoa kuin kesälajeja suosivaa lämpöä. Italia, Itävalta ja Saksa ovat lyhyen ajomatkan päässä. Monimutkaiset tutkimustulokset on kyettävä pukemaan helposti ymmärrettävään muotoon. Slovenialaiset ovat onnistuneet erikoistumaan itselleen sopivalla tavalla. JOUKO KOKKONEN T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Maantieteellisen sijainnin ansiosta yhteistyömahdollisuudet Keski-Euroopassa ovat laajat. Suomesta löytyy osaamista Palaset psyykkisen valmennuksen kehittämiseen ovat Päkkin mukaan Suomessa olemassa, mutta ne ovat olleet käytössä liian lyhyen aikaa. Fyysisesti yhtä vahva mutta epävarma urheilija varoo riskejä. Edistysaskeleet vaativat asiantuntijoita, jotka osaavat arvioida urheilijan tilannetta mahdollisimman objektiivisesti. Merkittävä osa urheilijoista tarvitsee kuitenkin psyykkistä valmennusta, jolloin urheilujärjestelmän on oltava valmis tarjoamaan palveluja. Kuitenkin pienetkin maat, kuten Slovenia, Viro ja Suomi, voivat yltää koviin saavutuksiin urheilussa. Myös urheilulaji vaikuttaa asiaan. 4 2 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 jotka tajuavat, ettei huipulle pyrkivän urheilijan tarvitse kärsiä. Päkk näkee myös, että slovenialaiset ovat rohkeita ja itsevarmoja. Päkk työskenteli 2010-luvun puolivälissä lyhyen aikaa Viron hiihtoliitossa. Slovenialaiset urheilijat ovat menestyneet erittäin hyvin niin yksilökuin joukkuelajeissa
L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 4 3 Ammattiurheilijan päivätyöhön kuuluu harjoittaa kehoa niin, että se kehittyy lajin vaatimalla tavalla oikeaan suuntaan, aina äärirajoille asti. Jos jommankumman osa-alueen laiminlyö, tuloksena on joko loukkaantuminen tai keskinkertainen tulostaso. Jokaisen urheilijan taakse tarvitaan ratkaisukeskeinen tiimi, mutta usein tie huipulle etenee yrityksen ja erehdyksen kautta. Kristiina Mäkelä: Urheilija ei tervettä päivää näe. Harjoittelu onkin veitsenterällä tasapainoilua. Kuva: Juha Laitalainen. T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e Ihminen on fyysis-psyykkis-sosiaalinen kokonaisuus ja jokainen yksilö on erilainen. Huippu-urheilu ei ole terveysliikuntaa. Tarkoitus on tehdä mahdollisimman paljon laadukkaita harjoituksia ja pyrkiä palautumaan niistä tehokkaasti. Tutkittu ja kokemuksellinen tieto sekä olosuhteet antavat tekemiselle kehykset, mutta yhtä oikeaa tietä huippusuorituksen tekemiseen ei ole. Kun huipputuloksia varten kehosta otetaan kaikki irti, korkea loukkaantumisriski on todellinen
Urheilijan tärkein tehtävä onkin löytää tasapaino levon, rasituksen ja niin sanotusti muun elämän välillä, jatkuvasti muuttuvassa tilanteessa. Inhottavat infektiot Fyysisesti rasitettu, samoin kuin huippukuntoon viritetty keho sairastuu herkemmin. Olen luonnostani hyvin varovainen ja herkkä havaitsemaan kehoni varoitusmerkkejä. Elämä ei toki aina voi olla ihmisjoukkojen välttämistä, mutta tärkeimmällä kilpailukaudella turhia riskejä ei kannata ottaa. Korona-ajan suositukset kuvaavat, miten urheilija arjessaan toimii infektiotauteja välttääkseen. Vuosien harjoittelu on jättänyt jälkensä kehooni, mutta niin kauan kuin tuntemukset eivät ole haitaksi, voin jatkaa urheilemista ja itseni puskemista läpi kovien harjoitusten. Samaan aikaan tiedän, että jos minusta otettaisiin kokovartalon magneettikuva, olisi kuvissa monenlaisia löydöksiä. Valmentajani lisäksi tiimiini kuuluu lääkäri, fysioterapeutti, psyykkinen valmentaja ja hieroja. Psyyken oltava kunnossa Vaikka olisi fyysisesti terve, ei huippusuoritus synny, jos on henkisesti paha olla. Tiedostan, että maksimaaliseen suoritukseen päästäkseni en voi lopettaa jokaisen tuntemuksen kohdalla ja odottaa, että keho tuntuu taas täysin terveeltä. Olen tietoisesti joutunut taistelemaan näitä varoituksia vastaan, etenkin punttisaliharjoituksissa. Buffetruokailussa yhteisten ottimien käytön jälkeen pitää muistaa desinfioida kädet. Toisaalta kehon kuuntelu on säästänyt minut monelta vakavalta urheiluvammalta, sillä olen osannut havaita jo aluillaan olevia rasitusvammoja. Ihmiskehon hienous on se, että lähes kaikki kudokset uusiutuvat jatkuvasti, ja keho on jatkuvassa muutoksen tilassa. Ihminen ei ole kone, joka voi vain suorittaa oikeiksi havaittuja asioita määrättömän pitkän ajan. Pidämme myös ryhmätapaamisia, jotta monipuolinen tilanteen tulkinta on mahdollista. 4 4 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 Lisähaasteena infektiotaudit voivat iskeä sotkemaan suunnitelmat, jolloin psyykkinen hyvinvointi on koetuksella. Tarvitsemme virikkeitä, sosiaalisia suhteita ja omaa aikaa. Psyykkinen vahvuus auttaa puskemaan läpi epäinhimillisen harjoitusjakson, uskomaan tavoitteeseen ja tekemään mahdottomasta mahdollista. Fyysinen rasitus Tällä hetkellä voin harjoitella normaalisti haluamallani tavalla, eli en ole loukkaantunut. Jatkuva muutoksen tila tarkoittaa myös, että kerran saavutettu huippukunto on katoavaista, jos sitä ei ylläpidetä tai keskitytään epäolennaisiin asioihin. Menestys tuo väistämättä julT E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e Kristiina Mäkelä lääkärinsä Veli-Pekka Valkosen vastaanotolla. Uskallan väittää, että psyykkisellä hyvinvoinnilla on yhtä suuri merkitys tuloksen tekoon kuin fyysisellä kunnolla. Ratkaisevaa on, kuinka hyvin ymmärrämme kehon mekanismeja, ja mitä keinoja meillä on auttaa sen luonnollisia prosesseja päivittäin. Urheilijalle muutama päivä taudin kourissa voi kuitenkin tuhota melkein koko vuoden työn, jos ajoitus on huono. Kuormitusta eivät aiheuta pelkästään päivän harjoitukset, vaan yhtä lailla kaikki arjen askareet. Pyrin aina konsultoimaan heitä mahdollisimman tarkasti ja monipuolisesti. Ruokaa otettaessa tarkempi valitsee annoksensa roiske-etäisyys huomioon ottaen, astian keskeltä tai pintakerroksen alta. Itsetuntemus ohjaa tekemistä. Sitä toivoo, että hyvät käytöstavat kuten hihaan yskäisy ja sairaana kotiin jääminen otettaisiin vakavasti, ilman globaalia pandemiaakin. Aina on mahdollisuus kehittyä tai tervehtyä. Asiantuntijana hän on vastuussa, että tekemäni harjoitteet vievät juuri minun ominaisuuksiani eteenpäin. Minulle on tärkeää, että myös valmentajani ymmärtää kehoni viestien merkityksen. Käsien pesu ja desinfiointi on rutiini. Se auttaa myös selviämään paineista, vastoinkäymisistä ja fyysisestä väsymyksestä. Fyysiset erot huipulla ovat pieniä, jolloin ratkaisevaan asemaan tulee psyyke. Arvokilpailut käydään vain yhtenä päivänä vuodesta, ja jos silloin on kipeä, saa seuraavaa mahdollisuutta odottaa vuoden tai olympialaisten tapauksessa neljä vuotta. Kuva: Juha Laitalainen Psyykkinen vahvuus auttaa puskemaan läpi epäinhimillisen harjoitusjakson, uskomaan tavoitteeseen ja tekemään mahdottomasta mahdollista.
Tapaturman riski on läsnä joka harjoituksessa. On ratkaisevan tärkeää, että urheilijalle annetaan mahdollisuus löytää oma tapansa onnistua. Riski loukkaantua kasvaa, jos harjoitusohjelmaa ei ymmärrä yhtä tai kahta päivää pidemmälle. Itse suorituksessa happoja ei kerry ja peruskestävyyttä voi harjoittaa muullakin tavalla kuin lenkkeilemällä. Esimerkiksi omasta harjoitusohjelmastani ei löydy happovetoja tai lenkin juoksemista laisinkaan. Yleisurheilussa ja etenkin kolmiloikassa, harjoittelu vaihtelee tehon ja määrän suhteen hyvin paljon vuoden aikana, riippuen siitä, onko menossa perusharjoittelukausi, kilpailuun valmistava kausi vai kilpailukausi. Haasteeksi tuleekin ajan rajallisuus, mikä on ahneelle riskin paikka. Kolmiloikka on teholaji. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 4 5 kisuutta, mikä on omanlaisensa haaste ja kasvun paikka. Toisaalta harjoitus voi olla myös pakoreitti ja helpotus ongelmatilanteessa, sillä jos jotain urheilija osaa, niin treenata. Kun lihakset alkavat väsyä, keskittymiskyky heikkenee . Oikeanlaisen positiivisen stressin ja taistelutahtotilan luominen parille kilpailupäivälle vuodessa on suorastaan taidetta, jossa ympärillä olevilla ihmisillä on avainasema. Samoin riskit korostuvat seuraavan jakson alkaessa siirryttäessä lähemmäs kilpailukautta ja kovatehoisempia harjoituksia. Henkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen ei ole itsestäänselvyys jatkuvan kokonaisvaltaisen rasituksen alla. Urheilijalla näitä vaaran paikkoja on hyvin arkisilta kuulostavissa tilanteissa, joista kokosin tähän muutamia. Keskittymistä vaikeuttavat myös harjoitusten ulkopuoliset tekijät, joiden merkitys helposti aliarvioidaan. On ollut mielenkiintoista huomata, että täysin stressitön, mukava olotila ei ole suorituksen kannalta paras mahdollinen, samoin kuin ei ole jatkuva stressi ja epämukavuuskaan. Huippu-urheilija ei vedä täysillä tehoilla joka harjoituksessa, vaan vain silloin kun pitää. Yksi ongelma johtaa helposti toiseen. Mitä enemmän urheilija altistuu erilaisille rasitteille, sitä vaikeampaa on pitää yllä henkistä hyvinvointia. KRISTIINA MÄKELÄ kolmiloikkaaja Maaja metsätieteiden kandidaatti T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Arkiset haasteet Loukkaantumistai sairastumisvaara on jatkuvasti läsnä. Raskaita painoja liikuteltaessa, horjahdus tai väkisin vääntäminen voi sekunnissa muuttua pitkäksi kuntoutusjaksoksi. Vaikka kroppa tuntuisi hyvältä helpossa treenissä ja haluaisi lisätä painoja tai juosta tehokkaammin, on tärkeää ymmärtää, että helpot harjoitukset ovat yhtä tärkeitä kuin kovatehoiset pääharjoitukset. ja samalla oma arviointikyky. Kaikkea ei voi saada kerralla ja valintoja on tehtävä, sillä liikkeitä on loputtomasti. Riskin paikka on, kun harjoitusjakso on lopuillaan ja rasitus huipussaan. Vaaratilanteita syntyy, jos liikuntapaikoilla ei oteta muita liikkujia huomioon tai välineet eivät ole niille kuuluvilla paikoilla. Yhden ominaisuuden kehittäminen vaatii riittävän pitkän harjoitusjakson
Vantaan malli: Terveydenhuollon vastaanotolta elintapaohjaukseen Kuva: Antero Aaltonen tavoitteena on ollut kehittää elintapaohjausta, johon terveydenhuollon ammattilaiset voivat ohjata elintapojensa puolesta riskiryhmiin kuuluvia asiakkaita. Elintapaohjauksen tarpeellisuudesta kertoo esimerkiksi Vantaan aikuisväestön lihavuus, joka on vuosina 2018?2020 lisääntynyt neljä prosenttiyksikköä (Tilastoja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2020). Hyvinvointimentoroinnissa asiakkaat ohjautuvat palveluun terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotoilta potilastietojärjestelmän ja ilmoittautumislomakkeen kautta. Suunnittelun tuloksena muotoutui 12 kuukauden hyvinvointimentorointi, jonka. Tämän ratkaisemiseksi Vantaan liikunnan palvelualueelle perustettiin hyvinvointimentoroinniksi nimetty elintapaohjauspalvelu. 2016). Mobiililaitteita on jo vuosikymmenen ajan käytetty erilaisissa elintapainterventioissa. Tällaisten interventioiden on todettu mahdollistavan käyttäytymismallien muutokset niin lyhyissä (alle 6 kk) kuin pitkissäkin (+12 kk) interventioissa ja lisäävän siten intervention tehokkuutta, etenkin mikäli sovellussuunnittelu on toteutettu loppukäyttäjä huomioiden (Cajita ym. Yksi vaikutuskeino on elintapoihin liittyvä ohjaus, joka on todettu tehokkaaksi keinoksi ehkäistä kansanterveysongelmia (Niinistö ym. Yhtenä sen Mitä on mobiilipohjainen hyvinvointimentorointi. Heikot elintavat ja niistä seuraava telintapasairaudet kuormittavat terveydenhuollon palveluja, mistä aiheutuu merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia (PALKO 2020). Mobiilisovellusta hyödyntävä elintapaohjausmalli on Itä-Suomen yliopiston ja THL:n kanssa tehtyjen alustavien laskemien perusteella kustannusvaikuttava. 2020), mutta resurssit riittävät harvoin kattavan ohjauksen toteuttamiseen. Sosiaalija terveydenhuollon painopistettä tulisikin siirtää sairauksien hoidosta terveysongelmien, kuten elintapasairauksien ehkäisyyn (Airaksinen 2020). 2019). Liikuntaja terveyspalveluiden yhteistyö elintapaohjauksessa Elintapaohjauksen katsotaan olevan osa perusterveydenhuollon ammattilaisten työtä (Tarnanen ym. Liikunnan palvelualue toimi hyvinvointimentoroinnin pääkehittäjänä ja terveyspalveluiden asiantuntemusta käytettiin esimerkiksi asiakkaiden tavoittamisessaja palvelun sisäänottokriteerien luomisessa. 2020). 2021; Schoeppe ym. Vantaalla on toiminut runsaan kahden vuoden ajan Hyvinvointityön tavoitteista toimintaan -hanke. Hyvinvointimentorointia kehitettiin liikuntaja terveyspalveluiden yhteistyönä. Elintason nousun myötä suomalaisten elintavat ja -ympäristö ovat muuttuneet ylipainoon ja lihavuuteen altistaviksi. 4 6 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e Liikuntaja terveyspalvelut ovat kehittäneet Vantaalla pitkäkestoisen elintapaohjauspalvelun. Tämän vuoksi hyvinvointimentorointiin räätälöidyn mobiilisovelluksen käyttö on ohjauksessa keskeisessä roolissa. 2021; Haque 2020; Knight ym. Siinä työskentelee liikuntaja terveysalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita asiantuntijoita. Malli yhdistää useita käyttäytymisteorioita pyrkien erityisesti lisäämään fyysistä aktiivisuutta ja se soveltuu myös verkkopohjaisessa ohjauksessa käytettäväksi. 2015; Mönninghoff ym. Hyvinvointimentorointi yhdistää 12 kuukauden aikana perinteisen vastaanotolla tapahtuvan elintapaneuvonnan, käyttäytymistieteeseen perustuvan muutosprosessin sekä mobiililaitepohjaisen ohjauksen. Ohjaus on rakennettu the Multi-Process Action Control Framework -mallia mukaillen (M-PAC, Liu ym
Hyvinvointimentoroinnin tähän asti päättäneiden asiakkaiden (n = 53) keskimääräinen painonpudotus on 3,4 ± 4,7 prosenttia. Ohjauksen alussa yli 75 prosentilla oli käden puristusvoima sekä maksimaalisen hapenottokyvyn arvio oman ikäisiin suhteutettuna selvästi keskimääräistä heikompi. Kuukausi Seurantavaihe: yksilötapaaminen mentorin kanssa 21. Kuukausi Seurantavaihe: Puhelinsoitto 24. Hyvinvointimentoroinnin eteneminen Hyvinvointimentorointi käynnistyy asiakkaan ja ohjaajan tapaamisella. Hyvinvointimentorit kirjaavat asiakkaan luvalla potilasjärjestelmään yhteenvetoja yksilötapaamisista ja niiden yhteydessä tehtävistä mittauksista, mikä on Liikuntaneuvonnan valtakunnallisten suositusten mukainen toimintatapa (Tuunanen & Kivimäki 2021). Yksilötapaamisten lisäksi asiakkaille tarjottu mobiilisovellus mahdollistaa ohjaajan ja asiakkaan välisen viikoittaisen vuorovaikutuksen sekä itsereflektointiin ja Kuva 1. Käytännön asiakastyössä liikuntaja terveyspalvelujen yhteistyötä tehtiin Vantaalla hyödyntämällä potilastietojärjestelmää, mikä edistää mm. Kuukausi Seurantavaihe: ryhmätapaaminen 18. Vuoden mittaisen ohjauksen jälkeen asiakas voi jäädä mukaan sisällöltään kevennettyyn seurantavaiheeseen, jonka aikana seurataan ja tuetaan opittujen terveystottumusten pysyvyyttä. Potilastietojärjestelmän käyttö on mahdollistanut terveydenhuollon ammattilaisille asiakkaiden ajanvarauksen hyvinvointimentorointiin. Kuukauden alku Aloitustapaaminen mentorin vastaanotolla: alkukartoitus ja mittaukset 1. Asiakkaan niin halutessa on häneltä mitattu kehon paino, käden puristusvoima, vyötärönympärys ja arvioitu maksimaalinen hapenottokyky non-exercise -menetelmillä. Kuukauden loppu Sovellusmoduuli: Hyvinvointitaidot 1 kk + puhelinsoitto 2–4 Kuukautta Omavalintainen sovellusmoduuli 3 kk + yksilötapaaminen 5–7 Kuukautta Omavalintainen sovellusmoduuli 3 kk + yksilötapaaminen 8–10 Kuukautta Omavalintainen sovellusmoduuli 3 kk + yksilötapaaminen 10–12 Kuukautta Itsenäinen terveellinen arki-sovellusmoduuli 2 kk 12 Kuukautta Päätöstapaaminen mentorin vastaanotolla + seurantavaiheen aloitus joko sovelluksella tai ilman 15. Mentorointiin osallistavista 163 on ohittanut palvelun puolivälin. tietojen hallintaa (Kruse ym. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 4 7 T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e tapojen tarkasteluun kannustavien tehtävien ja terveyspainotteisen materiaalin tarjoamisen. Laskelman perusteella 2,5 prosentin keskimääräinen painonpudotus hyvinvointimentoroinnin kaltaisella toiminnalla vähentää kohderyhmällä tyypin 2 diabetekseen sairastumista neljänneksellä. Mittausten avulla on seurattu edistymistä ohjauksen aikana noin kolmen kuukauden välein (kuva 1). Ensimmäisellä tapaamiskerralla kartoitetaan asiakkaan tilanne, toiveet ja odotukset. Alustavat tulokset lupaavia Vantaan hyvinvointimentorointiin on helmikuusta 2020 lähtien ohjautunut asiakkaita niin Vantaan terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotoilta kuin oman ilmoittautumisen kautta. Kuukausi Seurantavaihe: yksilötapaaminen mentorin kanssa. (Kuva 2). Hyvinvointimentorin merkinnät ovat sekä terveydenhuollon ammattilaisten että asiakkaan itsensä nähtävissä. 2018). Lokakuun 2021 alkuun mennessä asiakkaita on ohjautunut mentorointiin 345, joista 19 on keskeyttänyt palvelun pääosin terveydellisten syiden vuoksi. Vantaan hyvinvointimentoroinnista on määritetty hankeaikaisten tulosten perusteella (n = 53) Itä-Suomen yliopiston ja THL:n kanssa kustannussäästölaskelma. Hyvinvointimentoroinnin palvelupolku Aloitus Lääkäri / hoitaja ehdottaa riskikriteerit täyttävälle asiakkaalle mentorointia ja varaa ajan Apotista mentorointiin 1. Kustannussäästölaskelman mukaan mentoroinnin kaltainen toiminta tuottaa terveydenhuoltomenoihin ja tuottavuuskustannuksiin noin 1,7 miljoonan euron kumulatiinimi kuvastaa hyvinvoinnin kokonaisvaltaista huomioimista. ylipaino, tyypin 2 diabetes, seurannassa kohonneeksi todettu verenpaine ja tuen tarve elintapamuutoksiin. Asiakkaiden sisäänottokriteereiksi muodostuivat mm
Mönnighoff, A., Kramer, JN., Hess, AJ., Ismailova, K., Teepe, GW., Car, LT. 2020. 2021. Petrella, RJ. Liu, S., Husband, C., La, H., Juba, M., Loucks, R., Harrison, A., Rhodes, RE. Hyvinvointimentoroinnin ohjauskuluja (481 euroa/ asiakas) ei ole huomioitu laskelmassa. Internet Interventions 4 (15): 35–42. Development of a Self-Guided Web-Based Intervention to Promote Physical Activity using the Multi-Process Action Control Framework. Osa hyvinvointimentorointiin ohjautuneista asiakkaista onkin kertonut lääkärin motivoineen heitä osallistumaan mentorointiin, mikä kertoo terveydenhuoltohenkilöstön tarpeellisuudesta ja auktoriteetista. 2021. mHealth Technology and CVD Risk Reduction. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 389. 4 8 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e viset säästöt tuhatta asiakasta kohden 15 vuoden aikana. & Müller-Riemenschneider, F. Valtimosairauksien ja diabeteksen ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen Suomessa. & Burke LE. Tuunanen, K. JMIR mHealth and uHealth, 2015: 3(2). Curr Atheroscler Rep. 2018. INKA MANNOJA, liikunnanohjaaja (YAMK) lähihoitaja, projektikoordinaattori inka.mannoja@vantaa.fi DANIELA EKLUND, LitT projektikoordinaattori TARU PATRIKAINEN, TtM toimintaterapeutti (AMK) projektikoordinaattori MARIANNA SUONPÄÄ, TtM projektiasiantuntija Kirjoittajat työskentelevät Vantaan kaupungilla. Terveydenhuoltokin pitää mallia toimivana Hyvinvointimentoroinnin ensimmäisestä pilotista on saatu hyvää palautetta Vantaan kaupungin terveydenhuollon ammattilaisilta. Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset – Toteuttaminen, yhteistyö ja arviointi. 2020. Niinistö, S., Wikström, K., Virtanen, S., Kaartinen, N., Kuusipalo, H., Lehtisalo, J., Lindström, J., Mäki, P., Männistö, S., Raulio, S. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kaikkien sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@vantaa.fi Lisätietoja hyvinvointimentoroinnista:. & Valsta, L. Saatavilla internetissä: www.liikkuvaaikuinen.fi/wp-content/uploads/2021/03/Liikuntaneuvonnan_suositukset_FINAL.pdf Kuva 2. Väitöskirja. Onnistuneen puheeksioton avulla ammattilaiset saavat kuntalaiset kiinnostumaan elintapaohjauksesta. Haque, MS. Kruse, CS., Stein, A., Thomas, H. Saatavilla internetissä: www.palveluvalikoima.fi/elintapaohjaus-ravitsemusja-liikunta Schoeppe, S., Alley, S., Lippevelde, WV., Bray, NA., Williams, SL., Duncan, MJ. & Kaur, H. 2021. LÄHTEET Airaksinen, J. Hyvinvointimentorointi jatkuu Vantaalla hankeajan jälkeen luodulla mallilla, sillä palvelu on osoittautunut tarpeelliseksi. Asiakaspalautteen perusteella palvelu ja sen sisältö on koettu hyödylliseksi. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2020 (viitattu 6.7.2021). (Viitattu 11.10.2021). kunnolla.fi/hyvinvointimentorointi/?ja vantaa.fi/elintapaohjaus. 2018. Lihavuus aikuisilla potilasversio. Käypä Hoito -Suositus. Public Health Guidelines for Physical Activity: Is there an App for that. Knight, E., Stuckey, MI., Prapavessis, H. 2020. 2020. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suositus: Elintapamuutosta tukevat tekijät elintapaohjauksen ja omahoidon tuen menetelmissä epäterveellisen ravitsemuksen ja vähäisen liikkumisen aiheuttaman sairastumisriskin pienentämiseksi. Vantaalla terveydenhuollon ammattilaisia on koulutettu hankeaikana elintapojen puheeksiottoon. 2021 May 13;23(7):36. & Vandelanotte, C. Asiakaskohtainen arvioitu säästö 15 vuoden aikana on 1 767 euroa (luottamusväli -383–3989 euroa). Painonmuutos yksilöillä, jotka päättäneet palvelun 10/2021 mennessä. Lihavien osuus 20–64vuotiaista vantaalaisista 2018–2020. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen: Toimenpideehdotukset päättäjille. 2016. 2015. Oulun yliopisto G5. Tarnanen, K., Pietiläinen, K., Komulainen, J. Esimerkiksi kaikki ravitsemusterapian asiakkaat, joille palvelusta on kerrottu, ovat halunneet lähteä mukaan. 2020. A Review of Android and Apple App Stores. Long-Term Effectiveness of mHealth Physical Activity Interventions: Systematic Review and MetaAnalysis of Randomized Controlled Trials. Journal of Medical Systems 42 (11): 214. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi Tilastoja indikaattoripankki Sotkanet.fi. Hyvinvointityön tavoitteista toimintaan -hanke on toteutettu Vantaalla sosiaalija terveysministeriön Terveyden edistämisen määrärahasta 2019–2021. The use of Electronic Health Records to Support Population Health: A Systematic Review of the Literature. & Kivimäki, S. Saatavilla internetissä: URN_ISBN_978-952-343-482-0.pdf PALKO 2020. Punainen = paino noussut, keltainen = painonpudotus 0?5 %, vihreä = painonpudotus > 5 %.. He kokevat mentoroinnin tukevan terveyspalveluiden työtä. Intenational Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 13 (127). & Kukkola-Harjula, K. Efficacy of Interventions that use Apps to Improve Diet, Physical Activity and Sedentary Behaviour: A Systematic Review. Saatavilla internetissä: www.diabetes.fi/files/11764/PPR_haasteet.pdf Cajita MI., Zheng Y., Kariuki JK., Vuckovic KM. Journal of Medical Internet Research 23 (4): e26699. Persuasive mHealth Behavioural Change Interventions to Promote Healthy Lifestyle
L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 4 9 T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e Korona-aika on laskenut ihmisten liikunta-aktiivisuutta ja heikentänyt työskentelyergonomiaa. Paikallaanolo ja yksitoikkoiset pienet liikkeet eivät liikuta myofaskiaalisia kerroksia suhteessa toisiinsa ja esimerkiksi liikkumattomuuden seurauksena faskiarakenteiden ja muiden kudosten välille voi muodostua kiinnikkeitä (Lindsay 2008, 179; Shah & Bhalara 2012, 69). (2019) useisiin putkirullaustutkimuksiin pohjautuvien tilastollisten analyysien mukaan ennen liikuntasuoritusta tehtävä putkirullaus on lisännyt liikkuvuutta keskimäärin viisi prosenttia (p<,01). Pitkään jatkuneet liikuntatottumusten muutokset ja etätyöskentelytilojen epäergonomiset työasennot voivat näkyä ja tuntua myös myofaskiaalisina mukautumismuutoksina. (Skinner ym. 2019). (Wiewelhove ym. Suorituskykyä mittaavien tutkimusten tulokset ovat vaihtelevia. (2020) meta-analyysin perusteella putkirullaus vaikuttaa myönteisesti liikkuvuuteen heti käsittelyn jälkeen mitattuna (Cohen d=0,76). Voidaan arvioida, ettei putkirullaus vaikuta oleellisesti suorituskykyyn suuntaan tai toiseen. Myo tarkoittaa lihasta ja faskia on anatomisesti kolmiulotteinen koko kehoa ympäröivä, yhdistävä ja tukeva sidekudosverkosto, jolla on aktiivinen toiminnallinen rooli voimienvälityksessä ja aistinelimenä. Tieteellinen näyttö putkirullauksen vaikuttavuudesta Tutkimukset viittaavat siihen, että putkirullauksella voidaan edistää liikkuvuutta ja alentaa kivuntuntemuksia. 2015). Kuva: Terhi Töyry Photography Putkirullauksen liikkuvuutta lisäävä vaikutus on lyhytkestoinen. Faskia on plastista kudosta ja adaptoituu matalampaan kuormitustasoon ja uusiin toimintamalleihin. 2020). 2020). Pandemia-aikana erilaisten kotikuntoiluvälineiden suosio ja myynti lisääntyivät jonkin verran. Kuormituksen jälkeen suoritetun putkirullauksen on todettu alentavan koettua kivuntuntemusta kuusi prosenttia ja parantavan suorituskykyä noin kuusi prosenttia voimaa testaavissa suorituksissa (Wiewelhove ym. Putkirullaus – hyödyllistä vai ajanhukkaa. Sen sijaan vaikutukset kokonaisvaltaisesti suorituskykyyn ovat melko olemattomat. Kudosten välisen liukumisen aleneminen saattaa aiheuttaa liikerajoituksia ja kipua. Käsittelyn jälkeen keho on hieman liikkuvampi ja kivuttomampi, mikä mahdollistaa laadukkaamman liikkuvuusharjoittelun tai optimaalisemman voimaharjoittelun. Tulosten perusteella liikkuvuutta lisäävä vaikutus ilmenee 62 prosentilla putkirullausta suorittavista. Ennen suorituksia tehtävän putkirullauksen on havaittu vähentävän suorituksen aikana koettuja väsymistuntemuksia (Cheatham ym. 2020). 2019). Putkirullauksen mahdolliset vaikutusmekanismit Putkirullauskäsittelyn vaikutusmekanismit eivät ole vielä täysin selvillä. 2020). Myofaskiaalinen käsittely on manuaalisen terapian tekniikka, jossa käsitellään lihaksia ja faskiaa (Beardsley 2015, 747). 2020; Wiewelhove ym. Putkirullauksesta on hyötyä myös kivunhoidossa.. Putkirullauskäsittely on itse suoritettavaa myofaskiaalista käsittelyä, jossa hyödynnetään omaa painoa, jotta saadaan aikaan painetta, venytystä ja kitkaa rullan ja pehmytkudoksen välille. Putkirullaus lisää nivelten liikelaajuutta ja lihaspituutta (Skinner ym. Voidaanko putkirullauksella vaikuttaa hyvinvointiin tai aikaansaada fysiologisia vaikutuksia elimistössä. Vaikutuksia on selitetty mekaanisilla tekijöillä, joihin lukeutuvat kudoskiinnikkeiden väheneminen ja kudoksen jähmeyden ja viskositeetin muutokset. Yksi aktiivisesti niin kuntokeskuksissa kuin kotonakin käytetyistä välineistä on foam roller – putkirulla. Keho ei välttämättä tunnu enää samalta kuin ennen ja kiputilat saattavat vaivata enemmän kuin aikaisemmin. (Cheatham ym. Skinnerin ym. 2019). Wiewelhoven ym. 2015; Wiewelhove ym. Lähes puolet kertoo passiivisen ajan lisääntyneen ja liikunnan vähentyneen (Pisot ym. Pandemian aikana etätyötä tekevistä 70 prosenttia ilmoittaa kokeneensa jotain tukija liikuntaelimistön oiretta etätyöhön siirtymisen jälkeen (Valtion liikuntaneuvosto 2020). 2019). Palautumistutkimukset kertovat, että kuormituksen jälkeen suoritetulla putkirullauksella pystytään lieventämään kuormituksen aiheuttamien mikrovaurioiden ja lihaskivun vaikutuksia (Hendricks ym. Putkirullausta suorittaneilla suorituskyky säilyy lähempänä lähtötasoa ja väsymystä koetaan vähemmän verrokkiryhmään nähden (Skinner ym. Optimitilanteessa faskiakerrosten tulisi liukua toisiaan ja muita kudoksia vasten
Lindsay, M. Pišot, S., Milovanovic, I., Šimuni?, B., Gentile, A., Bosnar, K., Prot, F., Bianco, A., Lo Coco, G., Bartoluci, S., Katovic, D., Bakalár, P., Slan?ová , T., Tlu?áková, L., Casals, C., Feka, K., Christogianni, A. Fascia: clinical applications for health and human performance. Fascia in sports and movement, s. Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Tarvitaan lisää kontrolloituja, heterogeenisimmällä ja suuremmilla tutkimusjoukoilla tehtyjä tutkimuksia. LAURA KUNINGAS Liikunnanohjaaja (AMK) Fysioterapiaopiskelija LAB-ammattikorkeakoulu KARI KAURANEN yliopettaja LAB-ammattikorkeakoulu LÄHTEET Cheatham, S., Kolber, M., Gain, M. & Lombard, W. Menetelmään on hyvä suhtautua toistaiseksi varauksin. Human Kinetics. A systematic review and meta-analysis of the effects of foam rolling on range of motion, recovery and markers of athletic performance. 2008. Jounral of Bodywork & Movement Therapies 24, 151–174. & Schleip, R. 2019). Parasympaattisen hermoston aktivoitumista on perusteltu käsittelyn aikaansaamilla vasteilla kortisolin, neuropeptidien, endogeenisten opioidien, oksitosiinin ja endokannabinoidien tasoihin (Monteiro ym. 2019). 2017). Fysioterapeutin käsikirja. & Baker, A. Clifton Park. Kivuntuntemuksen vähenemistä on perusteltu neurologisilla vaikutuksilla kivunsäätelyjärjestelmään. Rajoitukset liikelaajuuksissa voivat kuitenkin olla esteenä, jos esimerkiksi liikkuvuusharjoitteiden suorittaminen tuottaa hankaluuksia ja aiheuttaa kipua. 2020. Liikkuvuudesta puhuttaessa on otettava huomioon lisääntyneiden liikelaajuuksien lisäksi myös motorinen kontrolli ja lihasvoima. Helsinki. Vaikutusmekanismeja kivuntuntemuksissa selitetään lisäksi triggerpisteiden aktiivisuuden muutoksilla ja autonomisen hermoston vasteilla (Wiewelhove ym. & Hammond, R. Luettu 1.10.2021. 2012. 2019. Myofascial release. Handspring Publishing. & Bhalara, A. Skinner, B., Moss, R. Plastiset muutokset eivät tapahdu kerralla, joten pidempikestoisesta putkirullausharjoittelusta ja sen aikaansaamista vaikutuksista saatavat tutkimukset voisivat tuoda lisää tietoa menetelmästä. Nestepitoisuus ja kudoksen viskoelastisuus on ominaisuus, joka edistää faskiaalista liukumista ja kudoksen kykyä toimia joustavasti osana voimantuottoa ja iskunvaimennusta (Duncan 2014, 6). Saavutetuilla liikelaajuuksilla on kyettävä liikkumaan kontrolloidusti ja tuottamaan voimaa tehokkaasti ja hallitusti. 2019). Maximum repetition performance after different antagonist foam rolling volumes in the inter-set rest period. A meta-analysis of the effects of foam rolling on performance and recovery. 2015; Wiewelhove ym. Tukija liikuntaelimistön ongelmien taustalla on tulevaisuudessa yhä useammin elimistön vajaakäyttö ja hidastunut perusaineenvaihdunta (Kauranen 2021, 816). Hermostollinen mekanismi voi perustua myös huonosti reagoivien hermojen tunnon palautumiseen sekä yliaktiivisten reseptoreiden stimulaatiokynnyksen laskemiseen (Lindsay 2008, 181). Putkirullausta voidaan pitää hyödyllisenä menetelmänä kivunhoidossa, sillä tutkimusnäyttö kertoo alentuneista kivuntuntemuksista varsinkin harjoituksen jälkeen ilmenevän lihaskivun (DOMS) osalta. Kauranen, K. The International Journal of Sports Physical Therapy 10 (6), 827–838. Frontiers in Physiology. Lisäksi voisi olla mielekästä suorittaa putki rullausta laajemmin lihastoimintaketjuille yksittäisten lihasten sijaan. Shah, S. Delmar. 2015. 10, article 376.. Myös plasebovaikutus on mahdollinen (Wiewelhove ym. Maintaining everyday life praxis in the time of COVID-19 pandemic measures (ELP-COVID-29 survey). The effects of self-myofascial release using a foam roller massager on joint range of motion, muscle recovery and performance: a systematic review. Aktiiviset harjoitteet ja liikkuminen sekä kehonhallinnan tietoinen kehittäminen voivat olla passiivisia menetelmiä tehokkaampia näiden ongelmien hoidossa. 2015; Skinner ym. Champaign. & Drid, P. Teoksessa Schleip, R. 2019). Itse käsittely ei oletettavasti saa aikaan pysyviä rakenteellisia muutoksia elimistössä. Jos käsittelyn jälkeen pystytään hieman liikkuvammalla ja kivuttomammalla keholla suorittamaan laadukkaampaa liikkuvuusharjoittelua tai optimaalisempaa voimaharjoittelua, hyödyttää se kuitenkin prosessia. Putkirullauksen liikkuvuutta lisäävä vaikutus on lyhytkestoinen. 2020). Käsittelyn vaikutus mekanoreseptoreiden ja nosiseptoreiden aikaansaamien vasteiden kautta sekä porttikontrolliteoria saattavat selittää koettuja muutoksia kivuntuntemuksissa (Wiewelhove ym. 2020. 3–11. Kannattaako putkirullausta tehdä. https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/ uploads/2020/10/Koronapandemian-vaikutukset-vaeston-liikuntaanpaivitetty-23.11.2020.pdf. 2014. International Journal of Health Sciences and Research 2 (2), 69–77. 2015. Ulkoisen paineen kohdistaminen faskiakudoksiin voi lisätä kudosten nestepitoisuutta ja elvyttää nesteiden kiertoa niissä (Klinger & Schleip 2015, 8). On otettava kuitenkin huomioon, että subjektiivinen kokemus kivuntuntemuksen alenemisesta ei tarkoita fysiologista palautumista, johon keho tarvitsee aikaa. Duncan, R. Putkirullauskäsittelyn voisi hyödyntää osana liikkuvuusja voimaharjoittelua. Putkirullauksen vaikuttavuutta mittaavien tutkimuksien asetelmat ovat poikenneet toisistaan monin tavoin (Cheatham ym. Kollageenin elinkaari sidekudoksissa on runsas vuosi. (toim.). Edinburgh. Sanoma Pro Oy. European journal of public health 30 (6), 1181–1186. Fascia as a body-wide tensional network: Anatomy, biomechanics and physiology. 5 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e Faskiakudoksen tilavuudesta noin kaksi kolmasosaa on vettä (Klinger & Schleip 2015, 8). The International Journal of sports Physical Therapy 12 (1), 82. Effects of foam rolling on performance and recovery: A systematic review of the literature to guide practitioners on the use of foam rolling. Journal of Bodywork & Movement Therapies 24 (3), 105–122. & Novaes, J. & Ferrauti, A. Wiewelhove, T., Döwelling, A., Schneider, C., Hottenrott, L., Meyer, T., Kellmann, M., Pfeiffer, M. 2021. & Lee, M. Vol. Hendricks, S., Hill, H., Hollander, S. 2017. Heti käsittelyn jälkeen saavutettu liikkuvuuden lisäys häviää 10–15 minuutin jälkeen (Cheatham ym. Valtion liikuntaneuvosto 2020. Monteiro, E., Skarabot, J., Vigotsky, A.,Brown, A., Gomes, T. Myofascial release. Klinger, W
Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus sekä Nuori tutkija palkitaan stipendillä ja voittajat julkistetaan Liikuntalääketieteen päivillä 1.12.2021. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 5 1 T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e Vuoden 2021 paras liikuntalääketieteellinen tutkimus julkistetaan Liikuntalääketieteen päivillä Liikuntatieteellinen Seura (LTS) järjestää vuosittain liikuntalääketieteen tutkijoille kilpailun, jossa valitaan Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus. Finalistien abstraktien kohdalla on maininta loppukilpailuun yltämisestä. Kilpailuun voi osallistua kuluvan vuoden aikana julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikuntalääketieteeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella. Sitä voivat tavoitella kaikki alle 35-vuotiaat tutkijat, jotka eivät ole vielä väitelleet. Tänä vuonna kilpailuun lähetettiin 42 abstraktia. Heinonen, Paavo Nurmi -keskus, Turku Mari Leppänen, Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituuttisäätiö Kai Savonen, Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Raija Korpelainen, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka Tiina Nylander, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka Juha Peltonen, Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriasema HULA Arja Uusitalo, Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriasema HULA Maarit Valtonen, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus, Jyväskylä Arviointien perusteella neljä parasta tutkimusta pääsi finaaliin, jossa täydelliset käsikirjoitukset arvioi tätä tarkoitusta varten koottu erillinen finaaliraati. LTS jakaa myös Nuoren tutkijan palkinnon. Finaaliraati: Professori (emeritus) Jaakko Hartiala Dosentti Leo Niskanen Professori Jari Parkkari. Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailun arviointipaneeli: Olli J
Pitkittäisanalyysissä nopeampi ikääntyminen oli näiden lisäksi yhteydessä heikompaan suoritukseen kymmenen metrin kävelytestissä sekä heikompaan polven ja nilkan ojennusvoimaan. HRV:a (RMSSD ja LF/HF-suhde) ja sykettä mitattiin KK:n jokaiselta yöltä (Bodyguard 2, Firstbeat Technologies Ltd., Suomi). Poikkileikkausanalyysissä nopeampi epigeneettinen ikääntyminen oli yhteydessä heikompaan suoritukseen Timed Up and Go (TUG) -testissä ja kuuden minuutin kävelytestissä. Subjektiivisesti arvioidussa unen laadussa ei havaittu eroa vaiheiden välillä (p = 0,349). Melko pienellä, ikäskaalaltaan rajoittuneella aineistolla ja lyhyellä seuranta-ajalla tehdyn tutkimuksemme tulosten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että nykyiset epigeneettiset kellot eivät tuo olennaista lisäarvoa. Muilla kelloilla yhteyksiä ei havaittu tai ne olivat satunnaisia. Mittaukset suoritettiin koulutettujen mittaajien toimesta laboratorio-olosuhteissa. MENETELMÄT: Tutkittavat olivat 63–76vuotiaita naisia (n = 413), jotka osallistuivat Finnish Twin Study on Aging -tutkimukseen. Tässä tutkimuksessa hyödynnetään vain kuukautisten (MEN) ja follikkelivaiheen puolivälin (FP) mittausarvoja. Verinäytteistä eristetystä DNA:sta määritettiin DNA-metylaatiotasot EPIC-mikrosirutekniikalla. Analyyseissä huomioitiin, että toimintakykymittausten tulosten puuttuminen seurannassa johtui todennäköisesti ei-satunnaisista tekijöistä, kuten kuolemasta ja toimintakyvyn heikkenemisestä. HRV-data analysoitiin kahdelta verinäytettä seuraavalta yöltä 4 tunnin ajanjaksolta. JOHTOPÄÄTÖKSET: GrimAge-kellolla arvioitu epigeneettinen ikääntymisnopeus on yhteydessä ikääntyvien naisten toimintakyvyn laskuun kolmen vuoden seurantajakson aikana. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, ennustavatko näillä neljällä eri epigeneettisellä kellolla muodostetut ikäestimaatit ikääntyvien naisten toimintakyvyn heikkenemistä kolmen vuoden seurannan aikana. Koehenkilöt täyttivät yhden KK:n ajan päiväkirjaa unesta, KK:sta ja siihen liittyvistä oireista. Vain muutama tutkimus on selvittänyt KK:n vaikutusta yönaikaiseen HRV:n. Poikkileikkausanalyyseissä käytettiin polkumalleja ja pitkittäisanalyyseissä toistomittausten lineaarisia malleja. RMSSDja HRmean-arvojen muutos MEN:n ja FP:n välillä ei eronnut (RMSSD: p = 0,728; HRmean: p = 0,149) koehenkilöiden välillä, jotka kärsivät kuukautiskivuista ja jotka eivät kärsineet kivuista. Meta-analyysissa ei havaittu eroja kuukautisten aikaisen (follikkelivaiheen alku) ja follikkelivaiheen puolivälin HRV-arvojen välillä. HRV-muuttujissa ei havaittu eroa vaiheiden välillä (RMSSD, MEN: 76,7 ± 34,5 ms, FP: 77,3 ± 27,0 ms, p = 0,872; LF/HF-suhde, MEN: 1,416 ± 1,380, FP: 1,273 ± 0,769, p = 0,826). JOHTOPÄÄTÖKSET: Kuukautiset eivät vaikuta yönaikaisiin HRV-arvoihin eikä subjektiiviseen unen laatuun fyysisesti aktiivisilla naisilla, mutta korkeampi yönaikainen keskisyke saattaa viitata heikompaan palautumiseen ja/tai korkeampaan stressitilaan kuukautisten aikana. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli arvioida, kuinka kuukautiset ja niihin mahdollisesti liittyvät kivut vaikuttavat yönaikaiseen HRV:n ja subjektiiviseen unen laatuun aktiivisilla liikkujilla. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 14 tervettä ja fyysisesti aktiivista naista, jotka eivät käyttäneet hormonaalista ehkäisyä. Epigeneettinen ikääntymisnopeus laskettiin epigeneettisen iän estimaatin ja kalenteri-iän välisen lineaarisen regressiomallin jäännöksenä yhdessä aikapisteessä. Sykevälivaihtelun (HRV) mittaamista käytetään autonomisen hermoston ja palautumisen mittarina. TULOKSET: E2-pitoisuus oli korkeampi (p = 0,012) FP:n aikana (267 ± 150 pmol/L) verrattuna MEN-vaiheeseen (143 ± 88 pmol/L). 5 2 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e Kuukautisilla ei ole vaiku tusta fyysisesti aktiivisten naisten sykevälivaihte luun tai itsearvioituun unen laatuun AHOKAS EK, KYRÖLÄINEN H, LÖFBERG I, TAIPALE-MIKKONEN RS, HANSTOCK HG, IHALAINEN JK TAUSTA: Unen kestossa ja rakenteessa ei ole havaittu suuria muutoksia kuukautiskierron (KK) aikana, mutta itsearvioitu unen laatu saattaa laskea kuukautisvuodon aikana kuukautiskierron alussa. Epigeneettiset kellot ovat laskenta-algoritmeja, joiden avulla voidaan tuottaa arvio ihmisen epigeneettisestä iästä, jota usein kutsutaan myös biologiseksi iäksi. P4-pitoisuudessa ei havaittu eroja KK:n vaiheiden välillä (p = 0,103). … Epigeneettisen iän yhteys ikääntyvien naisten fyysi sen toimintakyvyn muu toksiin kolmen vuoden seurannan aikana FÖHR T, TÖRMÄKANGAS T, LANKILA H, VILJANEN A, RANTANEN T, OLLIKAINEN M, KAPRIO J, SILLANPÄÄ E TAUSTA: Kalenteri-iältään saman ikäisten ihmisten toimintakyky ja sen heikkenemisnopeus voivat olla hyvin erilaisia. Unen aikainen keskisyke (HRmean) oli korkeampi kuukautisten aikana (54 ± 8 1/min) verrattuna FP:een (52 ± 7 1/min, p = 0,022). TULOKSET: GrimAgen avulla tuotetut epigeneettisen ikääntymisnopeuden estimaatit olivat johdonmukaisesti yhteydessä toimintakykyyn siten, että kiihtynyt ikääntyminen oli yhteydessä heikompaan suoritukseen toimintakykytesteissä. DNA:n metylaatiotasojen perusteella muodostetut summamuuttujat on kehitetty ennusteiksi esimerkiksi kalenteri-iälle (Horvathin ja Hannumin kellot), kuolemanriskille (GrimAge) tai fenotyyppiselle iälle (PhenoAge). Fyysinen toimintakyky mitattiin useilla standardoiduilla testeillä sekä lähtötilanteessa että kolmen vuoden seurannan jälkeen. Yksilöllistä vaihtelua toimintakyvyssä saattaa selittää biologisten ikääntymisprosessien eteneminen. Jos pystyisimme tunnistamaan toimintakyvyn heikkenemisen riskissä olevat yksilöt luotettavasti, heille voitaisiin tarjota räätälöityjä ja juuri heille tehokkaita interventioita, jotka edistävät elämänlaadun säilymistä vanhuudessa. Aiemmissa tutkimuksissa kuukautiskivuista kärsivillä naisilla on kuitenkin havaittu matalampia HRV-arvoja kuukautisten aikana verrattuna follikkelivaiheen puolivälin arvoihin. Verinäytteet (estradioli, E2, and progesteroni, P4) kerättiin kuukautisten (kuukautiskierron 2?3 päivä) ja FP:n (kierron 7?10 päivä) aikana ja niiden avulla varmistettiin KK:n normaali hormonaalinen toiminta
Kontrolliryhmää ohjeistettiin säilyttämään tavanomainen aktiivisuustasonsa. Istumisen vähentäminen ei kuitenkaan riittänyt estämään kaikkien riskitekijöiden nousua. = -0,557; aikuiset: -0,554, p < 0,001) ja metabolisen oireyhtymän osatekijöiden määrään (p < 0,001) sekä lapsilla että aikuisilla. Lisäksi laskettiin HOMA-IR ja kardiometabolista kokonaisriskiä kuvaava riskipistemäärä (MetsScore). Vyötärönympärys, rasvaprosentti ja verenpaine laskivat ja paastoglukoosi ja kolesteroli nousivat molemmissa ryhmissä (kaikki p-arvot < 0,03). Aihetta on tutkittu vasta vähän interventiotutkimuksissa ja ymmärrys istumisen vähentämisen terveyshyödyistä pidemmällä aikavälillä on puutteellista. Tutkimusjakson alussa ja lopussa arvioitiin diabeteksen ja sydänja verisuonisairauksien riskitekijöitä paastoverinäytteillä ja antropometristen muuttujien, kehonkoostumuksen ja verenpaineen mittauksilla. Insuliini, glukoosi, HDL kolesteroli ja LDL kolesteroli määritettiin paastoverinäytteistä ja systolinen ja diastolinen verenpaine mitattiin vakioiduilla menetelmillä. Koeryhmää suosivia interventiovaikutuksia havaittiin kolmen kuukauden kohdalla paastoinsuliinissa, insuliiniherkkyyttä kuvaavassa HOMA-IR-indeksissä, hemoglobiini A1c:ssä ja maksaentsyymi alaniini-aminotransferaasissa (kaikki p-arvot . Päivittäisen paikallaanolon vähentäminen voi olla avuksi elintapasairauksien ennaltaehkäisyssä kohonneessa sairastumisriskissä olevilla, mutta suurempia terveyshyötyjä saavutetaan todennäköisesti vähentämällä paikallaanoloa enemmän ja/tai lisäämällä liikunnan määrää ja intensiteettiä. VO 2max suhteutettiin kehon kokonaispainoon (kg), kehon rasvattomaan massaan (fat free mass, FFM, kg), ja allometrisesti mallinnettuihin kokonaispainoon, FFM:n ja pituuteen (cm). Tässä tutkimuksessa selvitetään, voidaanko vähentämällä päivittäistä istumista parantaa diabeteksen ja sydänja verisuonisairauksien riskitekijöitä kolmen kuukauden aikana työ ikäisillä aikuisilla, joilla on metabolinen oireyhtymä. Kontrolliryhmä ei muuttanut paikallaanoloa tai aktiivisuutta. … Onko kardiorespiratorinen kunto metabolisen oire yhtymän piirre. Intervention vaikutuksia ja ryhmien välisiä eroja tutkittiin lineaarisella sekamallilla. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 352 iältään 8–11-vuotiasta lasta (47,2 % tyttöjä) ja 572 iältään 53–72-vuotiasta miestä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Paikallaanolon vähentäminen 50 minuutilla ja sen korvaaminen kevyellä ja reippaalla liikunnalla vaikutti suotuisasti kolmen kuukauden aikana diabeteksen riskitekijöihin aikuisilla, joilla on metabolinen oireyhtymä. 0,03). = -0,481; aikuiset: -0,497, p < 0,001), HOMA-IR:n (lapset: . Aineisto analysoitiin sekä lineaarisen regressioanalyysin että kovarianssianalyysin avulla. = -0,249; aikuiset: -0,378, p < 0,001), diastoliseen verenpaineeseen (lapset: . … Paikallaanolon vähentä minen vaikuttaa suotui sasti tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin aikuisilla, joilla on metabolinen oireyhtymä GARTHWAITE T, SJÖROS T, LAINE S, VÄHÄ-YPYÄ H, LÖYTTYNIEMI E, SIEVÄNEN H, HOUTTU N, LAITINEN K, KALLIOKOSKI K, VASANKARI T, KNUUTI J, HEINONEN I TAUSTA: Havainnoivien tutkimusten perusteella paikallaanolo ja vähäinen liikunta ovat yhteydessä kohonneeseen elintapasairauksien riskiin ja heikentyneeseen aineenvaihdunnalliseen terveyteen. Intervention tavoite oli vähentää päivittäistä paikallaanoloa yhdellä tunnilla lisäämällä seisomista ja kevyttä liikuskelua. Aktiivisuutta ja paikallaanoloa mitattiin kolmen kuukauden ajan kiihtyvyysmittareilla. = -0,441; aikuiset: -0,492, p < 0,001), triglyserideihin (lapset: . Tässä tutkimuksessa tarkastelimme eri tavoin kehon kokoon ja koostumukseen suhteutetun kardiorespiratorisen kunnon yhteyksiä kardiometabolisiin riskitekijöihin sekä lapsilla että aikuisilla. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 64 vähän liikkuvaa aikuista (27 miestä, 37 naista; keski-ikä 58 [SD 7] vuotta). L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 5 3 T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e toimintakyvyn heikkenemisen ennustamiseen verrattuna pelkkään kalenteri-ikään. Kehon kokonaispainoon suhteutettu kardiorespiratorinen kunto aliarvioi usein painavampien ja suuremman kehon rasvapitoisuuden omaavien kardiorespiratorista kapasiteettia. Maksimaalinen hapenottokyky (VO 2max ) mitattiin maksimaalisessa kuormituskokeessa polkupyöräergometrilla. Korkeampi VO 2max oli kuitenkin yh. Tutkittavat satunnaistettiin koeja kontrolliryhmään (n = 33 ja n = 31). Vaikka monet yhteydet säilyivät tilastollisesti merkitsevinä, ne kuitenkin heikkenivät huomattavasti, kun VO 2max suhteutettiin FFM tai allometrisesti mallinnettuihin kg:n, FFM:n tai pituuteen (cm). Lisäksi määritettiin metabolisen oireyhtymän osatekijöiden määrä ikäspesifeillä raja-arvoilla. TULOKSET: Koeryhmä vähensi päivittäistä paikallaanoloa 50 minuutilla (95 % CI: 24, 73 min/pv; p < 0,001) lisäämällä reipasta (24 [95 % CI: 14, 34] min/pv; p < 0,001) ja kevyttä liikuntaa (19 [95 % CI: 8, 30] min/päivä; p < 0,001). TULOKSET: VO 2max / kg oli käänteisesti yhteydessä insuliiniin (lapset: . Toimintakyvyn heikkeneminen itsessään kertoo yksilöllisen biologisen ikääntymisprosessin etenemisestä kalenteri-ikää tarkemmin, joten on selvää, että nykyiset epigeneettiset kellot vaativat vielä lisäkehittelyä ennen kuin niitä voidaan käyttää kokonaisvaltaiseen biologisen ikääntymisen arviointiin ja toimintakyvyn heikkenemisen riskissä olevien yksilöiden tunnistamiseen. Tutkimusnäyttö paremmin kehon koon ja koostumuksen huomioivien kardiorespiratorisen kunnon suhteutustapojen yhteyksistä kardiometabolisten riskitekijöiden tasoihin on kuitenkin vähäistä. = -0,180; aikuiset: -0,149, p < 0,01), MetScoreen (lapset: . Lapsissa FFM mitattiin sekä bioimpedanssianalyysillä että DXA:lla. Aikuisilla FFM arvioitiin ihopoimumittauksen avulla. HAAPALA EA, TOMPURI T, LINTU N, VIITASALO A, SAVONEN K, LAKKA TA, LAUKKANEN JA TAUSTA: Matala kardiorespiratorinen kunto on yhdistetty kohonneisiin kardiometabolisten riskitekijöiden tasoihin sekä kardiometabolisten sairauksien suurentuneeseen riskiin
inaktiivisiset hiiret. PRS GRIP osuus oli 6,1 prosenttia käden puristusvoiman [beta 14,159, keskivirhe (kv) 3,062, P < 0,001], 5,5 prosenttia polven ojennusT E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Mallit vakioitiin iällä ja kymmenellä geneettisellä pääkomponentilla. normaalipaineiset hiiret sekä 4) juoksuharjoitelleet vs. Tässä tutkimuksessa muodostettiin geneettinen riskiarvo puristusvoimalle (PRS GRIP) ja tutkittiin ensimmäistä kertaa, selittääkö suurempi puristusvoiman riskisumma ikääntyvien naiskaksosten parempaa lihasvoimaa ja fyysistä toimintakykyä. Kokeen lopussa eristimme sydämen endoteelisolut virtaussytometrilla. … Puristusvoiman poly geeninen riskisumma ennustaa ikääntyvien naisten lihasvoimaa ja toimintakykyä FINALISTI HERRANEN P, PALVIAINEN T, RANTA NEN T, KAPRIO J, SILLANPÄÄ E TAUSTA: Lihasvoiman heikentyessä ikääntyessä kroonisten sairauksien sekä toiminnanrajoitteiden riski kasvaa. Tässä tutkimuksessa selvitimme näiden riskitekijöiden vaikutusta sydämen verisuonten endoteelisoluihin hiirimalleilla sekä liikunnan mahdollisia suojaavia vaikutuksia. PRS GRIP:in osuus mallin kokonaisselitysasteesta (R2) raportoitiin selitysasteiden erotuksena, kun PRS lisättiin malliin muiden ennustajien jälkeen. Käden puristusvoima on luotettava yleisen lihasvoiman ja -kunnon sekä terveydentilan ja toimintakyvyn indikaattori. Kun lasten VO 2max suhteutettiin DXA:lla mitattuun FFM:n, vain positiivinen yhteys HDL kolesteroliin säilyi tilastollisesti merkitsevänä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Liikunnalla oli hämmästyttävän päinvastaiset vaikutuksen sydämen endoteelisolujen transkriptomiin kuin sydänja verisuonitautien riskitekijöillä. Kestävyyskunnon ja HDL-kolesterolin positiivinen yhteys oli kuitenkin havaittavissa riippumatta VO2max:n suhteutustavasta. Havaitsimme fibroosiin liittyvän geenin SERPINH1/HSP47 nousevan merkitsevästi ikääntymisen ja ylipainon yhteydessä ja laskevan merkitsevästi liikunnan vaikutuksesta. JOHTOPÄÄTÖKSET: Korkean kardiorespiratorisen kunnon yhteydet myönteiseen kardiometaboliseen riskiprofiiliin lapsilla ja aikuisilla heikkenivät huomattavasti, kun kehon koko ja koostumus otettiin asianmukaisesti huomioon. Tärkeimmät muutokset liittyivät fibroosiin ja solujen vanhenemiseen (senesenssi). … Sydän ja verisuonitautien riskitekijät ikääntyminen, lihavuus ja verenpaine muokkaavat haitallisesti sydämen endoteelisoluja – liikunnalla päinvastai nen vaikutus FINALISTI HEMANTHAKUMAR KA, FANG S, ANISIMOV A, MÄYRÄNPÄÄ MI, MERVAALA E, KIVELÄ R TAUSTA: Ikääntyminen, lihavuus, verenpaine ja liikkumattomuus ovat suurimmat riskitekijät endoteelisolujen toiminnan häiriintymiselle sekä sydänja verisuonitautien puhkeamiselle. Kaksostutkimusten perusteella puristusvoima on kohtalaisen perinnöllinen ominaisuus. TULOKSET: Tuloksemme osoittivat, että ikääntyminen ja ylipaino aiheuttivat hyvin samankaltaisia haitallisia muutoksia sydämen endoteelisoluissa, kun taas liikuntaharjoittelu vaikutti samoihin geeneihin ja signaalireitteihin, mutta päinvastaiseen suuntaan, suojaten soluja. kuvantamalla, geenija proteiiniekspression mittaamisella sekä toiminnallisilla analyyseillä. Identifoitujen kohdegeenien toimintaa ja roolia endoteelisoluissa analysoitiin poistamalla ja yliekspressoimalla kyseistä geeniä ihmisen endoteelisoluissa. PRS:ien lisäys paransi selitysasteita (0,044–0,132). MENETELMÄT: Pan-UK Biopankin genominlaajuisista assosiaatioanalyyseistä (n = 482 074, 49–60 v) johdettiin polygeeniset riskisummat oikean käden puristusvoimalle SBayesR metodologian mukaisesti. Tutkimustuloksemme tarjoavat uutta tietoa liikunnan terveysvaikutusten molekyylimekanismeista verisuonistossa. Suomalaisessa naiskaksoskohortissa (the Finnish Twin Study on Aging (FITSA), 62–76 v, n = 429; 47 % identtisiä kaksosia) tutkittiin lineaarisella sekamallilla, selittääkö PRS GRIP maksimaalista isometristä käden puristusvoimaa sekä isometristä nilkan ja polven ojennusvoimaa. Eristettyjen endoteelisolujen RNA sekvensoitiin koko genomin laajuudelta ja tarkastelimme transkriptomin muutoksia erilaisten bioinformatiikan työkalujen avulla. normaalipainoiset hiiret, 3) sydämen painekuormituksen alaiset vs. Monitekijäisissä ilmiasuissa, kuten puristusvoimassa, geneettistä vaihtelua selittävät lukuisat eri geenit, joilla voi olla erilainen painoarvo eri yksilöillä. Lisäksi tutkittiin, miten PRS GRIP selittää liikkumiskykyä ja päivittäisistä toiminnoista suoriutumista, joita oli selvitetty validoidulla kyselyllä sekä laboratorio-olosuhteissa mitattuina. Geenivariantteihin (SNP) ja perheaineistoihin perustuvaa periytyvyysastetta (h2) analysoitiin samanaikaisesti GCTA-GREML -menetelmällä. Polygeeniset riskisummat (polygenic risk score, PRS) ovat yksilöllisiä riskilukuja, jotka summaavat tuhansien geenivarianttien yhteisvaikutuksen ominaisuudessa tai taudissa. Soluja analysoitiin mm. SERPINH1/HSP47 yliekspressio ihmisen endoteelisoluissa aiheutti solujen muuttumisen mesenkymaaliseen suuntaan sekä lisääntyneen senesenssin. MENETELMÄT: Käytimme tutkimuksessamme neljää eri pre-kliinistä hiirimallia: 1) ikääntyneet vs. nuoret hiiret, 2) lihavat (syötetty korkearasvaista dieettiä) vs. 5 4 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 teydessä korkeampaan HDL kolesteroliin riippumatta VO 2max :n suhteutustavasta. SerpinH1/HSP47 voi mahdollisesti olla tulevaisuudessa yksi lääkehoidon kohde verisuonistossa mimikoiden liikunnan positiivisia terveysvaikutuksia. Tulokset lapsilla viittaavat myös siihen, ettei eri menetelmillä arvioituja kehon koostumuksen mittareita ei voi suoraan käyttää toistensa sijaan kestävyyskunnon suhteutuksessa. TULOKSET: Mallien kokonaisselitysasteet ennen PRS:ien lisäystä vaihtelivat välillä 0029–0,078. Perherakenne huomiotiin analyyseissä satunnaisvaikuttajana. Näiden tulosten perusteella huono kardiorespiratorinen kapasiteetti ei ole niin selkeä metabolisen oireyhtymän piirre kuin aikaisemmin on ajateltu
Tutkimus mikrobiston aineenvaihduntatuotteista huippu-urheilijoilla on kuitenkin vielä vähäistä, joskin esimerkiksi Veillonella-bakteerien laktaatinkäsittelykyky on yhdistetty parempaan kestävyyskuntoon. TULOKSET: Interventiojoukkueet toteuttivat tutkimuksen alkuverryttelyä keskimäärin 1,7 (SD 1,0) kertaa viikossa. Lisäksi tehtiin seitsemän joukkueen per protocol -analyysi, ja erikseen tarkasteltiin myös pelaajakohtaista harjoitteluun sitoutumista. Lisäksi PRS:t selittivät liikkumiskyvyn vaihtelusta 1,1–1,7 prosenttia (P-arvo välillä 0,055–0,017) sekä raskaista kotitöistä suoriutumista 1,5 % (P = 0,021). Viiden kuukauden seurantajakson aikana rekisteröitiin interventiojoukkueiden pelaajien suorittamat tutkimuksen mukaiset alkuverryttelykerrat sekä jalkapalloharjoitusja pelitunnit. Toisaalta on havaittu, että urheilijoiden ja valmentajien sitoutuminen tehokkaiksikin osoittautuneisiin vammojen ehkäisymenetelmiin on puutteellista. JOHTOPÄÄTÖKSET: Vaikka tässä tutkimuksessa muodostettuja käden puristusvoimien PRS:iä testattiin suhteellisen pienessä ja vain naisista koostuvassa tutkimusjoukossa, havaittiin PRS:ien ennustavan merkittävän osan paitsi puristusvoiman myös polven ojennusvoiman vaihtelusta. Aktivoiva neuromuskulaarinen alkuverryttely soveltuu hyvin käytettäväksi ja ehkäisee tehokkaasti lasten jalkapallossa sattuvia vammoja – etenkin säännöllisesti 2–3 kertaa viikossa toteutettuna. Suurin vammoilta suojaava vaikutus nähtiin pelaajilla, jotka toteuttivat harjoittelua säännöllisimmin. … Sitoutuminen alku verryttelyohjelmaan vähentää vammariskiä lasten jalkapallossa HILSKA M, LEPPÄNEN M, VASANKARI T, AALTONEN S, RAITANEN J, RÄISÄNEN AM, STEFFEN K, FORSMAN H, KONTTINEN N, KUJALA UM, PASANEN K TAUSTA: Neuromuskulaaristen alkuverryttelyohjelmien on osoitettu useissa tutkimuksissa ehkäisevän urheiluvammoja. Interventio ryhmän valmentajat koulutettiin viikonloppuleirillä toteuttamaan tutkimuksen neuromuskulaarista alkuverryttelyohjelmaa joukkueissaan 2–3 kertaa viikossa (15–20 min kerrallaan) tavanomaisen alkuverryttelyn sijaan. Vammatiedot kerättiin viikoittain tekstiviestipohjaisesti ja raportoituja vammoja seurasi strukturoitu pelaajan/ huoltajan haastattelu. Huippu-urheilijat ovat harjoitusja kilpailukauden aikana alttiita energiankuT E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Kontrolliryhmä ei saanut ohjeistusta harjoitteluun, vaan jatkoi harjoittelua tavanomaiseen tapaansa. Suoritettujen harjoituskertojen määrä laski seurannan aikana 1,9 prosenttia (95 %:n luottamusväli 0,8 %–3,1 %) viikossa vastaten 0,5 harjoituskerran laskua viiden kuukauden seurannan aikana. … Kilpahiihtäjien suolisto mikrobisto liittyy parem piin rasvaarvoihin HINTIKKA J, HEINONEN OJ, IHALAI NEN J, PEKKALA S, LUOTO R, RUUSKANEN O, VALTONEN M, WARIS M TAUSTA: Fyysinen aktiivisuus on yhteydessä terveyttä edistävään suoliston mikrobiston koostumukseen. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 20 suomalaista juniorijalkapalloseuraa (92 joukkuetta), joissa 1409 pelaajaa (280 tyttöä, 1129 poikaa, iän vaihteluväli 9–14 vuotta). Liikunta voi auttaa kehittämään suolistomikrobiston, jolla on parempi kyky korjata kudoksia sekä tuottaa ravinnosta energiaa ja terveyttä edistäviä aineenvaihduntatuotteita. Pelaajatason harjoitteluun sitoutuneisuutta tarkasteltaessa havaittiin hyvin sitoutuneilla pelaajilla 23 prosenttia pienempi riski saada äkillinen alaraajavamma ja 32 prosenttia pienempi riski saada äkillinen ilman kontaktia sattunut alaraajavamma verrattuna kontrolliryhmän pelaajiin. Päävastemuuttujina seurattiin äkillisten alaraajavammojen ilmaantuvuutta sekä rasitusvammojen esiintyvyyttä. 160,88 N). L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 5 5 voiman (beta 19,573, kv 4,672, P < 0,001) ja 1,2 prosenttia nilkan ojennusvoiman kokonaisselitysasteesta (beta 9,352, kv 4,203, P = 0,027). Joukkueet satunnaistettiin interventioryhmään (44 joukkuetta) ja kontrolliryhmään (48 joukkuetta). Geenivarianttien mukaan laskettu periytyvyysaste (SNP-h2) oli noin puolet pienempi kuin perheaineistojen mukaan arvioitu puristusvoiman periytyvyysaste (P = 0,375, perhe-h2 0,417, kv 0,070, SNP-h2 0,212, kv 0,715, perheja SNP-h2 ero 0,206 kv 0,717). Geneettisesti suurempi puristusvoima ennusti myös lihasvoimaa edellyttäviä toimintakyvyn suoritteita, mikä viittaa siihen, että lihasvoiman periytyvyys on yksi iäkkäiden naisten toimintakykyä selittävä tekijä. Äkillisten alaraajavammojen ilmaantuvuudessa tai rasitusvammojen esiintyvyydessä ei havaittu eroja ryhmien välillä tarkasteltaessa joukkuekohtaista sitoutumista tutkimuksen alkuverryttelyyn. Jatkossa nyt muodostettua puristusvoiman PRS:ää voidaan käyttää esimerkiksi tutkimuksissa, joissa selvitetään periytyvän lihasvoiman yhteyttä eri sairauksiin ja harjoitteluvasteeseen. Puristusvoima oli tilastollisesti merkitsevästi suurempi (P = 0,001) yksilöillä, jotka sijoittuivat PRS:ien suhteen suurimpaan kymmenykseen (ka. Tutkimusjoukkueet jaettiin harjoittelun säännöllisyyden perusteella hyvin, keskitasoisesti ja välttävästi alkuverryttelyä toteuttaneiden ryhmiin ja näiden ryhmien vammariskiä vertailtiin kontrolliryhmään. Näin ollen, tärkeä tutkimuskysymys vammojen ehkäisyohjelman tehokkuuden ohella on sen käytettävyys todellisessa toimintaympäristössä kontrolloidun tutkimusasetelman ulkopuolella. JOHTOPÄÄTÖKSET: Joukkueet toteuttivat tutkimusalkuverryttelyä kiitettävän hyvin, mutta laskusuuntaisella trendillä tutkimuksen loppua kohden. Tässä tutkimuksessa selvitimme, kuinka säännöllisesti joukkueet toteuttivat satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen alkuverryttelyohjelmaa, ja vaikuttiko hyvä ohjelmaan sitoutuminen vammoilta ehkäisevän vaikutuksen suuruuteen. 204,36 N) verrattuna pienimpään kymmenykseen sijoittuneisiin (ka. Hyvin harjoitelleiden ryhmässä oli kuitenkin 31 prosenttia pienempi riski saada äkillinen ilman kontaktia sattunut alaraajavamma kontrolliryhmään verrattuna, ja edelleen, vastaava riski per protocol -analyysin joukkueissa oli 47 prosenttia pienempi
