Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. 60 (5 ) 5/ 23 • 10 eu ro a TEEMA: Liikuntalääketiede Akrojooga lisää luottamusta Miksi niin moni ei liiku. Punnittuja puheenvuoroja. Tilaa Liikunta & Tiede Arkkipiispa TAPIO LUOMA: Liikunnan hengellinen ulottuvuus vahva KIINAN VAIHTUVAT LIIKUNTAIDEOLOGIAT Urheilijat tilittävät, painokoneet laulavat T E E M A : Usko & liikuntakulttuuri 59 (1 ) 1/ 22 • 10 eu ro a TEEM A: Miehet ja liikkuminen 59 (4 ) 4/ 22 • 10 eu ro a Olympiavuoden 1952 syvempi merkitys Läksyksi liikuntaa Jutta Urpilainen: EU liikunnassa vasta alkutaipaleella Urheilijan terveet päivät Liikuntaa Kolumbiassa KUNNAT JA SOVELTAVA LIIKUNTA T E E M A : Liikuntalääketiede 58 (5 ) 5/ 21 • 10 eu ro a Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi. Sähköinen LTS-infokirje. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Tuoreinta tutkimusta. Vuosikerta 45 euroa, kestotilaus 42 euroa/vuosi. Liike saumaton osa oppimista Liik un ta & Tie de 5/2 3 LII KU N TA LÄ ÄK ET IE D E TEEMA: Tiedolla johtaminen 60 (1 ) 1/ 23 • 10 eu ro a Jyrki Katainen: Johtaminen vaatii tietoa ja arvoja Ulkoilun suosio kasvanut Suomessa Toimintakyky korostuu turvallisuusaloilla Jäsenmaksu 40 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi
Kun näin on, olisi Suomessa syytä kysyä miksi ihmeessä suomalainen liikuntakulttuuri on organisoitu sellaisten tunnusten alle, jotka yhä vahvemmin edustavat arvomaailmaa, jota suomalainen yhteiskunta ei edusta. K ati Lehtonen on nostanut ansiokkaasti esiin sen, että Olympiakomiteasta on tullut liikuntajärjestö, jolla ei ole enää juuri mitään sanottavaa huippu-urheilusta. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Etenkin kun Kansainvälisen Olympiakomitean toiminta rapauttaa ymmärrystä siihen, miksi suomalaisen liikuntaja urheilujärjestelmä on asettunut juuri olympialiikkeen sateenvarjon alle. Intouduttiin keskittämisvimmaan, jossa lakkautettiin nuorison liikuttamiseen erikoistunut Nuori Suomi ja aikuisväestön liikunnallisen elämäntavan edistämiseen keskittynyt Kunto. Koko prosessin uskottavuus herättää yhä kriittisempiä kysymyksiä. Miten ihmeessä voi olla niin, että suomalainen yhteiskunta on antanut liikuntakulttuurinsa johtajuuden tällaiselle yhdistykselle. Kun suurin osa valtioista ei suhtaudu ihmisoikeuksiin, eettisiin kysymyksiin tai demokraattisen ja läpinäkyvän päätöksenteon tarpeeseen kuten me pohjoisessa idyllissämme, on turha ihmetellä miksi yli 200 jäsenvaltion KOK toimii kuten se toimii. Suomalaiset KOK-jäsenetkään eivät edusta KOK:ssa Suomea, vaan KOK:ta Suomessa. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 € / Vuositilaus: 45 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Myös liikunta ja liike etenevät muista lähtökohdista kuin Olympiakomitean dynamiikalla. 60. Se on KOK:n paikallisyksikkö, jonka säännöt KOK viime kädessä hyväksyy. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Kenen arvoilla suomalaista liikuntakulttuuria johdetaan. Edistämme kuntien liikuntaolosuhteita, liikunnan ammattilaisten ammattitaitoa ja liikunnan merkitystä kunnissa Tavoitteina ovat: • vihreät jalkapallokentät • kiiltävät jäät • innostavat ulkoilureitit • osaava henkilöstö • aktiivisesti liikkuvat kuntalaiset kaikissa Suomen kunnissa Jäsenetuinamme on muun muassa Liikunnan ammattilainen -lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Näkemykseen on valitettavasti pakko yhtyä. Huippuja kilpaurheilun arjessa lajiliitot hoitavat urheilutoiminnan. Se nähtiin parhaana tapana koota urheilun ja liikunnan resurssit sekä tehostaa niiden käyttöä. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. Samasta syystä on turha elätellä toivetta siitä, että olympiasponsorit pakottaisivat olympialiikettä vanhan Euroopan arvojen muottiin. Kaikki mikä olympialiikkeessä tapahtuu, on siksi täysin loogista. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Raaka realiteetti on, ettei demokratiakehitys ole aikamme maailmassa johtava trendi. Kaikkialla ei toki nähty, eikä keskittämisen hyötyjen ymmärrys ole myöhemminkään lisääntynyt. S uomen urheiluja liikuntakulttuuri keskitettiin taannoin Olympiakomitean alaisuuteen. toimisto@sla-ry.. Päinvastoin. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Se on vienyt olympiarenkailta sen erityishohdon, mikä niillä joskus oli. Samalla luotiin Olympiakomitealle oma huippu-urheiluyksikkö. Liikunnan ja urheilun puolella www.sla-ry.. S amalla kun olympialiikkeestä on tullut aidosti maailmanlaajuinen, sen johtamiseen heijastuu globaali todellisuus. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. KOK:n rahankäytön, eettisen koodiston ja johtamiskulttuurin epämääräisyys näkyy yhä paljaammin. Samalla on hämärtynyt se, millä mandaatilla komitea häärii ikään kuin koko urheiluja liikuntakulttuurin johtajana. . Lehti on toimialansa johtava ammattilehti, joka käsittelee liikunnan ilmiöitä, ihmisiä, lajeja ja olosuhteita monipuolisesti. ”Uudessa” maailmassa riittää jättiyrityksiä, jotka mielellään ottavat jonkin KOK:n pääsponsorin paikan, jos joku läntinen kumppani nikottelee eettisten arvojen perään. Olympiakomitean identiteetti on hämärtynyt. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. On syytä ymmärtää, että pohjimmiltaan Suomen Olympiakomitea ei ole suvereeni suomalainen urheilujärjestö. Keskittäminen runnottiin läpi kriittiset äänenpainot sivuuttaen. Käy tutustumassa verkkosivuillamme tarkemmin jäsenetuihimme ja liity jäseneksi! Käy tutustumassa verkkosivuillamme jäsenetuihimme ja liity jäseneksi! Jäsenet ovat: • liikuntajohtajia • liikuntapaikkojenhoitajia ja -mestareita • liikunnan ohjaustyötä tekeviä • liikunta-alan muissa työtehtävissä työskenteleviä • liikunta-alan opiskelijoita • kuntia ja kaupunkeja • liikunta-alan oppilaitoksia • liikunta-alan yrityksiä. Toki Olympiakomitea tuottaa asiantuntijapalvelua ja taustaresurssia, mutta perusteet sille, miksi sitä pitäisi pitää koko touhun johtajana, ovat yhä ontommat. Hiljalleen myös julkisesti
Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA: Valistummeko liikkumaan. Hänen suosikkiliikuntaansa on sen helppouden vuoksi ratakävely (Quick Walk). Kävellessä lantio ei heilu puolelta toiselle kilpakävelyn tapaan, siksi se soveltuu myös lantionseudun kivuista kärsiville. Varusteiksi riittävät hyvät kävelykengät. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 3 14 Tinja-Riikka Korpela: Ammattiurheilijan uraa kannattaa tavoitella Jouko Kokkonen 17 Pelastetaan liikunta urheilulta – ja liike liikunnalta Jari Kupila 20 LTS 90: osa 5 Jouko Kokkonen 22 Eurooppalaisen urheilun malli toimii puutteellisesti EU:n urheilupolitiikassa Tuomas Häkli 25 Lähikuvassa Sandra Bergqvist: Ministeri lisäisi askelia arkeen Jouko Kokkonen TEEMA: Liikuntalääketiede 34 Liike näkyy oppimisessa – ja lisää hyvinvointia Jukka Sinnemäki & Zsolt Lavicza 38 Liikkuvien ruumiiden normit ja liikuntakulttuurin toiset Hannele Harjunen 41 Kuntalaisten liikuntapalveluiden tuottaminen on yhteispeliä Jouko Kokkonen 44 Urheilussa valmennustiimi toimii yhtenä joukkueena Mirva Rottensteiner, Ville Vesterinen, Pia Pekonen & Maarit Valtonen 47 Planetaarinen terveys osaksi jokaisen hyvinvointia Liisa Pietola & Elina Drakvik 50 Miten huono nuorten suomalais miesten kunto on oikeasti. Askelletaan kantapää edellä jalan viennin päättyessä pakaralihaksen supistumiseen. Jouko Kokkonen 5 AJASSA 12 VÄITÖSUUTISET 13 POLTTOPISTEESSÄ: Liikuntalääke hyvinvointi alueiden tukena Arto Hautala 28 TUTKIMUSUUTISIA Lääketiede: Eero Haapala Pedagogiikka: Kasper Salin Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Yhteiskuntatieteet: Anna-Lissa Ojala 64 POHDITTUA: Urheiluhullun kova kohtalo Markku Ojanen 65 EMERITUS IHMETTELEE: Maratonin verran hyötyliikuntaa Urho Kujala 68 STADION 50 VUOTTA SITTEN Liikunta hyväksi mielenterveydelle 70 ARVIOITUA VERTAISARVIOIDUT TUTKIMUSARTIKKELIT 78 Lasten ja nuorten liikkumisen tilat lähiöissä Elina Hasanen, Lotta Salmi, Ilkka Virmasalo, Anna-Katriina Salmikangas, Mikko Simula, Liisa Vänttinen, Tapani Laakso & Petteri Muukkonen 87 Lasten liikuntaharrastaminen Suomessa Donna Niemistö, Arto Laukkanen & Arja Sääkslahti 96 Lapsinäkökulma juniorijalkapallossa Tytti Soini, Hannele Harjunen, Hannu Itkonen & Anna-Katriina Salmikangas 104 Urheiluyläkoulu ja soveltuvuuskokeet Tanja Kalari, Joonas Kalari & Kasper Salin Ju ss i Nu ka ri/ Le ht iku va Kannen kuva: Metsäkansassa Valkeakoskella vastaanottoaan pitävä 77-vuotias naistentautien erikoislääkäri Leena Larva huolehtii kunnostaan päivittäin. Pekka Matomäki & Leena Pirkola 52 Vuoden 2023 liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailun finalistit 55 Akrojooga: luottamusta, iloa ja kehollista itsetuntemusta Mikko Rask & Anna Tommola 59 Turku haluaa huomioida liikunta palveluissaan erilaiset liikkujatyypit Jaana Kari, Johanna Friman, Saija Kultala, Minna Lainio-Peltola & Satu Revonsuo 66 Liikunta & Tiede 60 – Tutkittua tietoa ja punnittuja näkemyksiä Jouko Kokkonen 5/2023 14 2 PÄÄKIRJOITUS: Kenen arvoilla suomalaista liikuntakulttuuria johdetaan. Kuva: Juha Laitalainen TÄSSÄ NUMEROSSA:. Kävely alkaa työntämällä alavartalo eteen yläselän asettuessa hiukan takakenoon
Yhden lähtökohdan vitsailulle tarjosi Ahtisaaren edeltäjien Mauno Koiviston ja Urho Kekkosen sporttisuus. Ilta-Sanomat julkaisi 21.10.2023 Suvi Kerttulan artikkelin Ahtisaaren lihavuudesta kummunneesta keskustelusta. . liikkuvaaikuinen.fi/etukeno-verkkotapahtumat Suvi Kerttula, Paksunahkainen presidentti, Ilta-Sanomat 21.1.0.2023. Presidentin arvostelusta tuli hyväksyttävämpää, ja Ahtisaarella oli pelisilmää olla puuttumatta rääpimiseen. S yyllistämisen tieltä löydymme helposti silmätikuksi me lihavat. Raja syyllistämiseen on kuitenkin hiuksenhieno. Ja tätä kuntosalit ja kirjava joukko elintapavalmentajia käyttää hyväkseen. Valistus on toki tukenut muutosta kaivamalla maata tupakoinnin sosiaalisen hyväksyttävyyden alta. Liikunta ja terveys ovat esillä iltapäivälehdissä jatkuvasti. Astetta pehmeämpi keino voisi olla liikkumisen sosiaalista hyväksyttävyyttä ja liikkumattomuuden haittoja painottava mielikuvamarkkinointi. Oopperan pysäkiltä lampsin Pohjoisen Stadiontien päähän ja Pohjoiskaarteeseen. Ketteryysosio koostuu kiipeämisestä ostarin taakse ”Mäntybaarin” ulkonautintaan. Puhtia pilkanteolle antoi presidentti-instituution muutos, jota vauhditti ensimmäisen kerran käyty suora kansanvaali. K evennyksenä kerron, että Etelä-Koreassa valmistettu matkapuhelimeni kertoo minun ottaneen viimeisimmän vuoden aikana keskimäärin 15 651 askelta päivässä. Me lihavat kyllä tiedämme, ettei paino ole hyväksi. Tietyssä määrin sosiaalinen pakko on toiminutkin, kun vaurauteen kuuluu oman liikunnallisuuden korostaminen. Lihaviin ihmisinä ja myös liikkujina kohdistuvasta pilkasta esimerkki on lokakuussa kuollut presidentti Martti Ahtisaari, jonka olemus ja kävelytyyli olivat 1990-luvulla monenlaisen pilkan kohteena. KONTULASTA Jouko Kontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Miten rapiat 15 000 askelta jakautuu. Tunteisiin vaikuttamalla voi saavuttaa liikuntaan innostamisessa ainakin rajallisia tuloksia. Miksi liikuntavalistus ei liikuta. Kampanjan aikana ehdokkaat kosiskelivat kansaa uudella tavalla, eikä Kekkosen ja Koiviston aikaan ollut paluuta tuloksen selvittyäkään. Poliitikot ja toimittajat ovat löytäneet liikkumattomuuden, joka on miedoimmillaan haaste, mutta myös pommi ja tragedia. Toisaalta riittää sitä liikuntapuhettakin. Harvassa olivat ne, jotka Turmiolan Tommi sai lopulta lopettamaan ryyppäämisen. Heidän mukaansa liikuntavalistus on ollut arkaa, virttynyttä ja väsynyttä. Hyväksyttävänä tai ainakin siedettävänä pidetyn alkoholinkäytön sosiaaliset normit ovat myös kiristyneet. Kaikki kehitys ei tässäkään ole edistystä. Väkeviä kielikuvia piisaa. Askelia kertyy sen verran kuin pakko matkalla Alkoon, apteekkiin, kauppaan tai kuppilaan. S yyllistämissävyjä hyödyntävä liikkumattomuuspuhe on viestinnällisessä mielessä yksi liikuntapoliittisista menestystarinoista. Työmatkat tuottavat kymppitonnin. Lehdissä laskettiin Ahtisaaren painoindeksiä ja kyseltiin, haittaako lihavuus viranhoitoa.” Ilta-Sanomat osallistui riekuntaan julkaisemalla kuvion Ahtisaaren kokoisesta eli 135-kiloisesta miehestä sivusta katsottuna. ”Uutisparodiaohjelma Frank Pappa Show’ssa kehitettiin jopa Mara Walk -tanssi, jossa parodioitiin Martti Ahtisaaren kävelytyyliä. Sama kotiinpäin. Markkinoillakin on rajansa. Tonni kertyy kotona ja töissä käpsehtiessä. Kontulan katuja mittaillessa voi tapailla vaikka virren sanoja ”jok´ainut askel sun matkallas on askel kohti sun kuoloas”. www.is.fi/politiikka/art-2000009931228.html. Saamme säännöllisesti tietää, miten syömme, nukumme ja jopa liikumme väärin. Liikkumattomuus maksaa miljardeja, tappaa ja uhkaa sysätä Suomen polvilleen. Ne hyödyntävät tunteita ja hienovaraista sekä ronskimpaakin syyllistämistä markkinoinnissaan. Liikkuva aikuinen -ohjelman Etukeno-verkkolähetyksessä aiheesta keskustelivat 26. Y hdeksi keinoksi vähentää liikkumattomuutta on tarjottu valistuksen virittämistä uudelleen. Kilometrejä on kertynyt päivittäin 12, mistä voi laskea askeleeni olevan 76,8 senttiä pitkä. 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 Valistummeko liikkumaan. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Sitten Sörnäisissä raitiovaunulle kävellen myös liukuportaat. Muulloin askelia tuovat kaupassakäynnit, omat futistreenit tai pikku kävelylenkit ennen nukkumaanmenoa. Eri asia on, mihin puhe johtaa. Syyllistäminen on yksi hyvinvointija terveysartikkelien perustyyppi. Selitys löytyy irtonumeroiden ostajien ikärakenteesta. Ja loppu karttuu poikieni futistreenipäivinä valmentajallekin siinä harjoitusten sivussa. Itsekin tunnen sen joka päivä polvissani ja nilkoissani. Ei tuo sen ihmeellisempää ole. Samaan aikaan joidenkin muiden päihteiden käyttöä koskevat asenteet ovat toisaalta väljentyneet. En usko varsinkaan syyllistämisen tehoon ihmisten liikauttajana. Tupakoinnin vähentämisessäkään keino ei ole ollut se tepsivin, vaan lainsäädäntö on asettanut tiukat rajat, joiden seurauksena tupakointi on muuttunut hankalaksi. Tuloksena näkyvät ainakin tungoksena saleilla alkuvuodesta. Mikä tahansa liikuntamarkkinointi katoaa Kontulassakin monelle keskeisen kodin, Kelan ja kapakan Bermudan kolmioon. lokakuuta viestintäjohtaja Lotta Backlund, luova johtaja Jani Halme ja tutkija Maria Rantala. Hyvinvointiteemat myyvät lööppeihin melkein pysyvästi kiinniliimautuneen Putinin naaman ohella. Ensin metrolle Kontulaan hiukan mutkan kautta tai Myllypuroon. Liikkumaan olisikin houkuteltava markkinoinnin käytössä olevan arsenaalin keinoin ja etenkin tunteisiin vaikuttamalla. Olemme kansantalouden näkökulmasta taakka, ja kyökkipsykologin silmin lepsuja lylleröitä
Ranto korosti, että tutkijoiden on voitava tarkastella aiheitaan ja kohteitaan kriittisesti ilman häirintää ja maalittamista. Hän totesi Liikuntatieteellistä Seuraa tarvittavan tulevaisuudessakin muun muassa tutkimustiedon välittäjänä ja liikuntatutkimuksen edistäjänä. Numminen kävi pyrkimässä ja sai opiskelupaikan, vaikka telinevoimistelu ja koripallo olivat täysin uusia liikuntamuotoja hänelle. Johtaja Tiina Kivisaari opetusja kulttuuriministeriöstä korosti liikunnallisen elämäntavan vahvistavan koko yhteiskuntaa ja kansantaloutta. Liikunnan ja yhteiskunnan välinen suhde on Rannon mukaan tiivistymäs sä. Liikuntatieteellinen Seura juhlisti 90-vuotista taivaltaan liikuntatieteen päivillä syyskuun alussa Jyväskylässä. Itse opetus käynnistyi lentävällä lähdöllä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 5 ajassa LTS juhli Jyväskylässä LTS esitteli 90-vuotisjuhlassa uudet kunniajäsenensä, joista olivat paikalla (vas.) Mirja Hirvensalo, Lasse Kannas, Kari Koivumäki, Katriina Kukkonen-Harjula ja Taru Lintunen. Valtion liikuntaneuvostossa suunnittelijana työskentelevä Piispanen oli ensimmäinen tiedekuntaan pääsykokeiden kautta päässyt pyörätuolia käyttävä. Liikuntaillan mittaan nähtiin toinen toistaan huimempia esityksiä. Rusko kuului niihin kurssilaisiin, jotka pääsivät opiskelemaan ilman pääsykoetta. Hän käsitteli puheessaan saavutettavuuden eri ulottuvuuksia. Juhlaan antoi aihetta myös 60-vuotias Liikunta & Tiede -lehti. Tunnelmaan johdattivat väläykset vuoden 1983 Liikuntaillasta, jonka juonsi televisioidussa lähetyksessä Hilla Blomberg. Ohjelma ilmestyi ilmoitustaululle aluksi viikko kerrallaan. Hannu Itkonen ei päässyt tilaisuuden kongressimatkan vuoksi. Yliopiston Agora-rakennukseen kokoontui 6. syyskuuta pidettyyn iltajuhlaan parisataa liikuntatieteiden ystävää juhlimaan seuraa. Liikunnan merkkivuosi juontaa juurensa liikunnanopettajakoulutuksen alkamiseen Jyväskylässä syksyllä 1963. – Liikuntatieteellinen Seura on 90 vuotensa aikana vakiinnuttanut paikkansa liikunnan toimintakentässä. Kuva: Juha Laitalainen saan ajankohtaisia tutkimustarpei ta, joita ovat hänen mukaansa muun muassa liikunnan eettiset kysymykset, liikunnan talouden tarkastelu kansantaloustieteen menetelmin, tiedolla johtamisen problematiikka, urheiluseuratoiminnan tila 2020-luvulla, liikunnan ja ilmastonmuutoksen suhde ja kansainvälisen urheilujärjestelmän kriisitilanne. Juhlapäivään kuului myös Liikuntailta, jonka ohjelmassa oli runsaasti liikunnallisia esityksiä afrotanssista akrobatiaan. Nykyisellään hallinnon toimet luovat toisinaan jopa liikkumisen esteitä. Juhlassa oli paikalla 25 ensimmäiseltä vuosikurssilta valmistunutta. Soveltavan liikunnan saatavuus riippuu yhä liian paljon siitä, missä kunnassa ihminen asuu. Se tarjoaa tiedonvälityksessään tilaa erilaisille mielipiteille ja arvioi kriittisesti tutkimuksen pohjalta liikunnan ja myös urheilun ongelmia – ja varsinkin nyt, kun meillä on vain yksi urheilun ja liikunnan yhteinen keskusjärjestö. Kuvat: Jouko Kokkonen Toni Piispanen.. Tiedeja kulttuuriministeri Sari Multala totesi videotervehdyksessään valmisteilla olevan Suomi liikkeelle -ohjelman vaativan kaikkien hallinnonalojen toimia ja yhteistyötä. Ylijohtaja Esko Ranto opetusja kulttuuriministeriöstä pohti puheenvuorosLiikunnan juhlissa puhetta ja liikettä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta vietti lokakuun lopussa 60-vuotisjuhliaan. Hänkin muistutti, että liikkumisen edistämisessä tarvitaan kaikkia hallinnonaloja. Tutkimuksessa onkin hänen mielestään kyettävä nostamaan esiin liikuntaan vaikuttavat kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja kansainväliset ilmiöt entistä paremmin. Koskettavimman puheenvuoron käytti Toni Piispanen, joka aloitti opintonsa liikuntatieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1996. Seuran kunniapuheenjohtaja ministeri Lauri Tarasti tarkasteli puheessaan LTS:n asemaa liikuntakulttuurissa ja liikuntatieteiden kentässä. Piispanen totesi pro gradunsa teemojen olevan edelleen valitettavan ajankohtaisia. Ensimmäistä vuosikurssia muistelivat juhlassa Heikki Rusko ja Pirkko Numminen. Kivisaaren mukaan Suomi liikkeellä -ohjelman toteutuksessa tarvitaan myös tutkittua tietoa. Seuran tulee edelleen tarjota opetusja kulttuuriministeriölle sen tarvitsemaa tietoa ja tutkimusta liikunnasta. Piispasen mukaan liian vähäisen liikunnan tarkastelussa olisi päästävä oireiden päivittelystä syihin vaikuttamiseen
Intensiivivaiheen tulee kestää useita kuukausia ja ylläpitovaiheen koko eliniän. Suosituksen laatimiseen osallistui 96 asiantuntijaa 39 maasta. Kaatumisen ehkäisysuositukset ukkinstituutti.fi/liikkumisenturvallisuus/kaatumisten-ehkaisy-ammattilaisille/ maailmanlaajuiset-suositukset-kaatumisten-ehkaisyyn/ Uusi maailmanlaajuinen kaatumisten ehkäisysuositus syventää ja täydentää suomalaisia suosituksia ja ohjeistuksia. Rahaa ne jakavat etenkin toimintamaksuihin tai varustehankintoihin. & Tammelin, M. 2023. Aarresola, O., Virmasalo, I., Hasanen, E. Suositus painottaa iäkkään kaatumisriskin systemaattista kysymistä, yksilöllisten riskitekijöiden tunnistamista sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä iäkkään toimintakyvystä ja asuinpaikasta riippumatta kaikissa kontakteissa sosiaalija terveyssekä pelastustoimen kanssa. Syyskuussa 2023 asetettua Valtion liikuntaneuvostoa johtaa kansanedustaja Timo Heinonen (kok.). Liikunnan palveluketjut tulee järjestää ja toteuttaa yhteistyössä kuntien liikuntapalveluiden, sosiaalija terveystoimen, järjestöjen, yhdistysten ja liikuntaseurojen kanssa. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi ne lisäävät hoidon, hoivan ja kuntoutuksen tarvetta. 6 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 ajassa Timo Heinonen johtaa Valtion liikuntaneuvostoa Liikunnalla tärkeä sija maailmanlaajuisessa kaatumisen ehkäisysuosituksessa Kuva: Jaana Selander/Kiuruvesi-lehti Kaikille iäkkäille suositellaan liikuntaharjoittelua, johon kuuluu monipuolista, asteittain vaativammaksi muuttuvaa tasapainoja voimaharjoittelua. Vuosina 2019–2023 neuvostoon kuuluneista jatkavat jäseniä Asell, Heinonen, Elomaa, Kivisaari ja Klami. Jäseniksi on nimetty kansanedustaja Marko Asell (sd., varajäsen VTM Marjukka Eveliina Mattila), pääsihteeri Henrika Backlund (r., valmennuksen johtaja Henrik Dettmann), kansanedustaja Tiina Elo (vihr., yrittäjä Shawn Huff), kansanedustaja Timo Furuholm (vas., ammattivalmentaja Edla Niemi), KTM Miina-Anniina Heiskanen (sd., FM Anu Rajajärvi), kansanedustaja Pauli Kiuru (kok., kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo), rehtori Pasi Kivisaari (kesk., LitM Markku Siponen), urheilija Arttu-Petteri Klami (ps., prosessinhoitaja Oskar Viding), MMT Erja Rappe (professori Olli J. Seuroilta tukea juniorien harrastamiseen maksujärjestelyillä Seurat tukevat talousvaikeuksissa olevien lasten ja nuorten perheitä eniten maksujärjestelyin. https://julkaisut. Suomeen soveltuvat suositukset on tarkoitettu toteutettavaksi yksilöllisesti iäkkään asumisja toimintaympäristössä, olipa kyseessä oma koti, hoivapalvelut tai sairaala. Näin mahdollistetaan jokaiselle iäkkäälle hänen tarpeitaan vastaava liikuntaharjoittelu. Hoivapalveluissa ja sairaaloissa tulee kaikille tehdä laaja kaatumisvaaran ja kaatumisen pelon arviointi. Liikuntaneuvoston jäsenet ovat liikuntapolitiikkaan ja liikunnan eri aloihin perehtyneitä henkilöitä, jotka edustavat erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä, liikuntakulttuurin toimija yhteistyöalueita, liikunnan kansalaisjärjestöjä ja kuntia. Varapuheenjohtajina toimivat kansanedustajat Ritva Elomaa (ps.) ja Mika Poutala (kd.). valtioneuvosto.fi/handle/10024/165212. Tuen tarvetta perustellaan usein työttömyydellä, sairaudella tai lapsiluvulla. Heinosen varajäsen on kansanedustaja Ville Kaunisto, Elomaan kansanedustaja Jaana Strandman ja Poutalan yliopisto-opettaja Jasmin Pyöriäinen. Suositus ei koske kaatumisvammojen hoitoa eikä ota kantaa asumisympäristöön, yhteiskuntapoliittisiin rakenteisiin tai toimenpiteisiin eikä väestötason interventioihin. Heinonen) sekä kansanedustaja Mari-Leena Talvitie (kok., kansanedustaja Mia Laiho). Kansainvälinen työryhmä päivitti kaatumisten ehkäisyn suositukset vastaamaan uusinta tieteellistä näyttöä vuonna 2022. Liikuntaja urheiluseurojen taloudellinen tuki harrastavien lasten ja nuorten perheille. Tiukkoja tukikriteerejä seuroilla ei yleensä ole. Kaatumisten todennäköisyys on suurin kaikkein iäkkäimmillä ja henkilöillä, joiden toimintakyky on heikentynyt. Erikseen on otettava huomioon Parkinsonin tautia sairastavat sekä aivohalvaus-, lonkkamurtumaja muistisairauspotilaat. Iäkkään omat toiveet ja yksilölliset tarpeet on otettava entistä paremmin huomioon ehkäisytoimissa. Tarkkaa tietoa vähävaraisuudesta on harvoin, joten päätökset perustuvat valistuneisiin käsityksiin. Väestön vanhenemisen sekä elinajanodotteen nousun myötä kaatumisten määrät tulevat kasvamaan. Selvitys tukikäytännöistä
Professori Heikki Kyröläiselle elämäntyöpalkinto Lontoossa Kuva: Maanpuolustuskorkeakoulu Professori Heikki Kyröläinen sai elämäntyöpalkinnon Lontoossa syyskuussa 2023 järjestetyssä kuudennessa kansainvälisessä sotilaan fyysisen toimintakyvyn kongressissa (International Congress on Soldiers' Physical Performance, ICSPP) pitkäaikaisesta tutkimustoiminnasta sotilaan toimintakyvyn alueella. Ensimmäinen kongressi järjestettiin Jyväskylässä vuonna 2005. Hän on julkaissut yli 250 kansainvälistä vertaisarvioitua tutkimusjulkaisua. Syyllistäminen ei Absetzin mukaan toimi käyttäytymisen muutoksen pontimena, sillä ihmiset mukautuvat käyttämään tarjolla olevaa ympäristöä. Seuraava ICSPP-kongressi järjestetään vuonna 2026 Pariisissa. Suomesta osallistui kymmenen tutkijaa. Valtion budjettileikkaukset ovat heikentämässä pienituloisimpien ja haavoittuvimmassa asemassa olevien kansalaisten mahdollisuuksia kohentaa elämänlaatuaan. Kyröläinen hoitaa Jyväskylän yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteisprofessuuria. Siihen vaikuttavat kyvyt, taidot, motivaatio ja arjen todellisuus. Tavoitteena on selkiyttää paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden työtä, yhteistyötä ja vastuunjakoa. Soveltavan liikunnan koulutusja tutkimusryhmä toimii Liikuntatieteellisen Seuran koordinoimana yhteistyössä valtion liikuntaneuvoston kanssa. Päivitystyön pohjaksi kysyttiin syksyllä 2022 toimijoilta palautetta vuonna 2018 laadituista suosituksista. Koulutus ja osaaminen 3. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 7 SOTEPOL muistutti: Liikunta ei ratkaise kaikkia ongelmia Sosiaalija terveyspolitiikan päivillä Helsingissä lokakuussa 2023 kävi osuvasti selville hyvinja pahoinvointiin vaikuttavien tekijöiden monisäikeisyys. – Olen ylpeä tutkimustoimintaamme kohtaan osoitetusta arvostuksesta kansainvälisessä tutkijayhteisössä. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintatyö 2. Mikäli suuntaus jatkuu, niin tulevaisuudessa työkykyisiä kansalaisia ei todennäköisesti ole riittävästi. Kyröläinen on yksi ICSPP-kongressin perustajajäsenistä. Tietopohja ja tutkimustoiminta Suositusten neljäs läpileikkaava teema on uuden Soveltavan liikunnan ja paraurheilun sanaston (LTS & Sanastokeskus 2023) mukaisten termien ja käsitteiden käyttö. Liikunta ja liikkuminen ovat vain yksi osa ihmisten elämässä. Pienenä maana olemme tehneet systemaattista ja tuloksekasta yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa yli 20 vuotta, arvioi Kyröläinen Lontoon kongressi kokosi lähes 700 osallistujaa 27 maasta. Maailman suurimmaksi kasvanut sotilaan toimintakykyyn erikoistunut kongressi syntyi Puolustusvoimien ja Jyväskylän yliopiston yhteistyön tuloksena. Professori Pilvikki Absetzin mukaan hyvinvointia ja terveyttä koskeva ajattelu ja käytännöt perustuvat malliin, jossa ihminen hakeutuu asiantuntijan luo, saa tietoa ja muuttaa käyttäytymistään. Soveltavan liikunnan koulutusja tutkimustyöryhmä työsti suositukset lopulliseen muotoonsa keväällä 2023. Suosituksissa vuosille 2023–2026 on kolme painopistettä: 1. Soveltavan liikunnan ja paraurheilun uudet kehittämissuositukset Valtakunnalliset soveltavan liikunnan ja paraurheilun kehittämissuositukset vuosille 2023–2026 julkistettiin syyskuussa. Suositukset soveltavan liikunnan ja paraurheilun kehittämiseksi 2023–2026 www.lts.fi/tutkittua-sovellettua/soveltavaliikunta/suositukset-soveltavan-liikunnanja-paraurheilun-kehittamiseksi-vuosille2023-2026.html Kuva: Antero Aaltonen. Muutos ei kuitenkaan ole suoraviivaista. Ympäristö ohjaa ihmisiä käyttämään helpompia kulkemistapoja. UKK-instituutin johtaja professori Tommi Vasankari toi esille suomalaisten kestävyyskunnon heikentymisen
Liikuntapaikkarakentamisen suuntia määritelty uudelleen Valtion liikuntaneuvosto julkisti syyskuussa liikuntapaikkarakentamisen uuden suunta-asiakirjan. Suomen olympiakomitea ja silloiset urheilun keskusjärjestöt tukivat merkittävästi Viron kansallisen urheiluelämän elvyttämistä. 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 Viron olympiakomitea satavuotias Viron olympiakomitea täyttää sata vuotta joulukuussa 2023. Fyysisen aktiivisuuden mahdollistavat liikkumisolosuhteet ovat monitahoinen kokonaisuus, johon liittyvät varsinaisten liikuntapaikkojen ja lähiliikuntapaikkojen lisäksi esimerkiksi kävelyja pyörätiet, leikkipuistot, koulujen pihat, puistot, luontoreitit sekä vesistöt ja ranta-alueet. Liikuntapaikkarakentamisen suunta www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2023/09/ Liikuntapaikkarakentamisen-suunta-asiakirja.pdf ajassa Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry hyväksyi Liikunta & Tiede -lehden jäsenekseen lokakuussa 2023. Virolaisurheilijat pääsivät olympiakisoihin maan itsenäistyttyä elokuussa 1991. Kulttiin kuuluvat useimmat Suomessa ilmestyvät taideja kulttuurilehdet sekä valtaosa mielipidelehdistä ja tiedejulkaisuista. Viro osallistui kaikkiin vuosien 1920–1936 kesäolympiakisoihin omalla joukkueella. Liikuntapaikkarakentaminen liitetään asiakirjassa osak si laajempaa liikkumisolosuhteiden kehittämistä. Viron urheilun keskusliiton (Eesti spordi keskliit, ESKL) johtokunta valitsi komitean jäsenet tammikuussa 1924. Virolaisurheilijat osallistuivat jo Antwerpenin vuoden 1920 olympiakisoihin. Kultti on Julkisen sanan neuvoston jäsen ja puolustaa Journalistin ohjeiden soveltamista toimituksellisessa työssä. Asiakirjassa on huomioitu sekä liikuntakulttuurissa tapahtuneet muutokset että laaja-alaiset yhteiskunnalliset muutostekijät, kuten ilmastonmuutos ja väestörakenteen muutokset. Suunta-asiakirjassa on tarkasteltu myös rakentamiseen ja kaavoitukseen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen sekä ekologiseen kestävään kehitykseen liittyviä linjauksia ja lainsäädäntöä. Siihen on koottu myös linjausten perustana oleva keskeinen säädösja tietopohja ja liikuntapaikkarakentamisen kehittämistarpeet. Valtionrahoitusta linjaavaan asiakirjaan on kuvattu avustamisen ehdot, kriteerit ja avustusprosessi. Viron olympiakomitean toiminta aloitettiin uudelleen tammikuussa 1989. Neuvostomiehityksen vuosina virolaisurheilijat joutuivat kilpailemaan Neuvostoliiton väreissä. Liikunta & Tiede on sitoutunut noudattamaan hyvää journalistista tapaa. Runsas vuosi ennen 1924 Pariisin olympiakisoja järjestelytoimikunta kutsui virolaiset kisoihin ja pyysi perustamaan kansallisen komitean, jonka kanssa osallistumiseen liittyvät käytännön asiat olisi helpointa hoitaa. Talvikisoissa virolaisia nähtiin 1928 ja 1936. Liikunta & Tiede Kultti ry:n jäseneksi. Viron olympiakomitea rekisteröitiin joulukuussa 1923. Nykyisen järjestäytymismuotonsa olympiakomitea sai, kun se ja ESKL yhdistyivät vuonna 2001. Komitea toimii myös Viron urheilun keskusjärjestönä. Kesäkisoissa Viron joukkue oli maailmansotien välillä asukaslukuun suhteutettuna menestyneimpiä. JSN voi käsitellä jäsenlehdistään tehtäviä kanteluita. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry on noin 160 Suomessa ilmestyvän lehden kattojärjestö. Yhdessä suomalaisurheilijoiden kanssa kisakaupunkiin matkustanut joukkue saavutti kolme mitalia
Esimerkiksi professori Mitsumasa Miyashita näytti kuvia vierailultaan Jyväskylästä, kun hän kävi kalastamassa silloisen jatko-opiskelijan, nykyisen professori Janne Avelan kanssa. Palkitut tutkijat ja tutkimukset: Matias Kanniainen, Tampereen yliopisto: Urheilun kynnysarvojen määrittäminen sykevälivaihtelun korrelaatio-ominaisuuksista Nanne-Mari Luukkainen, Jyväskylän yliopisto: Organisoidun ja omatoimisen liikunnan yhteys fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin 3–11-vuotiailla lapsilla – pitkittäistutkimus Olli-Pekka Mattila, Jyväskylän yliopisto: Kävelyn kompleksisuus erottelee ikääntyneistä kävelyään mukauttaneet ja kävelyvaikeuksia kokevat Elina Meklin, Jyväskylän yliopisto: Varhaiskasvatusikäisten lasten urheiluseuraharrastaminen ja vanhempien liikunnallinen tuki 7–11-vuotiaiden koetun motorisen pätevyyden ennustajina Hanna-Mari Toivonen, Jyväskylän yliopisto: Vastuuntuntoisuuskoulutuksen vaikutus aloittelevien liikunnanohjaajien ohjausstrategioiden käyttöön Lisäksi parhaan suullisen esityksen palkinnon saivat Onni Hämäläinen Jyväskylän yliopistosta ja Sami Koskelainen Helsingin yliopistosta. Samaan aikaan kaupungissa järjestetyt uinnin MM-kisat antoivat uintitutkijoille mahdollisuuden yhdistää tiede ja käytäntö. Kuva: Salla Karjalainen Francesco Cennille palkinto biomekaniikan juhlakongressissa International Society of Biomechanics (ISB) antoi 50-vuotisjuhlakongressissaan arvostetun Clinical Biomechanics Award -palkinnon Jyväskylän yliopiston tutkijalle Francesco Cennille. Steel toivoi muutosta naisten vähäiseen määrään toimielimissä ja palkintojen saajina. Tutkimusyhteistyö jatkuu osana OKM-rahoitteista EXECP-tutkimusta. ISB piti juhlakongressinsa Japanin Fukuokassa heinä-elokuun vaihteessa 2023. Professori Irene Davis (University of South Florida) sai tänä vuonna vasta toisena naisena arvostetun Myubridge-mitalin. Hänen tutkimuksensa käsittelee kävelyn ja juoksun mekaniikkaa erityisesti kuntoutumisessa. Kuva: Taija Finni (Juutinen). Davis on nimetty yhdeksi 50 vaikutusvaltaisimmista henkilöistä juoksuun liittyen. Hän selvitti tutkimuksessaan kävelyssä tapahtuvaa lihasten ja jänteiden yhteistyötä on CP-vammaisilla henkilöillä kaksivuotisessa ISENS EU-hankkeessa. Kilpailuun osallistui 19 tutkijaa. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 9 Liikuntatieteen päivien tutkimuskilpailun satoa Liikuntatieteen päivillä syyskuussa järjestetyssä tutkimuskilpailussa palkittiin viisi tutkijaa 400 euron stipendeillä. Muistelupuheissa tuli esille Jyväskylän yliopiston ja erityisesti edesmenneen professori Paavo Komin perintö. Kilpailu oli tarkoitettu perustutkinnon suorittaneille tutkijoille, jotka eivät ole vielä väitelleet. Itse pidin kutsuluennon juhlasymposiumissa jännetutkimuksen tulevaisuudesta. Suomalainen biomekaniikan tutkimus oli esillä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden toimesta. Kongressin avausluennon (Wartenwailer memorial lecture, ensimmäisen puheenjohtajan mukaan) piti australialainen professori (emerita) Julie Steel, joka kertoi järjestössä vaikuttaneista tutkijanaisista. TAIJA JUUTINEN (FINNI) professori liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto ISB Fellow Francesco Cenni. Tutkimuskilpailun palkitut (vas.): Sami Koskelainen, Olli-Pekka Mattila, Matias Kanniainen, Onni Hämäläinen, Hanna-Mari Toivonen, Nanne-Mari Luukkainen ja Elina Meklin
TARU LINTUNEN liikuntapsykologian professori, emerita Käyttäytymisen muutos, hyvinvointi ja terveys elämänkulussa – perustutkimuksesta toteutukseen (BC-Well) -tutkimuksen profilointialueen johtoryhmän puheenjohtaja. Televisio-ohjaaja Tuomas Milonoff, Tunne & Mieli 4/2023 Virallisen ravitsemusajattelun kokemuksellinen ohuus luo myös tilaa erilaisille kenttäja elämäntapa-asiantuntijoille, jotka kansoittavat nykykeskustelua terveellisestä syömisestä. Hän korostikin pitkin työuraansa, etteivät testit voi olla pelkkiä kuntotestejä, vaan niiden on vastattava todellisia työtilanteita. Hagger ym. Lusan väitöskirja on ensimmäinen tutkimus, joka loi selkeät mittarit ja testit palomiesten työkyvyn arviointiin. LitM, ft Sirkka-Liisa Karppi, Fysioterapia 4/2023 En halua jäädä kiinni menneisiin, vaikka onkin asioita, jotka jälkikäteen harmittavat. 1 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 Muualla sanottua Ihan tosissani ajattelin, että voisin suorittaa itseni terveeksi ja palata sen jälkeen hommiin entistä tehokkaampana ja parempana versiona itsestäni. Omalla urheilu-urallaan Lusa oli maajoukkuetason suunnistaja. Tähän antaa työkaluja uusi tieteenala: käyttäytymisenmuutostiede (ks. Lusa oli syntynyt 24. Ne ovat monelle fyysisesti vaativia tai ne tulkitaan itsemääräämistä nujertaviksi. huhtikuuta 2023 liikenneonnettomuudessa saamiensa vammojen seurauksena. Luonnossa kun kävelee ja istuu kannon nokkaan, korjaa se mielipahaa ja parantaa. Käyttäytymisen muuttamisen tutkimus on vuosina 2021–2026 koko Jyväskylän yliopiston profilointialue, jota johdetaan liikuntatieteellisestä tiedekunnasta yhteistyössä kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan kanssa. Neuvonta ei voi perustua vain liikuntasuosituksiin. 2020. Kuntotestauksen eri osa-alueisiin perehtynyt työryhmä määritteli ja kokosi tuolloin ensimmäisen kerran yhteen julkaisuun Kuntotestauksen hyvät käytännöt. palkattu kolme apulaisprofessoria ja muita tutkijoita. Fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi tarvitaan moniin tekijöihin kohdistuvaa työtä lainsäädännölliseltä tasolta yksilöihin kohdistuviin tukija neuvontapalveluihin. Lusa kirjoitti myös lukuisia artikkeleita Liikunta & Tiede -lehteen. Apulaisprofessori Mikko Jauho, Sosiologia 2/2023 Keskivartalon lihasten harjoittelu (core) parantaa aivoverenkierron häiriön omaavan henkilön vartalon ja tasapainon hallintaa, kävelykykyä ja toiminnallista liikkumista. He siis reagoivat kysyntään, joka koskee henkilökohtaisten kokemusten huomioimista, mihin viralliset asiantuntijat eivät kykene vastaamaan. Erityisen merkittävää oli hänen toimintansa LTS:n kuntotestausvaliokunnan puheenjohtajana vuosina 2006–2011. The Handbook of Behavior Change. Tietoa on runsaasti saatavilla, mutta se ei ole kovin tehokasta – muutoinhan kaikki liikkuisivat terveytensä kannalta riittävästi. Erilaiset ravitsemus-, kuntoja elämäntapaohjaajat kohtaavat ihmiset usein kasvokkain. Lusa kuvasi Helsingin Sanomissa 24.6.1994 oman savusukelluskokeilunsa olleen fyysisesti ja henkisesti järkyttävä kokemus. Lusa oli turvallisuussalan kuntotestauksen parhaita asiantuntijoita Suomessa. On tärkeää lähteä ihmisen itsensä elämäntilanteesta sitä kuunnellen. ajassa In memoriam: Sirpa Lusa Työterveyslaitoksen johtava tutkija Sirpa Lusa (o. Cambridge: Cambridge University Press. Suomen akatemian rahoituksella on alueelle mm. 2020). s.) Koistinen kuoli 64-vuotiaana 20. Aina palaa paremmalla mielellä. Hänen vuonna 1994 valmistunut väitöskirjansa Job demands and assessment of the physical work capacity of fire fighters käsitteli palomiesten fyysistä kuntoa. Lusa kuului Liikuntatieteellisen Seuran hallitukseen jäsenenä vuosina 2009–2011 ja varajäsenenä 2006–2008. Ongelmat eivät yleensä poistu lisäämällä tietoa tai antamalla neuvoja, vaan tarvitaan erityistä osaamista. Uutta on se, että tutkijat aktiivisesti koostavat, kehittävät ja testaavat eri tieteenaloilla käytössä olevaa teorioiden, tekniikoiden ja metodien joukkoa. Ei, ihmisiä ei kannata neuvoa liikkumaan, mikäli neuvomisella tarkoitetaan kertomista liikunnan terveellisyydestä tai liikuntasuositusten esittelyä. helmikuuta 1959 Polvijärvellä. taru.lintunen@jyu.fi Kirjallisuus: Hagger, M.S., Cameron, L.D., Hamilton, K., Hankonen, N., & Lintunen, T. Käyttäytymisen muutoksen ja muuttamisen tutkimus on nopeasti kehittyvä tieteenala, jossa perustutkimuksella pyritään tuottamaan tietoa liikuntaja terveys käyttäytymistä selittävistä tekijöistä ja kehittämään menetelmiä käyttäytymisen muuttamiseen. Muusikko Kake Randelin, Hyvä Terveys 10/2023 Tyhmä tiedekysymys Miksi aikuista ihmistä pitää neuvoa liikkumaan. Tällaisella tutkimuksella on pitkät perinteet. Kuva: LTS:n arkisto
Ensin Suomessa oli voimistelijoita, sitten voimistelijoita ja urheilijoita. Hallitusohjelmaan kirjattujen ohjelmien tulisikin uudistaa poikkihallinnollisia toimintatapoja ja edistää kokonaisvaltaisesti suomalaisen yhteiskunnan ja Suomessa asuvien terveyttä. Erilaiset poliittiset ja yhteiskuntafilosofiset jännitteet siitä keskustelusta kuitenkin heijastuvat selvästi. Liikuntajärjestöjen kattojärjestö Olympiakomitea ja sosiaalija terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE sekä tarttumattomien kansansairauksien järjestöverkosto laativat viime keväänä yhteisen kannanoton, jossa esitettiin hallitusohjelmaan tavoitteeksi terve ja toimintakykyinen Suomi. Omalla suunnallaan urheilu eteni ammattilaisten ja viihteen aikaan. Suomalainen urheilu kun on ajautunut kahden käsitteen loukkuun jo aikaa sitten. Toivoa siis sopii, että näiden kahden hallitusohjelmaan kirjatun ohjelman toimia koordinoitaisiin vahvasti yhdessä eikä sorruttaisi siilomaiseen toimintaan. Historialliset syyt tilanteelle ovat ilmeiset. Mitä jos palattaisiin puhumaan urheilusta. Koska tämä kirjoitus on lyhyt mielipidekirjoitus, en lähde purkamaan Kekkosen sporttipuhetta tai muuta puolen vuosisadan takaista keskustelua. Urheilugaala jatkaisi Urheilugaalana. JUHA VIERTOLA toiminnanjohtaja Suomen Diabetesliitto ry juha.viertola@diabetes.fi Liikunta & Tiede julkaisee palstalla tarvittaessa lukijoidensa mielipidekirjoituksia ajankohtaisista aiheista. Itä ja länsi eivät halunneetkaan kohdata. Meistä tuntuu itsestään selvältä, että on olemassa toisaalta urheilua, toisaalta liikuntaa. Myös liikuntajärjestöjen sekä sosiaalija terveysjärjestöjen yhteistoimia tulee lisätä, tavoitteiden ollessa yhteisiä. Molemmissa ohjelmissa tulee esille tarve parantaa väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä samalla vaikuttaa sosiaalija terveydenhoidon kustannuksiin ja väestön toimintakykyyn. Mutta miten ihmeessä esimerkiksi englanninkielinen maailma pärjää melkein pelkällä sportilla. Ikääntyvän väestön määrän ja kansansairauksien ilmaantumisen kasvu tulee kuormittamaan merkittävästi sosiaalija terveydenhuoltoa tulevaisuudessa. Esimerkiksi diabetesta sairastavien määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan Suomessa vuoteen 2050 mennessä. Tähän tulisi sisältyä riittävät ja kannustavat sekä mahdollistavat toimet terveyden kannalta keskeisten elintapojen, kuten liikunnan ja terveellisen ravitsemuksen osalta. MATTI HINTIKKA tietopalvelukoordinaattori Urheilun (ja liikunnan) kulttuurikeskus Tahto matti.hintikka@tahto.com LUKIJAN SANA Terveyden ja hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn edistäminen vaatii laajaa yhteistyötä Teijo Pyykkönen pohti Liikunta & Tiede -lehden numerossa 4/23 Suomi liikkeelle -ohjelman tavoitteita ja ohjelman toimeenpanoa. Kansansairaudet ja liikkumattomuus aiheuttavat merkittäviä kustannuksia niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Pohdimme, mikä on yläkäsite, ja miten näiden termien kattamat alueet leikkaavat ja sivuavat toisiaan, ja millaisilla lisämääreillä näitä tarkennamme. Suomalaisten toimintakyky heikkenee jatkuvasti ja tulevaisuus näyttää ennusteiden mukaan synkältä, jos muutosta ei saada aikaiseksi. Voimistelupuolen kasvatusidealismi löysi uuden maaperän, kun liikunta pääsi vauhtiin juuri 60-luvulla. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä.. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan sisältyykin tavoitteena terveyden, hyvinvoinnin sekä liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn edistäminen poikkihallinnollisin toimin ja järjestöjen kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Työikäisten kestävyyskunnon heikentyminen sekä samanaikainen ylipainon ja lihavuuden yleistyminen uhkaavat työväestön terveyttä, toimintakykyä, työurien pituutta ja työn tuottavuutta. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 1 1 Pitäisikö liikunta unohtaa. Urheilutoimijat tuottaisivat palveluita kuten nytkin, sopivaa korvausta vastaan – kuten tähänkin asti, mutta paljon selvemmin tilaaja–tuottaja -mallilla eikä yleisenä julkisena rahoituksena. Opettajat valmistuivat kuitenkin edelleen voimistelunopettajiksi, ja 1960-luvun koululaiset muistavat erilliset urheilun ja voimistelun numerot todistuksissa. Pyykkönen liitti pohdiskeluunsa Olympiakomitean ja muiden liikuntajärjestöjen roolin ja tehtävän. Tukholman olympiakisojen 1912 jälkeen urheilupuoli alkoi olla niskan päällä. Asia on tärkeä. Liikunta-sanan syrjäyttämisestä seuraisi esimerkiksi, että kaikki se liikkuminen, joka vähänkin on urheilua, olisi urheilua – ja urheilutoimijoiden, sekä kansalaisjärjestöjen että yritysten, aluetta. Olemme rakentaneet oikean käsitteiden himmelin: vanhan asiasanaston korvannut Yleinen suomalainen ontologia YSO sisältää parikymmentä erilaista alakäsitettä sanalle liikunta. Näin kuntosalikäynnin jälkeen on hyvä pohtia asiaa – ei siis liikkumisen, eikä urheilun tai liikunnan lopettamista, vaan sanaan ”liikunta” liittyviä ongelmia. Lisäksi Jyväskylässä toimiva Faculty of Sport and Health Sciences voisi alkaa reilusti Urheilutieteelliseksi tiedekunnaksi, Finnish Society of Sport Sciences Urheilutieteelliseksi seuraksi, joka julkaisee lehteä Urheilu & Tiede. Liikunnallisen elämäntavan edistämistä ja sen vaikuttavuutta terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn tulee arvioida laajasti koko yhteiskunnan toimien kannalta ja väestötasolla, ei pelkästään siten, että asiaa arvioidaan vain liikuntajärjestöjen toimien kautta, kuten Pyykkönen kirjoittikin. Kuntourheilun kansanterveydelliset hyödyt eivät katoaisi, mutta päävastuu liikkumattomuuden ongelmasta siirtyisi sote-puolelle. Muilta osin yhteiskunta tukisi urheilua muiden kulttuurimuotojen rinnalla, miten päättäjät parhaaksi katsoisivat. Hallitusohjelma sisältää sekä kansallisen terveysja hyvinvointiohjelman että liikunnallista elämäntapaa edistävän Suomi liikkeelle -ohjelman
Vasco Fachadan liikuntafysiologian väitöskirja ”Intramyocellular Lipid Metabolism in Health, Diet and Exercise: A Focus on Lipid Droplets and the Perilipin Protein Family” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 13.10.2023. Susanne Csader tunnisti tutkimuksessaan uusia metaboliitteja, jotka liittyvät liikunnan hyötyihin eialkoholiperäisessä rasvamaksataudissa (NAFLD). Tulokset viittaavat siihen, että lihasten rasvapisarat ja niiden pintaproteiinit toimivat mahdollisena linkkinä liikunnan ja sen terveysvaikutusten välillä. Shuang Zhao testasi tutkimuksessaan uusien voima-antureilla varustettujen rullasuksien toimivuutta. Jalkapallossa 1980-luvulla osittain pimeinä maksetut palkkiot ylittävät miesten SM-sarjassa jopa suomalaisten keskiansiotason. Väitöskirjan verkkoversio: http://hdl.handle. net/10138/565854 Lihasten rasvapisarat ja niiden pintaproteiinit yhteydessä liikunnan terveysvaikutuksiin Luurankolihaksella on keskeinen merkitys energia-aineenvaihdunnassa ja aineenvaihduntasairauksissa. Ra’ad Khairin biomekaniikan väitöskirja “Biomechanical recovery factors in non-surgically treated ruptured Achilles tendons” tarkastettiin 25.8.2023 Jyväskylän yliopistossa. tarkastettiin Helsingin yliopistossa 3.11.2023. Pharm. Ongelmaa kuvaa erityisesti naisten vähäinen määrä urheilun johtotehtävissä. Tämä auttaa kehittämään uusia kuntoutuskäytänteitä. Mukana tutkimuksessa oli yhteensä 37 nuorta urheilijaa, jotka opiskelivat Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa. Lisäksi hän selvitti liikunnan vaikutusta suoliston mikrobistoon ja geenien ekspressioon rasvakudoksessa. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9733-5 HIIT-harjoittelu parantaa eialkoholiperäisen rasvamaksataudin metabolisia vaikutuksia Dipl. Jouni Lavikaisen Suomen historian väitöskirja ”The Age of Brown Envelopes Athletics and Football as Case Studies of the Professionalization of Finnish Elite Sport from the 1960s to 1990s”. Marjukka Mikkosen hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Under standing Gender (In)Equality in Leadership Posi. Jo yksi ylimääräinen tunti unta voi laskea koetun stressin tasoa merkittävästi. Tulosten perusteella uusi 2D-voimanmittausrullasuksi todettiin käyttökelpoiseksi. Susanne Csaderin metabolisten sairauksien tutkimusalaan kuuluva väitöskirja ”High-intensity interval training in nonalcoholic fatty liver disease: Integrated metabolomic, metagenomic and transcriptomic approaches” tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 6.10.2023. 1 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 Väitösuutiset Tie ruskeista kirjekuorista julkiammattilaisuuteen FM Jouni Lavikainen käsitteli tutkimuksessaan suomalaisen huippuurheilun siirtymää yleisurheilussa ja jalkapallossa näennäisamatöörismis tä legitiimiin ammattilaisuuteen 1960–1990-luvuilla. Väitöstutkimus käsitteli nuorten, urheilulukiossa opiskelevien maastohiihtäjien kehitystä ja palautumista. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-4952-3 Voimanmittausrullasukset kehittävät hiihtotutkimusta ja -tekniikoita Jyväskylän yliopiston Vuokatin liikuntateknologian yksikön ja VTT:n kanssa yhteistyössä toteutetun 2D-voimanmittausrullasuksen avulla on tarkoitus lisätä ymmärrystä hiihdon biomekaniikasta, joka on yksi tärkeimmistä hiihdon suorituskykyä parantavista tekijöistä. Christina Kuorelahden liikuntafysiologian väitöskirja “Monitoring and development of junior cross-country skiers during sports high school” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 30.9.2023. Tulosten mukaan 12 viikon HIIT-harjoittelu ilman ruokavaliomuutoksia ja painonpudotusta parantaa NAFLD:n metabolisia vaikutuksia koko kehossa. FM Ra’ad Khair tutki väitöskirjassaan akillesjänteen ja triceps surae -lihaksen välisen yksikön biomekaniikkaa ei-kirurgisesti hoidetuilla potilailla vuoden kuluttua akillesjänteen repeämästä. Tulosten mukaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen urheilun johtotehtävissä vaatii toimia, jotka ulottuvat myös yksittäisten organisaatioiden, urheilujohdon ja urheilusektorin ulkopuolelle. HM Marjukka Mikkonen tutki väitöskirjassaan sukupuolten epätasa-arvoa ja sitä, miksi ongelma vaikuttaa pysyvältä ilmiöltä. LitM Vasco Fachada tarkasteli tutkimuksessaan lihasten rasvasoluja ja niiden pintaproteiineja. Fyysisesti inaktiivisten lihassolujen virheellinen rasvan käsittely kytkeytyi insuliiniresistenssin ja tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen. Yleisurheilussa stipendijärjestelmä (1970) ja urheilijarahasto (1983) veivät kohti avointa ammattilaisuutta, jota vauhdittivat kansainvälisen yleisurheilun kaupallistuminen ja asteittainen luopuminen amatörismistä. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9747-2 Biomekaaninen tutkimus antaa vinkkejä akillesjännerepeämästä kuntoutumiseen Akillesjänteen repeämä on yleinen ja invalidisoiva vamma erityisesti urheilua harrastavilla keski-ikäisillä miehillä. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9744-1 Uni vähentää nuoren urheilijan kokemaa stressiä LitM Christina Kuorelahden väitöstutkimuksen mukaan unella on merkittävä rooli harjoittelusta palautumisen lisäksi myös nuoren urheilijan kokeman stressin hallinnassa. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9693-2 Sukupuolten tasa-arvo urheilujohtamisessa vaatii uutta ajattelua ja tekoja Urheilussa esiintyvä sukupuolten epätasa-arvo on huomioitu viime aikoina laajasti julkisuudessa. Ammattilaisuus löi läpi jalkapallossa Suomessa 1990-luvulla. Siirtyminen ammattilaiseksi ulkomaille helpottui vuonna 1995 hyväksytyn Bosman-säännön seurauksena. Tutkimuksessa kehitettiin menetelmä, jolla akillesjänteen sisällä olevia jänteitä voidaan skannata entistä tarkemmin. M.Sc. Shuang Zhaon biomekaniikan väitöskirja “Kinematic and kinetic characteristics of treadmill roller skiing and validation of force measurement roller skis” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 6.10.2023
Jokainen meistä toivoo ymmärrystä ja kohtaamista ihmisenä, eikä vain yksittäisen tarpeen hoitamista hyvinvoinnin parantamiseksi. Sosiaalija terveydenhuollon ammattilaiset yrittävät epäilemättä tehdä parhaansa. Tulosten mukaan aktivismi on moniulotteinen ilmiö, joka pitää sisällään erilaisia vastarintatekoja, mutta myös yhteistyötä. Tiedämme, että pahoinvointiakin esiintyy. Hyvinvointialueiden päättäjiä varmasti kiinnostaa se, että liikunnallinen sydänkuntoutus on terveydenhuollon resursseja säästävää kustannusvaikuttavaa toimintaa verrattuna tavanomaiseen jatkohoitoon, kun muun muassa sairaalahoidon tarve vähenee. Esimerkiksi liikunnallisessa sydänkuntoutuksessa kunto kohoaa ja vaaratekijät, kuten verenpaine ja veren rasva-arvot muuttuvat suotuisaan suuntaan. Selvää on, että oikea-aikainen akuutti hoito on hyvinvointialueiden ydintehtävä. Klinikan hoitopolku kestää yleensä 6–12 kuukautta ja se koostuu käynneistä lääkärin ja fysioterapeutin luona. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9697-0 Kehopositiivisuusaktivismi muuttaa puhetta lihavuudesta Kehopositiivisuusaktivismi on vastareaktio lihavuussyrjintään. Eikä varmasti vähiten siitä syystä, että liikkumattomuuden lasku kasvaa. T avoiteorientoituneet ja lain velvoittamat hyvinvointialueet lupaavat tehdä yhdessä asioita, jotka parantavat alueen asukkaiden yhdenvertaista ja tasa-arvoista mahdollisuutta elää hyvää arkea ja elämää. Nämä kohtaamiset ovat epäilemättä luonnollinen paikka ottaa puheeksi liikuntalääkkeen hyödyt. Voiko liikuntalääke olla vastaus. Anna Puhakan sukupuolentutkimuksen väitöskirja “Resistances in online body positivity activism in Finland in the late 2010s” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 12.8.2023. Puheista on päästävä toimintaan ja rakentamaan yksilöllistä liikuntapolkua. Tuottavuuskustannukset taas muodostuvat tuotannon menetyksistä, joita aiheuttavat sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet ja ennenaikaiset kuolemat. ?. Keski-Suomen hyvinvointialueelta Nova-sairaalasta löytyy Suomessa julkisen terveydenhuollon erikoissairaanhoidossa ainutlaatuinen liikuntalääketieteen poliklinikka, jolle tullaan lähetteellä. Susanne Jauhiaisen laskennallisen tieteen väitöskirja “Potential of Predictive Modeling Methods for Individual Response: Applications and Prediction Protocols for Sports Sciences” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 18.8.2023. MSc Anna Puhakka tarkasteli väitöstutkimuksessaan kehopositiivisuusaktivismia Suomessa 2010-luvun jälkipuolella. Momentum voi olla juuri nyt. Potentiaalia liikuntalääkkeessä siis on ja asiantuntemustakin löytyy. Yhtälö pakottaa miettimään kaikkia keinoja, jotta hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet säilyvät. Paino putoaa, elämänlaatu paranee ja potilaat ovat tyytyväisiä. Toimintamallissa vaikuttavuutta seurataan esimerkiksi kävelytestien ja kehon koostumusmittauksien avulla. Erityistä huomiota luvataan kiinnittää eriarvoisuutta ja voimavarojen heikentymistä kokeviin. Ennustusvoima viittaa koneoppimismallin kykyyn tehdä ennustuksia uudella, mallin aiemmin näkemättömällä datalla. Vinkki muillekin hyvinvointialueille: kannattaa käydä tutustumassa. Hallitusohjelma kannustaa Suomea liikkeelle. Aktivismin ytimessä on uudenlainen tapa puhua lihavuudesta. Perustelu hyvinvointialueiden liikuntalääkkeelle on kristallinkirkas. Kyllä ja ei. Väestön ikääntyessä terveyspalvelujen tarve lisääntyy, hoitotakuu haastaa hyvinvointialueita ja valtionvelka kasvaa. Suorat kustannukset nousevat UKK-instituutin mukaan kroonisten kansansairauksien takia aiheutuneista terveyspalveluiden ja lääkkeiden käytöstä. Tuhannet suomalaiset kohtaavat joka päivä hyvinvointialueilla terveydenhuollon ammattilaisia. Väitöskirjan verkkoversio: https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-03-2946-4 Koneoppiminen on liikuntatieteiden alalle sekä mahdollisuus että haaste FM Susanne Jauhiainen ennusti väitöskirjatutkimuksessaan urheiluvammoja ja tunnisti jalkapallolahjakkuuksia ennustavan koneoppimisen avulla. On selvää, että ihmelääke yksilöllisesti annosteltu liikuntalääke ei ole, mutta se tuottaa terveyttä ja huomattavaa lisäarvoa yhdessä lääketieteellisen hoidon tukena monissa terveyttä uhkaavissa vaaratekijöissä ja sairauksissa. Kysymys kuuluukin, löydämmekö ydintehtävää tukevia kustannusvaikuttavia ratkaisuja ja toimintamalleja, joita voidaan tuoda hyvinvointialueiden arkeen, olipa kyse sairauksien tai terveyden vaaratekijöiden ennaltaehkäisystä, sairauden hoidosta tai kuntoutuksesta. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 1 3 tions in Sport: A Multilevel Perspective” tarkastettiin Tampereen yliopistossa 25.8.2023. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9670-3 polttopisteessä ARTO HAUTALA fysioterapian ja kuntoutuksen apulaisprofessori Jyväskylän yliopisto Liikuntatieteellinen tiedekunta LTS:n varapuheenjohtaja arto.j.hautala@jyu.fi Liikuntalääke hyvinvointialueiden tukena Viimeaikainen keskustelu on herättänyt pohtimaan, kuvaako hyvinvointialue käsitteenä ollenkaan sitä toimintaa, mitä arkitodellisuudessa tapahtuu. Tutkimuksen aineisto koostui aktivistien tuottamista verkkosisällöistä. Liikuntalääke voi tukea monipuolisesti hyvinvointialueiden tavoitteita parantaa väestön terveyttä ja hyvinvointia kustannustehokkaasti. Tutkimus esimerkiksi onnistui ennustamaan urheiluvammoja noin 65 prosentin kokonaistarkkuudella. Resurssipula kuitenkin vaivaa ja tilannetta kuvaa Irwin Goodmanin lausahdus ”kun ei rahat riitä jukolauta…” Hyvinvointi on kokonaisuus, joka muuttuu elämän pituisen matkan varrella tyrskyissä ja myrkyissä. Esimerkiksi liikuntalääketieteen erikoislääkäreitä on valmistunut vuodesta 1986 lähtien yli 50 ja työelämässä on noin 10 000 fysioterapeuttia. Tutkimus osoitti, että liikuntatieteiden alalla on paljon opittavaa ja kehitettävää koneoppimismenetelmien hyödyntämisessä. Keskeistä on, että liikuntaohjelma motivoi potilasta ja on toteutettavissa omassa asuin ympäristössä
Kun aloin pelata kuusivuotiaana Oulussa jalkapalloa, niin sellaista asiaa kuin naisammattilaisjalkapalloilija ei edes ollut olemassa, muistelee maalivahti Tinja-Riikka Korpela. 1 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 Tinja-Riikka Korpela: Ammattiurheilijan uraa kannattaa tavoitella Suosittelen ammattiurheilijan uraa aivan ehdottomasti. Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva. Tämä olisi ollut minunkin tärkeä kuulla aikoinaan
Urheilija voi puhua muustakin kuin urheilusta Maajoukkueen pitkäaikainen ykkösmaalivahti Korpela muistuttaa, että maailmassa on paljon tärkeämpiäkin asioita kuin urheilu. Suomalainen mediakin kiinnostui enemmän Korpelasta, kun hän siirtyi Saksan mahtiseuraan. Etenkin 2010-luvulta alkaen on korostunut aktiivinen osallisTinja-Riikka Korpela: Ammattiurheilijan uraa kannattaa tavoitella. Hänen pelivuosiensa alussa ammatinvalinnanohjauksessa ei otettu esiin ammattiurheilijaksi ryhtymistä vaihtoehtona esiin edes urheilulukiossa tai ylipäätään puhuttu siitä mahdollisena ammattina. Saksa, Englannissa ja Italiassa urheilija on Korpelan mukaan erittäin arvostettu ammatti. Entistä useamman olisi uskallettava tulla kaapista, mutta Korpela ymmärtää myös seksuaalisen suuntautumisensa salaavia. Ei olekaan vain vähemmistöjen asia ajaa vähemmistöjen asiaa, muistuttaa Korpela. Sen sijaan Napolin lähellä Pomiglianassa ottelu pelattiin vanhalla ja huonolla tekonurmella. Tilanne on 2020-luvulla tyystin toinen. – Joillekin riski liian iso. Bayern Münchenin tuntevat nekin, jotka eivät seuraa jalkapalloa. Korpela sanoo urheilu-uran avanneen maailmaa ja avartaneen maailmankatsomusta. Saudi-Arabian aktiivisuus jalkapallomaailmassa saa Korpelan mietteliääksi. Italian jääminen vuoden 2023 MM-kisoissa alkulohkoon oli kuitenkin takaisku naisten jalkapallon aseman kannalta. Pian tyttöjä oli kuitenkin mukana niin paljon, että toiminta omana joukkueena saattoi alkaa parin vuoden kuluttua. Saksasta Korpelan ura suuntautui Norjan kautta vuonna 2019 Englantiin, ensin Evertoniin ja sen jälkeen Tottenhamiin. Eurooppalaiset suurseurat ovat ottaneet naisjoukkueiden kehittämisen kiinteäksi osaksi toimintaansa. Ennen Saksan-vuosiaan Korpela oli pelannut Suomen lisäksi Norjassa ja lyhyen aikaa Ruotsissa. Korpela arvioi homoseksuaalisuuden olevan miesurheilijoille yhä vaikeampi asia ja jopa tabu. Korpela näkee hyvänä sen, että keskustelu lisääntyy, kun Saudi-Arabia on noussut otsikoihin. Hän toivoo eri kulttuuritaustaisten ihmisten siirtymisen rikkaaseen öljymaahan pelaamaan avaavan silmiä ja saavan aikaan muutoksia. Pohjoismaiden jalkapalloja seurakulttuurit muistuttavat hänen mukaansa toisiaan, vaikka naisten jalkapallo onkin suositumpaa Norjassa ja Ruotsissa kuin Suomessa. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 1 5 JOUKO KOKKONEN Olemme esikuvia. Korpela näkee urheilijan ammatin arvostuksen olleen 2020-luvulle saakka Suomessa alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. AS Romassa puitteet ovat kunnossa. Seksuaalivähemmistöön kuuluvalla Korpelalla on hyviä kokemuksia suvaitsevaisuudesta. Korpelan mukaan toiminta oli Englannissa kokonaisuudessaan korkeammalla tasolla. Urheilu-urasta haaveileville lapset ja nuoret tarvitsevat hänen mielestään kaiken mahdollisen tuen. On tärkeää, että puhumme muustakin kuin urheilusta. Korpela arvelee, että parempi menestys olisi tuonut näkyvyyttä ja sponsoreita. Häntä itseäänkin pidettiin vähän outona. Silti Pohjoismaiset seurat ovat melko tuntemattomia. Esikuvat olisivat Korpelan mukaan helpottaneet uramahdollisuuksien hahmottamista. Hän tuntee tulleensa hyväksytyksi sellaisena kuin on. Naisten jalkapallo nousussa Naisten jalkapallo on Korpelan mukaan kehittynyt vauhdilla varsinkin viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Halutessaan urheilija saa ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Korpelasta tuntuu uskomattomalta, että 1990-luvulla ajateltiin jalkapallon olevan sopimaton laji tytöille. Toista sataa vuotta perusasetelma oli yksinkertainen: maalivahti seisoi paljolti viivalla ja otti palloja kiinni. Korpela pääsi itse näkemään ensimmäisen kerran, miten todellinen suurseura toimii pelatessaan Bayern Münchenissä vuosina 2014–2017. Siksi niiden, joilla on mahdollisuus vaikuttaa, kannattaa avata suunsa. Maalivahdin rooli laajentunut Maalivahdin pelaaminen on muuttunut Korpelan uran aikana paljon. Tilanteen muuttamiseksi tarvitaan lisää keskustelua ja jalkapallokulttuurin muutosta. – Roomassa ollaan joko AS Roman tai Lazion kannattajia, muiden lajien merkitys on pieni. Ihmisoikeuksia räikeästi rikkova maa yrittää häivyttää pimeitä puoliaan haalimalla jalkapallotähtiä liigaansa ja mainosmiehikseen. Sanottiin, että ”ai, sä pelaat jalkapalloa, vaikka oot tyttö”. Oulussa ei aluksi ollut edes omia joukkueita tytöille ja Korpela aloitti jalkapalloilun poikien kanssa. Kesällä 2023 hän siirtyi Italiaan AS Roman joukkueeseen. Ketään ei voi kuitenkaan pakottaa lausumaan mielipiteitään. Naispelaajat tunnetaan Italiassa yhä paremmin ja pelejäkin seurataan tarkemmin. Jokaisessa joukkueessa hän nähnyt monenlaisista kulttuurija uskontotaustoista tulleita ihmisiä, joita urheilu on yhdistänyt. Oulussa toimii naisten ja tyttöjen jalkapalloon erikoistunut Oulu Nice Soccer (ONS). Myös Englannissa ja Italiassa on havainnollistunut jalkapallon syvälle yhteiskuntaan ulottuva merkitys. K orpelalla (s. – Meitä seurataan ja nuoret pitävät meitä esikuvinaan. 1986) on takanaan jo yli 20 vuoden ura jalkapalloilijana aikuisten sarjoissa ja viitisentoista vuotta ammattilaisena. Norjassa sanotaan ”vau, sinä pelaat jalkapalloa”, mutta Suomessa on tavattu kysyä, mitä teet oikeasti tai aiot tehdä uran jälkeen. Italiassa on joka tapauksessa meneillään jalkapallossa toinen vuosi täysimittaisena ammattilaissarjana. Jos unelmat eivät täyty, niin elämässä voi tehdä muuta. On tärkeää, että puhumme myös muista asioista kuin urheilusta. Italiassa seurojen väliset resurssierot ovat vielä suuria
Liikkeelle vuodenaikojen mukaan Vinkkejä kysyttäessä Korpela kehottaa liikkumaan monipuolisesti ja kokeilemaan eri liikuntamuotoja. Vammojen hoito ja kuntoutus ovat kehittyneet viime vuosina nopeasti. Korpela kokee maalivahtien olevan yksilöurheilijoita joukkuelajissa. Kuva: Roni Lehti/Lehtikuva. Sääntömuutokset ovat osaltaan muuttaneet maalivahdin roolia. Korpela on välttynyt urallaan pahoilta loukkaantumisilta. Korpela sanookin oppineensa arvostamaan vuodenaikojen vaihtelua, jota Italiassa ja Englannissa samassa mitassa ole kuin Suomessa. Korpela korostaa, että tekemällä asiat hyvin voi pienentää loukkaantumisriskiä. Niin voi löytää itselleen kivan harrastuksen. Ja kun lunta tulee toivottavasti jossain vaiheessa, niin silloin pääsee hiihtämään ja luistelemaan. Sijoittuminen ja liikkuminen ovat korostuneet sääntömuutosten myötä. Hänen luokseen mentiin vasta, jos jokin oli pahasti pielessä. Oleellista on muistaa, ettei liikkuakseen tarvitse osallistua järjestettyyn toimintaan. Psyykkinen valmennus on tullut mukaan jalkapalloon Korpelan uran aikana. Harjoitusten jälkeen alkaa valmistautuminen seuraavan päivän treeniin. Kehonhuolto korostunut Pitkän uran on Korpelalle mahdollistanut kehonhuolto, sillä ikävuosien karttuessa jokaisen urheilijan palautuminen hidastuu. AS Romassa toimintaan osallistuu kaksi urheilupsykologia, joiden kanssa voi sopia tapaamiseen. – Tykkään ajatuksesta, että me maalivahdit olemme vähän erilaisia. Suomessa kannattaa liikkua myös sesongin mukaan. Luunmurtumia, nivelsidevammoja ja lihasvammoja on ollut. Kannattaa nauttia monipuolisesti Suomen luonnosta ja vuodenaikojen vaihtelusta. – Joogaan vähän joka aamu ennen kuin lähden treeneihin. Sama koski vuoteen 1997 asti sivurajaheittoa, mitä saattoi myös hyödyntää. Vuoteen 1992 saakka maalivahti sai ottaa käsiinsä oman puolustajan potkaiseman pallon. Alkulämmittely pitää hoitaa mahdollisimman hyvin, jotta keho on valmis harjoitukseen. Maalivahtikolmikko kannustaa toisiaan, mikä ei ole yhdestä pelipaikasta taistellessa itsestäänselvyys. Vapaapäivinä ohjelmassa on lepoa ja kevyttä liikuntaa, kuten uinti, joogaa ja pyöräilyä. Juniorivuosiensa alkutaipaleella Korpela otti heitosta kopin ja potkaisi käsistä pitkän avauksen. Joukkueen kolmas maalivahti on ruotsalainen Stéphanie Öhrström. Ne ovat osa ammattia, ei kukaan niiltä välty. Pelaajille pidetään myös ryhmäluentoja ja tehdään psykologisia testejä. Korpela pelasi toisinaan kenttäpelaajana 15-vuotiaaksi asti, minkä hän kokee auttaneen jalalla pelaamista. Naisten jalkapallon huippujoukkueilla on joko oma psyykkinen valmentaja tai käytössään säännölliset psykologipalvelut. Siellä teen tarkasti aktivaatiot ja lämmittelyt. – Vammat kuuluvat urheiluun. – Aikaisemmin oli outoa tai noloa, jos joku halusi jutella urheilupsykologille. – Kehonhuolto on iso tekijä siinä, että pelaan tämän ikäisenä tällä tasolla. Toden teolla maalivahtipeli muuttui 2010-luvulla, jolloin maalivahdista tuli vanhan ajan liberon tyylinen alin puolustaja. Maalipotkun on saanut vuodesta 2019 antaa rangaistusalueen sisällä omalle pelaajalle ja vastustajien on edelleen pysyteltävä alueen ulkopuolella, minkä vuoksi myös lyhyet avaukset on hallittava. Enää urheilijalle ei määrätä lepoa, vaan hän saa aktiivisen kuntoutusuunnitelman. Hän tiedostaa jalkapallon olevan kontaktilaji, jossa voi sattua loukkaantumisia, vaikka ennaltaehkäisevät asiat tekisikin mahdollisimman hyvin. 1 6 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 tuminen sekä pelinrakentamiseen että puolustamiseen, mikä vaatii hyvää potkuja haltuunottotekniikkaa. AS Romassa pelaa myös Romanian maajoukkuemaalivahti Camelia Ceasar, jonka kanssa Korpela on pelannut tasatahtiin. Vapaa-ajalla 2020-luvun ammattijalkapalloilija ei pyöri kaupungilla. Pelejä hallitsevan joukkueen maalivahdilta kysytään osallistumista pelinrakentamiseen, joka ei kehity puolustuskannalle joutuvassa naisistossa. Maalivahdin tekemiseen vaikuttaa myös joukkueen menestys. Hän kokee voivansa parantaa erityisesti jalalla pelaamista. – Suomessa on syksyisin ihana ulkoilla raikkaassa ilmassa ja katsella ruskan värejä. Harjoittelemme eri tavalla kuin kenttäpelaajat ja teemme omia juttuja. . Nykyään pelaajat osaavat vaatia psyykkistä valmennusta, jos jossain joukkueessa ei sitä ole huomioitu. Korpela sanoo, että maalivahti voi kehittyä vielä 37-vuotiaanakin. Tärkeässä osassa ovat ruokailu ja nesteytys. Kesällä ovat tarjolla kesälajit ja järviuinti. AS Romalla ovat käytössä palautumista varten kylmäkylvyt. Korpela aloittaa valmistautumisen heti aamulla. Lisäksi asiantuntijat pyrkivät löytämään urheilijan tietylle vammatyypille altistavat syyt. Illalla ohjelmassa on venyttelyä ja lihasten pehmittelyä hierontarullalla
Ensimmäistä kertaa koskaan on missään hallitusohjelmassa näin paljon asiaa liikunnasta ja sen yhteiskunnallisesta tarpeellisuudesta. Kysymys voi äkkiä ajatellen kuulostaa saivartelulta, mutta sitä se ei ole. Suomi liikkeelle -ohjelma on hyvä avaus, mutta kaipaa vielä strategisen ideansa kirkastamista. Kysymys on seuraava: Kun laitamme Suomea liikkeelle, kumpi on päätavoite – liikkeen lisääminen vai liikkumattomuuden vähentäminen. Lisäksi on tunnistettu. Asiaan kun liittyy yksi keskeinen peruskysymys, jota on pohdittu yllättävän vähän, vaikka sen luulisi olevan koko aihepiiriin liittyvän strategisen ajattelun ydin. K un Suomea patistetaan nyt hallitusohjelmankin voimalla liikkeelle, olisi syytä malttaa hetki ennen kuin kirmaamme eteenpäin tekemään liikkumista lisääviä tekoja. Tavoite ohjaa toimintaa Hallitusohjelman liikuntakirjaukset ovat monin tavoin ansiokkaita. Tavoite kun tapaa olla toiminnan tärkein ohjaaja. Edessämme on mittava haaste, joka vaatii koko liikuntaan liittyvän toimintakulttuurin hahmottamaan omaa rooliaan uusiksi. Tärkeä osa kaikkea strategiatyötä on tavoite. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 1 7 JARI KUPILA Kuva: Antero Aaltonen Pelastetaan liikunta urheilulta – ja liike liikunnalta Olisi hyvä oivaltaa, ettei liikkumattomuus vähene sillä, että ryntäämme suin päin lisäämään liikkumisen edellytyksiä. Sellainen prosessi ei lähde liikkeelle oikeaan suuntaan ilman äärimmäisen kirkasta strategista ideaa
Suomi ei liiku liian vähän siksi, ettei olisi olosuhteita. Tarvitaan kuitenkin kirkkaampaa strategista linjausta siitä, mikä tämän keikan varsinainen ydintavoite on. Asiat, joilla lisätään liikettä, kun ovat eri asioita kuin ne, joilla poistetaan liikkumattomuutta – siis liikkumista estäviä fyysisiä, henkisiä, taloudellisia ja sosiaalisia tekijöitä. Ministeriöllä. Suomalainen liikuntatutkimus on keskittynyt pitkälti liikunnan itsensä tutkimukseen ja sen tuottamien terveysvaikutusten todisteluun. Olympiakomitealla. Varsinainen liian vähäiseen liikuntaan liittyvä kansanterveydellinen, kansantaloudellinen ja – ennen kaikkea – kansakunnan hyvinvointivajeeseen liittyvä pommi ei kuitenkaan tikitä tässä porukassa. Siis siinä osassa suomalaisuutta, joka kokee seuratoiminnan, liikuntayrittäjien ja koulupäivien tarjoamat liikuntamahdollisuudet itselleen vieraiksi. Suomessa on yksi maailman laajimmista liikuntapaikkaverkostoista. Moni taho näkee hallitusohjelman kirjauksen perusteena juuri omien resurssiensa ja toimintaedellytystensä julkiseen vahvistamiseen. Johtajuuden ohella vastaus peruskysymykseen selventäisi myös kuvaa siitä, mitä jatkossa olisi viisainta tehdä. Urheilujärjestöt näkevät tässä oman keikkansa, liikuntajärjestöt omansa. Ongelman ydin syytä tunnistaa Suomi liikkeelle -ohjelman saama julkinen palaute herättää mielikuvan siitä, että nyt ollaan vauhdilla lisäämässä toimenpiteitä, jotka keskittyvät lisäämään liikettä – eivätkä niinkään vähennä liikkumattomuutta. Tämä aktivoituminen on toki ihan tervettä, mutta nyt on iso riski siihen, että homma hajoaa erilaisten eturyhmien omaksi projektija hankehumppaamiseksi, jossa se yhteiskunnan kokonaisuudelle tärkein perustavoite jää pohtimatta. lopultakin se, miten laaja-alaisesta ja kauas perinteisen liikuntasektorin hallintoja ajatusrajojen yli ulottuvan prosessin tarpeesta nyt on kyse. Tarvitaan toki lisää tutkimusta, mutta on vahvoja perusteita uskoa, että mikäli Suomi liikkeelle -ohjelman päätavoitteena on liikkumattomien saaminen liikkeelle, on aiheeseen liittyvän keskustelun kärki suunnattava olosuhteista, maksuista, verotuksesta ja liikunta-alan toimijoiden tukitoimenpiteistä aivan muualle.. Kun Suomi rynnistää nyt laittamaan itseään liikkeelle, olisi syytä miettiä liikuntamahdollisuuksien lisäämisen ja liikunnan etujen saarnaamisen sijasta hetki sitä, miksi niin moni ei Suomessa liiku. Sote-alueilla. Suomessa on ollut 1970-luvulta asti selkeä, koko kansakuntaa yhdistänyt yhteinen ymmärrys siitä, että liikunta tekee hyvää. Sinänsä ei ole mitään pahaa siinä, että helpotetaan ennestään liikkuvien liikkumista. Varsinainen haaste on siellä, missä ei liikuta ollenkaan – tai liikutaan aivan liian vähän. Kun tavoite selkeytyy, alkaa hahmottua tärkeitä jatkokysymyksiä. Se ydin on jossakin muualla. Hallitusohjelma ei osoita kaipaamaansa prosessia minkään tahon vastuulle. Ennen sitä ei kannattaisi alkaa hosua yhtään mitään. Tähän ei kuitenkaan kannata vastata ennen kuin tiedämme, olemmeko lisäämässä liikettä vai poistamassa liikkumattomuutta. Tässä on iso heräämisen paikka myös liikuntatieteelliselle tutkimukselle, mutta ennen kaikkea tarvittaisiin laaja-alaista, hallintoja ajatusrakenteiden rajat ylittävää kokonaisvaltaista selvitystyötä liikkumattomuuden syistä. Kunnilla. Kuka kutsutaan A-Studion vieraaksi kommentoimaan, kun seuraavan kerran tulee joku tilasto siitä, että koululaiset liikkuvat liian vähän ja työikäiset sairastavat liikaa. Myöskään harrastusmaksuihin vetoaminen ei ole tarkemmassa tarkastelussa kestävä peruste. Tämä on toki haastavaa aihe mietittäväksi, koska aihetta on tutkittu niin vähän. Se, miksi niin moni kuitenkin kokee liikkumisen ympäristöt itselleen niin vieraiksi, ei ole tutkimusta erityisen syvällisesti kiinnostanut. Sen lisäksi on yksi maailman kehittyneimmistä kevyenliikenteen verkostoista sekä kansainvälisessä vertailussa täysin poikkeuksellisten jokamiehenoikeuksien avulla avoin pääsy suurimman osan kansakuntaa ulottuvilla olevaan luontoon. Kun näin isot strategiset peruspilarit ovat vielä linjaamatta, tulee koko Suomi liikkeelle -prosessiin epäselvyyden leima. Hyvää sekin yhteiskunnalle tekee. Tämä epäselvyys on saanut vipinää aikaan alan järjestökentässä ja elinkeinotoimijoissa. Niiden ytimessä on kysymys roolituksesta, vastuista. Siis siitä, minkälaisia toimijoita tavoitteen toteutus vaatii mukaan – ja ennen kaikkea, mikä on se taho, jolla on Suomen liikkeelle laittamisessa johtajuus. Tutkimuksen sokea piste Ne, jotka tulevat liikuntapalveluiden asiakkaiksi ovat jo nousseet pois varsinaisen ongelman ytimestä. Jossakin vetovastuun pitäisi kuitenkin olla, muuten tässä ei päästä koskaan millään linjakkaalla tavalla liikkeelle. Se, että liian moni ei kuitenkaan liiku, johtunee aivan muista syistä kuin liikuntamahdollisuuksien puutteesta. Media täyttyy ideoista harrastusmaksujen vähentämiseksi, verovähennystarpeista, olosuhteiden rakentamiseksi, koulupäivien liikunnallistamiseksi, työpaikkojen liikuntahetkien lisäämiseksi… Ihan hyviä ideoita sinänsä, mutta silti: ovatko nämä ideat niitä, joilla saadaan liikkumattomat liikkeelle – vai niitä, joilla jo ennestään liikkuvat voivat liikkua yhä enemmän. Jos kohderyhmä on tämä, mitä järkeä on kohdistaa Suomi liikkeelle -ohjelman päähuomiota, tavoitteita, johtajuutta ja käytännön toimia ympäristöihin, jotka tämä tärkein kohderyhmä kokee itselleen vieraiksi. Ei siksi, että emme tietäisi liikunnan tekevän hyvää. Samalla hamutaan roolia prosessin ohjauksessa, kukin omista näkökulmistaan. Kenellä johtajuus siis on. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 Olisi syytä miettiä, miksi niin moni ei Suomessa liiku. Liikuntayrittäjillä
Tarvitaan ympäristöjä, joissa voi kokea olevansa tervetullut vaikka varusteissa olisi puutteita ja vaikka liikuntaan liittyvä perusasioiden osaaminen ja pukukoppikäytöksen koodisto ei olisikaan hallussa. Jos urheiluja liikuntaväki haluaa tosissaan ottaa roolia myös liikkumattomien saamisessa liikkeelle, kannattaisi näitä asioita pohtia. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 1 9 Syrjäytymisen muoto Se, että ihminen ei koe liikunnan ympäristöjä omikseen, on pohjimmiltaan yksi syrjäytymisen muoto. ”Liike” ei vaadi urheiluseuran tai liikuntafirman jäsenyyttä, se ei vaadi harrastusryhmään sitoutumista, ei liikuntavarustuksen hankkimista. Urheilun ja liikunnan ympäristöt tuottavat siksi helposti hiljaista signaalia, joka saa ulkopuolelta tulevan kokemaan itsensä vääränlaiseksi ihmiseksi. Ne ensimmäiset ratkaisevat askeleet kun olisi monen helpoin ottaa aivan muualla kuin liikuntaharrastusten ympäristöissä. Pelkkä oman sanallisen ja etenkin sanattoman viestinnän hiominen saattaisi auttaa jo paljon. Se vaatii ”liikkeen” ymmärtämisen asiana, joka alkaa aina, kun ulko-ovi aukeaa ja otetaan ensimmäinen askel. Liikkua voi muutenkin kuin liikuntaa tai urheilua harrastamalla. Tulijaa ei kannata säikäyttää erilaisilla minimivaatimuksilla, joita kelvollisen liikkujan olisi kyettävä suorittamaan. Lasten kanssa leikkiminen on liikettä. Koirankusettaminen on liikettä. Tarvitaan ympäristöjä, joihin uskaltaa mennä ottamaan ensimmäisiä hapuilevia askelia. Urheilun ja liikunnan sanaton, ja sanallinenkin, koodisto on toisinaan varsin armoton ja tyly. Liikunta oli pelastettava urheilun kynsistä. ?. Urheilun ja liikunnan ihmiset eivät tätä luultavimmin tahallaan tee, mutta se tapa, millä puhutaan ja esiinnytään, on kovin usein ulkopuoliselle vieras. Sen sijaan tarvitaan kaikkiin nykyisiin ympäristöihin terävä höylä, jolla hiotaan urheilun ja liikunnan systeemien ympärilleen luomasta henkisestä kynnyksestä iso siivu pois. Jokainen pieni hortoilu oven ulkopuolella omien jalkojen päällä on liikettä. Ostoskeskuksessa hortoilu on liikettä. Tämä vaatii tietysti oivalluksia itse kunkin omien korvien välissä. Se laukaisee helposti kokemuksen siitä, että tämä ei ole minun paikkani. Liike ja liikuntaharrastus ovat kaksi eri asiaa. Jos liikkumattomat halutaan liikkeelle, urheilun ja liikunnan ympäristöjä ei kannata markkinoida täydellisten ihmisten kasvoilla ja mielikuvilla. Voi olla, voi olla olematta. Toki se, onko näiden matalamman kynnyksen ympäristöjen luominen Olympiakomitean, lajiliittojen, urheiluseurojen ja urheilun yritystoiminnan luontevaa toimintaa, on hyvä kysymys. Siksi koko aihepiiriä olisi hyvä tarkastella näkökulmista, joita kaikki syrjäytymisestä tehty tutkimustyö ja käytännön kokemusmaailma on opettanut. Sille, joka ei liiku yhtään, pienikin edistys on iso askel – ja yhteiskunnallisesti merkittävämpää kuin se, että joku himohölkkääjä onnistuu tänä vuonna juoksemaan maratonin hieman nopeammin kuin viime vuonna. Ja sen jälkeen seuraava. Turhan usein ne kokemukset alkavat jo koulun liikuntatunneilla – ja vahvistuvat joka kerta, kun urheilun ja liikunnan yhteisöjen ulkopuolella kasvaneet näkevät erilaisissa liikuntakeskusten mainoksissa ja urheiluseurojen pirteissä kampanjoissa täydellisellä vartalolla liikkumisen ilosanomaa puhkuvia hymyileviä ja lähes ylivoimaiselta tuntuvaa positiivisuutta uhkuvia ihmisiä. Moni tämänkaltainen signaali syntynee tahattomasti, mutta niitä syntyy silti. Liike ei vaadi liikuntaa Olennainen osa tarvittavaa strategian terävöitystä myös sen tarkempi määrittely, mitä se kaivattu ”liike” tarkoittaa kun Suomea laitetaan ”liikkeelle”. Jokainen työmatka tai kauppareissu, joka tehdään ilman omaa autoa. Liikunnan ympäristöt vaikuttavat helposti paikoilta, joihin aloittelijoiden on turha tulla jalkoihin pyörimään. Mutta olipa se minkä tahon urakka tahansa, se on selvää, että Suomen liikkeelle laittamiseen tarvitaan nyt osaamista, jota perinteisellä liikuntasektorilla turhan vähän näkee. Kotien, koulujen ja työpaikkojen arjessa on paljon asioissa, joissa pienillä käytännön muutoksilla saa askelmääriin paljon lisää – ilman sen kummempaa investointia yhtään mihinkään. Kuinka niitä voisi tuottaa, siinä taitaa sittenkin olla koko Suomi liikkeelle -ohjelman tärkein strateginen kysymys. Jokainen kävelty porrasväli. Epätäydellisenä, puutteellisena, pelokkaana ja hymyttömänäkin. Urheilun ja liikunnan kulttuureissa on piirteitä, jotka saavat niiden yhteisöt helposti hieman vaikeasti lähestyttäviksi heille, jotka eivät ole tähän maailmaan kasvaneet kiinni jo lapsena. Oman arjen liikunnallistaminen on asia, jossa jo pienellä normaalien rutiinien muutoksilla pääsee eteenpäin. Ei siinä kuinka paljon urheilujärjestöille annetaan jatkossa tukea ja mihin liikuntayritysten alv-prosentti asettuu. Etenkin silloin tämä on syytä muistaa, kun yritetään saada liikkeelle sitä osaa Suomesta, joka ei jo ennestään liiku. Tämä keikka on liikunnasta syrjäytymisen torjuntaa. Tulee turhan paljaasti selväksi se, minkälaisille ihmisille touhu on tarkoitettu. Joskus oli tapana puuskahtaa näissä liikunta-asioissa, että liikunta on liian tärkeä asia jätettäväksi urheilun panttivangiksi. Se vaatii muutakin ymmärrystä kuin kykyä rakentaa harjoitusohjelmia. Ihminen, jolla ei ole liikunnallista taustaa tai joka ei ole sattunut syntymään fyysisiltä mittasuhteiltaan ja kehonkoostumuksiltaan urheilullisen ihmisen mittoihin, kokee liikuntaympäristöihin tullessaan helposti nöyryyttävän ja monin tavoin kaikki pakenemisrefleksit laukaisevan kokemuksen. Jos halutaan torjuta liikkumattomuutta, kiireisin uusi investointi ei siksi ole mikään liikuntapaikka. Urheilu ja liikunta tuottavat ympärilleen lasiseinää, jonka läpi on vaikea kulkea. Nyt kehitys on kehittynyt pisteeseen, jossa haasteeksi on tullut liikkeen ja liikkuvan elämäntavan pelastaminen liikunnan kynsistä
Uutiskirjeen saa noin 5 000 henkilöä. Tutkitun tiedon näkyvyyttä ja välittymistä on parantanut tiedeviestijän tehtävän perustaminen. Sarjan osat ovat maksuttomasti saatavilla PDF-muodossa heti ilmestyttyään. Vuonna 2015 LTS muutti Olympiastadionin korjausja uudistustöiden vuoksi Kansallisoopperan naapuriin Nordean eläkesäätiön vuokralaiseksi. LTS:n toiminnassa on korostunut viime vuosina yhä enemmän tiedeviestintä, joka on 1960-luvulta lähtien ollut oleellinen osa seuran toimintaa.. Vuonna 2023 X-tilin seuraajia on liki 2 600. Verkkomaailmaan lähtöä helpotti se, että Liikuntalääketieteen päivistä on ollut tarjolla verkkovälitteinen vaihtoehto vuodesta 2017. Sano se someksi Sosiaalisen median kanavista LTS:n käytössä ovat olleet Facebook, X (entinen Twitter), LinkedIn, Youtube ja Instagram. Korona ajoi etätöihin ja -tapahtumiin Henkilökunta kävi yhdessä lounaalla 12. 1 214). Tätä ennen Kanerva oli toiminut pitkään LTS:n koulutusja viestintäpäällikkönä. Toimistolle palattua televisiosta tuli valtioneuvoston ensimmäinen tiedotustilaisuus koronavirustilanteesta. Facebookissa luku on 4 100. Liikuntatiede ja -tutkimus keräsivat koko tieteenalaa koskeneessa haussa 2 566 mainintaa. Marraskuussa 2017 avattu Youtube-kanava on palvellut erilaisten esiintymisten välittäjänä. Kuntotestauspäivät oli peruttava kokonaan keväällä 2020 ja 2022. Verkkosivuston kehittämiseen tuli pakkotauko, kun se oli suljettava tietoturvaongelmien vuoksi keväällä 2018. Toimintakertomus kiteytti oleellisimman ensimmäisestä koronavuodesta: ”siirryimme keväällä etätyöhön, kokoustimme verkossa, otimme digiloikkia ja opettelimme tuottamaan webinaareja”. Seuraajia on yli 1 600. Kirjojen julkaisutahti on hidastunut huippuvuosista. Vuonna 2021 ohjelmassa oli kuntotestausaiheinen webinaari. LTS asettui taloksi tiloihin, joissa oli sijainnut aikoinaan retkeilymaja. Hänen sijaisenaan ja sittemmin seuraajanaan on työskennellyt VTM Salla Karjalainen. Sen käyttö on lisääntynyt vuodesta 2020. Tiedeviestintään on liittynyt oleellisesti verkkosivuston kehittäminen. Kokonaisuuteen kuuluvat myös kuntotestauksen FKM.fi-sivusto. Jäsenistö pieneni vuoteen 2016 asti, jolloin seuraan kuului 898 henkilöja 45 yhteisöjäsentä. Määrä kääntyi nousuun tämän jälkeen. Facebook-sivun LTS perusti vuonna 2014 ja Twitter-tilin marraskuussa 2015. LTS:n tapahtumien toteuttamisen koronapandemia luonnollisesti vaikutti. Twitter-tilillä oli samaan aikaan 425 seuraajaa. Työssä aloitti vuonna 2018 Riitta-Ilona Hurmerinta (nykyinen Pummi-Kuusela). Professori Steven Seilerin luentoa on katsottu 4 300 kertaa. LTS:n omilta verkkosivuilta löytyvä aineistomäärä on mittava. Paluu ”Stadikalle” ei tapahtunut heti suurremontin valmistuttua syksyllä 2020, vaan joulukuussa 2022. Pääsihteeri Kari Keskinen jäi eläkkeelle vuonna 2017. Englanninkielisen sivuston (www.sportscience.fi) LTS avasi kesäkuussa 2011. painos 2020), Lihas – rakenne toiminta ja voimaharjoittelu (2014), Fyysisen kunnon mittaaminen – käsija oppikirja kuntotestaajille (2018), Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa -artikkelikokoelma (2020), Kuormitusfysiologia ja Liikkumisen biomekaniikkaa (2022). Sähköpostin kautta lähetettävä LTS-info alkoi ilmestyä vuonna 2015. Vuonna 2022 jäseniä oli 1 181 (2,7 %). LTS:n hallitus valitsi uudeksi pääsihteeriksi FT Jari Kanervan, joka työskenteli suunnittelijana Valtion liikuntaneuvostossa. LTS:n medianäkyvyys ei ollut järin suuri 2010-luvun puolimaissa. Tutkimuksia ja selvityksiä -sarjan julkaisutoiminta on ollut vilkkaampaa. Professori Jari Stenvall kehotti suuntaamaan LTS:n toimintaa ”niin, että siitä kehittyisi liikunta-alan kehitystä ja päätöksentekoa tukeva organisaatio”. Seurasta löytyi vuonna 2014 Mealtwater-työkalulla yhteensä 43 mainintaa eri medioissa. Uusien kotisivujen toteuttaminen otti aikansa ja ne tulivat käyttöön nykyisessä asussa vuoden 2019 alkupuolella. Soveltavan liikunnan päivät toteutuivat suunnitellusti syyskesällä 2022, kun pandemia laantui. 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 JOUKO KOKKONEN LTS 90 osa 5 T iedeviestinnän painottamiselle antoi vauhtia vuonna 2014 valmistautunut arviointi. Vuoden 2017 hienoisen nousun jälkeen alkoivat nopean kasvun vuodet 2018–2021, joiden aikana jäsenmäärä lisääntyi yli 34 prosenttia (902 . Vuoteen 2017 mennessä seuraajia oli jo yli 2 000. Viime aikoina ovat ilmestyneet muun muassa Motoriikan sääntely ja motorinen oppiminen (2011, 2. Tätä työtä LTS oli toki tehnytkin, mutta 2010-luvulla tiedeviestinnän tehostamisesta tuli korostetusti strateginen tavoite. Some-näkyvyys oli aluksi Facebookin varassa. painos 2014), Soveltavan liikunnan käsikirja (2012), Urheilupsykologian perusteet (2012, 2. maaliskuuta 2020. Liikuntalääketieteen päivien järjestäminen sen sijaan onnistui sekä 2020 että 2021. Instagram-tilin LTS perusti vuonna 2018. Jäsenmäärä nousi toiselle tuhannelle Jäsenmäärä oli noussut 2000-luvulla ja vuonna 2010 seuraan kuului 922 henkilöja 55 yhteisöjäsentä. Somen maailmaan seura lähti varsin myöhään
Pandemian aikana vuonna 2018 perustetussa LTS-blogissa ilmestyi ennätysmäärä tekstejä. Vuonna 2020 julkaistiin 46 ja 2021 peräti 51 blogia. LTS avasi Liikunta & Tiede -lehden uusimmat näköislehdet kenen tahansa luettavaksi. Kuva: Juha Laitalainen Liikuntatieteen päivät 2021 pidettiin kokonaan verkossa. Kävijäluvut eivät ole palanneet pandemiaa edeltävälle tasolle, mikä on yleinen ilmiö muissakin tapahtumissa. ”Vuonna 2021 koronapandemia vaikutti edelleen toimintaamme: etätyöt jatkuivat, kokoustimme verkossa, tuotimme webinaareja ja järjestimme tieteellisiä seminaareja osin tai kokonaan verkon välityksellä. Koronapandemiasta jäi pysyviä vaikutuksia LTS:n toimintaan. Esimerkiksi marraskuussa 2020 lähtien toteutettu Soveltavan liikunnan aamuporinat -webinaari kerää säännöllisesti satakunta kiinnostunutta osallistujaa. Toisaalta erilaisista verkkotapahtumista tuli osa arkea. Verkkovälitteiset päivät onnistuivat asiasisällön osalta sinänsä hyvin, mutta vapaamuotoinen keskustelu ja vuorovaikutus kärsivät. Huomionarvoista oli, että jäsenemme kiinnostuivat entistä enemmän tuottamistamme verkkosisällöistä: webinaareista, Liikunta & Tiede -lehden verkkoartikkeleista ja sosiaalisen median sisällöistä.” ?. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 2 1 LTS:n henkilökunta Liikuntatieteen päivien (LTP) iltajuhlassa syyskuussa 2023 (vas.): kirjanpitäjä Juha Vanhatalo, pääsihteeri Jari Kanerva, päätoimittaja Jari Kupila, liikuntatieteiden erityisasiantuntija Vilja Prinkey, hankevastaava Riikka Roitto, LTP-vastaava Venla Väyrynen, tiedeviestijä Salla Karjalainen, sihteeri Tuula Valli, erityisasiantuntija Jonne Kamsula, vastaava toimistosihteeri Linda Raivio ja toimituspäällikkö Jouko Kokkonen. Väkeä oli verkkoyhteyksien päässä enimmillään yli 400. Vuosikertomuksen 2021 yhteenveto tiivisti jo havaitut muutokset, jotka ovat jääneet pääosin pysyviksi. Eri tilaisuudet kokosivat 2010-luvulla vuosittain yhteensä yli 700 osallistujaa. LTS:n toimiston kokoushuone muuttui studioksi, jossa puheenjohtaja Riikka Juntunen ja varapuheenjohtaja Arto Hautala juonsivat tapahtuman. Kaikkein heikoimmin toimivat väkinäiseksi osoittautuneet vapaan keskustelun viritelmät
Malliin liittyy ongelmia myös EU:n kilpailulainsäädännön ja arvolähtöisen urheilupolitiikan näkökulmista. (Euroopan unioni 2020; EU:n neuvosto 30.11.2021.) Tämä on mielenkiintoista, sillä mallin voidaan katsoa kuvastavan pikemminkin eurooppalaisen urheilun historiaa kuin nykyisyyttä. Pyramidin huipun muodostavat kansainväliset lajiliitot. Artikkelini perustuu eurooppalaisen urheilun mallista ja EU:n malliin liittyvästä urheilupolitiikasta tekemääni selvitykseen. Mallia on pidetty etenkin kilpaurheilun organisoinnin näkökulmasta tehokkaana. Esimerkiksi lajiliittovetoisen pyramidimallin organisaatiorakenne on yhä melko laajalEurooppalaisen urheilun malli on tärkeä osa Euroopan unionin urheilupolitiikkaa, vaikka se ei ole likikään ongelmaton. Myös liikuntaja urheilujärjestelmän rakenteiden vakaus voidaan tästä näkökulmasta kyseenalaistaa. Eurooppalaisen urheilun mallin monet ongelmat Eurooppalainen urheilu on alkuvaiheissaan organisoitunut aatteellisten yhdistysten järjestämäksi toiminnaksi. Kansainväliset lajiliitot Eurooppalaiset lajiliitot Kansalliset lajiliitot Alueelliset urheilujärjestöt Ruohonjuuritason urheiluseurat Kuvio 1. Järjestövetoinen historia näkyy edelleen vahvasti Euroopassa urheilun rakenteissa. Unioni pyrkii tukemaan ja edistämään mallin toimintaedellytyksiä. Vakaus ja pysyvyys on korvautunut kompleksisuudella. Yhteiskuntamme eri instituutiot ovat postmodernissa ajassa jatkuvassa prosessinomaisessa muutoksessa. Alatasolla käytännön toiminnan ytimessä ovat ruohonjuuritason urheiluseurat, jotka organisoituvat väliportaana toimivien kansallisten lajiliittojen alaisuuteen. TUOMAS HÄKLI, LitM Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu tuomas.hakli@gmail.com Kuva: Antero Aaltonen Eurooppalaisen urheilun malli toimii puutteellisesti EU:n urheilupolitiikassa Eurooppalaisen urheilun malli on alun perin Euroopan komission vuonna 1998 julkisuuteen tuoma eurooppalaisen urheilun järjestövetoista organisoitumista kuvaava rakenteellinen kehys. 2 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 S osiologi Zygmunt Baumanin (2002) mukaan elämme vaikeasti hahmotettavassa ja monimutkaisessa todellisuudessa, jota hän kuvaa käsitteellä ”notkea moderni”. Onko monilta osin vanhentuneella mallilla tulevaisuutta EU-politiikassa. Mallin mukaan eurooppalainen urheilu organisoituu hierarkiseksi pyramidirakenteeksi. Kukin liitto johtaa monopolina oman lajinsa toimintaa. (Kuvio 1.) Malli on edelleen EU:n urheilupolitiikan osa-alue. Eurooppalaisen urheilun malli
EU:n neuvosto (30.11.2021) on päätöslauselmassaan kutsunut unionin jäsenmaat, Euroopan komission ja urheiluliikkeen tukemaan eurooppalaisen urheilun mallia. Mallin toimintaedellytyksiä on heikentänyt etenkin urheilun kaupallistumiskehitys. Toistaiseksi nämä jalkapallon huippuseurojen hankkeet ovat jääneet torsoiksi, mutta on todennäköistä, että vastaavia avauksia tullaan näkemään myös jatkossa. Lähde: Euroopan unioni ti käytössä eurooppalaisessa urheilussa (Sennet ym. Suljettujen sarjojen tarjoama vakaa markkina on etenkin huippuseurojen näkökulmasta houkutteleva (Meier 2022). Paikallistason urheiluseuratoiminnan ja kaupallisen ammattiurheilun välinen kuilu on kasvanut (ks. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että malli elää etenkin kaupallistumiseen ja urheilukentän käsitteen monipuolistumiseen liittyvien voimakkaiden muutospaineiden keskellä. Kaupallistuminen on lisäksi muuttanut pyramidimallin perinteisiä valtasuhteita. Myös Euroopan parlamentti (23.11.2021) on osoittanut mallille tukensa päätöslauselmassaan. Urheilun kaupallistuminen tuottaa pyramidimallille ongelmia myös uusien yksityisten toimijoiden kautta. Siinä ei tunnisteta pyramidimallin ulkopuolella tapahtuvaa liikuntaja urheiluharrastamista, vaikka tällainen toiminta on kasvussa. EU:n politiikka ei myöskään tue mallia pelkästään sokeasti. Voittoa tavoittelemattoman amatööriurheilun perinteiden varaan rakennettu malli on kuitenkin monilta osin vanhentunut. Jatkumo ruohonjuuritasolta eliittiurheiluun on 2020-luvulla utopistinen ajatus. Mallin tarjoama kuva urheilukentästä on ylipäätään varsin kapea. Tämä EU:n osoittama tuki mallille on vaikutuksiltaan pitkälti muodollista. Mallilla on ollut 1990ja 2000-lukujen taitteessa tärkeä rooli EU:n urheilupolitiikassa. Mallia on kritisoitu epädemokraattiseksi (Geeraert ym. Sennet ym. Tämä Euroopan unionin tulkinta urheilun merkityksestä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 2 3 dota sarjatasojen välillä pelkästään urheilullisten meriittien perusteella. Lajiliittojen asema keskeisenä vallankäyttäjänä ei ole enää yksiselitteinen. 2022, 21–22). Kaupalliset ambitiot saattavat houkutella ammattiseuroja muodostamaan liittojen ulkopuolella toimivia urheilusarjoja, joissa ei ole käytössä pyramidimalliin perinteisesti liittyvää karsintasysteemiä. Esimerkiksi unionin vaatimus hyvän hallintotavan noudattamisesta urheilujärjestöjen päätöksenteossa pakottaa mallia muuttumaan demokraattisemmaksi. Lajiliittojen monopoliasema oman lajinsa urheilutapahtumien järjestämiseen ei ole järkkymätön. 2022, 131–134). 2015). Lajiliitot ovat pyrkineet estämään tällaisiin tapahtumiin osallistumisen sanktioimalla urheilijoita. Jalkapallossa eurooppalaiset huippuseurat ovat jo 1990-luvulla ja viimeksi vuonna 2021 pyrkineet muodostamaan lajiliiton ulkopuolella toimivan suljetun ”superliigan”, joka ei noudata perinteisen pyramidimallin logiikkaa. Eurooppalaisen urheilun arvo perusta on muuttunut, kun amatööriurheilun etiikka on korvautunut markkinalogiikalla etenkin huippu-urheilussa. Useissa eurooppalaisissa joukkuelajeissa on käytössä sarjajärjestelmiä, joissa joukkueet eivät voi nousta tai pu. Eurooppalaisen urheilun malliin liittyy kaupallistumisen vaikutuksien lisäksi muitakin ongelmia. Liittojen ulkopuoliset yksityiset tapahtumanjärjestäjät tuhteine rahapalkkioineen voivat olla urheilijoiden näkökulmasta houkuttelevia (Agafonova 2019). Liikuntaa ja urheilua harrastetaan usein omaehtoisesti organisoidun urheiluseuratoiminnan ulkopuolella (Lehtonen 2022, 11). EU tukee mallia varauksellisesti EU:n suhtautuminen eurooppalaisen urheilun malliin on ristiriitaista. EU:n tuoreimmassa vuosia 2021–2024 koskevassa urheilupolitiikan suuntaviivoja linjaavassa työsuunnitelmassa eurooppalaisen urheilun malli on nostettu yhdeksi politiikan osa-alueeksi (Euroopan unioni 2020). Lisäksi EU:n tekemä yhteistyö urheilun kattojärjestöjen kanssa on vahvistanut mallin valtarakenteita. Esimerkiksi urheilijoiden asemaa päätöksenteossa tulisi vahvistaa (ks. Ammattilaisliigojen, seurojen ja urheilijoiden taloudellinen vaikutusvalta on kasvanut suhteessa liittoihin. Mallin lisääminen osaksi urheilupolitiikan strategiaa eittämättä lisää sen legitimiteettiä. Eurooppalaisen urheilun mallilla on etenkin liikkumisen edistämisen näkökulmasta hyvin vähän tarjottavaa. Kattojärjestöjen asema kuitenkin horjuu. Unioni on kuitenkin etenkin 2010-luvulla pyrkinyt ottamaan tietoisesti etäisyyttä siihen (ks. Miége 2021). Suhtautumisessa on tapahtunut uusi käänne viime vuosina. 2022, 59, 64). Mittag ym
Eurooppalaisen urheilun mallin toimintaedellytyksille tämä on suuri uhkakuva. Mittag, J. 2022. 2002. Tieto eurooppalaisen urheilukentän tilasta antaa aiheen epäillä pyramidimallin tulevaisuuden toimintaedellytyksiä. A rationalist perspective on the autonomy of international sport governing bodies: towards a pragmatic autonomy in the steering of sports. ”Kiinteiden aineiden olomuoto säilyy ikuisesti. tammikuuta 2021–30. 2017. Eurooppalaisen urheilun malli sopii kehnosti yhteen EU:n kilpailulainsäädännön kanssa. Geeraert, A., Mrkonjic, M. Viitattu 8.8.2023. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022: 27. Keskeinen muutos liittyy lajiliittojen vallan uusjakoon. E., García, B., Konjer, M. Lajiliittojen monopoliasema oman lajinsa kilpailutoiminnan organisoijana on EU-oikeuden näkökulmasta ongelmallinen. Journal of European Competition Law and Practice 12 (4), 318–320. Euroopan unionin neuvosto. & Chappelet, J-L. Näissä säännöissä urheilijoita uhkasi jopa elinikäinen kilpailukielto lajiliittonsa tapahtumiin, mikäli urheilijat osallistuisivat liiton ulkopuoliseen urheilutoimintaan. EU sports policy: assessment and possible ways forward. Esimerkiksi kansainvälisen luisteluliiton ISU:n kilpailulupasäännöt katsottiin laittomiksi EU:n tuomioistuimessa. The European Model of Sport: Consultation document of DG X. 2019. & Naul, R. https://www.sportetcitoyennete.com/en/articles-en/where-does-theeuropean-model-of-sport-stand-25-years-on-from-the-bosmanruling. Elämme postmodernin yhteiskunnan vaikeasti hallittavassa, ”nestemäisessä” todellisuudessa, johon kiinteään ja pelkistettyyn organisaatiorakenteeseen nojaava eurooppalaisen urheilun malli soveltuu huonosti. Resolution on the key features of a European Sport Model. Vainonen. Urheiluoikeus. 2020. https://www.europarl.europa.eu/thinktank/en/document/ IPOL_STU(2021)652251. Artikkeli perustuu kirjoittajan Jyväskylän ammattikorkeakoulussa harjoittelutyönä tekemään raporttiin Euroopan unionin urheilupolitiikka eurooppalaisen urheilun mallin näkökulmasta. https://doi.org/10. 2021. European Parliament, Research for CULT Committee. https://doi.org/10 .1080/23750472.2022.2058071. [Liquid modernity, 1999]. Meier, H. Kilpailuoikeuden rajoittaminen on sallittu joissakin määrin. International Journal of Sport Policy and Politics 7 (4), 473–488. On hyvin mahdollista, että ongelmalliseksi todettu malli haudataan EU-politiikassa kokonaan, tai ainakin mallin sisällöt tullaan määrittelemään uudelleen. 2021. Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelmasta (1. consilium.europa.eu/doc/document/ST-14430-2021-INIT/en/pdf. EU panostaa urheilupolitiikassaan tutkittuun tietoon (Euroopan unioni 2020). & Schadwinkel, S. https://eur-lex.europa.eu/legalcontent/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:42020Y1204(01). International Skating Union versus European Comission: Is the European sports model under threat. 2 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 vaikuttaa lajiliittojen asemaan valtahierarkian huipulla, kuten myös EU:n kilpailulainsäädäntö. Where does the “European model of sport” stand, 25 years on from the Bosman ruling. https://data.europa.eu/doi/10.2766/28433.. 2015. Euroopan parlamentti. University of Rijeka, Faculty of Law. Bauman, Z. Euroopan komissio. https://doi.org/10.1007/ s40318-019-00155-6. Suomentanut J. Katsaus urheilun muutosprosessin tavoitteisiin ja nykytilaan johtamisen, hallinnon ja rakenteiden näkökulmasta. https://www.sportaustria.at/fileadmin/Inhalte/ Dokumente/Internationales/EU_European_Model_Sport.pdf. 2022. The short life of the European Super League: a case study on institutional tensions in sport industries. 1998. Miége, C. EU sports policy: assessment and possible ways forward. https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/ TA-9-2021-0463_EN.pdf. Mallilla on myös vähän annettavaa EU:n pääosin arvolähtöiselle urheilupolitiikalle, johon liittyy olennaisesti esimerkiksi päätöksenteon edustavuuden korostaminen ja urheilukentän moninaisuuden tunnistaminen. https://data. https://www.ltusportas.lt/wp-content/uploads/2023/03/Goodgovernance-in-the-employment-relations-of_athlets.pdf. & Norros, O. Viitattu 18.9.2023. & Kelly, G. Euroopan unioni. Viitattu 18.9.2023. Tämä tarkoittanee sitä, että EU-oikeus tarjoaa tulevaisuudessa vähemmän liikkumavaraa kaupalliselle urheilulle. Euroopan parlamentin päätöslauselma. Viitattu 19.9.2023. Tampere: Vastapaino. Mittag, J., Seltmann, M., Fiege, J. Study on European sport model: a report to the European Comission. Liitot saattavat syyllistyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön rajoittaessaan urheilijoiden osallistumista liittojen ulkopuoliseen kilpailutoimintaan. Hierarkiseen ja vertikaaliseen johtamisrakenteeseen nojaavan mallin voi nähdä olevan heikko väline päätöksenteon edustavuuden ja urheilukentän moninaisuuden edistämisessä. 1080/19406940.2014.925953. 23.11.2021. Eurooppalaisen urheilun mallin asema osana EU:n urheilupolitiikkaa on tässä mielessä epävakaalla pohjalla. kesäkuuta 2024). LÄHTEET Agafonova, R. 30.11.2021. Notkea moderni. Helsinki: Alma Talent. Onko pyramidimallilla tulevaisuutta EU:n urheilupolitiikassa. Urheilun taloudellisen merkittävyyden kasvaessa lajiliitot ja ammattiurheiluseurat ovat entistä vahvemmin kaupallisia toimijoita. Raportti julkaistaan vuoden 2023 lopussa. 2022. Managing Sport and Leisure, 1–22. 2022. Publications Office of the European Union. E-kirja. Halila, H. Urheilun erityisluonne ja autonomia EU-oikeuden näkökulmasta on kuitenkin hataralla pohjalla. & Jetzke, M. Nesteiden olomuodon säilyttäminen vaatii paljon huomiota, alituista valppautta ja jatkuvia ponnisteluja – ja silloinkin onnistuminen on kaikkea muuta kuin varmaa.” (Bauman 2002, 15.) . (Cattaneo 2021.) EU-oikeuden suhtautuminen kilpailun rajoittamiseen ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Viitattu 30.8.2023. 2021. Policy Department for Structural and Cohesion Policies, Brussels. International Skating Union v Commission: Preauthorisation Rules and Compe tition Law. The International Sport Law Journal 19, 87–101. Lehtonen, K. Good governance in the employment relations of athletes in Olympic Sports in Europe: Understanding – Evaluating – Improving. Sennet, J., Le Gall, A. Cattaneo, A. (Agafonova 2019.) Urheilun erityisluonne on EU:n oikeuskäytännöissä tunnistettu ominaisuus, jonka perusteella urheilu toiminnan poikkeuksia kilpailulaista on hyväksytty (Halila & Norros 2017, luku 4.1). EU:n laajakatseinen urheilupolitiikka on ristiriidassa urheilukenttää kapeasti kuvaavan eurooppalaisen urheilun mallin kanssa. L., O’Leary, L., Zembura, P., Haas, L., Santos, T., Smokvina, V., Tomczyk, P., Lämmer, M
Talkootyö sitoo edelleen monia ihmisiä toimintaan ja seuroissa on oltu mukana koko perheen voimin. TEKSTI JA KUVAT: JOUKO KOKKONEN – lähikuvassa. Huipulle tähtäävä toiminta kysyy väistämättä enemmän rahaa. Liikunta-, urheiluja nuorisoministerin tehtävä siirtyy kahden vuoden kuluttua kristillisdemokraateille. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 2 5 H aaste on tietysti se, että me suomalaiset emme liiku riittävästi, vaikka tarjontaa on paljon kaikenikäisille. Bergqvistin mukaan olisi keskusteltava enemmän siitä, kuka haluaa panostaa huippu-urheiluun ja miksi. Valtaosa lapsista ja nuorista haluaa hänen mukaansa sittenkin nimenomaan harrastaa. Ministeri Bergqvistin mielestä on syytä miettiä, riittäisikö isossa osaa lasten ja nuorten liikuntaa rennompi ja hauskuutta painottava ote. Meillä on myös muihin maihin verrattuna erittäin paljon liikuntapaikkoja. Suomalaisen perinteisesti laajan liikunnan kansalaistoiminnan ministeri Bergqvist näkee olevan yhtä aikaa suomalaisen liikuntakulttuurin vahvuus ja heikkous. RKP:lla oli viimeksi kolmehenkinen ministeriryhmä Martti Miettusen vuosina 1976–77 johtamassa vähemmistöhallituksessa. Silti ei liikuta riittävästi. – Vaatimukset ovat kasvaneet ja tarvitaan myös ammattilaisia. Harrastuksen hinta on korkeampi kuin aikaisemmin. Vahvuudesta kertoo urheiluseurojen luoma yhteisöllisyys. Tämä on tarkoittanut ihmisten palkkaamista eri tehtäviin, mikä on nostanut kustannuksia. Tilanne on kuitenkin muuttunut. Ministeri lisäisi askelia arkeen Suomalaiseen liikunnan tila antaa liikunta-, urheiluja nuorisoministeri Sandra Bergqvistin mielestä aihetta sekä iloon että huoleen. Esimerkiksi kaikista jalkapallojunioreista ei ole järkeä alkaa tehdä tulevaa Tim Sparvia. Liikunnan ja urheilun kentällä on paljon hyviä ja innostuneita toimijoita. Ruotsalaista kansanpuoluetta edustava Bergqvist on ensimmäinen ministeri, jonka nimikkeessä ovat sanat liikunta, urheilu ja nuoriso
Liikkumisen ja liikunnan eriytyminen arjen kokonaisuudesta näkyy ministerin mukaan liikuntaa harrastavienkin suomalaisten elämässä. Joka ikinen alue joutuu säästämään jostain. Uskon, että pystymme myös tekemään aika paljon ilman rahaa. Ei niin, että päivässä on yksi hikitunti. 1979) • Liikunta-, urheiluja nuorisoministeri 2023– • Kansanedustaja 2019– • Suomenruotsalaisten kansankäräjien puheenjohtaja 2019– • Paraisten kaupunginvaltuuston jäsen 2009–2013 ja 2021– • Paraisten kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 2021–2023 • Paraisten kaupunginhallituksen puheenjohtaja 2009–2012 • valtiotieteen maisteri 2005, Åbo Akademi • maatalousyrittäjä "Meidän pitäisi liikkua jatkuvasti päivän aikana.". Bergqvist sanoo hallitusohjelma olevan kokonaisuus. Summa on runsaat 10 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2023, mutta siihen sisältyy sisältyy pienempiä säästöjä seuratuessa, liikuntapaikkarakentamisen rahoituksessa ja urheiluopistojen avustuksissa. – On kysytty, pitäisikö sen olla jalkapallo, käsipallo, golfpallo tai tennispallo. Ja muistutus siitä, että myös vanhempien on tärkeää pitää huolta itsestään, vaikka heillä on pieniä lapsia. Moni menee autolla kuntosalille ja käyttää sielläkin hissiä. Sandra Bergqvist (s. Jos ihmiset liikkuvat enemmän, niin esimerkiksi STM:n puolella säästetään myös rahaa. Vuoden 2024 liikuntabudjetin loppusumma on esityksen mukaan 164,4 miljoonaa euroa. – Tästä pitäisi päästä eroon ja ymmärtää, että meidän pitäisi liikkua jatkuvasti päivän aikana. Ohjelmaan on kirjattu 16 toimenpidettä, joista paljon julkisuutta on saanut ehdotus pallon lisäämisestä äitiyspakkaukseen. Näin ohjelmalla on poliittinen selkänoja. Sosiaalija terveysministeriön kautta nousee esille liikkumisen kytkeminen koko elämänkulkuun. Hän haluaa myös muistuttaa, että hallitusohjelmaan sisältyvä liikuntapalvelujen arvonlisäveron nostamisen lykkäytyy vuodella. Työja elinkeinoministeriölle tärkeää tarkastella liikkumista työikäisten näkökulmasta. Bergqvistin mukaan liikunnasta ja urheilun valtionrahoituksesta on leikattava yhtä lailla kuin muualtakin. Bergqvistin mukaan liikkumisen lisäämisessä ei tarvita välttämättä rahaa, vaan kyse on myös ihmisten asenteista ja käyttäytymisestä, joita on vaikea muuttaa rahalla. 2 6 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 Suomi halutaan saada liikkeelle Suomi liikkeelle -ohjelman sisällyttäminen hallitusohjelmaan on Bergqvistin mukaan tärkeää. Valtion vuoden 2024 budjettiesityksen perusteella ohjelmaan on tulossa 20 miljoonaa euroa. Pallo kertoo Bergqvistin mielestä myös siitä, että liikunta voi olla koko perheen yhteinen harrastus. – Meidän taloudellinen tilanteemme on vakava. Bergqvist myöntää, että eri hallinnonaloille on tarjottava porkkanoita, jotta ne kiinnostuvat liikkumisen edistämisestä. – Meidän pitäisi saada kaikki toimijat mukaan ja ymmärtämään, että jos tähän panostetaan, niin se tarkoittaa pelkkää hyvää meille. Ohjelman toteutuksen kannalta ministeri korostaa poikkihallinnollisuuden merkitystä, jotta kaikki ministeriöt osallistuvat ohjelman toteuttamiseen. On tärkeää, että puhutaan selkokielellä, mistä on kyse. Symboli on tässä tärkein – pieni muistutus siitä, että samalla kun tehdään asioita lasten kanssa, niin voidaan myös liikkua. Esimerkiksi ihmetystä herättänyt olutveron alentaminen ei itsessään estä ketään liikkumasta. Liikettä pitkin päivää Toimijoilla Bergqvist tarkoittaa myös työnantajia ja kansalaisia. Työpaikoilla on tärkeää pitää esillä liikunnan merkitystä työssä ja arjessa jaksamisen kannalta. Syödään ikään kuin kermakakkua aamupalaksi, jäätelöä lounaaksi ja illalla salaattia – ja ajatellaan sitten ruokavalion olevan hyvä ja terveellinen. Tavoitteena on lisätä arkiliikuntaa, jonka määrän kasvattamisessa liikenneja viestintäministeriö hallinnonalalle kuuluvilla kevyen liikenteen väylillä on merkittävä osa
Bergqvistin mielestä Suomen pitää olla valmis järjestämään isoja urheilutapahtumia, joille Suomi on hyvä, turvallinen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 2 7 Urheilijoilla suuri voima esikuvina Huippu-urheilun merkitystä Suomelle Bergqvist pitää suurena, sillä suomalaisurheilijoiden menestys kiinnostaa ja Suomessa on eri lajien huippuja. Hän pitää tärkeänä järjestely-yhteistyötä etenkin Pohjoismaiden ja Viron kanssa, koska Suomella ei ole varaa järjestää suurtapahtumia yksin. Monet urheilijat ovat myös eri tavalla julkisuuden henkilöitä kuin ennen. Kapasiteetinvahvistamishankkeet vahvistaa ohjelmaan assosioituneiden maiden liikuntaja urheilusektorin toimijoiden osaamista. – Urheilijat ovat läsnä eri tavalla kuin aikaisemmin sosiaalisen median kautta. Lähde mukaan Erasmus+ -ohjelmaan! Liikuntaja urheilusektorin toimijana voit hakea avustuksia seuraaviin hankemuotoihin: Erasmus+ Sport – eurooppalaista yhteistyötä. Hallitusohjelman mukaan huippu-urheilijat ovat innostavia esikuvia ja suurten elämysten tuottajia, jotka vahvistavat kansallista yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kannustavat lapsia urheilun pariin. Eurooppalaiset liikuntaja urheilutapahtumat elävöitä ja kehitä tapahtumia erilaisilla oheistoiminnoilla. Urheilun pitäisi olla etusijalla koko ajan, mutta välillä raha on keskiössä ja urheilu tulee sitten, mikä on ikävää kehitystä. Bergqvist juoksee itse mielellään. Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan on mutkistanut kansainvälistä kilpailutoimintaa. Bergqvistin mukaan on mietittävä, miten voidaan turvata se, että Suomessa on tulevaisuudessa huippu-urheilijoita, jotka menestyvät kansainvälisissä kilpailuissa. Katso tarkemmat hakuajat, avustussummat, ohjeet ja infotilaisuuksien ajankohdat Valmentajien ja urheiluhenkilöstön (ml. Yhdysvaltalainen päivittäinen Run streak -haasteen innoittamana Bergqvist alkoi juosta mailin päivässä. – Viime keväänä aloitin uudelleen. Suomen kanta on Bergqvistin mukaan selvä: venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden ei pitäisi osallistua kansainvälisiin kilpailuihin niin kauan kuin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan jatkuu, eikä oikeudenmukaista rauhaa ole tehty. Kumppanuushanke avulla testataan, kokeillaan ja arvioidaan erilaisia toimintatapoja ja menetelmiä sekä kehitetään hyviä käytänteitä. Koronatartunta keskeytti harrastuksen puolen vuoden jälkeen. Huippu-urheilu on myös kansainvälisistä politiikkaa ja suuren luokan bisnestä. vapaaehtoiset) liikkuvuus tarjoaa urheiluseuroille mahdollisuuden osaamisen kehittämiseen ja verkostoitumiseen kansainvälisillä vaihtojaksoilla. Pää ja kroppa pysyvät pirteinä. Pienimuotoinen kumppanuushanke sopii erityisesti pienemmille toimijoille ja eurooppalaista yhteistyötä aloitteleville tahoille hyvien käytäntöjen vaihtoon ja pienimuotoiseen kehittämiseen. Hankkeiden avulla etsitään ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. Bergqvist muistuttaa opetusministeri Anna-Maja Henrikssonin todenneen vaalikeskustelussa, että jo 5 000 askeleen lisäys päivässä olisi sekä yksilölle että yhteyskunnalle suureksi hyödyksi. Joku voi juosta useamman maratonin vuodessa, mutta kaikkien ei tarvitse tavoitella samaa. Tossut jalkaan – ja ylös, ulos ja lenkille, kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi valtiopäivien avajaisissa huhtikuussa. . Monia lapsia esikuva kannustaa tekemään parhaansa omassa harrastuksessa, näkee Bergqvist. Hän sanoo huomanneensa pari vuotta sitten, etteivät vaatteet eivät enää mahdu päälle. Opetushallitus on apuna ja tukena hakuprosessissa. Työmatka kävellen tai jääminen bussista pysäkkiä aikaisemmin kartuttavat päivittäistä liikkumista. Ministeri juoksee ainakin mailin päivässä Bergqvistin mielestä on tärkeää, että jokainen löytää itselleen sopivan tavan liikkua. – Olen iloinen, että esimerkiksi Tim Sparv on nostanut paljon esiin näitä asioita. Juoksen pienen tai vähän pidemmänkin lenkin joka päivä. Lisää näkyvyyttä edistämällä tasaarvoista osallistumista ja sosiaalista vahvistamista
2023. Suurentunutta eturauhassyövän riskiä on hankala selittää, sillä tämän syövän syyt ovat melko tuntemattomia. Syöpä koskettaa suoraan tai välillisesti monia meistä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että parempikuntoisilla miehillä todettiin vähemmän keuhkosyöpiä sekä ruokatorven ja maksan syöpiä. Aineisto koostui yli miljoonasta miehestä, joita seurattiin keskimäärin 33 vuotta. On kuitenkin tärkeää korostaa myös muita terveitä elintapoja, sillä esimerkiksi keuhkosyövistä 80–90 prosenttia johtuu tupakoinnista. Onerup ja kumppanit selvittivät varusmiespalvelukseen astuneiden miesten kestävyyskunnon ja eri syöpien välistä yhteyttä. 2 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 tutkimusuutisia Lääketiede EERO HAAPALA eero.a.haapala@jyu.fi Hyvä kunto suojaa miehiä pääosalta syöpiä Jopa kolmannes väestöstä sairastuu syöpään elämänsä aikana. Hyvä kunto lisäsi toisaalta ihoja eturauhassyövän riskiä. Vaikka ikä on keskeisin väestön syöpätaakkaa lisäävä tekijä, arviolta 40 prosenttia uusista syövistä voitaisiin ehkäistä terveellisillä elintavoilla. Associations between cardiorespiratory fitness in youth and the incidence of site-specific cancer in men: a cohort study with register linkage. Ihosyövän osalta tulosta voi selittää esimerkiksi hyväkuntoisten suurempi altistuminen auringon UV-säteilylle liikunnan aikana. Ruotsalaistutkijat havaitsivat laajassa tutkimuksessaan, että parempi kestävyyskunto varhaisaikuisuudessa vähensi miesten riskiä useisiin eri syöpiin myöhemmin elämässä. British Journal of Sports Medicine 2023. Kuva: Antero Aaltonen. Liikunta ja hyvä fyysinen kunto voivat olla syöpäriskin kannalta hyödyllisiä, mutta eri syöpätyyppejä tarkastelleita pitkittäistutkimuksia on ollut vähän. Tässä tutkimuksessa havaittiin 20–40 prosenttia pienempi riskisuhde useisiin syöpiin, mikä on ruotsalaistutkijoiden arvioiden mukaan myös kliinisesti merkittävä tulos. Kuitenkin esimerkiksi tehokas syöpäseulonta voi selittää näitä havaintoja. Siten kestävyyskunnon kehittäminen lapsuuden ja nuoruuden aikana on tärkeää ja perusteltua. Lähde: Onerup, A., Mehlig, K., af Geijerstam, A., Ekblom-Bak, E., Kuhn, JG, Lissner, L., Åberg, M., & Börjessön, M. Tupakointi kuitenkin selitti keuhkosyövän osalta koko yhteyden ja kolmanneksen ruokatorven ja maksan syöpien välisistä yhteyksistä kestävyyskuntoon. Esimerkiksi vuonna 2019 Suomessa tehtiin yli 35 000 uutta syöpädiagnoosia. Varhaisaikuisuuden hyvä kestävyyskunto näyttäisi suojaavan useilta miehillä yleisiltä ja usein kuoleman aiheuttavilta syöpämuodoilta. Aikaisempien tutkimusten valossa hyvä kunto ei lisää eturauhassyöpäkuolleisuutta. Parempi kunto 18-vuotiaana ennusti pienempää pään ja kaulan alueen, maha-, maksa-, paksuja peräsuolenja munuaissyövän riskiä myöhemmin elämässä
Toisissa korostuivat runsas paikoillaanolo ja virvoitusjuomien kulutus merkityksellisempinä tekijöinä. Sekaryhmä, johon sisältyi yksi tai useampi terveellinen elintapa. Merkityksellisyyden ja resilienssin välillä ei havaittu suoraa yhteyttä, mutta epäsuoria yhteyksiä havaittiin resilienssin kautta. Lakan ja kumppaneiden vuoden kestäneeseen interventiotutkimukseen osallistui yhteensä 2 907 iältään 18–74-vuotiasta aikuista. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 2 9 Lasten ja nuorten ryvästyvät elintavat heijastuvat terveyteen Lasten ja nuorten elintavat, kuten liikkumattomuus ja epäterveellinen ruokavalio, kasaantuvat usein samoille henkilöille. Terveellisen elintapojen ryhmään kuuluneilla havaittiin vähemmän ylipainoa ja lihavuutta. Real-world effectiveness of digital and group-based lifestyle interventions as compared with usual care to reduce type 2 diabetes risk – A stop diabetes pragmatic randomised trial. Terveellisten elintapojen ryhmää luonnehtivat terveellinen ruokavalio, runsas liikunta ja vähäinen paikoillaanolo. 3. Jälkimmäiseen kuuluneet liikkuivat vähän, söivät harvoin hedelmiä ja vihanneksia ja katsoivat kohtuullisesti televisiota. N. Tästä huolimatta tutkimuksissa tarkastellaan usein vain yhtä elintapatekijää kerrallaan. Heidät satunnaistettiin kolmeen ryhmään, joista ensimmäinen sai digitaalista elintapaohjausta. Pedagogiikka KASPER SALIN kasper.salin@jyu.fi Liikunnanopettajan tunteilla yhteys merkityksellisyyteen ja resilienssiin Opettajien tunteita ja niiden vaikutusta opettajan rooliin koskeva tutkimus on saanut vähemmän huomiota erityisesti liikunnan kaltaisissa marginalisoituneissa oppiaineissa. Interventiolla ei kuitenkaan ollut vaikutusta liikunta-aktiivisuuteen tai paikoillaanoloon, vaikka paremmin interventioon sitoutuneiden liikunta lisääntyi ja paikoillaanolo väheni enemmän kuin heikommin sitoutuneilla. Tutkimus antoi myös viitteitä siitä, että molemmilla interventiomuodoilla voidaan vaikuttaa edullisesti paastoinsuliinitasoihin. Elintapainterventiolla voi ehkäistä diabetesta Tyypin 2 diabetes koskettaa yli puolta miljoonaa suomalaista ja maailmanlaajuisesti diabeetikkoja arvioidaan olevan yli 400 miljoonaa. Pitempinä tällaiset väestötasolle soveltuvat interventiot voivat tuottaa merkittäviä terveysja taloushyötyjä. Yllättäen tulokset osoittivat, että runsaasti liikkuvilla kertyi usein myös paljon paikoillaanoloa. Lisäksi he tutkivat erilaisten ryvästymien yhteyttä terveyteen. Siksi samanaikaisesti useisiin elintapoihin kohdistuvat interventiot voivat olla tehokkain tapa edistää lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia. Emme elä erillisissä elintapojen ”umpioissa”, vaan ne muodostavat kokonaisuuden, jonka osat voivat tukea tai haitata toisten elintapojen vaikutuksia. 2023. Clustering of diet, physical activity and sedentary behaviour and related physical and mental health outcomes: a systematic review. Lancet Regional Health – Europe 2023;24:100527. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan digitaaliseen ja ryhmätasoiseen elämäntapaohjaukseen perustunut interventio paransi ruokavalion laatua ja vähensi keskivartalo lihavuutta diabetesriskissä olevilla aikuisilla. Tunne ominaisuuksien ymmärtäminen ja niiden yhteys sekä työn merkityksellisyyteen että resilienssiin voi auttaa valmistamaan liikunnanopettajia paremmin työnsä tunneperustaiseen todellisuuteen, edistää pitkää työuraa ja pienentää ennenaikaisen alalta siirtymisen todennäköisyyttä. Toiselle annettiin digitaalista ja ryhmäpohjaista elintapaohjausta. Alosaimin ja hänen työtoveriensa tarkastelivat järjestelmällisessä, 53 tutkimukseen perustuvassa kirjallisuuskatsauksessaan millaisia elintaparyvästymiä lapsilla, nuorilla ja nuorilla aikuisilla havaitaan. Lähde: Alosaimi, N., Sherar, LB, Griffiths, P. Digitaalisuuden ja ryhmäohjauksen yhdistävä interventio paransi ruokavalion laatua sekä kavensi vyötäröä. Mikäli opettaja koki liikunnanopetuksen merkitykselliseksi, myös työ kokonaisuudessaan oli merkityksellistä. Joissain tutkimuksissa havaittiin, että vähäinen liikunta oli avainasemassa. BMC Public Health 2023;23:1572. Työn merkityksellisyys oli puolestaan yhteydessä opettajan työn nautintoon ja ahdistukseen, jotka olivat positiivisesti ja negatiivisesti yhteydessä resilienssiin. 2023. Runsas virvoitusjuomien käyttö näkyi haitallisena erityisesti, jos ruutuaikaa oli paljon. Poikkileikkaustutkimukseen osallistui 79 liikunnanopettajaa (54 % miehiä), joiden keskimääräinen opetuskokemus oli 16 vuotta. Epäterveellisten elintapojen ryhmä, jolle olivat ominaista epäterveellinen ravitsemus, vähäinen liikunta ja runsas paikoillaanolo. Konfirmatorista faktorianalyysia ja rakenneyhtälömallinnusta hyödynnettiin kuvaamaan tutkimuksen muuttujien välisiä suhteita. Liikunnanopetuksen tärkeäksi kokemisen, opettajan tunteiden (nautinto, viha, ahdistus) ja opettajan resilienssin välillä havaittiin yhteys. Toisaalta sekaryhmä, johon kuuluneet liikkuivat paljon, eivät olleet paljon paikoillaan ja söivät epäterveellisesti, tuli paremmin toimeen luokkatovereidensa kanssa kuin toinen sekaryhmä. Jo vuoden mittainen osana perusterveydenhuoltoa toteutettu käyttäytymisenmuutosinterventio vaikutti terveyden kannalta suotuisasti ruokavalion laatuun ja vyötärönympärykseen. & Pearson. Tuore katsaustutkimus toi esiin, että lapsilla ja nuorilla, joille kasaantui useampia epäterveellisiä elintapoja, oli suurempi ylipainon, lihavuuden, metabolisen oireyhtymän ja mielenterveyden ongelmien riski. Tunteet näyttivät välittävän koetun merkityksellisyyden ja sietokyvyn välistä suhdetta.. Simonton (2023) kollegoineen halusi selvittää opettajien kokemuksia työnsä merkityksellisyydestä ja tunnekokemusten yhteyttä resilienssiin. Kolmas toimi verrokkiryhmänä. He luokittelivat esiin tulleet elintaparyhmät seuraavasti: 1. Lähde: Lakka TA, Aittola, K, Järvelä-Reijonen, E., Tilles-Tirkkonen, T., Männikkö R., Lintu, N., ym. 2. Lisäksi ilmeni viitteitä siitä, että heillä oli pienempi metabolisen oireyhtymän riski. Elintapamuutokset ovat ensisijainen keino ehkäistä ja hoitaa sairautta, mutta tutkimusnäyttö väestötasolle skaalautuvista ”tosielämän” interventiotutkimuksista on vähäistä. Terveellisten elintapojen ryhmässä itsesäätelytaidot, motivaatio ja koulussa viihtyminen olivat korkeammalla tasolla verrattuna sekalaisten elintapojen ryhmään. Mielenterveyttä oli tutkittu vain yhdessä tutkimuksessa
Osa opettajista kannatti liikunnan lukutaidon arviointia, vaikka sen toteuttamiseen liittyy epävarmuutta. Vastaavasti taktiikan osaaminen, nopeus, fyysinen itsesäätely ja yhteiskunnalliset ja yhteisölliset elementit nähtiin arviointikohteina vähemmän tärkeiksi. Lähde: Essiet, I. J., Eyre, E. L., Mercier, K., Richards, K. Osa tutkijoista on sitä mieltä, ettei liikunnan lukutaitoa tulisi edes arvioida. Liikunnan harrastamista voidaan tarkastella sekä organisoidun liikunnan että omatoimisen liikunnan näkökulmista. Sama osuus ilmoitti joskus arvioivansa liikunnan lukutaitoa. A., Warner, E., Lander, N. Kyselyyn vastanneista opettajista 58,2 prosenttia oli sitä mieltä, että liikunnan lukutaitoa tulisi arvioida. L. Essiet (2022) kollegoineen halusi selvittää alakoulun opettajien käsityksiä liikunnan lukutaidon arvioinnista. Journal of Teaching in Physical Education, 1(aop), 1–12. On tärkeä tunnistaa opettamisesta merkityksellistä tekevät ja merkityksellisyyden kokemusta heikentävät tekijät. Primary school teachers’ perceptions of physical literacy assessment: a mixed-methods study. Australialainen tutkimusryhmä halusi selvittää organisoimattoman liikunnan muutoksia lapsuuden loppuvaiheen (10–11 vuotta) ja varhaisnuoruuden (12–13 vuotta) välillä ja tarkastella mahdollisia sukupuolten välisiä eroja. J., Salmon, J., Duncan, M. Ohjattu harrastaminen on yleistynyt, mutta samaan aikaan omatoiminen liikunta on vähentynyt. Kuitenkin ammatillinen kehittyminen ja lisäresurssit voivat lisätä opettajien tietämystä ja luottamusta arvioinnin toteuttamiseen ja vähentää arvioinnin esteitä. Aineisto saatiin pitkittäistutkimusaineistosta, jossa selvitettiin lasten Kuva: Antero Aaltonen. 2022. A. Melko uudelle käsitteelle löytyy useita hieman erilaisia määritelmiä. Opettajien äänen kuuluminen on kuitenkin tärkeää, sillä he ovat erittäin tärkeitä lasten liikuntakasvatuksen edistäjiä. Opettajat kokivat, ettei heillä ole riittävästi tietoa ja luottamusta arvioinnin toteuttamiseen. Verkkokyselyyn vastasi 122 opettajaa ja lisäksi yhdeksän opettajaa osallistui kyselyn jälkeiseen haastatteluun. Liikunnan lukutaito voidaan kuvata yksilön kyvyksi, joka muodostuu yksilön motivaatiosta, itseluottamuksesta, fyysisestä pätevyydestä sekä tiedosta ja ymmärryksestä. Liikunnan lukutaidon käsitteen yleistyessä on sen ar vioiminen noussut keskeiseksi osaksi opettajan työtä. Haastatteluissa tuli myös ilmi, että liikunnan lukutaidon nähtiin vievän painopistettä pois liikunnanopetuksen ytimestä. Toiset näkevät sen arvioinnin voivan parantaa liikunnanopetuksen standardeja, odotuksia ja profiilia. Aktiivinen leikki ja palloilupelit vähenevät varhaisnuoruudessa Lapset ja nuoret liikkuvat suositeltua vähemmän ja iän karttuessa liikkuminen vähenee. Myös käsitteen tulkinnat voivat olla vääränlaisia. Merkityksellisyyden eri puolet voivat olla yhteyksissä opettajan resilienssiin ja tätä kautta jopa viihtymättömyyteen ja alalta poistumiseen. Lähde: Simonton, K. M. Tämä on syytä pitää mielessä pyrittäessä edistämään opettajien resilienssikykyä. R., & Gaudreault, K. 2023. Arviointia vastusti 20,9 prosenttia ja 20,9 prosenttia oli epävarmoja sen tarpeellisuudesta. European Physical Education Review, 1356336X231166545. Opettajat kokivat fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja kognitiivisen osa-alueen osatekijöistä tärkeimmiksi arviointikohteiksi liikuntataidot, sitoutumisen ja nautinnon, ihmissuhteet ja turvallisuuden. Näiden ansiosta yksilö kokee liikunnan tarkoituksenmukaiseksi ja näin ollen olennaiseksi osaksi omaa elämäntapaansa. 3 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 tutkimusuutisia Opettajien uskomukset merkityksellisyydestä ja heidän tunnekokemuksensa näyttävät olevan yhteydessä heidän resilienssiinsä. The association of perceived mattering and emotions with physical educator teacher resilience. Opettajien vaikea arvioida liikunnan lukutaitoa Viimeisimpien vuosikymmenten aikana koululiikunnassa on noussut esille liikunnan lukutaidon (physical literacy) käsite. L., & Barnett, L. Toistaiseksi liikunnan lukutaidosta ovat keskustelleet tutkijat, ja opettajien näkemykset ovat jääneet sivuun. Tarvitaan kuitenkin lisää täydennyskoulutusta, sillä opettajien ymmärrys liikunnan lukutaidosta on toistaiseksi alhainen
Myös interventiot etenkin tyttöjen omatoimisen liikunnan lisäämiseksi näyttävät olevan perusteltuja. Osa asiantuntijoista uskoi tehokkaaseen kommunikointiin kuulovammaisten kanssa sisältyvän mm. M., Batterham, M., & Cliff, D. Tämäkään ei yksistään taannut jatkuvuutta. Kuusi osallistujaa piti päiväkirjaa juoksemisestaan. Suurin osa saksankielisistä urheilupsykologian asiantuntijoista oli tietoisia niistä, mutta ei ollut koskaan ollut tekemisissä kuulovammaisten urheilijoiden kanssa. Osallistujat eivät olleet joko juosseet lainkaan aikuisena tai halusivat palata juoksun pariin. Toimiva vuorovaikutussuhde rakentuu huomioimalla kuulovammaiset urheilijat yksilöllisesti ja kohtelemalla heitä samoin kuin kuulevia. Lasten ja nuorten kannalta olisi tärkeää, että nimenomaan organisoimattomaan liikuntaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota, sillä se on joko ilmaista tai vaatii vähän taloudellista panostusta. Auditiivisten häiriötekijöiden puuttumisen uskottiin olevan eduksi kuulovammaisten urheilijoiden psyykkisten taitojen harjoittelussa. Changes in subdomains of non-organized physical activity between childhood and adolescence in Australia: a longitudinal study. McCormick ja kumppanit tunnistivat juoksemisen jatkumisen kannalta tärkeimmäksi sen, että ihmisellä on merkityksellinen motiivi juosta. Osa piti viittomakielen osaamista välttämättömänä. Haastattelut järjestettiin tutkimuksen alussa, 6 kuukauden ja 12 kuukauden päästä tai henkilön lopetettua juoksemisen. 202). Kuva: Antero Aaltonen. Deaflympics). Tutkittavat vastasivat sähköiseen kyselyyn. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 3 1 ajankäyttöä mm. Jopa 70 prosenttia oli kuitenkin valmis työskentelemään kuulovammaisten kanssa. Lähde: Markov-Glazer, A., Elbe, A.-M., & Schliermann, R. Psykologia HANNA-MARI TOIVONEN hanna-mari.h-m.toivonen@jyu.fi Työskentely kuulovammaisten kanssa uutta urheilupsykologian asiantuntijoille Kuulovammaisille urheilijoille järjestetään neljän vuoden välein kuurojen olympialaiset (engl. Interventioiden tehokkuutta onkin tärkeää tutkia lisää. P. päiväkirjoin. J., Parrish, A. Myös vireystilan ja tunteiden säätely, rentoutuminen ja itsepuhe arvioitiin soveltuviksi. https://doi.org/10.1080/1612197X.2023.2245422 Mikä saa ihmisen juoksemaan. Neljännes asiantuntijoista piti puhetta ihanteellisena kommunikointikeinona. Sukupuoli selitti muutoksia ainoastaan palloilulajeissa, joissa tyttöjen liikunta väheni jyrkemmin kuin poikien. Muiden liikuntamuotojen, kuten yleisurheilun, voimistelun, pyöräilyn, kuntoilun, kamppailulajien, tanssin, vesiurheilun ja muun ulkoilun osuudet pysyivät seurantajaksolla samalla tasolla. Urheilupsykologisten interventioiden soveltaminen kuulovammaisille sopiviksi nousi jonkin verran esiin. Urheilijalta itseltään tulevan informaation lisäksi tärkeää on valmentajilta ja vanhemmilta saatava tieto. Tällöin hän asetti harrastuksen etusijalle ja onnistui välttämään elämän mukanaan tuomia häiriötekijöitä paremmin. Markov-Glazerin tutkimusryhmä tutki 93:n saksankielisen urheilupsykologian asiantuntijan käsityksiä kuulovammaisten urheilijoiden psyykkisestä valmennuksesta. Parhaiten uskottiin toimivan mielikuvaharjoittelun, keskittymisen ja tavoitteenasettelun tekniikoiden. Ei-organisoidun vapaa-ajanvieton kestoa eri liikuntamuodoissa selvittäneeseen tutkimukseen osallistui 3 614 australialaislasta. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 19(1), 73. Pallopelien osuus pieneni myös. Seurantajaksolla aktiivinen leikki vähentyi eri liikuntamuodoista eniten. Urheilupsykologisia interventioita voi asiantuntijoiden mukaan toteuttaa myös kuulovammaisille urheilijoille. International Journal of Sport and Exercise Psychology. Sport psychology consultants’ views on mental training with elite Deaf sport athletes. Yhteiskunnallisesti tulisi pohtia keinoja, joilla voitaisiin edistää omaehtoisen liikkumisen edellytyksiä. Lisäksi tutkijat havainnoivat juoksijoita juoksuseurassa ja kirjasivat muistiin seuran muiden jäsenten huomioita. Alle kymmenellä prosentilla asiantuntijoista oli kokemusta toiminnasta kuulovammaisisten urheilijoiden kanssa. 2022. kirjoittamista, piirtämistä, esimerkin näyttämistä, huulilta lukua ja elekieltä. Monet ihmiset aloittavat juoksuharrastuksen, mutta vain osalla siitä tulee pitkäaikainen. He uskoivat, että kuulovammaisten kanssa työskennellessä tulisi kiinnittää erityishuomiota tehokkaaseen kommunikointiin, vuorovaikutussuhteeseen, oman tiedon kartuttamiseen ja psyykkisen valmentautumisen tekniikoiden soveltamiseen. Miten esimerkiksi aktiivista leikkimistä voisi muokata, jotta se voisi houkutella enemmän lapsia ja nuoria mukaan. Tutkimuksessa haastateltiin 20:tä englantilaista aikuista, jotka halusivat lisätä fyysistä aktiivisuuttaan juoksemalla. Lähde: Kemp, B
R., Greene, C. https://doi.org/10.1016/j.psychsport.2023.102515 Kohtuullisen rasittava liikunta vähentää osittaisesta posttraumaattisesta stressihäiriöstä kärsivien väsymystä Kivun ja väsymyksen vuoksi posttraumaattista stressihäiriötä (PTSD) sairastavat suhtautuvat usein vastahakoisesti liikuntaan. Ensimmäisellä kerralla määritettiin osallistujien hapenottokyky. L., & Petruzzello, S. Psychology of Sport & Exercise, 70. Juoksemisen estivät esimerkiksi sairastumiset, vammat, paino, kipu, ikä, kunto ja juoksukyky. He kiinnittävät tutkimuksensa Goffmanin näkemyksiin yksilöiden toiminnasta, joka muotoutuu jatkuvasti yhteydessä sosiaalisiin olosuhteisiin. Puolet jatkoi harrastamista vaihtelevissa määrin 6–12 kuukautta. A qualitative, longitudinal study. He tarkastelivat sekä toimintakulttuurin koodistoa että sosiaalista tilaa näyttämönä silloin, kun pyritään hallitsemaan loukkaantumisiin tai liikakuormitustiloihin liittyviä riskejä. Monilla arjen lisääntyneet kiireet vaikuttivat juoksumotivaatioon ja ajankäyttöön. Uusille juoksijoille suunnattujen muutosinterventioiden tulisi tukea henkilöitä merkityksellisen motiivin löytämiseen. Lähde: Greene, D. Joillekin tuli tutkimusjakson aikana vakavia esteitä, kuten läheisen kuolema. Norjalaistutkijat pitävät näitä oletuksia ja lähestymistapoja kuitenkin ongelmallisina, koska monet nuorisourheilun käytännöt on osoitettu hyödyttömiksi tai jopa haitallisiksi nuorten terveydelle ja heidän kokemuksilleen hyvinvoinnista. Rasittavaa liikuntaa ei tutkijoiden mukaan voida suositella osittaista post traumaattista stressihäiriötä kärsiville ennen aiheen jatkotutkimista. Øydna ja Bjørndal tarkastelivat nuorisokäsipalloa kohteenaan se, miten toimintaympäristön ideaalit, uskomukset ja normistot periytyvät tai vaikuttavat nuorten sosiaalisiin toimintatapoihin. Interventioon osallistui 21 henkilöä, joille järjestettiin neljä tapaamista. Korkeatehoinen liikunta lisäsi väsymystä ja kipua. Monet keskeyttivät juoksemisen vastoinkäymisen vuoksi ja aikoivat jatkaa sitä elämäntilanteen rauhoittuessa. Tämä voi olla haitaksi nuorille. Crank it up: Utilizing exercise to combat acute fatigue and pain in individuals with probable posttraumatic stress disorder. Suurin osa osallistujista aloitti juoksuharrastuksen rauhallisemmassa elämänvaiheessa, jolloin harrastamisen esteitä oli vähemmän ja aikaa enemmän. J. Kohtuullisesti rasittava liikunta on siis turvallista ja sitä voi suositella osittaisesta posttraumaattisesta stressihäiriötä kärsiville. Norjalaistutkijat Marie Loka Øydna ja Christian Thue Bjørndal lähtevät liikkeelle herkullisesta näkökulmasta: nuorisourheilun väitetään useissa tutkimuksissa tukevan nuorten taitoja ja oppimista myös urheilun ulkopuolella. Ne liittyivät esimerkiksi vanhemmuuteen, vaihdevuosiin, kehonkuvaan ja turvallisuuteen. Ihmisten elämäntilanne ja sosiokulttuuriset tekijät on myös otettava huomioon. Myös mahdollisia haittavaikutuksia havainnoitiin tarkasti, mutta niitä ei tutkimuksessa ilmennyt. Harrastusta tuki erityisesti motiivi, joka liittyi identiteettiin, arvoihin, erityisiin muistoihin, ihmissuhteisiin, nautintoon tai henkilökohtaisiin tavoitteisiin, kuten maratonin juoksemiseen. Øydnan ja Bjørndalin mukaan nuorten urheiluharrastamisen arjen jatkuvat sosiaaliset kanssakäymiset vaikuttavat siihen, millaisia valintoja nuoret tekevät hallitessaan riskejä ja harjoittelumääriään. Aineisto kerättiin 19 naiskäsipalloilijan ryhmähaastatteluin sekä 5 pelaajan yksilöhaastatteluin. Tutkijoiden mukaan kiputasot olivat kaiken kaikkiaan erittäin alhaisia tutkimuksen aikana. Tähän mennessä on tutkittu hyvin vähän oppimisen ja näkemysten muotoutumista osana tietynlaisia urheilukulttuureita, ja opitun vaikutusta nuorten urheilijoiden sosiaaliseen käyttäytymiseen ja toimijuuteen. 2023. Yllättäen välittömästi istumisen jälkeen osallistujat kertoivat kivun pienentyneen merkittävästi, mutta se palautui lähtötasolle 20 minuutin jälkeen. 3 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 tutkimusuutisia Kaikilla osallistujilla oli jokin motiivi aloittaa juoksuharrastus. Kaksikymmentä minuuttia keskitehoisen liikunnan jälkeen osallistujat kokivat väsymyksensä merkittävästi vähentyneen ja kiputason pysyneen ennallaan. Naiset kokivat miehiä enemmän vastoinkäymisiä. Osallistujien sykettä seurattiin ja koettua rasitusta mitattiin viiden minuutin välein liikunnan ja istumisen aikana. Sport, Exercise, and Performance Psychology. Sen jälkeen yksi tapaaminen sisälsi keskitehoisen liikuntaharjoituksen, toinen korkeatehoisen harjoituksen ja kolmas istumista. Lisäksi osallistujien kipua ja väsymystä mitattiin ennen harjoitusta tai istumista, välittömästi sen jälkeen sekä 20 ja 40 minuutin kuluttua. Välittömästi korkeatehoisen liikunnan jälkeen väsymys ja kipu olivat merkittävästi lisääntyneet. Greene tutkimusryhmineen havaitsi keskitehoisen liikunnan vähentävän väsymystä merkittävästi 20 minuuttia liikunnan jälkeen. Merkityksellinen motiivi auttoi asettamaan juoksun etusijalle, lähtemään lenkille, jatkamaan raskaalta ja epämukavalta tuntunutta juoksemista sekä ylläpitämään harrastusta pidemmän aikaa. Lisäksi olisi tärkeää tukea itseluottamusta ja itsenäisyyttä sekä auttaa priorisoimaan liikuntaa valmistautumalla elämän eteen heittämiin haasteisiin ja hankkimalla myönteisiä kokemuksia. Puolet osallistujista lopetti juoksun tutkimuksen aikana. Oppimista ja onnistumista mitataan yksiköllisten kyvykkyyksien ja ominaisuuksien kautta. Esteet yllättivät monet, eivätkä he olleet valmistautuneet kohtaamaan niitä. https://doi.org/10.1037/spy0000327 Yhteiskuntatieteet ANNA-LIISA OJALA Anna-Liisa.Ojala@jamk.fi Onko nuorisourheilu aina hyväksi. Lähtötasolle ne laskivat kuitenkin jo 20 minuuttia liikunnan jälkeen. How do new runners maintain their running, and what leads to others stopping. Goffmani laisittain katsottuna nuorten käsipallo näyttäytyi yksilöllisinä käyttäytymisen hallinnan tekoina, kun nuoret sopeutuivat kohtaamiinsa paineisiin ja pyrkivät näyttäytymään hyvässä valossa.. Korkeatehoisen liikunnan jälkeinen väsymys ja kipu eivät yllättäneet, mutta ne saattavat olla haitaksi osittaisesta posttraumaattista stressihäiriötä kärsiville. Harrastajien elämäntilanteet ja niihin liittyvät sosiaaliset tekijät olivat hyvin erilaisia, eikä osallistujilla ollut samanlaisia mahdollisuuksia harrastaa juoksua. Lähde: McCormick, A., Pedmanson, P., Jane, B., & Watson, P. Katkennutta juoksuharrastusta oli kuitenkin vaikea elvyttää, eikä elämäntilanne välttämättä muuttunut seesteisemmäksi. 2023