Valveillaoloaikaista liikkumista ja paikallaanoloa kuvaavat muuttujat laskettiin kolmisuuntaisen kiihtyvyyssignaalin raaka-arvoihin perustuvien MAD ja APE (Mean Amplitude Deviation ja Angle for Posture Estimation) -menetelmien avulla käyttäen 6 sekunnin analyysijaksoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää koetun terveyden yhteyksiä liikemittarilla mitattuun liikkumiseen ja paikallaanoloon huomioiden myös yöuni ja toimintojen ajoittuminen vuorokauden aikana. Urheilijoilla oli suurempi HDLja HDL2-pitoisuus sekä suurempi HDL-hiukkaskoko. Terveytensä erinomaiseksi arvioi reilu 9 prosenttia, varsin hyväksi 44 prosenttia, hyväksi 32 prosenttia ja tyydyttäväksi tai huonoksi 14 prosenttia osallistujista. Verrokit oli vakioitu iän, sukupuolen ja alle 5-vuotiaiden lasten määrän mukaan. JOHTOPÄÄTÖKSET: Koettu terveys oli yhteydessä vapaa-ajan liikkumiseen ja paikallaanoloon. Koska koettu terveys on väestötasolla merkittävä yleisen terveyden indikaattori, tulisi liikkumisen edistämistyössä kiinnittää erityistä huomiota terveytensä tyydyttäT E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. kuolleisuutta, toimintakykyä ja terveyspalvelujen käyttöä ja on väestötutkimuksissa usein käytetty terveyden indikaattori. Terveytensä tyydyttäväksi tai huonoksi kokeneet puolestaan liikkuivat sekä kevyesti että reippaasti tai rasittavasti vähemmän kuin kaikki muut ryhmät (p < 0,01). JOHTOPÄÄTÖKSET: Paremman lipidiprofiilin ja bakteerisukujen (kuten Butyricicoccus) yhteys korostaa liikunnan samanaikaisia hyötyjä sekä mikrobistoon että aineenvaihduntaan, jotka ovat nähtävissä kovankin kuormituksen jälkeen. Ryhmien välisiä eroja tutkittiin ei-parametrisillä testeillä. Lisäksi Ruminococcus torques-suku, joka liittyy ruoansulatuskanavan häiriöihin ja dyslipidemiaan, oli vähempilukuisempi urheilijaryhmässä ja positiivisesti yhteydessä pienimpien VLDLja suurimpien LDL-hiukkasten kanssa. Terveytensä erinomaiseksi kokeneet liikkuivat enemmän kuin muut ryhmät sekä askelmäärän (p < 0,001) että reippaan tai rasittavan liikkumisen määrän (p < 0,001) mukaan tarkasteltuna. Urheilijoiden HDL-hiukkasten suhteellinen lipidijakauma viittaa tehokkaampaan käänteiseen kolesterolin kuljetukseen. Kun liikkumista ja paikallaanoloa tarkasteltiin tunneittain, terveytensä erinomaiseksi kokeneet liikkuivat reippaasti tai rasittavasti muita ryhmiä enemmän erityisesti arkiaamuisin noin klo 7–9, arki-iltaisin noin klo 17–21 sekä viikonloppuisin alkuiltapäivästä iltaan noin klo 12–19. 5 6 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 lutuksen, stressin ja matala-asteisen tulehduksen lisääntymiseen – nämä asettavat erityisiä haasteita ravitsemukselle ja palautumiselle. Koettu terveys arvioitiin pyytämällä osallistujia arvioimaan, onko heidän terveytensä yleisesti ottaen erinomainen, hyvä, varsin hyvä, tyydyttävä vai huono. Seerumin kvantitatiivinen metabolomiikka mahdollistaa useiden ravitsemuksellisten ja metabolisten merkkiaineiden samanaikaisen tarkastelun. Hyvän koetun terveyden on todettu olevan yhteydessä runsaampaan liikkumiseen ja vähäisempään paikallaanoloon, mutta tarkastelut ovat rajoittuneet valveillaoloaikaan ja liikkumisen ja paikallaanolon kokonaisaikoihin. Tutkimuksen aineisto kerättiin väestöotoksena Helsingin, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion, Oulun ja Rovaniemen seuduilta. … Koettu terveys on yhtey dessä vapaaajan liikku miseen ja paikallaanoloon sekä uneen HUSU P, TOKOLA K, VÄHÄ-YPYÄ H, SIEVÄNEN H, VASANKARI T TAUSTA: Koettu terveys kuvaa yksilön kokemusta omasta yleisestä terveydentilastaan. Valveilla ollessa mittaria pidettiin kuminauhavyössä lantiolla ja nukkumaan mennessä mittari siirrettiin ei-dominoivan käden ranteessa pidettävään rannekkeeseen. Terveytensä tyydyttäväksi tai huonoksi kokeneet puolestaan istuivat tai makoilivat arkisin merkitsevästi enemmän kuin muut ryhmät, noin klo 14–21. Terveytensä tyydyttäväksi tai huonoksi kokeneet liikkuivat muita ryhmiä vähemmän ja olivat erityisesti arki-iltaisin enemmän paikallaan. Seerumin metaboliitit analysoitiin käyttämällä ydinmagneettista resonanssia targetoituun metabolomiikkaan ja lipidomikkaan kehitetyllä alustalla (Nightingale Health Oyj, Suomi). TULOKSET: Tutkimuksen osallistujat (n = 2105) olivat keskimäärin 49-vuotiaita ja 60 prosenttia heistä oli naisia. Suolistomikrobiston koostumus analysoitiin 16S RNA -amplikonisekvensoinnilla. Tämä tutkimus selvitti suolistomikrobien koostumuksen ja seerumin metabolomin sekä näiden yhteyksiä huippu-urheilijoiden kilpailukauden lopussa hiihtäjillä ja verrokeilla. MENETELMÄT: Tutkimus perustuu väestötutkimukseen, jossa 20–69-vuotiaiden suomalaisten liikkumista, paikallaanoloa ja unta mitattiin liikemittarilla vuorokauden ympäri seitsemän vuorokauden ajan. Ulosteen metagenomiikan ja metabolomiikan avulla voitaisiin jatkotutkimuksena selvittää tarkemmin, edistääkö urheilijan seerumin lipidiprofiili suolistomikrobistoa, ovatko paremmat lipidiarvot osittain suolistomikrobiston ansiota vai onko näillä seikoilla yhteinen geneettinen tausta. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 27 hiihtomaajoukkueen urheilijaa ja 27 tavallisesti liikkuvaa verrokkihenkilöä. Butyricicoccus-bakteerisuku, joka sisältää terveyttä edistäviä lajeja, ei ollut merkittävästi runsaampi urheilijaryhmässä, mutta oli positiivisesti yhteydessä HDLja HDL2-pitoisuuksien ja HDL-hiukkasten kokonaiskoon kanssa. Koetun terveyden yhteyttä liikemittarimuuttujiin analysoitiin kovarianssianalyysillä ikä ja sukupuoli vakioiden. Heille myös kertyi muita ryhmiä enemmän päivisin istuen tai makuulla vietettyä aikaa sekä yöunen aikaista hereillä oloa (p < 0,001). Urheilijoilta ja verrokeilta kerättiin seerumija ulostenäytteet SM-kisojen yhteydessä rankan 11 kuukauden harjoitusja kisakauden päätteeksi. Uniaikana, eli mittarin ollessa rannekkeessa, liikkeen ja paikallaanolon tunnistaminen perustui ei-dominoivan ranteen liikkeeseen. Bakteerisukujen ja -heimojen sekä seerumin metaboliittien välisiä yhteyksiä analysoitiin Spearmanin korrelaatiolla. Veillonellan runsauksissa ei havaittu eroja. Se ennustaa mm. TULOKSET: Suolistomikrobiston koostumuksessa ja seerumin metabolomissa ei juurikaan ollut eroa ryhmien välillä. Urheilijoilla oli kuitenkin terveellisempi seerumin lipidiprofiili, mikä selittyi osin painoindeksillä
Tämä pilotti poikkileikkaustutkimus selvitti RED-S:iin liitettyjen löydösten esiintyvyyttä suomalaisilla huipputason miesurheilijolla. Huomioitavaa on, että mittaukset tehtiin harjoituskauden alussa, jolloin elimistön kokonaistilanteen pitäisi olla parhaalla tasolla raskasta harjoitusja kilpailukautta varten. Elintavoiltaan epäterveellisimpään ryhmään kuului 21 prosenttia tutkittavista. Tutkittavista 23 prosenttia kuului ryhmään, jossa noudatettiin terveellisiä elintapoja, mutta painoindeksi oli matalampi kuin muissa ryhmissä (R2). Lisäksi selvitimme, onko tunnistettujen elintaparyhmien välillä nähtävissä eroja biologisessa ikääntymisessä jo varhaisessa aikuisuudessa. RED-S:iä ei ole juurikaan tutkittu huipputason miesurheilijoilla. Luokittelu perustui vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen ja painoindeksiin 12-, 14ja 17-vuotiaana sekä tupakointiin ja alkoholinkäyttöön 14ja 17-vuotiaana. Viidellä urheilijalla ei ollut ollenkaan löydöksiä. Aineiston perherakenne huomioitiin analyyseissä. Paastoverinäytteestä analysoitiin seerumin testosteroni, kortisoli, trijodityroniini ja lipidit (n = 21). Verimuutosten yleisyydessä norjalaistutkimuksessa käytettiin eri raja-arvoja, joten tämän tutkimuksen tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Matala rasvaprosentti ei ollut yhteydessä muihin mitattuihin muuttujiin. MENETELMÄT: Tutkittavat olivat Kaksosten Kehitys ja Terveys -tutkimukseen osallistuneita kaksosia (n = 789). L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 5 7 väksi tai huonoksi kokevien vapaa-ajan liikkumiseen ja paikallaanoloon. Luuntiheys löydös havaittiin kahdella urheilijalla (10 %). RED-S laajasta löydöskirjosta valittiin norjalaistutkimuksen (Stenqvist ym. Kehonkoostumus ja luuntiheys mitattiin kaksienergiaineisella röntgenabsorptiometrialla (DXA). Nuoruuden vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta, tupakointia ja alkoholinkäyttöä selvitettiin validoiduilla kyselylomakkeilla. TULOKSET: Aineistosta tunnistettiin neljä nuoruuden elintavoiltaan toisistaan poikkeavaa alaryhmää. Kaksosista 18 prosenttia kuului ryhmään, jossa painoindeksi oli keskimääräistä korkeampi (R3). MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 22 suksilajien miesurheilijaa (ikä 23,0 ± 4,2 vuotta; paino 68,6 ± 11,2 kg; rasvaprosentti 6,2 ± 2,0 %; harjoittelun määrä 19 ± 5 tuntia viikossa) harjoituskauden alussa. Epigeneettinen ikä määritettiin verinäytteistä 450k ja EPIC mikrosiruilla ja GrimAge-laskenta-algoritmilla 21?25vuotiaana. Painoindeksi (kg/m 2 ) laskettiin itseraportoidun painon ja pituuden perusteella. Kaksi urheilijaa oli alipainoisia ja kahdeksan (36 %) urheilijan rasvaprosentti oli alle 5 %. Epäterveellisiä elintapoja noudattavat olivat T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Suhteellisella energiavajeella urheilussa (RED-S), tarkoitetaan matalasta energiansaatavuudesta johtuvia seurauksia urheilijan elimistössä, joilla ajatellaan olevan negatiivinen vaikutus urheilijan terveyteen ja suorituskykyyn. Epigeneettinen ikääntymisnopeus laskettiin epigeneettisen iän estimaatin ja kalenteri-iän välisen lineaarisen regressiomallin jäännöksenä. Keskiarvoerot biologisessa ikääntymisnopeudessa ryhmien välillä testattiin Bolc-Croon-Hagenaars -menetelmällä ja analyysi vakioitiin sukupuolella, iällä ja itsearvioidulla murrosiän vaiheella seurannan alussa. Kuudella urheilijalla oli yksi, kuudella kaksi ja viidellä urheilijalla kolme tai useampi löydöstä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tässä tutkimuksessa RED-S:in liitetystä löydöksistä yleisimpiä olivat matala rasvaprosentti ja matala lepoenergiankulutus. Lepoaineenvaihdunta mitattiin epäsuoralla kalorimetrialla, mistä laskettiin mitatun lepoaineenvaihdunnan suhde laskennalliseen lepoaineenvaihduntaan (RMRsuhde, n = 15). Tutkittavista 38 prosenttia kuului ryhmään, jossa noudatettiin terveellisiä elintapoja (R1). Ryhmät erosivat toisistaan biologiselta ikääntymisnopeudeltaan nuoressa aikuisuudessa (Waldin testi: p < 0,001). Kohonnut LDL-kolesterolipitoisuus oli kahdella urheilijalla (9 %). He liikkuivat vapaa-ajallaan useammin verrattuna muihin ryhmiin, eivät tupakoineet ja aloittivat alkoholinkäytön keskimääräistä myöhemmin. Tutkimusjoukko oli pieni, mutta koostui kansainvälisentason urheilijoista. Analyyseissä hyödynnettiin latenttien luokkien analyysiä. Lisää tutkimuksia miehillä tarvitaan, jotta ymmärretään paremmin RED-S:in oirekirjoa ja vaikutuksia suorituskykyyn ja terveyteen myös miehillä. Tarkastelimme aineistolähtöistä luokitteluanalyysiä hyödyntäen kasautuvatko epäterveelliset elintavat nuoruudessa samoille yksilöille. 2021) mukaisesti tarkasteluun: 1) mitattu painoindeksi alle 18,5, 2) kokokehon rasvaprosentti alle 5 prosenttia, 3) luuntiheyttä kuvaava lannerangan tai reisiluun Z-luku < -1, 4) mitattu lepoenergiankulutus alle 90 prosenttia arvioidusta lepoenergiankulutuksesta, 5) testosteroni-, 6) trijodityroniini7) kortisoli-, 8) lipidipitoisuus viitevälin ulkopuolella. TULOKSET: Yhdeksällä urheilijalla (60 %, 9/16) oli matala lepoenergiankulutus. Havainnot ovat linjassa tuoreen norjalaisilla olympiaurheilijoilla tehdyn tutkimuksen kanssa. Heillä säännöllinen tupakointi ja alkoholinkäyttö sekä vähäinen fyysinen aktiivisuus oli yleisempää kuin muissa ryhmissä (R4). Viitevälin alittava testosteronipitoisuus havaittiin yhdellä (5 %) ja trijodityroniini kahdella urheilijalla (9 %). … Pilottitutkimus REDS osa tekijöiden yleisyydestä miesurheilijoilla harjoi tuskauden alussa IHALAINEN J, MJÖSUND K, MIKKOLA J, MIERLAHTI L, HEINONEN OJ, VALTONEN M TAUSTA: Liian vähäinen energiansaanti suhteessa energiankulutukseen (matala energiansaatavuus) johtaa tilanteeseen, jossa elimistöllä ei ole riittävästi energiaa normaalien elintoimintojen ylläpitämiseen. … Nuoruuden elintavat näkyvät biologisessa ikääntymisessä nuoressa aikuisuudessa KANKAANPÄÄ A, TOLVANEN A, HEIKKINEN A, KAPRIO J, OLLIKAINEN M, SILLANPÄÄ E TAUSTA: Nuoruus on nopean kasvun aikaa ja murrosiän aikaiset riskitekijät voivat vaikuttaa elimistön rakenteeseen ja toimintaan. Monet myöhempään terveyteen vaikuttavat elintapavalinnat tehdään nuoruusiän aikana
5 8 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 keskimäärin biologiselta iältään vanhempia kuin terveellisiä elintapoja noudattavien ryhmät [R4 vs. TULOKSET: Alustavien tulosten mukaan lapsuuden koulumatkaliikkumisella ei ollut yhteyksiä aikuisuuden työmatkaliikkumiseen (p > 0,05). JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkituista nuoruuden elintavoista tupakointi, alkoholinkäyttö ja vähäinen fyysinen aktiivisuus kasaantuivat samoille yksilöille. Yhteydet saattavat selittyä osittain sillä, että nuorena omaksutut elintavat säilyvät aikuisuuteen. Temperamentti mitattiin Cloningerin Temperament and Character Inventory -kyselyllä (TCI) ja tutkittavat luokiteltiin samankaltaisiin ryhmiin temperamentin piirteiden avulla (sinnikäs, yliaktiivinen, hyväksyntää hakeva ja passiivinen). Lisäksi he olivat biologiselta iältään vanhempia kuin ylipainoisten ryhmään kuuluvat [R4 vs. Passiiviset eli korkeampia pistemääriä vaikeuksien välttämisessä saavat liikkuvat vapaa-ajallaan vähemmän ja ilmiö on varsin pysyvä aikuisuudesta keski-ikään. Temperamentti on persoonallisuuden biologinen ja melko pysyvä perusta, josta kasvatus ja ympäristö muokkaavat persoonallisuuden. 31ja 46-vuotiailta tutkittavilta kysyttiin kuinka usein ja kuinka kauan kerrallaan he harrastivat kevyttä ja ripeää liikuntaa vapaa-ajallaan. Lisäksi on tarkoitus selvittää miten temperamentin piirteet ovat yhteydessä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden pysyvyyteen tai muutokseen aikuisuudesta keski-ikään. Tutkimustulokset analysoitiin alustavasti logistisin ja lineaarisin regressiomallein. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimuksessa havaittiin temperamentin piirteitä, joiden avulla voitaisiin tunnistaa vähäisen liikkumisen kannalta riskissä olevia ryhmiä. Tutkimuksessa selvitettiin myös yksittäisten temperamentin piirteiden yhteyttä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen. Varhaisnuoruuden haitalliset elintavat (erityisesti tupakointi ja lihavuus) ovat yhteydessä nopeampaan biologiseen ikääntymiseen jo nuorilla aikuisilla. Tuloksia voidaan hyödyntää aiempaa yksilöllisempien interventioiden suunnittelussa ja resursseja voitaisiin kohdentaa henkilöihin, joille muutokset todennäköisemmin ovat vaikeita. … Temperamentin yhteys vapaaajan liikunta aktiivisuuteen aikui suudesta keskiikään – PohjoisSuomen synty mäkohortti 1966 KARPPANEN A-K, MIETTUNEN J, HURTIG T, NORDTSRÖM T, TAMMELIN T, KORPELAINEN R TAUSTA: Temperamentti on joukko ihmisen synnynnäisiä valmiuksia, taipumuksia ja reagointitapoja. Aikaisempaan tutkimustietoon pohjautuen hypoteesina on, että ”vaikeuksia välttävä” temperamentti on yhteydessä vähäisempään vapaa-ajan ripeään liikunta-aktiivisuuteen. R1: keskiarvoero 2,7 vuotta, 95 %:n luottamusväli (1,8?3,5) ja R4 vs. Malleissa kontrolloitiin myös liikkumiseen liittyviä tekijöitä kuten tutkittavien ikä, sukupuoli, vanhempien koulutustausta, perheen tulotaso, lapsuuden asuin alue, tutkittavien koulutustausta, aikuisuuden tulot ja aikuisuuden asuinalue. Temperamentin piirteet vaikuttavat liikunta-aktiivisuuteen elämänkaaren aikana ja tämä tulisi ottaa aiempaa paremmin huomioon esimerkiksi liikuntatutkimuksessa ja ohjauksessa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, eroavatko temperamentin piirteiltään erilaiset ihmiset vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden suhteen. R1: 1,2 (0,4?2,0) ja R3 vs. R3: 1,5 (0,5?2,4)]. Ylipainoisten ryhmään kuuluvat olivat biologiselta iältään vanhempia kuin terveellisiä elintapoja noudattavien ryhmät [R3 vs. Temperamenttiryhmien ja yksittäisten temperamentin piirteiden yhteyttä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen analysoitiin käyttäen logistista regressioanalyysia. Tutkittavat jaettiin neljään aktiivisuusryhmään sekä kokonaisaktiivisuuden että ripeän aktiivisuuden perusteella. … Lapsuuden koulumatka liikkumisen yhteys eri liikuntamuotoihin aikuisiässä KASEVA K, TAMMELIN T, LEHTIMÄKI T, RAITAKARI O, SALIN K TAUSTA: Lapsuusajan liikkumisen on osoitettu olevan yhteydessä aikuisuuden fyysiseen aktiivisuuteen, mutta eri liikkumismuotojen yhteydestä myöhempään aktiivisuuteen tarvitaan vielä tarkempaa tietoa. MENETELMÄT: Tutkittavien (N = 3596) lapsuuden (1980) sekä aikuisuuden (2001–2018) fyysisen aktiivisuuden mittaamisessa käytettiin kyselylomakkeita. Tutkittavista on kerätty aineistoa yhden, 14, 31 ja 46 vuoden iässä. Lapsuuden aktiivisen koulumatkaliikkumisen havaittiin olevan yhteydessä kokonaisvaltaisen fyysisen aktiivisuuden lisääntymiseen T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Lapsuuden ja nuoruuden elintavoilla saattaa olla pitkäkestoisia vaikutuksia biologiseen ikääntymiseen, mutta on myös mahdollista, että elintapojen ja biologisen ikääntymisen yhteydet selittyvät jaetuilla geneettisillä tekijöillä. Toisen poikkileikkausaineiston muodostivat ne tutkittavat, jotka olivat vastanneet temperamenttikyselyyn 31 vuoden iässä ja liikunta-aktiivisuuskyselyyn 46 vuoden seurantakyselyssä (n = 2878). Hyväksyntää hakevat lisäävät ripeää vapaa-ajan liikuntaa muita temperamenttityyppejä todennäköisemmin. TULOKSET: Sinnikkyys ja elämyshakuisuus 31-vuotiaana on yhteydessä suurempaan vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen aikuisuudesta keski-ikään. R2: 3,3 (2,4?4,1)]. Tässä suomalaisessa, väestöpohjaisessa Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -projektin (LASERI) tutkimuksessa tarkasteltiin, miten lapsuusajan koulumatkaliikkumisen muoto oli yhteydessä työmatkaliikkumiseen sekä kokonaisvaltaiseen fyysiseen aktiivisuuteen aikuisiässä. Ensimmäisen poikkileikkausaineiston muodostivat ne tutkittavat, jotka olivat vastanneet sekä temperamenttija liikunta-aktiivisuuskyselyihin (n = 3059) 31 vuoden iässä. MENETELMÄT: Tutkimuksen aineistona on väestöpohjainen Pohjois-Suomen syntymäkohortti, jonka aineiston keruu on alkanut jo tutkittavien äitien ollessa raskaana vuonna 1966. R2: 1,8 (1,0?2,6)]. Pitkittäisaineiston muodostivat ne tutkittavat, jotka olivat vastanneet temperamenttikyselyyn 31 vuoden iässä ja liikunta-aktiivisuuskyselyihin molemmissa aikapisteissä (n = 2831)
Tuloksen ilmoittamisen osalta kolmen parhaan suorituksen keskiarvo oli toistettavin kahdessa kolmesta testisuunnasta parhaan yksittäisen suorituksen ollessa käytännössä yhdenveroinen. Osallistujina oli 18–55-vuotiaita aloittelevia juoksun harrastajia. Toistettavinta suoritusten määrää arvioitiin tutkimalla suoritusten tasaantumista. Aloittava jalka, suoritussuunta ja suuntien järjestys arvottiin. Koettu terveys ei välttämättä ole yhdenmukainen objektiivisesti mitatun terveydentilan kanssa. Tulos ilmoitettiin kolmella eri menetelmällä: kolmen ensimmäisen suorituksen keskiarvolla, kolmen parhaan suorituksen keskiarvolla sekä parhaalla yksittäisellä suorituksella. JOHTOPÄÄTÖKSET: Y-tasapainotestin tois tettavuus on hyvä. Kaikkien osallistujien mittaukset tehtiin saman päämittaajan toimesta kahtena erillisenä ajankohtana, joista toistomittaus seurasi ensimmäistä 7–12 vuorokauden kuluttua. Toistettavin suoritustapa vaikuttaisi tutkimuksemme perusteella olevan sellainen, jossa tuloksen normalisoinnissa käytettävä jalan pituus mitataan väliltä suoliluun etukärki–isovarpaan kärki, onnistuneiden suoritusten määrä on vähintään kuusi ja tulos lasketaan kolmen parhaimman suorituksen keskiarvona. Kokonaisuudessaan YBT:n toistettavuus oli tutkimuksessa hyvällä tasolla. Kolmen ensimmäisen suorituksen keskiarvo oli marginaalisesti heikommin toistettava menetelmä. Koettu terveys on yhteydessä kuolleisuuteen, myöhempään terveyteen ja toimintakykyyn sekä sosiaalija terveyspalveluiden käyttöön. Kolmen parhaan suorituksen keskiarvo -menetelmällä toistettavuus luottamusvälien perusteella anterioriseen ja posterolateraaliseen suuntaan vaihteli hyvästä erinomaiseen ja posteromediaalisuuntaan vaihteli kohtuullisesta erinomaiseen (ICC [95 % CI]: ANT 0,906 [0,769–0,958], PM 0,828 [0,650–0,916] ja PL 0,894 [0,782–0,948]). Yksilön koettu terveys kuvaa sen hetkistä terveydentilaa sekä arviota terveydentilassa tapahtuvista muutoksista ja vertailua muiden ihmisten terveyteen. Toistettavuutta arvioitiin intraclass correlation coefficient (ICC) -menetelmällä. Tutkittavat, 1410 iältään 57–78-vuotiasta miestä ja naista, satunnaistettiin kuuteen tutkimusryhmään: lihaskuntoharjoittelu, kestävyysliikunta, ruokavalio, lihaskuntoharjoittelu+ruokavalio, kestävyysliikunta+ruokavalio tai kontrolli. … Ytasapainotestin eri laisten suoritustapojen toistettavuus terveillä liikuntaa harrastavilla aikuisilla KATTILAKOSKI O, KAURANEN N, LEPPÄNEN M, KANNUS P, PASANEN K, VASANKARI T, PARKKARI J TAUSTA: Y-tasapainotesti (engl. Osallistujat suorittivat molemmilla testikerroilla ennen testimittausta 10 minuutin alkulämmittelyn ja noin 20 minuutin mittaisen juoksun 3D -liikeanalyysin. Y-tasapainotestin suoritustavoissa on kuitenkin runsaasti eroja tutkimusten välillä erityisesti harjoitusja mittaussuoritusten määrässä, tulosten normalisoimisessa sekä suoritustekniikassa. Mittaustuloksen tasaantumista havaittiin kuudennen suorituksen kohdalla, jonka jälkeen tuloksen parantuminen mahtui jo luottamusvälin sisälle. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimuksen perusteella on ehdotettavissa, että vaikka lapsuusajan koulumatkaliikkumisella ei vaikuta olevan systemaattista yhteyttä eri liikkumismuotoihin, sillä voi olla merkitystä liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan kehittymisen kannalta, mikäli tässä tutkimuksessa havaitut yhteydet ovat osoitettavissa kausaalisiksi myöhemmissä tutkimuksissa. Mittaukset suoritettiin 16 henkilön molemmille jaloille (n = 32). MENETELMÄT: Aineisto on osa nelivuotista satunnaistettua kontrolloitua interventiotutkimusta liikunnan ja ravinnon vaikutuksista terveyteen. Osallistujat tekivät yhden harjoitussuorituksen jokaiseen suoritussuuntaan, jonka jälkeen he tekivät vähintään viisi hyväksyttyä suoritusta per suunta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Y-tasapainotestin erilaisten suoritustapojen toistettavuutta terveillä liikuntaa harrastavilla aikuisilla. 0,861). Elämänlaatua mitataan itsearvoituna, koettuna, terveytenä. Tässä tutkimuksessa selvitimme lihaskuntoharjoittelun, kestävyysliikunnan ja ruokavalion itsenäisiä vaikutuksia sekä näiden yhteisvaikutuksia koettuun terveyteen keski-ikäisillä ja ikääntyneillä miehillä sekä naisilla. Jatkotutkimuksissa voisi keskittyä vielä tarkemmin siihen, onko lapsuuden koulumatkaliikkumisella yhteyttä siihen rinnastuviin aikuisuuden liikuntaharrastuksiin. Y balance test) on yleisesti käytetty dynaamisen tasapainon mittausmenetelmä. Liikuntainterventioissa tavoitteena oli vähintään kaksi kertaa viikossa toteutuva kohtuukuormitteinen ohjattu kuntosaliharjoittelu, tai vähintään viisi kertaa viiT E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. … Nelivuotisen liikunta ja ravintointervention vaikutukset ikääntyvien elämänlaatuun FINALISTI KOMULAINEN P, SAVONEN K, PENTIKÄINEN H, HASSINEN M, MÄNNIKKÖ R, HAKOLA L, HEIKKILÄ H, KIVINIEMI V, LAKKA TA, RAURAMAA R TAUSTA: Väestön ikääntymisen ja elin iän jatkumisen myötä korostuvat terveys ja hyvä elämänlaatu niin yksilön hyvinvoinnin kuin yhteiskunnan kannalta tarkasteltuina. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 5 9 vuosina 2001 (b = 0,38, p < 0,001), 2007 (b = 0,35, p < 0,001), ja 2018 (b = 0,28, p = 0,012), mutta lapsuuden ja vuosien 2001 sekä 2018 liikkumisen välinen yhteys katosi kontrollimuuttujien vakioinnin myötä (p > 0,05). MENETELMÄT: Aineisto kerättiin osana laajemman tutkimuksen pilottivaihetta. TULOKSET: Jalan pituuden mittaustavalla ei ollut merkitystä toistettavuuteen suoliluu-isovarvas mittauksen ollessa marginaalisesti toistettavampi (ICC 0,864 vs. Sen toistettavuutta pidetään erinomaisena sekä testaajien että testauskertojen välillä. Jalan pituuden mittaus tehtiin kahdella eri tavalla: suoliluun etukärjestä isovarpaan kärkeen (nilkan ollessa plantaarifleksiossa) ja suoliluun etukärjestä nilkan sisäkehräkseen. Mikäli tulos parani vielä viidennellä onnistuneella suorituksella, suorituksia jatkettiin, kunnes tulos ei enää parantunut yli yhtä senttiä tai maksimisuoritusmäärä (12) tuli täyteen
JOHTOPÄÄTÖKSET: Vihreät asuinympäristöt liikuttavat sekä miehiä että naisia, mutta erityisesti miehiä. 6 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 kossa toteutuva kohtuukuormitteinen omatoiminen kestävyysliikunta. Myös mitatun kokonaisfyysisen aktiivisuuden määrä oli suurempi kuin kaupunkimaisessa ympäristössä (NDVI < 0,5) (p < 0,001). Vihreiden elinympäristöjen vaikutukset sydänterveyteen ja sykevälivaihteluun ovat kuitenkin vähemmän tutkittuja. Ruokavaliointervention tavoitteet noudattivat suomalaisia ravitsemussuosituksia. Osallistujien fyysistä aktiivisuutta ja paikallaoloa mitattiin objektiivisesti kiihtyvyysanturiin perustuvalla Polar-aktiivisuusmittarilla kahden viikon ajan (n = 5481) sekä kyselyn avulla. Samoin yhdistetyn kestävyysliikunnan ja ruokavalion vakioitu nettovaikutus oli pienempi kuin kestävyysliikunnan ja ruokavalion yhteenlasketut nettovaikutukset, mutta myöskään tämä ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (-1,9 pistettä, 95 % LV -5,9–2,1 pistettä). … Vihreys modifioi fyysi sen aktiivisuuden ja sykeväli vaihtelun yhteyttä – PohjoisSuomen synty mäkohortti 1966 tutkimus KORPISAARI M, PUHAKKA S, LANKILA T, IKÄHEIMO T, FARRAHI V, KORPELAINEN R TAUSTA: Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että rakennettu, luonnonmukainen ja sosiaalinen asuinympäristö ovat yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin. Sykevälivaihtelua mitattiin RMSSD-arvolla (Root mean square of successive differences). Fyysisen aktiivisuuden eri intensiteettitasojen, sykevälivaihtelun ja elinympäristön vihreyden välistä yhteyttä tutkittiin GAM-mallinnuksella (Generalized Additive Model). 95 % LV 0,06–0,39). Sykevälivaihtelua mitattiin kiinnittämällä tutkittaville sydänmonitori (RS800CX) jossa mitattiin R-R-intervallit. Kiihtyvyysanturilla mitattiin fyysistä aktiivisuutta MET-minuuteilla. Fyysisen aktiivisuuden ja sydänterveyden välillä on kiistaton positiivinen yhteys. Koettu terveys arvioitiin RAND-36 -mittariin sisältyvällä viiden kysymyksen sarjalla. GAM-mallinnuksen kuvista pääteltiin sykevälivaihtelun ja fyysisen aktiivisuuden välisiä lineaarisia suhteita, jotka ovat positiivisesti lineaarisia. Miehet olivat fyysisesti aktiivisempia kaikissa fyysisen aktiivisuuden intensiteettiluokissa vihreillä (NDVI > 0,5) alueilla, erityisesti kevyt fyysinen aktiivisuus nousi merkittäväksi (p < 0,001). Yhdistetty lihaskuntoharjoittelu tai kestävyysliikunta ja ruokavalio ei parantanut koettua terveyttä enempää kuin osatekijöidensä summat, mutta osatekijät eivät toisaalta vaimentaneetkaan toistensa vaikutuksia yhdessä esiintyessään. Aineisto analysoitiin lineaarisella sekamallilla. Fyysinen aktiivisuus on positiivisesti yhteydessä sykevälivaihteluun, ja vihreät elinympäristöt modifioivat tätä yhteyttä. MENETELMÄT: Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -aineistossa tutkittavista (n = 12 231) on kerätty tietoa hyvinvoinnista, terveydestä, terveyskäyttäytymisestä ja sosioekonomisista tekijöistä syntymästä lähtien kyselyillä, kliinisillä tutkimuksilla ja rekistereillä, sekä tutkittavien asuinpaikan koordinaatteihin yhdistettäviä asuinympäristöä kuvaavia paikkatietoaineistoja alueellisesti ja ajallisesti kattavasti. Naisilla oli myös enemmän kevyttä fyysistä aktiivisuutta vihreillä asuinalueilla (p < 0,001). Miehillä ja naisilla oli eroavaisuuksia fyysisen aktiivisuuden määrän suhteen. Vammojen esiintyvyydessä on kuitenkin alueellisia eroja eikä eri sarjojen vammaprofiileja voida luotettavasti verrata keskenään. Fyysinen aktiivisuus kaikissa intensiteettiluokissa oli positiivisesti yhteydessä sykevälivaihteluun. Pisteytyksen vaihteluväli oli 0–100 pistettä suuremman pistemäärän osoittaessa parempaa koettua terveyttä. Yhdistelmäryhmissä pyrittiin joko lihaskuntoharjoittelutai kestävyysliikuntaintervention ja ruokavaliointervention tavoitteisiin. Sykettä mitattiin kolme minuuttia istuen, ja kolme minuuttia seisoen. TULOKSET: Vihreillä alueilla (NDVI > 0,5) fyysisen aktiivisuuden määrä oli suurempaa kaikissa mitatuissa fyysisen aktiivisuuden intensiteettitasoissa, ja erityisesti kevyen fyysisen aktiivisuuden osalta (p < 0,001). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella fyysistä aktiivisuutta eri intensiteettitasoilla, sen yhteyttä sykevälivaihteluun, sekä asuinympäristön vihreyden yhteyttä liikkumiseen ja sykevälivaihteluun. Yhdistetyn lihaskuntoharjoittelun ja ruokavalion vakioitu nettovaikutus oli pienempi kuin lihaskuntoharjoittelun ja ruokavalion yhteenlasketut nettovaikutukset, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (-3,4 pistettä, 95 % LV -7,4–0,6 pistettä). … Urheiluvammat pii naavat suomalaisia huippujalkapalloilijoita KURITTU E, VASANKARI T, BRINCK T, PARKKARI J, HEINONEN OJ, KANNUS P, HÄNNINEN T, KÖHLER K, LEPPÄNEN M TAUSTA: Jalkapallo on maailman suosituin urheilulaji ja jalkapalloilijoiden korkea vammariski on yleisesti tiedossa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vammojen ilmaantuvuutT E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Asuinalueiden vihreyttä mitattiin NDVI-indeksillä (Normalized Difference Vegetation Index), jossa NDVI < 0,5 kuvaa kaupunkimaista ei-vihreää aluetta, ja NDVI > 0,5 kuvaa runsaasti vihreää sisältävää elinympäristöä. Tulokset auttavat kehittämään ja suuntaamaan ikääntyville tarkoitettuja palveluja ja tukitoimia toimintakyvyn ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. JOHTOPÄÄTÖKSET: Lihaskuntoharjoittelu ja terveellinen ruokavalio yksin tai liikuntaharjoittelu yhdessä terveellisen ruokavalion kanssa paransi koettua terveyttä keski-ikäisillä ja ikääntyneillä henkilöillä. TULOKSET: Nelivuotisten interventioiden vakioidut nettovaikutukset koettuun terveyteen olivat: lihaskuntoharjoittelu 4,2 pistettä (95 % luottamusväli [LV] 1,3–7,0 pistettä; efektikoko [EK] 0,24, 95 % LV 0,07–0,40), kestävyysliikunta 2,6 pistettä (95 % LV -0,2–5,4 pistettä; EK 0,15, 95 % LV -0,01–0,32), ruokavalio 3,1 pistettä (95 % LV 0,3–5,9 pistettä; EK 0,18, 95 % LV 0,02–0,35), yhdistetty lihaskuntoharjoittelu ja ruokavalio 3,9 pistettä (95 % LV 1,0–6,7 pistettä; EK 0,23, 95 % LV 0,06–0,39), ja yhdistetty kestävyysliikunta ja ruokavalio 3,8 pistettä (95 % LV 1,0–6,6 pistettä; EK 0,22
Lonkan ja nivusvammojen ilmaantuvuus oli Veikkausliigan pelaajilla 1,6 vammaa tuhatta tuntia kohden, kun aikaisemmissa ammattilaisjalkapalloilijoilla tehdyissä tutkimuksissa vastaava luku on ollut 0,1?1,1:n vammaa. Vammojen ilmaantuvuus oli 8,6 vammaa tuhatta tuntia kohden. Kauden ajan pelaajille sattuneita vammoja seurattiin joukkueen fysioterapeuttien täyttämillä lomakkeilla sekä viikoittaisilla pelaajien täyttämillä terveyskyselyillä. Lisää tutkimusta tarvitaan, jotta urheilijoiden T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Kaikki tutkittavat olivat altistuneet koronavirustartunnalle oireita edeltävästi. TULOKSET: Taudin akuutin vaiheen yleisimmät oireet olivat hajutai makuaistin muutokset (N = 13), epänormaali väsymys (N = 12), lihasarkuus (N = 9), nuha (N = 8), kuume (yli 37,5 celsiusastetta; N = 8) ja päänsärky (N = 7). Vammojen seurannan lisäksi rekisteröitiin pelaajien harjoitteluun ja peleihin kulunut aika. Näistä testeistä yhdeksän oli positiivisia. Pelaajien käyttämä kyselykaavake oli suomennettu versio Oslo Sports Trauma Research Centerin (OSTRC) terveyskyselystä. Kaikki urheilijat kilpailivat tautia seuraavalla kaudella. Tietoja kerättiin helmikuusta marraskuuhun (10 kuukauden seuranta). Rasitusvammojen suurempi yleisyys selittyy osin tutkimusmenetelmien kehittymisellä, mutta myös lajin ammattimaisuus ja vaatimukset ovat nykyjalkapallossa hyvin eri tasolla aiempaan verrattuna. Urheilijoiden keskuudessa pitkäkestoiset oireet ovat melko harvinaisia, mutta yli 10 prosenttia urheilijoista raportoi oireita vielä 20 päivän jälkeen. Tutkimustulokset ovat hyvin samansuuntaiset kuin aikaisemmissa eurooppalaisilla ammattilaisjalkapalloilijoilla tehdyissä seurantatutkimuksissa. TULOKSET: Tutkimuksen aikana rekisteröitiin yhteensä 541 vammaa. Kevennetty harjoittelu aloitettiin keskimäärin yhdeksän päivää oireiden alkamisesta. Tutkimus tuli tarpeeseen, sillä aikaisempi koko kauden kattava vammojen rekisteröinti suomalaisilla pääsarjatason miesjalkapalloilijoilla tehtiin vuonna 1993 (Lüthje ym. Suurin osa rasitusvammoista kohdistui lonkan ja nivusen alueelle. Vain osa (N = 11) urheilijoista testattiin akuutisti PCR-menetelmällä, sillä suositus hakeutua PCR-testiin oli tartuntojen aikaan osittain oireiden voimakkuudesta riippuvainen. Kukaan tutkittavista ei ollut sairaalahoidossa. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistuivat kaikki Veikkausliigassa kaudella 2019 mukana olleet joukkueet, yhteensä 236 pelaajaa. Vammojen voidaan siis todeta olevan yleisiä suomalaisessa huippujalkapallossa. Kaikilla tutkittavilla oli hengitystieinfektion oireita. 1996). L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 6 1 ta ja esiintyvyyttä suomalaisilla pääsarjatason miesjalkapalloilijoilla. Äkillisistä vammoista yleisimpiä olivat reiden ja nilkan vammat. 13 kuukauden haastattelussa kaksi tutkittavaa raportoi edelleen jatkuvista oireista. Urheilijat kokivat itsensä täysin terveiksi keskimäärin 22 päivää oireiden alkamisesta. Yksi selkeä ero kuitenkin havaittiin. Reiden ja nivusalueen lihasvammat kattavat yli kolmasosan (37 %) kaikista pelaajien vammoista. Rasitusperäiset vammat olivat yleisempiä tässä tutkimuksessa kuin vuoden 1993 vastaavassa tutkimuksessa. Lisäksi yksittäisillä urheilijoilla oli rintatuntemuksia, yskää, kurkkukipua, ihoarkuutta, silmien arkuutta tai kipua ja nivelsärkyä. … Paluu harjoitteluun COVID19taudin jälkeen – tartuntarypäs maasto hiihtäjillä LAATIKAINEN-RAUSSI V, MJÖSUND K, TUOVINEN M, IHALAINEN J, VALTONEN M TAUSTA: Muun väestön lailla moni urheilija on sairastunut COVID-19-tautiin. Kun tiedetään lisäksi, että suurin osa näistä vammoista aiheuttaa poissaoloa harjoitteluista ja peleistä, on selvää, että näiden vammojen ehkäisyyn tulisi panostaa nykyistä enemmän. Lääkäri haastatteli urheilijat (N = 15) tutkimuksen aikana kahdesti: 2 kuukautta ja 13 kuukautta taudin toteamisesta. Nykykäsityksen mukaan tauti sairastetaan usein lievänä ja urheilija toipuu takaisin harjoittelun pariin. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimuksen päälöydöksenä todetaan, että loukkaantumisriski on korkea miesten pääsarjatason jalkapallossa Suomessa eikä vammariski ole laskenut 20 vuoden takaisesta seurannasta. Sittemmin sekä jalkapallo lajina, että vammojen ehkäisy ja hoito ovat kehittyneet huomattavasti. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimuksen tulokset tukevat nykyistä tietoa urheilijan pääosin lievästä taudinkuvasta ja onnistuneesta paluusta takaisin harjoitteluun. Ilmaantuvuus harjoittelussa oli huomattavasti vähäisempää: 3,4 vammaa tuhatta harjoitustuntia kohden. Ammattimainen treenaaminen ja lajin intensiteetin lisääntyminen voivat mahdollisesti lisätä rasitusperäisten ongelmien yleisyyttä. Molemmilla kyse oli makuaistin muutoksista. Taudin akuutin vaiheen voimakkuus saattaa indikoida pitkäkestoisten oireiden kehittymistä. Suurin osa vammoista sattui peleissä, joissa ilmaantuvuus oli 30,6 vammaa tuhatta pelituntia kohden. Johtopäätöksenä todetaan, että vammojen ennaltaehkäisyyn tulisi panostaa entistä enemmän. Kaikki (N = 15) tartuntatapaukset varmistettiin myöhemmin seeruminäytteestä IgG vasta-ainemäärityksellä. Tuoreen tutkimustiedon mukaan pitkäkestoisia oireita voi kuitenkin ilmetä myös lievän akuutin vaiheen sairastaneilla henkilöillä. Lisäksi kysyttiin ensimmäisen haastattelun jälkeen tapahtuneista terveydentilan muutoksista. Vammoista 73 prosenttia oli äkillisiä ja loput 27 prosenttia oli rasitusvammoja. Näin ollen yhden kauden aikana 25 pelaajan joukkueessa voidaan olettaa sattuvan keskimäärin 9 nivusvammaa. 13 kuukauden kuluttua kysyttiin subjektiivinen arvio menneestä kilpailukaudesta, omasta suorituskyvystä ja voinnista. Alaraajojen lihasvammat ovat yksi suurimmista huolenaiheista suomalaisilla huippujalkapalloilijoilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli seurata maastohiihtäjien COVID-19-infektion kulkua ja urheilijoiden paluuta harjoitteluun. Urheilijoiden keskuudessa huolta on aiheuttanut muun muassa mahdollinen pitkäkestoinen taudinkuva ja taudin vaikutukset suorituskykyyn. Yhdelle pelaajalle sattui kauden aikana keskimäärin 2,3 vammaa. MENETELMÄT: Seurantatutkimukseen osallistui 15 maastohiihtäjää, jotka sairastivat COVID-19-taudin keväällä 2020. Ensimmäisessä haastattelussa selvitettiin akuutin COVID-19-taudin oireita, niiden voimakkuutta ja kestoa, ja harjoitteluun palaamisen aikataulua
Mittasimme keuhkotuuletusta ja alveolaarista kaasujenvaihtoa. Osan eläimistä annettiin harjoitella juoksupyörissä vapaaehtoisesti kokeen ajan, viisi viikkoa. Kohtuullisen ja raskaan LTPA:n, mutta ei kevyen, ja rasvattomaan kehonpainoon suhteutetun VO 2peak :n välillä oli positiivinen korrelaatio (Spearman’s rho 0,53, P = 0,002). Kussakin ryhmässä oli kuusi urosrottaa, yhteensä eläimiä oli 72. … Fibromyalgiaa sairasta vien akuutit rasitusvasteet LEHTO T, ZETTERMAN T, MARKKULA R, AROKOSKI J, TIKKANEN H, PELTONEN JE, KALSO E TAUSTA: Fibromyalgia (FM) on yleinen kipuoireyhtymä, jonka patofysiologia on vaillinaisesti tunnettu. Arvioimme Q:n epäsuorasti impedanssikardiografialla. Heidän rasitusvasteensa olivat kuitenkin normaalit, emmekä havainneet viitteitä lihasmetabolian häiriöstä koko kehon tasolla. Laskimme lineaarisella regressioanalyysillä hapenkulutuksen suhdetta työtehoon (dVO 2 /dP), minuuttiventilaation suhdetta hiilidioksidin tuottoon (dVE/ dVCO 2 ) ja Q:n suhdetta hapenkulutukseen (dQ/dVO 2 ). 31,1 ± 7,9 mL/min/kg, P < 0,001) ja rasvattomaan kehonpainoon (FFM) (35,7 ± 7,1 mL/min/kg FFM vs. Kun aiemmin tutkimme suolistomikrobiston ja perityn suorituskyvyn välistä yhteyttä juoksijarottamallissa, kävi ilmi, että perimältään huonoilla juoksijarotilla oli jo nuorina suolistossaan terveydelle haitallisiksi tiedettyjä, lihavuuteen yhdistettyjä mikrobeja. 16,1 [15,2–17,0] L/min, P = 0,005) ja C(a-v)O 2 (11,6 ± 2,7 mL O 2 /100mL verta vs. Juoksun määrää, ruuankulutusta ja painoa seurattiin kokeen ajan. FM (n = 31) ja kontrolliryhmien (n = 23) välillä ei ollut merkitsevää eroa kokonais(158 [80–248] min/vk vs. Vaikka tuloksemme eivät osoita syy-yhteyttä, liikunta riittävän kuormittavana parantanee fibromyalgiapotilaidenkin suorituskykyä. TULOKSET: Ulostesiirron havaittiin vaikuttavan tutkimuksen ensimmäisen kahden viikon aikana hieman vapaaehtoiseen juoksemiseen. MENETELMÄT: 35:lle FM:aa sairastavalle ja 23:lle terveelle kontrollille tehtiin kehonkoostumusmittaus, lepospirometria ja spiroergometria oheismittauksin. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää FM:aa sairastavien fysiologisia vasteita fyysiseen rasitukseen, erityisesti hapenkulutuksen osatekijöitä: sydämen minuuttitilavuutta (Q) ja valtimoja laskimoverenkierron happisisällön erotusta [C(a-v)O 2 ]; sekä rasitusvasteiden kulmakertoimia. Matalampi hapenottokyky selittynee vähäisemmällä vähintään kohtuullisen raskaan vapaa-ajan liikunnan määrällä. 180 [140–300] min/vk, P = 0,436) ja kevyessä (120 [60–200] min/vk vs. Myös LDL-kolesterolin määrässä nähtiin eroja eri ryhmien välillä, mutta kokeen tulosten analysointi on vielä meneillään. FM-ryhmän VO 2peak oli merkittävästi kontrolleja huonompi kehonpainoon (22,2 ± 5,1 mL/min/kg vs. … Voiko ulostesiirrolla muovata huonoa perittyä aerobista suorituskykyä ja metabolisten sairauksien riskitekijöitä. ravinnon kuitua, tuottaa monia aineenvaihduntatuotteita (kuten tärkeitä lyhytketjuisia rasvahappoja), osallistuu immuunipuolustukseen ja säätelee suoliston toimintaa. 5,75, P = 0,122) kulmakertoimissa. Laskimme C(a-v)O 2 :n Fickin yhtälöstä. autonomisen hermoston, verenkierron, mitokondrioiden ja lihasten toiminnan häiriöitä. Kivunsäätelyjärjestelmän häiriön ohella FM:n patofysiologisiksi tekijöiksi on esitetty mm. Analysoimme itseilmoitetun vapaa-ajan liikunnan määrän (LTPA) korrelaatioita rasitusmuuttujiin. FM ja kontrolliryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa dVO 2 /dP (beta 11,1 mL/min/W vs. Q ja C(a-v)O 2 ryhmien välillä olivat samankaltaisia submaksimaalisilla työkuormilla, mutta huippurasituksen aikainen Q (14,2 [13,3–16,0] L/min vs. Lopuksi eläinten maksimaalinen suorituskyky testattiin, tutkittiin verestä rasva-aineenvaihdunnan muuttujia laboratoriotutkimuksin. Siksi päätimme tutkia, voiko suorituskyvyltään huonojen rottien tautiriskitekijöihin, liikkumishaluun tai suorituskykyyn vaikuttaa tekemällä niille ulostesiirron hyviltä juoksijarotilta ja päinvastoin. Seurasimme sydämen toimintaa elektrokardiografialla. FM:aa sairastavilla on todettu huono maksimaalinen hapenottokyky (VO 2peak ). 120 [60–210] min/vk, P = 0,861) LTPA:ssa, mutta kohtuullinen ja raskas LTPA oli vähäisempi FM-ryhmässä (0 [0–90] min/vk vs. Aivojen uusiutuvien solujen lukumäärä laskettiin mikroskooppisesti värjätyistä leikkeistä, ja mikrobistossa tapahtuneita muutoksia tutkittiin sekvensoimalla. MENETELMÄT: Eläimet kasvatettiin Suomessa ja niille tehtiin tai ei suolihuuhtelu ja ulostesiirto heti nuorena, 4 viikon iässä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Fibromyalgiaa sairastavien maksimaalista hapenottokykyä rajoittivat sekä sentraaliset (Q), että perifeeriset [(C(a-v)O 2 ] tekijät. 13,3 ± 3,1 mL O 2 /100mL verta, P = 0,031) olivat alhaisemmat FM-ryhmässä. 28,5, P = 0,954) tai dQ/dVO 2 (beta 6,58 vs. 6 2 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 paluu harjoitteluun COVID-19-taudin jälkeen voidaan ohjeistaa tutkittuun tietoon nojaten. Mittasimme verenpainetta olkavarsivarsivaltimosta ja valtimoveren happisaturaatiota pulssioksimetrillä. 44,0 ± 8,6 mL/ min/kg FFM, P < 0,001) suhteutettuna. Suoliston mikrobistolla on tärkeä merkitys kehon terveyden kannalta: se osallistuu kehon aineenvaihduntaan hajottaen mm. JOHTOPÄÄTÖKSET: Voidaan kuitenkin todeta, että tämä tutkimus tuottaa mielenkiintoista uutta tietoa suolistomikrobisT E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. 10,8 mL/min/W, P = 0,248), dVE/dVCO 2 (beta 28,5 vs. TULOKSET: Tulokset parametrisille muuttujille on ilmoitettu muodossa keskiarvo ± keskihajonta ja ei-parametrisille muodossa mediaani (interkvartaaliväli), ellei toisin ilmoitettu. Monissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on myös osoitettu, että hyvä tai huono suorituskyky ja liikunnan harrastaminen näkyvät suoliston mikrobistossa. Näiden ilmiöiden tutkimista varten on Yhdysvalloissa jalostettu rottamalli, joka eroaa kymmenkertaisesti aerobiselta suorituskyvyltään ilman harjoittelua eli perimän vaikutuksesta. 150 [65–210] min/vk, P < 0,001). LENSU S, MÄKINEN E, PEKKALA SP TAUSTA: Huono aerobinen kestävyyskunto on riskitekijä monille sairauksille, mukaan lukien aineenvaihdunnalliset ja aivojen rappeumasairaudet
Heikko suorituskyky ei ollut yhteydessä korkeampaan vammojen ilmaantuvuuteen. Suorituskyvyn ja loukkaantumisriskin välistä yhteyttä on tutkittu vähän. Aikaisempia tutkimuksia jalkapalloa harrastavilla lapsilla ei ole tehty. Pelaajille sattuneita urheiluvammoja sekä harjoittelun ja pelien määrää seurattiin 20 viikon ajan. Vammat rekisteröitiin joka viikko pelaajien vanhemmille lähetetyn tekstiviestikyselyn ja puhelinhaastatteluiden perusteella. Analyysit tehtiin SAS ohjelmalla (proc traj). Kiihtyvyysmittareilla toteutetut tutkimukset ovat osoittaneet, että aktiivisuuden määrä ja jakautuminen päivän aikana voivat vaihdella esimerkiksi sukupuolen tai ammattiaseman suhteen. … Suorituskyvyn ja louk kaantumisriskin ristiriita – hyvä suorituskyky lisää loukkaantumisriskiä lasten jalkapallossa LEPPÄNEN M, UOTILA A, TOKOLA K, FORSMAN H, KUJALA U, PARKKARI J, KANNUS P, PASANEN K, VASANKARI T TAUSTA: Jalkapallo vaatii hyvää fyysistä suorituskykyä. Fyysisen aktiivisuuden trajektoreja tutkittiin käyttämällä trajektorianalyysiä (Group Based Trajectory Model), jonka avulla tunnistettiin toisistaan kehityskulultaan poikkeavia ryhmiä. Lisäksi aktiivisuus kertyy eri tavalla arkija viikonlopun päivinä. ”Aktiiviseen trajektoriin” kuului kahdeksan prosenttia henkilöistä, ja he kerrytT E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Lisäksi analysoitiin erikseen äkilliset-, rasitusja vakavat vammat. Yksittäisistä testeistä selkeimmin yhteydessä korkeampaan ilmaantuvuuteen olivat hyvä suoritus nopeus-, kestävyysja esikevennyshyppytesteissä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa ja yhdistää arkija viikonlopun päivien fyysisen aktiivisuuden trajektorit isossa väestöpohjaisessa aineistossa. TULOKSET: Analyysien avulla tunnistettiin seitsemän erilaista fyysisen aktiivisuuden trajektoria. Validi mittauspäivä sisälsi vähintään 14 tuntia hereilläolodataa. Suurentuneessa vammariskissä olivat erityisesti nopeusja kestävyystesteissä hyvin suoriutuneet pelaajat. Tutkimus osoitti, että hyväkuntoisimmat pelaajat olivat suurimmassa riskissä loukkaantua lasten jalkapallossa. Mallit vakioitiin iällä, sukupuolella sekä joukkueiden kokonaisaltistusajalla. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 447 pelaajaa (359 poikaa ja 88 tyttöä, keski-ikä 11,6 vuotta). Mittauksista tunnistettiin paikallaanoloon, seisomiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen käytetty aika. … Fyysisen aktiivisuuden trajektorit arkena ja viikonloppuna LESKINEN T, PASSOS VL, STENHOLM S, KOSTER A TAUSTA: Päivän kokonaisaktiivisuus koostuu työn ja vapaa-ajan aktiivisuudesta. On myös viitteitä siitä, että viikkotasolla sairauksien ehkäisemiseksi tarvittavan fyysisen aktiivisuuden voi kerryttää esimerkiksi pelkästään viikonlopun aikana. Reilu viidennes henkilöistä (22 %) kuului ”inaktiiviseen trajektoriin”, jossa päivän fyysinen aktiivisuus oli matalalla tasolla sekä arkiettä viikonlopun päivänä. Sen sijaan hyvä suorituskyky oli yhteydessä korkeampaan kaikkien vammojen (vakioitu ilmaantuvuustiheyksien suhde IRR 1,33; 95 % luottamusväli 1,07–1,66) sekä rasitusvammojen ilmaantuvuuteen (1,44; 1,10–1,89). Vaikka analyysit vakioitiin joukkuealtistuksella eikä altistuksen määrissä ollut merkitsevää eroa hyväja heikkokuntoisten pelaajien välillä, on todennäköistä, että hyväkuntoisimmat pelaajat harjoittelivat ja pelasivat heikkokuntoisia enemmän, olivat enemmän mukana pelitilanteissa ja altistuivat enemmän taklauksille ja rikkeille. Lajitaito ei ollut yhteydessä kaikkien vammojen ilmaantuvuuteen, mutta vähiten taitavimmilla pelaajilla havaittiin alhaisempi rasitusvammojen ilmaantuvuus (0,69; 0,51–0,94). Lajitaitoa arvioitiin pallon kanssa tehtävillä syöttöja pujottelutesteillä. MENETELMÄT: Tutkimusaineisto koostuu 6 171 40–75-vuotiaasta miehestä ja naisesta, jotka pitivät reiteen kiinnitettävää activPAL3 kiihtyvyysmittaria kahdeksana peräkkäisenä päivänä. Suuren harjoituskuormituksen on havaittu olevan yhteydessä moniin kasvaville urheilijoille tyypillisiin vammoihin. TULOKSET: Seurannan aikana rekisteröitiin 530 vammaa (266 äkillistä ja 304 rasitusvammaa). Pelaajien fyysistä suorituskykyä arvioitiin seuraavilla testeillä: 5-loikka, esikevennyshyppy, 30 m nopeus, jalkapalloilijoille kehitetty ketteryys (kahdeksikko) ja YoYo -kestävyystesti. Päälopputulosmuuttuja oli kaikki vammat. Jokaiselle päivän tunnille laskettiin fyysiseen aktiivisuuteen käytetyt minuutit, erikseen arkija viikonlopun päivälle. Yhteenvetona: hyvä suorituskyky ei suojaa lapsia jalkapallossa sattuvilta vammoilta ja saattaa jopa altistaa vammoille. Hyvän suorituskyvyn on arvioitu suojaavan urheiluvammoilta, kun taas joidenkin tutkimusten mukaan taitavimmat pelaajat loukkaantuvat muita useammin. Suurin joukko henkilöistä (39 %) kuului ”matalan aktiivisuuden trajektoriin”, jossa päivän aktiivisuutta kertyi vähän aamupäivän aikana sekä arkiettä viikonlopun päivänä. Testituloksista muodostettiin summamuuttujat suorituskyvylle ja lajitaidoille. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimuksessa arvioimme fyysistä suorituskykyä kestävyyden, nopeuden, kimmoisuuden, ketteryyden sekä lajitaitojen osalta. Ensiksi trajektorit tunnistettiin arkija viikonlopun päiville erikseen, jonka jälkeen ne yhdistettiin samaan analyysiin. Pelaajat jaettiin summamuuttujien perusteella hyväkuntoisten ja heikkokuntoisten sekä taitavimpien ja vähemmän taitavien neljänneksiin ja näitä ryhmiä verrattiin muihin pelaajiin. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 6 3 ton muokattavuudesta ja mikrobiston yhteydestä fyysisiin ominaisuuksiin. Aikaisemmat väestötason tutkimukset ovat kuitenkin pääosin keskittyneet keskimääräisen fyysisen aktiivisuuden ja sen terveysvasteiden tutkimiseen jättäen huomiomatta, miten fyysinen aktiivisuus kertyy päivän aikana. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko fyysinen suorituskyky yhteydessä vammariskiin nuorilla 9–14-vuotiailla jalkapallon harrastajilla. On myös huomioitava, että koska tässä tutkimuksessa ei mitattu lihasvoimaa, dynaamista tasapainoa tai liikehallintaa, emme tiedä, oliko hyväkuntoisilla pelaajilla hyvät liiketaidot ja suoritustekniikka. Vammojen ilmaantuvuuksien eroja ryhmien välillä tutkittiin yleistetyillä lineaarisilla sekamalleilla käyttämällä negatiivista binomiregressiota. Analyyseihin valittiin vain henkilöt, joilta löytyi yksi validi arkipäivä ja yksi validi viikonlopun päivä
Seitsemännen trajektorin muodostivat henkilöt (6 %), jotka kerryttivät ”hyvin paljon fyysistä aktiivisuutta alkuiltapäivään mennessä” sekä arkiettä viikonlopun päivänä. Yhdistelmäharjoite aiheutti suurimman pudotuksen voimatasoissa sekä suurimman nousun laktaattipitoisuudessa, kun taas eksentrinen aiheutti pienimmät muutokset näissä muuttujissa, mikä korreloi myös perushengitystulosten kanssa. Tulokset viittaavat siihen, että laktaatilla, mahdollisella liikunnan aiheuttamalla asidoosilla sekä tulehduksella ei ollut vaikutusta mononukleaaristen valkosolujen soluhengitykseen. Liikunnan vaikutuksia valkosolujen metaboliaan ei kuitenkaan ole laajalti tutkittu. TULOKSET: Muutoksia mononukleaaristen valkosolujen soluhengityksessä tutkittiin eri soluhengitystasojen kautta ja havaittiin, että perushengitys, vapaa perushengityksen kapasiteetti ja elektroninsiirtokapasiteetti laskivat akuutisti heti yhdistelmäharjoitteen jälkeen. Neljäs trajektori (15 % henkilöistä) sisälsi ”aktiivisen työajan, mutta passiivisen vapaa-ajan”’ arkija viikonlopun päivänä. Muissa verestä mitatuissa muuttujissa ei havaittu muutoksia. Liikunnan kuormituksen työmäärän ja muodostuneen lihasuupumuksen, metabolisen stressin sekä tulehdusreaktion vaikutuksia leukosyyttien soluhengitykseen ei tunneta. Tämän järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen ja meta-analyysin tavoitteena oli selvittää, onko virtuaalitodellisuutta (VR) hyödyntävä harjoittelu pelkkää tavanomaista harjoittelua, hoitoa tai ohjausta (TH) vaikuttavampaa yleisen kognition ja toiminnanohjauksen edistämisessä ikääntyneillä, joiden kognition taso oli normaali, lievästi heikentynyt tai heillä oli dementia. Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa nopeasti, minkä vuoksi uudet innovatiiviset ja teknologia-avusteiset kuntoutusmuodot saattavat olla ratkaisu kuntoutuksen saavutettavuuden sekä vaikuttavuuden lisäämiseksi tulevaisuudessa. 6 4 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 tivät aktiivisuutta aamusta iltapäivään asti sekä arkiettä viikonlopun päivänä. Verinäytteet otettiin ennen voimaharjoitusta sekä 5 minuuttia ja 24 tuntia harjoituksen jälkeen. Kahdeksan prosenttia (8 %) henkilöistä kerryttivät ”fyysistä aktiivisuutta verrattain vähän arkipäivänä, mutta hyvin paljon viikonlopun päivänä”. Mononukleaariset valkosolut eristettiin soluhengitysmittauksia varten, jotka suoritettiin korkean erottelukyvyn respirometrillä. Samoissa aikapisteissä mitattiin myös interleukiini 6:n, C-reaktiivisen proteiinin, kreatiini kinaasin ja laktaatin pitoisuudet sekä maksimaalinen isometrinen voima. Ilmiö perustuu lihassolujen ja leukosyyttien väliseen vuorovaikutukseen. … Akuutti voimaharjoitus ja sen kuormituksen työmäärä vaikuttavat mononukleaaristen valko solujen soluhengitykseen LÄHTEENMÄKI E, KOSKI M, WALKER S, LEHTI M TAUSTA: Voimaharjoittelulla tiedetään olevan hyödyllisiä vaikutuksia, kuten moniin sairauksiin yhdistetyn matala-asteisen tulehduksen alentaminen. MENETELMÄT: Järjestelmällinen kirjallisuushaku toteutettiin MEDLINE-, CINAHL-, PsycINFOja ERIC-tietokannoista käsittäen syyskuuhun 2020 mennessä julkaistut tutkimukset. MENETELMÄT: Tässä tutkimuksessa tutkittiin, miten voimaharjoitus ja eri lihaskuormitukset vaikuttavat mononukleaaristen valkosolujen soluhengitykseen. Toimia päivittäisen fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi tarvitaan. Mukaan hyväksyttiin ennalta määriteltyjen PICOST E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Kaksitoista miestä, joilla oli voimaharjoittelutausta, suorittivat penkkipunnerruksena eksentrisen, konsentrisen ja näiden yhdistelmäharjoitteen kahden viikon välein. Mitokondrioiden tiedetään olevan herkkiä erilaisille stressitekijöille, mikä voi vaikuttaa eri kudosten soluhengityskapasiteettiin positiivisesti tai negatiivisesti. Mononukleaariset valkosolut (lymfosyytit, monosyytit ja luonnolliset tappajasolut) ovat keskeisessä roolissa lihassolujen vaurioiden korjaamisessa, tulehdusvasteessa sekä tulehduksen alentamisessa tuottamalla sytokiineja ja kasvutekijöitä. Voimaharjoittelu aiheuttaa paikallisen tulehdusreaktion, mikä saa aikaan tulehdusta alentavien sytokiinien tuotannon leukosyyteissä. Lisäksi laktaatin ja veren pH:n alanemisen vaikutusta mononukleaaristen valkosolujen soluhengitykseen tutkittiin ex vivo. Eri kuormitustyypeillä on myös erilainen vaste lihassoluihin. … Virtuaalitodellisuutta hyödyntävän harjoittelun vaikuttavuus ikäänty neiden kognitioon: järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja metaanalyysi MARGARITIS M, ILVES O, YLI-IKKELÄ R, RINTALA A, SJÖGREN T, HÄKKINEN A, AARTOLAHTI E TAUSTA: Kognitiivisen toimintakyvyn heikentyminen voi edetä muistisairauden puhkeamiseen, jolloin arjesta selviytyminen vaikeutuu merkittävästi. Etenevät muistisairaudet ovat myös kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Myös voimaharjoituksia vertailtaessa akuutti vaste erosi perushengityksessä ja vapaassa perushengityksen kapasiteetissa eksentrisen ja yhdistelmäharjoitteen välillä. Lisätutkimuksia tarvitaan määrittämään tarkemmin, miksi valkosolut reagoivat fyysiseen kuormitukseen tällä tavoin. Konsentrinen lihaskuormitus on metabolisesti raskaampi lihassoluille, mutta aiheuttaa vähemmän mikrovaurioita, kuin eksentrinen lihaskuormitus. Viidennessä trajektorissa (2 %) ”aktiivisuus oli korkeaa jo aamulla ja laski jyrkästi iltaa kohden” sekä arkiettä viikonlopun päivänä. Enemmistöllä (60 %) aktiivisuus oli matalaa sekä arkena että viikonloppuna. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimusjoukosta pystyttiin tunnistamaan seitsemän erilaista fyysisen aktiivisuuden trajektoria. Sekä voimaettä kestävyysharjoittelun on havaittu nostavan hetkellisesti mononukleaaristen valkosolujen määriä verenkierrossa sekä aktivoivan niissä tulehdukseen sekä kudosten korjaamiseen liittyvien geenien ekspressiota. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tulokset osoittavat, että akuutti voimaharjoitus laski mononukleaaristen valkosolujen soluhengitystä sekä harjoituksen kokonaiskuormitus ja metabolisen stressin määrä toimivat vaikuttavina tekijöinä