& Chatzinakos, G. Øydnanja Bjørndal kehottavat miettimään nuorisourheilun valmennusmenetelmiä uudelleen ja pohtimaan myös vuorovaikutusja toimintakulttuurien vaikutusta yhä lisääntyviin rasitusvammoihin. Lisäksi lauluissa viitattiin eri tavoin huumausaineiden käyttöön tai niiden aiheuttamiin mielentiloihin. Kuva: Antero Aaltonen. He ottivat osaa Ljubljanan opastetuille kävelykierroksille ja haastattelivat ihmisiä kävelemisen kokemuksista sekä havainnoivat heidän toimintaansa. Walking the city – a case study on the emancipatory aspects of walking. Toisaalta luonnossa liikkumisen ominaisuuksista ja vaikutuksista puhutaan nykyään varsin usein, mutta kaupunkiympäristöissä käveleskely ei saa liikuntamuotona välttämättä niin suurta huomiota. Yhdentoista kreikkalaisen jalkapalloseuran yhteensä 440 laulussa löytyi kaikkiaan 196 viittausta laillisiin tai laittomiin päihteisiin, kuten alkoholiin, kannabikseen, heroiiniin, kokaiiniin, LSD:hen ja erilaisiin pillereihin. Kostas Skliamisin ja Giorgos Chatzinakosin tutkimuksen mukaan jalkapallofanien laulussa erottuu myös teemoja, joista ei uskalleta puhua vapautuneesti muilla julkisilla foorumeilla. & Thue Bjørndal, C. 2023. Sport in Society (26)10, 1627–1646. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 3 3 Harjoittelusta ja harjoitusmääristä tulee keinoja, jotka osaltaan kaventavat näkemyksiä siitä, mitä nuoren urheilijan oppimisen pitäisi parhaimmillaan olla. 2023. ’It’s a magical weed’: an exploration of drug-themed chants in Greek football fandom. Tämä tulee näkyväksi ja koetuksi varsinkin opastettujen kävelykierrosten avulla. Sport in Society 26(9), 1585–1601. Fanit ottavat lauluillaan katsomotilan hallinnan itselleen. Samoin treenaamisesta tulee sarja performatiivisia esityksiä, joiden kautta osoitetaan kurinalaisuutta ja sitoutumista urheilemiseen. International Review for Sociology of Sport 58(6), 1030–1049. Ihanteellisten harjoittelutapojen yksilöllisyys esimerkiksi katoaa ja nuoret toteuttavat sitä, mitä he kuvittelevat kunnon urheilijoiden tekevän. Osassa lauluista kannatetaan eri tavoin huumeidenkäyttöä tai normalisoidaan sitä, mutta joissakin myös tuodaan esille huumeidenkäytön aiheuttavan sosiaalisia ongelmia. 2023. Sitä tekevät myös muut ympärillä olevat merkitykselliset ihmiset. Kaja Poteko ja Mojca Doupona tarkastelivat kävelemistä kaupunkiympäristössä. Haitallisia toimintatapoja esiintyy nuorisourheilun liki kaikilla tasoilla, sillä ruohonjuuritason harrastamista ja huippu-urheilijatuotantoa ei yleensä erotella selvästi urheilujärjestöissä. Käveleminen oli ihmisille moniaistinen kokemus, joka mahdollisti omakohtaisen ja yksilöllisen kokemuksen syntymisen tiettyyn kaupunkiympäristöön tiettynä aikana. Lähde: Loka Øydna, M. Lähde: Poteko, K. Kaupunkikävely voi kutkuttaa aisteja ja laajentaa ymmärrystä Liikuntaa ja liikkumista tehdään tietoisesti ja huomaamatta. Lähde: Skliamis, K. Oikeustieteen ja kulttuurimaantieteen laitoksilla Amsterdamissa ja Manchesterissa työskentelevät tutkijat tarkastelivat kreikkalaisten ultrien, eli intensiivisesti tiettyä joukkuetta fanittavien jalkapallofanaatikkojen kannatuslaulujen sanoituksia temaattisesti. Potenko ja Doupona tunnistavat aiempien tutkimusten tapaan kävelemisen kolmeksi keskeiseksi ulottuvuudeksi tilan, ajan ja ruumiin. Lisäksi laulujen kautta tehdään eroa muihin katsojiin ja vahvistetaan ultrakannattajien identiteettiä. Nuorisourheilussa on tyypillistä verrata ja arvottaa itseään muihin jatkuvasti. Øydna ja Bjørndal toteavat aiempiin tutkimuksiin tukeutuen, että tästä johtuvat toimintamallit aiheuttavat liikakuormitusta, loukkaantumisia ja muita kielteisiä seurauksia. Skliamisin ja Chatzinakosin mukaan jatkossa tulisi tarkastella myös laulujen teemojen yhteyttä huumeiden käyttöön ja huumausainekulttuureihin jalkapallokatsomoissa ja niiden ulkopuolella. Tutkijat tulkitsevat huumeviittaukset modernin jalkapallon kaupallisuutta ja yhteiskunnan hallintoa vastustaviksi. Youth athlete learning and the dynamics of social performance in Norwegian elite handball. Myös nuorisourheilussa esiintyvä ja luonnollistettu vertailu ja luokittelu eri kategorioihin ja statuksiin synnyttää epätasa-arvoa ja monenlaisia kokemuksia. Jalkapallon kannatuslauluilla ja huumausaineilla yhteys Jalkapallokatsomoissa voi kuulla sellaisten ihmisten laulavan, joiden muuten voisi luulla karttavan kulttuurin harrastamista kaikin tavoin. Ne ovat saman kokonaisuuden osa rahoituksineen ja käytäntöineen varsinkin lapsija nuorisourheilussa. Käveleskelyä ei välttämättä edes huomata liikunnan muodoksi, vaikka se lienee liikkumistavoista yksi demokraattisimmista ja yleisimmistä. Skliamisin ja Chatzinakosin tutkimus osoittaa, että jalkapallokatsomot ovat Kreikassa paikkoja, joissa muuta yhteiskuntaa vapaampi puhetapa on sallittu. Kannabiksesta laulaminen oli tavallisinta (77 tapausta) ja yleisempi huumausaineisiin viittaaminen (44 tapausta) toiseksi yleisintä. He kohdistivat katseensa nimenomaan huumausaineita koskeviin teemoihin ja viittauksiin. Poteko ja Doupona tulkitsevat tilassa ja ajassa tapahtuvan kävelemisen voivan kasvattaa ymmärrystä siitä, miten ihminen on osa materiaalisen ympäristön ja kaupunkiarjen kompleksista kokonaisuutta eri historiallisina aikoina. & Doupona, M
3 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 teema Liikuntalääketiede JUKKA SINNEMÄKI, KM, FM luokanopettaja, väitöskirjatutkija Johannes Kepler University Linz, Itävalta jukka.sinnemaki@gmail.com Kuva: Jukka Sinnemäki ZSOLT LAVICZA professor Johannes Kepler University Liike näkyy oppimisessa – ja lisää hyvinvointia
On myös viitteitä siitä, että kehon toiminta auttaa yhdistelemään asioita luovalla tavalla (Benedek ym. Liikkumisen ja oppimisen välistä suhdetta kuitenkin usein ali ar vioi daan ja arvostetaan liian vähän, vaikka tutkimustietoa on paljon saatavilla. Suomalaisessa koulujärjestelmässä opetussuunnitelma asettaa oppilaan oppimistavoitteet ja siten raamit kaikelle koulussa tapahtuvalle toiminnalle. Todellisuudessa liikkeellä on ratkaiseva merkitys oppimisessa ja kognitiivisessa kehityksessä. Hyvinvointi on peruskivi, jolle oppiminen rakentuu. Ottaako opettaja oppilaan ”haasteen” vastaan. Etenkin poikien oppimistulokset ovat myös laskeneet tasaisesti. Hyvinvoinnin tunnustaminen ja priorisoiminen koulutusympäristöissä ei vähennä tietopuolista kurin alaisuutta, vaan se on pikemminkin kulmakivi, jolle kukoistava oppimisen ekosysteemi rakentuu. Oppimistavoitteet ohjaavat pedagogiaa, jotta yksilö saavuttaisi hänelle asetetut tavoitteet. Omassa opettajuudessani olen lähtenyt liikkeelle kokeillen erilaisia Oppilaiden oppimisja koulunkäyntiongelmia on pyritty ensisijaisesti ratkaisemaan erityistukea lisäämällä. Oman tutkimukseni kimmokkeena on toiminut yli 24 vuoden kokemukseni opettajana ja turhautuminen siihen, miten huonosti oppilaat keskimäärin viihtyvät koulussa, ja miten vaivalloisesti opetussuunnitelmassa oppilaalle asetetut tavoitteet saavutetaan, jos saavutetaan. Erityisen merkityksellistä oli se, että oppilaat tajusivat, että olin nähnyt vaivaa yksittäisen oppilaan idean eteen ja toteuttanut sen. Siitä lähtien, kun ryömimme, konttaamme ja otamme ensimmäisen askeleemme, olemme jatkuvasti liikkeessä ja tutkimme ympäröivää maailmaa. Toisaalta kehollisuus voi liittyä myös vahvasti häpeän tunteeseen koskien omaa kehoa ja toimintaa. Tämä melko yksinkertainen esimerkki opetti minulle, miten tärkeää on vastata oppilaan ehdotuksiin ja ajatuksiin, eikä jättää niitä huomiotta. Näin voisimme selvittää, miten opettaja pärjää. Tästä alkoivat erityisen hieno positiivinen vire ja monipuolista liikkumista edistävät koulupäivät, jotka jatkuvat yhä.. Turhauduin siihen, että energisten, innovatiivisten ja iloisten lasten liekki sammuu koulussa. Kun yksilöiden perustarpeet on tyydytetty, he ovat paremmin valmistautuneita osallistumaan koulutuksen kognitiivisiin haasteisiin. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 3 5 L iikkuminen on ihmiselämän luontainen, olennainen ja välttämätön osa. Opetussuunnitelmassa tavoitteena ovat tiedolliset oppisisällöt mutta niissä korostuvat myös sosiaaliset taidot monipuolisesti: vuorovaikutustaidot, itsensä johtaminen, elämänhallintataidot ja erilaisuuden ymmärtäminen. Näitä oppiaineita ja toimintoja yhdistävät kehollisuus ja toiminnallisuus. Esimerkiksi Decin ja Ryanin (2014) suosittu itsemääräämisteoria keskittyy kolmeen psykologiseen perustarpeeseen, jotka ovat oppimisen ja ihmisen tasapainoisen kehittymisen kannalta tärkeitä: kyvykkyys, autonomia ja yhteenkuuluvuus. Muutamaa päivää myöhemmin yllätin kyseisen oppilaan ja koko luokan asentamalla sinne leuanvetotangon. Useissa tutkimuksissa on pyritty löytämään keinoja parantaa sekä oppilaiden ja opettajien työskentelyolosuhteita että oppilaiden oppimistuloksia. myös Frith 2019 ja Oppezzo ja Schwartz 2014). Sekä tutkimuksen että kokemukseni perusteella useimmille oppilaille, etenkin pojille, mielekkäintä koulussa ovat liikunta, käsityö, kotitalous ja välitunnit. Lähdin luokanopettajana hakemaan ratkaisua eri näkökulmasta. Huomattavaa on kuitenkin, että kehollisuus ei useinkaan nouse merkittäväksi tekijäksi kasvatustieteelle keskeisissä teorioissa. Leuanvetohaasteesta se alkoi Eräänä päivänä oppilas kertoi minulle, että hän pystyisi vetämään enemmän leukoja kuin minä. Voitte vain kuvitella, millainen jännitys luokassa vallitsi, kun opettaja kilpaili oppilasta vastaan. Teorian voi kuitenkin nähdä korostavan nimenomaan ihmisen psykologisia tarpeita. Olisin voinut vain todeta, että onpas hieno juttu ja jättää asian siihen. Tarkastelen tässä artikkelissa liikkeen ja oppimisen välistä syvällistä yhteyttä ja korostan, miten liike rikastuttaa kykyämme hankkia tietoa ja kehittää olennaisia taitoja. Kehon liikkeen ja toiminnan uskotaan myös helpottavan toiminnanohjauksessa ja taidoissa siirtyä yhdestä toiminnosta toiseen. Aiemmassa tutkimuksessa onkin osoitettu kehollisuuden suhde oppimiseen – se, miten kehon liike ja toiminta edistävät oppimista ja ajattelua (esim. Kun vaalimme perushyvinvointia, voimme vapauttaa oppijoiden täyden potentiaalin ja antaa heille mahdollisuuden kukoistaa tietoaineissa ja henkilökohtaisesti. 2014). Kimmokkeena omat kokemukset Suomalaista koulua 2020-luvulla luonnehtii paradoksi: koulu on tasoltaan kansainvälistä huippuluokkaa, mutta samalla tutkimusten mukaan yhä useampi lapsi voi emotionaalisesti huonosti ja yhä useampi opettaja on ylikuormittunut ja harkitsee alanvaihtoa. Tässä mielessä kehollisuudella voi olla laaja merkitys itsetunnolle ja itsensä arvostamiselle. interventioita, jotka voisivat paremmin mahdollistaa oppimiselle asetetut tavoitteet. Aiheesta on saatavilla runsaasti tutkimustietoa ja suosituksia, mutta mikään ehdotetuista ratkaisuista ei ole saanut niin merkittävää kannatusta, että sitä olisi alettu laajemmin implementoida. Dackermann ym.2017; Wilson ym.2002; ks
Jotta ymmärtäisimme liikkeen ja oppimisen välisen yh teyden, on tärkeää tunnistaa käsite kehollinen mieli. Toimintaympäristön muuttaminen monimuotoisemmaksi rikkoo rajoja positiivisesti sekä mahdollistaa oppilaan kokonaisvaltaisemman potentiaalin ja toimintakyvyn saavuttamisen. On siis perusteltua ottaa tutkimuksen lähtökohdaksi se, että sekä oppilas että koulun muu henkilökunta ovat ihmisinä kehollisia. Oletan, että tämä vaikuttaa myös motivaatioon, ahkeruuteen ja luovuuteen. Perinteinen luokkahuoneympäristö, jossa opettaja luennoi ja oppilaat istuvat paikoillaan, ei välttämättä tue optimaalista oppimista. Kokemuksellinen oppiminen kannustaa syvempään ymmärtämiseen ja tiedon pitkäaikaiseen säilyttämiseen. 6. Itse oppimistila kuitenkin rajaa sitä, miten oppilas käyttää kehoaan oppituntien aikana: oppilaat pääasiassa istuvat opettajaan päin ja käyttävät toista kättään kirjoittamiseen ja viittaamiseen. Tätä luovaa yhteyttä liikkeen ja oppimisen välillä voidaan hyödyntää eri aloilla taiteesta ja muotoilusta tieteellisiin keksintöihin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että fyysinen aktiivisuus voi parantaa aivojen toimintaa ja muistia. 2. 3. Käsite viittaa siihen, että kehomme eivät ole vain astioita, jotka kantavat aivojamme, vaan ne ovat olennainen osa tapaa, jolla ajattelemme ja opimme. yhteenkuuluvuusteoria, Baumeister 2012). Mielestäni kehon toiminnan merkitystä oppimisen, luovuuden ja motivaation suhteen ei ole otettu riittävästi huomioon opetussuunnitelmissa, oppimistilojen rakentamisessa sekä luokkahuoneissa tapahtuvassa toiminnassa yleisemmällä tasolla. Lisäksi liikunta voi auttaa oppilaita säilyttämään paremmin opittua tietoa pitkäaikaisessa muistissa. Tutkimukseni keskeisenä lähtökohtana onkin oletus siitä, että lapsen luonnollista ja välttämätöntä liikettä on tärkeää hyödyntää paremmin koulumaailmassa ja soveltaa kaikkeen koulutyöskentelyyn. Kun oppilaat liikkuvat oppimisen aikana, verenkierto aivoissa tehostuu, mikä puolestaan edistää parempaa keskittymistä ja oppimista. Paikkatietoisuus ja motoriset taidot kehittyvät Liikkuminen auttaa meitä kehittämään tilatietoisuutta ja hienomotorisia taitoja. Kun lapset kasvavat, nämä perusliikkeet luovat perustan monimutkaisemmille kognitiivisille tehtäville. Tarkkavaisuuden kohentuminen ei ainoastaan edistä fyysistä terveyttä, vaan myös parantaa itsetuntemusta ja tunteiden säätelyä, jotka ovat oppimisen ja henkilökohtaisen kehityksen kannalta ratkaisevia seikkoja. Lapset esimerkiksi oppivat tarttumaan esineisiin, ryömimään ja kävelemään. Fyysinen toiminta voi toimia katalysaattorina uusille ideoille ja oivalluksille. Vaikutukset ovat moninaisia: 1. Kehon ja mielen yhteys vahvistuu Liikkuminen edistää vahvaa kehon ja mielen välistä yhteyttä. Nämä sosiaaliset taidot ovat olennainen osa tehokasta oppimista, sillä ne helpottavat yhteistyötä ja mielekästä vuorovaikutusta muiden kanssa.. Esimerkiksi oppitunnin aikana tehty lyhyt liikuntatuokio voi auttaa oppilaita vahvistamaan oppimistaan ja parantamaan muistiaan. 3 6 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 teema Liikuntalääketiede Kehollisuuden merkitystä väheksytty Kehollisuuden merkitystä oppimiselle on aiemmin korostettu etenkin liikuntaja terveystieteissä. Moninaisuuden lisääminen luokkahuoneessa voi olla voimavara oppilaille ja opettajille ja se voi edistää oppimista ja yhteisön vahvistumista. Kun harrastamme liikuntaa, aivomme vapauttavat dopamiinin ja serotoniinin kaltaisia välittäjäaineita, jotka parantavat mielialaa ja kognitiivisia kykyjä. Tämä kehollisen toiminnan rajaaminen rajaa kuitenkin myös erilaisia sosiaalisia vuorovaikutustilanteita. Kokemuksellinen oppiminen kehittyy Tekemällä oppiminen eli kokemuksellinen oppiminen on tehokas pedagoginen lähestymistapa. Kognitiivinen toiminta parantuu Liikunnan on osoitettu parantavan kognitiivisia toimintoja monin tavoin. Siihen kuuluu aktiivinen osallistuminen ja ongelmanratkaisu todellisten kokemusten kautta. Esimerkiksi sosiaalisen vuorovaikutuksen voidaan ajatella liittyvän kehollisuuteen. 5. Kun harrastamme fyysistä toimintaa, emme vain treenaa lihaksia vaan myös aivojamme. Siksi lyhyt kävely tai nopea venyttelytauko voi auttaa virkistämään mieltä ja parantamaan keskittymiskykyä. 4. Liikkeen rooli oppimisessa on merkittävä. Sosiaalinen ja emotionaalinen kehitys vahvistuvat Liikkumisella on tärkeä rooli myös sosiaalisessa ja emotionaalisessa kehityksessä. Säännöllinen liikunta vaikuttaa myönteisesti muistiin, tarkkaavaisuuteen ja ongelmanratkaisutaitoihin. Ryhmätoiminnot, kuten joukkueurheilu tai tanssi, opettavat yhteistyötä, viestintää ja empatiaa. Nämä kaikki ovat perustavanlaatuisia liikkeitä, jotka edistävät heidän ymmärrystään tilasta ja vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Monet yksilöt huomaavat, että he saavat parhaat ideansa kävellessään, tanssiessaan tai harrastaessaan jonkinlaista liikuntaa. Oletan, että kehollisuuden eli liikkeen, työasentojen ja toiminnallisuuden parempi huomioiminen ja mahdollistaminen toimintaympäristössä lisäävät hyvinvointia, merkityksellisyyttä ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja siten kohtaavat myös ihmisen psykologiset perustarpeet paremmin (Deci & Ryan 2014). Luovuus ja innovatiivisuus edistyvät Liikkuminen voi edistää luovuutta ja innovointia. Sen sijaan aktiivinen oppimisympäristö, joka korostaa liikettä ja vuorovaikutusta, voi tarjota merkittäviä etuja oppimiselle. Monipuoliset laitteet ja toiminnot, joiden kanssa oppilaat ovat kosketuksissa rauhoittavat heidän kehoaan olemaan helpommin läsnä. Lisäksi tällöin oppilas tulee paremmin kuulluksi ja nähdyksi ja kokee yhteenkuuluvuutta, mikä on olennaisen tärkeää oppimisen, kouluun kiinnittymisen sekä sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden kehittymisen kannalta (mm. Tähän menetelmään sisältyy usein liikettä, kun yksilöt sitoutuvat ympäristöönsä ja käsittelevät esineitä. Perustyötilat tukevat edelleen eniten opettajajohtoista pedagogiikkaa, vaikka opetussuunnitelmassa on jo vuosia painotettu oppilaan aktiivisuutta, omatoimisuutta ja erilaisissa ryhmissä toimimista. Mitä tarkoittaa kehollinen mieli
Mu?ller (Eds.), Selfregulation and autonomy, 191–207. 2014. Kruglanski, & E. A. Aktiivisen oppimisympäristön perusperiaatteita ovat: 1. Tämä edistää kriittistä ajattelua ja syvällistä oppimista. 2019. Intelligence, creativity, and cognitive control: The common and differential involvement of executive functions in intelligence and creativity. Liike voi auttaa keskittymään, parantaa muistia ja kehittää yhteistyötaitoja. Intelligence. M. Vaikka hyvinvoinnin opettaminen voi olla haastavaa, se on usein helpompi oppia omakohtaisten kokemusten ja oivallusten kautta. Liikkeen rooli oppimisessa on merkittävä, ja se voi auttaa oppilaita keskittymään, parantamaan muistiaan ja kehittämään yhteistyötaitojaan. Cambridge University Press. Oppilaat voivat liikkua luokkahuoneessa, osallistua fyysisiin aktiviteetteihin ja käyttää erilaisia aisteja oppimiseen. W. Dackermann T., Fischer, U., Nuerk, H.C., Cress, U., & Moeller, K. . 2008. Ryan, R. Self-determination theory and the role of basic psychological needs in personality and the organization of behavior. In O. Vaikka hyvinvointia voi olla vaikea opettaa suoraan, se on usein helpompi oppia käytännön kokemusten kautta. ZDM Mathematics Education. John, R. The Knowledge-Creating Company: How Japanese Companies Create the Dynamics of Innovation. Psychonomic bulletin & review. Applying embodied cognition: from useful interventions and their theoretical underpinnings to practical applications. L. 2012. 1995. In P. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 3 7 Aktiivisen oppimisympäristön periaatteet Aktiivisessa oppimisympäristössä oppiminen nähdään kokonaisvaltaisena prosessina, joka vaatii oppijoiden fyysistä ja henkistä osallistumista. Henkilökohtainen kasvu ja oppiminen voivat olla avainasemassa hyvinvoinnin saavuttamisessa. Journal of experimental psychology: learning, memory, and cognition. Ihmiset voivat oppia, mitkä toimet, ajattelutavat ja elämäntavat edistävät heidän hyvinvointiaan kokeilemalla erilaisia asioita, reflektoimalla omia kokemuksiaan ja tekemällä tarvittavat muutokset omassa elämässään. Aktiivinen osallistuminen: Oppilaita kannustetaan esittämään kysymyksiä, osallistumaan keskusteluihin ja haastamaan omia ajatuksiaan. Acute Exercise and Creativity: Embodied Cognition Approaches. Van Lange, A. C. F. Grouzet, & U. Aktiivisen oppimisympäristön edut ovat selkeitä, siksi siihen tulisi panostaa enemmän, jotta oppilaiden kokonaisvaltainen kehitys ja oppimisen ilo pääsisi näkymään ja kasvamaan. 2014. L. 2014;88:125–113. M. 2017;49(4):545–557. Neural mechanisms underlying the generation of creative new ideas. 2002. Pervin (Eds.), Handbook of personality: Theory and research, 654–678. Ryhmätyöskentely voi myös kannustaa oppilaita jakamaan tietoa ja ratkaisemaan ongelmia yhdessä. Nonaka, I. W. Samalla oppilaat voivat omalta osaltaan osallistua vaikuttavasti oppimisprosessiin, mikä voi johtaa parempiin oppimistuloksiin ja antaa paremmat valmiudet tulevaisuuden haasteiden kohtaamiseen. LÄHTEET Baumeister, R. Need-to-belong theory. M., & Deci, E. Käytännön harjoittelu: Oppiminen ei rajoitu pelkästään teoriaan vaan sisältää käytännön harjoittelun ja soveltamisen. Liikkeen rooli: Aktiivisessa oppimisympäristössä liikkeellä on keskeinen rooli. P. Tämä tekee siitä erityisen yksilöllisen ja henkilökohtaisen prosessin. 3. Benedek M., Jauk, E., Sommer, M., Arendasy, M., & Neubauer, A.C. 2014;40(4):1142. 2014;46(73-83). Give your ideas some legs: The positive effect of walking on creative thinking. Oppitunnit tulee suunnitella niin, että ne tukevat liikkumista ja vuorovaikutusta. M., & Deci, E. Ryan, R. 2017. To create or to recall. A. T. Robins, & L. 2014. 2014. Ryhmätyö: Oppilaat työskentelevät usein ryhmissä, mikä edistää vuorovaikutusta ja yhteistyötaitoja. 2. Aktiivinen oppimisympäristö, jonka opetus tukee liikettä ja vuorovaikutusta, voi parantaa oppimista ja oppimistuloksia. Wilson, M. NeuroImage. Oppezzo M., & Schwartz, D.L. Benedek M., Jauk, E., Fink, A., Koschutnig, K., Reishofer, G., Ebner, F., & Neubauer, A. Sokol, F. Kuva: Jukka Sinnemäki. On myös hyvä huomata, että hyvinvoinnin edistäminen voi vaatia itsetuntemusta ja tietoisuutta omista tarpeistaan ja arvoistaan. Higgins (Eds.), Handbook of theories of social psychology, 121–140. & Takeuchi, H. 2002;9(4):625-636. In B. Toward a social psychology of assimilation: Self-determination theory in cognitive development and education. Oppilaat voivat kokeilla asioita käytännössä, mikä tekee oppimisesta konkreettisempaa. 4. Frith, E. Six views of embodied cognition. Tämä voi sisältää liikkumista, ryhmätyöskentelyä, keskusteluja ja käytännön harjoittelua
Tämä ylevä näkemys liikunnan kentän inklusiivisuudesta ja saavutettavuudesta ei kuitenkaan täysin pidä paikkansa. 3 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 teema Liikuntalääketiede L iikunnan hyvää tekevistä vaikutuksista vallitsee laaja yksimielisyys ja liikkumista suositellaan kaikille. Myös liikunnan ja urheilun kentillä esiintyy normeja sille, mitä pidetään oikeanlaisena ja sosiaalisesti hyväksyttävä liikkujana. Liikuntaa edistetään usein kärjellä, jonka mukaan “kaikki ovat tervetulleita” liikkumaan. Lihavan ihmisen liikkumiseen suhtaudutaan edelleen usein ihmetellen ja torjuvasti.. Kuva: Freepik HANNELE HARJUNEN, YTT liikuntasosiologian apulaisprofessori Jyväskylän yliopisto Liikkuvien ruumiiden normit ja liikuntakulttuurin toiset Lupa liikkua ei ole itsestäänselvyys jokaiselle. Nämä normit eivät ole aina välttämättä tiedostettuja, mutta ne näkyvät käsityksissä ”oletusliikkujasta” ja epänormatiivisina pidettyjen liikkujien kohtelussa
3. Lihavuus ja liikunta sosiologisessa tutkimuksessa On tunnettua, että lihavuuden tutkimusta on hallinnut biomedikaalinen näkökulma ja lihavuutta on pitkään lähestytty lähinnä lääketieteellisenä ongelmana ja kansanterveyskysymyksenä. Oletuksena on, että lihavuus on näiden yksilön epäedullisten ominaisuuksien seurausta. Vain noin viisi prosenttia perinteisillä keinoilla kuten ruokavaliolla ja liikunnalla laihduttajista saavuttaa painotavoitteen ja pysyy siinä edes muutamia vuosia. Stigman negatiiviset vaikutukset näkyvät yleisenä asenteellisuutena lihavia liikkujia kohtaan olivatpa Oletus normiliikkujasta on edelleen varsin kapea, ei suinkaan moninainen, eikä liikunnan kenttä toivota kaikkia liikkujia yhtä lailla tervetulleiksi. 2. Nämä kaikki stigman osa-alueet näkyvät asenteissa lihavuutta ja lihavia ihmisiä kohtaan sekä lihavien ihmisten kohtelussa. Harjunen 2019 ja 2020). Lihavuuden stigman osatekijöitä ovat esimerkiksi: 1. Olen kirjoittanut aiemmin lihavista liikkujista ja liikunnan ja urheilun kentästä eräänlaisena ”eksklusiivisena tilana”, joka olettaa ja hyväksyy vain tietynkokoisen liikkuvan subjektin (esim. Johtopäätöksenä on, että lihavia liikkujia työnnetään aktiivisesti, vaikkakaan ei ehkä yleensä tarkoituksellisesti, ulos liikunnan kentältä. Tilastot eivät kuitenkaan tue tätä näkemystä. Tämän seurauksena lihavaa liikkujaa subjektina ei ole olemassa tässä ja nyt, on vain muovautumassa oleva tuleva normikokoinen liikkuja. Suurin osa laihduttajista lihoo uudelleen. Edellä mainittuihin normatiivisiin ominaisuuksiin voisi vielä lisätä ruumiin koon tai painon. Lihavuuden stigma läpäisee koko yhteiskunnan, kaikki elämän alueet, mukaan lukien liikunnan kenttä. Lihavat liikkujat marginaalissa ja tämä näkyy heidän kokemuksissaan liikunnasta. Lihavuuden medikalisointi eli lihavuuden käsittäminen lähinnä sairautena ja riskinä. Lihavan ihmisen sisäistä elämää luetaan ikään kuin ruumiin pinnalta. Epänormatiivisen kokoiset ruumiit eli kokonormin ylittävät ruumiit ovat lähes näkymättömiä liikunnan ja urheilun diskursseissa ja käytännöissä. Lihavuutta on pidetty epäsuotuisana ominaisuutena jo pitkään, mutta stigma on vahvistunut 2000-luvun ”lihavuuspaniikin” myötä. Painopisteenä on ollut pyrkimys lihavuuden hoitoon ts. Normiin sopimattomat ”liikuntakulttuurin toiset” tulevat marginalisoiduiksi, heitä rangaistaan epänormatiivisuudestaan sosiaalisesti tai heidät jätetään ulkopuolelle. Lihavat liikkujat ja lihavuuden stigma Stigmalla tarkoitetaan sosiaalisesti vahvasti negatiivisesti leimaavaa ominaisuutta (Goffman 1963). Tässä kehyksessä lihava ihminen näyttäytyy aina sairaana, hoidettavana ja toimenpiteiden kohteena. Monille laihtuminen ja lihominen on toistuva sykli, monet ovat lihavia pitkiä aikoja, jotkut koko elämänsä. Tutkimukset, jotka käsittelevät esimerkiksi eri sukupuolien tai seksuaalisia suuntauksia edustavien, vammaisten tai muiden kuin valkoisten ihmisten kokemuksia liikkujina kertovat, että oletetusta normista jollain tavalla poikkeaminen altistaa monenlaiselle epäasiallisellekin tai liikkumisen ehtojen suhteen epätasaarvoistavalle kohtelulle (esim. Tutkimuksen vähyys ja sen kytkeytyminen laihduttamiseen sinällään kertoo, että lihavia ihmisiä ei yleisesti pidetä liikunnan subjekteina, vaan lihavuutta, ja siten lihavana liikkumisen vaihetta pidetään välitilana, jonka oletetaan pian muuttuvan. Väitän, että tämä ymmärrys lihavuudesta ohimenevänä välivaiheena estää kiinnittämästä huomiota lihavien liikkujan kokemuksiin ja tarpeisiin. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 3 9 Suhdetta lihavien liikkujia kohtaan näyttääkin ohjaavan jonkinlainen tulevaisuusorientaatio. Lihava ihminen määrittyy siten epänormatiivisena niin oletetun sairauden/riskin, normatiivisesta poikkeavan ulkomuodon ja oletettujen henkisten ominaisuuksien tai niiden puutteiden vuoksi. Lihavana liikkumista pidetään välitilana, jonka oletetaan pian muuttuvan.. Tätä normia tuotetaan aktiivisesti niin liikunnan ja urheilun käytännöissä kuin niitä koskevissa diskursseissa. Lihavuuden moraalinen määrittely eli lihavuuden ymmärtäminen merkkinä epäsuotavista henkilökohtaisista ominaisuuksista, moraalista ja elämäntavoista. Berg ja Kokkonen 2016; Kokkonen ja Kauravaara 2020). Jos tavoitteena on, että lihavat ihmiset saadaan liikkumaan enemmän, tarvitaan parempaa ymmärrystä lihavien liikkumisesta ja esimerkiksi sen sosiaalisista, kulttuurisista ja materiaalisista ehdoista. Normiliikkujatai urheilija on edelleen valkoihoinen ja heteroseksuaalinen, vammaton ja atleettisen näköinen mieheksi identifioituva henkilö. Lihavuuden stigmalla on lukuisia negatiivisia vaikutuksia, kuten ennakkoluulot, syrjintä, häirintä, väheksyntä ja ulossulkeminen. laihtumiseen, esimerkiksi ruokavalion ja liikunnan keinoin. Lihavien ihmisten liikuntaan liittyvistä sosiaalisista esteistä, kuten lihavuuden stigman vaikutuksista tai heidän liikuntaan osallistumisensa edellytyksistä puhutaan vähän ja asian suhteen tehdään vielä vähemmän. Lihavuuden on todettu olevan yksi ihmistä stigmatisoivimmista ominaisuuksista. Lihavuuden kulttuurinen ja sosiaalinen määrittely eli lihavuuden ymmärtäminen epänormatiivisena ruumiillisuutena. Tämän painotuksen seurauksena lihavista liikkujista on vähän esimerkiksi yhteiskuntatieteellistä tutkimusta ja olemassa oleva tutkimuskin liittyy usein laihtumispyrkimykseen
& Kokkonen, M. Lihavat liikkujat ovat liikunnan representaatioissa harvoin edustettuina. (2006) Fitness is a Feminist Issue, Australian Feminist Studies, 21:49, 65-83, Gailey, J. Kirjoitus perustuu Liikunnan yhteiskuntatieteilijöiden syyskoulussa 22.8.2023 Jyväskylän yliopistossa pidettyyn esitykseen. Joka tapauksessa normatiivisen liikkujan ihanne ja ekslusiivisuus on haastettava. Pahimmillaan tämä ajaa suuren ryhmän ihmisiä pois liikunnan parista. Psykologisiin vaikutuksiin voidaan lukea esimerkiksi sisäistetty stigma, aiem mat huonot kokemukset ja pelko huonosta kohtelusta. Tässä aineistossa oli myös paljon kokemuksia liikunnasta, erityisesti huonosta kohtelusta ja syrjinnästä. Lihavuus ja liikunta nähdään usein jopa toisensa poissulkevina. Lihavat ihmiset eivät tunne olevansa tervetulleita liikuntatiloihin ja ryhmiin tai oloaan turvalliseksi harrastaessaan liikuntaa, jonka seurauksena he saattavat vältellä liikuntaa tai liikuntapaikkoja. Urheilun takapuoli: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa. 2023. Myös lihavat ihmiset haluavat liikkua. Brabazon, T. Harjunen, H. Harjunen, H. 2014. Esimerkiksi oletukset siitä, että lihavat eivät liiku, eivät ole kiinnostuneet liikunnasta, heillä ei ole liikuntataitoja tai he liikkuvat vain laihtuakseen elävät vahvasti. Lihavat liikkujat yhtä aikaa sekä ”liian näkyviä” että näkymättömiä. On selvää, että lihavuuden stigman aktiivinen purkaminen on tarpeen myös liikunnan kentällä. 2016 Ulossulkemisia liikunnan kentällä: lihava liikkuva naisruumis katseiden kohteena, teoksessa Berg, Päivi ja Kokkonen, Marja (toim.) Urheilun takapuoli: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa. Saako lihava liikkua tai olla näkyvä liikkuja sellaisena kuin on vai vasta kun on laihtunut tai saavuttanut oletusliikkujan normatiivisen vartalon. Tämä tukee käsitystä, että lihavia liikkujia ei ole olemassa. Yhtäältä he ovat kokonsa vuoksi hyvin näkyviä, toisaalta sosiaalisesti ja kulttuurisesti näkymättömiä. Noin 18 000 (N = 17 882) lehden lukijaa, joista valtaosa naisia (N = 14 656) vastasi kyselyyn. & Kauravaara, K. (HS. (toim.).: Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa. Nämä kaikki tekijät viestittävät lihavalla liikkujalle, että liikunta ja liikunnan kenttä eivät ole heitä varten. Entä miten muuttaa käsitystä oletusliikkujasta, jonka vaikutus näkyy ohjauksessa, välineistössä, ohjaajien ja liikkujien asenteissa. Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa. Tarvitaan myös lisää tutkimusta lihavien liikuntakokemuksista ja halusta liikkua, jotta ohjausta ja palveluita voidaan paremmin kohdentaa heidän tarpeisiinsa. Exercising Exclusions: Space, Visibility, and Monitoring of the Exercising Fat Female body, The Fat Studies Journal (published online 7, Jan 2019). (toim). 2019. Lihavat liikkujina on tehtävä näkyviksi ja on murrettava oletus ”liikkumattomista” lihavista ja tähän oletukseen pohjautuvat leimaavat puhetavat ja käytännöt. Erilainen häirintä, huutelu, naureskelu ja tuijottaminen ovat yleisiä kokemuksia, joitain on jopa salakuvattu heidän harrastaessaan liikuntaa. Sosiaalisia vaikutuksia ovat esimerkiksi yleinen lihavuusfobinen ilmapiiri ja laihdutuskulttuurin hallitsevuus. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 175. Onkin aiheellista kysyä, onko lihaville liikkujille tilaa liikunnan kentällä. . Halua liikkua ei edistä, että liikkumiselle rakennetaan erilaisia esteitä tai halutaan ylläpitää käsitystä normiliikkujasta, jonka raameihin he eivät mahdu. 2016. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi kouluttamalla ja lisäämällä liikunta-alalla toimivien ammattilaisten tietoisuutta lihavuuden stigmasta ja sen vaikutuksista. Useimmiten heille ei ole ollut tarjolla perehtynyttä ohjausta tai sopivan kokoisia välineitä. Materiaalisiin voidaan lukea esimerkiksi asianmukaisen ohjauksen puute ja -saatavuus tai sopivan vaatetuksen tai välineiden saatavuus. Lihavat liikkujat saavat jatkuvasti huomautuksia koostaan ja painostaan. Liikuntaan liittyvissä uuti sissa, artikkeleissa, mainonnassa, on ruumiin koon suhteen vähän moninaisuutta paitsi, jos kyse laihduttamisesta. Ulossulkevat käsitykset liikkujista Jeannine Gailey (2015) on kirjoittanut erityisesti lihavien naisvartaloiden yhtäaikaisesta hypernäkyvyydestä ja näkymättömyydestä. New York: Palgrave McMillan. Kun lihavat liikkujat kertovat kokemuksistaan, eniten mainintoja saavat kuntosali, uimahalli, ryhmäliikunta ja yleinen julkisilla paikoilla liikkuminen. Noin 4 000 henkilöä vastasi vielä avoimeen kysymykseen. Tällä hetkellä ei vielä riittävästi tunnisteta lihavuuden stigmaa liikunta-alan käytännöissä tai toimijoiden ajattelutavassa Lihavuuden stigman vaikutukset liikkumiseen voidaan jakaa esimerkiksi psykologisiin, sosiaalisiin, materiaalisiin ja kulttuuriseen näkymättömyyteen. Tätä nykyä lihava ihminen ei mahdu käsityksiin oletusliikkujasta. kesäkuu 2015). Tämä toistuu lihavien liikkujien kokemuksissa. 2023. 2020 Lihavien ihmisten liikunta ja sen esteet, teoksessa Kokkonen, J. Koivumäki, T., Harjunen, H., Hagström, T., Mikkilä, K., Pusa, T. 2020. & Kauravaara, K. Miten liikunnan kenttä voitaisiin tehdä inklusiivisemmaksi myös eri kokoisia ihmisiä kohtaan. (toim.). Kohti eettistä ja vastuullista painopuhetta ja -käytäntöjä: lihavuuden stigma ja sen vähentäminen. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. Tämä havainto näyttää pätevän myös liikunnan kentällä. Tämä on pitkä ja laaja yhteiskunnallinen prosessi. Vuonna 2023 julkaistiin Valtioneuvoston rahoittaman lihavuuden stigmaa Suomessa tarkastelleen tutkimushankkeen Kohti vastuullisempaa ja eettisempää painopuhetta ja käytäntöjä -loppuraportti, joka voisi toimia ohjenuorana myös tulevaisuuden liikuntakeskusteluja käytäessä. Kysyimme vuonna 2015 suomalaisilta verkkokyselyllä yhteistyössä Helsingin Sanomien kanssa suomalaisten kokemuksista painoon perustusta syrjinnästä. Esimerkiksi Tara Brabazon (2006, 72) on todennut, että liikuntakasvattajat ja terveydenedistäjät ovat niin sitoutuneet binääriseen käsitykseen lihavuuden ja liikunnan toisensa poissulkevuudesta, että he ovat lopulta kaikkein ennakkoluuloisimpia lihavien vartaloiden liikunnallisuuden suhteen ja samaan aikaan kaikkein vähiten inklusiivisia. & Lahti-Koski, M. The hyper(in)visible fat woman. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 175. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 2023:10, Kokkonen, J. Harjunen, H. Tämä asettaa lihavat liikkujat eriskummalliseen positioon liikunnan kentällä. He myös pitävät ja nauttivat liikunnasta. 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 teema Liikuntalääketiede kyseessä alan ammattilaiset, kanssaliikkujat tai media. LÄHTEET Berg, P. Helsinki.. Helsinki: Nuorisotutkimus verkosto. Vol 8 (2), 173–186. Helsinki, 50–67
Kirkonkylä (8 000) ja Rajamäki (7 500) ovat myös suurempia kuin valtaosa suomalaisista kunnista. Tiloilla on suuri merkitys myös seurojen ja yhdistysten kokoontumispaikkoina. Liikuntaja ulkoilualueiden kunnosta vastaava henkilöstö mukaan laskettuna liikunnan ja ulkoilun parissa työskentelee Nurmijärvellä yhteensä noin parikymmentä ihmistä. Nurmijärvi kasvaa edelleen, mutta toistaiseksi nopeimmat kasvuvuodet ajoittuivat 2000-luvun alkuun. Toisaalta Nurmijärvellä on monia pieniä kyliä, joissa toimii kyläseuroja ja -yhdistyksiä. Asukasmäärää ovat nostaneet muuttoliike ja luonnollinen väestönlisäys. – Tämänkokoiseksi kunnaksi meillä on hyvät liikuntapaikat. On kaksi yleisurheilukenttää, pesäpallokenttä, lämmitettävä tekonurmi, tekojää, uimahalli sekä hiekkaja nurmi kenttiä. Kuva: Nurmijärven kunta. Kunnassa on kolme suurta taajamaa, joista yli 22 000 asukkaan Klaukkala on keskikokoisen kaupungin kokoinen. Nurmijärvellä asuu 44 500 ihmistä. JOUKO KOKKONEN Klaukkalan kuntoportaat. Nurmijärvi on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, joka ei kutsu itseään kaupungiksi. Ulkoilureitistö on laaja ja meiltä löytyvät myös kuntoportaat. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 4 1 L iikuntapalveluita Nurmijärvellä tuottavat suoranaisesti liikuntaja hyvinvointipäällikkö, liikunnanohjaaja, työikäisten ja ikääntyneiden liikuntasuunnittelija ja harrastamisen mallin liikuntakoordinaattori. Se luo yhteisöllisyyttä ja mahdollistaa liikunnan harrastamisen, vaikka olosuhteet ovat usein vaatimattomat. Vuoteen 1980 verrattuna väkiluku on kaksinkertaistunut. Syntyneiden ja kuolleiden määrän ero on kuitenkin pienentynyt 2020-luKuntalaisten liikuntapalveluiden tuottaminen on yhteispeliä Kunnan kannattaa miettiä tarkkaan, mihin voimavaransa käyttää liikuntapalveluissa, sanoo Nurmijärven liikuntaja hyvinvointipäällikkö Kaisa Laine. Vuonna 2022 Nurmijärvellä elävänä syntyneitä oli 69 enemmän kuin kuolleita. vulla merkittävästi. Laine pitää oleellisena sitä, että hyvinvointija liikuntatoimi on päässyt vaikuttamaan uusien koulujen liikuntasalien suunnitteluun ja rakentamiseen. Kylien asukkaiden järjestämä toiminta on Laineen mukaan tärkeää kunnassa, jossa sisäinen liikenne on heikohkoa
Laine tuli Nurmijärvelle Helsingin kaupungin palveluksesta hyvinvointikoordinaattoriksi. 4 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 teema Liikuntalääketiede – Saamme hienon Rajamäen kampuksen, jonne tulee melkein 1 200 neliön monikäyttöinen liikuntasali. Se parantaa yhdistysten ja urheiluseurojen käyttömahdollisuuksia, kertoo Laine esimerkkinä. Nurmijärvellä on myös osakeyhtiön pyörittämä golfkenttä. Kunnan suurimpaan taajamaan Klaukkalaan on toivottu uimahallia, mutta sen rakentaminen ei ole suunnitelmissa. Yksikön muuttuminen liikuntaja hyvin vointipalveluiksi vauhditti tarkastelua. Aivan kaikkiin nurmijärveläisten toiveisiin kunta ei ole kyennyt vastaamaan. Liikunnan riemua liikuntaleirillä. Yhtenä kimmokkeena on ollut Keski-Uusimaan hyvinvointialueen perustaminen. Pitkäaikainen liikuntapäällikkö Antero Lempiö jäi eläkkeelle vuonna 2020. ”Menkää ulos ja luontoon. – Lähdimme vuonna 2021 pohtimaan kunnan liikuntapalveluiden roolia. Kuntalaisten käytössä on Alkon 1970-luvulla Rajamäelle rakennuttama halli, joka on uudis tettu täysin vuonna 2015. Kunnan tärkein tehtävä on Laineen mukaan kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen, mikä johdatti tarkastelemaan liikuntapalveluiden paikkaa uudessa tilanteessa. SOTE-uudistus muuttanut ajattelua Liikuntapalveluita on Nurmijärvellä ajateltu uusiksi 2020-luvulla. Padel-hallin on rakennuttanut yrittäjä. Kuvat: Nurmijärven kunta.. Hänen seuraajansa siirtyi kesällä 2021 uusiin tehtäviin ja Laine lupautui väliaikaisesti hoitamaan virkaa, johon hänet vakiKaisa Laineen liikuntavinkki on ytimekäs. Se on voimavara, josta meillä Suomessa on ainutlaatuinen mahdollisuus nauttia.” Kuva: Jouko Kokkonen Mies pelaa bocciaa Krannilassa
Pitkälti kohteita ovat kakkostyypin diabetes ja ylipaino. Malli on ainut tapa, jolla Nurmijärvellä tuotetaan lasten ja nuorten liikuntapalveluja. Nurmijärvellä on koulutettu nuorisopalveluiden ohjaamon työntekijöitä liikuntaneuvontaa avi-rahoitteisessa hankkeessa. Herusten Vireestä, Korven Urheilijoista, Perttulan Riennosta tai Perttulan Tähdestä harva on kuullut. Suunnitelman yhtenä tavoitteena on, että vähän liikkuvien ja liikkumattomien liikkuminen lisääntyy. Laine näkee, että kunnan kannattaa erityisesti keskittyä palveluihin, joita muut toimijat eivät tuota. Nuorille miehille suunnatun toiminnan lähtökohtana on aktiivisuuden herättäminen. Alueellisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmään kuuluvat Keusoten edustajat ja, hyvinvoinnin edistämisen vastuuhenkilöt kaikista kuudesta kunnasta. Tämä vaikuttaa päivärytmin järkeistämiseen, mikä on monesti ongelmana. Nimike muuttui vuonna 2023 liikuntaja hyvinvointipäälliköksi. Ylipäätään kunnassa on mietittävä, mihin se niukat voimavaransa suuntaa, jotta kuntalaiset saavat mahdollisimman paljon hyötyä. Missä se vaikuttavuus näkyy parhaiten. Laine pitää tärkeänä, että liikunnan asiantuntijat voivat tuoda esille fyysisen, psyykkisen ja sosiaalinen hyvinvoinnin lisäksi liikunnan muita positiivisia puolia. Kunta kykenee Laineen mukaan tarkastelemaan paikallista liikuntaa kokonaisuutena liikuntapoliittisen asiantuntemuksen ansiosta. Laine sanoo uskovansa niin yksilökuin ryhmämuotoiseen liikuntaneuvontaan. Työ tehdään ruohonjuuritasolla ja kuntalaisiin vaikutetaan käytännön toimenpiteillä, ei työryhmissä. – Harvalla kunnalla on laittaa liikuntaneuvontaan monta henkilötyövuotta. Laine korostaa olevan oleellista, että hyvinvointialueella niin terveydenhoitajat kuin fysioterapeutit tietävät millaisia ryhmiä on tarjolla, jotta he voivat lähettää ihmisiä suoraan ryhmiin tai kertoa niistä. ?. Harrastamisen mallin koordinointia varten on palkattu yksi henkilö. Ikääntyneiden liikuntaneuvonnan kokeilu alkaa Nurmijärvellä ryhmämuotoisena, mikä tuo toimintaan sosiaalisen ulottuvuuden. Keusote on Laineen mukaan sikäli hyvässä asemassa, että yhteistyötä oli harjoiteltu jo ennen hyvinvointialueen toiminnan aloittamista. Laine sanoo tukevansa ponnekkaasti lasten ja nuorten harrastamisen mallin kehittämistä. – Kaikki nuoret saavat itselleen määräajaksi lainaan aktiivisuusrannekkeen ja sitä kautta he pystyvät seuraamaan omaa liikkumistaan. Toivottavasti se motivoi niin askelten keräämiseen kuin aloittamaan jonkin liikuntaharrastuksen. Alueellisessa hyvinvointisuunnitelmassa on määritelty alueelliset tavoitteet ja toimenpiteet. Ryhmässä ovat edustettuna yritykset (apteekki) ja järjestöt sekä pelastuslaitos. Neuvontaan pääsevät mukaan ne, jotka ovat motivoituneita tarkastelemaan oman aktiivisuuttaan yhdessä asian tuntijan kanssa. Ja kyse on myös työmotivaatiosta, työhyvinvointista ja työssäjaksamisesta. Tämä koskee suurelta osin esimerkiksi soveltavan liikunnan palveluja. Lähtökohtana ovat olleet liikunnan mahdollisuudet toimia välineenä syrjäytymisen ehkäisyssä tai vaikeassa asemassa olevan nuoren hyvinvoinnin edistämisessä, mielenterveyden parantamisessa ja ongelmien ennaltaehkäisyssä. Yksinäisyys heikentää etenkin monien ikääntyneiden nurmijärveläisten hyvinvointia. Yhdyspinnan pitäminen toimivana vaatii työtä Neuvonnan ja ylipäätään liikuntapalvelujen liittäminen toimivaksi osaksi hyvinvointialueelta lähtevää palvelupolkua kysyy kunnan liikuntaja hyvinvointipalveluilta osaamista. Kunnalle kuuluu kokonaiskuva Liikuntakentän moninaistuminen korostaa kunnan hyvinvointija liikuntatoimen ja liikunnan eri toimijoiden säännöllisen yhteydenpidon ja tiedonvaihdon merkitystä. Siksi panostamme siihen vahvasti ja pyrimme laajentamaan toimintaa myös toiselle asteelle. Nuorille kohdennetun liikuntaneuvonnan kohderyhmänä ovat olleet kutsuntaikäiset miehet. – Liikunnallinen elämäntapa lähtee lapsesta ihan pienestä asti. Kutsuntatilaisuuksissa haravoidaan sekä palveluksesta vapautettuja että palvelukseen otettuja nuoria miehiä, jotka eivät liiku terveytensä kannalta riittävästi. Lapset ja nuoret liikkeelle Nurmijärven kuntastrategiaan sisältyvät näkyvästi lasten ja nuorten liikuttaminen sekä perheliikunta. HYTE-alueen ja kunnan yhdyspinnan pitäminen toimivana vaatii koko ajan työtä. – Kyse on siitä, missä alan koulutuksen omaava ohjaaja saa käyttää omaa osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kunnan kohtaamispaikka siirtyy liikuntaja hyvinvointipalveluiden vastuulle vuoden 2024 alussa. Kunta tarjoaa myös perheille suunnattuja liikuntaryhmiä, sillä kunnassa on paljon lapsiperheitä ja se haluaa erottautua perhevetoisena. Urheiluseuroja on yli 40 ja niiden lajikirjo on laaja. Keski-Uusimaan hyvinvointialueeseen (Keusote) kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Rytmin muuttaminen johtaa terveeseen väsymiseen ja parempaan uneen. Hyvinvointi paranee ja parhaassa tapauksessa liikkuminen arjessa lisääntyy ja jopa omaehtoinen liikunnan harrastaminen alkaa. Kunnan ei ole mielekästä järjestää esimerkiksi ohjattuja perusjumppatunteja. Kunnissa on kuitenkin kokonaisuudessaan pohdittava tarkkaan, mihin neuvonta kohdennetaan. Kohtaamispaikka antaa mahdollisuuden myös monenlaisen tiedon jakamiseen hyvinvointialueen palveluista seuratoiminnan esittelyyn. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 4 3 naistettiin vuonna 2022 ensin hyvinvointipäälliköksi. Vaikeusastetta nostaa henkilöstön vaihtuvuus. – Sehän on jatkuvaa vastinparien löytämistä ja yhteistyön vahvistamista henkilötasolla, jotta päästään työryhmätasolta konkretiaan. Liikuntaja hyvinvointipäällikölle tämä tietää lisää työtä, mutta Laine näkee muutoksen mahdollisuutena, joka avaa tilaisuuden perheiden kohtaamiseen varhaisessa vaiheessa. Kunnassa on paljon liikunta-alan yrityksiä, aktiivinen Nurmijärvi-opisto ja Rajamäen uimahalli. Liikuntapalveluja tuottavat Nurmijärvelläkin eri tahot. Paikallistason liikuntakenttä on Laineen mukaan murroksessa, koska toimijoita ja erilaisia odotuksia on paljon. Nurmijärvellä tärkeä linjaus on liikuntaneuvonnan kehittäminen, joka sisältyy kunnan strategiaan. Rajamäen Rykmentti ja Nurmijärven Palloseura ovat tutumpia useammalle
Asiantuntijatyö vastaa huippu-urheilun kasvaviin osaamisvaatimuksiin ja tuo eri alojen osaamista valmentajien ja urheilijoiden tueksi valmennusprosessiin. Moni valmentaja kokeekin tarpeelliseksi moniammatillisen tuen lajija valmennusasiantuntijuuden rinnalle. VILLE VESTERINEN, LitT johtava asiantuntija Huippu-urheilun instituutti KIHU PIA PEKONEN, liikunnanohjaaja YAMK, valmennus valmennusosaamisen asiantuntija Suomen Olympiakomitea MAARIT VALTONEN, LT ylilääkäri Huippu-urheilun instituutti KIHU ja Suomen Olympiakomitea Kuva: Antero Aaltonen. Työssä korostuu valMIRVA ROTTENSTEINER, TtT projektivastaava Huippu-urheilun instituutti KIHU mirva.rottensteiner@kihu.fi Urheilussa valmennustiimi toimii yhtenä joukkueena Moniammatilliset tiimit ovat osa nykyaikaista kilpaja huippu-urheiluvalmennusta. Valmentajan ei tarvitse osata yksin kaikkea. Asiantuntijatyössä on siirrytty irrallisista palveluista kohti valmentajan johtamia moniammatillisia tiimejä. Keskeistä on valmentajan työn ja osaamisen kehittämisen tukeminen. Tavoitteena on lisätä toiminnan laatua yhteisen tavoitteen eteen työskenneltäessä. Mitkä elementit tekevät moniammatillisesta valmennustiimistä toimivan. Kyse on kokonaisvaltaisesta toimintatavasta, jossa suorituskykyä ja terveyttä ei aseteta vastakkain, vaan ymmärretään tasapaino, joka fyysisten ja psyykkisten rajojen tavoittelussa tulee löytää. 4 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 teema Liikuntalääketiede A siantuntijatoiminta valmennuksen tukena on harjoitettavuuden, suorituskyvyn ja huippusuorituksen edistämistä urheilijan fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen terveys huomioiden
Kuvio 1. Hierojia on ollut mukana kaikissa olympiakisoissa Tukholman vuoden 1912 olympiakisoista lähtien. Moniammatillinen tiimi rakentuu valmennuksen aidoista tarpeista.. Urheilijan kuormitustutkimusta on tehty jo 1920-luvun alkupuolella, ja lääkäri on ollut mukana Suomen olympiajoukkueessa Pariisin vuoden 1924 olympiakisoista alkaen. urheiluakatemiaja valmennuskeskusympäristöjen kehittäminen ja valtion urheiluakatemioille asiantuntijatoiminnan kehittämiseen suuntaama merkittävä taloudellinen tuki, joka oli 6,5 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022 (Lämsä ym. Kuvausta tullaan päivittämään seuraavan kerran ensi vuoden alkupuolella. Vahvan substanssiosaamisen lisäksi asiantuntijan yhteistyöja vuorovaikutustaidot sekä reagointitavat haastavissa tilanteissa korostuvat, sillä arvokilpailuissa ollaan usein pitkään yhdessä paineisessa tilanteessa. Tästä osoituksena on ollut mm. Luonnollisesti on etu, kun urheilijat ja valmentajat tuntevat asiantuntijatiimin jäsenet jo ennestään, ja kaikki ymmärtävät oman roolinsa tiimissä ja sitoutuvat yhteisiin toimintatapoihin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana toiminnan hyödyt ja tarve huipulle tähtäävässä urheilussa on kuitenkin tunnistettu ja tunnustettu yhä selvemmin. Hyvin organisoidulla ja yhteistyökykyisellä tiimillä rakennetaan edellytyksiä urheilijan ja joukkueen kokonaisvaltaiselle ja optimaaliselle valmennukselle, kehittymiselle ja menestystavoitteiden saavuttamiselle. Asiantuntijatoiminta on vuosien varrella nähnyt monia vaiheita. Asiantuntijuuden merkitys ymmärretty uudella tavalla Urheiluvalmennuksessa on Suomessa hyödennetty asiantuntijoita yli sata vuotta. Päivittäisvalmennuksen lisäksi huippu-urheilussa rakennetaan asiantuntijatiimit arvokilpailuihin, joissa eri alojen asiantuntijat ovat osa joukkuetta. 2023). Asiantuntijatiimillä pyritään tukemaan sitä, että jokainen tärkeä osa-alue urheilijan tai joukkueen kehittymisen ja suorituksen kannalta huomioidaan valmennuksessa ja kilpailutilanteessa. Asiantuntijoiden määrä on tällöin rajattu ja tiimi muodostetaan joukkueen kokonaisuus huomioiden. Keskeistä on hyödyntää osaajia, joilta löytyy tarvittavaa osaamista urheilijan ja lajin näkökulmasta. Asiantuntijatuki muodostetaankin aina lajin vaatimusten ja urheilijan/joukkueen tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. 2021). Yhteenveto korostaa yhteistä ymmärrystä asiantuntijatiimin hyödyntämisestä ja vaikuttavuudesta valmentautumiseen tavoiteltaessa menestystä ja huipputuloksia ja näitä tukevaa toimintakulttuuria. Moniammatillisen tiimin jäseniä voivat olla esimerkiksi lääkäri, fysioterapeutti, fysiikkavalmentaja, tekniikkavalmentaja, urheilufysiologi, biomekaniikan asiantuntija, data-analyytikko, kaksoisura-asiantuntija, urheilupsykologi, psyykkinen valmentaja tai ravitsemusasiantuntija (kuvio 1.). L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 4 5 mentajan ja urheilijan arjen tunteminen, lajilukutaito sekä lajin toimintaympäristön ymmärrys. Suomessa työstettiin vuosina 2020–2021 yhteistyössä asiantuntijoiden ja huippu-urheiluverkoston kanssa asiantuntijatoiminnan kuvaus, jonka tarkoituksena on avata ja linjata suomalaisen kilpaja huippu-urheilun asiantuntijatoiminnan tavoitteita, päämäärää ja toimintatapoja urheilijan päivittäisvalmennuksessa (KIHU, Vesterinen ym. Huippu-urheilussa menestys ratkaistaan usein pienillä marginaaleilla
https://kihu.fi/ asiantuntijatoiminnan-kuvaus Lämsä J., Holopainen A., Blomqvist M. Keihäänheittäjällä on yleensä erilainen tiimi kuin kestävyysjuoksijalla. Moniammatillisen valmennustiimin kullakin jäsenellä on oma sovittu roolinsa, jossa hän pysyy. 2021. Olympiakomitean psyykkisen valmennuksen vastuuasiantuntija Robert Päkk nosti esiin, miten tärkeää asiantuntijan on tiedostaa, ketä varten hän tekee työtä ja mikä on tiimin tehtävä: toiminnassa ollaan mukana urheilijoita ja valmennusta varten tukemassa valmennuksen prosessia. Substanssiosaamisen lisäksi tuodaan aina oma persoona osaksi valmentajan johtamaa joukkuetta. 2023). Salonen T. Tämän lisäksi tiimi hyödyntää laajempaa asiantuntijaverkostoa tilanteen niin vaatiessa. & Mononen K. Samalla tavalla myös asiantuntijoiden tiimityötaitoihin kannattaa panostaa. Huipulla jo olevien tai sinne pyrkivien urheilijoiden ja joukkueiden moniammatillisia tiimejä yhdistävät tietyt tekijät. Palveluista moniammatillisiksi tiimeiksi – Asiantuntijatoiminnan arviointi valtakunnallisissa huippu-urheilukeskuksissa 2019–22. Tähän kaikkeen vaikuttaa valmentajan taito johtaa moniammatillista tiimiä. Valmentajan taito johtaa tiimiä korostuu Valtakunnallisille urheiluakatemioista ja valmennuskeskuksista tehdyn tuoreen arvioinnin mukaan viimeaikaisen panostuksen asiantuntijatukeen on koettu lisänneen valmennuksen systemaattisuutta ja laatua, ja parantaneen urheilijoiden suorituskykyä ja tuoneen terveitä harjoituspäiviä (Lämsä ym. Valmentajalla on oltava valmennustaidon lisäksi valmiudet toimia moniammatillisen tiimin vetäjänä. Päkk korosti, että toimivan joukkueen rakentuminen vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja, luottamusta sekä toisten kunnioitusta ja arvostusta. V. Helsinki, Urhea 21.4.2023. Toimiva asiantuntijayhteistyö valmennuksessa. Päkk R. KIHUn julkaisusarja, nro 84. On tärkeää pysähtyä säännöllisesti arvioimaan toimintatapoja ja uskallettava tarttua kehityskohteisiin, jotta toiminnalla voidaan aidosti tukea suomalaista huippu-urheilumenestystä. Koko tiimi kantaa vastuuta päätöksenteosta, valinnoista ja tuloksesta. Helsinki, Urhea 21.4.2023. Medical & performance -teamin moderni tapa toimia. Arvioinnin (Lämsä ym. Valmennuksen ydintiimiin kuuluu tarpeellisia asiantuntijoita tarvittavissa määrin. Urheilun asiantuntijatyössä korostetaan päävalmentajan roolia johtaa koko valmennustiimiä, johon myös asiantuntijat kuuluvat. Asiantuntijatoiminnan arvioinnissa (Lämsä ym. 2023). Valtakunnallisen urheiluakatemioista ja valmennuskeskuksista tehdyn arvioin nin mukaan valmentajista peräti kolme neljästä ja urheilijoistakin yli puolet arvioi asiantuntijatoiminnan laadun parantuneen viimeisen kahden vuoden aikana (Lämsä ym. Valmentajalla on oltava valmiudet toimia moniammatillisen tiimin vetäjänä.. Jyväskylä 2023. Valmentajajohtoisuus, yhteiset tavoitteet ja sitoutuminen prosessiin, suunnitelmallisuus ja tarvelähtöisyys, selkeä roolitus, hyvät vuorovaikutustaidot ja sisäinen viestintä, luottamus ja kunnioitus luovat edellytyksiä työskennellä saumattomasti hyvässä ilmapiirissä urheilijan tai joukkueen tavoitteiden saavuttamiseksi, yhtenä joukkueena. Suomen Urheiluliiton GM:nä toiminut Tuomo Salonen muistutti esityksessään, että urheilijakohtaiset asiantuntijuustarpeet poikkeavat toisistaan. Ongelmat ja mahdollisuudet ovat yhteisiä. Kun tietoa ja näkemystä ratkaisuihin haetaan tiimin ulkopuolelta, koottu tieto työstetään yhdessä. ISBN 978-952-7290-29-3 (verkkojulkaisu), ISSN 2489-8317 (verkkojulkaisu). V. 2023) mukaan heikosti toimivassa tiimissä haasteeksi koettiin toistuvat ongelmat vuorovaikutuksessa, yhteisten tavoitteiden puute ja irrallinen asiantuntijatoiminta. Vesterinen V., Pekonen P., Valtonen M., Dahlström J., Saari M., Kuparinen V., Päkk R., Manner L., Kauhanen K. . Tiimin kokoamiseen vaikuttavat asiantuntijan erityisosaaminen, saavutettavuus ja kustannukset unohtamatta henkilökemiaa ja yhteistyökykyä. Onnistuneessa tiimityöskentelyssä korostuvat hyvä vuorovaikutus ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin, mitä jokainen toteuttaa oman vastuualueensa ja roolinsa kautta. Huippu-urheilun instituutti KIHU, versio 8/2023. Asiantuntijatoiminnan kuvaus huippu-urheilun toimintaympäristössä. Toimintakulttuuri kehittyy Urheilun moniammatillisessa asiantuntijatoiminnassa on otettu olympiaja paralympiajoukkeiden kohdalla pitkiä kehitysaskeleita viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. 4 6 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 teema Liikuntalääketiede Yhteistyökyky ja luottamus Helsingissä Urheassa 20.–21.4.2023 järjestetyssä Moderni urheilulääketiede ja valmennus asiantuntijaverkostopäivillä kuultiin esityksiä ja keskustelua toimivasta asiantuntijayhteistyötä valmennuksessa. Moderni urheilulääketiede ja valmennus -seminaari. 2023. Asiaan on tartuttu ja muun muassa nuorten olympiavalmentajat ovat syksyn 2023 tapaamisissa paneutuneet valmentaja johtajana -teemaan. Kokonaisuudessaan toiminnan tulee olla Salosen mukaan suunnitelmallista ja valmentajajohtoista. Tiimin jäsenten keskinäinen riittävä kommunikaatio ja tiedonkulku nähdäänkin olevan onnistuneen tiimityön taustalla. Jokaisella tiimin jäsenellä tulee olla selkeä oma roolinsa ja vastuualueensa. LÄHTEET: KIHU 2021. Arvioinnin tulokset ovat linjassa Urhean Moderni urheilulääketiede ja valmennus -seminaarissa esiinnousseiden menestyvän tiimin tärkeimpien osatekijöiden kanssa. 2023) esitetäänkin keskeiseksi kehityskohteeksi varmistaa valmentajalle riittävästi sekä resursseja että osaamista koordinoida ja johtaa asiantuntijatiimin toimintaa urheilijan ympärillä. Moderni urheilulääketiede ja valmennus -seminaari. Teksti pohjautuu Moderni urheilulääketiede ja valmennus -asiantuntijaverkostopäivien (Helsinki, Urhea 20.–21.4.2023) sisältöön, erityisesti Yhtenä joukkueena toimiminen – lääkintähuollon erityiskysymyksiä -teemasession esityksiin ja keskusteluihin
Planetaarisen hyvinLIISA PIETOLA, MMT johtava asiantuntija kestävyysratkaisut, Sitra liisa.pietola@sitra.fi Planetaarinen terveys osaksi jokaisen hyvinvointia voinnin näkökulmasta meidän tulee turvata luonnonjärjestelmien vakaus ja toimivuus, jotka ovat välttämättömiä ekosysteemien ja lajien säilymiselle ja ihmisen olemassaololle. Esille on noussut myös planetaarisen hyvinvoinnin käsite, joka pitää sisällään niin ihmisen kuin muun luonnonkin hyvinvoinnin (Kortetmäki ym., 2021). Terve ja elinvoimainen luonto heijastuu ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. YK:n kestävän kehityksen tavoitteita on yhteensä 17. Biosfäärin hyvinvointi luo mahdollisuudet kestävyyden muille ulottuvuuksille eli sosiaaliselle ja taloudelliselle kestävyydelle. Kun perustarpeemme (vesi, ruoka, lämpö, suoja) on turvattu, voimme soveltaa kestäviä ratkaisuja kaupungeissa ja yhteisöissä (11) hyvän koulutuksen (4) avulla. Kun biosfääri voi hyvin, voimme saavuttaa sosiaalisen kestävyyden tavoitteita köyhyyden (1) ja nälän (2) poistamiseksi, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi (3) sekä puhtaan energian saamiseksi (7). EcoHealth -lähestymistapa auttaa pureutumaan pitkälti ekosysteemien terveyteen ja luonnonmonimuotoisuuteen liittyviin kysymyksiin (Lerner ja Berg, 2017). Rockstömin ja Sudhevin (2016) mukaan kestävän kehityksen kivijalkana on biosfääri. One Health -lähestymistapa (yhteinen terveys) keskittyy usein ihmisten ja eläinten väliseen vuorovaikutukseen ja ekosysteemien terveyteen sekä näiden välisten yhteyksien tarkasteluun. ELINA DRAKVIK asiantuntija Terveysdata 2030 Sitra elina.drakvik@sitra.fi Ihmisen hyvinvointi ja muun luonnon tila ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Hyvinvointimme kumpuaa maaja merialueiden hyvinvoinnista eli YK:n kestävän kehityksen tavoitteista 14 ja 15 sekä suotuisasta ilmastosta (tavoite 13) ja puhtaasta vedestä (6). L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 4 7 P lanetaarinen terveys kattaa ihmisten terveyden ja maapallon luonnonjärjestelmien toimivuuden keskinäisriippuvuudet. Lähestymistapa korostaa ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin riippuvuutta luonnonjärjestelmien tasapainosta (Whitmee ym., 2015; Drakvik ja Pietola, 2023; Grotenfelt-Enegren ym., 2023). Hyvinvointimme ponnistaa hyvinvoivasta biosfääristä Maapallon luonnonjärjestelmien toimivuus on ekologista kestävyyttä, jossa maaperä ja vesistöt sekä kasvit ja eläinkunta voivat hyvin. Se tarkoittaa kokonaisvaltaista ja systeemistä lähestymistapaa, jossa tarkastellaan ihmisen ja muun luonnon välisiä yhteyksiä. Luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin yhteyttä on tarkasteltu myös muiden käsitteiden avulla. Kuva: Antero Aaltonen
Luonnon hyvinvointia edistävään maankäyttöön tarvitaan indikaattoreita eri maaperäja ilmasto-oloissa ja maankäyttöluokissa. Terve ja elinvoimainen luonto heijastuu siten myös ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Tarvitaan ilmiöpohjaista ohjausta. Sairaanhoidosta tulisi siirtyä enemmän terveyden tukemiseen ja ylläpitämiseen sekä elintapamuutosten rohkaisemiseen. On arvioitu, että allergiaan ja astmaan liittyvien kustannusten kohdalla Suomessa on saavutettu yhteensä 1,2 miljardin euron säästöt kansallisen allergiaja astmaohjelman avulla (vuosina 2008–2018), jossa mm. Rentoutuminen on havaittu ja todettu myös myös fysiologisesti mittaamalla (Tyrväinen ym., 2018). Luontokosketus on oleellinen osa kansanterveyttä. 2022). Ennaltaehkäisyn kautta syntyisi siis merkittäviä säästöjä terveysja sosiaalimenoihin. Kansantauteja voidaankin osittain ehkäistä samoilla keinoilla kuin ilmastokriisiä ja luontokatoa. Visiona on parempi huominen, jossa ihminen voi hyvin luonnon kantokyvyn rajoissa. On tärkeää vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja edistää siirtymää kohti ympäristön tilaa parantavaa yhteiskuntaa, jossa maapallon kantokykyyn sopeutuminen ja luontosuhde on kaikille mahdollista. Luonto edesauttaa niin stressistä palautumista kuin kognitiivista ja fyysistä palautumista. Nopeasti lisääntynyt kaupungistuminen ja luontokato ovat köyhdyttäneet myös omaa mikrobistoamme. Yhteistyö ja kumppanuus (tavoite 17) luovat demokra tiaa ja osallisuutta, jotka ovat hyvinvointimme kulmakiviä ja ne voidaan siten nähdä läpileikkaavana teemana. 2021). Kaupunkien viherryttämisellä on todettu olevan monia terveyshyötyjä: se pidentää elinajanodotetta, vähentää mielenterveysongelmia ja parantaa kognitiivista toimintaa sekä myös mielialaa (Nieuwenhuijsen, 2020). Immuunivälitteisille sairauksille ominaista on immuunijärjestelmän epätasapaino, joka vaikuttaa kytkeytyvän ihmisen oman mikrobiston muutoksiin. 2020). Luonnon monimuotoisuus ja luontokosketus lisäävät mikrobialtistusta ja harjoittavat immuunijärjestelmämme toimintaa, mikä voi suojata meitä uusien tartuntatautien kehittymiseltä. Samalla terveydenhuollon kuormitusta pystyttäisiin vähentämään, mikä tulee joka tapauksessa olemaan koetuksella ikääntyvän väestön hoitotaakan vuoksi. Tiedämme, että ennaltaehkäisy tulee halvemmaksi yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä ja on paljon parempi vaihtoehto myös yksilöille. Olemme jo ylittäneet planetaariset rajat esimerkiksi kemikaalikuorman osalta (Persson ym. Suomen tulisi laatia ja toteuttaa kansallinen luontoterveysohjelma. Metsäkäynneillä on havaittu myös olevan yhteys unen laadun paranemiseen – jo 15 minuutin käynti luonnossa palauttaa stressistä. Luonto vaikuttaa myönteisesti myös mielenterveyteen, ja viherympäristökäynneistä on todettu olevan apua masennuksen hoidossa. ennaltaehkäisevät toimet ja luontoyhteys otettiin paremmin huomioon (Haahtela ym. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on korostettu vihreiden luontoympäristöjen ja vesialueiden sekä virkistysalueiden merkitystä hyvinvoinnille ja mielenterveydelle (White ym. Kaupunkisuunnittelun avulla ja maankäyttöpolitiikalla, joissa huomioidaan planetaarinen terveys, voidaan rohkaista kansalaisia liikkumaan ja hyödyntämään viherja virkistysalueita. Terveysvaikutukset ja hyvinvointikokemukset voivat kannustaa edistämään luonnon hyvinvointia ja suosimaan luonnonvarojen käyttöä kestävällä tavalla Keskeistä on, että luontoa kohdellaan hyvin ja pidetään se elinvoimaisena myös suojelualueiden ulkopuolisilla alueilla (70 % maa-alasta). Luontokosketuksen laatu ja annosvaste vaativat uutta tutkimusta eri luontoympäristöissä, jotta voidaan laatia luonto(liikunta)suosituksia terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn näkökulmasta sekä arvioida taloudelliset vaikutukset ja säästöt. Datan saatavuutta ja hyödyntämistä tutkimusja kehitystyöhön sekä politiikkaohjaukseen tulisi parantaa. Siksi ekologinen jälleenrakennus ja sen vauhdittaminen on Sitran tulevaisuustyön ydintä. Lisäksi lähiluonto voi vaimentaa melua, vähentää pienhiukkasten määrää ympäristössä sekä torjua kesäisin kuumuutta. Lähiluonto innostaa meitä liikkumaan ja tarjoaa mahdollisuuden luontokosketukseen. Vaikutukset ovat todettavissa ilmaston kuumenemisena, luontokatona sekä merten, maaperän ja ilman saastumisena. Digitalisaatio ja datan hyödyntäminen tarjoavat mahdollisuuden yhdistää luonnon ja terveyden merkitykset kestävän kehityksen tavoitteiden keskinäisriippuvuuksissa. Ennaltaehkäisy pitkän päälle edullisinta Luonnon positiiviset vaikutukset ovat merkittäviä. Terveys nähdään entistä enemmän kokonaisvaltaisesti ja ymmärrys ympäristön merkityksestä terveydelle lisääntyy, kuten Sitran Megatrendi-raportti myös valottaa (Sitra, 2023). Muistio osoittaa tarpeen kehittää yhdessä kansallinen suunnitelma keskeisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.. Toinen keskeinen läpileikkaava ajuri on reilu datatalous, sillä ilman läpinäkyvää ja eri sektoreita yhdistävää tietoa emme voi kehittää ja soveltaa ratkaisuja kestävyyden edistämiseksi. 4 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 teema Liikuntalääketiede Sosiaalinen kestävyys rakentuu sukupuolten tasa-arvon (5) sekä rauhan, oikeudenmukaisuuden ja hyvään hallinnon (16) varaan. Miten edistää planetaarista terveyttä. Jopa miljoona eliölajia on vaarassa hävitä sukupuuttoon seuraavien vuosikymmenten aikana. Nämä luovat edellytykset taloudellisen kestävyyden tavoitteisiin kuten ihmisarvoiseen työhön ja talouskasvuun (8), kestävään teollisuuteen ja infraan (9), eriarvoisuuden vähentämiseen (9) sekä vastuulliseen kuluttamiseen (12). Kokemukset ja nykytutkimus ovat avanneet luonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille tavoilla, joita emme ennen ymmärtäneet. Myös kokemusperäisellä tiedolla on iso merkitys. Luontoyhteyttä ja -kosketusta kannattaa vahvistaa Ekologinen kestävyys ja terveys ovat kuitenkin vaarantuneet ihmistoiminnan myötä. Lisäksi monimuotoisen ympäristön mikrobisto voi suojata immuunivälitteisiltä sairauksilta, kuten allergioilta ja astmalta (Haahtela ym., 2017)
Environmental Science & Technology, 56(3), 1510–1521. Kuntien suunnitteluratkaisut vaikuttavat oleellisesti siihen, miten voimme lisätä luontokosketuksen mahdollisuuksia ja fyysistä aktiivisuutta. Päiväkotien ja koulujen pihojen viherryttäminen ja luontoretket ovat keskeisiä toimenpiteitä, joilla luonnon tervehdyttävän vaikutuksen mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä. Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018 muutti asenteita ja vähensi sairastavuutta. 2017. Kortetmäki, T., Puurtinen, M., Salo, M., ym. http://doi.org/10.1021/acs.est.1c04158 Rockström J. Lerner, H. org/10.3389/fvets.2017.00163. Suosituksia voidaan rakentaa olemassa olevan tiedon avulla ja edelleen tarkentaa, kun esimerkiksi annosvasteen ja luontokosketuksen laadun merkityksestä saadaan uutta tietoa. White, M, Elliot, L., Grellier, J. https://www.nature.com/articles/s41598-021-87675-0 Whitmee S., Haines, A., Beyrer, C. 2021. . Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä. Outside the Safe Operating Space of the Planetary Boundary for Novel Entities. Volume 140: 105661. Duodecim 133:19–26. 2020. Duodecim 134:1397–403. Nieuwenhuijsen, M. Megatrendit 2023. 2015. Urban and transport planning pathways to carbon neutral, liveable and healthy cities; A review of the current evidence. Safeguarding human health in the Anthropocene epoch: report of the Rockefeller Foundation-Lancet Commission on Planetary Health. Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien torjumiseksi. Lancet; 386:1973–2028.. The SDGs wedding cake. Front Vet Sci. & Sukhdev P. & Laisi, J. Sustainable development goals. A Comparison of Three Holistic Approaches to Health: One Health, EcoHealth, and Planetary Health. 2016. Palvelutalojen ja sairaaloiden viherympäristöt ovat niin ikään keskeisiä toimia hyvinvoinnin edistämisessä ravitsemuksen ohella. Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteet. ym. & Komulainen, J. & Berg, C. 2023. https://doi. Planetaarinen terveys tarjoaa merkittävän mahdollisuuden ennaltaehkäistä kansansairauksia sekä toimia samalla paremman elinympäristön puolesta. https://doi.org/10.1057/s41599-021-00899-3. www.sitra.fi/app/uploads/2023/01/ sitra_megatrendit-2023_ymmarrysta-yllatysten-aikaan.pdf Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. www.stockholmresilience.org/research/ research-news/2016-06-14-the-sdgs-wedding-cake.html Sitra 2023. 2017. 2020. “Planetary wellbeing.” Humanities and Social Sciences Communications 8(1): 258. Rinnalle tarvitaan luonto(liikunta)suositukset osaksi terveydenhoitoa ja kestäviä elintapoja. 2022. Environment International. ym. Suom Lääkäril; 75:1760–67 Grotenfelt-Enegren, M., Holmström, C. 2018. 2021. Planetaarinen terveys toimii siltana ihmisen terveyden ja kestävyyden edistämisen välillä. ym. Duodecim 139: 835–42. https://um.fi/agenda-2030-kestavan-kehityksen-tavoitteet LÄHTEET Haahtela, T., Hanski, I., von Hertzen, L., ym. Associations between green/blue spaces and mental health across 18 countries. Sep 29; 4:163. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 4 9 Viherympäristöt ja luonto osaksi jokaisen arkea Pääsy luontoon on tärkeää niin kaupunkilaisille kuin maaseudulla asuville. Viherympäristöt tulisi saada helposti kaikkien saavutettaviksi kaupungeissa. Luontosuhteen vaalimisella ja ekologisella jälleenrakentamisella on suuri merkitys ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Haahtela, T., Valovirta, E., Saarinen, K., ym. https://doi.org/10.1016/j.envint.2020.105661 Persson, L., Carney Almroth, B., Collins, D
Tässä tekstissä haluamme havainnollistaa painon merkitystä kansakunnan nuorten miesten kuntoa läpileikkaavassa juoksutestissä. Cooper on esittänyt, että testitulos voidaan muuttaa hapenottokyvyksi kaavalla ”juostu matka metreinä – 504,9)/44,73” (Keskinen ym. PEKKA MATOMÄKI, FT Jyväskylän yliopisto pejamato@jyu.fi LEENA PIRKOLA, LITM Jyväskylän yliopisto leena.s.pirkola@jyu.fi Miten huono nuorten suomalais miesten kunto on oikeasti. Kunto on toki heikentynyt, mutta painonnousun merkitys jää keskustelussa yleensä katveeseen. 5 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 teema Liikuntalääketiede V arusmiesten rapakunto herätti huolen” on otsikko, joka vähän väliä ylittää uutiskynnyksen (Myllykoski 2020). 2009). Tässä mallinnuksessa muunnetaan juoksumetrejä hapenottokyvyksi ja käytetään keskiarvoja, eli virhemahdollisuutta on paljon. Kaikki eivät kuitenkaan aktiivisesti seuraa alan tutkimuskirjallisuutta. Suhteellinen kestävyyskunto on laskenut Kestävyystestinä Cooperin 12 minuutin juoksutesti korreloi yleensä mainiosti (r = 0,87–0,93) maksimaalisen hapenottokyvyn kanssa (Cooper 1968, McNaughton ym. Kenneth H. Hapenottokyky voidaan ilmaista myös absoluuttisena lukuna (ml/min) kertomalla suhteellinen arvo kehon painolla. Aiheesta tehty analyysi (Santtila ym. Heittoa (yleensä aliarvointia) todelliseen arvoon on raportoitu olevan 0–4 ml/kg/min (Jørgensen ym. 2018) paljastaa, että laskevaa kuntoa selittävät niin laskenut fyysinen aktiivisuus kuin nouseva paino. 2004, 109). Suurella osalle mieleen on jäänyt ainoastaan toinen puoli: fyysisen aktiivisuuden vaipuminen. Tämä luku kertoo riippumattomasti kehon kestävyyskapasiteetista: kuinka tehokkaasti happea kyetään käyttämään elimistössä suorituksen aikana. 1998), kun testattavan ryhmän kuntotason vaihtelu on suuri. Kuvasta 1(B) nähdään, että tarkastelemalla suhteellisen hapenottokyvyn sijaan absoluuttista arvoa selkeä laskeva trendi katoaa. Kuitenkin tällaisen tulkinnan perusteella ydinkunto olisi pysynyt yllättävänkin muuttumattomana, mutta nuorille on vain kertynyt enemmän liikuteltavaa massaa. Absoluuttisesti tarkasteltuna nuorten miesten kunto ei nimittäin ole laskennallisesti paljoakaan muuttunut vuodesta 1993, josta lähtien varusmiestilastot (Puolustusvoimat 2021) ovat täysimittaisimpia. Kuvassa 1(A) näkyy varusmiesten kehon painoon suhteutetun hapenottokyvyn laskeva (keskimäärin 1,5 ml/kg/min kymmenessä vuodessa) ja painon nouseva (keskimäärin 2,9 kg kymmenessä vuodessa) trendi vuodesta 1993 vuoteen 2020. Kuva: Pauli Vine, Puolustusvoimat. Cooperin juoksutestin keskitulos on laskenut vuosi vuodelta. Suomalaisten varusmiesten heikentyneestä kunnosta on puhuttu vähintään 20 vuotta
Myllykoski, T. E., & Thijssen, D. DOI: 10.1249/MSS.0000000000001436 Sayers, S. Strength characteristics of a healthy urban adult population. Tutkimuksista ei juuri löydy painon suoraa vaikutusta näihin testeihin, mutta vauhdittoman pituuden kumppanina käytettävään korkeussuuntaiseen hyppyyn on olemassa arviointikeinoja. 3/7 Taulukko 1. P., Harackiewicz, D. (A) Varusmiesten suhteellinen VO 2max ja paino (B) Varusmiesten absoluuttinen VO 2max 3350 3300 3250 3200 47 46 45 44 43 42 41 1995 2000 2005 2010 2015 2020 78 76 74 72 70 1995 2000 2005 2010 2015 2020 VO 2max (ml/kg/min) Paino (kg) VO 2max (ml/min) Vuosi Vuosi Absoluuttinen tehontuotto hypyssä = 3550 W Absoluuttinen hapenottokyky VO 2max (ml/min) = 3300 Paino Staattinen vertikaalihyppy VO 2max (ml/kg/min) 70 kg 40 cm 47 78 kg 34 cm 42 Kuntoluokituksen muutos 5/5 . Varusmiespalveluksen aloittavien miesten fyysisen toimintakyvyn tilastot 1975-2020. Physical fitness in young men between 1975 and 2015 with a focus on the years 2005-2015. N., & Rosenstein, M. 2016. Position statement: Testing physical condition in a population How good are the methods. Kuva 1. Puolustusvoimat. Medicine and Science in Sports and Exercise, 50(2), 292–298. Santtila, M., Pihlainen, K., Koski, H., Vasankari, T., & Kyröläinen, H. 2018. Data hyödynnetty lähteestä (Puolustusvoimat 2021).. 1968. T., & Kujala, U. Shvartz, E., & Reibold, R. Nämä kaikki ovat juoksutestin tapaan testejä, joihin kehon paino vaikuttaa oleellisesti. 78 kg) vaikutus vertikaalihyppyja hapenottotulokseen, kun absoluuttinen suorituskyky pysyy muuttumattomana. Medicine & Science in Sports & Exercise, 31(4), 572–577. A Means of Assessing Maximal Oxygen Intake: Correlation Between Field and Treadmill Testing. H., Green, D. H. 2016). Mutta tämä tieto ei välttämättä ole saavuttanut muuta yleisöä kuin näihin nimenomaisiin tutkimuksiin perehtyneet. A., Frykman, P. 1999. M., Hopman, M. (Eds.). Kuntotestauksen käsikirja. Arvio on saatu kertomalla kuvan 1(A) painoon suhteutettu hapenottokyky kyseisen vuoden keskimääräisellä painolla. Jørgensen, T., Andersen, L. Validation of several methods of estimating maximal oxygen uptake in young men. Obesity Reviews, 17(8), 664–690. JAMA: The Journal of the American Medical Association, 203(3), 201–204. . 3/5 4/7 . 2009. Viljanen, T., Viitasalo, J. Taulukossa 1 on esitetty esimerkki painon vaikutuksesta vertikaalihyppyja hapenottotulokseen, kun absoluuttinen voimantuotto ja hapenottokyky pysyvät vakiona. Hapenottokyky on laskettu arvio Cooperin testin tuloksesta. C. H. 1990. L., Häkkinen, K., & Kallinen, M. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 5 1 Havainnollistus painon vaikutuksesta Lihaskuntotesteinä Puolustusvoimat käyttää punnerrusta, vauhditonta pituushyppyä ja istumaannousua. M. Perceptual and Motor Skills, 87(2), 575–584. H. Verheggen, R. 1991). LÄHTEET Cooper, K. T. F. Cross-validation of three jump power equations. V, Harman, E. 2018). Täten normaalipainoa edistävään ruokavalioon keskittymisestä voisi olla huomattavaa hyötyä, kun yritetään ratkaista ”rapakuntoisten” nuorten miesten ongelmaa. Keskinen, K. 2021. Varusmiesten paino noussut – kunto pysynyt samana Painon merkitys on vahvasti tiedossa. Vertikaalihypyn ja tehon suhde on saatu regressiokaavasta (Sayers ym. A systematic review and meta-analysis on the effects of exercise training versus hypocaloric diet: distinct effects on body weight and visceral adipose tissue. 2020. J. Aviation Space and Environmental Medicine, 61(1), 3–11. Aerobic fitness norms for males and females aged 6 to 75 years: A review. Ilta-Sanomat, 2.9.2020, Noudettu Ilta-Sanomien verkkosivulta 29.4.2021. Painoon vaikuttaa liikuntaa enemmän ruokavalio (Verheggen ym. B., Froberg, K., Maeder, U., von Huth Smith, L., & Aadahl, M. M., Maessen, M. 1999) ja nuoren miehen kuntoluokitukset suuremman populaation testeistä (Shvartz & Reibold 1990, Viljanen ym. T. European Journal of Sport Science, 9(5), 257–267. 2004. 1998. Asia ei siis ole uusi. 1991. Liikuntatieteellinen seura: McNaughton, L., Hall, P., & Cooley, D. European Journal of Applied Physiology and Occupational Physiology, 63, 43–47. Varusmiesten rapakunto herätti huolen – katso, minkä arvosanan itse saisit armeijan Cooperin testissä. T. Laskennallinen 8 kilon painonnousun (70 . J., Hermus, A. (A) Varusmiespalveluksen aloittaneiden miesten arvioitu keskimääräinen kehon painoon suhteutettu hapenottokyky (VO 2max ml/kg/min), paino sekä näiden lineaariset regressiot. (B) Varusmiespalveluksen aloittaneiden miesten arvioitu absoluuttinen hapenottokyky (ml/min) sekä sen lineaarinen regressio. Puolustusvoimien datasta korrelaatio painon ja Cooperin testin välillä on suuri, r = 0,85 (Santtila ym. M. R
Tänä vuonna kilpailuun lähetettiin 41 abstraktia. Sekä MBO:hon että vanhenemisen aiheuttamiin fysiologisiin muutoksiin voidaan vaikuttaa elämäntapoja muokkaamalla. Kuitenkin GrimAge:n osalta elämäntapatekijöistä vapaa-ajan liikunta yksin riitti selittämään osan yhteyksistä. MENETELMÄT: Poikkileikkaustutkimuksessa käytettiin kahta itsenäistä aineistoa, jotka koostuivat kaksosista ja ei-kaksosista. Arviointien perusteella neljä parasta tutkimusta pääsi finaaliin, jossa täydelliset käsikirjoitukset arvioi tätä tarkoitusta varten koottu erillinen finaaliraati. Regressiomallinnus tehtiin sekä yksilötasolla perherakenne, kronologinen ikä ja sukupuoli huomioiden että parittaisanalyysina, joka kontrolloi taustalla vaikuttavat yhteiset geneettisetja ympäristötekijät. Oireyhtymä lisää merkittävästi riskiä sydänja verisuonitaudeille sekä tyypin 2 diabetekselle. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tutkia MBO:n ja sen osatekijöiden yhteyttä biologiseen vanhenemiseen huomioiden vapaa-ajan liikunnan lisäksi muiden elämäntapatekijöiden vaikutus sekä perimä. Epäterveelliset elämäntavat ja vähäinen liikunta-aktiivisuus liittyvät vahvasti MBO:hon. MBO viittaa useiden sydänja verisuonitautien riskitekijöiden, kuten insuliiniresistenssin, lihavuuden, dyslipidemian ja korkean verenpaineen, samanaikaiseen esiintymiseen. Mallit vakioitiin liikunta-aktiivisuuden tason lisäksi tupakoinnilla, alkoholinkäytöllä sekä lääkityksellä (kolesteroli-, sokerija verenpainelääkitys). Muutokset perimän säätelyssä välittyvät epigenomin välityksellä. Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus sekä Nuori tutkija palkitaan stipendillä ja voittajat julkistetaan Liikuntalääketieteen päivillä 29.11.2023. Sitä voivat tavoitella kaikki alle 35-vuotiaat tutkijat, jotka eivät ole vielä väitelleet. Tutkittavat olivat iältään 23–69-vuotiaita, kattaen koko aikuisuuden ikäskaalan (N = 268, naisia 57 %). Kilpailuun voi osallistua kuluvan vuoden aikana julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikuntalääketieteeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella. Tutkimuskilpailun finalistit Tiina Föhr Vapaa-ajan liikunnan, muiden elämäntapojen ja perimän vaikutus metabolisen oireyhtymän ja biologisen vanhenemisen yhteyteen Föhr T, Hendrix A, Kankaanpää A, Laakkonen EK, Kujala U, Pietiläinen KH, Lehtimäki T, Kähönen M, Raitakari O, Kaprio J, Ollikainen M, Sillanpää E TAUSTA: Metabolisen oireyhtymän (MBO) maailmanlaajuinen esiintyvyys aikuisväestössä on noin 30–40 %. TULOKSET: Yksilötason analyyseissa epigeneettinen vanheneminen oli nopeampaa niillä tutkittavilla, joilla oli MBO verrattuna niihin, joilla ei ollut MBO:ta (keskimääräinen ero 2,6 vuotta [GrimAge] ja 0,12 vuotta/kalenterivuosi [DunedinPACE], molemmat p < 0,001). Tutkittavien MBO:n status (on/ei) määritettiin NCEP ATP III (National Cholesterol Education Program Adult Treatment Panel III) -kriteerin mukaan perustuen paastoverensokeriin, triglyseridien ja HDL kolesterolin määrään, vyötärönympärykseen ja verenpaineeseen. LTS jakaa myös Nuoren tutkijan palkinnon. Heinonen, Paavo Nurmi -keskus, Turku Mari Leppänen, Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituuttisäätiö Kai Savonen, Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimus säätiö, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Raija Korpelainen, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka Tiina Nylander, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikunta klinikka Juha Peltonen, HULA Helsingin urheilulääkäriasema, Urheilulääketieteen säätiö sr Arja Uusitalo, HULA Helsingin urheilulääkäriasema, Urheilulääketieteen säätiö sr Maarit Valtonen, Huippu-urheilun instituutti KIHU, Jyväskylä Finalistikäsikirjoitusten arvioitsijat: Professori Tomi Laitinen, Itä-Suomen yliopisto Professori Katja Pahkala, Turun yliopisto Tutkimusprofessori Markus Perola, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos L iikuntatieteellinen Seura (LTS) järjestää vuosittain liikuntalääketieteen tutkijoille kilpailun, jossa valitaan Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus. Parittaiset analyysit viittasivat siihen, että geneettiset tekijät selittävät nämä yhteydet täysin GrimAge:n osalta ja osit. Epäterveellinen profiili tietyissä MBO:n osatekijöissä oli yhteydessä kiihtyneeseen vanhenemiseen. 5 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 teema Liikuntalääketiede Vuoden 2023 paras liikuntalääketieteellinen tutkimus julkistetaan Liikuntalääketieteen päivillä Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailun arviointipaneeli: Olli J. Biologinen ikä ja ikääntymisnopeus (epigeneettiset kellot; GrimAge ja Dunedin PACE) määritettiin verinäytteistä eristetystä DNA:sta laskenta-algoritmeja käyttäen. Tutkimus toistettiin samasta perusväestöstä peräisin olevassa ei-kaksosista koostuvassa aineistossa, jonka tutkittavat olivat iältään 34–49-vuotiaita (N = 1564, naisia 55 %). MBO on yhdistetty ennenaikaiseen biologiseen vanhenemiseen, mutta on epäselvää, johtuuko yhteys geneettisistävai elämäntapatekijöistä
Elämäntapojen vaikutus MBO:n ja ennenaikaisen vanhenemisen yhteyteen vaatii lisää tutkimusta. MENETELMÄT: Polygeeniset summamuuttujat (PGS) kuvaavat henkilön geneettistä alttiutta tiettyyn sairauteen tai piirteeseen laskemalla yhteen genomin laajuisesti yhden nukleotidin muutosten ja tutkittavan ilmiön väliset yhteydet. Kehitimme polygeenisen summamuuttujan vapaa-ajan ruutuajalle (PGSruutuaika) viimeaikaisen meta-analyysin (N = 526 725) ja 901 786 geneettisen variantin perusteella (joista tilastollisesti merkitseviä 89 varianttia) käyttäen SBayesR-menetelmää. Toisaalta etenevät sairaudet ja sairauksien esiasteet voivat rajoittaa liikkumista. PGSruutuajan korkeimmassa kymmenyksessä ruutuaikaa oli keskimäärin 4,2 (1,0) t/pv, kun taas alimmassa kymmenyksessä 3,8 (1,1) t/pv (ryhmien välinen ero p = 0,001). Yhden keskihajonnan suurempi PGSruutuaika oli yhteydessä korkeampaan SVT:in riskiin, ottaen huomioon kymmenen syntyperän pääkomponenttia, sukupuoli, sekä genotyyppauserä (riskitiheyssuhde 1,05 [1,05–1,06], 168 770 tapausta). Toistotutkimus vahvisti alkuperäiset havainnot, antaen lisäksi näyttöä siitä, että MBO:n osatekijät ovat yhteydessä kiihtyneeseen vanhenemiseen riippumatta liikunnasta tai muista tutkimuksessa huomioiduista elämäntavoista. Ensimmäiseksi testasimme summamuuttujan pätevyyttä suhteessa itseraportoituun ruutuaikaan vanhemmassa suomalaisessa kaksoskohortissa (N = 2 459, 60,3 (3,7) -vuotiaita, 54 % naisia) käyttäen lineaarista regressioanalyysiä. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, välittääkö biologinen vanheneminen fyysisen aktiivisuuden yhteyksiä kuolleisuuteen. 0,08, 95 %:n luottamusväli 0,04–0,12) vakioiden kymmenellä syntyperän pääkomponentilla, iällä ja sukupuolella. JOHTOPÄÄTÖKSET: Nämä alustavat havainnot osoittavat, että suurempi geneettinen alttius vapaa-ajan ruutuajalle on yhteydessä runsaampaan itseraportoituun ruutuaikaan sekä suurempaan riskiin sairastua sydänja verisuonitauteihin. 40-vuotiaana, keskimääräinen seuranta-aika syntymästä 58 v., vähintään 40 ja enintään 106 v.). Paikallaanolo, mukaan lukien vapaa-ajan ruutuaika, ovat yhteydessä kohonneeseen sydänja verisuonitautien (SVT) ja kuolleisuuden riskiin useissa pitkittäisissä kohorttitutkimuksissa. On ehdotettu, että paikallaanoloon liittyvä käyttäytyminen on evoluution valitsema piirre, jonka tehtävä on tukea lisääntymistä ja selviytymistä energiankulutusta säästämällä. JOHTOPÄÄTÖKSET: Perimä vaikuttaa MBO:n ja biologisen vanhenemisen väliseen yhteyteen. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 5 3 tain DunedinPACE:n osalta. Yksi selitys yhteydelle voi olla, että vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus hidastaa biologista vanhenemista. Tässä tutkimuksessa arvioimme, onko suurempi geneettinen alttius paikallaanololle yhteydessä lisääntyneeseen SVT:ien ilmaantuvuuteen väestötasolla. Kolmen yleisimmän SVT:in osalta riskitiheyssuhteet olivat 1,06 (1,05–1,07) iskeemisille sydänsairauksille (64 724 tapausta), 1,05 (1,04–1,06) aivoverisuonisairauksille (34 170 tapausta), sekä 1,08 (1,07–1,08) ja 1,10 (1,09–1,11) verenpainetaudeille miehille ja naisille, tässä järjestyksessä (56 984 ja 51 056 tapausta, PGSruutuaika×Sukupuoli yhdysvaikutuksen p-arvo = 0,0035). Laura Joensuu Geneettinen alttius paikallaanololle on yhteydessä runsaampaan paikallaanoloon sekä suurempaan riskiin sairastua sydänja verisuonitauteihin: Väestöpohjainen tutkimus FinnGen kohortin 293 250 osallistujalla Joensuu L, Koivunen K, Kankaanpää A, Tynkkynen N, Palviainen T, Kaprio J, Klevjer M, Øvretveit K, Wisløff U, Bye A3, Ekelund U, Sillanpää E TAUSTA: Sydänja verisuonitaudit aiheuttavat maailmanlaajuisesti eniten ennenaikaisia kuolemia, inhimillistä kärsimystä sekä taloudellisia kustannuksia väestötasolla. Tämä korostaa genetiikan roolia maltillisena mutta mahdollisesti huomioitavana taustatekijänä sekä paikallaanoloon liittyvässä käyttäytymisessä väestötasolla että yleisimpien kansantautien ilmaantuvuudessa. TULOKSET: Validointianalyyseissa yhden keskihajonnan verran suurempi PGSruutuaika oli yhteydessä korkeampaan itseilmoitettuun vapaa-ajan ruutuaikaan (tuntia/päivässä) (. Lisäksi testasimme, miten perimän ja sairauksien huomioiminen eri analyysimenetelmillä vaikuttaa fyysisen aktiivisuuden ja kuolleisuuden välisen yhteyden tulkintaan. Yhteys heikkeni, mutta pysyi tilastollisesti merkitsevänä koulutustaso ja painoindeksi huomioiden (N = 2 270, . Kuitenkin DunedinPACE-kellon, uudenlaisen ikääntymisen tahdin mittarin, osalta tiettyjen MBO:n osatekijöiden ja kiihtyneen epigeneettisen vanhenemisen välinen yhteys vaikuttaisi johtuvan vain osittain geneettisistä tekijöistä. MENETELMÄT: Tutkittavat olivat vanhemman suomalaisen kaksoskohortin kaksosia (n = 22 854, 18–50-vuotiaita vuonna 1975). Nopeat yhteiskunnalliset muutokset saattavat kuitenkin aiheuttaa evolutiivista yhteensopimattomuutta, jossa aiemmin suotuisat alleelit eivät enää tuota etua uudessa ympäristössä. 0,06 [0,02–0,11]). R11 koostuu suomalaisten biopankkien osallistujista (N = 293 250 kaikkien SVT:ien osalta, ikä 40–106 vuotta, 52 % naisia, noin 5 % suomalaisesta väestöstä). Tämän jälkeen tutkimme PGSruutuajan yhteyksiä SVT:ien ilmaantuvuuteen suomalaisessa FinnGen R11 kohortissa rekisteritietoihin perustuen Coxin suhteellisen vaaran mallin avulla. Tämä ns. käänteinen kausaliteetti saattaa olla todellinen syy havaituille yhteyksille sen sijaan, että fyysinen aktiivisuus kausaalisesti lisäisi elinvuosia. Viisikymmentäkahdeksan prosenttia R11 kohortin osallistujista sai sydänja verisuonitaudin aikuisiällä (. Vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta mitattiin kyselylomakkeilla vuosina 1975, 1981 ja 1990 ja MET-indeksi laskettiin aineenvaihdunnan ekvivalenttitunteina vuorokaudessa. Anna Kankaanpää Fyysisen aktiivisuuden yhteydet biologiseen vanhenemiseen ja kuolleisuuteen Kankaanpää A, Tolvanen A, Joensuu L, Waller K, Heikkinen A, Kaprio J, Ollikainen M, Sillanpää E TAUSTA: Suurempi vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus on yhteydessä pienempään ennenaikaisen kuoleman vaaraan
Mari Leppänen Lonkkaa ja keskivartaloa vahvistava harjoitusohjelma ehkäisee vammoja aloittelevilla juoksun harrastajilla – satunnaistettu kontrolloitu tutkimus Leppänen M, Viiala J, Kaikkonen P, Tokola K, Vasankari T, Nigg MB, Krosshaug T, Werthner P, Parkkari J*, Pasanen K* (*jaettu viimeinen kirjoittajuus) TAUSTA: Säännöllisellä juoksuharjoittelulla on huomattavia terveysvaikutuksia. Merkittävä rasitusvamma määriteltiin vammaksi, joka johti muutoksiin harjoittelussa ja/tai heikensi suorituskykyä. Kun malli vakioitiin elintapoihin liittyvillä tekijöillä, alaryhmien väliset erot olivat selvemmät (p = 0,008), mutta ainoastaan erittäin aktiivisten ryhmä oli 1,3 (95 %:n luottamusväli 0,3–2,3) vuotta biologisesti vanhempi kuin melko aktiivisten ja 1,8 (0,7–2,8) vuotta vanhempi kuin aktiivisten ryhmä. Tämä mahdollisti kaksosparien yhteisten ympäristötekijöiden ja osittain (epäidenttisten parien osalta) tai kokonaan (identtisten parien osalta) geneettisten tekijöiden vakioinnin. Nilkkaryhmän ja kontrolliryhmän välillä ei havaittu merkitsevää eroa rasitusvammojen esiintyvyydessä (PRR 0,85; 0,56–1,28, P = 0,422). Rasitusvammojen viikkoprevalenssia interventioryhmissä vertailtiin kontrolliryhmään yleistetyllä lineaarisella sekamallilla tutkimusviikon ollessa satunnaisefektinä. Fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä biologiseen vanhenemiseen, mutta yhteys oli U:n muotoinen: pysyvästi vähän liikkuvat ja erittäin aktiiviset olivat biologisesti vanhempia kuin melko aktiiviset ja aktiiviset (Waldin testi: p = 0,087). Koska suurin osa juoksijoiden vammoista on alaraajojen rasitusvammoja, lonkkaa ja keskivartaloa vahvistava harjoitusohjelma voi vähentää merkittävän osan aloittelevien juoksijoiden vammoista.. Ennen juoksuharjoitusta tehdyt harjoitusinterventiot sisälsivät voimaja hallintaharjoitteita, jotka kohdistuivat joko (1) lonkan ja keskivartalon tai (2) nilkan alueelle. Äkillisten vammojen ilmaantuvuuksissa ei havaittu eroa lonkkaja kontrolliryhmän välillä (incidence rate ratio, IRR 1,21, 95 % CI 0,66–2,23, P = 0,543). MENETELMÄT: Tutkimus oli kolmen ryhmän satunnaistettu kontrolloitu tutkimus. Ryhmien väliset erot heikkenivät, kun muut elintapoihin liittyvät tekijät huomioitiin [R2: HR = 0,92 (0,86?0,98), R3: 0,91 (0,85?0,98), R4: 0,91 (0,83?1,01)]. Sen sijaan äkillisten vammojen ilmaantuvuus oli merkitsevästi korkeampi nilkkaryhmässä kontrolliryhmään verrattuna (IRR 2,41, 1,36–4,25, P = 0,002). Toisen teorian mukaan nilkkaa ympäröivien lihasten vahvistaminen vaikuttaisi koko alaraajan biomekaniikkaan ja siten auttaisi ehkäisemään juoksuvammoja. Fyysisen aktiivisuuden alaryhmät tunnistettiin pitkittäisaineistosta latenttien profiilien analyysiä hyödyntäen ja MET-indeksiin perustuen. Nilkan vahvistamiseen keskittynyt harjoitusohjelma ei vähentänyt rasitusvammoja ja ei-toivotusti jopa lisäsi äkillisten vammojen ilmaantuvuutta. TULOKSET: Keskimääräinen rasitusvammojen viikkoprevalenssi oli 36 % alhaisempi (prevalence rate ratio, PRR 0,64; 95 % CI 0,41–0,99), P = 0,046) ja merkittävien rasitusvammojen prevalenssi 50 % alhaisempi (PRR 0,50, 0,27–0,93, P = 0,027) lonkkaryhmässä kontrolliryhmään verrattuna. Elinaikamallinnus toistettiin siten, että sairauksia raportoineet kaksosparit poissuljettiin analyyseistä. Näiden teorioiden paikkansapitävyyttä ei ole tutkittu aikaisemmissa satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa. Kun sairauksia raportoineet parit poissuljettiin, havaitut erot heikkenivät entisestään eivätkä olleet tilastollisesti merkitseviä [R2: HR = 0,97 (0,89?1,06), R3: 0,97 (0,88?1,07), R4: 0,99 (0,87?1,13)]. Tutkimusnäyttö juoksuvammojen ehkäisystä on hyvin vähäistä. Valitettavasti tukija liikuntaelimistön vammat ovat yleisiä etenkin aloittelevilla juoksun harrastajilla. JOHTOPÄÄTÖKSET: Lonkan ja keskivartalon alueen harjoitusohjelma oli tehokas ehkäisemään alaraajojen rasitusvammoja aloittelevilla juoksijoilla. Osallistujat raportoivat vammat ja harjoittelutunnit tutkimuksen ajan joka viikko mobiilisovelluksen avulla. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tulosten perusteella biologinen vanheneminen ei näytä välittävän fyysisen aktiivisuuden ja kuolleisuuden välisiä yhteyksiä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko lonkkatai nilkkapainotteisella harjoitusohjelmalla vähentää juoksuvammoja aloittelevilla juoksun harrastajilla. Päälopputulosmuuttuja oli juoksuun liittyvät alaraajavammat. Ryhmät harjoittelivat 3–4 kertaa viikossa 24 viikon ajan. Kuolleisuutta seurattiin vuoden 2020 loppuun asti. Fyysisen aktiivisuuden taso saattaa ennemmin heijastaa henkilön terveydentilaa kuin itsessään lisätä elinvuosia. Tutkimukseen rekrytoitiin terveitä aikuisia (18–55 v.), joilla oli alle kaksi vuotta kokemusta juoksuharjoittelusta. Äkillisetja rasitusvammat analysoitiin erikseen. Kontrolliryhmän (3) harjoitteet sisälsivät staattisia venytyksiä. Mallit vakioitiin sukupuolella, iällä ja sairauksilla, sekä lisäksi koulutuksella, tupakoinnilla, alkoholinkäytöllä ja painoindeksillä. TULOKSET: Tunnistimme neljä alaryhmää, joilla oli toisistaan poikkeava fyysisen aktiivisuuden profiili aikuisuudessa: pysyvästi vähän liikkuvat (R1; 13,4 %), melko aktiiviset (R2; 36,7 %), aktiiviset (R3; 38,7 %) ja erittäin aktiiviset (R4; 11,2 %). Kaksi harjoituksista oli ohjattuja ryhmäharjoituksia ja loput omatoimisia. On ehdotettu, että juoksijoiden alaraajavammoja voitaisiin ehkäistä vahvistamalla lonkan ja keskivartalon lihaksia. Äkillisten vammojen ilmaantuvuutta ryhmien välillä vertailtiin yleistetyllä lineaarisella mallilla yksilöllinen altistusaika huomioiden. Alaryhmien välisiä eroja kuolleisuudessa tarkasteltiin monitasoisen elinaikamallinnuksen avulla. Tutkimusryhmä koostui 325 juoksijasta (245 naista, 80 miestä), jotka satunnaistettiin (1) lonkka(n = 108), (2) nilkka(n = 111) tai (3) kontrolliryhmään (n = 106). 5 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 teema Liikuntalääketiede (MET tuntia/vrk). Kaikkien kolmen ryhmän harjoittelua ohjasi tutkimusfysioterapeutti ja kaikki ryhmät toteuttivat samaa juoksuharjoitteluohjelmaa. DNA:n metylaatiotasot (DNAm) määritettiin verinäytteistä ja biologista ikää arvioitiin DNAm PC-GrimAge-algoritmilla 37–81 vuoden iässä 1153 kaksosen alaotoksessa. Pysyvästi aktiivisilla ryhmillä oli pienempi riski kuolla ennenaikaisesti verrattuna vähän liikkuvien ryhmään (R1) [R2: HR = 0,84 (0,79?0,89), R3: 0,81 (0,76?0,87), R4: 0,76 (0,69?0,84)]
Käsittelemme luottamusta monesta eri näkökulmasta, kuten kokemuksellisesti ja kehollisesti, ja pohdimme, miten nämä näkökulmat yhdessä muodostavat moniulotteisen kuvan luottamuksesta. Joogan ja akrobatian yhtyessä syntyneen akrojoogan suosio kasvaa. Tarkastelemme, miten akrojooga vaikuttaa luottamukseen lajin suomalaisten harrastajien kokemusten valossa. ANNA TOMMOLA, YTM vapaa tiedetoimittaja annailona.tommola@gmail.com. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 5 5 MIKKO RASK, FT yliopistotutkija Helsingin yliopisto mikko.rask@helsinki.fi Kuva: Mikko Rask Akrojooga: luottamusta, iloa ja kehollista itsetuntemusta A krojooga on helposti saavutettava laji, joka tarjoaa mahdollisuuden kehittää sekä fyysistä kuntoa että keskinäistä luottamusta
Laji syntyi 2000-luvun alussa joogan ja akrobatian fuusiona, ja sen pyrkimyksenä on vahvistaa paitsi fyysistä kuntoa, myös ihmisen kykyä hetkessä olemiseen sekä luottamuksen ja tasapainon löytämiseen toisen ihmisen kanssa (Nemer 2022). Sen laatimiseen osallistui asiantuntijana akrojoogan opettaja ja pitkäaikainen harrastaja Karoliina Lämsä. Jos ilo oli tunteiden kuningas, niin hauskuus ja nauraminen sekä leikkisyys olivat sen hoviväkeä. 5 6 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 Akrojoogaa on kuvailtu ”luottamusjoogaksi” termillä, jonka ranskankielisiä kirjoja lajista kirjoittanut Julien Levy (2017) on tehnyt tunnetuksi. Voidaankin todeta, että luottamus vahvistaa prososiaalista käyttäytymistä, eli sellaista toimintaa, joka tuottaa myönteisiä seurauksia ja edistää toisten ihmisten psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia (YSA, Yleinen suomalainen asiasanasto, finto.fi/ysa/fi/ page/Y159233). Suurin osa vastaajista kokee, että laji on muuttanut heitä ihmisinä. Tämä luottamus ulottuu sekä itseemme – omien kykyjemme ja rajojemme tunnistamiseen – että muihin, olivatpa he lentäjiä (engl. Akrojooga ei ole vain fyysinen harjoitus; se tarjoaa myös henkisiä ja sosiaalisia hyötyjä, joita ovat muun muassa parantunut keskittymiskyky ja stressin helpottuminen. Nemerin mukaan lajin harrastajia on maailmassa miljoonia ja sertifioituja opettajia useita tuhansia. Kyselyyn osallistuneet antoivat suostumuksensa klik kaamalla kyselylinkkiä ja vastaamalla kysymyksiin. Kyselytutkimus ja haastattelut suomalaisten akrojoogan harrastajien kokemuksista toteutettiin syksyllä 2020. Nopeasti kasvava yhteisöllinen liikuntalaji Akrojooga on yhteisöllinen liikuntalaji, jonka suosio on kasvanut nopeasti sekä Suomessa että maailmalla. Luottamus akrojoogassa Luottamus on monitieteinen tutkimuskohde, joka on saanut huomiota niin sosiologian, psykologian kuin talousja hallintotieteidenkin parissa. Koska akrojoogan hyvinvointivaikutuksia ja erityisesti luottamuksen roolia ei ole vielä tutkittu Suomessa tai kansainvälisesti, näiden teemojen käsittely on tärkeää. Tämä näkemys saa tukea muun muassa Michael Kosfeldin ym. Kyselymme paljasti jotain erityisen mielenkiintoista akrojoogan emotionaalisista vaikutuksista (kuvio 1). Lisäksi haastattelimme kahdeksaa akrojoogan suomalaista ja kansainvälistä vaikuttajaa. Kysely levisi suomalaisten akrojoogayhteisöjen sosiaalisen median kanavien kautta. Kyselyyn vastanneiden keskuudessa naisten määrä (n = 70) korostui, ja ikäryhmistä erottuivat 20–34-vuotiaat (n = 56) sekä 35–49-vuotiaat (n = 33). Tavoitteenamme on löytää yleisiä teemoja ja ajatuksia, jotka valaisevat, miten laji vaikuttaa harrastajiin luottamuksen kannalta.. Litteroitujen haastattelujen laajuus on yhteensä 151 sivua. Lisäksi yksi artikkeli (Raisio et al.) on tulossa. Lajilla on kaksi pääkoulukuntaa: Acroyoga Montreal ja Acroyoga International. Lopuksi esittelemme tuloksia omasta kyselyja haastatteluaineistostamme, joka antaa äänen itse harrastajille. Vertaamme näitä kommentteja aiempiin tutkimuksiin luottamuksesta. Kosfeld kumppaneineen on osoittanut luottamuksen kriittisen merkityksen monilla elämän osa-alueilla, aina ystävyyssuhteista organisaatioiden toimintaan (Nature, 2005). Hallintotieteen emeritusprofessori Risto Harisalo ja yritysfilosofi Ensio Miettinen ovat esimerkiksi korostaneet luottamuksen keskeistä roolia inhimillisessä vuorovaikutuksessa ja päätöksenteossa, mikä tekee siitä olennaisen tekijän myös liikunnallisten ja yhteisöllisten harrastusten, kuten akrojoogan, kontekstissa (Harisalo & Miettinen, 2010). Toisaalta laji ei ole pelkkää auvoa: esiin nousi myös yleisesti negatiivisiksi miellettyjä tunteita, kuten epävarmuus, turhautuminen ja pelko. Pyrimme valottamaan, kuinka akrojooga vaikuttaa harrastajiensa luottamukseen. Nämä teemat nouMiten tutkittiin. Suomessakin lajin harrastus on lisääntynyt voimakkaasti, ja useilla paikkakunnilla toimii aktiivisia harrastusryhmiä. Luottamus ei ole pelkästään keskeinen elementti akrojoogassa, vaan myös perusta monimutkaisemmille liikekombinaatioille ja -sarjoille. Lisääntynyt luottamus ei ole vain sosiaalinen hyöty; se avaa myös oven parempaan keholliseen itsetuntemukseen. Kyselyn laadullinen osio tuotti yhteensä 576 kommenttia. Ilman luottamusta rajat tulevat nopeasti vastaan ja yhteistyö murenee. Paul Zak (2017) puolestaan on korostanut, että korkea luottamus työympäristössä liittyy työntekijöiden parempaan tuottavuuteen, hyvinvointiin ja vähäisempään krooniseen stressiin. flyer), pohjia (base) tai varmistajia (spotter). Kysymykset käsittelivät vastaajien suhdetta akrojoogaan liikuntalajina sekä siihen liittyviä positiivisia ja negatiivisia puolia. Ei ole yllättävää, että ilo nousi yksimielisesti esiin – jokainen vastaaja kertoi kokevansa iloa harrastaessaan lajia. Yhteensä 104 akrojoogan harrastajaa vastasi kyselyyn, joka sisälsi sekä laadullisia että määrällisiä kysymyksiä. Käytämme monitieteistä lähestymistapaa, mutta painotamme suomalaisten harrastajien kokemuksia. Lisäksi yhteenkuuluvuus, nautinto ja myötätunto olivat vahvasti läsnä harrastajien kokemuksissa. Tyypillistä on, että eri koulukunnat sekoittuvat keskenään. Viime vuosina lajiin on ilmestynyt myös muita koulukuntia. Analysoimme aineistoa keskittyen erityisesti kommentteihin, jotka liittyvät luottamukseen akrojoogassa. Akrojooga ei vain vaadi luottamusta, se myös vahvistaa sitä. Molemmat tarjoavat erilaisia koulutuksia ja sertifiointeja, ja sisältävät samankaltaisia asentoja ja liikesarjoja. Haastattelut koostuivat neljästä osiosta: akrojoogan kehitys, filosofia, lajin ominaispiirteet ja tulevaisuusnäkymät. Erityisesti tämä näkyy luottamuksen vahvistumisena. (2005) tutkimuksista. Akrojoogasta on tähän mennessä vertaisarvioitu vain yksi tieteellinen artikkeli (Struhár et al., 2019). Tekemämme kysely lajin suomalaisille harjoittajille osoittaa jotain merkittävää. Haastatteluihin osallistuneet ilmaisivat suostumuksensa suullisesti
Toisessa vaiheessa, kun luottamus toisen ihmisen persoonaan on virinnyt, huomio alkaa kiinnittyä toisen tapaan kommunikoida. Levyn (2017) mukaan keskeisiä tekijöitä ovat kommunikointi, turvallisuus ja ryhmän tuki. Suomalaisten akrojoogan harrastajien kommentit antavat lisäsyvyyttä Levyn (2017) ajatukselle akrojoogasta ”luottamusjoogana” ja laajentavat ymmärrystämme siitä, miten luottamus voi vaikuttaa meihin monitasoisesti. Kehollisen itsetuntemuksen ja rohkeuden osalta harrastajat toteavat, että he ovat ”rohkeampia kokeilemaan uusia asioita kehollaan” ja että he ovat saaneet ”kehollista rohkeutta”. Tällöin korostuvat myönteiset aspektit ja keskittyminen toisten ihmisten luonteiden, toiveiden ja odotusten tutkimiseen. Henkilökohtaisesti tärkeät teemat akrojoogassa (n=104). Esimerkiksi luottamusta toisiin ihmisiin ilmentävät kommentit ”luottamus muihin on kasvanut” ja ”uskallan lähestyä tuntemattomia ja olla fyysisessä kontaktissa, luottaa”. Harrastajien kokemukset voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan: luottamus toisiin ihmisiin, kehollinen itsetuntemus ja rohkeus sekä henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Kolmannessa vaiheessa luottamus laajenee toimintaan, ja osapuoKuvio 1. Malli alkaa tutustumisvaiheesta, jossa luottamus syntyy ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Selkeä ja empaattinen kommunikointi, turvallisuuden tunteen luominen sekä ryhmän hyväntahtoisuus ovat kaikki elementtejä, jotka vahvistavat luottamusta lajin parissa. Luottamuksen rakentuminen Akrojoogassa luottamus on monimuotoinen ilmiö, joka rakentuu useista eri tekijöistä. Valitse viisi tärkeintä.. Kuvio 2. Organisaatiotutkijat Dennis ja Michelle Reina (1999) ovat kehittäneet mallin, joka kuvaa luottamuksen elinkaarta ja sen eri vaiheita. Tällöin tärkeitä ovat avoimuus, totuudenmukaisuus ja kyky antaa rakentavaa palautetta. Henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta akrojooga on ”tukenut kommunikaatiota ihmisten kanssa” ja auttanut harrastajia ”puhumaan vieraille edes joskus ja vähän”. Luottamus ei jäänyt kauas jälkeen: 55 prosenttia vastaajista pitää sitä erittäin tärkeänä. Tämä monimuotoisuus saa lisävalaistusta, kun tarkastellaan luottamuksen kehitystä laajemmin. Valitse viisi tärkeintä. Yleisimmät tunteet akrojoogassa (n=104). L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 5 7 sivat yllättävän korkealle harrastajien prioriteettilistalla, 77 prosenttia ja 59 prosenttia vastaajista pitivät niitä tärkeimpinä (kuvio 2)
Harisalo ja Miettinen (2010) tarjoavat keinoiksi avointa keskustelua, epäluottamusta aiheuttavien tekijöiden tunnistamista, yhteistä pyrkimystä ratkaisukeinojen löytämiseen ja sitoutumista niiden toimeenpanoon. Reina, D. Prendre confiance en soi et en l’autre. 2005. Postures et principes de base. Lajin harrastajat kokevat, että akrojooga on vaikuttanut heidän luottamukseensa positiivisesti, ei vain lajin parissa vaan myös laajemmin elämässä. Neurotieteilijä Paul Zak (2017) on esittänyt seitsemän konkreettista tekoa, jotka voivat auttaa tässä. Tätä on vain tehtävä auki, sitä ei voi puhua. Tämä korostaa luottamuksen merkitystä paitsi yksilöllisenä kokemuksena, myös yhteisöllisenä voimavarana. Zak korostaa myös avoimuuden ja tiedon jakamisen merkitystä; epätietoisuus ja epävarmuus lisäävät stressiä, mikä puolestaan heikentää yhteistyön laatua. 2017. Tampere University Press, Tampere. Niska ei ole ollut ihan entisellään sen jälkeen. Harisalo, R., & Miettinen, E. Nemer, J. Tämä myös opetti kuuntelemaan paremmin vaistojani ja sanomaan rohkeammin jo etukäteen, jos jokin tuntuu väärältä.” ”Loukkaannuin pari vuotta sitten melko pahasti tempussa, jossa tulin pää edellä alas lattialle. Automaattisesti luottamus ei kuitenkaan synny. Acroyoga. Monitasoista luottamusta Akrojooga tarjoaa ympäristön, jossa luottamusta on mahdollista kehittää monella tasolla. Nykyisin olen varovaisempi, uskallan kuitenkin yrittää myös pelottavia temppuja. Neurotieteen professori Paul Zak (2017) sekä Dan-Mikael Ellingsen ja hänen tutkimusryhmänsä (2014) ovat osoittaneet, että usein ”rakkaushormoniksi” kutsuttu oksitosiini on keskeinen tekijä luottamuksen synnyssä. Zak, P. Päinvastoin luottamus voi piittaamattoman käyttäytymisen tai ikävien kokemusten myötä murentua, kuten seuraavat harrastajien kommentit kertovat: ”Olen kohdannut ihmisen, kenellä oli kovin vinoutunut käsitys omista taidoistaan ja turvallisuuden merkityksestä akrojoogan parissa, mikä johti lopulta vaaratilanteisiin, enkä enää ole suostunut treenaamaan hänen kanssaan, koska menetin luottamukseni häneen täysin. Berrett-Koehler Publishers Inc., San Francisco, U.S. (under review). 2022. Haastavien, mutta saavutettavissa olevien tavoitteiden asettaminen voi puolestaan lisätä ryhmän yhteistyökykyä ja luottamusta. LÄHTEET Ellingsen, D.-M., Wessberg, J., Chelnokova, O, Olausson, H., Laeng, B., Leknes, S. Kun se ei ole enää käsitteellinen tai kielellinen ajatus. Management behaviors that foster employee engagement, Harvard Business Review, Jan-Feb 2017, https://hbr.org/2017/01/the-neuroscience-of-trust.. Oxytocin increases trust in humans. Hyväntahtoisessa, turvallisessa ja oksitosiinin täyteisessä ympäristössä tähän onkin hyvät edellytykset. Hän on kärsivällisesti ja lempeästi auttanut minua yli pelkojeni.” Epäluottamus on hajottava voima, joka rohkaisee jättämään leikin kesken. Tietoisuus mielen perukoilla, että tässä tehdään jotain tosi haastavaa. 1999. Vaan kun tuntee toisen kehon päällään.” Slåenin sanat heijastavat transformatiivisen luottamuksen olemusta, jossa luottamus ylittää sanallisen ja käsitteellisen tason, muuttuen kokemukselliseksi ja keholliseksi. The Neuroscience of Trust. Éditions Jouvence, Saint-Julien-enGenevois Cedex, France. Oma parini on ollut tässä suuri tuki ja turva. Éditions Jouvence, SaintJulien-en-Genevois Cedex, France. Miltä luottamus tuntuu. Nature, 435(7042), 673–676. Akrojoogan halauskulttuuri voi omalta osaltaan edistää luottamusta. 2014. Mutta entä jos voisimme ennaltaehkäistä epäluottamusta ja vahvistaa jo olemassa olevaa luottamusta. 5 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 let alkavat testata toistensa taitoja ja kykyjä. 2017. Alun perin työyhteisöille suunnattuja ideoita voidaan soveltaa myös akrojoogayhteisöön. (2010). Ihmeellisiä askelia nämä.” . Esimerkiksi tunnustuksen antaminen toisten saavutuksista voi vahvistaa yhteisön sisäistä luottamusta, erityisesti kun tunnustus on henkilökohtaista ja julkista. 11–20, https://doi.org/ 10.1016/j.psyneuen.2013.09.017 . St. Levy, J. In touch with your emotions: Oxytocin and touch change social impressions while others’ facial expressions can alter touch, Psychoneuroendocrinology, Vol. Luottamus: pääomien pääoma. Kosfeld, M., Heinrichs, M., Zak, P. 2018. Se oli älyttömän hauskaa, mutta vasta jälkeenpäin ajattelin asiaa vähän syvemmin: jos mieleen tuosta vain juolahtaa heittäytyä takaperinkuperkeikkaan parin metrin korkeudessa taakseen ja alleen näkemättä, niin pitää kyllä aika sokeasti luottaa siihen, että siellä on aina käsiä valmiina ottamaan kiinni. Ja se on jotain se, mulle. Oksitosiinia erittyy hellyydenosoituksissa, kuten halauksissa, ja se on yhdistetty lisääntyneeseen sosiaaliseen kiinnostukseen ja luottamukseen. 39, p. Ei sitä voi sanoittaa kuin luottamuksella: akrojooga on opettanut jotain luottamuksesta, johon sanat eivät pääse kiinni. Neljännessä ja viimeisessä vaiheessa, jota kutsutaan transformatiiviseksi luottamukseksi, luottamus saavuttaa kriittisen massan ja alkaa vahvistua eksponentiaalisesti. Akrojoogassa halaaminen on yleistä, ja tämä saattaa olla yksi tekijä, joka syventää lajin harrastajien kokemaa luottamusta. ja Rantala, T. Vaaran momentti on läsnä, sillä voi satuttaa toista ja itseä, jos asiat menee huonosti. Practicing Acroyoga in the Space of Possibilities: Complexity Profile as a Heuristic Device in Sport and Exercise Research. Vahvasta luottamuksesta kertoo lajia harrastaneen kokemus yleisösurffauksesta: ”Eilen pikkujouluissa sain ekaa kertaa crowdsurffata parinkymmenen akrojoogin käsien päällä. Levy, J. Move, Connect, Play: The Art and Science of Acroyoga. Jatkotutkimus voisi keskittyä esimerkiksi siihen, miten akrojoogan kaltaiset lajit voivat edistää luottamusta erilaisissa yhteisöissä. Trust & Betrayal in the Workplace: Building Effective Relationships in Your Organization. J., Fischbacher, U., & Fehr, E. Acroyoga avec mon enfant. Jos epäluottamus saa sijaa, asioiden korjaaminen vaatii sitkeyttä, aikaa ja voimavaroja, kuten yllä olevat esimerkitkin osoittavat. Martin’s Essentials Raisio, H., Rask, M., Kuorikoski, T. Luottamustakin voi harjoitella Akrojooga on monille luottamuksen oppimisen areena. Luottamukseni spottaajiin rapistui joksikin aikaa, mutta olen päässyt tästä melko hyvin yli. & Reina, R. Akrojoogassa avoimuutta voi parantaa monin tavoin: kumppanille tai ryhmille voi kertoa, jos on erityisrajoitteita, pelkoja ja toiveita – tai antaa positiivista palautetta treeneistä. Tämä viimeinen vaihe saa syvällistä kaikupohjaa suomalaisen akrojoogan pioneerihahmon, Heikki Slåenin toteamuksesta: ”Hitto että meidän pitää luottaa toisiimme
Liikuntasuhdetta selvitettiin käyttämällä liikkujatyyppi -luokitusta, joka on Jaana Karin (2016) liikuntapedagogisen väitöskirjan osatulos ja käytännönläheinen tapa kuvata yksilöiden suhdetta liikuntaan. JAANA KARI, LitT kehittäjä Kainuun ammattiopisto jaana.kari@vuokattisportacademy.fi JOHANNA FRIMAN, fysioterapeutti (YAMK) projektipäällikkö Turun kaupunki, liikuntapalvelut johanna.friman@turku.fi Turku haluaa huomioida liikunta palveluissaan erilaiset liikkujatyypit Liikuntaa pyritään yhä edistämään tarjoamalla jokaiselle samoja palveluja. Parempiin tuloksiin voidaan päästä ottamalla huomioon erilaiset liikkujatyypit. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 5 9 T urun kaupungin liikuntapalvelut toteutti syksyllä 2022 aikuisille suunnatun kyselyn, joka selvitti vastaajien liikuntaaktiivisuutta, suhdetta liikuntaan sekä tekijöitä, jotka edistävät tai estävät liikkumista arjessa. SAIJA KULTALA, fysioterapeutti (YAMK) projektipäällikkö Turun kaupunki, liikuntapalvelut saija.kultala@turku.fi MINNA LAINIO-PELTOLA, YTM kehittämispäällikkö Turun kaupunki, konsernihallinto minna.lainio-peltola@turku.fi SATU REVONSUO, TtM liikuntapalveluvastaava Turun kaupunki, liikuntapalvelut satu.revonsuo@turku.fi Kuva: Vilma Hildén
Myös uurastajat ovat kiinnostuneita digitaalisuudesta. Luon ja ylläpidän mielelläni liikunnallisia rutiineja. Liikkumiseeni voi liittyä esimerkiksi luonnon kokeminen, uuden oppiminen, musiikki, eläimet tai ihmisten tapaaminen liikunnan parissa. Liikunnan kolhima: Koen, että en ole liikunnallisesti yhtä hyvä tai lahjakas kuin muut liikkujat kuten esimerkiksi työkaverini, sisarukseni tai ystäväni. Saatan myös kilpailla itseäni vastaan ja seurata, paransinko suoritustani verrattuna edellisiin kertoihin. Tarkoituksena oli kuulla yli 18-vuotiaita turkulaisia liikuntapalveluiden kehittämiseksi sekä selvittää, mitkä tekijät kannustavat liikunnalliseen elämäntapaan. Näin kysyttiin Turun kaupungin liikuntapalvelut toteutti aikuisille suunnatun liikkumiskyselyn vuoden 2022 marraskuussa osana Yhteisöllinen Turku -kärkihanketta. Liikunnan kolhimaksi itsensä tunnisti 13 prosenttia vastaajista.. Lisäksi he ovat valmiimpia maksamaan enemmän liikunnastaan ja kulkemaan pidemmän matkan suoritustai harrastuspaikoille. Liikkujatyyppi kertoo esimerkiksi, onko henkilö liikunnan parissa ahkeroiva uurastaja, tavoitteen edessä motivoituva kilpailija, fiiliksiä tunnusteleva elämysliikkuja vai liikunnalliseen itsetuntoonsa kolauksia saanut liikunnan kolhima. Lisäksi kilpailija on halukas ottamaan vastaan liikuntaan liittyviä ohjeita tai valmennusta digitaalisesti. Siksi vastaajia tavoiteltiin sellaisissa paikoissa, missä on mahdollista kohdata vähän liikkuvia. Kilpailijaksi itsensä tunnisti 9 prosenttia vastaajista. On toinen asia, onko kyseessä esimerkiksi fyysisillä mittauksilla todennettavissa oleva ero, vai kertooko tulos erilaisista tavoista arvioida omaa kuntoaan. Haluaako kilpailija antaa itsestään mahdollisimman hyvän kuvan. Kaikista vastaajista 48 prosenttia koki tilanteen samoin. Kilpailijat myös liikkuvat useimmin urheilua varten rakennetuissa tiloissa kuten urheiluja palloiluhalleissa. Kilpailijoiden vastaukset eroavat keskimääräisistä myös innokkuudessa käyttää ja hyödyntää digitaalisia laitteita ja sovelluksia oman liikkumisen ja liikkumisen vaikutusten seurannassa. Liikuntatilanteessa en anna helposti periksi, vaan teen sen, minkä olen suunnitellut. Jokaisessa luokassa voi olla joko paljon tai hyvin vähän liikkuvia. Liikunnan kolhimia digilaitteet eivät motivoi. He harrastavat liikuntaa muita tyyppejä useammin urheiluseurassa ja tuntevat enemmän alueen urheiluseuratoimijoita. Sen sijaan elämysliikkujilla näyttää olevan digitaalisuuteen omanlainen suhteensa. Kilpailijat ovat hyvinvoivia urheilukulttuurin sisäpiiriläisiä Kilpailija-tyypiksi itsensä tunnisti yhdeksän prosenttia vastaajista. Tavoitteeni voi olla esimerkiksi terveyteen tai kuntoon liittyvä tai vaikka osallistuminen johonkin liikuntatai urheilutapahtumaan. Tunnistan itsessäni kilpailullisuuden. Myös kova fyysinen rasitus voi olla elämys, jota tavoittelen liikkumisellani. Uurastajaksi itsensä tunnisti 27 prosenttia vastaajista Kilpailija: Jos/kun liikun, liikunnassa minua motivoivat tavoitteet. 6 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 Liikkujatyyppi kertoo liikunnan ja urheilun kielellä siitä, mitä yksilö liikunnasta itselleen haluaa, mitä hän siinä arvostaa ja millaisessa liikuntatilanteessa hän viihtyy. Heitä myös kiinnostaa seurata ystävänsä liikkumista ja suorituskyvyn kehittymistä. Kilpailijat kokevat terveytensä ja toimintakykyisyytensä paremmaksi kuin vastaajat keskimäärin. Toisten kanssa liikuessani vertaan itseäni muihin liikkujiin ja haluan kokea olevani hyvä liikkuja. Kysely toteutettiin sähköisesti Webropol-sovelluksella ja siihen oli mahdollista vastata myös paperisella kaavakkeella. Tavoitteena oli saada satunnaisotannalla vastauksia erityisesti vähän liikuntaa harrastavilta henkilöiltä. Vai onko hyväksi koettu terveys ja toimintakyky seurausta aktiivisemmasta ja tavoitteellisemmasta liikkumisesta ja paremmasta fyysisestä kunnosta. 2017, 106–107). Nautin liikunnasta saatavista elämyksistä. Koko aineistoa tarkastellessa näyttää siltä, että digitaaliset sovellukset ja laitteet motivoivat parhaiten tavoiteja tuloskeskeistä kilpailija-tyyppiä. Kyselyssä vastaajia pyydettiin itse arvioimaan, mikä liikkujatyyppi-kuvaus vastaa parhaiten heidän suhdettaan liikuntaan. Minulle on tärkeää, että saan itse päättää, miten liikun ja voin muuttaa helposti suunnitelmaani. Tulos haastaa joka tapauksessa pohtimaan, miksi kilpailijamainen suhde liikuntaan näyttäytyy vastauksissa paremmaksi koettuna terveydentilana ja toimintakykynä. Luokitus on liikuntasuhteen laadullinen mittari, eikä siitä voi päätellä yksilön liikunta-aktiivisuutta. Kilpailijat haluavat saada digitekniikan avulla tietoa suorituksestaan, seurata kehitystään ja osallistua haastekampanjoihin. Heistä 76 prosenttia koki terveytensä vähintään melko hyväksi, kun vastaava prosentti koko aineistossa oli 61. Vastauksia saatiin yhteensä 1 146. Lisäksi 71 prosenttia arvioi toimintakykyisyytensä hyväksi. Joukkoon kuuluu eniten seuratoimintaan osallistuvia aktiiviharrastajia, jotka liikkuvat järjestetyssä toiminnassa kolme kertaa tai useammin viikossa. Vaihtoehdot olivat: Uurastaja: Jos/kun liikun, suunnittelen liikuntani etukäteen ja pyrin noudattamaan suunnitelmaani. Elämysliikkujaksi itsensä tunnisti 51 prosenttia vastaajista. Parasta liikunnassa on, kun tunnen ahkeroineeni kunnolla liikunnan parissa. Elämysliikkuja: Jos/kun liikun, olen vaihtelunhaluinen liikkuja. Vastausten perusteella heidän voi tulkita olevan urheilukulttuurin sisäpiiriläisiä (Koski 2004; Vanttaja ym. Tulosten tilastollista merkityksellisyyttä ei tarkasteltu. Liikunnallinen itseluottamukseni on saanut kolhuja, jotka vaikuttavat suhtautumiseeni liikuntaa kohtaan. Kerromme tässä artikkelissa Turussa tehdyn kyselyn tuloksista liikkujatyypeittäin
Uurastajat huolehtivat hyvin myös lihaskunnostaan, sillä heistä 86 prosenttia ilmoitti tekevänsä lihaskuntoharjoittelua viikoittain. Ohjattuihin liikuntapalveluihin osallistuminen lisääntyy kokonaisuudessaan iän myötä. Onko uurastajamainen tapa suhtautua asioihin vähenemässä yhteiskunnassamme. en halua rasittaa itseäni ruumiillisesti, en halua hikoilla tai koen liikkumisen liian… Liikunnan harrastaminen on yksitoikkoista ja elämyksetöntä (liikkumista ei esim. Ohjattuun liikuntaan liittyy mahdollisesti merkityksiä, jotka houkuttelevat vanhempia ihmisiä. Osallistumismotiivi saattaa esimerkiksi kiinnittyä sosiaalisiin merkityksiin, jotka ohjatun liikunnan järjestämisessä ja toiminnan sisällön suunnittelussa tulisi huomioida entistäkin paremmin (ks. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 6 1 Uurastajat harrastavat säännöllisesti Vanhemmissa ikäluokissa on nuorempiin verrattuna enemmän henkilöitä, jotka luokittelevat itsensä liikuntasuhteeltaan uurastajiksi. 2022). Liikkumaan lähdetään, vaikka aina ei mielentila, fyysinen olotila tai sää ole paras mahdollinen. Näihin ryhmiin kuuluvista 84 prosenttia ilmoittaa harrastavansa viikoittain vähintään kaksi kertaa hengästyttävää liikuntaa, kun kaikista vastaajista näin teki 74 prosenttia. Saloranta ym. Uurastajien säännöllisestä liikunnan harrastamisesta kertoo osaltaan myös havainto, että he käyttävät rakennettuja liikuntapaikkoja; uimahallia, kuntosalia, liikuntasalia tai palloiluhallia useammin kuin kyselyyn vastanneet keskimäärin. Sitoutuminen, ahkeroiminen ja rutiinien toistaminen eivät tuota välitöntä mielihyvää, jota esimerkiksi digilaitteiden käyttö tarjoaa ja johon se meitä kouluttaa. lasten tai omien vanhempien hoito) Liikunnan arvostuksen puute lähipiirissäni Liikuntakaverin tai -ystävän puute Tiedonpuute liikunnasta ja sen vaikutuksista terveyteeni ja toimintakykyyni Tiedonpuute sopivista harrastusmahdollisuuksista Kustannukset ovat liian suuret (esim. Kaikista vastaajista näin teki 72 prosenttia. Tulos voi kertoa osaltaan yhteiskunnan ja elämäntapojemme muutoksesta. ole yhdistetty kulttuurin mahdollisuuksiin) Uurastaja (n=308) Kilpailija (n=97) Elämysliikkuja (n=572) Liikunnan kolhima (n=148) Kaikki vastaajat (n=1146) Kuvio 1. Liikunnanedistämisen näkökulmasta kyselyn tulokset tukevat ajatusta, että vanhempien, opettajien ja valmentajien on hyvä luoda mahdollisuuksia ja kannusteita liikunnan parissa uurastamisen oppimiseen. Voidaan myös pohtia, tuottaako uurastajamainen liikunta pitkän ja aktiivisen elämän, ja näin uurastajat osallistuvat vielä yli 80-vuotiaana yhteiskunnan toimintaan ja vastaavat kyselyyn. Uurastajamainen suhde liikuntaan voi olla tärkeä tukipilari liikkumisen säännöllisyydessä, sillä kilpailijoiden lisäksi uurastajat erottautuvat aineistossa harrastamisen säännöllisyydellä. Arvioi, kuinka paljon seuraavat tekijät rajoittavat säännöllistä liikkumistasi tai liikunnan harrastamistasi. Eri liikkujatyyppien arvioim at liikkumisen esteet asteikolla 0-6.. Yli 80-vuotiaista 31 prosenttia tunnisti itsessään uurastajan, kun nuorimmassa 18–29-vuotiaiden ikäryhmässä heitä oli vain 18 prosenttia. Uurastajissa on eniten myös heitä, jotka liikkuvat viikoittain Turun kaupungin järjestämissä ohjatuissa liikuntapalveluissa (uurastajat 36 %, koko aineisto 29 %). sisäänpääsytai osallistumismaksu tai varusteet) Liikuntapaikat ovat kaukana kotoani Liikuntapaikkojen esteellisyys Liikuntaharrastuksen epämukavuus (esim. 1=ei rajoita lainkaan, 6=rajoittaa huomattavasti tai estää Vastaajien määrä: 1141 2,0 2,2 1,2 1,5 2,1 2,4 1,7 1,2 1,7 1,4 1,7 2,3 2,3 1,2 1,3 1,3 2,3 2,0 1,1 1,6 2,7 2,6 1,6 1,3 2,1 1,2 1,8 2,4 2,1 1,3 1,2 1,3 2,5 2,2 1,2 1,8 2,3 3,1 1,7 1,4 2,3 1,4 2,0 2,7 2,5 1,3 1,5 1,8 3,8 3,2 1,5 3,5 2,6 4,2 1,8 1,8 3,6 1,7 2,8 3,4 3,0 1,5 2,6 2,8 2,5 2,3 1,2 1,9 2,3 3,0 1,7 1,4 2,3 1,4 2,0 2,6 2,5 1,3 1,6 1,7 1 2 3 4 5 6 Sopivan tai mieluisan liikuntaharrastuksen puute Sairaus tai vamma Avustajan puute Huonommuuden tunne omasta kehosta tai liikuntataidoista Ajanpuute Laiskuus tai saamattomuus Perhetilanne (esim
Liikunnanedistäjien ja -ohjaajien näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että elämysliikkujien sitoutumiseen ja sitouttamiseen on hyvä kiinnittää huomiota. Kun uurastajista alle kymmenen prosenttia (9 %) kertoo osallistuvansa ohjattuun toimintaan vain silloin tällöin (kaksi kolme kertaa kuussa tai harvemmin), elämysliikkujista näin toimii 17 prosenttia. Sen sijaan laiskuus, jonka moni vastaajista mainitsee liikkumisen esteekseen, ei kuulu uurastajien liikuntaesteiden listalle. Uurastajilla liikkumisen esteitä ovat ajanpuute, sairaudet ja vammat, liikuntaan liittyvät kustannukset ja liian pitkä matka liikuntapaikoille. Nuorimpien joukossa (18–29-vuotiaat) liikunnan kolhimia on lähes viidennes (19 %), kun Liikunnasta tulee saada enemmän kuin mitä se ottaa. Tärkeää on myös laitteen helppokäyttöisyys ja edullisuus. Vastaukset tuovat hyvin esiin elämysliikkujien liikuntasuhteen erityispiirteet: liikunnan tulee olla kokemuksellista, elämyksellistä, sosiaalista, uutta opettavaa, helppoa ja vaivatonta. Luokkaan kuuluvien suuren määrän vuoksi elämysliikkujien vastaukset eivät juurikaan eroa keskimääräisistä vastauksista. Aineiston pohjalta voi silti tehdä muutamia mielenkiintoisia havaintoja liikunnan edistämisen näkökulmasta. Liikunnan kolhimien vastaukset opettavat liikunnanedistäjää Liikunnan kolhimaksi vastaajista itsensä luokittelee kolmetoista prosenttia. Elämysliikkujat kaipaavat kannustusta sitoutumiseen Noin puolet kyselyyn vastanneista luokittelee itsensä elämysliikkujiksi. Luokkaan kuuluvia on tasaisesti eri ikäja tai liikunta-aktiivisuusryhmissä. Elämysliikkujilla sitoutuminen säännölliseen ohjattuun liikuntaan näyttää olevan hieman heikompaa kuin kilpailijoilla ja selvästi heikompaa kuin uurastajilla. Kuva: Turku liikkeelle. Monelle aikuiselle liikunta on rentoutumiskeino sekä hyvän olon ja mielen lähde. Tämä on hyvä huomioida liikuntapalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Liikunnasta tulee saada enemmän kuin mitä se ottaa. Elämysliikkujia kiinnostaa uuden liikuntamuodon tai -lajin löytäminen laitteen tai sovelluksen avulla. He tarvitsevat kannustusta ja tukea – ehkä vähän keppiä ja paljon porkkanaa. 6 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 Uurastajat ovat valmiita käyttämään kilpailijoiden jälkeen eniten rahaa liikuntaharrastuksiinsa. He ovat kilpailijoiden jälkeen myös toiseksi valmiimpia kulkemaan hieman pidemmän matkan liikuntapaikalle. Harrastaminen tulee olla rentoa, mukavaa ja elämyksellistä tekemistä ilman suorittamisen tai suoriutumisen painetta. Nuoremmissa ikäluokissa on muita enemmän liikunnan kolhimia. Liikunnan halutaan tasapainottavan muutoin kiireistä tai vaativaa arkea. Jo se, että moni kokee itsensä elämysliikkujaksi, on tärkeä havainto. Elämysliikkujilla on omanlainen suhde liikuntateknologiaan, digitaalisiin laitteisiin ja sovelluksiin. Liian tavoitteellinen tai voimavaroja vaativa liikunta voi saada elämysliikkujan jättäytymään toiminnan ulkopuolelle. He kertovat voivansa olla kiinnostuneita käyttämään digitaalista liikuntasovellusta tai -laitetta, jos sen avulla voisi pitää yhteyttä ystäviin tai liikkumiskavereihin
Verkkojulkaisuja 115. Kyselyn tulokset herättävät pohtimaan, miten liikuntaa voisi edistää entistä paremmin ja tietoisemmin eri toimijoiden yhteistyönä. Joillekin uurastajista voisi sopia vesijumppa aamuisin ennen töiden alkamista, toisille työpaikan liikuntavuoro päivän päätteeksi. Erilaiset liikkujatyypit on hyvä huomioida koko liikunnan edistämisketjussa: markkinointiviestinnässä, liikuntapalveluiden toteutuspaikkojen valinnassa, hinnoittelussa, palveluiden nimeämisessä ja ohjaajien ohjauskäytännöissä. 2022. Heillä on muita enemmän liikuntaa rajoittavia sairauksia tai vammoja. Kysymys on siis siitä, että erilaiset toimijat tunnistaisivat potentiaalinsa järjestää liikunnan palveluita erilaisille liikkujille. Samalla eri toimijat keskittyisivät tuottamaan liikuntaa edistäviä palveluja niille liikkujatyypeille, joita heidän toimintansa parhaiten innostaa ja motivoi. (Tuloskortti 2022). & Koski, P. LÄHTEET Kari, J. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 6 3 vanhimmassa yli 80-vuotiaiden ryhmässä heitä on vajaa kymmenys (9 %). Esimerkiksi urheiluseurat voisivat tavoitella kilpailijoita ja uurastajia. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan säännöllistä liikuntaansa rajoittavia tekijöitä (kuva 1.) Liikunnan kolhimat kokevat muita vastaajia laadullisesti suurempia esteitä ja rajoitteita liikkumiselleen. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Liikunnan sosiaalitieteiden laitos. Hän tarvitsee erilaisia vaihtoehtoja, joista hän voi valita omaan kalenteriinsa säännöllisesti sopivan liikunta-ajan. Hyvä opettaja. Kuntien ja hyvinvointialueiden liikunnan edistämisen ammattilaiset voisivat ottaa entistä tietoisemmin vastuuta vähän liikkuvista liikunnan kolhimista. & Borodulin, K. Lasten ja nuorten liikunta Suomessa. Heitä voi houkutella tapahtumiin, kokeilemaan uusia lajeja tai liikkumaan yhdessä muiden kanssa. Onko liikuntaja urheilukulttuuri entistä kaupallisempaa, eri lajeihin eriytyneempää sekä usein myös tavoitteellisempaa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 401. Parhaimmillaan sama palvelu toimii mielekkäänä liikuntamahdollisuutena erityyppisille liikkujille. Liikuntapalveluita jokaiselle kohdennetusti Kyselyn perusteella kaikkiin liikkujatyyppeihin voi kuulua liikunnan aktiiviharrastajia tai vähän liikkuvia. Liikunnan kolhimat eivät myöskään halua lähteä kovinkaan kauaksi liikkumaan. Ne voisivat muokata toimintaansa niin, että se loisi mahdollisuuksia liikkumiseen muiden elämysten ohella. 2004. Yhteisöllisyys voikin saada elämysliikkujan sitoutumaan säännölliseen liikunnanharrastamiseen. Liikunnan kolhimien vastaukset poikkeavat keskimääräisistä monin tavoin. Liikuntasuhde on ikään kuin tai ainakin osittain negatiivinen. Kaksi kolmasosaa heistä on valmis kulkemaan enintään 1–3 kilometriä liikuntapaikalle. Saloranta, E., Rappe, E., Rajaniemi, I. Toiminnan keskiössä olisi liikuntasuhteen ja liikunnallisen itsetunnon vahvistaminen ja sitä kautta liikkumisen lisääminen arkeen. 2016. Teoksessa K. Jos tavallinen arkiliikkuminen ja liikunnalliset vapaa-ajan leikit vähenevät, niin lasten ja nuorten liikunnallinen aktiivisuus polarisoituu. Tämä vuoksi lasten ja nuorten liikunnallisissa taidoissa, kunnossa, välineissä ja varusteissa saattaa olla isoja eroja, mikä voi puolestaan kolhia liikunnallista itsetuntoa. Liikunnan näkökulmasta herää kysymys, saavatko lapset ja nuoret nykyisin entistä herkemmin liikunnassa kolhuja. Kulttuuri-, luontoja ulkoilutoimijat, seurat ja järjestöt voisivat omalta osaltaan houkutella elämysliikkujia. Tuloskortti 2022. Liikunnan kolhimat liikkuvat vähemmän ja epäsäännöllisemin ja kokevat terveydentilansa sekä toimintakykynsä muita huonommaksi. Pitkittäistutkimus vähän liikuntaa harrastavien nuorten liikuntasuhteesta ja liikunta-aktiivisuuden muutoksista. Liikunnan kolhimat kokevat huonommuudentunnetta, laiskuus estää liikkumasta tai liikuntakaveri ja tietoa itselle sopivasta liikuntaryhmästä tai -paikasta puuttuu. Kaikista vastaajista terveydentilansa huonoksi tai melko huonoksi kokee 10 prosenttia, mutta liikunnan kolhimista oman terveydentilansa tällaiseksi arvioi 30 prosenttia. 2017. Mieluummin tarvitaan vauhtia antava myötämäki ja henkilökohtaista tukea reitillä pysymiseen esimerkiksi maksuttoman liikuntaneuvonnan tai lähiliikunnan avulla. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. . Liikunta on heidän mielestään muita useammin kallista, tylsää ja epämiellyttävää. Luettu 28.9.2023. 189208. Jyväskylän yliopisto. Liikkumattomuuden jäljillä. Liikuntasuhde – liikunnan kohtaaminen kulttuurisesti rakentuvana sosiaalisena maailmana. Liikunnan kolhimien liikuntasuhteeseen liittyy paljon kielteisiä merkityksiä. Kun esimerkiksi kunnianhimoinen kilpailija on valmis maksamaan harrastuksestaan ja haluaa liikkua laadukkaissa liikuntaa varten rakennetuissa tiloissa, pitää liikunnan kolhimalle tarjota liikkumismahdollisuuksia lähellä kotia ja mieluiten maksuttomasti. Myös median tuottama liikuntakuvasto voi aiheuttaa epävarmuutta omaa liikunnallisuutta kohtaan ja tuottaa itsekriittistä ajattelua. Koski, P. Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura. Ilmanen (toim.) Pelit ja kentät – kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Uurastajalle on puolestaan tärkeää, että hän pystyy sitoutumaan harrastukseensa. Toimintakyvyn osalta tulos on saman suuntainen: liikunnan kolhimista 70 prosenttia kokee toimintakykynsä rajoittavan liikkumista ainakin jonkin verran, kun kaikista vastaajista samaan arvioon päätyi 39 prosenttia. Kuuluisa matala kynnys liikuntaan aktivoimiseksi ei liikunnan kolhimien osalla välttämättä riitä. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/ liikkumattomuuden_jaljilla_verkko.pdf. Tulokset myös vahvistavat käsitystä, että erilaiset liikkujatyypit ovat tärkeä ottaa huomioon liikunnan edistämisessä. Vanttaja, M., Tähtinen, J., Zacheus, T. Elämysliikkujat arvostavat liikkumisen vapautta ja elämyksellisyyttä. Luokanopettajaopiskelijat liikuntakokemustensa ja opettajuutensa tulkitsijoina. 2022. Ryhmäliikunta iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja kotona asumisen tukena. Tämän vuoksi liikunnan kolhimien liikkumisen edistäminen vaatii liikuntaan liittyen myönteisten merkitysten ja kokemusten vahvistamisen lisäksi myös kielteisten merkitysten neutralisoimista. Liikuntapedagogiikan väitöskirja. Gerontologia, 36 (1), 70–82