Sen vuoksi tutkimuksessamme käytimme mallieläimenä rottia, jotka on jalostettu juoksukyvyn mukaan valikoimalla hyvän ja huonon kapasiteetin juoksijoihin (High Capacity Runners, HCR ja Low Capacity Runners, LCR). Intervention VR toteutui useimmiten Xbox 360 Kinect tai Nintendo Wii -laitteilla tai virtuaalilaseilla. TULOKSET: Tutkimuksemme perusteella peritty huono suorituskyky ja alttius sairastua metaboliseen oireyhtymään oli jo nuorilla rotilla yhteydessä vähäisempään aivojen muokkautuvuuteen, eli hippokampuksen neurogeneesiä havaittiin enemmän hyväkuntoisilla kuin huonokuntoisilla rotilla. Toiminnanohjauksen osalta intervention ja tavanomaisen toteutuksen välillä ei havaittu eroa (SMD -0,33, 95 % LV [-0,67; 0,01], p = 0,06, I2 = 76 %, n = 673, 11 RCT). Koska aerobisen suorituskyvyn parantaminen harjoittelulla vaikuttaa kehon terveyden lisäksi aivoihin ja kognitioon, on pelkän aerobisen suorituskyvyn vaikutuksia luotettavampaa tutkia kokeellisesti eläinmalleilla. Osallistujia oli kaikkiaan 1 155 henkilöä, joiden kognition taso vaihteli normaalista lievään kognition heikentymään tai dementiaan. Meta-analyysin mukaan VR tai VR+TH edisti ikääntyneiden yleistä kognitiota tehokkaammin kuin TH (SMD 0,33, 95 % LV [0,04; 0,62], p = 0,03, I2 = 69 %, n = 698, 15 RCT). Toiminnanohjauksen edistämisessä virtuaalitodellisuutta hyödyntävä harjoittelu lienee yhtä tehokasta kuin tavanomainen toteutus ikääntyneillä kognition tasosta riippumatta. Laadukkaille interventiotutkimuksille on tulevaisuudessa tarvetta tutkimusnäytön vahvistamiseksi sekä pitkäaikaisvaikutusten ja kustannusvaikuttavuuden selvittämiseksi. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimuksemme osoittaa, että peritty huono aerobinen kunto, joka altistaa lihavuudelle ja metabolisille sairauksille, on yhteydessä vähäisempään aivojen muokkautuvuuteen jo nuorena, ja että tätä yhteyttä saattaa välittää elimistön kohonnut tulehdustila. TULOKSET: Katsaukseen sisällytettiin 23 alkuperäistutkimusta, joista 20 huomioitiin meta-analyysissä riittävän aineiston perusteella. Kolmessa tutkimuksessa raportoitiin lieviä haittatapahtumia, kuten harjoittelun aikaista kipua/lihassärkyä, huimausta, väsymystä tai turhautumista laitteiden käyttöön. Yhä useampi tutkimus yhdistääkin ylipainon ja metabolisen oireyhtymän kognitiivisiin eli tiedonkäsittelyn ongelmiin, mutta mekanismeja tämän yhteyden taustalla ei ole vielä kyetty selvittämään. Määritimme tulehdusta ja hermosolujen välisten liitosten eli synapsien määrää kuvaavia proteiineja HCR ja LCR rottien hippokampuksesta käyttäen hyväksi Western blot -menetelmää. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 6 5 kriteerien perusteella ne alkuperäistutkimukset, joiden kohderyhmänä (P) oli vähintään 60-vuotiaat henkilöt kognition tasosta riippumatta, interventiona (I) toteutui VR tai VR+TH, vertailuryhmässä (C) toteutui TH eli perinteinen fyysinen ja/tai kognitiivinen harjoittelu, terveysvalistus tai muu terapeuttinen ohjaus, tulosmuuttujina (O) oli yleinen kognitio tai toiminnanohjaus, ja tutkimusasetelmana (S) oli satunnaistettu kontrolloitu tutkimus tai satunnaistettu vaihtovuoroinen koeasetelma. Osallistujien keskimääräinen ikä oli 60–87 vuotta. Tässä tutkimuksessa oletimme, että LCR rotilla havaittaisiin aivoissa enemmän tulehdusta ja vähemmän merkkejä aivojen muokkautuvuudesta kuin HCR rotilla. MENETELMÄT: Tutkimme sekä nuoria (8 vk) että keski-ikäisiä (40 vk) rottia selvittääksemme, vaikuttaako perinnöllinen alttius metaboliselle oireyhtymälle aivoihin jo nuorena, vai ilmeneekö mahdollisia muutoksia vasta myöhemmällä iällä, kun perimän vaikutukset näkyvät jo esimerkiksi lihavuutena. Perimältään huonon juoksukapasiteetin rotilla on korkea riski sairastua metabolisiin sairauksiin, kun taas perinnöllisesti hyvät juoksijat ovat resistenttejä ylipainolle ja siihen liittyville sairauksille. Lisäksi selvitimme hippokampuksessa sikiönkehityksen jälkeen syntyvien uusien hermosolujen määrää eli aikuisiän neurogeneesiä histologisesti. Rasva-aineenvaihdunnan ongelmat taas ovat riskitekijöitä myös aivojen terveydelle. JOHTOPÄÄTÖKSET: Virtuaalitodellisuutta hyödyntävä harjoittelu saattaa olla pelkkää tavanomaista harjoittelua, hoitoa tai ohjausta vaikuttavampaa yleisen kognition kehittämisessä ikääntyneillä. Keskityimme tutkimuksessamme erityisesti hippokampukseen, joka on muistin ja oppimisen kannalta tärkeä aivorakenne. … Peritty huono aerobinen suorituskyky ja sitä seuraava lihavuus lisäävät tulehdusta ja vähentävät aivojen muokkautuvuutta MÄKINEN E, LENSU S, HONKANEN M, LAITINEN P, WIKGREN J, KOCH LG, BRITTON SL, KAINULAINEN H, PEKKALA S, NOKIA M TAUSTA: Ylipaino ja sen liitännäissairaudet ovat alati kasvava ongelma länsimaissa. Ylipainoon usein yhdistyvä huono aerobinen suorituskyky on puolestaan yhteydessä heikentyneeseen rasva-aineenvaihduntaan ja sydänja verisuonielimistön sairauksiin. Koska näytönaste osoittautui heikoksi, uudet tutkimukset saattavat muuttaa tulosten suuntaa. … T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. On todennäköistä, että havaittu hippokampuksen kohonnut tulehdus ja heikentynyt muokkautuvuus selittävät aiemmissa tutkimuksissa havaittua huonokuntoisten yksilöiden heikentynyttä tiedonkäsittelyä, kuten kykyä oppia tai säädellä käyttäytymistään joustavasti. Erot rottalinjojen välillä kasvoivat ikääntyessä, ja vanhemmilla rotilla aivoissa ilmeni nuorempia enemmän tulehduksesta kertovia proteiineja, vähemmän synapseihin liittyviä proteiineja sekä vähemmän neurogeneesiä. Lisäksi tulehdukseen liittyviä proteiineja, kuten sytokiineja ilmentyi enemmän metaboliseen oireyhtymään taipuvaisten rottien aivoissa jo nuorena. Koska käyttämämme rottamalli on polygeeninen, kuten lihavuus monesti ihmisillä on, ovat tuloksemme mahdollisesti sovellettavissa myös ihmisiin. Raportoidut haittatapahtumat huomioiden, VR-harjoittelu lienee turvallinen harjoittelumuoto, mutta käyttöä tulee harkita yksilöllisesti kuntoutujan tausta ja kiinnostus huomioiden. Katsauksessa toteutettiin meta-analyysi, määriteltiin intervention näytönaste ja tarkasteltiin interventioon liittyviä haittatapahtumia. Näytönaste oli heikko sekä yleisen kognition että toiminnanohjauksen kohdalla
Nuoruus on kehonkuvan muodostumisessa merkittävä ikävaihe, mutta nuorten urheilijoiden kehonkuvaan ja sen osa-alueisiin vaikuttavia tekijöitä on tutkittu niukasti. MENETELMÄT: Poikkileikkaustutkimukseen osallistui 1411 suomalaista 14–16vuotiasta nuorta, joista 475 nuorella oli kilpailullinen tavoite urheilussa, ja 936 oli verrokkinuoria. Tutkimustulokset urheilijan kilpailutason ja kehonkuvan välisestä yhteydestä ovat kuitenkin ristiriitaisia. Tutkimus toteutettiin satunnaistettuna kontrolloituna tutkimuksena. JOHTOPÄÄTÖKSET: Painoindeksi, ulkonäköön ja painoon kohdistuvat liikkumisen motiivit ja koettu fyysinen kunto olivat vahvemmin yhteydessä nuorten kehokokemukseen kuin kilpailullinen tavoite urheilussa. Lihavuuden kokemukseen itsenäisesti yhteydessä olevat tekijät analysoitiin logistisella regressioanalyysillä. MENETELMÄT: Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten pelikauden alku vaikuttaa naisjalkapalloilijoiden hyvinvointiin ja missä määrin hyväksymisja omistautumispohjaiseen terapiaan pohjautuva psyykkisen valmennuksen ohjelma tukee pelaajien hyvinvointiin. Urheilun kilpailullinen tavoite ei ollut itsenäisesti yhteydessä lihavuuden kokemukseen kummallakaan sukupuolella (tytöt OR 0,8, 95 % LV 0,5–1,3, p = 0,32; pojat OR 0,6, 95 % LV 0,3–1,1, p = 0,09). TULOKSET: Lopullinen koehenkilöiden määrä oli 10 kontrollija 10 interventioryhmässä. Interventioryhmällä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja muuttujissa alkuja loppumittausten välillä. Kontrolliryhmällä mielenterveys urheilussa (0,028). 61 %, p < 0,001). Tavoitteellisesti kilpaurheilevilla pojilla vastaavat osuudet olivat 6 prosenttia ja 12 prosenttia. Lisäksi, kun tarkasteltiin urheilun mielenterveyden mittarin alaskaaloja, löydettiin, että sosiaalinen (0,005) ja emotionaalinen (0,029) hyvinvointi laskivat kontrolliryhmässä. Tutkimuksissa urheilijoiden mielenterveys on painottunut stressitekijöiden vaikutuksiin sekä mielen sairauksiin. Painoindeksi, ulkonäköön ja painoon kohdistuvat liikkumisen motiivit ja huonoksi koettu fyysinen kunto olivat positiivisesti yhteydessä nuorten lihavuuden kokemukseen. Non-parametriset testit osoittivat, että kontrollija interventioryhmän välillä ei ollut merkitseviä eroja eri mittareiden välillä alkukyselyssä. Tavoitteellisesti kilpaurheilevista tytöistä 27 % kuitenkin koki itsensä lihavaksi, vaikka vain 7 % heistä oli ylipainoisia. Kehokokemukseen yhteydessä olevia tekijöitä tarkasteltiin sukupuolittain ristiintaulukoilla ja khiin neliötestillä, riippumattomien otosten t-testillä ja yksisuuntaisella varianssianalyysillä. Niin ikään loppukyselyssä ei ollut merkitseviä eroja ryhmien välillä. TULOKSET: Nuoret, joilla oli kilpailullinen tavoite urheilussa, olivat useammin tyytyväisiä kehonsa kokoon kuin vertailuaineiston nuoret (tytöt 68 % vs. ja psykologinen joustavuus (0,042) laskivat tilastollisesti merkitsevästi. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tulokset viittaavat siihen, että siirtymä harjoituskaudelta pelikaudelle ja kauden alku vaikuttaT E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Tässä tutkimuksessa urheilijoille suunnatun psyykkisen valmennuksen intervention ajateltiin a) lisäävän urheilijoiden psykologista hyvinvointia, b) vähentävän heidän mahdollista ahdistusta, stressiä ja masennusta ja c) lisäksi interventiolla oletettiin olevan positiivisia vaikutuksia psykologiseen joustavuuteen ja tietoisuustaitoihin. Kummatkin joukkueet täyttivät kysymyspatteriston tutkimuksen alussa ja lopussa, missä mittareina oli urheilun mielenterveyskysely (MHC-SF, Foster & Chow, 2018), koetun stressin kysely (PSS-10, Cohen & Williamson, 1988), masennus, ahdistus ja stressikysely (DASS-21; Lovibond & Lovibond, 1995). Tutkittavat rekrytoitiin urheiluseuroista ja yläkouluista. Tämä tutkimus selvitti nuorten urheilun kilpailulliseen tavoitteeseen ja kehonkoon kokemiseen vaikuttavia tekijöitä sekä urheilun kilpailullisen tavoitteen ja lihavuuden kokemuksen välistä yhteyttä. Mielenterveys huippu-urheilussa on dynaaminen hyvinvoinnin tasapaino, missä urheilija näkee merkitystä elämässä ja urheilussa, kokee turvallisia ihmissuhteita sekä selviää elämän stressitilanteista ja urheilun kuormituksesta (Kuettel, 2020). Analyysiin sisällytettiin henkilöt, jotka olivat suorittaneet kaikki tehtävät interventio-ohjelmassa. 47 %, p < 0,001; pojat 74 % vs. Tutkittavat täyttivät laajan sähköisen terveysja elintapakyselyn. Prosessimittareina olivat psykologinen joustavuus urheilussa (ADAQ, Holmström ym., 2015) ja tietoisuustaidot (FFMQ; Baer ym., 2006). Kilpailutason noustessa urheilun vaativuus kasvaa. Huippu-urheilun vaatimuksista, stressitekijöistä ja haasteista johtuen on tärkeää ennen kaikkea ymmärtää, kuinka urheilijoiden mielenterveyttä voidaan suojata ja tukea. Tytöillä myös koettu terveys ja pojilla terveyteen ja kuntoon kohdistuvat liikkumisen motiivit olivat negatiivisesti yhteydessä lihavuuden kokemukseen. Lihavuuden kokemus oli kuitenkin tavoitteellisesti kilpaurheilevilla tytöillä yleistä, mikä tulisi ottaa monella tavalla huomioon urheiluseuratoiminnassa. Tutkimuksessa oli kaksi naisten puoliammattilasijoukkuetta Suomen korkeimmalta sarjatasolta. 6 6 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 Urheilun kilpailullisen tavoitteen ja kehokoke muksen yhteydet nuorilla – TELStutkimus MÄKITUOMAS L, HEIKKILÄ L, NURKKALA M, KORPELAINEN R, ALANKO L, HEINONEN OJ, KOKKO S, KUJALA U, PARKKARI J, SAVONEN K, VALTONEN M, VASANKARI T, VILLBERG J, VANHALA M TAUSTA: Urheilijoilla on tutkimusten mukaan muuta väestöä positiivisempi kehonkuva, mutta kilpaurheilijat kokevat myös ulkonäköpaineita ja -vertailua. Interventiojoukkue suoritti omatoimisesti kuuden viikon nettipohjaisen intervention, minkä lisäksi heille pidettiin neljä ryhmäkertaa, jossa keskusteltiin tehtävien sisällöistä. Hyväksymisja omistautumisterapian on osoitettu tehokkaasti parantavan psykologista hyvinvointia esimerkiksi opiskelijoilla. Fyysinen aktiivisuus mitattiin kiihtyvyysanturilla. … Hyväksymis ja omistautu misterapiaan pohjautuvan psyykkisen valmennuksen ohjelman vaikutus pelaa jien psykologiseen hyvin vointiin NIKANDER A, LEHTO J, IHALAINEN J TAUSTA: Mielenterveys on tärkeä resurssi urheilijoille
Seisomisaika ei ollut yhteydessä selkäkipuun (p = 0,172) tai Oswestryn toimintakykyindeksiin (p = 0,173). Samalla näyttäisi siltä, että nettipohjainen hyväksymisja omistautumisterapiaan pohjautuva psyykkisen valmennuksen ohjelma ehkäisee ja suojelee kauden alkuun liittyvää negatiivista vaikutusta hyvinvointiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liikkumisja kipumuuttujien välisiä yhteyksiä ylipainoisilla tai lihavilla aikuisilla. Paikallaanoloaikaa (istumista ja makaamista), seisomisaikaa, paikallaanolon taukojen määrää, kevyen liikkumisen ja reippaan tai rasittavan liikkumisen määrää arvioitiin neljän viikon ajan (keskimäärin 25, keskihajonta 4 päivää) vyötäröllä pidettävällä kiihtyvyysanturilla. Vakioimattomassa mallissa tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys löytyi metsien (p . Vastaavasti suurempi päivittäinen paikallaanoloajan osuus mittausajasta on yhteydessä vähäisempään kivusta koettuun haittaan. TULOKSET: Tutkittavien edeltävän kuukauden voimakkain kivusta aiheutunut haitta oli keskimäärin 1,6 (keskihajonta 2,1) cm. Seisomisaika oli positiivisessa ja päivittäinen paikallaanoloajan osuus oli negatiivisessa yhteydessä kivusta koettuun haittaan, kun huomioitiin ikä, sukupuoli, painoindeksi, liikemittarimittauksen kesto, reippaan tai rasittavan liikkumisen määrä, kipulääkkeiden käyttö sekä koettu terveys RAND-36-kyselyn mukaan (p = 0,021). Kardiorespiratorista kuntoa arvioitiin mittaamalla syketiheys 60 sekuntia rasituksen jälkeen (Heart rate recovery, HRR). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, että minkälainen maisematyyppi on positiivisesti yhteydessä keski-ikäisten suomalaisten FA:han ja kardiorespiratoriseen kuntoon. Yhteyksiä tarkasteltiin lineaarisilla malleilla. 0,001), suoalueet (p < 0,010) ja tasainen maisematyyppi (p < 0,050) olivat positiivisesti yhteydessä kohtuu kuormitteiseen FA:han. Asuinympäristön maiseman vaihtelevuuden mittaamisessa käytettiin uudenlaista paikkatietoa (GIS, Geographic Information System). 0,001), peltomaiseman (p . Tulos saattaa viitata siihen, että henkilöt, joilla on kivusta koettua haittaa, pyrkivät lievittämään sitä seisomalla. TULOKSET: Maiseman ja FA:n yhteyttä tutkittiin vakioimattomien mallien ja vakioitujen mallien avulla, joissa oli huomioitu painoindeksi, koulutustaso, tupakointi ja työnkuormitus. Kivusta koetun haitan yhteys liikkumiseen on tärkeä tutkimuksen kohde ylipainoisilla ja lihavilla. Vakioimattomassa mallissa ainoastaan peltomaisemat olivat positiivisesti yhteydessä kuormittavaan/erittäin kuormittavaan FA:han (p < 0,050) ja yhteys oli T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. (vakioimaton malli). Metsät (p . Maisematyyppien ja kohtuukuormitteisen FA:n väliltä ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää yhteyttä vakioidussa mallissa. Heidän FA:ta mitattiin kiihtyvyysanturiin perustuvalla Polar Active mittarilla kahden viikon ajan. Vaihteleva ja esteettinen maisema voi motivoida liikkumaan ja luoda otolliset olosuhteet myös kunnon kehittämiseen. Tilastoanalyysissä käytettiin lineaarista regressiota. 0,001) peltojen (p < 0,010) ja tasaisen maisematyypin (p < 0,010) ja FA:n väliltä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 6 7 vat naisjalkapalloilijoiden hyvinvointiin laskevasti. 0,001), pellot (p . Paikallaanoloaika tai eri asteinen fyysinen aktiivisuus eivät olleet yhteydessä tiettyjen ruumiinosien kipuihin (p > 0,05). Miehillä yhteys oli positiivinen myös geomorfologisten muodostumien (p < 0,050) ja kevyen FA:n välillä. MENETELMÄT: Poikkileikkausaineisto koostui 72 fyysisesti inaktiivisesta tutkittavasta (27 miestä), joiden keski-ikä oli 57,9 (keskihajonta 6,7) vuotta ja kehon painoindeksi 31,6 (4,1) kg/m 2 . Vakioidussa mallissa sekä metsät että peltomaisemat (p . Sukupuolten välisiä eroja tutkittaessa todettiin metsien (p . 0,001) olivat yhteydessä kevyeen FA:n sekä miehillä että naisilla, mutta miehillä myös tasainen maisematyyppi (p < 0,050) lisäsi kevyttä FA:ta. 0,001) ja suoalueiden (p < 0,010) olevan yhteydessä FA:han vain miehillä. He täyttivät kyselyn koskien terveyttä, terveyskäyttäytymistä ja sosioekonomista asemaa. Selkäkivusta aiheutuvan toimintakykyhaitan arviointiin käytettiin Oswestryn toimintakykyindeksiä. Liikemittarilla mitatun fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon yhteys koettuun kipuun ja siitä aiheutuvaan haittaan ylipainoisilla tai lihavilla aikuisilla ei kuitenkaan ole täysin selvillä. MENETELMÄT: Tutkimusaineistona käytettiin Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -aineistoa (n = 5433). Tutkittavia pyydettiin merkkaamaan 10 cm VAS-janoille (visual analog scale) edeltävän kuukauden voimakkain päänsärky, tukija liikuntaelinkipu, selkäkipu sekä kivusta aiheutunut haitta. … Asuinympäristön maise man diversiteetin yhteys fyysiseen aktiivisuuteen ja kardiorespiratoriseen kuntoon keskiikäisillä – PohjoisSuomen syntymä kohortti 1966 tutkimus PUHAKKA S, KANGAS K, LANKILA T, NIEMELÄ M, KÄRMENIEMI M, TUKIAINEN H, HJORT J, KORPELAINEN R TAUSTA: Tutkimusten mukaan luonnollisessa asuinympäristössä asuminen on positiivisesti yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen (FA) ja terveyteen, mutta maiseman ja FA:n yhteyttä on tutkittu vähän. JOHTOPÄÄTÖKSET: Pidempi päivittäinen seisomisaika, mutta ei kevyt tai vähintään reipas liikkuminen, on yhteydessä runsaampaan kivusta koettuun haittaan. Yhteyksien ymmärtäminen voi auttaa liikunnan yksilöllistä ohjelmointia painonhallinnan osana erityisesti niillä henkilöillä, jotka kokevat kivusta haittaa. Liikunnan rasittavuutta eri intensiteeteissä kuvattiin MET-minuuttien avulla. Eräs riskitekijä kivulle on ylipaino tai lihavuus. Toisaalta vähäinen kipu saattaa aiheuttaa haittaa vasta, kun henkilö seisoo enemmän. … Päivittäinen seisominen ja paikallaanolo ovat yhtey dessä kivusta koettuun haittaan ylipainoisilla tai lihavilla aikuisilla NORHA J, HAUTALA AJ, SJÖROS T, LAINE S, GARTHWAITE T, KNUUTI J, LÖYTTYNIEMI E, VÄHÄ-YPYÄ H, SIEVÄNEN H, VASANKARI T, HEINONEN IHA TAUSTA: Liikkuminen ja kipu liittyvät läheisesti toisiinsa, sillä kipu saattaa vaikuttaa liikkumiseen ja toisaalta liikkuminen saattaa vaikuttaa kipuun
24 %, p < 0,01). Vakioidussa mallissa maiseman ja fyysisen aktiivisuuden väliltä ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Yhteys on kuitenkin kyseenalaistettu analyyseissä, joissa on huomioitu sekä kehon koko että koostumus. Tutkimuksen toisena tarkoituksena oli tutkia rajoittuneen syömiskäyttäytymisen, nykyisen tai aikaisemman syömishäiriön sekä kuukautiskierron häiriöiden yhteyttä vammoihin. 0,001) olivat positiivisesti yhteydessä fyysiseen kuntoon sukupuolesta riippumatta. Aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä. Monissa tapauksissa ruokavalion rajoittaminen ja syömishäiriöt johtavat alhaiseen energiansaatavuuteen, joka voi naisilla aiheuttaa kuukautiskierron häiriöitä. 6 8 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 tilastollisesti merkitsevä vain miehillä (p < 0,010). 14 %, p = 0,02) ja kuukautiskierron häiriöt (36 % vs. Se muodostuu Fickin yhtälön (V?O 2 = sydämen minuuttitilavuus [Q?] × valtimo-laskimo-O 2 -ero [Ca-vO 2 ] = sydämen iskutilavuus [SV] × syke × Ca-vO 2 ) ja diffuusiolain (V?O 2 = kehon O 2 -diffuusiokonduktanssi [DO 2 ] × vakio k × laskimoveren O 2 -osapaine) perusteella. Painoherkkien lajien harrastajilla rajoittunut syömiskäyttäytyminen (27 % vs. Painon optimointiin tähtäävä valmennus voi nakertaa suorituskykyä lisääntyneiden vammojen myötä. Poissulkukriteereinä olivat useat V?O 2peak :iin ja sen osatekijöihin mahdollisesti vaikuttavat sairaudet, lääkitykset ja muut tekijät. Fyysinen aktiivisuus (PA) kysyttiin kyselyllä. On raportoitu, että insuliiniresistenssi (IR) olisi yhteydessä V?O 2peak :n alenemaan, ja esitetty, että alentunut V?O 2peak lisäisi riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. TULOKSET: Kaikista urheilijoista 25 prosenttia raportoi rajoittuneesta syömiskäyttäytymisestä, 18 prosenttia nykyisestä tai aikaisemmasta syömishäiriöstä ja 32 prosenttia kuukautiskierron häiriöstä. MENETELMÄT: Tämän taannehtivan poikkileikkaustutkimuksen analyyseihin sisällytettiin kolmen eri tutkimuksen alkumittauksiin osallistuneista 144:stä naisesta 50 naista (ikä 31 ± 5 v, kehon painoindeksi [BMI] 29 ± 5 kg/m 2 ). Iällä, harjoitusmäärällä ja BMI:llä vakioinnin jälkeen yhteys rajoittuneen syömisen (OR 1,50, 95 %:n LV 1,05–2,14) sekä syömishäiriöiden (OR 2,29, 95 %:n LV 1,52–3,44) ja vammojen välillä säilyi, mutta kuukautiskierron häiriöiden ja vammavuorokausien välinen yhteys hävisi (OR 1,63, 95 %:n LV 0,91–2,91). V?O 2peak :n muodostumista tutkimalla saa tietoa eri tautitilojen patofysiologiasta. Urheilijoilla esiintyy myös diagnoosikriteerit täyttäviä, kliinisiä syömishäiriöitä. … Rajoittunut syömiskäyttäy tyminen, syömishäiriöt, kuukautiskierron häiriöt ja vammat urheilijoilla RAVI S, IHALAINEN JK, TAIPALEMIKKONEN RS, KUJALA UM, WALLER B, MIERLAHTI L, LEHTO J, VALTONEN M TAUSTA: Urheilijat voivat kokea painetta muokata kehonsa painoa tai koostumusta ulkonäköön tai suorituskykyyn liittyvistä syistä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimuksissa ja maankäytön sekä erityisesti virkistysalueiden suunnittelussa. Tutkimme Fickin yhtälön ja diffuusiolain avulla, onko IR:llä itsenäistä yhteyttä V?O 2peak :iin ja sen osatekijöihin. JOHTOPÄÄTÖKSET: Maisematyypeistä erityisesti metsät, pellot ja maiseman tasaisuus olivat yhteydessä eri FA:n intensiteetteihin. Sisäänottokriteerit olivat 18–40 vuoden ikä, BMI 18,5–40 kg/m 2 , kaukasialainen alkuperä ja tarvittava mittausdata. Nuoret urheilijat raportoivat vanhempia enemmän kuukautiskierron häiriöitä (25 % vs. Huippu-urheilijat eivät eronneet alemman tason urheilijoista näiden tekijöiden suhteen. Vakioidussa mallissa peltomaisemat olivat yhteydessä vain miesten kuormittavaan/erittäin kuormittavaan FA:han (p . JOHTOPÄÄTÖKSET: Urheilijan syömisen haasteet ja kuukautishäiriöt tulisi ottaa vakavasti, sillä ne voivat olla yhteydessä vammoihin ja suurempaan vammavuorokausien määrään. MENETELMÄT: Tutkimuksen aineisto koostui 15–45-vuotiaista millä tahansa tasolla kilpailevista naisurheilijoista (N = 846), jotka osallistuivat Naisurheilija 2.0 -tutkimukseen touko–elokuussa vuonna 2020. 20 %, p = 0,04), syömishäiriöt (21 % vs. … Insuliiniresistenssillä ei ole itsenäistä yhteyttä aerobiseen kapasiteettiin eikä sen osatekijöihin RISSANEN A-PE, RISSANEN J, PÖYHÖNEN-ALHO M, TIITINEN A, TIKKANEN HO, SHOEMAKER JK, PETRELLA R, PELTONEN JE TAUSTA: Elimistön aerobista kapasiteettia kuvaa hapenottokyky (V?O 2peak ). Tähän voidaan pyrkiä esimerkiksi rajoittamalla ja kontrolloimalla ruokavaliota. Hemoglobiinin, paastoT E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Kuukautiskierron häiriöt olivat yhteydessä suurempaan vammavuorokausien määrään verrattuna urheilijoihin, joilla kierto oli säännöllinen (OR 1,79, 95%:n LV 1,05–3,07). 25 %, p = 0,01) olivat yleisempiä kuin ei-painoherkkien lajien harrastajilla. Maiseman topografian vaihtelu eli epätasaisuus ja geomorfologiset muodostumat oli yhteydessä kardiorespiratoriseen kuntoon. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää itseraportoidun rajoittuneen syömiskäyttäytymisen, nykyisen tai aikaisemman syömishäiriön sekä kuukautiskierron häiriöiden yleisyyttä naisurheilijoilla ja tutkia, onko näiden muuttujien yleisyydessä eroa tason, iän tai lajityypin suhteen tarkasteltuna. Rajoittunut syömiskäyttäytyminen (OR 1,41, 95 %:n LV 1,02–1,94) ja nykyinen tai aikaisempi syömishäiriö (OR 1,89, 95 %:n LV 1,31–2,73) olivat yhteydessä vammoihin. Vakiomattomassa mallissa maiseman epätasaisuus (p < 0,010) ja geomorfologiset muodostumat (p . Tutkittavat luokiteltiin tason, iän ja lajityypin mukaan seuraavasti: huippu-urheilijoiksi luokiteltiin urheilijat, jotka kilpailivat kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, alemman tason urheilijoiksi henkilöt, jotka ilmoittivat olevansa kilpakuntoilijoita tai kilpailevansa alue-/piirikunnallisella tasolla, nuoriksi urheilijoiksi luokiteltiin 15–24-vuotiaat, vanhemmiksi 25–45-vuotiaat ja painoherkiksi lajeiksi luokiteltiin esteettiset ja kestävyyslajit sekä painoluokkaja hyppylajit, ei-painoherkiksi tekniset, tehoja palloilulajit. 0,001). 26 %, p = 0,03) ja vähemmän syömishäiriöitä (15 % vs. Yhteydet olivat selkeämpi miehillä. Syömisen ja kuukautiskierron haasteiden on todettu olevan ainakin nuorilla urheilijoilla yhteydessä myös vammoihin, joskin kuukautiskierron häiriöiden osalta näyttö on ristiriitaista
peak (l/min) ja DO 2peak (ml/min/mmHg) olivat lineaarisesti yhteydessä FFM:ään (. Aivojen happeutumista ja paikallista veritilavuutta kuvaavissa (aivo-NIRS) muuttujissa ei ollut eroja HOMA-ryhmien välillä eikä HOMA ollut niihin yhteydessä (p > 0,41). > 0,44; p < 0,01). 6,1 mmol/l) vain yhdellä tutkittavalla. peak (Q. Paastoglukoosin (FPG) ja -insuliinin (FSI) sekä hemoglobiinin pitoisuudet mitattiin verinäyttein. 3,0-ryhmän (1,75 [kvartiiliväli IQR 1,59–2,29] vs. BM:llä jaettu V?O 2peak (V?O 2peak BM) sekä kehon pinta-alalla (BSA) jaetut SV peak (SV peak BSA) ja Q. (impedanssikardiografia) mitattiin, Ca-vO 2 ja DO 2 laskettiin (Fickin yhtälö ja diffuusiolaki). peak (Q. HOMA-ryhmien RPE-vasteet eivät eronneet toisistaan (p > 0,08). 3,0), olivat V?O 2peak BM, SV peak BSA ja Q. Kehon koko ja koostumus mitattiin (bioimpedanssi). IR:ä estimoitiin HOMA-indeksillä (HOMA = FPG × FSI / 22,5). JOHTOPÄÄTÖKSET: IR, johon ei vielä liity FPG-tason nousua, ei ole itsenäisesti yhteydessä aivojen happeutumiseen eikä RPE:hen akuutissa dynaamisessa rasituksessa, eikä aivojen rasituksenaikainen happeutuminen ole yhteydessä RPE:hen. DO 2peak BM, V?O 2peak FFM, SV peak FFM, Q. Vain kahden tutkittavan FPG oli koholla (. peak FFM ja DO 2peak FFM eivät olleet yhteydessä HOMA:an (p > 0,05). peak FFM, Ca-vO 2peak ja DO 2peak FFM eivät eronneet ryhmien välillä (p > 0,18). DO 2peak ei ollut BM:llä (DO 2peak BM) eikä FFM:llä (DO 2peak FFM) jakaen yhteydessä BMI:hin (p > 0,27). peak FFM) eivät (p > 0,12). MENETELMÄT: Tähän retrospektiiviseen poikkileikkaustutkimukseen sisällytettiin kolmeen eri tutkimukseen osallistuneista 144:stä naisesta 48 (ikä 32 ± 5 v, kehon painoindeksi [BMI] 30 ± 6 kg/m 2 ). Tutkimme IR:n yhteyttä aivojen happeutumiseen ja RPE:hen akuutissa dynaamisessa rasituksessa. Fyysinen aktiivisuus kysyttiin. Yksittäisissä tutkimuksissa on esitetty, että T2D:llä olisi itsenäinen yhteys kohonneeseen koettuun liikunnan rasittavuuteen (RPE), ja että tämä olisi seurausta aivojen alentuneesta happeutumisesta fyysisen rasituksen aikana. Tutkittavat polkivat nousujohteisen (+30 W/3 min) polkupyörärasituksen uupumukseen; keuhkotuuletus ja hengityskaasupitoisuudet (spiroergometria), valtimoveren O 2 -saturaatio (pulssioksimetria) sekä SV ja Q. TULOKSET: V?O 2peak oli kehon massalla (BM) jaettuna 26 ± 5 ml/min/kg, rasvattomalla massalla (FFM) jaettuna 42 ± 6 ml/min/kg. Kehon koostumus (bioimpedanssi) ja lepospirometria mitattiin. Kun tämä huomioidaan, IR, johon ei vielä liity FPG-tason nousua, ei ole yhteydessä V?O 2peak :iin eikä sen osatekijöihin tässä tiettävästi ensimmäisessä suomalaistutkimuksessa, jossa V?O 2peak :n muodostumista on tulkittu Fickin yhtälön ja diffuusiolain osatekijät määrittäen. RPE/MET-kulmakerroin ei ollut yhteydessä aivo-NIRS-muuttujiin (p > 0,27) eikä näissä muuttujissa ollut johdonmukaisia eroja RPE/MET-ryhmien välillä. Tutkittavat polkivat nousujohteisen (+30 W/3 min) polkupyörärasituksen uupumukseen asti: keuhkotuuletus ja hengityskaasupitoisuudet (spiroergometria), valtimoveren O 2 -saturaatio (pulssioksimetria), sydämen minuuttitilavuus (Q?) (impedanssikardiografia) ja valtimoverenpaine mitattiin, aivojen happeutuminen arvioitiin otsalohkolta lähi-infrapunaspektroskopialla (NIRS), RPE kysyttiin (Borg 6–20 ) ja valtimoveren O 2 -sisältö (CaO 2 ) sekä CO 2 -osapaine (PaCO 2 ) laskettiin. FPG oli koholla (. peak BSA:n kanssa (p < 0,05) mutta ei enää monimuuttuja-analyyseissä, joissa selittäjiksi jäivät BMI ja PA (V?O 2peak BM) tai vain BMI (SV peak BSA, Q. … T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Analyysejä varten tutkittavat jaettiin ryhmiin kahdella tavalla: HOMA:n perusteella (HOMA < 3,0 [n = 34] ja HOMA . peak BSA). JOHTOPÄÄTÖKSET: Kehon koko ja koostumus vaikuttavat merkittävästi V?O 2peak :n ja sen osatekijöiden osalta tehtäviin johtopäätöksiin. Poissulkukriteereitä olivat hengitys-, sydänja verenkiertoelimistöön mahdollisesti vaikuttavat sairaudet, lääkitykset ja muut tekijät. IR:n kehittymistä T2D:ksi voidaan ehkäistä säännöllisellä liikunnalla. IR:ä arvioitiin HOMA-indeksillä (HOMA = FPG × FSI / 22,5). HOMA:lla oli käänteinen yhteys V?O 2peak BM:n, SV peak BSA:n ja Q. HOMA < 3,0-ryhmän RPE/MET-kulmakerroin oli pienempi kuin HOMA . Sitä, vaikuttaako IR jo ennen T2D:n puhkeamista itsenäisesti aivojen happeutumiseen ja RPE:hen rasituksen aikana, ei ole tutkittu. peak BSA HOMA < 3,0-ryhmässä 10–15 % korkeammat (p < 0,04); DO 2peak BM, V?O 2peak FFM, SV peak FFM, Q. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 6 9 glukoosin (FPG) ja -insuliinin (FSI) pitoisuudet mitattiin verinäyttein. peak BSA) olivat käänteisesti yhteydessä BMI:hin (p < 0,02) mutta FFM:llä jaetut V?O 2peak (V?O 2peak FFM), SV peak (SV peak FFM) ja Q. Sen sijaan BMI ja HOMA olivat positiivisessa ja uloshengityksen sekuntikapasiteetti (FEV1 z) negatiivisessa yhteydessä RPE/MET-kulmakertoimeen; monimuuttuja-analyysissä RPE/MET-kulmakerrointa kuitenkin selittivät vain BMI ja FEV1 z. HOMAryhmät eivät eronneet toisistaan V?O 2peak FFM:n eivätkä aivojen perfuusiota ja happeutumista säätelevien tekijöiden (PaCO 2 , CaO 2 , keskiverenpaine, Q?) rasituksenaikaisten tasojen osalta (p > 0,12) eikä HOMA-ryhmä × rasitus-yhteisvaikutuksia havaittu (p > 0,11). Sisäänottokriteereinä olivat 18–40 vuoden ikä, BMI 18,5–40 kg/m 2 , kaukasialaisuus ja tarvittava mittausdata. 6,1 mmol/l). Kun verrattiin toisiinsa kahta HOMA:n mukaan muodostettua ryhmää (HOMA < 3,0 ja HOMA . TULOKSET: Hapenottokyky (V?O 2peak ) oli kehon massaan suhteuttaen 27 ± 6 ml/ min/kg, rasvattomaan massaan (FFM) suhteuttaen 43 ± 6 ml/min/kg. … Insuliiniresistenssillä ei ole itsenäistä yhteyttä aivo jen happeutumiseen eikä subjektiivisesti koettuun rasittavuuteen akuutissa dynaamisessa rasituksessa RISSANEN J, RISSANEN A-PE, LAKKA T, PÖYHÖNEN-ALHO M, TIITINEN A, TIKKA NEN HO, PETRELLA R, SHOEMAKER JK, PELTONEN JE TAUSTA: Insuliiniresistenssin (IR) kehittyminen voi johtaa plasman glukoosipitoisuuden nousuun ja edelleen tyypin 2 diabetekseen (T2D). 3,0 [n = 14]) ja yksilöllisten RPE/MET (metabolinen ekvivalentti) -kulmakerrointen mediaanin mukaan (RPE/MET < 1,91 [n = 24] ja RPE/MET > 1,91 [n = 24]). V?O 2peak (l/min), SV peak (ml), Q. 2,44 [IQR 1,80–2,90], p < 0,01)
Näyttö istumisen haitallisuudesta perustuu kuitenkin pääasiassa havainnoiviin tutkimuksiin, sillä pidempiä interventiotutkimuksia paikallaanolon vähentämisen terveysvaikutuksista on julkaistu hyvin vähän. Tutkittavat jaettiin satunnaistetusti kahteen ryhmään: koeryhmän tavoitteena oli vähentää paikallaanoloa tunnilla päivässä ja verrokkiryhmä jatkoi tavanomaista elämäntapaansa. Liikuntasuositusten mukainen sekä ohjattua että itsenäistä liikuntaa sisältävä harjoittelu tukee monisairaiden iäkkäiden terveyttä ja toimintakykyä. MENETELMÄT: Tutkimukseen rekrytoitiin 314 70–85-vuotiasta jyväskyläläistä vähän liikkuvaa henkilöä (keski-ikä 74,5 vuotta, 60 % naisia). TULOKSET: Koeryhmä vähensi paikallaan oloa noin 40 minuutilla päivässä tutkiT E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Monisairailla (n = 221) oli vähintään kaksi kroonista sairautta tai niiden riskitekijää ja ei-monisairailla (n = 93) enintään yksi sairaus tai riskitekijä. Fyysinen aktiivisuus arvioitiin kyselyllä seitsenportaisella asteikolla (en liiku enempää kuin on välttämätöntä – harrastan kilpaurheilua) tutkimuksen alussa, 6 ja 12 kuukauden kohdalla sekä vuoden seurannan jälkeen. JOHTOPÄÄTÖKSET: Monimuotoisella liikuntaohjelmalla voidaan lisätä iäkkäiden fyysistä aktiivisuutta ja parantaa heidän suorituskykyään sairauksista riippumatta. Fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn sekä raskaan liikuntaharjoittelun turvallisuuteen vaikuttavat vakavat sairaudet ja lääkitykset olivat poissulkukriteerinä. Lisäksi mitattiin plasman insuliinipitoisuutta paastoverinäytteistä. Ryhmien välillä oli eroja kuuden minuutin kävelymatkassa (ryhmän päävaikutus p = 0,001): terveet suoriutuivat paremmin kuin ne, joilla oli vähintään yksi sydänja aineenvaihduntasairaus (p = 0,002). Liikuntaohjelmilla voidaan lisätä iäkkäiden ihmisten fyysistä aktiivisuutta ja parantaa suorituskykyä, mutta harjoittelun vaikutuksista monisairailla iäkkäillä henkilöillä tiedetään vähemmän. Tutkittavat osallistuivat 12 kuukauden mittaiseen liikuntasuosituksen mukaiseen harjoitusohjelmaan, joka sisälsi voima-, kestävyys-, tasapainoja liikkuvuusharjoittelua sekä ohjattuna että itsenäisesti. Tutkittavien iän keskiarvo oli 58 (keskihajonta 7) vuotta. … Istumisen vähentäminen alentaa paastoinsuliinia, muttei paranna insulii niherkkyyttä aikuisilla, joilla on kohonnut diabe tesriski – satunnaistettu kontrolloitu tutkimus SJÖROS T, LAINE S, GARTHWAITE T, KOIVUMÄKI M, VÄHÄ-YPYÄ H, LÖYTTYNIEMI E, HOUTTU N, LAITINEN K, SIEVÄNEN H, VASANKARI T, KALLIOKOSKI KK, KNUUTI J, HEINONEN IHA TAUSTA: Runsas paikallaanolo ja vähäinen liikunta ovat yhteydessä riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen ja sepelvaltimotautiin. Kummassakin ryhmässä tutkittavat raportoivat keskimäärin alkutilannetta korkeamman fyysisen aktiivisuuden luokan kaikissa mittauspisteissä (ajan päävaikutus p . Huonojen elintapojen seurauksena kehon insuliiniherkkyys voi heiketä jo ennen tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää istumisen vähentämisen vaikutuksia insuliiniherkkyyteen ja kehonkoostumukseen kuuden kuukauden tutkimusjakson aikana kohonneessa sairastumisriskissä olevilla aikuisilla. 0,001 kaikissa aikapisteissä) ja paransivat tulostaan kaikissa suorituskykytesteissä 8–14 % (p < 0,001). Tämän eksploratiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vuoden kestoisen liikuntaintervention vaikutuksia fyysiseen aktiivisuuteen ja suorituskykyyn monisairailla ja ei-monisairailla iäkkäillä. TULOKSET: Fyysisen aktiivisuuden tai suorituskyvyn muutoksissa ei havaittu merkitsevää eroa monisairaiden ja ei-monisairaiden välillä (ryhmä-aika-yhdysvaikutus, p > 0,5 kaikille). Paikallaanoloa sekä kevyttä ja reipasta liikkumista mitattiin lantiolla pidettävillä kiihtyvyysmittareilla koko tutkimusjakson ajan. Fyysisen aktiivisuuden tasossa tai alaraajojen voimantuottotehossa ei havaittu merkitsevää eroa (p > 0,2). Jatkoanalyysissa tutkittavat jaettiin sydänja aineenvaihduntasairauksien mukaan seuraaviin ryhmiin: terveet (n = 30), vain riskitekijöitä (korkea verenpaine, korkea kolesteroli, lihavuus; n = 55) ja vähintään yksi sydäntai aineenvaihduntasairaus (n = 38). Fyysisessä aktiivisuudessa, voimantuottotehossa tai maksimivoimassa ei havaittu merkitseviä eroja ryhmien välillä (ryhmän päävaikutus: p > 0,1). Maksimaalinen polvenojennusvoima mitattiin alussa ja 12 kuukauden kohdalla. Fyysisen aktiivisuuden ja suorituskyvyn muutoksia analysoitiin GEE-malleilla, jotka vakioitiin sukupuolella, iällä ja painolla. Energian saanti ravinnosta laskettiin neljän päivän ruokapäiväkirjoista. Muutoksia ja ryhmien välisiä eroja tutkittiin lineaarisilla sekamalleilla. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 64 aikuista (37 naista, 27 miestä), jotka liikkuivat suosituksia vähemmän ja joilla todettiin metabolinen oireyhtymä. 7 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 Liikuntaintervention vaikutukset fyysiseen aktiivisuuteen ja suoritus kykyyn monisairailla, vähän liikkuvilla iäkkäillä henkilöillä SAVIKANGAS T, SAVOLAINEN T, TIRKKONEN A, ALEN M, HAUTALA A, LAUKKANEN JA, RANTALAINEN T, TÖRMÄKANGAS T, SIPILÄ S TAUSTA: Säännöllinen fyysinen aktiivisuus on tärkeä osa monien kroonisten sairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Kun fyysisen aktiivisuuden ja suorituskyvyn muutoksia tarkasteltiin sydänja aineenvaihduntasairauksien mukaan, ei ryhmien välillä havaittu merkitseviä eroja (ryhmä-aika-yhdysvaikutus p > 0,3). Monisairailla oli keskimäärin noin 35 m lyhyempi 6-min kävelymatka (ryhmän päävaikutus p < 0,001) ja 2 kg alhaisempi polvenojennusvoima (p = 0,013) kuin ei-monisairailla. Fyysistä suorituskykyä mitattiin kuuden minuutin kävelytestillä (kestävyyskunto) ja viiden tuolilta nousun ajalla (alaraajojen voimantuottoteho) alussa, 6 ja 12 kuukauden kohdalla. Kehon insuliiniherkkyyttä mitattiin hyperinsulineemisen euglykeemisen clamp -tutkimuksen avulla ja kehon rasvaprosenttia ilman syrjäyttävällä pletysmografialla ennen ja jälkeen intervention
Tähän mennessä komponenttien muutoksia eläköidyttäessä ei ole kuitenkaan tarkasteltu yhtäaikaisesti suhteessa toisiinsa. T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Energian saanti ei muuttunut merkitsevästi kummassakaan ryhmässä. … Fyysisen aktiivisuuden, kunnon ja motoristen tai tojen merkitys matematii kan osaamiselle: Työmuisti välittävänä tekijänä SYVÄOJA HJ, KANKAANPÄÄ A, HAKONEN H, INKINEN V, KULMALA J, JOENSUU L, RÄSÄNEN P, HILLMAN CH, TAMMELIN TH TAUSTA: Hyvän fyysisen kunnon ja fyysisen aktiivisuuden tiedetään vaikuttavan myönteisesti aivojen terveyteen, kognitiiviseen toimintakykyyn ja akateemiseen suoriutumiseen. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 7 1 musjakson aikana, verrokkiryhmän paikallaanolon määrän pysyessä samana (aika x ryhmä p = 0,004). reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus p = 0,045) sekä unen keston pidentymistä suhteessa paikallaanoloaikaan (p = 0,0032). Kehon paino ja rasvaprosentti laskivat samalla tavoin kummassakin ryhmässä. Toimihenkilöammateista eläköityneillä puolestaan passiivisista komponenteista ainoastaan unen kesto pidentyi, heijastuen sekä fyysisen aktiivisuuden että paikallaanolon suhteellisen osuuden pienentymiseen. TULOKSET: Passiiviset komponentit lisääntyivät suhteessa aktiivisiin eläkkeelle siirtymisen jälkeen (p = 0,0045) ja muutos riippui sukupuolesta ja ammattiasemasta (sukupuoli*ammattiasema*aika -interaktio p = 0,020). On spekuloitu, että vaikutukset oppimistuloksiin välittyvät kognitiivisen toiminnan kautta, mutta harva tutkimus on tätä asiaa selvittänyt. Eläköitymisen myötä sekä naisilla että miehillä ammattiasemasta riippumatta havaittiin fyysisen aktiivisuuden muuttumista intensiteetiltään kevyemmäksi (kevyt fyysinen aktiivisuus vs. … Vuorokauden aikaisen unen, paikallaanolon ja fyysisen aktiivisuuden muutokset suhteessa toisiinsa eläköidyttäessä: kompositionaalinen dataanalyysi FINALISTI SUORSA K, PASANEN J, LESKINEN T, PULAKKA A, MYLLYNTAUSTA S, PENTTI J, VAHTERA J, STENHOLM S TAUSTA: Koko vuorokauden aikaiset aktiviteetit voidaan jakaa komponentteihin kuten uneen, paikallaanoloon, kevyeen ja reippaaseen fyysiseen aktiivisuuteen. Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää, miten unen kesto, paikallaanoloaika ja fyysinen aktiivisuus muuttuvat suhteessa toisiinsa eläkkeelle siirryttäessä. Yksittäisiä komponentteja tarkastelevissa aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että eläkkeelle siirtyvien unen kesto pitenee ja myös paikallaanolo sekä kokonaisaktiivisuus muuttuvat sukupuolesta ja ammattiryhmästä riippuen. Komposition muutos eläköidyttäessä sekä sukupuolen ja ammattiaseman interaktio määritettiin lineaaristen sekamallien avulla. Komponenttien muutoksia tarkasteltiin suhteessa toisiinsa vertaamalla ensin keskenään aktiivisia (kevyt sekä reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus) ja passiivisia komponentteja (unen kesto, paikallaanoloaika). Kuitenkin vähemmän tiedetään siitä, mitkä tekijät välittävät fyysisen aktiivisuuden vaikutuksia oppimistuloksiin. Yhden komponentin kasvattaminen johtaa väistämättä vähintään yhden toisen komponentin vähenemiseen, koska vuorokauden pituus on vakio (24 tuntia). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, välittyvätkö fyysisen aktiivisuuden, kunnon ja motoristen taitojen yhteydet matematiikan osaamiseen kognitiivisen toiminnan kautta, ja jos välittyvät, niin minkä kognition osa-alueen kautta. MENETELMÄT: Tutkimusjoukkoon kuului 569 eläköityvää työntekijää (keski-ikä 63,2 vuotta), jotka pitivät ranteessaan kiihtyvyysmittaria viikon ajan päivin ja öin, ennen ja jälkeen eläköitymisen aina samaan vuodenaikaan. Vuorokauden pituus sovitettiin 24 tuntiin ja kompositionaaliset keskiarvot laskettiin ennen ja jälkeen eläköitymisen käyttämällä kompositionaalista data-analyysia (compositional data analysis, CoDA). Fyysisistä töistä ja palvelualalta eläköityvillä passiivisista komponenteista molemmat, unen kesto ja paikallaanoloaika lisääntyivät suhteessa fyysiseen aktiivisuuteen, naisilla voimakkaammin kuin miehillä. Tämän jälkeen verrattiin kevyttä fyysistä aktiivisuutta reippaaseen ja rasittavaan fyysiseen aktiivisuuteen sekä paikallaanoloaikaa unen kestoon. Eläkeläisten vuorokauden aktiviteeteista erityisesti fyysiseen aktiivisuuteen tulisi kiinnittää huomiota, sen lisäämiseen paikallaanolon kustannuksella. Kevyen liikkumisen määrä lisääntyi hieman kummassakin ryhmässä (aika p = 0,001), mutta reipas liikkuminen vain koeryhmässä, jossa muutos oli noin 20 minuuttia päivässä (aika x ryhmä p = 0,003). Fyysinen aktiivisuus näyttäisi edistävän erityisesti matematiikan oppimista. JOHTOPÄÄTÖKSET: Kompositionaalinen data-analyysi antoi aiempaa kokonaisvaltaisemman kuvan vuorokauden aktiviteettien muutoksista eläköidyttäessä, osoittaen, että eläkkeelle siirryttäessä vuorokauden aktiviteeteissa painottuvat entistä enemmän uni ja entistä vähemmän fyysinen aktiivisuus. Kokonaisvaltaisempi elämänmuutos saattaa olla tehokkaampi tapa parantaa insuliiniherkkyyttä ja siten alentaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen ja sepelvaltimotautiin. Tutkimukset ovat yleensä tarkastelleet komponentteja yksittäin, mikä jättää huomiotta komponenttien välisen riippuvuuden. Veren paastoinsuliini laski hieman koeryhmässä verrokkiryhmään verrattuna (aika x ryhmä p = 0,008), mutta insuliiniherkkyydessä ei havaittu muutoksia tutkimusjakson aikana kummassakaan ryhmässä. Viime aikoina on kiinnitetty huomiota myös motoristen taitojen merkitykseen, sillä erityisesti koordinaatiota ja kognitiivista sitoutumista sisältävä fyysinen aktiivisuus saattaa vaikuttaa myönteisesti kognitiiviseen toimintaan. Kiihtyvyysmittariaineistosta määritettiin vuorokauden aikainen unen kesto, paikallaanoloaika, kevyt fyysinen aktiivisuus sekä reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus R-ohjelman GGIR-pakettia käyttäen. JOHTOPÄÄTÖKSET: Paikallaanolon vähentäminen noin 40 minuutilla päivässä voi alentaa veren paastoinsuliinia henkilöillä, joilla on metabolinen oireyhtymä, mutta se ei näytä riittävän kehon insuliiniherkkyyden parantamiseen
= 0,100 p = 0,001) ja 6-min kävelymatkaan (. Fyysistä kuntoa arvioitiin valtakunnallisen Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän mittauksilla: kestävyyskuntoa 20 m viivajuoksutestillä, lihaskuntoa ylävartalonkohotusja etunojapunnerrustesteillä, sekä motorisia taitoja 5-loikkatestillä ja heitto-kiinniotto-yhdistelmätestillä. Toiminnanohjaus oli yhteydessä kävelyyn myöhäisessä perimenopaussivaiheessa, mutta yhteys riippui toiminnanohjauksen osa-alueesta sekä kävelytehtävästä. Kognitiivista toimintaa mitattiin laajalla testipatteristolla, johon kuului toiminnanohjauksen, muistin, tarkkaavaisuuden sekä kielellisen että visuaalisen päättelyn testejä. Kognition, etenkin toiminnanohjauksen, on todettu olevan yhteydessä iäkkäiden henkilöiden kävelykykyyn. Vaihdevuosien yhteyttä kognitioon selvittäneiden tutkimusten tulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia. On kuitenkin epäselvää, esiintyykö tämä yhteys jo keski-iässä ja vaikuttavatko vaihdevuodet yhteyteen. MENETELMÄT: Tutkimuksessa hyödynnetään Estrogeeni, vaihdevuodet ja toimintakyky -tutkimuksen alkumittausja seuranta-aineistoa. Kognition osalta arvioitiin toiminnanohjausta (toiminnan joustava vaihtaminen ja toiminnan sujuvuus ja joustavuus), psykomotorista nopeutta sekä muistia (työmuisti ja visuaalinen muisti). Tässä tutkimuksessa selvitettiin (1) muuttuuko keski-ikäisten naisten kognitio vaihdevuosien aikana, (2) onko toiminnanohjaus yhteydessä kävelykykyyn vaihdevuosien aikana ja (3) ennustaako vaihdevuosien aikainen kognitio kävelykykyä menopaussin jälkeen tai päinvastoin. TULOKSET: Varhaisessa perimenopaussivaiheessa olleiden tutkittavien psykomotorinen nopeus (p = 0,01) ja työmuisti (p < 0,001) paranivat seurannan aikana. 7 2 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 311 6.–9.-luokan oppilasta (12–17 v [keski-ikä = 14,0 v], 59 % tyttöjä) seitsemästä koulusta eri puolilta Suomea vuonna 2015. Muuttujien välisiä epäsuoria yhteyksiä testattiin rakenneyhtälömallinnuksella kontrolloiden mallit iällä, sukupuolella, rasvaprosentilla, oppimisvaikeuksilla ja äidin koulutustasolla. Tutkittavat naiset olivat alkumittauksen aikana 47–55-vuotiaita, suhteellisen terveitä, eivätkä he käyttäneet estrogeeniä sisältäviä lääkkeitä. … Keskiikäisten naisten kognition ja kävelyn välinen yhteys TIRKKONEN A, KEKÄLÄINEN T, AUKEE P, KUJALA UM, LAAKKONEN EK, KOKKO K, SIPILÄ S TAUSTA: Vaihdevuosien aikana munasarjojen toiminta hiipuu ja lopulta loppuu. Kestävyyskunto oli positiivisesti yhteydessä matematiikan tuloksiin, mutta epäsuoraa yhteyttä kognition kautta ei havaittu. Tutkittavat jaettiin hormonitasojen ja kuukautispäiväkirjan avulla joko varhaista (n = 158) tai myöhäistä perimenopaussivaihetta (n = 184) edustavaan ryhmään. JOHTOPÄÄTÖKSET: Kognitio pysyi ennallaan tai parantui vaihdevuosien aikana. Myöhäisessä perimenopaussivaiheessa olleiden tutkittavien psykomotorinen nopeus (p = 0,001), toiminnan joustava vaihtaminen (p = 0,02), visuaalinen (p = 0,002) ja työmuisti (p < 0,001) paranivat seurannan aikana. Tutkimuksen merkitsevyystasoksi asetettiin p = 0,01. Tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan motoristen taitojen, fyysisen kunnon ja fyysisen aktiivisuuden väliset yhteydet akateemisiin taitoihin välittyvät tiettyjen kognitiivisten toimintojen kautta. Lihaskunnolla oli positiivinen epäsuora yhteys matematiikan tuloksiin visuaalisen työmuistin kautta, mutta vain tytöillä. Kognitiivisten toimintojen välittäjärooli näyttää riippuvan siitä, mitä fyysisen toiminnan tai akateemisen suoriutumisen osa-aluetta mitataan. Naiset kokevat menopaussin, eli viimeiset kuukautiset, keskimäärin 51 vuoden iässä. Yllättäen, myöhäisessä perimenopaussi vaiheessa olleiden naisten parempi toiminnan sujuvuus ja joustavuus oli yhteydessä suurempaan kaksoistehtävän aikaiseen kävelynopeuden hidastumiseen (. Perimenopaussivaiheen aikaisen kognition ei todettu olevan yhteydessä menopaussin jälkeiseen kävelykykyyn tai päinvastoin. Kävelyä mitattiin kymmenen metrin kävelynopeudella, kuuden minuutin kävelymatkalla ja kaksoistehtävän aikaisella maksimaalisen kävelynopeuden muutoksella. Vaihdevuosien aikana follikkelia stimuloivan hormonin ja luteinisoivan hormonin tasot nousevat samanaikaisesti, kun estrogeenitaso laskee. Kognition muutosta tutkittiin parittaisten otosten t-testillä ja Wilcoxon signed rank -testillä, ja kognition ja kävelyn välisiä yhteyksiä lineaarisella regressioanalyysilla sekä ristikkäisyhteyksien polkumallilla. JOHTOPÄÄTÖKSET: Motorisilla taidoilla ja lihaskunnolla oli epäsuora positiivinen yhteys matematiikan osaamiseen visuaalisen työmuistin kautta. TULOKSET: Motorisilla taidoilla oli positiivinen epäsuora yhteys matematiikan tuloksiin visuaalisen työmuistin kautta. Estrogeeni vaikuttaa aivojen hermoliitosten syntyyn ja muovautuvuuteen sekä välittäjäaineiden määrään, jonka vuoksi estrogeenitason lasku saattaa aiheuttaa kognition heikentymistä jo keski-iässä. = 0,160, p = 0,03) Pitkittäisyhteyksiä kognition ja kävelyn välillä ei todettu. Matematiikan osaamista mitattiin opettajan antaman matematiikan kouluarvosanan ja peruslaskutaitojen sujuvuutta mittaavan testin avulla. Toiminnan sujuvuus ja joustavuus oli yhteydessä myöhäisessä perimenopaussivaiheessa olleiden tutkittavien maksimaaliseen kävelynopeuteen (. Fyysistä aktiivisuutta arvioitiin itseraportoidulla kyselylomakkeella ja lantiolla pidettävällä kiihtyvyysanturilla (ActiGraph GT3X+). … T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Alkumittauksen jälkeen naisten hormonitasoja seurattiin, kunnes he saavuttivat postmenopaussin. Itseraportoidulla fyysisellä aktiivisuudella näytti olevan epäsuora positiivinen yhteys matemaattisiin tuloksiin visuaalisen työmuistin kautta, mutta yhteys ei saavuttanut tilastollista merkitsevyyttä raja-arvolla p = 0,01. Lisäksi tässä tutkimuksessa motoriset taidot olivat systemaattisimmin yhteydessä mitattuihin kognitiivisen toiminnan osa-alueisiin ja matematiikan osaamiseen, mikä nostaa esiin motoristen taitojen merkitystä. = 0,064, p = 0,02). Kiihtyvyysanturilla mitattu fyysinen aktiivisuus ei ollut yhteydessä matematiikan tuloksiin. Yhteys saattaa olla kaksisuuntainen, eli hidas kävelyvauhti ennustaa heikentynyttä kognitiota ja päinvastoin
Infektioiden esiintymisen selvittämiseksi koko joukkueesta otettiin nenälimanäyte kilpailujen päivinä 1, 7 ja 12. Koronarajoitusten ja ennaltaehkäisytoimien vaikutusta virusten aiheuttamiin hengitystieinfektioihin urheilujoukkueissa ei ole aiemmin tutkittu. TULOKSET: Kahden viikon seurannan aikana tutkittavilla ei ilmennyt yhtään oireista hengitystieinfektiota. Se ei levinnyt joukkueessa. Joukkueen jäseniltä otetuista nenätikkunäytteistä löytyi yksi rinovirus. … Hengitystieinfektioiden ennaltaehkäisy urheilu joukkueessa – onko oikeat lääkkeet löydetty. Liikuntaharjoitteluun kuului kaksi ohjattua harjoitusta viikossa (voimaja tasapainoharjoitus sekä kävelyja tasapainoharjoitus), kotiharjoitusohjelma (2–3 x/vko) sekä 150 min/viikko reipasta aktiivisuutta. Olisi tärkeää selvittää ehkäiseekö pidempikestoinen, ja kaatumishistorian omaaville henkilöille kohdennettu yhdistelmäharjoittelu kaatumisia tehokkaammin. Kaatumispelko väheni molemmissa ryhmissä, eikä ryhmien välillä havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa (ryhmä x aika yhdysvaikutus p = 0,730). Pystyssä pysyminen ja turvallinen liikkuminen edellyttää fyysisten ominaisuuksien lisäksi kognitiivista toimintakykyä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, tuoko kognitiivisen harjoitusohjelman lisääminen liikuntaohjelmaan lisähyötyjä kaatumisten ehkäisyyn ja kaatumispelkoon pelkkään liikuntaharjoitteluun verrattuna. VALTONEN M, LUOTO R, WARIS M, TUOVINEN M, HEINONEN OJ, RUUSKA NEN O TAUSTA: Huippu-urheilijoilla on talviurheilun arvokilpailuissa seitsemänkertainen riski sairastua hengitystieinfektioon. Tutkimukseen osallistui 314 70–85-vuotiasta miestä ja naista (keski-ikä 74,5 v, 60 % naisia). L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 7 3 Iäkkäiden ihmisten kaatu misten ehkäisy: liikunta ja kognitioharjoittelun vaikutus 70–85vuotiaiden miesten ja naisten kaatu misiin ja kaatumispelkoon pelkkään liikuntaharjoit teluun verrattuna TURUNEN KM, TIRKKONEN A, SAVIKANGAS T, HÄNNINEN T, ALEN M, FIELDING RA, KIVIPELTO M, STIGSDOTTER NEELY A, TÖRMÄKANGAS T, SIPILÄ S TAUSTA: Kaatumiset ovat iäkkäiden ihmisten tyypillisin tapaturmatyyppi. Väestön ikääntyessä kaatumiset tulevat entisestään lisääntymään, joten ennaltaehkäisevät toimet ovat tärkeitä. Seefeldin vertailuaineistossa 38 prosenttia urheilijoista ja 17 prosenttia taustahenkilöistä sairastui oireiseen hengitysinfektioon. Kaatumisista aiheutuu vammoja, jotka voivat aiheuttaa pitkäaikaista toiminnanvajausta ja hoidon tarvetta. Kaatumisiin liittyy usein myös kaatumisen pelkoa, joka entisestään lisää kaatumisriskiä. Tutkittavat satunnaistettiin vuoden kestoiseen liikuntaja kognitiiviseen harjoitteluun (LKH, n = 155) ja pelkkään liikuntaharjoitteluun (LH, n = 159). Molemmat harjoitteluohjelmat vähensivät kaatumispelkoa, mikä on merkittävää iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden näkökulmasta. Tuloksia verrattiin vastaavilla menetelmillä See feldin MM-kilpailuissa 2019 ennen koronapandemiaa kerättyyn vertailuaineistoon. Nenälimanäyte otettiin myös, jos joukkueen jäsenelle ilmaantui hengitystieinfektion oireita. Monipuolinen liikuntaharjoittelu vähentää kaatumisia keskimäärin 23 prosenttia. SARS-CoV-2 tartuntaa ei todettu kenelläkään. Kaatumisia seurattiin kuukausittain palautettavalla päiväkohtaisella kaatumispäiväkirjalla interventioiden aikana sekä 12 kuukauden harjoittelun päättymisen jälkeen. JOHTOPÄÄTÖKSET: Kognitiivisen harjoitusohjelman lisääminen liikuntaohjelmaan ei tuonut lisäetua kaatumisten ehkäisyyn vähän liikkuvilla, suhteellisen terveillä iäkkäillä henkilöillä verrattuna pelkkään liikuntaharjoitteluun. Kilpailualueelle ei sallittu yleisöä, eikä joukkueiden annettu mennä sisätiloihin oman hoteliin ulkopuolella. TULOKSET: Kaatumisia tapahtui vähemmän (0,8 kaatumista/henkilövuosi, 95 % luottamusväli 0,7–1,1) LKH -ryhmän tutkittaville, kuin LH -ryhmän tutkittaville (1,1 kaatumista/henkilövuosi, 95 % LV 0,9–1,3), mutta ryhmien välinen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (ilmaantuvuustiheyksien suhde [IRR] 0,78; 95 % LV 0,56–1,10, p = 0,152). Joukkueessa toteutettiin seuraavat hengitystieinfektioiden ennaltaehkäisytoimet: 1) relatiivinen karanteeni ennen matkaa, 2) tilauslento, 3) koronatestaus ennen matkaa ja säännöllisesti sen aikana, 4) kasvomaskin käyttö matkustuksen aikana, hotellissa ja kilpailualueella, 5) tehostettu käsihygienia, 6) turvavälit, 7) oma hotelli, 8) 1–2-hengen huoneet, 9) mediatapaamiset etäyhteyksin tai ulkotiloissa. Kaatumispelko mitattiin FES-I-mittarilla alussa, 6 ja 12 kuukauden kohdalla. MENETELMÄT: Kyseessä on satunnaistetun, kontrolloidun kokeen sekundaarivasteen tulosten raportointi. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimuksen aikana COVID-19 levisi yhteiskunnassa, mutta tehostetut infektioiden ehkäisytoimet estivät sen leviämisen urheilujoukkueeT E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Infektioiden ennaltaehkäisytoimena oli käytössä vain tehostettu käsihygienia. Vastaavat luvut vuoden seurannan jälkeen olivat LKH 0,8 (95 % LV 0,7–1,0) ja LH 1,0 (95 % LV 0,8–1,1) eikä ryhmien välinen ero ollut tilastollisesti merkitsevä (IRR = 0,83; 95 % LV 0,59–1,15, p = 0,263). Oireettomia virusinfektioita todettiin 4 prosentilla urheilijoista ja 21prosentilla joukkueen muista jäsenistä. Lisäksi kilpailujen järjestäjät tutkivat joukkueen jäseniltä joka toinen päivä otetuista nenälimanäytteistä SARS-CoV-2 viruksen antigeeni -ja PCR-menetelmillä. Kognitiivinen harjoittelu toteutettiin tietokoneohjelmalla (3–4 x/vko) ja se sisälsi toiminnanohjausharjoitteita. MENETELMÄT: Tutkimusaineistona oli Suomen joukkueen 26 urheilijaa ja 47 taustahenkilöä pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailuissa Oberstdorfissa, Saksassa keväällä 2021 koronapandemian aikana. Harjoittelun vaikutuksia kaatumisiin arvioitiin negatiivisella binomiaalisella regressiomallinnuksella ja kaatumispelkoon GEE-analyysillä. Kotona asuvista henkilöistä joka kolmas yli 70-vuotias kaatuu ainakin kerran vuodessa. Osallistujat olivat kohtuullisen terveitä ja toimintakykyisiä, mutta eivät liikkuneet liikuntasuosituksen mukaisesti. Näytteistä analysoitiin SARSCoV-2 ja 16 muuta hengitystieinfektioita aiheuttavaa virusta PCR-menetelmillä
Aktiivisuuksien komposition isometrisen logistisen suhteen muunnoksen ja VO 2max :n yhteyttä arvioitiin lineaarisella regressiomallilla. Analyyseissä keskityttiin seuraaviin muuttujiin: luustolihasmassan indeksi (kg/m 2 ) ja reisiluun kaulan T-arvot. Reippaan ja rasittavan liikkumisen rajoina käytettiin joko absoluuttisia 3,0 MET ja 6,0 MET (1 MET = 3,5 ml (O 2 ) /kg/min) kynnyksiä tai suhteellisia 40 ja 60 prosentin kynnyksiä henkilökohtaisesta VO 2max reservistä. Vanhoilla voimailijoilla oli suurempi luustolihasmassan indeksi (P < 0,01) kuin vanhoilla kestävyysurheilijoilla sekä vähän liikkuvilla. Tulokset osoittavat, että hengitystieinfektioita todella voidaan ehkäistä urheilujoukkueissa. painonnosto, voimanosto). Lisäksi suositus kannustaa lisäämään kevyttä liikuskelua arjen askareiden yhteydessä mahdollisimman paljon. Lisäsi kuntoa olisi helpompi mitata kuin kertynyttä liikkumista – esim. Liikemittarin keräämä data analysoitiin MAD-APE-DISE-ASE-menetelmällä 6 sekunnin jaksoissa. Cooperin testissä riittäisi osallistujan rajoitteiden pohdinta, kun liikkumisen mittauksissa on lisäksi huomioitava menetelmän rajoitteet. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tässä poikkileikkauksessa havaittujen yhteyksien perusteella epäilyt uusista suosituksista saattavat osua oikeaan – paradoksaalisesti jopa istumisessa voisi olla ainesta terveysliikunnaksi ja istumisen sijaan vain loikoilua pitäisi välttää. Niiden perusteella hyvä kunto näyttäisi suojelevan osallistujia reippaalta ja rasittavalta liikkumiselta. Tulokset analysoitiin kompositionaalisella data-analyysillä. Tässä tutkimuksessa testataan, onko noille epäilyksille perusteita. Nähtäväksi jää, olemmeko oppineet tehokkaan hengitystieinfektioiden ennaltaehkäisyn pysyvästi. Osallistujien VO 2max arvioitiin 6 min kävelytestillä ja he käyttivät ympärivuorokautisesti liikemittaria 4–7 päivän ajan. … Joko on aika nostaa istu minen terveysliikunnaksi. suunnistus, juoksu, hiihto) ja voimailu (esim. MENETELMÄT: Tutkimukseen osallistui 1952 työikäistä henkilöä (803 miestä). TULOKSET: Luustolihasmassan indeksi oli ~11 prosenttia suurempi nuorilla nopeuslajiurheilijoilla ja nuorilla voimailijoilla kuin nuorilla kestävyysurheilijoilla ja nuorilla vähän liikkuvilla (P < 0,01). Näin ollen korkean aktiivisuustason läpi elinkaaren ylläpitäneet veteraaniurheilijat ovatkin suotuisa tutkimuksen kohderyhmä. Kilpailijoiden lajit olivat nopeuslajit (esim. MENETELMÄT: Nuoret (20?34 v, n = 131) ja ikääntyneet (”vanha” 60?74 v, n = 189 sekä ”vanhin” 75?89 v, n = 142) kilpailevat miesurheilijat ja samanikäiset ei kilpailevat verrokkiryhmät kutsuttiin kehonkoostumuksen sekä reisiluun kaulan luustodensitometri (DXA) mittauksiin. Negatiivinen B-kerroin tarkoittaa hyödyllistä yhteyttä VO 2max arvoon. Vastaavasti matalan VO 2max arvon osallistujat viettävät iltansa sohvalla, ehkä TV:n ääressä, työpäivästä palautuen. Cooperin testituloksessa olisi huomattavasti vähemmän spekuloitavaa kuin erilaisilla kyselyillä tai mittareilla kerätyissä liikkumisen kertymissä. Tosin kuntosuositus aiheuttaisi tarpeen liikkumisen suositukselle ja niiden personoinnille. Tämän perusteella korkean VO 2max arvon osallistujat ovat istumatyöntekijöitä, jotka harrastavat liikuntaa työajan ulkopuolella. Kunnolla on todettu olevan selkeämpiä yhteyksiä terveysmuuttujiin kuin liikkumisella. Ennen istumisen suitsutusta on hyvä tiedostaa, että istuminen oli yleisintä päivällä ja loikoilu illan tunteina. Täten istumisesta ei olisi vielä terveysliikunnaksi, eihän paikallaan istuminen ole edes liikuntaa. Uusi suositus keveydessään herätti epäilyksiä, että tulevaisuudessa vähäinenkin liikuskelu lasketaan terveysliikunnaksi. Olisiko siten aika siirtyä liikkumisen suosituksista kuntosuosituksiin. Suhteellisilla kynnyksillä hyödyllisiä olivat kevyt liikkuminen (B = -4,0; p < 0,01) ja istuminen (B = -1,6; p < 0,01) sekä haitallisia loikoilu (B = 3,3; p < 0,01), nukkuminen (B = 1,5; p < 0,01), reipas liikkuminen (B = 1,1; p < 0,01) ja rasittava liikkuminen (B = 0,2; p < 0,01). Vanhoilla ja vanhimmilla urheilijoilla oli ~14 prosenttia suurempi luustolihasmassan indeksi kuin vanhoilla ja vanhimmilla vähän liikkuvilla (P < 0,05–0,01). Welchin tilastollinen testi analysoi ryhmien välisiä eroja. VÄHÄ-YPYÄ H, TOKOLA K, HUSU P, VASANKARI T, SIEVÄNEN H TAUSTA: Muutama vuosi sitten päivitetyn liikkumisten suositusten suurin muutos aikaisempaan oli vähintään 10 minuutin liikkumisen minimijakson poistaminen. Yhtä lukuun ottamatta näitä infektioita ei todettu urheilujoukkueessa, joissa aiemmin virusepidemiat ovat levinneet herkästi. Sen sijaan suhteellisten kynnysten tulokset kyseenalaistavat koko suosituksen olemassaolon. Sarkopeniakynnykseksi oli määritelty luustolihasmassan indeksi 7,23 kg/m 2 (eli miesten kynnys) ja osteopeniakynnykseksi reisiluun tiheyden T-arvo ?1. Vaikka nuorilla nopeuslajiurheiliT E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e. Jokainen jakso luokiteltiin nukkumiseen, makaamiseen, loikoiluun, istumiseen, seisomiseen, kevyeen liikkumiseen, reippaaseen liikkumiseen tai rasittavaan liikkumiseen. Ikääntymisen vaikutusta itsessään on kuitenkin vaikea tunnistaa, kun myös fyysisen aktiivisuuden taso laskee iän myötä. pikajuoksu, hyppylajit), kestävyysjuoksu (esim. Tässä tutkimuksessa selvitettiin eri lajien välisiä eroja lihasmassassa ja luuntiheydessä nuorilla ja ikääntyneillä. 7 4 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 seen. Koronarajoitukset vähensivät merkittävästi muiden hengitystievirusten esiintymistä yhteiskunnassa. TULOKSET: Absoluuttisilla kynnyksillä VO 2max :n suhteen hyödyllisimmät aktiivisuudet olivat istuminen (B = -1,9; p < 0,01), reipas liikkuminen (B = -1,6; p < 0,01), rasittava liikkuminen (B = -0,7; p < 0,01) ja seisominen (B = -0,6; p < 0,05) sekä haitallisimmat loikoilu (B = 3,1; p < 0,01) ja nukkuminen (B = 2,0; p < 0,01). … Veteraanivoimailijoilla on suurempi lihasmassa ja luuntiheys kuin samaikäi sillä kestävyysurheilijoilla ja vähän liikkuvilla WALKER S, SUOMINEN H, VON BONSDORFF M, CHENG S, HÄKKINEN K, HEINONEN A, KORHONEN MT TAUSTA: Ikääntymiseen liittyy fysiologisiin prosesseja, jotka vähentävät terveyteen monin tavoin vaikuttavia luustolihasmassaa ja luuntiheyttä
Pitkän aikavälin tutkimustietoa paraurheilijoiden vammoista ja sairauksista ei kuitenkaan juurikaan ole. … Terveillä harjoituspäivillä tavoitteisiin – paraurhei lijoiden vammojen ja sairastuvuuden monito rointitutkimus käynnisty nyt Suomessa WEURLANDER S, KAUHANEN K, MONONEN K, LEHTO J TAUSTA: Paralympialaisissa kilpailee kasvava joukko urheilijoita. Matalin prevalenssi havaittiin voimailijoiden ryhmissä, joista 12 oli vanhojen ryhmässä (21 %) ja 6 oli vanhimpien ryhmässä (21 %). JOHTOPÄÄTÖKSET: Urheileminen ja harjoitteleminen ovat yhteydessä suurempaan luustolihasmassaan verrattuna vähän liikkuvaan elämäntapaan urheilulajista riippumatta. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 7 5 joilla T-arvot olivat suurempia reisiluun kaulassa kuin nuorilla kestävyysurheilijoilla sekä vähän liikkuvilla (P < 0,01), vastaavia ryhmien välisiä eroja ei havaittu 60–89-vuotiailla. Eri ikäryhmissä löydettiin yksittäisiä henkilöitä, joiden tulokset olivat sarkopenian sekä osteopenian kynnyksen alapuolella. Sairastumisesta (flunssa) raportoi viimeisen 12 kuukauden ajalta 15 urheilijaa. Seitsemällä urheilijalla on päälajin lisäksi toinen laji, jossa hän kilpailee. Seurannan avulla mahdollistetaan tavoitteisiin pääseminen terveiden harjoittelupäivien avulla. Esitietokyselyn vastaukset antavat hyvän pohjan tutkimukselle. Viimeisen 12 kuukauden aikana 14 urheilijaa raportoi äkillisestä vammasta tai rasitusvammasta, joka on keskeyttänyt tai häirinnyt täysipainoista urheilua vähintään yhden päivän. Urheilijoista 20 on yksilölajien ja kolme joukkuelajien urheilijoita. Voimaharjoittelijoiden reisiluun kaulan T-arvot ovat suurempia kuin vähän liikkuvien ja kestävyysjuoksijoiden, varsinkin kun ikää on yli 75 vuotta. Liikkumisen apuvälinettä käyttää 12 urheilijaa, yleisin liikkumisen apuväline oli pyörätuoli (9 urheilijalla). Tutkimuksen seurataan suomalaisten paraurheilijoiden hyvinvointia sekä vammoja ja sairauksia vuoden kestävässä seurannassa. Uniongelmista raportoi harjoituskaudella tai loma-aikana seitsemän urheilijaa ja kilpailukaudella viisi urheilijaa. Urheilijoiden itsensä raportoima tieto sovelluksen avulla mahdollistaa ajantasaisen tiedon urheilijan hyvinvoinnista ja mahdollisista vammoista tai sairastumisista. Naisia vastaajista on 11 ja miehiä 12. Samanlainen tutkimus on menossa myös vammattomien urheilijoiden puolella, mikä mahdollistaa vertailun olympiaja paraurheilijoiden välillä.. T E E M A : L i i k u n t a l ä ä k e t i e d e JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimus on ensimmäinen pitkittäistutkimus suomalaisten paraurheilijoiden urheiluvammojen ja sairauksien epidemiologiasta. TULOKSET: Tutkimuksen esitietokyselyyn vastasi helmi-elokuussa 2021 23 paraurheilijaa, joista 13 kuuluu aikuisten (22– 48 v) maajoukkueeseen ja 10 nuorten (16– 29 v) maajoukkueeseen. Urheilijoista kolme on päätoimisia urheilijoita. Paraurheilijoiden urheiluun liittyvistä vammoista ja sairauksista tarvitaan parempaa ymmärrystä, jotta pystytään varmistamaan turvallinen osallistuminen paraurheiluun. Osteopenian prevalenssi oli korkein vähän liikkuvien ryhmissä (17 % 20–34 v, 44 % 60–74 v ja 66 % 75–89 v). Säännöllisen seurannan on todettu vähentävän urheilijoiden ylikuormitusta, vammoja ja sairauksia. Vähän liikkuvilla ryhmillä todettiin sarkopeniaa 2:lla nuorella (4 %), 7:llä vanhoista vähän liikkuvista (10 %), ja 23:lla vanhimmista vähän liikkuvista (43 %), mutta vain 2:lla vanhimmista voimailijoista (7 %). Urheilijoista 17 on liikuntavamma ja kuudella on näkövamma. Urheilijat raportoivat viikkotasolla päälajissaan keskimäärin 8 tuntia ohjattua harjoittelua ja 7 tuntia omatoimista harjoittelua. Vanhoilla ja vanhimmilla voimailijoilla oli selkeästi alhaisempi (~21 %) ja vähän liikkuvilla korkeampi (~66 %) osteopenian prevalenssi kuin kohorttitutkimuksen keskiarvo (~41 %). Tämä on tärkeä löydös, kun perinteisesti ajatellaan, että iskutukset stimuloivat luuntiheyttä esimerkiksi juoksussa. Vain vanhimmilla voimailijoilla oli suurempi reisiluun kaulan T-arvo verrattuna vanhimpiin vähän liikkuviin (P < 0,01). MENETELMÄT: Tutkimuksen alussa urheilijat vastasivat laajaan esitietokyselyyn. Tutkimuksessa urheilijat vastaavat sovelluksen kautta urheilijoiden päivittäiseen koettuun hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin, viikoittain OSTRC-H -vammaoireseurantaan (The Oslo Sports Trauma Research Center questionnaire on health problems) sekä kerran kuukaudessa Brunel Mood Scale (BRUMS)ja Training Distress Scale (TDS) -kyselyyn. Mielenkiintoinen havainto oli, että osteopeniaa todettiin 12:lla vanhimpien nopeuslajien ryhmässä (48 %) ja 19:lla kestävyysurheilijoiden ryhmässä (48 %). Tulokset auttavat kehittämään urheiluun liittyvien vammojen ennaltaehkäisymenetelmiä sekä mahdollistamaan tavoitteiden saavuttamisen terveiden päivien avulla. Harjoitteluun liittyvää kipua on viidellä urheilijalla ja arkeen liittyvää kipua viidellä urheilijalla
TEA-viisari paikallisen päätöksenteon tukena Terveydenedistämisen suunnittelun ja johtamisen tueksi THL julkaisi vuonna 2010 terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä TEA-viisarin. TEA-viisarilla mitataan terveydenedistämisen aktiivisuutta perusterveydenhoidossa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, liikunnassa, kulttuurissa ja kuntajohdossa. Liikuntatoimista tietoa on kerätty järjestelmän alusta, eli vuodesta 2010, lähtien. Terveyden edistämisen aktiivisuutta kuvataan liikuntatoimessa kuudesta eri näkökulmasta, jotka ovat sitoutuminen, 7 6 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1. Liikunta on merkittävä osa tätä työtä. Koulutusta pilotoitiin Itä-Suomessa ja myöhemmin koulutus toteutettiin valtakunnallisena yhdessä THL:n kanssa. Kuva: Jaana Selander/Kiuruvesi-lehti TEA-viisari kuntien liikuntatoimien työkaluna Liikuntatoimen tietoja on kerätty valtakunnalliseen TEA-viisariin jo lähes vuosikymmenen ajan. Tiedolla johtamisen näkökulmasta TEA-viisariin kertyy paljon tietoa, jota voidaan käyttää terveyden edistämisen ennakkoarvioinnissa, suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tuloksia ei vielä hyödynnetä täydellä teholla kuntatasolla. Itä-Suomen aluehallintovirasto halusi tarjota kuntien liikuntaviranhaltijoiden käyttöön konkreettisen ja helpon työkalun TEA-viisarin hyödyntämiseksi liikuntatoimen suunnittelutyössä. Tältä pohjalta kehitettiin koulutuskokonaisuus sekä sen osana tehtävälomake. Aluehallintovirastot ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) järjestivät ongelman ratkaisemiseksi yhteisen koulutuksen. THL:n kehittämä ja ylläpitämä vertailutietojärjestelmä TEA-viisari (TEA = terveyden edistämisen aktiivisuus) on työkalu, jonka avulla on mahdollista kuvata ja tehdä näkyväksi kunnan terveyden edistämistyötä
Samassa yhteydessä testattiin tehtävälomaketta. Vertailun perusteella suunnitellaan kehittämistoimenpiteet. johtaminen, seuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, osallisuus ja muut ydintoiminnat. Koulutuspaketti koostui neljästä osasta. Verkkopalvelu on avoin ja maksuton. Toisessa osassa tutustuttiin TEA-viisariin, tiedolla johtamiseen sekä TEA-viisaritulosten hyödyntämiseen arjen työkaluna. (Hakamäki ym. (Aninko-Takkunen 2020.) Iisalmen kaupunki mukana pilottikoulutuksesta Yksi Itä-Suomen pilottikoulutukseen osallistuneista kunnista oli Iisalmen kaupunki. Koulutuksen kolmas osa oli käytännön työskentelyä, jossa työkaluna toimi kaksiosainen tehtävälomake. Lisäksi TEA-viisarin avulla terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen merkitys korostuu. Iisalmen kaupungin kulttuurija vapaa-aikajohtaja Pekka Partasen mukaan TEA-viisaria kannattaa tuoda esille kaupungin talousja toimintasuunnitelmassa sekä laajassa hyvinvointikertomuksessa, jolloin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteet konkretisoituvat. Se on myös oivallinen keino nostaa esille liikunnan merkitys, vinkkaa Partanen. Tuloksia voi vertailla kunnan eri toimialojen kesken, eri kuntien välillä sekä vuosivertailuna. Kehittämiskohteet ja vahvuudet havainnollistuvat TEA-viisarissa, jolloin tieto toiminnasta mahdollistaa konkreettisen tavoitteiden asettamisen ja niiden toteutumisen seurannan. Tuloksia verrataan kunnan virallisten asiakirjojen, kuten kuntastrategian, liikunnan toimenpideohjelman sekä hyvinvointikertomuksen tavoitteisiin. Koulutuksen ensimmäisessä osassa johdateltiin osallistujat koulutuksen teemaan sekä luotiin kokonaiskuva liikunnan terveyden edistämistoiminnan tilasta ja tiedon hyödyntämisestä päätöksenteossa. Lomakkeen avulla voi opetella käyttämään TEA-viisaria ja hyödyntämään sitä terveyden edistämisen suunnittelussa ja tiedolla johtamisessa. . Pilottikoulutuksen jälkeen kesäkuussa 2019 hyvinvointijaosto käsitteli TEA-viisarin hyödyntämistä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, ja sen seurauksena jaosto päätti ottaa TEA-viisarin käyttöön osana laajaa hyvinvointikertomusta. (THL 2015.) Pilottikoulutuksesta valtakunnalliseen TEA-viisari-koulutukseen Vuonna 2018 Itä-Suomen aluehallintovirasto toteutti pilottikoulutuksen TEA-viisari-tulosten hyödyntämisestä, sillä tulokset haluttiin saada osaksi kuntien liikuntatoimien arkista toimintaa sekä päätöksentekoa. Koulutuksen viimeisessä osassa osallistujien tehtävälomakkeellensa kirjaamista suunnitelmista käytiin yhdessä keskustelua, jolloin hyvät ideat ja käytänteet jaettiin ryhmän kesken. TEA-viisari kytkettiin myös Iisalmen kaupungin sivistysja hyvinvointitoimialan talousja toimintasuunnitelman strategisiin tavoitteisiin vuodesta 2020 lähtien. 2020, 10; THL 2021a.) Liikunnan tilastot kerätään parillisina vuosina ja ne esitetään terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmän nettisivulla www.TEA-viisari.fi. Kuva 1. Iisalmessa oli jo vuonna 2018 perustettu sivistysja hyvinvointilautakunnan alaisuuteen hyvinvointijaosto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on edistää ja seurata hyvinvoinnin edistämistä kaupungin eri toimialoilla sekä toimia koordinoijana muun muassa järjestöjen ja muiden vaikuttajien kanssa. (Aninko-Takkunen 2020.) Pilottikoulutuksen kaksiosainen tehtävälomake koettiin toimivaksi, sillä se auttoi hahmottamaan helposti ja nopeasti kunnan liikuntatoimen keskeiset kehittämiskohteet ja vahvuudet. TEA-viisari Huono tulos Sitoutuminen Johtaminen Seuranta ja tarveanalyysi Voimavarat Osallisuus Muut ydintoiminnat Parannettavaa Hyvä tulos L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 7 7. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousja toimintasuunnitelmassa sekä tilinpäätöksessä tätä tarkastellaan koko sivistysja hyvinvointitoimialan kannalta sekä käyttötaloussuunnitelmassa ja käyttösuunnitelman toteutumassa eriteltynä liikunta, kulttuuri ja perusopetus
. Tämän työkalun avulla voin viedä asioita eteenpäin ja pystyn konkretisoimaan keskustelua tuloksien avulla, toteaa Köykkä. . TEA-viisari tarjoaa indikaattorin muutoksen seurantaan ja on hyvä muistilista, mitä pitäisi vuoden aikana tehdä, toteaa Savinainen. Ajan hengen mukaan koulutus toteutettiin verkkovälitteisesti. Tämä avaa päättäjille mahdollisuuden ymmärtää liikunnan merkityksen monitasoisuus uudella tavalla. Vaikka kysymys on pienestä kunnasta, Ala-Rämin mukaan on hyödyllistä, että kunta saa sitä koskevat indikaattoritiedot kätevästi yhteen paikkaan koottuna. Kehittämiskohteena voisi olla kyselyn siirtäminen osaksi johtoryhmän työskentelyä. Koulutus järjestettiin kaksiosaisena. Kun kunta vastaa TEA-viisarissa, eikä seurafoorumia ole, se vääristää osaltaan kunnan ja koko alueen TEA-viisari tuloksia. Jatkossa Kruunupyyssä on tavoitteena hyödyntää TEA-viisarituloksia hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman laadinnassa. 7 8 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1. Valtakunnallisen koulutuksen toteutus Itä-Suomen aluehallintoviraston hyvien kokemusten pohjalta päätettiin TEA-viisari-koulutus toteuttaa valtakunnallisena koulutuskokonaisuutena. * Miksi kuntien liikuntatoimen kannattaa hyödyntää TEA-viisaria. • TEA-viisarista on mahdollista saada säännöllisesti päivittyvää tietoa. Kaikki kuusi aluehallintovirastoa olivat mukana koulutuksen toteuttamisessa. Vapaa-ajan koordinaattori Hanna Aarnio Kruunupyyn kunnasta toteaa koulutuksen auttaneen hahmottamaan, kuinka monipuolisesti tietoja voi TEA-viisarin sivuilta hakea alueittain ja aiheittain. Tietojen perusteella pohditaan ongelmakohtia, ja pyritään löytämään keinoja niiden ratkaisemiseksi. Yhdessä pohtiessa näkee selkeämmin, mitä asioita kunnassa, lautakunnassa tai toimialalla pitäisi kehittää. Ensimmäisestä osasta vastasi THL ja koulutuksessa tutustuttiin vuoden 2020 liikunnan TEA-viisari-tuloksiin, perehdyttiin terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmään sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosaan eli HYTE-kertoimeen. Savinainen myös huomauttaa, että TEA-viisari nostaa liikunnan samalle tasolle muiden kunnan palveluiden, kuten perusopetuksen, terveydenhuollon ja kuntajohdon kanssa, sillä liikunta on yksi seitsemästä tiedonkeruun kohteesta. Karvialla on esimerkiksi vain yksi urheiluseura, joten varsinaista seurafoorumia ei siis ole tarkoituksenmukaista järjestää. KUNTIEN KOKEMUKSIA II: Karvia ja Kankaanpää Karvian kunnassa kuntalaisia kuullaan ja osallistetaan aktiivisesti liikunnan edistämiseen liittyvissä asioissa. TEA-viisarin tuloksista on Köykän mukaan erittäin paljon hyötyä, kun halutaan nostaa esille haasteita ja määritellä toimenpiteitä kehittämiseen. Lapuan kunnan liikuntaja nuorisotoimen päällikkö Niko Savinainen kokee, että koulutuksen myötä heräsi idea käyttää TEA-viisaria yhtenä vuosittaisena talousarvion mittarina. Mielestäni on tärkeää, että koko johtoryhmä vastaa kysymyksiin yksittäinen viranhaltijan sijasta, Köykkä pohtii. Toisessa osassa oli tiivis luento tiedolla johtamisen prosessista. Ala-Rämi huomauttaa kuitenkin, että Karvia on pieni kunta ja TEA-viisarissa useat mittarit sopivat paremmin suuremmille kunnille. Lisäksi Köykkä muistuttaa, että TEA-viisari on tärkeä työkalu myös vuonna 2023 käyttöönotettavaa HYTE-kerrointa silmällä pitäen. Lähtökohtaisesti TEA-viisari oli tuttu monille osallistujille, sillä seurantatiedot kerätään suoraan kunnista. Tämän jälkeen osallistujat siirtyivät työryhmiin, jossa harjoiteltiin TEA-viisarin hyödyntämistä tehtävälomakkeen avulla. Kankaanpään kunnan liikuntaja hyvinvointikoordinaattori Ilari Köykkä kertoo, että TEA-viisari on kunnassa merkittävä osa tiedolla johtamista terveydenedistämistyössä. Keskeistä kunnan tietojen toimittamisessa TEA-viisariin on se, että ne lähettää kysyttävistä asioista vastaava taho. * KUNTIEN KOKEMUKSIA I: Kruunupyy ja Lapua Koulutusten päätavoitteena oli tuoda TEA-viisari-tulosten hyödyntämisen mahdollisuudet kuntien viranhaltijoiden tietoisuuteen. • TEA-viisarin pystyy liittämään osaksi muuta kunnallista päätöksentekoa. . • TEA-viisari mahdollistaa vertailuanalyysin kuntien välillä. Lisäksi heti suunnittelun alusta mukana oli asiantuntijoita THL:stä. Tulokset ovat osa kunnan hyvinvointikertomusta ja niitä käytetään konkreettisina mittareina varsinkin talousarviossa sekä toiminnan suunnitteluvaiheessa. • TEA-viisari mahdollistaa keskittymisen asioihin, jotka vaativat erityistä huomiota ja kehittämistä. Kunnan liikuntasihteeri Sirpa Ala-Rämi toteaa, että TEA-viisarista saatavia tietoja hyödynnetään kunnan hyvinvointikertomuksessa
Nämä indikaattoritiedot kerätään TEA-viisarista. Tiedolla johtamisen tueksi on tarjolla valtavasti tietoa useasta eri lähteestä, mutta usein sen hyödyntäminen vaatii paljon työtä. & Ståhl. HaagaHelian ammattikorkeakoulu. T. Kunnille on suunniteltu otettavan käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin vuoden 2023 alusta. Prosessi-indikaattoreita on kaikkiaan 14, joista viisi on liikunnan indikaattoria. Liikuntajohtamisen ja valmennuksen koulutusohjelma YAMK. Tietoa palvelusta. Liikunnan edistäminen kunnissa – TEA 2020 Valtakunnalliset liikuntapoliittiset linjaukset alihyödynnettyjä kun tien työkaluna. Liikuntatoimien viranhaltijoiden kokemusten perusteella TEA-viisarin tulosten hyödyntäminen kunnan talousarvion välineenä, osana hyvinvointikertomusta sekä osana kunnan päätöksentekoa auttaa liikunnan aseman vahvistamista kunnassa. 2020. HYTE-kerroin – kannustin kunnille. Saatavilla: https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisenjohtaminen/hyvinvointijohtaminen/hyvinvointijohtaminen-kunnassa/ hyte-kerroin-kannustin-kunnille THL 2015. TEA-viisari voi edistää siirtymistä yhteistyöstä yhdessä tekemiseen. Valtakunnalliset TEA-viisarin tulokset antavat niin kuntakohtaista kuin maakuntakohtaista vertailutietoa, jonka pohjalta on mahdollista rakentaa myös laajempaa kuvaa liikuntatoiminnan tilanteesta. Yksittäisen kunnan on mahdollista löytää TEA-viisari-tuloksista sekä omat vahvuutensa että kehittämiskohteensa. Nämä indikaattoritiedot kerätään TEA-viisarista. Liikunnan edistämistoimia tehdään kunnassa myös monella muulla toimialalla kuin liikuntatoimessa. ELSA MANTERE, LitM ylitarkastaja Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto elsa.mantere@avi.fi LAURIINA ANINKO-TAKKUNEN, liikunnanohjaaja YAMK suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto lauriina.aninko-takkunen@avi.fi MARIE RAUTIO-SIPILÄ, LiTM liikuntatoimen ylitarkastaja Lounais-Suomen aluehallintovirasto marie.rautio-sipila@avi.fi PIRJO RIMPILÄINEN, LiTM liikuntatoimen ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto pirjo.rimpilainen@avi.fi SEVERI JARVA, HuK harjoittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto LÄHTEET Aninko-Takkunen, L. TEA-viisarin vahva kiinnittyminen osaksi muun muassa suunniteltua kuntien HYTE-kerrointa, ja sitä kautta kuntien rahoitusta, vahvistaa sen asemaa tiedolla johtamisen työkaluna. THL:n toteuttamassa TEA-viisarissa tieto on nopeasti ja helposti saatavissa sekä järjestelmään on kertynyt tietoa varsin pitkältä ajanjaksolta. Toisaalta osa pienistä kunnista on havainnut, että joihinkin TEA-viisarin indikaattorikysymyksiin on haastavaa vastata luotettavalla tasolla, mikä voi johtaa myös vääristyneisiin tuloksiin. Vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä säilyy kunnilla jatkossakin, vaikka sosiaalija terveyspalvelut siirtyvät rakenneuudistuksessa hyvinvointialueiden järjestettäväksi. TEA-viisari auttaa liikunnan poikkihallinnollisessa kehitystyössä sekä eri toimijoiden toimenpiteiden näkyväksi tekemisessä. Prosessi-indikaattoreita on kaikkiaan 14, joista viisi on liikunnan indikaattoria. Kunnille on suunniteltu otettavan käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin vuoden 2023 alusta. Saatavilla: https://TEA-viisari.fi/TEAviisari/fi/tietoa-palvelusta THL 2021b. Saatavilla: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015110516123 TEA-viisarin kiinnittyminen osaksi suunniteltua HYTE-kerrointa Vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä säilyy kunnilla jatkossakin, vaikka sosiaalija terveyspalvelut siirtyvät rakenneuudistuksessa hyvinvointialueiden järjestettäväksi. (THL 2021b.) L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 7 9 TEA-viisarin vahva kiinnittyminen osaksi kuntien HYTE-kerrointa, ja sitä kautta kuntien rahoitusta, vahvistaa sen asemaa tiedolla johtamisen työkaluna.. Tiedolla johtamisen koulutuspaketti TEA-viisarista Itä-Suomen kuntien liikuntaviranhaltijoille. TEA-viisari näyttää kunnan terveydenedistämistyön suunnan. Erityisesti tähän kunnan omien tulosten tarkasteluun ovat aluehallintovirastot pystyneet antamaan tukea ja koulutusta. Hakamäki, P., Aalto-Nevalainen, P., Saaristo, V., Saukko N. 2020. Tilastoraportti 42/2020 Saatavilla: http://urn.fi/ URN:NBN:fi-fe2020100983553 THL 2021a. (THL 2021b.) Toimiva tiedolla johtamisen työkalu Olemme kuvanneet TEA-viisarin hyödyntämisen positiivisia vaikutuksia kunnan liikuntatoimen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä. Opinnäytetyö
Unelmani ulkomailla työskentelystä mahdollistivat opetusministeriön ja Suomen Kulttuurirahaston myöntämät apurahat. Minua on aina kiinnostanut se, miten opettaja voi omalla toiminnallaan edesauttaa kaikkia luokan oppilaita, erityisesti heitä, joilla syystä tai toisesta on haasteita osallistua liikuntaan. Halusin myös selvittää yksityiskohtaisemmin oppilaiden toimintaa ja fyysistä aktiivisuutta liikuntatunneilla. Tuo Berliinin kohtaaminen oli käänteentekevä, sillä Sherrill kiinnostui tutkimuksistani ja kutsui minut Texas Woman’s Universityyn (TWU), Teksasiin. Perehdyin muun muassa Muska Mosstonin opetustyylien spektriin. Lisäksi aineistoa kerättiin opettajaja oppilaskyselyillä sekä kartoittamalla opetusympäristöä ja olosuhteita. Kongressissa oli 1 200 osallistujaa ja pääpuhujana maailmalla arvostettu erityisliikunnan pioneeri, professori Claudine Sherrill Yhdysvalloista. Keräsimme aineistoa yli 500 suomalaiselta liikuntatunnilta, kun mukaan lasketaan esitutkimusja varsinainen tutkimusaineisto. Miten oppilaat, joilla on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma, osallistuvat opetukseen. Siitä tulikin ensimmäinen kokopäiväinen työpaikkani. Inkluusion väärinymmärtäminen on aiheuttanut sen, että monen opettajan jaksaminen on äärirajoilla, kuten OAJ:n tuore tutkimus huolestuttavasti osoittaa. Professori (emerita) Pilvikki Heikinaro-Johansson: ”Tutkimustulosten siirtäminen opettajankoulutukseen on ollut tärkein tehtäväni” vetta liikunnassa. Miksi liikuntatunneilla on oppilaita, jotka syystä tai toisesta eivät osallistu tuntitoimintaan. Pääsin mukaan projektiryhmään ja tutkimukseni kohteena olivat liikunnan opetusmenetelmät ja työtavat. TWU oli tuohon aikaan kansainvälisesti tunnettu erityisliikunnan huippuyksikkö. Siihen haettiin ilmoitustaululla olleella viestillä aiheesta kiinnostuneita opiskelijoita tekemään pro gradu -tutkimusta. Tuolloin inkluusio, johon sisältyy olennaisesti kaikkien oppilaiden hyvä opetus, osallisuus ja riittävät, yksilölliset tukitoimet, oli uusi käsite ja lähestymistapa. Koululiikunnan sisältötutkimuksesta kehkeytyi sen verran mittava, että projektiin tarvittiin tutkimusassistenttia. Päätin tutkia luokanopettajien ja liikunnanopettajien valmiuksia opettaa oppilaita, joilla on erityistä tuen tar. Tehtyäni sisältötutkimuksen aineistosta terveystieteiden laudaturtutkimuksen terveysongelmia kokevista oppilaista liikuntatunneilla, tiesin, mistä tutkimusaiheesta haluan tehdä väitöskirjatutkimukseni. Tuohon aikaan maisteriopintoihin sisältyi myös muuta tutkimusharjoittelua, yhteensä 200 tuntia. Koululiikunnan sisältötutkimus oli laaja koululiikuntaan ja liikunnanopetukseen kohdistuva monimenetelmäinen tutkimus, jossa liikuntatunneilla observoitiin opettajan toimintaa sekä oppilaiden toimintaa ja fyysistä aktiivisuutta, liikuntatuntien tavoitteita, sisältöjä ja työtapoja. Toimin vierailevana apulaisprofessorina ja yhteistyössä Sherrillin kanssa kirjoitimme tutkimustuloksista tieteellisiä artikkeleita. Analysoidessani suurta aineistoamme löysin oman, mielenkiintoisen tutkimuskohteen, jota halusin selvittää tarkemmin. Artikkeliväitöskirjani ”Including students with special needs” tarkastettiin Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa järjestetyssä väitöstilaisuudessa vuonna 1995. Hain opiskelemaan liikunnanopettajaksi, koska pienestä pitäen pidin liikunnasta ja harrastin monia, erilaisia liikuntalajeja. Mosston ja Sara Ashworth vierailivat myös Jyväskylässä ja heidät nimitettiin myöhemmin liikuntatieteellisen tiedekunnan kunniatohtoreiksi. Valitettavasti tämän päivän koulumaailmassa inkluusio-termi on saanut täysin väärän merkityksen esimerkiksi silloin, kun erityisen tuen tarvetta omaava oppilas sijoitetaan yleisopetuksen ryhmään ilman tarvittavia lisäresursseja. Miten opettajat huomioivat oppilaat, joilla on erityistä tuen tarvetta liikuntatunneilla. Tutkijan taipaleeni alkoi vuonna 1979, jolloin liikuntakasvatuksen laitoksella oli käynnistymässä professori Risto Telaman johdolla ”Koululiikunnan sisältötutkimus” -projekti. Rohkaistuin menemään Sherrillin juttusille ja kerroin, minkälaista tutkimusta olen Suomessa tehnyt. Moni opettaja jopa harkitsee ammatinvaihtoa. Kuva: Pilvikki Heikinaro-Johanssonin kotialbumi 8 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 Liikunnanopettajakoulutukseen pyrkijät kertoivat tämän vuoden pääsykokeissa samankaltaisen perustelun Liikunnalle hakemiseen kuin itselläni oli vuonna 1976. Hänen esitystään kuunnellessani tiesin, että olin tarttunut tärkeään tutkimusaiheeseen. Berliini, Teksas Kävin esittelemässä tutkimustuloksia Berliinissä, suuressa kansainvälisessä ISAPA-järjestön erityisliikuntakongressissa, vuonna 1989
Erityisen mielenkiintoista on ollut kehittää opetuksen ja liikuntatuntien tutkimiseen soveltuvia menetelmiä. Mielenpainuvia ovat lukuisat AIESEPin kansainväliset konferenssit, kongressit ja seminaarit eri puolilla maailmaa. PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON, LitT professori (emerita) Jyväskylän yliopisto Heikinaro-Johansson jäi eläkkeelle syksyllä 2021.. Myös vuonna 2001 käynnistämämme liikuntapedagogiikan opiskelijoiden ryhmäohjausjärjestelmä, jolla tuetaan opiskelijan opintopolkua opettajan ammattiin kasvussa, on edelleen käytössä ja laajentunut koskemaan lähes kaikkia tiedekunnan opiskelijoita. Vuosikymmenten saatossa liikuntatieteellinen tiedekunta on muuttunut yhä monitieteisemmäksi. Terveystieto antaa merkittävän lisäresurssin käsitellä yksityiskohtaisesti terveyteen ja liikuntaan liittyviä asioita. Koen erittäin merkitykselliseksi sen, että tutkijat verkostoituvat eri maista olevien liikuntatieteilijöiden kanssa. Täydennyskoulutuksen avulla välitimme opettajille tietoja ja taitoja, joita tarvitaan erityisen tuen tarvetta omaavien oppilaiden koulunkäynnin järjestämisessä ja varsinkin liikunnanopetuksen soveltamisessa. Tämä oli keinoni edistää lasten ja nuorten hyvinvointia opettajankoulutuksen kautta. Valtakunnallinen soveltavan liikunnanopetuksen kehittämishanke ”Koululiikuntaa kaikille” oli täydennyskoulutusohjelma, jonka toteutimme vuosina 1998?2000 Opetushallituksen ja opetusministeriön tuella. Kehittämishanke perustui tavoitteeseeni jalkauttaa tutkimustuloksia soveltavasta liikunnanopetuksesta opettajien käyttöön. Vuonna 2021 ”Koululiikuntaa kaikille” -täydennyskoulutus on herätetty henkiin ja päivitetty vastaamaan tämän päivän koulussa esiintyviin tarpeisiin. Järjestön tavoitteena on edistää liikuntakasvatuksen tutkimusta ja tutkijoiden välistä yhteistyötä. Kiinnostukseni siitä, mikä on hyvää opetusta, on kulkenut punaisena lankana sekä tutkimusettä opetustyössäni. Toimin AIESEPin hallituksessa parikymmentä vuotta ja vuosina 2006?2014 järjestön puheenjohtajana. MOVEATIS -opetustapahtuman analysointisovellus tarjoaa observointityökalun, jonka avulla voi tutkia ja reflektoida omaa opetustaan jokaisen liikunnanopettajaopiskelijan opintoihin kuuluvalla Tutkiva opettaja -opintojaksolla. Vuodesta 2005 lähtien opiskelijat on valittu liikunnanja terveystiedon opettajankoulutukseen. Kansainvälisen liikuntakasvattajien maailmanjärjestön AIESEPin (The International Association of Physical Education in Higher Education) toimintaan osallistuminen on avannut monia yhteistyömahdollisuuksia opettajankoulutuksen kehittämiseen. Hyvä opettaja osaa soveltaa opetustaan. Kuljin reittiä liikuntatuntien ja liikunnanopetuksen observoinnista, soveltavaan liikunnanopetukseen ja kaikkien oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseen. Koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä ja vaikuttavuutta on osattava arvioida myös yhteiskunnallisten kriteerien pohjalta. Kouluissa ja oppilaitoksissa työskentelevät pätevät liikunnanja terveystiedon aineenopettajat edistävät kaikkien suomalaisen lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Työskennellessäni liikuntadidaktiikan lehtorina Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitoksella, minun oli mahdollista viedä tutkimustuloksiani käytännön toimintaan sekä opettajankoulutuksessa että opettajien täydennyskoulutuksessa. Erityisen mieluisia ovat olleet järjestämämme AIESEP-tapahtumat eri vuosikymmeninä Jyväskylän yliopistossa. Yhteistyö kansainvälisten liikuntapedagogiikan tutkijoiden kanssa on motivoinut minua urallani. ”Hyvinvointia koululiikunnalla” -tutkimushanke käynnistyi tarpeesta tutkia koululiikunnan mahdollisuuksia tukea lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kansainvälinen yhteistyö motivoinut Maassamme on vain yksi liikuntatieteellinen tiedekunta. Liikuntatieteellisen tiedekunnan olemassaolon juuret ovat myös opettajankoulutuksessa, vuonna 1963 Jyväskylässä aloitetussa liikunnanopettajakoulutuksessa. Työkaluja tutkimukseen Siirryttyäni liikuntadidaktiikan lehtoraatista saman alan apulaisprofessorin tehtävään, jatkoin tehtävääni opettajankouluttajana, joka tutkii didaktiikkaa ja välittää tulokset opettajaopiskelijoille opetuksen ja ohjaamisen avulla. Haasteena on ymmärtää, miten yhteiskunnallisesti tärkeä rooli on tiedekunnassa järjestettävällä opettajankoulutuksella. Hankkeen pohjalta sisällytin opettajaopiskelijoiden opintoihin vuorovaikutustaitojen opiskelua sekä viimeisinä työvuosinani ”Liikunnanopettaja koulun hyvinvoinnin edistäjänä” -opintojakson. Opettajankouluttajat toimivat tärkeässä roolissa välittäessään tutkimustuloksia tulevien opettajien kautta kouluyhteisöön ja oppilaiden arkeen. Järjestö edustaa liikuntakorkeakouluja, joiden keskeisenä tehtävänä on kouluttaa tulevaisuuden liikuntaosaajia. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 8 1 Punaisena lankana hyvä opetus Koen, että tutkimustulosten siirtäminen opettajankoulutukseen on ollut tärkein ja keskeisin tehtäväni. Tutkimusnäyttöä liikunnan merkityksestä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä on kertynyt paljon. Edelleen nykyisen liikuntapedagogiikan tutkinto-ohjelman opiskelijoista suuri osa sisällyttää tutkintoonsa terveystiedon aineopinnot. Jyväskylän yliopiston historiassa merkkipaaluna voidaan pitää suomenkielisen opettajaseminaarin perustamista Jyväskylään, vuonna 1863. ”Hyvinvointia koululiikunnalla” -hankkeessa liikuntakasvatusta tutkittiin opetussuunnitelman ja opetus-oppimistilanteen, erityisesti opettajan ja oppilaan toiminnan, vuorovaikutuskäyttäytymisen ja fyysisen aktiivisuuden näkökulmista. Suomalainen koulutusmalli, jossa tulevat opettajat pätevöityvät kahteen oppiaineeseen liikuntaan ja terveystietoon on kansainvälisesti poikkeuksellinen. Edelleen ajankohtaisessa ja tärkeässä ”The Berlin Agenda for Action” -julkilausumassa todetaan, että “laadukas liikuntakasvatus on tehokkain ja inklusiivisin keino opettaa kaikille lapsille ja nuorille liikuntataitoja sekä -tietoja ja saada heidät ymmärtämään liikunnan ja elinikäisen liikunnanharrastamisen merkitys riippumatta yksilön taidoista, erityistarpeista, sukupuolesta, iästä, rodusta, uskonnosta tai sosiaalisesta taustasta” (The World Summit on Physical Education, 2001)
seuran silloinen pääsihteeri Joel Juppi. Itseäni on mietittänyt ja kummastuttanut erityisesti kaksi käsitettä – erityisliikunta ja terveysliikunta. Jopa valtion liikuntaneuvostossa oli erityisliikunnan jaosto, julkaistiin teos Erityisliikunta ja Jyväskylän yliopistossa on yhä erityisliikunnan professuuri. Tarve liikunnan käsitteiden määrittelyyn, selkiinnyttämiseen ja yksinkertaistamiseen on selvästi olemassa. Terveysliikunta Professori Ilkka Vuori toi julki käsitteen terveysliikunta. Liikunta & Tiede -lehti (5/2020) uutisoi, että Itä-Suomen yliopistossa uudistettiin vuonna 2016 kolutusta muodostamalla Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelma. Vuotta aiemmin seura oli asettanut työryhmän laatimaan selvitystä erityisryhmien liikuntaongelmista ja 1970-luvulla seura oli kiitettävän aloitteellinen erityisryhmien liikunnan kehittämiseksi. Komitean mietinnön suositusten mukaisesti vammaisten ja pitkäaikaissairaiden liikuntaa alettiin kehittää reippain askelein. Kuulija on usein ymmällä, mitä milloinkin tarkoitetaan. Erityisliikunta lyö korvalle kyseistä periaatetta, sillä se painottaa, että vammaiset ja pitkäaikaissairaat tarvitsevat oman liikuntansa, koska ovat jotenkin erityisiä, erilaisia. Käyttöön vakiintui melko pian nimitys erityisliikunta. Erityisryhmien liikuntaseminaari . Miten tehdä rajaveto, siinäpä vasta pulma. Liikunnan sosiaaliseen E M E R I T U S I H M E T T E L E E. Vammaispolitiikassa on pitkään painotettu integraatiota eli yleiset palvelut on toteutettava siten, että ne ottavat huomioon vammaiset ja heidän tarpeensa, esimerkkinä esteettömyys. Siinä yhteydessä muutettiin liikuntalääketieteen opinnot terveysliikunnan opinnoiksi. Pientä kulkijaa kuitenkin hämmästyttää ja kummastuttaa onko päivittäinen kävelylenkki kuntoilua, virkistysliikuntaa, reippailua vai terveysliikuntaa. Julkisessa keskustelussa käytetään liikunnasta erilaisia käsitteitä vaihtelevasti, jopa vailla johdonmukaisuutta. Se luo mielikuvan, että meillä on liikunnan lisäksi toinenkin liikunta eli erityisliikunta vammaisia ja pitkäaikaissairaita varten. Se on vakiintunut yleiseen kielenkäyttöön ja saanut hyväksynnän. 8 2 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 Sanoilla luodaan mielikuvia Liikuntatieteellisessä Seurassa keskusteltiin 1970-luvulla liikunnan termistöstä. Vuonna 1996 perustettiin Suomen erityisryhmien liikunta -yhdistys edistämään ja kehittämään sosiaalija terveysjärjestöissä ja kunnissa järjestettävää liikuntaa. Opetusministeriö asetti vihdoin vuonna 1981 komitean pohtimaan asiaa, puheenjohtajanaan professori Eino Heikkinen. Syytä onkin huoleen, sillä sosiaalisen kanssakäymisen puuttuminen aiheuttaa elämänhallinnan murenemisesta ja terveysriskien lisääntymistä. Paljosta on ollut luovuttava, kavereita ei ole voinut tavata, toimintaympäristö on supistunut ja siksi on koettu paljon yksinäisyyttä, turhautuneisuutta, jopa masennusta. Mitä on terveysliikunta, pitää kysyä katekismusta mukaillen. Voi hyvin ymmärtää, että kytkemällä liikunnan ja terveyden Ilkka Vuori halusi korostaa liikunnan terveysvaikutuksia ja saada siten houkuteltua ihmiset liikkumaan, pitämään huolta kunnostaan ja terveydestään. Koronapandemian jyllätessä asia on noussut vahvasti esille, kun lasten ja nuorten harrastustoimintaa on rajoitettu ja siirrytty etäopetukseen. Käsite on syrjivä. Yliopistot ovat perinteisesti olleet kehityksen kärjessä, joten Jyväskylän yliopistonkin soisi siirtyvän soveltavan liikunnan aikaan. Vuonna 2004 nimi muutettiin Soveltava liikunta SOVELI ry:ksi, mikä oli onnistunut ja oivaltava ratkaisu, sillä kysehän on nimenomaan liikunnan soveltamisesta. Liikunta on kaikille yksi ja sama, sitä vain sovelletaan tarpeiden mukaan. Silloinen seuran aktiivinen jäsen Kainu Mikkola erityisesti pohti liikunnan sanastoa. Miksi hyvä nimi piti muuttaa. Kuitenkin kyse on yhdestä ja samasta liikunnasta. Se oli jo 1970 esittänyt opetusministeriölle yhdessä liikunnanohjaajien ja voimistelunopettajien järjestöjen kanssa erityisryhmien liikuntaolojen selvittämistä. Sosiaalisen vuorovaikutuksen edistämisessä, ystävyyssuhteiden luomisessa ja sosiaalisten taitojen oppimisessa liikunnalla on erittäin suuri rooli. Erityisliikunta nimenä kuulostaa kieltämättä hyvältä, se on napakka, mutta se on myös ongelmainen, eikä sen merkitystä ole tiedostettu. Hänen johdollaan toimi työryhmä, joka pyrki selvittämään liikunnan termien sisältöä ja niiden keskinäisiä suhteita. Liikunta on sinänsä jo itseisarvo. Ilmeisesti asia oli sen verran vaikea, ettei työryhmä saanut aikaan selkeää kannanottoa. Kuulemani mukaan asiaa on pohdittu myös 2000-luvulla valtion liikuntahallinnossa, mutta tuloksista en tiedä. Erityisliikunta Vuonna 1973 Liikuntatieteellinen Seura järjesti psykiatrisissa sairaaloissa ja kehitysvammaisten laitoksissa liikunnan parissa työskenteleville koulutustilaisuuden Pajulahden Urheiluopistossa. Luonnollista on, että pitkähkö erityisryhmien liikunta -käsite korvattiin lyhyemmällä ilmaisulla. Liikunnalla on kiistatta tärkeitä terveysvaikutuksia, mutta sillä on myös muita merkittäviä vaikutuksia, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Terveysliikunta haiskahtaa kuitenkin medikalisoinnilta. Seminaarille keksi tuolloin nimen . Seura uusi esityksensä muutaman vuoden kuluttua ministerille jätetyllä vetoomuksella
Kuva: Kari Hakli / Helsingin kaupunginmuseo Stadion 50 vuotta sitten tiikkaa sekä käytettävien käsitteiden sisällön sekä hierarkian määrittelyä asiassa kaivataan. Voisiko Liikuntatieteellinen Seura olla asiassa aloitteellinen. Kaikki urheilijat eivät kuitenkaan enää tätä hyväksyneet. Epäilemättä luovan, vapaan spontaanin toiminnan rinnalle kaivataan tieteellisten toimintojen säätelyä, että yhteiskunta sen avulla parhaalla mahdollisella tavalla voi toteuttaa sosiaalisia päämääriään.” Urheilutoimittaja Urho Salo kehotti urheilujohtajia ”laskeutumaan alas puusta”. En tätä vakavissani suosittele, mutta kannatan asioiden pohdintaa eri näkökulmista. Koskela korosti, etteivät ohjelmat itsessään riittäneet, vaan niihin oli käytettävä ajatustyötä jo laatimisvaiheessa. Heikkinen ounasteli tietotekniikan kehityksen tuovan jonkin verran helpotusta tietotulvaan. Hyvinvoiva osa ihmiskuntaa on voimiltaan mahtavaa mutta sen aikaansaannosten hintana on mm. Heikkinen kiinnitti huomiota tieteellisen tiedon määrän valtavaan kasvuun ja englannin aseman vahvistumiseen kansainvälisenä tieteellisenä julkaisukielenä. Jos uusi johtaja haluaa päästä ’väleihin’ urheilijain kanssa ja onnistuu, niin sen jälkeen häntä ei enää joukkueissa nähdä. On todettu, että nykyistä kehityssuuntaa jatkaen elämisen edellytykset kapenevat lisääntyvällä nopeudella ja jo nyt varsin suurella oikeaanosuvuudella ennustettavan ajan kuluessa saavutetaan viimeinen ranta.” Koskelan mukaan ihmiset tarvitsivat lisää tietoa valintojensa pohjaksi. Tällaista väitettiin ja kun ainakin osa pitää paikkansa, on syytä ihmetellä, mistä britit puhaltavat liekkiin kuuluisan taisteluhenkensä.”. PEKKA SAARENMAA Sosiaalineuvos Pekka Saarenmaa on eläkkeellä Keravan sosiaalija terveysjohtajan virasta. Ne olivat hänen mukaansa synkeät, ellei kehityssuuntaa yritettäisi kääntää. Samalla tutkijoiden ja informaation määrä lisääntyi 7?10 prosenttia joka vuosi. Tutkimustyötä oli siksi suunnattava elämän säilyttämiseen ja syventämiseen. Tehtävä ei varmaankaan ole aivan helppo, mutta toivottavasti liikuntatieteilijät ja kielitieteilijät lyövät viisaat päänsä yhteen ja ottavat haasteen vastaan. Jonkinlaista kokonaisnäkemystä ja systemaV ä l ä h d y k s i ä v u o s i e n t a k a a Yleisurheilun vuoden 1971 EM-kisat pidettiin Helsingissä. Selvyyttä kannattaa hakea Liikunnan käsitteistä on mielestäni tarpeen jälleen käynnistää keskustelua aiempien pohdintojen vesittymisestä huolimatta. Heikkisen mukaan liikuntatieteellisestä tutkimuksesta kaksikolmasosaa oli perustutkimusta, mikä selittyi pitkälti tieteenalan nuoruudella. ”Brittiurheilijat puhuvat asioista nykyään avoimesti ja vaativat muutoksia, mutta juuri mitään ei tapahdu. Pitäisikö siksi ryhtyä puhumaan terveysliikunnan ohella sosiaaliliikunnasta (sosiaalisuusliikunta) vai peräti sote-liikunnasta kun nyt ollaan sosiaalija terveydenhuoltoakin uudistamassa. Yhtenä esimerkkinä oli Suomessa alkanut eri tieteenalojen runko-ohjelmien laatimistyö. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 8 3 merkittävyyteen kannattaa kiinnittää vakavaa huomiota. tappavan saastan kasaantumista. Salon mielestä johtajat olivat käyttäytyneet Helsingissä elokuussa 1971 järjestetyissä yleisurheilun EM-kisoissa joukkueesta riippumatta edelleen 1900-luvun alkupuolen autoritäärisessä hengessä. ”Maapallo on tulossa ahtaaksi elää ja pieneksi elättämään. Koskela arvioi, että tutkimuksen arvostus oli nousussa. Eikä ainakaan johtajia valita vahingossakaan joukkueen toivomusten mukaan. Soveltavaa tutkimusta oli kuitenkin jo viriämässä. Tutkimus voi pelastaa maapallon Työterveyslaitoksen fysiologian laitoksen johtaja Aarni Koskela käsitteli Stadionin 5/1971 pääkirjoituksessa ihmiskunnan tulevaisuudennäkymiä. Hän toimi 1970-luvulla Liikuntatieteellisen Seuran hallituksen jäsenenä ja varajäsenenä. Kisoja seurattiin myös televisioliikkeiden näyteikkuinoista. Kuvan liikkeen osoite oli Mannerheimintie 38. Tiedebudjetit kasvoivat teollisuusmaissa 1970-luvun alussa vuosittain noin 15 prosentilla. ”Teorian ja käytännön välinen vuorovaikutus on osa tiedepolitiikkaa, jonka avulla nykyisin on ryhdytty säätelemään tutkimuksen kasvuilmiöitä. Stadion julkaisi myös Eino Heikkisen Tampereella Liikuntatieteellisen Seuran seminaarissa marraskuussa 1971 pitämän esitelmän ”Tutkijat ja käytännön kenttä”
Lopputulos on epäyhtenäinen, mutta silti helppoa ja mielenkiintoista luettavaa, ja taatusti tekijänsä näköinen. Body tietää, miten pitää elää Jan Sundell: Hippokrateen soturi Docendo 2021. Lääkärinä Sundell on selvästi taipuvainen ajattelemaan, että kunhan vain ihmisille kertoo tosiasioita, he alkavat toimia omaksi parhaakseen. Jos me kaikki noudattaisimme näitä ohjeita, pääsisimme eroon elintapasairauksista ja monesta muustakin vitsauksesta. ANNA HOLOPAINEN liikunnanohjaaja (amk) sorvali@msn.com. ”Moni nainen suorastaan häkeltyy nähdessään maskuliiniset K i r j a Terveysliikunnan toimintamalleja iäkkäille kuntiin ja järjestöille Ilkka Vuori, Elina Karvinen & Pirjo Kalmari: Voimaa vanhuuteen liikuntaohjelman kuvaus ja analyysi Ikäinstituutti 2021. Sisätautien ylilääkäri Jan Sundell poseeraa uutuuskirjansa kannessa silmiinpistävän lihaksikkaana. tai omaelämäkertaa. Syyttä ei Sundell ole saanut lisänimeään Dr. 220 s. Body. Liikuntahankkeiden ja -ohjelmien viestintä on monipuolistunut ja samalla raporttien saatavuus on parantunut verkossa. Hippokrateen soturi lienee antoisin heille, jotka haluavat täsmävinkkejä optimaaliseen salitreenaamiseen ja sitä tukevaan ruokavalioon. Sundellin mielestä ”kohtalosi on kiinni sinusta, ahkeruudestasi” ja esimerkiksi ”oikea ravitsemus ei ole vaikeaa”. Teos ei kuitenkaan anna minkäänlaisia eväitä elintapamuutoksen tekemiseen. Tieteellinen perusta iäkkäiden liikkumisen terveydellisistä vaikutuksista, kuntien vastuu liikuntapalveluiden järjestämisestä sekä liikkumisen edistämisen vaikuttavuus suhteessa sen kustannuksiin on ansiokkaasti koostettu. Vasta näiden seikkojen jälkeen ikään kuin vielä yhtenä hyötynä Sundell nostaa esiin lihaskuntoharjoittelun vaikutukset terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Sundell on Hippokrateen asialla: terveyden hoitamisessa on luotettava länsimaiseen lääketieteeseen, ja avaintekijöinä ovat terveelliset elämäntavat. Teoksen nimi viittaa antiikin Kreikan lääkäriin Hippokratekseen, joka korosti sairauksien luonnollisia syitä ja kyseenalaisti jumalten ja henkien vaikutukset niihin. Heti alkuun tulee selväksi, kenen näkökulmasta terveydestä, hyvinvoinnista ja fyysisestä suorituskyvystä tässä teoksessa kirjoitetaan. Sundell luottaa koulutuksensa ja tittelinsä tuomaan auktoriteettiin, ja uskottavuutta lisää totta kai myös näyttävä ulkomuoto. Samalla Sundell kertoo oman elämäntarinansa, joka sisältää neuvoja siihen, miten meistä jokainen voi menestyä yhtä hienosti kuin päähenkilö itse. Hippokrateen soturia voi lukea kuin tietokirjaa . Sundellin tekstissä korostuu myös miesten välinen kisailu ja harjoittelun optimointi eli se, miten lihasmassaa ja voimaa saisi kasvatettua mahdollisimman tehokkaasti. Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa on ollut mukana eri toimintavuosien aikana yhteensä 180 kuntaa, mikä on vaatinut hyvin organisoitunutta hanketyöskentelyä hankkeen tavoitteita edistäen erilaisten verkostojen ja koulutuksien avulla. Varsinaiseksi tietokirjaksi en teosta kuitenkaan luokittelisi, sillä siitä uupuvat kokonaan lähdeviittaukset. Voimaa vanhuuteen -ohjelma on tullut valituksi myös aikanaan hallituksen kärkihankkeeksi, jonka myötä ohjelman tunnettavuus valtakunnallisesti kasvoi ja viestinnällisesti Ikäinstituutti on taitavasti levittänyt hankkeen onnistumisia ja verkkomateriaaleja aktiivisesti kuntiin liikunnan edistämikäsivarret”, hän kirjoittaa. Ihminen ei ole kone, jonka voi ohjelmoida toimimaan optimaalisella tavalla. Kirjan pääkappaleet ovat ”Elämäni”, ”Treenini”, ”Ravintoni”, ”Teesini” ja ”Taisteluni”. ja vielä pandemiaan, kotijumppavinkkeihin, sote-uudistukseen, ylikuntoon, testosteroniin, dopingiin, sosiaaliseen mediaan, terveyshumpuukiin ja uskomushoitoihin. Näin yksinkertaista ihmisen toiminta ei kuiten kaan ole. Sundell kertoo, että kirja sisältää ”kaikki ne tärkeät asiat, jotka olen aina halunnut sanoa”. Sundell ei kuitenkaan kainostele kertoessaan siitä, kuinka tärkeänä hän pitää suuria lihaksia miehisen ulkonäön vuoksi. Hanketyötä tekevät tai terveyden edistämisen hanketta suunnittelevat hyötyvät toimintamallien kuvaamisesta sekä ikääntyneiden liikkumis mahdollisuuksien edistämisen käytännön esimerkeistä, joita on mahdollista soveltaa omassa työssä. Vallalla olevan tiiviin ilmaisusta ja raportoinnista poiketen Voimaa vanhuuteen -ohjelman raportti on erittäin laaja, jonka vuoksi sitä kannattaa lukea omien tarpeiden ja mielenkiinnonkohteiden puolesta osissa. Lääkärinä Sundellin voisi kuvitella lähestyvän lihaskuntoharjoittelun tärkeyttä terveys ja hyvinvointi edellä. Mitä hyötyä Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelman kuvauksesta ja analyysista on lukijalleen. Siksi tekstissä hypellään treenaamisesta, ruokavalioon ja lepoon . Sundell neuvoo kaikki liikkumaan monipuolisesti, syömään terveellisesti, lepäämään tarpeeksi, lopettamaan tupakanpolton ja alkoholin juomisen sekä olemaan sosiaalinen, positiivinen, ahkera ja määrätietoinen. Teoksessa on esitelty myös yksityiskohtaisesti Voimaa vanhuuteen -ohjelman eteneminen edellytyksien luomisesta, toiminnan käynnistämisestä juurtumisen varmistamiseen. Onhan hän saanut elämältään jo kaiken, minkä halusi: hän on lääkäri, tutkija, kirjailija ja urheilija. 8 4 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 A R V I O I T U A K i r j a Dr. Ensimmäinen osa toimisi teoriaperusteineen tenttimateriaalina liikunta-alan opiskelijoille. 287 s. Kenelle raportit on kirjoitettu, rahoittajalle vai kentän toimi joille
Sen taustalla vaikuttaa raskaampia rakenteita kuin yksittäisestä vilpistä seuraava taloudellinen etu. poikkihallinnollisen yhteistyön mallintaminen kuntien liikkumisen edistämisen tueksi, maakunnalliset oppimisverkostot, mentorointimalli sekä ikääntyneiden osallisuuden edistäminen suunnittelussa ja kehittämistyössä paikallisesti. Hän itsekin myöntää, että niitä ei välttämättä voi käytännössä soveltaa. Liikuntatieteen päivillä syyskuussa 2021 luennoineen Andreffin esimerkit urheiluun liittyvistä väärinkäytöksistä – kuten dopingja lahjusskandaaleista – ovat uutisia seuraaville tuttuja. Ja lukijana tulee tietysti mieleen, että emme voi tietää, miten väärinkäytösten tekijä itse näitä asioita käytännössä arvioi. Esimerkiksi kiinnijäämisriskin ja siitä seuraavan maineen menetyksen arviointi voi olla mahdotonta. Yhteen koottuina ne antavat aika raadollisen kuvan kilpaurheilusta. Ikääntyneiden liikkumisen kehittämiseen teos antaa valmiita ratkaisumalleja kuntien liikuntapalveluissa tunnistettuihin haasteisiin. Erityisesti itsearvioinnin työkaluja on käytetty ja kuvattu monipuolisesti, joka on teoksen ehdoton vahvuus. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 8 5 A R V I O I T U A tarjoaa verkossa tiiviimpiä ja käytännönläheisempiä materiaaleja, joita Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa on kehitetty. Arvioinnin kohteena on myös ollut useampi hankkeen osaalue. Kiinnostavaa teoksessa on se, miten Andreff tarkastelee korruption syitä ja keinoja sen vähentämiseksi taloustieteilijän näkökulmasta. Kansainvälisten urheilujärjestöjen korruptoituminen on monitasoista. Ohjelmassa mukana olleiden kuntien hyviä käytänteitä on analysoitu ja niitä yhdistäviä tekijöitä on esitelty teoksessa. Rikoksen kannattavuudesta Andreff esittää useita erilaisia laskentamalleja. Ikääntyneiden liikuntakentän käytännön toimijoille Ikäinstituutti. Läpinäkyvä arviointi ja vertailu terveyden edistämisen vastaaviin hankkeisiin lisää raportin luotettavuutta. Wladimir Andreff: An Economic Roadmap to the Dark Side of Sport, vols 1?3. Siihen kuuluu ensinnäkin urheilijoiden eriarvoinen kohtelu ja hyväksikäyttö. Suurten kansainvälisten kisojen järjestämiseen liittyy korruptiota. Korruptio laaja-alainen ilmiö Andreff tuo esiin, että korruptio on taloudellista hyödyntavoittelua laaja-alaisempi ilmiö. Voimaa vanhuuteen -ohjelmaa on analysoitu kiitettävästi useammasta eri näkökulmasta niin itsearvioinnin kuin ulkoisen arvioinnin keinoin. Oman kokonaisuutensa muodostaa doping. Ranskalaisen Wladimir Andreffin teos on systemaattinen katsaus kilpaurheiluun liittyvään korruptioon ja sen taustasyihin. sen työn tueksi. Samalla ylätason korruptio vaikuttaa myös alemmilla tasoilla: korruptoituneet urheilujohtajat voivat olla haluttomia selvittämään ja kitkemään alatason korruptiota, esimerkiksi dopingiin liittyviä väärinkäytöksiä. Liikuntahankkeista raportoitaessa arviointia ohjaa usein ulkopuolisen rahoittajan ohjeistus. Lisäksi Université de Paris Panthéon-Sorbonnen emeritusprofessori Andreff esittää keinoja korruption kitkemiseksi. Palgrave Pivot 2019. Ohjelman onnistumisia ovat mm. RIIKKA ROITTO, LitM hankekoordinaattori Liikuntatieteellinen Seura riikka.roitto@lts.fi K i r j a Taloudellinen korruptio urheilussa ja keinot taistella sitä vastaan. 365 s. Raporttiin kannattaa tutustua tarkemmin, mikäli haluaa vahvistaa omaa ymmärrystään yksityiskohtaisemmin valtakunnallisen liikkumishankkeen suunnittelusta, hallinnoinnista ja arvioin nista. Korruptio on joko jonkin tyyppistä ”vaihtoa” tai kilpailuedun hankkimista lakien tai sääntöjen vastaisin keinoin. Andreffin listaama väärinkäytösten kirjo on laaja. Korruptioon voi siis puuttua parhaiten tekemällä sen taloudellisesti kannattamattomaksi tai riskialttiiksi. Tuloksia manipuloidaan, otteluja sovitaan ja hävitään tahallaan esimerkiksi sarjapaikan tai ranking-aseman säilyttämiseksi tai vedonlyönnissä hyötymiseksi. Korruptioon altistavat etenkin taloudellisen toiminnan läpinäkymättömyys ja heikko hallintokulttuuri, köyhyys ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus, yhteiskunnan yleinen korruptioaste ja järjestäytyneen rikollisuuden asema yhteiskunnassa. Parhaimmillaan liikunnan hankekentällä hyödynnetään muiden oppeja omien tavoitteiden edistämisessä. Johtavassa asemassa olevista osa on valmiita ottamaan lah juksia suurista kisoista päätettäessä. Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa mallinnetut liikkumisen edistämisen työkalut on mahdollista soveltaa eri kohderyhmien liikuntahankkeisiin. Teos jakautuu kolmeen osaan, joista ensimmäinen käsittelee tulosten manipulointia, toinen urheiluun liittyvää rakenteellista korruptiota ja kolmas urheiluun liittyvää talousrikollisuutta, lähinnä vedonlyöntiin ja dopingiin liittyen. Hänen maailmassaan rikoksia tehdään, jos niistä koituva hyöty on suurempi kuin toiminnan kustannukset, ja mahdollisesta kiinnijäämisestä koituvat seuraamukset suhteutettuna rikoksen tai muun väärinkäytöksen paljastumisen todennäköisyyteen
500 s. ”Puhtaalle” urheilijalle näyttäytyy siis kaksi vaihtoehtoa: joko hän on tasavahva tai huonompi. www.youtube.com/watch?v=rpwxYySQiYk K i r j a Psyykkinen valmennus Aleksi Tossavainen & Antti Peltonen: Psyykkinen valmennus Fitra 2020. Dopingia käyttävä puolestaan voi arvioida, että hän on joko tasavahva tai parempi. Pystytäänkö doping avaamalla muilla keinoin ohjaamaan käyttöä siten, että se vakiintuisi, josta ei aiheudu urheilijalle oleellisia terveysriskejä. 17): ”Psyykkisen valmennuksen talomallin tarkoituksena on auttaa yksilöä pääsemään kohti omaa huippuaan ja menestymään.” Tätä tosin pehmennetään kertomalla, että ”kyse on itselle tärkeiden asioiden saavuttamisesta eikä kyse ole rahasta, statuksesta tai ulkoisesti mitattavista asioista, vaan kulkemisesta kohti itselle merkityksellistä elämää”. Pinnallisista ohjeista tätä kirjaa ei voi moittia. Hän olettaa, että dopingin käyttö vakiintuisi vähitellen jollekin yleisesti hyväksytylle tasolle: pärjääminen vaatisi tietyn tasoista suorituskykyä edistävien aineiden käyttöä, mutta lisäannoksille ei olisi enää samanlaista kannustetta kuin kielletyn ja salatun dopingin aikana. How combat corruption in sport more efficiently. Lähdeluettelo on laaja ja osoittaa, että Tossavainen ja Peltonen ovat tehneet paljon työtä ja perehtyneet kunnioitettavan hyvin kirjallisuuteen. Urheilijan olisi pidettävä päiväkirjaa käyttämistään doping-aineista ja vastaavista tuotteista, julkaistava ”doping-suunnitelmansa” kilpailukauden alussa ja noudatettava siinä. Tässä yhteydessä ei ole mahdollista arvioida ehdotuksen toimivuutta. Sivuja alkoi tulla niin paljon, että loppusivuihin numeroita ei enää riittänyt. Andreffin mukaan peliteoreettisesti arvioiden nykyjärjestelmä kannustaa dopingin käyttöön. Jos hän muuttaa suunnitelmaansa, eli ei ilmoita käyttämiään keinoja tai ylittää ilmoittamansa annosmäärän, hänelle annettaisiin elinikäinen kilpailukielto, tai muu hyvin voimakas rangaistus. Välillä kokee lukevansa psykologian oppikirjaa. Epäsymmetrisyys ilmenee myös siten, että alemman sarjan jalkapalloilija voi suostua pienehköä palkkiota vastaan järjestettyyn otteluun: peli ei kansallisella tasolla monia kiinnosta, mutta kansainvälisessä vedonlyönnissä se voi liikuttaa suuria rahoja. Tekstitetty. Jos kumpikaan kilpailija ei käytä dopingia, niin kummallakin on 50 prosentin mahdollisuus voittaa. Pystyvätkö Psyykkisen valmennuksen kirjoittajat säilyttämään kohtuullisen tasapainon siinä, mitä he kirjassaan tarjoavat. Kun menestykseen ja huippuun tähdätään, sen eteen täytyy tehdä paljon työtä. Andreffin mukaan pelitilannetta voitaisiin muuttaa sallimalla doping, mutta tekemällä sen käytöstä samalla julkista. Numeroituja sivuja on 467. Dopingin käyttöä Andreff käsittelee kiinnostavasti peliteorian näkökulmasta. Tästä tulee sananparsi ”on pakko käyttää, koska muutkin …” Miten tehdä dopingin käytöstä kannattamatonta. Andreff arvioi, että näin doping ei enää toisi kilpailuetua, koska muut urheilijat voisivat seuraavalla kilpailukaudella ottaa käyttöön samat doping-menetelmät. Nuoret siis trimmattaisiin voimakkaalla – ja salaisella – dopingilla kilpailukuntoon ennen varsinaisen huippu-urheilu-uran alkua. Kun olen joitakin niistä silmäillyt, useimmiten ne takaavat lukijalle menestyksen. Nykyjärjestelmä kannustaa dopingiin Laitonta tai sääntöjen vastaista kilpailuetua hankitaan etenkin dopingin avulla. Jos hyvin voimakkaasti yksinkertaistaen oletetaan, että urheilua harrastaa kaksi tasavahvaa urheilijaa, jotka eivät tiedä sitä käyttääkö toinen dopingia, tilanne on seuraava. Amazon.com tarjosi juuri nyt 60 000 menestystä käsittelevää kirjaa. En ole laskenut lukijalle osoitettujen kysy. Merkityksellinen elämä voi olla muiden silmissä vaatimatonta ja vailla mitään menestyksen merkkejä. Kirjoittajat eivät tyydy vain ohjeiden antamiseen – joita myös on todella paljon – vaan kuvaavat valmennuksen psykologista perustaa hyvin laajasti. Voi myös kysyä siirtyisikö dopingin ”ylikäyttö” nuoriin urheilijoihin, jotka eivät vielä ole huippu-urheiluun kuuluvien kontrollijärjestelmien piirissä. Varsinaisen tekstiosan ensimmäinen lause hätkähdytti (s. Olen vuosien varrella oppinut vieroksumaan menestyksen oppaita. Dopingin käytön läpinäkyvyys voisi vakiinnuttaa käytön tason jollekin yhteisesti hyväksytylle tasolle, mutta millaiselle. Jos toinen käyttää dopingia, hänen voitonmahdollisuutensa nousee sataan, ja toisen laskee nollaan. (Olettaen että muut seikat eivät vaikuta tulokseen.) Jos molemmat kilpailijat käyttävät dopingia, molemmilla on jälleen samat mahdollisuudet voittoon. TIMO ALA-VÄHÄLÄ, FT vapaa tutkija timo.ala-vahala@juritele.fi Wladimir Andreffin luento Liikuntatieteen päivillä 2021. Kuten jo alussa kirjoitin, tekijät eivät päästä lukijaa aivan vähällä. Ensi lukemalla tulee mieleen muutama huomio. Moni huipulle pyrkivä joutuu pettymään tavoitteissaan, mutta voi silti elää merkityksellistä elämää – varsinkin jos unohtaa nuo menestyshaaveet. Jos doping-suunnitelmat julkaistaan kilpailukausittain, doupatulla olisi edelleen yhden kauden mittainen kilpailuetu, koska kanssakilpailijat voisivat muuttaa doping-ohjelmaansa vasta seuraavalla kaudella. 8 6 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 A R V I O I T U A Vaihdossa on yleensä kyse vastapalvelujen tarjoamisesta, lahjomisesta tai väkivallalla uhkaamisesta. Urheilija tai asiaan liittyvän uutisen lukija ei välttämättä ymmärrä, miten isosta pelistä on kyse. Aleksi Tossavaisen ja Antti Peltosen kirja Psyykkinen valmennus on perusteellinen opas. Viesti on ristiriitainen, sillä tämä on eri asia kuin huipun ja menestyksen saavuttaminen. Nykytilanne perustuu merkittäviltä osin siihen, että kilpailija ei tiedä, miten paljon kanssakilpailijat käyttävät suorituskykyä parantavia aineita tai muuta dopingiksi luokiteltavaa. Väärinkäytöksiin liittyy usein epäsymmetrisyyttä. Osapuolet eivät läheskään aina ole tasa-arvoisessa tai tasavahvassa suhteessa keskenään: rikollisjärjestö voi uhata urheilijaa; köyhässä maassa kasvava lupaava jalkapalloilija voi joutua nappulaksi peliin, jota hän ei hallitse