Kannatti siis tulla ottelua seuraamaan, vaikka tuo lisäys vaimenee nopeasti. . Tämä on nobelisti Daniel Kahnemanin tutkimusten mukaan yleinen tulos, sillä esimerkiksi aineelliset menetykset ovat emotionaalisesti kaksinkertaisia voittoihin verraten. Totta kai odotetun voiton menettäminen keljuttaa. Onnellisuus voi jopa kohota, kun joku yllättäen tekee hyvän tuloksen. Jokainen katsoja toivoo suosikkijoukkueensa voittavan. Yleisurheilussa voitoiksi on laskettava loppukilpailuun tai välieriin pääsy. Kaikenlaista tapahtuu jo saman päivän aikana. Entä jos oma joukkue häviää. Aika aktiivisena penkkiurheilijana katselen mielelläni kotimaisia sarjoja ja kilpailuja, koska silloin suomalainen voittaa ja koska minulla ei ole muita suosikkeja kuin Lempäälän joukkueet ja urheilijat. Is football a matter of life and death–or is it more important than that. Ei ole väliä kuka urheilija tai mikä joukkue voittaa, kunhan kilpa on jännittävää. Kun tuo oma joukkue voitti, siitä sai onnellisuuslisää 3,9/100 pistettä. Lähde: Dolton, P., & MacKerron, G. Kymmenen minuuttia ennen ottelun alkamista onnellisuus oli yhden pisteen verran koholla 0–100 -asteikolla. Vielä ottelun aikana arviot ovat plussan puolella, sillä toiveikkuus on penkkiurheilijoille ominaista, mutta jos joukkue häviää, sitten tipahdetaan miinuksen puolelle. Kuva: Antero Aaltonen. Ne, joiden joukkueet voittavat usein, pääsevät plussan puolelle, mutta huonosti pärjäävien joukkueiden kannattajat kärsivät. Katsoja koki siis tasan kaksin verroin enemmän miinusta häviöstä kuin voitosta plussaa. Penkkiurheilu kohottaa hiukan onnellisuutta ottelun tai kilpailun aikana, mutta jos on hyvin sitoutunut johonkin joukkueeseen tai kilpailijaan, silloin häviön kokenut penkkiurheilija kärsii ottelun jälkeen. Tällä tavoin arvioiden penkkiurheilu on aika surkea harrastus. MacKerron ja Bolton havaitsivat lisäksi, että ennakolta todennäköinen voitto vähensi onnellisuutta tuosta 3,9 pisteestä 0,8 pistettä, mutta ennakoidun voiton menettäminen olisi suuri tragedia, sillä pudotusta perustasosta tuli 10/100 pistettä. Me suomalaiset olemme pahemmassa jamassa kuin britit. Britanniassa jalkapallo on ykkönen, vaikka monet muutkin lajit ovat suosittuja. Tämä on aivan arkiajattelun mukainen tulos. Plussan puolelle pääsee, jos oma joukkue voittaa 67 prosenttia otteluista. Heidän oli mahdollista seurata henkilöittäin hyvin tarkasti onnellisuuden muutoksia ennen ottelua, ottelun aikana ja ottelun jälkeen. Nähtävästi vaikutukset ovat lyhytaikaisia, sillä olemmehan maailman onnellisin kansa. Silloin pudotusta oli 7,8/100 pistettä. Vastaavasti odottamaton voitto nosti onnellisuutta 7/100 pistettä ja odottamaton häviö harmitti (– 6,3/100). George MacKerron ja Peter Dolton tutkivat, miten suosikkijoukkueen voitto tai häviö vaikutti onnellisuuteen. Ihmettelemistä riittää siinäkin. Meidän on oltava toiveikkaita masokisteja. National Institute of Economic and Social Research Discussion Papers 493. Yllättävät voitot ovat toki mieluisia, sitä mieluisampia, mitä todennäköisempi häviö oli. Kansainvälisissä otteluissa häviöitä tulee enemmän kuin voittoja. 6 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 MARKKU OJANEN psykologian professori (emeritus) markku.ojanen@tuni.fi pohdittua Urheiluhullun kova kohtalo U rheilun seuraaminen on kaikkialla suosittua. Joukkueurheilun seuraajan keskimääräinen saldo on siten negatiivinen, kun oletetaan, että keskimäärin joukkueet voittavat yhtä paljon kuin häviävät. 2018
Meiltä myös puuttuu lääketieteellisestä koodistosta tautikoodi tuollaiselle persoonallisuushäiriölle. Ihmeellistä että luonnonvaroja pitää tuhlata rakentamalla ja lämmittämällä kuntosaleja, kun kuntoilla voi näin hiilinieluja kunnostellessakin. Vähintä mitä urheiluorganisaatiot voisivat tehdä, olisi aluksi puolittaa eri maailmancuppien ja ottelusarjojen kilpailuja ottelumäärät. Väsy ei vielä kuitenkaan tullut, joten pätkin metsän reunasta hiukan kieroon kasvaneen, tielle kallistuneen ja jo kelottuneen männyn polttopuiksi kyytiin. URHO KUJALA, LKT urho.m.kujala@fimnet.fi Sidonnaisuudet: entinen amatööriurheilija, entinen liikuntalääketieteen professori, nykyinen metsänomistaja Maratonin verran hyötyliikuntaa. Tavoitteena olisi altistaa kaikki valtioiden johtopaikoille pyrkivät perusteelliseen psykologiseen testaukseen ja omaan väestöön kohdistuvien toimintatapojen arviointiin ja seurantaan – kuten joihinkin muihin ammatteihin pyrittäessä. Johtuikohan väsymyksestä, kun ajatukset alkoivat jo vakavoitua ja siirtyä alati ajankohtaiseen lääketieteeseen. Edellisen omistajan jäljiltä metsä oli tiheikköä, mutta jo hetken päästä saattoi katsella taakse ja ihailla upeaa kasvatusmetsää. Taas pienen tauon paikka ja kolmas tankillinen lähti. emeritus ihmettelee L uin aamulla metsätöihin lähtiessä pikapyynnön kirjoittaa Emeritus ihmettelee -palstalle. Ihmettelin, miksi urheilu on mennyt ammattimaiseksi ja kaupalliseksi. Viitisen tuntia kuntoillessa ja ihmetellessä taas menikin. Ajattelin että ainahan emeritus jotain ihmettelee metsää raivaillessaan, kirjoitanpa illalla muistiin. Rauhallinen liikkuminen raivaussahankin kanssa metsässä tuntui eläkeläiselle nivelystävälliseltä. Jos luontoon ei pääse retkeilemään lihasvoimalla, kannattaisiko retkikohde miettiä uusiksi. Maastossa näkyi liikkuvan retkeilijöitäkin. . Olisi hyvä jopa julkistaa potentiaalisesti oman edun nimissä oman maan ja muiden maiden kansalaisia tuhoavien henkilöiden tulokset sekä ohjata heidät omaa hyvinvointiaan parantavaan ja suuria ihmisjoukkoja pelastavaan (pakko)hoitoon. ”Hankinta” oli mielestäni riittävän ”vihreä” – ei sitten tarvitse kaataa koko metsää aurinkopaneelien alta. Voisivatkohan monialaiset kansainväliset organisaatiot alkaa puuhata WADA:n kehitysprosesseista oppia ottaen uutta organisaatiota, jonka nimi voisi olla vaikka WAWA (World Anti-War Agency). Puhumattakaan siitä riskistä, että ihan ulkomailta lennätettäisiin tänne piipahtamaan turisteja luontomatkalle. Puuhastelu kulutti energiaa suunnilleen saman verran kuin maratonin hölkkääminen. Uusi tilkka bensaa tankkiin ja vähän lähdevettä sekä kotimainen porkkana poskeen. Ihmeellistä, että urheiluhuvi on synnyttänyt laajan ammattikunnan, vaikka urheilukentillä ei kasvateta ruokaa nälkäisille eikä edes rakennustarvikkeita asuntoja tarvitseville. Mutta ”showbisnes” määrää. Valitettavasti alan tutkimus on vielä sen verran alkuvaiheessa, että tarkkaa vastausta en ihmettelyyni vielä löydä. Alkuun muistelin, että nuorena maalaistalossa asuessa aikuiset tuumivat, että ”urheilu on jotain mitä lapset ja nuoret voivat harrastaa iltaisin ja viikonloppuisin – jos muiden oikeiden töiden jälkeen jaksavat”. Taakse katsoessa näin, että tulevaisuudessa tuosta löytyy komeita hirsitalon rakennustarpeita ja hiilinielut kasvavat. Näin matkustelu vähenisi, luontoa säästyisi, tapahtumien taso nousisi, ja urheilijoiden valmentautuminen järkevöityisi. On kuitenkin hyvin ihmeellistä, että persoonallisuushäiriöiset autoritääriset johtajat voivat aiheuttaa kymmenien tuhansien ihmisten vammautumista ja tappamista mukaan lukien viattomat omat kansalaisensa. Kotiin hurauttaessa tuumailin, että onkohan meidän yhteiskunnassakin useammalla sektorilla kehittynyt jotain asioita hiukkasen kieroon. Oikeuslaitos ja psykologia tunnistaa sarjamurhaajat ja pyrkii lopettamaan heidän toimintansa mahdollisimman tehokkaasti. Pysähdyksen jälkeen ”työ” jatkuikin uusia asioita ihmetellessä. Kyllä sääliksi käy, jos hiilinieluja kunnostavia metsureita pidetäänkin ”pahiksina”. Lääketiede pyrkii myös tunnistamaan sellaiset psyykkisesti sairaat henkilöt, jotka ovat vaaraksi itselleen ja muille. Kuulakkaana syysaamuna metsätyö tuntui mukavalta kuntoilulta. Vielä tuumailin, että ehdinköhän ikänäni kohennella metsätöissä hiilinieluja sen verran että tien varteen ilmestyneen padel-hallin hiilijalanjälki tulisi kuitatuksi. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 6 5 Ympäristöstä huolehtiminen on jäänyt ammattimaistuneessa urheilussa taktiseksi sanahelinäksi. Näin monet ihmiset ja maailma voisivat pelastua ja yleinen hyvinvointi lisääntyä, kun painopistettä voisi siirtää ihmisten teurastamisesta ja ympäristön tuhoamisesta sekä sotateollisuudesta järkevämpiin intresseihin. Entistä urheiluvammojen ennaltaehkäisyä tutkinutta lääkäriä tämä myös miellyttäisi, koska urheilijoiden vammariski vähenisi oleellisesti. Terveydenhuollon ammattilaiset hoitavat kuuliaisesti kymmeniä tuhansia sodassa loukkaantuneita potilaita suurin kustannuksin. Mieleen juolahti, että ei kai tänne nyt sitten vaan tule kukaan mönkijätai moottorikelkkasafarille turhaan bensaa polttamaan, kun maisemat muuttuvat näin upeiksi. Näissä mietteissä tankki alkoikin jo tyhjentyä, siis raivaussahan tankki. Mutta hyvä kestävyys-, tasapinoja voimaharjoitus oli takana – ja jo nuorempana fyysiseen aktiivisuuteen addiktoituneella ja amatööriurheilun iloista nauttineella hyvä fiilis. Samalla ympäristöstä huolehtiminen on jäänyt taktisen sanahelinän varaan
Hän kertoi Liikunta & Tieteessä 1/2019 suomenkielisen tiedeviestinnän olleen yksi tärkeimmistä syistä tarttua tehtävään. 6 6 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 P äätoimittajan tehtävää vuosina 2015–2018 hoitanut liikuntafysiologi Kari Kalliokoski pohti numerossa 1/2015 liikuntareseptin vähäisen suosion syitä. Näin liikunnan vaikutukset voisi napata kotisohvalla telkkaria katsellessa. Lääkäreillä ei ollut aikaa antaa reseptiä, eikä välttämättä tarpeeksi tietoakaan siitä. Toivon, ettei näin ole käynyt tai käymässä liikuntatieteissä, vaan meillä riittää halua ja kiinnostusta pitää alan kieli elinvoimaisena.” Liikuntapedagogiikka ja soveltava liikunta ovat olleet usein esillä lehden sivuilla. ”Jos liikunnan terveysvaikutuksia ei liikuntareseptiä käyttämällä saada jalkautumaan, niin olisiko lääketieteellä ja -tutkimuksella mahdollista puristaa liikunnan hyödyt pilleriin. Trendikäs HIIT-harjoittelu oli esillä vuonna 2018. Lehti on muuttunut viime vuosina kantaaottavampaan suuntaan. Liikunnan kaikkien myönteisten vaikutusten puristaminen yhteen tai useampaankaan lääkkeeseen on vielä utopiaa ja sellaiseksi se jääneekin.” Liikuntapedagogi Sanna Palomäki toimi päätoimittajana vuodet 2019–2021. Teemanumeroihin voi myös tarjota tekstejä. Pokémon-innostus sai vuonna 2016 pohtimaan digitaalisen teknologian mahdollisuuksia ihmisten saamiseksi liikkeelle. Toimitus päättää teemoista ja etsii kirjoittajia. ”Englannin kielen käyttäminen pääsääntöisesti tieteenteon välineenä voi johtaa siihen, ettei suomi enää vähitellen riitäkään kaikkeen viestimiseen ja tutkijoiden on vaikea löytää käsitteitä, joilla kertoisivat työstään suomeksi. Havainto koko väestön liian vähäisestä liikkumisesta näkyy toistuvasti 2010ja 2020-luvun Liikunta & Tiede -lehdissä. Liikunta & Tiede 60 JOUKO KOKKONEN Tutkittua tietoa ja punnittuja näkemyksiä Liikunta & Tiede on pyrkinyt seuraamaan 2010–2020-luvuilla aiheita, jotka jäävät herkästi katveeseen. Asiantilan voivottelun ja tuomitsemisen sijaan lehti on nostanut etenkin viime aikoina keskusteluun erilaisia näkökulmia aiheesta. Tutkimusartikkelit ovat edelleen merkittävä osa lehden sisältöä. Numerossa 4/2014 teemana oli Liikkumattomuus ja sen vähentäminen. Muita teemoja olivat vuoden mittaan huippu-urheilun toimintatavat, liikuntataito, Liikunnan tulevaisuus – liikunta 2050, liikunta ja aivot, liikunnan tiedepolitiikka. Numerossa 1/2014 ilmestyi peräti kahdeksan tutkimusartikkelia, jolloin osio oli laajuudeltaan hiukan yli puolet 120-sivuisesta lehdestä.. Liikunta & Tiede on myös pyrkinyt tuomaan esille liikuntakulttuurin osa-alueita, jotka muuten jäävät pimentoon. Teemanumeroiden merkitys on korostunut 2020-luvulla. Esillä ovat olleet muun muassa liikuntakasvatus, uskonto ja liikunta, miehet liikkujina sekä kylmä ja lumi. Lehti on tuonut esille ajankohtaisia ilmiöitä ja muutoksia. Liikunta & tiede on julkaissut yli 250 vertaisarvioitua artikkelia vuoden 2000 lähtien. Säästyisi tuskalta ja hieltä – tai jäisi paitsi iloa ja nautintoa – kuten me liikuntaan hurahtaneet asian näemme. Toisinaan ne ovat haukanneet valtaosan lehdestä
L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 6 7 LTS:n tapahtumien tutkimustiivistelmät veivät runsaasti palstatilaa vielä 2010-luvulla. Se on ihan oikein, mutta kovin usein urheilu perustelee tukitarpeitaan lähinnä liikunnan, ei urheilun, perusteluilla. Monet järjestöja tiedelehdet ovat muuttuneet verkkolehdiksi. Siis väkeä, jota ei tarvitse erikseen houkutella liikkumaan.” Lehti onkin ottanut 2020-luvulla enemmän kantaa liikuntapoliittisiin kysymyksiin ja antanut palstatilaa niitä koskeville teksteille. Toimitus tekee parhaansa, mutta engelskaa on päässyt painokoneelle asti. Liikunta & Tiede oli heidän mukaansa asiantunteva ja luotettava tiedonvälittäjä. Niiden julkaisemisesta painettuna lehdessä on luovuttu. Lukijakunnan perusta muodostuu julkaisun jäsenlehtenä saavista. Näin toki onkin, mutta olisi hyvä tarkastella liikkumattomuutta välillä ilman urheilun näkökulmaa. Urheilu kun liikuttaa sittenkin lähinnä vain niitä, joilla on sisäinen palo kehittyä juuri urheilussa. Huomio on oikea. Levikki kasvoi vuoteen 2021 saakka, jolloin se oli 1 986 kappaletta. Uuteen kuosiin Lehden toimituspäällikkönä ansiokkaasti toiminut Leena Nieminen jäi eläkkeelle syksyllä 2019. Hänen pestinsä jatkuu vuoden 2026 loppuun saakka. Korostuneen usein todetaan, että suomalaiset liikkuvat liian vähän. Jäsenmäärän pienentymisen lisäksi levikkiin vaikutti jäsenetutilausten vähentyminen. Liikuntakulttuuria monipuolisesti tarkasteleva Kupila on ihmetellyt teksteissään luutuneita käsityksiä ja osoittanut kipukohtia unohtamatta liikkumisen ja urheilemisen riemua. ”Urheilu on pitänyt koronan puristuksissa ääntä tarpeellisuudestaan. Sähköinen näköislehti alkoi ilmestyä vuonna 2016. Etenkin kansien kuvaajana aloitti 2021 Juha Laitalainen. Ja jatketaan, että mitä enemmän urheiluseurojen ja -järjestöjen edellytyksiä karsitaan, sitä suurempi on riski liikkumattomuuden kasvuun. Tuumin päätoimittajien kanssa, että tekijän vaihtuessa on luontevaa tehdä harkittuja muutoksia. Noita historiikkejä on käyty läpi jo aivan tarpeeksi.” Risuja tuli myös siitä, että osassa artikkeleista englanti puski läpi. Mihinkään äkkikäännökseen ei ollut tarvetta. Lehden vuonna 2022 tekemässä suppeammassa lukijakyselyssä lehti sai pääosin myönteistä palautetta. ?. Numerossa 1/2022 Kupila tulkitsi urheilun ratsastavan liiaksi keppihevosekseen ottamallaan liikunnalla. Yksi vastaaja vieroksui historia-aiheita: ”Katse eteenpäin ennemmin kuin taaksepäin. Graafikoksi valittu Antero Airos suunnitteli lehdelle uuden ulkoasun. Työtä on jatkanut tämän tekstin kirjoittaja. Ilmiön syynä on ilmeisesti se, että tutkijat kirjoittavat usein enimmäkseen englanniksi, jolloin suomi ei solju kovin hyvin. Lehden rakenne ja ulkoasu muuttuivat vuoden 2020 alussa. Haastatteluiden määrä on lisääntynyt ja lehden palstoilla on esiintynyt henkilöitä, joita ei välttämättä heti yhdistä liikuntaan ja urheiluun, kuten arkkipiispa Tapio Luoma, näyttelijä Seela Sella ja kirjailija Kjell Westö. Myös muun muassa kirjastojen tilaukset ovat vähentyneet. Päätoimittajaksi tuli vuoden 2022 alussa kokenut urheilujournalisti Jari Kupila. Liikunta & Tiede -lehti on onnistunut toistaiseksi säilyttämään levikkinsä hyvin. Tilaajia oli vastaajista 107 ja ei-tilaajia 23. Näköislehti ja aiempien vuosien digitoidut lehdet tarjoavat jäsenille tai lehden erikseen tilanneille vuoteen 1990 ulottuvan arkiston. Luopuminen painetusta Liikunta & Tiede -lehdestä ei ole näköpiirissä. Lukijakyselyiden kertomaa Liikunta & Tiede teetti vuonna 2001 lukijakyselyn, joka lähetettiin 300 tilaajalle ja 50 ei-tilaajalle. Lehden peruslinja oli vastaajien mielestä kunnossa. Antero Aaltosen kuvia on nähty lehdessä pitkälti yli 30 vuotta. Avovastauksissa tuli esille, ettei tieteellistä tietoa ollut aina kyetty muokkaamaan riittävän ymmärrettävään ja kiinnostavaan muotoon: ”käytännön työn pohjalle kaivataan kuitenkin vankkaa tietoa, joten kukaan ei kaipaa liikunnan ’7 päivää’ -lehteä”. Vuonna 2022 levikki laski liki viisi prosenttia ja oli 1 892 kappaletta
Helsingin yliopistollisen keskussairaalan psykiatrialla klinikalla työskennellyt professori Kalle Achté arvioi kuntoliikunnan vaikuttavan myönteisesti psyykkiseen terveyteen. Tällöin etusijalla ovat liikuntamuodot, jotka edellyttävät yhteistyötä.” Saari pohti lisäksi liikunnan harrastamisen liikuntapalvelujen käyttöä estäviä tekijöitä. Saari on sittemmin tullut suomalaisen kriisityön kehittäjänä. Aktiivinen kuntoliikunta lisää turvallisuuden ja itsevarmuuden tunteita.” Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön neuvontatyöntekijä, FK Salli Saari korosti, että liikunnan avulla voi oppia luottamaan omiin kykyihinsä. Me elämme yleensä liian kiireisesti ja vakavasti. Hänen mukaansa aina ei ollut eduksi tarkastella liikuntaa ”itsenäisenä ongelma-alueena asettamatta sitä luonnollisella tavalla yhteyteen muiden ihmisten toimintojen kanssa”. Tähän liittyen haluan korostaa, että suomalaisen liikuntakulttuurin myönteiselle kehittämiselle on eduksi, kun eri näkemyksiä julkituovia ei osoitella asian vastustajiksi tai puolestapuhujiksi.” Psykologian apulaisprofessori Carl Hagfors Jyväskylän yliopistosta käsitteli urheilukilpailuiden yleisöreaktioiden tutkimusta. Takala pohti mm. Hagfors arvioi, että yleisöreaktioiden tieteellisen tutkimuksen pohjalta voisi kehittää sekä jo olemassa olevia että kokonaan uusia kilpailumuotoja tuottamaan voimakkaampia tunne-elämyksiä ja ideomotorisia reaktioita. Kuntourheilu on isojen poikien ja tyttöjen leikkiä, joka virkistää. ”Kuntoliikunnan avulla ihminen voi terveellisellä tavalla leikkiä. Olinin mielestä keskustelu kilpaurheilusta oli ajautunut väärille urille. Kolmanneksi liikunnan on tapahduttava niin, että mukanaolijat toimivat liikunnan aikana toistensa lähettyvillä, jotta yhteisiä kokemuksia tilanteista olisi helpompi luoda. Kuukausikokouksessaan marraskuussa 1973 LTS päätti esittää, että opetusministeriö käynnistäisi välittömästi toimenpiteet liikuntalain aikaansaamiseksi. Kuntoliikunnassa on samalla, etenkin ryhmämuotoisesti toteutettuna mukana terveellistä kilpailua, jossa puretaan aggressiivisia tunteita sublimoidusti ja neutraloidusti mielihyvää tuottaen. JOUKO KOKKONEN 6 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3. Esim. Stadion 50 vuotta sitten välähdyksiä vuosien takaa Liikunta hyväksi mielenterveydelle S tadionin 5–6/1973 teemana oli liikunta ja mielenterveys. Stadion julkaisi myös Jyväskylän yliopiston psykologian professori Martti Takalan LTS:n 40-vuotisjuhlassa helmikuussa 1973 pitämän juhlaesitelmän, jossa hän käsitteli tutkimuksen ja käytännön suhdetta. ”Liikuntamuodon on ensiksikin oltava sellainen, että se antaa mahdollisuuden keskusteluun joko liikunnan kestäessä tai siihen oleellisesti liittyvien systemaattisten taukojen aikana. ”Rohkenen toivoa, että tällä vuosikymmenellä kilpaurheiluun liittyvä tarkastelu ja kritiikki kasvaa ulos siltä repivältä tasolta, jota maassamme liian usein on harjoitettu. ”Jos terveyskasvatuksessa rajoitutaan vetoamaan siihen, että kaikki riippuu yksilön halusta auttaa itse itseään, jos sitä ei kytketä mihinkään muihin taustatekijöihin samanaikaisesti, se tuskin voi päätyä paljon pitemmälle kuin menneiden vuosien raittiuskasvatuksen kampanjat.” Takala tarkasteli myös tutkijoiden erikoistumisen vaikutuksia. jalkapallojoukkueen harjoituksiin on ulkopuolisen vaikea mennä. tutkimustietoon pohjautuvan syrjäseutujen asukkaille suunnatun luonteeltaan autoritäärisen ja syyllistävän terveysvalistuksen onnistumismahdollisuuksia. Hänen mukaansa kilpailulla oli sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Tunne kyetä saavutuksiin ja tavoitteisiin voi olla subjektiivisesti miellyttävä. Laki oli tarpeen, koska yksityisten ihmisten ja yhteiskunnan kannalta tärkeän liikunnan toimintaedellytyksiä ei ollut kyetty riittävästi turvaamaan. Hän toi esiin Stadionissa liikuntaharrastusten merkityksen kontaktien luomisessa, ylläpitämisessä ja syventämisessä. Hänen mukaansa kilpailuiden kiinnostavuutta lisäsi tunne-elämysten ohella ideomotorinen reagointi. Toisinaan hohtoa toivat historiallisiksi koetut huippuhetket, kuten erilaiset ennätykset. Myös yhdyskuntasuunnittelu heikensi hänen mielestään liikunnan harrastamismahdollisuuksia. Olin kallistui pitämään kilpailua myönteisenä ilmiönä. Hänen mukaansa kolmiulotteinen televisio olisi ihanteellinen jalkapallon katsomiseen, koska se näyttäisi pallon liikeradat todellisina kolmiulotteisina kaarina pienoiskentällä. Yliassistentti Kalevi Olin Jyväskylän yliopistosta pohti kilpailua urheilussa. Saaren mukaan osa liikuntamuodoista soveltui tähän erityisen hyvin. Aika ja rahaa oli usein niukalti. Tällä Hagfors tarkoitti yleisön eläytymistä fyysisiin suorituksiin, lentoja liikeratoihin sekä motorisiin reaktioihin ja vastareaktioihin. Hänen mukaansa liikunta ja urheilu tarjosivat käyttäytymisen oppimiseen hyvän käytännön laboratorion. Toiseksi liikunnan on tapahduttava sellaisessa paikassa, johon yksin tuleminen on luontevaa ja paikalla on muitakin yksin tulleita
Kuva: Juha Jernvall/Helsingin kaupunginmuseo L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 6 9. Retkiluistelija 1960-luvulla
He tähdentävät, että liikkumiselle pitää saada positiivinen lataus ihmisten ajatuksissa, sillä ”vain näin muutos saadaan aikaan”. Onko alan tiedonvälitys epäonnistunut. Vapaavuori ja Paajanen pääsevät kunnolla julistamaan sanaansa vasta kirjan viimeisellä neljänneksellä. Uuden tuloshakuisen puheenjohtajan Jan Vapaavuoren ja ujostelemattoman pääsihteerin Minna Paajasen toimintaohjeena tuntui olevan, että neuvoston jokaisen ulostulon täytyi vaikuttaa tai ainakin yltää otsikoihin. tai kustannustoimittaja . Kaavoituksella voidaan edistää etenkin kirjoittajien vahvasti hehkuttamaa kävelyä. Siksi ei olisi haitannut, vaikka kirjassa lähdeviitteitä olisi viljelty tiheämminkin. Joten pitäisikö aloittaa myös sen selvittämisellä mihin ihmisten aika kuluu ja ketkä arjen valintoja ohjaavat. Vapaavuori ja Paajanen jakavat lohdutuksen sanoja siitä, kuinka jo vähäinenkin liikkumisen lisääminen parantaa mahdollisuuksia elää täysipainoista elämää. Henkilökohtaisten valaistumisten rinnalla Vapaavuori ja Paajanen korostavat systeemisen tekemisen tärkeyttä. Olympiakomiteassa ei taideta (vielä?) näin nähdä. Tekstin paikoin lähes uskonnollinen ote tuo mieleen hartauskirjan, jota ahkerasti lukemalla rakennetaan hyvää elämää: usko lujittuu ja arki saa merkitystä. Toisaalta kaikkialle on kävelymatka, jos on aikaa. Liikkumisen lisääminen vaatii monialaista lähestymistapaa ja erilaisia toimintatapoja. Mukana ovat tutut hokemat kuten ”Ihminen on luotu liikkumaan” ja ”Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa”. TEIJO PYYKKÖNEN teijo.pyykkonen@gmail.com. Ehkä ikä ja kokemus . Kirjan kirjoittamisen keskeisimmäksi motiiviksi tekijät mainitsevat ymmärryksen lisäämisen: ”Olennaista on ymmärtää, mitkä voimat ihmisiä liikuttavat”. Kirjassa ei heristellä eikä edes osoiteta sormella. Pysy liikkeellä -kirja eittämättä lujittaa sekä Vapaavuoren että Paajasen mainetta arkiliikkumisen apostoleina. Nyt Vapaavuori ja Paajanen ovat uudelleen koonneet voimansa ja kirjoittaneet kirjan liikkumisen siunauksellisuudesta niin yksilölle kuin koko yhteiskunnalle. He haluavat voimaannuttaa lukijoitaan myös omilla esimerkeillään: molemmille on kirjassa varattu luku, jossa he tunnustavat uskonsa liikkumiseen ja siinä etenkin kävelyyn. Eikö liikkumattomuuden kirot ja kustannukset jo tiedetä. aktiivisempi arki, kestävämpi yhteiskunta. Kirjoittajien aiemman yhteistyön perusteella Pysy liikkeellä -teokselta sopi odottaa räpsäkkää otetta ja nykykäytäntöjen reipasta tuuletusta. Tältä pohjalta hän Helsingin pormestarina (2017?21) nosti liikkumisen edistämisen kaupungin strategiseksi kärkihankkeeksi. Vapaavuori kirjoitti jo vuonna 2012, ”ettei perinteinen liikuntahallinto voi ottaa yksin vastuulleen ihmisten jokapäiväisen arkija hyötyliikunnan edistämistä” (HS 6.12.2012). Hankkeeseen rekrytoitiin Paajanen, joka nykyään työskentelee Helsingin kaupungilla Liikkumisen edistäminen -yksikön päällikkönä. on tehnyt tehtävänsä. Toki pohjustus omalle viestille on tarpeen, mutta laaja johdanto väsyttää lukijaa ja syö tilaa ratkaisuilta. Vapaavuori ja Paajanen eivät ole ensimmäisiä, jotka uskovat liikkumisen ilon löytyvän ihmistä ymmärtäen, arjen mahdollisuuksia parantaen ja systeemistä tekemistä lisäten. ”Arkikäytäntöjen vaikuttava muuttaminen edellyttää, että kaikki yhteiskunnan tahot yksityistä sektoria ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita unohtamatta tarttuvat toimeen.” Konkretian tasolla vaikutuksiltaan merkittävimmäksi Vapaavuori ja Paajanen nostavat fyysisen ympäristön kehittämisen. Heidän perusteesinsä on pätevä: ”Olemme ymmärtäneet liikkumisen liian kapealla tavalla irralliseksi osaksi elämää.” Osuva on myös toinen huomio: ”Se, että liikkumattomuus ymmärretään pääasiassa liikuntaan liittyvänä haasteena, on estänyt sen nousemista riittävän vakavasti otettavaksi ongelmaksi yhteiskunnallisessa keskustelussa.” Huomionarvoista on, että kirjoittajien näkemykset painottuvat eri suuntaan kuin Suomen Olympiakomitean, jonka puheenjohtajana Vapaavuori toimii. ”Ei ole tarpeen demonisoida tai irviä nykymenoa, mutta välillä olisi hyvä pysähtyä pohtimaan, mikä elämässä lopulta on tarpeellista ja tärkeää.” Teoksen voi jakaa kahteen osaan. Pysy liikkeellä -kirjassa arjen liikkuminen nähdään monin verroin tärkeämmäksi kuin vapaa-ajan liikuntaharrastus ja urheilu. 7 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 arvioitua K i r j a Kävelijää hyvä elämä kutsuu Jan Vapaavuori & Minna Paajanen: Pysy liikkeellä . Mutta ajat ja ihmiset muuttuvat. Kukaan ei ole toista syyllisempi eikä toinen toista onnistuneempi. Tammi 2023, 209 s. Runsas vuosikymmen sitten (2011?12) valtion liikuntaneuvostossa pantiin tuulemaan. Kirja on haluttu kirjoittaa niin, että kaikki pystyvät sen sanoman vastaanottamaan. Totta. Toisaalta vaikuttavuuden kannalta on usein tärkeämpää kuka sanoo ja miten sanoo kuin kuka sanoi ensin. Vauhtia hämmästeltiin niin neuvostossa kuin sen ulkopuolella. Liikkumisen edistämisestä tuli koko kaupunkikonsernin yhteinen tavoite. Pääosa sivuista on omistettu nykytilan kuvaamiselle: liikettä on liian vähän, ihmiset voivat huonosti, liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle
Tanskassa on tehty liikuntapolitiikkaa 1970-luvun alusta. Mielipiteidenvaihtoon vaikutti Tanskassa vahva kansansivistysaate, josta ovat versoneet muun muassa kansanopistot. Dansk idrætspolitik on perusteellinen ja hyvin kirjoitettu kokonaisesitys. 2023. Bøjen ja Riiskjærin mielestä ajatus on huono, sillä erillinen ministeriö jäisi marginaaliin päätöksenteossa. Asetelmaa selkeytti se, että huippu-urheilu erkaantui omaksi organisaatiokseen Tanskassa vuonna 1984, kun kansankäräjät hyväksyi lain Team Danmarkista. Dansk idrætspolitik -teos ruotii päätöksiä, linjavalintoja, käytyä keskustelua ja linjausten vaikutuksia. Liikunta-asiat siirtyivät opetusministeriöstä kulttuuriministeriön alaisuuteen vuonna 1976 sisäministeriöstä. Sattumoisin olen haastatellut sekä Bøjeä että Riiskjæriä vuonna 1999 kerätessäni aineistoa Liikuntatieteellinen tutkimus Pohjoismaissa -julkaisuun. Gads Forlag. Lopputulokseksi tuli liki kaiken liikunnan ja urheilun kansalaistoiminnan keskittäminen Suomen Olympiakomitean alaisuuteen. Dansk Idrætspolitik innostaakin vertailemaan Tanskan ja Suomen liikuntapolitiikkaa. Myös liikuntaa koskevat eduskuntakeskustelut ovat olleet Suomessa sävyisiä toisin kuin Tanskan parlamentissa, jossa sanat ovat sinkoilleet toisinaan terävinä. Meillä on sitten SVUL–TUL-riitojen tyydytty julkisuudessa vakuuttelemaan liikunnan yksituumaisuutta ja nahisteltu enemmän kabineteissa. Liikuntakulttuurin konfliktit ovat Tanskassa olleet Bøjen ja Riiskjærin teoksen perusteella avoimemmin näkyvissä kuin Suomessa. Tanskassa keskittäminen on jäänyt suurelta osin aikeeksi. Se valottaa tarkasti tanskalaisen liikuntapolitiikan eri vaiheita ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 7 1 K i r j a Tanskanmaallakin on tehty liikuntapolitiikkaa Claus Bøje & Søren Riiskjær: Dansk idrætspolitik. Molemmissa maissa lähdettiin liikkeelle pitkälti samoista perusajatuksista. Idrætten i Kulturministeriet gennem 50 år. Urheiluministeriön perustaminen on noussut useita kertoja keskusteluun Tanskassa. JOUKO KOKKONEN. Teoksen kuvitus poikkeaa liikuntakulttuuria käsittelevien teosten yleislinjasta. Suomalaiselle nimet ovat tuntemattomia. Bøjen ja Riiskjærin mukaan Tanskaan sikisi pikavauhtia liikunta-alan konsulttien ammattikunta ja myös liikuntajärjestöt paisuivat. Järjestely vauhditti keskustelua siitä, millainen kulttuurielämän osaalue liikunta on. Kaikkein parhaiten Konservatiiviseen Kansanpuolueeseen kuuluva Mikkelsen tunnetaan ministerikaudellaan luodusta tanskalaisesta kulttuurikaanonista. Suomessa on kuitenkin painotettu liikunnan julkisen rahoituksen oikeuttajana sen tuottamia terveyshyötyjä enemmän kuin Tanskassa, jossa pohdinnat liikunnasta ja urheilusta osana kulttuurielämää ovat vaikuttaneet tulkintoihin. Bøje on lisäksi työskennellyt Tanskan radiossa ja Riiskjær urheilujärjestöissä. Tai onhan Suomessakin liikuntapolitikoitu paljon, mutta viimeisimmän 30 vuotta päähuomion on vienyt järjestörakenteen ympärillä käyty puuhastelu. Toki Tanskassakin on väitelty painotuksista huippu-urheilun ja liikunnan (bredde idræt) välillä. Hyvinvointivaltio oli rakenteilla, vapaa-aika lisääntyi ja liikunta näytti harrastuksena tarjoavan keinon korvata vähenevää liikkumisen määrää. Lukujen aloituskuviksi ja kanteen on valittu tanskalaistaiteilijoiden eri urheilulajeja ja liikuntamuotoja esittäviä maalauksia. Teoksen ovat kirjoittaneet Claus Bøje ja Søren Riiskjær, joilla molemmilla on pitkältä työuraltaan kokemusta sekä hallinnosta että tutkimustyöstä. Teoksen lopusta löytyvät tekijöiden luonnehdinnat vuosina 1968–2022 toimineiden 20 kulttuuriministerin panoksesta liikuntaja urheiluasioiden hoidossa. Yhtä vastausta ei löytynyt, mutta kontrasti saman ajankohdan suomalaiseen teknokraattiseen liikuntanäkemykseen on silti varsin suuri. Lotto tuli Tanskassa pelivalikoimaan vasta 1980-luvun lopussa, mikä kolminkertaisti nopeasti liikunnan ja urheilun saamat veikkausvoittovarat. Tanskassa on teoksen perusteella käyty lähes jatkuvasti liikuntapoliittista keskustelua – toisin kuin Suomessa. Liikuntaja urheiluasioilla erityisen voimakkaasti profiloituneeksi kulttuuriministeriksi Bøje ja Riiskjær nostavat tehtävää vuosina 2001–2008 hoitaneen Brian Arthur Mikkelsenin, joka toimi aktiivisesti myös EU-tasolla ja Maailman Antidopingjärjestössä WADA:ssa. Tanskan pelimarkkinoita oli avattava lisenssipohjalta vedonlyöntiyhtiöille 2010-luvulla, kun yhä suurempi oli pelimerkeistä valui alan kansainvälisille toimijoille. Urheilujärjestöjen valtionohjaus sen sijaan lisääntyisi
Ihminen on osoittanut eläinurheilukiihkossaan myös moninaista julmuutta. Samalla esiin nousevat ihmisen oman maailman kulttuuriset kehityspiirteet sekä yhteydet elinkeinoihin – myös eläinten näkökulmasta. Eläinhahmot eri maiden kansankulttuureissa – Kalevalaa, satuja ja Aku Ankkaa kumppaneineen unohtamatta – kertovat ihmisen suhteesta eläimiin urheilun kannalta. Tämän päivän vastineen moiselle tarjoavat härkätaistelut. ”Eläinurheilussa ihminen määrittää sen, mikä on eläimen asema ja miten eläimen oletetaan toimivan”, Itkonen toteaa. Itkonen jatkaa tarkastelemalla eri eläinlajien omia leikkejä. 7 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 K i r j a Mielenkiintoinen teos eläinten urheiluelämästä Hannu Itkonen: Eläimet urheilijoina ja kamppailijoina. ”Yhteiskunnan taloudellinen ja poliittinen tilanne sekä vallitsevat arvot ovat vaikuttaneet siihen, millaiseksi ihmisen ja eläimen välinen suhde on muodostunut. ”Selvää kuitenkin on, että eläimet urheilevat ja kamppailevat ihmisten toimien seurauksena. ”Eläimet ovatkin olleet kulttuurin tekijöille pohjaton lähde, ja vaivatonta on ymmärtää, että eläimet ovat ilmaantuneet kamppailemaan ja urheilemaan myös fiktiivisille areenoille”, Itkonen summaa. Pyrkimyksenä on, että eläimet eivät kärsisi urheilukilpailuissa. Esiin nousevat esimerkiksi Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen mittelöt härkien kanssa hiidenkivellä sekä Jack Londonin Valkohammas-koirasuden kamppailut. Toki eläinten urheilunomaisilla koitoksilla on yhteytensä myös niiden ravinnonhankintaan ja arvostetun aseman saavuttamiseen omassa laumassaan ja yhteisössään. Liikuntasosiologian emeritusprofessori Hannu Itkonen on kirjoittanut kiintoisan kirjan eläinten urheilusta. Globaaleina käytäntöinä eläinurheilut ovat levittäytyneet kaikkialle maapallolla. Eläinurheilut eivät tule katoamaan. Näin on niin ravija ratsastuskilpailuissa kuin koirienkin juoksukilpailuissa. Teos kertoo tekijänsä seikkaperäisestä paneutumisesta tutkimuskohteeseensa sekä taidosta kytkeä mitä moninaisimmat, äkkiseltään toisilleen vierailta tuntuvat ilmiöketjut toisiinsa. Kertoohan eläinten urheilumaailma pitkälti ihmisten arvoista ja yhteiskunnista. Myös gladiaattorit taistelivat eläimiä vastaan. Hannu Itkosen teos on kulttuurija urheiluhistoriallinen ponnahdus kiintoisaan ilmiökokonaisuuteen. Itkonen päättää teoksensa painavaan huomioon: ”Eläinurheiluilla on vuosituhansien mittainen historia. Tekijämiehen käsittelyssä aihe avautuu laaja-alaiseksi tarkasteluksi, jossa on niin historialliset, taloudelliset, yhteiskunnalliset kuin kulttuurisetkin ulottuvuutensa. Mitä eläimistä kulloinkin on ajateltu, on sidoksissa siihen, miten on tulkittu ihmistä ja ihmisyyttä”, hän huomauttaa. Antiikin Roomassa järjestettiin tappajaisia, joissa eläimet mittelivät raatelukykyjään toisen kuolemaan asti roomalaisen ylimystön hurratessa. Maailmansodissa armeijat käyttivät hevosia ja koiria erilaisissa hengenvaarallisissa tehtävissä. Eläimet urheilemaan saattaville ihmisille asettuu suuri vastuu siitä, että kanssaeläjiämme kohdellaan humaanisti ja niiden lajinomaisia tarpeita kunnioittaen. Ne perustuvat myös tarpeeseen selvitä elämän koitoksissa ja valmistautumiseen niiden varalle. Meidän ihmisten vastuulla on, millaisiksi ne tulevaisuudessa muotoutuvat.” ERKKI VASARA, VTT poliittisen historian dosentti Helsingin yliopisto erkki.vasara@helsinki.fi. Kaakkois-Aasiassa suosittuihin kukkotappeluihin liittyy lahjontaa, laitonta vedonlyöntiä, veronkiertoa ja lääkeaineiden luvatonta käyttöä, Itkonen muistuttaa. Itkonen katsoo, että ”poliittiset intressit ja markkinoiden tarpeet ovat olleet merkittäviä eläinten välineellistäjiä”. Laajimmillaan kamppailussa on kysymys eläinlajien elintilan säilymisestä ihmisten raivatessa alueita asuin-, liikenne-, teollisuusja viljelykäyttöön, jolloin rajataan monien lajien elämisen mahdollisuuksia,” Itkonen kirjoittaa. Kokonaisuus toimii, ja teos tarjoaakin lukijalle runsaasti eväitä omillekin pohdinnoille eläimistä, niiden oikeuksista – ja urheilusta. Niin ihmisten kuin eläintenkin urheiluun kytkeytyy myös kielteisiä oheisilmiöitä. Teoksen painokkainta antia ovat sen kaksi viimeistä lukua, Muuttunut eläinurheilu ja Eläinurheilun tulevaisuus. 223 s. Mutta. Samalla hän nostaa esiin ihmisen halut käyttää eläimiä kilpailuihin. Itkonen on eläinten oikeuksien puolustaja, joka on avarasti liikkeellä humaanien arvojen puolesta. Eläinsuojeluaatteen läpimurto 1800-luvulta alkaen on helpottanut arvioitua eläinten asemaa niin Suomessa kuin maailmassa. Eläimet eivät pelaa šakkia tai lentopalloa, Itkonen huomauttaa, mutta muistuttaa eläinten omien mittelöiden yhteyksistä ihmisten urheilullisiin pyrintöihin. Kyseisiä ilmiöitä esiintyy myös koiratappeluissa, hevosten laukkakilpailuissa ja ihmisten osalta ammattinyrkkeilyssä. Itkonen johdattaa lukijan teemaan sekä siitä käytyihin filosofisiin pohdintoihin ja sen jälkeen laajemmin eläinurheilun maailmaan. Vastapaino, Tampere 2023. Tarkastelussa eläimistä mytologioissa ja fiktioissa Itkonen osoittaa kulttuurihistorian tuntemustaan. Niissä tekijä ottaa laaja-alaisesti haltuun tutkimuskohteensa kytkien sen muun muassa luonnonja ilmastonsuojeluun, taloudelliseen voitontavoitteluun ja erinäisiin ihmistenkin urheilumaailman lieveilmiöihin kuten dopingiin, lahjontaan ja muihin hämäräbisneksiin. Itkonen muistuttaa esimerkiksi Kristoffer Kolumbuksen käyttämistä, tappamiseen koulituista sotakoirista, jotka raatelivat kuoliaaksi 1400-luvulla Jamaikalla intiaaneja. Eläinten asema on monin suhtein labiili niiden ollessa ihmisten erilaisten urheilullisten tavoitteiden välikappaleina
Samalla lisääntyy lukijan tietous huippu-urheiluun kaukana mediakohuista vaikuttavista tekijöistä. Sarjakuvataiteilija Tiitu Takalon ja historiantutkija Tiina Männistö-Funkin Polkimilla – Nyt, ennen ja tulevaisuudessa kertoo aikoinaan hyvin yleisestä liikkumismuodosta, joka on viime vuosikymmeninä kokenut uuden arvonnousun. 216 s. Matti Hintikka kuvaa ja analysoi Pelaajien ääni -teoksessa osuvasti suurimman suomalaisen ammattiurheilulajin työntekijöiden aseman kehitystä. Pelaajayhdistys toimi 1990-luvulle saakka pääosin lätkäjätkien kerhona, joka järjesti muun muassa hyvätekeväisyysotteluita. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 7 3 S a r j a k u v a Tietoa ja tunteita pyöräilystä Tiitu Takalo & Tiina Männistö-Funk: Polkimilla – Nyt, ennen ja tulevaisuudessa. Jääkiekkouutisoinnissa korostuvat tehopisteet ja rahakkaat sopimukset. Suuri Kurpitsa 2023. Lukija saa tiiviin tietopaketin pyörien ja pyöräilyn kehityksestä historiajaksoista, joihin sisältyvät myös alaviitteet. Albumista löytyy myös sarjakuvamuotoinen historiantutkimuksen metodologialuento, jonka MännisK i r j a Osuva kuvaus pelaajakerhon muuttumisesta edunvalvojaksi Matti Hintikka: Pelaajien ääni – Suomen Jääkiekkoilijat ry 1973–2023. SJRY:n historiikista käy hyvin ilmi, että pelaajien oikeuksien ajaminen on vaatinut kovaa pokkaa, nokkeluutta ja hyviä istumalihaksia. Suomalaiskiekkoilijoiden edunvalvontaa ja toimeentulon taustoja valottaa Matti Hintikka pelaajayhdistyksen historiikissa. Takalo on lisäksi muissakin teoksissaan kuvannut pyöriä ja pyöräilyä. Itselleni tuli heti mieleen vain Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi-sarjassa ilmestynyt Vesa Ilmarannan, Teijo Pyykkösen ja Arto Nyyssösen Jaana Pulssi ja lopullinen ratkaisu. Edunvalvonta oli satunnaista, vaikka sille olisi ollut tarvetta. Teos perustuu Männistö-Funkin tutkimuksiin ja Takalon kokemuksiin pyöräilystä. SJRY 2023. JOUKO KOKKONEN. Historiikkia täydentävät mainiosti Hannu Lindroosin ja SJRY:n arkiston kuvat. SM-liiga alkoi neuvotella pelaajayhdistyksen kanssa. Tämän toteaminen ei vie pohjaa vankalta asiasisällöltä, joka tuo hyvin esiin jääkiekkoilijan ammatin erityispiirteet. 168 s. Albumi alkaa Tampereen Hervannasta pienen Tiitun pyöräilemään opettelusta, jota isosisko avustaa. Melko vähän ovat esillä ammattijääkiekkoilijoiden työehdot ja -olosuhteet, joiden eteen tekee työtä Suomen Jääkiekkoilijat ry (SJRY). Männistö-Funkin Turkua käsittelevään tutkimustyöhön perustuvat historiaosuudet vuorottelevat Takalon pyöräilymuistojen kanssa. Vuonna 1998 syntyi ensimmäinen yleissopimus, joka määritteli muun muassa harjoitusvapaiden ja lomien määrän, terveydenhuollon tason, pelaajien oikeudet kuviensa käyttöön ja heidän roolinsa seuran markkinoinnissa. Lukukokemusta heikentää se, että kirja on rakenteeltaan varsin sirpalemainen. Tämä näkyy taitossakin, jossa kiinnittävät huomiota lyhyitä lukuja tai paremminkin aihekokonaisuuksia erottavat toistakymmentä tummapuhuvaa aukeamaa. Erikoisartikkeleiksi nimettyjä tekstejä on tuhti määrä, yhteensä 12. Puhtaasti liikunta-aiheisia sarjakuvia ei Suomessa ole suuremmin ilmestynyt. Seurojen ja kiekkoliigan näkemykset ovat poikenneet usein SJRY:n kannoista. Jääkiekon vuonna 1975 perustettu SM-liiga muuttui osittaisesta puoliammattilaissarjasta täysimittaiseksi ammattilaistoiminnaksi 1980luvun kuluessa. Liigatason jääkiekkoilijoiden työoikeudellinen tilanne heikko ennen 1990-lukua, jolloin heidän asemansa työntekijöinä tunnustettiin vaiheittain lainsäädäntömuutoksin. Sinnikästä työtä on vaatinut myös lainsäädäntöön vaikuttaminen, jonka tuloksia monet jäsenet ovat odottaneet malttamattomina ja tyytymättöminä järjestönsä hitauteen. Seurojen ja pelaajien välisessä asioidenhoidossa oli kuitenkin pitkään piirteitä amatööritoiminnan vuosista, jolloin hommia sumplittiin takahuoneissa ja saunanlauteilla. Pikkuisen muistisopukoita kaivamalla nousee esiin Pauli Kallion ja Pentti Otsamon FC Palloseura. Etenkin Lindroosin kuvien yksityiskohdat kertovat osaltaan jääkiekon muutoksista. Kokonaisuutta on monimutkaistanut se, että pelikentälle on tullut uusia toimijoita, joista esimerkiksi pelaaja-agenttien rooli on korostunut. Tekstin olisi voinut jäsentää jäntevämminkin. Esimerkiksi työturvallisuuslaki ei koske kiekkoilijoita tai ylipäätään urheilijoita. Hintikan kynä kulkee ja kuivakat aiheet muuttuvat eläviksi hänen käsittelyssään. Hintikka tuo hyvin esiin pelaajien asemaan vaikuttaneet tekijät
Tässä mielessä albumin sanoma lähenee perinteistä liikuntavalistusta: ”ettekö te nyt hyvät ihmiset ymmärrä pyöräillä”. Albumissakin liikutaan kesäisissä maisemissa, ja talvinen polkeminen jää likipitäen sivuun. Shawnin lapsuudessa ja nuoruudessa suhdetta suomalaisuuteen vaikeutti valtaväestöstä poikkeava ulkonäkö. Yhdysvalloissa vietetty aika korosti, että isänsä kotimaasta. Ammattilaisuransa aikana Leon Huff ja Erwin Latimer juurtuivat Suomeen ja ovat osaltaan vaikuttaneet Suomen muuttumiseen monikulttuuristumisemmakisi. Polkimia lukiessa ja katsellessa jääkin miettimään, kenelle teos on suunnattu. Erwin Latimer jr. Itse olen polkenut paljon kahdessa vaiheessa elontaivaltani: 7–17-vuotiaana koulumatkoja ja 30–50-vuotiaana työ-, asiointija huvimatkoja. Yleissävy on nostalginen, opettavainen ja toisinaan ärtynyt. Kevyen liikenteen väylien rakentamistakin jouduttivat 1970-luvulta alkaen halu sujuvoittaa autoilua ja vähentää liikennekuolemia, eivät niinkään pyöräilyn ja kävelyn tarpeet. Kuplien välistä voi tulkita tekijöiden närkästyneen myös siitä, että liian harvat ymmärtävät pyöräilyn olevan hieno asia. Ärtymys kumpuaa etenkin kaupunkien keskustojen huonoista pyöräilyedellytyksistä. JOUKO KOKKONEN Shawn siirtyi koripallouransa lopulla kohti yhteiskunnallista vaikuttamista ja politiikkaa. Suomeen juurtuneet. Välillä tyylilaji muuttuu hyvin opettavaiseksi, kun lukuja ja tietoa tulee ruutujen täydeltä. Ratkaisu toimii siinäkin mielessä, että valokuvat olivat pitkään mustavalkoisia. 1 t 53 min. Päähenkilöitä ovat Shawn Huff ja Erwin Latimer jr ja heidän 1970-luvulla Suomeen saapuneet afroamerikkalaiset ammattikoripalloilijaisänsä Leon Huff ja Erwin Latimer. ovat perineet isiltään sinnikkyyttä ja kunnianhimoa, mikä näkyy sekä uravalinnoissa että arvoissa. arvioitua tö-Funk pitää Takalolle heidän ajellessaan Aurajoen rannoilla. Yksityiskohtaiset piirrokset vievät lukijan uskottavasti eri aikakausiin. Shawn Huff on tehnyt pitkän uran koripalloammattilaisena ja pelannut Euroopan huippusarjoissa sekä Suomen koripallomaajoukkueen Susijengin kapteenina. ajautuukin intohimon, menestymisen halun ja suuren työkuorman seurauksena työuupumukseen. Ja tietysti armeijassa ihan velvollisuudesta. Talvipyöräilyäkin olen noiden aktiivijaksojeni aikana harrastanut, mutta Helsingin oloissa se ei enää houkuttele. Kokemuspohjaiset osuudet ovat värikkäitä, mikä tuo vaihtelua kokonaisuuteen. Albumia leimaa hiukan kritiikitön suhtautuminen pyöräilyyn. Polkimilla on innokkaiden pyöräilijöiden tilannekatsaus pyöräilyn tilasta. Albumin pahiksia ovat autoilijat ja heitä suosivat kaupunkisuunnittelijat, eivätkä suinkaan syyttä. Shawn Huff ja Erwin Latimer jr. Meitä pyöräilijöitäkin on moneksi ja yhteenkin elämään mahtuu monenlaisia pyöräilyvaiheita. Historiaosiot Takalo on toteuttanut vanhojen valokuvien tapaan sävytettyinä. Pyöräily jäi suunnittelussa pitkään sivuosaan. Niin reippaasti tekijät autoilua käsittelevät. on vaatesuunnittelija, joka on palkittu Vuoden nuorena suunnittelijana 2020 ja saanut huomiota myös kansainvälisesti. 7 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 E l o k u v a Ylisukupolvista monikulttuurisuutta ja oman identiteetin etsintää Arto Halonen. Pyöräily on mukavaa, joten pitää ensi keväänä nousta taas topakammin polkimille. Mutta kuten yhteiskunnassa toisinaan käy, muiden tavoitteiden kyljessä valmistui puutteineenkin hyviä liikkumisen paikkoja. Tämä kuvastaa hyvin 1980–1990-lukujen Suomea, jossa tummaihoisia lapsia ei juurikaan ollut. Pirkanmaan elokuvakeskus Ry 2023. Takalon pyöräilymuistot tihkuvat nostalgiaa, kuten myös menneiden vuosien pyöräilyn tarkastelu. Dokumentissa Shawnin pitkäaikainen ystävä ja lapsuudenaikainen koripallojoukkuetoveri kuvaili käänteentekevää tunnetta, kun omassa joukkueessa ja koripallokentällä oli joku hänen kanssaan samannäköinen. Latimer jr. Tuntuu siltä, etteivät monin tavoin kunnianhimoisen projektin tekijät ole täysin osanneet päättää mikä tyylilaji olisi paras. Intomielisiä pyöräilijöitä ei tarvitse käännyttää ja pyöräilemättömiä on vaikea puhua vaihtamaan kulkutapaansa. Oman yrityksen perustamisen ja aloittelevan vaatesuunnittelijan oman vaatemerkin läpimurron edessä on paljon haasteita ja kovaa työtä. Suomeen juurtuneet kertoo kulttuuriperinnön siirtymisestä, isien ja poikien välisistä suhteista sekä yhdenvertaisemman maailman rakentamisesta. Muutto Yhdysvaltoihin pelaamaan yliopistokoripalloa herätti Shawnin pohtimaan omaa identiteettiä ja suomalaisuutta. En ihmettelisi, jos moni autoilija pitäisi albumia ehtana ”fillarikommunismina”
L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 7 5 ja väestön ulkonäön yhtäläisyyksistä huolimatta, Shawn ei koe olevansa amerikkalainen vaan identifioituu vahvasti suomalaiseksi. Suomalaisen liikuntakulttuurin tuntevalle näyttely ei sisällä suuria yllä. JOUKO KOKKONEN N ä y t t e l y Liikkumisen riemua ja tuskaa monelta kantilta Hikeä, huvia ja hyötyä. Niin koripalloammattilaisuus kuin monikulttuurisuus 1970-luvun Suomessa olivat nykypäivään verrattuna hyvin erilaisia. Ratkaisu toimii, osa Nurmen tarinaa on hänen suhteensa omaan kehoonsa ja sen rajojen koetteluun. Näyttely sisältää myös tuotesijoittelua. Suomeen juurtuneet on tarina kahdesta suomalaisesta pojasta, jotka ovat kasvaneet monikulttuurisuuden vasta kehittyessä Suomessa. Leon Huff ja Erwin Latimer kertovat kokemuksistaan elämästä, Suomesta ja koripallon parista. Tukijoista Alko hätkäyttää ensituntumalta, mutta prosenttituotteiden käytöstä näyttely varoittaa asiaankuuluvasti. Hän esiintyy ja esittelee suunnittelemiaan vaatteita myös draq-queen -artistina alter egonsa Anna Kondan kautta. Tulee mieleen, että ehkä vähempikin olisi riittänyt. Sijaa jää pienille oivalluksille. Erwin Latimer on toiminut ammattilaisuransa jälkeen ravintoloitsijana, ja yrittäjyyshenkisyys sekä työnteon tärkeys nousevat vahvasti esiin. Oma suosikkini on otos laihaan kuntoon itsensä treenanneesta ”Julma-Juha” Väätäisestä pötköllään mittausanturit rinnassaan. Ryhmäliikunta ja kuntosalit saavat monet aikuiset liikkeelle. VENLA VÄYRYNEN, TtM venla.vayrynen@hyte.fi tyksiä. Mike Powellin vuonna 1991 nähdyn neljä metriä pidemmän hypyn tenho ei viivoja katsoessa ainakaan vähene. On hauska pysähtyä ihmettelemään pituushypyn maailmanennätyksen kehitystä lattiaan piirrettyjen viivojen äärelle, ja muistella pystyneensä joskus ponkaisemaan kotipihan sahajauhokasaan liki viisi metriä. Samalla liikunnasta on tullut yritystoiminnan väline. Torpan Poikien pelipaidan jäädytystilaisuuden ja Joensuun Katajan vierailun myötä on selvää, että hän on jättänyt seuraihmisin lähtemättömän vaikutuksen. Siitä on jokaisella mielipide, joka aina ei ole kovin myönteinen, kuten Tahdon näyttelytekstikin toteaa. ovat molemmat valinneet ammatin, jossa kilpailu on kovaa ja vain harva ammattia tavoitteleva menestyy toivomallaan tavalla. Leon Huffin merkitys suomalaisessa koripallossa ja pääsarjassa nousee esiin entisten seurojen kautta. Omassa huippukunnossani pottuvoimaa olisi kulunut 78 perunan verran. Osaa teksteistä voi silmäillä huumorilla, joka on varmaan tahatonta. Kokemukset orastavasta monikulttuurisuudesta jäävät valitettavasti pinnallisemmiksi. Haastattelut on tehty hämyisen tunnelmallisella koripallokentällä, mikä luo erinomaisen ilmapiirin pelaajalegendojen kertomalle. Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto 22.9.2023–1.9.2024. Keitettyä spagettia palaisi 3,2 kiloa. Dokumentti esittelee sukupolvien ylittäviä ja isältä pojalle siirtyviä kokemuksia sekä myös sukupolvien eroja, ja paikkansa hakemista vähemmistön edustajana. Kulttuuriperinnön rikkaus ja rasismin taakka tuovat omat mausteensa identiteetin etsimiseen. Hikeä, huvia ja hyötyä on ilman muuta toimiva tutustumisenarvoinen kokonaisuus. Näyttelypäällikkö Kalle Rantalan johdolla Tahdon tiloihin on rakennettu monipuolinen kokonaisuus. En ole tullut ajatelleeksi, että 75-kiloinen juoksija kuluttaa tunnissa maratonilla liki yhden perunan verran energiaa painokiloa kohti eli yhteensä 69 perunaa. Kuuluisan suomalaisen kuvannettu luuranko johdattaa Hikeä, huvia ja hyötyä -näyttelyyn. Näkökulmia löytyy koululiikunnasta saunaan. Tahdon suhteellisen pienessä vaihtuvien näyttelyiden tilassa ovat esillä melkeinpä kahden näyttelyn tarpeet. Molemmat pojista ammentavat toiminnassaan yhdenvertaisuuden puolesta omista ja isiensä kokemuksista sekä kulttuuriperinnöstään. Nopea tulosta lupaavia ihmelaitteita ja kuntokuureja on ollut Suomessakin tarjolla ainakin sata vuotta. Monia meistä kiehtovat äärirajoille yltävät suoritukset. Tahdon kuva-arkistoista on löytynyt tuttuja ja vähän tuntemattomampiakin kuvia. Esillä on jokunen ”Välivesi”-pullo Helon saunassa. Perinteisen museokokemuksen rajoja kolkuttelee eniten Storytelin äänikirjojen puffaus. Liikunnan muutoksen kaari nuorten miesten hikoilusta koko kansan huviksi piirtyy esiin hyvin. Esille tulee myös liikuntaan liittyvät toiveet ja lupaukset, jotka ovat usein katteettomia. Vaikkapa tänä vuonna 180 vuotta täyttävästä koululiikunnasta saisi esille oman kokonaisuutensa. Paavo Nurmi on muutenkin näkyvästi esillä urheilun kokijana ja fyysisen rasituksen tulkitsijana. Liikunnan ja urheilun kääntöpuolta edustavat näkyvimmin doping ja tapaturmat. Latimer jr. Kuuluisa ajan henki herää niissä henkiin. Pojat ovat perineet isiensä periksiantamattomuuden. on monikulttuurisen taustan lisäksi homoseksuaali ja identifioituu vahvasti molempien vähemmistöjen edustajaksi. Pienenä helmenä ovat esillä eri vuosien kuntokampanjoiden julisteet vuoden 1941 maaottelumarssis. Shawn Huff ja Erwin Latimer jr. Maria Rantalan väitöskirjan pohjalta laaditut syventävät tekstit kannattaa lukea
Kirja on tarkoitettu etenkin liikuntatieteiden opiskelijoille, liikunnanohjaajille, fysioterapeuteille, personal trainereille, hierojille ja kuormitusfysiologiasta kiinnostuneille liikunnan harrastajille. Kuormitusfysiologia tutkii fyysisen rasitukseen ja harjoittelun elimistössä aiheuttamia välittömiä ja pitkäaikaisia muutoksia. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 177 Hinta 75 euroa Myynti: tiedekirja.fi Molemmat teokset saatavana myös e-kirjana: www.ellibs.com E-kirjojen hinnat: Kuormitusfysiologia 40 € Liikkumisen biomekaniikkaa 55 € Tutkittua tietoa kehon toiminnasta. Liikkumisen biomekaniikkaa tarjoaa alan uusimman tiedon suomeksi ammattilaisille ja opiskelijoille. Kuormitusfysiologian tietous ja keskeiset tutkimustulokset yksissä kansissa. Teos kokoaa alan tietouden ja keskeiset tutkimustulokset yksiin kansiin. Kohteena ovat erityisesti kestävyysja lihasvoimaharjoittelun tuottamat adaptaatiomuutokset ja toiminnallisen kapasiteetin lisääntyminen hermolihas-, hengitysja verenkiertosekä sisäeritysjärjestelmissä. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 Hinta 60 euroa Kari Kauranen Kuormitusfysiologia Kuormitusfysiologia on alan ensimmäinen suomenkielinen oppikirja. 7 6 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 Ensimmäinen suomenkielinen kuormitusfysiologian oppikirja Miten fyysisen rasitus ja harjoittelu vaikuttavat elimistöön. Kuormitusfysiologiaa hyödynnetään esimerkiksi kansanterveyden edistämisessä, urheiluvalmennuksessa, ergonomiassa ja fysioterapiassa. Ymmärrys biomekaniikasta on tämän ansiosta täydentynyt. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 ISBN 978-952-5762-19-8 ISSN 0356-746X Kuormitusfysiologia Kari Kauranen K uo rm itu sf ys io lo gia Ka ri Ka ur an en Kari Kauranen Uusinta tietoa biomekaniikasta suomeksi Biomekaniikan tutkimus on edistynyt ja mittausteknologia kehittynyt viime vuosina merkittävästi
Jos asiantuntijalla on ilmeinen eturistiriita käsikirjoituksen sisällön ja/tai kirjoittajan kanssa tai sidonnaisuuksia kirjoittajaan, hänen tulee kieltäytyä arvioinnista. Jos asiantuntija pitää käsikirjoituksen lähteitä tai niiden käyttöä puutteellisena, hänen odotetaan nimeävän artikkelia oleellisesti täydentävä kirjallisuus ja uudet lähteet. Tehtävään suostuva arvioitsija saa koko artikkelitekstin ja arviointilomakkeet. Käsikirjoitusten arvioinnista vastaa toimitusryhmä, johon kuuluvat Sanna Palomäki (puheenjohtaja), Katja Borodulin, Hannu Itkonen, Jari Kanerva, Kari L. Kaikkia muutoksia ei ole tarpeen tehdä, mutta ratkaisut on perusteltava. Myös plagiarismiepäily sekä sitaattien tai lähteiden merkinnän puutteet on kerrottava. Seuraavat jättöajat ovat 31.3. Ryhmä voi hylätä tekstin, pyytää muutoksia ennen sen lähettämistä arvioitavaksi tai aloittaa arviointiprosessin. Keskinen, Jouko Kokkonen (toimittaja), Tiina Kujala ja Kati Lehtonen. Liikunta & Tiede käyttää kahta arvioitsijaa. Toimitusryhmän sihteeri pehmentää tarvittaessa loukkaavan sävyistä lausuntoa tai poistaa arvioitsijan paljastavia yksityiskohtia. Liitteenä seuraa käsikirjoituksen tiivistelmä. Arvioitsijan odotetaan kertovan myös, miten metodologiset ratkaisut toimivat. Hän saa tiedon artikkelin vastaanottamisesta toimitukseen, arvioinnin aloittamisesta, arviointilausunnoista ja julkaisupäätöksestä. Kirjoittaja vastaa omassa lausunnossaan, miten hän on reagoinut palautteeseen. Kirjoittaja saa lausunnon käyttöönsä. Valmis artikkeli ilmestyy Liikunta & Tiede -lehdessä ja pdf-muodossa LTS:n verkkosivuilla. Lausunnot antavat toimitusryhmälle asiantuntijanäkemyksen tarjotun käsikirjoituksen julkaisukelpoisuudesta. Kirjoittaja saa vedoksen luettavakseen ennen painamista. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 7 7 Liikunta & Tiede julkaisee vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita painettuna ja verkkosivuilla, joilla ovat luettavissa kaikki artikkelit vuodesta 2008. LIIKUNTA & TIEDE: VERTAISARVIOINTIPROSESSIN PÄÄPIIRTEET Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelien toimitusryhmä tutustuu tarjottuun käsikirjoitukseen. ja 30.9.2024. Kirjoittaja pidetään ajan tasalla käsikirjoituksen käsittelystä. Asiantuntijalausunto kirjoitetaan asiallisesti, kannustavasti ja perustellen. Käsikirjoituksia otetaan arviointiprosessiin kaksi kertaa vuodessa. Asiantuntija saa arvioitavakseen nimettömän käsikirjoituksen. Kirjoittajan lausunto ja muokattu käsikirjoitus lähetetään arvioitsijalle, joka ottaa kantaa tekstin julkaisukelpoisuuteen. Toimitusryhmä laatii lausuntoyhteenvedon, jossa se ottaa esille tärkeimmät korjaustarpeet. Tekstiä voi esittää julkaistavaksi sellaisenaan, pienin muutoksin, huomattavin muutoksin tai hylättäväksi. Kirjoitusohjeet ja arviointi prosessin kuvaus ovat luettavissa osoitteessa www.lts.fi. Jos hän tunnistaa kirjoittajan, tästä on kerrottava toimittajalle. Niiden odotetaan myös auttavan kirjoittajaa jatkotyöstössä. Toinen arvioitsija pyydetään yleensä käsikirjoitukseen liittyvältä liikuntatieteen alalta ja toinen emotieteestä. Jos käsikirjoitus on vahvasti päällekkäinen aiemmin julkaistun aineiston kanssa, tästä on ilmoitettava toimitusryhmälle. Vertaisarviointiprosessi kokonaisuudessaan: www.lts.fi/liikunta-tiede/vertaisarvioidut-tutkimusartikkelit/vertais arviointiprosessi.html VERTAISARVIOITUA. Sähköpostikutsussa määritellään lausunnon luonne ja arviointiaikataulu. Oleellista on lausua, toimiiko teksti rakenteellisesti, ja täyttyykö johdannossa luvattu. Lopullisen julkaisupäätöksen tekee toimitusryhmä. Hyvä arvio ottaa kantaa siihen, tuottaako käsikirjoitus uutta tietoa, ja tunteeko kirjoittaja riittävästi aihepiirinsä tutkimusta. Toimittaja lähettää kirjoittajalle taittoa edeltävät viimeistelyohjeet
Tapani Laakso, LitM, Jyväskylän yliopisto. Sähköposti: elina.hasanen@jyu.fi (yhteyshenkilö). The results showed that the built outdoor environments, pedestrian and cycle ways, and natural surroundings in the neighbourhoods are popular places for activity, but they are more children’s than young people’s spaces. Samalla ohjataan heitä yhteiskunnassa oikeiksi katsottuihin vapaa-ajan tiloihin. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kahden kaupunkilähiön lähiliikuntaolosuhteita kouluikäisten vapaa-ajan liikkumisen sosiaalisina tiloina. Liikunta & Tiede 60 (5), 78–86. In built outdoor facilities, sports activities were more common than play-like activities. Mikko Simula, LitT, Jyväskylän yliopisto. Lajinomainen liikkuminen liikunta-, toimintaja leikkipuistoissa oli yleisempää kuin leikinomainen. & Muukkonen, P. AnnaKatriina Salmikangas, LitT, Jyväskylän yliopisto. Lähiön liikkumisympäristöt lasten ja nuorten vapaaajan liikkumisen tiloina. P. Leikinomainen liikkuminen oli yläkouluikäisille harvinaisempaa kuin alakouluikäisille, eikä sitä korvattu lajinomaisella liikkumisella näissä paikoissa. 7 8 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Lasten ja nuorten liikkumisen tilat lähiöissä LÄHIÖN LIIKKUMISYMPÄRISTÖT LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AJAN LIIKKUMISEN TILOINA Elina Hasanen, LitT, Jyväskylän yliopisto / liikuntatieteellinen tiedekunta, PL 35 (L), 40014 Jyväskylän yliopisto. This study examined physical activity environments in two suburbs as social spaces of leisure-time physical activity for school-aged children. Play was less common among the high school-aged and was not replaced by practising sports in these facilities. Liikkumisympäristöjen avoimuus ja saavutettavuus on kuitenkin monissa tutkimuksissa kyseenalaistettu, ja paikkojen käytössä on osoitettu olevan eroja väestöryhmittäin. 2023. Diverse neighbourhood physical activity environments are intended to provide easily accessible opportunities for activity for children and young people and to make appropriate leisure spaces available to them. & Muukkonen, P. The data was gathered in a survey of third to ninth graders (n=216) and analysed using cross-tabulation and two-stage logistic regression. However, studies have questioned the equal accessibility of physical activity environments and shown differences in their use among population groups. Tutkimuksessa selvitettiin, 1) mitä paikkoja käytettiin liikkumiseen ja miten kouluaste, sukupuoli ja liikuntaseuraan kuuluminen selittävät paikkojen käyttöä, sekä 2) miten siirtymä lapsuudesta nuoruuteen liittyy paikkojen käyttöön lajinomaiseen ja leikinomaiseen liikkumiseen. The study investigated 1) which places were used for activity and how school level, gender, and sports club membership explained their use, and 2) how the transition from childhood to youth was related to the use of these places for sports and play. The results indicate that the provision of places for physical activity is insufficient to support activity equally across all population groups. Gender differences were minor. Lähiliikuntaolosuhteet palvelevat parhaiten muutenkin aktiivisia seuraharrastajia sekä alakouluikäisiä lapsia. Liikkumisen saavutettavuuden parantamiseksi on tärkeää tunnistaa liikkumisen esteitä eri käyttäjäryhmissä sekä syventää ymmärrystä liikkumisympäristöistä lapsille ja nuorille merkityksellisen vapaa-ajan tiloina. Asiasanat: liikuntapaikat, lähiö, lapsuus, nuoruus, vapaa-aika, sosiaalinen tila ABSTRACT Hasanen, E., Salmi, L., Virmasalo, I., Salmikangas, A.K., Simula, M., Vänttinen, L., Laakso, T. Liikuntaseuraan kuuluminen selitti sekä paikkojen käyttöä että lajinomaista ja leikinomaista liikkumista. 040 626 2184. To enhance accessibility, it is important to identify barriers to activity among different user groups and gain a deeper understanding of the meanings of these environments as leisure spaces for children and young people. The neighbourhood environments appear to best cater to club sport participants and to children rather than youth. Monipuolisilla lähiliikuntaolosuhteilla pyritään tarjoamaan lapsille ja nuorille helposti saavutettavia liikkumismahdollisuuksia. Lotta Salmi, LitM, Jyväskylän yliopisto. TIIVISTELMÄ Hasanen, E., Salmi, L., Virmasalo, I., Salmikangas, A.K., Simula, M., Vänttinen, L., Laakso, T. Tulosten mukaan lähiöiden rakennetut liikkumisympäristöt, kevyen liikenteen väylät ja luonto ovat lasten ja nuorten suosimia paikkoja, mutta ne ovat enemmän alakuin yläkouluikäisten liikkumisen tiloja. Tutkimus vahvistaa havaintoja siitä, että paikkojen tarjoaminen ei tue liikkumista yhdenvertaisesti kaikissa väestöryhmissä. Liisa Vänttinen, LitM, Jyväskylän yliopisto. 2023. Keywords: sport facilities, suburb, childhood, youth, leisure, social space. Aineistona oli 3.–9.-luokkalaisten kyselyaineisto (n=216), joka analysoitiin ristiintaulukoimalla sekä kaksivaiheisella logistisella regressioanalyysillä. Liikunta & Tiede 60 (5), 78–86. Ilkka Virmasalo, YTT, Jyväskylän yliopisto. Suburban physical activity environments as children and young people’s spaces. Petteri Muukkonen, FT, Helsingin yliopisto. Sukupuolittuneisuus oli vähäistä. Sport club membership explained both the use of the facilities and sport and play practices
2018, 66–67; Valtion liikuntaneuvosto 2014, 27–28) sekä saavutettavuuteen (Muukkonen ym. 2010). Neljänneksi on viitteitä siitä, että yläkouluiässä liikkumisen tiloissa tehdään eroa lapsuuden liikkumiseen. Liikunnan paikat nähdään yhteiskunnassa lasten ja nuorten oikeanlaisen vapaa-ajanvieton paikkoina, joihin heitä on hyvä pyrkiä ohjaamaan (Itkonen 2003, 327–328). Teoriapohjana näissä tutkimuksissa on hyödynnetty sosiaalisen tilan käsitteellistyksiä (mm. 2019; Pate ym. 2019; Stappers ym. 2020; Nyyssölä & Manner 2023). Organisoituihin liikuntaharrastuksiin osallistuminen nähdään usein ihanteellisena vapaa-ajanviettona, mutta moni jää harrastusten ulkopuolelle esimerkiksi. Aiemman tutkimuksen perusteella myös liikuntaseuraan kuulumiseen ja sukupuoleen on syytä kiinnittää huomiota liikkumisen tiloja tutkittaessa. Siksi niihin investoiminen on vuosikymmenten ajan ollut kaupunkien liikuntapalveluiden keskeinen tehtävä (Ilmanen 1996). 2023, 20). Toiseksi tässä vaiheessa sekä omaehtoinen että organisoitu liikkuminen on tyypillisesti vähentynyt (Aira ym. Book & Högdahl 2022; Christensen ym. Tässä tutkimuksessa tuotamme olennaista uutta tietoa tarkastelemalla, kuinka siirtymä lapsuudesta nuoruuteen heijastuu toimintaan suhteessa asuinalueiden liikkumisen tiloihin. Siirtymää ei käsitetä normatiivisena kehittymisenä vaan muutoksena toiminnassa suhteessa kontekstiinsa, kuten lapsille ja nuorille tarkoitettuihin vapaa-ajan tiloihin (ks. Tutkimusasetelmaa raamittavat lapsuuden tilallisuuden viitekehys, siirtymän käsite, kohderyhmän tutkimisen metodologiset rajoitteet ja aihepiirin aiemman tutkimuksen havainnot. Erilaisten paikkojen käytön lisäksi on tärkeää tarkastella sitä, kuinka siirtymä näkyy liikkumisen luonteessa: millaisia toimintamahdollisuuksia käytetään, kun tarjolla on sekä leikinomaisen että lajinomaisen liikkumisen mahdollisuuksia. Aiemman liikuntatutkimuksen pohjalta on tärkeää erottaa lapsuuden tilat nuoruuden tiloista. Lisäksi koronapandemiasta johtuneet rajoitukset ja harrastusten keskeytyminen korostivat entisestään asuinalueiden ympäristöjen merkitystä lasten ja nuorten liikkumiselle (Mitra ym. (Itkonen ym. Tässäkin tutkimuksessa katsotaan tilallisuuden viitekehyksen mukaisesti, että lasten ja nuorten toiminta asuinalueidensa liikkumisympäristöissä kertoo sekä pääsystä paikkoihin että toiminnan merkityksellisyydestä. Viime vuosina omaehtoinen liikkuminen ja liikuntaseuratoimintaan osallistuminen ovat vähentyneet, mutta samaan aikaan ulkoympäristöjen, kuten luonnon ja koulupihojen, viikoittainen käyttö on lisääntynyt (emt. Tärkeänä tutkimuskohteena on lasten ja nuorten toiminta näissä tiloissa sekä suhde niihin. Book & Hög dahl 2022; Hasanen 2017, 180–204). Asuinalueilla sijaitsevat liikkumisympäristöt ovat tärkeitä etenkin lasten ja nuorten vapaa-ajan liikkumiselle (Kyttä ym. 2021). 2002). Niiden mukaisesti liikkumisen paikkoja ja tapoja määrittävät sekä fyysiset toimintamahdollisuudet että sosiokulttuurinen todellisuus kuten sosiaaliset suhteet ja kulttuuriset merkitykset. Siihen ajoittuu ensinnäkin institutionaalinen siirtymä alakoulusta yläkouluun, johon liittyy merkittäviä koettuja muutoksia, kuten koulukulttuurin ja usein koulun sijainnin vaihdos sekä vertaisryhmien muutoksia (Pietarinen ym. 2018) ja alueen sosiaalinen ympäristö (Franzini ym. Julkisista ulkoympäristöistä suosituimpiin lukeutuvat kevyen liikenteen väylät, luonto, ulkokentät ja koulupihat, joita kaikkia vuoden 2022 LIITU-kyselyn mukaan käytti viikoittain yli 30 prosenttia 11–15-vuotiaista (Martin ym. Siirtymän käsitettä käytetään tässä kuvaamaan näiden välistä murrosvaihetta, jossa tapahtuu muutoksia käyttäytymisessä ja sosiokulttuurisissa tekijöissä (Kuure ym. TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS Tutkimus asemoituu yhteiskuntatieteelliseen liikuntatutkimukseen, joka pyrkii lisäämään ymmärrystä liikkumista mahdollistavista ja rajoittavista yhteiskunnallisista ja yksilöiden elämäntilanteisiin liittyvistä tekijöistä. (Kullman ym. Lapsuuden tilallisuuden tutkimuksessa keskeisenä lähtökohtana on käsitys lapsuuden sosio-spatiaalisesta organisoinnista eli lapsuuden julkisten toimintatilojen yhteiskunnallisesta määräytymisestä. 2016, 135–138). LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Lasten ja nuorten liikkumisen tilat lähiöissä 7 9 JOHDANTO Monipuolisten liikkumisympäristöjen tarjoaminen on nähty liikuntapolitiikassa keskeisenä keinona edistää suomalaisten fyysistä aktiivisuutta. 2013; Martin ym. Tutkimuksessa katsotaan lasten ja nuorten toimintaa yhteiskuntatieteellisen lapsuudenja nuorisotutkimuksen näkökulmasta, osana yhteiskunnan rakenteita (Alanen 2009; Puuronen 2006, 10–12). 2016; Kemp ym. 2012). Kolmanneksi samaan vaiheeseen ajoittuu isoja muutoksia kiinnostuksen kohteissa ja sosiaalisissa normeissa, millä on selitetty myös liikunnan vähenemistä (Basterfield ym. Ilmiö näkyy Suomessa selvemmin kuin monissa muissa maissa (Inchley ym. 2022). Massey 2005). Suomessa on todettu erilaisten paikkojen käytössä vaihtelua tiettyjen taustatekijöiden, kuten iän ja sukupuolen (Martin ym. Tavoitteena on kuvailla liikkumisympäristöjä lapsuuden ja nuoruuden liikkumisen sosiaalisina tiloina tutkimalla sitä, ketkä paikkoja lähiöissä käyttävät ja millä tavoin. 2022, 19–32). Nummenmaa & Virtanen 2002, 121–123). 2010; Prins ym. 2018, 66; Valtioneuvosto 2018, 29–31) 2000-luvulla on panostettu myös erityisiin lähiliikuntapaikkoihin tavoitteena tarjota etenkin lapsille ja nuorille vapaasti käytettäviä, helposti saavutettavia ja monikäyttöisiä paikkoja (Valtion liikuntaneuvosto 2014, 27–28). Taustalla vaikuttaa esimerkiksi sosiaalisia järjestyksiä ja kulttuurisia normeja, jotka asettavat jotkin paikkojen käyttäjät ja käyttötavat etusijalle toisiin verrattuna (mm. 2015, 48–49). Julkisten liikuntapalveluiden kehittämisessä ja niitä koskevassa tutkimuksessa onkin tärkeää suunnata huomiota lähiliikuntaolosuhteiden monikäyttöisyyteen (Itkonen ym. Tästä näkökulmasta katsottuna murrosvaihe sijoittuu noin ikävuosiin 11–13. Paikkojen käytön ymmärretään heijastavan yhteiskunnallisia rakenteita sekä lasten ja nuorten asemia näissä rakenteissa. 2012; Nordbø ym. 21, 25). Omaehtoisessa liikkumisessa tämä ilmenee siten, että aletaan välttää lapsellisina pidettyjä liikkumismuotoja ja korvata liikunnallista leikkiä lajiharrastuksella ja kuntoilulla (Hasanen 2017, 159–161). Tässä tutkimuksessa tarkastellaan asuinalueiden julkisia liikkumisympäristöjä lasten ja nuorten vapaa-ajan liikkumisen paikkoina. Erityisesti lähiliikuntaolosuhteiden, joilla tarkoitetaan rakennettujen liikuntapaikkojen ja virkistysja ulkoilualueiden lisäksi kävelyja pyöräteitä, leikkipaikkoja sekä erilaisia viheralueita, katsotaan mahdollistavan laajojen käyttäjäryhmien omaehtoista ja organisoitua liikuntaa sekä aktiivisia kulkumuotoja. Tutkimuksen kohteena on kaksi kaupunkilähiötä. 2015; Hasanen 2017). Useat tutkimushavainnot kuitenkin kyseenalaistavat sen, että paikat olisivat avoimia ja mielekkäitä kaikille lapsille ja nuorille. Ulkomailla tehtyjen tutkimusten mukaan liikkumisympäristöjen käyttöä selittävät esimerkiksi sosiodemografiset taustatekijät (Mölenberg ym. 2012) Liikuntatutkimuksessa on tarkasteltu esimerkiksi lasten tai nuorten suhdetta vapaa-ajan liikkumisen paikkoihin asuinalueillaan (mm. 2023). 2023, 23– 26) sekä liikuntaseuraan kuulumisen perusteella (Norra ym