Niiden selitysarvo ei ole vastannut teorioiden laatijoiden toiveita. ”Tietoisuus on suurin vaikuttaja muutokseen.” Eckhart Tolle. Mitä lähempänä huippua ollaan, sitä vai keam pi on päästä vielä eteenpäin. Molemmat näkökulmat ovat vaikuttaneet tenniksen historiasta kertovaan teokseen . Kirja sopii paremmin urheiluvalmennuksen tueksi, mutta myös silloin se vaati kurssimaista opiskelua. Barry Schwartzin kuvaama maksimointitaipumus on syytä muistaa, sillä täydellisyyden tavoittelu heikentää koettua hyvinvointia. Aivan yleiseen käyttöön kirja on mielestäni hyvin vaativa, koska harjoituksia on niin paljon. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 8 7 mysten ja ohjeiden määrää, mutta niitä on todella paljon. Sitä tarkennetaan lukuisilla kuvioilla ja jäsennyksillä. Kriittinen lukijakin löytää kirjasta paljon hyvää Kirjan lukijat tuskin ovat yhtä kriittisiä kuin minä – ja hyvä niin, sillä on parempi odottaa hiukan liikaa kuin liian vähän. Ongelmana on menestyksen mallin nostaminen korkealle hienojen esimerkkien avulla. Osa on noudattanut jotakin suunnitelmaa, osa on vain edennyt haasteiden mukana. Sivun 40 kysymykset ovat kovia (Teenkö aidosti työtä unelmieni eteen. David Berry (s. Kirjoittajat tuntevat psyykkisen valmennuksen periaatteet, sillä he ovat kokeneita valmentajia. Berry tarkastelee tennistä muun muassa etnisyyden, sukupuolten, sukupuolivähemmistöjen, amatörismin, ammattilaisuuden ja julkisuuden suunnista. Teos ei ole tenniksen vaihtoehtoisen historian yleisesitys, vaan se avaa peräti 14 erilaista näkökulmaa yläluokkaisena pidettyyn urheilulajiin. Kirjan talomalli on havainnollinen ja selkeä. Tietoisen tahdonvoiman vastapainona kuvataan ohimennen Jonathan Haidtin näkemys, jonka mukaan tunteet ohjaavat toimintaa ja järki selittää valinnat parhain päin. MARKKU OJANEN, PsT psykologian professori (emeritus) markku.ojanen@tuni.fi K i r j a Kyytiä perinteisille tenniskäsityksille David Berry: Tennis . Kirjan lukijalle antamat kysymykset ovat vaativia ja sopisivat vaikka filosofian peruskurssin harjoituksiin. Innostus ja perehtyneisyys tennikseen huokuvat tekstistä, joka kuitenkin intohimon viettelemänä tekee toisinaan turhia syrjähyppyjä. Tekijä korostaa itsekin johdannossaan, A R V I O I T U A. Sen jokainen huipulle tähtäävä urheilija voi todistaa. Persoonallisuuden piirteet selittävät monia uusia käsitteitä, joten ne eivät lopulta tuo paljonkaan uutta. Harjoittelun merkitystä kirjoittajat korostavat toistuvasti, mitä pidän hyvänä asiana. Se lähes kumoaa kirjan vahvan viestin siitä, että yksilön tietoiseen harkintaan perustuva tahdonvoima, tavoitteisuus ja hyvät suunnitelmat vievät huipulle. Suomentanut Tatu Henttonen Vastapaino 2021. Esimerkit tulevat todellisten huippujen maailmasta, vaikka johdannossa painotettiin sitä, että vähempikin riittää. Olisikohan hiukan vähempikin riittänyt. 1954) on eläkevuosiaan viettävä BBC:n dokumenttielokuvaohjaaja ja intohimoinen tennisharrastaja. Kirjassa ei kerrota, miten tällaiset ohjelmat keskimäärin toimivat. Kirja sortuu aika usein menestyksen huumaan, jota sitten kyllä pehmennetään varoituksen sanoilla ja muistutetaan, että tie menestykseen on kivinen ja pettymykset kuuluvat asiaan. Terapiassa, ohjauksessa ja valmennuksessa saadaan myönteisiä muutoksia aikaan, mutta niille on ominaista suuri vaihtelu. Koska olen paljon tutkinut niitä, jotka sekä omasta että myös muiden mielestä ovat epäonnistuneet elämässä, suhtaudun varauksin suurten muutosten lupauksiin. Sopii parhaiten urheiluvalmennuksen tueksi Kenelle kirja on tarkoitettu. Tuo jälkimmäinen on minusta hölynpölyä ainakin tuollaisena irrallisena lauseena. Joillakin muutoksia ei saada lainkaan, toisilla paljon ja suurin osa sijoittuu näiden väliin. Miten lisäämme omaa itsetuntemustamme. ”Seuraa unelmiasi, usko itseesi ja älä luovuta.” Rachel Corrie. Radikaali historia (A People´s History of Tennis). Silloin helposti unohtuvat kirjoittajien vakuutukset, että jokainen voi pärjätä elämässään omalla vaatimattomalla ja arkisella tavallaan. Myös tällainen skeptinen lukija innostuu, kun saa lukea esimerkiksi brittien pyöräilyjoukkueen menestyksestä. enimmäkseen myönteisesti, joskus rasittavasti. Niiden avulla valmennusta ja sen perustaa kuvataan laajasti ja monipuolisesti. Jos olen johdantoa lukiessani oikein ymmärtänyt, kirja on tarkoitettu kaikille, ei vain esimerkiksi huippu-urheilijoille, joista kirjassa on eniten esimerkkejä. Se on vaikeata, sillä olemme useimmiten oikeassa ja uskomme, että tunnemme itsemme aivan riittävästi. Tie huipulle on ollut kirjavaa. Vahva luottamus ja etenkin sitkeä harjoittelu tuottavat tuloksia. Monia suosittuja teorioita ja ideoita, kuten esimerkiksi mindset ja grit, on uusintatutkimuksissa ja meta-analyyseissä arvioitu kriittisesti. Suuria lupauksia kannattaa tarkastella kriittisesti On luonnollista, että kirjassa uskotaan ihmisen kykyyn vaikuttaa siihen, mitä hänestä tulee ja mitä hän saa aikaan. Kirjoittajien laatimat kysymykset ovat sinänsä hyviä ja pohdintaa vaativia, mutta tavalliselle lukijalle niitä on liikaa. Helposti unohtuu, että on paljon ihmisiä, jotka ovat liikaa oma itsensä, jopa kiusankappaleiksi asti. 319 s. Kirjoittajat korostavat aiheellisesti itsetuntemuksen merkitystä. Kirjaa värittävät aforismit ovat joskus ärsyttäviä. Me näemme herkästi itsetuntemuksen puutteita muissa ihmisissä. Se on merkittävä vaara huipun ja menestyksen tavoittelussa. Uskallanko olla oma itseni?). Olen lukenut Tossavaisen ja Peltosen kirjaa kriittisin silmin, mutta näen siinä myös paljon vahvuuksia, joista tärkein on valmennuksen perustan kuvaus
Sanaa ”nurmitennis” ei suomen kielessä juurikaan käytetä; pelkkä tennis olisi useimmissa kohdissa toiminut. Tatu Henttosen suomennoksesta paistaa paikoin läpi ohuehkolta vaikuttava urheilutuntemus. Värilähetysten alkaminen 1960-luvulla paransi katselukokemusta. JOUKO KOKKONEN K i r j a Trumpin hampaissa: Urheilija-aktivisti Megan Rapinoe Emma Brockes ja Megan Rapinoe: Yksi elämä. Yleisten puistojen kentät ovat olleet kaikkien käytössä, ja niiltä kasvoi tenniksen toinen haara keskiluokkaisten tenniskerhojen rinnalle. Siellä ei Rapinoen mukaan ole kuin tatuointiliikkeittä ja olutpanimoita. Lajin nousua auttoi 1870-luvulla lehdistö. Televisiolajiksi erittäin hyvin sopiva tennis muuttui samalla rahakkaaksi ammattilaislajiksi. 260 s. Berry väittää myös tenniksen muuttaneen yhteiskuntaa. Kyse taitaa sittenkin olla vuorovaikutuksesta, jossa yhteiskunnan painoarvo on vahvempi kuin urheilun. Lajin kehitystä ovat sittenkin säädelleet elitistiset lajiauktoriteetit, vaikka tenniskenttien kapinallisten vaikutusta ei voi olemattomaksi sanoa. Laji on kaikkineen muuttumassa elitistisemmäksi. Rapinoe on lähtöisin melkoiselta amerikkalaiselta takahikiältä Kalifornian Reddingistä. Yhdysvaltalainen jalkapalloilija Megan Rapinoe on noussut urheilijaaktivistien arvostettuun kärkikaartiin muutaman viime vuoden aikana. Myös julkisten puistojen tenniskulttuuri on Berryn mukaan monin paikoin heikentynyt. Ranskalaisten tennisinnostuksen pohjana on määrätietoinen olosuhteiden kohentaminen, joka on Berryn mukaan lyöty suurelta osin laimin Britanniassa. Pienistä varauksista huolimatta Berry onnistuu tuomaan lukijalle runsaasti uutta, käsityksiä avartavaa tietoa tenniksen historiasta. Junioripelaajilta perittävät kustannukset ovat nousseet niin korkeiksi, että huipulle voivat tähdätä enää hyvätuloiset keskiluokan kersat. Berry ajautuu ristiriitaisuuksiin todistellessaan tenniksen olevan itse asiassa koko kansan harrastama laji Britanniassa. Englanninkielinen nimi One Life sisältää ehkä hieman enemmän viittausta ainoaan elämään. Kokonaisuudessaan tenniksen radikaalin historian alleviivaaminen tuntuu keinotekoiselta. Berry on kirjoittanut ennen kaikkea tenniksen kulttuurihistoriaa yhdistellen pieniä havaintoja suuriin linjoihin. Toisesta maailmansodasta toipuvassa Britanniassa BBC:n televisioimat Wimbledon-ottelut saavuttivat vuosi vuodelta yhä suurempaa suosio ta. Toisaalta tennis on edelleen iso laji Britanniassa. Silloin lähdettiin monen tunnin ajomatkan päähän Sacramentoon, missä oli aamukahdeksalta treenit tai peli.. Oma perhekin olisi mieluummin pitänyt asian pienemmissä piireissä. Kirjaa uskaltaa suositella myös perinteistä tulospainotteista urheiluhistoriointia karsastavalle. Radioidut Wimbledonlähetykset saavuttivat 1920-luvun jälkipuoliskolta alkaen suurta suosiota. Berry toteaa kuitenkin hiukan happamasti, että väestöltään samankokoinen Ranska on ohittanut viidellä miljoonalla harrastajallaan Britannian. Tämän tähden tarina on koottuna kirjan kansissa hieman oudosti otsikoituna, Yksi elämä. Melko puhuttelevaa on lukea tyttöjen viikonloppujen alkaneen aamuneljältä ikävuosina 11?17. Vähempikin olisi riittänyt vakuuttamaan, että peliä pelattiin aluksi nurmikentillä. Teoksen lopusta löytyvä aikajana auttaa hahmottamaan tenniksen kehitysvaiheita. Tytöt olivat kuusilapsisen perheen kuopuksia. Kaupalliset tenniskeskukset ovat vallanneet tilaa perinteisiltä kerhoilta, joiden toiminta on osittain rapautunut. Rapinoen kapinamieli nousi lesbojen aseman aiheuttamasta ahdistuksesta. Kehityssuunta on johtanut perinteisten sosiaalisten verkostojen haurastumiseen. Tässä Berryn havainto rinnastuu osin Robert G. ”Nurmitennis” (lawn tennis) toistuu teoksen alkupuolella lukuisia kertoja. Laaja asiaja henkilöhakemisto tekevät kirjasta eräänlaisen käsikirjan, josta voi etsiä tenniksen historian isoja ja pienempiäkin käänteitä. Hän oli kaksoissisarensa Rachaelin kanssa lahjakas urheilija pienestä pitäen ja molemmat innostuivat eniten jalkapallosta. Kiireisen tietotyöläisen on helpompi mennä keskuksesta varatulle tunnille kuin kerholle, jonka jäsenyyteen sisältyy erilaisia velvoitteita. Berry tuo hyvin esiin 1870-luvulla keksityn tenniksen nousun sidokset keskiluokan vahvistumiseen Englannissa. 8 8 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 A R V I O I T U A ettei hänen kirjansa ole akateeminen tai kronologinen tutkimus, vaan suositun urheilulajin vähemmän tunnettuja puolia esittelevä kirjoituskokoelma. Kiinnostavaa luettavaa ovat myös urheilumuodon yhtymäkohdat suffragetteihin. Häntä alkoi kummastuttaa, miksi niin harva hänen tuntemansa jalkapalloilija ei tule kaapista ulos, vaikka lajin piirissä lesbot tiedettiin hyvin. Mutta astuttuaan itse ulos vuonna 2012 ennen Lontoon olympiakisoja hän huomasi, että ei se niin helppoa ja seuraamuksetonta ollutkaan. Berryn teksti on pääosin sujuvaa ja viihdyttävää luettavaa. Todistelu ei silti riitä kumoamaan sitä, että tenniksellä on niin Britanniassa kuin laajalti muutoinkin keskija yläluokkainen leima. Hän on etsinyt ja löytänyt merkkejä työväenluokkaisesta tenniksestä. Megan Rapinoen tarina WSOY 2021. Vahvimmillaan Berry on kuvatessaan ja pohtiessaan tenniksen mediasuhdetta. Harrastajia on arviolta kolme miljoonaa. Todelliseen tenniksen medialäpimurtoon johtivat televisiolähetykset, joita kokeiltiin jo 1930-luvun lopulla. Kirjan lopusta löytyy hyviä havaintoja brittiläisen liikuntakulttuurin 1980-luvulta alkaneesta muutoksesta. Tenniksestä tuli yksi naisten laajalti harrastamista lajeista heti alkuvuosistaan lähtien. Tässä ollaan ikuisen kysymyksen äärellä: voiko urheilu muuttaa yhteiskuntaa vai muuttaako yhteiskunta urheilua. Putnamin klassiseen tutkimukseen ”Bowling Alone”, joka kuvaa keilailun ympärille Yhdysvalloissa rakentuneiden sosiaalisten yhteyksien purkautumista
Lähtöasetelma on johdattanut perinteisen, kronologisesti etenevän urheilijaelämäkerran laatimiseen. Lyötyään itsensä läpi kansainväliselle huipulle Lontoon olympiavoittajana ja maailmanmestarina Rapinoe huomasi, että hänen sanomisillaan alkaa olla yhä enemmän kantavuutta. Sisarukset etenivät rinta rinnan, kunnes Megan sai kutsun nuorten maajoukkueeseen. Barack Obaman vastaanotolla oli kyllä käyty. Tämäkin nostatti Meganin kapinamieltä yhteiskunnan epäkohtiin. HANNU PELTTARI Tietokirjailija hannuspurs@icloud.com K i r j a Täysillä eletty koripalloura Valtteri Mörttinen: Teemu Rannikko . Presidentti Donald Trump onnistui törkeillä lausunnoillaan avittamaan Kaepernickin uran loppumista amerikkalaisessa jalkapallossa, kun kukaan ei uskaltanut tehdä, kaupallisten riskien vuoksi, enää sopimusta hänen kanssaan. Ensimmäinen muraali Rapinoesta on jo tehty. Muhammed Alia, Tommie Smithiä ja John Carlosia . Kun USA:n naiset voittivat maailmanmestaruuden 2019, ei joukkueen kapteeni Rapinoe tietenkään suostunut viemään ryhmää Trumpin vastaanotolle. Tämä liberaali ei siis halua köyhäillä eikä hän piilottele puolisosuhteittensa ongelmiakaan. Tähän historiattomuuteen hänellä on oikeus, mutta ehkä historianopintoja on syytä syventää viimeistään siinä vaiheessa, kun tämä rohkea klassinen amerikkalainen liberaali suuntaa vaikuttamaan jalkapallouransa jälkeen politiikassa. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 8 9 Mutta vanhemmat venyivät, tila-autoon mahtui ja tyttöjen into kantoi. Onneksi imelyyteen tai ylilyönteihin Mörttinen lankeaa harvoin: ”Teemun lähestymistapa koripalloon oli jo lastenkoreihin pelatessa huipputason insinööriin verrattavissa.” Lipsahduksista huolimatta Pelin tekijä pärjää sarjassaan, mikä on paljolti Mörttisen sujuvan ja lajitietoisen tekstin ansiota. pelasi surkeasti, koska hän miettii liikaa politiikkaa eikä keskity pelaamiseen. Kun lisätään, että Rapinoen isä äänesti ainakin 2016 Trumpia, on helppo ymmärtää, että perheen tapaamisissa on välittömän mykkäkoulureaktion jälkeen ääntä ja jännitteitä riittänyt. Trumpin mielestä joukkue ei voinut pärjätä, koska siinä oli niin paljon radikaaleja vasemmistolaisia maanikkoja. Silti eteneminen oli vaivalloisen hidasta. Jos tarkkoja ollaan, linja on pitänyt: ei hänestä kirjaa ole tehtykään, mutta koripalloilija Teemu Rannikosta on. Tämä ei jäänyt presidentti Trumpilta huomaamatta ja heidän välilleen syntyi julkinen inho. Hän nautti rahasta ja kuluttamisesta ja katsoo olevansa oikeutettu kunnon korvauksiin. Rannikolla niitä riittää. Sisaret yhdistivät pitkään voimansa aina huomaamaansa vääryyttä vastaan. pelin tekijä Docendo 2021. Lausunto oli taattua Trumpia, siinä eivät tosiasiat olleet rasitteena. vaan pitää idolinaan aikalaistaan Colin Kaepernickia. Hän näki huutavan epäkohdan siinä, että USA:n jalkapalloliitto maksoi miesten maajoukkuepelaajille paljon suurempia korvauksia kuin naisille, jotka olivat maailman parhaita, miehet eivät sinne päinkään. Tästä tuli monivuotinen kapinaprosessi, jota Rapinoe johti äänekkäästi. Rannikon pitkää peliuraa katsomosta ja mediasta seuranneet saavat mitä odottavat: paluuta elettyihin huippuhetkiin, mutta myös tuskaisiin loukkaantumisiin. Rapinoe . Kyse on ehkä kaikkien aikojen yhteiskunnallisimmasta jalkapalloilijaelämäkerrasta. 336 s. Rapinoe ratkaisi rankkarillaan joukkueen etenemisen jatkopeleissä. Tyttöjen jalkapalloa enemmän perheeseen tuo kuitenkin draamaa kaksosia kymmenen vuotta vanhemman veljen sortuminen opiaattikriisin syövereissä pahasti huumeisiin, rikoksiin ja vankilakierteeseen. Osin ehkä siksi, ettei hän omien sanojensa mukaan tiennyt formuloista mitään. Kun Kari Hotakainen kirjoitti Kimi Räikkösestä (2018), hän korosti tehneensä ihmiskirjan. Megan Rapinoe ei vuonna 1985 syntyneenä mainitse lainkaan urheilija-aktivismin suuria tiennäyttäjiä . Yksi elämä ei pelkästään jalkapallosta kiinnostuneille kovin paljoa tarjoa. Tämä ei Rapinoeta pelästyttänyt, vaan hän alkoi polvistua sitä uhmakkaammin mitä näkyvämpi ottelu oli alkamassa. Valitettavasti Rapinoe unohtaa kapinatöiltään päivittää kaksoissisarensa tarinaa tiiviin yhteisen alkutaipaleen jälkeen. Kirjoittaja ja kohde hengittävät yhteistä koripalloilmaa ja vieläpä samassa tahdissa. Nyt oli Trumpin vuoro ilkkua Rapinoelle ja kumppaneille. Kirjan ilmestyttyä USA:n naisjoukkue jäi Tokion olympiakisoissa pronssille. A R V I O I T U A. Rannikosta nyt kirjan tehnyt kulttuurija urheilutoimittaja Valtteri Mörttinen puolestaan tunnustaa omaavansa ”vakavan koripallopakkomielteen”. Pronssiottelussa hän teki kaksi hienoa maalia. Erityisesti violettihiuksinen . Omaa persoonaansa hän kyllä avaa. Uhmakkaita polvistumisia Trumpin harmiksi Seuraavaksi Rapinoe havahtui poliisiväkivallan mustiin uhreihin ja Colin Kaepernickin käynnistämään Black Lives Matter -polvistumisiin. ”Minusta ei ainakaan kirjaa kirjoiteta.” Tätä mieltä oli Teemu Rannikko koko uransa ajan. Ihme on, ellei hän sinne hakeudu. Jos ei hakeudu, hänet vedetään sinne
”Muistelija siis muistaa, mitä muistaa, mutta muistelee, mitä haluaa muistella”, tiivistää muistitiedosta väitellyt (2009) Katja-Maria Miettunen. Ehkä myös Koripalloliiton, maajoukkueen muiden valmentajien ja fanitutkijoiden suunnilta olisi irronnut kommentit. Miten näihin muisteluihin tulisi suhtautua. Virtapohjan tietokirja keskittyy selkeästi Waldenin ja Yhtyneitten Paperitehtaiden urheilutoimintaan. Miksi. Teollisuuden mielenkiinto urheilun edistämiseen oli kahtalaista. Rannikon kohdalla on lähestulkoon toteutunut kulunut hokema ”urheilija ei tervettä päivää näe, eikä huippu-urheilija yötäkään”. Muitakin kuullaan, mutta valikoidusti. erityisesti tunnettujen henkilöiden muistelut . Muisteleminen koostuu valikoiduista muistoista; niistä, joista muistelija haluaa kertoa. Tästä kattauksesta tuorein on Kalle Virtapohjan kirjoittama Juuso Walden – Urheilumies ja viimeinen patruuna. Laajempi ja moniäänisempi haastatteluaineisto olisi lisännyt kirjan painoarvoa. Kommentit ovat odotettuja. Perhepiiri ymmärtää, pelikaverit suitsuttavat . Rannikon muistelu on yhtä hallittua kuin hänen pelinjohtonsa kentällä. Toisaalta urheilun tarkoitus on elää täysillä, kuten judon EM-mitalisti (1992) ja nykyinen toimittaja Annikka Mutanen kolumnissaan muistuttaa (HS 2.9.2021). Rannikko on urheilun kautta halunnut elää täysillä, kasvaa mahdollisuuksiensa mittaiseksi läheistensä tuella. Ehkä sitä olisi voinut kysyä muiltakin kuin Rannikolta itseltään. Täysillä eletty elämä voittaa. Kirjan lopussa Rannikko itse kertoo, miten hän näkee kirjansa merkityksen: ”Haluan tarinallani auttaa jäljessäni tulevia ymmärtämään, että syvistäkin kuopista voi nousta, kunhan vain tahto on voimakas ja ympärillä on hyviä ihmisiä apuna.” Syvät kuopat. Kun ko. Mutta palataan kirjan päähenkilöön. ”Luottolääkärini Rantanen on minulle sanonutkin, että kehoni ei enää koskaan tule täyteen iskuun. Hyvä niin. muistelee kuinka he Rannikon kanssa muuttivat suomalaisen koripallokulttuurin ja synnyttivät ns. Rannikon lailla maailmalla menestynyt pelaaja . Virtapohjan kirjassa sukelletaan suoraan Yhtyneiden Paperitehtaiden urheilutoimintaan. Rannikko ei ollut Euroopan pelikenttiä kiertäessään kaikkien valmentajien suosiossa. Tehdaspaikkakuntien liikuntatoiminnan kehittyminen 1920ja 1930-luvuilla ei lähtenyt käyntiin niinkään julkisen vallan aloitteesta vaan teollisuuslaitosten omien intressien kautta. Ehkä kyse on kuitenkin enemmän tietoisesta valinnasta kuin kehtaamisesta. 300 s. Toisenlaistakin muistelua kirjasta löytyy. Muisteleminen eroaa muistamisesta. Maajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann puolestaan muistelee kuinka hän Möttölän kanssa pani Susijengin asiat järjestykseen kentän ulkopuolella ja Rannikon kanssa pelikuviot kentällä. Rannikko viitannee etenkin loukkaantumisiinsa, jotka kohtuuttoman usein estivät ammatin harjoittamisen. Kirjan epilogissa Mörttinen kirjoittaa, että ”nyt hän [Rannikko] on tehnyt minkä lupasi, eli kertonut sen . Siitä huolimatta, että veroa koetusta maksetaan toimintakyvyn heikkenemisenä nyt ja huomenna. Toiset yritykset taas halusivat edistää kuntoliikuntaa ja jättivät kilpailutoiminnan organisoinnin urheiluseuroille. Hän ei halunnut toimittajan veistävän itsestään patsasta. toki aiheesta, sanoisivat monet. TEIJO PYYKKÖNEN teijo.pyykkonen@gmail.com K i r j a Juuson Yhtyneet Urheilutehtaat Oy Kalle Virtapohja: Juuso Walden . jos ei koko elämäntarinaansa, niin ainakin kaiken, minkä menneisyyteen katseltuaan kehtaa”. Möttölän ja Dettmannin luomat historiakuvat muokkaavat ja ehkä jopa betonoivat Susijengi-ilmiöön liittyviä käsityksiä. Ääneen pääsevät Rannikon vanhemmat ja puoliso, kuusi maajoukkuetason pelikaveria, maajoukkueen päävalmentaja sekä lähipiirin ulkopuolelta yksi fysioterapeutti ja yksi urheilutoimittaja. Sen huomaa jo”, toteaa Rannikko kirjan loppusivuilla. Mitä siitä, jos luut välillä paukkuvat. Ensimmäisenä esitellään jalkapallon Reed-ottelut, jotka toivat yllättävän kansainvälisen kosketuksen suomalaiseen tehdasurheiluun Britannia-suhteiden kautta A R V I O I T U A. kilpailevat historiatutkimuksen kanssa tarjoamalla muisteluun perustuvia näkemyksiä menneisyydestä. 9 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 Rannikon oma ääni kuuluu kirjassa lukuisten haastattelusitaattien kautta. Lyhyellä etsimisellä löytyy kolme elämäkertaa, näytelmä, elokuva, väitöskirja sekä useita graduja ja muutamia tieteellisiä artikkeleita. On yllättävää, kuinka paljon viimeisestä patruunasta, Juuso Waldenista ja hänen tehdasimperiumistaan on kirjoitettu. Pelin tekijä -kirjan vahvin anti on siinä, että se valottaa huippu-urheilun syvintä olemusta: täysillä elämistä yhdessä muiden samanhenkisten kanssa. Muistelut . ilmiö sai lähes 10 000 suomalaisfania matkaamaan Euroopan eri areenoille kannustamaan Susijengiä, olisi näin poikkeuksellisen ilmiön selittämiseen voinut kirjassa paneutua tehtyä laajemmin. Osa tehtaista loi edellytyksiä huippu-urheilijoiden kehittymiselle työpaikkojen ja harjoitusmahdollisuuksien avulla. Mörttisen mukaan Rannikko ha lusi teoksen olemassaololle syyn, merkityksen. Samalla tarjoutuu mahdollisuus tuottaa mielihyväkokemuksia ja jännityspiikkejä tuhansille faneille. Urheilumies ja viimeinen patruuna Readme 2021. Susijengi-projektin (myöhemmin susijengi-ilmiön). Muistelut keskittyvät pelitapahtumiin, loukkaantumisiin ja sopimusneuvotteluihin. Hanno Möttölä . Ja se vajavaisuus tulee vaikuttamaan elämässäni kaikkeen. Elämäkerroissa ja mediassa laajemminkin usein haastatellaan muistelijoita menneisyyden asiantuntijoina; ajatellaan muistelun tarjoavan todellista tietoa menneisyydestä, koska muistelija on itse ollut kokemassa muistelemaansa asiaa
2020. Ensimmäinen järkytys odotti seuran asuntolassa: Martin ei saanut luvattua omaa huonetta. Miltä osin se oli itseisarvoista liikuntaa ja urheilua. Bengtson sai 17-vuotiaana jokaisen jalkapallojuniorin unelmasopimuksen Inter Milaniin. Walden jätti tehtävänsä Yhtyneiden Paperitehtaiden toimitusjohtajana vuonna 1969, jonka jälkeen urheilutoiminta ajettiin käytännössä alas lukuun ottamatta Valkeakosken Hakan ja Myllykosken Pallon jalkapallojoukkueiden sponsorointia. Ujo ja sulkeutunut ruotsalaispoika hammasraudoissaan oli kaiken lisäksi nuorempi kuin muut Interistä pelipaikkaa kärkkyneet. Martin joutui selviytymään lähes yksin ilman tukea. Ainoastaan yhdysvaltalaismaalivahti Ryan (Alfred Enoch) osoitti ymmärtämystä nuorukaiselle. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen oli hänen ystävänsä, mistä osaltaan johtui, että tehdaspaikkakunnille tuotiin jatkuvasti ulkomaisia valtionpäämiehiä ja muita arvovieraita ihailemaan suomalaista teollisuusyhdyskuntaa ja siellä harjoittelevia urheilijoita. Virtapohja on kerännyt henkilöesittelyiden ympärille kiinnostavia nyansseja, jotka hieman eksyttävät lukijan kirjan ytimestä. Jalkapallo oli lähellä Juuson sydäntä. Hänen puheenjohtajapestinsä alkoi olympiavuonna 1952, jolloin Palloliiton pitkäaikainen puheenjohtaja Erik von Frenckell luopui tehtävästä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 9 1 toisen maailmansodan jälkeen. Vastaanotto oli muutenkin tyly. Yhtyneiden Paperitehtaiden urheilijat menestyivät tehdaskisojen lisäksi myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti, joten yhtiötä kutsuttiinkin lehdistössä ”Yhtyneet Urheilutehtaat Oy” -nimellä. JARI KANERVA, FT pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura jari.kanerva@lts.fi E l o k u v a Kun jalkapalloilijan unelma muuttuu painajaiseksi Tiikerit (Tigrar) Ohjaaja: Ronnie Sandahl Pääosissa: Erik Enge, Alfred Enoch, Frida Gustavsson.Black Spark Film & TV, Art Of Panic, SF Studios. Seuran edustaja totesi lääkärintarkastuksessa ”hän on aika hoikka”. Kirkkaimpia tähtiä Juuson tallissa olivat hiihtäjät Veikko Hakulinen ja Väinö Huhtala, painija Kyösti Lehtonen, Valkeakosken Hakan jalkapalloilijat Juhani Peltosen johdolla sekä Olavi Salosen ja Jouko Kuhan kaltaiset juoksijat Kaipolan Vireen riveissä. Joukkuekaverit eivät syöttäneet harjoituksissa tai peleissä hänelle, kun huomasivat pienikokoisen ja hontelon Bengtsonin olevan todellinen kilpailija. Ja missä määrin oli kyse kokonaisvaltaisesta henkilöstöpolitiikasta, joka ulottui työntekijöiden sekä työettä vapaa-aikaan. Waldenin puheenjohtajakaudella avattiin ovia ulkomaille ja etenkin Brittein saarille. Lohtua toi ensirakkaus Vibeke (Frida Gustavsson). Vaikka Juuso Waldenilla itsellään ei ollut mainittavia urheilusaavutuksia, niin teos vahvistaa käsitystä, että hän on ollut Suomen historian merkittävin urheilumesenaatti. Virtapohja tuo hyvin esiin huippuurheilun merkityksen Yhtyneiden tehtaille. Koska Virtapohja keskittyy teoksessaan tiukasti urheiluun, niin hieman avoimeksi jää Yhtyneitten Paperitehtaiden tukeman urheilutoiminnan kokonaisuus. Muistiinpanoihin pohjautuva omaelämäkerrallinen romaani ”I skuggan av San Siro” (San Siron varjossa) ilmestyi vuonna 2007. Juuso Waldenin toimitusjohtajakaudella Yhtyneiden väki juhli seitsemää olympiakultaa, viittä maailmanmestaruutta ja 364 Suomen mestaruutta 14 urheilulajissa. Martin Bengtsonin (s. Virtapohja on havainnut terävästi, että vaikka otteluissa kilpailtiin tosissaan, niin keskiössä oli työntekijöiden palkitseminen siihen aikaan harvinaisella ulkomaanmatkalla. Elokuva tuo hyvin esille huippu-urheilun maailman loiston ja sen kääntöpuolen. Hänen tekemänsä perusteellinen tutkimustyö täydentää hyvin kokonaiskäsitystä viimeisestä patruunasta ja hänen intohimostaan urheiluun. 1986) nuorena päättyneestä jalkapallourasta kertova elokuva perustuu tositapahtumiin. Lähtö Örebrosta Milanoon jännitti Martinia, johon kohdistui erittäin suuria odotuksia. Lääkäri vastaa: ”Niin sanoimme Coutinhosta ja Pirlostakin.” Lupauksen kintereillä ovat olleet myös Chelsea ja Ajax. Suomen Palloliiton puheenjohtajana hän toimi kymmenen vuotta. Kun työnantaja tarjosi harjoittelumahdollisuuden työaikana, työpaikan, asunnon ja valmennuksen, oli kenen tahansa urheilijan vaikea kieltäytyä. Nuori jalkapalloilija harjoitteli suorastaan pakkomielteisesti ennen lähtöä. Elokuva tuo hyvin esille, millaiseen prässiin nuori jalkapalloilija joutui. Hänen aikanaan rakennettiin kymmeniä urheilukenttiä ja muita suorituspaikkoja eri paikkakunnille, perustettiin monien eri lajien urheiluseuroja ja houkuteltiin aikansa huippuja Yhtyneiden leipiin. Ura Italiassa kesti kuitenkin ainoastaan yhdeksän kuukautta, joiden aikana Bengtson piti päiväkirjaa ja kirjasi muistojaan talteen myös palattuaan Milanosta Ruotsiin. Hän saapui Milanoon farkkutakissa ja verkkareissa allekirjoittamaan sopimuksen pukumiesten ympäröimänä. Kyse oli amatöörisääntöjen kiertämisestä, piiloammattilaisuudesta, joka oli monen huippu-urheilijan menestyksen edellytys. Yhtyneiden toimitusjohtajana (1940–1969) Walden perusti vertaansa vailla olleen urheiluimperiumin. Urheilijat olivat Waldenin käyntikortteja maailmalle. Juuso Walden . Ura alkoi Milanin kakkosjoukkueessa Primaverassa, joka koostui nuorista lupauksista. 116 min. Se näyttää, miten jalkapalloon A R V I O I T U A. Urheilumies ja viimeinen patruuna -teos elää päähenkilön ympärillä olevista tarinoista ja urheilutuloksista. Suomen Cup, englantilaisen mallin mukaan, käynnistyi Waldenin aloitteesta vuonna 1955. Koko järjestelmä oli perustunut yhden ihmisen, patruunan, intohimon ja määräysvallan varaan
Elokuvassa seurataan pelaajia yksilöinä, tyttöinä urheilussa sekä joukkuepelaajina. Brynjar ei päästä tyttöjä helpolla. Katsoja näkee, kuinka tyttöjen elämä muuttuu, kun he harjoitellevat koripalloa intohimoisesti. Entisen junnukoripallovalmentajan silmin meno kentällä näyttää välillä hurjalta. Kun seura ei suostu jakamaan alle 10-vuotiaiden lasten joukkuetta kunnianhimoisuuden mukaan tasoryhmiin, hän päättää vaihtaa seuraa. VILJA SIPILÄ, LitM liikuntatieteiden erityisasiantuntija Liikuntatieteellinen Seura vilja.sipila@lts.fi A R V I O I T U A. Ja Bengtson ei pelannut Interin ykkösjoukkueessa minuuttiakaan toisin kuin elokuva antaa ymmärtää. Koripallo on tarinan punainen lanka, mutta oikeastaan kyseessä on kasvutarina. pidetään pallo! -dokumenttielokuvassa seurataan neljän vuoden ajan islantilaisen tyttökoripallojoukkueen matkaa yhdessä heidän ristiriitaisia mielipiteitä herättävän valmentajansa kanssa. Toisaalta sanoissa on aina opetus ja kritiikki perustellaan lapsille. Sigurðssonilla on valmennuksessa koripalloa suurempi agenda. Bengtson on sittemmin toiminut käsikirjoittajana ja luennoitsijana. Syntyjään ahvenanmaalainen Erik Enge esittää 17-vuotiasta Martin Bengtsonia erinomaisesti, vaikka oli kuvausten aikaan jo 25-vuotias. pidetään pallo! (Hækkum rána/Raise the Bar) Ohjaaja: Gudjón Ragnarsson Käsikirjoittajat: Margrét Jónasdóttir, Gudjón Ragnarsson & Iikka Vehkalahti. Elokuvan katsoja joutuu pohtimaan, kenen äänellä on väliä ja kuinka pitkällä sukupuolten tasa-arvo lopulta on. Melkein 20 tyttöä vaihtaa seuraa valmentajan mukana. Valmentajana Sigurðsson on kova, mutta oikeudenmukainen, tunteella pelejä elävä ja lajilleen täysin omistautunut. Lapset ovat treeneissä ja peleissä välillä kyyneleet silmissä. Välttämättömät harjoitusja pelitilannekohtaukset on kuvattu riittävän uskottavasti. Historiatietoista katsojaa häiritsevät elokuvassa muutamat yksityiskohdat. Hänen kokemuksiinsa perustuva tarina antaa ajattelemisen aihetta kaikille huipputason joukkueurheilusta kiinnostuneille. Hän on käynyt muun muassa Böson urheiluopistolla puhumassa 15ja 16-vuotiaille maajoukkuepelaajille kokemuksistaan. Onko huutaminen ja kiroilu tosiaan välttämätöntä. www.youtube.com/ watch?v=KyEz8xh3og0 E l o k u v a Yhdenlainen koripallon Islannin malli Tytöt . Hän näkee itsensä kasvattajana, joka auttaa tyttöjä kasvamaan vahvoiksi, rohkeiksi ja itsenäisiksi ihmisiksi. Käsikirjoituksen laatinut ohjaaja Ronnie Sandahl on ottanut jonkin verran vapauksia tarinaa kertoessaan. Tunteita herättävä elokuva johdattaa pohtimaan valmennuksen, urheilun ja yhteiskunnan tasa-arvon, mutta myös kasvatuksen kysymyksiä. Hän vaatii paljon niin henkisesti kuin fyysisesti. Motto kuuluu: ”Basketball builds character and character is what helps you to conquer the world”. Elokuvassa käsitellään lasten osallistumista heille tärkeisiin asioihin ja oikeutta kertoa mielipiteensä. Pelaajat oppivat ottamaan käyttöön heille annetut työkalut, sanoittamaan omia tunteitaan, ottamaan vastuuta ja käsittelemään stressiä. Jonkin verran tiivistämisen varaa liki kaksituntisessa elokuvassa olisi ollut. JOUKO KOKKONEN Martin Bengtsson and the Dark Side of Football. 70 min. Saga Film, Pystymetsä. Entä mitä mieltä pelaajat ovat kaikesta. Tytöt . Elokuvan aikana katsoja saa käsityksen tyttöjen ajatusmaailmasta ja seuraa heidän polkuaan kohti teini-ikää. Tyttärensä kautta hän on ymmärtänyt, kuinka ahtaat raamit yhteiskunta tytöille antaa. Brynjarin tavoitteena on raivata tyttöjä syrjiviä esteitä pois urheilussa ja elämässä. Tultuaan isäksi hän on herännyt katsomaan maailmaa uudesta näkökulmasta. Kimmokkeena joukkueen perustamiselle on hänen oma kahdeksanvuotias tyttärensä. 2020. 9 2 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 kaikkensa panostaneen pojan unelma murenee pala palalta. Selväksi käy, että suurseurojen junioriakatemioille ja -joukkueille yksittäinen lupaava juniori on aihio, josta voi tulla ykkösjoukkueen pelaaja. Sigurðsson joutuu usein perustelemaan vanhemmille niin rankkaa kielen käyttöään kuin vaativia harjoitusmetodejaan. Brynjar Karl Sigurðsson on entinen islantilainen huippukoripalloilija ja kokenut valmentaja, joka päättää perustaa tyttöjen koripallojoukkueen. Elettiin tekstiviestien huippuaikaa, kamerapuhelimet tekivät vasta tuloaan. Sosiaalinen media oli toki olemassa alkeismuodossaan vuosina 2004?2005, mutta elokuvassa vilahtavaa Twitteriä tai useissa kohtauksissa nähtyjä kosketusnäyttöisiä puhelimia ei tuolloin vielä ollut olemassa. Bengtson on arvostellut eurooppalaisten suurseurojen yhä nuorempiin lupauksiin kohdistuneita värväyksiä. Kuulemme tyttöjen pohdintaa, mitä he ovat oppineet itsestään koripalloa harrastaessa ja millaisiksi he haluavat kasvaa. Bengtson yritti pelata Ruotsiin palattuaan, mutta ura päättyi alle 20-vuotiaana. Tarina ei ole ulkomaille lähteneiden suomalaisten jalkapallojuniorienkaan osalta tuntematon, vaikka vaiheet eivät ole tiettävästi olleet yhtä dramaattisia kuin Bengtsonilla. Lopulta tilanne eskaloituu konfliktiin lajiliiton kanssa, kun Sigurðsson ja hänelle uskollinen joukkue vaativat pääsyä poikien sarjaan. Tämä aiheuttaa skismaa joidenkin vanhempien kanssa. Koripallo on väline elämäntaitojen opettamiseen
2021. The data was analyzed by calculating a distribution for each indicator and forming mean variables for each EIPM thematic area. However, when practices were measured by the REPOPA indicator set, EIPM appeared uncommon and unsystematic. Sähköposti: minttu.korsberg@tuni.fi (yhteyshenkilö). The results showed that the sport officials generally experienced preparation as evidence-based and found much information available. The functionality of the REPOPA indicator set was tested by Cronbach’s alpha and confirmatory factor analysis. Tiedolla johtamisen tila liikuntahallinnossa REPOPA-mittarin perusteella. Tiedolla johtamista tarkasteltiin poliittishallinnollisessa viitekehyksessä. Seuraavat jättöajat ovat 31.3.2022 ja 30.9.2022. Evidence-informed policy making in municipal sport administration based on REPOPA indicators. 2021. It is necessary to develop EIPM practices in municipalities to become more systematic and transparent. P. Avainsanat: tiedolla johtaminen, tietoon perustuva päätöksenteko, kunnat, liikuntahallinto, REPOPA-mittari ABSTRACT Korsberg, M., Ståhl, T., Ylöstalo, T. Tiedolla johtamisen toimenpiteet olivat yleisimpiä viestintään ja osallisuuteen ja vähäisimpiä seurantaan ja arviointiin liittyen. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodosti yli 10 000 asukkaan kuntien liikunnasta vastaavilta viranhaltijoilta kerätyt 66 strukturoitua kyselyvastausta. Specific areas of development include monitoring and evaluation, the use of research evidence and collaboration with researchers, as well as the systematic utilization of evidence and evidence transparency. REPOPA-mittarilla arvioituna tiedolla johtaminen näyttäytyi kuitenkin vähäisenä ja epäsystemaattisena. Tiina Ylöstalo , FM, TtM, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Liikunta & Tiede 58 (5), 93–101. EIPM practices were most common in terms of communication and participation and rarest in the field of monitoring and evaluation. Evidence-based practices can be efficient tools to influence complex decision-making chains. In the public sport administration, evidence-informed policy making (EIPM) is highly important but calls for development. Käsikirjoituksia otetaan arviointiprosessiin kaksi kertaa vuodessa. 040 589 3632. V E R T A I S A R V I O I T U A JOHDETAANKO KUNTIA TIEDOLLA. Timo Ståhl , TtT, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Liikunta & Tiede 58 (5), 93–101. Testing of the REPOPA indicators revealed development needs especially in the thematic set of monitoring and evaluation as well as in human resources. The empirical material of the study consisted of 66 structured questionnaire responses from sport officials in Finnish municipalities with more than 10,000 inhabitants. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin laskemalla indikaattorille jakaumat sekä muodostamalla keskiarvomuuttujat tiedolla johtamisen eri teema-alueille. & Stenvall, J. Its causes and consequences are difficult to discern and it is managed by many administration sectors. REPOPA-mittarin toimivuutta testattiin Cronbachin alfa:lla ja konfirmatorisella faktorianalyysillä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten erilaisia tiedolla johtamisen toimintatapoja käytetään kuntien liikuntahallinnossa sekä arvioida tiedolla johtamisen tilaa. Jari Stenvall , HTT, Tampereen yliopisto. The international REPOPA indicators were used to evaluate the state of EIPM. Kanslerinrinne 1 (Pinni A), 33100 Tampere. Tulosten mukaan kuntien liikunnan viranhaltijat kokivat yleisellä tasolla kysyttynä valmistelun perustuvan tietoon ja että tietoa on käytettävissä paljon. REPOPA-mittarin testaus osoitti kehittämistarpeita erityisesti mittarin seuranta ja arviointisekä henkilöstön valmiudet -osa-alueissa. Keskinen, Jouko Kokkonen (toimittaja), Tiina Kujala ja Kati Lehtonen. Väestön riittämätön fyysinen aktiivisuus on monimutkainen yhteiskunnallinen ongelma, jonka kompleksisia syitä ja seurauksia on vaikea hahmottaa ja johon vaikutetaan monilla hallinnonaloilla. TIIVISTELMÄ Korsberg, M., Ståhl, T., Ylöstalo, T. The aim of this study was to examine how different EIPM practices are used in municipal sport administration and to evaluate the state of EIPM in a political-administrative framework. Erityisiä kehittämiskohteita ovat seuranta ja arviointi, tutkimustiedon käyttö ja tutkijayhteistyö sekä tiedon systemaattinen hyödyntäminen ja tiedon käytön läpinäkyväksi tekeminen. Kirjoitusohjeet ja arviointiprosessin kuvaus ovat luettavissa osoitteessa www.lts.fi. Tiedolla johtamisen käytänteitä on tarpeen kehittää kunnissa systemaattisemmiksi ja läpinäkyvämmiksi. Tutkimuksessa testattiin tiedolla johtamisen tilan arvioinnissa kansainvälistä REPOPA-mittaria. Käsikirjoitusten arvioinnista vastaa toimitusryhmä, johon kuuluvat Sanna Palomäki (päätoimittaja), Katja Borodulin, Hannu Itkonen, Jari Kanerva, Kari L. & Stenvall, J. Tietoperusteiset toimintatavat voivat edesauttaa monimutkaisiin vaikuttavuusketjuihin kiinni pääsemistä ja julkisessa liikuntahallinnossa tiedolla johtaminen onkin ajankohtainen kehittämiskohde. Liikunta & Tiede julkaisee vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita painettuna ja verkkosivuilla, joilla ovat luettavissa kaikki artikkelit vuodesta 2008. TIEDOLLA JOHTAMISEN TILA LIIKUNTAHALLINNOSSA REPOPA-MITTARIN PERUSTEELLA Minttu Korsberg , LitM, Tampereen yliopisto / Johtamisen ja talouden tiedekunta. Keywords: evidence-informed policy making, municipalities, policy, sport administration, health enhancing physical activity, REPOPA indicators LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunnan tiedolla johtaminen kunnissa 9 3. Physical inactivity is a wicked problem. Johdetaanko kuntia tiedolla
Sen sijaan hiljainen tieto on kokemuksen kautta kertynyttä tietoa, joka on osin tiedostamatonta ja näin ollen sen siirtäminen yksilöltä toiselle on usein haastavaa. 2009). Liikuntaan liittyviä palveluja tuotetaan kunnissa myös muilla hallinnonaloilla, kuten sosiaalija terveystoimessa tai opetustoimessa, mutta nämä rajattiin tässä tutkimuksessa tarkastelun ulkopuolelle. Suomalaisessa liikuntahallinnossa tiedolla johtamisesta on keskusteltu jo pitkään, mutta systemaattisemmin vasta runsaan vuosikymmenen ajan (Heikkala & Oravainen 2006; Opetusja kulttuuriministeriö 2013; Valtonen & Ojajärvi 2013). 2009; Hämäläinen & Villa 2014; Hämäläinen ym. Väestön liian vähäinen fyysinen aktiivisuus on monimutkainen yhteiskunnallisista ongelma, jonka syitä ja seurauksia on vaikea hahmottaa ja johon vaikutetaan monilla hallinnonaloilla. Tieteellisen tutkimuksen ohella kuntien liikuntahallinnossa käytettävää näyttöä ovat esimerkiksi sidosryhmäkuulemisista, asiakaskyselyistä, kävijätilastoinnista sekä muiden kuntien kokemuksista kootut tiedot, mitkä kaikki oikein tuotettuna ja käsiteltynä voivat täyttää eksplisiittisen tiedon kriteerit. Tietoteoreettisesti tietäminen on tila, jolloin episteeminen asema on riittävän vahva tietämiseen, eli henkilö tietää asian, kun se on hänelle riittävän perusteltu ja varma (Fantl & McGrath 2011, 233). 2015; Jakobsen ym. Kuntien liikuntahallinnolla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa kunnan hallinnonalaa tai sen osaa, jolla on pääasiallinen vastuu liikuntapalvelujen koordinoinnista, tuottamisesta ja taloudesta. Sosiaalija terveyspalveluiden uudistuksessa kunnille jää vastuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, mikä korostaa kuntien roolia ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä, kuten kuntalaisten fyysisen aktiivisuuden tukemisessa. Eksplisiittinen tieto on sanoja, numeroita tai esimerkiksi dokumentteja, joten sitä voidaan käsitellä ja jakaa helposti. Kompleksisen ongelman käsittely vaatii laaja-alaista tietopohjaa ja tiedon hyödyntämistä poikkihallinnollisessa yhteistyössä (Weber & Khademian 2008). Kuntatasolla riittämätön liikkuminen vaikuttaa niin sosiaalija terveyspalveluiden tarpeeseen kuin paikalliseen hyvinvointiin ja elinvoimaan. 2004; Valtonen & Ojajärvi 2013; van de Goor ym. Näytön aste eli vakuuttavuus riippuu tiedon tuotantotavasta. Tiedon täytyy olla myös perusteltua ja kontekstiin liittyvää. Käytettäessä asiantuntijatietoa näyttönä tulisi samassa yhteydessä esittää tiedot, joihin näkemykset perustuvat (Schünemann ym. Käsitettä voidaan jäsentää luokittelemalla tieto siihen liittyvän inhimillisen, älyllisen prosessoinnin perusteella. Monimutkaisiin vaikuttavuusketjuihin kiinni pääsemistä edesauttaa tietoon perustuva johtaminen, jossa systemaattisesti tuotettua tietoa hyödynnetään julkishallinnossa politiikkasyklin kaikissa vaiheissa: tavoitteiden määrittelyssä, toimenpiteiden valinnassa ja toimeenpanossa sekä seurannassa ja arvioinnissa (ks. 9 4 LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunnan tiedolla johtaminen kunnissa. 2006). (Kasvi & Vartiainen 2000, 33; ks. Vastaavasti myös Kuntaliitto (2019) ohjaa kuntia kohti strategista, tietoon perustuvaan johtamista. 2006) eli hiljainen tieto tulisi muuntaa eksplisiittiseksi tiedoksi (Nonaka & Takeuchi 1995). Asiantuntijatieto on kuitenkin laajempaa kuin näyttö, sillä se sisältää tiedon tulkintaa ja johtopäätöksiä. Tietoon perustuva politiikkatoimien valmistelu ja päätöksenteko ovat ajankohtainen kehittämiskohde niin kansainvälisesti kuin Suomessa. Tässä artikkelissa tutkitaan empiiriseen aineistoon perustuen, miten tiedolla johtamisen toimintatapoja käytetään kuntien liikuntahallinnossa ja arvioidaan, millainen on kuntien liikuntahallinnon tiedolla johtamisen tila kansainvälisen REPOPA-mittarin perusteella. Kansainvälisesti tutkimustiedon käyttöä liikunnan edistämisessä ovat painottaneet muun muassa Euroopan komissio (2013) ja Maailman terveysjärjestö WHO (2018). Yhteiskunnan tasolla väestön liian vähäinen fyysisen aktiivisuus vaikuttaa merkittävästi suoriin ja epäsuoriin terveydenhuollon kustannuksiin (Woods & Mutrie 2012). Nonaka & Takeuchi 1995, 57?58.) Ymmärrykseksi tieto muuttuu, kun tieto liitetään ihmisen kokemuksiin ja tietoon nivotaan erilaisia selityksiä ja tulkintoja, miksi asia on tietyllä tavalla ja miten asiat kytkeytyvät toisiinsa. Käytännön tasolla liikunnan tiedolla johtamisessa on kuitenkin edelleen monia haasteita (Daugbjerg ym. Vahvinta näyttöä saadaan luotettavin menetelmin toteutetuista tieteellisistä tutkimuksista (Schünemann ym. (Kasvi & Vartiainen 2000, 33.) Tieto voidaan jaotella myös eksplisiittiseen ja hiljaiseen tietoon. Virtanen ym. Valtaosa suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi (Mehtälä ym. Julkisen liikuntahallinnon tiedolla johtamista on tutkittu kokonaisuutena vain vähän niin kansainvälisesti kuin Suomessa. Julkisen varainkäytön legitimointi myös edellyttää läpinäkyvän ja luotettavan tiedon hyödyntämistä päätöksenteon tukena toimenpiteiden valinnassa (Head 2015). Tämän tutkimuksen avainkäsite, tieto, voidaan määritellä useilla eri tavoilla. Myös asiantuntijatietoa käytetään usein näyttönä. Datalla tarkoitetaan erilaisia symboleja, joihin ei välttämättä liity mitään merkitystä. Tiedon hierarkian ylimpänä tasona voidaan pitää viisautta, jolla tarkoitetaan metaymmärrystä, jonka pohjalta ihminen voi luoda uutta tietoa kokemustensa, ymmärryksensä ja tietojensa pohjalta. Tiedolla johtamisen avulla saadaan runsaampaa ja laadukkaampaa tietoa toimivista keinoista, jolloin tuottavuus paranee, resurssien käyttö tehostuu ja todennäköisyys politiikkatoimien onnistumiselle kasvaa (Brownson ym. 2017). 2018; Schöppe ym. Informaatio taas on dataa, johon liittyy jokin merkitys tai tulkinta. 2020; THL 2019). Suomessa ei ole aiemmin kattavasti tutkittu, millaista on tiedolla johtaminen kuntien liikuntahallinnossa. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan REPOPA-mittarin toimivuutta suomalaisten kuntien liikuntahallinnon tiedolla johtamisen tilan arvioinnissa. TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS Liikuntalain mukaan kuntien tehtävänä on liikunnan yleisten edellytysten luominen paikallistasolla (Liikuntalaki 2015/390, 5 §). 2015). Tiedoksi informaatio muuttuu, kun ihminen on käsitellyt sen osaksi omaa tiedollista struktuuriaan. JOHDANTO Riittämätön fyysinen aktiivisuus on yksi merkittävimmistä kuoleman riskitekijöistä maailmanlaajuisesti (WHO 2018). Ministeriö on tehnyt viime vuosina toimenpiteitä tiedolla johtamisen tukemiseksi liikuntapoliittisessa päätöksenteossa niin valtionhallinnossa kuin kunnissa. Opetusja kulttuuriministeriön johtaman valtion liikuntahallinnon tavoitteena on, että alan tietopohja vahvistuu ja tietoa hyödynnetään päätöksenteossa tehokkaasti (Valtion talousarvioesitys 2021). (Grant 1996; Polanyi 1967.) Tässä tutkimuksessa, tiedolla johtamisen kontekstissa, tiedolla tarkoitetaan eksplisiittistä tietoa, näyttöä (evidence), joka on tuotettu järjestelmällisesti, läpinäkyvästi, luotettavasti ja objektiivisesti. Suomessa valtionhallinnossa on sitouduttu tietopohjaiseen politiikan tekoon (valtioneuvosto 2019)
(2018) tanskalaisessa tutkimuksessa, jossa tiedon käyttö näyttäytyi epäsystemaattisena ja läpinäkymättömänä. 2004) sekä vajavaisuudet poikkihallinnollisessa yhteistyössä ja erityistä tukea tarvitsevien ryhmien huomioimisessa (Daugbjerg ym. Liikeyritysten toimintaa ohjaava tavoite on voiton tuottaminen kilpailemalla markkinasta omalla toimialalla, kun taas julkishallinnon organisaatiolle on tyypillistä keskenään kilpailevat ja usein ristiriitaiset intressit. Myöhemmin Nonaka ja Takeuchi (1995) mallinsivat uuden tiedon luomisen prosessin, joka kuvaa tiedon tyypin muuttumista ja uuden tiedon luomista sosiaalisena prosessina ihmisten välillä. Suomalaisen liikuntahallinnon tiedolla johtamista ei ole tutkittu kattavasti. 2004), riittämätön seuranta ja arviointi (Daugbjerg ym. 2009; Schöppe ym. Kansainvälisessä REPOPA-tutkimuksessa (2011?2016) terveyttä edistävän liikunnan tiedolla johtamisen elementit jaoteltiin neljään teema-alueeseen: 1) henkilöstö, 2) aineisto ja asiakirjat, 3) viestintä ja osallisuus sekä 4) seuranta ja arviointi (Tudisca ym. 2015.) Toisaalta politiikkasyklin eri vaiheiden sekä niihin liittyvän tietotuotannon on paikoin tarpeen tapahtua samanaikaisesti. 2018). (Virtanen ym. Käytettävän tiedon vaatimuksena on kuitenkin kaikissa tapauksissa läpinäkyvyys, luotettavuus, objektiivisuus sekä järjestelmällinen tiedon tuotantotapa. Aiemmissa tutkimuksissa on myös todettu, että liikuntapolitiikassa muunlainen tieto ohittaa tutkimusperusteisen tiedon (Hämäläinen & Villa 2014; Hämäläinen ym. LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunnan tiedolla johtaminen kunnissa 9 5. Julkishallinnossa politiikkatoimien valmistelun ja toimeenpanon vastuu on virkakunnalla, jolloin tietoperusteisuuden tasoa kuvaa, missä määrin valmistelussa ja toimeenpanossa nojaudutaan tietoon. (2009) määrittelivät tietoperusteisen terveyden edistämisen elementeiksi seuraavat: 1) päätösten tekeminen parhaan saatavilla olevan vertaisarvioidun näytön avulla, 2) tietojärjestelmien systemaattinen käyttö, 3) terveyden edistämisohjelmien suunnittelumallien käyttö, 4) yhteisön osallistaminen arviointiin ja päätöksentekoon, 5) perusteellinen arviointi ja 6) opittujen asioiden levittäminen tärkeimmille sidosryhmille ja päätöksentekijöille. Tässä tutkimuksessa tunnistetaan, että kuntien liikuntahallinnossa käytetään ja tarvitaan tutkimustiedon lisäksi muutakin tietoa, jota saadaan esimerkiksi liikuntapaikkojen kävijäseurannoista ja käyttäjäkyselyistä. Tavoitteiden moninaisuudesta johtuen myös tavoitteenasettelu on usein julkishallinnossa vaikeampaa kuin yrityksissä. 2015). Kaikki edellä mainitut tutkijat pitivät tiedolla johtamista hyödyllisenä lähestymistapana organisaatioiden johtamiseen yhä tietovaltaisemmassa yhteiskunnassa. (Jalonen 2007, 102–103.) Näin ollen käytännössä poliittiset ja ideologiset tekijät usein heikentävät tietoon perustuvien toimintatapojen käyttöä julkishallinnossa, kun tutkimustieto on vain yksi kilpaileva perustelu henkilökohtaisten kokemusten ja mielipiteiden, poliittisten arvojen ja prioriteettien, paikallisyhteisön tarpeiden ja toiveiden sekä resurssien rinnalla (Head 2015). 2009). 2009). evidence-based policy making) tunnistaa, että poliittisessa kontekstissa päätöksenteko ei perustu ainoastaan tietoon, vaan läsnä ovat aina myös arvot, ideologiat, kompromissit ja taloudelliset intressit (Head 2015; Majone 1989). Vastaavia tuloksia saatiin Hämäläisen ja Villan (2014) suomalaisessa sekä Hämäläinen ym. 2015; Jakobsen ym. Tiedolla johtaminen on monimuotoinen prosessi, jossa eri tietolähteistä kootaan ja esitetään mahdollisimman vakuuttavaa näyttöä siitä, mikä toimii tavoitteiden saavuttamiseksi ja miksi (Parkhurst 2017). Tässä tutkimuksessa tiedolla johtamisella tarkoitetaan tietoon perustuvaa, tai tarkemmin, tiedolla informoitua, päätöksentekoa (evidence-informed policy making). Terveyspolitiikassa tiedolla johtamisella tavoitellaan, että päätöksenteossa on käytettävissä paras saatavilla oleva tieteellinen tutkimustieto (Oxman ym. Poliittishallinnollisessa järjestelmässä tiedolla johtaminen edellyttää systemaattisesti ja luotettavasti tuotettua objektiivista tietoa, joka on sisällöllisesti tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaisesti käytettävissä (Virtanen ym. Choon (2006) mukaan organisaatiot tarvitsevat tietoa toimintaympäristössä vaikuttavien tekijöiden ja ilmiöiden tulkitsemiseen, uuden tiedon luomiseen ja innovaatioihin sekä arvioidakseen valintojaan ja tehdäkseen rationaalisia päätöksiä. Yrityksissä tieto tuo kilpailuedun ja luo arvoa tukemalla organisaation oppimista sekä muutosja innovaatiokykyä (Darroch 2005). 2018). 2017). 2009). Tiedolla informoitu päätöksenteko (evidence-informed policy making vrt. Brownson ym. (Valtonen & Ojajärvi 2013.) Kuntatasolla tiedon käyttöä liikuntahallinnossa on selvitetty Jakobsenin ym. Tässä tutkimuksessa käytettävä tiedolla johtamisen määrittely tiedolla informoidun päätöksenteon -käsitteen (evidence-informed policy making) kautta on liikuntapolitiikkaan liittyen varsin uutta. Prosessi on läpinäkyvä siten, että ulkopuoliset voivat tarkastella, millaista näyttöä päätöksiä tehtäessä käytettiin (Oxman ym. Suunnitteluvaiheessa tietoa käytetään etukäteisarviointiin, toimeenpanovaiheessa etenemisen seurantaan ja jälkikäteisarviointivaiheessa kokemuksesta oppimiseen. Väestön fyysisen aktiivisuuden lisääminen on yksi terveyden edistämisen tavoitteista niin liikuntakuin terveyspolitiikassa. Myös tiedon hyödyntämiseen liittyvissä käytänteissä on todettu olevan haasteita ja käytänteiden dokumentaatio on puutteellista. (2015) kansainvälisessä tutkimuksessa, joissa todettiin tutkimustiedon olevan taustalla liikunnan politiikkatoimien asiakirjoissa, mutta tutkimusten systemaattinen näkyminen oli vähäistä. Muina esteinä on todettu tutkimuksen ja politiikkatoimien ajoituksen yhteensopimattomuus, taloudelliset ja ajankäytölliset resurssirajoitteet, puutteet henkilöstön osaamisessa ja pula relevantista tutkimustiedosta sekä tutkimustiedon vaikea sovellettavuus (van de Goor ym. Tiedolla johtaminen poliittishallinnollisessa kontekstissa Muun muassa Bell (1976, 127) ja Masuda (1980) nostivat esiin tiedon keskeisen merkityksen arvonluonnille jälkiteollisessa yhteiskunnassa. Olemassa olevan tietopohjan perusteella liikuntahallinnon tiedolla johtamisen esteinä on esitetty toimijoiden erillisyys, roolien epäselvyys sekä julkisen keskustelun ja vuorovaikutuksen puute. Tiedolla johtaminen kiinnittyy politiikkasyklin eri vaiheisiin, joissa tiedonintressi vaihtelee. Tässä tutkimuksessa tiedolla johtamista kuntien liikuntahallinnossa tarkastellaan edellä mainittujen teema-alueiden kautta. Monitavoitteisuuden ja ristiriitaisuuksien taustalla on weberiläiseen dualismiin perustuva julkishallinnon rakenne, jonka mukaan poliittiset päätöksentekijät edustavat kansalaisia tai kuntalaisia, kun taas virkakunta vastaa päätösten valmistelusta ja toimeenpanosta. Tiedolla johtamisen lähtökohdissa ja tavoitteissa voidaan nähdä eroja yritysten ja julkishallinnon välillä. Liikunnan tiedolla johtaminen Liikunnan tiedolla johtamisen haasteina julkishallinnossa on aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa todettu puutteellinen roolien ja vastuiden määrittely (Schöppe ym
Analyysi tehtiin kullekin teema-alueelle erillisenä osakokonaisuutena. ja 3.). REPOPA-mittarin indikaattoreille luotiin mitta-asteikot tätä tutkimusta varten. 2018.) Mittarin indikaattorit jaoteltiin neljään teema-alueeseen: 1) henkilöstö: päätöksentekoon ja sen valmisteluun osallistuvien henkilöiden osaaminen, verkostoituminen ja tiedolla johtamiseen tarvittavat taidot, 2) aineisto ja asiakirjat: tiedon etsiminen ja käyttäminen politiikkaprosessiin liittyvissä aineistoissa ja asiakirjoissa, 3) viestintä ja osallisuus: politiikkaprosessin aikainen kaksisuuntainen viestintä, tiedottaminen eri kohderyhmille sekä kuulemisja osallistamismenetelmien käyttö, 4) seuranta ja arviointi: käytänteet sekä eri toimijoiden osallistuminen tieteellisen tiedon käytön seurantaan ja arviointiin politiikkaprosessissa. Aineiston analyysi aloitettiin tarkastelemalla REPOPA-mittarin muuttujien (taulukko 1.) sekä tiedolla johtamista yleisellä tasolla tarkastelevien muuttujien (taulukko 2.) jakaumia. REPOPA-mittari REPOPA-hankkeessa tutkittiin tutkimustiedon käyttöä terveyttä edistävässä liikuntapolitiikassa. (ks. Konfirmatorisessa faktorianalyysissä käytettiin absoluuttisia (Khiin neliö p-arvo, Khiin neliö/DF, RMSEA, SRMR, GFI) ja inkrementaalisia sopivuusmittareita (CFI ja TLI) (Hair ym. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin kansainvälisessä REPOPA-tutkimuksessa (REsearch into POlicy to enhance Physical Activity) kehitetyn mittarin toimivuutta suomalaisten kuntien liikuntahallinnon tiedolla johtamisen tilan arvioinnissa. kysymys 22.). Lisäksi mittariston rakennevaliditeettia testattiin analysoimalla teema-alueittaisten muuttujien välistä vaihtelua konfirmatorisella faktorianalyysillä. Kysely kohdennettiin kuntien liikuntaan liittyvän päätöksenteon valmistelusta vastaaville ylimmille viranhaltijoille. Lisäksi 71 prosentissa näistä kunnista oli liikunnan edistämisestä vastaavan johtavan viranhaltijan lisäksi muu tai muita hallinnon ja suunnittelun ammattihenkilöitä. Lisäksi kysyttiin vastaajan taustatiedot. 2006.) Mittareiden hyväksyttävänä pidetyt raja-arvot esitetään taulukossa 3. Kahden delfi-kierroksen päätteeksi lopulliseen mittariin valikoitui yhteensä 25 indikaattoria. Keskiarvomuuttujat luokiteltiin tiedolla johtamisen toimenpiteiden käytön yleisyyttä kuvaaviin neljään ryhmään seuraavasti: pal9 6 LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunnan tiedolla johtaminen kunnissa. (Tudisca ym. Tutkimuksessa valittiin käytettäväksi REPOPA-mittari, koska se on todennäköisesti ensimmäinen erityisesti liikuntahallinnon tiedolla johtamiseen kehitetty mittari ja sitä ei ole aiemmin testattu empiirisellä aineistolla. Aineistosta poistettiin tulosten analyysivaiheessa kolme sisällöltään vajaata vastausta. Khiin neliön p-arvo ja Khiin neliö/DF (Khiin neliön arvo jaettuna vapausasteella) mittaavat teoreettisten ja estimoitujen kovarianssien tilastollista samanlaisuutta, RMSEA testaa mallin riittävyyttä vertaamalla teoreettista mallia täydelliseen malliin, SRMR kuvaa tutkittavan mallin riittävyyttä tarkastelemalla keskimääräistä jäännöskorrelaatiota ja GFI testaa mallin sopivuuden hyvyyttä. Tilastollisia analyysejä ja tiedolla johtamisen tilan tarkastelua varten REPOPA-mittarin teema-alueista muodostettiin summamuuttuja, jolle laskettiin keskiarvo (myöhemmin: keskiarvomuuttuja). 2010, 748). taulukko 1.) ”En osaa sanoa” -vastauksien kohdalla oletettiin, että jos vastausta ei osattu antaa, kysyttyä asiaa ei tapahdu ollenkaan. Indikaattorien keskinäisestä erilaisuudesta johtuen asteikkona käytettiin kahta Likert-asteikkoa, joille annettiin analyysissa numeeriset arvot seuraavasti: kysymykset 11., 19., 20., 21., 25. Yhtä kysymyksistä muokattiin sisällöllisesti enemmän ja kysymys siirrettiin alkuperäisestä teemaluokasta ”aineisto ja asiakirjat” luokkaan ”seuranta ja arviointi” (taulukko 1. REPOPA-mittarin sanoitusta muokattiin hieman tämän tutkimuksen kohdejoukolle ymmärrettäväksi. Lisäksi CFI ja TLI testaavat mallin yleistä riittävyyttä vertaamalla estimoitua mallia nollamalliin. Kysely oli jaettu sisällöllisesti viiteen osioon: 1) tiedolla johtaminen yleisesti, 2) henkilöstö, 3) aineisto ja asiakirjat, 4) viestintä ja osallisuus, 5) seuranta ja arviointi. kysymykset 2. Osana tutkimusta kehitettiin mittari, jolla voidaan tarkastella tiedolla johtamisen tilaa. Kohdejoukoksi valittiin yli 10 000 asukkaan kunnat, koska niistä 79 prosentissa liikunnan edistämisestä vastaava johtava viranhaltija käytti vähintään puolet työajastaan liikuntapalvelujen hallintoon ja suunnitteluun. ja 26.: määritelty kirjallisesti=5, määritelty suullisesti=3, ei määritelty=1, en osaa sanoa=1 muut kysymykset: erittäin paljon=5, paljon=4, ei paljon eikä vähän=3, vähän=2, ei ollenkaan=1, en osaa sanoa=1. 2010; Schreiber ym. 2018.) Mittaria ei REPOPA-hankkeessa testattu käytännössä eikä indikaattoreille laadittu mitta-asteikkoa. Kyselyn osioiden 2?5 perustana toimi REPOPA-mittari. Analysoitavaksi otetuista kunnista 28 oli 10 000?19 999 asukkaan kuntia (vastausprosentti 67), 18 kappaletta 20 000?49 999 asukkaan kuntia (vastausprosentti 51) ja 20 yli 50 000 asukkaan kuntia (vastausprosentti 95). REPOPA-mittarin indikaattoreiden lisäksi kyselyä täydennettiin strukturoiduilla, tiedolla johtamista yleisellä tasolla käsittelevillä kysymyksillä (taulukko 2.). Sähköinen kysely lähetettiin yli 10 000 asukkaan kuntiin, joita oli Suomessa 98 vuonna 2019 (Tilastokeskus). Kohdejoukkokunnissa asui 84 prosenttia suomalaisista. Konfirmatorisella faktorianalyysillä testataan, miten aiemmin rakennettu faktorimalli toimii toisen aineiston yhteydessä (Aroian & Norris 2005). TUTKIMUSTEHTÄVÄ, -AINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten tiedolla johtamisen toimintatapoja käytetään kuntien liikuntahallinnossa sekä arvioida kuntien liikuntahallinnon tiedolla johtamisen tilaa. Alkuperäisen mittarin yksi kysymys sisälsi kaksi erillistä asiaa ja tästä syystä kysymys jaettiin kahdeksi kysymykseksi (taulukko 1. Kyselyn vastausprosentti oli 70 (69 kuntaa, yksi vastaus per kunta). Lisäksi muodostettiin kaikki REPOPA-indikaattorit käsittävä keskiarvomuuttuja. (Tudisca ym. Testissä saatu korkea alfan arvo viittaa siihen, että mittarin osiot mittaavat saman tyyppistä asiaa (Metsämuuronen 2000). Tutkijat laativat hankkeessa kerätyn tiedon sekä aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella indikaattoreita, joiden merkityksellisyyttä ja käyttökelpoisuutta testattiin ja kehitettiin delfi-menetelmällä, kuudesta EU-maasta (Tanska, Suomi, Italia, Alankomaat, Romania, Iso-Britannia) kootussa tutkijoiden, poliittisten päättäjien ja viranhaltijoiden paneelissa. TLI ottaa huomioon otoskoon vaikutuksen ja vapausasteiden määrän. REPOPA-mittarin toimivuuden arvioimiseksi tiedolla johtamisen teema-alueittaisten muuttujien konsistenssi mitattiin reliabiliteettikertoimella (Cronbachin alfa). (TEAviisari 2020.) Kohdejoukoksi valituissa kunnissa oletettiin olevan henkilöstöresurssien puolesta pienempiä kuntia paremmat edellytykset tiedolla johtamisen toimintatapojen käyttämiseen. (Hair ym. Tutkimusaineisto ja sen analyysi Tutkimusaineisto kerättiin helmi-maaliskuussa 2020