Täten jäsentynyt tutkimusasetelma tuotti liikkumisen sosiaalisten tilojen piirteiden kuvauksen, joka pohjustaa aiheeseen kohdistuvia monimenetelmällisiä jatkotutkimuksia. (Helsingin kaupunki 2021; Keskisuomalainen 2021) Tutkimuksessa noudatettiin Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita hyvästä tieteellisestä käytännöstä sekä Jyväskylän yliopiston eettisiä periaatteita. Kun tutkittaviin kuului myös alakouluikäisiä, oli kyselyssä vastausten luotettavuuden varmistamiseksi käytettävä mahdollisimman yksiselitteisiä, ikätasoisia ja helposti ymmärrettäviä luokitteluja (de Leeuw 2011). Tyttöjen ja poikien on myös havaittu käyttävän usein eri tyyppisiä paikkoja; esimerkiksi kevyen liikenteen väyliä käyttivät LIITU-tutkimuksen mukaan yleisemmin tytöt, kun taas luontoa, ulkokenttiä ja koulupihoja käyttivät useammin pojat (Martin ym. Sukupuolen osalta on todettu, että liikuntakulttuurin normit suosivat poikamaisena pidettyä liikkumista, jolloin pojilla on paikoissa eniten toimintatilaa muiden joutuessa väistämään (mm. Tutkimushankkeessa koronapandemia rajasi pois kohdejoukon kasvokkaisen kohtaamisen, jolloin menetelmäksi valikoitui kysely, jolla voidaan selvittää taustatekijöiden yhteyksiä itseraportoituun liikuntaan liittyvään toimintaan. TUTKIMUSTEHTÄVÄ, AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimus toteutettiin osana ympäristöministeriön koordinoimaan Lähiöohjelmaan 2020–2022 kuulunutta Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI) -tutkimushanketta, jossa tarkasteltiin asukkaiden liikkumista ja sen saavutettavuutta Helsingin Kontulassa ja Jyväskylän Huhtasuolla. 2015, 48–49). Luokilla oli yhteensä 356 oppilasta. Kantomaa ym. 2023, 24). Kontula ja Huhtasuo ovat valtionjohdon tunnistamia matalan sosioekonomisen aseman alueita ja sisältyneet segregaatiota torjuvan Lähiöohjelman kohdealueisiin (Ympäristöministeriö 2023). Stjernberg 2019, 5–18) Perheen matala sosioekonominen asema myös rajoittaa lasten ja nuorten organisoidun liikunnan harrastamista (esim. 2023, 16–20). Tutkimusaineisto kerättiin kyselyllä Webropol-järjestelmässä koulutuntien aikana toukokuussa 2021. Sittemmin niistä on tullut kaupunkiensa voimakkaimmin sosioekonomisesti segregoituneita lähiöitä (Muukkonen ym. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Mitä lähiöiden liikkumisympäristöistä lapset ja nuoret käyttävät vapaa-ajan liikkumiseen ja miten taustatekijät selittävät käyttöä. Tämän takia niille on tilastojen valossa nykyisin tyypillistä korkea todennäköisyys terveysja sosiaalisten ongelmien riskitekijöiden kasautumiseen. Toinen hypoteesi on, että liikkumisen luonne ilmentää siirtymää leikinomaisesta kohti lajinomaista liikkumista. 2021). Hypoteesina on ensinnäkin, että vapaa-ajan liikkuminen asuinalueen liikkumisympäristöissä on nuoruudessa vähäisempää kuin lapsuudessa. Näiden taustatekijöiden yhteyksistä asuinalueiden liikkumisympäristöjen käyttöön tarvitaan kuitenkin lisää tutkimustietoa, sillä aiemmat tutkimukset (mm. Christensen ym. 2023; Nordbakke 2019; Norra ym. Martin ym. Tutkimukseen osallistujilta kysytään omaehtoisen liikkumisen lisäksi organisoituun toimintaan osallistumisesta, sillä useissa tutkituissa paikoissa on varattavissa olevia kenttiä, joilla oli tutkimusajankohtana myös liikuntaseurojen harjoituksia. Lasten ja nuorten liikkumista suhteessa asuinalueen paikkoihin on tutkittu monenlaisin määrällisin (mm. Toinen tutkimuskysymys rajaa tarkastelun tiettyihin liikunta-, toimintaja leikkipuistoihin sekä koulupihoihin, joissa on sekä joidenkin liikuntalajien toimintapaikkoja (kuten pallokenttä tai ulkokuntosalilaitteet) että vapaamman leikinomaisen liikkumisen paikkoja (kuten kiipeilyteline tai keinu). 2014). Sen takia maksuttomien lähiliikuntaolosuhteiden odotetaan tarjoavan sopivia toimintatiloja juuri harrastusten ulkopuolelle jääneille lapsille ja nuorille. 2014), minkä vuoksi lähiliikuntaolosuhteilla voi näillä alueilla olla erityistä merkitystä lasten ja nuorten liikkumisen paikkoina. 2021) ja laadullisin (mm. Esimerkiksi Norjassa ja Suomessa on hiljattain havaittu, että alakouluikäiset liikuntaseuroissa harrastavat liikkuvat enemmän myös omaehtoisesti (Nordbakke 2019; Norra ym. Tuolloisessa koronavirustilanteessa lasten ja nuorten ohjatut liikuntaharrastukset olivat sallittuja sekä ulkoettä sisätiloissa. Nordbakke 2019; Pate ym. ja 2) Miten siirtymä lapsuudesta nuoruuteen liittyy paikkojen käyttöön a) lajinomaiseen liikkumiseen ja b) leikinomaiseen liikkumiseen. Kolmansia ja viidensiä luokkia oli kumpiakin viisi kappaletta ja seitsemänsiä ja yhdeksänsiä luokkia neljä. Sukupuolittuneisuus näkyy myös siinä, että liikunnan määrän väheneminen alkaa tytöillä varhaisemmin kuin pojilla (Martin ym. Lajinomainen liikkuminen erotetaan leikinomaisesta sen perusteella, onko liikkumisella kytkös kulttuurisesti vakiintuneeseen liikuntalajiin ja käytetäänkö lajin suorituspaikkaa ja välinettä lajitarkoitukseen. Tutkimuksessa kuvataan lähiöissä sijaitsevia liikkumisympäristöjä kouluikäisten sosiaalisina tiloina muodostamalla kuvaus tilankäyttäjien ikäja sukupuolijakaumasta, liikuntaseurajäsenyyksistä sekä tiloissa harjoitetun toiminnan luonteesta. 2015) ovat tarkastelleet vain osaa keskeisistä taustatekijöistä tai vain osaa paikoista, ne on tehty ulkomailla tai ne eivät ole kohdistuneet asuinalueen lähiliikuntaolosuhteisiin. Ulkomaalaistaustaisten asuk. Book & Högdahl 2022; Hasanen 2017, 186–190). Ensimmäinen tutkimuskysymys kohdistaa tarkastelut kevyen liikenteen väylien ja luontoympäristöjen sekä tiettyjen liikuntaja toimintapuistojen, koulupihojen, leikkipuistojen ja kuntoratojen sekä frisbeegolfradan käyttöön. Tutkimukseen osallistui kolmesta Kontulan koulusta ja kahdesta Huhtasuon koulusta yhteensä 18 koululuokkaa. Yhden koulun kieltäydyttyä mukaan pyydettiin lisää vastaavia luokka-asteita muista kouluista. (Vrt. Informoitu suostumus hankittiin alle 15-vuotiaiden lasten huoltajilta sekä lapsilta itseltään: kun tutkimuksesta oli tiedotettu, lasten oli mahdollista kieltäytyä osallistumasta. Osaltaan vastatoimena segregaatiolle kaupungit ovatkin panostaneet alueiden lähiliikuntaolosuhteisiin, ja ulkoympäristöt alueilla ovat liikkumisen näkökulmasta suhteellisen monipuoliset. 2015) menetelmin. Tutkimuskohteiksi valittiin lapsille ja nuorille tarkoitetut kuntien ylläpitämät liikkumisympäristöt. Kaupungeilta haettiin tutkimusluvat, ja tutkimusalueiden koulujen rehtoreilta tiedusteltiin koulun mahdollisuuksia osallistua tutkimukseen. 8 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Lasten ja nuorten liikkumisen tilat lähiöissä perheen taloudellisen ja kulttuurisen pääoman puutteiden vuoksi (Berg 2015; Kantomaa & Kankaanpää 2014; Kantomaa ym. Olennaisten muuttujien valinnassa tukeuduttiin edellä kuvattuun aiempaan tietoon lasten ja nuorten liikkumisesta ja sen sosiaalisista tiloista sekä kohdepaikoista. Molemmat lähiöt on alun perin rakennettu kaupunkien reunoille luonnon läheisyyteen 1960–1970-luvuilla, nopean maaltamuuton vuosina. Omatoiminen liikunta kaupungin sisäliikuntatiloissa oli Helsingissä yhä kiellettyä ja Jyväskylässä sitä koskivat henkilömäärärajoitukset. Toisaalta on havaittu, että liikkumisen tilojen sosiaalisissa järjestyksissä liikunnallisesti aktiivisilla ja taitavilla lapsilla ja nuorilla on korkeampi asema ja sen myötä paremmat mahdollisuudet liikkua haluamallaan tavalla kuin vähemmän aktiivisilla (Fahlén 2011; Hasanen 2017, 184–186, 201)
Tutkimusintresseistä ja otoskoosta johtuen joitakin muuttujaluokkia luokiteltiin uudelleen tai yhdistettiin. Kontulassa tällaisia paikkoja olivat melko lähekkäin sijaitsevat leikkipuisto, liikuntapuisto ja koulupiha. Lajinomaisen liikkumisen luokaksi yhdistettiin pallopelin pelaaminen, kuntoilu ja lenkkeily, frisbeegolf, parkour, skeittaaminen, pump trackilla ajaminen ja muut määritelmäämme sopivat vastaukset. Mallissa 1 oli mukana vain siirtymähypoteesin mukainen kouluastemuuttuja ja mallissa 2 myös muut taustatekijät eli sukupuoli, liikuntaseuraan kuuluminen ja asuinalue. Toimintapuistoista eniten käytetty oli Huhtasuon Kangaslammen toimintapuisto, jossa oli käynyt liikkumassa lähes kolmasosa vastaajista. Ristiintaulukoinnissa merkitsevyys testattiin Khiin neliö -testillä. Kyselyn validiteettia tarkasteltiin pilottikyselyssä sekä hankkeen ensimmäisessä kyselykierroksessa helmikuussa 2021, joiden pohjalta lomaketta muokattiin, kuten täydennettiin monivalintoja ja tarkennettiin kysytyn ajanjakson kuvausta. Aineistoa käsiteltiin Jyväskylän yliopiston henkilötietojen tallennukseen hyväksymissä tietojärjestelmissä. Vaihtoehtoja saattoi valita useamman ja ne vastasivat paikkojen toimintamahdollisuuksia; kaikki sisälsivät vaihtoehdot ”kiipeilin tai leikin”, ”kuntoilin tai lenkkeilin”, ”kuljin paikan läpi”, ”jotakin muuta, mitä:” ja paikoittain lisäksi esimerkiksi ”pelasin pallopeliä”, ”pelasin frisbeegolfia”, ”parkourasin” tai ”skeittasin, scoottasin, ajoin BMX-pyörällä tai rullaluistelin skeittiparkissa”. Lopullinen otos kattoi 216 vastaajaa, joista 57 prosenttia oli Kontulasta ja 43 prosenttia Huhtasuolta. /5. /9. Tutkimuskysymykseen 2 kuuluneista paikoista kysyttiin lisäksi, mitä vastaaja oli tehnyt niissä viikon aikana. Aineiston analyysissä ristiintaulukoimalla tuotettiin alustava kuva taustatekijöiden ja liikuntapaikkojen käytön suhteesta. Näistä liikuntapuistossa ja leikkipuistossa ero oli erittäin merkitsevä. Liikuntaseuraan kuuluvien osuus oli noin kymmenen prosenttiyksikköä pienempi kuin saman ikäisten kansallinen keskiarvo vuotta myöhemmin (Martin ym. luokka) sekä kuuluminen liikuntatai urheiluseuraan (kyllä /ei /en osaa sanoa). Luokka-asteittain vastaajat painottuivat alakoululaisiin (62 %). (Taulukko 1) TULOKSET Liikkumiseen käytetyt paikat taustatekijöittäin Tutkimusajankohtana yleisimmin liikkumiseen käytettyjä paikkoja sekä Kontulassa että Huhtasuolla olivat kevyen liikenteen väylät ja luonto. Tyttöjä ja poikia oli lähes yhtä paljon ja muunsukupuolisia tai sukupuolensa kertomatta jättäneitä viisi vastaajaa (3 %). Vesalan koulupiha, liikuntapuisto ja leikkipuisto Lampi olivat suhteellisen suosittuja, mitä saattaa selittää se, että yli puolet Kontulassa kyselyyn osallistuneista luokista oli naapuruston koulusta. Kysytyistä rakennetuista paikoista suosituimmat olivat molemmissa lähiöissä kaksi koulupihaa: Kontulassa Vesalan koulupihalla oli liikkunut yli puolet vastaajista ja Huhtasuolla yhtenäiskoulun pihalla noin kolmannes. Huoltajan suostumus jäi puuttumaan 90 lapselta. Taustatietoina kysyttiin kaupunki, asuinalue kyselyviikolla (oppilaaksiottoalueet ja ”muu, mikä:”), sukupuoli (tyttö /poika /muunsukupuolinen tai en halua kertoa), luokka-aste (3. Nimettyjen paikkojen tunnistamista varmennettiin paikkoja esittävin kuvin. Liikuntapuistoissa liikkuneiden osuus vaihteli paikoittain 16:sta 40 prosenttiin. Kyseinen toimintapuisto oli myös ainut tutkimuksessa tarkastelluista paikoista, jossa yksikään yläkouluikäinen ei ilmoittanut liikkuneensa. Siihen kuuluvat arkipäivät ja viikonloppu.” Liikkumisen paikkoja selvitettiin kysymällä, oliko vastaaja liikkunut paikoissa viimeisen viikon aikana (kyllä /ei /en osaa sanoa). Taustatekijöiden yhteyttä liikkumismuotoon tarkasteltiin kaksivaiheisella logistisella regressioanalyysillä. Vastaajaa kehotettiin miettimään ”kouluajan ulkopuolista aikaa. (Taulukko 2) Kouluaste liittyi merkitsevästi monissa paikoissa liikkumiseen, yleensä niin, että alakouluikäiset olivat liikkuneet yläkouluikäisiä useammin. 2023, 20). Tutkimukseen osallistuneiden taustatiedot Alue Huhtasuo Kontula Molemmat n % n % n % Sukupuoli Tyttö 46 51 58 49 104 50 Poika 45 50 61 51 106 50 Kouluaste Alakoulu 62 67 72 59 134 62 Yläkoulu 31 33 51 41 82 38 Liikuntaseuraan kuuluminen Ei 64 69 70 57 134 62 Kyllä 29 31 53 43 82 38 Yhteensä 93 100 123 100 216 100. (Taulukko 2) Taulukko 1. Huhtasuolla oli kouluasteiden välillä merkitsevä ero usean tyyppisissä paikoissa: alakoululaiset olivat liikkuneet yläkouluikäisiä useammin luonnossa, liikuntapuistossa sekä toisessa toimintapuistoista. Leikinomaisen liikkumisen muuttuja muodostettiin vaihtoehdoista ”kiipeilin tai leikin”, ”käytin digipalloseinää tai digikaarta” sekä avoimista vastauksista kuten keinuminen. /7. Seuraan kuulumista varmennettiin kysymällä seurassa harrastettuja lajeja. Vähiten käytetyissä paikoissa oli niissäkin liikkunut vähintään joka kymmenes. LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Lasten ja nuorten liikkumisen tilat lähiöissä 8 1 kaiden suhteellisen suuri osuus tutkimusalueilla huomioitiin tarjoamalla huoltajien tiedote viidellä eri kielellä. Kyselyssä liikkumisen määriteltiin olevan ”kaikenlaista liikkumista, kuten esimerkiksi ulkoilu, harrastukset ja pihaleikit”. Koululaisten suomen kielen taito oli rehtoreilta saadun tiedon perusteella riittävä siihen, että lasten tiedote ja kysely olivat vain suomeksi. Siis älä kerro koulun liikuntatunneista ja välitunneista.” sekä ”viimeistä viikkoa eli edellistä 7 päivää. Ainoastaan kontulalaisen yläkoulun piha näytti olleen korostuneesti yläkouluikäisten paikka myös kouluajan ulkopuolella. Vaihtoehtoa ”kuljin paikan läpi” ei sisällytetty liikkumiseen
10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Yläkoulu Alakoulu Poika Tyttö Kontula Huhtasuo Li ik un ta se ur aa n ku ul um in en Ko ul ua st e Su ku pu ol i A lu e Ka ik ki Prosenttia vastaajista Lajinomainen liikkuminen Leikinomainen liikkuminen. (Kuvio 1) Lajinomaiseen liikkumiseen liittyvien tekijöiden kaksivaiheista logistista mallinnusta kuvataan taulukossa 3. Mallin 1 Taulukko 2. Huhtasuolla liikuntaseuraan kuuluminen puolestaan ei ollut merkitsevästi yhteydessä liikuntapuiston käyttöön, mutta se selitti sen sijaan koulun piha-alueen, toimintapuiston, frisbeegolfradan ja kevyen liikenteen väylien käyttöä. Kyllä Ei Sig. (Taulukko 2) Lajinomainen ja leikinomainen liikkuminen taustatekijöittäin Paikkojen käyttöä lajinomaiseen ja leikinomaiseen liikkumiseen tarkastellaan taustatekijöittäin ensinnä kuviossa 1. 8 2 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Lasten ja nuorten liikkumisen tilat lähiöissä Liikuntaseuraan kuuluminen oli myös yhteydessä useiden paikkojen käyttöön. Sukupuoli Kouluaste Liikuntaseuraan kuuluminen Liikkumisympäristö Tyttö Poika Sig. Alakoulu Yläkoulu Sig. Yläkouluikäisistä harva liikkui leikinomaisesti. Pojat liikkuivat tilastollisesti merkitsevästi enemmän yhdessä Kontulan liikuntapuistoista ja Huhtasuon koulupihalla. Kaikki Kontula Kevyen liikenteen väylät 91 83 87 86 90 84 87 Luonto 73 62 73 57 70 63 66 Vesalan koulun piha 57 54 64 41 * 59 51 55 Vesalan liikuntapuisto 36 51 61 16 *** 53 34 * 42 Leikkipuisto Lampi 30 40 49 12 *** 40 29 33 Kontulan ala-asteen piha 22 31 26 26 32 21 26 Keinutien koulun piha 26 26 24 28 26 24 25 Kurkimäen liikuntapuisto 16 33 * 25 22 38 13 ** 24 Kontulan liikuntapuisto 22 25 18 29 40 10 *** 23 Kivikon liikuntapuisto 16 28 24 18 28 16 21 Kelkkapuisto 7 20 15 10 21 7 * 13 Helsingin yhteislyseon piha 14 10 6 20 * 13 10 11 Leikkipuisto Kiikku 12 8 14 4 13 7 10 Huhtasuo Kevyen liikenteen väylät 87 82 81 90 100 76 ** 84 Luonto 61 53 65 38 * 70 50 56 Huhtasuon koulun piha ja kentät 24 47 * 40 23 62 22 *** 34 Kangaslammen toimintapuisto 33 29 36 23 45 25 31 Huhtasuon liikuntapuisto 20 36 36 13 * 38 23 28 Kangaslammen kuntopolku/latu 24 11 16 19 28 13 17 Huhtasuon frisbeegolfrata 9 25 15 19 35 8 ** 16 Huhtasuon kuntorata/latu 13 16 13 19 21 13 15 Pupuhuhdan toimintapuisto 13 11 19 * 28 6 ** 13 Merkitsevyys: ***p<0,001; **p<0,01; *p<0,05 Kuvio 1. Lajinomainen ja leikinomainen liikkuminen tarkastelluissa paikoissa (osuus vastaajista, n=216). Yleisesti ottaen siis näyttää siltä, että seuroihin kuuluvat ovat muutoinkin aktiivisia liikkujia. Kontulassa se oli yhteydessä lähes kaikkien liikuntapuistojen käyttöön. Alakoululaisilla, tytöillä ja seuraan kuulumattomilla puolestaan ei ollut suurta eroa liikkumisen muotojen välillä. Vastaajat olivat liikkuneet paikoilla useammin lajinomaisesti (56 %) kuin leikinomaisesti (38 %). Poikien ja seuraan kuuluvien liikkuminen oli huomattavasti useammin lajinomaista. Sukupuolittain eroja oli vähemmän ja ne olivat heikompia. Seuraan kuuluvista kaikki olivat käyttäneet kevyen liikenteen väyliä. Viikon aikana Kontulan (n=123) ja Huhtasuon (n=93) liikkumisympäristöissä kouluajan ulkopuolella liikkuneet taustatekijöittäin, osuus vastaajista (%)
Kouluasteen, alueen, sukupuolen ja liikuntaseuraan kuulumisen suhde lajinomaiseen liikkumiseen tarkastelluissa paikoissa, binäärinen logistinen regressio. LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Lasten ja nuorten liikkumisen tilat lähiöissä 8 3 perusteella kouluaste yksittäisenä tekijänä ei ole merkitsevästi yhteydessä lajinomaiseen liikkumiseen lähiympäristön paikoilla. Tyttöjen leikinomainen liikkuminen oli hieman yleisempää kuin poikien, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Kouluasteen, alueen, sukupuolen ja liikuntaseuraan kuulumisen suhde leikinomaiseen liikkumiseen tarkastelluissa paikoissa, binäärinen logistinen regressio. Malli 1 31,289 1 <,001 Malli 2 17,840 3 <,001 Malli 49,130 4 <,001. (Taulukko 3) Leikinomaisen liikkumisen mallinnus on kuvattu taulukossa 4. OR Wald df Sig. Kuten kuvio 1 osoitti, yläkoululaisilla kuitenkin oli lajinomaista liikkumista vähemmän, eikä muiden tekijöiden vaikutuksen vakiointikaan (malli 2) muuttanut tätä. Lajinomaisen liikkumisen muutos ei tulosten perusteella kytkeydy selvästi siirtymään lapsuudesta nuoruuteen. Sukupuolten välinen ero on poikien eduksi melko suuri (riskisuhde 1,8:1), mutta tuo ero jää hiukan tilastollisesti merkitsevän rajan alle. Alueet erosivat toisistaan siten, että Kontulassa leikinomainen liikkuminen oli yleisempää kuin Huhtasuolla. Mallin 2 perusteella selvimmin lajinomaista liikkumista ennustaa liikuntaseuraan kuuluminen. LAJINOMAINEN LIIKKUMINEN Malli 1 Malli 2 Wald df Sig. OR Wald df Sig. Kouluaste ennustaa leikinomaista liikkumista molemmissa tehdyissä mallinnuksissa eli sekä mallissa, jossa ei vakioitu muita tekijöitä (malli 1), että vakioidussa mallissa (malli 2). OR Kouluaste Alakoulu 1 1 Yläkoulu 28,26 1 <,001 0,2 30,01 1 <,001 0,2 Alue Huhtasuo 1 Kontula 9,58 1 0,002 2,7 Sukupuoli Tyttö 1 Poika 1,08 1 0,300 0,7 Liikuntaseuraan kuuluminen Ei 1 Kyllä 5,41 1 0,020 2,2 R2 (Cox & Snell / Nagelkerke) 0,138 0,185 0,209 0,278 Omnibus Tests of Model Coefficients ?2 df Sig. Lisäksi seuraan kuuluvat liikkuivat myös leikinomaisesti useammin kuin seuraan kuulumattomat. Yläkoululaiset käyttivät kysyttyjä paikkoja leikinomaiseen toimintaan erittäin merkitsevästi harvemmin kuin alakoululaiset. (Taulukko 4) Taulukko 3. OR Kouluaste Alakoulu 1 1 Yläkoulu 2,19 1 0,139 0,7 2,60 1 0,107 0,6 Alue Huhtasuo 1 Kontula 1,85 1 0,174 1,5 Sukupuoli Tyttö 1 Poika 3,67 1 0,055 1,8 Liikuntaseuraan kuuluminen Ei 1 Kyllä 13,06 1 <,001 3,2 R² (Cox & Snell / Nagelkerke) 0,010 0,014 0,120 0,161 Omnibus Tests of Model Coefficients ?² df Sig. LEIKINOMAINEN LIIKKUMINEN Malli 1 Malli 2 Wald df Sig. Malli 1 2,197 1 0,138 Malli 2 24,676 3 <,001 Malli 26,873 4 <,001 Taulukko 4
Lisäksi seuraharrastajat käyttivät sekä lajinomaisen että leikinomaisen liikkumisen mahdollisuuksia todennäköisemmin kuin seuraan kuulumattomat. 2023). Tulos problematisoi käsityksen, että asuinalueille rakennetut, avoimiksi suunnitellut lähiliikuntaolosuhteet ovat todellisuudessa laajoille käyttäjäryhmille avoimia ja sopivia paikkoja. Tulokset vahvistavat yleisesti hypoteesin, jonka mukaan liikkuminen asuinalueen ympäristöissä on nuoruudessa vähäisempää kuin lapsuudessa. Kontulassa leikinomaista liikkumista raportoitiin enemmän kuin Huhtasuolla, mikä saattaa johtua leikkimistä varten rakennettujen paikkojen suuremmasta määrästä. Lajinomainen liikkuminen ei ollut yhteydessä kouluasteeseen. Lajinomainen liikkuminen oli sen sijaan sekin tyypillisintä liikuntaseuraan kuuluville. Niiden johdosta jo valmiiksi liikunnallisille ja liikuntalajeja taitaville on enemmän tarjolla mahdollisia liikkumisen tiloja kuin liikuntaa vähän harrastaville ja liikuntalajeja taitamattomille. 2015, 48). Aiemmin on todettu koulupihojen lähiliikuntapaikkojen käyttäjien olleen useimmin seuraharrastajia (Norra ym. 2015, 48–49), ja tulosten mukaan sama yhteys koskee muunkinlaisia liikkumisympäristöjä. Mikäli siirtymässä lapsuudesta nuoruuteen vaihdetaan lajinomaisen liikkumisen muotoihin, se siis ilmenee muissa ympäristöissä kuin kodin lähipiiriin sijoittuvissa liikunta-, toimintaja leikkipuistoissa. 8 4 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Lasten ja nuorten liikkumisen tilat lähiöissä POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksessa tarkastellaan kouluikäisten kyselyaineiston pohjalta, miten lapset ja nuoret käyttävät lähiliikuntaolosuhteita vapaa-ajan liikkumiseen kahdessa suomalaisessa kaupunkilähiössä, jotka lukeutuvat valtionjohdon tunnistamiin sosioekonomisesti segregoituneisiin alueisiin. Organisoitu liikuntaharrastus siis edesauttaa paikkoihin pääsyä ja mielekkäiden toimintamahdollisuuksien löytämistä. Yleisesti ottaen lasten ja nuorten on todettu viettävän vapaa-aikaansa yhä enemmän erilaisissa kasvatusinstituutioissa, joihin lukeutuvat myös liikuntaseurat (Kullman ym. Havainto tukee aiemmin esitettyä käsitystä, jonka mukaan asuinalueiden koulujen pihat ovat hyviä sijainteja lähiliikuntapaikoille (Norra ym. Martin ym. Kevyen liikenteen väylät ja luonto ovat hyvin suosittuja paikkoja niin lähiöissä kuin kaupungeissa valtakunnallisestikin (vrt. 2023, 23–27) ja ovatko nämä ehkä enemmän seuroihin kuulumattomien tiloja kuin rakennetut liikkumisympäristöt. Seuraharrastuksen yhteyttä asuinalueen liikkumisympäristöjen käyttöön voi selittää harrastuksista saatava sosiaalinen pääoma, sillä omaehtoinen liikkuminen usein edellyttää kavereita, joiden kanssa voi liikkua (ks. Tulosten mukaan lähiöiden liikkumisympäristöt eivät olleet kovinkaan sukupuolittuneita tiloja. Tämä vahvistaa aiempien tutkimusten havaintoa, jonka mukaan tarve vältellä leikkimistä saa jättämään jotkin aiemmin harjoitetut liikkumismuodot nuoruuteen siirryttäessä (Hasanen 2017, 159–161; Kemp ym. Ensinnäkin lähiöiden kevyen liikenteen väyliä ja luontoa sekä rakennettuja liikkumisympäristöjä voidaan pitää lasten ja nuorten suosimina liikkumisen tiloina, kuten on olosuhteita suunniteltaessa tarkoitettukin. Selityksiä voidaan etsiä myös tiloissa vallitsevista normeista, kuten liikunnallisuuden symbolisista merkityksistä ja liikuntapaikoilla ilmenevästä taitavuuteen perustuvasta sosiaalisesta erottelusta. Havainto on linjassa sen. Organisoitu toiminta selittää kuitenkin vain osan todetusta yhteydestä. Fahlén 2011) Paikkojen käyttö voi esimerkiksi edellyttää kulttuurista pääomaa, kuten lajituntemusta ja välineitä, joita seurassa harrastavilla on. Tulosten valossa etenkin leikinomainen liikkuminen asuinalueen ympäristöissä vähenee siirtymässä lapsuudesta nuoruuteen. Neljäs johtopäätös on, että moni tarkastelluista paikoista on korostuneesti liikuntaseuraan kuuluvien toimintatila. Etenkin liikuntapuistot koostuvat suurimmaksi osaksi lajiharjoitteluun soveltuvista paikoista, jotka voivat olla tutuimpia juuri seuraharrastajille. Martin ym. Hasanen 2017, 200–203; Nordbakke 2019). Toisena hypoteesina oli, että liikkumisen luonne ilmentää lapsuuden ja nuoruuden välistä siirtymää leikinomaisesta kohti lajinomaista liikkumista. Leikinomainen liikkuminen olikin yläkouluikäisille selvästi harvinaisempaa kuin alakouluikäisille, mutta sitä ei korvattu lajinomaisella liikkumisella. Tässä tutkimuksessa avoimeksi kysymykseksi jää, kuinka lapset ja nuoret liikkuvat muissa lasten ja nuorten suosimissa liikkumisympäristöissä kuten kotipihoilla tai kaupunkitilassa (vrt. (Esim. Se voi myös johtua eroista asuinalueiden tiiviydessä, sillä Huhtasuolla kotipihat ja talojen väliset alueet ovat laajempia ja voivat näin mahdollistaa omaehtoista liikkumista monipuolisemmin kuin Kontulan kotipihat. Liikuntaseuraan kuuluminen kuitenkin selitti paikkojen käyttöä selvemmin kuin kouluaste. Tulosten pohjalta voi pohtia, millaisia lasten ja nuorten sosiaalisia tiloja tarkastellut liikkumisympäristöt ovat. Tulosten perusteella voidaan tehdä neljä johtopäätöstä. 2012; Nordbakke 2019). Asiaa voi selittää se, että omaehtoinen liikkuminen on nuorille usein luonteeltaan sosiaalista ajanvietettä, ja koulupihasta voi olla tullut alueen nuorille tila, jossa voi hakeutua tuttuun paikkaan vertaisten seuraan (vrt. Hasanen 2017, 155–167). Paikkojen fyysiset ominaisuudet voivat tehdä liikunnallisen taitavuuden ja kokemuksen merkityksen konkreettisesti näkyväksi. Esimerkiksi lenkkeily kevyen liikenteen väylillä voi lisääntyä. 2022). Pieni osa tutkittujen paikkojen käytöstä oli organisoitua toimintaa, jolloin tietty kenttä alueella oli suljettu seuraan kuulumattomilta. Tarkastelluista paikoista vain yksi, yläkoulun piha, oli korostuneesti yläkouluikäisten paikka. Rakennetuista paikoista suosituin oli molemmissa lähiöissä koulupiha. Tutkimuslähiöiden lapsille ja nuorille oli kuitenkin kohtalaisen yleistä liikkua asuin alueidensa liikkumisympäristöissä, ja suuri osa liikuntaseuraan kuuluvista vastaajista teki näin seuraharrastuksen ohella. Kontulan Vesalan koulupihan suhteellista suosiota voikin selittää, että suuri osa tutkimukseen Kontulasta osallistuneista oli kyseisestä koulusta ja oletettavasti myös asui lähistöllä. Tästä voi kertoa se, että kevyen liikenteen väylillä raportoi liikkuneensa Huhtasuolla suurempi osa yläkuin alakouluikäisistä ja Kontulassa yhtä suuri osa molemmilta kouluasteilta. Liikkuminen sijoittuu sekä liikuntaa varten rakennettuihin että muihin ympäristöihin, mikä osoittaa monipuolisten lähiliikuntaolosuhteiden tärkeyden. Kolmas johtopäätös on, että lähiöiden liikkumisympäristöt ovat enemmän lasten kuin nuorten liikkumisen tiloja. Toinen johtopäätös on, että paikoissa harjoitetaan yleisemmin lajinomaista liikuntaa kuin leikinomaista toimintaa. Fyysiset olosuhteet voivat siten voimistaa erilaisten pääomien vaikutusta paitsi seuraharrastamiseen myös omaehtoiseen liikkumiseen asuinalueiden liikuntapaikoilla. Paikat mahdollistavat kouluikäisille mielekkäiden lajien harjoittamista ja myös seuratoimintaa. Esimerkiksi Vesalan liikuntapuiston ja seuraharrastuksen yhteyttä voi osittain selittää se, että paikan tekonurmi toimii paikallisen jalkapalloseuran kotikenttänä. Tarkastelluissa liikunta-, toimintaja leikkipuistoissa on vaihtelevasti toimintamahdollisuuksia pallopeleihin, ulkokuntosaliharjoitteluun, frisbeegolfiin, pyöräilyyn, lenkkeilyyn sekä moniin nuorisokulttuurisiin lajeihin kuten parkouriin ja skeittaukseen
Teoksessa: Miksi murrosikäinen luopuu liikunnasta. On spontaneous sport space as public health promoter and sport stimulator. 2015, 17). Kokonaiskuvan muodostaminen on edellytys sille, että tunnistetaan liikkumisen saavutettavuuteen vaikuttavat tekijät kohdealueilla ja -ryhmissä sekä tuotetaan näkemys tarvittavista paikallisista toimista. Karila (toim.) Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta. ”Me ollaan koko ajan liikkeessä”: Tutkimus nuorten omaehtoisen liikkumisen muodoista ja merkityksistä tilan kehyksissä. Nuorisotutkimus 33(3–4), 88–101. 2016. Kyselyyn saadut vastaukset eivät riittäneet muunsukupuolisten lasten ja nuorten liikkumisympäristöjen käyttöä koskevien johtopäätösten tekemiseen. 2013. Tässä tutkimuksessa syvennyttiin tarkemmin tiettyihin lähiliikuntaa varten rakennettuihin paikkoihin. Neighborhood characteristics favorable to outdoor physical activity: Disparities by socioeconomic and racial/ethnic composition. European Journal for Sport and Society 8(3), 167–191. 2015. Lähiöiden liikkumisympäristöissä olennainen teema on lasten ja nuorten merkityksenantojen selvittäminen erityisesti niiden paikkojen osalta, joita ei käytetä niiden hyvästä fyysisestä saavutettavuudesta huolimatta. Aineistomme pohjalta ei voida kuitenkaan poissulkea sitä, etteivätkö sukupuolittuneet liikkumisen normit rajoittaisi lasten ja nuorten liikkumista asuinalueidensa liikkumisympäristöissä (ks. Tuloksiin kuitenkin sisältyy epävarmuutta kuten aina itseraportoituun liikkumiseen ja aiemmin tapahtuneen muisteluun. Liikuntaaktiivisuuden väheneminen murrosiässä. J., & Vella, S. Liikkumisympäristöjen saavutettavuudella on materiaalisten olosuhteiden (kuten etäisyys paikalle) lisäksi sosiaalinen ulottuvuus, joka voi olla ratkaisevana esteenä paikkoihin pääsylle tai mielekkään toimintamuodon löytymiselle (Virmasalo & Hasanen 2022). Etenkin seuraharrastusten ulkopuolella olevien sekä nuorten äänten esiin tuomiseen tulisi paneutua jatkotutkimuksissa. 2010. 2015. Can’t play, won’t play: Longitudinal changes in perceived barriers to participation in sports clubs across the child–adolescent transition. Equalizer: Breaking down the barriers at informal outdoor sport and recreational spaces. Franzini, L., Taylor, W., Elliott, M. Sosiaaliset jalat ja vakava vapaa-aika – lasten ja nuorten vertaissuhteiden merkitys liikuntaharrastuksissa. Report prepared for the annual meeting of the Academy of Finland. Tampere: Vastapaino, 9–30. Viitattu 5.10.2023. Leisure Studies. Alanen & K. Aihetta on tärkeää tutkia kohderyhmän näkökulmasta laadullisin menetelmin, jolloin voidaan tarkastella näiden merkityksenantojen roolia muiden liikkumiseen vaikuttavien tekijöiden joukossa. 2015, 48). Tulostemme mukaan sekä tytöt että pojat näyttävät löytävän lähiön liikkumisympäristöistä merkityksellisiä toimintamahdollisuuksia. 2019) pohjalta sosioekonomisilla taustatekijöillä voi myös olla yhteyksiä lähiliikuntaolosuhteiden käyttöön, mutta tämä teema jää jatkotutkimuksen aiheeksi. Berg, P. Alanen, L. Hasanen, E. Mölenberg ym. de Leeuw, E. Kiitokset kaikille YLLI-tutkimushankkeessa ja kyselyn toteutuksessa työskennelleille. Jyväskylän yliopisto. Avoimiksi suunnitellut ja rakennetut lähiliikuntaolosuhteet vaikuttavat palvelevan parhaiten jo muutenkin aktiivisia seuraharrastajia, eli niiden saavutettavuus näyttää paranevan seurajäsenyyden myötä. Lisäksi sukupuoli oli ainut tekijä, joka ei selittänyt merkitsevästi lajineikä leikinomaista liikkumista. Jos kuitenkin tavoiteltaisiin tietoa kaikkien kokonaisliikkumisen kannalta tärkeiden paikkojen käyttötavoista, olisi syytä laajentaa rajausta ja syventyä yhtälailla myös kotipihoilla, luonnossa, kevyen liikenteen väylillä ja kaupunkitilassa liikkumiseen. K., Pearce, M. https://www.aka.fi/ globalassets/tietysti1.fi/awanhat/documents/tiedostot/lapset/ presentations-of-the-annual-seminar-10-12-may-2011/surveyingchildren-and-adolescents_de-leeuw.pdf. myös Norra ym. BMJ Open Sport & Exercise Medicine 2016;2:e000079. Ulkomailla tehtyjen tutkimusten (mm. Urgent expectations and silenced knowledge. 2011. S., Parkinson, K. 2017. J., Reilly, J. 2011. Teoksessa: L. Näitä taustatekijöitä ei kuitenkaan sisällytetty kyselyyn, joten asiaa ei voida luvuilla todentaa. Sen sijaan tämän tutkimuksen vahvuuksiin kuuluu sukupuolen, kouluasteen ja liikuntaseuraan kuulumisen sisällyttäminen kyselyyn ja tarkastelu selittävinä muuttujina, sillä se tuotti yllä esiteltyjä liikuntasuunnittelun ja -politiikan kannalta kiinnostavia havaintoja. Studies in Sport, Physical Education and Health 261. R., Janice Gilliland, M., Grunbaum, J., & Schuster, M. 2018). Helsinki: Opetusja kulttuuriministeriö, 11–30. doi:10.1080/02614367.2022.2088833. Kuten vaihtelu tarkasteltujen paikkojen käytössä antaa ymmärtää, esteitä sekä ratkaisuja tulee tarkastella paikallisella tasolla huomioiden saavutettavuuden monet ulottuvuudet. Children’s Geographies 13(5), 589–603. Johdatus lapsuudentutkimukseen. Tässä tutkimuksessa tuotettu yleiskuva luo perustan jatkotutkimuksille, joissa syvennetään ymmärrystä liikkumisympäristöistä lasten ja nuorten vapaa-ajan sosiaalisina tiloina. Improving data quality when surveying children and adolescents: Cognitive and social development and its role in questionnaire construction and pretesting. Tämän tutkimuksen vahvuuksiin kuuluu, että liikkumisesta kysyttiin lapsilta itseltään ja ikävaihe huomioitiin pitämällä kysely lyhyenä ja kysymykset yksinkertaisina sekä yksilöimällä tutkitut paikat kuvien avulla. Tässä tutkimuksessa jäi keskeisistä sosiaalisen tilan tekijöistä pimentoon esimerkiksi vuorovaikutus liikkumisympäristöjen käyttäjien välillä. Aineisto kerättiin kouluissa kahdella matalan sosioekonomisen aseman alueella, ja huoltajien suostumuksia tiedusteltiin viidellä kielellä. N., Cuccaro, P., Tortolero, S. Väitöskirja.. Koronapandemian kielteisten hyvinvointivaikutusten vuoksi lapsille ja nuorille merkityksellisen vapaa-ajan edellytyksiin on tällä hetkellä erityisen tärkeää paneutua (Nyyssölä & Manner 2023). Basterfield, L., Gardner, L., Reilly, J. Christensen, J. N., Adamson, A. Kokonaisuutena tulokset vahvistavat aiempia havaintoja siitä, että liikkumisympäristöjen käyttäjäkunnat ovat jakautuneet ja pelkästään paikkoja tarjoamalla ei mahdollisteta liikkumista yhdenvertaisesti kaikissa väestöryhmissä (Kuvaja-Köllner ym. A. A. Fahlén, J. LÄHTEET Aira, T., Kannas, L., Tynjälä, J., Villberg, J., & Kokko, S. Näin lisättiin kysymysten ymmärrettävyyttä ja kyselyvastausten sekä tulosten luotettavuutta. H., Mygind, L., & Bentsen, P. Fyysisten olosuhteiden osalta monipuoliset toimintamahdollisuudet sekä niiden tutuiksi tekeminen voivat olla tärkeitä elementtejä, jotta lähiliikuntaolosuhteet tarjoaisivat mielekkäitä liikkumisen tiloja myös nuoruudessa sekä seuraharrastuneisuudesta riippumatta (ks. Health & Place 16(2), 267–274. Tämän ansiosta kyselyllä on todennäköisesti tavoitettu joitakin usein tutkimusten ulkopuolelle jääviä, matalasti koulutettujen sekä ulkomaalaistaustaisten perheiden lapsia. Book, K., & Högdahl, E. Conceptions of place: Approaching space, children and physical activity. Book & Högdahl 2022; Hasanen 2017, 188–190). 2022; Stappers ym. Liikkumisympäristöjen yhdenvertaisen saavutettavuuden parantamiseksi on tärkeää tunnistaa liikkumisen esteitä niissä väestöryhmissä, jotka käyttävät paikkoja vähemmän. 2009. D. 2022. LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Lasten ja nuorten liikkumisen tilat lähiöissä 8 5 kanssa, mitä aiemmin on havaittu koulupihoista lähiliikuntapaikkoina (Norra ym
Lähiöohjelma. Strandell, L. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:4. Ympäristöministeriö. Kunnat liikkeellä. Children’s Geographies 17(3), 347–360. Kullman (toim.) Lapsuuden muuttuvat tilat. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 327–343. 2016. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/ nakokulma90. Viitattu 5.10.2023. J. Martin (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. H. Operationalizing and Testing the Concept of a Physical Activity Desert. Helsinki: Helsingin yliopisto. Helsinki: Opetusja kulttuuriministeriö, 35–40. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan pöytäkirja 28.4.2021. 2023. http://hdl.handle.net/10138/356119. Helsinki: Helsingin yliopisto. Sosioekonomisen aseman yhteys lasten fyysiseen aktiivisuuteen. H., De Vries, N. Viitattu 5.10.2023. Inchley, J., Currie, D., Young, T., Samdal, O., Torsheim, T., Augustson, L., Mathison, F., AlemanDiaz, A., Molcho, M., Weber, M., & Barnekow, V. KuvajaKöllner, V., Kankaanpää, E., Laine, J., Borodulin, K., MäkiOpas, T., & Valtonen, H. 2021. London: SAGE. Lapsuudesta nuoruuteen -siirtymävaiheen tarkastelua. Teoksessa: T. Kaarninen (toim.) Nuoruuden vuosisata. 2018. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 10–13. Defining the accessibility of physical activity: Tracing the social dimension. 2012. Haikkola, & K. S. Helsinki: Valo, Valtakunnallinen liikuntaja urheiluorganisaatio ry. Are neighbourhood social capital and availability of sports facilities related to sports participation among Dutch adolescents. P. American Journal of Health Promotion 26(5), e137–148. Näkökulma 90. 2005. Helsinki: Opetusja kulttuuriministeriö. Gissler (toim.) Viattomuudesta vimmaan. Johdanto. Teoksessa: Mikä maksaa. Neighborhood green spaces, facilities and population density as predictors of activity participation among 8-year-olds: A cross-sectional GIS study based on the Norwegian mother and child cohort study. Nuorten elinolot -vuosikirja. 2010. 2015. 2022. Teoksessa S. 2014. Viitattu 2.10.2023. 2002. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:2. M., van Lenthe, F. Do physical activity friendly neighborhoods affect community members equally. Valon julkaisusarja, 7. Municipal resources to promote adult physical activity – A multilevel follow-up study. J., Cliff, D. Health & Place 65, 102418. Viitattu 5.10.2023. Children’s out-of-home leisure activities: Changes during the last decade in Norway. Viitattu 5.10.2023. Department of Geosciences and Geography, C22. BMC Public Health 22(1), 1213. Lapsuuden muuttuvat tilat. Viitattu 2.10.2023.. Liikuntapaikkarakentamisen suuntaasiakirja. Studies in Sport, Physical Education and Health 43. Viitattu 2.10.2023. Muukkonen, P., van der Lijn, C., Nurmi, M. R., Dowda, M., Saunders, R. Viitattu 5.10.2023. & Tammelin, T. E. & Kankaanpää, A. Kemp, B. Health & Place 58, 102151. Equality in suburban physical activity environments: a study about spatial accessibility. 2019. Cambridge Journal of Education 40(3), 229–245. K., & Kahila, M. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2018:6. Matkalla kohti liikunnan yhdenvertaisuutta – työkaluja monialaiseen liikuntasuunnitteluun. Healthy movement behaviours in children and youth during the COVID19 pandemic: Exploring the role of the neighbourhood environment. A cross-sectional study. A., Gillespie, M., Faulkner, G., Vanderloo, L. Urban environment and children’s active lifestyle: SoftGIS revealing children’s behavioral patterns and meaningful places. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, liikuntatilanteet, liikkumisympäristöt ja liikkumisen seurantalaitteet. Kokko & L. Valtion liikuntaneuvosto. BMC Public Health 19(1), 1426. Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta. M., Burdorf, A., & van Lenthe, F. Väitöskirja. Nordbakke, S. Nuorisourheilun muuttuvat käytännöt, tavoitteet ja merkitykset. 2014. J., Brug, J., & Oenema, A. Nummenmaa, A. Department of Geosciences and Geography, A77. 2012. 2019. Helsinki: Opetusja kulttuuriministeriö. Sosioekonomisen taustan yhteys lasten ja nuorten liikuntaan. Teoksessa: H. K., Nordh, H., & Aamodt, G. A horizontal approach to school transitions: A lesson learned from Finnish 15-year-olds. Sosioekonomisen aseman yhteys nuorten liikunnan harrastamiseen – tuloksia suomalaisista seurantatutkimuksista. P., Colabianchi, N., Clennin, M. Nordbø, E. Uutinen. For Space. N., Cordan, K. https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2019/09/ Mik%C3%A4-maksaa.pdf. A., Raanaas, R. 2021. Stappers, N. 2023. Massey, D. 2019. Kuure, M. https://www.eduskunta.fi/ FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNS_6+2018.pdf. Puuronen, V. G., Mohnen, S. int/iris/handle/10665/326320. L., Militello, G., Bucko, A., Porter, D. 2012. https://www.ksml.fi/paikalliset/4122350. 8 6 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Lasten ja nuorten liikkumisen tilat lähiöissä Helsingin kaupunki. Pietarinen, J., Pyhältö, K., & Soini, T. World Health Organization. Martin, L., Kokko, S., Villberg, J., Suomi, K., & Ng, K. Città, Territori, Progetti 2, 59–75. Itkonen, H. Kullman, K., Strandell, H., & Haikkola, L. A natural experiment. Kuure, T., Vuori, M., & Gissler, M. K., & Kremers, S. https://apps.who. 2002. 2006. Viitattu 5.10.2023. Teoksessa T. R., & Virtanen, J. Virmasalo, I., & Hasanen, E. Regional Office for Europe. Lähiliikuntapaikkarakentamista 15 vuotta – seurantaselvitys. Kantomaa, M., Jaako, J. Helsinki: Opetusja kulttuuriministeriö, 25–34. C. Nuorten hyvinvointia tukeva vapaaaika ja siihen korona-aikana tulleet säröt. 2021. L. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 9(1), 90. P., Kariippanon, K. H., Van Kann, D. E., & Shirley, W. https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/ uploads/2019/09/Mik%C3%A4-maksaa.pdf. Mitra, R., Moore, S. & Koivisto, S. 2023. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 120–127. Itkonen, H., Lehtonen, K., & Aarresola, O. Nyyssölä, A., & Manner, J. Nuorten elinolot -vuosikirja. Stjernberg, M. M., ChulakBozzer, T., Rhodes, R. M., Broberg, A. Vuori, & M. E., Brussoni, M., & Tremblay, M. Contesti. M., Noordzij, J. Aapola & M. Keskisuomalainen. https://ym.fi/lahioidenkehittaminen. 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:2. Concrete Suburbia: Suburban housing estates and socio-spatial differentiation in Finland. 2014. Norra, J., Ruokonen, R., Ehrlén, V., & Myllyluoma, A. Teoksessa: S. 1996. International Journal of Environmental Research and Public Health 15(6), 1062. Valtioneuvosto. Kuure, M. Näin pääset taas uimaan ja urheilemaan Jyväskylässä –?lue tästä rajoitukset, aukiolot ja varausohjeet. Näkökulmia lapsuuteen 2000-luvulla. Tampere: Vastapaino. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. Prins, R. Helsinki: Opetusja kulttuuriministeriö, 16–29. J. Kyttä, A. 2022. 2018. Helsinki: Opetusja kulttuuriministeriö. Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) study: international report from the 2013/2014 survey. Lapsuuden yhteiskunnallinen ja institutionaalinen olemus. Tampere: Vastapaino, 9–26. Maantieteen päivät 5.11.2021, Oulun yliopisto. Mölenberg, F. 26.4.2021. Väitöskirja. Nuorisotutkimus. E., Crowe, R., & Parrish, A.M. Sosioekonomisen taustan yhteys lasten ja nuorten liikuntaan. New physical activity spaces in deprived neighborhoods: Does it change outdoor play and sedentary behavior. Gissler (toim.), Viattomuudesta vimmaan. Suomalaisen nuorison historia. Tutkimuskatsaus liikuntapoliittisen selonteon tausta-aineistoksi. Pate, R. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Growing up unequal: Gender and socioeconomic differences in young people’s health and well-being. Kantomaa, M. Lapsuudesta nuoruuteen -siirtymävaiheen tarkastelua. Viitattu 27.3.2023. Teoksessa: Mikä maksaa. H. Muukkonen, P., Ehnström, E., Hasanen, E., Hintsanen, L., Laakso, T., Nurmi, M., Pyykönen, J., Salmi, L., Salmikangas, A.K., Simula, M., Virmasalo, I., & Vänttinen, L. 2003. Sport, Education and Society, 27(1), 41–56. https://blogs.helsinki.fi/yhdenvertainen-liikunnallinen-lahio/ files/2021/11/GeographyDays2021_05112021_Muukkonen.pdf. 2022. 2020. https://www.hel.fi/static/public/hela/vipaU480400VH1_ Kulttuurin_ja_vapaa-ajan_toimialajo/Suomi/Paatos/2021/KUVA_202104-28_24_Pk/3ADE3833-B625-C040-8130-7918B6C00003/ Kulttuurin_ja_vapaa-ajan_toimialan_yleisolle_avoim.pdf. ‘Not just for fun anymore’: A qualitative exploration of social norms related to the decline in non-organised physical activity between childhood and adolescence in Australia. 2019. Journal of Physical Activity and Health 18(5), 533–540. Jyväskylän yliopisto. Ilmanen, K. J. 2022. Vuori, & M. Kunnallinen liikuntahallinto suomalaisen yhteiskunnan muutoksessa 1919–1994
Avainsanat: Lapset, liikunnan harrastaminen, seurantatutkimus, maantieteelliset erot, asukastiheys, pysyvyys, jatkaminen, lopettaminen ABSTRACT Niemistö, D., Laukkanen, A. The children most often continued their participation in basketball (35.0%), football (22.6%), and ice hockey (21.7%). Jalkapallo (17,1 %) oli lasten yleisin liikuntaharrastus. Kolmen seurantavuoden aikana lasten harrastuksien määrä lisääntyi noin viidenneksen, mutta alueellisia eroja esiintyi, sillä maaseudun (13,2 %) ja Pohjois-Suomen (8,4 %) lapsilla liikunnan harrastaminen lisääntyi vähiten. 2023. Within Finland, football was the most popular hobby countrywide. We also examined sport participation based on living environment (geographical location and residential density), and gender. Koululaisina näistä samoista lapsista osallistui 637 lasta, joista 323 (50,7 %) oli tyttöjä. Children start to participate in organized sports at a young age. Aineisto perustui satunnaistettuun ryväsotantaan. Alkumittaukseen varhaiskasvatusiässä osallistui 951 lasta, joista 475 (49,9 %) oli tyttöjä. Finnish 3–11yearold children’s participation and stability in organized sports a threeyear longitudinal study. Within the threeyear follow-up, participation in organized sports increased approximately by 20%; but only 13.2% in children living in the countryside, and 8.4% in children living in Northern Finland. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää, kun etsitään tietoa ohjatun liikunnan harrastamisen alueellisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisesta Suomessa. & Sääkslahti, A. Tulosten pohjalta saadaan tietoa liikuntaharrastusten sisällöistä, määrästä ja pysyvyydestä varhaislapsuudesta alakoululaiseksi kasvaessa. Keywords: Children, organised sports, follow-up study, longitudinal study, geographical differences, residential density, stability, drop-out. 2023. Liikunta & Tiede 60 (5), 87–95. Lapset aloittavat vapaa-ajan ohjatun liikunnan harrastamisen Suomessa jo varhain. LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Lasten liikuntaharrastaminen Suomessa 8 7 OHJATUN LIIKUNNAN HARRASTAMINEN JA PYSYVYYS 3–11-VUOTIAANA – KOLMEN VUODEN SEURANTATUTKIMUS Donna Niemistö, LitT, Jyväskylän yliopisto / Liikuntatieteellinen tiedekunta. Lapsen jatkamista liikuntaharrastuksen parissa varhaislapsuudesta alakoululaiseksi ennusti eniten lapsen vanhempi ikä (p < 0,001). P. Arto Laukkanen, LitT, Jyväskylän yliopisto. Also, we examined stability of the organized sports participation and how age, gender, family’s income level, and geographical location of the child’s living place explained the stability. Arja Sääkslahti, LitT, Jyväskylän yliopisto. Runsaasti harrastajia oli myös tanssilla (12,7 %), voimistelulla (8,1 %), uinnilla (7,2 %) ja jääkiekolla (7,0 %). Lisäksi tutkimme lasten liikuntaharrastuksen pysyvyyttä ja siihen yhteydessä olevia taustatekijöitä (ikä, sukupuoli, perheen tulotaso ja asuinpaikan maantieteellinen sijainti). 040-8054162. The children’s participation in organized sports was queried via parental questionnaire. Children from the Central Finland continued more likely their hobbies than children living in the metropolitan area (p=0.020). Harrastusten sisällöissä oli sukupuolten välisiä eroja, mutta ei harrastuksien määrässä. Sähköposti: donna.m.niemisto@jyu.fi (yhteyshenkilö). Aineisto kerättiin lasten huoltajilta kyselylomakkeella. Sen käsittelyssä käytettiin kuvailevia tietoja, prosenttiosuuksia, t-testiä ja logistista regressioanalyysiä. Liikunta & Tiede 60 (5), 87–95. & Sääkslahti, A. Tulokset osoittivat, että varhaiskasvatusikäisinä tutkimukseen osallistuneista lapsista 55,7 prosenttia (n = 554) harrasti liikuntaa ja alakouluikäisinä 75,0 prosenttia (n = 501). Jalkapallo oli yleisin liikuntaharrastus kaikkialla Suomessa. Based on these results, there are opportunities to enhance the equality of sports participation between genders, and for all locations across the country. Suurin liikunnan harrastamisen pysyvyys oli koripallon (35,0 %) jalkapallon (22,6 %) ja jääkiekon (21,7 %) harrastajilla. The most popular hobby was football (17.1%), followed by dance (12.7%), gymnastics (8.1%), swim (7.2%), and ice hockey (7.0%). Ohjatun liikunnan harrastaminen ja pysyvyys 3–11vuotiaana – kolmen vuoden seurantatutkimus. The results showed that 55.7% (n=554) participated in organized sport at T1, and 75.0% (n=501) at T2. Liikunnan harrastamista tarkasteltiin myös lasten asuinpaikan maantieteellisen sijainnin, asukastiheyden ja sukupuolen mukaan. While there were some gender differences in the content of the hobbies, the duration and participation in organized sports were the same between boys and girls. Tämän seurantatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten osallistumista ohjattuun liikuntaharrastukseen varhaiskasvatusikäisinä vuosina 2015–2016 ja kolme vuotta myöhemmin alakoululaisina vuosina 2018–2020. In total, 951 children (girls n=475, 49.9%) participated in the study at T1, of which 637 (girls n=323, 50.7%) at T2. TIIVISTELMÄ Niemistö, D., Laukkanen, A. Keskisuomalaiset lapset jatkoivat liikuntaharrastuksiaan todennäköisemmin kuin pääkaupunkiseudun lapset (p = 0,020). This follow-up study explored how children participate in organized sports between the ages of 3–7 years during the childcare years (T1) and between the ages of 6–11 years during primary school (T2). PL 35 (ViV), FI-40014 Jyväskylän yliopisto. Child’s older age predicted the most of the stability at the same hobby (p<0.001). Descriptive statistics, t-test and logistic regression analysis were used to describe the data
2016). 2021; Tuloskortti 2018) ja yli puolet kouluikäisistä lapsista (Blomqvist ym. Kaksi tutkijaa ja kaksi tutkimusavustajaa vierailivat tuolloin varhaiskasvatusyksiköissä. Lisäksi harrastus antaa lapselle pätevyyden kokemuksia (Hirvensalo ym. Lisäksi suurin osa aikaisemmista tutkimuksista on ollut asetelmaltaan poikkileikkaustutkimuksia. Yhteiskunnallisesti katsottuna liikuntaharrastukset liikuttavat ihmisiä ja vaikuttavat välillisesti esimerkiksi ylipainon ennaltaehkäisyyn (Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille 2021; Malina 2009). Yläkoulussa 13-vuotiaista lapsista 58 prosenttia kertoi osallistuvansa liikuntaharrastukseen ja 15-vuotiasta enää 44 prosenttia oli ohjatun seuratoiminnan piirissä (Blomqvist ym. 2019). 2019). Liikuntapoliittinen selonteko peräänkuuluttaa tasa-arvon merkitystä myös sukupuolen näkökulmasta tarkasteltuna (Itkonen ym. Fyysistä aktiivisuutta kertyy koko vuorokauden ajalta kaikenlaisesta liikkumisesta, esimerkiksi omatoimisesta liikkumisesta ja leikkimisestä, aktiivisesta kulkemisesta, ohjattuun liikuntaan osallistumisesta ja arjen hyötyliikkumisesta (Tuloskortti 2018). Varhaiskasvatusiässä suurin osa lapsista (61 %) harrastaa kerran viikossa (Laukkanen ym. Tärkein tekijä, joka ennustaa kouluikäisillä liikuntaharrastamisessa jatkamista, on harrastuksen kiinnostavuus, hauskuus tai innostavuus (Blomqvist ym. Liikunnan harrastaminen on lapselle merkityksellistä ja tuottaa suurimmalle osalle lapsista mielihyvän kokemuksia ja nautintoa (Malina 2009). 2019; Tuloskortti 2018). Kouluikäisistä maaseudun lapset harrastivat vähemmän ohjattua liikuntaa kuin samanikäiset pääkaupunkitai kaupunkilaislapset (Suomi ym. 2016; Tuloskortti 2018). (Niemistö 2021). Eri vuosina toteutetut tutkimukset ovat osoittaneet, että lasten ohjattu liikunnan harrastaminen alkaa keskimäärin 6-vuotiaana. 2019; Mononen ym. Aineistonkeruun tarkoituksena oli. Myös se, jatkavatko omat kaverit harrastuksessa, on lapselle ja nuorelle tärkeää (Blomqvist ym. 2019). Merkittävimmiksi esteiksi on kuvattu liikuntaharrastuksen ohjauksen puutetta kodin läheisyydessä, muita harrastuksia ja harrastusten kalleutta (Koski & Hirvensalo 2019). 2019). 2021). 2018). 2021), ja kouluikäisillä pääharrastuksessa kertoja kertyy yleensä usea na päivänä viikossa (Blomqvist ym. Toistaiseksi vain harvat tutkimukset ovat kertoneet kansallisesti suhteellisen edustaviin otoksiin perustuvia tuloksia liikunnan harrastamisesta lasten erilaisten asuinympäristöjen näkökulmasta. 2016) lasten harrastamisen määrään. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Kuinka suuri osuus lapsista harrasti liikuntaa varhaiskasvatusiässä (3–7-vuotiaina) ja alakouluiässä (7–11-vuotiaina)?, 2) Mitä ja kuinka usein lapset harrastivat liikuntaa?, 3) Mitä ja kuinka usein lapset harrastivat liikuntaa eri puolilla Suomea maantieteellisen sijainnin ja asukastiheyden perusteella?, 4) Mitä ja kuinka paljon tytöt ja pojat harrastivat liikuntaa varhaiskasvatusiässä ja alakoululaisina?, 5) Kuinka pysyviä lasten liikuntaharrastukset olivat sekä mitkä taustatekijät (ikä, sukupuoli, perheen tulotaso ja asuinpaikan maantieteellinen sijainti) olivat yhteydessä lapsen liikuntaharrastuksessa jatkamiseen. Tyttöjen harrastajamäärät jakaantuvat tasaisemmin esimerkiksi tanssin, voimistelun ja ratsastuksen välillä (Blomqvist ym. Seurantatutkimuksen aineisto pohjautui kahteen tutkimusaineistoon, joista Taitavat tenavat -tutkimushanke muodosti tutkimuksen ensimmäisen ja Liikkuva perhe -tutkimushanke toisen osan. Niiden avulla ei ole voitu todentaa lasten ohjattujen liikuntaharrastusten pysyvyyttä eli sitä, jatkaako lapsi samassa liikuntaharrastuksessa varhaiskasvatuksesta alakouluikään ja mitkä taustatekijät ovat yhteydessä harrastuksen jatkuvuuteen. Yleisintä liikunnan harrastaminen on noin 11-vuotiaana, jolloin jopa 70 prosenttia lapsista kertoo osallistuvansa vähintään yhteen liikuntaharrastukseen (Blomqvist ym. Lapsen ja nuoren liikuntaharrastuksen lopettamispäätökseen johtaneista syistä on sen sijaan saatavissa tietoa. Suomessa noin puolet varhaiskasvatusikäisistä (Laukkanen ym. Hallitusohjelman (2019) yhtenä tavoitteena oli lisätä lasten liikkumisen kannalta keskeisiä arjen lähiympäristöjä, kuten puistoja ja viheralueita sekä vahvistaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikkumisen mahdollisuuksissa. 2016). 2019). (Eime ym. 2021). 2019; Mononen ym. TUTKIMUSTEHTÄVÄ, MENETELMÄT JA AINEISTOT Tämän seurantatutkimuksen (Taitavat tenavat ja Liikkuva perhe) tarkoituksena oli selvittää, miten ja kuinka usein Suomessa satunnaistetulla ryväsotannalla tutkimukseen vuosina 2015 ja 2016 kutsutut lapset osallistuivat ohjattuun liikuntaharrastukseen varhaiskasvatusikäisinä ja myöhemmin vuosina 2018– 2020 alakoululaisina. 2016), opettaa uusia tietoja ja taitoja ja toimimaan reilun pelin periaatteilla sekä noudattamaan sääntöjä, kehittää fyysisiä ominaisuuksia ja luo uusia sosiaalisia suhteita. Varhaiskasvatusikäiset. Eniten lapset ja nuoret harrastavat jalkapalloa, tanssia, salibandya, jääkiekkoa ja voimistelua (Blomqvist ym. Sekä kotimaisten että kansainvälisten suositusten mukaan fyysistä aktiivisuutta tulisi kertyä alle kouluikäiselle lapselle vähintään kolme tuntia ja kouluikäiselle lapselle vähintään tunti joka päivä (Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille 2021; Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016; WHO 2020). 2013; Malina 2009; Sääkslahti 2018). Suurin osa lasten ja nuorten päivittäisestä fyysisestä aktiivisuudesta kertyy omaehtoisesta liikkumisesta (Martin ym. Varhaiskasvatusiässä lapset osallistuvat lisäksi uintiin, liikuntakerhoihin sekä yleisurheiluun (Laukkanen ym. Kansallisia tutkimuksia siitä, kuinka pysyvää lasten liikuntaharrastaminen lapsuudessa on, ei ole toistaiseksi julkaistu. 2019; Mononen ym. Kouluiässä liikunnan harrastamisen osallistumisprosentti vaihtelee kuitenkin suuresti 7–15-vuotiailla. Harrastusten sisällöissä esiintyy eroja sukupuolten välillä, sillä suomalaisista kouluikäisistä pojista kolmasosa harrastaa päälajinaan jalkapalloa (Blomqvist ym. 8 8 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Lasten liikuntaharrastaminen Suomessa JOHDANTO Lapsen elämä koostuu päivittäisistä askareista, jotka määrittävät hänen fyysisen aktiivisuutensa määrää ja laatua. 2021). Osallistuminen alkaa vähentyä viimeistään yläkouluvuosina (Blomqvist ym. 2019; Laukkanen ym. Harrastamisen aloitusja lopetusikä ovat aikaistuneet tiedonkeruuvuosina 2014–2021 (Blomqvist ym. 2019). Sen lisäksi ohjatun liikunnan harrastaminen voi lisätä fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärää. Lapsen elinympäristön arvioidaan olevan yhteydessä lapsen mahdollisuuksiin liikkua, sillä asuinpaikka Suomessa on yhteydessä varhaiskasvatus(Sääkslahti ym. 2019). Esimerkiksi Etelä-Suomessa asuvat varhaiskasvatusikäiset lapset harrastivat eniten ja keskisuomalaiset lapset vähiten ohjattua liikuntaa (Sääkslahti ym. 2016) harrastaa ohjattua liikuntaa. Ohjatulla liikunnan harrastamisella tarkoitetaan seurojen, kuntien, yhdistysten, yritysten ja muiden vastaavien tahojen järjestämiin liikuntaharrastuksiin osallistumista (Martin ym. Ensimmäisessä aineistonkeruun aikana vuosina 2015–2016 lapset osallistuivat varhaiskasvatukseen ja olivat 3–7-vuotiaita. 2019; Tuloskortti 2018). 2021) ja kouluiässä (Suomi ym
Harrastamisen jatkumisesta oli kyse, jos lapsen harrastus oli sama sekä varhaiskasvatusiässä että alakoululaisena. Koko seuranta-aineistossa kymmenen yleisimmän harrastuksen joukkoon kuuluivat myös tanssi (12,7 %), voimistelu (8,1 %), uinti (7,2 %), jääkiekko (7,0 %), salibandy (6,5 %), jumppa (5,9 %), liikuntakerho (4,8 %), sirkuskoulu (4,6 %) ja kamppailulajit ja luistelu (4,1 %). Tähän seurantatutkimukseen saatiin kelpoinen aineisto 637:lta lapselta (~67 %) huoltajineen. Perheen tulotasoa selvitettiin kysymyksellä ”Merkitse rasti alla olevaan laatikkoon, joka vastaa kotitaloutenne vuosittaisia bruttotuloja.” Vastausvaihtoehdot olivat 1) 0–13 999 €, 2) 14 000–19 999 €, 3) 20 000–39 999 €, 4) 40 000–69 999 €, 5) 70 000–99 999 €, 6) 100 000–119 000 €, 7) 120 000– 139 000 €, tai 8) yli 140 000 €. Näitä tietoja hyödynnettiin harrastamisen sisältöjen analysointiin sekä harjoituksen määrästä ja kerroista tehtävään summamuuttujaan. Luokittelussa hyödynnettiin liikuntaharrastuksen virallista nimeä eli esimerkiksi jalkapallo sisälsi vastauksia, kuten futis, fudis, jalis tai jalkkis. Aineistossa tulkittiin tietyn ohjatun liikunnan harrastamisen aloittamiseksi se, jos lapsi ei harrastanut ensimmäisenä tutkimusajankohtana, mutta harrasti kolme vuotta myöhemmin. Varhaiskasvatusikäisinä lapset harrastivat eniten tanssia (17,3 %), jalkapalloa (14,0 %), jumppaa (10,1 %), uintia (8,6 %) ja liikuntakerhoa (6,9 %). Kyselylomakkeet jaettiin varhaiskasvatusyksikön (alkumittaus) tai koulun (seurantamittaus) kautta tutkimukseen osallistuneiden lasten perheisiin noin viikkoa ennen mittausajankohtaa. Harrastamiseen osallistuneiden lasten määrä lisääntyi runsaasti varhaiskasvatuksesta kouluun siirtymävaiheen aikana (18,7 %). Näiden muuttujien avulla on raportoitu keskiarvo harjoituksen määrän kestosta. Jokaisen tutkimukseen osallistuneen lapsen huoltajan tuli täyttää ja lapsen palauttaa tutkimuslupa. Kolmevuotiaista 35,9 ja neljävuotiaista 46,8 prosenttia harrasti liikuntaa. LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Lasten liikuntaharrastaminen Suomessa 8 9 kerätä kansallisesti laaja ja maantieteellisesti edustava otos 3–7-vuotiaita varhaiskasvatukseen osallistuvia lapsia eri puolilta Suomea (Niemistö 2021). Suurin osa varhaiskasvatusikäisistä (62,4 %) lapsista osallistui liikuntaharrastukseen kerran viikossa (kuva 1.). Asukastiheyden perusteella 6 varhaiskasvatusyksikköä sijaitsi pääkaupunkiseudulla, 17 kaupungeissa, 7 taajamissa sekä 7 maaseudulla. Liikkuva perhe -tutkimuksen tavoitteena oli seurata samojen lasten kehitystä 1–4-luokkalaisina alakoululaisina kolmen vuoden kuluttua ensimmäisestä aineistonkeruusta. Selvästi yleisin syy seurantavaiheesta poisjääntiin oli se, ettei lasta löytynyt alakoulusta samalta paikkakunnalta, jolla hän oli osallistunut varhaiskasvatukseen kolme vuotta aikaisemmin. Lisäksi logistisen regression avulla vertailtiin iän, sukupuolen, perheen tulotason sekä asuinpaikan maantieteellisen sijainnin yhteyttä (vertailualueena pääkaupunkiseutu) liikuntaharrastuksissa jatkamiseen. Alkumittaukseen varhaiskasvatusiässä osallistui 37 eri varhaiskasvatusyksikköä. Liikuntaharrastuksen pysyvyyttä havainnollistettiin kuvailevilla tiedoilla (prosenttiosuudet). Kysymys selvitti harrastuskertojen määrää viikossa ja harjoituksen kestoa minuutteina yhtä kertaa kohden. TULOKSET Varhaiskasvatukseen osallistuvista lapsista 55,7 prosenttia (n = 554) harrasti ohjattua liikuntaa. Alakouluikäiset. Molempien tutkimusten varsinainen aineistonkeruu tapahtui paikan päällä joko varhaiskasvatusyksikössä tai koulussa. Ohjatun liikunnan pysyvyyteen liittyviä taustatekijöitä kuvataan keskiarvoilla (ka) ja -hajonnoilla (kh). Mittarit ja analyysimenetelmät Lasten harrastamisesta kysyttiin huoltajilta kyselylomakkeella. Tilastolliset erot sukupuolten liikuntaharrastuksen määrässä laskettiin t-testillä. Kysymykset on analysoitu toistomittausten perusteella luotettaviksi (Niemistö 2021). Ikä ja perheen tulotaso (järjestysluokkana 1–8) käsiteltiin analyyseissa jatkuvina muuttujina ja sukupuoli (0 = tyttö, 1 = poika) ja maantieteellinen sijainti (1–4) käsiteltiin kategorisina muuttujina. Tutkimukseen osallistujia pyydettiin palauttamaan kyselylomake nimetylle vastuuaikuiselle tutkimuslupineen koulussa tai varhaiskasvatusyksikössä. Vastaaja sai kirjoittaa vastauksensa vapaasti tyhjälle viivalle. Mikäli lapsi harrasti liikuntaa, jatkokysymyksenä seurasi ”kuinka usein” ja ”kuinka paljon”. Aineisto kerättiin vuosina 2018–2020, jolloin lapset olivat 6–11-vuotiaita. Ennen aineistonkeruiden alkamista tutkimushankkeet saivat Jyväskylän yliopiston eettiseltä toimikunnalta tutkimuskäytänteitä puoltavan lausunnon (30.10.2015 ja 28.6.2018). Jos huoltaja vastasi ”kyllä”, häntä pyydettiin tarkentamaan, minkälaista ohjattua liikuntaa lapsi harrastaa. Alakouluikäisinä lapsista selvä enemmistö (75,0 %, n = 501) ilmoitti harrastavansa ohjattua liikuntaa. Kolme vuotta myöhemmin alakoulussa samat lapset harrastivat eniten jalkapalloa. Kahdeksanvuotiaiden ilmoitettiin harrastavan eniten liikuntaa (77,9 %). Lasten iän määrittely perustui huoltajien merkitsemään syntymäaikaan. Jalkapallo (17,1 %) oli 3–11-vuotiaiden lasten yleisin liikuntaharrastus koko maassa (kuva 2.). Kouluiässä lähes kolmasosa (30,2 %) lapsista harjoitteli kaksi kertaa viikossa ja noin viidennes (20,4 %) kolme kertaa viikossa. Tilastolliset menetelmät ja tulosten raportointi. Ohjatun liikunnan laatua eli sisältöä koskevat avoimet vastaukset luokiteltiin eri liikuntaharrastuksiin. Syntymäajan perusteella laskettiin lapsen ikä kuukauden tarkkuudella varhaiskasvatusiässä ja desimaalilukuna alakouluiässä niin, että mittauspäivästä vähennettiin syntymäaika, jolloin saatiin laskettua lapsen tarkka ikä mittaushetkellä. Alakoululaisina tutkimukseen osallistui yhteensä 666 lasta (~70 % varhaiskasvatusikäisistä osallistujista) ja heidän huoltajansa. Varhaiskasvatusyksikköjen tavoittamisessa ja tilastollisen edustavuuden laskennan pohjana käytettiin Lastentarhanopettajaliitolta vuonna 2015 saatua varhaiskasvatusyksikköjen (n = 2600) rekisteriä, jonka perusteella tehtiin satunnaistettu ryväsotanta. Yhteensä 951 seurantaan kelpoiseksi arvioituun lapseen ja heidän huoltajiinsa (käyttökelpoinen aineisto sekä huoltajien kyselyistä että lasten mittauksista) otettiin kirjeitse yhteyttä 97 alakoulun kautta. Kysymykset olivat samat molemmissa mittausajankohdissa. Ohjatun liikunnan harrastamisen useus ja sisältö kuvattiin osallistujamäärinä (n) ja prosenttiosuuksina (%). Tutkimuksen aineiston käsittelyyn käytettiin SPSS-ohjelmaa (IBM SPSS Statistics 26). Maantieteellisesti osallistujat tulivat laajalta alueelta: 17 varhaiskasvatusyksikköä sijaitsi Etelä-Suomessa, 13 Keski-Suomessa ja 7 Pohjois-Suomessa. Huoltajilta kysyttiin aluksi ”Harrastaako lapsenne ohjattua liikuntaa jossakin ryhmässä tai liikuntaseurassa?”, johon huoltaja vastasi ”ei” tai ”kyllä”. Osallistujien koulut mukailivat kolme vuotta myöhemmin sijaintipaikkakuntien asukastiheydeltä ja maantieteelliseltä sijainniltaan alkumittauksen aineistoa. Lopettamiseksi tulkittiin tilanne, jossa lapsi harrasti tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kyseistä liikuntamuotoa, mutta oli luopunut siitä toiseen vaiheeseen mennessä