7 Viestinnällä tarkoitetaan tiedotusta sidosryhmille. Sidosryhmien kanssa työskentelevillä henkilöillä on viestintäja osallistamisosaamista. Menetelmät sidosryhmien osallistamiseksi päätöksenteon valmisteluun on määritelty. 0,0 0,0 10,6 33,3 47,0 9,1 24. Menetelmät tutkijoiden osallistamiseksi päätöksenteon valmisteluun on määritelty. Henkilöstön valmiudet erittäin paljon % paljon % ei paljon eikä vähän % vähän % ei ollenkaan % en osaa sanoa % Cronbachin alfa (95 % lv.) 1. 8 Haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä voivat olla esimerkiksi lapset, vanhukset, työttömät, maahanmuuttajat ja vammaiset henkilöt. 3 * 0,0 10,6 12,1 13,6 3,0 60,6 ** Aineisto ja asiakirjat erittäin paljon % paljon % ei paljon eikä vähän % vähän % ei ollenkaan % en osaa sanoa % Cronbachin alfa (95 % lv.) 7. 0,0 0,0 15,2 28,8 54,5 1,5 4. Toimenpiteiden tulosten ja vaikutusten seurantaan ja arviointiin osallistuu tutkijoita. Henkilöstölle järjestetään koulutusta tutkimustiedon käytöstä päätöksenteon valmistelussa. 3,0 22,7 47,0 18,2 3,0 6,1 18. Päätöksenteon valmistelussa on käytettävissä tutkimusyhteenvetoja valmisteltavaan asiaan liittyen. 0,0 1,5 12,1 27,3 43,9 15,2 14. Tutkijoilla, joiden kanssa tehdään yhteistyötä on kokemusta kunnallisen päätöksenteon valmistelusta. 9 0,0 0,0 13,6 33,3 47,0 6,1 0,72 (0,59-0,81) 23. Menetelmät haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien osallistamiseksi päätöksenteon valmisteluun on määritelty. 9 Tieteellisellä tutkimuksella tarkoitetaan tutkimuslaitoksen tai yliopiston tekemää, vähintään gradu-tasoista tutkimusta. Taulukko 1. 18,2 27,3 36,4 18,2 Seuranta ja arviointi erittäin paljon % paljon % ei paljon eikä vähän % vähän % ei ollenkaan % en osaa sanoa % Cronbachin alfa (95 % lv.) 22. 2 Sidosryhmillä tarkoitetaan kunnan sisäisiä ja ulkoisia tahoja, joiden kanssa liikuntatoimi on tekemisissä eli tahoja, joihin liikuntatoimi vaikuttaa ja jotka vaikuttavat liikuntatoimen toimintaan. 0,0 6,1 74,2 19,7 26. LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunnan tiedolla johtaminen kunnissa 9 7. 0,0 1,5 18,2 42,4 33,3 4,5 3. 1,5 9,1 27,3 50,0 6,1 6,1 sovittu kirjallisesti % sovittu suullisesti % ei ole sovittu % en osaa sanoa % 11. 0,0 6,1 13,6 40,9 34,8 4,5 6. 7,6 27,3 40,9 21,2 0,0 3,0 sovittu kirjallisesti % sovittu suullisesti % ei ole sovittu % en osaa sanoa % 19. Toimenpiteiden kohderyhmiä (henkilöitä, joita toimenpiteet koskevat) osallistetaan päätöksenteon valmisteluun. 0,0 1,5 74,2 24,2 21. Sidosryhmille viestitään päätöksenteon valmistelun ja toimenpiteiden etenemisestä. Henkilöstölle järjestetään koulutusta tutkimusmenetelmistä. 3 Kokemuksella tarkoitetaan esimerkiksi työskentelyä kunnallisen päätöksenteon parissa työntekijänä tai luottamushenkilönä tai toimimista asiantuntijana kuulemisissa. 1 6,1 22,7 28,8 30,3 7,6 4,5 0,79 (0,70-0,86) 2. 9,1 18,2 51,5 21,2 Kaikki REPOPA-indikaattorit 0,92 (0,90-0,95) * ehdollinen kysymys, ei mukana keskiarvomuuttujassa ** sisältää ehdollisen kysymyksen yli hypänneet vastaajat Kyselyn tarkentavat selitteet: 1 Tutkimustyöllä tarkoitetaan tutkimuslaitoksen tai yliopiston, vähintään gradu-tasoista tutkimusta. Onko määritelty toimintatavat, joilla tutkimusnäytön hyödyntämistä päätöksenteon ja toimenpiteiden valmistelussa seurataan ja arvioidaan. 2 15,2 43,9 27,3 12,1 1,5 0,0 5. Viestintämenetelmiä on räätälöity haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, joihin liikuntatoimen toimenpiteillä on vaikutusta. 0,0 6,1 77,3 16,7 Viestintä ja osallisuus 7 erittäin paljon % paljon % ei paljon eikä vähän % vähän % ei ollenkaan % en osaa sanoa tai ei vastausta % Cronbachin alfa (95 % lv.) 12. Päätöksenteon valmistelua ohjaavissa asiakirjoissa viitataan muuhun näyttöön. policy brief) tarkoitetaan asiakirjaa, johon on koottu tiiviisti oleellisimmat tieteelliset tutkimustulokset sekä muu tieto ja näyttö valmisteltavaan asiaan liittyen. 4,5 40,9 37,9 15,2 0,0 1,5 16. 6 Tutkimusyhteenvedolla (engl. 4 Ohjaavilla asiakirjoilla tarkoitetaan liikuntatoimen toimintaa ohjaavaa strategiaa, toimintasuunnitelmaa, toimenpiteiden valmisteluasiakirjoja tms. Toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan tieteellisillä tutkimuksilla. Päätöksenteon valmisteluun liittyen tehdään yhteistyötä tutkimuslaitosten ja/tai yliopistojen tutkijoiden kanssa. Onko määritelty toimintatavat, joilla sidosryhmiltä saatavan tiedon hyödyntämistä päätöksenteon ja toimenpiteiden valmistelussa seurataan ja arvioidaan. Osallistamisella tarkoitetaan sidosryhmien kuulemista ja osallistumista. 8 1,5 13,6 40,9 33,3 4,5 6,1 15. Päätöksenteon valmisteluun osallistuvalla henkilöstöllä on omakohtaista kokemusta tutkimustyön tekemisestä. Onko kunnassa sovittu yhteinen toimintatapa, miten tieteellistä tutkimustietoa käytetään päätöksenteon valmistelussa. Päätöksenteon valmistelussa on käytettävissä muiden kuntien tekemiä raportteja toimenpiteiden vaikutuksista. 6 0,0 6,1 13,6 40,9 31,8 7,6 10. Sidosryhmien keskinäistä vuorovaikutusta edistetään. 3,0 7,6 31,8 33,3 18,2 6,1 17. Kuntien liikuntahallinnon tietoperusteisuus indikaattoreittain (n=66) sekä teema-alueittaiset muuttujien reliabiliteettikertoimet (Cronbachin alfa). Päätöksenteon valmistelua ohjaavissa asiakirjoissa viitataan tieteellisiin tutkimuksiin. 0,0 4,5 15,2 36,4 33,3 10,6 sovittu kirjallisesti % sovittu suullisesti % ei ole sovittu % en osaa sanoa % 25. Tutkijoille viestitään päätöksenteon valmistelun ja toimenpiteiden etenemisestä. Toimenpiteiden tuloksellisuuden arvioinnissa arvioidaan myös, onko toimenpiteen suunnitellus-sa ja toteutuksessa hyödynnetty tutkimustietoa. Budjetissa on varattu resursseja sidosryhmien osallistamisen toteuttamiseksi. 5 10,6 33,3 36,4 15,2 3,0 1,5 9. 21,1 39,4 28,8 10,6 20. Päätöksenteon valmisteluun osallistuu sidosryhmiä. 2 3,0 45,5 37,9 10,6 0,0 3,0 0,84 (0,72-0,87) 13. 5 Muu kuin tieteellinen tutkimus esimerkiksi käyttäjätilastot, kunnan omat taustaselvitykset tms. 4 4,5 12,1 27,3 39,4 13,6 3,0 0,80 (0,72-0,87) 8
Kuntasi liikuntaan liittyvä päätöksenteko luottamuselimissä perustuu laaja-alaiseen tietopohjaan. Luokkaan ”erittäin paljon” (arvot 5,00?4,50) ei tullut yhtään tapausta, joten luokka yhdistettiin edellä esitetysti luokkaan ”paljon”. Aineistoon ja asiakirjoihin liittyviä tiedolla johtamisen toimintatapoja oli vähän tai ei lainkaan noin kolmessa neljänneksessä (74,2 %) ja keskimääräisesti noin viidenneksessä (19,7 %) kunnista. Liikuntaan liittyvän päätöksenteon valmistelussa, seurannassa ja arvioinnissa on kunnassasi käytettävissä luotettavaa tietoa. Liikuntaan liittyvän päätöksenteon valmistelussa, seurannassa ja arvioinnissa on kunnassasi käytettävissä kunnan eri sektoreihin liittyvää tietoa 1 6,1 54,5 33,3 4,5 0,0 1,5 31. Yli puolessa (54,5 %) kunnista seurannan ja arvioinnin tiedolla johtamisen toimenpiteitä ei ollut lainkaan ja noin kolmanneksessa (34,8 %) kunnista toimia oli vähän. Kolmanneksessa (33,3 %) kunnista henkilöstöön liittyviä toimintatapoja oli keskimääräisesti. Vastaajien mukaan henkilöstölle järjestetään koulutusta tutkimusmenetelmistä vähän 42,4 prosentissa ja ei ollenkaan 33,3 prosentissa kunnista. Taulukko 2. Kuntasi liikuntaan liityvän päätöksenteon virkamiesvalmistelu perustuu laaja-alaiseen tietopohjaan. 9,1 50,0 33,3 6,1 0,0 1,5 30. Tarkasteltaessa vastauksia indikaattoreittain havaittiin, että erityisesti tutkimustiedon käyttöön ja tutkijoiden osallistumiseen liittyvät toimintatavat olivat kunnissa vähäisiä (taulukko 1., kysymykset 2., 3., 5., 7., 9., 11., 13., 20., 22., 23., 24., 25.). 10,6 56,1 28,8 3,0 0,0 1,5 28. Seuranta ja arviointi -teema-alueella Cronbachin alfan luottamusvälin alin arvo (0,59) jäi kuitenkin niukasti alle hyväksyttävänä pidetyn alfan arvon alarajan (0,60) (Metsämuuronen 2000). TULOKSET REPOPA-indikaattoreista muodostettujen teema-alueittaisten muuttujien konsistenssin testauksessa saadut reliabiliteettikertoimet (Cronbachin alfa) olivat tilastollisesti merkitseviä (taulukko 1.). Mittari Henkilöstön valmiudet Aineisto ja asiakirjat Viestintä ja osallisuus Seuranta ja arviointi Raja-arvot Khiin neliö p-arvo 0,00 0,48 0,02 0,04 > 0,05 Khiin neliö / DF 4,44 0,90 1,57 2,38 < 3,00 CFI 0,86 1,00 0,92 0,92 > 0,90 TLI 0,71 1,01 0,90 0,84 > 0,90 RMSEA 0,23 0,00 0,09 0,14 < 0,07 SRMR 0,11 0,03 0,08 0,06 < 0,08 GFI 0,87 0,97 0,88 0,94 < 0,90 9 8 LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunnan tiedolla johtaminen kunnissa jon (arvot 5,00?3,50), keskimääräisesti (arvot 3,49?2,50), vähän (arvot 2,49?1,50), ei lainkaan (1,49?1,00). Tieteellisen tutkimuksen hyödyntäminen aineistoissa ja asiakirjoissa on vastaajien mukaan vähäistä (vähän 39,4 %, ei ollenkaan 13,6 %), kun taas muuhun näyttöön viitataan vas. Seuranta ja arviointi -teema-alueen latentti muuttuja sai hyväksyttävän arvon kolmessa seitsemästä ja henkilöstön valmiudet -teema-alue vain yhdessä seitsemästä mittarista. Yksi muuttuja (kysymys 6., taulukko 1.) jätettiin pois keskiarvomuuttujista, koska kysymys oli ehdollinen ja siihen vastasi alle puolet vastaajista. Henkilöstön tiedolla johtamisen valmiuksia edistävät toimintatavat olivat vähäisiä tai niitä ei ollut lainkaan lähes kahdessa kolmanneksessa kunnista (63,6 %). Teema-aluekohtaisessa konfirmatorisessa faktorianalyysissä aineisto ja asiakirjat -teema-alueen latentti muuttuja sai hyväksyttävän arvon kuudessa seitsemästä ja viestintä ja osallisuus -teema-alue viidessä seitsemästä mittarista (taulukko 3.). 3,0 24,2 48,5 22,7 0,0 1,5 29. Tiedolla johtamisen toimintatapojen käyttö kuntien liikuntahallinnossa (kuvio 1.) näytti vastaajien mukaan kokonaisuutena vähäiseltä (vähän 57,6 %, ei lainkaan 10,6 %). Vastaajien mukaan viestintään ja osallisuuteen liittyviä tiedolla johtamisen toimenpiteitä toteutuu kunnissa yleisimmin. Vähäisimpiä tiedolla johtamisen toimenpiteet olivat vastaajien mukaan seurannassa ja arvioinnissa. Teema-aluekohtaisen konfirmatorisen faktorianalyysin tulokset mittareittain ja mittarien raja-arvot. Tiedolla johtaminen yleisesti erittäin paljon % paljon % ei paljon eikä vähän % vähän % ei ollenkaan % en osaa sanoa % 27. Myös koulutusta tutkimustiedon käytöstä järjestetään kunnissa vain harvoin (vähän 28,8 %, ei ollenkaan 54,5 %). Toimenpiteiden tuloksia ja vaikutuksia seurataan ja arvioidaan. Teema-alueen toimenpiteitä käytettiin paljon (10,6 %) tai keskimääräisesti (40,9 %) yhteensä noin puolessa kunnista. Tiedolla johtaminen yleisellä tasolla kysyttynä (n=66). Vaikka viestintä ja osallisuus sai teema-alueista parhaat tulokset, niin tälläkin osa-alueella tiedolla johtamisen toimenpiteet olivat vähäisiä (45,5 %) tai niitä ei ollut lainkaan (3,0 %) yhteensä lähes puolessa kunnista. Taulukko 3. 1,5 30,3 48,5 12,1 3,0 4,5 Kyselyn tarkentava selite: 1 esimerkiksi tietoa kävelyja pyöräteistä, varhaiskasvatusyksiköiden ja koulujen pihoista, paikallisista terveysja hyvinvointieroista jne
2015; Jakobsen ym. JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Yleisellä tasolla kysyttäessä, kuntien liikuntahallinnossa nähtiin tiedolla johtamisen toteutuminen valtaosin myönteisenä. ja 20.). Tiedolla johtamisen toimintatapojen yleisyys teema-alueittain kuntien liikuntahallinnossa (n = 66). Niin kuntakuin liikuntalaissa edellytetään asukkaiden ja palveluiden käyttäjien mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Havainto tutkimustiedon vähäisestä käytöstä tukee aiemmissa tutkimuksissa esitettyä johtopäätöstä, jonka mukaan vuorovaikusta tutkijoiden kanssa on tarpeen kehittää, jotta tutkimuksissa osataan vastata käytännön tietotarpeisiin ja esittää tulokset helposti hyödynnettävässä muodossa (van de Goor ym. REPOPA-mittarilla arvioituna tiedolla johtamisen toimintatavat näyttäytyivät kunnissa kuitenkin vain harvoin systemaattisina käytänteitä. Vastaajista yhteensä yli puolet (57,6 %) kertoi, että päätöksenteon valmisteluun osallistuvalla henkilöstöllä on omakohtaista kokemusta tutkimustyön tekemisestä joko erittäin paljon (6,1 %), paljon (22,7 %) tai ei paljon eikä vähän (28,8 %). Tutkimustietoa enemmän kunnissa käytetään muuta näyttöä, kuten toiminnan sidosja kohderyhmiltä saatavaa tietoa. Vastaajien mukaan sidosryhmille viestitään päätöksenteon ja valmistelun etenemisestä paljon (48,5 %) tai erittäin paljon (3,0 %) yli puolessa kunnista. 2018). Myös kunnan eri sektoreihin liittyvää tietoa arvioitiin olevan käytettävissä yleisimmin erittäin paljon (6,1 %) tai paljon (54,5 %). Kunnan liikuntaan liittyvän päätöksenteon luottamuselimissä nähtiin perustuvan laaja-alaiseen tietopohjaan hieman virkamiesvalmistelua heikommin (erittäin paljon 27,3 % tai paljon 3,0 %). Tämä havainto tukee aiempaa näyttöä liikuntahallinnon tiedolla johtamisen epäsystemaattisuudesta (Jakobsen ym. taajien mukaan huomattavasti useammin (vähän 15,2 %, ei ollenkaan 3,0 %). Tämän tutkimuksen kyselyyn vastanneista yli puolella oli yliopistokoulutus, jonka voidaan olettaa antavan valmiuksia LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunnan tiedolla johtaminen kunnissa 9 9 Kuvio 1. Kuitenkin yleisellä tasolla asiaa kysyttäessä vastaajat raportoivat, että toimenpiteiden tuloksia ja vaikutuksia seurataan ja arvioidaan erittäin paljon (1,5 %) tai paljon (30,3 %) yhteensä noin kolmanneksessa kunnista ja ei paljon eikä vähän lähes puolessa (48,5 %) kunnista. Tutkimustiedon käyttö, samoin kuin tutkijaja tutkimuslaitosyhteistyö, näyttävät myös tämän tutkimuksen perusteella vähäisiltä suomalaisten kuntien liikuntahallinnossa. Tutkimustietoon liittyvistä indikaattoreista yhden kysymyksen vastaukset poikkesivat selvästi muista. Tulosten perusteella näyttää siltä, että tiedolla johtamisen toimintatapoja kyllä käytetään kuntien liikuntahallinnossa, mutta toimenpiteet eivät ole järjestelmällisesti toistuva osa prosesseja ja rakenteita. Vahvinta kuntien liikuntahallinnon tiedolla johtaminen näyttää olevan viestintään ja osallisuuteen liittyen. Viestintä ja osallisuus Henkilöstön valmiudet Aineisto ja asiakirjat Seuranta ja arviointi Teema-alueet yhteensä 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 40,9 33,3 19,7 45,5 3,0 51,5 12,1 63,6 10,6 10,6 34,8 54,5 30,3 57,6 10,6 paljon keskimääräisesti vähän ei lainkaan 10,6 3,0 6,1 1,5 %. 2018). 2017). Läheltä itsekerättyä tietoa, esimerkiksi liikuntapaikkoja koskevasta kuntalaiskyselystä, on myös todennäköisesti helpompi tulkita ja hyödyntää. Tämä tulos liittynee ainakin osittain lainsäädännöllisiin vaatimuksiin. Aiemmissa kansainvälisissä ja suomalaisissa tutkimuksissa on todettu julkisessa liikuntahallinnossa käytettävän ensisijaisesti muuta näyttöä kuin tieteellisistä tutkimuksista saatua tietoa (Hämäläinen & Villa 2014; Hämäläinen ym. Harva kunta kykenee kuitenkaan itse tuottamaan liikuntahallinnolle tärkeää, kattavaa, tietoa esimerkiksi kunnan eri väestöryhmien liikuntakäyttäytymisestä, vaan tiedon tuottamiseen tarvitaan tutkijoita ja usein yhtä kuntaa laajempia tutkimusasetelmia. Seuranta ja arviointi näyttäytyivät REPOPA-indikaattoreilla mitattuna erittäin heikolta tiedolla johtamisen osa-alueelta. Selvästi yli puolet vastaajista arvioi, että liikuntaan liittyvän päätöksenteon valmistelussa, seurannassa ja arvioinnissa on omassa kunnassa käytettävissä luotettavaa tietoa erittäin paljon (9,1 %) tai paljon (50,0 %). Samoin sidosryhmien keskinäistä vuorovaikutusta edistetään paljon (40,9 %) tai erittäin paljon (4,5 %) lähes puolessa kunnista. Virkamiesvalmistelun katsottiin perustuvan laaja-alaiseen tietopohjaan erittäin paljon (10,6 %) tai paljon (56,1 %) kahdessa kolmanneksessa kunnista. Toisaalta tutkijoita ja tutkimuslaitoksia ei kunnissa mielletä keskeisiksi yhteistyötahoiksi, sillä niiden suhteen viestintää ja osallistamista tapahtuu valtaosin vain vähän tai ei ollenkaan (kysymykset 13. Yleisellä tasolla kysyttynä vastaajat näkivät tiedolla johtamisen tilan selvästi parempana kuin, miltä tila näytti REPOPA-mittarin indikaattorien perusteella (taulukko 2.)
1 LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunnan tiedolla johtaminen kunnissa. 2004), vaikka onkin tunnistettava, että REPOPA-mittarilla ei todennäköisesti tavoiteta kaikkia seurannan ja arvioinnin käytänteitä. Jatkotutkimuksena olisi tarpeen testata ja kehittää REPOPA-indikaattorien toimivuutta mittarina hallinnon eri tasoilla ja eri aineistoilla. Muuttujien teema-aluekohtainen konsistenssi sai Cronbacin alfalla tehdyssä tilastollisessa testauksessa hyväksyttävänä pidetyt arvot. Lisäksi kohdejoukkorajauksen perusteella kaksi kolmasosaa suomalaisista kunnista jäi tutkimuksen ulkopuolelle. Tieteellinen tutkimus voi jäädä kuntatasosta etäälle (esimerkiksi valtakunnalliselle tasolle), jolloin tuotettu tieto ei välttämättä näyttäydy hyödyllisenä ja sovellettavana yksittäisen kunnan näkökulmasta (ks. Pohdittavaksi nousee, onko REPOPA-mittarin vaatimustaso liian korkea suhteessa kuntien liikuntahallinnoissa käytettävissä oleviin resursseihin, ainakin niissä kunnissa, joissa työskentelee vain vähän hallintohenkilöstöä liikuntatoimialalla. 2017). 2017). Tulosten yleistettävyyttä rajoittaa, että valittujen kuntien väestömäärässä on suuri vaihteluväli ja lisäksi kunnat ovat keskenään erilaisia niin hallintorakenteen kuin -henkilöstön määrän osalta. Kuntien liikunnan viranhaltijoiden osaamista tiedon tuottamisesta ja hyödyntämisestä olisikin tärkeää kehittää. 2015) ja vahvistaa seurannan ja arvioinnin toimenpiteitä. 2018). Koulutustason yhteyttä tiedolla johtamisen tasoon ei analysoitu tässä tutkimuksessa, joten mahdollisista yhteyksistä ei voida tehdä johtopäätöksiä. van de Goor ym. REPOPA-mittarin toimivuudessa havaittiin olevan jatkokehitettävää tässä tutkimuksessa tehdyn mittarin testauksen perusteella. Ristiriitaista on, että yleisellä tasolla valmistelun nähtiin perustuvan tietoon ja käytettävissä kerrottiin useimmiten olevan paljon tietoa. Lisäksi olisi tarpeen tarkastella kuntien liikuntahallinnon tiedolla johtamisen toimintatapojen yleisyyteen ja laatuun yhteydessä olevia tekijöitä. tutkitun tiedon käsittelyyn ja käyttöön. Läpinäkymätön valmistelu voi vahvistaa virkamiesvallankäyttöä tai vaihtoehtoisesti tilaa voi jäädä yhä enemmän päätöksentekijöiden poliittisille arvovalinnoille. Kuitenkin, jos liikunnan tiedolla johtamista halutaan kehittää, on kunnissa tarve tehdä konkreettisia ja systemaattisia tietoperusteisuutta vahvistavia toimenpiteitä. Yleisellä tasolla arvioituna REPOPA-mittaria voidaan kuitenkin pitää hyödyllisenä työkaluna, sillä sen avulla voidaan tehdä näkyväksi keskeisiä ongelmakohtia ja kannustaa toimijoita kehittämistoimenpiteisiin ryhtymiseen. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan tiedolla johtamisen systemaattiset toimintatavat asiakirjoihin ja aineistoihin liittyen näyttäytyivät vähäisinä. 2006). Useilla indikaattoreilla mitataan, onko tietty toimintatapa sovittu. Asiantuntijatieto sisältää näyttöä (Schünemann ym. Valtaosassa kunnista raportoitiin, yleisellä tasolla arvioiden, että toimenpiteiden tuloksia ja vaikutuksia seurataan ja arvioidaan liikuntahallinnossa ”erittäin paljon”, ”paljon” tai ”ei paljon eikä vähän”. Toisaalta on huomioitava, että analyysissä käytetyn aineiston koko on melko pieni (n = 66) ja konfirmatorisessa faktorianalyysissä suurempi aineisto (n > 100) antaisi vakaampia tuloksia (Aroian & Norris 2005). Tämä voi kertoa siitä, että tietoa kyllä käytetään valmistelussa, mutta käytettyä tietoa ei tehdä näkyväksi aineistoissa ja asiakirjoissa. Tulos tukee aiemmissa tutkimuksissa esiin noussutta havaintoa seurannan ja arvioinnin puutteista (Daugbjerg ym. Tämä yleisellä tasolla esitetty arvio oli huomattavasti myönteisempi kuin arvioituna REPOPA-mittarilla, jolla kyseinen teema-alue osoittautui heikoimmaksi tiedolla johtamisen osa-alueeksi. Tutkimuksen kohdejoukkona oli yli 10 000 asukkaan suomalaiset kunnat. Tutkimustiedon lisäksi REPOPA-mittarissa painotetaan tiedolla johtamisen toimintatapojen systemaattisuutta. 2009; Schöppe ym. Teema-alueittaisten muuttujien yhdenmukaisuutta analysoitiin lisäksi konfirmatorisella faktorianalyysillä. Näyttöön viittaaminen lisää julkishallinnon valmistelun läpinäkyvyyttä, kun päätöksentekijä tai kuntalainen voi nähdä, mihin tietoon valmistelu perustuu. Sen sijaan seuranta ja arviointisekä henkilöstön valmiudet -teema-alueiden muuttujat eivät näyttäneet testissä yhteneviltä. Sisällöllisesti arvioituna REPOPA-mittarissa tieteellinen tutkimus saa suuren painoarvon, vaikka myös muunlainen tieto huomioidaan. Näyttää siltä, että tiedolla johtamisen toimintatavat ovat kuntien liikuntahallinnossa harvoin sovittuja, mikä viittaa aiemmissakin tutkimuksissa esiin nousseeseen tiedolla johtamisen epäsystemaattisuuteen (Jakobsen ym. 2006), mutta lähdemerkintöjen puuttuessa ulkopuolisen lukijan on hankalaa päätellä, mikä osa esitetystä tiedosta on varsinaista näyttöä ja mikä asiantuntijan kokemuksia ja tulkintaa. Näiden teema-alueiden osalta REPOPA-mittaria olisi tarpeen täsmentää muuttujien erilaisella ryhmittelyllä teema-alueisiin. Kaikki REPOPA-indikaattorit yhdistävän muuttujan luotettavuuskerroin sai selvästi isomman alfan arvon kuin yksittäisten teema-alueiden saamat arvot, mikä voi johtua siitä, että pitkä mittari nostaa kerrointa (Metsämuuronen 2000). Kuitenkin seuranta ja arviointi -teema-alueen alfan luottamusvälin alin arvo alitti niukasti hyväksyttävänä pidetyn arvon, mikä voi viitata siihen, että kyseisen teema-alueen muuttujat eivät ole riittävän yhteneviä. Jos päätöksenteon valmistelun ei osoiteta perustuvan systemaattisesti koottuun ja läpinäkyvästi esitettyyn näyttöön, näyttää valmistelu nojaavan asiantuntijatietoon. Aineisto ja asiakirjatsekä viestintä ja osallisuus -teema-alueiden muuttujat näyttivät testauksen perusteella sisäisesti melko yhteneviltä eli ne näyttävät tällä perusteella toimivilta mittareilta. Kuntien näkökulmasta kuntalaisilta, sidosryhmiltä tai esimerkiksi erilaisista liikunnan edistämisen interventioista kerättävä tieto saattaa olla tieteellistä tietoa käyttökelpoisempaa. Jos asiantuntijatietoa käytetään näyttönä, olisi tarpeellista tehdä tieto läpinäkyväksi kertomalla, mihin tieto perustuu (Schünemann ym. Oletettavasti tiedolla johtamiseen käytettävissä olevat resurssit ovat pienemmissä kunnissa vähäisemmät, joten REPOPA-mittarilla arvioituna tiedolla johtamisen tila saattaisi pienten kuntien osalta näyttää vielä heikommalta. Kuntien liikuntahallinnoissa olisi tärkeää tunnistaa politiikkasyklin seurantaja arviointivaiheen keskeinen merkitys oppimiselle ja kehittämistyölle (Virtanen ym. On ilmeistä, että REPOPA-mittari ei sisällä kaikkia tiedolla johtamisen käytänteitä ja esimerkiksi tietojärjestelmien käyttöön, datan ja informaation hallintaan sekä viranhaltijoiden ja päätöksentekijöiden välillä tapahtuvaan tiedon siirtoon liittyviä toimintatapoja ei tavoitettu tässä tutkimuksessa. Tulosten mukaan liikuntahallinnon henkilöstölle järjestetään koulutusta tutkimusmenetelmistä tai tutkimustiedon käytöstä päätöksenteon valmistelussa vain harvoissa kunnista, eli ainakaan näillä toimintatavoilla henkilöstön tiedolla johtamisen osaamista ei juuri tueta työelämässä. Tutkimustiedon painottaminen vaikuttaa siihen, että tiedolla johtaminen näyttäytyy kuntien liikuntahallinnossa REPOPA-mittarilla mitattuna kokonaisuutena heikolta. Tässä tutkimuksessa arvioitiin REPOPA-mittarin toimivuutta suomalaisten kuntien liikuntahallinnon tiedolla johtamisen tilan arvioinnissa. Henkilökohtainen osaaminen on aiemmissa tutkimuksissa liitetty yhdeksi hyvän tiedolla johtamisen elementiksi (van de Goor ym
Grant, R.M. Teoksessa: B.H. Improving the use of research evidence in guideline development: 9. A literature review. & King, J. 2005. 1967. 2017. Reporting Structural Equation Modeling and Confirmatory Factor Analysis Results: A Review. Euroopan komissio 2013. The Knowing Organization. Aikuisväestön liikunta Suomessa: FinTerveys 2017 -tutkimus. & Khademian, A.M. & Syed, A.M. & Oravainen, T. Toward a Knowledge-Based Theory of the Firm. 2009. Evidence, Argument, and Persuasion in the Policy Process. Edita. 2009. 2015. Daugbjerg, S.B., Kahlmeier, S., Racioppi, F., Martin-Diener, E., Martin, B., Oja, P. Tilastokeskus. 1980. & Rannisto, P-H. Press. Confirmatory Factor Analysis. Liikuntalaki 2015. (toim.). Review 68 (2), 334–49. 2004. 2010. The Journal of Educational Research 99 (6), 323-337. Tampere: Pilot kustannus Oy. ym. New York: Oxford Univ. Grading evidence and recommendations. & Norris, A.E. 2008. REPOPA Consortium. van de Goor, I., Hämäläinen, R-M., Syed, A., Lau, C.J., Sandu, P., Spitters, H., Karlsson D.F., Valente, A. Opetusja kulttuuriministeriö 2013. 2011. Tampereen yliopistopaino Oy, 9?26. 2006. Kuntaliitto 2019. Kohti liikuntatiedon tehokkaampaa hyödyntämistä. NSW Centre for Physical Activity and Health. Administ. WHO 2018. Munro (toim.) Statistical Methods for Health Care Research. & Villa T. New Haven, CT: Yale University Press. Global action plan on physical activity 2018–2030. How Organizations Use Information to Construct Meaning, Create Knowledge, and Make Decisions. ym. 2020. Masuda, Y. International Methelp ky. Individualand environmental-related correlates of moderate-to-vigorous physical activity in 11-, 13-, and 15-year-old Finnish children. New York: Basic Books. Pääluokka 29; 90. Liikunta. & Rannisto, P-H. Head, B.W. Virtanen, P., Stenvall J. TEAviisari 2020. Heikkala, J. Oxman, A.D., Lavis, J.N., Lewin, S. 1989. Hair, J.F., Black, W.C., Babin, B.J. Promotion of physical activity in the European region: content analysis of 27 national policy documents. Tutkimustiedon käyttö terveyttä edistävien liikunnan politiikkatoimien valmistelussa. SUPPORT Tools for evidence-informed health Policymaking (STP) 1: What is evidence-informed policymaking. Philadelphia: Lippincott, 331?354. Toward more ”Evidence-Informed” Policy Making. International Review of National Physical Activity Policy. & Oxman, A.D. Brownson, R.C., Fielding, J.E. The Politics of Evidence: from evidence-based policy to the good governance of evidence. Public Administration Review 76 (3), 472–484. Pearson. Strategisen tiedolla johtamisen kehittäminen liikunnan valtionhallinnossa. 2007. & Fretheim, A. Evidencebased Public Health: A Fundamental Concept for Public Health Practice. 2005. Julkiseen politiikkaan liittyvä oppiminen ja tietoon perustuva päätöksenteko. Woods, C.B. The tacit dimension. Press. Valtion talousarvioesitys 2021. Choo, C.W. Journal of Knowledge Management 9 (3), 101–115. Putting Physical Activity on the Policy Agenda. 1995. Hämäläinen, R-M., Aro, A.R., van de Goor, I., Lau, C.J., Jakobsen, M.W., Chereches, R.M. Liikuntatiedon saavutettavuuden kehittäminen. Oxford Univ. 2013/C 354/01. Journal of Physical Activity & Health 6 (6), 805–817. Health Research Policy and Systems 4 (21). Schreiber, J.B., Nora, A., Stage, F.K., Barlow, E.A. 2012. & Anderson R.E. Mehtälä, A., Villberg J., Blomqvist M., Huotari P., Jaakkola T., Koski P. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Valtonen, S. The Coming of Post-Industrial Society. Schöppe, S., Bauman, A., & Bull, F. 2006. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma. LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunnan tiedolla johtaminen kunnissa 1 1. www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/ osallistuminen-ja-vuorovaikutus/johtaminen-ja-kehittaminen/tiedollajohtaminen-ja-sen-tyovalineet , 13.3.2021. Annu. Teoksessa: Virtanen, P., Stenvall, J. Helsinki: Opetusministeriö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Fantl, J. Tietojohtaminen julkishallinnon organisaatiossa. & McGrath, M. Nonaka, I. Hämäläinen R-M. Jalonen, H. Determinants of evidence use in public health policy making: Results from a study across six EU countries. 1976. Knowledge management, innovation and firm performance. 2006. & Takeuchi, H. (toim.) Tietojohtaminen tutkimusalueena. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:4. Publ. 2017. & Mutrie, N. Opetusja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:4. Oxford University Press. Mittarin rakentaminen ja testiteorian perusteet. & Maylahn, C.M. Quest 64 (2), 92–104. Rev. Liikunta & Tiede 51 (1), 36–43. London. Development of measurable indicators to enhance public health evidence-informed policy-making. Exploring the use of research evidence in health-enhancing physical activity policies. Kuntien avainluvut. Strategic Management Journal 17(S2), 109–122. Multivariate Data Analysis. Health Research Policy and Systems, 7 (1). Helsinki. (toim.) Tiedolla johtaminen hallinnossa: teoriaa ja käytäntöjä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ alkup/2015/20150390 , 4.9.2021. Polanyi, M. Teoksessa: Lönnqvist, A., Blomqvist, K., Hannula, M., Kianto, A., Kärkkäinen, H., Maula, M. Public Health 30 (1), 175–201. 2013. Health Research Policy and Systems 16 (47). 2014. 2009. https://teaviisari.fi/ teaviisari/content/file/304/Liikunnan_perustaulukot_2020 , 4.9.2021 THL 2019. 2015. Wicked Problems, Knowledge Challenges, and Collaborative Capacity Builders in Network Settings. Knowledge in an uncertain world. https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/ pxweb/fi/Kuntien_avainluvut/ , 28.8.2021 Tudisca, V., Valente, A., Castellani, T., Stahl, T., Sandu, P., Dulf, D., Spitters, H., Van de Goor, I., Radl-Karimi, C. 2015. Council Recommendation of 26 November 2013 on promoting health-enhancing physical activity across sectors. The Knowledge-Creating Company. & Bull, F. Tokyo: Institute for the Information Society. 2006. Health Policy 212 (3), 273–281. 1996. Evidence & Policy 14 (4), 589–611. ym. Metsämuuronen, J. 2018. Jakobsen, M.W., Lau, C.J., Skovgaard, T., Hämäläinen, R-M. 2000. Majone, G. Parkhurst, J. The information Society as Post-Industrial Society. Weber, E.P. Lähteet Aroian, K.J. Kasvi, J.J.J. Seventh edition. Use of research evidence in policymaking in three Danish municipalities. Tilastoraportti 48/2019. 2000. Valtioneuvosto 2019. Routledge & Kegan Paul. Routledge Studies in Governance and Public Policy. Organisaation muisti – Tieto työn tukena. 390/2015. & Ojajärvi, S. Schünemann, H.J., Fretheim, A. Darroch, J. & Vartiainen, M. & Ståhle, P. Bell, D. & Aro, A.R. PLoS ONE 15(6):e0234686. Health Research Policy and Systems 13 (43), 1–9. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:20. A Global Perspective
Liikunta & Tiede 58 (5), 102–108. This study is part of a comprehensive MOPO-project, the goal of which was to promote physical activity and prevent marginalisation among young men. p. Fyysisesti aktiivisten todennäköisyys saada palveluskelpoisuusluokaksi A oli korkeampi kuin vähän liikkuvien (p < 0,001). * Jaettu ensimmäinen kirjoittajuus TIIVISTELMÄ Niskanen M., Paananen V., Nurkkala M., Mäntysaari M., Korpelainen R. Fyysisen aktiivisuuden yhteys palveluskelpoisuusluokkaan ja palveluksen keskeyttämiseen – väestöpohjainen kutsuntaikäisten MOPO-tutkimus. Lihavuus ja vähäinen fyysinen aktiivisuus olisi tärkeää tunnistaa viimeistään kutsuntojen yhteydessä ja kohdentaa riskihenkilöille fyysistä aktiivisuutta edistäviä interventioita. Raija Korpelainen, FT, Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka / Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr.; Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö / Lääketieteellinen tiedekunta / Oulun yliopisto & Medical Research Center / Oulun yliopistollinen sairaala ja Oulun yliopisto. & Pyky R. 2021. Riitta Pyky, FT, Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka / Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr., PL 365, 90100 Oulu & Lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikkö / Lääketieteellinen tiedekunta / Oulun yliopisto, PL 5000, 90014 Oulun yliopisto, Oulu. 050 3125 818. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varusmiespalvelusta edeltävän fyysisen aktiivisuuden yhteyttä palveluskelpoisuusluokkien määräytymiseen ja varusmiespalveluksen keskeyttämiseen. Varusmiesten kunto on heikentynyt voimakkaasti 1990-luvulta lähtien. Low physical activity level was associated with increased probability of military service deferment and exemption from military service. High BMI and risk of being exempted from military service highlights the previous perception of the negative effect of overweight for military services. *Valtteri Paananen, LK, Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka / Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr. Out of them, 1398 (75.5%) answered a question concerning leisure time physical activity. Asiasanat: kutsunnat, fyysinen aktiivisuus, varusmiespalvelus, nuoret, painoindeksi, ylipaino ABSTRACT Niskanen M., Paananen V., Nurkkala M., Mäntysaari M., Korpelainen R. Marjukka Nurkkala, FT, Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka / Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr.; Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö / Lääketieteellinen tiedekunta / Oulun yliopisto & Medical Research Center / Oulun yliopistollinen sairaala ja Oulun yliopisto. & Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö / Lääketieteellinen tiedekunta / Oulun yliopisto. & Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö / Lääketieteellinen tiedekunta / Oulun yliopisto. Vähän liikkuvien todennäköisyys saada lykkäystä palvelukseen astumiseen tai vapautus rauhanaikaisesta palveluksesta oli suurempi kuin fyysisesti aktiivisten. Vastausten perusteella miehet luokiteltiin fyysisesti aktiivisiin ja vähän liikkuviin. 2021. Sähköposti: riitta.pyky@odl.fi (yhteyshenkilö). Low physical activity (OR 2.3; 95% CI 1.4–3.9; p = 0.002) and high body mass index (BMI) (OR 1.1; 95% CI 1.0–1.2; p = 0.001) were associated with exemption from military service. Liikunta & Tiede 58 (5), 102–108. Keywords: call-ups, physical activity, leisure time physical activity, military service, adolescents, body mass index, overweight 1 2 LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunta ja varusmiespalveluksen keskeyttäminen. Regular physical activity may improve conscripts’ suitability and fitness for military service and reduce the risk of exemption from military service. Low physical activity and obesity should at the latest be taken into account at call-ups and target physical activity interventions for physically inactive and obese adolescent men. Physically active adolescent men were more likely to be classified into the military service class A compared to physically inactive men (p < 0.001). A total of 2547 adolescent men attended compulsory callups for military service in 2012 and 2013 and 1852 (72.7%) completed a study questionnaire regarding health and lifestyle. Myös varusmiespalveluksen keskeyttämisen riski oli suurempi niillä kutsuntaikäisillä, jotka olivat ennen kutsuntoja liikkuneet vähän (OR 2,3; 95 % CI 1,4–3,9; p = 0,002) tai joiden painoindeksi oli korkea (OR 1,1; 95 % CI 1,0–1,2; p = 0,001). Korkean painoindeksin ja keskeyttämisen yhteys vahvistaa aiempaa käsitystä nuorten miesten ylipainon ja lihavuuden vaikutuksesta varusmiespalveluksesta suoriutumiseen. Tutkimus oli osa laajempaa MOPO-hanketta, jonka tavoitteena oli aktivoida nuoria miehiä liikkumaan ja ehkäistä heidän syrjäytymistään. Heistä 1398 (75,5 prosenttia) vastasi kyselyn osioon, jolla kartoitettiin vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta. In Finland, physical fitness of the conscripts has declined since the 1990s. FYYSISEN AKTIIVISUUDEN YHTEYS PALVELUSKELPOISUUSLUOKKAAN JA PALVELUKSEN KESKEYTTÄMISEEN – VÄESTÖPOHJAINEN KUTSUNTAIKÄISTEN MOPO-TUTKIMUS *Miika Niskanen, LK, Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka / Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr. Kutsuntatilaisuudessa 1852 (72,7 prosenttia) miestä vastasi terveysja elintapakyselyyn. Matti Mäntysaari, LT, Sotilaslääketieteen keskus. The subjects were classified into physically active and inactive groups. The association between physical activity and fitness for military service classification and the interruption of military service – a population-based MOPO study. Palvelusta edeltävä säännöllinen liikkuminen voi edistää kutsuntaikäisten miesten palveluskelpoisuutta ja vähentää riskiä palveluksen keskeyttämiseen. & Pyky R. The aim of this study was to investigate the associations between self-reported physical activity, fitness for military service classification and the risk for interrupted military service. Tutkimukseen kutsuttiin mukaan kaikki Oulun kaupungin kutsuntatilaisuuksiin vuosina 2012 ja 2013 osallistuneet miehet (n = 2547), joille määrättiin kutsunnoissa palveluskelpoisuusluokka
Tutkittavien varusmiespalveluksen sujumista seurattiin siihen saakka, kunnes he suorittivat tai keskeyttivät palveluksen tai kunnes heidät vapautettiin rauhanajan palveluksesta. Kestävyyskunto on alkanut laskea ennen lihaskuntotason heikkenemistä (Puolustusvoimat 2020). Liikkumattomuus on kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma kaikkialla länsimaissa ja yhä yleistyvä ongelma myös kehittyvissä maissa. Pituus, paino ja vyötärönympärys mitattiin kutsunnoissa. Vuodesta 1993 vuoteen 2015 12 minuutin juoksutestin tulos heikentyi yli 330 metrillä. 2020). Terveyden edistämisen näkökulmasta myös liikkumattomuuden mittaaminen on noussut tärkeään rooliin. Seuranta päättyi vuonna 2018. Varusmiespalveluksen aikaisia liikuntatottumusten muutoksia on tutkittu haastattelemalla (Wessman 2010). AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimus oli osa väestöpohjaista MOPO-tutkimusta, jonka tarkoituksena oli edistää kutsuntaikäisten nuorten miesten terveyttä ja fyysistä aktiivisuutta sekä ehkäistä yhteiskunnasta syrjäytymistä (Ahola ym. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää itsearvioidun fyysisen aktiivisuuden yhteys kutsunnoissa määritettävään palveluskelpoisuusluokkaan. LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunta ja varusmiespalveluksen keskeyttäminen 1 3 JOHDANTO Varusmiespalvelukseen astuvalla tulisi olla hyvä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky. Ennen varusmiespalvelusta harrastetun säännöllisen, kohtuullisesti kuormittavan liikunnan on havaittu suojaavan palveluksen aikaisilta rasitusmurtumilta, jotka voivat johtaa varusmiespalvelun keskeytymiseen (Pihlajamäki ym. Kestävyyskunnon heikentyminen on tasaantunut 2000-luvulle tultaessa, kun taas lihaskuntotuloksissa nähtiin pieni paraneminen 2010-luvulla, vaikka huonon tuloksen lihaskuntotesteistä saaneita oli ennätysmäärä (30 prosenttia palvelukseen astuneista) (Husu ym. Palveluskelpoisuuden edellytyksenä on hyvä kunto (Terveystarkastusohje 2012). 2020). 2013). Istuen vietetty aika sekä vähäinen kohtuukuormitteinen tai rasittava liikunta ovat itsenäisiä kuolleisuuden ennustetekijöitä (Schmid ym. Alle 18-vuotiaiden tulisi liikkua vähintään 60 minuuttia päivässä kohtalaisesti kuormittavalla intensiteetillä. Pojat ovat 12 ikävuoteen asti aktiivisempia kuin tytöt, mutta tyttöjen aktiivisuus ohittaa poikien aktiivisuuden 18 ikävuoteen mennessä (Telama & Yang 2000). Puolustusvoimien julkaisemien Varusmiesten kuntotilastojen mukaan varusmiesten keskimääräinen paino nousi vuosina 1993–2015 yli kuusi kiloa ja aerobinen kunto heikentyi yli 30 vuoden ajan. Toisaalta kaikenlainen aktiivisuus on hyödyksi; vapaa-ajan hyötyliikunta esimerkiksi kotitöiden, kävelyn ja pyöräilyn muodossa lisää terveyshyötyjä (Ozemek ym. (Husu ym. 2016). Vähäinenkin kohtalaisesti kuormittava liikunta edistää terveyttä, etenkin jos siihen käytetty aika vähentää paikallaanoloa (Wen ym. 2016). 2012). Maailman terveysjärjestö WHO:n keräämän maailmanlaajuiseen aineistoon perustuen on raportoitu, että fyysinen inaktiivisuus on pääasiallisena aiheuttajana keskimäärin 6 prosentilla sepelvaltimotaudeista, 7 prosentilla tyypin 2 diabetestapauksista sekä 10 prosentilla rintaja paksusuolensyövistä (Lee ym. Kutsuntahetkellä itsearvioidun fyysisen aktiivisuuden ja kutsunnoissa määräytyvän palveluskelpoisuuden sekä varusmiespalveluksen keskeyttämisriskin välistä yhteyttä ei ole tutkittu aikaisemmin. 2018.) Heikkokuntoisten osuus on lisääntynyt ja hyväkuntoisten määrä vähentynyt. 2012). Suomalainen varusmiespalvelusjärjestelmä, jossa koko miesten ikäluokka käy kutsunnoissa, on varsin ainutlaatuinen maailmassa ja tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa ikäluokan miehet kokonaisuudessaan. 2011). 2011). 2019). Department of Health and Human Services 2018). Aiemmin on myös osoitettu, että huono fyysinen kunto ennustaa varusmiespalveluksen keskeytymistä (Taanila ym. Palveluksen keskeyttäminen voi ennustaa pitkäaikaisiakin ongelmia, ja varusmiespalveluksen keskeyttäneet ovat suuremmassa riskissä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle myöhemmässä elämässään (Frilander ym. Kutsuntatilaisuudessa miehille jaettiin laaja terveysja elintapakysely, johon vastasi 1852 (72,7 prosenttia) miestä. Isojen lihasryhmien lihaskuntoja liikehallintaharjoituksia tulisi tehdä vähintään kaksi kertaa viikossa (UKK Instituutti 2019). 2018). Fyysinen aktiivisuus on positiivisesti yhteydessä nuorten miesten mielenterveyteen, ja kestävyyskunto ja lihaskunto ovat positiivisesti yhteydessä sekä fyysiseen että henkiseen elämänlaatuun (Appelqvist-Schmidlechner ym. Kutsunnoissa määrätään palveluskelpoisuusluokka, joka määrää edelleen tehtävät, joihin henkilö voidaan varusmiespalveluksen aikana sijoittaa. Vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkui liikuntasuosituksen mukaan riittävästi (Kokko & Martin 2019). Yli 15-vuotiaista vain kolme kymmenestä täyttää WHO:n fyysisen aktiivisuuden suositukset (Hallal ym. Suomalainen terveysliikuntasuositus pohjautuu Yhdysvaltain terveysviraston suosituksiin, jotka on koottu laajan tieteellisen kirjallisuuskatsauksen pohjalta (U.S. Samasta MOPO-aineistosta aiemmin julkaistun tutkimuksen mukaan nuoret miehet istuvat suurimman osan valveillaoloajastaan (Niemelä ym. Palvelustehtävistä suoriutuminen ja tehtävien mielekkyys paranevat, kun palvelusta suorittavan fyysiset toimintavalmiudet ovat hyvät. Keskeyttämisriskissä olevien varusmiesten tunnistaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta heille voidaan tarjota ohjausta fyysisen suorituskyvyn parantamiseksi jo ennen palvelukseen astumista. Myös sydänja verisuonitautien riskitekijöihin voidaan vaikuttaa alentavasti jo kevyelläkin liikunnalla (Kesäniemi 2003, Chastin ym. Tutkimuksella on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan puoltava lausunto sekä Puolustusvoimien ja Oulun Diakonissalaitoksen säätiön tutkimuslupa. Painon ja pituuden perusteella laskettiin painoindeksi (kg/m 2 ). 2011, Farrahi ym. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen tulokset ovat myös huolestuttavia, sillä suomalaiset nuoret löysivät liikunnasta vähemmän merkityksellisiä asioita kuin neljä vuotta aiemmin. 2015). Uuden kansallisen liikkumisen suosituksen mukaan 18–64-vuotiaiden aikuisten tulisi liikkua vähintään 2 tuntia ja 30 minuuttia viikossa reippaalla intensiteetillä tai 1 tunti ja 15 minuuttia rasittavalla intensiteetillä. 2011, Santtila ym. Hypoteesimme oli, että fyysisesti aktiivisilla on suurempi todennäköisyys saada palveluskelpoisuusluokaksi A ja että runsas fyysinen aktiivisuus vähentää varusmiespalveluksen keskeyttämisen riskiä. 2019). Tutkimukseen kutsuttiin mukaan kaikki Oulun kaupungin kutsuntatilaisuuksiin vuosina 2012 ja 2013 osallistuneet miehet (n = 2547), joille määrättiin palveluskelpoisuusluokka. Heistä 1398 (75,5 prosenttia) vastasi fyysisen aktiivisuuden määrää kartoittavaan osioon. Lisäksi selvitimme, onko nuoren kutsunnoissa raportoima fyysinen aktiivisuus yhteydessä varusmiespalveluksen keskeyttämisen riskiin. Tutkimuksessa noudatettiin Maailman lääkäriliiton hyväksy
Analyyseja varten muuttujat harmonisoitiin siten, että ammattikoulun arvosana 1 vastasi lukion ja peruskoulun arvosanoja 4,5 ja 6, ammattikoulun arvosana 2 vastasi lukion ja peruskoulun arvosanoja 7 ja 8, ja ammattikoulun arvosana 3 vastasi lukion ja peruskoulun arvosanoja 9 ja 10. ammattikoulu), 3) lukio-opintoja (montako vuotta käynyt), 4) ylioppilas ja 5) korkeakoulu. Sosioekonomiset tekijät ja koulumenestys Tutkittavien koulutus kysyttiin ja vastausvaihtoehdot olivat: 1) peruskoulu, 2) koulu/opisto (esim. Vastausvaihtoehdot olivat: 1) Luen, katselen televisiota ja suoritan askareita, joissa en paljoakaan liiku ja jotka eivät rasita minua ruumiillisesti, 2) Kävelen, pyöräilen tai liikun muulla tavalla vähintään 4 tuntia viikossa. TILASTOLLISET ANALYYSIT Fyysisen aktiivisuuden eri aktiivisuusluokkien ja kutsunnoissa määrättyjen palveluskelpoisuusluokkien yhteyden tilastollinen merkitsevyys analysoitiin ristiintaulukoinnilla ja riippuvuuden tilastollista merkitsevyyttä tarkasteltiin Khiin neliön (?2) -testillä. Niistä, jotka 1 4 LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunta ja varusmiespalveluksen keskeyttäminen. Lääkäri esittää henkilölle soveltuvaa palveluskelpoisuusluokkaa voimassa olevien lakien ja Puolustusvoimien terveystarkastusohjeen perusteella ja kutsuntalautakunta tekee päätöksen palveluskelpoisuudesta. Tämä voi aiheuttaa tavallista suuremman riskin yksilölle tai lievästi lisääntyneen riskin koulutettaville tai kouluttajille (esimerkiksi alentunut kuulo). Palveluskelpoisuusluokitus Terveydentilan perusteella palveluskelpoisuusluokaksi määrätään kutsunnoissa A, B, C, tai E Puolustusvoimien vuoden 2012 Terveystarkastusohjeen mukaisesti (Terveystarkastusohje 2012). Fyysistä aktiivisuutta kartoittavaan kysymykseen vastasi 1398 (75,5 prosenttia) tutkimukseen osallistuneista miehistä. Tutkittavien mieliala arvioitiin Raitasalon mielialakyselyllä (Raitasalo 2007). A-luokkaan kuuluva on terve ja hyväkuntoinen. Tähän lasketaan kävely, kalastus ja metsästys, kevyt puutarhatyö yms., mutta ei koulutai työmatkoja, 3) Harrastan kuntoliikuntaa, kuten juoksemista, lenkkeilyä, hiihtoa, kuntovoimistelua, uintia, pallopelejä tai teen rasittavia puutarhatöitä tai muuta tai muuta vastaavaa keskimäärin vähintään 2 tuntia viikossa, 4) Harjoittelen kilpailumielessä säännöllisesti useita kertoja viikossa juoksua, suunnistusta, hiihtoa, uintia, pallopelejä tai muita rasittavia urheilumuotoja (Saltin & Grimby 1968; Wennman ym. Vastausvaihtoehdot olivat 1) hyvä, 2) melko hyvä, 3) keskitasoa, 4) melko huono ja 5) huono. Mielialakyselyn vastaukset pisteytettiin, ja kullekin tutkittavalle laskettiin summapistemäärä (Raitasalon Beckin depressioindeksi, RBDI), joka vaihteli ja 42 pisteen välillä. Monimuuttujamallinnuksissa vakioitiin kaikki ne muuttujat, jotka olivat yksittäisinä tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä palveluksen keskeyttämiseen. Jatkuvien muuttujien, kuten iän, pituuden ja painoindeksin keskiarvojen erojen tilastollinen merkitsevyys analysoitiin yksisuuntaisella varianssianalyysilla. Aineisto analysoitiin IBM ® SPSS ® -ohjelmalla (IBM SPSS Statistics 25 for Windows). 2014). Vaihtoehdot yhdistettiin siten, että ”peruskoulu” ja ”koulu/opisto” yhdistettiin omaksi luokakseen (peruskoulu/ ammattikoulu/opisto) ja luokat ”lukio-opintoja”, ”ylioppilas” ja ”korkeakoulu” omaksi luokakseen (lukio, korkeakoulu). Tutkittavien viimeisin koululiikuntanumero oli joko ammattikoulusta (arviointiasteikko 1–3), peruskoulusta (arviointiasteikko 4–10) tai lukiosta (arviointiasteikko 4–10). Tilastollisen merkitsevyyden rajana pidettiin p < 0,05. Analyyseissä muuttuja luokiteltiin kaksiluokkaiseksi siten, että vastausvaihtoehto 1 muodosti ryhmän ”vähän liikkuvat” ja vastausvaihtoehdot 2–4 ryhmän ”aktiiviset”. E-luokituksen aiheuttava tila voi myös vaatia lisätutkimuksia ja siihen määrätään 1–3 vuodeksi kerrallaan. B-luokkaan kuuluvalla on jokin sairaus tai vamma, joka on terveydellinen este taistelijan tehtävissä toimimiselle. (Terveystarkastusohje 2012.) Fyysinen aktiivisuus Vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta arvioitiin kysymyksellä: ”Kuinka paljon rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-ajallasi?”. C-luokkaan kuuluvalla on yleensä pysyvä sairaus tai ominaisuus, joka rajoittaa merkittävästi suorituskykyä, aiheuttaa huomattavan riskin joko henkilölle tai ympäristölle tai vaatii jatkuvasti olosuhteita, joiden järjestäminen ei ole Puolustusvoimien olosuhteissa mahdollista. Analyyseissä käytettiin muuttujaa kaksiluokkaisena: ei masennusoireilua (0–4 pistettä) ja masennusoireilua (5–42 pistettä). Tutkittavien humalahakuista juomista arvioitiin kysymyksellä ”Kuinka usein juot alkoholia kerralla kuusi annosta tai enemmän (alkoholiannos käsittää pullon olutta tai vastaavaa, lasin viiniä tai ravintola-annoksen väkevää alkoholijuomaa)?”. Palveluskelpoisuusluokkaan ja varusmiespalveluksen keskeyttämiseen yhteydessä olevia tekijöitä analysoitiin eteenpäin askeltavalla logistisella regressioanalyysilla. Henkilöllä ei ole sairautta, joka aiheuttaisi riskin varusmiespalveluksen suorittamista ajatellen ja henkilö soveltuu turvallisesti koulutettavaksi. Alkuperäiset kuusi vastausvaihtoehtoa “en koskaan”, “harvemmin kuin kerran kuukaudessa”, “1–2 kertaa kuukaudessa”, “kerran viikossa”, “2–3 kertaa viikossa” sekä “päivittäin tai lähes päivittäin” yhdistettiin kahdeksi luokaksi: 1) harvemmin kuin kerran kuukaudessa ja 2) useammin kuin kerran kuukaudessa. män Helsingin julistuksen suuntaviivoja tutkittavien informoimisen, suostumuksen hankinnan ja potilasturvallisuuden osalta. Analyyseissä vastausvaihtoehdot yhdistettiin seuraavasti: luokkaan 1 yhdistettiin vastaukset “hyvä” ja ”melko hyvä” ja luokkaan 2 vastaukset “keskitasoa”, ”melko huono” tai ”huono”. Terveys ja elintavat Tutkittavilta kysyttiin, millaiseksi he kokivat oman terveydentilansa. Tutkittavien ikä oli keskimäärin 18 (vaihteluväli 17–23) vuotta. E-luokkaan luokittuu henkilö, jolla todetaan jokin sairaus tai vamma, joka on esteenä palvelukseen astumiselle kyseisellä hetkellä, mutta joka todennäköisesti kuitenkin paranee. Tutkittavat luokiteltiin oireiden perusteella seuraavasti: ei masennusta (0–4), lievää masennusoireilua (5–7), keskivaikeaa masennusoireilua (8–15) ja vakavaa masennusoireilua (16 pistettä tai enemmän). Muuttujien välistä yhteyttä kuvattiin odds ration (OR) eli vetosuhteen avulla. TULOKSET Tutkimukseen osallistuneiden kutsuntaikäisten joukko (n = 1852) on kuvattu taulukossa 1. Hänet vapautetaan rauhanaikaisesta palveluksesta, mutta hänet voidaan tarvittaessa luokitella uudelleen
LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunta ja varusmiespalveluksen keskeyttäminen 1 5. Heistä 1398 vastasi fyysistä aktiivisuutta koskevaan kysymykseen. Tutkittavista 17,2 prosenttia kuului vähän liikku vien ryhmään. Palveluskelpoisuusluokan E sai 18,3 prosenttia vähiten aktiivisista, kun sen osuus oli 2,3 prosenttia aktiivisimpien ryhmässä (p < 0,001). Aktiivisimpaan ryhmään kuuluvista 94,4 prosenttia sai palveluskelpoisuusluokakseen A, kun taas matalimpaan aktiivisuusryhmään kuuluvista 64,3 prosenttia kuului kutsunnoissa A-luokkaan. olivat ilmoittaneet vapaa-ajan aktiivisuutensa määrän, 1149 (82,2 prosenttia) sai kutsunnoissa palveluskelpoisuusluokan A. Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus oli käänteisesti yhteydessä palveluskelpoisuusluokkaan: A-luokkaan kuuluvista 86,5 prosenttia oli fyysisesti aktiivisia, kun taas E-luokkaan kuuluvista 61,1 prosenttia oli fyysisesti aktiivisia. Fyysisesti aktiiviset kutsunnanalaiset miehet tulivat vähän liikkuvia useammin luokitelluksi palveluskelpoisuusluokkaan A. Keskimääräinen painoindeksi ja vyötärönympärys olivat yhteydessä palveluskelpoisuusluokkaan niin, että painoindeksi oli matalin luokassa A ja korkein luokassa E ja vastaavasti vyötärönympärys pienin luokassa A ja suurin luokassa E. Palveluskelpoisuusluokitukseen yhteydessä olevat muuttujat Eri palveluskelpoisuusluokkiin kuuluvat miehet erosivat toisistaan painoindeksin, fyysisen aktiivisuuden, koetun terveydentilan, masennusoireilun ja humalahakuisen juomisen osalta (taulukko 1). Palveluskelpoisuusluokkaan A kuuluvat miehet olivat tilastollisesti merkitsevästi hoikempia verrattuna muihin palveluskelpoisuusluokkiin kuuluviin miehiin. Arvot ovat keskiarvoja (keskihajonta), ellei toisin mainita. Tutkimuskyselyyn vastasi 1852 miestä, joista 1427 vastasi johonkin taulukossa olevaan kysymykseen. * RBDI: Raitasalon Beckin depressioindeksi. A-luokkaan kuuluvilla oli useammin lukiokoulutus verrattuna muihin palveluskelpoisuusluokkiin kuuluviin. (Tuloksia ei esitetä taulukossa.) Taulukko 1. A-luokkaan kuuluvista reilu puolet oli käynyt lukion tai korkeakoulun, kun taas C-luokkaan kuuluvista vastaavan koulutuksen oli suorittanut kolmannes. Masennusoireilu oli yli kuusi kertaa yleisempää palveluskelpoisuusluokassa C ja yli neljä kertaa yleisempää luokassa E verrattuna luokkaan A. 1 krt/kk 610 (45,5) 524 (47,1) 23 (32,9) 28 (51,9) 35 (33,0) > 1 krt/kk 732 (54,5) 588 (52,9) 47 (67,1) 26 (48,1) 71 (67,0) Varusmiespalveluksensa keskeyttäneet, n (%) 184 (12,0) 147 (10,4) 22 (28,9) 0,001 a arviointiasteikon 4–10 numerot muutettu vastaamaan arviointiasteikkoa 1–3 seuraavasti: 1 = 4–6, 2 = 7–8 ja 3 = 9–10 1 Kysymyksiin vastanneiden määrä vaihtelee kysymyskohtaisesti. A-luokkaan kuuluvista oman terveydentilansa koki hyväksi tai melko hyväksi neljä viidestä, kun taas E-luokassa puolet ja C-luokassa vain joka kolmas ilmoitti terveydentilansa hyväksi. Tutkimukseen osallistuneiden kutsuntaikäisten miesten (n = 1852) kuvailevat tiedot palveluskelpoisuusluokittain. Muuttuja Kaikki tutkittavat Palveluskelpoisuusluokka kutsunnoissa 1 A n = 1170 (82,9 %) B n = 76 (5,3 %) C n = 65 (4,6 %) E n = 116 (8,1 %) p-arvo Ikä (v) 17,8 (0,6) 17,8 (0,5) 17,7 (0,5) 18,3 (1,3) 18,0 (1,0) < 0,001 Pituus (cm) 177,8 (6,1) 178,2 (6,1) 178,0 (6,5) 173,3 (8,2) 175,0 (7,3) 0,028 Paino (kg) 72,9 (14,1) 72,2 (12,3) 75,7 (17,3) 73,8 (20,1) 81,0 (24,9) < 0,001 Painoindeksi (kg/m 2 ) 23,0 (4,2) 22,7 (3,5) 23,9 (5,3) 24,5 (6,3) 26,4 (7,7) < 0,001 Vyötärönympärys (cm) 81,8 (10,2) 81,0 (8,7) 84,7 (12,8) 84,1 (14,6) 89,5 (18,1) < 0,001 Fyysinen aktiivisuus, n (%) Vähän liikkuvat 241 (17,2) 155 (13,5) 19 (26,4) 23 (35,9) 44 (38,9) < 0,001 Fyysisesti aktiiviset 1157 (82,8) 994 (86,5) 53 (73,6) 41 (64,1) 69 (61,1) RBDI*, n (%) Ei masennusoireilua 1203 (92,0) 1025 (94,6) 66 (91,7) 35 (67,3) 77 (76,2) < 0,001 Masennusoireilua 105 (8,0) 58 (5,4) 6 (8,3) 17 (32,7) 24 (23,8) Koulutus, n (%) < 0,001 Peruskoulu/ammattikoulu/opisto 668 (47,6) 507 (43,9) 46 (63,0) 42 (66,7) 73 (65,2) Lukio tai korkeakoulu 736 (52,4) 649 (56,1) 27 (37,0) 21 (33,3) 39 (34,8) Viimeisin koululiikunnan numero a , n (%) < 0,001 1 45 (3,6) 22 (2,1) 2 (3,2) 8 (17,4) 13 (14,6) 2 610 (48,6) 491 (46,5) 40 (64,5) 30 (65,2) 49 (55,1) 3 599 (47,8) 544 (51,5) 20 (32,3) 8 (17,4) 27 (30,3) Koettu terveydentila, n (%) < 0,001 Hyvä tai melko hyvä 1045 (77,0) 920 (82,7) 50 (67,6) 22 (35,5) 53 (48,6) Keskitaso tai huonompi 313 (23,0) 193 (17,3) 24 (32,4) 40 (64,5) 56 (51,4) Tupakoi, n (%) 332 (23,6) 244 (21,1) 18 (24,0) 24 (38,1) 46 (40,0) < 0,001 Käyttää nuuskaa, n (%) 291 (21,7) 254 (22,9) 14 (20,0) 47 (13,0) 92 (14,8) 0,088 Humalahakuinen juominen, yli 6 annosta kerrallaan, n (%) 0,004