Maaseudulla (7,5 %) ja taajamissa (3,5 %) luistelua harrastettiin useammin kuin muualla. Pohjoisessa sirkuskoulu oli toiseksi yleisin harrastus (22,1 %) ja laskettelua harrastettiin muita alueita enemmän (8,8 %). Pääkaupunkiseudulla ohjatun liikunnan harrastamisen osuus oli korkein (62,8 %). Vaikka varhaiskasvatusiässä pohjoissuomalaisten lasten harrastuskerrat olivat pisimpiä, eroa ei havaittu enää alakoulussa, jolloin keskimääräinen harrastuskerta kesti kaikkialla noin 71 minuuttia. Varhaiskasvatusikäisten ja alakouluikäisten liikuntaharras tuksen useus (kertaa/viikossa) vuosina 2015–16 ja vuosina 2018 2020 yhteensä (n = 1080). Taajama-alueilla (53,9 %) lapset harrastivat saman verran kuin kaupungeissa (54,9 %) ja maaseudulla (54,6 %). Sirkusharrastajia oli pääkaupungissa (11,2 %) ja maaseudulla (12,6 %), mutta muualla sitä ei juurikaan harrastettu. Kaupungeissa, taajamissa ja pääkaupunkiseudulla harrastaminen lisääntyi varhaiskasvatusiästä noin 20–23 prosenttiyksikköä. Toiseksi harrastetuin liikuntaharrastus oli tanssi, joka oli yleisintä etelässä (31,6 %) ja Keski-Suomessa (25,0 %). Maantieteellinen sijainti. Pohjois-Suomessa harrastuneisuus nousi 56,6 prosentin lähtötasosta 8,4 prosenttia. Jääkiekko oli yleistä kaikkialla, mutta suhteellisesti alhaisimmat harrastusmäärät olivat pääkaupunkiseudulla (4,0 %) ja korkeammat maaseudulla (11,0 %). Maaseudulla harrastaminen lisääntyi kolmen vuoden aikana vain 13,2 prosenttia. Suhteellisesti korkeimmat harrastusmäärät olivat Etelä-Suomessa (43,9 %). Jalkapallo oli yleisin liikuntaharrastus kaikkialla Suomessa. Maaseudulla harrastusten keskimääräinen pituus oli pisin varhaiskasvatusvuosina ja alakoululaisina. Uintia harrastettiin etelässä (20,6 %) ja Keski-Suomessa (11,6 %). Tutkimukseen osallistuneiden lasten yksi harrastuskerta pidentyi kaikkialla seurantajakson aikana; Etelä-Suomessa 18,6 minuuttia, Keski-Suomessa 22,3 minuuttia sekä Pohjois-Suomessa 8,4 minuuttia. Yleisimpien ohjattujen liikuntaharrastuksien harrastaja määrät 3–6vuotiaana vuosina 2015–16 ja 6–11vuotiaana vuosina 2018–2020 (n = 1452). Jalkapallo oli yleisin liikuntaharrastus pääkaupunkiseudulla (18,9 %), kaupungeissa (17,9 %), taajamissa (17,8 %) ja maaseudulla (15,9 %). Etelä-Suomessa ohjatun liikunnan harrastaminen oli varhaiskasvatusiässä suhteessa yleisintä (60,2 %) ja Keski-Suomessa vähäisintä (50,6 %). 9 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Lasten liikuntaharrastaminen Suomessa (20,4 %), voimistelua (10,0 %), salibandyä (9,7 %), jääkiekkoa (8,8 %) ja tanssia (7,7 %). Alakouluikäisinä tyttöjen (73,1 %) ja poikien (75,1 %) harrastamisen yleisyydessä ei ollut eroa ja harrastusten pituus oli samanlainen (pojat 71,1 minuuttia, tytöt Kuva 1. 50 100 150 200 250 Harrastajamäärä (n) Varhaiskasvatusiässä Alakouluiässä Laskettelu Hiihto Ratsastus Koripallo Yleisurheilu Luistelu Kamppailulajit Sirkuskoulu Liikuntakerho Jumppa Salibandy Jääkiekko Uinti Voimistelu Tanssi Jalkapallo 13 12 1 11 21 46 39 39 52 77 27 40 65 49 131 106 7 10 23 16 24 13 21 27 17 8 67 61 40 70 53 141. Voimistelu ja jumppa olivat yleisiä asukastiheämmillä alueilla. Asukastiheys. Pohjois-Suomessa (5,9 %) sitä harrastettiin vain vähän. Uinti oli yleinen harrastus pääkaupungissa (13,3 %) ja kaupungeissa (8,5 %), mutta harvempaan asutuilla alueilla harrastajien määrä oli alhaisempi. Vaikka poikien harrastuskerran kesto oli keskimäärin pidempi (60,1 minuuttia) kuin tytöillä (53,3 minuuttia), ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p = 0,453). Sukupuoli. 2 5 21 53 129 376 4 10 25 68 101 149 137 100 200 300 400 500 600 7 6 5 4 3 2 1 Harrastajamäärä (n) Ke rt aa / vi ik os sa Varhaiskasvatusiässä Alakouluiässä Kuva 2. Tytöistä 59,3 prosenttia ja pojista 53,5 prosenttia harrasti varhaisvuosina ohjattua liikuntaa. Kolmen vuoden seurantajakson aikana harrastavien lasten määrä nousi lähes 20 prosenttiyksikköä etelässä ja 22 prosenttiyksikköä Keski-Suomessa
Tyttöjen ja poikien harrastusten sisällöt erosivat toisistaan, sillä varhaiskasvatusiässä tytöillä yleisimmät harrastukset olivat tanssi, jumppa, uinti, voimistelu ja liikuntakerho. Pojilla puolestaan jalkapallo oli yleisin harrastus. (Kuva 3.) Kuva 3. Liikunnan harrastusten pysyvyys eli kuinka moni lapsi on aloittanut, jatkanut tai lopettanut ko. Kaikki harrastajat (100 %) olivat tyttöjä ratsastuksessa, cheerleadingissa ja ringettessä. Liikuntaharrastusten yleisyys (%) sukupuolen mukaan 3–11vuotiailla lapsilla (n = 1452). Suhteellisesti pojat harrastivat yleisemmin jääkiekkoa (95,0 %), salibandya (89,4 %), kamppailulajeja (77,9 %) ja jalkapalloa (75,7 %). liikuntaharrastuksen kolmen seurantavuoden aikana (n = 1154). Tytöt harrastivat suhteellisesti yleisemmin tanssia (88,6 %), voimistelua (81,4 %) ja jumppaa (75,3 %). Alakoulussa yleisiksi nousivat myös jalkapallo, ratsastus ja sirkuskoulu. LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Lasten liikuntaharrastaminen Suomessa 9 1 72,1 minuuttia, p = 0,002). 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Aloittanut Jatkanut Lopettanut % Laskettelu Hiihto Ratsastus Koripallo Yleisurheilu Luistelu Kamppailulajit Sirkuskoulu Liikuntakerho Jumppa Salibandy Jääkiekko Uinti Voimistelu Tanssi Jalkapallo 35 65 36,8 15,8 47,4 95 5 45 35 20 52,4 4,8 42,8 16,3 7,3 76,4 45,9 5,4 48,7 29 20 51 21,2 4,5 74,3 4,9 4,9 90,2 71,1 1,1 27,8 51,8 21,7 26,5 34,3 6 59,7 50,5 21 28,5 14,9 16,2 68,9 48,2 22,6 29,2. Tarkasteltaessa koko 3–11-vuotiaiden lasten aineistoa yksittäisiä liikuntaharrastuksia ja niiden harrastajien sukupuolijakaumaa, harrastukset, kuten yleisurheilu (51,1 % poikia), hiihto (54,5 % poikia), laskettelu (55,0 % poikia) ja liikuntakerho (45,0 % poikia) olivat yhtä yleisiä kaikilla. 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Laskettelu Hiihto Ratsastus Koripallo Yleisurheilu Luistelu Kamppailulajit Sirkuskoulu Liikuntakerho Jumppa Salibandy Jääkiekko Uinti Voimistelu Tanssi Jalkapallo Pojat Tytöt 55 54,5 63 51,1 37,3 77,9 36,4 45 24,7 89,4 95 41,9 18,6 11,4 75,7 45 45,5 100 37 48,9 62,7 22,1 63,6 55 75,3 10,6 5 58,1 81,4 88,6 24,3 Kuva 4. Myös jääkiekko, salibandy, kamppailulajit ja uinti olivat yleisiä
(Kuva 4). Alakouluiässä aloitettuja harrastuksia olivat erityisesti ratsastus (95,0 %), salibandy (71,1 %), yleisurheilu (52,3 %), jääkiekko (51,9 %) ja voimistelu (48,2 %). Keski-Suomessa asuvat lapset jatkoivat samassa ohjatussa liikuntaharrastuksessa mukana tilastollisesti merkitsevästi pääkaupunkiseutua useammin (OR = 2,096; p = 0,020) (Taulukko 2).. Lapsen iän, sukupuolen, perheen tulotason ja asuinpaikan maantieteellisen sijainnin kuvailevat tiedot ei koskaan ohjattua liikuntaa harrastaneilla ja liikuntaharrastuksen aloittaneille, jatkaneilla ja lopettaneilla lapsilla (n = 998). Taulukko 2. *** Vanhemmat lapset jatkoivat todennäköisemmin liikuntaharrastuksiaan (p < 0,001). varhaiskasvatusvuosien jälkeen. Analyysi osoitti, että ikä oli suurin jatkamista ennustava tekijä, sillä vanhemmat lapset jatkoivat todennäköisemmin liikuntaharrastustaan kuin nuoremmat lapset (OR = 1,033; p < 0,001). Ryhmittelyn kuvailevat tiedot ovat taulukossa 1. 9 2 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Lasten liikuntaharrastaminen Suomessa Liikuntaharrastuksen pysyvyys. Suurin pysyvyys oli koripallossa (35,0 %, jalkapallossa (22,6 %), jääkiekossa (21,7 %), voimistelussa (21,1 %) ja sirkuskoulussa (20,0 %). Logistisessa regressiossa tutkittiin harrastamisen pysyvyyteen yhteydessä olevia tekijöitä niiden lasten kesken, jotka olivat joko lopettaneet tai jatkaneet samaa liikuntaharrastustaan Taulukko 1. Sukupuolella (OR = 0,852; p = 0,448) tai perheen tulotasolla (OR = 1,152; p = 0,065) ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä liikuntaharrastuksessa jatkamiseen, vaikka perheen tulotaso lähestyi tilastollisesti merkitsevän rajaa. Alakouluun siirryttäessä loppuivat useimmiten jumppa (90,1 %), luistelu (76,4 %), liikuntakerho (74,2 %), tanssi (68,8 %) ja uinti (59,6 %). * Keskisuomalaiset lapset jatkoivat liikuntaharrastuksiaan todennäköisemmin kuin pääkaupunkiseudun lapset (p = 0,020). Muuttuja OR parvo 95 % LV Ikä 1,033 <0,001 1,015–1,052 Sukupuoli a 0,852 0,448 0,564–1,288 Perheen tulotaso 1,152 0,065 0,991–1,338 Maantieteellinen sijainti b Etelä-Suomi 1,654 0,114 0,887–3,084 Keski-Suomi 2,096 0,020 1,125–3,903 Pohjois-Suomi 1,807 0,102 0,888–3,675 a tyttö = 0, poika = 1; b Maantieteellisessä sijainnissa vertailualueena pääkaupunkiseutu; R² Nagelkerke = 0,069, R² Cox & Snell = 0,047, Hosmer-Lemeshow: X² = 9,232, p = 0,323; Ristitulosuhde = OR, Luottamusväli = 95 % LV. Ei koskaan (n = 298) Aloittaneet (n = 158) Jatkaneet (n = 143) Lopettaneet (n = 399) Ikä varhaiskasvatuksessa (ka [kh] vuosina) 5,2 (1,2) 5,2 (1,1) 5,9 (0,9) 5,5 (1,1) Ikä alakoulussa (ka [kh] vuosina) *** 8,4 (1,1) 8,4 (1,1) 9,1 (1,0) 8,8 (1,0) Sukupuoli n (%) tyttö 138 (46,3) 67 (42,4) 76 (53,1) 212 (53,1) poika 160 (53,7) 91 (57,6) 67 (46,9) 187 (46,9) Perheen tulotaso# 3,92 (1,4) 4,23 (1,5) 4,69 (1,5) 4,53 (1,4) Maantieteellinen sijainti n (%) * Pääkaupunki (n = 197) 59 (19,8) 20 (12,7) 23 (16,1) * 95 (23,8) Etelä-Suomi (n = 272) 75 (25,2) 42 (26,6) 40 (28,0) 115 (28,8) Keski-Suomi (n = 358) 116 (38,9) 67 (42,4) 54 (37,8) * 121 (30,3) Pohjois-Suomi (n = 171) 48 (16,1) 29 (18,4) 26 (18,2) 68 (17,0) ka = keskiarvo, kh = keskihajonta, n = osallistujien lasten määrä, % = prosenttia. Iän, sukupuolen, perheen tulotason ja asuinpaikan maantieteellisen sijainnin yhteys liikuntaharrastuksessa jatkamiseen varhaiskasvatuksesta alakouluun. # Perheen tulotason vastausluokat olivat 1) 0–13 999 €, 2) 14 000–19 999 €, 3) 20 000–39 999 €, 4) 40 000–69 999 €, 5) 70 000–99 999 €, 6) 100 000–119 000 €, 7) 120 000–139 000 €, tai 8) yli 140 000 €
Jäähallipaikkakunnilla kilpailu jääajan riittävyydestä saattaa olla kova, jonka vuoksi vapaat vuorot perheille ja lapsille ovat lyhyempiä tai jäävät jopa saamatta. 2016) tutkimuksia, joiden mukaan pääkaupunkiseudun lapset harrastavat eniten ja maaseudun lapset harrastivat vähemmän ohjattua liikuntaa kuin samanikäiset kaupunkilaislapset. 2019). Toisaalta esimerkiksi haja-asutusalueilla liikuntapaikalle on usein pitkä etäisyys ja siksi siellä saatetaan viettää enemmän aikaa yhdellä kerralla. Liikuntaharrastaminen lisääntyi runsaasti vuosien varrella, keskimäärin noin 20 prosenttiyksikköä varhaiskasvatusikään verrattuna kaikkialla muualla, paitsi maaseudulla ja Pohjois-Suomessa. Onkin havaittu, että pääkaupunkiseudun lapset liikkuvat ja leikkivät päiväkotipäivien jälkeen vähiten pihalla ja osallistuvat eniten ohjattuihin liikuntaharrastuksiin, kun taas maaseudun lapset ulkoilevat eniten (Niemistö ym. Tässä tutkimuksessa uinti oli yleistä Etelä-Suomessa ja kaupungeissa, mutta harvempaan asutuilla alueilla sitä harrastettiin vähemmän. Tytöt ja pojat harrastavat osin erilaisia ohjattuja liikuntaharrastuksia Mielenkiintoisin tulos sukupuolieroissa liittyy siihen, mitä lapset harrastavat. 2019). 2016; Tuloskortti 2018) siitä, että lapset harrastavat paljon ohjattua liikuntaa. Huomionarvoista oli, että varhaiskasvatusiässä lapset harrastivat enemmän monipuolisia ja yhteen lajiin sitoutumattomia harrastuksia, kuten liikuntakerhoja, luistelua ja jumppaa, mutta kouluiässä ne eivät enää kuuluneet yleisimpien harrastusten joukkoon. Maaseudun lapset kompensoivat rakennettujen liikuntapaikkojen vähäisyyttä käyttämällä ulkokenttiä ja luontoympäristöjä aktiivisemmin kuin kaupunkilaislapset (Suomi ym. Edellä mainitut erot ovat tyypillisiä aikaisemman tutkimustiedon perusteella, ja LIITU-aineisto on osoittanut, että tyttöjen ja poikien liikuntaharrastaminen eroaa toisistaan sisällöllisesti, mutta ei juurikaan määrällisesti (Blomqvist ym. Hyvät harrastustilat voivat houkutella myös liikunnan tarjoajia toiminnan järjestämiseen. 2021; Sääkslahti ym. 2020; Westendorp ym. 2017) ja sen vuoksi lapselle etsitään tietoisemmin ohjattuja liikuntaharrastuksia. Tämä tutkimus tuo uutta tietoa lasten harrastamisen alueellisista yleisyydestä ja niistä tekijöistä, jotka selittävät lapsen liikuntaharrastuksen jatkamista. Rakennetut liikuntapaikat ovat tärkeitä liikkumiselle. Uintia harrastettiin yhtä paljon sukupuolesta riippumatta. Toisaalta tiivis rakentaminen esimerkiksi pääkaupunkiseudulla voi olla yhteydessä siihen, etteivät aikuiset koe lapsen ulkona leikkimisen olevan turvallista (Hesketh ym. Alueelliset erot liikunnan harrastamisessa Asuinpaikan perusteella havaittiin eroja lasten liikunnan harrastamisessa; Pääkaupungissa ja Etelä-Suomessa lapset harrastivat eniten ja Pohjois-Suomessa yhden liikuntaharrastuskerran kesto oli pisin. Lisäksi tyttöjen on havaittu harrastavan enemmän liikkumistaitoihin liittyviä harrastuksia (Barnett ym. Lisäksi maaseudulla voi olla vähemmän eri ryhmien välistä kilpailua esimerkiksi jäähallien jääajasta ja toisaalta enemmän resursseja ylläpitää ulkojäitä. 2021; Mononen ym. Yleisimmät ohjatut liikuntaharrastukset eri puolilla Suomea Varhaiskasvatusiässä lapset harrastivat eniten tanssia, jalkapalloa, jumppaa, uintia ja liikuntakerhoa. Nämä alueelliset erot voivat selittyä sillä, että tiheimmin asutuilla alueilla on enemmän mahdollisuuksia erilaisiin harrastuksiin tilojen ja olosuhteiden vuoksi, sillä rakennettuja liikuntapaikkoja, seuratoimijoita ja muita liikunnan järjestäjätahoja on enemmän. 2014). Alakouluun mennessä loppui tavallisimmin jumpan, luistelun, liikuntakerhon, tanssin ja uinnin harrastaminen. Pojat harrastivat enemmän joukkueja pallolajeja ja tytöt puolestaan harrastivat tanssia, jumppaa, voimistelua, ratsastusta ja sirkuskoulua. Olisi mielenkiintoista selvittää, onko esimerkiksi tytöille tarjolla tarpeeksi heille suunnattuja palloiluryhmiä ja -varusteita ja toisaalta pojille esimerkiksi erilaisia tanssiryhmiä ja -varusteita. Myös kouluikäisten lasten ja nuorten poikittaisaineistoihin perustuvissa LIITU-tutkimuksissa (Martin ym. Nämä tekijät mahdollistavat enemmän ja pidempiä päiväja ilta-aikaan tarjolla olevia jääharjoitusaikoja lapsille ja perheille. 2016) todettiin, että esimerkiksi liikuntakerhot ovat sitä yleisimpiä, mitä nuoremmasta lapsesta on kyse. Tämä voi selittyä sillä, että uinnin harrastaminen keskittyy uimahalleihin ja luonnon vesissä uintikausi on lyhyt, mikä tekee ohjatusta toiminnasta epäsäännöllistä. Tämä tulos vahvistaa aikaisempien laajojen kansallisten poikkileikkaustutkimuksien tuloksia siitä, että jalkapallo on yleisin liikuntaharrastus varhaiskasvatusikäisillä (Laukkanen ym. Liikuntapoliittisen selonteon mukaan tasa-ar. Toisaalta maaseudun ja taajamien yleisimmistä harrastuksista näkyi selvästi talviajan mahdollisuus lasketteluun ja luisteluun. Toistaiseksi tutkimukset eivät kuitenkaan ole antaneet vastausta siihen, johtuuko niiden väheneminen harrastustarjonnan vähenemisestä vai onko kyseessä lasten mielenkiinnon muuttuminen iän myötä lajispesifimmäksi. 2019). Lisäksi maaseudulla ja Pohjois-Suomessa liikuntaharrastaminen lisääntyi vähiten vuosien aikana. Sen pelaaminen ei edellytä vaativia harrastusolosuhteita eikä välinehankintoja ja monet koulujen ja varhaiskasvatusyksiköiden pihat soveltuvat pelaamiseen. 2013) ja poikien enemmän palloilutaitoja kehittäviä harrastuksia (Tietjens ym. 2018). Lisäksi yksi harjoituskerta kesti pidempään kuin muualla. Se kuului sekä poikien että tyttöjen harrastetuimpien liikuntaharrastusten joukkoon, vaikka selvä enemmistö lajin harrastajista olikin poikia. Vahvasti tyttöjen suosimia harrastuksia olivat toisaalta ratsastus ja ringette, joissa kaikki harrastajat olivat tyttöjä. 2021) ja alakoululaisilla lapsilla (Blomqvist ym. Toisaalta monet pienten lasten liikuntaharrastukset ovat sekaryhmiä, jolloin teemojen pitäisi ylläpitää mielenkiintoa ja hauskuutta sukupuolesta riippumatta. 2016). Kouluiässä yleisimmät lasten harrastukset olivat jalkapallon ja tanssin lisäksi voimistelu, salibandy ja jääkiekko. Liikuntapoliittisen selonteon mukaan esimerkiksi muuttotappioalueilla on havaittavissa liikuntaseurojen elinvoimaisuuden heikkenemistä (Itkonen ym. 2019; Laukkanen ym. Jalkapallo oli tyttöjen yksi yleisimmistä harrastuksista, vaikka lajikohtainen tarkastelu osoitti, että kaikista jalkapallon harrastajista jopa 80 prosenttia oli poikia. Jalkapallon yleisyys voi selittyä useilla eri tekijöillä, jotka helpottavat lajin saavutettavuutta. Muilta osin tulokset myötäilevät varhaiskasvatusikäisten (Laukkanen ym. 2021) ja kouluikäisten (Suomi ym. Suomessa yleisin pienten lasten liikuntaharrastus oli jalkapallo. Joskus aikuinen-lapsi-ryhmät voivat lisätä lapsen psyykkistä turvaa harrastuksen parissa, etenkin jos lapsi on ujompi. 2019; Suomi ym. LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Lasten liikuntaharrastaminen Suomessa 9 3 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Lasten ohjatun liikuntaharrastuksen seurantatutkimus vahvisti aikaisempien poikittaistutkimusten tuloksia (Blomqvist ym
Lisäksi oleellinen kysymys on raha – mitkä ovat laadukkaan liikuntakasvatuksen kustannukset eri puolella Suomea. Tutkimuksen vahvuus on laaja seuranta-aineisto varhaislapsuudesta alakouluikään eri puolella Suomea. 2018). Voi olla, että isommilla lajiliitoilla on enemmän resursseja panostaa laadukkaaseen liikuntakasvatukseen, joka voi heijastua myös lasten suurempaan pysyvyyteen liikuntaharrastuksen parissa. Lisäksi perheen tulotaso ennusti lähes tilastollisesti merkitsevästi liikuntaharrastuksessa jatkamista. Lapsia on hyvä osallistaa harrastusten toteuttamiseen, jotta ne ovat heille hyödyllisiä, kiinnostavia, hauskoja ja innostavia (Kokko & Mehtälä 2016). Myös valmentajan ja ryhmän hyvä keskinäinen dynamiikka ja luottamus tuo lapsille turvaa. Lapset ja nuoret ovatkin kuvanneet, että kalleus on yksi merkittävä este liikunnan harrastamiselle (Koski & Hirvensalo 2019). Toisekseen tarvitaan tietoa siitä, kuinka laadukasta esimerkiksi seurojen valmentajien ja ohjaajien toteuttama liikuntakasvatus on. 2016). Tulosten tarkastelussa on tekijöitä, joita on hyvä tiedostaa; ympäristöstä ei ole tehty olosuhdeanalyysiä ja tutkimukseen osallistuneet lapset harrastivat keskimäärin enemmän liikuntaa kuin esimerkiksi Piilo-tulosraportin lapset. 2019; Mononen ym. 2018), sillä suurin osa (79 %) urheiluseuratoiminnan lopettaneista koululaisista haluaisi jatkaa harrastamista myöhemmin (Mononen ym. Tämä mahdollistuu, jos yhteiskunnan tasolla tulevaisuudessa keskitytään siihen, että lapsille tarjotaan lisää taloudellisesti saavutettavissa olevia ja monimuotoisia matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia (Itkonen ym. Alakoululaisena harrastaminen saattaa olla enemmän sitoutunutta ja kavereiden harrastuksessa jatkaminen todennäköisemmin innostaa lasta jatkamaan (Blomqvist ym. Tämä tarkoittaisi sitä, että lapsi ei olisi lopettanut vaan keskeyttänyt hetkeksi harrastamisen. Liikuntaharrastuksessa jatkamista ennusti lapsen vanhempi ikä. Lapsen ja nuoren liikuntaharrastuksen merkittävimmiksi esteiksi on kuvattu liikuntaharrastuksen ohjauksen puutetta kodin läheisyydessä ja muita harrastuksia (Koski & Hirvensalo 2019). Tämä viittaa epäsuorasti siihen, että tiheämmin asutuilla alueilla ohjatun liikuntaharrastamisen mahdollisuudet ovat laajemmat ja niissä oli suurempaa vaihtuvuutta verrattuna harvempaan asuttuihin alueisiin. Voi olla, että tulotason merkitys lapsen harrastamiselle lisääntyy iän myötä tai se voi vaikuttaa siihen, ettei lapsi ole koskaan harrastanut liikuntaa. Tulevaisuuden näkymät ja johtopäätökset Ohjattu liikunnan harrastaminen on yksi tärkeä liikuntakasvatusympäristö, joka tavoittaa suuren osan nykyajan lapsista kautta Suomen. 2018) ja taloudellisia tukitoimia harrastuskustannusten kattamiseen. Tulevaisuudessa olisikin tärkeää tutkia enemmän ja laajemmin kansallisilla aineistoilla sitä, mikä ennustaa, mahdollistaa tai estää eri-ikäisten lasten ja nuorten liikunnan harrastamista ja sen mahdollisuuksia sekä vertailla ei koskaan harrastaneiden lasten ryhmää liikuntaa harrastaneisiin lapsiin. 2019). Perheen koulutustason ja tulotason on nähty vaikuttavan lapsen mahdollisuuksiin harrastaa liikuntaa (Itkonen ym. Sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta tulevaisuudessa olisi tarpeen tarkastella erilaisten harrastusten saavutettavuutta kaikille.. Koska pääkaupunkiseudulla harrastetaan runsaasti, voi olla, että erilaiset harrastusmahdollisuudet liikunnan sisällä ja sen ulkopuolella lisäävät kilpailua harrastajista. Nuorempana lapsi saattaa haluta kokeilla monia liikuntaharrastuksia ja sen vuoksi ainakin hetkellisesti osan harrastuksista myös keskeyttää. Tulevaisuudessa on hyvä pohtia, tarvitaanko jokaiselle ohjattua liikuntaharrastustoimintaa tarjoavalle yhteiset laadun tarkkailun mahdollistavat kriteerit, jotka toimisivat ohjenuorana laadukkaan liikuntakasvatuksen järjestämiselle. 9 4 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Lasten liikuntaharrastaminen Suomessa von edistämisessä merkittävää päätöksenteossa ja johtamisessa ovat mm. Tulevassa tutkimuksessa on tärkeää tehdä paikallisia arvioita lasten liikkumisen mahdollisuuksista useasta eri näkökulmasta tarkasteltuna. Liikuntaharrastuksen pysyvyys Liikunnan harrastamisen aloitusikä on aikaistunut, siihen osallistuminen on lisääntynyt ja myös harrastamisen lopettamisikä on aikaistunut (Blomqvist ym. 2018). Sen olisi myös innostettava monipuoliseen omaehtoiseen harjoitteluun ja liikuntaan sekä ohjattava urheilullisiin ja terveellisiin elämäntapoihin (Kokko & Mehtälä 2016). Aikaisempaa kansallista tietoa lasten liikuntaharrastuksen pysyvyydestä ei ole Suomessa saatavilla, mutta aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että tärkeimmät tekijät, jotka ennustavat liikuntaharrastamisessa jatkamista, ovat harrastuksen kiinnostavuus, hauskuus ja innostavuus (Blomqvist ym. Ensiksi on tarpeen tutkia konkreettiset liikuntaympäristöt, niiden mahdollisuudet, tarjoumat sekä niiden kattava hyödyntäminen ja käyttöasteet. ennakkoasenteiden tunnistaminen ja toimintakulttuuri, joka tukee monimuotoisuustavoitteita laaja-alaisesti (Itkonen ym. 2019). 2016). Siitä huolimatta tutkimus ei ole aukoton. Tässä tutkimuksessa keskisuomalaiset lapset jatkoivat todennäköisemmin samassa liikuntaharrastuksessa kuin pääkaupunkiseudun lapset. Tulevaisuuden kannalta yksi harrastustoiminnan suuri haaste on paitsi laadukkaan liikuntakasvatuksen tarjoaminen, myös monipuolisten harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen eri vaiheessa lapsuutta (Itkonen ym. Harrastamisen pysyvyyttä tutkiessa epäselväksi jää myös se, jatkaako lapsi myöhemmin ohjattua liikuntaharrastusta. Tässä tutkimuksessa mukana oli runsaasti alle 7-vuotiaita. Luovat digitaaliset ratkaisut voivat olla eduksi tulevaisuuden tasavertaisen liikunnan harrastamisessa, ainakin osalle lapsista ja osittain toteutettuina. Jos lapsi sitoutuu lajiin, niin ohjatun harjoittelun tulee olla laadukasta liikuntakasvatusta, jonka tehtävä on esimerkiksi tarjota myönteisiä liikuntakokemuksia ja kehittää taitoja. Koulumaailmassa opetussuunnitelma määrittää tavoitteet, joita opetuksella on, mutta liikuntaharrastuksissa tällaiset tavoitteet vielä puuttuvat. Tässä tutkimuksessa suurin harrastajien pysyvyys oli koripallossa, jalkapallossa, jääkiekossa, voimistelussa ja sirkuskoulussa. Tasa-arvoisen liikkumisen näkökulmasta liikuntaharrastusten määrässä ja pysyvyydessä oli eroja 3–11-vuotiailla ja liikuntaharrastuksesta toiseen siirtymää tapahtuu jo varhaisina vuosina. Nämä erot voivat johtua mittausajankohdan tai liikunnallisesti orientoituneiden perheiden määrän eroista aineistoissa
LIITUtutkimuksen tuloksia 2016. Eime, R.M., Young, J.A., Harvey, J.T., Charity, M.J. Kokko & L. Jyväskylän ylipisto. Urheilu ja seuraharrastaminen. Hesketh, K.R., Lakshman, R. A., Cantell, M., Korhonen, E. Liikkumissuositus 7–17vuotiaille lapsille ja nuorille. Helsinki: Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1, 49–55. Journal of Exercise Science & Fitness 7 (2), s1-s10. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4. Helsinki: Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4, 36–40. Kokko & A. Helsinki: Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1, 17–25. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 345. M., Hinkley, T., Okely, A. Mononen, K., Blomqvist, M., Koski, P. Kokko & L. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2018:6. Lasten ja nuorten liikunta Suomessa. Niemistö, D. Piilo – Pienten lasten liikunnan ilon, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen seuranta. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, ruutuaika ja sosiaalinen media sekä liikkumisen seurantalaitteet ja -sovellukset. Helsinki: Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4, 10–15. Helsinki: Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1, 67–74. D. Kokko & A. Urheilu ja seuraharrastaminen. Helsinki: Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1, 41–46. Kokko, S. 2018. Lehtonen & O. Martin (toim.). Child, family and environmental correlates of children’s motor skill proficiency. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 398, 136–170. Väitöskirja. 2016. 2019. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 398, 193–204. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Tammelin (toim.). Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Koettu liikunnallinen pätevyys ja koetut esteet. & Kokko, S. 2020. Martin (toim.). Itkonen, H., Lehtonen, K. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Obesity Reviews 18 (9), 987–1017. Mehtälä (toim.). & Tammelin, T. Sääkslahti, A. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2019. WHO Guidelines on Physical Activity and Sedentary Behaviour: Web Annex Evidence Profiles. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Jyväskylä: PS-Kustannus. Finni, T., Haapala, E. Suomi, K., Mehtälä, A. 2019. & Visscher, C. M., Dreiskämper, D., Holfelder, B., Utesch, T. Yhteenveto. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Malina, R. & Sääkslahti, A. 2013. Teoksessa: A. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Effect of a ball skill intervention on children’s ball skills and cognitive functions. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. 2018. Medicine and Science in Sports and Exercise 46 (2), 414–422. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:19. Kokko & A. Teoksessa: S. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. https://www.who.int/publications/i/item/9789240015111, 20.09.2021.. 2019. 2021. & Sääkslahti, A. Martin, L., Suomi, K. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. Johtopäätökset. Helsinki: Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4, 27–35. Journal of Science and Medicine in Sport 16 (4), 332–36. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:21. 2014. Sääkslahti, A., Mehtälä, A. International Journal of Environmental Research and Public Health 16 (11), 1989. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2019. & Hirvensalo, M. & Schott, N. Teoksessa: S. Mehtälä & T. Teoksessa: S. Skilled Kids around Finland: The motor competence and perceived motor competence of children in childcare and associated socioecological factors. Conceptualising and testing the relationship between actual and perceived motor performance: A cross-cultural comparison in children from Australia and Germany. 2009. Laukkanen, A., Niemistö, D., Määttä, S., Soini, A., Mehtälä, A., Kyhälä, AL., Pulakka, A., Viholainen, H., Tammelin, T. Helsinki: Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4, 23–26. A systematic review of the psychological and social benefits of participation in sport for children and adolescents: Informing development of a conceptual model of health through sport. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. & Salmon, J. World Health Organization (WHO) 2020. Blomqvist, M., Mononen, K., Koski, P. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. & Kokko, S. Teoksessa: S. Mehtälä (toim.). Liikunta varhaiskasvatuksessa. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. 2016. & van Sluijs, E.M.F. Children and adolescents in the sport culture: The overwhelming majority to the select few. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. & Mehtälä, A. Tuloskortti 2018. Teoksessa: S. Tutkimuskatsaus liikuntapoliittisen selonteon tausta-aineistoksi. Martin (toim.). Martin (toim.). Kehittämisvaiheen 2019–2021 tulosraportti. Teoksessa: S. & Payne, W.R. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Mehtälä (toim.). 2017. & Mehtälä, A. 2021. Teoksessa S. LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Lasten liikuntaharrastaminen Suomessa 9 5 LÄHTEET Barnett, L. 2021. Teoksessa: S. Mehtälä (toim.). Teoksessa: H. Sääkslahti, A. Kokko, S., Martin, L., Villberg, J., Ng, K. Journal of Sports Sciences 38 (17), 1984-1996. O., Lander, N., Hinkley, T. 2021. Tietjens, M., Barnett, L. & Hämylä, R. JYU Dissertations 394. Liikuntapaikat ja -tilaisuudet. Environmental correlates of motor competence in children – the Skilled Kids study. Liikunnan merkitykset ja esteet. 2016. 2019. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Liikuntatilaisuudet. 2018. Kokko & L. Kokko, S., Mehtälä, A., Villberg, J., Ng, K. Itkonen, K. Kehittämisvaiheen 2019– 2021 tulosraportti. Aarresola (toim.). Westendorp, M., Houwen, S., Hartman, E., Mombarg, R., Smith, J. Barriers and facilitators to young children’s physical activity and sedentary behaviour: A systematic review and synthesis of qualitative literature. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. 2016. Teoksessa: A. Hirvensalo, M., Jaakkola, T., Sääkslahti, A. Huoltajien ja varhaiskasvatushenkilöstön käsitykset lapsen liikkumisesta ja siihen liittyvistä tekijöistä. 2016. Sääkslahti, A. 2018. Piilo – Pienten lasten liikunnan ilon, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen seuranta. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, ruutuaika ja sosiaalinen media sekä liikkumisen seurantalaitteet ja -sovellukset. (toim.). Niemistö, D. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. & Kokko, S. Koski, P. & Kokko, S. Kokko & L. & Lintunen, T. Hallitusohjelma. Mehtälä & T. 2013. & Aarresola, O. Kokko & A. Tammelin (toim.). LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 10 (98)
2023. In this case the analysis of a child´s personal experiences, interpretations and meanings are marginalized (Zacheus 2010, 55–56). In addition, the coach is important to the boys as they direct their expectations about the hobby to their coaches. 9 6 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Lapsinäkökulma juniorijalkapallossa ”ME EI OLLA MITÄÄN MERCEDES BENZEJÄ, ME OLLAAN LAMBORGHINEJA” – LASTEN TOIMINTA JA MERKITYKSENANNOT JUNIORIJALKAPALLOSSA Tytti Soini, LitM, Jyväskylän yliopisto / Liikuntatieteellinen tiedekunta. Sähköposti: tytti.soini@edu.hel.fi (yhteyshenkilö). The value of exercising and participating in sports has been based on a variety of factors that have instrumental value, such as promoting health and well-being and preventing exclusion. It is significantly simpler to measure the amount, quality and types of exercise than, to study the meanings associated with exercise. 040 7450598. Recently, researchers have paid particularly interest on measuring physical activity, i.e. Valmentajalta odotetaan rentoa otetta, välittävän ilmapiirin luomista sekä kykyä auttaa taitavaksi jalkapalloilijaksi kehittymisessä. The data based on ethnographic methods shows that the boys value most on friendship and peer interaction in football. Liikunnan määrän, laadun ja harrastettujen lajien mittaaminen on yksinkertaisempaa, kuin vaikkapa liikuntaan liitettävien merkityksien tutkiminen, jolloin lasten omien kokemusten, tulkintojen ja merkityksenantojen tutkiminen jää helposti marginaaliin (Zacheus 2010, 55–56). Harrastamisen tärkeydelle on haettu perusteita monenlaisista välinearvoa edustavista asioista, kuten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä syrjäytymisen ehkäisystä. PL 35 (L), 40014 Jyväskylän yliopisto. 2017, 5). Hannele Harjunen, apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto. This study reviews what 9 to 10 year-old boys see essential in their football hobby and why. The aim is also to study the significances and the boy´s social agency in football. Liikunta & Tiede 60 (5), 96–103 Children’s activity and physical exercise have traditionally high valued in Finland. Generally, children`s own connotations about their hobbies are considered less important than information produced by adults (see Parviainen 2021, 60). 10-vuotiaat pojat pitävät jalkapalloharrastuksessaan tärkeänä ja miksi. Etnografisin menetelmin kerätyn aineiston perusteella voidaan todeta, että tutkimukseen osallistuneet pojat pitävät jalkapalloharrastuksensa tärkeimpinä asioina kavereita ja vertaisvuorovaikutusta ja sekä erilaisia pelaamisen iloon kytkeytyviä itseisarvoa ilmentäviä lajimerkityksiä. Vanttaja ym. AnnaKatriina Salmikangas, LitT, yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto. P. 2017, 5). ”Me ei olla mitään mercedes benzejä, me ollaan lamborghineja” – lasten toiminta ja merkityksenannot juniorijalkapallossa. Lasten itsensä tuottamaa tietoa omasta harrastamisestaan ei ylipäätään ole aina osattu pitää yhtä tärkeänä kuin aikuisperspektiivistä tuotetta tietoa (ks. Parviainen 2021, 60). TIIVISTELMÄ Soini, T., Harjunen, H., Itkonen, H., & Salmikangas, AK. Lisäksi selvitetään, minkälaisia merkityksenantoja pojat harrastukseensa liittävät ja millaisena poikien sosiaalinen toiminta vaikuttamispyrkimyksineen jalkapalloharrastuksessa näyttäytyy. Sport-related meanings with intrinsic enjoyment of playing are also fundamental. whether children exercise enough for their health (see e.g. The coach should foster a supportive environment, take a laid-back approach, and be able to assist the players in becoming skilled football players. Avainsanat: lapset, näkökulma, tulkinta, valta, toimijuus, junioriurheilu ABSTRACT Soini, T., Harjunen, H., Itkonen, H., & Salmikangas, AK. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, mitä 9 . 2023. Liikunta & Tiede 60 (5), 96–103 Suomessa on perinteisesti nähty tärkeäksi, että lapset harrastavat liikuntaa ja urheilua. Vanttaja ym. Hannu Itkonen, liikuntasosiologian emeritusprofessori, Jyväskylän yliopisto. Lasten liikunnan ja urheilun tutkimuksessa on viime vuosien aikana oltu kiinnostuneita etenkin fyysisen aktiivisuuden mittaamisesta, kuten siitä, liikkuvatko lapset terveytensä kannalta riittävästi (ks. Keywords: child perspective, interpretation, power, agency, junior football. Myös valmentajat ovat pojille tärkeitä, sillä he suuntaavat harrastukseensa liittämiään odotuksia pitkälti heihin. “We are not Mercedes Benzes, but Lamborghinis” – The agency and significance in children’s football. esim
Parviainen 2021, 59–61). Ohjatuilla urheiluharrastuksilla nähdään olevan aikuisuudessa tarvittavia pääomia kartuttava välinearvo, ja harrastamisesta on haettu vastauksia esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyyn sekä osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Huomio kohdistuu poikien omaan kokemusmaailmaan, eli siihen, miten harrastaminen ja kilpaurheilu olisi heille motivoivaa ja mielekästä (ks. 2015, 173–186), eikä sen merkitystä ole tunnistettu kilpaurheilun sosialisaatiokehityksessä (Aarresola 2016, 96). Arvojen ja urheiluun sitoutumisen välistä suhdetta kuvataan käsittein belonging, being ja having (Aggerholm & Breivik 2020). LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Lapsinäkökulma juniorijalkapallossa 9 7 JOHDANTO Lasten vapaa-ajan harrastamisen yhteiskunnallinen paikka, tarve, tavoite ja merkitys ovat ajankohtaisia kysymyksiä, ja lasten harrastamiseen kohdistuu intensiivistä kiinnostusta useilta tahoilta. Sopimuksen mukaisesti lapsia tulee kuulla, heidän mielipiteensä tulee ottaa huomioon ja heillä pitäisi olla mahdollisuus osallistua heitä itseään koskevan toiminnan suunnitteluun. (Mononen ym. Merkityksellä tutkimuksessa viitataan sekä symboliseen että kielelliseen ulottuvuuteen, eli siihen, mitä jokin tarkoittaa, että merkittävyysulottuvuuteen, eli siihen, miten tärkeää jokin on. 2016, 27–35.) Liikunnan määrän, laadun ja harrastettujen liikuntalajien mittaaminen (esim. Lapsilta koottu, omaan harrastamiseensa liittyvä kokemustieto jää helposti episteemisen epäoikeudenmukaisuuden nimissä aikuisperspektiivin varjoon, eikä lasten tietoa ole aina tunnistettu tai pidetty heidän ikäänsä ja vähäiseen kokemukseensa nojaten tärkeänä (ks. Tällöin lapset nähdään yhteiskunnallisesti merkittävinä tiedon tuottajina, joilla on tämän päivän lapsuudesta kokemuksia ja näkökulmia, joita muilla ei ole (ks. Tämän tutkimuksen lähtökohtana on, että liikuntaharrastukseen liitettyjä merkityksiä tarkastelemalla ja analysoimalla voidaan ymmärtää paremmin niitä vetovoimatekijöitä, joita tutkimukseen osallistunet pojat harrastukseensa liittävät. Tutkimuksen taustateorioina vaikuttavat osallisuuteen sekä sosiaaliseen toimintaan ja toimijuuteen liittyvät teoretisoinnit. Päätös yhteen lajiin keskittymisestä tehdään noin 9-vuotiaana ja harrastaminen seurassa lopetetaan keskimärin 11-vuotiaana. Urheiluharrastusten on ajateltu toimivan rokotteena joutilaisuutta ja erinäisiä paheita vastaan, vaikka Hoikkala (1993, 92–96) on osuvasti todennut, ettei rokotus näytä aina kestävän yli murrosiän. ”Urheilun hyvään kertomukseen” uskoen lapsia on pyritty vuosikymmenten ajan ohjaamaan kohti reippautta ja kunnollisuutta (ks. Lasten näkökulmien selvittämiseen aikuisia ohjaa myös YK:n lasten oikeuksien sopimus (1989), joka painottaa lasten oikeutta suojeluun (protection), osallistumiseen (patricipation) ja osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (provision). Itkonen ym. Toimijuuden käsitettä ei ole Suomessa juurikaan käytetty esimerkiksi urheilulliseen kehittymiseen tai urheilun uriin liittyvässä tutkimuksessa (Salasuo ym. WHO:n koululaistutkimus, Kouluterveyskysely, LIITU-tutkimus, MOVE!-mittaukset) on toimintaan liitettävien merkitysten selvittämistä yksinkertaisempaa, ja liikuntaan liittyvien merkitysten tutkiminen onkin jäänyt edellä mainittuja vähäisemmäksi (Zacheus 2010, 55–56). Lapsinäkökulma junioriurheilussa Junioriurheilu muodostaa monimuotoisen ja jännitteisen kentän, joka kätkee sisälleen erilaisia tavoitteenasetteluita, tulkintakehyksiä, merkityksiä, odotuksia sekä monenlaisista asiantuntijapositioista käsin tuotettuja totuuksia, suosituksia ja kriteerejä (Korhonen 2011, 5). Arnstein 1969, 216–224). Sosiaalisella toiminnalla tutkimuksessa viitataan tahdonalaiseen ja tarkoitukselliseen tekemiseen, jossa on kyse tahtomisesta ja oman tahdon soveltamisesta käytäntöön (ks. Campbell 1996, 25). Tutkimuksessa tarkastellaan juniorijalkapallotoimintaa sosiokulttuurisen lapsuudentutkimuksen paradigmaan nojaten ja lapsinäkökulmaa painottaen. James & James 2008), jolloin kuulluksi tuleminen, valinnanmahdollisuudet ja toiminnan seurausvaikutukset ovat tärkeitä (ks. Sosiaalisen toimijan (social actor) käsitteeseen nojaten tutkimuksessa kuvataan jalkapalloa harrastavien poikien aktiivista osallistumisen tapaa harjoitteluja pelitilanteissa (ks. 2018, 29). Tässä eksistentiaalista sitoutumista kuvaavassa viitekehyksessä ihmisten empiirinen arvoperusta nähdään muodostuvan henkilökohtaisista, interpersoonallisista sekä sosiaalisista arvoista. (ks. Lisäksi huomio kiinnitetään yksilön kyvykkyyden vaatimuksiin ja harrastusyhteisön käytänteiden muodostumiseen (ks. Lasten harrastaminen alkaa urheiluseurassa noin 6–7-vuotiaana, suurin osa (76 %) osallistuu kilpailutoimintaan ja valtaosalla (64 %) on kilpailullisia tavoitteita. Lasten fyysiseen toimintakykyyn sekä riittävään fyysiseen aktiivisuuteen kytkeytyvän huolipuheen myötä on rakentunut käsitys kunnon kansalaisuuden ideaalista, johon liittyy oma kontrollin ja hallinnan ulottuvuutensa. Lapsinäkökulmainen tutkimus (studies of child perspective) on määritelty monitieteiseksi ja moninäkökulmaiseksi tutkimusalueeksi, jossa lapset osallistuvat tiedon tuottamiseen (Karlsson 2020, 246). Tammi & Hohti 2017, 69). Lasten liikunnan merkitysulottuvuuksia on jaoteltu muun muassa kilpailuun ja suorittamiseen, terveyteen ja kuntoon, ilmaisuun, esittämiseen, iloon ja leikkiin, sosiaalisuuteen ja yhdessäoloon, itsen tuntemiseen ja tutkimiseen, kasvuun ja kehittymiseen sekä lajiin liittyviin merkityksiin. Lehtinen 2009, 92). Lehtinen 2009, 90). Kansainvälisessä tutkimuksessa junioriurheilijan asemaa on tarkasteltu etenkin holistisen valmennusotteen ja urheilijalähtöisyyden sekä merkitysten nä. Liitu-raportin esipuheessa vakavimpana huolenaiheena mainitaan tulokset, joiden mukaan lapset ja nuoret löysivät liikunnasta vuonna 2018 vähemmän merkityksellisiä asioita kuin neljä vuotta aikaisemmin (Korjus & Korsberg 2018). Tässä tutkimuksessa todellisuuskäsitys määrittyy poikien perspektiivin, eli lapsinäkökulman mukaisesti. esim. Koski 2017, 87–113.) Tutkimukseen osallistuneiden poikien ilmentämien merkityksenantojen yksilöllisten painotusten ja erontekojen tulkinnassa on nojattu Aggerholmin ja Breivikin (2020) luomaan analyyttiseen viitekehykseen, joka ohjaa tarkastelemaan urheiluun ja liikuntaan liittyviä arvorakenteita sekä ihmisten perustavanlaatuista tapaa sitoutua urheiluun. Itkonen 2010, 24). Tutkimuksen tavoitteena on lisätä lapsinäkökulmaisen tiedon avulla lasten urheilusta käytävän puhunnan monipuolisuutta ja torjua aikuisjohtoisten yksipuolistavien käytäntöjen hallitsevuutta junioriurheilussa (ks. Karlsson 2020, 259). Itkonen & Kauravaara 2015, 10). (Salasuo 2020, 7–9.) Erityisenä huolenaiheena on ollut lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden määrä, eli se, liikkuvatko lapset terveytensä kannalta riittävästi. Toimijuuden havainnoinnissa huomioidaan poikien mahdollisuuksia ja pätevyyksiä toimia itsenäisesti ulkoisesta ohjauksesta riippumattomana (ks. Osallisuudella viitataan ennen kaikkea vallan jakautumiseen siten, että päätöksenteosta sivurooliin jääneillä lapsilla olisi halutessaan mahdollisuus päästä määrittelemään oman harrastuksensa sisältöjä ja tavoitteita (ks
Kerronnallisuus pitää sisällään poikien spontaaneja ja suunniteltuja sanallisia sekä sanattomia viestejä, ilmaisuja, aloitteita ja kertomuksia. Aineistonkeruun edetessä pojille esitettiin alustavien tulkintojen tarkentamiseksi kysymyksiä. Tutkimusluvat on pyydetty poikien vanhemmilta, mutta myös pojilta itseltään. AINEISTO Aineiston kokoamisessa on nojattu tiedon sosiaalisesti rakentuvaan luonteeseen ja kerronnalliseen eli narratiiviseen tietämiseen. Tämä poikkeaa vallalla olevasta loogis-rationaalisesta tietämisestä ja tuo paremmin esiin kertojan innostuksen lähteitä, tunteita ja kertojan asioille antamia merkityksiä (Weckström 2021, 40). Viisi keskustelua nauhoitettiin, ja kolmesta kirjattiin vain muistiinpanot, koska yksi ryhmän pojista toivoi niin. Toukokuussa 2022 pojat kirjasivat sääntöjä, joita he haluaisivat valmentajille ja lapsille asettaa. Kauden päättyessä pojat kirjasivat kuluneen kauden myönteisimpiä ja ikävimpiä mieleen jääneitä asioita sekä odotuksiaan uudelle kaudelle. Tutkimuksessa on ollut tärkeää herkistyä valtaa koskeville kysymyksille, reflektoida tutkijan omaa kuuntelemista ja huomioida, miten eri ilmaisuihin on tartuttu ja miten niitä on tekstissä kuljetettu (ks. Hamel & Gilbert 2010; Seippel 2006; Bowers & Green 2013). Keskustelut toteutuivat yhtä lukuun ottamatta kolmen hengen ryhmissä. Pojat ovat voineet valita, miten haluavat tiedon tuottamiseen osallistua vai haluavatko lainkaan. Ilmaisujen moninaisuus on haastanut tutkijaa. Seuraavaksi toteutettiin kahdeksan ryhmäkeskustelua, joiden tarkoituksena oli tutustumisen ja luottamuksen edistämisen lisäksi luoda tilanne, jossa pojat saivat paitsi esittää kysymyksiä tutkijalle, tuoda esiin itseään kiinnostavia asioita, jotka he kokivat siinä hetkessä kertomisen arvoisiksi. Etnografinen tutkimusote on perusteltu silloin, kun halutaan tehdä näkyväksi monitahoisia kulttuurisia ilmiöitä ja prosesseja sekä niiden merkityksiä yksilöille ja yhteisöille (Hämeenaho & Koskinen-Koivisto 2014, 7). Kenttäpäiväkirjan muistiinpanoja muokattaessa aineistosta tehtiin temaattisen luennan avulla alustavia analyyttisia huomioita. Mitä aikuisten pitäisi osata lapsilta kysyä, ja minkälaisia ohjeita pojat antaisivat aikuisille. Tutkimuksen luotettavuutta arvioitaessa tulee tarkastella etnografisen tietämisen rakentumista, eli sitä, miten tutkimuksessa on onnistuttu tavoittamaan poikien näkökulmia ja tulkintoja. Millainen on hyvä valmentaja. Lisäksi pojat ilmaisivat viisiportaisella fiilismittarilla, minkälaisella fiiliksellä olivat harjoituksiin tulleet ja minkälainen se oli keskusteluhetkellä. Tutkimuksen innoittajana ovat toimineet tutkijan omat, vuosien aikana kertyneet kokemukset junioriurheilun käytännöistä vanhempana ja ohjaajana, uteliaisuus lasten tuottamaa tietoa kohtaan sekä pyrkimys lasten aseman ja roolin vahvistamiseen oman urheiluharrastuksensa määrittelijänä ja tulkitsijana. Karlsson 2020, 250–251). Tutkimuksessa on keskitytty kuulemaan poikien viestejä, nostamaan esiin ja analysoimaan poikien näkökulmia, painotuksia sekä tapoja toimia ja ilmaista asioita niiden kulttuurisessa, sosiaalisessa, yhteiskunnallisessa ja historiallisessa kontekstissa (ks. 4. Etnografialla viitataan tutkimukselliseen prosessiin, jossa tiettyä kulttuuria tai ilmiötä tarkastellaan ja tulkitaan kohtuullisen pitkän ajanjakson aikana vuorovaikutuksessa kyseiseen kulttuuriin tai ilmiöön liittyvien ihmisten kanssa (Hammersly & Atkinson 2007, 3). Vaikka aikuisten rooli on lasten osallisuuden ja aktiivisen toimijuuden toteutumisessa keskeinen, ei tässä tutkimuksessa tarkastella aikuisten toimintaa. Kenttätyö alkoi syyskuussa 2021 U12 -ikäisten poikien joukkueessa eräässä pääkaupunkiseudun jalkapalloseurassa, ja siinä hyödynnettiin seuraavia menetelmiä: 1. Paju ym. Havainnot kirjattiin mahdollisimman sanatarkasti puhelimen muistioon, josta ne siirrettiin alustavaa analyysia varten kenttäpäiväkirjaan. Ryhmäkeskusteluja 3. Lisäksi maalis-toukokuun aikana 10 vapaaehtoista poikaa toimi vuorotellen vertaishavainnoitsijana harjoituksia seuraten ja henkilökohtaista kerrontaa tuottaen. Alustavan analyysin pohjalta kirjoitettiin kuvaus poikien omalakisesta ja rikkaasta toiminnasta sekä harjoituksissa vallitsevista käytännöistä, joiden puitteis. Paju ym. Pojat suuntasivat havainnointiaan ja kerrontaansa vaihtelevasti itse harjoitustapahtumaan, joukkueen toimintaan ja jalkapalloharrastukseen yleensä sekä kokonaisvaltaisesti omaan arkeensa. Käsitteellä pojat tai pelaajat viitataan tutkimukseen osallistuneisiin poikiin, kun taas käsiteellä lapset tai juniorit viitataan kaikkiin urheilua harrastaviin lapsiin tai vain lapsiin yleisesti. Tutkimuskysymysten ja tulkintateorioiden valossa kiinnostavalta vaikuttaneet havainnot kirjattiin pelkistettyinä aineiston koontitaulukkoon. 9 8 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Lapsinäkökulma juniorijalkapallossa kökulmasta (ks. Vastauksia on haettu kysymyksiin: Mitkä asiat tekevät jalkapalloharrastuksesta pojille tärkeän, ja minkälaisia merkityksenantoja pojat harrastuksessaan ilmentävät. Mikä ei ole kivaa. Nauhoitetuista keskusteluista kirjoitettiin tekstiksi taustaja tulkintateorioiden sekä tutkimuskysymysten valossa kiinnostavat asiasisällöt, kuten: Miksi pojat pelaavat jalkapalloa, ja mikä tekee harrastuksesta ja harjoituksista kivaa. Lisäksi on tarkasteltu sitä, miten pojat toteuttavat sosiaalista toimijuuttaan ja miten he pyrkivät toimintaan vaikuttamaan. 2014, 32). 2014, 33–34). Tutkimuksessa on selvitetty osallistavan etnografian keinoin jalkapalloa harrastavien 9–10-vuotiaiden poikien kokemuksia ja tulkintoja omasta harrastuksestaan. Menetelmien valinnassa on pidetty tärkeänä sitä, että ne olisivat pojille mielekkäitä, ja että he voisivat ilmaista itseään itselleen sopivalla tavalla. Kirjallisia vastauksia tutkijan kysymyksiin Whatsapp-ryhmässä ja paperilla. Voiko aikuisille kertoa omia ideoitaan ja toiveitaan. Mikä harrastuksessa on tärkeää ja miksi. Aineiston kokoaminen on tapahtunut kenttätyössä katsomalla, kuuntelemalla, tuntemalla, puhumalla, kirjoittamalla ja sanallistamalla asioita, jotka perustuvat tutkijan ja poikien väliseen suhteeseen (ks. mm. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA MENETELMÄT Jalkapalloa harrastavien poikien sosiaalisen todellisuuden tutkiminen on lähtenyt liikkeelle poikien omista näkökulmista. Harjoitusten ja pelitapahtumien havainnointia ja kirjaamista 2. Marraskuussa 2021 pojat vastasivat Whatsapp-ryhmässä kysymyksiin: Minkälaisissa treeneissä viihdyt ja mikä tekee pelaamisesta niin kivaa. Aineiston kokoaminen aloitettiin poikien harjoituksia ja pelitapahtumia havainnoimalla ja heidän kerrontaansa kirjaten. Lapsuuden tutkimuksessa on aina läsnä erityinen kasvatuksen, vallan ja hallinnan tematiikka, joka tekee tutkimuseettisistä kysymyksistä monitahoisia sekä eritystä osaamista ja tarkastelua vaativia (Rutanen & Vehkalahti 2019, 7–8). Yksi keskustelu kesti noin 20 minuuttia, ja niihin osallistui yhteensä 22 poikaa. Tämän jälkeen pojat vastasivat eri harjoittelukerroilla kirjallisesti kysymyksiin: Mikä tekee sinut onnelliseksi ja mitä haluaisit kysyä pelikaveriltasi. Ilmaisuista monia on jäänyt myös tavoittamattomiin, ja niiden merkitys on voinut paljastua vain osittain. Vertaishavainnointia ja henkilökohtaista kerrontaa
He kohdistavat odotukset välittävästä ja eettisestä ilmapiiristä ensisijaisesti valmentajiinsa. TULOKSET Tutkimuksen aineistoissa pojat ilmentävät Kosken (2017) kuvaaman ryhmittelyn mukaisista merkitysulottuvuuksista voimakkaimmin iloon ja leikkiin, sosiaalisuuteen ja yhdessäoloon, kehittymiseen ja oppimiseen sekä itse lajiin liittyviä merkityksiä. Vastuuvalmentajan oma poika pelaa joukkueessa, joten häntä voitaneen kutsua apuvalmentajien tapaan isävalmentajaksi. Eri menetelmillä kootuille aineistoille luotiin tämän jälkeen taulukkoon omat sarakkeensa, joiden alle pelkistetyt havainnot sijoitettiin. Välillä keskustellaan asiantuntevasti jalkapalloon liittyvistä lajihienouksista, harjoiteltavasta taidosta, opituista tempuista, jalkapalloidoleista tai ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista, ja välillä siirrytään todellisuuden tuolle puolen mielenkiintoisiin ajatusleikkeihin, joilla ei uskoisi olevan mitään tekemistä itse harjoituksen kanssa. mm. Harjoituksia on kahdesta kolmeen kertaan viikossa, ja niihin ilmoittaudutaan Jalkkis-järjestelmän kautta. Harjoituksen lopuksi usein pelataan. Kärrynpyörät ja kuperkeikat, hypähtelyt, pyörähtelyt, tanssahtelut ja koreografiat, maahan heittäytymiset, dyykkaamiset, kaverin taputtelut, halaukset, tökkimiset, nyhjäämiset, konttaamiset, törmäilyt, painimiset ja kiusoittelut kuuluvat treeneihin yhtä varmasti kuin ohjatut harjoitteet. Välillä tehdään näyttäviä maaleja, tuuletetaan villisti, toteutetaan ohjattua syöttökuviota tai kamppaillaan tosissaan 1 vastaan 1 -tilanteissa, ja heti seuraavaksi heittäydytään maahan makaamaan, vaihdetaan mielipiteitä suosituista tietokonepeleistä tai muututaan tulta syökseviksi lohikäärmeiksi ja mietitään, kuinka mustaksi ihminen voi lohikäärmeen liekistä muuttua. Lisäksi itseilmaisuun ja esittämiseen liittyvät merkitykset tulevat näkyväksi poikien omalakisessa toiminnassa. Taulukko 1. Elintärkeät kaverisuhteet, vertaiskulttuurin luominen ja kollektiivinen ilo Poikien kertomuksissa jalkapallo on kivaa ensisijaisesti siksi, koska ”sieltä saa uusia kavereita” ja ”harjoituksissa saa viettää aikaa kavereiden kanssa” (ks. Verbaalisen ilmaisun – humorististen kommenttien, laulun, vitsien, yhteisten juttujen ja tarinoiden – lisäksi ilmoilla on naurua sekä valtavasti fyysistä ilmaisua mitä moninaisimpine eleineen, ilmeineen ja toimintoineen. Joukkueella on liikunta-alan koulutuksen omaava vastuuvalmentaja sekä pelaajien vanhemmista valittuja apuvalmentajia, joista harjoituksiin osallistuu kerrallaan yleensä kaksi. Mitä sä sitte teet, kun sä oot ihan musta?” ”Käyn suihkussa.” ”Mut sä kuolet....” ”No syökse nyt sitä tulta...” Tämä on katkelma poikien keskustelusta heidän odotellessaan jonossa vuoroaan ohjatussa syöttöharjoituksessa. Kuvaus U12 – ikäisten poikien jalkapalloharjoituksista ja poikien toiminnasta ”Mä oon lohikäärme. Harjoituksiin osallistuu yleensä noin 20–25 poikaa, ja ne kestävät 75 minuuttia. mm. Mä syöksen tulta. ”Välillä vähän hassutellaan kavereiden kaa ja pidetään kivaa.” Mielekäs yhdessäolo koetaan tärkeäksi, ja omalakisen, valmentajien ohjeistustakin uhmaavan, vallattoman hassuttelun avulla pojat luovat vertaiskulttuuria, joka auttaa heitä yhdistämään valmentajien odotukset omiin sisäisestä maailmasta kumpuaviin tarpeisiinsa sekä mielikuvitukseen, iloon ja leikkiin.. Lopuksi huomio kiinnitettiin Aggerholmin ja Breivikin (2020) analyyttistä viitekehystä mukaillen poikien henkilökohtaisissa ilmaisuissa ja arvorakenteissa ilmeneviin yksilöllisiin merkityksenantoihin, painotuksiin ja erontekoihin. Pojat saapuvat paikalle vähitellen, ja usein kentällä on jo käynnissä omatoiminen harjoittelu ennen varsinaisen harjoituksen alkua. Ryhmäjaossa huomioidaan pelaajien kokemus ja taidot, sillä joukkueessa on mukana sekä vasta-alkajia että jo useamman vuoden harjoitelleita poikia. Pelaaminen edustaa pojille lajimerkityksiä, mutta myös itsessään arvokasta ja merkityksellistä toimintaa. Sosiaalisuus ja yhdessäolo sekä ilo ja leikki muodostavat poikien ilmaisuissa kokonaisuuden, johon he liittävät monia tärkeitä merkityksenantoja. Eliasson 2009, 15). Vastaavanlaisia tarinoita pulppuaa harjoitusten aikana lukemattomat määrät, ja juttua sekä toimintaa riittää laidasta laitaan. Sosiaalisina toimijoina pojat ovat yksilöllisiä, ja heidän tarpeensa, halunsa ja pyrkimyksensä toimintaan vaikuttamiseksi vaihtelee. Harjoituksiin on ”kiva tulla, kun on kavereita ja pidetään hauskaa”. Eliasson 2009, 67). On helppo nähdä, kuinka urheilu on vetovoimainen toimintamuoto, jonka kautta aikuiset voivat saada lapsiin kokonaisvaltaisen ja myönteisen kontaktin (ks. Kehittymiseen ja oppimiseen liittyvät odotuksensa pojat yhdistävät paitsi valmentajiinsa myös pelaamiseen. Ensimmäisistä havainnointikerrasta lähtien käy selväksi, että päällimmäisenä poikien toiminnasta välittyy ilo ja huumori sekä energinen meininki, jolla on hyvä mahdollisuus tarttua myös aikuisiin. Harjoitukset aloitetaan kentän laitamilla toteutetulla alkuverryttelyllä, ja kenttävuoron alkaessa joukkue siirtyy kentälle. Tällöin tarkasteltiin poikien aloitteita, tahdonilmaisuja, tarinoita, erilaisia pätevyyksiä ja valinnanmahdollisuuksia. Vastuuvalmentaja kertoo harjoitusten sisällöstä ja jakaa pojat pienempiin ryhmiin. Poikien ilmaisuissa merkittävinä toistuvat aiheet VERTAISVUORO VAIKUTUS ODOTUKSET TOIMINTA kaverit hyvä valmentaja pelaaminen leikki ja hassuttelu ilmapiiri taitojen oppiminen tarinat ja fantasia aikuisten tuki hyvä olo huumori (huippu)futariksi kasvaminen harjoituksiin liittyvät ilmaisut ilo ja hauskuus toiminnan mielekkyys lajiin liittyvät ilmaisut Tämän jälkeen aineistosta etsittiin sosiaalisen toimijuuden sekä osallisuuden teorioiden mukaisia kuvauksia, jotka ilmentävät sekä vaikuttamispyrkimyksiä että poikien omalakista toimintaa. LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Lapsinäkökulma juniorijalkapallossa 9 9 sa pojat toteuttivat sosiaalista toimijuuttaan. Apuvalmentajien ansiosta harjoittelu voidaan toteuttaa pienemmissä ryhmissä, jolloin poikia ohjaa harjoitusten aikana yleensä kolme eri tavoin toimivaa ja kommunikoivaa aikuista. Myös harrastukseen liittyvissä arvorakenteissa sekä sitoutumisessa on havaittavissa pieniä painotuseroja. Taulukosta koodattiin eri värein toistuvat ja merkittävät aiheet, jonka jälkeen yhteisiä piirteitä sisältäneet havainnot yhdistettiin tulkintateorioihin tukeutuen kolmen pääteeman alle: vertaisvuorovaikutus, odotukset sekä toiminta (taulukko 1)
Eliasson 2009, 69), voittamisen tärkeydessä ilmenee hienoista erontekoa. Rasku-Puttonen 2006, 111–125) eli ”rohkeuttaa”, kuten pojat asian ilmaisevat. Pojat odottavat, että valmentaja ”osaa pitää hyviä treenejä eikä pakota”. Heidän oma taipumuksensa eettisyyteen näkyy muun muassa heidän todetessaan, että ”välillä on valmentajillakin huono päivä”. Odotusten keventämisen yhtenä keinona pojat käyttävät huumoria (ks. Hyvän valmentajan merkitys ja viihtymistä edistävä ilmapiiri Hyvän valmentajan merkitys ja rooli taitojen opettajana, fasilitaattorina ja positiivisen ilmapiirin vastuuhenkilöinä tulee näkyväksi sekä poikien kerronnassa, että kirjallisissa vastauksissa. Vertaiskulttuuria hyödyntäen pojat laajentavat toiminnan merkitysulottuvuuksia ja tekevät tilaa yksilöllisille taipumuksille ja vahvuuksille. Urheilu on vaativaa puuhaa, ja lapsiin kohdistuu monia odotuksia useista eri suunnista. Csíkszentmihályi 2005, 84). Vaikka pojat kertovat, että omien toiveiden ja aloitteiden esittäminen on mahdollista, ”jos me vaan uskalletaan pyytää”, rajoittuvat valinnanmahdollisuudet harjoituksissa valmentajien antamien ohjeiden lähes kirjaimelliseen noudattamiseen tai ohjeiden mukaisen toiminnan rikastamiseen omalakisen toiminnan avulla. Luomalla kollektiivisia mielihyvän ja ilon kokemuksia he samalla vahvistavat toimintaan sitoutumista sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta, jota voidaan pitää joukkueurheilulle tärkeänä ulottuvuutena myös menestymisen näkökulmasta. Hyvä harjoitus ei ole liian vaikea, vaan juuri sopivan haasteellinen: ”Pitää olla myös helppoja rasteja.” (ks. Pojat odottavat eettisesti toimivien aikuisten laittavan valmennuksessa lasten tarpeet omiensa edelle. Pojat kertovat, että kivaa on ”se kun saa juosta”, ja kun ”saa purkaa energiaa harkoissa”. Pojat innostuvat mistä tahansa pelimahdollisuudesta, ja jos he saisivat päättää, sellaista harjoitusta ei olisikaan, jossa ei pelattaisi. Vaikuttamispyrkimykset ja sosiaalinen toimijuus Pojat ovat tottuneita valmentajien valmiiksi suunnittelemiin harjoituksiin, jossa heille kerrotaan, mitä tehdään. Valmentajalta toivotaan rentoa suhtautumista harjoitteluun ja peleihin, koska ”jos valmentajat on ärsyyntyneitä, sitä yrittää välttää virheitä ja alkaa stressaa.” Lasten ja aikuisten välisissä suhteissa arvostetaan huolenpidon ja välittämisen ilmapiiriä (ks. Taitoja pojat kokevat oppivansa parhaiten pelatessaan. Huumori, leikki ja hassuttelu ovat keskeinen, joskin aikuisten näkökulmasta ei toivottu, osa harjoittelua. Hauskoja tuulettamisen tapoja etsitään omilta idoleilta, ja niitä jaetaan Whatsapp-ryhmän kautta esimerkiksi erilaisten tik-tok-videoiden muodossa. Kehuu tosi paljon, rohkeuttaa meitä, et me osataan tehdä juttuja.” Hyvä valmentaja ”ei oo tiukka käskyttäjä, on rennosti. Vaikka maalien tekeminen ja voittaminen on erityisen kivaa (ks. Yksinkertaiset laukaisuharjoitukset ja pelinomaiset kaksinkamppailut ovat mieluisia, ja ne auttavat suuntaamaan huomion oikeaan asiaan, kun taas pitkiä ohjeita vaativat harjoitukset ja oman vuoron odottelu saavat huomion harhailemaan. Fyysinen aktiivisuus edustaa ainakin osalle pojista Eliassonin (2009, 72) kuvaamaa kehollista hyvän olon tunnetta: ”Tulee hyvä olo, kun näkee [jalkapallo]kentän.” Yhtymäkohtia löytynee myös Lauri ”Tahko” Pihkalan kuvaamaan ponnistamisen ilon filosofiaan (ks. Reagointitavat tappiotilanteessa ovat erilaisia, mutta vain harva näyttää kokevan häviötilanteet kovin raskaasti. Poikien mielestä aikuisten olisi tärkeää kysyä, ”että miten lapset voivat?” ”Miltä tuntuu?” ”Miten harrastukset on menny?” ”Onks hyvä mieli?” Osallistavaa toimintakulttuuria edistävä valmentaja on sensitiivinen eksperttikumppani, joka tukee lasten toimintaan osallistumista (ks. Harjoitusten pitäisi olla vaihtelevia ja riittävän vauhdikkaita. Tämä tarkoittaa leikkisää hassuttelua, höpöttelyä kaverin kanssa tai fyysistä toimintaa, kuten kuperkeikkoja, kärrynpyöriä, hyppelyä ja tanssahtelua. Harjoituksiin osallistumisesta päättäminen sekä pelipaikkoihin liittyvät vaikutusmahdollisuudet koetaan kuitenkin tärkeiksi (ks. Tällainen emotionaalisesti latautunut harjoitteluun yhdistyvä fantasialeikki (fantasy play) muodostaa kompleksisen kokonaisuuden, joka vaikuttaa myönteisesti lasten kognitiiviseen kehitykseen ja auttaa heitä selviämään erilaisten huolien ja pelkojen keskellä (Corsaro 2020, 17). Joskus pojat saavat valita. Taitojen oppiminen, lajimerkitykset ja pelaamisen itseisarvo Poikien tarve energian purkamiseen näyttäytyy yksilöllisenä, ja harjoitteluun liitetyt energian purkamisen tavat ovat mitä moninaisempia. 2022, 409). Pelin aikana ei karju. Norra 1998). 1 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Lapsinäkökulma juniorijalkapallossa Vertaiskulttuurin luomisessa tärkeimpinä ulottuvuuksina ovat lasten tarve osallistua ja tehdä asioita toistensa kanssa (communal sharing) sekä tarve haastaa aikuisten kontrollia ja auktoriteettia (Corsaro 2020, 11). Ei pidättele vaan sanoo, mitä sillä on asiaa. Se asennekki on sellanen rauhallinen.” Vastauksista selviää, että taitavaksi jalkapalloilijaksi kehittymisessä valmentajan apu on tärkeää. Csíkszentmihályi 2005, 82). Poikien mainitsema kiltteys voidaan puolestaan nähdä Einhornin (2005, 32) tapaan eettisenä toimintana, eli ihmisten pyrkimyksenä tehdä toisilleen hyvää ja asettaa toisen tarpeet omiensa edelle. Stenius ym. Peli mahdollistaa hallinnan tunteen, luovien ratkaisujen tekemisen sekä välittömän palautteen, ja pelissä pääsee mittaamaan osaamistaan (ks. ”Mä en ikinä kauheesti kuuntele, mä sit vaan tajuun sen, kun me pelataan”. Hohti & Karlsson 2012, 133). Uusien taitojen oppiminen on tärkeää, ja se lisää lajin ja harrastuksen merkityksellisyyttä. Hämäläinen 2008, 104), joka syntyy ennen kaikkea kuuntelemisen, jakamisen ja keskustelujen kautta (Rasku-Puttonen 2006, 112). ”Jukka tekee meistä hyviä pelaajia. Omalakinen toiminta on suosittua, vaikka se törmää yleensä aikuisten kurinpitovaltaan, ja sen seurausvaikutukset koettelevat harjoitteluilmapiiriä (ks. Peli tarjoaa vauhtia ja jännitystä, ilon ja onnistumisen tunteita sekä pettymyksiä. Hyvä valmentaja on kiltti, rento, ei huuda ja osaa antaa hyviä ohjeita. Poikien spontaanisti tuottamat fantasiamaailmat mahdollistavat heille harjoitusten haltuun ottamisen ja muokkaamisen itselleen tarkoituksenmukaiseksi toiminnaksi. Eliasson 2009, 71). ”Pelissä oppii hienot syötöt ja parhaat syöttötavat.” ja ”kun treenaa jalkapalloa [puhutaan pelaamisesta] paljon, tulee vaan paremmaksi.” ”Mun mielestä peleissä oppii parhaiten, koska silloin oppi kaikkea, mitä tarvitsee.” Pelaaminen koetaan itsessään arvokkaana, ja siihen liittyvä mielihyvä näkyy lähes kaikkia poikia yhdistävänä merkitysulottuvuutena. ”No ainakin pitää saada päättää, että haluuks osallistua.””Pitäis saada pelata eri pelipaikkoja.” ”Mä haluisin, että valmentajalle vois sanoa, mitä paikkaa haluaa pelaa.” ”Välillä tekis mieli pelata muutakin paikkaa kun vasenta pakkia”. Huippuammattilaisia.” Hyvä valmentaja on ”just Jukka, kun se sanoo rohkeesti asioita. Mallisuoritus ja edellä olevan pelaajan havainnointi auttavat pääsemään selville siitä, mitä harjoituksessa pitää tehdä. Maalin tekemisessä tärkeää on onnistumisen riemun ohella se, että saa näyttää omat, ennalta suunnitellut tuuletukset
LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Lapsinäkökulma juniorijalkapallossa 1 1 esimerkiksi kahden harjoitteen välillä, kun valmentaja kysyy, ”haluutteko pelata vai vedellä?” Poikien halu ja tarve aktiiviseen vaikuttamiseen on yksilöllistä. Harjoitusten alussa tapahtuvaan ryhmäjakoon pojat pyrkivät vaikuttamaan tärkeän kaverin kylkeen liimautumalla, eri tavoin ääntelemällä ja liikehtimällä tai viittaamalla. ”Ei hirveesti harmita jos häviää [pelin]. Pelin tulosta korostava pelaaja arvostaa myös tiukempaa kuria sekä aikuisten asettamia sääntöjä ja kontrollia, jolloin liiallinen kiltteys ei välttämättä sovi valmentajalle. Tällainen sitoutumisen tapa painottaa kokemusperäisiä ja sisäsyntyisiä arvoja, ja siinä on monia yhtymäkohtia Csíkszentmihályin (2005) kuvaaman itseisarvoisen (autoteelisen) toiminnan kanssa. Mun on ihan sama sillä tuloksella, kunhan se vaan on hauskaa.” Epämuodollinen pelaaminen on suurelle osalle pojista tärkeämpää kuin tiukat säännöt ja standardit, ja valmentajien hyvää tarkoittavat ohjeet kesken pelitapahtuman ovat melko epäsuosittuja. Harrastuksen arvo kytkeytyy siihen, miten taitava itse on, ja joukkueen arvoa mitataan menestymisellä. Erilaisilla kyvyillä ja pätevyyksillä on suuri vaikutus poikien toimintamahdollisuuksiin ja vaikuttamispyrkimyksin. He omaksuvat joukkueen tapoja ja alkavat ilmentää omaehtoista toimijuuttaan itselleen luontaisella tavalla kollektiiviseen hassutteluun ja leikkiin yhtyen. Samalla joukkueeseen liitetyt merkityksenannot lisääntyvät ja vahvistuvat. ”Voitais edellisten harjoitusten lopuks yhdessä suunnitella, mitä seuraavissa harjoituksissa tehdään.” Vaikuttamispyrkimykset harjoitusten aikana ovat moninaisia. Et must ei oo mitään hyötyä täällä [pelissä]. Uudet pelaajat näyttävät etsiytyvän aluksi samankaltaisista, jalkapallon ulkopuolisista asioista kiinnostuneiden kavereiden seuraan. Jalkapalloa pelataan mielihyvän vuoksi, pelaamisen ilosta, kamppailusta ja luovien ratkaisujen aiheuttamasta jännityksestä nauttien. Joukkueesta löytyy paljon sosiaalisuutta, yhteisöllisyyttä ja vertaisvuorovaikutusta arvossa pitäviä poikia, joille joukkueeseen kuuluminen ja osallisuuden kokemukset ovat pelillisiä asioita merkityksellisempiä. Taitojen kehittyessä otteluista ja onnistumisista kertyy kokemusta ja lajiin liitetyt merkityksenannot alkavat tulla esiin poikien puheissa ja käyttäytymisessä. Poikien ilmaisuissa voimakkaimmin ovat painottuneet interpersoonalliset, eli inhimilliseen vuorovaikutukseen liittyvät arvot, ja eniten erontekoa on syntynyt henkilökohtaisissa arvoissa, kuten asenteissa, valinnoissa ja käyttäytymisessä. Merkitysten etsiminen, toimintaan kiinnittyminen ja sosiaalistuminen näyttäisi etenevän yksittäisistä kaverisuhteista joukkueen. Sanalliset aloitteet voivat liittyä esimerkiksi alkuveryttelyn tai harjoitusten ideointiin, ja sanallisesti saatetaan kommentoida harjoituksen olevan tylsä tai liian vaativa. Joukkueessa aloittelevien poikien tilanne on arvorakenteiden, merkityksenantojen ja sitoutumisen sekä vaikuttamispyrkimysten näkökulmasta erilainen. Kannustushuutoon – ”parempaa ei oo” – suhtaudutaan kriittisesti sen konkreettista merkitystä korostaen, jolloin väite ei voi pitää paikkaansa, koska muun muassa FC Barcelonan riveistä löytyy varmasti parempia joukkueita. Sosiaalinen kyvykkyys auttaa liittymään yhteiseen hassutteluun, ja sitä kautta myös joukkueeseen. Fokus on pelin lopputuloksen sijaan aktiivisessa toiminnassa – kuljetusten, harhautusten, syöttöjen ja laukaisujen tuottamassa mielihyvässä – eli koko peliprosessissa. Sosiaalistuminen lajiin etenee, ja pojat oppivat muun muassa tuulettamaan tehtyjä maaleja muiden tavoin. Se panee hermot herkälle. Pidempään pelanneet ja taidoissaan edistyneet pojat hallitsevat lajiin liittyvää sanastoa, jonka avulla on mahdollista ilmaista, minkälaiset harjoitteet ovat mieluisia. Varsinkin niille, jotka tietää jo valmiiks mitä ois pitäny tehdä.” Edellisten lisäksi joukkueesta erottuu muutama poika, joiden kommenteissa on korostunut vertailu toisiin ja erottuminen muita parempina pelaajina sekä se, kuinka monta maalia on itse onnistunut pelin aikana tekemään. Siinä missä toinen kokee joukkuejaon epäreiluksi, jos joutuu itse tappiolle jäävään joukkueeseen, toinen kehottaa pelikavereitaan keskittymään siihen, että itse pelaa niin hyvin kuin osaa. Sosiaalisia, yhteiskunnan piirteitä kuvaavia arvoja poikien ilmaisuissa on esiintynyt vain vähän. ”Itse asia mul on ollu se tunne. Jos toimintaan kiinnittäviä tekijöitä ei löydy, harjoituksiin osallistuminen jää helposti sattumanvaraiseksi, ja joukkueen sekä lajin merkitys vähäiseksi. Joukkueeseen kuuluminen on koulun välituntipelejä merkityksellisempää: ”Täällä on kivempaa, kuin koulussa. Siinä missä toiselle on luontaisempaa tehdä, kuten käsketään, toinen kokee tärkeäksi saada osallistua harjoitusten suunnitteluun. Tääl on enemmän porukkaa, tääl treenataan, tääl on kivoja kavereita ja kivoja opettajia.” Harjoituksiin tultaessa voi joskus olla huono mieli, joka kuitenkin muuttuu joukkuetovereiden vaikutuksesta positiiviseksi: ”Kun tulee treeneihin ja nään kavereita, niin mua ei enää ärsytä yhtään.” Kokemus siitä, että on merkityksellinen omalle joukkueelle, on tärkeä. Voi hermostua vaikka parhaalle kaverille.” Huomattavan monet joukkueen pojista ovat tuoneet esiin merkityksiä, jotka liittyvät kategoriaan being. Toiminnan ja peliprosessin sijaan he kokevat iloa ennen kaikkea voittamisesta. Tahdonilmaisut voivat olla suoria tai epäsuoria, sanallisia tai toiminnallisia, hienovaraisia tai varsin näkyviä ja kuuluvia. Tällaisen suorituskeskeisen, vastustajan päihittämistä ja paremmuusjärjestystä korostavan sitoutumisen tavan on katsottu ilmentävän harrastamisen välinearvoa ja asettuvan kategoriaan having (ks. Taitava tarinankertoja, hyvä humoristi, automerkeistä, tietokonepeleistä tai muista asioista perillä oleva voi löytää joukkueesta kaltaisiaan, mikä helpottaa toimintaan kiinnittymisessä. Ennen peliä yhteishengen kohottamiseksi ilmoille kajautettu huuto, ”parempaa ei oo!” merkitsee tällaisia belonging-arvoja painottaville pojille sitä, että oma joukkue koetaan menestyksestä riippumatta itselle tärkeäksi ”parhaaksi joukkueeksi maailmassa”. Taitojen karttuessa he pystyvät vähitellen toimimaan muilta saamansa mallin mukaisesti. Toiminnallinen palaute näkyy muun muassa ilmeinä tai keskittymisen suuntaamisena johonkin mielekkäämpään, kuten pomputteluun, kikkailuun tai keskinäiseen painiin. Vasta-alkajina pojilla on yleensä käytettävissään vähiten lajiin liittyviä pääomia, jotka auttaisivat toimintaan ja joukkueeseen kiinnittymisessä tai toimintaan vaikuttamisessa. Liikunnalliset kyvyt ja vahvat lajitaidot auttavat toimintaan osallistumisessa, mutta myös muunlainen kyvykkyys lisää toimintamahdollisuuksia. ”On ärsyttävää kun peli menee poikki, koska sit pitää vaan kuunnella [valmentajaa]. Merkityksenantojen yksilölliset painotukset ja eronteot Pojat arvostavat ja painottavat jalkapalloharrastuksessaan tärkeäksi kokemiaan asioita eri tavoin, ja he osallistuvat ja sitoutuvat toimintaan erilaisista syistä. Peleissä alakynteen jääminen aiheuttaa heissä muita enemmän tyytymättömyyttä ja muun muassa joukkuejakojen tasapuolisuuteen liittyvää kriittistä kommentointia. Aggerholm & Breivik 2020; Csíkszentmihályi 2005, 84). Eronteot asenteissa ja arvoissa tulevat näkyviksi muun muassa valmentajan johdolla käydyssä keskustelussa
Jaottelu ei ole tarkkarajainen eikä toisiaan poissulkeva, ja tyypillistä on, että pojat ilmaisevat merkityksiä useammasta kategoriasta (ks. Valmentajien tulkintoihin perehtymällä voitaisiin tehdä näkyväksi arvoja, joiden mukaisesti lapsia pyritään eri lajeihin sosiaalistamaan. Peli tarjoaa aktiiviselle toimijuudelle erilaisen rakenteen kuin muu aikuisjohtoinen harjoittelu, ja pelilliset harjoitukset näyttävätkin edustavan pojille paitsi liikettä, vauhtia ja oppimisen iloa, myös mahdollisuutta itsenäisempään päätöksentekoon ja toimijuuteen. Lasten ja aikuisten tulkintojen yhteinen tarkastelu paljastaisi niitä jännitteitä, joita junioriurheiluun kohdistetut moninaiset odotukset ilmentävät.. POHDINTA Kerronnan ohella poikien vallaton ja omalakinen tapa osallistua valmentajien kontrolloimaan toimintaan on tehnyt näkyväksi heidän omista lähtökohdistaan nousevia haluja, tarpeita ja merkityksenantoja. Hän on kiinnostunut lapsista kokonaisvaltaisesti, kuten siitä, miten pojilla menee, ja miltä harjoittelu tuntuu. Tämä edistäisi harrastamisen mielekkyyttä ja pitovoimaa sekä lasten aktiivisempaa ja tasa-arvoisempaa asemaa nykyistä vahvemmin. Tällainen laaja, yhteisöllinen toimijuuskäsitys painottaa toimijuuden kulttuurisidonnaista olemusta, jossa kulloinkin vallitsevat rakenteet ja käytännöt määrittävät toimijuuden tilaa (ks. Tämä lisää harrastuksen ja lajin tuottamaa iloa. Aggerholm & Breivik 2020). Pelissä toiminnan kontrolli siirtyy ainakin osin valmentajilta pojille ja keskittyminen suuntautuu tekemiseen, mikä mahdollistaa Csikszentmihalyin (2005) kuvaaman flow-tyyppisen kokemuksen. Junioriurheilun käytäntöjen uudistaminen laajaa, yhteisöllisempää toimijuuskäsitystä ja toimijuuden kulttuurisidonnaisuutta hyödyntäen voisi auttaa huomioimaan paremmin lasten omia aloitteita, viestejä ja vaikuttamispyrkimyksiä. Pojilla olisi näkemyksiä toiminnan rakenteiden ja käytäntöjen uudistamiseksi heidän omia tarpeitaan vastaavaksi, mutta heille osoitetaan helposti tottelevaisen toimijan roolia (ks. Heidän harrastukseensa liittämät arvot sekä sosiaalistumisensa lajiin ja sen toimintakulttuuriin etenee vähitellen. Heidän toimijuutensa kiinnittyy tiukasti sosiaalisiin suhteisiin, ja omista lähtökohdistaan tuottamansa sosiaalisen toiminnan avulla pojat haastavat vallitsevien käytäntöjen staattisia valta-asetelmia sekä toiminnalle asetettuja päämääriä ja tavoitteita. Tällainen etsintä näyttäisi parhaimmillaan johtavan syvän lajimerkityksen muodostumiseen, jossa jalkapallosta tulee paitsi rakas urheilulaji, myös tärkeä ja merkityksellinen osa nuoren pojan elämää. Vertaiskulttuuria luomalla pojat vievät toimintaa lähemmäksi belonging-merkityksenantoja, sillä ilman yhdessä luotua vertaiskulttuuria toiminta ei tuottaisi samanlaista iloa kuin se kollektiivisesti koettuna saa aikaan. 2017, 21). Lasten urheilun parissa toimivien aikuisten olisi tärkeää ottaa tämä viesti tosissaan, ja keskittyä valmennustoiminnan suunnittelussa huolehtimaan siitä, että lapset voisivat osallistua toimintaan itselleen merkitykselliseksi koetuista lähtökohdista käsin. Hohti & Karlsson 2012, 138). 1 2 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Lapsinäkökulma juniorijalkapallossa tapoihin ja rutiineihin sopeutumisen kautta oman toimijuuden toteuttamiseen, taitojen omaksumiseen ja onnistumisen iloon. Poikien omalakinen hassuttelu auttaa aikuisten kontrollin ja toiminnan liiallisen vakavuuden vastustamisessa. Hyvä valmentaja osaa pitää hyviä harjoituksia, mutta jättää tilaa myös vertaiskulttuurille. Hohti & Karlsson 2012, 138). Tulosten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että joukkueen pojista yksikään ei näytä kokevan harrastusta tärkeäksi ainoastaan kilpailullisten suoritusten, tulosten ja voittamisen vuoksi. Peliin liitetyt merkityksenannot heijastelevat being-kategorialle tyypillisiä itseisarvoisia, sisäsyntyisiä ja kokemusperäisiä arvoja. Jatkossa olisikin kiintoisaa tutkia, minkälaisia odotuksia, tulkintoja ja merkityksiä valmentajat liittävät junioriurheiluun sekä omaan valmennukseensa. Tämän tutkimuksen suuntaiset löydökset ovat mahdollisia silloin, kun lasten kokemukset urheiluharrastuksesta ovat lähtökohtaisesti vielä heidän omiaan, eikä sosiaalisen ympäristön ja yhteiskunnan lapsiin kohdistuneet odotukset ole liiaksi muokannet lasten näkemyksiä siitä, mikä urheilussa on arvokasta. Sosialisaation etenemiseen vaikuttavat yksilöja sosiaalisen tason tekijöiden lisäksi myös yksilöiden elämänpiiriin liittyvien instituutioiden toiminta, yhteiskunnan ja kulttuurin rakenteet, ideologiat ja liikunnallinen eetos sekä liikunnan arvostus (Vanttaja ym. Laaja, yhteisöllinen toimijuuskäsitys ja toimijuuden kulttuurisidonnainen olemus Pojat ilmentävät harrastukseensa liittämiä merkityksenantoja ennen kaikkea yhdessä pelikavereiden kanssa luomansa kollektiivisen vertaiskulttuurin turvin. Huumori ja tarinointi keventävät tunnelmaa ja auttavat pärjäämään monien odotusten ja vaatimusten aiheuttaman epävarmuuden keskellä. Lasten aktiivisen toimijaroolin vahvistaminen olisi kuitenkin viisasta myös kilpailullisten tavoitteiden sekä urheilijaksi kasvamisen näkökulmasta. Kun pojat peliä edeltävässä alkuveryttelyssä muokkaavat ottelun asetelman mercedes benzien ja lamborghinien väliseksi kamppailuksi, voisi tulkita, että pojat valmistautuvat tulevaan koitokseen juuri itselleen sopivalla vakavuudella. Vaikuttamisen tavat ja tarpeet vaihtelevat, mutta poikien toive päästä osallistumaan harjoitusten suunnitteluun on varsin kohtuullinen. Tarkasteltaessa poikien merkityksellisinä pitämiä asioita eksistentiaalisen sitoutumisen mallin mukaisesti vallitsevina ovat näyttäytyneet beingja belonging-arvoja ilmentävät tekijät, kuten iloa ja hyvää oloa tuottava mielekäs toiminta sekä joukkoon kuulumisen tärkeys. Poikien suhde urheiluun on vasta rakentumassa. Valmentajien merkitys ja toiminnan rakenne Valmentajat ovat pojille tärkeitä aikuisia etenkin siksi, että heidän avullaan pojat ajattelevat kehittyvänsä taitavaksi jalkapalloilijoiksi, mutta myös siksi, että valmentajat vastaavat toiminnan rakenteiden ja käytäntöjen muotoutumisesta
Avhandling. 2015. 2020. & Lämsä, J. 2008. 2017. Pekkarinen, K. 2010. & Atkinson, P. Tutkimus kilpaurheiluun sosiaalistumisen normeista, pääomista ja toimijuudesta. Hännikäinen, A.R. Sport in Society 9(1), 51-70 Stenius, T., Karlsson, L., & Sivenius, A. Hoikkala, T. Tammi, T. Scandinavian Journal of educational research 2022 66(3), 396–410. Journal of Sport Management, 27, 422–438 Mononen, K., Blomqvist, M., Koski, P. Helsinki: Ethnos ry, 7–31. Itä-Suomen yliopisto. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. A Commentary. & Kauravaara, K. 2011. 1969. Pro-Gradu-tutkielma. 2020. Feministinen etnografia: Tietämistä ja tutkimista kasvatuksen kentillä. Barn, ledare och föräldrar i flickoch pojkfotboll. & Kokko, S. Jaakkola, J. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja, nro 68, 7–13. Korhonen, T. 1993. 2018. Jyväskylä: PS-kustannus, 87–113. 2016. Salasuo, M. Urheilu ja seuraharrastaminen. Kauravaara (toim.) Liikunta kansalaisten elämänkulussa. & Koski, P. Salasuo, M. Nuorisotutkimusseura/ Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 166. Sarja: tiede, 173–186. Liikuntasuhde ja liikuntakasvatus. Bowers M. Jyväskylän yliopisto. 1996. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. & Karlsson, L. 2007. 2016. Kasvatus & Aika 4(2), 55–68.. Einhorn, S. Csikszentmihalyi, M. Jyväskylän yliopisto. Valtion liikuntaneuvosto 2018:6. Holism in Sports Coaching: Beyond Humanistic Psychology. Sukupuolentutkimus. Lasten osallistuminen ja posthumanistinen ontologia: urittuvaa ja emergenttiä kartoittamassa. Vehkalahti (toim.) Tutkimuseettisestä sääntelystä elettyyn kohtaamiseen. Teoksessa T. The Meanings of Sport: Fun, Health, Beauty or Community. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 163, 7–31. Lapsen oikeuksien yleissopimus. Norra, J. Väitöskirja. R. Jyväskylän yliopisto. RaskuPuttonen, H. Principles in practice. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1, 33–34. Teoksessa: K. – Lauri ”Tahko” Pihkalan liikuntafilosofian Weberiläinen tarkastelu. Jyväskylän yliopiston julkaisuja 246. Key concepts in childhood studies. Campbell, C. Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto, 27–35. & Aarresola, O. Eriksen Ødegaard & J. 2015. Lehtinen, AR. Liikunta & Tiede. C. Mehtälä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Tutkimuskatsaus liikuntapoliittisen selonteon tausta-aineistoksi. 2014. Itkonen & K. Pitkittäistutkimus vähän liikuntaa harrastavien nuorten liikuntasuhteesta ja liikunta-aktiivisuuden muutoksista. Ponnistamisen ilon liikuntafilosofia – Leikin taikapiiriin vai rationaalisuuden rautahäkkiin. & James, A. Teoksessa H. Helsinki. & Green, B. Flow. Big Ideas from Little People: What Research with Children Contributes to Social Psychology. Uddevalla: Månpocket fakta. Rutanen & K. Hohti, R. Kohti liikkumisen muutosta. Salasuo (toim.) Harrastamisen äärellä. & Korsberg, M. 2014. & Huhta, H. Lasten toiminta, toimintaresurssit ja toimijuus päiväkotiympäristössä. Nuorten urheilupolut. Elämän virta. A Ladder of Citizen Participation. Reconstructing the CommunityBased Youth Sport Experience: How Children Derive Meaning from Unstructured and Organized Settings. Teoksessa E. Vehkalahti & S. Lasten ja nuorten liikuntaa määrittävät diskurssit: liikuntakulttuurin kirjavoituneiden tavoitteiden tarkastelu hallintavallan ja uuden lapsuustutkimuksen käsitteiden valossa. Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu. Hämeenaho, P. Kasvatus & Aika 9(3), 55–71. Eetokset, ihanteet ja kasvatus urheilijoiden tarinoissa. Social Psychology Quarterly. Karlsson, L. 58(4), 59–61. 2017. Sport in Society, 24(7), 1141–1155. Koski, P. Helsinki: Rasalas kustannus. Jyväskylä: Gaudeamus. Poikkeavat polut muuttuvassa urheilussa: Rationalisoituvan urheilun nykysosialisaatio nuorten tulkitsemana. 2006. https://www.unicef.org/crc/ (Viitattu 1.8.2022.) Vanttaja, M., Tähtinen, J., Zacheus, T. Valtion liikuntaneuvoston alkusanat. Cambridge: Cambridge University Press. Urheilija ja valmentaja urheilun maailmassa. Hämeenaho & P. TUL-lehti 2010(1), 24. Pro-Gradu-tutkielma. Liikunnan sosiaalitieteiden laitos. Teoksessa: L. Kertoen rakennettu – toimien toteutettu: Sosiaalisesti kestävän osallisuuden toimintakulttuurin rakentaminen varhaiskasvatuksessa. Korjus, T. 27(4), 30–41. Tampere: Vastapaino, 111–125. 2021. Teoksessa S. Parviainen, J. Arnstein, S. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 131, Tiede, 128 –142. Liikuntaan ja urheiluun liittyvät merkitykset suomalaisten elämän aikana. Weckström, E. Karila (toim.) Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta. JAIP 35(4), 216-224. 2013. Hamel, T. Teoksessa: N. 2005. 2015. Tutkimus urheilijoista 2000-luvun Suomessa. & Niemi, AM. Studies of Child Perspectives in Methodology and Practice with “Osallisuus” as a Finnish Approach to Children’s Reciprocal Cultural Participation. Paju, E., Salo, UM., Guttorm, H., Hohti, R., Lappalainen, S., Mietola, R. Kevätjuhlat – Koululaisena toimimisen tilat ja rajat. 1998. Aikuistumisen puheja kulttuurimallit. Oppijoiden yhteisö, osallisuus ja kasvattajien merkitys. Umeå universitetet. Corsaro, W. Seippel, Ø. 2010. & Hohti, R. 2021. & Breivik, G. Katoaako kasvatus, himmeneekö aikuisuus. Etnografian ulottuvuudet ja mahdollisuudet. Teoksessa: M. Hämäläinen, K. Liikunnan sosiaalitieteiden laitos. Teoksessa S. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, 8–16. Itä-Suomen yliopiston julkaisuja No 177. Rasku-Puttonen (toim.) Kasvatusvuorovaikutus. Aarresola, O., Itkonen, H. Spord Borgen (toim.) Childhood cultures in transformation: 30 years of the UN Convention of the Rights of the Child in Action towards Sustainability, 246–273. 2019. Teoksessa: P. Konsten att vara snäll. 2006. I skilda Idrottsvärdar. Umeå universitetet publikationer Nr 92. LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Lapsinäkökulma juniorijalkapallossa 1 3 LÄHTEET Aarresola, O. Aggerholm, K. Väitöskirja. Piispa, M. The Mynth of Social Action. Koskinen-Koivisto (toim.) Moniulotteinen etnografia. London: Sage. James, A. Jyväskylän yliopisto. Karila, M. 83(1), 5–25. 2017. 2008. Lontoo & New York: Routledge. Alanen & K. Lasten ja nuorten etiikan muuttuvat kentät. Sääkslahti (toim.) Liikuntapedagogiikka. Myllyniemi (toim.) Lapset ja nuoret instituutioiden kehyksissä. Yhdistyneet kansakunnat [YK] 1989. Kokko, & L. 2005. 2012. 2019. Jyväskylän yliopiston julkaisuja 127. 2020. 2010. Young Children’s Humour in Play and Moments of Everyday Life in ECEC Centre. Tulkintoja liikkumisesta ja liikunnanedistämisestä. & Gilbert, W. Johdanto. 2020. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020. 2020. Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka II. Itkonen, H. Lapsiurheilun kolme puhuntaa. Teoksessa E. Rutanen, L. Itkonen, H., Lehtonen, K. Alasuutari, M. Nuorten elinolot –vuosikirja 2012. Ethnography. Tietämättömyyden uhkat ja mahdollisuudet liikuntatieteessä. Liukkonen & A. Kasvatus ja aika 11(1) 2017, 69–83. T. Kokko & A. Nummenmaa & H. Eliasson, I. Huippu-urheilijan elämänkulku. 2009. Itkonen, H. 2009. International Journal of Sports Science & Coaching 5(4), 485–488 Hammersly, M. Martin (toim.) LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Being, having and belonging: values and ways of engaging in sport. Liikkumattomuuden jäljillä. Zacheus, T. & Vehkalahti, K. & KoskinenKoivisto, E. Tampere: Vastapaino, 89–114. Väitöskirja
Tulosten analyysissä käytettiin Pearsonin korrelaatiokerrointa, keskihajonnan tarkastelua, Levenen testiä, riippumattomien otosten t-testiä ja logistista regressioanalyysiä. Boys were more successful in the items of endurance (p < 0,05), manipulative skills and in school-specific item (p < 0,01). Basic motor skills, motor abilities and perceptual motor skills were measured for items of endurance, strength, manipulative skills, balance and rhythm, locomotor skills and speed and flexibility. Tutkittavia oli yhteensä 196, joista 95 poikaa ja 101 tyttöä. Soveltuvuuskokeen useissa osioissa mitattiin samoja liikuntakykyisyyden ja motoristen perustaitojen osa-alueita. The sample size was 196 of which 101 girls and 95 boys. Girls got their best points in the item of flexibility, boys in the item of locomotors skills. Urheiluyläkoulun soveltuvuuskokeet – sukupuolten väliset erot ja osioiden väliset yhteydet. Aineisto kerättiin Tampereella urheiluyläkoulun soveltuvuuskokeiden yhteydessä tammihelmikuussa 2022. Pojilla havaittiin vahvaa korrelaatiota kestävyysja voimaosion (r = 0,588, p < 0,01), kestävyysja koulukohtaisen osion (r = 0,621, p < 0,01) ja tasapainotaito ja rytmija liikkuvuusosion (r = 0,504, p < 0,01) välillä. Sukupuolten välillä oli eroja viidessä eri osiossa, mutta kokonaispisteissä eroja ei ollut. Reducing the number of items from seven to three or four would cover a sufficiently wide range of motor skills and mobility measures while maintaining the fairness and discriminatory power of the test. & Salin, K. The aptitude tests of sport focused secondary school – Gender differences and item relations. The data was collected with the national aptitude test in January and February 2022 in Tampere. This would also reduce the burden on candidates and measurers. Joonas Kalari KT, LitM, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta; Kasper Salin LitT, apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto/liikuntatieteellinen tiedekunta. & Salin, K. 2023. Motorisia perustaitoja ja liikuntakykyisyyttä mitattiin seitsemässä osiossa (kestävyys, voima, välineenkäsittelytaito, tasapainotaidot ja rytmi, liikkumistaidot ja nopeus, liikkuvuus, koulukohtainen osio). Tytöt olivat poikia parempia tasapainotaitojen ja rytmin sekä liikkuvuuden osioissa (p < 0,01). Sähköposti: kasper.j.salin@jyu.fi (yhteyshenkilö). In addition, the impact of reducing the number of sections on the selection of applicants was investigated. Tytöt saivat parhaat pisteet liikkuvuusosiosta, pojat liikkumistaitojen osiosta. Keywords: Sports focused secondary school, aptitude tests, motor abilities, basic motor skills. Tytöillä korrelaatio oli vahvaa voimaja liikkumistaitojen osion (r = 0,548, p < 0,01) välillä. Among girls’ strong correlation was found between items of strength and locomotor skills (r = 0,548, p < 0,01). Even three items (endurance, flexibility and manipulative skills) could predict 89,2% of chosen applicants right (Nakelgerke R² =0,78, p < 0,001). Lisäksi tutkittiin miten osioiden vähentäminen vaikuttaisi hakijoiden valikoitumiseen. TIIVISTELMÄ Kalari, T., Kalari, J. Liikunta & Tiede 60 (5), 104–110. Jo kolmella osiolla (kestävyys, liikkuvuus, välineenkäsittely) pystyttiin ennustamaan 89,2 % valituista oikein (Nakelgerke R² =0,78, p < 0,001). Among boys’ strong correlation was found between the items of endurance and strength (r = 0,588, p < 0,01), endurance and school-specific item (r = 0,621, p < 0,01) and between balance and rhythm and flexibility (r = 0,504, p < 0,01). Hakijoista pojat olivat tyttöjä parempia kestävyydessä (p < 0,05), välineenkäsittelytaidoissa ja koulukohtaisen testin osioissa (p < 0,01). The girls were more successful in balance and rhythm and flexibility (p < 0,01). In addition, a school-specific item for games skills was used. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia urheiluyläkoulun valtakunnallisten soveltuvuuskokeiden keventämismahdollisuuksia tarkastelemalla sukupuolten välisiä eroja ja osioiden välisiä yhteyksiä. Tämä keventäisi myös hakijoiden ja mittaajien rasitusta. In the regression analysis, selection into the sports schools was explained best by the endurance item (Nakelgerke R² =0,40, p < 0,001). 2023. Liikkumistaidoilla oli merkitsevä (p < 0,01) yhteys kaikkiin muihin muuttujiin molemmilla sukupuolilla. Vähentämällä osioiden määrää seitsemästä kolmeen tai neljään katettaisiin motoristen taitojen ja liikuntakykyisyyden mittaaminen riittävän monipuolisesti kokeen tasapuolisuus ja erottelukyky säilyttäen. Liikunta & Tiede 60 (5), 104–110. Several items of the aptitude test measured the same domains of physical fitness and basic motor skills. 1 4 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Urheiluyläkoulu ja soveltuvuuskokeet URHEILUYLÄKOULUN SOVELTUVUUSKOKEET – SUKUPUOLTEN VÄLISET EROT JA OSIOIDEN VÄLISET YHTEYDET Tanja Kalari, LitM, KM, liikunnan ja terveystiedon lehtori, Tampereen kaupunki/Hatanpään koulu. The aim of this study was to investigate the potential of streamlining the national aptitude tests for sports schools by examining gender differences and the links between the sections. Regressioanalyysissa valintaa urheiluyläkoululuokille selitti parhaiten kestävyysosio (Nakelgerke R² =0,40, p < 0,001). Pearson’s correlation coefficient, analysis of variance, Levene’s test, independent samples t-test and logistic regression analysis were used to analyse the results. Asiasanat: urheiluyläkoulu, soveltuvuuskokeet, liikuntakykyisyys, motoriset perustaidot ABSTRACT Kalari, T., Kalari, J
Näiden lisäksi testien toteutus on koettu raskaaksi sekä testattavien että testaajien näkökulmasta (Kalaja, 2012). Aiemmin on havaittu esimerkiksi liikunta-alan soveltuvuuskokeissa, että erilaiset liikuntaosiot voivat olla päällekkäisiä ja mahdollisuus mittausten keventämiseen on olemassa (Kalaja, 2012). 2. Kunto koostuu kestävyydestä, nopeudesta ja voimasta. Soveltuvuuskokeisiin osallistui 89,9 % ilmoittautuneista. Urheiluakatemioihin kuuluvat koulut voivat olla joko urheiluyläkouluja, liikuntapainotteisia kouluja tai liikuntalähikouluja, joista tässä tutkimuksessa keskitytään vain urheiluyläkouluihin. Soveltuvuuskokeet olivat yhteiset kaikille Tampereen kolmelle urheiluyläkoululle. Miten tytöt menestyivät soveltuvuuskokeissa poikiin verrattuna. Liikunta-alalla on aiemmin todettu, että erilaiset liikuntatestit mittaavat osittain samoja asioita ja osioiden välillä on havaittavissa positiivista korrelaatiota. (Gallahue & Cleland-Donnelly, 2003, 54.) Urheiluyläkoulu on melko uusi konsepti ja näin ollen siihen liittyvät selvitystyöt ovat vähäisiä. Lajitaustaltaan hakijat edustivat 33 eri lajia. Jalkapallon harrastajia oli 25,1 % (28 poikaa, 21 tyttöä), esteettisten lajien harrastajia 21,5 % (ei poikia, 42 tyttöä), jääjoukkuepelien harrastajia 18,5 % (32 poikaa, 4 tyttöä), sisäjoukkuepelien harrastajia 12,8 % (18 poikaa, 8 tyt. Liikehallinnan osa-alueita ovat tasapaino, voimaja nopeuserottelu, ajoitustarkkuus, suuntatarkkuus, yhdistely, muuntelu ja reagointi (Nupponen 1997, 17–18). Lisäksi on mahdollista toteuttaa erillisiä lajiliittojen testejä. Tutkimukseen kutsuttiin kaikki soveltuvuuskokeisiin ilmoittautuneet hakijat (N = 217). Soveltuvuuskokeista on lähinnä tehty maisteritutkinnon opinnäytetöitä. Urheilun ohella nuori hankkii itselleen valmiudet haluamiinsa jatko-opintoihin. 2018, 8.) Urheiluakatemiaohjelman paikallistyötä tekevä verkosto muodostuu 19 alueellista urheiluakatemiasta, joiden alaisuudessa toimii yhteensä 34 urheiluyläkoulua. (Olympiakomitea 2020.) Valinta urheiluyläkouluun tehdään soveltuvuuskokeiden perusteella, jossa ei ole sukupuolitai lajikiintiöitä. Urheiluyläkoulun soveltuvuuskokeet sisältävät monipuolisesti liikuntakykyisyyden eri osa-alueita. Ilmoittautuneista 107 oli tyttöjä ja 110 poikia. 1. Lisäksi tutkittiin miten osioiden vähentäminen vaikuttaisi hakijoiden valikoitumiseen. Ilmoittautumisen yhteydessä hakijoilta kysyttiin lajitausta ja syntymäaika. TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄT Tämän tutkimuksen tehtävänä oli tutkia urheiluyläkoulujen soveltuvuuskoetta tarkastelemassa sukupuolten välisiä eroja ja eri osioiden välisiä yhteyksiä. (Nieminen ym. Yläkoulutyöstä tuli yksi pääkaupunkiseudun urheiluakatemian eli Urhean yksi tärkeistä toimialueista vuoteen 2010 mennessä. Alkuun toimeenpanijana oli Nuori Suomi ry (Haarma 2010, 55, 58) jonka tueksi perustettiin valtakunnallinen yläkoulutyöryhmä 2007. Liikuntakykyisyydellä tarkoitetaan kunnon, liikehallinnan ja liikkuvuuden yhdistelmää (Hirtz 2007, 213). (Nieminen ym. (Olympiakomitea 2022a.) Tässä yhteydessä puhutaan usein urheilijan kaksoisurasta, jolla tarkoitetaan juuri urheilun ja opiskelun/työn tasapainoista yhdistämistä (Olympiakomitea 2022a). Vuonna 2015 Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaan perustettiin yläkoulutiimi, ja valtakunnallinen vastuu yläkouluikäisten urheilijoiden koulunkäynnin ja urheilun edistämisestä siirtyi Olympiakomitealle. Liikehallintaa mitataan erilaisilla motorisilla perustaidoilla, joihin kuuluvat välineenkäsittelytaidot, liikkumistaidot ja tasapainotaidot. Ilmoittautumisen jälkeen hakijoille lähetettiin sähköpostitse tietosuojailmoitus ja tutkimustiedote sekä pyydettiin suostumus tutkimukseen osallistumiseen. Koska soveltuvuuskokeet vaativat merkittävää henkilöstöresurssia ja ovat hakijalle kuormittavat, ei ole tarkoituksenmukaista mitata hakijalta samoja ominaisuuksia useaan kertaan päällekkäisillä testeillä. Liikuntatieteellisen tiedekunnan liikuntapedagogiikan opintosuunnan valintakokeissa havaittiin, että mikäli liikuntatestien määrä puolitettaisiin, olisi opiskelijaksi päätynyt miehissä 88-prosenttisesti ja naisissa 85-prosenttisesti samat henkilöt kuin käytössä olleella testimäärällä (Kalaja, 2012). Soveltuvuuskokeisiin ilmoittauduttiin sähköisesti Wilma-järjestelmän kautta tai erillistä linkkiä käyttämällä (Tampereen ulkopuoliset hakijat). Myös yläkoululeiritys on osa urheiluakatemiaohjelman toimintaa. 2011). 22 hakijaa ei saapunut soveltuvuuskokeisiin. Vastaavasti kuntoa mittaavat testit mittaavat myös liikehallintaa (Vandendriessche, ym. (Olympiakomitea 2015.) Suomalainen urheiluyläkoulu-mallin luomistyö alkoi urheiluyläkoulukokeilulla 2017–2020. Tutkimuksen aineisto kerättiin Tampereella järjestettyjen urheiluyläkoulujen soveltuvuuskokeiden yhteydessä tammija helmikuussa 2022. Miten soveltuvuuskoeosioiden vähentäminen olisi vaikuttanut urheiluyläkouluun valikoitujen nuorten joukkoon. Urheiluyläkoulukokeilun suunnittelu alkoi Urheassa 2012. Tutkimuksen toteuttamiseen soveltuvuuskokeiden yhteydessä haettiin lupa Tampereen kaupungilta. (Nieminen ym. 2018, 4–5; Olympiakomitea 2022b.) Urheiluakatemiatoiminta käsittää urheilijan polun vaiheet yläkoulutoiminnasta huippu-urheiluun saakka (Olympiakomitea 2021). Varsinaisina mittauspäivinä ja varapäivinä soveltuvuuskokeisiin saapui 196 hakijaa, joista 101 oli tyttöjä ja 95 poikia. LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Urheiluyläkoulu ja soveltuvuuskokeet 1 5 JOHDANTO Urheiluyläkoulutoiminta sen nykyisessä muodossa on seurausta liikunnan järjestötoiminnasta ja sen kehittymisestä 1990-luvulta alkaen. Yksi kokeilussa mukana ollut sisältöalue oli soveltuvuuskokeiden kehittäminen. Urheiluakatemiaan kuuluu oppilaitoksia (yläkoulut, toinenja korkea-aste), urheiluseuroja ja asiantuntijaorganisaatiota. Liikkuvuus on aineenvaihdunnallisesti passiivinen liikuntakykyisyyden osa-alue (Hirtz 2007). Soveltuvuuskokeissa mitataan kuntotekijöistä nopeus-, kestävyysja voima-ominaisuuksia ja liikkuvuuden osalta alaraajojen, lantion alueen, selän ja olkapäiden liikelaajuutta. Eettisen lausunnon tarvetta tiedusteltiin eettiseltä toimikunnalta, mutta sitä ei vaadittu, koska aineistonkeruu liittyi jo olemassa olevaan aineistonkeruuseen ja kohdistui pitkälle erikoistuneeseen joukkoon hakijoita. Mittaukset toteutettiin 25.–28.1.2022 Tampereella. Tutkimuksen toteuttaminen ja kohdejoukko. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia urheiluyläkoulun valtakunnallisten soveltuvuuskokeiden keventämismahdollisuuksia tarkastelemalla sukupuolten välisiä eroja ja osioiden välisiä yhteyksiä. 3. Liikehallintaa pidetään motoristen taitojen kehittymiseen vaikuttavana suhteellisen pysyvänä kykynä (Vandorpe ym. Olympiakomitean suosittelemat urheiluyläkoulujen soveltuvuuskokeet koostuvat 6–7 osiosta sisältäen 12–13 liikkumiskykyisyyttä, motorisia taitoja ja havaintomotoriikkaa mittaavaa testiä. Esimerkiksi voimaa mittaavat osiot mittaavat myös liikehallintaa ja taitoa. 2018, 4–5.) Nykymuotoisen urheiluyläkoulutoiminnan tavoitteena on oppilaitosten, seurojen, ja urheiluakatemian suunnitelmallinen yhteistyö, joka mahdollistaa noin 20 tunnin viikoittaisen liikkumisen, harjoittelun ja urheilun kokonaismäärä. Miten soveltuvuuskokeen eri osiot ovat yhteydessä toisiinsa. 2012)
Kunnat ja koulut voivat halutessaan edellä mainittujen osioiden lisäksi järjestää seitsemännen koulukohtaisen osion. Pojat suoriutuivat osioista tyttöjä tasaisemmin. Kestävyysosion 20 metrin viivajuoksu-, ja voimaosion vauhdittoman 5-loikan testi ovat Suomessa olleet Suomessa käytössä jo Koululaisen kunnon ja liikehallinnan testistöissä (Nupponen 1999) sekä nykyisissä Move! -mittauksissa (Opetushallitus 2021). Voimaosion testit mittasivat yhteneväisesti samaa asiaa (Cronbachin alfa = 0,676). Liikkuvuuden eri testien yhteneväisyys jäi vaatimattomaksi (Cronbachin alfa = 0,345). Ensimmäiseksi kaikki suorittivat testeistä 20 metrin viivajuoksun ja punnerrukset. Soveltuvuuskokeiden lisäksi urheiluluokalle valintaan vaikuttavat alakoulun urheiluluokilta yläkouluun jatkavilta vapautuvat paikat ja lopulta rehtorin päätös, joten valintakokeen kautta valituiksi tulleiden lukumäärä ei ole joka vuosi täsmälleen sama. Heitto-kiinniottoyhdistelmän luotettavuus oli melko hyvä fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän työryhmän tekemissä esitutkimuksissa (Jaakkola ym. Kun tarkasteltiin sukupuolten välisiä eroja kokonaispisteissä sekä perusosan että Tampere-mallissa, huomattiin, ettei pisteissä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa.. Myös efektikoot olivat pieniä, joten sukupuoli ei juurikaan selitä eroa sukupuolten välisissä pisteissä eri osioissa. Soveltuvuuskoemuuttujat ja niiden luotettavuus. Liikkuvuusosion jalan nosto selinmakuulta ja tempausvala kepillä kuuluvat FMS-testistöön (Functional Movement Screen), joka on kehitetty mittaamaan yksilön toiminnallista liikkuvuutta (Cook ym. Tytöt puolestaan olivat poikia parempia tasapainotaidoissa ja rytmissä (t = -5,66, df =179) ja liikkuvuudessa (t = -5,33, df =181). 2012, 105). Ensimmäisen tutkimusongelman kohdalla hyödynnettiin Pearsonin korrelaatiokerrointa, tarkastelemaan eri mittausosioiden välisiä korrelaatioita, jotka analysoitiin sukupuolittain. 1993) ja luotettava ylävartalon voiman (Romain & Mahar 2001) mittari. Tampereen soveltuvuuskoetta kutsutaan tässä tutkimuksessa Tampere-malliksi. 2017). Mittaukset alkoivat yhteisellä alkuverryttelyllä. Vauhditon 5-loikka mittaa luotettavasti alaraajojen voimaa (Bouhlel ym. Soveltuvuuskokeissa käytetty heittokiinniottoyhdistelmätesti on samankaltainen kuin Move!-mittauksiin kehitetty heitto-kiinniottoyhdistelmän testi (Opetushallitus 2021, 14). Tutkimuksessa käytettiin binääristä logistista regressioanalyysia, jossa selitettävä muuttuja voi saada kaksi arvoa, tässä tutkimuksessa tulla valituksi urheiluyläkouluun tai tulla hylätyksi. 1 6 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Urheiluyläkoulu ja soveltuvuuskokeet töä) ja muiden lajien harrastajia 22,1 % (17 poikaa, 26 tyttöä) hakijoista. Kun vertailtiin tyttöjen ja poikien keskiarvoja toisiinsa, havaittiin, että pojat olivat tyttöjä parempia kestävyydessä, (t =3,54, df = 193), välineenkäsittelytaidoissa (t = 4,92, df = 188) ja koulukohtaisessa osiossa (t = 8,09, df =193). Kestävyyssukkulajuoksu (20 m viivajuoksu) on luotettava menetelmä arvioida kestävyyttä (Artero ym. Valinnainen koulukohtainen osa on aina pakollinen osa arviointia ja tällöin perusosan osioista jätetään lopputuloksista huomioimatta heikoin. Mittauksiin osallistui 15 mittaajaa, jotka olivat tutkijan lisäksi tamperelaisten koulujen liikuntaa opettavia opettajia tai Tampereen kasvatusja opetuspalvelujen työntekijöitä. Tämän jälkeen testit tehtiin kuudessa eri suorituspisteessä pisteeltä toiselle kiertäen. On kuitenkin hyvä huomioida, että nämä liikkuvuustestit mittaavat hieman eri osa-alueita liikkuvuudesta, mikä selittää osittain alhaista yhteneväisyyttä. Soveltuvuuskokeet alkoivat aamulla kello yhdeksän ja päättyivät noin kello 15. 2011, Léger, & Lambert 1982). Koska liikkumistaidoissa ja voimassa sukupuolet eivät eronneet toisistaan, voidaan todeta, että osiot eivät näytä suosivan erityisesti kumpaakaan sukupuolta siten, että pojat olisivat olleet selvästi tyttöjä parempia kaikissa osioissa tai toisinpäin. (Olympiakomitea 2020.) Tampereen soveltuvuuskokeet sisälsivät valtakunnallisen perusosan sekä koulukohtaisen osion, joka oli käsipallon pienpeli (Tiirikainen 2021). 2011). TULOKSET Ensimmäisenä tutkimusongelmana oli selvittää, miten tytöt menestyivät soveltuvuuskokeissa poikiin verrattuna. Toisessa tutkimuskysymyksessä käytettiin t-testiä tyttöjen ja poikien keskiarvojen erojen tarkasteluun. Muuttujina käytettiin soveltuvuuskokeiden osioiden kokonaistuloksia. Etunojapunnerrus on validi suhteellisen voiman (Pate ym. Liikkuvuusja voimaosioiden eri testien luotettavuutta arvioitiin Cronbachin alfalla. Tarkemmat tiedot ja valtakunnallisten testien suoritusohjeet löytyvät osoitteesta https://www.soveltuvuuskoe.fi/. Lisäksi lajiliitot voivat järjestää omia lajiliittotestejä, jolloin soveltuvuuskokeista voi saada enintään 60 pistettä. Voimaosioon kuuluneelle vauhdittoman 5-tasahypyn, tasapainoja rytmiosion voimisteluja rytmisarjan, liikkumistaitojen osion tähtiradan, liikkuvuusosion nousu siltaan maasta ja koulukohtaisen osion käsipallotesteille ei löytynyt suoraa vastaavuutta Suomessa aiemmin käytössä olleista tai nykyisin käytössä olevista testistöistä. Analyysit suoritettiin SPSS 26.0 ohjelmalla. Mittaajat toimivat pareittain. Osioita oli yhteensä seitsemän ja yhden osion maksimipistemäärä oli kahdeksan. 2006). Kolmannessa tutkimuskysymyksessä regressioanalyysin avulla selvitettiin eri soveltuvuuskoeosioiden selitysosuutta kokeen kokonaispistemäärän vaihtelusta. Liikkumistaitojen osiossa käytettiin sivuttaissiirtymisen testiä Saksassa 1970-luvulla kehitetystä Körperkoordinationtest für kinder eli KTK-mittarista (Kiphard & Schilling 2007). Tässä tutkimuksessa valintakokeesta valituiksi tulleiden lukumäärän viitearvona käytetään 100 oppilasta, mikä on hyvin lähellä vuosittaista todellista lukumäärää. KTK:n toistoreliabiliteetti on kohtalainen tai korkea, mutta sen rinnakkaisvaliditeetti on kohtalainen tai heikko. Jokaisesta osiosta voi saada enintään kahdeksan pistettä. 2014a; Cook ym. Askeltavan erotteluanalyysin avulla etsittiin soveltuvuuskoemuuttujista sellainen yhdistelmä, joka parhaiten erottelisi soveltuvuuskokeisiin osallistuneet urheiluyläkouluun valittujen (n=100) ja karsiutuneiden luokkiin (n=100). KTK-mittarin testistöt ovat helppoja toteuttaa ja menetelmät on huolella standardoituja (Vandorpe ym. FMS-testistölle on havaittu hyvä reliabiliteetti riippumatta arvioitsijoiden kokemuksesta testistön käytöstä (Bonazza ym. 2014b). Vuonna 2022 Tampereelle valittiin viisi urheiluluokkaa ja yhdelle urheiluluokalle 20–24 oppilasta. Aineiston analyysi. Mittaajille lähetettiin ennen soveltuvuuskokeita ohjeet mittausten toteuttamisesta ja arvioinnista. Testaajilla oli vastuu yhdestä suorituspisteestä. Hakija voi saada maksimissaan 48 pistettä. Keskiarvojen perusteella sukupuolet erosivat siinä, missä osioissa menestyttiin parhaiten tai heikoiten. Tyttöjen matalimman ja korkeimman keskiarvon ero oli suurempi kuin pojilla. Olympiakomitean suosittelema valtakunnallinen urheiluyläkoulun soveltuvuuskoe (Opetushallitus 2021) koostuu kuudesta eri osiosta: kestävyys (20m viivajuoksu), voima (etunojapunnerrus, vauhditon 5-loikka, vauhditon 5-tasajalkahyppy) välineenkäsittelytaito (heitto-kiinniotto-yhdistelmä), tasapainotaidot ja rytmi (voimistelusarja, rytmi), liikkumistaidot ja nopeus (sivuttaissiirtyminen, tähtirata) liikkuvuus (jalan nosto, tempausvala, nousu siltaan)
Soveltuvuuskokeiden osioiden väliset yhteydet. Tämä selittyy sillä, että Tampere-mallissa jokaiselta hakijalta pudotettiin heikoin seitsemästä osiosta pois lopullisista pisteistä. Toisena tutkimusongelmana oli selvittää soveltuvuuskokeen eri osioiden yhteyttä toisiinsa. Pojat ylädiagonaalissa. Lisäksi pojilla liikkuvuus sekä tasapainotaidot ja rytmi -osiot korreloivat myös kaikkien muiden osioiden kanssa. kh. Pojilla vahvimmat korrelaatiot havaittiin kestävyysja voimaosion (r = 0,588, p < 0,01), kestävyysja koulukohtaisen osion (r = 0,621, p < 0,01) sekä tasapainotaidot ja rytmija liikkuvuusosion (r = 0,504, p < 0,01) välillä. Keskihajonnoissa sukupuolet erosivat siinä, mitkä mittarit erottelivat heitä parhaiten tai heikoiten. Osioiden väliset yhteydet olivat suurimmaksi osaksi erilaisia sukupuolten välillä. Tyttöjen (n=101) ja poikien (n=94) vertailu soveltuvuuskokeiden eri osioissa ja kokonaispisteissä. Tyttöjä erotteli parhaiten välineenkäsittelytaidot, heikoiten liikkumistaidot. Osio Liikkumis taidot Kestävyys Voima Tasapaino taidot ja rytmi Liikkuvuus Välineen käsittely taidot Koulu kohtainen osio Perusosan yhteis pis teet Tampere mallin pisteet Liikkumistaidot 1 ,475** ,452** ,440** ,303** ,471** ,362** ,733** ,730** Kestävyys ,417** 1 ,588** ,425** ,287** ,169 ,621** ,613** ,618** Voima ,548** ,441** 1 ,459** ,341** ,201 ,359** ,754** ,729** Tasapainotaidot ja rytmi ,405** ,250* ,495** 1 ,504** ,358** ,396** ,650** ,622** Liikkuvuus ,266** ,061 ,328** ,159 1 ,241* ,213* ,490** ,494** Välineenkäsittelytaidot ,289** ,241* ,201* ,197* ,116 1 ,259* ,597** ,606** Koulukohtainen osio ,302** ,266** ,161 -,001 ,240* ,436** 1 ,382** ,470** Perusosan yhteispisteet ,726** ,622** ,701** ,800** ,679** ,592** ,511** 1 ,991** Tampere-Mallin pisteet ,734** ,722** ,692** ,739** ,637** ,583** ,638** ,979** 1 p<0,05 * , p<0,01 **. Poikia erotteli parhaiten tasapainotaidot ja rytmi, heikoiten kestävyys (Taulukko 1). Cohen d p Liikkumistaidot poika 5,75 1,26 0,009 0,502 tyttö 5,63 1,21 Kestävyys poika 5,37 1,13 0,05 < 0,05 tyttö 4,73 1,35 Voima poika 4,74 1,28 0,02 0,051 tyttö 4,38 1,26 Tasapainotaidot ja rytmi poika 4,38 1,83 0,08 < 0,01 tyttö 5,73 1,48 Liikkuvuus poika 5,62 1,67 0,07 < 0,01 tyttö 6,79 1,38 Välineenkäsittelytaidot poika 5,18 1,46 0,07 < 0,01 tyttö 4,01 1,85 Koulukohtainen osio poika 4,47 1,39 0,11 < 0,01 tyttö 2,87 1,37 Perusosan pisteet poika 31,04 6,02 0,004 0,769 tyttö 31,28 5,41 TampereMalli poika 32,18 5,82 0,008 0,559 tyttö 31,72 5,26 Taulukko 2. Liikkumistaitojen osio korreloi tilastollisesti merkitsevästi kaikkien osioiden kanssa sekä tytöillä ja pojilla. Tytöt aladiagonaalissa. LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Urheiluyläkoulu ja soveltuvuuskokeet 1 7 Tampere-mallilla molemmat sukupuolet saivat hieman paremmat kokonaispisteet kuin perusosan perusteella. Taulukko 1. Tytöillä korrelaatio oli vahvinta voimaja liikkumistaitojen osion (r = 0,548, p < 0,01) välillä. Korrelaatioita tarkasteltiin molemmilla sukupuolilla erikseen. osio sp ka. Osioiden väliset korrelaatiokertoimet on esitetty taulukossa 2
Hyväksytyiksi tulleista 89 % ja hylätyiksi tulleista 89,5 % oli luokiteltu oikein. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia urheiluyläkoulun valtakunnallisten soveltuvuuskokeiden keventämismahdollisuuksia tarkastelemalla sukupuolten välisiä eroja ja osioiden välisiä yhteyksiä. Neljännen (91,3 %, Nagelgerke R² = 0,84, p<0,001) ja viidennen (93,3 %, Nakelgerke R² = 0,87, p<0,001) lisääminen ei merkittävästi muuttanut valittavien määrää. Pojat olivat tyttöjä parempia kestävyysja välineenkäsittelytaitojen osioissa sekä koulukohtaisessa osiossa. Koska motoriset taidot ovat harjoittelun tulosta (Bös 2003, 2), sukupuolten välillä oli eroa harrastetuista lajeissa ja koska efektikoot sukupuolten välillä olivat pieniä, voi sukupuolten välisiä eroa selittää erilaiset lajitaustat. Tämä laskee keskimäärin tyttöjen lopullisia pisteitä enemmän kuin pojilla. Välineenkäsittelytaitojen osiossa ja koulukohtaisessa osiossa puolestaan mitattiin palloilijoille lajinomaisia taitoja. Osioista selkeimmin erottui kestävyys (Nakelgerke R² = 0,40, p <0,001), joka kykeni luokittelemaan 77,9 prosenttia tapauksista oikein. Liikkuvuusja liikkumistaito-osioiden välinen korrelaatio oli matalin. Tytöt olivat poikia parempia tasapainotaidot ja rytmi -osiossa sekä liikkuvuusosiossa. (2017) tutkimuksessa havaittiin, että liikehallintaa vaativassa testissä pärjäsivät niiden lajien harrastajat paremmin, joille testattu taito oli lähempänä omaa lajia. Liikkuvuusosion tehtävät ovat staattisia, eikä niissä näin ollen mitata liikkumistaitoja. Valakyykkyä lukuun ottamatta, tasapainotaidot ja rytmiosiossa sekä liikkuvuusosiossa käytetyt testit olivat esteettisille lajeille lajityypillisiä taitoja (kärrynpyörä, kuperkeikka, vaaka, silta ja aktiivinen suoran jalan nosto). Logistisella regressioanalyysilla pyrittiin arvioimaan, mitkä osiot vaikuttaisivat eniten valituksi tulemiseen tai hylätyksi tulemiseen. ValTaulukko 3. Kestävyys-, välineenkäsittelytaidotja koulukohtaisessa osiossa korostuivat välineenkäsittely ja juokseminen. Tässä tutkimuksessa kaikki esteettisiin lajeihin luokitellut hakijat olivat tyttöjä ja heidän osuutensa koko tyttösukupuolesta oli 41,6 prosenttia. Tässä tutkimuksessa liikkumistaidot ja nopeus -osio korreloi tilastollisesti merkitsevästä sekä tytöillä että pojilla kaikkien soveltuvuuskokeiden eri osioiden kanssa. Jaakkolan ym. Pojista 83,0 prosenttia oli jalkapallon, jääjoukkuepelien tai sisäjoukkuepelien harrastajia. 1 8 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Urheiluyläkoulu ja soveltuvuuskokeet Kolmantena tutkimusongelmana oli selvittää, miten soveltuvuuskoeosioiden poisjättäminen olisi vaikuttanut urheiluyläkouluun valikoitujen nuorten joukkoon. Sukupuolten väliset erot. Gallahuen & Cleland-Donnellyn (2003, 54) määritelmässä liikkumistaitoja ovat käveleminen, juokseminen, ponnistaminen, loikkaaminen, hyppääminen esteen yli, laukkaaminen, liukuminen, harppaaminen ja kiipeäminen. parvo Nagelkerke R² % (n) luokiteltu oikein eivalitut % (n) luokiteltu oikein valituista % luokiteltu oikein kaikki Malli 1 a <0,001 0,40 75,8 (72) 80,0 (80) 77,9 Malli 2 b <0,001 0,59 78,9 (75) 79,0 (79) 79,0 Malli 3 c <0,001 0,77 89,5 (85) 89,0 (89) 89,2 Malli 4 d <0,001 0,84 92,6 (88) 90,0 (90) 91,3 Malli 5 e <0,001 0,87 91,6 (87) 95,0 (95) 93,3 Malli 6 f <0,001 0,92 96,8 (92) 95,0 (95) 95,9 Malli 7 g 0,968 1,00 100,0 (95) 100,0 (100) 100,0 a = kestävyys, b = kestävyys, välineenkäsittely c = kestävyys, liikkuvuus, välineenkäsittely d = kestävyys, voima, liikkuvuus, välineenkäsittely, e = liikkumistaidot, kestävyys, voima, liikkuvuus, välineenkäsittely, f = liikkumistaidot, kestävyys, voima, liikkuvuus, välineenkäsittely, koulukohtainen, g = liikkumistaidot, kestävyys, voimakestävyys, tasapaino ja rytmi, liikkuvuus, välineenkäsittely, koulukohtainen. Tasapainotaidot ja rytmisekä voimaosioissa motorisista perustaidoista korostuivat dynaaminen tasapaino, ponnistaminen ja loikkaaminen. Tämän perusteella näyttäisi siltä, että poikien lajitaustat (suurin osa palloilijoita) harjoittavat laajemmin testeissä vaadittavia motorisia taitoja ja liikun. takunnallisen ohjeen mukaan koulukohtaisen osion pisteitä ei voida pudottaa lopullisista pisteistä pois, tarkoittaa tämä tyttöjen kohdalla sitä, että heillä todennäköisemmin putoaa toisiksi heikoimman osion (välineenkäsittely) pisteet pois lopullisista pisteistä. Poikien osaaminen oli tasaisempaa ja tyttöjen osaamisessa oli enemmän hajontaa eri osioiden välillä. Hyväksytyiksi tulleista 80 % oli luokiteltu oikein ja vastaavasti hylätyiksi tulleista oikein luokiteltujen prosenttiosuus oli 75,8 (Taulukko 3). Korrelaatioiden ja liikkumistaitojen määritelmän perusteella kaikissa osioissa vaaditaan liikkumistaitoja liikkuvuutta lukuun ottamatta. Logistisen regressioanalyysin mukaan valituksi tulemista ennustavat mittaukset. Tämä tarkoitti myös sitä, että osioissa mitattiin päällekkäisiä asioita. On huomattava, että tytöillä oli matalin keskiarvo ja pienehkö keskihajonta koulukohtaisessa osiossa. Osioiden välinen yhteys. Ehdollisesti selittäviä tekijöitä lisäävällä (forward) menetelmällä havaittiin, että jo kolmella osiolla (kestävyys, liikkuvuus ja välineenkäsittely) pyrittiin ennustamaan 89,2 hakijoista oikein (Nakelgerke R² = 0,77, p <0,001)
Eri osioiden merkitystä voi yrittää selvittää myös jollain toisella menetelmällä. 2021) ja tästä seuraava opittujen motoristen taitojen kirjon supistuminen (Branta 2010). Urheiluyläkoululaiset valitaan kuudennen luokan keväällä, jolloin oppilaiden fyysinen kehitys on hyvin eri vaiheessa. Nämä. Tavoitteelliseen urheilu-urheilu-uraan tähtääviltä edellytetään muitakin ominaisuuksia kuin ainoastaan liikunnallista kyvykkyyttä. Urheilu-uran muotoutumiseen vaikuttaa myös vaikeudet ja niiden voittaminen ja osin myös sattuma, esimerkiksi itselle sopivan lajin ja valmentajan löytyminen omalta paikkakunnalta. Tutkimuksen vahvuudet, heikkoudet ja soveltuvuuskokeiden kehittäminen. Liikkuvuutta ei mitata muissa soveltuvuuskokeiden osioissa. Pojilla painoittuivat palloilulajit ja tytöillä esteettiset lajit. Soveltuvuuskokeiden osioiden havaittiin mittaavan päällekkäisiä ominaisuuksia. Täten liikkuvuuden säilyttäminen mallissa voi nostaa tyttöjen suhteellista osuutta. Näin ollen esimerkiksi hakijan haastattelu tai luokanopettajan lausunto oppilaan itseohjautuvuudesta ja koulunkäynnin sujumisesta voisivat olla mukana arvioinnissa, ainakin poissulkevana kriteerinä. Kestävyys-, välineenkäsittelyja koulukohtaista osiota lukuun ottamatta osiot koostuivat kahdesta tai useammasta testistä. Tulosta voi selittää esteettisten lajien varhainen erikoistuminen (Sweeney ym. Tutkimuksessa rajauduttiin selvittämään soveltuvuuskokeita käyttäen muuttujina osioita. On hyvin vaikea ennustaa sitä, miten oppilaan motivaatio urheilua kohtaan muuttuu yläkoulun aikana. (Vandendriessche ym. LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Urheiluyläkoulu ja soveltuvuuskokeet 1 9 takykyisyyttä. Jatkossa sama tutkimus olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa myös valtakunnallisella tasolla eri kuntien urheiluyläkoulujen soveltuvuuskokeiden yhteydessä. Liikkuvuusosio mittaa liikkuvuuden ohella tasapainotaitoja (tempausvala). Vastaavasti Tanskassa käsipalloilijoiden talenttien valinnassa kiinnitetään huomiota siihen, miten yksilöt “sopivat ympäristöön”, eivätkä putoaisi pois (Storm, Ronglan, Henriksen, & Christensen, 2022). Soveltuvuuskokeiden osiot sisälsivät pääosin luotettaviksi todettuja testejä. Liikkuvuus on aineenvaihdunnallisesti passiivinen kyky (Hirtz 2007). Kolmella osiolla olisi vaihtunut 11 urheiluyläkouluun valittua. Tulevaisuuden urheilumenestystä ajatellen urheiluyläkouluihin tulisi saada valituksi ne oppilaat, joilla on parhaimmat edellytykset päästä huipulle tai ne oppilaat, jotka suuntautuvat tulevaisuudessa urheilun parissa toimimiseen. Näiden osioiden yhdistelmällä pystytään kattamaan monipuolisesti kaikkien liikuntakykyisyyden osa-alueiden mittaaminen. Neljällä osiolla olisi vaihtunut 10 valittua. (2011) mukaan välineenkäsittelytaitoja harjoittelemalla kehittyvät myös liikkumistaidot. Tutkimus toteutettiin Tampereella ja siten tulokset ovat yleistettävissä varmasti vain Tampereen soveltuvuuskokeisiin erityisesti Tampere-mallin ollessa kyseessä. Testit, jotka mittaavat voimaa mittaavat samalla myös liikehallintaa ja taitoa. Neljä osiota luokitteli hakijat oikein 91,3 prosenttisesti. Jatkossa on tärkeää pohtia liikkumistaidot -osion sekä erityisesti tasapainotaidot ja rytmi -osioiden tarpeellisuutta osana valtakunnallista soveltuvuuskoetta. (Olympiakomitea 2020.) Näin ollen kestävyys-, voima-, liikkuvuussekä välineenkäsittelytaitojen osion yhdistelmällä olisi mahdollista testata kaikkia liikuntakykyisyyden ja motoristen taitojen osa-alueita kattavasti. Tutkimuksen vahvuuksia ovat hyvä otoskoko (N = 195), kokeneet mittaajat ja mittausten toteuttaminen soveltuvuuskokeiden yhteydessä aidossa testitilanteessa. Urheiluyläkoululaisten urheilumenestys, urheilun harrastamisen taso ja jatkuminen toiselle asteelle ovat myös mielenkiintoisia jatkotutkimuksen aiheita. Kestävyys-, voima-, liikkuvuusja välineenkäsittelyosioiden tulosten perusteella päästiin lähes samaan tulokseen kuin kaikkien osioiden sisällyttämisellä soveltuvuuskokeisiin. Täten liikkuvuusosio on hyvä olla mukana soveltuvuuskokeissa. Urheilun ja koulunkäynnin yhteensovittaminen vaatii paitsi itseohjautuvuutta myös kiinnostusta molempiin. Nykymuotoiset testit mittaavat osittain samoja asioita. 2011.) Barnettin ym. Osioista saatujen pisteiden sukupuolten välisiä eroja voi selittää erot hakijoiden lajitaustoissa. Kolme osiota luokitteli hakijat oikein 89,2 prosenttisesti. Kuusi osiota luokitteli ja hakijat oikein 95,9 prosenttisesti. Logistinen regressioanalyysi osoitti, että osioiden vähentäminen olisi mahdollista. Toisaalta tyttöjen keskiarvo oli korkein liikkuvuusosiossa muihin osioihin verrattuna ja tilastollisesti merkitsevästi korkeampi kuin pojilla. Aiemmin myös Kalajan (2012, 99) liikunnan aineenopettajakoulutusta koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että vähentämällä pääsykokeiden testien määrää tulisi opiskelijoiksi hyväksytyksi lähes sama joukko. Viisi osiota luokitteli hakijat oikein 93,3 prosenttisesti. Soveltuvuuskokeiden tulisikin olla sellaiset, että ne olisivat kaikille hakijoille tasapuoliset. Soveltuvuuskokeiden tutkimisessa ja kehittämisessä tulisi huomioida se, että ne olisivat mahdollisimman tasapuoliset kaikkia hakijoita kohtaan erilaiset lajitaustat huomioiden. Kolmen osion mallissa mukana olisi kestävyys, liikkuvuus ja välineenkäsittely. Urheilijan kaksoisura edellyttää oppilaalta motoristen taitojen ja fyysisten kunnon osa-alueiden lisäksi taitoa rytmittää omaa arkea tarkoituksenmukaisesti. Tutkimuksen heikkoudeksi voidaan laskea eri urheilulajien epätasainen jakautuminen, joka ei mahdollistanut eri lajitaustan omaavien hakijoiden vertailua. Tulosten tulkinnassa on otettava huomioon, että kyseessä on malli, joka ei täysin vastaa todellisuutta, jossa heikoin osio pudotetaan tuloksissa pois. Koska kestävyystestissä on havaittu toistettujen mittausten välillä toisen ja kolmannen mittauksen välinen luotettavuus paremmaksi kuin ensimmäisen ja toisen tai kolmannen välillä (Lamb & Rogers 2007), jatkossa voisi tutkia, miten soveltuvuuskokeisiin on valmistauduttu ja ovatko kaikkien osioiden testit yhtä helposti harjoiteltavissa. Näin ollen osioiden vähentäminen kolmeen tai neljään tuottaisi hyvin samanlaisen tuloksen kuin seitsemän osion patteri. Samoin kuntoa mittaavat testit mittaavat myös liikehallintaa. Näiden tekijöiden mittaaminen on vaikeaa. Jatkossa olisi syytä tutkia soveltuvuuskokeita myös testeittäin, jolloin on mahdollista saada erilainen käsitys siitä, mitä asioista testit mittaavat ja mitkä testit olisivat keskeisimmät käytettäviksi soveltuvuuskokeissa. Mittausten kuormittavuuden näkökulmasta olisi aiheellista selvittää soveltuvuuskokeisiin osallistuvien kokemuksia. Näihin neljään osioon jäisivät kestävyys, voima, liikkuvuus ja välineenkäsittely. Johtopäätökset. Urheiluyläkoulun soveltuvuuskokeiden määritelmässä on kerrottu kestävyysosion mittaavan liikkumistaitoja ja kestävyyttä, voimaosion voimaa, nopeutta ja liikehallintaa sekä välineenkäsittelytaitojen sekä välineenkäsittelytaitojen osion välineenkäsittelytaitoja, voimaa ja havaintomotoriikkaa. Käytännössä kuudella osiolla lopullisessa valinnassa viisi urheiluyläkouluun valituista olisi vaihtunut, samoin viidellä osiolla. Esimerkiksi Norjassa urheiluyläkouluohjelmaan valitaan oppilaat joko ainoastaan koulumenestyksen tai sekä koulumenestyksen että liikunnallisen kyvykkyyden perusteella (Bjørndal & Gjesdal, 2022). Soveltuvuuskokeiden keventämismahdollisuudet. Lisäksi liikkuvuus on oma aineenvaihdunnallisesti erityinen liikuntakykyisyyden osa-alue, jota ei mitata muissa osioissa
S. Viitattu 4.4.2022. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 21 (3), 378–388. Motorische Leistungsfähigkeit von Kindern und Jugendlichen. 2010. 2018. J. Journal of Science and Medicine in Sport 15 (3), 220–225.. Bös. R., Seehusen, C. Functional movement screening: the use of fundamental movements as an assessment of function part 1. 4. A., Smuin, D., Onks, C. Opetushallitus 2021. Sweeney, E., Howell, D. R., Burgess, M. & Voight, M. Vähemmillä mittauksilla tarve on myös vähäisemmälle määrälle mittausten arvioitsijoita. https://www.olympiakomitea.fi/uploads/2019/04/f3421de8urheiluakatemioiden-ylakoulutoiminnan-termisto-ja-ohjeisto-16.4.2019. https://www.oph.fi/ sites/default/files/documents/Move_mittauskasikirja_0.pdf. International Journal of Sports Medicine 32 (3), 159–169. Bouhlel, E., Bouhlel, H., Chelly M. Measurement in Physical Education and Exercise Science 5 (2), 67–80. 2020. Organisational cultures of two successful Scandinavian handball talent development environments: a comparative case study. Erster Deutscher Kinderund Jugendsportbericht. F. 2017. The American Journal of Sports Medicine 45 (3), 725–732. A maximal multistage 20-m shuttle run test to predict VO2 max. https://www.olympiakomitea.fi/huippu-urheilu/kaksoisura/ Olympiakomitea 2022b. Bonazza, N. 2014a. Bjørndal, C. Journal of Physical Education, Recreation & Dance 81(8), 19–21,28. 1993. Schnabel (toim.) Bewegunslehre Sportmotorik. 1 1 LIIKUNTA & TIEDE 60 / 5-2023 • TUTKIMUSARTIKKELI Urheiluyläkoulu ja soveltuvuuskokeet osiot sisältävät testejä, joista kaikkien luotettavuudesta ei ole selkeää näyttöä aiempaan tutkimukseen pohjautuen ja näiden testien liikuntataidot ja -kyvyt tulevat ilmi muissa testeissä. painos. https://www.soveltuvuuskoe.fi/wp-content/uploads/2020/11/Soveltuvuuskokeiden-yleisinfo.pdf. A., Silvis, M. Liikunnan aineenopettajakoulutuksen opiskelijavalinnat muutoksessa. K. M. Germany: Beltz Test, Hogrefe Verlagsgruppe. 2005. Studies in sport, physical education and health 181. T., Henriksen, K., & Christensen, M. Yläkoulutoiminnan termistö ja ohjeisto. The Körper koordinationstest für Kinder: Reference values and suitability for 6–12-year-old children in Flanders. Mittausten keventäminen neljään osioon mahdollistaisi kahden hakijajoukon (200 hakijaa) mittaamisen yhden työpäivän aikana. & Philippaerts, R. Urheiluakatemiaohjelma. 9–16-vuotiaiden liikunnallinen kehittyminen. Liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma. & Kalaja, S. LÄHTEET Artero, E., EspañaRomero, V., CastroPiñero, J., Ortega, F., Suni, J., CastilloGarzon, M. Jaakkola T., Sääkslahti A., Liukkonen J., Iivonen S. Olympiakomitea 2015. Karvonen, P. Avaa ovi lapsen maailmaan. S. Viitattu 9.3.2023. Gallahue, D. & Tabka Z. Human Movement 18 (1), 44–49. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 118. Urheiluyläkoulukokeilun arviointi 2017–2018. 2007. Branta, C. Léger, L. 2012. Urheiluakatemiat ja valmennuskeskuksen. 1982. 2007. 2021. Muokattu 16.4.2019. Koordinative Fähigkeiten und Beweglichkeit. Schmidt, I. N., Tilley, D. Nupponen, H., Soini, H., Telama, R. Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos. Pate, R. 2011. Relationship between sports participation and the level of motor coordination in childhood: A longitudinal approach. Storm, L. Lamb, K.L., Rogers, L. Vandorpe, B., Vandendriessche, J., Lefevre, J., Pion, J., Vaeyens, R., Matthys, S., Philippaerts R. Champaign, IL: Human Kinetics. Romain, B. Körperkoordinationstest für Kinder. The International Journal of Physical Therapy 9 (4), 549–563. Relationship between maximal anaerobic power measured by force-velocity test and performance in the counter movement jump and in the 5-jump test in moderately trained boys. Sports Coaching Review, 11 (2), 147-169. Diasarja. Nieminen, M., Aarresola, O., Mononen, K. The International Journal of Physical Therapy 9 (3), 396–409. 2020. K., Ranglan, L. C. Helsinki: Tammi. Functional movement screening: the use of fundamental movements as an assessment of function part 2. Tampere: Pilotkustannus Oy. Cook, G., Burton, L., Hoogenboom, B. 2003. Vandendriessche, J. Haarma, M. Tällä hetkellä seitsemän osion mittaaminen vie yhdeltä hakijajoukolta (100 hakijaa) yhden työpäivän. Viitattu 15.4.2022. 2012 Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. Olympiakomitean suosittelema valtakunnallinen soveltuvuuskoe. 2011 Multivariate association among morphology, fitness, and motor coordination characteristics in boys age 7 to 11. Health outcomes among former female collegiate gymnasts: the influence of sport specialization, concussion, and disordered eating. Jyväskylän yliopisto. Teoksessa W. & Gjesdal, S. T. KIHUn julkaisusarja 61. Manual. Pediatric Exercise Science 23 (4), 504–520. European Journal of Applied Physiology 100 (3), 287–292. Nuori Suomi muuttuvassa liikuntakulttuurissa. 2006. Barnett, L., Morgan, P., Van Beurden, E., Ball, K. Meinel & G. Kaksoisura. Cook, G., Burton, L., Hoogenboom, B. 1999. Jyväskylä: LIKEStutkimus keskus. Koululaisten kunnon ja liikehallinnan mittaaminen. & Lubans, D. Kiphard, E. European Journal of Applied Physiology 49 (1), 1–12. Pusa, S. & Baumgartner, T. Fyysisen toimintakyvyn mittausja palautejärjestelmä Move! Mittauskäsikirja. 2010. Numminen, P. 2014b. Nupponen, H. B., Vandorpe, B., CoelhoeSilva, M. 2007. https://www.olympiakomitea.fi/huippu-urheilu/ urheiluakatemiaohjelma/urheiluakatemiat-ja-valmennuskeskukset/. Jaakkola, T., Watt, A. A re-appraisal of the reliability of the 20 m multi-stage shuttle run test. & Lenoir, M. 2001. Brettschneider. Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus. Schorndorf: Hofmann Verlag, 85–108. The role of sport school programmes in athlete development in Norwegian handball and football. pdf. A., & Lambert, J. J. & Casey, E. Differences in the motor coordination abilities among adolescent gymnasts, swimmers and ice hockey players. L., Woods, J. Research Quarterly for Exercise and Sport 64 (1), 17–24. L., & Cleland Donnelly, F. 2017. A., Ross, J. 2021. J., Vaeyens, R., Lenoir, M., Lefevre, J. Norm-Referenced and CriterionReferenced Reliability of the Push-Up and Modified Pull-Up. & Lenoir, M. 1997. 2003. A Reverse Pathway. Samoin paikallisesti Tampereen tasolla on hyvä tarkastella, tuoko koulukohtainen osio lisäarvoa urheiluluokkien oppilasvalintaan. Research Reports on Sport and Health 106. & Schilling, F. The Physician and Sportsmedicine 49(4), 438–444, Tiirikainen, M. Hartmann-Tews & W-D. G. Aachen: Meyer & Meyer Verlag, 212–242. Science & Sports 21 (1), 1–7. Developmental physical education for children. Vandorpe, B., Vandendriessche, J., Vaeyens, R., Pion, J., Matthys, S., Lefevre, J., Philippaerts, R. 2011. & Ruiz, R. T. Abriss einer Theorie der sportlichen Motorik unter pädagogischem Aspekt. 2011. Tampereen kaupungin kasvatusja opetuspalvelut. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Reliability, Validity, and Injury Predictive Value of the Functional Movement Screen: A Systematic Review and Meta-analysis. European Journal of Sport and Society 17 (4), 374-396. Actual and Perceived Skill Proficiency and Physical Activity. Hyppää pois! Lapsen motoriikan arviointi ja kehittäminen. Olympiakomitea 2022a. Hirtz, P. Medicine & Science in Sports & Exercise 43 (5), 898–904. & Voight, M. 2012. Jo pelkän valtakunnallisen soveltuvuuskokeen perusosan osioiden toteuttaminen säästäisi aikaa soveltuvuuskoepäivinä, mutta olisi myös vähemmän kuormittava sekä hakijoille, että mittausten toteuttajille. Olympiakomitea 2020. 2002. Teoksessa K. K. L., & Dhawan, A. Kalaja, T. Reliability of field-based fitness tests in youth. Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus. Sport specialization: Developmental and learning issues. Validity of Field Tests of Upper Body Muscular Strength. Tulostettu 10.9.2021. & Mahair, M. Viitattu 27.4.2021. Henkilökohtainen tiedonanto
Etenkin kun Kansainvälisen Olympiakomitean toiminta rapauttaa ymmärrystä siihen, miksi suomalaisen liikuntaja urheilujärjestelmä on asettunut juuri olympialiikkeen sateenvarjon alle. Kaikkialla ei toki nähty, eikä keskittämisen hyötyjen ymmärrys ole myöhemminkään lisääntynyt. Olympiakomitean identiteetti on hämärtynyt. Keskittäminen runnottiin läpi kriittiset äänenpainot sivuuttaen. Miten ihmeessä voi olla niin, että suomalainen yhteiskunta on antanut liikuntakulttuurinsa johtajuuden tällaiselle yhdistykselle. . Suomalaiset KOK-jäsenetkään eivät edusta KOK:ssa Suomea, vaan KOK:ta Suomessa. Samalla on hämärtynyt se, millä mandaatilla komitea häärii ikään kuin koko urheiluja liikuntakulttuurin johtajana. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Käy tutustumassa verkkosivuillamme tarkemmin jäsenetuihimme ja liity jäseneksi! Käy tutustumassa verkkosivuillamme jäsenetuihimme ja liity jäseneksi! Jäsenet ovat: • liikuntajohtajia • liikuntapaikkojenhoitajia ja -mestareita • liikunnan ohjaustyötä tekeviä • liikunta-alan muissa työtehtävissä työskenteleviä • liikunta-alan opiskelijoita • kuntia ja kaupunkeja • liikunta-alan oppilaitoksia • liikunta-alan yrityksiä. S uomen urheiluja liikuntakulttuuri keskitettiin taannoin Olympiakomitean alaisuuteen. Näkemykseen on valitettavasti pakko yhtyä. Samasta syystä on turha elätellä toivetta siitä, että olympiasponsorit pakottaisivat olympialiikettä vanhan Euroopan arvojen muottiin. On syytä ymmärtää, että pohjimmiltaan Suomen Olympiakomitea ei ole suvereeni suomalainen urheilujärjestö. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Kaikki mikä olympialiikkeessä tapahtuu, on siksi täysin loogista. toimisto@sla-ry.. Se on KOK:n paikallisyksikkö, jonka säännöt KOK viime kädessä hyväksyy. Liikunnan ja urheilun puolella www.sla-ry.. K ati Lehtonen on nostanut ansiokkaasti esiin sen, että Olympiakomiteasta on tullut liikuntajärjestö, jolla ei ole enää juuri mitään sanottavaa huippu-urheilusta. Lehti on toimialansa johtava ammattilehti, joka käsittelee liikunnan ilmiöitä, ihmisiä, lajeja ja olosuhteita monipuolisesti. Päinvastoin. Huippuja kilpaurheilun arjessa lajiliitot hoitavat urheilutoiminnan. Kun suurin osa valtioista ei suhtaudu ihmisoikeuksiin, eettisiin kysymyksiin tai demokraattisen ja läpinäkyvän päätöksenteon tarpeeseen kuten me pohjoisessa idyllissämme, on turha ihmetellä miksi yli 200 jäsenvaltion KOK toimii kuten se toimii. Edistämme kuntien liikuntaolosuhteita, liikunnan ammattilaisten ammattitaitoa ja liikunnan merkitystä kunnissa Tavoitteina ovat: • vihreät jalkapallokentät • kiiltävät jäät • innostavat ulkoilureitit • osaava henkilöstö • aktiivisesti liikkuvat kuntalaiset kaikissa Suomen kunnissa Jäsenetuinamme on muun muassa Liikunnan ammattilainen -lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Intouduttiin keskittämisvimmaan, jossa lakkautettiin nuorison liikuttamiseen erikoistunut Nuori Suomi ja aikuisväestön liikunnallisen elämäntavan edistämiseen keskittynyt Kunto. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. 60. Se on vienyt olympiarenkailta sen erityishohdon, mikä niillä joskus oli. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Koko prosessin uskottavuus herättää yhä kriittisempiä kysymyksiä. Raaka realiteetti on, ettei demokratiakehitys ole aikamme maailmassa johtava trendi. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Kenen arvoilla suomalaista liikuntakulttuuria johdetaan. Toki Olympiakomitea tuottaa asiantuntijapalvelua ja taustaresurssia, mutta perusteet sille, miksi sitä pitäisi pitää koko touhun johtajana, ovat yhä ontommat. Samalla luotiin Olympiakomitealle oma huippu-urheiluyksikkö. Kun näin on, olisi Suomessa syytä kysyä miksi ihmeessä suomalainen liikuntakulttuuri on organisoitu sellaisten tunnusten alle, jotka yhä vahvemmin edustavat arvomaailmaa, jota suomalainen yhteiskunta ei edusta. ”Uudessa” maailmassa riittää jättiyrityksiä, jotka mielellään ottavat jonkin KOK:n pääsponsorin paikan, jos joku läntinen kumppani nikottelee eettisten arvojen perään. Se nähtiin parhaana tapana koota urheilun ja liikunnan resurssit sekä tehostaa niiden käyttöä. S amalla kun olympialiikkeestä on tullut aidosti maailmanlaajuinen, sen johtamiseen heijastuu globaali todellisuus. Hiljalleen myös julkisesti. KOK:n rahankäytön, eettisen koodiston ja johtamiskulttuurin epämääräisyys näkyy yhä paljaammin. Myös liikunta ja liike etenevät muista lähtökohdista kuin Olympiakomitean dynamiikalla. 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 € / Vuositilaus: 45 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista
Liike saumaton osa oppimista Liik un ta & Tie de 5/2 3 LII KU N TA LÄ ÄK ET IE D E TEEMA: Tiedolla johtaminen 60 (1 ) 1/ 23 • 10 eu ro a Jyrki Katainen: Johtaminen vaatii tietoa ja arvoja Ulkoilun suosio kasvanut Suomessa Toimintakyky korostuu turvallisuusaloilla Jäsenmaksu 40 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi. Sähköinen LTS-infokirje. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. 60 (5 ) 5/ 23 • 10 eu ro a TEEMA: Liikuntalääketiede Akrojooga lisää luottamusta Miksi niin moni ei liiku. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Tuoreinta tutkimusta. Tilaa Liikunta & Tiede Arkkipiispa TAPIO LUOMA: Liikunnan hengellinen ulottuvuus vahva KIINAN VAIHTUVAT LIIKUNTAIDEOLOGIAT Urheilijat tilittävät, painokoneet laulavat T E E M A : Usko & liikuntakulttuuri 59 (1 ) 1/ 22 • 10 eu ro a TEEM A: Miehet ja liikkuminen 59 (4 ) 4/ 22 • 10 eu ro a Olympiavuoden 1952 syvempi merkitys Läksyksi liikuntaa Jutta Urpilainen: EU liikunnassa vasta alkutaipaleella Urheilijan terveet päivät Liikuntaa Kolumbiassa KUNNAT JA SOVELTAVA LIIKUNTA T E E M A : Liikuntalääketiede 58 (5 ) 5/ 21 • 10 eu ro a Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi. Vuosikerta 45 euroa, kestotilaus 42 euroa/vuosi. Punnittuja puheenvuoroja