Tuoreessa norjalaistutkimuksessa selvitettiin keski-iältään 33-vuotiaiden ammattisotilaiden fyysisen aktiivisuuden yhteyttä sotilaiden palveluksessa selviytymiseen. 2019). 2018). 2020, Nikolakaros ym. fyysisesti aktiiviset) 2,3 1,4–3,9 0,002 Painoindeksi 1,1 1,0–1,2 0,001 OR = vetosuhde 95 % CI = 95 % luottamusväli Mallin selitysaste (Nagelkerke R 2 ) = 4,2 % Fyysisesti aktiivinen: kevyttä liikuntaa vähintään 4 h/vko tai kuntoliikuntaa vähintään 2 h/vko Monimuuttujamallinnuksessa selittävinä muuttujina olivat itsearvioitu fyysinen aktiivisuus, painoindeksi, koettu terveydentila, masennusoireilu, koulusivistys, tupakointi, alkoholin käyttö ja edellinen liikuntanumero POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän väestöpohjaisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka fyysinen aktiivisuus on yhteydessä kutsunnoissa määrättävään palveluskelpoisuusluokkaan ja varusmiespalveluksen keskeyttämiseen. 2016). Keskeyttämisen todennäköisyyttä lisäsivät suurempi painoindeksi (OR 1,1; 95 % CI 1,0–1,1; p < 0,001) ja tupakointi (OR 1,5; 95 % CI 1,0–2,3; p = 0,038). Palveluksen keskeyttämiseen yhteydessä olevat muuttujat Varusmiespalvelukseen astuneista 169 (13,6 prosenttia) keskeytti palveluksen. Tässä tutkimuksessa vähäinen fyysinen aktiivisuus ja korkeampi painoindeksi olivat yhteydessä palveluksen keskeyttämiseen. Painoindeksi korreloi käänteisesti varusmiespalveluksessa fyysisen kunnon mittarina käytettyyn 12-minuutin juoksutestin tulokseen (Santtila ym. Vähän liikkuvat saivat todennäköisemmin vapautuksen rauhanajan palveluksesta tai heidän varusmiespalvelustaan siirrettiin myöhemmäksi. Kaikki tutkimuksessa käytetyt mittarit ja menetelmät olivat validoituja ja mittaajat tehtäväänsä perehdytettyjä. Niillä miehillä, jotka kutsuntatilanteessa raportoivat fyysisen aktiivisuutensa vähäiseksi oli keskimäärin 2,3-kertainen riski keskeyttää palvelus verrattuna fyysisesti aktiivisiin nuoriin miehiin. Lisäksi he liikkuivat vähemmän ja heidän viimeisin koululiikuntansa arvosana oli huonompi kuin niillä, jotka määrättiin palvelukseen. Taulukko 2. Vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden ollessa vähäistä myös Cja E-luokkiin määräämisen todennäköisyys kutsunnoissa kasvoi. Myös tässä tutkimuksessa heikoksi koettu terveydentila oli yleisempää palveluskelpoisuusluokkiin C ja E kuuluvilla, jotka vapautettiin palveluksesta tai heidän palveluskelpoisuuttaan arvioitiin myöhemmin uudelleen. Vähän liikkuvilla oli suurempi todennäköisyys keskeyttää palvelus verrattuna fyysisesti aktiivisempaan ryhmään (OR 2,1; 95 % CI 1,4–3,3; p < 0,001). Sen mukaan kutsuntoihin osallistuneista 9,4 prosenttia jouduttiin vapauttamaan palveluksesta lääketieteellisistä syistä, kuten tukija liikuntaelinongelmien, sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi, mikä oli hieman vähemmän kuin meidän tutkimuksessamme (12,7 prosenttia). Palveluksensa keskeyttäneet erosivat palveluksensa loppuun asti suorittaneista fyysisen aktiivisuuden, painoindeksin, koulutusasteen, koetun terveydentilan, tupakoinnin, liikuntanumeron ja masennusoireilun osalta. Mitä heikomman liikuntanumeron kutsunnanalainen oli saanut edellisessä kouluarvioinnissa, sitä suurempi oli keskeyttämisen todennäköisyys. Ammattisotilaat edustavat varsin valikoitunutta joukkoa verrattuna suomalaiseen, väestöpohjaiseen, varusmiestai siviilipalveluksen suorittaneiden ryhmään. Korkeamman painoindeksin ja ylipainon on havaittu olevan yhteydessä huonompaan fyysiseen kuntoon nuorilla miehillä (Chen ym. Lukiossa olevilla, lukion käyneillä tai korkeakouluopiskelijoilla oli pienempi riski keskeyttää palvelus verrattuna alempaan koulutusasteeseen (OR 0,6; 95 % CI 0,4–0,8; p = 0,003). 2017), mikä voi selittää suuremman riskin keskeyttää varusmiespalvelus. 2020.) Suuremman painoindeksin ja terveyteen liittyvien ongelmien välillä on todettu olevan yhteys aiemmassa amerikkalaistutkimuksessa, jossa selvitettiin ylipainoisuuden yleisyyttä ja vaikutusta sotilaalliseen toimintavalmiuteen. Nuorten miesten (n = 948) varusmiespalveluksen keskeyttämiseen yhteydessä olevat tekijät logistisen regressioanalyysin mukaan. Tulokset ovat yhtenevät tämän tutkimuksen tulosten kanssa, mutta tutkimusjoukot ovat erilaiset. Tutkimus osoitti, että vapaa-ajallaan fyysisesti aktiiviset määrättiin kutsunnoissa todennäköi1 6 LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunta ja varusmiespalveluksen keskeyttäminen. Masennusoireilevilla oli 2,3-kertainen riski keskeyttää palvelus (OR 2,3; 95 % CI 1,2–4,3; p = 0,009). Kutsunnanalaisilla, jotka kokivat terveydentilansa kohtalaiseksi tai sitä huonommaksi, oli kaksinkertainen riski palveluksen keskeyttämiseen (OR 2,0; 95 % CI 1,3–3,1; p = 0,001) verrattuna niihin, jotka ilmoittivat terveydentilansa olevan melko hyvä tai parempi. Varusmiespalveluksen on todettu parantavan kuntoa ja kehonkoostumusta niillä, joilla kunto on keskimääräistä huonompi tai jotka olivat ylipainoisia lähtötilanteessa (Pihlainen ym. Aiemmassa suomalaisessa tutkimuksessa selvitettiin ennustavia tekijöitä, jotka vaikuttavat palveluksesta vapauttamiseen (Taanila ym. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva varusmiespalvelus, jossa koko ikäluokka osallistuu kutsuntoihin, tarjosi ihanteellisen mahdollisuuden kerätä aineisto ikäluokista. Tämän tutkimuksen keskeinen vahvuus on väestöpohjainen, edustava joukko vuosien 2012 ja 2013 kutsuntoihin osallistuneista pohjoissuomalaisista miehistä. semmin palveluskelpoisuusluokkaan A. Fyysisen aktiivisuuden todettiin lisäävän palveluksessa menestymistä ja parantavan tehtävistä suoriutumista (Aandstad ym. 2011). Aiemman tutkimuksen mukaan muun muassa huono fyysinen kunto ja heikoksi koettu terveydentila olivat vahvimmin yhteydessä palveluksesta vapautumiseen (Taanila ym. (Tuloksia ei esitetä taulukossa.) Monimuuttujamallinnuksen perusteella fyysinen aktiivisuus ja painoindeksi olivat itsenäisesti ja tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä varusmiespalveluksen keskeyttämiseen (Taulukko 2). Muuttuja OR 95 % CI p-arvo Vähän liikkuvat (vs. Ylipainoiset sotilaat käyttivät lähes kaksi kertaa enemmän terveydenhuollon palveluita kuin normaalipainoiset ja merkittävästi ylipainoisilla diagnosoitiin useammin esimerkiksi tukija liikuntaelinsekä mielenterveysvaivoja (Shiozawa ym. Jos liikunnan arvosana oli 2 ammattikoulun arvioinnissa tai 7 tai 8 lukion tai peruskoulun arvioinnissa, keskeyttämisriski oli 1,6-kertainen verrattuna miehiin, jotka olivat saaneet 3 (9 tai 10) liikuntanumerokseen (OR 1,6; 95 % CI 1,1–2,4; p = 0,017) ja liikuntanumeron ollessa 1 (4, 5 tai 6) keskeyttämisriski kasvoi 5,3-kertaiseksi verrattuna parhaat numeroarvosanat saaneiden ryhmään (OR 5,3; 95 % CI 2,2–13,1; p < 0,001). Vähäinen fyysinen aktiivisuus oli merkittävin varusmiespalveluksen keskeyttämiseen vaikuttava tekijä. 2011)
Dyrstad, S. Puolustusvoimat. & Kyröläinen, H. Physiological analysis of middle-aged and old former athletes. Husu, P., Paronen, O., Suni, J. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää Puolustusvoimissa kutsuntatilaisuuden sisällön ja kutsunnanalaisiin kohdennettujen interventioiden kehittämisessä sekä nuorten fyysiseen aktivointiin liittyvässä päätöksenteossa. & Martin, I. P., Vasankari, T., Häkkinen, A., Mäntysaari, M. 2011. Pihlajamäki, H., Parviainen, M., Kyröläinen, H., Kautiainen, H. 2020. R., Lavie, C. Lee, I. M., … Korpelainen, R. Nikolakaros, G., Vahlberg, T., Auranen, K., Sillanmäki, L., Venetoklis, T. 2020.Varusmiesten kuntotilastot. Lisätutkimuksia vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden ja kokonaisaktiivisuuden vaikutuksista varusmiespalvelukseen tarvitaan. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010. N. & Anderssen, S. BMC Public Health 20 (1), 842. Niemelä, M., Ahola, R., Pyky, R., Jauho, A.-M., Siirtola, P., Tornberg, J., … Korpelainen, R. 2020. Liikunta & Tiede 53 (2–3), 73–79. 2007. Tässä tutkimuksessa kysyttiin vain vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrää, eikä johtopäätöksiä kokonaisaktiivisuuden yhteydestä palveluskelpoisuusluokkaan tai palveluksen keskeyttämisen riskiin voida tehdä. 2003. Itse raportoitu fyysinen aktiivisuus arvioidaan aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella usein hieman suuremmaksi kuin mitä se todellisuudessa on. 2016. 2019. Effects of baseline fitness and BMI levels on changes in physical fitness during military service, Journal of Science and Medicine in Sport, 23 (9), 841–845. 2020. Mielialakysely. Painoindeksin ja palveluksen keskeyttämisen välinen positiivinen yhteys korostaa myös nuorten miesten ylipainon ja lihavuuden ehkäisemisen merkitystä yhteiskunnan puolustuksellisesta näkökulmasta. & Sourander, A. 2016. Kela, Sosiaalija terveysturvan tutkimuksia 86. 2020. & Vasankari, T. M., & Anderssen, S. Farrahi, V., Kangas, M., Walmsley, R., Niemelä, M., Kiviniemi, A., Puukka, K., … Jämsä, T. Tutkittavien fyysisen aktiivisuuden mittaus perustui tutkittavien omaan arvioon, eikä esimerkiksi kiihtyvyysanturimittaria ollut käytettävissä. 2012. Effect of physical inactivity on major noncommunicable diseases worldwide: an analysis of burden of disease and life expectancy. Circulation 38 (6), 1104–1115. M., De Craemer, M., De Cocker, K., Powell, L., Van Cauwenberg, J., Dall, P., … Stamatakis, E. Chastin, S. Duodecim 19, 1819–22. Kutsuntatilaisuudessa voidaan tunnistaa riskissä olevat henkilöt, ja kohdentaa heihin interventioita palveluskelpoisuuden parantamiseksi sekä keskeyttämisten ennaltaehkäisemiseksi elintavoista johtuvista syistä ennen palvelukseen astumista. Ahola, R., Pyky, R., Jämsä, T., Mäntysaari, M., Koskimäki, H., Ikäheimo, T. Vähäinen fyysinen aktiivisuus oli merkittävin varusmiespalveluksen siirtämiseen, palveluksesta vapautukseen sekä palveluksen keskeyttämiseen yhteydessä oleva tekijä. Comparison with still active athletes of the same ages. Ylipainon ennaltaehkäisyyn tulee kiinnittää huomiota jo varhaisessa vaiheessa ennen palvelukseen astumista tukemalla terveyttä edistäviä elintapoja. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. A. Comparison of self-reported versus accelerometer-measured physical activity. British Journal of Sports Medicine 53 (6), 370–376. Systematic review with meta-analysis of experimental and observational studies. Compositional associations of sleep and activities within the 24-h cycle with cardiometabolic health markers in adults. 2018. PLoS One 1(8), e0159786. BMC Public Health 14, 32. Medicine and Science in Sports and Exercise 46 (1), 99–106. An update on the role of cardiorespiratory fitness, structured exercise and lifestyle physical activity in preventing cardiovascular disease and health risk. Military Medicine 181 (7), 693–700. M. Viitattu 11.11.2020. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Pihlainen, K., Vaara, J., Ojanen, T., Santtila, M., Vasankari, T., Tokola, K. Millainen liikunta edistää terveyttä. M., Hansen, B. Progress in Cardiovascular Diseases 61 (5–6), 484–490. Ozemek, C., Laddu, D. & Lancet Physical Activity Series Working Group. Medicine and Science in Sports and Exercise 53 (2), 324–332. 2019. Arvioinnin epätarkkuus lisääntyy, kun aktiivisuus on runsaampaa ja etenkin miehet yliarvioivat liikkumisensa määrää (Dyrstad ym. Tutkimus osoitti, että vapaa-ajallaan fyysisesti aktiiviset määrättiin kutsunnoissa todennäköisemmin palveluskelpoisuusluokkaan A. Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat tietoa suomalaisten kutsuntaikäisten miesten vapaa-ajan aktiivisuuden edistämisen tarpeellisuudesta. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15. LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunta ja varusmiespalveluksen keskeyttäminen 1 7. https://puolustusvoimat.fi/web/sotilasliikunta/ varusmiesten-kuntotilastot Raitasalo, R. 2016. 2014. Health problems during compulsory military service predict disability retirement: A register-based study on secular trends during 40 years of follow-up. Tutkimus sisältää myös puutteita. & Kyröläinen, H. & Grimby, G. F. Medicine and Science in Sports and Exercise 50 (2), 292–298. 2014). Muscular and cardiorespiratory fitness are associated with health-related quality of life among young adult men. Appelqvist-Schmidlechner, K., Vaara, J. 2017. N., Katzmarzyk, P. (toim.). & Solovieva, S. 2019. J., Claeys, H., Kaminsky, L. Kokko, S. & Peng W. Nuorten miesten fyysisen aktiivisuuden edistäminen voisi tämän tutkimuksen perusteella vähentää riskiä palveluksen lykkääntymiseen, suorittamatta jättämiseen ja keskeyttämiseen. Physical fitness in young men between 1975 and 2015 with a focus on the years 2005–2015. Frontiers in Public Health 5, 206. Lähteet Aandstad, A., Hageberg, R, Holme, I. Saltin, B. How does light-intensity physical activity associate with adult cardiometabolic health and mortality. Regular physical exercise before entering military service may protect young adult men from fatigue fractures. BMC Public Health 20 (1), 444. BMC Musculoskeletal Disorders 20 (1), 126. Chen X., Cui, J., Zhang Y. Obesity, underweight, and smoking are associated with worse cardiorespiratory fitness in Finnish healthy young men: A population-based study. Suomen oloihin Beckin lyhyen depressiokyselyn pohjalta kehitetty masennusoireilun ja itsetunnon kysely. Kesäniemi, A. A., Ross, R., … Blair, S. T. 2013. Santtila, M., Pihlainen, K., Koski, H., Vasankari, T. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. 1968. The association between BMI and health-related physical fitness among Chinese college students: a cross-sectional study. Nuorten miesten fyysinen aktiivisuus ja istuminen itsearvioituna ja mitattuna. Objectively measured physical activity in home guard soldiers during military service and civilian life. 2018. Lancet 380 (9838), 2019–229. M., Shiroma, E. H., Holme, I. A. & Kiviranta, I. Frilander, H., Lallukka, T., Viikari-Juntura, E., Heliövaara, M. J., Lobelo, F., Puska, P., Blair, S. & Kyröläinen, H. Gamified physical activation of young men – a multidisciplinary population-based randomized controlled trial (MOPO study)
BMC Public Health 11, 590. 2019. & Leitzmann, M. Schmid, D., Ricci, C. Lancet 378 (9798), 1244–1253. Wennman, H., Kronholm, E., Partonen, T., Tolvanen, A., Peltonen, M., Vasankari, T. Physical activity and sleep profiles in Finnish men and women. & Koehlmoos, T. Department of Health and Human Services. Liikuntapiirakka aikuiselle. & Borodulin, K. https://health.gov/sites/default/files/2019-09/PAG_Advisory_ Committee_Report.pdf UKK Instituutti. 2011. https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/ aikuisten-liikkumisen-suositus Wen, C., Wai, J., Tsai, M., Yang, Y., Cheng, T., Lee, M., … Wu X. 2014. Viitattu 27.1.2019. U.S. Military Medicine 184 (9–10), 447–453. 2000. Taanila, H., Hemminki, A. Associations of objectively assessed physical activity and sedentary time with allcause mortality in US adults: the NHANES study. Low physical fitness is a strong predictor of health problems among young men: a follow-up study of 1411 male conscripts. 2010. Telama, R. 2019. & Yang, X. & Parkkari, J. Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report 2018. Helsinki. BMC Public Health 14, 82. Wessman, J. 1 8 LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikunta ja varusmiespalveluksen keskeyttäminen. H., Pihlajamäki, H. PLoS One 10 (3), e0119591. Minimum amount of physical activity for reduced mortality and extended life expectancy: a prospective cohort study. F. 2012. Shiozawa, B., Madsen, C., Banaag, A., Patel, A. Decline of physical activity from youth to young adulthood in Finland. Medicine and Science in Sports and Exercise 32 (9), 1617–1622. 2011. Terveystarkastusohje (TTO 2012). Nuorten miesten liikuntatottumusten muutos varusmiespalveluksessa. Ohjesääntönumero 330. Liikunta & Tiede 47 (6), 54–60. Pääesikunta. 2015. 2018. Body mass index effect on health service utilization among active duty male United States Army soldiers. J., Suni, J
Sähköposti: juuli-mari.kokkonen@folkhalsan.fi (yhteyshenkilö). The main results of the analyses with statistically significant variables together showed that younger children, lower educational attainment of parents, non-working mothers, better subjective financial well-being and two-parent households were associated with more frequent adult-child nature visits. Frequency of adult-child nature visits was observed in two different groups: those who visited nature 1) at least once a week and 2) at least three times a week. Sociodemographic factors of families have been associated with frequency of nature visits and green exercise, however, the results are contradictory. TIIVISTELMÄ Kokkonen J-M., Gustafsson J., Paasio H., WiklundEngblom A., Törnwall N., Erkkola M., Roos E. Luontoympäristö ja luonnon virkistyskäyttö ovat yhteydessä lukuisiin terveyshyötyihin lapsilla ja aikuisilla. Sosiodemografisten tekijöiden yhteys lapsiperheiden luonnossa liikkumiseen. In the future, it would be good to study the interrelationships of sociodemographic factors in relation to more frequent adult-child nature visits. Carola Ray, FT, dosentti, vanhempi tutkija, Samfundet Folkhälsan, Folkhälsanin tutkimuskeskus; Elintarvikeja ravitsemustieteiden osasto, Helsingin yliopisto. Annika Wiklund-Engblom, KT, YTM, Folkhälsans Förbund. This study included data from three questionnaires: the cross-sectional DAGIS study collected in 2015–2016 (n = 864), the DAGIS intervention study´s baseline data collected in 2017–2018 (n = 728) and the Naturkraft (Empowered by Nature) survey collected in 2019 (n = 1463). Keywords: nature visits, sociodemographic factors, families with children LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Lapsiperheet ja luonnossa liikkuminen 1 9. Perheen sosiodemografisten tekijöiden on havaittu olevan yhteydessä luonnossa liikkumiseen, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Nea Törnwall, KM, Folkhälsans Förbund. Jasmine Gustafsson, VTM, Samfundet Folkhälsan, Folkhälsanin tutkimuskeskus. Logistic regression analyses were conducted. & Ray C. Association of sociodemographic factors with the frequency of adult-child nature visits. Nature visits and green space exposure are associated with numerous health benefits in children and in adults. Tutkimuksessa oli käytössä kolme aineistoa: DAGIS-kartoitusvaiheen kysely (n = 864), joka on kerätty vuosina 2015– 2016, DAGIS-intervention alkuvaiheen kysely (n = 728), joka on kerätty vuosina 2017–2018 ja Naturkraft (Luonnosta voimaa perheille) -hankkeen kysely (n = 1463), joka on kerätty vuonna 2019. 2021. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia sosiodemografisten tekijöiden yhteyttä perheen aikuisten ja lasten säännölliseen yhdessä luonnossa liikkumiseen. Aikuisen ja lapsen yhdessä luonnossa liikkumista tarkasteltiin kahdessa ryhmässä 1) vähintään kerran viikossa yhdessä luonnossa liikkuvat ja 2) vähintään kolme kertaa viikossa yhdessä luonnossa liikkuvat. Hanna Paasio, TtM, Samfundet Folkhälsan, Folkhälsanin tutkimuskeskus. Avainsanat: luonnossa liikkuminen, sosiodemografiset tekijät, lapsiperheet ABSTRACT Kokkonen J-M., Gustafsson J., Paasio H., WiklundEngblom A., Törnwall N., Erkkola M., Roos E. Jatkossa olisi hyvä tutkia myös sosiodemografisten tekijöiden keskinäisiä yhteyksiä suhteessa säännöllisempään yhdessä luonnossa liikkumiseen. Tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä tarkasteltaessa yhtä aikaa, keskeisimmät tulokset osoittivat, että nuoremmat lapset, vanhemman matalampi koulutustaso, äidin poissaolo työelämästä, paremmaksi koettu subjektiivinen toimeentulo ja kahden aikuisen kanssa asuminen olivat yhteydessä säännöllisempään perheen aikuisen ja lapsen yhdessä luonnossa liikkumiseen. Lapsuuden luontokokemukset ovat tärkeitä, sillä ne tukevat luonnossa liikkumista myös aikuisena. Liikunta & Tiede 58 (5), 109–118. Nature experiences in childhood are important as they promote green exercise as an adult. Parents of children aged 2 to 7 were the respondents of the questionnaires. & Ray C. Tutkimuksemme tulokset osoittavat, että sosiodemografiset tekijät olisi syytä ottaa huomioon lapsiperheiden luonnossa liikkumista edistäviä hankkeita suunniteltaessa. Eva Roos, professori, ETT, dosentti, ryhmänjohtaja, Samfundet Folkhälsan, Folkhälsanin tutkimuskeskus; Kansanterveystieteen osasto, Helsingin yliopisto; Institutionen för kostvetenskap, Uppsala Universitet, Ruotsi. The aim of this study is to explore associations between sociodemographic factors and more frequent adult-child nature visits. SOSIODEMOGRAFISTEN TEKIJÖIDEN YHTEYS LAPSIPERHEIDEN LUONNOSSA LIIKKUMISEEN Juuli-Mari Kokkonen, TtM, Samfundet Folkhälsan, Folkhälsanin tutkimuskeskus, Topeliuksenkatu 20, 00250 Helsinki. Kyselyihin vastasivat 2–7-vuotiaiden lasten vanhemmat. Liikunta & Tiede 58 (5), 109–118. 2021. The results of this study indicate that sociodemographic factors should be considered when planning activities to promote green exercise among families with children. Aineistoja analysoitiin logistisella regressioanalyysilla. Maijaliisa Erkkola, FT, dosentti, yliopistonlehtori, Elintarvikeja ravitsemustieteiden osasto, Helsingin yliopisto
Lapsen sukupuolella ei useissa tutkimuksissa ole havaittu yhteyttä (Akp?nar & Cankurt 2016; Hunt ym. Työttömyys on puolestaan käänteisessä yhteydessä suomalaisaikuisten luonnossa liikkumisen määrään (Sievänen & Neuvonen 2011). Kirjallisuuskatsauksissa on havaittu luontoympäristön voivan edistää lasten ja aikuisten fyysistä aktiivisuutta, joskin yhteyttä ei havaittu kaikissa tutkimuksissa (James ym. Suomessa suuri osa väestöstä ei liiku liikuntasuositusten mukaisesti (Borodulin ym. Kyselytutkimuksen otanta on kerätty ympäri Suomea yhteistyökumppaneiden (Suomen Latu, Allergiaja astmaliitto, Finlands Svenska Idrott FSI, Sydänliitto), Folkhälsanin paikallisjärjestöjen, DAGIS-tutkimuksen yhteistyöpäiväkotien sekä muiden järjestöjen (Vanhem1 1 LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Lapsiperheet ja luonnossa liikkuminen. Ulkoilutilaston mukaan perheet, joissa on 0–6-vuotiaita lapsia, ulkoilevat kodin läheisillä luontoalueilla yhdessä useammin kuin perheet, joissa on 7–16-vuotiaita lapsia (Neuvonen & Sievänen 2011). JOHDANTO Luontoympäristö ja luonnon virkistyskäyttö ovat yhteydessä lukuisiin terveyshyötyihin aikuisilla (Twohig-Bennett & Jones 2018) ja lapsilla (Chawla 2015). Korkeamman sosioekonomisen aseman perheissä lasten on havaittu käyvän säännöllisemmin luonnossa kuin matalamman sosioekonomisen aseman perheissä (Hunt ym. 2016). TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimusaineisto Tutkimuksessa on käytössä kolme eri aineistoa. 2018; Guthold ym. Orr ja Caspi (2020) havaitsivat puolestaan sisarusten suuren lukumäärän ja pienten ikäerojen olevan yhteydessä vähäisempään ulkona leikkimiseen, mutta Aarts ym. (2017) kyselytutkimuksessa vanhemmat arvioivat elektroniikan ja organisoidun harrastustoiminnan vievän 8–12-vuotiaiden lasten ajasta enemmän verrattuna luonnossa liikkumiseen. 2020). Sosiodemografiset tekijät voivat olla yhteydessä perheiden luonnossa liikkumiseen. Vuoden 2010 ulkoilutilaston mukaan perheet ulkoilivat kodin läheisillä luontoalueilla alle seitsemänvuotiaiden lasten kanssa keskimäärin noin kerran viikossa (Neuvonen & Sievänen 2011). Myös Suomessa on havaittu sama ilmiö. 2014). Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sosiodemografisten tekijöiden yhteyttä perheen aikuisten ja 2–7-vuotiaiden lasten säännölliseen yhdessä luonnossa liikkumiseen, ja tarkastella, mitkä tekijät nousevat merkitsevimmiksi. Aikuisten rooli on oleellinen, sillä aktiivisesti luonnossa liikkuvien aikuisten lapset liikkuvat myös usein luonnossa (Hunt ym. Huolta herättää myös lasten luontoyhteyden heikentyminen (Soga & Gaston 2016). 2016) ja aikuisen kanssa luonnossa liikkumisen on huomattu lisäävän lasten luonnossa viettämää aikaa (Larson ym. Boxberger ja Reimers (2019) totesivat kirjallisuuskatsauksessaan kokoaikaisesti työskentelevien äitien lasten viettävän vähemmän aikaa ulkoleikeissä verrattuna työttömien äitien lapsiin. Lapsen korkeamman iän havaittiin olevan yhteydessä vähäisempään liikkumiseen kaupungin viheralueilla 1–18-vuotiaita koskeneessa tutkimuksessa (Akp?nar & Cankurt 2016). Luontoyhteys voi vaikuttaa lasten aikomukseen osallistua luontoaktiviteetteihin ja tukea ympäristöystävällistä käyttäytymistä (Cheng & Monroe 2010). 2016). Ensimmäinen DAGIS-aineisto on vuosina 2015–2016 kerätty kartoitusvaiheen kysely (n = 864) ja toinen vuosina 2017–2018 kerätty DAGIS-intervention alkuvaiheen kysely (n = 728). Kolmas aineisto on vuonna 2019 kerätty Naturkraft (Luonnosta voimaa perheille) -hankkeen sähköinen kyselytutkimus (n = 1480). 2019) ja tilanne on sama kansainvälisesti (Guthold ym. STEA-rahoitteista Naturkraft-hanketta toteuttaa yhteistyössä Folkhälsans Förbund ja Suomen Latu. Aineistosta ovat mukana vastaukset vain 2–7-vuotiaiden lasten osalta (n = 1463). Myös Norjassa havaittiin erityisesti ikääntyneiden liikkuvan luonnossa, mutta sukupuolella tai kotona asuvilla pienillä lapsilla ei ollut yhteyttä aikuisen luonnossa liikkumiseen (Calogiuri ym. Suomessa luonnossa liikkuminen on yleisempää naisilla, vanhemmalla väestöllä ja alaikäisten lasten vanhemmilla (Pyky ym. Tässä tutkimuksessa luonnossa liikkumisella tarkoitetaan kaikenlaista liikkumista, oleskelua ja harrastamista luonnollisilla ulkoilutai viher alueilla (kuten metsät, vesistöt ja pellot), mutta ei omassa pihassa tai rakennetuissa leikkipuistoissa. Kyselytutkimuksessa pyrittiin selvittämään aikuisten ja lasten luonnossa liikkumista ja siihen liittyviä taustatekijöitä. 2019; Sievänen & Neuvonen 2011), mutta Norjassa yhteyttä ei havaittu (Calogiuri ym. Suomessa aikuisilla korkea koulutustaso on yhteydessä säännölliseen ulkoiluun (Pyky ym. 2016). Perheen matalalla tulotasolla on havaittu yhteys 6-vuotiaiden lasten vähäisempään ulkona leikkimiseen kaupungissa asuvilla (Witjes ym. 2021), mutta Suomessa tehdyssä tutkimuksessa 3–7-vuotiaat pojat viettivät enemmän aikaa ulkona verrattuna tyttöihin (Niemistö ym. 2016; Dallimer ym. 2014). 2011). Aineistoista kaksi on osa monivuotista DAGIS-tutkimushanketta (www.dagis.fi), jossa tutkitaan perheen ja päiväkodin ympäristön yhteyttä lasten elintapoihin ja stressiin. Kellert ym. Tutkimuksia on myös vähemmän alle kouluikäisten lasten osalta. Lapsuuden luontokokemukset ovat tärkeitä, sillä ne tukevat luonnossa liikkumista myös aikuisena (Calogiuri 2016). DAGIS-aineistot on kerätty vanhempien tai muiden huoltajien täyttämillä paperisilla tai sähköisillä kyselylomakkeilla. 2014) ja korkean tulotason olevan puolestaan positiivisesti yhteydessä lasten liikkumiseen kaupungin viheralueilla (Akp?nar & Cankurt 2016). Cheng ja Monroe (2010) kuvaavat lasten luontoyhteyden olevan luonnosta nauttimista, empatian kokemista luontokappaleita kohtaan sekä ykseyden ja vastuun tunnetta. 2016; Parent ym. (2010) tutkimuksessa yhteyttä ei ollut. 2019). 2015; Lachowycz & Jones 2011). Aiempien tutkimusten tulokset ovat osittain ristiriitaisia ja tutkimuksissa on harvoin tutkittu aikuisen ja lapsen yhdessä luonnossa liikkumista. DAGIS-kartoituksen (Lehto ym. 2018) ja DAGIS-intervention (Ray ym. Sosioekonomisella asemalla voi olla myös vaikutusta. Alle 16-vuotiaita lapsia tarkastelleessa tutkimuksessa yli 9-vuotiaat kävivät harvemmin aikuisen kanssa luonnossa ja nuorempia lapsia yleisemmin itsenäisesti luonnossa (Hunt ym. 2020). 2016). 2018; Kokko ym. Englannissa aikuisen sukupuolella tai iällä ei huomattu yhteyttä (Dallimer ym. (2021) totesivat vain maaseudulla korkeamman tulotason positiivisen yhteyden 4–5-vuotiaiden lasten ulkona leikkimiseen. 2019) tarkemmat kuvaukset ovat löydettävissä muualta. Aikuisten luonnossa liikkumiseen ei tulotasolla ole havaittu yhteyttä (Calogiuri ym. Toisaalta vanhempien korkean koulutustason on huomattu olevan käänteisessä yhteydessä lasten ulkona leikkimiseen (Boxberger & Reimers 2019) ja liikkumiseen viheralueilla (Akp?nar & Cankurt 2016). Parent ym
Riippumattomat muuttujat eivät korreloineet vahvasti keskenään (VIF-arvot < 5). Naturkraft-kyselylomakkeessa subjektiivista toimeentuloa tarkasteltiin kysymyksellä: ”Millaiseksi arvioit perheesi taloudellisen tilanteen?” vastausvaihtoehtojen jakautuessa viisiportaiselle asteikolle (erittäin huono–erittäin hyvä), joka luokiteltiin kolmiluokkaiseksi: 1 = erittäin/melko huono, 2 = kohtalainen, 3 = erittäin/melko hyvä. Sosiodemografiset tekijät Kyselyn täyttäjinä DAGIS-tutkimusten kyselylomakkeissa olivat äiti, isä tai muu huoltaja. Naturkraft-kyselylomakkeessa koulutusta kysyttiin vain kyselyn täyttäjältä, joista suurin osa oli äitejä (97 %). Tämän jälkeen aineistoille tehtiin toiset logistiset regressioanalyysit siten, että tilastollisesti merkitsevät muuttujat olivat analyysissä yhtä aikaa ja koko aineiston (taulukko 2) ja yhdistettyjen DAGIS-aineistojen (taulukko 3) analyysit vakioitiin lisäksi datan alkuperää sekä kyselyn täyttäjää kuvaavilla muuttujilla. DAGIS-tutkimuksen kartoitusvaihe (Lausunto 6/2015), DAGIS-interventio (Lausunto 22/2017) ja Naturkraft-tutkimus (Lausunto 21/2019) ovat saaneet Helsingin yliopiston ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin toimikunnalta hyväksynnän. DAGIS-kyselylomakkeissa vastausvaihtoehtoina olivat: yhdessä molempien vanhempien kanssa, vain äidin/isän kanssa, äidin/isän ja hänen uuden kumppaninsa kanssa sekä puolet ajasta minun ja puolet ajasta toisen vanhemman kanssa. Muuttujat eivät noudattaneet normaalijakaumaa, mikä huomioitiin analyysimenetelmien valinnassa. A. Luonto/metsä” vastausvaihtoehtojen jakautuessa viisiportaiselle asteikolle (ei kertaakaan – päivittäin). Naturkraft-tutkimuksen kyselylomakkeessa vastausvaihtoehtoina olivat äiti/äitipuoli, isä/isäpuoli tai muu huoltaja. A. Yli 18-vuotiaat jätettiin tarkastelusta pois vähäisen määrän vuoksi. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p < 0,05. Tuloista muodostettiin perheen suhteellisia tuloja kuvaava muuttuja. DAGIS-kyselylomakkeissa lasten lukumäärää tarkasteltiin neliportaisella (0–2-vuotiaat – yli 18-vuotiaat) ja Naturkraft-kyselylomakkeessa viisiportaisella asteikolla (0–1-vuotiaat – yli 18-vuotiaat). Perhemuotoa kartoitettiin kysymyksellä: ”Mikä on lapsesi pääasiallinen asumismuoto?”. Termeinä käytetään jatkossa äiti ja isä. Luonto/metsä” vastausvaihtoehtojen jakautuessa kuusiportaiselle asteikolle (harvemmin kuin kerran kuukaudessa – päivittäin). Muuttuja jaettiin tertiileihin. Näin ollen isän koulutusta ei huomioitu erikseen Naturkraft-aineiston osalta. Lasten lukumäärää perheessä kartoitettiin selvittämällä, kuinka monta lasta talouteen kuuluu. LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Lapsiperheet ja luonnossa liikkuminen 1 1 1. Tilastolliset analyysit toteutettiin IBM SPSS Statistics 26 -ohjelmalla. Muuttuja luokiteltiin kaksiluokkaiseksi Naturkraft-kyselylomakkeen vaihtoehtojen mukaisesti: lapsi asuu kahden vanhemman roolissa toimivan aikuisen kanssa ja lapsi asuu yhden aikuisen kanssa. Logistiset regressioanalyysit suoritettiin kolmelle eri aineistolle: koko aineisto (taulukko 2), DAGIS-kartoituksen ja DAGIS-intervention aineistojen yhdistelmä (taulukko 3) ja Naturkraft-aineisto (taulukko 4). Perheen aikuisen ja lapsen yhdessä liikkuminen luonnossa Luonnossa liikkumista selvitettiin DAGIS-kartoituksen kyselylomakkeessa kysymyksellä ”Kuinka usein ainakin toinen perheenne aikuinen käy seuraavissa paikoissa yhdessä lapsen kanssa. Vastaukset luokiteltiin kolmiportaisiksi: 1 = alle 31-vuotias, 2 = 31–40-vuotias ja 3 = yli 40-vuotias. Perheen tulot suhteutettiin kotitalouden henkilömäärään kulutusyksikköasteikolla siten, että kotitalouden ensimmäinen aikuinen sai painon 1, toinen aikuinen painon 0,5 ja jokainen lapsi painon 0,3. Perheen tulotasoa kartoitettiin DAGIS-kyselylomakkeissa kysymällä kotitalouden keskimääräisiä nettokuukausituloja 10-portaisella asteikolla (alle 500 euroa–yli 10 000 euroa), joihin sisältyivät säännölliset tulot, kuten ansioja omaisuustulot, eläkkeet, lapsilisät ja muut sosiaaliturvaetuudet. Muuttujista muodostettiin kaksi muuttujaa: alle 7-vuotiaiden lasten lukumäärä ja 7–17-vuotiaiden lasten lukumäärä. Muuttuja muodostettiin seuraavasti: 1 = kokoaikatyö, 2 = osa-aikatyö ja 3 = työtön tai muu (opiskelija, vanhempaintai hoitovapaalla tai kotiäiti tai -isä, pitkäaikaisella sairaslomalla (> 6kk), eläkkeellä tai muuten pois työelämästä). Muuttujien jakaumien eroja tarkasteltiin khiin neliö -testillä sekä Kruskal-Wallis -testillä ja korrelaatioita Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimella. Naturkraft-aineiston kyselylomakkeessa kysymyksenä oli: ”Kuinka usein edellisen kuukauden aikana ainakin toinen perheenne aikuinen liikkui luonnossa yhdessä lapsen kanssa?” vastausvaihtoehtojen jakautuessa kuusiportaiselle asteikolle (ei kertaakaan – 5 kertaa viikossa tai useammin). Vastausvaihtoehdoista luokiteltiin aineistoille kaksi dikotomista muuttujaa. TUTKIMUSMENETELMÄT Väittämistä koodattiin puuttuvaksi tiedoksi ”en osaa sanoa/ en halua kertoa” -vaihtoehdot. Vanhempien työtilanne pyydettiin ilmoittamaan vain DAGIS-kyselylomakkeissa. Naturkraft-kyselylomakkeessa kysyttiin vain kyselyn täyttäjän ikää, joista suurin osa oli äitejä (97 %), joten isän ikää ei huomioitu erikseen Naturkraftaineiston osalta. Vanhemman korkeinta koulutusta kysyttiin seitsenportaisella asteikolla ja muuttuja luokiteltiin kolmiluokkaiseksi: 1 = matala (peruskoulu, ylioppilastutkinto, tai alempi ammatillinen tutkinto), 2 = keskitaso (alempi korkeakoulututkinto/AMK-tutkinto, opistoasteen tutkinto) ja 3 = korkea (maisterin tutkinto tai korkeampi). Logistisissa regressioanalyyseissa tarkasteltiin ensin muuttujia yksi kerrallaan ilman vakiointia tai muita sosiodemografisia tekijöitä. Toinen muuttuja muodostui väittämistä ”liikkuu yhdessä luonnossa vähintään kerran viikossa – liikkuu yhdessä luonnossa harvemmin kuin kerran viikossa” ja toinen väittämistä ”liikkuu yhdessä luonnossa vähintään kolme kertaa viikossa – liikkuu yhdessä luonnossa harvemmin kuin kolme kertaa viikossa”. painliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lastensuojelun Keskusliitto), verkostojen ja yksityishenkilöiden perustamien Facebook-ryhmien kautta. DAGIS-intervention kyselylomakkeessa puolestaan kysymyksellä: ”Edellisen kuukauden aikana, kuinka usein ainakin toinen perheenne aikuinen kävi seuraavissa paikoissa yhdessä lapsen kanssa. Lapsen ikää kartoitettiin avoimella kysymyksellä. Muu huoltaja -vastaus koodattiin puuttuvaksi tiedoksi, sillä sen osuus tutkittavista oli alle yksi prosentti. Vanhemman ikää kysyttiin DAGIS-kyselylomakkeissa avoimena kysymyksenä ja Naturkraft-kyselylomakkeessa viisiportaisella asteikolla (alle 22-vuotias–yli 50-vuotias). Lapsen sukupuoli ei korreloinut merkitsevästi yhdenkään muuttujan kanssa, joten se jätettiin analyyseistä pois
DAGIS-kartoitus (n = 864) DAGIS-interventio (n = 728) Naturkraft-tutkimus (n = 1463) Yhteensä (n = 3055) Ka (Kh, min–max) / n (%) p-arvo Lapsen ikä Tyttö Poika 4,30 (0,94, 2–7) 4,31 (0,90, 2–6) 4,80 (1,05, 3–6) 4,80 (1,09, 3–6) 4,23 (1,61, 2–7) 4,40 (1,54, 2–7) 4,38 (1,36, 2–7) 4,46 (1,30, 2–7) < ,001 c < ,001 c Perheen lasten lukumäärä Alle 7-vuotiaat 7–17-vuotiaat 1,63 (0,62, 1–4) 0,68 (0,96, 0–7) 1,56 (0,63, 1–4) 0,71 (0,88, 0–4) 1,47 (0,75, 0–6) 0,65 (0,95, 0–7) 1,54 (0,69, 0–6) 0,67 (0,93, 0–7) < ,001 c < ,05 c Lapsen sukupuoli Tyttö Poika 413 (48) 450 (52) 321 (46) 373 (54) 702 (49) 741 (51) 1436 (48) 1564 (52) ns d Kyselyn täyttäjä Äiti Isä 707 (88) 95 (12) 640 (91) 62 (9) 1408 (97) 44 (3) 2755 (93) 201 (7) < ,001 d Äidin ikä < 31v. 31–40v > 40v. a opiskelija, vanhempain-/hoitovapaalla, kotiäiti/-isä, pitkäaikaisella sairaslomalla (> 6kk), eläkkeellä tai muuten pois työelämästä b perheen tulot suhteutettuna kotitalouden henkilömäärään. 1 1 2 LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Lapsiperheet ja luonnossa liikkuminen. 31–40v. 105 (13) 570 (72) 117 (15) 120 (18) 446 (66) 113 (17) 259 (18) 957 (68) 192 (14) 484 (17) 1973 (68) 422 (15) < ,01 d Isän ikä < 31v. > 40v. 1krt/vko < 3krt/vko . Kuvailevat tiedot. 3krt/vko 444 (56) 354 (44) 690 (86) 108 (14) 289 (41) 409 (59) 537 (77) 161 (23) 482 (33) 981 (67) 972 (66) 491 (34) 1215 (41) 1744 (59) 2199 (74) 760 (26) < ,001 d < ,001 d Ka = keskiarvo, Kh = keskihajonta. DAGIS-kartoituksen, DAGIS-intervention ja Naturkraft-tutkimuksen aineistojen muuttujien jakaumien vertailu c Kruskal-Wallis -testillä d khii 2 -testillä. 49 (7) 479 (65) 210 (28) 60 (10) 367 (59) 189 (31) 3 (7) 30 (68) 11 (25) 112 (8) 876 (63) 410 (29) ns d Äidin koulutus Matala Keskitaso Korkea 251 (30) 352 (41) 250 (29) 270 (39) 306 (44) 117 (17) 392 (28) 605 (44) 395 (28) 913 (31) 1263 (43) 762 (26) < ,001 d Isän koulutus Matala Keskitaso Korkea 349 (44) 257 (33) 177 (23) 338 (55) 186 (30) 88 (15) 14 (33) 20 (46) 9 (21) 701 (49) 463 (32) 274 (19) < ,001 d Kyselyn täyttäjän koulutus Matala Keskitaso Korkea 232 (29) 327 (42) 233 (29) 272 (38) 318 (45) 117 (17) 410 (28) 632 (44) 404 (28) 914 (31) 1277 (43) 754 (26) < ,001 d Perheen korkein koulutus Matala Keskitaso Korkea 190 (23) 353 (42) 299 (35) 228 (32) 321 (45) 161 (23) 418 (27) 674 (43) 460 (30) < ,001 d Äidin työllisyys Kokoaikatyö Osa-aikatyö Työtön tai muu a 582 (68) 112 (13) 160 (19) 464 (68) 89 (13) 131 (19) 1046 (68) 201 (13) 291 (19) ns d Isän työllisyys Kokoaikatyö Osa-aikatyö Työtön tai muu a 727 (92) 14 (2) 44 (6) 559 (90) 17 (3) 42 (7) 1286 (92) 31 (2) 86 (6) ns d Perhemuoto Kaksi aikuista Yksi aikuinen 737 (92) 66 (8) 607 (87) 88 (13) 1281 (89) 152 (11) 2625 (90) 306 (10) < ,05 d Suhteelliset tulot b Alin tertiili Keskimmäinen tertiili Ylin tertiili 224 (32) 232 (34) 235 (34) 193 (30) 241 (38) 201 (32) 480 (36) 443 (33) 403 (31) Subjektiivinen toimeentulo Erittäin/melko huono Kohtalainen Erittäin/melko hyvä 223 (15) 666 (46) 566 (39) Luonnossa liikkuminen < 1krt/vko . Taulukko 1
Tyttöjen keski-ikä oli matalin Naturkraft-aineistossa ja poikien DAGIS-kartoituksen aineistossa. DAGIS-kartoituksen aineistossa oli keskimäärin eniten alle 7-vuotiaita lapsia ja Naturkraft-aineistossa vähiten. Talouksissa asui pääasiassa kaksi aikuista (90 %). Aineisto koostuu DAGIS-kartoituksen (28 %), DAGIS-intervention (24 %) ja Naturkraft-tutkimuksen (48 %) kyselylomakkeiden datasta. Koko aineiston logistinen regressioanalyysi. 31–40v. Koko aineistossa vastaajista äitejä oli 93 prosenttia, joista suurin osa oli 31–40-vuotiaita (67 %), keskitasoisesti koulutettuja (43 %) ja kokoaikaisesti työssäkäyviä (68 %). Lisäksi 7–17-vuotiaiden lasten suurempi lukumäärä perheessä oli yhteydessä vähäisempään luonnossa liikkumiseen perheen aikuisen kanssa. Kun tilastollisesti merkitseviä yh teyksiä tarkasteltiin mallissa yhtä aikaa ja vakioitiin datan alkuperällä ja kyselyn täyttäjällä, niin merkitsevänä yhteytenä säilyi lapsen iän yhteys ja lisäksi vähintään kolme kertaa viikossa yhdessä perheen aikuisen kanssa luonnossa liikkumisen osalta myös kyselyn täyttäjän koulutuksen ja perhemuodon yhteys. > 40v. Yhden vanhemman kanssa asuvat lapset liikkuivat useammin perheen aikuisen kanssa luonnossa vähintään kerran viikossa kuin kahden vanhemman kanssa asuvat lapset. Lasten sukupuolijakauma oli tasainen (tyttöjä 48 %). Vähintään kerran viikossa yhdessä luonnossa (n = 1387–2954) Vähintään kolme kertaa viikossa yhdessä luonnossa (n = 1387–2954) Yksittäisyhteydet Edeltävän mallin tilastollisesti merkitsevät muuttujat samassa mallissa a Yksittäisyhteydet Edeltävän mallin tilastollisesti merkitsevät muuttujat samassa mallissa a OR (95 % LV) OR (95 % LV) OR (95 % LV) OR (95 % LV) Lapsen ikä 0,91 (0,86–0,96)** 0,91 (0,86–0,97)** 0,89 (0,84–0,95)*** 0,91 (0,85–0,97)** Äidin ikä < 31v. DAGIS-kartoituksen aineistossa oli eniten kahden aikuisen talouksia ja DAGIS-intervention aineistossa vähiten. Yhdistetyt DAGIS-aineistot Työelämän ulkopuolella olevien äitien lapset liikkuivat todennäköisemmin perheen aikuisen kanssa luonnossa kuin kokoaikatyötä tekevien äitien lapset (taulukko 3). Lisäksi lapset, joiden perheiden suhteelliset tulot olivat matalammat, liikkuivat todennäköisemmin luonnossa perheen aikuisen kanssa vähintään kolme kertaa viikossa kuin lapset, joiden perheiTaulukko 2. 31–40v. Lapsista 59 prosenttia liikkui luonnossa perheen aikuisen kanssa vähintään kerran viikossa ja 26 prosenttia vähintään kolmesti viikossa. 0,90 (0,59–1,37) 0,93 (0,73–1,17) 1,00 0,70 (0,39–1,25) 0,89 (0,66–1,21) 1,00 Kyselyn täyttäjän koulutus Matala Keskitaso Korkea 1,12 (0,92–1,36) 1,11 (0,92–1,33) 1,00 ** 1,30 (1,04–1,64)* 1,39 (1,12–1,72)** 1,00 ** 1,42 (1,12–1,79)** 1,41 (1,13–1,75)** 1,00 Perhemuoto 2 vanhempaa 1 vanhempi 0,90 (0,70–1,14) 1,00 1,35 (1,01–1,81)* 1,00 1,41 (1,05–1,91)* 1,00 7–17-v. Lasten keski-ikä oli korkein DAGIS-intervention aineistossa. Viiteryhmä 1,00. DAGIS-kartoituksen aineistossa oli vähiten nuorempia äitejä (< 31v.) ja DAGIS-intervention aineistossa eniten vanhempia äitejä (> 40v.). Aktiivisimmin luonnossa liikkuivat Naturkraft-tutkimuksen kyselyyn vastanneet. Naturkraft-aineistossa oli vähiten matalasti koulutettuja vanhempia ja DAGIS-kartoituksen aineistossa eniten korkeasti koulutettuja vanhempia. Sosiodemografisten tekijöiden yhteys aikuisen ja lapsen yhdessä luonnossa liikkumiseen. lasten lkm 0,91 (0,84–0,99)* 0,95 (0,87–1,03) 0,94 (0,86–1,04) Alle 7-v. a Vakioitu datan alkuperällä (DAGIS-kartoitus, DAGIS-interventio, Naturkraft) ja kyselyn täyttäjällä (äiti/isä). Koko aineisto Vanhemmat lapset liikkuivat vähemmän luonnossa yhdessä perheen aikuisen kanssa nuorempiin lapsiin verrattuna (taulukko 2). Matalasti tai keskitasoisesti koulutettujen kyselyn täyttäneiden vanhempien lapset liikkuivat säännöllisemmin perheen aikuisen kanssa luonnossa verrattuna korkeasti koulutettujen vanhempien lapsiin. *p < 0,05; **p < 0,01; ***p < 0,001. Lisäksi kahden vanhemman kanssa asuvat lapset liikkuivat todennäköisemmin perheen aikuisen kanssa luonnossa vähintään kolme kertaa viikossa verrattuna yhden vanhemman kanssa asuviin lapsiin. LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Lapsiperheet ja luonnossa liikkuminen 1 1 3. lasten lkm 0,98 (0,88–1,09) 1,12 (0,99–1,26) LV = luottamusväli, OR = ristitulosuhde. Isistä suurin osa oli 31–40-vuotiaita (63 %), matalasti koulutettuja (49 %) ja kokoaikaisesti työssäkäyviä (92 %). > 40v. 7–17-vuotiaita lapsia oli keskimäärin eniten DAGIS-intervention aineistossa, kun DAGIS-kartoituksen ja Naturkraft-tutkimuksen aineistojen keskiarvo oli lähes sama. TULOKSET Kuvailevat tulokset esitetään taulukossa 1. 1,16 (0,89–1,52) 1,04 (0,84–1,29) 1,00 1,16 (0,86–1,57) 1,06 (0,83–1,35) 1,00 Isän ikä < 31v
Naturkraft-aineisto Vanhemmat lapset ja 7–17-vuotiaiden lasten suurempi lukumäärä olivat yhteydessä vähäisempään luonnossa liikkumiseen perheen aikuisen kanssa (taulukko 4). 31–40v. lasten lkm 1,00 (0,89–1,12) 1,06 (0,92–1,23) Alle 7-v. Kun tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä tarkasteltiin mallissa yhtä aikaa ja vakioitiin datan alkuperällä ja kyselyn täyttäjällä, säilyi merkitsevänä vain työelämän ulkopuolella olevien äitien yhteys vähintään kerran viikossa perheen aikuisen kanssa luonnossa liikkumiseen. > 40v. Taulukko 3. Lisäksi alle 7-vuotiaiden lasten suurempi lukumäärä lisäsi todennäköisyyttä liikkua luonnossa perheen aikuisen kanssa vähintään kolme kertaa viikossa. Sosiodemografisten tekijöiden yhteys aikuisen ja lapsen yhdessä luonnossa liikkumiseen. 31–40v. > 40v. den suhteelliset tulot olivat korkeammat. Kun tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä tarkasteltiin mallissa yhtä aikaa, lapsen iän ja subjektiivisen toimeentulon merkitsevät yhteydet säilyivät niin vähintään kerran kuin vähintään kolme kertaa viikossa luonnossa liikkumisen osalta. c perheen tulot suhteutettuna kotitalouden henkilömäärään. Viiteryhmä 1,00. Lapset, joilla oli nuorempi äiti (< 31v.), liikkuivat perheen aikuisen kanssa luonnossa todennäköisemmin vähintään kerran viikossa verrattuna vanhempien äitien lapsiin. lasten lkm 0,93 (0,79–1,09) 1,19 (0,97–1,46) LV = luottamusväli, OR = ristitulosuhde. Yhdistettyjen DAGISaineistojen logistinen regressioanalyysi. Matalasti tai keskitasoisesti koulutettujen äitien lapset liikkuivat perheen aikuisen kanssa luonnossa todennäköisemmin vähintään kolme 1 1 4 LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Lapsiperheet ja luonnossa liikkuminen kertaa viikossa verrattuna korkeasti koulutettujen äitien lapsiin. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksemme selvitti sosiodemografisten tekijöiden yhteyttä perheen aikuisten ja 2–7-vuotiaiden lasten säännölliseen yhdessä luonnossa liikkumiseen. Lisäksi äidin koulutuksen ja perhemuodon merkitsevät yhteydet säilyivät vähintään kolme kertaa viikossa luonnossa liikkumisen osalta. 0,83 (0,57–1,20) 0,88 (0,66–1,18) 1,00 0,71 (0,44–1,15) 0,85 (0,60–1,22) 1,00 Isän ikä < 31v. Tulosten mukaan. a Vakioitu datan alkuperällä (DAGIS-kartoitus, DAGIS-interventio) ja kyselyn täyttäjällä (äiti/isä). *p < 0,05; **p < 0,01; ***p < 0,001. Kahden vanhemman kanssa asuminen lisäsi todennäköisyyttä liikkua perheen aikuisen kanssa luonnossa vähintään kolme kertaa viikossa verrattuna yhden vanhemman kanssa asuviin. 0,88 (0,58–1,35) 0,91 (0,71–1,15) 1,00 0,62 (0,34–1,15) 0,87 (0,64–1,18) 1,00 Perheen korkein koulutus Matala Keskitaso Korkea 1,16 (0,89–1,53) 1,07 (0,84–1,36) 1,00 1,21 (0,84–1,74) 1,31 (0,95–1,81) 1,00 Äidin työllisyys Työtön tai muu b Osa-aikatyö Kokoaikatyö * 1,35 (1,03–1,76)* 1,32 (0,97–1,79) 1,00 1,32 (1,00–1,74)* 1,32 (0,96–1,81) 1,00 1,49 (1,07–2,08)* 1,16 (0,78–1,72) 1,00 1,38 (0,94–2,02) 1,23 (0,80–1,89) 1,00 Isän työllisyys Työtön tai muu b Osa-aikatyö Kokoaikatyö 0,94 (0,60–1,48) 0,79 (0,37–1,71) 1,00 1,14 (0,65–2,01) 0,82 (0,28–2,40) 1,00 Suhteelliset tulot c Alin tertiili Keskimmäinen tertiili Ylin tertiili 1,17 (0,89–1,52) 1,19 (0,91–1,57) 1,00 * 1,54 (1,09–2,19)* 1,17 (0,81–1,69) 1,00 1,32 (0,90–1,92) 1,05 (0,72–1,54) 1,00 Perhemuoto 2 vanhempaa 1 vanhempi 0,64 (0,45–0,90)* 1,00 0,73 (0,51–1,05) 1,00 0,83 (0,55–1,26) 1,00 7–17-v. b opiskelija, vanhempain-/hoitovapaalla, kotiäiti/-isä, pitkäaikaisella sairaslomalla (> 6kk), eläkkeellä tai muuten pois työelämästä. Vähintään kerran viikossa yhdessä luonnossa (n = 1319–1491) Vähintään kolme kertaa viikossa yhdessä luonnossa (n = 1297–1491) Yksittäisyhteydet Edeltävän mallin tilastollisesti merkitsevät muuttujat samassa mallissa a Yksittäisyhteydet Edeltävän mallin tilastollisesti merkitsevät muuttujat samassa mallissa a OR (95 % LV) OR (95 % LV) OR (95 % LV) OR (95 % LV) Lapsen ikä 0,99 (0,90–1,10) 1,01 (0,89–1,15) Äidin ikä < 31v. Lapset, joiden perheissä kokemus subjektiivisesta toimeentulosta oli hyvä tai kohtalainen liikkuivat luonnossa perheen aikuisen kanssa todennäköisemmin verrattuna lapsiin, joiden perheissä kokemus subjektiivisesta toimeentulosta oli huono
Kun tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä tarkasteltiin analyyseissä yhtä aikaa ja vakioitiin datan alkuperällä ja kyselyn täyttäjällä, niin äidin iän, yhden vanhemman kanssa asumisen, perheen suhteellisten tulojen ja lasten lukumäärän merkitsevät yhteydet hävisivät. Vähintään kerran viikossa yhdessä luonnossa (n = 1336–1463) Vähintään kolme kertaa viikossa yhdessä luonnossa (n = 1295–1463) Yksittäisyhteydet Edeltävän mallin tilastollisesti merkitsevät muuttujat samassa mallissa Yksittäisyhteydet Edeltävän mallin tilastollisesti merkitsevät muuttujat samassa mallissa OR (95 % LV) OR (95 % LV) OR (95 % LV) OR (95 % LV) Lapsen ikä 0,90 (0,83–0,96)** 0,91 (0,84–0,99)* 0,90 (0,84–0,96)** 0,90 (0,83–0,97)** Äidin ikä < 31v. Nämä tekijät voivat viedä aikaa luonnossa liikkumiselta, kuten aiemmin on havaittu (Kellert ym. Tutkimuksessamme lasten lukumäärien merkitsevät yhteydet hävisivät, kun tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä tarkasteltiin mallissa yhtä aikaa ja mukana oli muun muassa lapsen ikä. Vanhemmat lapset liikkuivat todennäköisemmin vähemmän luonnossa yhdessä perheen aikuisen kanssa kuin nuoremmat lapset. Perheen lasten lukumääriin oli laskettu mukaan myös se lapsi, jonka puolesta kyselyyn vastattiin. Paudel ym. 2019) ja iän myötä muidenkin organisoitujen harrastusten määrä voi lisääntyä. (2017) totesivat katsauksessaan lapsilla myös mobiililaitteiden käytön lisääntyvän iän myötä. nuoremmat lapset, nuoremmat äidit, vanhemman matalampi koulutustaso, äidin poissaolo työelämästä, perheen matalat suhteelliset tulot, vähintään kohtalaiseksi koettu subjektiivinen toimeentulo, 7–17-vuotiaiden lasten pienempi lukumäärä, alle 7-vuotiaiden lasten suurempi lukumäärä sekä kahden vanhemman ja DAGIS-aineistossa vastakohtaisesti yhden vanhemman kanssa asuminen olivat yhteydessä perheen aikuisen ja lapsen säännöllisempään liikkumiseen luonnossa. 2016). LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Lapsiperheet ja luonnossa liikkuminen 1 1 5 2017). 31–40v. Sosiodemografisten tekijöiden yhteys aikuisen ja lapsen yhdessä luonnossa liikkumiseen. > 40v. Perheen 7–17-vuotiaiden lasten suurempi lukumäärä oli yhteydessä vähäisempään yhdessä liikkumiseen luonnossa, kun taas alle 7-vuotiaiden lasten suurempi lukumäärä oli yhteydessä säännöllisempään luonnossa liikkumiseen. Lapsen sukupuolella ei puolestaan tutkimuksessamme ollut yhteyttä perheen yhdessä luonnossa liikkumiseen, jota aiempi kirjallisuus tukee (Hunt ym. Tulosta tukee Suomen ulkoilutilasto, jonka mukaan alle 7-vuotiaiden lasten perheissä ulkoiltiin luonnossa lasten kanssa useammin kuin 7–17-vuotiaiden lasten perheissä (Neuvonen & Sievänen 2011). Äidin matalampi koulutus oli yhteydessä säännöllisempään luonnossa liikkumiseen, mikä saa tukea aiemmasta kirjallisuudesta (Akp?nar & Cankurt 2016; Boxberger & Reimers 2019). Perheen kokoon liittyen myös samassa taloudessa asuvien vanhempien lukumäärällä oli yhteys luonnossa liikkumiseen. Kahden vanhemman kanssa asuminen oli yhteydessä vähintään kolme kertaa viikossa yhdessä luonnossa liikkumiseen. Viiteryhmä 1,00. Toisaalta DAGIS-aineistojen osalta kahden vanhemman kanssa asuminen oli yksittäin tarkasteltuna yhteydessä vähäisempään luonnossa liikkumiseen, mikä haastaa tulosten yhdenmukaisuutta. Luonnollinen selitys olisi se, että kotona on enemmän aikuisia, joiden kanssa käydä luonnossa. lasten lkm 1,10 (0,95–1,28) 1,17 (1,01–1,35)* 1,00 (0,84–1,19) LV = luottamusväli, OR = ristitulosuhde. *p < 0,05; **p < 0,01; ***p < 0,001. Lisäksi urheiluseuroissa harrastaminen aloitetaan Suomessa keskimäärin kuusivuotiaana (Blomqvist ym. 2016). Naturkraft-aineiston logistinen regressioanalyysi. Vanhemmat lapset ovat todennäköisemmin päiväkodissa tai koulussa, jolloin perheen aikuisten kanssa vietetty aika vähenee ja muiden aikuisten kanssa ulkoilu tai itsenäinen ulkoilu voivat lisääntyä. lasten lkm 0,83 (0,74–0,94)** 0,91 (0,80–1,04) 0,88 (0,78–1,00)* 0,96 (0,83–1,11) Alle 7-v. Yhteyttä voi selittää se, että vanhemman matalan koulutuksen on havaittu olevan yhteydessä lapsen vähäisempään urheiluharrastuksissa harrastamiseen, mutta sään. Näin ollen merkitsevän yhteyden häviäminen oli jokseenkin oletettavaa. 1,53 (1,03–2,28)* 1,22 (0,89–1,69) 1,00 1,38 (0,89–2,13) 1,15 (0,82–1,61) 1,00 1,45 (0,98–2,17) 1,22 (0,87–1,71) 1,00 Äidin koulutus Matala Keskitaso Korkea 1,23 (0,91–1,65) 1,30 (0,99–1,70) 1,00 * 1,39 (1,03–1,87)* 1,41 (1,07–1,85)* 1,00 1,45 (1,04–2,02)* 1,34 (1,00–1,79)* 1,00 Subjektiivinen toimeentulo Erittäin/melko huono Kohtalainen Erittäin/melko hyvä ** 1,00 1,74 (1,27–2,37)** 1,61 (1,17–2,21)** ** 1,00 1,78 (1,28–2,48)** 1,74 (1,24–2,45)** * 1,00 1,55 (1,10–2,17)* 1,41 (1,00–1,98) * 1,00 1,68 (1,14–2,46)** 1,67 (1,12–2,51)* Perhemuoto 2 vanhempaa 1 vanhempi 1,32 (0,93–1,86) 1,00 2,03 (1,35–3,05)** 1,00 1,95 (1,25–3,06)** 1,00 7–17-v. Taulukko 4. Myös Orr ja Caspi (2020) havaitsivat yhteyden sisarusten suuremman lukumäärän ja vähäisemmän lapsen ulkona liikkumiseen välillä. Englannissa lapsen iän yhteys vähäisempään perheen aikuisen ja lapsen yhdessä liikkumiseen luonnossa näkyi vasta 9-vuotiaana (Hunt ym
Aiemmat tutkimukset on toteutettu eri maissa, joten kulttuuri ja ympäristö voivat olla erilaisia verrattuna Suomeen. Eksploratiivisen tutkimuksemme tulosten perusteella olisi hyödyllistä toteuttaa jatkotutkimuksia, joissa hyödynnetään mediaatioja moderaatioanalyyseja. Päämuuttujan jakaminen dikotomiseksi voi heikentää tuloksia, sillä sen seurauksena voi kadota informaatiota. Nämä eroavaisuudet voivat heikentää tulosten vertailukelpoisuutta. Tutkimuksen tuloksia voi heikentää vanhempien täyttämät kyselylomakkeet, joissa voi ilmetä raportointiharhaa. Useat sosiodemografiset tekijät samassa mallissa yhtä aikaa, kuten eksploratiivisessa asetelmassamme, voivat aiheuttaa harhaisia tuloksia. Eniten merkitseviä yhteyksiä havaittiin Naturkraft-aineistossa, jonka kyselyyn vastanneet liikkuivat luonnossa säännöllisemmin kuin DAGIS-tutkimusten kyselyihin vastanneet. Myös perheen suhteellisilla tuloilla oli yhteys luonnossa liikkumiseen yksittäin tarkasteltuna. Aiemmissa tutkimuksissa termeinä olivat ulkona leikkiminen (Aarts ym. Luonto voi olla helpommin saavutettavissa, sillä suomalaisilla on esimerkiksi lähimetsään matkaa keskimäärin 700 metriä (Tuunanen 2014). 2014). Tässä tutkimuksessa ympäristönä tarkoitettiin luonnollisia ulkoilutai viheralueita, kuten metsiä, vesistöjä ja peltoja, joten termit ja ympäristöt ovat osittain yhteneviä. Nämä jatkotutkimukset antaisivat lisätietoa sosiodemografisten tekijöiden keskinäisistä yhteyksistä suhteessa yhdessä luonnossa liikkumiseen ja näin ollen laajentaisi ymmärrystä aiheesta. Naturkraft-tutkimukseen on voinut osallistua luonnossa aktiivisemmin liikkuvia ihmisiä, sillä sen otanta on kerätty lähteistä, joiden kautta luonnossa liikkumisesta kiinnostuneita ihmisiä on todennäköisesti hakeutunut mukaan. 2014), fyysinen aktiivisuus (Akp?nar & Cankurt 2016) ja luonnossa käyminen (Hunt ym. Tietääksemme aikaisemmin ei ole tarkasteltu subjektiivisen toimeentulon yhteyttä perheen luonnossa liikkumiseen, mutta aiemmassa kirjallisuudessa yhteys suhteellisten tulojen ja lapsen ulkoilun osalta on ollut vastakkainen tulostemme kanssa (Akp?nar & Cankurt 2016; Parent ym. Vastaava yhteys on havaittu lapsen ulkoilun osalta (Boxberger & Reimers 2019). 2010; Orr & Caspi 2020), naapurusto (Parent ym. Lisäksi Naturkraft-tutkimuksen kyselyssä ei kartoitettu erikseen puolison sosiodemografisia tekijöitä, joten tuloksissa ei tarkasteltu eroja äitien ja isien sosiodemografisten tekijöiden yhteydestä lapsen kanssa luonnossa liikkumiseen. Perheen aikuinen liikkui luonnossa säännöllisemmin lapsen kanssa perheissä, joissa äiti oli poissa työelämästä. Tutkimuksessamme äidin koulutustaso ja perheen subjektiivinen toimeentulo korreloivatkin keskenään (r = 0,295, p < 0,001), mutta korrelaatio ei ollut korkea. Perheissä, joissa suhteelliset tulot olivat matalat, liikuttiin lapsen kanssa luonnossa säännöllisemmin. Näin ollen, nämä muuttujat ovat voineet heikentää toistensa merkitsevyyttä ollessaan regressioanalyysissa yhtä aikaa. Harhaiset tulokset voivat johtua siitä, että jotkin mallissa yhtä aikaa olevista sosiodemografisista tekijöistä voivat toimia välittävinä tai moderoivina tekijöinä sekoittavien tekijöiden sijaan. 2016) tutkittiin perheen aikuisen ja lapsen yhdessä liikkumista luonnossa, kun muissa ei eritelty tapahtuiko ulkoilu aikuisen kanssa vai ei. Äidin poissaolo työelämästä voi tarkoittaa, että äiti on enemmän lasten kanssa kotona, jolloin on aikaa yhdessä luonnossa liikkumiselle. Naturkraft-kyselyssä kuvattiin luonnossa liikkumiseen kuuluvan myös oleskelu luonnossa, joten kysymysten voidaan tulkita kuvanneen samaa asiaa. Muuttujasta tehtiin kuitenkin kaksi dikotomista muuttujaa, jonka myötä saatiin tuloksia tarkasteltua laajemmin. Voisi myös ajatella, että äidin koulutuksen ja subjektiivisen toimeentulon välillä voi olla interaktio, jolloin subjektiivisella toimeentulolla olisi moderoiva vaikutus äidin koulutuksen ja luonnossa liikkumisen väliseen yhteyteen. Vastaavasti korkeatuloisissa perheissä taloudellinen tilanne voidaan kokea heikommaksi. 2014). Lisäksi vain yhdessä tutkimuksessa (Hunt ym. (2017) havaitsivat tämän urheiluseuroissa harrastamisen osalta, mutta vapaamman liikunnan, kuten ulkoilun, määrässä ero vanhemman koulutustason välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Käytössä oli myös laajasti eri sosiodemografisia tekijöitä kuvaavia muuttujia. 2016). Luonnossa liikkumista kysyttiin tutkimuksemme aineistoissa hieman eri tavoilla. 2021; Witjes ym. Tutkimuksen vahvuutena on iso, ympäri Suomea kerätty otanta, jonka myötä pystyttiin toteuttamaan eksploratiivista tutkimusta. Ulkoympäristöjä olivat oma piha ja naapuruston puistot (Aarts ym. 2010; Boxberger & Reimers 2019; Orr & Caspi 2020; Parent ym. Perheen subjektiivinen kokemus toimeentulosta voi vaihdella paljon ja myös matalatuloisissa perheissä toimeentulo voidaan kokea hyväksi. Tällöin luonnon saavutettavuus korostui, kun perheen yhteinen ulkona liikkuminen koettiin tärkeänä selviytymiskeinona (Salin ym. Vuonna 2020 pandemian poikkeusolojen vaikutukset näkyivät lasten fyysisen aktiivisuuden laskuna (Vasankari ym. Aineistot ovat myös kerätty osittain eri vuodenaikoina. Äidin työllisyystilanteen ja suhteellisten tulojen ollessa analyysissa yhtä aikaa, hävisi yhteyksien merkitsevyys. DAGIS-aineistojen keruu painottuu syksylle ja Naturkraft-aineiston keruu keväälle, jolloin luonnossa liikkuminen voi olla säännöllisempää. Usein koulutustaso ja taloudellinen tilanne ovat sidoksissa toisiinsa. Perheen vähintään kohtalaiseksi kokema subjektiivinen toimeentulo oli myös yhteydessä säännöllisempään luonnossa liikkumiseen. On hyvä huomioida, että työelämän ulkopuolella olevien äitien perheissä suhteelliset tulot voivat olla matalat. Kyselyihin vastasivat pääasiassa äidit, joten kyselyn täyttäjän koulutus vastaa pitkälti äidin koulutustasoa. 2016) tai ulkoympäristöä ei oltu määritelty (Witjes ym. 2009). 2020). 2020). Myös Lampinen ym. Yhtenä selityksenä voisi olla matalammin koulutettujen vanhempien mahdollisesti vaihtelevat työajat, jolloin harrastuksiin kuljettaminen voi olla esteenä. 2021), kaupungin viheralueet (Akp?nar & Cankurt 2016), luontoympäristö (Hunt ym. Mielenkiintoista olisi tutkia perheiden luonnossa liikkumista koronapandemian jälkeen sekä 1 1 6 LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Lapsiperheet ja luonnossa liikkuminen. Esimerkiksi äidin koulutus voi olla yhteydessä subjektiiviseen toimeentuloon, joka puolestaan voi olla yhteydessä luonnossa liikkumiseen, jolloin subjektiivinen toimeentulo olisi yhteyttä välittävä tekijä. Luonnon saavutettavuutta ja sen tuomaa mahdollisuutta fyysisen aktiivisuuden edistämisessä olisikin syytä korostaa. nöllisempään ulkona liikkumiseen (Dregval & Petrauskien. Tutkimuksemme aineistot on kerätty ennen koronapandemiaa. Termeinä olivat luonnossa liikkuminen tai luonnossa käyminen. Yhtenä selityksenä havaitsemaamme yhteyteen voisi olla se, että luonnossa käyminen mahdollistaa maksuttoman ajanviettotavan ja näin ollen matalatuloiset perheet voivat todennäköisemmin suosia luonnossa liikkumista kuin korkeatuloiset perheet. 2021; Witjes ym
Kellert, S.R., Case, D.G., Escher, D., Witter, D.J., Mikels-Carrasco, J. 2014. 2011. Akp?nar, A. A Review of the Health Benefits of Greenness. Borodulin, A. Samansuuntaisia tuloksia olivat lapsen nuoremman iän, äidin poissaolon työelämästä ja vanhemman matalan koulutustason yhteys säännöllisempään luonnossa liikkumiseen. Natural Environments and Childhood Experiences Promoting Physical Activity, Examining the Mediational Effects of Feelings about Nature and Social Networks. Is Green Exercise for All. Connection to Nature: Children’s Affective Attitude Toward Nature. Natural England Commissioned Reports, Number 208. & Dillon, J. Fyysinen aktiivisuus ja istuminen. National Report. 2016. & Cankurt, M. Environment and Behavior 44 (1), 31–49. 2011. Hunt, A., Stewart, D. Teoksessa: P. 2016. Aiemmista tutkimuksista poiketen matala suhteellinen tulotaso oli yhteydessä säännöllisempään luonnossa liikkumiseen. & Cordell, H.K. Neuvonen, M. The Lancet 6 (10), 1077–1086. Martin (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Borodulin, K., Jousilahti, P., Mäki-Opas, T., Männistö, S., Valkeinen, H. Dregval, L. doi:10.3390/ijerph110807977. What Personal and Environmental Factors Determine Frequency of Urban Greenspace Use. LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Lapsiperheet ja luonnossa liikkuminen 1 1 7. 2017. Kokko & L. , A. Physical activity, sedentary behaviour, and socioeconomic status among Finnish girls and boys aged 6–8 years. Tulosten yleistettävyyteen on suhtauduttava varauksella ja aihetta on syytä tutkia lisää, sillä tutkimuksemme on yleiskatsaus aiheeseen. Lehto, E., Ray, C., Vepsäläinen, H., Korkalo, L., Lehto, R., Kaukonen, R., Suhonen, E., Nislin, M., Nissinen, K., Skaffari, E., Koivusilta, L., Sajaniemi, N., Erkkola, M. Monitor of Engagement with the Natural Environment: a pilot to develop an indicator of visits to the natural environment by children – Results from years 1 and 2 (March 2013 to February 2015). Guthold, R., Stevens, G.A., Riley, L.M. Journal of Park and Recreation Administration 29 (2), 1–20. & Armsworth, P.R. Current Epidemiology Reports 2, 131–142. Global trends in insufficient physical activity among adolescents: a pooled analysis of 298 population-based surveys with 1.6 million participants. Cheng, J.C-H. & Petrauskien . Niemistö, D., Finni T., Cantell M., Korhonen, E. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Teoksessa: S. Lundqvist, K. Calogiuri, G., Patil, G.G. Martin (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. & Aamodt, G. Dallimer, M., Davies, Z.G., Irvine, K.N., Maltby, L., Warren, P.H., Gaston, K.J. & Laden, F. & Kokko, S. & Lakka, T.A. 2016. Sievänen & M. Urheilu ja seuraharrastaminen. Johtopäätöksenä voidaan todeta useiden sosiodemografisten tekijöiden olevan yhteydessä perheiden luonnossa liikkumiseen ja tuloksia voidaan käyttää tukena muun muassa lapsiperheiden luonnossa liikkumista edistäviä hankkeita suunniteltaessa. Koskinen (toim.) Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa: FinTerveys 2017 -tutkimus. Raportti 4/2018. Environmental Determinants of Outdoor Play in Children: A Large-Scale Cross-Sectional Study. & Bull, F.C. Toisaalta vähintään kohtalaiseksi koettu subjektiivinen toimeentulo oli myös yhteydessä säännöllisempään luonnossa liikkumiseen. Kokko, S., Martin, L., Villberg, J., Ng, K. Ulkoilutilastot 2010. Chawla, L. Neuvonen (toim.) Luonnon virkistyskäyttö 2010. 2019. 2020. Worldwide trends in insufficient physical activity from 2001 to 2016: a pooled analysis of 358 population-based surveys with 1.9 million participants. 2011. Kokko & L. Journal of Planning Literature 30 (4), 433–452. Benefits of Nature Contact for Children. Lachowycz, K. Associations between physical activity of primary school first-graders during leisure time and family socioeconomic status. International Journal of Environmental Research and Public Health 13 (439). Tutkimuksemme tulokset ovat osittain samansuuntaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa, mutta poikkeaviakin tuloksia ilmeni. 2021). 2015. & Roos, E. 2019. 2020. 2018. Metlan työraportteja 212:133–190. doi:10.3390/ ijerph17072548. Guthold, R., Stevens, G.A., Riley, L.M. & Jones, A.P. Parental influence on children’s physical activity in urban green spaces. doi:10.1111/j.1467-789X.2010.00827.x. 2009. Larson, L.R., Green, G.T. Lähteet Aarts, M-J., Wendel-Vos, W., van Oers, H.A.M., van de Goor, I.A.M. Tästä huolimatta tutkimuksemme tuo esille tärkeää tietoa siitä, millaiset perheet liikkuvat luonnossa, mikä on aiheena vielä vähän tutkittu. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. Increased Health and Wellbeing in Preschools (DAGIS) Study – Differences in Children’s Energy Balance-Related Behaviors (EBRBs) and in Long-Term Stress by Parental Educational Level. Blomqvist, M., Mononen, K., Koski, P. International Journal of Environmental Research and Public Health 16 (2), 190. Obesity Reviews 12 (5), 183– 189. & Seng, P.T. American Journal of Preventive Medicine 39 (3), 212–219. The Nature of Americans: Disconnection and Recommendations for Reconnection. & Reimers, A.K. & Wennmann, H. Calogiuri, G. 2018. Greenspace and obesity: a systematic review of the evidence. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, ruutuaika ja sosiaalinen media sekä liikkumisen seurantalaitteet ja -sovellukset. Haluamme kiittää tämän osa-artikkelin rahoittajaa Signe ja Ane Gyllenbergin säätiötä ja lisäksi DAGIS-hanketta datan käytöstä. Individual, Family, and Environmental Correlates of Motor Competence in Young Children: Regression Model Analysis of Data Obtained from Two Motor Tests. 2019. Toinen mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe olisi tutkia perheen asuinympäristön vaikutuksia luonnossa liikkumiseen, sillä eri asuinalueiden välillä on havaittu eroja lasten luonnossa liikkumisen määrässä (Akp?nar & Cankurt 2016; Parent ym. 2010. Parental Correlates of Outdoor Play in Boys and Girls Aged to 12 – A Systematic Review. A Descriptive Study of Green Exercise Habits and Promoting Factors in Adult Norwegians. & Bull, F.C. & Mehtälä, A. Boxberger, K. 2010. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. selvittää mahdollisia muutoksia luonnossa liikkumisen määrissä ja näiden muutosten pysyvyyttä. International Journal of Environmental Research and Public Health 17 (7), 2548. doi:10.3390/ijerph15102313. & Sääkslahti, A. Teoksessa: S. International Journal of Environmental Research and Public Health 13 (11). Sääksjärvi & S. The Lancet Child & Adolescent Health 4 (1), 23–35. European Journal of Sport Science 17 (4), 462–472. 2015. 2016. International Journal of Environmental Research and Public Health 15, 2313. James, P., Banay, R.F., Hart, J.E. & Schuit, A.J. Children´s Time Outdoors: Results and Implications of the National Kids Survey. Julkaisussa: T. & Monroe, M.C. Journal of the Faculty of Forestry Istanbul University 66 (2), 471–482. & Sievänen, T. Medicina (Kaunas) 45 (7), 549–556. B. 2017. doi:10.3390/ijerph16020190. Koponen, K. 2018. International Journal of Environmental Research and Public Health 11, 7977–7992. Lampinen, E-K., Eloranta, A-M., Haapala, E.A., Lindi, V., Väistö, J., Lintu, N., Karjalainen, P., Kukkonen-Harjula, K., Laaksonen, D
BMC Public Health 19 (1), 1670. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2. Paudel, S., Jancey, J., Subedi, N. Parent, N., Guhn, M., Brussoni, M., Almas, A. Luonnon virkistyskäytön kysyntä 2010 ja kysynnän muutos. Neuvonen (toim.) Luonnon virkistyskäyttö 2010. doi:10.1136/bmjopen-2016-014585. Julkaisussa: T. & Sievänen, H. 2018. Tuunanen, P. 2020. Extinction of experience: the loss of human-nature interactions. Metlan työraportteja 212: 37–78. Orr, E. Environmental Research 166, 628–637. Social determinants of playing outdoors in the neighborhood: family characteristics, trust in neighbors and daily outdoor play in early childhood. Health and Place 55, 20–28. Witjes, A.I., Jansen, W., Bouthoorn, S.H., Pot, N., Hofman, A., Jaddoe, V.W.V. & Raat, H. & Caspi, R. & Jones, A. Development of the DAGIS intervention study: a preschool-based family-involving study promoting preschoolers’ energy balance-related behaviours and selfregulation skills. & Neuvonen, M. Sievänen, T. & Roos, E. Soga, M. & Anttila, M. Teoksessa: M. Family Coping Strategies During Finland’s COVID-19 Lockdown. Correlates of mobile screen media use among children aged 0–8: a systematic review. 2019. 1 1 8 LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Lapsiperheet ja luonnossa liikkuminen. Kantomaa (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Pyky, R., Neuvonen, M., Kangas, K., Ojala, A., Lanki, T., Borodulin, K. 2021. & Tyrväinen, L. 2017. Vasankari, T., Jussila, A-M., Husu, P., Tokola, K., Vähä-Ypyä H., Kokko, S. BMJ Open 7, e014585. Twohig-Bennett, C. 2020. The health benefits of the great outdoors: A systematic review and meta-analysis of greenspace exposure and health outcomes. 2020. Ray, C., Kaukonen, R., Lehto, E., Vepsäläinen, H., Sajaniemi, N., Erkkola, M. Frontiers in Ecology and The Environment 14 (2), 94–101. Sustainability 12 (21), 1–13. Individual and environmental factors associated with green exercise in urban and suburban areas. Vilmat toteutuminen 3/2014. The impact of residential area and family size on children’s play habits. Salin, M., Kaittila, A., Hakovirta, M. Early Child Development and Care 190 (8), 1215–1224. 2011. Social inequalities in young children’s sports participation and outdoor play. 2014. Sievänen & M. & Oberle, E. 2014. & Leavy, J. Valtioneuvoston periaatepäätös toimintaohjelmasta luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi 13.02.2003. 2016. The International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 11 (1), 115. & Gaston K.J. Canadian Journal of Public Health 112 (1), 120–127. 2019. Koronarajoitukset vaikuttivat rajusti lasten ja nuorten liikkumiseen. Ympäristöministeriö
This systematic review concludes that the rehabilitation process for LBP clients should be client-centered. Vuorovaikutus alaselkäkipuisten fysioterapiassa – laadullinen systemaattinen kirjallisuuskatsaus. VUOROVAIKUTUS ALASELKÄKIPUISTEN FYSIOTERAPIASSA – LAADULLINEN SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS Onni Hämäläinen, ft (AMK), TtM-opiskelija, Jyväskylän yliopisto / Liikuntatieteellinen tiedekunta. Low-back pain (LBP) is a common symptom in the world population, and it has a major role in limiting a client’s physical performance. This benefits a trust between client and physiotherapist as well as client’s commitment to the physiotherapy process, while enabling a better outcome for the physiotherapy. Selkäkipukuntoutujien fysioterapiassa vuorovaikutustilanteita voidaan edistää verbaalisen kommunikoinnin lisäksi esimerkiksi empatian osoittamista sekä kehonkielen aistimista hyödyntämällä. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää fysioterapeuttien ja alaselkäkivusta kuntoutuvien kokemuksia vuorovaikutuksesta fysioterapiaprosessissa. Löydöksistä muodostui neljä päätulosta: asiakaskeskeisyys ja yksilöllisyyden huomioiminen vuorovaikutuksessa, terapiasuhteen rakentuminen, viestinnän eri muodot osana vuorovaikutusta sekä vuorovaikutuksen haasteet. Hilkka Korpi, ft (AMK), TtT, projektitutkija, Jyväskylän yliopisto. From 54 different findings we synthesized four main results. & Korpi, H. Approach to working biopsychosocial rehabilitation and commitment to rehabilitation both need use of communication and interaction. Tea Purtanen, ft (AMK), TtM-opiskelija, Jyväskylän yliopisto. 2021. Kroonistuneen alaselkäkivun kuntoutuksessa suositellaan aktiivista kuntoutusta, jossa yhdistyvät fyysinen harjoittelu ja moniammatillinen biopsykososiaalinen kuntoutus. TIIVISTELMÄ Hämäläinen, O., Purtanen, T., Sippola, T. Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen valikoituneet tutkimukset sisälsivät yhteensä 54 löydöstä vuorovaikutukseen liittyen. Sähköposti: onni.o.hamalainen@student.jyu.fi (yhteyshenkilö). Lisäksi vuorovaikutukseen liittyvien haasteiden tunnistaminen ja tiedostaminen voivat edistää fysioterapiasuhdetta. PL 35, FI-40013 Jyväskylän yliopisto. This systematic review is aiming to give more information about the topic by studying how physiotherapists and LBP patients experience the actualise of interaction in the physiotherapy process. Liikunta & Tiede 58 (5), 119–126. Tällöin edistetään kuntoutujan ja fysioterapeutin välistä luottamusta sekä kuntoutujan sitoutumista fysioterapiaprosessiin, mikä mahdollistaa paremman lopputuloksen fysioterapiassa. We proceed following Joanna Briggs Institute protocol for conducting the systematic review and metasynthesis. Liikunta & Tiede 58 (5), 119–126. 2021. Haku tuotti 78 tulosta, joista 7 tutkimusta täyttivät tutkimuksen sisäänottokriteerit. Seven of 78 identified studies fulfilled our criteria. & Korpi, H. To examine the studies about the experiences of interaction in the physiotherapy process we conducted electronic full-text searches from CINAHL and Medline databases in November 2020. Physical exercise and biopsychosocial rehabilitation are recommended care in chronic LBP clients. Kirjallisuuskatsaus ja metasynteesi toteutettiin Joanna Briggs Instituutin prosessin mukaisesti. Identifying and becoming aware of the challenges of interaction can also promote the relationship in the physiotherapy process. Studies included in metasynthesis contained experiences from physiotherapists and clients about communication and interaction in the rehabilitation process. Haku tutkimuksista liittyen fysioterapeuttien ja kuntoutujien kokemuksiin vuorovaikutuksesta kuntoutusprosessissa toteutettiin CINAHLja Medline-tietokannoista marraskuussa 2020. Toni Sippola, ft (AMK), TtM-opiskelija, Jyväskylän yliopisto. They were clientorientation, building the relationship in a physiotherapy process, different methods of communication in interaction and the challenges in an interaction. Keywords: low back pain, interaction, physiotherapy, systematic review, qualitative study LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Vuorovaikutus alaselkäkuntoutuksessa 1 1 9. In addition to verbal communication in physiotherapy process is to promote interaction by, for instance, showing empathy and utilizing body language senses. Biopsykososiaalisessa lähestymistavassa vuorovaikutus ja asiakaskeskeisyys ovat tärkeässä roolissa hoitoon sitoutumiselle ja sen onnistumiselle. Interaction in low back pain patients’ physiotherapy – qualitative systematic research. P. Alaselkäkipu on yleinen vaiva ja yksi merkittävimmistä yksilön toimintakykyä rajoittavista tekijöistä. +358 50 499 3943. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltujen tutkimusten perusteella voidaan todeta, että alaselkäkipuisten kuntoutusprosessi tulisi toteutua asiakaskeskeisesti. Avainsanat: alaselkäkipu, vuorovaikutus, fysioterapia, systemaattinen kirjallisuuskatsaus, laadullinen tutkimus ABSTRACT Hämäläinen, O., Purtanen, T., Sippola, T
TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Systemaattinen kirjallisuuskatsaus toteutettiin Joanna Briggs Instituutin (JBI) luoman manuaalin mukaisesti (Aromataris & Munn 2020). Meta-analyysissään Gardner ym. 1 2 LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Vuorovaikutus alaselkäkuntoutuksessa Haun tulos tietokannoista Medline (n = 43), CINAHL (n = 35) Muista lähteistä mukaan otetut artikkelit (n = 0) Artikkelit kaksoiskappaleiden poiston jälkeen (n = 60) Seulotut artikkelit (n = 60) Poissuljetut artikkelit (n = 39) Kokotestiartikkelien soveltuvuuden arviointi (n = 21) Poissuljetut kokotestiartikkelit Väärä tutkimusjoukko (n = 1) Väärä lopputulosmuuttuja (n = 9) Väärä tutkimusasetelma (n = 3) Väärä konteksti (n = 1) Laadulliseen synteesiin sisälletyt tutkimukset (n = 7) Tu n n is ta m in en S eu lo n ta S ov el tu vu u s S is äl ly te tt y. 2018). 2011). Suomessa työikäisistä jopa yli kolmanneksella on kuluneen kuukauden aikana ollut alaselän kipua ja joka kymmenes on ollut selkäkipujen takia lääkärin hoidossa viimeisen vuoden sisällä (Saarelma 2020). Biopsykososiaalisessa lähestymistavassa huomioidaan yksilön fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lisäksi psykologiset ja sosiaaliset tekijät, jotka vaikuttavat yksilön toimintaan ja toimintakykyyn (Dypeyron ym. (2017) pohtivatkin, että kuntoutusjakso pitäisi nähdä kahden erillisen yksilön sijaan yhtenä, dynaamisena vuorovaikutussuhteena. Se voi ilmentyä erittäin monimuotoisena esimerkiksi sosiaalisesti jaettujen yhteisten sopimuksien tai sääntörakennelmien kautta. Kirjallisuushaku aloitettiin rakentamalla hakulauseke PICOS-hakutyökalua käyttäen. Etenkin biopsykososiaalisen lähestymistavan yleistyessä vuorovaikutuksen merkitys korostuu alaselkäkipukuntoutujien fysioterapiaprosessissa. 2018). Usein uusissa tapauksissa selkäkipu paranee, mutta osalle kehittyy pitkittynyt, toimintakykyä rajoittavat selkäkipu (Hartvigsen ym. 2019). JOHDANTO Alaselkäkipu on suuri ongelma ympäri maailmaa, se voi kohdistua kaikenikäisiin ja on suurin yksittäinen toimintakykyä rajoittava tekijä (Hartvigsen ym. Biopsykososiaalisen mallin mukaan pitkittyneen selkäkivun hoidossa onkin tärkeää selvittää kuntoutujan yksilöllisiä uskomuksia selkäkivustaan (Grøn ym. Lisäksi siihen kytkeytyviä käsitteitä esiintyy runsaasti ihmissuhdealalla, johon katsauksen tekijät katsovat myös fysioterapian terveysalana lukeutuvan. Kirjallisuuskatsauksen prosessin eteneminen. Vain harvoissa tapauksissa selkäkivulle löytyy selvä patologinen syy. 2010). Biopsykososiaaliset tekijät huomioiva ohjaus edistää esimerkiksi liikeja kipupelon vähentämistä ja sitouttaa selkäkipukuntoutujaa fysioterapiaprosessiin (Alaselkäkipu: Käypä hoito -suositus, 2017). Mönkkönen (2007, 15–16) kuvailee vuorovaikutusta käsitteenä varsin laaja-alaiseksi. Hakulauseke kohdistui laadullisiin tutkimuksiin ja rakentui seuraavasti: pain AND (back OR ischias OR lumbar) AND (patient OR customer OR client OR rehab*) AND (dialog* OR communicat* Kuvio 1. Selkäkivun, kuten muidenkin kiputilojen hoidossa, hyvällä kuntoutussuhteella on vaikutusta onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseen (Hall ym. Tällaisiksi käsitteiksi Mönkkönen (2007, 15–16) esittelee muun muassa verkostoitumisen, yhteistyön, asiakaslähtöisyyden ja dialogisuuden (Mönkkönen 2007, 15–16). 2017). Tässä suhteessa vuorovaikutuksen rooli korostuu ihmisen käytöksen muutoksessa, sillä asenteilla ja uskomuksilla vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen suunnitellun käyttäytymisen teorian (Theory of planned behaviour) mukaan (Gardner ym. Pitkittyneen selkäkivun hoidossa suositellaan käytettäväksi biopsykososiaalista lähestymistapaa yhdessä fyysisen harjoittelun kanssa (Alaselkäkipu: Käypä hoito -suositus, 2017). Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja metasynteesin tarkoituksena onkin selvittää fysioterapeuttien ja selkäkipukuntoutujien kokemuksia fysioterapiaprosessissa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta ja sen merkityksestä fysioterapiaprosessin onnistumisen kannalta
Katsaukseen sisällytettiin yhteensä seitsemän tutkimusta (Taulukko 1), jotka kaikki olivat läntiseen kulttuuripiiriin sijoittuvia. Selvittää fysioterapeuttien kokemuksia CFT-koulutuksesta ja sen vaikutuksesta heidän toimintaansa epäspesifeistä alaselkäkivuista kärsivien potilaiden kanssa työskennellessä. Uskottavan arvion havainto saa, kun se sisältää tulkinnallisuutta suhteessa sitaattiin, mutta on kuitenkin uskottava käytettävissä olevien tietojen sekä teoreettisten puitteiden nojalla. 2011 Kanada Laadullinen metodologia. Kirjallisuuskatsauksen ulkopuolelle jääneissä tutkimuksissa tutkittavien joukko, tulokset, tutkimusasetelma tai konteksti eivät täyttäneet systemaattisen kirjallisuuskatsauksen sisäänottokriteerejä. Taulukko 1. Epäspesifisien selkäkipupotilaan parissa viimeisen 6kk aikana työskennelleet. Kuusi erillistä ryhmäkeskustelua, sisällönanalyysi ja teemoittelu. Yksittäisen havainnon yksiselitteinen arvio viittaa uskottavuustasoon, jossa tutkimushenkilön täsmällinen sitaatti tukee havaintoa. Supp ym. Puolistrukturoidut haastattelut ja tulkitseva fenomenologinen analyysi N = 5 fysioterapeuttia. 2020. Subakuutin selkäkipupotilaiden parissa työskentelevät. Selvittää, kuinka fysioterapeutit antavat neuvontaa subakuutista selkäkivusta kärsiville selkäkipupotilaille Horler ym. Aineiston kuvailu Tutkimus Menetelmät ja analyysi Osallistujat Tutkimuksen tarkoitus Cowell ym. Haku rajattiin koskemaan artikkeleja vuosilta 2010–2020. CFT*-koulutuksen käyneet. Artikkeleita ei tullut hakujen lisäksi muista lähteistä. Erikoistuneet tukija liikuntaelin sairauksiin. 2010 Wales & Iso-Britannia Hermeneuttinen fenomenologia. Arviointiprosessi eteni JBI:n ohjeiden mukaisesti katsaukseen sisällytettyjen tutkimusten luotettavuuden arvioinnilla, joka perustui viiteen erikseen määritettyyn kysymykseen (kohdat 2, 3, 4, 6 ja 7) JBI:n arviointilomakkeen kymmenestä kysymyksestä. Haku tehtiin marraskuussa 2020 CINAHL ja Medline tietokannoista. Puolistrukturoidut haastattelut ja hermeneuttinen analyysi. Puolistrukturoidut haastattelut ja jatkuvan vertailun analyysimenetelmä N = 5 fysioterapeuttia. Yksityinen terveydenhuolto. (Aromataris & Munn 2020.) Tähän systemaattiseen katsaukseen valikoituneiden tutkimusten luotettavuus vaihteli matalan ja korkean välillä. Otsikkoja tiivistelmätason tarkastamisen jälkeen koko artikkelin tarkasteluun valikoitui yhteensä 21 tutkimusta. Mikäli kriteerien täyttymisestä oli eriävät mielipiteet, kolmas ryhmän tutkija arvioi kriteerien täyttymiset ja päätös tehtiin näiden kolmen tutkijan yhteisen konsensuksen mukaan. Aineistoa tutkimuksissa oli LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Vuorovaikutus alaselkäkuntoutuksessa 1 2 1. Näiden havaintojen uskottavuutta suhteessa sitaatteihin arvioitiin joko yksiselitteisiksi, uskottaviksi tai ei tuettaviksi. Luoda ymmärrystä fysioterapeuttien kliinisen päättelyn kulusta, kun ohjausta ja neuvontaa käytetään kroonisten alaselkäkipu-potilaiden hoidossa. Perusterveydenhuolto. 2016 Iso-Britannia Hermeneuttinen fenomenologia. Julkinen ja muu (7) ja yksityinen (4) terveydenhuolto. Puolistrukturoidut haastattelut ja kehysanalyysi N = 14 alaselkäkipupotilasta Ei spesifejä diagnooseja selkäkipuun liittyen. Näissä arviointi painottui yksittäisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisuuteen suhteessa tutkimuksen tavoitteisiin ja tarkoitukseen sekä tutkijan vaikutukseen tutkimukseen. Harman ym. Luotettavuutta arvioitaessa tutkimus voi saada luotettavuustason erittäin matala, matala, keskitasoinen tai korkea. N = 10 fysioterapeuttia. Selvittää fysioterapeuttien kokemuksia jaetusta päätöksenteosta ja potilassuhteesta, kun potilaille, joilla on epäspesifi alaselkäkipu, ohjataan harjoittelua. Yksityinen terveydenhuolto. Selvittää fysioterapeuttien kokemusten ja tunteiden vaikutusta päätöksen tekoon osana epäspesifien selkäkipupotilaiden hoitoa. 2019 Iso-Britannia Hermeneuttinen fenomenologia. Aineiston kuvailu Tässä katsauksessa tarkasteltiin tutkimuksia, joissa käytettiin laadullista lähestymistapaa. Puolistrukturoidut haastattelut ja temaattinen analyysi jatkuvan vertailunmenetelmällä. N = 11 fysioterapeuttia. Tutkimusten kriittiseen arviointiin käytettiin Joanna Briggs Instituutin (JBI) arviointikriteerit laadulliselle tutkimukselle kriteeristön suomenkielistä arviointilomaketta (JBI: Arviointikriteerit laadulliselle tutkimukselle 2018). Haku tuotti 78 tulosta, joista kaksoiskappaleiden poistamisen jälkeen tarkasteltavaksi jäi 60 artikkelia (Kuvio 1). Iso-Britannia Konstruktivistinen grounded theory. Jeffrey ym. Työskentelykenttää ei mainittu. Stenner ym. Katsaukseen mukaan otettujen tutkimusten uskottavuus vaihteli erittäin matalasta korkeaan. Erikoistuneet tukija liikuntaelin sairauksiin Julkinen terveydenhuolto (4) ja yliopisto (1). *CFT = Kognitiivinen funktionaalinen terapia OR conversation OR interact*) AND (physiotherapy OR rehabilitation OR physical therapy OR exercise therapy). 2020 Saksa Mixed methods. Selvittää fysioterapeuttien kokemuksia diagnoosin välittämisestä kroonista epäspesifiä alaselkäkipua sairastaville potilaille. Julkinen terveydehuolto. N = 44 fysioterapeuttia. Prosessissa tutkimusten sisäänottokriteereiden täyttymistä arvioi itsenäisesti kaksi tutkijaa. Sisäänottokriteerinä oli, että tutkimukset pitivät sisällään laadullisten metodologioiden mukaisia tuloksia joko fysioterapeuttien tai alaselkäkipukuntoutujien kokemuksista selkäkipuisten fysioterapiatai kuntoutusprosessiin sisältyvästä vuorovaikutuksesta. (Aromataris & Munn 2020.) Tutkimuksen sisältämien, kaikkien havaintojen uskottavuuden taso määritteli tutkimuksen uskottavuustason. Luotettavuuden arvioinnin jälkeen mukaan otetuista tutkimuksista poimittiin kaikki tämän katsauksen tutkittavaan ilmiöön liittyvät havainnot ja sitaatit. Lopulta metasynteesiin valikoitui seitsemän artikkelia. 2019 Iso-Britannia Laadullinen metodologia. Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen mukaan sisällytettyjen tutkimusten laatua ja luotettavuutta arvioivat itsenäisesti kaksi tutkijaa, ja eriävistä mielipiteistä haettiin yhteinen konsensus yhdessä kolmannen tutkijan kanssa. havainnointi, puolistrukturoidut haastattelut ja hermenauttinen analyysi N = 8 fysioterapeuttia. Selvittää, miten alaselkäkipupotilaat muistavat fysioterapeuttien antamat hoito-ohjeistukset fysioterapiakäynnin jälkeen. Työskentelivät säännöllisesti epäspesifienselkäkipu-asiakkaiden parissa. Havainto määritellään ei tuettavaksi tilanteessa, jossa havaintoja ei tueta lainkaan tutkimushenkilön sitaatin avulla. Sullivan ym
Muiden asiakaskeskeisten lähestymistapojen ohella fysioterapeutit kokivat empatian olevan tärkeä keino hyvän yhteyden luomiseksi kuntoutujan kanssa. 2011; Horler ym. Aineiston perusteella yhteisen ymmärryksen sekä vuorovaikutuksen rakentumista pidettiin vuorovaikutuksen kannalta merkittävänä erityisesti fysioterapeuttien, mutta myös selkäkipukuntoutujien näkökulmasta. 2019.) Fysioterapeuttien mukaan vanhojen uskomusten suora haastaminen saattaa kuitenkin aiheuttaa ongelmia vuorovaikutukseen ja jopa heikentää terapiasuhteen laatua. Fysioterapeutit kokivat fyysisen arvioinnin sekä hoidon hyödyntämisen mahdollisuudeksi yhteisymmärryksen perustamiseen. Tulos muodostui kolmesta alaluokasta: yhteisen ymmärryksen rakentaminen, vuorovaikutuksen rakentaminen ja luottamus osana terapiasuhdetta. 2011, 218.) Aineistosta nousi esille, että fysioterapeutit kokivat asiakaskeskeisen viestinnän, aktiivista kuuntelua ja haastattelemista hyödyntäen auttavan asiakastilanteessa yksilöllisesti merkityksellisten lähestymistapojen suunnittelua. Kommunikaation sekä vuorovaikutuksen merkityksellisyys korostuu aineistossa kuntoutujan elämismaailman sekä taustatekijöiden ymmärtämisen näkökulmasta. Yksilölliseen ohjaukseen ja neuvontaan vaikuttavat fysioterapeuttien näkökulmasta kuntoutujan selkäkivun luonne sekä ymmärrys kuntoutujan persoonasta. pääsääntöisesti kerätty puolistrukturoiduilla haastatteluilla, mutta analyysimenetelmissä oli vaihtelua. Tulos muodostui kolmesta alaluokasta, jotka olivat kuntoutujan yksilöllinen kohtaaminen, asiakaskeskeinen vuorovaikutus sekä kommunikaatio kuntoutujan elämismaailman sekä taustatekijöiden ymmärtämisen välineenä. Lisäksi he odottavat saavansa yksilöllisten harjoitusohjeiden lisäksi informaatiota alaselkäkipunsa syistä. 2019; Supp ym. ”He kuvasivat fyysisen arvioinnin ja hoidon käyttämisen mahdollisuutena ”itää” tai ”kylvää” yhteisymmärryksen siemeniä, mikä saattaa johtaa potilaan myöhempään diagnoosin hyväksymiseen.” (Sullivan ym. 2020.) Kuntoutujat puolestaan kertoivat arvostavansa mahdollisuuttaan kuvailla laajasti oireitaan sekä sitä, miten oireet vaikuttavat heidän päivittäiseen elämäänsä. Asiakassuhteen kehittyessä fysioterapeutit kokivat olevansa kyvykkäämpiä päättelemään mitä kuntoutujat tarvitsevat, jolloin myös yksilöllisen ohjauksen ja neuvonnan hyötysuhteen on mahdollisuus vahvistua. Löydökset kuvasivat pääosin fysioterapeuttien, mutta myös kuntoutujien näkemyksiä vuorovaikutuksesta fysioterapiaprosessissa. 2019; Harman ym. Asiakaskeskeisyys ja yksilöllisyyden huomioiminen vuorovaikutuksessa Ensimmäisen tuloksen muodostivat yhteensä 18 havaintoa, jotka olivat peräisin neljästä metasynteesiin sisällytetystä tutkimuksesta (Harman ym. Selkäkivun taustalla olevien syiden selvittäminen sekä diagnoosiin liittyvä informaatio koettiin rauhoittavan kuntouttajaa, lievittävän pelkoa sekä madaltavan kuntoutujan kynnystä osallistua hoidon suunnitteluun. Ennakkoasenteiden ja niin sanottujen väärien uskomusten muuttumisen koetaan kuitenkin vaativan keskustelulta herättelevää ja kuntoutujaa aktivoivaa tyyliä. Katsauksen tulokset pohjautuvat 83 fysioterapeutin sekä 14 alaselkäkipukuntoutujan kokemuksiin vuorovaikutuksesta ja sen toteutumisesta fysioterapiassa. 2016; Sullivan ym. Fysioterapeuttien kokemuksista välittyy viestinnän yksilöllisen lähestymistavan merkityksellisyys, jonka koetaan myötävaikuttavan kuntoutujan fyysiseen kuntoutumiseen. 2020; Sullivan ym. Tilanteen välttämiseksi, fysioterapeutit kuvasivat käyttävänsä vaihtoehtoisia tapoja haastaa kuntoutujan vanhoja uskomuksia selkäkivun taustalla. Vuorovaikutuksen asiakaskeskeisyys nousi aineistosta merkittävänä teemana esille sekä fysioterapeuttien että kuntoutujien näkökulmasta. Aineistossa mukana olleilla kuntoutujilla oli lääkärin lähete fysioterapiaan alaselkäkipujen sekä mahdollisten alaraajojen säteilyoireiden vuoksi. Näin ollen yhteisymmärryksen rakentumiseen voidaan liittää niin ikään aineistossa fysioterapeuttien esille nostamat aiheet: kuntoutujan ennakkoasenteiden muuttuminen sekä yhteisten tavoitteiden löytäminen. 2011; Jeffrey & Foster 2012; Stenner ym. 2020.) Terapiasuhteen rakentuminen Toisessa tuloksessa oli yhteensä 18 havaintoa, viidestä metasynteesiin sisällytetyistä tutkimuksesta (Cowell ym. Aineistosta ilmeni, että toimivan terapiasuhteen 1 2 2 LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Vuorovaikutus alaselkäkuntoutuksessa. ”Keskustellessaan perusteluistaan käyttää ohjausta hoitona henkilöille, joilla oli pitkittynyt alaselkäkipu, kaikki osallistujat puhuivat siitä, kuinka heidän viestintänsä ja vuorovaikutuksensa potilaiden kanssa auttoivat heitä ymmärtämään potilaiden maailmaa.” (Horler ym. Yhteisymmärryksen luomista kuvailtiin aineistossa kenties tärkeimmäksi tekijäksi terapiasuhteessa. Aineiston mukaan yhteisymmärrys voi fysioterapeuttien näkökulmasta auttaa kuntoutujaa hyväksymään diagnoosin. Sen koettiin toisinaan johtavan myös diagnoosin teoreettisen tai ammatillisen ymmärtämisen hylkäämiseen, mikä nähdään aineistossa positiivisena ilmentymänä. ”Osallistujat suosivat yksilöllistä lähestymistapaa, joka keskittyi asiakkaiden erityisolosuhteisiin, ja se toteutui useammin kuin standardoitu ohjausmenetelmä.” (Harman ym. 2020). Fysioterapeutit halusivatkin suoraan diagnoosista keskustelun sijaan rakentaa kommunikaatiota kerroksittain antamalla hiljalleen tietoa kuntoutujalle tämän diagnoosista. Asiakaskeskeinen viestintätyyli oli lisäksi keskeinen tekijä kuntoutujan sitoutumisen ylläpitämisessä. 2019). Fysioterapeutit pitivät tärkeänä, että kuntoutujat ymmärtävät asian omin silmin siitä näkökulmasta, josta he pyrkivät asian kuntoutujalle välittämään. ”Potilaat arvostivat mahdollisuutta kertoa laajasti alaselkäkivusta ja korostivat sitä tosiasiaa, että he pystyivät kuvailemaan millä tavoin alaselkäkipu häiritsi heidän päivittäisiä toimintojaan.” (Supp ym. TULOKSET Tähän kirjallisuuskatsaukseen ja metasynteesiin mukaan valikoidut tutkimukset sisälsivät yhteensä 54 löydöstä vuorovaikutuksesta. Aineiston tarkastelussa ja analysoinnissa löydöksistä muodostettiin yhteensä 10 alaluokkaa, jotka muotoutuivat synteesissä lopulta neljäksi alaselkäkipukuntoutujan fysioterapiatilanteeseen sisältyvään vuorovaikutukseen liittyväksi päätulokseksi: asiakaskeskeisyys ja yksilöllisyyden huomioiminen vuorovaikutuksessa, terapiasuhteen rakentuminen, viestinnän eri muodot osana vuorovaikutusta sekä vuorovaikutuksen haasteet. Aineistossa oli mukana sekä yksityisessä että julkisessa terveydenhuollossa työskenteleviä fysioterapeutteja, joilla kaikilla oli kokemusta selkäkipukuntoutujien fysioterapiasta. Tutkimustuloksien uskottavuus arvioitiin joko yksiselitteisiksi (n = 10) tai uskottaviksi (n = 8). Uskottavuuden kannalta tutkimustulokset arvioitiin joko yksiselitteisiksi (n = 9) tai uskottaviksi (n = 9)
Tilanteissa, joissa luottamus on terapiasuhteessa syystä tai toisesta rapistunut, kokevat fysioterapeutit, että kuntoutujan luottamuksen palauttaminen on toivottu yksilöllisen neuvonnan ja ohjauksen tulos. Aikaisemmat positiiviset kokemukset fysioterapiasta auttoivat lisäksi luottamuksen rakentumisessa uudessa terapiasuhteessa. 2019; Harman ym. Asiakaskeskeisyyden ja yksilöllisyyden huomioiminen vuorovaikutuksessa Fysioterapeutit kokivat asiakas keskeisyyden sekä yksilöllisyyden edistävän kuntoutujan kuntoutu mista. 2016). Lisäksi fysioterapeutin oma kehonkieli nousi esille empatian osoittamisen mahdollistajana ja luottamuksen rakentajana. 2011; Jeffrey & Foster 2012; Stenner ym. Tulos muodostui kahdesta alaluokasta: kommunikaation haasteet sekä vähäinen asiakaskeskeisyys tai yksilöllisyys. Terapiasuhteen rakentuminen Fysioterapeutit ja kuntoutujat kokivat yhteisymmärryksen sekä luottamuksen rakentamisen yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä asiakassuhteessa Laadullinen Molemmat alentuneet yhdellä tasolla Alhainen Taso alentunut tutkimuksien (5) luotettavuutta arvioidessa. 2019). Yhdessä tutkimuksessa huomioita ei noussut esille. Uskottavuustaso alentunut, koska tutkimukset sisälsivät yksiselitteisiä sekä uskottavia havaintoja U = 6 ja C = 4 4. 2019.) Erilaiset viestinnän keinot osoittautuivat tärkeiksi tekijöiksi kuntoutujan taustojen selvittämiseksi, diagnoosin välittämiseksi ja ohjauksen antamiseksi. Keinoina voi olla visuaalinen tai kirjallinen viestintä, epäsuorat vihjeet, huumori ja avointen kysymysten käyttö. ”Osallistuja B kuvasi fyysisen rekvisiitan ja visuaalisten apuvälineiden käyttämistä työssään ja osallistuja E käytti biopalautekoneita yrittäessään auttaa potilasta ymmärtämään, kuinka heikkous vaikutti hänen jatkuvaan kipuunsa enemmän kuin kudosvaurio.” (Sullivan ym. Laadullinen mixed methods Molemmat alentuneet yhdellä tasolla Alhainen Luotettavuustaso alentunut tutkimuksien (4) luotettavuutta arvioidessa. Kuntoutujat kuvasivat lisäksi asiakaskeskeisyyden ajoittaista puuttumista. Tutkimustuloksien uskottavuus arvioitiin joko yksiselitteisiksi (n = 5) tai uskottaviksi (n = 3). Yhdessä tutkimuksessa nousi esille viiteen, kahdessa tutkimuksessa kolmeen ja yhdessä tutkimuksessa yhteen luotettavuuskysymykseen liittyviä huomioita. Tulos muodostui kahdesta alaluokasta: sanaton viestintä ja viestinnän eri keinot. 2019.) Viestinnän eri muodot osana vuorovaikutusta Kolmas tulos muodostui kolmen metasyynteesiin sisällytetyn tutkimuksen kymmenestä havainnosta (Cowell ym. Mittauslaitteiden tarjoaman biopalautteen käyttöä myös hyödynnettiin, kun diagnoosin ymmärtämistä kuntoutujalle haluttiin helpottaa. Uskottavuustaso heikkeni, koska tutkimukset sisälsivät yksiselitteisiä sekä uskottavia havaintoja U = 10 ja C = 8 3. Laadullinen Molemmat alentuneet yhdellä tasolla Alhainen Luotettavuustaso alentunut tutkimuksien (3) luotettavuutta arvioidessa. Kahdessa tutkimuksessa nousi esille kaikkiin viiteen luotettavuuskysymykseen liittyviä huomioita. 2019.) Aineiston perusteella terapiasuhteen rakentumisen merkittäväksi osa-alueeksi lukeutuu luottamuksen saavuttaminen. 2020.) Erityisesti kuntoutujan kehonkielen lukemista ja sen tunnistamista pidettiin tärkeänä kuntoutujan tarpeiden tunnistamisen ja ohjauksen sovittamisen kannalta. Viestinnän eri muodot osana vuorovaikutusta Fysioterapeutit kokivat, että erilaiset viestinnän muodot luovat pohjaa hyvälle asiakassuhteelle. Tutkimustuloksien uskottavuus vaihteli yksiselitteisten (n = 6) ja uskottavien (n = 4) välillä. Yhdessä tutkimuksessa huomioita ei noussut esille. Tähän sisältyi visuaalisten, kirjallisten ja sanallisten viestintämenetelmien käyttö.” (Horler ym. Kuntoutujat arvostavat tera piakäynnin vuorovaikutteisuutta. Sanattoman viestinnän ja erilaisten viestinnän keinojen käyttö esiintyi aineistossa fysioterapeuttien näkökulmasta. ”Potilaat olivat halukkaampia avaamaan ja paljastamaan arkaluonteisia tietoja, jos he luottivat fysioterapeuttiin.” (Cowell ym. Vuorovaikutuksen haasteet Fysioterapeutit ja kuntoutujat kokivat ristiriitatilanteiden lisäävän kommunikaation haasteita. ”Useimmat osallistujat keskustelivat siitä, kuinka he mukauttavat ohjaustapaansa, jotta henkilö ymmärtäisi heidän antamansa tiedot. ylläpitäminen mahdollistuu, kun vastaanotolla on käytettävissä riittävästi aikaa sekä lisäksi useampia seurantakäyntejä. Moniulotteisilla viestinnän muodoilla pyrittiin helpottamaan tiedon välitystä kuntoutujan ja fysioterapeutin välillä. Kahdessa tutkimuksessa nousi esille viiteen luotettavuuskysymykseen liittyviä huomioita. Syntetisoitu tulos Tutkimusten tyyppi Luotettavuus ja uskottavuus ConQual pisteytys Kommentit 1. ”He pitivät tärkeänä osoittaa empatiaa ja saada potilaansa rauhoittumaan tehokkaalla kehon kielen käytöllä.” (Sullivan ym. Kuntoutujien kokemuksien perusteella luottamus fysioterapeuttiin auttoi heitä avautumaan herkkien asioiden suhteen. 2019; Harman ym. Yhdessä tutkimuksessa huomioita ei noussut esille. 2019.) Vuorovaikutuksen haasteet Neljännessä tuloksessa oli yhteensä kahdeksan havaintoa, neljästä metasynteesiin sisällytetystä tutkimuksesta (Cowell ym. ConQual – Katsauksen tulosten luotettavuus ja uskottavuus. Kahdessa tutkimuksessa huomioita ei noussut esille. ”Enemmän aikaa alkuperäiseen arviointiin ja säännöllisemmät seurantatilaisuudet antoivat mahdollisuuden hoitaa potilas-terapeutti-suhteita, mikä mahdollisti paremmin potilaan tilanteen ymmärtämisen, paremman potilaan sitoutumisen ja todennäköisemmin varmistaa paremmat pitkän aikavälin tulokset” (Cowell ym. Laadullinen Molemmat alentuneet yhdellä tasolla Alhainen Luotettavuustaso alentunut tutkimuksien (4) luotettavuutta arvioidessa. 2011; Sullivan ym. LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Vuorovaikutus alaselkäkuntoutuksessa 1 2 3 Taulukko 2. Uskottavuustaso alentunut, koska tutkimukset sisälsivät sekä yksiselitteisiä että uskottavia havaintoja U = 9 ja C = 9 2. Kahdessa tutkimuksessa nousi esille kolmeen ja yhdessä tutkimuksessa yhteen luotettavuuskysymykseen liittyviä huomioita. Uskottavuustaso alentunut, koska tutkimukset sisälsivät yksiselitteisiä sekä uskottavia havaintoja U = 5 ja C = 3 U = Unequivocal (yksiselitteinen), C = Credible (uskottava)
Toisaalta kuntoutujat kokivat, että fysioterapeutit vähentävät kontaktien määrää ja he halusivatkin enemmän hoitokontakteja. 2016.) Myös Holopaisen (2021) tuore väitöskirja, biopsykososiaalisesta lähestymistavasta tukija liikuntaelimistön ongelmien hoidossa, tuo esille yksilöllisyyden huomioimisen osana tukija liikuntaelimistön ongelmien kuntoutusta. (2017) mukaan asiakaskeskeisyys sosiaalija terveysalan palveluissa ja hoidoissa ei aina toteudu. POHDINTA Suurin osa tämän tutkimuksen aineistosta liittyi fysioterapeuttien kokemuksiin ja kuntoutujien kokemuksia tuotiin suoranaisesti esille vain yhdessä kirjallisuuskatsaukseen sisällytetyssä tutkimuksessa. Aikaisemmassa fysioterapeuttien ja kuntoutujien vuorovaikutusta yleisesti tukija liikuntaelinfysioterapiassa tutkivassa tutkimuksessa O’Keeffe ym. Useissa kirjallisuushaun tutkimuksissa alaselkäkipupotilaan hoitoon liittyviä vuorovaikutuksen teemoja oli tarkasteltu moniammatillisesti. Alaselkäkipukuntoutujat ja fysioterapeutit kuvasivat vuorovaikutukseen liittyviä haasteita. Asiakaskeskeisen lähestymisen sijaan fysioterapeuttikeskeinen lähestymistapa korostui myös Hillerin ym. Tämän metasynteesin mukaan sekä fysioterapeutit että kuntoutujat pitävät tärkeänä asiakaslähtöistä lähestymistä ja yksilöllisyyden huomioimista osana alaselkäkipukuntoutujan fysioterapiaprosessia. Fysioterapeutit tiedostivat, että ohjattaessa kuntoutujaa lähestymään uskomuksiaan, asenteitaan ja käsityksiään uudesta näkökulmasta, voivat kuntoutujat turvautua puolustamaan niitä. 2016). Kuntoutujat kokivat lisäksi, että heille annettiin vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa valittuihin hoitomuotoihin. 2015). 2015). (2017) systemaattinen kirjallisuuskatsaus asiakaskeskei1 2 4 LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Vuorovaikutus alaselkäkuntoutuksessa. Esille nousi kommunikaatioon liittyviä haasteita sekä vähäinen asiakaskeskeisyys ja yksilöllisyys fysioterapiassa. Ajan puute nousi esille myös muissa tuloksissa. Tämän vuoksi kuntoutujan kokemuksia ei haluttu jättää pois lopullisesta metasynteesistä. ConQual-pisteytys muodostuu syntetisoitujen tulosten taustalla olevien tutkimusten luotettavuuden sekä niiden sisältämien havaintojen uskottavuuden arvioista. Yksilöllisyyden ja asiakaskeskeisyyden puuttuminen nousivat esiin tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksissa vuorovaikutuksen haasteina. Tulokset, pisteytys ja pisteytyksiin liittyvät kommentit on esitetty taulukossa (Taulukko 2). Tässä suhteessa elämismaailman ymmärtäminen voi avata myös näiden esteiden taustoja ja edistää kuntoutusta. Kuntoutujat pitivät tärkeänä saada ajan kanssa selvittää heitä askarruttavia kysymyksiä ja arvostivat, kun heitä ei hoputettu tapaamisten aikana (O’Keeffe ym. Kuntoutujat puolestaan arvostivat terapiakäynnin vuovaikutteisuutta. Tämän takia aineistosta on jäänyt pois mahdollisia, potentiaalisia fysioterapeuttien näkemyksiä tai ajatuksia vuorovaikutuksesta fysioterapiatilanteissa. Kuntoutujien kokemukset jakautuivat tasaisesti kolmeen eri metasynteesin tulokseen. (2016) tutkimuksessa, jossa fysioterapeutit näkivät tarpeellisena riittävän ajan, jotta kuntoutujat pystyvät tulemaan kuulluiksi. Yksilöllisyyden huomioimisen todettiin tutkimuksessa lisäävän kuntoutujien sitoutumista fysioterapiasuhteeseen ja hoitoprosessiin. Tämä tulee kuitenkin toteuttaa varovaisesti, sillä suora vanhojen uskomusten haastaminen voi aiheuttaa säröjä kuntoutujan ja fysioterapeutin väliseen luottamukseen tai saada kuntoutujan jopa puolustamaan omia uskomuksiaan, asenteitaan ja käsityksiään. 2016.) Tulosten luotettavuus Kirjallisuuskatsauksen tulosten luotettavuuden arvioinnissa hyödynnettiin Confidence in Qualitative (ConQual) -pisteytystä. Tutkimukset sisälsivät muun muassa sairaanhoitajien, lääkäreiden ja toimintaterapeuttien kokemuksia, eikä tutkimuksista voitu aina erottaa fysioterapiatilanteeseen liittyvää vuorovaikutusta. Viestinnän eri keinot nousivat yhdeksi merkittäväksi vuorovaikutuksen osa-alueeksi tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa. Tämä tilanne alleviivaa näkemystä siitä, että alaselkäkipukuntoutujien kokemuksia tarkastelevia tutkimuksia fysioterapiaja kuntoutustilanteiden sisältämästä vuorovaikutuksesta tarvitaan enemmän. (2015) tutkimuksessa yksityisvastaanotolla toteutuvassa kuntoutujan ja fysioterapeutin välisessä viestinnässä (Hiller ym. ”He puhuivat turhautumisesta siihen, että he kokivat heidän saamansa hoidon olleen standardoitua eikä räätälöity erityisesti heidän tarpeisiinsa...” (Stenner ym. Ajan käyttö nousi esille myös O’Keeffen ym. Vuorovaikutuksen tulisikin rakentua kerroksittain ja fysioterapeutin käyttää vaihtoehtoisia tapoja haastaessaan alaselkäkipukuntoutujan aiempia uskomuksia, näkemyksiä sekä asenteita. Fysioterapeutit kokivat, että riittävä vastaanotolla käytettävissä oleva aika on tärkeää kuntoutujan ymmärretyksi tulemiselle ja edelleen hyvän terapiasuhteen rakentumiselle. (O´Keeffe ym. Fysioterapeutit totesivat kommunikaation haasteita esiintyvän tyypillisesti, kun heidän antamansa ohjaus ja neuvonta törmäävät kuntoutujan omien asenteiden, uskomusten ja käsitysten kanssa. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aineistoon viitaten, kuntoutujan aiempien uskomusten ja näkemysten muutos vaatii usein herättelevää ja kuntoutujaa aktivoivaa tyyliä. ”Terapeutit kertoivat kommunikaatiovaikeuksista tilanteissa, joissa he uskoivat, että heidän hoitoneuvonsa olivat ristiriidassa potilaiden kipukäsitysten ja -asenteiden kanssa.” (Jeffrey & Foster 2012.) Kuntoutujat kuvasivat ristiriitaisuutta heidän roolistaan päätöksenteossa sekä turhautumista hoidon yksilöllisyyden puuttuessa. Fysioterapeutit kokivat asiakaskeskeisyyden ja yksilöllisyyden edistävän selkäkipukuntoutujan kuntoutumista. Synnott ym. Asiakaskeskeisyyden vähäisyyttä kuvasi myös kuntoutujien kokemukset siitä, että fysioterapeutti pyrkii vähentämään kontaktien määrää, kun taas kuntoutujat itse haluaisivat pidemmän hoitokontaktin jo tutun fysioterapeutin kanssa. Wijman ym. Katsauksessa terapiasuhteen rakentumisen yhtenä osana korostui alaselkäkuntoutujan elämismaailman ymmärtäminen. Myös Koiviston ym. Yksilöllisyyden ja asiakaskeskeisyyden lisäksi tässä katsauksessa vuorovaikutuksen haasteina ilmenivät fysioterapeuttien antamien ohjeiden ja neuvonnan törmääminen kuntoutujien omien asenteiden kanssa ja ajoittain ajan puute fysioterapiakäynneillä. (2015) nostavat esille fysioterapeuttien näkemyksiä alaselkäkipukuntoutujien hoitoon liittyvistä kognitiivisista, psykologisista ja sosiaalisista esteistä, joiden selvittäminen on tärkeä osa fysioterapiaprosessia (Synnott ym. Kuntoutujat kokivat ristiriitaisuutta omaan rooliin liittyen ja lisäksi yksilöllisyyden puuttumista kuntoutuksessa. Etenkin sanattoman viestinnän nähtiin rakentavan kuntoutujan ja fysioterapeutin välistä luottamusta. (2016) nostivat myös esille asiakaslähtöisen ja yksilöllisen kuntoutuksen merkityksen hyvän hoitosuhteen rakentumisessa
Exploring the Meaning of the Biopsychosocial Approach in the Management of Musculoskeletal Conditions. & Kongsted A. org/10.2522/ptj.20090245 Harman, K., Bassett, R., Fenety, A. Annals of Physical and Rehabilitation Medicine 54 (5), 319–355. Fysioterapeutti voi siis sanattoman viestinnän keinoin lisätä luottamusta terapiasuhteessa sekä osoittaa empatiaa ja kunnioitusta ja näin lisätä asiakaskeskeisyyttä. Manual for Evidence Synthesis. Katsottu 25.9.2021. https://doi.org/10.3138/ ptc.2009-52P Hartvigsen, J., Hancock, M., Kongsted, A., Louq, Q., Ferreira, M., Geneway, S., Hoy, D., Karppinen, J., Pransky, G., Sieper, J., Smeets, R. The Influence of the Therapist–Patient Relationship on Treatment Outcome in Physical Rehabilitation: A Systematic Review. http://dx.doi. & Murtagh, G. Näitä kokemuksia ei kuitenkaan sisällytetty metasynteesiin, sillä ne tarkastelivat aihetta koulutuksellisesta näkökulmasta, eikä kuntoutujanja fysioterapeutin vuorovaikutustilanteesta. Physiotherapy Canada, vol 63(2), 212-223. & Goodall, S. & Hoens, A. Erityisesti moniammatillisella biopsykososiaalisen lähestymisen näkökulmat huomioivalla hoidolla on vahvaa näyttöä selkäkipuisten työja toimintakyvyn edistämiselle ja elämänlaadun parantamiselle (Pohjolainen & Malmivaara 2014). 2020. A Qualitative investigation of Physical Therapists’ Experiences and Feelings of Managing Patients With Nonspecific Low Back Pain. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Client Education: Communicative Interaction between Physiotherapists and Clients with Subacute Low Back Pain in Private Practice. Näillä keinoilla voidaan edistää kuntoutujan ja fysioterapeutin välistä luottamusta, edesauttaa kuntoutujan sitoutumista fysioterapiaprosessiin ja mahdollistaa paremman lopputuloksen kuntoutukselle. JYU Dissertations 373, 112 Horler, C., Hebron, C. Tätä tukee Cowellin ym. 2011. Etäkuntoutuksessa tapahtuvaa vuorovaikutusta onkin syytä tutkia, ja etsiä vuorovaikutuksesta toimivia, lopputuloksen kannalta parhaimpia toimintamalleja. https://www.hotus.fi/jbin-kriittisen-arvioinnin-tarkistuslistat Jeffrey, J. Literature review and recall of key recommendations for practice. & Maher, C. JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän katsauksen perusteella alaselkäkipukuntoutujien fysioterapiassa tulisi huomioida kuntoutujien yksilölliset tarpeet ja lähestyä kuntoutusprosessia asiakaskeskeisesti, kiinnittää huomiota vuorovaikutuksen rakentumiseen, käyttää erilaisia viestinnän keinoja sekä tunnistaa ja tiedostaa vuorovaikutukseen liittyviä haasteita. 2019. & Delany, C. 2015. Prevention and treatment of low back pain: evidence, challenges, and promising directions. 2019.) Yhä enenevissä määrin biopsykososiaalista lähestymistapaa suositellaan kuitenkin tukija liikuntaelinvaivojen kuntoutuksessa. 2018. Back beliefs in patients with low back pain: a primary care cohort study. Personalizing education: The clinical reasoning processes of physiotherapists using education for the treatment of people with chronic low back pain. doi: https://doi.org/10.1016/j.rehab.2011.06.001 Foster, N., Anema, J., Cherkin, D., Chou, R., Cohen, S., Gross, D., Ferreira, P., Fritz, J., Koes, B., Peul, Q., Turner, J. Physiotherapists’ beliefs and attitudes influence clinical practice in chronic low back pain: a systematic review of quantitative and qualitative studies. What low back pain is and why we need to pay attention. org/10.1016/j.pec.2015.07.029 Holopainen, R. Physiotherapy Theory and Practice, 1–10. Patients’ and Physiotherapists’ Perspective. 2010. Lähteet Alaselkäkipu. (2015) tutkimuksessa nousi niin ikään esille kosketuksen merkitys osana sanatonta viestintää, empatian osoittamista ja asiakaskeskeisyyden lisäämistä. Journal of Physiotherapy, vol 63 (3), 132–143. Patient Education and Counseling, 98 (10), 1222-1228. Musckuloskeletal Care 17, 79-90. BMC Musculoskeletal Disorders 20, 578. & Foster, N. Lisäksi tulevaisuudessa etäteknologian luo uusia haasteita perinteiselle kuntoutuksessa tapahtuvalle vuorovaikutuksen toteutumiselle. Cowellin ym. 2011. 2018. 2019. Physical Therapy & Rehabilitation Journal, vol 90 (8), 1099–1110. 2020. org/10.1016/S0140-6736(18)30480-X Hiller, A., Guillemin, M. http://dx.doi. Saatavilla internetissä: www.käypähoito.fi Aromataris, E. University of Jyväskylä. LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Vuorovaikutus alaselkäkuntoutuksessa 1 2 5. Physical Therapy, 92 (2), 266–278. https://doi. & Martyn, K. https://doi.org/10.1186/ s12891-019-2925-1 Hall, A., Ferreira, P., Maher, C., Latimer, J. Käypä hoito -suositus. (Cowell ym. (2019) tutkimuksen aineistossa korostui kognitiivisen funktionaalisen terapian (CFT) lisäkoulutuksen käyneiden fysioterapeuttien kokemukset siitä, että koulutus lisäsi fysioterapeuttien luottamusta omiin kykyihin kohdatessa kroonisesta alaselkäkivusta kärsiviä asiakkaita. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 28.9.2021). Exploring healthcare communication models in private physiotherapy practice. https://doi.org/10.1016/j.jphys.2017.05.017 Grøn, S., Jensen R-K, Jensen, T-S. Viitattu 22.1.2021. (2019) tutkimuksen tulokset, joiden mukaan CFT-lisäkoulutus ohjasi fysioterapeutteja keskustelevampaan ja asiakaslähtöisempään lähestymistapaan ja toimintaan. Fysioterapeuttien koulutuksessa tulisikin kiinnittää huomiota entistä enemmän biopsykososiaaliseen lähestymistapaan ja kuntoutujan yksilölliseen kohtaamiseen (Holopainen 2021). Education in the management of low back pain. 2017. & Underwood, M. & Coudeyre, E. https://doi.org/10.2522/ptj.20100416 seen hoitoon liittyvistä teemoista osoitti samankaltaisia tuloksia: sanaton viestintä nähtiin rakentavan kuntoutuja ja fysioterapeutin välistä sidettä. & Ferreira, M. Lancet 391, 2368–2383. https://doi.org/10.1002/msc.1370 Dupeyron, A., Ribnik, P., Gélis, A., Gently, M., Claus, D., Hérisson, C. Tähän katsaukseen sisällytetyissä tutkimuksissa kosketuksen vaikutusta vuorovaikutukseen ei kuitenkaan tuotu esille. http://dx.doi.org/10.1016/S0140-6736(18)30489-6 Gardner, T., Refshauge, K., Smith, L., McAuley, J., Hübscher, M. Lancet 391, 2356–2367. The perspectives of physiotherapists on managing nonspecific low back pain following a training programme in cognitive functional therapy: A qualitative study. https://jbi-globalwiki.refined.site/ Cowell, I., O’Sullivan, P., O’Sullivan, K., Poyton, R., McGregor, A. Hillerin ym. Australia: Joanna Briggs Institute. Fysioterapiakoulutuksessa korostuu edelleen biomedikaalinen lähestymistapa tukija liikuntaelinvaivojen kuntoutuksessa. & Munn, Z. Työelämässä olevien fysioterapeuttinen lisäkouluttaminen voi parantaa asiakaslähtöisen vuorovaikutuksen toteuttamista fysioterapiavastaanotolla. https://doi.org/10.1080/095 93985.2020.1765437, 31.3.2021 JBI: Arviointikriteerit laadulliselle tutkimukselle 2018. 2021
Physiotherapy Theory and Practice, vol 33(11), 825–840. Physical Therapy vol 96 (5), 609-622. jphys.2015.02.016 Wijma, A.J., Bletterman, A.N., Clark, J.R., Vervoort, S.C.J.M., Beetsma, A., Keizer, D., Nijs, J. Physiotherapy (102), 332-338. Jos asiantuntija pitää käsikirjoituksen lähteitä tai niiden käyttöä puutteellisena, hänen odotetaan nimeävän artikkelia oleellisesti täydentävä kirjallisuus ja uudet lähteet. O’Keeffe, M., Cullinane, P., Hurley, J., Leahy, I., Bunzli, S., O’Sullivan, P. Teoksessa K. https://doi.org/10.1080/09593985.2017.1357151 LIIKUNTA & TIEDE: VERTAISARVIOINTIPROSESSIN PÄ ÄPIIRTEET Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelien toimitusryhmä tutustuu tarjottuun käsikirjoitukseen. 2007. Physiotherapy Theory and Practice 20;1–20. & Palmer, S. Dialoginen asiakastyö. Lääkärikirja Duodecim. Toimitusryhmä laatii lausuntoyhteenvedon, jossa se ottaa esille tärkeimmät korjaustarpeet. Ryhmä voi hylätä tekstin, pyytää muutoksia ennen sen lähettämistä arvioitavaksi tai aloittaa arviointiprosessin. 2019. 2015. physio.2015.05.004 Sullivan, N., Hebron, C. Toinen arvioitsija pyydetään yleensä käsikirjoitukseen liittyvältä liikuntatieteen alalta ja toinen emotieteestä. Kaikkia muutoksia ei ole tarpeen tehdä, mutta ratkaisut on perusteltava. “Selling” chronic pain: physiotherapists’ lived experiences of communicating the diagnosis of chronic nonspesific lower back pain to their patients. Viitattu 19.1.2021. Kiviniemi (toim.) Hoitotyön koulutus ja tutkimusja kehittämistoiminta – ajankohtaisia ja tulevaisuutta ennakoivia haasteita. Henner & L. www.terveyskirjasto.fi 1 2 6 LIIKUNTA & TIEDE 58 / 5-2021 • TUTKIMUSARTIKKELI Vuorovaikutus alaselkäkuntoutuksessa Stenner, R., Swinkels, A., Mitchell, T. Vertaisarviointiprosessi kokonaisuudessaan: www.lts.fi/ liikunta-tiede/vertaisarvioidut-tutkimusartikkelit/vertaisarviointiprosessi.html. Toimittaja lähettää kirjoittajalle taittoa edeltävät viimeistelyohjeet. ePooki. https://doi.org/10.1080/0 9593985.2019.1672227 Supp, G., Schoch, W., Baumstark, M. Sähköpostikutsussa määritellään lausunnon luonne ja arviointiaikataulu. Kirjoittaja vastaa omassa lausunnossaan, miten hän on reagoinut palautteeseen. Journal of Physiotherapy 61(2), 68-76. Duodecim. Niiden odotetaan myös auttavan kirjoittajaa jatkotyöstössä. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimusja kehitystyön julkaisut 43. & Vuokoski, P. Oleellista on lausua, toimiiko teksti rakenteellisesti, ja täyttyykö johdannossa luvattu. What Influences PatientTherapist Interactions in Musculoskeletal Physical Therapy. JBI Critical Appraisal Checklist for Qualitative Research. Viitattu 22.1.2020. Kirjoittaja pidetään ajan tasalla käsikirjoituksen käsittelystä. 2014. & Suua, P. https://doi.org/10.1016/j. http://dx.doi.org/10.1016/j. Tekstiä voi esittää julkaistavaksi sellaisenaan, pienin muutoksin, huomattavin muutoksin tai hylättäväksi. Helsinki: Edita. Joanna Briggs Institute. 2017. & Van Wilge, C.P. Patientcenteredness in physiotherapy: What does it entail. 2017. Koivisto, A. Arvioitsijan odotetaan kertovan myös, miten metodologiset ratkaisut toimivat. 2016. 2016. Vuorovaikutus. Multidisciplinary biopsychosocial rehabilitation for chronic low back pain: Cochrane systematic review and meta-analysis. Selkäkipu. Hyvä arvio ottaa kantaa siihen, tuottaako käsikirjoitus uutta tietoa, ja tunteeko kirjoittaja riittävästi aihepiirinsä tutkimusta. Valmis artikkeli ilmestyy Liikunta & Tiede -lehdessä ja pdf-muodossa LTS:n verkkosivuilla. Lausunnot antavat toimitusryhmälle asiantuntijanäkemyksen tarjotun käsikirjoituksen julkaisukelpoisuudesta. Liikunta & Tiede käyttää kahta arvioitsijaa. Myös plagiarismiepäily sekä sitaattien tai lähteiden merkinnän puutteet on kerrottava. A mixedmethods study on patient-therapist communication. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2017101750110 Mönkkönen, K. https://doi.org/10.1136/bmj.h444 Koivisto, K., Alakulppi, J. & O’Sullivan, K. Exercise prescription for patients with non-specific chronic low back pain: a qualitative exploration of decision making in physiotherapy practice. https://doi.org/10.1002/pri.1868 Synnott, A., O’Keeffe, M., Bunzli, S., Dankaerts, W., O’Sullivan, P., & O’Sullivan, K. 2020. https://doi.org/10.2522/ptj.20150240 Pohjolainen, T. Liitteenä seuraa käsikirjoituksen tiivistelmä. Viitattu 19.1.2020. A systematic review of qualitative studies. & May, S. https://joannabriggs.org/ sites/default/files/2019-05/JBI_Critical_Appraisal-Checklist_for_ Qualitative_Research2017_0.pdf, 31.3.2021 Kamper, S., Apeldoom, A., Chiarotto, A., Smeets, R., OStelo, R., Guzman, L. The BMJ 2015;350:h444. 2017. Jos asiantuntijalla on ilmeinen eturistiriita käsikirjoituksen sisällön ja/tai kirjoittajan kanssa tai sidonnaisuuksia kirjoittajaan, hänen tulee kieltäytyä arvioinnista. Hän saa tiedon artikkelin vastaanottamisesta toimitukseen, arvioinnin aloittamisesta, arviointilausunnoista ja julkaisupäätöksestä. Jos hän tunnistaa kirjoittajan, tästä on kerrottava toimittajalle. Physiotherapists may stigmatise or feel unprepared to treat people with low back pain and psychosocial factors that influence recovery: a systematic review. Kirjoittajan lausunto ja muokattu käsikirjoitus lähetetään arvioitsijalle, joka ottaa kantaa tekstin julkaisukelpoisuuteen. Kirjoittaja saa vedoksen luettavakseen ennen painamista. Toimitusryhmän sihteeri pehmentää tarvittaessa loukkaavan sävyistä lausuntoa tai poistaa arvioitsijan paljastavia yksityiskohtia. Jos käsikirjoitus on vahvasti päällekkäinen aiemmin julkaistun aineiston kanssa, tästä on ilmoitettava toimitusryhmälle. Lopullisen julkaisupäätöksen tekee toimitusryhmä. 2020. https://www.kaypahoito.fi/nak06471 Saarelma, O. Kirjoittaja saa lausunnon käyttöönsä. & van Tulder, M. Asiantuntijalausunto kirjoitetaan asiallisesti, kannustavasti ja perustellen. Physiotherapy Research International 25. Käypä hoito. 2015. Do patients with low back pain remember physiotherapists’ advice. Dialogisuus oppimisessa ja hoidon perusosaamisena. Moniammatillinen biopsykososiaalinen kuntoutus epäspesifissä kroonisessa alaselkäkivussa. Qualitative Systematic Review and Meta-Synthesis. Tehtävään suostuva arvioitsija saa koko artikkelitekstin ja arviointilomakkeet. Asiantuntija saa arvioitavakseen nimettömän käsikirjoituksen. & Malmivaara, A
Kuormitusfysiologiaa hyödynnetään esimerkiksi kansanterveyden edistämisessä, urheiluvalmennuksessa, ergonomiassa ja fysioterapiassa. Kuormitusfysiologia tutkii fyysisen rasitukseen ja harjoittelun elimistössä aiheuttamia välittömiä ja pitkäaikaisia muutoksia. Kirja on tarkoitettu etenkin liikuntatieteiden opiskelijoille, liikunnanohjaajille, fysioterapeuteille, personal trainereille, hierojille ja kuormitusfysiologiasta kiinnostuneille liikunnan harrastajille. Ensimmäinen suomenkielinen kuormitusfysiologian oppikirja Miten fyysisen rasitus ja harjoittelu vaikuttavat elimistöön. Hinta 60 euroa (+toimituskulut) Myynti: tiedekirja.fi Kari Kauranen Kuormitusfysiologia Kuormitusfysiologia on alan ensimmäinen suomenkielinen oppikirja. Teos kokoaa alan tietouden ja keskeiset tutkimustulokset yksiin kansiin. Kuormitusfysiologian tietous ja keskeiset tutkimustulokset yksissä kansissa. Kohteena ovat erityisesti kestävyysja lihasvoimaharjoittelun tuottamat adaptaatiomuutokset ja toiminnallisen kapasiteetin lisääntyminen hermolihas-, hengitysja verenkiertosekä sisäeritysjärjestelmissä. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 ISBN 978-952-5762-19-8 ISSN 0356-746X Kuormitusfysiologia Kari Kauranen K uo rm itu sf ys io lo gia Ka ri Ka ur an en Kari Kauranen